KEMIA Kemi 7/ 20 15 VALO saa voimaa kemiasta PIETARIN tuntematon suomalaiskemisti LUONNON antimista uusia lääkkeitä NAHKURIN orsilta suutarin verstaalle KEMIKAALIEN SÄILYTYS
Meiltä saatte kaiken, mitä tarvitsette tuotteidenne nopeaan ja helppoon markkinoille saattamiseen ja voitte keskittyä rauhassa omaan yritystoimintaanne ja vahvuuksiinne. REACH 2018 Rekisteröinnit avaimet käteen -periaatteella CLP 2015 Varmista tuotteillesi uudet luokitukset ja merkinnät www.chementors.eu puh. 040 747 3393 info@chementors.eu Lisää meistä ja palveluistamme kotisivuillamme! CHEMENTORS auttaa asiakkaitaan täyttämään uusien EU-asetusten vaatimat rekisteröintija ilmoitusvelvollisuudet.. Kosmetiikka Keskity liiketoimintaasi – me hoidamme paperityön Biosidit Varmista eurooppalaiset markkinasi Autamme testisuunnitelmien laadinnassa, tekemään arviointeja ja lausuntoja sekä valmistelemaan rekisteröintiasiakirjoja ja edistämään keskusteluja viranomaisten kanssa
12) M ag i Vi lja ne n 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Berliini juhlii suhteellisuusteoriaa Sisko Loikkanen Valo tuo tutkijoille pian vaikka timantteja taivaalta. Optiikka ja fotoniikka tarjoavat tieteelle ja teollisuudelle aivan uusia mahdollisuuksia. Museoidusta verstaasta lähti aikoinaan markkinoille saapas ja satula poikineen. Veli-Pekka Leppäsen luotsaama yritys painaa valoa ohjaavia komponentteja rullalta rullalle -tekniikalla. 4 7/2015 KEMIA SISÄLLYS 6 Valon ja kemian liitto vahvistuu Kalevi Rantanen 10 TÄTÄ MIELTÄ Johtaja näyttää suuntaa Saila Seppo 12 Tuntematon Taipale Kemian professorina Nevan rannalla Ilkka Taipale 35 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paratiisin parhaat Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 36 REACH RAKENTUU Pienten biosidiyritysten kannattaa Hakea luvat yhteisvoimin Sari Kuosmanen 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Mikroriski ja makroriski Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sirkka-Liisa Karonen Kliinisen kemian konkari Sisko Loikkanen 40 Lääkkeitä luonnosta Sisko Loikkanen 43 CSON-alkuainemääritykset Laboratorioiden hyppysissä Harri Kola 46 Joensuussa painetaan Nano-optiikkaa muovikalvolle Marja Saarikko 48 Suomen kilpailuvalttina Uudet materiaalit ja pinnoitteet Kerttu Vähänen 50 Parkkikerppojen kertomaa Laatutuotteita nahkurin orsilta Elina Saarinen 54 Elintarvikekemian juhlaa Suomen Turussa Kaisa Linderborg 55 Analytiikan kesäkoulussa Jukka Pasanen 56 KEEMIKKO Meinasin, meinasin 57 TUOTEUUTISIA 58 ULKOMAILTA Kuka oli Konstantin Taipale. (s. Vappu ja Ilkka Taipale ovat jäljittäneet tietoa unhoon jääneestä professorista jo neljännesvuosisadan ajan. 6) Sc an st oc kp ho to Portaan nahkurinverstaan isäntä Kari Tikka vaalii pienteollisuuden historiaa. (s. 50) Na no co m p O y 18 AJANKOHTAISTA Dna:n korjausmekanismista tuli Nobelin arvoinen löytö Päivi Ikonen 19 UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biotekniikalla arvokkaita analyyttejä Maija Pohjakallio Nanocomp Oy on fotoniikan suomalaispioneereja. 46). (s. (s
42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Älypuhelimet tekevät seuraamisestamme helppoa. Harjoitan sitä itsekin niin työkuin privaattielämässäni. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Kesti hetken oivaltaa, että tietenkin tietävät. Suuryritykset Microsoftista Appleen ja Googleen ovat kehittäneet moderneista puheenja kuvantunnistusohjelmista omat tuotteensa. Tai ottaa hallintaansa tämän auton ohjausjärjestelmän. Ajatus siitä, mitä muuta ohjelmat mahdollistavat, jää vaivaamaan. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. En silti pidä ajatuksesta, että koneellinen sentraalisantra vahtii sanojani ja poimii kiinnostavimmat markkinoiden käyttöön. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 KANTAKAUPPANI alkoi meilata houkuttelevia erikoistarjouksia. marraskuuta 2015 Vol. Älykkäät seurantaohjelmat voivat helpottaa monin tavoin arkeamme ja parantaa esimerkiksi yksin asuvien vanhusten turvallisuutta. Kollegani mainitsi tarvitsevansa uuden adapterin läppäriinsä. Kukapa meidän tavisten touhuista olisi kiinnostunut, voimme lohduttautua. Vai olemmeko. Pysytään kaidalla tiellä ja pelataan avoimesti kaikki kortit pöydällä, niin olemme turvassa. Ammattilaisille ei ole konsti skannata organisaatioiden tietoliikennettä. Vakoilu on vallan ytimissä arkea. Ihmislajilla on tapana soveltaa keksintöjään niin hyvään kuin pahaan. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Kannatan lämpimästi avointa tiedonvälitystä. Täällä yritetään painonhallintaa, ettekö ole huomanneet. Pieni kiitos meiltä hyvälle asiakkaalle!” Kiitoksia itsellenne, mutta jättäisittekö jatkossa suklaakakut pois. HUONOLLA TUURILLA kuka hyvänsä voi saada stalkkerin peräänsä vain tuntemalla väärän henkilön. Kassarouva vahvisti: ”Kyllä ne ovat ihan henkilökohtaisia tarjouksia. M ar kk u Jo ut se n Isoveli vartijan tarpeessa Entä jos mainostajaa pahantahtoisempi ulkopuolinen kaappaa tietoni?. GEORGE ORWELL osui maaliin kuvauksessaan tarkkailuyhteiskunnasta. Sitä hän tuskin olisi arvannut, ketkä valvovat puuhiamme nykypäivän isoveljinä. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Ystäväni puhui puolisonsa kanssa jäätelöautosta ja alkoi oitis saada kännykkäänsä jätskiauton mainostekstareita. Keskustelu oli käyty keittiössä, puhelin oli maannut pöydällä. Etevä virtuaalivainoaja voi pihalla kyttäämisen sijasta seurata uhrinsa elämää tämän oman kännykän ja läppärin kautta. Entä jos mainostajaa pahantahtoisempi ulkopuolinen kaappaa tietoni. Maalarinteippi saa pysyä webbikamerani päällä. Amazonin sovellus tunnistaa tuotteet, joita katsomme, ja tarjoaa niitä omasta verkkokaupastaan. 5 7/2015 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 16. Poliitikkojen on otettava todesta salakuuntelun riski, myös Suomessa. Lempijuustoani, suosikkijogurttiani. Aivan kuin ne tietäisivät, mitä meillä tykätään syödä. Seuraavana päivänä hänen facebooksivunsa mainosvirrassa tarjottiin kyseisen läppärimerkin adaptereita
Scanstockphoto. 6 7/2015 KEMIA Valon ja kemian liitto vahvistuu Tulevaisuudessa valo voi tuoda vaikka timantteja taivaalta, sanovat fotoniikan tutkijat
Vuoden aikana tehdään tunnetuksi valoa sekä optisia teknologioita ja niiden sovelluksia.. Säätöjä voidaan silloin tehdä hyvin nopeasti. ”Jalostamossa monia prosesseja säädetään analysoimalla kaasuja nestevirtoja reaaliajassa infrapunaspektroskopiaan pohjautuvilla mittalaitteilla”, Laurila kuvailee. Savukaasuista sensorit mittaavat hiilidioksidia. Sovelluksia pienille valoantureille on paljon. ”Lähitulevaisuudessa nestemittauksiin on todennäköisesti tulossa lisää optiikkaa”, Laurila uskoo. Vaihtoehtoisesti näytteen käsittely ja analysointi laboratoriossa veisi huomattavasti pidempään. Syntyvät laatuja kustannushyödyt ovat merkittäviä, kun materiaalivirrat ovat isoja. Jo 15 vuotta optisten mittauslaitteiden kehitystyötä tehnyt Laurila työskentelee tutkijana Neste Oyj:n teknologiakeskuksessa. Vuoteen 2018 ulottuvassa iCspechankkeessa pyritään korvaamaan FTIR-spektroskopia eli fouriermuunnosspektroskopia kevyellä, jatkuvasti toimivalla MIReli keski-infrapunaspektroskopialla. Nyt optiikka ja fotoniikka ovat tulossa myös tuotantoprosessiin, ensin tarkkailijoina. Ratkaisuilla tavoitellaan suuria kustannussäästöjä. Spectral Engines ja sen yhteistyökumppanit aikovat levittää pienet, kevyet spektrometriset anturit kemianteollisuuteen. Kaupallisesti saatavilla diodilaserpohjaisilla kaasumittalaitteilla voiValon valoisa tulevaisuus Yhdysvaltain kemian seuran American Chemical Societyn lehti Chemistry & Engineering News nimesi lokakuussa viisi optista ja fotonista työkalua, joita kemian tiede ja teollisuus tulevat todennäköisesti hyödyntämään yhä enemmän: 1 Pienet, voimakkaat magneetit magneettisen ydinresonanssin tutkimusta varten 2 Mikroaaltotekniikka, esimerkiksi peptidien teollisessa synteesissä ja nanokemiassa 3 Valokemia hiilidioksidin pelkistämisessä ja lääkeaineiden synteesissä 4 Kvanttimekaaninen spektroskopia kemiallisessa tutkimuksessa 5 Sekä ”pehmeät” että ”kovat” röntgensäteet aineiden ja reaktioiden tutkimuksessa. Esimerkiksi juomista, polttoaineista ja liuottimista niillä mitataan etanolipitoisuutta. ”Kaasumittauksissa diodilasertekniikka on nyt tullut arkipäivään”, kertoo tekniikan tohtori Toni Laurila. Herkkyys on merkittävästi suurempi kuin perinteisessä FTIRtekniikassa. 7/2015 KEMIA 7 Kalevi Rantanen Optiikka ja kemia ovat olleet läheisiä liittolaisia laboratorioissa jo vuodesta 1859. Toisenlaisilla, laajakaistaisilla kaskadilasereilla mitataan lyhytaaltoisempaa, 3–5 mikrometrin säteilyä. ”Orgaanisten aurinkokennojen ja ledien kehitystyössä sovelletaan kemiaa paljon”, kertoo fysiikan professori Juha Toivonen Tampereen teknillisestä yliopistosta. ”Teollisuudessa on paljon perinteistä optista tekniikkaa, kuten sameuden mittausta.” Nyt ollaan siirtymässä seuraavaan kehitysvaiheeseen. Silloin päästään melkein tosiaikaisesti toimivaan säätösilmukkaan. Yhdessä seitsemän muun organisaation kanssa saksalaisyhtiö kehittää uutta laserteknologiaa hiilivetyjen reaaliaikaista seuraamista varten. Suomalaisessa Spectral Engines Oy:ssä uskotaan, että jatkossa suuret spektrometriset koneet korvataan pienillä, kevyillä, halvoilla ja vähän energiaa kuluttavilla antureilla, jotka voidaan yhdistää langattomasti asioiden internetiin ja pilvipalveluihin. Uusissa laitteissa käytetään nimenomaan kvanttikaskadilasereita. Suurin osa tuotteistamme menee tätä nykyä vientiin”, kertoo nuoren yhtiön teknologiajohtaja Uula Kantojärvi. Valon vuosi 2015 Kuluva vuosi on YK:n nimeämä kansainvälinen valon vuosi, International Year of Light and Light-based Technologies. Göteborgissa analysoidaan ensimmäisessä vaiheessa propaania ja butaania. Robert Bunsen ja Gustav Kirchhoff rakensivat silloin ensimmäisen spektrometrin. Herkät laitteet Uutta ovat antureiden pieni koko ja pitkälle viety automaatio. Haastavat tekniikat Fotoniikka vaikuttaa laajasti kemiassa ja kemiaa soveltavilla aloilla. Teknologiaa testataan teollisessa prosessissa Preem Ab:n öljynjalostamossa Ruotsin Göteborgissa. Anturit ovat tarpeen myös petrokemian teollisuudelle ja lääketeollisuudelle, jossa voidaan mitata esimerkiksi vaikuttavaa ainetta, laktoosia ja mikrokiteistä selluloosaa. ”Valosensoriemme toimitukset asiakkaille ovat jo alkaneet. Tällaisilla herkillä, selektiivisillä mittalaitteilla on mahdollista löytää esimerkiksi metaanin tai ammoniakin vuodot hyvin varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on lyhentää analyysin viemä aika muutamaan sekuntiin. ”On alettu käyttää myös haastavampia tekniikoita, kuten molekyylien tunnistusta infrapuna-alueen kvanttikaskadilasereilla.” Kehityksen taustalla on laserien saatavuuden parantuminen ja hintojen aleneminen. Toivosen mukaan iso tekijä alalla on esimerkiksi saksalainen monialajätti Siemens. daan havaita kaasuja jopa alle ppb:n eli miljardisosien pitoisuuksissa. Teollisuuden kiinnostuksen kasvu aiheeseen näkyy selvästi. iCspec-hankkeessa kvanttikaskadilasereilla mitataan 6–12 mikrometrin säteilyä. Vuonna 2014 perustettu helsinkiläisyritys on versonut Teknologian tutkimuskeskus VTT:n spektrometritutkimuksesta. Niissä elektronit siirtyvät energiatasoilla portaittain, kuin vesi sarjassa putouksia. Kemianteollisuus on käyttänyt spektroskopiaa, lasereita ja muuta optiikkaa aineiden pitoisuuksien mittaamisessa aiemminkin, mutta menetelmät kehittyvät koko ajan
Kemianteollisuutta ei erikseen mainita. Teknologian suurimmaksi puutteeksi mainitaan laitteiston kalleus. 8 7/2015 KEMIA Tuloksia aiotaan hyödyntää muun muassa kemianja lääketeollisuudessa. Professori Stuart Lichtin tiimi yhdysvaltalaisesta George Washington -yliopistosta on yli kymmenen vuotta kehittänyt ”aurinkokemiaa” polttoaineiden sekä muiden kemikaalien ja materiaalien valmistusta varten.. Raportti muistuttaa, että keskiinfrapunaja Raman-spektroskopia tarjoavat hyvin tarkkoja analyyseja. Laboratorioissa on pystytty myös vaikuttamaan reaktioihin. logiaa, jossa yhdistetään toisiinsa jo olemassa olevia aurinkokennoja ja elektrolyysikennoja. Tiede haluaa sekä tutkia että ohjata kemiallisia reaktioita valolla. Kaasua auringosta Futuristisen femtosekuntilaserkemian rinnalla rakennetaan teknoFotoniikan marssi kemiaan on jäänyt osittain huomaamatta. Tätä pullonkaulaa avaavat uudet laitteet. Eurooppalainen fotoniikkatieValosovellukset etenevät piilossa Uudella laserteknologialla päästään seuraamaan hiilivetyjä reaaliajassa. Esimerkiksi suomalainen alan verkosto Photonics Finland puhuu yleisesti fotonien käytöstä teollisissa prosesseissa. Fotoniikan ja kemian yhteys tulee vastaan vasta yksityiskohtaisissa raporteissa. Femtosekunnin mittaisilla laserpulsseilla voidaan ”elokuvata” kemiallisten reaktioiden kulkua. Yksi esimerkki on Wienin teknillisen yliopiston fotoniikan instituutin tutkijoiden vuonna 2014 tekemä koe. Myös fotoniikan taloudellinen vaikutus hukkuu muiden nimikkeiden taakse, vaikka alan arvioidaan edustavan jo peräti kymmenesosaa kansantaloudesta. Pr ee m Ab kartta vuosille 2014–2020 ennakoi, että läpimurtoja syntyy esimerkiksi vaarallisten aineiden havaitsemisessa. Teknologiaa testataan parhaillaan Preemin öljynjalostamossa Göteborgissa. Femtosekunti on sekunnin tuhannesbiljoonasosa. Raman-spektroskopian ja laserindusoidun spektroskopian käyttöä voidaan lisätä levittämällä niiden reviiriä infrapuna-alueelle. ”Pystyimme ensimmäisen kerran erottamaan erilaiset reitit ja valitsemaan haluamamme reaktion”, kuvailee tutkimuksen vetäjä, tohtori Markus Kitzler phys.org-verkkolehdessä. Tarkkailusta ohjaukseen Perustutkimuksessa tähdätään vielä pitemmälle. Egyptiläis-yhdysvaltalainen tutkija Ahmed Zhevail sai vuoden 1999 kemian Nobelin palkinnon reaktioiden tutkimisesta femtosekuntispektroskopialla. Siinä itävaltalaistutkijat hajottivat laserilla eteeniä ja asetyleeniä erilaisiin ioneihin
Siitä osataan valmistaa monenlaisia polttoaineita ja kemikaaleja. Kennot ovat monikerroksisina kalliita, mutta valon keskityksen ansiosta niitä ei tarvita paljoa. Toinen kenno pelkistää sulassa litiumkarbonaatissa ilman hiilidioksidia hiilimonoksidiksi. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja teoksen Valo ja sen hyödyntäminen ennen ja nyt (Art House 2015) kirjoittaja. Valokemia saattaa tehdä ilman hiilidioksidista kullanarvoisen raakaaineen. Ensimmäinen sisältää sulaa litiumia ja natriumhydroksidia. Se tapahtuu liuottamalla sulaan elektrolyyttiin hiilidioksidia. Säteily on elektronien värähdysliikettä, joka kertoo aineen ominaisuuksista ja kemiallisista reaktioista. Lisäksi auringon säteilyn infrapunaosaa käytetään elektrolyysikennojen lämmitykseen, jolloin sähkön tarve elektrolyysiin vähenee noin 25 prosenttia. Elektrolyysin tuloksena on nanokuituja, joita voidaan käyttää nykyisten hiilikuitujen tavoin materiaalien lujitteina. Menetelmässä auringonvalo kohdistetaan peilien tai linssien avulla tehokkaisiin aurinkokennoihin. Spektroskopialla analysoidaan säteilyä Spektroskopiassa analysoidaan sähkömagneettista säteilyä, jota aine lähettää, heijastaa, imee, läpäisee tai sirottaa. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Lopputulos on kemianteollisuudelle tuttua hiilimonoksidin ja vedyn seosta, synteesikaasua. St ua rt Li ch t Lokakuun alussa ryhmä julkaisi tutkimuksestaan artikkelin, jonka otsikko kuuluu Aurinkokaasua synteesikaasun sijasta. ”Timantteja taivaalta”, Licht tiivistää ratkaisun phys.org-lehden haastattelussa. Tai se voi tehdä jotakin muuta, mitä emme osaa edes arvata. Siksi tarkat valolähteet, laserit, sekä spektrometria ovat niin suosittuja kemiallisessa tutkimuksessa. W ie ni n te kn illi ne n yli op ist o Valokemia saattaa tehdä ilman hiilidioksidista kullanarvoisen raakaaineen. Lichtin ryhmä on myös raportoinut kokeesta, jossa ”aurinkoreaktori” saatiin tuottamaan hiilinanokuituja. Kennon hyötysuhde on 38 prosenttia. Aurinkokennosta sähkövirta menee kahteen elektrolyysikennoon. 9 7/2015 KEMIA Lyhyet laserpulssit hajottivat eteeniä Wienin teknillisen yliopiston tutkimuksessa. On kehityksen tarkka suunta mikä tahansa, fotoniikan ja kemian yhteys vahvistuu edelleen. Spektroskopian tyyppejä ovat muun muassa NIR Lähi-infrapunaspektroskopia (Near Infrared Spectroscopy) MIR Keski-infrapunaspektroskopia (Middle Infrared Spectroscopy) FTIR Fouriermuunnosinfrapunaspektroskopia (Fourier Transformation Infrared Spectroscopy) QCL Kvanttikaskadilaser (Quantum Cascade Laser) LIBS Laserindusoitu plasmaspektroskopia (Laser Induced Breakdown Spectroscopy) CARS Koherentti anti-Stokes-ramansironta (Coherent Anti-Stokes Raman Scattering) SERS Pintavahvistettu ramansironta (Surface Enhanced Raman Scattering) ”Timantteja taivaalta.” George Washington -yliopiston tutkijat ovat rakentaneet hiilinanokuidut aurinkoenergialla ilman hiilidioksidista. Kennossa syntyy vedestä vetyä. ”Auringon energiasta noin puolet voidaan näin muuntaa kemialliseksi energiaksi”, professori Licht sanoo
Se näkyy johtamistyylissä. Kuuntelutaitoa voi harjoitella esimerkiksi pitämällä oman suunsa kiinni, kun toinen puhuu kymmenen minuuttia. Johtaja vastaa monista asioista tulosvastuiden lisäksi. Johtajalla on erittäin suuri osuus henkilöstön työhyvinvoinnissa. JOHTAJAN PERSOONA voi olla monenlainen. Persoonalla voi olla hyvä tai vaihtoehtoisesti häiriintynyt käsitys realiteeteista. Luin Touko Perkon kirjoittaman A. Omassa ryhmässäni mietimme, mitä sitten tehdä. Vähemmän ammennusta johtajasta itsestään ja enemmän alaisista antaa paremman tuloksen kuin toisin päin. Näin soisi kaikilla olevan. Avoimet tiedot löytää verkostojen avulla. Persoona voi olla terve aikuinen, joka nauttii siitä, mitä tekee. Tietoja löytyy netistä ja yliopistojen tutkimustulokset ovat pian avoimesti saatavilla. Johtajan ja alaisen suhde on kahden aikuisen ihmisen välistä dialogia. Asiakkaalta saa rahaa ja alaiselta työpanoksen. Kurjaa oli lukea, miten ilkeästi ja kateellisesti Virtasesta jossakin vaiheessa kirjoitettiin. Päätimme valita johtajan, joka edustaisi meitä kaikkia ja auttaisi meitä muita tavoitteiden valinnassa. 10 7/2015 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ JOHTAJAKOULUTUKSESSA meille noin sadalle osallistujalle annettiin tehtävä: muodostakaa ryhmiä. Omalta esimiesuraltani muistan, kun joku kertoi minulle, että on joka aamu kiva tulla töihin. Jonkin aikaa toiminnan suunnittelu sujui tällä organisaatiolla, mutta pian uteliaisuutemme kasvoi, ja halusimme jonkun lähtevän tutustumaan muihin ryhmiin. Lain mukaan esimiehen on edistettävä suhdettaan työntekijöihin, samoin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Virtasen elämäkerran, jossa sivuttiin johtajuutta useissa kohdissa. Jatkoimme vierailuja ja kutsuimme toisia luoksemme. Johtajaksi kasvamisen tie kulkee itsetuntemuksen, itselle ja muille armollisuuden löytämisen ja puolitäydellisyyteen tottumisen kautta. Netissä sattui silmiini mielipide, jonka mukaan tervejärkinen ei Suomessa ryhdy johtajaksi. Asiakasta pitää palvella ja hänelle pitää markkinoida. I. KokeJohtaja näyttää suuntaa muksesta tiedän, että on vaikeaa olla välillä kommentoimatta. Jotkut ryhmät olivat järjestäytyneet nopeasti organisaatiokaavion mukaisesti. Saila Seppo saila.seppo@aka.fi Saila Seppo on Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö, joka on kirjoittanut humoristisen novellikokoelman Tarinoita johtajista (Greenbutton 2015).. Johtajalla on valta kontrolloida myös ryhmän käsitystä ja ymmärrystä ulkopuolisesta maailmasta. Olimme valtaosin toisillemme vieraita, mutta onnistuimme hieman kaoottisesti jakaantumaan ryhmiin ja kotiutumaan eri kokoushuoneisiin. Esimies voi latistaa alaisensa motivaation, jos ajattelee asioita vain omista lähtökohdistaan. Kuitenkin vain johtamisella selvitään muutoksista ja pystytään uudistumaan. Koulussa kuulemma opitaan, ettei kenenkään parane nousta muita korkeammalle. Mikä vaikutus menestyneellä johtajalla on alaisiinsa. Palautteessa ryhmämme sai kiitosta siitä, että meillä kaaos jatkui pidempään kuin muilla. Nimesimme ulkosuhteiden hoitajan. Alaista pitää innostaa ja antaa hänelle tarvittavat resurssit. Emme soveltaneet mitään opittua organisaatiomallia vaan toimimme tarpeen mukaan. Monin tavoin meritoitunut nobelisti tiesi arvonsa. Persoona voi myös olla eristäytyvä, ylivaatelias, epäluuloinen tai narsistinen. Johtajallakin on entistä tärkeämpää avoimet ja läpinäkyvät toimintatavat sekä laaja verkostoituminen. Hyvin menee, kun johtaja näkee mahdollisuuksia, tarttuu toimeen ja saa muut mukaan. Ainakaan Virtasen tapauksessa kukaan ei kehittynyt hänen saappaisiinsa asti. JOHTAJAN TULEE näyttää suuntaa, huolehtia resursseista ja innostaa alaisiaan. Voisiko ajatella, että alainen on kuin asiakas
VWR Turvallisuuskatalogi Korkealaatuiset tuotteet sinun turvaksesi, työskentelitpä sitten tutkimuksen, tuotannon tai laadunvalvonnan parissa. Tilaa katalogisi sekä muita esitteitämme kotisivuiltamme! fi.vwr.com Art.nr: ZPROVWRI2091-EN/Nordic Art.nr: ZPROVWRI2120-FI Art.nr: ZPROVWRI2075-EN Art.nr: ZPROMERC0354-EN Art.nr: ZPROAMRE2074-EN Tilaa nyt uudet kuvastomme, selaa verkossa tai lataa koneellesi. VWR Kemikaalikatalogi Kemikaalit, Reagenssit, Standardit ja Elatusaineet niin laboratorioihin kuin tuotantoon Uusi kemikaalikatalogi Merck Milliporelta VWRC Amresco biokemikaalit ja Life Science applikaatiot VWR Laboratoriotuoteopas Kattavin valikoima VWR:n ja muiden laboratoriobrändien tarvikkeita ja laitteita kaikkiin laboratorioihin sekä paljon erikoistuotteita mm. suojaukseen, kromatografiaan, mikrobiologiaan ja ympäristötutkimukseen . Kaikki, mitä laboratorioosi tarvitset yhdeltä toimittajalta, VWR International! VWR InTERnATIOnAL OY | Valimotie 9 | 00380 Helsinki | Puh.: 09 8045 5300 | Fax: 09 8045 5200 | e-mail: info@fi.vwr.com FI_Catlog_Poster.indd 1 3/31/2014 11:47:01 AM
Valmistuttuaan Taipale hankki vielä orgaanisen kemian opettajan pätevyyden ja työskenteli vuoden 1907 Polyteknisen instituutin vanhempana assistenttina ja mallikappalemuseon johtajana. Ahkera uurastaja Vuonna 1908 Konstantin Taipale teki puolivuotisen työrupeaman Leipzigin yliopistossa Saksassa ja aloitti samana vuonna Pietarin yliopiston analyyttiSc an st oc kp ho to. 12 7/2015 KEMIA Ilkka Taipale ”Tuntematon” suomalainen kemian professori Konstantin Taipale syntyi 15. Tuntematon Taipale Kemian professorina Nevan rannalla Suomen kansalainen Konstantin Taipale teki uransa rajan takana keisarillisen Venäjän viimeisinä ja Neuvostoliiton ensimmäisinä vuosikymmeninä. Vuonna 1892 hän aloitti Pietarissa Pyhän Annan kirkon klassisen koulun, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1901. Opintojensa loppuvaiheen hän suoritti Pietarissa professori Vjatšeslav Tištšenkon orgaanisen kemian laboratoriossa, josta hän vuonna 1906 valmistui erinomaisin arvosanoin. Hänen opinnäytteensä käsitteli vettä absorboivien aineiden vaikutusta alkoholeihin. Syntymäpaikasta ei ole varmaa tietoa. Samana vuonna Konstantin Taipale pääsi Pietarin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Opiskeluaikanaan hän vietti vuonna 1904 puoli vuotta Saksan Strassburgissa professori Timmen laboratoriossa. huhtikuuta 1882. Virolahden lisäksi perhe on asunut ainakin Viipurissa ja Pietarissa. Hänen isänsä, teknikko Aleksander Konstantininpoika Taipale oli sen sijaan todistetusti syntyjään Virolahdelta. Konstantin sai alkeiskoulun opetuksen kotonaan. Aleksanderille ja hänen vaimolleen Jekaterinalle syntyi neljä lasta, Konstantinin jälkeen vielä isänsä kaima Aleksander vuonna 1883, Nikolai 1885 ja Lydia 1893
Taipaleella riitti myös luottamustoimia. Asiakirjoissa todetaan, ettei Taipale ollut kommunistipuolueen – eikä. Vuodesta 1932 hän kuului Leningradin Tieteelliseen seuraan (Tiedeakatemiaan). Arkistoista selviää, millainen oli Leningradin yliopiston apulaisprofessorin työviikko vuonna 1928. Hän toimi yliopiston neuvoston jäsenenä vuonna 1918, tiedekunnan edustajana Talousneuvostossa 1921, silikaattien analyysilaboratorion neuvonantajana 1925, Kemian neuvoston jäsenenä 1930 ja Toisen vuoden opiskelijoiden pedagogisen neuvoston puheenjohtajana 1931–1932. Taipale myös asui yhdessä yliopiston rakennuksista Universitetskajarantakadulla. Vuonna 1930 Konstantin Taipale nimitettiin yliopiston professoriksi ja orgaanisen kemian sektorin johtoon, ja vuodesta 1935 hän toimi jatko-opiskelijoiden yksikön johtajana. sen ja fysikaalisen kemian assistenttina. Vuodet 1919–1923 Taipale työskenteli myös Nekrasovin opettajakorkeakoulun orgaanisen kemian professorina. Lisäksi ahkera mies ehti vuosina 1925–1935 hoitamaan vielä Valtiollisen ensimmäisen tupakkatrustin tieteellisen laboratorion johtajan tointakin. Kolme hänen oppilaistaan suoritti tieteen kandidaatin tutkinnon, joka vastasi suunnilleen suomalaista lisensiaatintutkintoa. Tehtäviin kuului kolme tuntia luentoja, yksi tunti seminaareja sekä 12 tuntia käytännön harjoitustöiden johtoa. 13 7/2015 KEMIA Konstantin Taipale ehti työskennellä sekä Pietarin, Petrogradin että Leningradin yliopistossa. 43-vuotiaana vuonna 1925 hän eteni Leningradin yliopistoksi muuttuneen opinahjon apulaisprofessoriksi ja kvantitatiivisen analytiikan laboratorion johtajaksi. Työpaikka pysyi samana, kaupungin nimi vain vaihtui ja sen myötä oppilaitoksenkin nimi. Lisäksi Taipale luennoi orgaanista kemiaa myös biologian ja geologian opiskelijoille ja ohjasi diplomitöiden tekijöitä
