www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. Kemi 7/ 20 17 PUOLI vuosisataa kvanttikemistinä KALPA koukutti katalyysitutkijan KUITIAN kartano ammentaa mikrobeista MUUMIO puhuu ja pysäyttää hetken KEMIA PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen
Kemi KEMIA Tervetuloa stipendikumppaniksi! Kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja uusia ylioppilaita palkitaan jälleen vuonna 2018 Kemia-lehden vuosikerralla. Lämpimästi tervetuloa! Leena Laitinen Kemia-lehden päätoimittaja leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. Lehtistipendi on kerännyt viiden vuoden aikana paljon kiitosta ja avannut jo yli 2 700 nuorelle ikkunan kemian maailmaan. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosikerrasta, kumppanit toisen puolen. Hankkeeseen voi osallistua 2 500 tai 5 000 eurolla. Vahvistathan kumppanipaikkasi 4. Stipendejä jaetaan kemiasta laudaturin kirjoittaneille uusille ylioppilaille ja lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitettävää harrastuneisuutta kemiaan. • Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa ja uutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista. Kipinä kemistin uralle voi syttyä mukaansatempaavan tarinan äärellä! Tervetuloa jakamaan hyvää mieltä! Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. Yhteistyökumppanina saatte: • Ilmoitustilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan. • Logonne näkyviin kokosivun ilmoituksessa, jossa Kemialehti kertoo lehtistipendistä ja yhteistyökumppaneista. 040 577 8850 Sc an st oc kp ho to. toukokuuta 2018 mennessä. Kemia-lehti on täynnä kiinnostavia juttuja kemian mahdollisuuksista ja merkityksestä. Mitä enemmän kumppaneita on mukana, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllätyksen kevään päättäjäisjuhlissa
Tilaan Uusiouutiset -lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €. Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Jaicom Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS . • Uusiouutiset-digilehden kestotilaus 79 euroa. Olen opiskelija. • Hinnat sisältävät sähköisen uutiskirjeen ja tunnukset digilehtien arkistoon, josta löytyvät kaikki Uusiouutiset vuodesta 2015. • Painetun Uusiouutiset-lehden kestotilaus 89 euroa. Tilaan Uusiouutiset -lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk. Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat Tilaan Uusiouutiset -lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi. Monipuolista ja ajan kohtaista tietoa siitä, kuinka kiertotalous muuttaa tuotantoa ja yhteiskuntaa: • kemianteollisuus kiertotalouden uranuurtajana • haitalliset aineet pois kierrosta • kierrätysravinteet ja ravinnekierrot • biotalous ja uudet materiaalit • nanomateriaalit ja komposiitit • elinkaaren hallinta ja tutkimus Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. POISTO TEKSTIILILLE KOTIMAINEN ARVOKETJU 6|2017 KIERTOTALOUS LISÄÄ TYÖRISKEJÄ BIOKAASUA – NYT SITÄ SAA! ROSKAPUSSI PALJASTAA PALJON ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava .” Lukijatutkimus, Focus Master
Virtanen -palkinnon saanut Johanna Ivaska tekee elintärkeää työtä ja taistelee niukkenevasta rahoituksesta. I. (s. (s. (s. 61) 48 Tiedetoimittajien pioneeri Guss Mattsson oli Mäntysuovan kummisetä ja mestaripakinoitsija Jari Koponen 54 Palsamointi pysäyttää hetken ja säilöö tietoa tutkijoille Arja-Leena Paavola Ve ikk o So m er pu ro ”Työmme tarkoitus on Itämeren ja ilmaston suojelu.” Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin ovat tehneet kartanostaan biotalouden mallitilan. 6) Ha nn a Ok sa ne n/ Tu ru n yli op ist o ”Valtiovalta saisi katsoa peiliin.” A. (s. 4 KEMIA 7/2017 SISÄLLYS 6 Kvanttikemisti Pekka Pyykkö: ”Tutkija, arvosta omaa työtäsi” Jarmo Wallenius 12 TÄTÄ MIELTÄ Molekyylit kierrätykseen Heidi Virtanen 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI ”Pysähtyen kuolee, liikkuen elää” Miekkaileva kemisti tuntee kalvan ja katalyytit Irene Andersson 18 UUTISIA 22 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Bones-sarja kannustaa tyttöjä tieteiden pariin Emilia Hiltunen 23 REACH RAKENTUU Kemikaaliviraston päätökset eivät ole kiveen hakattuja Anna Roubier 24 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 28 VIHREÄT SIVUT 34 KIERTOTALOUS JA KEMIA Rakennusjätteestä rakennustuotteita Elina Saarinen 35 KEMIA SILLOIN ENNEN 35 NÄKÖKULMA Jäitä poltellessa Anja Nystén 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Kristiina Kruus Biotalouden moottori Sisko Loikkanen 38 Nobelistit toivat Elämän rakenteet lähikuvaan Jari Koponen 42 Kuitian kartanon uusi elämä Mikrobireaktorit jauhavat hukkapuusta metaania Marja Saarikko 46 Tampereen Hiedanrannasta Kiertotalouden kotipesä Vesa Keinonen ”Suhteellisuusja kvanttiteoria kuuluvat myös jaksolliseen järjestelmään.” Pekka Pyykkö innostui kvanttikemiasta 53 vuotta sitten. 42) Te ro Pa juk all io ”Vuonna 2034 jokaisella on mukanaan puhelin, johon ilmestyvät sekä tekstit että kuvat…” Näin pakinoitsi vuonna 1913 lahjakas kemisti ja tiedetoimittaja Guss Mattsson. 48) 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Armopala ennustajaeukoille 61 HENKILÖUUTISIA Johanna Ivaska heittää Soraa syöpätautien rattaisiin 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Huipputeknologian Tokio Sisko Loikkanen
direktör • Managing Director Leena Laitinen puh. Matkailun myötä superbakteerit ovat levinneet tehokkaasti maailman kaikkiin kolkkiin. Kehitteillä on myös bakteeriseoksia, joilla pyritään syrjäyttämään mikrobistoista resistentit bakteerit. Leena Laitinen M ar kk u Jo ut se n Molekyylit hengenpelastajina Matkailun myötä superbakteerit ovat levinneet tehokkaasti.. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Faagihoitoja eli bakteerien tuhoamista viruksilla tutkitaan myös Suomessa. Yhdisteille voi löytyä tärkeää käyttöä lääkekehityksessä, maataloudessa tai biotieteissä. Tutkijat etsivät uusia lääkeaihioita kirjaimellisesti pohjamutia myöten. Tutkijat ovat varoitelleet asiasta kymmeniä vuosia, käytännössä kuuroille korville. Luvut julkaistiin viime vuonna Ison-Britannian hallituksen teettämässä selvityksessä. Biokemian tohtori Heidi Virtanen kannustaa tässä lehdessä kemistejä liittämään bioaktiiviset molekyylinsä kansalliseen kemikaalikirjastoon. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 ON SE ANGIINAA, lääkäri vahvisti ja ojensi reseptin äidilleni. Antibioottien holtittomalle käytölle on asetettava rajat. Ihmiskunta iloitsi ihmelääkkeistä, joita se ei kuitenkaan osannut käyttää viisaasti. MEILLÄ ON jo kiire löytää ratkaisuja, jotta emme söisi lääkkeitä omilta lapsiltamme. Kun toimitaan aktiivisesti monella rintamalla, ratkaisuja voi hyvinkin löytyä – jopa tutkijoiden pöytälaatikosta. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Kun antibiootit saatiin käyttöön 1940-luvulla, monet aiemmin hengenvaaralliset sairaudet pystyttiin parantamaan rutiinihoidoin. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Nieluviljelmästä oli löytynyt tuttu vihollinen, streptokokki A. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Tuhlaileva käyttö ihmisten ja eläinten lääkinnässä johti muutamassa vuosikymmenessä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämiseen. Jos kehitys jatkuu, vuonna 2050 infektiosairauksiin menehtyy tehokkaiden antibioottien puutteessa jopa kymmenen miljoonaa ihmistä, enemmän kuin syöpätauteihin. Sekä rikkaissa että köyhissä valtioissa lyhyen aikavälin hyödyt ovat painaneet vaa’assa enemmän. marraskuuta 2017 Vol. Samaan aikaan on pyrittävä kehittämään uusia lääkkeitä ja kokonaan uudenlaisia hoitovaihtoehtoja. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki puh. 5 7/2017 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15. Sen nujertamiseen tarvittiin kuuri syvästi inhoamaani penisilliiniä, jonka karvas makumuisto palautuu vuosikymmenten jälkeen vaivatta mieleen. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. SUOMESSA TILANNE on vielä verraten hyvä, mutta Euroopan alueella kuolee jo 25 000 ja koko maailmassa 700 000 ihmistä vuodessa bakteeritartuntoihin, joihin antibiootit eivät pure. Kirurginen lääketiede eteni harppauksin, kun uudet lääkkeet estivät haavojen infektoitumisen ja mahdollistivat tekonivelten ja siirtoelinten käytön. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Tänä päivänä olen kiitollinen siitä, että käytettävissä oli tehokas lääke lapsuusvuosieni riesaan, joka muuten olisi parantunut hitaasti ja saattanut aiheuttaa vakavia jälkitauteja
• Finska Kemistsamfundetin puheenjohtaja 1988–1989, 1999– 2001; Suomen Kemian Seuran puheenjohtaja 1999–2000. • Ylioppilas 1959, Turun klassillinen lyseo. Nyström -palkinto 1998, Humboldtin palkinto 2002, Schrödingerin mitali 2012. Kuvaavaa on, että maailman suurimmalla kemian alan yrityksellä, saksalaisella BASF:lla on nykyisin vahva teoreettinen osastonsa ja käytössään oma supertietokone kvanttikemian ja laskennallisen kemian työkaluna. J. Emeritusprofessori Pekka Pyykkö on paneutunut kiehtovaan tieteenalaan jo yli puolen vuosisadan ajan. Harry Elvingin palkinto 1978, A. I. • FM 1964, FL 1965, FT 1967, Turun yliopisto. • Åbo Akademin kvanttikemian apulaisprofessori 1974–1984. • Tunnustuksia mm. Orgaanisessa kemiassa ja sen sovelluksissa, muun muassa lääkeaineteollisuudessa, kvanttikemian avulla arvioidaan molekyylien pysyvyyttä, kemiallista stabiilisuutta ja reaktiomekaniikkaa ja -dynamiikkaa. Ve ikk o So m er pu ro Sivulle 15… 6 7/2017 KEMIA ”Kansainvälinen ilmapiiri ja kansainväliset kontaktit ovat tutkijalle välttämättömiä. Fysikaalisessa kemiassa alaa hyödynnetään termodynaamisten ominaisuuksien laskemisessa, molekyylispektrien analysoinnissa ja molekyylien ominaisuuksien, kuten sidosten pituuksien ja orientaatioiden, määrittämisessä. ”Tutkija, arvosta omaa työtäsi” Kvanttikemisti Pekka Pyykkö: ”Tutkija, arvosta omaa työtäsi”. • Yli 300 tieteellistä julkaisua. Nordita-instituutissa Tanskassa, CECAM-keskuksessa Ranskassa sekä Erlangen-Nürnbergin yliopistossa ja Berliinin teknillisessä yliopistossa Saksassa. Kvanttikemia ei ole kemiaa eikä fysiikkaa – ja on silti niitä molempia. Jarmo Wallenius Kvanttikemia ei ole kemiaa eikä fysiikkaa – tai on niitä kumpaakin. • Helsingin yliopiston kvanttikemian professori 1984–2009, emeritusprofessori 2009–. Tätä nykyä kvanttikemiaa hyödynnetään niin laskennallisesti kuin kokeellisestikin kaikilla kemian mutta myös monilla fysiikan osa-alueilla. • Vierailevana tutkijana mm. Ne ovat ilma, jota hengitetään ja jota ilman ei voi olla”, sanoo professori Pekka Pyykkö. Virtanen -palkinto 1997, E. Pekka Pyykkö • Syntynyt Hinnerjoella vuonna 1941
7
Raskaimpien alkuaineiden analysoinnissa on välttämätöntä hyödyntää Diracin yhtälöiden mukaista relativistista kvanttimekaniikkaa. Varsinaisesti kvanttikemian katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1927, jolloin Walter Heitler ja Fritz London laskivat vetymolekyylin atomien välisen etäisyyden ja kemiallisen sidoksen voimakkuuden käyttämällä hyväkseen Schrödingerin yhtälöä ja Brittisyntyinen matemaatikko ja teoreettinen kemisti John Pople (oik.) Pekka Pyykön vieraana Helsingin yliopistossa. Tänä vuonna 90 vuotta täyttävää tieteenalaa voidaan kutsua myös molekulaariseksi tai molekyylien kvanttikemiaksi. Laskuja voidaan tuoreen tiedon mukaan tehdä ainakin tietokonejätti IBM:n laboratoriossa jo kvanttitietokoneellakin. Pople palkittiin kehittämistään kvanttikemiallisista malleista vuoden 1998 kemian Nobelilla. He lsi ng in yli op ist o. Kvanttikemian historia juontuu vuoteen 1926, jolloin itävaltalainen fyysikko Erwin Schrödinger kehitti aaltoyhtälönsä. aaltomekaniikkaa. Epäorgaanisessa kemiassa kvanttikemiallista laskentaa hyödynnetään uusien siirtymämetallien yhdisteiden ja niiden ominaisuuksien ennustamisessa ja selittämisessä. 8 KEMIA 7/2017 Yhdeksän vuosikymmentä kvanttikemiaa Kvanttikemia hyödyntää kvanttimekaniikkaa kemiallisten ongelmien ratkaisemisessa. Analyyttisen kemian alueella kvanttikemiaa käytetään spektroskopiassa muun muassa infrapunaja NMR-spektrien spektriviivojen taajuuksien ja intensiteettien optimoinnissa ja analysoinnissa. Voi hyvin sanoa, että kvanttikemiassa Kvanttikemiassa yhdistyvät suhteellisuusteoria ja jaksollinen järjestelmä. Samalla kaksikko loi kvanttikemiallisen valenssisidosteorian eli VB:n mallin. Nykyisin kvanttikemiaa käytetään löyhästi keskenään sidoksissa olevien ja heikosti vuorovaikuttavien kylmien kaksitai kolmeatomisten alkaalikaasumolekyylien tekemisestä, NTP-olosuhteiden satojen atomien molekyyleistä ja kvanttisimulaatiosta uusien, kaikkein raskaimpien alkuaineiden ominaisuuksien ja yhdisteiden tarkasteluun
Kvanttikemisti Linus Pauling sai ensimmäisen kahdesta Nobelistaan vuonna 1954. Sen hän oli kehittänyt sidosten laskentamalliksi jo vuonna 1927 hyödyntämällä kvanttimekaniikkaa ja huomioimalla ytimien ja elektronien vuorovaikutukset. ”Tämän ajan nuorille tutkijoille se onkin jo itsestään selvää.” Pyykön nuoruusvuosilta on peräisin hänen oma työskentelytyylinsä: spontaani aktiivisuus itseorganisoituvassa tutkimusryhmässä. Nuoren kemistin kansainvälistyminen jatkui Uppsalan jälkeen teoreettisen fysiikan instituutissa Norditassa Tanskan Århusissa sekä Ruotsin Göteborgissa vuosina 1968–1970. Friedrich Hundin, Linus Paulingin ja Robert Mullikenin rinnalla alan tärkeisiin nimiin kuuluvat myös Edward Teller, J. Niitä tunnettiin tuolloin vielä huonosti NMR-spektroskopian piirissä. Tätä nykyä hän jakaa Kumpulan kampuksella Chemicumissa sijaitsevan työhuoneensa kahden muun emerituksen, professori Markku Räsäsen ja yliopistonlehtori Raimo Timosen, kanssa. Syksyllä 1970 Pyykkö osallistui fysiikan nobelistin Richard Feynmanin oppilaan Gary Thomasin Helsingin yliopistossa pitämälle relativistisen kvanttimekaniikan kurssille. Samalla heräsi myös kysymys siitä, voidaanko hydridien rakenteista laskea ja ekstrapoloida koko kemia. Robert Oppenheimer, Douglas Hartree ja Vladimir Fock. ”Erilaisten kemiallisten aineiden ennustamisesta tuli tätä myöten. Sikäläinen kvanttikemisti Per Olof Löwdin järjesti tuolloin kesäkoulun. Pyykkö siirtyi virastaan eläkkeelle vuonna 2009, mutta tutkijan työ jatkuu entiseen tapaan. 9 7/2017 KEMIA yhdistyvät Albert Einsteinin vuonna 1905 julkaisema suhteellisuusteoria ja Dmitri Mendelejevin vuonna 1869 kehittämä jaksollinen järjestelmä. Martin Karplus, Michael Levitt ja Arieh Warshel palkittiin tuolloin kvanttikemiallisia prosesseja koskevien tietokoneohjelmien kehittämisestä. Pyykön mukaan ainakin jossakin mitassa näin voidaan tehdä. Tuorein kvanttikemian Nobel on vuodelta 2013. Pyykkö havahtui siihen, että suhteellisuusteoreettisilla tekijöillä oli suuri vaikutus valenssikuorten magneettisiin ilmiöihin. ”Keksin, että kullan ja hopean väliset rakenteelliset erot johtuvat suhteellisuusteoriasta.” Suomeen saatiin ensimmäinen kvanttikemian oppituoli vuonna 1974, kun Åbo Akademihin perustettiin alan apulaisprofessorin virka. Sekä fyysikkona että kemistinä tunnettu Robert Mulliken palkittiin vuoden 1966 kemian Nobelilla molekyyliorbitaalien teoriasta. Näiden elektronien keskimääräisen tiheyden määrittämiseksi kehitettyjen teorioiden myötä saatiin uusia mahdollisuuksia kemiallisten rakenteiden ja reaktioiden laskemiseen. Merkitys on tärkeä”, professori sanoo. ”Kansainvälinen ilmapiiri ja kansainväliset kontaktit ovat välttämättömiä. Yhdessä ranskalaisen Jean-Paul Desclaux’n kanssa Pekka Pyykkö alkoi kehittää laskentamenetelmiä molekyylien rakenteiden selvittämiseksi, ensin metaanista (CH 4 ) plumbaaniin (PbH 4 ) ulottuvan sarjan ja sitten kupari-, hopeaja kultahydridien rakenteet Diracin yhtälöistä lähtien. Tukena oli sittemmin Åbo Akademin fysikaalisen kemian professori Ingvar Danielsson, joka antoi tuoreelle kvanttikemian apulaisprofessorille vapaat kädet tehdä tutkimusta ja opetusta. Lähtölaukaus Uppsalasta Pekka Pyykkö kertoo kvanttikemian merkityksen olleen Suomessa ilmassa jo 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Diracin yhtälöt saivat sitä myötä suomalaisesta pysyvän otteen, ja relativistisesta kvanttikemiasta alkoi kehittyä hänen ominta tutkimusaluettaan. Walter Kohn ja John Pople palkittiin saavutuksistaan vuoden 1998 kemian Nobelilla. ”Fyysikko ja matemaatikko Hjalmar Tallqvist oli kirjoissaan tehnyt suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan tutuiksi myös meille suomalaisille, vaikka hänen teoksiaan ei oppikirjoina käytettykään.” Pekka Pyykkö pääsi itse tutustumaan kansainväliseen kvanttikemiaan ja sen yhteisöön jo 23-vuotiaana, kun Turun yliopiston fysiikan professori Väinö Hovi lähetti NMRryhmässä deuteronien kvadrupolivakioita mitanneen jatko-opiskelijan Uppsalaan. Viisitoista vuotta myöhemmin palkinnon jakoivat Kenichi Fukui ja Roald Hoffmann kemiallisten reaktioiden mekanismien ymmärrystä lisänneistä kvanttikemiallisista teorioistaan. Siihen nimitettiin nuori filosofian tohtori Pekka Pyykkö, josta vuonna 1984 tuli Helsingin yliopiston ruotsinkielisen kvanttikemian professuurin hoitaja. Pioneereja ja nobelisteja Kvanttikemiaa kehittivät ensimmäisinä vuosikymmeninä niin kemistit kuin fyysikotkin. Kemisti ja fyysikko Kohn oli vuonna 1960 kehittänyt tiheysfunktionaaliteorian (DFT), matemaatikko Pople puolestaan työstänyt molekyyliorbitaalien teorian ja energioiden laskennallisia työkaluja ja malleja jo 1950-luvulta lähtien. Yhdysvalloissa väitellyt apulaisprofessori Tapani Pakkanen työskenteli kvanttikemian parissa Joensuun yliopistossa, ja Åbo Akademin professorin virkaa hoiti vuodet 1972–1974 vt:nä Allan Johansson. Ne ovat ilma, jota hengitetään ja jota ilman ei voi olla”, Pyykkö tähdentää. Vuonna 1992 palkintovuorossa oli Rudolph Marcus, joka tutki elektronien siirtymistä kemiallisissa reaktioissa. Vuonna 1962 kemisti vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon ydinaseiden vastaisesta toiminnastaan. ”Keksin, että kullan ja hopean väliset rakenteelliset erot johtuvat suhteellisuusteoriasta. ”Juhani Savolainen oli tutustunut alaan Pariisissa, ja Juhani Murto laati hänen innoittamanaan luentomonisteita Helsingin yliopistossa”, Pyykkö muistelee. Palkinto myönnettiin Paulingin pari vuosikymmentä aiemmin esittämästä valenssisidosten teoriasta
Toriumin (Th, 90) tavoin uraani kuuluu aktinoideihin (89–103). Floridan valtionyliopiston kemian ja biokemian osaston ja suurmagneettikentän laboratorion tutkijat ovat Thomas Albrecht-Schmittin johdolla erikoistuneet tutkimaan uraania raskaampia alkuaineita. Aktinoidit ovat kaikki rakenteeltaan radioaktiivisia metalleja mutta käyttäytyvät kemiallisesti lantanoidien lailla. Uusia löytöjä Science-lehdessä viime vuonna julkaistussa artikkelissaan AlbrechtSchmittin ryhmä esitteli berkeliumin booriyhdisteiden reaktioiden tutkimustaan. Yhdysvaltain energiaministeriö antoi Albrecht-Schmittin ja hänen kollegoidensa käyttöön ennätykselliset 13 milligrammaa isotooppi-249:ää – tuhat kertaa enemmän kuin missään aikaisemmassa tutkimuksessa on käytetty. Aiemmin Alcrecht-Schmittin tiimi on tutkinut muitakin radioaktiivisten alkuaineiden, muun muassa plutoniumin (Pu, 94) ja kaliforniumin (Cf, 98), yhdisteiden molekyylejä ja kemiallisia sidoksia. Elektronien massa kasvaa, ja elektronit asettuvat orbitaaleille poikkeuksellisella tavalla.. Raskaimmat alkuaineet voivatkin olla linkki kvanttiteorian ja suhteellisuusteorian välillä. Vuonna 1949 löydettyä berkeliumia – joka rakenteellisesti mutta ei kemiallisesti muistuttaa kaliforniumia – on käytetty syntetisoimaan uusia alkuaineita, kuten tennessiiniä (Ts, 118). Mitä raskaammista alkuaineista on kyse, sitä enemmän myös Albert Einsteinin suhteellisuusteoria vaikuttaa niiden ominaisuuksiin. Saman ryhmä oli aiemmin todennut kaliforniumin osalta. Tuoreessa Journal of American Chemical Society -lehdessä ryhmä kertoo analysoineensa berkeliumjodaattiyhdisteiden reaktioita ja päätyneensä siihen, että berkeliumin kemiallinen käyttäytyminen johtuu ennen kaikkea suhteellisuusteoriasta. Uraani on luonnossa esiintyvistä alkuaineista raskain. Siinä selvisi, että berkelium ei käyttäydy kemiallisesti lähimpien aktinoidinaapuriensa kaltaisesti. Sen järjestysluku on 92 (U, 92). Viimeinen jaksollisen järjestelmän alkuaine on ogaMuun muassa berkeliumin kemiallista käyttäytymistä voidaan selittää suhteellisuusteorian avulla. Floridalaisryhmä on viime aikoina paneutunut lähinnä aktinoidien, erityisesti berkeliumin (Bk, 97) ja sen yhdisteiden tutkimiseen. Suhteellisuusteoria auttaa selittämään ainakin yli 20 raskaimman ja harvinaisimman alkuaineen käyttäytymistä. 10 KEMIA 7/2017 Raskaimpien alkuaineiden kemia on eksoottista Kvanttimekaniikan lait ja -säännöt määräävät atomien käyttäytymistä ja selittävät myös paljolti useimpien jaksollisen järjestelmän alkuaineiden ominaisuuksia. Isotoopin puoliintumisaika oli vain 320 päivää. Vertailun vuoksi: stabiileimman isotoopin Bk-247:n puoliintumisaika on 1380 vuotta ja lyhytikäisimmän Bk-245:n kaksi minuuttia ja 24 sekuntia. Tämä kiihdyttää raskaiden alkuaineiden elektroneja hyvin suuriin, suhteellisuusteorian mukaisiin hiukkasnopeuksiin ja orbitaalimuutoksiin. Sen sijaan se muistuttaa kemiallisesti keveämpiä aktinoideja ja siirtymämetalleja. nesson (Og, 118). Raskaan alkuaineen ytimellä on protoniensa johdosta suuri positiivinen sähkövaraus
Toiseksi tulokset pitää pyrkiä julkaisemaan mahdollisimman arvovaltaisissa julkaisusarjoissa. Emeritusprofessori kiittää sitä, että tieteentekijöiden ei ole tarvinnut maksaa koneiden käytöstä, vaikka tietojenkäsittelyyn on tehty kalliita investointeja. ominta alaani. ”Niin paljon kuin poliitikkoja aina tölvitäänkin, kansallisten tietojenkäsittelymahdollisuuksien kohdalla siihen ei ole syytä”, Pyykkö huomauttaa. Joitakin raskaiden alkuaineiden, kuten kaliforniumin, yhdisteitä pidetään myös lupaavina ydinjätteen varastomateriaaleina, koska ne vastustavat tehokkaasti ja vaurioitumatta säteilyä. Raskaimmissa alkuaineissa, yhdisteissä ja aineissa relativistisilla ilmiöllä on iso ja kevyemmissä vastaavasti pienempi vaikutus kemiallisiin rakenteisiin.” Ratkaisevat tietokoneet Pekka Pyykön manifestina on ollut, että kemistin pitää tehdä kunnollista työtä ja pyrkiä siihen, että hän kykenee kirjoittamaan urallaan jonkin katsausartikkelin arvostettuun Chemical Review -julkaisuun. Floridalaistutkijat hyödynsivät työssään useita kvanttikemiassa käytettyjä analyysimenetelmiä: kristallografiaa, UVja NMR-spektroskopiaa, näkyvän valon spektroskopiaa, magneettisen suskeptibiliteetin mittauksia, tiheysfunktionaaliteorian eli DFT:n mukaisia laskuja ja aaltomekaniikan yhtälöitä. ”Johtavaa kansakuntaa ei ole. Itse opin ohjelmoimaan, kun K. V. Elektronirakenteen muuttuessa myös berkeliumin kemialliset yhdisteet käyttäytyivät Hundin säännöstä ja Russel-Saundersin kytkennästä poiketen. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Kaksi jälkimmäistä sijaitsevat CSC:n uudessa datakeskuksessa, joka rakennettiin Kajaaniin vuonna 2013. Esimerkiksi yliopistot saivat veloituksetta käyttöönsä ensimmäisen supertietokoneen. Laurikainen hankki 1960-luvun alussa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteiskäyttöön kaupallisen Wegematic-tietokoneen.” Vuonna 1973 Tieteen tietokonekeskuksen CSC:n edeltäjän käyttöön saatiin ensimmäinen Univac 1108. Sitä ovat seuranneet Louhi-, Murska-, Sisuja Taitosupertietokoneet. Kvanttikemisteille yksi asia on ollut ratkaiseva. ”Isoja koneita onkin käytetty laajasti, tehokkaasti ja paljon. ”En usko, että ennen tietokoneiden tuloa pystyttiin tekemään riittävän hyviä kvanttikemiallisia laskuja. jarmowallenius@hotmail.com. Tietokoneyhteydetkin ovat tehokkaat.” Pekka Pyykön mukaan kvanttikemialla on ollut alusta lähtien huomattavaa intellektuaalista, joskaan ei välitöntä taloudellista merkitystä. Vaikka tieteenalan juuret ovat Yhdysvalloissa, muutkin maat ovat astuneet esiin, ja mielenkiintoisia kokeita tehdään ympäri maailmaa. 1980-luvun lopulla keskukseen hankittiin ensimmäinen supertietokone, Cray X-MP. Åbo Akademissa Pyykön työtä jatkoi professori Matti Hotokka, mutta hänen jäätyään eläkkeelle virka on laitettu jäihin. Nykyisin koneiden saatavilla on Kajaanissa halpaa sähköä ja paljon kylmää vettä jäähdytystä varten. Sen sijaan ohjelmistoista valtaosa tulee nykyisin Saksasta.” Suomessa kvanttikemian tutkimusta tehdään Helsingin yliopiston lisäksi aktiivisesti Itä-Suomen, Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Aaltoyliopistossa. 11 7/2017 KEMIA Bi ll La x/F SU Ph ot og ra ph y Se rv ice s Floridan yliopiston Thomas Albrecht-Schmittin vetämä tutkijaryhmä on erikoistunut uraania raskaampiin alkuaineisiin. Näin myös tekijä itse arvostaa omaa työtään
