6/ 20 21 KEMIA Kemi Palomies Palomies JUHA-PEKKA PAKARINEN JUHA-PEKKA PAKARINEN tähtää kemistiksi: tähtää kemistiksi: ”Molemmilla on ymmärrys ”Molemmilla on ymmärrys turvallisuudesta” turvallisuudesta” KIRSI VÄISÄNEN: ”Ihminen oppii kun on siihen itse valmis” TOMI OJA: ”Akkubisneksessä riittää kysyntää” TARJA PITKÄNEN: ”Jätevesi paljastaa koronatilanteen”
Ju ha -M ik ko Ki nn un en 44 48 76 KEEMIKKO Remppa ja romahdus 77 HENKILÖUUTISIA 81 SEURASIVU 82 KEMIAN NOBELISTIT Wilhelm Ostwald oli myös filosofi Sisko Loikkanen In no m os t O y SA -k uv a Tu ru n yl io pi st o 60 54. Muodin suunnannäyttäjän asu on nyt ennallistettu uudeksi suomalaiseksi muinaispuvuksi. Saija Luukkanen eteni laborantista tohtoriksi ja kiersi Ranskan, Perun ja Chilen kautta professoriksi Oulun yliopistoon. ”Espanja piti oppia lennossa, mutta se on onneksi suhteellisen helppo kieli.” Vänrikki Kim Borg kuvaa Syvärillä vihollispesäkkeiden tuhoamista. ”Kuorijauhe korvaa ongelmalliset mikromuovit”, Maria Svinhufvud ja Sami Selkälä iloitsevat. Kaarinan Ravattulassa eli 1100-luvulla nainen, joka kantoi tyylikästä villakankaista mekkoa ja punaisia sukkia. Sodan jälkeen Borg valmistui kemian diplomi-insinööriksi ja valloitti muhkealla bassollaan maailman oopperaestradit. 3 6/2021 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Rokotuksen kautta normaaliin Leena Joutsen 6 Palomies syttyi kemiasta Anni Turpeinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Oppivelvollisuuden pidennys ei auta haluttomia Kirsi Väisänen 14 BASF:n tehtaanjohtaja Tomi Oja: ”Akkubisneksessä on sähinää” Juha Granath 20 AJANKOHTAISTA Kemikaaliturvallisuuden työkaluista löytyi pahoja puutteita Katja Pulkkinen 23 UUTISIA • Kemianteollisuus kipusi koronakuopasta • Vihreä vety etenee laajalla rintamalla 32 NUORTEN TIEDEKULMA Rokote suojaa koronalta Anni Kettunen 34 NÄKÖKULMA Pöytätase tasapainoon Anja Nystén 34 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 36 VIHREÄT SIVUT 40 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 44 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Kosmetiikkaa koivusta Meri Hellsten 46 KIERTOTALOUS JA KEMIA Petimateriaali kiertää kattilassa Meri Hellsten 48 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Saija Luukkanen Kemististä tuli kaivososaaja Sisko Loikkanen 50 Jätevesi voi paljastaa seuraavan pandemian Sisko Loikkanen 54 Ristimäen muotikuningatar toi Suomeen uuden tyylin Arja-Leena Paavola 60 Sotakuvaaja ikuisti historiaa Kalevi Rantanen ja Päivi Ikonen 66 Ritari oli pelottava sotakone Arja-Leena Paavola 72 Riihimäelle suunnitteilla uusi muovijalostamo Elina Saarinen 74 BIOVÄRIEN PALETTI Kaiken pohjana turvallisuus Jaana Krouvi Innomost Oy valmistaa koivusta raaka-ainetta kosmetiikkateollisuudelle
Pahan maun taittamiseksi valmiste keksittiin imeyttää sokeriin. Minimitavoite eli yli 12-vuotiaiden 80 prosentin rokotuskattavuus on jo hilkulla, mutta 90 prosentin rajapyykki näyttää pakenevan horisonttiin. Miten työnantaja voi täyttää lakisääteiset työsuojeluvelvoitteensa ilman näin olennaista tietoa. Pitkään valmisteltu koronapassi voisi toimia kannustimena, jos sitä vaadittaisiin sisäänpääsyn takeeksi monenlaisiin rientoihin rajoitustilanteesta riippumatta. Enemmän on niitä, jotka eivät vain ole tulleet ryhtyneeksi. Etätyösuositus on päättynyt ja paluu (avo)konttoriin monille ajankohtainen. Tarvitaan uusia keinoja, jotta jahkailijat saadaan marssimaan piikille. UUSI KORONAVIRUS on tullut jäädäkseen, ja sen kanssa on opittava elämään. Suomessa oli todettu sellaisen virustyypin aiheuttamia poliotapauksia, johon käytössä ollut pistosrokote ei tepsinyt. 050 336 5613 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Pieni joukko rokotevastaisia pitää järkähtämättä – tai ainakin sairasvuoteelle asti – kiinni periaatteistaan ja vetää mukaansa perässähiihtäjiä. 48 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. TYÖPAIKOILLA UUSI normaali on vielä haussa. JONOTIN VUOROANI lähikoulun aulassa. Kansalaisille päätettiin tarjota ylimääräinen, suun kautta nautittava poliorokote. Rokotuspakkoa ei ollut – sitä on käytetty maassamme vain kerran, taltuttamaan 1800-luvun isorokkoepidemiaa – mutta viidessä viikossa sokeripalasen söi peräti 95 prosenttia koko kansasta. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Varttuneemmat lukijat muistavat vuoden 1985 rokotuskampanjan. Ainoa reitti yksilön ja yhteiskunnan turvalliseen arkeen kulkee rokotusten kautta. Vaarallisen taudin pelko voitti rokotuspelon. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Terveyssisar ojensi kipossa sokeripalan, ja se oli siinä – homma hoidettu. Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa, onko ottanut koronarokotteen. KEMIA Kemi Vol. Syynä voi olla välinpitämättömyys, tietämättömyys, pelko tai harhaluulo, että tilanne olisi jo hallinnassa. PunaMusta Oy, Forssa 2021 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Vaarallisen taudin pelko voitti rokotuspelon. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. lokakuuta 2021 Etukannen kuvat: Reetta Virtanen Juha Granath Helsingin yliopisto Juha Somby 6/2021 KEMIA 5. Koronapassia ei saa käyttää työpaikoilla, vaikka juuri sen avulla voitaisiin estää tartuntaryppäitä. Rokotustahti on kuitenkin reippaan alun jälkeen hiipumaan päin. Tässä ei ole järkeä. Leena Joutsen Rokotuksen kautta normaaliin PÄÄKIRJOITUS 21. Olemmeko jäämässä rokottamattomien panttivangeiksi. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Nykyisellään sovellus on jokseenkin lässähtänyt. Pienet bonukset ja houkuttimet ovat tässä vaiheessa tervetulleita. Jos lainsäädäntö jarruttaa paluuta turvalliseen arkeen, lakeja on syytä muuttaa. Joudutaanko jo purettuja rajoituksia ottamaan aika ajoin uudelleen käyttöön terveydenhuollon kuormittuessa. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu
Siellä sitä kökötettiin pilkkopimeässä. Koitti sekin hetki, kun kaverukset putkahtivat putkesta ulos, puistelivat pölyjä vaatteistaan ja huohottivat adrenaliinipöllyissään. Lisäksi palomiehet voivat työuran edetessä saada erikoiskoulutuksia erilaisiin lisätehtäviin, kuten vesisukeltajaksi tai nostolava-auton tai veneiden kuljettajaksi. Pääkaupungissa toimii kaikkiaan kymmenkunta pelastusasemaa, ja alueella tulee hälytyksiä noin 70 000 vuodessa. Koputtelu tämän tossunpohjiinkaan ei tuottanut tulosta. Lopulta ystävään tuli taas eloa, ja vaivalloinen taival jatkui. Se oli hetki, kun Pakarisesta tuli mieleltään palomies. Testissä kunto ja pääkoppa Tie pikkupojan haaveesta pelastajan tutkinnon suorittamiseen ei kuitenkaan ollut yhtä suora putki kuin oululainen ojarumpu. Ei auttanut kuin häätää pois turhan levottomia ajatuksia”, Pakarinen muistelee. Sitten edessä olivat uinnin, juoksun ja lihaskestävyyden kuntotestit sekä kokeet, joissa mitattiin mahdollista korkean paikan ja ahtaan paikan kammoa. Ystävä mönki edellä ja Pakarinen perässä. 1990-luvun alussa extreme-kokemukset haettiin pihapiiristä ja lähiluonnosta, kun kukaan ei vielä päässyt purkamaan jännityksen kaipuutaan internetin ihmeellisissä virtuaalimaailmoissa. 6 KEMIA 6/2021 ANNI TURPEINEN ”Palomies ei panikoisi.” Näin valoi uskoa itseensä yhdeksänvuotias Juha-Pekka Pakarinen ryömiessään kaverinsa kanssa ahtaassa ojarummussa kotikonnuillaan Oulussa. Eteneminenkin oli mahdollista vain liikuttelemalla sopivasti kenkien kärkiä. Pelastajan tuki on toinen pelastaja Pelastusopiston tutkinto antaa valmiudet toimia sekä palomiehen tehtävissä että ensihoitajana ambulanssissa. ”Pääsykokeet olivat jo sinänsä niin mielenkiintoinen kokemus, ettei oikeastaan olisi haitannut, vaikka ei olisi edes tullut valituksi”, Pakarinen naurahtaa. Pakarinen yritti kysellä syytä, mutta kun putkilo oli täysin tukossa, huhuilu ei toisen korviin kantautunut. Pelastajasta on sukeutumassa myös kemisti. ”Peruskoulusta menin Kempeleeseen ammattioppilaitokseen ja kävin siellä koneja metallialan opinnot”, Pakarinen kertoo. Kun lieriöön oli itsensä ängennyt, eteenpäin oli pyrittävä, sillä takaisin ei enää päässyt. Tarjolla on myös mahdollisuus syventää osaamistaan onnettomuuksissa, joissa on osallisena vaarallisia aineita. ”Painoin sitten naaman alaspäin ja odotin. ”Kaveri vain tuumasi, että jäi vähän jumiin. Yhtäkkiä kaveri pysähtyi niille sijoilleen. Ensimmäisen vaiheen lääkärintarkastukset ja fyysiset tehtävät hän läpäisi liput liehuen. Paljain käsin se oli melko hankalaa ja otti aikansa.” Putkeen päätyminen oli seurausta Palomies syttyi kemiasta Juha-Pekka Pakarinen on esimerkki siitä, että elämässä kaikki on mahdollista, jos paloa löytyy. Rummun pää oli painunut osittain maan alle, ja hän joutui kaivuuhommiin. Pakarisen elämässä tapahtuma oli kuitenkin opettavainen ja mieleenpainuva. Panin paperit vetämään myös Kuopioon.” Kutsu tuli useampaankin ammattikorkeaan, mutta Pakarinen oli päättänyt satsata kaiken Pelastusopiston pääsykokeisiin. Virallisesti hän valmistui palomieheksi Pelastusopistosta Kuopiosta 14 vuotta myöhemmin. Pitkässä kapeassa putkessa ei voinut nostaa päätään lainkaan. Kaikki osiot sujuivat häneltä kuitenkin erittäin hyvin, ja miehestä ryhdyttiin koulimaan pelastusalan osaajaa. Ajatus palomiehen ammatista ehti välillä unohtua useaksi vuodeksi. ”Kiirettä pitää jokaisessa vuorossa,. Juha-Pekka Pakarinen sai todistuksensa Kuopiosta vuonna 2005 ja aloitti 23-vuotiaana työn Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Kalliossa. Psykologisia testejä tehtiin monta tuntia kahden eri psykologin voimin. Hampurilaispaikan ohi porhaltaneista palomiehistä tuli hänen kollegoitaan. Se oli hetki, kun paniikille ei voinut antaa valtaa, vaikka se yritti voimalla tunkea korvien väliin. ”Armeijan jälkeen rakentelin sitten työkseni sähkögeneraattoreita.” Samaan aikaan nuori mies kaavaili silti opiskelujen jatkamista. poikien hölmöstä päähänpistosta. ”Siitä kipinä roihahti uudestaan. Pakarinen istui helsinkiläisessä hampurilaisravintolassa täyttelemässä hakemuksia eri ammattikorkeakoulujen tekniikan aloille, kun ohi sattui pyyhältämään kolme paloautoa torvet soiden
Re et ta Vi rt an en. 7 6/2021 KEMIA Palomies-ensihoitaja Juha-Pekka Pakarinen työpaikallaan Helsingin keskuspelastusasemalla
Omani lähentelee seitsemääkymmentä vuotta.” ”Niin paljon kuin pidänkin ammatisJUHA-PEKKA PAKARINEN • Syntynyt Oulussa vuonna 1982. ”Turmapaikalta voidaan siirtyä suoraan onnelliseen perhetapahtumaan eli uuden ihmisen maailmaan tuloon.” Työssä kohdatut asiat vaihtelevat nopeasti tapauksesta toiseen ja kaikkeen mahdolliseen syntymän ja kuoleman välillä. • Pelastajatutkinto, Pelastusopisto 2005. Erikoisosaaminen ensihoidossa lääkäriambulanssissa ja palomiehenä nostolavayksikössä. Käännekohta oli, kun eläkkeeseen oikeuttava rajapyykki äkkiä loittoni entistä kauemmas. ”Kollegoiden kesken muodostuu sellainen ymmärrys, johon ammatin ulkopuolelta tulevan on vaikea päästä sisään”, Pakarinen sanoo. Ikäviä haavereita ei yksinkertaisesti ole aina mahdollista välttää edes parhaimmalla riskinhallinnalla. Jokaista sanaa ei tarvitse edes lausua ääneen.” Eläkeuudistus pani suunnitelmat uusiksi Palomies ei siis pelkästään sammuta tulipaloja. Ensihoitajana hän hoitaa työssään ihmisten lisäksi myös eläimiä. Pelastajat näkevät joka päivä surua, syrjäytymistä, väkivaltaa, tapaturmia, katastrofejakin. Palomies virka-asussaan. • Varusmiespalvelus 2001–2002. ”Lähtötilanne ei juuri poikennut tavallisesta tulipalosta, mutta niin vain pääsi käymään.” Työkaverien ilmalentoa edelsivät savukaasujen leimahdus ja voimakas paineaalto, joka pyyhkäisi edestään miehiä raskaammatkin kohteet. • Kemian opiskelija, Helsingin yliopisto 2020–. Koettua prosessoidaan myöhemmin yhdessä. Yksi syy siihen on työyhteisö, joka on hänen mukaansa täysin omanlaisensa. Pari muuta kollegaa iskeytyi päin betoniseinää. Pahassa paikassa pelastaja saattaa joutua vaaraan loukkaantua itse. • Palomies-ensihoitaja, Helsingin keskuspelastusasema 2005–2011 ja 2018–. • Harrastaa opiskelua, laskemista ja lukemista sekä monipuolista liikuntaa, luontoa ja valokuvaamista. Tositilanteessa sen päälle puetaan sammutushaalari, jonka ominaisuudet suojaavat pelastajaa sekä tulipalossa että onnettomuuksissa. On palomies-ensihoitaja kuinka osaava tahansa, hän törmää jatkuvasti myös odottamattomiin asioihin. Auttajat tulevat aina hätiin. ”Saatamme ryömiä metron tai junan alle hoitamaan ja irrottamaan vaikeasti vammautunutta ihmistä. • Palomies, Oulu-Koillismaan pelastusasema 2011–2018. Tunnin päästä voimme olla pitelemässä kädestä viimeistä lähtöä pelkäävää yksinäistä vanhusta.” Usein tulee vastaan vakavaksi vetäviä näkyjä, mutta niiden vastapainoksi joskus muutakin. Tulevaisuus alkoi askarruttaa Pakarista yhä enemmän sitä mukaa kuin kokemusta mutta samalla myös ikää karttui. • Sähkökoneasentaja, ABB Oy 2002–2003. Työ voi edellyttää myös esimerkiksi vesisukeltajan pukua, kemikaalisukelluspukua tai paineilmalaitteita.. Hän suitsii vesivahinkoja ja torjuu ympäristöturmia. ”Auttaja tietää tilanteen myös tunnetasolla ja pystyy helposti asettumaan toisen auttajan asemaan. ”Vaikka tunnistammekin hyvin erilaiset riskit ja varaudumme moneen, tapahtumien kulku voi joskus yllättää.” Ei ole kauan siitä, kun hänen työtoverinsa lensi metritolkulla pitkin käytävää ja lopulta kerrostalohuoneiston oven läpi. • Koneja metallialan perustutkinto, Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitos 2000. Tällaiset kokemukset hitsaavat auttajat tiiviisti yhteen. 8 KEMIA 6/2021 mutta työ ei tunnu koskaan ikävältä”, palomies sanoo. Kaikenlaista sattuu niin potkulaudalla, autolla kuin lentokoneellakin. ”Palomiesten eläkeikä on nostettu samalle tasolle muiden palkansaajien kanssa. Liikenneonnettomuuksien skaala on laaja. • Maikkulan yläaste 1998
”Otin lukujärjestykseeni kemian, fysiikan, biologian, matematiikan ja muita lääketiedettä tukevia aineita. Siinä vaiheessa miehessä oli kuitenkin jo syttynyt sellainen palo kemiaan, että kurssia oli helppo hieman säätää. Kiinnostus tiedon kartuttamiseen kasvoi kasvamistaan. ”Kun viime syksynä ensimmäisen kerran astelin Kumpulan kampukselle, oli kyllä voittajafiilis”, mies myhäilee. Tästä tuli kimmoke lähteä etsimään jotain uutta.” Ensihoidossa Pakarinen on erikoistunut lääkäriyksikkötoimintaan, mikä on tarjonnut hänelle lähinäkökulman medisiinarien työhön. Pakarinen istui lukemassa ja laskemassa jokaisen vapaahetkensä. Pelastaja ihmettelee itsekin, mistä innostus kumpusi. Nyt pelastaja on viihtynyt kemian laitoksessa jo reilun vuoden ja paahtaa opintoja niin vinhasti kuin työn ohessa suinkin kykenee.. ”Tiesin jo, kuinka äärettömän mielenkiintoinen ala kemia on, ja lähdin siis pyrkimään siihen suuntaan.” Koska hän haki yliopistoon ammattitutkinnon papereilla, se oli tehtävä pääsykoekiintiön kautta. Pakarinen suoriutui kokeista omien sanojensa mukaan ”täydellisesti”, ja opiskelupaikka Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian alan kandiohjelmassa oli hänen. 9 6/2021 KEMIA Ku va t: Re et ta Vi rt an en Nostolavayksikkö HE106 pelastaa ihmisiä ylhäältä, esimerkiksi parvekkeilta, ja alhaalta, vaikkapa kuiluista. ”Pidin sitä paitsi itseäni surkeana matikassa, eivätkä kemia tai fysiikka sanoneet minulle mitään. Yksikkö kykenee antamaan teho-osastotasoista hoitoa jo onnettomuuspaikalla. Koulussa opetus kuitenkin eteni niin hitaasti, että ryhdyinkin opiskelemaan itsenäisesti.” Kirjapino kotona kohosi yhä korkeammaksi. Tulipalossa yksikkö voi aukoa talojen kattoja ja vesipelastustehtävässä nostaa uhrin ylös. Palomiehen mielessä alkoi siis kangastella lääketieteellinen tiedekunta, joten hän hakeutui aikuislukioon hankkimaan vankempaa perustaa tuleville akateemisille opinnoilleen. En ikinä olisi nuorempana uskonut, että joskus vielä aivan ahmisin luonnontieteellisiä aineita.” Voittajafiiliksellä Kumpulan kampukselle Alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti Pakarinen kävi kolkuttamassa lääketieteellisen tiedekunnan ovia, mutta ne eivät auenneet. tani, en voi kuvitella itseäni siinä iässä liukastelemaan talojen katoille. ”Siinä oli jaossa vain yksi tai korkeintaan kaksi paikkaa, joten oli pakko onnistua.” Niin kävi. Yläasteella häntä kiehtoivat läksyjä enemmän viikarimaiset pikkukolttoset, ja kirjat tahtoivat koulupäivän päätteeksi jäädä lojumaan reppuun
”Joskus en päässyt luennoille töideni takia, joten oli hienoa pystyä katsomaan ne jälkikäteen. En katso televisiota lainkaan enkä tee mitään muutakaan turhaa”, Pakarinen hymähtää. ”Onneksi kemian opiskelu on nyt rakkain harrastukseni. ”Tiedän jo, että syksyllä jaksan painaa vaikeampia kursseja ja keväällä olen väsyneempi. Olen huomannut olevani luontaisesti tyyppi, joka rauhoittaa ja ohjaa muita hallitsemattomissa tilanteissa.” Kun pelastajan haalari aikanaan vaihtuu kemistintakkiin, Pakarisen unelmapaikka olisi keskusrikospoliisin Rikoslaboratorio tai Tullilaboratorio. Verifin kiinnostaa Pakarista myös siksi, että hän tuntee melko hyvin pelastusalan viranomaistoimintaa, johon saattaisi löytyä kiinnostavia linkkejä. ”Se on tullut esiin sekä erilaisissa onnettomuuksissa että nyt opiskelukiireissä. ”Tätä tietoa tuottavat kemian tutkijat ja asiantuntijat, ja heidän kirjoittamiinsa opuksiin palomiehet turvautuvat. ”Jotta tilanteet eivät pääse eskaloitumaan, tarvitaan tieto siitä, mitä torjutaan ja miten torjutaan”, Pakarinen tähdentää. Syklitän siis opintoja oman energiatasoni mukaan.” Etäopiskelun mahdollisuudesta mies antaa kiitosta, vaikka se monelle olikin yksi koronavuoden vitsauksista. Soveltuvuustestit ovat osoittaneet, että hänellä on erinomainen stressinsietokyky. Tieliikenteessä, junaliikenteessä, laivaliikenteessä ja teollisuudessa kulkee, tuotetaan ja säilytetään erilaisia kemikaaleja monessa paikassa. 10 KEMIA 6/2021 ”Paiskin 48 tuntia viikossa palomiehen hommia ja käytän opiskeluun 40– 45 tuntia. Liikunta ei ole turhaa, joten sitä hän harrastaa edelleen: lenkkeilee, pyöräilee, ui ja käy kuntosalilla. Mielellään hän työskentelisi myös kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä, joka muodostaa oman yksikkönsä Helsingin yliopiston kemian osastossa. Jopa suoraan tapahtumapaikalle voi saapua kemisti opastamaan pelastajia.” Pakarinen löytää kahdesta ammatista myös yhteisiä tekijöitä. Kemiallisissa aseissa ja vaarallisten aineiden onnettomuuksissa on tiettyä samankaltaisuutta. Onnettomuuden mahdollisuus väijyy nurkan takana periaatteessa aina. Tavoite on realistinen mutta vaatii ahkeruuden lisäksi kurinalaisuutta. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Se osallistuu myös kiireellisimpiin ensihoitotehtäviin ja lähes kaikkiin onnettomuuksiin.. Molempien on tehtävä työnsä rauhallisesti ja hötkyilemättä. Molemmissa ihmiset ja kemia ovat yhdessä väärässä paikassa väärään aikaan.” Instituutti on myös kansallinen viranomainen, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa alan tietojen keruu kemianteollisuudesta ja muiden viranomaisten informointi. Jos tällaista intohimoa ei olisi, ei tästä selviytyisi.” Vaikka päntätessä on helppo uppoutua flow-tilaan, työssä käyvän on myös osattava jaksottaa opiskelunsa. ”Verifinin tutkimustyöstä kerrottiin meille orientaatio-opinnoissa, ja innostuin aiheesta heti. Pakariselta itseltään se luonnistuu mainiosti. Jos huonosti käy, ja joskus käy, vaarallisten kemiallisten aineiden sekaan sukeltavat palomiehet. Auton miehistö hyökkää ensimmäisenä palaviin asuntoihin ja muihin tulipaloihin. Tallenteista saattoi myös tarkistaa epäselvät asiat.” Hötkyilemättä kohti uutta uraa Vaikka Pakarinen on lukion käyneisiin opiskelukavereihinsa verrattuna joissakin kohdin joutunut kuromaan eroa kiinni, hänellä on toisaalta etua edellisestä koulutuksestaan ja ammatistaan. Hiihtämään ja lumilautailemaan hän lähtee aina, kun maassa vain on lunta. Itsetuntemus on tärkeää. Laboratoriotyöt tehtiin kampuksella, mutta luennot seurattiin netin kautta. Re et ta Vi rt an en Sammutusyksikkö HE101 ja JuhaPekka Pakarinen valmiina seuraavaan lähtöön. Heidän on hallittava kemiaa ainakin sen verran, että he tietävät, mitä tekevät. Päämääräkseen Pakarinen on asettanut kandivaiheen hoitamisen neljässä vuodessa ja maisterin tutkinnon kuudessa. ”Ehkäpä sieltä löytyisi minulle gradun aihe”, mies miettii. Sekä palomies-ensihoitajalla että kemistillä on oltava keskittymiskykyä ja ymmärrystä turvallisuuden merkityksestä
040 843 3936, anssi.rajala@messukeskus.com KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa on esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut : Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikkaja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaalija työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasiaja konsulttipalvelut Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 30.–31.3.2022 Messukeskus Helsinki Tule ja kohtaa nykyiset ja tulevat asiakkaasi taas pitkästä aikaa kasvokkain.. chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtava kemian ja bioalan ammattitapahtuma. Varaa oma osastosi tapahtumaan ja tule verkostoitumaan! Myyntipäällikkö Anssi Rajala, puh
Matkaan oli lähdettävä jo sunnuntai-iltana. Koulutusta tulisi olla tarjolla silloin, kun ihminen on siihen valmis. Kiertokoulu oli opettanut vain ulkolukua, ja ukki oli käytännössä lukutaidoton. Ukkini elämästä voimme ottaa opiksi sen, että jos hinkua on, myöhemminkin ehtii – vaikka lukijaksi. VOIDAANKO OPPIA entisestä. Oppivelvollisuus laajeni tästä syksystä alkaen toisen asteen opintoihin ja piteni samalla kahteentoista vuoteen. Kirsi Väisänen Kirsi Väisänen on 50-vuotisjuhlavuottaan viettävän TTT-lehden päätoimittaja. Uudet työntekijät täytyy perehdyttää tehtäviinsä. Linja-auto Iisalmeen kulki Lapinlahden kirkonkylältä, jonne ukki hiihti talvisin kantamukset selässään. Paitsi kirvesmiehen työt hän osasi muurata uunin, veistää veneen ja tehdä kengät. Sodan käynyt mies oli tottunut raskaaseen työhön ja vaatimattomiin oloihin. Vaikka ukin lapsuudessa kaupungeissa oli jo kansakouluja, koulunkäynti ei ollut pakollista. Työelämään tulevat untuvikot eivät välttämättä heti loista taidoillaan tai ymmärrä työpaikan pelisääntöjä. Ju ha So m by. Ammattiin oppimisen jättäisin kuitenkin oppivelvollisuuden ulkopuolelle ja vain halukkaille. 12 KEMIA 6/2021 Oppivelvollisuuden pidennys ei auta haluttomia KULUVA SYKSY kyyditsi kouluun nekin, joiden mielestä peruskoulun yhdeksän luokkaa olisivat riittäneet. Myös työuran aikana pitää päästä täydennyskoulutukseen. UKKINI OLI moniosaaja, kuten monet muutkin aikalaisensa. Osalla nuorista on heikot valmiudet opiskeluun, ja siihen on monta syytä elämäntilanteista kieliongelmiin ja oppimisvaikeuksiin. Viisikymmentäluvun alussa hän aloitti työt Poroveden sahalla Iisalmessa ja ehti työskennellä siellä parikymmentä vuotta ennen eläköitymistään 65-vuotiaana. Työviikot hän asui parakissa sahaalueella. Kun oppivelvollisuuslaki tuli Suomeen sata vuotta sitten vuonna 1921, ukkini Kaarlo Väisänen aloitteli työuraansa. Opinnot eivät kaikkia peruskoulun päättäneitä motivoi. Lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ukin opetti kansakoulun käynyt MarttaTÄTÄ MIELTÄ mummoni, jonka myös muistan innokkaana lukijana. Työelämä 2020-luvulla vaatii täysin toisenlaisia valmiuksia kuin viime vuosisadalla. Kalle-ukki oli yksi kolmesta timpurista, jotka rakensivat kansakoulun omalle kylälle. Kuusikymmentäluvun puoliväliin asti työviikko oli kuusipäiväinen. Koululaisten oppivelvollisuus on paikallaan. Sulan veden aikaan matka taittui veneellä. Kun rahaa kirjoihin ei ollut, hyödynnettiin kirjastoa. PERUSKOULU OPETTAA edellä mainittuja taitoja, tukee osallisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Nyt kysytään oppimisen, tiedonhallinnan ja viestinnän taitoja sekä monikulttuurista yhteistyökykyä. Kukaan ei pakolla opi, jos kouluopetus ei maistu. Kun tehtävät muuttuvat, tarvitaan lisäoppia. Jotkut vastustivat oppivelvollisuutta, koska pelkäsivät sen tuottavan huonoja ja laiskoja työntekijöitä. KÄYTÄNNÖN OSAAJASTA kehkeytyi lopulta aikuisiällä kova lukumies. Kouluopintoja tärkeämpää olisi tarjota tukea elämänhallintaan ja työllistymiseen. Väisälänmäelle saatiin oma koulu vasta vuonna 1935, laissa suotiin nimittäin maalaiskunnille 16 vuoden siirtymäaika. VANHENEVASSA SUOMESSA ketään ei ole varaa jättää syrjään työelämästä. Kun Kalle tuli työviikon jälkeen kotiin, oli hänellä aina lainakirja tai kaksi tuomisena vaimolleen. Vaikka ukkini työelämä näyttäytyy karuna, nykynuoriltakaan ei haasteita puutu. Koulutuksen maksuttomuuskaan ei auta, jos kouluhaluttomuuden syy on toisaalla. Tarvitsemme kärsivällisyyttä ja erilaisuuden sietoa
uusien energianlähteiden kehittämisessä, puhtaan veden saatavuuden varmistamisessa, ravinnon tuotannossa, kiertotaloudessa ja terveydenhuollossa. PASSION FOR SCIENCE. Kemian alan koulutuksemme tarjoaa osaamista esimerkiksi kiertotalouden, kemianteollisuuden, luonnontieteen opetuksen tai nanotieteen aloille. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteinen ja laaja-alainen opetus mahdollistaa erilaiset urapolut. YHTEISHAKU / 16.3.–30.3.2022 OIVALLA JA LUO HUOMISESTA PAREMPI. JYU. Kemisteillä on keskeinen rooli mm. Kemian opiskelijana tutkit kemiallisia ilmiöitä, aineiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä opit tuntemaan ja käyttämään erilaisia analyysilaitteita. Vastaa tulevaisuuden haasteisiin opiskelemalla kemiaa! MEILLÄ VOIT OPISKELLA ERILAISIA TUTKINTOJA: > Kemia > Kemian aineenopettaja > Luokanja aineenopettaja > Nanotiede JYU.FI/KEMIA MUISTA HAKEA
14 KEMIA 6/2021 Juha Granath Tehtaanjohtaja Tomi Oja on LUT-yliopiston kouluttama kemian diplomi-insinööri, joka hallitsee tuotteensa perin pohjin. ”Pyrimme saamaan aikaan mahdollisimman tiheän materiaalin.”
jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2023. Seuraamme asiaa ja suhtaudumme siihen erittäin vakavasti osana arviointiprosessiamme. ”Olemme täällä osa tehokasta toimintaympäristöä.” ”Bolidenin sulatto on aivan vieressä. 15 6/2021 KEMIA tävää katodiaktiivisen materiaalin esiastetta eli prekursoria. Lisäksi BASF suunnittelee Schwarzheideen akkukierrätyksen prototyyppitehdasta. BASF kehittää parhaillaan akkuja, joiden nikkeliSaksalainen kemikaalijätti BASF rakentaa Harjavaltaan akkumateriaalitehdasta. Investoinnin tarkkaa summaa BASF ei julkista. ”Täällä on rakentajia ympäri Eurooppaa ja laitetoimittajia aina Kiinasta, Japanista ja USA:sta asti. Tehtaanjohtaja Ojaa ei huoleta maailmalta kantautuva huoli akkujen raaka-aineina käytettävien metallien, kuten litiumin, nikkelin, koboltin ja mangaanin, riittävyydestä. Aidan takana on Suomen Teollisuuden Energiapalveluiden tuottamat, BASF:n tehtaanjohtaja Tomi Oja: ”Akkubisneksessä on sähinää” uusiutuvaan energiaan pohjautuvat energiapalvelut. Raaka-aineesta ei tule pulaa Akkubisneksessä on nyt sähinää, sillä sähköautojen akkujen kysynnän odotetaan kymmenkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Metalliarvoketjun kestävyys on tärkeä arvo myös asiakkaille”, Tomi Oja vakuuttaa. ”Arvioimme tarkkaan kyseisen toimittajan kyvyn tuottaa metalleja kestävän kehityksen mukaisesti. Kiireinen mies nostaa ohi mennessään kättään ja huikkaa Guten Tag. Se määrittelee akun suorituskyvyn, kustannukset, turvallisuuden ja kestävyyden”, Oja selittää. BASF, Fortum ja Nornickel kirjoittivat akkujen kierrätystä koskevan aiesopimuksen vuonna 2020. Se on Nornickel Harjavalta.” Nornickelin Venäjällä toimivalla emoyhtiöllä Norilsk Nickelillä on karu maine maailmalla. Tämän hyvän päivän toivotuksen satakuntalainen vielä ymmärtää. Siellä isäntä esittelee droonilla kuvaamansa työmaan lintuperspektiivistä. Tehtaan pitäisi käynnistyä jo ensi vuonna, ja sen odotetaan tuottavan akkumateriaalia 400 000 täyssähköauton tarpeisiin vuodessa. Nornickel on tunnistanut vastuunsa, ja uskomme yhtiön kykyyn ratkaista ongelmat.” Ojan mukaan nikkelistä ei tule lähitulevaisuudessa pulaa. Olemme tekemissä raaka-aineen tuottajan kanssa, jolla on yksi maailman matalimmista hiilijalanjäljistä. Paljonko te siitä tiedätte. ”Kyllä se on tiedossa. ”Olemme sitoutuneet eurooppalaisen tuotannon luomisessa vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttöön. Pystymme myös hyödyntämään Suurteollisuuspuiston hukkalämpöä.” Akkumateriaalitehtaan läheisyyteen on rakenteilla myös Fortumin litiumioniakkujen kierrätyslaitos. ”Pcam-katodimateriaali on kehittyneiden sähköajoneuvojen akkujen tärkeimpiä komponentteja. Tehtaanjohtaja Ojan mukaan BASF:n päätöksessä painoi eniten se, että aivan naapurissa toimii venäläiseen Norilsk Nickel -konserniin kuuluva Nornickel Harjavalta Oy. BASF:n Harjavallan-tehdas täydentää toista kemikaalijätin katodiaktiivisia materiaaleja valmistavaa laitosta, joka toimii Saksan Schwarzheidessa. Sieltä löytyy lisäperusteluja yhtiön Harjavaltaan tuloon. Aidan takana hyvät naapurit Saksalaisyhtiö päätti vuonna 2018 rakentaa Harjavaltaan tehtaan, jossa valmistetaan litiumioniakkuihin käytet. Tehtaanjohtaja viekin vieraansa työmaan kupeeseen pystytettyyn väliaikaiseen ”johtokeskukseen”. ”Vasemmalla nosturin vieressä on kuorma-autojen purkuasema, sitten päätuotantorakennus, saostus, kuivakäsittelylinja, varastot. Korona ja liikesalaisuudet sulkevat laitoksen työmaan ulkopuolisilta. Työmaalla on parhaillaan noin 500 työntekijää.” Saksalaisen kemianjätin BASF:n suunnitelmien mukaan tehdas aloittaa toimintansa jo ensi vuoden aikana. JUHA GRANATH Valkokypäräinen työntekijä työntyy Harjavallan Suurteollisuuspuistossa sijaitsevan BASF:n akkumateriaalitehtaan työmaan pyöröportista. Suuria suunnitelmia varjostaa Vaasan hallinto-oikeudessa kaatunut, jo kerran myönnetty ympäristölupa. Oikealla pääohjaamo, konttoritilat, putkisilta, raaka-ainesäiliöt, vesienkäsittelyrakennus, ammoniakkipesuri ja tietenkin sauna.” Tehtaanjohtajan lennättämä pienoiskopteri koluaa BASF:n liki 14 hehtaarin tonttia, ylittää tuotannon tuplaamisen mahdollistavan laajennusosan ja jatkaa matkaa naapurien suuntaan. ”Laskelmieni mukaan työmaalla puhuttiin parhaimmillaan saksan kielen lisäksi 15 muuta kieltä”, kertoo tehtaanjohtaja Tomi Oja. ”Sanotaan, että kolminumeroinen miljoonaluku”, Oja suostuu sanomaan
Syntyneestä sulfaattipitoisesta liuoksesta saostetaan hydroksidi, jonka saostusolosuhteet määräävät kiteen muodon, tiheyden ja partikkelikokojakauman. Se on pakottanut maailman korjaamaan suuntaansa luonnonvarojen tuhlaamisesta kestävän kehityksen suuntaan. Saksassa katodiaktiiviseen materiaaliin lisätään litium. Nopeammin, pidemmälle, vihreämmin Sähköautojen akkujen kysynnän odotetaan yli kymmenkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. 16 KEMIA 6/2021 pitoisuutta lisätään koboltin ja mangaanin kustannuksella. ”Tavoitteemme on vuoteen 2025 mennessä tuplata keskikoisen sähköauton toimintamatka nykyisestä 300–400 kilometristä 800 kilometriin ja akun elinikä 10:stä 20 vuoteen.” ”Latausaika pystytään puolittamaan superlaturilla nykyisestä 30–40 minuutista runsaaseen varttiin.” Tomi Oja näkee ilmastonmuutoksen tuovan myös jotain hyvää. Korkean nikkelipitoisuuden akuissa määrä putoaa noin 23 kiloon.” ”Kun akku valmistetaan uusiutuvalla energialla, päästään jo 13 kiloon. Vauhtia pitää lisätä, sillä hallitus on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. ”Edellytämme työntekijöiltä korkeaa tuotannon oivaltamista”, hän paaluttaa. EU:ssa rekisteröitävien henkilöja pakettiautojen pitää olla päästöttömiä vuonna 2035. Lisäksi apunamme on BASF:n Saksassa sijaitseva tutkimuskeskus, josta meillä käy täällä paljon väkeä.” BA SF Kemianjätti BASF:n korkean suorituskyvyn katodimateriaalien tutkimusja kehitystyötä tehdään myös konsernin tutkimuskeskuksessa Saksassa.. Kierrätys mukaan, ja olemme seitsemässä kilossa.” ”Emme ryöstä emmekä houkuttele” Harjavallan akkumateriaalitehtaan odotetaan luovan aluksi satakunta työpaikkaa johtoon, tekniseen suunnitteluun, tuotantoon, logistiikkaan ja laboratorioon. ”Suuntana on nostaa nykyisten akkujen nikkelipitoisuus 80 prosentista 90:een. Kyse on joka tapauksessa merkittävistä määristä, sillä Ojan mukaan yhteen autoon tarvitaan litiumia ajoneuvon ja akun koosta riippuen 7,5–10 kilogrammaa. Materiaalin valmistuksessa nikkeli-, kobolttija mangaaniliuokset sekoitetaan tarkalla suhteella toisiinsa. Suomessakin vauhti kiihtyy, ja kesäkuussa täyssähköautoja myytiin jo enemmän kuin dieselautoja. Tehtaan ensimmäinen ulkopuolinen rekrytointi oli Kittilän kultakaivoksen johtoryhmän jäsen, porilaistaustainen Tomi Oja. ”Tarkoitus on saada aikaan hyvin tiheä materiaali, jotta akku sopii mahdollisimman pieneen tilaan. Saostuksen jälkeen liuossekoitus suodatetaan täysin puhtaassa deionisoidussa vedessä, kuivataan ja kuljetetaan tiettyjen prosessivaiheiden läpi. ”Siellä olemme lähempänä raakaaineita ja autotehtaita. Niistä löytyvät lääkkeet sähköautojen kolmeen suureen ongelmaan: toimintamatkaan, akun elinikään ja latausaikaan. BASF ei kerro, mistä litium Schwarzheideen tulee. Sitten jauhe pakataan säkkeihin ja lähetetään Schwarzheideen. ”Pitää ymmärtää muun muassa suodatuksen, kuivamateriaalin ja pakkauksen perusasiat. Puhtauden ylläpito on olennaista, sillä työolot ovat lähes sairaalamaiset. Se on ympäristölle hyväksi, sillä kestävän kehityksen mukaisesti tuotetun koboltin saanti voi lähivuosina olla rajallista.” ”Tällä hetkellä meillä on erittäin turvattu tilanne sekä nikkelin, koboltin että litiumin osalta.” Harjavallan akkumateriaalitehtaan tulevaisuus näyttää taatulta. Suomessa kulkee tällä hetkellä silti vain runsaat 15 000 täyssähköautoa. Näin koboltin tarve pienenee. Vuonna 2030 niitä olisi VTT:n tuoreen arvion mukaan vasta 600 000. Kuivakäsittelyllä varmistetaan vielä tuotteen laatu. Norjassa täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista on jo 71,9 prosenttia. ”Vanhanmallisen, hiilivoimaan perustuvalla sähköllä tuotetun 662-sarjan akun hiilidioksidipäästöt ovat noin 26 kiloa per kilo katodiaktiivista materiaalia. Näin säästyy energiaa ja ympäristöä”, hän perustelee Schwarzheidessa tehtävää jatkojalostusta. Ensi askel on korvata hiilestä energiansa ottavat akut uudella teknologialla. Tehtaanjohtaja Oja tuo drooninsa tehtaan työmaan yltä maankamaralle ja kaivaa kalvot esiin. Mitä tiheämpi materiaali sitä pienempi akku BASF:n suunnitelmien mukaan Harjavallan tehdas tuottaa katodimateriaalin esiastetta aluksi 400 000 sähköauton tarpeisiin vuodessa. Meillä kaikki osallistuvat kehitystyöhön.” ”Olemme työllistäneen tavoitteestamme jo noin 60 prosenttia. Osaamisen kulttuuri on myös tärkeää. EU-komission ilmastolakipaketin mukaan polttomoottoriautojen tuotanto Euroopassa päättyy 2030-luvun aikana. Oja toteaa, että litium kannattaa lisätä vasta Saksassa. Nykyisissä sähköautoissa 10–15 sentin paksuinen akku kattaa lähes koko kulkuneuvon pohjan”, Oja kertoo
Rakennushanke on edennyt suunnitelmien mukaan, ja tuotannon on määrä käynnistyä vuoden 2022 aikana. Olemme pienentäneet hiilijalanjälkeämme 100 000 tonnia muun muassa siirtymällä uusiutuvaan energiaan ja nesteytetyn maakaasun käyttöön prosessivedyn tuotannossa.” Toimitusjohtaja kehuu vielä Norilsk Nickel -konsernin vahvaa sitoutumista tutkimusja kehitystyöhön. ”Nornickel Harjavallan tuotteiden hiilijälki on alallaan maailman pienimpiä ja pienenee jatkuvasti”, korostaa toimitusjohtaja Joni Hautojärvi. Se viedään perille putkisiltaa pitkin. ”Sen ansiosta Harjavallan jalostamolla voidaan prosessoida kierrätettyjä To m i G la d materiaaleja konsernin raaka-aineiden lisäksi. BA SF. Kivenä kengässä hiertää toistaiseksi keskeneräinen ympäristölupaprosessi. Nornickelin aikomus on toimittaa BASF:n tehtaalle nikkelija kobolttisulfaattia vuodessa noin 400 000 sähköauton akun tarvitsema määrä. Suuressa maailToimitusjohtaja Joni Hautojärvi: ”Nornickel Harjavallan hiilijalanjälki kutistuu” massa emoyhtiö Norilsk Nickeliä on arvosteltu sen aiheuttamista ympäristövahingoista. ”Harjavallassa valmistettujen tuotteiden hiilijalanjälki on nikkelinjalostajista alhaisimpia. 17 6/2021 KEMIA BASF:n tehdastyömaa syyskuussa 2021. Kuinka kestävällä pohjalla raaka-aineiden tuotanto Venäjällä ja Harjavallassa on. Kierrätettyjen arvometallien avulla sähköautojen akkujen tuotannon hiilijalanjälkeä saadaan vieläkin pienemmäksi.” Norilsk Nickel on sitoutunut noudattamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka toimivat myös pohjana konsernin ympäristöja ilmastonmuutosstrategiassa. Tuotannon lisäyksellä venäläisomisteinen yhtiö haluaa vastata sähköautojen akkumateriaalien kysynnän lisääntymiseen Euroopassa. ”Malmista tuotetut nikkelirikasteet sulatetaan Norilskissa nikkelikiveksi, joka kuljetetaan meriteitse Muurmanskiin ja sieltä junalla Harjavaltaan.” Suomessa Nornickel on saanut julkisuutta jääkiekkojoukkue Jokerien suurimpana sponsorina. Nornickel Harjavalta ilmoitti viime keväänä lähes kaksinkertaistavansa nikkelin vuosituotantonsa yli 100 000 tonniin. ”Nornickel on maailman johtavia kaivosalan toimijoita, jolla on käytössä uusimmat teknologiat malmien louhintaan, rikastukseen ja sulatukseen”, kemiantekniikan tohtori Hautojärvi vastaa. Toimitusjohtaja Joni Hautojärven mukaan Harjavallassa jalostettavat raaka-aineet ovat suurimmaksi osaksi peräisin konsernin omilta kaivoksilta Norilskin alueelta Venäjältä
Ilmastonmuutoksen torjunnan myötä mielenkiinto kemiaa kohtaan varmasti kasvaa ja akkustrategian myötä myös alalle soveltuva koulutus ja osaaminen lisääntyvät.” Oikeuden päätös yllätti Saksassa asti Harjavallan akkumateriaalitehdas sai viime juhannuksen helteissä kylmää kyytiä. Kuun loppuun Suomen kansallinen akkustrategia vuosille 2012–2025 listaa keinot, joiden avulla maamme voi kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualalla ja liikenteen sähköistymisessä. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan akkumateriaalitehtaan sulfaattipäästöt kuormittaisivat merkittävästi Kokemäenjokea. ”Satakunnasta katosi kemian insinöörien koulutus kymmenkunta vuotta sitten ja samalla kemiasta tuli vähemmän seksikäs oppiaine. Syyskuun lopulla työmaalla järjestettiin kaksi pop up -rokotustapahtumaa, joissa rokotteen sai kaikkiaan 39 työntekijää. Syyskuun puolivälissä koettiin toinen takaisku, kun tehtaassa ja sen alihankintayrityksissä havaittiin koronatartuntojen rypäs. Venatorin tila toki auttoi, että saimme erittäin päteviä kemianteollisuuden työntekijöitä”, toimitusjohtaja kiittelee. Musta jauhe on varsinaista katodiaktiivista materiaalia ja valkoinen litiumkarbonaattia, joka lisätään materiaaliin Schwarzheiden tehtaassa. ”Päätös ja sen perustelut yllättivät meidät aina Saksassa asti.” ”Katsomme, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös on perusteeton, ja olemme tehneet valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen”, Tomi Oja sanoo. ”Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, jonka maaperästä löytyy kaikkia keskeisimpiä litiumioniakkujen valmistuksessa tarvittavia mineraaleja, kobolttia, nikkeliä, litiumia ja grafiittia”, Lahti-Nuuttila tähdentää. Sen avulla voimme nostaa jalostusarvoa Suomessa ja edistää yritysten kansainvälistä kasvua.” Akkuekosysteemi kehittyy Suomessa kovaa vauhtia. Myös johtaja Teija Lahti-Nuuttila Business Finlandista uskoo vankasti Suomen akkuteollisuuden mahdollisuuksiin 250 miljardin suuruisiksi arvioiduilla maailmanmarkkinoilla. Lokakuun puolelle tultaessa koronatilanne alkoi olla jälleen hallinnassa. Kansallisen strategian tavoitteina on saada Suomeen muun muassa satojen miljoonien eurojen investointeja, lukuisia uusia akkualan yrityksiä ja tuhansia uusia työpaikkoja. Vaasan hallinto-oikeus kumosi tehtaan ympäristöluvan ja palautti sen uudelleen käsiteltäväksi aluehallintovirastoon. ”Olemme luvanneet alan yrityksille, että emme ryöstä emmekä houkuttele, mutta emme voi hyviä hakemuksia hylätäkään.” Tomi Oja kehuu Suomen kansallisen akkustrategian tavoitteita, joita ovat muun muassa akkuinsinöörien koulutusohjelman parantaminen ja alaan keskittyvän tutkimuksen lisääminen. Elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mukaan tien maailmanmarkkinoille avaisivat raaka-aineiden saatavuus ja niiden jalostus, vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotantoja tutkimustoiminta sekä sähköistymisen ja digitalisaation osaaminen. Siitä, milloin korkeimman hallintooikeuden ratkaisu tulee, ei vielä ole tietoa. Yhtiöllä on myös Salossa akkutehdas, jonka laajennussuunnitelmat ovat jo pitkällä. Suomi haluaa akkujen suurvallaksi Harjavallan tehdas alkaa tuottaa kuvan vihreän ja ruskean jauheen kaltaista katodiaktiivisen materiaalin esiastetta. Toivotaan uusia investointeja, neuvotteluja on käyty”, Lintilä sanoi avajaisissa. ”Meillä oli pieni pelko, että joudumme aloittamaan oppisopimuskoulutuksen. ”Meillä on kaikki edellytykset merkittävän akkuklusterin luomiseen. ”En muista vastaavaa alaa, joka kasvaisi niin nopeasti kuin akkuala tällä hetkellä. BA SF mennessä varmistettuja tartuntoja oli löytynyt yli sata. Elinkeinoministeri Mika Lintilä sai maistaa menestyksen makua syyskuussa, kun Valmet Automotive avasi uuden akkutehtaan Uudessakaupungissa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. 18 KEMIA 6/2021 Vanha sanonta, jonka mukaan yhden kuolema on toisen leipä, on osoittautunut oikeaksi sen jälkeen, kun suuri pigmenttitehdas Venator ilmoitti lopettavansa kaiken toimintansa MeriPorissa. Lisäksi oikeus katsoi kemikaalien käsittelyja varastointitoiminnan soveltuvan huonosti pohjavesialueelle. Akkuhankkeita on toiminnassa tai julkaistu Harjavallassa, Uudessakaupungissa, Salossa, Kotkassa, Haminassa, Vaasassa, Ikaalisissa, Tampereella, Kokkolassa, Sotkamossa ja Kaustisilla. Koko ajan tulee uusia investointeja, ja kysyntää Suomea kohtaan on varsin hyvin
> Lääkekehityksen kemia > Materiaalikemia > Kemian aineenopettaja VALMISTU monien mahdollisuuksien uralle opettajaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, asiantuntijaksi > teollisuuteen ja tuotekehitykseen > kuntiin tai valtiolle > yliopistoon tai tutkimuskeskuksiin > sairaalaan, tulliin, puolustusvoimiin… Lue lisää kemian opiskelusta Turun yliopistossa > utu.fi/kemia Seuraa meitä Instagramissa chemistry_utu. Opiskele kemiaa Turun yliopistossa VALITSE > opiskelijaystävällinen kaupunki > monitieteinen yliopisto > ystävällinen ja auttavainen henkilökunta > aktiivinen ainejärjestö ja opiskelijaelämä > modernit tilat uudessa Aurumin tiedekeskittymässä OPISKELE TUTKIEN > luonnonyhdisteitä > biomolekyylejä > detektioja diagnostiikkamenetelmiä > loistavia tai sähköjohtavia materiaaleja ERIKOISTU kestävän kehityksen asiantuntijaksi
”Mallintaminen haastavaa” Työkalujen kehittäjät ja niiden nykyiset omistajat sidosryhmineen ovat artikkeleissaan alleviivanneet altistumisen mallintamisen haastavuutta. Työterveyslaitoksen (TTL) mukaan Stoffenmanager sopii työterveyshuollon apuvälineeksi kemikaalien terveysriskin arviointiin, viranomaisten apuvälineeksi työpaikan olosuhdevalvontaan sekä vakuutusyhtiöiden käyttöön. Arvostettuja tutkijoita Tuore tutkimus on teoreettinen analyysi, joka perkaa Stoffenmanagerin ja ART-mallin toimintaperiaatteita ja niihin liittyvää termistöä. Kahden mainitun mallin lisäksi saatavilla on useita vastaavia työkaluja. Helsingin yliopiston tutkijan Joonas Koiviston johtamaan tutkimukseen osallistui monia nimekkäitä tieteentekijöitä, kuten aerosolija ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala ja arvostettu fyysikko Lidia Morawska. Mallin käyttäjä voi itse määritellä esimerkiksi sen, mitä ”erittäin hienolla pölyllä” tai ”alhaisella määrällä” tarkoitetaan. Annals of Work Exposures and Health -lehden julkaisema tutkimus toteaa, että Stoffenmanager ja ART ovat subjektiivisia, kategorisointiin perustuvia työkaluja. Ne antavat siksi sattumanvaraisia arvioita altistumisesta. ”Tilalle fysikaalinen malli” Mallien kehittäjät ovat esittäneet tilanteen korjautuvan ”pienten epävarmuuksien” osalta kalibroinnilla. He painottavat, että aineita rekisteröitäessä arvion pitääkin olla yleispätevä. Kemikaaliturvallisuuden työkaluis luista löytyi pahoja puutteita. Tietojen tulee myös olla muutettavissa käyttöturvallisuusohjeiksi. Työkalulla on tehty yli 300 000 kemikaaliturvallisuuden riskinarviointia. Osalla niistä voidaan hoitaa muitakin kemikaaliturvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Molempien arviointimallien puutteet vaikuttavat merkittävästi kemikaaliturvallisuuteen, tutkijat sanovat. KATJA PULKKINEN Kansainvälinen ryhmä kuvaa tutkimuksessaan useita vakavia puutteita Stoffenmanagerja Advanced Reach Tool (ART) -työkaluissa. Altistumista mallinnetaan, koska mitattua tietoa altistumisesta ei aina ole saatavilla tai sen tuottaminen ei olisi tarkoituksenmukaista. Myös tieteellinen asiantuntija Celia Tanarro Euroopan kemikaalivirastosta Echasta korostaa, että parametrien ei tulisi olla riippuvaisia yritystai alakohtaisista tiedoista. Tätä varten tehdään altistumisskenaarioita, jotka liitetään kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen. Niissä epävarmuudet voidaan kuitenkin määrittää ja mallinnustuloksen tarkkuutta arvioida luotettavammin, sillä toimintaperiaate on avoin, perusteltu ja selkeä”, Koivisto sanoo. Pelkästään Stoffenmanagerilla on maailmassa runsaat 37 000 käyttäjää. Tällainen malli noudattaa fysikaalisia perusperiaatteita, kuten massatasapainoa, eli siihen ei voi ilmestyä eikä siitä voi kadota ainetta luonnonlakien vastaisesti. Toinen keskeinen vika on, että parametrien arvot valitaan osittain summittaisesti ja subjektiivisesti. Työpaikoilla taas tarvitaan helppokäyttöisiä työkaluja, joita myös muut kuin altistumisarvioinnin ammattilaiset pystyvät käyttämään. Tutkimus kuvaa, kuinka mallit on kalibroitu subjektiivisesti asetetuilla kertoimilla. ”Myös fysikaalisissa malleissa on paljon epävarmuustekijöitä, kuten kaikessa mallintamisessa. Lisäksi arviointimalleja käytetään kemikaaliturvallisuuden määrittämiseen yksittäisillä työpaikoilla maissa, joissa ne on hyväksytty työturvallisuuslakien velvoitteiden täyttämiseen, kuten Stoffenmanager Suomessa. 20 KEMIA 6/2021 AJANKOHTAISTA Tutkijat ovat havainneet merkittäviä ongelmia malleissa, joita nykyisin käytetään kemikaaliturvallisuuden arvioimiseen. Vaikka mallien tulos annetaan fysikaalisena suureena (milligrammoina kuutiometrissä), eivät subjektiivisesti syötetyt tiedot tosiasiassa muutu kalibroinnilla kvantitatiivisiksi, tutkijat kirjoittavat. Joonas Koiviston mukaan suurin ongelma on, että mallit eivät noudata fysikaalisia perusperiaatteita. Malleihin liittyy tutkijoiden mukaan runsaasti sekavaa käsitteiden käyttöä. ”Mutta 10 kiloa jauhetta voi olla lääketeollisuudessa valtava määrä ja sementtiteollisuudessa minimaalinen”, Koivisto huomauttaa. He suosittelevat, että työkalut korvattaisiin fysikaalisella mallilla. Rekisteröijän täytyy määrittää, miten vaarallista ainetta voidaan käyttää turvallisesti. Ne on määritetty sekoittamalla keskenään erilaisia altistusryhmiä ja eri toimialoja, joita ovat esimerkiksi lääketeollisuus, leipomot ja rakennustyömaat. Tässä piilee kolmas iso ongelma. Tutkijoiden mukaan mallien soveltuvuus lakisääteisiin kemikaaliturvallisuuden arviointeihin pitäisi pohtia uudestaan. Syynä on se, että altistumismalleja käytetään Reach-rekisteröinneissä osoittamaan viranomaisille aineen turvalliset käyttöolosuhteet ja neuvomaan jatkokäyttäjiä. Stoffenmanager ja ART ovat altistumisen mallintamiseen tarkoitettuja työkaluja, joita yritykset käyttävät rekisteröidessään kemikaaleja käytettäviksi EU-alueella
Kemikaaliturvallisuuden työkaluis luista löytyi pahoja puutteita A do be St oc k Altistumista mallinnetaan, koska mitattua tietoa altistumisesta ei aina ole saatavilla. Mallien epävarmuuksista on jo ennen tuoretta tutkimusta keskusteltu vuosia. KEMIA 21 6/2021
”Altistusmallin fysikaalisen konseptin ja parametrisoinnin pitäisi olla selkeästi perusteltu, jotta mallin soveltuvuutta kuhunkin tilanteeseen voidaan arvioida”, hän sanoo. Säämänen pitää tieteellisillä foorumeilla käytävää keskustelua tärkeänä altistumismallien kehittämiseksi. ”Tämä pätee erityisesti yleispätevään malliin, jossa parametrisointi on tehtävä konservatiiviseksi eli altistumista yliarvioivaksi, jotta se rajoittaisi mallin käyttöä mahdollisimman vähän.” ”Ei pitäisi olla niin, ettei tiedetä, milloin ja miksi malli aliarvioi altistusta, koska syötteitä ei voi tarkastaa, mallin parametrit eivät ole mitattavissa ja toimintalogiikka puuttuu.” ”Tulos manipuloitavissa” Kemikaaliturvallisuuden riskinarviointityökalut on tasoluokiteltu sen mukaan, kuinka tarkkoja ennusteita niillä saadaan (nk. EU:n kemikaaliasetuksen ohjeissa työssä tapahtuvan altistumisen arviointiin (R14) sekä ART:lle että Stoffenmanagerille on annettu korkeampi asema, eli ne kuuluvat Higher Tier -kategoriaan. Koivisto muistuttaa, että konservatiivisessa eli varovaisuusperiaatteellisessa arvioinnissa malli parametrisoidaan tietoisesti yliarvioimaan altistus. Ohjeistus on käynyt läpi sidosryhmien ja Echan komiteoiden perusteellisen käsittelyn. Hänen mielestään heikosti parametrisoituja malleja ei tulisi käyttää altistumisen arviointiin silloin, kun työkaluilta vaaditaan tarkkuutta ja luotettavuutta. Nyt korrelaatio mallinnuksen ja mittauksien välillä vaihtelee kemikaalien, toimialojen, käyttäjien ja tutkimusten välillä”, Koivisto selittää. Echa itse osallistuu keskusteluun kansainvälisen altistumistutkijoiden järjestön ISES:n Euroopan verkostossa. Malleja ei ole validoitu laboratoriokokein. ISES:n työohjelmaan kuuluu mallintamiseen liittyvien kysymysten, kuten dokumentointikriteerien ja validoinnin, selkiyttäminen. Mitä tarkempi malli, sitä vähemmän varovaisuusvaraa tarvitaan. Virastosta kerrotaan, että kun Reachasetuksen ohjeistusta laadittiin, Echa, EU-maat ja teollisuus hyväksyivät molemmat mallit käytettäväksi kemikaaliturvallisuusarvioinnissa. ”Validointien määrällä ei ole väliä niin kauan kuin validointitietoja ei ole hyvin määritetty ja jos validoitavat työkalut ovat luonteeltaan subjektiivisia ja epäfysikaalisia.” Keskustelu jatkuu Mallien epävarmuuksista on jo ennen tuoretta tutkimusta keskusteltu vuosia. Puutteellinen validointi. Stoffenmanager on maailmalla laajasti käytetty arviointimalli, jolla on tehty jo satojatuhansia kemikaaliturvallisuuden riskinarviointeja. Myös kemikaalivirasto Echassa ollaan puutteista tietoisia ja nähdään mallien kehittäminen tärkeänä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Nykyisillä mallinnustavoilla tulokseksi voidaan manipuloida melkein mikä tahansa altistumisluku käyttäjän toiveiden mukaan, tutkimustiedote tiivistää. tiering approach). Stoffenmanagerin validoinnin kerrotaan perustuvan yhteensä 7 000 mittaukseen, joissa todettiin mallien vastaavan todellisia altistumisolosuhteita hyvin. sa todetaan, että mallit on validoitu käyttämällä työpaikkamittauksia, joissa kaikkia parametrejä ei tunneta. Stoffenmanagerin tieteelliseen neuvonantajaryhmään (ISAB) kuuluva TTL:n tutkija Arto Säämänen kertoo, että ryhmä työstää tieteellistä vastinetta Koiviston johtamaan tutkimukseen. Tutkijayhteisössä on kuitenkin käyty keskustelua siitä, kuinka mallien validoinnin pitäisi tapahtua ja mitä validoinnilla ylipäänsä milloinkin tarkoitetaan. Koiviston vetämässä tutkimukses. Virasto kuitenkin painottaa kehittämisen ja arvioinnin kuuluvan mallien omistajille ja tiedeyhteisölle. 22 KEMIA 6/2021 AJANKOHTAISTA Koiviston mukaan malleilla on näissäkin tilanteissa oltava perusteet. Molemmat mallit ovat kehittäjiensä ja omistajiensa mukaan kattavasti validoituja. Stoffenmanagerin omistava alankomaalainen konsulttiyhtiö Cosanta ei vastannut Kemia-lehden haastattelupyyntöön. Tutkijat kutsuvat tätä operatiiviseksi analyysiksi. ”Hyvin määritetyissä olosuhteissa altistusmallin tulisi antaa tarkka arvio altistumisesta mallin reunaehtojen ja olettamuksien puitteissa. Hallituissa olosuhteissa, kuten laboratoriokokein, malleja ei tutkijoiden analyysin mukaan ole validoitu
Neuvottelupöytiin on tulossa peräti 18 työehtosopimusta. ”Pitää sujuvoittaa kansainvälistä rekrytointia, panostaa ammattikoulutukseen ja lisätä luma-alojen paikkoja korkeakouluissa.” A do be St oc k Mika Aalto hallituksen budjettiriihen tuloksista Kolme hyvää: • Kansainvälisten osaajien rekrytointi helpottuu. Näkymä lähitulevaisuuteen on hänen mukaansa silti yhä sumuinen. Kemia lähtee neuvotteluihin ainoana vientialana, joka on täysimittaisesti mukana nykyisessä työmarkkinajärjestelmässä. Yleisesti voidaan sanoa, että kriisistä on toivuttu hieman odotettua nopeammin”, Pehkonen sanoo. ”Kannatamme edelleen vientivetoista mallia”, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä. Myös tilauskanta on keskimääräistä parempi. Kemianteollisuuden indikaattorit ovat nousseet koronakuopasta vuoden 2018 tasolle, ja tuotanto on tasaisessa kasvussa. ”Ongelmia on ollut laajalti raaka-aineiden ja komponenttien saatavuudessa. ”Koronapandemia on koetellut eri tavoin alan yrityksiä. Suunta kemianteollisuudessa on edelleen ylöspäin. ”On tärkeää parantaa yritysten kilpailukykyä ja hyödyntää paikallisen sopimisen potentiaali.” LEENA JOUTSEN. ”Oman tilanteensa arvioi normaaliksi 23 prosenttia, hyväksi tai erittäin hyväksi 67 prosenttia ja huonoksi tai erittäin huonoksi enää 10 prosenttia vastanneista yrityksistä”, kertoo Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Sampo Pehkonen. Metsäteollisuus on irtautunut kokonaan ja teknologiateollisuus osittain keskusjärjestövetoisesta työehtosopimustoiminnasta. • Kierrätysteollisuus ja lämpöpumput siirretään teollisuuden sähköveroluokkaan. ”Katsomme, miten tämä kierros sujuu. 23 6/2021 KEMIA UUTISIA Kemianteollisuuden tuotanto kasvaa ja tilauskirjat täyttyvät. Enää joka kymmenes alan yrityksistä arvioi tilanteensa huonoksi. Meneillään vilkas työmarkkinasyksy Kemianteollisuus ry:n työehtosopimukset päättyvät talven ja ensi kevään aikana. Uskomme, että tarvittavia uudistuksia pystytään tekemään yhdessä nykyisen järjestelmän sisällä.” Etu-Seppälän mukaan alkavalla neuvottelukierroksella ei pidä ”sössiä orastavan kasvun mahdollisuuksia”. Lähde: Kemianteollisuus ry:n tiedote. • Paikallista sopimista ei edistetä. Tulokset ovat valoisat verrattuna aiempiin jäsenpulsseihin koronakriisin aikana. • Tutkimusja innovaatiotoiminnan rahoituspäätöksiä ei tehty. Voidaan sanoa, että lukujen valossa koronasta on toivuttu, mutta positiivista suhdannetta on ollut vasta lyhyen aikaa.” ”Globaali koronakriisi ei ole vielä ohi, ja maailmantalous on häiriöherkässä tilassa.” Kemianteollisuus kipusi koronakuopasta Pulaa raaka-aineista ja osaavasta työvoimasta Kemianteollisuus toteutti viimeksi elokuun lopulla kyselyn jäsenyrityksilleen. • Energiatuen myöntövaltuuksia kasvatetaan. ”Kemianteollisuuden huhti–kesäkuun 2021 liikevaihto kasvoi kaksi prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. ”Juuri nyt näyttää hyvältä”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto, joka esitteli alan tilannetta ja näkymiä järjestön syyskuun talouskatsauksessa. Kolme huonoa: • Päätetyt työllistämistoimet eivät riitä. Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo, että pulaa on myös osaavasta työvoimasta.” Mika Aallon mukaan osaajien puute on merkittävä kasvun ja uudistumisen este vientiyrityksissä