Hänen kuolintodistuksessaan kuitenkin kerrotaan Taipaleen syntyneen Viipurissa. Ilkka Taipale. KGB/FSB ei ole vielä ehtinyt tarkistaa omia arkistojaan. Sitten hankin postitoimipaikkaluettelon, josta löytyi 40 Taipale-nimistä kylää, maarekisterikylää, kyläkuntaa, virkataloa, yksittäistaloa tai leirintäaluetta ja lisäksi koko joukko Taipaleenkylä-nimisiä paikkoja. Hän sai kollegojensa kautta Leningradin yliopiston arkistosta englanniksi käännettyinä Konstantinia koskevat asiakirjat, joita oli yli sata kappaletta. Taipale on ulkomaallakin tieteellisten teostensa takia tunnettu kemisti ja hänestä ei ole täällä mitään epäedullisia tietoja valtiollisessa suhteessa”. Pelastusarmeijan päämajan etsintäosaston puoleen en kääntynyt. Sen sijaan perhe mainitaan ViipuLääkäripariskunta Vappu ja Ilkka Taipale ei liene sukua Konstantin Taipaleelle. Etsintä jatkuu Tämän jälkeen eräs ystävämme kävi Leningradissa tapaamassa Konstantin Taipaleen naapurina asunutta protiedustelin, kuinka Galina ja Andrei Taipaletta voitaisiin jäljittää. Sitäkään ei varmasti tiedetä, missä perheen esikoispoika syntyi. Pietarin passiviraston arkistoissa Konstantin Taipaleen syntymäpaikaksi on kirjattu Pietari. Sen sijaan molemmat tuntevat lukkarinrakkautta kemiaa kohtaan. 14 7/2015 KEMIA Vaimoni Vappu Taipale (o.s. Isäni, veljeni ja poikani ovat kemistejä, ja Kemistien Rouvat ry perustettiin vuonna 1954 lapsuudenkodissani. Kaikki Suomen Taipaleet Taipaleen sukujuurista etsin tietoja suomalaisista arkistoista. Suomen Leningradin pääkonsulin Niilo Idmanin 7. Merkintää siitä, mistä ja mihin he ovat muuttaneet, ei ole. Saksassa ei kuitenkaan historiallisista syistä ole keskitettyä väestörekisteriä, josta kävisi ilmi maassa asuneiden kaikki tiedot. Pääkonsulin viraston lausunnon mukaan ”K. Sen sijaan ulkoministeriön arkistosta löytyi Konstantinin anomus, että hän, hänen vaimonsa ja lapsensa saisivat säilyttää Suomen kansalaisuuden, vaikka asuvatkin Venäjällä. Salapoliisina kemistin jalanjäljillä rin kreikkalaiskatolisen seurakunnan pääkirjassa vuosina 1900–1909. fessoria Irina Favorskajaa ja kirjasi muistiin tämän tiedot. Puustinen) sai vuonna 1989 kirjeen Riiasta Latvian neuvostotasavallasta. Maallikkona aloitin kopioimalla ensin maamme kaikista puhelinluetteloista Taipale-nimet. tammikuuta 1938 allekirjoittama kuolinilmoitus Konstantin Taipaleesta toteaa kuolinsyyksi sydänhalvauksen. Asiasta innostui myös paras luokkatoverini, silloinen Teknillisen korkeakoulun epäorgaanisen kemian professori Lauri Niinistö. Venäjän suurlähettiläille Boris Aristoville (1992) ja Juri Derjabinille (1993) lähettämiini avunpyyntöihin en saanut vastausta. Saksan Suomen-suurlähetystöstä M ag i Vi lja ne n Kansallisarkistossa säilytettävissä EK-Valpon arkistossa ja sisäministeriön arkistossa ei ollut tietoja Konstantin Taipaleesta. Virolahdella 15.7.1856) kuului evankelisluterilaiseen seurakuntaan ja vihittiin Jekaterina Alekseintyttären kanssa 26.10.1881. Lisäksi sekä Vappu että minä opiskelimme aikoinamme kemiaa laudaturvaiheeseen asti. Sieltä sain sukuselvityksen, jonka mukaan Konstantin Taipaleen isä Aleksander Konstantininpoika (s. Venäjällä ja Ukrainassa asunee edelleen Taipale-nimisiä henkilöitä sekä Konstantinin muita sukulaisia, joilla on jo toinen sukunimi. Vihkimispaikasta ei kuitenkaan ole tietoa. Kuolema lienee ollut luonnollinen, koska Stalinin vainoissa teloitetuista ei suomalaisviranomaisille tiedotettu. Niinpä anomus hyväksyttiin. Kirjeen oli kirjoittanut urologi Vladislav Vladimirovitš Taipale, joka tiedusteli, olisivatko vaimoni ja hän mahdollisesti sukua keskenään. Harrastusta voi siis jatkaa – vaikka sukua emme taida Konstantinin kanssa olla. Kirjeessä hän kertoi myös isänsä serkusta Konstantin Aleksandrovitš Taipaleesta, joka oli toiminut orgaanisen kemian professorina Leningradin yliopistossa. Wiipurin arkistoyhdistyksen kautta kuulin, että lakkautettujen seurakuntien arkistot sijaitsevat Mikkelin maakunta-arkistossa. Niinpä kiinnostuin selvittämään, mikä tämä suomalaisille tuntematon kemisti Taipale oli miehiään
Tätä edelsi salainen tiedustelu, jonka teki rehtorille Petrogradin piirihallinnon päällikkö Kansan opetusviraston puolesta. Voskresenskin ja N. Perhe asui aluksi osoitteessa Lumanski pereulok 5–2, mutta vuonna 1919 Taipaleille myönnettiin työsuhdeasunto yliopiston rakennuksesta Universitetskaja-rantakadulta. muidenkaan puolueiden – jäsen, eikä hän ollut käynyt armeijaa. N. Rehtorilla ei ollut mitään epäedullista sanottavaa Konstantinin moraalista eikä toiminnasta. Konstantin Taipaleen työtä arvostettiin monilla tahoilla. Vuonna 1918. Yhden lähteen mukaan hänen ensimmäinen vaimonsa olisi ollut yliopiston kemian laitoksen assistentti Tatjana Viktorovna Volkova, pietarilaisen ylimystöperheen tytär. Venäläiseen tapaan lomamatkatkin kirjattiin asiakirjoihin. Vaimon juutalainen isännimi Isaakovna vaihtuu myöhempien vuosien asiakirjoissa turvallisemmaksi venäläiseksi Sergejevnaksi. Kolmen lapsen isä Konstantin Taipaleen henkilökohtaisesta elämästäkin arkistot tarjoavat välähdyksen. Vuonna 1928 hän sai Venäjän kemian seuran myöntämän A. Niin Jurin uudeksi isännimeksi kirjattiin Konstantinovitš. Bubnovilta. A. Tähän Taipale oli pyytänyt luvan ja myös paluuoikeuden takaisin yliopiston rehtorilta A. Se tiedetään varmasti, että 27-vuotias Taipale meni vuonna 1909 rehtorin luvalla naimisiin Jekaterina Isaakovna Roosenoorin (s. Kutsun Suomeen oli todennäköisesti esittänyt professori Gustaf Komppa, joka oli vuonna 1934 vieraillut Dmitri Mendelejevin syntymän 100-vuotisjuhlissa Leningradissa. Muita kuvia Taipaleesta ei ole toistaiseksi löytynyt. Arkistot kertovat myös Konstantin Taipaleen työmatkoista. Asiakirjat kertovat, että yliopiston työntekijän lapset määrättiin kouluun numero 23. Kiinnostavin matka suuntautui heinä–elokuussa 1935 Suomeen. S. syyskuuta 1934 otettu kuva, jossa Gustaf Komppa istuu eturivissä neljäntenä oikealta ja Konstantin Taipale seisoo lippalakki päässään neljäntenä oikealta toisessa rivissä. Perheeseen syntyivät vielä Galinatytär vuonna 1910 ja Andrei (Antti) -poika vuonna 1916. Toukokuussa 1923 yliopiston rehtori pyysi Kirjallisuusosaston johtajalta lupaa, että Taipaleen artikkeli semikarbatsidien hydrogenoinnista voitaisiin lähettää julkaistavaksi Berliiniin. Vuonna 1928 hän osallistui viidenteen Mendelejevkongressiin Kazanissa. 15 7/2015 KEMIA Taipale teki kaksi matkaa Novgorodin piirikunnan Borovitšiin ja vuonna 1921 Sestroretskiin eli Siestarjoelle. Muissa asiakirjoissa avioliitosta ei kuitenkaan ole mainintoja. Konstantin Taipaleen oppi-isä oli professori, akateemikko Vjatšeslav Tištšenko, joka puolestaan oli Dmitri Mendelejevin pitkäaikainen työtoveri. Hän muun muassa haki lasitehtaiden raakaainenäytteitä ja teki useita matkoja tupakkateollisuuden tieteellis-teknisen neuvoston kongresseihin Moskovaan ja Krasnodariin. Vierailu Suomeen Konstantin Taipaleen päätutkimus käsitteli alifaattisten atsiinien ja semikarbatsidien katalyyttistä pelkistämistä ja hydratsiinihydraatin vaikutusta ketoneihin happamassa liuoksessa. Taipale julkaisi Saksassa muitakin töitään, samoin Venäjän fysiikan ja kemian seuran lehdessä vuosina 1923–1937. Lupa tarvittiin, vaikka Taipale oli koko ikänsä Suomen kansalainen, minkä hän oli jo vuonna 1907 joutunut dokumentoimaan rehtorille. Vuonna 1935 Taipale vihittiinkin kemian tohtoriksi ilman väitöskirjaa. Seuraavana vuonna hän sai vielä Tupakkateollisuushallinnolta kunniamaininnan työstään. Yhdessä kahden kollegansa Taipale kirjoitti vuonna 1930 kemian perusoppikirjan Sbornik Referatov po Himii, josta otettiin uusintapainokset 1931, 1933 ja 1938. 1886) kanssa. Jekaterinalla oli vuonna 1907 syntynyt Juri-poika, jonka Taipale otti nimiinsä vuonna 1916. Kemia-lehdessä 11/1975 julkaistiin Leningradin Mendelev-juhlassa 14. Zininin palkinnon, ja vuonna 1934 hänet palkittiin 500 ruplalla laboratorion oivallisesta johtamisesta
Kuusi päivää myöhemmin, 29. Suomen sijaan tämä päätyi Bogolovskojen hautausmaalle. Eläkekomitealle osoitetun todistuksen mukaan hänen palkkansa oli tuolloin 820 ruplaa kuussa. Sc an st oc kp ho to. Vuoden 1938 lopussa kirjattiin päätös, ettei eläkettä myönnetä, koska ”hakija on muuttanut Suomeen Suomen kansalaisena”. Toisten tietojen mukaan hän olisi syntynyt Pietarissa. Tarkka paikka on tuntematon, sillä hautausmaan asiakirjat tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1942. tammikuuta 1938, ja nimikirja suljettiin lopullisesti reilu kuukausi myöhemmin. Galinan kanssa samanikäinen Favorskaja muisti hyvin Taipaleen perheen. 16 7/2015 KEMIA Naapurihuoneistossa asui vielä vuonna 1990 kuuluisan pietarilaiskemistin Aleksei Favorskin (1850– 1945) kemistitytär, tuolloin 80-vuotias professori Irina Favorskaja. marraskuuta 1937 Taipale kuoli sydänkohtaukseen 55-vuotiaana. Vastaukseksi hänelle tarjottiin kahden hengen maksutonta sanatoriolomaa kylpylässä. Konstantin Taipaleen nimi joka tapauksessa poistettiin tiedekunnan Bogolovskojen hautausmaa Pietarissa on Konstantin Taipaleen viimeinen leposija. kirjoista 5. Irina Favorskaja muistelee, että jostakin syystä epäsuosioon joutuneelle professorille olisi annettu vuorokausi aikaa poistua Suomeen. Päiväämättömän ja allekirjoittamattoman asiakirjan mukaan Jekaterina olisikin siirtynyt Neuvostoliitosta Suomeen 30.6.1937 (!). Tieto haudan tarkasta sijainnista on kadonnut. ilkka@ilkkataipale.fi Taipaleen perhe asui muun muassa Viipurissa, joka saattoi olla Konstantin Taipaleen synnyinkaupunki. kesäkuuta 1938 Narkompros-eläkevirastolta henkilökohtaista leskeneläkettä. Kohtalon vuosi 1937 Eläkeanomusta ei hyväksytty. Sekä Irina Favorskajan että suomalaisten arkistotietojen mukaan Galina ja Andrei pääsivät samana vuonna 1938 muuttamaan Saksaan. Sen sijaan Taipaleen palkkaa laskettiin kesäkuussa 1937 ”huonon terveyden takia” 120 luentotunnin verran. Vahvistamattomat tiedot kertovat Jurin lähteneen samoihin aikoihin Suomeen. Konstantin Taipaleen terveys alkoi mahdollisesti heikentyä 1930-luvun puolivälissä, sillä hän pyysi kolmen kuukauden sairauslomaa vuonna 1936. Hän vetosi siihen, että hänen miehellään olisi ollut oikeus akateemiseen eläkkeeseen jo 15 vuoden opetustyön jälkeen vuonna 1931. Kirjoittaja on entinen Kellokosken sairaalan vastaava ylilääkäri ja Tampereen yliopiston sosiaalilääketieteen dosentti. Joulukuussa 1936 Taipale ryhtyi hankkiutumaan eläkkeelle. marraskuuta 1937. Taipaleen leski Jekaterina puolestaan anoi 10. Hakemuksensa tueksi Jekaterina hankki useita dokumentteja miehensä ansioista muun muassa akateemikoksi kohonneelta Vjatšeslav Tištšenkolta. Vaikka vuosiluvuksi olisi tarkoitettu 1938, asia herättää silti kysymyksiä. Palkanalennus uusittiin vielä 23
Olemme yhdistyneet! Seppo Laine Oy – Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab Hanna Laurén Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia), KTM (kauppaoikeus) Mirja Matilainen Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Christoffer Sundman Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Päivi Takala Patenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Kathy Wasström Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia) Juha-Matti Aalto Eurooppapatenttiasiamies FM (yleinen mikrobiologia) Christopher Devine Patenttiasiamies BSc (Hons) Applied Chemistry Leena Karvinen Eurooppapatenttiasiamies FK (biokemia) Jouni Laaksonen Patenttiasiamies DI (bioja elintarviketekniikka) Tord Langenskiöld Eurooppapatentti asiamies DI (kemian tekniikka) K ä y t ö s s ä s i O n 1 b i O j a K e m i a n a l a n a m m at t i l a i s ta Itämerenkatu 3 B, PL 339, 00181 Helsinki | puh: +358-9-68 59 560 | posti@seppolaine.fi | www.seppolaine.fi Kotimaista laatua pohjasta pintaan www.kiilto.com
Du ke Ph ot og ra ph y Paul Modrich on Stanfordin yliopiston kasvatteja. Joskus korjausmekanismit eivät kuitenkaan toimi tai paikkausproteiinit onnistu työssään, jolloin seurauksena voi olla vaikkapa syöpä. Hämmästys oli melkoinen, kun ruotsalainen tutkija Tomas Lindahl pian osoitti, ettei dna itse asiassa ole lainkaan vakaa molekyyli. Päinvastoin se vioittuu tämän tästä ja hajoaa silloin nopeasti – mutta onneksi kaksoiskierre kykenee myös korjaamaan itseään. Nobelistien tutkimustuloksista onkin ollut hyötyä muun muassa syöpätutkijoille, jotka kehittävät tautiin uusia hoitomuotoja. Tuoreiden nobelistien ansiosta tiedetään varsin tarkkaan, kuinka solut suojelevat dna:n kantamaa geneettistä informaatiota. Päivi Ikonen Elämän tärkein molekyyli, kuuluisa kaksoiskierteinen dna, on erittäin pysyvä rakenne, joka ylläpitää perimäämme hyvin stabiilisti. Hän on saarivaltion syöväntutkimuslaitoksen Clare Hallin laboratorion entinen johtaja ja Hertfordshiressa toimivan Francis Crick -instituutin emeritustutkija. Lisäksi esimerkiksi auringon ultraviolettisäteet, karsinogeeniset aineet ja muut ympäristön kemikaalit tekevät dna:ssa tuhojaan. 18 7/2015 KEMIA AJANKOHTAISTA Minkälaista työkalupakkia solut käyttävät korjatessaan vaurioitunutta dna:ta. Selvitettyään dna:n epävakauden Lindahl myös löysi mekanismin, jolla molekyyli poistaa ketjusta vaurioituneen emäksen ja korvaa sen ehjällä. Tätä nykyä 77-vuotias Tomas Lindahl teki pääosan urastaan Isossa-Britanniassa. Yhdysvaltalainen Paul Modrich on 69-vuotias ja Duken yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan biokemian professori. Amerikkalainen Paul Modrich selvitti, kuinka solunjakautumisen aikana syntyneet dna:n viat saadaan paikattua. joulukuuta. Dna:n korjausmekanismista tuli Nobelin arvoinen löytö Hyötyä syöpätutkimukselle Kolmikon uraauurtava työ palkittiin vuoden 2015 kemian Nobelilla. Näin uskottiin vielä 1970-luvulla. Korjausurakkaan tarvitaan silloinkin useita paikkausproteiineja, jotka vaihtavat rakenteen vioittuneet osat uusiin. Dna:han syntyy vaurioita sisäsyntyisesti, kun solunjakautumisessa tapahtuu virheitä. Se tapahtuu niin, että tietyt proteiinit vaihtavat dna:n rakenneosia, jotka ovat joutuneet vääriin paikkoihin. Sen selvittivät vuoden 2015 kemian nobelistit. Th e Fr an ci s Cr ic k In st itu te Tomas Lindahl aloitti tutkijanuransa Göteborgin yliopistossa, josta hän siirtyi Isoon-Britanniaan. Modrichin ikätoveri Aziz Sancar työskentelee hänkin Yhdysvalloissa, biokemian ja biofysiikan professorina Pohjois-Carolinan yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Nobelin palkinnot jaetaan Tukholmassa 10. Niin on pakkokin olla, sillä solujen elämä – ja elämä yleensäkään – ei olisi edes mahdollista ilman kunnossa pysyvää dna:ta. M ax En gl un d, UN C Sc ho ol of M ed ic in e. Pohjois-Carolinassa asuva ja työskentelevä Aziz Sancar on sekä Turkin että USA:n kansalainen. Lisäksi hän toimii tutkijana Howard Hughesin lääketieteellisessä instituutissa. Sen, miten solut korjaavat kemikaalien ja etenkin uv-säteilyn aiheuttamat dna-vauriot, paljasti turkkilaissyntyinen yhdysvaltalaistutkija Aziz Sancar
”Tästä on esimerkkinä suomalainen polttoaine-etanoli, jota tuotetaan tähteistä. Via Baltican kannalta tärkeimmät pisteet perustetaan Viron Pärnuun ja Latvian Riikaan. Haluamme olla mukana sekä vedyn tuottajana että tankkausasemien tarjoajana, kun markkinat Euroopassa kunnolla avautuvat”, sanoo Woikosken toimitusjohtaja Kalevi Korjala. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon pitkän tähtäyksen suunnittelulle ovat asettaneet haasteita teknisen kehityksen odottamattomat hypyt, sanoo liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenneja viestintäministeriöstä. ”Olemme kehittäneet tankkausasemastamme uuden version. noin 2 000 000 kiloa vuodessa. Toimitus on ensimmäinen Suomen ulkopuolelle. Tätä nykyä Suomessa tuotetaan liikennepolttoaineeksi sopivaa vetyä La ur i Le ht in en Vetytankkauspistoolin on kytkeydyttävä tiiviisti paikalleen, sillä tankin paine on joko 350 tai 700 baria. Suomalaisyhtiö on valmiina toimittamaan asemia Eurooppaan heti, kun vetyverkostoa ruvetaan pystyttämään. 19 7/2015 KEMIA Kaasuyhtiö Woikoski toimittaa uudenlaisen vetytankkausaseman Ruotsin Göteborgiin. Vedyn suurimittainen tuotanto on mahdollista hyvällä hyötysuhteella leijupetikaasutukseen ja reformointiin perustuvilla prosesseilla. W oi ko sk i O y UUTISIA Woikoski tarjoaa vedyn tankkausasemia Eurooppaan. ”Meidän tavoitteemme on lanseerata Suomeen vuoteen 2030 mennessä 20 vetytankkausasemaa niin, että ne kattavat koko maan liikenneverkoston”, Korjala vastaa haasteeseen. Asema on osa Eurooppaan syntyvää vetyasemien verkostoa. Lauri Lehtinen Tältä näyttää Woikosken vetytankkausasema. lokakuuta järjestetyssä seminaarissa, jota isännöi Woikoski Oy. Kun kehitys on nyt edennyt sellupohjaisen puuja pahvijätteen käyttöön, bensiinin suurimittainen korvaaminen näyttää mahdolliselta.” Vedyn ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden tulevaisuutta puitiin Helsingissä 14. Vielä toistaiseksi Euroopassa liikkuvalla polttokennoajoneuvolla on varsin vähän valinnanvaraa reitin suhteen, sillä vedyn tankkauspisteet ovat suhteellisen harvassa. Määrällä voidaan kattaa 10 000 henkilöauton tai 830 linja-auton polttoainetarve. Myös tuulija aurinkoenergian ylijäämää voidaan varastoida elektrolyysillä tuotettuun vetyyn. Tarkoitus on ensin rakentaa vilkkaita liikenneväyliä seuraavia ”vetyasemakäytäviä”, jotka mahdollistavat matkat maanosan tärkeimpien kaupunkien välillä. Nimen TEN-T saaneen verkoston on määrä kattaa esimerkiksi Saksassa 400 vetytankkausasemaa vuoteen 2020 mennessä. Eurooppaan suunniteltava vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden verkko rakennetaan niin, että muun muassa polttokennoajoneuvot voivat matkata ilman huolta siitä, että polttoaine loppuu kesken taipaleen. Suomeen on suunnitteilla vetyyhteys sekä Ruotsin että Baltian kautta. Kehityksen hyppäykset Päästöttömien ja vähäpäästöisten liikennemuotojen kehitys on ollut suhteellisen nopeaa sen jälkeen, kun niihin alettiin kiinnittää huomiota. Kotimaisista raaka-aineista tulisivat kyseeseen hakkuutähteet ja todennäköisesti myös turve. Kehityksen odotetaan jatkuvan niin, että nykyhintakin vielä puolittuu vuoteen 2020 mennessä. Jotta polttokennolla voisi matkata Lappiin saakka, Suomeenkin tarvitaan useita tankkauspisteitä. Päämääränä on, että Liettuan Vilnaan sijoitettavan aseman kautta syntyy yhteys Puolaan ja edelleen Keski-Eurooppaan. Esimerkiksi polttokennojen hinta on vuosien 2010 ja 2015 välillä pudonnut viidesosaan
”Olihan se. Viiden nuoren miehen ryhmä tekee pohja-ajan 35 minuuttia ja esittelee ylpeänä kaunista russeaan. Hän näyttää stop-merkkiä lautapelejä kainalossaan kantaville samalla, kun toinen käsi ohjaa omaa ryhmää peremmälle kemiatyöpajaan. Työpaja oli yksi ohjelmanumero Riihimäen lukion 110-vuotisjuhlassa, jota vietettiin 6. lokakuuta. Hän toivoo uudistusten hälventävän kemian mainetta vaikeana oppiaineena. 20 7/2015 KEMIA UUTISIA Vesi herahtaa kielelle, kun seuraa klassikkojälkiruoka charlotte russen valmistusta. Oikein antoisaa!” Rössi merkitsee työpajan onnistuneesti suoritetuksi. ”Teetän oppilastöitä jokaisella kemian kurssillani”, Rössi kertoo ja sanoo tervehtivänsä ilolla lukion ensimmäisen – ja ainoan pakollisen – kemian kurssin uudistumista syksyllä 2016. Miten jakaa neljä vatkainta ja rajalliset keittiövälineet lähes kolmellekymmenelle hengelle. ”Esimerkiksi tuotekehitystyö kosmetiikkateollisuudessa olisi varmasti kiinnostavaa.” Työpaja lähestyy loppuaan. Perinteiseen miltä tuntuu -kysymykseen tulee vastaukseksi virnistys ja vilkaisu opettajan suuntaan. Edellispäivänä aihetta on opiskeltu teoriassa, joten oppilaat ovat jo jyvällä gelatiinin lihaisasta alkuperästä ja kananmunan nerokkaasta rakenteesta. Uudistuvat kemian kurssit ilahduttavat Kokenut opettaja tunnustautuu käytännön kemian vankkumattomaksi kannattajaksi. Lusikassa hyytelö pysyy vielä kasassa, mutta suussa se sulaa saman tien nautinnoksi. Liivatehyytelö on silloin jakautunut satojentuhansien kuplien ympärille. Leena Laitinen Le en a La itin en ”Onko vatkainta vapaana?” Riihimäen lukion oppilaat eivät jääneet pyörittelemään peukaloitaan.. Ja kun olitte noin nopeita, menkää nyt toiseen työpajaan!” Seuraavana aamuna oppilaita odottaa itse valmistetun herkun nauttiminen. Ilmoittautuneet ovat tuoneet myös kavereitaan, ja ilmassa on resurssikiistan ainekset. ”Esimerkiksi moolilaskut siirtyvät nyt toisen kurssiin sisältöön. Näinkin voi opiskella kemiaa, osoittivat Riihimäen lukion oppilaat opinahjonsa 110-vuotismerkkipäivänä. ”Muistakaa tiskata kaikki astiat. Työpajan inspiraatio on löytynyt Anu Hopian kirjasta Kemiaa keittiössä, jota Rössi ylistää maanmainioksi. ”Yhtään keltuaista ei saa mennä valkuaisten sekaan!”, Rössi ohjeistaa ja antaa samalla lausuntoja toimittajalle. Iltapäivän ohjelmassa oli houkutteleva kokoelma työpajoja livekaraokesta improamiseen ja origamien valmistuksesta työhaastattelusimulaattoriin. ”Ei enää yhtään pelaajaa tähän tilaan!” Kemian opettaja Anne Rössi viittoilee kuin liikennepoliisi Riihimäen lukion ruokasalissa. Merkkipäivän kunniaksi lukiossa vieraili parisenkymmentä seniorioppilasta kertomassa urastaan koulun jälkeen. Pajan suosio yllättää vetäjänsä. Hän voisi nähdä itsensä myös kemistin töissä. Nyt valmistetaan charlotte russea ja Riihimäellä juhlittiin 110-vuotiasta lukiota Charlotte russen suussasulava salaisuus tutkitaan, mitä käytännössä tapahtuu, kun liuotetaan liivatetta, vatkataan kermaa ja vaahdotetaan kananmunanvalkuaista. ”Kun saa kokeilla itse, ymmärtää paremmin myös teoriaa”, Korkiakoski sanoo ja kertoo tähtäävänsä lääkärin uralle. Ensimmäisessä lähdetään atomin rakenteesta ja tutustutaan kemian merkitykseen koko elämässä.” Lukion toista vuosikurssia käyvä Elina Korkiakoski nimeää kemian ja biologian suosikkiaineikseen ja pitää käytännön töitä hyödyllisinä. Muutamassa minuutissa jokainen oppilas on ryhmäytynyt ja tietoinen tehtävistään. Rössi katkaisee orastavan kaaoksen päättäväisellä komentosarjalla ja jakaa ohjeet. Vatkaimet kiertävät käsistä toisiin, liivateliuoksia kuumennetaan ja kulhoja vuorataan viipaloiduilla kääretortuilla
Toinen vaihtoehto on käyttää voitelematonta kompressoria ja hyväksyä sen nopeahko kuluminen. Ellei korjausta tehdä, heikentynyt hyötysuhde nostaa käyttökustannuksia syötetyn sähkötehon muodossa. Tampereen ja Turun biopankit ehkä yhteen Tampereen biopankin ja turkulaisen biopankki Aurian mahdollisesta yhdistymisestä käynnistetään selvitys. Tamperelaisen Tamturbo Oy:n pitkään kehittämä turbokompressori on nyt valmiina markkinoille. Uutuus muuttaa teollisuuden kustannusrakenteita, sillä laite on käytännössä kulumaton eikä siinä ole öljyä edes nimeksi. Käytännön ongelmana on ruuvin kuluminen, joka pudottaa hyötysuhteesta viidenneksen parissa, kolmessa vuodessa. Korjauksessa tarkkuusvalmistetut puristinruuvit vaihdetaan, jolloin kustannus on yli puolet uuden kompressorin hinnasta. Itse ruuvia ei voidella, mutta laakeroinnissa ja voimansiirrossa on öljykierto. Analytiikkaan voi siis hyödyntää suurimmaksi osaksi tuotannon verkosta otettua paineilmaa sellaisenaan”, Pyykönen sanoo. Pohjoismaissa suomalaisyritys toimii omalla tuotenimellään, mutta maailmalle se pyrkii suurten kompressorivalmistajien kanavia pitkin. Öljytön paineilma on erittäin tärkeä tuotantohyödyke kemian-, lääkeja elintarviketeollisuudessa, joten uudelle kompressorille on asetettu suuret odotukset. Tamperelaiskompressorin toiminta perustuu suurnopeudella pyörivään turboahtimeen. ”Monessa tapauksessa myös laboratorio voi käyttää samaa paineilmaa kuin itse tehdas, sillä kuivaamisen lisäksi ei tarvita muita käsittelyjä tai apulaitteita. Tamperelaisilla on kovat mutta realistiset suunnitelmat valloittaa laitteellaan markkinat. 30 YEARS OF EXCELLENCE IN IMMUNODIAGNOSTICS www.medixbiochemica.com Tamperelaiskeksintö pudottaa öljyttömän paineilman hintaa merkittävästi. Elinikäkustannus ratkaisee Tähän saakka öljytön paineilma on tuotettu ruuvikompressoreilla. Monet kemianteollisuuden tuotantoprosessit eivät siedä hallitsemattomia ainevirtoja edes pieninä pitoisuuksina, jolloin kompressoreista tuleva öljykontaminaatti ei tule kyseeseen. Kompressorien valinnassa on ollut perinteisesti kaksi vaihtoehtoa. Tamturbo toimittaa turbokompressorin ydintekniikan, ja isot valmistajat markkinoivat lopputuotetta oman brändinsä osana. Tarjolla ovat siten edellytykset suuren mittakaavan markkinamuutokseen. Helmikuussa 2016 valmistuvan selvityksen tavoitteena on luoda juridinen pohja ja kustannustehokkaat mahdollisuudet biopankkien laajalle hyödyntämiselle. Laitetta on joko voideltu öljyllä, jolloin sitä on päätynyt hienona sumuna puristettuun ilmaan. Kun kierroksia on 30 000 tai 40 000 minuutissa, ei liikutettavalle kaasulle jää paljoakaan aikaa miettiä, minne menisi. Turbotekniikassa villakoiran ydin on yleistettynä siinä, että tehotiheys kasvaa kierrosluvun kolmannessa potenssissa. Selvitys on ensimmäinen konkreettinen askel kohti laajempaa kansallista biopankkia. Samaan aikaan, kun Tamturbon suurnopeustekniikalla toimiva kompressori on päässyt tuotantovaiheeseen, magneettilaakerointi on muuttunut massatuotteeksi, jolloin sen hinta on laskenut. Uutuudella voidaan saavuttaa jopa kymmenien prosenttien säästö, joka syntyy Uusi turbokompressori tekee Paineilmasta entistä edullisempaa sähköja kunnossapitokustannusten alenemisesta. Tamturbon myyntijohtajan Kimmo Pyykösen mukaan yrityksen kehittämä tekniikka muuttaa monelta osin laitosten ja niitä palvelevien laboratorioiden käytäntöjä. Lauri Lehtinen Ta m tu rb o O y Turbokompressori on käytännössä kulumaton eikä juuri vaadi huoltoa.