Kemistit ovat vuosikymmenten mittaan valmistaneet lukemattoman määrän yhdisteitä, joista moni on suunniteltu rakenteeltaan tavalla tai toisella bioaktiiviseksi. Vain murto-osalle mahdollisista kohteista – eliöiden genomien geeneistä tai solujen rakenteista – on kehitetty toimiva lääke. Monet kaupallisesti saatavilla olevat kemikaalikirjastot on jo käyty läpi. Osaa näistäkin yhdisteistä on toki testattu. Tulevasta kansallisesta kemikaalikirjastosta hyötyvät sekä kemistit, jotka saavat tietoa kehittämiensä yhdisteiden ennestään tuntemattomista bioaktiivisuuksista, että bioja lääketieteiden tutkijat, jotka voivat löytää kohdemolekyyleilleen sopivia inhibiittoreita tai aktivaattoreita. Heidi Virtanen heidi.virtanen@helsinki.fi Molekyylit kierrätykseen 7/2017 KEMIA 12. MAAILMAN terveysjärjestö WHO julkaisi keväällä listan 12 pahimmasta antibiooteille vastustuskykyisestä bakteerista. Uusia, ainutlaatuisia molekyyleja voi kuitenkin löytyä akateemisten tutkijoiden pöytälaatikoista. Näin saamme molekyylit kierrätykseen. Emme kuitenkaan ole tietoisia kaikista suomalaisista tutkimusryhmistä, joissa yhdisteitä syntetisoidaan tai uutetaan luonnonmateriaaleista. Kirjastoa on tarkoitus seuloa Suomen kansallisen Drug Discovery and Chemical Biology -verkoston tulevissa projekteissa, joissa etsitään bioaktiivisuuksia monenlaisille kohteille. TÄTÄ MIELTÄ Jo uk o Si ro Heidi Virtanen on biokemian tohtori ja tutkimuskoordinaattori, jonka työtä on lääkekehitys ja tutkimustiedon siirtäminen lääketieteen ja terveydenhuollon käyttöön. PIDEMMÄN tähtäimen suunnitelma on liittää Euroopan maiden kansalliset kirjastot osaksi akateemisen eurooppalaisen infrastruktuurihankkeen EU-OPENSCREENin kirjastoa. Siksi toivomme, että kaikki kansallisesta kemikaalikirjastosta kiinnostuneet henkilöt ottaisivat yhteyttä kirjoittajaan. Suoja-aika takaa, että käyttäjä ja yhdisteen syntetisoinut kemisti ehtivät karakterisoida löytämänsä bioaktiivisen yhdisteen perusteellisesti ja tehdä valmistelut patenttia tai julkaisua varten. Tulosten julkaisuun on mahdollisuus hakea viivettä. Yhteiseurooppalainen kirjasto on vasta valmisteluvaiheessa, mutta lähtökohtana on, että seulontojen tulokset julkistetaan. Monet ovat silti rahoituksen tai sopivien yhteistyökumppanien puutteessa jääneet vähäiselle testaukselle tai kokonaan testaamatta ja hautautuneet sitten kemistien kaappeihin ja pakastimiin. Aktivoivia tai estäviä yhdisteitä seulotaan valtavista kemikaalikirjastoista biologisilla kokeilla, joissa seurataan kohdemolekyylin tai -solun muuttumista tai toimintaa. Näin kertyvä tieto tulee kaikkien tutkijoiden saataville, ja myös yhteiskunta saa parhaan hyödyn tekemistään investoinneista. Julkaisun tarkoitus oli rohkaista tutkimuslaitoksia ja lääketeollisuutta kehittämään uusia antibiootteja, jotta bakteerit saadaan taltutettua. Monella muullakin lääketieteen alueella uusien lääkkeiden tarve on suuri. Myös esimerkiksi maataloudessa ja biotieteiden tutkimuksessa tarvitaan kipeästi uusia bioaktiivisia molekyyleja. HELSINGIN yliopiston farmasian tiedekunnan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin johdolla rakennetaan parhaillaan kansallista kemikaalikirjastoa, jonne toivotaan tallennuksia maamme kemisteiltä. Lopulta löydetyt bioaktiiviset molekyylit päätyvät tutkimuksen, teollisuuden ja koko yhteiskunnan hyödyksi. BIOAKTIIVISIA molekyyleja etsitään nykyään seulontaperiaatteella. SUOMEN kansallista kirjastoa kokoava työryhmämme on jo ollut yhteydessä moniin kemisteihin, jotka ovat ilahduttavasti halunneet liittää kirjastoon omia yhdisteitään. Silloin seulontojen määrä moninkertaistuu, ja jokaisesta syntetisoidusta yhdisteestä saadaan irti mahdollisimman paljon tietoa. Käyttämätöntä potentiaalia on vielä paljon
Siellä hän suuntautui teknilliseen kemian ja kemian laitetekniikkaan. ”Äiti ei todellakaan tuupannut minua alalle”, Noora Kaisalo korostaa ja vakuuttaa tehneensä päätöksen tulevaisuudestaan ihan itse. Mutta ennen kuin nuoresta naisesta tuli kemianteekkari, hän oli jo pitkään ollut myös kilpakenttiä kiertänyt kalpamiekkailija. Helsingin yliopiston orgaanisen kemian opettajan Leena Kaisalon työympäristö oli oikeastaan aika tavallinen laboratorio. 14 KEMIA 7/2017 14 KEMIA 7/2017 VTT:n katalyyttiteknologian tiimin tutkija Noora Kaisalo on myös huippu-urheilija, joka on edustanut Suomea muun muassa kalpamiekkailun maailmanmestaruuskisoissa. Helsinkiläisteini löysi 15-vuotiaana tiensä Töölön Kisahalliin ja urheiluseura Miekka-Miehiin. Lukion jälkeen hän pyrki ja pääsi Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakouluun. Alkeiskurssin KEM ISTIN kään töpuo li Sarjas sa esitell ään kem istien kakko samm atteja ja epäta vallisi a harra stuksi a.. Pienen ihmisen silmiin se kuitenkin näyttäytyi ihmeellisenä paikkana, joka sytytti tässä sammumattoman kipinän ja ikuisen kiinnostuksen tieteen maailmaan. Ainakin Noora Kaisalon tapauksessa kävi niin, että tytöstä tuli isompana intohimoinen tutkija ja yhtä intohimoinen miekkailija. Irene Andersson Mitä tapahtuu, kun pikkutyttö pääsee käymään kemistiäitinsä työpaikalla Helsingin yliopistossa ja lukee vähän myöhemmin Alexandre Dumas’n romanttisen seikkailuromaanin Kolme muskettisoturia ”hieman liian monta kertaa”. ”Lapsuuden labravierailuista lähtien minulla vain on ollut selkeä visio, että tahdon tehdä ammatikseni jotain kemiaan liittyvää.” Päättäväisenä luonteena Kaisalo myös toteutti visionsa
Kiihkeimpään aikaan miltei viikon jokainen ilta kului hallissa harjoittelemassa uusia otteita, liikkeitä ja askelia. ”En ole kemistiäidin alalle tuuppaama, vaan valitsin ammattini ihan itse”, Noora Kaisalo hymyilee. Pysyvän rakkaudesta teki kuitenkin kiehtovan urheilumuodon monipuolisuus. Taistelulajiin hurahtamisen taustalla vaikuttivat ainakin osittain ranskalaiskirjailijan legendaariset muskettisankarit ja näiden vauhdikas elämä hovijuonittelujen ja lemmenseikkailujen pyörteissä. ”Maailman huippumiekkailijoissa on urheilijoita nuorista keski-ikäisiin.” Miekkailulla lajina on niin pitkä historia, että se on ehtinyt kehittyä ja hioutua aivan omanlaisekseen. ”Hyökkäysten pitää olla nopeita, joten voimaa tarvitaan ennen kaikkea jalkoihin. Yksi on tosi nopea, toinen taktisesti parempi, joten lajissa voivat pärjätä hyvin erilaiset ihmiset”, Kaisalo kuvailee. Miekkailun termistö on laaja ja kieli yhä ranska. ”Pysähtyen kuolee, liikkuen elää” Miekkaileva kemisti tuntee kalvan ja katalyytit ”Pysähtyen kuolee, liikkuen elää” Miekkaileva kemisti tuntee kalvan ja katalyytit. Tärkeitä ovat myös voima ja hyvä kunto. Tutkija työnsä ääressä VTT:n prosessikoesalin valvomossa. Hyvällä tekniikalla voi korvata puutteita muissa asioissa. ”Miekkailu vaatii nopeutta, tekniikkaa ja taktiikkaa. Kilpailuissa on avuksi myös kestävyys.” Miekkailijoiden ikäskaala on moneen muuhun lajiin verrattuna hämmästyttävän suuri. Urheilumiekkailu sai nykyisen muotonsa Ranskassa Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaan hovissa 1600luvulla. 15 7/2017 KEMIA 15 7/2017 KEMIA Mari-Leena Koskinen-Soivi suoritettuaan tyttö ryhtyi määrätietoisesti etenemään taidoissaan yhä pitemmälle
Uusia virikkeitä Ranskasta Vuonna 2007 Noora Kaisalo oli 20-vuotias ja kohonnut kalpamiekkailun kotimaiseen eliittiin. • Diplomi-insinööri 2012 ja tekniikan tohtori 2017, Aalto-yliopisto. Kaisalo joukkuetovereineen matkasi edustamaan Suomea ensin Belgian Gentiin, jossa kisattiin lajin Euroopan mestaruudesta, ja sitten Pietarissa järjestettyihin MM-kilpailuihin. Ranskalaistantereilla pärjääminen toi urheilijalle lisää itseluottamusta. Ranskassa hän onnistui yhdistämään molemmat intohimonsa. • Harrastaa miekkailun lisäksi lenkkeilyä ja omakotitalon remontointia. Lajin synnyinmaassa harjoitteluolosuhteet ja muutkin puitteet olivat kohdallaan. ”Kilpaileminenkin oli siellä toista. Kun urheileva teekkari sitten nappasi SM-kisoista myös henkilökohtaisen pronssin, hän sai nimityksen maajoukkueen jäseneksi. Suomalaisvaihtari nosti treeninsä uudelle tasolle ja myös kilpaili niin paljon kuin opinnoiltaan ehti. Taskuun alkoi ropista suomenmestaruusmitaleita lajin joukkuekilpailuista. • Asuu Vantaalla avopuolison ja koiran kanssa. Kaisalo oli jo ennen arvokisoja kiertänyt monet ulkomaiset kilpakentät ja innostunut niiden ilmapiiristä. 16 KEMIA 7/2017 Noora Kaisalo • Syntynyt Helsingissä vuonna 1986. Kilpailuissa kalvan kärki on yhdistetty sähköiseen merkkilaitteeseen, johon syttyy valo, kun ase osuu vastustajaan. Suomessa kansallisiin kalpakisoihin osallistuu tyypillisesti 20–30 henkeä, kun vastaavissa kilpailuissa Ranskassa on satakunta osallistujaa ja tosi hieno tunnelma”, Kaisalo kuvailee. • Ylioppilas 2005, Lauttasaaren yhteiskoulu. • Kalpamiekkailun SM-mitalisti. ”Enstassa oli tarjolla todella mielenkiintoisia uusiutuvan energian kursseja”, kertoo Kaisalo, joka innostui aiheesta heti. Pariisista löytyi myös tulevan kemistin omin alue. Pistoharjoitteluun voi vastustajan lisäksi käyttää myös seinän pistotyynyä. Edustanut Suomea miekkailun euroopanmestaruusja maailmanmestaruuskisoissa 2007. Noora Kaisalo harjoitussalissa. • Tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä 2011–. Kaipuu suuremmille areenoille sai teekkarin lähtemään seuraavana vuonna vaihto-opiskelijaksi Pariisin maineikkaaseen teknilliseen yliopistoon Enstaan (Ecole nationale supérieure de techniques avancées). Tommi Kosunen Miekkailu vaatii nopeutta, tekniikkaa, taktiikkaa, voimaa ja kestävyyttä. Uusiutuva energia poiki myöhem
”Miekka on terävä ainoastaan silloin, jos se taistelun tuoksinassa katkeaa”, Kaisalo selventää. Taitolajissa lienee kuitenkin myös vaaransa. ”Sen sijaan tervan voi puhdistaa reformoimalla se kaasusta. Näin tervayhdisteet saadaan muutettua hiilimonoksidiksi ja vedyksi eli halutuksi synteesikaasuksi. ”Harjoitukset hiovat taitoja, mutta mikään ei vedä vertoja kilpailutilanteen fiilikselle, voittostrategian suunnittelulle ja jännitykselle. Ei valitettavasti voida. Mistä siis miekkailija tunnistaa miekkailijan. Lopputyön edellyttämät käytännön kokeet hän teki VTT:ssä, jossa samalla aukesi myös leipäpuu. Suurin riski lajissa onkin nilkan tai polven nyrjähdys. irene.andersson@pp.inet.fi. ”Kun biomassaa kaasutetaan, syntyy likaista kaasua. Hän näyttää kädestä pitäen, että kalvan pää on tylppä. ”Tämä tutkimushanke ei suoraan liity uusiutuvaan energiaan, mutta raskaan teollisuuden sivuvirroillekin voisi keksiä parempaa käyttöä kuin lämmöntuotanto, johon terästehtaan koksaamokaasu tällä haavaa menee.” Terva on kaasutusprosessissa turha tökötti, josta on päästävä eroon, sillä se sotkee ja tukkii laitteiston. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kaasutuksessa kiinteä tai nestemäinen hiilipitoinen materiaali muutetaan kaasumaiseksi. Kaisalon väitöstyössä selvisi, että jos tervan määrää voidaan vähentää ennen reformeria, on mahdollista käyttää edullisempaa höyryreformointia. Erilainen koostumus johtuu kaasuttimen korkeasta lämpötilasta. Kemisti käy yhä harjoituksissa ja osallistuu silloin tällöin myös kilpailuihin. Jos näin käy, varusteet suojaavat mahdollisilta viilloilta. ”Ei välttämättä mistään noista”, Kaisalo nauraa ja poistuu hetkeksi vaihtamaan ylleen treeniasun. Tutkijan haaveena on, että hän voisi oman työnsä kautta ratkaista uusiutuvien energioiden teknologisia haasteita. ”Diplomityötä tehdessäni sain tuntuman siitä, mitä tekisin ammatikseni. Itse asiaa ehkä tiedostamatta hän askeltaa kuningatarmaisen ylväästi mutta samalla hyvin sulavasti ja joustavasti. Sellaisessa pätsissä muodostuva terva on seos bentseeniä, tolueenia, naftaleenia ja muita myrkyllisiä PAH-yhdisteitä. Biomassan kaasutus tapahtuu 800–950 celsiusasteen kuumuudessa. ”Biomassan kaasutuksessa muodostuva terva on koostumukseltaan eri asia kuin hautapoltossa syntyvä mäntyterva”, Kaisalo selittää. Tutkijoiden haasteena on tuottaa kaasusta katalyytin avulla puhdasta vetyä tai polttokennoille soveltuvaa polttoainetta. Työn alla olevista projekteista mielenkiintoisimpia on EU-hankkeen kohde, terästehdas, jonka koksaamo tuottaa hiilestä koksia raudanvalmistukseen. Taktikoivasta katseesta, rautaisista pohjelihaksista, upeasta ryhdistä vai kissamaisesta liikehdinnästä. Tutkimuksessaan hän paneutui muun muassa katalyyttien deaktivoitumiseen ja hiiltymiseen. Lajia hän ei silti ole hylännyt. Kaasun puhdistamisessa voitaisiin hyödyntää samaa reformointitekniikkaa, jota Kaisalo käsitteli väitöskirjassaan. Elokuussa 2017 Aalto-yliopistossa tarkastettiin Kaisalon väitöskirja. ”Uusien menetelmien käyttöönottoon tarvittaisiin kuitenkin lisää kehitysinvestointeja”, Kaisalo sanoo ja rohkaisee teollisia toimijoita lähtemään tutkimusprojekteihin mukaan. Lisäksi se painuu sisäänpäin kohdatessaan esteen. Juuri siitä voidaan valmistaa polttoaineita tai kemikaaleja.” Zorron miekka onkin tylsä Tätä nykyä enimmäkseen tutkijan valkoisessa takissa viihtyvä Noora Kaisalo on jo jättänyt huipputasolla miekkailun taakseen. Sivutuotteena syntyvästä koksaamokaasusta noin 60 prosenttia on vetyä, 20 prosenttia metaania ja loppu epäpuhtauksia, muun muassa tervayhdisteitä. Koira koiran tuntee, sanotaan. Itse näen mielessäni Zorron, johon vihollinen miekallaan osuu, ja kaunis Maria repäisee paidastaan suikaleen saadakseen siteen vuotavaan haavaan. Raskaan teollisuuden sivuvirrat hyötykäyttöön Noora Kaisalo kuuluu VTT:n katalyyttiteknologiatiimiin, jossa on kaikkiaan viitisentoista jäsentä. Nykyisessä höyry-kaasutuksessa hapen erottaminen ilmasta prosessia varten on kallista. Kaisaloa huvittaa yleinen harhaluulo miekan terävästä kärjestä. Se puhdistetaan katalyyttien avulla korkeassa lämpötilassa, minkä jälkeen siitä voidaan valmistaa vaikkapa dieseliä.” Kaisalon tutkimusaihe on diplomityöstä asti pysynyt periaatteessa samana, mutta VTT:ssä mukaan on sittemmin tullut myös polttoaineen käsittely polttokennoille soveltuvaksi. Se käsittelee tervan reformointia biomassan – esimerkiksi hakkuujätteen, kantojen, kuoren ja oksien – kaasutuskaasun puhdistuksessa. Viimeistään silloin huomaa, että tutkija on sisäistänyt vuodelta 1389 peräisin olevan Liechtenauerin miekkaopin ytimen ja laajentanut sen elämänohjeekseen: ”Joka on paikallaan, kuolee, joka liikkuu, elää”. 17 7/2017 KEMIA ”Haluan oman työni kautta ratkaista uusiutuvan energian teknologisia haasteita.” min aiheen myös diplomityöhön, jossa Kaisalo tutki höyryreformointikatalyyttien koksaantumista biomassan kaasutuksessa. ”Lisäksi tervan osuus on niin vähäinen, ettei sen erottaminen ole kannattavaa”, Kaisalo huomauttaa. Ne kiehtovat.” Hienoa lajissa on juuri se, että siinä voi kilpailla tosissaan ja tähdätä korkealle – tai harrastaa vain omaksi ilokseen ja kunnon ylläpitämiseksi. Samalla vahvistui, että tahdoin tutkia nimenomaan uusiutuvaa energiaa ja sen tuotantoa.” Vuonna 2011 VTT:n palkkalistoilla aloittaneen Kaisalon työ on jatkunut biomassan kaasutuksen parissa. Mutta eikö kaasutusprosessissa syntyvää tervaa voitaisi ottaa hyötykäyttöön samalla tavoin kuin tervahaudoissa tuotettavaa mustaa kultaa, joka on paanukattojen ja veneiden tervaajien kipeästi tarvitsema arvotuote
Prosessipalveluja massateollisuudelle Kemira ja prosessiteknologian ja automaatioratkaisujen toimittaja Valmet ovat sopineet yhteistyöstä. Se myös tukee tutkimusja kehittämisyhteistyötä matematiikan ja luonnontieteiden korkeakouluopetuksen sekä opettajankoulutuksen alalla. ”Suomessa Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolin on toiminut pian kymmenen vuotta. Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata tähän vielä viiden miljoonan euron lisärahoituksen”, GrahnLaasonen kertoo. Suunnitteilla on hänen mukaansa myös kansainvälisiä tiedeleirejä, joille osallistuisi opettajia ja tutkijoita sekä Suomesta että Kiinasta. Kemira satsaa öljyn talteenottoon Kemianyhtiö Kemira satsaa polymeereihin, joita hyödynnetään kemiallisesti tehostetussa öljyn talteenotossa. ”On hienoa, että Luma-osaamisen vahvistamista varten kehitetyt toimintamallit kiinnostavat kansainvälisesti ja mahdollistavat yhteistyön uusien kumppaneiden kanssa.” Riitta-Leena Inki He lsi ng in yli op ist o Professori Maija Aksela (pöydän ääressä) allekirjoittamassa sopimusta Lumayhteistyöstä Beijingissä 10. Yhtiö nostaa kehittämiensä polymeerien tuotantokapasiteettia Alankomaiden Botlekin tehtaassaan. ”Tämä toteuttaa käytännössä yliopiston strategian kansainvälisiä tavoitteita ja visioita”, Kola sanoo. Toteuttaa Helsingin yliopiston strategiaa Myös Helsingin yliopiston rehtorin, professori Jukka Kolan mielestä Luma-toiminnan vieminen kansainvälisille kentille on sekä tärkeää että hyödyllistä. Kiinalaiset haluavat Akselan mukaan kokeilla etenkin tiedeluokkatoimintaa. Yksi Luma-keskus Suomen tehtävistä on juuri kansainvälinen yhteistyö. Lisäkapasiteetti tulee käyttöön vuoden 2019 alussa. lokakuuta järjestettyyn sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen osallistui yliopiston edustajien lisäksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kehitystyön tavoitteena on parantaa teollisuuden prosessien nopeutta, laatua, luotettavuutta ja ennustettavuutta. Tavoitteeseen pyritään edistämällä matalan hiilijalanjäljen lannoitteiden käyttöä ja täsmäviljelyteknologiaa. Maltaan hiilijalanjälkeä pienennetään Lannoitetuottaja Yara ja mallasvalmistaja Viking Malt aloittavat yhteistyön, jonka päämääränä on pienentää mallasohran hiilijalanjälkeä jopa neljänneksen. Suomalainen Luma-toiminta laajenee Kiinaan Helsingin yliopiston ja BNU:n tuoreen sopimuksen tavoitteena on tiivistää myös kumppanusten välistä tutkimusja kehittämisyhteistyötä sekä tiedeja teknologiakasvatuksen tutkijanvaihtoa. Hankkeessa seurataan ensin ohrantuotannon hiilijalanjälkeä ja siihen vaikuttavia toimenpiteitä verrokkitiloilla ja annetaan sitten kaikille Vikingin pohjoismaisille sopimusviljelijöille suositukset oikeista käytännöistä.. Sopimus kattaa digitaalisten sovellusten ja palvelujen kehittämisen massaja paperiteollisuuden asiakkaille. Luma-keskus Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen tiedekasvatusverkosto, jossa ovat mukana kaikki maan yliopistot ja useat yliopistokeskukset. Beijingissä 10. Kiinan Luma-keskus yhdistää suomalaisen esikuvansa mukaan varhaiskasvatuksen, koulun, vanhemmat ja elinkeinoelämän. Investoinnin arvo on noin 30 miljoonaa euroa. lokakuuta järjestetyssä tilaisuudessa. Se ja kaksitoista muuta tiedeluokkaa ovat osoittautuneet erinomaisiksi paikoiksi kehittää uusia pedagogisia innovaatioita kokeelliseen opetukseen”, Aksela kertoo. ”Ensimmäinen ulkomaille syntyvä Luma-keskus on siinä merkittävä päänavaus”, kuvailee Luma-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopiston kemian laitoksesta. ”Luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen vahvistaminen on yksi koulutuspolitiikkamme painopisteistä. 18 KEMIA 7/2017 UUTISIA Kiinan pääkaupungissa toimivaan BNU-yliopistoon (Beijing Normal University) perustetaan Luma-keskus, joka ottaa mallia Luma-keskus Suomi -verkostosta
Reagenan pikatesti on maailman ensimmäinen tarkoitukseensa kehitetty ja yhtä luotettava kuin keskuslaboratorioissa tehtävät testit. Reagena on kehittänyt maailman ensimmäisen pikatestin myös puumalaviruksen aiheuttaman myyräkuumeen tunnistamiseen. Reagenan pikatestille kansainvälinen palkinto LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Kokonaispalvelupaketti samalta toimittajalta Modulaarinen ja kompakti FLOWROX PUMPPAUSJÄRJESTELMÄ TM Parempi toiminnallinen turvallisuus integroidun järjestelmän avulla. Suomalaistesti sai tunnustuksen jo kaupallistettuna eläinvälitteisten tautien diagnostiikan innovaationa. Optimaalinen erityisesti hankalien ja vaativien kemikaalien annosteluun. lokakuuta järjestetyssä Excellence in Best Practices -tapahtumassa. Matalat kunnossapitoja huoltokustannukset . Pikatestin tulos saadaan 20 minuutissa, kun laboratorioiden testituloksia joudutaan odottamaan useita päiviä. Kytke ja käynnistä! Katso videokli ppi Pääkonttori, Lappeenranta Puh. 020 787 1570 sales.service@flowrox.com info@laboline.fi • (09) 877 0080 www.laboline.fi Asiantuntemuksella on nimi. Suomalaisen diagnostiikkayrityksen Reagenan kehittämä pikatesti puutiaisaivokuumeen tunnistamiseen on saanut kansainvälistä tunnustusta. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. 020 111 3311 sales@flowrox.com SIN CE 1977 F L O W R O X.C O M Pumppuhuolto, Kouvola Puh. kivi putoaa piirtää iltataivaalle toivonkipinän. Frost & Sullivan palkitsi tuotteen Vuoden 2017 uutuutena Lontoossa 23. Puutiaisaivokuume on virusinfektio, joka tarttuu punkin puremasta. Bioteknologian menetelmiä hyödyntävä siilinjärveläisyritys on erikoistunut terveysteknologiaan ja kemianteollisuuteen. Varmistaa tarkan ja toistettavan virtauksen . Palkitsija nimeää Reagenan zoonoosidiagnostiikan pioneeriksi ja johtavaksi toimijaksi hantavirusten pikadiagnostiikassa. Pumppausyksikkö yksinkertaisella tehdaskytkennällä . www.flowrox.com info@flowrox.com
20 KEMIA 7/2017 filosofiaan. Orionissa tarve muutokseen lähti muun muassa globaalin lääkealan kasvavista kustannuspaineista. marraskuuta. Lisäksi alan lisääntyvä sääntely nostaa yrityksen kustannuksia”, taustoittaa yhtiön Head of Business IM Olli Voima. Kilpailussa palkitaan pieniä ja keskisuuria eurooppalaisia yrityksiä niiden tuottamista hyödyistä yhteiskunnalle ja Euroopan taloudelle. Suomalaisyhtiössä nähtiin, että pysyminen mukana kansainvälisessä kilpailussa edellyttää jatkuvaa kehittymistä. Nightingale taas ehdolla huippupalkinnolle Ad am Sc hu ltz /M IT So lve Orion palkittiin vuoden Lean-teosta Suomalaisyrityksen analyysimenetelmän avulla voidaan ennakoida sairauksia jopa vuosia ennen niiden puhkeamista. Nightingale valittiin maaliskuussa 2017 yhdeksi voittajaksi maineikkaan MIT-yliopiston (Massachusetts Institute of Technology) Solve-keksintökilpailussa, jossa etsittiin globaaleja ratkaisuja kroonisiin sairauksiin. Lääkeyhtiö Orion on saanut Vuoden Lean-teko -palkinnon. Siinä pyritään lisäämään yrityksen tehokkuutta poistamalla hukkaa eli arvoa tuottamatonta työtä ja luomalla itseään kehittävä organisaatio. Muutos koskee niin laboratorioita, tutkimusta, toimistoja tehdastyötä kuin johtamistakin. Voittajat julkistetaan 22. ”Uskomme, että teknologiamme tuo perusterveydenhuoltoon nykyistä parempia työkaluja kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja sydänja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn”, sanoo Nightingalen toimitusjohtaja Teemu Suna. Kattavan verianalytiikkamenetelmän kehittänyt Nightingale esittelee teknologiaansa Euroopan parlamentissa järjestettävässä tilaisuudessa. Palkinto myönnetään suomalaisyritykselle, joka on toteuttanut toiminnassaan menestyksekkäästi Lean-ajattelua. Lean-ajattelu pohjaa japanilaisen autonvalmistajan Toyotan tuotantoRo be rt Ör th en /O rio n Orionin Leantyössä on mukana koko henkilöstö laboratorioista ja tutkimuksesta tuotantoon ja johtoon asti. Siksi uskoimme, että tämä voisi olla ’toimiva lääke’ koko talossa.” UUTISIA Suomalainen Nightingale Health on valittu ehdolle Euroopan innovatiivisimmaksi bioteknologia-alan pkyritykseksi terveydenhuollon kategoriassa. The Most Innovative European Biotech SME Award -kilpailun järjestää maanosan bioteollisuuden keskusjärjestö EuropaBio. ”Lisäksi toimitusketjussa jo toteutetuista Lean-hankkeista oli saatu hyviä tuloksia. Orion käynnisti viime vuonna konNightingalen toimitusjohtaja Teemu Suna vastaanotti MIT:n keksintökilpailun palkinnon YK:n päämajassa New Yorkissa viime keväänä.. Tunnustuksen jakaa Suomen Leanyhdistys. ”Suhteellisen suoraviivaisesti löydettävät lääkemolekyylit on jo löydetty, joten lääketutkimus ja -kehitys on koko ajan kalliimpaa. serninlaajuisen muutoksen, jossa yhtiön koko henkilöstö osallistetaan jatkuvan parantamisen kulttuuriin
