www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 KEMIA Kemi 7/ 20 16 SILKKIHUIVI paljasti murhaajan SUOMI mukana Nobelhuumassa GEENIHOITOJEN vallankumous ÄÄNIKEMIALLA mikrobien kimppuun
Teo-Palilta löydät tarvittavat laitteet kaikkeen analyysiseulontaan. Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi Tarkimmat työkalut tulevaisuuden tekijöille. Haver & Boeckerin korkealuokkaisilla, Saksassa valmistetuilla seuloilla erottelet aina 20 µm kokoisiin rakeisiin saakka, ja seulakoneilla käsittelet mallista riippuen jopa 15 raekokoa samalla kertaa. PIENEKSI SEULOTULLA Huippulaatua toimitusajalla Lue lisää osoitteessa www.teopal.fi. Valikoimistamme löydät myös Haver & Boeckerin tehokkaat ja monipuoliset näytteenjakajat. Tarkkuus on taattu myös tulevaisuudessa, sillä yritys tarjoaa kaikille seuloille akkreditoitua kalibrointipalvelua
Kemia maistuu ihan parhaalta, todistivat Heurekan nuoret tiedeleiriläiset. Tieto palkinnosta tavoitti Michael Kosterlitzin espoolaisessa kauppakeskuksessa. Olisiko tässä vastuiden tarkistamisen paikka?”, kysyy emeritaprofessori Aino Nevalainen. 4 7/2016 KEMIA SISÄLLYS Si sk o Lo uh el ai ne n Pahantekijä, varo tätä miestä. 54) 6 Mies, joka tunnisti Viiltäjä-Jackin Sisko Loikkanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Digitaalinen oppiminen yhdessä vauhtiin Johannes Pernaa 22 KEMIA SILLOIN ENNEN 22 NÄKÖKULMA Yhdeksänpäinen kemikaalikäärme Anja Nystén 24 UUTISIA 30 VIHREÄT SIVUT 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Aino Nevalainen Sisäilman esitaistelija Sisko Loikkanen 42 Pahat pöpöt kuriin äänikemian voimin Kalevi Rantanen 46 Geeniterapia mullistaa monen taudin hoidon Antti Kivimäki 49 Levämyrkkyjen analysointi haastaa tutkijat Marja Saarikko 50 Huoltovarmuus huolettaa Masterasta tuli yksinäinen susi Juha Granath 54 Leipurin kemiaa Heurekassa Muhkeat mukikakut saavat veden kielelle Juha Jalonen 57 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Pakinoitsijan kalansaalis 59 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Palatsien Pietari Sisko Loikkanen 14 ”Satunnaisesta topologista” tuli nobelisti Perustutkimus pääsi parrasvaloihin Jari Koponen 20 AJANKOHTAISTA Äänekosken jättiläinen tähtää suljettuun kiertoon Harriet Öster. (s. (s. (s. 14) Ai no Ne va la ise n al bu m i ”Terveellisyyden pitää olla erottamaton osa talojen suunnittelua ja rakentamista. 6) Ja ri Ko po ne n Vuoden 2016 nobelistit kehittelevät molekyylikoneita ja topologisia tasomaailmoja. 40) El ia s/ St ud io Ih an a Hetki ennen suklaisen kuppikakun valmistumista. ViiltäjäJackin paljastanut Jari Louhelainen haluaa seuraavaksi selvittää kalifornialaisen sarjamurhaajan ”Zodiacin” henkilöllisyyden. (s
Ongelmia syntyy, kun myyvyys nostetaan ylivertaiseksi kriteeriksi. Hyvä otsikko herättää uteliaisuuden ja houkuttelee lukemaan sisällön. ON ETUOIKEUS toimittaa lehteä, jonka ei tarvitse taistella olemassaolostaan klikkausjournalismin asein. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 OTSIKKOKOULUTUS jätti vastahankaisen olon. Hyvä tiedeuutinen voi mainiosti olla viihdyttävä, mutta hakoteillä ollaan, jos sisällöstä ei löydy raflaavalle otsikolle katetta. Ei heikkohermoisille! Olitko sinä paikalla. Alkuperäislähteestä käy ilmi, etteivät Johns Hopkinsin yliopiston biokemistit tutkineet miehiä, naisia tai flunssaa. Facebookissa toimii jo kohuotsikoille ilkkuva Klikinsäästäjä-ryhmä, joka paljastaa, mitä näennäisuutisia otsikoiden takaa löytyy. Makkaraperunoita. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Pysäytä, varoita, lietso pelkoa, vihjaa että toimit väärin, kouluttaja neuvoi. Siksi jätimme tässäkin numerossa käyttämättä avausjuttujen myyvemmät otsikot: Kauhua öisellä kadulla – verinen rätti paljasti kuvottavan murhan. Somegurun näkökulmasta mediamaailma on armoton – kerää klikkauksia tai kuole. marraskuuta 2016 Vol. Lukijoitta jäävä juttu on hukkaan heitettyä vaivannäköä. Silloin vaarana on, että otsikolla vedätetään lukijaa. Toistaiseksi klikkien kalastelu on taloudellisesti kannattavaa, mutta kun yleisö kyllästyy, se äänestää etusormellaan ja ryhtyy vastatoimiin. Naisten miehiä paremmasta flunssankestävyydestä tutkimus ei kerro mitään, kirjoittaa Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki teoksessa Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia (Vastapaino 2016). 5 7/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15. Selvää on, että otsikointi on jutunteossa avainasemassa. Huvittava esimerkki on tamperelaislehden otsikko Festari ei pärjää vain pelkillä makkaraperunoilla – Nyt myydään eniten tätä! Mitä siis. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. He seurasivat, mitä tapahtuu influenssavirusten infektoimille limakalvoille, kun soluviljelmään lisätään naishormoni estrogeenin kaltaisia yhdisteitä. Yllättävä mauste maustaa lihapadan -jutun yllättäväksi mausteeksi osoittautuu curry. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Voimme luottaa siihen, että lukijamme kaipaavat pintaa syvemmälle menevää tietoa ammattitaidolla tuotettuna. Tiedeuutisointikaan ei selviä puhtain paperein. KÄVIN TUTUSTUMASSA viihdejulkaisuja tuottavaan mediataloon, jossa avotilan seinää peittivät näyttötaulut. Miesflunssa on sittenkin totta, uutisoi usea suomalaismedia. Kiehtovaa, ja hieman pelottavaa. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Niistä työntekijät ja johto seurasivat reaaliajassa, mitkä otsikot keräsivät eniten klikkauksia ja paljonko matkaa oli tavoitteeseen. Otsikko ratkaisee, avaako satunnainen surffailija uutisen ja saavatko mainostajat vastinetta rahoilleen. Kohunobelisti söi sushia naapurissasi! Katso kuvat! M ar kk u Jo ut se n Kohunobelisti söi sushia Kun yleisö kyllästyy, se äänestää etusormellaan.
7/2016 KEMIA 6 Ja ri Lo uh el ai se n al bu m i
Sen toimitusjohtaja Clint Hampson sai vastattavakseen kysymyksen, kuka voisi tehdä erittäin vaativan dna-tutkimuksen. Asuu Bingleyssä Länsi-Yorkshiressa. Tätä nykyä Louhelaisen kotipesänä on Liverpoolin John Moores -yliopisto, jossa hänen erikoisalaansa on lääketieteellisen genetiikan ohella juuri rikostekninen eli forensinen tiede, tarkemmin oikeusgenetiikka. • Noin 30 tieteellistä julkaisua. • Harrastaa valokuvausta ja kasvitiedettä. Eräs heistä oli nimeltään Catherine Eddowes. Viiltäjä-Jack oli suomalaiselle pelkkä nimi historian hämäristä, eikä hän ollut koskaan kuullutkaan murhiin liittyvästä hartiahuivista. 7 7/2016 KEMIA Ohjelmantekijöillä oli teoria. Poliisin avustaminen rikostutkimuksissa on hänelle jokapäiväistä. Australialaiset ottivat yhteyttä Edwardsiin ja ehdottivat, että šaalista yritettäisiin etsiä Viiltäjä-Jackin geneettinen jälki. Jari Louhelainen on työskennellyt Liverpoolin John Moores -yliopistossa vuodesta 2006. • FM Helsingin yliopisto (biokemia) 1988, FT Karoliininen instituutti (molekyylibiologia) 2000. ”Hän oli vastannut, että jos joku sellaiseen analyysiin pystyy, niin eräs Jari Liverpoolista.” Ainutlaatuinen haaste Helsingin yliopistossa biokemistiksi opiskellut ja Karoliinisessa instituutissa väitellyt Jari Louhelainen on asunut koko 2000-luvun Britanniassa, jossa hän on työskennellyt muun muassa Oxfordin yliopistossa. Edwards suostui ideaan. Tutkija työkaluineen. ”Clint sattuu olemaan entinen väitöskirjaopiskelijani”, kertoo tutkija Jari Louhelainen. Kohun laannuttua miehen mielessä on jo uusi sarjamurhamysteeri. Jari Louhelainen • Syntynyt Helsingissä vuonna 1962. • Työpaikkoja Helsingin yliopisto 1986–1994, Karoliininen instituutti 1994–2000, Cancer Research UK 2000–2005, Oxfordin yliopisto 2005–2006, Liverpoolin John Moores -yliopisto 2006–. RyhMies, joka tunnisti Viiltäjä-Jackin Dna-tutkija Jari Louhelaisesta tuli hetkeksi kansainvälinen superjulkkis, kun hän onnistui selvittämään surullisenkuulun Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden. Yksi innokkaimmista 2000-luvun Viiltäjä-harrastajista, brittiläinen liikemies ja sarjayrittäjä Russell Edwards tuntee hyvin myös surmaajan uhrit ja heidän historiansa. Edwards säilytti aarretta huolella omissa kätköissään. Sen sijaan tarina Viiltäjä-Jackiksi kutsutusta tappajasta alkoi elää omaa elämäänsä ja levisi kauas saarivaltion ulkopuolellekin. Mutta kun australialaiset keväällä 2011 tupsahtivat tapaamaan Louhelaista, tämä oli hyvin epäileväinen. Murhamysteerin ympärille kasvoi vuosien myötä kokonainen harrastajien ja amatöörisalapoliisien heimo, joka on kiinnostunut kaikesta aiheeseen liittyvästä. Sen mukaan salaperäinen tappaja saattoi olla psykopaattinen väkivaltarikollinen, joka sittemmin oli päätynyt Australiaan ja teloitettu siellä. Sitä voitaisiin verra. Seuraavaksi ryhmä kääntyi Perthissä toimivan rikostekniikkayrityksen Legal Pathwaysin puoleen. Jatkuu sivulla 9 ”Jos joku sellaiseen analyysiin pystyy, niin eräs Jari Liverpoolista.” mään kuului myös entinen rikostutkija, jolla oli hallussaan tuomitun jäännöksistä myöhemmin eristettyä dna:ta. Sinne silkkišaali olisi saattanut jäädäkin, ellei peliin olisi puuttunut australialainen filmiryhmä, joka teki dokumenttia Lontoon vanhoista viiltomurhista. Kauhua herättänyttä murhamiestä ei koskaan saatu kiinni. • Naimisissa, kaksi lasta. ta teloitetun psykopaatin dna:han. Sisko Loikkanen Lontoon East Endissä liikkui 1880-luvun lopulla raaka sarjamurhaaja, joka tappoi irtolaisia ja prostituoituja. Kun huutokauppamyyntiin yllättäen ilmestyi silkkinen hartiahuivi, jonka kerrottiin aikoinaan löytyneen tapetun Eddowesin ruumiin vierestä, bisnesmies kiiruhti hankkimaan huivin omiin kokoelmiinsa. Surmaaja ei tyytynyt pelkästään ottamaan naisia hengiltä vaan myös viilteli ja silpoi heidän ruumiinsa äärimmäisen julmalla tavalla
Keskuksen alasajon myötä forensinen osaaminen hajosi ja hävisi maailmalle. 8 7/2016 KEMIA ”Rutiinit ovat tylsiä” Viiltäjä-Jackin löytäneellä Jari Louhelaisella on kädet täynnä työtä brittiläisten rikosten ratkaisemisessa. Vielä ei tiedetä, onko uhrit murhattu vai ovatko he kuolleet taistelussa tai sodassa.” Tutkijat pyrkivät mitokondriaalisen dna:n avulla saamaan selville senkin, mistä alueelle haudatut ihmiset tulivat ja keitä he alun perin olivat. Ensin on siksi valittava joukosta kaikkein hyväkuntoisimmat luut. Sinne oli keskittynyt huomattava määrä alan osaamista ja kokemusta. ”Akateemiset tutkijat pitävät keskuksen sulkemista karmeana erehdyksenä. ”Pääkallossa on tiettyjä kohtia, joista voi saada edustavan dna-näytteen, samoin terveinä pysyneiden hampaiden juurista.” Haasteena on näytteiden varjeleminen niin, että ne säilyvät puhtaina. Siellä bakteerien sisältämät entsyymit hajottavat dna:ta”, Louhelainen kuvailee. ”Sitten joku parlamentissa keksi, että keskus maksoi liian paljon. Kun maa-aines, savi, lannoitteet ja oljet joutuvat kontaktiin toistensa kanssa, ne synnyttävät happoja, jotka Henrik VIII:n lippulaiva Mary Rose oli uljas ilmestys. Vanhetessaan dna hajoaa, minkä takia vanhoista näytteistä tutkitaan lähinnä mitokondriaalista dna:ta. Muinaisesta hautapaikasta on kaivettu esiin luurankoja ja erilaista esineistöä. Luurankojen arvoitus Tuoreissa rikoksissa tutkijoilla on käytettävissään pitkäketjuista dna:ta, joka on vielä täysin tai ainakin lähes ehjää. Niinpä se lopetettiin, ja työt siirrettiin yksityisten laboratorioiden tehtäväksi”, Jari Louhelainen kertoo. Siihen on syynsä. Kuviteltiin, että siitä syntyy säästöjä, mutta saatiin vain ongelmia. Nyt mietitäänkin jo, pitäisikö laboratorio perustaa uudelleen.” Sitä odotellessa yliopistojen laboratorioissa riittää tehtävää. Se ei ole yksinkertaista. Louhelainen ryhmineen paneutuu muun muassa cold case -tapauksiin eli rikoksiin, joita ei ole saatu ratkaistua ja joihin on aikoinaan käytetty nyt jo vanhentuneita analyysimenetelmiä. Merestä nostettu hylky tarjoaa tutkijoille paljon purtavaa.. Britanniassa toimi aikaisemmin valtakunnallinen forensiikkatieteen keskus, jonka laboratoriossa rikostutkimuksiin liittyvät analyysit tehtiin. Ne ovat kiistämättä vanhoja, mutta nyt yritetään tieteen keinoin selvittää, kuinka vanhoja. ”Luurangoissa on rinnassa nuolenkärkiä. Joissakin on runsaasti mikroskooppisia reikiä, joista bakteerit ja sienet ovat päässeet luun sisään. Parhaillaan Louhelainen on mukana historiallisessa tutkimuksessa, jota tehdään Cheshiren alueella. Hän on kysytty asiantuntija, joka saa jatkuvasti enemmän tutkimuspyyntöjä. ”Elektronimikroskopia on paljastanut, että luunäytteissä on suuria eroja
Palapelin kokoamista Tähän mennessä Cheshiren luista löydetyt dna-pätkät ovat korkeintaan 150 nukleotidin mittaisia, tyypillisesti paljon lyhyempiä. Geenejäkin on ihmisen mitokondrioiden dna:ssa vain 37, kun taas genomisessa dna:ssa niitä on yli 20 000. Niistä alueista emäsjärjestys koetetaan määrittää mahdollisimman tarkasti. 9 7/2016 KEMIA Keuhkojen veden profilointi voi kertoa, onko uhri hukutettu kylpyammeessa ja siirretty vasta sitten järveen. Vaihtelu on siis hyvin vähäistä, ja erityisen vähäistä kokonaisvaihtelu on mitokondrioissa, jotka ovat kooltaan pikkuruisia. Ulosteen dna:n tutkimisessa on omat haasteensa, koska jätökset sisältävät paljon ruohoa.” Kiinnostava rikostekninen tutkimusalue on veden profilointi. ”Mitokondrion dna:ssa kyse on ainoastaan yhden nukleotidin vaihtelusta. Tämän työn suola on kaikki uusi.” Sisko Loikkanen. ”Erään cateringyrityksen asiakas oli kerran valittanut tuotteiden punaisesta väristä. Suomalaistutkija on kartoittanut Afrikan elefanttien sukupuolijakaumaa niiden jätösten perusteella. Kun luuta porataan, hapot tahtovat tarttua mukaan ja saastuttaa dna:n. ”Se on kotoisin kuningas Henrik VIII:n sotalaivasta Mary Rosesta, joka upposi 1500-luvulla”, Louhelainen kertoo. Käytämme myös pyyhkäisyelektronimikroskooppia, jonka kyljessä saamme alkuaineanalyysinkin.” Louhelainen hyödyntää myös spektrofotometrisiä menetelmiä. Sellainen löytyi, eli verta se tosiaan oli.” Tärkeintä tutkijan mielestä on, ettei pysähdy paikoilleen. ”Sitten vertaamme emäsjärjestystä mitokondriaaliseen äitiin eli niin kutsuttuun Cambridgen referenssisekvenssiin. ”Meidän tehtävämme on varmistaa, että kyseessä todella on koiran eikä muun eläimen hammas. Tutkimuksen kannalta tärkeitä ovat varsinkin kaksi mitokondrion vaihtelevaa dna-aluetta, joissa ihmisten väliset erot näkyvät selvästi. Rajojen etsintää Tutkimuksissaan Louhelainen käyttää monipuolista teknologiaa ja välineistöä ja kokeilee mielellään laitteiden kykyjä ja rajoja. Yritys halusi tietää, olivatko tuotteet kontaminoituneet verellä”, hän antaa esimerkin tilaustutkimuksesta. Yksi sellainen on koiran hammas. Maailmankuulu murhasarja saa helposti liikkeelle rikoksiin liittyvän esineistön väärentäjät. Syvyyksistä ylös nostettu laiva on tätä nykyä museoituna esillä Portsmouthissa, jossa se vetää runsaasti kiinnostuneita kävijöitä. ”DSC-kalorimetrialla ja röntgensädefluoresenssilla XRF:lla teemme ”Enkä tiennyt sitäkään, keitä nämä ihmiset oikein olivat. Näin saisimme selville esimerkiksi sen, onko uhri hukutettu kylpyammeessa ja siirretty sitten vesistöön.” Hanke on edennyt niin, että satoja näytteitä on jo tutkittu ja joitakin tutkimuksia kollageenista. Tällöin puhutaan SNP:stä eli yhden nukleotifin polymorfismista.” Genomisesta dna:sta selviää esimerkiksi ihon ja hiusten väri, joissa myös on yhden nukleotidin vaihtelua. Lisäksi järjestystä on verrattava laboratorion henkilökuntaan sen varmistamiseksi, ettei näytteeseen tule kontaminaatiota kenestäkään ulkopuolisesta.” Ihmisen dna:sta 99,5 prosenttia on yhteistä meille kaikille. Tarkoituksena on kyetä osoittamaan muutaman merkkilajin avulla, mikä näyte on satamasta, mikä järvestä ja mistä järvestä, mikä hanasta ja mikä pullosta. ”Selvitämme, voimmeko tutkia hukkuneiden keuhkojen vedestä bakteerifaunaa ja syanobakteereita ja löytää siten indikaattoreita tietyntyyppiselle vedelle. Asia selvisi viidessä minuutissa. Joku olisi saattanut keksiä tarinan, että lontoolaispoliisin suvussa muistona kulkeTuleviin hankkeisiin kuuluu myös tätä aikaa elävien eläinten, kuten Britannian nykyisen oravakannan tutkiminen. Tiedemiestä šaalin alkuperä silti askarrutti. NMR-spektroskopian ja massaspektrometrian avulla esimerkiksi varmistetaan, onko materiaali luonnosta. Louhelaisen mukaan tutkijat kokoavat ikään kuin palapeliä yrittäessään rakentaa pätkistä pidempiä ketjuja. Koiria ja elefantteja Liverpoolin näytekaapissa Jari Louhelaista odottaa joukko muitakin kiinnostavia näytteitä, joista kaikki eivät ole peräisin ihmisistä. Tutkimuksia on menossa monta rinnakkain ja useita julkaisuja kirjoitusvaiheessa. kulkeutuvat luuhun. ”Siinä meidän on tarkoitus käyttää aivan uudenlaista näytteenottomenetelmää”, Louhelainen avaa. ”Pitää etsiä uusia haasteita. Rutiinit ovat tylsiä. ”Norsujen sukupuolen voi saada selville eläinten lannasta. Kun Robin Napper todella osoittautui entiseksi rikosetsiväksi, tutkija uskalsi luottaa siihen, että filmiryhmä ja Russell Edwards olivat liikkeellä vilpittömässä mielessä ja uskoivat silkkisen šaalin olevan aito rikospaikkalöytö, kuten perimätieto kertoi. Mikroskoopin alle ovat joutuneet myös eksoottisemmat nisäkkäät. Keskiaikaisista näytteistä ei genomista dna:ta kuitenkaan kyetä tutkimaan. Lisäksi selvitämme, onko kyseessä juuri se koirarotu, joka on kuvattu laivamuseon matkamuistomyymälän kauppaamaan mukiin.” merkkilajeja löydetty. Ryhmässä oli kyllä mies, joka väitti olleensa poliisin palveluksessa, mutta hänkin näytti hieman oudolta tyypiltä”, Louhelainen muistelee. ”Otin pipetillä näytteen, laitoin sen kyvettiin ja katsoin spektrofotometrillä, löytyisikö näytteestä niin sanottu soret-piikki, joka kertoo hemoglobiinista
Asiaan perusteellisesti paneutunut Edwards oli päätellyt, että viiltomurhat oli tehnyt East Endissä asunut puolalainen parturi nimeltään Aaron Kosminski. Väärennöksissä käytetään usein hevosen verta, jota en kuitenkaan tahroista löytänyt. Kyseessä voisi kuin voisikin olla šaali, johon oli ehkä jäänyt jälkiä sekä Viiltäjä-Jackin uhrista että murhaajasta itsestään. Filmiryhmällä ei ollut aikaa jäädä odottamaan tarkempia selvityksiä, mutta Edwards halusi suomalaistutkijan jatkavan työtä. Louhelainen halusi siksi ensin tehdä alustavan analyysin tekstiilistä. ”Minulle asian vahvisti myöhemmin jopa Suomen poliisimuseon johtaja Aimo Aitasalo, joka myös oli saanut tiedon Scotland Yardilta”, Louhelainen kertoo. Ajan tekniset todisteet ja keinot eivät vain olleet riittäneet Kosminskin naulaamiseen. Taustalla vaikutti Viiltäjä-Jackin ympärille kasvanut viihdeteollisuus, joka soisi murhaajan oikean nimen jäävän pimentoon ikuisiksi ajoiksi. Louhelainen päätti ottaa haasteen vastaan. 10 7/2016 KEMIA nut huivi oli löydetty surmapaikalta. ”Ajattelin, että jos minä kieltäydyn,. Huivissa oli painaumia, jotka tulkitsin sisäelinten jättämiksi, mikä myös sopi hyvin kuvaan.” Viiltäjä-Jackin surmatöiden yksi tunnusmerkki oli, että tämä irrotti uhreiltaan ainakin kohdun, tavallisesti muitakin sisäelimiä. Salaaminen osoittautui perustelluksi, sillä kesken kaiken tapahtui varotoimenpiteistä huolimatta kummallisia asioita. Asentaja sanoi, ettei ollut koskaan nähnyt vastaavaa.” Kun tutkimus eteni, sen suunta hieman muuttui. Viiltäjä-Jackin jäljityksessä kehitettyjä analyysimenetelmiä voisi hänen mukaansa käyttää myös muiden mysteerimurhien selvittämisessä. joku toinen ottaa homman hoitaakseen. ”Kankaan tahrat olivat juuri sellaisia kuin niitä oli kuvailtu. Russell Edwards ei uskonut australialaisarvailuihin Viiltäjä-Jackin henkilöllisyydestä, kuten ei moni muukaan. ”Jossain vaiheessa kotiini vievä, viiden metrin korkeudessa kulkeva puhelinkaapeli katkaistiin pihdeillä. Louhelaisen tietokone hakkeroitiin oudosti, ja sekä hänen että Edwardsin puheluja kuunneltiin. Si sk o Lo ikk an en ”Suurin yllätys oli, että pystyimme tutkimaan yli satavuotiaiden solujen genomista dna:ta.” Tämä takaisi, että filmatisoinneille, opastetuille kierroksille ja monenlaisille oheistuotteille riittäisi kysyntää myös jatkossa. Oli se tietysti tutkijalle myös jännittävä seikkailu: saisiko šaalista mitään irti.” Puolalainen parturi Tutkimustyön erityispiirre oli, että Russell Edwards halusi pitää hankkeen visusti salassa. 1800-luvun rikostutkijoilla oli ollut useita epäiltyjä, mutta yhdenkään osuutta asiaan ei kyetty osoittamaan. Nyt kankaasta etsittiin siis Catherine Eddowesin dna:n lisäksi jälkiä Jari Louhelainen vieraili syyskuussa Suomessa kertomassa tutkimuksistaan. Samaa mieltä oli Edwardsin kontaktihenkilö Suur-Lontoon poliisin päämajassa Scotland Yardissa
Louhelainen käytti työhön kaikkiaan kolme ja puoli vuotta. Yritin toki vastailla, että dna:n profilointi perustuu aina suureen määrään markkereita, mutta kustantajan toive oli ollut esittää kirjassa vain yksi.” ”Harmitti kyllä. Tieto sopi ainoaan silminnäkijähavaintoon, jonka yksi murhapaikan ohittanut todistaja oli aikoinaan ehtinyt vilahdukselta tehdä Viiltäjä-Jackista. Nämä vertasivat hänen näytettään huivista saatuun genomiseen dna:han. Toisin kuin Russell Edwards tiedemies ei voi sanoa olevansa mistään täydellisen varma ennen sataprosenttista varmuutta. Olisi pitänyt tarkistaa teksti huolellisemmin. Nyt hän on kuitenkin kääntänyt katseensa kohti uutta sarjamurhamysteeriä, Zodiac-tapausta. Siinä oli nieleskeltävää. Louhelainen uskoo, että hänen kehittämiään analyysimenetelmiä voitaisiin hyödyntää myös Yhdysvalloissa, sillä jutun tutkinta on yhdessä poliisipiirissä yhä avoinna. ”Löysimme tusinan verran soluja, joissa tuma oli vielä jäljellä. Se sopi siihen kuin nakutettu. Vielä enemmän kohua lietsoi sosi. Vuosien urakka kannatti. Louhelainen elättelee toiveita, että vuonna 1919 kuolleen Aaron Kosminskin ruumis saadaan vielä nostettua haudasta näytteenottoa varten. Salaperäinen tappaja järjesti surmatyöt astronomisten merkkien mukaan, joten tapausta kutsutaan myös horoskooppimurhiksi. Lehtien, radion ja televisioyhtiöiden toimittajat olivat joukolla suomalaisen kimpussa. Suurin yllätys itsellemme oli, että pystyimme tutkimaan niiden genomista dna:ta.” Yleinen sääntö on, että genomista dna:ta kannattaa tutkia, jos näyte on alle kymmenen vuoden ikäinen. Amerikkalaislehdille lähettämissään kirjeissä murhaaja käytti itsestään nimeä Zodiac. Tutkija joutui sopeutumaan siihen, että häneltä pyydettiin nimikirjoituksia kuin poptähdeltä. ”Me kykenisimme ehkä eristämään ja analysoimaan ne yksitellen ja saamaan niistä esiin tarkan dna-profiilin.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. ”Mutta kaikki tähän mennessä esiin tulleet faktat tukevat sitä, että ViiltäjäJack oli Aaron Kosminski.” Myrskyn silmässä Projektin päätyttyä Russell Edwards kirjoitti hankkeesta kirjan. ”Aikaa meni erityisesti tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Ensin tutkija avustajineen poisti tekstiilinpalasta pintakontaminaation. Tuntematon tappaja otti 1960luvun lopun Kaliforniassa hengiltä ainakin viisi ihmistä. Näin mahdolliset solut ja dna-pätkät saatiin esiin silkin sisuksista. Sekin tietysti vaikutti, että tein kaiken päivätyöni ohessa.” Satavuotiaat solut Aivan aluksi piti keksiä, kuinka kankaasta ylipäätään voitaisiin onkia talteen sen kätkemät geneettiset todisteet. ”Monistimme dna:sta vain kiinnostavat alueet. Poliisi on listannut useita epäiltyjä, mutta syyllistä ei ole löytynyt. Dna eristettiin, eluoitiin ja monistettiin PCR-menetelmällä. Varsinkin alussa piti kokeilla monenlaista. Louhelaista vaivaa yhä asia, johon etenkin brittilehdet takertuivat. Viiltäjä-Jack on yhä tutkijan työlistalla, ja yhteistyö Edwardsin kanssa jatkuu. Lisäksi šaalista löytyi epiteelisoluja, jotka saattoivat olla peräisin miehen siemensyöksystä. Jotta tuloksia päästäisiin vertailemaan, oli etsittävä sekä Eddowesin suora jälkeläinen että Kosminskin elävä sukulainen. Sen jälkeen ne sekvensoitiin eli määritettiin niiden emäsjärjestys, jonka tuloksena saadaan sarja emäskirjaimia.” Miehen genomisen dna:n tutkimus paljasti, että tämän hiukset olivat olleet mustat ja silmät tummat. Vanhaan hartiahuiviin jääneet ihmissolut olivat pitkälti yli satavuotiaita. Catherine Eddowesin tyttärentyttären tyttärentyttärentytär, vuonna 1971 syntynyt Karen Miller antoi mielellään dna-näytteensä. Kun Naming Jack the Ripper (suom. ”Ne kritisoivat sitä, että kirjassa mainittiin vain yksi mitokondriaalinen dna-markkeri, johon vielä sattui liittymään tietokoneohjelman virhe. Zodiac on todennäköisesti nuollut postimerkit, jotka hän on liimannut kirjeisiinsä. Aaron Kosminskin sisaren Matildan jälkeläinen ei halua nimeään julkisuuteen, mutta hänkin luovutti dna:taan tutkijoiden käyttöön. Kankaasta saatiin eristettyä naisen mitokondriaalista dna:ta. pankin ja teki tutkijankammionsa rauhaan tottuneesta tiedemiehestä yhtäkkiä julkisuuden henkilön. Ne eivät löytyneet helposti. Myös Zodiacista on kirjoitettu kirjoja ja tehty elokuvia. Mutta minähän en ollut kirjaa kirjoittanut saati ymmärtänyt, että se herättäisi maailmanlaajuisen kiinnostuksen.” Tilanne on sittemmin rauhoittunut, ja Louhelainen saa taas kulkea kadulla paparazzeja pelkäämättä. ViiltäjäJack – Kuinka paljastimme murhaajan) vuonna 2014 ilmestyi, se räjäytti aalinen media. Se täsmäsi hartiahuivista löytyneen mitokondriaalisen dna:n kanssa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt vielä mihinkään. Sitä varten Louhelainen suunnitteli kajoamattoman menetelmän, joka ei vaurioittaisi haurasta huivia. sisko.loikkanen@yle.fi Russell Edwardsin kirja Viiltäjä-Jacktutkimuksista räjäytti pankin. ”Pahimpana aikana” haastatteluja saattoi olla peräjälkeen kymmeniä. Näin merkkeihin on jäänyt hänen solujaan. Kun pinta oli puhdas, kankaan tahroista imettiin näytteet pienellä pipetillä, joka hetkellisesti kytkettiin vakuumiin. 11 7/2016 KEMIA Aaron Kosminskista. Uskomatonta kyllä, molemmat löytyivät, osin sattuman kaupalla