Pe sm el O y Metsä Groupin tulevaan biotuotetehtaaseen Äänekoskelle rakennetaan automaattinen sellun jakelukeskus. Palkinto myönnetään Responsible Care -vastuullisuustyöhön sitoutumisesta, sen kehittämisestä ja erinomaisista tuloksista. 040 827 9778 Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Suomen kemianteollisuuden työhyvinvointiohjelma on saanut eurooppalaisen Responsible Care -palkinnon. Uudenlaisen selluvaraston toimittaa Pesmel Oy, joka on kehittänyt konseptia yhteistyössä Metsä Fibren kanssa puolitoista vuotta. Tulevaisuudessa varastosta lähtee noin 800 000 tonnia sellua rautateitse Vuosaaren satamaan ja 400 000 tonnia junilla ja rekoilla suoraan asiakkaille. Laitos on laatuaan maailman ensimmäinen. Henkilöstösäästöjen lisäksi Ekokem haluaa pienentää operatiivisia kulujaan. Kymmenettä kertaa jaossa olleen palkinnon jakaa kemianteollisuuden eurooppalainen kattojärjestö Cefic. Äänekosken biotuotetehtaalle automatisoitu jakelukeskus www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Numero 8/2015 ilmestyy 15. Hyvää huomenta – Hyvää huomista -hyvinvointiohjelmaa toteuttavat työmarkkinajärjestöt Kemianteollisuus ry, Ammattiliitto Pro, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. Ohjelma merkitsee arviolta 30 työntekijän vähennystä. Työturvalliset yritykset palkittiin Nolla tapaturmaa -foorumi on myöntänyt 37 työturvallisuuden tasoluokitusta työpaikoille, joissa on satsattu työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Järjestelmä lajittelee tuotteet lajien ja asiakastilausten mukaan ja ohjaa kaiken lähetystoiminnan. marraskuuta! Osateemoina mm. • laboratoriot • terveys • patentit Tiedustelut ja varaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. Kuva on otettu yhtiön tutkimusja kehityskeskuksessa Espoossa. 22 7/2015 KEMIA UUTISIA Ekokemin säästöohjelma johtaa henkilövähennyksiin Ekokem on käynnistänyt tehokkuusohjelman, jolla se tavoittelee 10 miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä. Jakelukeskuksen ytimenä on korkeavarasto, jonka kaksi hyllystöhissiä toimivat automaattirobotin tavoin. Valiojoukkoon kuuluvat muun muassa Forchem, Freeport Cobalt, Kemira Oyj Harjavalta, Norilsk Nickel Harjavalta, Steris FinnAqua ja Syntomer Finland. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. joulukuuta. Ykköstason eli Maailman kärjessä -tunnustuksen sai 16 työpaikkaa. Loput 100 000 tonnia jalostetaan tehdasalueen eri yksiköissä.. Varaa paikkasi viimeistään 25. Havainnekuva tulevasta jakelukeskuksesta, joka saadaan täyteen käyttöön vuoden 2017 loppupuolella. Yhtiö pyrkii myös lisäämään liikevaihtoaan palveluvalikoiman laajennuksen ja yritysjärjestelyjen avulla. Konseptissa tehtaan koko 1,3 miljoonan tonnin vuosituotanto ajetaan jakelukeskukseen, joka puskuroi, lajittelee ja jakelee selluyksiköt eri kuljetuksiin. Kemian ala palkittiin työhyvinvoinnista Ke m ira O yj/ Ri ku Pi hl an to Työhyvinvointia kehitetään muun muassa Kemirassa. Hyvää huomenta – Hyvää huomista -yhteistyön tavoitteena on tehdä kemianteollisuudesta työhyvinvoinnissa Suomen paras toimiala vuoteen 2020 mennessä
Luonnonvarakeskus karsii verkostoaan Luonnonvarakeskus Luke luopuu 11 toimipaikastaan vuoteen 2018 mennessä. Hanke toteutettiin Gust. Päätöksen taustalla on merien muovijäteongelma. Monet yksittäiset yritykset ovat jo lakanneet käyttämästä mikromuoveja. Tammikuusta joulukuuhun etenevä teos esittelee vuodenkierron herkut talven muhevista keitoista kesän tuoreisiin kasviksiin, yrtteihin ja marjoihin ja syksyn sieniin ja hirvipaisteihin. Tilattava palvelu Muut kuin jäsenet voivat tilata digilehden ja sen mukana pääsyn näköislehtien arkistoon joko painetun lehden lisänä tai itsenäisenä tilauksena. Suomalaisyritys kaupallistaa ledivalokalvoja, joihin voidaan liittää sensoreita ja joita voidaan ohjata langattomasti. ”Olemme kiitollisia apurahasta, jonka turvin toteutimme projektin. Teknologia perustuu rullalta rullalle -massatuotantoon. Muun muassa sisätilojen valaisuun sopivia kalvoja voidaan upottaa esimerkiksi rakenteisiin, seiniin ja huonekaluihin. Suosituksen mikromuovien käytöstä luopumisesta antoi Cosmetics Europe. Makeannälkää suitsii ihana koivunkylkikakku. Kompan rahastosta saadun apurahan avulla. Lehdet ovat pdf-tiedostoina osoitteessa www.kemia-lehti.fi/nakoislehdet. Hanke lisää Kemialehden käyttömahdollisuuksia ja koko kemian alan tunnettuutta”, kertoo päätoimittaja Leena Laitinen. Maistuvaa ruokaa metsän aarteista Vuoden jokainen viikko on saanut oman reseptinsä, joissa käytetään monipuolisesti muun muassa metsämarjoja, villivihanneksia ja -yrttejä, mahlaa ja kuusenkerkkiä sekä villikalaa ja riistaa. Toimipaikkojen henkilöstölle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä keskuksen muihin yksiköihin. kemia-lehti.fi/tilausasiat. Kemia-lehdet löytyvät nyt näköislehtien arkistosta vuodesta 2002 alkaen, jolloin lehti siirtyi Kempulssi Oy:n kustannettavaksi. Mars metsään aarteenetsintään! Se kannattaa, sillä luonnosta löytyy maukasta ja terveellistä syötävää joka vuodenaikaan, todistaa uutuuskirja Metsän ruoka-aarteet – Villiruokaa vuoden ympäri (Viestilehdet 2015). Näköislehtien arkisto on veloitukseton lisäetu Suomalaisten Kemistien Seuran, Kemiallisteknillisen yhdistyksen ja Finska Kemistsamfundetin jäsenille. Palvelun hinta on tilaustyypistä riippuen 25–75 euroa vuodessa. Kesätyöntekijämme skannasi vuosikerrat ja pyysi luvat kirjoittajilta. Lakkautettavat toimipaikat sijaitsevat Utsjoella, Kolarissa, Kuusamossa, Sotkamossa, Kannuksessa, Vaasassa, Tervossa, Laukaassa, Mikkelissä, Vihdissä ja Rymättylässä. 23 KEMIA 7/2015 Flexbrightille venäläistä rahoitusta Venäläinen pääomasijoitusyhtiö NNCRM lähtee rahoittamaan VTT-lähtöistä Flexbright Oy:tä. Kemia-lehden näköisarkisto kasvoi. Kokeilun arvoisia ovat vaikkapa mademuhennos toscanalaiseen tapaan, kyyhkynrinta mustikkakastikkeella, vuohenputki-horsmahauduke ja puolukka–sienipuikulat. Mikromuovit ovat synteettisiä, biohajoamattomia yli 50 mikrometrin mutta alle viiden millimetrin kokoisia muovipartikkeleita. Seurojen jäsenet pääsevät näköislehtien arkistoon henkilökohtaisella jäsennumerollaan, joka löytyy painetun lehden osoitekentästä. Jatkossa arkistoa päivitetään jatkuvasti lehden lukijoiden ja tutkijoiden käyttöön. Tunnuksen voi myös pyytää osoitteesta toimitus@ kemia-lehti.fi. Luken neljä päätoimipaikkaa ovat pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu ja Oulu. Kemia-lehti on laajentanut lehden sähköistä arkistoa ja avannut sen tutkimuskäyttöön. Kosmetiikkateollisuus luopuu mikromuovien käytöstä Kosmetiikkateollisuus lopettaa mikromuovien käyttämisen poishuuhdeltavissa kosmetiikkatuotteissa. Muutoksen jälkeen keskukselle jää 25 yksikön verkosto. Lisätietoja löytyy osoitteesta www
BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. 020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 24 CHEMATUR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut huomataan. 040 827 9727 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kompressorit – Compressors Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Uudet tilaukset: irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh
(03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods INTERMED OY Vantaa, Tampere, Seinäjoki, Kuopio, Oulu Puutarhatie 22 01300 Vantaa puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING 25 FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. Laboratorioja lääkintälaitehuollot koko Suomen kattavasti. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (09) 773 1100 faksi (075) 755 1529 www.intermed.fi Meiltä myös kalibroinnit ja varaosat. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh
020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Kysy ensin meiltä • At your service LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) Vihreät sivut huomataan! • Jokaisessa lehdessä. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. • Jokaisessa uutiskirjeessä. • Netissä www.kemia-lehti.fi. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 26 METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 B 00180 Helsinki puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh
+46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers SKALAR ANALYTICAL B.V. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. 050 561 2527 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence ® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems. 27 SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh
040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762. Kysy ensin meiltä • At your service 28 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Uusi ilmoittaja: Varaa paikkasi vuodeksi 2016 nyt, niin saat ilmoituksen veloituksetta joulukuun numeroon 8/15! Etu on voimassa, kun varaat vuosipaikan Vihreiltä sivuilta 25. marraskuuta mennessä! Lue lisää Vihreistä sivuista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus
040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Milla Sinisalmi, puh
Väitöskirjatutkija Jonna Alangon mikroskooppikuvat paljastivat, että integriineiksi kutsutut tarttumisreseptorit lähettävät viestejä tietyistä solunsisäisistä rakenteista, endosomeista. Nyt saatiin selville, miksi syöpäsolut selviytyvät myös tuuliajolla ollessaan, esimerkiksi verenkierrossa. Turkulaistutkijat selvittivät, kuinka syöpäsolut pystyvät leviämään Mullistava havainto tehtiin Turun yliopiston akatemiaprofessorin Johanna Ivaskan tutkimusryhmässä. Myös se tiedetään, että reseptoreiden häiriintynyt säätely johtaa pahalaatuisiin solumuutoksiin ja jopa syövän leviämiseen. Tulokset julkaistiin Nature Cell Biology -lehdessä. 30 7/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Radioaktiivisten aineiden saastuttamaa maata voidaan puhdistaa siirtämällä aineet bakteereihin ja turpeeseen. Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Suomessa tilaan, joka rakennetaan kallioperään Olkiluodon saaressa. Ja co po W er th er. Yksi Paenibacillus-kannoista poisti tutkimuksessa jodidin lähes sataprosenttisesti. Aine on suurina määrinä myrkyllistä. Siksi on tärkeä tietää, kuinka radioaktiiviset isotoopit käyttäytyvät suoympäristössä. Radioaktiivisten isotooppien lisäksi ympäristöön kertyy stabiilia seleeniä esimerkiksi öljynjalostuksen ja hiilenpolton seurauksena. Kun liikenne estetään, syöpäsolut eivät kykene leviämään. Syöpäsolut ovat kuitenkin kehittäneet tapoja, joilla ne pysyvät elossa myös lähdettyään vaeltamaan. Seuraavina vuosituhansina saari yhdistyy maan kohotessa mantereeseen, ja alueelle kehittyy uusia soita. Asia selviää Helsingin yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta. Tutkijat ovat tienneet jo pitkään integriinien kyvystä liikennöidä solun sisällä. Integriinien viestit ovat välttämättömiä solujen selviytymiselle. Tehokkaimmin kaikkia tutkittuja radionuklideja imivät Pseudomonasja Paenibacillus-sukujen bakteerit. Tämä mahdollistaa pidempään jatkuvan viestityksen ja jopa viestien monistamisen. Alangon kuvien ansiosta selvisi, miksi tämä on mahdollista. uuden näkökulman integriinien toimintaan. ”Uudet tutkimustulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että integriinien ympäristöstään välittämät viestit ovat riippuvaisia solunsisäisestä reseptoriliikenteestä”, Ivaska tähdentää. Nyt selvisi, kuinka syöpäsolut pysyvät elossa vaeltaessaan esimerkiksi verenkierrossa kaukana lähtöpaikastaan. Suon eri kerroksista eristetyt Pseudomonas-, Rhodococcus-, Burkholderiaja Paenibacillus-sukujen bakteerit poistivat nesteestä sekä radioaktiivista jodidia, seleniittiä että cesiumia. Tiedon pohjalta voidaan myös ryhtyä kehittämään syövän leviämistä estävää hoitoa. Hänen mukaansa tieto avaa täysin Bakteerit puhdistavat radioaktiivista maata Paenibacillus-yhdyskunta. Solujen pitää siksi pysyä oikealla paikallaan elimistössä. Elektroniikan sovelluksissa on puolestaan tarvetta ei-radioaktiiviselle cesiumille. Tutkija Merja Lusan koesarjoista toisessa oli kasvuliuosta ja toisessa steriloitua turvetta ja simuloitua suovettä. Sc an st oc kp ho to Ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut pitää hengissä solunsisäinen reseptoriliikenne. Keskimäärin bakteerit tepsivät parhaiten seleniittiin. Sitä voitaisiin mahdollisesti kerätä talteen bakteerien avulla
Hakukone tunnistaa aineenvaihduntatuotteet Sc an sto ck ph ot o Aalto-yliopiston ja saksalaisen Jenan yliopiston tutkijat ovat kehittäneet hakukoneen, joka tunnistaa tarkasti aineenvaihduntatuotteet massaspektrometrimittauksista. Kun mallille annetaan uuden molekyylin spektri, se ennustaa sille todennäköiset sormenjäljet. Tutkimus julkaistiin Pnas-lehdessä. Sitten jokaisesta opetusaineiston spektristä lasketaan fragmentaatiopuu, joka kuvaa, mistä palasista pilkkoutumalla kukin molekyyliosanen on syntynyt. Hakukoneelle voi löytyä sovelluksia myös antidopingtyössä, tullin huumevalvonnassa ja rikospaikkatutkinnassa. Niiden perusteella kone hakee tietokannasta jälkiä parhaiten vastaavat molekyylit. Ainainen kiire ja asiat solmussa. Tällä hetkellä jopa 95 prosenttia hauista tuottaa oikean hakutuloksen 10 ensimmäisen osuman joukkoon. Hakukone on tarpeen, sillä aineenvaihduntatuotteita on paljon, sadoistatuhansista jopa miljooniin, ja kaikki näyttävät suunnilleen samanlaisilta. Sen jälkeen tutkijat opettavat koneoppimismallia syöttämällä siihen suuren määrän fragmentaatiopuita ja kutakin puuta vastaavan molekyylin ominaisuuksia eli sen ”sormenjälkiä”. Kun hakukoneelle annetaan sormenjäljet, se etsii tietokannasta jälkiä parhaiten vastaavan molekyylin. Tutkijoille ne ovat jälkiä solujen toiminnasta ja tilasta. Molekyylin sormenjäljet CSI:FingerID-menetelmässä tandemmassaspektrometri pilkkoo ensin molekyylit palasiksi ja mittaa niiden massat ja suhteelliset osuudet eli massaspektrin. Hakukoneen tulokset ovat tutkijoiden mukaan 150 prosenttia tarkemmat kuin menetelmän parhaiden kilpailijoiden. www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www w www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www www Kemia-lehti on facebookissa! KLIKKAA JA TYKKÄÄ! www.facebook.com/kemialehti. Asiantuntijamme auttavat kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa: • lääkevalmisteet ja ravintolisät • terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet • kosmeettiset valmisteet • biosidivalmisteet • käyttöturvallisuustiedotteiden käännökset Ota yhteyttä vaikka heti! Mietitään yhdessä nopein reitti päämääräänne! Draconsulting_Kemialehti_185X60.indd 1 12/10/15 13:56 Mallin muodostamiseen on tähän mennessä käytetty noin 6 000 massaspektriä. Professori Juho Rousun mukaan hakumenetelmän perustana on koneoppimista hyödyntävä malli, jonka ennustamia molekyylirakenteita voidaan käydä läpi, kuten Googlen hakutuloksia. Nimen CSI:FingerID saanut hakumenetelmä helpottaa muun muassa bioja lääketieteen tutkijoiden työtä. It’s not magic, it’s expertise 09 825 64 200 | info@dra.fi | www.dra.fi Tarjoamme ratkaisun yrityksenne resurssipulaan. Aineenvaihduntatuotteet ovat pieniä molekyylejä, kuten sokereita, rasvahappoja ja aminohappoja, jotka toimivat soluissa muun muassa energianlähteinä ja soluseinien rakennusaineina
Lääketeollisuuden asiantuntijoiden mukaan tämä ennustaa luotettavasti yhdisteen tehoa myös allergiapotilaissa. Sc an st oc kp ho to Sc an st oc kp ho to Kantasolut korjaamaan silmän vaurioita miikkatutkimuksen avulla. kemian professorin Reko Leinon kanssa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä syntynyt molekyyli estää allergista tulehdusta erittäin hyvin. ”Yhdiste on todettu eläinkokeissa erittäin tehokkaaksi, mikä viittaa siihen, että siedätyshoidossa annostelun määrää ja kestoa voitaisiin pienentää vain murto-osaan nykyisestä”, Leino sanoo. Yhtäläisyys saatiin selville massaspektrometriaan perustuvan proteo. Turun yliopiston allergologian professorin Johannes Savolaisen mukaan tähänastiset tulokset ovat niin lupaavia, että molekyylin kaupallistaminen voi tapahtua pian, ehkä jopa muutamassa kuukaudessa. Sarveiskalvo on silmämunan etummainen, läpinäkyvä osa. Yliopistot etsivät parhaillaan yhteistyökumppanikseen yritystä, jonka kanssa ne voisivat edetä seuraavaan tutkimusvaiheeseen. Synteettinen glykoklusterimolekyyli (trivalentti asetyloitu dimannoosi, tadm) jäljittelee luonnollisia sokerirakenteita. Yhdisteen teho heinän siitepölyallergiaa vastaan osoittautui muihin rokotetehosteisiin verrattuna ylivoimaiseksi, kun Työterveyslaitoksen professorin Harri Aleniuksen ryhmä tutki molekyyliä koe-eläinmallissa. Siinä yhdisteen tehoa testataan ihmisillä. Se puolestaan uhkaa näkökykyä ja aiheuttaa kipua. Uudelta molekyyliltä odotetaan paljon Turkulaistutkijat ovat kehittäneet ihmisten puolustuskykyä vahvistavan yhdisteen, joka torjuu tehokkaasti siitepölyallergiaa. Molekyyli ja sen käyttö on suojattu kansainvälisin patentein. Tutkijat osoittivat, että monikykyisistä kantasoluista tuotetut limbaaliset kantasolut ovat samanlaisia kuin silmän pinnan luonnolliset epiteelisolut. Ihmisen monikykyisistä kantasoluista tuotetuilla limbaalisilla kantasoluilla voidaan tulevaisuudessa ehkä korjata silmän sarveiskalvon vakavia vaurioita. Tämä vähentäisi hoidon kustannuksia huomattavasti. 32 7/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Läpimurto allergiatutkimuksessa. Limbaaliset kantasolut vastaavat sarveiskalvon pinnan uusiutumisesta. Yhdiste on suunniteltu käytettäväksi allergiarokotteen tehosteena. Näin lupailee Tampereen yliopiston ja unkarilaisen Szegedin yliopiston tutkimus, jonka tulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä. Tällaisia vaurioita ei voida hoitaa sarveiskalvon siirrolla, koska siirteet eivät sisällä limbaalisia kantasoluja. Hoitoon tarvitaan siksi korvaavia solulähteitä. ”Tuotteen saaminen markkinoille vie noin 5–10 vuotta”, arvioi Savolainen, joka johtaa tutkimushanketta yhdessä Åbo Akademin orgaanisen Uusi yhdiste voi parantaa allergisesta nuhasta ja astmasta kärsivien ihmisten elämänlaatua ja työhyvinvointia merkittävästi. Prosessin voi estää vamma tai krooninen sairaus, joka johtaa kalvon verisuonittumiseen. Menetelmällä voidaan verrata solujen tuottamien proteiinien ilmentymistä, mikä mahdollistaa näytteiden välisten pientenkin erojen havaitsemisen
Helsingin Hietaniemestä kerätään vuosittain hautakynttilöitä yli 200 000.. Loput 15 prosenttia on täyteja väriaineita. Kuvantamisen jälkeen yhdistetään useista otoksista saatu mittaustieto ja analysoidaan se. 3 400–6 500 kiloa. Tähän viittaavat alustavat tulokset. Tonneittain raaka-ainetta Suomen hautausmailta saatava muovijae koostuu pääosin polyeteenitereftalaatista (PET) tai polypropeenista (PP). Materiaalit ovat eroteltavissa niin, että ne sopivat teolliseen toimintaan. Iho tutkittiin Neurotar Oy:n kehittämällä menetelmällä, joka perustuu elävän kudoksen optiseen kuvantamiseen kaksifotonimikroskoopilla. VTT hakee laastarilleen tuotteistajaa, jonka kanssa kasvattaa testausjoukkoa. Projektissa toteutettiin demokappaleena myös Eero Aarnion suunnitteleman Origo-kirkasvalolaitteen muotoinen avaimenperä, jonka ideoi Innolux. VTT:n tutkijat ottivat materiaalista talteen sopivat jakeet ja puhdistivat ja rouhivat ne sulavalmistusta varten. Hautakynttilöistä design-tuotteeksi Kauneuslaastari lisää ihon kimmoisuutta VT T VT T Kynttiläkuorman lajitteli hervantalainen koululuokka, joka keräsi rahaa leirikoulua varten. Ruiskuvalusta huolehtivat Merocap ja All-Plast. Kertakäyttöinen laastari tuottaa sähköisen energiansa sokerista ja ilmasta. Hanke osoitti, että sekajätteen muovia ei välttämättä kannata käyttää energiantuotantoon, vaan sen sisältämä muovijae on hyödynnettävissä kierrätystuotteina. Joukossa voi olla pieniä määriä PVC:tä tai palonestoaineilla täytettyjä muovilaatuja. Virtalähteen edellyttämät entsyymit ja elektrodit lisätään laastariin painotekniikalla. In no lu x Yhdyskuntajätteen voi palauttaa käyttöön jopa laadukkaina designesineinä, paljastaa VTT:n tutkimushanke. Tutkijoiden tavoitteena on laajentaa teknologian sovellusaluetta myös lääketieteeseen, esimerkiksi ihon läpi tapahtuvaan lääkeannosteluun. VTT:n tutkijan käytettyä laastaria kaksi viikkoa ilmeni, että ihon joustavuuteen edullisesti vaikuttavat kollageenisäikeet olivat lisääntyneet lähtötasosta 90 prosenttia. Uusiotuotteiden raaka-aine eli noen, parafiinin ja steariinin tahrimat hautakynttilät kerättiin Tampereen hautausmailta. 33 7/2015 KEMIA Kattavia tilastoja hautausmaiden muovijätemääristä ei ole, mutta esimerkiksi Tampereen Kalevankankaalla syntyy muovijätettä vuosittain VTT:n kehittämä galvaaninen kauneuslaastari tekee ihokudoksesta aiempaa kimmoisampaa. Laastari avasi testissä myös hikihuokosia ja -kanavia, mikä tehostaa hoitotuotteen kulkeutumista ihon sisään. Valmiiden avaimenperien muoviosista 85 prosenttia on peräisin hautakynttilöistä. Kerääjinä toimivat partiolaiset. ReLight – Valosta valoa -projektissa tehtiin käytetyistä hautakynttilöistä avaimenperiä