Myytinmurtajat-tiedesarjan tunnetuksi tekemä Jamie Hyneman sanoo kiintyneensä vierailunsa aikana suomalaisyliopistoon ja haluavansa jatkossa osallistua sen toimintaan. ”Odotamme innostuneina ja kiinnostuneina, mitä kaikkea päräyttävää saadaan yhdessä rakennettua.” AUTOMATISOIDUT JA VALIDOIDUT KUITUJA RASVA-ANALYYSIMENETELMÄT SÄÄSTÄ AIKAA, KUSTANNUKSIA JA PÖYTÄTILAA PATENTOIDULLA SUODATINPUSSITEKNOLOGIALLA ANKOM TDF Dietary Fiber Analyzer ANKOM X15 Extractor ANKOM 2000 Fiber Analyzer tai soita asiantuntijallemme Timo Tumelius puh. ”Kun minua pyydettiin suunnittelemaan protopaja, otin tehtävän innolla vastaan”, hän kertoo. Lappeenrantaan perustetaan Jamie Hyneman -protopaja Ve sa La itin en Jamie Hyneman (keskellä) tutustui LUT:ssa tehtävään tutkimukseen kesäkuussa, jolloin hänet vihittiin yliopiston kunniatohtoriksi. Paja suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yhdysvaltalaisen tuotekehittäjän Jamie Hynemanin kanssa, jonka mukaan paja myös nimetään. Paja starttaa keväällä 2018. Hyneman Center -nimisen protopajan. ”Yhteistyö Jamie Hynemanin kanssa on erittäin helppoa, koska hänen tapansa ajatella ja toimia ovat hyvin lähellä LUT:n tapoja”, sanoo yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa. Hyvin varustellun työpajan tarkoituksena on tarjota opiskelijatiimeille tila, jossa nämä pääsevät tuottamaan uusia ideoita, ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan ja testaamaan keksintöjensä prototyyppejä yhdessä yritysten kanssa. Hän on ideoinut monenlaisia uusia ratkaisuja kolmen viime vuosikymmenen aikana, joten työpaja tarjosi osallistumiseen hyvän tilaisuuden. (09) 274 67425 Tutustu koko valikoimaan www.labema.. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT avaa uuden, J. Hyneman vihittiin kesällä yliopiston kunniatohtoriksi
Hänen parinsa Seeley Booth on taas peilikuva hänestä. VUONNA 2005 alkanut yhdysvaltalainen televisiosarja Bones on innoittanut vuosien aikana monia nuoria, erityisesti tyttöjä, tieteen pariin. Emilia Hiltunen Kirjoittaja on Olarin koulun 9. Sarja on innoittanut monia nuoria tieteiden pariin, itseni mukaan lukien. Brennan luottaa aina tieteisiin eikä hän omaa parhaita sosiaalisia taitoja. Sarjassa seurataan myös Brennanin tiimiä, joka koostuu viisaista tiedemiehistä ja -naisista. softwarepoint.com Electronic Notebook ELN. Missä Brennan uskoo tieteisiin, Booth taas uskoo omiin vaistoihinsa. Bones on rikossarja, jossa yhdistetään nerokkaasti tiedettä, toimintaa, huumoria ja romantiikkaa. Bones-sarja on kannustanut minua esimerkiksi opiskelemaan ihmisen anatomiaa ja erityisesti luuston rakennetta. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. LabVantage ELN toimii 100% selainpohjaisesti erilaisilla selaimilla ja laitteilla PC:stä tabletteihin omana kokonaisuutenaan. 040 770 3043 UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. YHDESSÄ Brennan, Booth ja tiimi ratkaisevat erilaisia murhia, kumpikin hieman omalla tavallaan. Kemia-lehden numero 8/2017 ilmestyy 13. Ikävä kyllä sarjan 12. Tiedustelut ja varaukset: Osateemoina: analytiikka, työelämä ja patentit Varaa paikkasi viimeistään 22. 040 770 3043 www.kemia-lehti.fi Software Point on julkaissut LabVantage laboratorion tiedonhallintajärjestelmäänsä Electronic Notebook ELN toiminnallisuuden. Seuraava Uusia tuotteita ja palveluita -palsta julkaistaan Kemia-lehdessä 8/2017. Booth työskentelee FBI:lla ja on entinen sotilas. Bones-sarjassa seurataan myös Boothin ja Brennanin välillä hitaasti kehittyvää suhdetta. Ota yhteyttä: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Hän on vahva ja itsevarma hahmo, joka ratkaisee murhia tutkimalla uhrien luita uusinta tekniikkaa käyttäen. ELNin avulla analyysija tutkimustoiminnassa voidaan laboratoriotyökirjat siirtää kokonaan sähköiseksi. 040 933 1147 puh. kausi jää sen viimeiseksi. Hänellä on erittäin hyvät sosiaaliset taidot. Sarja on täynnä itsenäisiä, vahvoja ja älykkäitä naishahmoja, jotka toimivat esimerkkinä sarjaa seuraaville tytöille. 22 KEMIA 7/2017 Haluatteko esitellä tuotteitanne ja palveluitanne Kemia-lehden lukijoille. Sarja kertoo älykkäästä Temperance Brennanista (näyttelijä Emily Deschanel), kutsumanimeltään Bonesista. Oikeusantropologi Temperance ”Bones” Brennanin roolihahmoa esittää näyttelijä Emily Deschanel. mennessä. LabVantage ELNin laboratoriotyökirjoihin voidaan vapaasti yhdistellä vapaata tekstiä, taulukoita, kuvia huomioineen, molekyylirakenteita, yhtälöitä ja grafiikkaa jäljitettävästi. luokan oppilas. Bones-sarja kannustaa tyttöjä tieteiden pariin Ga ge Sk id m or e BRENNAN ON itsenäinen ja itsepäinen tiedenainen ja kuuluisa kirjailija. Hän on oikeusantropologi, joka ratkaisee murhia yhdessä parinsa Seeley Boothin (David Boreanaz) kanssa. marraskuuta! KEMIA Kemi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. LabVantage ELN toimii osana LabVantage LIMS-kokonaisuutta yhdistäen myös LIMS-toimintoja osaksi työkirjoja. Sarja on voittanut lukuisia palkintoja ja kestänyt 12 kautta. joulukuuta. Työkirjojen tiedot ovat laajasti haettavissa yli eri työkirjojen sekä julkaistavissa pdftai Word-muodossa. Paikkavaraukset 22.11
On kuitenkin syytä huomioida, että viraston pääjohtaja on useissa tapauksissa käyttänyt Reach-asetuksessa säädettyä mahdollisuuttaan oikaista valituksenalainen päätös ennen kuin valituslautakunta on aloittanut oman arviointinsa. Vaikka monet teollisuuden toimijat ovat sittemmin havahtuneet valitusmahdollisuuteen, myös viime vuosien tapausmääriä voidaan pitää maltillisina. Muutosta voivat hakea tahot, joille päätös on osoitettu, ja ne, joihin päätöksellä on muuten suora ja yksilöllinen oikeusvaikutus. Lautakuntaan voi valittaa Reachrekisteröinnin hylkäämisestä, PPORDvapautuksen soveltamisesta, asiakirjaaineistoa ja aineiden arviointeja koskevista päätöksistä, testausehdotuksista ja tietojenvaihtoa koskevista päätöksistä. 23 7/2017 KEMIA REACH RAKENTUU Asiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista. Lisäksi valituslautakunta käsittelee valituksia, jotka koskevat biosidiasetuksen alaisia tehoaineiden teknistä vastaavuutta koskevia päätöksiä, biosidiasetuksen mukaista tietojenvaihtoa sekä tehoaineita ja biosidivalmisteita koskevien hakemusten hylkäämistä hakijan suorittaman väärän maksun vuoksi. Valituksen muotoa ei ole määritelty tarkasti, vaikkakin valituskirjelmässä vaadittavista tiedoista on säädetty valituslautakunnan menettelysäännöissä. REACH-ASETUKSEN mukaan valituslautakunta voi joko käyttää kaikkia kemikaaliviraston toimivaltaan kuuluvia valtuuksia eli ratkaista asian itse tai palauttaa sen viraston uudelleenarviointiin. Euroopan komission Reachja CLPasetusten ainekohtaisiin päätöksiin, kuten lupamenettelyä tai harmonisoitua luokitusta koskeviin päätöksiin, haetaan muutosta suoraan EU:n yleisestä tuomioistuimesta. Sen päätökseen voi tietyin edellytyksin hakea muutosta unionin tuomioistuimesta. Vaikka valitusprosessi on lähtökohtaisesti kirjallinen, voidaan järjestää myös suullinen kuuleminen, jos joku osapuoli Kemikaaliviraston päätökset eivät ole kiveen hakattuja Anna Roubier toimii Euroopan kemikaalilainsäädäntöön erikoistuneena asianajajana Krogerus Oy:ssä. Varsinkin Echan toiminnan alkuvuosina valituksia tuli lautakunnan käsiteltäväksi melko vähän. Lautakunta tarjoaa yrityksille, teollisuusjärjestöille ja muille toimijoille mahdollisuuden hakea muutosta viraston päätöksiin, joissa Reachtai biosidiasetusta on sovellettu yksittäistapauksiin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti tuomioistuin tutkii ainoastaan sitä, onko viranomainen tehnyt harkinnassaan ilmeistä virhettä, käyttänyt harkintavaltansa väärin tai ylittänyt sen. Lisätodisteiden toimittaminen valituskirjelmän jälkeen sallitaan vain perustellusta syystä. Tuomioistuimiin verrattuna valituslautakunnan harkinta on usein laajaalaisempaa. Puhtaasti tilastollisesti tarkasteltuna mahdollisuus saada päätös muutettua valituslautakunnassa näyttäisi olevan noin 50-prosenttinen. KAIKISTA valituslautakunnan päätöksistä voi valittaa edelleen EU:n yleiseen tuomioistuimeen. Lopullisista päätöksistä noin puolet on ollut valittajalle suotuisia, toinen puoli kemikaaliviraston alkuperäisen kannan mukaisia. Käytännössä asian saa vireille kohtalaisen vähilläkin tiedoilla, mutta valituskirjelmän tulee kattaa kaikki ne oikeudelliset ja tieteelliset seikat, joihin vedotaan, sekä sisältää näitä tukeva aineisto. VALITUSLAUTAKUNTA on tähän mennessä antanut yhteensä 84 varsinaista päätöstä. Tämä pätee erityisesti silloin, kun kyse on monimutkaisista tieteellisistä ja teknisistä asioista, joissa kemikaalivirastolla on laaja harkintavalta. Käytännön tarkoituksena on mahdollistaa päätösten uudelleenarviointi virastossa tuomioistuinkäsittelyn sijaan tai ennen sitä. Anna Roubier anna.roubier@krogerus.com. EUROOPAN UNIONIN kemikaaliviraston Echan osana on sen perustamisesta asti toiminut itsenäinen valituslautakunta. sitä pyytää tai lautakunta itse katsoo suullisen käsittelyn tarpeelliseksi
Suomalaisten perimä on kartoitettu ennennäkemättömän tarkasti. Väestön geneettisen hienorakenteen yksityiskohtainen ymmärtäminen on tärkeää myös lääketieteellisen tutkimuksen kannalta. Ryhmittelyssä hyödynnettiin tietoa yli 230 000 geenimerkistä. Geneettisen ryhmittelyn jälkeen yksilöt sijoitettiin Suomen kartalle vanhempiensa synnyinpaikkojen keskipisteeseen. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää Suomen väestön geneettistä rakennetta ennen 1900-luvun jälkipuoliskon muuttoliikkeitä. Jokaisella murrealueella oma geeniperimänsä Karkein jako nosti esiin kaksi ryhmää, itäiset ja läntiset suomalaiset. Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus vahvistaa, että pääjako itäiseen ja läntiseen geneettiseen ryhmään noudattaa keskiaikaista Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa. Tässä työssä halusimme ääripäiden sijaan tarkastella koko väestöä niin laajasti ja tasaisesti kuin mahdollista”, kertoo tohtoriopiskelija Sini Kerminen Suomen molekyylilääketieteen instituutista. Tutkijat ryhmittelivät toista tuhatta eri puolilta maata kerättyä dna-näytettä mahdollisimman samankaltaisiin ryhmiin niin, että erotuskykyä lisättiin vähitellen. Suurin osa tutkituista voitiin heti määritellä yli 80 prosentin todennäköisyydellä joko itätai länsisuomalaisiksi. Sen ansiosta sairastuneita yksilöitä osataan verrata sellaisiin terveisiin yksilöihin, joilla on juuri sama geenitausta. Suomalaiset jaoteltuina 17 geneettiseen ryhmään. Puurakenne näyttää ryhmien sukulaisuussuhteet. Kartan pohjavärit kuvaavat murrealueita. FIMM, HY & FINRISKI, THL Murteet Lounais Hämäläis Eteläpohjalaiset Keskija pohjoispohjalaiset Peräpohjalaiset Kaakkois Savolais Ruotsi Kymi–Keski-Suomi Hajaantunut itä Länsi-Savo Savo–Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kuusamo–Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 2 Kainuu 1 Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa–Häme Lappi Pohjois-Pohjanmaa 2. Tuore tutkimus yhdistää modernit genomitutkimuksen ja tilastotieteen menetelmät. ”Joissain asioissa voimme jopa odottaa, että geenit kertovat historiastamme totuudenmukaisempaa tarinaa kuin kirjoitettu historia”, hän arvioi. 24 KEMIA 7/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomen sisäisiä geneettisiä eroja on tutkittu aiemminkin, mutta menetelmien nopea kehittyminen on mahdollistanut aiempaa huomattavasti paremmat analyysit. Siksi mukaan valittiin ennen 1970-lukua syntyneitä suomalaisia, joiden vanhempien synnyinpaikat sijaitsevat korkeintaan 80 kilometrin päässä toisistaan. Jokainen piste esittää yhtä yksilöä ja on värjätty geneettisen ryhmän mukaan. Suomen lähihistoria on kirjoitettu geeneihimme ”Aiemmin on tarkoituksella tutkittu mahdollisimman etäällä toisistaan asuvia henkilöitä. Kävi ilmi, että perimältään samankaltaiset yksilöt muodostavat selviä alueellisia keskittymiä. Seuraavaksi omiksi ryhmikseen erosivat Kainuun ja Pohjanmaan alueet. Alaryhmittelyä jatkettiin niin kauan kuin se oli tilastollisesti järkevää. Näin suomalaiset saatiin jaettua 52 alaryhmään. Tutkimus julkaistiin Genes, Genomes, Genetics -lehdessä. ”Pystyimme lukemaan geeneistä merkkejä myös muista Suomen lähihistorian merkittävistä tapahtumista, esimerkiksi luovutetun Karjalan alueelta muualle Suomeen levinneestä muuttoliikkeestä, jolla lienee yhteys myös karjalaisten evakkojen reitteihin.” Pirinen muistuttaa, että esi-isämme elävät geeneissämme. ”Erityisen mielenkiintoisen tuloksistamme teki se, että tuottamamme ryhmittely noudatti varsin tarkasti Suomen vanhoja murrealueita”, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Matti Pirinen. Heidät erottaa hyvin täsmällisesti Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323 vetämä rajalinja
Syyn tapahtumaan paljastaa Helsingin yliopiston tutkimus. Pohjoisessa sijaitsevat boreaaliset metsät ovat Pintaveden lämpeneminen romautti muinaisen jäätikön Ni els J. Piilevien ansiosta tutkijat kykenivät rakentamaan uudelleen menneisyydessä vallinneet olosuhteet, kuten pintaveden lämpötilan, merijään ja merivirrat. Grönlannin koko jäämassasta seitsemisen prosenttia kulkee nykyiLumen yhä varhaisempi sulaminen lisää hiilidioksidin sitoutumista metsiin. Aikaistunut kevät lisää metsien hiilinielua Myös Suomen metsiin sitoutuu joka vuosi enemmän hiiltä kuin niistä poistuu. Ko rs ga ar d Upernavikin jäätikkövirtaus laskee Baffininlahteen Luoteis-Grönlannissa. Meriveden ja mannerjäätikön välinen vuorovaikutus heijastuu myös etenevään ilmastonmuutokseen. sin Jakobshavnin jäätikkövirtauksen kautta. Jäätikkövirtauksen tunnistaa sille tyypillisistä jäärailoista. Tuore tutkimus osoittaa, että meriveden lämpenemisellä voi olla vakavia vaikutuksia Grönlanninmereen laskeviin jäätikkövirtoihin.. Viereisessä, hitaasti liikkuvassa verraten tasaisessa mannerjäässä railoja ei juuri ole. Boreaalisten metsien perustuotanto kasvaa ilmiön ansiosta vuoden alkupuoliskolla vuosikymmenessä 4–6 prosenttia. 25 7/2017 KEMIA Länsi-Grönlannissa sijaitseva Upernavikin jäätikkövirta romahti noin 10 000 vuotta sitten, vaikka meneillään oli poikkeuksellisen kylmä ajanjakso. Tutkimuksessa hyödynnettiin merenpohjassa säilyneitä fossiilisia piileväyhteisöjä. Metsien hiilenkierto on tärkeä osa ilmastojärjestelmää. Tutkijoiden mukaan pohjoisten havumetsien fotosynteesi on aikaistunut 40 viime vuoden aikana keväisin noin 8 päivällä. Tutkimus tehtiin yhdistämällä lumen sulamista koskevat satelliittitiedot, metsäekosysteemien hiilidioksidimittaukset ja ilmastomallinnus. Tämä on merkittävä lisä koko maapallon hiilinieluun ja hidastaa osaltaan ilmaston lämpenemistä. Siinä selvisi, että meren pintaveden lämpeneminen sai jäätikön vetäytymään. Puuston hiilivarasto on kasvussa monissa maissa, koska hiiltä sitoutuu metsiin enemmän kuin sitä poistuu hakkuissa, puiden kariketuotannossa – eli neulasten, lehtien, oksien ja juurten maatuessa – sekä puuston luontaisessa poistumassa. Asia selviää Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta. Sc an sto ck ph ot o huomattavia hiilinieluja ja -varastoja. Virtaus tuottaa kymmenesosan koko Grönlannin jäävuorista. Veden lämpötilan saivat puolestaan nousuun voimistunut atlanttinen merivirtaus ja pohjoisella pallonpuoliskolla lisääntynyt auringon säteily. ”Meren, jäätiköiden ja ilmaston välisiä vuorovaikutuksia arktisella alueella ei vielä tunneta kovin hyvin, vaikka niillä on merkittävä rooli ilmastomalleja laadittaessa ja arvioitaessa nykyisen ilmastonmuutoksen vaikutuksia”, sanoo tutkija Mimmi Oksman, joka kuuluu Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin kirjoittajiin. Näin metsien hiilivarasto kasvaa eli ne toimivat hiilinieluina. Ilmakehään tulevista hiilidioksidipäästöistä vajaa puolet jää sinne, kun taas reilu puolet sitoutuu meriin ja metsiin. Ne saatiin näkyville pohjasta kairatusta seitsenmetrisestä sedimenttisarjasta, joka on kerrostunut 17 000 viime vuoden aikana
Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 997 000 euroa aurinkokennojen rakentajille Åbo Akademin, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden tähtäimessä ovat seuraavan sukupolven tehokkaat, vakaat ja ekologiset perovskiittipohjaiset aurinkokennot. 26 KEMIA 7/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomessa kehitetään uudenlaista monitoimilaastaria. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen yliopisto. Sairaalat joutunevat siksi odottamaan uutta haavanhoitomenetelmää vielä joitakin vuosia. Lisäksi laastarissa on mukana proteiini, joka edistää ihosolujen kasvua, estää arpikudoksen muodostumista ja nopeuttaa haavan paranemista. Nanosellua ei toistaiseksi ole hyväksytty lääkekäyttöön. Uuteen valmistusmenetelmään perustuvan hankkeen tuloksia odotetaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Prototyyppilaastarissa mittauselektrodit painetaan hopeamusteella polyuretaanista ja nanoselluloosasta valmistetulle filmille. Elektrodeja suojaa filmistä tehty toinen laminointikerros. VTT:n kehittämä lukijalaite puolestaan siirtää tiedot haavan lämpötilasta ja koostumuksesta langattomasti tietokoneelle hoitohenkilökunnan käyttöön. Laminoinnin päälle tulostetaan 3d-tekniikalla geeli, jonka hoitavat ainesosat ovat nanosellu, alginaatti ja glyseroli. Kolmiulotteisen mikroskopiatekniikan rakennustyöhön osallistuivat Åbo Akademin lisäksi Turun yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijat. Kun potilaiden kasvaimista otettujen koepalojen soluja ja niiden Kolmiulotteisia kuvia kasvaimessa olevista syöpäsoluista. No bu yu ki Ta na ka Uusi mikroskopiatekniikka ottaa Syöpäsoluista lähikuvan Syövän diagnostiikkaan ja hoitojen räätälöintiin on kehitetty uusi, tehokas työkalu, kolmiulotteinen valokerrosmikroskopia (three-dimensional light-sheet microscopy). Juuri sidosten hajoaminen mahdollistaa syöpäsolujen pääsyn verenkiertoon ja sitä kautta taudin leviämisen. Tulevaisuuden laastaria rakentavat Tulevaisuuden laastari seuraa haavan paranemista VT T Laastarin prototyypissä yhdistyvät nanoselluloosa, haavaa hoitava proteiini ja haavan paranemista mittaava painettu elektroniikka. ”Samalla saadaan tietää, kuinka mikroympäristön muut solut vaikuttavat prosessiin”, Sahlgren kuvailee.. Paksut verisuonet näkyvät punaisina, ohuet verisuonet sinisinä ja keskipaksuiset vihreinä. Menetelmällä saadaan kudoksesta ainutlaatuisia korkearesoluutiokuvia, jotka paljastavat kasvaimen solujen ja niiden ympäristön yhteispelin. ”Tekniikalla voidaan tutkia syöpäsolujen eroja ja solujen toimintoja, uusien verisuonisolujen syntyä sekä solujen välistä sidosten hajoamista”, kertoo professori Cecilia Sahlgren Åbo Akademista. Laastari ei pelkästään suojaa haavaa vaan siihen kiinnitetty mittari myös arvioi haavan kuntoa. toimintoja analysoidaan kolmiulotteisesti, voidaan selvittää, millaisista soluista etäpesäkkeitä kasvaa ja millaisia merkkigeenejä niissä on
Parempi lämpötilansieto myös helpottaa laajamittaista tuotantoa aktiivisen kuivahiivan avulla. Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää, soveltuuko kylmänkestävä hiivakanta myös leivontateollisuuteen, jossa hiivan on pysyttävä hengissä pitkiä aikoja pakastetussa taikinassa. 27 7/2017 KEMIA Hyönteiset kykenevät käyttämään kemiallisia puolustautumisaseitaan samanaikaisesti useita erilaisia petoja vastaan. Uusien hiivakantojen avulla tuotetuille siidereille ja viineille on ominaista aiempaa laajempi makuvivahteiden kirjo. Lisäksi täpläsiilikkäät tuottavat takaosastaan toista, kemialliselta koostumukseltaan erilaista ainetta. Tällöin selvisi, että täpläsiilikkään ”niskatipat” vaikuttivat lintuihin hyvin ärhäkästi. Hyönteiset hallitsevat kemiallisen täsmäsodan Täpläsiilikkäillä on erilaiset aseet eri vihollisia vastaan. ”Tutkimuksemme on ensimmäinen, joka osoittaa, että hyönteisillä voi olla kehittynyt täsmäpuolustus vasteena monimuotoista vihollisyhteisöä vastaan”, kertoo professori Johanna Mappes. Uusi hiivakanta tekee siideristä laadukkaampaa ja entistä aromikkaampaa.. Muurahaiset taas eivät voineet sietää perhosen ”perätippoja”, joista tiaiset eivät toisaalta olleet moksiskaan. Tutkijat testasivat aseiden tehoa perhosen kahteen viholliseen, sinitiaiseen ja kekomuurahaiseen. Alhaisempi tuotantolämpötila alkoholikäymisen aikana vähentää pilaantumisriskiä. EU myönsi 3,4 miljoonaa euroa betoninkorvikkeen etsijöille Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT alkaa kehittää metsäja kaivosteollisuuden sivuvirroista kestävän kehityksen mukaista materiaalia, joka voisi korvata betonin. Tutkimuksen kohteena olivat täpläsiilikkäät. Aikuisilla perhosilla on niskassaan puolustukseen erikoistuneet rauhaset, josta ne erittävät pahalta haisevaa ja maistuvaa ainetta. Hiivat sietävät 10–37 celsiusasteen lämpöä. Saccharomyces pastorianus -hiivan avulla toteutettu kylmäkäyminen on tunnettu lageroluen valmistustapana jo vuosisatoja. Kemiallinen puolustautuminen on yleinen strategia niin kasveilla, eläimillä kuin mikrobeilla. Asian havaitsivat Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden ja kemian laitosten tutkijat. Se perustuu lajin kykyyn erittää tai varastoida yhdisteitä, jotka tekevät siitä saalistajalle tai loiselle vastenmielisen tai haitallisen ravinnonlähteen. Parempaa siideriä kylmänkestävillä hiivoilla Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt kylmää kestäviä hiivakantoja, joilla siiderien ja valkoviinien laatu saadaan entistä paremmaksi. Myös siidereiden ja valkoviinien kylmäkäymisen mahdollistava hybridihiivakanta syntyi, kun VTT:n tutkijat risteyttivät lagerhiivan emokannan ja viinihiivakannan. Kylmäkäyminen eli hiivan kyky toimia tehokkaasti alhaisessakin lämpötilassa on juomateollisuudessa haluttu ominaisuus. Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa ovat mukana myös Metsäliitto, UPM, Outotec, Nordkalk ja joukko muita yrityksiä. Sen ansiosta voidaan ehkä myös vähentää sulfaattien käyttöä. Juoman aromia voidaan hienosäätää Sc an sto ck ph ot o lämpötilaa muuttamalla
040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta. BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 28 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. 7/2017 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh
(02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja huoneet – Environmental / Climate chambers and rooms Bioja kasvatuskaapit – Bioand Plant Growth chambers, rooms and lights Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens Korroosiotestikaapit, ja UVtestikaapit – Corrosion test chambers and UV-SOLAR test chambers NMR Spektrometrit – NMR Spectroscopy LABROTEK OY Sinimäentie 8 B 02630 Espoo, Finland info@labrotek.com puh. 7/2017 KEMIA KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. (09) 773 1100 www.intermed.fi Meiltä myös kalibroinnit, validoinnit ja varaosat. 044 201 7001 www.labrotek.com INTERMED OY Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu Puutarhatie 22 01300 Vantaa Huoltoja tarjouspyynnöt: huolto@intermed.fi puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes 29 INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (05) 2184 270 mail@jauhetekniikka.fi etunimi.sukunimi@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Jauheiden varastointija siirtolaitteistot – Equipment for Storage and conveying of powders Suursäkkien tyhjennysja täyttölaitteistot – Big Bag discharge and filling equipment Jauheiden ja nesteiden annosteluja sekoituslaitteistot – Dosing and Mixing equipment for powders and liquids Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille – Dosing Systems for powders and liquids. Laboratorioja lääkintälaitehuollot koko Suomen alueella www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 Kotka puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh
020 755 611 info@ramboll.fi www.ramboll.fi Vihreät sivut näkyvästi verkossa.. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SKALAR ANALYTICAL B.V. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä puh. 7/2017 30 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Vihreiden sivujen verkkoversio HUOMATAAN! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi RAMBOLL Reach, riskienhallinta ja prosessiturvallisuus (Meiltä avaimet onnistumiseen) puh
SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. 010 709 0000 Uudet tilaukset: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Fuel Laboratory Services Analyysi-, testausja asiantuntijapalvelut Wärtsilä Finland Oy Fuel Laboratory Services Opistokatu 7 65100 Vaasa Yhteydenotot: wfi-p.fuellab@wartsila.com etunimi.sukunimi@wartsila.com puh. 040 770 3043 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 7/2017 KEMIA 31 Vihreitä sivuja ei ohiteta. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”
www.tttlehti.fi > Lehden tilaus. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Seija Kuoksa puh. marraskuuta mennessä! BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Avuksi töihin TTT-lehti! Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -lehden jokainen numero tarjoaa asiantuntevaa tietoa työkyvystä, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työterveyshuollosta ja työsuojelusta. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. Ne ovat kuumia aiheita, sillä ne ovat tutkitusti sidoksissa tuotta vuu teen ja kilpailukykyyn. Painetun TTT-lehden kestotilaus 79 euroa (6 numeroa, sisältää tunnukset digilehteen). Pelkkä digitilaus 69 euroa (kesto). 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 7/2017 32 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 8/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 22
040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Seija Kuoksa, puh
Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Markkinoilla olisi toimitusjohtajan mukaan kysyntää paljon suuremmillekin tuotemäärille. Muidenkin kanssa käydään neuvotteluja. Wimao on saanut rahoitusta EU:n Rakennusjätteestä rakennustuotteita Life IP -ohjelmasta osana valtakunnallista Circwaste-hanketta. Teknologia sallii pienet pitoisuusvaihtelut. Jokainen laitos palvelisi paikallista tuotemarkkinaa”, Immonen visioi. Menetelmän etu on, että raaka-aineiden esilajittelussa ei vaadita kovin suurta tarkkuutta. Pilottilaitoksen kapasiteetti on 2 000–3 000 jätetonnia. Kohti suljettuja kiertoja Parhaimmillaan voisi syntyä suljettu kierto, jossa rakentamisen jätteestä syntyisi uusia tuotteita rakennusteollisuuteen. Tekes puolestaan rahoittaa yrityksen tuotekehityshanketta. elina.saarinen@uusiouutiset.fi W im ao Oy Ville Immonen esittelee biokomposiittisia mallikappaleita, jotka on valmistettu kierrätetyistä uusioraakaaineista.. Se pystyisi tekemään suurikokoisia tuotteita, ja siellä voisi olla useita konelinjoja. Mallikappaleet on nimittäin tehty rakennusja purkujätteestä ja jätemuovista. ”Tavoitteena on, että alkutalven aikana saisimme jo toista laitosta koskevat suunnitelmat hyvin pitkälle.” Tulevaisuudessa yritys tähtää jopa kansainväliseen laitosverkostoon. Immosen mukaan komposiittien materiaaliksi sopivat kaikki kierrätyskuidut, kuten synteettiset kuidut, lasitai hiilikuidut sekä mineraalikuidut. ”Tuotekehitysvaiheessa on tuotteita infrarakentamiseen, valaisinteollisuuteen, rakennusteollisuuteen, pakkaamiseen ja logistiikkaan sekä ajoneuvojen sisäkomponenttituotantoon”, Immonen listaa. Pilottilaitoksen ykkösvaiheessa uusioraaka-aine lajitellaan, murskataan ja jalostetaan sopivaan muotoon. Menetelmää testataan Lappeenrannassa marraskuussa starttaavassa koelaitoksessa, jonka rakentamiseen on investoitu 1,5 miljoonaa euroa. Yrityksellä on jo yksi kotimainen rakennusalan sopimuskumppani, jolle se valmistaa lopputuotteita. Kapasiteetin täyttämiseen riittäisi 2–4 päätuotetta. ”Meidän ratkaisumme on yksi harvoista, joilla pystytään kierrättämään myös vaikeampia materiaaleja isossa mitassa ja myös kaupallisesti kannattavasti”, toimitusjohtaja sanoo. Näin säästetään kustannuksia. Muotoilussa käytettävä ekstruusiolaite on jo patentoitu. Immosen yritys on kehittänyt menetelmän, jonka avulla vaikeasti kierrätettävistä jätteistä, kuten puusta, tekstiileistä, villasta, kipsistä ja muovista, saadaan kaksivaiheisessa prosessissa aikaan biokomposiittituotteita. Tuotteisiin ja niiden valmistukseen on vireillä muutama muu patenttihakemus. Elina Saarinen Wimao Oy:n toimitusjohtaja Ville Immonen pitää kädessään maalikaukaloa ja piirilevy-koteloa, jotka voivat osoittautua strategisesti tärkeiksi esineiksi. Näin korvattaisiin muun muassa neitseellistä muovia. Suunnitteilla on siksi jo seuraava, 15 000 tonnin laitos. Samalla syntyisi päästösäästöjä. Toisessa vaiheessa kuidut ja kierrätysmuovi yhdistetään halutuksi lopputuotteeksi. Tuotteet voitaisiin kierrättää yhä uudelleen saman prosessin kautta. Lappeenrannassa näihin aikoihin käynnistyvä pilottilaitos ratkoo kierrätettävän jätteen ongelmia uudella teknologialla. 34 KEMIA 7/2017 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. ”Karkeasti arvioiden vuonna 2030 voisi olla pystyssä satakunta konelinjaa, joissa käsiteltäisiin satoja tuhansia tonneja materiaaleja
Tekniikkalukiossa oppilaat voivat syventää ja täydentää opintojaan teknisillä kursseilla. Nykyinen IV vuosikurssi on voinut valita suuntautumisvaihtoehdokseen myös prosessitekniikan. SIINÄHÄN SE menee kuin jäitä polttelisi. Suuntautumisvaihtoehtoja, joiden alalta myös diplomityö tehdään, on alkuvaiheessa ollut sovellettu kemia ja kemian laitetekniikka. Ilmassa on paitsi runsaasti hiilidioksidia myös suurta optimismia. Ensimmäisenä diplomi-insinöörin tutkinnon suoritti Ilpo Silventoinen, joka valmistui helmikuussa 1982. Kyse on uusiutuvan energian – kuten aurinkotai tuulienergian – muuttamisesta varastoitavaan muotoon niin, että yhtenä raaka-aineena käytetään hiilidioksidia. He voivat valita materiaaliopin, muovikemian, koneelinopin, lujuusopin, tietotekniikan, teknisen piirustuksen ja teollisuusmuotoilun, teknisen saksan, sähköopin ja matematiikan kursseja. Opetusministeriön vakinaistamispäätöstä edelsi onnistunut, kolme vuotta kestänyt tekniikkalukiokokeilu. Nastolassa on aloittanut Suomen ensimmäinen pysyvä tekniikkalukio. Jokainen ymmärtää sanonnan, kuten myös veden polttamisen vaikeuden. VIIME VUOSINA mediassa on näkynyt muun muassa tämänkaltaista uutisointia: ”Saksassa tehtiin hiilidioksidista ja vedestä päästötöntä polttoainetta – ensimmäiset viisi litraa ministerin tankkiin.” ”Iso harppaus ympäristöteknologiassa: hiilidioksidista tehdään Saksassa autojen polttoainetta. Ilpo Silventoisen diplomityö käsitteli maalien kuivausuunin käyttöolosuhteiden optimointia. Pitää muistaa, ettei energiahypessäkään voida rikkoa fysiikan lakeja. Mutta entä kun teknologian kehityksestä kertovassa artikkelissa todetaan, että hiilidioksidista valmistetaan polttoainetta. 35 7/2017 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. ”Päästöpaholaisesta tulee raaka-aine”, lehti otsikoi juttunsa. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Jäitä poltellessa Id a Pi m en of f SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 10/1982 Ensimmäiset kemiantekniikan diplomiinsinöörit valmistuneet Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta Kemia-Kemi 8/1992 Ensimmäinen tekniikkalukio Nastolaan Kemiantekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävää opetusta on Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan laitoksella annettu vuodesta 1977 alkaen. TIEDE-LEHTI kertoi jo vuonna 2012, mistä oikeastaan on kyse. Onko joku vihdoinkin keksinyt ikiliikkujan. Saksassa on toteutettu ympäristötietoisen insinöörin unelma: auton polttoaineena käytetään jo käytettyä polttoainetta.” ”Ratkaisu: Polttoainetta suoraan ilmasta.” ”Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ilmakehän hiilidioksidista tislattiin polttoainetta.” ”Ongelmasta hyödykkeeksi – hiilidioksidista sähköä 20-kertaisesti Suomen vuosituotannon verran?” Otsikot ovat saaneet lukijan huokaisemaan syvään monta kertaa. Teknologiat ovat uusia, ja ratkaistavana on monta haastetta, sekä teknologista että kannattavuuteen liittyvää. Tekniikkalukio on uusi erikoislukiomuoto Suomessa, jossa on tähän asti toiminut musiikki-, kuvaamataitoja urheilulukioita.. Niiden toteuttamista varten lukion tuntikehykseen on myönnetty viiden prosentin lisäys. Jäitä ei edelleenkään voi polttaa, eikä hiilidioksidista saada polttoainetta tai sähköä ilman energiaa
”Tarvitaan hellävaraisia erotusteknologioita, jotka eivät muokkaa ainesosia kemiallisesti. Biotalouden haasteena on kehittää menetelmä, jolla arvokkaat ainesosat voidaan hyödyntää erikseen. ”Ligniinistä voidaan tehdä hartseja, ja sitä voidaan käyttää komposiittirakenteisiin ja kemikaalien valmistukseen.” Tutkimus edellyttää Kruusin mielestä paitsi luovuutta myös kiireettömyyttä. Tätä minäkin tavoittelen, vaikkei siihen nykyisin oikein mahdollisuuksia olekaan”, professori naurahtaa. Nuorempana itsekin maalausta harrastanut tutkija käy ahkerasti näyttelyissä ja konserteissa. Biotaloudessa pyritään valmistamaan uusiutuvasta biomassasta tuotteita, joita on tähän asti tuotettu raakaöljystä. Etenkin puu on hieno raaka-aine, joka kelpaa moneen. Puu sisältää selluloosan ohella hemiselluloosaa ja ligniiniä. ”Uudet tulokset ovat aina yhtä innostavia”, Kristiina Kruus sanoo. Kristiina Kruus Biotalouden moottori Sisko Loikkanen Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimusprofessori Kristiina Kruus paneutuu työssään ajankohtaiseen aiheeseen, biotalouteen ja biomassojen hyödyntämiseen. Siitä tehdään taloja ja huonekaluja, pakkaustuotteita ja paperia. ”Kahden sisareni kanssa meillä on oma oopperakerhokin, jonka puitteissa teemme säännöllisesti oopperavierailuja”, Kruus hymyilee. Lupaavia ovat esimerkiksi uudet eutektiset liuottimet”, Kruus kertoo. Selluprosessissa osa hemiselluloosasta ja ligniini kulkeutuvat mustalipeään. Ilonaihe on, kun tutkimuksen tulokset etenevät käytäntöön. ”Äskettäin avattu Äänekosken monituotebiojalostamo on suuri investointi metsäalalle mutta myös tutkijoille iso juttu”, Kruus sanoo. 36 KEMIA 7/2017 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Selluja paperiteollisuuden ydinalueella syntynyt ja kasvanut tutkimusprofessori Kristiina Kruus pitää puuta hienona raaka-aineena ja kehittää uusia keinoja suomalaisen biomassan hyödyntämiseen. Parhaat ideat eivät synny pakottamalla. Tim o Ka up pi la. Parasta on tutkimushankkeiden edistyminen. Tätä nykyä suurin osa ligniinistä poltetaan ja käytetään energiana, mutta se olisi myös oivallista raakaainetta. Joutilaisuus synnyttää ideoita. ”Työssä pitäisi olla aikaa, jonka voisi käyttää pelkästään ajattelemiseen. Henkireikiä hektiseen työhön tarjoavat myös kuvataide ja musiikki. Uusia ajatuksia syntyy onneksi myös vapaa-ajalla, vaikkapa tryffelikoira Nuuskua ulkoiluttaessa tai sienimetsällä. Kansainvälinen yhteistyö vie VTT:n professorin usein maailmalle
• Harrastukset: ulkoilu, sienestys, marjastus, kuvataide, kirjallisuus ja klassinen musiikki. • Helsingin yliopiston dosentti 2005–. Odotusarvo oli, että väitöstutkijat tekevät töitä viikonloppuisinkin. ”Siellä oli kova tahti. Toista oli ennen. • Ylioppilas Jämsän yhteislukiosta 1979. Puolitoista vuotta vierähti Suomen Sokerin käyttöinsinöörinä. ”Saattaa olla, että artikkelit tuli silloin myös luettua tarkemmin, koska niitä oli käytössä vain vähän.” Japani opetti, Amerikka inspiroi Kristiina Kruus on kotoisin keskeiseltä paperiteollisuusalueelta Jämsästä. ”Jämsänkoskella fermentoitiin homeen avulla glukonaattia, mikä oli ensimmäisiä tuon tyyppisiä prosesseja Suomessa. Kun diplomi-insinöörin paperit olivat kädessä, Kruus halusi ehdottomasti töihin teollisuuteen nähdäkseen, ”kuinka siellä asiat tehdään”. • VTT:ssä tutkijana 1997–2010, tutkimusprofessorina 2010–. Nämä lupaukset on lunastettu.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. ”Oli valtavan jännittävää istua informaatikon vieressä ja katsoa, kun tietokone alkoi raksuttaa artikkelien otsikoita. ”Kun aikoinani tein diplomityötä Kemiralle, tilasin informaatikolta ajan tiedonhakua varten. ”Minulle sanottiin heti alussa, että täällä voi yhdistää syvällisen tutkimuksen, kansainvälisyyden ja yhteistyön yritysten ja teollisuuden kanssa. ”Sain purra hammasta, mutta pysyin hiljaa, koska minut oli lähetetty maahan myös solmimaan suhteita.” Suomalaistutkija ei halunnut tehdä omaa elämäänsä ehdoin tahdoin hankalaksi, joten hän ei yrittänyt muuttaa paikallisia asenteita. Kiinnostus kuitenkin suuntautui pian muualle. • Diplomi-insinööri 1985 ja tekniikan tohtori 1996 Teknillisestä korkeakoulusta. Olen siitä kiitollinen.” VTT on hänestä erinomainen näköalapaikka. Sivuaineikseen hän otti tehdassuunnittelun ja teollisuustalouden. Kruusin tutkimusta ohjannut professori oli lähtöisin Kiinan Taiwanista. Teekkarielämä Otaniemessä vei heti mukanaan. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Jämsän yhteislukiosta ja jatkoi sen jälkeen lähimpään yliopistoon Jyväskylään opiskelemaan lempiainettaan matematiikkaa. En tosin muuten olisi saanut tutkimustani valmiiksikaan kolmessa vuodessa. Teollisuus tuli hänelle tutuksi jo lapsena, vaikka omaa taustaansa hän kuvaakin talonpoikaiseksi. • Prosessikemisti 1985–1986 ja tutkimuskemisti 1987–1991 Suomen Sokerissa/Cultorissa. • Vierailevana tutkijana Genencor Internationalissa Alankomaiden Delftissä 1995–1996. si ja selkeiksi aineiksi, ja käytännön kokeiden tekeminen viehätti”, Kruus muistelee. Tutkimusartikkeleita voi lukea jopa kännykällä. Heti ensimmäisenä päivänä mieskollega tuli kertomaan, että laitoksessa työskenteli yksi japanilaisnainenkin mutta vain siksi, ettei ollut ymmärtänyt mennä naimisiin”, Kruus kertoo. ”Laitoksessa oli yli 300 tutkijaa. Työn ohessa hän suoritti TKK:ssa tohtorintutkinnon edellyttämät kurssit ja lähti vuonna 1991 Suomen Akatemian apurahan turvin tekemään väitöskirjaa sellulaasientsyymistä Rochesterin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Mutta vaativaa aikaa se oli, kun lapsetkin olivat pieniä.” Paikkana Rochester inspiroi. Se oli pieni kulttuurisokki. • Perhe: kaksi aikuista lasta. Opiskelijoita oli kaikkialta maailmasta, samoin opettajia. Nuorelle insinöörille kuitenkin kirkastui, että hänen ominta alaansa olisi tutkimus. Kruus toimi innokkaasti Kemistikillassa, muun muassa sen emäntänä. ”Toki Japanissakin tilanne on 1980-luvulta mennyt parempaan suuntaan.” Suomeen palattuaan Kruus aloitti tutkimuskemistinä entisessä työpaikassaan, jonka nimi oli vaihtunut Cultoriksi. Kaksi vuosikymmentä talossa ovat osoittaneet valinnan oikeaksi. ”Teekkareilla riitti aina mukavaa yhteistä tekemistä, ja kemistien meininki oli erityisen aktiivista”, Kruus muistaa. Otaniemessä väiteltyään Kruus jatkoi saman entsyymin tutkimusta Genencor-yhtiössä Hollannin Delftissä, kunnes vuonna 1997 vaihtoi VTT:n palkkalistoille. • Vierailevana tutkijana Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa 1991–1995. ”Työ on ollut kiinnostavaa ja monipuolista, olen saanut paljon vastuuta ja päässyt toteuttamaan omia ideoitani. Koska myös tekniikka veti puoleensa, hän vaihtoi pian Teknillisen korkeakoulun kemian osastoon opiskelemaan teollista mikrobiologiaa. Erilaisten käsittelyjen jälkeen fermentointiliemestä tehtiin Kantvikissa hienokemikaaleja glukonodeltalaktonia ja natriumglukonaattia sekä nestemäistä glukonihappoa.” Työskentely tuotannossa oli sekä mielekästä että opettavaista. Seuraavalla viikolla teimme uuden haun ja sitten tilasimme käyttööni paperiset artikkelit.” Ne olivat kalliita, joten piti harkita huolellisesti, mitä hankkia. Olin miettinyt muutamia hakusanoja, ja sitten tehtiin haku tietopankeista”, Kruus kuvailee. ”Innostuin kemiasta ja fysiikasta. 37 7/2017 KEMIA • Syntynyt Jämsässä vuonna 1959. Sekä epäorgaaninen että orgaaninen kemia osoittautuivat todella kivoik. sisko.loikkanen@yle.fi Kristiina Kruus Tärkeän osan professorin työstä muodostaa kansainvälisen tutkimuksen seuraaminen, mikä nykyisin on kiitettävän helppoa. • Suomen Akatemian Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan jäsen 2016–. Niinpä työnantaja lähetti Kruusin japanilaiseen tutkimuslaitokseen perehtymään pullulanaasi-nimiseen tärkkelysentsyymiin. • Vierailevana tutkijana fermentaatiotutkimuslaitoksessa Japanin Tsukubassa 1986–1987
Dubochet pipetoi pienelle tiheäsilmäiselle metalliverkolle pisaran molekyyleja sisältävää vesiliuosta. Vesi muodosti verkon silmiin ohuen kalvon. Kolme askelta Richard Hendersonin 15-vuotinen urakka huipentui vuonna 1990, kun hän julkaisi erittäin tarkan kuvan bakteriorodopsiinin rakenteesta. Röntgenkristallografian avulla saadaan atomintarkkoja rakennekuvia, jos molekyyli voidaan kiteyttää. 38 KEMIA 7/2017 Vuoden 2017 kemian nobelistien ansiosta pääsemme näkemään pienet biologiset rakenteet huikean tarkkoina kolmiulotteisina kuvina. Lisäksi energiset elektronisäteet tuhoavat näytettä. Lämpötila pysyi yllä –196-asteisella nestemäisellä typellä. Kuva syntyi yhdistelemällä eri elektronimikroskoopeilla saatuja tuloksia ja suojaamalla näytettä glukoosiliuoksella. Esimerkiksi solukalvoproteiinit eivät pääsääntöisesti kiteydy. Jari Koponen Nobel-komitea joutuu tänä vuonna lyöttämään kaikkiaan yhdeksän luonnontieteiden mitalia, sillä kemian, lääketieteen ja fysiikan palkinnot menivät kaikki kolmimiehisille ryhmille. Ratkaisu olisi lasimainen, kiteetön vesi, mutta sitä oli onnistuttu saaLa us an ne n yli op ist o Jacques Dubochet on Lausannen yliopiston emeritusprofessori. Tuloksena on joukko eri kulmista saatuja sumeita tasokuvia. Näyte joudutaan kuitenkin sijoittamaan tyhjiöön, jolloin proteiinia suojeleva vesi haihtuu. Seuraavan askeleen otti Joachim Frank. Jacques Dubochet’n ottama kolmas askel ratkaisi molekyylien suojaamisongelman. Tutkijat olivat kokeilleet jäädyttää näytteen sisältämän veden, mutta jääkiteet vaurioittavat näytettä ja samentavat kuvaa. Myös elektronimikroskoopin tarkkuus on parhaimmillaan atomien luokkaa. Kemian Nobelin pokkaavat 10. Tietokone ryhmitteli samantyyppiset kuvat ja sitten yhdisti ja keskiarvoisti ne yhdeksi teräväksi otokseksi. Proteiinit asettuvat näytelevylle satunnaisiin kulmiin heikkoon, näytettä vahingoittamattomaan elektronisuihkuun nähden. Vesi lasiintui välittömästi, molekyylit pysyivät ehjinä ja elektronisuih. Aiemmat biomolekyylien rakenNobelistit toivat Elämän rakenteet lähikuvaan teen selvittämisen keskeiset menetelmät olivat röntgenkristallografia, ydinmagneettinen resonanssispektroskopia (NMR) ja elektronimikroskopia. Tämä ei onnistu läheskään kaikkien biomolekyylien osalta. Tekniikoilla on kuitenkin rajoituksensa. Co lum bi an yli op ist o Saksalaissyntyinen Joachim Frank on työskennellyt 1980-luvulta lähtien Yhdysvalloissa. Kukin on antanut oman ratkaisevan panoksensa, kun kryoelektronimikroskopiaa on kehitetty nykyiseen muotoonsa. Mutta vaikka tämä onnistui yhdellä yhdisteellä, yleisempään käyttöön menetelmästä ei ollut. NMR taas soveltuu vesiliukoisille näytteille, mutta vain pienille molekyyleille. joulukuuta Tukholmassa järjestettävässä palkintojuhlassa britti Richard Henderson, yhdysvaltalainen Joachim Frank ja sveitsiläinen Jacques Dubochet. Hän hyödynsi vuodesta 1981 asti kehittämäänsä tietokoneavusteista kuva-analyysia. Sitten verkko jäähdytettiin upottamalla se nestemäiseen, –180-asteiseen etaaniin. Näin Henderson todisti, että elektronimikroskoopilla on mahdollista ottaa atomintarkkoja kuvia biomolekyylistä. maan aikaan vain kondensoimalla vesihöyryä kylmälle metallipinnalle. Frankin taidonnäyte oli proteiinin pintarakenteen mutta ei vielä atomitason kuva
Lopullinen läpimurto Atomitason resoluutioon Dubochet ei vielä päässyt. 39 7/2017 KEMIA Ca m br id ge n yli op ist o Cambridgen yliopiston Richard Henderson pani alkuun työn, joka toi hänelle ja kahdelle muulle tutkijalle vuoden 2017 kemian Nobelin. kun absorptio lasiintuneeseen veteen oli tasainen. Näytteen nopean jäädyttämisen ansiosta kryoelektronimikroskopia M ar tin Hö gb om vuonna 1991, kun Frank alkoi hyödyntää tämän preparointitekniikkaa. Näin syntyi hämmästyttävä, neljän nanometrin resoluution kolmiulotteinen pintakuva ribosomi-nimisestä soluelimestä. Pienten molekyylien tutkimiseen se ei sovellu, mutta niitä varten on edelleen käytettävissä röntgenkristallografia ja NMR. Sitten tarvittiin vielä pari vuosikymmentä elektronimikroskopian Ennen vuotta 2013 proteiineista saatiin pintakuvia (vas.). Tekniikka käy myös isompien rakenteiden, kuten soluelinten, solujen ja virusten tutkimiseen. Näin kryoelektronimikroskopia on täydellistynyt tasolle, jolla saadaan atomitason resoluutiolla (0,18 nanometriä) kolmiulotteisia kuvia suuristakin biomolekyyleista. Nykylaittein päästään atomitason tarkkuuteen (oik.).. Tuloksena olivat entistä terävämmät kuvat. Tilanne muuttui laitekehitystä. Tärkeimmät etapit olivat uudentyyppinen ilmaisin elektronisäteille, parempi elektronisuihkulähde, datan automatisoitu keräys sekä edistys kuvankäsittelyja tietokoneohjelmissa
