KUSTAA POUTIAINEN: ”Picosunin myynti oli paras ratkaisu” MARIKA KOKKO: ”Hiilidioksidista saa hyötytuotteita” SILVAN SCHELLER: ”Luonnosta löytyy biokatalyyttejä” 6/ 20 22 KEMIA Kemi ”Jos haluat vaikuttaa, ryhdy kemistiksi” Palkittu opettaja Miia Mäntymäki:
50 Pe tr a W al la ce n al bu m i Kaisaniemen perinteikkään ravintolan restaurointi tehdään vanhaa kunnioittaen ja huolella dokumentoiden. Solar Foods odottaa markkinointilupaa Soleinproteiinilleen, jonka ainekset otetaan ilmasta. 3 6/2022 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Minä poljen, kuka ohjaa. 62 46 66 KEEMIKKO Nahkakantinen kirjasto 67 GADOLINISTA KAJAHTAA Kivoja kokeita tiedeleirillä Reija Pesonen 68 HENKILÖUUTISIA 71 SEURASIVUT 74 KEMIAN NOBELISTIT Harold Kroto löysi jalkapallomolekyylin Sisko Loikkanen 42 Tuulimyllyn taival päättyy sementtitehtaaseen Eeva Pitkälä 46 Kaisaniemi palaa kukoistukseensa Arja-Leena Paavola 50 Keltainen leski loi samppanjadynastian Riikka Forsström 56 Vaeltavat ionit paljastavat malmiaarteen Raili Leino 58 Ympäristön hätähuuto Kemiallinen kuorma kasvaa Jari Koponen So la r Fo od s. Tuotetta voidaan käyttää soijaja herneproteiinin tapaan lihaa ja maitoa korvaavissa elintarvikkeissa. Leena Joutsen 6 Miia Mäntymäki Onnellisesti pinnallinen Anni Turpeinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Kemia on mahdollisuuksien ala Hanna Vapaakoski 14 Kustaa Poutiainen: ”Ei Picosun lähtenyt vaan jenkki tuli” Juha Granath 20 UUTISIA 30 NUORTEN TIEDEKULMA Muovi ja meri Annika Lappalainen 31 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 31 NÄKÖKULMA Hyviä huonoja uutisia Anja Nystén 32 VIHREÄTSIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marika Kokko Hiilidioksidin hyödyntäjä Sisko Loikkanen 60 Hiili hyödyksi hitaasti mutta varmasti Kalevi Rantanen 62 Uudet proteiinit tulevat Ruokaa ilmasta ja perkuujätteestä Mari Eskola 64 Juomien kiehtova kemia Meri Hellsten Atomikerroskasvatuksen isä, Millenniumpalkittu Tuomo Suntola uskoo, että Picosunin myynti Applied Materialsille vauhdittaa Picosunin etenemistä ja vahvistaa alan kotimaista tutkimusta. Pi co su n 14 Barbe-Nicole Ponsardin-Clicquot (1777– 1866) oli raudanluja bisnesnainen ja ikonisen Veuve Clicquot’n äiti, joka teki samppanjasta koko maailman tunteman ilon ja hyvän elämän symbolin. Upeaa juhlasalia päästään ihailemaan ensi vuonna, kun uusi Cajsan Helmi avautuu yleisölle
Vastaa tulevaisuuden haasteisiin opiskelemalla kemiaa!. Koulutuksemme tarjoaa osaamista esimerkiksi kiertotalouden, kemianteollisuuden, luonnontieteen opetuksen tai nanotieteen aloille. YHTEISHAKU / 15.3.–30.3.2023 OIVALLA JA LUO HUOMISESTA PAREMPI Jyväskylän yliopisto on yksi Suomen suosituimmista yliopistoista, jonka kompakti kampusalue tuo esille yliopiston yhteisöllisyyden: tuttuihin voi törmätä missä vain kampuksella. Kemistit etsivät ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin; ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin ja parantumattomien sairauksien poistamiseen. Kemian opiskelijana tutkit kemiallisia ilmiöitä, aineiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä opit tuntemaan ja käyttämään erilaisia analyysilaitteita. PASSION FOR SCIENCE. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteisyys ja laaja-alaisuus mahdollistavat erilaiset urapolut. MEILLÄ VOIT OPISKELLA ERILAISIA TUTKINTOJA: > Kemia > Kemian aineenopettaja > Luokanja aineenopettaja > Nanotiede JYU.FI/KEMIA MUISTA HAKEA. JYU
Olin jo oivaltanut autokoulun olevan niitä oppilaitoksia, joissa en kuuluisi priimuksiin. ”Haasteet ovat hyvin vakavia, ja jonkun pitää tehdä se työ. Pakon edessä alamme vähitellen ymmärtää, että parhaatkaan teknologiaratkaisut eivät yksin riitä, vaan meidän on muutettava perinpohjaisesti tapaamme kuluttaa. PunaMusta Oy, Forssa 2022 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Myös kuntopyörän saa nurin, kun hyppää sen selkään vauhdilla kesken palaverin. KEMIA Kemi Vol. Se kuitenkin mietityttää, kuinka moneen sähköajoneuvoon maailmassa vielä riittää akkumateriaaleja. ”Jos tuon olisin arvannut, olisin painanut jarrua”, katsastusinsinööri murahti ja kehotti kääntämään ympäri. Etukannen kuvat: Jani Närhi Picosun Jonne Renvall Jaakko Kahilaniemi Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Ajattelen yhä lämmöllä ajo-opettajaani, joka jatkoi sitkeästi kouluttamistani insinööriajoon asti. Tiesittekö muuten, että myös kuntopyörän saa nurin, kun hyppää sen selkään vauhdilla kesken puhelinpalaverin. Voitte jo arvata, että autosta ja minusta ei tullut ystäviä myöhemminkään. 050 336 5613 toimitus@kemiamedia.fi | www.kemiamedia.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemiamedia.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemiamedia.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemiamedia.fi Mainokset • Annonser • Advertisements mainokset@kemiamedia.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemiamedia.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemiamedia.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Aamulla oli arveluttanut enemmän, sillä edessä olisi ensimmäinen maantieajotunti. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemiamedia.fi Verkkosivuston kemia-lehti.fi koko sisältö löytyy nyt uudesta osoitteesta kemiamedia.fi. On riemullista viilettää menemään tarvitsematta miettiä, montako ylämäkeä enää jaksaa polkea. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. 03 4246 5370 tilaukset@kemiamedia.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet puh. 49 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Minä poljen, kuka ohjaa. Siihen toiseenkin, sillä ensimmäinen oli päättynyt lyhyeen otettuani osumaa kadunreunaan pysäköidyn auton peräkulmasta. UUSI UNELMIENI ajopeli on viime keväänä hankittu sähköavusteinen pyörä. Geologian tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Simon Michaux kohautti hiljattain tiedemaailmaa laskelmallaan, jonka mukaan tiedossa olevat mineraalivarat on käytetty loppuun alle sukupolvessa. Kantatie 54:llä rengas osui jääuran reunaan, ja seuraavassa hetkessä kellahdimme katon kautta pyörillemme lumiseen ojaan. Michaux itse sanoo olevansa toiveikas. Erityisesti olen mieltynyt polkupyörään, jonka kuntoversiosta tuli korona-ajan pelastukseni. Leena Joutsen. Sähköpostiosoitteemme ovat nyt muotoa etunimi.sukunimi@kemiamedia.fi. Helsingin Sanomissa hän sanoo länsimaiden toimineen sekä energiasokeasti että luonnonvarasokeasti. Sikäli tämä on ehdottomasti relevantein sukupolvi olla elossa.” VAIKKA KÄYTÄN ajokorttia tätä nykyä lähinnä henkilöyteni todistamiseen, muovinpala lompakossani muistuttaa siitä, että pystyn tarvittaessa toimimaan myös epämukavuusalueellani. Taivalta on tehty julkisilla ja lihasvoimin, milloin kartturin paikkaa ei ole ollut tarjolla. Myös aiemmat verkkoja meiliosoitteemme ovat toiminnassa vuoden lopulle asti. Normisti vai katon kautta, en uskaltanut enää keventää. lokakuuta 2022 5 KEMIA 6/2022 KUN MAAILMA alkoi pyöriä ympäri, en ehtinyt edes pelästyä. Teams-putken sivutuotteena mittariin kertyi kilometri toisensa perään. Innovatiiviset teknologiat pelastavat paljon, mutta litiumia ja muita kriittisiä alkuaineita on silti rajallisesti. PÄÄKIRJOITUS 21
Tällä kertaa hahmokaartiin kuuluiOnnellisesti pinna llinen Miia Mäntymäki Onnellisesti pinna llinen. ”Tohtori ei myöskään ikinä sanonut sanaakaan vaan pelkästään kuiskaili jotain avustajalle, joka sitten välitti viestit minulle.” Kuuluipa ansio hyvälle kemialliselle valmennukselle tai ei, Tohtori joka tapauksessa suoriutui toimistaan niin mainiosti, että eteni viihteellisessä kisassa viikko viikolta jatkoon. Esiintyjien henkilöllisyys pidettiin myös ohjelman tekijäja avustajakaartilta visusti salassa. Katsojat taas voivat äänestää mielestään parasta laulusuoritusta. Tuomareiden tehtävänä on lauluäänen ja heille annettujen vihjeiden avulla yrittää päätellä, kuka minkäkin arvoituksellisen hahmon takana piilee. ”Minäkään en siis tiennyt, kuka tämä ”Tohtori” oikeasti oli. Sen takaa paljastui maailmankuulun Nightwish-yhtyeen basisti Marko Hietala. En missään vaiheessa arvannut, kuka Tohtorin labratakin alla piilottelee, vaikka olen koko nuoruuteni elänyt Nightwishiä kuunnellen.” Yhteistä hurrausta Kun Miia Mäntymäki ei opeta kemiaa laulaville ja soittaville maailmantähdilMiia Mäntymäki on Helsingin yliopiston kemian osaston palkittu jokapaikanhöylä, joka rakastaa erityisesti pintojen kemiaa. Studioyleisön riemuksi kilpailun voiton vei sen suosikkihahmo, joka vihdoin riisui kameroiden edessä naamionsa. Ohjelman huipensi suuri finaali. Monessa liemessä keitetty yliopistonlehtori ei Karruksen viestistä hätkähtänyt, päinvastoin. Suositun show’n ideana on, että julkisuuden henkilöt kilpailevat estradilla laulajina mutta tuntemattomiksi puettuina ja naamioituina. ”Vähän kyllä nolotti. Niitä Mäntymäki sai puhuttua lainaan kemian osaston opetuslaboratoriosta ja kemikaalivarastosta, vaikka jälkimmäisessä pyyntöä hieman hämmästeltiinkin. Tietenkin seuran hallituksen luottojäsenelle ja Helsingin yliopiston kemian osaston jokapaikanhöylälle. Tietenkin suostuin.” Ja ni N är hi ANNI TURPEINEN Miia Mäntymäki sai pari vuotta sitten huippusalaisen tehtävän. ”Minulle sanottiin, että toimeksiannosta ei voi paljastaa mitään ja että aikataulu on erittäin kiireinen. ”Teeveeihmiset sitten kertoivat, että heillä olisi minulle toimeksianto, josta ei voi paljastaa mitään yksityiskohtia ja että luvassa on erittäin kiireinen aikataulu”, Mäntymäki kuvailee. Harjoituksissa hänellä oli aina päällään musta huppari ja naaman edessä pleksi, josta heijastui vain oma peilikuvani”, Mäntymäki muistelee. ”Tietenkin suostuin.” Pian selvisi, että Masked Singer Suomi -nimisen ohjelman kulisseissa kaivattiin kemian asiantuntijan apua. Hänen kontolleen tuli myös suunnitella, millaisia kemiallisia reaktioita lavalla voisi esitellä ja millä keinoin. Monipuolinen nainen tunnetaan muun muassa olympiavalmentajana ja Tohtorin kouluttajana. Lisäksi hänen piti opettaa Tohtori ja tämän vauhdikkaita esityksiä ryydittäneet tanssijat käsittelemään dekanttereita ja mittalaseja aidon tuntuisin ottein. Suomalaisten Kemistien Seuran silloisen toiminnanjohtajan Heleena Karruksen sähköpostiin oli tupsahtanut eräältä tv-tuotantoyhtiöltä sen verran erikoinen tiedustelu, että tälle oli oitis selvää, kenelle se oli paras jatkolähettää. 6 KEMIA 6/2022 si hieman pahaenteinen Tohtori, joka tarvitsisi rekvisiitakseen laboratoriovälineitä ja reagensseja
7 6/2022 KEMIA ”Nuorempana minulla oli tiukka putkinäkö ja tarkat askelmerkit uralle, mutta yliopistonlehtorin työ on niin antoisaa, että nyt haluan tehdä juuri tätä. Onnellisesti pinna llinen Miia Mäntymäki Onnellisesti pinna llinen. Ja tietysti ohessa katsella, kokeilla ja olla monessa mukana”, Miia Mäntymäki hymyilee
Esimerkiksi kupari patinoituu herkästi.” ”Taidan olla aika pintaorientoitunut. Voitokas lehtori itse kuvailee ennen kaikkea haluavansa sitoa teorian käytäntöön ja käytännön teoriaan. ”Tutkimustyö vaatii aikaa ja rahoitusta. Ainejärjestön tapahtumiinkin lähdin heti aktiivisesti mukaan.” Toisen lukuvuoden jälkeen hän pääsi kesätöihin kemian osaston laboratorioon. ”Pyrin siis selittämään, miksi jokin reaktio tapahtuu kuten tapahtuu ja miten kemisti voi hyödyntää ilmiötä työssään. Tutkimuksen jatkaminenkin kiinnostaisi, mutta se ei ole aivan yksinkertaista. ”Haluan, että myös opintoihin liittyvät laboratoriotyöt syventävät oppimista eivätkä jää irralliseksi keittiöreseptiikaksi, jossa astiaan vain lisätään aineita peräjälkeen.” Miia Mäntymäki aloitti itse opintiensä Helsingin yliopistossa vuonna 2005. Mikään muu menetelmä ei taivu tähän tarkoitukseen yhtä hyvin kuin ald.” Tekniikan hienous on, että ohut nanopinnoite kasvaa samanpaksuisena hankalienkin 3d-rakenteiden pinnoille. Se oli aivan parasta.” Työ opetti myös tekijäänsä. Tohtorin oikealla puolella ohjelman juontaja Ilkka Uusivuori. Autoilu sähköistyy, ja akkuteknologiaan odotetaan kuumeisesti uusia innovaatioita. Tärkeintä on kuitenkin saada rakennettua oppilaiden mieliin silta atomitasolta isoon kuvaan saakka. ”Kaikki oli niin kiinnostavaa ja uudet kaverit mukavia. Tuomareina toimivat Janne Kataja (vas.), Jenni Kokander, Maria Veitola ja Christoffer Strandberg.. ”Se on toisaalta myös huonous, sillä mikroelektroniikassa ominaisuudesta on joskus haittaa. ”Paljon enemmän tykkään siitä, kun kaikki ymmärtävät pointin jonkin reaktion taustalla, vaikkei reaktio niin vau-tyyppinen olisikaan.” Suosittu laboratoriotyö on esimerkiksi galvaanisen kennon rakentaminen, jossa sinkkilevy kastetaan sinkkisulfaattiliuokseen ja kuparilevy kuparisulfaattiin. Rakenteet syntyvät atomikerros kerrallaan, ja lopputuloksena on kalvo, jollaisia käyttää erityisesti puolijohdeteollisuus. Kemian osaston opiskelijat äänestivät hänet Vuoden opettajaksi 2021. ”Hyvän opettajan tekee mutkattomuus ja kyky motivoida”, kuului palkinnon perustelu. Atomi kerrallaan Tutkimustakin yliopistonlehtori on tietysti tehnyt. ”Tietokoneiden ja puhelinten komponentit pienenevät jatkuvasti, ja samaan tilavuuteen halutaan mahduttaa yhä enemmän laskentatilaa ja lisää muistia. ”Silloin huomataan myös, mikä vaikutus on sillä, jos elektrodin pinnalla on epäpuhtauksia. Jälkeenpäin katsottuna aika tuntuu hurahtaneen nopeasti. 8 KEMIA 6/2022 le, hän opettaa sitä Helsingin yliopiston opiskelijoille – ilmeisen menestyksekkäästi. Kesäpesti poiki lisää mahdollisuuksia, ja syksyllä Mäntymäestä tuli fuksien laboratoriokurssien vetäjä. Hänen omaa alaansa on atomikerroskasvatus eli ald-teknologia, joka liittyy nimenomaan pintoihin. Minulla on kyllä ajatuksia, miten voisin jatkaa aiheen tutkimista, mutta ne ovat vielä jalostumassa. Opetustyö on tosin niin antoisaa, että päätoimi”Eniten tykkään siitä, kun kaikki ymmärtävät pointin jonkin reaktion taustalla.” M TV 3 Naamionsa riisunut ”Tohtori” Marko Hietala (keskellä) juhlimassa Masked Singer -voittoaan. ”Siinä päästään yhdessä hurraamaan, kun jännitettä tulee.” Opettaja taas pääsee rakentamaan jälleen yhtä aasinsiltaa litiumioniakkuihin ja siihen, kuinka reaktiot tapahtuvat elektrodien pinnoilla. Ylpeästi pinnallinen”, Mäntymäki naurahtaa. Tuntui hienolta tehdä tunneilta ja luennoilta tuttuja kokeita palkattuna ammattilaisena. ”Nykytutkimus onkin keskittynyt teknologian selektiivisyyteen eli siihen, voisiko pinnan osia käsittelemällä valita, mihin kohtaan atomikerros muodostuu.” Potentiaalinen ald:n sovellusalue on myös akkuteollisuus. ”Ald on lupaavimpia menetelmiä uusien, entistä kestävämpien ja sisältä kiinteiden litiumioniakkumateriaalien valmistamiseen”, sanoo Mäntymäki, joka teki aiheesta vuonna 2017 valmistuneen väitöskirjansa. ”Kun niin sanotusti jankutin perusasioita muille, huomasinkin oppivani itse yhtä paljon ja vähitellen ymmärtäväni, kuinka ilmiöt voidaan selittää mahdollisimman selkeästi.” Laboratoriossa Mäntymäki ei niinkään ole värikkäiden liuosten, räjähdysten tai muiden show-elementtien ystävä. ”Oli tosi palkitsevaa nähdä, kuinka joku hoksaa jonkin opettamani vaikean asian. Myönnän, että aasinsillat ovat joskus pitkiä”, Mäntymäki nauraa. Kalvo joudutaan joskus poistamaan joistain osista pintaa hyödyntämällä fotolitografiaa”, Mäntymäki kertoo. Ei aikaakaan, kun hän ällistyksekseen huomasi pitävänsä suuresti opettamisesta, vaikkei koskaan ollut ajatellut sitä urakseen. Kalvoilla pinnoitetaan esimerkiksi mikropiirejä, muistikomponentteja ja litteitä näyttöjä. Kaasufaasipinnoitustekniikalla valmistetaan äärimmäisen ohuita epäorgaanisia kalvoja hyödyntämällä itserajoittuvia kaasu-kiinteäreaktioita
”Itse kyllä tiesin aina, ettei minua terveyskeskuksessa tai sairaalassa nähtäisi. Työ olisi maistunut puulta, kun siihen ei kerran ollut yhtään vetoa.” Kun valkolakki oli päässä ja kuuden laudaturin paperit kädessä, oli aika tulla kaapista ja paljastaa, että suuntana olisi lääketieteen sijaan kemia. Hän ei kai huomannut, että kemianopettajani seisoi juuri vieressäni.” Isänsä puolustukseksi Mäntymäki myöntää, ettei moni muukaan ymmärrä, millaisia mahdollisuuksia alan koulutus itse asiassa tarjoaa. Kaikki yritykset, joissa tuotteen valmistuksessa tai analytiikassa edellytetään jonkinseksi tutkijaksi en ole rupeamassa.” Siitäkin Mäntymäellä on kokemusta. Pienellä Miialla oli hänelläkin oma erikoisalansa, leppäkertut.. Hän työskenteli taannoin jonkin aikaa prosessi-insinöörinä puolijohdeyhtiö Picosunissa kehittämässä ald-teknologian laitteita. ”Mutta kiinnostukseni luonnontieteisiin yleensä syttyi silloin, ja myöhemmin se sitten täsmentyi kemiaan.” Kuten arvata saattaa, opettajan tytär oli luokan priimus. ”Myös sateenvarjo, jonka alla kemistit työskentelevät, on tosi laaja. Sekä kotona että naapureilla vilisi elikoita kissoista ja koirista kaneihin ja kanoihin, jopa lampaisiin ja hevosiin. Kalajoella varttuneen Mäntymäen äiti työskenteli luokanopettajana, minkä ansiosta tytärkin pääsi käsiksi monenlaisiin opetusvideoihin jo varhaisessa iässä. Vanhemmat tunsivat nuorensa ja tiesivät, että tämän päätä olisi turha yrittää kääntää. ”Kympin tyttö ja hikipinko, ihan superhikke, jolle tuputettiin koko kouluajan lääkärinuraa”, Mäntymäki virnistää. Omien sanojensa mukaan Mäntymäki kasvoi ”kuin kotieläinpihalla”. 9 6/2022 KEMIA ”Isä kysyi, tiedänkö yhtään ihmistä, joka elättäisi itsensä kemialla.” ”Leppäkerttufarmarina olin tosin hiukan huolimaton, ja rasia, jossa niitä kasvatin, kaatui kerran lattialle. Siksi palasin takaisin yliopistoon, ensin opettajaksi, ja sitten sain vakituisen pestin lehtorina.” Superhikke leppisfarmari Viehtymys pedagogiikkaan saattaa olla osittain kodin peruja. Leppäkerttuja riitti sitten talossa monta kuukautta.” Vielä alakoulussa ympäristöoppia päntätessään Mäntymäki ei osannut haaveilla nykyisestä ammatistaan. ”Ihmiset ajattelevat, että vaihtoehtoja ovat vain opettaja ja tutkija, mutta nykyäänhän kemisteillä on titteleitä pilvin pimein: on laatupäällikköä, tuotekehitysjohtajaa, vastuullisuusasiantuntijaa ja vaikka mitä”, Mäntymäki huomauttaa. Minusta olisi tullut surkea lääkäri. ”Työ oli kyllä mielenkiintoista ja viihdyin hyvin, mutta silti kaipasin samaan aikaan opettamista, jossa pääsee jakamaan tietoa ja tukemaan muiden oppimista. ”Silti vielä ylioppilasjuhlissa, joihin pikkupaikkakunnalla osallistui koko kylä, isä kysyi suureen ääneen, tiedänkö yhtään ihmistä, joka olisi kyennyt elättämään itsensä kemialla
• Harrastaa tietokonepelaamista. Kyllä ne ovat kemistejä, jotka keksivät uusia materiaaleja aurinkokennoihin ja kehittävät uusia lääkkeitä”, hän puuskahtaa. Nyt annan kemiassa menestyneelle oppilaalle saman summan kuin pankkikin.” Haastatteluhetkellä Mäntymäki valmistelee yhdessä Suomalaisten Kemistien Seuran muiden jäsenten kanssa Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla lokakuussa järjestettävää Kemian yötä, joka esittelee arkipäivän kemiaa ja kemian saavutuksia suurelle yleisölle. Hän on esimerkiksi perustanut Instagram-tilin, jolla yrittää tavoittaa etenkin nuorimman yleisön, koululaiset ja nuoret. ”Taidan olla aika pintaorientoitunut ihminen.” ”Jos haluaa vaikuttaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu, kannattaa ryhtyä joko poliitikoksi tai kemistiksi.” MIIA MÄNTYMÄKI • Syntynyt Kalajoella vuonna 1986. Haluan vaikuttaa siihen, mikä ihmisten käsitys kemiasta on ja lisätä ymmärrystä sen tärkeydestä.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Asialleen omistautunut kemisti myös lahjoittaa kotikaupunkinsa Kalajoen lukion parhaan kemian arvosanan saaneelle stipendin, jonka maksaa omasta pussistaan. Hän pyrkii levittämään tietoa tieteenalastaan mahdollisimman laajalle muun muassa sosiaalisessa mediassa. Sisuunnuin ja päätin, että kemia ei saa jäädä huonommaksi. ”Kuulin, että paikallinen pankki myöntää stipendin parhaalle fysiikan osaajalle. ”Nykyisin ilahdutan äitiäni erilaisilla arkielämän knoppitiedoilla ja esimerkiksi selitän, miksi mikäkin siivousaine sopii tietynlaiseen likaan”, Mäntymäki hymyilee ja tunnustaa samalla myös osaavansa hyvin taitavasti ”kääntää kemistiyden pois päältä”. • Ylioppilas, Kalajoen lukio 2005. ”Kuka muu nämä läpimurrot tekisi kuin kemistit. Ja ni N är hi Ald-pinnoitukseen erikoistunut Miia Mäntymäki on työskennellyt jonkin aikaa myös alan laitekehittäjän Picosunin leivissä. ”Usein teen jotain ihan hölmöä keittiössä ja sitten manailen, että olisihan kemistin pitänyt tämä tajuta.” Aidosti intohimo Siitä Miia Mäntymäki on aidosti harmissaan, ettei kemian merkitystä globaalien ongelmien ratkaisun avaimena vieläkään kunnolla ymmärretä. Tavoitteena herättää myös koronaaikana nuupahtanut taekwondoharrastus uudelleen eloon.. Viime vuonna hän oli mukana organisoimassa pääkaupunkiseudun soroptimistien Tyttöjen päivää, jonka tavoitteena on innostaa nuoria luonnontieteellisten aineiden, matematiikan ja teknologian pariin. Hän osallistui ylioppilasvuonnaan 2005 sekä Matemaattisten aineiden opettajien liiton Maol ry:n järjestämiin kansallisiin kemian kilpailuihin että kansainvälisiin kemian olympialaisiin, jotka tuolloin pidettiin Taiwanissa, ja toimii tätä nykyä Suomen joukkueiden valmentajana. Mäntymäki itse ei pelkästään puhu vaan myös toimii. • Helsingin yliopisto, yliopistonlehtori 2020–. • Picosun Oy, prosessi-insinööri 2017–2018. • Aalto-yliopisto, yliopisto-opettaja 2018–2019. • Asuu Helsingissä. • Operoi osoitteessa @helsinki_chemistry Helsingin yliopiston kemian osaston Instagram-tiliä, jonka avulla levittää kemiatietoutta koululaisille ja nuorille. • Valmentaa Suomen lukiolaisjoukkueita, jotka vuosittain osallistuvat kemian kansainvälisiin olympialaisiin. Päättäjät ovat toki jo havahtuneet siihen, että vihreä siirtymä vaatii innovaatioita ja tieteellisiä läpimurtoja. ”Tapahtuma on ollut edellisinä vuosina hyvin suosittu, ja ruuhkaa on odotettavissa tälläkin kertaa.” Mäntymäki osallistuu vuosittain myös kansainvälisen kemianjärjestön Iupacin Global Women’s Breakfast -tilaisuuden järjestämiseen Suomessa. Mutta kemia on minulle aidosti intohimo. 10 KEMIA 6/2022 laista kemiallista prosessia, tarvitsevat kemistejä.” Vanhemmatkin ovat jo aikaa sitten sopeutuneet itsepäisen tyttären valintaan. ”Varmaan minusta jo ajatellaan, että joka paikassa tuonkin naisen naama näkyy. • Filosofian maisteri 2010 ja filosofian tohtori 2017 (epäorgaaninen kemia), Helsingin yliopisto. • Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen varapuheenjohtaja. Tapahtuman tarkoituksena on edistää erityisesti naisten verkostoitumista ja tuoda näkyviin kemian alalla työskenteleviä naisia
Ota yhteyttä niin kerromme lisää kiertotaloutta edistävistä palveluistamme! Mitä jos jätebetonisi ei olisikaan enää jätettä. Betonijätteen hyödyntäminen on mahdollista, kun betonimurskeen haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet sekä muiden materiaalien ja epäpuhtauksien määrät ovat asetuksen sallimissa rajoissa. Betonimursketta voidaan käyttää myös lannoitevalmistelaissa tarkoitettuna lannoitteena, kalkitusaineena, maanparannusaineena tai kasvualustana. Meidät tunnetaan kaikkialla maailmassa laadustamme ja luotettavuudestamme. Meillä on pitkä kokemus MARAja kaatopaikkakelpoisuustestien suorittamisesta ja laboratorioillamme on valmiudet analysoida betonimurskeen haitta-aineiden liukoisuudet ja pitoisuudet myös uuden EEJ-asetuksen (VNa 466/2022) mukaisesti. Annetaan betonimurskeelle uusi elämä. Betonimurskeen alkuperästä riippuen betonimursketta voidaan käyttää luonnon kiviainesten asemasta maa-, viherja talonrakentamisessa sekä uuden betonin ja betonituotteiden valmistuksessa. Me olemme SGS maailman johtava testaus-, tarkastusja sertifiointiyritys. SGS:llä on Suomessa kaksi akkreditoitua laboratoriota, Kotkassa ja Karkkilassa, ja lähes sata paikallista asiantuntijaa palveluksessasi. 96 000 työntekijäämme, jotka ylläpitävät 2 700 toimipaikan ja laboratorion verkostoa, tekevät yhdessä työtä luodakseen paremman, turvallisemman ja yhdistyneemmän maailman. SGS Finland Otto Ahonen Account Manager +358 43 8266 723 otto.ahonen@sgs.com
12 6/2022 KEMIA. Lisäksi kemian alalle kouluttautunut voi suuntautua niin monille eri sektoreille ja niin moniin erilaisiin ammatteihin, että uramahdollisuuksien luettelemisessa kestäisi koko päivä. Lausahduksen on joskus kuullut varmaan jokainen, ja tottahan se on. Mielestäni on hieman outoa, että kemia ei lukeudu niihin muodikkaisiin ja suosittuihin opiskelualoihin, joille on vuosi toisensa jälkeen jatkuva hakupaine. KUN OTETAAN HUOMIOON kemian korvaamaton asema jokapäiväisessä elämässämme nyt ja tulevaisuudessa, ala ansaitsisi paljon nykyistä enemmän huomiota. Itselläni innostusta kemiaan lisäsi lukioaikana saamani Kemia-lehden stipendi. Tästä huolimatta tuntuu, että monet tietävät kemiasta hämmästyttävän vähän. Joillakin saattaa myös olla päähän pinttyneenä ajatus, että opinnot olisivat vain molekyylien piirtelyä ja kemikaalicocktailien keittelyä labrassa. Toisaalta kysymykset heijastavat yhtä kemian erikoisuutta. Kun ihmiskunta nyt kamppailee globaalissa ilmastoja ympäristökriisissä, kemian merkitys on suurempi kuin koskaan. KEMIA ON EITTÄMÄTTÄ tärkeimpiä tieteenaloja nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Mitä syömme tulevaisuudessa. Kemia ansaitsee tulla tunnetuksi mielenkiintoisena mahdollisuuksien alana, joka pitää yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja antaa meille avaimet hyvään ja kestävään tulevaisuuteen. Lista on pitkä. Vaihtelevia nimikkeitä ja tutkintoja on runsaasti. Puhdas vesi, ruoka, vaatteet, lääkkeet, pesuaineet, polttoaineet, rakennusmateriaalit. Määrittelyä vaikeuttaa sekin, että kemiassa yhdistyy piirteitä useista luonnontieteistä. Valinnanvaraa on sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tämä onnistuu helposti vaikkapa internetin tai oppilaitosvierailujen kautta. Pakko tosin myöntää, että en itsekään ymmärtänyt kemian monipuolisuutta ennen suuntautumistani alan opintoihin. Kyllä niitäkin kursseihin sisältyy. Mutta jos juuri ne eivät ole omaan makuun, on hyvä tietää, että vain murto-osa alan ammattilaisista tekee niitä työkseen. Tuskin vieläkään sitä täysin käsitän, mutta opiskelun edetessä silmäni avautuvat vähitellen. Raja esimerkiksi kemian ja fysiikan tai kemian ja biologian välillä on osittain häilyvä. Tämä stereotypia on syytä heittää roskakoriin. Tieteenala on lakkaamatta kohentanut elintasoamme vuosikymmeniä, vaikka sen roolia arjessamme tulee harvoin kunnolla ajatelleeksi. Lehteä lukemalla opin ymmärtämään paremmin alan hienoutta. Alalla riittää tekemistä ja siten myös työpaikkoja. Varsinkin tulevaa koulutustaan suunnittelevien nuorten kannattaa harkita kemian opintoja. SUOSITTELEN SIIS LÄMPIMÄSTI, että jokainen tulevaisuuttaan pohtiva nuori perehtyy myös kemian koulutustarjontaan. Mistä saadaan energiaa teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin. Mitään näistä ei synny ilman kemiaa. Inspiroivat jutut uusista keksinnöistä ja yrityksistä ja osaavista ihmisistä niiden taustalla tempaisivat mukaansa. Ala on niin valtavan monimuotoinen, että sen lyhyt ja ytimekäs määrittely on hankalaa. Kemiaa tarvitaan, kun etsitään vastauksia moniin suuriin kysymyksiin. Varsinkin oma opintosuuntaukseni eli kemiantekniikka on joillekin kohtaamilleni ihmisille täysin vieras käsite, vaikka muista insinöörialoista he kyllä ovat kuulleet. Hanna Vapaakoski Hanna Vapaakoski opiskelee kemiantekniikkaa Aalto-yliopistossa. Osittain tämä johtuu kenties siitä, että alan työmahdollisuudet eivät ole tuttuja. ”Mitä kemiantekniikka tarkoittaa?” ”Mitä teet työksesi, kun valmistut?” Tällaisiin kysymyksiin saan vastata usein. Rohkeita ja innovatiivisia osaajia kaivataan jatkuvasti lisää sekä Suomessa että ulkomailla. Kuinka korvata fossiilinen muovi pakkausmateriaalina. Kemia on mahdollisuuksien ala TÄTÄ MIELTÄ KEMIAA ON KAIKKIALLA