Vaikka 30-vuotisjuhliaan viettävän yrityksen tuotantomäärät ovat yhä Biotekniikalla arvokkaita analyyttejä massassa mitattuna pienet, kansainvälinen diagnostiikkateollisuus valmistaa vuosittain noin miljardi diagnostista testiä Medix Biochemican tekemistä raaka-aineista. Pikatestien toiminta perustuu siihen, että kun mitattavan aineen pitoisuus ihmisen kehosta otetussa näytteessä ylittää määrätyn rajan, siihen reagoivan vasta-aineen avulla saadaan aikaan havaittava värinmuutos. ”Tyypillisiä pikatestejä ovat apteekkien myymät raskaustestit.” Kasvava ala In vitro -diagnostiikan eli IVD-alan kasvunäkymät ovat erinomaiset. ”Tähtäimessä on tuottaa työkaluja lääkekehityksen avuksi ja edistää siten yksilöidyn lääkehoidon kehittymistä.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. Suomalaisfirman kilpailuetuja ovat toimitusjohtajan mukaan laatu ja toimintavarmuus. ”Entiset toimitilamme Kauniaisissa kävivät pieniksi tuotantomme kasvaessa”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Ismo Råman. Hänen mukaansa Suomi on yritykselle hyvä toimintaympäristö. Tekesin rahoituksen tukemana yhtiö on myös rakentamassa Suomeen IVD-yritysten ja lääketeollisuuden yhteistyöverkostoa. Se huolestuttaa, sillä ilman panostuksia osaamisen kehittämiseen ja korkean lisäarvon tuotteisiin Suomen kaltainen maa ei pärjää globaalissa kilpailussa.” Medix Biochemica investoi omaan tulevaisuuteensa käyttämällä liikevaihdostaan jopa 15–20 prosenttia tuotekehitykseen. Testit on tarkoitettu ammattikäyttöön eli sairaaloille, terveyskeskuksille ja lääkäriasemille. Summasta lähes 90 prosenttia tuli viennistä. ”Yksilöidyn lääkehoidon yleistyessä erilaisia testejä tarvitaan entistä enemmän. Maija Pohjakallio Medix Biochemican uudessa Espoonyksikössä valmistetaan noin 70 hengen voimin lääketieteellisissä diagnostisissa testeissä käytettäviä vasta-aineita. Erittäin hyvin, osoittaa 30-vuotias Medix Biochemica. Kun soluille luodaan hyvät kasvuolosuhteet, niiden aineenvaihdunta tuottaa haluttua vasta-ainetta, joka otetaan talteen kasvatusliuoksesta. Kasvavalla alalla myös kilpailu on kovaa, sillä mukaan tulee jatkuvasti uusia toimijoita. Medix Biochemica teki juuri uuden aluevaltauksen myös Yhdysvalloissa, jossa tuli markkinoille yhtiön kehittämä lapsiveden tihkumista mittaava testi. ”Välillä tosin tuntuu, että biotaloudesta puhuttaessa bioteknologia ja muut korkeat teknologiat jäävät taka-alalle. ”Teemme paljon yhteistyötä asiakkaiden kanssa, ja meillä on maine luotettavana ja osaavana yrityksenä”, Råman sanoo. Ne tehdään bioteknisesti mammaalisoluissa. 34 7/2015 KEMIA ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Ihmisten elimistöt ovat erilaisia, joten sama hoito ei toimi kaikilla yhtä hyvin.” Osan kasvusta tuovat Kiina ja muut kehittyvät maat, joissa valtio on ryhtynyt satsaamaan perusterveydenhuollon parantamiseen. Kuinka menestyy yritys, jonka tuotemyynti mitataan milligrammoina. Jokaisella vasta-aineella on oma solulinjansa, ja linjoja kehitetään jatkuvasti. Råman pitää erityisen tärkeänä bioteknologian ja terveydenhuollon huippuosaamista. Luvuissa ovat vasta-aineiden lisäksi mukana myös yhtiön Joensuun-yksikön itse valmistamat pikatestit ja niiden lukulaite. maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi M ed ix Bi oc he m ic a Vasta-aineita tehdään Medix Biochemican puhdastiloissa Espoossa, jonne yhtiö hiljattain siirsi toimipaikkansa Kauniaisista.. Parhaillaan on valmisteilla siihen liittyvä uusi liiketoimintamalli. Niinpä liikevaihtoa kertyy, viime vuonna noin 15 miljoonaa euroa
Nosta vuoka 200-asteiseen uuniin 10 minuutiksi, laske sitten lämpötila 150 asteeseen ja paista kasvikset kypsiksi. Syyspäivän herkku Poimimme kirjasta malliksi uunijuuresten reseptin. Niiden laittajaa Hopia ja Lehtovaara neuvovat näin: Sopiva kasvisvalikoima tuottaa ruoka-annokseen tasapainoisen seoksen makeutta, hapokkuutta ja karvautta ryyditettynä sipulin rikkipitoisilla höyryillä ja sellerin polttavuudella. 4. Kirja johdattelee taitavasti lukijansa aiheeseen kemian ja molekyyligastronomian avulla. Kuori ja paloittele kasvikset suuriksi paloiksi. Lopputulos on pinnalta ruskea ja rapea, sisältä mehevä ja kuohkea. Jotta lopputulos ei olisi pelkkää mössöä, juurekset kannattaa aluksi pyöritellä öljyssä. Kiinnostavaa oli lukea esimerkiksi Uunijuurekset. Jos kasviksista haluaa haihduttaa enemmän vettä, kannattaa öljykäsittely siis jättää väliin. Öljy hidastaa nesteen haihtumista kasviksista, jolloin kasviksen pinta lämpenee nopeammin uunin lämpötilaan. 35 7/2015 KEMIA KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paratiisin parhaat neljällä eri tavalla (foliossa, omassa kuoressa, suolakuoressa, mikroaaltouunissa) valmistettujen uuniperunoiden testitulokset. Loistavan kuvituksen ansiosta voi lähes aistia, miltä eri ruokalajit maistuvat. Älä unohda muitakaan hyviä tuoksuja! Tyypillinen virhe on käyttää liikaa makeita juureksia, kuten porkkanaa, jolloin juureslisäke muistuttaa makeudeltaan jälkiruokaa. Öljy hidastaa nesteen haihtumista. eilaha@elisanet.fi timo.tuomi@welho.com 100 g palsternakkaa 100 g varsiselleriä 200 g kesäsipuleita 200 g uusia perunoita 100 g porkkanoita 2 valkosipulin kynttä ½ dl oliiviöljyä 1 rkl hunajaa 2 rosmariinin oksaa 6 timjamin oksaa suolaa, mustapippuria 1. 3. Näin kirjoittavat professori Anu Hopia ja keittiömestari Tatu Lehtovaara uutuusteoksessaan Kasvikset kemistin keittiössä (Minerva 2015). Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä. Sekoita vielä varovasti. Sisus ei ole silloin yhtä mehevä, mutta vastapainoksi kasvisten oma maku voimistuu. Väittävät, että Paratiisi sijaitsi muinaisessa Mesopotamiassa. Hunajassa on runsaasti hedelmäsokeria eli fruktoosia, joka on erityisen ärhäkkä ruskistumaan. Sisällysluettelon luettuaan ei enää malta laskea teosta käsistään. Paratiisin ruokaa olivat kasvikset. Näin juureksiin saadaan paahteinen pinta, mutta sisus säilyy mehukkaana. Reseptit on taustoitettu runsaalla tietoja vinkkimäärällä, ja kokonaisuus on todella nautittava ja helppolukuinen. 2. Lisää hunaja, yrtit ja mausteet. Kuumassa uunissa öljyttyyn pintaan syntyy kuuma reaktiokeskus, jossa ruskistumisreaktiot pääsevät hyvin käyntiin. Pane uunivuokaan öljyä ja pyörittele kasvikset öljyssä. Jos pintaa ei öljyä, veden haihtuminen pinnassa jatkuu pidempään, jolloin kasviksen pinta pysyy veden höyrystymislämpöisenä eli noin 100-asteisena. Kirja esittelee sekä kasviksia että niiden käyttöä ruuanvalmistuksessa. Siten saat juureksiin sekä paahtunutta pintaa että mehevää sisusta
Asetus on haaste erityisesti niille yrityksille, joiden toimiala ei ole aiemmin ollut kansallisen biosidejä koskevan lainsäädännön piirissä. Sari Kuosmanen sari.kuosmanen@reachlaw.fi 36 KEMIA 7/2015 Sari Kuosmanen työskentelee vanhempana asiantuntijana Reachlaw Oy:ssä. Valmisteluvan hakeminen osana konsortiota tarjoaa joka tapauksessa pkyritykselle parhaan mahdollisuuden markkinoilla pysymiseen. Lisäksi tulevat lupaprosessin viranomaiskustannukset. YKSITTÄISELLE pk-yritykselle valmistelupaprosessiin liittyvät kokonaiskustannukset voivat olla hyvin korkeat. Lupahakemukseen tarvitaan tuotteen ominaisuuksista ja riskeistä koottu tietoaineisto ja sen lisäksi käyttöoikeus tuotteen sisältämien tehoaineiden tietoaineistoon. Jälkimmäisessä tapauksessa konsortion yritysten pitää vielä hakea lupaa samana valmisteena omalle tuotteelleen. Desinfiointiaineisiin kuuluvat muun muassa käsidesit, monet kodeissakin käytettävät pintojen puhdistusaineet ja Pienten biosidiyritysten kannattaa Hakea luvat yhteisvoimin REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Toinen mahdollisuus on, että konsortio tekee myös lupahakemuksen yhteisenä. Tällä tavoin kokonaisuudesta tulee kuitenkin todennäköisesti halvempi. eläinhygieniatuotteet, joissa vaikuttavana aineena on esimerkiksi etanoli, isopropanoli tai jodi. Ensimmäinen tapa on, että konsortio kerää yhdessä keskeiset tiedot lupahakemusta varten, mutta kukin yritys tekee oman lupahakemuksen. PIENTEN biosidiyritysten tukala tilanne on kuitenkin nyt huomattu. Oppaista yksi, nimeltään Practical Guide on Biocidal Products Regulation: Special Series on Data Sharing, käsittelee myös konsortioita. Kustannuksissa voidaan kuitenkin säästää etenkin, jos tuotteita saadaan sisällytettyä riittävän monta samaan perheeseen. LUPIEN hakeminen konsortiona voi tuoda yksittäiselle yritykselle säästöjä valmistelupaprosessissa, kun tarvittava tietoaineisto voidaan koota yhdessä ja viranomaiskustannukset jakaa. Toisaalta konsortiotyöskentelyssä on myös haasteensa, koska yritykset ovat todennäköisesti kilpailijoita samoilla markkinoilla. Re ac hl aw O y. Molempien aineistojen kulut voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin. Toiminnan jatkuvuus on vaakalaudalla, mikäli yrityksellä ei ole resursseja hankkia tuotteelleen valmistelupaa. Lokakuussa valmistelupia oli myönnetty EU:n alueella jo yli 5 000 tuotteelle. Biosidiasetuksen mukaista valmistelupaa on haettava siinä vaiheessa, kun tuotteen sisältämät biosidiset tehoaineet on päätetty hyväksyä kyseiseen käyttötarkoitukseen. Konsortio ei voi toimia ilman yksityiskohtaista sopimusta, jossa kuvataan kaikki oleelliset konsortion toimintaan liittyvät asiat. Suomessa ne ovat yksittäisen biosidituotteen osalta vähintään 30 000 euroa ja tuoteperheen osalta 60 000 euroa. On myös selvitettävä esimerkiksi se, kuinka salassa pidettäviä tietoja käsitellään, miten sovitellaan erilaiset näkemykset ja toiveet ja kuinka suunnitellaan sopiva tuoteperhe. Reach-asetus ohjeistaa yrityksiä liittymään konsortioihin eli Sief-tietojenvaihtofoorumeihin, joissa tietoja ja etenkin kustannuksia jaetaan yritysten kesken, mutta biosidiasetuksessa tällaista ohjetta ei ole. Esimerkiksi desinfiointiaineita valmistava teollisuus ei useimmissa EU-maissa ole joutunut hakemaan tuotteilleen biosidilupia. Biosidivalmistekonsortio voi toimia kahdella tavalla. 36 7/2015 KEMIA EU:N BIOSIDIASETUS muuttaa monien biosidituotteita valmistavien pkyritysten toimintaympäristöä Suomessa ja muualla Euroopassa. Kemikaalivirasto on julkaissut sivuillaan oppaita, joissa kerrotaan tietojen yhteiskäytöstä ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Valmistekonsortio voi hakea lupaa yksittäiselle tuotteelle tai tuoteperheelle, johon on sisällytetty samantapaisia tuotteita. Tuoteperheelle haetaan vain yhtä lupaa, joka tosin on kalliimpi kuin yksittäinen tuotelupa
(Lisää vääriä väittämiä löytyy, kun googlaa lauseen.) Ruuan kypsentäminen itsessään aiheuttaa molekyylitason muutoksia, tehdään se millä tavoin tahansa. Tehokasta tutkimustyötä tarvitaan vastaamaan uusien sovellusalojen haasteisiin. Niemisestä alan ensimmäinen tohtori Tieteellisten seurojen neuvosto (TSN), joka on Suomen tieteellisten seurojen sopimuspohjainen yhteistyöelin ja edustaa 90 tieteellistä seuraa, katsoo maamme tieteen harjoittamisedellytysten viime vuosikymmenellä tuntuvasti kavenneen. Mikrossa lämmittäminen on ravintoaineille lempeä käsittely. Käydäänkö oppitunneilla läpi yleisimpiä harhakäsityksiä, joita sosiaalisessa mediassa pyörii. Grillauksessa ja savustuksessa syntyvät karsinogeenit tosin maistuvat sen verran hyviltä, ettei moni luultavasti ole moiseen valmis. USA:ssa Clevelandissa tehty tutkimustyö osoitti NMR-kuvauksen toimivaksi liimantutkimusmenetelmäksi. Kaloripitoisen energian ”katoaminen” mikrossa on minulle täysi mysteeri. KUVATUN kaltaiset jutut leviävät netissä kulovalkeana ilman, että niitä juuri kritisoidaan. Esitetyt peruskorjaussuunnitelmat ovat oikeasuuntaisia, mutta jäävät riittämättömiksi. Suomalaisten koulutustasoa kehutaan hyväksi, joten ihmetyttää, miten helposti huuhaahan langetaan. NMR-kuvat paljastavat liiman levitysvirheet, mahdolliset ilmakuplat ja epäpuhtaudet, jotka voivat olla pienimmillään millimetrin sadasosien suuruisia. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Reaaliarvoltaan laskeneet ja riittämättömät määrärahat ovat aiheuttaneet sen, että tieteellisen työn osuus yhteiskunnallisessa kehityksessä ja maamme kansainvälisessä kilpailukyvyssä ei ole ollut turvattu. Id a Pi m en of f. Suomessa liima-alan koulutus on lähes olematonta, ja akateemista tutkimusta rajoittavat nykyaikaisten laitteiden ja alan yleisen tiedon vähäisyys. Antti O.K. Karsinogeenejä muodostuu, kun ruokaa paistetaan, paahdetaan, grillataan tai halstrataan, savustuksesta puhumattakaan. Jos sitä on vältettävä, muut ruuan valmistustavat täytyy lopettaa heti. Oppilaille voisi antaa tehtäväksi etsiä tekstin asiavirheet ja perustella, miksi ne ovat väärin. TÖRMÄSIN netin syövereissä artikkeliin, jossa kauhisteltiin mikroaaltouunin vaarallisuutta näin: ”Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että mikron jatkuva käyttäminen voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin.” Asialle oli myös perustelut: ”Ruokaa lämmitettäessä mikro voi aiheuttaa molekyylitason muutoksia ruuassa, joka synnyttää karsinogeenejä, eli syöpää aiheuttavia aineksia, se vähentää ravintoaineiden, kuten vitamiinien ja mineraalien tehokkuutta ja poistaa ruuasta 60–90 % kaloripitoista energiaa.” KUINKA voikaan yhteen lauseeseen mahduttaa noin monta asiavirhettä. Pitää varmaan alkaa kerrata aineen ja energian häviämättömyyden lakeja. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Mikroriski ja makroriski SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 11/1980 Tieteellisen tutkimuksen edellytysten korjausohjelma Kemia-Kemi 6/1990 Liimatutkimusta NMR-kuvauksella Antti O.K. Mikron riskit ovat hyvin pienet. Nieminen on Suomen ensimmäinen liima-alalta väitellyt tohtori. 37 7/2015 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). --Antti Nieminen kertoo menetelmän soveltuvan erinomaisesti liimasaumojen kuvauksiin. Mikroaaltouuni sopisi aiheena niin kemian, fysiikan kuin kotitaloustunninkin sisältöön. Tieteellisen tutkimuksen perusedellytysten kehitys on ollut maassamme 1970-luvulla hidasta ja useilla keskeisillä aloilla lamaannuttavaa. Makroriski on siinä, että verkkoon kirjoittavat ihmiset eivät ymmärrä mitä kirjoittavat ja netistä tietonsa ammentavat uskovat ihan mitä tahansa
Jäsenyyksiä useissa kemian alan seuroissa ja yhdistyksissä. Liikunnallisesti lahjakas tyttö harrasti kouluaikana ensin telinevoimistelua ja siirtyi sitten uimahyppääjäksi, joka eteni suomenmestaruustasolle asti ja kävi kilpailemassa ulkomaillakin. Osastonkemistiksi edettyään hän ryhtyi ajamaan sisään uutta radioimmunologista tutkimusmenetelmää RIA:ta professori Herman Adlercreutzin ryhmässä. ”Ranskalainen opettaja pitää minulle yksityiskurssin”, Karonen kertoo ja sanoo odottavansa viikkoa ”innoissaan kuin pieni lapsi”. ”Puolinukuksissa Wikström pyyteli, keittäisinkö kahvia, jotta hän jaksaisi istua vielä päivän luennoilla.” Apulaiskemistin viran saatuaan Karonen aloitti erikoistumisen sairaalakemistiksi hormonilaboratoriossa. Filosofian kandidaatti 1969 ja filosofian tohtori 1981, Helsingin yliopisto. Sirkka-Liisa Karonen teki monimuotoisen uran sairaalakemistinä, tutkijana ja opettajana.. ”Muistan, kuinka äidin ja isoveljen kanssa pakenimme hälytyksen tullessa pommisuojaan”, kertoo Karonen, jonka muistiin syöpyivät myös pommitetut talot ja iso kraatteri Eiran puistossa. ”Wanhat Kemistit kokoontuu yhteisiin illatsuihin edelleen, vaikka rivit jo vähän harvenevatkin.” Hyksin laboratorioon Jo ennen valmistumistaan SirkkaLiisa Karonen pääsi töihin Hyksin uuteen laboratorioon. Ryhmään kuului muun muassa silloinen lääketieteen ylioppilas, nykyään maailman eturivin mitokondriotutkijoihin lukeutuva professori Mårten Wikström. Siellä ylikemistinä toiminut Nils-Erik Saris otti hänet ryhmäänsä tekemään laudaturerikoistyötä, jonka aiheeksi valikoitui uusi tekniikka, kiinteäfaasientsyymit ja -vasta-aineet. Tämä kulki aamuisin laboratoriossa silmät sikkarassa tehtyään koko yön ”eksperimenttejä” edellispäivänä eristetyillä mitokondrioilla. • Asuu Helsingissä ja Espanjan La Nuciassa. Sisko Loikkanen On vaikea uskoa Sirkka-Liisa Karosta eläkeläiseksi, niin paljon energiaa hänestä pursuaa. Kolme lasta, viisi lastenlasta, neljä lastenlastenlasta. Biokemistin paperit hän sai vuonna 1969. • Suomen isotooppilääketieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja 1998–2001, Suomen jalokiviharrastajain yhdistyksen puheenjohtaja 2006–2008. Keväät ja syksyt Karonen asuu tätä nykyä Espanjan Valenciassa, josta hän on hankkinut kiinteistön. Endokrinologia kehittyi tieteenalana suurin askelin, ja töitä riitti. Kolme poikaa syntyivät opintojen ohessa. Emalija posliinimaalaajan aarre on oma Haviland, kuninkaallistenkin suosima astiastojen valmistaja. • Säteilyturvapäällikkö Biomedicum Helsingissä 2003–2008. Vuosina 1941–1944 käyty jatkosota painui taaperoikäisen mieleen. Hän on kiertänyt paikan ristiin rastiin ja kolunnut sen posliinimuseot perin pohjin. Samoihin aikoihin eri laitoksista valmistuneet kemistit halusivat jatkaa yhteydenpitoa myöhemminkin ja perustivat sitä varten oman yhteisönsä. Monet harrastukset pitävät tutkijan yhä kiireisenä. ”Hääastiasto, peräisin 1960-luvulta”, Karonen hymyilee. Laboratorion työyhteisö oli Karosen mukaan ”huikean innostava”. • Eri tehtävissä Hyksin laboratorioissa 1963–2003. Paljasjalkainen helsinkiläinen syntyi välirauhan vuonna 1940 Eirassa. RIA:n avulla voitiin analysoida hyvin pieniä hormonipitoisuuksia. Ylioppilastutkinnon jälkeen Karonen aloitti biokemian, radiokemian, fysiikan ja matematiikan opinnot Helsingin yliopistossa. • Erikoisalat radioimmunoanalytiikka, hormonianalytiikka, isotooppilääketiede. Tämä naulasi nuoren naisen urasuunnitelman kliiniseen kemiaan. 38 7/2015 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sirkka-Liisa Karonen Kliinisen kemian konkari Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. ”Kaupallisesti ei vielä ollut saatavilla radioaktiivisia merkkiaineita RIA:ta Sirkka-Liisa Karonen • Syntynyt Helsingissä 1940. Kuuluisa posliiniteollisuuskaupunki on Karoselle ennestään tuttu. • Radiokemian dosentti ja luennoija Helsingin yliopistossa 1987–2008. Heti haastattelun jälkeen hän on lähdössä sieltä viikoksi Ranskan Limogesiin opiskelemaan emalimaalausta
Tuohon aikaan hän oli mukana ainoana kemistinä useiden lääkäri-tutkijoiden tutkimusjulkaisujen tekijälistassa. ”Professori Olli Jänne pyysi minut sinne turvapäälliköksi, koska olin ollut vuosikymmeniä Hyksin säteilyturvapäällikkönä. Miettisen myötävaikutuksella Karosesta tuli radiokemian dosentti, joka alkoi opettaa Helsingin yliopiston radiokemian, biokemian ja farmasian laitoksissa. Tutkimusja opetuskeskus Biomedicum Helsinki aloitteli samaan aikaan toimintaansa. Niin hän ehti viettää näiden kanssa edes vähän aikaa.” Radiokemian dosentti Työnsä ohessa Sirkka-Liisa Karonen suoritti loppuun radiokemian laudaturin ja väitteli vuonna 1981 biokemian tohtoriksi radioaktiivisten merkkiaineiden valmistamisesta. Hänen artikkeleitaan voi lukea yhdistyksen Kivilehdestä. 39 7/2015 KEMIA varten eikä puhtaita kaupallisia peptidihormoneja tai vasta-aineita. ”Palkatta tietenkin, virkavelvollisuutena”, hän kuittaa. Hakiessaan palkintoaan Tukholmasta Yalow käväisi myös Helsingissä ja vieraili Karosen laboratoriossa. Kun seuraaja vuonna 2003 oli saatu valittua, Karonen jäi sairaalavirastaan eläkkeelle. Professori Jorma K. Mistä tiedenaiset keskustelivat. ”Jo nuorena istuin kesälomat mökin laiturilla vahtimassa rannassa leikkiviä lapsia. Samalla hioin vesihiomapapereilla spektroliittiä.” Suomessa Karonen ehtii toimimaan aktiivisesti myös Suomen Jalokiviharrastajain yhdistyksessä. Yhdistyksen työpajassa hän pitää emalitöiden ja hopeasaven käytön kursseja. Niinpä jatkoin Biomedicumissa tutkijana samoissa tutkimusryhmissä, joissa olin tehnyt töitä aikaisemminkin.” Biomedicumissa Karonen työskenteli Heikki Koistisen vetämässä diabeteksen tutkimusryhmässä sekä Herman Adlercreutzin, Tapani Luukkaisen ja Reijo Vihkon kanssa hormonitutkimusryhmässä. sisko.loikkanen@yle.fi Selfie Espanjasta. Niinpä teimme niitä itse tai vaihtoehtoisesti pyysimme niitä kirjeitse ulkomaisista laboratorioista.” Vuonna 1977 yhdysvaltalainen tutkija Rosalyn Yalow palkittiin RIAmenetelmän kehittämisestä lääketieteen Nobelin palkinnolla. ”Talveksi tulen täältä Suomeen, jossa asunnot ovat lämpimiä”, SirkkaLiisa Karonen kertoo. Hän arvasi, että minullakin päivät laboratoriossa venyvät joskus jopa yöhön.” Karosen salainen ase oli tämän oma äiti, joka tarvittaessa huolehti lapsenlapsista. ”Yalow taas kertoi aloittavansa työt arkisin jo aamuviideltä ehtiäkseen kotiin ennen kuin hänen viisi lastaan menivät nukkumaan. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Opetustyötään hän jatkoi parikymmentä vuotta. ”Toki sivusimme myös peptidihormonianalytiikkaa, mutta ennen kaikkea Yalow halusi suurperheen äitinä tietää, miten minä olen järjestänyt lastenhoidon. 68-vuotiaana uuttera tutkija jäi lopulta viettämään eläkeläiselämää. ”Sain Meilahdessa parhaan kliinisen endokrinologian koulutuksen maamme parhailta opettajilta, kuten professori Atte Lambergilta ja arkkiatri, professori Risto Pelkoselta”, hän kiittelee. Si rk ka -L iis a Ka ro ne n. ”Kun olin menetelmän pystyttäjä ja kehittäjä Hyksissä, tuntui kuin olisin itsekin saanut Nobelin”, Karonen naurahtaa. Talveksi tulen taas Suomeen, jossa asunnot ovat lämpimiä.” Myös kesät kuluvat kotimaassa, jossa Karosen harrastuksiin kuuluvat muun muassa jalokivet. Vaikka ulkolämpötila onkin plussan puolella, asunnot kiviseinineen ja -lattioineen ja yksinkertaisine ikkunalaseineen ovat todella kylmiä ja kosteita. Ford-säätiön apurahan turvin Karonen teki tutkijantöitä yhteensä kolmisenkymmentä vuotta ja muistelee uraansa hyvällä. Ympäri vuoden hän ei Espanjassa silti viihdy. Meilahdessa hän hoiti välillä kahtakin virkaa, Hyksin ylikemistin tointa ja omaa pestiään isotooppiosastossa. ”En suostu palelemaan täällä
40 7/2015 KEMIA Lääkkeitä luonnosta Monet nykyisin käytettävät lääkeaineet ovat kotoisin luonnosta. Lääketeollisuus seuloo luonnonaineita jatkuvasti, sillä niistä uskotaan löytyvän uusia, hyviä lääkekandidaatteja.