Tärkeä uudistus on ilmiöiden visualisointi. Ilm ar i Fa br itiu s. Uudet innovaatiot alkavat yleistyä voimakkaasti vasta, kun niiden käyttöaste on ylittänyt 16 prosentin leimahduspisteen. Oppilaat ja opettajat voivat kirjaan integroitujen sosiaalisten medioiden kautta keskustella keskenään omassa ryhmässä, koulussa ja jopa globaalissa mittakaavassa. Ei tunneta teknologian mahdollisuuksia tai ei osata käyttää sitä sujuvasti. Ehdotan koulujen, kotien, yhdistysten, yritysten ja valtion yhteistyötä. HAASTEISTA ensimmäinen on akuutti. MAHDOLLISUUKSIA siis on, mutta sähköiset oppimateriaalit eivät ole vielä yleistyneet Suomessa. Pannaan teknologia yhdessä kuntoon niin, että opettajat voivat rakentaa kaikille lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset edellytykset oppia ja tuottaa suuria ajatuksia. Johannes Pernaa johannes.pernaa@e-oppi.fi Johannes Pernaa työskentelee e-Oppi Oy:n kustannusjohtajana. Jos kasvu ei kiihdy, e-oppimateriaalien tulo kouluihin vie aikaa noin 40 vuotta. Oppimisen digitaalistuminen on ensisijaisesti teknologiaa koskeva resurssikysymys. Se vaikuttaa pähkähullulta. Kun opettaja tai oppija vaihtaa jopa kymmenien vuosien paperikirjatyöskentelyn jälkeen sähköiseen maailmaan, vieras ympäristö vie ensin enemmän energiaa ja voi jopa ahdistaa. Ensimmäisen tason käyttöesteet liittyvät teknologiaan. Tämä on johtanut yhteen maailman menestyneimmistä koulujärjestelmistä jo ennen älykännyköiden aikakautta. Materiaalit ovat myös edullisempia kuin uutena ostetut vastaavat painotuotteet. KOLMANNESTA kohdasta ei kannata kantaa huolta. Kolmannen tason syyt ovat pedagogisia. Vuonna 2015 myydyistä oppimateriaaleista vain 5,1 prosenttia oli sähköisiä. Toinen ja kolmas hoituvat ajan ja koulutuksen myötä. 7/2016 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ Digitaalinen oppiminen yhdessä vauhtiin Sähköiset materiaalit ovat myös muokattavia ja aina ajankohtaisia. Tärkeintä on sähköisten oppimateriaalien yhteisöllinen luonne. Asennemuutos negatiivisesta positiiviseen kestää reaktio-olosuhteista riippuen muutamista kuukausista vuosiin. Oppimisen analytiikasta nähdään, kuka kaipaa lisätukea ja kuka lisähaasteita. Animaatiot ja simulaatiot tekevät kemian dynaamisen luonteen näkyväksi kaikille oppilaille. Toisen asteen esteitä ovat asenteet. 40 vuoden päästä mahdolliset lastenlapseni ovat teini-ikäisiä. Viisi viime vuotta myynti on kasvanut 0,26 prosenttia vuodessa. Verkot ovat puutteelliset, eikä laitteita ole riittävästi. Pakottaminen ja syyllistäminen eivät johda mihinkään. Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja, ja heidän osaamisensa on kaikilla mittareilla mitattuna kansainvälistä huippua. Mistä hidas tahti oikein johtuu. Muutostyössä on muistettava antaa jokaisen ottaa uusia työkaluja vastaan sitä tahtia kuin kokee itselle sopivaksi. Usean toimijan kirjat ovat muuttuneet oppimisympäristöiksi, jotka tuottavat oppijalle ja opettajalle tietoa edistymisestä. Kun kirjan tekijä tarkastelee aihetta yleisestä näkökulmasta, opettaja voi lisätä mukaan paikallisen vivahteen. Kemian opetuksen tutkimuksessa yleistymisen esteet on jaettu kolmeen kategoriaan. Hän on väitellyt kemian tohtoriksi Helsingin yliopistosta tutkimusaiheenaan sähköisten kemian oppimisympäristöjen kehittäminen. 12 SÄHKÖISET oppimateriaalit tarjoavat uusia mahdollisuuksia kemian opetukseen. Asia ei siis kaadu pedagogisiin taitoihin. Laadukkaat visualisoinnit edistävät oppimisen tasa-arvoa. Kun uutta työkalua oppii käyttämään, alkaa ymmärtää sähköisen materiaalin etuja, ja asenteet vaihtuvat myönteisiksi. Ne mahdollistavat ilmiöiden ymmärtämisen kaikentyyppisille oppijoille, eivät ainoastaan niille, jotka osaavat päässään visualisoida painettujen kirjojen staattiset kuvat
Nä ytt eill ea set taj an a tav oit at ala n käv ijät ! Kemian ja Bioalan merkittävin sidos Huipputapahtuma, jossa kemian ja bioalan ammattilaiset kohtaavat La taa Me ssu kes ku kse n mo bii lia pp i iOS tai An dro idlai tte ell e ja tut ust u me ssu ihi n! 29.–30.3.2017 MESSUKESKUS HELSINKI. chembio. Ke mi an Pä ivie n oh jel ma on jul kai stu ! Tu tus tu ne tis sä. nland.. Re kis ter öid y käv ijäk si en na kko on ne tis sä ja väl tät jon ot sis ään käy nn eil lä! Sa ira ala kem ist it ry ny t mu kan a Ch em Bio ssa ! Lu va ssa sem ina ari ko ko na isu us klii nis en kem ian sek tor ilta
14 7/2016 KEMIA ”Satunnaisesta topologista” tuli nobelisti Perustutkimus pääsi parrasvaloihin Vuoden 2016 kemian ja fysiikan Nobelin palkinnot myönnettiin molekyylija atomitason rakenteisiin ja ilmiöihin liittyvistä töistä. ”Eihän tällaiseen osaa mitenkään varautua.” Ja ri Ko po ne n. Suomalaiset professorikollegat kiittävät valintoja ja tähdentävät perustutkimuksen merkitystä uuden löytämisessä. Michael Kosterlitz on Nobelin palkinnostaan iloisen hämmentynyt
Tänne on aina helppo tulla, ja viihdyn täällä erinomaisesti.” Kosterlitz on osallistunut useisiin suomalaisiin tutkimushankkeisiin. Kosterlitzia hämmästyttää, kuinka paljon fysiikan perusteissakin on vielä tekemistä. Seuraavat kolme varttia hän kertoo tutkimuksistaan seikkaperäisesti. Tällaisten ilmiöiden ymmärtämisen ja hyödyntämisen kannalta on oleellista, että ne voidaan selittää teoreettisesti. 15 7/2016 KEMIA Jari Koponen Tieto fysiikan Nobelista tuli Michael Kosterlitzin kännykkään erikoisessa paikassa, espoolaisen kauppakeskuksen parkkihallissa. Topologia voidaan yleistajuisesti määritellä matematiikan alueeksi, joka tutkii geometristen kappaleiden sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät muutu kappaleen uudelleen muovailussa. Havainnollistava esimerkki topologisesta muunnoksesta on kahvikupin muuntaminen munkkirinkiläksi. Tiedemiehen tuskastunut luonnehdinta jaloissa pyörivistä toimittajista ja heidän human interest -uteluistaan kantautuu vahingossa korviini sovittua tapaamista odotellessa. Kummastakaan ei niissä olevan reiän vuoksi voida muodostaa palloa, joka on topologisesti erilainen kappale. Alkajaisiksi pitää silti kysyä, mikä on vetänyt oman tieteenalansa huipun juuri Suomeen. Olemme siitä lähtien pitäneet yhteyttä.” Tällä kertaa Kosterlitz viettää Aalto-yliopistossa pari kuukautta vierailevana tutkijana. ”Vieläkään ei ole esimerkiksi pyörteisen virtauksen selittävää teoriaa, vaikka tasaisen virtauksen teoria on hallinnassa.” Ultrakylmää topologiaa Kvanttimekaaniset ilmiöt tulevat esiin ultrakylmissä lämpötiloissa, lähellä absoluuttista nollapistettä. Uusin niihin liittyvä, nestefaasin kiinteytymistä käsittelevä julkaisu ilmestyi viime keväänä. ”Tapiolla on aktiivinen tutkimusryhmä, joka perehtyy mielenkiintoiLontoosta kotoisin oleva Duncan Haldane työskentelee Yhdysvalloissa Princetonin yliopistossa. ”Tutustuin häneen, kun hän oli jatko-opiskelijana Brownissa vuodet 1988–1991. Sushilounas syötiin, mutta sen jälkeen puhelin on soinut herkeämättä ja tuore nobelisti joutunut sellaiseen mediapyöritykseen, että heikompaa jo hirvittäisi. Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston skottisyntyinen tutkija oli matkalla ruokatunnille suomalaisen kollegansa, Aalto-yliopiston professorin Tapio Ala-Nissilän kanssa. siin fysiikan ongelmiin. Lisäksi hän pitää seminaareja ja kursseja sekä ohjaa jatko-opiskelijoita. Neste nousee kitkatta yli säilytysastian reunan, ja metalli menettää kokonaan sähkövastuksen. Takana on monta visiittiä Suomeen, myös Helsingin yliopistoon, jossa Ala-Nissilä aiemmin työskenteli. ”Tapio Ala-Nissilä”, Kosterlitz hymyilee. Tällöin kappaletta voidaan taivuttaa, painaa kasaan ja vääntää ilman, että kappale rikkoutuu tai siitä poistetaan tai siihen lisätään materiaalia. Havainnollistuksesta on jäänyt anekdootiksi matemaatikko John Kelleyn (1916–1999) tokaisu: ”Topologi on matemaatikko, joka ei erota kahvikuppia munkkirinkilästä.” Se ba st ia n Hu be r / EH T Zü ric h Jatkuu sivulla 17. Kvanttimekaniikka on jo sata vuotta vanha tiede, mutta yhä löytyy uusia selitettäviä asioita. Tutkittavaa riittää huippupalkinnon jälkeenkin. Kolmikkoa yhdistää se, että he ovat käyttäneet töissään matemaattisen topologian käsitteistöä ja avanneet oven kokonaan uudelle tutkimusalueelle, Kahvikuppi vai munkkirinkilä. Washingtonin yliopiston emeritusprofessori David Thouless on syntyjään skotti, kuten myös Michael Kosterlitz. Juuri siihen Kosterlitz ja kaksi muuta tämänvuotista fysiikan nobelistia, David Thouless ja Duncan Haldane, ovat paneutuneet. Jopa jokapäiväisissä ilmiöissä on alueita, joita ymmärretään varsin huonosti. Aallon neuvotteluhuoneen hämärässä tutkija kuitenkin rentoutuu ja kohta suorastaan innostuu, kun haastattelu keskittyykin hänen työhönsä eikä nuoruuteensa tunnettuna vuorikiipeilijänä. Niin itse asiassa hirvittää Kosterlitziakin
Vielä vakiintumaton termi viittaa kolmiulotteisten toiminnallisten rakenteiden luomiseen yksittäisistä orgaanisista molekyyleista. Sauvagen havainto johti kokonaan uuden molekyyliryhmän eli metallikatenaanien löytämiseen. Sattumoisin myös kemian nobelistit ovat ”topologeja”, sillä yksi heidän tutkimusalueensa nimitys on topologinen kemia. Molekyylikoneita rakennettaessa sekä katenaaneja että rotaksaaneja voidaan käyttää esimerkiksi kytkinelementteinä. Kaikki elävän luonnon toiminnot perustuvat ympäristön ja toistensa kanssa vuorovaikuttaviin molekyyliKemian Nobelit molekyylikoneiden uranuurtajille koneisiin. Niiden avulla katenaanien synteesistä tuli huikean paljon helpompaa ja nopeampaa kuin aiemmin. 7/2016 KEMIA 16. ”Tutustuin häneen 1990-luvun loppupuolella”, kertoo Rissanen, joka on sittemmin tutustuttanut myös muita suomalaisia kemian tutkijoita ja opiskelijoita Sauvagen tutkimuksiin. Näin tie oli auki varsinaisten molekyylikoneiden rakentamiseen. Fraser Stoddart kehitti rotaksaanimolekyyleihin perustuvan muistipiirin. Jari Koponen Ranskalainen emeritusprofessori Jean-Pierre Sauvage teki palkitun työnsä Strasbourgin yliopistossa ja skotlantilainen Fraser Stoddart Northwestern-yliopistossa Yhdysvalloissa. Samana vuonna Stoddart puolestaan demonstroi edestakaisen suoraviivaisen liikkeen rotaksaanimolekyylissä, jossa molekyylirengas liikkuu kahden paikan välillä akselina toimivassa molekyylissa. Kuten niin usein tieteen historiassa, sattumalla oli tälläkin kertaa osuutensa tutkimuksen käynnistymiseen. Rissasen kutsusta Sauvage vieraili Jyväskylässä vuonna 2002 pitämässä molekyylikoneista kesäkurssin. Liikkeen mahdollisti systeemiin heikosti sidotun kupariionin sähkökemiallinen hapetus-pelkistysreaktio. Jean-Pierre Sauvage löysi metallikatenaanit ja avasi tien molekyylikoneille. Katenaaneissa rengasosat voivat liikkua toistensa suhteen, ja liikettä voidaan hallita monin eri keinoin. Hollantilaisen Bernard Feringan työpaikkana on Groningenin yliopisto. Kemian Nobelin palkinnon vastaanottavat keinotekoisten molekyylikoneiden kehittelyn uranuurtajat Jean-Pierre Sauvage, Fraser Stoddart ja Bernard Feringa. Sinänsä sillä ei ole mitään tekemistä matemaattisen topologian kanssa. Sauvage esitteli ensimmäiset yksinkertaiset mekaaniseen liikkeeseen perustuvat toiminnalliset molekyylit vuonna 1994. Nobelistien tutkimusalue kytkeytyy siten myös elämän perustekijöihin. Pohjana perustutkimus Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen akatemiaprofessorille Kari Rissaselle Jean-Pierre Sauvage ja hänen työnsä ovat tuttuja jo pitkältä ajalta. Kun Jean-Pierre Sauvage 1980-luvun alussa tutki valoherkkiä molekyylikomplekseja, hän löysi niistä kaksi kupari-ionin ympärille ketjuuntunutta molekyylirengasta. Vuonna 2008 hän esitteli koneiden kehitystyötä Nanotiedepäivillä, Jyväskylän yliopiston vuosittain isännöimässä nanotutkimuksen tapahtumassa. Röntgendiffraktiomenetelmällä saadaan varmuus molekyylin rakenteesta sillä edellytyksellä, että tutkittava molekyyli voidaan kiteyttää. Hän onnistui saamaan toisen renkaan pyörähtämään hallitusti edestakaisin kaksirenkaisessa katenaanissa. Hallittu liike saadaan tässäkin systeemissä aikaan hapetus-pelkistysreaktiolla tai pH:n muutoksella. ”Varsinaisen tutkimusyhteistyön Sauvagen kanssa käynnistimme vuonna 2006.” Yhteistyö tarkoitti, että kun katenaaneja ja rotaksaaneja syntetisoitiin Sauvagen laboratoriossa Strasbourgissa, niiden rakenteet määritettiin röntgendiffraktiometrisesti Jyväskylässä. Katenaaneiksi kutsutut molekyylit koostuvat kahdesta tai useammasta toisiinsa mekaanisesti kytkeytyneestä molekyylistä
Toki työstä voidaan parhaimmillaan ehkä myöhemmin johtaa uusia ja mullistavia sovelluksia”, Ala-Nissilä sanoo. Ultraviolettivalopulssi avaa renkaan yhdeltä sivulta ja panee sen pyörähtämään puoli kierrosta. Tätä nykyä molekyylikoneita kehitetään laajalti, ja alan julkaisuissa on kuvattu kymmenittäin erilaisia molekyylilaitteita. Perustutkimus ei kuitenkaan voi sitoutua sovellusten tuottamiseen”, akatemiaprofessori painottaa. ”David on perehtynyt topologiaan syvällisesti. ”Tieteen tehtävänä ei ole palvella vain teollisuuden tuotekehitystä vaan löytää ja tutkia jotain aivan uutta. Uusi valopulssi jatkaa liikettä toisen puolikierroksen, lämpö palauttaa alkuperäisen konfiguraation, ja sykli voidaan uusia. Laitteiden täytyy myös kestää lukemattomia työsyklejä. Moottoria, nanoautoa ja muistipiiriä voidaan pitää ensimmäisinä varsinaisina molekyylilaitteina. Se voi olla esimerkiksi keinolihaksen liike. Tiederahoituksesta päättävien pitäisi huomioida tutkijayhteisön palaute ja viesti”, hän toivoo. Prosessissa vapautuva lämpö hitsaa uuden konfiguraation paikalleen, joten liike ei ole palautuva. Kolme vuotta myöhemmin optimoitu moottori pyöri jo huimaa 12 miljoonan kierroksen sekuntivauhtia. Tälle viestille soisi löytyvän ymmärrystä Suomessakin. Tutkimusalueen painopiste onkin jo siirtymässä laitteiden valmistuksesta niiden käyttämiseen, joskin voitettavana on vielä monta ongelmaa. Jo ha n Ja rn es ta d/ Ru ot sin tie de ak at em ia Kumppanukset esittelivät töidensä tulokset yhteensä kuudessa julkaisussa vuosina 2007–2011. Tietyt kokeelliset havainnot kuitenkin kaipasivat selitystä. Fraser Stoddart taas demonstroi vuonna 2007 rotaksaaneihin perustuvan muistipiirin. Mihin tulevaisuuden innovaattoritkaan pohjaisivat työnsä, jos heillä ei olisi lähteenä ja tukena perustutkimusta?”, Rissanen ihmettelee. ”Tämänhetkinen poliittinen ilmapiiri on meillä sellainen, että ensi sijalla on soveltava tutkimus. Hän vei molekyylirenkaan pyörimisliikkeen hallinnan uudelle tasolle. Hän kykeni siksi muotoilemaan teoriaa niin, että pienen skaalan topologiset pintailmiöt tulivat esiin.” Kosterlitzin tietämän mukaan kyseessä on pioneerityö, jossa topoloBernard Feringan ryhmän konstruoima molekyyliauto. Saavutus perustuu kekseliääseen molekyylirakenteeseen. Samaan aikaan, kun Kari Rissanen iloitsee tutkimuskumppanin Nobelista, häntä harmittaa perustutkimuksen asema nyky-Suomessa. Ohuissa, kylmissä, oleellisesti kaksiulotteisissa pinnoissa ei ajateltu voivan tapahtua mitään olomuodon muutosta. Moottori ja muistipiiri Kemian tuoreista nobelisteista myös Bernard Feringa teki perustutkimusta. Lisäksi tarvitaan toiminnan yksinkertaisia ja käytännöllisiä kontrollija ohjauskeinoja. Sivulta 15…. ”Perustutkimus myös kouluttaa ihmisiä ajattelemaan ja etsimään uusia ratkaisuja. ”Nobelit myönnettiin puhtaalle perustutkimukselle. Yksittäisillä molekyylikoneilla ei ole käyttöä kuin korkeintaan laboratoriodemonstraatioina. Ala-Nissilä myös muistuttaa tieteen perimmäisestä ideasta. Sen muodostavat kaksi litteää molekyylirenkaan osaa, jotka ovat vahvalla kaksoissidoksella keskiosiltaan kiinni toisissaan. Näin topologisen kiinteän aineen fysiikalle. Vuonna 2011 Feringan ryhmä esitteli moottoriin perustuvan nelipyöräisen nanoauton, joka liikkui tasaisella pinnalla. Feringa oli luonut ensimmäisen molekyylimoottorin. Toisen nobelistin kanssa yhteistyötä tekevä Aalto-yliopiston Tapio AlaNissilä on samaa mieltä. Ensimmäisinä topologiaan tarttuivat Kosterlitz ja Thouless. Kari Rissasen mukaan pelkästään soveltavan tutkimuksen suosiminen aiheuttaisi pidemmällä aikavälillä korvaamatonta vahinkoa. ”Kun rakensimme ultrakylmien systeemien teoriaa, David huomasi jossain vaiheessa, että olimme hyödyntäneet eräitä topologiaan kuuluvia ajatuksia”, Kosterlitz muistelee. 17 7/2016 KEMIA Bernard Feringa rakensi historian ensimmäisen nelipyöräisen nanoauton. Feringan vuonna 1999 esittelemä rengasmolekyyli saadaan valon avulla pyörimään yhteen suuntaan suurella nopeudella. Sen sijaan on opittava hallitsemaan miljardien laitteiden toimintaa koordinoidusti niin, että ne tuottavat halutun makroskooppisen toiminnon
”Se on kuin sateenvarjo, jonka alla voidaan tutkia hyvin suurta määrää erilaisia systeemejä ja ilmiöitä”, Kosterlitz kuvailee. Jatko-opintoihin Holmström lähti Atlantin taa ja väitteli taloustieteiden tohtoriksi Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Michael Kosterlitzin mukaan hänen ja Thoulessin alkuperäinen topologiatyökalu oli oikeastaan varsin yksinkertainen. Duncan Haldane puolestaan tutki tahollaan teoreettisesti yksiulotteisia atomiketjuja. Molemmat ennusteet vahvistettiin myöhemmin kokeellisesti. Lisäksi se ennusti, että virta kulkee vain johteen molemmilla reunoilla vastakkaisiin suuntiin ja että elektronit liikkuvat siroamatta epäpuhtausatomeista. Kosterlitz muistuttaa, että käytännön sovelluksiin on silti matkaa, ”ehkä 10, ehkä 50 vuotta”. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.. gian käsitteistöä sovellettiin fysiikassa ensimmäisen kerran. Uusille materiaaleille on jo ideoitu lukuisia sovellusmahdollisuuksia elektroniikassa, fotoniikassa, kvanttitietokoneissa ja kvanttisimulaatioissa. Kaksikko palkittiin niin sanotun sopimusteorian kehittämisestä. Laajennetun teorian ansiosta D. Viime vuosina on valmistettu suuri joukko topologisia eli metamateriaaleja, kuten topologisia eristeitä, suprajohteita ja metalleja. Hämmästyttävä tulos sai kokeellisen vahvistuksen kaksi vuotta myöhemmin. Uusin ja fysiikaltaan oudoin tulokas on Weylin puolimetalli, jonka valmistus onnistui vuonna 2015. D. Helsingissä vuonna 1949 syntynyt Holmström opiskeli alun perin matematiikkaa, josta hän suoritti kandidaatin tutkinnon kotikaupunkinsa yliopistossa. Nobelistit eivät perustutkijoina miettineet teorioidensa mahdollisia käytännön sovelluksia. Myöhemmin on kuitenkin avautunut uusia, ennen aavistamattomia näköaloja. Nykyisin kvantti-Hall-ilmiötä käytetään hyväksi vastuksen primaarin mittanormaalin luomisessa. 18 7/2016 KEMIA Suomalaisilla on tänä vuonna erityinen syy istua television ääreen, kun Nobel-juhlallisuudet 10. Reppy kykenivät tulkitsemaan kokeellisesti tutkimansa ohuen helium-4-supranestekerroksen käyttäytymistä ja totesivat sen teorian mukaiseksi. Sittemmin topologia on osoittautunut erittäin tehokkaaksi välineeksi muillekin fyysikoille. J. Holmström jakaa palkinnon HarTaloustieteen palkinto Bengt Holmströmille Bengt Holmström ehti olla Nobel-veikkailujen kohde jo pitkään. Haldanen vuonna 1983 tekemän teoreettisen ennusteen mukaan kaikkien ketjun atomien spinien ollessa parillisia ketju on topologinen. Kosterlitz–Thouless-siirtymä on sittemmin osoittautunut yleispäteväksi ilmiöksi, joka on havaittu kokeellisesti monissa erilaisissa fysikaalisissa systeemeissä. vardin yliopistossa työskentelevän Oliver Hartin kanssa. Bishop ja J. Teorian mukaan ultrakylmille pinnoille muodostuu pyörteen ja antipyörteen pareja, jotka tietyssä korkeammassa kriittisessä lämpötilassa irtautuvat toisistaan. ”Minä en ole matemaattisen topologian ekspertti, joten itseäni pidän lähinnä satunnaisena pioneerina”, Kosterlitz naurahtaa. joulukuuta käynnistyvät Tukholmassa. Kansainvälistä arvostusta nauttiva Holmström on toiminut vuodesta 1994 maineikkaan MIT-yliopiston professorina. Teoriansa kokonaan uudentyyppisestä topologisesta muodonmuutoksesta Kosterlitz ja Thouless esittivät vuonna 1973. Tehokas sateenvarjo David Thouless sovelsi topologista menetelmää toiseenkin selitystä vaatineeseen kysymykseen, vuonna 1980 löydettyyn kvantti-Hall-ilmiöön. Thoulessin vuonna 1982 julkaisema teoria selitti ilmiön. Ne muodostuvat atomeista, joiden spin on joko parillinen tai pariton. ”Mutta tutkimus toki tuottaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Kun rakenteeseen kytketään virta, kvanttikaivon ohuen johdinosan vastusarvo nousee yksikkövastuksen suuruisina portaina sitä mukaa kuin magneettikentän suuruutta nostetaan. Luonto ilmiöineen on tyhjentymätön, emmekä koskaan edes tule tietämään siitä kaikkea”, nobelisti sanoo. Ruotsin keskuspankin perustaman, kuningas Kaarle Kustaan luovuttaman taloustieteen palkinnon astelee vastaanottamaan Bengt Holmström, joka saa tunnustuksen ensimmäisenä suomalaisena ekonomistina. Tällöin topologisuus ilmenee ketjun päissä analogisesti kaksiulotteisen tason kanssa, jossa topologisuus ilmenee tason reunoilla. Vuosina 1977–1978 teoriaa laajensivat David Nelson ja Bertrand Halperin. Ilmiö tulee esiin, kun elektronit loukutetaan hyvin ohueen puolijohderakenteeseen, kvanttikaivoon, joka jäähdytetään lähelle absoluuttista nollapistettä ja asetetaan voimakkaaseen magneettikenttään