Puhtaita pesutuloksia kaikenkokoisiin laboratorioihin. HAKUAJAT: » Kandidaattiohjelmaan 15.–30.3.2023 » Maisteriohjelmiin 1.12.2022–18.1.2023 » lut.fi/kemiantekniikka OPISKELE KEMIAN TEKNIIKKAA LUT-YLIOPISTOSSA Uteliaat muuttavat maailman – ole yksi meistä. Miele Professional. Immer.Besser. Mielen kattava järjestelmäratkaisu täyttää kaikenkokoisten laboratorioiden kapasiteettivaatimukset. www.miele-professional.fi. Miele Professional -laboratoriopesukoneiden ja ProCare Lab -pesuaineiden yhdistelmä puhdistaa laboratoriolasit hygieenisesti, nopeasti ja hellävaraisesti joka päivä. Kemiantekniikan koulutus antaa sinulle valmiudet kehittää uusia ja puhtaampia tuotanto tapoja, joilla parannetaan energian, veden ja luonnonvarojen riittävyyttä sekä ympäristön tilaa
”Perheyhtiömme Stephen Industries jatkaa aktiviisesti toimintaansa suomalaisessa yrityskentässä”, Poutiainen sanoo.. Picosun Sarjayrittäjä Kustaa Poutiaisen katse on Picosun-kaupan jälkeen suuntautunut jo eteenpäin. ”Kauppa oli paras mahdollinen ratkaisu Picosunille, sen työntekijöille ja suomalaiselle teknologiaklusterille”, sanoo yhtiön perustaja Kustaa Poutiainen. 14 KEMIA 6/2022 Atomikerroskasvatuksen kehittäjä Picosun myytiin kesällä amerikkalaiselle puolijohdejätille
• Kehittää ald-teknologialaitteistoja. Nämä ovat rakenteellisia ongelmia, jotka menevät koko ajan huonompaan suuntaan.” ”Sitten tulevat sodat. ”Toimittajana tiedät, että lehdissä kirjoitellaan kaikenlaisia asioita. ”Jos Taiwanin teollisuus sakkaisi sodan takia, vaikutukset näkyisivät nopeasti ympäri maailman. ”Sitten eteen vain tuli se, että vaikka olisimme saaneet kasaan paljon rahaa, Picosun olisi pysynyt pienenä yrityksenä. Applied Materials Inc. • Myytiin kesäkuussa 2022 Applied Materialsille. Poutiaisen itsensä mukaan hänellä oli jo lapsena ”sellainen luonnevika, että koko ajan pitää tehdä ja saada aikaan”. Toimii maailmanlaajuisesti. Onnistuminen on sitä, että yritys kannattaa”, Poutiainen sanoo. ”Kun teollisuus tekee miljardi-investointeja, koko tuotantoketju ei voi olla Picosun Oy • Yrityksen perustivat Kustaa Poutiainen ja Sven Lindfors vuonna 1996. • Perustettu vuonna 1967. Toki kimmokkeena toimi rahakin. ”Tietysti on merkitystä, tuottaako se tonnin vai miljoonan. Tulevaisuutta varten tarvittiin leveämmät hartiat.. Mutta tonninkin tuottava yritys osoittaa, että asiakkaat ovat kiinnostuneita, idea toimiva ja lopputulos positiivinen.” Alkusyksystä 2022 Poutiainen kehittelee uusia ideoita Micronovassa, soveltavan mikroja nanoteknologian keskuksessa Espoon Otaniemessä. Kustaa Poutiainen: ”Ei Picosun lähtenyt vaan jenkki tuli” ”Picosun on yhä täällä” Stephen Industriesin lisäksi Picosunin muita suomalaisia omistajia olivat muun muassa R. • Pääkonttori Espoossa, tuotantolaitos Kirkkonummella. Myös maailmanvalloitus olisi viivästynyt.” Tulevaisuutta varten tarvitaan hänen mukaansa vahvemmat hartiat, sellaiset kuin maailman suurin puolijohdeyritys kykenee tarjoamaan. Toimistot Ranskassa ja Intiassa. Olimme listautumassa pörssiin, kaikki valmistelut oli jo tehty”, Poutiainen sanoo. Työllistää noin 200 henkeä. • Vuoden 2021 liikevaihto noin 38 miljoonaa euroa. Työllistää noin 27 000 henkeä. ”Yrittäjälle olennaista on, että onnistuu. 15 6/2022 KEMIA JUHA GRANATH Rehtorin poika Kustaa Poutiainen aloitteli bisnesmiehen uraansa pienessä satakuntalaiskunnassa jo 1960-luvulla. • Vuoden 2021 liikevaihto noin 38 miljardia euroa. Toivottavasti Venäjän hyökkäyksen tyrehtyminen rauhoittaa siellä tilannetta.” Ukrainan sodan pitkittyminen, inflaatio ja energiakriisi lyövät länsimaita polvilleen. Ympäristökatastrofi on yksi, ruokapula toinen ja vesitilanne kolmas. Ukrainan sotaa paljon merkittävämpi uhka on Kiinan ja Taiwanin välinen jännite”, Poutiainen sanoo. Määräsivätkö sumeat näkymät myös Picosunin kesäkuisen myynnin ajankohdan. Niistä pitää sitten muodostaa se oikea käsitys”, Poutiainen naurahtaa vastaukseksi. Sellainen ei ollut koskaan mielessä. Vikkelä alakoululainen tunnettiin isänsä perustaman paikallislehden Säkylän Sanomien kovimpana myyntitykkinä. Toiminta käynnistyi 2004. • Maailman suurin puolijohdeteollisuuden tuotantolaitteiden ja palvelujen tuottaja. • Päämaja Santa Clarassa Yhdysvaltain Kaliforniassa. Stephen Industries teki joka tapauksessa varovaisestikin ilmaistuna hyvän tilin. Edessä ovat myös uudet haasteet, sillä atomikerroskasvatuksen eli ald-teknologian laitteita kehittävä Picosun Oy myytiin kesällä puolijohdealan jättiläiselle, amerikkalaiselle Applied Materialsille. Suomalaisyrityksen enemmistöomistaja ennen kauppaa oli Poutiaisten perheyhtiö Stephen Industries Oy. Tytäryhtiöt Saksassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa, Taiwanissa ja Singaporessa. ”On paljon syitä olla pessimisti. Kaupan hintaa ei kerrottu, mutta lehtitietojen mukaan se oli satoja miljoonia euroja. Eli rahat pois ennen kuin maailmantalous sakkaa. Ruth Oy, Hiidenkivi Oy, CapMan Growth -rahasto, First Fellow Partners ja Suomen Teollisuussijoitus Oy Tesi. Onhan se totta, mitä lehdissä lukee, Stephen Industriesin hallituksen puheenjohtaja Kustaa Poutiainen. ”Ei. • Osti suomalaisen Picosun Oy:n kesäkuussa 2022. Uskon, että muutkin suomalaisomistajat kanavoivat suuren osan kauppahinnasta maamme yrityselämään ja talouteen.” Tuoreen yrityskaupan jälkeen Poutiainen kertoo tehneensä kolme isoa päätöstä: hän tilasi New York Timesin, Le Monden ja Financial Timesin vuosikerrat. Palkkio oli sentään 50 penniä per lehtitilaus. ”Perheyhtiömme on jo investoinut Picosunin myynnistä saamiamme rahoja Suomeen. Näistä kolmesta laatulehdestä hän muodostaa nyt maailmankuvaansa
Nyt sillä vain on edellytykset nopeaan kasvuun.” Poutiainen on pohtinut paljon yrittäjiä ja teollisuudenaloja, joiden varaan tulevaisuutta voisi laskea. Aldteknologian keksineen tutkijan Tuomo Suntolan pitkäaikainen työpari Sven Lindfors oli nainut Kustaan serkun. Picosunin ensimmäiset asiakkaat olivat VTT, Helsingin yliopisto ja tietokonejätti IBM, joille yritys valmisti Sven Lindforsin kehittämät uuden sukupolven tutkimuslaitteistot. 16 KEMIA 6/2022 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Picosunin vastuulla. Miltei kuulin, kuinka hän meni päässään atomitasolle, haki pieleen mennyttä kohtaa ja ratkaisi ongelman. ”Ei Picosun lähtenyt minnekään vaan Applied Materials tuli Suomeen”, Poutiainen painottaa. Lopulta hyvät perustelut vakuuttivat. Applied Materials pystyy viemään kehittämäämme teknologiaa eteenpäin ja markkinoimaan sitä parhaalla mahdollisella tavalla.” Kustaa Poutiainen vakuuttaa toivovansa Picosunille vain parasta. Lähellä sydäntä Atomikerroskasvatusmenetelmällä valmistettuja ohutkalvoja käytetään tietokoneissa ja muissa älylaitteissa sekä taipuisissa, läpinäkyvissä näytöissä, rfid-siruissa ja 5g-teknologiassa. Vuonna 1956 syntyneelle Kustaa Poutiaiselle on kerPi co su n Kustaa-pojan sankari oli Stephen Hawking, jonka mukaan perheyhtiökin sai myöhemmin nimensä. Hän ei hyväksy väitettä, että taas kerran kansainvälinen suuryhtiö tuli, näki ja vei voitot. ”Kun kalvo ei joskus ollut sellainen kuin piti, asiaa ryhtyi pähkäilemään joukko tohtoreita. Ald-menetelmällä (atomic layer deposition) materiaalin pinnalle voidaan rakentaa äärimmäisen ohut kalvo yksi atomikerros kerrallaan. Teknologian varsinainen läpimurto tapahtui 2000-luvun alussa, kun se tuli laajasti käyttöön puolijohdevalmistuksessa. Yleinen pessimismi pitää saada käännettyä optimismin puolelle. ”Nobelin arvoinen mies”, Kustaa Poutiainen kuittaa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus muodostaa liki viidenneksen Picosunin liikevaihdosta.. ”Haluan nähdä enemmän yrityksiä, jotka kehittävät lääketiedettä, uusia kuituja, kvanttitietokoneita ja tietotekniikkaa. ”Hyvin on mennyt”, Poutiainen myhäilee. Sitä voi hyvällä syyllä sanoa yhdeksi monipuolisimmin hyödynnetyistä suomalaisista keksinnöistä. Se oli aivan käsittämätöntä.” Tätä nykyä lähes kaikilla parhailla ald-teknologiaa käyttävillä yrityksillä on käytössään Picosunin laitteistot. Tekniikkaa voidaan soveltaa esimerkiksi lääketieteellisten instrumenttien ja implanttien pinnoilla. Tehdään maailman paras reaktori. Sitten Sven katsoi kuvaa. ”Sven ui aina kylkeeni ja sanoi, että sinulla on varallisuutta, lähde rahoittajaksi. ”Picosun on edelleen täällä ja jatkaa suomalaisena yrityksenä. Näiden alojen kehityksessä haluan olla myös itse olla mukana ja kokea, että toivoa on.” Perhe on paras Vuonna 2004 startanneen Picosunin menestyksen alkutahdit lyötiin aikoinaan Poutiaisten sukujuhlissa. Tuomo Suntola kehitti atomikerroskasvatuksen tekniikan jo lähes 50 vuotta sitten. Idean isä Tuomo Suntola on pokannut innovaatiostaan muun muassa vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinnon. Näyttöäkin riitti, olihan Sven tehnyt kaikki siihen asti käytössä olleet ald-reaktorit”, Poutiainen muistelee. Ohutkalvoilla parannetaan myös muun muassa aurinkokennojen, sähköautojen litiumakkujen ja led-valojen tehoja ja pinnoitetaan monenlaisia esineitä. ”Lähdimme nollasta, mutta yrityksen myyntihetkellä meitä oli jo yli kaksisataa henkeä.” Ald-menetelmän käyttö lisääntyy edelleen koko ajan
Itse laitteet tekee sopimusalihankkija. Sanotaan, että ei ainakaan tietyn ajan sisällä. ”Jonain päivänä puolijohdeteollisuudesta kirjoitetaan enemmän kuin metsäteollisuudesta”, kuuluu ensimmäinen toivomus. ”Investoimme lisää Suomeen. Pi co su n Kauppa Applied Materialsin kanssa tiesi myyjäyrityksen hallituksen puheenjohtajalle kilpailukieltoa. Parempaa voi olla luvassa. ”Ei. KEMIA 6/2022 17 tynyt ikää sen verran, että varsinkin terveysteknologian kehitys on lähellä miehen sydäntä. Toinen toive on vielä ytimekkäämpi: ”Tuomo Suntolalle myönnetään Nobelin palkinto.” Jussi Rautee: ”Saimme lisää muskeleita” työuralla eteenpäin.” Kuten Kustaa Poutiainen, myös Jussi Rautee tähdentää, että Picosun pysyy yrityskaupan jälkeenkin kotimaassa. ”Se on sopimus, josta ei saa puhua. ”Yrittäjä ei missään tilanteessa voi jäädä paikalleen. Perheyhtiömme sijoittaa tietysti yrityksiin ja pyrkii kehittämään niitä. ”Olemme alan muiden toimijoiden kanssa rakentaneet Teknologiateollisuus ry:n sisälle ryhmän, jonka tarkoitus on lisätä yleistä ymmärrystä puolijohdeteollisuuden merkityksestä.” Haastattelun lopuksi Rautee esittää vielä kaksi henkilökohtaista toivettaan. Pystymme skaalautumaan enemmän, ja näin myös Suomen asema ald-osaajana vahvistuu.” Sitä Jussi Rautee odottaa, että Suomessa ymmärrettäisiin nykyistä paremmin monelle hieman mystiset puolijohteet ja niiden käyttötarpeet. Picosun tutkii, kehittää, testaa ja kokoaa ald-kalvojen valmistuslaitteistoja Kirkkonummen Masalassa. Myös keksijöiden pitää ajatella villimmin ja keksiä enemmän.” ”Välillä tuntuu, että edessä on kiviseinä, mutta sen yli mennään kovalla tahdolla, osaamisella ja sen myötä onnistumisilla.” Pankkibarometri ennustaa tiukkoja aikoja, ja pankinjohtajat varoittelevat synkistä näkymistä. Rautee toimi ennen Picosunia 22 vuotta teollisuuskonserni ABB:n liikkeenjohtotehtävissä Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Puolassa. Nyt meille ja varsinkin varatoimitusjohtajana työskentelevälle tyttärelleni on tärkeintä keskittyä uusien kestävää kehitystä edistävien yritysten rahoittamiseen ja kehittämiseen.” ”Yrittäminen vetää” Kustaa Poutiainen valittiin vuonna 2020 Vuoden yrittäjäksi. Koetamme rakentaa Suomen bisnestä isommaksi, tehokkaammaksi ja kyvykkäämmäksi. ”Ohuet, peittävät kalvot ovat laajalti käytössä avaruusteknologian eri sovelluksissa, myös Nasan uudessa Space Launch System (SLS) -raketissa, jolla astronautit aikanaan lentävät Kuuhun.” Bisnestä atomikerroskasvatuksen parissa siis riittää, mutta Kustaa Poutiaisella ei toistaiseksi ole alalle asiaa. Se on meidän linja.” Kaksi toivetta Toimitusjohtajan mukaan myös Picosunin asiakkaat ovat tyytyväisiä Applied Materialsin ”lisämuskelien” myötä tuleviin muutoksiin. Konkarin mukaan yrittäjältä vaaditaan rämäpäisyyttä. sintö”, hän sanoo. Pojan sankari oli kosmologi Stephen Hawking, jonka mukaan perheen yritys Stephen Industrieskin on nimetty. Ald on toiminnasta yksi osa, jonka parista meidän pitää olla poissa jonkin aikaa.” Jonkin aikaa. Huoltoverkostomme pitää valmistamamme laitteet toimintakykyisinä vuosikymmeniä. Tulta päin on vain mentävä. Picosunilla on tutkimusja tuotekehitystoimintaa myös Espoon Otaniemessä. Ald-teknologian avulla sen ympärille voidaan tehdä ohut, tiivis ja toimiva kalvo, jonka ansiosta elimistö ei hylji tätä vieraslajia ja ihminen kokee sen miellyttävämmäksi.” Picosunin teknologia liippaa läheltä myös Kustaa Poutiaisen 1960-luvun harrastusta, tähtitiedettä. Rauteen mielestä henkilöstö on ottanut yrityskaupan vastaan hyvin. ”Kuvittele sydämentahdistajaa tai mitä tahansa vierasta esinettä kehossasi. Yhtiön työntekijöistä 80 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto. Yritysten odotetaan vähentävän lainanottoa investointeihin ja yrityskauppoihin. ”Tuomo Suntolan kehittämä ald-teknologia on maailmalla eniten käytetty mutta vähiten tunnettu suomalaiskekPicosunin toimitusjohtajana syksystä 2019 työskennellyt Jussi Rautee kokee tulleensa Applied Materials -kaupan myötä ikään kuin takaisin kotiin. Kustaa Poutiaisen usko tulevaisuuden on silti vankka.. ”Siihen vaikuttaa varmasti se, että kansainvälinen suuryritys antaa aivan erinomaiset mahdollisuudet päästä Investoimme jatkossakin vahvasti Suomeen, linjaa Picosunin toimitusjohtaja Jussi Rautee. Osaajienkin kannalta nyt ollaan harvinaisen hankalassa tilanteessa, jossa energia uhkaa loppua ja Euroopassa soditaan. Jos hän himmailee, mennään alas. Tehtäväni on kouluttaa henkilöstöä uusille tavoille, mutta vielä toistaiseksi olemme keskittyneet suunnitteluun, integroitumiseen ja rauhalliseen rakentamiseen”, Rautee kuvailee. ”Minulle isoon korporaatioon palaamisessa ei ole mitään ihmeellistä. Atomikerroskasvatusta hyödyntää myös avaruusteollisuus. Onko yhtiön aikomus siis palata ald-alalle uudestaan. ”Nyt meillä on kyky palvella asiakkaitamme tasolla, jota he edellyttävät
Silloin tuntui, että tärkeintä oli pankkien omistajien etu. Niissä ja toivottavasti myös pankeissa nähdään, että yrittäjän toiminnan lopettaminen on vasta se viimeinen vaihtoehto. Pi co su n Tuomo Suntola: ”Myynti vahvistaa suomalaista tutkimusta” dyntäviin rakenteisiin. Stephen Industries perustettiin keskellä syvintä lamaa vuonna 1992. Inflaatio on toki noussut, mutta työllisyystilanne on hyvä eikä bkt ole romahtanut.” Poutiainen muistuttaa, että 1990-luvun jättilaman ”pahoja poikia” olivat pankit. ”Se auttaa myös tulevaisuuteen suuntautuvan kehityksen kohdentamisessa”, Suntola uskoo. ”Ald:ssä synnytetään olosuhteet, jossa kasvatettava pinta ottaa vastaa vain yhden atomikerroksen kerrallaan, mikä tekee menetelmästä itsesäätyvän”, keksijä kuvailee. Kolmas tapa on olla enemmistöomistaja ja vaikuttaa päätöksentekoon. ”Kyllä. ”Nyt yritysten rahoittajina on rahoitusyrityksiä ja fondeja. Suntolan innovaatiolla on tätä nykyä keskeinen asema puolijohdeteollisuudessa. Kauppa tarjoaa myös uuden kontaktipinnan alan kehityksen kärkeen. Yhtiön reaktorit perustuvat aldprosessin syvälliseen ymmärtämiseen, mikä taas mahdollistaa teknologian erityisominaisuuksien tehokkaan hyödyntämisen.” Suntolan mielestä yhtiön myynti Applied Materialsille auttaa merkittävästi Picosunin pääsyä vaativille puolijohdemarkkinoille. Velkaantuminen on ikävä asia, mutta se on pitänyt yhteiskunnan jollain tavalla kasassa. ”Ideana oli tuottaa hyvin järjestäytynyt materiaalirakenne suoraan ohutkalvon kasvatuksen yhteydessä”, Suntola muistelee lähes 50 vuotta myöhemmin. Tuomo Suntolan keksinnön arvo on vuosien myötä jatkuvasti lisääntynyt. ”Picosunissa on kehitetty vaativimpiin sovelluksiin soveltuvia ald-reaktoreja. Yrittäminen vetää”, Kustaa Poutiainen myhäilee. ”Tällaisella tekniikalla tietokoneissa ja kännyköissä käytettävä peukalon kynnen kokoinen mikroprosessori voi sisältää yli kymmenen miljardia transistoria.” Syvällistä ymmärrystä Picosun Oy:n merkitys ald-teknologian menestyksessä on Tuomo Suntolan mukaan ollut iso. Myöskään konkurssin tehnyttä ei nykyään heti tuhota vaan ajatellaan, että konkurssi myös opettaa ja lisää osaamista.” Stephen Industries aikoo jatkaa aktiivisesti suomalaisessa yrityskentässä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. ”Erityisen tärkeä ald:n rooli on integroitujen piirien valmistuksessa, sekä komponenttitiheyden kasvattamisessa että tehonkulutuksen pienentämisessä.” Ald-teknologia mahdollistaa hallitun kalvon kasvattamisen paitsi tasopinnoille myös syvyyssuuntaa hyö”Meillä on markkinaehtoista toimintaa, kuten kiinteistöjä ja osakkeita. Valtiovalta on mielestäni toiminut vastuullisesti. ”Uskoisin, että se vahvistaa myös laajemmin suomalaista tutkimusta atomikerroskasvatuksen yliopistotutkimuksen ryppäässä, joka on rakentunut tänne monien vuosien aikana.” Alan suurimpana tekijänä Applied Materialsilla on Suntolan mukaan edellytykset saada entistä enemmän irti Picosunissa jo kehitetystä osaamisesta. Firmat, joissa olemme keskeisiä vaikuttajia, ovat suomalaisia.” Eli tulta päin. Tämä tehostaa pinta-alan käyttöä. ”Tilanne on nyt toisenlainen. 18 KEMIA 6/2022 Hänellä on vaikeista ajoista kokemusta. Toinen tapa on mennä yritykseen vain sijoittajana. Innovaattorin tuorein tunnustus on vuoden 2018 Millennium-palkinto. Ratkaisu löytyi atomikerroskasvatuksesta. Ald-teknologian tarina alkaa vuodesta 1974, jolloin nuori tekniikan tohtori Tuomo Suntola mietti Instrumentariumin työntekijänä litteän elektroluminessinäytön kehittämistä. Näytöissä tarvittiin ohuita kalvoja, joilla olisi erittäin suuri sähköinen lujuus
Opiskele kemiaa Turun yliopistossa VALITSE > opiskelijaystävällinen kaupunki > monitieteinen yliopisto > ystävällinen ja auttavainen henkilökunta > aktiivinen ainejärjestö ja opiskelijaelämä > modernit tilat uudessa Aurumin tiedekeskittymässä OPISKELE TUTKIEN > luonnonyhdisteitä > biomolekyylejä > detektioja diagnostiikkamenetelmiä > loistavia tai sähköjohtavia materiaaleja ERIKOISTU kestävän kehityksen asiantuntijaksi. > Lääkekehityksen kemia > Materiaalikemia > Kemian aineenopettaja VALMISTU monien mahdollisuuksien uralle opettajaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, asiantuntijaksi > teollisuuteen ja tuotekehitykseen > kuntiin tai valtiolle > yliopistoon tai tutkimuskeskuksiin > sairaalaan, tulliin, puolustusvoimiin… Lue lisää kemian opiskelusta Turun yliopistossa > utu.fi/kemia Seuraa meitä Instagramissa chemistry_utu
”Tilanne tulee kaatamaan yrityksiä Suomessa, jos ei sähkön ja kaasun hintaa saada pysymään kurissa tai jos ei yrityksiä pystytä tukemaan pahimman jakson yli”, yksi vastanneista kirjoittaa. Toimitusjohtajat nostavat esiin sähkön tuotannon ja siirtokapasiteetin lisäämisen kaikin mahdollisin keinoin, panostukset uusiutuvaan ja ydinenergiaan, luvitusten nopeuttamisen ja tukimekanismit auttamaan pahimman yli. ”Kaikissa skenaarioissa ensi talvi on se pahin. A do be St oc k. Ukrainan sota on jo kuristanut komponenttien saatavuutta. Energian hintojen nousu ja saatavuusongelmat, kiihtyvä inflaatio ja sumuiset näkymät vaivaavat niin kemian alaa kuin koko taloutta. Tällä olisi vaikutusta jo 15 000 työntekijään. Energiakriisi uhkaa raaka-aineiden tuotantoa myös Saksassa, Puolassa ja muissa Euroopan maissa, joista suomalaiset yritykset hankkivat kriittisiä tuotantopanoksiaan. ”Uskoa tulevaan löytyy” Kemianteollisuus on aiemmissa kriiseissä osoittanut taitonsa sopeutua ja toipua jopa odotettua nopeammin. helmikuuta. Millä keinoin eteenpäin. Jos sähkön hinta pysyy pitkään korkeana, viisi prosenttia jäsenyrityksistä arvioi joutuvansa keskeyttämään tuotantonsa kokonaan. Osa on siirtänyt tuotantoaan halvemman sähkön tunneille yöaikaan. Eikä tässä vielä kaikki. Huonoimmassa tapauksessa hän arvioi laskusuhdanteen ja orastavan taantuman syvenevän ja venyvän yli vuodenkin mittaiseksi. Työt loppuisivat tällöin 2 500 ammattilaiselta. ”Kun sähkölasku kasvaa tätä vauhtia, valtaosalla yrityksistä on vaikeuksia siirtää kohonneita kustannuksia lopputuotteisiin. 30 prosenttia kertoo, ettei kasvaneita sähkökuluja pystytä siirtämään tuotteiden hintoihin ollenkaan tai juuri lainkaan.” Alan suhdanneodotukset painuivat kesän edetessä uudestaan vahvasti alavireisiksi. ”Lukuja ei kuitenkaan pidä laskea yhteen, sillä osa yrityksistä on mukana molemmissa”, Aalto tarkentaa. 19 prosenttia jäsenyrityksistä on toteuttanut tai suunnittelee lomautuksia, 10 prosenttia on irtisanonut tai aikoo tehdä niin. ”Pidetään mielessä, että kemianteollisuutta tarvitaan, ja olemme yhteiskunnalle kriittisen tärkeä ala. 20 KEMIA 6/2022 UUTISIA KEMIANTEOLLISUUS: Energiakriisi uhkaa tuotantoa ja työllisyyttä Kemianteollisuus ennakoi tulevasta talvesta vaikeaa. Jos raaka-aineiden saanti tyrehtyy, 40 prosenttia jäsenyrityksistä kohtaisi tuotannon kokonaan tai osittain pysäyttäviä ongelmia. Edellisen kerran pohjalukemissa käytiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. syyskuuta puhunut Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto. ”Kyselyn tulokset kertovat valitettavasti ahdingosta ainakin osalla yrityksistä”, sanoo toimialainfossa 15. Jäsenkyselyn mukaan sähkön hinta kemianyrityksissä on noussut keskimäärin 68 prosenttia vuodessa. Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyn mukaan etenkin sähkön nopeasti noussut hinta iskee lujaa moniin kemianyrityksiin. Osittaisia tuotantokatkoksia on tehty tai suunnitteilla. Miten mahtaa käydä tällä kertaa. Kolmannes vastanneista toimitusjohtajista kertoo, että kriisi on jo vaikuttanut niiden tuotantoon. Katkoksia ja lomautuksia Yritykset ovat pyrkineet sopeutumaan kriisiin eri tavoin. Myös lomautuksiin ja irtisanomisiin joudutaan turvautumaan. Niin ikään tärkeinä pidetään vihreän siirtymän vauhdittamista ja Suomen energiaomavaraisuuden varmistamista. Toivumme ja pärjäämme, kun kustannuspaineista selvitään.” LEENA JOUTSEN Sähkön hinta kemianyrityksissä on noussut keskimäärin 68 prosenttia vuodessa. Energiaa paljon kuluttava kemianteollisuus tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä, ja yritykset ovat ryhtyneet sähköistämään prosessejaan. Jos yrityksiä tuetaan järkevin keinoin ja EU:ssa päästään yksimielisyyteen toimista, valoa näkyy putken päästä jo kevättalvella”, Mika Aalto uskoo. Meiltä löytyy sopeutumiskykyä ja uskoa siihen, että taitojamme ja tuotteitamme tarvitaan tulevaisuudessakin
Lisäksi on hyvä muistaa, että parhaat malmiot on käytetty jo aikaa sitten, paljon ennen nykyistä energiakriisiä. Tilaisuus paneutuu myös kiertotalouden ratkaisuihin näkökulminaan muun muassa hiilineutraali yhteiskunta, kaupunkien ilmastotoimenpiteet ja yritysvastuullisuus. Sekään ei tosin vielä auta, vaan myös metallien käyttöä on kyettävä suitsimaan. Ko kk ol a M at er ia l W ee k VT T VTT:n hydrometallurgian pilottitehdas tähtää siihen, että kaikki materiaalit saadaan kiertoon.. Tapahtuman akkuosiossa puhutaan T eknologian tutkimuskeskus VTT tukee kaivosteollisuuden materiaalien kiertoa, sivuvirtojen hyödyntämistä ja hydrometallurgian kiertotaloutta uudella tutkimusprofessuurilla. ”Joskus jätemateriaaleissa on jopa enemmän metallia kuin itse kaivoksessa.” Metallien entistä tehokkaampi talteenotto jäteja sivuvirroista luo myös investointeja ja uusia bisnesmahdollisuuksia sekä teknologiakehittäjille että niille, joilla materiaaleja on. Jatkuvasti kansainvälistyvässä tilaisuudessa esiintyy tällä kertaa yhteensä 52 puhujaa eri maista. Ohjelmaan kuuluu perinteisesti myös kaupunkilaisille suunnattu yleisötapahtuma. Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n laskelmien mukaan globaali vihreä siirtymä veisi nykyisillä metallin tuotantomäärillä ja käyttöteknologioilla satoja vuosia. ”Energia-alan vihreä siirtymä ja liikenteen sähköistyminen ovat Ukrainan sodan myötä entistä kiireellisempiä ja kriittisempiä niin Suomen kuin koko Euroopan huoltovarmuuden kannalta”, sanoo johtaja Tua Huomo. Kokkola Material Weekin maksuton seminaarisarja on tarkoitettu sekä tutkijoille ja yrityksille että päättäjille, aluekehittäjille, rahoittajille ja opiskelijoille. Tutkimuskeskuksen pilottitehtaassa Espoon Bioruukissa testataan parhaillaan, kuinka erilaisista virroista saadaan eroon muutakin kuin tietty päämetalli, vaikkapa sinkin lisäksi myös rauta, joka sopii vedenpuhdistuskemikaaliksi. Esimerkiksi koboltin ja nikkelin tarve olisi parinkymmenen vuoden kuluttua nykyiseen verrattuna Kokkola Material Week on yhä kansainvälisempi VTT SATSAA MATERIAALIEN KIERTOON ”Metalleja saatava talteen vähemmästä enemmän” Tapahtuman koordinaattori Nora Birkman Neunstedt toivottaa vieraat tervetulleiksi sekä Kokkolaan että ruutujen ääreen. Luentoja voi seurata joko paikan päällä Kokkolassa tai verkon välityksellä. ”Siirtymä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman kaivannaisia, ja toistaiseksi Eurooppa on pitkälti muualta, kuten Venäjältä ja Kiinasta, saatavien raakaaineiden varassa. 21 6/2022 KEMIA Lisää uutisia: www.kemiamedia.fi K emianteollisuuden, biotalouden ja akkuteknologian vuosittainen tapahtumaviikko Kokkola Material Week järjestetään tänä vuonna 14.–17. Maksimaalinen hyöty VTT:n tarkoituksena on tarkastella materiaalivirtoja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. ”Kun materiaali on jo valmiiksi maasta kaivettu ja jauhettu, se kannattaa hyödyntää maksimaalisesti”, Kinnunen korostaa. Kaivosalalla kehitteillä olevan materiaalien jäljitettävyyden avulla voidaan varmistaa, että ne on tuotettu sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti vastuullisesti. PÄIVI IKONEN akkumineraalien jalostuksesta ja akkukemikaalien valmistuksesta. Järjestyksessään jo kymmenes tapahtuma tarjoaa juhlavuotenaan entistä laajemman ohjelmakattauksen, jonka yhtenä keskeisenä teemana on energiaalan tulevaisuus. ”Metalleja pitää siis saada talteen vähemmästä enemmän”, Kinnunen kiteyttää. VTT vahvistaa siksi koko Euroopan kannalta kriittisen alan tutkimusta.” Kaksivuotisessa Circular Economy of Energy Metals -professuurissa aloitti lokakuussa tekniikan tohtori, kauppatieteiden maisteri Päivi Kinnunen, joka on työskennellyt alan johtavana tutkijana VTT:ssä jo pitkään. marraskuuta. 20-kertainen ja litiumin jopa 40-kertainen. Tarkat ohjelmaja puhujatiedot löytyvät osoitteesta materialweek.fi