Uusiutuvalla energialla vetyä valmistavan tehtaan kapasiteetiksi on suunniteltu 20 megawattia. Vihreä vety etenee laajalla rintamalla Laitos tuottaisi vetyä polttoaineeksi merija raskaaseen liikenteeseen, joiden energiatarpeisiin akkuteknologia ei riitä vastaamaan. Naantalin-projekti on yhtiön ensimmäinen toteutumisvaiheeseen edennyt. Vety käytettäisiin energiantuotannon lisäksi teollisuudessa ja liikenteessä. Power to gas -laitos tuottaisi vedyn avulla synteettistä metaania eli maakaasua uusiutuvasta sähköstä ja hiilidioksidista. Vetytehtaan sivutuotteina syntyy happea ja lämpöenergiaa. Energiantuotanto tapahtuisi Wärtsilän kehittämässä modernissa moottorivoimalaitoksessa. Vedyn, sähkön ja lämmön tuotantolaitteistot ja vetyvarasto sijoitettaisiin Vaskiluodon voimala-alueelle, jolla sekä tuotantoettä varastointikapasiteettia voidaan tulevaisuudessa kasvattaa. Teknologian taustalla on Oulun yliopiston pitkäaikainen soveltavan kemian tutkimus. Laitos starttaisi vuonna 2025. Yhteishanke Naantalissa Kehitysyhtiö Green H2UB ja Turun Seudun Energiantuotanto TSE selvittävät puolestaan yhdessä vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamista TSE:n Naantalin voimalaitoksen alueelle. Ensimmäinen voi käynnistyä jo reilun parin vuoden kuluttua Harjavallassa. Tukihakemuksensa jo jättänyt P2X kertoo tekevänsä lopullisen päätöksen tehdasinvestoinnista vielä kuluvan vuoden aikana. Osapuolet pyrkivät selvittämään hankkeen tukimahdollisuudet ja pääsemään lopulliseen sopimukseen vuoden loppuun mennessä. 24 KEMIA 6/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Suomeen on suunnitteilla useita vihreän vedyn tuotantolaitoksia. Green H2UB on insinöörija suunnittelutoimisto Elomaticin perustama kehitysyhtiö, jonka avulla se pyrkii luomaan vedyn pilottihankkeita. Kaupungin suurteollisuuspuistoon on päättänyt sijoittaa vetytehtaansa helsinkiläinen P2X Solutions Oy. Kokkolassa jo testilaitos Kokkolalainen Hycamite TCD Technologies on jo käynnistänyt vedyntuotannon testilaitoksensa. Hanke on osa kehitysyhtiö Green Industry Parkin toimia, joiden tarkoituksena on kehittää Naantalissa ja Raisiossa sijaitsevaa entistä jalostamoaluetta bioja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi. Se tuottaisi tuulivoimalla vetyä, joka varastoidaan hyödynnettäväksi energiantuotannossa. Prosessin sivutuotteena syntyvä hukkalämpö hyödynnettäisiin kaukolämpönä. Yhtiö tekee siellä jatkotutkimuksia ja testaa kehittämiään menetelmiä, joilla tuotetaan vetyä maakaasusta ilman hiilidioksidipäästöjä. Maatai biokaasun metaanimolekyylit pilkotaan prosessissa vedyksi ja kiinteäksi puhtaaksi hiileksi, jota käytetään esimerkiksi sähköautojen akkujen valmistukseen. Aikeita Vaasassa ja Vantaalla Wärtsilä, Vaasan Sähkö, EPV Energia ja Vaasan kaupunki ovat solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä, jonka tavoitteena on Vaasaan rakennettava power to x -järjestelmä. PÄIVI IKONEN H yc am it e O y Hycamite käyttää vetyteknologiassaan sähkölämmitteisiä kiinteäpetija leijukerrospetireaktoreita, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Laura Rahikka.. Yhtiön tavoitteena on aloittaa laitoksen rakentaminen syksyllä 2022. Suomen ensimmäinen vihreän vedyn kaupallisen mitan tuotantolaitos on näillä näkymin nousemassa Harjavaltaan. Laajamittaisen vedyntuotannon Hycamite pyrkii käynnistämään lähivuosina. Pienen testilaitoksensa avulla yhtiö valmistautuu starttaamaan teollisen pilottilaitoksen Kokkolan suurteollisuusalueella Kokkola Industrial Parkissa (KIP). Wärtsilä on aloittanut myös Vantaan Energian kanssa esisuunnittelun vetyteknologiaa hyödyntävän laitoksen rakentamisesta. Käyttöön se otettaisiin vuoden 2024 alkupuolella. Vetylaitoksen rakentaminen alkaisi aikaisimmillaan vuonna 2023. Pilottilaitoksen rakennustöiden on määrä alkaa ensi vuonna
Palvelumme materiaalien koostumusanalyysit ongelmanratkaisua laadunvalvontaa asiakaslähtöinen menetelmäkehitys Testing for Life.. www.teopal.fi/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. www.teopal.. Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi UUSI FIKSU VAAKASARJA UUSI FIKSU VAAKASARJA Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. www.teopal.?/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. Ainutlaatuinen anturitekniikka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) 5 vuoden takuu ME OLEMME MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJOITA NIKKELINJALOSTUKSESSA www.nornickel.fi eurofins.fi/expertservices Puolueeton ulkopuolinen testauskumppani
Pilotin seuraajaksi nousee kaupallisen mitan laitos, jonka suunnittelu on jo käynnissä. Yhtiö pyrkii ratkaisullaan markkinoille vuonna 2024. Yhtiön vuoden 2020 liikevaihto oli 6,6 miljoonaa euroa. Labrox valmistaa kuoppalevylukijoita ja laitteita vieritestaukseen. ”Yksi tehdas voi tuottaa riittävästi proteiinia esimerkiksi 4,75 miljoonan lohen ruokkimiseen”, laskee toimitusjohtaja Tuure Parviainen.. Vientivetoinen kolmikko Abacus kehittää pika-pcrtestausta muun muassa koronaviruksen, influenssan ja suolistobakteerien nopeaan diagnostiikkaan. Tavoitteena on, että potilas saa jo ensimmäisellä käynnillään oikean diagnoosin ja hoidon sairauteensa. Fuusiossa syntyvä yhtiö aikoo rakentaa uuden sukupolven vieritestausjärjestelmän, joka on tarkoitettu esimerkiksi infektioja syöpätautien diagnostiikkaan. Hyönteisproteiini on ekologinen vaihtoehto, joka voi korvata esimerkiksi kalanrehun Hyönteisistä rehua ja ruokaa lemmikeille Turkulaiset diagnostiikan an osaajat yhdistyvät Uuden yhtiön merkittäviä omistajia ovat jatkossakin sen työntekijät, kertovat toimitusjohtajat Erno Sundberg (vas.) Abacus Diagnosticasta, Henri Sora Labroxista ja Leena Kokko Kaivogenista. vc:ltä ja 450 000 euroa Business Finlandilta. Niille syötetään elintarviketuotannon jätteitä ja sivuvirtoja, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä. Tehtaasta on tulossa täysin automatisoitu. Kaivogen on vuonna 2007 aloittanut immunomääritysten osaaja, joka tekee testejä etenkin sydänsairauksien ja koronavirusvasta-aineiden diagnostiikkaan. Lisäksi tuotannossa syntyy hyönteisöljyä kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. 26 KEMIA 6/2021 UUTISIA Turkulaiset kasvuyritykset Abacus Diagnostica, Kaivogen ja Labrox yhdistyvät yhdeksi diagnostiikkayhtiöksi. soijan. Startup sai 700 000 euroa pääomasijoitusyhtiö Maki. Yhtiön järjestelmä koostuu testilastuista, testilaitteesta ja tulokset tulkitsevasta ohjelmistosta. Rahat yritys käyttää pilottitehtaansa hiomiseen. Kukin yritys työllistää noin 30 henkeä. Yritys myös jalostaa toukat teollisuudelle sopivaksi jauhemaiseksi lopputuotteeksi. Volare pyrkii aloittamaan tehtaan rakentamisen vuonna 2023. Vuonna 2004 perustetun Abacusin tuotteita myydään yli 25 maahan. Sen jälkeen niitä on määrä tulla vuosittain lisää, myös muualle Eurooppaan. Näytteet otetaan ja analysoidaan ensimmäisessä hoitoyksikössä, eikä niitä lähetetä ulkopuolisiin laboratorioihin. Lisäksi VTT sijoittaa tehtaaseen teknologiaa. Yritykset ovat jo aiemmin toteuttaneet yhteistä tuoteja teknologiakehitystä ja markkinointia sekä alihankintaa toisilleen. Vo la re O y Volaren ydinryhmän muodostavat operatiivinen johtaja Jarna Hyvönen ja yhtiön perustajat, toimitusjohtaja Tuure Parviainen ja teknologiajohtaja Matti Tähtinen. Hyvinkäällä toimivassa pilottilaitoksessa kasvatetaan mustasotilaskärpäsen toukkia. Siitä 90 prosenttia kertyi viennistä. VTT:n spinoff-yritys Volare on kerännyt yli miljoona euroa hyönteisproteiinin tuotannon kehityshankkeeseensa. Vuonna 2011 startanneen yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 3,5 miljoonaa euroa. Lemmikkien ruuassa toukkajauhe korvaa eläinproteiineja, joiden tuotantoon hupenee nykyisin runsaasti vettä, maapinta-alaa ja energiaa. Järjestelmä mahdollistaa testauksen missä ja milloin tahansa. Uudesta yhtiöstä 95 prosenttia pysyy suomalaisessa omistuksessa. Yrityksen viime vuoden 1,7 miljoonan euron liikevaihdosta 70 prosenttia tuli viennistä
Palkitut anorakit tehdään Spinnovan ekologisesta kuidusta. – Monitahoista sääntelyä ja sen vaikutuksia omaan toimintaan voi olla vaikea arvioida. Suuren potentiaalin hiilikädenjälki -tunnustus meni Spinnovalle tekstiilikuidusta, jota yhtiö valmistaa jäteraaka-aineista ja sertifioidusta puusta ilman kemikaaleja. Se tuo mukanaan uusia velvoitteita toimialasta riippumatta. Ilmastopositiivisin tuote -palkinnon sai Nesteen uusiutuva MY-diesel, joka tehdään kasviöljyistä sekä jätteistä ja tähteistä. Suomalainen CLC on Euroopan suurin ilmasto-bisnesverkosto ja voittoa tavoittelematon yhdistys, johon kuuluu 87 jäsentä. Yhtiö rakentaa parhaillaan ensimmäistä kaupallista tehdastaan Jyväskylään. EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanoon perustuva uudistus on jo muuttanut kansallista jätelakia ja kemikaalilakia. Vaivaton ratkaisu sääntelyn seurantaan ja vaatimusten täyttymisen arviointiin on sekä digitaalinen että ihmisystävällinen. Ne kokoavat yhteen erilaisia organisaatioita koskettavan sääntelyn ymmärrettävässä muodossa. Climate Leadership Coalition (CLC) -järjestö on jakanut historiansa ensimmäiset Hiilikädenjälki-tunnustukset. Spinnovan tekstiilikuidun hiilijalanjälki on 64 prosenttia pienempi kuin puuvillalla. Tutustu Linnunmaa Lexin lakiseurannan tuoteperheeseen: www.linnunmaalex.fi Tilaa esittely: www.linnunmaalex.fi/tarjouspyynto linnunmaa_adv621.indd 1 linnunmaa_adv621.indd 1 6.10.2021 14.03 6.10.2021 14.03 Neste ja Spinnova palkittiin hiilikädenjäljestään Be rg an s Norjalainen ulkoiluvaatevalmistaja Bergans esitteli hiljattain Collection of Tomorrow -mallistonsa uuden, oranssin anorakin. – Asiakkaat saavat meiltä tiedon siitä, mitä lainsäädäntö heiltä edellyttää, mitkä ovat keskeisiä vaatimuksia ja millaisia muutoksia niissä tapahtuu, kertoo Kiiskinen. Lakiseurantapalveluja tuottavassa Linnunmaa Lex Oy:ssa EHS-lakiasiantuntijana työskentelevä erikoisjuristi Hanna Kiiskinen tietää, että teollisuusyritysten toimintaa ohjaa iso joukko sääntelyä. – Kerromme, miten palvelumme voivat auttaa juuri sinua ja sinun organisaatiotasi. – Harva on oman ydinosaamisensa ohella oikeudellisesti orientoitunut. Hiilikädenjälki pienentää muiden hiilijalanjälkeä Yrityksellä on positiivinen hiilikädenjälki, kun sen tuote tai palvelu auttaa pienentämään muiden yritysten tai kansalaisten hiilijalanjälkeä eli negatiivisia ilmastovaikutuksia. Yli 400 yritystä eri toimialoilta luottaa Linnunmaa Lexiin lakiseurannassa Se lienee syy, miksi yli 400 erikokoista ja eri toimialoilla toimivaa yritystä luottaa Linnunmaa Lexin palveluihin lainsäädännön seurannassa. Tulossa on vielä muun muassa tuottajavastuuseen liittyvää uutta sääntelyä sekä uusi jäteasetus, jotka ovat yritysten käytännön toiminnan kannalta merkittäviä. Tunnustus myönnetään startup-yritykselle, jonka tuote on toteutettavissa kaupallisesti, ja tuotteen avulla on mahdollista päästä globaalisti merkittäviin päästövähennyksiin. Niistä VTT ja LUTyliopisto ovat rakentaneet laskentamenetelmiä, joilla hiilikädenjälki määritellään.. Nesteen MY-dieselin hiilikädenjälki oli vuonna 2020 yli 9,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. EHS-lakiseurantapalvelu on suunnattu teollisuusyrityksille ja toiminnanharjoittajille, joiden tulee huomioida ympäristöä, kemikaaleja, terveyttä ja turvallisuutta koskeva sääntely. Kun sääntelyssä lisäksi tapahtuu vuosittain tuhansia muutoksia, ja omaa toimintaa koskevat vaatimukset olisi tunnistettava ajantasaisina, ei tehtävä ole aivan yksinkertainen. Tilaa esittely ja tutustu lakiseurantapalvelun hyötyihin Kiiskinen ymmärtää, ettei lakiteksti ole ihan helppoa luettavaa. Jos kaipaat apua toimintaasi koskevan sääntelyn seuraamisessa, ota meihin yhteyttä, kannustaa Kiiskinen. Jätelainsäädännön uudistus koskettaa valtaosaa toiminnanharjoittajista – Esimerkiksi nyt ajankohtainen jätelainsäädännön kokonaisuudistus on asia, joka koskettaa valtaosaa toiminnanharjoittajista. Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Jokaisen toiminnanharjoittajan on tunnettava lainsäädännön velvoitteet. Palkinto myönnetään tuotteesta, jolla on jo saavutettu merkittävä päästövähennys. Omaa toimintaa koskevan lainsäädännön tunnistaminen on olennainen osa vastuullisuustyötä MAINOS Erikoisjuristi Hanna Kiiskinen kannustaa toiminnanharjoittajia ottamaan yhteyttä. Määrä vastaa liki miljoonan suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä
Keveä vety antoi ilmalaivoille hyvän nosteen mutta saattoi räjähdysherkkänä olla myös todella vaarallista. Kirja kertoo, miksi saippua toimii: rasvahappomolekyylit tarttuvat likahiukkasten pinnalla olevaan rasvaan ja ikään kuin vetävät ne pestävästä kohteesta veteen. 1. UUTISIA Yhteishaku lähestyy Kolme asiaa, kun mietit mitä opiskella. Ehkäpä kirjaan tarttuva nuori innostuu kemiasta niin, että hakeutuu opiskelemaan alaa. KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian Seurojen ja Kemianteollisuus ry:n omistama Kemian Kustannus Oy on Kemia-lehden omistaja ja yhteistyökumppani. Kemian ammattilaisena työllistyt kiinnostaviin tehtäviin. Tiedettä kaikille – Kemia -kirjan (Ursa 2020) tekijää, tähtitieteilijää ja palkittua tietokirjailijaa Hannu Karttusta ovat toimitustyössä avustaneet monet suomalaisen kemiantutkimuksen kärkinimet. Sc an sto ck ph ot o Tutustu koulutusvaihtoehtoihin: www.kemianteollisuus.fi > Työelämä > Koulutuspolut Kemialla on keskeinen rooli tulevaisuuden suurten haasteiden voittamisessa. Ursan julkaiseman Tiedettä kaikille -sarjan tuorein osa muistuttaa, miten paljon kemiaa tarvitaan myös arkielämässä ja kuinka kemia ympäröi meitä kaikkialla. Yleisenä riesana niissäkin tunnettu norovirus ei enää ole päässyt jylläämään entiseen tahtiin. Lopussa on liitteet alkuaineista sekä jaksollisesta järjestelmästä. Kemia luo hyvinvointia ja parempaa elämää. Karttusen mukaan kemiaa laajalti esittelevä yleisteos on myös tarkoitettu eräänlaiseksi mainokseksi. 2. Runsaasti kuvitettu kirja myös houkuttelee lukemaan. ARJA-LEENA PAAVOLA Kemia 2022 Katso aikataulut, osateemat ja erikoisjakelut III-kannesta! KEMIA Kemi. Kemianteollisuudelle omistettuun lukuun mahtuvat muun muassa lääkeala ja kosmetiikka. 3. Mendelejevin taulukosta saippuan salaisuuksiin Kahteentoista lukuun jaettu kirja käsittelee myös esimerkiksi kemian kehitystä tieteenalana, kemian merkkikieltä, reaktioita ja yhdisteitä sekä orgaanista kemiaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, puhtaan veden saanti ja ravinnon riittävyys vaativat ratkaisukseen kemiaa. Korona-aikana korostunut saippuaan ja muuhun hygieniaan satsaaminen on johtanut mielenkiintoiseen havaintoon päiväkodeissa. Voit opiskella kemiaa ympäri Suomen. Kuvituksena on roihuten palava zeppeliini Hindenburg, joka tuhoutui onnettomuudessa Yhdysvaltain New Jerseyssä vuonna 1937. Juuri Mendelejev huomasi, Houkutteleva tietokirja on hienoa mainosta kemialle että jos alkuaineet järjestetään kasvavan atomipainon mukaan, taulukkoon muodostuu sarakkeita, joiden aineilla on samanlaisia ominaisuuksia. Sitä saadaan keittämällä rasvaa yhdessä lipeän kanssa. Tutuksi tulee myös venäläisen kemistin Dmitri Mendelejevin (1834–1907) ensimmäinen alkuaineiden taulukko vuodelta 1869. Yksi vanhimmista tunnetuista kosmeettisista tuotteista on saippua, jota on osattu valmistaa jo tuhansia vuosia. Alkuaineista kertovassa luvussa puhutaan yksinkertaisimmasta alkuaineesta, vedystä. Lennätä itsesi uralle, jolla voit pelastaa maailmaa. Saippua myös alentaa veden pintajännitystä, jolloin se kykenee tunkeutumaan pienempiin koloihin. Näyttävät kuvat on valittu hyvin havainnollistamaan tekstiä
KEMIA Kemi Japanilainen Itochu Corporation on tehnyt investoinnin suomalaiseen Papticiin. Moomin-kaupoista muumimukin ostava asiakas saa myös Papticin puusta tekemän, uudelleen käytettävän pussin, johon mukin voi sujauttaa. ”Tapasimme Japanissa Itochun metsäryhmän johtoa marraskuussa 2019 ja kuulimme heidän kiinnostuksestaan Suomessa kehitteillä oleviin innovatiivisiin biotuotteisiin”, kertoo Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola. joulukuuta. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. terveys ja hyvinvointi. Paptic sai sijoituksen japanilaisjätiltä Papticin sijoittajiin kuuluu myös muun muassa Moomin Characters -yhtiö. 040 770 3043 Kysy lisää ja varaa paikkasi 11. Itochu on suurimpia japanilaisia kauppayhtiöitä. TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus Numero 7/2021 ilmestyy Numero 7/2021 ilmestyy 2. ”Viime kuukausien keskustelut ja yhteistyö ovat osoittaneet, että olemme löytäneet Itochusta pitkäaikaisen sijoittajan, jonka kasvuja kestävyyssuunnitelmat ovat hyvin linjassa meidän suunnitelmiemme kanssa”, Mustonen sanoo. Paptic on Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n spinoffyritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2015. Teemoina: laboratoriot, Teemoina: laboratoriot, terveys ja hyvinvointi. joulukuuta. Pa pt ic O y Sen jälkeen Invest in Finland järjesti Itochun edustajille tapaamisia Helsingissä. Paptic on kehittänyt fossiilista muovia korvaavan puupohjaisen, biohajoavan materiaalin, josta tehdään erilaisia pusseja, kasseja ja muita pakkauksia. www.kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Nuoren yhtiön pakkausmateriaalia viedään tätä nykyä yli 30 maahan.. marraskuuta mennessä. Yritys on kerännyt kaikkiaan yli 13 miljoonan euron osakesijoitukset. Teemoina: laboratoriot, terveys ja hyvinvointi. joulukuuta. Erikoisjakelu: Terveysalan ammattilaiset Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! Numero 7/2021 ilmestyy 2. Itochun saamisessa yhtiön sijoittajaksi tärkeä rooli oli Business Finlandilla, jonka Invest in Finland -yksikkö houkuttelee suoria ulkomaisia investointeja Suomeen. Vientiä kymmeniin maihin Papticin toimitusjohtaja, yrityksen perustajiin kuuluva Tuomas Mustonen on tuoreeseen investointiin tyytyväinen. 2
kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Äänestäjien kesken arvotaan kemistin, tulevaisuudentutkijan ja tietokirjailijan Elina Hiltusen ensimmäinen proosateos Sinä päivänä 20X9. PALAUTETTA NUMEROSTA 5/2021 ” Isojen kauppojen mies oli huippujuttu!” ”Mainio juttu isojen kauppojen miehestä Mobidiagin Tuomas Tenkasesta.” ”Juha Granathin artikkeli Uskalikot tekivät tulevaisuuden on loistavasti kirjoitettu.” ” Selkä seinää vasten oli lehden ehkä paras pääkirjoitus ikinä.” ” Auto kulkee kemialla muistutti siitä helposti unohtuvasta asiasta, että kemiaa on tosiaan kaikkialla.” ”Hannele Jakosuo-Janssonin esittely naiskemistisarjassa kiinnosti kovasti.” ” Nahka syntyy sienistä oli suosikkiuutiseni. mennessä osoitteessa www. Mikä juttu sytyttää. Mukava että tällaistakin positiivista tietoa tulee.” ”Tutkimuksessa tapahtuu -jutut auttavat pysymään ajan hermolla.” ”Anja Nysténin näkökulma oli taas kiva. Orionin energiaratkaisulle kansainvälinen palkinto Lääkeyhtiö Orionin Turun tehtaalla aiemmin tänä vuonna käynnistynyt lämpölaitos on voittanut Euroopan lämpöpumppujärjestön EHPA:n kilpailun, jossa vertaillaan maailman johtavia alan ratkaisuja. Hienoja juttuja!” ”Taas niin mielenkiintoisia, ajankohtaisia asioita!” ”Aina on yhtä ihana lukea uudesta lehdestä, mitä kemiassa ja sen ympärillä milloinkin tapahtuu.” Numeron 5/2021 ykköseksi äänestettiin juttu Isojen kauppojen mies. Energianlähteinään laitos hyödyntää ulkoilmaa ja tehtaan hukkalämpöä. ’Kierrätyksen vankina’.” ”Hauska palanen historiaa kuninkaallisista vieraista Viikissä Kemia 25 vuotta sitten -sarjassa.” ”Kiitos myös mahdollisuudesta lukea yksittäisiä artikkeleja sähköisesti. UUTISIA Kemiralle uusi tutkimuskeskus Shanghaihin Kemianyhtiö Kemira avaa Kiinan Shanghaihin apac-alueen uuden tutkimuskeskuksen. Äänestä suosikkiasi 14.11. Suomalaisyritys pyrkii näin vastaamaan uusiutuvien, biohajoavien ja kierrätettävien tuotteiden jatkuvasti enenevään kysyntään Aasian markkinoilla. Mikä juttu tai uutinen sinusta on tämän lehden kiinnostavin. VTT:n keksintö ja tuotantomenetelmä on mielenkiintoinen ja merkittävä innovaatio.” ” Keliakiaan löytyi lupaava lääke ilahdutti. Tutkimuskeskus palvelee Kemiran paperija kartonkialan asiakaskuntaa ja tukee yhtiön vedenkäsittelyalan kasvuhankkeita alueella. Lehden vuosikerran voitti arvonnassa Aija Jokilammi. Toiseksi sijoittui artikkeli Uskalikot tekivät tulevaisuuden ja kolmanneksi pääkirjoitus Selkä seinää vasten. Uusi keskus nopeuttaa tuotteiden kehitystyötä. Hollolalaisen Calefa Oy:n toimittama laitos tuottaa aluelämmön Orionin neljän hehtaarin tehdasalueen tarpeisiin ja jäähdyttää tehtaan tuotantoprosessit täysin ilman hiilidioksidipäästöjä. Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! 6/2021 KEMIA 30 UUTISSÄHKEITÄ PYSY KÄRRYILLÄ! www.kemia-lehti.fi Näitä luetaan nyt • Syanidin tilalle suolaa – kullan talteenotto tehostuu • Kemian Nobel organokatalyysin kehittäjille • Terrafame alkaa toimittaa akkumateriaalia Renaultille • Metso Outotec investoi suodatintehtaaseensa Lappeenrannassa • Metsäyhtiö SCA mukaan St1:n biojalostamoon KEMIA Kemi TILAA KEMIAN UUTISKIRJE JA PYSYT TUOREIMMAN TIEDON TASALLA! www.kemia-lehti.fi
Näitä on käytössä analyysija päästömittauskäyttötarkoituksissa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomeen saadaan tarpeeksi sekä tutkimuksen että koulutuksen kautta syntyvää sähköisen liikenteen osaamista. Tarvitsemasi erikoiskaasu varmoilla toimituksilla Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT perustaa Suomen ensimmäisen sähköisen liikenteen professuurin ja siihen liittyvän uuden maisteriohjelman. pakkaus. Rahoittajiin kuuluvat myös Lahti Energia, Lahden kaupunki, Kestävä Lahti -säätiö, Lahden Teollisuusseuran säätiö sekä PHP Säätiö. (09) 274 7210 • www.teknohaus.fi • info@teknohaus.fi TEHOKKAAN TUOTANNON TEKIJÖITÄ VUODESTA 1987 Teknohaus palvelee erikoiskaasuasiakkaitaan aina henkilökohtaisesti, ja toimittaa tarvitsemasi laboratoriokaasut varmasti ja yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. ScanStar 2021 -palkinnon saivat yhtiön aikakauslehtipakkaus, marjojen pakkaukseen tarkoitettu rasia, valaistuskiskojen monipakkaus sekä älyjääkaapin kuljetusLahdessa toimii merkittävä sähköisen liikenteen klusteri, johon kuuluu reilut 30 yritystä. argon, happi, helium, typpi, vety) lisäksi myös standardi-kaasuseokset. Kaikki yhtiön voittoisat pakkaukset on tehty uusiutuvasta ja kierrätettävästä puukuidusta, joten ne tarjoavat vaihtoehdon muoville. Stora Enson ekopakkaukset kahmivat palkintoja LUT-yliopistoon sähköisen liikenteen professuuri LU T Lahden yliopistokampus sijaitsee keskustan kupeessa. Toimitamme varastostamme erikoiskaasuja T&K -asiakkail lemme ympäri Suomea. Metsäjätti Stora Enso on ottanut neljä voittoa pohjoismaisessa ScanStar-pakkauskilpailussa. St or a En so. Voitokkaasta lehtipakkauksesta on perusversion lisäksi saatavilla keräilijöille tarkoitettu erikoispakkaus, jota on tuotettu rajallinen erä. Kalibrointikaasut toimitamme käyttämällä tarkkoja ja kustannustehokkaita menetelmiä (valmistus: ISO 6141). Professuuri ja tutkintoohjelma sijoittuvat yliopiston Lahden kampukselle. Stora Enso suunnitteli aikakauslehden muovikääreet korvaavan pakkauksen yhdessä Vogue Scandinavia -lehden kanssa. Täysin hiilineutraali kartonkipakkaus on valmistettu energiatehokkaasti vähähiilisistä raaka-aineista. Jäljelle jäävät päästöt Stora Enso kompensoi yhtiön CarbonZero-palvelun avulla. Toimitusohjelmaan kuuluu puhtaiden kaasujen (mm. Professuuria rahoittavat sähköautojen pikalatausta kehittävä Kempower Oy sekä taloja teollisuustekniikan asiantuntijayritys LSK Group
Mrna-rokotteen geneettinen koodi käskee pistoskohdan lihassolujen valmistaa ja levittää tätä proteiinia. Ohjeet ovat geneettisen koodin, rna:n muodossa. Tällöin katodina olevan elektrodin massa lisääntyy 0,635 grammaa. 4,83 grammaa kahden metallin A ja B seosta käsitellään väkevällä typpihapolla. a) Mitkä ovat metallit A ja B. Oikea vastaus on klorofylli. Ne ovat antigeenejä eli immuunivasteen käynnistäviä molekyylejä. Kun kotikuntani 16-vuotiaiden rokotukset alkoivat, varasin ajan heti. Ne eivät sisällä antigeeniä vaan ohjeet sen valmistamiseen. d) Laske seoksen koostumus massaprosentteina. A do be St oc k Sc an st oc kp ho to punaista ja sinistä valoa, mutta heijastaa vihreän valon. Kun ihminen rokotetaan, hänen elimistönsä huomaa antigeenin olevan sille vieras. Jos rokotettu altistuu koronavirukselle, keho tuhoaa viruksen piikkiproteiinit eikä se pääse monistumaan. KORONAROKOTTEET ovat osin erilaisia kuin useimmat muut. ANNI KETTUNEN Kirjoittaja on Tampereen lyseon lukion ensimmäisen vuoden opiskelija. Tällöin saadaan valkoinen saostuma, jonka kaava on BO 2 , ja sininen liuos. c) Kirjoita reaktioyhtälöt, jotka kuvaavat metallien ja typpihapon välisiä reaktioita. Klorofylli on iso orgaaninen molekyyli, joka imee itseensä @nuorikemia Rokotteiden teho vaikeaa koronatautia vastaan on todettu erittäin hyväksi. NUORI KEMIA KIIKAROI Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. b) Mitkä hiukkaset aiheuttavat tummansinisen värin ammoniakin lisäyksen jälkeen. Onko se beetakaroteeni, klorofylli vai paraoranssi. marraskuuta mennessä osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Beetakaroteeni on orgaaninen molekyyli, joka antaa porkkanalle ja monelle muulle vihannekselle oranssin värin. Rokote suojaa koronalta Mikä molekyyli antaa kasveille vihreän värin. Toinen osa liuoksesta elektrolysoidaan käyttäen hiilielektrodeja. Rokotteiden rna ja kuljettajavirus häviävät elimistöstä itsestään. 32 KEMIA 6/2021 NUORTEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan nuorten tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. AVAA AIVOPÄHKINÄ! Lähetä vastauksesi 8. Niin kutsutuissa vektorirokotteissa ohjeet kuljettaa perille harmiton virus. Se suojaa ihmisiä vakavilta sairauksilta ja laajoilta epidemioilta. Vastaajien kesken arvotaan Hannu Karttusen kirja Tiedettä kaikille: Kemia (Ursa 2020). Rokotteen tarkoitus on ehkäistä sairastumista tautiin, jota vastaan se on tehty. Mitä useampi rokotteen on ottanut, sitä paremmin se suojaa myös niitä, jotka eivät vaikkapa terveydellisistä syistä voi itse ottaa rokotetta. Tällöin immuunijärjestelmän valkosolut aktivoituvat, ja vasta-aineiden tuotanto alkaa. Liuos jaetaan kahteen tilavuudeltaan yhtä suureen osaan. Se painaa 4,52 grammaa. Mikä molekyyli tekee vihreän?. Näistä toiseen lisätään väkevää ammoniakkia, jolloin liuoksen väri tulee tummansiniseksi. Saostuma suodatetaan, kuivataan ja punnitaan. Harva ikäiseni on esimerkiksi sairastanut tuhkarokkoa, joka vielä vanhempieni nuoruudessa oli hyvin yleinen, koska meidät on rokotettu sitä vastaan. Myöhemmin valkosolut muistavat taudinaiheuttajan ja tuhoavat sen ennen kuin tauti ehtii puhjeta. SAIN LOKAKUUN alussa toisen koronarokotteeni. YLEENSÄ ROKOTTEIDEN toiminta perustuu heikennettyihin tai tapettuihin taudinaiheuttajiin ja niiden osiin, jotka eivät voi sairastuttaa ihmistä. Paraoranssi puolestaan on keinotekoisesti valmistettu väriaine, jota käytetään monissa elintarvikkeissa. Koronarokotteiden avulla immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan ja torjumaan piikkiproteiinit. Koronaviruksen pinnalla on piikkiproteiinia, jonka avulla se tunkeutuu ihmisen soluihin. Lähteet: Tiede-lehden artikkeli Miksi luonto vihertää, Chem.libretext.org ja Ruokavirasto. Pähkinä on yksi vuoden 1980 Lukiolaisten kemiakilpailun tehtävistä
Pysyvä etuhinta! • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus 49 €. Hinta sisältää pääsyn näköislehtien arkistoon! Tilaajalahjaksi saat upean seinäkalenterin 2022 tai kätevän KOURA-maskiaskin + käsidesin! Tee tilauksesi 31.12.2021 mennessä. Lehti ilmestyy seuraavan kerran 2. Lukijoiden kynästä: ”Lehti on monipuolinen aarreaitta.” ”Lukemiseen uppoutuu ja kaikki taustahälinä katoaa.” ”Vien lehden työpaikalle, jossa sitä lukevat kiinnostuneina monet kollegat.” ”Kelpo kattaus koko alasta yleistajuisessa paketissa. Tarjous koskee uusia tilauksia. joulukuuta ja 7 kertaa vuonna 2022. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen kestotilauksena, kunnes lopetat tilauksen. TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > tilausasiat meilitse: tilaukset@kemia-lehti.fi soittamalla: 03 4246 5370 Tartu tarjoukseen ja tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi! • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus kouluun 19 €. Kemi KEMIA ”Monipuolinen aarreaitta” Mainitse tilatessasi tunnus TARJOUS2021 ja kerro, haluatko lahjaksi kalenterin vai maskiaskin + käsidesin. Kun olet maksanut tilauksesi, saat tilaajalahjan kotiisi postitettuna. Bravo.” Lähde: Kemia-lehden lukijatutkimus 2021 / JHelske Research VALITSE TILAAJALAHJASI! kem_tilaus.indd 1 kem_tilaus.indd 1 10.10.2021 17.18 10.10.2021 17.18. Pysyvä etuhinta! • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilaus 69 €/ensimmäinen vuosi