TITRATION FASTER, SAFER & EASIER! OMNIS is the new, modular titration platform by Metrohm. Whatever measuring modes, liquid handling, and scope of automation you need – scale up OMNIS module by module from a simple stand-alone analyzer to a powerful robotic system performing 4 fully automated titrations simultaneously! • FASTER – Analyze 175 samples on 4 workstations completely unattended • SAFER – Exchange reagents without opening bottles • EASIER – Configure work systems intuitively by drag and drop • MORE EFFICIENT – Whichever parameters you determine and by whichever methods, get the results in a single report More information at omnis.metrohm.com What does OMNIS offer. MUCH MORE! 6060_Image_Anzeige_en.indd 1 19.05.16 17:36
”Paitsi että biotuotetehdas monipuolistaa metsäja biotalouden rakennetta, se tukee samalla koko Suomea uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa”, Merikallio tähdentää. Koeajot alkavat keväällä, ja avajaisia vietetään näillä näkymin vuoden päästä lokakuussa. 20 7/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Metsä Fibren biotuotetehdas on monessa ensimmäinen, suurin ja kaunein jopa maailman mittakaavassa. Harriet Öster Äänekoskelle kohoavan biotuotetehtaan rakennustyöt ovat asennusvaiheessa. Uudessa laitoksessa Metsä Fibre tuottaa kaasutuksella puunkuoresta ja lietteestä tuotekaasua biotuotetehtaalle. ”Kun vanha sellutehdas on purettu, päästään suunnittelemaan uusien biotuotteiden valmistusta”, projektijohtaja kertoo. Metsä Fibren 1,2 miljardin euron Äänekosken jättiläinen tähtää suljettuun kiertoon investointi on Suomen metsäteollisuuden historian isoin. Perinteisempiä sellutehtaan sivutuotteita ovat tärpätti ja mäntyöljy. Uusien tuotteiden valmistus vaatii omat tuotantolaitoksensa. Lisäksi tehdas tuottaa koivusellua viereisen Metsä Boardin kartonkitehtaan tarpeisiin. Niiden pystyttämisen vuoro on myöhemmin. Näin tehdas ei tarvitse lainkaan fossiilista energiaa, kun tuotekaasu korvaa vuosittain 45 000 kuutiota raskasta polttoöljyä. ”Hanke on pysynyt hyvin aikataulussa”, kertoo projektijohtaja Timo Merikallio. Prosessilämmön voimin syntyy lisäksi Aurajuustoa läheisessä Valion juustolassa. Vanha tehdas puretaan, kun uusi on otettu käyttöön. Uusi tehdasintegraatti edustaa metsäteollisuuden lisäksi kemianteollisuutta ja energiantuotantoa. Kokonaisuus lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kaksi prosenttiyksikköä. CP Kelco valmistaa cmc:tä eli karboksimetyyliselluloosaa, jota käytetään sakeuttamisaineena. Tehtaassa pyritään hyödyntämään raakaaine ja tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti. ”Aikataulussa on pysytty hyvin.”. Tuotannosta on vientiin menevää havusellua kaksi kolmasosaa. Täyteen tuotantoon tehdas pääsee vuonna 2018. ”Tehdasalue on aika pieni ja ahdas, joten laitosten rakennustyöt pitää tehdä vaiheittain.” Lisää uusiutuvaa energiaa Metsä Fibren sellutehtaan ja Metsä Boardin kartonkitehtaan lisäksi 40 hehtaarin tehdasalueella on oheistuotantoa jo ennestään. Specialty Minerals Nordic tuottaa täyteaine pcc:tä eli saostettua kalsiumkarbonaattia ja energiayhtiö Äänevoima sähköä ja kaukolämpöä. Samalla se merkitsee, että Äänekosken tehtaasta tulee koko maailman suurin, modernein ja kilpailukykyisin havupuusellun tuottaja. Uuden tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia, joka on 2,5-kertainen määrä Äänekosken nykyiseen sellutehtaaseen verrattuna. Biotuotetehtaan hajukaasuista aiotaan tuottaa rikkihappoa ja metanolia tehtaan omaan käyttöön, mikä on iso harppaus kohti suljettua kemikaalikiertoa. Ha rri et Ö st er Projektijohtaja Timo Merikallio on tyytyväinen hankkeen etenemiseen
Kapasiteetti vastaa pariakymmentä gigawattituntia vuodessa eli 1 800 henkilöauton vuosikulutusta. Kaasun lisäksi laitos tuottaa pellettimäistä kiinteää polttoainetta kuivatusta mädätejäännöksestä. EcoEnergy SF -yhtiön mädättämällä valmistama biokaasu sopii muun muassa liikennepolttoaineeksi. Metsä Fibre tutkii ideaa kumppaninsa kanssa. Harkinnassa on myös tekstiilikuitujen valmistus havusellusta. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Kaksi isointa ovat maailman suurimmat: niiden korkeus on lähes 70 metriä ja tilavuus 15 000 kuutiota. Määrä vastaa puolta Loviisan yhden ydinvoimalayksikön tuotannosta. Yhtiö aloittaa tuotantonsa Metsä Fibren Rauman sellutehtaan kumppanina ensi vuoden alkupuolella ja aikoo myöhemmin laajentaa tuotantoaan Äänekoskelle. Toinen tulevaisuuden projekti on ligniinin jalostus biotuotteiksi. Sillä voidaan korvata polttouuneissa käytettäviä fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä ja kivihiiltä. Tässä biotuotetehtaan kumppanina toimisi japanilainen Itochu Corporation, joka omistaa liki neljänneksen Metsä Fibrestä. Biokomposiitteja ja tekstiilikuituja Sastamalalainen Aqvacomp puolestaan tekee sellusta biokomposiitteja. Lopputuotteet voisivat olla vaikkapa liimoja ja komposiitteja, mutta asiasta ei tässä vaiheessa paljasteta enempää. 21 7/2016 KEMIA Ligniinipitoisesta lietteestä biokaasua liikenteeseen Biotuotetehtaan viiteen punaruskeaan massatorniin mahtuu runsaasti valmista sellua. Kehityshanke on vielä laboratoriovaiheessa, mutta edessä on päätös siirtymisestä koetehdastuotantoon. Itochu on maailman suurimpia kauppahuoneita ja merkittävä toimija tekstiiliteollisuudessa. Biotuotetehtaan yhteyteen tulevien uusien tuotteiden valmistus perustuu kumppanuusverkostoon, Merikallio kertoo. Tuloksena on luja ja kevyt biokomposiitti, joka on helppo työstää vaikkapa ruiskuvalulla ja jolla on erinomaiset tekniset ominaisuudet. Soittimissa komposiitti saadaan ominaisuuksiltaan yhtä hyvin toimivaksi kuin monet perinteisesti käytetyt harvinaiset puulajit. Gasumin kanssa on aiesopimus laajemmasta jakelusta. harriet.oster@welho.com Etenkin biotuotetehtaasta tulee merkittävä sähköntuottaja, sillä se tuottaa sähköä 2,4-kertaisesti sen, mitä kuluttaa. Ongelmat on ratkaistu kehitystyössä, jota on tehty parikymmentä vuotta, muun muassa mittavan Tekes-projektin puitteissa. ”Joissakin hankkeissa tuotannosta on jo sovittu. Ha rri et Ö st er lina on menossa kehityshanke. Näin pyritään kaupallistamaan Helsingin yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteistyössä kehittämä ympäristöä säästävä tekniikka, jolla sellusta syntyy tekstiilikuituja. Kumppani tuotantoa varten on tiedossa. Mädätystä käytetään yleisesti sekä yhdyskuntajätteen että kaupan ja elintarviketeollisuuden biojätteiden hyödyntämiseen. Selluteollisuuden lietteitä on kuitenkin pidetty liian vaikeina mädättää niiden sisältämän vaikeasti hajoavan ligniinin vuoksi. Biotuotetehtaan yhteyteen nousee myös valtava jätevedenpuhdistamo, jonka lietteet hyödynnetään biokaasun tuottamiseen. Biokaasulle rakennetaan nelostien varteen tankkausasema. EcoEnergyn taustalla on teknologiatoimittaja Envor Protech, jonka koelaitoksissa suurin osa urakasta on hoidettu. Keväällä koekäyttöön tuleva laitos on ensimmäinen sellutehtaan yhteydessä koko maailmassa. Alkuun biokaasulaitoksen raakaaineena on pelkästään sellutehtaan liete, myöhemmin myös maakunnan muu biojäte. Toiset ovat vielä kehitysvaiheessa, ja valmistuksen aloittamisesta päätetään myöhemmin.” Esimerkiksi tuhkan käytöstä lannoitteena ja maanrakennusmateriaa. Tehdasalueella on kuitenkin paikka varattuna mahdollista tuotantoa varten”, Timo Merikallio lupaa. Biokomposiitin käyttökohteet ovat muovin korvikkeena korkean lisäarvon tuotteissa, kuten kuluttajaelektroniikassa ja autoissa. ”Muutaman vuoden päästä on ehkä enemmän kerrottavaa. Aqvacomp yhdistää pitkäkuituista, märkää havusellua ja eri muovipolymeerejä tekniikalla, jolla lujitteena toimivien sellukuitujen rakenne pysyy ehjänä
Väylän ansiosta lastaamaan pääsevät nyt juuri sellaiset rahtialukset, jotka ovat yleistymässä maailman tonnistossa. Suomen kemianteollisuus on joka tapauksessa hyvässä vauhdissa. Aiemmin rakeistus ja kuivatus tapahtuivat eri prosesseina. Yara on muutenkin merkittävä työnantaja Uudessakaupungissa, sillä tehtaan kokonaistyöllisyysvaikutus oli viime vuonna yhteensä 900 henkilötyövuotta. Koko Yara Suomen viennin arvo oli viime vuonna yhteensä 480 miljoonaa euroa, mikä vastaa lähes viittä prosenttia kemianteollisuuden tuotteiden kokonaisviennistä. Tehtaan vuosituotanto kasvaa noin 250 000 tonnia, ja lisäys menee kokonaan vientiin”, kertoo tehtaanjohtaja Tommi Hevonoja. Yara on vuodesta 2008 investoinut Suomeen yli 700 miljoonaa euroa, josta Uuteenkaupunkiin noin 200 miljoonaa. Kun tehtaan satamassa on tähän saakka käynyt vuosittain suunnilleen 300 laivaa, tulevaisuudessa määrä kohoaa 450 alukseen. Valitettavasti investointinopeus on ollut Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa vielä nopeampi, joten Eurooppa on menettämässä aiempaa johtoasemaansa alalla. Kuivatuksessa käytetään raskaan polttoöljyn sijaan typpihappotehtaan kehittämää lämpöä. Ensi vuoden investointisuunnitelmassa on muun muassa ammoniakin höyrystin. Tehdaslaajennuksen avajaisissa puhunut Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä katsoo, että suomalainen kemianteollisuus uskoo meikäläiseen toimintaympäristöön ja uskaltaa siksi investoida. ”Laajennus auttaa vastaamaan paremmin lannoitteiden kasvavaan kysyntään maailmanmarkkinoilla. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on kokonaisuudessaan ollut 150 henkilötyövuotta. ”Muut teollisuusalat eivät ole saavuttaneet vuoden 2009 tasoa vieläkään.” Kemian alan tuotantomäärät ovat Lepän mukaan olleet tasaisia, joskin öljyn voimakas halpeneminen on vuodesta 2013 painanut liikevaihtoa. Laajennuksia ja modernisointeja helpottaa, jos toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava ja sääntely ja lupakäytännöt selkeitä ja sujuvia. Kun ostopolttoaine voidaan korvata omalla ilmaisenergialla, valmistuskustannukset laskevat, ja sen seurauksena kilpailukyky paranee. Kilpailukykyä jätelämmöllä Tehtaan uuden valmistuslinjan keskeinen osa on Spherodizer-seosraerumpu, jossa lannoiteliemi rakeistetaan ja kuivataan yhdessä vaiheessa. Suuremmilla laivoilla kuljetus on edullisempaa, varsinkin kaukaisemmille markkinoille. Ennen uutta tuotantolinjaa Uudenkaupungin tehtaaseen valmistui sitä palveleva bulkkivarasto, josta eri lajikkeet ajetaan joko laivaan tai säkittämöön. ”Kemianteollisuuden tuotantotaso saavutti nopeasti uudelleen vuoden 2009 notkahduksen ja kasvoi sen yli”, Leppä sanoo. ”Investoinnin myötä tuotannon kokonaismäärä kohoaa nykyisestä miljoonasta tonnista noin 1,3 miljoonaan tonniin.” Jo nyt tehtaan tuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin. Painopiste on suursäkeissä, ja perinteisten piensäkkien osuus laskee. Tärkeimmät vientimaat ja -alueet ovat Kiina, Thaimaa, Baltia ja Pohjois-Eurooppa. Vuonna 2014 käynnistynyt laajennushanke on työllistänyt suuren joukon lähialueen urakoitsijoita. Lauri Lehtinen Suuntana vienti Yara laajentaa Uudessakaupungissa La ur i Le ht in en Uudenkaupungin tehtaan tuotantojohtaja René Malberg ja Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä seuraavat rakeistusrummun pyörintää.. ”Myös vanhat rummut korvataan lähitulevaisuudessa uuden tyypin laitteilla”, Hevonoja kertoo. 24 7/2016 KEMIA UUTISIA Yaran Uudenkaupungin lannoitetehtaan 50 miljoonan euron laajennus on valmistunut ja edennyt käyttöönottovaiheeseen. Kemianteollisuudella menee nyt hyvin Yara Suomi ei ole poikkeus, sillä kemianteollisuus investoi yhä innokkaammin sekä Suomessa että Euroopassa. Koska alalla investoinnit ovat suuria ja niiden elinkaari pitkä, jokaista päätöstä harkitaan erittäin tarkasti. Iso merkitys Uudenkaupungin tehtaan viennille on sen satamaan rakennetulla syväväylällä
Ensimmäiset testit menevät maassa käynnissä olevan mahasyövän riskin seulontatutkimuksen tarpeisiin noin 150 sairaalaan.. Sc an sto ckp ho to Biohitin kiinalainen yhteisyritys vauhtiin Diagnostisia testejä kehittävän Biohit Oyj:n yhteisyritys Kiinassa on aloittanut toimintansa. Materiaalivirtojen optimaalista höydyntämistä haetaan teollisilla symbiooseilla. Ordiorin koko henkilöstö siirtyy Bernerin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on kuvattava sivuvirtojen ja maamassojen hyötykäyttö. Ne ovat kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet. RePackin ovat nostaneet listalle uudelleenkäytettävät postipakkaukset, Kotkamillsin helposti kierrätettävät kartonkikupit ja EkoExpertin uusiopuhallusvillan tuotanto ylijääneistä mineraalivilloista. Yrityksen tuotantolaitos ryhtyy valmistamaan mahasyövän seulontatestejä Kiinan markkinoille. Yliopiston Apteekki -konserniin kuulunut Ordior tuo maahan ja myy useiden johtavien laitevalmistajien tuotteita. Päivittyvää Kiertotalouden kiinnostavimmat -listaa kokoaa Sitran kiertotaloustiimi, jolle voi ehdottaa uusia yritysesimerkkejä. Listaukseen voi tutustua osoitteessa www.sitra.fi > Uutiset. Biohit toimittaa laitokseen tarvittavat raakamateriaalit ja reagenssit. Suomen edelläkävijyyttä tavoitellaan viiden toisiinsa linkittyvän painopistealueen kautta. Bernerin toimitusjohtajan Antti Korpiniemen mukaan kauppa vahvistaa yhtiölle tärkeää laboratorioalan liiketoimintaa. Rahoitus, viennin edistäminen, julkiset hankinnat, koulutus ja tutkimus sekä sääntelyn esteiden purkaminen on listattu kiertotalouden yhteisinä toimina. ”Missään muualla ei ole rakennettu näin holistista tiekarttaa kiertotalouteen”, totesi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen tiekartan julkistamistilaisuudessa Finlandia-talossa. Mukaan ovat päässeet muun muassa Neste, joka valmistaa uusiutuvaa dieseliä jätteistä ja tähteistä, Ekokem, joka muuntaa jätemuovin uusioraaka-aineeksi sekä Rec Alkaline, joka tekee käytetyistä alkaliparistoista kierrätysravinteita. Ekosuunnittelun vaatimukset sisällytetään tuotesuunnitteluun ja rakentamiseen. Muut listatut yritykset ovat EkoRent, Enevo, Grano ja TouchPoint, Lassila & Tikanoja, Lindström, Remake, Shareit Biox Car, Sharetribe, Swap.com, Valtavalo, Valtra ja 3 Step IT. Kohti vuotta 2025. Liikkumisesta ja kuljettamisesta halutaan tehdä fossiilitonta jakamistaloudella ja älykkäillä ratkaisuilla. Näitä moni julkaisutilaisuuteen osallistunut piti koko tiekartan onnistumisen kulmakivinä. Työ jatkuu nyt muun muassa ohjausryhmän johdolla, jota vetää ministeri Kimmo Tiilikainen. Sitran päämääränä on, että listalla on vuoden kuluttua sata yritystä. 250 ideaa on muhimassa, ja näistä 64 toteutetaan ensimmäisessä aallossa. Ideoita ja kommentteja on kartoitettu työryhmissä, sidosryhmätilaisuuksissa, asiantuntijahaastatteluissa ja avoimessa ideahaussa. Yhtiön liikevaihto on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Elina Saarinen Berner osti Ordiorin Monialayritys Berner on ostanut laboratoriolaitetoimittaja Ordiorin. Ensimmäinen, lokakuussa julkaistu listaus esittelee 19 yritystä. Tiekartta on luettavissa osoitteessa www.sitra.fi/kierrollakarkeen. Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden globaali kärkimaa vuonna 2025. Seuraava listaus julkaistaan keväällä 2017. Ruokajärjestelmissä vähennetään ruokahävikkiä sekä tuetaan maatalouden biokaasujärjestelmiä ja orgaanisten kierrätysravinteiden markkinoita. 25 KEMIA 7/2016 Suomi on julkistanut ensimmäisenä maailmassa kokonaisvaltaisen tiekartan kohti kiertotaloutta. Silloin Suomen on määrä olla kiertotalouden kärkimaa. Sitra on koonnut tiekarttaan viisi painopistealuetta, avainhankkeita ja lukuisia pilotteja sekä poliittisia toimenpiteitä. Demolaitos nappaa talteen arvometallit Teknisissä kierroissa uusioraaka-aineiden hyödyntämistä edistetään muun muassa julkisilla hankinnoilla ja uusilla vaatimuksilla. Metsästä halutaan tuotteita, joilla on arvoa. Tiekartta kiertotalouteen: Sopeutujasta edelläkävijäksi Kiinnostavimmat yritykset listataan Sitra kokoaa Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritykset omalle listalleen. Teknologiateollisuus ry suunnittelee sähköja elektroniikkaromun demolaitosta ja palvelualustaa, joka ottaisi talteen myös harvinaiset maametallit ja muut arvoaineet
Hintavaihtelun taustalla on se, että Keski-Euroopassa asuntoja lämmitetään yleisesti nestekaasulla. Vesipatsaan paine pitää butaanin nestefaasissa; vain säiliön yläosassa on ohut kaasukerros, kuten grillin kaasupullossa. Borealikselle butaanin varastoluola Kivinen kaasupullo vuotaa sisäänpäin Py ry Pi et ilä in en Borealiksen toimitusjohtaja Ismo Pentti (edessä) kollegoineen uuden luolan tervajaisissa 26. syyskuuta. Puiston näyttelytilan yhteisosaston jakavat Flowrox, joka keskittyy Kiinassa etenkin vesienkäsittelyratkaisuihin ja jätevedenpuhdistamoihin, sekä Visedo ja Axco-Motors, jotka kauppaavat maahan sähköisiä liikenneratkaisuja. Lappeenrannan ympäristöosaaminen esillä Kiinassa Lappeenrantalainen ympäristöalan osaaminen esittäytyy kahden seuraavan vuoden ajan kiinalaisen Yixingin ympäristötekniikan tiedepuistossa. Krakkauksessa voidaan käyttää useita lähtöaineita tai niiden seoksia, esimerkiksi teollisuusbensiiniä eli naftaa. Fortum selvittää myös mahdollisuutta investoida Chempoliksen teknologiaan perustuvaan biojalostamoon. Lauri Lehtinen. Vesi ja butaani eivät käytännössä liukene toisiinsa, joten systeemiin kerääntyvä ylimääräinen vesi voidaan syöttää puhdistamoon ilman eri toimia. Mukana näyttelyssä ovat myös Easy China, joka auttaa yrityksiä Kiinan markkinoille, sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Lappeenrannan kaupunki. Kilpilahden laitosten krakkaamossa pilkotaan orgaanisia lähtöaineita eteeniksi ja propeeniksi, jotka edelleen polymeroidaan PEja PP-muoveiksi. Läpi tihkuva vesi muodostaa nesteytyneen butaanin alle vesipatjan, jota tarpeen mukaan pumpataan jälleen pohjaveden yläpuolelle. Kun luola kaikkine infrastruktuureineen on valmis, yläpuoliseen kalliokerrokseen muodostetaan osin keinotekoinen pohjavesikerros. Borealiksen toiveena on kuitenkin siirtyä mahdollisuuksien mukaan lyhytketjuisempiin raaka-aineisiin. Koska kivessä kuitenkin on ruhjeita ja huokosia, tiivistys ja paineistus tehdään vedellä. Borealis on ostanut butaania Venäjältä, ja se on tuotu laitokselle nesteytettynä junilla. Kun luola heinäkuussa 2017 saadaan käyttöön, Borealis voi ison puskurikapasiteettinsa ansiosta jatkossa hankkia halpaa kaasua kesällä ja käyttää sitä talvisin välittämättä pakkasen tuomista hintapiikeistä. 26 7/2016 KEMIA UUTISIA Muovituottaja Borealis on louhituttanut valtavan nestekaasun varastoluolan Porvoon Kilpilahden teollisuusalueelle. ”Suuren puskurivaraston avulla voimme vapautua butaanin voimakkailta hintavaihteluilta”, taustoittaa jättiluolan tarvetta Borealis Polymersin toimitusjohtaja Ismo Pentti. Turvallinen varasto Kallioon louhitulla 150 000 kuutiometrin säiliöllä on huomattavan paksut seiFortumista Chempoliksen suurin omistaja Fortum on tehnyt 6,4 miljoonan euron sijoituksen oululaiseen bioteknologiayhtiöön Chempolikseen. Varasto tasaa butaanin hintavaihtelua ja antaa mahdollisuuden käyttää prosessissa kevyempiä raaka-aineita. ”Suuri kalliovarasto antaa mahdollisuuden tuoda, purkaa ja varastoida nestekaasua edullisesti laivalasteittain, ja samalla aukeaa strateginen ovi hyödyntää muitakin toimittajia”, Pentti sanoo. Sijoitus tekee Fortumista yhtiön suurimman omistajan 34 prosentin omistusosuudella. Luola on turvallisin tapa varastoida nestekaasua, jonka syttymisja räjähdysrajat kattavat paljon suuremman prosenttialueen kuin esimerkiksi maakaasun kohdalla. Toisen suuren, noin 4 miljoonan euron sijoituksen teki finanssitalo Taaleri, josta samalla tuli Chempoliksen omistaja 21 prosentin osuudella. Tämä johtaa butaanin selvään hinnannousuun talvisin. Chempolis kehittää kestäviä biojalostusteknologioita biomassa-, energia-, öljy-, paperi-, alkoholi-, sokerija kemianteollisuuteen. Mieluinen lähtöaine olisi juuri butaani, sillä jos sen saa leikattua krakkerin erittäin tarkoilla saksilla kahtia, tuloksena on lähes suoraan kaksi eteenimolekyyliä. Jättiluolan pohja yltää 140 metriin. Nyt on tarkoitus varastoida vain butaania, mutta kaasuseokset ja myös puhdas propaani ovat käyttökelpoisia säilytettäviä. Syvyydessä saadaan riittävästi painetta myös nestekaasun toiselle pääkomponentille, propaanille. nämät, joten butaanin nesteyttämiseksi tarvittava paine ei tuota ongelmaa
Nesteen jalostamo käyttää vetyä monissa prosesseissa ja tuotteissa. Uusi laitos korvaa alueella sijainneen Nesteen vanhemman vedyntuotantoyksikön ja tuottaa noin viidesosan jalostamon tarvitsemasta vedystä. And why not?, professor Alastair Hay (University of Leeds) 15:00–15.30 Coffee 15:30–16:00 Sea-dumped chemical weapons in environment and their metabolism in fish and mussels, laboratory coordinator Martin Söderström (VERIFIN) 16:00–16:15 Tools for detection, traceability, triage and individual monitoring of victims, professor Paula Vanninen (VERIFIN) 16:15–16:30 Biodecon – environmentally friendly decontaminat solution, laboratory manager Ullastiina Hakala 16:30–16:45 Characterization of novel algae toxins, post-doctoral researcher Kirsi Harju (VERIFIN) 16:45–17:00 Film “A Teacher’s Mission” by OPCW FIRES project HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY Chemical Weapons— Science and Ethics December 15 th 2016 at the Department of Chemistry, University of Helsinki, Chemicum (A.I. Program 13:45–14:00 Film “Ich Liebe Dich” by OPCW FIRES project 14:00–14:15 Opening, professor Paula Vanninen (VERIFIN) 14:15–15:00 Chemicals as weapons: Why. Vedyn avulla syntyvät muun muassa rikittömät dieseltuotteet ja korkealaatuiset perusöljyt. Virtasen aukio 1) Hall A110 VERIFIN: Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention OPCW: Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons http://www.helsinki.fi/kemia/fi Neste ja Ikea tuottamaan yhdessä biomuovia Ik ea Ikean pitkän aikavälin tavoite on käyttää kodin kalusteissaan pelkästään uusiutuvista tai kierrätettävistä raaka-aineista valmistettua muovia. Tavoitteena on saada ensimmäinen hankkeeseen perustuva uusiutuvan muovin valmistuserä käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä. Neste ja Ikea Sweden ryhtyvät kehittämään yhdessä uusiutuvia biopohjaisia muoveja ja muita polymeerimateriaaleja. Laitosta etäoperoidaan ja valvotaan Linden valvontakeskuksesta Saksasta. Kumppanukset etsivät parhaillaan hankkeeseen mukaan myös muita toimijoita. Materiaalit valmistetaan Nesteen uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvien ratkaisujen avulla. Agan uusi vetylaitos käyttöön Porvoossa. Laitoksen valmistama vety tuotetaan maakaasusta höyryreformointiprosessilla. Neste ja Ikea pyrkivät laajentamaan yhteistyötään myös muihin uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin. M ar i Ti en su u Agan Kosti Jylhä (vas.) ja Thomas Matson esittelivät vetylaitoksen toimintaa sen avajaisissa lokakuussa. Nesteen Porvoon jalostamolla Kilpilahdessa on otettu käyttöön teollisuuskaasuyhtiö Agan uusi vedyntuotantolaitos. Yritysten päämääränä on tuottaa nykyisin käytössä olevien muovien kaltaisia materiaaleja mutta korvata niiden fossiiliset raaka-aineet uusiutuvilla, kierrätetyillä tai jäteja tähderaaka-aineilla. Kilpilahden-laitos on suurin ja modernein Agan historiassa ja kansainvälisestikin merkittävä yrityksen saksalaiselle emoyhtiölle Linde Groupille