Laitos nousisi Finnsementin tehtaan yhteyteen Lappeenrantaan. Jo sitä ennen St1 allekirjoitti Vantaan Energian kanssa esisopimuksen yhteistyöstä sähköpolttoaineen jakelussa. Yhtiö solmi kesällä aiesopimuksen Vattenfallin kanssa synteettisen lentosähköpolttoaineen tuotannon fossiilittoman arvoketjun kehittämisestä Ruotsiin. Tutkimus on osoittanut valmistuksen potentiaaliseksi ja toteuttamiskelpoiseksi konseptiksi. Fi nn se m en tt i St1 aikoo hyödyntää metanolituotantonsa raaka-aineena Finnsementin Lappeenrannan tehtaan hiilidioksidipäästöjä, joita voidaan hankkeen myötä pudottaa merkittävästi.. Yhtiön kymmenvuotistavoite on rakentaa yhteensä tuhannen megawatin verran elektrolyysikapasiteettia. St1 on tutkinut synteettisen metanolin valmistusta jo vuosia yhdessä LUT-yliopiston kanssa. Vetytehtaan sivuvirtoina syntyvät happi ja lämpöenergia hyödynnetään teollisuuden prosesseissa. Myös Q Power aloittaa oman laitoksensa valmistelutyöt kuluvan syksyn aikana. Laitoksen tuottama synteettinen metanoli menee St1:n oman jakeluverkoston kautta suoraan meriliikenteen käyttöön. Tuotantoprosessista jäävä hukkalämpö hyödynnetään Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkossa. P2X:n vetytehtaan rakennustyöt Harjavallan Suurteollisuuspuistossa ovat käynnistymässä. Toinen tarvittava raaka-aine vihreä vety tuotetaan elektrolyysillä tuulisähkön avulla. 22 KEMIA 6/2022 UUTISIA V ety-yhtiö P2X Solutions on tilannut uusiutuvan synteettisen metaanin tuotantolaitoksen Q Power Oy:ltä. Muitakin hankkeita St1 on selvittänyt muidenkin power to x -tuotteiden, kuten synteettisen metaanin ja kerosiinin sekä vihreän ammoniakin valmistusta ja käyttöä. Uusia pysyviä työpaikkoja syntyy yli 20. P2X etsii parhaillaan sijoituspaikkoja uusille vetytehtaille, joista yksi saattaa nousta Joensuuhun. Työja elinkeinoministeriö on myöntänyt St1 Power to Methanol Lappeenranta -nimiselle hankkeelle 35,4 miljoonan euron rahoituksen. Norjalaishankkeen tavoitteena on valmistaa vihreää ammoniakkia erilaisiin liikenteen ja teollisuuden uusiutuviin energiatuotteisiin. Sitä voidaan hyödyntää myös muissa liikennepolttoaineissa korvaamassa fossiilisia komponentteja. Sopimus kattaa laitoksen suunnittelun ja toteutuksen. St1:n tavoitteena kaupallisen mitan pilottiprojektissa on kehittää monistettava ja skaalautuva synteettisen metanolin tuotantokonsepti. Kapasiteetiltaan 20 megawatin vetytehdas ja sen metanointiyksikkö on määrä ottaa käyttöön vuonna 2024. Hankkeen työllistävä vaikutus rakennusaikana on arviolta 250 henkilötyövuotta. Meriliikenteen käyttöön Synteettinen metanoli on merkittävä tulevaisuuden vähähiilinen polttoaine. St1 kaavailee synteettisen metanolin tuotantoa E nergiayhtiö St1 suunnittelee Suomen ensimmäistä synteettisen metanolin tuotantolaitosta. Kyseessä on Suomen ensimmäinen teollisen mitan synteettisen metaanin tuotantolaitos. Ministeriön tukipäätös edellyttää vielä EU-komission hyväksyntää. Metanoli syntyy hiilen ja vihreän vedyn yhdistävässä synteesiprosessissa. Jos hanke etenee suotuisasti, Lappeenrannan laitos käynnistyy vuonna 2026 ja tuottaa vuosittain noin 25 000 tonnia synteettistä metanolia. Metanointilaitos jalostaa osan vetytehtaan tuottamasta vedystä synteettiseksi metaaniksi. P2X:n vetytehtaasta tulee puolestaan Suomen ensimmäinen Lappeenrantaan rakennettava laitos käyttää raaka-aineenaan Finnsementin tehtaan hiilidioksidipäästöjä, jotka näin vähentyvät merkittävästi. Rahoitus tulee Euroopan elpymisja palautumisvälineestä (RRF Recovery and Resilience Facility). Lisäksi St1 on solminut aiesopimuksen vihreän ammoniakin kehitysprojektista Pohjois-Norjassa. Metaanin valmistamiseen tarvittava hiilidioksidi otetaan talteen teollisuuden prosesseista. Harjavallan vetytehtaaseen Q Powerin metanointilaitos vihreän vedyn tuotantolaitos. Metanointiyksikkö sijoitetaan P2X:n Harjavaltaan rakennuttaman vetytehtaan yhteyteen
”UrbanMill-hankkeen tavoitteena on kehittää kierrätysteknologioita vaikeasti kierrätettävälle sekalaiselle muovijätteelle.” Prosesseja joka vaiheeseen Borealis Spirit -ohjelman päällikön Jaakko Tuomaisen mukaan UrbanMill tukee Spiritohjelman tavoitteita lisäämällä muovin kierrätysastetta, tarjoamalla kierrätettyä raaka-ainetta muovin tuotantoon ja pyrkimällä korkealaatuiseen kierrätysmuoviin. Kemiallisen kierrätyksen projektipäällikkö Antti Raiko Valmetin Beyond Circularity -ohjelmasta muistuttaa Suomen tarvitsevan uusia teknoKun muovijäte kierrätetään kemiallisesti, polymeerit puretaan lähtöaineikseen eli monomeereiksi. Uusi jätelaki asettaa tavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. ”Monet näistä uusista yksiköistä käyttävät kuitenkin raaka-aineenaan suhteellisen puhtaita muovijätefraktioita, jolloin suuri osa muovijätteestä edelleen poltetaan”, Härkönen sanoo. Kaksivuotista UrbanMillhanketta koordinoi VTT yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. UrbanMill-projektissa rakennetaan uusia prosesseja sekä jätemuovin esikäsittelyyn, pyrolyysiin että jälkikäsittelyyn. ”Yhteistyömahdollisuudet konsortion sisällä näyttävät erittäin lupaavilta”, Tuomainen sanoo. Pakkausmuovien kierrätysaste on Suomessa tätä nykyä noin 30 prosenttia. Voit liittää järjestelmääsi mittalaitteet ja muut organisaatiosi ohjelmistot. Tallenna tiedot vain kertaalleen. ”Nämä uudet ratkaisut tarvitaan teollisuudessa, jotta voimme mennä eteenpäin kohti muovin kiertotaloutta”, Raiko toteaa.. Uusista investoinneista deTeollinen konsepti muovin kemialliseen kierrätykseen monstraatioja tuotantoyksiköihin tiedotetaan tiuhaan. Siirry digiaikaan, ota käyttöön InnoLIMS-laboratorion tiedonhallintaja toiminnanohjausjärjestelmä. logioita jo siksikin, että kykenemme saavuttamaan EU:n kierrätystavoitteet. Kemiallisessa kierrätyksessä muovit hajotetaan lähtöaineikseen, joista voidaan valmistaa uutta vastaavia korkealaatuisia muoveja. InnoLIMS täyttää laatujärjestelmien vaatimukset. Hanke liittyy läheisesti Borealiksen Spiritja Valmetin Beyond Circularity -veturiekosysteemeihin. A do be St oc k Lue lisää www.innovatics.fi/lims tai kysy innolims@innovatics.fi tai +358102818900 InnoLIMS kerää mittaukset ja tallettaa ne näytteille, tuotteille, projekteille ja tilauksille. 23 6/2022 KEMIA T utkimuslaitosten ja teollisuuden yhteisessä UrbanMill-hankkeessa luodaan teknologioita, joiden avulla myös sekalaista, hankalasti kierrätettävää muovijätettä voidaan hyödyntää kemiallisen kierrätyksen raaka-aineena. Se mahdollistaa sujuvan työnkulun vaiheesta toiseen. Pyrolyysiin perustuva kemiallinen kierrätys on VTT:n työelämäprofessorin Mika Härkösen mukaan teollisen jättiharppauksen partaalla. Kolmen miljoonan euron hanketta rahoittaa Business Finland. Muut projektiin osallistuvat yritykset ovat Corex Finland, Kaipola Recycling, Keskinen Recycling, Lamor, PR Pulping, Resiclo, Salpakierto, Sulapac, Suomen Uusiomuovi ja Wipak. Tiimisi ja organisaatiosi kiittävät
Kemian ammattilaisena työllistyt kiinnostaviin tehtäviin. ”Strateginen yhteistyö yliopistojen kanssa auttaa varmistamaan myös sen, että yliopistosta valmistuvien osaajien tieYhteishaku lähestyy Kolme asiaa, kun mietit mitä opiskella. Oli myös palkitsevaa nähdä kohdennettuun lääkeannosteluun liittyvän diplomityöni lisäarvo lääkekehitykselle.” Ba ye r Bayerin Manja Ahola ja Åbo Akademista valmistunut Ida Tarko ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. UUTISIA Å bo Akademi ja lääkeyhtiö Bayer Finland Oy ovat solmineet strategisen kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa kaksikon tutkimusyhteistyötä ja lisätä koulutuksen työelämärelevanssia. ”Yliopiston ja yritysten välinen yhteistyö auttaa opiskelijaa kehittämään työelämässä vaadittavaa osaamista ja valmiuksia sekä rakentaa käytännön polkuja kohti työllistymistä”, Tarko sanoo. Voit opiskella kemiaa ympäri Suomen. 1. 2. ”Me Bayerilla uskomme vahvasti siihen, että tulevaisuuden lääkekehityksen ja lääkeannosteluteknologioiden innovaatiot ja paras hoito potilaille syntyvät yhteistyön tuloksena”, Ahola sanoo. Sc an sto ck ph ot o Tutustu koulutusvaihtoehtoihin: www.kemianteollisuus.fi > Työelämä > Koulutuspolut Åbo Akademi ja Bayer sopivat kumppanuudesta dot ja taidot vastaavat yritysten tarpeisiin ja pysymme edelläkävijöinä kansainvälisessä toimintaympäristössä.” Lopputyö poiki työpaikan Yksi yhteistyöstä jo hyötyneistä Åbo Akademin opiskelijoista on Ida Tarko, joka teki kemiantekniikan lopputyönsä Bayerissa. Tänä syksynä Ida Tarko aloitti Bayerissa laadunvalvonnan asiantuntijana. Kemia luo hyvinvointia ja parempaa elämää. ”Åbo Akademi on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Bayerin kanssa, mutta strateginen kumppanuus avaa mahdollisuuksia uusiin pitkäjänteisempiin panostuksiin.” Bayerin tutkimusja tuotekehitysjohtaja Manja Ahola pitää kumppanuuksia erityisen tärkeinä nykyisen osaamisvajeen takia. Manja Aholan mukaan Tarkon diplomityö auttoi laajentamaan yhtiön ymmärrystä kohdennetusta lääkeannostelusta. ”Idan diplomityön tuloksia on esitelty jo Bayerin globaalin tutkimusja tuotekehitysorganisaation johdolle”, Ahola kertoo.. ”Biotieteet ja farmasia kuuluvat Åbo Akademin tutkimuksen painopistealueisiin, ja ne ovat osa strategista terveyteen liittyvien ratkaisujen tutkimusprofiiliamme”, kertoo yliopiston rehtori Mikael Lindfelt. 3. Lennätä itsesi uralle, jolla voit pelastaa maailmaa. KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian Seurojen ja Kemianteollisuus ry:n omistama Kemian Kustannus Oy on Kemia-lehden omistaja ja yhteistyökumppani. ”Olen itse konkreettinen esimerkki siitä, kuinka ensimmäinen oman alan työpaikka aukeni diplomityön ja kesätöiden kautta Bayerilla
Nilsson Energy pyrkii avaamaan oman vihreää vetyä tarjoavan asemansa syyskuussa 2023. 25 6/2022 KEMIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: mainokset@kemiamedia.fi J yväskyläläisen Spinnovan kehittämälle tekstiilikuidulle ja kuidun valmistusteknologialle on myönnetty Vuoden insinööriteko -palkinto. Laivan toimitusvuosi olisi 2024 ja liikennöinti käynnistyisi vuonna 2026.. Neste selvittää raakaöljystä luopumista Neste käynnistää strategisen selvityksen Porvoon jalostamonsa siirtymästä raakaöljyn jalostamisesta muihin raaka-aineisiin. Myöhemmin jalostamoyksiköt muutettaisiin kokonaan uuteen käyttöön. Ammoniakin toimittaisi Green North Energy, joka on tehnyt tonttivarauksen tulevalle tuotantolaitokselleen Naantalista. Tuotantoprosessissa ei myöskään synny jätettä. prosessissa, jossa ei käytetä kemikaaleja. Spinnovan kuitu tehdään sertifioidusta havupuusta ja erilaisista jätemateriaaleista ympäristölle hellävaraisessa Lisää uutisia: www.kemiamedia.fi www.plastone.fi phone +358 9 878 9940 In Nurmijärvi we added cleanroom capacity for medical SPINNOVAN KUITU PALKITTIIN Vuoden insinööritekona Marimekon uutuusmalliston myötä kuluttajien saataville tulivat ensimmäiset printtituotteet, joissa on käytetty Spinnovan kuitua. Ekologista suomalaiskuitua ovat jo käyttäneet tuotteissaan muun muassa H&M, Bergans ja Adidas. Pitkän aikavälin kapasiteettipotentiaali olisi 2–4 miljoonaa tonnia vuodessa. Noin kolmannes Ruotsin ulkomaankaupasta ja yli puolet konttiliikenteestä kulkee sen kautta. M ar im ek ko Göteborgin satamaan vetyasema Göteborgin satamaan on suunnitteilla kaksi raskaalle liikenteelle tarkoitettua vetytankkausasemaa. Tunnustus luovutettiin Insinööriliiton ensimmäistä kertaa järjestämässä Insinöörigaalassa. Tavoiteltu muutos johtaisi raakaöljyn käytön loppumiseen Porvoossa 2030-luvun puolivälissä. Siirtymä alkaisi uusiutuvien ja kiertotalousraaka-aineiden ja fossiilisten aineiden yhteisprosessoinnilla. Monipolttoainemoottoreilla varustetun demoaluksen rakentaisi Wärtsilä ja sitä operoisi Meriaura. Circle K:n ja OG Clean Fuelsin asema käynnistyisi viimeistään vuonna 2024. Myös Marimekko toi hiljattain myyntiin ensimmäisen pienmallistonsa, jonka materiaalissa on hyödynnetty Spinnovan puupohjaista kuitua. Palkinto tuli yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja globaalia hyvinvointia edistävästä teosta. Lisäksi Neste jatkaa aktiivisesti vihreän vedyn mahdollisuuksien tutkimista Porvoon jalostamossa. UUTISSÄHKEITÄ Suomalaislaiva kulkemaan vihreällä ammoniakilla Suomalaistoimijat suunnittelevat vihreän ammoniakin voimalla seilaavaa rahtilaivaa. Mallistoon kuuluvat takki, housut ja kangaslaukku, joita koristaa taiteilija Maija Isolan ikoninen Unikko vuodelta 1964. Göteborgin satama on Pohjoismaiden suurin
¼sivua1 100euroa. marraskuutamennessä: jaana.koivisto@kemiamedia.fi puh.040 7703043 Kokosivu2 200euroa. Paikkanäyttävällä juhlapalstalla990, 690tai450euroa. Mainostaja, tartu tilaisuuteen! Kemia7/2022tavoittaapainettunajanäköislehtenäyli30 000 ammattilaista,joidentoimialoinaovatkemialähialoineen,kierto-ja biotalous,ympäristöala,terveys,turvallisuusjahyvinvointi. Juhlanumeron tarjoukset: Hintoihinlisätäänalv24%. ½sivua1 500euroa. KEMIA Kemi Grande finale Grande finale seija.kuoksa@kemiamedia.fi puh.040 8279778 Katso lisätiedot ja mallipalsta: www.kemiamedia.fi > Mainostajalle Kysylisääjavaraapaikkasi17. Viimeinentiimimmetuottama Kemia-lehti ilmestyy9.joulukuuta.Avaammeerikoisnumeron verkkoonvapaastiluettavaksi,jaosanpainoksesta lahjoitammeoppilaitoksiin.Juhlimmekanssanne kemiaa,kemistejäja21-vuotistatyövuoroamme hienonalanlipunkantajana.Tervetuloamukaan! Leena Joutsen, päätoimittaja kemia_finale.indd 1 kemia_finale.indd 1 11.10.2022 12.13 11.10.2022 12.13
Lisäksi siitä ovat hyötyneet pääosin aikuisopiskelijat. Ensimmäinen opintovuosi suoritetaan oppilaitoksessa, toinen ja kolmas vuosi mahdollisimman tiiviisti yrityksessä eli Nesteen Porvoon-jalostamossa, Nokian Renkaissa Nokialla, Umicoressa Kokkolassa tai Kemiran Oulun-yksikössä. Yritys kaupallistaa menetelmää, jolla munanvalkuaisen tärkeintä proteiinia ovalbumiinia tuotetaan solumaatalouden ja bioteknologian keinoin ilman tuotantoeläimiä.. Samalla myös liiketoimintaodotukset saavat uutta potkua. Helmikuussa 2022 toimintansa käynnistänyt Onego Bio on VTT:n tutkimusta jatkava spinoff. Ju ha Kä en m äk i Ammattiopisto Tredun opiskelija vuoden 2016 Taitaja-ammattitaitokilpailussa. Sekä kemianyrityksissä että ammatillisissa oppilaitoksissa pidetään tärkeänä sitä, että ala houkuttelee osaavia nuoria. Uutta on opiskelijoiden nuoren iän lisäksi se, että heidän palkkansa nousee opintojen edistymisen mukaan suoritettujen näyttökokeiden perusteella. Kaupallisen toimintansa suomalaisyritys aikoo käynnistää ensimmäiseksi Yhdysvalloissa. särahoituksen vauhdittamaan biovalkuaisen tutkimusja kehitystyötään. 27 6/2022 KEMIA B ioteknologiayhtiö Onego Bio saa Business Finlandilta 4,5 miljoonan euron litaavan kemianalojen työpaikoilla vallitsevaan työvoimapulaan”, sanoo Teollisuusliitto ry:n Kemian sektorin johtaja Toni Laiho. Luonteva väylä alalle Kemianteollisuudessa on perinteisesti hyödynnetty oppisopimusmahdollisuutta vain vähän. Pilottivaiheessa mallia toteuttaa neljä ammatillista oppilaitosta, porvoolainen Careeria, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSAO. ”Toivomme tämän mallin lisäävän nuorten kiinnostusta kemianteollisuuden töihin. ”Oppisopimusmalli on luonteva tapa tulla alalle. Yksinkertaisesti sanottuna: tervetuloa nuoret”, EtuSeppälä toteaa. Neljän laitoksen opiskelijat voivat hakea mukaan uuteen oppisopimusmalliin alkuvuodesta 2023. K emianteollisuuden uusi oppisopimusmalli avaa alan ovia myös alle 18-vuotiaille nuorille. Oppisopimusmalli tuo nuoria kemian alalle Loka–marraskuussa käynnistyvät oppilaitoksissa pidettävät markkinointitilaisuudet, joihin myös pilottiyritykset osallistuvat. Onego Bio aikoo markkinoida biovalkuaista ruoka-, leipomoja makeisteollisuuden yrityksille, joissa nykyään kuluu kananmunanvalkuaista huomattavia määriä. Business Finlandin perusteluna rahoitukselle on Onego Bion ratkaisu, joka vastaa hyvin ruoantuotannon suuriin globaaleihin haasteisiin ja kehityskulkuihin. Onego Biolle lisärahoitus Business Finlandilta Solumaatalouden keinoin tuotettua biovalkuaista voidaan käyttää samalla tavoin ja samoihin tuotteisiin kuin perinteistä kananmunan valkuaista. Kemianteollisuus ry:n johtajan Minna Etu-Seppälän mukaan kaiken avaimena on ollut yhteinen tahtotila ja saumaton yhteistyö kahden järjestön, oppilaitosten ja yritysten välillä. Business Finlandin uusi rahoitus mahdollistaa kehitysprojektin lisäresurssit ja toteutuksen nopeuttamisen. Samalla uskomme uuden oppisopimusmallin osaltaan vasO ne go Bi o Kansainvälisille markkinoille tähtäävä Onego Bio on aiemmin kerännyt 10 miljoonan euron siemenrahoituksen Agronomicsja Maki.vc-sijoitusyhtiöiltä. Mallista sopivat osana alan työehtosopimusta Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry, ja se kehitettiin työnantajaja työntekijäjärjestöjen, yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä. Tredu on yksi pilottivaiheen oppilaitoksista, joissa kemian oppisopimusmallia testataan. Tämä koskee nyt myös alle 18-vuotiaita
Kauppahintaa ei julkisteta. Polttoaine valmistetaan sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä, kuten käytetystä paistorasvasta. Kokonaisuus sisältää teollisuusrobotteja, ketjukuljettimia, pesuja oikaisulaitteistot sekä kehittyneen 3d-konenäköjärjestelmän. Rischerin ryhmä on aiemmin kokeillut onnistuneesti myös kahvin soluviljelyä bioreaktorissa. Nesteen uusiutuva lentopolttoaine etenee Neste on aloittanut uusiutuvan lentopolttoaineensa toimitukset Kreikan johtavalle lentoyhtiölle Aegean Airlinesille. Taustalla vaikuttaa ilmastonmuutoksen eteneminen, joka uhkaa perinteisiä kaakaopapuviljelmiä päiväntasaajan alueella. Vaikka soluviljelty kaakao on vasta tulevaisuutta, yhtiö haluaa tutkia sen käyttömahdollisuuksia jo nyt. Algolin Vaasan yksikössä rakennettavan linjan toimitus tapahtuu vuoden 2023 lopussa. ”Fazer on jo yhteistyössä VTT:n kanssa tuottanut ensimmäiset onnistuneet erät soluviljeltyä kaakaota”, kertoo Fazer Makeisten tuotekehitysjohtaja Heli Anttila. Laitoksen tavoitteena olisi osoittaa, että biokoksi on mahdollista valmistaa metsäteollisuuden jätteistä. ”Peltojen sijaan tuotanto tapahtuu bioreaktoreissa tarkasti hallinnoiduissa oloSUKLAATA BIOREAKTORISTA Fazer tutkii kaakaon soluviljelyä suhteissa”, kuvailee tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer VTT:stä. UUTISSÄHKEITÄ Lisää uutisia: www.kemiamedia.fi M akeisja leipomoyhtiö Fazer selvittää, voitaisiinko suklaan raaka-ainetta kaakaota saada aikaan solumaatalouden keinoin. Westpak toimii Säkylässä ja Flexipack Vaasassa. Myös BestLabin koko 12 hengen henkilöstö jatkaa yhtiön palveluksessa. ”Nyt jatkamme tutkimustyötä osana suurempaa CERAFIM-yhteenliittymää, joka kokoaa yhteen solumaataloudesta kiinnostuneita suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.” Kahvista kaakaoon Solumaataloudella tarkoitetaan bioteknistä tuotantoa, joka toisin kuin perinteinen maatalous tarvitsee vain pienen maapintaalan ja kuluttaa muitakin luonnonvaroja vähän. Kaakaon soluviljelyyn keskittyvä hanke saa rahoitusta Business Finlandilta. Outokumpu suunnittelee biokoksaamoa Tornioon Metalliyhtiö Outokumpu kaavailee biokoksaamon rakentamista Tornion terästehtaidensa yhteyteen. Fazer Makeisten innovaatioja tutkimusyksikön päällikön Annika Porrin mukaan yhtiölle on tärkeintä perinteisen ”Haluamme kehittää rohkeasti tulevaisuuden ratkaisuja”, sanovat Fazerin tuotekehitysjohtaja Heli Anttila ja innovaatiopäällikkö Annika Porr. BestLabin toiminta jatkuu kaupan jälkeen entisellään osana Eurofins-konsernia. ”Soluviljelty kaakao ei ilmesty ruokapöytiimme vielä pitkään aikaan, mutta se tarjoaa uuden lähestymistavan kaakaon reilun ja läpinäkyvän toimitusketjun vastuullisuushaasteisiin”, Porr sanoo. Kaakaonviljelyn pelätään jopa loppuvan kokonaan. Suomalaisyrityksen polttoainetta hyödyntää maailmalla jo usea muukin lentoyhtiö, muun muassa Air Baltic, EasyJet ja maailman kolmanneksi suurin alan yritys United Airlines. PÄIVI IKONEN. Soluviljelty kaakao on EU:ssa uuselintarvike, jonka käyttö vaatii Euroopan elintarviketurvallisuusviraston hyväksynnän. Fa ze r kaakaoviljelyn vastuullisuuden takaaminen, mutta se haluaa tutkia myös uusia mahdollisuuksia. Elintarvikealalle pakkauksia toimittavien yritysten yhteinen liikevaihto oli vuonna 2021 noin 40 miljoonaa euroa, ja ne työllistävät Suomessa noin sata työntekijää. Fazerin projekti on osa laajempaa suomalaishanketta. Asbesti-, haitta-aineja mikrobianalyyseja tekevän BestLabin vuoden 2021 liikevaihto oli 1,2 miljoonaa euroa. Eurofins osti BestLabin Laboratoriokonserni Eurofins on ostanut vaasalaisen BestLab Oy:n koko osakekannan. Walki ostaa kaksi pakkausyritystä Pakkausmateriaalien ja laminaattien valmistaja Walki Group ostaa joustopakkausyritykset Westpak Oy Ab:n ja Flexipack Oy Ab:n. Biokoksi voisi korvata ulkomailta tuotavan koksin, jota yhtiö käyttää pelkistimenä ferrokromin tuotannossa. Biokoksin lisäksi laitos tuottaisi merkittävän määrän biometaania. 28 KEMIA 6/2022 UUTISIA UUTISIA Algol toimittaa Bolidenille Algol Technics toimittaa automatisoidun AK1-anodien kunnostuslinjan Boliden Kokkolalle
He avaavat biopankkien ja tekoälyn mahdollisuuksia diagnostiikassa ja hoidoissa ja selvittävät, kuinka jätevesien tutkimus voi auttaa varautumaan tuleviin pandemioihin. Äärimmäisen tärkeä teema tuo, että kun kaikkea kierrätetään, niin samalla kiertävät myös haitta-aineet. Kirjapalkinnon voitti Pirjo Valtonen. Vety voi olla tulevaisuuden energialähde.” ”Juttu Helena Rubinsteinista oli tosi avartava. Tämä juuri kuvaa Kemia-lehteä. marraskuuta osoitteeseen toimitus@kemiamedia.fi. Tämänkertainen pähkinä on yksi vuoden 1982 lukiolaisten kemiakilpailun tehtävistä.. 29 6/2022 KEMIA Sc an st oc kp ho to Mikä juttu sytyttää. Todella hauska ja mukaansa tempaava tarina sukuyrityksestä.” ”Kiinnostavin juttu oli Aurinko valaisee vetytaloutta. Mikä kiehtova persoonallisuus ja rautainen bisnesnainen!” ”Hieno juttu Kemiran Jari Rosendalista.” ”Kiinnostavin on Helsinki Chemicals Forum: Tehotonta kemikaalisääntelyä pyritään nopeuttamaan. pH pienenee 0,70 yksikköä. Ligniini on usein ongelma ja käyttökohteita sille on hyvä löytää. Ajankohtainen aihe ja tärkeä hanke.” ”Suosikkini oli Ligniinistä syntyi kestävä liima. Aina kivempi, jos löytyy ympäristöystävällisempi ratkaisu tai moniratkaisu.” Numeron 5/2022 ykköseksi äänestettiin juttu 140-vuotias hyvässä hapessa – Raikkaita tuulia Woikoskella, toiseksi Aurinko valaisee vetytaloutta ja kolmanneksi Helena Rubinstein – Nainen joka keksi kauneuden. (Lämpötila on 25 celsiusastetta.) Lähetä vastauksesi viimeistään 13. Lisää artikkeleita tästä!” ”Paras oli Missiona uusiutuva muovi. Huomaa uusi osoitteemme! Vastaajien kesken arvotaan tiedekulmapokkari Terveempi maailma (Gaudeamus 2022), jossa eturivin tutkijat kertovat globaalien terveysuhkien lisäksi keinoista, joilla voidaan edistää ihmiskunnan hyvinvointia ja kehittää terveydenhuoltoa. Äänestäjien kesken arvotaan Bonnie Garmusin riemastuttava romaani Kaikki on kemiaa (Tammi 2022). Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! PYSY KÄRRYILLÄ! www.kemiamedia.fi • Kemian Nobel klikkauksesta – Barry Sharplessille jo toinen palkinto • Nobelistiveteraaneilla klikkaa edelleen • Innovaatiokisa hakee käyttökohteita kaivosteollisuuden sivuvirroille • Ympäristöä säästäviä biokomposiitteja uudella teknologialla • Nesteen, Borealiksen ja MAM:n yhteistyöstä syntyi uusiutuva tutti Näitä luetaan nyt Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt tuoreimman tiedon tasalla! www.kemiamedia.fi/uutiskirje AVAA AIVOPÄHKINÄ! Etyyliamiiniliuos, jonka pH on 12,00, laimennetaan tilavuudeltaan 20-kertaiseksi. Myrkkyjen poistaminen on iso rumba ja tosi hankalaa, koska ei edes tiedetä, mitä kaikkea tulisi poistaa. Äänestä suosikkiasi viimeistään 13.11.2022 osoitteessa www.kemiamedia.fi > Kilpailut ja arvonnat. Laske etyyliamiinin (C 2 H 5 NH 2 ) emäsvakio. Mikä juttu sinusta on tämän lehden kiinnostavin. PALAUTETTA NUMEROSTA 5/2022 ”Nauroin monet kerrat, kun luin juttua Woikoskesta. Jotain erloja, retortteja ja pipettejä – onpa tylsää!’ Mutta kun lehden sitten avaa, niin siellä onkin kokonainen maailma! Mukana on sekä historia että tulevaisuus, kaikkea mielenkiintoista!” ”Tykkäsin eniten Woikoski-jutusta. Satunnainen matkailija saattaisi äkkiseltään kuvitella, että ’Aha, vai Kemia-lehti
n (Ba 2+ ) = n (BaSO 4 ) = n (H 2 SO 4 ) 0,450 g 233,3 g/mol m (Ba) = 1,93 . POLYURETAANIA KÄYTETÄÄN monissa kohteissa, kuten jalkineiden pohjissa. 39,1 g/mol = 0,543 g n (BaSO 4 ) = = 1,93 . ANNIKA LAPPALAINEN Kirjoittaja opiskelee Kulosaaren yhteiskoulun lukion tiedeja teknologialinjalla. Ilmoita bariumin ja kaliumin massa alkuperäisessä seoksessa. Hajoamista nopeuttivat bakteerit ja sienet, jotka muodostivat muovista eräänlaisia mikrobiriuttoja. Nykyaikaiset suuret lasipinnat esimerkiksi toimistorakennuksissa eivät olisi mahdollista ilman tällaista lämpösäteilyn läpäisyltä suojaavaa ominaisuutta. San Diegon yliopiston tutkijat ovat kehittäneet polyuretaanin, joka liukenee erityisen nopeasti meriveteen. Alla tehtävän mallivastaus: Maailman merissä on pian enemmän muovia kuin kaloja. Seokseen lisätään 100,0 cm 3 rikkihappoa, jonka konsentraatio on 0,1000 mol/dm 3 . Jos se kuitenkin joutuu sinne, on hyvä, että kyseessä on nopeasti hajoava muovi. 10 -3 mol . 10 -3 + 1,93 . Merten puhdistamiseen vaaditaan paljon muitakin toimia, mutta hajoava vaahtomuovi olisi yksi askel kohti puhtaampaa merta. 10 -3 mol. Saostuma painoi 0,450 g. Vaahtomuovista kiinnostuivat myös muun muassa ravut, katkat ja merilevät, jotka kiinnittyivät muovinäytteisiin. Lasi voidaan sopivilla lisäaineilla säätää sellaiseksi, että se heijastaa infrapunaeli lämpösäteilyä. 10 -3 mol . Numeron 5/2022 aivopähkinä avautui VUONNA 2015 arvioitiin, että meriin joutuu vuosittain ainakin 4,8 mutta ehkä jopa 12,7 miljoonaa tonnia muovia. A do be St oc k Minkä säteilylajin lämpöäestävä ikkunan pinnoite pysäyttää. Jos merten muoviroskan määrää ei vähennetä, vuoteen 2025 mennessä merissä on muovia painossa laskettuna enemmän kuin kaloja. Juuri ne muodostavat suuren osan meren muoviroskasta. n (H 2 SO 4 ) m (K) = 2 . Väärin käsitelty ja kierrätetty muovi palaa takaisin muun muassa immuunijärjestelmää ja hormonitoimintaa horjuttavana ruokana. 0,2 mol/dm 3 2 Kaliumhydroksidin neutraloimiseen kului: 0,01 mol – (1,13 . Liuosta kului 11,3 cm 3 . Pelkästään Itä-Afrikan rannikoiden vesiin kulkeutuu vuosittain 90 tonnia varvassandaaleja. MUOVIN EI OLE tarkoitus päästä mereen. 137,3 g/mol = 0,265 g Rikkihappoa ylimäärin: 0,0114 dm 3 . 10 -3 mol n (K) = n (KOH) = 2 . 6,94 . Muovi ja meri Vastaus on infrapuna. Ongelma koskettaa meitä kaikkia, sillä muoviroskan kautta ihmiskehoon päätyy mikromuovia ja monia haitallisia aineita, kuten karsinogeenejä ja bisfenoli A:ta. Siitä osa kului Ba 2+ -ionien saostamiseen, osa kaliumhydroksidin neutraloimiseen. Liuos titrattiin natriumhydroksidiliuoksella, jonka konsentraatio oli 0,2000 mol/dm 3 . Noin 80 prosenttia siitä tuovat joet, 20 prosenttia on peräisin merellisestä toiminnasta, kuten kalastamisesta. 10 -3 mol = 1,13 . Samojen bakteerien ja sienten on aikaisemmin osoitettu hajottavan esimerkiksi raakaöljyä. Kemia-lehden 5/2022 aivopähkinä oli lukiolaisten kemiakilpailusta vuodelta 1981 ja kuului näin: Tutkitaan bariumhydroksidin ja kaliumhydroksidin seosta. @nuorikemia NUORI KEMIA KIIKAROI Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. 10 -3 ) mol = 6,94 . Rikkihappoa 0,01 mol. Uuden vaahtomuovin havaittiin hajoavan meressä neljässä viikossa, kun muut tutkitut muovit pysyivät lähes ennallaan. Tällöin saadaan saostuma, joka suodatetaan, pestään, kuivataan ja punnitaan. 30 KEMIA 6/2022 NUORTEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan nuorten tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Vastaajien kesken arvotun Suomen tulevaisuudet -kirjan voitti Severi Syvävirta. Jäljelle jäänyt liuos oli hapan. Voidaan olettaa, että bariumionit saostuivat täydellisesti bariumsulfaattina. Uutta hajoavaa polyuretaania voitaisiin käyttää arkisissa tuotteissa, jotka saastuttavat meriämme