Sopivat mikro-organismit tuottavat makrosyklin nopeasti ja kätevästi. Lääkeyhtiö Bayerissa työskentelevä toinen saksalaisprofessori Eckhard Ottow kuvaa makrosyklejä ”lineaarisiksi molekyyleiksi, jotka taivutetaan rengasmolekyyliksi”. 41 7/2015 KEMIA Sisko Loikkanen Lääketeollisuus on vuosia ollut kiinnostunut etenkin makrosykleistä, isohkoista rengasmaisista rakenteista, jotka alun perin löytyivät luonnosta. ”Ala on niin tiukkaan säännelty. Siklosporiinia käytetään muun muassa elinsiirtoleikkauksen jälkeen estämään hyljintäreaktiota. Monet luonnon makrosyklit ovat ehtineet lääkkeiksi asti. Lopulta löytyy yksi, jota voidaan lähteä kehittämään.” Lisäksi paralleelisynteesissä syntyvät ainemäärät ovat biotai solukemiallisiin tutkimuksiin riittäviä mutta samalla pieniä. Niiden etsimiseen on kehitetty erittäin tehokas menetelmä, paralleelisynteesi, jossa tehdään synteesejä pienessä mittakaavassa rinnakkain. Aromaattisia tai heterosyklisiä rengasrakenteita sisältäviä makrosyklejä on tutkimuksen kohteena kokonainen kirjo. ”Kun etsitään parasta lääkemolekyyliä, on tärkeää tuottaa tutkittavaksi laaja kirjo yhdisteitä. ”Esimerkiksi rifamysiini-antibiootti on bakteerin luontaisesti valmistama makrosykli”, kertoo saksalainen professori Andreas Kirschning Hannoverin Leibnitz-yliopistosta. ”Eurooppa kilpailee fiksuudella” enää en ole samaa mieltä”, Kirschning sanoo. Voivatko nykymenetelmät lyhentää pitkää prosessia. Tuli tunne, että Amerikka dominoi täysin globaalia bisnestä, mutta kin kiinnostunut molekyyleistä, joilla on suuri pinta-ala. Voimme joillakin aloilla menestyä myös maailmanlaajuisesti.” Kehitysputki ei lyhene Yhden lääkkeen kehitys vie yhä jopa 15 vuotta. Joskus muutoksen tekoon riittää pelkkä entsyymi. Makrosyklisen yhdisteen kokonaissynteesi laboratoriossa voi vaatia jopa 25 reaktioaskelta. ”Mutta jos tehdään sellainen rengas, jonka muodostavat useat bentseenirenkaat, silloin puhutaan jo makrosyklistä”, Ottow selvittää. Toisen hyljinnänestolääkkeen rapamysiinin tuottaa puolestaan bakteeri, joka aikoinaan löytyi Pääsiäissaarelta. ”Lisäksi lääketeollisuus on yleisestiMaailman suurimmat lääkeyritykset ovat yhdysvaltalaisia, mutta saksalaisprofessorit pitävät Euroopan lääketeollisuutta kilpailukykyisenä giganttien rinnalla. ”Vielä emme voi kilpailla yhdysvaltalaisten kanssa koossa, mutta toivottavasti sekin joskus muuttuu.” Hannoverilaisyliopiston Andreas Kirschning paljastaa olleensa skeptinen, kun lääkeyritysten fuusiot käynnistyivät. Sen jälkeen molekyyliä voidaan muunnella kemiallisesti. Aikaa säästävä menetelmä toimii kiinteäfaasitekniikalla. ”Vaikka ne ovat osin jäykkiä molekyylejä, niissä on myös tarvittavaa joustavuutta”, Kirschning sanoo. Kemistin tehtäväksi saattaa kuitenkin jäädä työn viimeistely. ”Uskon tämän olevan yksi syy siihen, että luonto on kehittänyt tällaisia makrosyklejä ja että ne ovat säilyneet molekyylien evoluutiossa.” Apuna bioteknologia Makrosyklien toinen etu on, että niissä on valmiina rakenteet, joiden avulla ne kykenevät tunkeutumaan solun sisään. ”Euroopassa on yhä potentiaalia. Kirschningin mukaan silloin kannattaa yhdistää synteesimenetelmiin modernia bioteknologiaa. Me pärjäämme fiksuudella”, sanoo lääkeyhtiö Bayerissa työskentelevä Eckhard Ottow ja luettelee menestyviä eurooppalaisfirmoja: Bayerin lisäksi Boehringer Ingelheim, Merck, Sanofi. ”Jos lääkkeessä on esimerkiksi elävälle luonnolle vieras fluoriatomi, kemisti miettii, miten se saadaan liitettyä molekyyliin ja myös bioteknologiseen prosessiin”, Kirschning sanoo. ”Amerikkalaiset ovat kaikki globaaleja toimijoita, mutta ei Euroopassakaan huonosti mene. Eivät, Ottow vastaa. ”Se ei tehnyt hyvää yrityksille. Siinä makrosykli on erinomainen toimija, joka mukautuu helposti kohdeproteiinin pintaan. ”Jos tautiin on jo olemassa lääkeaine, uuden potentiaalisen lääkeaineehdokkaan kohdalla pitää osoittaa sen paremmuus.” Vaikka nykyisin on erilaisia vastaainehoitoja ja vasta-aineja lääkehoitojen yhdistelmiä, Ottow uskoo tulevaisuuden olevan yhä avoinna pienille lääkeainemolekyyleille. Lääkekehittäjiä makrosyklit kiinnostavat hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Joskus prosessi tosin on liian työläs tai monimutkainen. Lääke pääsee markkinoille vasta, kun sille on tehty kaikki pakolliset tutkimukset ja testit. Isoja molekyylejä voidaan muotoilla ja muunnella erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja erilaisiin kohteisiin”, Ottow perustelee makrosyklien suosiota. ”Jos aine osoittautuu epäaktiiviseksi, se voidaan heittää pois, eikä jätettä juuri synny.”. Turvallisuusvaatimukset ovat kovat.” Tiedon lisääntyessä lääketeollisuus joutuu täyttämään yhä enemmän kriteereitä. Jotta lääkeaine pääsee vaikuttamaan siellä missä pitää, ratkaiseva hetki on sen kohtaaminen kohdemolekyylin kanssa. Myös lääkeaineena tunnettu peptidi nimeltään siklosporiini on makrosykli, joka on lähtöisin sienistä. Luonnon lisäksi myös kemistit osaavat rakentaa makrosyklejä. Hiiliatomeista rakentuva bentseenirengas ei kuulu makrosykleihin
Tänä vuonna kokouksen ohjelmaan kuului orgaanisen kemian ja lääkeainekemian lisäksi peptidikemiaa, vihreää kemiaa, molekyylimallinnusta sekä biologiaa ja mikrobiologiaa. Luonnonvarakeskus Luke kasvattaa sieniä Parkanon toimipisteessään ja tuottaa niistä uutteita, jotka se toimittaa edelleen Helsingin yliopiston kemian laitokseen. ”Järjestössä on maakohtainen klubi, jonka puitteissa olemme joka toinen vuosi järjestäneet lääkeainekemian konferensseja”, professori Kristiina Wähälä kertoo. Uutteesta on jo löytynyt lupaavia ominaisuuksia. Eri alojen esityksiä sijoitettiin strategisesti samoihin sessioihin. Makrosyklien valmistamisessa voidaan hyödyntää myös mikrobien geneettistä muuntelua, joka tuo molekyyleihin lisää monimuotoisuutta. Molekyyli voi olla myös myrkyllinen. Jatkossa on tarkoitus selvittää, millaisista bioaktiivisista aineista on kyse. ”Tällä hetkellä tiedetään, että uutteessa on hyvin pieniä molekyylejä mutta lisäksi todella suuria makrosyklisiä rakenteita”, Wähälä kertoo. Sitä Wähälä pitää haasteena. Kongressin teemana oli tänä vuonna Emerging targets and molecules in middle space. ”Olemme miettineet sitäkin, että orgaanisen synteesin keinoin voisimme ehkä muokata seosta niin, että saisimme yhdisteet paremmin eristettyä.” Luonnon lääkkeistä puhuttiin Helsingin yliopistossa elokuun lopussa järjestetyssä FinMedChem-kongressissa. Vaihtoehtoisesti eristetään luonnon lähteestä makrosykliä ja tehdään siihen osasynteesi niin, että molekyyli saadaan stabiiliksi ja vähemmän toksiseksi”, Ottow kertoo. 42 7/2015 KEMIA Kemistiä tarvitaan myös silloin, kun makrosykli ei ole sellaisenaan tarpeeksi vakaa tai riittävän aktiivinen. ”Tässä tapauksessa se voidaan tehdä kokonaan synteettisesti. Monipuolistuva lääkeala Helsingissä pidettävä FinMedChem-kongressi kumpuaa Suomen jäsenyydestä Euroopan lääkekemian järjestössä EFMC:ssä. Siellä professori Kristiina Wähälän tutkimusryhmä kehittää menetelmiä, joilla uutteen ainesosia päästään tutkimaan tarkemmin. Työn vaativin osuus on saada aineet erotettua toisistaan ja otettua talteen kokonaisuuksina niin, etteivät ne hajoa eristysvaiheessa. Kirschning ottaa esille tänä syksynä Nobelilla palkitun löydön, malarialääke artemisiinin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Silloin sitä joudutaan hiomaan paremmaksi. Vaikka monet lääkemolekyylit valmistetaan yhä orgaanisen kemian konsteilla, moderni biotekniikka ja mikrobiologia ovat tulossa mukaan entistä vahvemmin. Konferenssin luennot ja sekä puhujien että yleisön monipuoliset taustat kertovat omaa tarinaansa siitä, mihin lääkeala on menossa. sisko.loikkanen@yle.fi Saksalainen Eckhard Ottow (vas.) ja Helsingin yliopiston professorit Kai Nordlund ja Kristiina Wähälä vaihtamassa ajatuksia kongressin yhteydessä järjestetyllä vastaanotolla. ”Sen teollinen valmistus on hieno esimerkki siitä, kuinka moderni bioteknologia on yhdistetty kemialliseen synteesiin.” Sienestä silmälääkettä Luonnonaineista kehitetään lääkkeitä myös Suomessa. Niiden perusteella näyttää mahdolliselta kehittää aineesta lääke silmän rappeumatautiin ja ehkä myös muihin sairauksiin, esimerkiksi nivelrikkoon. Pohjoisilla turvemailla kasvavien mäntyjen juurissa elää Phialophora lignicola -niminen sieni, jonka tuottamien yhdisteiden on todettu olevan antioksidanttisia. ”Monet kertoivat kuunnelleensa muutkin kuin oman erikoisalansa luennot ja oppineensa paljon uutta.” Ha nn u Ko ist in en Luonnonaineista kehitetään lääkkeitä myös Suomessa.. Hankkeessa ovat mukana myös Tampereen yliopisto ja tamperelaisia lääkealan yrityksiä
Tuntemattomat tekniikat CSON-määritykset valittiin vertailukokeen aiheeksi, koska tekniikoista ei ole juurikaan annettu koulutusta eikä kirjoitettu julkaisuja. Laboratoriot jakoivat näytteensä kuuteentoista edustavaan osaan. Laboratorioiden väliset keskinäiset erot mittaustuloksissa olivat suhteellisen pienet. Laitteet ovat yksinkertaisia ja helppoja käyttää, mutta määritysten periaatteet tunnetaan joskus huonosti. Kaikki osanäytteet lähetettiin koordinoivalle laboratoriolle eli Freeport Vertailukokeessa mukana olleet näytteet alkuperäispakkauksissaan. Koejärjestelyn avulla pystyttiin arvioimaan laboratorioiden systemaattisten erojen lisäksi laboratorion toistettavuutta ja näytteenjaon onnistumista.. Poikkeuksen muodosti hapen määritys hienopulvereista. Tulosten perusteella voitiin todeta näytteiden jaon onnistuneen hyvin. Näytteiden mahdollisen epähomogeenisuuden aiheuttamia virhetulkintoja pyrittiin vähentämään satunnaistamisella. Näytteistä viisi oli laitosten normaaleja lopputuotteita ja yksi eli hitsauslanka laboratorion sisäinen laadunvarmistusnäyte. maton teräs), Outotec, SSAB Europe (hitsauslanka) ja Tikomet (WC-Cokovametallihienopulveri). Kokeessa oli mukana yhdeksän osallistujaa, joista kuusi tarjosi kokeeseen omat näytteensä: Boliden Harjavalta (kuparilastu), Bruker/Sintrol, Freeport Cobalt (kobolttihienopulveri), Norilsk Nickel Harjavalta (nikkelihienopulveri), Oulun yliopiston prosessimetallurgian tutkimusyksikkö, Outokumpu Stainless (ruostuCSON-alkuainemääritykset Laboratorioiden hyppysissä Suomalaiset laboratoriot hallitsevat hiilen, rikin, hapen ja typen määritykset epäorgaanisista näytteistä varsin hyvin. 43 7/2015 KEMIA Harri Kola Suomalaisten Kemistien Seuran Metallianalyyttinen jaosto järjesti alkuvuodesta laboratorioiden välisen CSON-alkuainemääritysten vertailukokeen epäorgaanisista näytetyypeistä. Tämä selviää tuoreesta vertailukokeesta. Näytteet ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle lueteltuina ovat nikkelihienopulveri, WC-Cokovametallipulveri, hitsauslanka, kuparilastu, kobolttihienopulveri ja ruostumaton teräs. Ha rri Ko la Cobaltille, joka puolestaan lähetti edelleen jokaiselle laboratoriolle kaksi satunnaisesti valittua näytettä. Hiilin ja rikin määritykset tehtiin polttotekniikalla ja hapen ja typen määritykset kantokaasutekniikalla. Jokainen laboratorio teki saamistaan näytteistä kaksi rinnakkaismääritystä niiden alkuaineiden osalta, joihin sillä oli analyysivalmius. Tutkituilla näytetyypeillä määritykset onnistuivat varsin hyvin, vaikka käytössä oli eri menetelmiä, joita ei välttämättä ollut optimoitu mitattaville näytetyypeille tai pitoisuuksille
Horwitzin käyrä). Esimerkki analyysituloksista Freeport Cobaltin hienopulverinäytteen hiilimääritysten osalta. Määrityksessä esiintyy hajontaa, johon vaikuttavat monet tekijät, kuten määritettävän aineen epätasainen jakautuminen näytteessä ja punnituksen epävarmuus. 44 7/2015 KEMIA Kokeen jälkeen laboratoriot saivat graafiset koosteet tuloksista. Koska CSON-tekniikat mittaavat analyytin absoluuttista pitoisuutta näytteessä, näytteen massalla voitiin säätää vasteen pysymistä kalibrointialueella suurista pitoisuusvaihteluista huolimatta. Kuvaajien avulla ne kykenivät arvioimaan omien tulostensa toistettavuutta ja niiden eroa suhteessa muihin laboratorioihin kaikkien näytteiden ja määritysten osalta. I ja II merkitsevät laboratorion saamia rinnakkaisnäytteitä.. Myös vasteen mittaukseen liittyvä sähköinen kohina kasvattaa mittaustuloksen epävarmuutta. Mittauksesta johtuvan hajonnan lisäksi käytännön analytiikassa vaikuttavia tekijöitä ovat kontaminaatio, standardien epävarmuus, kalibrointi ja erilaiset systemaattiset virhelähteet (yhden pisteen kalibrointi ja laitteen epälineaarisuus, näytteensyöttö, väärät menetelmäparametrit, huonot referenssimateriaalit jne.). On luonnollista, että suhteellinen epävarmuus on sitä suurempaa, mitä pienemmästä pitoisuudesta on kyse. Mukana epävarmuus Pääsääntöisesti laboratoriot analysoivat kaikki näytteet samalla menetelmällä. Validoinnin yhteydessä riippuvuutta voidaan käyttää apuna mittausNäytteen jakamisen, satunnaistamisen ja analyysin suorittaminen vertailukokeessa. Suhteellisen epävarmuuden riippuvuutta pitoisuudesta voidaan usein kuvata esimerkiksi potenssifunktiolla (vrt
Toisaalta saatiin myös arvio siitä, miten hajonta yleisesti ottaen käyttäytyy pitoisuuden funktiona, kun useampi laboratorio suorittaa analyysejä samalla tekniikalla. Tulosten käsittelyssä selvästi poikkeavat keskiarvot poistettiin siksi laskennasta. Hienopulverinäytteiden tulosten hajonta oli poikkeuksellisen suurta. Laboratorioiden keskiarvojen suhteellinen hajonta (rsd-prosentti) pitoisuuden funktiona määritettäessä happea vertailukokeen näytteistä. Tässä vertailukokeessa pyrittiin käyrän avulla arvioimaan, esiintyikö jonkin tietyn näytteen analyyseissä poikkeuksellisen paljon vaihtelua. Kirjoittaja on Metallianalyyttisen jaoston puheenjohtaja. Hiilen, rikin ja typen määrityksessä ei havaittu vastaavaa jakoa näytetyypin perusteella. Lopulle datajoukolle tehtiin Grubbsin testi (P = 0,05), jotta saatiin objektiivinen kriteeri muiden tulosten hylkäämiselle. Yksityiskohtaisempaa raporttia tuloksista laativat Harri Kola, Paul Cooper, Keijo Eilola, Paavo Perämäki, Virpi Siipola ja Jyrki Ylikoski. Hajonta käyttäytyi oletetun mallin mukaisesti. Tulosten arvioinnissa laskettiin jokaisen laboratorion neljän määrityksen keskiarvo. Jäljelle jääneistä tuloksista laadittiin kuvaaja, jossa suhteellinen hajonta esitettiin keskiarvopitoisuuden funktiona. Raportti julkaistaan jaoston sivuilla loppuvuoden aikana.. 45 7/2015 KEMIA epävarmuuden arvioinnissa. Kyseessä olivat kertaluokkavirheet, eli jokin tulos oli esimerkiksi kymmenen kertaa suurempi kuin muun tulosjoukon keskimääräinen taso. Vertailukokeessa merkittävästi muista poikkeavat keskiarvotulokset kertovat ongelmista käytetyssä määritysmenetelmässä, ja niiden suoraviivainen hylkääminen ja käsittelemättä jättäminen johtaa arvokkaan tiedon menettämiseen. Hankala happi Happimäärityksissä havaittiin hienopulverinäytteiden kohdalla laboratoLaboratorioiden keskiarvojen suhteellinen hajonta (rsd-prosentti) pitoisuuden funktiona määritettäessä typpeä vertailukokeen näytteistä. Myös määritysten hajonta käyttäytyi johdonmukaisemmin pitoisuuden funktiona. Kokeen alustavat tulokset esiteltiin Metallianalyyttisen jaoston kevätseminaarissa 2015. harri_kola@fmi.com Kohti parempaa osaamista Vertailukokeen ja siihen liittyvän raportoinnin tarkoituksena on lisätä CSON-tekniikoiden osaamista. Seminaarin materiaali on saatavilla osoitteessa metallianalyyttinenjaosto.com. Tulosten analysoinnissa ei ollut tärkeää se, mikä on ”oikea tulos”, vaan kiinnostuksen kohteena oli tulosten hajonta. Teräsnäytteen käsittelyä mittausta varten pidettiin joissakin laboratorioissa haastavana, mikä osaltaan selittää suurta hajontaa. rioiden välillä suurempaa vaihtelua kuin pelkän pitoisuuden perusteella voisi olettaa, kun otetaan huomioon laboratorioiden sisäiset hajonnat ja laitteiden optimaaliset mittausalueet. Toisaalta poikkeavat tulokset olisivat vääristäneet kuvaa kokonaisvaihtelusta
Niinpä lähdimme kokeilemaan paperiteollisuuden käyttämiä painomenetelmiä”, toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen kuvailee keksinnön syntyvaiheita. Yrityksen vuotuinen kasvu on kolmen vuoden aikana ollut reippaat sata prosenttia. Luvassa uusia sovelluksia Yhtiö etsii jatkuvasti lisää sovelluskohteita painotekniikoilleen. Nanocompin ykkösinnovaatio on vuonna 2009 kehitetty rullalta rullalle -menetelmä, joka ensi kertaa mahdollisti valoa ohjaavien komponenttien valmistamisen muovikalvolle tavallisilla painokoneilla. 46 7/2015 KEMIA Joensuulaisen Nanocompin liiketoiminta perustuu fotoniikan alan pioneerityöhön. ”Muovikalvot ovat kevyitä, taipuisia ja edullisia”, toimitusjohtaja listaa tuotteen etuja. Marja Saarikko Itä-Suomen yliopiston fotoniikan tutkimuksesta alkunsa saanut Nanocomp Oy kuuluu Pohjois-Karjalan Joensuussa painetaan Nano-optiikkaa muovikalvolle menestyjiin. ”Perinteinen ruiskuvalutekniikka ei soveltunut nano-optiikan valmistamiseen. Tuotteille on kysyntää etenkin elektroniikkaja diagnostiikkateollisuudessa. Yhtiö valmistaa valoa ohjaavia komponentteja edullisesti rullalta rullalle. Muovikalvoille painettua optiikkaa käytetään esimerkiksi erilaisissa mittalaitteissa, diagnostisissa testeissä ja kulutuselektroniikan näyttöjen valaisuun. Äskettäin ilmestyneessä tutkimuksessa Ku va t Na no co m p O y Veli-Pekka Leppänen esittelee yrityksen työkaluja, ohuita elektrolyyttisesti kasvatettuja metallilevyjä, jotka sisältävät sovelluksen mukaisia mikroja nanorakenteita.. Viime tilikaudella yhtiö ylsi noin kuuden miljoonan euron liikevaihtoon, ja tulostakin kertyi puoli miljoonaa
Myös sairaalalaboratoriot voisivat Leppäsen mukaan hyötyä yhtiön valmistusmenetelmistä. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Yhdessä muiden teknologiayritysten kanssa Nanocomp onkin Pohjois-Karjalan viennin vetureita. Kuluvan vuoden loppuun mennessä panostukset saavat jatkoa. ”Tällaisten uudenlaisten silmälasien yhdessä kulmassa voisi olla vaikkapa sykemittari tai karttasovellus tuottamassa käyttäjälleen tietoa hänestä itsestään tai ympäristöstä”, Leppänen kuvailee. Muovikalvo olisi paitsi halvempi myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. yhä monimutkaisempia analyysejä.” Tulossa ovat myös niin sanotut lisätyn todellisuuden sovellukset, joissa virtuaalilasien avulla voidaan lisätä informaatiota käyttäjän näkökenttään. Kemianjätti sijoitti yhtiöön Viime keväänä joensuulaisyhtiö sai merkittävän pääomasijoituksen saksalaiselta teollisuusjätiltä Evonik Industriesiltä, joka on maailman johtavia erikoiskemikaalien valmistajia. Samassa yhteydessä yritykseen sijoitti rahaa myös Suomen valtion rahoitusyhtiö Finnvera. ”Historiamme merkittävin investointi”, toimitusjohtaja hymyilee. Kun anturit painettaisiin Nanocompin kehittämällä tekniikalla muovikalvoille, niistä tulisi selvästi edullisempia, joten ne soveltuisivat myös kertakäyttöön. Rullalta rullalle -tuotantolinjoja ja leikkauslinjoja on nyt molempia kaksin kappalein. Erikoisherkiltä sensoreilta odotetaan tulevaisuudessa paljon, sillä niillä voidaan tunnistaa jopa yksi ainoa molekyyli, esimerkiksi yksittäinen syöpäsolu terveiden solujen joukosta. Nyt kumppanukset kartoittavat laajasti erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Samaan aikaan koko valtakunnan luku oli 0,1 prosentin verran pakkasen puolella. Keltainen värisävy johtuu tuotantoprosesseissa käytettävästä UV-valosta. marja.saarikko@gmail.com Sers-antureihin paneutunut tutkimusprojekti oli osa EU:n seitsemännen puiteohjelman Photosenshanketta, jossa etsittiin edullisempia tuotantomenetelmiä fotoniikan sensoreille. Herkät anturit sopivat myös vaikkapa räjähdysainejäämien tai eri bakteerikantojen tunnistamiseen elintarvikkeista. Monet diagnostiset testit toteutetaan tätä nykyä hintavilla lasilevyillä. oleviin tuotteisiin uusia fotoniikan rakenteita.” Nanocompin tuotteista valtaosa menee vientiin. Leppänen kertoo suuryhtiön kiinnostuneen pienestä suomalaisfirmasta, kun joensuulaiset ostivat siltä tarvitsemiaan kemikaaleja. Yhtiön asiakkaita ovat pääasiassa Aasiassa toimivat isot elektroniikka-alan yritykset, jotka valmistavat kannettavia laitteita. Alueen teollisuuden vienti kasvoi vuoden 2014 tammi–kesäkuussa edellisvuodesta peräti 8,6 prosenttia. Nanocomp on myös satsannut tehtaaseensa. Lisäksi analyysilaite kulkee nykyään yhä useammin potilaan mukana, ja tämä voi hoitaa verensokerin määrittämisen tai muun mittauksen itse. ”Uudet menetelmät mahdollistavat sen, että potilas voi tehdä kotonaan. Vaikka asiakkaat ovat ulkomailla, yritys aikoo jatkossakin säilyttää tuotantolaitoksensa kotimaassa ja samoin jatkaa tiivistä yhteistyötään Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tulossa on laser-litografialaite, jolla voidaan tehdä alkuperäiskuviointia. Nykymenetelmin valmistettuina pikkuruiset analyysilaitteet ovat niin kalliita, etteivät ne toistaiseksi ole yleistyneet. Euroopassa firmalla on asiakkaanaan muun muassa kodinkonevalmistaja Bosch. Muovikalvolle painettuja sers-rakenteita. ”Tulevaisuudessa voimme ehkä kehittää yhdessä esimerkiksi uusia diagnostiikkatestejä tai olemassa Nanocompin tuotanto tapahtuu puhdastiloissa Kontiolahdella sijaitsevassa tehtaassa. 47 7/2015 KEMIA todettiin, että suomalaisyrityksen menetelmät soveltuvat superherkkien sers-sensoreiden (Surface-Enhanced Raman Spectroscopy) valmistamiseen. ”Evonik on partneri, joka tuo mukanaan paljon enemmän kuin pelkästään rahaa”, Leppänen tähdentää
48 7/2015 KEMIA Terminen ruiskutus suojaa koneenosia kulumiselta ja voi moninkertaistaa niiden käyttöiän. Fimeccin BSA (Breakthrough Steels & Applications) -ohjelman projekteissa luodaan ja hyödynnetään uusia terässovelluksia. Suojakerros voi moninkertaistaa raskaissa olosuhteissa toimivan koneen käyttöiän. Organisaation tavoitteena on lisätä tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyötä. Ohjelmien tavoitteena on tuoda kilpailukykyä Suomen cleantechiin ja biotalouteen.. Tämä kävi ilmi Tampereen syyskuisessa Alihankinta-tapahtumassa järjestetyssä seminaarissa, jossa esiteltiin uutuuksia ja etenkin niiden soveltamista teollisuudessa. Hybrids-ohjelma kehittää uusia komposiittimateriaaleja ja materiaaliyhdistelmiä 38 yrityskumppanin yhteisin voimin. Terminen ruiskutus parantaa bulkkimateriaalin kulutuksenja korroosionkestävyyttä lisäämällä komponentin pinnalle ominaisuuksiltaan kestävämmän pinnoitekerroksen. ”Pinnoitus voi palauttaa vanhan Ke rtt u Vä hä ne n Kokkola LCC Oy:n messuosastolla Alihankintatapahtumassa oli esillä sekä termisen ruiskutuksen että laserpinnoituksen osaamista. Jo laajassa käytössä on suomalaisten erinomaisesti hallitsema pinnoitusmenetelmä, terminen ruiskutus, josta kertoi Valmetin tuotekehityspäällikkö Ville Eronen. Molempiin ohjelmiin osallistuu seitsemän keskeistä suomalaista tutkimustahoa ja merkittävä joukko kansainvälisiä kumppaneita. Mukana on 30 yritystä. Metalli-kumihybridimateriaalit taas pärjäävät kaivosalan entistä vaativammissa olosuhteissa. Menetelmän avulla luotuja pinnoitteita käytetään etenkin metalliteollisuuden ja paperikoneiden osissa. Terästä ja komposiitteja Fimecc on metallija konepajateollisuuden huippuosaamisen keskittymä eli shok. ”Uusista materiaaleista on kilpailuSuomen kilpailuvalttina Uudet materiaalit ja pinnoitteet etua suomalaisyrityksille. Menetelmän keskeiseksi tutkimuspaikaksi on muodostunut Tampere, jonne perustettu Thermal Spray Center Finland tarjoaa myös yrityksille alan tietoa ja neuvontaa. Kerttu Vähänen Uusien materiaalien kirjo on yhä laajempi: metalleja, keraameja, polymeerejä, kumeja, komposiitteja, nanomateriaaleja ja erilaisia erikoispinnoitteita. Tekniikan uusia sovelluksia kehitetään Fimeccin BSA & Hybrids -ohjelmassa. Niitä pitää kuitenkin osata käyttää ja soveltaa käyttökohteen asettamien vaatimusten mukaan”, korostaa ohjelmapäällikkö Markku Heino (Spinverse Oy) metallija konepaja-alan huippuosaamiskeskittymästä Fimeccistä, joka isännöi seminaaria