Markku Leskelä, Suomalaisten Kemistien Seuran edustaja IUPACissa, katsoo, että yksittäinen henkilö divisioonan tai komitean jäsenenä vaikuttaa omalla asiantuntemukMarkku Leskelä, Stefan Vogel, Lars Öhrström ja Harald Walderhaug antoivat Pohjoismaiden äänet IUPACin yleiskokouksessa vuonna 2015. mahdollisesti veteen valuneen öljyn takia. Leskelä pitää äärimmäisen tärkeänä, että alan terminologialla on selkeät säännöt, jotta kaikki alan toimijat – teollisuus, kaupan ala, viranomaiset, tutkijat ja kouluttajat – tietäisivät mistä puhutaan, kun termejä käytetään. Laatumööpeli kestää aikaa ja on tarvittaessa kunnostettavissa. Sitten keväällä, kun talon piha vihertää ja idänsinililjat kukkivat. Kemian kansalliskomitea (eng. Ennen kuin oppilaat kohtasivat toisensa, oli kummassakin koulussa tehty opettajien johdolla alkuvalmisteluja. Pilailulima, jolla on mukava leikkiä, hoiti tehtävänsä ja pian lukiolaisilla oli monta kiinnostunutta silmäparia seuraamassa, mitä seuraavaksi tehtäisiin. Heppoiset pöydät joutavatkin energiaksi, mutta kuinka monta kelvollista saa saman kohtalon. Huonekalukauppaan ei tarvitse suunnata, niin helposti löytyy pöytiä muilta markkinoilta. Kemian kansalliskomitea on yksi 37 kansalliskomiteasta, joita Suomen Tiedeakatemiat koordinoi. Se on tullut selväksi, että koko maan pöytätase on roimasti ylijäämäinen. Sellaisen bongasin eräältä käytetyn tavaran kauppapaikalta. Finnish Chemical Society) on koordinointivastuussa Kemian Seurojen (Suomalaisten Kemistien Seura, Kemiallisteknillinen yhdistys, Finska Kemistsamfundet) kansainvälisestä toiminnasta ja yhteydenpidosta kansainvälisiin kemian järjestöihin. Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja toimii kemian kansalliskomitean sihteerinä. Komitealla on edustajia kolmessa kansainvälisessä kemian järjestössä: IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry), EuChemS (the European Chemical Society) ja EFCE (European Federation of Chemical Engineering). Lasten myötä on kertynyt lautapelejä, legoja ja muita leluja, koulukirjoja, askarteluja, piirustuksia, luistimia, monoja, suksia, mailoja, pipoja ja hanskoja. ”Kyllä, sillä minulla oli hauskaa, ja kemia vaikuttaa mielenkiintoiselta. EuChemS on Euroopan kansallisten kemian seurojen kattojärjestö, ja EFCE edustaa eurooppalaisia kemianinsinöörejä. Aikoinamme olemme itse ostaneet lisää astioita, liinavaatteita, huonekaluja ja kodinkoneita. Olisin viivana paikalla Kyselyn tulos osoitti, että ala-asteen oppilaiden mielestä kemian opiskelu olisi hyvä aloittaa jo neljännellä tai viidennellä luokalla. Olarin lukiossa pohdittiin tulevien vierailujen ajankohtia, laadittiin ja testattiin työohjeita ja valmistauduttiin vastaamaan kiperiinkin kysymyksiin. Työohjeen kannessa oli otsikko Jiggle Jelly, mikä tarkoittaa useimmille opettajille ja oppilaille tuttua polyvinyylialkoholija booraksiliuoksista valmistettua ns. seurat_kem720.indd 1 seurat_kem720.indd 1 18.11.2020 10.34 18.11.2020 10.34. Toimielimiin, kuten järjestöjen hallituksiin ja IUPACin jaostoihin, valinta tapahtuu vaalien kautta. IU PA C N or di c Kemian Seuroilla aktiivista kansainvälistä toimintaa Opetusja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa Suomen Tiedeakatemioiden kautta. Jatkettava malli on monikäyttöinen ja näppärä pieneen asuntoon. He vastasivat myös heille tehtyyn kyselyyn. blogspot.com. Opittavia asioita olivat polymeerit, geelit ja muovit. Olen eläinten lähin ystävä, en terroristi.” EIJA KAIJA ENNALTA SUUNNITTELEMATTA ostimme uuden kodin. Kuva: Ida Pimenoff NÄKÖKULMA MAINOS Kemian Seurojen kansainvälinen toiminta tarjoaa näköalapaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa globaalisti kemiaan liittyvään päätöksentekoon. Komitean muodostavat Seurojen puheenjohtajat ja varajäseniksi nimetyt varapuheenjohtajat. Lisäksi on komiteoita poikkileikkaavia aloja, kuten terminologiaa, kemian opetusta ja kemianteollisuutta varten. Kuinka monta ylimääräistä pöytää ihmisten kodeissa yhteensä on. Vierailupäivien jälkeisen viikon aikana viidesluokkalaiset täydensivät raporttejaan ja tekivät kuvaamataidon tunnilla piirustuksia, jotka liittyivät käsiteltyihin aiheisiin. kemianseurat.fi sekä Kemia-lehdessä. En ollenkaan pidä siitä, että kaloja kuolee veteen tehtaiden, ydinkokeiden tai esim. sellaan kaikkeen yksikkönsä toimintaan. Osallisuus kansainväliseen järjestötoimintaan edistää Suomen kemian tunnettuutta maailmalla ja kemian alan kansainvälistä yhteistyötä. Hyväkuntoisenkin vanhan pöydän jälleenmyyntiarvo on kovin alhainen. OLEN JO PITKÄÄN tehnyt hankintani second hand -periaatteella. Haluttaessa järjestyy myös kuljetus. Käyn läpi netin tarpeettomien tavaroiden myyntipaikat ja paikalliset Facebook-ryhmät. Uuteen kotiin tahdomme nykyistä pidemmän ruokapöydän. Suomalaisten Kemistien Seura osallistuu yhdessä muutamien muiden eurooppalaisten seurojen kanssa Physical Chemistry Chemical Physics (PCCP) -lehden julkaisemiseen. Umpipuinen ja laadukas, sopivaan hintaan. Acta Chemica Scandinavican julkaisutoimintaa epäorgaanisen ja orgaanisen kemian osalta jatketaan yhteistyössä Royal Society of Chemistryn kanssa julkaisemalla artikkeleita Dalton Transactions ja Organic & Biomolecular Chemistry -lehdissä. Teidän kemianopettaja, rehtori ja te lukiolaiset, jotka meitä opetitte, olitte todella kivoja. 34 KEMIA 6/2021 Kemia-Kemi 8/1996 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kids & Chemistry Keväällä 1996 toteutettiin kahden espoolaiskoulun välillä yhteistyöhanke, jossa joukko Olarin lukion oppilaita opetti kahtena päivänä kemiaa Päivänkehrän koulun viidesluokkalaisille. Moni joutuu sijoittamaan ylimääräiseksi käyneen huonekalunsa netin Roskalava-ryhmään. Tämä lima ei jätä ketään kylmäksi, vähiten viidesluokkalaista. Tavaraa on peräisin kummankin isovanhemmilta ja vanhemmilta kipoista ja kupeista alkaen. Kemian kansalliskomitea ehdottaa edustajia kansainvälisten järjestöjen yleiskokouksiin, jaostoihin ja työryhmiin. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. IUPAC on kemian alan maailman järjestö, joka vastaa kemian alan kielen ja suureiden standardisoinnista. Komitean ensisijainen tavoite on toimia kansallisena yhteyslinkkinä kemian alan kansainväliseen järjestötoimintaan. MEIDÄN PERHEEMME pöytätase ei sikäli muutu, että nykyinen ruokapöytämme menee pojallemme. Koska kemia on kansainvälinen tiede, Markku Leskelän mukaan on vaikea sanoa, mitä kukin maa yksilötasolla hyötyy IUPACin kaltaisesta toiminnasta. Hän korostaa, että toiminta kansainvälisessä organisaatiossa on oivallinen verkostoitumiskanava. ANJA NYSTÉN Pöytätase tasapainoon Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Se olisi varmaan kiinnostavaa, kivaa ja ”hermoja” vaativaa. Joka tapauksessa koittaa hetki, jolloin on käytävä läpi kaappien ja varastojen historialliset kerrostumat. Jos pääsisin, olisin paikalla viivana.” Eräs oppilaista päätti vastauksensa näin: ”P.S. pilailulimaa, jota voidaan vielä sopivasti elintarvikeväreillä värjätä. ”Se olisi tärkeää, koska se on kivaa.” Tämäntyyppisten projektien jatkamista kannattivat kaikki. Kansainvälisiin kokouksiin osallistuvat edustajat raportoivat kokousten sisällöstä Kemian Seurojen verkkosivuilla www. Tuloksena oli sekä isojen että pienten oppilaiden mieliin jäänyt hauska ja innostava kokemus sekä aimo annos kemiaa – oikea kemian opetuksen riemujuhla. Komitea raportoi toiminnastaan Suomen Tiedeakatemioille. En haluaisi olla mikään rikostutkija, mutta haluaisin olla kemiantutkija. Lähistöllä tuli myyntiin kerrostalohuoneisto, joka miellytti molempia. Edustajat näkyvät Kemian Seurojen verkkosivuilla www.kemianseurat.fi. ”Oiva verkostoitumiskanava” Pitkään kemistien kansainvälisessä toiminnassa mukana ollut prof. IUPACilla on divisioonat kaikkia kemian osa-alueita (fysikaalinen, epäorgaaninen, orgaaninen, polymeeri, analyyttinen, ympäristö ja terveyteen liittyvä kemia) ja nimistöä varten. Pöytää etsiessäni ryhdyin miettimään koko Suomen pöytätasetta. Mutta varastoituna on vielä toinen ruokapöytä, jonka kauan sitten hankimme ensimmäiseen kotiimme. Onneksi asunnon vapautumiseen on aikaa, joten meillä ei ole kiirettä myydä nykyistä. Nyt päätin laittaa sen kiertoon. Projektin tarkoituksena oli motivoida ala-asteen oppilaita luonnontieteiden opiskeluun ja monipuolistaa Olarin matemaattis-luonnontieteellisen erikoislukion toimintamuotoja
MAINOS Kemian Seurojen kansainvälinen toiminta tarjoaa näköalapaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa globaalisti kemiaan liittyvään päätöksentekoon. Leskelä pitää äärimmäisen tärkeänä, että alan terminologialla on selkeät säännöt, jotta kaikki alan toimijat – teollisuus, kaupan ala, viranomaiset, tutkijat ja kouluttajat – tietäisivät mistä puhutaan, kun termejä käytetään. Komitealla on edustajia kolmessa kansainvälisessä kemian järjestössä: IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry), EuChemS (the European Chemical Society) ja EFCE (European Federation of Chemical Engineering). Osallisuus kansainväliseen järjestötoimintaan edistää Suomen kemian tunnettuutta maailmalla ja kemian alan kansainvälistä yhteistyötä. ”Oiva verkostoitumiskanava” Pitkään kemistien kansainvälisessä toiminnassa mukana ollut prof. Lisäksi on komiteoita poikkileikkaavia aloja, kuten terminologiaa, kemian opetusta ja kemianteollisuutta varten. Kansainvälisiin kokouksiin osallistuvat edustajat raportoivat kokousten sisällöstä Kemian Seurojen verkkosivuilla www. Kemian kansalliskomitea on yksi 37 kansalliskomiteasta, joita Suomen Tiedeakatemiat koordinoi. Markku Leskelä, Suomalaisten Kemistien Seuran edustaja IUPACissa, katsoo, että yksittäinen henkilö divisioonan tai komitean jäsenenä vaikuttaa omalla asiantuntemukMarkku Leskelä, Stefan Vogel, Lars Öhrström ja Harald Walderhaug antoivat Pohjoismaiden äänet IUPACin yleiskokouksessa vuonna 2015. Acta Chemica Scandinavican julkaisutoimintaa epäorgaanisen ja orgaanisen kemian osalta jatketaan yhteistyössä Royal Society of Chemistryn kanssa julkaisemalla artikkeleita Dalton Transactions ja Organic & Biomolecular Chemistry -lehdissä. kemianseurat.fi sekä Kemia-lehdessä. EuChemS on Euroopan kansallisten kemian seurojen kattojärjestö, ja EFCE edustaa eurooppalaisia kemianinsinöörejä. Komitea raportoi toiminnastaan Suomen Tiedeakatemioille. Edustajat näkyvät Kemian Seurojen verkkosivuilla www.kemianseurat.fi. Finnish Chemical Society) on koordinointivastuussa Kemian Seurojen (Suomalaisten Kemistien Seura, Kemiallisteknillinen yhdistys, Finska Kemistsamfundet) kansainvälisestä toiminnasta ja yhteydenpidosta kansainvälisiin kemian järjestöihin. Kemian kansalliskomitea (eng. Komitean muodostavat Seurojen puheenjohtajat ja varajäseniksi nimetyt varapuheenjohtajat. Koska kemia on kansainvälinen tiede, Markku Leskelän mukaan on vaikea sanoa, mitä kukin maa yksilötasolla hyötyy IUPACin kaltaisesta toiminnasta. Suomalaisten Kemistien Seura osallistuu yhdessä muutamien muiden eurooppalaisten seurojen kanssa Physical Chemistry Chemical Physics (PCCP) -lehden julkaisemiseen. seurat_kem720.indd 1 seurat_kem720.indd 1 18.11.2020 10.34 18.11.2020 10.34. Toimielimiin, kuten järjestöjen hallituksiin ja IUPACin jaostoihin, valinta tapahtuu vaalien kautta. Kemian kansalliskomitea ehdottaa edustajia kansainvälisten järjestöjen yleiskokouksiin, jaostoihin ja työryhmiin. Komitean ensisijainen tavoite on toimia kansallisena yhteyslinkkinä kemian alan kansainväliseen järjestötoimintaan. Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja toimii kemian kansalliskomitean sihteerinä. IU PA C N or di c Kemian Seuroilla aktiivista kansainvälistä toimintaa Opetusja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa Suomen Tiedeakatemioiden kautta. IUPAC on kemian alan maailman järjestö, joka vastaa kemian alan kielen ja suureiden standardisoinnista. IUPACilla on divisioonat kaikkia kemian osa-alueita (fysikaalinen, epäorgaaninen, orgaaninen, polymeeri, analyyttinen, ympäristö ja terveyteen liittyvä kemia) ja nimistöä varten. Hän korostaa, että toiminta kansainvälisessä organisaatiossa on oivallinen verkostoitumiskanava. sellaan kaikkeen yksikkönsä toimintaan
www.bpi-chempump.. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. 36 KEMIA 6/2021 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 36 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus
37 6/2021 KEMIA www.kemia-lehti.fi 37 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit KEMIA Kemi TILAA KEMIA-LEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE! Juuri oikeanlaista Kemiaa www.biotop.fi • molecularbiology • cellbiology • instruments • consumables ForeveryorderwedonatetoBalticSeaprotection .. +49 6172 1260 sales@plinke.de www.kbr.com/inorganicstechnologies Tuotteet ja sovellukset – Products and Applications • Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants • Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants • Happojen väkevöinti, talteenotto ja erottelu – Acid Concentration, Recovery, and Separation • Fosforihapon puhdistus – Phosphoric Acid Purification • Typpihapon väkevöinti – Nitric Acid Concentration • NO x -imeytys – NO x Absorption • Adiabaattinen bentseenin ja klooribentseenin nitraus – Adiabatic Nitration of Benzene and Chlorobenzene Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs KBR Inorganics Ecoplanning-teknologiat puh. 020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi Plinke technologies Tel. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh
Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. www.tunnejamieli.fi TILAA NYT / VUOSI 39 € SAAT KEMIALEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija!. 010 320 5280 KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. • puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi Sinun paikkasi tässä. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 38 KEMIA 6/2021 TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kysy ensin meiltä | At your service 38 www.ensiturva.
Valinta on sinun. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. • Nettisivut: yli 80 000 käyntiä vuodessa. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . Entistä enemmän kontakteja: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. Tervetuloa! Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. 39 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa on logo, vapaavalintainen sisältö ja linkitys nettisivuillenne. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . Edun arvo 750 euroa. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). 39 6/2021 KEMIA KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi , puh. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. • Postitukset syksyllä 2021: syys-, lokaja marraskuussa. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle
Nyt on osoitettu, että kahvin bioteknologinen tuottaminen laboratoriossa on mahdollista. Uraauurtavan tutkimuksen tulokset julkaisi Nature Communications. Yhdysvalloissa markkinointilupaan tarvitaan maan elintarvikeja lääkeviraston FDA:n hyväksyntä. Tämä puolestaan saa aikaan maan pintaa viilentävän vaikutuksen. Kasvisolujen kasvattaminen vaatii Rischerin mukaan kuitenkin muun muassa prosessin skaalauksen erityistä asiantuntemusta. Kahvintuotanto käynnistyi kahvisoKasvien tuottamista kaasumaisista yhdisteistä muodostuu ilmakehässä pienhiukkasia, jotka tekevät pilvistä entistä heijastavampia. Kasvisolujen lisäksi tutkijat hyödyntävät muitakin isäntäsoluja, esimerkiksi mikrobeja. Ilmastonmuutos kutistaa kahvin nykyistä viljelyalaa, ja uusia kahvipeltoja halutaan raivata sademetsiin, mikä puolestaan johtaa niiden metsäkatoon. Seuraavia askelia kohti kaupallista tuotetta ovat kahvisolukon jatkojalostus ja tuotekehitys – sekä tarvittavien lupien hankkiminen. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Maistuisiko kupponen Suomessa kasvatettua kahvia. VTT on jo pitkään kehittänyt ruoantuotantoa kasvisolujen avulla. VT T Kasviperäiset hiukkaset hillitsevät lämpenemistä Tutkijat Elviira Kärkkäinen ja Heiko Rischer tarkastelevat kahvin kasvisoluviljelmää. Ajatus kahvisolujen käytöstä juoman valmistukseen ei sekään ole uusi, vaan idea esitettiin jo 1970-luvulla. ”Kahvinvalmistusta voidaan kuitenkin pitää omana taiteenlajinaan, ja siihen liittyy toistoon perustuvaa optimointia asiantuntijoiden valvonnassa. Kuluttajan kuppiin vasta viranomaisten luvalla VTT:n kahvintuotantoprosessi perustuu vakiintuneisiin teknologioihin, kuten bioreaktorin hyödyntämiseen. Sc an st oc kp ho to 6/2021 KEMIA 40. Kun solulinja saatiin kasvamaan hyvin, se siirrettiin bioreaktoreihin, joissa voidaan tuottaa suurempia määriä biomassaa. Tutkimustyömme toimii tällaisen työn perustana”, Rischer sanoo tiedotteessa. luviljelmän perustamisesta. Ilmiön seurauksena maapallolle pääsevän säteilyn määrä vähenee. Kahvihanke on osa tutkimuskeskuksen tavoitetta rakentaa perinteisille maataloustuotteille bioteknologisia valmistustapoja. Kasvisoluista alkunsa saaneella juomalla on tutkimustiimin päällikön Heiko Rischerin mukaan ”tuoksun ja maun osalta paljon yhtäläisyyksiä tavallisen kahvin kanssa”. Näin syntyneen kahvin arvioi lopuksi tutkimuskeskuksen koulutettu aistinvarainen arviointipaneeli. Kaikki laboratoriossa tuotettu kahvimateriaali on toistaiseksi kokeellista ruokaa, joten sen markkinointi EUmaissa edellyttää viranomaishyväksyntää uuselintarvikkeeksi. VTT:n video eettisen bioteknologisen kahvin tuotannosta löytyy Youtube-palvelusta otsikolla Farming coffee in Finland. Teknologian tutkimuskeskus VTT tuottaa sitä nyt bioteknologian keinoin. Itä-Suomen yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijat kykenivät ensimmäisinä osoittamaan teorian paikkansapitävyyden käytännön mittauksin. Kun kahvisolukon eli kasvisolubiomassan koostumus oli analysoitu, sille kehitettiin sopiva paahtoprosessi. Kestävä kahvi syntyy soluista bioreaktorissa Teoria kasvien vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hidastamiseen on nyt vahvistettu oikeaksi tutkimuksessa, jonka toteuttivat suomalaiset tutkijaryhmät. Kahvia pidetään esimerkkinä tuotteesta, joka usein syntyy kestämättömästi ja epäeettisesti. Sekä paneelin että kemiallisen analyysin mukaan juomassa on jo moni asia kohdallaan. Kasvien päästöt lisääntyvät sitä mukaa kuin lämpötila nousee, joten kasvit jarruttavat toimillaan ilmaston lämpenemistä
”Hyödynsimme piilevyn tärinän synnyttämiä epälineaarisia energiakenttiä, joita ohjasimme kameran ja älykkään algoritmin avulla niin, että levyn päällä olevat hiukkaset tärisivät haluttuun muotoon”, kuvailee professori Quan Zhou. Tutkijoiden mukaan metodia voidaan hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa lääkeja biotieteiden tutkimuksessa sekä valmistusmenetelmänä teollisuudessa. Syanidin teollinen käyttö on kuitenkin jo kielletty monissa maissa. Käynnistyneessä reaktiossa kulta pyrkii korvaamaan kuparin kerros kerrokselta. Kaikki irti kultamalmista. Ongelma on ollut, että kultamalmin kloridiliuotukseen ei ole ollut menetelmää, jolla myös pienet pitoisuudet saataisiin talteen yhtä hyvin kuin syanidiliuoksista. Yliopisto toteutti tutkimuksensa yhdessä kaivosteknologiayritys Metso Outotecin kanssa. Kokeet tehtiin pääosin yrityksen tutkimuskeskuksessa Porissa. Verrokkikokeessa, jossa käytettiin syanidia, prosenttiluku oli vain 64. Tutkijoille oli yllätys, kuinka hyvin algoritmi osasi ennustaa hiukkasten liikkeen. 41 6/2021 KEMIA Kullan talteenottoon on kehitetty jalostusmenetelmä, jossa hyödynnetään syanidin sijaan kloridia ja sähkökemiaa. niistä on elektrolyysi eli sähkövirran käyttö metallin pelkistämiseksi liuoksesta. Energiaa säästävässä menetelmässä ei tarvita lainkaan ylimääräisiä kemikaaleja. Perinteisessä syanidiliuotusprosessissa murskattu kultamalmi kuljetetaan useiden säiliöiden läpi, minkä jälkeen kulta otetaan talteen aktiivihiilen tai sinkkipulverin avulla. Ensimmäinen Materiaalia on mahdollista siirtää samalla tavoin kuin tuuli ja vesi sen tekevät – ja saavat aikaan esimerkiksi erikoisen mallisia dyynejä tai kaareksi taipuneita kiviä. Ylimääräisiä kemikaaleja ei tarvita ”EDRR-menetelmässä käytetään lyhyitä sähköpulsseja. Aalto-yliopiston tekniikasta voi tulla kaivosteollisuuden haikailema ympäristöä säästävä vaihtoehto kullantuotantoon. Samalla tekniikalla voidaan ajaa pieniä partikkeleja haluttuun suuntaan ja muotoon. Niin kutsutun EDRR-tekniikan takana ovat professori Mari Lundström ja yliopistonlehtori Kirsi Yliniemi. Ekologisella menetelmällä päästiin peräti 84 prosentin talteenottoasteeseen.. Yhteistyön ansiosta menetelmä saatiin sopimaan paremmin teollisuuden tarpeisiin. ”Me saavutimme kloridin ja uuden menetelmämme avulla jopa 84 prosentin kullan talteenottoasteen”, kertoo tohtorikoulutettava Ivan Korolev. Tutkimuksen tulokset julkaisi Chemical Engineering Journal. Toinen on sementointi, jossa liuokseen lisätään muiden metallien hiukkasia, jotta saadaan aikaan sementointireaktio kullan kanssa. Idean keksivät Aalto-yliopiston tutkijat, jotka onnistuivat siirtelemään hiukkasia toivomiinsa kuvioihin tärinälevyn avulla. Algoritmi valitsi pienelle piilevylle hiukkasten liikuttamiseen sopivimman tärinätaajuuden, jonka mukaan materiaalihituset kulkivat tiettyyn suuntaan. Niiden avulla elektrodin pintaan muodostuu ohuita metallikerroksia, meidän tapauksessamme kuparia, suoraan liuoksesta”, Ivan Ro be rt vo n Bo ns do rf f/ A al to -y lio pi st o Korolev kertoo. ”Menetelmä toimii sekä suuressa että pienessä mittakaavassa, mikä lisää sen sovellusmahdollisuuksia tulevaisuudessa”, sanoo tohtorikoulutettava Artur Kopitca. Syanidin tilalle suolaa – kullan talteenotto tehostuu Materiaali liikkui kuin tuulen voimin Pi xa ba y Luonnon muotoilemia hiekkadyynejä. EDRR yhdistää parhaat puolet kahdesta menetelmästä. Kloridi on myrkytön yhdiste, jota esiintyy muun muassa natriumkloridissa eli pöytäsuolassa. Partikkelien sijainti määritettiin kameran avulla
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että äyriäisten raajat koostuvat järjestäytyneestä, kerroksittaisesta nanorakenteesta. Mineralisoitunutta biokomposiittia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää implanttien lisäksi esimerkiksi urheiluvälineissä, luotiliiveissä, ilma-alusten rungoissa ja tuulilasien pinnoituksissa. ”Biotiini voidaan kiinnittää moniin erilaisiin molekyyleihin vaikuttamatta niiden toimintaan”, kertoo hanketta vetänyt tutkijatohtori Jenni Leppiniemi Tampereen yliopistosta. Materiaalia kehittäessään tutkijat ottivat mallia luonnosta eli sirkkaäyriäisten eturaajan lujasta rakenteesta. UPM Biomedicalsin tutkija Piia Mikkonen arvioi, että uusi tuote on potentiaalinen vaihtoehto esimerkiksi eläinperäisille hydrogeelimateriaaleille, joiden kemiallinen koostumus on huonosti määritelty ja monimutkainen.. ”Keskeisin elementti on kierteisesti järjestyneet kitiininanofibrillit, jotka kiinnittyvät toisiinsa proteiinien muodostaman matriisin avulla.” Materiaali muuntuu edelleen Tutkijat jäljittelivät omassa komposiitissaan samanlaista luonnonrakennetVT T Koivun selluloosasta ja proteiineista saatiin aikaan komposiittimateriaali, josta voi tehdä vaikka hammaskruunuja. mutta niiden suhteellinen osuus, polymorfinen muoto ja järjestys ovat kummassakin omanlaisensa. Uusi komposiittimateriaali on tutkijoiden mukaan vahvempaa, kovempaa ja selvästi kevyempää kuin hammaskruunuissa nykyisin käytettävä tekninen keramiikka. Selluloosan nanokiteisiin he lisäsivät kahta geenimuunneltua proteiinia. Solut myös jakautuivat nopeammin kuin pelkässä nanoselluhydrogeelissä. Proteiineja muuntelemalla materiaaliin voidaan jatkossa tuoda uusia ominaisuuksia, tutkijat sanovat. 42 KEMIA 6/2021 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Solut kasvavat nanosellussa Sellukomposiitista tehtiin hammaskruunu U PM UPM Biomedicalsin aiemmin kehittämä GrowDex-niminen nanoselluhydrogeeli voitti vuonna 2016 Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon. Sen jälkeen mukaan lisättiin biotinyloituja molekyyleja, jotka puolestaan olivat peräisin sidekudoksesta. Koivun selluloosasta ja proteiineista koostuvasta nanokomposiitista on rakennettu uudenlaisia hammasimplantin kruunuja. Toinen proteiineista suunniteltiin lisäämään materiaalin lujuutta ja toinen edistämään hydroksiapatiittikiteiden muodostumista. Entistä parempi materiaali syntyi, kun nanosellukuituihin kiinnitettiin avidiineja, jotka olivat lähtöisin kanasta. Puusta eristetyt nanosellukuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka sopii erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Näin muodostui rakenne, joka tarjosi soluille suotuisia kiinnittymiskohtia. Tampereen yliopiston ja UPM Biomedicalsin tutkijat ovat päällystäneet nanoselluloosan proteiineilla ja saaneet näin aikaan erinomaisen alustamateriaalin solujen 3d-viljelyyn. Iskunkestävä uutuuskomposiitti ja hammaskruunut syntyivät Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja singaporelaisen Nanyangin teknisen yliopiston yhteistyönä, jonka tulokset on esitelty Advanced Materials -lehdessä. Komposiitin käsittelyprosessit ja skaalautuvuus vaativat vielä kehitystyötä, jotta materiaalia päästään tuottamaan nykyistä isompia määriä. Nanosellusta voidaan muun muassa rakentaa kudosmainen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttava ympäristö. ”Raajassa on pehmeä, iskuja vaimentava sisäkerros sekä kova ja iskunkestävä ulkokerros”, kuvailee VTT:n tutkija Pezhman Mohammadi. Kaksi kerrosta koostuvat hänen mukaansa samankaltaisista elementeistä, ta
Kissa voi myös kärsiä sisäsiisteysongelmista eli tehdä tarpeensa vääriin paikkoihin – tai olla hyvin tarkka hiekkalaatikkonsa siisteydestä ja jopa nirso laatikon pohjamateriaalista. Tutkijat haluavat kuitenkin korostaa, että vielä tässä vaiheessa rotujen välillä ei tehty parittaisia vertailuja yksittäisten rotujen välillä. Kissoilta löytyi seitsemän persoonallisuuden piirrettä tyyppipiirteiksi jo aiemmissa tutkimuksissa. Kissoilla on tunnetun sanonnan mukaan seitsemän henkeä, mutta niiltä on nyt havaittu myös seitsemän persoonallisuusja käyttäytymispiirrettä. Professori Hannes Lohen johtaman ryhmän aineistona oli reilut 4 300 kissaa, jotka edustivat 26 roturyhmää. Eniten pakonomaista peseytymistä esiintyi siamilaisilla ja balineeseilla. Pelokkaimmiksi osoittautuivat venäjänsiniset ja rohkeimmiksi abessinialaiset kissat. ”Havaitsimme saman ilmiön myös aikaisemmassa tutkimuksessamme”, Hannes Lohi kertoo. Kissapersoonallisuudet löytyivät Helsingin yliopiston laajassa tutkimuksessa. Joukkoon kuuluvat molemmat sosiaalisuuden ilmentymät. 43 6/2021 KEMIA Onko kissasi ihmissosiaalinen. Tutkimuksessa vertailtiin ojitetun korpikuusikon erilaisia kasvatusvaihtoehtoja prosessimallilla, jolla simuloitiin puiden kasvua ja hiilitasetta, vesitaloutta ja turpeen päästöjä. Aktiivisimpia olivat bengalit ja passiivisimpia persialaiset ja exoticit. PÄIVI IKONEN. täytymiseen liittyviä perinnöllisiä, ympäristöja persoonallisuustekijöitä. Turpeen hiilidioksidipäästöt sen sijaan vähenivät edelleen, kun hakkuuvoimakkuus kasvoi ja pohjaveden pinnan nousu vähensi hiilidioksidia tuottavaa hapellista turpeen hajotusta. Kissa saattaa tulosten mukaan olla esimerkiksi leikkisä ja aktiivinen, kun taas sen lajitoveri onkin ehkä pelokas tai suorastaan ihmisaggressiivinen. Tähän päätyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus, jonka tekemiseen osallistuivat myös Itä-Suomen yliopisto ja Venäjän tiedeakatemia. Metsät muuttuivat päästölähteiksi vain, jos niitä hakattiin niin paljon, että pohjapinta-alan määrä putosi alle kahdeksaan neliömetriin. Runsasravinteiset turvemaametsät pysyivät hiilinieluna, kun puuston pohjapinta-ala oli poimintahakkuiden jälkeen vielä vähintään kymmenen neliömetriä hehtaaria kohden. Samalla puuston hiilinielu pieneni eikä kyennyt kompensoimaan lisääntynyttä päästöä. Vai kenties pikemminkin kissasosiaalinen. Pelokkaat venäjänsiniset ja rohkeat abessinialaiset Tuore tutkimus paljasti merkittäviä eroja paitsi yksilöiden myös eri rotujen väliltä. Muun muassa leikkisyys, pelokkuus ja aggressiivisuus on todettu kissojen Tällöin pohjaveden pinta nousi vähentyneen puuston haihdunnan vuoksi, ja turve muuttui metaanin nielusta metaanin lähteeksi. ”Sisäsiisteysongelmat ja itsensä pakonomainen peseminen eivät ole varsinaisia persoonallisuuspiirteitä, mutta voivat kertoa kissan stressiherkkyydestä”, kertoo väitöskirjatutkija Salla Mikkola Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta. Turkkilaiset vanit puolestaan sijoittuivat huomattavasti muita rotuja korkeammalle ihmisaggressiivisuudessa ja matalammalle kissasosiaalisuudessa. Jatkossa he aikovat hyödyntää malleja, joissa otetaan rodun lisäksi huomioon myös muun muassa eläimen ikä, sukupuoli, terveys ja ympäristö. Lisäksi lemmikki saattaa pestä itseään pakonomaisesti. Pe xe ls Millainen persoonallisuus mahtaa löytyä tämän valppaan katseen takaa. Korpikuusikot ovat hiilinielu Jatkuvapeitteisinä kasvatettavat korpikuusikot ovat hiilinielu, kunhan hakkuissa jätetään metsään vähintään säädösten edellyttämä puumäärä. Tutkimusten tavoitteena on kyetä tunnistamaan kissojen ongelmakäytA do be St oc k Korpi ahmii hiiltä, kunhan sitä ei hakata liikaa
Valmista on määrä tulla vuoden 2022 syyskuun loppuun mennessä. 44 KEMIA 6/2021 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Potentiaalisia käyttökohteita löytyisi muun muassa kemian-, lääke-, tekstiilija elintarviketeollisuudesta. Euroilla yritys rakentaa kotikaupunkinsa Kokkolan suurteollisuusalueelle pilottilaitosta, jossa testataan tuotantoprosessin toimivuutta seuraavaa, teollisen mitan tehdasta varten. ”Koivu on puulajina mahtava ja puhtaan näköinen. ”Uusiutuville raaka-aineille riittää kosmetiikkateollisuudessa kysyntää”, uskoo Innomost Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, orgaanisen kemian tohtori Sami Selkälä. ”Metsänomistajana mietin monesti, mitä metsästä vielä voisi ammentaa ja millaisia uusiutuvia raaka-aineita Suomen luonnosta saataisiin niin, ettei ekosysteemiä sotkettaisi”, hän kertoo. Kosmetiikan lisäksi Innomostilla on kiikarissa muitakin aloja, jotka voisivat korvata haitallisia raaka-aineita tuotteissaan. Merkittävimmän pääomasijoituksen teki Metsä Spring Oy, joka on osa Metsä Groupia. ”Nyt meillä ei jää koivukuorijätettä enää ollenkaan. ”Heräsi ajatus, eikö niitä voisi olla enemmän.” Koivu valikoitui vuonna 2016 startanneen yrityksen pääraaka-ainelähteeksi saatavuuden ja osittain ulkomuotonsa ansiosta. Pilottilaitosprojekti on lähtenyt käyntiin hyvin”, Selkälä kertoo. Suomalainen Innomost haluaa korvata ne ekologisilla vaihtoehdoilla, jotka se jalostaa metsäteollisuuden sivuvirroista. Niistä Innomost tekee hiilijauhetta, betuliinia, suberiinia ja atselaiinihappoa. Yritys on juuri kerännyt miljoonarahoituksen pilottilaitosta varten. Se herättää kuluttajassa tietynlaisen mielikuvan.” Pilottilaitos Kokkolaan Innomost on juuri saanut kerättyä viiden miljoonan euron rahoituksen toimintaansa. ”Koivun ulkokuorta käytetään muun muassa kuivasampoihin sekä ihon kuoKosmetiikkaa koivusta rintavoiteisiin ja erilaisten epäpuhtauksien poistoon tarkoitettuihin valmisteisiin”, Selkälä kertoo. Kaikki käytetään tuotteiden valmistukseen.” Yritysidea ehti muhia Sami Selkälän päässä vuosia. Haluamme edetä vaihe kerrallaan, eli nämä alueet odottavat vielä vuoroaan, kunnes saamme kasvatettua toimintaamme.” Tulevaisuuden Selkälä näkee joka tapauksessa valoisana. Viimeksi mainittu hoitaa tehokkaasti aknea, joka on korona-aikana yleistynyt päivittäisen maskinkäytön takia. Yritykseen investoivat myös sijoitusyhtiö Innovestor sekä joukko yksityisiä bisnesenkeleitä. Ominaisuus on tärkeä monella sovellusalueella. Tuotannossa syntyvän jätteen määrä on koko ajan kutistunut. Kokkolalainen Innomost tekee koivusta kestäviä raaka-aineita kosmetiikkateollisuudelle. In no m os t O y Innomostin myyntijohtaja Maria Svinhufvud ja toimitusjohtaja Sami Selkälä ovat tuotteistaan ylpeitä ja innostuneita.. Uusiutuvia aineksia löytyi vain vähän. Loput tuli Business Finlandin ja Pohjanmaan ely-keskuksen tukija lainarahoituksesta. ”Suurin osa tuotteistamme on vettähylkiviä. ”Meille pilotti on ensimmäinen tuotantolaitoksemme, eli merkittävä hanke on kyseessä. Kosmetiikka pulpahti hänen mieleensä vuonna 2015, jolloin hän ryhtyi käymään läpi alan tuotteita ja niiden ainesosalistoja. ”Niissä kuorijauhe korvaa todella ongelmalliset mikromuovit.” Kuoresta voidaan myös ottaa talteen muita kosmetiikkateollisuuden tarvitsemia ainesosia. Innomost hyödyntää pääasiassa koivun ulkokuorta, joka jo itsessään on yksi yrityksen tuotteista. MERI HELLSTEN Kosmetiikkatuotteissa ja niiden pakkauksissa käytetään usein eettisesti ja ympäristöllisesti pulmallisia ainesosia, kuten muovia tai palmuöljyä. ”Aika sitten näyttää, millainen seuraava hyppäys pilottilaitoksen jälkeen on.” Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa
Alfa Laval DuraCirc® Ei enää kompromisseja Hygieeninen ja pitkäikäinen kiertomäntäpumppu, joka soveltuu haastaviinkin olosuhteisiin. www.thinkflow.fi | verkkokauppa.thinkflow.fi Kemia ja kiertotalous – erottamaton pari Suomalaisten Kemistien Seuran perustama Kiertotalousinnovaatio-palkinto muistuttaa, että kemia on avainroolissa kiertotalouden kaikissa vaiheissa. Lähetä ehdotuksesi 15.12.2021 mennessä osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. HAKUAJAT: » Kandidaattiohjelmaan 16. Sc an sto ck ph ot o Kemiantekniikan koulutus antaa sinulle valmiudet kehittää uusia ja puhtaampia tuotanto tapoja, joilla parannetaan energian, veden ja luonnonvarojen riittävyyttä sekä ympäristön tilaa. Palkinto on jaettu aiemmin kolme kertaa Kemian Päivien yhteydessä. Vuonna 2017 palkittiin raisiolainen Smart Chemistry Park, vuonna 2019 kärsämäkeläinen Tracegrow Oy ja vuonna 2021 Lahdessa toimiva Fazerin ksylitolitehdas. Saatavana myös aseptinen versio. Seuraavan kerran palkinto jaetaan Kemian Päivillä 30.3.2022. Kuka ansaitsee palkinnon. – 30.3.2022 » Maisteriohjelmiin 1.12.2021 – 19.1.2022 » lut.fi/kemiantekniikka OPISKELE KEMIAN TEKNIIKKAA LUT-YLIOPISTOSSA Uteliaat muuttavat maailman – ole yksi meistä.