Kun se saadaan tieltä pois, koko henkilöstö todellakin pääsee nauttimaan merimaisemista. Uuden yksikön vetäjänä toimii yhtiön ympäristötutkimuksen päällikkö Jouni Aho. Materiaalit on valittu niin, ettei hälinää ole, vaikka avointa tilaa on paljon.” Mapit historiaan Henkilöstö pääsi alusta alkaen vaikuttamaan ratkaisuihin ja tutustumaan työn etenemiseen 3D-mallinnuksen avulla. lokakuuta. joulukuuta. Koppimaiset työhuoneet ja ankeat käytävät ovat tiessään. ”Ihan kuin olisi työpaikkaa vaihtanut” Kemianteollisuus ry juhli uusia tilojaan Al ex an dr a Pe th tekniikkaa. 28 7/2016 KEMIA UUTISIA ”Merinäköala kaikille!”, kuului toive henkilöstön ideariihessä, kun Kemianteollisuus ry ryhtyi suunnittelemaan toimitilaansa uusiksi. Yhteistyö koskee etenkin lääketutkimusta, jonka yksi päämäärä on löytää uusia välineitä yksilöllisten lääkkeiden kehittämiseen. Vierailijat saavat hieraista silmiään toisenkin kerran tupaantuliaisissa 11. Tilalla on moderni, avara ja valoisa monitoimitila, jonka katseenvangitsijana komeilee kaksi oranssia keinua. Yhdeksi liiketoimintayksiköksi yhdistyivät yrityksen ympäristötutkimus ja ympäristölaboratorio sekä ympäristönäytteenotto ja ympäristölaboratorioon kuuluva Jyväskylän Eeronkadun mikrobiologian laboratorio. Sen osalta yhteistyö nojaa Helsingin yliopiston genetiikan osaamiseen ja Helsingin biopankin näytekokoelmiin. Sieltä täältä löytyy värikkäitä sohvaja tuoliryhmiä, jotka kutsuvat vuorovaikutukseen ja monimuotoiseen työskentelyyn. ”Jotkut kommentoivat kesälomalta palatessaan, että olo on kuin olisi vaihtanut työpaikkaa”, hallintojohtaja Arja Puikkonen naurahtaa ja kiittelee tilaja sisustusratkaisuja sekä uutta taloYhdistettyyn keittiöja oleskelutilaan mahtuu koko henkilöstö. Projektin arkkitehtina toimi Juha Petäjä, ja sisustussuunnittelusta vastasi Kirsi Saarela, joka iloitsee työntekijöiden tyytyväisistä kommenteista. Tilojen väliseinät ovat enimmäkseen lasia, joten näkymät ovat avarat myös sisäpihan puolella. ”Kaiken a ja o oli hyvä toiminnallisuus. Lopputuloksessa on hyödynnetty monien Kemianteollisuus ry:n jäsenyritysten osaamista: Teknos Oy:n ja Tikkurila Oy:n maaleja, Kiilto Oy:n laasteja ja pohjusteita, Delete Group Oy:n palokatkoja, Anetcom Oy:n lasiteippauksia. Kun se oli paketissa, oli värisuunnitelman ja materiaalien vuoro. Visuaalinen ilme kertoo yhteisön arvoista, historiasta ja tulevaisuuden visioista.” Leena Laitinen Nab Labs yhdisti ympäristöpalvelunsa Nab Labs Oy on keskittänyt kaikki ympäristöliiketoimintansa uuteen Ympäristötutkimusyksikköön. Mappikertymät ovat historiaa, sillä työpisteisiin mahtuu rajallisesti paperitavaraa. Seminaarin luennoitsijavieras on Leedsin yliopiston professori Alastair Hay, joka on erikoistunut toksikologiaan ja kemiallisen aseen eettisiin ongelmiin.. Osa tiimeistä sai toiveidensa mukaan omat työhuoneet, osa valitsi avonaiset tilat. Verifin esittäytyy yleisöseminaarissa Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin esittäytyy avoimessa yleisöseminaarissa 15. ”Sisäilman laatu on hyvä ja valaistus toimiva. Näkymiä Kemianteollisuus ry:n kotipesästä, Eteläranta kympin seitsemännestä kerroksesta, peittää vielä julkisivun peitoksi viritelty remonttipressu. Tutustumiskierroksella Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio (vas.), Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä, valtakunnansovittelija Minna Helle ja kemikaalivirasto Echan varapääjohtaja Jukka Malm. Helsingin yliopiston kemian laitoksessa toimivan instituutin tutkimukset kattavat laajan kirjon Itämereen upotetuista kemiallisista aseista levämyrkkyjen analytiikkaan. Noin 830 neliömetrin tilan remontin toteutti Skanska, joka valitsi toimeksiantajan ohjeen mukaisesti kotimaisia toimittajia aina, kun se oli kustannustehokkaasti mahdollista. Toive tuli kuulluksi projektissa, jonka lopputulosta juhlittiin lokakuussa tupaantuliaisissa. Lääkeyhtiö MSD HY:n ja Husin kumppaniksi Lääkeyhtiö MSD on solminut kumppanuussopimuksen yhteistyön lisäämisestä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) kanssa
Uuden pääjohtajan hausta vastaa Euroopan komissio. Hakuaikaa on marraskuun loppuun asti. Luonnonkaasu tarjoaa modernin energiaratkaisun tämän päivän ympäristötietoisille yrityksille. Apurahojen tarkoituksena on tukea ympäristön, jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen, materiaalien kierrätyksen sekä maaperän ja vesistöjen kunnostamisen innovatiivista tutkimusta ja osaamista. Haastattelukierrosten jälkeen komissio laatii parhaista hakijoista luettelon, josta kemikaaliviraston hallintoneuvosto valitsee ja nimittää tulevan pääjohtajan. Virastossa työskentelee noin 600 henkeä. Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinto hakuun Kemianteollisuus ry on avannut vuoden 2017 turvallisuuspalkintonsa haettavaksi. Uusiutuvasta Gasum-biokaasusta, puhtaasti palavasta maakaasusta sekä nesteytetystä maakaasusta (LNG) rakentuu perusta tulevaisuuden ratkaisulle, joka on kilpailukykyinen jo tänään. Komission asettama valintalautakunta kutsuu seuraavaksi osan hakijoista haastateltaviksi. Katso lisää gasum.fi Gasum_BIO_Kemianlehti_Yleisilmo_90x130.indd 1 25.10.2016 11.07 LISÄTIETOJA www.ttl.fi/tyohygienia www.ttl.fi/kemia www.ttl.fi/aerosolilaboratorio www.ttl.fi/mikrobiologia Meiltä saat: Työhygieeniset selvitykset ja mittaukset työpaikoilla Analyysipalvelut Lämpöhajoamistuotteiden ja materiaaliemissioiden määritykset tuotteista TYÖHYGIEENISET PALVELUT Helsingissä toimivaan Euroopan kemikaalivirastoon Echaan on tulossa uusi pääjohtaja. Lisätietoja saa osoitteesta www.kemianteollisuus.fi.. Euroopan kemikaalivirasto vaihtaa pääjohtajaa Väistyvä pääjohtaja, belgialainen Geert Dancet on vetänyt Euroopan kemikaalivirastoa sen perustamisvuodesta 2007 lähtien, aluksi väliaikaisena pääjohtajana. Lisätietoa saa osoitteesta www.ekokem.fi. Tämän vuoden hakuteemoja ovat materiaalien ja energian talteenoton yhdistävät kestävän kehityksen mukaiset prosessiratkaisut vaativille jätevirroille sekä uudet taloudelliset kierrätysprosessit suurille teollisuusjätevirroille. Pääjohtajan toimikausi on viisivuotinen. Palkinnolla kannustetaan oppilaitoksia ja Responsible Care -ohjelmassa mukana olevia yrityksiä entistä tavoitteellisempaan turvallisuustyöhön, parempiin tuloksiin ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Viraston nykyisen pääjohtajan Geert Dancetin toimikausi päättyy vuoden 2017 lopussa. VALITSE PUHTAAMPI ENERGIARATKAISU . marraskuuta. Ec ha Ekokemin ympäristöapurahat haussa Ekokem jakaa jälleen apurahaa ympäristöja jätehuoltoalan tutkimukseen. Hakuaika jatkuu helmikuun loppuun. VALITSE LUONNONKAASU. Hakuaika tehtävään päättyi 10. Sama henkilö voi hoitaa tehtävää korkeintaan kahden toimikauden ajan. Euroopan kemikaalivirasto on keskeisessä asemassa EU:n kemikaalilainsäädännön, kuten Reach-, CLPja biosidiasetusten toimeenpanossa
(03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 30 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vaisalantie 2 02130 Espoo Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh
(03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 31 Vihreät sivut huomataan. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä www.icoy.fi 044-066 6802 040-167 9557 Turku–Harjavalta–Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m
Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups ED-, WDja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2Dja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AAja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Nearinfrared-equipment (NIR) SKALAR ANALYTICAL B.V. PANALYTICAL B.V. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. Jokaisessa uutiskirjeessä. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 32 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa
010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” OTA YHTEYTTÄ: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. 33 Vihreitä sivuja ei ohiteta. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView
Kysy ensin meiltä • At your service 34 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 8/2016 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 24. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti ”Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” ”Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. marraskuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus
040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi
Ryhmä on tutkinut aox-entsyymiä vuosia. Yllättäen geeni on toiminut normaalisti niin banaanikärpäsissä, hiirissä kuin ihmissoluissakin. ST131-kolibakteeri on vastustuskykyinen useimmille antibiooteille, joten infektoituneiden potilaiden hoito on hankalaa. Aox-entsyymiä ei esiinny nisäkkäillä, joten tutkijat ovat hyödyntä. Tämä kertoo mikrobin kyvystä sietää hyvin monimuotoisia elinolosuhteita. Tuore löydös voi kuitenkin auttaa löytämään kemiallisia keinoja, jotka toimisivat samoin kuin vaihtoehtoinen oksidaasi. Näin syntyy superresoluutiokuvaus evoluution kulusta. Bakteerin leviämistä ja muuntumista on aiemmin tutkittu lähinnä vain sairaalapotilaista kerätyistä näytteistä, koska sen on ajateltu erikoistuneen ihmiseen kantajana. Professorin mukaan on liian aikaista sanoa, voitaisiinko aox-entsyymiä käyttää suoraan verenmyrkytyksen hoidossa. Aox-entsyymillä ei normaalioloissa näytä olevan vaikutusta solujen toimintaan. Meritupelta lainattu geeni voi nousta isoon osaan verenmyrkytysten hoidossa. Sen sijaan se tarttuu toimeen, kun mitokondriot, solun voimalaitokset, ylikuormittuvat. Yksikön tavoitteena on tuottaa tietoa mitokondrioiden roolista eri sairauksissa hoitokeinojen kehittämistä varten. Tulokset julkaistiin Cell-lehdessä. ”Maailmanlaajuinen näytekokoelma ihmisiltä ja eläimiltä paljasti ST131-bakteerien hyppivän varsin vaivatta jopa villieläinten ja ihmisten välillä”, kertoo professori Jukka Corander. Kanta sairastuttaa vuosittain miljoonia ihmisiä. Jacobsin ryhmä kuuluu Suomen Akatemian FinMit-huippututkimusyksikköön, joka käsittää neljä tutkimusryhmää Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Ärhäkkä kolibakteeri voi tarttua vaikka lemmikistä Merieläimen entsyymi torppaa verenmyrkytyksen Sc an st oc kp ho to neet merituppi-nimisen merieläimen (Ciona intestinalis) oksidaasigeeniä. Analyysit osoittivat, ettei ST131bakteerin tarvinnut lainkaan sopeutua geneettisesti uuteen isäntälajiin. Hoitamattomana bakteeriperäinen verenmyrkytys johtaa useiden elintoimintojen lakkaamiseen ja lopulta kuolemaan. 36 7/2016 KEMIA Kipakka kolibakteeri ST131 ei olekaan pelkästään ihmisen kantama, vaan mikrobi siirtyy helposti lajista toiseen. Tutkijat analysoivat bakteerien genomeja uudenlaisella tilastollisella menetelmällä, jossa tarkastellaan samanaikaisesti geenien mutaatioiden, Vaihtoehtoinen oksidaasientsyymi (aox) pysäyttää verenmyrkytyksen aiheuttaman vaarallisen tulehdusprosessin. Yllättävän havainnon tekivät Helsingin yliopiston tutkijat, jotka julkaisivat löydöksensä Plos Genetics -lehdessä. Havainnon teki Helsingin yliopiston professorin Howy Jacobsin tutkimusryhmä kansainvälisine kumppaneineen. ”Verenmyrkytykseen kuolee enemmän ihmisiä kuin syöpään. TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU geenien horisontaalisen siirtymän ja geenien säätelytekijöiden muuntumisen vaikutusta. Kaikki tieto, joka lisää ymmärrystämme verenmyrkytyksen kehittymisestä ja ehkäisystä, auttaa pelastamaan ihmishenkiä”, Howy Jacobs sanoo. ST131 on yleisimpiä verenmyrkytyksiä ja virtsatietulehduksia aiheuttavia kolibakteereita. Vaihtoehtoinen oksidaasi hillitsee muun muassa happiradikaalien liikatuotantoa
Kultaiset nanohiukkaset liitetään dna-rakenteeseen suoraan liuoksessa. 20 prosenttiin ovat syypäitä meriliikenne, kalastus ja vesiviljely. Hiukkaset ovat valmistuksen jäljiltä vapaana vesiliuoksessa, josta ne on järjestettävä haluttuun muotoon ja kytkettävä ulkoiseen virtapiiriin. ”Onnistuimme hallitsemaan samanaikaisesti ja silti toisistaan erillisesti jopa kuutta esinettä, vaikka käytimme vain yhtä äänilähdettä”, kertoo tutkimusta johtanut professori Quan Zhou. Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa sen sijaan kyetään muodostamaan vain muutaman nanometrin kokoisia metallisia hiukkasia, jotka voivat toimia yhden elektronin rakenteina jopa huoneenlämpötilassa. Sen edestä on mahdollista sijoittaa aurinkosähköjärjestelmiä Suomen asuinrakennusten katoille. tusmenetelmin rakentaa jo pitkään. Ohjattavat esineet ovat testeissä olleet elektroniikkakomponentteja, kasvien siemeniä, makeisia, metallikappaleita ja vesipisaroita, jotka asetettiin värähtelevän levyn päälle. Videokamera kertoi esineiden sijainnin tietokoneelle, joka valitsi sävelen sen mukaan, mikä todennäköisimmin saisi esineen liikkeelle tiettyyn suuntaan. ”Ajatusta voi soveltaa myös muille alueille, joissa värinä on osa ilmiötä. Rakenteiden toimintaan on vaadittu erittäin matala, lähellä absoluuttista nollapistettä oleva lämpötila. Esineet liikkumaan musiikin voimalla Q ua n Zh ou Dna-pohjainen sähkölaite toimii yhdellä elektronilla Jy vä sk ylä n yli op ist o Dna järjestää rakenteen saarekkeina toimivat kultananohiukkaset kolmen hiukkasen ketjuiksi. Tekniikalla pitäisi olla mahdollista liikutella esimerkiksi veden pinnalla kelluvia esineitä aaltojen avulla.” Oikein valitut sävelet saavat esineet liikkumaan haluttuun suuntaan. 37 7/2016 KEMIA 80 PROSENTTIA merillä kelluvasta muoviroskasta on peräisin maalta, kuten huonosti hoidetuilta kaatopaikoilta, laittomasta dumppauksesta ja jätevedenpuhdistamoilta. Sitten tietokone tunnisti kohteen uuden sijainnin ja soitti taas sopivan sävelen. Soittamalla tiettyjä säveliä esineet saadaan kulkemaan haluttuun suuntaan. Dna-molekyylin itsejärjestyvyysominaisuudet ja kyky muodostaa sidoksia erilaisten nanohiukkasten kanssa tarjoavat tähän erinomaisen työkalun. Yhden elektronin liikkeeseen perustuvia, kymmenien nanometrien kokoisia rakenteita ja laitteita on osattu perinteisin nanoja mikrovalmisAalto-yliopiston tutkijat liikuttelevat esineitä hallitusti äänen avulla. Hänen mukaansa tekniikkaa voitaisiin hyödyntää vaikkapa farmaseutiikassa lääkepartikkelien syötössä, pienten nestemäärien käsittelyssä laboratoriosiruissa sekä mikroelektroniikkasirujen lajittelussa. 12 000 MEGAWATTIA. Tutkimukset tulokset julkaistiin Nano Letters -julkaisusarjassa.. Dna-molekyylin ansiosta yhdestä valmistuserästä saadaan yhtäaikaisesti suuri määrä valmiita rakenteita, jotka ohjataan paikoilleen sähkökenttien avulla. Määrä solahtaisi maan sähköverkkoihin hyvin, kertoo laskelman tehnyt Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tämä selviää Suomen ympäristökeskuksen raportista. Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkijat ovat rakentaneet toimivia nanokokoisia sähkölaitteita, jotka hyödyntävät dna-molekyyliä
Luonnonmukainen ligniini on reaktiivisempaa ja homogeenisempaa ja siksi helpommin hyödynnettävää kuin perinteisissä prosesseissa eristettävä ligniini, jonka kemiallinen rakenne muuttuu. Eutektiset liuottimet ovat kahden tai useamman korkean sulamispisteen aineen seoksia, joiden sulamispiste on huomattavasti alempi kuin puhtailla lähtöaineilla. 38 7/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU VTT on kehittänyt eutektisia liuottimia, joiden avulla sahanpurusta saadaan erotettua 50 prosenttia puun ligniinistä puhtaana ja luonnollisen muotonsa säilyttäneenä. Tutkimus julkaistiin Journal of National Cancer Institute -lehdessä. Uutta orgaanisten liuottimien sukupolvea edustavia eutektisia liuottimia ja niiden sovelluksia on ryhdytty tutkimaan laajemmin vasta viime vuosina. Sitoutumista voidaan sen jälkeen seurata tutkijoiden kehittämällä PET-kuvantamistekniikalla. Uusi tutkimus paljasti, että varhainen estrogeenialtistus ja sen seurauksena tapahtuneet epigeneettiset muutokset kaksinkertaistavat lääkeresistenssin syntymisen. Nature Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus tehtiin hiirillä, mutta Roivainen uskoo, että menetelmää voidaan tulevaisuudessa käyttää myös ihmispotilaiden diagnostiikassa. Sc an st oc kp ho to valtimoissa johtaa hapenpuutteeseen kudoksessa. ”Hauraiden plakkien tunnistaminen on tärkeää vakavimpien komplikaatioiden ennustamiseksi ja estämiseksi. Valtimotaudin yleisin komplikaatio on sydäninfarkti”, kertoo professori Anne Roivainen. Epigeneettisillä lääkkeillä voitiin palauttaa hormonilääke tamoksifeenin teho ja estää taudin eteneminen. Tutkijoiden tähtäimessä on tarjota vihreä vaihtoehto öljypohjaisille kemikaaleille, kun valmistetaan tulevaisuuden materiaaleja metsä-, pakkaus-, lääke-, elintarvikeja kaivosteollisuuden tarpeisiin. Turun yliopiston professorin Anni Wärrin mukaan tulokset antavat toiEpigeneettiset lääkkeet voivat muuttaa geenin ilmentymistä ja muuta solun toimintaa ilman, että ne kajoavat dna:han. Eutektiset liuottimet erottavat puun ligniinin sahanpurusta puhtaana. Tunnetuin esimerkki on koliinikloridin ja urean seos. Verenvirtauksen estyminen Molekyyli paljastaa valtimotukoksen Valtimotaudin tulehtuneiden kolesterolikertymien Vap 1 -molekyyli löytyy PET-kuvannuksen avulla. Repeäminen aiheuttaa verihyytymän, joka voi tukkia suonen. Kolesteroliplakkikertymien hauras pinta repeää helposti. Hänen mukaansa samat lääkkeet saattavat estää rintasyövän niillä, jotka ovat altistuneet korkeille estrogeenipitoisuuksille sikiönkehityksen aikana. Puhdasta ligniiniä luonnon liuottimilla Epigeneettinen lääke tehostaa rintasyöpähoitoa Ryhmä selvitti jo aiemmin, että koe-eläinten raskaudenaikainen kohonnut estrogeenitaso aiheuttaa muutoksia naaraspoikasten maitorauhasen epigeneettisessä säätelyssä ja lisää niiden riskiä sairastua rintasyöpään. Estrogeenireseptori-positiivisen rintasyövän hormonaalista lääkehoitoa voidaan tehostaa epigeneettisillä lääkkeillä, kertoo suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä.. Turun yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet molekyylin, jota esiintyy valtimotukosten plakkikertymissä ja jonka avulla kertymät voidaan löytää. Vap 1 -nimisen molekyylin etsintä tapahtuu leimaamalla siihen sitoutuvan Siglec 9 -molekyylin osaset radioaktiivisesti. Scansto ckphoto voa merkittävistä edistysaskelista ER-positiivisen rintasyövän hoidossa silloin, kun syövän taustalla on epigeneettisiä muutoksia
Tutkijoiden mukaan ensin tapahtunut vaurio saattoi myös stimuloida lihassolujen uusiutumista. Ravinnolla on selvä vaikutus aikuisten mitokondriosairauksien etenemiseen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus, joka julkaistiin EMBO Molecular Medicine -lehdessä. Tutkimuksessa matalahiilihydraattinen dieetti aiheutti ensin lihasvaurioita potilailla, jotka sairastivat PEO-mitokondriotautia eli etenevää ulkoisten silmälihasten heikkoutta. Monityydyttymättömät rasvahapot, kuten omega-3, epa ja dha, ovat ihmisen terveydelle välttämättömiä, joten kalat ovat erinomaista syötävää. Valtaosa vastaajista suhtautuu myönteisesti hyönteisten käyttöön siipikarjan rehuna. Hyönteistalous on noussut varteenotettavaksi tavaksi tuottaa kestävää proteiinia niin rehuksi kuin ihmisravinnoksi. Hänen mukaansa ruokavaliota voitaisiin lääkärin tarkassa seurannassa käyttää hoidollisena menetelmänä aikuisten lihassairauksissa, joissa mitokondriot eivät toimi hyvin. Hyönteisten Popsi, popsi ötökkää! Aasiassa herkullisia, proteiinipitoisia hyönteisiä on syöty hyvällä halulla jo pitkään. Lihasten kantasolut aktivoituivat tuottamaan uusia soluja, jotka liittyivät aiempiin ja varustivat ne terveillä mitokondrioilla. Kalat eivät kuitenkaan pysty itse valmistamaan terveellisiä rasvahappoja, vaan ne ovat levien tuottamia ja siirtyvät kaloihin eläinplanktonin kautta. Tutkimuksen toteuttivat Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistot sekä Suomen ympäristökeskus. Tutkimus auraa tietä hyönteisruualle Suomalaiset suhtautuvat hyönteisruokaan saksalaisia positiivisemmin ja arvioivat esimerkiksi jauhomadoista valmistetut nugetit miellyttävämmiksi kuin saksalaiset. Parhaita rasvahappojen tuottajia ovat nielulevät, piilevät, kultalevät ja panssarisiimalevät, joita esiintyy runsaimmin niukkaravinteisissa, kirkasvetisissä järvissä. 39 7/2016 KEMIA Rehevöityminen ja tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta ja vähentävät levien omega-3-rasvahappojen tuotantoa. Kirkasvetisten järvien kookkaissa ahvenissa on siksi 1,5–1,9 kertaa enemmän omega-3-rasvahappoja kuin ruskeavetisten tai rehevien järvien ahvenissa, kertoo tuore tutkimus. So fia Ah ol a Tutkija Sofia Aholan kuva kertoo, kuinka ravinto muuttuu mitokondrioissa kemialliseksi energiaksi. Tämä paljastui Turun yliopiston selvityksessä, jossa tutkittiin kahden maan kuluttajien suhtautumista hyönteisiä sisältäviin valmisruokiin. ”Koska mitokondriot muuntavat syömämme ruuan energiaksi, on loogista, että ruuan laatu voisi vaikuttaa sairauden etenemiseen”, sanoo tutkimusta johtanut professori Anu Wartiovaara. Potilaat kuitenkin toipuivat nopeasti, ja pitkällä aikavälillä heidän lihasvoimansa päinvastoin parani. Syyksi paljastui, että Atkins-dieetti vaurioitti sokeririippuvaisia lihassoluja, joissa mitokondrioiden toimintahäiriö oli vakavin. Kun järvi rehevöityy, alaa valtaavat sinilevät ja viherlevät, joiden omega-3rasvahappojen pitoisuus on erittäin pieni. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia hyönteisten hyödyntämiseen suomalaisessa ruokaketjussa. Ruokavaliosta apua mitokondriotauteihin Sc an st oc kp ho to. Sc an st oc kp ho to kaupallinen käyttö elintarvikkeena tai rehuna ei ole meillä vielä sallittua, mutta asian odotetaan muuttuvan. Kun sokerit poistettiin ruokavaliosta, toimivien lihassolujen suhteellinen määrä kasvoi. Järven rehevöityminen vie kalan terveellisyyttä Mitä kirkkaammasta vedestä kala on pyydetty, sitä enemmän siinä on omega-3-rasvahappoja