Terminen ruiskutuspinnoite sopii hyvin koneenosien kunnostukseen ja voi lisätä vanhojenkin osien käyttöikää reippaasti. Suojaus tapahtuu sulattamalla pinnoitemateriaali kokonaan tai osittain ja ruiskuttamalla se hienojakoisena sumuna käsiteltävälle pinnalle. Pinnoite tehdään useana kerroksena. Millimetrin kokonaispaksuus riittää jo useimpiin sovelluksiin.” Vaikeisiin olosuhteisiin Kehityspäällikkö Mari Lindgren Outotecistä esitteli Fimeccin seminaarissa uusia metalli-kumihybridimateriaaleja, jotka sopivat erityisesti kaivostoiminnan ja metalliteollisuuden usein erittäin vaikeisiin oloihin. Alan suurimpana haasteena on löytää hyviä välikerrosmateriaaleja, jotta hybridirakenne myös kestää kulutusta menettämättä materiaalien välistä adheesiota. Yhden pinnoitekerroksen paksuus vaihtelee 20 mikrometristä yhteen millimetriin, ja kerroksia sumutetaan niin monta kuin sovellus vaatii. Rahaa säästyy, kun paremmat ominaisuudet voidaan ruiskuttaa vain pinnalle ja vain sen paksuisena kerroksena, joka on tarpeen kuhunkin sovellukseen. Jo nykyisin on tarjolla suuri valikoima ruiskutusmateriaaleja, ja lisää kehitetään koko ajan. Valmet on tutkinut myös niin sanottua kylmäruiskutusta, joka ei vaadi materiaalin sulattamista tai hitsaamista. Lisäksi pinnoituksen voi tehdä joko työpajassa tai paikan päällä.” Menetelmä on myös edullinen siihen verrattuna, että koko komponentti olisi tehty kalliimmasta materiaalista. ”Seuraavaksi haluamme luoda uutta yritystoimintaa, joka pohjautuu entistä haastavampien olosuhteiden hybridirakenteisiin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Vaikka termisellä ruiskutuksella pinnoitetaan yleisimmin metallia, menetelmällä voidaan suojata myös esimerkiksi keraameja, lasia ja muovia. Yksi noin tuhannesta näytteilleasettajasta oli Kokkola LCC, joka tekee monia erilaisia termisiä ruiskutuksia. Ensi vuonna tapahtuman pääteemat ovat digitalisaatio ja johtaminen.. Pinnoitustekniikkaan oli tilaisuus tutustua myös Alihankinta-tapahtuman messuosastoilla. • Seuraavan kerran 27.–29.9.2016. Voimansiirtoon ja laakerointiin erikoistuneen Kraftmek Oy:n osasto sai messupalkinnon. ”Yleisin pinnoite, jota meiltä tilataan, on kobolttipohjainen substraatti. • Noin tuhat näytteilleasettajaa 20 maasta, kävijöitä 17 000. • Tänä vuonna Tampereen messuja urheilukeskuksessa 15.–17.9.2015. kerttu.vahanen@gmail.com Alihankinnan suurtapahtuma • Alihankinta on kansainvälinen messuja seminaaritapahtuma, joka on järjestetty Tampereella vuosittain vuodesta 1988. ”Tässä vaiheessa meillä alkaa olla aika hyvä käsitys siitä, mihin asioihin voimme vaikuttaa ja missä prosessin vaiheissa suurimmat ongelmat esiintyvät”, Lindgren kertoo. Juuri siihen Outotec tutkimuskumppaneineen paneutuu parhaillaan. Se soveltuu siksi myös herkkien materiaalien pinnoittamiseen; suojakerroksen voi suihkuttaa jopa paperin päälle. Termisen ruiskutuksen lisäksi Kokkola LCC tekee ainoana Suomessa myös laserpinnoituksia. 49 7/2015 KEMIA komponentin kulumisenja korroosionkestävyyden lähes uuden tasolle”, Eronen sanoo. Yleistyvä menetelmä Ville Eronen uskoo termisen ruiskutuksen käytön yleistyvän tulevaisuudessa entisestään. ”Ruiskutus on joustava valinta, sillä pinnoitteella voi kattaa niin pienen komponentin kuin koko huoneenkin. Myyntipäällikkö Mikael Luokkalan mukaan puolet yrityksen pinnoitustöistä kohdistuu uusiin komponentteihin, toinen puoli on huoltoa. ”Meidän tavoitteenamme on kehittää työkaluja ja materiaaleja, jotka kestävät jopa tällaisissa olosuhteissa.” Hybridimateriaalilla pyritään saavuttamaan molempien materiaalien toivotut ominaisuudet yhdellä kertaa. M er ja O ja la ”Ihmiskunnan täytyy oppia hyödyntämään entistä köyhempiä malmilähteitä, jolloin metallin erottelun olosuhteista tulee entistä happamampia, kuumempia ja kuluttavampia”, Lindgren sanoo. Ruostumaton teräs on mekaanisesti kestävää, kun taas kumi on elastista ja kestää eroosiota. ”Jos tuote yleensä kestää vuoden, niin oikealla pinnoituksella se kestää jopa neljä vuotta”, Luokkala arvioi
Kalkki pehmitti nahan ja helpotti karvojen poistamista. ”Etenkin moni vanhempi vieras muistaa keränneensä lapsena parkkia eli pajunkuorta. Hänen jälkeensä työtä jatkoi hänen poikansa Arthur Iivar Stenroos, jota seurasi liuta muita nahkureita. Varsinkin tammen kaarnaa on käytetty parkitsemisessa jo keskiajalla. Tammelan kunnan Portaan kylässä sijaitsevassa vanhassa nahkurinverstaassa järjestetään museokierroksia, joilla tutustutaan entisajan nahanvalmistusprosessiin. Syljen entsyymit saavat nahan jäämään pehmeäksi.” Nykyajan yleisin parkitusmenetelmä on kromiparkitus. Parkkihappoja on monissa kasveissa, etenkin puiden kuorissa ja lehdissä. Paljon käytetään myös synteettisiä kasviparkkihappoja, jonkin verran alunaa eli alumiinioksidia sekä näiden menetelmien yhdistelmiä. Verstaassa työstettiin nahkaa ja valmistettiin nahkatuotteita 1880-luvulta 1970-luvulle. Yhdessä postissa oli 50–100 vuotaa. Kasviparkitseminen perustuu parkkihappoihin eli tanniineihin ja kasvien fenolisiin uuteaineisiin eli flavonoideihin. Sen alta paljastuu allas, jossa sata vuotta sitten säilöttiin nahkoja vahvassa suolaliemessä ennen kuin niitä ryhdyttiin parkitsemaan suurissa puusammioissa. Posti mätäveteen Portaan verstaan perusti reilut 130 vuotta sitten nahkuri Mathias Ivar Mård. Kylläinen suolavesi edisti varastoitumista, mutta kun nahkaa ryhdyttiin muokkaamaan, tavoiteltiin samaa suolapitoisuutta kuin vastanyljetyssä nahassa. Mutta vasta täällä he näkevät, mitä sillä tehtiin”, kertoo Portaan nahkurinverstasta isännöivä Tikka. Parkkihapot sitoutuvat vuodan kollageeneihin ja muihin proteiineihin ja tekevät nahoista joustavampia, vedenja lämmönkestävämpiä ja vähemmän alttiita bakteereille. Seuraavaksi nahat pääsivät pariksi viikoksi turpoamaan kalkkisammioihin. Portaan nahkurinverstaalla pääsee aistimaan suomalaista pienteollisuushistoriaa aidossa ympäristössä. Alun perin nahka parkittiin Portaassa luonnonmukaisilla kasviparkitusmenetelmillä. Parhaina aikoinaan verstas työllisti kymmenkunta miestä. ”Esimerkiksi intiaaneilla on ollut tapana, että kylän mummot ovat pureksineet nahanpalaset suussaan. Tikka ja Pelto-Huikko ihailivat paikkaa aikansa ja perustivat sitten tilalle ympärivuotisen museon, majoitusliikkeen, pitoja juhlapalvelupaikan ja matkailukohteen. Portaan nahkurinverstaan Kari Tikka kertoo, että kasviparkituksen ohessa on ollut muitakin luonnonmukaisia konsteja nahan käsittelyyn. Pajun lisäksi parkitsemiseen sopivat koivun ja kuusen kuori. Kävijällä on tilaisuus nähdä omin silmin kovasinkivet, träkkiraudat ja myös ne kuuluisat nahkurin orret. Sen jälkeen paisuneet nahakset peitattiin eli pantiin fermentoitumaan. Sitten nahkuri kaavasi pitkällä kaarevalla veitsellä nahoista pois suurimmat lihan jäänteet. Sen jälkeen rakennus jäi kolmeksi vuosikymmeneksi vaille käyttöä, kunnes tila päätyi viimeisen nahkurin Eino Elon tyttärentyttärelle Johanna Pelto-Huikolle. Ennen parkituksen aloittamista nahat kerättiin suolavesisammioihin odottamaan, että niitä oli koossa tarpeeksi suuri erä eli posti. Hyvällä tuurilla pääsee pyörittämään lasituskonettakin. Kalkkikäsittely myös irrotti nahasta rasvoja. Teksti ja kuvat Elina Saarinen Syljestä kromiin Jos nahkaa ei parkitse, se joko mätänee tai kutistuu ja kovettuu käyttökelvottomaksi. Ylimääräinen suola piti siksi huuhtoa pois viereisessä joessa. Ilman parkitsemista ei olisi tehty satuloita tai suitsia, ei vaatteita eikä kenkiä. 51 7/2015 KEMIA Hämeen Härkätietä kulkeva matkaaja sukeltaa suoraan sadan vuoden takaisiin tunnelmiin, kun poikkeaa Portaan nahkurinverstaassa. Kari Tikka raottaa luukkua punaisen tuvan lankkulattiassa. Sana tanniini tulee alun perin tammen kaarnan vanhasta latinankielisestä nimestä
Ensimmäisestä sammiosta nahat siirrettiin aina vain vahvempaan liuokseen. ”Pajulla nahasta saatiin punaruskea. Parkitut nahakset kuivateltiin ensin orsilla ja pingotettiin sitten seinille. Nahat parkittiin sammioissa, jotka oli täytetty erivahvuisilla parkkihappoliuoksilla. Nahat piti ensin upottaa mahdollisimman laimeaan parkkihappoliuokseen, jotta vuodan huokoset eivät vielä tukkeutuisi. Kerppo eli säkillinen pajunkuorta on ollut markkinatavaraa 1800-luvulla. Kerpollisella parkkia sai tötteröllisen karamelliä”, Tikka vertaa. Väkevimmän sammiokäsittelyn jälkeen parkkihiukkaset olivat lopulta tukkineet nahan huokoset ja tehneet nahasta mahdollisimman tiiviin. ”Pyyri oli vettä, joka sisälsi kananpaskaa”, Tikka naurahtaa. Pajunkuorella parkittu nahka on punaruskeaa. Kerpot siirrettiin silppurin kautta maassa seisoviin sammioihin, minkä jälkeen päälle kaadettiin vettä. Johanna Pelto-Huikko ja Kari Tikka esittelevät, kuinka nahkaa viimeisteltiin lasituskoneella. Portaan suutarinverstaassa syntyi muun muassa haitarivartisia jatsareita. Sekoittelun ansiosta väristä tuli tasainen. Verstaan ullakolta löytyi kerpollinen vanhaa pajunkuorta.. 52 7/2015 KEMIA pyyriksi kutsuttuun mätäveteen. Pari kertaa päivässä nahkoja käänneltiin ja sekoiteltiin pitkillä puusauvoilla. Tässä vaiheessa tarvittiin pajunkuorta, jonka kerääminen oli lasten ja nuorten työtä. Parkitus kesti neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen. Koivun kuorta käytettäessä väristä tulee kellertävä, kuusen kuorella taas tumma”, Tikka kertoo. ”Biologinen prosessi pehmensi viimeisetkin lihajäänteet, minkä jälkeen ne saatiin helpommin irti. Jokainen on sisältänyt hieman erivahvuista parkkivettä. Silloin oli aika nostaa nahat pois sammiosta ja kaavata ne vielä kerran ennen kuivaverstaalle viemistä. ”Suomessa käytettiin pajunkuorta, koska sen parkkipitoisuus oli hyvä. Portaan nahkurinverstaalla sammioita on ollut toistakymmentä. Myös kaikki rasva oli saatava pois, jotta nahat eivät härskiintyisi.” Kerpollisella karamelliä Vasta näiden alkuvalmisteluiden jälkeen alkoi varsinainen parkitus
Siinäkään vaiheessa nahkuri ei voinut levähtää. Pohdimmekin, syntyykö kromipuskuriin vihertävä sävy hapettumisen yhteydessä.” Talon alta löytyi myös nahkajätteitä kymmenien senttien kerroksina. Nekin olivat pilaantuneet kromilla. Työlään prosessin aikana materiaalista hupeni leijonanosa. Kasviparkitus ei ollut hätäisen miehen hommaa. Jälkipolville menetelmänvaihdos tiesi kuitenkin kovaa urakkaa. Portaan verstaan seinät ovatkin täynnä pieniä reikiä. ”Raakavuodasta on 20 prosenttia nahkaa, 80 prosenttia jätettä”, Tikka laskee. Puhdistusurakka käsityönä konsulttiyritys Golder Associates. Voimakkaasti ja lievästi pilaantuneet maat menivät puhdistettavaksi maarakennusyritys Niska & Nyyssösen Forssan kentälle. Määrästä kolmisensataa tonnia kaivoimme käsin talon pohjan alta”, Tikka kertoo. Osa päästövesistä sitoutui maaperään rakennuksen alle. Sitten nahka oli vihdoin valmis luovutettavaksi eteenpäin suutarille. Kromilitku kaadettiin petiin suoraan tynnyreistä. Rasvatut nahat hän vaskasi eli silitti ja kiillotti lasituskoneella. Niissä nahkainen varsi yhdistyi kumiseen teräosaan, jotka suutari tilasi valmiina ja ompeli sitten kiinni varteen. Jos Portaan tila olisi pysynyt kasviparkitusmenetelmässä, maaperä ei olisi pilaantunut yhä pahasti kuin kromiparkituksen takia, Tikka sanoo. Portaan nahkurinverstaan suutarinpajassa nahat jalostettiin edelleen muun muassa lapikkaiksi ja erilaisiksi saappaiksi. Jatsareiksi kutsutut komeat saappaat erosivat muista varsiltaan, joissa on nilkkojen kohdalla laskokset. Heidän lisäkseen koko suku valjastettiin urakkaan, joka kesti kokonaisen talven. 1940-luvulla verstaan hittituote olivat kumiteräsaappaat. ”Paha hajuhaitta kasviparkituksesta on kyllä syntynyt ja biologista jätettä, joka on houkutellut rottia, mutta ei mitään pysyvästi luontoon jäävää.” Reikiä seinissä Kuivaverstaassa nahat rasvattiin ja kuivateltiin sitten orsilla. ”Tynnyreiden alapuolinen maaperä oli turkoosinvihertävän violettia, mitä ihmettelimme. Tikan mukaan aivan verstaan alla on aikoinaan ollut hiekkapeti, joka on toiminut alkeellisena ”puhdistuslaitoksena”. Työ oli raskasta, mutta kaivettava maa ihmeen kaunista. 53 7/2015 KEMIA Nahkurin työ on vaatinut erinomaisia käsityöläistaitoja. Osa vesistä taas valui viereiseen jokeen ja sitoutui sen pohjakerrostumiin. Vuosien saatossa seinille on pingotettu satoja ja satoja nahkoja. Kromattu nahkahan on normaalisti siniharmaata. Niitä vaadittiin myös nahkurinverstaan jälkien siivoamisessa. Nahan paksut osat ohennettiin terävällä valssiraudalla. Portaan nahkurinverstaalla oli käytössään oma ohennuskone. Sateenkaari maan alla Verstaan alta kromin pilaamaa maata ei päässyt poistamaan millään koneella. elina.saarinen@uusiouutiset.fi. Pilaantuneen maan kunnostussuunnitelman teki ympäristöalan Käytetty kromisulfaattiliuos kaadettiin tynnyreistä suoraan maahan verstaan alle. Se lyhensi parkitusaikaa kuudesta kuukaudesta kuuteen viikkoon. Lisäksi suutarinverstaassa syntyi rukkasia sekä hevosvaljaita, siloja, remmejä ja muita hevoskaluja, joilla myös riitti kysyntää. Paikan nykyiset omistajat Kari Tikka ja Johanna Pelto-Huikko joutuivat puhdistamaan kromin pilaaman maaperän pohjaveteen saakka ennen kuin saattoivat aloittaa tilan rakennusten kunnostamisen. ”Kuivumisen aikana nahka oli pidettävä käytännössä koko ajan liikkeessä, jotta se jäi mahdollisimman pehmeäksi.” Uuden kostutuksen jälkeen nahat piitattiin nauloilla kiinni lautalavereihin tai seiniin, jossa ne jälleen kuivuivat. ”Kaikkiaan tilalta vietiin pois 320 tonnia pilaantuneita maita. Tikan ja Pelto-Huikon piti ensin varovasti purkaa talon lattia ja sitten paaluttaa koko vanha rakennus. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. 1900-luvulla Portaan nahkurit ottivatkin kasviparkituksen rinnalla käyttöön nopean kromiparkituksen. 1970-luvulla joki ruopattiin, ja kromisedimentit kaivettiin ylös joen penkalle. Lopuksi nahan pintaan saatettiin tehdä narvirullalla tai korkkauslaudalla kuviointi. Kromin saastuttama nahkasilppu ja muut vaaralliset jätteet kuljetettiin Ekokemin käsittelyyn. Aiempien sukupolvien työ on käsin kosketeltavissa. Vasta sen jälkeen he pääsivät kaivamaan maata pois käsipelillä, lapioilla ja kottikärryillä. Seuraavaksi nahkuri taas kostutti ja sitten venytti eli träkkäsi nahat träkkiraudalla
Merkittäviä ovat myös lukuisat tyrnimarjan kemiallista koostumusta ja sen terveysvaikutuksia selvittävät tutkimukset. Elintarvikekemian tieteenala perustettiin Turun yliopistoon vuonna 1970, kun dosentti Reino Linko nimitettiin alan ensimmäiseksi apulaisprofessoriksi biokemian laitokseen. Elintarvikekemian juhlaa Suomen Turussa Turun yliopistossa on tutkittu ja opetettu elintarvikekemiaa jo 45 vuotta. Monien kasvien ja myös eläinperäisten tuotteiden sadot ja tuotokset ovat alhaisia, mutta laatu kompensoi suuria tuotantokustannuksia. Merkkipäivää juhlistaa muun muassa tuore historiikki. Kesäkuussa 2015 hän siirtyi elintarvikekemian professoriksi. Tällöin hinta ei ole ainoa tekijä, vaan tutkitulla ja kuluttajan hyväksymällä laadulla on kasvava merkitys myös viennissä. Kirjoittaja toimii elintarvikekehityksen yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Turun yliopiston elintarviketieteiden tärkeä päämäärä onkin ollut kouluttaa alan ammattilaisia erilaisiin tehtäviin Suomessa. Pohjoisella laadulla tarkoitetaan aistittavaa laatua, turvallisuutta, säilyvyyttä ja moninaisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Kirja on paitsi historiikki myös läpileikkaus Turusta valmistuneiden elintarvikekemistien urapoluista. Menetelmää on sovellettu muun muassa rypsiöljyyn sekä äidinmaitoon ja sen korvikkeisiin. 45-vuotisen taipaleensa aikana elintarviketieteet ovat kuitenkin kasvaneet myös yhdeksi yliopiston kansainvälisimmistä tieteenaloista. Lingon tavoitteena oli vakiinnuttaa elintarvikekemia osaksi laitosta siten, että sieltä valmistuvilla olisi elintarviketietämyksen lisäksi vahva biokemian ja kemian perusteiden ymmärEs ko Ke sk i-O ja Yhteiskuvassa 40 Turusta väitellyttä elintarvikekemian tohtoria, jotka olivat mukana oppiaineensa 45-vuotisjuhlassa.. Tätä nykyä elintarvikekemian ja -kehityksen yksiköstä valmistuu myös elintarvikekehityksen diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita. Tavoite toteutui, sillä alalta on valmistunut yli 200 filosofian maisteria ja 60 tohtoria, jotka ovat työllistyneet hyvin. Kuten edeltäjänsä, myös Baoru Yang haluaa tehtävässään keskittyä elintarvikealan tutkimuksen ja opetuksen laadun turvaamiseen ja kansainväliseen profiloitumiseen. Pohjoisen tutkimuksesta kansainvälisyyteen Yhtä tärkeä päämäärä on tieteellinen tutkimus. Oppiaineen lisäksi juhlittiin eläkkeelle jääneitä professoreita Heikki Kalliota ja Rainer Huopalahtea. Esiin voi nostaa vaikkapa tandemmassaspektrometrisen menetelmän triasyliglyserolien stereokemiallisen rakenteen tutkimiseen. Joka toinen alan tohtori on työskennellyt merkittäviä jaksoja ulkomailla, osa viimeistelemässä väitöskirjaansa, toiset valmistuttuaan. Myös tuore historiikki kuvaa turkulaisen elintarvikekemian ja -kehityksen asemaa pohjoisten elintarvikkeiden tutkimukseen ja kehittämiseen keskittyneenä pioneeriyksikkönä. Kansainvälisyys näkyy siinäkin, että yliopisto vuonna 2012 rekrytoi kiinalaisen, Turussa väitelleen Baoru Yangin elintarvikekehityksen professoriksi. 54 7/2015 KEMIA tämys ja osaaminen. Pohjolan luonto tuottaa tärkeimmät käyttämistämme elintarvikkeista. kaisa.linderborg@utu.fi Kaisa Linderborg Turun yliopiston elintarvikekemia vietti toukokuussa 45-vuotisjuhlaansa seminaarissa, joka keräsi yli 250 osallistujaa. Juhlassa julkistettiin myös Heikki Kallion ja Annika Metsämarttilan toimittama historiakirja Pro Civitate, Pro Universitate – Alimenta ex pura Septentrionum natura – 45 vuotta pohjoista elintarviketutkimusta Turun yliopistossa
Kesäkoulun lopuksi ryhmät esittelivät kiinnostavat yksityiskohdat menetelmästään, validointituloksensa ja logiikan, jolla saatuihin tuloksiin oli päästy. Opiskelijoita oli yhteensä 45 henkeä 21 maasta ja neljältä mantereelta. Aluksi muodostettiin 4–5 hengen ryhmät, jotka edustivat yhtä analyyttistä laboratoriota. Pääaiheena on siksi metrologia. jukka.pasanen@student.oulu.fi Eu ro m as te r Su m m er Sc ho ol Tarton yliopiston professori Ivo Leito opastamassa kurssilaisia.. Harjoitusta päästiin hyödyntämään myös käytännössä, kun vierailimme paikallisessa eläinlääketieteen laboratoriossa ja teimme siellä akkreditointihaastattelut. Kunkin ryhmän tehtävänä oli tutustua asiakkaaseen, kehittää menetelmä, validoida se ja suorittaa analyysi asiakkaan tuotteesta. Akkreditointia harjoiteltiin esittämällä akkreditoijaa ja tekemällä kysymyksiä ryhmittäin tietystä ISO17025standardin osiosta akkreditoitavalle ”yritykselle”, jota edustivat opettajat. Yrityksen ”toimitusjohtajan” kanssa käytiin asiakaskeskusteluja ja pyrittiin löytämään merkittävät tiedot, joiden perusteella pääteltäisiin, voidaanko asiakkaan haluama palvelu tarjota tämän asettamilla ehdoilla. Perinteisten luentojen lisäksi kurssilla tehtiin erilaisia ryhmätyöskentelytehtäviä ongelmalähtöisen oppimisen tarpeista ja simulaatioita tilanteista, joihin kemisti voi työssään joutua. Analytiikan kesäkoulussa Kotitehtävät tehtiin sen jälkeen. Kaksiviikkoinen koulu käynnistyi pääharjoitteella, joka kulki nimellä Analyyttinen peli. Kirjoittaja on Oulun yliopiston kemian laitoksen opiskelija. Näihin asioihin paneuduttiin Puolan Pu?awyssä järjestetyssä vuoden 2015 analyyttisen kemian kesäkoulussa, johon pääsin Metallianalyyttisen jaoston tuella osallistumaan. 55 7/2015 KEMIA Puolassa järjestetyllä analyyttisen kemian kesäkurssilla opittiin etenkin laboratorion asiakkaiden palvelua. Kaikkien ryhmien tuloksista tehtäisiin laboratorioiden välinen vertailu, ja parhaiten suoriutunut laboratorio saisi ”sopimuksen” asiakkaan kanssa. Edustin ainoana Pohjoismaita. Tiukka rytmi tuli monille yllätyksenä, mutta ajankäytön hallinnan voinee laskea yhdeksi kurssin opetuskokonaisuudeksi. Laboratorioaikaa oli käytössä yhteensä kuusi tuntia. Kehitettävä menetelmä oli siksi kohtuullisen yksinkertainen näkyvän valon aallonpituusalueen spektrofotometrinen määritys kahdesta eri yhdisteestä. Yhdisteiden absorptiospektrit menivät tosin osittain päällekkäin, ja saatu näyte sisälsi molempia yhdisteitä, joten mittausaallonpituuksien valinnassa ja virhearvioinnissa tätä tuli hieman pohtia. Kurssin arvosana muodostui kehitetystä menetelmästä, loppuesityksestä, tentistä, asiakashaastattelusta ja kotitehtävistä. Sitten ryhmät vuorottelivat laboratorion käytössä iltakahdeksaan asti. Analyyttisen kemian kesäkoulut järjestää useiden yliopistojen muodostama konsortio, jonka jäsen Oulun yliopiston kemian laitos on. Tulokset mittausepävarmuuksineen ja validointiraportti tuli lähettää asiakkaalle kurssin päättäjäisiksi. Jukka Pasanen Validointi, jäljitettävyys, mittausepävarmuus, ISO10725-laatujärjestelmä ja akkreditointi. Maisterivaiheen opiskelijoille suunnattu koulu on osa kansainvälistä Euromaster Measurement Science in Chemistry -tutkintoa. Lisätietoa tutkinnosta ja kesäkoulusta löytyy osoitteesta www.msceuromaster.eu. Luennot alkoivat aamuyhdeksältä ja jatkuivat kello 17:ään. Ajankäytön hallinta testissä Kesäkoulun ohjelma oli kaikkinensa hyvin tiivis. Taustatukena toimii EU:n vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitos IRMM
Kävi ilmi, että leidin autosta oli puhjennut rengas, jonka mutterit eivät naisvoimin liikahtaneetkaan. Olisi pitänyt olla työskentelemättä tikkailta. Hoitovirhettä ja rikostutkintaa välttääkseni siirryin sivuun ottamaan kuvia kännykälläni. Ainakin sihteereiltä. KEEMIKKO ”Mitähän siitäkin olisi tullut, jos olisin luvatta ryhtynyt naapurin putkiin.” 56 KEMIA 7/2015. Niin ainakin luulin. Päätypuiden sijaan rakennelmaa piti koossa apua huutava sihteerikkö. Olin jo rientämässä apuun, kun muistin, ettei ensiapukorttini ollut enää voimassa. Keemikko Ajoittain meinaava Meinasin, meinasin Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Mitähän siitäkin olisi tullut, jos olisin luvatta ryhtynyt naapurin putkiin. Seuraavan yön sukuloimismatkalla kohti pohjoista nuori nainen seisoi keskellä baanaa ja pysäytti minut hurjasti viittoen. Lisäksi huomautin, että olimme työpaikalla, jonka sääntöjen mukaan tikkaita ei saanut käyttää työntekoon. Huolimaton työkaveri nappasi kiinni sähköjohdon kuparista ja ryhtyi samaan aikaan harrastamaan modernia tanssia. Pesukoneeseen johtava vesiputki oli haljennut, ja miespoloinen yritti turhaan hillitä tulvaa. Olisin minä voinut pääkeskuksesta sähköt katkaista. AAMULLA serkkupoika vähän hötkyili aamiaisen laitossa ja horjahti kesken kaiken vasten jääkaappi-pakastinta, joka puolestaan mötkähti hänen päälleen. Olisinhan minä hänet sieltä kaivanut esiin, jos olisi ollut kylmäainelupa kunnossa. Vastasin, että auttaisin toki, jos voisin. Luvattomana en rohjennut nappuloihin koskea. Niinpä jouduin vain kiittämään luottamuksesta ja karauttamaan tieheni. EI OLLUT minun syyni, että ensin putosi sukkana alas katonrajasta osastosihteeri ja sitten mappikokoelma. Meinasin ihan vaistomaisesti auttaa, mutta silloin välähti, että eihän minulla ole putkimiehen papereita. Meinasin jo kääriä hihani ja ryhtyä hommiin, kun tuli mieleen, ettei minulla ollut tieliikenteen tieturvakorttia. Työtoveri sätkytteli johdon jatkeena siihen asti, kunnes saimme paikalle sähköalan ammattihenkilön. Osaston sihteeri oli tavoitellut mappia ylimmältä hyllyltä ja saanut koko hyllykön irtoamaan kiinnikkeistään. Ajattelin kirjoittaa tästä kansalaisaloitteen, kunhan silmien mustelmat paranevat niin, että näen näytöstäni muutakin kuin vaalean pisteen. Serkun vaimo ei turvallisuusmääräyksiä ymmärtänyt, joten tuli lähtö paluumatkalle ennakoitua aiemmin. Ilmoitin laskevani hyllyn kannattelun tai uudelleenasennuksen työksi, joten lainkuuliaisena saatoin ainoastaan valitella tapahtunutta. OSTOSKESKUKSEN perjantairuuhkassa vanha mies lyyhistyi lattialle ihan edessäni. Mutta onneksi tajusin ajoissa, ettei minulla ole S1eikä S2-sähkölupia. Myöhemmin lähetin kuvat leskelle surunvalittelujen kera. MAANANTAINA sattui ja tapahtui töissä. Iltapäivällä kuului älämölöä arkistohuoneesta. Pari taaperoa nyyhkytti takapenkillä kylmästä täristen. Sunnuntaina puuhastelin sitten pihalla, kun lähistöltä äkkiä kantautui outoa karjuntaa. Sitten huomasin, että kollega oli yhdistynyt sähköpiiriin. Senhän tietää, miten käy, kun ei noudateta sääntöjä. Tiesin kyllä, ettei moottoritien piennarta saa käyttää mihinkään, mutta kaarsin penkalle kaiken uhallakin. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Kaiken maailman vakuutusyhtiöt olisivat heti olleet kimpussa vahingonkorvauksia vaatimassa. Pappa valahti veltoksi kuin makaroni. Pienen etsimisen jälkeen löysin naapurinsedän omasta kellaristaan. Sitä en olisi arvannut, että niin pieni ihminen lyö niin kovaa. Kyllä on Tukesin kiellettävä potkunyrkkeily naisilta. Niillä ajattelin osoittaa, etten ollut osallistunut mihinkään enkä etenkään mihinkään luvattomaan. Mutta työturvallisuuskorttini oli päässyt vanhentumaan