Tutkijoiden tulevaisuuden toiveena on saada suoraan soluorganellien ja solujen sisältä korkean resoluution rakenteellista dataa niiden sisältämistä molekyyleista ja niissä tapahtuvista prosesseista. Tietokone erottaa jäljet sumeasta taustasta ja järjestää samanlaiset jäljet samaan ryhmään. Mikään eliö tai elintoiminto ei voi olla jatkuvassa aktiivitilassa, vaan tarvitaan myös lepojaksoja. Einstein itse ei saanut teoriastaan Nobelia, mutta vuoden 2017 palkinto on ymmärrettävissä kunnianosoitukseksi myös hänelle. Niin paljon muun Tietokoneavusteisen datankäsittelyn keskeiset vaiheet.. Kolmikko ideoi havaintolaite Ligon, jolla he löysivät gravitaatioeli painovoima-aallot. Kun piskuiselta kärpäseltä löytyy alkoholiherkkyyteen vaikuttavia geenejä, voidaan paikallistaa ihmisen vastingeenit. Amerikkalaiset Michael Roshbash, Jeffrey Hall ja Michael Young käyttivät banaanikärpästä mallinaan, kun he selvittivät kaikissa eliöissä tikittävän biologisen kellon toimintamekanismin. Banaanikärpäsen geeneistä noin 60 prosenttia on samoja kuin ihmisellä. muassa genetiikka, kehitysbiologia ja tautimallinnus ovat hyönteisestä hyötyneet. Ga ird ne r Fo un da tio n Ga ird ne r Fo un da tio n Ga ird ne r Fo un da tio n sopii paitsi rakennekuvien tuottamiseen myös prosessien seuraamiseen. Heidän ansiostaan saamme nyt ensi kertaa tietoa mustasta aukosta itsestään. Tietokone laskee 2Dkuvien suhteet toisiinsa ja luo tarkan kolmiulotteisen rakenteen. 40 KEMIA 7/2017 Tuhansista samanlaisista jäljistä tietokone keskiarvoistaa tarkan 2D-kuvan. Yhteensä seitsemän tutkijan palkinnot vuosilta 1933, 1946, 1995, 2004 ja 2011 liittyvät banaanikärpäsiin. Biologisen tutkimuksen käytetyimmän malliorganismin menestys on näkynyt myös Tukholmassa. Kehossa tikittää Jos banaanikärpäselle voitaisiin myöntää Nobelin palkinto, se pitäisi ehdottomasti tehdä. Jo Albert Einstein oli ennustanut aallot yleisessä suhteellisuusteoriassaan. Uusi ikkuna universumiin Fysiikan Nobelin palkinnon jakavat emeritusprofessorit Reiner Weiss, Barry Barish ja Kip Thorne, kaikki Yhdysvalloista. Näin on ollut evoluution varhaisvaiheesta alkaen, kun elämä on sopeutunut maapallon vuorokausirytmiin, ennen kaikkea valon ja pimeän jaksolliseen vaihteluun. Vuonna 2017 listaa pidentävät kolme lääketieteen nobelistia. Nobelistikolmikon havaitsemat gravitaatioaallot olivat peräisin kahden mustan aukon törmäyksestä. Rytmitykseen liittyvä geneettinen koneisto on yksi elämän peruspalikoista, joka on säilynyt miltei muutJo ha n Ja rn es ta d Michael Roshbash (vas.), Michael Young ja Jeffrey Hall pokkaavat Tukholmassa lääketieteen Nobelin. Näytteen satunnaisiin asentoihin jäätyneet proteiinit jättävät jäljen kuvaan. Esimerkiksi entsymaattisesti kataloidun reaktion eri vaiheista voidaan ottaa kuvia ja koostaa niistä video, jossa prosessin eteneminen näkyy reaaliajassa. Asiaa on hyödynnetty esimerkiksi alkoholismin tutkimuksessa, sillä myös kärpäsen alkoholivaste on samankaltainen kuin meillä
Poikkeamiin voivat johtaa myös aikavyöhykkeitä ylittävät lennot, yöllinen valaistus, vuorotyö tai elämäntavat. SCN ohjaa muiden kellojen toimintaa hormonierityksen, hermojen aktiivisuuden ja kehon lämpötilan avulla. Geenille annettiin nimeksi period ja sen tuottamalle proteiinille PER. Aktiivisuuden ja levon vuorottelu, henkisen ja fyysisen virkeyden sekä kehon lämpötilan vaihtelu ja monet muut jaksot ovat seurausta kellojen ohjaamasta homeostaasista. Sen proteiinista tuli TIM. Kellojärjestelmä on homeostaattinen systeemi, jota erilaiset biokemialliset, hormonaaliset ja hermostolliset säätelyjärjestelmät ylläpitävät. Tärkein biokellomme SCN on aivoissa sijaitseva hermotumake. Ihminen on biologiansa sitoma eläin, joka aiheuttaa itselleen riskejä ylittämällä luonnon asettamat rajat. Jos ”rytmihäiriö” jatkuu pitkään, altistumme lihavuudelle ja sairauksille, kuten sydänja verisuonitaudeille ja diabetekselle. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Tällöin tutkijat havaitsivat neljä uutta geeniä proteiineineen. Rosbashin ja Youngin löytöjä alettiin kutsua nimillä clock (proteiini Biokellojen takia meillä on useita luonnollisia vuorokausijaksoja. VUOROKAUSIRYTMIT passiivinen– aktiivinen ruokailu– paasto valveillaolo– unitila PERIFEERISET KELLOT maksa haima rasvakudos lihakset munuaiset vatsa sydän valkosolut proteiinit hormonit metaboliitit hermoston aktiivisuus kehon lämpötila melatoniini kortisoli hermoston aktiivisuus kehon lämpötila VALO. Ihmisen kyvyt ja prosessit noudattavat vuorokausirytmiä. Näyttöä on jo kertynyt niin paljon, että biokellot tulisi lisätä terveysvalistukseen. Kolme vuotta myöhemmin selvisi, mikä aktivoi palauteketjun. M at tia s Ka rlé n Ja ri Ko po ne n CLK) ja cycle (proteiini CYK). Sirkadiaanista eli 24 tunnin vuorokautista rytmiä noudattavia toimintoja meissä ovat muun muassa verenpaine, pulssi, liki kaikkien hormonien eritys, kehon lämpötila, aineenvaihdunta, aktiivisuus, motoriikka ja päättelykyky. Ihmisellä on aivoissa sijaitsevan, valoon reagoivan päätahdistimen SCN:n lisäksi muitakin biokelloja, muun muassa maksassa, munuaisissa, sydämessä, vatsassa, lihaksissa ja veren valkosoluissa. PER-proteiiniin yhdistyessään TIM pystyy estämään period-geenin proteiinintuoton. Näin tahdistuvat aineenvaihdunnan, lihastoiminnan, maksan, rasvakudoksen ja aivojen monenlaiset fysiologiset toiminnot. Asiaa tutkitaan nykyään ahkerasti. Myöhemmät tutkimukset ovat täsmentäneet tietoja mekanismista ja osoittaneet, että kellon toimintaan tarvitaan muitakin proteiineja. Lisäksi Young eristi geenit nimeltä doubletime (proteiini DBT) ja cry (proteiini CRY). Kellot eivät seisahda kaamoksessakaan. Biokelloa pitää totella Vaikka banaanikärpäsestä löydetyn kellokoneiston periaate toistuu muissakin eliöissä, niillä on omat muunnoksensa. Järjestelmä suojaa yksilöä vaihtelevia ulkoisia olosuhteita vastaan ja mahdollistaa sopeutumisen niihin. Täysin eristetyissä oloissa tehdyissä kokeissa on havaittu, että ihmisen vuorokausirytmi liukuu tällöin lähelle 25 tuntia. Ne pysyvät käynnissä, joskin alkavat hitaasti jätättää. Jos luonnollisesta vuorokausirytmistä poiketaan, biokello voi paitsi jäädä jälkeen myös edistää, ja jaksojen toiminnan intensiteetti voi alentua. 41 7/2017 KEMIA tumattomana läpi vuosimiljardien. Rytmikoneiston ensimmäinen negatiivinen palauteketju oli löytynyt. Seuraava askel otettiin vuonna 1995, kun Michael Young eristi toisen rytmigeenin, joka sai nimekseen timeless. Biologisen kellon mekanismin selvittämisessä päästiin alkuun, kun tuore nobelistikolmikko onnistui vuonna 1984 eristämään geenin, joka säätelee banaanikärpäsen sisäistä rytmiä. Nyt oli mahdollista selittää kellokoneiston keskeinen toiminta kokonaisuudessaan. Seuraa kaamosväsymystä, nukkumisvaikeuksia ja vireyden laskua. Tumakkeen yhdistää silmään ja sitä kautta valoon hermorata RHT
Sen helmi on mittaamattoman arvokas keskiaikainen kivilinna. Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin vaalivat sekä ympäristöä että Kuitian kartanon historiaa. 7/2017 KEMIA 42
Ne toimivat reaktorissa samalla tavoin kuin suollakin. Suomalaistutkijoiden menetelmä on Saara Kankaanrinnan mukaan hyvin kustannusja energiatehokas. Se saattaa tuntua pieneltä asialta, mutta sitä se ei ole.” Luonnonvarakeskuksen keksinnöstä alkuun Pienestä liikkeelle lähtenyt työ on jo paisunut innovaatiopohjaiseksi kasvuyritystoiminnaksi. Luken metanointireaktoreiden idea pohjautuu Torronsuolta kerättyihin mikrobeihin. 7/2017 KEMIA Kuitian kartanon omistajapari Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin kehittää hiiltä sitovaa maaja metsätaloutta sekä bioenergian tuotantoa ja varastointia. Jyväskyläläisen BioGTS:n toimittaman laitoksen teknologia perustuu kuivamädätykseen. Myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen on tilanomistajille tärkeää. Myös tilan nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat on rakennettu mahdollisesti jo 1500-luvulla. Tilalla metsälaiduntaa jo ylämaankarjaa ja alkuperäislampaita, jotka laiduntaessaan huolehtivat myös maisemoinnista. Ensimmäiset kirjalliset tiedot tilasta ovat peräisin 1400-luvulta. ”Pyrimme säilyttämään jopa perhosten lentoreitit ennallaan. Te ro Pa juk all io Kuitian kartanon uusi elämä MIKROBIREAKTORIT jauhavat hukkapuusta metaania Marja Saarikko Lemlahden saaressa Paraisilla sijaitsevan Qvidjan – suomeksi Kuitian kartanona tunnetun – tilan juuret ovat kirjaimellisesti syvällä suomalaisessa maaperässä. Tätä nykyä tilaan kuuluu 650 hehtaaria metsää, 140 hehtaaria peltoa ja 30 suojeltua rakennusta, joiden helmi on Kuitian keskiaikainen kivilinna. Tilalla vaalitaan muun muassa mustamehiläisiä, jotka ovat olleet vaarassa hävitä kokonaan. Isäntäparin päämääränä on kehittää hiiltä sitovaa ruoantuotantoa sekä uutta teknologiaa bioenergian tuottamiseen ja varastoimiseen. Viimeksi mainittu tulee läheltä eli omien luonnonlaiduneläinten pihatosta, joka sijoitetaan tuotantorakennusten yhteyteen. Lukessa rakennetut mikrobireaktorit tuotiin Kuitiaan kesällä, ja syksyn mittaan tilalla käynnistellään kokonaista biokaasulaitosta. Historiallista kartanoa ovat vuodesta 2014 isännöineet sen ensimmäiset aatelittomat omistajat, Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin, jotka ovat tuoneet mukanaan paljon uutta ja etenkin uusia ideoita. Mahtava navetta korjattiin perustuksia ja saumoja myöten täysin käsityönä. Mikrobit työskentelevät matalassa, noin 50–60 asteen lämpötilassa ja normaalissa ilmanpaineessa. ”Itämeren ja ilmaston suojelu ovat meille työn tarkoitus.” 43. Mikrobeiden avulla hiilidioksidiin voidaan liittää vetyä, ja reaktiotuotteina syntyy metaania ja vettä. Asukkaikseen se saa hevosia. Rakennusprojekteista ensimmäinen, vanhan navetan uusiminen, saatiin päätökseensä alkusyksystä. Reaktoreiden saanto on perinteiseen verrattuna noin puolta parempi. ”Itämeren ja ilmaston suojelu ovat meille työn tarkoitus”, Saara Kankaanrinta sanoo. Yritys osti pari vuotta sitten oikeudet Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden keksimään uudenlaiseen biometaanireaktoriin. Mikrobien hyödyntämistä tarkoitukseen ovat kokeilleet monet muutkin, mutta ainakin toistaiseksi heikolla menestyksellä. Oy Qvidja Kraft Ab rakentaa uusiutuvan energian ratkaisuja niin tilatasolle kuin teolliseen mittaan. Ainutlaatuisten biokaasureaktoreiden salaisuutena ovat suomalaiset suomikrobit. Ennen kaikkea tilasta on tulossa merkittävä maaja metsätalouden kokeilutila. Samalla paikalla on viljelty peltoja jo reilun vuosituhannen verran. Laitokseen voidaan syöttää kaikki orgaaniset jätteet, joita maatilalla syntyy, esimerkiksi kalanperkeet, nurmi ja lanta. Hiilen sitominen maaperään on keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa
Reaktio voidaan toteuttaa katalyyttisesti korkeassa paineessa ja lämpötilassa esimerkiksi nikkelikatalyyttien avulla. Reaktiossa siis vapautuu jonkin verran lämpöä, ja mikrobit ottavat osan energiasta kasvuunsa. Tiimiin kuuluvat aiemmin Lukessa työskennelleet tutkijat Anni Alitalo ja Marko Niskanen, jotka vaihtoivat elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:ssä. Mikrobit voivat toteuttaa reaktion huomattavasti alhaisemmassa lämpötilassa entsyymiketjun kautta. Reaktiotuotteina syntyy metaania ja vettä, mutta ei happea, jota metaanimikrobit eivät siedä. ma, jossa kaasulla kulkevat ajoneuvot voivat täyttää tankkinsa. Energiatappio on maksimissaan noin 17 prosenttia. Metaania voidaan valmistaa myös synteesieli puukaasusta. Kun tuotanto saadaan vauhtiin, tilan yhteyteen tulee myös jakeluasekeksintökaupan myötä uuden omistajan palvelukseen ja jatkavat nyt biometaanireaktorin hiomista edelleen. Laitoksen biokaasuntuotanto perustuu power to gas -ajatukseen eli sähkön varastoimiseen kaasuun. M aij a As tik ain en Te ro Pa juk all io Tutkijat Anni Alitalo ja Erkki Aura huolehtivat biometaanireaktorin jatkokehittämisestä. Tilalle on rakenteilla myös uusi laboratorioja tuotantorakennus, jonne Qvidja Kraftin tutkimusja kehitystiimi siirtyy. ”Kaikkia eläimiä hoidetaan luonnonmukaisin keinoin ja lajityypillinen käytös lähtökohtana”, Kankaanrinta tähdentää. Puhdas metaani sopii paineistuksen jälkeen liikennepolttoaineeksi. Laitoksessa syntyvä puhdas metaani on paineistuksen jälkeen valmista käytettäväksi liikennepolttoaineena. 44 KEMIA 7/2017 Pariskunta kutsuu eläimiä yhteistyökumppaneikseen. Uusiutuva energia voidaan tallettaa metaaniin ja ottaa käyttöön sitten, kun sähkön markkinahinta on sopivalla tasolla. Biometaanireaktorissa tapahtuu Sabatierin reaktio Biometaanireaktorissa mikrobit muodostavat hiilidioksidista ja vedystä metaania niin kutsutulla Sabatierin reaktiolla: CO 2 + 4H 2 –> CH 4 + 2H 2 O; . Vuonna 2015 perustettu Luke yhdisti MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n Suomen toiseksi suurimmaksi tutkimuskeskittymäksi.. H = –165,0 kJ/mol. Tilalla vierailee usein myös professori Erkki Aura, joka kymmenkunta vuotta sitten kehitti reaktorin ensimmäisen version silloisessa Maaja Alkuperäislampaat ja ylämaanlehmät toimivat kartanon maisemanhoitajina. Sen raakaaineena ovat tilan metsistä kerättävät hukkapuut
marja.saarikko@gmail.com ”Metsänhoito on meillä jatkuvan kasvatuksen mukaista.” ”Orgaaniset maanparannuskuidut ovat hyvä koti mikrobitoiminnalle, joka puolestaan on biologisen kasvukunnon ydin.” Monimuotoisten metsien rikas lajisto Ilkka Herlinin mukaan tilan hankkiminen pani pariskunnan syventymään perusteellisesti myös metsänhoitoon. Myös Ilkka Herlin korostaa, että suomalaisesta puusta voidaan tehdä metaania hyvällä hyötysuhteella. ”Mitä enemmän maaperässä on hiiltä, sitä enemmän se pidättää vettä ja ravinteita. Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta haluavat pitää metsänsä mahdollisimman monimuotoisina. jota sitäkin tullaan aikanaan kokeilemaan kartanon mailla. Muilla arvoilla mitattuna pari on kuitenkin hyvin tyytyväinen. M aij a As tik ain en M aij a As tik ain en Mikrobikiihdyttäminen ja kuitu ovat parantaneet tutkimuspeltojen maarakennetta hämmästyttävän nopeasti. Hiiltä tuottavat maaperässä olevat kasvit yhteyttämisen avulla niin pellossa kuin metsässäkin.” Kuitian tiluksilla metsiä kehitetään. Yhdessä puolisonsa kanssa Herlin on perehtynyt sekä metsien kykyyn sitoa hiiltä että peltometsäviljelyyn, mahdollisimman monimuotoisiksi. Maarakenne parani usealla koelohkolla ennakoitua nopeammin. Työ luonnon hyväksi on sekä etuoikeus että välttämättömyys.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Mikrobikiihdyttimen ja kuidun käyttäminen maanparannuksessa näyttää johtavan suorastaan poikkeuksellisen hyviin tuloksiin.” Kankaanrinnan mukaan tulokset osoittavat myös, että maataloudessa voitaisiin käyttää paljon vähemmän lannoitteita kuin nykyisin, kunhan biologia pannaan kuntoon. Soilfood on mukana myös Luken, Vapon ja Biokasvun yhteisessä Päästösäästö-hankkeessa, jossa on meneillään Suomen laajin orgaanisen maanviljelyn koe. 45 7/2017 KEMIA Maanparannuksen tulokset yllättivät Saara Kankaanrinnalla ja Ilkka Herlinillä on toinenkin yritys, Soilfood Oy, joka on erikoistunut kierrätysravinteisiin ja maaperään. ”Meillä oli täällä toukokuussa 80 asiantuntijaa seuraamassa ruutuja ja tutkimassa kokeiden etenemistä”, Kankaanrinta kertoo. Kuitian pelloilla testataan 45 koeruudulla orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita ja biostimulantteja yhdessä ja erikseen sekä verrokkien kanssa. ”Toistaiseksi olemme keskittyneet etenkin metsien maanalaisen ekosysteemin vaalimiseen”, isäntä kertoo. Qvidja Kraftin Herlin arvioi saavuttavan positiivisen kassavirran kahden vuoden kuluttua ja sijoitetun pääoman tuoton riittävän viiden vuoden kuluttua. Päämääränä ovat rikas lajisto ja eriikäiset puut. ”Meillä metsänhoito on jatkuvan kasvatuksen mukaista.” Kartanon metsistä kerätään tukkipuun lisäksi talteen ainoastaan hukkapuu, joka käytetään metaanin raaka-aineena. Ravinteiden käytettävyyden kannalta tärkeä asia on maaperän pH, jota säädellään peltoja kalkitsemalla. ”Kehitystyö syö aikaa ja rahaa, mutta olemme onnellisia. Kulttuurihistoriallisen tilan vaaliminen on ylisukupolvinen ja kansallinen asia, johon meillä on mahdollisuus. Yhtiö on Suomen suurin kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden toimittaja, joka räätälöi tuotteitaan sekä tavanomaista että luomuviljelyä varten. ”Kartano taas on kassavirtapositiivinen viiden vuoden kuluttua, mutta sijoitetun pääoman tuotto pysyy epätyydyttävänä hamaan tulevaisuuteen”, hän naurahtaa. ”Vasta silloin voidaan puhua tehomaataloudesta.” Maanparannus lähtee liikkeelle maa-analyysistä, jonka avulla kartoitetaan se, mitä ravinteita maaperästä puuttuu. ”Hyötysuhde on merkittävästi parempi kuin biodieselin tai metanolin valmistuksessa.” Qvidjan yritystoiminta on sen verran nuorta, että omistajien mukaan taloudellisesti plussan puolella on vasta Soilfood. Alustavat tulokset yllättivät positiivisesti
Vesa Keinonen Vanhasta, suljetusta tehdasalueesta tulee uusi tamperelainen kaupunginosa, jota kehitetään yhdessä kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tapahtuma oli paisunut niin, että odotettavissa olisi tuhat osallistujaa. Vessatuotokset talteen Kangasalalainen Raini Kiukas sai vuoden 2016 keväällä puhelun. Hiedanrannalla me haluamme mennä kehityksen kärkeen”, sanoo hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju. Jatkossa ne tarjoavat lisää tiloja erilaisille toimijoille. Tutkijoiden tavoitteena on selvittää mikrolevien kasvua pohjoisissa olosuhteissa ja levien käyttöä jätevedenpuhdistuksessa. Yhteensä Hiedanrannan rakennuksissa on nyt 13 erottelevaa kuivakäymälää, 10 vedetöntä Tampereelle Näsijärven rantaan syntyy uusi kaupunginosa, joka pohjautuu ajatukseen kestävästä, älykkäästä kaupungista. Häntä Tampereen Hiedanrannasta tulee Kiertotalouden kotipesä pyydettiin rakentamaan Hiedanrannan entiseen sellutehtaaseen kuivakäymälä. Tuleva raitiotie kulkee muutaman vuoden kuluttua alueen kautta. Hiedanrantaan suunnitellaan koteja 25 000 asukkaalle. Lisäksi käymälöiden haluttiin näyttävän sisältä samalta kuin vesivessat. Samalla tutkitaan mikrolevän käyttöä erilaisina biotuotteina, lannoitteina, energiana ja jopa ravintona. Työpaikkoja on luvassa 10 000. Samalla ravinteet kiertäisivät. Esikuvia ei ollut, mutta Kiukas ryhtyi haalimaan komponentteja kokoon. Yhteisölliset viljelyratkaisut, vertikaaliviljely, kiertovesikalankasvatus sekä ruuan ja lannoitteiden myynti toisivat työpaikkoja. Hiedanranta toimii myös kokeiluSampo Tukiainen ja Raini Kiukas kiittelevät Hiedanrannan positiivista ilmapiiriä, jossa on helppo kehittää uusia kiertotalousideoita. Tampereen teknillisen yliopiston mikroleväpilotissa kasvatetaan jo leviä altaissa sadevedellä ja käsienpesuvedellä laimennetussa virtsassa. Kiertotaloudesta kiinnostuneita on sitoutettu mukaan esimerkiksi työpajoilla.” Kevään työpajassa nousi esille monta kiinnostavaa ideaa. Hiedanranta haluaa myös kiertotalouden edelläkävijäksi. Vessaratkaisusta tuli pysyvä, ja sitä on sittemmin laajennettukin. Ve sa Ke ino ne n. Parin päivän kuluttua puhelin pirahti uudelleen. Monia tehdasrakennuksia on jo kunnostettu tuotantoja virkistyskäyttöön. ”Kestävät urinaalit miesten vessoihin löytyivät Saksasta, tarkoituksiimme sopivat erottelevat käymäläistuimet Ruotsista.” Projekti onnistui, samoin Kuivaamon avaustapahtuma. Uuteen, Kuivaamoksi ristittyyn kulttuuritilaan oli tulossa parinsadan hengen tapahtuma. Kuivakäymälöiden asiantuntija meni tutustumaan paikkaan ja aloitti projektin suunnittelun saman tien. 46 KEMIA 7/2017 alustana uusille teknologioille. ”Meillä oli seitsemän viikkoa aikaa toteuttaa Suomen ja ehkä koko Euroopan suurin kiinteästi rakennettu kuivakäymäläratkaisu”, Kiukas kertoo. ”Palettia kasataan osa kerrallaan. ”Urbanisoituminen on globaali megatrendi. Tampereen kaupunki tahtoo alueelle yrityksiä, joiden toiminta liittyy digitaalisuuteen, kestävyyteen tai kiertotalouteen
Läjä voi toimia myös alkulannoitteena.” Toinen potentiaalinen käyttötapa on nollakuidun hiiltäminen märkäpyrolyysillä. Pienen tehtaan toisesta päästä ajetaan sisään pyöreää puuta, toisesta päästä lähtevät maailmalle valmiit tuotteet. Hän on operoinut biohiilen parissa kaksi vuosikymmentä useissa maissa. Vuotta kohti nostettavaa kertyy siis 215 000 tonnia.” Tukiainen näkee kehittyvän alueen erinomaisena toimintaympäristönä. Tukiainen ei ole ensi kertaa pappia kyydissä. Voimme itse valita, mitä käytämme prosessimme tarpeisiin ja mitä myymme.” Tonni biohiiltä sitoo ilmasta 3,5 tonnia hiilidioksidia tuhansiksi vuosiksi, kun se muokataan peltoon. Alueelle on nousemassa Suomen ensimmäinen hiilinegatiivinen lämpövoimala, jonka Carbofex toteuttaa yhdessä Tampereen sähkölaitoksen kanssa. ”Tuotantomme ylijäämälämpö myydään sähkölaitokselle, joka rakentaa Hiedanrantaan lähilämpöverkon. vesa.keinonen@benemedia.fi Ve sa Ke ino ne n. ”Pääsemme kokeilemaan monenlaisia asioita. Ilmiö aiheuttaa myös sen, että jää on talvella heikkoa”, Carbofexin Sampo Tukiainen kertoo. ”On hyvinkin mahdollista, että Carbofex yhteistyökumppaneineen pyörittää vuosikymmenen päästä kymmenkuntaa suurempaa laitosta.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Prosessiin menee hapettomissa oloissa 10–15 minuuttia. Tuotanto perustuu yrityksen pitkään kehittämään carboniserteknologiaan. ”Kuitua laskettaisiin esimerkiksi männyntaimien juurelle. Näin se voidaan hyödyntää hiilinieluna esimerkiksi viherrakenteissa. Lisäksi kytkentä tehdään Tampereen kaukolämpöverkkoon.” Hiedanrannan vanhoja tehdasrakennuksia elävöittävät näyttävät muraalit. Aine on niin tiivistä, että rikkaruohot eivät kasva siitä läpi. Biohiilestä saatava energia puolestaan vähentää muiden polttoaineiden käyttöä lämmityksessä. ”Tulevaisuudessa ne hyödynnetään osin tai kokonaan Hiedanrannan alueella.” Biohiiltä maailmalle Hiedanrantaan on jo kotiutunut Carbofex Oy, joka tekee erilaisia hiileen perustuvia tuotteita. ”Valmistamme esimerkiksi kasvihuoneille kasvualustoja korvaamaan ulkomailta tuotavia, perliittiä ja kivivillaa sisältäviä tuotteita”, kertoo toimitusjohtaja Sampo Tukiainen. Mutta nyt heidänkin asenteensa on muuttunut.” Kiertotalouden periaatteen mukaisesti vessatuotokset otetaan talteen, ja niistä erotellaan ravinteet ja hiilidioksidi. ”Edessä on joka tapauksessa mittava urakka. Tukiaisen mukaan yksi mahdollinen käyttökohde voisi olla Luonnonvarakeskuksen kehittämä puuntaimien suojausmenetelmä. Siinä voidaan hyödyntää kuitupitoisia lietteitä. Sivutuotteena syntyy öljyä ja kaasua. Jos kuituun sekoitetaan pahanhajuista pyrolyysitislettä, hirvet ja jyrsijät pysyvät taimista erossa. Pulmallinen nollakuitu Hiedanrannalla on rasitteenaan yksi ikävä ongelma. Näsijärven pohjassa makaa 1,5 miljoonaa tonnia niin sanottua nollakuitua, selluteollisuudessa sadan vuoden aikana syntynyttä ylijäämätuotetta. Nollakuitua on nostettu ylös kokeilumielessä. ”Biohiili syntyy kuumentamalla kuivattua biomassaa. Parhaillaan testataan kuidun hyödynnettävyyttä mullanvalmistuksessa, viherrakentamisessa ja kasvualustana. Nollakuitu halutaan järvestä pois seitsemässä vuodessa. Alueella työskentelevät ja vierailevat ihmiset ovat ottaneet siistit, hajuttomat vessat hyvin vastaan. Tällä kohtaa ei oikein voi veneillä. Reijo Väliharju uskoo ihmisten ja tapahtumien tekevän uudesta kaupunginosasta entistä elävämmän. Joka kaupunginosassa tarvitaan oma energiatalousyksikkö, ja täällä me olemme sellainen.” Tukiainen uskoo vankasti tulevaisuuteen. 47 7/2017 KEMIA pisuaaria ja yksi esteetön, kompostoiva käymälä. ”Nollakuitu haittaa alueen kehittämistä, koska se käy, ja prosessissa syntyy haisevaa metaania. ”Tosin alussa kaikki rakennusmiehet eivät suostuneet niitä käyttämään vaan menivät mieluummin vessaan huoltoasemalle