”Rupesimme selvittämään sen soveltuvuutta ja saimmekin masuunikuonan jalostettua luonnonhiekan korvaajaksi”, Klasila kertoo. Ka ti Ka m un en Sysäys kehitystyölle syntyi, kun aiemmat petimateriaalit osoittautuivat hankaliksi. MERI HELLSTEN Laastija hiekkatuotteita kehittävä ja valmistava Fescon Oy on saanut patentin sekä leijupetikattilan uudesta käyttömenetelmästä että itse kattilasta, jonka materiaalina on kiteytetty, kvartsiton masuunikuona. Kun polttoaine joutuu tekemisiin kuuman leijutushiekan kanssa, mahdollistuu tehokas aineenja lämmönsiirto. Korvaaminen tulee siis laitokselle edullisemmaksi.” Uutta petimateriaalia hyödyntää Suomessa jo toistakymmentä voimalaa. Puuja biopolttoaineiden sisältämät alkalimetallit kalium ja natrium reagoivat luonnonhiekan sisältämän kvartsin kanssa. Jotta sintraantuminen saataisiin estettyä, kattilasta pitäisi poistaa joko kvartsi tai alkalit. Teknologiajohtaja Tapio Klasila esittelee mikroskoopilla tehtävää rakeistumisen tutkimusta. Klasila uskoo materiaalin kysynnän kasvavan sitä mukaa kuin uusiutumattomien polttoaineiden, esimerkiksi kivihiilen ja turpeen käyttö vähenee. Yhdessä Fesconin hiekkaliiketoiminnan johtajan Eero Majasen kanssa Klasila tutki vuosia, kuinka kokkaroitumista voitaisiin ehkäistä. Hiekan korvaaminen kuonamateriaalilla säästää ympäristöä, mutta lisäksi se on energiantuottajalle taloudellisesti kannattavaa. Voimala joudutaan silloin sammuttamaan, puhdistamaan ja käynnistämään uudelleen, mikä on hyvin kallista”, kuvailee yhtiön teknologiajohtaja Tapio Klasila. Uusiutuvien biomassojen polttaminen kuitenkin korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joten alkalimetallien poisto rajautui ulos. Tämä aiheuttaa sintraantumista eli petihiekan kokkaroitumista. Petimateriaali kiertää kattilassa kan sisältämän kvartsin poistaminen.” Sopivaa petimateriaalia lähdettiin etsimään erilaisista teollisista sivuvirroista, sillä luonnosta kvartsittomia mineraaleja ei riittävinä pitoisuuksina juurikaan löydy. ”Koko kymmenien tonnien hiekkapeti muuttuu sintraantumisen vuoksi kiveksi. Materiaalilleen yritys on antanut tuotenimen Granuli. Mukaan tutkimuksiin valikoitui myös terästeollisuuden sivutuote masuunikuona. ”Materiaalinkulutuksen merkittävä vähennys kompensoi kiertotaloustuotteen korkeamman hinnan. ”Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis hieHyvinkääläinen Fescon on rakentanut menetelmän, jolla leijupetimateriaali syntyy teollisuuden sivuvirrasta ja kiertää vielä itsekin uudelleen käyttöön. ”Hiekka on katoava luonnonvara, vaikka tuntuisikin, että sitä on meillä yllin kyllin”, Klasila muistuttaa. ”Voimalaitoksia on markkinaalueellamme satoja.” Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa. Kannattavaa kiertotaloutta Masuunikuona ei reagoi alkalien kanssa, joten pedin sintraantumariski pienenee selvästi. Näin kaksikko tunnisti ongelman alkulähteen eli luonnonhiekan ja biomassojen käyttämisen yhdessä. ”Meidän materiaalissamme hiekka voidaan korvata kokonaan kiertotaloustuotteella.” Myös itse petimateriaali voidaan polton jälkeen käyttää uudelleen. Se tapahtuu seulomalla pohjatuhkan seasta talteen tietyn kokoiset masuunikuonapartikkelit. Leijupetimateriaalin vaihtotarve putoaa jopa 80 prosenttia verrattuna tavanomaiseen hiekkapetiin. 46 KEMIA 6/2021 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. ”Materiaalillamme pystyy viemään polttoprosessin täysin uudelle tasolle”, sanoo Fesconin toimitusjohtaja Kimmo Peltola.. Sitä menee myös vientiin. Leijupolttoa käytetään energian tuottamiseen niin voimalaitoksissa kuin teollisuudessa
. Kemia Prosessitekniikka Ympäristötekniikka Kaivosja rikastustekniikka Geotieteet Arkkitehtuuri Konetekniikka Rakennusja yhdyskuntatekniikka Tuotantotalous . . . . Automaatio Biotalous Geologiset systeemit ja Arktiset mineraalivarat Kiertotalous Suunnittelu ja tuotteistaminen Teräs Ympäristö ja Cleantech ?. . . . Tutkinto-ohjelmat Tutkimusyhteisöt Tervetuloa luomaan aurinkoista tulevaisuutta kanssamme! www.oulu.fi/ttk/ 12 Tutkimusyksikköä 7 Tutkimusyhteisöä 9 Tutkinto-ohjelmaa 470 Työntekijää 2500 Tutkinto-opiskelijaa 220 Tohtorikoulutettavaa 22% KV-henkilöstön osuus 30.4 M€ Liikevaihto . . Tavoitteemme on olla osa maailman johtavaa tutkimustiedon, kestävien ratkaisujen tuottajien ja kouluttajien joukkoa siinä, miten ihminen voi teknologian avulla hillitä ilmastonmuutosta, edistää kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta on luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen huippuosaaja. Biomassan, mineraalien ja teräksen prosessointi sekä materiaaliymmärrys kattavat niin tuotantoketjut kuin ympäristövaikutusten minimoinnin ja taloudelliset näkökohdat. . . . .
Väitöksensä jälkeen hän jäi ensin Joensuun yliopistoon postdoctutkijaksi, mutta siirtyi sitten naapurikaupunki Outokumpuun silloiseen VTT:n, myöhempään GTK:n mineraalitekniikan laboratorioon. • Vanhempi prosessi-insinööri 2014–2015, Pöyry Peru SAC. ”Pyrimme esimerkiksi selvittämään, kuinka veden kierrätykseen voitaisiin yhdistää ajantasainen analytiikka ja sitten hyödyntää analyysien tuottamaa tietoa.” Kolmas, vasta nupullaan oleva tutkimusaihe on täysin vedetön kuivarikastus. ”Nykyisin rikastuksessa käytetään vielä märkäprosesseja, joissa haasteena on veden käytön optimointi. • Johtamisen erikoisammattitutkinto 2009, Haaga-Perho Instituutti. Luukkasen tietotaito pantiin merkille. • Ryhmäpäällikkö 2004–2010, johtava tutkija 2009–2010, Geologian tutkimuskeskus GTK. Se kiinnostaa varsinkin kuivuudesta kärsiviä kaivosmaita, kuten Australiaa, joissa vesi on arvokas aarre. Me haluamme reaaliaikaisen ymmärryksen niiden hajoamistavoista.” Toinen keskeinen teema on prosessivesien kierrätys. Niin Luukkanen lähti paneutumaan mineraalien karbonointiin konsernin tutkimuskeskukseen lähelle Lyonia. • Mining and metals -yksikön liiketoiminnan kehitysjohtaja 2012–2014, Pöyry Finland Oy. ”Teknillisessä korkeakoulussa lopeteltiin juuri niihin aikoihin vuorialan koulutusta, eikä laboratorioon enää tahtonut löytyä nuoria osaajia”, Luukkanen kertoo. ”Prosessiin voidaan syöttää malmia 60 kiloa tunnissa, ja siitä voidaan samalla ottaa näytteitä analysoitaviksi”, Luukkanen kertoo. Ajankohtaisista tutkimusaiheista Luukkanen nostaa esiin vesistöille haitalliset ksantaatit, joita käytetään sulfidimalmien jalostamisessa. • Tutkija 2002–2003, VTT. • Projektipäällikkö 2010–2012, Lafargen tutkimuskeskus (Ranska). Hänelle soitti kykyjenmetsästäjä, joka tarjosi töitä eräästä yrityksestä Ranskasta, mutta sitten firmaan iskikin rekrytointikielto. ”Ei ehkä muisteta sitä, kuinka riippuvaisia mineraaleista me olemme”, huomauttaa Oulun yliopiston rikastustekniikan professori Saija Luukkanen. Saija Luukkanen Saija Luukkanen Saija Luukkanen Kemististä tuli kaivososaaja Kaivannaistutkimuksella on vahva kytkentä kemiaan, sanoo Oulun yliopiston rikastustekniikan professori Saija Luukkanen. SISKO LOIKKANEN Kaivannaisalalla on nyt tilaa ja huomispäivän ammattilaisista suorastaan huutava pula. ”Koulussa olin lukenut lyhyen ranskan, mutta alussa piti silti turvautua jonkinlaiseen ranskan ja englannin sekoitukseen.” Luukkanen viihtyi ranskalaisessa ympäristössä mainiosti ja sai Lafargen projektipäällikön pestinsä jälkeen paikan konsulttija suunnitteluyhtiö Pöyrystä. Kemisti päätti opiskella alan perusteet ja tehdä sen vanhempien, kokeneiden konkarien ohjauksessa. 48 KEMIA 6/2021 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. • Postdoc-tutkija 2000–2002, Joensuun yliopisto. Laboratorion varustukseen kuuluu jatkuvatoiminen pilottimitan rikastamo. ”Ksantaatit hajoavat rikastuksessa rikkiyhdisteiksi. ”Rikastustekniikalla on vahva kytkentä kemiaan, ja prosesseissa tapahtuu monenlaisia kemiallisia ilmiöitä”, hän muistuttaa. Laboratorion asiakkaisiin kuului kuitenkin myös maailman suurin sementinvalmistaja, ranskalainen Lafarge, joka tarvitsi pätevää mineraalieksperttiä. Täällä hänen asemapaikakseen tuli Vantaa ja tittelikseen Business De. • Harrastaa ratsastusta, lenkkeilyä ja lukemista. • Ylioppilas 1993, Joensuun lyseon lukion iltalinja. Valitettavan harva nuori harkitsee itselleen uraa kaivosteollisuudessa. Tarkoitus oli jäädä Lyonintoimistoon, mutta kun yhtiö sittemmin päätti luopua Ranskan-yksiköstään, edessä oli paluu kotimaahan. ”Maasta kaivettuja aineita tarvitaan kaikkialla arjessa, pelkästään kännykän valmistamiseen kymmeniä metalleja useilta eri kaivoksilta.” Juuri siksi tulevia asiantuntijoita koulutetaan myös Oulun yliopiston kaivannaisalan yksikössä, jossa on poikkeuksellisen hyvät edellytykset prosessienkin tutkimukseen. • Rikastustekniikan professori 2015–, koulutusdekaani 2016–2017, kaivannaisalan yksikön johtaja 2018–, Oulun yliopisto. Siellä oli otettava haltuun uusi työkieli. Meidän tavoitteemme on vertailla märkäja kuivaprosessoinnin eroja.” Oma polku osaajaksi Saija Luukkanen itse kehittyi kaivannaisekspertiksi omaa, hieman erilaista polkuaan. Kaivannaisala koetaan usein insinöörien kotikentäksi, mutta se tarjoaa paljon myös kemisteille, sanoo fysikaalisesta kemiasta väitellyt professori. • FM 1997, FL 1999, FT 2000 (fysikaalinen kemia), Joensuun yliopisto. • Laborantti 1987, Keski-Suomen keskusammattikoulu. ”Se oli eräänlaista työpaikkakouluttautumista, ja sain kyllä heiltä erinomaiset opit kaivosalalle.” Outokummun koetehtaassa tehtiin testiajoja myös ulkomaisille asiakkaille. • Syntynyt Ristijärvellä vuonna 1969. Yksi syy alan vetovoiman vähenemiselle lienee sen huono julkisuuskuva, jonka taustalla ovat muun muassa Talvivaaran taannoin aiheuttamat ympäristöongelmat
Luukkanen on istunut hevosen selässä monella mantereella Afrikkaa myöten. Etelä-Amerikassa solmitut kontaktit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi pohjoisessakin. Kemia veti pidemmän korren, kun laitos oli jo tullut tutuksi. Kielistä, fysiikasta ja kemiasta tyttö innostui yläkoulussa. ”J. Perun lisäksi työkenttä kattoi Chilen. Myös vapaa-ajalla tutkijan käteen tarttuu usein kirja. ”Siellä kehkeytyi tärkeitä yhteyksiä ihmisiin ja organisaatioihin. ”Espanja piti oppia lennossa, mutta se on onneksi suhteellisen helppo kieli, ja työnantaja järjesti kurssituksen.” Laboranttina lukioon Luukkanen oli työskennellyt Atlantin takana reilun vuoden, kun Oulun yliopiston kaivannaisalan yksikkö vuonna 2014 perustettiin. Suomalaisen ranta-asunto sijaitsi kivenheiton päässä huikean kauniista Tyynestä valtamerestä, mutta kaupungilla liikkuessaan tämä törmäsi toiseen todellisuuteen. Nythän kemia ja geologia yhdistyvät työssäni mukavasti.” Työn ulkopuolella professori ”nollaa päänsä” liikkumalla. Tätä nykyä ratsailla vierähtää pari tuntia viikossa, ja ohjelmaan kuuluu sekä kouluettä esteratsastusta. ”Se oli silmiä avaava kokemus. Vastikään Luukkanen osallistui omaksikin yllätyksekseen suunnistuksen jättitapahtumaan Jukolan viestiin. 49 6/2021 KEMIA velopment Director, joka markkinoi Pöyryn kaivosalan osaamista sekä Euroopassa että Aasiassa. Laborantin hommia hän teki muun muassa Nesteen Porvoon-jalostamossa ja Joensuun yliopiston kemian laitoksessa. En ollut ikinä suunnistanut, mutta he opettivat alkeet”, hän naurahtaa. Ja kirjailijan muukin tuotanto.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. R. Kohteena oli Perun pääkaupunki Lima, jossa Pöyryllä myös oli oma toimisto. ”Sieltä suuntasin työpäivän jälkeen lyseon iltalukioon. Ihmiset olivat ystävällisiä, avuliaita ja ihailtavan yritteliäitä, mutta sosiaaliturva oli huono ja kaduilla parveili kerjäläisiä.” Koska julkinen liikenne ja ruuhkat olivat kaoottiset ja päivät kymmentuntisia, kuuden kilometrin työmatka oli pakko taittaa taksilla. Chilestä on tullut Ouluun harjoittelijoitakin.” Kainuun Ristijärvellä syntynyt Saija Luukkanen asui jo lapsena usealla paikkakunnalla. R. Erityisen mieluisa harrastus on jo parikymmentä vuotta ollut ratsastaminen. ”Kiinnostavaa tutkittavaa riittää”, professori vakuuttaa.. ”Pragmaattisena luonteena ajattelin myös, että niin laaja-alaisesta tieteestä voi päätyä monenlaisiin tehtäviin. Omaksuttavaksi tuli myös täysin uusi työkalu. ”Jatko-opiskelijat pyysivät minut mukaan. Hän lukee paljon fiktiota mutta etenkin elämäkertoja ja historiaa. Lempilukemistoksi paljastuu eeppinen fantasiatrilogia. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Myöhemmin koitti Luukkasen toivoma tilaisuus uuteen ulkomaan komennukseen. Kemia viehätti jopa niin, että hän opiskeli heti peruskoulun jälkeen laborantiksi ja vasta myöhemmin ylioppilaaksi. Hän sai vinkin avoimesta professorin paikasta, jossa tehtäviin kuuluisi koulutuksen suunnittelu ja organisointi. Ei se tuntunut ollenkaan työläältä.” Kirjoitusten jälkeen hän arpoi tovin kahden vaihtoehdon, kemian ja geologian välillä. Ju ha -M ik ko Ki nn un en Saija Luukkanen kaipaa lisää nuoria lahjakkuuksia kaivosalalle. Kokemus runsaan viiden kilometrin juoksuosuudesta oli niin hauska, että Luukkasen liikuntalistalle saattaa ilmaantua uusi laji. Menestyksekkään hakemuksen ja näyteluennon jälkeen nainen pakkasi laukkunsa ja lensi takaisin Suomeen
Myös muun muassa Italian Milanossa ja Espanjan Barcelonassa on jälkikäteen löydetty koronaviruksia myös sellaisista jätevesinäytteistä, jotka tallennettiin pandemian ollessa vasta aivan aluillaan. Ennätykset rikki elokuussa 2021 Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on seurannut uuden koronaviruksen esiintymistä puhdistamattomissa jätevesissä elokuusta 2020. Tunnistaminen käy jopa niin tehokkaasti, että kun seuraava pandemia hyökkää ihmiskunnan kimppuun, saamme toivottavasti vähän etumatkaa ja ehdimme reagoida jo ennen kuin virus pääsee leviämään laajemmalle. Koronavirukset kuuluvat rnaviruksiin. Kun koronainfektioon sairastunut menee suihkuun, hänen kehonsa ulkopuolelle nenäeritteistä ja syljestä päätyneet virukset huuhtoutuvat pesuveden mukana viemäriin. Viruksia voi bongata ihmisen jätöksistä jo silloin, kun tartunnan saaneella ei vielä edes ole taudin oireita. Syyskuun aikana viruspitoisuudet hiukan laskivat, mutta pääkaupunkiseudulla ja Kuopiossa ne lähtivät kuun loppua kohti jälleen nousuun. ”Viruslukumäärien nousut ja laskut jätevedessä ovat olleet samassa linjassa rekisteröityjen koronavirustartuntojen määrien kanssa”, vahvistaa THL:n johtava asiantuntija Tarja Pitkänen. Sen jälkeen näyte tutkitaan kvantitatiivisella pcrmenetelmällä, samalla, jolla ihmisen koronatartunta osoitetaan tämän nenänielunäytteestä. Epidemian keskipisteissä, suurissa väestökeskittymissä, virusta on todettu vesistä jatkuvasti. Tämä onnistuu, jos jätevesistä ryhdytään mittaamaan taudinaiheuttajamikrobeja säännöllisesti. SISKO LOIKKANEN Hollannissa ei ollut koronapandemiasta vielä tietoakaan 6. Jätevedestä koronavirukset löytyvät pcr-menetelmän eli polymeraasiketjureaktion avulla. Tutkimusmenetelmä koronavirusten tunnistamiseen jätevedestä on laboratorion itse kehittämä. Ensimmäinen tautitapaus todettiin maassa kolme viikkoa myöhemmin. Sieltä ne jatkavat matkaansa jäteveden puhdistuslaitokseen. ”Pcr-laitteen ohjelmiston ja standardisuoran avulla saamme selville viruksen nukleokapsidigeenikopioiden tarkan lukumäärän.” Vielä huhtikuussa 2020, jolloin THL käynnisti vesinäytteiden keräyksen, kuopiolaislaboratoriolla ei ollut pcrmenetelmää koronaviruksen lukumäärän määrittämiseen jätevesistä. Koronaviruksen voi bongata ihmisen jätöksistä jo, kun tartunnan saaneella ei vielä ole taudin oireita.. Sitä monistetaan pcr-laitteessa ja mitataan fluoresenssin avulla”, Pitkänen kuvailee. Kuopiossa kehitetty menetelmä Jätevesilaitosten toimittamat puhdistamattoman jäteveden näytteet tutkitaan THL:n Kuopion toimipisteen vesimikrobiologian laboratoriossa. Jätevedessä ne eivät ole aktiivisessa muodossa eivätkä infektointikykyisiä, mutta vesi sisältää viruksen perimää rna:ta. EU-komissio onkin suosittanut, että unionin jäsenvaltiot perustavat tulevan varalle kansalliset jäteveden seurantajärjestelmät. Nekin voivat sisältää koronaviruksia. ”Rna eristetään vesinäytteestä ja muunnetaan käänteiskopioijaentsyymillä komplementaariseksi dna:ksi. Viemäriverkostoalueen väestössä kulkeva epidemia näkyy jätevesissä nopeasti. Lokakuun alussa nousua nähtiin jo useilla paikkakunnilla. Laitoksen tutkimuksessa kerätään näytteitä 14 jätevedenpuhdistamosta, joiden toimialue kattaa 43 prosenttia maan väestöstä. 50 KEMIA 6/2021 Kun uusi pandemia iskee, siitä saadaan toivon mukaan ennakkovaroitus hieman yllättävältä taholta: jätevedestä. Pitkänen työskentelee myös ympäristöterveyden alan apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Silloin jäisiJätevesi voi paljastaa seuraavan pandemian vät heti kiinni myös vaaralliset uudet tulokkaat. Tarkoitus on myös kehittää koko Euroopan kattava alusta tai portaali, jonne tulokset kootaan ja keskitetään. helmikuuta 2020, kun Amsterdamin jätevedessä havaittiin sars-cov2-viruksia. Monissa maissa sellaiset on jo toteutettu. ”Helsingin, Espoon ja Turun alueilla koronavirusta on löydetty seurantajakson aikana jokaisella mittauskerralla. THL raportoi tuloksista viikoittain nettisivuillaan, jonne uusi aineisto päivittyy aina perjantaisin. Jos paikkakunnalla ei ole koronatautiin sairastuneita, virusta ei myöskään havaita jätevesinäytteistä. Analyysi alkaa konsentroimalla vesinäyte ultrasuodatuksella alle yhden millilitran tilavuuteen. Viemäriin kulkevat tietysti vessavesien mukana myös sairaan virtsa ja ulosteet. Tutkimus on jo todistanut, että jätevesien virusmäärät heijastelevat hyvin sekä paikallista että kansallista epidemiatilannetta. Korkeimmat luvut saatiin elokuussa 2021, jolloin rikottiin ennätyksiä”, Pitkänen kertoo. Työhön voidaan käyttää myös uuden sukupolven geenisekvensointitekniikoita, jotka tunnistavat vesinäytteen koko virusyhteisön
THL 51. 6/2021 KEMIA ”Jäteveden virusmäärästä näkee heti, kuinka paljon milläkin paikkakunnalla parhaillaan sairastetaan koronatautia”, Tarja Pitkänen kertoo
Fragmenteista voidaan vertailuaineen avulla päätellä, mistä huumeesta on kysymys”, kuvailee oikeuskemian yksikön päällikkö Teemu Gunnar THL:sta. Huumeet ovat amfetamiini, metamfetamiini, MDMA eli ekstaasi ja kokaiini. ”Työvaiheet tehdään kakkostason suojakaapissa, jossa on tehokas ilmanpoisto, ja käytetään hihansuojia ja hanskoja. Perusnäytteistä aineet voidaan havaita nanogrammojen tarkkuudella litrassa. Suomelle tyypilliset aineet eli amfetamiini, metamfetamiini ja ekstaasi havaitaan jätevedessä kuitenkin Epidemian alkuvaiheessa koronatestien tekijöistäkin oli huutava pula. Pystymme sanomaan, mitä mutaatioita on mukana, mutta emme sitä, mikä näytteessä esiintyvän viruslinjan koko genomi on.” Mutaatiossa viruksen perimän nukleotidiketjun emäs on vaihtunut toiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on vuodesta 2012 lähtien määrittänyt myös huumausaineiden pitoisuuksia puhdistamattomista jätevesistä. ”Kun molekyyli saapuu nestekromatografista, se törmäytetään tandem-massaspektrometrissä niin, että se fragmentoituu eli pilkkoutuu. Ultrasuodatus tapahtuu pisaratiiviillä kannella varustetussa sentrifugissa.” Virusvariantit hankalampia haavittaa Nyt kun koronaviruksen mittaaminen jätevedestä on laboratoriolla hallussa, vastassa ovat uudet tutkimushaasteet. Niiden pitoisuudet laitos ilmoittaa milligrammoina käytettyä huumetta tuhatta henkeä kohden päivässä. Jätevesien tutkiminen tarjoaa huumausaineiden yleisyyden seurantaan tieteellisen ja lähes reaaliaikaisen menetelmän. Kansallisessa tutkimuksessaan THL seuraa myös muita huumeita. Kun näyte on peruskokoa suurempi, kuten esimerkiksi muuntohuumeita tutkittaessa, tarkkuus paranee muutamaan kymmeneen pikogrammaan litrassa. Parissa kuukaudessa niitä oli hoidettu tuhatkunta. Virusvariantteja on kuitenkin vaikea määrittää, koska virusta kertyy jätevesiin useista ihmisistä, ja vedessä variantit ovat seoksena. Variantti puolestaan tarkoittaa muuntuneita viruksia, viruslinjaa Teemu Gunnar toimii THL:n oikeuskemian yksikön päällikkönä. ”Hyödynnämme jätevesitutkimuksissa osin samoja menetelmiä kuin oikeustoksikologiassa”, hän kertoo. ”Emme kykene tutkimaan, mitkä virusten perimän sekvensseistä kuuluvat yhteen. ”Samantyyppistä menetelmää hyödynnetään myös oikeustoksikologian tutkimuksissa.” THL raportoi säännöllisesti neljän huumausaineen löydöksensä. TH L. ”Jätevedessä huumausaineiden käyttö näkyy niiden aineenvaihduntatuotteina. Samat neljä huumausainetta ovat kansainvälisessä vertailussa keskeiset. Kyselytutkimukset eivät hänen mukaansa kerro totuutta. Elokuussa olimme päässeet niin pitkälle, että pystyimme määrittämään koronavirukset näytteistä kvantitatiivisesti ja raportoimaan tuloksista.” Vesinäytteet käsitellään laboratoriossa erittäin huolellisesti, vaikka niissä piileskelevät virukset eivät enää toimintakykyisiä olekaan. ”Muulla tavoin huumeiden käyttöä olisi varsin vaikea seurata edustavasti väestötasolla”, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää THL:n oikeuskemian yksiköstä. Tutkimuksen kohteena ovat 27 kaupungin jätevedet. ”Euroopan komission suosituksen mukaan jätevesiseurannan pitäisi lokakuusta lähtien kattaa myös virusvarianttien seuranta”, Tarja Pitkänen kertoo. ”Kaikki ihmiset eivät niihin vastaa ja jos vastaavatkin, niin eivät välttämättä rehellisesti.” Huumausaineet analysoidaan jätevedestä erittäin herkällä nestekromatografi-tandem-massaspektrometrilla. ”Sen jälkeen siirryimme vesimikrobiologian laboratoriossa analysoimaan jätevesinäytteitä. Kyselytutkimukset eivät kerro oikeaa vastausta, mutta jätevesien analysointi paljastaa totuuden. Nestekromatografi erottaa tutkittavat yhdisteet toisistaan siten, että ne päätyvät massaspektrometrin analysoitaviksi eri aikaan. Tutkimusalue kattaa näin 60 prosenttia Suomen väestöstä. Niinpä myös Kuopion toimipisteen laboratoriot osallistuivat kevään mittaan potilasnäytteiden testaamiseen. 52 KEMIA 6/2021 Jätevesien tutkijoilta ei karkaa kokaiinikaan Kuinka paljon Suomessa käytetään huumeita. Analytiikka kehittyy koko ajan Huumeiden perusanalytiikkaan riittää 40 millilitran jätevesinäyte
Tampereen pohjoispuolella se on tutkijoiden mukaan harvinaisempi aine, mutta pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa sitäkin yleisempi. ”Pystymme tarvittaessa etsimään 400 millilitran vesinäytteistä laajempaa skaalaa muuntohuumeita”, Teemu Gunnar kertoo. Se palvelisi etenkin terveysalan viranomaisia. ”Saamme siis vesinäytteistä laajemminkin tietoa, esimerkiksi niissä olevista lääkeaineista, mutta niitä emme kuitenkaan raportoi”, Kankaanpää sanoo. ”Pienemmiltä paikkakunnilta ei aina löydetä kokaiinia tai ekstaasia, mutta amfetamiini on mukana sielläkin kaikissa näytteissä.” Metamfetamiinin käyttömäärät kasvoivat Suomessa varsinkin vuosina 2016–2017, minkä jälkeen sen käyttö jälleen hieman väheni. Hankkeessa ovat mukana myös Helsingin ja Tampereen yliopistot. Tampereen yliopistossa dosentti Sami Oikarinen tutkii viruksia ja Helsingin yliopistossa apulaisprofessori Annamari Heikinheimo mikrobien antibioottiresistenssiä. Joukkoon kuuluvat muun muassa synteettiset katinonit, alfa-PVP ja MDPV. Huumausaineista yleisin, kannabis, metaboloituu elimistössä sekin. Jätevesinäytteiden huumeanalytiikkaa kehitetään jatkuvasti. Jos epidemia vielä rauhoittuu, yhden desilitran vesinäyte ei enää välttämättä riitäkään virusten osoittamiseen.” Suomen Akatemian rahoituksella Jätevesiseurantaa kehitetään pandemioihin varautumisen työkaluksi WastPan-nimisessä konsortiotutkimuksessa, jossa THL toimii vastuuorganisaationa. Suomen Akatemia rahoittaa projektia kahdella miljoonalla eurolla. THL on tutkinut jätevesistä myös erilaisten muuntohuumeiden pitoisuuksia. Myös korvaushoidon lääkkeenä käytettävä metadoni mitataan vedestä aineenvaihduntatuotteenaan EDDP:nä. ”Tutkimuksia on tehty vuodesta 2012 alkaen, eikä koko aikana ole ollut yhtään amfetamiinin osalta negatiivista näytettä. Tätä ei vielä kyetä tekemään. Kokaiini sen sijaan metaboloituu kehossa, eli ihmisen aineenvaihdunta muuttaa sen koostumusta. Sitä löytyy joka ikisestä jätevesinäytteestä.” TH L. Huumetta käytetään ympäri maata, ja käyttö on kymmenessä vuodessa moninkertaistunut”, Aino Kankaanpää tiivistää pitkäaikaisseurannan tulokset. Tähtäimeksi on asetettu jätevesipohjainen, ympäristötietoon perustuva järjestelmä, joka antaisi kulkutaudista ennakkovaroituksen. Esimerkiksi ratin takaa jää ratsioissa kiikkiin ”huumejuoppoja” samaan tahtiin kuin aineita löytyy jätevesistä. Jos uusi tutkimusmenetelmä saadaan kehitettyä, se täytyy vielä validoida laboratoriokäyttöön. Huumetilanne kulkee huonoon suuntaan THL:n mittaustulokset ovat osoittaneet, että huumaavien aineiden, erityisesti amfetamiinin, käyttö lisääntyy Suomessa jatkuvasti. sellaisenaan”, Aino Kankaanpää kertoo. Jotta kannabiksen käytön yleisyydestä saataisiin tutkittua tietoa, se pitäisi mitata jätevedestä aineenvaihduntatuotteena. Aino Kankaanpää osaa heti sanoa, mikä on Suomen yleisin huume. tai viruskantaa, joka sisältää viruksen koko genomin. Tämä johtuu siitä, että amfetamiini, metamfetamiini ja ekstaasi kulkevat elimistön läpi pääasiassa muuttumattomina ja päätyvät samanlaisina myös jäteveteen. ”Tällä hetkellä emme siis raportoi kannabista lainkaan, koska emme saa siitä luotettavia analyysituloksia”, Kankaanpää harmittelee. 53 6/2021 KEMIA Ratin takaa jää ratsioissa kiinni huumeiden käyttäjiä samaan tahtiin kuin huumausaineiden määrä jätevesissä kasvaa. ”Olemme verranneet tuloksiamme poliisin tilastoihin muun muassa liikennejuopumuksesta, ja ne korreloivat hyvin keskenään”, Kankaanpää kertoo. THL:n roolina hankkeessa on rakentaa menetelmiä jätevesien bakteerien, virusten ja alkueläinten määrittämiseen. ”Tavoitteena on, että terveydenhuollon toimijat oppivat hyödyntämään ympäristödataa. ”Amfetamiini. THL:n jätevesitutkimus on tarjonnut myös viranomaisille tilaisuuden seurata maan huumetilanteen kehittymistä. Näin huume tunnistetaan jätevedestä bentsoyyliekgoniinina. Jotkut mutaatiot ovat tunnusomaisia tietyille virusvarianteille, jolloin ne voidaan tunnistaa myös jätevedestä. Pitkäsen mukaan varsinkin Sveitsissä on edetty työssä pitkälle, samoin Alankomaissa, Espanjassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksen tarkkuudesta todistaa se, että kehitys näkyy samanlaisena muuallakin. Tosin jo nyt käytössä oleva nestekromatografimassaspektrometri (LC-MS-MS) on niin herkkä, että se paljastaa tutkijoille myös muut veden sisältämät orgaaniset yhdisteet. ”Suomessa menetelmäkehityksen haasteena on se, että koronatilanne on meillä aika hyvä. Se auttaisi heitä tekemään päätöksiä siitä, millaisiin toimenpiteisiin pitää ryhtyä epidemian uhatessa.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Kokaiinia tavataan koko ajan entistä enemmän
Ne käytiin siksi kuvaamassa lääkärikeskus Mehiläisen Neo-sairaalassa, jossa käytettävissä oli kuvantamisen huipputekniikkaa. Muodin suunnannäyttäjän asu on nyt ennallistettu uudeksi suomalaiseksi muinaispuvuksi. Vainaja oli peitetty tummansinisellä tässä haudassa on meille mysteeri”, Riikonen myöntää. Paikalta tunnistettiin Suomen vanhimman tunnetun kirkkorakennuksen jäännökset. Sen kannalta maaperän happamuus onkin itse asiassa suotuisa tekijä. Kankaille ja niiden lisäksi turkiksille on hyväksi myös metallien läheisyys. Siellä lepäsi lauta-arkussa noin 160– 165 senttimetrin pituinen nainen, käsivarret vyötärölle taivutettuina. Haudan 41 sisältöä on tutkittu Turun museokeskuksen konservointilaboratoriossa. Hautaan laskettaessa naisella oli luultavasti ollut jaloissaan nahkaiset kengät, mutta niistä oli jäänyt todisteeksi vain maatunut jälki. Tekstiilien perusteella on ollut mahdollista saada runsaasti tietoa myös vainajasta itsestään. Ne pakastettiin ja taltioitiin myöhempiä laboratoriotutkimuksia varten. Arkeologeille Ravattulan hauta 41 oli hämmästyttävä löytö, niin paljon säilynyttä materiaalia sieltä paljastui. Joka tapauksessa naisten historiallisesta vaatetuksesta tiedetään enemmän kuin miesten, koska juuri he ovat kantaneet yllään erilaisia metallisia koristeita. ”Villakankaasta tehtiin myöhemmin radiohiiliajoitus, josta selvisi, että nainen oli haudattu kirkon viereen noin vuonna 1200”, kertoo tekstiileihin erikoistunut arkeologi Jaana Riikonen. Kaulan kohdalta löytyi kapeisiin nauhoihin pujotettuja spiraaleja, jotka ilmeisesti olivat peräisin pääkoristeesta. Osa kaivauksissa nostetuista maapaakuista oli niin suuria, että ne eivät mahtuneet museon omaan röntgenlaitteeseen. Mutta oikeastaan tekstiilien säilyminen juuri Ristimäen muotikuningatar toi Suomeen uuden tyylin Kaarinan Ravattulassa eli 1100-luvulla nainen, joka kantoi tyylikästä villakankaasta ommeltua mekkoa ja sen päällä hienoa sinistä viittaa. Turun yliopiston arkeologit ovat tohtorikoulutettava Juha Ruohosen johdolla tutkineet haudoista kuutisenkymmentä. Villaisen mekon suojaksi oli puettu esiliina, jonka kulmia ja reunoja koristivat erilaiset pronssikuviot. Tekstiilien säilyminen tutkijoille mysteeri Suomen happamassa maaperässä luut säilyvät heikosti. Happamuuden taustalla vaikuttavat sekä geologiset ja ilmastolliset tekijät. Maaperän orgaanisen aineksen tuhoutumista ovat voineet kiihdyttää myös teollisuuden päästöt, jotka lähtivät nousuun 1960-luvulla. Parhaat arkeologiset tekstiililöydöt tehdäänkin yleensä sieltä, mistä löytyy myös koruja. Kaivaukset olivat myöhäissyksyllä 2016 jo päättymässä, kun marraskuussa avattiin vielä yksi hauta, numero 41. Modernin tyylin lipunkantaja Kenttätöiden päättymisen jälkeen arkeologien työ on jatkunut laboratorioissa. Täällä, Ravattulan Ristimäellä, tehtiin vuonna 2013 sensaatiomainen arkeologinen löytö. ”Voi olla, että otolliset olosuhteet oli saanut aikaan haudan kosteus. Radiohiilitutkimuksissa kävi ilmi, että heistä ensimmäiset oli haudattu kalmistoon jo sata vuotta ennen itse kirkon rakentamista. 54 KEMIA 6/2021 villaviitalla, joka oli koristeltu kullanvärisin koristein. Kun lähestyvä talvi painoi jo päälle, haudan löytökerrostuma nostettiin talteen viitenä suurena maapaakkuna. ”Röntgenhoitajien mielestä oli hauskaa vaihteeksi katsella kuvissa näkyneitä koruja”, Riikonen hymyilee. Parhaan ympäristön orgaanisille jäänteille muodostaa yleensä tammiarkku, mutta haudan 41 arkku ei ollut tehty tammesta. Haudan kätkemästä materiaalista etenkin villa on kestänyt aikaa. ARJA-LEENA PAAVOLA Kun Turun keskustasta lähtee kulkemaan Aurajokea pitkin sisämaan suuntaan, noin neljän kilometrin päässä tulee vastaan metsäinen saareke, joka erottuu selvästi jokilaakson peltomaisemasta. Rakennusta ympäröivä kirkkomaa osoittautui satojen vainajien viimeiseksi leposijaksi. Kirkko ajoitettiin 1100-luvun lopun ja 1200-luvun alun vuosikymmeniin. Erityisesti kupari tappaa tehokkaasti mikrobeja ja estää niitä tuhoamasta orgaanista materiaalia. Niistä yksi on ollut todellinen aarreaitta. Silloinkin kyse on tosin lähinnä pienistä riekaleista tai palasista. ”Sairaalassa otetut kuvat olivat todella laadukkaita, paljon parempia kuin meidän omilla laitteillamme olisi pystytty.” Vainajan vaatetuksen tutkiminen on tuonut mukanaan yllätyksen toisensa jälkeen.