Sitä kansanterveydellistä ja -taloudellista vyyhtiä lähdettiin sitten perkaamaan.” Nevalainen oli mukana myös sosiaalija terveysministeriön taannoisessa Toxtest-hankkeessa, joka käynnistettiin, kun homeiden ja bakteerien ymmärrettiin tuottavan toksisia aineenvaihduntatuotteita. • Tutkimusaiheita mm. Ensin selvitettiin kosteusvaurioiden yleisyyttä ja sisäilmaongelmien merkitystä. Aino Nevalaisen albumista. Asuu Akaassa. Niin saatoin olla pioneerina monessa asiassa.” Työ lähtikin perusteista. • Naimisissa, kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta. • DI (biotekniikka ja elintarviketeknologia) 1975, TkL (ympäristötekniikka) 1984 TKK, FT (ympäristötieteet) Kuopion yliopisto 1989. Hänen aloittaessaan vuonna 1983 tutkimustietoa aiheesta ei juuri ollut. jätevesiaerosolit, sisäilman bakteeriaerosolit, kosteusja homevauriot ja homekasvun terveyshaitat. 40 7/2016 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Noin 150 vertaisarvioitua alkuperäisjulkaisua. Mukana oli lääkäritutkijoita selvittämässä ihmisten oireilua. Aino Nevalainen Sisäilman esitaistelija kojana sai viime kesänsä kruununsa, kun kansainvälinen sisäilmajärjestö ISIAQ myönsi suomalaistutkijalle historiansa toisen elämäntyöpalkinnon. ”Se oli harmi mutta toisaalta siunaus. Toksikologeja tarvittiin avaamaan elimistön reaktiomekanismeja. ”Suurimmaksi ongelmaksi paljastuivat rakennusten kosteudesta johtuvat mikrobikasvustot ja niiden aiheuttamat haitat. WHO:ssa, Euroopan komissiossa ja Yhdysvaltain tiedeakatemiassa. ”Se oli todella ilahduttava yllätys. Sisko Loikkanen Emeritaprofessori Aino Nevalaisen arvokas työ sisäilmakysymysten ratAino Nevalainen • Syntynyt Seinäjoella vuonna 1948. • Työskenteli KTL:ssa/THL:ssa 1983–2011. • Harrastuksia puutarhanhoito, kirjallisuus, taidehistoria, luonto ja liikunta. Muita työpaikkoja mm. • Asiantuntijatehtäviä mm. Hypoteesina oli, että aineenvaihduntatuotteet ovat kytköksissä terveyshaittoihin ja että huonepölyn Kansanterveys edellyttää, että talot ovat terveellisiä asua, sanoo sisäilman ja homerakennusten tutkija Aino Nevalainen. Kuopion yliopisto, Suomen Akatemia, Cincinnatin ja Pennsylvanian yliopistot. Mielessäni jaan palkinnon kaikkien hienojen työtovereideni ja yhteistyökumppanieni kanssa”, Nevalainen hymyilee. Biokemian ja ympäristötieteiden osaaja teki pisimmän työrupeamansa sisäilman mikrobien parissa Kuopiossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) ja sen edeltäjässä Kansanterveyslaitoksessa (KTL)
Työkalu käytännön sisäilmaongelmiin jäi saavuttamatta. ”Rakennuksethan tehdään ihmisille. ”Emme onnistuneet kehittämään menetelmää, joka olisi seulonut pahasti vaurioituneet sisäympäristöt lievemmistä tapauksista.” Nevalainen siirtyi vuonna 2011 eläkkeelle, mutta toksiinitutkimus jatkuu. Vaimo opiskeli Penn State -yliopistossa sen verran elintarviketieteiden kursseja kuin kahdelta pieneltä lapselta ehti. Nevalainen on innokas puutarhuri ja intohimoinen lukija. Nevalainen päätyi silloisen Kuopion yliopiston, nykyisen Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitokseen. ”Erityisesti minua viehätti kuopiolainen lähestymistapa, jossa selvitettiin ympäristötekijöiden yhteyksiä terveyteen.” Nevalaisen TKK:lle tekemä lisensiaatintutkimus syntyi ympäristötekniikan alalta. ”Näin jokainen huonommallakin kielitaidolla varustettu oppi erinomaiset esitelmöintitaidot.” Kansainvälisiin tehtäviin riitti kysyntää. Siellä heräsi hänen kiinnostuksensa ympäristötieteisiin. Diplomityö syntyi Alkossa käymisprosessia tutkimalla. Koulunsa hän kävi pääosin Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi Alppilan yhteislyseosta. Väitöskirja sisäilman bakteeriaerosoleista valmistui Kuopion yliopistossa. Olisiko tässä vastuiden tarkistamisen paikka?”, kysyy tutkija, jonka mielestä sisäilmaongelmat kyllä tiedostetaan. Tietoa oikeista toimenpiteistä olisi kuitenkin runsaasti tarjolla.” Uuden homeoireiden Käypä hoito -suosituksen mukaan syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteusja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset syntyvät. Eläkeläisenä on aikaa myös harrastuksille. Ratkaisun avaimet vain ovat hakusessa. ”Näyttö homeen haitallisuudesta on kuitenkin riittävä oikeuttamaan kunnolliset korjaukset ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyn.” Kirjoittaja on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. ”Kutsu kävi, kun sinne piti perustaa bioaerosoliyksikkö. Tutkijantaipaleensa alussa Nevalainen opiskeli ympäristöterveyttä ja vesihygieniaa Pohjoismaisessa kansanterveyskorkeakoulussa Göteborgissa. Nevalainen toimi muun muassa maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntijana ja oli mukana sen homejulkaisujen toimitustyössä. ”Home on terveysriski” Suomessa kosteusja homepulmat tuntuvat olevan pohjaton suo. Lisää osaamista hän hankki Cincinnatin yliopistossa. ”Se, että homekasvu aiheuttaa rakennuksen käyttäjälle terveyshaittojen riskin, on kiistatta osoitettu kymmenissä laajoissa tutkimuksissa ympäri maailmaa. Aino Nevalainen toivoo, että vaurioiden. Työ on vienyt myös maailmalle. USA opetti paljon muun muassa monitieteisyydestä ja ryhmätyöstä. 41 7/2016 KEMIA toksisuus saattaisi ennustaa haitallisia homevaurioita. Sitten kävi ilmi, että huonepölyn myrkyllisyys voi johtua muistakin tekijöistä ja että mikrobien aineenvaihduntatuotteitakin löytyy kaikkialta, myös terveistä rakennuksista ja ulkoilmasta. Oppia maailmalta Aino Nevalainen syntyi Seinäjoella mutta vietti ensimmäisen vuosikymmenensä Imatralla. ”Ei tupakankaan kohdalla ole kyse yhdestä tupakkasairaudesta, vaan tupakka on riskitekijänä useassa terveyshaitassa. Myös mikrobikasvu on riskitekijä monessa vaivassa”, Nevalainen vertaa. Sen jälkeen tie vei aviomiehen jatko-opintojen myötä Yhdysvaltoihin. ”Niitä ovat vaikkapa rakenteiden ja materiaalien suojaaminen sateelta ja betonivalujen riittävät kuivumisajat ennen pinnoitusta. Tämän on todennut myös WHO.” Ongelma on, että monitekijäisessä altistuksessa yhden tekijän ja yhden vaivan syy-yhteys on liki mahdotonta osoittaa. Teknilliseen korkeakouluun hänet houkutti ajatus, että insinöörille löytyisi haastavia töitä. Kuopioon perhe muutti, kun eläinlääkäripuoliso sai sieltä tutkijanpaikan. Juuri nyt käsissä kuluu Tolstoin Anna Karenina. Joidenkin mielestä tämä tarkoittaa, että kun ”homesairautta” ei ole kyetty tunnistamaan, myöskään homeesta sairastumisia ei ole. ”Bulgakovin Saatana saapui Moskovaan, Ljudmila Ulitskajan Vihreän teltan alla, Katja Ketun Kätilö”, Nevalainen listaa. Otaniemessä kemian osasto oli heti selvä valinta. Olisiko tässä vastuiden tarkistamisen paikka?” joka on tehnyt komeaa uraa yhtenä Yhdysvaltojen tunnetuimmista bioaerosolitutkijoista.” Penn Stateenkin hän palasi vielä uudestaan sapattivuotensa ajaksi. Lempikirjailijoita ovat esimerkiksi Gabriel Garcia Marques ja Jhumpa Lahiri, mutta ikimuistoisia lukuelämyksiä on paljon. ”Karmeita esimerkkejä ovat päiväkodit, koulut ja sairaalat, joissa ihmisiä sairastuu ja rahaa palaa huonosti harkittujen korjausten myötä. ”Siellä löysin pääaineikseni biotekniikan ja elintarviketeknologian, jotka koukuttivat täysin”, Nevalainen muistelee. Työtäni ryhtyi jatkamaan oppilaani Tiina Reponen, ehkäisemiseen käytettäisiin edes jo tunnettuja keinoja. Kansainvälisenä yhteistyönä altistuksen arviointiin käytetään erikoisanalytiikkaa, jolla voidaan määrittää sisäilman lukuisten toksiinien hyvin alhaisetkin pitoisuudet. Näiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä.” Hänen mukaansa kansanterveys edellyttää, että terveellisyys on erottamaton osa talojen suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Ahaa-elämys oli, kun esitelmiä harjoiteltiin viikkotolkulla ennen kongresseja omassa laboratoriossa, jossa tekstiä ja esiintymistä ruodittiin perin pohjin. sisko.loikkanen@yle.fi ”Rakennuksethan tehdään ihmisille
Kuplan luhistuessa nesteen sisällä syntyy mikroskooppisessa tilassa 5 000 asteen lämpötila ja 2 000 ilmakehän paine, joka tekee liuenneista aineksista kiinteitä nanohiukkasia. Kuplat luhistuvat välittömästi kokoon. Antibakteeriset materiaalit kiinnitetään ultraäänellä tekstiilikuituun, polymeeriin tai muuhun pohjarakenteeseen. roskooppinen suihku, joka ampuu nanohiukkaset kiinni kuituihin. Kun sairaalan vuodevaatteita käsiteltiin pilottilaitteella, kävi ilmi, että ultraäänellä kiinnitetyt kuparioksidihiukkaset pysyvät kankaassa pitkään. Kliinisesti uusia tekstiilejä testattiin bulgarialaisessa sairaalassa. Sen etuna on mahdollisuus hyödyntää käsillä olevia aineita, jotka pannaan värähtelemään ultraäänitaajuudella. Kimppuunne hyökätään pian äänikemian avulla rakennetuin asein. 42 7/2016 KEMIA Kalevi Rantanen Israelilainen Nano Textile tuo pian sairaaloihin äänikemiallisesti valmistetut antimikrobiset vuodevaatteet ja muut tekstiilit. Pintamateriaaleissa on hyödynnetty sekä hopeaa että kuparia. Tekstiilin pinnalla kupla luhistuu epäsymmetrisesti. Ultraääni on pitkään ollut suosittu työkalu monella alalla. Ratkaisua testattiin vuosina 2009– 2013 eurooppalaisessa Sono-hankkeessa, johon osallistui kuusitoista organisaatiota kymmenestä maasta. Innovaation takana on emeritusprofessori Aharon Gedankenin ja hänen yhteistyökumppaniensa monikymmenvuotinen tutkimustyö. Syntyy mikVaviskaa, mrsa-bakteerit ja muut antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit. Jo siellä havaittiin, että pinnat toimivat hyvin vaarallisia mrsa-bakteereja ja muutamia muita bakteereja sekä myös Candida albicans -sientä vastaan. Bakteereja tappavat materiaalit ovat tavallisesti nanokokoisia metallioksidihiukkasia. Suomalaisten valttina kokonaisratkaisu Antimikrobisista tekstiileistä on hyötyä vain, jos mikrobien tarttuminen muista kosketuspinnoista, kuten ovista, ovenkahvoista ja pöytäpinnoista, estetään. Nano Textilen ratkaisussa uutta on valmistustekniikka. Ultraääniaallot tekevät samanaikaisesti kahta työtä. Lahtelainen työterveysasema Apila toimii Suomessa kehitettyjen antimikrobisten tilojen, pintojen ja kalusteiden pilottina. Gedankenin ja kumppanien laitteessa kangas kulkee nestealtaan läpi. Tekstiilit voitiin pestä jopa 65 kertaa 75 asteen lämmössä ilman, että niiden antibakteeriset ominaisuudet heikkenevät. Gedanken työskentelee Bar-Ilanin yliopistossa Tel Avivin lähellä. Tekstiilien antibakteerisia ominaisuuksia tutkittiin ensin laboratoriossa. Is ku Pahat pöpöt kuriin äänikemian voimin. Sodassa taudinaiheuttajia vastaan on pakko ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot, sillä antimikrobiresistenssi uhkaa ajaa terveydenhuollon takaisin 1800-luvulle. Kokeet vahvistivat laboratoriotutkimusten tulokset. Ensiksi ne muodostavat nesteessä noin 50 nanometrin kokoisia sinkkitai kuparioksidihiukkasia ja toiseksi kiinnittävät ne kankaaseen. Nesteeseen ohjataan ultraääntä, joka synnyttää akustisia kuplia
43 7/2016 KEMIA Noin 60 prosentin vähennys infektioissa toisi Euroopassa neljän miljardin euron säästöt.
Kuparin ansiosta sairastuvuus väheni siis 58 prosenttia. ”Kupari ja muut metallit ovat kalliita, kupari ei ole kestävä pintamateriaali vaan naarmuuntuu helposti, kuparin päälle kertyvällä biofilmillä voi olla antimikrobista tehoa heikentävä vaikutus, ja kuparin hapettumisen vaikutuksesta antimikrobiseen tehoon ei tiedetä riittävästi”, Rintala luettelee. Tutkijaryhmä vertasi infektioiden suoria sairaanhoitokuluja kuparin hintaan. Tulos on vaikuttava. Heistä 294 oli hoitojaksonsa ajan niin sanotuissa kuparihuoneissa ja 320 tavallisissa tiloissa. Siellä on sekä kupariettä hopeapohjaisia pintamateriaaleja. Kädet pestiin ja tilat siivottiin samalla tavoin. Yksityiskohtien hallinta on toiminnan edellytys, mutta kilpailukyky tulee kokonaisratkaisuista. Näyttöjen kertyminen vie aikaa. Artikkelin kirjoittivat Yhdysvaltojen kupariteollisuuden toimialajärjestön Copper Development Associationin materiaalitutkija, kaksi lääketieteilijää Etelä-Carolinan lääketieteellisestä yliopistosta sekä brittiläisen Southamptonin yliopiston biologi. Suomalainen HygTech Alliance on puolestaan laskenut, että 58 prosentin vähennys infektioissa tuottaisi Euroopan mitassa neljän miljardin euron säästöt. Laajin raportti julkaistiin viime vuonna Yhdysvalloissa. Jos sairaalainfektioiden määrä pystytään puolittamaan, vähennetään dramaattisesti sekä inhimillisen kärsimyksen määrää että myös kustannuksia. ”Antiseptisten pintojen käytöllä ei ole saavutettu niin selkeää estohyötyä infektioiden leviämiselle, että niiden pitäisi olla sairaaloissa rutiinimateriaali.” Brittiläisen BioCoten tekninen johtaja, mikrobiologi Richard Hastings suhtautuu sairaalaväen epäilyihin rauhallisesti. Suomalainen huonekaluyritys Isku on kehittänyt antimikrobisia kalusteita, joissa käytetään kuparia ja hopeaa. Isku kuuluu HygTech Allianceen, jonka muut jäsenet ovat Väinö Korpinen Oy, Oras, Teknos ja Abloy. ”HygTech Alliancen kilpailuetu on kyky tarjota kokonainen antimikrobinen tila”, kertoo Iskun kehityspäällikkö Kari Soljamo, jonka mukaan suomalaisallianssi on ainoa kokonaisuuksien tarjoaja. Normaaleissa potilashuoneissa sairastuneita oli 26 eli 8,1 prosenttia. ”Innovaation omaksuminen vie aikaa. Pakko tutkia ja kehittää Muutos on vaikea, mutta sen on pakko tapahtua. Antimikrobisten pintamateriaalien kehittämisessä ja valmistamisessa teemme yhteistyötä brittiläisen BioCoten kanssa.” Lahtelaisyrityksen tuotteet ovat piakkoin tulossa markkinoille. ”Tilojen suunnittelua ohjaavat RTeli rakennustieto-ohjeet ovat työn alla ja valmistuvat vuoden 2017 alussa”, Soljamo kertoo. Luvassa on pian myös tietoa antimikrobisten tilojen suunnittelun avuksi. Korpinen tekee antimikrobisia kylpyhuoneja wc-tiloja, Abloy antimikrobisia painikkeita. ”Aikaisemmin käytimme kalusteissa pintamateriaaleina pääosin kuparia ja messinkiä, mutta nyt olemme ottaneet materiaalivalikoimaamme myös hopeaa sisältäviä laminaatteja, maaleja, lakkoja ja kankaita”, kertoo Iskun markkinointipäällikkö Anne Laitinen. Pelkästään vastasyntyneen sepsis eli verenmyrkytys tappaa vuosittain yli 200 000 lasta lähinnä köyhissä maissa, mutta rikkaatkin saavat osansa uusien mikrobien hyökkäyksestä. Sairaaloiden asiantuntijat suhtautuvat usein vielä epäilevästi antiseptisiin pintoihin, esimerkiksi juuri kupariin. Yhdysvalloissa kuolee arviolta 23 000 ja Euroo. Kun avainhenkilöt havaitsevat, että voidaan saada suuria säästöjä, he kiinnostuvat”, Hastings uskoo. Yhdysvaltalaisten, brittiläisten ja kiinalaisten tutkijoiden ryhmä käsitteli vastustuskykyisten mikrobien ongelmaa Science-lehdessä elokuussa. Teknos tuottaa antimikrobisia maaleja, ja Oras valmistaa vesihanoja, joiden käyttäminen ei edellytä hanan koskettamista. ”Lisäaineemme perustuvat huokoiseen kantajamateriaaliin, joka vapauttaa hopeaioneja. Muutoin olosuhteet ja hoitohenkilökunnan toimintatavat olivat samat. Allianssi markkinoi yhdessä antimikrobisia tai kosketuksettomaan teknologiaan perustuvia hygieenisiä kokonaisratkaisuja. Monia ihmisiä on koulutettava ja neuvottava. Todellisuudessa muutos etenee hitaasti. Syitä on hänen mukaansa useita. Kuparihuoneissa olleista sai jonkin tulehduksen 10 henkeä eli 3,4 prosenttia potilaista. 44 7/2016 KEMIA Vastustuskykyiset mikrobit aiheuttavat 10 miljoonaa kuolemaa vuodessa. Heidän laskelmansa osoitti, että investointi antimikrobisiin kuparikomponentteihin maksaa itsensä takaisin 37–44 päivässä. Niin paljosta on kysymys. Koetulokset tekevät vaikutuksen Tarkimmat laskelmat antibakteeristen pintojen vaikutuksesta perustuvat toistaiseksi kliinisiin kokeisiin pienehköillä ryhmillä. ”Kuparia ei pidetä ratkaisuna pintojen kautta välittyvien infektioiden leviämisen estämisessä”, sanoo ylilääkäri Esa Rintala Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalahygieniaja infektiontorjuntayksiköstä. Antimikrobisia tiloja käyttää jo nyt lahtelainen työterveysasema Apila, joka on toiminut uutuuksien esittelypaikkana. Heidän mukaansa ongelmaan on ”vuosikymmenien laiminlyöntien” jälkeen vihdoin havahduttu. Käyttäjät epäröivät vielä Jos hyödyt ovat miljardeja ja takaisinmaksuaika alle kaksi kuukautta, niin varmaan käyttäjät repivät tuotteen käsistä. Kliininen tutkimus tehtiin kolmessa sairaalassa, ja siihen osallistui kaikkiaan 614 potilasta. Antimikrobisten kalusteiden ensimmäinen varsinainen kaupallinen kohde on Lahden uusi kaupunginsairaala, joka valmistuu vuonna 2018
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. ”Hopeaa on käytetty vuosikymmeniä”, Hastings sanoo. passa 25 000 henkeä erilaisiin vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamiin sairauksiin joka vuosi. Mikrobeja tuhoavat altaat ja pinnat ovat myös helposti puhdistettavia. Yhdysvaltojen terveydenhuoltoorganisaatio CDC on luetellut kolme ensisijaisesti ja kuusi toissijaisesti vaarallista lääkeresistenttiä mikrobia. Sekä Richard Hastings että Kari Soljamo vakuuttavat, että syytä huoleen ei ole. Mieleen tulee silti kysymys: jos mikrobit ovat kyenneet kehittämään lääkeresistenssin, voiko niille kehittyä vastustuskyky myös metalleja vastaan. Yksikön tiedote varoittaa synkästä tulevaisuudesta, jos ongelmaa ei ratkaista: ”Monet nykyisistä hoidoista, kuten elinsiirrot, kemoterapia eli solunsalpaajahoito sekä useimmat kirurgian muodot, tulevat olemaan menneisyyttä.” Uusien antibioottien kehittäminen on hidasta, mutta antimikrobiset pinnat tarjoavat monia ratkaisuja jo nyt. Voimme kopioida vaikkapa toukkien puolustusaseet. Niistä useimmat ovat myös listalla, joka kertoo, mitä mikrobeja kupari pystyy tappamaan tai lamauttamaan. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Tamperelaisyliopiston lisäksi konsortiossa ovat mukana Åbo Akademi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto. Euroopan unionin terveysja ruokaturvayksikkö Sante kertoi viime vuoden lokakuussa, että vastustuskykyisten mikrobien yleistyminen aiheuttaa arvioiden mukaan 10 miljoonaa kuolemantapausta joka vuosi vuoteen 2050 mennessä. ”Niillä on katalysoivia ominaisuuksia, jotka saavat pinnan polttamaan bakteerien tassujen alla”, kuvailee Tampereen teknillisen yliopiston professori Jyrki Mäkelä Rajapintalehdessä. Uusia ratkaisuja voi tarjota esimerkiksi biomimetiikka. Emme missään.” Soljamo muistuttaa, että bakteerien metalliresistiivisyyttä on myös tutkittu. Jos joskus kehittyisikin, tutkijoilla on ideoita reservissä. ”Missä näemme hopearesistiivisyyttä. Tutkijat uskovat, että metalleista löytyy vielä uusia mahdollisuuksia. 45 7/2016 KEMIA Korpinen Oy:n antimikrobiset kylpyhuoneet estävät infektioiden leviämistä. Tieteellä on reservejä Antimikrobisten pintojen tulevaisuus näyttää siis hyvältä. Lontoon University Collegen tutkija Matthew Hayes työtovereineen on havainnut, että kuhnurikärpäsen (Eristalis tenax) toukat taistelevat mikrobeja vastaan nanopiikeillä. Yksi alan tutkimusryhmistä on Suomen Akatemian rahoittama konsortio, joka kehittää ohuita antibakteerisia nanopintoja. Joidenkin bakteerien plasmideissa on havaittu metalliresistiivisyyteen viittavia geenimuunnoksia, mutta esimerkiksi hopealle vastustuskykyisiä bakteerikantoja ei ole kehittynyt
Analyysit ovat kesken ja tie toimivaan geenihoitoon pitkä. Se tapahtuu niin, että otetaan potilaan luuytimestä kantasoluja, muokataan ne tuottamaan sikiöhemoglobiinia ja palautetaan kantasolut takaisin potilaalle”, hän linjaa. Pääasia on hänen mielestään silti 7/2016 KEMIA 46. Syyn löytäminen olisi ratkaisun avain taudin parantamiseen. Ei ole hyvä, jos hemoglobiini on 150 gramman asemesta 250 grammaa litrassa. ”Pelkästään Yhdysvalloissa hoitoihin kuluu vuodessa pari miljardia dollaria”, Wartiovaara kertoo. Hoidon mahdollinen riski on se, että säätelyssä jokin menisi pieleen. Sikiöhemoglobiinin tuotanto saatiin tuplattua viljellyissä luuytimen kantasoluissa. ”Jos keksitään, miten vaihto sikiöhemoglobiinista aikuishemoglobiiniin saadaan estettyä, perinnölliset virheet aikuishemoglobiinissa eivät haittaa.” On sukuja, joissa geenit ovat itse ratkaisseet ongelman. ”Olen suunnitellut, että ennen kuin jään eläkkeelle voimme Helsingin klinikalla parantaa hemoglobiinisairauksia. Geenihoitojen vallankumous on nurkan takana, tutkijat lupaavat. Vaikka perinnölliset punasolutaudit ovat Suomessa harvinaisia, muualla maailmassa niitä sairastaa yli sata miljoonaa ihmistä. Hemoglobiinitaudit voidaan parantaa siirtämällä luuytimeen terveitä kantasoluja sukulaiselta, mutta kaikille ei löydy luovuttajaa. Köyhissä maissa, joissa ei ole varaa verensiirtohoitoihin, potilaiden elinikä on vielä lyhyempi. Tutkimalla näiden ihmisten perimää tutkijat pyrkivät ymmärtämään, mistä epätavallinen hemoglobiinintuotanto johtuu. Geenipoikkeamien ansiosta tällaisissa suvuissa aikuistenkin hemoglobiinista on noin kolmannes sikiöhemoglobiinia. Se tarkoittaa, että potilas joutuu käymään kuukausittain verensiirrossa. Suoraviivaisinta olisi paikantaa punasolutaudin aiheuttava geenivirhe ja sitten korjata geeni. Jotta talassemiapotilaat selviäisivät ilman verensiirtoja, sikiöhemoglobiinin osuuden pitäisi nousta 20–30 prosenttiin. Wartiovaara on kuitenkin määrätietoinen. Sikiöillä hemoglobiini syntyy eri geenialueelta kuin syntymän jälkeen. Helsinkiläistulokset antavat jo alustavia lupauksia. Tällaista hoitokeinoa tutkitaan maailmalla ahkerasti. Antti Kivimäki Helsingin yliopiston Biomedicumissa työskentelevä tutkija Kirmo Wartiovaara ryhmineen kehittää hoitoja perinnöllisiin veritauteihin, kuten talassemiaan ja sirppisoluanemiaan. Sikiöaikainen mekanismi ei kuitenkaan katoa täysin, vaan aikuisenkin ihmisen hemoglobiinista noin prosentti on niin sanottua sikiöhemoglobiinia. Tämä taas rasittaa sydäntä ja munuaisia, ja eliniänodote on vain 40 vuotta. Sen jälkeen he voivat yrittää luoda samanlaisia geenimutaatioita. Tutkijoiden tarkoituksena on aktivoida potilaiden sikiöaikainen hemoglobiinintuotanto. Vielä ei tiedetä, miksi sikiöhemoglobiinin tuotanto liki lakkaa, kun ihminen syntyy. Wartiovaaran ryhmä lähestyy asiaa kiertoteitse. Kehityksen hidasteita ovat heidän mukaansa liika byrokratia ja ylivarovaiset lupakäytännöt. Tautien hoitaminen on kallista kehittyneimmillekin maille
Uuden teknologian lupaus ei ankarien sääntöjen takia helposti käänny lääketieteen arkeen. Toimenpiteitä voi edeltää iso lomakerumba. ”Ennen olisi riittänyt, että kysyy potilaalta, sopisiko ottaa vähän verta tutkimukseen”, Wartiovaara vertaa. Uusien hoitojen kehittäminen ja jo pelkkien laboratoriotutkimusten tekeminen on hänen mukaansa tätä nykyä varsin byrokraattista. 7/2016 KEMIA Geeniterapia mullistaa monen taudin hoidon ”Riskejä painotetaan liikaa” Kirmo Wartiovaara työskentelee puoliksi tutkijana, puoliksi perinnöllisyyslääkärinä Husissa. Sääntelyssä on vain menty liian pitkälle.” Erityisen voimakasta etiikkaan, moraaliin ja riskien välttämiseen liittyvä juridinen säätely on geenikirurgiassa. ”Potilaille annettavien hoitojen kehittelyssä säännöt ovat tulleet tarpeeseen. Samalla hän luopui aiemmista zfnja talen-menetelmistä. Pykälien mukaan etenemisessä on toki paljon hyvääkin. Jos jonkun toisen, olen iloinen siitäkin.”. Ei olisi kiva parantaa hemoglobiinia jollain kokeellisella hoidolla ja vahingossa synnyttää verisyöpää. ”Jos meidän hoito breikkaa, niin hyvä. Sen otti käyttöön myös Wartiovaara kollegoineen pari vuotta sitten. Geenikirurgia on lyhyessä ajassa harpannut suuren loikan, kiitos uuden crispr-cas9-menetelmän. Monien muiden tapaan Wartio”Ennen eläkkeelle jäämistäni voimme parantaa Helsingin klinikalla hemoglobiinisairauksia.” se, että joku onnistuu