Alfons Hellström puolestaan siirtyi Enso-Gutzeitin Kotkan sulfaattiselluloosatehtaan palvelukseen. Kunnianarvoisa professori Komppa yllätti opiskelijan rysän päältä ja tulistui ankarasti. Intohimona tutkimus Guss Mattsson oli itsekin aloittanut kemian opintonsa Polyteknillisessä opistossa, jonne hän kirjoittautui 18-vuotiaana tuoreena ylioppilaana vuonna 1891. Hämmästyttävän monipuolinen mies ansaitsee kuitenkin paikan koko kansakunnan kaapin päällä. Guss Mattsson ilahtui suuresti ja pestasi Hellströmin henkilökohtaiseksi assistentikseen Helsingin yliopistoon, jossa hän samanaikaisesti toimi kemian virkaatekevänä professorina. ”Ensinnäkin minä valitsen ensin lopputyöntekijät ja sinä voit valita omasi jäljelle jääneistä. 48 KEMIA 7/2017 Suomalainen Guss Mattsson oli lahjakas kemisti ja tutkija mutta myös valtiopäivämies, tiedetoimittaja, kirjailija ja pakinoitsija. Mäntyöljystä jatkojalostettu mäntysuopa tuli sittemmin tutuksi koko kansalle ja nousi ikoniseksi suomalaistuotteeksi. Siellä hän kehitti patentoidun tyhjötislausmenetelmän, jonka avulla Suomessa käynnistettiin mäntyöljyn tuotanto. Nyt sisuuntui puolestaan Hellström ja paineli kellariin omin päin. Hanke tyssäsi siihen. Ensimmäisen tuotantovuoden 1913 tulos oli 110 tonnia mäntyöljyä. Jari Koponen Suomenruotsalaisen Guss Mattssonin (1873–1914) muisto on säilynyt elävänä lähinnä Suomen ruotsinkielisten keskuudessa. Se voisi olla hauskaa’, totesi Mattsson, joka ei itse ollut kiinnostunut terpeeneistä.” Hellströmille asia sopi, ja kesälomansa aikana hän keräsi itselleen tutkimusaineistoa eli katajankuoria. Hellström on kertonut asiasta näin: Tiedetoimittajien pioneeri Guss Mattsson oli Mäntysuovan kummisetä ja mestaripakinoitsija ”’Siitä voisi ehkä löytyä uusia luonnonterpeenejä, joita kuulut terpeenikemistimme [Edvard] Hjelt, [Ossian] Aschan ja [Gustaf] Komppa eivät ole tulleet ajatelleeksi. Ja tuollainen roskalopputyö, se ei kelpaa mihinkään”, Komppa sätti Mattssonia. Selityksen saatuaan Komppa ryntäsi Mattssonin kimppuun ja haukkui tämän pataluhaksi. Jälkikäteen katsottuna Guss Mattsson antoi merkittävimmän panoksensa maamme kemianteollisuudelle, tarkemmin mäntyöljyn teolliselle tuotannolle, tosin mutkan kautta. Kun Polyteknillisen opiston opiskelijalla Alfons Hellströmillä (1877– 1965) oli keväällä 1906 edessään lopputyön kirjoittaminen, laitoksen opettajana toiminut Mattsson ehdotti aiheeksi katajan pihkan ainesosia. Kävi kuitenkin huonosti. Näin löytyi kaksi uutta seskviterpeeniyhdistettä, alkoholi juniperoli ja hiilivety junipeeni. Guss Mattsson antoi lähtölaukauksen tutkimukselle, jonka ansiosta meillä on Mäntysuopa ja paljon muitakin mäntyöljyjalosteita.. Diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 1895. Kun Mattsson vielä samoihin aikoihin sairastui ja oli pitkään parantolassa, Hellström pääsi ottamaan asian uudelleen esille vasta keväällä 1907. Kun syyslukukausi alkoi, Mattsson johdatti opiskelijan opiston kellariin, josta löytyi vanha tislauslaitteisto. Se oli tosin käyttökiellossa, mutta Mattssonin luvalla teekkari ryhtyi toimeen. Siellä hän korjasi tislauslaitteet käyttökelpoisiksi ja kääri hihansa. Kuuden viikon uurastuksen tuloksena syntyi pullollinen katajankuoriöljyä. Guss Mattsson kirjoitti tutkimuksesta saksankielisen artikkelin vuonna 1910, ja se julkaistiin Helsingissä vuonna 1913. Tuolloin Mattsson arveli, että opiskelijan olisi Kompan asenteen takia parasta valita itselleen uusi aihe. Lukuvuonna 1907–1908 työ jatkui raakaöljyn jakotislauksilla ja jakeiden tutkimisella
Kemistin intohimona oli tutkimus, mutta monipuolinen mies ehti lyhyeksi jääneen elämänsä aikana tehdä paljon muutakin.. 49 7/2017 KEMIA Gustaf ”Guss” Mattsson laboratoriossaan
Oppikirjoista luettavissa ollutta detaljitietoa hän ei toistellut vaan keskittyi poimimaan esiin tärkeät, kutakin teemaa valaisevat näkökohdat. Aineksia laaja-alaiseen työhön kertyi kaikkiaan seitsemältä ulkomaiselta opintomatkalta, jotka ahkera mies ehti lyhyen elämänsä aikana tehdä. Siitä oli osoituksena muun muassa se, että hän sai määräyksen hoitaa virkaatekevänä yliopiston kemian professuuria. Guss Mattssonin nimimerkillä Lilla Ante signeeraama kuva esittää buurisodan Ladysmithin taistelua ja ilmestyi Fyren-lehdessä vuonna 1889.. Suosion taustalla vaikuttivat Mattssonin puhujantaidot. Hän jatkoi silti työtään myös Polyteknillisessä opistossa, joka vuonna 1908 muuttui Teknilliseksi korkeakouluksi ja Mattssonin virkanimike siellä lehtoriksi. Ilmiömäisen muistinsa ansiosta hän pystyi esiintymään suoraan ja välittömästi kuulijoilleen teksteihin tukeutumatta. Opiskelijoiden lisäksi penkeillä istui muita opettajia ja professoreita sekä myös kiinnostunutta yleisöä yliopiston ulkopuolelta. Ruotsin kielellä kirjoitettu väitöskirja jäi kuitenkin maailmalla tuntemattomaksi ja Mattssonin pioneerityö vaille kansainvälistä huomiota. Ei koskaan rauhallista taivasta, ei koskaan ikuisuuden rajan tuntoa, alati alhainen levottomuus, tämä määrätön hoppu päälaen yllä. Kilpailemisen sijaan Mattsson olisi halunnut rauhassa syventyä tieteelliseen tutkimukseen. Villieläinten intiaanikesä.” (I dag 9.3.1912) Tutkija oli myös pakinoitsija ja pilapiirtäjä. Alati uutta etsineen Guss Mattssonin tutkimusalue kattoi niin epäorgaanisen, orgaanisen, fysikaalisen, analyyttisen kuin sähkökemiankin. Niinpä niin, koko ihmiskunta voi hyvinkin siirtyä sinne ylös ja oleilla siellä. Viiden lukuvuoden ajan Mattsson luennoi sekä ruotsiksi että osin myös suomeksi epäorgaanisen ja orgaanisen kemian peruskursseja, fysikaalista kemiaa, orgaanisen kemian synteettisiä menetelmiä, kemian kinetiikkaa ja statistiikkaa, radiumtutkimusta ja alkemian historiaa. Yllätys oli suuri, kun Mattsson vuoden lopussa perui sekä stipendin että ”ENNEN KUIN HE, jotka ovat nyt ovat nuoria, ehtivät kuolla on ilma niin täynnä lentolaitteita, että elämä tulee olemaan ikävää. Vuonna 1908 hän sai yliopistosta dosentuurin. Samana vuonna käynnistyi Mattssonin tieteellisen aktiivisuuden huippukausi, jota kesti vuoteen 1910. 50 KEMIA 7/2017 Sen jälkeen hän jäi opinahjoon kemian ja fysiikan assistentiksi ja sai sitten kemian apuopettajan tittelin. Tällä kaudella hän julkaisi valtaosan yhdestätoista tieteellisestä julkaisustaan. Jo väitöstutkimuksessaan hän todisti lopullisesti pyreenin rakenteen kolmen eri synteesin avulla. Sali on tupaten täynnä ja monet joutuvat seisomaan.” Tieteen tekemistäkään Mattsson ei silti unohtanut. Vuoden 1909 keväällä hänelle myönnettiin huomattava kolmivuotinen stipendi, jonka avulla hän aikoi toteuttaa sähkökemiaan liittyvän tutkimusohjelman maineikkaan ruotsalaiskemistin Svante Arrheniuksen luona Tukholman Nobelinstituutissa. Nuori mies oli kuitenkin tyytymätön työpaikkansa ilmapiiriin, rajoituksiin ja etenkin ”vihattavaan kilpailuun pienimmissäkin asioissa”. Vuoden 1907 kalenterista löytyy seuraava merkintä: ”Yliopistoluennoillani kemian salissa minulla on nyt 186 kuulijaa, 56 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Luentosalien magneetti Guss Mattsson oli myös huippuluennoitsija, joka houkutteli aina runsaan kuulijakunnan. Muistiinpanojensa perusteella Mattsson oli suosiostaan tietoinen ja ehkä hieman imarreltukin. Saadakseen tähän mahdollisuuden hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon, jossa hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1898 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1905. Aiheensa hän esitteli selkeästi, ja kielenkäyttö oli eloisaa. Yleinen käsitys oli, että virka oli pedattu juuri häntä varten. Kun puhe ei riittänyt, kemisti turvautui piirtäjän kykyihinsä, ja liitutaulu täyttyi havainnollisilla piirustuksilla. Vanha maanpinta muuttuu bensiinikellareiksi ja hautapaikoiksi. Tämän jälkeen hän myös haki Helsingin yliopistoon perustettua uutta kemian professorin virkaa. Kotimaassa miehen pätevyyttä kyllä arvostettiin
Radiumista kiinnostunut Mattsson Guss Mattsson oli aikanaan tunnettu hahmo, joka päätyi itsekin useisiin pilapiirroksiin. Hikoilevat maisterit ovat nostaneet esiin monia jo kuolleita yksilöitä ja yllättäen hellineet näitä sillä innokkuudella, jota heidän löytönsä edellyttää. Valitettavasti pystyn vain harvoin vastaamaan yksityisesti. ”Kirjoittaa kemiasta tavanomaisen humanistisen koulutuksen saaneelle lukijakunnalle on vaikeampaa kuin kirjoittaa humanistisista aiheista kemisteille”, Mattsson valittelee. Syynä tähän oli miehen terveydentilan heikkeneminen. Tiedon jakaminen ei ollut yksinkertaista. 51 7/2017 KEMIA hakemuksensa. Kuten tytönhupakko Rakentaja Sollnessin lopussa sanoo: minun, minun rakennusmestarini!, voi itse kukin levoton kirjailija vihdoinkin haltioituneesti ennustaa: minun, minun maisterini!” (I dag 17.5.1913). Mutta tänään, kiitos sumun, voin puuttua asiaan sanoakseni pari sanaa ilvehtimisestä eo ipso [itsestään]. Mattsson sen sijaan kirjoitti innokkaasti sekä kemiasta että fysiikasta, geologiasta, tähtitieteestä ja tekniikan kehityksestä, joskus biologiastakin. Hän itse seurasi tarkasti tieteen ja tekniikan edistysaskelia ulkomaisesta kirjallisuudesta ja lehdistöstä ja raportoi niistä tuoreeltaan omille lukijoilleen. Aivan kuin ilveily olisi ammatti, jonka voi vaihtaa toiseen. Sillä täytyyhän heidän väitellä, useamman tai harvemman. Mattsson suhtautui teoriaan hyvin myönteisesti, mutta yleisesti hyväksytyksi ajatus irrallisista ja toistensa suhteen liikkuvista mannerlaatoista tuli vasta 1950–1960-luvuilla. Laajasti oppineella luonnontieteilijällä oli myös hyvä humanistinen tietämys. Hän esitteli suomalaisyleisölle hetimiten myös Alfred Wegenerin vuonna 1912 kehittämän mannerlaattateorian. Haasteista huolimatta hän laati reippaasti toistasataa populaaritieteellistä kirjoitusta. Se ei ole lainkaan ammatti, vaan sielun takasivun metallipinta. Se on niin ohut ja vaivaton, että nostaessaan asian esiin ilveilijä kohoaa korkeuksiin ja kaikki ikävimmät pylväspyhimykset jäävät nokkaunilleen.” (I dag 24.11.1912) ”KAIKILLA KIRJAILIJOILLA, jotka näkevät tulevaisuutensa harmaana, on salainen lauma avustajia: nimittäin jälkimaailman filosofianmaisterit. Mattssonia kiehtoivat myös matalat lämpötilat. On ilveileviä ihmisiä, jotka heijastuksen nähdessään osoittavat sitä sormillaan: katsokaa tuota ilveilijää. Olen vastaanottanut useita samantyyppisiä kirjeitä. Kun hollantilainen fyysikko Heike Kamerlingh Onnes heinäkuussa 1908 nesteytti heliumia ja saavutti matalien lämpötilojen ennätyksen, noin puolitoista kelviniä absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, Mattsson kirjoitti asiasta jutun saman vuoden lokakuussa. Tohtoriksi tuloon kuuluu ensi sijassa aiheen metsästys, ja tässä puuhassa käy kuten kirjallisuuden Nobel-komiteankin: tehdään ihmeteltäviä löytöjä. Tämä suo meille väärinkäsitetyille, aliarvioiduille ja ymmärrystä vaille jääneille ruusunhohtoisen mahdollisuuden. ”SAIN KERRAN kirjeen eräältä ystävälliseltä ihmiseltä, joka kyseli miksi pitää ilvehtiä kaikesta ja eikö minulla ei ole elämässä parempaa tehtävää kuin olla ilveilijä. povasi jo vuonna 1900 Marie Curielle Nobelin palkintoa ja ennusti myös atomien keinotekoisen hajottamisen onnistuvan tulevaisuudessa. Hyväsydämiset ihmiset heidän keskuudessaan säälivät häntä ja haluavat ohjata hänet vakavuuden kukkuloille. Vuonna 1919 Cambridgen yliopiston Ernest Rutherford toteutti ensimmäisen keinotekoisen ydinreaktion. Muita tiedetoimittajia ei maassa tuohon aikaan käytännössä ollut. Miestä harmitti, että ajan sivistyneistökin oli luonnontieteiden osalta tietämätöntä. Oscar Furuhjelmin piirros ilmestyi vuosijulkaisu Luciferissa vuonna 1910. Mattsson itse kommentoi asiaa näin: ”Kun nyt poistan urakysymyksen ajatuksistani, niin suhtaudun tieteelliseen työhöni uskoakseni toisin ja olen etukäteen tyytyväinen siihen, että voin keskittyä vain minua kiinnostaviin aiheisiin.” Tieteen kansantajuistaja Tutkimuksen ohella Mattssonia suuresti kiinnostavia aiheita olivat kirjoittaminen ja tieteen popularisointi, jossa kemisti toimi suomalaisena uranuurtajana. Tiedetoimittajapioneeri osui aivan oikeaan: Marie ja Pierre Curie saivat fysiikan Nobelin vuonna 1903 ja Marie yksinään kemian Nobelin vuonna 1911. Toisin sanoen: hänen ei tarvitse olla toimelias narri, hän on passiivinen. Onkohan arvoisien kysyjien, joiden vetoomuksille muuten annan enemmän arvoa kuin he uskovatkaan, päähän koskaan pälkähtynyt, että ilvehtijä ehkä onkin vain peili
Jari Koponen Perhekuva vuodelta 1902. Vaikka monet hänen jutuistaan ovat luonnollisesti vanhentuneita, niissä pistää myös nykylukijan silmään sama, mikä veti väkeä kemistin luennoille: innostus, elävyys ja varsinkin sinne tänne sirotellut mattssoniaanit. 52 KEMIA 7/2017 Sairaudet katkaisivat elämän kesken Gustaf ”Guss” Mattsson syntyi turkulaisen merikapteenin Gustaf Edvard Mattssonin poikana Saksan Bremerhavenissa vuonna 1873. Aluksen pienissä, tuulettamattomissa, täyteen ahdetuissa hyteissä hänen toverikseen sattui mies, joka ei koskaan peseytynyt eikä riisunut päällysvaatteitaan nukkumaan mennessäänkään. Hänen hautakiveensä kaiverrettiin sanat Ride si sapis, hymyile sinä, joka tiedät. Kohtalokas laivamatka Terveydelliset syyt olivat taustalla silloinkin, kun Mattsson kesällä 1914 lähti kolmikuukautiselle merimatkalle Afrikan ympäri. Siellä hän oppi englannin kielen. Paikalle ilmestyneen englantilaisen sotalaivan mukana Mattsson Venäjän alamaisena pääsi Sansibariin ja sieltä englantilaisen lastialuksen mukana Liverpooliin. lokakuuta. Nelivuotiaana seurasi paluu takaisin Saksaan isän sisaren luo. Siitä huolimatta Mattsson viimeisteli matkakirjansa ja kirjoitti vielä kuin vimman vallassa peräti neljäkymmentä I dag -pakinaa. Seuraavana vuonna Mattsson matkusti ystäviensä taloudellisella tuella hoitamaan sairauttaan Kanarian saarille. Mattssonin elämän tragedia oli hänen sairastumisensa keuhkotuberkuloosiin. 1947). päivänä 1914 Suomen kamaralle astui väsynyt, laihtunut, jo kuoleman merkitsemä mies. Lokakuun 2. Tällöin Mattsson vietti seitsemän kuukautta Sveitsin Davosissa, jossa hän yritti saada tehokkaampaa apua heikentyneeseen terveyteensä. Niiden takia hän ei kyennyt enää luennoimaan riittävän kuuluvalla äänellä. Tädin hoivissa pojan äidinkieleksi muodostui saksa. Mattsson luopui dosentuuristaan Helsingin yliopistossa vuonna 1912 kurkunpääongelmien vuoksi. Seitsemän vuoden iässä hän muutti vihdoin isänsä kotikaupunkiin Turkuun, jossa hän oppi myös ruotsin ja suomen kielet. Mattsson kirjoitti myös tiedeaiheisia pakinoita. Ensimmäiset oireet todettiin vuonna 1906, ja niitä hoidettiin Nummelan parantolassa. Niistä viimeinen julkaistiin 20. Niistä hyvä esimerkki löytyy vaikkapa purppuran väriainetta käsitelleen pakinan lopusta: ”Kemistin ihastus kuiskaa auringonlaskussa: ’Rakkaani, miten tuolla loistaakaan 6.6´-dibromi-indigoisena…’” Ote luumuvanukkaasta Vuodesta 1909 Mattsson keskittyi yhä vahvemmin toiseen uraansa kirjoitta. Kolmas hoitojakso sijoittuu vuoteen 1910. Lisäksi hyttitoveri tupakoi yökaudet. Guss Mattssonilla ja hänen puolisollaan Sigrid Mattssonilla (1874– 1958) oli yksi tytär, vuonna 1900 syntynyt Mia (k. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kuitenkin keskeytti saksalaislaivan matkan Dar es Salaamissa, tuolloisessa Saksan ItäAfrikassa. Kuusi päivää myöhemmin kynä kirposi kemisti-kirjailijan kädestä lopullisesti. Kolmiviikkoinen purjehdus osoittautui kohtalokkaaksi. Hän menetti äitinsä Amelie Brunströmin jo viisikuukautisena ja vietti siksi varhaisimman lapsuutensa Britanniassa äidinpuoleisten isovanhempiensa luona. Teknillisen korkeakoulun lehtorina hän kuitenkin toimi kuolemaansa saakka
Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.. Avarakatseisena miehenä Mattsson pysytteli puoluepolitikoinnin ja kieliriitojen ulkopuolella – vaikka toimikin porvarissäädyn edustajana vuosien 1904 ja 1905 säätyvaltiopäivillä. Mattsson itse kiteytti kirjoitusmetodinsa ytimen seuraavasti: ”Olen oppinut pitämään jälkimmäisestä [epäsystemaattisesta tiedonhankinnasta]. H. Sen periaate on: käy kiinni kaikkeen kohtaamaasi sinulle tuntemattomaan, olkoon se sitten luumuvanukas tai plesiosaurus, tartu sitä takinkäänteestä, tuijota sitä silmiin ja kysy: mikä sinä oikein olet miehiään. Yksin kappalein laskettuna hänen lehtikirjoitustensa lukumäärä on pitkälti yli 2 000. Vuosikymmenten varrella hänen tekstejään on julkaistu myös kirjojen muodossa useina kokoelmina. Akateemisella tutkijalla oli tarkka silmä havaitsemaan etenkin elämän naurettavia piilopuolia. Myös sitä täytyy tehdä. ja allekirjoitti ne nimimerkillä UngHans. Jokaisella on mukanaan puhelin ja kun hän haluaa lukea päivän viimeisimmät, kytkee hän siihen pienen metallilevyn johon puhelun aikana ilmestyvät sekä teksti että kuvat… Ei, ymmärrän hyvin että 2034 on täysin ennustamaton. Totisesti, sirpaleita tuon ajan elämän bouquet’sta välittyy Guss Mattssonin pakinoissa vielä meille 2000-luvun ihmisillekin vahvoina ja väärentymättöminä. G. Tähän artikkeliin on poimittu muutamia otteita näistä oivaltavista teksteistä. Ajatelkaa enemmän nyt olevaa. Vuosien mittaan ilmenee, että ”SANOIN ”lehti” tietäen hyvin, ettei vuonna 2034 enää ole olemassa lehtiä muussa muodossa kuin puhelimien ja kaukokuvien kautta. Hänen kynänjälkensä ajan suomenruotsalaisessa lehdistössä nousi mittavaksi. Varsinkin pönäkkä poroporvarillisuus sai häneltä ironisia sivalluksia. Mutta elämän bouquet ei välity siten, se välittyy epäsystemaattisuuden poluilla.” (I dag 29.12.1913). Ne jotka nykyään seurailevat ”tulevaisuusromaaneja” ovat tyhmiä. Wells ei enää kirjoita mitään sellaista, sillä hän on viisas. 53 7/2017 KEMIA jana ja toimittajana. Sitä on epäsystemaattisesti toimiminen. Hänellä oli myös kyky löytää mitättömänkin tuntuisista asioista yllättäviä yhteyksiä ja laajempia näköaloja. Jo 1934 on arvoitus, täydellinen arvoitus. Huumoriaan hän viljeli muun muassa pilalehti Fyrenin avustajana. Vapaana henkenä hän pystyi tarkastelemaan asioita puolueettomasti ja kiihkottomasti. Mattssonin mestariteoksena pidetään hänen I dag -pakinoitaan, joissa hänen omaleimainen huumorinsa on kukkeimmillaan. Otavan kuvallinen kuukausilehti teki hänestä kansijutun. Pakinoita hän laati Helsingfors-Postenja Dagens Tidning -lehtiin kaikkiaan 916 kappaletta Guss Mattssonin kuolema huomioitiin laajalti maamme ruotsinja suomenkielisessä lehdistössä. Palaan omaan oppiini: ajatelkaa vähemmän tulevaa, sillä se selviää ajallaan. Ja ennen ollutta.” (I dag 30.5.1913) tämä tapa on sekä viihdyttävämpi että antoisampi… Istua ja lukea paksuja kirjoja kaikista makeisista, ristiretkistä ja kuparirahoista on epäilyksettä kunnioitettavaa
Ranskalainen kemisti Jean-Nicolas Gannal testasi eri menetelmiä ja kehitti 1830-luvulla oman, osin salaisen palsamointiseoksensa. Arseenia on käytetty pitkään etenkin eläinten täyttämisessä. Palsamointi on hyödyttänyt myös tiedettä. Holmes kehitti tekniikan, jossa verenkiertoon syötettiin arseenista, elohopeasta ja kudoksia kuivaavasta sinkkisulfaatista koostuvaa liuosta. Ajan olosuhteisiin nähden kuljetusmatkat olivat pitkiä, eikä vainajia tahdottu huolia junien kyytiin, koska kalmojen pelättiin aiheuttavan hajuhaittoja. Sen sijaan käärinliinoihin maalattiin vainajasta kuva tai vaihtoehtoisesti asetettiin tämän päähän naamio. 54 KEMIA 7/2017 Arja-Leena Paavola Vainajia on ammoisista ajoista haluttu pitää mahdollisimman elävän kaltaisina ja estää ruumiin luonnollinen maatuminen. Heidän palsamointimenetelmänsä perustui ruumiin kuivaamiseen. Palsamoinnin edelläkävijänä toimi sotalääkäri Thomas Holmes, joka väitti henkilökohtaisesti käsitelleensä yli 4 000 pohjoisvaltioiden sotilasta ennen kuin nämä lähetettiin viimeiselle matkalleen kohti kotia. Sisäelimet ja aivot poistettiin. Palsamoinnin ansiosta nykypäivän tutkijoilla on käytössään aineistoa, josta saadaan modernien menetelmien avulla kiinnostavaa uutta tietoa muinaisesta historiasta. Osa kaatuneista sai viimeisen leposijansa rintamalla, mutta etenkin upseerit pyrittiin palauttamaan kotikonnuilleen. Aineen säilövä ominaisuus tajuttiin pian, ja nykyiset palsamointimenetelmät perustuvat yhä formaldehydiin. Holmesin kollegoiden markkinointimetodit alkoivat jo heikentää joukkojen taistelumoraalia. tankhamonin (valtaistuimella noin 1336–1327 eaa.) muumiosta otettu dna-näyte osoitti, että 19-vuotiaana menehtynyt hallitsija oli sukusiitoksen heikentämä. Verinen sota vei hengen yli puolelta miljoonalta sotilaalta. PALSAMOINTI pysäyttää hetken ja säilöö tietoa tutkijoille. Lääkäri opetti menetelmänsä käyttöä myös muille. Vuosina 1861–1865 käyty Yhdysvaltain sisällissota loi palsamoinnille ennen näkemättömät markkinat. Hyvän bisneksen vainunnut Holmes mainosti palvelujaan suorasukaisesti. Esimerkiksi kuuluisan faraon TuIhmiset ovat vuosituhansia halunneet sekä uskonnollisista että poliittisista syistä säilyttää vainajansa muuttumattomina. Palsamointitekniikassa otettiin isoja edistysaskelia kemian kehityksen myötä 1800-luvulla. Hänen vanhempansa vahvistuivat sisaruksiksi, mikä oli yleinen käytäntö egyptiläisissä ylhäisösuvuissa. Jotkut yrittiVuonna 1865 murhatun presidentin Abraham Lincolnin palsamointi nosti menetelmän valokeilaan. Vatsaontelo täytettiin pellavaliinoilla, yrteillä ja hartsilla, joka toimi säilöntäaineena. Varhaisten egyptiläisten uskomuksen mukaan ruumis piti saada säilymään ikuisesti, jotta sielu kykenisi asumaan siinä myös kuoleman jälkeen. Rintamatohtori keräsi taistelukentiltä tuntemattomien sotilaiden ruumiita, jotka hän palsamoi ja asetti sitten liikehuoneistojensa näyteikkunoihin. Egyptiläisten tavoitteena ei niinkään ollut vainajan ulkonäön pitäminen ennallaan, sillä kasvoja ei heidän keinoillaan olisi edes kyetty säilyttämään. Jotta ruumis ei ala hajota, mikrobien toiminta on pysäytettävä nopeasti. Kun kuolema koittaa, ihmisen verenkierto pysähtyy ja elintoiminnot lakkaavat. Lopuksi ruumis käsiteltiin natronsuolalla ja soodalla ja käärittiin pitkiin kangaskääreisiin. Muumion tutkimus paljasti myös, että Tutankhamon oli kärsinyt malariasta ja ilmeisen kivuliaasta jalkavammasta. Kaulavaltimoon ruiskutettu säilöntäaine sisälsi ainakin alumiinisulfaattia ja arseenia. Tarkoitukseen on kehitetty erilaisia palsamointitapoja. Palsamoijat saivat käyttöönsä parhaan mahdollisen kemikaalin vuonna 1868, kun maineikas saksalaiskemisti August Wilhelm von Hofmann keksi formaldehydin. Yhdysvaltain sisällissota loi markkinat Länsimaissa vainajan maatuminen on haluttu ehkäistä yleensä silloin, kun ihminen on kuollut kaukana kotoaan, mutta hänet on haluttu omiensa haudattavaksi
55 7/2017 KEMIA Sc an sto ck ph ot o Farao Tutankhamonin kultainen kuolinnaamio on maailman upeimpia. KEMIA 55 7/2017. Yli kolme vuosituhatta sitten kuolleen egyptiläisen ruumiin palsamointi on säilyttänyt hallitsijasta ja hänen ajastaan yksityiskohtaista tietoa tutkimuksen käyttöön
Hautaustoimistot tekevät keholle eräänlaisen kevytpalsamoinnin, jonka tarkoituksena on säilyttää vainaja hautajaisiin asti. Toimenpide tapahtuu alkoholiformaliiniliuoksen avulla. Lopulta liian innokkaat mainostajat saivat porttikiellon rintaman läheisyyteen. ”Varsinkin pääkaupunkiseudulla suuri osa vainajista tuhkataan, ja tuhkaus yleistyy muuallakin. Etenkin viime vuosina ekologinen tietoisuus myös hautaukseen liittyvissä asioissa on kasvanut. Vainajan kehon entisellään säilyttämisen mahdollisuus nousi suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään vuonna 1865, kun presidentti Abraham Lincoln menehtyi salamurhaajan luotiin. Ennen formaldehydin keksimistä verenkiertoon laskettavassa seoksessa käytettiin arseenia, elohopeaa ja sinkkisulfaattia. Siksi hyödynnetään myös vainajia, jotka ovat eläessään testamentanneet ruumiinsa tieteelle. Tämä vaikuttaa esimerkiksi arkkujen materiaalien valintaan. Väriaineen ansiosta kelmeys katoaa ja iho näyttää elävämmältä. vät tarjota sotilaille mahdollisuutta maksaa omasta palsamoinnistaan etukäteen. Nopeassa toimenpiteessä formaliinista, alkoholista ja punertavasta väriaineesta koostuva seos levitetään ruumiiseen kaulavaltimon kautta. ”Yhdysvaltojen hautauskulttuurissa on muutenkin merkittäviä eroja esimerkiksi Suomeen verrattuna”, kertoo toimitusjohtaja Johanna Muurimäki Suomen Hautaustoimistojen Liitosta. ”Kyseessä on oma seoksemme. ”Toki Suomessa on nykyään käytössä myös hyvät kylmäsäilytystilat, eikä palsamointia tarvita siitäkään syystä.” Suomalaisvainajat tieteen palveluksessa Jonkin verran vainajia palsamoidaan kuitenkin myös meillä, tutkimustarkoituksessa. Liuos tappaa tehokkaasti mikrobit ja toimii samalla desinfektoivana aineena.” Seoksessa käytettiin vielä 1980-luvulla fenoleita, mutta sittemmin niistä oli luovuttava käsittelijöille koituneen terveysriskin vuoksi. Aasialaisten kommunistijohtajien, Pohjois-Vietnamin Ho Tši Minhin (ylinnä) ja Pohjois-Korean Kim Il-sungin palsamoinnissa hyödynnettiin neuvostoliittolaista osaamista. Sisällissodan aikaan syntyneellä palsamointitraditiolla saattaa olla vaikutuksensa siihen, että tapa on Yhdysvalloissa yhä voimissaan. Siellä on tapana pitää arkku avoimena, ja vainajan halutaan näyttävän mahdollisimman hyvältä. Matkalla juna pysähtyi 11 kertaa, jotta kansalaisilla oli mahdollisuus jättää jäähyväiset presidentilleen – ja myös ihmetellä tämän liki muuttumatonta olemusta. Palsamoinnin tavoitteena on varmistaa, että keho säilyy opettajien ja opiskelijoiden käytettävissä koko lukuvuoden ajan. ”Palsamointi estää kudosten hajoamisen muuttamatta juurikaan kudosten kiinteyttä”, kertoo preparaattori Matti Auer yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan anatomian osastosta. Fenolihöyryt ärsyttävät nenää ja kurkkua.. 56 KEMIA 7/2017 Yhdysvaltalainen palsamoija Richard Barr työssään. Siksi asiaan kuuluu myös meikkaaminen ja hiusten laittaminen.” Samaa on vaikea kuvitella meille. ”Maassa arvostetaan ulkoista kauneutta. Helsingin yliopistossa näin on tehty jo vuosisadan verran. Lincolnin palsamoitu ruumis kuljetettiin junalla murhapaikalta Washingtonista 2 600 kilometrin päähän Illinoisin Springfieldiin. Tulevien lääkäreiden on tärkeää saada opintojensa aikana tuntumaa kudoksiin ja lihaksiin kerros kerrokselta, mihin nykyään käytettävät digitaaliset ja muoviset anatomiamallit eivät yksin riitä. Katoavaisuus hyväksytään osana luonnon kiertokulkua ja ajatellaan, ettei sen viivästyttäminen ole tarpeen”, Muurimäki kuvailee