Lisätietoa: www.ordior.fi Lämpödesinfioiva pesuautomaatti Mielen uusi lämpödesinfioiva pesuautomaatti PG 8057TD desinfioi siivousvälineet turvallisesti ja taloudellisesti. Käyttöliittymän toteutus perustuu käyttökokemuksiin, joita on kerätty lukuisilla valvomokäynneillä eri puolilla maailmaa ja eri toimialoilla. Analysaattorin mittausalue ulottuu 0–5 milligrammasta litrassa aina 0–50 000 milligrammaan litrassa. 57 7/2015 KEMIA TUOTEUUTISIA Prosessilaitosten valvontaan Orion Console -käyttöliittymä pohjautuu Honeywellin Experion-prosessinohjausjärjestelmään. Akun valmiusaika on jopa tuhat tuntia ja puheaika noin 40 tuntia. Google PlayStoresta voi ladata tarpeellisia sovelluksia täydentämään puhelimen vakiotoimintoja. Tehokas vakuumijärjestelmä tekee laitteistosta kestävän ja edullisen käyttää. Itse analyysi perustuu kemialliseen hapetukseen UVvalon avulla. Rinnakkaismalli on feature phone Ex-Handy 09. Hiljaisessa laitteessa on kosketusnäyttö, sisäänrakennettu toimintatietojen tallennus ja USB-portti. Ergonomisesti hyvin muotoillussa käyttöliittymässä on edistynyt näyttötekniikka, joka helpottaa ohjausjärjestelmien hallintaa, ehkäisee käyttäjien väsymystä ja parantaa tilanteiden seuraamista. Tehokas kiertovesipumppu ja eri taajuuksilla vettä suihkuttavat pyörivät pesulavat pesevät ja huuhtelevat lian tehokkaasti. Pesuohjelmia on kolme erilaista. Lisätietoa: www.metrohm.fi Vähäenerginen syväjääpakastin Thermo Scientific TSX -syväjääpakastin on tarkoitettu laboratorionäytteiden turvalliseen kylmäsäilytykseen. Pakastimen säilytyskapasiteetti on 600 rasiaa/1,06 m 2 . Lisätietoa: www.malux.fi Tehokkaaseen sekoittamiseen Alfa Lavalin energiatehokas hybridijauhesekoitin sekä sekoittaa kosteat ja kuivat raaka-aineet että pumppaa ne homogeeniseksi seokseksi yhden moottorin voimin. Välineitä voidaan pestä yhdellä kertaa kahdessa tasossa. Sekoitin kykenee imemään jauhetta laitteeseen samaan aikaan, kun se pumppaa syntyvää prosessinestettä. Lisätietoa: www.alfalaval.com Herkkä massaspektrometri Shimadzun erittäin herkkä kolmoiskvadrupolimassaspektrometri LCMS8060 mahdollistaa uusia tutkimusalueita ja analyysivaihtoehtoja ja helpottaa näytteen esikäsittelyä. Desinfioinnin lisäksi automaatti suorittaa välineiden mekaanisen pesun. Laite myös esisekoittaa jauheen ja nesteen ennen kuin jauhe siirtyy leikkaavaan vaiheeseen, mikä edistää liukenemista. Lisätietoa: www.honeywellprocess. Puhelin antaa terävän kuvan myös kirkkaassa auringonvalossa. Käyttäjän turvana on man down -toiminto. Erillistä poistopumppua ei siten tarvita. QArray-ionioptiikka poistaa taustakohinan hyvin ja pitää laitteen puhtaana isoillakin näytemäärillä. Lisätietoa: www.thermoscientific.com Lujarakenteisia teollisuuspuhelimia Ecomin uusi luonnostaan vaaraton 4G/LTE Android-älypuhelin Smart-Ex 01 (kuvassa vasemmalla) mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ATEX-tilaluokissa 1, 2, 21 ja 22. Lisätietoa: www.miele.fi. com Jäteveden analysointiin Uuden, kestävän ja automaattisesti itsensä puhdistavan TOC Online -analysaattorin käyttökulut ovat alhaiset. Tasaisissa olosuhteissa pakastimen kompressori käy hitaasti energiaa säästäen ja tehostaa toimintaansa vain tarvittaessa, jolloin se palauttaa nopeasti lämpötilan asetettuun arvoon. Energiansäästö perinteisiin laitteisiin verrattuna on jopa 50 prosenttia. 30 000 u/s pyyhkäisynopeus ja 5 ms polariteetin vaihtonopeus tekevät MRM-kvantitoinnin ja spektritunnistuksen sekä positiiviettä negatiivipuolelle mahdollisiksi nopeillekin UHPLC-ajoille
Jos Yhdysvaltain ilmavoimien tutkijoiden keksimä uusi anturi otetaan käyttöön, lentämistä kammoavat voivat hengähtää helpotuksesta ainakin tämän pelkonsa osalta, kirjoittaa New Scientist. Päivi Ikonen keskukset tuottivat tietoa maatalousmaiden metallien taustapitoisuuksista maanosan metalliteollisuudelle. Päivi Ikonen Lentopelkoisen painajainen: koneen paineistus katoaa, ja sekä matkustajat että lentäjä menettävät hapenpuutteen takia tajuntansa. Julisteessa visualisoidut analyysit julkaistiin alun perin Chemistry of Europe’s Agricultural Soils -julkaisuissa. Näin pilotti ehtii ottaa happinaamarinsa käyttöön ennen kuin pahempaa tapahtuu. Posterilla esitellään tiedot jokaisesta alkuaineesta jaksollisen järjestelmän mukaisesti. Ilmanpaineen äkillinen lasku lentokoneessa on harvinainen mutta mahdollinen tapahtuma. Lentokoneissa on nykyäänkin ilman happipitoisuutta seuraavat anturit, mutta niiden antamista signaaleista ei ole hyötyä, jos hapenpuute on jo iskenyt ja vaikuttanut lentäjän valppauteen ja päätöksentekokykyyn, sanoo lehden haastattelema tutkija Thomas Smith Oxfordin yliopistosta. Anturi perustuu pilotin uloshengi. vuonna 2005 sattuneeseen koneen maahansyöksyyn, jossa sai surmansa 121 henkeä. Teollisuus tarvitsee tiedot Reach-asetuksen edellyttämää riskiarvioiden laadintaa varten. Yhdisteet toimivat biomarkkereina, joiden ilmaantuminen kertoo, että tämä ei syystä tai toisesta saa riittävästi happea. Sensori varoittaa lentäjää reaaliajassa, jos tätä uhkaa happivaje ja tajunnan tason laskeminen. Urakasta vastasivat maanosan geologiset tutkimuskeskukset. Eurooppalaispeltojen geokemiallinen taustapitoisuus kartoitettiin Gemas-hankkeessa, jossa tutkimustysilman tiettyjen VOC-yhdisteiden mittaamiseen. 58 7/2015 KEMIA ULKOMAILTA Euroopan maatalousmaiden alkuainekartat on koottu yhdeksi posteriksi eli tieteelliseksi julisteeksi. Sen epäillään olleen syynä esimerkiksi Kreikassa Euroopan pelloista tehtiin alkuainekartta Anturi varoittaa lentäjää happivajeesta W iki m ed ia Co m m on s Uusi sensori kertoo lentäjille välittömästi ilman happipitoisuuden vähenemisestä. Analyysitietoa on poikkeuksellisen paljon, liki kaikista alkuaineista koko maanosasta
Neljä heistä on kuollut tautiin. Ongelmana on diagnoosin tekeminen, sillä taudin varhaiset oireet muistuttavat tavallista flunssaa, joten lääkekuurin aloittaminen saattaa viivästyä. Viranomaisten mukaan ruttobakteeri saapui Pohjois-Amerikkaan 1900-luvun alussa. Keskiajalla ruttoa kutsuttiin taudin aiheuttamien tummanpuhuvien verenpurkaumien vuoksi mustaksi surmaksi. Bakteeria levittävät tavallisesti jyrsijöiden iholla elävät kirput puremallaan. Tärkeimpiä Yhdysvaltain luonnossa esiintyviä taudin reservuaareja ovat preeriakoirat. Kehitteillä on kuitenkin jyrsijöille tarkoitettuja rokotesyöttejä. Varsinkin keuhkoruton hoito pitäisi saada käyntiin vuorokaudessa ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta. Ajoissa hoidettuna rutto on parannettavissa antibiooteilla. Etenkin kansallispuistoa asuttavien maaoravien tiedetään kantavan ruttobakteeria. Muista uhreista ainakin kaksi on sairastunut sen jälkeen, kun nämä ovat käyneet patikoimassa kalifornialaisessa Yosemiten kansallispuistossa. Varhaisin ruttoepidemia on tähän asti ajoitettu 500-luvulle. Muut tapaukset ovat sattuneet Uuden Meksikon, Arizonan, Kalifornian ja Coloradon osavaltioissa, kertoo maan tartuntatautivirasto CDU. Yhdysvalloissa on viime kuukausina tavattu poikkeuksellisen monta ruttotapausta. Maailmalla tuhansia Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ruttotapauksia tilastoidaan vuosittain pari tuhatta. Ruton aiheuttaja Yersinia pestis -bakteeri elää tasalämpöisissä eläimissä. Muinaisrutto löytyi, kun tutkijat ottivat näytteet noin sadan pronssija rautakaudella eläneen ihmisen hampaista, joita on säilytetty museoissa eri maissa. Talvella 2014–2015 Madagaskarissa sairastui ruttoon lähes kaksisataa henkeä, joista kymmenet kuoMusta surma tappaa yhä livat. Sen toivat mukanaan siirtolaisia kuljettaneissa laivoissa eläneet laivarotat. Ikivanha vitsaus Ruton historiasta on juuri paljastunut kiinnostavaa tietoa. Jo n Su lliv an. Niin kutsuttu Justinianuksen rutto tappoi tuolloin ehkä jopa puolet Euroopan väestöstä. Ihmiset saivat tartunnan rotista, jotka metsien hakkuun myötä hakeutuvat asutuille seuduille. Siellä elävät maaoravat ja muut jyrsijät kantavat yleisesti ruttobakteeria. Kööpenhaminan ja Cambridgen yliopistojen Celllehdessä julkaiseman tutkimuksen mukaan ihmiset sairastivat ruttoa jo varhaisella pronssikaudella liki 5 000 vuotta sitten. Näytteiden dna-analyysi paljasti, että ihmisistä seitsemän kantoi ruttobakteerin dna:ta. Nykyisen kaltaiseksi kirppujen välittämäksi paiserutoksi tauti on muuntunut reilut tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua. Noin 90 prosenttia tapauksista oli keuhkoruttoa, paiseruttoa vaarallisempaa tautimuotoa. Kammottu tauti esiintyy endeemisenä eli kotoperäisenä muun muassa Perussa, Kongon tasavallassa ja Madagaskarissa, joka on ruton pahiten vaivaama valtio. Yhteensä jo kuusitoista yhdysvaltalaista on sairastunut vuoden 2015 aikana paiseruttoon. Rutto kurittaa ensisijaisesti köyhiä maita. Viimeisin potilas on lokakuun lopulla tartunnan saanut teinityttö Oregonista. Bakteeri elää myös monissa muissa alueen jyrsijöissä. Tutkijoiden mukaan ruttobakteeri oli endeeminen monilla Eurooppaa ja Aasiaa asuttaneilla kansoilla jo ainakin 3 000 vuotta ennen Justinianuksen ruttoa. Arja-Leena Paavola Yosemiten kansallispuiston upeilla maisemilla on myös kääntöpuolensa. Oregonilaistytön tartunnan lähteeksi epäillään metsästysretkellä saatua kirpunpuremaa. Niiden levinnäisyyden takia ruttoa on mahdoton hävittää edes supervallan keinoin. Keuhkorutto voi levitä myös ihmisestä toiseen yskösten mukana. Tauti on siten luultua huomattavasti vanhempaa perua. 59 7/2015 KEMIA Rutto ei ole historiaa eikä pelkästään kehitysmaiden vitsaus
Vastaväittäjänä toimi prof. FM Joosu Kuivasen väitöskirja Metabolic engineering of the fungal D-galacturonate pathway tarkastettiin 23.10.2015. Uffe Hasbro Mortensen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Paul Erhart (Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Erkki Levänen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. B.Sc. FM Merja Lusan väitöskirja Sorption Behaviour of I , SeO 3 2and Cs + in an Ombrotrophic Boreal Bog—A Study on Microbial Effects tarkastettiin 16.10.2015. Timo Repo. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Christopher B. Heikki Tanila (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Lehto. Konstantin Avchaciovin väitöskirja Atomistic studies of structural changes in metallic glasses and thin films under far-from-equilibrium conditions tarkastettiin 16.10.2015. Jyväskylän yliopisto FM Leena Meriläisen väitöskirja Characterization and immunological aspects of Borrelia burgdorferi round bodies tarkastettiin 23.10.2015. FM Elina Sahlstedtin väitöskirja Stable isotope composition of mineral proxies as a record of fluid evolution in fractured bedrock, the Olkiluoto site, Finland tarkastettiin 16.10.2015. Juha Karhu. Leona Gilbert. FM Anne-Maarit Hekkalan väitöskirja Restoration of the naturalness of boreal forests tarkastettiin 9.10.2015. Henrik Druid (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. DI Miikka Visangon väitöskirja Functionalized nanocelluloses and their use in barrier and membrane thin films tarkastettiin. Simon Harvey (Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja TkT Markku Karlsson (VTT) ja kustoksena prof. Taru Lienemannin väitöskirja Foodborne human isolates of Salmonella and Shiga toxin -producing Escherichia coli of domestic origin in Finland tarkastettiin 9.10.2015. Kimmo Porkka. Eva-Lena Tullborg (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Kai Nordlund. DI Eveliina Takasuon väitöskirja Coolability of porous core debris beds tarkastettiin 23.10.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ari Pappinen. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. FM Terhi Keltasen väitöskirja Postmortem biochemistry—analysis of metabolic imbalance tarkastettiin 23.10.2015. Mari Savolaisen väitöskirja The Effects of Prolyl Oligopeptidase Inhibition in ?-Synuclein Based Mouse Models of Parkinson’s Disease tarkastettiin 30.10.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Jukka Finne. Yorgo Modis (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Mikko Ritala. Vastaväittäjänä toimi prof. Rikkert Wierenga. FM Sami-Pekka Hirvosen väitöskirja Enhancing the processability of poly(benzimidazo benzophenanthroline) through chemical modification tarkastettiin 30.10.2015. Maria Berdovan väitöskirja Micromechanical characterization of ALD thin films tarkastettiin 9.10.2015. Hely Häggman. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Brendan McKie (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena FT Heikki Mykrä. Asiegbu. Markku Laakso. TkL Madeleine Scheideman väitöskirja The Reaction Mechanism and Operating Window for the Decomposition of Hydrated Magnesium Sulfate under Reducing Conditions tarkastettiin 16.10.2015. Weileun Fang (Tsing Huan yliopisto, Taiwan) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi tutkimusja kehityspäällikkö Tom Granström (St1 Biofuels) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Kimmo Neitolan väitöskirja Experimental studies on nucleation and new particle formation tarkastettiin 30.10.2015. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Emma Salmen väitöskirja Atomic Layer Deposited Coatings for Corrosion Protection of Metals tarkastettiin 30.10.2015. TkL Nani Pajusen väitöskirja Decision making towards sustainability in process industry—Drivers, barriers and business opportunities tarkastettiin 9.10.2015. Raimo Tuominen. MD Maria Fizelovan väitöskirja Determinants and predictive value of markers of glycemia and dyslipidemia for type 2 diabetes and cardiovascular disease tarkastettiin 16.10.2015. Vastaväittäjä toimi Dr. Heikki Tenhu. Kirsi Virtanen (Turun yliopisto) ja kustoksena akat.prof. FM Elina Välimäen väitöskirja Activation of inflammasome and protein secretion by endogenous danger and microbederived signals in human macrophages tarkastettiin 23.10.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Anne Tolvanen (Luonnonvarakeskus). Baoru Yang (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Olli Väntsin väitöskirja Utilization of recycled mineral wool as filler in wood plastic composites tarkastettiin 9.10.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Jarno Ruususen väitöskirja Studies of nanoparticle synthesis and physico-chemical properties of aerosols tarkastettiin 16.10.2015. M.Sc. Olaya Llanon väitöskirja Novel molecular mechanisms of dendritic spine development tarkastettiin 20.10.2015. DI Iina Solalan väitöskirja Mechanochemical reactions in lignocellulosic materials tarkastettiin 21.10.2015. M.Sc. Casper Hoogenraad (Utrechtin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Afnan Al-Hunaitin väitöskirja Oxidation of Fine Chemicals by Iron Based and Metal-Free Catalysis tarkastettiin 20.10.2015. Alexander Frey. FM Jatta Sheehyn väitöskirja Changes in soil C dynamics and N 2 O emissions under minimum tillage cereal crop production in boreal agroecosystems—Implications to climate change mitigation tarkastettiin 30.10.2015. Tapani Vuorinen. Fred O. Ingvar Svensson (Jönköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Lutz Mädler (Bremenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. James Smith (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä oli prof. M.Sc. DI Ilkka Hannulan väitöskirja Synthetic fuels and light olefins from biomass residues, carbon dioxide and electricity: Performance and cost analysis tarkastettiin 16.10.2015. Oulun yliopisto FM Mikko Tolkkisen väitöskirja Biodiversity and ecosystem functioning in boreal streams: The effects of anthropogenic disturbances and naturally stressful environments tarkastettiin 2.10.2015. Alexei Miassoedov (Karlsruhen teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Juhani Hyvärinen. Neil Shah (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Antti Sajantila. Tea Pemovskan väitöskirja Individualized chemical systems medicine of acute and chronic myeloid leukemia tarkastettiin 20.10.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Taskinen. Jorma Jokiniemi. Monica Embers (Tulanen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dos. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Goodluck Onwukwen väitöskirja Structural and enzymological characterization of human and yeast delta-3, delta-2 -enoyl-CoA isomerases (ECI) tarkastettiin 9.10.2015. Kari Heiskanen. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Brit Salbu (Norjan biotieteiden yliopisto) ja kustoksena prof. Anne SverdrupThygeson (Norjan biotieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Tuukka Petäjä. Per Saris. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Vastaväittäjänä toimi prof. Kari Keinänen. Rauni Strömmer. 60 7/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat sivulla 62 Aalto-yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Sami Franssila. Vastaväittäjänä toimi Dr. Aisling Dunne (Trinity College Dublin, Irlanti) ja kustoksena prof. M.Sc. Peter GernerSmidt (CDC, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Juhani Orkas. DI Veijo Raudan väitöskirja On the effect of heat and metallurgical treatments on the thermal conductivity of cast aluminium alloys tarkastettiin 23.10.2015. Pekka Ahtila. Ming Yangin väitöskirja The use of lignocellulosic biomass for fermentative butanol production in biorefining processes tarkastettiin 9.10.2015. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Laura Zorattin väitöskirja Effect of environmental, developmental and genetic factors on flavonoid and carotenoid profile of Vaccinium berries tarkastettiin 8.10.2015. Patric Jannasch (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Helsingin yliopisto Dipl.Biol. Ute Skiba (Edinburghin ekologian ja hydrologian keskus, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Lawrence (Virginian bioinforVÄITÖKSIÄ matiikan instituutti, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Nicolas Détryn väitöskirja In Silico Genomics of Fungal Oxidoreductase Genes tarkastettiin 7.10.2015. Jennifer Lee Broadhurst (Kapkaupungin yliopisto, Etelä-Afrikka) ja kustoksena emer.prof. Ilkka Turunen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jan-Erling Bäckvall (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Stephen Eicchorn (Exeterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. M.Sc. Timo Kärki
Hänet nimitettiin Teknillisen korkeakoulun fysikaalisen kemian ja sähkökemian professoriksi vuoden 2002 alusta. Köpiä jäädään kaipaamaan. Tämän hän peri lapsuutensa vasemmistolaisesta kulttuurikodista Vaasassa. Lasse Murtomäki ja Arto Urtti Kirjoittajat ovat Kyösti Kontturin ystäviä ja kollegoja. Rock’n’roll oli hänelle tuttua jo kouluajoilta, jolloin hän kuunteli musiikkia Pohjanlahden yli Ruotsin radiosta. Todisteena tutkimuksista on noin 270 tieteellistä julkaisua, kolme oppikirjaa ja puolen tusinaa patenttia. Perhe oli Köpille aina hyvin tärkeä, ja varsinkin viimeisinä vuosinaan hän viihtyi Annun, lasten ja lastenlasten kanssa kesämökillä Kaakkois-Suomessa. Köpin karhumaisen olemuksen alla oli empaattinen ja sosiaalinen persoonallisuus, joka toi hänelle runsaasti ystäviä. Lukuisat olivat ne kerrat, jolloin laboratorion väki kokoontui sinne illalliselle, kuuntelemaan musiikkia ja puhumaan tieteestä ja sen vierestä; jatko-opiskelijat saivat privaatisti ohjausta, kannustusta ja rohkaisua pitkälle yöhön. Köpi oli ennen kaikkea aktiivinen tutkija. Köpi oli Suomalaisen Tiedeakatemian, Suomalaisen Tiedeseuran, Royal Society of Chemistryn ja Electrochemical Societyn jäsen. Tavattuaan vaimonsa Annun hän tutustui syvällisesti myös klassiseen musiikkiin. Opetusmetodi oli ilmeisen hyvä, koska hänen oppilaansa ovat sijoittuneet Suomen kemianteollisuuden johtopaikoille ja yliopistojen professoreiksi. syyskuuta 2015 Helsingissä 66 vuoden ikäisenä. Köpin ja Annun koti oli fysikaalisen kemian laboratorion seuraelämän kiintopiste lähes 30 vuoden ajan. Köpin omin tieteellinen panos oli kuljetusprosessien matemaattinen mallinnus ja soveltaminen erotusprosesseihin membraanien avulla. Tekesin lääketeknologiaohjelman Kyösti Kontturi Aktiivinen tutkija arvosti sivistystä kautta 1990-luvun alussa avautui uusi fysikaalisen kemian sovellusalue farmasiassa, ja yhteistyö Kuopion ja Helsingin yliopiston farmasian tiedekuntien kanssa jatkui eläkkeelle jäämiseen saakka. Köpin tiedot 1960luvun rockmusiikista olivat hämmästyttävät. Tätä virkaa hän hoiti marraskuussa 2014 tapahtuneeseen eläkkeelle jäämiseensä saakka. Työuransa Köpi teki suurimmaksi osaksi TKK:ssa mutta vietti vuoden vierailevana tutkijana Britanniassa Southamptonin yliopistossa ja Lontoon Imperial Collegessa. Rahoituksen hän hankki laajoilla suhteillaan niin Suomen kemianteollisuuteen kuin eurooppalaisiin kollegoihinkin, joiden kanssa hän myös hankki useita EU-projekteja. Köpi – niin kuin hänet kaikki tunsivat ympäri maailman – valmistui Teknillisen korkeakoulun (TKK) kemian osastosta diplomi-insinööriksi vuonna 1974 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1983. Köpin ennenaikainen poismeno on suuri järkytys niin hänen perheelleen kuin laajalle joukolle ystäviä ja kollegoja. Jo ennen professorinimitystä hänellä oli suuri joukko jatko-opiskelijoita. Mökilleen Köpi kutsui usein myös ystäviä ja työtovereita Suomesta ja ulkomailta. Kirjallisuus ja lukeminen olivat Köpille rakkaita koko elämän ajan. Opettajana Köpi oli vanhan liiton miehiä, jonka mielestä diplomi-insinöörin tuli osata kemiansa ja kalkyylinsä. Laboratorion sielu Tieteellisen opetuksen lisäksi Köpi painotti monipuolisen sivistyksen merkitystä. Köpin ohjaamien diplomitöiden lukumäärä lähentelee viittäkymmentä ja väitöskirjojenkin kolmeakymmentä. 7/2015 KEMIA 61. in memoriam Emeritusprofessori Kyösti Kontturi menehtyi 28. Erityisen vahvasti siellä oli esillä kirjallisuus, olihan hänen äitinsä Venny Kontturi tunnettu kirjoittaja ja romaanikirjailija, ja muun muassa Elvi Sinervo oli talossa usein nähty vieras. Myös vastaväittäjät ja muut ulkomaiset vieraat saivat poikkeuksetta kutsun, jos se vain oli mahdollista. Hän oli aina valmis mielenkiintoisiin keskusteluihin tieteestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja elämästä