Dna:n emäsrakenne – eli adeniinin, guaniinin, sytosiinin ja tymiinin vaihtelu – muodostaa eräänlaisen vuoristoradan, jolle haettiin täydellistä vastinkappaletta. ”Useimmat hyväksyvät tällaisen ’rodunjalostuksen’, luultavasti siksi, että siinä ei muuteta mitään”, Wartiovaara uskoo. ”Myös koeputkihedelmöityksessä nähtiin 20–30 vuotta sitten suuria eettisiä ongelmia ja sitä vastustettiin laajalti. ”Kun hoitoja kokeillaan ensimmäiterveet. Hän ja hänen kollegansa antoivat vuonna 2014 geenihoitoa kouralliselle aidspotilaita. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena oleva hoitoprotokolla on valmiina: Potilaalta otetaan soluja ihosta tai verestä, solut muutetaan koeputkessa monikykyisiksi kantasoluiksi, geenivirhe korjataan kantasoluissa crispr-cas9-tekniikan avulla, kantasolut erilaistetaan insuliinia tuottaviksi beetasoluiksi, solut siirretään potilaaseen – ja diabetes on poissa. antti.t.kivimaki@gmail.com Juttu on julkaistu aiemmin Yliopisto-lehden numerossa 5/2016. Se aiheuttaa ongelmia tutkimuksen rahoittamiseen. ”Lähivuosina nähdään suuria otsikoita.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Haluavatko ihmiset siirtää jälkeläisilleen esimerkiksi X-kromosomin virheestä johtuvan Duchennen lihasdystrofian, joka ajaa hedelmöityksen kolikonheitossa epäonniset pojat parikymppisinä hengityskoneeseen. Nyt nämä eivät ole tasapainossa, tutkijat sanovat. ”Jos pitäisi laittaa kymmenen miljoonaa euroa tutkimustyöhön, mutta lupakäytäntöjen vuoksi kuluu 30 vuotta ennen kuin rahaa voi toivoa takaisin, firmoilta ei heru rahoitusta.” Geenihoitojen tutkimuksen säätelyssä pitää punnita riskejä ja hyötyjä. Geeniterapoidut kantasolut tuottivat terveitä valkosoluja, jotka levisivät elimistössä ja luonnonvalinnan mekanismein syrjäyttivät infektoituneet valkosolut. ”Nyt kun kaikki on mennyt hyvin, annoksia luultavasti vähitellen lisätään.” Jos sama mutaatio tehtäisiin munasolussa, syntyvä ihminen olisi vastustuskykyinen hi-virukselle. Etiikan voi toki kyseenalaistaa. Nykyään riski kierretään usein keinohedelmöityksellä, jossa voi valita alkioista kohtuun siirrettäviksi vain. Kolmiulotteiset proteiinit taipuvat ja vääntyvät yllättäviin asentoihin, ja niitä piti kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta.” Kohti aidsin parantavaa hoitoa Maailmalla on tehty jo 1 800 geeniterapiakoetta, mutta markkinoilla on ainoastaan neljä geenilääkettä, Suomessa vain yksi. Eivätkä tutkijatkaan sitä halua, ainakaan ennen kuin se osoitetaan turvalliseksi.” ”Lähivuosina isoja otsikoita” Sukusolujen ja alkion koskemattomuus on tällä haavaa jyrkkä eettinen normi: ihmiselle ei saa tehdä geneettisesti periytyviä muutoksia. Sitä, että geeniterapian tai terapiatutkimuksen aiheuttaman yllättävän sivuvaikutuksen vuoksi saattaa kuolla potilas, pidetään kamalampana kuin sitä, että satatai jopa tuhatkertainen määrä ehtii kuolla ”luonnollisesti” siä kertoja, varovaisuus on välttämätöntä”, Wartiovaara toteaa. Seuraavan sukupolven edustaja, alle kolmikymppinen tohtorikoulutettava Diego Balboa työskentelee hänkin professori Timo Otonkosken laboratoriossa Biomedicumissa. Katkaisulla kyseisen dna-alueen koodittama geeni saadaan hiljennettyä, tai vielä parempaa: mikäli lähistöllä on mallikappale terveestä, riittävän samanlaisesta dna:sta, solu korjaa saksitun dna:n mallin mukaiseksi. Tutkijat ottivat aidspotilailta veren kantasoluja, poistivat kyseisestä reseptorista vastaavan geenin ja palauttivat solut potilaalle. Prosentilla ihmisistä puuttuu valkosolun pinnalta reseptori, johon hivirus kiinnittyy. Vielä tällä haavaa Balboa tutkii diabetespotilailta otettuja soluja vain koeputkessa. ”Joistain potilaista tiedämme tarkkaan viallisen geenin. Kaksi potilasta saattoi hoidon ansiosta lopettaa kokonaan aidslääkityksen. Voimme koeputkessa seurata, mikä haiman erilaistumisessa menee vikaan ja kuinka se johtaa diabetekseen. Samalla voimme testailla mutaation korjaamista.” Geenikirurgia on maailmanlaajuisesti kaupallisen läpimurron kynnyksellä. ”Kaikki sairaudet, jotka johtuvat jonkin proteiinin tuotannon puutteesta, voidaan periaatteessa parantaa geeniterapialla”, Balboa sanoo. 7/2016 KEMIA 48 ”Proteiinin etsiminen oli hidasta. sairauteen, joka voitaisiin ehkä parantaa täysin geenihoidolla. Nykyisin kenelläkään ei ole eettisiä ongelmia mennä hedelmällisyysklinikalle”, Balboa huomauttaa. ”Mutta ituradan geneettinen muuntelu on vielä laitonta. Hän on tulevaisuuden osalta luottavainen: järkevät hoidot lyövät kyllä läpi, kunhan tiedeyhteisö osaa selittää niiden riskit ja mahdollisuudet. Balboa itse kehittää geeniterapiaa perinnölliseen diabetekseen, jossa geenimutaatio vaikuttaa haiman tai haimassa insuliinia tuottavien beetasolujen kehitykseen. Infektio kuitenkin palasi, koska geeniterapoituja soluja sai turvallisuusvaatimusten vuoksi antaa potilaille vain pienissä erissä. Aiemmin katkaisua varten piti rakentaa juuri oikean muotoinen zfntai talen-proteiini, joka luiskahti dna:n päälle oikeaan kohtaan. Geeninmuokkauksen tekniikka on nyt niin hyvässä kunnossa, että vain mielikuvitus on rajana sille, mitä sen avulla voi tehdä.” Geeninmuokkauksessa keskeistä on saada dna-rihma katki nopeasti, tehokkaasti ja juuri oikeasta kohdasta. Pennsylvanian yliopiston tutkija Pablo Tebas on hyvä esimerkki. Lääketurvallisuustestaukset kantasoluista tuotettujen haiman beetasolujen siirrosta diabetespotilaiden ihon alle ovat jo käynnissä. ”Järkevät hoidot lyövät läpi, kunhan tiedeyhteisö osaa selittää niiden riskit ja mahdollisuudet.” vaarakin ylistää uutuutta. ”Menetelmä varmasti palkitaan lähiaikoina Nobelilla
Sitten seurataan, kuolevatko eläimet ja kuinka nopeasti. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Lisäksi monien levämyrkkyjen analysointi edellyttää useita eri menetelmiä. Tätä nykyä saksitoksiineja tunnetaan jo yli 50 analogia. ostenfeldii voi tuottaa myös toisentyyppisiä hermomyrkkyjä, syklisiä imiinejä. Syy hiirten käyttöön on myös pakon sanelema: eläintestin täysin korvaavaa menetelmää kokonaismyrkyllisyyden määrittämiseen ei vielä ole. ”K. Hiiritestissä jyrsijöihin injektoidaan simpukoista saatua levämyrkkyjä sisältävää uutetta. Merenelävät on siksi testattava ennen kuin ne päätyvät lautaselle. Menetelmäkehittäjillä riittää silti haasteita. Tammisaaressa kesällä 2015 havaittujen kalakuolemien syytä selvitettiin pitkään. 49 7/2016 KEMIA Myös Itämerellä esiintyy myrkkyjä tuottavia panssarisiimaleviä. Kaikki ovat Harjun mukaan hankalia yhdisteitä, sillä niitä on monta tyyppiä ja jokaisella monenlaisia rakenteita. Panssarisiimalevien alalajeista vain osa tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä. Yhdisteet taas ovat rakenLevämyrkkyjen analysointi haastaa tutkijat teeltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Se aiheuttaa ihmiselle halvausoireita ja on luokiteltu myös kemialliseksi aseeksi. Niitä on löydetty Itämereltä Verifinin ja Syken yhteisessä tutkimuksessa. ”Hiiritestiä käytetään, koska se on yhä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan hyväksymä virallinen menetelmä kokonaismyrkyllisyyden määrittämiseen”, kertoo tutkijatohtori Kirsi Harju Helsingin yliopiston Verifin-yksiköstä. Uudet tutkimusmenetelmät saattavat paljastaa uusia, tuntemattomia levämyrkkyjä. Kokonaismyrkyllisyyttä se ei kuitenkaan kerro. marja.saarikko@gmail.com Levämyrkyt kertyvät etenkin simpukoihin. Myös menetelmien kvantitointi ja validointi on työlästä ja vaatii laboratorioiden välisiä vertailumittauksia.” Kemiallinen ase Panssarisiimalevien määrä on kasvussa. Parempia ja eettisempiä menetelmiä kuitenkin rakennetaan ahkerasti. Tutkimuksessa selvisi, että epidemian aiheuttaja ei ollut mikään jo tunnetuista yhdisteitä. Merenelävien mahdollinen myrkkypitoisuus on siksi analysoitava ennen kuin ne päästetään markkinoille. Myös nestekromatografiaan ja massaspektrometriaan pohjautuvat menetelmät ovat Harjun mukaan kehittyneet viime vuosina. ”Analytiikkamenetelmien kehittämistä vaikeuttaa, että moniakaan ei ole saatavilla referenssistandardeina, eli niitä ei voi ostaa valmiina kemikaalien valmistajilta.” Kirsi Harju luennoi aiheesta Suomen Massaspektrometrian Seuran ja Suomen Kromatografiaseuran syyskuisessa seminaarissa. Osa eurooppalaislaboratorioista hyödyntää analytiikassaan epäeettisiä hiiritestejä. Uusia levämyrkkyjä on löydetty esimerkiksi ruokamyrkytysepidemian yhteydessä. Toksiinien analytiikka ei ole yksinkertaista, mutta siihen kehitetään koko ajan uusia menetelmiä. ”Saksitoksiinien myrkyllisyys vaihtelee. Vasta Suomen ympäristökeskuksen (Syke) teettämissä dna-tutkimuksissa paljastui, että kuolemien takana oli Karlodinium veneficum -levä, jonka kukintoja ei aiemmin ollut tavattu Suomen vesissä. Jo vuosia on ollut käytössä nestekromatografiaan ja fluoresenssidetektioon perustuva menetelmä. Noin kymmenelle analogille on kehitetty määritysmenetelmä, muiden ei ajatella aiheuttavan ihmiselle suurta riskiä.” Saksitoksiinien lisäksi A. veneficum tuottaa karlotoksiineja, jotka vahingoittavat kalojen kidussoluja, ja lopulta kala tukehtuu.” Toinen Itämerellä hiljattain tavattu myrkyllinen levälaji on pimeässä hohtava Alexandrium ostenfeldii, joka tuottaa saksitoksiineja. Sc an st oc kp ho to. Sekä yksittäisille levämyrkyille että kokonaismyrkyllisyydelle on asetettu raja-arvoja, jotka eivät saa ylittyä. 1950-luvulla löydetty saksitoksiini on myrkyllisimpiä pienimolekyylisiä luonnonaineita. Marja Saarikko Panssarisiimalevien tuottamat myrkyt kertyvät muun muassa simpukoihin, kaloihin ja ostereihin, joten ne muodostavat riskin elintarviketurvallisuudelle
50 7/2016 KEMIA Huoltovarmuus huolettaa Masterasta tuli yksinäinen susi Suomen lipun alle jää vain yksi raakaöljytankkeri, Mastera.
Mastera on jäämässä ainoaksi lajissaan.. Al f va n Be em Juha Granath Merimies-Unionin pääluottamusmies Turo Ihalainen parantelee vasta operoitua kättään kotikaupungissaan Raumalla. Nesteen jäätä murtavalla laivastolla voimme hoitaa polttonesteiden rannikkojakelun aina Hangosta Tornioon saakka”, Hakola vakuuttaa. ”Öljyhän tulee Suomeen laivalla. Neste lopetti vuonna 2014 varustamotoimintansa ja myi kahdeksan alustaan eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle ja Huoltovarmuuskeskukselle.” ”Sen jälkeen 70 tankkeriammattilaista on menettänyt työnsä”, Ihalainen murehtii. Porvoon ja Venäjän Primorskin väliä seilaavan jättiöljytankkerin sähkömiehenä Ihalainen pitää omalta osaltaan yllä Suomen valtion huoltovarmuutta. Vielä neljä vuotta sitten siitä vastasi 11 tankkeria. Sairausloman jälkeen miehellä on taas edessä viikkojen rupeama työpaikallaan raakaöljytankkeri Masteralla. Asia on hänen mukaansa uhka myös Suomen huoltovarmuudelle. Nyt kriisiajan polttoaineiden saantimme on enää viiden tankkerin ja kolmen hinaajan varassa. 51 7/2016 KEMIA Merikuljetukset ovat tärkein osa Suomen huoltovarmuutta. Kun työt häviävät, häviää myös suomalainen osaaminen”, Ihalainen sanoo. Miten polttoaine-, kemikaalija muu elintärkeä tuonti hoidetaan tulevaisuudessa. Pidempiin ajanjaksoihin ei ole realistista varautua.” Raakaöljyä Suomeen rahtaavalla jättitankkerilla Masteralla on iso vastuu maamme huoltovarmuudesta. Huolta herättävät sekä kotimaisen laivaston kutistuminen että lisääntyvä kriisitilanteiden uhka. Pääluottamusmiehen tuskalle ei näy loppua, sillä myös Masteran sisaralus, tankkerijätti Tempera on siirtymässä uudelle omistajalle. ”Näin Suomen lipun alle jää vain yksi raakaöljytankkeri, meidän Mastera. ”Viime vuodet ovat olleet raskasta aikaa. ”Varautumisen perusolettamus on, että jos meri menee kiinni, pystymme turvaamaan keskeiset toiminnat 6–12 kuukauden ajan. Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtajan Jyrki Hakolan käsi ei – ainakaan vielä – ole paniikkinappulalla
Vuonna 2013 kemianteollisuuden vientikuljetusten määrä oli 2,6 miljoonaa tonnia, josta kemikaalien osuus oli 1,6 ja lannoitteiden 1,0 miljoonaa tonnia. Huoltovarmuuskeskuksen Jyrki Hakolan mielestä tulevaa on turha lähteä suunnittelemaan kirjailija Ilkka Remeksen luomien kauhuskenaarioiden pohjalta. ”Muutaman vuoden takaiset kovat talvet aiheuttivat jo polttoainepulan Pohjois-Suomeen”, hän muistuttaa. Huoltovarmuuden kannalta tilanne on kriittisin hyvin merkittävällä sektorilla eli kemianteollisuudessa. ”Oikeat kuljetustavat optimoidaan” Kemianteollisuus ry:n päämajassa Helsingin Eteläranta 10:ssä valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila ei purematta niele Huoltovarmuuskeskuksen esittämiä tietoja alan kuljetuksista. Samana vuonna tuontikuljetusten määrä oli 2,9 miljoonaa tonnia. ”Kemikaalitankkerit ovat teknisesti vielä pitemmälle vietyjä kuin raakaöljytankkerit. Asialla on merkitystä. ”EU-määräysten mukaan jäsenvaltion polttoainevarastojen on riitettävä kolmeksi kuukaudeksi. Kun se on sulkenut satamia, olemme pystyneet näkemään, minkälainen tavara loppuu ensin”, Widén kehaisee kiistakumppaniaan. ”Maamme kemianteollisuus on pääosin globaalia toimintaa, ja useasti sen yrityksiä johdetaan ulkomailta. Se, mikä ravistaa muualla, voi yhtä hyvin ravistaa Suomessa. ”Suomen paras kriisisimulaattori on [Autoja kuljetusalan työntekijäliitto] AKT. Tilannetta on pahentanut se, että Neste Shipping myi viime syksynä kaksi kemikaalitankkeriaan Ruotsiin. ”Pitää muistaa, että kenen lippu liehuu aluksen ahterissa, sen maan määräyksiä tottelet.” Widén jakaa myös kehuja. ”Kemianteollisuus ei ole suosinut kotimaisuutta vuosikausiin. Huoltovarmuuskeskuksen laskelmien mukaan alan kuljetuksista vain seitsemän prosenttia kulkee kotimaisilla aluksilla. ”Kemianteollisuuden tilanne on Kriisitilanteessa polttoaineita ja lääkkeitä riittäisi useaksi kuukaudeksi, leipäviljaa vuodeksi. Maihin asettautunut merikarhu on säilyttänyt merimieshuumorinsa. ”Mutta vain 35 prosenttia maamme ulkomaankaupan kuljetuksista kulkee suomalaisilla laivoilla”, huomauttaa varustamoyhdistyksen toimitusjohtaja Widén. Minkälaisiin kriiseihin tämä seitsemään pooliin jakautunut organisaatio on valmistautunut. Me toimimme Suomen määräysten mukaan”, Hakola painottaa. Osallistuminen on hänen mukaansa ollut kiitettävällä tasolla viime sodista lähtien. Suomen laki sanoo viisi kuukautta. Olof Widén työskentelee myös Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtajana. Jos kriittisen tuotteen valmistus estyy onnettomuuden johdosta, kyseinen konserni voi turvata sitä teollisuuden tarpeisiin”, Ahola-Luttila kuvailee. ”Mistä sitä tietää, mihin maailma menee.” Monta uhkaa matkassa Huoltovarmuusketjun kuljetuksista vastaavan vesikuljetuspoolin vetäjä, merikapteeni Olof Widén on kyntänyt maailman meret ja nähnyt monet kriisit. Suomenlahdella seilaavan Masteran Turo Ihalainen muistuttaa, että. Sitten ovat vielä bulkkituotteet, kuten lipeä, ammoniakki, hapot, LNGja LPGkaasut ja muut kemikaalit. ”Kybersodassa vihollinen voi lamauttaa satamien konttiliikenteen hetkessä. 52 7/2016 KEMIA Hakola on koulutukseltaan kemisti, ja hän on työskennellyt ennen nykyistä pestiään kemianteollisuuden yrityksissä ja luottamustehtävissä. Toisesta maailmansodasta ja Suezin kriisistä tiedämme, että aluksen uppoaminen keskelle väylää estää laivojen satamaan pääsyn kuukausiksi”, Widén listaa uhkia. Valmiuspäällikkö on etsinyt kemikaalikuljetusten kotimaisuudesta kertovaa numerotietoa, mutta turhaan. ”Totta kai kaksi uutta kemikaalitankkeria parantaisi huoltovarmuutta”, hän myöntää. Asiat voisivat toki olla aina paremminkin. ”Aina pyritään optimoimaan oikea kuljetustapa ja muoto kustannusten ja kilpailukyvyn parantamiseksi”, Ahola-Luttila tähdentää. Nesteen pois myymät Jurmo ja Purha pystyivät kuljettamaan samanaikaisesti useita erilaisia kemikaaleja. ”Leipävilja riittää vuodeksi ja lääkkeet kulutuksesta riippuen kolmesta aina yli kymmeneen kuukauteen saakka.” ”Kuljetukset otettu sieltä, mistä halvimmalla saatu” Valtioneuvoston listauksen mukaan huoltovarmuuden kannalta tärkeimmät turvattavat tavaralajit ovat energia-, kemikaalija elintarvikekuljetukset. ”Olen ollut yhteydessä Suomen kemikaalisatamiin, mutta sieltä lukuja ei löydy. Niiden myynti oli paha menetys Suomen huoltovarmuudelle”, Ihalainen sanoo. Hän kuvaa elinkeinoelämän omaehtoista osallistumista Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen kiitettäväksi. Monen mielestä ne olisivat olleet tarpeen, jotta huoltovarmuus säilyisi myös hätätilan tullen. Kysymykseen, riittävätkö yksi raakaöljytankkeri, kaksi öljyja kemikaalitankkeria ja kolme hinaajaa takaamaan Suomen polttoaineja kemikaalitarpeen myös kriisiaikana, Hakola vastaa hieman arvoituksellisesti. Kuljetukset on otettu sieltä, mistä ne on halvimmalla saatu”, Widén väittää. Terrorismi tulee lähemmäksi. Valmiuspäällikkö kuitenkin torjuu varustamoita edustavan Olof Widénin moitteet kemianteollisuuden isänmaallisuuden puutteesta. Maamme huoltovarmuudesta vastaavat yksityiset yritykset ja julkinen valta yhdessä. Suomeen tulevasta tavarasta 80 prosenttia ja lähtevästä 90 prosenttia kulkee meritse. Silti mielestäni Huoltovarmuuskeskuksen ilmoittama kuljetusten seitsemän prosentin kotimaisuusaste on liian pieni”, Ahola-Luttila toteaa. Hän jakaa meritse kulkevat kemikaalit öljytuotteisiin ja merikonteissa kuljetettaviin kemikaaleihin
Raakaöljyä alus imaisee lastikseen yli 100 000 tonnia. Toisin sanoen: laivalla on oltava osaava miehistö. Suomen Varustamot ry:n tilaaman raportin mukaan kuljetuskaluston lisäksi huoltovarmuuden toteutuminen edellyttää kotimaisesta osaamisesta huolehtimista. Vaikka aluksella on kokoa ja komeutta, Ihalainen miettii jo muuta. Masteran miehistön suuri huolenaihe on tulevaisuus. Pääluottamusmiehen mielestä vuonna 2003 rakennettu tankkeri ja myös huoltovarmuuslaivaston neljä muuta tuotelaivaa, jotka on rakennettu vuosina 2004–2005, alkavat vanheta käsiin. Kotimainen vai sekamiehistö. ”Mutta laivan kulkemisen pitää olla kaupallisesti kannattavaa. 53 7/2016 KEMIA huoltovarmuuden kannalta kohtuullisen hyvä.” Laivasto ikääntyy Turo Ihalaisen öljynhakumatka Porvoosta Suomenlahden perukkaan Primorskiin taittuu alle vuorokaudessa. Matalaa, karikkoista Itämerta kyntävän Masteran pituus on 252 metriä ja leveys 44 metriä. Mutta tämä on nyt voimassa oleva järjestely”, Hakola sanoo. Sekamiehistöt tekevät tuloaan suomalaiseenkin huoltovarmuuslaivastoon. Työmaata parinkymmenen hengen miehistölle matkan ajaksi riittää. Lähivuosina on edessä laivaston uusiminen, ja se maksaa satoja miljoonia euroja.” Huoltovarmuuskeskuksen Jyrki Hakola painottaa, että vielä ei ole ollut tarvetta päättää polttoaineiden kuljetuksesta vastaavan laivaston uusimisesta. ”Tulevaisuuden ratkaisuja joudutaan kyllä pohtimaan, eihän mikään maailmassa ole pysyvää. Hänen mukaansa alusten elinkaari on pitempi kuin 15 vuotta. Rakennuksilla sekamiehistöillä on menty jo pitkään”, Hakola huomauttaa. juha.granath@saunalahti.fi. ”Olisihan se hyvin outoa, jos kriisitilanteessa venäläiset, puolalaiset tai filippiiniläiset merimiehet vastaisivat Suomen huoltovarmuudesta”, Turo Ihalainen miettii. Ralf Roletschek. Matkustajalautta Gabriella seilaa Suomen lipun alla. Varustamoyhdistyksen Olof Widénillä on asiaan oma kommenttinsa: ”Huoltovarmuuden varmistamisessa tes-politiikalle ei ole sijaa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Uudet määräykset, kuten painovesilastien ja rikkipäästöjen kuriin paneminen, vaativat suuria investointeja. Laivojen miehityksen hoitaa norjalaisen OSM Ship Managementin suomalainen tytäryhtiö OSM Management Finland Oy. Ihalainen sanoo, että tankkerien elinkaareksi lasketaan noin viisitoista vuotta. Sen sijaan ulkomaankaupan kuljetuksista vain reilu kolmannes tapahtuu suomalaisilla laivoilla. Huoltovarmuuskeskuksen Jyrki Hakola ei ota kantaa siihen, kuinka paljon miehistössä on oltava suomalaisia tai ulkomaalaisia. ”Tällä hetkellä aluksillamme on kotimainen miehistö, ja se myös takaa huoltovarmuuden kriisitilanteessa.” Huoltovarmuuskeskuksen laivaston taloudesta ja alusten kunnosta vastaa omaisuudenhallintayhtiö Navidom. ”Kemikaalitai tuotetankkeri on erikoiskuljetusalus, jonka miehistöllä pitää olla pätevyydet kunnossa”, Masteran Ihalainen selventää. ”Masterassakin ikä näkyy: tekniikka vanhenee
Kun Ragbir jo ennen pullonäytöstä tiedusteli, kuka on joskus leiponut jotakin, jokaisen käsi ponnahti pystyyn. Lähes kaikki ovat paistaneet ainakin pullaa. Pallo täyttyy, koska pullo on täytetty lämpimällä vedellä, kuivahiivalla ja sokerilla, joka toimii hiivan ruokana. Koulujen syysloman aikaan järjestetty leiri on houkutellut täyden tuvan eli parikymmentä lasta. Uhkaako pullo todella karata tiehensä. ”Hiiva kohottaa taikinaa eli tekee sinne kuplia. Hiiva sinänsä on alakouluikäisille leiriläisille tuttu asia, samoin leipominen. Leipurin kemiaa Heurekassa Muhkeat mukikakut saavat veden kielelle ”Ei pullo mihinkään lennä”, vakuuttaa lapsille Mari Ragbir, joka toimii ohjaajana tiedekeskus Heurekan nuorten tiedeleiriläisten työpajoissa. Ainakin innostunutta tohinaa ja herkullisia leivonnaisia. 54 7/2016 KEMIA Mitä syntyy, kun parikymmentä alakoululaista päästetään irti Heurekan työpajassa. Sen suulle asetettu tyhjä ilmapallo pullistuu silmissä. Lapset todistavat olevansa kokeneita leipojia. Siinä hiivalla on tärkein osa. Nyt hiiva on ryhtynyt työhönsä eli tuottamaan hiilidioksidikaasua. Ohjaaja laittaa kahteen lasiin leivinjauhetta ja kahteen ruokasoodaa. Yhteen leivinjauhelasiin ja yhteen ruokasoodalasiin lisätään myös hieman sitruunahappoa. Teksti Juha Jalonen, kuvat Elias/Studio Ihana ”Entäs jos se lähtee lentoon?” Jännittynyt ääni kuuluu lapsiryhmästä, joka tuijottaa hievahtamatta pöydällä seisovaa pientä lasipulloa. Mutta mitä pullataikinalle pitää tapahtua ennen kuin sitä voidaan ruveta muovaamaan. Jee! Leipurin kemia oli syysloman paras ohjelmanumero.. Näin taikinasta tulee kuohkea”, ohjaaja kuvailee. Aivan oikein. Juuri nyt tutustutaan leipurin kemiaan. ”Taikinan pitää nousta”, tietävät Sophie ja Tuuli. Osoittautuu, että kysymys on hankala vain toimittajalle, joka ei olisi osannut siihen vastata. Sitten hän esittää hankalan kysymyksen. Onko muita aineita, jotka kohottaisivat taikinaa. Usea kertoo heti oikean vastauksen: leivinjauhe ja ruokasooda! Hurraahuutoja kuplille Täytyy siis testata niitäkin