Syväjäädytyksessä on tosin ongelmansa. Osaston vanhan kirjanpidon perusteella tiedetään sekin, että osa sinne tuoduista vainajista oli itsemurhan tehneitä. Kuinka palsamointi lopulta toteutettiin, on pysynyt salaisuutena. On jopa sanottu, että Lenin näyttää nyt elävämmältä kuin sairauden rasittamina viimeisinä vuosinaan. Toimenpiteen jälkeen vainaja ei kuivu, joten tämä voitaisiin säilyttää määräämättömästi.” Näin ei kuitenkaan toimita, vaan lukuvuoden päätteeksi vainajat tuhkataan ja haudataan. Muumio on yhä hyvässä kunnossa. Sitä ennen vainajia saatiin tutkimuksen tarkoituksiin vankimielisairaaloista. Myös kehoon ja kasvoihin oli alkanut ilmestyä tummia laikkuja, ja silmämunat olivat vajonneet. Sotien jälkeen Neuvostoliiton valvontakomissio nosti asiasta metelin, ja vastuun kantanut anatomian professori tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Esimerkiksi mrsa-bakteeri tai koteloitunut tuberkuloosibakteeri on voinut jäädä havaitsematta.” Ruumiinluovutustestamentti on ollut käytössä 1960-luvulta. Päätös palsamoinnista tehtiin vasta 56 päivää kuoleman jälkeen. Formaliinista vapautuu haitallisia aineita myös polttohautauksen yhteydessä. arjaleena.paavola@gmail.com. Ihonalaista rasvakudosta on täydennetty parafiinilla, sillä kasvonpiirteillä on taipumus painua. Joka tapauksessa toimenpide onnistui, ja Neuvostoliiton perustaja on ollut näytteillä Moskovan Punaisella torilla seisovassa mausoleumissa jo yli 90 vuotta. Toisen maailmansodan aikaan medisiinariopiskelijoilla oli tutkittavanaan myös Viipurin sotavankisairaalassa kuolleita venäläissotilaita. Lenin vaatii jatkuvaa hoitoa Poliittisen johtajan henkilöpalvontaan perustuvissa yhteiskunnissa valtion päämies on usein saanut kuoltuaan haudan levon sijasta perusteellisen palsamoinnin ja paikan mausoleumista. Joissakin yliopistoissa on ryhdytty syväjäädyttämään vainajat, sillä formaliinin käyttö saatetaan jossakin vaiheessa kieltää muun muassa työturvallisuussyistä. ”Mahdollisesti meilläkin siirrytään silloin syväjäädytykseen, sillä emme tiedä, mikä kemikaali voisi korvata formaliinin”, Auer sanoo. Huollosta vastaa lääketieteen ja kemian alan huippuasiantuntijoista koostuva tiimi. Suurille pitoisuuksille altistuminen hengitysteiden kautta voi aiheuttaa maksaja munuaisvaurioita. Kalmo tarvitsee kuitenkin jatkuvaa huolenpitoa, sillä sen pitäminen esillä lasivitriinissä altistaa kehon kuivumiselle. ”Vainajalla saattaa olla piileviä tauteja, jotka voivat ainakin teoriassa aiheuttaa tautiriskin opiskelijoille. Siinä vaiheessa palsamointiaineita ei enää voitu levittää verisuoniston kautta, mikä olisi ollut yksinkertaisin keino. Varhaisin ja tunnetuin tapaus on vallankumousjohtaja Vladimir Iljitš Lenin (1870–1924), jonka ympärille muodostui Neuvostoliiton ensimmäinen henkilökultti. Leninin jäänteiden ylläpitorutiiniin kuuluvat muun muassa säännölliset kylvyt palsamointiliuoksessa. ”Palsamointiliuos tekee kudoksen kovaksi ja ikään kuin kypsyttää sen. Vainajat pyritään saamaan käsittelyyn parissa vuorokaudessa kuoleman jälkeen. Lisäksi vainajalle oli ehditty tehdä normaali ruumiinavaus, jonka yhteydessä muun muassa valtimosuonet oli katkottu. Palsamointineste lasketaan sydämeen tai reisivaltimoon, ja sen annetaan valua muutaman viikon ajan hydrostaattisella paineella niin, että seos levittäytyy verenkiertojärjestelmän kautta kehon joka osaan. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan käytössä ovat muun muassa glyseroli, formaldehydi, kaliumasetaatti, alkoholi, vetyperoksidi, etikkahappo ja natriumasetaatti. Leniniä joudutaan huoltamaan jatkuvasti, koska muumio on koko ajan esillä. 57 7/2017 KEMIA Argentiinan kiistelty presidentti Juan Peron määräsi vain 33-vuotiaana menehtyneen rakastetun Evita-vaimonsa palsamoitavaksi. Tammikuussa kuollutta vainajaa pidettiin aluksi esillä kylmässä tilassa, jonne vaelsi loppumaton surijoiden virta. Osa muumion ihosta on ilmeisesti jossakin vaiheessa jouduttu korvaamaan keinonahalla. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Asia oli tabu, ja etenkin kirkko vastusti käytäntöä
Niistä iso osa sijaitsi aineenvaihduntaa ja esimerkiksi omega 3 ja omega 6 -rasvahappojen tuotantoa säätelevissä geeneissä. Ne voivat myös olla peräisin teollisesti valmistetuista muovinanopartikkeleista ja muista nanomateriaaleista. Sen sijaan virus pysyttelee horroksessa T-soluihin piiloutuneena. Cityhiirillä havaittiin taipumus ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan. Ryhmä tutki asiaa allaskasvatetuilla ruutanoilla. Ihmiskokeisiin on silti vielä matkaa, tutkijat toteavat. Sc an sto ck ph ot o Roskaruoka tekee kaupunkilaishiiren New Yorkin metsäpeurahiiruille on tarjolla yllin kyllin pikaruuantähteitä. Lopulta saastuneet solut tuhoutuvat, ja infektio häviää. Sinne jouduttuaan muovi muuttaa aivojen rakennetta. Hiv-lääkityksenä käytetään yleisesti antiretroviraaleja, jotka estävät viruksen lisääntymistä. Uutuuslääke voi potkia hi-viruksen hengiltä nanomuovi oli onnistunut tunkeutumaan veri-aivoesteen läpi. Kalojen aivokuvat osoittivat, että Merten nanomuovi saattaa vaikuttaa kaloihin arvaamattomilla tavoilla. Päivi Ikonen. Antiretroviraalit eivät kuitenkaan varsinaisesti poista virusta elimistöstä. Aivojen muovikertymä vaikutti myös kalojen käytökseen. Tällöin immuunipuolustus tai virus itse tappaa solut, joita se on käyttänyt turvapaikkanaan. Sen aineistona oli 48 suurkaupungin puistoista ja läheiseltä maaseudulta pyydystettyä metsäpeurahiirua (Peromyscus leucopus), joka on alueelle tyypillinen laji. Eeva Pitkälä Meren nanomuovijäte päätyy kalojen aivoihin silla – mässäily. Taudin taustalla on usein epäterveellinen ruokavalio. Näin virusten määrä painetaan niin pieneksi, ettei se enää ole mitattavissa. Syynä on kaupunkilaisten ruokavalio eli pikaruualla – kuten pizzoilla, hotdogeilla ja hampurilaiKalifornian ja Stanfordin yliopistojen tutkijat ovat löytäneet molekyylin, joka saattaa joskus tarjota parantavan hoidon hiv-potilaille, kertoo Science Daily. Uutuusmolekyyli perustuu bryostatiiniin, joka eristettiin vedessä elävästä Bugula neritina -sammaleläimestä. Tähän viittaa kahden newyorkilaisyliopiston tutkimus. Asiasta raportoi ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkijaryhmä, jonka tulokset julkaisi Nature. Yhdistettä on testattu hiirikokeissa, joiden tulokset ovat lupaavia. Muovihiukkasilla ruokitut kalat alkoivat käyttäytyä eri tavoin kuin verrokit, jotka olivat syöneet muovitonta rehua. Urbaanien jyrsijöiden maksat olivat myös suurempia ja arpisempia kuin maalla asustavien, kertoo New Scientist. Tutkijoiden mukaan nanopartikkelit päätyvät kaloihin joko suoraan tai alempaa ravintoketjusta bakteerien tai planktonin kautta. SUW133-niminen uutuusmolekyyli herättää uinuvan viruksen ja ”potkaisee” sen aloittamaan lisääntymisen uudelleen. Merten hiukkaset saattavat olla muoviroskaa, joka on hajonnut nanokokoiseksi. Populaatioiden perimän analyysi paljasti 19 snippiä eli geneettistä pistemutaatiota, jotka erottivat serkusryhmät toisistaan. Päivi Ikonen Merissä lilluvat nanokokoiset muovihiukkaset joutuvat eliöiden ravinnoksi ja lopulta kalojen aivoihin saakka. Ne saivat muovihippuja sekä vedestä että syömistään levistä. 58 KEMIA 7/2017 ULKOMAILTA New York Cityn puistoissa elävistä hiiristä saattaa olla kehittymässä geneettisesti erilaisia kuin maalaisserkuistaan
Afrikan ulkopuolisten väestöryhmien perimästä muutama prosentti on peräisin neandertalinihmiseltä. Sc an sto ck ph ot o. Päivi Ikonen Tämä selviää Max Planck -instituutin tuoreesta tutkimuksesta. Päivi Ikonen Painaako kaamos. Ryhmä onnistui selvittämään myös MFSD12-geenin funktion. Pennsylvanian yliopiston professorin Sarah Tishkoffin johtama tutkijaryhmä selvitti, mitkä geenit ovat vaihtelun taustalla. Asia ilmenee laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta, joka julkaistiin Science-lehdessä. Pimeys vaikuttaa unirytmiimme ja unen tarpeeseemme samoin kuin jo neandertalinihmisellä. Samalla tutkimus vahvistaa sen, että koko ihmiskunta edustaa yhtä ja samaa rotua. Tutkija Janet Kelson vetämä ryhmä halusi selvittää, mitä muuta ”neandertalilaista” meissä on. Sellainen löytyi Ison-Britannian biopankista, jonka pilottitutkimukseen oli osallistunut yhteensä 112 000 henkeä. Sitä varten tarvittiin dataa suuresta ihmisjoukosta. Tutkimuksesta kirjoitti Science Daily. Kun nykyihminen saapui Euraasiaan noin 100 000 vuotta sitten, neanderintalilaiset olivat asuneet siellä jo pitkään. Tutkijat mittasivat, paljonko valoa heidän ihonsa heijastaa, ja tutkivat sitten geeniperimän, erityisesti ihonSinäkin nukut kuin neandertalinihminen Sc an sto ck ph ot o Yllättävän monet nykyihmisen ominaisuudet ovat kotoisin neandertalinihmiseltä. Tutkimus paljasti, että sama MFSD12-geenin variantti on levinnyt Afrikasta Melanesian ja Australian alkuperäiskansoille ja saanut aikaan näille tyypillisen ihonvärin. Koehenkilöinä oli 1 600 etiopialaista, tansanialaista ja botswanalaista. väriin vaikuttavat alleelit. Esiin nousi SLC24A5-geeni, jonka tietty mutaatio on tyypillinen myös vaaleaihoisille eurooppalaisille. 59 7/2017 KEMIA Afrikkalaiset eivät edusta ”mustaa rotua”, kuten joskus on uskottu. He olivat jo sopeutuneet siihen, että uudella kotiseudulla oli vähemmän ultraviolettisäteilyä kuin Afrikassa ja että säteilyn määrä vaihteli voimakkaasti. Sen sijaan maanosan väestön ihonvärin kirjo on yhtä laaja kuin muidenkin ihmispopulaatioiden ja samojen geenien säätelemä. Kelson mukaan kaikki nyt löytyneet uudet neandertalilaispiirteemme pigmentaatiosta unen ja valveen vuorotteluun liittyvät auringonvaloon. Afrikkalaisten pigmentaatio vaihtelee Sudanin dinkojen syvänmustasta Etelä-Afrikan sanien vaaleaan beigeen. Olemme kaikki erivärisiä – ja kaikki samaa rotua. Neandertalilainen perimä on vaikuttanut ihomme ja hiustemme väriin, mielentilamme vaihteluun, nukkumismalleihimme ja jopa tupakointikäyttäytymiseemme. Tämä on muokannut neandertalinihmisen perimää. Kun neandertalilaiset ja nykyihmiset ovat risteytyneet, tietyt geenit ovat siirtyneet meihin ja auttaneet myös meitä eurooppalaistumaan. Geeni määrää tutkijoiden mukaan vaalean ja tumman pigmentin välisen suhteen. Juuri valolle altistuminen heijastuu niin ihoon ja hiustenväriin kuin elimistömme biokelloon eli sirkadiaaniseen rytmiin ja virkeystilaan eri vuorokaudenaikoina. Vaaleusgeeni on siis peräisin Afrikasta. Evoluution myötä sävyjen kehittyminen jatkuu edelleen. Geeninvaihdon on jo aiemmin tiedetty näkyvän immuunipuolustuksessamme ja sairastavuudessamme. Aiemmin on osoitettu, että geeGeenitutkimus kertoo ihonvärin evoluutiosta ni aiheuttaa valkopälvi-nimistä ihosairautta
AKATEEMISEN maailman rienaaminen on ollut politiikan puhetyöläisten mielipuuhaa. 60 KEMIA 7/2017 Armopala ennustajaeukoille KEEMIKKO SUOMALAISILLE on luvassa uusi tieteen huippuyksikkö. Se voi tapahtua disaggregoiden ylhäältä alas, jolloin organisaation Isä Aurinkoinen kertoo povarille bruttokansantuotteen kasvuluvut. Toisin kuin saattaisi kuvitella, yksikköä ei perusteta tietotekniikkaa, biotieteitä, nanokemiaa, teollista internetiä, digitalisaatioita tai mitään muutakaan modernia tieteenalaa varten. Kontaktit ovat oleellisia ryhmäajattelun parvenmuodostuksen kannalta. Jos paketti näyttää muuten sisäisesti kauniilta, mutta lopullinen reaalikasvu ei täytä organisaation vaatimuksia, tilanne on helppo korjata. Niistä he poistuvat harvoin ns. Ekonomistien henkistä ryhmähalia nimitetään konsensusnäkemykseksi. Saman voi tehdä myös tietokoneella. Sen sijaan tulevaan huiputusyksikköön on tarkoitus palkata parvessa ryhmäajattelevia jälkikeynesläisiä ekonomisteja derivoimaan tasapainoyhtälöitä. Toinen vaihtoehto on aggregointi aidossa asiantuntijaorganisaatiossa, jolloin povaaja saa arvioida itse, mihin viivotin sojottaa. Sama pätee myös toisinpäin. ihmisten ilmoille. Lystin maksaville veronmaksajille on siksi syytä paljastaa, mitä kävelevät derivaattorit oikeasti tekevät. Auton saa kiihtymään kaasupoljinta painamalla. Taloustieteessä kaikki on kiinni oletuksista. ”Ekonomistin kannattaa olla ryhmässä väärässä, mutta ei missään nimessä yksin oikeassa.”. Taulukkolaskentaa harrastavat desimaalinmurskaimet pysyttelevät pääasiassa omissa oloissaan yhden hengen kammioissaan. Tietokone on parempi vaihtoehto, koska regressioanalyysi pudottaa 99,9 prosenttia kansasta kärryiltä. Jos lopputulos ei tue urakehitystä, oletuksia kannattaa sorvailla sopivaan suuntaan. Keemikko Horoskooppeja derivoiva Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Sattuman kautta joku voi joskus osua kohdalleen. Toinen ekonomistien merkittävä ulostulo ovat ennusteet. Uuden huippuyksikön perustaminen on poliitikkojen korjausliike, joka jokseenkin varmasti toimii toivotusti. Kolme kuukautta pelastaa kehnoimmankin ennustajaeukon julkiselta nöyryytykseltä. Jokainen voi päätellä, mitä mallia Neuvostoliitto käytti viisivuotissuunnitelmia laatiessaan. Ennusteet ovat talouspovareille todella hyviä tuotteita, sillä miesmuisti ei riitä vertaamaan edellistä arvausta toteutuneeseen tilastoon. Otetaan viivotin ja jatketaan suoraa sinne, minne tilasto näyttää sojottavan. Varsinkin, jos pomo antaa povarille poliittisesti korrektin lopputuloksen etukäteen. Ainakin muutama tutkija leppyy, ja armopalan heittäjät keräävät ääniä seuraavissakin vaaleissa. Tilastokommentointia kutsutaan analyysiksi. Ennustelukuihin saa vauhtia deflaatiolla, joka saattaa hyvinkin erota ennustetusta inflaatiosta. Maailmalle ekonomistit ovat vieraita. On pilkattu päivystäviä dosentteja ja päivitelty professorikunnan kesälomia. Ennustus tehdään organisaatiomallin mukaan. Veronmaksajille uutuudesta koituu toki kustannuksia muttei onneksi muuta haittaa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Ekonomistit tuottavat kilometrikaupalla tekstejä tilastojen uusimmista kehityspiirteistä. Silloin tällöin turvallisista koloista on kuitenkin pakko lähteä, jotta ekonomisti saa jonkinlaisen yhteyden muihin vastaaviin olioihin. Ennustaminen itsessään ei ole vaikeaa. Ekonomistien povaukset vaikuttavat talouteen yhtä paljon kuin iltapäivälehtien horoskoopit. ENNUSTAMINEN on siis helppoa kuin pakettipellon kyntö. Viivottimen käytön ymmärtää liian moni. EKONOMISTIN kannattaa olla ryhmässä väärässä, mutta ei missään nimessä yksin oikeassa
Niin kauan kuin vanhenemista ei kyetä estämään, syöpä pysyy riesanamme.” Niihinkin tapauksiin, joissa syöpä on parantumaton, on kehitetty keinoja. Isän, analyyttisen kemian emeritusprofessorin Ari Ivaskan esimerkki sai hänet innostumaan tutkijan ammatista. Turun yliopistossa työskentelevä Johanna Ivaska on Suomen menestyneimpiä tutkijoita. Virtanen -palkinnon saaja on biokemisti, akatemiaprofessori Johanna Ivaska, jonka tutkimus tähtää entistä tehokkaampaan syövänhoitoon. Ivaskan ryhmä on myös löytänyt proteiinin, joka auttaa syöpäsoluja leviämään. Tutkimuksen läpimurtojen myötä syöpä voitetaan yhä useammin. Hänen johtamansa 18-henkinen ryhmä edustaa syöpätutkimuksen huippua myös kansainvälisesti. Apurahojen jakajat vaativat näyttöä tuloksista. I. Sittemmin hänestä tuli Turun yliopiston molekulaarisen solubiologian professori ja vuonna 2015 akatemiaprofessori. Sieltä löytyi paikka myös Ivaskalle, joka sai aluksi viran akatemiatutkijana. ”Tein aiheesta väitöskirjan ja sille tielle jäin.” Väitösurakan jälkeen Ivaska työskenteli jonkin aikaa post doc -tutkijana Englannissa mutta palasi sitten Turkuun, jonne professori OlliPekka Kallioniemi oli perustamassa VTT:n uutta lääkekehitysyksikköä. ”Olisivatko esimerkiksi formulatähtemme voittaneet maailmanmestaruuksia tavallisilla henkilöautoilla. ”Moderni biolääketieteellinen tutkimus on kallista. 61 7/2017 KEMIA HENKILÖUUTISIA Vuoden 2017 A. ”Uudet hoidot ovat tehokkaita ja voivat mahdollistaa sairastuneelle vuosikymmenten hyvän elämän.” Tiedemaailman formula-autoilua Johanna Ivaska kiinnostui luonnontieteistä jo lukiossa. ”Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta syöpä on eräänlainen vanhenemiseen liittyvä rappeutumissairaus. Ei syöpätutkijakaan voi tehdä työtään ilman nykyaikaisia, asianmukaisia välineitä.” Irene Andersson Ha nn a Ok sa ne n/ Tu ru n yli op ist o Johanna Ivaska iloitsee Biobio-seuran, Ravitsemuksen Tutkimussäätiön ja Suomalaisten Kemistien Seuran myöntämästä A. Parhaillaan tutkijat kehittävät leviämistä estävää lääkemolekyyliä. Palkintoon kuuluu kunniakirja, 6 000 euron rahapalkinto ja hopeinen mitali.. ”Syöpä ei kasva yksittäisenä pallona vaan vuorovaikutuksessa läheisen kudoksen kanssa. Tutkimusrahoituksen määrä vähenee jatkuvasti, joten valtiovalta saisi katsoa peiliin”, hän puuskahtaa. Ryhmä tekee perustutkimusta, jonka avulla kehitetään syövän uusia lääkkeitä ja hoitokeinoja. Iän karttuessa elimistöön kertyy yhä enemmän geneettisiä virheitä, jotka ennen pitkää aiheuttavat kudoksessa syöpään johtavan kasvuhäiPalkittu Johanna Ivaska heittää Soraa syöpätautien rattaisiin riön. Virtanen -palkinnosta. Sitä ryhmällä riittää, mutta tulevaisuus huolettaa silti. Biokemistiksi valmistuttuaan Johanna-tytär pääsi heti mukaan professori Jyrki Heinon ryhmään, joka tutki solun tarttumisreseptoreita. Tuoreimmat tutkimustulokset kertovat syövän reagoinnista kasvaimen ympäristöön. Turkulaistutkijoiden ansiosta solujen tarttumisesta vastaavien integriini-reseptorien toiminta ja etäpesäkkeiden syntymekanismit tunnetaan aiempaa tarkemmin. Yhtä yksittäistä ihmepilleriä, joka tepsisi kerralla kaikkiin pariinsataan erilaiseen syöpään, ei ole luvassa. I. Se on laiteriippuvaista, ja myös reagenssit ja kemikaalit maksavat. Monimuotoisen sairauden jokaiseen tyyppiin on kuitenkin mahdollista löytää omat ratkaisunsa. Tutkimusryhmän johtajana Ivaskan on pakko olla tehokas rahoituksen hankkija. Uusi ajatus on, että ympäröivään kudokseen kohdistuvat lääkkeet voisivat parantaa varsinaisen syöpälääkkeen perille pääsemistä ja siten tehostaa lääkehoitoa”, Ivaska kertoo. Taudista ei silti päästä eroon
Vastaväittäjinä toimivat prof. Kaarina Sivonen. Maija Tenkanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Arto Lehtovaara (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Hannu Hänninen. DI Sanna Turusen väitöskirja Direct Laser Writing of Proteins and Synthetic Photoresists for Neuronal Cell Growth Guidance tarkastettiin 13.10.2017. DI Anna Keskisaaren väitöskirja The impact of recycled raw materials on the properties of wood-plastic composites tarkastettiin 27.10.2017. Marcus Scheck (Länsi-Skotlannin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena FT Tuomas Grahn. Martin Romantschuk (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto FM Tuomo Mantereen väitöskirja DNA damage response gene mutations and inherited susceptibility to breast cancer tarkastettiin 6.10.2017. FM Suvi Kuosmasen väitöskirja MicroRNAs in Endothelial Aging and Atherosclerosis tarkastettiin 20.10.2017. Jaak Truu (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Alexey Khakalon väitöskirja Advanced Structures and Compositions for 3D Forming of Cellulosic Fibers tarkastettiin 6.10.2017. Levkin (Karlsruhen teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Antti Arola (Ilmatieteen laitos). Vastaväittäjänä toimi prof. Orlando Rojas. Johanna Björkroth. Aki Mikkola (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Turun yliopisto M.Tech. Gregory Glinka (Waterloon yliopisto, Kanada) ja prof. Prov. Mitra Akbarin väitöskirja Additive Manufacturing of Graphene for ldentification and Sensing Applications tarkastettiin 6.10.2017. Sami Franssila (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. DI Minna Poikelispään väitöskirja Improvements of Nanofiller-Elastomer Systems by Filler Modification and Tailored Mixing Techniques tarkastettiin 13.10.2017. Wolfgang Bauer (Grazin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Samuel Kaski (Aaltoyliopisto) ja kustoksena prof. Martti Puska. Päivi Mäki-Arvela (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Aleksandra Trifunovic (Kölnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. MMM Johanna Laakson väitöskirja Phosphorus in the sediment of agricultural constructed wetlands tarkastettiin 20.10.2017. Kai Nordlund. Markku Kulmala. Norbert Vennemann (Osnabrückin ammattikorkeakoulu, Saksa) ja TkT Marke Kallio (Metso) ja kustoksena prof. George Biskos (CyI-instituutti, Kypros) ja kustoksena prof. DI Tuomas Rossin väitöskirja Computational modeling of quantum aspects in plasmonic nanostructures tarkastettiin 6.10.2017. Hannu Eskola. Vastaväittäjänä toimi prof. Robert Wagnerin väitöskirja On ion-induced newparticle formation: from welldefined laboratory experiments to atmospheric observations tarkastettiin 31.10.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Timo Kärki. Ulla Lassi. Maija Tenkanen. Miina Ruokolaisen väitöskirja Imitation of biologically relevant oxidation reactions by titanium dioxide photocatalysis: Advances in understanding the mimicking of drug metabolism and the oxidation of phosphopeptides tarkastettiin 27.10.2017. Tapio Ala-Nissilä. Ameya Bendren väitöskirja Regulation of bone formation and post-natal skeletal homeostasis—novel role of Fam3c and osteoblast specific Dicer1 tarkastettiin 6.10.2017. Ahmad Mardoukhin väitöskirja Effects of Microstructural Features, Thermal Shocks and Strain Rate on the Mechanical Response of Granitic Rocks tarkastettiin 6.10.2017. Klaus Elenius (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. M.Sc. Sasha Hoshianin väitöskirja Robust and Programmable Superhydrophobic Surfaces tarkastettiin 6.10.2017. Neil Robertson (Edinburghin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Laura Schneiderin väitöskirja Mechanocatalytic pretreatment of lignocellulosic barley straw to reducing sugars tarkastettiin 13.10.2017. Minna Kellomäki. Tom Böhling. Sadegh Mansourin väitöskirja Plant biomass-acting enzymes produced by the ascomycete fungi Penicillium subrubescens and Aspergillus niger and their potential in biotechnological applications tarkastettiin 27.10.2017. 62 KEMIA 7/2017 Aalto-yliopisto M.Sc. Jaclyn Brusso (Ottawan yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Tampereen teknillinen yliopisto M.Sc. Andrew Roikon väitöskirja Interaction of non-metallic inclusions, microstructure, and fatigue loading with small crack growth in high-strength steels tarkastettiin 27.10.2017. Vastaväittäjänä toimi dos. Anders Lagerkvist (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. DI Rudine Antesin väitöskirja Effect of Modified Cooking on Eucalyptus globulus and Eucalyptus nitens tarkastettiin 13.10.