Rautakautisen viitan alle kätkeytyy keskiaikaa enteilevä uusi tyyli eli villakankaasta ommeltu yksiosainen mekko.. 55 6/2021 KEMIA Turun yliopisto Kolme mallia Ravattulan muinaispuvusta
Kaiken lisäksi sukat olivat alun perin olleet väriltään voimakkaan punaiset.” Punan salaisuutena värimatara Kun Jaana Riikosen käsittelemän hautapaakun tekstiilijäänteitä katsoo maal”Se kuitenkin yhdistyi uusiin, selvästi keskiajan muotia edustaviin elementteihin. ”Sinisen värin yhteydessä tavatut useat tuntemattomat keltaiset tekijät ovat mahdollisesti peräisin morsinkovärjäyksessä syntyneistä yhdisteistä”, Riikonen kertoo. Tämä koitui suureksi onneksi tutkijoille, jotka pääsivät näin käsiksi koskemattomiin jäänteisiin. ”Rautakaudelle oli tyypillinen niin sanottu peplos-mekko eli suorakaiteen tai neliön mallinen kangaskappale, joka kiedottiin vartalon ympäri ja kiinnitettiin olkapäiltä soljlla.” Myös vaatekappaleissa käytetyt tekstiilit olivat upeita. Nyt puvun kantaja on paljastunut uuden modernin tyylin edelläkävijäksi, jonka asusta löytyi aivan ennen näkemättömiä piirteitä. ”Tällä vainajalla oli sen sijaan sukat, jotka oli tehty vanutetusta villakankaasta. Komeuden kruunasivat punaiset sukat Haudan 41 vainajan vaatetus on tutkittu hyvin huolellisesti monin tekniikoin. Todellinen ällistyksen aihe suomalaistutkijoille oli vainajan jalkopäästä tehty löytö. Analyysissa belgialaistutkijat havaitsivat sinistä väriä ilmaisevaa indigotiiTi m o Vi rt a Ju ha Ru oh on en Ristimäen ikivanhan kirkonpaikan löytyminen oli vuonna 2013 arkeologinen sensaatio.. Se on todennäköisesti peräisin värimorsinko-nimisestä kasvista, jonka tieteellinen nimi on Isatis tinctoria L. Rautakaudella jalat suojattiin yleensä säärisiteillä eli pitkillä, kapeilla kangaskaitaleilla. Ristiaihein koristellusta viitasta huokuu hänen mukaansa vielä ristiretkiajan henki. Taitoa ja tarkkuutta vaativa morsinkovärjäys oli siellä erikoistuneiden värjäreiden hallussa. Morsinkopallot olivat arvokasta kauppatavaraa, jota tuotiin Suomeen Keski-Euroopasta. ”Vaatteiden perusteella voi sanoa, että nainen oli hyvin muotitietoinen”, Riikonen naurahtaa. 56 KEMIA 6/2021 Haudassa 41 levänneen naisen asukokonaisuus edustaa rautakauden ja keskiajan välivaihetta, jonka pukeutuminen on tähän asti ollut tutkijoille tuntematonta aluetta. Kyseessä oli siis myös vauras henkilö, jolla oli varaa etsiä ja hankkia uusia, erikoisia vaatekappaleita. Täysin uudenlaista pukusuuntausta edusti monesta kangaskaitaleesta ommeltu mekko. Tekstiileistä lähetettiin näytteet kromatografiseen värianalyysiin belgialaiseen tutkimuslaboratorioon. Sairaalan röntgenkuvista selvisi, että vainajan asuun kuului myös hopeinen hevosenkenkäsolki. Arkeologit työssään. Naisen sääriä olivat verhonneet kankaiset sukat, joita pitivät paikoillaan polven alapuolelle solmitut kuviolliset villanauhat. nia eli intiansinistä. Kirkon kivijalka ja muinainen kalmisto unohtuivat, kun naapurikylään Nummelle rakennettiin uusi pyhättö. Ne kiedottiin säären ympärille nykyajan ideaalisiteen tavoin. ”Vaatetuksen pronssispiraalit olivat rautakaudella itämerensuomalaisille ja balteille tyypillinen koriste, joita käytettiin muun muassa viitoissa, esiliinoissa ja päähineissä”, Riikonen kertoo. Parhaiten oli säilynyt kangas, jonka pieni kukonaskelmainen kuvio muodostuu kahden erivärisen tai -sävyisen loimija kudelangan vuorottelusta
Nyt erottuvat myös sininen ja punainen. Punainen oli kuitenkin pitkään suuri harvinaisuus. Naisvainajan kaulalla olleen helminauhan helmiä poimitaan talteen pinseteillä. Työn tekijät ovat selvästi hallinneet kuidunkäsittelyn ja kehruun taidon. Vaikka villasta on erotettu pois karheimmat karvat joko käsin tai villakammoilla kampaamalla, niistä on jäänyt kehrättävien kuitujen sekaan joitakin kappaleita, jotka näkyvät kuituanalyysissä. Värimataraa, joka tunnetaan myös kauppanimellä krappi, viljeltiin niin idässä kuin keskisessä Euroopassa. Värimataran viljely teollisiin tarkoituksiin jatkui sittemmin aina vuoteen 1868, jolloin saksalaiset kemistit Carl Graebe ja Carl Lieberman keksivät tavan valmistaa alitsariinia synteettisesti. Nykyajan lähin vastine muinaiselle villalle on ahvenanmaanlampaan villa. Haudan 41 nainenkaan ei ehkä hautaan päätyessään kantanut hienointa vaatekertaansa, vaan pukua, joka oli ilJaana Riikonen tutkimassa haudan 41 sukkien jäänteitä. ”Suomessa säilyneet sukkien jäänteet ovat poikkeukselliset koko Eurooppaakin ajatellen. Ei siis ihme, että lopputuote oli kallista ainetta. Luonnonväriaineet, muutkin kuin punainen, ovat viime aikoina ryhtyneet tekemään uutta tulemistaan. Keskieurooppalainen punavärjäysmenetelmä siis tunnettiin VarsinaisSuomessa jo viimeistään 1200-luvun alussa. Hiukset voivat kertoa syntyperästä Näyttävän pukuennallistuksen ohessa huomiota ovat herättäneet varsinkin haudan 41 naisen sukat. Ju ha Ru oh on en A rja -L ee na Pa av ol a. Kasvin juuresta talteen otetulla alitsariinilla saadaan aikaan useita erilaisia, vahvuudeltaan vaihtelevia punaisia sävyjä. Vasta niiden lähempi tarkastelu mikroskoopilla paljastaa ei-ammattilaisellekin uusia sävyjä ja yksityiskohtia. Ristimäen naistenhaudoista on otettu ja tutkittu kymmeniä näytteitä, mutta haudan 41 vainajan punainen sukkakangas ja punaiset sukkanauhat ovat osoittautuneet ainoiksi värimataralla värjätyiksi tekstiileiksi. Juuri siitä lähdettiin rakentamaan ennallistusta Ravattulan puvusta, jonka prototyyppi on juuri esitelty yleisölle. Näin syntynyt villa ei siis ollut tasalaatuista, mutta siitä on silti osattu kehrätä laadukasta, kestävää lankaa. Sukat oli myös valmistettu Suomessa ja niiden kangas tehty suomalaisesta lampaanvillasta. Varhaista suomalaista värjäysosaamista Haudan 41 vainajan punaiset sukat eivät olleet kokonaan tuontitavaraa. Idästä tuotu krappi myytiin yleensä juuripaloina. Vastaavaa löytöä ei ole tiedossa muualta”, Jaana Riikonen kertoo. Pohjoisen primitiivisten maatiaislampaiden villa koostui myöhäisrautakaudella ja vielä keskiajallakin hienosta alusvillasta ja karkeammasta päällysvillasta, jonka joukossa oli myös paksuja peitinkarvoja. Viljeleminen oli hidasta, värin valmistaminen monimutkaista ja toimitusmatkat pitkät. Kristillistyneessä maailmassa oli 1200-luvulla jo tapana, että vainajat haudattiin pelkkään kankaaseen käärittyinä, ei enää parhaisiin vaatteisiinsa puettuina. Euraasian keskivaiheilta kotoisin oleva värimatara on noin metrin korkeuteen kasvava rentovartinen ruoho. likon silmin, ne näyttävät tasaisen ruskeilta. Tämä selvisi, kun kuitututkimukseen erikoistunut arkeologi Heini Kirjavainen teki kankaan langasta kuituanalyysin. Koska kasvia oli siellä kasvatettu jopa seitsemän vuotta, myös väriaineen laatu oli korkea. Kirjavaisen tutkimuksen mukaan langat on kehrätty keskenään sekoitetuista karkeasta ja erittäin karkeasta villasta ja erilaisista villaeristä. 57 6/2021 KEMIA Haudan tutkiminen vaatii tarkkuutta. Väriaine oli toki hankittu ulkomailta, mutta erikoisosaamista edellyttänyt villan värjääminen oli tapahtunut täällä. Lankanäytteet tutkineessa belgialaisessa laboratoriossa todettiin, että sukkakankaan värjäykseen käytetty punainen oli peräisin värimatarasta (Rubia tinctorum L.)
Su e Sa lm in en Sue Salmisen valmistamia Ravattulan puvun viitan spiraalikoristeita.. Toiseksi puvussa näkyy samanaikaisesti myös lounaissuomalainen rautakauden perinne, jota edustavat esiliina ja viitta. Asukokonaisuutta täydentävät pellavapaita, pääliina ja ohimokoristeet. Tästä kertoo esimerkiksi se, että villamekon helman kulunutta kohtaa oli vahvistettu parsimalla. Ravattulan haudoista on tutkimuksissa löytynyt myös hiuksia, jopa nutturakiehkuroita. Tavoitteena on, että kehräämö valmistaisi näitä lankoja myös jatkossa, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää myös muissa muinaispuvuissa. Näin puvussa heijastuvat keskiajan eurooppalaiset muotivaikutteet. 58 KEMIA 6/2021 meisesti ollut käytössä jo pidempään. Oliko muodin edelläkävijä kenties saapunut jostakin muualta vai aivan syntyperäinen ravattulalainen. Kahdessa muussa puvussa on käytetty myös suomenlampaan villaa, joka kehrättiin langaksi Pirtin Kehräämössä Mikkelissä. Prototyypin mekko ja kaksi muuta pukua ovat pääasiassa tekstiilitutkija Helena Honka-Hallilan käsialaa. Muinaispuvussa näkyy tekijöiden taito Viitan alta paljastuvat koko komeudessaan Ravattulan muinaispuvun mekot, joista on tehty kaksi eri versiota. Ravattulan puku on järjestyksessään kymmenes suomalainen muinaispuku, joka erottuu muista etenkin kahdessa kohdin. Puvun tekemiseen osallistui vapaaehtoistyönä useita käsityöalan ammattilaisia, harrastajia ja muinaistekniikan opiskelijoita. Ensinnäkin sen peruselementti on yksimittainen villamekko, johon kuuluvat punaiset kangassukat. Menetelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti, joten joidenkin vuosien kuluttua tavoitteeseen saatetaan hyvinkin päästä. Prototyyppi on tehty kokonaan ahvenanmaanlampaan villasta, jonka kehräsi virolainen pienkehräämö. Ravattulan muinaispuvun prototyyppi valmistui tekstiilija muinaistekniikan artesaanin Sue Salmisen johdolla. Tu ru n yl io pi st o Vaikka haudassa 41 ei hiuksia ollut, niiden avulla voidaan joskus saada tietoa siitä, mistä Ristimäen vainajat olivat kotoisin. Asun kruunaavat kirkkaanpunaiset sukat. Niistä on yritetty saksalaisessa laboratoriossa eristää dna:ta, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut. Kirjoittaja on vapaa toimittaja
62 €) ILOKSI ITSELLE TUEKSI TYÖPAIKALLE LAHJAKSI LÄHEISELLE Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle (norm. TARJOUS KOODIT KEMIA LEHDEN LUKIJOILLE: 3MIELI 3 numeroa hintaan 20 € (norm. 36 €) (norm. 36 €) 6MIELI 6 numeroa hintaan 36 € (norm. 62 €) TUTUSTU JA TILAA: tunnejamieli.fi/tilaa-lehti
Ensiksi juuri siksi, että oli sota. Esimerkiksi Anssi Männistön ja Ville Kivimäen teos Sodan särkemä arki (WSOY 2016) perustuu paljolti kuvalähteisiin. Sotavuosien valokuvaajien maa on meille kaksinkertaisesti vieras. Tämän jutun lainaukset kuvaajien kertomuksista ovat peräisin Porkan kirjasta Sodasta kuvin – TK-valokuvaus 1941–1944 (Suomen valokuvataiteen museon säätiö 1983). Molemmat kirjat keskittyvät kuvien sisältöön ja kertovat kuvaajien työstä vain lyhyesti. ”Se kehitti, joka oli paikan päällä.” Myös vedostustyö tehtiin kenttälaboratoriossa, joskaan kaikkia negatiiveja ei vedostettu. Keskuslaboratorio oli Päämajan yhteydessä Heinolassa”, Nousiainen kertoi. 1929 kahdelle henkilölle suunnitellussa tilassa”, valittaa päämajan kuvaosaston toimintakertomus tammikuussa 1942. Erityisen hyödyllisiä kuvat olivat ulkomaanpropagandassa, sillä kuva toimii vaatimatta juurikaan vaivalloista käännöstyötä. Paperilla organisaatio ja työnkulkukaavio olivat yksinkertaiset. Kuvaustoiminta nopeasti käyntiin talvisodassa Jo talvisodan (1939–1940) aikana Puolustusvoimat pani pikaisesti pystyyn sotakuvausorganisaation laboratorioineen. ”… laboratorio toimii vanhassa v. ”Täysin ala-arvoinen laboratorio” Käytännössä kuvien valmistusketjun ylläpitäminen oli työlästä. Yhä etäisemmäksi nykysuomalaiselle käy toinenkin piirre: filmikuvaus. Toinen vaihtoehto oli edelleen filmin kehittäminen komppanian kenttälaboratoriossa. Vasta kehittämisen jälkeen selvisi, kuinka kuvat olivat onnistuneet. A. Joulukuussa 1941 hyökkäysvaiheen vielä jatkuessa kuvaosasto määrää ohjekäskyssään: ”Kuvaryhmät eivät saa enää kenttälaboratorioissaan suorittaa negatiivikehityksiä, koska on havaittu, että siellä kehitetyissä negatiiveissa on pahoja vikoja johtuen puutteellisista laboratoriovälineistä, vedestä y.m.” Käskyä ei aina noudatettu. Jokaisen komppanian määrävahvuuteen kuului neljä valokuvaajaa. Valokuvaaja Jarl Taube kertoo työstään Karjalankannaksella näin: ”Minä hoidin laboratoriota oikeastaan sodan loppuun asti ja kuvasin samalla.” Toinen kuvaaja Erkki Viitasalo vah. Rintamakuvaajien työn tulosta, valokuvia viime sodista, on uudella vuosisadalla joka tapauksessa tutkittu innokkaasti. Näpättyä kuvaa ei voinut heti tarkastella eikä huonoja otoksia hävittää. man arvokkaan pohjatyön haastattelemalla neljäätoista sotakuvaajaa. Talvisodan kuvaajat näkivät hänen mukaansa työnsä tulokset varsin pian, koska filmirullien kehittämisestä huolehti kuvaaja itse tai joku tämän kollegoista. Hyväksytyt kuvat menivät lehdistölle ja muuhun käyttöön. 60 KEMIA 6/2021 KALEVI RANTANEN ”Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin.” Näin aloitti brittiläinen kirjailija Leslie Poles Hartley menestysromaaninsa The Go-Between vuonna 1953. ”Nyt työskentelee yhä kasvavan kuvakysynnän pakottamana tässä nykyaikaisiin laboratorioihin verrattuna erittäin vanhanaikaisessa ja ahtaassa sekä lisäksi kosteutensa ja kylmyytensä vuoksi terveydelliset näkökohdat huomioonottaen täysin ala-arvoisessa laboratoriossa 9 henkilöä.” Kyse ei siis ollut kenttälaboratoriosta vaan armeijan tärkeimmästä kuvalaboratoriosta pääkaupungissa. Kuvia kykeni ottamaankin vain sen verran kuin filmirullaan mahtui. Vähän ennen jatkosodan (1941– 1944) syttymistä pääesikunta perusti tiedotuskomppanioita, joiden määrä vaihteli kahdeksasta kahteentoista. Hollon suomennoksena ja Tammen kustantamana nimellä Sananviejä. Kuvaaja otti kuvat ja lähetti filminegatiivit kehitettäväksi päämajan kuvaosastoon Helsinkiin. Tietoja siitäkin on onneksi saatu talteen, sillä valokuvaaja Reijo Porkka teki 1970-luvulla korvaamattoSotakuvaaja ikuisti historiaa Sota-ajan valokuvaajien vaarallisin tehtävä oli taistelujen tallentaminen, mutta vaivalloista oli työ etulinjan takanakin. Nykyään vain jokunen konfliktialueilla liikkuva suomalainen joutuu pelkäämään väkivaltaista kuolemaa tavalla, joka sotien aikana oli kaikille arkipäivää. Pelkästään digitaalisten kuvien maailmassa eläneen on vaikea kuvitella, miten erilaista analoginen kuvaaminen oli. Kirja ilmestyi myöhemmin J. Tutkija Olli Kleemola on väitöstyössään Valokuva sodassa (Turun yliopisto 2017) selvittänyt sitä, mitä kuvat paljastavat suomalaisten ja saksalaisten ajattelusta jatkosodan aikana. ”Meillä oli laboratorio kenttäolosuhteissa talvisodan aikana. Kehitetyt negatiivit numeroitiin, kopioitiin ja arkistoitiin kuvaosastossa. Siellä kuvaajan piti harjoittaa myös kemiaa. Yksi ensimmäisistä kuvaajiksi joutuneita oli Tuovi Nousiainen, joka sittemmin kuvaili kokemuksiaan Reijo Porkalle
61 6/2021 KEMIA Sotakuvaajat tallensivat tapahtumia usein sekä filmeille että staattisiin kuviin. Kiestingin Suvannossa hyvä kuvauspaikka löytyi katolta.
Lämpömittarin käyttöä ei ole tunnettu, koska kehittäjä on katsonut sormiensa olevan riittävän herkät lämpötilaeroja toteamaan. ”Kun rintamalle lähti, otettiin yleensä kymmenkunta rullaa mukaan… Valokuvakemikaalit haettiin Viipurin apteekista, myöhemmin tuli valmiit Helsingistä. Juuri kun oli tehnyt kehitteen valmiiksi, saattoi tulla käsky: ’Ala painua’. Täten on monia korvaamattomia aiheita sisältäneet negatiivit pilattu, puhumattakaan tarvikkeiden haaskauksesta.” Kirje toistaa kuvien kehittämiskiellon: ”Tarpeeton negatiivien kehitys olisi komppaniain laboratoriossa vihdoinkin lopetettava… Keskittämällä työt Kuvaosaston laboratorion suoritettalä nenänpäätä ja näytti, kuin se olisi kiillotettu. 62 KEMIA 6/2021 vistaa: ”Meillä oli oma laboratorio Karhumäellä ja Äänislinnassa ja varmaan oli Aunuksessakin.” Viitasalo tosin myöntää, että näitä laboratorioita ei paljon tarvittu. ”Siinä oli pieni pölypilkku keskelSotakuvaajat kuvasivat kaikkia tapahtumia ja kaikkia sotilaita. G. Yritän tarjota kuvia sitten uudemman kerran kun ne ensin on ’nuorennettu’.” Raportti numero 59 kuvaa retusoinnin vaikeuksia: ”Saatu kuvaosastolta Marsalkan kuvia, mutta en millään rohkene antaa niitä edelleen hänelle, sillä retussi on niissä lievästi sanoen kauhea. Työtä etulinjassa. Mannerheim arvosti työtä mutta valvoi tarkasti, millaisia kuvia hänestä itsestään otettiin. Retusointia tarvittiin usein, kuten päämajan kuvaaja Kalle Sjöblom kertoo. Marsalkka oli tarkka siitä, millaisia kuvia hänestä julkaistiin. ”Katsoin hänen nenäänsä ja sanoin: Herra Marsalkka, en minä mitään epätavallista näe.” Silloin kajahti käsky katsoa kuvassa olevaa nenää. Parin viikon kuluttua kun palasi yksikköön oli kehite jo pilalla.” Yksi nykykuvaajille outo kemian. ”Ei herra Marsalkka en minä näe mitään erikoista.” Mannerheim ojensi kuvaajalle suurennuslasin ja komensi katsomaan uudelleen, erityisesti nenää. Menin kuvien kanssa ulkopuolelle, sylkäisin pensseliin ja pistin siihen väriä ja korjasin pölypisteen kuvasta.” Nyt kuva kelpasi ylipäällikölle. Raporttiin numero 51 vuodelta 1942 on kirjattu: ”Aloitettu Marskin, ensin hyväksymien kuvien perusteellinen retusointi. Ylipäällikkö C. ”Olin jo oppinut kuinka Marski suhtautuu kuviin ja arvasin, että jossakin oli pieni fläkki. Pulmana kemikaalien puute Ongelmat jatkuivat asemasotavaiheessa. Otin pensselin ja mustaa väriä taskuuni.” Ylipäällikkö käski katsoa kasvojaan ja kysyi, näkikö mies mitään. Mannerheimin nenä masti kuten täältä lähetetyistä mallikuvista näkyy samanlaisiksi.” Lars Johansson muistelee tilannetta, jolloin hänet kerran komennettiin kiireesti marsalkan luo. Maaliskuussa 1944 kuvaosasto moittii tiedotuskomppanioita: ”Negatiivit ovat valitettavan usein olleet aivan ala-arvoisia, väärin kehitettyjä, huonosti huuhdeltuja, ryppykalvoisia ja täynnä tomua ja sormenjälkiä. Tilattu uusia kuvia ja kehoitettu ikävyyksien välttämiseksi tekemään ne ehdottoKu va t: SA -k uv a viksi saavutetaan parhaat tulokset, suurin varmuus onnistumisesta ja suurin mahdollinen materiaalisäästö.” Kehitteiden ja muiden kemikaalien puutteesta paimenkirje muistuttaa erikseen: ”Materiaalitilanne on siksi vakava, että mitä suurin säästäväisyys on välttämätön… Kemikaalitilanne on sangen heikko, metolia esim. Kuvaajia kaatui ja haavoittui suhteessa yhtä paljon kuin muitakin rintamamiehiä. ”Yleensä filmit lähetettiin PE:een kuvalaitokseen kehitettäväksi.” Kehittämistoiminnan laajuus komppanioissa siis vaihteli, mutta päämajan kuvaosastolla riitti ongelmia. Ylipäällikkö poseeraa lottien kanssa Karhumäessä. ei voida lainkaan antaa.” Jarl Taube paljastaa, miksi laatuongelmia väistämättä joskus syntyi. E
Kaatuminen myös kuvaajan uhkana Sota-ajoista lähtien on välillä pohdittu, pääsivätkö kuvaajat helpolla, koska heidän ei tarvinnut osallistua varsinaisiin taistelutoimiin. Päämajan kuvaosasto valitti vaikeaa kameraja objektiivitilannetta, mutta suhteessa muihin hankaluuksiin laiteongelmat olivat siedettäviä. Sodassa riskit myös jakautuvat epätasaisesti. Kuvaaminen pysyy, prosessit muuttuvat Sota-ajan kamerateknologia sijoittuu pitkälle kehityskaarelle, jolla laitteet ja prosessit ovat muuttuneet. Tämän avulla sytytettiin magnesiumjauhe.” Nykyään salamavalon kemia, mitä se milloinkin onkaan, on käyttäjälle näkymätöntä. haara, jota sotakuvaajat toisinaan tarvitsivat, oli salamavalon tuottaminen magnesiumilla. Samalla sopii kysyä, mitä tappioprosentit mittaavat. Yhtä salaperäistä on näyttöjen, tulostimien ja tulostusmateriaalien kemia. Kuvaaminen ei siis ollut sen turvallisempaa kuin taisteleminen. Kaikkiaan jatkosodassa kaatui noin 60 000 suomalaista sotilasta. Hän tarvitsi hevoskärryllisen varusteita. Yksi sotakuvaajista, Holger Harrivirta, kiteyttää asian näin: ”… jotkut tappoivat, toiset tekivät ruokaa, eräät sitoivat haavoja ja me valokuvasimme.” Kollega Erkki Viitasalo täydentää: ”Emme me TK-valokuvaajat olleet sen suurempia emmekä huonompia sotilaita kuin muutkaan.” Lyhenne TK tulee sanasta tiedotuskomppania. Sodan jälkeen jotkut kamerat palvelivat esimerkiksi passikuvauksessa. Heidän joukossaan tappioprosentti oli näin suunnilleen sama kuin armeijassa kokonaisuutena. Mekaniikaltaan, optiikaltaan ja ulkonäöltään sotavuosien kamerat erosivat paljon vähemmän nykypäivästä kuin kemialliset prosessit. Jatkosodan sotilaista kaksi kolmasosaa palveli etulinjan takana huollossa ja erilaisissa tukitehtävissä. Kirjavaa kamerakalusto oli, mutta se toimi. Fysikaaliset ja kemialliset periaatteet ovat kuitenkin pysyneet samoina. Jatkosodan hyökkäysvaihetta heinäkuussa 1941 taltioinut TK-kuvaaja pyrki maastoutumaan mahdollisimman hyvin. Jatkosodan TK-kuvaaja pystyi helposti kantamaan kameransa. Digiteknologiassa filmin tilalla on kuvasensori, jonka suunnittelu ja valmistus vaatii syvällisiä kemiallisia tietoja mutta jonka toiminnasta kuvaajan ei tarvitse tietää mitään. 63 6/2021 KEMIA Sotakuvaaja V. Kooltaan ammattikuvaajan kamera oli jo suunnilleen sama kuin nyt. Hollming vedostaa kuvia Rukajärven kenttälaboratoriossa vuonna 1942. Tauben mukaan salama. Heistä kuusi oli SA-kokoelmassa julkaistuja kuvia ottaneita sotakuvaajia. Sotakuvaajia oli viitisenkymmentä. lampuista oli pulaa, mutta onneksi magnesiumjauhoa riitti. Maailman ensimmäiseksi sotakuvaajaksi tituleerattu Roger Fenton kuvasi Krimin sotanäyttämöä 1850-luvulla. Käytetyimpiä kameroita olivat Contax, Rolleiflex ja Plaubel Makina. Edelleen pätevät sanat, joilla Suomen Kameraseuran ensimmäinen puheenjohtaja Erland Piirinen aloittaa kirjoittamansa Valokuvausoppaan vuodelta 1924: ”Valokuvaaminen on taito aikaansaada pysyviä kuvia näkyvistä esineistä kemiallisten valmisteiden ja valon avulla.” Tieteellinen tieto kuvan tekemisestä on myöhemmin kasvanut huomattavasti mutta samalla piiloutunut loppukäyttäjältä tekniikan sisään. Sodan aikana palvelukseen kutsuttiin 700 000 miestä. Pienessä joukossa sattuma vaikutti paljon. Contaxeista osa oli hankittu vuodeksi 1940 kaavailtuja Helsingin olympialaisia varten, mutta ne päätyivät toiseen käyttöön. ”Jouduimme kuvaamaan myös hämärissä korsuissa… Alustan teimme peltilaatikosta, johon oli kiinnitetty kaasusytytin. Nykykuvaajista vain filmikuvauksen harrastajat enää käsittelevät kehitteitä ja kiinnitteitä
Rintamalla toimi yhteensä noin 650 virallista ja epävirallista kuvaajaa. Kolmekymmentä eniten kuvannutta TK-kuvaajaa otti puolet jatkosodan kuvista. Lisäksi on säilynyt tuhansia epävirallisia kuvia, joita harrastajakuvaajat lähettivät kotirintamalle kehitettäviksi. Sama toimintakertomus, joka talvella 1942 valittaa laboratorion surkeutta, kertoo myös työn saavutuksista: ”Käynnissä olevan sodan antamien aiheiden valokuvaus on ollut erittäin tuloksellista.” Se muistuttaa myös arkistoitujen negatiivien tärkeydestä: ”… arkisto on sekä sotilaallisesti että sotahistoriallisesti arvoltaan ainutlaatuisen merkityksellinen sekä koulutusnäkökannalta että historialliselta todistusarvoltaan.” Pieni joukko teki paljon. Yhtä totta on, että löydämme menneisyydestä paljon tuttuja ilmiöitä ja tunteita. Talvisodassa otettiin 12 000 kuvaa. Ku va t: SA -k uv a Rintamakuvaaja Tauno Norjavirta laatii kuvaselostuksia otoksiinsa Mainilassa. Se oli huomattava joukko aikana, jolloin kamera oli ylellisyysesine. Kaikkia sukupolvia yhdistää tarve tallentaa oman ja yhteisön elämän käännekohdat kuviin. Eniten oli kuitenkin päätehtävänsä ohella kuvia näppäilleitä sotilaita, valokuvauksen harrastajia. Kuvien ketju vie sukupolvien yli L. Lisäksi oli valokuvaavia toimittajia. Sotaonnen käännyttyä tilanne muuttui. Perääntymisvaiheen vaikeuksista todistaa kirjeenvaihto Itä-Karjalassa toiFilmaaja ja valokuvaaja ikuistavat ilmapommituksen jälkiä Helsingin Aleksis Kiven koulussa 9.7.1941.. ”Melkein kaikki toimittajat myös kuvasivat jonkin verran, koska valokuvaajan ja toimittajan tiet kulkivat niin paljon erillään”, kertoi toimittaja Pauli Myllymäki. 64 KEMIA 6/2021 TK-miehet Varo, Itänen ja Tenkanen kuvaavat panssarilaiva Väinämöisen ammuntaa moottoritorpedoveneestä Suomenlahdella kesällä 1942. Vaikka sota-ajan olot olivat hankalat, armeijan kuvausorganisaatio tuotti runsaasti hyviä kuvia. Hartleyn kuuluisa lause menneisyydestä outona maana kertoo puolet totuudesta. P. Tapahtumia tallennettiin loppuun asti Jatkosodan aikana kemikaalit ja muut materiaalit tulivat Saksasta, joka alkuun pystyi toimittamaan välttämättömän minimin. Virallinen TK-kuvien arkisto sisältää noin 150 000 kuvaa, joista suurin osa on peräisin jatkosodan vuosilta
Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. Komeaäänisen miehen elämä rakentui lopulta kuitenkin toisaalle. Lisäksi hän pyytää tiedotusosaston päällikköä ojentamaan komppanianpäällikköä ”täysin sopimattomassa hengessä laaditun kirjelmän johdosta, sillä aikana, jolloin lähetykset helposti joutuvat harhailemaan ja kuljetusvaikeuksien takia viivästyvät on harkitsematonta esittää aiheettomia syytöksiä tässä äänilajissa.” Mutta kun oli käsketty kuvata ja käsky oli yhä voimassa, kuvaajat vaativat tarvikkeita haukkujenkin uhalla. Hänen otoksensa vetivät erinomaisesti vertoja alaisille, joista valtaosa oli alan ammattilaisia. Koska Aunuksen kannaksen ja Laatokan Karjalan taistelut osaltaan tarjoavat sotahistoriallisesti erittäin arvokasta kuvattavaa, on sitä suurempi syy ihmetellä tilauksen suorittamisen viivästymistä.” Kuvaosaston päällikkö, everstiluutnantti Heikki Parkkonen vastaa, että pyydetty materiaalimäärä on kyllä lähetetty, ja sitten lähetetty uudelleen, ”koska oli ilmeistä, että ensimmäinen lähetys oli joutunut harhateille”. Mittavan diplomityönsä Borg teki sitruunahappokäymisestä nesteensisäisellä homekasvustolla ja sai valmistuttuaan paikan kemistinä Keskuslaboratorio Oy:ssä. Lars Rosenqvist kuvasi ilmavalvontalotta Ellen Kiurun Lahdenpohjassa. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan nuorukainen lähti lukemaan lempiainettaan kemiaa Teknilliseen korkeakouluun. mineen tiedotuskomppanian ja päämajan kuvaosaston päällikön välillä heinäkuussa 1944. Kuvaajat halusivat silti koota historiallista aineistoa, ja esimiehetkin ymmärsivät dokumenttien arvon. Peräännyttäessä oli tietysti muutakin mietittävää. Kaasunsuojelukoulun ja reserviupseerikoulun jälkeen seurasi komennus jatkosotaan. Lapin sodan jälkeen Borg pääsi palaamaan Polille. Kuvaustoiminnan kehno organisointi ja surkeat ”vehkeet” jäivät tosin kismittämään niin, että Borg soiVänrikki Kim Borg Syvärillä kuvaamassa kauko-objektiivilla ammuntaa, jolla tuhotaan vihollisen pesäkkeitä. Kirje jatkuu moitteilla ylempää komentoporrasta kohtaan: ”On hämmästyttävää, että aikana, jolloin on mahdollisuus ja velvollisuus saada runsaasti hyvää kuva-aineistoa, täydennys suoritetaan näin huolimattomasti. Komppanian päällikkö, kapteeni Arvo Alanne ja kuvausupseeri, luutnantti Kim Borg raportoivat ensin pyytäneensä lisää materiaalia, kuten ”suuren määrän rullafilmiä”, koska tiedettiin taistelutoiminnan pian vilkastuvan. Opinnot keskeytti pian talvisota, ja teekkari temmattiin asepalvelukseen. Uransa viimeiset vuodet Borg työskenteli lauluprofessorina Kööpenhaminan kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Upseerismiehestä tehtiin TKkomppanian kuvausryhmän johtaja. Kemisti ja TK-kuvaaja päätyi oopperalavoille maa niitä vielä 50 vuotta myöhemmin julkaisemissaan muistelmissa. Kesätöitä löytyi Ruotsista hovivalokuvaajan apulaisena. PÄIVI IKONEN Jatkosodassa otettiin jo värikuviakin. 65 6/2021 KEMIA Yksi Suomen tunnetuimmista sotakuvaajista Kim Borg (1919–2000) innostui valokuvauksesta jo koulupoikana jopa niin, että keräsi töistään useita palkintoja. Itse hän kuvasi omalla Rolleiflexillään. Mielen pohjalla on voinut vaikuttaa usko, että sodasta selvitään ja että on kyettävä näyttämään jälkipolville, mitä todella tapahtui. Tilattuja filmejä ei tullut. Kun taistelut todella kiihtyivät, jouduttiin käyttämään eri puolilta haalittuja varamateriaaleja ja ottamaan kuvia ”vanhentuneelle kuvakselle”. Ikuistettavaksi tuli muun muassa ”sievä pikkuprinssi”, joka nykyään tunnetaan kuningas Kaarle XVI Kustaana. Kim Borgista tuli ensimmäinen suuri suomalaisbasso, joka valloitti maailman oopperaestradit La Scalasta Wienin valtionoopperaan ja Bolšoi-teatterista Metropolitaniin
KEMIA 6/2021 Keskiajan ritari oli ylhäisaateliin kuuluva, seitsemän vuoden iässä aloitetun tiukan koulutuksen lopputuote: virtaviivainen sotakone ja romanttinen naiskauneuden palvoja. 66 Museokeskus Vapriikki