”Kun sekoitetaan keskenään emäksistä ainetta, kuten ruokasoodaa, ja hapanta ainetta, kuten sitruunahappoa, kermaviiliä, piimää tai maitorahkaa, ne alkavat reagoida toistensa kanssa. Kaikkien taikina kuitenkin onnistuu ammattilaisten elkein. Viimeisessä lasissa on ruokasoodaa ja sitruunahappoa. Näissä mukikakuissa ei käytetä edes kananmunaa, joskin sitäkin voi toki mukaan lisätä. Kun luokkaretkeläiset keväisin valtaavat tiedekeskuksen, hän kiertää koululaisten mukana näyttelyissä. ”Leipomisen jälkeen toiseksi mukavinta on ollut, että pajojen välillä saa mennä katsomaan Heurekan näyttelyitä ja leikkiä siellä”, tyttö kertoo. ”Koulutin siis rottia pelaamaan koripalloa ja ohjasin rottakorisesityksiä. Laura kertoo viihtyneensä hyvin muuallakin. Ensimmäiseksi liraus vettä lasiin, jossa on leivinjauhetta ja sitruunahappoa. Lapset jaetaan kolmen hengen ryhmiin, ja jokainen ryhmä tekee yhden taikinan. Toisessa lasissa on vain leivinjauhetta. Ei haittaa, vaikka joillakin menevät hetkellisesti sekaisin millilitrat ja litrat. Kun ainekset on sekoitettu hyvin, sekaan lisätään vielä juoksevaa margariinia. Ohjaaja Mari Ragbir antaa aluksi neuvoja Raille, Hannekselle ja Joonalle. Kulhoon pannaan vehnäjauhoja, leivinjauhetta, sokeria, vaniljasokeria ja kaakaojauhetta. Syntyy siis kemiallinen reaktio, joka saa aikaan taikinan kuplat”, ohjaaja selventää. Alun perin hänet palkattiin Heurekaan rottaoppaaksi. Ronia (vas.) mittaa jauhoja, Aliisa ja Sofia avustavat. ”Leipomispaja on ollut koko päivässä kivointa”, hihkaisee Sonya. Leivinjauhe toimii ihan yksikseen. ”Nämä on tosi hyviä”, vahvistavat Sofia ja Aliisa. Rottaoppaasta matikanmaikaksi Myös työpajan ohjaaja, jota Heurekan tapaan nimitetään innoittajaksi, on tyytyväinen. Ruokasooda taas ei tee yksinään mitään. ”Ooämgee!” Koko lasi kuplii vimmatusti. Demonstraatio osoittaa, että leivinjauhe on erilainen kohotusaine kuin ruokasooda. Se vaatii kaverikseen jotakin hapokasta. Kolmas lasi sisältää pelkkää ruokasoodaa. Kun jokainen ryhmä on jakanut taikinansa kolmeen mukiin, lapset kiikuttavat mukinsa mikroaaltouuniin. Nyt muodissa ovat nopeasti syntyvät mukikakut, mug cakes. Lara (vas.), Tuuli ja Sonya tuskin malttavat odottaa herkkujen kypsymistä. Kaikki ovat yhtä mieltä mukikakkujen mausta. Se ei ala poreilla laisinkaan. Mari Ragbir työskentelee tiedeleiriohjaajana lähinnä kesäaikaan. Siellä kakut kypsyvät kahdessa minuutissa. Seos alkaa kuplia hienosti. Ragbirin lisättyä lasiin vettä yleisö yltyy riemuhuutoihin. Kuppikakut ovat jo vanha juttu. Uusien näyttelyjen myötä oppii aina uutta itsekin”, Ragbir kertoo. Suvin (vas.) ja Lauran taikina on jo valmista kaadettavaksi mukiin.. Myös palaute tiedeleiristä on myönteinen. ”On kivaa, kun työ on vaihtelevaa ja päivät erilaisia. Siitä siirryin tekemään täällä muitakin hommia.” Tiedeleirityönsä ohessa entinen rottaopas opiskelee Helsingin yliopistossa matematiikan opettajaksi. Emilia ja Ronia komppaavat. Koska mukikakkuihin ei tule mitään hapanta, nostattamisessa käytetään leivinjauhetta. Vesi saa senkin poreilemaan melkein yhtä voimakkaasti. Ei siis aikaakaan, kun kaikilla on oma herkkuannos tuoreena edessään. 55 7/2016 KEMIA Kun laseihin kaadetaan vettä, saadaan selville, mitkä yhdistelmät tuottavat eniten kuplia. Siis mukikakkuja tekemään. Taikina mukiin ja mikroon Testien ja teorian jälkeen päästään itse asiaan. Lapset työskentelevät innoissaan, ja tohina on kova
56 7/2016 KEMIA Leipomisen kemian työpajan ovat kehittäneet kotitalousopettajaopiskelijat. ”Päivä oli todella kiva! Olisin voinut itsekin osallistua leiriohjelmaan. ”No kun en ollut ikinä ennen kirjoittanut lehtijuttua.” Siitä huolimatta teksti syntyi nopeasti eikä vaatinut normaalia enempää toimituksen editointia. Kouvolassa kasvanut, tätä nykyä Helsingissä asuva Jalonen työskentelee vuoden mittaan reilussa sadassa ammatissa – jokaisessa yhden päivän. Vasta noin 30 paikan jälkeen vähän helpotti. Sekin tuli opittua, että Messukeskuksen ravintolaroudari Juha Jalonen projektinsa alkumetreillä. ottaa päivän mittaan 40 000 askelta.” Ammatti numero 69 Kemia-lehden piikkiin tehty juttukeikka Heurekaan tuotti monitoimimiehen listaan ammattinimikkeen numero 69: toimittaja. Aina uuden pomon alaisena, uusien työkaverien tiimissä. Alku oli nihkeä, mutta sitten hana aukesi, ja lopulta pestejä tarjottiin enemmän kuin mies kykeni ottamaan vastaan. Sen tietää oheisen jutun kirjoittaja Juha Jalonen, 33. Idea hullunhauskasta hankkeesta syntyi, kun erilaisia nettipalveluja tarjonnut yrittäjä joutui markkinoiden hiljentyessä panemaan pillit pussiin. Blogin kuvat ovat pääasiassa Studio Ihanan valokuvaajan Eliaksen käsialaa. Tilanne oli outo, sillä oma yritys oli työllistänyt Jalosen 17-vuotiaasta. ”Varsinkin alussa jännitti kovasti. Taskussa on jo titteleitä hotellihuoneen testaajasta, kotisiivoojasta, kirjastovirkailijasta, soitinmyyjästä ja kehitysvammaohjaajasta yksityisetsivään, norsuasiamieheen ja varatoimitusjohtajaan. Itse tekemällä lapsi saa oivaltamisen ilon ja monenlaisia tiede-elämyksiä. Sarja-ammatinvaihtaja on pitänyt koko projektinsa ajan blogia, jossa hän kertoo kokemuksistaan. juha@munblogi.fi Monta hommaa hallussa Miltä tuntuisi aloittaa joka aamu uudessa työpaikassa. Silti mietin joka aamu, löydänkö varmasti ajoissa paikalle ja pärjäänkö hommassa.” Kunto on joskus ollut koetuksella. ”Kun lapsille jää pajasta hyvät muistot, on mukava ryhtyä opiskelemaan ainetta myös koulussa, kun se viitostai kuutosluokalla ilmestyy lukujärjestykseen.” Vantaan Tikkurilassa sijaitseva Heureka järjestää tiedeleirejä pääsääntöisesti koulujen loma-aikoina. Kirjoittaja on työskennellyt päivän elämästään toimittajana. Esimerkiksi viime kesän 50 leiriä olivat lähes loppuunmyytyjä. Tässä näkee mahdottoman paljon asioita ja saa kokeilla mitä eriskummallisimpia juttuja. Hintaan kuuluu leiriohjelma materiaaleineen, planetaarioelokuva, lämmin ateria ja kesän leireillä myös tiedeleiripaita. Asiaa epäilemättä auttoi, ettei Jalonen enää ole kynäilijänä untuvikko. Niistä voi lukea osoitteessa www.munblogi.fi. Ei kuitenkaan auttanut kuin ryhtyä metsästämään työtä toisen leivissä. Tauoilla saa tutustua näyttelyihin. Kahdesta viiteen päivään kestävillä leireillä työskennellään laboratorioissa ja työpajoissa ohjatusti pareittain tai pienissä ryhmissä. Jalonen myöntää, että työnkuvan vaihtuminen parin päivän välein stressaa hyvähermoistakin. Siinä pääsisi vielä enemmän sisään eri aloille.” Päivi Ikonen Lue Juha Jalosen blogikirjoitus päivästä Kemia-lehden toimittajana: www.munblogi.fi. Pajan päämääränä ei ole suoranaisesti opettaa kemiaa vaan luoda siitä mielikuva kiehtovana ja jännittävänä tieteenä. Sittemmin on tapahtunut paljon. Leirien tarkoituksena on tutustuttaa lapsia hauskalla tavalla eri tieteenaloihin ja kokeelliseen työskentelyyn. ”Tämä on ollut loistava tapa työllistää itsensä. Mikä parasta, jos jokin ammatti ei kolahda, tietää aina, että huomenna ei tarvitse enää mennä samaan duuniin.” ”Joku voisi seuraavaksi vetää saman periaatteella viikko per ammatti. Kemia oli koulussa yksi lempiaineistani.” Reportaasin tekeminen työpajasta sen sijaan nosti hien pintaan. ”Ajattelin sitten, että samalla vaivalla haen vähän useampaakin paikkaa.” ”Vähän useampaa” tarkoittaa tarkkaan ottaen 30 098 työhakemusta, jotka Jalonen 12 kuukaudessa rustasi. ”Kerran pussitin kolme tonnia hevosenlantaa. Hanke on loppusuoralla ja mies jo hieman haikeana
2,03 ampeerin virta saa ne sulautumaan taustaan (keskellä) ja 2,20 ampeeria palaamaan näkyviin samalla, kun taustasta tulee voimakkaasti heijastava. Tutkimusta varten kehitetty fMRIkuvantamismenetelmä avaa uusia mahdollisuuksia räätälöityyn kivunlievitykseen, kirjoittaa Science Daily On epäselvää, kuinka WO-fagi hyödyntää lainageenejään. Yksi fagin ”varastamista” geeneistä säätelee pahamaineisen hämähäkin myrkyntuotantoa. -lehti, jonka mukaan siitä odotetaan apua etenkin kroonisesta kivusta kärsiville. Keksintö saattaa lehden mukaan olla ensimmäinen metalaite, jonka toimintaa voidaan hallita. Lääkärit pääsevät näkemään, mikä aivoalue kullakin potilaalla aktivoituu kivun aikana, ja he voivat myös mitata eri lääkkeiden vaikutuksen. Penn State -yliopiston tutkijat ovat valmistaneet metamateriaalin, joka muuttaa muotoaan ja sulautuu taustaansa kuin kameleontti, kertoo Science Daily. Tutkijat eivät myöskään tiedä varmasti, mikä geeniliikenteen suunta on ollut. Materiaalin pohjana on valoa läpäisemätön kultakerros, jonka päällä on ohut kerros alumiinidioksidia. Viruksia esiintyy eliökunnan kaikissa kolmessa domeenissa eli bakteereissa, arkeoneissa ja aitotumaisissa, mutta virus voi infektoida vain yhden domeenin eliöitä. 57 7/2016 KEMIA ULKOMAILTA Aivoista on tunnistettu paikka, jossa kipulääkkeenä annettu lumelääke saa aikaan tunteen kivun poistumisesta. WO-nimisestä fagista paljastui muidenkin aitotumaisten eliöiden dna:ta. Havainnosta hyötyy myös kipulääkkeiden ja -lääkekandidaattien kliininen testaus. Lumelääke toimii aivojen tietyssä pisteessä laastarin tavoin. Lopulta hyttyset lakkaisivat levittämästä vaarallisia tauteja. WO-fagi elää Wolbachia-bakteereissa, jotka ovat yleisiä niveljalkaisissa. Ylimpään kerrokseen leikatut kirjaimet PSU paljastavat alta vanadiinidioksidin. Mahdollista on, että eläimet ovat päinvastoin ottaneet geenit käyttöönsä fagilta. Päällimmäisenä on verkkomainen kultarakenne, joka on kiinnitetty ulkoiseen virtalähteeseen. Aivoista löytyi ”lumelääkepiste” Sc an st oc kp ho to Do ug la s W er ne r/P en n St at e. Ominaisuutta yritetään jo hyödyntää istuttamalla bakteeria hyttysiin, joiden toivotaan tartuttavan koko populaation. Infrapunakamera näyttää kirjaimet selvästi, kun materiaaliin ei ohjata sähkövirtaa (ylimpänä). Wolbachiat ovat nousseet kiinnostuksen kohteeksi, sillä ne estävät zikaja dengueviruksia lisääntymästä. Bordensteinin mukaan WO-fagi saattaa mahdollistaa Wolbachian geenimuokkauksen niin, että tuloksena on entistä tehokkaampi ase taistelussa viruksia vastaan. Vieraasta domeenista peräisin olevien geenien päätyminen fagiin tuli tutkijoille yllätyksenä. ”Tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta, kun fageilta on löytynyt eläinten geenejä”, sanoo Vanderbiltin yliopiston tutkija Seth Bordenstein Live Science -lehdessä. Testeistä voidaan ennalta karsia pois ne, joihin lumelääkkeet vaikuttavat erityisen voimakkaasti. Erittäin myrkyllinen mustaleski on saanut nimensä siitä, että naarailla on joskus tapana parittelun päätteeksi syödä koiras. Virus nappasi geenin mustaleskeltä Metamateriaali kuin kameleontti Bakteerissa loisivalta virukselta eli bakteriofagilta on löydetty dna:ta, joka on peräisin mustaleskeltä. Materiaalin ydin on vanadiinidioksidia, joka on kuorrutettu toiseltakin puolelta alumiinidioksidilla
Bensiini maksaa saman, loiskui se sitten veneen tai auton moottorissa. Hitsaavan kalastajan mukaan Suomi rajoittuu idässä 13 prosentin tasaveromaahan ja etelässä 20 prosentin. VIRALLISESTI Suomessa ei kannata tehdä työtä alle 2 700 euron kuukausipalkalla. Kahvitaukojakin voi pitää vapaasti milloin haluaa, ainakin niin kauan kuin termospullossa riittää herätysvettä. Oikeassa elämässä summa on kaksinkertainen. Suomen geopoliittinen asema on käymässä vapaa-ajankalastajan kannalta entistä haastavammaksi. SAKSASSA Ahmed Özdem, toinen pätevöitetty hitsaaja, harrastaa hänkin metallitöiden ohella sulavia ajatuksia. On huomattavasti mukavampi halstrata tuoretta saalista kuin levittää sulaa metallia hitsattavaan uraan. 58 7/2016 KEMIA PELTIPOLIISI välähti. Saksassa sellainen ei tulisi kuuloonkaan. Keemikko Omenapuun juurella kalastava Pakinoitsijan kalansaalis KEEMIKKO 7/2016 KEMIA 58 Työmaalla pyörivät yt-kierrokset, kun taas kala-apajalla voi vetää veneellisen lohta. Özdemin ohjenuorana on hankkia saksalainen auto, jolla kasvavan perheen saa kesälomalla siirrettyä Saksasta kotipuoleen, noin sata kilometriä Ankarasta koilliseen. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. Normaalisti seurauksena olisi tavanomaisen pakinoitsijan tuloilla auton hintainen sakko. Tarkasti pykälät lukeva asiakas kerää meillä tukia kolmen keskituloisen palkansaajan verojen verran. Oluen sijasta juomme omenateetä. Myös kansainvälisen kaupan teorian mukaan suomalaisen hitsaajan on fiksumpaa satsata vakaan valokaaren sijaan lohen narraamiseen. Tehtaan portista sen sijaan menee kamelikin helpommin läpi kuin työturvakortiton kynäilijä. Ahmedkin lähtisi pakinoitsijan kanssa kalaan mutta ei ehdi. Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Lähdemmekö töihin vai kalaan. Yhtä tuoretta kalaa eivät virolaiset tai venäläiset pysty naapureille tarjoamaan. Vahingoniloisille tiedoksi: sakko on jo ensimmäisen virkkeen tuotolla maksettu. Kalareissulle saa aina mukaan lähimmän pakinoitsijan. Siinä missä saksalainen saa perusturvaa 450 euron edestä, suomalaiselle maksetaan sen verran jo asumistukea. Tässä veropolitiikan mannerlaattojen puristuksessa on sen vuoksi toimittava, kuten kaikki uhanalaiset eläimet, eli leikittävä työvoimapoliittisesti kuollutta. Työmaalla pyörivät alituiset yt-kierrokset, kun taas kalaapajalla voi hyvällä tuurilla vetää veneellisen lohta. Peruskysymys kuuluu: tuoretta kalaa vai omenateetä. KALASSA on aikaa miettiä maailman menoa. Tässä hitsaaja arveli olevansa suhteellisen edun paremmalla puolella. Siellä Ahmed tunnetaan liikemiehenä, ei hitsaushaalarissa metallisulaa juoksuttavana duunarina. Eurooppalaisen Suomen vaihtoehdot käyvät vähiin. Metallikappaleet taas voi hyvin lähettää tasavirtahitsattaviksi tasaveromaahan. Työttömän hitsaajan kannattaa ennemmin lähteä Kuutsalon rannalle kalaan kuin kiertää maitse työpaikalle Kotkan keskustaan. Sen vuoksi liikennemerkkiviidakossa virheen tehnyttäkään ei tarvitse viedä nyljettäväksi nahkurin orsille. Suomi on maa, jossa menestyjää sakotetaan ja epäonnistujaa hyvitetään. Özdemin filosofian mukaan omalla työllä ei voi Saksassa rikastua, mutta investoimalla säästöt Turkkiin hän nousee sosiaalisessa hierarkiassa lähelle sen huippua. Nyt ei kuitenkaan ajeltu Suomessa vaan Saksassa. Ajanpuutteessa päädymme kantakahvilaan
Fortumin vahvat markkina-alueet houkuttelevat. Kun tuntee ihmiset ja toimijat, ymmärtää liiketoiminnan logiikkaa. Materiaalihyötykäyttöön yhtiö aikoo jatkossakin satsata, kuten se tekee nyt Kiertotalouskylässään Riihimäellä. Kesällä hän pyöräili Espoosta Kuopioon.. Integraatiotyö on nyt ensimmäinen tehtävä”, Lösönen kuvailee. Fortumin liikevaihto on 3 500 miljoonaa ja työntekijöitä lähes 8 000. 59 7/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Ekokem on nyt osa Fortumkonsernia. Lösösen mukaan yhteenliittymässä syntyy kansainvälinen osaaja, joka hallitsee kiertotalouden koko ketjun teollisuuden ja kunta-asiakkaiden jätehuoltopalveluista ja ympäristörakentamisesta uusioraaka-aineiden jalostamiseen, energian tuotantoon jätepolttoaineista sekä energian ja tuotteiden myyntiin. Juankoskelta kotoisin oleva diplomiinsinööri toimi ennen Ekokemiä toistakymmentä vuotta kemianteollisuudessa. Ekokemin pörssikaavailut johtivat ratkaisuun, kun yrityskauppatieto vahvistui loppukesästä: Fortum osti yhtiön ja teki siitä liiketoimintayksikön City Solutions -divisioonaansa. ”Mitä tiukempi ja vaativampi regulaatio, sitä enemmän se avaa bisnesmahdollisuuksia meille ja kaikille muillekin vastuullisille edelläkävijäyrityksille. Nimikysymys samoin kuin eri toimipaikkojen roolit ratkennevat kevättalveen mennessä. ”Olen oppinut tuntemaan toimialaa ja toimijoita pohjoismaisella kentällä. ”Haluamme olla johtava kiertotalousyhtiö”, Lösönen tiivistää. Uusi toimitusjohtaja Jani Lösönen luotsaa yhdistymistä ja uskoo kiertotaloustoimintojen reippaaseen kansainväliseen kasvuun. Venäjääkään Lösönen ei halua poissulkea. Fortum on ihaillut Ekokemin henkilöstön vahvaa sitoutuneisuutta ja sitä, miten hyvässä kunnossa laitokset ovat. Yksi niistä on, jatkaako Ekokem itsenäisenä brändinä ja nimenä vai tuleeko siitä osa Fortumin portfoliota. ”Uskomme, että uusioraaka-aineissa on liiketoimintamahdollisuuksia.” Elina Saarinen Ek ok em 2ja 4-vuotiaiden lasten isä Jani Lösönen harrastaa pyöräilyä ja pitää erityisesti Nuuksion metsäreiteistä. Toimitusjohtaja suhteutuu myönteisesti EU:n kiertotalouspakettiin. Toisaalta Fortumilla on jo läsnäoloa Aasiassa, Intiassa ja Itä-Euroopassa, joissa Ekokem-nimi ei kerro mitään”, Lösönen pohtii. Lösönen uskoo, että Ekokem vahvistaa Fortumin kestävien yhteiskuntien palveluvalikoimaa ja tuo siihen monipuolista asiakaspalveluosaamista. Samalla markkinaalueista valitaan kiinnostavimmat. Ekokem taas saa käyttöönsä hyvätaseisen, maailmalla tunnetun Fortumin resurssit, joita tarvitaan kasvun vauhdittamisessa ja kansainvälistymisessä. Uudessa tilanteessa Ekokemin hallitus nimitti integraatiota johtamaan yhtiössä reilut kolme vuotta toimineen Jani Lösösen. Fokus säilyy myös Pohjoismaissa, joissa palveluntarjonta laajenee. Ekokemin Jani Lösönen hakee Kasvua kiertotaloudesta Säilyykö Ekokemin nimi. Kiertotalouden elimellinen osa on haitallisten aineiden saaminen pois kierrosta.” ”Vaarallisten jätteiden käsittely tuottaa 45 prosenttia liikevaihdostamme”, Lösönen muistuttaa. Liki 700 henkeä työllistävän yhtiön liikevaihto on kivunnut yli 250 miljoonaan euroon. ”Lähdemme tekemään yhteistä tarinaa strategian muodossa. ”Ekokemin brändi on aika vahva ympäristöhuoltotoimialalla Suomessa ja Pohjoismaissa. Hän toivoo, että lainsäädäntö kohtelisi erilaisia jätteenpolttoteknologioita neutraalisti polttotekniikasta riippumatta. Se auttaa pääsemään uudessa tilanteessa nopeammin liikkeelle.” Nyt käynnistyneessä integraatiotyössä on päätettävä monta suurta asiaa. Ekokemin vuotuinen kasvutahti on viime vuodet ollut 20 prosentin luokkaa. Ekokemissä Lösönen on ehtinyt olla maajohtajana ja liiketoimintajohtajana sekä luotsata jo yhtä integraatiota, kun Ekokem osti alkuvuodesta 2015 tanskalaisen ympäristöhuoltoyhtiön Nordin
Sylwia Adamczykin väitöskirja The role of terpenes in carbon and nitrogen cycling in boreal forest soils tarkastettiin 28.10.2016. FM Mehdi Hasanin väitöskirja Purification of aqueous electrolyte solutions by air-cooled natural freezing tarkastettiin 19.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Itä-Suomen yliopisto FM Tiia Turusen väitöskirja Epigenetherapy: Small RNAs Regulating Vascular Endothelial Growth Factor A tarkastettiin 14.10.2016. Juha Tanskanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Gerrit Groenhof. FM Anni Evilän väitöskirja Novel genetic defects in titinopathies and other muscular dystrophies tarkastettiin 26.10.2016. Vastaväittäjänä toimi tohtori Heike Fliegl (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena dos. Jouni Hirvonen. Ilkka Ojanperä. Herbert Sixta. Heljä-Sisko Helmisaari. Seppo Korpela (Ohion yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. DI Antti Kurkijärven väitöskirja Biobutanol recovery using dual extraction process tarkastettiin 21.10.2016. Fabian Mohr (Wuppertalin yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Philippe Spätig (Paul Scherrer -instituutti, Sveitsi) ja kustoksena prof. David Hibbett (Clarkin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. 60 7/2016 KEMIA väitöskirja Extracellular vesicles in innate immunity—Proteomic investigations tarkastettiin 28.10.2016. M.Sc. Vastaväittäjänä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Gudrun Høiseth (Norjan kansanterveysinstituutti) ja kustoksena prof. Wojciech Cyprykin. Ulla Lassi. Vastaväittäjänä toimi prof. Joachim Ulrich (Martin Luther -yliopisto, Saksa) ja prof. LL Raija Silvennoisen väitöskirja Multiple myeloma treatment in the era of novel agents—special reference to minimal residual disease, stem cell mobilization and drug sensitivity testing tarkastettiin 29.10.2016. FM Kari Törrösen väitöskirja Hyaluronan synthases in development and cancer tarkastettiin 14.10.2016. Alexander Bismarck (Imperial College London, IsoBritannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi vanh. Vastaväittäjänä toimi prof. Rajendra Prasad Ghimiren väitöskirja Effects of herbivory and climate change factors on BVOC emissions from boreal conifers tarkastettiin 21.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Sari Mattilan väitöskirja Small things matter—Of phages and antibiotic resistance conferring plasmids tarkastettiin 28.10.2016. Kalia (Geneven yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Johanna Majoisen väitöskirja Synthetic and Supracolloidal Concepts for Cellulose Nanocrystals tarkastettiin 28.10.2016. Kristina Malinovskaja-Gomezin väitöskirja TransHENKILÖUUTISIA dermal Iontophoresis—Delivery Control by Ion-Exchange Fibers and Nanocarriers tarkastettiin 7.10.2016. Henrik Saxén (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ville Alopaeus. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Lasse Tolosen väitöskirja Subcritical and Supercritical Water as a Cellulose Solvent tarkastettiin 7.10.2016. Högberg (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. Juha Voipio. Raija Oilunkaniemi. FM Jaana Kuuskerin väitöskirja Genomics and systematics of the white-rot fungus Phlebia radiata: special emphasis on wood-promoted transcriptome and proteome tarkastettiin 7.10.2016. Miika Nieminen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jan Lagerwall (Luxemburgin yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Kärki. Janna Saarela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Päivi Peltomäki. Kenneth M. Arto Urtti. Seppo Ylä-Herttuala. FM Anna Kirveslahden väitöskirja Polymer wettability properties: their modification and influences upon water movement tarkastettiin 28.10.2016. Persson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jyväskylän yliopisto FM Ville Härkösen väitöskirja Computational and Theoretical studies on Lattice Thermal Conductivity and Thermal Properties of Silicon Clathrates tarkastettiin 21.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimii prof. M.Sc. Hareth Nahi (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena dos. Esa Vakkilainen. Yao Gaon väitöskirja Interactions between land surface, forests and climate: regional modelling studies in the boreal zone tarkastettiin 4.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Antti Hoikkalan väitöskirja Determination and identification of polyphenols and their metabolites in biological matrices tarkastettiin 21.10.2016. Bjørn Kløve. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Esa Jantunen. MMM Hannu Hotin väitöskirja The killer of Socrates exposed—Coniine in the plant kingdom tarkastettiin 14.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tom Böhling. Marjatta Louhi-Kultanen. Vastaväittäjänä toimi Dr. Kari Keinänen. Eleanor Burke (Hadley-keskus, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Ville Lahtelan väitöskirja Improving the properties of solid Scots pine (Pinus sylvestris) wood by using modification technology and agents tarkastettiin 14.10.2016. FM Elina Rydmanin väitöskirja Inflammatory effects of nanosized titanium dioxide and carbon nanotube pulmonary exposure tarkastettiin 15.10.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Kirsi Rilla. Esa Räsänen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena akat.tutk. Diego Elustondo (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. DI Manuel García Pérezin väitöskirja Modeling the effects of unsteady flow patterns on the fireside ash fouling in tube arrays of kraft and coal-fired boilers tarkastettiin 22.10.2016. Perttu Lantto. Väitökset jatkuvat sivulla 62 VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Teemu Sarikan väitöskirja Effect of strength mismatch on fracture behavior of ferrite-austenite interface in Ni-base alloy dissimilar metal welds tarkastettiin 30.9.2016. Peter Campbell (Wellcome Trust Sanger -instituutti, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Aedin Cassidy (Itä-Anglian yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. M.Sc. Elisangela Heiderscheidtin väitöskirja Evaluation and optimisation of chemical treatment for non-point source pollution control: Purification of peat extraction runoff water tarkastettiin 21.10.2016. FM Janne Pesosen väitöskirja Physicochemical studies regarding the utilization of woodand peat-based fly ash tarkastettiin 21.10.2016. Mikko Oivanen. FM Satu Mäki-Nevalan väitöskirja Molecular markers in Finnish lung cancers tarkastettiin 14.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Teemu Teeri. DI Kuisma Littusen väitöskirja Redox initiated aqueous graft copolymerization of nanocellulose and xylan tarkastettiin 28.10.2016. Chunying Chen (Kiinan tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Jouni Pursiainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Paolo Caliceti (Padovan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Heribert Warzecha (Darmstadtin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jukka Seppälä. Miika Mehinen väitöskirja Molecular classification of uterine leiomyomas by genomewide methods tarkastettiin 21.10.2016. Yogeshvar N. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Mona N. FM Anna Kelarannan väitöskirja Organ dose determination in X-ray imaging tarkastettiin 7.10.2016. FM Juho Roukalan väitöskirja Magnetic resonance properties of metal-containing nanosystems tarkastettiin 21.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Prov. Oulun yliopisto FM Merja Poropudaksen väitöskirja Synthesis and characterization of some telluroethers and their derivatives tarkastettiin 14.10.2016. Helsingin yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Matti Jalasvuori. Kaarina Sivonen. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Tapani Pakkanen. Päivi Peltomäki. M.Sc. Sauli Savolainen. Vastaväittäjänä toimi FT Samir El-Andaloussi (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena akat.prof. Hannu Hänninen. M.Sc. Paavo Pääkkö (Oulun yliopistollinen sairaala) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Tatu Lajusen väitöskirja Liposomal Drug Delivery: Light Triggered Drug Release and Targeting to the Posterior Segment of the Eye tarkastettiin 14.10.2016. María José Cocero Alonso (Valladolidin yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Susanne Gabrielsson (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Timo Vesala. tutk. Olli Ikkala. FM Jenni Viinamäen väitöskirja Analysis of Fatal Poisonings Due to Toxic Alcohols and Drugs—Focus On Metabolites tarkastettiin 28.10.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Dennis Bamford (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Jaana Bäck (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Sirkku Peltonen (Tyks) ja kustoksena dos. Jarmo Holopainen