Kaikilla alueilla – esimerkiksi lääketeollisuudessa, rakennusaineteollisuudessa tai elintarviketeollisuudessa – syntyy nopeasti uusia innovaatioita, jotka haluttaisiin heti ottaa käyttöön. Kerrassaan oiva uutinen on EU:n tekstiilistrategia. Oltaisiinko tämä voitu ottaa aikanaan huomioon jo päätöksenteossa. Päälle kotimaiset terveydenhuollon ongelmat ja pudotus Pisa-tuloksissa. Se että säästäminen ja kierrättäminen nousevat kukoistukseen, ei ole ollenkaan huono asia. Kirjoitan muuten tätä kolumnia poikani vuosien takaisissa rippikengissä, jotka sukelsivat esiin muuton yhteydessä. Kaiken keskellä vajoaa helposti synkkyyteen, ellei tietoisesti ala kiinnittää huomiota positiivisiin tapahtumiin ja siihen, mihin suuntaan olemme oikeastaan menossa. Ajatusleikki: Jos auto keksittäisiin nyt ja tiedettäisiin satojen ihmisten menehtyvän Suomessakin vuosittain maantieliikenteessä, ei koko härvelille varmasti annettaisi valmistuslupaa. Internet voi palvella kemian opetusta uuden kemiallisen tiedon ja oppimateriaalin lähteenä. Siistit ja mukavat mustat kävelykengät, jotka aikoinaan löytyivät naisten valikoimasta. Muutaman vuoden takaisista luvuista ekstrapoloitujen arvioiden mukaan vuonna 2003 olisi IP-osoite jo jokaista elossa olevaa henkilöä kohti, mikä ei tietenkään ole mahdollista. PEKKA HAAVISTO JUURI KUN OLIMME höllentämässä koronapandemian aiheuttamia rajoituksia, ryhtymässä käymään ruokaostoksilla ilman maskeja ja palaamassa etätöistä lähitöihin, Venäjä aloitti brutaalin sotansa. Ostoksia harkitaan tarkemmin. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Varovaisuusperiaate voi kuulostaa ”jarrun painamiselta” kehityksen pyörän vinhasti pyöriessä, mutta se on tärkeä lähtökohta silloin, kun puhutaan ihmisen terveyteen tai elinympäristöön vaikuttavista ratkaisuista. Olisiko turhan kulutuksen aika viimeinkin ohi. Hävitetyt talot rakennetaan aikanaan uusiksi, parempina ja energiatehokkaampina. Päätöksenteossa joudutaan jatkuvasti näiden ongelmien eteen. ANJA NYSTÉN Hyviä huonoja uutisia NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). SAMOJEN KESTÄVYYSPERIAATTEIDEN pitäisi koskea kaikkea muutakin tavaraa. Komissio haluaa, että kaikki unionialueella myytävät vaatteet ja muut tekstiilistä valmistetut tuotteet ovat kestäviä, korjattavissa ja kierrätettävissä. Kuva: Ida Pimenoff Internet kemian opetukseen Valtaosalla (70 %) suomalaisia lukioita ja peruskouluja on jo Internet-yhteys, ja yhä lisää kouluja on liittymässä verkkoon. Olemme tottuneet napsauttamaan kiukaan päälle ehkä monta kertaa viikossa pohtimatta, kuinka paljon saunominen näkyy sähkölaskussa. Innovaatioista täytyy olla riittävän pitkä kokemukseen perustuva tieto ennen niiden hyväksymistä laajaan käyttöön. AHTI KARJALAINEN JA MIRJA KARJALAINEN. Nyt joudumme seuraamaan huonoja uutisia toisensa perään: kärsimystä, tuhottuja koteja ja infrastruktuuria, rakettimaisesti noussutta energian hintaa, sabotoiduista putkista pulppuavaa maakaasua. blogspot.com. Erityisesti World Wide Webiä käytetään enenevässä määrin innovatiivisen multimedialla rikastetun aineiston julkaisemiseen. Ratkaisuksi jää varovaisuusperiaatteen käyttö. Kuitenkin tarvitaan vielä kovaa työtä, ennen kuin verkko on oleellinen osa suomalaisen koulun kemian opetusta. Tänä syksynä tiivistetään ikkunoita. Internetin suosio näkyy verkon nopeana kasvuna, joka jatkuu yhä, vaikkakaan ei enää ihan huimimpien vuosien ennusteiden mukaisena. Lainsäädäntöä ja määräyksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan riskien todellisuutta ja todennäköisyyttä. 31 6/2022 KEMIA Kemia-Kemi 8/1997 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Ympäristötieto lisää tuskaa Viime vuosien ympäristötieto on lisännyt tuskaa monin tavoin: Deodoranttipurkkien CFC-kaasut tuhoavat yläilmakehää, hiilidioksidipäästöt nopeuttavat ilmastonmuutosta, asbesti aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja asuntojen liiallinen tiiviys on tuonut mukanaan sisäilmaongelmat. Joku saattaa ottaa käyttöön kesäverhoja paksummat talvikartiinit. VAIKEA TILANNE pakottaa jokaisen miettimään energian ja materiaalin säästämistä, kuluttamista ylipäänsä. Strategia tuskin ottaa kantaa siihen, saako farkkuja repiä ja rikkoa ennen myyntiä, mutta pikamuotiin yleensä se suhtautuu kielteisesti
Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. www.bpi-chempump.. 32 KEMIA 6/2022 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 32 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi P alveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, intstrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä!. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations
(09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. 33 6/2022 KEMIA www.kemiamedia.fi 33 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Biokemikaalit ja kitit TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence TTT-lehti on tukenasi töissä! Tilaa uutiskirje: tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. 020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh
Bob Tallingin talon kattoa suojannut tiili on kestänyt turkulaista ilmastoa tähän mennessä jo 34 vuotta. Jo aiemmin on siten tiedetty, että materiaali toimii välimerellisessä ilmastossa jopa tuhansia vuosia. ”Oli hienoa päästä tutkimaan näytettä tältä ajalta, koska saimme selkeää tietoa materiaalin pitkäaikaiskestävyydestä Suomen olosuhteissa, jossa erityisesti jatkuva jäätyminen ja sulaminen rasittavat materiaalia”, Juho Yliniemi sanoo yliopiston tiedotteessa. Professori Mirja Illikaisen johtama ryhmä on paneutunut geopolymeereihin jo kymmenen vuoden ajan. Tiili on siitä asti suojannut Turussa asuvan Bob Tallingin talon kattoa. 34 KEMIA 6/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemiamedia.fi Geopolymeerit pärjäävät myös karussa ilmastossa Eurooppaa, 1970–1980-luvuilla myös Suomessa. RSC Advances -sarjassa julkaistun tutkimusartikkelin pääkirjoittajat Juho Yliniemi ja Tero Luukkonen työskentelevät apulaisprofessoreina yliopiston kuituja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä. Sittemmin niitä kehitettiin ja käytettiin etenkin 1950-luvun Ukrainassa. Geopolymeerejä on aiemmin hyödynnetty erityisesti rakentamisessa, mutta niillä on käyttöä monissa korkean lisäarvon sovelluksissa ympäristötekniikassa. ”Tavanomaisessa betonissa sementti olisi jo tässä ajassa karbonoitunut eli reagoinut ilman hiilidioksidin kanssa, ja sen kyky suojata raudoituksia olisi heikentynyt.” Tutkijat havaitsivat myös, että masuunikuonan sisältämä rautahiukkaset olivat muodostuneet osaksi sideainetta. PÄIVI IKONEN Geopolymeeritiilestä on sahattu näytteitä analysointia varten. Sen jälkeen materiaaleilla on tehty erilaisia pilottikokeita eri puolilla. Yli kolme vuosikymmentä käytössä ollut geopolymeeristä tehty kattotiili on pitänyt hyvin pintansa Suomen sääoloissa. Vuonna 2019 ryhmä onnistui saavuttamaan geopolymeerikuivalaastille ennätyksellisen 107 megapascalin puristuslujuuden. Geopolymeerit kiinnostavat nykytutkijoita erityisesti ekologisuutensa ansiosta. Tero Luukkosen mukaan uskomattomin tulos oli, että muutaman sentin paksuisessa kappaleessa oli edelleen puskurointikykyä karbonaatiota vastaan. Näen tässä tutkimusaiheessa merkittäviä mahdollisuuksia, myös alalla toimivien yritysten näkökulmasta”, Luukkonen sanoo. Juh o Yli nie mi Jo muinaisten roomalaisten käyttämän materiaalin suomalainen vastine kestää tuoreen tutkimuksen mukaan hyvin aikaa ja kulutusta. Nykypäivän geopolymeerit muistuttavat suuresti antiikin ajan roomalaista betonia. Ryhmän tutkima kattotiili valmistettiin alkaliaktivoidusta masuunikuonasta Paraisilla vuonna 1988. Paljon mahdollisuuksia Oululaiset aikovat seuraavaksi selvittää aiemmin hyödyntämättömien teräskuonien käyttöä sementin seosaineena ja geopolymeerien raaka-aineina. Parhaillaan Oulussa on tutkimuksen kohteena myös hiilidioksidin sitominen magnesiumpohjaisiin materiaaleihin. Rautaa ei yleisesti pidetä reaktiivisena komponenttina sementeissä, joten tieto muuttaa vallitsevaa käsitystä sen roolista sideaineen pitkäaikaisissa muutoksissa. Niiden raaka-aineina voidaan hyödyntää teollisuuden mineraalisivuvirtoja, ja niiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lasketaan olevan jopa 80 prosenttia pienemmät kuin tavallisen betonin. Uutta tietoa raudasta Geopolymeerit keksittiin roomalaisaikojen jälkeen uudelleen 1800-luvun lopussa. Heidän tuloksensa osoittavat, että geopolymeerisideaine sietää erinomaisesti pohjoisen ankaraa ilmastoa. ”Olemme tähän mennessä valmistaneet ioninvaihtimia, katalyyttisesti aktiivisia suodattimia ja desinfioivia materiaaleja. Alan suomalaisiin pioneereihin kuuluva Talling teki aikoinaan oman talonsa kattotiilet itse ja toimitti nyt yhden niistä oululaisten analysoitavaksi. Asiasta raportoivat Oulun yliopiston tutkijat, jotka tekivät tiilestä yksityiskohtaisen kemiallisen analyysin
35 6/2022 KEMIA Å bo Akademissa kehitetään ympäristöä säästäviä uuden sukupolven akkuja, joissa käytetään litiumin sijaan natriumia. Ionien siirtyminen anodin ja katodin välillä tapahtuu nimenomaan elektrolyytissä. Tutkimusartikkelin julkaisi Atmospheric Chemistry and Physics -lehti. Niiden välissä on elektrolyytti, joka tavallisesti on suoloja sisältävää nestettä. Hankkeeseen osallistuivat Suomesta Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Sade voi muuttaa ilmakehän pienhiukkasten koostumusta hyvinkin voimakkaasti. Tutkimus osoitti myös, että merkittävä määrä ilmakehän sulfaatista muodostuu satamattomissa pilvissä. Sulfaatin poistuminen ilmakehästä riippuu myös vuodenajasta, kun taas musta hiili ja orgaaniset aineet katoavat tasaisemmin ilman, että vuodenajalla olisi suurta vaikutusta. Uuden tiedon avulla voidaan parantaa ilmastomallien kykyä mallintaa pienhiukkasten kulkeutumista eri alueille ja arvioida niiden kokonaismäärää maapallolla. Sitä on esimerkiksi merivedessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Helsingin yliopiston Smear II -asemalla tehtyjä pitkiä aikasarjamittauksia pienhiukkasista ja ilmamassojen kulkeutumisreittien mallinnuksia. Kun ilmamassa kokee sateen, hiukkasten sisältämien sulfaatin, mustan hiilen ja orgaanisten aineiden määrä vähenee selvästi, tutkimus kertoo. Hanketta koordinoi yliopiston prosessikemian keskus. Monitieteinen Sustec-hanke yhdistää uusiutuviin materiaaleihin ja tulostukseen korkealämpötekniikan. Litium ja grafiitin eri muodot ovat sen sijaan rajallisia resursseja, joita louhitaan kaivoksista. Natriumia riittää runsaasti luonnossa. Kun uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja yhteiskunta sähköistyy, sähköenergian varastointiin tarkoitettujen akkujen tarve on valtava. Turkulaisten suunnittelemissa akuissa katodin sisältämä litium korvataan natriumilla ja sen lisäksi anodin grafiitti puupohjaisella hiilipitoisella aineella. Huokoinen materiaali, jossa natriumionit siirtyvät tehokkaasti, saadaan aikaan pyrolyysin eli kuivatislauksen avulla. A do be St oc k A do be St oc k. Uudenlainen natriumakku säästää ympäristöä Sade puhdistaa Sade puhdistaa ilmaa sulfaatista ilmaa sulfaatista kiinteään elektrolyyttiin oikeanlaiset ominaisuudet”, sanoo Åbo Akademin uusiutuvien materiaalien kemian professori Chunlin Xu. Akut on tarkoitus valmistaa 3d-tulostamalla. Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittaa nelivuotista Sustec-hanketta miljoonalla eurolla. Akut koostuvat kahdesta elektrodista, positiivisesti varautuneesta katodista ja negatiivisesti varautuneesta anodista. ”Natriumakun energiatiheys on hieman pienempi kuin litiumakun, joten emme odota uuden sukupolven akuilta entistä suurempaa tehokkuutta”, korostaa analyyttisen kemian professori Johan Bobacka. Akkuun tulee kiinteä elektrolyytti, johon elektrodit integroidaan. ”Meidän johtoajatuksenamme on tehdä akuista ekologisesti aiempaa kestävämpiä”, sanoo Bobacka, jonka mukaan kyseessä on tärkeä uusi akkututkimuksen avaus Åbo Akademissa. Uuden sukupolven natriumakkuja voitaisiin hyödyntää muun muassa energiavarastoina. Nykyisissä ilmastomalleissa on isoja epätarkkuuksia etenkin arktiselle alueelle päätyvien hiukkasten ja niiden vaikutusten osalta. Keskeistä ekologisuus Tutkijoiden tavoitteena on, että tulevaisuudessa voidaan valmistaa 3d-tulostamalla käyttövalmiita akkuja. ”Tämä hanke on sikäli ainutlaatuinen, että pyrimme käyttämään biopohjaisia materiaaleja, joilla saataisiin I lmakehän märkäprosessit eli pilvet ja sade muokkaavat voimakkaasti ilmassa liikkuvien pienhiukkasten ominaisuuksia, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta
Esimerkiksi PCSK9-estäjät, uuden sukupolven kolesterolilääkkeet, on kehitetty vastaavanlaisen havainnon perusteella. Hanke on juuri saanut rahoituksen EU-komission Marie Sklodowska-Curie Action -ohjelmasta. Monet biotekniikan ja lääketieteen sesti siitä, että sen kantajilla on muita alhaisempi valtimojäykkyys. Tutkimusta johtaneen professorin Samuli Ripatin mukaan sairastumisriskiä pienentävät geenimuunnokset kiinnostavat etenkin uusien lääkkeiden kehittäjiä. MFGE8-geenin tuottaman laktadheriini-proteiinin tiedetään vaikuttavan suurten verisuonten jäykistymiseen, jota tapahtuu ikääntymisen myötä. ”Fytokromin valoa aistiva osa on joko päällä tai pois päältä, eikä reaktion säätelemiseen tarvita kemikaaleja. Tutkimuksessa paljastuneen MFGE8geenin muunnoksen kantajilla on noin viidenneksen pienempi riski sairastua sydäntauteihin kuin väestöllä keskimäärin. Punainen valo myös etenee syvälle kudokseen tai liuokseen ja mahdollistaa jopa yksittäisten bakteerisolujen aktivoinnin”, Takala kertoo. Jyväskyläläisten lopullisena päämääränä ovat solutehtaassa tuotettavat biomateriaalit, biomuovi ja biopolttoaineet. Communications Biology -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat yli 260 000 suomalaisen biopankkinäytteen luovuttajan FinnGen-aineistoon. Se on Itä-Suomessa jonkin verran yleisempi kuin Länsi-Suomessa. ”MFGE8-variantin kaltaisia, sairastumisriskiä pienentäviä ja vaikuttavan geenin suoraan osoittavia geenimuotoja tunnetaan kuitenkin suhteellisen vähän”, kertoo väitöskirjatutkija Sanni Solutehdas toimii mii valon voimalla Geeni suojaa suomalaisia sepelvaltimotaudilta Optogeneettisten työkalujen käyttö eri tutkimusaloilla lisääntyy jatkuvasti, akatemiatutkija Heikki Takala kertoo. ”Tuloksemme osoittivat myös, että MFGE8-variantti ei lisännyt minkään muun sairauden riskiä. Syanobakteeritehdas voi tulevaisuudessa massavalmistaa esimerkiksi proteiineja tutkijoiden käyttöön. 36 KEMIA 6/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemiamedia.fi J yväskylän yliopistossa voi muutaman vuoden kuluttua käynnistyä pikkuruinen biokemiallinen solutehdas, joka pyörii punaisen valon voimalla. Löytö tehtiin Helsingin yliopiston johtamassa hankkeessa. Nyt löytynyt geenimuoto heikentää laktadheriinin toimintaa. Siten geenin toimintaa matkiva lääkemolekyyli voisi mahdollistaa täysin uudenlaisten hoitojen kehittämisen sydänja verisuonisairauksien ehkäisyyn”, Ripatti sanoo. Jy vä sk yl än yl io pi st o sovellukset hyötyisivät hänen mukaansa suuresti siitä, että niissä tätä nykyä käytettävät kemikaalit ja kajoavat menetelmät voitaisiin korvata valolla. MFGE8-geenin ja sepelvaltimotaudin välisen yhteyden tunnistaminen on hyvä esimerkki suomalaisen väestön erityispiirteistä, jotka helpottavat geenitutkimusta. Valolla ohjattava työkalu sijoitetaan syanobakteeriin, joka sisältää valoon reagoivan fytokromin eli reseptorin. Tehtaaseen tarvittavaa optogeneettistä työkalua rakentaa akatemiatutkija Heikki Takala kollegoineen. Tutkijoiden löytämää uutta sydäntaudeilta suojaavaa geenivarianttia kantaa noin 5,5 prosenttia suomalaisista. Geenivariantin sepelvaltimotaudilta suojaava vaikutus johtuu todennäköiRuotsalainen. MFGE8-muunnos on Suomessa 70 kertaa yleisempi kuin eurooppalaisessa väestössä yleensä. Tämä selittää, miksi varianttia ei ole löydetty muissa maissa tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa. T utkijat ovat tunnistaneet uuden sepelvaltimotaudilta suojaavan geenivariantin, joka on tyypillinen etenkin suomalaisille. A do be St oc k. Kiinnostaa lääkekehittäjiä Sydänja verisuonitautien riskiin vaikuttavia geneettisiä tekijöitä on runsaasti
Perustutkimuksessa on rakennettu simulaatiomalleja Auringon äänija pintagravitaatioaalloista. Heinäkuussa 2012 Auringosta purkautui massiivinen aurinkomyrsky, K un kaarnakuoriainen alkaa jyrsiä nuorta mäntyä, puu päästää ilmoille purskahduksen haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka viestittävät tapahtuneesta viereisille taimille. Saasteet voivat vaikuttaa Tutkijat löysivät muutoksia myös hajuviestejä saaneiden puiden pihkatiehyistä. Aurinkomyrskyt syntyvät suurista soihtupurkauksista Auringon aktiivisilla alueilla. Näin voidaan varautua aurinkomyrskyihin ja niiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaan. Asiasta raportoivat Itä-Suomen yliopiston tutkijat. Tuuli voi yltyä myrskin erittää samoja yhdisteitä. Ryhmä tutki myös kemiallisia signaaleja vastaanottaneiden kasvien reaktiota ilman kohonneeseen otsonipitoisuuteen. Siinä selvitetään mekanismeja, joilla kasvit saavat tietoa naapureistaan”, kertoo professori James Blande. Magneettikenttä on näillä alueilla erityisen voimakas. Menetelmä hyödyntää Auringon pinnanalaisten magneettikenttien sijaintia ja ominaisuuksia. Kasvien vasteista löytyi useita muutoksia, joskaan ne eivät vaikuttaneet kasvien kykyyn puolustautua tuhohyönteisiltä. Jos myrsky olisi iskenyt maapalloon, tuhot olisivat olleet niin mittavat, että niistä palautuminen olisi kestänyt vuosia. ”Tämä on uusi havainto, ja sillä on laajoja vaikutuksia jatkotutkimukseen. Vain pahimmat aurinkomyrskyt uhkaavat tavallisten ihmisten elämää. ”Digiyhteiskunnan tärkeiden infrastruktuurien suojaaminen ja aurinkotuhojen korjaaminen ja ehkäisy nielevät kuitenkin globaalisti pitkän pennin”, Korpi-Lagg sanoo. Tutkijoiden mukaan havainto kuitenkin osoittaa, että ilmansaasteilla voi olla merkittävä vaikutus puiden väliseen viestintään. Muutoksilla taimet varmistivat, että Työkalu varoittaa aurinkomyrskystä Havupuutkin viestivät kemian kielellä kuoriaiset eivät pystyisi aiheuttamaan niille yhtä paljon vahinkoa kuin kasveille, joille ei ollut viestitetty uhkaavasta vaarasta. Havupuut osoittautuivat yhtä taitaviksi viestijöiksi kuin leveälehtiset kasvit. ”Pystymme näiden mallien perusteella tulkitsemaan pintagravitaatioaaltojen reagointia Auringon pinnan alla piilotteleviin magneettikenttiin”, Korpi-Lagg kuvailee. Tutkijat ovat keksineet tavan kenttien epäsuoraan havainnointiin. 37 6/2022 KEMIA A alto-yliopiston professorin Maarit Korpi-Laggin ryhmän kehittämä uusi työkalu auttaa ennustamaan aktiivisten alueiden syntyä jo muutamaa päivää ennen kuin ne ilmestyvät Auringon pinnalle. A al to -y lio pi st o/ M at ti A hl gr en kyksi, joka syntyy valtavista soihtupurkauksista Auringon aktiivisilla alueilla. Maapallo on jatkuvasti alttiina aurinkotuulelle, joka koostuu varatuista ja korkeaenergisistä hiukkasista ja ionisoivasta säteilystä. A do be St oc k. ”Leveälehtisten kasvien on osoitettu reagoivan kemiallisiin tuoksusignaaleihin, mutta samaa ei ole havaittu havupuilla, joten päätimme tutkia, reagoivatko ne samalla tavalla”, taustoittaa hanketta väitöskirjatutkija Hao Yu. Uhka tietoliikenteelle Kun aurinkomyrskyt osuvat Maahan, ne aiheuttavat merkittäviä ongelmia tietoliikenteelle, paikannusjärjestelmille ja sähkönjakelulle. Otsonipitoisuus on tavallista korkeampi saastuneilla alueilla. Männyt jopa valmistautuivat tuottamaan suurempia yhdistemääriä siinä tapauksessa, että kuoriaiset kävisivät niidenkin kimppuun. Sen jälkeen kun vahingoittumattomat taimet olivat ottaneet vastaan naapurinsa hätäviestin, ne alkoivat itsejonka kaltaista ei ollut koettu yli 150 vuoteen
Suoritamme arvonnan 19. joulukuuta ja ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Tuplaosoitteet poistuvat automaattisesti uutiskirjeen lähetysvaiheessa. P.S. Jos et ole varma, tuleeko Kemian uutiskirje sinulle jo nyt, voit käydä huoleti tilaamassa. Palkinnon arvo on 210 euroa. Kemi KEMIA Ru is sa lo n Ky lp yl ä Tilaa Kemian uutiskirje ja osallistu arvontaan! Joko sinulle tulee Kemiamedian uutiskirje. Tilaa veloitukseton uutiskirje täältä: www.kemiamedia.fi/uutiskirje VOITA MINILOMA KAHDELLE! Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken Ruissalo Span yhden vuorokauden miniloman kahdelle. uutismainos622.indd 1 uutismainos622.indd 1 12.10.2022 10.06 12.10.2022 10.06. Paketti sisältää yöpymisen kahden hengen Superior-huoneessa, buffet-aamiaisen sekä saunaja allasosaston + kuntosalin vapaan käytön. Kirjeen voit myös perua helposti, jos et enää myöhemmin tarvitse sitä. Tilaamalla kirjeen saat suoraan sähköpostiisi alan tärkeimmät uutiset ja ajantasaiset tiedot kemian kuulumista, tapahtumista ja avoimista työpaikoista. Kemia-lehden nykyinen, tuttu ja taitava tekijätiimi jatkaa verkkosivuston ja uutiskirjeiden tuotantoa osoitteessa www.kemiamedia.fi
Uusi menetelmä auttaa hänen mukaansa vähentämään etenkin rakennettujen ympäristöjen hiilidioksidipäästöjä. Tutkimuksessa hyödynnettävä nanoteknologia mahdollistaa siRNA-hoitojen kohdistamisen maksasoluihin, joista valtaosa elimistön keramideista on peräisin. Hanke on saanut kuuden miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti-ohjelmasta. Lisäksi se vähentää eläinkokeiden tarvetta. Tampereen yliopiston professorin Dario Grecon mukaan teknologia nopeuttaa turvallisuusarviointia erittäin merkittävästi. LiverTarget-hankkeessa yhdistetään jopa 30 erilaista siRNA-tuotetta yhdeksi valmisteeksi. haa uudestaan”, kuvailee väitöstutkija Soheil Aghajanian. Näin on mahdollista hiljentää tehokkaasti sairastumiseen johtavia aineenvaihduntareittejä. ”Tavoitteena on luoda uusi tehokas ja turvallinen geenihiljennykseen perustuva tuoteperhe sekä sepelvaltimotaudin että diabeteksen ja rasvamaksan hoitoon”, kertoo hanketta vetävä Tampereen yliopiston sydänja verisuonitautien tutkimuskeskuksen johtaja Reijo Laaksonen. Laaksosen mukaan esiin ovat nousseet etenkin keUusia lääkkeitä sydäntauteihin ja rasvamaksan hoitoon Hiilidioksidi talteen ja kalsiumkarbonaatiksi S uomessa käynnistyy merkittävä kardiometabolisiin sairauksiin keskittyvä lääkekehityshanke. LiverTarget-projektiin osallistuu yhdeksän eurooppalaista tutkimuslaitosta ja yritystä, Suomen lisäksi Tanskasta, Saksasta, Alankomaista, Kreikasta, Italiasta ja Portugalista. Kiteistä saatavaa jauhetta ei tarvitse jauuseita eri menetelmiä, kuten soluviljelyn ja tekoälyn. ramidit, biologisesti aktiiviset rasvayhdisteet, joilla on tutkitusti yhteys sekä sepelvaltimotautiin että diabetekseen ja maksan rasvoittumiseen. Projektissa hyödynnetään saksalaisen siTOOLs-yrityksen siRNA-teknologiaa, jolla tehdyissä lääkkeissä on käytetty yhtä siRNA-tuotetta kerrallaan yhtä kohdegeeniä vastaan. Tekniikka voitti pääpalkinnon Fortumin järjestämässä kansainvälisessä Fortum Research Challenge -innovaatiokilpailussa. Onttokuitumembraanien tutkimuksen aloitti Harri Nieminen, joka paneutui aiheeseen omassa väitöstyössään vuonna 2020. Tutkimusryhmää johtavan professorin Tuomas Koirasen mukaan Aghajanianin innovaation tuloksia on tarkoitus hyödyntää jatkossa muun muassa hiilidioksidin kaappaamiseen liittyvissä sovelluksissa. Kehitysprosessia vauhdittaa myös uusi teknologia, joka yhdistää lääkeaineiden turvallisuuden arvioinnissa Jo nn e Re nv al l Nyt käynnistyvässä hankkeessa pyritään Reijo Laaksosen mukaan saamaan yksi siRNAyhdistelmä valmiiksi kliinisiin kokeisiin eli ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin. ”Saostusprosessi on helposti hallittavissa, ja siitä syntyy kiteitä, jotka täyttävät korkean puhtauden kriteerit. Sitä hyödynnetään esimerkiksi elintarvikeja lääketeollisuudessa, palonsammutuksessa, täyteaineena sekä valkoisten maalien ja sähkökaapelien valmistuksessa. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemiamedia.fi LUT-yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä hiilidioksidin talteenottoon ja sen jatkoprosessointiin. Onttokuitumembraaneja hyödyntävässä prosessissa hiilidioksidi imeytetään ensin karbonaatiksi ja myöhemmin kalsiumkarbonaatiksi. Tutkimuksessa käytettävällä ainutlaatuisella geenien hiljennystekniikalla voidaan kohdentaa hoito tarkasti ja yhtäaikaisesti useaan haluttuun geeniin. Myöhemmin tuotteita on luvassa lisää. 39 6/2022 KEMIA. Tutkimuksessa kehitettyä integroitua pilottilaitosta voidaan soveltaa erilaisissa hiilidioksidin talteenottoprosesseissa, kuten teollisuuden savukaasujen puhdistamisessa. Kalsiumkarbonaatilla on paljon käyttökohteita. Keramidien veripitoisuuden mittaamista on jo käytetty sydäninfarktiriskin ennustamiseen Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kohteena keramidit Lääkekohteiden valinta perustuu tuoreimpaan tutkimustietoon
. SISKO LOIKKANEN Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, jota päätyy ilmakehään fossiilisten polttoaineiden palamisessa ja teollisuuden päästöinä. ”Butyraatti on hyvä lopputuote, koska sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi muovin valmistuksessa. Feng Chia -yliopisto (Taiwan): vieraileva tutkija 2011. Hiilidioksidin sisältämästä hiilestä voidaan valmistaa monenlaisia orgaanisia kemikaaleja, jos tarjolla vain on sopivia tekniikoita. . Vielä ei tosin tiedetä varmasti, osallistuvatko mikrobit katodilla vedyn tuottoon ja ottavatko ne jopa vastaan elektroneja suoraan katodilta. . Niitä kehittää Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella tenure track -professorin Marika Kokon tutkimusryhmä, joka muuntaa hiilidioksidia hyötytuotteiksi kahdella eri menetelmällä. ”Kokeissa käytämme mikrobien sekaviljelmiä, joihin olemme biologisen prosessin olosuhteita muuttamalla valinneet parhaat lajit alkuperäisestä mikrobimassasta”, Kokko selvittää. ”Periaatteessa mikrobit voivat aineenvaihdunnassaan käyttää vetyä tai elektroneja hiilidioksidin pelkistämiseen asetaatiksi. Ilmaston lämpenemistä kiihdyttävä aine halutaan nyt ottaa piipun päästä talteen ja valjastaa hyötykäyttöön. ”Biokaasulaitosten biokaasu sisältää 35–45 prosenttia hiilidioksidia, joka jää nykyisin hyödyntämättä”, Kokko muistuttaa. Tutkijat jatkavat työtään selvittämällä reaktiolle optimaalisimpia olosuhteita, parhaita elektrodimateriaaleja sekä hiilidioksidin syöttötapoja ja -nopeuksia. Tämä voi tapahtua joko elektrodin pinnalla, johon mikrobit ovat muodostaneet biofilmin, tai liuoksessa planktonisten bakteerien toimesta.” Tietyt mikrobit kykenevät muuttamaan syntyneen asetaatin pidempiketjuisiksi rasvahapoiksi, kuten nelihiiliseksi butyraatiksi. Tutkijoiden tavoitteena on kuitenkin kehittää menetelmä, jonka avulla kaasu saadaan napattua tehtaiden ja biokaasulaitosten päästöistä. Harrastaa luonnossa liikkumista, juoksemista, suppailua, neulomista ja äänikirjojen kuuntelua. ”Vesi hapettuu anodilla, ja samalla vapautuu protoneja, jotka kulkeutuvat kationinvaihtomembraanin läpi katodille. Oletus on, että protonit pelkistyvät katodilla vetykaasuksi”, Kokko kertoo. ”Meidän tutkimamme prosessi ei kuitenkaan ole aivan samanlainen kuin ne”, Kokko korostaa. Lisäksi se sopii jo sellaisenaan kosmetiikkaja elintarviketeollisuuden tarpeisiin”, Kokko kuvailee. ”Luonnonvarakeskuksen selvitysten mukaan maatalouden fosforin tarve voitaisiin täyttää lähes sataprosenttisesti jätevesien sisältämillä aineilla.” Sähkökemian oppia Saksasta Marika Kokko on syntyisin Raumalta, jossa hänellä oli lapsena kaksi suurta. Kokon ryhmässä tutkitaan siksi sitäkin, kuinka ottaa ammoniumtyppi sähkökemian keinoin talteen jätevedenpuhdistamon rejektivirrasta. . . Tampereen teknillinen yliopisto, kemian ja biotekniikan laitos: tutkimusassistentti 2007–2008, väitöskirjatutkija 2008–2013, tutkijatohtori 2013–2014, tenure track -tutkija 2016–2018. Niistä ensimmäinen on mikrobielektrosynteesi, joka yhdistää sähkökemian mikrobien ylläpitämiin biologisiin prosesseihin. 40 KEMIA 6/2022 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Freiburgin yliopisto (Saksa): tutkijatohtori 2014–2016. Kiertotaloudessa myös jätevesi on tunnistettu erinomaiseksi raaka-ainelähteeksi. Mikrobeja mädätteistä Toinen ryhmän hyödyntämä tekniikka on biometanointi, jonka lopputuotteena syntyy metaanikaasua. Tampereen yliopisto, tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta: tenure track -tutkija 2019–2020, tenure track -professori 2020–. Sähkökemiallinen reaktio tapahtuu vesiliuoksessa eräänlaisessa polttokennossa, jossa katodi ja anodi on erotettu toisistaan membraanilla eli ohuella kalvolla. ”Me haluamme muuntaa sen metaaniksi tai rasvahapoiksi.” Vastaavantyyppisiä menetelmiä on kehitetty muuallakin, ja joissakin maissa ne ovat ennättäneet jo pilottivaiheeseen asti. . Menetelmässä ei tarvita sähkökemiaa eikä elektrodeja. ”Metaania tuottava, mikrobien muodostama biofilmi kasvaa kantaja-aineen päällä kapeassa, korkeassa reaktorissa, jonka alaosasta hiilidioksidi ja vety syötetään sisään. Kun kokeita tehdään laboratoriossa, hiilidioksidi otetaan pullosta. Syntynyt Raumalla vuonna 1984. Siinä työn tekevät metanogeenit, luonnosta eristetyt arkeoneihin kuuluvat mikrobit. Ylioppilas 2003, Uotilanrinteen lukio. . Metaani muodostuu arkeonien aineenvaihdunnassa luontaisesti vedystä ja hiilidioksidista. Perheeseen kuuluu aviopuoliso ja neljävuotias poika. Reaktorin yläosasta taas syötetään ja kierrätetään ravinteita.” Tutkijat ovat eristäneet metanogeeneja biometanointiin sekä bakteereja mikrobielektrosynteesiin erilaisista mädätteistä ja jopa lehmän suolistosta. Marika Kokko Hiilidioksidin hyödyntäjä Marika Kokko Marika Kokko Marika Kokko haluaa kesyttää kasvihuonekaasun hyötytuotteiksi ja ottaa talteen myös jätevesien arvoaineet. Sieltä on saatavissa myös toista arvoainetta eli fosforia. Diplomi-insinööri 2008, tekniikan tohtori 2013, Tampereen teknillinen yliopisto. .