Vaikka levyhaarniska voi näyttää kömpelöltä, se ei kuitenkaan juuri rajoittanut käyttäjänsä liikkeitä, sillä se jätti polvitaipeet ja kyynärpäät vapaiksi. Ritarihaarniskoita käytettiin aikoinaan eri puolilla Eurooppaa, mutta niiden valmistus keskittyi etenkin Pohjois-Italiaan ja eteläiseen Saksaan. Kiinassa keksitty ruuti otettiin Euroopassa käyttöön jo 1200-luvun aikana, ja se tuli seuraavina vuosisatoina yhä yleisemmäksi. Läpi keskiajan sodankäynnin yleisin muoto oli jonkin linnoituksen tai kaupungin piirittäminen ja sen huoltoreittien katkaiseminen. Samaa yritti myös vihollinen, joten ritareille rakennettiin tehokas suojavaruste, jolla kohtalokkaimpia vammoja saatiin ehkäistyä. Pistomiekkojen lisäksi 1400-luvulla yleistyivät erilaiset nuijat ja sotavasarat, joilla voitiin murskata sekä haarniskan muodostama panssari että sen suojaama ritari. ”Kypärässä oli kääntyviä visiirejä, silmänaukkoja ja hengitysreikiä, joihin oli hyvä tähdätä kapealla miekalla tai tikarilla.” Nivelissä kulkee suuria verisuonia, jotka katkaisemalla vastustajan sai nujerrettua nopeasti. ”Tappavat iskut oli kuitenkin tarkoitettu lähinnä kaksintaisteluihin. Sotateknologian kehitys muutti ritarien roolin Hyvän tilaisuuden tutustua ritarien sotisopaan tarjoaa Tampereen museokeskuksessa Vapriikissa meneillään oleva suurnäyttely, jossa on erityyppisten haarniskoiden lisäksi esillä myös kilpiä, miekkoja, peitsiä ja muita aseita sekä ritarien hevosten varusteita. Jos taisteluun kuitenkin ajauduttiin, eri aselajit käynnistivät hyökkäyksen portaittain. Taistelukentällä ritari kannatti pikemminkin ottaa vangiksi, sillä heistä saattoi saada hyvät lunnaat”, Lares huomauttaa. Ritarit olivat keskiajan eliittisotilaita, jotka haarniskoituina ja raskaasti aseistettuina muodostivat ratsuineen panssarivaunun kaltaisen hyökkäysvoiman.. ”Keskiaikaisen haarniskan varhaisin muoto oli rengaspanssari, joka koostui niitatuista teräsja messinkirenkaista. Vammautuminen ja kuolema olivat tuolloin alituinen uhka. Keskiajan taisteluoppaissa ohjeistetaan iskemään juuri näihin paikkoihin. Toisaalta tämä oli haarniskan heikko kohta, kuten myös se, että kainalo ja nivusetkin oli suojattu muuta kehoa huonommin. 67 6/2021 KEMIA Materiaalista tehtiin etenkin paitoja sekä huppuja, sukkia ja kaulasuojia”, kertoo tutkija Jenni Lares Tampereen yliopistosta. Levyhaarniska suojasi hyvin viilloilta ja pienemmiltä osumilta. Lähikontaktissa oli tärkeää kyetä aiheuttamaan mahdollisimman suurta vahinkoa, jotta vastustaja saataisiin heti pois pelistä. Näyttely esittelee myös ritarien koulutusta, heidän kotielämäänsä sekä sitä, kuinka ritarilaitos ja ritarillisuus näkyvät nykypäivässä. Keskiajan ritarit kuuluivat yhteiskunnan ylimpään, etuoikeutettuun maata omistavaan luokkaan. sattunut tikarinisku oli usein tappava. Kuningas Kustaa Vaasa (1496–1560) perusti haarniskaja asepajan KeskiRuotsin Arbogaan niinkin myöhään kuin vuonna 1551. Ritarit ratsuineen rynnäköivät seuraavina ja tekivät tilaa perässä tulleille jalkamiehille. Euroopassa alkoi 1000-luvulta lähtien syntyä yhä enemmän konflikteja ruhtinasvaltojen välillä. Kenttätaisteluja pyrittiin välttämään, sillä miestappiot olivat niissä suuret. Jousimiehet aloittivat ampumalla nuolisateen, jonka tarkoitus oli hajaannuttaa vihollinen. Ritarien huomattava varallisuus takasi heille yltäkylläisen elämän ja myös tilaisuuden kuuluisaan ritariromantiikkaan. Ritarit-näyttely on avoinna 5. Innovaation takana oli metallinvalmistuksen mullistus, teräksen karkaiseminen. Haarniskoiden hyöty alkoi huveta siinä vaiheessa, kun sotatantereille ilmestyivät panssarinkin läpäisevät tuliaseet. Karkaistusta teräksestä tehty kokonaisuus painoi parikymmentä kiloa – ei siis kohtuuttoman paljon verrattuna siihen, että modernin palomiehen tai sotilaan varusteet saattavat olla raskaammatkin. Haarniskan paino sitä paitsi jakaantui keholle tasaisesti. joulukuuta 2021 asti. ”Panssaroinnin lisääntyessä ei enää kannattanutkaan hyökätä viiltotekniikoilla, joten miekat kapenivat pistämiseen soveltuviksi”, Lares kertoo. Myös kasvoihin Ritari oli pelottava sotakone ARJA-LEENA PAAVOLA Lemmenlauluja, turnajaisia ja hienoja juhlia linnojen upeissa saleissa. Otollinen kohde olivat myös kasvot. Vihollinen yritettiin pakottaa antautumaan polttamalla alueen pellot ja maatilat ja pilaamalla sen vesivarannot. 1400-luvulla kehitettiin koko vartalon suojaava levyhaarniska. Rengaspanssarit olivat kalliita, sillä niiden valmistaminen oli hyvin työlästä. Kääntöpuolena oli se, että heidän piti osallistua taisteluihin, joita varten ritarin status oli saatu
Ammuksia tehtiin aluksi lyijystä, mutta myöhemmin yleistyivät rautaammukset. Ritarin läheisin taistelupari oli tämän hevonen, jolle tarjosi turvaa muun muassa pääsuojus. Ritariarmeijoiden merkitys sodankäynnissä alkoi vähentyä 1400-luvun loppupuolelta alkaen. Sittemmin niistä kehittyi tyylien ja muotisuuntausten mukaan suunniteltuja paraatipukuja. Porkkalan kartanoa Lammilla isännöi puolestaan ritari Olaf Nilsson TaSa an a Sä ily no ja Haarniskat edustivat alkujaan aikansa parasta sotilaallista varustusta. Ainakin kahdella keskiajan ritarilla oli asuinkartanot Hämeen seudulla. Heistä ensimmäinen oli hattulalaista Suontaan kartanoa 1400-luvun alussa hallinnut Nils Olafsson, joka lyötiin ritariksi Kalmarissa vuonna 1396. Hänestä on säilynyt poikkeuksellisen paljon tietoa, sillä mies laati 1450-luvulla yksityiskohtaiset muistiinpanot omistuksistaan. Juuri jyväruuti teki käsituliaseiden käyttämisestä aiempaa helpompaa. 68 KEMIA 6/2021 Salpietarista eli kaliumnitraatista, hiilestä ja rikistä koostunut mustaruuti synnyttää räjähtäessään melkoisen savupilven. 1300-luvun tuliaseet olivat joko kupariseoksesta valettuja tai raudasta taottuja. Vuosisadan lopulta lähtien aseissa ryhdyttiin käyttämään myös valurautaa. Ritareista kehkeytyi ajan myötä upseeriston kaltainen johtoporras, ja ritariudesta muodostui monarkioissa aatelisarvo. Hän ilmeisesti toimi 1400-luvun alussa Hämeen linnan päällikkönä. Yhteiskunnan eliittiä myös Suomessa Ritarit tunnettiin myös Ruotsin valtakuntaan kuuluneessa Suomessa. Haarniskoista tuli paraatipukuja ja edustusasuja. ”Samaan yhteyteen on tallennettu myös Olafin kartanon inventaari ja perinnönjako, joka on tehty tämän lesken ja pojan kesken”, kertoo dosentti Tapio Salminen Tampereen yliopistosta.. M us eo St ib be rt vast. Niin sanottu jyväruuti taas saatiin aikaan kostuttamalla ruutijauho viinalla tai etikalla ja jauhamalla kovettunut kimpale hienoksi. Sitä mukaa kun sotateknologia kehittyi muuttui myös ritarien rooli
Toisaalta haavojen desinfiointiin käytettiin keitettyä vettä ja alkoholipitoisia juomia, joista saattoi olla oiVi ct or ia & A lb er t M us eu m Tältä näytti Suomen herttuan Juhanan (1537–1592) haarniska, joka tilattiin lontoolaisesta Greenwichin pajasta. ”Toki aikana ennen antibiootteja haavat tulehtuivat helposti, ja haavakuumeeseen menehtyminen oli yleistä.” Sotaretkien lisäksi ritarit päätyivät kauas kotoa myös pyhiinvaelluksilla, joita he kristillisten ihanteiden mukaisesti tekivät. Sellaisia ei tosin pohjolassa ollut juuri saatavillakaan. Hunajan tiedetään hillitsevän useiden kymmenien bakteerilajien kasvua. Avoimeksi jääneen syvän haavan hän puhdisti valkoviinillä ja ruusuhunajalla. Lähelle nenää iskeneen nuolen päätä ei saatu poistettua poskesta ilman haavan levittämistä, Bradmore kertoo selonteossaan. Osa hoidoista, esimerkiksi lannan siveleminen haavaan, perustui uskomuksiin ja oli pelkästään haitaksi. ”Ulkomaille hautaaminenkaan ei silti ollut aivan tavatonta. ”Myös eräästä 1200-luvun saksalaisesta ritarista kerrotaan, että hän eli vielä vuoden sen jälkeen, kun oli saanut nuolen kasvoihinsa.” Keskiaikaisten vainajien tutkimukset ovat vahvistaneet, että muutkaan vaikeat vammat eivät aina olleet kohtalokkaita. Kuolema vierailla mailla pelotti, joten monen ylhäisöön kuuluneen toiveena oli ainakin viimeinen leposija kotiseudulta. Suomessa lääketieteellinen Haavoittuminen oli ritarin ammattitauti osaaminen keskittyi muutamaan luostariin. Lääkintäohjeet ammennettiin ajan anatomian, kirurgian ja lääketieteen teoksista. Englannin tuleva kuningas Henrik V haavoittui 16-vuotiaana Shrewsburyn taistelussa vuonna 1403. Murtunut leuka tai raaja oli luutunut uudestaan, ja loppu oli tullut vasta vuosien päästä. 69 6/2021 KEMIA keasti hyötyä. Nykytutkijat ovat todistaneet hunajan antimikrobiset vaikutukset tieteen keinoin. Kentällä välskärit saattoivat kunnostautua yllättävän hyvin. Esimerkiksi Istanbulissa on kahden 1300-luvun lopulla kuolleen englantilaisen ritarin hauta.” Kun ritari haavoittui taistelukentällä, häntä hoidettiin keskiajan oppien mukaisesti. Kuva on verstaan mallikirjasta; haarniska itse ei ole säilynyt.. Nuorukainen sai kiivaassa nuolisateessa osuman kasvoihinsa, mutta taitava kirurgi John Bradmore pelasti uskaliaassa operaatiossa prinssin hengen. ”Haavoja myös poltettiin kiinni, ja kuolleen kudoksen poistamiseen hyödynnettiin toukkia”, tutkija Jenni Lares kertoo. Vainajan kuljettaminen oli hankalaa, joten usein kotimaan multiin lähetettiin vain tämän ruusuvedellä ja tuoksuvilla mausteilla käsitellyt luut. Tavallisetkin ihmiset osasivat usein antaa jonkinlaista ensiapua ja tunsivat erilaisia hoitokeinoja, joten aina ei tarvittu ammattimaista lääkäriä. Matkoilla oli aina omat vaaransa
”Se altisti loukkaantumisille ja infektioille. Toisin kuin tavallinen rahvas he esimerkiksi nauttivat monipuolisesta ravinnosta, joka sisälsi tuontimausteiden ja lihan kaltaisia ylellisyystarvikkeita. 70 KEMIA 6/2021 ”Erittäin harvinainen säilynyt lähde kuvaa hyvin niitä olosuhteita, joissa rälssi eli Suomessa.” Olafin Nils-poika peri isältään varustuksen, johon kuului täydellinen metallihaarniska varakappaleineen sekä laaja valikoima aseistusta. Varsijousen, kirveiden ja käsituliaseiden lisäksi luettelossa mainitaan jopa kanuuna, jota Olaf todennäköisesti piti alueelle suuntautuvien hyökkäysten varalta. Dokumenttien perusteella ritarin kartanoa valaisi vähintään kuusi kynttiläkruunua, joista yksi oli 12-haarainen. Sisustukseen kuuluivat myös pitkät tyynyin ja kankain vuoratut penkit. Työtä siis riitti. Silloin sai syödä ainoastaan kalaa ja kasviksia. Kuva on Zürichissä vuosina 1300–1340 valmistetusta teoksesta Codex Manesse, johon on koottu ritarilyriikkaa. Siinä missä sotiminen oli äärimmäisen kuluttavaa, raskaita olivat myös käräjäkierrokset ja maakunnalliset kokoontumiset, sillä keskiajalla matkustaminen oli hyvin vaivalloista. Maitotuotteet ylhäisö korvasi esimerkiksi mantelimaidolla ja siitä tehdyillä ruokalajeilla. Kulkutaudit olivat tuohon aikaan suurin riski.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ritarisormuksen haltija ei ole tiedossa, mutta naapurissa Kangasalla asuivat aikoinaan Juhanaherttuan vaimo Kaarina Hannuntytär ja Juhanan veljen Eerik XIV:n puoliso Kaarina Maununtytär.. ”Ruokaillessa kädet huuhdeltiin muodin mukaisesti hopeisissa kulhoissa. Arkeologien löytö Tampereen Koukkuniemestä. Vi sa Im m on en /K an sa lli sm us eo H ei de lb er gi n yl io pi st o Ritarien epävirallisiin velvollisuuksiin kuului myös ylhäisten naisten runollinen kosiskelu. Keittiö oli hyvin varusteltu monenlaisine suurine ja pienine patoineen ja paistinvartaineen. Tietyt riistalajit, kuten kauris ja peura, saattoivat olla kuninkaallisen yksinoikeuden alaisia, mutta kuninkaan edustajina ritaritkin saivat niistä osansa. Tosin myös ritarien piti noudattaa katolisen kirkon paastopäiviä, joita oli yksi tai kaksi viikossa, sekä pidempiä paastoaikoja. ”Ritarit olivat kuitenkin käytännössä ammattisotilaita ja sen lisäksi hallintomiehiä”, Salminen muistuttaa. Juoma-astiana oli muun muassa hopealla silattu sarvi.” Tapio Salminen tähdentää, että ritarit ja heidän perheensä kuuluivat Suomessakin keskiaikaisen yhteiskunnan eliittiin
Saan hyvää taustatietoa omaan työhöni.” (Lähde: Uusiouutisten lukijatutkimus, JHelske Research 2021) Jos sinulle ei vielä tule Uusiouutiset-lehteä, tilaa nyt: syystarjoushinta vain 49 euroa / digilehden vuosikerta tai 59 euroa / printtilehden vuosikerta! Tilaajalahjana saat valita joko KOURA-maskiaskin tai Elina Salmisen Kesken-vuosikalenterin 2022. ”Uusiouutiset on ehdottomasti ympäristöja kiertotalousalan ykkösjulkaisu!” ”Tätä lehteä jaksaa vapaa-ajallakin lueskella, paras ammatillinen lehti, mitä olen lukenut.” ”Kiertotalous on nouseva trendi, omaa mediaa tarvitaan.” ”Erittäin hyvä ja ajankohtainen lehti. Saat valita tilaajalahjan! UU21_sivu.indd 1 UU21_sivu.indd 1 11.10.2021 14.13 11.10.2021 14.13. Uusiouutiset-lehti on lukijatutkimuksen mukaan tärkeä, tarpeellinen ja ajankohtainen kiertotalouden ja jätehuollon tietolähde sekä ammattilaisille, opiskelijoille että kiertotaloudesta muuten kiinnostuneille. www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Tilaa kiertotalouden erikoislehti töihin, kotiin tai opintoihin! Joko sinulle tulee Uusiouutiset. Kiertotalous on avain kestävään siirtymään. Kiinnostavat, asiantuntevasti kirjoitetut jutut. PS: Vuositilaus koululle: 19 euroa/vuosikerta
”Tutkimme suunnittelussa kaikki vaihtoehdot, mutta todennäköisesti uusi laitos erottelisi nykyistä enemmän materiaaleja kierrätystä varten. Saarimaa ei puhukaan täysin uudesta laitoksesta, vaan ennemmin nykyisen muovijalostamon päivitetystä versiosta. Todennäköisesti kuluttajilta talteen saadut jätemäärät kasvavat runsaasti Energiakonserni Fortum aikoo kaksinkertaistaa muovijätteen kierrätyskapasiteettinsa. Muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi kertoo, että kuluttajilta tulee tänä vuonna jo noin 34 000 tonnia muovipakkausjätettä. Investointipäätöstä uudesta jalostamosta ei vielä ole tehty, mutta tarvittaessa se kyetään rakentamaan piankin, kertoo Fortumin kierrätysja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa. 72 KEMIA 6/2021 ”Se on ensimmäisen sukupolven laitos, joka ei enää ole kaupallis-teknisesti tehokas. ”Uuden sopimuksen pohjalta voidaan alkaa suunnitella uutta, isompaa ja modernimpaa käsittelylaitosta Riihimäelle”, Saarimaa vahvistaa. Päivitetty versio nykyisestä jalostamosta Fortumin vuonna 2016 Riihimäelle avaama muovijalostamo ei enää täysin palvele muovijätteen kierrätystarpeita. Esimerkiksi polystyreeniä tai 2D-polypropeenia ei nykylaitos erottele, mutta se olisi mahdollista uusilla tekniikoilla.” Tuleva muovijalostamo pystyisi myös hyödyntämään joitakin nykyisen jalostamon prosessiosia ja laitRiihimäelle suunnitteilla uusi muovijalostamo teistoja. ”Se voisi olla toiminnassa jo kahdessa tai kolmessa vuodessa”, hän aikatauluttaa. Laitoksen kapasiteetti on tällä hetkellä täynnä. Kemiallinen kierrätys mekaanisen rinnalle Kuluttajilta talteen otetun muovipakkausjätteen määrä on noussut viime vuosina vauhdilla, kun kansalaiset ovat innostuneet lajittelemaan muovipakkausjätettä erilleen sekajätteistä. Riihimäen nykyinen muovijalostamo käsittelee vuosittain noin 18 000 tonnia kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä. Uuden laitoksen käsittelykapasiteetiksi on kaavailtu 30 000–40 000 tonnia muovijätettä vuodessa. Se on mahdollista Riihimäelle suunniteltavan uuden muovijalostamon ansiosta. Vauhtia hanke sai kesäkuussa, kun Fortum ja Suomen Uusiomuovi Oy pääsivät sopimukseen siitä, että jälkimmäinen toimittaa kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä Fortumille käsiteltäväksi myös jatkossa. Myös materiaalien läpimenoa pitää parantaa. Nyt Fortum suunnittelee laitoksesta uutta, seuraavan sukupolven versiota. Osapuolten välinen uusi kaksivuotinen sopimuskausi alkaa vuonna 2022. Suomen ensimmäinen muovijalostamo käynnistyi Riihimäellä vuonna 2016. Kotimainen kierrätyskapasiteetti ei nykyään riitä, joten yhtiö joutuu viemään osan muovipakkausjätteestä ulkomaille. Nykyinen jalostamo on liian pieni ollakseen kannattava. Fo rt um. Sittemmin osaaminen ja teknologia ovat kehittyneet”, Saarimaa taustoittaa. Siihen sisältyy kuuden lisävuoden optio. Tämänhetkisillä prosesseilla ei saada eroteltua kierrätystä varten kaikkea sellaista muovia, joka uusilla tekniikoilla olisi jo mahdollista kierrättää. ELINA SAARINEN Energiayhtiö Fortum suunnittelee korvaavansa Riihimäellä toimivan muovijalostamonsa uudella, nykyaikaisemmalla muovinkierrätyslaitoksella
-listalleen. Jo 1990-luvulla yhtiö alkoi käyttää teollisuuden ylijäämätuotetta raaka-aineenaan. Yksi keino olisi varmistaa, että ympäristöhaittoja hillitsevien tuotteiden tuotanto on aina kannattavampaa kuin haittoja aiheuttavien tuotteiden. Saarimaa pitää sekoitevelvoitetta tarpeellisena aloitteena, joka auttaa tekemään muovien kierrätyksestä kannattavaa liiketoimintaa. ”Ihmiset haluavat nykyään olla töissä paikassa, joka jättää paremman maapallon seuraaville. Se mahdollistaisi myös läpinäkyvien kierrätysmuoviesineiden valmistuksen. ”Vaikeammille muovijätelaaduille pitää löytää muita ratkaisuja, kuten kemiallinen kierrätys ja muovien kierrätys polton ja hiilidioksidin talteenoton kautta. Orthexin tavoitteena on, että sen tuotanto on hiilineutraalia vuonna 2030. Se tekee uusiomuovista muun muassa kukkaruukkuja. Tämä vaatii, että 80 prosenttia tuotannosta pohjautuu kierrätettyyn na vihreän kehityksen ohjelmaansa ja kiertotalouden toimintasuunnitelmaansa. Hänkin toivoo vetoapua kemiallisesta kierrätyksestä. Miksi Fortum tyytyy suunnittelemaan vain maksimissaan 40 000 tonnin muovijalostamoa, jos lähivuosina kertymä voi Suomessa olla jo 50 000 tonnin luokkaa. ”Tunnistamme asiakkaan kanssa tuotteita, jotka voisi valmistaa neitseellisen muovin sijasta joko kokonaan tai osittain kierrätysmuovista. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.. Uusi, suurempi muovijalostamo antaisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia myös tällaiseen tuotekohtaiseen uusiomuovien räätälöintiin. ”Sekoitevelvoite tulee vaikuttamaan uusiomuovin hintaan positiivisesti”, hän sanoo. ”Mietimme jokaisen päätöksen kohdalla, miten voimme tehdä ympäristön kannalta paremman ratkaisun”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Alexander Rosenlew. Nyt prosenttiluku on 20. Mekaanisen kierrätyksen laitoskapasiteettia ei siis kannata ylimitoittaa.” Tuotteisiin uusiomuovia neitseellisen sijasta Kierrätysmuovin eli uusiomuovin laadun on oltava niin hyvä, että se voi kilpailla markkinoilla neitseellisten muovilaatujen kanssa. Aloitetta kutsutaan sekoitevelvoitteeksi (mandatory recycling content). Perinteikäs yritys aloitti toimintansa 1950-luvulla. ”Uskon maailman kehittyvän niin, että mekaanisiin kierrätyslaitoksiin ohjautuvat sinne hyvin soveltuvat muovit, kuten kovamuovit”, hän sanoo. Hän toivoo, että kun yhteiskunnat tulevat käyttämään ilmastonmuutoksen hillintään paljon rahaa, työkalupakkiin otettaisiin myös epäsuorat investoinnit. Nyt Orthex hyödyntää myös suomalaisten kuluttajien keräysastioihin lajittelemaa muovipakkausjätettä. Fortum käynnisti puolisentoista vuotta sitten Circo Lab -nimisen konseptin, jossa yhtiö hakee kiertotalouden ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toivon, että tulevaisuudessa myöskään kuluttajat eivät enää hyväksy vastuuttomasti tuotettuja tuotteita.” O rt he x Kierrätysmuovista syntyy laadukkaita kukkaruukkuja. EU miettii esimerkiksi velvoitetta sekoittaa tiettyjen tuotteiden valmistusprosesseihin jokin määrä uusiomuovia neitseellisen rinnalle. Fortum selvittelee siksi myös kemiallisen kierrätyksen menetelmiä ja vaihtoehtoja. Tavoitteen saavuttamisessa auttaisi, että kierrätysmuovi hyväksyttäisiin elintarviketuotekäyttöön. 73 6/2021 KEMIA myös tulevina vuosina, kun muovipakkausjätteen kiinteistökeräys yleistyy. Kalle Saarimaan mukaan syynä on se, ettei kaikkea muovia kannata kierrättää mekaanisesti. Yleisesti ottaen Rosenlew pitää parempana kierrätettyä muovia, joka säästää neitseellisiä raaka-aineita. Yhtiö on kehittänyt esimerkiksi selluun ja sokeriruokoon pohjautuvaa biomuovia yhdessä Stora Enson kanssa. Sekoitevelvoite vauhdittaa kehitystä Euroopan unioni on kasvattamassa uusiomuovien markkinakysyntää osaOrthex hyödyntää muiden hylkäämää tai biomateriaaliin. Kalle Saarimaan mukaan muovin kierrätykseen tarvitaan myös uusia keinoja, joilla voitaisiin lisätä uusiomuovien käyttöä ja kysyntää valmistavassa muovituoteteollisuudessa. Keinoja on jo keksitty. Vielä nykyisin sitä ei saa olla esimerkiksi keittiöja ruoanlaittotuotteissa. Tällaisiin tuotteisiin Orthex käyttää biopohjaisia materiaaleja. Sitra nosti hiljattain lohjalaisen muovitavaravalmistajan Orthexin Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1. Sitten kehitämme heidän tuotteeseensa sopivan kierrätysmuovin yhteistyössä asiakkaan kanssa”, Saarimaa selvittää. ”Haluamme olla yritys, joka käyttää sitä, mitä on heitetty pois”, Rosenlew painottaa
Sientä on hyödynnetty värjäyksessä jo kauan. Hankkeessa toteutuu myös eri tieteenalojen yhteistyö. Kirjoittaja toimii BioColour-hankkeen vuorovaikutusvastaavana. Luonnonväriaineiden, kuten muidenkin kemiallisten aineiden, perusteellinen turvallisuustutkimus vie kuitenkin vuosia. BioColour-hankkeessa tutkijat toimivat yhdessä yritysten kanssa, mikä mahdollistaa tulosten hyödyntämisen jo tutkimuksen aikana. Tutkijat paneutuvat nyt myös bioväriaineiden lähteisiin, niiden käyttökohteisiin ja värien turvallisuuteen. Tutkimusalueet nivoutuvat hyvin yhteen, ja päämäärä on yhteinen. Tutkimukseen kohdistuu usein kritiikkiä, jos sen sovellusmahdollisuudet eivät ole ilmeisiä. Synteettiset väriaineet voivat tunnetusti aiheuttaa haittoja sekä ihmisille että ympäristölle. Bioväriaineiden pitää olla haitattomia sekä ihmiselle että ympäristölle, toksikologi Jaana Rysä korostaa. Ympäristöllinen kestävyys, johon BioColour-hankkeessa pyritään, tarkoittaa myös vastuullisuutta tuotteen koko elinkaaren ajan. Siinä hyödynnetään paitsi kemiaa myös esimerkiksi biologiaa ja fysiologiaa. Esimerkiksi veriseitikki (Cortinarius Ri ik ka A la nk o Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen solulaboratoriossa tutkittavia bioväriaineita. ”Bioväriaineiden tutkimuksessa ollaan uuden äärellä, ja samalla luodaan jotain uutta”, hän kuvailee. Valveutuneet yrityksetkin ovat kiinnostuneita uusista vaihtoehdoista ja biopohjaisista väriaineista. Vi lja Pu rs ia in en. Tutkimusalana toksikologia on laaja ja monitieteinen. Bioväriaineille on selvä tilaus, joten on korkea aika selvittää, ovatko nämä tuhansiakin vuosia käytetyt väriaineet turvallisia. Bioväriaineiden lisäksi Rysä tutkii raskaudenaikaisen lääkkeiden ja päihteiden käytön vaikutusta sikiöön, mikromuoveja ja hormonitoimintaa häiritseviä ympäristön kemikaaleja. www.biocolour.fi On harhakäsitys, että luonnosta saatavat aineet olisivat aina turvallisia. JAANA KROUVI Lääkeainetoksikologian professori Jaana Rysä työskentelee Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella farmasian laitoksessa. sanguineus) tuottaa punaisia ja keltaisia värisävyjä. Tähänastisten tutkimustulosten perusteella seitikin turvallisuusprofiili näyttää suurelta osin lupaavalta. Luonnonmukainen mielletään usein myrkyttömäksi, mutta luonnossa on myös vaarallisia aineita. Siksi biovärienkin mahdollinen myrkyllisyys on selvitettävä tutkimuksin. Kohti kaupallisia sovelluksia Henkilökohtaisena motiivina luonnon väriaineiden tutkimiseen Jaana Rysällä on uteliaisuus ja kiinnostus oppia uutta. Siksi on tärkeää tutkia luonnonväriaineiden koostumusta ja niiden mahdollista haitallisuutta. Hänen monikansallinen tiiminsä tutkii parhaillaan bioväriaineiden toksisuutta eli myrkyllisyyttä. 74 KEMIA 6/2021 Kaiken pohjana turvallisuus BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. ”Tähän ollaan nyt heräämässä, koska nykyisellä tavalla ei voida enää toimia”, Rysä sanoo. Kasveista ja sienistä pyritään saamaan luonnonmukaisempia väriaineita kuluttajien laajempaan käyttöön. BioColour-projektin idea on professorin mielestä hieno
Tarjous koskee uusia tilauksia. 88 €) + tilaajalahjana kaunis seinäkalenteri + digilehden arkisto, jossa muun muassa • Läsnä vaikkakin etätöissä • Liikenneturma voi sattua työpaikallakin • Vahva kasvu haastaa turvallisuuden • Kenkä duunin mukaan • Uuden ajan johtaja ei ole ratkaisuautomaatti • Hallinnan tunnetta asiakaspalvelutyöhön Voit tehdä tilauksen tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta kestotilaustarjouksena ja jatkuu, kunnes lopetat tilauksen. ttt_210x297.indd 1 ttt_210x297.indd 1 5.10.2021 16.19 5.10.2021 16.19. TTT-LEHTI NYT TARJOUSHINTAAN 69 € (norm. 03 4246 5370 ! Työ Terveys Turvallisuus on työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden erikoislehti sinulle Käytä koodia: TARJOUS2021 Tee tilauksesi 17.11.2021 mennessä. TILAAJALAHJANA KAUNIS SEINÄKALENTERI! Kiinnostavatko sinua työelämän kysymykset. Kuusi runsasta numeroa vuodessa ja digilehden arkisto vuodesta 2015
Palkit. Niitä on tv-maailmaan tottuneille liikaa. Riittävän herkän tyypin proput palavat jo ensimmäisestä kolahduksesta, ja hyvällä tuurilla naapurin lähettämä isännöitsijä ehtii hätiin ennen lekan heilahdusta. Ensimmäinen ongelma on seinä. Ei kyllä ehkä kannatakaan. VIIHTEENÄ OHJELMAT vielä menisivät, mutta kun moni ottaa helpot ja hauskat rempat tosissaan. Ei onneksi hätää. Kotiin halutaan heti samanlainen. Ei ole. Sähkäri on tosin saatettu kutsua jo aiemmin siinä tapauksessa, että joku on saanut elektroneja käsiinsä, eikä kukaan ole ymmärtänyt katkaista virtaa. Nips naps, ja naapurilta menee sekä sähkö, netti että tv-kuva. Remontti tulossa – myy ja muuta! KEEMIKKO Johtopäätöksiä tehnyt Nips naps, ja naapurilta menee sähkö, netti ja tv-kuva.. Tunnissa talo uuteen uskoon. Kaikki ikävät rakennusvirheet, niiden korjaus, pöly, tuskanhiki, rahojen loppuminen, vihaiset isännöitsijät ja vielä vihaisemmat naapurit on leikattu lopputuloksesta pois. 76 KEMIA 6/2021 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Ai mitkä kantavat seinät. Osa niistä vie virtaa ja muuta tarpeellista yläkertaan tai muihin asuntoihin. Tai jos on, ne on tehty 1950-luvulla talon lopputarkastuksen aikoihin. KEEMIKKO Remppa ja romahdus TELEVISION REMONTTIOHJELMAT pitää kieltää lailla. Jos pääsee. Remppaohjelmissa talo rakennetaan uusiksi tunnissa, ja väliin mahtuu vielä muutama rautakauppaja kukkamultamainos. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Kokemusperäisesti tiedetään, että esimerkiksi jakorasian läpi kupariputken vetänyt ja siinä pidemmän tovin kouristellut kiroilee pinteestä päästyään pitkään ja karmeasti. Milloin saataisiin töllöön uusi reality-ohjelma. Rouheus on muotia, ja sitähän saa lekalla lisää. Remppajanne ehtii usein esimerkiksi rikkomaan torpan kaikki höyrynsulut ennen kuin joku ammattikoulun käynyt pääsee väliin. Silloin tekniikka oli nuorta ja sähköturvallisuus tulppasulakkeen varassa. Nimi on jo valmiina. Omakotitalojen suojavarustus ei valitettavasti ole yhtä hyvä. Ryhdytään kaatamaan seiniä avokeittiön tieltä. Jäljelle on jäänyt pelkkä kiiltokuva tai ainakin voimakkaasti meikattu versio todellisuudesta. Suuri yllätys, kun seinän sisästä löytyy julmettu määrä johtoja. REMPOILLEKIN ON onneksi olemassa varoke, taloyhtiössä juuri se seinänaapuri. Ne aiheuttavat enemmän tuhoa ja tuskaa kuin yksikään väkivaltaelokuva tai kovinkaan katastrofi. Tai edes työmaasähköä. Seuraava kysymys kuuluu, onko höskästä LVItai sähkösuunnitelmaa. Ehei, remppahessu tyrkkää kaiken kumoon sen kummempia miettimättä. Silloin kotikutoinen Remppa ja romahdus -show viedään onnelliseen päätökseen ennen kuin se on oikeastaan alkanutkaan. Mainostaukojen tilalle vain pari kahvitaukoa. Sellaisen kuuntelua ei kestä paatuneinkaan. Kun paikalle lopulta saapuu joku Ohmin lain tunteva, tämä tiedustelee varovasti, mahtavatko luvat olla kunnossa. KUN SITTEN jäljellä on enää hävityksen kauhistus, aletaan miettiä, että tupaan pitäisi tuoda valoa. Kaiken täytyy olla avo. Tavis ryntää tuumasta toimeen tuuman mitalla ja suurilla suunnitelmilla. Tarvittaisiinko sähkömies. Vähitellen kämppä alkaa muistuttaa sisällissodan raunioita. Hengen pelasti vain onni ja nopea oikosulku
Niillä tarkoitetaan elävien organismien, kuten eläinten tai kasvien, tuottamia molekyyleja. Holmstedt kokosi myös molekyylikirjaston kiinihapon johdannaisista. Jopa puolet tätä nykyä käytössä olevista lääkeaineista on luonnonaineita tai niiden johdannaisia. Jo ennestään on tiedetty, että kiinihapolla ja sen johdannaisilla on antibakteerisia vaikutuksia sekä ominaisuuksia, joilla voidaan ehkä käydä virustenkin kimppuun. Tämä ei ole aivan helppoa. Kun maapallon fossiiliset öljyvarat on ammennettu tyhjiin, ihmiskunnalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä niiden tilalle uusia energian ja raaka-aineiden lähteitä. Mutta niistä saattaisi löytyä biologista hyötyä vaikkapa suurempien aineiden osafragmentteina.” Suvi Holmstedtin orgaanisen kemian väitöskirja Conversion of biomass-based compounds into added-value chemicals: Synthetic modifications of quinic acid tarkastettiin Tampereen yliopistossa 24. Kiinihapon johdannaisella potentiaalia syöpälääkkeeksi Väitöstutkimuksessaan hän rakensi menetelmän, jonka avulla kiinihappoa voidaan tehdä laboratoriossa. Menetelmää on mahdollista myöhemmin hioa ja skaalata se teollisuuden edellyttämään suurempaan mittakaavaan. PÄIVI IKONEN Ta ik a Sa rio la Suvi Holmstedt toivoo seuraavaksi pääsevänsä postdoc-tutkijaksi johonkin ulkomaiseen yliopistoon. ”Mutta vaikka meidän ei olisi pakko siirtyä hyödyntämään biomassoja, se kannattaisi tehdä joka tapauksessa”, tähdentää tutkija Suvi Holmstedt. Nykyiset fossiilipohjaiset kemikaalit ovat rakenteeltaan yksinkertaisia, biomassan sisältämät molekyylit paljon monimutkaisempia. Valmistus laboratoriossa on vaativa rasti Molekyylien eristäminen suoraan luonnosta ei kuitenkaan yleensä käy päinsä, koska ne esiintyvät siellä niin minimaalisina määrinä. 77 6/2021 KEMIA HENKILÖUUTISIA Kun öljy loppuu, loppuvat myös öljypohjaiset lääkeainekemikaalit. Tutkija Nuno Candeiaksen johtama Tampereen yliopiston ryhmä testasi ainetta syöpäsolujen tuhoamiseen. ”Näiden yhdisteiden vaikutuksetkin ovat tietysti vielä tuntemattomat. Aineista ehkä eksoottisin eristettiin afrikkalaisista muurahaisista. ”Sieltä löytyy todella kiinnostavia molekyyleja, joista voi jatkossa kehkeytyä valtavasti uusia lääkeaineita.” Luonnonaineita hyödynnetään lääkealalla jo nyt. ”Kiinihappoa saadaan aikaan myös muun muassa fermentoimalla sokeria”, hän kertoo. Niissä on hiilen ja vedyn lisäksi runsaasti happea. syyskuuta 2021. Haasteita biomassapohjaisten molekyylien käyttöönottoon tuottaa myös reaktioiden selektiivisyys. ”Jotain on jo kiikarissakin”, hän hymyilee.. Suvi Holmstedt tutki tuoreessa väitöskirjatyössään erityisesti kiinihappoa, jota esiintyy esimerkiksi kahvipavuissa, porkkanan lehdissä ja joissakin hedelmissä. ”Kun molekyylissa on paljon reaktiivisia osia, on vaikea saada reaktio tapahtumaan vain tietystä kohdasta”, Holmstedt selventää. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Christian Marcus Pedersen Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Arri Priimägi. Tulevaisuuden lääkkeet löytyvät biomassasta Ennen kuin luonnonaineita siis päästään käyttämään, on kehitettävä tarvittavat tekniikat ja synteesireitit. ”Löysimmekin yhden johdannaisen, jolla voisi olla potentiaalia glioblastooma multiformen eli aivosyövän sytostaattilääkkeenä.” Tutkimuksessaan Holmstedt kehitti synteesireitit kolmelle muullekin luonnonaineelle, niin hiljattain löydetyille, ettei niillä ole edes virallisia nimiä. Esimerkiksi lääkekehitykselle biomassat tarjoavat hänen mukaansa huikean arvokkaan pienmolekyylien varannon. Onneksi käytössämme on mainio korvaava raakaainevaranto. Jotta luonnonaineesta on maailmanlaajuiseen käyttöön, sitä on voitava tuottaa synteettisesti eli valmistaa se laboratoriossa