Nesteessä se tarkoitti polymeereihin liittyvää teollista kemiaa, paperikemikaaleja, voiteluaineita ja hienokemikaaleja. Menestyneimpiä tuotteita on Nesteessä kehitetty synteettinen voiteluaine, jolle myönnettiin patentti vuonna 1987. Salmea jäivät kaipaamaan aviomiehen, sisaren ja veljen perheiden lisäksi laaja joukko ystäviä ja entisiä työtovereita Nesteessä ja VTT:ssä. Itse hän myönsi, että vauhti ei olisi ollut yhtä kova, jos hänellä olisi ollut lapsia. Aloittaessaan oppikoulun hän joutui muuttamaan kaupunkiin. Ihmisenä Salme oli vilpitön ja vaatimaton eikä pitänyt itsestään ääntä, vaikka oli yksi Suomen naistutkijoista, joilla on eniten patentteja. Salme oli naimisissa kemian yliopistotutkijan kanssa, eikä lapsettomuus ollut tietoinen valinta. EU:n ja Tekesin rahoittamissa hankkeissa paneuduttiin esimerkiksi biopolttoaineisiin, ympäristöä säästäviin pinnoitteisiin ja liimoihin sekä hiilidioksidin hyödyntämiseen. Kun Neste Oy alkoi laajentaa tutkimustaan, Koskimies palkattiin vuonna 1981 yhtiön Porvoon tutkimuskeskukseen. Hän oli 70-vuotias, syntynyt Ilmajoella 4. Vaatimaton uurastaja Salme Koskimies oli pienviljelijäperheen tytär, joka itsenäistyi varhain. Vuodesta 1991 hän toimi Helsingin yliopiston ja 1988–2010 LUT:n dosenttina. 61 KEMIA 7/2016 in memoriam Salme Koskimies Kekseliäs tutkija oli ahkera patentoija Filosofian tohtori Salme Koskimies (o.s. Hänet miellettiinkin helposti valkoisessa takissa häärääväksi uranaiseksi. Saatuaan stipendin jatko-opintoihin hän vietti vuodet 1972–1976 Yhdysvalloissa Brandeisin yliopistossa, jossa hän väitteli fysikaalisesta orgaanisesta kemiasta. Hänen patentoimiaan keksintöjä löytyy muun muassa huoltoasemien voiteluainehyllyiltä, kasvovoiteista ja vettä hylkivistä papereista. Hän oli Suomalaisten Kemistien Seuran ja American Chemical Societyn aktiivinen jäsen. Sukupuolesta hän ei kokenut olevan haittaa työssään, koska hän piti itseään voimakastahtoisena ja ongelmien ratkaisuun tottuneena. Hän ohjasi lukuisia erikois-, diplomija väitöskirjatöitä. VTT:ssä tutkimus keskittyi asiakkaiden tilaamiin orgaanisiin ja polymeerisynteeseihin sekä katalyyttitutkimukseen laboratoriomitasta koetehdastuotantoon. Hänen omat keksintönsä syntyivät hänen johtamissaan tutkimusryhmissä, eikä hän yrittänyt ottaa kunniaa niistä itselleen. Taustaansa hän piti yllykkeenä totutusta poikkeavalle ammattialalle, sillä maalla tytöt tekivät kaikenlaisia töitä, eikä roolijako ollut niin selvä kuin kaupungissa. Vuonna 1985 hänestä tuli synteesitutkimuksen ja 1990 Neste Chemicalsin synteettisten kemikaalien osaston päällikkö. Apua ja aikaa alaisille ja työkavereille riitti aina. Vuodet 2001–2011 Koskimies työskenteli johtavana tutkijana ja ryhmäpäällikkönä VTT:ssä, josta hän jäi eläkkeelle. lokakuuta 1945. Samana vuonna hän aloitti kemistinä Typpi Oy:n Oulun tehtailla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Heinolan yhteislyseosta vuonna 1965 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1970 pääaineenaan epäorgaaninen kemia. Ojanperä) menehtyi vaikeaan sairauteen Helsingissä 24. Arja Lehtinen ja Toini Tanner Kirjoittajat ovat Salme Koskimiehen ystäviä ja kollegoita Neste-ajoilta.. Hänestä keksintöjen tekeminen kuului normaaliin kemistin työhön, ja keksintöjen syntyä edesauttoi hyvä yhteistyö tutkimusryhmässä. Salme Koskimies aloitti orgaanisten yhdisteiden analysoijana, mutta hänen pääkiinnostuksen kohteekseen muodostui orgaanisten synteesien tutkiminen ja kehittäminen. apulaisprofessorina ja yliassistenttina Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa 1976–1981. kesäkuuta 2016. Prosessiin perustuvaa voiteluaineen peruskomponenttia valmistava tehdas aloitti Belgian Beringenissä 1991. Koskimiehen patentit liittyvät pääasiassa voiteluaineisiin, paperikemikaaleihin ja teollisuuskemian erityistuotteisiin. Suomeen palattuaan hän työskenteli kemian vt
Vastaväittäjänä toimi prof. Myllerin väitöskirja The Effect of a Coupling Agent on the Formation of Area-selective Monolayers of Iron ?-Octabutoxy Phthalocyanine on a Nano-patterned Titanium Dioxide Carrier tarkastettiin Itä-Suomen yliAntti T. Vastaväittäjänä toimi dosentti Marko Virta Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Craig Primmer. Nianjing Wangin väitöskirja Polyviologens: Electrochemical Synthesis and Characterization tarkastettiin 14.10.2016. LL, FM Katriina Joensuun väitöskirja Interactions between human mesenchymal stem cells and circulating mononuclear cells in bone regeneration tarkastettiin 12.10.2016. Toinen menetelmä on tarkoitettu rengasmuotoisen dna:n kalastamiseen. Mark Johnson. Hän siirtyy tehtävään Luonnonvarakeskuksesta. Kytkentäaineen negatiivisesti varautunut pää sitoutuu titaanidioksidikantajaan, ja rautaftalosyaani kiinnittyy positiivisesti varautuneeseen päähän. Edellinen toimitusjohtaja Karri Kaitue jätti tehtävän sen jälkeen, kun yritys siirtyi Fortumin omistukseen. Olli Pentikäinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Rakenteet saadaan aikaan yksinkertaisella nesteupotukHyppivät geenit tutkijoiden työkaluiksi Tutkija Elsi Pulkkinen kehitti väitöstyössään molekyylibiologian työkaluiksi uusia menetelmiä, jotka hyödyntävät transposoneja eli hyppiviä geenejä. FL Antti T. Väitöksiä… Tutkija Antti T. Ekokem Oyj Toimitusjohtajaksi on nimitetty Jani Lösönen. Ribeiro. Myller käytti kytkentäaineena lyhyttä kahtaisionia, jonka rakenne muistuttaa aminohappoja. Martti Kauranen. Vastaväittäjänä toimi tekniikan tohtori Riikka Puurunen VTT:stä ja kustoksena professori Tuula Pakkanen. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Craig Primmer. run yliopistossa 21.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Menetelmä mahdollistaa minkä tahansa rengasmaisen dna:n löytämisen ja säilyttämisen Escherichia coli -soluissa. Mittaamiseen ei aiemmin ole ollut yhtenäistä menetelmää. Joseph Zyss (ENS Cachan, Ranska) ja kustoksena prof. Ion Petre. M.Sc. Carita Kvarnström. Anne Ridley (King’s College London, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Esimerkkejä rengasmuotoisesta dna:sta ovat muun muassa mitokondrioiden geeniperimät. Menetelmää voidaan hyödyntää, kun kehitetään nopeita ja halpoja teollisuusprosesseja muun muassa joustavien aurinkokennojen ja kaasuanturien valmistukseen. DI Matti Virkin väitöskirja Supramolecular Materials for Photocontrolled Optical Nonlinearity tarkastettiin 7.10.2016. FM Elsi Pulkkisen väitöskirja Establishment and Enhancement of Mu in vitro DNA Transposition Applications: Novel Procedures and New Tools tarkastettiin TuNanopinnoitus jouduttaa aurinkokennojen kehitystä sella. Myller Elsi Pulkkinen opistossa 21.10.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Barbara Palys (Varsovan yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Miguel Pérez-Enciso (Barcelonan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Diana-Elena Gratiesin väitöskirja Refinement of biomodels using Petri nets tarkastettiin 20.10.2016. Kahiluodon erikoisosaamista ovat ravitsemusturvan, ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kytkennät sekä oikeudenmukainen kiertotalous.. Päivi Koskinen. Myller kehitti väitöstyössään valmistusmenetelmän, jolla voidaan pinnoittaa titaanidioksidin nanorakenteita tai niiden osia yhden molekyylin paksuisella kerroksella rautaftalosyaaniyhdistettä. Vastaväittäjänä toimi prof. Lisäksi Pulkkinen kehitti MuA-proteiinista hyperaktiivisia muotoja ja osoitti, että muokattujen proteiinien avulla voidaan parantaa huomattavasti erilaisten Mu:n transpositioon perustuvien menetelmien tehokkuutta. Vastaväittäjänä toimi prof. Petri Lehenkari (Oulun yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Myös kantajan ja ftalosyaanin puolijohdeominaisuuksien yhteisvaikutus voi johtaa halvempiin ratkaisuihin taipuvan elektroniikan alalla. Åbo Akademi FM Bhanupratap Singh Chouhanin väitöskirja Integrin evolution: From prokaryotes to the diversification within chordates tarkastettiin 14.10.2016. Menetelmät perustuvat bakteriofagi Mu:n transpositioreaktioon. FM Terhi Iso-Tourun väitöskirja Signals of selection and the genetic basis of milk production in cattle tarkastettiin 28.10.2016. Jetty Kleijn (Leidenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Terhi Heino. Turun yliopisto FM Niina Santion väitöskirja PIM signaling in cancer—regulation of cell motilty and metabolism tarkastettiin 7.10.2016. 62 7/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Tampereen teknillinen yliopisto DI Eero Lihavaisen väitöskirja Image Analysis Methods for the Characterization of Mitochondrial Morphology and Dynamics tarkastettiin 30.9.2016. Andre S. Ensimmäisellä menetelmällä voidaan mitata, kuinka tehokkaasti transposonit saadaan yhdistettyä haluttuun dna:han. Carolina Wählby (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena apul.prof. Kiilto Oy Ympäristöja turvallisuuspäälliköksi on nimitetty FM Jyrki Tiihonen. Hän siirtyi Kiiltoon Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestöstä Ceficistä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Suomen ensimmäiseksi kestävyystieteen professoriksi on nimitetty MMT Helena Kahiluoto
marraskuuta! Erikoisjakelu: Tieteen päivät, Helsinki 11.–15.1.2017 Osateemoina mm. • Laboratoriot • Patentit • Koulutus Tiedustelut ja varaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Tutkijat Mari Lundström, Benjamin Wilson, Herbert Sixta ja Michael Hummel kehittävät hankkeessa muun muassa nanoselluloosapohjaisia pinnoitteita, joiden raaka-aineina hyödynnetään biojalostamojen sivuvirtoja. Rahoituksen sai myös Aalto-yliopiston hanke, jossa selvitetään, voisiko Suomen metsistä löytyä ratkaisu metallipintojen suojaamiseen ruostumiselta ja vaurioitumiselta. com ACS National Meeting San Francisco, Yhdysvallat 2.–6.4.2017 www.acs.org Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on yhdessä Jane ja Aatos Erkon säätiön kanssa myöntänyt 370 000 euron hankerahoituksen Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkimuskonsortiolle. joulukuuta. Hanke tähtää etenkin elektroniikkaromun sisältämien arvokkaiden metallien, 3D-tulostusmateriaaleja metallien talteenottoon kuten kullan, hopean ja harvinaisten maametallien, tehokkaaseen talteenottoon. Varaa paikkasi viimeistään 24. Kemia-lehti 2017: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT III-kannesta! KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi Numero 8/2016 ilmestyy 15. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Sisäilmapaja Tampere 16.–17.11.2016 http://sisailmayhdistys.fi Suomen kliinisen kemian yhdistyksen ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät Helsinki 17.–18.11.2016 www.skky.fi Farmasian päivät Helsinki 18.–20.11.2016 www.farmasianpaivat.fi Finnmateria Jyväskylä 23.–24.11.2016 www.finnmateria.fi Vesinäytteen otto ja mittaus, erikoistumiskurssi Helsinki 1.–2.12.2016 www.ael.fi/koulutustarjonta Tieteen päivät Helsinki 11.–15.1.2017 www.tieteenpaivat.fi Mittausvälineiden huolto, tarkastus ja kalibrointi Helsinki 31.1.–2.2.2017 www.ael.fi/koulutustarjonta Lignofuels 2017 Helsinki 1.–2.2.2017 www.wplgroup.com/aci Labquality Days Helsinki 9.–10.2.2017 www.labquality.fi Sisäilmastoseminaari Helsinki 15.3.2017 http://sisailmayhdistys.fi Gasification 2017 Helsinki 15.–16.3.2017 www.wplgroup.com/aci Laboratorion excel-kurssit Helsinki 22.–23.3.2017 www.ael.fi/koulutustarjonta ChemBio Finland Helsinki 29.–30.3.2017 www.chembiofinland.fi Muovi & Pakkaus Lahti 20.–21.4.2017 www.muovimessut.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT European Bioplastics Conference Berliini, Saksa 29.–30.11.2016 http://en.european-bioplastics.org/ conference Composites Europe Düsseldorf, Saksa 29.11.–1.12.2016 www.composites-europe.com Conference on Carbon Dioxide as Feedstock for Fuels, Chemistry and Polymers Köln, Saksa 6.–7.12.2016 www.co2-chemistry.eu The European Biopolymer Summit Lontoo, Iso-Britannia 7.–8.12.2016 www.wplgroup.com/aci Nanophotonics and Micro/Nano Optics International Conference Pariisi, Ranska 7.–9.12.2016 http://premc.org/nanop2016 21 st Iupac International Conference on Organic Synthesis Mumbai, Intia 11.–16.12.2016 www.iupac.org 4 th Winter Process Chemistry Conference Glasgow, Iso-Britannia 12.–14.12.2016 https://scientificupdate.co.uk Oil & Gas Non-Metallics Lontoo, Iso-Britannia 12.–14.12.2016 www.amiplastics.com/events Future of Polyolefins Amsterdam, Alankomaat 18.–19.1.2017 www.wplgroup.com/aci Isranalytica 2017 Tel Aviv, Israel 24.–25.1.2017 http://bioforumconf.com/ isranalytica17 European Food and Beverage Plastic Packaging Berliini, Saksa 8.–9.2.2017 www.wplgroup.com/aci European Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Sankt Anton, Itävalta 19.–24.2.2017 www.ewcps2017.at Non-Invasive Delivery of Macromolecules Conference 2017 Carlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2017 www.zingconferences.com 6 th International Conference on Ecological and Environmental Chemistry Chisinau, Moldova 2.–3.3.2017 http://eec-2017.mrda.md Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy Chicago, Yhdysvallat 2.–10.3.2017 www.pittcon.org 5 th International Conference on Multifunctional, Hybrid and Nanomaterials Lissabon, Portugali 6.–10.3.2017 www.hybridmaterialsconference. 040 827 9778 KEMIA Kemi Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan!. Säätiöt jakoivat tutkimusrahoitusta kaikkiaan viidelle hankkeelle yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Professorien Matti Haukan, Kari Rissasen ja Ari Väisäsen vetämissä jyväskyläläishankkeissa kehitetään uusia 3D-tulostettavia materiaaleja, joita voidaan käyttää metalli-ionien talteenottoon soveltuvien laitteiden valmistukseen. 63 KEMIA 7/2016 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. 3D-tulostetuilla metallien keräimillä pyritään tehostamaan metallien kierrätystä. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi
Sebastian Björkqvist underhöll gästerna med musik.. Till höger Susanne Wiedmer. Ett drygt fyrtiotal nationella medlemFinska Kemistsamfundet firade sin 125-årsdag mar och en utländsk gäst, generalsekreteraren Harald Walderhaug från Norsk kjemisk selskap, deltog i jubileumsfesten som inleddes med en gemensam skål och välkomsthälsning. Efter desserten fanns det tid för fritt umgänge och mingel. 64 7/2016 KEMIA SEURASIVUT Finska Kemistsamfundet grundades för 125 år sedan, den 3 oktober 1891, i Helsingfors på initiativ av Dr. Föreningen uppvaktades av många vänföreningar och samfund. Kemia-Kemis chefredaktör Leena Laitinen uppvaktade FKS på jubileumsfesten. Efter varmrätten bjöds vi på ett musikprogram av Sebastian Björkqvist. Bland annat uppfördes den fyndiga men mycket sorgliga kärlekssagan om Fröken Alfa Naftalin i form av allsång. När kvällen led mot sitt slut var vi många glada kemister som redan såg fram emot nästa jubileumsfest. Den påföljande middagen stod dukad i stora festsalen och både maten och stämningen var på topp. Ossian Aschan och professor Edvard Hjelt vid Helsingfors universitet samt direktör Ernst Qvist vid Polytekniska Institutet. Triin Gyllenberg, Mariann Holmberg och Susanne Wiedmer. För att fira detta jubileum arrangerade styrelsen på årsdagen den 3 oktober 2016 en middag för föreningens medlemmar på restaurang Börsen i Helsingfors
Meno omilla kyydeillä. tammikuuta 8. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 8/2016 16. maaliskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. syyskuuta Espanjan Sevillassa. ICCE 2019 järjestetään kesäkuussa 2019 Kreikan Thessalonikissa. Middagen avnjöts i en vackert dukad sal under god stämning. 65 KEMIA 7/2016 Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. Kemian Seurojen Kemian päivät 29.–30.3.2017 Messukeskus, Helsinki Tapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemianseurat.fi/ kemia/kemian-paivat. Seitsemäs EuCheMS Chemistry Congress (ECC 2018) järjestetään 26.– 28.8.2018 Ison-Britannian Liverpoolissa. Ett drygt fyrtiotal medlemmar av Finska Kemistsamfundet samlades på restaurang Börsen för att fira föreningens årsdag. Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. helmikuuta 15. marraskuuta 15. helmikuuta 2/2017 16. SEUROISSA TAPAHTUU Päijät-Hämeen kemistiseuran Pikkujoulu 1.12.2016 kello 18 Ruokamiehet Oy (Sopenkorvenkatu 10, Lahti) Rosvopaistia ja viininmaistelua. I mitten Jari Yli-Kauhaluoma, ordförandet av Suomalaisten Kemistien Seura, samt generalsekreteraren Harald Walderhaug från Norsk kjemisk selskap.. EuCheMSin ympäristöjaosto kokoontui Sevillassa Si rp a He rv e EuCheMSin kemia ja ympäristö -jaoston johtoryhmä tapasi järjestön kuudennen kemian kongressin yhteydessä. joulukuuta 1/2017 11. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja. Kokous pidettiin EuCheMSin kuudennen kemian kongressin (EuCheMS Chemistry Congress) yhteydessä. Ilmoittautumiset osoitteeseen eilaha@elisanet.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Seuraava jaoston järjestämä 16 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment (ICCE 2017) pidetään Oslossa 18.–22.6.2017. Sirpa Herve Kirjoittaja on emeritusprofessori. Osallistumismaksu 10 euroa. Konferenssi on laaja-alainen ja tuo mahdollisuuden monille uusien tutkimustulosten esittämiseen ja kollegojen tapaamiseen. Euroopan kemian seurojen järjestön EuCheMSin (European Association for Chemical and Molecular Sciences) kemia ja ympäristö -jaoston johtoryhmä kokoontui 10. Kokouksen keskeisiä aiheita olivat järjestön tulevat kongressit ja konferenssit, joita jaosto on mukana järjestämässä. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@ kemianseura.fi
Sisko Loikkanen Perustan Pietarin tiedemaineelle loi kaupungin vuonna 1703 perustanut Pietari Suuri, joka pani alkuun myös kaupungin tiedeakatemian ja yliopiston. Alkuaine 101 nimettiin hänen mukaansa mendeleviumiksi. Isä-Nobelin palattua Ruotsiin pojat jäivät vielä Pietariin. Nitroglyseriinistä innostuneet veljekset tekivät siellä koeräjäytyksiä, ja Alfred patentoi aineen. Kun Mendelejev tutki alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia, hän huomasi niissä toistuvuutta. Maaöljyn ominaisuuksia tutkittuaan hän päätteli sen syntyvän maan uumenissa. Vuonna 1869 Mendelejev esitteli taulukkonsa Venäjän kemian seuralle. Pietarissa työskenteli professorina myös Nikolai Zinin. Pietarissa ovat vaikuttaneet monet huomattavat tiedemiehet: tokamakfuusioreaktorin isä Lev Artsimovitš, adsorptiokromatografian vuonna 1900 keksinyt Mihail Tsvet ja fyysikko Aleksandr Fridman, joka esitti jo vuonna 1922 maailmankaikkeuden laajenevan. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Sc an st oc kp ho to. Alkuaineet järjestykseen Kemian alkuainetaulukon kehittänyt Dmitri Mendelejev opiskeli Pietarin yliopistossa ja toimi sittemmin sen kemian ja teknologian instituutin professorina. sisko.loikkanen@yle.fi Pietarin sydämessä seisoo Talvipalatsi, jonka häikäisevissä saleissa ovat näytteillä Eremitaašin taidemuseon kokoelmat. Yliopisto on silti yhä maan kakkonen. Alfredin isällä Immanuel Nobelilla oli Pietarissa konepajaliiketoimintaa, joten perheen lapset saivat siellä koulutuksensa. Hänet tunnetaan nimeään kantavasta reaktiosta, jossa nitroryhmän sisältävä aromaattinen yhdiste muutetaan amiiniksi pelkistämällä natriumsulfidilla. Aineiden loogisen taulukkomuodon hän kertoi nähneensä unessa. Kun Neuvostoliitto romahti, erinomaisesti koulutetut tutkijat alkoivat hakeutua houkuttelevien työtehtävien ja parempien palkkojen perässä länteen, mikä oli menetys Pietarinkin tieteelle. Palatsien Pietari Vaikka Pietarista nykyisin puhutaan harvoin huippututkimuksen tyyssijana, kaupungilla on loistava tieteellinen menneisyys. Taulukko sisälsi tuohon aikaan tunnettujen alkuaineiden järjestelmän, ja sen avulla oli mahdollista myös ennustaa uusia, vielä tuntemattomia alkuaineita. Venäjän tiedeakatemian jakamiin palkintoihin kuuluu Mendelejev-kultamitali. Neuvostoliiton aikana Leningradiksi kutsuttu kaupunki oli Moskovan ohella maan tärkein yliopistokeskus. 66 7/2016 KEMIA TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Mendelejev teki merkittävää työtä myös fysikaalisen kemian alalla. Vuonna 2000 fysiikan Nobelin saanut puolijohdetutkija Žores Alferov työskenteli pitkään Pietarin maineikkaan Ioffe-instituutin johtajana. Siellä ovat opiskelleet sekä presidentti Vladimir Putin että pääministeri Dmitri Medvedev. Zinin toimi myös nuoren Alfred Nobelin yksityisenä kemianopettajana. Nobelin testamentin annista ovat saaneet nauttia useat Pietarissa opiskelleet huippututkijat, kuten vuosien 1904 ja 1908 lääketieteen nobelistit Ivan Pavlov ja Ilja Metšnikov, vuoden 1956 kemian nobelisti Nikolai Semjonov sekä vuosien 1962, 1964 ja 1978 fysiikan nobelistit Lev Landau, Aleksandr Prohonov ja Pjotr Kapitsa