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. MMM Johanna Muurisen väitöskirja Antibiotic resistance in agroecosystems tarkastettiin 13.10.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jorge Luiz Colodetto (Vicosan yliopisto, Brasilia) ja kustoksena prof. M.Sc. Michiko Alcanzaren väitöskirja Dynamics of diffusive and driven nanoparticles in fluids tarkastettiin 4.10.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto FM Juha Hurmalaisen väitöskirja Experimental and computational studies of unconventional main group compounds: stable radicals and reactive intermediates tarkastettiin 27.10.2017. Herbert Sixta. M.Phil. Mika Teräs (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Philip Peck (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Tapio Rantala (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Christian Janfelt (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. FM Marko Tiermaksen väitöskirja Modelling the twin-cam compound bow tarkistettiin 20.10.2017. Syed Awais Roufin väitöskirja Paramagnetic NMR Chemical Shift Theory: Combined ab Initio/Density-Functional Theory Method tarkastettiin 13.10.2017. Andreas Carlsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Juha Tuukkanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena HENKILÖUUTISIA Jatkuu sivulla 64…. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Itä-Suomen yliopisto FM Jani Huttusen väitöskirja Atmospheric water vapor and the aerosol direct radiative effect: remote sensing and global model studies tarkastettiin 20.10.2017. Vastaväittäjänä toimi vanhempi tutkija Tommi Vuorinen (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Ivan Deviatkinin väitöskirja The role of waste pretreatment on the environmental sustainability of waste management tarkastettiin 20.10.2017. Leopold Kruszka (Sotateknologian yliopisto, Puola) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Eva Pongcrácz (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Jyrki Vuorinen. Helsingin yliopisto DI Joni Nikkasen väitöskirja Tissue-Specific Implications of VÄITÖKSIÄ Mitochondrial DNA Maintenance in Health and Disease tarkastettiin 7.10.2017. FL Virpi Tunnisen väitöskirja Parathyroid Scintigraphy—Optimization of 99m Tc-Sestamibi/ 123 I Subtraction SPECT/CT tarkastettiin 13.10.2017. Vastaväittäjinä toimivat prof. Per Saris (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Sami Franssila. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Sepponen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Leena Ukkonen. Daniel Sanchez Portal (Materiaalifysiikan keskus, Espanja) ja kustoksena prof. Jaana Sorvari. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouni Paltakari. FM Sanna Stolzen väitöskirja Spectroscopy and lifetime measurements of 166,168 Os tarkastettiin 27.10.2017. Louise Heathwaite (Lancasterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Anna-Liisa Levonen. Juha Vaara. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Tuononen. Reinier Boon (Frankfurtin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Risto Soukka. Pavel A. Ezio Cadoni (Etelä-Sveitsin ammattikorkeakoulu) ja kustoksena Veli-Tapani Kuokkala. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Risto Kostiainen. VeliMatti Kerminen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Katri Pylkäs. Anu Wartiovaara. FM, ELL Anna Murroksen väitöskirja Identification and Characterization of Yersinia from Food and Environmental Sources tarkastettiin 27.10.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Horttanainen. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Heli Kasurisen väitöskirja Identifying the opportunities to develop holistically sustainable bioenergy business tarkastettiin 27.10.2017. DI Olli Sahimaan väitöskirja Recycling potential of municipal solid waste in Finland tarkastettiin 27.10.2017. DI Merve Özkanin väitöskirja Application of Biodegradable Substrates and Inkjet Printing in Dye-sensitized Solar Cells tarkastettiin 27.10.2017. M.Sc. FM Ilari Scheininin väitöskirja Bioinformatic solutions for chromosomal copy number analysis in cancer tarkastettiin 27.10.2017
FM Tiina Joen väitöskirja Towards Modeling the Human Brain—Human Pluripotent Stem Cell Derived 3D Neural Cultures tarkastettiin Tampereen yliopistossa 27.10.2017. Viljelymaljoissa syntyvät hermosoluviljelmät ovat kaksiulotteisia. M.Sc. Nanoselluloosan osuus komposiittien kokonaispainosta oli 20–50 prosenttia. Palkinto myönnetään tutkijalle, joka on ”erityisesti edistänyt ihmiskunnan henkistä ja/tai taloudellista kehitystä”. Palkintosumma on 150 000 euroa. Kulmalalle erityisen menestyksekäs on ollut vuosi 2017. Laajasta kirjosta ei kuitenkaan ole löydetty yhtä ylivertaista vaihtoehtoa. Tutkijat ovat pitkään etsineet tarkoitukseen parasta materiaalia. Viljelmien laatuun ja käytettävyyteen voidaan vaikuttaa materiaalivalinnalla. ajatella tukirakennetta työvälineenä ja valita materiaali, jonka ominaisuudet sopivat kuhunkin tutkimusasetelmaan”, Joki sanoo. ”Ehkä olisikin parempi Joustavien, kustannustehokkaiden ja ympäristöä säästävien alustojen tarve painetun elektroniikan sovelluksissa kasvaa. Torvinen kehitti uusia kalvomaisia rakenteita, jotka sisälsivät nanoselluloosafibrillejä ja epäorgaanisia pigmenttejä. Akateemikko Markku Kulmala on saanut Wihurin kansainvälisen palkinnon. Nanoselluloosa taipuu painettuun elektroniikkaan Biomateriaalilla parempia hermoston solumalleja Nanoselluloosaa sisältävät komposiittimateriaalit sopivat hyvin painetun elektroniikan alustaksi, kertoo Katariina Torvisen väitöstyö. Wihurin ensimmäisen kansainvälisen palkinnon sai matemaatikko Rolf Nevanlinna vuonna 1958. Vastaväittäjänä toimi professori Marcy Zenobi-Wong Zürichin teknillisestä yliopistosta Sveitsistä ja kustoksena dosentti Susanna Narkilahti. Tutkimus osoitti, että sovellusten vaatima alustan sileys ja huokoisuus riippuvat voimakkaasti käytetystä painomenetelmästä, musteesta, liuottimesta ja prosessin suunnittelusta. Helsingin yliopiston professorina työskentelevä Kulmala on palkitsijoiden muAn tti Ai m oKo ivi sto Markku Kulmalalle nyt Wihurin palkinto Markku Kulmala viettää huomionosoitusten vuotta. Hermosolujen kasvatusalustaksi sopivat aivokudoksen kaltaiset pehmeät mutta myös kovat materiaalit. Hän sai keväällä akateemikon arvonimen ja hänen tutkimushankkeensa 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen. 63 7/2017 KEMIA Monenlaiset biomateriaalit sopivat tukirakenteeksi, kun kantasoluista kasvatetaan ihmisen hermosoluja, selviää tutkija Tiina Joen väitöskirjasta. Joen mukaan jokaisella biomateriaalilla on hyvät ja huonot puolensa. Hän vastaanotti akateemikon arvonimen Suomen Akatemian juhlassa maaliskuussa 2017. Nanoselluloosa on siksi noussut kiinnostuksen kohteeksi. Saarinen. ”Donald Trumpin ilmastopolitiikan ja hirmumyrskyjen keskellä ilmakehätieteilijä Markku Kulmala osuu tutkimuksellaan aikamme hermoon”, palkintoperusteluissa todetaan. Vastaväittäjänä toimi professori Thaddeus Maloney Aalto-yliopistosta ja kustoksena dosentti Jarkko J. kaan monella mittarilla poikkeuksellinen tutkija, muun muassa alallaan maailman viitatuin jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Kolmiulotteisten tukirakenteiden avulla saadaan aikaan viljelmiä, jotka muistuttavat aivojen monimuotoisuutta ja joissa solujen ympäristö on lähempänä kudoksen olosuhteita. Hänen tutkimiaan konsepteja olivat mustesuihkutulostettu johdin, superkondensaattori, joka toimii sekä erotuskalvona että painoalustana, filmille prosessoitu transistori sekä painettu antenni, jossa käytettiin hopeamustetta ja komposiittiin kiinnitettyä kaupallista radiotaajuustunnistusta. Palkinto on jaettu 19 kertaa. Katariina Torvinen Tiina Joki. Katariina Torvisen väitöskirja Flexible pigmentcellulose nanofibril composites for printed electronics applications tarkastettiin Åbo Akademissa 27.10.2017
Perinteisen massaspektrometrisen kohdeanalyysin Uusi analyysimenetelmä löytää muuntohuumeet tunnistustapa, joka perustuu vertailuaineen avulla tuotettuun spektriin, on osoittautunut riittämättömäksi erityisesti muuntohuumeiden osalta. Tom Lindfors. Vastaväittäjänä toimi prof. Janneke Balk (John Innes Centre, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. FM Mira Sundströmin väitöskirja Urine testing and abuse patterns of drugs and new psychoactive substances —Application of compreVäitökset jatkuvat… dos. Mikhelson (Pietarin yliopisto, Venäjä) ja kustoksena dos. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ning Hen väitöskirja Application of Hydrophobic Solid Contacts in Ion-Selective Electrodes tarkastettiin 13.10.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. Menetelmän ansiosta voidaan havaita sekä perinteiset huumeet että niin kutsutut muuntohuumeet. Tapio Salmi.. Huumeiden tunnistaminen perustuu analyysin jälkeiseen tietokantahakuun. Olli Silvennoinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. 64 KEMIA 7/2017 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. FM Linda Vuorijoen väitöskirja Targeted proteomics in characterizing iron-deprived cyanobacteria: Insights into the regulation of iron-sulfur cluster biogenesis tarkastettiin 27.10.2017. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Farmasian päivät Helsinki 17.–18.11.2017 www.farmasianpaivat.fi Tekniikan päivät Oulu 24.–25.11.2017 http://tekniikanpaivat.fi Näytteenotto ympäristötutkimuksissa – näytteet maaperästä ja kiinteistä jätteistä , Helsinki 28.–29.11.2017 www.ael.fi Kemikaalitietous ja kemikaalien turvallinen käyttö Helsinki 30.11.2017 www.ael.fi Advanced Composites Seminar 2017 Turku 30.11.–1.12.2017 www.plastics.fi/lujitemuovipaivat Tieteiden yö Helsinki 18.1.2018 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 8.–9.2.2018 www.labquality.fi Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 20.–21.3.2018 www.ttl.fi/koulutus PulPaper Helsinki 28.–31.5.2018 www.pulpaper.fi PacTec Helsinki Helsinki 29.–31.5.2018 www.pactec.fi NBC 2018 Rovaniemi 4.–7.6.2018 www.nbcsec.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 14.–15.6.2018 www.helsinkicf.eu MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Polymers in Flooring Berliini, Saksa 5.–6.12.2017 www.ami.international/events Plastics Processing Exhibition & Summit Bangkok, Thaimaa 14.–16.12.2017 www.plasticsprocessing-expo.com Biostimulants Europe Conference Valencia, Espanja 17.–18.1.2018 www.wplgroup.com/aci/events Interplastica 2018 Moskova, Venäjä 23.–26.1.2018 www.interplastica.de Berzeliusdagarna Tukholma, Ruotsi 26.–27.1.2018 www.berzeliusdagarna.se Conference and Exhibition of the Society for Laboratory Automation and Screening Washington, Yhdysvallat 3.–7.2.2018 www.slas.org > Events Central European Conference on Photochemistry Bad Hofgestein, Itävalta 4.–8.2.2018 www.cecp.at Petcore Europe Conference 2018 Bryssel, Belgia 7.–8.2.2018 www.petcore-europe.org Lignofuels 2018 Amsterdam, Alankomaat 7.–8.2.2018 www.wplgroup.com/aci/events European Biopolymer Summit Düsseldorf, Saksa 14.–15.2.2018 www.wplgroup.com/aci/events Frontiers in Photochemistry Cancun, Meksiko 18.–21.2.2018 www.fusion-conferences.com/ conference63.php 3 rd Molecules and Materials for Artificial Photosynthesis Conference Cancun, Meksiko 2.–5.3.2018 www.fusion-conferences.com/ conference72.php European Drug Safety Summit Lontoo, Iso-Britannia 7.–8.3.2018 www.wplgroup.com/aci/events Filtech 2018 Köln, Saksa 13.–15.3.2018 www.filtech.de ACS National Meeting New Orleans, Yhdysvallat 18.–22.3.2018 www.acs.org Polymers 2018 Barcelona, Espanja 22.–23.3.2018 http://sciforum.net/conference/ polymers-2018 Analytica München, Saksa 10.–13.4.2018 www.analytica.de PaintExpo 2018 Karlsruhe, Saksa 17.–20.4.2018 www.paintexpo.de World Congress on Particle Technology Orlando, Yhdysvallat 22.–26.4.2018 www.aiche.org Multivariate Analysis and Chemometry Lecce, Italia 27.–30.5.2018 www.cma4ch.org Ipack Ima – Processing & Packaging Milano, Italia 29.5.–1.6.2018 www.ipack-ima.com HENKILÖUUTISIA Tutkija Mira Sundström kehitti väitöskirjatyössään laajakirjoisen analyysimenetelmän, joka löytää virtsanäytteestä pienetkin huumepitoisuudet. Åbo Akademi M.Sc. Menetelmä perustuu ultrakorkean erotuskyvyn nestekromatografiaan ja korkean resoluution lentoaikamassaspektrometriaan. Vastaväittäjänä toimi prof. Siinä huumeiden ja niiden pilkkeiden mitattuja tarkkoja massoja verrataan tietokannan sisältämiin tarkkoihin massoihin. Paulina Budzynskan väitöskirja Regulation of B cell development by transcription factors IRF4 and BACH2 tarkastettiin 20.10.2017. M.Sc. Jarmo Kulmala. Tutkittavia yhdisteitä ei esivalita, vaan näytteestä kerätään koko massaspektrometriin pääsevä ionivirta. Olli Lassila. Vastaväittäjänä toimi prof. Evgeny Rebrov (Warwickin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jorma Määttä. Ph.D. FM Hannele Niiniviidan väitöskirja Estimation of Radiation Dose and Image Quality in Pediatric and Young Adult Computed Tomography Studies tarkastettiin 13.10.2017. Mira Sundström laajasti käyttöön sekä päihdepotilaiden hoidossa että oikeuslääketieteessä. Miika Nieminen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Sundströmin kehittämä uusi menetelmä on jo otettu hensive time-of-flight mass spectrometry tarkastettiin Helsingin yliopistossa 20.10.2017. Eva-Mari Aro. Vastaväittäjänä toimi dosentti Robert Kronstrand Linköpingin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena professori Ilkka Ojanperä. Konstantin N. Vincenzo Russon väitöskirja Reactor Modelling for Fluid-Solid Systems tarkastettiin 13.10.2017
SEUROISSA TAPAHTUU SEURASIVU Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry jakaa hakemuksesta pieniä apurahoja yhdistyksen tavoitteita tukevaan toimintaan. Pohdittavaksi jää, onko MOOC joskus vain vuorovaikutukseton www-selaimen ääressä vietetty hetki. joulukuuta 1/2018 12. Opetuksen merkitystä on painottanut etenkin Euroopan kemiantekniikan järjestön EFCE:n TPP-työryhmä, jossa olen viime vuodet toiminut Suomen edustajana. toukokuuta 2017. Esimerkkinä Aallon laboratoriokurssi Itse esittelin Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun CHEM-E7210-kurssia. Päijät-Hämeen Kemistien Pikkujoulu Lahti 29.11.2017 Teatteri Vanhassa Jukossa (Rautatienkatu 13, Lahti) näytäntö Kaikki isäni hotellit kello 19. Juha-Pekka Pokki Kirjoittaja työskentelee yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa. Vapaamuotoiset 1–2 sivun hakemukset osoitetaan yhdistyksen hallitukselle ja lähetetään sähköpostin liitetiedostoina osoitteeseen puheenjohtaja.spt@nbcsec.fi. Laboratoriossa kokeillaan valmistusprosessin vaiheita soveltuvin osin pienessä mitassa, tehdään tarvittavat analyysit ja kirjoitetaan laboratoriotyön raportti. Aluksi selvitetään kemiallisten komponenttien ominaisuuksia ja turvallisuutta, etsitään vaihtoehtoisia valmistusprosesseja ja lasketaan valmistuksen taloudellinen mielekkyys. helmikuuta 2/2018 23. Neljän opiskelijan ryhmä valmistaa neljänneskilon määrättyä komponenttia tai tuotetta. Bukarestin symposion opetussession aiheisiin kuuluivat esimerkiksi ohjelmistot, opintorakenteet, kurssit ja verkkopohjaiset tekniikat, kuten MOOC (massive open online course). Keski-Suomen Kemistiseura ry:n Kemiaa kaikille -luento 28.11.2017 kello 18 Jyväskylän yliopisto, Agora-rakennuksen auditorio 2 Aalto-yliopiston pehmeiden materiaalien mikroskopian dosentti Nonappa esittelee vuoden 2017 kemian Nobelin palkinnon aihepiiriä. Käytössä olevien reaktoreiden ja erotuslaitteiden pohjalta laaditaan sen jälkeen koesuunnitelma laboratoriota varten. helmikuuta 21. Projektiluontoinen, useaa oppiainetta soveltava kurssi Ilk ka Sa as ta m oin en Teatteri Vanhan Jukon tulkinta John Irvingin menestysromaanista Kaikki isäni hotellit avaa Päijät-Hämeen kemistien pikkujoulun. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Sen jälkeen jatkot lähiravintolassa. Yhdistys voi myös julkaista tiedot jaetuista apurahoista, mikäli hakijan kanssa ei erikseen toisin sovita. Ryhmä on julkaissut tulokset kahdesta kyselystä, joissa selvitettiin termodynamiikan opetustapoja ja -sisältöjä teknillisissä korkeakouluissa ja yliopistoissa sekä termodynamiikan teollisia tarpeita. Suojelu, pelastus ja turvallisuus jakaa apurahaa Termodynamiikkaa Bukarestissa suoritetaan ryhmätyönä, joka myös toteutetaan useassa tutkimusryhmässä. Ilmoittautumiset osoitteeseen eilaha@elisanet.fi. Osallistumismaksu (teatterilippu + yksi juoma) 10 euroa/ jäsen. Kurssilla korostuu itsenäinen tiedonhankinta, sillä suoraviivaista laboratorioohjetta ei jaeta. Tällä kertaa mukaan kuului myös termodynamiikan opetuksen sessio. Esityksistä selvisi, että MOOC-kurssien aloittavien opiskelijoiden määrä on suuri, mutta kurssin suorittavat loppuun vain harvat. marraskuuta 13. Vapaa pääsy. Seminaariesityksissään ryhmät esittelevät toisilleen projektinsa keskeiset vaiheet. Liitteinä voivat tarpeen mukaan olla myös esimerkiksi ansioluettelo tai julkaisuluettelo. maaliskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Vuodesta 1974 pidetyn symposion aihepiirejä ovat muun muassa faasitasapainot ja kuljetussuureet sekä niiden mallinnus, reaktioja erotustekniikat, polymeerit, ioniset nesteet, biomassan jalostus ja hiilidioksidin talteenotto. 65 7/2017 KEMIA Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Luento on englanninkielinen. tammikuuta 7. Kurssi pyrkii yhdistämään opetetut asiat suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja siten valmentamaan opiskelijoita työelämään. juha-pekka.pokki@aalto.fi Sovelletun termodynamiikan eurooppalainen symposio ESAT järjestettiin Romanian Bukarestissa 18.–21. Ajan voi ehkä hyödyntää paremmin, kun opetustilanteessa ihmiset kohtaavat toisensa. Yhdistyksen hallitus voi asettaa apurahan myöntämiselle ehtoja, kuten matkakertomuksen toimittamisen. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 8/2017 14. Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n NBC 2018 -symposiumi Rovaniemi 4.–7.6.2018 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.nbc2018.org
Japanin paras akateeminen opinahjo on silti ehtinyt kohota myös kansainväliseksi huippuyliopistoksi, jonka sijoitus maailmanlistalla on 24. Hiukkasteoreetikko Sin-Itiro Tomonaga sai vuoden 1965 fysiikan Nobelin kvanttisähködynamiikan teorian kehittelystä ja Leo Esaki vuoden 1973 palkinnon elektronien tunnelointia käsittelevästä tutkimuksestaan. Kameroiden lisäksi Nikon tekee muun muassa kiikareita ja mikroskooppeja. Koshiba muistetaan hiukkasilmaisimien Kamiokanden ja sen seuraajan Super-Kamiokanden suunnittelijana ja käynnistäjänä. Viimeisin Nobel tuli kaupunkiin vuonna 2016, kun lääketieteen palkinnon pokkasi autofagian eli elimistön kierrätysja jätehuoltosysteemin tutkija Yoshinori Oshumi Tokion teknillisestä yliopistosta. Maailman toiseksi suurin kameravalmistaja Nikon sai alkunsa, kun aikansa parhaat optiikkaosaajat vuonna 1917 yhdistivät voimansa. Ilmaisimet nappaavat kiinni avaruudesta saapuvia neutriinoja. 35 millimetrin kameran prototyyppi Kwanon valmistui vuonna 1934, minkä jälkeen tuotekirjo alkoi kasvaa ja laajeni myöhemmin televisiokameroihin. Tokiolainen on myös maailman suurin kameravalmistaja Canon. Saksalaisten kilpailijoidensa tapaan myös japanilaisyritykset tekevät keskinäistä yhteistyötä. Tätä nykyä yhtiö keskittyy kulutuselektroniikkaan ja tietokoneisiin. Liikkeelle lautapeleistä Erityistä mainetta Tokiolle ovat tuoneet siellä perustetut teknologiayritykset. Yhtiö käynnistyi vuonna 1933 perustetusta tarkkuusoptiikan laboratoriosta. Nykypäivän Canon tunnetaan myös esimerkiksi kopiokoneista, skannereista ja tulostimista. Luonnontieteissä Todai yltää komealle kahdeksannelle sijalle. Todai on tähän mennessä tuottanut kahdeksan nobelistia ja useita matematiikan Fieldsin mitalisteja. Tokio tunnetaan huippuelektroniikan kehtona. Professori Masatoshi Koshiba palkittiin vuonna 2002 ja Takaaki Kajita vuonna 2015. Pisimmät juuret on Toshiballa, joka ryhtyi rakentamaan lennätinlaitteita jo vuonna 1873. 66 KEMIA 7/2017 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Joissakin Nikonin kameroissa on Toshiban kenno. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Sittemmin amerikkalaistunut Yoichiro Nambu väitteli Tokion yliopistossa vuonna 1952. Sodan jälkeen tuotanto suunnattiin siviilikäyttöön, ja ensimmäinen Nikon I -kamera näki päivänvalon. Tokion yliopiston kasvatti on myös Yhdysvaltoihin siirtynyt Ei-ichi Negishi, joka sai vuoden 2010 kemian Nobelin palladiumkatalyyttitutkimuksista orgaanisissa reaktioissa. Yliopiston erikoisalaa on neutriinofysiikka, joka on tuonut sille jo kaksi Nobelia. Toisen maailmansodan aikana Nikon tuotti optisia välineitä ja linssejä Japanin armeijaa varten. Japanin pääkaupungin vahvuusaluetta ovat myös luonnontieteet.. Huipputeknologian Tokio Sisko Loikkanen Tokion kansallinen yliopisto Todai aloitti toimintansa vuonna 1877, joten se on eurooppalaisesta näkökulmasta varsin nuori laitos. Vuoden 2008 fysiikan nobelisti oli teoreetikko, jonka tutkimukset käsittelivät alkeishiukkasten symmetriarikkoa. Sony on valmistanut huippulaatuiset kennot, joista Nikonin kamerat ovat tulleet kuuluisiksi. Super-Kamiokandea hyödyntänyt Kajita osoitti, ettei neutriinohiukkanen ole massaton, kuten aiemmin oletettiin, vaan sillä on pieni massa. Yhtiön ensimmäiset tuotteet olivat lautapeli ja riisinkeitin. sisko.loikkanen@yle.fi Th om as Cl au se n Tokion yliopisto jakaantuu kymmeneen tiedekuntaan, joissa saa oppia noin 30 000 opiskelijaa. Canon käytti alkuaikoina tuotteissaan Nikonin linssejä. Viihde-elektroniikkaa, matkapuhelimia ja tallentimia valmistava Sony perustettiin vuonna 1946
040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET NRO TOIM. Analytiikka, työelämä, patentit 1/2018 3.1. Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus 2/2018 13.2. 3.9. 3.10. 21.3. Laboratoriot, patentit, tutkimus. 17.11. 13.12. 7.11. 19.11. 2.5. 15.1. Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut 7/2018 3.10. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2018 29.8. 040 933 1147 Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 13.6. Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat Nro Menossa mukana 8/2017 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. 26.2. 13.12. 8/2017 7.11. • Kaksi kolmesta lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA MM. 7.2. 21.5. 15.10. Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 10.8. 10.9. Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus 5/2018 25.7. Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö 4/2018 10.5. Analytiikka, terveys, bioteknologia 3/2018 28.3. 1/2018 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2018 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille 3/2018 PulPaper 2018, Helsinki 29.–31.5.2018 4/2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018 5/2018 EuroSafety 2018, Tampere 11.–13.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki lokakuu 2018 6/2018 Empack 2018, Helsinki 3.–4.10.2018 Energia 2018, Tampere 23.–25.10.2018 Kokkola Material Week, loka–marraskuu 2018 7/2018 Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille 8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki tammikuu 2019 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa 8/2018 9.11. 9.4
Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi Polymeerien ja proteiinien edistyksellistä GPC/SEC-karakterisointia Malvern OMNISEC GPC/SEC -laitteistolla