Eläkkeelle hän jäi ContiTech Finland Oy:stä, jonka palveluksessa hän oli 43 vuotta. FM Marika Sjöqvistin väitöskirja Networking Notch— regulation of Notch traffic and signaling crosstalk tarkastettiin 13.10.2015. Mikko Oivanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena akat.tutk. Odotan innostuksella uusia haasteita ja hedelmällistä yhteistyötä jo tuttujen ja uusien asiakkaiden parissa”, Lahdessa asuva Milla kertoo. Professoriksi kemian laitokseen ja biotekniikan ja kemian tekniikan laitokseen on nimitetty Jan Deska. Tunnustuksen myönsi Kumiteollisuus ry. Professoriksi biotekniikan ja kemian tekniikan laitokseen on nimitetty Pekka Oinas. Mallinnuksessaan hän otti huomioon myös sivureaktiot, joissa furfuraali reagoi eteenpäin hyödyttömiksi sivutuotteiksi. Yritys valmistaa kuljetinhihnoja Tampereella Kalkun teollisuusalueella. Tuomas Lönnberg. Hänen tutkimusalojaan ovat mineraalien prosessointi, erottelutekniikat ja rikastuksen prosessikemia. Timo Ylikomi. 23.10.2015. Saan opinnoista varmasti paljon apua päivittäiseen työhöni”, Milla Sinisalmi sanoo. Professuurin ala on synteettinen orgaaninen kemia. Petteri Piepponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Ilkka Turunen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Professuurin ala on materiaalitekniikka ja kemia. Henrikki Liimatainen. Muurahaishappo on hyvä katalyytti biojalostamoon Kaisa Lamminpää Muurahaishappo katalysoi furfuraalin tuotantoa tehokkaasti, osoittaa tutkija Kaisa Lamminpään väitöstyö. Itä-Suomen yliopisto Bioteknologian professoriksi on nimitetty LT, dosentti Anna-Liisa Levonen. Reko Leino. Vastaväittäjänä toimi prof. ”On kunnia toimia Kemialehden myyntipäällikkönä. Raphael Copan (CCHMC, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dosentti Arto Laari Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Juha Tanskanen. 62 7/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Kemia-lehti 2016: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT III-kannesta! KEMIA Kemi Väitöksiä… NIMITYKSIÄ Aalto-yliopisto Professoriksi kemiantekniikan korkeakoulun kemian laitokseen ja materiaalitekniikan laitokseen on nimitetty Mady Elbahri. yksi vaihtoehto biomassan hemiselluloosan sisältämien pentoosisokereiden hyödyntämiseen, ja se voidaan yhdistää sellun tai bioetanolin tuotantoon. Vastaväittäjänä toimi Dr. T. Oulun yliopisto Rikastustekniikan professoriksi on nimitetty FT Saija Luukkanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Nurminen aloitti uransa Oy Nokia Ab Vammalan Teknisen kumitehtaan työnjohtajana. lehden myyntipäälliköksi Kalevi Sinisalmen siirryttyä uusiin tehtäviin. Turun yliopisto FM Sharmin Taherpourin väitöskirja Metal-Ion-Binding Oligonucleotides: High-Affinity Probes for Nucleic Acid Sequences tarkastettiin 23.10.2015. John Eriksson. Lamminpää muodosti tutkimuksessaan furfuraalin syntymisja häviämisreaktioiden nopeuksille reaktiokineettisen mallin, jota voidaan hyödyntää biojalostamon prosessisuunnittelussa. Professuurin ala on kemiantekniikka ja tehdassuunnittelu. Tampereen yliopisto FM Sami Purmosen väitöskirja Progesterone Target Genes in Breast Cancer Cells tarkastettiin 30.10.2015. Muurahaishappoa käyttämällä voitaisiin välttää rikkihappoihin ja muihin mineraalihappoihin liittyvät jäteongelmat furfuraalin tuotannossa. Raine Kortet (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Tanja Zimmermann (EMPA, Sveitsi) ja kustoksena dos. TkL Daniel Valtakarin väitöskirja The role of metal ions in selective and sustainable processes tarkastettiin 14.10.2015. Kai Lindström. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Salmi. M.Sc. Shakwat Sohelin väitöskirja Effects of algal turbidity on foraging and antipredator behaviour of three-spined stickleback (Gasterosteus aculeatus) tarkastettiin 23.10.2015. FM Laura Vähätalon väitöskirja Natural Born Weight Gainers—The Mechanisms of Obesity in Transgenic Mice Overexpressing Neuropeptide Y tarkastettiin 30.10.2015. Furfuraalin tuotanto on Vuoden kumiteknikko palkittiin Kemia-lehden myyntitiimiin jo vuoden verran kuulunut Milla Sinisalmi on nimitetty. Vastaväittäjänä toimi prof. Diplomi-insinööri Kaisa Lamminpään väitöskirja Formic acid catalysed xylose dehydration into furfural tarkastettiin Oulun yliopistossa 16.10.2015. Milla Sinisalmesta Kemia-lehden myyntipäällikkö ”Olen aloittamassa työni ohessa myyntialan opintoja. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Eriika Savontaus. Vuoden 2015 kumiteknikoksi on valittu Tapio Nurminen. Kemia-lehden myynnissä jatkaa edelleen Irene Sillanpää, joka toimii myös Uusiouutiset-lehden myyntipäällikkönä. Lamminpää käytti tutkimuksessaan lähtöaineena yleisintä hemiselluloosasokeria, ksyloosia. Vastaväittäjänä toimi dos. Sari Mäkelä (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Osmo Hormi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Åbo Akademi FM Otto Långvikin väitöskirja Bio and Chemocatalysis for Stereo and Regioselective One-Pot Reaction Applications tarkastettiin 10.10.2015. Kemia-lehden toisen sisarlehden Työ Terveys Turvallisuus myyntipäällikkönä on aloittanut Jaana Koivisto, joka on työskennellyt aiemmin Lapin Kansan myyntineuvottelijana
DSM on hiljattain avannut maailman ensimmäisen kaupallisessa mittakaavassa toimivan tehtaan, joka valmistaa bioetanolia selluloosasta. Vastaväittäjänä toimi professori Ali Harlin VTT:stä ja kustoksena professori Stefan Willför. Puiden hemiselluloosat ovat luonnostaan hydrofiilisiä, mikä rajoittaa niiden soveltuvuutta nestepitoisten ruokien pakkausmateriaaliksi. Vuoden eurooppalainen Ro ya l DS M Vuoden teknologiajohtaja kehittää bioprosesseja teknologiajohtaja (European CTO of the Year) -palkinnon myöntävät suomalainen innovaatiokonsulttiyritys Spinverse ja Euroopan teollisen tutkimuksen järjestö Eirma (European Industrial Research Management Association). Muokattuina galaktoglukomannaanit toiMuokattu hemiselluloosa sopii nesteruokienkin pakkauksiin mivat sekä veden, hapen että rasvan estäjinä. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Tämä selvisi Victor Kisosen väitöstutkimuksessa. Hän testasi muunneltuja galaktoglukomannaaneja, joilla on erilainen substituutioaste ja sitä korreloiva hydrofobisuus, päällysteinä kartongilla ja nanofibrilliselluloosa-GGM-kalvoilla. Marcel Wubbolts. Wubboltsin lisäksi palkinnon saivat Martin Curley Intelistä ja Jonathan O’Halloran QuantuMDx:stä. Kisonen lähti ratkaisemaan haastetta muuttamalla galaktoglukomannaanit vettä hylkiviksi kemiallisella oksastuksella. 63 KEMIA 7/2015 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Väri ja Pinta 2015 Helsinki 18.–21.11.2015 www.varipinta.fi FinnSec 2015 Helsinki 18.–21.11.2015 www.finnsec.fi Pakkausalan ympäristökonferenssi Helsinki 24.11.2015 www.pakkaus.com Laboratoriolaitteiden kalibrointi ja laadussapito Helsinki 8.–9.12.2015 www.ael.fi > Koulutustarjonta Ympäristöherkkyys ja sisäilma Helsinki 11.12.2015 www.ttl.fi > Koulutus Nordic Health Technology Helsinki 13.–15.1.2016 www.easyfairs.com Voimalaitosten vesienkäsittely, vesikemia, vesien valmistus Helsinki 3.–4.2.2016 www.ael.fi > Koulutustarjonta Labquality Days Helsinki 11.–12.2.2016 www.labquality.fi Stop kosteusvauriot – tietoja ja työkaluja hyvän sisäilman hallintaan Oulu 3.3.2016 www.ttl.fi > Koulutus Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 12.–13.4.2016 www.ttl.fi > Koulutus Pohjoinen teollisuus 2016 Oulu 25.–26.5.2016 www.expomark.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 28.–29.5.2016 www.helsinkicf.eu International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivät Lahti 6.–8.6.2016 luma.fi/tapahtumat ISAPP 2016 Turku 7.–9.6.2016 www.isapp.net Rubbercon 2016 Tampere 8.–9.6.2016 www.rubbercon2016.com MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Thin Wall Packaging Köln, Saksa 1.–3.12.2015 www.amiplastics.com Nordic Chemistry Learning Conference Trondheim, Norja 3.–4.12.2015 www.nordicchemistry.eventweb.no The 2015 European Biopolymer Summit Lontoo, Iso-Britannia 9.–10.12.2015 www.wlpgroup.com Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Tucson, Yhdysvallat 10.–16.1.2016 www.icpinformation.org Interplastica Moskova, Venäjä 26.–29.1.2016 www.interplastica.ru Berzeliusdagarna Tukholma, Ruotsi 29.–30.1.2016 www.berzeliusdagarna.se 1 st Enerchem Congress Firenze, Italia 18.–20.2.2016 www.enerchem-1.it Structure Based Drug Design Conference Carlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2016 www.zingconferences.com Sustainable Plastics Köln, Saksa 1.–2.3.2016 www.amiplastics.com/events Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy Atlanta, Yhdysvallat 6.–11.3.2016 www.pittcon.org JEC World Composite Show & Conference Pariisi 8.–10.3.2016 www.jeccomposites.com/events 13 th Chemistry Congress for Young Scientists Blankenberge, Belgia 16.–18.3.2016 www.chemcys.be Bio-Europe Spring 2016 Tukholma, Ruotsi 4.–6.4.2016 www.ebdgroup.com/bioeurope Solid Urban Waste Management Rooma, Italia 6.–8.4.2016 www.iupac-rome2016.it Biovision 2016 Lyon, Ranska 13.–14.4.2016 www.biovision.org PaintExpo 2016 Karlsruhe, Saksa 19.–22.4.2016 www.paintexpo.com European Meeting on Supercritical Fluids Essen, Saksa 8.–11.5.2016 www.emsf2016.com International Pulp & Paper Week and Bioeconomy Innovation Forum Tukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016 www.adforumworld.com IFAT 2016 München, Saksa 30.5.–3.6.2016 www.ifat.de Ecwatech Moskova, Venäjä 3.–6.6.2016 www.ecwatech.ru Kuusen galaktoglukomannaanit (GGM) sopivat muokattuina ruokapakkausten barrierieli estomateriaaliksi. Alhaisen substituutioasteen GGM oli veteen dispergoituvaa ja soveltui siten prosessoitavaksi. Victor Kisonen Hollantilainen Marcel Wubbolts Royal DSM:stä on palkittu Euroopan parhaana teknologiajohtajana. Wubbolts on luonut pohjaa DSM:n uudistumiselle petrokemikaalien tuottajasta biotekniikan ja biotuotealan menestyjäksi. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Hän on myös luonut perustan biopohjaisten valmistusprosessien jatkuvalle kasvulle yrityksessä. FM Victor Kisosen väitöskirja Functionalisation of spruce O-acetyl-galactoglucomannans for barrier and composite applications tarkastettiin Åbo Akademissa 23.10.2015. Palkintoraadin puheenjohtajana toimi Aalto-yliopiston professori Yrjö Neuvo. Yritys kehittää myös biopohjaisia maalihartseja ja yhdessä Roquette-yhtiön kanssa kaupallistaa biopohjaista meripihkahappoa
Epäorgaanisen kemian jaoston omassa kokouksessa käytiin läpi vuoden tapahtumat. Tutkijat tekevät työnsä omissa laboratorioissaan, ja Iupac (International Union of Pure and Applied Chemistry) voi pienillä projektirahoilla hyödyntää mittausten vertailun ja analysoinnin. A. Ympäristökemia kuuluu myös vuoden 2017 maailmankongressin teemoihin. Iupacin seuraava kongressi Brasiliaan. sirpa.herve@ymparisto.fi Kokouksessa keskusteltiin ehdotuksesta alkuaineiden Lu ja Lw paikan muuttamisesta jaksollisessa järjestelmässä d-blokkiin sekä tulossa olevista ehdotuksista uusiksi alkuaineiksi 113, 115, 117 ja 118. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Christopher M. Sirpa Herve Kirjoittaja toimii tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa. shorn Uudesta-Seelannista ja rahastonhoitajaksi Colin Humphris Isosta-Britanniasta. Kuluneena vuonna raportoitiin uusi ytterbiumin atomipaino. Kongressissa oli noin 3 000 osallistujaa ja melkein sama määrä esityksiä 13 rinnakkaissessiossa. Brett Portugalista, Mei Hung Chui Taiwanista, Hemda Garelick Isosta-Britanniasta, Ehud Keinan Israelista, Kew-Ho Lee Koreasta ja Pietro Tundo Italiasta. elokuuta 2015. 64 7/2015 KEMIA SEURASIVUT Kemianjärjestö Iupacin 46. Järjestö täyttää vuonna 2019 sata vuotta, ja merkkivuoden ohjelmajärjestelyt ovat käynnissä. Jäsenmaksuihin tulee siksi pieniä tarkistuksia. heinäkuuta 2017 Brasilian Sao Paulossa. Jaoston muut jäsenet ja kansalliset edustajat valitaan jaoston sisäisellä menettelyllä. Samalla päivitettiin tulevaisuuden kehittämishankkeita. markku.leskela@helsinki.fi Markku Leskelä (vas.), Stefan Vogel, Lars Öhrström ja Harald Walderhaug antoivat kokouksessa Pohjoismaiden äänet. Erityisen tärkeä toimija jaostossa on atomipainoja määrittävä Ciaaw (Commission on Isotopic Abundances and Atomic Weights) -komitea. Perinteiseen tapaan kokouksen rinnalla pidettiin Maailman kemiankongressi, World Chemistry Congress. Myös Brasiliassa 2017 järjestettävän maailmankongressin ohjelmaan kuuluu ympäristökemiaan liittyviä sessioita. Suomea on harvoin edustanut enemmän kuin yksi edustaja, vaikka meillä on käytettävissämme kolme ääntä. Jaosto aloittaa vuonna 2016 uudella koostumuksella. Kohti juhlavuotta Iupacin neuvoston kokoukseen osallistui runsaat 100 edustajaa järjestön kaikista jäsenmaista. Juhlavuoden kokous pidetään Pariisissa, jossa Iupac on aikoinaan perustettu. Keksijät ehdottavat alkuaineiden nimet, nimistä päättää epäorgaanisen kemian jaosto, ja nimet vahvistaa neuvosto. Busanissa kokoontui myös Iupacin kemia ja ympäristö -jaosto, joka omassa alakokouksessaan suunnitteli uutta strategiaansa, toimintakauttaan ja rahoitettavia tutkimushankkeita. Puheenjohtajaksi kaudelle 2016–2017 valittiin Natalia Tarasova Venäjältä, varapuheenjohtajaksi Qi-Feng Zhou Kiinasta, pääsihteeriksi Richard HartKemia ja ympäristö -jaoston jäsenet suunnittelivat tulevaa Korean Busanissa pidetyssä kokouksessa. Oppia otetaan onnistuneesta Kemian vuodesta 2011. Iupacin taloustilanne on vuosia ollut tiukka. Markku Leskelä Kirjoittaja toimii epäorgaanisen kemian professorina Helsingin yliopistossa. Puheenjohtajana jatkaa Jan Reedijk, varapuheenjohtajana Lars Öhrström ja sihteerinä Markku Leskelä. Näin päätettiin järjestön yleiskokouksessa Etelä-Korean Busanissa. Iupac kokoontui Koreassa Kansainvälisen kemianjärjestön Iupacin yleiskokous järjestettiin Etelä-Korean Busanissa 7.–14. yleiskokous järjestetään 9.–14. kemiankongressi World Chemistry Congress ja 49
marraskuuta 15. Tilaisuus poiki heille vierailukutsuja lähiseudun kouluihin.. Toiminta on kasvattanut tutorien itseluottamusta, kehittänyt heidän esiintymistaitojaan ja innostanut heitä perehtymään syvällisemmin luonnontieteiden ilmiöihin. joulukuuta 1/2016 14. Nuoret tutorit myös järjestivät lähiseudun alaja yläkoulun oppilaille kokeellisen kemian näytösiltapäivän. Tiedetutorit kävivät omatoimisesti kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan liittyvissä tapahtumissa ja laitoksissa ja kertoivat vierailuistaan muille lukiolaisille. He kantoivat vastuunsa mallikkaasti. Professori Mika Pettersson puhuu aiheesta Valon kemiaa. Muutama työskenteli jopa opettajina soveltavalla biologian Itämeri-kurssilla ohjeistaen opiskelijoita vesianalyysien tekemisessä. 65 KEMIA 7/2015 Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Anne Maria Mäkelä ja Hanna Ylä-Mella Mäkelä toimii kemian ja matematiikan ja Ylä-Mella fysiikan ja kemian lehtorina Etu-Töölön lukiossa. Tutorit tukiopettivat alempien vuosikurssien opiskelijoita ohjaten heitä viikoittain kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa. Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. Sekin on jo selvinnyt, että tutorkokemuksesta on hyötyä myös jatko-opintopaikkoja tavoiteltaessa. Keväällä 2015 tiedetutorit olivat mukana Matemaattisten aineiden opettajien liiton Maolin koulutuspäivässä Viikin Normaalikoulussa. Kokouksen jälkeen tutustutaan Sibelius – jokainen nuotti pitää elää -näyttelyyn. helmikuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Siellä he esittelivät tutortoimintaa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajille ja opettajiksi opiskeleville nuorille. Lisätietoja osoitteessa www.kemianseurat.fi/isks. Etu-Töölön lukiossa edelleen jatkuva tiedetutor-toiminta käynnistyi lukuvuonna 2013–2014. Stipendein palkittiin tuoreet ylioppilaat Saara Laakko, Samuel Girmay, Jasper Niedzielski ja Henrik Haukka. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 8/2015 18. Suomalaisten Kemistien Seuran jäsenille ilmainen bussikuljetus Joensuusta Kuopioon ja takaisin. Itä-Suomen Kemistiseuran Vesi, ilma, avaruus -yleisötilaisuus 18.11.2015 Kuopio, Itä-Suomen yliopiston Snellmania-rakennuksen SN 100 -sali kello 17–20. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Innostuneet tutorit nauttivat siitä, että heille annettiin vastuuta ja mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa haastaviakin tehtäviä. Suomalaisten Kemistien Seuran Helmikuun vierailu ja kokous 16.2.2016 klo 16–18 Suomen Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. anne1.makela@edu.hel.fi hanna.yla-mella@edu.hel.fi www.tyly.edu.hel.fi Akatemiaprofessori Markku Kulmala kertoo Kuopiossa 18. tammikuuta 10. Puhujina tutkijat Simo Pehkonen, Markku Kulmala ja Syksy Räsänen. Sähköpostiosoitteensa lokakuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Lisäksi tutorit toimivat assistentteina ja apuopettajina niin omilla kuin alempien kurssien kemian ja fysiikan tunneilla. He lsi ng in yli op ist o Keski-Suomen kemistiseuran Kemiaa kaikille -luento 1.12.2015 Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen sali KEM1 kello 18. Jasper Niedzielski (vas.), Samuel Girmay, Saara Laakko ja Henrik Haukka esittelemässä tiedetutor-toimintaa Maolin koulutuspäivillä. Monessa mukana Keväällä 2014 tiedetutorit edustivat lukiotaan Teknologian kevätpäivillä esitellen asiantuntijan ottein, kuinka koulussa käytetään modernia teknologiaa kemian ja fysiikan mittauksissa. Ilmoittautumiset 11.2.2016 mennessä www.suomalaistenkemistienseura.fi. marraskuuta järjestettävässä yleisötilaisuudessa, riittääkö vielä puhdasta ilmaa. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Tiedetutorit palkittiin Ku va Ha nn a Yl äM el la Kemian Seurojen kemian opetuksen jaosto myönsi keväällä 2015 neljä stipendiä helsinkiläisen Etu-Töölön lukion ansioituneimmille tiedetutoreille. Paidan saivat Tapio Riiheläinen Helsingistä ja Marita Vainio Turusta
Vuoden 1921 fysiikan Nobelinsa Einstein tosin sai valosähköisen ilmiön selittämisestä. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Lääketieteen nobelisti vuodelta 1905 oli Robert Koch, jota Louis Pasteurin ohella pidetään bakteriologian isänä. Vuoden 1902 kemian Nobelin sai Emil Fischer sokereita koskevista töistään. Kuultuaan Ypres’n tuhoisasta kaasuhyökkäyksestä Immerwahr ampui itsensä miehensä pistoolilla. Haberin kemistivaimo Clara Immerwahr oli sen sijaan pasifisti. Tieteen taso romahti etenkin Berliinissä. Hänen kehittämänsä taistelukaasut tappoivat ensimmäisessä maailmansodassa kymmeniä tuhansia uhreja. Vapaamielinen ilmapiiri ja hyvät tutkimusolot houkuttelivat sinne joukoittain tieteen tähtiä. Entiseen loistoonsa Berliini ei ole noussut vieläkään, mutta Saksojen yhdistymisen ja jälleenrakennuksen myötä tiedekaupunki on jälleen alkanut kohentaa otettaan. Perikadon varmistivat toisen maailmansodan pommitukset ja kaupungin jako kahteen leiriin. Vuonna 1905 palkittiin Adolf von Bayer väriaineiden ja indigon synteesistä ja uraauurtavista orgaanisen kemian tutkimuksista, joista osa oli tehty Berliinissä. Vastapainoksi läntiselle sektorille perustettiin TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. sisko.loikkanen@yle.fi Berliini juhlii suhteellisuusteoriaa Bo bo Ku dr ak Suuri osa Berliinin huippututkijoista asui ja työskenteli Dahlemissa. Kaupunkiin tipahti palkinto parin vuosikymmenen ajan lähes vuosittain. Myös vuosina 1907, 1915, 1918 ja 1920 kemian palkinto meni enemmän tai vähemmän Berliiniin. Vuonna 1915 hän viimeisteli siellä yleisen suhteellisuusteoriansa ja esitteli sen marraskuussa Preussin tiedeakatemiassa. Hitleriä joutui lähtemään karkuun myös juutalainen kemisti Fritz Haber, joka oli antanut taitonsa Saksan sotateollisuuden käyttöön. Nykyisin Charité on Saksan keskeinen lääketieteellinen tutkimuskeskus ja maan suurin yliopistollinen sairaala, Humboldtin ja Freien yhteinen. Nobelien virta Berliinin kulta-ajasta saa hyvän käsityksen, kun vilkaisee nobelistien listaa. Länsi-Berliini oli kuitenkin DDR:n ympäröimä eristetty kaupunki, eikä se jaksanut enää vetää puoleensa parhaita tieteentekijöitä. Viehättävä kaupunginosa on saanut lempinimen ”Saksan Oxford”.. 66 7/2015 KEMIA Saksan pääkaupunki juhlii marraskuussa satavuotiasta suhteellisuusteoriaa, joka sai Berliinissä lopullisen hahmonsa. Helmenä Einstein Kuuluisin Berliinistä natsivainoja paennut tiedemies oli Albert Einstein, joka työskenteli kaupungissa vuodet 1914–1932. Sisko Loikkanen Sata vuotta sitten Berliini oli eurooppalaisen tieteen mahtikaupunki. Nobelin Haberille toi ammoniakin synteesi. vuonna 1948 uusi Freie Universität. Kun natsit 1930-luvulla nousivat valtaan, huiput häipyivät ulkomaille. Lisäksi kaupunki ylpeilee vuosien 1901, 1905, 1908 ja 1910 lääketieteen sekä vuosien 1911, 1914, 1918, 1921 ja 1925 fysiikan Nobeleilla. Saksasta lähti sekä juutalaisia että muita ei-arjalaisia tutkijoita, joita kansallissosialismi uhkasi. Vuoden 1918 fysiikan Nobelin sai Max Planck, joka teki kuuluisat tutkimuksensa mustan kappaleen säteilyn parissa ja antoi nimensä maineikkaan Max Planck -instituutin tutkimusja laboratorioverkostolle. Vuonna 1810 perustettu Berliinin yliopisto, sittemmin Humboldtyliopisto, jäi itäpuolelle. Hän työskenteli Berliinin Charité-sairaalassa, jossa hän muun muassa selvitti, että tuberkuloosin aiheuttaa bakteeri
Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus 6/2016 7.9. 3.3. 8/2015 11.11. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 1/2016 7.1. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 21.1. 21.9. Laboratoriot, patentit, standardit 5/2016 4.8. 18.8. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 11.10. Laboratoriot, ympäristö, biotalous 3/2016 1.4. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset 2/2016 18.2. 15.12. 7.9. 15.11. 23.3. 15.6. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. 25.11. Laboratoriot, patentit, koulutus Erikoisjakelut 2016 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016 Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016 Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016 Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016 Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016 Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 26.5. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia 8/2016 10.11. Laboratoriot, terveys, patentit Erikoisjakelu: Terveysteknologia 2016, Helsinki 13.–15.1.2016. 10.2. Analytiikka, Reach, kemikaalit 4/2016 12.5. 26.10. 24.11. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit 7/2016 12.10. 15.12. 15.4. 5.5
The instrument‘s direct excitation beam path makes full use of the 50-watt power of the X-ray tube. This results in better detection limits, higher precision and shorter measurement times. www.s2puma.com XRF Innovation with Integrity z Benchtop energy-dispersive XRF spectrometer z Unmatched detection limits by Highsense TM technology z Excellent performance for light elements z Integrated TouchControl TM for ease-of-use HighSense™ is the key to the unrivaled analytical performance of the S2 PUMA. tomi.kemppinen@sintrol.com tel: 0400 476140 Bruker introduces The top-performing EDXRF S2 PUMA Bruker AXS Nordic AB. Contact Tomi Kemppinen , for more information. S2 PUMA – The powerful EDXRF solution for your analytical needs. With the all-new instrument X-ray optics, the distances between the X-ray tube, the sample and the detector are even shorter than before