Jo nn e Re nv al l/ Ta m pe re en yl io pi st o Marika Kokon ajankohtaista tutkimustyötä rahoittaa muun muassa Suomen Akatemian Hiili hyödyksi -ohjelma.. Tenure track -professorina hän on toiminut vuodesta 2020. Vuonna 2003 ylioppilaaksi kirjoittanut Kokko päätyi teekkariksi silloiseen Tampereen teknilliseen yliopistoon, joka on sittemmin yhdistynyt Tampereen yliopistoon. Olisi kuitenkin hyvä, että tänne tulisi enemmän kotimaisia jatko-opiskelijoita. Sekä käsitöiden tekemiseen että ulkoiluun hän yhdistää mielellään äänikirjojen kuuntelun. Opin myös uusia tutkimusmenetelmiä ja sain kansainvälistä kokemusta ja näkemystä.” Suomeen ja kotiyliopistoonsa palattuaan Kokko työskenteli hetken tutkijatohtorina ennen kuin vuonna 2016 sai sieltä tenure track -tutkijan paikan. ”Meillä oli tosi hyvä työryhmä ja rento, avoin ilmapiiri. ”Ympäristötekniikka myös houkuttelee Tampereelle hyvillä pisteillä tulevia opiskelijoita. Koulussa opittu saksa tuli tarpeeseen jo työsopimusta tehtäessä. Käytän näihin islantilaista villaa”, hän esittelee. ”Näitä riddareita olen kutonut jo muutamia. Kesäaikaan hänet näkee usein lähijärvellä melomassa sup-laudalla. Viihdyin pallokentillä kaikkiaan kymmenisen vuotta”, Kokko hymyilee. 41 6/2022 KEMIA kiinnostuksen kohdetta: koripallo ja matematiikka. Ennen diplomi-insinööriksi valmistumistani soitinkin johonkin alan konsulttiyritykseen”, hän muistaa. ”Minulla oli mielessäni ympäristönsuojeluun liittyvät tehtävät, erityisesti pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus. Loistavat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen tarjoaa Birgitan polku, monipuolinen retkeilyreitistö hienoissa järvija metsämaastoissa. Tutkimuksenteolle tarjoaa mukavaa vastapainoa myös neulontaharrastus. Ne kiehtoivat nuorta naista niin, että suuntautuminen teknisiin tieteisiin oli selviö. Tutkimustyön lisäksi Kokko pitää luentoja opiskelijoille, jotka hänen mukaansa ovat nykyään erittäin ympäristötietoisia. Näin voisimme taata, että tutkimusta tehdään ja opetusta annetaan myös jatkossa suomen kielellä.” Potkua Birgitan polulta Ison osan Tampereen kupeessa Lempäälässä asuvan Marika Kokon vapaaajasta täyttää liikunta, etenkin juokseminen ja lenkkeily. Matematiikka oli alakoulussa hänen ykkössuosikkinsa, mutta myöhemmin sen rinnalle nousivat kemia ja fysiikka. Tekniikan tohtorin tutkinto valmistui vuonna 2013. ”Kaikkien ei tietenkään tarvitse etsiytyä akateemisiin työpaikkoihin. Mieli kuitenkin muuttui, ja Kokko päätti jatkaa opintojaan. Sen jälkeen Kokko lähti töihin Freiburgin yliopistoon Saksaan. He ovat maailmanparantajia, jotka osaavat haastaa sekä opettajat että tutkimusaiheet”, Kokko kuvailee. Se häntä hiukan ihmetyttää, että jatko-opintoihin Hervantaan hakeutuu väkeä lähinnä ulkomailta, ei niinkään Suomesta. ”Suosikkejani ovat ruotsalaiset dekkarit, varsinkin Camilla Läckbergin kirjoittamat.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Freiburgissa hän paneutui erityisesti sähkökemiaan. ”Asuimme alueella, jossa koripalloilu oli yleinen harrastus. Vietimme vapaa-aikaakin yhdessä. Professorin puikoista syntyy villasukkia ja islantilaisia villapaitoja, jollainen on työn alla myös haastatteluhetkellä. Pääaineekseen hän valitsi ympäristötekniikan, sivuaineiksi jäteja vesihuoltotekniikan sekä yhdyskuntatekniikan
Komposiittituotteiden valmistajien, loppukäyttäjien, kiertotaloustoimijoiden ja uusiokäyttäjien luomaa toimintamallia voidaan soveltaa muun muassa tuulivoimaloiden lapojen kierrättämiseen. Ympäristöministeriön tukemassa hankkeessa ideoitiin myös tarvittavat lajittelujärjestelyt sekä pilotoitiin komposiittijätteen logistiikka keräilyasemille ja loppukäyttöön. Koko materiaali hyötykäytetään, eikä läjitettävän tuhkan ongelmaa tule. Ongelmasta päästään eroon, kun komposiittijätteen käyttää sementtitehdas, joka hyödyntää sen sekä energiana että raaka-aineena. Uusi komposiittimateriaalien kierrätysmalli rakennettiin monen alan toimijoiden yhteishankkeessa.. ”Lujitemuovia murskattaessa muodostuu välillä tikkumaista jaetta. Komposiitilla on huono lämpöarvo, ja sen polttamisesta syntyy runsaasti tuhkaa. Tämä asettaa haasteita loppukäyttäjälle”, kertoo Finnsementti Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Ursula Kääntee. Jätteen muoviosa toimii fossiilisten polttoaineiden korvaajana ja lujitteet sementtiklinkkerin aineksina. Teollisuus on sopinut murskatun komposiittijätteen laatuvaatimuksista yhdessä kierrätysyhtiö Kuusakosken kanssa. ”Prosessin siirtokuljettimet saattavat Tuulivoimaloiden käytöstä poistuneet lavat voidaan nyt hyödyntää sementinvalmistuksessa. Viimeinen lenkki sulkee ketjun Ketjun viimeisenä lenkkinä toimii sementtiteollisuus, jonka tehtävänä on siis toteuttaa komposiittijätteen hyötykäyttö. Suomen tuulivoimayhdistys ry oli mukana hankkeen ohjausryhmässä. Tuulimyllyn taival päättyy sementtitehtaaseen Konsepti rakennettiin hiljattain päättyneessä Kimura-hankkeessa, joka toteutettiin Muoviteollisuus ry:n komposiittijaoston aloitteesta. 42 KEMIA 6/2022 EEVA PITKÄLÄ Komposiittimuovit ovat tähän asti päätyneet elinkaarensa lopussa jätteenpolttolaitoksiin, joille muovimateriaali on kuitenkin haaste
Siellä jauhe sekoittuu poltosta tuleviin savukaasuihin ja kuumenee nopeasti, jolloin kalkkikiven kalsiumkarbonaatti hajoaa kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi. Kuusakosken Kimura-työn keskiössä oli siksi murskauspölyn hallinta. Varsinainen sementtiklinkkerin poltto tapahtuu kiertouunissa, jossa lämpötila nostetaan hitaasti noin 1 450 celsiusasteeseen. Lisäksi klinkkeriin tulee piitä, rautaa ja alumiinia sisältäviä muita raaka-aineita. Sementin pääraakaaine on louhittu kalkkikivi eli kalsiumkarbonaatti. Suomen tuulivoimayhdistys tukkeutua niin, ettei materiaalia saada siirrettyä klinkkeriuuniin. Murskatut kiviainekset syötetään yhdessä muiden raaka-aineiden kanssa raakamyllyyn, jossa tapahtuu raakajauhatus. ”Klinkkeriuuniin syötettävän lujitemuovimurskeen kemian on oltava tiedossa, jotta se voidaan sovittaa yhteen raakajauheen kanssa. ”Kimura-projektissa käytetyssä lujitemuovimurskeessa on runsaat 50 prosenttia kuitua, loppuosa liimoja ja hartseja.” Sementin valmistusprosessin sydän on uuni, jossa poltetaan klinkkeri, sementin välituote. Siksi on tärkeää, että Kuusakoski toimittaa meille sovitun kokoista materiaalia.” Komposiittimuovin murskaamisessa syntyy myös lasikuitupölyä, joka on puolestaan terveydelle haitallista. 43 6/2022 KEMIA Tuulimyllyn taival päättyy sementtitehtaaseen Suomen Hyötytuuli Oy:n vuonna 1999 Porin Reposaareen rakentamat kolme tuulivoimalaa tulivat teknisen elinkaarensa loppuun ja purettiin toukokuussa 2022. Lujitemuovi on lasikuitua, epäorgaanista palamatonta materiaalia, joka käytetään itse sementin valmistukseen. Valmis raakajauhe jatkaa homogenointisiilojen kautta uunin esilämmitysjärjestelmään, joka muodostuu sykloneista sekä nousuputkesta tai kalsinaattorista. Polttoaineena toimivat komposiitin hartsit ja liimat. Raakajauheen sisältämät pii-, alumiinija rautayhdisteet sintraantuvat eli puristuvat klinkkerik. Näin varmistetaan, että valmistettava klinkkeri on aina tasalaatuista”, Kääntee kuvailee
Yrityksissä syntyvä muovikomposiittijäte on mennyt joko sekajätteen mukana poltettavaksi tai määräaikaisella poikkeusluvalla kaatopaikalle. Euroopan tuulivoima-ala on puolestaan asettanut itse itselleen lapojen kaatopaikkakiellon, jota se alkaa noudattaa vuonna 2025. Lopuksi klinkkeri jauhetaan yhdessä kipsin ja erilaisten seosaineiden kanssa sementiksi. ”Kyseessä on usein valmistajan tuotesalaisuus”, Pietikäinen toteaa. Pietikäinen toimi yhtenä Kimurahankkeen koordinaattoreista. Sementinvalmistuksessa tämä voi muodostua ongelmaksi. Kierrätys ajankohtaista jo vuosikymmenessä Suomen tuulivoimalakanta on vielä nuorta. Valmistusprosessissa lasikuiduilla vuorattuihin lapamuotteihin ruiskutetaan paineella erilaisia epoksihartseja. Finnsementin prosessille pvc:n sisältämä kloori on haaste, Ursula Kääntee sanoo. Tuulimyllyjen lapojen valmistus on jakautunut laajalle eri puolille maailmaa. Osa jätteenpolttolaitoksista on lisäksi voinut ottaa vastaan rajattuja eriä komposiittituotteita. Lavat myös pinnoitetaan, jotta ne kestävät pölypartikkeleita ja vesipisaroita. Tänä vuonna niitä oli jo kesäkuuhun mennessä pystytetty 154, ja lisää tulee koko ajan. Samaan aikaan tuulivoimalat kasvavat myös kokoa. Vuoden 2022 lopulla ylittyy tuhannen voimalan raja, kertoo Suomen tuulivoimayhdistys. Valmistajia on paljon, samoin materiaaleja. Vuonna 2021 voimaloita nousi meille 141. Hänen mukaansa on mahdotonta sanoa, minkä tahojen valmistamissa tuulivoimaloiden lavoissa materiaalia on käytössä. Voimaloiden tiettyjen osien kierrätys onnistuu jo nyt ongelmitta, mutta komposiittimateriaaleille ei ole ollut yhtenäistä jätteenkäsittelymallia. Muutaman vuoden kuluttua tuulivoima kattaa jo neljänneksen kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. ”Klooria sisältävä pvc-vaahto on ollut muovikomposiiteissa yleinen ydinmateriaali edullisuutensa vuoksi”, kertoo asiantuntija Pirjo Pietikäinen Muoviteollisuus ry:stä. Uusimpien voimaloiden lavat voivat olla yli sadan metrin pituisia, yhtä pitkiä kuin jalkapallokentät. Vanhimmat myllyt tuottivat energiaa vain kolmanneksen siitä, mitä nykyiset. ”Klinkkeriuunissa kaikki materiaalit yhdistyvät klinkkerimineraaleiksi. Yli 95 prosenttia voimaloista on alle kymmenen vuoden ikäisiä. Poltossa muodostuvat klinkkerimineraalit ovat aliitti eli trikalsiumsilikaatti, beliitti eli dikalsiumsilikaatti, aluminaatti eli trikalsiumaluminaatti ja ferriitti eli tetrakalsiumaluminaattiferriitti. Muovikomposiitteja käytetään myös veneissä, autoissa, lentokoneissa, urheiluvälineissä ja monissa muissa kuluttajatuotteissa. Prosessin pahiksena on kloori Pvc-muovin eli polyvinyylikloridin ja siten kloorin määrä muovikomposiiteissa on kasvanut. Jokaisella sementtilaadulla on oma reseptinsä. 44 KEMIA 6/2022 Suomeen rakennetaan uusia tuulivoimaloita ennätystahtia. Kaikki raaka-aine-erät, joiden koostumusta ei tunneta, analysoidaan. Jo kymmenen vuoden kuluttua tuulivoimaloiden ja niiden materiaalien kierrättäminen on Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan kuitenkin erittäin ajankohtaista meilläkin. Varastoon meni esimerkiksi konehuoneita, sähkökeskuksia, elektroniikkaa ja kaapeleita. Kun lapojen mitat venyvät, tulee puolestaan lisää tehoa. Valmiit lavat ovat yleisimmin sekoitus polymeerejä, kertamuoveja, epoksihartseja ja polyesteriä, puuta, metallia sekä lasija hiiliTuulivoima myötätuulessa kuituja. Suomen Hyötytuuli jätti joitakin osia purkamistaan voimaloista omaan varaosakäyttöönsä. Kun lapojen paino kasvaa, lisääntyvät myös niissä käytettäville materiaaleille asetettavat vaatimukset. Orgaanisen jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 2016. si omaa sulamispistettään alemmassa lämpötilassa. Tasalaatuinen klinkkeri on tae sementtien tasalaatuisuudelle”, Kääntee selvittää. Lapojen materiaaleina hyödynnetään muovikomposiitteja, koska ne ovat keveitä, lujia ja pitkäikäisiä
45 6/2022 KEMIA Ku va t: Su om en tu ul iv oi m ay hd is ty s Sementin hiilijälki pienenee Tuulivoimaloiden purkaminen on yhtä tarkkaa työtä kuin niiden pystyttäminen. telmä voi jopa mennä tukkoon. EU-tasolla ala tuottaa 2,7 prosenttia unionin päästöistä. ”Jos materiaalin klooripitoisuus on alhainen, tilanne on hallittavissa, mutta korkeita pitoisuuksia ei sementinvalmistukseen haluta. Käyttöveden sementtiteollisuus puhdistaa nykyään itse. Sementin valmistaminen aiheuttaa peräti seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Sementinvalmistuksen päästöjä on onnistuttu vähentämään 24 prosenttia vertailuvuoden 1990 tasosta. Reposaaren purettujen voimaloiden teräksiset tornilohkot lähtivät kierrätysyhtiö Kuusakosken käsiteltäviksi, samoin komposiittimateriaalista tehdyt lavat. sen takia huolellisesti. Tämän on mahdollistanut muun muassa kierrätyspolttoaineiden hyödyntäminen ja valmistusprosessin tarkempi hallinta. ”Pahimmillaan uhkana on, että joudumme pysäyttämään koko prosessin.” Käänteen mukaan on myös prosesseja, joissa kloori käsitellään niin, että pvc ei aiheuta ongelmaa. Pilotti on kuitenkin vasta alkua. Tahdomme pitää tuotteen priimana.” Tavoitetta tukee Kimura-hankkeessa laadittu, tuulivoimaloiden lapojen valmistajille suunnattu kierrätysopas. Käänteen mukaan kloori on uuniprosessin kannalta hankala aine silloin, kun sitä esiintyy suuria määriä esimerkiksi polttoaineissa. Sementintuotannon hiilipäästöt syntyvät kalkkikiven polttamisesta ja kalsinoitumisesta vapautuvasta hiilidioksidista. ”Me luotamme siihen, että valmistajat tietävät, minkälaisia massoja ne ovat tuotannossaan käyttäneet”, Ursula Kääntee sanoo. Suomalainen Finnsementti on vuosia pienentänyt sekä hiilidioksidipäästöjään että tuotannon muita ympäristövaikutuksia, kuten puhtaan veden käyttöä. Sellainen prosessi on Euroopassa käytössä sveitsiläisellä rakennusmateriaalien valmistajalla Holcimilla. ”Haasteita on vielä, mutta tästä on hyvä jatkaa.” Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Tuulivoimaloiden lapamateriaalia on Kimura-hankkeen puitteissa käsitelty nyt joitakin satoja tonneja. Suomen hiilidioksidipäästöistä sementtiteollisuuden osuus on tätä nykyä 1,9 prosenttia. Kun muovikomposiittijätettä alkaa tulevaisuudessa saapua Kuusakoskelle ja edelleen Finnsementin hyödynnettäväksi säännöllisenä virtana, materiaalien tarkan koostumuksen olisi hyvä olla selvillä. Opas valistaa valmistajia myös ei-toivotuista aineista. Hiilidioksidipäästöjä voidaan leikata korvaamalla kalkkikiveä, parantamalla uunien energiatehokkuutta ja lisäämällä sementtien seostamista. Se yhdistyy kaasumuodossa helposti alkaleiden ja kalsiumin kanssa polttoprosessin eri vaiheissa. Kun lämpötila kaasukanavissa laskee, klooriyhdisteet muodostavat niiden seinämille kasvannaisia, ja järjes
”Lahoa on esiintynyt laajasti, mutta ravintola on pyritty pitämään käytössä erilaisilla pikakorjauksilla.” Lyhytnäköiset hätäkorjaukset eivät enää kanna. Elämää toivat alueelle myös vuonna 1829 perustettu kasvitieteellinen puutarha ja sinne myöhemmin rakennetut esiintymislavat. Sisustukset ovat vaihtuneet aina uusien trendien mukaan. Vuonna 1839 toimintansa aloittanut Kaisaniemi on Suomen vanhimpia ravintolarakennuksia. Vuonna 1929 pystytetyn rotundan ja 1946 laajennetun ulkoterassin alapohja oli lahonnut läpeensä. Myöhemmin mukaan on tullut jugendin piirteitä ja sen jälkeen jazz-aikakauden tyyliä. Myös rossipohja oli pudonnut kokonaan. Kymmenen vuotta myöhemmin kaupunki vuokrasi hänelle kaiken puistossa harjoitettavan ravitsemustoiminnan. 46 KEMIA 6/2022 Perinteikäs helsinkiläisravintola saa restauroinnin myötä uuden elämän. Kulttuurihistoriallisen aarteen kerrostumista on paljastunut tietoa ja materiaaleja menneisyydestä. ”Olemme olleet hieman kauhuissamme, kun huomasimme, että joissakin kohdissa lähinnä nurkat kannattelevat rakennetta.” Ongelmia ei konservaattorin mukaan voi todellakaan enää vain peittää Kaisaniemi palaa kukoistukseensa levytyksellä, kuten joskus aiemmin on tehty. Cajsa Wahllundin (1771–1843) perustaman legendaarisen ravitsemusliikkeen tiloissa ovat vuosien varrella kokoontuneet niin kaupungin herrasväki, tunnetut kulttuuripersoonat ja huippupoliitikot kuin ylioppilaat ja myöhemmän ajan radikaali nuoriso. Cajsa-mamsellista pitivät erityisesti ylioppilaat, joille tämä saattoi äidillisesti tarjota aterioita hyvinkin pitkällä luotolla. ARJA-LEENA PAAVOLA ”Puurakennukset kestävät ihmeellisiä juttuja, mutta nyt on kyllä saavutettu ääripiste.” Näin huoahtaa rakennuskonservaattori Pentti Pietarila, joka on mukana palauttamassa helsinkiläistä ravintola Kaisaniemeä entiseen loistoonsa. Mamselli Wahllundin vuonna 1839 avaama, nimellä Sjöpaviljongen kulkenut ravintola kohosi pian niin suureen suosioon, että koko aluetta alettiin hänen mukaansa kutsua Kaisaniemeksi. Cajsa Wahllund jäi historiaan myös tippaleipien keksijänä. Puiston suosion kasvaessa sinne avattiin myyntikioskeja, joista sai ostaa esimerkiksi virvoitusjuomia. Ne on vasta myöhemmin muutettu lämmitettäviksi”, Pietarila kertoo. Vuosien myötä sen kantava runko on vaurioitunut pahasti. Hän aloitti vappuherkun myynnin Kaisaniemessä jo 1830-luvulla. Aikalaiskuvausten mukaan Cajsa Wahllund oli erittäin tarmokas ja osaava bisnesihminen, josta on jäänyt kiertämään monta muistoa. ”Laajennusosat on alkujaan rakennettu hyvin kevyesti ja osittain kesätoimintaa varten. Näiltä ajoilta juontuu ruotsinkielisten opiskelijoiden perinteinen vapunpäivän vietto lauluineen Kaisaniemessä. Vaurioiden syynä on puutteellinen ilmanvaihto. Ravintolan rakennukset ja niitä ympäröivä puisto ovat muodostaneet kaikkien kaupunkilaisen yhteisen virkistäytymiskeskuksen. Pietarilan mukaan on vaikea kuvitella, millainen tila on ollut Cajsa Wahllundin aikana. Säilyneistä koristeluista voi kuitenkin aistia ravintolan hienostuneen charmin. Alun perin Turussa suosittua ravintolaa pyörittänyt Catharina ”Cajsa” Wahllund muutti Helsinkiin vuonna 1819 ja perusti ensimmäisen kahvipuhvettinsa Seurapuistoon vuonna 1827. Kun 72-vuotias Cajsa Wahllund kuoli kesällä 1843, toimintaa jatkoi hänen kasvattityttärensä Emilia Myhrman, jonka kaudesta muodostui ravintolan varsinainen kulta-aika. Ongelmien juurille Kaisaniemen ikääntynyt rakennus on kokenut kolme merkittävää laajennusta. Nyt mennään ongelmien juurille ja uusitaan laajalti muun Mamselli Wahllundin pitkä piikki Töölönlahden etelärannalla sijainnut Seurapuisto laajennettiin 1800-luvun alussa helsinkiläisten uudeksi ajanviettopaikaksi, jossa herrasväki saattoi eurooppalaiseen tyyliin käydä promeneeraamassa. Ka ns al lis m us eo. Vanhat valokuvat kertovat, että Kaisaniemessä on 1800-luvulla ollut muun muassa muodikkaita itämaisia saleja
Historiaa esille Vuonna 2020 kaupunki myi tyhjilleen jääneen kiinteistön restaurointimaalarimestari Airi Kalliolle, joka on aiemmin restauroinut vanhoja rakennuksia yrityksensä ravintolakäyttöön. ”Helsinkiläisenä olen erityisesti ilahtunut siitä, että joku ottaa huolehtiakseen rakennuksesta, josta kaupunki ei verovaroilla ole kyennyt vastaamaan”, Pietarila sanoo. ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas ravintola edustaa arkkitehtuuriltaan montaa aikakautta. Remontin yhteydessä rotundan uloin kehä puretaan, jolloin puu pääsee hengittämään enemmän ulkoilmaa. Rakennuksen ikuisti kuuluisa valokuvaaja Signe Brander. muassa lattiat. Fi nn a Marit Henriksson Ravintola Kaisaniemi kuvattuna syksyllä 2020, jolloin sen toiminta oli väliaikaisesti päättynyt. 47 6/2022 KEMIA Kaisaniemi vuoden 1908 asussaan. Upea yksityiskohta on esimerkiksi. Erikoinen yksityiskohta on osittain rakennuksen sisällä kasvava vanha puu. Ikkuna-aukkoja on suljettu, seiniä peitetty lastulevyillä. Ravintolarakennus oli aiemmin Helsingin kaupungin omistuksessa, eikä sen lukuisia muutosvaiheita ole dokumentoitu. Alkuperäistä pohjapiirrosta on hankala hahmottaa. Puistopaviljonkina se on meillä ainutlaatuinen. Rakennuksen nykyinen omistaja ymmärtää, kuinka vakavasti asiaan pitää suhtautua, mikäli haluaa säilyttää arvorakennuksen tuleville polville.” Kiinteistön kunnostuksessa tuodaan harkiten ja valikoiden esiin sen historiaa. Kun ravintolan toimintaidea on vuosien varrella muuttunut, hirsirakennuksen saleja on yhdistetty sahaamalla paloja seinistä pois ja avattu näin uusia kulkuväyliä. Parhaillaan restauroitavassa rakennuksessa avautuu myöhemmin uusi ravintola, joka kantaa nimeä Cajsan Helmi. Tulevaisuudessa ravintola toimii nimellä Cajsan Helmi
Sen pintakerros on joko pinkopahvia tai muuta paksuhkoa pahvia, jonka päällä on pursotustekniikalla tehtyjä Restauroinnissa on pyritty dokumentoimaan ja säilyttämään kerrostumia eri vuosikymmeniltä. Suuritöinen urakka viimeisteltiin haljenneiden kohtien injektioliimauksella, joka tehtiin jänisliimalla. Tosin jossain vaiheessa hajonneita kipsikoristeita on korjailtu maalaamalla puuttuvia osia vähän sinne päin.” Hyvin likainen katto piti restauroinnin aluksi puhdistaa muun muassa nikotiinin aiheuttamista tummentumista ja tahmeista oluttahroista. Remontissa alkuperäinen väri teki osittaisen paluun.. ”Yhteen nurkkaan on merkitty kattomaalauksen valmistumisvuosi 1899. ”Lyyrakuviot on maalattu pronssialkydimaalilla. Suosittuun ravintolaan ja sitä ympäröivään puistoon kerääntyi väkeä etenkin erilaisina juhlapäivinä. 48 KEMIA 6/2022 rakennuksen keskellä sijaitsevan, Topelius-saliksi ristityn juhlasalin katto, jonka on kunnostanut maalarimestari, restaurointimestari Petra Wallace. Ku va t Pe tr a W al la ce n al bu m is ta Fi nn a kipsiainepitoisia lyyrakoristeita”, Wallace kertoo. Alun perin valkoinen katto oli maalattu muutama vuosikymmen sitten sinisellä lateksimaalilla
Sen oikealla puolella oleva salaovi on 1800-luvulta asti häivytetty seinään tapettien avulla. Filosofi, kirjailija ja valtiomies Johan Vilhelm Snellman keksi tarinan mukaan idean Suomen omasta rahayksiköstä markasta juuri Kaisaniemen salissa. Tähän armoitettuun joukkoon kuului muun muassa tuleva marsalkka Gustaf Mannerheim, joka hänkin visiteerasi Kaisaniemessä keskustelemassa maan asioista yhdessä muiden tärkeiden herrojen kanssa. ”Vanhoja tapetteja jätetään siis seinäpinnoille. Osa niistä peitetään, mutta ne on mahdollista kaivaa esille tulevaisuudessa, jolloin seuraavat sukupolvet voivat jatkaa kallista konservointia.” Marskin kabinetiksi kutsutussa tilassa on säilynyt Louis Sparren (1863– 1964) suunnittelema vihreä kakluuni. Kun Kämpin sikarinhajussa istuskeluun oli kyllästytty, lähdettiin H e l s i ngi n kau p ung in m us e o Fi nn a Tyytyväinen herraseurue on tyhjentänyt tarjoiluvadin poikineen. Kaisaniemen kerrotaan palvelleen myös eräänlaisena Kämpin jatkopaikkana. Petra Wallace höyrytti kerrokset irti toisistaan. Kaisaniemessä on toimittu toisin. Sen alta paljastui todellinen löytö, jännittävä lepakkoaiheinen tapetti yli sadan vuoden takaa. Tapettia tapetin perään Pentti Pietarilan mukaan Suomessa suhtaudutaan vanhojen rakennusten kunnostukseen ”vähän ronskisti”. Jossain vaiheessa rakennuksessa toimi yökerho, josta jäi muistoksi pitkä baaritiski.. ”Restauroinnissa tavoitteena on saada dokumentoitua ja säilytettyä mahdollisimman paljon”, Pietarila sanoo. Tapetin alkuperää ei ole pystytty selvittämään, mutta se on joka tapauksessa Suomessa harvinaisuus. ”Sitä emme tiedä, mikä salaoven idea on ollut. Ylioppilaiden vapunvietto Kaisaniemessä oli iloista jo vuonna 1892. haukkaamaan raitista ilmaa ja jatkamaan seurustelua luonnonläheisessä Kaisaniemessä. Siellä saattoi törmätä yhtä hyvin säveltäjä Jean Sibeliukseen kuin runoilija Eino Leinoon. Sittemmin arvostetun ja menestyneen ruokaravintolan status ja luonne muuttuivat, ja 1970-luvulla Kaisaniemi tunnettiin muun muassa Teiniliiton siellä pitämistä bailuista. Vuonna 1887 aloittanut Hotelli Kämpin maankuulu ravintola Esplanadilla oli kulttuuriväen, poliitikkojen ja sanomalehtimiesten ykköskohde. Syy voi liittyä ravintolan logistiikkaan, eli siitä on ehkä päässyt hieman oikotietä keittiön puolelle”, Pietarila aprikoi. Rakennushistoriallisesti merkittävää on, että ravintolan arvokkaimmista huoneista löytyi hirren päältä tapetteja parikymmentä erilaista ja viinakassahuoneesta peräti kolmekymmentä. Seinillä on säilynyt päällekkäin useita eri vuosikymmeniltä peräisin olevia tapetteja. Kun tehdään uutta, poistetaan aiemmat kerrokset. Osa vakiovieraista sai ravintolasta omat nimikkokabinettinsa. ”Mahdollisesti ovea on käytetty, jos on pitänyt päästä poistumaan paikalta vähin äänin. 49 6/2022 KEMIA Herrojen ja narrien kohtauspaikka Ravintola Kaisaniemessä ovat aikoinaan istuneet iltaa monet Suomen historian merkkihenkilöt. Yhdessä päällimmäisistä oli hieno papukaijaja päärynäkuviointi. Pohjimmaisena oli 1800-luvulta peräisin oleva kultanahkatapetti, joka on todennäköisesti tuotu Keski-Euroopasta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Varsinkin kieltolain aikaan tällaisesta reitistä on ollut hyötyä, kun alkoholitarkastajat ovat saapuneet paikalle.” Restaurointia varten salaovi irrotettiin, jolloin saranakohdan pienestä aukosta saattoi nähdä, että ovessakin oli tapetteja monta kerrosta
50 KEMIA 6/2022 Barbe-Nicole Ponsardin-Clicquot sai elämälleen hyvän lähtökohdan, mutta samppanjadynastiansa hän rakensi omalla työllään. Takana häämöttää Boursault’n linna, jonka hän jätti perinnöksi maalaukseen ikuistetulle tyttärentyttärensä tyttärelle Annelle.
Tyttö varttui palatsimaisessa kodissa ja sai varhaiskasvatuksensa luostarikoulussa, jota kävivät myös vanhojen aatelissukujen tyttäret. Barbe-Nicole oli yksitoistavuotias, kun Ranskan suuri vallankumous vuonna 1789 puhkesi. Se oli toki pelkkää näytelmää, sillä poliittisen takinkäännön ja opportunismin mestarina Nicolas Ponsardin pysyi valheellisen kulissin takana yhtä kuningasmielisenä kuin ennenkin. Kaksoiselämä kyynisti Tuleva samppanjakuningatar syntyi Reimsin katedraalikaupungissa Champagnen maakunnan sydämessä 16. Mutta vaikka samppanjamerkistä sittemmin tuli ”keltaiseksi leskeksi” kutsuttu maailmankuulu luksusbrändi, sen takana ollut nainen jäi tuotteensa varjoon. Naimisissa olleilla ranskalaisnaisilla ei ollut oikeutta edes oman pankkitilin avaamiseen, puhumattakaan siitä, että he olisivat johtaneet kansainvälistä bisnesdynastiaa. Korkkiruuvikiharat kehystävät vakavia kasvoja, päätä somistaa valkoinen pitsimyssy. Perheen aloittama kaksoiselämä Keltaisen lesken samppanja tunnetaan syvänkeltaisesta tunnusväristään. 51 6/2022 KEMIA RIIKKA FORSSTRÖM Yksinkertaiseen lesken pukuun verhoutunut, kypsään ikään ehtinyt rouva istuu tukevasti valtaistuinta muistuttavalla tuolillaan. Ranskatar oli poikkeuksellinen nainen, joka raivasi tiensä miesten hallitseman liike-elämän huipulle aikana, jolloin naispuolisiin yrittäjiin suhtauduttiin hyvin ennakkoluuloisesti. Ompelija puki hienostoperheen primadonnan kerjäläistytön ryysyihin ja onnistui kiidättämään lapsen kotiin pitkin vallankumouskiihkon riepottelemia katuja ilman, että kukaan kiinnitti kaksikkoon huomiota. Ylellisyyksien keskellä eläneen, monarkiaa kannattaneen Ponsardinin perheen asema ei enää ollut turvallinen. Aristokraattien päitä vaadittiin kuitenkin yhä vadille, ja tuhansien uhrien jälkeen giljotiinin terä katkaisi myös kuninkaan ja kuningattaren kaulan. Barbe-Nicolelle kokemus oli avartava. Vastoin kaikkia odotuksia nuori leskirouva teki pienestä viiniyrityksestä kymmenessä vuodessa 1800-luvun mahtavimman samppanjatalon, jonka ikoninen Veuve Clicquot oli aikansa hienostunein ja laadukkain juhlajuoma. Madame Clicquot suunnitteli pullojen ensimmäiset etiketit itse. Vain harva tiesi, kuka leski Clicquot oikeastaan oli. A do be St oc k loi samppanjadynastian. Barbe-Nicole oli kaupankäynnillä vaurastuneen kolmelapsisen perheen esikoinen, joka saattoi viettää ylemmän keskiluokan huoletonta, turvattua elämää. joulukuuta vuonna 1777. Raivostuneet kapinalliset paukuttelivat jo sen ovia, kun luostariin onnistui pujahtamaan Ponsardinin perheen luotettu ompelijatar vaatemytty mukanaan. Kun kaupungin kadut yhtäkkiä tulvahtivat täyteen kiihkomielisiä mellakoitsijoita, Barbe-Nicole oli koulussa. Hän menetti puolisonsa jo 27-vuotiaana ja eli sen jälkeen leskenä 61 vuotta. Tytön isä, tekstiilitehtailija ja poliitikko Nicolas Ponsardin, ja äiti Marie-Clémentine, omaa sukua Letertre-Huart, kuuluivat kaupungin silmäätekeviin. sen, loistavankeltaisen etiketin, madame Ponsardin-Clicquot suunnitteli itse. Pullojen selvästi erottuvan tunnukKeltainen leski Samppanjan valmistus on aina yhdistänyt kemian ja runouden, mutta vasta 1800-luvulla elänyt leskirouva teki kuohujuomasta koko maailman tunteman ilon ja hyvän elämän symbolin. Etualalla lepäilee matroonan tyttärentyttärentytär, ja taustalla siintää sadunhohtoisen utuisena Boursault’n linna, vallastaan tietoisen samppanjaimperiumin valtiattaren menestyksen symboli. Nicolas-isä keksi nerokkaan konstin perheensä suojelemiseksi tulevilta vaaratilanteilta: hän liittyi itse radikaaleimpien vallankumouksellisten, jakobiinien, riveihin. Köyhän kansan ja talonpoikien jo pitkään pinnan alla kytenyt katkeruus rikkauksista ja etuoikeuksista nauttinutta aatelistoa ja kruunupäitä kohtaan purkautui brutaaliksi verilöylyksi, joka levisi myös Reimsiin. Taiteilija Léon Cogniet’n 1850-luvulla maalaama muotokuva esittää Barbe-Nicole Ponsardin-Clicquot’ta, joka tunnetaan paremmin nimellä La Veuve Clicquot, leski Clicquot
Laitteen ansiosta pullojen rikkoutuminen vähentyi, ja sokerimittausten tarkentuessa samppanjapulloissa olevaa painetta voitiin nostaa kontrolloiduissa olosuhteissa ilman vaaraa pullojen hajoamisesta. Sitä paitsi vain harvalla oli varaa kalliiseen juomaan taloudellisesti epävakaina aikoina, joina kaikilla ei ollut rahaa edes jokapäiväiseen leipään. Ei kuitenkaan ole tiedossa, nauttiko potilas oman viinikellarinsa tuotteita viimeisinä elinpäivinään. Joskus he pysähtyivät seuraamaan sadonkorjuuta ja rupattelemaan paikallisten viininkasvattajien kanssa. Merkittävin syy varhaisiin samppanjaonnettomuuksiin oli tietämättömyys kuohuviinin valmistukseen liittyvistä kemiallisista ja fysikaalisista prosesseista. Vaikka kyse oli järjestetystä, sukujen kesken sovitusta liitosta, se osoittautui onnistuneeksi. Kuplien arvoitus sai tytön ymmärtämään, että julkisivu voi pettää, eikä kehenkään ollut luottamista. Nuori vaimo oli siinä mielessä onA do be St oc k nekas, että mies oli halukas jakamaan mielenkiinnon kohteensa puolisonsa kanssa, päinvastoin kuin useimmat aikalaisensa. Kuohuvan viinin valmistajat tajusivat varhain senkin, että sokerin lisääminen viiniin lisäsi sen poreilua. Sulhaseksi löytyi vanhan perheystävän poika François Clicquot. Näin viinintuotannosta kehittyi parin yhteinen intohimo. François Clicquot’lla oli suurisuuntaisia suunnitelmia perheen viinibisneksen laajentamista jopa Ranskan ulkopuolelle, vaikka tiedettiin, ettei pullojen rahtaaminen ympäri sotien repimää Eurooppaa olisi riskitöntä. Aistien alkemisti Barbe-Nicole Ponsardin-Clicquot’sta oli joka tapauksessa tullut yhdessä yössä leski ja piskuisen viiniyrityksen uusi, kokematon omistaja. Se päättyi alle kolmekymppisen miehen yllättävään kuolemaan vuonna 1805. 52 KEMIA 6/2022 Samppanjapullojen korkit voivat taitamattomissa käsissä saada aikaan pahaa jälkeä. teeri. Keskelle miesten hallitsemaa maailmaa kylmiltään joutuneelta nuorelta naiselta vaadittiin hyvää itsetuntoa. Havainto teki hänestä kyynisen mutta opetti samalla liike-elämässä hyödyllistä varovaisuutta ja pelisilmää. Vastanaineet saivat molempien suvuilta häälahjaksi sievoisen pesämunan, johon kuului myös laajoja maaalueita. Siinä missä mies oli idealistinen haaveilija ja sielultaan runoilija, vaimo oli käytännöllinen realisti. Seuraavien vuosikymmenten aikana kemistit jatkoivat François’n aloittamaa tutkimustyötä, ja särkyneiden pullojen määrä saatiin vähentymään yhteen, kahteen prosenttiin. Huhuttiin, että tämä oli itse ottanut hengen itseltään, mutta viralliseksi kuolinsyyksi kirjattiin lavantauti. Epäonnistuneet liiketoimet saivat François’n vaipumaan masennukseen. Samppanjanvalmistus siirtyi tieteellisemmälle pohjalle, kun ranskalainen apteekkari André François vuonna 1836 keksi laitteen, joka mahdollisti viinin melko luotettavan sokeripitoisuuden mittaamisen. Samppanjan kuplien ymmärrettiin jo vuonna 1776 olevan hiilidioksidia, mutta vasta nykytutkimus on tuottanut täsmällistä tietoa juoman salaperäisestä poreilusta. Nicolas Ponsardinin tavoin myös François’n isä Philippe Clicquot oli varakas tekstiilitehtailija, joka harjoitti sivuelinkeinonaan pienimuotoista viininmyyntiä. Kovassa paineessa avatun pullon korkki voi lentää jopa 80 kilometrin tuntivauhtia. Luonteeltaan he olivat kuitenkin toistensa vastakohdat. Ironista kyllä, ajan reimsiläislääkärit uskoivat samppanjan toimivan parannuskeinona pelättyyn infektiotautiin. Avioliittonsa alkuvuosina Barbe-Nicole ja François tapasivat ajella kärryillään ihastelemassa Champagnen henkeäsalpaavan kauniita maisemia ja rinteillä levittäytyviä viljelyksiä. Sokeria lisättiin huolettomasti, eikä hiivan merkityksestä käymisprosessissa ollut juuri tietoa. Linna ei enää ole suvun omistuksessa mutta toimii viinitilana, joka tuottaa omaa kuohujuomaansa. Pullossa tapahtuva toinen käymisprosessi oli sen sijaan pitkälti mysLeski Clicquot’n 1840-luvulla rakennuttama Boursault’n linna, jossa samppanjakuningatar asui viimeiset vuosikymmenensä. Yhteinen intohimo Kesällä 1798 Barbe-Nicole oli 20-vuotias ja valmis astumaan avioliittoon. Uudelle samppanjayrittäjälle ei ollut helppoa lunastaa paikkaansa edes kotimaan vakiintuneilla markkinoilla