M.Sc. Mgr.Ing. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. (Tech.) Jolanta B?czkiewiczin väitöskirja Resistance of Axially Loaded Square Hollow Section T-Joints at Elevated Temperatures tarkastettiin 1.10.2021. Andrzej Kraslawski. Markku Åberg (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Riitta Keiski. Heikki Hyöty. Andres Trikkel (Tallinnan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Leena Valmu (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ma?gorzata Biczysko (Shanghain yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Mika Järvinen. Eetu-Pekka Heikkinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Francesca Cole (Texasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Partanen. Gareth Law. Jens Hardell (Luulajan tekninen yliopisto, Ruotsi) ja TkT Marke Kallio (Metso Outotec) ja kustoksena prof. Lars Gutow (Helmholtz-keskus, Saksa) ja kustoksena prof. Prov. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto DI Mariusz Salwinin väitöskirja Design of Product-Service Systems in printing industry tarkastettiin 7.10.2021. Hannu Sariola. Vastaväittäjänä toimi prof. Marja Tiirola. Riikka Puurunen. DI Markus Lahikaisen väitöskirja Advanced Light Control Strategies of Polymer Networks for Soft Robotics tarkastettiin 1.10.2021. Mikko Malaska. Gerhard Schmidmaier (Heidelbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jakub Kube?kan väitöskirja Developing efficient configurational sampling: structure, formation, and stability of atmospheric molecular clusters tarkastettiin 8.10.2021. DI Jaakko Huikarin väitöskirja 2D CMOS SPAD array techniques in 1D pulsed TOF distance measurement applications tarkastettiin 1.10.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto DI Tuomas Nevanperän väitöskirja Catalytic oxidation of harmful chlorineand sulphurcontaining VOC emissions. Mattias Hallquist (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Veli-Matti Kähäri (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. DI Eveliina Mäkelän väitöskirja Hydrotreatment of lignocellulose-derived molecules to renewable fuels and chemicals tarkastettiin 8.10.2021. Satu Ojala. Vastaväittäjänä toimi tutk.joht. Milan Veljkovic (Delftin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Juho Sorosen väitöskirja Electronic structure calculations applied to spectroscopic studies of some metal atoms tarkastettiin 10.9.2021. Päivö Kinnunen. Matthieu Roussey. Sami Heinäsmäki (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Nonappa Nonappa (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi dos. DI Miikka Jokisen väitöskirja Thermodiffusion and Thermoelectricity in Electrolyte Solutions tarkastettiin 15.10.2021. Vastaväittäjinä toimivat prof. Simone Wiegand (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Falk Harnisch (Helmholtztutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena apul.prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Lara Dutran väitöskirja Expanding the toolbox for molecular microbial studies: from communities to single cells tarkastettiin 2.9.2021. Lasse Murtomäki. Kari Pulkki. Mika Komppula (Ilmatieteen laitos). Juha Kostamovaara. Aliaksandr Bykau. Eero Kontturi. Iurii Zakharov (Harvardin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. M.Sc. Ilkka Tittonen. Harisankar Sreenivasanin väitöskirja Synthesis and alkali activation of Magnesiumrich aluminosilicates tarkastettiin 8.10.2021. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Tampereen yliopisto DI Johannes Jermakan väitöskirja Electrochemical methods for source-separated urine treatment and nutrient recovery tarkastettiin 10.9.2021. Annamari Ranki. M.Sc. Stefan Bertilsson (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. FM Pinja Näkin väitöskirja Microand mesoplastics in the northern Baltic Sea: their fate in the seafloor and effects on benthic fauna tarkastettiin 10.9.2021. Antti Peltosen väitöskirja Characterization, surface treatment and device fabrication by charged particle beams tarkastettiin 15.10.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Päivi Tammela. DI Panagiotis Spiliopoulosin väitöskirja Cellulose nanocrystals: insights into the preparation and incorporation into new materials templates tarkastettiin 8.10.2021. M.Sc. Stephanie Bohlmannin väitöskirja Characterization of atmospheric pollen with active remote sensing tarkastettiin 15.9.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Arttu Ylisirniön väitöskirja Investigating the SOA formation and volatility using ToFCIMS measurements tarkastettiin 8.10.2021. Marika Kokko. Veli-Matti Tiainen (Ortonin tutkimusinstituutti) ja kustoksena prof. DI Xingbang Wanin väitöskirja Experimental investigation on time-dependent recycling behaviour of WPCBs in copper flash smelting conditions tarkastettiin 24.9.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Kowalczuk (Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto) ja prof. DI Muhammad Owaisin väitöskirja Enhanced calcium extraction from steel converter slag using wet extractive grinding and comparison with traditional mechanical mixing—selective extraction of Ca, V, Si and Mg tarkastettiin 8.10.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Barun Pradhanin väitöskirja Novel PCR-based assay to detect and characterize LINE-1 retrotransposition in human cancers tarkastettiin 3.9.2021. LL Robert Björkenheimin väitöskirja Bioactive glass S53P4 scaffolds—A preclinical study of S53P4 scaffolds and their potential use as a bone graft substitute in an induced membrane technique tarkastettiin 8.10.2021. 78 KEMIA 6/2021 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Thi Len väitöskirja The characterization of industrial process water properties: A methodology case study from the mining industry tarkastettiin 10.9.2021. Kim H. Esbensen (Aalborgin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Kul Shresthan väitöskirja Tissue-specific genetic and epigenetic alterations in Mlh1 heterozygous tissues tarkastettiin 8.10.2021. Olli Dahl. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ari Jokilaakso. Ilkka Helenius. M.Sc. Vastaväittäjänä toimivat prof. Michael Sicard (Katalonian tekninen yliopisto, Espanja) ja kustoksena dos. Xiaodong Lin väitöskirja Sorption and Diffusion of Se(IV) Species in Crystalline Rock: Experimental studies and Model Development tarkastettiin 15.10.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Sebastien Savoye (Vaihtoehtoisten energioiden ja atomienergian komissio CEA, Ranska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Anni Honkimaan väitöskirja Molecular markers and drug treatment for persistent enterovirus infection in pancreatic cell lines tarkastettiin 1.10.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Velma Kimbi Yaahin väitöskirja Development of novel biomass-based materials for the treatment of emerging contaminants in water tarkastettiin 10.9.2021. Alf Norkko. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Arri Priimägi. Vastaväittäjänä toimi prof. Annele Virtanen. Sampson Saj Andohin väitöskirja Photonic solution for adulteration detection in edible palm oil tarkastettiin 15.10.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Carita Savolainen-Kopra (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) ja kustoksena prof. Jukka Kömi. Hanna Härelind (Chalmersin tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Juha M. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Kirsi Laukkasen väitöskirja Cutaneous T-cell lymphoma pathogenesis: extracellular vesicles, syncytin-1, and metabolites tarkastettiin 8.10.2021. M.Sc. M.Sc. Helsingin yliopisto FM Mikael Lindströmin väitöskirja Development of novel liquid chromatography mass spectrometric assays for diagnosis of neuroendocrine tumors, sepsis and sleeping disorders tarkastettiin 3.9.2021. A study of supported Au, Pt and Cu catalysts tarkastettiin 3.9.2021. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha Toivonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Hanna Vehkamäki. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Yuriy Bilan (Rzeszówin tekninen yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Anders Riisager (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Jan Lagerwall (Luxemburgin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Henrikki Liimatainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Marjatta Louhi-Kultanen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Jyväskylän yliopisto M.Sc. DI Oskari Haikon väitöskirja Effect of microstructural characteristics and mechanical properties on the impact-abrasive and abrasive wear resistance of ultrahigh strength steels tarkastettiin 10.9.2021. Jatkuu sivulla 80…. Isabella Lancelloti (Modenan yliopisto ja Reggio Emilia, Italia) ja kustoksena apul.prof. Motahareh Peyvastehin väitöskirja Polarimetric and spectral imaging approaches for quantitative characterization of inhomogeneous scattering media including biotissues tarkastettiin 30.9.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Gael Cristofari (Côte d’Azurin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Marko Huttula. Przemys?aw B. Anna Hiltusen väitöskirja Investigation of Bacterial Biofilms on Clinically Relevant Materials and Effects of Antimicrobials tarkastettiin 24.9.2021
Luomaranta siirtyi vuonna 1992 laadunvalvontapäälliköksi. Niissä kehitettiin muun muassa analyysimenetelmiä ja luotiin prosessikemian turvallisuutta tehdasmittakaavassa. Oman perheen lisäksi Jaanalle olivat tärkeitä kaikki sukulaiset, varsinkin lapset ja nuoret. elokuuta 2021. Erinomaisesti onnistuneiden käyttöönottojen myötä hienokemikaalitehtaat saavuttivat prosessiturvallisen ja laatuvaatimukset täyttävän käyntivarmuuden. Sairauden uusiutumisesta ja lopun nopeasta etenemisestä huolimatta Jaana säilytti aurinkoisuutensa loppuun asti ja loi positiivista ilmapiiriä ympärilleen viimeiseen saakka. Jaanalla oli laaja ystäväverkko, ja hän oli kotonaan kaikkialla. 79 6/2021 KEMIA in memoriam Jaana Luomaranta Laatujohtaja tunsi tehtaansa L aatujohtaja Jaana Luomaranta menehtyi vakavaan sairauteen Kokkolassa 16. Myös hänen viimeinen leposijansa on kotiseudulla Hyrynsalmella. kesäkuuta 1962. Hän johti erittäin onnistuneesti korkeiden turvallisuusja laatuvaatimusten edellyttämää toimintaa CABB Oy:n hienokemikaalitehtailla. Jaana Luomaranta muutti Hyrynsalmelta Kajaaniin suorittamaan lukion. Hän oli merkittävässä roolissa myös konsernitasolla yhteisten parhaiden käytäntöjen vakiinnuttamisessa. JUTTA MÄKINEN JA MIIA TASTULA Kirjoittajat ovat Jaana Luomarannan työtovereita ja ystäviä.. Vuonna 2003 Luomaranta eteni HR-päälliköksi, joka vastasi osaltaan Kemira Industrial Chemicalsin HR-toimintojen kehittämisestä. Hän oli loistava seuraihminen ja tarinankertoja. Hän tiesi taudinkuvan, sen etenemisen ja hoidon mahdollisuudet. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän aloitti kemian opinnot Turun yliopistossa. Hänellä oli aktiivinen rooli asiakasja laatuvaatimusten integroimisessa toimintajärjestelmiin. Vuonna 2007 Luomaranta nimitettiin laatujohtajaksi, joka vastasi laadunvalvonnan ja laadunvarmistuksen toiminnoista KemFinen Kokkolan ja Skotlannin Grangemouthin tehtailla. Hänen osaamisensa oli arvokasta laadunvalvonnan toimintojen, muun muassa laadunvalvontajärjestelmien, kehittämisessä ja korkeiden laatutavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 1999 hänet nimitettiin laatuja henkilöstöpäälliköksi ja Kemira Fine Chemicals Oyn johtoryhmän jäseneksi. Pitkä kokemus antoi perspektiiviä ja vaikeinakin hetkinä uskoa siihen, kuinka eri tilanteet ratkaistaan ja mennään eteenpäin suunnitelmallisesti eikä hätiköiden suuntaan ja toiseen. Työuransa Luomaranta aloitti Kemiran Kokkolan hienokemikaalitehtaiden tuotekehityksen kemistinä vuonna 1987. Hän oli 59-vuotias, syntynyt Hyrynsalmella 9. Hänen työpanoksensa oli merkittävä uusien haastavien tuotteiden pilot-hankkeissa. Vuodesta 2009 lähtien Luomaranta vastasi EHSQ & HR -toiminnoista. Tässä tehtävässä hänellä oli merkittävä rooli toimintaja johtamisjärjestelmien, myös turvallisuuden ja ympäristöasioiden, kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa päivittäiseksi toimintatavaksi. Kukaan ei pitkästynyt hänen seurassaan. Hän tiesi tehtaan, sen tuotannon ja tuotteiden eri vaiheet hyvin tarkasti. Omaan sairauteensakin hän suhtautui hyvin realistisesti. Monet jäävät häntä kaipaamaan, eniten hänen miehensä Jouni ja tyttärensä Elina. Kokemus antoi perspektiiviä Yli 30 vuotta hienokemian alalla ja samalla tehdaspaikalla teki Jaana Luomarannasta kävelevän opasja historiankirjan. Työyhteisön jäsenet tulevat muistamaan Jaanan erityisesti hänen ammattitaitonsa, ystävällisyytensä ja aurinkoisen luonteensa takia. Vielä kesällä hän vietti siellä onnellisia päiviä läheisten kanssa verkkoja kokien ja isoista kalansaaliista nauttien. Jaana oli pidetty ja arvostettu työkaveri. Kesämökki Kainuussa oli Jaanalle rakas paikka
FM Sami Kurkisen väitöskirja Cavity-Based Negative Images in Molecular Docking tarkastettiin 1.10.2021. Johanna Ivaska. Näin väheni myös mehun astringoivuus eli suuta kuivaava tai kutistava tunne. Määräaikainen tehtävä jatkuu 30. syymituotteita. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Henrik Grénman. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Monet Saccharomyces-hiivoihin kuulumattomat hiivat tuottavat luonnollisesti vähemmän etanolia kuin yleisesti käyttävä S. Niillä on siis helppo valmistaa vähäalkoholisia viinejä. JeanClaude Grivel (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi professori Jesus Simal-Gandara Vigon yliopistosta Espanjasta ja kustoksena professori Baoru Yang.. Åbo Akademi M.Sc. 80 KEMIA 6/2021 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Aalto-yliopisto Rehtoriksi uudelle viisivuotiskaudelle on nimitetty TkT Ilkka Niemelä. M.Sc. Kari Auranen. cerevisiae. M.Sc. Nämä bioprosessointimenetelmät vaikuttavat sekä haihtuviin että haihtumattomiin yhdisteisiin. M.Sc. Tekniikan Akatemia -säätiö TAF Hallituksen puheenjohtajana on aloittanut Helsingin yliopiston professori, FT Minna Palmroth. Olli Pentikäinen. FM Johannes Merilahden väitöskirja Characterization of gamma-secretase mediated cleavage of receptor tyrosine kinases tarkastettiin 10.9.2021. Keliber Oy Henkilöstöpäälliköksi on nimitetty DI Asko Saastamoinen. Laine IP Oy Eurooppapatenttiasiamiehinä ovat aloittaneet DI Jouni-Tapio Laaksonen, DI Liisa Sarnes ja DI Toimi Teelahti. Mehun valmistuksessa Kelanne hyödynsi kaupallisia entBioprosessoinnilla syntyy maistuvampia marjatuotteita Nordic Umami Company Teknologiajohtajaksi on nimitetty FT Outi Mäkinen ja tehtävään Chief Scientist FT Reetta Kivelä. Martina Lerchen väitöskirja Integrin Activity Regulation in Mechanosensing tarkastettiin 10.9.2021. Patrick Caswell (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Ange Nzihou (IMT Mines Albi, Ranska) ja prof. Teknologian tutkimuskeskus VTT Teollisen biotekniikan ja ruokatutkimusalueen Food Design -tiimin vetäjäksi on nimitetty FT Kaisu Riihinen ja Grain Processing Technologies -tiimin päälliköksi TkT Pekka Lehtinen. Staffan Strömblad (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Teknos Oy Väliaikaisena toimitusjohtajana toimii Teknos-konsernin kaupallinen johtaja Timo Mäkinen. Petriina Paturi. Kelanteen mukaan vähemmän perinteisillä viinihiivoilla on myös paljon positiivisia vaikutuksia juomaan. Asian osoitti väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Niina Kelanne, joka onnistui lieventämään puolukkamehun karvautta käsittelemällä sitä syklodekstriineillä ja gelatiinilla. Turun yliopisto M.Sc. Niina Kelanteen väitöskirja Novel Bioprocessing for Increasing Consumption of Nordic Berries tarkastettiin Turun yliopistossa 24.9.2021. Maedeh Arvanin väitöskirja Materials and Devices for Energy Autonomous Distributed Electronics tarkastettiin 23.9.2021. Papula-Nevinpat Oy Patenttiasiantuntijana kemia ja prosessitekniikka -tiimissä on aloittanut FT Gustav Boije af Gennäs ja Eurooppaja USpatenttiasiamiehenä mekaniikka ja fysiikka -tiimissä DI Tuula Rintamäki. Vastaväittäjänä toimi prof. Hänen seuraava kautensa käynnistyy 1. Niistä kaikki nostivat mehun saantoa merkittävästi. (Tech.) Xiaojia Luin väitöskirja Reductive catalytic depolymerization of industrial lignin and hemicellulose—process development and intensification tarkastettiin 1.10.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Tapio Visakorpi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Pyroll Pakkaukset Group Muovipakkausten kehityspäälliköksi on nimitetty DI Sanna Piispa. Marco Gobbetti (Bozen-Bolzanon vapaa yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. FM Mitro Miihkisen väitöskirja Novel insights into filopodia function—A focus on integrin and F-actin regulation tarkastettiin 8.10.2021. Luonnonvarakeskus Maatalousmaiden maaperätieteen tutkimusprofessoriksi on nimitetty FT Taina Pennanen. Vastaväittäjänä toimi dos. Ramboll Finland Oy DI Maija Jokela on aloittanut toimitusjohtajana. Vastaväittäjänä toimi prof. Kelanteen mukaan jokainen entsyymi pitäisi sen takia optimoida kullekin raaka-aineelle myös teollisuudessa. DI Niko Markkisen väitöskirja Bioprocessing of berry materials with malolactic fermentation tarkastettiin 8.10.2021. Klaus Elenius. Vastaväittäjänä toimi prof. Henri Xhaard (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Hän toimii myös Kemian poolin ja Muovija kumipoolin poolisihteerinä. Mehun happamuutta hän poisti nostamalla sen pH:ta. kesäkuuta 2023 asti. Parempaa viiniä mustaherukasta Viime aikoina suosioon ovat nousseet juomat, joilla on hyvin matala alkoholipitoisuus. Hänen väitöstutkimuksessaan mustaherukkajuomaan syntyi alhaisin etanolipitoisuus käyttämällä se ilman lisättyä sokeria ensin Metschnikowia-viinihiivalla ja sitten Saccharomyces-hiivoilla. Tikkurila Oyj Väliaikaisena toimitusjohtajana toimii yhtiön talousjohtaja Markus Melkko. Donald Lupo (Tampereen yliopisto). Johanna Ivaska. Ulrike Baumin väitöskirja Cohort Studies of Influenza Vaccine Effectiveness Based on Finnish Register Data tarkastettiin 8.10.2021. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Tyra Grove Krause (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Jukka Westermarck. FM Joni Merisaaren väitöskirja Cellular Vulnerabilities of Glioblastoma tarkastettiin 15.10.2021. Vastaväittäjänä toimi Dr. Ecobio Oy Erityisesti käyttöturvallisuustiedotteiden konsulttina on aloittanut FM (kemia) Evelyn Valbonetti ja ympäristösuunnittelijana kemiantekniikan insinööri Julia Karhula. Dipti Gupta (Intian teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Lämpökäsittelyaika ja entsyymin annostus vaikuttivat kuitenkin eri tavoin entsyymivalmisteiden toimintaan. Baoru Yang. Mukarram Khanin väitöskirja YBCO superconductor on buffered metallic tapes for coated conductor based applications: Modifying the pinning landscape for improving the critical current densities tarkastettiin 25.9.2021. Vastaväittäjänä toimivat prof. Puolukan ja mustaherukan aistinvaraisia ominaisuuksia voidaan muokata biopolymeereilla, entsyymeillä ja viinihiivakäymisellä. Kaisa Lehti (Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. AbbVie Oy FM Veera Pylkkönen on nimitetty tehtävään Medical Scientific Liaison. heinäkuuta 2022. Viestintäjohtajana on aloittanut medianomi Juha Vainio. Vastaväittäjänä toimi prof. Kemianteollisuus ry Huoltovarmuuden suunnittelun valmiuspäällikkönä on aloittanut ympäristöinsinööri Susan Jäsperi
lokakuuta. 81 6/2021 KEMIA Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 7/2021 3. joulukuuta 1/2022 7. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen ensimmäisen orgaanisen kemian professorin Jaakko Paasivirran (1931– 2011) syntymästä tuli syyskuussa 2021 kuluneeksi 90 vuotta. Turun Kemistikerhon Pikkujoulu 17.12.2021 kello 18 Linnateatterin esitys MS Domino – Revyy yli laidan. Laatikainen ja Rantalainen ovat luoneet merkittävän uran Paasivirran tutkimusalueilla, NMR-spektroskopiassa ja ympäristökemiassa. Paasivirran merkityksestä suomalaiselle kemian tutkimukselle kertoivat hänen entiset oppilaansa, emeritusprofessori Reino Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta ja Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelman yliopistonlehtori Anna-Lea Rantalainen Helsingin yliopistosta. Keski-Suomen Kemistiseuran Kemiaa kaikille -luento 26.10.2021 kello 17 Teknologiajohtaja Elmeri Lahtinen Weeefiner Oy:stä kertoo, kuinka uudella 4D Scavenger -teknologialla voidaan valjastaa sekä prosessiettä jätevirtojen metallit ja ravinteet hyötykäyttöön. Turun Kemistikerhon Virtuaalinen tiedekahvila 28.10.2021 kello 17 PerkinElmer-konserniin kuuluvan Wallacin Senior R&D Scientist Ville Veikkolainen ja ArcDian liiketoiminnan kehitysjohtaja Aleksi Soini puhuvat aiheesta Koronavirusdiagnostiikka – osaamista ja innovaatioita Turusta. Tilaisuuteen voivat pyynnöstä osallistua myös muut SKS:n jäsenet. Paasivirta oli myös itse aktiivinen partiolainen ja partiotoimija. Turun Kemistikerhon Syyskokous 18.11.2021 kello 17 Panimoravintola Koulun Wilhelmiina-sali. Kokous käynnistyy etäyritysvierailulla materiaalitutkimukseen erikoistuneen Top Analytica Oy Ab:n laboratorioon. Seurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat. ELINA SIEVÄNEN Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa. A rc D ia O y Turkulaisen ArcDian kehittämää koronavirusdiagnostiikkaa esitellään Turun Kemistikerhon perinteisessä Gadolininpäivän tapahtumassa 26. Kemistit palkitsivat partiolaiset Ympäristökemiaa luonnossa Juhlaseminaari huipentui Alfred Kordelinin säätiön Gustaf Kompan rahaston alaisen Jaakko Paasivirta -palkinnon jakamiseen. helmikuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Tilaisuus järjestetään virtuaalisena tiedekahvilana. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . marraskuuta 2. Ilmoittautumiset verkkotapahtumaan viimeistään 26.10. Suuruudeltaan 2 000 euron arvoinen palkinto myönnettiin Jyväskylän Partiolaiset ry:lle. osoitteessa suomalaistenkemistienseura.fi. osoitteessa suomalaistenkemistienseura.fi. Tämän kunniaksi KeskiSuomen Kemistiseura ry ja Jyväskylän yliopiston kemian laitos järjestivät eurooppalaisen Tutkijoiden yön yhteydessä 24.9.2021 juhlaseminaarin kemian laitoksen tiloissa. Su om en Pa rt io la is et ry /A ap o Ra in io. Partiotoiminta opastaa partiolaista omien kokemusten ja elämysten kautta arvostamaan monimuotoista luontoa ja ymmärtämään, että luonto on hänen olemassaolonsa perusta. Seminaarissa nähtiin välähdyksiä myös Paasivirran persoonasta ja taiteellisesta puolesta. Ilmoittautumiset verkkoluennolle viimeistään 22.10. Partio yhdistää ja opettaa tuntemaan luontoa. Palkinnon perusteiden mukaan partiotoiminnan luontoretket, -leirit ja maastokilpailut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden ilmiöperustaiseen ympäristökemian ymmärtämiseen. tammikuuta 3. SEURASIVU SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Tämän lisäksi partiotoiminta edistää Jaakko Paasivirralle tärkeitä ympäristönja luonnonsuojelun periaatteita
Jäätyään vuonna 1906 eläkkeelle Ostwald keskittyi yhteiskunnallisiin teemoihin ja etenkin filosofiaan, jonka Annalen der Naturphilosophie -sarjan hän oli käynnistänyt jo vuonna 1902. Vuonna 1881 hän siirtyi kemian professoriksi synnyinkaupunkinsa Riian polyteknilliseen opistoon, nykyiseen Riian tekniseen yliopistoon. Ostwaldia kiinnosti varsinkin monismi, yhteen alkutekijään nojaava käsitys todellisuudesta. 82 KEMIA 6/2021 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Hän myös kehitti nimeään kantavan katalyyttisen Ostwaldin prosessin, jossa typpihappoa valmistetaan ammoniakista hapettamalla. Wilhelm Ostwald opiskeli ja väitteli tohtoriksi Tarton yliopistossa, jossa hän aloitti myös työuransa. Sinne pyrki vuonna 1901 töihin nuori fyysikko nimeltä Albert Einstein, jota Ostwald ei syystä tai toisesta kuitenkaan palkannut. Kielten opiskelijana kemisti otti haltuun muun muassa esperanton. Innokasta harrastajataiteilijaa askarrutti myös väriteoria. Kuusi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin professoriksi Leipzigin yliopistoon, jonne hän perusti fysikaalisen kemian laboratorion. Siellä säilytetään myös hänen valtavaa kirjastoaan ja maisemamaalausten kokoelmaansa.. Laaja-alainen, muun muassa sähkökemiaa, kemiallista affiniteettia, happo-emäs-vuorovaikutuksia ja kiteitä tutkinut Ostwald sai nimiinsä monta ilmiötä. Sittemmin Ostwald paikkasi virheensä ja ehdotti pariinkin kertaan Einsteinin palkitsemista Nobelilla ennen kuin tämä vihdoin vuonna 1921 pääsi pokkaamaan oman tunnustuksensa. Kuuluisa on myös Ostwaldin laimennuslaki. Onnen kaava Ahkera ja monipuolinen Wilhelm Ostwald tuotti kaikkiaan yli 500 tieteellistä artikkelia. Reaktiota nopeuttaa esimerkiksi platina-rodium-katalyytti. Kiteytyminen jatkuu kohti vakaampia muotoja, ja Ostwaldin kypsymisen seurauksena liuokseen syntyy suuria kiteitä lukuisten pienten sijasta. Vuonna 1902 patentoitu menetelmä on yhä käytössä. Wilhelm Ostwald oli myös filosofi Fysikaalisen kemian uranuurtajiin kuuluva Wilhelm Ostwald oli hämmästyttävän tuottelias tutkija, jota kiinnostivat myös filosofia ja kuvataide. Ostwald kuului myös Saksan sähkökemiallisen yhdistyksen, myöhemmän Bunsen-yhdistyksen perustajiin. Yhdessä toisen fysikaalisen kemian pioneerin Jacobus van’t Hoffin kanssa hän aloitti vuonna 1887 Zeitschrift für physikalische Chemie -lehden, jonka päätoimittajana hän toimi vuoteen 1922. Ostwaldin säännön mukaan aine kiteytyy liuoksessa ensin epästabiiliin muotoon. Hän laati myös lukuisia kemian oppikirjoja ja oli mukana käynnistämässä alan uusia julkaisusarjoja. Tutkija yritti mahduttaa tieteen raameihin yllättäviäkin aiheita, kuten onnen, jolle hän kehitti jopa oman kaavan. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Ilmiö näkyy esimerkiksi jäätelössä. SISKO LOIKKANEN Saksalainen Wilhelm Ostwald (1853– 1932) sai vuoden 1909 kemian Nobelin palkinnon katalyysin, kemiallisen tasapainon ja reaktionopeuksien tutkimuksista. Ostwald osoitti laboratoriokokeissaan, että reaktioliuoksessa todella on tällainen aine, joka ei kuulu lähtöaineisiin eikä reaktiotuotteisiin. Filosofisia tekstejä hän kirjoitti 40 000 sivun verran. Ruotsalainen Jacob Berzelius (1779– 1848) oli jo 1830-luvulla esittänyt ajatuksen reaktiota kiihdyttävästä aineesta, katalyytistä. Maaperän mineraalitkin ovat kiteytyneet samalla periaatteella. Siitäkin Ostwald julkaisi useita teoksia ja pani vuonna 1927 alkuun Die Farbe -nimisen lehden. Wilhelm Ostwaldin asuttamalla tilalla Grossbothenissa Leipzigin lähistöllä toimii nykyisin museo ja kongressikeskus. Kemian termistöön Ostwald toi sanan mooli, ja viskositeetin mittaukseen hän kehitti Ostwaldin viskosimetrin
Laboratoriot, terveys, hyvinvointi NRO TOIM. 18.8. 21.10. 14.4. 15.11. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Muutokset mediatietoihin mahdollisia.. 17.6. 21.10. 15.11. 25.5. 10.11. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Tutkimus, terveys, patentit Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2021 AIKATAULU JA TEEMAT 2022 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 6/2021 Kokkola Material Week, 13.–18.11.2021 7/2021 Terveysalan ammattilaiset 1/2022 Tutkimuksen ja teollisuuden ammattilaiset PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic, Helsinki 16.–17.3.2022 2/2022 ChemBio Finland ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 30.–31.3.2022 3/2022 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset Pohjoinen teollisuus, Oulu 18.–19.5.2022 4/2022 Biotieteiden ammattilaiset Life 2022, Tampere 28.8.–2.9.2022 5/2022 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset EuroSafety 2022, Tampere 13.–15.9.2022 6/2022 Kokkola Material Week, marraskuu 2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely 2022, Helsinki 7/2022 Terveysja turvallisuusalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSISTA Lähde: Lukijatutkimukset 2021 ja 2017. 1.3. 18.1. 3.2. Laboratoriot, analytiikka, materiaalit 7/2021 28.10. NRO TOIM. 6/2021 17.9. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet 5/2022 5.8. 4.10. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 13.1. 29.9. 2.12. 9.9. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2022 16.9. ”Lehti vaikuttaa myönteisesti käsitykseeni kemian alasta.” 90 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. 4.10. ChemBio Finland 2022 -messunumero: Hyvinvointi ja kestävä kasvu 3/2022 1.4. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2021 29.10. 24.2. 1/2022 31.12. 2.12. 17.3. 23.8. 31.5. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 11.11. Vihreä kemia, kiertotalous, laboratoriot 4/2022 12.5. 19.4. 6.5. 30.9. Pakkaukset, muovit, turvallisuus 2/2022 11.2