Näin myös Barbe-Nicole PonsardinClicquot oli vapaa toteuttamaan omia visioitaan. Näin tehdessään hän, ristiriitaista kyllä, tuomitsi tyttärensä ylelliseen mutta toimettomaan elämään kultaisessa häkissä, jollaisesta oli halunnut itse paeta. Myös Napoleonin asettamat kauppasaarrot jarruttivat samppanjan vientiä ulkomaille ja aiheuttivat yritykselle taloudellisia tappioita. Itsekin hän saattoi joskus tarttua viininpusertimeen. Ainoan lapsensa, tyttärensä Clémentinen, hän tahtoi pitää kaukana liike-elämästä ja järjesti tälle naimakaupan soveliaan aatelismiehen kanssa. Lisäksi markkinoille oli jo 1700-luvulla tullut erilaisia viinija samppanjatietoutta jakavia käytännön opaskirjoja, joihin Ponsardin-Clicquot varmasti tutustui. Konkreettista tietämystä esimerkiksi samppanjanvalmistuksen kemiallisista prosesseista hänellä ei ollut sen paremmin kuin muillakaan aikalaisilla. Samppanjantuotanto on kuitenkin pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi, jossa moni asia voi mennä vikaan. Leskirouva itse osoittautui perfektionistiksi ja työnarkomaaniksi, joka teki pitkää päivää aamuvarhaisesta iltamyöhään. Keisarin intohimo samppanjaan oli juomanvalmistajille hyvää mainosta, mutta toisaalta Napoleon piti enemmän Clicquot’n kilpailijan tuotteista. Ponsardin-Clicquot oli löytänyt samppanjasta – tai ”vaahtoavasta viinistä” (vin mousseaux), kuten kuplivaa juomaa vielä tuohon aikaan kutsuttiin – kutsumuksensa. Liikekumppaneikseen, työntekijöikseen ja neuvonantajikseen energinen leski valitsi kuitenkin miehiä. Oljenkorsi löytyi kuitenkin leskeydestä. Koska hänellä sattui olemaan herkkä makuaisti, hänestä kehkeytyi myös taitava viinien sekoittelija, todellinen ”aistien alkemisti”, jolla oli kyky vangita pulloihinsa toinen toistaan herkullisempia aromeja. Hän ei tyytynyt johtamaan yhtiötään pelkästään tutkimalla tilikirjoja Napoleoniin (1769–1821) Madame Clicquot’lla oli viha–rakkaussuhde. Keisari rakasti kiihkeästi samppanjaa ja kenties maistoi visiitin aikana ensimmäisen kerran myös Barbe-Nicolen vaahtoavia viinejä. Vaikka hän oli arvomaailmaltaan muutoin varsin konservatiivinen, hän ei epäröinyt uhmata stereotyyppisiä käsityksiä siitä, mikä olisi naiselle sopivaa. Juoma ei tosin ollut aivan samanlaista kuin nykyvastineensa.. Kuivien ja kuumien kesien pitkät hellejaksot ovat satojen onnistumisen kannalta yhtä tuhoisia kuin liiallinen kosteus sadekesinä, jolloin mädäntyneet rypäleet riippuvat käyttökelvottomina märissä viiniköynnöksissä. Janoisista kurkuista kerrottiin valuvan yhden illan aikana peräti tuhat pulloa samppanjaa. Napoleon Bonaparten nousu Ranskan keisariksi vuonna 1804 oli merkinnyt naisyrittäjille taantumuksellista takapakkia. Leski Clicquot suorastaan vihasi ”paholaiseksi” nimittämäänsä diktaattoria mutta salasi vastenmielisyytensä, kun Napoleon vietti muutaman päivän Ponsardinin perheen luona Champagnen vierailullaan. toimistossa, vaan osallistui samppanjan valmistusprosessin kaikkiin vaiheisiin ruohonjuuritasolta saakka. Sen sijaan vaatimattomasti pukeutunutta pienikokoista naista ajoivat eteenpäin isältä peritty bisnesvaisto, rajaton kunnianhimo ja kiihkeä halu menestyä. Juorujen mukaan keisari piti Pariisissa bakkanaalisia kekkereitä, joissa meno yltyi yhtä riehakkaaksi kuin aikoinaan Ranskan kuninkaiden juhlissa. Rautaisen ammattitaitonsa sisukas leskirouva hankki kuitenkin yrityksen ja erehdyksen kautta ja maalaisjärkeä käyttämällä. Oikukkaiden sääolojen lisäksi Ponsardin-Clicquot sai hänkin karvaasti kokea, että samppanjalastien merikuljetukset sotilaallisten konfliktien ja poliittisten selkkausten varjostamana aikana olivat varsin riskialttiita. Samalla hän tuli raivanneeksi tietä muille eteenpäin pyrkiville uranaisille. Taloudellista pakkoa työhön hänellä ei ollut, elanto oli turvattu ilman sitäkin. Leskinaisilla oli lain mukaan oikeus hallita omaa omaisuuttaan ja tehdä itsenäisiä taloudellisia päätöksiä. Suuren osan viineistään itse pullottanut nainen viihtyi myös pitkiä aikoja katselemassa kuplivien juomiensa kypsymistä viinikellareiden viileässä hämärässä. Lisäksi hän halusi jatkaa työtä, jonka oli aloittanut yhdessä puolisonsa kanssa. Keisarin pidot Champagnen maakunnassa oli harjoitettu viininviljelyä jo vuosisatoja ennen leski Clicquot’n aikoja, sillä seudun kalkkipitoinen maaperä tarjoaa sille ihanteelliset olosuhteet. 53 6/2022 KEMIA ja rautaisia hermoja, ja niitä tuoreella samppanjayrittäjällä onneksi oli. Veuve Clicquot ei tuossa vaiheessa tosin vielä ollut kovin nimekäs brändi, ja Napoleon suosi kilpailevan samppanjantuottajan Jean-Rémy Moët’n tunnetumpia juomia – ja Barbe-Nicolen harmiksi suosi niitä aina valtakautensa loppuun saakka. Toisaalta Napoleonin, viininviljelijän pojan, rakkaus kuohuvaan viiniin vauhditti kuplajuoman menekkiä. Uusi lakikokoelma Code Napoléon rajoitti entisestään naisten vapauksia, sillä korskea korsikalainen näki ”heikomman sukupuolen” ainoana tehtävänä lasten synnyttämisen. Ponsardin-Clicquot nähtiin usein jo auringonnousun aikaan seuraamassa sadonkorjuun etenemistä ja rypälekorien tyhjentämistä puristamon lattialle
Ilman sitä leski Clicquot’n tuotteesta ei olisi tullut maailman kuuluisinta samppanjaa. Tarinan mukaan ensimmäinen teline valmistettiin poraamalla pullon mentäviä reikiä leski Clicquot’n keittiönpöytään. 54 KEMIA 6/2022 päinvastoin keksiä keinon, jolla päästä niistä eroon. Sitkeästi pintansa pitää legenda, jonka mukaan poreilevan viinin keksi 1600-luvulla elänyt munkki, mestarillisena viinien sekoittajana tunnettu Hautvillers’n luostarin kellarimestari Dom Pierre Pérignon. Saadakseen kuohuviinistä vieläkin alkoholipitoisempaa ja poreilevampaa he lisäsivät siihen reilusti sokeria ja kenties lorauksen brandyä. Modernin samppanjan perusperiaate oli syntynyt, mutta varhaiset viininvalmistajat pitivät kuplivaa tuotetta pilaantuneena ja nimittivät sen ”paholaisen viiniksi”. Champagnen viininviljelijät olivat tosiasiassa panneet harmistuksella merkille viiniensä oudon taipumuksen poreilemiseen jo keskiajalla. Tarinan mukaan tämä huudahti kerran munkkiveljelleen: ”Tule katsomaan! Juon tähtiä!” Totuus kuitenkin on, että Pérignon ei keksinyt kuplivaa viiniä eikä edes pitänyt kuplia toivottavina. Koska kuplien muodostuminen edellyttää viinin pullottamista, kuningas antoi Reimsin kaupungille yksinoikeuden pullotettujen viinien myymiseen. Käytännössä tanssittaminen tarkoitti, että pullot käännettiin vähin erin väärinpäin. Hän yritti ti poreilevaa kuin mineraalivesi. Viinit pullotettiin tuolloinkin tavan mukaan syksyisin, mutta poikkeuksellisen kylmyyden seurauksena viinin ”Paholaisen viinistä” Aurinkokuninkaan suosikiksi valmistukselle välttämätön hiivan käyminen pysähtyi usein talven ajaksi. Viinin sameus ja suurikuplaisuus harmitti myös Barbe-Nicole Ponsardin-Clicquot’ta, joka yritti suorastaan pakkomielteisesti kehittää samppanjastaan yhtä kristallinkirkasta ja pienesDom Piérre Perignon (1638–1715) on saanut kunnian samppanjan keksimisestä, mutta itse asiassa munkki yritti päästä viinin kuplista eroon. Nykytutkijoiden tietämyksen valossa ilmiön syy saattaa löytyä poikkeuksellisen kylmästä ajanjaksosta, niin kutsutusta pienestä jääkaudesta, joka koetteli Eurooppaa 1300-luvun lopulta 1800-luvulle saakka. Menetelmä myös tehosti valmistusprosessia, mikä taas mahdollisti kohtuullisemman hintatason. Käymisen jatkuminen tuotti viiniin hiilidioksidia, mikä sai sen poreilemaan. Se onnistui kellarimestari Antoine Mullerin keksimässä puisessa telineessä, jonka ansiosta pullojen kauloihin pitkän käymisvaiheen aikana muodostunut hiivasakka saatiin pois. Sen jälkeen uudelleen korkitetut pullot suljettiin kellareihin, joissa ne saivat kypsyä jopa vuosia. Prosessi heräsi talviunestaan vasta keväällä, kun lämpimämmät säät palasivat. Sakka poistettiin tanssituksen loppuvaiheessa, ja mahdollinen nestevajaus täytettiin siirapin ja brandyn sekoituksella. Ennen hänen kellarimestarinsa innovaatiota pulloihin jääneestä sakasta eroon pääseminen oli ollut tuskallisen hidasta ja työlästä. Isoja kuplia hän haukkui ”rupisammakon silmiksi”. Maaginen taikasana oli pullojen ”tanssittaminen”, ranskaksi rémuage. Champagnen monopoli Englannin aatelisille kupliva viini sen sijaan maistui, ja siitä tuli muotitietoisten brittien uusi muotijuoma. Näin sai alkunsa yhä voimassa oleva monopoli, joka antaa luvan kutsua samppanjaksi vain Champagnen maakunnassa tuotettuja kuplivia viinejä. Viimein hän oivalsi samppanjan kirkastamisen salaisuuden. Pullojen tanssittaja Vaativimmille nautiskelijoille kelpasi vain kirkkaana helmeilevä, pienikuplainen, hyvin kevyesti vaahtoava viini, joka on aina ollut korkealaatuisimman huippusamppanjan tuntomerkki. Siitä, miten kuplivan viinin valmistus sai alkunsa, on aikojen saatossa esitetty monenlaisia teorioita. 1800-luvun alussa rikkaat ja muotitietoiset hullaannuttanut samppanja oli ainakin kymmenen kertaa makeampaa kuin meidän aikamme makeimmatkaan versiot. Kilpailijoilta salassa pidetty yksinkertainen mutta nerokas keksintö osoittautui ilmeisen onnistuneeksi, sillä yrityksen saksalainen myyntimies Louis Bohne ylisti työnantajansa samppanjan olevan ”kirkasta kuin vuoripuro”. Supermakeaa kuohuviiniä tarjottiin yleensä jälkiruoan kanssa ja niin kylmänä, että se tuntui suussa huurteiselta jäämurskalta. Muotivillitys levisi pian myös Ranskan hoviin Versailles’hin, jossa 1600-luvun mahtavin monarkki, Aurinkokuningas Ludvig XIV ei suostunut juomaan mitään muuta kuin kuplivaa viiniä. Juuri tanssittamisen uskotaan tehneen Barbe-Nicole PonsardinClicquot’sta keskeisen hahmon viinien historiassa
Palvelijat pitivät huolen siitä, että vieraiden lasit eivät koskaan tyhjentyneet emännän kultaisena kuohuvasta nektarista. Riskit olivat valtavat. Tärkeintä oli kuitenkin ehtiä Venäjän markkinoille ennen kilpailijoita. ja sen, että muutkin kuin superrikkaat saattoivat saada osansa nautinnosta. Ainakin samppanjan kohdalla siis pätee sanonta, jonka mukaan viini vain paranee vanhetessaan. Kun keisari Aleksanteri I (1777–1825) oli päässyt Keltaisen lesken makuun, hänelle eivät muut samppanjamerkit enää kelvanneet. Pitkään hyydyksissä ollut Venäjän-kauppa alkoi sopivasti samaan aikaan jälleen avautua. Pyrstötähden ilmestyminen tulkittiin ennusmerkiksi Napoleonin valtakauden lähestyvästä lopusta. Sukeltajat törmäsivät uponneeseen arvolastiin Ahvenanmaan vesillä vuonna 2010. 55 6/2022 KEMIA Barbe-Nicole Ponsardin-Clicquot pukeutui 27-vuotiaasta lähtien koko loppuikänsä lesken asuun. Samppanjamiljonääriksi noussut Barbe-Nicole Ponsardin-Clicquot juhli menestystään järjestämällä ylenpalttisia päivälliskutsuja Champagnen vallasväelle renessanssityylisessä satulinnassa, jonka hän oli rakennuttanut Boursault’n viinikylään. Voitokkaan lesken tarina jatkui vielä vuosikymmeniä, vaikka yrityksen ulkomaanvienti joskus onnahtelikin. Itse Aleksanteri I julisti, että hän ei halunnut juoda enää mitään muuta samppanjaa kuin ranskalaislesken Veuve Clicquot’ta. Reimsin kadut täyttyivät vihollisarmeijan sotilaista, jotka sotatoimien välissä kulauttelivat rohkaisuryyppyjä – paikallisella samppanjalla. Leski Clicquot’n hämmästykseksi venäläiset kuitenkin käyttäytyivät kohtuullisen herrasmiesmäisesti, eikä hän kieltänyt näiltä viinikellariensa antimia. Usko luonnon maagisiin voimiin voimistui entisestään vuonna 1811, kun yötaivaalla nähtiin suuri komeetta. Pulloja tanssittanut madame alkoi pian tanssittaa myös Pietarin keisarillista hovia mielensä mukaan. Jos kallisarvoista lastia ei saataisi turvallisesti perille, menetykset olisivat jättimäiset. Pulloista lähes 50 oli Veuve Clicquot’ta. Vuoden 1840 paikkeilla ilmeisesti Saksaan matkalla olleet samppanjapullot eivät koskaan päätyneet ostajien käsiin. Historioitsijoiden mukaan juuri anonymiteetti saattaa osaltaan selittää Ponsardin-Clicquot’n meteorimaista kiitoa liike-elämässä. Kotimaahansa palattuaan soturit ylistivät ranskattaren ihmeellistä samppanjaa. Komeetan ennustuskin toteutui vuonna 1814, jolloin Napoleon hävisi viimeiset, tuhoon tuomitut taistelunsa Champagnen maaseudulla. Hermojännitys oli melkein liikaa jopa Ponsardin-Clicquot’n kaltaiselle kylmäpäiselle naiselle. Helpotus oli suunnaton, kun hänen luottomieheltään, lastin mukana matkanneelta Louis Bohnelta saapui innostunut kirje: kaikki oli sujunut yli odotusten. Hän kuoli 88-vuotiaana rakastamassaan Boursault’n linnassa 29. Maaginen sanapari Veuve Clicquot soi kaikkien huulilla. 1800-luvun naisen oli parempi antaa tuotteiden puhua ja pysytellä itse taka-alalla. Liki kaksisataa vuotta vanhasta hylystä löytyi 168 pullollista eri valmistajien tuotteita. Heti miehittäjien lähdettyä Ponsardin-Clicquot lähetti usean tuhannen pullon erän parasta vuosikertasamppanjaansa kohti Königsbergiä, joka nykyään tunnetaan nimellä Kaliningrad. Reimsin kuningatar Venäjän markkinoiden valtaaminen teki leski Clicquot’sta satumaisen rikkaan bisneslegendan, jonka uhkarohkea tempaus herätti niin ihmetystä ja ihailua kuin ammattikateutta. Mutta vaikka kaikkialla kohistiin ”keltaisen lesken” jumalaisesta juomasta, naisen tuotemerkin taustalla tunsi vain hänen lähipiirinsä. Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. heinäkuuta 1866. Kun saman vuoden rypälesato osoittautui monen laihan vuoden jälkeen ylitsepursuavan runsaaksi, siitä valmistettu viini ristittiin ”komeetan viiniksi” (Le vin de la Comète). Komeetan ennustus Champagnen viininviljelijät pitivät samppanjan käymistä selittämättömänä mysteerinä, johon he suhtautuivat taikauskoisella kunnioituksella. Ylhäiset venäläisaateliset olivat hullaantuneet täysin ranskalaiseen samppanjaan, johon leski Clicquot oli näiden makumieltymysten tuntijana vielä lisännyt tavallistakin tuhdimman annoksen sokeria, jopa 300 grammaa pulloa kohti. Kotikaupungissaan leski sai lempinimen Reimsin kruunaamaton kuningatar. Ranskalaiset kemistit analysoivat merenpohjan viileissä oloissa ilmeisen hyvin viihtyneen juoman, jonka todettiin olevan yhä täysin juomakelpoista. ”He juovat tänään ja maksavat huomenna”, hän totesi tyynesti
Vaeltajat voivat johtaa syvyyksissä piileskelevien malmiesiintymien jäljille. Kun luminäytteet analysoidaan, tulokset kertovat kallion koostumuksesta jopa kilometrien syvyydessä. Vihjeitä kallioperän malmeista voi siis saada analysoimalla lehtiä ja neulasia, puun kuorta tai kariketta. Ilmanpaineen vaihtelut vaikuttavat, samoin sähköinen varausero. Kasvitkin tietävät Kesäaikaan syvän kallioperän koostumusta voidaan tutkia biogeokemian keinoin. Silloin geologit pakkaavat tutkimusvarusteensa ja lähtevät keräämään näytteitä. Kalkkikivialueilla on kokonaan oma kasvilajistonsa, sillä useimmat kalkinsuosijat eivät muunlaisessa maaperässä viihdy. Monet metallit ovat kasveille tarpeellisia hivenaineita, mutta jos niitä on liikaa, kasvi pyrkii ylimäärästä eroon työntämällä sen lehtiin ja kuoreen. ”Ehkä niitä ei ole löydetty, koska ne ovat liian syvällä.” Kallioperässä tapahtuu jatkuvasti hapettumista, jonka seurauksena mineraalien metalli-ioneja vapautuu. Tupakka on niin hyvä imuroimaan raskasmetalleja ja muita epäpuhtauksia, että sitä on käytetty jopa maaperän puhdistamiseen. Mitattavat ionimäärät ovat hyvin pieniä. 56 KEMIA 6/2022 Syvällä kallioperässä tapahtuva hapettuminen ja bakteeritoiminta tuottavat metalli-ioneja ja hiilivetyjä, jotka kiipeävät veden ja kaasujen mukana kallionrakojen kautta maan pinnalle. Kapillaari-ilmiö toimii tehokkaasti moreenimailla. Sekä metalli-ionien että hiilivetyjen avulla voidaan selvittää, mitä mineraaleja syvällä kallioperässä on. Esimerkiksi eukalyptuspuu rakastaa kultaa, samoin kotoiset kataja ja kultapiisku. Jos maan ja malmiesiintymän pinnoissa on erilainen varaus, syntyy sähkökemiallinen kierto samaan tapaan kuin akussa. Esimerkiksi litiumia on vaikea löytää muilla kuin geokemian menetelmillä. Eri kasvit keräävät eri metalleja. Kimberliitti on tyypillisesti kirnumainen rakenne, jonka halkaisija voi olla sata metriä mutta syvyys useita kilometrejä. ”Ppt-tasolla mennään. RAILI LEINO Oulun yliopiston soveltavan geokemian professori Pertti Sarala odottaa hartaasti, että talvella sataa vähintään 10–20 senttiä lunta, joka pysyy maassa vähintään kuukauden. Seisminen liike, joka Suomessakin aiheuttaa pientä tärinää ja saa kallion halkeilemaan, pumppaa nesteitä ja kaasuja ylös. Ionit liikkuvat plussasta miinukseen, nousevat ylös ja konsentroituvat maan pintaosaan. Metalli-ionit kulkeutuvat syvyyksistä kohti pintaa eri prosessien seurauksena. Pieniä timantteja on hankala havaita moreeniaineksen joukosta, mutta jos alueelta löytyy esimerkiksi pyroklooria, tiettyjä granaatteja ja kromiittia, lähistöllä saattaa piillä kimberliittiä, joka voi olla timanttiesiintymä. Perinteiset malminetsintätekniikat eivät toimi, sillä litiumpitoisten spodumeenijuonien ominaisuudet ovat käytännössä aivan samanlaiset kuin niitä ympäröivien isäntäkivien. Suomenkin itäosissa on kimberliittipiippuja, mutta niistä löydetyistä timanteista suurimmankin halkaisija oli Kataja ja kultapiisku rakastavat kultaa.. Lumi kiteytyy hangessa jatkuvassa prosessissa uudelleen, jolloin maasta tihkuvat metalli-ionit jäävät kiteiden vangiksi. Yksi esimerkki on timantti. Peruskallion uumenissa piileksii myös bakteereja, joiden toiminta tuottaa kullekin mineraalille ominaisia hiilivetyjä. ”Meillä on hyvin samantyyppinen kallioperä kuin monilla alueilla Australiassa, Kanadassa ja Etelä-Afrikassa, missä on valtavia malmiesiintymiä”, Sarala sanoo. Parts per trillion, eli puhutaan biljoonasosien pitoisuuksista.” Mittauksia ei tehdä lähellä pääteitä tai taajamien kaukolämpölaitoksia, sillä savu ja noki voivat aiheuttaa kontaminaatiota. Jotkin metallit ja mineraalit esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, että on helpompaa etsiä niiden tyypillisiä seuralaismineraaleja. Suurin osa Venäjän tuottamista timanteista on peräisin kimberliiteistä. ”Lumija kasvinäytteiden testaaminen on uusi, ympäristöystävällinen tapa etsiä hyödyntämiskelpoisia malmeja ja mineraaleja. Kasveihin kertyy metalleja, kun niiden juuristo imee maasta vettä ja ravinteita. Se tarkoittaa, että Suomessakin pitäisi olla monta maailmanluokan esiintymää. Toiminnasta jää hyvin vähän jälkiä luontoon”, Sarala korostaa. Timanttijahdin keinot Varsinaisten malmimetallien lisäksi geologit hyödyntävät myös niin kutsuttuja indikaattorimineraaleja. Vaikkapa arseenikiisussa elää juuri tietynlainen bakteerilajisto. Vaeltavat ionit paljastavat malmiaarteen Niitä on tunnistettu useita kymmeniä, ja ne ovat erilaisia kuin esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön yhteydessä syntyvät hiilivedyt
Lumija kasvinäytteiden analysointi paljastaa syvyyksien salaisuuksia. Laite kuitenkin soveltuu myös kivija moreeninäytteiden analytiikkaan. Joitakin miljoonia vuosia vanhoja rapautumia löytyy Keski-Lapista. 57 6/2022 KEMIA vain noin puoli senttimetriä. Kiinassa maametalleja louhitaan sekundäärisistä, maan pinnalla olevista esiintymistä. Suomessa saattaa olla myös merkittäviä harvinaisten maametallien esiintymiä. Marsista Maahan Yksi käytetyimmistä analysaattoreista on röntgenfluoresenssispektrometriaan perustuva kannettava XRFanalysaattori, joka kehitettiin metallijätteiden käsittelyyn analysoimaan romumetallien alkuainepitoisuuksia. Tyypillisesti esiintymät sisältävät puolisen prosenttia yhteensä 17:ää harvinaista maametallia. Jos maa-aineksesta löytyy yttriumia, useiden muidenkin harvinaisten maametallien pitoisuus on yleensä koholla. Toinen hiljattain markkinoille tullut analysaattori on lasertekniikkaan perustuva pLIBS. A do be St oc k Suomessa pitäisi olla monta maailmanluokan malmiesiintymää.. Pertti Saralan mukaan Suomessakin on havaintoja 200–300 metrin syvyydessä sijaitsevista mineralisaatioista. Sillä saadaan analysoitua laajempi alkuainekirjo, mutta laitteen käyttö on haastavampaa muun muassa alkuainekohtaisen kalibrointitarpeen vuoksi. Niiden savimineraalit, kuten kaoliini, nappaavat tehokkaasti metalli-ioneja. Mineraalien tunnistamiseen kentällä on kehitetty myös röntgendiffraktiomenetelmään pohjautuvia kannettavia laitteita. Ne ovat ennen kvartäärikautta syntyneitä pitkälle rapautuneita kerrostumia. Menetelmät herkistyvät Kanadassa on löydetty pintageokemian keinoin malmiesiintymä 700 metrin syvyydestä. Vanhoja, rapautumisen kautta syntyneitä savikkoja on Suomessa vähän, koska jäätiköt ovat kuluttaneet ne pois. Uusi malminetsintätekniikka on ympäristölle hellävarainen eikä jätä jälkiä luontoon. Niidenkin jäljille vievät helpoimmin indikaattorimineraalit, kuten baddeleyiitti, bastnäsiitti, ksenotiimi ja monatsiitti. Teollisuudella on kuitenkin käyttöä myös pienille, koruiksi kelpaamattomille timanteille, joita voidaan hyödyntää vaikkapa hiomapapereissa. Peltosavikot eivät sisällä harvinaisia maametalleja, sillä ne ovat kerrostuneet merenpohjaan jääkauden jälkeen. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Viime vuosina markkinoille on tullut myös keveitä kannettavia analysaattoreita, joilla alkuainepitoisuusmääritykset voidaan tehdä suoraan maastossa ja näytteenottoa ohjata reaaliaikaisesti kentällä. Yksittäisen metallin pitoisuus voi olla muutaman kymmenen ppm:n tasoa. Nämä alkuaineet viihtyvät toistensa seurassa samantyyppisissä kivilajeissa ja rikastuvat rapautumisprosessissa. Pintamaanäytteiden analysoinnissa käytetään useita kaupallisia heikkouuttomenetelmiä, joilla mineraaliaineksesta saadaan heikoilla hapoilla irti niihin heikosti sitoutuneet ionit. Ensimmäinen rakennettiin Yhdysvaltain avaruushallinnolle Nasalle, joka halusi analysoida reaaliaikaisesti maaperäja kivinäytteitä Marsissa
Toinen kriteeri on merkittävyys eli se, ovatko ympäristövaikutukset todennettavissa ja onko syyn ja seuraukYmpäristön hätähuuto Kemiallinen kuorma kasvaa sen suhde osoitettavissa. Niille ei ensinnäkään ole luonnollista tunnettua ja turvallista vaihteluväliä, kuten esimerkiksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluille, joita voidaan mitata jääkairauksista. Niistä ensimmäinen on toteutettavuus eli se, onko saatavissa riittävästi alueellista ja ajallista kvantitatiivista dataa johtopäätösten tekoon. Kemikaalien vuosittaiset päästöt ympäristöön ovat joka tapauksessa miljoonia tonneja emissioina ilmaan, vesistöihin ja maaperään. tai 3. Markkinoilla arvioidaan olevan noin 350 000 erilaista kemikaalia tai kemikaaliseosta, joiden lukumäärä on jatkuvassa kasvussa. Yhdisteen käyttö tuttipulloissa on kielletty. 58 KEMIA 6/2022 Kemikalisoitumisen maapallolle muodostama riski uhkaa jo planeetan turvarajoja. Erityishuomio muoveihin Stockholm Resilience Centerin tutkijoiden mukaan on tärkeää arvioida varsinkin muovien osuutta kemikaalien ympäristövaikutuksissa. Näin sanovat ruotsalaisen tutkimuslaitoksen Stockholm Resilience Centerin asiantuntijat, jotka ovat määrittäneet turvarajat keskeisille planeettaamme uhkaaville tekijöille (Kemia-lehti 3/2022). Kolmas kriteereistä on kattavuus eli se, ovat vaikutukset maailmanlaajuisia. Lisäksi yhdisteiden vaikutuskohteiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Muovien tuotanto lisääntyy maailmanlaajuisesti koko ajan. Kemikaalien ympäristövaikutusten arviointi ei tosin ole yksinkertaista, sillä sitä hankaloittavat useat tekijät. Samalla he korostavat aiheeseen paneutuvan tutkimuksen merkitystä ja tutkimuksen lisäämisen tärkeyttä. Kemikaalien ympäristövaikutusten vähentämisellä on enemmän kuin kiire. Vuosittainen kasvuprosentti on noin viisi. Siihen perustuvassa tutkimuksessa vuodelta 2019 selvitettiin 1 760 kemikaalin ympäristömyrkyllisyyttä yli 22 000 eurooppalaisen vesistön pintavesissä. Pohjoismaat sijoittuivat ylimpään eli ”riittävästi suojattu” -kategoriaan. Viisitoista keskeistä yhdistettä Kemianteollisuus on maailman toiseksi suurin teollisuudenala, jonka tuotantokapasiteetti vuonna 2017 oli noin 92 miljardia tonnia. Muovinvalmistus on sidoksissa tuotannossa tarvittaviin raaka-aineisiin, ennen kaikkea fossiilisiin polttoaineisiin, joista neljä prosenttia kulutetaan muovien tuotannossa. Kuinka paljon kemikaalien tuotantoon liittyviä epäpuhtauksia ja sivutuotteita päätyy ympäristöön, ei ole tiedossa. Ruotsalaiset ottivat oman analyysinsä lähtökohdaksi kolme kriteeriä. Maapallon sietoraja on kemiallisen saastumisen osalta ylittymässä, tutkijat varoittavat. Kriteerien pohjalta tutkijat analysoivat sekä kemiallisten aineiden valmistusteknisiä että ympäristöprosesseja. Näin paljastui, että 15 yhdistettä selitti liki 99,5 prosenttia kumuloituvasta ekotoksisuuspaineesta. Aineiden valtavasta joukosta vain osalle on tehty riskianalyysit. Tietomme kemiallisten aineiden levinnäisyydestä ympäristöön ja niiden yksittäisistä ja yhteisvaikutuksista ovat kuitenkin rajalliset. Haittalistan listan ylivoimainen ykkönen oli bisfenoli-A, jota käytetään muovien rakenneaineena esimerkiksi muovipulloissa ja -astioissa. Vesistöt rankattiin tutkimuksessa viisiasteisella asteikolla. Suomesta Pohjanmaan jokialueet ja Lounais-Suomi kuuluivat kuitenkin alempiin 4. Myös he kiinnittävät asiaan erityistä huomiota. Yksi keino on hyödyntää saatavilla olevia ekotoksisuustietoja tilastollisessa lajiherkkyysjakauma-analyysissä (SSD). kategoriaan. JARI KOPONEN Ympäristön kemiallisen kuormittumisen hallintaan tarvitaan välittömästi uusia, nykyistä tehokkaampia keinoja. Jäämiä löytyy maapallon syrjäisimmistäkin kolkista, kuten Pohjoiselta jäämereltä, valtamerien syvyyksistä ja korkeista vuoristoista. Muovien kierrätys pienentää muovien ympäristövaikutuksia, mutta vain siellä, missä kierrätys on tehokkaasti järjestetty. Kaupallisessa käytössä on tätä nykyä ainakin 45 erilaista muovilajia, joista yleisimmät ovat polyeteeni (korkeaja matalatiheyksinen) ja polypropeeni. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen. Kemikaalien valmistukseen liittyviä ongelmia ovat heidän mukaansa muun muassa puutteelliset tiedot tuotantomääristä, kemikaalien pääkäytön siirtyminen teollisuudenalalta toiselle sekä riittämättömät tiedot tuotteen valmistuksen ja käytön ympäristövaikutuksista. Suorien biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaikutusten on otettava huomioon niiden mahdolliset yhdistelmät. Nykyisellä kasvuvauhdilla alan tuotannon arvioidaan nousevan 190 miljardiin tonniin vuoteen 2060 mennessä. Niistä yksi on juuri kemikalisoituminen. Vaikka mallinnukseen perustuvilla tutkimuksilla on rajoituksensa, ne ovat vähintään suuntaa antavia
Myös lääkeaineisiin joudutaan kiinnittämään lisääntyvää huomiota. Tiedot kemikaalien esiintymisestä ympäristössä ja vaikutuksista siihen ovat silti meilläkin puutteelliset. Viime aikoina on uutisoitu polyeteenimikromuovin löytymisestä ihmisen verenkierrosta. Kemiallisista aineista Mehtonen mainitsee laajasti käytetyt perfluoratut yhdisteet, joista monet ovat ympäristössä hyvin pysyviä ja kertyvät ravintoverkossa. Ympäristönsuojelun tarvetta lisää ympäristöön päätyvien yhdisteiden kasvu. Parhaillaan tutkitaan, onko tällä haittavaikutuksia ja jos on, millaisia. mukaan 2,4 prosenttia maailmassa tuotetusta muovista päätyi elinkaarensa lopussa ympäristöön. Syken erikoissuunnittelijan Jukka Mehtosen mukaan Suomi on ympäristöriskien hallinnan kannalta hyvällä tolalla. Samoin on saatu viitteitä mikromuovien haitallisista vaikutuksista meren eliöihin. Ympäristöluvan kemikaaleja käyttäville tuotantolaitoksille myöntää aluehallintovirasto (avi). ”Tämä työ ei lopu koskaan”, Mehtonen kiteyttää.. Vantaanjoessa tehdyt mittaukset paljastivat useita haitattoman ympäristöpitoisuuden ylityksiä muun muassa tulehdusja masennuslääkkeiden ja hormonihoidoissa käytettyjen aineiden osalta. 59 6/2022 KEMIA Riskinhallinta Suomessa hyvällä tolalla A do be St oc k Ympäristöä kuormittavaa kemiallista taakkaa joutuvat kantamaan kaikki eliöt, lopulta myös ihmiset. Alueen oletetaan vuosisadan loppuun mennessä kasvavan 1,62 prosenttiin. Mikromuoveja on löydetty lähes kaikkialta, muun muassa ilmasta, pölystä, vedestä, juomista, ruoista, tekstiileistä ja kosmetiikasta. Hapan metallipitoinen valuma jokiin ja jokisuistoihin aiheuttaa muun muassa kalakuolemia. Myös kuntien ympäristöviranomaiset voivat myöntää ympäristölupia ja hoitaa ely-keskusten rinnalla muita laissa määrättyjä ympäristövalvonnan tehtäviä. Kirjoittaja on kemisti ja tiedetoimittaja. Suurilla pitoisuuksilla polystyreenimikromuovia on laboratoriotutkimuksissa havaittu olevan haitallisia vaikutuksia hiiriin. Niiden määrät ympäristössä ovat kasvussa. Määrästä kaksi kolmannesta on makromuovia (muovipartikkelin halkaisija yli viisi millimetriä) ja loput mikromuovia (halkaisija noin yhdestä nanometristä viiteen millimetriin). Mallinnusten mukaan 0,17 prosenttia maapallon valtamerien pintavesistä on niissä eläville eläimille jo riskialuetta. Kun pohjaveden pinta maankohoamisen tai ojituksen seurauksena laskee, sulfideista muodostuu rikkihappoa, joka liuottaa maaperästä metalleja. Suomessa ympäristön seuranta ja suojelu on jaettu useiden viranomaisen kesken. Maa on harvaan asuttu ja ympäristölupajärjestelmä toimii. Yksi Suomen erityinen ongelma ovat happamet sulfaattimaat, Euroopan laajimmat. Haitallisten aineiden seurannasta vastaavat Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ely)
Merkittävin on havainto, että sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti raaka-aineena metanolin ja jopa hienokemikaalien valmistamisessa”, tiivistää tutkimuksen nykyvaiheen Helsingin yliopiston kemian professori Timo Repo. Kustannukset katalyytin häviämisestä ovat pienet. Muurahaishappo on saanut vähemmän julkisuutta kuin vety, metaani tai metanoli, vaikka tutkimusta on tehty kohtuullisen paljon. 60 KEMIA 6/2022 Hiili hyödyksi hitaasti mutta varmasti Vihreän kemian tutkijat Suomessa ja maailmalla etsivät kilvan keinoja teollisten tuotteiden valmistamiseen hiilipäästöistä. Rakenne ja mekanismit ymmärretään ja kyetään suunnittelemaan hyvin. Aihepiiriä tutkitaan eri näkökulmista ympäri maailman. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Silvan Scheller kertoi entsyymeistä, jotka toimivat biokatalyytteinä, kun hiilidioksidia ja vetyä yhdistetään muurahaishapoksi. Stuttgartilaiset hakevat ratkaisuja molekulaarisesta heterogeenisestä katalyysista ja organometallisesta pintakemiasta. Toiseksi pintakemia heterogeenisessä katalyysissa on äärimmäisen mutkikasta, joten sen tapahtumista tiedetään vasta vähän. Toisaalta haittojakin on useita. Esimerkiksi hollantilainen DENS on kehittänyt teknologiaa, jossa käytetään muurahaishappoa auton polttoaineena. Vaikka käytännön sovelluksiin on vielä matkaa, uutta tietoa kertyy koko ajan. Muurahaishappo pystytään taas hajottamaan vedyksi ja hiilidioksidiksi. Katalyytti toimii selektiivisesti. Siksi heterogeeninen katalyysi on yhä lähinnä empiiristä tiedettä. Katalyytin erottaminen on helppoa ja sovellusalue laaja. Taustalla on Eindhovenin teknillisen yliopiston. Ensinnäkin heterogeenisen katalyysin järjestelmiä on vaikea ”nähdä” tavanomaisilla menetelmillä, kuten spektroskopialla tai mikroskopialla. Ensimmäinen osatavoite on hiilidioksidin sitominen ja toinen vedyn varastointi. Hydrausmekanismin tuntemus avasi meille mahdollisuuden valita tehokkaampia kokatalyyttejä tai yhdistelmäkatalyytteja reaktiota varten.” Tutkittavaa riittää jatkossakin. Homogeeninen katalyysi soveltuu vain pieneen osaan kemiallisia prosesseja, esimerkiksi lääkeaineiden tuotantoon. Silloin tekniikkaa olisi mahdollista käyttää teollisessa mitassa. ”Parhaillaan selvitämme, kuinka hiilidioksidin amiiniavusteinen hydraus voitaisiin siirtää homogeenisestä heterogeeniseen katalyysiin. ”Jos tavoitteet toteutuvat, hiilidioksidista voidaan valmistaa monenlaisia yhdisteitä, kuten formiaatteja, formaldehydin johdannaisia, metaania ja hiilimonoksidia.” Etsinnässä ekstremofiilit Kiinnostuksen kohteeksi on noussut myös biokatalyysi. Heterogeeninen katalyysi on ominaisuuksiltaan homogeenisen peilikuva. Yksi tärkeistä siirtymämetalleista on rutenium, joka voidaan sitoa piin ja alumiinin oksideihin. Homogeenisen ja heterogeenisen katalyysin plussat ja miinukset ovat toistensa peilikuvia. Haasteita ovat muun muassa materiaalien synteesi ja stabiilius reaktion olosuhteissa.” Sillanrakennusta Saksassa Monet tutkimukset liittyvät tavalla tai toisella katalyysiin. Luonnosta etsitään valmiita tai helposti ihmisen käyttöön muunneltavia entsyymejä. Massan siirrossa on harvoin rajoituksia. Homogeenisessä katalyysissa kaikki atomit ovat aktiivisia keskuksia. ”Suurimpia saavutuksiani on ollut amidien hydrausmekanismin selvittäminen”, kertoi seminaarissa puhunut Flores. Heterogeeninen katalyysi on merkityksestään ja yleisyydestään huolimatta yhä heikosti tunnettu ilmiö, pääasiassa kahdesta syystä. ”Tutkimme esimerkiksi siirtymämetallien hydridejä, jotka immobilisoidaan metallioksidipinnalle”, Estes kertoi. Katalyytin erottaminen on vaikeaa ja kallista. Tilannetta yhden hiiliatomin yhdisteiden ja erityisesti hiilidioksidin kemiassa kuvaavat esimerkiksi Oslon yliopiston kemistin Ainara Floresin ryhmän tulokset. Miinuksia ovat kuitenkin aktiivisuuden rajoittuminen pinta-atomeihin, heikko selektiivisyys ja massansiirron vaikeus. Katalyytin hävikki aiheuttaa suuria kustannuksia. Kemistit haaveilevat katalyyteista, joilla olisi homogeenisen ja heterogeenisen katalyysin hyvät puolet mutta ei kummankaan heikkouksia. Ohjelma muodosti pohjan ChemBio Finland 2022 -tapahtuman seminaarille, joka oli otsikoitu Green Chemistry and C1 Value. KALEVI RANTANEN ”Tieto hiilidioksidin reaktiivisuudesta lisääntyy. Repo kuuluu Suomen Akatemian kolmivuotisen Hiili hyödyksi – C1 Value -ohjelman johtoryhmään. Silmukat sulkeutuvat, ja prosessi on hiilineutraali. Stuttgartin yliopiston professori Deven Estes kuvaili ryhmänsä rakentavan siltaa homogeenisen ja heterogeenisen katalyysin välille. Ominaisuus, joka on hyvä homogeenisessä katalyysissa, on tavallisesti huono heterogeenisessä. Tutkijoiden tähtäimessä on katalyysi alhaisessa, noin nolla-asteisessa lämpötilassa. ”Amidit ovat avainyhdisteitä, kun hiilidioksidia hydrataan amiineilla metanoliksi homogeenisessä katalyysissa. Kaikkialla ollaan suunnilleen samassa pisteessä: teolliset sovellukset ovat vielä vuosien päässä, mutta uutta tietoa saadaan jatkuvasti. Hiilidioksidin ja vedyn reaktio muurahaishapoksi on reversiibeli eli palautuva
Kun työ on perustutkimusta, hankkeiden aikanaan poikimat sovellukset voivat tarjota paljon muutakin kuin nyt osaamme ajatella ja toivoa. Vetyä on sellaisenaan vaikea varastoida. Magnesiumkarbonaattipohjaisia sideaineita hiilidioksidin suurimittaisessa hyödyntämisessä tutkitaan Oulun yliopistossa. Jaakko Kahilaniemi. Toiseksi entsyymit on karakterisoitava ja muokattava teollisuuskäyttöön sopiviksi. Metanoli taas on hyvä varastointiyhdiste, mutta sitä on vaikeaa konvertoida takaisin vedyksi”, hän sanoo. Silvan Schellerin mukaan muurahaishapolla on potentiaalia kilpailla vedyn kantajana jo tunnettujen yhdisteiden kanssa. Ei myöskään ole kovin helppoa muuntaa sitä tehokkaasti takaisin vedyksi. Kaikki kivet käännetään Akatemian Hiili hyödyksi -ohjelmassa etsitään ratkaisuja monelta muultakin suunnalta. Viime aikoina on puhuttu paljon hiilidioksidin erottamisesta suoraan ilmasta. ”Muurahaishappo pystyy kilpailemaan vedyn kantajana jo tunnettujen yhdisteiden kanssa”, tutkija sanoo. Metallo-orgaanisia kehikoita eli mofrakenteita, jotka katalyytteina konvertoivat hiilidioksidia korkean arvon tuotteiksi, tutkitaan puolestaan ItäSuomen ja Jyväskylän yliopistoissa. ”Metaania ei voida varastoida helposti. Prosessin hinnan tulisi olla riittävän edullinen. Tutkijat ovat kuvanneet löytämiään mikrobiyhteisöjä ja niiden funktioita turpeessa ja kaivosvedessä. Etsinnässä on yhdiste, johon vety sidottaisiin ja josta se taas vapautettaisiin. Genomin sekvensoinnin ja bioinformatiikan menetelmillä he etsivät lisää sopivia kandidaattigeenejä. Yhtä alan teknologiaa, TPSAprosessia eli lämpötilaja paineriippuvaista adsorptiota, kehittävät LUTyliopiston tutkijat yhdessä Jyväskylän yliopiston kollegojensa kanssa. Ensiksi haetaan sopivia entsyymejä luonnosta. Entsyymien tulee pysyä vakaina happamessa ympäristössä, jonka pH-arvo voi olla niinkin alhainen kuin kaksi. Muurahaishappotutkimuksen lisäksi Aalto-yliopistossa myös seulotaan laskennallisilla menetelmillä kuparipohjaisia nanohiukkasia hiilidioksidin pelkistämistä varten. Kolmosvaiheen tutkimus tuottaa uusia vihjeitä genomiikan selvittämistä ja entsyymien käyttäytymisen tutkimusta varten. Tavoitteena on hiilinegatiivinen sementti. Uusia formiaattidehydrogenaasigeenejä tutkijat ovat tunnistaneet noin 150. Pyhäjärvellä sijaitsevan Pyhäsalmen kaivoksen vesissä 600 metrin syvyydessä pH-arvo on tasan kaksi, suossa puolentoista metrin syvyydessä 3,8. Vaatimukset ovat kovat. Aalto-yliopiston yhdessä VTT:n kanssa toteuttama ExtremoForm-hanke jakautuu kolmeen pakettiin. Aalto-yliopiston Silvan Schellerin kiinnostuksen kohteina ovat biokatalyysi ja muurahaishappo. Ehdokkaita on jo löytynyt sekä kaivoksesta että soista. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Etsinnässä ovat ekstremofiilit eli eliöt, jotka kestävät äärimmäisiä oloja. Mikrobikasvusto toimii apulaisena elektrolyyserin katodilla. 61 6/2022 KEMIA tutkimustyö. Tampereen yliopisto selvittää yhdessä Oulun yliopiston kanssa hiilidioksidin ja metanolin biosähkökemiallista muuntamista pitkäketjuisiksi hiiliyhdisteiksi. Kolmanneksi ilmiöt on ymmärrettävä molekyylitasolla
Elintarvikkeiden lisäksi niiden sisältämiä aineita voi hyödyntää lisäravinteissa ja kosmetiikassa. Näin vapautunut maa voidaan istuttaa vaikka metsälle, joka puolestaan toimii hiilinieluna. Näin kertoo yhtiön perustaja ja teknologiajohtaja Juha-Pekka Pitkänen, joka valotti yrityksen taustaa ja kuulumisia ChemBio Finland 2022 -tapahtuman Uusien proteiinien mahdollisuudet ja pullonkaulat -seminaarissa. Tärkeä turvallisuus Medfiles Oy:n Elintarvikkeet & Ravitsemus ja Rehu -yksikön operaatiopäällikkö Mari Lyyra puhui uusien proteiinien turvallisuudesta ja alan lainsäädännöstä. Lisäksi Soleinissa on muun muassa kuitua, rasvahappoja, kivennäisaineita ja vitamiineja. Kuumavesiuuton ja fraktioinnin avulla saadaan gelatiini/kollageenihydrolysaattia eri käyttötarkoituksiin. Luken ohjelmassa on kehitetty erilaisia prosesseja, joilla kalajäänteistä voidaan valmistaa uusia tuotteita. Proteiinitehtaan voi sijoittaa mihin päin maailmaa tahansa, eikä proteiinin tuotantoon tarvita peltoja. Seuraava vaihe on aktiivisten peptidien tunnistus ja vaikutusten todentaminen kliinisissä kokeissa. Se sopii elintarvikkeiden rakenteen muokkaamiseen, ravintolisäjauheisiin, proteiinipatukoihin ja -juomiin sekä myös esimerkiksi biohajoaviin kalvoihin ja kosmetiikkaan, kuten ihovoiteisiin. Proteiinin auringonkeltainen väri on peräisin beetakaroteenista.. Miedonmakuista, umamimaista proteiinijauhetta voidaan käyttää esimerkiksi soijaja herneproteiinin sijaan lihaa ja maitoa korvaavissa tuotteissa. Yksi tuote on kalaöljy. Entsymaattisen hydrolyysin ja fraktioinnin avulla kalan puristusmassasta syntyy kalaproteiinihydrolysaatteja ja ruodoista mineraaleja. Se tapahtuu kehittämällä uusia korkean lisäarvon tuotteita kalateollisuuden sivuvirroista eli perkuuja fileointijäännöksistä. Kalahydrolysaateilla on laboratorioja eläinmallitutkimusten mukaan myös terveysvaikutuksia. Uusia proteiinilähteitä etsittäessä pyritään käyttämään hyödyksi myös maaja kalatalouden sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Yhtiön kehittämässä bioprosessissa ruokitaan mikrobeja ilmakehästä kaapatulla hiilidioksidilla, vedyllä ja hapella sekä pienellä määrällä ravinteita. Silakan hajua ja makua on muokattu myös mikrobiprosessoinnilla. Jauhe sisältää myös beetakaroteenia, joka antaa sille keltaisen värin. Kaikki irti kalasta Luonnonvarakeskuksen (Luke) EUrahoitteisen Blue Products -ohjelman tavoitteena on kotimaisen kalan arvon lisääminen. Erityisinä painopistealueina tutkimuksessa ovat olleet silakka, kilohaili ja särkikalat sekä kalankasvatuksen sivuvirrat. Parhaimmillaan yhtiö voi saada markkinointiluvan Solein-yksisoluproteiinilleen vuoden 2023 loppuun mennessä. Tuotannon vaatima sähkö syntyy uusiutuvalla energialla, tehtaan sijainnin mukaan tuulivoimalla tai aurinkovoimalla. Solar Foodsin tuottaman yksisoluproteiinin ainekset otetaan ilmasta. Tavoitteena on, että kalahydrolysaatteja voitaisiin hyödyntää terveellisissä elintarvikkeissa ja ravintolisissä. Rahoituksen turvin se rakentaa juuri demotehdasta Vantaalle. ”Jäännökset sisältävät arvokkaita ravinteita, jotka jäävät yleensä valitettavasti käyttämättä tai menevät eläinten rehuksi”, kertoi seminaarissa puhunut Luken erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi. Se sopii myös pastaan ja muihin viljaja leipomotuotteisiin, välipaloihin ja erilaisiin juomiin. Solar Foodsin keksintö on vakuuttanut myös rahoittajat, joilta yritys on tähän mennessä saanut 66 miljoonan euron sijoitukset. MARI ESKOLA Suomalainen Solar Foods on jättänyt uuselintarvikehakemuksen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan käsiteltäväksi. Entsyymivalinnoilla on kuitenkin saatu aikaan umamin makuista proteiinihydrolysaattia. 62 KEMIA 6/2022 Tulevaisuuden ravinto voi löytyä vaikka ilmasta, osoittaa suomalaisen Solar Foodsin innovaatio. So la r Fo od s Solar Foodsin proteiinijauhetta voi käyttää monenlaisten tuotteiden ainesosana. Solar Foodsin proteiinijauhe on raUudet proteiinit tulevat Ruokaa ilmasta jaa perkuujätteestä vitsemuksellisesti erittäin monipuolista ja sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Se on erityisesti hyvä raudan B12-vitamiinin lähde. Kalaproteiinituotteiden haasteena on voimakas maku ja haju
Laadussa on eroja Seminaarissa luennoinut Helsingin yliopiston apulaisprofessori Anne-Maria. Kirjoittaja on elintarviketieteen tohtori, joka työskentelee Medfiles Oy:n Elintarvikkeet & Ravitsemus ja Rehu -tiimissä tehtävässä Senior Regulatory Affairs Expert. Tärkein turvallisuusnäkökohta tavanomaisten proteiiniainesosien osalta on hänen mukaansa allergeenien oikeanlainen merkitseminen pakkaukseen ja kuluttajien tarkkuus merkintöjä luettaessa. Hyväksikäytettävyys muodostuu proteiinien sulavuudesta ohutsuolessa ja aminohappojen käytöstä metabolisiin prosesseihin, kuten elimistön proteiinisynteesiin. Eläinkunnasta peräisin olevat liha-, maitoja kananmunaproteiinit sisältävät kaikkia välttämättömiä rasvahappoja optimaalisessa suhteessa. Aina ei ole helppoa selvittää, kuuluuko uusi proteiini perinteisiin vai uuselintarvikkeisiin. Sen sijaan ainoa kasvikunnan tuote, jossa on täysipainoinen proteiinikoostumus, on soija. ”Proteiinien asemointi elintarvikelainsäädännön alla on aina elintarvikealan toimijan vastuulla”, Lyyra painottaa. Uuselintarvikehyväksynnän taas ovat saaneet muun muassa rapsiproteiini sekä koaguloidut perunaproteiinit ja niiden hydrolysaatit. 63 6/2022 KEMIA Lyyra on työskennellyt yli 20 vuotta elintarvikelainsäädännön asiantuntijana, ja hänellä on laaja kokemus elintarvikkeiden rekisteröinneistä ja pakkausmerkinnöistä. Prosessissa yksi EU-jäsenmaa arvioi ja luokittelee proteiinin lainsäädännöllisen aseman yrityksen toimittaman dokumentaation perusteella komission ja muiden jäsenmaiden avulla. Esimerkiksi mungpavun proteiini-isolaatti on luokiteltu uuselintarvikkeeksi, vaikka papu itsessään on perinteinen elintarvike. toukokuuta 1997. Toinen proteiinien laatuun vaikuttava tekijä on se, kuinka elimistö kykenee käyttämään niitä hyväkseen. Sienten ja hyönteisten proteiinien hyväksikäytettävyyttä ei tunneta juuri lainkaan. Asiasta kuitenkin tiedetään AnneMaria Pajarin mukaan vasta vähän. Uusien proteiinilähteiden kannalta keskeinen lainsäädäntö on EU:n uuselintarvikeasetus. Hänellä on lähes 25 vuoden kansainvälinen työkokemus elintarviketurvallisuudesta. Hakemusprosessissa on parhaillaan useita proteiineja, esimerkiksi ruokajuurikkaan lehtiproteiini. hakenut omalle tuotteelleen. Silloin sille on haettava ennakkohyväksyntä Euroopan komissiolta, kuten Solar Foods on Pajari muistutti omassa puheenvuorossaan, etteivät kaikki proteiinit ole ravitsemuksellisesti samanarvoisia. Jos proteiinia ei ole EU:ssa juuri käytetty ihmisravinnossa ennen tuota päivämäärää, kyseessä on hyvin todennäköisesti uuselintarvike. Esimerkiksi viljatuotteissa lysiini ja palkokasveissa rikkipitoiset aminohapot ovat niin sanottuja rajoittavia aminohappoja, eli niiden määrä on vähäinen. Kuulemisprosessin kautta on määritelty, että muun muassa riisiproteiini sekä herneja soijaproteiinihydrolysaatit ovat perinteisiä elintarvikkeita. Kasviproteiinien ajatellaan olevan huonommin hyväksikäytettäviä kuin eläinproteiinien, mikä johtuu niiden sisältämistä proteaasi-inhibiittoreista, lektiineistä, tanniineista, fytaateista ja glukosinolaateista. Avainkriteeri uuselintarvikeasetuksen soveltamiseen on, onko uudella proteiinilla merkittävää käyttöhistoriaa unionialueella ennen 15. ”Medfiles avustaa yrityksiä kaikissa uuselintarvikkeisiin liittyvissä selvitysja hakemusprosesseissa”, Lyyra kertoi. Viime kädessä apuna voidaan käyttää niin kutsuttua virallista kuulemispyyntöprosessia
Lisäksi oluessa on estereitä, jotka lisäävät siihen hedelmän, esimerkiksi omenan tai banaanin aromeja. Vivahteikkaat oluet Maailman suosituimpiin fermentoituihin juomiin kuuluu olut. Tarinan mukaan nesteen maku muuttui prosessissa niin, ettei sitä uskaltanut juoda kukaan, paitsi muuan kuolemaa pelkäämätön vanhus. ”Hiiva hyödyntää ensin pienet sokerit, kuten rypälesokerit. Sen tavallisimmat raaka-aineet ovat vesi, mallas eli idätetty vilja, hamppukasveihin kuuluva humala ja hiiva. Scoby tulee sanoista symbiotic colony of bacteria and yeast. ”Kombutsa on siitä kiinnostava, että siinä fermentointi ei tapahdu hiivan vaan scoby-kasvuston avulla”, Hopia kertoo. ”Kun kombutsa tehdään teepohjaiseen juomaan, yksi bakteereista tuottaa selluloosarihmastoa teen polyfenolien, Adobe Stock. Oluen käymisprosessi on tyypillisesti jätetty kesken, minkä vuoksi siinä on suhteellisesti enemmän pitkäketjuisempia sokereita.” Humalan sisältämät yhdisteet tuovat oluen makuun karvautta ja aromikkuutta, minkä juoja huomaa helposti. 64 KEMIA 6/2022 Juomien kiehtova kemia Joskus historian hämärissä jäi kerran tähteeksi saviruukullinen hunajalla maustettua vettä. ”Fermentointi oli myös ensimmäinen menetelmä, jolla juotava vesi saatiin turvalliseksi, jos puhdasta virtaavaa vettä ei ollut saatavilla”, Hopia kertoo. Samaa aihetta käsittelee myös kaksikon tietokirja Kuplivaa kemiaa (Gaudeamus 2021). Tämä siemaili historian ensimmäistä simaa niin hyvällä halulla, että meni lopulta tainnoksiin. Jokainen kasvusto on Hopian mukaan erilainen ja muuttaa jatkuvasti muotoaan. ”Hajuaistimme on niin herkkä, että ihminen voi havaita jo gramman tuhannesosan pitoisuuden näitä yhdisteitä”, Lehtonen kertoo. Käymisprosessin kesto vaikuttaa lopputuotteen makeuteen. MERI HELLSTEN Ensimmäinen ihmisen tekemä juovuttava juoma syntyi vuosituhansia sitten hunajavedestä – vahingossa. Seuraavana päivänä sai alkunsa ihmiskunnan uusi juomakulttuuri. Villimehiläisten pesistä kerätyllä hunajalla maustettu neste jäi sattumalta yön yli ruukkuun ja villihiivojen käsittelyyn. Joissakin oluissa voi aistia myös maltaisuutta, savua ja happamuutta. Sillä tarkoitetaan siis symbioottista bakteerija hiivakasvustoa, joka koostuu erilaisista villihiivoista sekä maitoja etikkahappobakteereista. Anu Hopia luonnehtii olutta ”parhaimmillaan upeiden nyanssien juomaksi”. ”Alkoholikäyminen tuo juomaan lisää yhdisteitä, kuten korkeampia alkoholeja, orgaanisia happoja ja monia fenolisia yhdisteitä, jotka antavat juomalle makua”, selvittää Helsingin yliopiston analyyttisen kemian dosentti Pekka Lehtonen. ”Fermentoidut juomat ovat seuranneet meitä kulttuurisesti siitä saakka.” Fermentoinnissa juoman raakaaineiden sisältämät tai siihen lisätyt mikrobit muuttavat hiilihydraatteja alkoholiksi tai hapoksi. Lehtonen ja Hopia puhuivat fermentoiduista juomista ChemBio Finland -tapahtuman Arkipäivän kemiaa -tilaisuudessa. Prosessi parantaa juoman säilyvyyttä ja tuo mukanaan uusia makuja aromiaineita. ”Siinä on pohjalla tietty karvaus ja pinnalla oluttyypistä riippuen laaja kirjo eri aromeja.” Volgansieni purkissa Toinen maailmalla hyvin yleinen fermentoitu juoma on kombucha, suomalaisittain kombutsa. ”Mutta humalasta herättyään hän kertoi muille, ettei juoma ole myrkyllistä vaan päinvastoin antaa ihanan, kevyen olon”, kuvailee Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia
Hiilidioksidi vain haihtuu huomaamatta ympäröivään ilmaan.” Kuplilla on merkitystä myös juoman aromikkuuden kannalta. 65 kofeiinin ja ksantiinien inspiroimana.” Tätä selluloosarihmastoa kutsutaan myös nimillä volgansieni tai teesieni, vaikka kyseessä ei sieni olekaan. Syntynyt alkoholi edistää antosyaanien eli väriaineiden ja tanniinien eli parkkihappojen vapautumista rypäleiden siemenistä ja kuorista. Jos se olisi yksi, viinistä ei näkyisi läpi edes sentin matkalta. ”Esimerkiksi Sauvignon Blancille on ominaista herukkamainen aromi, kun taas Rieslingillä on petrolimaisia tuoksuja.” Viinin aromiin vaikuttavat rypälelajikkeen lisäksi lukuisat tekijät, kuten rypäleen kasvupaikka, käymisprosessissa hyödynnetty hiivalajike ja viinin prosessointi. ”Lasissa juoman pintaan kohoaa joka sekunti satoja kuplia, jotka tuovat nenän aistittaviksi ikään kuin tiivistettyjä alkoholeja, aldehydejä ja happoja.” Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kemian opiskelija.. Yleensä luullaan, että juhlavan juoman kuplat aiheutuvat lasin epäsäännöllisyyksistä. Antosyaani on siis pH:ssa 3,5 osittain muussa kuin kationimuodossa.” Viinien valmistus on monivaiheinen prosessi, jonka keskiössä on rypäleen komponenttien uuttaminen halutussa suhteessa. Jonkin verran etanolia jää kuitenkin tavallisesti vielä jäljelle. Hiivakannat tuovat makuun oman lisänsä, sillä ne tuottavat viiniin pitkäketjuisia alkoholeja ja estereitä, joita rypäleessä ei ole.” Aromiaineina on useita yhdisteryhmiä, kuten etyyliestereitä, aldehydejä, terpeenejä ja laktoneita. ”Jos siis samppanjalasissa ei ole yhtään epäpuhtaushiukkasia, kupliakaan ei muodostu. Hiilidioksidia haihtuu eniten suoraan nesteen pinnan läpi, mutta noin viidesosa poistuu kuplina. ”Kun rihmasto oli kasvanut tarpeeksi, siitä pystyi taas halkaisemaan uuden kerroksen toiselle naapurille.” Kombutsan käymisprosessissa villihiivat käyttävät ensin makean teen sisältämän sokerin etanoliksi, jota bakteerit hapettavat edelleen etikkahapoksi. Sitä mukaa kuin uusia kuplia muodostuu, edelliset työntyvät kohti pintaa. ”Antosyaani on aromaattinen heterosyklinen yhdiste, jonka väri on pHriippuvainen. Kun kuohuviinipullon korkki avataan, hiilidioksidin paine ilmatilassa laskee äkillisesti, ja tasapainon saavuttamiseksi se alkaa kadota nesteestä. ”Hiivaja mikrobikasvustossa syntyy myös suuri määrä muita orgaanisia happoja, polyalkoholeja ja erilaisia aromaattisia yhdisteitä.” Viinin huima yhdistekirjo Myös viini syntyy alkoholikäymisellä, jossa hiiva muuttaa rypälemehun sokereita alkoholiksi. Kuplivia viinejä kutsutaan kuohuviineiksi. ”Todellisuudessa ne syntyvät erittäin pienissä selluloosakuiduissa, joita lasiin päätyy epäpuhtauksina ilman mukana”, Lehtonen paljastaa. ”Kuohuviinissä ja samppanjassa hiilidioksidia on litraa kohden 10–12 grammaa, eli yhdessä pullossa on arviolta 50 miljoonaa kuplaa”, Lehtonen laskee. ”Siellä se kasvoi pienessä lasipurkissa keittiön nurkassa, ja me lapset kaadoimme purkista itsellemme juotavaa”, professori muistelee. Hopian oma ensikosketus kombutsaan tapahtui jo lapsena 1970-luvulla, kun hänen äitinsä sai volgansienen naapurinrouvalta. Jos viiniin lisätään emästä, happiatomin positiivinen varaus katoaa, ja tilalle tulee sinistä ja keltaista yhdistettä. Kun liuokseen lisätään happoa, väri palautuu takaisin punaiseksi. ”Viinin pH on noin 3,5. Synteettistä viiniä on mahdotonta valmistaa, sillä komponenttien määrä on niin valtava.” Juhlavien kuplien salaisuus Alkoholikäymisessä hiivan käyttämästä sokerista syntyy etanolin lisäksi energiaa ja hiilidioksidia, mikä mahdollistaa juoman kuplimisen. Osa hiilidioksidista on liuenneena nesteeseen, osa kaasumaisessa muodossa ilmatilassa korkin alla. Viinilajikkeita on lukuisia ja kullakin omat erikoispiirteensä. Samppanja on puolestaan Champagnen maakunnassa Ranskassa valmistettu kuohuviini. ”Viineistä on löydetty yli 800 erilaista yhdistettä. Happamassa liuoksessa yhden renkaan happiatomi on positiivisesti varautunut, ja yhdiste on punainen”, Pekka Lehtonen kuvailee. ”Sama rypäle kasvaa eri puolilla maailmaa ihan eri makuiseksi. Viinin väri näyttäytyy tuolloin vihreänä
Jälleenrakennusaika olisi piirtynyt nahkaan kuvina sotakorvauslaivoista ja rintamamiestaloista. Kansa nimittäin käveli. Leimatut erotti muista siitä, etteivät he enää suostuneet saunaan yhdessä muiden kanssa. Jokainen itseään kunnioittava taksikuski olisi tietenkin kantanut Moskvitš-tatskaa. Radikaali nuoriso olisi sijoittanut pakollisen Che Guevaran seinäjulisteen sijasta rintaansa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Ehkä joku olisi muistuttanut Berliinin muurin pystyttämisestä numeroin 13.8.1961. Vielä isompi se on aktiivista seuraelämää viettävillä sinkuilla. Kieltolain päättymistä olisi juhlittu riemukkailla 543210-tatuoinneilla. KEEMIKKO Huvittavasti kuvittamaton Ajan hengessä nahkaan olisi pistelty myös teksti Mikään ei ole ikuista paitsi Neuvostoliitto.. VIIMEISTÄÄN PERUUTUSPEILIIN katsomalla kuitenkin ymmärtää, ettei ihmisen suurinta elintä kannata käyttää piirustustai kirjoitusalustana. Tviitin voi toistaiseksi päästää ilmoille ilman sen suurempaa taiteilua. 1960-LUVULLE TULTAESSA liikennekuvaelmien skaala olisi vähitellen laajentunut hevosista ja häkäpönttöautoista eteenpäin. Fiksuinta olisi antaa seurustelukumppaneilleen kierrätettävä lempinimi, jonka voi sitten huoletta ikuistaa käsivarteensa. Myös vaikkapa blogin tai vlogin pitäminen edellyttää merkittävää naamiovärjäystä. VIIME SOTIEN sukupolvi olisi parkittu oman aikansa polttavilla iskulauseilla. Tatuointien poistopajoista kantautuukin nenään yhä sakeampi laserin käry. Ongelma on iso, sillä eksääntymisen todennäköisyys on 51 prosenttia. Vastarannan kiiski olisi toki voinut valita Ahti Karjalaisen tai Ele Aleniuksen profiilin. Ajan hengessä nahkaan olisi pistelty myös teksti Mikään ei ole ikuista paitsi Neuvostoliitto. Kollaa kestää! Aikakauden suosikkikuvia olisivat olleet Mannerheim hevosella tai ilman. 66 KEMIA 6/2022 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Vähänkin riskimpi olisi voinut ottaa kroppansa koristeeksi aidon kokoisen kuplavolkkarin. Merimiesleiman sai tosin aikoinaan myös muutama kemian opiskelija, jokunen takamukseensa. Tatuointi ilmestyi iholle viimeistään Tanskan salmien jälkeen. Jos käytäntö olisi ollut voimassa kauemmin, saattaisimme opiskella Suomen historiaa suoraan kansalaisten selkänahasta. Vuoden 1956 yleislakon kunniaksi moni olisi koristanut hipiänsä komealla Kymmenen prosenttia -julistuksella, lainkaan muistamatta inflaation vaikutusta korotukseen. Sitä ennen tyypillinen ihoslogan olisi ollut Nälkä maustaa ruoan. ITSENSÄ VÄRJÄÄMINEN on yleistynyt siinä määrin, että automaalitehtaissa riittää kiirettä. Ainoa poikkeus ovat tietysti luonnontieteen kaavat, mutta niilläkin tuppaa olemaan vain vähän tentinjälkeistä käyttöä. KEEMIKKO Nahkakantinen kirjasto MUSTEEN ISKEMINEN omaan nahkaan kuului ennen vanhaan merimiesten yksinoikeuksiin. Kuvien ja nimien lisäksi ihoille ilmestyy pitempiäkin tekstejä. Volkswagenit eivät tosin nimestään huolimatta olleet mitään kansanautoja. Maailmassa ei ole mitään pysyvää eikä myöskään ihonkestävää. Esimerkiksi Pupu on hyvä, koska se käy kaikille pupuille välillä 1...N. Poliittisesti valveutuneet olisivat tikkauttaneet näkyvään paikkaan kuvan Kekkosesta. Jos esimerkiksi haluaa olla uskottava vapaaottelija tai bikinijumppari, on välttämätöntä peittää määräosa kehostaan erilaisilla pigmenteillä. Nykyään sama ilmiö koskettaa niitä, joiden näkyviin ruumiinosiin on kirjailtu eksäksi muuttuneen puolison nimi
”Leirillä oli super mukavaa ja hauskaa tehdä asioita yhdessä porukalla, sekä kokea ja nähdä uusia asioita yhdessä.” Ihmeellinen ympäristö -leirillä he muun muassa tutkivat vesinäytteitä, analysoivat uloshengitystä, selvittivät, mitä yhdisteitä puiden lehdet sisältävät, sekä herkuttelivat nestetyppijäätelöllä ja kuivajääsorbetilla. Suomalaisten lisäksi mukana oli StarT-kilpailun voittajiin kuuluneita ulkomaisia nuoria. Leireillä myös edistetään kemian tiedekasvatusta, kehitetään uusia avauksia kemian opetukseen ja innostetaan tulevaisuuden tekijöitä kemian opiskeluun. Viikon mittaisen leirin kielenä oli englanti, jonka käyttäminen kehittyi osallistujilla huimaa vauhtia rinnakkain kemian taitojen kanssa. Pian päästään toivottamaan tervetulleiksi kampukselle kemiasta kiinnostuneet innokkaat nuoret. ”Olen inspiroitunut ja innokas oppimaan lisää.” Elokuussa koitti lukiolaisten vuoro saapua Gadoliniin. Laboratoriossa tehtiin muun muassa koronatestaustyötä, valmistettiin hopeananohiukkasia vesimelonin kuorista ja syvennyttiin vihreän kemian 12 periaatteeseen kokeellisen Vihreä laboratorio -työn myötä. Osallistujat olivat innoissaan päästessään jakamaan oppimaansa heille aidossa kemian laboratoriossa. Monitieteisellä leirillä tehtiin kemian kokeellisia töitä, vierailtiin Kumpulan hiukkaskiihdyttimellä ja tutustuttiin Ilmatieteen laitoksen ja ilmakehätieteiden keskuksen Inarin ajankohtaiseen tutkimukseen. Kesäkuun alussa koulujen ensimmäisellä lomaviikolla Gadolinin täyttivät viikon ajaksi neljäs–kuudesluokkalaiset. Kesällä 2022 leirejä järjestettiin kolme. Gadolinin kemialeireillä opitaan uusia asioita mukavien ja mielenkiintoisten aktiviteettien kautta. Kemianluokka Gadolinissa järjestetään tiedeleirejä koulujen lomaaikoina. Lisäksi retkeiltiin luonnossa ja tehtiin omia tutkimuksia ympäristössä. Leireillä osallistujat pääsevät viettämään aikaa samoista aiheista kiinnostuneiden kanssa, tutustumaan toisiinsa ja oppimaan yhdessä kemiaa mukavalla ja motivoivalla tavalla. ”Leiri oli hyödyllinen, oppi paljon uutta, asiat jää paremmin mieleen kokeellisen työn kautta.” Seuraavalla viikolla Gadolinin tunnelma kansainvälistyi, kun laboratorio täyttyi tiedeleiriläisistä ympäri maailmaa. Leiriläiset olivat valinneet viikon suosikkityönsä, jotka he esittelivät vanhemmilleen. Osallistujien palautteessa korostui se, miten mahtavaa on päästä tekemään kokeita yhdessä muiden kanssa. Halukkaat saattoivat aloittaa leirin itsenäisesti jo heinäkuussa Kemia tieteenä ja yhteiskunnassa -verkkokurssin kautta. Kurssi tutustuttaa osallistujat kemian ammatteihin ja ammattilaisiin sekä ajankohtaiseen tutkimukseen ja sen merkitykseen arjessa ja yhteiskunnassa. REIJA PESONEN Kun Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksen käytävät hiljenevät kesäksi, Kemianluokka Gadolinin toimelias suvi on vasta alkamassa. Varsinaisella leirillä tutkimukseen käytiin käsiksi ihan konkreettisesti. Äidit ja isät saivat puolestaan todistaa leiridiplomien jakoa. Viikko huipentui perjantai-iltapäivään, jolloin myös vanhemmat tulivat vierailemaan leirillä. 67 6/2022 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Lainaukset ovat palautteita elokuun 2022 Kemia nyt ja kokeellisuus -leiriläisiltä. Toukokuussa kemialeireille palkatut ohjaajat suunnittelevat tulevaa leiriohjelmaa ja testaavat sitä varten kehitettyjä uusia kokeellisia töitä. www.kemianluokka.fi Kivoja kokeita tiedeleirillä iloisia ja tyytyväisiä lapsia vanhempineen. Leirin päätteeksi kotimatkalle saateltiin Ja sm in Ko pr a. Kirjoittaja on Kemianluokka Gadolinin koordinaattori. Tiedeleiriläiset seuraavat, kuinka ohjaaja lisää nestemäistä typpeä jäätelöseokseen
Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Ratika Sehgalin väitöskirja Nutrient-related metabolites in non-alcoholic fatty liver disease tarkastettiin 23.9.2022. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Jaakko Hollmén (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Francine Behar-Cohen (Pariisin Descartes-yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Sini Kuitusen väitöskirja Medication safety in intravenous drug administration: Error causes and systemic defenses in hospital setting tarkastettiin 7.10.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Kati Juva (Helsingin yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Soraya Heuss-Aßbichler (Münchenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Laaksonen. Jussi Pihlajamäki. Jari Yli-Kauhaluoma. Matti Putkonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto FM Olli Jääskeläisen väitöskirja Metabolic profiling of neurodegenerative diseases—With emphasis on Alzheimer’s disease and C9ORF72gene hexanucleotide repeat expansion associated frontotemporal lobar degeneration tarkastettiin 2.9.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. 68 KEMIA 6/2022 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Andreas Holmin väitöskirja Role of hydrogenic molecules in fusion-relevant divertor plasmas tarkastettiin 9.9.2022. Cristina Menni (Lontoon King’s College, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Sina Tadayonin väitöskir ja Role of Clever-1 in Leukocyte Trafficking and Inflammation tarkastettiin 21.9.2022. Oulun yliopisto FM Antti Salmisen väitöskirja Effects of energetic electron precipitation on the northern wintertime atmosphere tarkastettiin 16.9.2022. Susanna Miettinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dos. Walter Boxin väitöskirja The impact of natural floodplain vegetation on flow resistance and fine sediment transport tarkastettiin 7.10.2022. Wenjia Hen väitöskirja Bioprocessing of Alcoholic Beverages from Apples and Pears: Effects of Raw Materials and Processes on Quality tarkastettiin 7.10.2022. Mathias Groth. Terhi Heino. Vastaväittäjänä toimi prof. Mirkka Sarparanta. Manuela Pereira (Lissabonin yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Anu Kauppinen. FM Niklas Johanssonin väitöskirja Design and synthesis of membrane-bound pyrophosphatase inhibitors against pathogenic protozoan parasites tarkastettiin 24.9.2022. Jussi Tohka. Tommi Vuorinen (Woodly Oy) ja kustoksena prof. Mikko Alava. Timo Asikainen. FM Julia Vistbackan väitöskirja Circulating microRNAs as biomarkers for multiple sclerosis tarkastettiin 23.9.2022. Application in Rodent Brain Images with Lesions tarkastettiin 14.10.2022. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Chia-Liang Cheng (Taiwanin kansallinen yliopisto) ja kustoksena Dr. Jyväskylän yliopisto FM Sami Kinnusen väitöskirja Hydrogen incorporation in Al 2 O 3 and ZnO thin films grown by atomic layer deposition tarkastettiin 16.9.2022. Tampereen yliopisto DI Iina Korkan väitöskirja Ionic Signaling in Retinal Pigment Epithelium: From physiological characterization to stem cell applications tarkastettiin 2.9.2022. Vastaväittäjänä toimi vanh. Vastaväittäjänä toimi D.Sc. DI Leevi Viitasen väitöskirja Rheological properties of structured complex fluids tarkastettiin 21.9.2022. Anubhuti Bhatnagarin väitöskirja Crop Residue Management through Stepwise Slow Pyrolysis and Chemical Recovery tarkastettiin 30.9.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Patrik Fernberg (Luulajan tekninen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vigneshkumar Rangasamin väitöskirja Immuno-engineering of cells and biomaterials for biomedical applications tarkastettiin 14.10.2022. DI Outi Haapasen väitöskirja Quinone Binding and Dynamics in Respiratory Complex I tarkastettiin 16.9.2022. Turun yliopisto M.Sc. M.Tech. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Joni Turunen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Giuseppe Spano (Foggian yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Randolph (Washingtonin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. M.Pharm. FM Marika Runsalan väitöskirja Antigen processing and intracellular trafficking in B cells tarkastettiin 30.9.2022. Åbo Akademi M.Sc. Anniina Salonen (Pariisin Saclay-yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Monika Österberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Cecilia Sahlgren.. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Sajavaara. Vastaväittäjänä toimi prof. Arto Urtti. FM Niina Harjun väitöskirja Regulation of oxidative stress and inflammatory responses in human retinal pigment epithelial cells tarkastettiin 23.9.2022. M.Sc. Félix Calderón (GlaxoSmithKline) ja kustoksena prof. Ilpo Vattulainen. Ursel Fantz (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. V. Hilkka Soininen. Gwendalyn J. Gareth Law. Vastaväittäjänä toimi prof. Ursula Schwab. Peter Lund. Stephan Huveneers (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Marjo Yliperttula (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. FM Topi Meurosen väitöskirja Gene x diet interactions and fatty acid metabolism—FADS genotype and dietary polyunsaturated fatty acids tarkastettiin 30.9.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Koen Van Leemput (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Laura Tiemeijerin väitöskirja Spatial control of angiogenesis by engineered patterns of Notch ligands tarkastettiin 4.10.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Marja Airaksinen FM Sanna Piilon väitöskirja Vegetation and carbon dynamics of high-latitude peatlands in a changing climate—From early Holocene to recent past tarkastettiin 14.10.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Matthias Herth (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena apul.prof. Harri Koivusalo. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Sofia Otarun väitöskirja Biocompatible and Selective 18F-Fluorination Reagents for the Development of Biological Radiotracers for Positron Emission Tomography tarkastettiin 23.9.2022. Prov. FM Liina Uusitalo-Kylmälän väitöskirja Mesenchymal stromal cells and circulating angiogenic cells in vascularization tarkastettiin 14.10.2022. Juha Röning. Jouni Hirvonen. Sari Tuomikoski. Soile Nymark. Xuelan Houn väitöskirja Anodic TiO 2 nanotube arrays for photoconversion based hydrogen production tarkastettiin 23.9.2022. M.Sc. Sanna Hagman. Inge Zuhorn (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Pei Zhangin väitöskirja Development of Peptide and Protein Microparticles for Diabetes Therapy: From Fabrication to In Vivo Evaluation tarkastettiin 30.9.2022. Oommen. Vastaväittäjänä toimi Dr. Juan Valverden väitöskirja MRI Segmentation with Deep Learning. Tatiana Avsievichin väitöskirja Red blood cells and novel nanomaterials: towards nanosafety and nanomedicine tarkastettiin 10.10.2022. M.Sc. Jyrki Vuorinen. D.Pharm. Suzanne Hulscher (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Markus Perola (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. M.Sc. leht. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Yun Hau Ng (Hongkongin yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Anirban Basu (Lontoon yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Merja Soilu-Hänninen (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Pieta Mattila. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Lisa Belyea (Lontoon yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi tutk.pääll. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Andrzej Kras?awski. M.Sc. DI Kyösti Rajaniemen väitöskirja Electrocoagulation in water treatment: Continuous versus batch processes and sludge utilization tarkastettiin 23.9.2022. Anne Gerd Granås (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. DI Sankar Gopalrajin väitöskirja Impacts of recycled carbon fibre and glass fibre as sustainable raw materials for thermosetting composites tarkastettiin 23.9.2022. Jukka Konttinen. Antti Häkkinen (Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena dos. M.Eng. M.Sc. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto DI Natalia Araya Gómezin väitöskirja Sustainable management of water and tailings in the mining industry tarkastettiin 23.9.2022. FM Henna Tiensuun väitöskirja Modelling the quality of the steel products under challenging measurement conditions tarkastettiin 14.10.2022. Atte Korhola. Oommen P. Helsingin yliopisto DI Vili-Veli Auvisen väitöskirja Nanocellulose as a delivery platform for pharmaceuticals and nanoparticles tarkastettiin 16.9.2022. Rathish Rajanin väitöskirja Tailoring the Properties of Biocomposites by Silane Coupling Agents and Graphene Nanoplatelets tarkastettiin 9.9.2022. M.Sc. Amir Sadeghi Boroujenin väitöskirja Characterizing Intravitreal Pharmacokinetics of Macromolecules and Nanoparticulate Systems Using Non-Invasive Fluorescence and Optical Techniques tarkastettiin 12.9.2022. Olaf Strauss (Charitén yliopistollinen sairaala, Saksa) ja kustoksena dos. Sirpa Jalkanen. Zhi Jane Chen (Oulun yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Mallory Hon väitöskirja The Long-term Biogeochemistry of Se-79, Tc-99, and Sr-90 in Complex Environmental Systems tarkastettiin 16.9.2022. Aliaksander Bykau. Vastaväittäjänä toimi prof. Lynn Harvey (Coloradon yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena apul.prof. Kimmo Rasa (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena prof. Baoru Yang. Timo Kärki
69 6/2022 KEMIA Professori Jussi Rastas menehtyi lyhyen sairastelun jälkeen 94-vuotiaana Espoossa 15.8.2022. Laurikaiseen tämän pitämissä torstaiseminaareissa, joissa käsiteltiin ensisijaisesti kvanttimekaniikkaa ja siihen liittyviä tulkinnallisia kysymyksiä. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1996. Muistamme Jussia kiitollisina. Lisäksi hän toimitti seuran julkaisuja ja kirjoitti niihin itsekin. 16-vuotisen Outokumpu-uransa aikana hän sovelsi vankkaa teoreettista osaamistaan menestyksellä teollisiin prosesseihin. Hänen intensiivinen harrastuksensa oli myös klassinen musiikki. Hänen johdollaan kehitettiin yhdeksän prosessia, jotka Outokumpu otti tuotantokäyttöön ja myi joitakin edelleen myös ulkomaisille sinkkitehtaille. Esimiehenä ja opinnäytetöiden ohjaajana Jussi oli esimerkillinen. PEKKA STÉN, LEA RÄSÄNEN, JAAKKO LEPPINEN, PERTTI KOUKKARI JA GÖRAN SUNDHOLM Kirjoittajat ovat Jussi Rastaan oppilaita ja työtovereita. Kehitystyössä syntyi samalla parikymmentä kansainvälistä patenttiperhettä. Merikartanon palvelutalossa kokoontui viikoittain. Diplomi-insinöörinä Jussi toimi teollisuudessa ja opettajana ennen paluutaan perustutkimuksen pariin Teknilliseen korkeakouluun. Vuonna 1966 Jussi siirtyi Poriin Outokumpu Oy:n metallurgiseen tutkimuskeskukseen. Hän oli helposti lähestyttävä, hyväntahtoinen, auttavainen ja kannustava. Kuvaavaa on, että Jussin työhuoneen ovi oli aina kirjaimellisestikin auki, hänellä riitti aikaa oppilailleen ja alaisilleen, eivätkä keskustelut rajoittuneet pelkästään työasioihin. Hän oli syntynyt Valkealassa 1.12.1927. Hän toimi myös radiokemian erikoisopettajana, matematiikan vt. Hänen tutkimustyönsä jatkui vielä kolmisenkymmentä vuotta oman yrityksen puitteissa yhteistyössä VTT:n ja teollisuuden kanssa. Viimeinen patentti Jussille myönnettiin 92-vuotiaana vuonna 2020. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan lyseosta ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1951. Vuosina 1961–1962 hän työskenteli professori Rolf Haasen termodynamiikan tutkimusryhmässä Aachenissa, josta palattuaan hän käynnisti yhä jatkuvan irreversiibeliä termodynamiikkaa soveltavan sähkökemiallisten kuljetusilmiöiden tutkimuksen TKK:ssa. Näiden seminaarien innoittamana syntyi vuonna 1988 Luonnonfilosofian seura, jonka perustajajäsen, pitkäaikainen hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja ja sihteeri Jussi oli. V. Olipa hänen suunnitelmissaan opiskella myös teoreettista filosofiaa ja teoreettista fysiikkaa, mutta ne jäivät elinikäiseksi harrastukseksi. 1980-luvun alussa Jussi palasi TKK:n fysikaalisen kemian laboraJussi Rastas Kekseliäs tutkija loppuun asti in memoriam torioon Suomen Akatemian tutkijaprofessoriksi. sofistyyppiseen pohdiskeluun heräsi jo nuorena, ja hän liittyi Filosofiseen yhdistykseen samana vuonna kuin aloitti matematiikan opinnot. Hän toimi vuodesta 1977 TKK:n fysikaalisen kemian dosenttina. Filosofian ystävä Jussin kiinnostus filomusiikkikerho, jossa Jussin pitämän alustuksen jälkeen kuunneltiin yhden hänen valitsemansa säveltäjän musiikkia. apulaisprofessorina 1964–1965 ja fysikaalisen kemian vt. Sen jälkeenkin on jätetty patenttihakemus, jossa hän on yksi keksijöistä. Hän perusti prosessimetallurgiaan ja vaahdotuskemiaan keskittyneen tutkimusryhmän, jota myös Tekes rahoitti Jussin vuonna 1992 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseen asti. Hän suoritti matematiikan laudatur-arvosanan Helsingin yliopistossa 1960, valmistui tekniikan lisensiaatiksi fysikaalisesta kemiasta 1963 ja väitteli tekniikan tohtoriksi irreversiibelien prosessien termodynamiikasta 1966. Filosofian harrastus sai uutta puhtia 1980-luvulla hänen tutustuttuaan Helsingin yliopiston professoriin K. professorina TKK:ssa 1972–1973
”Ympäristön kemiallinen saastuminen on yksi luonnon köyhtymisen merkittävimmistä ajureista”, kasviekologi Marjo Helander sanoo. Hän toimi aiemmin laivakattiloiden Venäjän aluemyyntipäällikkönä Alfa Laval Aalborgin palveluksessa. PÄIVI IKONEN Tu ru n yl io pi st o Tu ru n yl io pi st o Benjamin Fuchs ja Marjo Helander jatkavat glyfosaattitutkimustaan kenttätöissä, joissa he paneutuvat kasveihin ja niiden pölyttäjiin. Turun yliopiston tutkijat Benjamin Fuchs, Marjo Helander ja Kari Saikkonen ovat selvittäneet glyfosaatin ympäristövaikutuksia. Kun sikimaattikierto estetään, kasvi kuolee. Palkinnon suuruus on 12 000 euroa. Glyfosaatin vaikutus näkyy etenkin siinä, että se muuttaa fysiologisia prosesseja, jotka ovat välttämättömiä kasvien signaloinnille ja mikrobien, kasvien ja hyönteisten väliselle vuorovaikutukselle. Uudeksi talousjohtajaksi on nimitetty KTM Jussi Sorvo. Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle artikkelille. Biohit Oyj Toimitusjohtajana on aloittanut YTM Jussi Hahtela, joka siirtyi tehtävään yhtiön talousjohtajan paikalta. ”Erityisesti glyfosaatin estämä biokemiallinen reitti on perusta monille kasviyhdisteille, jotka säätelevät kasvien vuorovaikutusta useiden eri organismien kanssa”, Fuchs kertoo. Palkinnon saajan valitsivat tällä kertaa BioCity Turun entiset tieteelliset johtajat, emeritusprofessorit Kalervo Väänänen ja Eero Vuorio. HiLife Helsinki Institute of Lice Science -tutkimuskeskuksen johtajaksi on nimitetty neurofarmakologian professori Jari Koistinaho. ”On tärkeää ymmärtää, miten ympäristöön päätyvät pienetkin määrät torjunta-aineita voivat vaikuttaa ekosysteemin eri toimintoihin ja siten jopa globaaliin ruuantuotantoon”, tähdentää subarktisen ekologian professorina työskentelevä Kari Saikkonen. BioCity Turku on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimuskeskus. Se estää kasvin epsp-entsyymin toiminnan biokemiallisessa sikimaattikierrossa, jossa valmistuvat kolme kasville elintärkeää aminohappoa. Kari Saikkonen keskittyy työssään ilmastonmuutoksen vaikutusten, evoluutioekologian ja ympäristön kemikalisoitumisen tutkimukseen.. Kurita Sverige AB Suomen myyntiedustajana Porissa on aloittanut DI Ilkka Herrala. Tutkijatohtori Benjamin Fuchs, dosentti Marjo Helander ja professori Kari Saikkonen kuvailevat Trends in Plant Science -lehden julkaisemassa uraauurtavassa artikkelissaan, kuinka maaperän glyfosaattijäämät muuttavat kasvien molekulaarisia ja biokemiallisia prosesseja. Jäämät saattavat ilmatai vesiteitse levitä myös laajemmalle ekosysteemiin, mikä voi puolestaan johtaa hyönteisten monimuotoisuuden vähenemiseen. 70 KEMIA 6/2022 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemiamedia.fi. Hän muistuttaa, että siinä missä torjunta-aineet suitsivat tuholaisia ne myös lisäävät ympäristön kemiallista kuormitusta ja voivat rikkakasvien lisäksi hävittää muitakin organismeja. Hän siirtyy Elinkeinoelämän keskusliittoon Gaia Consulting Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Hän palasi yliopistoon Ardilla Technologies Oy:n laatupäällikön tehtävästä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Vihreän kasvun johtajaksi on nimitetty TkT Ulla Heinonen, joka aloittaa tehtävässä 1.12.2022. Kolmikko pokkasi työstään vuoden 2022 Elias Tillandz -palkinnon. Glyfosaatti on maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Ilmakehätieteiden keskus INARin työelämäprofessoriksi on nimitetty TkT, MBA Jouni Keronen, joka on työskennellyt muun muassa CLC-yhdistyksessä, Fortumissa ja VTT:ssä. Helsingin yliopisto Analyyttisen kemian professorina kemian osastossa on aloittanut FT Susanne Wiedmer. Glyfosaattitutkijat palkittiin Globaaleja vaikutuksia Maaperään jäävät pienet glyfosaattimäärät ovat useimmille kasveille vaarattomia, mutta ne voivat silti heijastua peltojen satoisuuteen monin tavoin, huomauttaa artikkelin pääkirjoittaja, biodiversiteettiä tutkiva Benjamin Fuchs. Biologisen monimuotoisuuden ja toimivien ekologisten verkostojen merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa ilmastossa
71 6/2022 KEMIA SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran ruoriin on tarttunut uusi toiminnanjohtaja. Mahdollisuuksia on paljon.” Eri puolilla maata toimiviin kemistiseuroihin Vihavainen toivoo pääsevänsä tutustumaan lähemmin mahdollisimman pian. ”Olen näinä ensimmäisinä viikkoina saanut iloisesti yllättyä, kuinka laajaa ja monipuolista seuran toiminta onkaan”, Vihavainen hymyilee. ”Sadassa vuodessa seura on ehtinyt tehdä paljon asioita ja rakentanut vahvan perustan, josta on hyvä ponnistaa eteenpäin.” Sari Vihavaisella on takanaan monipuolinen työura. ”Pirkanmaan kemistiseuran 60-vuotisjuhlassa minulla olikin jo ilo vierailla.” Urheiluseura on lasten aikuistuttua taakse jäänyttä elämää. Hänen liikkeelle lähtönsä sattui seuran vuosikalenterin kiireisimpään ajankohtaan, jolloin akuutisti hoidettavat tehtävät seuraavat toistaan. ”Pääseuran ja paikallisseurojen käytäntöjä voisi harmonisoida lisää. Kemian Seuroilla on laaja edustus kansainvälisissä kemian järjestöissä, kuten Iupacissa, EuChemSissä ja Efcessä. ”Kemian ja järjestötoiminnan yhdistelmä oli se, joka veti. Sieltä löytyi kiinnostavia juttuja.” Kovasta alkuvauhdista huolimatta matka on lähtenyt sujumaan sulavasti ilman karikoita. ”Nykyään pelaan sulkapalloa ja ajelen moottoripyörälläni. Järjestötoiminnan hän aloitti varsinaisesti vaiheessa, jossa hänen kaksi lastaan harrastivat aktiivisesti judoa ja käsipalloa. Lokakuulle osuu runsaasti tapahtumia ja kokouksia sekä myös kansainvälisten toimintojen raportointeja ja valmisteluja. ”Nuorten kemistien tarpeiden huomioiminen sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteensovittaminen lisäisi olemassa olevan potentiaalin hyödyntämistä. ”Se ehkä näkyy siinä, että pidän itsenäisestä työskentelystä, tekemisen meiningistä ja asioiden viemisestä eteenpäin systemaattisesti”, hän pohtii. Suomalaisten Kemistien Seura sai uuden toiminnanjohtajan syyskuun puolessavälissä, jolloin pestissä aloitti filosofian maisteri Sari Vihavainen. ”Yhtenä punaisena lankana urallani on ollut ymmärtää toimintojen eri näkökulmat ja laadun kehittäminen.” ”Paljon mahdollisuuksia” Vaasassa syntynyt ja Keski-Suomessa koulunsa käynyt Vihavainen varttui yrittäjäperheessä. Seura itsessään on toki tuttu vuosien takaa, jolloin hän liittyi sen jäseneksi Oulun yliopiston kemianopiskelijana. ”Erityisen mielelläni luin jo silloin Kemia-lehteä, joka oli ja on seuran jäsenetu. ”Kiitos siitä kuuluu etenkin edeltäjilleni Heleena Karrukselle ja Sanna Mikkolalle, joilta olen saanut paljon apua ja taustoitusta asioihin.” Vihavainen kertoo suhtautuvansa työnantajaansa arvostavasti. Sari Vihavainen arvostaa satavuotiaan järjestön perinteitä ja uskoo niiden antavan hyvän pohjan tulevaisuuden rakentamiselle. Ymmärsin myös, että kyseessä on näköalapaikka, jossa pääsee toimimaan laaja-alaisesti kemian koko kentällä.”. Laatua voi hänen mukaansa parantaa myös seuratoiminnassa. Siiloutumista pitäisi välttää, sillä se vie energiaa yhteistyöltä”, Vihavainen sanoo. ”Olen saanut iloisesti yllättyä, kuinka monipuolista seuran toiminta onkaan.” ”Etukäteen vannoin, että en siihen rumbaan lähde, mutta pian löysin itseni puuhaamasta urheiluseurojen eri tehtävissä, myös joukkueenjohtajana.” Kun paikka kemistien omassa seurassa avautui haettavaksi, Vihavainen halusi heti tarttua tilaisuuteen. Hienointa ajaessa on tuntea tuulen tuiverrus kasvoillaan.” PÄIVI IKONEN Sari Vihavaisen kotialbumi Sari Vihavainen on päässyt uudessa työssään heti tekemisen makuun. Hän valmistui kemistiksi Oulun yliopiston orgaanisen kemian laitoksesta ja toimi sen jälkeen pitkään lääketeollisuuden palveluksessa. SKS:n uusi vetäjä Sari Vihavainen: ”Vahvalta pohjalta on hyvä ponnistaa” Mukaan on mahtunut työskentelyä niin tutkimuksessa kuin analyyttisessa tuotekehityksessä silmälääkkeiden parissa sekä laboratorioiden ja tuotantotoimintojen vetämisessä. Kokemusta on kertynyt myös petrokemian suunnitteluja konsultointialan laatutoiminnoista
Hän korosti kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Uudet jäsenet ovat tervetulleita yhdistykseen suunnittelemaan ja järjestämään seuraavaa CBRNE-alan tapahtumaa Suomessa. Lahden Sibeliustalossa kesäkuussa pidetty NBC 2022 -symposiumi kokosi yhteen suojelu-, pelastusja turvallisuusalan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Valtakunnallinen yhdysside. Olemme saaneet seurata viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen välistä koordinointia, viestintää ja toimintaa turvallisemman yhteiskunnan puolesta. Symposiumin pääteemana oli Covid-19 Lessons Learned. JENNA JÄRVENPÄÄ JA IRMA YLIKANGAS Kirjoittajat ovat SPT ry:n sihteeri ja puheenjohtaja. Jäsentoimintaan kuuluu vierailuja alan kohteisiin, ulkomaanekskursioita, koulutustilaisuuksia ja seminaareja eri tapahtumissa, kuten ChemBio-messuilla. Apurahan saivat filosofian maisterit Juhana Aho Helsingin yliopistosta, Janne Frimodig Jyväskylän yliopistosta, Sini Irvankoski Aalto-yliopistosta, Heta-Elisa Nieminen Helsingin yliopistosta ja Sami Vuori Turun yliopistosta. Kun ensimmäinen suomalainen CBRNE-symposiumi järjestettiin Tampereella 30 vuotta sitten, ei osattu ennustaa, miten nopeasti kemialliset (C), biologiset (B), radioaktiiviset (R), ydinaseiden (N) ja räjähteiden (E) uhat voivat muuttaa sekä Suomea että koko maailmaa. Professori Paula Vanninen Verifin-instituutista kertoi kemiallisten aseiden kieltosopimuksen ja kemiallisten taisteluaineiden käytön tilanteesta. Keskiössä vuorovaikutus Kolmipäiväisen symposiumin esityksissä ja paneelikeskusteluissa painotettiin erityisesti viranomaistahojen ja tutkimuslaitosten välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeyttä ja tarvetta koronaviruksen ja muiden CBRNE-uhkien hallinnassa. Salmon Israelin terveysministeriöstä Yhdennentoista NBC-symposiumin järjestelytoimikunta Lahdessa kesäkuussa 2022. Lisätietoja yhdistyksestä saa osoitteesta https://spt.yhdistysavain.fi, jossa voi täyttää myös jäsenanomuksen, sekä puheenjohtaja Irma Ylikankaalta (irma.ylikangas@ gmail.com) ja sihteeri Jenna Järvenpäältä (jade.pepita@ gmail.com). SPT ry myöntää jäsenilleen myös apurahoja mm. Sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kuvasi avauspuheenvuorossaan Euroopan tilannetta ja Suomen varautumista tulevaisuuden CBRNE-haasteisiin. Esiin nostettiin myös haasteita pandemiaan varautumisessa ja toiminnassa pandemian aikana. Kokeellista näkökulmaa toivat VTT:n tutkijan Ilpo Kulmalan esittelemä mallinnus viruspartikkelien liikkeistä ilmassa sekä kansainvälinen PIDE-FISEyhteistyöprojekti kontaminoituneiden pipetinkärkien puhdistuksessa. Teeman erilaisista kansallisista näkökulmista kertoivat professori Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, johtaja Asher Y. jatko-opintoihin. ja vanhempi tieteellinen neuvonantaja David Christian Hassell Yhdysvaltain terveysministeriöstä. 72 KEMIA 6/2022 SEURASIVUT Kemian Päivien Säätiö on myöntänyt vuoden 2022 jatkoopiskeluapurahansa, joiden suuruus on 2 000 euroa. SPT ry jatkaa verkottumista niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin toimijoiden kanssa. Kun koronarajoitukset oli nyt poistettu, Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n (SPT) järjestämä NBC 2022 -symposiumi voitiin pitää kokonaan lähitapahtumana ja verkostoitumistilaisuutena, johon saapui vieraita ja asiantuntijoita lähes 20 maasta. Yhdistys on järjestänyt myös etäseminaareja, joissa on käsitelty muun muassa koronapandemian oppeja. Ja ni M ah ko ne n SPT ry toimii viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen asiantuntijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä turvallisuustekniikan, pelastusalan, väestönsuojelun sekä teollisuuskemikaaleilta ja CBRNE-uhilta suojautumisen aloilla. Viime vuosina olemme kolApurahoja jatko-opiskelijoille Turvallisuusosaajat koolla Lahdessa lektiivisesti oppineet käyttämään maskeja, pitämään turvavälejä ja pesemään käsiä
Iltapäivä alkoi vierailulla Ruokaviraston kemian yksikön ja Suomen ympäristökeskuksen laboratorioihin. Hän oli valinnut tilaisuuteen neljä punaviiniä, joita osallistujat maistelivat ja arvioivat lyhyen esittelyn jälkeen. Mukana oli erihintaisia ja -luonteisia viinejä kahdesta maasta. syyskuuta 2022. Lämpenevän ilmaston takia moni rypälelajike on vaarassa. joulukuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Puhujana oli professori Ilkka Ojanperä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta. Hyötyläinen kertoi myös Örebron ravintolakoulun kanssa tehtävästä arvokkaasta yhteistyöstä, jonka puitteissa opiskelijat ovat saaneet tehdä mielenkiintoisia analyyseja omista virtsanäytteistään viinimaistelun jälkeen. Ruokaviraston laboratoriossa kuulimme, kuinka kromatografisilla menetelmillä huolehditaan elintarvikkeiden turvallisuudesta ja miten elintarvikkeiden oikea alkuperä voidaan selvittää isotooppisuhdemassaspektrometrialla. Kromatografiaseura tutustui viinin saloihin Seminaarissa esitelmöivät Mikko Ojanperä (vas.), Tuulia Hyötyläinen, Ilkka Ojanperä ja Pekka Lehtonen. Opimme myös ”salaisen kaavan”, jonka avulla voidaan arvioida alkoholin maksimipitoisuus veressä nautitun määrän ja henkilön iän, painon sekä sukupuolen perusteella. Seuraavaksi oli vuorossa esitelmä alkoholin toksikologiasta. Tunnelma oli katossa, kun Suomen Kromatografiaseuran jäsenet tapasivat pitkästä aikaa seminaarissa, joka järjestettiin Ruokaviraston ja Suomen ympäristökeskuksen tiloissa Helsingin Viikissä 14. Väärennettyjen viinien markkina on tätä nykyä valitettavan iso. Lehtonen on hiljattain kirjoittanut juomien kemiaa käsittelevän kirjan Kuplivaa kemiaa yhdessä Turun yliopiston professorin Anu Hopian kanssa. SUSANNE WIEDMER JA SAMUEL MESIHÄÄ Susanne Wiedmer on Suomen Kromatografiaseura ry:n hallituksen jäsen ja Samuel Mesihää puheenjohtaja. Kromatografinen erotuskyky on kehittyneemmän datankäsittelyn ja monivaiheisen kaasukromatografian ansiosta parantunut huimasti. Viinin luonteeseen vaikuttavat merkittävästi ilmasto, maaperä ja valmistustapa ja erityisesti valmistuksessa käytetty rypälelajike. 73 6/2022 KEMIA Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 7/2022 10. Esitelmien jälkeen seurasi viininmaistelu, jota ohjasi Mikko Ojanperä, viinikirjailija ja Alkossa pitkän uran tehnyt laadunvalvontakemisti. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemiamedia.fi. Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Alkoholin terveyshaitoista ja Euroopan juomatavoista esitettiin mielenkiintoista, joskaan ei kovin yllättävää dataa. Viinien maistelua Lisää mielenkiintoista tietoa seurasi, kun professori Tuulia Hyötyläinen Örebron yliopistosta Ruotsista esitelmöi viinien analytiikasta. Seminaarin avausluennon piti analyyttisen kemian dosentti Pekka Lehtonen, jonka aiheena oli viinin kemia. Seurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat Suomen Kromatografiaseura kutsui jäsenensä syysseminaariin, jonka aiheena oli viinin kemia. Mikko Ojanperä taustoitti valittujen viinien viljelytekniikoita ja viihdytti yleisöä kertomalla hauskoja tapauksia uraltaan Alkon kemistinä. Näin syysseminaari päättyi iloisissa tunnelmissa. marraskuuta 9. Seminaarin osallistujat saivat kuulla viinin yleisimmistä molekyyleistä, analytiikasta ja ympäristön vaikutuksesta viinin viljelyssä. Nykyisin viinistä voidaan entistä helpommin havaita yhä useampia molekyylejä. Varsinaisen seminaarin avasi Ruokaviraston kemian yksikön johtaja Annikki Welling yhdessä Kromatografiaseuran puheenjohtajan Samuel Mesihään kanssa. ”Valitettava tosiasia on, että kohta emme enää saa Eisweinia eli jääviiniä”, Lehtonen sanoi.. Luennon aikana yleisö sai kuulla alkoholin imeytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa tutustuimme mikromuovitutkimukseen ja ympäristön tilan seurantaan kromatografisilla tekniikoilla. Viinianalytiikan avulla voidaan karakterisoida viinien laatua ja alkuperää eli oikeellisuutta
Hänen suunnittelemansa kirjankannet voittivat jopa palkintoja. Geim ja Konstantin Novoselov keksivät grafeenin, atominpaksuisen hiiliverkon, ja pokkasivat löydöstään fysiikan Nobelin vuonna 2010. Lopullisesti C 60 varmistui, kun Wolfgang Krätschmer Saksassa ja Donald Huffman Yhdysvalloissa valmistivat fullereenia niin paljon, että sen tarkka rakenne voitiin selvittää. Artikkeli herätti valtavaa mielenkiintoa, mutta monet epäilivät esitettyä mittausdataa. Graafikko ja tiedevalistaja Kemisteille oli iso yllätys, kun paljastui, että hiilipallonen oli itse asiassa luurannut heidän kintereillään jo pitkään. Myöhemmin hiilipyörylää alettiin jalkapalloa muistuttavan muotonsa vuoksi kutsua jalkapallomolekyyliksi. Aktiivisena tieteen sanansaattajana hän kiersi kouluissa ja yleisötilaisuuksissa kertomassa kemian ihmeistä ja kuulijoiden riemuksi kantoi aina mukanaan erilaisia malleja hiilipallosista. SISKO LOIKKANEN Harold ”Harry” Kroto (1939–2016) väitteli tohtoriksi Sheffieldin yliopistossa vuonna 1964 ja lähti sen jälkeen postdoc-tutkijaksi Kanadan Ottawaan molekyylispektroskopian johtavaan tutkimuslaitokseen. Kolmikko ryhtyi pähkäilemään hiiliryppään rakennetta ja päätyi ehdottamaan pallomaista typistettyä monitahokasta, jossa on 12 viisikulmiota ja 20 kuusikulmiota. Harold Kroto löysi jalkapallomolekyylin Brittitutkija Harold Kroto sai Nobelin palkinnon pallomaisen hiilen eli fullereenin löytämisestä. 74 KEMIA 6/2022 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Laitoksen maineen oli luonut kemian nobelisti Gerhard Hertzberg, jonka mukaan keskus kantaa nykyään nimeä Hertzbergin tähtitieteen ja astrofysiikan tutkimusinstituutti. Heidän mielessään oli arkkitehti Buckminster Fullerin kuuluisa geodeettinen kupoli, joten molekyyli sai nimen buckminsterfullereeni. Unelma liikkuvasta kuvastakin toteutui, kun Kroto perusti tuotantoyhtiön, joka teki tiedeohjelmia televisioon. Manchesterin yliopiston Andre Harry Kroto oli kysytty luennoitsija ja suosittu tieteen popularisoija, joka esitteli mielellään pallohiilimallejaan. Monipuolisuusmies haaveili myös elokuvanteosta. Professorit julkaisivat tuloksensa Nature-lehdessä vuonna 1985. Vuonna 1996 Harold Krotolle, Richard Smalleylle ja Robert Curlille myönnettiin pallohiililöydöstä kemian Nobelin palkinto. Fullereenista tuli muodikas tutkimuskohde, jonka ominaisuuksiin paneuduttiin innokkaasti. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.. Siinä näkyi poikkeuksellinen, vahva C 60 -piikki. Harry Kroto oli tutkimuksen primus motorina artikkelin ensimmäinen kirjoittaja. Kävi ilmi, että laboratorion arkipäiväisessä bunsenliekissäkin syntyy fullereenia, joka tosin hajoaa nopeasti. Kotimaahan palattuaan hän sai vuonna 1975 nimityksen Sussexin yliopiston professoriksi. Ottawassa Kroto tutki etenkin tähtienvälisen avaruuden molekyylipilvien pitkiä hiiliketjuja, jotka sisälsivät myös typpeä. Kroto uskoi, että hiiliketjuja syntyy punaisissa jättiläistähdissä ja halusi siksi simuloida tähtien kuumia oloja laboratoriossa. Tutkijat höyrystivät ensin grafiittia laserpulssilla. Harry Kroto oli puolestaan kiinnostunut grafiikasta ja työskenteli alan puoliammattilaisena. Kroto tunnettiin myös siitä, että hänen powerpoint-esityksensä olivat hienoja esteettisiä kokonaisuuksia. Sopiva laitteisto löytyi Yhdysvalloista Ricen yliopistosta, jonka professorien Richard Smalleyn ja Robert Curlin kanssa hän ryhtyi yhteistyöhön. Syntyi fullereenijohdoksia, sisäkkäisiä fullereenipalloja ja hiilinanoputkia. Kun höyry jäähdytettiin, syntyi atomiryppäitä, joiden massaspektri analysoitiin. Hiilipalloja havaittiin noesta ja maaperästä, myöhemmin myös avaruudesta. Nobelistina hän saattoi päästää taiteellisen lahjakkuutensa valloilleen
040 770 3043 jaana.koivisto@kemiamedia.fi ”Tutustun kiinnostaviin mainoksiin.” 93 %. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemiamedia.fi Jaana Koivisto, puh. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2022 16.9. Laboratoriot, analytiikka, materiaalit 7/2022 4.11. 21.4. 11.2. 18.8. 26.4. 21.10. 9.12. Erikoisnumero: Juhlimme kemiaa ja kemistejä Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2022 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2022 Tutkimuksen ja teollisuuden ammattilaiset, kemian opiskelijat 2/2022 Laboratorioalan ja biotieteiden ammattilaiset PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 18.–19.5.2022 3/2022 Pohjoinen teollisuus, Oulu 18.–19.5.2022 ChemBio Finland, Helsinki 8.–9.6.2022 4/2022 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset 5/2022 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset EuroSafety 2022, Tampere 13.–15.9.2022 Alihankinta, Tampere 27.–29.9.2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 6.–7.10.2022 Energiamessut, Tampere 25.–27.10.2022 6/2022 Kokkola Material Week, 14.–17.11.2022 7/2022 Verkkoon avattava juhlanumero tavoittaa yli 30 000 lukijaa. 22.11. 3.3. 31.5. 8.3. Materiaalit, kiertotalous, turvallisuus 2/2022 18.2. 17.6. 26.1. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet 3/2022 8.4. 1/2022 10.1. 25.3. 4.10. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 9.9. 23.8. ChemBio Finland 2022 -messunumero 4/2022 13.5. 17.11. Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemiamedia.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSISTA ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. 24.1. Vihreä kemia, kiertotalous, laboratoriot 5/2022 5.8. NRO TOIM. 13.5. 25.5. 29.9
Ainutlaatuinen anturitekniikka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) 5 vuoden takuu. www.teopal.. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. UUSI FIKSU VAAKASARJA Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. www.teopal.?/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi