Kemi 7/ 20 19 KEMIA Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi hosmed719_etu.indd 1 4.11.2019 13.05 TRENDIPULMA tuoksujen maailmassa LITIUMIN matka alkupamauksesta kännykkään VEHNÄLEIPÄ palaa juurilleen PALAVA Amazon, AUTIO Tšernobyl KEMISTIT talvisodassa
VK MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 14 1 2 3 4 5 Palmusunnuntai 15 6 7 8 9 Kiirastorstai 10 Pitkäperjantai 11 12 Pääsiäispäivä 16 13 2. Toisille luonnossa liikkuminen tarjoaa pyhyyden kokemuksia, toisille virkistäytymistä ja seikkailua. 24 sivua + kannet. TIL AA ITSELLE TAI L AHJAKSI VALON VUOSI 2020 SEINÄKALENTERI Voit tilata kalenterin: Tunne & Mieli -lehden verkkokaupassa: holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse: tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse: 03 4246 5323 VALON VUOSI 2020 19 € Ilahduta hyvän mielen seinäkalenterilla itseäsi, läheistäsi tai joulutervehdyksenä työporukkaasi ja asiakkaitasi. Ehkä siitä pimeimmästäkin vuodenajasta löytyy tänä vuonna jotain uutta. Suomalaisista valtaosa pitää luonnossa liikkumista tärkeänä hyvinvoinnille, erityisesti metsässä olemisen koetaan vähentävän stressiä. , puh. Ota yhteyttä ja saat tarjouksen: tytti.savolainen@tunnejamieli. Kalenteri on mieluisa lahja, jonka mukana on helppo välittää persoonallinen viesti saajalle. Kalenteri on kaunis tapa muistaa organisaationne sidosryhmiä! Oletko kiinnostunut isomman erän tilaamisesta organisaationne työntekijöille tai sidosryhmille. 72 €) + toimituskulut 3 €. Käytä tilatessasi alennuskoodeja: Tunne & Mieli -lehden tuottama paperinen seinäkalenteri, koko 21 cm x 21 cm. Mikä valon määrässä on erityistä tässä kuussa. Kokeile lähteä aamulla valoisaan aikaan liikkeelle kävellen, suksilla tai pyörällä. Kalenterin kuvista ja teksteistä löytyy inspiraatiota eri kuukausille: Miten pidän mieleni hyvänä ja jaksavana juuri tähän aikaan vuodesta. 1 kpl koodilla VALONVUOSI1 hintaan 15 € (norm. Tunne & Mieli -lehden tuottamassa VALON VUOSI 2020 -seinäkalenterissa valo ja vuodenkierto näkyvät palkitun valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upeissa luontokuvissa. 045 6437001. 19 €) + toimituskulut 3 € 4 kpl koodilla VALONVUOSI4 hintaan 56 € (norm. pääsiäispäivä 14 15 16 17 18 19 17 20 21 22 23 24 25 26 18 27 28 29 30 Vappuaatto Ota vastaan kevään säteet. HUHTIKUU Aurinko on sulattanut lumen osasta maata, pohjoisessa nautitaan vielä keväthangista ja hiihtämisestä. Kemia-lehden lukijana saat kalenterin etuhintaan
Onko täydellisen parfyymin resepti mahdoton. 60 Amazon palaa Arja-Leena Paavola 64 Ydinturmasta syntyi aavekaupunki Marja-Liisa Kinturi 68 Katalyytit villiinnyttävät biojalostamot Kalevi Rantanen 70 Purkumateriaalit fiksusti kiertoon Pekka Karppinen 72 Kemikaalitiedon kiemuroita puretaan auki Helinä Kujala 74 Käyttölupa kromaateille irtoaa toimimalla oikein Tero Koski 76 KEEMIKKO Mitäs me moniosaajat 77 HENKILÖUUTISIA 80 TULEVIA TAPAHTUMIA 81 SEURASIVU 82 TIETEEN KAUPUNGIT Insuliinin ja avaruuspukujen Toronto Sisko Loikkanen 6 14 Br un o Lö nn be rg in al bu m i. 44 40 Bi ng ha m to n U ni ve rs it y, St at e U ni ve rs it y of N ew Yo rk Tuore kemian nobelisti Stanley Whittingham kehitti ensimmäisenä maailmassa toimivan litiumioniakun vuonna 1976. Va rp u H ei sk an en Sota mullisti myös lasten elämää. 3 7/2019 KEMIA SISÄLLYS 5 Pääkirjoitus Meidän vuoromme muistaa Leena Joutsen 6 Parfyymien paradoksi Kalevi Rantanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Sankarista voi tulla konna Juhani Nieminen 14 Alkuräjähdyksestä kännykkään Litiumioniakkujen kehittäjät ansaitsevat Nobelinsa Jari Koponen 20 AJANKOHTAISTA Patenttitoimisto Laine juhli pyöreitä Ilmastonmuutoksen kimppuun uusilla innovaatioilla Helinä Kujala 22 UUTISIA 27 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Kantasolut avuksi elinpulaan Hanna Juvonen 28 VIHREÄT SIVUT 33 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 33 NÄKÖKULMA Ei sisällä muffinssireseptejä Anja Nystén 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Palopuron symbioosi kierrättää ravinteet Pekka Karppinen 39 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Nanoform kutisti lääkeaineen Anni Turpeinen 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Tuula Pakkanen Kemian salapoliisi Sisko Loikkanen 44 Suomen kemistien Salainen sota Kalevi Rantanen 52 Vehnäleipä palaa juurilleen Eeva Pitkälä 56 Dna muuntuu nanorobotiksi Jari Koponen A do be St oc k Luonnollisuus, turvallisuus, ekologisuus, eettisyys ja jumalainen tuoksu. Bruno Lönnberg, tuleva Åbo Akademin kemiallisen puunjalostustekniikan professori, lähetettiin sotaa pakoon Tanskaan. Itä-Suomen yliopiston emeritaprofessori Tuula Pakkanen innostuu, kun kokeiden tulokset näyttävät mysteeriltä
Pure Science.. Haasta itsesi ja aloita oma menestystarinasi! Avaa samalla portit myös Pohjoismaihin ja tule opiskelemaan ruotsiksi! www.abo.fi / fi / opiskelemeilla Hakuaika 18.3–1.4.2020 Pure Love. Naturvetenskaper och teknik Varmista paikkasi mestarien liigassa ja opiskele diplomiinsinööriksi, farmaseutiksi tai luonnontieteilijäksi Åbo Akademissa! Haluatko olla mukana rakentamassa kestävää ja parempaa maailmaa
010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Leena Joutsen Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, mainostajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. 46 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Yksilöiden taidot ja venyminen käänsivät monta täpärää tilannetta suomalaisten voitoksi. Tiedustelu oli epäonnistunut osin siksi, että diktaattori oli teloituttanut parhaat upseerinsa. marraskuuta 2019 KEMIA Kemi Vol. MIESJA ASEVOIMASSA mitattuna vihollisen ylivoima oli musertava. Joukot olivat harjaantuneet liikkumaan lumisessa metsässä. Sotaa käytiin isänmaan puolesta omalla maaperällä. Sotiin osallistuneista 700 000 miehestä ja naisesta on jäljellä alle 9 000. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Sotiemme Veteraanit -keräykseen, jolla tuetaan sotaveteraaneja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään.. Tappiollisia taisteluita johtaneita ja sotavankeudesta palanneita rangaistiin usein kuolemalla. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Mikko Piirainen 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. 5 7/2019 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 27. Ankara talvi koitui sekin eduksemme. Sitä mahdollisuutta ei jäänyt Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Pelolla johtaminen ei tuottanut toivottua tulosta. ITSENÄISYYSPÄIVÄN HÄMÄRTYESSÄ sytytän kynttilät sukumme sankarivainajille. Heidän sarkaansa kuvaavat toimittaja Kalevi Rantasen artikkeli ja lukijoidemme tarinat tässä lehdessä. SUOMI HYÖDYNSI vahvuutensa. Pakkanen puri suomalaisia, mutta kevyesti vaatetetut neuvostoarmeijan täydennysjoukot se jäädytti hengiltä. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Kalliisti hankittu itsenäisyys oli pelastettava. Taistelutahtoa nosti yhteisen vihollisen yhdistämän kansakunnan vahva tuki. Mummon Viljo-veljelle ja isotädin Karlpuolisolle, jotka ehtivät perustaa perheet. Josif Stalin esikuntineen kuitenkin aliarvioi suomalaisten puolustusvalmiuden. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Talvisodan ihmeen mahdollistivat osaltaan suomalaiset kemistit. Puna-armeijan sotilaat etenivät kohti tuntematonta kahden tulen välissä: jos luoti ei tulisi edestä, se tulisi takaa. marraskuuta 1939. He ja muut yli 90 000 sotavuosina 1939– 1944 puolustusvoimien palveluksessa kuollutta olisivat mielellään vaihtaneet sankarin statuksen tavalliseen arkeen. Forssa Print, Forssa 2019 | ISO 9002 Tuhlailun ylivalta horjuu Meidän vuoromme muistaa Soittokuntien oli määrä tahdittaa vallatun maan voitonparaatia. Pienet resurssit loivat tarpeen ja tilan improvisoinnille. On meidän vuoromme kertoa, mitä he tekivät. Äidin Paavo-serkulle, joka kaatui 19-vuotiaana tuoreena ylioppilaana. Neuvostoliitto lähti soitellen sotaan – jopa kirjaimellisesti, sillä joukkojen mukana kulki soittokuntia, joiden oli määrä tahdittaa vallatun maan voitonparaatia jo muutaman viikon kuluttua. Hyökkääjällä oli 2 000 kenttätykkiä, 1 500 panssarivaunua ja tuhat lentokonetta, joita vastaan suomalaiset puolustautuivat 485 tykillä, 32 panssarivaunulla ja 114 lentokoneella
Parfymööreillä on valittavanaan yli 3 000 synteettistä tuoksumolekyylia. Petrokemian teollisuus tuotti yhä uusia yhdisteitä, jotka mullistivat kosmetiikan kahdella tavalla. Toiseksi kyettiin valmistamaan suhteellisen halpaa mutta silti ennennäkemättömän hyvälaatuista kosmetiikkaa miljoonille ihmisille. Kosmetiikkabloggarit alkoivat tuolloin levittää ”luonnollisuuden” ilosanomaa. Mitä tehdä, jos ”luonnollinen” jäkäläparfyymi vahingoittaa ihoa. Kaikki olivat tyytyväisiä, eikä kukaan kysynyt kemikaalien alkuperää. Viesti levisi tehokkaasti. Vielä parikymmentä vuotta sitten asiat olivat toisin. Suurin osa teollisuuden prosesseista putoaa näin pois. Yhdysvaltalainen kosmetiikkavalmistaja Kari Gran teetti vuonna 2017 markkinatutkimuksen kuluttajien mielipiteistä. On vapaaehtoisia sertifikaatteja, joiden vaatimukset vaihtelevat, mutta kaikki luovat merkittäviä rajoituksia. Mitä tehdä, jos santelipuuöljyn saamiseksi on tuhottava metsää ja vietävä tilaa ruuantuotannolta. Sertifikaatit edellyttävät pelkästään kasvipohjaisia raaka-aineita. Näin kertoo Chemical & Engineering News -lehti katsauksessaan, jonka otsikko on Parfyymiparadoksi. Sadan vuoden kulta-aika Luonnonkosmetiikalla ei ole virallista määritelmää. Ihonhoitotuotteiden ostajista lähes 40 prosenttia kertoi suosivansa luonnollisuutta. Kuinka rakentaa ekologinen, eettinen, turvallinen ja jumalaiselta tuoksuva parfyymi ilman synteettisiä molekyyleja. Esimerkiksi suomalainen Lumene kertoo sivuillaan, että yhtiön kaikki. Pois suljetaan synteettiset ainekset, joilla tarkoitetaan maaöljypohjaisia kemikaaleja. Tuotantomenetelmiäkin saatetaan rajata. Yhdelläkään kosmetiikkafirmalla ei nykyään ole varaa nyrpistää nenäänsä puheille luonnollisuudesta. Tilastot ovat epätarkkoja ja laahaavat jäljessä, mutta suunnan ne näyttävät yksiselitteisesti. Joskus sallitaan vain kylParfyymien paradoksi Luonnollisuuden esiinmarssi on mullistanut hajuvesien kehittäjien työmaan. Bloggarit iskivät Käänne tapahtui vasta noin vuonna 2004. Näyttää nimittäin mahdottomalta yhdistää samaan hajuveteen luonnollisuus, turvallisuus, ekologisuus, eettisyys ja jumalainen tuoksu. Luonnollisuutta tarjotaan siis jatkuvasti lisää. ”Suomessa luonnonkosmetiikan osuus on arviolta noin viisi prosenttia koko kosmetiikkamarkkinoista, minkä vuoksi tilaa kasvulle on vielä”, sanoo asiantuntija Eeva-Mari Karine Teknokemian Yhdistys ry:stä. Orgaanisen kemian ansiosta kosmetiikka oli elänyt melkein sata vuotta historiallisen hyvää aikaa, jos edistystä mitataan tuoksujen valikoimalla. Alan toimijat uskovat yksimielisesti, että kysymyksessä on megatrendi eikä marginaalinen sivuvirtaus. Ja lopulta: mitä tehdä, jos hienoimmat tuoksut on hylättävä. mäpuristus, tislaus ja uutto. Luonnonkasveista hän saa niitä käyttöönsä muutamia satoja. Viidesosa sanoi ostavansa vain täysin luonnollisia hajuvesiä. Ensinnäkin tuli mahdolliseksi luoda kokonaan uusia tuoksuja, haluttaessa hyvinkin eksklusiivisia ja kalliita. Yleisesti luonnonkosmetiikassa katsotaan, että raaka-ainetta pitää muokata mahdollisimman vähän. Muotitalo Coco Chanelin parfymööri Ernest Beaux lisäsi vuonna 1921 ruusun ja jasmiinin tuoksuaineisiin ripauksen synteettistä kemikaalia, alifaattista aldehydiä. 6 KEMIA 7/2019 Kalevi Rantanen Luonnonkosmetiikan suosio on tuonut uutta pohdittavaa hajuvesikemisteille ja muille kosmetiikan ammattilaisille. Maailman kuuluisin hajuvesi Chanel No 5 oli syntynyt. Luvut kasvavat myös Euroopassa. Luonnonkosmetiikan markkinaosuus on tutkimusyritysten ja alan järjestöjen mukaan Ranskassa viisi, Saksassa yhdeksän ja Italiassa jo 10 prosenttia. Myös eläinpohjaiset aineet ovat pannassa. Jos molekyylivalikoima putoaa kymmenesosaan, monet tuoksut ovat vaarassa kadota
7 7/2019 KEMIA Täydellisessä hajuvedessä yhdistyvät luonnollisuus, turvallisuus, ekologisuus, eettisyys ja jumalainen tuoksu. A do be St oc k. Onko yhtälö mahdoton
Allergia-, ihoja astmaliiton mukaan kosmetiikka-allergioista ylipäätään kärsii noin kymmenesosa väestöstä. 2000-luvulla on silti ryhdytty taas etsimään myskin lähteitä luonnosta. Erityisesti hajusteallergioita on kahdella, kolmella prosentilla. Yksi vaihtoehto on jokin muu, ekologisesti, eettisesti ja taloudellisesti kestävä kasvi. Se on hyvä vaikka ei täysin identtinen korvike vaniljalle. Öljyä irtoaa vasta 30–60 vuoden ikäisestä puusta. Tuoksuja makuaine on saatava muualta. Suomalaisittain kiinnostava kohde on puu, jonka ligniinistä pystytään tekemään vaniljaa. Syynä oli se, että mainitut kolme yhdistettä ovat viime vuosina aiheuttaneet eniten kosketusallergioita. On päätettävä, kasvattaako santelia vai ruokaa. Pitkän keskustelun jälkeen aineet kiellettiin vuonna 2017. Tätä nykyä käytännössä kaikki myskihajusteet ovat synteettisiä. Ne sisältävät myskiambrettoa, joka tuoksultaan muistuttaa muskonia. Vuosikymmenten mittaan myskille on kehitetty monia synteettisiä korvikkeita. Molemmista jäkälistä on uutettu kloroatranolia ja atranolia hajuvesiteollisuuden tarpeisiin iät ja ajat. Myskiä ja ambraa Jokaisella hajusteella on erityisominaisuutensa, jonka korvaaminen toisella vaatii yksilöllisiä ratkaisuja. Luonnolliset aineet voivat siis olla turvallisia tai haitallisia aivan samoin kuin synteettisetkin. A do be St oc k Valkohankajäkälästä ei enää saa uuttaa parfyymien raaka-ainetta, sillä yhdiste aiheuttaa allergiaa. Norjalainen Borregaard valmistaa jo kuusesta vanilliinia myös kosmetiikkakäyttöön kauppanimellä EuroVanillin Supreme. Suomessakin kasvaa lehtipuissa valkohankajäkälää ja havupuiden rungoilla harmaahankakarvetta. ”Jo nyt monia luonnonkosmetiikan raaka-aineita tuotetaan ruokateollisuuden sivuvirroista. Tämä koskee monia kasviperäisiä aineita, kuten vaniljaa, patsulia, santelipuuta ja tuoksupuuta. Kilpailu peltoalasta Ongelmaksi voi muodostua myös raaka-aineen saatavuus. Chanel-yhtiö ratkoo hankintahaastetta perustamalla uusia santelipuumetsiä keskellä Tyyntämerta sijaitsevaan Uuteen-Kaledoniaan. Kun tieto allergioiden aiheuttajista lisääntyy, myös jotkut pitkäänkin käytetyt luonnonaineet ovat joutuneet tulilinjalle. Ohjelmaan kuuluu myös 75 000 vanhan puun suojeleminen. Taatusti luonnollisia aineita luulisi turvallisiksi, mutta näin ei aina ole. Kielto tuli siirtymäajan jälkeen voimaan elokuussa 2019. Vain alle prosentti vaniljasta ja vanilliinista tulee aineen alkuperäisestä lähteestä vaniljaorkideasta. Luonnosta aineita saa vain vähän, ja toisaalta kasvien viljeleminen vaatii liian paljon pinta-alaa. Ensimmäinen ongelma ovat allergiat. Luonnonmyskiä saadaan Etelä-Aasian myskihirvien myskirauhasista. Myskiä voidaan valmistaa Andeilla kasvavan myskimalvan siemenistä. Matka kohti syntetisointia alkoi, kun kroatialais-sveitsiläinen kemian nobelisti Leopold Ruži?ka 1920-luvulla löysi myskin vaikuttavan aineen muskonin. Ongelma on raaka-ainelähteen korkea hinta. Luonnosta voi löytyä lisääkin uusia tuoksulähteitä. Intia on rajoittanut santelipuun vientiä säästääkseen metsiään. Monesti ”se jokin” syntyy, kun parfyymiin lisätään myskiä. Luonnolliset aineet voivat olla turvallisia tai haitallisia aivan samoin kuin synteettisetkin.. Muun muassa intialaisen santelipuun kysyntä ylittää tarjonnan. Viljelyn avulla raaka-ainepulasta voidaan päästä joskus, mutta ei aina. Myskihirvet ovat nykyään uhanalaisia ja eläinperäiset hajusteet vastatuulessa. Vanilja on suosittu ainesosa hajuvesissä ja vielä suositumpi elintarviketeollisuudessa. Myös luonnonvaraisten alueiden niin sanottuja rikkaruohoja voitaisiin hyödyntää entistä enemmän”, sanoo asiantuntija Maria Varon Pro Luonnonkosmetiikka -yhdistyksestä. Stoppi jäkälähajusteille Luonnollisten komponenttien hyödyntäminen on kuitenkin vaikeampaa kuin kuluttajat usein ajattelevat. Puun viljelemistä rajoittaa kilpailu maa-alasta. 8 KEMIA 7/2019 ihonhoitotuotteet sisältävät vähintään 80 prosenttia luonnollisia raaka-aineita, ja osassa tuotteista luonnollisten raaka-aineiden pitoisuus on jopa 99 prosenttia. Kosmetiikan ja ruokien ”vanilja” on tavallisesti luonnonvaniljan yhtä yhdistettä, vanilliinia. Hyvissä hajuvesissä on ”se jokin”, jota on vaikea sanoin kuvata. EU:n kuluttajatuotteiden turvallisuutta vahtiva tiedekomitea päätyi vuonna 2012 ehdottamaan kloroatranolin ja atranolin sekä synteettisen HICC-aineen (hydroksi-isoheksyyli-3-syklohekseeni-karboksialdehydin) kieltämistä
Eläimet lahdattiin tuhon partaalle, ja ne on yhä luokiteltu uhanalaisiksi. ”Mikäli jokin ainesosa aiheuttaa paljon allergioita, lainsäädäntö rajoittaa tai kieltää sen käytön.” Viranomaisten lisäksi kosmetiikan kuluttajia palvelevat terveysjärjestöt. Kuluttaja osaa silloin välttää tuotetta, jolle tietää olevansa allerginen. Luonnon ambraa saadaan kaskelotista, eli senkin rasite on eläinperäisyys. Reilut 20 muuta ainetta on ilmoitettava pakkauksessa, jos niille määritetty pitoisuusraja ylittyy. Mikrobireaktori kykenee periaatteessa tekemään samaa kuin öljynjalostamo. ”Lista kaikista allergeeneista voisi olla jopa harhaanjohtava”, Karine huomauttaa. Sellakkaa saadaan aineesta, jota erittää intialainen lakkakilpikirva. Se tuotetaan uusiutuvista sokereista mikrobiaalisella fermentaatiolla. Kasvia viljellään kosmetiikkateollisuutta varten erityisesti Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinassa. Kuluttajille voisi syntyä väärä turvallisuuden tunne, etteivät muut kuin listalla olevat aineet voisi aiheuttaa allergiaa. Tuoksuntekijöiksi mikrobit Radikaali keino saada ”luonnolliselle” kosmetiikalle synteettisten, maaöljypohjaisten tuotteiden ominaisuudet voi löytyä mikrobiologiasta. Saksalainen aromiainevalmistaja ACS International esitteli vuonna 2018 makrosyklisen myskin, kauppanimeltään Ambrettolide HC Suprême. 9 7/2019 KEMIA Laki ja tieto ovat lisänneet hajusteiden turvallisuutta EU:n kosmetiikka-asetus on kieltänyt kosmetiikkatuotteiden pahimmat allergeenit. ”Toistaiseksi ei ole luetteloa kosmeettisissa valmisteissa käytetyistä tunnistetuista allergeeneista. Kaikkia kosmetiikan allergeeneja merkintävelvollisuus ei kuitenkaan vielä koske. A do be St oc k Aito myski syntyy myskihirven rauhasissa. Sitä on valmistettu puolisynteettisesti sellakasta, orgaanisesta polymeeristä. Toinen rasite on hinta, sillä ambra maksaa enemmän kuin kulta. Sellainen olisi kyllä hyvä, koska allergeeneja löytyy myös esimerkiksi säilöntäaineista”, sanoo ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajala Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesista, joka valvoo kosmetiikkalakien noudattamista. Teknokemian Yhdistyksen asiantuntija Eeva-Mari Karine katsoo, että nykyinen kosmetiikan ainesosaluettelo eli INCI-lista riittää. Kasviperäinen korvike ambralle on ambroksidi, jonka lähtöainetta sklareolia saadaan muskatellieli myskisalviasta. Myskiäkin hankalampi aine on ambra, joka toimii fiksatiivina eli ehkäisee tuoksuaineiden vaihtumista. Mikrobit pystyvät valmistamaan soToinen korvaava kemikaali on ambrettolidi. Lista määrittelee standardoidusti ja vertailukelpoisesti ainesosat, jotka pakkauksessa on ilmoitettava. Turvaa tuo sen sijaan lainsäädäntö. Hyönteisperäisen ambrettolidin hyödyntämisen kompastuskivenä on mutkikas tuotantoketju.. Puolisynteettisen ambrettolidin lähde on myös sokeri. Helsingin Allergiaja Astmayhdistys ylläpitää valtakunnallista kosmetiikan allergiaportaalia, joka auttaa löytämään turvallisia tuotteita
”Näytössä voi olla vaikka metsämaisema, joka myös tuoksuu metsältä”, Surakka kuvailee. Suomalaisyrityksillä on luonnonkosmetiikassa vähintään yhtä paljon mahdollisuuksia kuin muuallakin. Varon mainitsee esimerkkinä gamma-dekalaktonin, jota käytetään tuoksuaineena sekä ruokateollisuudessa että kosmetiikassa. Hajuaisti tunnetaan vielä huonosti. Tavoitteena on puettava, virtuaalilasien näyttöä täydentävä laite, joka lisää näköaistimukseen tuoksun. Mikrobit ovat yhtä luonnollisia kuin kasvitkin, joten ne saatetaan hyväksyä luonnollisiksi tuottajiksi. Kansainvälinen toimialajärjestö Fira levittää tietoa alan uusista ratkaisuista. Tietoa hankkivat virtuaalitodellisuuden tutkijat ja rakentajat. ”Ehkä muitakin tuoksuja voitaisiin tulevaisuudessa valmistaa mikrobien tuottamana”, ennakoi Pro Luonnonkosmetiikan Maria Varon. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Ehkä siellä hyväksytään synteettiset tuoksut – tai päinvastoin vaaditaan luonnollisia tasapainottamaan keinotekoisuutta. Aika näyttää, panevatko kuluttajat aineiden alkuperälle painoa silloin, kun he nuuhkivat tuoksuja uudessa ympäristössä. Kehitystyössä on haasteensa. Tuoksu syntyy, kun neste haihdutetaan tai höyrystetään. Metsän tuoksun syntetisointiin on käytetty esimerkiksi pineeniä, jota on männyn pihkassa. Mikrobit siis kiinnostavat. Kun katsot metsää, voit tuntea myös sen tuoksut. Lisäksi niiden jakelu on tehostunut”, sanoo Teknokemian Yhdistyksen Eeva-Mari Karine. Syntetisaattori sisältää mikrofluidistiikkaa eli kapillaareja, joiden sisällä on tuoksuaineita nestemäisessä muodossa. Tampereen virtuaalituoksut Kosmetiikkaa mullistavia kehityssysäyksiä voi tulla myös yllättävistä suunnista. Kuluttajien jakautuminen monenlaisiin alakulttuureihin on tuottanut alan teollisuudelle huolta mutta vielä enemmän mahdollisuuksia. Chemical & Engineering News kertoo, että jokaista arvokasta, vaikeasti hankittavaa luonnonainetta kohti toimii jo ainakin yksi hajuvesivalmistaja tai startup-yritys, joka metsästää bioteknologista menetelmää aineen tuottamiseen. ”Luonnollinen” kosmetiikka on löytänyt yleisönsä. 10 KEMIA 7/2019 kerista myös vaikkapa patsulia, jota perinteisesti kerätään trooppisten alueiden patsulikasvista. Sitä voivat tuottaa esimerkiksi hiivat risiiniöljystä. ”Luonnonkosmetiikan myynnin kasvuun vaikuttaa myös se, että tuotteita on yhä enemmän saatavilla. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Kosmetiikan plussummapeliä Kosmetiikan kuluttajalla on enemmän valinnanvaraa kuin vaikkapa polttoaineen ostajalla. Professori Veikko Surakan johtama ProScents-konsortio kehittää tuoksusyntetisaattoria Tampereen yliopistossa. Datalasien tarjoama näkymä on joka tapauksessa synteettinen. Se kertoo sivullaan myös kestävyysohjelmista, joista useimpia toteutetaan Aasian ja Afrikan maissa. ”Halutun tuoksun aikaansaaminen on mutkikasta muun muassa siksi, että kemikaalit haihtuvat eri lämpötiloissa”, Surakka kertoo. Ihmisen nenässä on noin 400 hajureseptoria, mutta sitä ei tiedetä tarkkaan, kuinka aivot muodostavat hajuaistimuksen reseptorien keräämistä signaaleista. Pohjoismaisen luonnon puhtautta arvostetaan maailmalla. Myös sivuvirtojen käyttö kosmetiikan raaka-aineissa on eettistä ja ekologista.” Tampereella kehitettävä syntetisaattori yhdistää aistikokemukset. Tuoksuja ladataan joskus verkosta samaan tapaan kuin musiikkia ja elokuvia nykyään. Syntetisaattorin kemikaalit voivat olla peräisin yhtä hyvin kasveista kuin fossiilisesta öljystä. Niin tai näin, tulevaisuuden parfymööri voi olla ohjelmoija ja tekoälyekspertti. ”Suomesta löytyy varmasti hyödynnettäviä raaka-aineita. A do be St oc k
Kiertotalousajattelulla kohti parempaa huomista. Palveleva kotimainen ympäristöalan asiantuntija apunasi – Ota yhteyttä ja kerro kuinka voimme palvella! kvvy.fi Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä. www.borealiseverminds.com EverMinds_90x130_22_02_2019_high.indd 1 22.02.19 15:56 Myyntipalvelu: 03 246 1301, myynti@kvvy.fi Asiantuntijaja analyysilaboratoriopalveluiden vastuullinen kumppani. Tulevaisuus alkaa tästä
Globaali kielto ei sitä paitsi takaa, ettei haitallisia aineita edelleen jossain valmistettaisi. Halpa hinta ja suuret voitot ovat vahvoja pontimia inhimillisessä toiminnassa. Hänelle myönnettiin toistasataa patenttia sekä monia palkintoja ja kunnianosoituksia. Hän piti sillä täytettyä mukia nenänsä alla ja väitti, että voisi tehdä niin vaikka joka päivä. TÄTÄ MIELTÄ Sankarista voi tulla konna tiedossa. Thomas Midgley itse kertoi lehdisAMERIKKALAINEN Thomas Midgley Jr. Vuonna 1921 hän keksi, että polttomoottorien nakutus saadaan poistettua, kun bensiiniin lisätään hieman lyijyä. Hän tuli myös osoittaneeksi, etteivät elämäntyön jäljet aina ole sellaisia kuin niiden jättäjä on tarkoittanut ja toivonut. Puoli vuosisataa myöhemmin tajuttiin, että CFC-yhdisteet tuhoavat otsonikerrosta, joka suojaa maapalloa liialliselta ultraviolettisäteilyltä. Niitä koetettiin peitellä vaihtoehtoisilla totuuksilla, joiden levityksestä huolehti Ethyl Corporation. Midgley ymmärsi, että tarvittiin vakaa, palamaton ja ruostuttamaton jäähdytykseen soveltuva kaasu, joka lisäksi olisi hengitettynä vaaratonta. Jokin ideassa ei toiminut, vaan mies kuristui apuvälineensä sotkeutuneisiin naruihin. Midgley opiskeli kemiaa ja konetekniikkaa ja pääsi töihin autoyhtiö General Motorsiin. Sitä käytettiin niin jäähdytysja ilmastointilaitteissa kuin ponneaineena aerosolipurkeissa. General Motors, Du Pont ja Standard Oil olivat perustaneet yhtiön tetraetyylilyijyn valmistusta varten. Midgley suunnitteli laitteen, jonka avulla hän pääsisi kohottautumaan vuoteesta. Lyijybensiini saattoi olla osasyynä myös innovaattorin kuolemaan. Midgley ei ehtinyt nähdä CFC-yhdisteiden joutumista kaikkien aikojen haitallisimpien keksintöjen listalle. Juhani Nieminen juhani.nieminen@sulo.fi 7/2019 12 KEMIA Juhani Nieminen on filosofian tohtori, joka työskenteli ennen eläkkeelle siirtymistään teollisuuden viennin ja koulutuksen johtoja kehittämistehtävissä, viimeksi Lahden ammattikorkeakoulussa.. (1889–1944) oli ihminen, joka kykeni sekä näkemään että tekemään suuria asioita. Molemmat on nyttemmin kielletty, mutta vahinkojen korjaaminen jatkuu kauas tulevaisuuteen. CFC – jolle keksittiin raflaavampi kauppanimi freoni – valtasi tuhannet sovellukset. Taustalla lienee vaikuttanut clevelandilaisessa sairaalassa vuonna 1929 tapahtunut jäähdytysaineen vuoto. Sellaista etsiessään hän tuli keksineeksi CFC-yhdisteet. HYVÄÄ TARKOITTANUT kemisti keksi kaksi erittäin vahingollista asiaa. Keksijä ja insinööri oli keksijä ja insinööri loppuun asti. Lyijyn myrkyllisyys oli 1920-luvulla tölle työnantajansa erinomaisuudesta työturvallisuusasioissa ja valeli samalla lyijyetyyliä käsilleen. IHMEAINEEN TEKIJÖILLÄ alkoi pian näkyä lyijymyrkytyksen oireita. Tarkoitusta varten kehitettiin orgaaninen lyijy-yhdiste, tetraetyylilyijy. Hän vetäytyikin pian Floridaan ”puhdistamaan keuhkojaan”. Tämä kärsi kauan myrkytysoireista, kunnes menetti liikuntakykynsä lähes kokonaan. Aine oli sekä teknisesti että taloudellisesti verratonta – tai niin luultiin. Tosiasiassa kemisti tiesi jo aineen haitat. Ethyl Corporation painosti uutuuden arvostelijoita ja järjesti näytöksiä todistaakseen kemikaalin harmittomuuden. Myös lyijyä lisättiin polttoaineisiin vielä pitkään hänen jo poistuttuaan. Midgley oli siinä mielessä onnekas, että hänen oivallustensa arvo nähtiin jo hänen elinaikanaan. Uutuusainetta käytettiin silti jopa elintarvikepakkauksissa ja vesisäiliöiden saumojen tiivistämisessä. THOMAS MIDGLEYN toinen suuri ponnistus oli löytää jäähdytyksessä käytettyjen kaasujen tilalle turvallisempi vaihtoehto. Tuotantolinjoilla sairastui ja kuoli niin monta työntekijää, että huhut levisivät vääjäämättä. Onnettomuudessa menehtyi yli sata ihmistä. Ironista on, että innovatiivisen sankarin viitta sittemmin tahrautui keksinnöistä paljastuneilla haitoilla
Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. KOMPAN RAHASTON APURAHAT Hakuaika päättyy 31.1.2020. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. KEMIA Kemi mikko.piirainen@kemia-lehti.fi puh. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi Apurahoja myönnetään seuraaviin tarkoituksiin: • kemian opetukseen ja tutkimukseen • kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemiseen • kemian kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön • kemian sanastotyöhön • kemian historian tutkimukseen sekä • kemian alan museoja näyttelytoimintaan Apurahaa haetaan sähköisesti osoitteessa: www.kordelin.fi/apurahat_erillisrahastot Hakuaika päättyy 30.1.2016. 044 238 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Lisätiedot: Suomalaisten Kemistien Seura arkisin klo 9–16 puhelin 010 425 6302 Julistetaan haettavaksi ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN GUST. Numero 1/2020 ilmestyy 5. 040 770 3043 Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! Teemoina: • Analytiikka • Muovit • Pakkaukset PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. www.kemia-lehti.fi Kysy lisää ja varaa paikkasi 13. Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista. helmikuuta. NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA HARJAVALTA www.nornickel.fi | Twitter: @NNHarjavalta. tammikuuta mennessä. www.kordelin.fi | kaupunkija kohderahastot Nornickel Harjavalta on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja
Vuoden 2019 kemian nobelistit Stanley Whittingham, John Goodenough ja Akira Yoshino ovat palkintonsa arvoiset, niin suuret teknologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset litiumioniakuilla on.. 14 KEMIA 7/2019 Binghamton University, State University of New York Stanley Whittingham työskentelee professorina New Yorkin valtionyliopiston Binghamtonin kampuksella
Vanha ruukku on siis voinut toimia paristona. Seuraava kaupallinen tulokas oli sinkki-hiiliparisto. Nykyiset nappiakut ovat oiva osoitus siitä, kuinka pienten akkujen kehittäminen muokkaa vanhoja ja avaa uusia käyttökohteita. Tutkimusta ei kuitenkaan tehty ajoissa. Ruukku oli kiistatta sassanidiajalta, mutta tarkempi ajoitus jäi kaivausten huonon dokumentoinnin vuoksi epäselväksi. Tällöin ihmiskunnan ensimmäisen todistetun sähköpariston keksiminen siirtyisi toistatuhatta vuotta eteenpäin vuoteen 1799, jolloin Alessandro Volta esitteli sinkkija kuparilevyistä kokoamansa Voltan patsaan. Niillä, jotka epäilevät ruukun käyttöä paristona, on puolellaan yksi vahva argumentti. 15 7/2019 KEMIA Jari Koponen Alussa oli litium. Niitä käytetään liki kaikissa kännyköissä ja kannettavissa tietokoneissa. Rautatanko on helposti kontaktoitavissa, mutta kuparisylinteri oli kokonaan bitumikerroksen alla. Irakin kansallismuseo joutui vuosien 2003–2010 sodan aikana ryöstelyn kohteeksi. Ilman uusia löytöjä ruukkumysteeri jäänee ratkaisematta. Syynä olivat tuon ajan neljän ja puolen voltin paristot. Satoja kertoja uusiutuvista energialähteistä ladattavina ja stabiileina energiavarastoina ne avaavat tietä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Taskulamput olivat muutama vuosikymmen sitten kämmenpohjan kokoisia litteitä suorakulmioita. Ne ovat pieniä, kevyitä ja energiatiheydeltään suuria. Termoluminesenssianalyysi kertoisi, milloin ruukun poltto on tapahtunut. Bagdadin lähistöllä tehtiin vuonna 1936 arkeologisia kaivauksia, joissa maan uumenista paljastui kiinnostava löytö, vanha terrakottaruukku. Elektrolyyttinä käytettiin greippija sitruunamehua. Litiumatomit muodostuivat vain 1–17 minuuttia alkuräjähdyksen jälkeen noin 13,8 miljardia vuotta sitten. Ensimmäinen toimiva litiumioniakku syntyi öljyjätti Exxonissa työsMilloin keksittiin maailman ensimmäinen paristo. Paristo ei ole uudelleen ladattavissa, toisin kuin akku. Lähtölaukaus öljykriisistä 1970-luvun alun öljykriisi johti uusien energialähteiden etsintään. Litiumin sähkökemialliset ominaisuudet potentiaalisena akkumateriaalina tunnettiin jo, mutta ongelma oli, että reaktiivinen litium ei saa joutua kosketuksiin veden ja ilman kanssa. Niitä seurasivat isot pyöreät Alkuräjähdyksestä kännykkään Litiumioniakkujen kehittäjät ansaitsevat Nobelinsa paristot, joiden koko vuosien mittaan kutistui. Vastaus saattaa olla yllättävä. Bagdadin pariston mysteeri. Osa alkaliakuista sisältää kadmiumia ja elohopeaa, jotka molemmat ovat ympäristömyrkkyjä. Seuraavina markkinat valtasivat erityyppiset alkaliparistot ja alkaliakut. Ruukun suun sulki bitumitulppa, jonka läpi meni rautatanko. Vanhin vielä käytössä oleva ladattava akkutyyppi, jolle löytyy edelleen käyttökohteita, on lyijyakku. Piti siis löytää sekä vedetön elektrolyytti että sopivat elektrodimateriaalit. Sekavissa oloissa katosi myös Bagdadin paristo. Litiumioniakkujen tulo merkitsi mullistusta. Litiumin yhdisteitä on käytetty lääkeaineissa, lämmönkestävän lasin ja keramiikan valmistuksessa sekä erilaisten metallien seosaineena, mutta litiumin kysyntä on kasvanut merkittävästi vasta litiumioniakkujen myötä. Hyödynnettiinkö sitä sellaisena, on kysymys, johon ei tiedetä vastausta. Kun tutkijat tekivät vastaavilla mallikappaleilla kokeita, selvisi, että rakenne synnyttää liki kahden voltin jännitteen, joka riittää esimerkiksi kultaamiseen. Myös ruukun tarkka ikä on arvoitus. Ruukun sisällä tankoa ympäröi kuparisylinteri. Se osoittautui olevan peräisin vuosien 224–650 sassanididynastian ajalta
Näin akun jännitetaso nousi parhaimmillaan 4–5 volttiin eli yli kaksinkertaiseksi Whittinghamin akkuun Tavallisimpia paristoja akkutyyppejä Paristo = ei ladattava, akku = ladattava Tyyppi Elektrodit/elektrolyytti Kennojännite (V) Energiatiheys (Wh/kg) Lataussyklejä Lyijyakku Pb-oksidilla pinnoitettu Pb-anodi, Pb-katodi, elektrolyytti: rikkihappo 2,0 30–50 200–300 Sinkki-hiili-paristo Zn-anodi, hiili-katodi, elektrolyytti: ammoniumtai sinkkikloridi 1,5 36 Alkaliparistot Zn-anodi, Mn-oksidi-katodi, elektrolyytti: kaliumhydroksidi 1,5 85–190 Alkaliakut: Ni-Cd-akku Ni-anodi, Cd-katodi, elektrolyytti: kaliumhydroksidi 1,2 45–80 1 000 Ni-metallihydridi-akku Metallihydridi-anodi, Ni-katodi, elektrolyytti: kaliumhydroksidi 1,2 60–120 300–500 Li-ioniakku Grafiittianodi (yleensä), metallioksidikatodi (yleensä), elektrolyytti: LiPF6 + orgaanisten karbonaattien seos 3,3–3,8 90–260 500–2 000 Saksassa vuonna 1922 syntynyt John Goodenough on 97-vuotiaana historian vanhin nobelisti. Goodenough ryhmineen huomasi kobolttidioksidin hyväksi katodimateriaaliksi. Litiumioniakun toiminta sen sijaan pohjautuu ionien siirtymiseen elektrodien välillä. Hänen akuissaan käytettiin elektrolyyttinä tetrametyyliboraattia ja anodina litiummetallia, josta vapautuu litiumioneja. Akkua käytettäessä ionit siirtyvät elektrolyytin kautta katodille, kun taas akkua ladattaessa ne kulkevat vastakkaiseen suuntaan, katodilta anodille. Tämän ansiota ovat akun pitkä kesto ja nopea latautuminen. Voittokulku alkoi vuonna 1991 Seuraava askel otettiin, kun Oxfordin yliopistossa tuolloin vaikuttanut John B. 16 KEMIA 7/2019 kennelleen tutkijan Stanley Whittinghamin työn tuloksena vuonna 1976. Jatkuu sivulla 18. Hän jatkaa yhä työtään Texasin yliopiston emeritusprofessorina. Exxon valmisti rajoitetun erän uudentyyppisiä akkuja, mutta 1980-luvun alussa se myi akkutekniikkansa lisenssit eri yhtiöille. Co ck re ll Sc ho ol of En gi ne er in g, Th e U ni ve rs it y of Te xa s at A us ti n A sa hi Ka se i Akira Yoshino toimii japanilaisen Meijon yliopiston professorina ja Asahi Kasei -yhtiön tutkijana. Katodina toimi titaanidisulfidi, jonka kerrosmaiseen hilarakenteeseen mahtuu paljon litiumioneja. Samalla anodille kertyy elektroneja. Lisäksi elektrolyytiksi vaihdettiin litiumboorifluoridi propyleenikarbonaatissa. Aiempien paristoja akkutyyppien toiminta perustuu anodilla ja katodilla tapahtuviin sähkökemiallisiin reaktioihin. Brittisyntyisen Whittinghamin ratkaisu johti akkujen ensimmäisiin patentteihin
Arvoituksen selvittämisen aloitti amerikkalainen Gregg Semenza Johns Hopkinsin yliopistossa tutkimalla hormonia tuottavaa epo-geeniä. Lupaava kohde lääkekehitykselle Elimistömme hapensäätelymekanismit mukauttavat tarvittaessa kudossolujen St ev e M ar se l St ud io William Kaelin suoritti perustutkintonsa kemiasta ja jatkoi sitten lääketieteilijäksi. sin hypoksian indusoimaksi tekijäksi (HIF). O xf or d U ni ve rs it y Cambridgen yliopiston kasvatti Peter Ratcliffe on tehnyt pääosan urastaan Oxfordin yliopistossa. Siitä hän löysi hypoksiaan eli happivajeeseen liittyvän HRE-alueen. Näiden löydösten jälkeen säätelykoneiston toiminta alkoi hahmottua. Useiden tutkimusryhmien työn tuloksena osoitettiin, että geenin tuottama VHL-proteiini liittyy jollain tavalla HIF-1?:n hajoamiseen. Kuinka happitaso vaikuttaa hormonimekanismiin, oli pitkään arvoitus. Molemmat huomasivat, että happitasoon reagoiva mekanismi esiintyy käytännöllisesti katsoen kaikkien kudoksien soluissa. Samana vuonna Semenza löysi toisenkin säätelymekanismin. Siinä kompleksi FIH-1 estää normaalissa happitasossa hajottamiselta välttyneiden HIF-1?-kompleksien toiminnan. Belgialainen tutkija Corneille Heymans sai mekanismin löytämisestä vuoden 1938 lääketieteen Nobelin. Ne ovat transkriptiotekijöitä eli entsyymejä, jotka saavat geenin aloittamaan tuottamansa proteiinin valmistamisen. ja ARNT. Siellä ne aktivoivat tiettyjä geenejä, jotka tuottavat hypoksiaan vaikuttavia vasteita. Tieto tason heikentymisestä välittyy aivoihin, minkä seurauksena hengitystiheys kasvaa. Ratcliffe Oxfordin yliopistossa. Evoluution myötä elimistömme hapensaannin turvaamiseksi on kehittynyt kaksi eri mekanismia. Lopullinen mekanismi selvisi, kun Ratcliffen ja Kaelinin ryhmät julkaisivat tuloksensa vuonna 2001. KEMIA 7/2019 17. Toinen, erytropoietiini-hormonin (epo) säätelemä mekanismi puolestaan lisää veren punasolujen määrää. Tulosten mukaan normaalilla happitasolla HIF1?-tekijään liittyy kaksi hydroksyyliryhmää, jotka mahdollistavat VHLproteiinin liittymisen mukaan hajotettavaan kompleksiin. Tekijöille annettiin nimet HIF-1. Vuoden 2019 lääketieteen Nobelin saivat Gregg Semenza, Peter Ratcliffe ja William Kaelin, jotka selvittivät elimistön happivajeen korjausmekanismin. Vihje kysymyksen ratkaisuun löytyi yllättävältä taholta, yhdysvaltalaisen Dana-Farberin instituutin syöpätutkijan William Kaelinin tutkimuksista. Hän sekvensoi ensimmäisenä syöpäkasvainten kasvua hillitsevän VHLgeenin. Sitten Semenza paikansi proteiinikompleksin, joka happivajeessa liittyy HRE-alueeseen. HIF osoittautui koostuvan kahdesta proteiinista. Hän nimesi komplekLääketieteen palkinto solututkijoille Jo hn s H op ki ns U ni ve rs it y Gregg Semenza on viime aikoina tutkinut etenkin happikadon vaikutusta verisuonitauteihin. Normaalitilanteessa HIF-1?:n hajottamisesta vastaa proteasomi-soluelin, joka on entsyymikompleksi. Ubikvitiini ikään kuin maalittaa kohteen proteasomille. Proteasomia ohjaa kohteeseen kaikkien solujen sisältämä ubikvitiini-proteiini, joka kiinnittyy vaurioituneisiin proteiineihin. Happitason laskiessa HIF-1?:n hajoaminen lakkaa, ja molemmat transkriptiotekijät liittyvät HRE-geenialueeseen. Esimerkiksi aktivoidun epo-geenin tuottama epo-hormoni lisää veren punasolujen tuotantoa luuytimissä. Ensinnäkin kaulan suurten verisuonten vieressä sijaitsevat hankakeräset tarkkailevat veren happitasoa. Normoksiasta hypoksiaan Kun elimistön happitaso on normaali, soluissa on vain vähän HIF-1?-tekijää, joka normaalioloissa hajoaa nopeasti. Samaa asiaa tutki myös britti Peter J. Avoimeksi jäi vielä kysymys, miksi ubikvitiinin kiinnittyminen tapahtuu normaalitilassa muttei happivajeessa
Raaka-aineet iso kysymys Litiumioniakkujen osalta iso kysymys on tarvittavien raaka-aineiden saatavuus ja valmistajien maantieteellinen jakauma. Jos esimerkiksi kiinalaisyritys perustaisi kasvavan kysynnän siivittämänä tehtaan Eurooppaan, tämä näkyisi Euroopan osuuden kasvuna tuotantoluvuissa. Siellä ne aktivoivat geenejä, jotka tuottavat hypoksiaa sääteleviä fysiologisia vasteita. Ubikvitiiniproteiinit ohjaavat kompleksin proteosomiin, joka tuhoaa HIF-tekijät. Samoin jatkuu litiumioniakkujen aineenvaihdunnan matalaan happitasoon. Tässä kohtaa huomio kiinnittyy Suomeen, jolla on EU-alueen suurimmat kobolttivarannot. Myös syövän ja sydänsairauksien hoitoon on kehitteillä lääkkeitä, joiden teho perustuu tapauskohtaisesti joko HIF-1?:n lisäämiseen tai sen vähentämiseen. Ja ri Ko po ne n Normaalioloissa HIF1-tekijöihin liittyvät hydroksyyliryhmät ja VHL-proteiini. Lääkkeiden teho on jo osoitetProteosomi HRE-geenit hajoamistuotteet Hypoksian indusoima tekijä 1 VHL-proteiini Ubikvitiini-proteiini Hypoksian indusoima tekijä 2 Geenialue DNA:ssa, jossa useita hypoksiaa sääteleviä geenejä FYS IO LO GIS IA VA STE ITA NORMOKSIA HYPOKSIA tu kliinisissä tutkimuksissa. Kohteina ovat muun muassa uudet katodimateriaalit ja elektrolyyttiseokset. Anemian hoitoon on kehitetty lääkkeitä, jotka perustuvat HIF-1?:n hajoamisen estämiseen ja siten nostavat sen määrää. Asahi Kasei ja Sony toivat ensimmäiset kaupallisesti kannattavat litiumioniakut markkinoille vuonna 1991. Litiumioniakuille ei ole näköpiirissä varteenotettavaa kilpailijaa. 18 KEMIA 7/2019 verrattuna. Öljykoksi pystyi myös säilömään rakenteeseensa suuren määrän litiumioneja. Euroopan merkittävimmät litiumia sisältävät spodumeenimineraalivarannot sijaitsevat Suomen Kaustisilla, jonne on kaivostoiminnan lisäksi suunnitteilla EU:n ainoa litiumjalostamo. Sen tuotannosta 42 prosenttia käytetään litiumioniakkuihin. Goodenoughin keksintö patentoitiin vuonna 1982. Yhdysvalloille jää 10 ja Euroopalle viisi prosenttia. Litiummetallin puuttuessa akku on myös turvallinen. Litiumioniakkujen käytöllä on runsaasti hyviä puolia. Yoshinon akun jännitetaso on 4,2 volttia. Luvut eivät kerro tuotannon omistuspohjasta. Happisäätelyn mekanismin selvittäminen avaa uusia mahdollisuuksia lääketieteelle. Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. Tämän ohessa on syytä muistaa, että akkujen tuotantoon liittyy myös vahvoja kauppapoliittisia, poliittisia ja strategisia näkökohtia. Happivajeessa HIF1-tekijät pääsevät solujen tumiin, jossa ne ja HIF-2-tekijät liittyvät geenin HREalueeseen. Litiumin hinta kuitenkin nousee siinä vaiheessa, kun materiaalin edullisesta hankintamenetelmästä, suolasta rikastamisesta, joudutaan siirtymään kalliolouhintaan. Akun kolmannen ja ratkaisevan muunnoksen kehitti vuonna 1985 japanilainen tutkija Akira Yoshino, jonka johtama työryhmä toimi Asahi Kasei -yhtiössä. Akkujen tuotanto on keskittynyt Aasiaan, erityisesti Kiinaan, joka yksin on 55 prosentin osuudellaan suurin akkujen tuottaja. Sen energiatiheys on ennätyskorkea, ja se kestää enemmän latauskertoja kuin edeltäjänsä. Näin tapahtuu esimerkiksi kovassa lihasrasituksessa, jolloin lihakset menevät niin sanotusti hapoille. Litium ei kuulu kriittisten raaka-aineiden listalle, sillä maapallon litiumvarannot ovat isot. Suomen osuus maailman jalostetusta kobolttituotannosta on 15 prosenttia. Yhdessä alueen muiden maiden kanssa Aasian osuus nousee 85 prosenttiin. sivulta 16 tutkimusja kehitystyö. Akkujen voittokulku jatkuu yhä. Tietyn määrän grafiittia sisältävä öljykoksi osoittautui erittäin stabiiliksi ja toimivaksi. Hiilimateriaali sisältää sekä kiteisiä grafiittialueita että kiteytymättömiä alueita. Koska epo-hormonia muodostuu munuaisissa, kroonisesta munuaisen vajaatoiminnasta kärsivillä on usein myös vaikea anemia. Yoshino korvasi anodimateriaalina käytetyn hankalan litiumin lämpökäsitellyllä öljykoksilla. EU:n vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan kriittisiin materiaaleihin kuuluu muun muassa koboltti
Jos haluat edistää uusiutuvien raaka-aineiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, tervetuloa opiskelemaan tekniikan kandidaatin koulutusohjelmaan! Täällä opit kiertotalouden, biotalouden, ympäristöystävällisten tuotteiden ja tuotantoteknologioiden periaatteet. Chemarts on projekti, jossa kemian tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun opiskelijat yhdistävät innovatiiviset ideansa. https://chemarts.aalto.fi. Valmistuttuasi sinulle avautuu monipuoliset uramahdollisuudet Suomen suurimmilla teollisuudenaloilla. http://www.aalto.fi/fi/studies Voit yhdistellä tutkintoosi myös Aaltoyliopiston muiden korkeakoulujen tarjoamia opintoja. Puhdas vesi, ilma sekä ravinnon ja energian riittävyys ovat maailmanlaajuisia haasteita, joihin Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa etsitään ja löydetään ratkaisuja. Tekniikan kandidaatin tutkinnosta opinnot jatkuvat diplomi-insinöörin tutkintoon
Helinä Kujala Seppo Laine Oy:n 40-vuotista taivalta juhlistettiin seminaarissa, jossa pohdittiin ilmastonmuutosta ja sen hillintään liittyviä keinoja. Näin todettiin patenttitoimisto Laine IP:n juhlaseminaarissa. 20 KEMIA 7/2019 AJANKOHTAISTA Ilmastonmuutos voidaan kampittaa sekä uusin ideoin että jo kehitetyillä teknologioilla, kunhan ne vain otetaan käyttöön. ”Tekstiiliteollisuuden toiminnalla on suuri merkitys, sillä sen päästöt ovat suuremmat kuin merikuljetusten ja koko ilmailuliikenteen yhteensä”, Alava huomauttaa. Suurempia syyllisiä olemme me kuluttajat, jotka haluamme ostaa ”kympin t-paitoja”, käyttää niitä muutaman kerran ja heittää sitten pois. Euroopassa tekstiilien kierrätys tehostuu vuonna 2025 voimaan tulevan EUdirektiivin myötä. Patenttitoimisto Laine juhli pyöreitä Ilmastonmuutoksen kimppuun uusilla innovaatioilla H el in ä Ku ja la ”En usko maailmaan, jossa ihminen on ongelma, vaan maailmaan, jossa ihminen luo ratkaisut”, Tiilikainen sanoo. Maailman tekstiiliteollisuudessa syntyy jätettä sata miljoonaa tonnia vuodessa. ”Tänä vuonna kymmenen maailman suurinta tekstiiliyhtiötä on suunnitellut, miten ne muuttavat materiaalinkäyttöään vuoteen 2025 tai 2030 menSeminaarissa esiintyneet isäntäväen edustajat patenttiasiamies Päivi Takala (vas.), toimitusjohtaja Jarkko Tiilikainen, eurooppapatenttiasiamies Tatu Ahlskog, patentti-insinööri Leena Marquis ja eurooppapatenttiasiamies Christoffer Sundman asettuivat yhteiskuvaan.. Toimitusjohtaja Jarkko Tiilikaisen mukaan yrityksen perustaja Seppo Laine oli optimisti, jonka myönteinen ihmiskuva näkyy yhä yhtiön toimintaperiaatteissa. Ilmastonmuutoksesta ei vuonna 1979 puhuttu, mutta esimerkiksi aurinkovoimaa kehitettiin jo aktiivisesti. Uusia innovaatioita edusti seminaarissa toimitusjohtaja Petri Alava, joka luotsaa Infinited Fiber Company Oy:tä. Startup-yritys vie eteenpäin teknologiaa, jonka avulla tekstiilijätteestä tehdään uutta puuvillamaista kuitua. Myös yritykset etsivät kestävän kehityksen ratkaisuja. Yksi toimiston ensimmäisistä patenttihakemuksista liittyi aurinkoenergian hyödyntämiseen rakennusten lämmityksessä. Toisenlaisiakin trendejä onneksi on. Niin kutsuttu pikamuoti, fast fashion, ei hänen mielestään ole syypää päästökuormaan. Siitä suurin osa päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi
Kuivuudesta kärsivien ihmisten määrä vähenisi yli puolella.” Tähän pääsemiseksi maailman hiilipäästöt tulisi pudottaa nollaan vuoteen 2050 mennessä. Se muunnetaan liuokseksi, josta uusi kuitu kiteytetään. 21 7/2019 KEMIA Ku va t: H el in ä Ku ja la Kekkilä-konsernia aiemmin johtanut Petri Alava kertoi nauttivansa työstään kuituinnovaation parissa. ”Se saattaa kuulostaa pieneltä, mutta edellisen jääkauden aikaan maapallo oli vain kuusi astetta viileämpi kuin nyt. ”Samalla saamme niiden voiman taaksemme.” Jarrua lämpenemiselle Tutkijatohtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että maapallon keskilämpötila on noussut esiteollisesta ajasta jo kokonaisen asteen. Puolellatoista asteella kahden sijaan olisi yllättävän suuri vaikutus. • Uudet brändinimet LAINE ja LAINE Intellectual Property käyttöön vuonna 2019. telua”, Riuttanen sanoo ja painottaa kaikenikäisten oppijoiden ilmastokoulutuksen tärkeyttä. Innovaatiosta ovat innostuneet monet jättiyritykset, kuten H&M, Adidas ja Ikea. • Green Office -sertifikaatti vuonna 2009. helina.kujala@mediasilta.fi. Virallisesti yhtiö on yhä Seppo Laine Oy. Yhtiö hakee omistajikseen muutamaa muutakin isoa bränditoimijaa, jotka sitoutuvat pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja kuidun ostajiksi. Tiedonhakua helpottaa uusi merkintäjärjestelmä Y02/Y04S, joka perustuu patenttitietokantoihin luotuihin algoritmeihin. Jos nykymeno jatkuu, luku voi vuosisadan loppuun mennessä olla yli neljä astetta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Laine IP:n patenttiasiamies Päivi Takala ja eurooppapatenttiasiamies Christoffer Sundman kertovat, että uusi merkintäjärjestelmä ei korvaa vanhaa patenttiluokitusta vaan toimii sen rinnalla. ”Olemme pieni tiimi, joka uskoo, että tuotteellamme voidaan muuttaa maailmaa.” Tutkijatohtori Laura Riuttanen työskentelee Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa. Lisäksi on löydettävä keinoja imeä hiiltä ilmakehästä pois. Vuonna 1994 yrityksestä tuli Seppo Laine Oy, joka yhdistyi Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab:n kanssa 2015. ”H&M kuuluu nyt myös omistajiimme”, Alava kertoo. Algoritmit tunnistavat eri patenttiluokkia ja jakavat ne alakategorioihin sen mukaan, liittyykö keksintö esimerkiksi rakentamiseen, energiankäyttöön tai hiilidioksidin talteenottoon. Algoritmit auttavat Entä mistä tietää, millaisia ilmastonmuutosta hillitseviä keksintöjä on jo olemassa. Hyviä ideoita syntyy etenkin monialaisessa yhteistyössä. nessä. ”Silloin olisi mahdollista estää korallien kuoleminen sukupuuttoon ja Grönlannin peruuttamaton sulaminen. Tutkijalle uskoa tulevaisuuteen tuo työskentely opiskelijoiden kanssa. ”Nyt jos koskaan tarvitaan innovaatioita ja luovaa, kokonaisvaltaista ajatPATENTTITOIMISTO SEPPO LAINE OY • Patenttiasiamies, diplomi-insinööri Seppo Laine perusti vuonna 1979 toiminimen. Nykyinen muutos on samaa suuruusluokkaa ja paljon nopeampi.” Globaali pyrkimys on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen ja saavuttaa jopa 1,5 asteen tavoite. Ensimmäiset uutuuskuitua sisältävät tuotteet tulevat markkinoille vuonna 2020. Järjestelmän kehittäjiin kuuluvat muun muassa Euroopan ja Yhdysvaltojen patenttivirastot. Kaikilla ovat esillä samat asiat: tuotteiden täytyy olla kierrätettyjä, kierrätettäviä ja biohajoavia.” Infinited Fiber hyödyntää VTT:n kehittämää tekniikkaa, jolla selluloosapitoisista jätemateriaaleista irrotetaan selluloosa. ”Aiemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät keksinnöt luokiteltiin hajanaisesti eri luokkiin, ja tiedon löytäminen oli vaikeaa jopa patenttialan osaajille”, Takala toteaa. • Henkilöstömäärä noin 55
Vähentäminen on ollut mahdollista Kosmetiikan mikromuoveille tulossa EU-kielto kosmetiikkateollisuuden kehittämillä uusilla formuloilla, joista mikromuovit on poistettu. mikromuovikielto tulee etenemään EUtasolla nopeammin kuin mihin kansallisessa lainsäädännössä voitaisiin päästä. 22 KEMIA 7/2019 UUTISIA Kosmetiikkatuotteet eivät pian saa enää sisältää mikromuoveja. Kansalaisaloite kiirehtii aikataulua Suomessa on vaadittu mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa myös kansalaisaloitteella, joka keräsi yli 58 300 allekirjoitusta. Kansalaisaloitteen tekijä Lotta Laaksonen pelkää silti kiellon valmistelun kestävän EU:ssa liian kauan. ”Suomella olisi upea näytön paikka olla ensimmäisten joukossa laatimassa omat rajoituksensa mikromuovien käytölle. Kannatan ehdottomasti nopeampaa toimintaa. Asetusesitys käsitellään Reachin komiteakeskusteluissa joulukuussa 2019 ja maaliskuussa 2020. Kosmetiikkateollisuus karsii nykyään mikromuovien käyttöä aktiivisesti. Neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä uskoo, että Poishuuhdottavissa kosmetiikkatuotteissa on tyypillisesti ollut yhtä tai kahta mikromuovia. Eduskunta käsitteli aloitetta lähetekeskustelussaan syyskuussa, ja aloitteen tekijät Lotta Laaksonen ja Marion Routti ovat olleet ympäristövaliokunnan kuultavina. ”Siirtymäajat kuulostavat minusta pitkiltä. Euroopan unionissa ei saisi enää asettaa markkinoille tuotteita, joissa mikromuovin määrä aineena tai seoksessa on enemmän kuin 0,01 painoprosenttia. Rajoitusehdotusten odotetaan astuvan voimaan vuonna 2021. Voimme osoittaa vastuullisuutta ottamalla selkeän kannan.” Elina Saarinen A do be St oc k. Jos ehdotus toteutuu, primääristen eli tarkoituksella tuotettujen mikromuovien päästöjen ympäristöön arvioidaan vähenevän seuraavien 20 vuoden aikana jopa 400 000 tonnia. Tämä on 85–95 prosenttia primääristen mikromuovien kokonaismäärästä. Ehdotusta on kommentoitu useilla eri tahoilla. Aloitteen tekijät toteavat, että kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin muovien meriin päätymisen ehkäisemiseksi on ryhdyttävä viipymättä. ”Kosmetiikkateollisuus on luopumassa näistä myös vapaaehtoisella sopimuksella. ”Näkyvistä muovihelmistä luovuttava nopeasti” Kemikaaliviraston asetusehdotus mikromuovien rajoittamisesta on käynyt läpi laajan lausuntokierroksen, joka päättyi syyskuun lopussa. Mikromuovien käytön rajoittaminen tapahtuisi Reach-asetuksen nojalla. Erityisasiantuntija Elina Ekokoski sosiaalija terveysministeriöstä korostaa, että näkyvistä mikromuovihelmistä tulee luopua ilman siirtymäaikaa. Vuonna 2012 mikromuovihelmiä oli tuotteissa yli 4 000 tonnia, vuonna 2017 enää 107 tonnia, eli määrä on jo 97-prosenttisesti vähentynyt”, Ekokoski kiittelee. Kieltoa edeltäisi siirtymäaika, joka olisi poishuuhdeltaville kosmetiikkatuotteille neljä vuotta ja iholle jätettävälle kosmetiikalle kuusi vuotta. Mikäli odotamme EU-aikatauluja, ehtii satoja tonneja mikromuoveja valua vesistöihin”, Laaksonen sanoo. Euroopan kemikaalivirasto Echa ehdottaa rajoitusta, joka kieltäisi mikromuovit kosmetiikan lisäksi myös pesuaineissa, tietyissä lannoitteissa, kasvinsuojeluaineissa ja biosideissä. ”Aloite nousee EU:n kiertotalouspaketista, joten tässä on taustalla poliittinen tahto”, Toikka sanoo. Aloitteen kohtalo eduskunnassa on vielä avoin, sillä sen käsittely jatkuu edelleen ympäristövaliokunnassa. Iholle ja hiuksiin jätettävissä tuotteissa mikromuovityyppejä on saattanut olla jopa kymmenen. Kemikaaliviraston ehdotuksessa on mukana myös mikromuoveja sisältävien tuotteiden pakkausmerkintäohjeistus sekä raportointiehdotus mikromuovien pääsystä luontoon
Valtaosa perinteisistä telapinnoitteista on tehty fossiilisista materiaaleista, jotka jalostetaan raakaöljystä. 3. Boliden Kokkola tuottaa metallista sinkkiä elektrolyyttisessä prosessissa, jossa sinkki saostetaan katodielektrodien pintaan sähkövirran avulla. Selluja paperiteollisuuden telojen pinnoitteet on uusittava määräajoin, joten materiaalia kuluu paljon. Yhteishaku lähestyy Kolme asiaa, kun mietit mitä opiskella. Voit opiskella kemiaa ympäri Suomen. Testi tunnistaa neljä biomerkkiainetta, ja sen avulla löydetään mahdolliset helikobakteeri-infektio ja atrofinen gastriitti eli mahan limakalvon surkastuma. Biohitin diagnostiikkatesti Venäjän hoitosuosituksiin Venäjän terveysministeriö suosittelee, että ruuansulatuskanavan sairauksien varhaisessa toteamisessa hyödynnetään mahan tilanteen arviointiin suomalaisen Biohitin kehittämää testiä. Komposiittipinnoitteella päällystetään puristin-, ohjausja kalanteriteloja, joita käytetään kartongin, paperin, pehmopaperin ja sellun valmistuksessa. ”Parhaassa tapauksissa biopohjaisia materiaaleja voidaan tuottaa kasvinosista, jotka muuten heitettäisiin hukkaan”, sanoo polymeerisista telapinnoitteista Valmetissa vastaava tutkimusja kehityspäällikkö Jani Turunen. Kasvien viljely ja sadonkorjuu eivät myöskään saa vaarantaa luonnonmetsien kasvua. Kemian ammattilaisena työllistyt kiinnostaviin tehtäviin. Projekti valmistuu alkuvuodesta 2021. Lennätä itsesi uralle, jolla voit pelastaa maailmaa. Anodielektrodit kunnostetaan ja puhdistetaan säännöllisin väliajoin. Kemia luo hyvinvointia ja parempaa elämää. Tuotekehittäjien tavoite on täydet sata prosenttia. Suomalainen Valmet on tuonut ensimmäisenä maailmassa markkinoille telapinnoitteet, jotka on tehty uusiutuvista raaka-aineista ja kierrätysmateriaaleista. Pinnoitteiden polymeerimatriisissa hyödynnetään biopohjaista hartsia ja kovetinta. Algolilta kunnostuslinja Boliden Kokkolalle Algol Technics toimittaa automaattisen anodien kunnostuslinjan Boliden Kokkolan tehtaaseen. Eettiset vaatimukset bioainekselle Suomalaisyhtiöllä on bioraaka-aineelle Telapinnoitteet syntyvät kierrätysraaka-aineista Telapinnoitteiden raaka-aineita arvioivat Valmetin tutkimusja kehitysinsinööri Pertti Hytönen (vas.) ja tutkimusja kehityspäällikkö Jani Turunen. Kaupan arvoa ei julkisteta. Biopohjaisten ja kierrätettyjen raakaaineiden osuus on pinnoitetyypistä riippuen nyt 75–96 prosenttia. 2. 1. Pinnoitteen kuituvahviste ja täyteaine syntyvät kierrätetystä kuluttajamuovista ja lasista. Vahvistavina täyteaineina voidaan hänen mukaansa käyttää esimerkiksi ligniiniä, ligniinistä valmistettua hiilimustaa ja nanoselluloosaa. Pinnoitteissa käytetään vain aineksia, jotka saadaan ravintoketjuun kuulumattomista kasveista ja kasvinosista. KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian Seurojen ja Kemianteollisuus ry:n omistama Kemian Kustannus Oy on Kemia-lehden omistaja ja yhteistyökumppani. Testiä käyttämällä voidaan välttyä vatsan tähystykseltä.. Sc an sto ck ph ot o Tutustu koulutusvaihtoehtoihin: www.kemianteollisuus.fi > Työelämä > Koulutuspolut Va lm et tiukat vaatimukset
Yhtiö tarjoaa uuden palvelun ensimmäiseksi St1ja Shell-yrityskorttiasiakÖljy-yhtiö Neste etenee suunnitelmissaan muovijätteen kemiallisesta kierrättämisestä laajentamalla alan kumppanuusverkostoa ja infrastruktuuria. neiden sekä uusien korkealaatuisten muovien ja kemikaalien valmistuksessa. Neste solmi aiemmin syksyllä toisen vastaavanlaisen yhteistyösopimuksen, jossa sen kumppanina toimii saksalainen Remondis. St1:llä tankkaavat voivat kompensoida hiilipäästönsä A do be St oc k Kemialliseen kierrätykseen sopii myös huonolaatuinen ja likainen jätemuovi, jonka kierrättäminen mekaanisesti on hankalaa tai mahdotonta. 24 KEMIA 7/2019 UUTISIA Uusi ammattikorkeakoulu tuo työelämän lähelle Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät vuodenvaihteessa oppilaitokseksi, jonka nimeksi tulee LAB-ammattikorkeakoulu. Neste edistyy jätemuovin kemiallisessa kierrätyksessä Energiayhtiö St1:n liikennepolttonesteiden ostajat voivat jatkossa kompensoida ostoksensa aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. St1 Nordic -konsernilla on kaikkiaan 1 300 St1ja Shellhuoltoasemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. ”Tämä määrä auttaisi kasvattamaan kuluttajamuovijätteen kierrätysastetta Euroopassa vuositasolla 25–30 prosenttia nykytasosta”, sanoo Nesteen uusiutuvien polymeerien ja kemikaalien liiketoiminnasta vastaava johtaja Mercedes Alonso. Esimerkiksi dieselin osalta maksu on 5,57 senttiä litralta. tuksesta suomalaisen, voittoa tavoittelemattoman Compensate-säätiön kanssa. Saksalaisyhtiö kuuluu maailman suurimpiin yksityisiin kierrätysja vesialan yrityksiin. Palkitsijoiden mukaan tunnustukset toimivat lähtölaukauksena kansainvälisten kiertotaloustoiminnan arviointikriteereiden kehittämiselle. HyXo on keravalainen perheyritys, joka toimittaa prosessimittauksen, vedenkäsittelyn ja laboratorioiden tuotteita ja palveluja. Saman tunnustuksen vastaanottivat myös 3 Step IT Oy ja TouchPoint Oy. St1 on sopinut kompensoinnin toteuHyXo osti Ekomuovin HyXo Oy on ostanut hollolalaisen Ekomuovin, josta kaupan myötä tuli HyXon tytäryhtiö. Samalla yritykset yhdistävät toimitilansa Hollolassa. Näin syntyvä raaka-aine voidaan hyödyntää polttoaiNeste palkittiin kiertotalouden edistämisestä Neste on saanut Sitran ja Laatukeskuksen myöntämän kiertotaloustunnustuksen alan edelläkävijyydestä. Yhteistyön tavoitteena on materiaalien kierrätyksen edistäminen sekä petrokemian teollisuuden resurssitehokkuuden parantaminen. kaillle, joilta laskutetaan kuukausittainen kompensointimaksu. Suomalaisyritys on viimeksi sopinut yhteistyöstä maailman johtavan polymeerien jakelijan ja kierrättäjän, belgialaisen Ravagon kanssa. Opinahjon fyysiset kampukset toimivat Lahden Mukkulassa ja Lappeenrannan Skinnarilassa. Neste tähtää siihen, että se käsittelee vuodesta 2030 alkaen vuosittain yli miljoona tonnia muovijätettä. Maksu lasketaan öljynporauksesta sekä polttonesteiden jalostuksesta, kuljetuksista ja käytöstä aiheutuvista päästöistä. Palkinto on ensimmäinen laatuaan. LABia kutsutaan myös työelämän innovaatiokorkeakouluksi, sillä se yhdistää opinnot, työelämän ja työnteon tavat uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Maksut tilitetään lyhentämättöminä Compensate-säätiölle, joka käyttää ne täysimääräisesti hiilidioksidia ilmakehästä poistaviin metsittämishankkeisiin. Kemiallisessa kierrätyksessä jätemuovi pilkotaan molekyyleiksi asti. Compensatesäätiö toimittaa säännöllisesti St1:lle raportit, joissa kerrotaan sertifioidut kompensoinnin kohteet ja sidotut hiilidioksidimäärät. Ekomuovi valmistaa kestoja erikoismuoveja ja jatkaa toimintaansa entisellä nimellään.. Lisäksi LABissa aloittaa verkkokampus, jossa voi opiskella paikasta riippumattomasti. Kulutuksen kompensointia pidetään tehokkaana keinona ohjata varoja hiilinielujen vahvistamiseen. Kaksikko kehittää yhteisvoimin jätemuovin kemiallista kierrätysmenetelmää päämääränään merkittävä teollinen mittakaava eli vähintään 200 000 jätetonnin vuosittainen prosessointi
Koivuallergian hoitoon tarkoitettu rokote on yhtiön kehitysputkessa pisimmällä. • Valikoimassa on yli 10 000 tuotetta mm. Siinä käytettävä proteiini on tuottanut hyviä tuloksia laboratoriotesteissä. Tuotteita löytyy mm. Annin järjesti sijoituspalveluyritys Springvest. ”Pian alkava tutkimus toteutetaan Suomessa, ja se pyritään viemään läpi ennen ensi kevään koivun siitepölykautta.” Allergiat yleistyvät Allergiat kuuluvat Euroopan yleisimpiin kroonisiin sairauksiin. Ota yhteyttä: puh. UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi Luotettavuutta analytiikkaan Honeywellin Chromasolv™-liuottimien ja orgaanisten Fluka™referenssimateriaalien valikoima on jälleen kasvanut. • Yhtiön tuotekehittelyosasto kehittää asiakaskohtaisesti räätälöityjä kemikaaleja, jotka muodostavat merkittävän osan myynnistä. ”Olemme jo parin vuoden ajan valmistelleet tutkimusta yhdessä alan kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa, ja kesällä haimme tarvittavat viAllergiarokotteiden kehittäjä keräsi miljoonarahoituksen ranomaisluvat”, kertoo Desentumin toimitusjohtaja Pekka Mattila. 09 7206 5620 • www.elektrokem.fi Espoolainen lääkekehitysyritys Desentum on kerännyt yleisöannissa neljän miljoonan euron rahoituksen. Hypoallergeenit ovat bioteknisesti tuotettuja, muokattuja allergeeniproteiineja, joilla allergian siedätyshoitoa voidaan toivottavasti tehostaa ja nopeuttaa huomattavasti. Jo yli 150 miljoonaa eurooppalaista kärsii jonkinasteisesta allergiasta. Kysy lisää – palvelemme mielellämme! myynti@elektrokem.fi • p. 09 7206 5620, myynti@elektrokem.fi Maailman suurin fysikaalisten ja kemiallisten standardien valmistaja Reagecon toimittaa reagensseja 187 maahan. lääke-, elintarvike-, öljy-, paperi-, energiaja kemianteollisuuden laboratorioihin. A do be St oc k Suomessa koivut ovat tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja. www.lab-honeywell.com/products/featured-traceselect/ UUTTA! Tulossa pian Flukan epäorgaaniset sertifioidut referenssimateriaalit! Varastossamme Vantaalla on suuri valikoima Honeywellin laboratoriokemikaaleja heti saatavilla. Desentum on vuonna 2011 perustettu VTT:n spinoff-yritys, joka kehittää rokotteita myös muun muassa heinä-, maapähkinä-, koiraja hevosallergiaan. lääke-, ympäristö-, kasvinsuojelu-, elintarvike-, kosmetiikka-, öljyja biopolttoainelaboratorioiden tarpeisiin. Lue lisää: www.lab-honeywell.com/products/featured-chromasolv/ ja www.lab-honeywell.com/products/honeywell-fluka-analytical-standards/ Honeywellilta myös ultrapuhtaat TraceSELECT™-hapot, -emäkset ja -liuottimet. Yhtiö käyttää rahat ihmistutkimukseen allergiarokotteella eli niin sanotulla immunoterapeuttisella hypoallergeenilla, josta se kehittää siedätyshoitoa koivuallergiaan. Kliinisissä eli ihmistutkimuksissa uuden lääkeaineen turvallisuus ja teho osoitetaan vapaaehtoisilla koehenkilöillä. VTT palkittiin vuonna 2013 Euroopan tutkimusorganisaatioiden liiton Earton innovaatiopalkinnolla hoitomenetelmän kehittämisestä. Lisätietoja: www.reagecon.com Olemme jo vuosien ajan toimittaneet Reageconin reagensseja kotimaisille asiakkaillemme. Desentum puolestaan sai viime vuonna EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta erittäin kilpaillun kahden miljoonan euron rahoituksen liiketoimintansa rakentamiseen.
Samalla tutustutaan suomalaisiin keksintöihin ja keksijöihin. Vierailijat pääsevät myös käynnistämään kummituksen kummallisen kojeen ja jättämään näyttelyyn omankin kädenjälkensä. Pakkausalan ammattitapahtuma PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic etsii tulevaisuuden vastuullisia pakkaustuotteita ja tuotantomenetelmiä järjestämällä alan toimijoille ideakilpailun. Stora Ensolle palkinto vastuullisuusraportista Stora Enso on palkittu Suomen parhaasta vastuullisuusraportista. Hankkeessa kehitettiin Helsingin yliopiston johdolla lasten teknologiakasvatuksen menetelmiä museoympäristössä.. 26 KEMIA 7/2019 UUTISIA Gasumille kaasuasema Kuopioon Energiayhtiö Gasum avaa kaasutankkausaseman Kuopioon. Gasumin kaasuasemaverkosto on vuoden 2019 aikana laajentunut Raisioon, Lahteen, Seinäjoelle ja Ouluun. Jokainen halukas voi askarrella itse uuden keksinnön ja asettaa sen muiden nähtäväksi. Kilpailuun voivat osallistua elintarvike-, pakkausja muovialan yritykset ja myös opiskelijat, joilla on esitellä uusi tuote, palvelu tai tuotantomenetelmä, joka edistää alan vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Raportin ansioita olivat vahva ulkopuolinen varmennustaso, eteenpäin katsominen ja vähähiiliseen maailmaan perustuvan strategian kuvaaminen. Tuomariston mukaan kaikissa kärkiraporteissa korostui ajatus liiketoiminnan siirtymisestä vähähiilisyyteen. Idean tai keksinnön ei tarvitse vielä olla käytössä tai tuotannossa. Lähetä se mukaan kilpailuun! Te kn iik an m us eo Kummituksen keksintökoje -näyttely on suunnattu ensisijaisesti 5–9-vuotiaille lapsille, mutta siellä viihtyvät muutkin. Kilpailun tuomaristo valitsee ehdokkaista viisi parasta finaaliin, joka järjestetään PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic -tapahtumassa 11.–12. Asema avaa ovensa alkuvuodesta 2020. Henkilö-, jakeluja jäteautot sekä bussit voivat tankata asemalta biokaasua ja maakaasua. Vastuullisuusraporttikilvan järjestäjiä ovat muun muassa työja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, yritysvastuuverkosto FIBS ja Climate Leadership Coalition ry. Näyttely perustuu Tekniikan tarinamatolla -toimintamalliin, joka syntyi osana opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa Pienten paja -kehityshanketta. Ehdotukset pitää lähettää 16. Museon kummitus kutsuu lapset tarkastelemaan erilaisia teknisiä laitteita ja miettimään, mikä on uutta ja mikä vanhaa. Voittaja julkistetaan messujen aikana ja palkitaan Suomen Messusäätiön rahoittamalla 5 000 euron palkinnolla. Näyttely kertoo keksimisestä teknologian lähtökohdista ja tekniikan muutoksen kautta. Messukokonaisuuden tapahtumapaikkana toimii Helsingin Messukeskus. Liiketoiminnoissa työskentelee 35 henkeä, ja niiden yhteenlaskettu vuosiliikevaihto on runsaat 100 miljoonaa euroa. Tilaisuuden järjestäjiin kuuluvat Suomen Pakkausyhdistys, Elintarviketeollisuusliitto ja Muoviyhdistys. Kaupassa Gasumin omistukseen siirtyy nesteytetyn maakaasun LNG:n tuotantolaitos, kaksi LNG-terminaalia, kaksi LNG-bunkrausalusta sekä 48 kaasutankkausasemaa Ruotsissa ja Norjassa. helmikuuta 2020 mennessä. Muun muassa sitä pääsee pohtimaan helsinkiläisen Tekniikan museon uudessa Kummituksen keksintökoje -näyttelyssä. Tuomaristo kertoo korostavansa valinnoissaan vastuullisuuden lisäksi ehdokkaiden kaupallista potentiaalia ja skaalautuvuutta sekä näiden esitystapaa. Kauppa edellyttää vielä kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Kummituksen keksintökoje kutsuu Tekniikan museoon Pakkaustapahtuma etsii kestävän kehityksen ideoita A do be St oc k Saitko hyvän pakkausidean. Mitä yhteistä on sählymailalla ja ovenkahvalla. Lisäksi tarjolle tulee nesteytettyä maakaasua LNG:tä, joka sopii raskaan liikenteen polttoaineeksi. Gasum ostaa Agan liiketoimintoja Gasum ostaa kaasuyritys Agan Clean Energyja Nauticorin Marine Bunkering -liiketoiminnat Agan emoyhtiöltä Linde AG:ltä. maaliskuuta 2020
Kiinnostuksen kohteeksi ovat siksi nousseet iPS-solut eli indusoidut pluripotentit kantasolut, joihin ei liity vastaavia ongelmia. iPS-solujen käyttö onkin vasta tutkimusasteella. iPSsoluista on kovaa vauhtia tulossa yksi nykylääketieteen suurimmista saavutuksista. Monet kuitenkin pitävät alkion kantasolujen käyttöä epäeettisenä, koska kaikkikykyiset solut kykenisivät teoriassa muodostamaan uuden ihmisyksilön. Tulevaisuudessa ihmisten ei tarvitsisi jonottaa vuosia ja pahimmillaan menehtyä elinsiirtojonoissa, kun uusi elin voitaisiin rakentaa heidän omista soluistaan. Hyperspektrikameran monet mahdollisuudet eri aloilla ovat todella lupaavia.” ”Synteettistä biometaania hiilidioksidista oli erittäin mielenkiintoinen juttu minulle tärkeästä asiasta.” ”Jari Mönkkösen tarina kosketti. PALAUTETTA NUMEROSTA 6/2019 ”Hieno juttu Jelena Kivisestä.” ”Nämä Kemistin kääntöpuoli -artikkelit ovat mielenkiintoisia, kun saa kuulla kuinka erilaisia kemistejä Suomessa elelee. Halutessasi voit lähettää äänesi postikortilla osoitteeseen Kemia-lehti, Asolantie 29b, 01400 Vantaa. KEMIA 7/2019 27 iPS-soluja on jo käytetty silmäsairauden hoidossa. Ensimmäinen siirto tehtiin vuonna 2017 Japanissa. Kirjoita viestin otsikkokenttään tunnus Paras juttu 7/2019 ja lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. tammikuuta 2020 nettisivuillamme osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Toiseksi sijoittui Mustan muovin paljastaja ja kolmanneksi Synteettistä biometaania hiilidioksidista. Etenkin se aina yllättää, kuinka erilaisiin ammatteihin kemistitkin lopulta päätyvät.” ”Mustan muovin paljastaja oli kiinnostavin juttu. Kantasolut avuksi elinpulaan SOLUKORVAUSHOIDOISSA potilaan virheellisesti toimivat tai toimimattomat solut korvataan terveillä soluilla. Numeron 6/2019 kiinnostavimmaksi äänestettiin juttu Analyyttinen kemisti tuntee kuolan, hien ja maidon. Mikä juttu sytyttää. Kannattaisi kaikkien lukea asiantuntijan kommentit ja ehkäpä ottaa opiksi.” ”Hyvä pääkirjoitus, taas kerran.” TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. Äänestä suosikkiasi viimeistään 2. Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden (7/2019) kiinnostavin. Eipä tule ajatelleeksi, minkälaisen lääkearsenaalin toipuja tarvitsee.” ”Jutussa Kaikkiruokainen elintarvikekemisti Marina Heinonen oli todella hyvää asiaa nyt kun ruokakeskustelu käy kuumana. Kun näitä soluja tuotetaan tumansiirtotekniikalla alkion kantasoluista, ei synny hylkimisreaktiota. Niistä voi seurata suurentunut syöpäriski, sillä solujen erilaistumista tai jakautumisnopeutta ei vielä tunneta riittävän tarkasti. Parhaillaan tutkitaan niiden erilaistamista toimiviksi kudoksiksi ja elimiksi, jolloin ne voisivat korvata perinteisiä elinsiirtoja. Kun solut on erilaistettu halutuksi solutyypiksi viestiaineiden avulla, ne siirretään potilaaseen. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan kirjasyksyn yllättäjä, Risto Jussilan Kuningasmetsuri (Viestilehdet Oy), joka kertoo legendaarisen metsämiehen Jaakko Pessisen elämäntarinan. Geeninsiirrolla solut palautetaan takaisin kaikkikykyisiksi soluiksi, jotka voivat erilaistua miksi tahansa elimistön solutyypiksi paitsi ei istukan soluiksi. Voit kertoa valintasi myös sähköpostitse. Luovuttajan soluista iPS-tekniikalla tuotettuja soluja siirrettiin silmänpohjan rappeumasta kärsineen potilaan verkkokalvolle. Siirtokarjalaisen sotaveteraanin pojan ura korpien sahavirtuoosina hakee vertaistaan. Potilaan erilaistuneesta kudoksesta eristettyihin soluihin siirretään geenejä, jotka ilmenevät vain kehittyvässä alkiossa. Solut voivat olla peräisin esimerkiksi ihosta. Elina Hiltusen kirjan Tulossa huomenna voitti viime numeron arvonnassa Sirpa Kaipiainen. Lisäksi tekniikka aiheuttaa paljon ei-toivottuja geenimutaatioita. Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja!. EDISTYSASKELEISTA huolimatta iPS-soluissakin on haasteensa
Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.. 72 % 65 % Kemia-lehden lukijoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. Saa minut harkitsemaan ostamista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Nettisivuilla www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi Mainostajalle Mikko Piirainen, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta
(02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Sinun paikkasi tässä. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 29 puh. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 412 411 Mobile: 050 433 0747 info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Toimipaikat: Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä Elomatic Oy Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh
029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LabVantage LIMS LIMSView SEPPO LAINE OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Erikoisalueitamme mm. Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 30 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut
010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Kemia-lehti 45 vuotta Tartu juhlatarjoukseen! Tilaa nyt Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi 69 eurolla! UUTTA! Hintaan sisältyy pääsy Kemia-lehden näköislehtiarkistoon. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 31 WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. Kätevästä arkistosta löydät kaikki Kemia-lehdet vuodesta 2002 alkaen!
Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Edun arvo 750 euroa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 85 euroa. • Nettisivut: yli 30 000 käyntiä vuodessa. KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! www.kemia-lehti.fi LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: mikko.piirainen@kemia-lehti.fi , puh. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Entistä enemmän kontakteja vuonna 2020: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. Valinta on sinun. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. Tervetuloa! Kempulssi Oy Asontie 29 b 01400 Vantaa puh. 044 283 1161 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi , puh. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. 040 770 3043 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. Tilauksen minimikesto 12 kk. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). • Postitukset vuonna 2020: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa
Kosmetiikan mainonnan tulee kuitenkin olla lain-, totuudenja oikeudenmukaista. He pysähtyivät kauniilla näköalapaikalla sijaitsevan kahvilan luo, menivät sisään ja tilasivat keskiolutta. Esimerkiksi väittämät ei sisällä parabeenejä, silikoneja, mineraaliöljyä, ammoniakkia tai allergeeneja ovat nyt kiellettyjä. Tällöin kauppiaalle tuli kiire kertoa, ettei tämä käynyt päinsä vaan pullot oli vietävä ulos. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Ei sisällä muffinssireseptejä KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 9–10/1994 Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Sen päätät sinä. He ostivat pullon mieheen ja kahvilan kokemuksesta viisastuneina ryhtyivät välittömästi avaamaan pulloja sisällä kaupassa. Olemme siis olleet sekä lupien myöntäjä ja valvova viranomainen että myös ravintola-alalla ja teollisuudessa toimintaa itse harjoittava yhtiö. Ei tarvitse olla suuri ennustaja osatakseen arvata, että päivittäistavaraketjut samoin kuin osa kuluttajista tulee vaatimaan monopolikaupan lopettamista ja alkoholin saamista normaaliksi vähittäiskauppatavaraksi. Alko vastaa muutosten tuomiin haasteisiin yhtiöittämällä toimintansa ja laskemalla tulevan kasvunsa erityisesti viennin varaan. Tämän kolumnin markkinoinnissa voisin kertoa sen sisältävän tietoa kosmetiikan väittämistä. Koska maisemat kahvilan ulkopuolella näyttivät vielä kauniimmilta he päättivät nauttia keskioluensa ulkona. Kahvilanomistajalle tuli kuitenkin kiire selittää, ettei näin voinut tehdä, vaan keskiolut oli nautittava sisällä kahvilassa. LAKI ON PURRUT, sillä väittämät ovat siirtyneet korostamaan tuotteiden hyviä ominaisuuksia. Mutta helliikö se lukijan aivosoluja. On tietysti itsestäänselvää, että se kritiikkiä aiheuttanut kaksoisrooli, joka Alkolla on ollut, on kovin poikkeuksellinen. Hän nimittäin kertoo seuraavan anekdootin: ”Eräs suomalainen esitteli kauniina kesäpäivänä keskieurooppalaisille vierailleen Itä-Suomea. Kun ETAja EU-jäsenyytemme jatkaa pitkän liberalisoinnin linjaa, voi ainakin toivoa, että edeltäjäni tohtori Heikki Kosken kirjassaan ”Hintansa väärti” kuvaamat suomalaisen alkoholin käyttörajoitusten omituisuudet voidaan poistaa. Ilkka Suominen Pääjohtaja Ilkka Suominen uskoi, että suomalainen alkoholipolitiikka vastaa 2000-luvulla tavanomaisia eurooppalaisia käytäntöjä.. Onhan se nyt muutenkin reilumpaa kehua itseään kuin epäsuorasti haukkua jotain toista. 33 7/2019 KEMIA NÄKÖKULMA TÄMÄ ERINOMAINEN kolumni ei sisällä muffinssireseptejä, meikkausopastusta tai konmaritusohjeita. Sen pitää mahdollistaa kuluttajan tietoiset päätökset ja perustua riittävään näyttöön. ” Ei sisällä parafenyleenidiamiinia PPD” ei takaa, ettei tuote voisi sisältää jotain yhtä allergisoivaa sukulaisainetta. Uskon, että suomalainen alkoholipolitiikka ja alkoholitalous ovat 2000-luvulla varsin normaalin näköistä eurooppalaista alkoholitaloutta. On helppo arvata, miten johdonmukaisena vieraat tämän jälkeen pitivät suomalaista alkoholipolitiikkaa.” Suomi on osa Eurooppaa. Kuva: Ida Pimenoff Suljetusta alkoholitaloudesta avoimeen Oy Alko Ab:n pääjohtaja Ilkka Suominen ennakoi joulukuussa 1994 uuden alkoholilain vaikutuksia. Vuoden 1995 alussa voimaan tuleva uusi alkoholilaki vapauttaa alkoholin valmistuksen, tuonnin ja tukkukaupan. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Moiset väitteet ovat epärelevantteja, pahimmillaan harhaanjohtavia. Tuotteita ei enää heinäkuun 2019 jälkeen ole voinut markkinoida niin sanotuilla free from -ilmauksilla. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia lukijoista kokee lukukokemuksen miellyttävänä (viisi henkilöä tutkimukseen osallistuneista seitsemästä). SE, MIKÄ kosmetiikkamainoksissa on ollut arkipäivää, näyttäisi muussa yhteydessä absurdilta. blogspot.com. Pitkän kokemuksen, huippuunsa viedyn tekstintuotannon ja laadukkaan toimitustyön avulla voin tarjota lukijalle ainutlaatuisen kokemuksen, joka paitsi virkistää myös hellii päivän rasituksista kärsiviä aivosoluja. Muutaman tunnin kuluttua jano yllätti uudelleen ja kohdalle sattui maalaiskauppa, jossa vieraiden iloksi myytiin keskiolutta. Ei myöskään teknisiä vertailuja pienille perheille sopivista hybridiautoista eikä vinkkejä Aasiaan suuntaaville omatoimimatkaajille
”Hiukan onnistuneet” testit jättivät miehen mieleen itämään ajatuksen mustikan väriaineiden kiinnittymisestä nukleiinihappojen tai kromosomien sisältämiin proteiineihin ja reagoinnista niiden kanssa. Ado be Stoc k. Joissain tapauksissa ne voivat olla vaihtoehto myrkyllisille tutkimusväreille. ”Jotkin proteiinit hiukan värjäytyvät mustikan väreillä, mutta kromosomien proteiinit tuskin ovat merkitsevästi sytologisesti värjäytyvänä osana. ”Työssä osoitin myös, että myoglobiini ja sytokromi-c voivat muodostaa polymeerejä tietyn käsittelyn tuloksena.” Ahokkaan tutkimuksen Staining of RNA and DNA on electrophoretic gels and in cytology with juice of Vaccinium myrtillus berries julkaisi lokakuussa verkkolehti Heliyon. Mustikkavärjäys tulee esiin näkyvässä valossa. Väliaikana oli kehitetty makromolekyylien elektroforeettisia erottelumenetelmiä, joiden avulla hän alkoi tehdä tutkimustaan Luonnonvarakeskuksen Jokioisten toimipisteessä. Aiheita lisätutkimuksiin Antosyaaneilla on osuutta joidenkin geenien, erityisesti silmän verkkokalvon tietyn geenin säätelyssä. Proteiineissa toisinaan esiintyvät heliksiset sekundaarirakenteet saattaisivat olla mustikan värejä pidättäviä”, Ahokas arvelee. ”Pohjana kokeisiini värien perättäisestä käytöstä oli etidiumibromidija antosyaanimolekyylin rakenteen ja koon samankaltaisuus”, Ahokas selvittää. Tutkija Hannu Ahokas teki jo vuonna 1968 perinnöllisyystieteiden opiskelijana kokeita, joissa hän testasi kromosomien sytologista värjäämistä etikkahappoa sisältävän mustikan mehulla. 34 KEMIA 7/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Mustikan antosyaanit kykenevät tarttumaan nukleiinihappoihin ja värjäämään sitä kautta RNA:ta ja DNA:ta, kertoo tuore tutkimus. ”Toisaalta voidaan kysyä myös, onko antosyaanilla mutatoiva vaikutus DNA:han.” Lisätutkimusaiheita ovat hänen mukaansa kysymys, mitkä antosyaanimuodot ovat nukleiinihappoja värjääviä, ja onko nukleiinihappo mustikalla värjäyksen jälkeen kelvollinen in vitro -substraatiksi nukleiinihappoja modifioiville entsyymeille. Kotimaisen mustikan siniset tai joskus punertavat väriaineet sisältävät Mustikalla voi värjätä RNA:ta ja DNA:ta jopa 17 antosyaaniryhmän molekyylirakennetta. Luotettava säilytysastia oli vain lasipullo. Mustikan väriaineet voivat Ahokkaan mukaan tarjota monia mahdollisuuksia luonnonkosmetiikkaan. Kun Ahokas teki perättäisiä värjäyksiä etidiumibromidilla ja mustikan väreillä, kävi ilmi, että mustikan värit syrjäyttävät etidiumibromidin nukleiinihapoista. Geelin taustan pesun jälkeen se on verrattavissa herkkyydeltään nukleiinihappojen etidiumibromidivärjäykseen, jonka saa silmälle näkyväksi vain fluoresenssina ultraviolettivalossa. Värjäyksen herkkyydestä kertoo se, että laboratorion metanolipulloon joutunut pienimolekyylinen, tunnistamaton kontaminantti reagoi voimakkaasti mustikan värien kanssa. Ahokkaan mukaan on ilmeistä, että myös mustikan antosyaanit ovat interkaloivia ja kykenevät korvaamaan etidiumibromidin nukleiinihapoista. ”Näin nousee esiin tutkimushypoteesi, pääsevätkö antosyaanit suoraan solujen nukleiinihappoihin säätelemään geeniaktiivisuutta ja vaikuttamaan sitä kautta solufysiologiaan ja terveyteen”, Ahokas pohtii. Etidiumibromidi tunnetaan interkaloivana eli nukleiinihappojen emäsparitasojen väliin tunkeutuvana yhdisteenä. Päivi Ikonen Mustikan marjan väriaineista on moneen, myös vaikkapa luonnonkosmetiikkaan. ”Osoittautui, että marjan väriaineet tarttuvat geelielektroforeesilla fraktioituihin nukleiinihappoihin sekä RNA:han että DNA:han nopeasti ja spesifisesti”, Ahokas kertoo. Lisäksi väriseokseen käytetyn isopropanolin säilyttäminen PE-muovipullossa heikensi mustikalla värjäystä tai esti sen kokonaan. Kun Ahokas vuosikymmeniä myöhemmin oli jo jäänyt eläkkeelle silloisen MTT:n erikoistutkijan tehtävästä, hänelle tuli tilaisuus jatkaa kokeilujaan
Suomalaistutkijat onnistuivat tavoitteessaan rakentamalla nanoputkista juuri sopivan kokoisia ja muotoisia. tauksista ja hermosoluista. Kohti elimistön oloja Oululaisten hiilinanoputket olivat kiinni jäykässä pinnassa, joka ei muistuta ihmiskehon aitoja olosuhteita. Ksenonista voi väittelijä Olli Arolan mukaan kehittyä merkittävä uusi hoitomuoto, joka parantaa sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden ennustetta ja vähentää heidän neurologista vammautumistaan. ”Kun hiilinanoputkien mikropilarit järjestetään tietyin välein, hermosolujen ulokekasvua voidaan suunnata mihin tahansa haluttuun muotoon”, kuvailee projektia johtanut tutkija, dosentti Gabriela Lorite Yrjänä Oulun yliopistosta. Rakentajia ovat Tampereen yliopiston dosentti Susanna Narkilahti ja tutkijatohtori Laura Ylä-Outinen, jolla on kokemusta sähköfysiologian mitOulun yliopisto Dosentti Gabriela Lorite Yrjänä ja hänen ryhmänsä tutkivat parhaillaan hiilinanoputkien hyödyntämistä myös rustojen korjaamisessa. Asian osoittivat Oulun ja Tampereen yliopiston tutkijat. Nykyiset matriisit, joiden avulla tutkitaan hermosolujen kommunikointia, on laadittu 2d-ympäristöön. Optimimittaisilla putkilla he kykenivät ohjaamaan sitä, kuinka hermosolut kasvavat. Nanoputkien yleisin käyttösovellus on nykyisin rakenteellinen lujitus esimerkiksi polkupyörän rungoissa ja tennismailoissa. Tutkimuksen julkaisi Nano Research. Mahdollisuus hallita hermosolujen kasvua avaa uusia mahdollisuuksia neurotieteilijöille. Hiilinanoputket ovat äärimmäisen pieniä, terästä vahvempia sylintereitä, joilla on poikkeukselliset sähkönjohtamisominaisuudet. Asiaa selvitetään parhaillaan jatkotutkimuksissa. Ksenon. Tämäntyyppisten vammojen hoidossa haasteena on juuri hermosolujen Nanoputket ohjaavat hermosolujen kasvua saaminen kasvamaan tiettyyn suuntaan. Tämä käy ilmi Turun yliopistossa tehdystä väitöskirjasta. Tuoreista tutkimustuloksista voi olla apua, kun selkäydinja ääreishermostovammoihin kehitetään uusia hoitomenetelmiä. Kun potilas hengittää jalokaasua, hän suojaa aivojaan ja sydänlihastaan lisävaurioilta. auttaa toipumaan sydänpysähdyksestä. Tutkimuksessa saatu tietämys voidaan kuitenkin siirtää aitoja kudoksia muistuttaviin 3d-rakenteisiin. Putkia voidaan kuitenkin hyödyntää myös biolääketieteessä. Tämä tehostaa monimutkaisen, suunnatun hermosoluverkoston muodostumista. 35 7/2019 KEMIA Hiilinanoputkien avulla voidaan ohjata ihmisen hermosolujen kasvusuuntaa. Kaksiulotteisen ympäristön nanoputkien mikropilareita käytetään malleina, kun rakennetaan uudet kolmiulotteiset matriisit. ”Tämä työ suoritetaan yhdessä Tampereen yliopiston professorin Minna Kellomäen kanssa, jolla on kokemusta hydrogeeleistä kudostekniikassa”, Lorite Yrjänä kertoo. Hänen mukaansa olennaista on uudentyyppisten mikroelektroniikkamatriisien luominen soluverkoston sähköfysiologian tutkimiseen
Sokerin sisään muodostuu tasku, johon vettä hylkivät lääkeaineet pyrkivät tunkeutumaan. Edullista materiaalia kehittävät Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto. Lääkeyhdisteet kaappaa onkaloihin syklinen sokeri, joka on kiinnitetty kuidun pintaan. Geenin tuntemusta on aiemmin hyödynnetty vehnän jalostuksessa, mutta hybridirukiin jalostuksessa se on uusi työkalu. Lyhyt korsi vähentäisi esimerkiksi kasvunsäädekäsittelyjen tarvetta. Lyhyen korren taustalla on kääpiögeeni Ddw1. Erityisen tehokkaasti lanka sieppaa ehkäisypillerien etinyyliestradiolihormonia (EE2). Sitä selvitetään eurooppalaisessa Rye-Sustutkimushankkeessa, johon Suomesta osallistuvat Luonnonvarakeskus ja Boreal Kasvinjalostus Oy. Vesistöön päätyvät hormonihäiriköt häiritsevät muun muassa kalojen normaalia kehitystä. Luonnonvarakeskuksen kasvigenetiikkaryhmän erikoistutkija Teija Tenhola-Roininen paneutui geeniin jo osana väitöskirjaansa, jonka hän teki Jyväskylän yliopistossa. VTT:n erikoistutkijan Hannes Orelman mukaan puulangan voi heittää jätevedenpuhdistamon altaaseen tai kiinnittää suodattimeksi altaan putPuupohjainen lanka sieppaa hormonit jätevedestä Tutkimus vauhdittaa rukiin kilpailukykyä Vaikka rukiin rooli vehnään ja ohraan verrattuna on maailmanlaajuisesti pieni, Suomelle ruis on tärkeä viljelykasvi. Lääkeaineiden päätyminen vesistöihin aiheuttaa maailmanlaajuisesti huomattavia ympäristöhaittoja. Millainen on uusien lyhytkortisten hybridirukiiden satotaso ja kuinka uudet lajikkeet sopeutuvat Suomeen. ”Olemme mukana myös pakkasenkestävyyteen liittyvässä tutkimuksessa, havainnoimme peltokokeita ja tarkkailemme jyvän laatua”, Tenhola-Roininen kertoo. Rukiin syvälle yltävä juuristo tekee viljasta kuivuudenkestävän, mutta sen pitkä korsi on altis lakoontumiselle. Materiaali syntyi, kun tutkijat yhdistivät sellukuituun syklistä sokeria, joka kiinnitetään langan pintaan kemiallisesti. Kokeissa gramma kuitulankaa pystyi sieppaamaan noin 2,5 milligrammaa EE2-hormonia. Laboratoriosta eteenpäin Puusellusta tehty kuitulanka on valmistettu VTT:n kehittämällä ja patentoimalla menetelmällä syväeutektisten liuosten eli des-liuottimien avulla. Vedessä turpoava kuitu kykenee sitomaan ympäristön lääkeaineet pintoihinsa ja onkaloihinsa muutamassa minuutissa. 36 KEMIA 7/2019 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Uusi suomalaiskeksintö, puupohjainen sellukuitulanka imee jätevedestä pois lääkeaineita. ”Materiaali hävitetään polttamalla, mutta myös lääkeaineiden irrottaminen ja materiaalin uudelleenkäyttö on mahdollista”, Orelma kertoo. Des-liuottimet edustavat uutta orgaanisten liuotinten sukupolvea, joka on entistä hellävaraisempi luonnolle. keen. Hän on tyytyväinen siitä, että työn tulokset siirtyvät nyt käytäntöön. Jätevesien hormonit ovat erityisen suuri ongelma Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa estrogeenihormonien pitoisuus voi olla jopa 0,83 mikrogrammaa litraa kohti. Hankkeessa tavoitellaan nykyisiä hybridilajikkeita parempaa sadontuottokykyä, viljelyvarmuutta vaihtelevissa ilmasto-oloissa sekä pienempää torajyvätartunnan riskiä. Puulankamateriaalin kehitystyö laboratoriomitasta eteenpäin jatkuu Suomen Akatemian biomateriaalien FinnCeres-ohjelmassa.. VT T Kuitulanka turpoaa vedessä, jolloin siihen syntyy pieniä onkaloita
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt automaatin, joka valmistaa nopeasti ja ketterästi kuluttajan toiveiden mukaisen välipalan. Tavoitteena on, että liittymä voisi jatkossa myös suositella kuluttajalle tietyllä hetkellä soveltuvia tuotteita. Tutkijoiden tavoitteena on, että leipä voitaisiin vastaisuudessa pakata muovipussin sijaan kaurapussiin eli materiaaliin, jossa on hyödynnetty leiväntuotannon jätemateriaali. Siinä hyödynnettäisiin muun muassa tietoja tämän terveydestä ja mieltymyksistä. ”Yksilöllisen ja terveellisen ruoan ja syömisen trendi vahvistuu. Fazerin tehtaassa Lahdessa kuorista syntyy ksylitolia.. ”Lisäksi he haluavat helpottaa kiireistä arkeaan palveluilla, jotka ovat vaivattomasti saatavilla.” Tutkimushankkeen aikana kuluttajat Automaatti tuunaa välipalan pääsivät jo vaikuttamaan sekä itse konseptin että välipalojen kehitystyöhön. Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin biotuotetekniikan tutkijat lisäävät viljankuorta puukuidun oheen paperinvalmistusprosessiin. Kuluttajat haluavat ja osaavat myös vaatia tuotteita, jotka vastaavat omia mieltymyksiä, arvomaailmaa ja tarpeita”, sanoo VTT:n tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund. ”Kaupasta voi tulevaisuudessa tilata itselle tai perheenjäsenille räätälöidyt myslit ja jogurtit ja paistopisteestä omien toiveiden mukaan muokatut leivät. 37 7/2019 KEMIA VT T Helppokäyttöisestä automaatista saa näppärästi oman suun mukaiseksi räätälöidyn Scoothie-juoman. Samalla pitkät hiutaleja jogurttihyllyt lyhenevät”, ennustaa hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Kaisa Vehmas. Vielä toistaiseksi kuoret menevät suurimmaksi osaksi poltettaviksi. Tamkin koordinoimassa Herää Pahvi! -hankkeessa kehitetään uusia pakkausmateriaaleja myös muun muassa ohramäskistä ja muista elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Kauppojen valikoimaa ne voivat jopa mullistaa. Tilaaja tekee valintansa käyttöliittymällä, josta saa sekä ohjausta että tietoa vaihtoehdoista. Tarjolla on erimakuisia kasvija maitopohjaisia seoksia, joihin voi lisätä kuitua tai proteiinia. Kauran kuorille on keksitty jälleen uutta käyttöä. Automaatin prototyyppi pyöräyttää lusikoitavan tai juotavan hiukopalan sen mukaan, mitä asiakas tilaa. Kauppojen hyllyt uudistuvat Tulevaisuudessa automaatteja saattaa näkyä esimerkiksi työpaikoilla, yliopistojen kampuksilla, liikuntapaikoilla ja lentoasemilla. Välipalatuote on saanut nimen Scoothie. Kaurapussien ensimmäiset koekappaleet ovat osoittautuneet niin onnistuneiksi, että niiden valmistuksen toivotaan pian käynnistyvän myös laajemmassa mitassa. Lokakuuhun 2020 jatkuvan hankkeen muut osapuolet ovat Luonnonvarakeskus ja Design Forum Finland. Välipala-automaatin kehitystyössä ovat olleet mukana muun muassa Atria, Paulig, Raisio ja Valio. Kauran kuoret taipuvat myös leipäpussiksi Adobe Stock Tampereella tehdään kauran kuorista leipäpusseja
Palopuron Biokaasu Oy:n pääomistaja on Nivos. ”Biokaasuprosessi parantaa lannoitteen laatua. Raakabiokaasun metaanipitoisuus on 55–60 prosenttia. Knehtilä on symbioosin maatiloista suurin. pekka.karppinen@klanga.fi Biokaasun tankkauspiste palvelee kaikkia kaasuautoilijoita. Tärkeimmät kasviravinteet typpi ja fosfori säilyvät mädätysjäännöksessä, joka levitetään peltoon kasveille otollisena ajankohtana. Biokaasuprosessilla laadukasta lannoitetta Symbioosin pitäisi laskelmien mukaan pystyä tuottamaan jopa 70 prosenttia enemmän energiaa kuin siinä kulutetaan. Biomassaa ei prosessissa sekoiteta. Kyse on kuitenkin kuivaeikä märkämädätyksestä. Kaikkea tiloilla tarvittavaa sähköä ja lämpöä ei kuitenkaan ole taloudellisesti järkevää tuottaa biokaasulla. Lopputuotteena syntyvän biometaanin metaanipitoisuus on vähintään 96 prosenttia. 38 KEMIA 7/2019 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Ku va t: Pe kk a Ka rp pi ne n. Ravinteet ovat hyvin liukoisessa muodossa, mikä mahdollistaa voimakkaamman kasvun. Tyypillisessä luomutilan viljelykierrossa nurmen annetaan kasvaa kaksi vuotta, minkä jälkeen se muokataan syksyllä maaperään. Kaasusta poistetaan vesipesulla hiilidioksidi ja rikkivedyt. Reaktoriin pumpataan vettä, joka suodattuu biomassan läpi. ”Hajautetut ratkaisut olisivat tärkeitä ympäristöhaittojen hillitsemiseksi. Hevosenlantaa on suunniteltu käytettävän 1 000 ja kananlantaa 80 tonnia. Perinteisessä vihernurmilannoituksessa ravinteet vapautuvat mikrobitoiminnassa, jota viljelijän on vaikeampi hallita. Muut osakkaat ovat teknologiatoimittaja Metener sekä Knehtilä ja Lehtokumpu. Lopputuotteena saadaan 2 500 megawattituntia biokaasua, josta biometaanin osuus on yli 70 prosenttia. Seurauksena olisi ravinteiden kasautuminen lähipelloille ja huuhtoutuminen vesistöihin. Keskimäärin kolmasosa viljelyalasta on viherlannoitusnurmella, joka sitoo ilmakehästä typpeä ja parantaa maan kasvukuntoa. Seuraavana keväänä ravinteet ovat viljelykasvien käytettävissä. Hevosenja kananlannalla höystetty nurmi syötetään panostoimiseen reaktoriin, jossa biokaasu syntyy hapettomissa oloissa. Asema on avoinna kaikille kaasuautoilijoille. Palopurolla prosessiin syötetään noin 2 400 tonnia nurmibiomassaa vuodessa. Biomassojen paikallinen hyödyntäminen vähentää Koppelmäen mukaan maatalouden negatiivisia ympäristövaikutuksia. Kyse on vain siitä, miten paikallisuus kyetään yhdistämään taloudelliseen kannattavuuteen.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Sekä ruuan että energian tuotanto perustuu biomassoille, joista valtaosa syntyy Knehtilän pelloilla. Liukoisen typen osuus kokonaistypestä kasvaa, ja mädätysjäännös on hygieenisempää kuin esimerkiksi lanta”, Koppelmäki sanoo. Kun biokaasu on puhdistettu liikennepolttoaineeksi, se siirretään Nivoksen tankkausasemalle, joka sijaitsee Knehtilän tilan mailla. Palopuron symbioosi kierrättää ravinteet Palopurolla nurmea ei kynnetä maahan, vaan se kerätään peltoaukean reunassa sijaitsevaan biokaasun tuotantolaitokseen. ”Kantavana ajatuksena on kasvattaa tilojen ravinneja energiaomavaraisuutta siten, että ne tuottavat enemmän ruokaa ilman negatiivisia ympäristövaikutuksia”, kiteyttää Helsingin yliopiston maataloustieteen tohtorikoulutettava, Lehtokumpua viljelevä Kari Koppelmäki. Hyvinkäälle on rakentunut Palopuron symbioosiksi nimetty ruuan ja energian tuotantokokeilu, joka perustuu ravinteiden kierrättämiseen. Mädätysjäännöksen levittäminen etäälle laitoksesta on kuitenkin kallista. Mädätysjäännöstä syntyy 3 000 tonnia vuodessa. Pekka Karppinen Palopuron symbioosin muodostavat luomukasvinviljelytila Knehtilä, Mäntymäen luomukanala, Lehtokummun luomuvihannestila ja energiayhtiö Nivos. Suuruuden ekonomia suosisi keskitettyjä ratkaisuja eli isompia kaasulaitoksia
39 7/2019 KEMIA INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Hæggströmin mukaan on epätavallista, että fyysikot ja kemistit tekevät lääkealan yhteistyötä. Oppikirjan ulkopuolelta Nanonisointimenetelmä keksittiin Helsingin yliopiston laboratoriossa kahdeksisen vuotta sitten. Nanokokoon pienennetty lääkeainepartikkeli toimii tavallista tehokkaammin. Vanhoille lääkkeille löytyy keksinnön ansiosta ehkä uusia käyttötarkoituksia. Nanopartikkelit sopivat mihin tahansa lääkemuotoon tabletista kapseliin ja ruiskeesta hengitettävään jauheeseen. Nanoformilla ei ole kilpailijoita. Startup-yrityksen menetelmällä on tähän mennessä kyetty pienentämään jo yli 30 erilaista lääkeainetta. ”Menetelmässä säädellään prosessiparametreja kunkin lääkeaineen mukaan, jotta saadaan aikaan kokojakaumaltaan kapeaa ja tasalaatuista tuotetta”, Sandler kuvailee. Juuri niukkaliukoisuus ja siitä johtuva lääkkeen tehon puute ovat yleisin syy lääkekehitysprojektien kaatumiseen kesken kaiken. Nanoform Finland Oy keksi kutistaa lääkeainepartikkelit nanokokoisiksi. Nanokokoisilla lääkeaineilla tehdyt testit ovat onnistuneet hyvin. Nanoform kutisti lääkeaineen. Astian painetta ja lämpötilaa kasvatetaan ylikriittiseen tilaan, jolloin ainetta saadaan liukenemaan suurempia määriä. ”Unelmani on, että tulevaisuudessa miljardi ihmistä on saanut nanonisoitua ainetta sisältävää lääkettä ja myös saanut siitä apua”, Edward Hæggström sanoo. ”Menetelmä toimii biologisesti ja sopii myös suurten lääkeainemäärien prosessointiin”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja, professori Edward Hæggström. anni.turpeinen@gmail.com Nanoform voitti Excellence in Pharma -innovaatiopalkinnon Saksassa marraskuun alussa järjestetyssä maailman suurimmassa lääkealan tapahtumassa. Samalla säädellään virtausnopeutta. Teknologiaa voidaan soveltaa sekä nykyisiin että tuleviin lääkemolekyyleihin. Edward Hæggström ja professori Jouko Yliruusi istuutuivat tuolloin vastatusten ja yhdistivät kemian, fysiikan ja farmasian. GMP-vaatimukset täyttävän lääketehtaan käynnistymisen myötä keksintö etenee kohti ihmiskokeita, jotka lopulta todistavat nanopartikkelien tehon ja arvon. Silloin partikkelien ominaispinta-ala kasvaa ja liukoisuus elimistön nesteisiin paranee. Tämä vähentää sivuvaikutuksia. Anni Turpeinen Jos lääkeaine ei liukene, se ei vaikuta. Yritys odottaa tehdaslupahakemuksensa hyväksymistä vuodenvaihteessa. Mutta meidän lähtökohtamme aukesi siitä, että teimme asiat eri tavoin kuin oppikirjassa”, toimitusjohtaja sanoo. Keksintö antaa uuden mahdollisuuden myös hylätyille molekyyleille. Lääkepartikkelit pienennetään liuottamalla ne hiilidioksidiin. ”Fysiikan etäisyys kemiaan on pitkä ja lääketeollisuuteen vielä pidempi. Tekniikalla saadaan aikaan niinkin pieniä kuin 10 nanometrin kokoisia partikkeleita, jotka kykenevät parhaimmillaan tunkeutumaan myös veri-aivoesteen läpi vaikkapa hoitamaan aivosyöpää. Kiinnostus kasvoi entisestään, kun A do be St oc k Kun lääkeaine kutistetaan nanokokoon, lääke tepsii paremmin. ”Tulokset ovat osoittaneet selvän plasmapitoisuuden kasvun prekliinisissä kokeissa, kun on annosteltu nanonisoituja lääkeainepartikkeleita ja verrattu niitä lääketeollisuudessa normaalisti käytettävään partikkelikokoon”, kertoo yhtiön teknologiajohtaja, professori Niklas Sandler. Ei siis ihme, että lähes kaikkien isojen lääkeyritysten edustajat ovat jo käyneet neuvotteluita suomalaisfirman kanssa. Partikkelien kontrolloitua muodostumista avittaa prosessin loppuvaiheessa hyödynnettävä hiilidioksidijää. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Puolet markkinoilla olevista ja 80 prosenttia kehitysputkea kulkevista lääkeaineista on niukkaliukoisia. Koska nanolääke liukenee normaalia paremmin, sitä tarvitaan pienempi määrä. Uusia mahdollisuuksia ammennetaan myös lääkekehittäjien aiemmin hylkäämien molekyylien kammiosta
Kemiallisten arvoitusten ratkominen on Tuula Pakkaselle aina yhtä palkitsevaa. • Harrastaa lukemista ja vaeltamista. • Ylioppilas 1968, Karjalan yhteiskoulu. Pitkän matematiikan valinnut ja myös kemiaa lukenut Pakkanen pyrki ylioppilaskirjoitusten jälkeen Teknilliseen korkeakouluun sekä kemian että sähkötekniikan linjoille. Amerikkalaisyliopistossa oli valtava tieteellinen kirjasto, joka kattoi koko maailman kemian julkaisusarjat. USA:ssa valmistettiin 1970-luvulla paljon uusia orgaanisia yhdisteitä. 40 KEMIA 7/2019 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA • Syntynyt Helsingissä vuonna 1949. Tutkimuslaitteena oli yksi spektrofotometri.” Kun Pakkaset vuonna 1980 saivat opetusvirat samaisesta korkeakoulusta, tilanne oli jo kohentunut. Ahkera tutkija on myös patentoinut keksintöjään. • Joensuun korkeakoulu: assistentti 1980–1985. Vaimo rahoitti opiskelun Stony Brookissa työskentelemällä opetusja tutkimusassistenttina, mies Asla Fulbright -stipendillä. Vuonna 1975 Pakkasten huomio kiinnittyi Kemia-lehden artikkeliin, jossa apulaisprofessori Anitra Tenhunen kirjoitti kemian opetuksesta silloisessa Joensuun korkeakoulussa. Tohtoriopintoihin Atlantin taa hän suuntasi yhdessä harjoitustöistä löytyneen puolisonsa Tapani Pakkasen kanssa. Tämä innosti opiskelemaan lisää, kunnes asia lopulta selvisi tohtoriopintojen aikana Yhdysvalloissa.” Pakkanen teki organometallikemian väitöstyönsä Stony Brook -yliopistossa New Yorkissa. ”Vastaus saattaa löytyä, kun kartoitetaan molekyylien välisiä vuorovaikutuksia ja reaktioita. ”En keksinyt syytä tuloksiin, joita sain. Niitä lukemalla pariskunta pysyi kärryillä alan kuulumisista koti-Suomessa. • Itä-Suomen yliopisto: materiaalitieteen professori 2010–2017, emeritaprofessori 2017–. • Stony Brook -yliopisto: opetusassistentti ja tutkimusassistentti 1973–1977. Suomalaistutkijan tavoitteena oli yhdiste, jossa kahden piiatomin välissä olisi kaksoissidos joko paljaana tai metallikompleksin stabiloimana. Hyllystä löytyivät myös Kemia-Kemi ja Finnish Chemical Letters. • Teknillinen korkeakoulu: assistentti 1977–1980. ”Tällaista yhdistettä ei osattu valmistaa vapaana. ”Noihin aikoihin käynnistyivät myös uudet maisterija tohtoriohjelmat, ja Joensuusta kehkeytyi vähitellen merkittävä kemistejä kouluttava yksikkö.” Riisiryynejä kultaliuoksessa Tapani Pakkanen on syventynyt teoreettiseen ja pintakemiaan, Tuula Pakkasen professuurin ala on puolestaan materiaalikemia. Tutkijana hän on paneutunut pääasiassa metallikatalyytteihin. apulaisprofessori 1993, materiaalitieteen apulaisprofessori 1994– 1998, materiaalitieteen professori 1998–2009. Ph.D. Diplomi-insinööri 1973, Teknillinen korkeakoulu. Talvisota oli ajanut opinahjon evakkoon pääkaupunkiin, jonne se sittemmin jäi pysyvästi. Hän tutki diplomityössään sitä, kuinka männyn tyydyttämättömistä rasvahapoista syntyy sellunkeiton aikana bisyklisiä rasvahappoja. • Naimisissa, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi. Tuula Pakkanen. apulaisprofessori 1984 ja 1987–1991, yliopistonlehtori 1985–1994, materiaalikemian vt. Sisko Loikkanen Emeritaprofessori Tuula Pakkanen Itä-Suomen yliopistosta kuvailee kemian tutkimusta hauskaksi ja viihdyttäväksi salapoliisityöksi. 1978, Stony Brook -yliopisto. ”Ihmettelimme, kun jutussa mainittiin kemian laitoksen koko henkilökunnaksi apulaisprofessori, lehtori ja kolme assistenttia. Uusi reitti löytyi viime minuuteilla, ja sain myös tunnistettua yhdisteen massaspektrometrillä.” Amerikan kautta Karjalan kunnaille Tuula Pakkanen kävi opintiensä Helsingissä Karjalan yhteiskoulussa, entisessä Viipurin uudessa yhteiskoulussa. • Toiminut mm. Tuula Pakkanen Kemian salapoliisi Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Professori törmäsi ensimmäiseen kiinnostavaan mysteeriinsä jo teekkariaikoinaan. Siitä aukesi tutkijan ja opettajan ura, joka on sopinut minulle loistavasti.” TKK:ssa Pakkanen opiskeli syventävät kurssit epäorgaanisessa kemiassa, polymeerikemiassa ja teknillisessä kemiassa, josta tuli hänen pääaineensa. ”Pääsin kemian osastoon, mistä näin jälkikäteen olen ollut hyvin tyytyväinen. Ohjaajani ehdotti reaktiota, joka kuitenkin osoittautui mahdottomaksi. Kemian laitos toimi uudessa rakennuksessa, ja henkilöstön määrä oli kasvanut. ”Koulussa pidettiin vahvasti yllä karjalaista henkeä ja laulettiin juhlissa Karjalaisten laulua”, Pakkanen muistelee. Apua voi olla myös kirjallisuuden koluamisesta”, Pakkanen kertoo. Jännittävä matka voi alkaa esimerkiksi siitä, kun kokeiden tuloksia ei osata suoralta kädeltä selittää. Suomalaisten Kemistien Seurassa, Suomen NMRspektroskopiaseurassa, Suomen katalyysiseurassa ja Maanpuolustuksen tieteellisessä neuvottelukunnassa. • Joensuun yliopisto: organometallikemian dosentti 1984–, fysikaalisen kemian vt
Vapaa-aikanaan Tuula Pakkanen lukee etenkin historiallisia romaaneja ja elämäkertoja. Nanokokoiset kultapartikkelit adsorboituvat ryynin pinnalle, ja sers-mittausalusta syntyy yhdellä valmistusvaiheella.” Kansainvälisyydestä uutta intoa Tuula Pakkanen on ohjannut toistasataa gradua ja 29 väitöstyötä. ”Kultaja hopeapartikkeleita käytetään pintavahvisteisessa ramansirontaeli sers-mittausmenetelmässä parantamaan signaalien herkkyyttä. Kolme vuotta sitten elämään ilmestyi uusi mieluisa ajanviete. Öljynjalostusprosessien tutkimuksessa Pakkasen ryhmä on tehnyt yhteistyötä Nesteen kanssa. sisko.loikkanen@gmail.com Va rp u H ei sk an en. ”Olemme hyödyntäneet molempien osaamista monissa tutkimushankkeissa, erityisesti katalyysin alalla. Yhdessä muiden akateemisten ryhmien ja Borealis Polymers Oy:n kanssa hän on muun muassa kehittänyt ja patentoinut uusia metalloseenityyppisiä polymerointikatalyytteja. Ilon aihe on ollut myös pitkälti samanlainen ura puolison kanssa. ”Olemme käyneet useasti käsivarren Lapissa Mallan luonnonpuistossa, jossa heinäkuussa kukkivat yhtä aikaa sekä kevään että kesän kasvit, ja myös Itävallan, Saksan ja Italian Alpeilla. Karjalaisuudesta on tullut hänelle tärkeä asia. Into on tarttunut myös kotimaisiin opiskelijoihin ja meihin opettajiinkin”, Pakkanen hymyilee. Kymmenen viime vuoden ajan Tuula Pakkasen tutkimus on keskittynyt nanomateriaaleihin, erityisesti kultananopartikkelien synteesiin ja käyttöön katalyysissa ja ramanspektroskopiassa. ”Tohtoritutkijani keksi kuumentaa riisiryynejä kultaliuoksessa. Yksi erityinen suosikkimme on Madeira”, Pakkanen kertoo. 41 7/2019 KEMIA ”Kemia on tärkeä tiede, jonka rooli kasvaa koko ajan ilmastonmuutoksen torjuntatoimien myötä”, professori Tuula Pakkanen kuvailee oman tieteenalansa merkitystä. Vuonna 2009 Joensuussa käynnistyi kansainvälinen maisteriohjelma, Master’s Degree Programme for Research Chemists, joka houkutteli kaupunkiin opiskelijoita ympäri maailman. ”Veto Karjalaan voi johtua siitä, että äidinisäni suku asui Kuhmon seudulla ennen kuin muutti Suomen sodan jälkeen Turun alueelle”, hän pohtii. ”He ovat innokkaita valmistumaan nopeasti ja etenemään sitten jatkoopintoihin. Pakkasen ryhmässä on ideoitu nopea menetelmä valmistaa serssubstraatti, jonka päälle tutkittava näyte asetetaan. Juttelemme työasioista joskus kävelyretkillä mutta emme sentään enää kotona.” Helsinkiläistyttö on asunut Joensuussa jo 40 vuotta. Parhaimmillaan menetelmä mahdollistaa värähtelyspektrin mittaamisen yksittäisestä molekyylista”, Pakkanen kertoo. Ramanmittauksen aikana orgaanisen yhdisteen hapetusreaktiota voidaan seurata suoraan kultapartikkelin pinnalla. Perheen yhteinen harrastus on vaeltaminen. Riisi sisältää kultaioneja pelkistäviä fenolisia happoja. ”Lempipuuhaani on nykyään lapsenlapsen hoitaminen ja hänen kehityksensä seuraaminen.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja
We keep your research running INNOVATIIVISET TESTAUSRATKAISUT UV, Xenon NMR Spektrometrit Korroosiotestaus Nanalysiksen uusi 100 MHz:n NMR-laite on julkaistu! LUE LISÄÄ KOTISIVUILTAMME WWW.LABROTEK.FI Viskosimetrit kemia_suomi.indd 2 15.11.2019 10.20 7/2019 KEMIA 42. Huoltoja varaosapalvelumme kattaa koko maan. 09 7731100 Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. huolto@intermed.. Kemiaa Suomen puolesta Sc an sto ck ph ot o uef.fi/kemia Nikkelijalostuksen maailmanluokan asiantuntija HARJAVALTA Laboratorioja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus www.intermed.
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY WWW.HELSINKI.FI/KEMIA Yhteishak u 2017 15.3.–5.4. Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Yliopisto jen opiskelija valinnat uudistuv at! Lue lisää: www.yli opistova linnat2020 .fi KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan www.suomalaistenkemistienseura.fi www.kty.fi Kemiallisteknillinen Yhdistys www.finskakemistsamfundet.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS jyu.fi/kemia kemia_suomi.indd 3 15.11.2019 10.20 43 7/2019 KEMIA. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetusja tutkimusyhteistyötä. Kemiaa Suomen puolesta Sc an sto ck ph ot o HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. W W W .H EL SIN KI.F I/KEMIA/FI/O PIS KE LU KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin
Hiihtotaito oli suomalaisten partiomiesten etu.. 44 KEMIA 7/2019 Suomen kemistien SALAINEN SOTA SA-kuva Talvisota muistetaan korkeista hangista ja tulipalopakkasista
45 7/2019 KEMIA Suomen kemistien SALAINEN SOTA Kemistit taistelivat talvisodassa maansa puolesta siinä missä muutkin kansalaiset. Laboratorion yleinen osasto oli lokakuussa siirtynyt Tampereelle ja räjähdysainetutkimus Vaasaan. He kävivät paljolti salaista sotaa, josta tiedetään nytkin vain osa ja josta kaikkea ei ehkä tulla koskaan tietämään. Sotaa oli osattu odottaa. Laboratorion ensimmäinen osasto teki pääasiassa materiaalitutkimuksia. Toinen osasto pyöritti metallityöpajaa, sähköverstasta, varastoa ja toimistoa. Kun talvisota 30. Aseenaan heillä oli erityisosaaminen, joka usein teki heidän toimistaan visusti salattuja. Kolmas ja neljäs osasto keskittyivät kaasusuojeluun ja kaasusodan lääketieteeseen.. Ensimmäiseen osastoon kuului oma sektorinsa ruutija räjähdysainekemiaa varten. Kalevi Rantanen Suomalaisia kemistejä työllistivät talvisodassa panssarimiinat, kaasusodan teknologia, kirjesensuuri ja moninaiset muut tehtävät. marraskuuta 1939 syttyi, silloinen Puolustuslaitoksen kemiallinen laboratorio oli muuttoja rakennuspuuhissa. ”Elintarvikkeiden laatutarkastus oli erittäin runsasta”, kirjoittaa Erkki Päiväläinen, joka teki laboratoriossa elämäntyönsä ja 1980-luvulla laati työpaikkansa historiikin. Lisäksi he laativat ohjeita ammusten ja muiden räjäytysvälineiden täyttämiseen ruutitehtaan lataamossa. Laboratorion vakituiseen sijoituspaikkaan, Harakan saarelle Helsingin edustalle oli jäänyt vain muutama työntekijä. Sotakuukausina laboratorio jatkoi rauhanaikaista toimintaansa, mutta poikkeusaika lisäsi henkilöstön työmäärää ja muutti työn painopisteitä. Osastossa tutkittiin polttoaineita, öljyjä, rasvoja, pakkasnesteitä, jarrunesteitä, metalleja, tekstiilejä, nahkoja, pesuaineita ja kaikkea muuta, mitä armeija hankki. Kemistit tutkivat myös sytyttimiä ja savutusvälineitä. Jälkimaailma on aliarvioinut kemistien vaikutusta, osittain ymmärtämättömyyttään, osittain toiminnan peitetyn luonteen vuoksi
Merkittävä tulos oli nopeasti improvisoitu ja valmistettu panssarimiina, joka syntyi alkeellisissa verstaissa kaliumkloraatista ja öljyseoksesta. Lähes olemattomassa ajassa kemistit kehittivät ja myös valmistivat tarvikkeita rintaman tarpeisiin. Pakkausten välissä istuivat Karström, Virtanen ja monet muut. Ne piti hyödyntää raakana. Liekinheittimiä ja sytytysrasioita varten kehitettiin myös sytytysnesteitä. I. Pimeässä yössä, viimassa palellen ja mielessä epävarmuus tulevaisuudesta ajettiin kohti Jokioista. Ilmataistelun jättämät tuoreet vanat Lahden taivaalla.. ”Jos mies saa reppuunsa kilon painoisen lantunpalasen, riittää se tyydyttämään hänen C-vitamiinitarpeensa erinomaisesti viikon aikana ja aika hyvin 10 päivän aikana”, biokemisti kirjoitti. Virtasen johtama Biokemiallinen laboratorio. Lisäksi koelaitos joutui tuottamaan toisinaan jopa tehdasmitassa sotatarvikkeita, kuten hengityssuojaimia. Mikrobiviljelmiä ja pentriittiräjähteitä Ensimmäisenä sotapäivänä evakkoon lähti puolustusvoimien laboratoriota paljon kuuluisampi yksikkö, A. Yksi niistä oli yhdysvaltalaisen napalmin muunnos, jota tehtäessä käytettiin raaka-aineena kotimaisia mäntyhartsihappoja. Laboratorio rakensi esimerkiksi T-rasioita eli termiittirasioita sekä termiittipötkyjä ja niin sanottuja sissisikareja polttovälineiksi kaukopartioiden käyttöön. Hän myös keksi pullon kuuluisan tuotenimen Molotovin cocktail. ”Iltamyöhällä maanteiden tungokseen liittyi Valion kuorma-auto laboratorio lavallaan. Sotasaalistutkimukset työllistivät laboratorioväkeä vähintään yhtä paljon kuin rutiinianalyysit. Tuleva nobelisti Virtanen piti monta rautaa tulessa sodankin ja kenties juuri sodan aikana. 46 KEMIA 7/2019 Osa laboratorioista työskenteli kolmessa vuorossa. Yhteistyössä puolustusvoimien kemiallisen laboratorion kanssa Virtanen kehitteli myös uutta sotilasräjähdettä, pentriittiä. Vanhaa asetta polttopulloa paranteli yhdessä itsensä Artturi Ilmari Virtasen kanssa Alvar Wilska, joka tunnetaan parhaiten fyysikkona. Virtanen tarjosi kirjeellään lisätukea aiemmille ajatuksille. Uudessa paikassa laboratorio keskittyi sodan sanelemiin kiireellisiin tehtäviin. ”Tiedossa ei ole, käyttivätkö miehet kasviksia raakaravintona, kuten ehdotettiin”, kirjoittaa soveltavan kemian tutkija, maatalousja metsätieteiden tohtori Anneli Pranttila väitöskirjassaan rintamamiesten muonituksesta. Marraskuussa annetun huoltokäskyn mukaan yksiköiden piti hankkia lanttua, kaalia ja porkkanaa paikallisesti. Virtasen merkittävin panos ruokarintamalla lienee ollut hänen sotaa edeltänyt työnsä, kuten voin säilyvyyttä parantavan AIV-suolan kehittäminen. Niistä tärkein oli puhtaiden mikrobiviljelmien valmistus ja toimittaminen meijerien käyttöön. Joulukuussa hän lähetti armeijan ylilääkärille Väinö Lindénille ja puolustusministeriön intendenttiosastolle kirjeen sotilaiden C-vitamiinin saannin turvaamisesta. Intendenttiosasto laati välittömästi ohjeet lantun ja porkkanan hankinnasta ja myös käytöstä. Käskyjen ja kehotusten vaikutus talvisodan rintamilla on tosin epäselvää. Sitä saataisiin nitraamalla pentaerytritolia, jota puolestaan saataisiin sulfiittispriitehtaan metanolisSA -k uv a SA -k uv a Vihollisen tankkeja tuhottiin sekä kasapanoksin (vas.) että Molotovin cocktaileiksi kutsutuin polttopulloin. Jokioisissa muuttolaatikot purettiin seuraavana aamuna. Loimuava ja savuava Helsinki katosi vähitellen öiseen taivaanrantaan.” Näin kuvaa tekniikan tohtori Matti Heikonen tunnelmia kirjassaan AIV – Isänmaan aika
Bensapulaakin suurempi ongelma Ruuan ja räjähteiden ohella sota vaatii polttoainetta ja lisäksi aineita, joiden SA -k uv a Polttoaineen ja voiteluöljyjen turvaaminen kriittisesti tärkeille ajoneuvoille oli ongelma, jota kemistit ratkoivat kuumeisesti.. Kannaksella käytiin parhaillaan suurtaistelua, ja muistan, miten Aaron kanssa kuulaana kesäiltana seurasimme jatkuvaa jytinää, joka kertoi sitä tavaraa rintamalla tarvittavan – ja runsaasti. Ilkka Pollari Kirjoittaja on espoolainen kemian diplomi-insinööri. Koetuotantoa varten Virtanen rakensi emmentaljuustokattilasta nitrauslaitteen pienen järven rannalle Jokioisiin. Salmela, joka otti meidät ystävällisesti vastaan. luutnantti Aaro Haapion kanssa komennuksen ruutitehtaalle Vihtavuoreen. Vaikka alku oli hankalaa, niin rohkeina poikina aloitimme työt. Salmela kertoi hänelle tutkimuksestamme ja sen tuloksista. Ilmoittautuessamme tehtaalla johtaja Andelinille, hän selvästi ilmaisi kantanaan, että ulkopuoliset ’asiantuntijat’ eivät pysty tehostamaan toimintaa laitoksessa, jossa omat miehet ovat uurastaneet koko sodan ajan. Sodan aikana, kiivastahtisessa tuotannossa, menetettiin hänen tietojensa mukaan 11 ihmishenkeä. Seurauksena oli, että jauhatusaikaa oli jatkettava, kunnes koko erä oli mahdollisimman homogeeninen. hollanterit, joissa nitroselluloosamassa jauhettiin mahdollisimman tasalaatuiseksi. Laboratoriokokeiden tulokset olivat lupaavia. ”Onneksi”, kirjoittaa Matti Heikonen. maaliskuuta 1940 päättyi. Saimme tunnustusta työstämme, ja meille löytyi majoitustilaa vierashuoneelta, ruokailumahdollisuudet virkailijakerholla – ja muutenkin kohtelu parani. ta. 47 7/2019 KEMIA Vaikka isäni Kauko Pollari (1913–1999) ei ollut kemisti vaan työntutkijan koulutusta saanut viestiupseeri, pääsi hänkin sodan loppuvaiheessa maistamaan kemian karua arkea. Jauhatusprosessi kesti kauan, muistelen, että kokonaista 24 tuntia saattoi siihen kulua. Tehtävänä oli ruudin tuotannon lisääminen. Perehdyimme tehtaaseen ja teimme tutkimussuunnitelman. Kokeet jäivät tekemättä, sillä niin pitkälle ei ollut ehditty ennen kuin sota 13. Tämän jälkeen työhön otettiin jokaista konetta kohden lisätyöntekijä ja samanaikaisesti suunniteltiin koneellisia sekoittimia. Pian huomasimme, että jauhatus tehostui huomattavasti näinkin primitiivisillä toimenpiteillä ja jauhatusaika lyheni. Meloilla vauhtia massaan Kiertonopeuden parantamiseksi veistimme puusepänverstaalla ’melat’, joilla ryhdyimme sekoittelemaan hollanterin pohjalle kerrostunutta massaa, ja saimmekin sen tällä keinoin liikkeelle. Pullonkaulan muodostivat jauhatuskoneet, ns. Muutamia päiviä kokeilumme jälkeen Vihtavuorella vieraili itse Sotatalouspäällikkö. Prosessin valmistuminen todettiin kuitupituusmittauksilla. Seurauksena oli, että ’ison tirehtöörin’ lähdettyä johtaja Andelin heti riensi luoksemme tutustumaan tutkimuksiimme. Isäni muisteli kokemustaan näin: ”Juhannuksen (1944) jälkeen saimme ins. Muistelin, että paineilmasekoittimilla asia ratkaistiin, joskin potkurimallisiakin kokeiltiin. Jatkoimme kokeilua ympäri vuorokauden ja otimme jatkuvasti näytteitä. Seurasimme muutaman päivän jauhatusta, otimme uutterasti näytteitä ja totesimme, että hollanterien pohjalle kerrostui massaa, joka ei liikkunut samalla nopeudella kuin ylemmät kerrostumat, eikä myös kulkeutunut terien kautta yhtä usein. Täytimme oljilla paperiset ’pilke’-pussit (pilke = puukaasuautojen polttoaine) patjoiksi, sotilasreput tyynyiksi, manttelit peitoiksi ja niin oli elämä järjestyksessä. Saimme majoituspaikaksemme kalustamattoman vinttikamarin. Pentriitin nitraaminen typpihapon ja väkevän rikkihapon seoksessa harrastelijamaisilla laitteilla oli vaarallista työtä. Käyttöpäällikkönä tehtaalla oli AaLisää ruutia! ron teekkariveli dipl.ins. Teimme luonnollisesti muitakin tutkimuksia, tehdashan oli laaja ja monipuolinen käsittäen paitsi ruudin, myös muiden räjähteiden sekä eetterin valmistuksen.” Muistelmissaan isä kertoi myös sen aikaisen räjähdevalmistuksen riskeistä: ruutimassan syttymisistä, ’rotulipuristimen’ räjähdyksestä ja nitrausosaston paukuista
Kaasusodan pelko oli kouriintuntuva. Artturi Virtanen yritti varmistaa laboratorionsa toimintakyvyn sodan aikana. Toiminta ei rajoittunut Vaasan ja Jokioisten laboratorioihin. ”Siemenperunatkin syötiin pois”, Panu Nykänen kuvailee. Pienillä lisälaitteilla moottori saatiin käymään jopa 94-prosenttisella spriillä. Talvisodan aikana monet sittemmin tunnetut kemistit valmistivat kaasusuojaimia Vaasassa. A. Vielä kesällä 1939 autoilijat olivat tottuneet lorottamaan jäteöljyn sorakuoppien pohjalle. ”Maan kemistit saivat itselleen roppakaupalla todella epäkiitollisia tehtäviä”, Nykänen tiivistää tilanteen.. Virtanen rakensi omassa laboratoriossaan joulukuun 1939 alussa kaasusuojaimen kansanmallin, jossa vanupussiin oli laitettu luuhiiltä. Myös henkilöresursseja sota rasitti äärimmilleen kemiankin alalla. Hän myös testasi suodattimensa pienessä klooripilvessä. ”… tilanne oli loppuvuodesta aivan toinen. Nykäsen mukaan monet suomalaiset kemistit olivat huippuluokkaa maailmanlaajuisessa vertailussa. Henkilönä hän saattoi olla vaikea, mutta tutkijana hän oli eturivissä.” Sotien jälkeen Teknillisen korkeakoulun kemian professorina toiminut Kauko työskenteli talvisodan alla Helsingin yliopistossa. Hän pyysi puolustusvoimia vapauttamaan assistenttinsa Artur Armerkitystä ei aina muisteta. Niitä oli myös vaikea itse valmistaa korvikeaineista. Hänet on ehdottomasti mainittava. Talvisodassa pahin pula oli voiteluaineista. Suomalaisen kemian suurimpiin hahmoihin kuuluva professori Gustaf Komppa oli vuonna 1937 jäänyt eläkkeelle Teknillisestä korkeakoulusta, joka tuolloin sijaitsi Helsingin Hietalahdessa. Heidän joukossaan olivat esimerkiksi kemian professorit Emil Tomula ja Sulo Kilpi sekä silloinen lisensiaatti ja myöhempi kemian professori Reino Näsänen. I. Metallipajojen sorveissa ja porissa tarvittiin jäähdytysöljyä, kutomakoneissa ohutta voiteluöljyä. Talvisodan aikaan Komppa oli vielä täydessä iskussa, mutta hänen työnsä sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa. Osin laatu korvasi määrää. Kemistien elämäkertatiedoista putkahtaa siellä täällä esiin mainintoja kaasuaseisiin liittyvästä työstä. Dieselmoottorit ja lentokonemoottorit tarvitsivat korkealaatuisia voiteluaineita. ”Esimerkiksi Yrjö Kauko. Kalevi Rantanen Tietenkin puute oli myös polttoaineesta. Jäteöljykin oli muuttunut arvokkaaksi”, kirjoittaa kirjassaan Bensiinihiilivetyjen valtiaat dosentti Panu Nykänen, joka on tutkinut paljon tekniikan ja teollisuuden historiaa Suomessa. 48 KEMIA 7/2019 KOMMENTTI Kaasusodan kauhut silmissä Kaasunaamaria kokeillaan Loimolassa. ”Pommitus tietyllä tavalla päätti hänen aikakautensa, vaikka hän toimikin professorin tehtävissä vielä vuonna 1944”, Nykänen sanoo. Suomen talvisodassa vaikutti kuitenkin vielä osittain ensimmäisen maailmansodan ajattelutapa. Kesällä 1939 Alkon tutkija Matti Inkinen testasi kiireellä yhdessä puolustusvoimien kemiallisen laboratorion kanssa seitsemällä kuormaja kolmella henkilöautolla, miten sprii toimii polttoaineena. Seitsemään muuhunkin tehtaaseen tilattiin spriinvalmistuslaitteet, mutta niitä ei talvisodan aikana ehditty asentaa. Juuri korkeimman luokan voiteluaineista oli ankarin pula. On mahdotonta täysin eläytyä talvisodan ajan tunnelmiin. Samassa osastossa työskenteli myös valtamerikemisti, Åbo Akademin kemian professori Kurt Buch. Sodan puhjettua hänestä tuli toimistoinsinööri puolustusministeriön kaasusuojeluosastoon aselajinaan ”kaasu”. ”Ehkä hän työskenteli Hietalahden bensiinilaboratoriossa”, Nykänen arvelee. He näkivät tulevaisuuden toisin ja esimerkiksi pitivät kaasusotaa todennäköisenä. Sodan aikana eläneet eivät tienneet. Talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa tuhoutui Teknillisen korkeakoulun vanha laboratorio, Kompan luomus. Tykinjyskettä rintamalla, Roux-putkia ajatuksissa ”Ensimmäisessä maailmansodassa tiedemiehet kuolivat juoksuhaudoissa – toisessa heidät oli viety laboratorioon.” Näin kirjoittaa yhdysvaltalainen teknologiahistorioitsija James McClellan. Tuontibensiinille etsittiin kotimaisia vaihtoehtoja. ”Siemenperunatkin syötiin” Talvisota kulutti Suomen voimavarat lähes kokonaan. Sodan syttyessä kolmen sellutehtaan yhteydessä toimi ennestään spriitehdas. Me tiedämme, mitä myöhemmin tapahtui tai jäi tapahtumatta
Tämä kostautui kymmeniä vuosia myöhemmin, kun piti päästä eläkkeelle. Mahdollisesti valmisteluja suuresti pelätyn kaasusodan varalta.” Tietojen niukkuutta selittää myös tiukka salaus. Sensuroidun tiedon sensuurilaboratorio Talvisota näyttäytyy jaksona, josta monia tietoja on poikkeuksellisen vaikea saada. Mukana oli rintamalla kaatuneiden lisäksi fysikaalinen kemisti Väinö Sihvonen, joka sai surmansa pommituksessa. Lyhyt lepohetki taistelujen lomassa Kollaanjoella. Historian harrastaja Veikko Huuska on koonnut tietoja talvisodassa kaatuneista vänrikeistä. ”Kemistien työ oli äärettömän salaista”, Nykänen muistuttaa. Laboratoriot oli otettu puolustusvoimien käyttöön, mutta on vaikea sanoa, mitä niissä tehtiin. Laine vapautettiinkin, mutta Arhimo joutui rintamalle. Yhdeksän talvisodassa menehtyneen kemistin nimet julkaistiin keväällä 1940 Suomen Kemistilehdessä. Isäni on suomalainen ja äitini venäläinen. Äidinäidin sisko oli 20-vuotias mutta valehteli iäkseen 15, jotta saisi sodan viemät nuoruusvuodet takaisin. Talvisodan kohdalla on aukkoja. Nuoret kemistit, myös nuoret tutkijat, olivat rintamalla. Oppilaitokset olivat kiinni. Sodan jälkeen äidinäidin ja hänen isosiskonsa henkilöpaperit olivat tuhoutuneet, ja heidän piti mennä ilmoittautumaan uudelleen henkilöSota vei nuoruuden rekisteriin. Täydellinen lista ei ollut. ”Kemistien toiminnasta talvisodassa tiedetään vähän”, Panu Nykänen vahvistaa. Isäni vanhemmat eivät sotaajasta kertoneet, mutta kuulin äidiltäni hänen äitinsä selviämisestä Leningradin piirityksestä. Sieltä hän lähetti Virtaselle kirjeen: ”Tykinjyskettä, lentokoneita, miehiä, raiskattuja taloja, peltoja ja metsiä. Talvisodan ensimmäisen päivän pommit osuivat Teknilliseen korkeakouluun, joka tuolloin toimi Bulevardin varrella Helsingin Hietalahdessa. Tuohon kaikkeen on hyvin vaikea eläytyä… Warburg-aparaatit ja Roux-putket ovat paljon todellisempia. Talvisodan jälkeen tieteen arvostus vähitellen nousi. Jelena Kivinen Kirjoittaja on vantaalainen kemisti.. I. Heidän joukossaan on muun muassa tohtori Josef Carlberg, joka ennen sotaa toimi Helsingin yliopistossa kemian assistenttina ja sodassa kaasusuojelu-upseerina. Ruoka oli loppu, joten varastosta löytyneestä liisterijauhosta keitettiin ”perunamuusia” ja nahkavyöstä ”lihalientä”. 49 7/2019 KEMIA Ku va t: SA -k uv a himon ja Tauno Laineen asepalveluksesta, jotta he voisivat keskittyä maanpuolustusta tukeviin tutkimuksiin. Kemistien toiminnasta ennen sotaa sekä välirauhan ja jatkosodan aikana on kerrottu paljon. Jatkosodan (1941– 1944) aikana armeija myönsi opintolomia pitkälle opinnoissaan ehtineille miehille, joiden joukosta A. Kun sulkee silmänsä, voi aivan selvästi nähdä apiloiden heiluvan hiljaa kesätuulessa laboratorion katolla.” Kaksi viikkoa myöhemmin Artur Arhimo kaatui Taipaleella. ”Sota oli intensiivinen ja lyhyt. Virtanenkin sai tutkijoita laboratorioihinsa. 15-vuotias äidinäitini joutui silloin valehtelemaan olevansa 14-vuotias
Under min barndom bodde två familjer Lönnberg i fastigheten vid Tempelgatan 9 i Karis. luokan Vapaudenristin jo sodan aikana. Det blev sålunda avfärd från Karis station för oss tillsammans med våra tre kusiner den 9. Leif Lindberg Kirjoittaja on lappeenrantalainen eläkkeellä oleva opettaja. Vidare lät läkaren förstå att vi barn måste komma bort från hemmet. ningen bodde Rafael och Laina med sönerna Nils och Bruno, som vid fortsättningskrigets utbrott var drygt tre och ett år gamla. Kaikki juhlapuheet alkoivat sanoin Arvoisat talvisodan vänrikit! Isä oli suojeluskunnan peruja reservin luutnantti. Min storebror och jag var friska åtminstone enligt den frågeblankett, som läkaren Gunvor Hjelt undertecknat i Karis den 31 mars 1942. Av tilläggsmotiveringarna i stamkortet framgår att vår mor var sjuklig och behövde läkarvård och att vår far låg inkallad. Isä oli ainut reservinupseeri, joka sai 3. maj 1942. De tre yngsta barnen Lilian, Ann-Marie och Rolf var i lagom ålder för det som skulle bli en unik barnförflyttning undan det då pågående fortsättningskriget. Mannerheimförbundets utskott för vinterbarn till Danmark var i vårt fall den avgörande instansen, som också svarade för transporten och uppenbarligen även beslutade om var barnen Br un o Lö nn be rg in al bu m i Bruno Lönnberg som krigsbarn i Danmark. valloitti pesäkkeen sekä otti joukon vankeja”. Harvan suomalaisen pataljoonan taistelutahto ja yhteishenki oli yhtä murtumaton, harvan tappiot yhtä raskaat – pataljoona menetti puolet taisteluvahvuudestaan ja niiden miesten, jotka rauhan tultua vielä olivat elossa, kodit jäivät uuden rajan taakse.” Samassa kirjassa mainitaan myös pataljoonan ensimmäisen komppanian päällikön murheellinen toSellutehtaasta rintamalle kaisu: ”Mitä syntiä olen tehnyt kun joukkueenjohtajiksi olen saanut kansankynttilän, kettufarmarin ja puistokemistin.” Isä ei itse paljon sodasta kertonut, mutta olen saanut tietoja Susitaipaleen kirjasta, tallella olevista kirjeistä ja lehtileikkeistä sekä kotiseutujulkaisuista. 50 KEMIA 7/2019 Isäni Jarl Lindberg valmistui vuonna 1932 kemian diplomi-insinööriksi Åbo Akademista. I vindsvåningen bodde min farbror Kasimir och hans fru Ester med sin barnaskara. Många faktorer bidrog till det tunga beslutet att sända i väg barnen. Det är klart att många familjer ville sätta sina barn i säkerhet undan krigets fasor, därtill ville man även garantera barnen mat och omvårdnad. Hän ”hyökkäsi joukkueineen vihollispesäkettä vastaan ja haavoittumisestaan huolimatta sankarillisesti SA -k uv a Waldhofin sellutehdas Käkisalmessa. Lue Leif Lindbergin kirjoitus kokonaisuudessaan osoitteesta www.kemia-lehti.fi. Hurjapäinen ilmavalvontalotta vilkuttaa kuvaajalle liki 100 metriä korkean happotornin katolta. Valmistuttuaan hän sai työn unelmapaikassaan, Käkisalmessa toimineessa Oy Waldhof Ab:n selluloosatehtaassa, joka oli tuolloin Euroopan modernein. I nedre vå. Läs Bruno Lönnbergs berättelse i sin helhet på www.kemia-lehti.fi. Näin kirjoittaa pataljoonasta kirjailija Paavo Susitaival: ”Er.P 6 oli karjalainen pataljoona, jonka miehet joutuivat talvisodassa puolustamaan isänmaataan omilla kotikonnuillaan, ensin suojajoukkoina Raudussa ja Kiviniemessä, sitten Keljan verisessä vastahyökkäyksessä ja Taipaleen Kirvesmäen tulihelvetissä. Käkisalmelaisena hänet sijoitettiin vuonna 1939 Erilliseen pataljoona 6:een (ErP6), kuten monet muutkin siltä alueelta. Artikeln har publicerats år 2017 i den lokalhistoriska tidskriften Ta Plats. Min tid som krigsbarn i Danmark skulle placeras. Bruno Lönnberg Skribenten är professor emeritus vid Åbo Akademi. Yksi asia isää kismitti sodan jälkeen
”He eivät voineet sodan jälkeenkään paljoa kertoa tutkimuksistaan.” Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti ja sotatieteiden tohtori Vladimir Panschin SA -k uv a Etulinjan miehiä juoksuhaudassa Joutsijärvellä. Heistä ainakin Perttu Laakso teki sodan jälkeen merkittävän uran orgaanisen kemian alalla – mutta hänkään ei kertonut työstään sensuurilaboratoriossa. ”Kohtuullisen luotettavien muistitietojen mukaan laboratorion kemistejä arvostettiin. Moni kemisti on vienyt sotasalaisuutensa hautaan. ”Laboratorion laitteista ja tutkimusmenetelmistä ei ole säilynyt kirjallisia tietoja”, Panschin sanoo. Kovat rauhanehdot saivat helsinkiläiset vetämään liput puolitankoon. maaliskuuta 1940. kalevi.rantanen@kolumbus.fi SA -k uv a. 51 7/2019 KEMIA Sota päättyi yhtä aikaa helpotukseen ja järkytykseen 13. Tietä miinoitetaan Summassa. selvitti väitöskirjatyössään sodan ajan vastavakoilua. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Kerrottiin, miten he olivat tehneet ihmeitä, esimerkiksi saaneet tekstin sisällön selville palaneestakin kirjeestä.” Päteviä kemistejä laboratoriossa kaikesta päätellen työskenteli. Tuleva tutkimus täyttää aukkoja kemian historiassa, mutta talvisodasta jäänee paljon iäksi selvittämättä. Hän mainitsee myös sensuuritoimiston sensuurilaboratorion, joka talvisodan aikana paiski töitä ankarasti: ”Sensuuritehtävissä tarvittua kemiallista toimintaa varten toimiston kokoonpanoon kuului laboratorio, joka teki tutkimuksia ja suoritti erinäisiä muita tehtäviä myös vastavakoilutoimiston lukuun. Sensuurilaboratorion työskentelyä varten olivat laboratorion johtaja Leo Soininen sekä assistentit Perttu Laakso ja Ahti Simonen hankkineet ja koonneet tarvittavan laboratoriokaluston sekä kehittäneet asiaan kuuluvia tutkimusmenetelmiä.” Nämä rivit ovat melkein kaikki, mitä asiakirjat paljastavat kemistien toiminnasta talvisodan aikana
Vehnäleipä palaa juurilleen Vehnäleipä. Rakennelmien seiniä koristavat kuvasarjat, jotka esittelevät muhkeiden leipästen kypsymistä saviuuneissa. Kun seoksen annettiin seistä tarpeeksi pitkään, tuloksena oli kuohkea taikina, lämpimässä pehmeän hapahko, kylmässä etikkaisen hapan. Mikrobit paistuivat leivän mukana, ja uunista tuli ulos herkullista syötävää. Eeva Pitkälä Egyptin pyramidit pystytettiin aikoinaan vehnäleivän voimin. Bakteerit, hiivat ja homeet lisääntyvät siinä jatkuvasti, ja olosuhteet eli lämpö, ravinto ja happamuus ratkaisevat, mikä niistä voittaa. Kun pullistelevan taikinan proteiinit tarttuivat toisiinsa gluteeniverkoksi, syntyi leivän sitko. Taikinasta kehkeytynyt leipä oli maukasta, ravitsevaa ja helppoa kuljettaa. Juuren lisäksi tarvittiin vain vettä, hienoksi jauhettuja jyviä ja ripaus suolaa. Samalla villihiivat tuottivat homeet tappavaa etanolia ja ennen muuta hiilidioksidia leivän nousta. Tieto mikrobeista ja ainakin niiden määrästä olisi taatusti hämmästyttänyt aikansa korkean sivilisaation edustajat. Egyptiläiset ilmeisesti tunsivat jo myös taikinan nostattamisen hapanjuuren avulla. Grammassa aktiivista, toimivaa hapanjuurta on erilaisia maitohappobakteereita noin miljardi ja sen lisäksi toinen mokoma erilaisia villihiivasoluja. Itse asiassa juuressa käydään koko ajan olemassaolon taistelua. Maitohappoja etikkahappobakteerit siellä happamoittivat taikinaa hiilihydraatteja hajottaessaan. 52 KEMIA 7/2019 Leipä syntyi vuosituhansia alkuvehnästä ja hapanjuuresta. Kuohuvan taikajuuren salaisuus oli egyptiläisille tietysti tuntematon. Molemmat jäivät myöhemmin kehityksen jalkoihin, mutta vanhat konstit ja ainekset tekevät nyt uutta tuloaan
Ensimmäinen kuvaus spelttivehnän ja hapanjuuren käytöstä leivän valmistuksessa löytyy luonnontutkija Plinius vanhemman Naturalis Historiasta vuodelta 77 jaa. Kohtuullisista elämäntavoistaan tunnettu keisari Augustus söi leipää päivittäin, joskus pelkästään sitä. Antiikin ajan vapaille roomalaiselle speltti muodosti ruokapöydän perustan. Ohje on edelleen erittäin toimiva: hapanjuuren mikrobit säilyvät parhaiten juuri kuivaamalla. Hapanjuuren käyttöperinne vehnäleivissä säilyi Euroopassa etenkin Ranskassa ja muissa Välimeren maissa. Myös Yhdysvalloissa sourdough on käsite. Kreikan kyläkaupat myyvät prozyma-leipää, ja Italiassa lievito madrella leivottuja leipälajeja on parisataa. Vuoteen 500 eaa. Hapanjuuri nostaa leivän lempeästi ja antaa sen aromin kehittyä rauhassa. Kun ne myöhemmin liuotetaan veteen ja ruokitaan uusilla jauhoilla, niitä voidaan käyttää uuden taikinan nostattamiseen. Taikinan hitaasti nostattava juurileipominen jatkui vuosituhansia. Lopputulos hellii vatsaa, mieltä ja makuaistia.. tuhkaan hautaamasta Pompejista on löytynyt seinämaalauksia, jotka kertovat leipurien työstä ja tuotteiden myynnistä. Vesuviuksen purkauksen vuonna 79 eaa. Siinä missä villit germaanit ja arvaamattomat pohjoiset heimot vielä suosivat ruista, kauraa tai ohraa, muinaiset roomalaiset arvostivat selvästi korkeimmalle vehnän. 1800-luvun kultakuumeen riivaamat kaivajat niin Kaliforniassa kuin Alaskan Klondykessa kuljettivat mukanaan hapanjuurta, joka äärioloissa säilyi paremmin kuin hiiva ja tuotti kullanhimoisille hyvät eväät. Hiiltyneistä leivän aihioista on kyetty selvittämään leivän koostumusta. Arvostettu oppinut kuvailee myös, miten juuresta voidaan pyöritellä pieniä auringossa kuivattavia kakkusia. 53 7/2019 KEMIA Adobe Stock Vapaiden roomalaisten eine Leivän ikivanha perusraaka-aine, alkuvehnäksi kutsuttu spelttivehnä (Triticum spelta) levisi alkukodistaan, ilmeisesti Etu-Aasiasta tai Lähi-idästä, jo varhain myös Eurooppaan. Plinius kertoo, kuinka edellisen päivän taikinasta otetaan talteen juuripala, josta seuraavan päivän leivän teko käynnistyy. Sitä syötiin arjessa ja juhlassa, siitä tehtiin puuroa ja varsinkin leipää. mennessä siitä oli tullut maanosan tärkeimpiä viljoja Britanniaa myöten
Kehityksen eturintamassa kulki Englanti kutomakoneineen ja muine tekniikan edistysaskeleineen. Jos ripeään tahtiin syntyvästä pikaleivästä tuntuu puuttuvan jotakin, se lisätään siihen. 54 KEMIA 7/2019 Uljas uusi aika Tilanne kuitenkin muuttui 1900-luvulle tultaessa. Joidenkin mielestä leivän maine on jopa mennyttä. Juureen leivotulla leivällä on aivan oma rakenteensa. Hidastempoinen, kiirehtimisestä suorastaan kärsivä hapatusprosessi saa taikinassa aikaan olosuhteet, jossa erilaiset luontaiset proteolyyttiset ja fruktaaneja pilkkovat entsyymit aktivoituvat. Tätä nykyä leipävehnää tuotetaan maapallolla vuosittain yli 800 miljoonaa tonnia eli enemmän kuin kaikkia muita viljoja yhteensä. Tiivistetysti: hapanjuurella leivottu leipä on helpommin sulavaa, terveellisempää ja vatsalle hellävaraisempaa kuin nopeasti modernilla hiivalla kohotettu leipä. Uljas uusi vehnäleipä valloitti kohta markkinat. Nykyleivässä voi olla niin lisäproteiineja, vitamiineja, emulgointiaineita, säilöntäaineita kuin moninaisia muitakin mausteita. Sekä hapanjuuri että alkuvehnä speltti ovat tulossa kovaa vauhtia takaisin. Yksi syy asiaan ovat länsimaissa jatkuvasti yleistyvät ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) ja keliakia. Leivän menetetty maine Ajan jättäminen pois leipäreseptin ingredienteistä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että vehnäleivän suurin suosio on taittunut laskuun. Vauhdikkaasti teollistuvassa maailmassa leipätaikinan pitkäveteinen nostattaminen alkoi tuntua silkalta ajan tuhlaukselta. Leivänvalmistuksen hapanjuurimenetelmä myös edistää elimistön kivennäisaineiden saantia, sillä se vapauttaa viljasta sen fytaatteihin sitoutuneita sinkkiä, kuparia, rautaa ja kalsiumia. Myöhemmin se yhdistettiin tehokkaaseen, liukuhihnamaiseen leivän tuotantoon. Leivän vikkelään nostattamiseen sopivan nykyhiivan historia alkaa 1700-luvun lopun Euroopasta. Leivinhiivaa (Saccharomyces cerevisiae) opittiin tuolloin eristämään oluesta ja viljelemään sitä puhtaana. Taikinan pitkä hapatusprosessi ikään kuin tekee etukäteen työn, joka muuten olisi suolen urakkana. Ainoa, joka unohtui – ja jonka myöhemmin huomattiin olleen se kaikkein tärkein ainesosa – oli aika. Hapanjuuri hellii suolta Sata vuotta edellisen ison muutoksen jälkeen puhaltavat siksi jälleen uudet tuulet. On huomattu, että maitohappobakteerit pilkkovat viljan niin kutsuttuja fodmap-hiilihydraatteja, jotka voivat ärsyttää paksusuolta, ja myös monia viljan proteiineja. Speltti ravitsee ja suojaa Maukas, kuivia ja karuja oloja sietävä spelttivehnä oli aikoinaan suurten ar. Niiden ja monien muidenkin vaivojen aiheuttajaksi on epäilty juuri vehnää. Monen nykykansalaisen vatsa ei silti tahdo möyrimättä kestää sen paremmin vehnää kuin ruistai ohraleipääkään. Tutkijat ovat löytäneet ilmiön taustalta yllättävän tekijän: amylaasi-trypsiini-inhibiittorit eli ati-proteiinit, joita vehnän proteiineista on jopa neljä prosenttia ja joita on myös muissa viljoissa. A do be St oc k tuksen myötä. Myös speltti alkoi vaipua unholaan, kun uusi jalostettu leipävehnä Triticum aestivum antoi yhä suurempia satoja yhä helpommin. Vehnäleivän sisältämä gluteeni onkin haitallista keliaakikoille, mutta paksusuolen oirehtimisen aiheuttajana leipää ei enää pidetä. Nykykäsitys on, että juuri ne laukaisevat suolistossa infektion ja samalla pahentavat elimistön muitakin tulehduksia. Nyt on havahduttu niiden terveysvaikutuksiin ja myös ryhdytty tutkimaan niitä tieteen keinoin. Ati-proteiinien määrä on ilmeisesti lisääntynyt nykyiselleen kasvinjalosTaikinan hapatusprosessi tekee etukäteen työn, joka muuten olisi suolen urakkana. Saarivaltiossa keksittiin myös ensimmäiset leiväntekokoneet, joissa luonnollisesti hyödynnettiin modernia teollista hiivaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että paitsi meille suomalaisille tuttu ruisleipä myös vehnäleipä hyötyy siitä, että se kohotetaan hapanjuurella. Tuoreet tiedot viittaavat siihen, että yksi olisi jo löytynyt: liian puhtaaksi viljelty hiiva, joka nostaa taikinan liian äkkipikaisesti. Voiton vanhasta veivät jalostetusta vehnästä tehdyt taikinat, jotka oli kohotettu nopeasti teollisesti valmistetulla hiivalla. Atien ongelma on, että niillä on haitallisia vaikutuksia ihmisen immunologiseen järjestelmään. Syypäitä läntisten vatsojen kipristelyyn on etsitty myös leipien leivontaprosessista
Korin ja leivät voi jauhottaa esimerkiksi kaurahiutaleilla ja suojata puhtaalla pyyhkeellä. Jotkut vilja-allergiset voivat kuitenkin syödä sitä. Anna leipien jäähtyä ritilän päällä ainakin tunti – ja nauti. Keskiajalla spelttiä viljeltiin enää mantereen saksankielisillä alueilla, kunnes se 1800–1900-lukujen vaihteessa hävisi sieltäkin. Aseta pallot selkä edellä leipäkoriin. Speltin kaltaisten täysjyväviljojen on tiedetty suojaavan esimerkiksi kakkostyypin diabetekselta sekä sydänja verisuonitaudeilta. Paista leipiä kannen alla 20 minuuttia, laske lämpö 220 asteeseen ja paista vielä 20 minuuttia. Kirjoittaja on filosofian maisteri ja tiedetoimittaja, joka leipoo perheen ruokaleivät kahdesti viikossa omalla leipäjuurellaan Litkulla. Laita paistopata uuniin lämpenemään. 200 g kuohuvaa hapanjuurta (juuren tekoon kannattaa ryhtyä ajoissa, jos sitä ei ole valmiina) 600 g haaleaa vettä 800 g karkeita täysjyväspelttijauhoja 16 g suolaa Välineet: Taikinapytty, kansi tai muovikelmua, korkeareunainen nostatusastia, kannellinen paistopata, tavallinen sähköuuni. Sen rinnalla ansaitsee paikkansa täysjyväspeltistä tehty hapanjuurileipä, joka koostumukseltaan muistuttaa melkoisesti rukiista leivottua. Sen jälkeen vaivaa tai taittele taikinaa varovasti parinkymmenen minuutin välein. magnesiumia, kaliumia, fosforia, kalsiumia, rautaa ja mangaania. Ainekset: n. Taitellut leivät nousemassa. Se sisältää runsaammin muun muassa B-vitamiineja sekä kivennäisaineita, kuten Ku va t: Ee va Pi tk äl ä Taikina kohoaa korkeareunaisessa astiassa. Spelttileipä joulupöytään Kaunis, tuoksuva ruishapanlimppu on monen joulupöydän perinteinen tarjottava. Valmis leipä odottaa pääsyä joulupöytään. epitkala@gmail.com käännä levinneet leivät selälleen, venytä niitä varovasti joka suuntaan, taittele reunoista ”paketiksi”, käännä ympäri ja pyöritä uudelleen palloiksi. Vielä enemmän speltin paluu selittyy alkuvehnän ravitsevuudella ja yleiskuntoa kohottavalla vaikutuksella. Speltin uuden tulemisen takana on viljan tuholaisenkestävyys, jonka ansiosta se sopii hyvin luomuviljelyyn. Kolmas päivä: Ota leivät jääkaapista ja lämmitä uuni 230–240 asteeseen. 55 7/2019 KEMIA meijoiden polttoainetta, jonka avulla marssittiin Euroopan ääriin hakemaan lisää elintilaa – ja lisää viljelytilaa. Puolen tunnin kuluttua. Laita lopuksi peitetty taikinapytty jääkaappiin. VINKKI! Kokemattoman leipurin auttavat alkuun Facebookin Hapanjuurileipurit-ryhmä ja Eliisa Kuuselan kirja Leipävallankumous (Readme 2018), joista tottuneempikin leipoja saa paljon hyödyllistä tietoa. Toinen päivä: Kumoa taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja leikkaa se kahtia. Kohota leipiä muovipussissa tai vastaavassa jääkaapissa vähintään viisi tuntia tai yön yli. Anna seoksen seistä peitetyssä kulhossa huoneenlämmössä 45 minuuttia. Tämä puolestaan parantaa muun muassa sokeriaineenvaihduntaa. Ensimmäinen päivä: Sekoita juuri, vesi ja spelttijauhot. Lisää suola ja taittele taikinaa varovasti, kunnes se on kimmoisaa. Speltin valkuaisaineista löytyvät myös kaikki elimistön tarvitsemat aminohapot. Mekanismin selvittivät solumallin avulla Itä-Suomen yliopiston tutkijat: viljat nostavat tiettyjen betaiiniyhdisteiden määrää sekä hiirten että ihmisten elimistössä. Pullauta leivät korista kuumaan pataan ja viillä niiden pintaan muutama syvä viilto. Itäsuomalaistutkijat havaitsivat myös, että eräs betaiiniyhdiste vähentää sydänsoluissa rasvahappojen käyttöä energianlähteenä. Muotoile kaksi leipää pyörittämällä palat alustaa vasten palloiksi. Spelttikin sisältää jonkin verran gluteenia, joten keliaakikoille se ei sovi. Kohota taikinaa korkeareunaisessa peitetyssä astiassa 3–4 tuntia. Speltti on ravintoarvoiltaan selvästi tavallista leipävehnää parempaa
Se oli sekä kallista että hidasta. Toiminnallisuutta mukaan Dna:lla ei ole käyttökelpoisia sähköisiä, optisia tai mekaanisia ominaisuuksia, joten se ei sovi funktionaaliseksi materiaaliksi. Hänen oivalluksensa oli käyttää tietyn bakteriofagin rengasmaista yksijuosteista dna:ta alustana, josta määrätyt kohdat yhdistettiin toisiinsa lyhyillä, muutaman kymmenen emäsparin mittaisilla synteettisillä dna-pätkillä. Nämä ja monet muut samankaltaiset rakenteet kuuluvat kuitenkin paremminkin topologisten molekyylien kuin dna-origamien luokkaan. Avaussignaalina käytettiin ihmisaivojen sähköistä aktiivisuutta, jota mitattiin EEG-laitteella. Prosessi tuottaa liuokseen miljardeittain itsejärjestyneitä origameja. Alan ensimmäinen suuri edistysaskel otettiin, kun toinen amerikkalainen Paul Rothemund vuonna 2006 julkisti menetelmän mielivaltaisten dna-origamien luomiseen. Kulut romahtivat tuhannesosaan aiemmista. Kaksoiskierteisestä makromolekyylista taitellaan nyt dna-origameiksi kutsuttuja nanokoneita, jotka voivat tulevaisuudessa saada aikaan ihmeitä. Seeman kehitteli ideaansa eteenpäin ja julkaisi vuonna 1991 ensimmäisen kolmiulotteisen dna-rakenteen, kuuDna muuntuu nanorobotiksi Planeettamme kaikkien elämänmuotojen olemassaolon perusta on dna, joka siirtää lajien perimän sukupolvelta toiselle. Torakan sisuksissa matkannut origamirobotti kuljetti mukanaan lukittua molekyylilastia. Niiden emäsjärjestys määrää yksikäsitteisesti yhdistettävät paikat juosteessa. Kuulostaa silkalta science fictionilta. Tieteiskuvitelmasta ei kuitenkaan ole kyse vaan israelilaistutkijoiden vuonna 2016 toteuttamasta kokeesta, joka osoittaa niin kutsuttujen dna-origamien huimat mahdollisuudet esimerkiksi bioaktiivisten aineiden kuljettajina. Ongelma ratkesi, kun saksalainen Hendrik Dietz keksi vuonna 2017 menetelmän juosteiden syntetisointiin kolibakteerissa. Kun nanokone oli päässyt hyönteisen verisoluun, se avasi käskystä lukot ja tyhjensi lastinsa. Tyypillisesti grafiikkaohjelmalla piirretyn origamin geometria syötetään suunnitteluohjelmaan, joka laskee kaiken tarvittavan, kuten alustajuosteen pituuden ja laskostumisen, ja listaa tarvittavien lyhyiden juosteiden emäsjärjestyksen. Toisaalta dna:han voi liittää miltei mitä tahansa muuta toiminnallista nanomateriaalia, joten dna-origamit voivat toimia esimerkiksi kiinteinä tai liikkuvina alustoina, kuljettimina ja lajittelijoina, joihin kaikkiin voidaan lisätä tarvittavia funktionaalisia nano-osia.. Joka origamityyppi vaatii oman pätkäjoukkonsa, ja alustana toimivan juosteen koko määrää, minkä suuruinen origami saadaan aikaan. Nykyään uusia origamirakenteita julkaistaan tihenevään tahtiin. Jatkoa seurasi kaksi vuotta myöhemmin, kun hän onnistui valmistamaan useampikerroksisen tiilimäisen rakenteen. Dna-alustat ja yhdyspätkät lisätään liuokseen, jota ensin lämmitetään ja annetaan sitten hitaasti jäähtyä. Painopiste on siirtynyt toimivien sovellusten etsimiseen. Mittaustulokset käsiteltiin algoritmilla, joka kontrolloi radiotaajuusgeneraattorin toimintaa. Näin ”taitellusta” juosteesta syntyy halutunlainen origami. Ohjelmien myötä dna-origamien suunnittelu helpottui, ja rakenteista voitiin tehdä entistä monimutkaisempia. Tasoristikosta alkuun Ajatuksen luoda dna:sta keinotekoisia nanorakenteita keksi vuonna 1982 yhdysvaltalainen tutkija Nadrian Seeman. tion. Samalla alan uusien tutkimusryhmien lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Lyhytjuosteiden syntetisoinnista huolehtivat aluksi työhön erikoistuneet yritykset. Kun generaattoriin kytketty induktiokela sai signaalin, se kuumensi robottien lukkoina toimineet rautapartikkelit, mikä sai lastin vapautumaan. Kun origamin rakenneosat ovat selvillä, niiden valmistaminen on yksinkertaista. Jo Rothemund kehitti pioneerityötään varten oman suunnitteluohjelman, jotka ovat alan toinen keskeinen avaintekijä. Hänen oivalluksensa oli yhdistää lyhyitä yksijuosteisia dna-pätkiä ristikkomaiseksi tasoksi. Aktivoituminen tapahtui vain aivojen tietyllä aktiivisuustasolla, joka saatiin aikaan panemalla koehenkilö ratkaisemaan laskutehtävää. Kaksi askelta lisää Oma lukunsa on origamin suunnittelu. 56 KEMIA 7/2019 Jari Koponen Dna:sta rakennettu robotti etenee elävässä torakassa ja ottaa vastaan toimintaohjeita suoraan ihmisaivoista lähetettyinä signaaleina
• Dna-origami kuuluu nanorakenteisiin, joiden luominen tapahtuu bottom up eli alkupalasista kokonaisuuksiksi. 57 7/2019 KEMIA George Churchin dna-origamirobotti sopii lääkeaineiden kuljetukseen. Kun kohdesolukon tietyt proteiinit sitoutuvat robotin lukkoon, origami avautuu kuin simpukan kuori ja vapauttaa kyyditsemänsä aineet.. • Dna-origami puolestaan syntyy, kun yksitai kaksijuosteiset dna-pätkät muodostavat itseohjautuvasti halutun kaksitai kolmiulotteisen rakenteen. Sen etuja ovat materiaalin geometrinen homogeenisuus, korkeat saannot ja liitettävyys miltei mihin tahansa muuhun nanomateriaaliin. • Ensimmäisten dna-origamien rakentamista edelsi sadan vuoden tutkimusjakso, jonka aikana selvitettiin dna:n rakenne ja sen merkitys biologiassa. Wyss Institute/Harvard Medical School TAIPUISAT ORIGAMIT • Origami merkitsee alun perin japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä paperiesinettä. • Dna-origami voidaan muovata hyvin erilaisiksi rakenteiksi. Lisäksi rakenteen kaikki osat voidaan tuottaa biosynteeseillä
Sen toisessa päässä oli ”saranat”, joiden varassa yläosa avautuu, toisessa päässä kaksi lukkoa. Tutkijat osoittivat robottien toimivan monenlaisilla potilaista otetuilla, muun muassa eri leukemiatyyppien soluilla. Tutkimuksia on tehty monilla muillakin robottien avausmenetelmillä, jotka aktivoituvat esimerkiksi valon, lämmön tai pH:n muutoksen avulla. Työssään he käyttivät putkimaista origamirobottia, jonka aptameeri kiinnittyy pesäkkeen verisuonten nukleoniiniproteiiniin. Ja ri Ko po ne n. 58 KEMIA 7/2019 EEG-elektrodit SLACC-algoritmi Induktiokela Origamirobotit Lääketieteessä on vuosikymmeniä haettu taikaluotia eli menetelmää, jolla vaikuttava lääkeaine voitaisiin kohdistaa tarkasti haluttuun kohteeseen. Robotti oli kuusikulmainen päädytön putkirakenne. Asiaa tutkitaan Suomessakin Aalto-yliopiston professorin Mauri Kostiaisen biohybridimateriaalien ryhmässä. Kiinalaiset kohdistivat robottinsa syöpäpesäkkeen sijasta sitä ylläpitäviin verisuoniin. Signaalin saatuaan generaattoriin kytketty induktiokela kuumentaa robotin lukkoina toimivat rautapartikkelit, ja lasti pääsee ulos. Syövänhoidon taikaluoti. Lisäksi origamien on pystyttävä hakeutumaan kohdekudokseen, usein sen solujen sisään, suorittamaan määritelty toiminto, kuten solun hajottaminen tai kuljetettavan lääkeyhdistejoukon vapauttaminen. Ensi lastina kultaa Ensimmäisen lääketieteelliseen käyttöön suunnitellun origamirobotin julkisti yhdysvaltalainen George Church vuonna 2012. Kun lukot avautuvat, robotin sisäosiin kiinnittynyt lasti vapautuu. Porsaiden anatomia ja fysiologia muistuttavat suuresti ihmisen vastaavia, joten niillä saadut tulokset ovat mielenkiintoisia. Käsky torakassa etenevälle origamirobotille lähtee suoraan aivoista. Kumpaankin lukko-osaan voidaan laittaa joko sama tai eri aptameeri, joten roboteista voidaan valmistaa erilaisia versioita eri solutyypeille. Church käytti lastina kultananopartikkeleita ja vasta-aineita. Tämä avaa robotin ja vapauttaa entsyymin, joka aiheuttaa verisuonen tukkivan Ja ri Ko po ne n baktereofagi M13mp18 ssDNA, 7249 emäsparia fagiDNA:t laskostuvat syntetisoituja ssDNA-pätkiä puskuroitu Mg 2+ -liuos Itsejärjestyneitä DNA-origameja kuumennus ja hidas jäähdytys Paul Rothmundin menetelmä vuodelta 2006 mullisti dna-origamien tuottamisen. He tekivät ensimmäisinä kokeita nisäkkäillä eli hiirillä ja minipossuilla. Origamien on selvittävä toimintakykyisinä elimistössä, jossa niitä uhkaavat muun muassa maksan, munuaisten ja pernan syöjäsolut sekä muut kehon immuunipuolustusjärjestelmän osat. Nanoteknologian avulla on tuotettu monenlaisia ratkaisuesityksiä. Yhden merkittävimmistä syövän hoitamiseen tähtäävistä origamirobottitutkimuksista julkaisivat kiinalaiset tutkijat vuonna 2018. Kokeessa molekyylit sijaitsivat tiettyjen solutyyppien kalvoilla. Tämä vähentäisi lääkkeen sivuvaikutuksia ja tehostaisi hoitoa. Nokkela oivallus, sillä robotin lukkojen avaajina toimivat kohdesolut itse. Viimeksi mukaan tulivat dna-origamit, joihin kohdistuu kovia vaatimuksia. Lukitusosissa hän hyödynsi aptameereja, lyhyitä dnapätkiä, jotka sitoutuvat vain määrättyihin proteiinimolekyyleihin
2003 Ihmisen koko geneettinen koodi avataan. Ehkäpä niistä on tulevaissDNAt fluorisoivalla väriaineella Lokalisoitu ssDNAt Litteä DNA-origami SUMMAKUVA M ax Pl an ck In st itu te of Bi oc he m is tr y. Origamialustaa voidaankin periaatteessa käyttää kuin kytkentälevyä, johon halutut nanokomponentit voidaan ohjelmoidusti asentaa täsmälleen haluttuihin kohtiin. Asia varmistettiin minipossuilla. Kalibrointiin tarkoitettujen 50–120 nanometrin pituisten tankomaisten origamien päähän on sijoitettu fluorisoivat molekyylit, joten mikroskoopissa näkyvien valopisteiden väli on tunnettu. Rakenteet toimivat muun muassa molekulaarisina atuloina, solujen lipidikalvoihin istutettavina keinotekoisina huokosina ja ympyräliikettä tuottavina nanomoottoreina. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Seurauksena on välähdys. 1952 Rosalind Franklin lähestyy dna:n rakenteen selvittämistä ottamiensa röntgendiffraktiokuvien avulla. Litteä dna-origami valomikroskopian mittanormaalina. Origamialustalla mönkinyt robotti haki ja sijoitti kolme kultapartikkelia ennalta määrättyihin paikkoihin. Dna-tutkimuksen avainvuosilukuja 1866 Kasvien risteytyskokeita tehnyt munkki Gregor Mendel päättelee perimän johtuvan kasvien ”näkymättömistä tekijöistä”. Hiirten muissa kudoksissa ei havaittu mitään haittavaikutuksia. Niiden avulla pystytään alittamaan valomikroskopian tarkkuutta rajoittava diffraktioraja, joka aallonpituudesta riippuen on noin 200 nanometriä. 1965 Marshall Nirenberg sekvensoi ensimmäisenä geneettisen koodin eli määrittää dna:n emästen järjestyksen. Tulokset osoittavat, että dna-origamirobotit ovat hyvin lupaavia kandidaatteja lääkeaineiden täsmäkohdentamiseen. Tarkka nanomittatikku Yksi sovellus on ehtinyt jo kaupalliseksi tuotteeksi. hyytymän. 59 7/2019 KEMIA suudessa syöpähoidon taikaluodiksi. Oswald Avery tunnistaa dna:n perimän kantaja-aineeksi. Parhaimmillaan päästään muutaman nanometrin tarkkuuteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia vaikkapa proteiinien kokoamiseen ja sähköisten ja optisten nanolaitteiden valmistamiseen. Hänen hämähäkkimäisellä dna-robotillaan oli kolme ”jalkaa” ja kolme poimintavartta. Ryömivä hämähäkki Nadrian Seeman hyödynsi nanorobottien kykyä liikkua ja kuljettaa lasteja. 1944 Geenien merkitys perimän kantajina tunnetaan jo. 1953 James Watson ja Francis Crick ratkaisevat dna:n rakenteen Franklinin röntgenkuvien ja mallirakenteen avulla. Kyseessä on dna. Hiirikokeissa tutkijat saivat pesäkkeet näivettymään ja niiden kasvun lakkaamaan. Niihin kiinnitetään useita yksijuosteisia dna-kontaktipätkiä, joiden etäisyydet toisistaan tiedetään. Saksalainen Gattaquant GmbH valmistaa dna-origameja valomikroskopian mittatikuiksi. Lisäksi yhtiö valmistaa levymäisiä origameja. Lisäksi he estivät uusien etäpesäkkeiden muodostumisen. Toiset, fluorisoivan molekyylin sisältävät dna-pätkät liikkuvat vapaasti ja voivat kiinnittyä kontakteihin satunnaisesti ja lyhyeksi aikaa. He eivät mainitse Franklinin merkitystä. Kun yhdistetään monta välähdyskuvaa, saadaan diffraktiorajan alittava kuva kalibrointilevystä. 1902 Archibald Garrod yhdistää ensimmäisenä geneettisen sairauden (alkaptonuria) ”aineenvaihdunnan sisäisiin virheisiin”. 1950 Erwin Chargaff analysoi eri lajien dna:ta ja havaitsee ne lajityypillisiksi. 1869 Friedrich Miescher eristää ihmisen veren valkosoluista aineen, jonka hän nimeää nukleiiniksi. Laboratorioissa on demonstroitu lukuisia muitakin origamirakenteita, joita voidaan kontrolloida esimerkiksi valolla, lämpötilalla, magneettija sähkökentällä sekä pH:lla
Joillakin kohdin valtava harmaa massa peittää näkyvyyden kokonaan. Amazonia kutsutaan maailman keuhkoiksi. Krögerin mukaan karjan kaluamien alueiden maaperää voitaisiin parantaa Edessä voi olla tilanne, jossa sademetsä alkaa muuttua savanniksi. Niistä ei enää ole yhtä suurta hyötyä ilmastolle. Vuoden 2019 ennätyspaloista valtaosa on riehunut juuri Brasiliassa, johon 60 prosenttia Amazonin sademetsästä kuuluu. Amazonin sademetsien yhä kiihtyvä tuhoaminen saattaa johtaa isoihin muutoksiin maailman ilmastossa. Maaperän pintakerros on monilla alueilla niin ohut, että rankkasateet huuhtovat humuksen pois ja eroosio pääsee jylläämään”, Markus Kröger kuvailee. 60 KEMIA 7/2019 Arja-Leena Paavola Uutiskuvat pysäyttävät. Näin haitalliset aineet leviävät ympäristöön. Ensin kaadetaan ja myydään arvokkaat puut, seuraavana vuonna poltetaan kuivuneet hakkuutähteet. ”Yhtä laidunta voidaan käyttää 5–15 vuotta. Amazonin metsäpalot olivat elokuussa niin hurjia, että Nasan satelliitit havaitsivat myrkyllistä häkää yli viiden kilometrin korkeudella maasta. Jos paloja edistävä kierre lopulta vie metsien tuhoutumiseen, muutokset tuntuvat koko maailmassa. Jossain loimuaa tulenlieskoja. Jo sitä ennen tulilinjalla ovat alueen alkuperäiskansat, joiden elintila kaventuu kaventumistaan.. Laittomat keinottelijat joko hyödyntävät maan itse tai kauppaavat sen eteenpäin. Metsäkato iso uhka Kun palo syystä tai toisesta leimahtaa, lopputulos on ikävä. ”Kasvusto ja maaperä varastoivat ja sitovat hiiltä niin paljon, että arviolta neljäsosa maailman metsien hiilivarastosta on Brasilian sademetsissä.” Sademetsä myös tuottaa kosteutta niin, että metsä on itse asiassa vaikea sytyttää tuleen. Yksittäisten vuosien metsäpaloja isompi asia on palojen ajan myötä aiheuttama metsäkato. Hakkuut ovat jo pirstoneet sademetsää yhä pienemmiksi lohkoiksi. Metsän ekosysteemien kokonaisuus on planeetan monipuolisin. Palojen synnyttämä savupilvi levisi tuhansien kilometrien päähän ja pimensi taivaan Brasilian suurimman kaupungin São Paulon yllä. ”On huolestuttavaa, että paloja sytytettiin heti kuivan kauden alussa”, sanoo Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger. Lähes kaikki heinä–elokuun palot todettiin ihmisten tarkoituksella aiheuttamiksi. ”Kun metsä korvautuu niukemmalla kasvillisuudella, alueellinen ilmasto muuttuu kuivemmaksi. Kuuden miljoonan neliökilometrin kokoinen, yhdeksän valtion alueelle levittäytyvä sademetsä on maapallon suurin maanpäällinen hiilivarasto. Amazonin puiden tulenkestävyys on pääasiassa erittäin huono. Karjankasvattajien saama hyöty sademetsän raivaamisesta on lyhytaikainen. Tulipaloja sytytetään, jotta metsän voi muuttaa laitumeksi tai viljelyalueeksi. ”Kyllä paloja syttyy myös luonnostaan, mutta niiden mittakaava on aivan toista luokkaa”, Kröger huomauttaa. Vähitellen kierre pahenee. Palaneen sademetsän tilalle kasvanut kasvillisuus myös todennäköisesti sitoo ja varastoi merkittävästi vähemmän hiiltä kuin alkuperäinen metsä.” Sademetsät tuottavat sateita laajoille alueille Etelä-Amerikassa. Edessä voi olla tilanne, jossa sademetsästä alkaa tulla savannia. Kun metsäpeite tuhoutuu ja metsän rakenne muuttuu, siitä tulee aiempaa paloherkempi. Silmän kantamattomiin jatkuvasta syvänvihreästä sademetsästä nousee savua joka taholta. Paleoekologien tutkiAmazon palaa mat maaperän hiilijäänteet osoittavat, että alueella on ollut melko vähän tulipaloja. Metsillä on arveltu olevan vaikutuksia myös erilaisiin paikallisilmastoihin ympäri maapalloa. ”Pahimmillaan iso osa maasta voi kerrannaisvaikutusten myötä muuttua asuinkelvottomaksi.” Poltetun maan taktiikka Osa Etelä-Amerikan väestöstä näkee Amazonin yksinkertaisesti paikkana, jossa voi tehdä rahaa karjankasvatuksella sekä soijan ja kokapensaan viljelyllä. Sateiden menetysten merkitys ruuantuotannolle on suuri etenkin Amazonin eteläpuolella. Poltettu tai kaadettu sademetsä kasvaa takaisin hitaasti, joten uudet palot johtavat yhä vakavampiin seurauksiin. Puiden kuori on ohutta ja juuret lähellä maan pintaa. Tautien vuoksi laitumet on kulotettava ja käsiteltävä erilaisilla kasvinsuojeluaineilla joka vuosi. Kun maaperä on tarpeeksi kulunut ja saastunut, siirrytään taas syvemmälle metsään hakkaamaan lisää puuta. Palot taas vapauttavat ilmaan hiilidioksidia, mikä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä
7/2019 KEMIA A do be St oc k 61 Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvan šamaanin muotokuva kertoo tilanteen vakavuudesta. Vielä ei kuitenkaan ole aika luovuttaa.
Myös pääasiassa eläinrehuksi menevällä soijalla ja maissilla riittää kysyntää. Brasilia kaavailee Amazonin kaivostoiminnan laajentamista entisestään ja myös uusien vesivoimaloiden rakentamista alueelle. ”Tarvitaan painostusta” Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on itse kannustanut ihmisiä hyödyntämään aiemmin suojeltuja alueita. Vaikka Suomen karjataloudessa soijarehun käytöstä on liki luovuttu ja siirrytty valkuaislähteinä herneeseen, härkäpapuun ja viljoihin, meilläkin on parantamisen varaa. Vuodon seurauksena asukkaat altistuivat alumiinille ja muille raskasmetalleille. Vuosi sitten Norsk Hydron kaivoksesta pääsi käsittelemättömiä vesiä jokeen, josta otetaan juomavesi lähellä Belémin suurkaupunkia. Sielläkään ei juuri tartuta tähän mahdollisuuteen, koska on halvempaa kaapata uusia maita alkuperäiskansojen alueilta.” Markus Kröger kuvaa toimintaa poltetun maan taktiikaksi. Painetta on tärkeä kohdistaa myös Boliviaan ja Paraguayihin.” Tuki kestävälle toiminnalle Amazonin sisäosien sademetsäalueen katoamisen taustalla on ennen kaikkea Ku va t: A do be St oc k Tulipalo riehuu Brasiliassa. ”Se tosin onnistuisi vain Amazonin eteläosien olosuhteissa. Metsät halutaan ennen kaikkea saada pois luonnonsuojelun piiristä. Kosteat sademetsät eivät ole herkkiä syttymään, mutta niissä kasvavien puiden palonkestävyys on erittäin heikko. Markus Kröger manailee tilannetta, jossa ”metsä jää aina kauppapolitiikan jalkoihin”. Alumiinintuotanto kuluttaa energiaa valtavat määrät, minkä vuoksi on muun muassa padottu jokia. ”Ulkovaltojen pitäisi laittaa tuontikiellot brasilialaiselle soijalle, maissille, lihalle, mineraaleille, metalleille ja puutuotteille”, Kröger sanoo. Merkittäviä määriä brasilialaista naudanlihaa viedään Kiinaan. Moni odottaa kansainväliseltä yhteisöltä voimakkaampaa reaktiota suunnitelmaan. ”Tarvitaan enemmän painostusta ja poliitikkojen ryhdistäytymistä myös Suomessa, joka on EU:n puheenjohtajamaa. Brasilialaisen soijan kilpailuetu on sen hyvä proteiinipitoisuus verrattuna vaikkapa yhdysvaltalaiseen soijaan. Norjalainen Norsk Hydro -yhtiö omistaa Parán osavaltiossa alumiinisulaton, jossa jalostetaan Amazonin kaivosten bauksiittia. Krögerin mukaan yhä laajemmat alueet halutaan alistaa isoja voittoja tuottavalle raaka-aineviennille. Hänen mielestään tuhoisasti tuotetuille tuotteille olisi asetettava panna. Näin voitaisiin osoittaa Etelä-Amerikan mahtimaalle, että haitallisilla toimilla on taloudellisia seurauksia. Yksi hyödyntämisen muoto on kaivostoiminta. Presidentin perheellä on omia kaivosvaltauksia Amazonissa. Alkuperäiskansojen elintila kutistuu samaa tahtia kuin luonnonalueet.. 62 KEMIA 7/2019 vuoroviljelyllä ja karjan aitaamisella. Yksinäinen meloja Ecuadorissa
63 7/2019 KEMIA Ilmastonmuutos kurittaa sademetsän kansaa Brasilian talouden modernisaatio, joka käynnistyi 1950-luvulla. ”Kestävästi tuotettujen luonnonmetsien keräilytuotteiden tuontitullit voitaisiin pudottaa nollaan ja siten edistää Amazonin kestävämpää käyttöä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Metsästä saadaan sitä tuhoamatta esimerkiksi marjoja ja pähkinöitä sekä arvokkaita lääkeja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineita”, hän sanoo. ”Samoja materiaaleja käytetään myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Muinaiset asukkaat ovat turvautuneet kiertokaskiviljelyyn, jossa aluskasvillisuutta poltetaan mutta puut jätetään paikalleen. Juuri nämä kansat ovat kehittämissuunnitelmien keskiössä. Lisäksi he koristelevat ihoaan kasviväreillä tehdyillä maalauksilla.” Pakko ajaa ulkomaailmaan Ilmastonmuutos näkyy Amazonissa kylmien, kuumien ja sateisten kausien voimistumisena ja niiden ajankohtien heittelehtimisenä – sekä mashco-pirojen käyttäytymisen muutoksena. Varsinkin Brasiliassa alkuperäiskansoja pakotetaan pois perinteisiltä asuinalueiltaan. Jonkin verran tietoa saadaan muiden sademetsän reuna-alueilla asuvien alkuperäiskansojen kautta. Mashco-piroja on viime vuosina alkanut näyttäytyä jokien rannoilla paikoissa, joissa kulkee muutakin paikallisväestöä ja myös turisteja. Amazonin vapaaehtoisessa eristyksessä elää alkuperäiskansoja myös Perussa, jossa niitä on vielä viitisentoista, yhtenä Madre de Diosin alueen mashcopiro. Myös sään ääri-ilmiöt ovat tehneet tehtävänsä. Tutkijoille mascho-pirot eivät ole kovin tuttuja. Käytännössä alkuperäiskansan on pakottanut ihmisten ilmoille ruuan puute. ”He metsästävät ravinnokseen villisikoja, tapiireja, apinoita ja lintuja. ”Juuri ilmastonmuutoksen arvellaan olevan yksi syy siihen, miksi mashcopirot ovat hakeutuneet yhteyteen ulkomaailman kanssa”, Minna Opas sanoo. Voi olla, että ruuan vähyyteen vaikuttaa riistaeläinkantojen luonnollinen vaihtelu. Riistaa ja hyötykasveja on nykyään entistä hankalampi löytää. Tutkimuksen käytössä on lisäksi aiempina vuosikymmeninä koottuja arkistolähteitä sekä lähetystyöntekijöiden ja kuminkerääjien matkakertomuksia. Lisäksi heidän ruokavalioonsa kuuluvat siemenet ja hedelmät.” eristyksissä omasta tahdostaan, asuu Brasilian Amazonissa. Sademetsän kansa -näyttely käsittelee mascho-pirojen kautta alkuperäiskansojen tilannetta myös laajemmin. Kilpikonnan munat ovat ilmeisesti suurta herkkua. Ennen kaikkea kansan on kuitenkin ajanut ahtaalle sen jatkuvasti pienentyvä elintila, jota kutistavat metsänhakkuut, huumeiden viljely sekä kaasun, öljyn ja kullan etsintä. ”Tutkimuseettisistä syistä ei ole mahdollista mennä suoraan kontaktiin heidän kanssaan”, sanoo tutkija Minna Opas Turun yliopistosta. ”Ilman kunnollista vaatetusta perinMascho-pirot ovat aiemmin kyenneet elämään omillaan, mutta nykyisin he tarvitsevat ruoka-apua ulkomaailmasta. Kaskipellot ovat pieniä, usein vain hehtaarin kokoisia. Amazonin alkuperäiskansat käyttävät yhä samaa menetelmää. Uuden työkalun ovat tarjonneet modernit kuvantamismenetelmät. Markus Kröger korostaa, että sademetsiä voidaan hyödyntää myös rakentavasti. Sittemmin sinne on saapunut lisää köyhiä siirtolaisia rannikon suurkaupungeista ja suurtilallisten hallitsemalta maaseudulta. Lähikontaktit ulkopuolisiin voivat kuitenkin olla kohtalokkaita, koska eristäytyneillä kansoilla ei ole vastustuskykyä tartuntataudeille. Sademetsäalueen nykymuotoinen hyödyntäminen liittyy kiinteästi myös ihmisoikeuksiin. Muun muassa kansan yhteiskuntarakenteesta ja sosiaalisista suhteista tiedetään vain vähän. Kaavailuissa on myös uusia Parán osavaltion läpi kulkevia valtateitä. arjaleena.paavola@gmail.com teisissä tilapäissuojissa on vaikea suojautua kylmyydeltä, kovalta kuumuudelta ja ankarilta sateilta.” Mascho-pirot ovat saaneet ohikulkijoilta ja myös virallisilta tahoilta ruokaa, vaatteita ja tarve-esineitä. Parán Caranã-järven alueella on ollut asutusta jo 4 500 vuotta sitten. Noin 1 500-henkisen kansan elämää esittelee parhaillaan espoolainen Helinä Rautavaaran museo. Siirtolaisuus alueelle muualta maasta kiihtyi 1970-luvulla yli 5 000 kilometriä pitkän Trans-Amazonian valtatien rakentamisen jälkeen. A FP /M in is te rio de Cu lt ur a. Suurin osa kansoista, jotka elävät Asumuksensa, käyttöesineensä, vaatteensa ja korunsa mascho-pirot valmistavat eläinperäisestä materiaalista, savesta, puusta, kivistä, hedelmistä ja kasvien lehdistä. ”Esimerkiksi satelliittikuvien avulla on kyetty tutkimaan heidän asumistaan ja viljelyksiään.” Se on selvää, että kansa on saanut metsäympäristöstä kaiken tarvitsemansa
64 KEMIA 7/2019 Tšernobylin atomivoimalan nelosreaktori räjähti keväällä 1986. Henkensä menetti heti kolmisenkymmentä ihmistä, muutama laitoksen yövuoron työntekijä sekä joukko ensimmäisinä apuun tulleita palomiehiä. Evakkojen tavarat puhdistettiin radioaktiivisten jäämien varalta. Maailman pahimman ydinkatastrofin muistomerkiksi jäivät aavekaupunki, autiot kylät ja hylätyt pihat. Muut saastuneet tavarat koottiin yhteen ja upotettiin säteilyvuorattuun maakuoppaan, opas kertoo. Kävijävirta on siitä lähtien ollut jatkuva. Kanssamme sisäänpääsyä jonottaneiden määrästä päätellen kiinnostus ei ole tyrehtymässä. Loukkaantuneet vietiin paikalliseen sairaalaan, jossa heidän ihostaan irrotettiin kiinni palaneet univormut, kertoo alueeseen tutustuvia vierailijoita johdattava opas. Mukaan sai pakata rahat, henkilöpaperit, vähän vaatetta ja ruokaa kolmeksi päiväksi. Noin 50 000 asukkaan kodiksi kasvanut Pripjat oli vauras ja hyvinvoiva, sillä voimalaväen palkkataso ylitti tuntuvasti keskimääräisen. huhtikuuta Tšernobylin voimalan nelosreaktorin huollossa tehty koeajo meni vikaan, ja reaktori räjähti. Osa huonekaluista putsattiin ja annettiin käyttöön alueen puhdistajille ja tilapäistyöntekijöille, joita varten rakennettiin 40 kilometrin päähän kokonainen uusi kaupunki. Lapset pääsisivät maailmanpyörään ja ajelemaan sähköautoradalla. Puutaloja ei voitu puhdistaa, joten ne purettiin. On silti helppo kuvitella, kuinka täällä on siemailtu kahvia tai olutta ja katseltu ohi virtaavaa jokea, jota pitkin saattoi purjehtia aina Mustallemerelle. Uimahallin altaat ovat täyttyneet roskista. Matka jatkuu kylään, jonne radioaktiivinen pilvi kulki tuulen mukana ensimmäisenä. Nykyaikaisine tornitaloineen se houkutteli voimalan palvelukseen työntekijöitä kautta koko maan. Päivittäistavarat oli sijoitettu marketin perälle, jotta asiakas ehtisi matkalla tarttua hyllyjen houkutuksiin. Mosaiikein koristelluissa rakennuksissa näytettiin elokuvia ja pidettiin konsertteja. Tyhjää kaupunkia alettiin kuitenkin pian ryöstellä ja sieltä varastettua omaisuutta kaupata turuilla ja toreilla. Täällä eletään yhä!, tiedottaa kyltti yhden tönön nurkalla. Kaupunki tarjosi myös vapaa-ajanvietolle mahdollisuuksia liikunnasta kulttuuriin. Kun viranomaiset tajusivat tilanteen, Pripjatiin jäänyt irtaimisto kerättiin talteen. Vain lähikyliin on palannut omalla vastuullaan joitakin sitkeitä vanhuksia asuttamaan rapistuvia mökkejään. Sitten iski katastrofi. Jäljelle jäi muuM ar ja -L iis a Ki nt ur i Pripjatin talojen neuvostoliittolaisittain tilavat asunnot olivat aikoinaan mallikaupungin ylpeydenaihe.. Ostovoimaisia shoppailijoita odotti moderni valintamyymälä, jossa tuotteiden järjestys oli kuin suoraan alan länsimaisista oppikirjoista. Rantatöyräältä näkyy romahtaneita laitureita ja puoliksi uponneita ruostuneita aluksia. Vapun alla vuonna 1986 Pripjatissa odotettiin malttamattomina tulevaa juhlapäivää ja uuden huvipuiston avajaisia. Alue oli aikoinaan neuvostoliittolaisittain unelmapaikka asua ja tehdä työtä. Se näkyi myös ulospäin. Onnettomuuden jälkeen Pripjat päätettiin lyhyen harkinnan jälkeen evakuoida. Evakon piti olla väliaikainen, mutta siitä tuli pysyvä. Asukkaat kuljetti 27. Väliaikainen evakko muuttui ikuiseksi Aamuyöllä 26. huhtikuuta pois yli tuhannen linja-auton karavaani. Kun Tšernobylin voimalan rakentaminen vuonna 1970 käynnistyi, parin kilometrin päähän perustettiin uusi kaupunki, Pripjat. Tšernobylin alue avattiin turistiryhmille tammikuussa 2015. Hänen mukaansa saastuneet vaatteet ovat yhä haudattuina sairaalan kellariin. Marja-Liisa Kinturi Kun ydinvoimalan tuhosta on kulunut 33 vuotta, luonto on vallannut Tšernobylissa ihmiseltä takaisin sen, mikä sille kuuluu. Viereisen jalkapallokentän katsomot olivat valmiina yleisölle, joka saapuisi kannustamaan urheilijoita. Pripjatin kaupungissa törröttää taloja, joiden tyhjissä asunnoissa kasvaa nuoria puita. Totaalisesti tuhottua Ydinturmasta syntyi aavekaupunki rantaravintolaa terasseineen ympäröivät lasinsirpaleet
65 7/2019 KEMIA Tero Pajukallio Tuhon symboliksi on noussut huvipuiston paikoilleen jähmettynyt maailmanpyörä.
Vaikuttava näky on villihevosten lauma. Betonikuori valmistui marraskuussa 1986, mutta Neuvostoliiton ulkopuolella oli heti alettu pohtia pitkäaikaisempaa ratkaisua. paan. ”Liikennemerkit” tien vierillä varoittelevat erityisistä vaaranpaikoista. Saman verran säteilyä saa valtameren ylittävällä lennolla. 66 KEMIA 7/2019 tama hallintorakennus ja päiväkoti, jossa näkymä on lohduttoman kaoottinen. Omin päin seutua ei saa lähteä tutkimaan, sillä siellä täällä esiintyy niin kutsuttuja kuumia pisteitä. Piippaus tihenee, kun astuu pois päällystetyltä tieltä. Lähellä on kymmenen neliökilometrin laajuinen ”punainen metsä”, jonka havupuut muuttuivat säteilyn takia punaruskeiksi. Täältäkin on viety kaikki, mikä on irti lähtenyt. Ne kaadettiin ja peitettiin toiseen maahan kaivettuun valtavaan kuopM ar ja -L iis a Ki nt ur i Tero Pajukallio Te ro Pa ju ka lli o Supermarketissa ei enää näy myyjiä eikä asiakkaita. Se jäi muistoksi urakasta, jossa tuhoutuneen reaktorin suojaksi rakennettiin paksu ”sarkofagi”. Pripjat-joen laivojen matka on päättynyt. Kansainvälisen hankkeen tulos on reaktorin raatoa peittävä jättimäinen suoja, jonka toteutuksesta vastasi ranskalainen yritys. Lintujen viserryksen kuitenkin peittää vierailijoiden kantamien säteilymittareiden piipitys. Ihmiset lähtivät, eläimet tulivat Kun Tšernobylin alue oli turman jälkeen tyhjennetty ihmisistä, sotilaat ampuivat kaikki lemmikit ja kotieläimet, jotka oli ollut pakko jättää jälkeen. Paikalla saa pysähtyä hetken, mutta siellä ei ole terveellistä viipyä pitempään. Saastuneet puut ”hoidettiin” oppaan mukaan samoin kuin muutkin ongelmat. Ihmisten poistuttua alueella viihtyvät muun muassa hirvet, ilvekset, sudet ja karhut, joita metsästäjät eivät enää hätyytä. Jos pysyy sovituilla kohdin, hätää ei pitäisi olla. Yhdessä metsikössä seisoo mahtava betoniasema betonijäämineen. Teitä pestään vedellä säännöllisesti. Vuonna 2019 voimalaa ympäröi 30 kilometrin suojavyöhyke, josta on tullut turvakoti monille villieläimille. Hot spot -kohtien säteilymäärät voivat olla huomattavan korkeita. Uusi teräksinen suojakuori liu’utettiin entisen päälle syksylHylättyä päiväkotia vartioi yksinäinen nukke.. Erityisen hätäistä piipitys on säteilyä tehokkaasti säilövien sammaleiden päällä
67 7/2019 KEMIA lä 2016. kinturi@dlc.com M ar ja -L iis a Ki nt ur i Te ro Pa ju ka lli o M ar ja -L iis a Ki nt ur i Tšernobylista on tullut luonnonlaboratorio, jossa tutkijat selvittävät eri lajien pärjäämistä ydintuhoalueella. Parhaillaan laitoksessa puuhataan uutta, myös vuosisadaksi suunniteltua säiliötä radioaktiiviselle jätteelle. Sinne tuodut villihevoset ovat menestyneet hyvin. Kun pitkäksi venähtänyt projekti valmistuu, säiliöön on tarkoitus siirtää kaikki nelosreaktorissa vielä jäljellä oleva jäte. Heidän tehtävänään on pitää huolta suljetusta laitoksesta. Räjähdyksen aikaan olivat rakenteilla numerot 5 ja 6 jäähdytystorneineen. Voimalaan suunniteltiin alun perin ainakin yhdeksää reaktoria. Alueen kylät ovat tyhjentyneet.. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kun Tšernobylista poistuttaessa tullaan suojavyöhykkeen portille, jokaisen säteilymäärä mitataan. Jos jalkineet ovat liian saastuneet, ne pitää puhdistaa tai jättää alueelle. Räjähtänyt reaktori suojattiin vuonna 2016 teräskuorella. Sen on määrä kestää seuraavat sata vuotta. Viimeinen toiminnassa ollut reaktori sammutettiin vuonna 2000. Sen eteen pystytettiin pato pysäyttämään veden kulku jäähdytystornista jäähdytyskanavaan. Me joudumme astumaan matalaan vesialtaaseen, jotta viimeisetkin radioaktiiviset hiukkaset huuhtoutuvat kengänpohjista pois. Reaktorit sammuivat, jälkityöt jatkuvat Vaikka Tšernobylissa ei enää saa asua, ydinvoimalaan sukkuloi yhä päivittäin töihin satoja ihmisiä kauempaa Ukrainasta
Pilottilaite on pystynyt tuottamaan 250 litraa bensiiniä erilaisten biomassojen sokereista. Öljynjalostamot ja biojalostamotkin tuovat mieleen valtavan rakennelman, jollaisten rakentaminen maksaa miljardeja. Perinteisille sellutehtaille sellu on päätuote, mutta biojalostamoille se on usein yksi raaka-aineista. Ulkopuoliset laboratoriot ovat havainneet, että uutuuden oktaaniluku on korkeampi ja bentseenipitoisuus alhaisempi Tutkijat eri maista iloitsivat tilaisuudesta päästä vaihtamaan kuulumisia. Hän on hyödyntänyt ruteniumin lisäksi palladiumkatalyytteja. Mantra, jonka mukaan massakemikaaleja kannattaa tehdä vain suurissa laitoksissa, ei välttämättä enää päde kaikkialla. Hänen ryhmänsä on kehittänyt jatkuvatoimisia mikroreaktoreita, joissa kemikaaleja valmistetaan happokatalyysilla. Polttoaineita, lääkkeitä, ruokaa ja paljon muuta saadaan kohta hiilineutraalisti ja kilpailukykyiseen hintaan, kiitos katalyyttien. 68 KEMIA 7/2019 vaihtelevat suuresti. Olennaista on hänen mukaansa katalyysi vihreässä ympäristössä, hiilidioksidin ja veden seoksessa. Kiina on maailman suurin furfuraalin tuottaja, mutta kehityksessä on mukana myös Suomi. Vlachoksen tutkimuksissa on tuotettu edistyneitä biopohjaisia voiteluöljyjä ruteniumkatalyyttien avulla. Noin 600 eekkerin tai 240 hehtaarin maatila pystyy tuottamaan päivässä 2,5 tonnia hydroksimetyylifurfuraalia, jota käytetään myös muun muassa lääkkeiden ja ravintolisien valmistukseen. Raaka-aineeksi kelpaavat muun muassa metsäja maatalouden jätteet. Muutakin näyttöä laadusta on. Chempolis ja Fortum rakentavat Intiaan biojalostamoa, KATALYYTIT villiinnyttävät biojalostamot joka valmistaa furfuraalia bambusta. ”Suuressa laitoksessa on satoja yksikköprosesseja ja laitteita. Konttijalostamosta biobensaa ja vettä Åbo Akademissa ja Uumajan yliopistossa työskentelevä professori JyriPekka Mikkola uskoo, että merikontin kokoisilla biojalostamoilla on merkittävä paikka lähitulevaisuuden energiataloudessa. Meidän laitoksessamme on hyvin vähän osia”, Mikkola vastaa. ”Biojalostamojen tuotteet voivat myös olla parempia kuin öljypohjaiset kilpailijansa”, painottaa professori Dionisios G. Mutta miten konttikoon jalostamo voi kannattaa. Väkevien happojen sijasta voidaan hyödyntää hiilihappoa. Vlachos Delawaren yliopistosta. ”Laboratoriotutkimukset ja laskelmat antavat aihetta uskoa, että hajautettu tuotanto ja jalostamot ovat toteutettavissa kaupallisesti”, Vlachos sanoo. Voimme kuvitella maatilan konttivoimalan, joka tuottaa polttoaineen tilan omaan käyttöön, ja vielä riittää myytävää naapureillekin. Raaka-aineeksi sopivat oljen lisäksi elintarvikejätteet. Raaka-ainelähteet ovat hajallaan ja Ca tB io rko ng re ss i. Yksi esimerkki on maissinolki. Hän selvittää furfuraalien hyödyntämistä myös hajuvesien tuotannossa. Yksi askel maailman vapauttamisessa fossiiliriippuvuudesta on vihreä bensiini, jonka tuotantoa Mikkola kehittää. Hydroksimetyylifurfuraalia syntyy vaikkapa perunankuorista, joista saadaan myös biohiiltä ja antioksidantteja. Skellefteåssa toimii jo Eco Oil Ab -niminen yritys, joka kaupallistaa teknologiaa. Biojalostamon sivutuotteena syntyy vettä, mikä on huomionarvoinen etu monilla Aasian, Afrikan, Lähi-idän ja Etelä-Euroopankin alueilla. Teknologia on kehitetty pitkälle. Aihetta tutkii myös Kiinan tiedeakatemian kemisti Fei Liu. Konttikoon biojalostamot horjuttavat pian jättimäisen maaöljybisneksen monopolia. Uudella teknologialla voidaan tuottaa myös dieselöljyä ja biopolttoainetta. Kalevi Rantanen Biojalostamo on oma lajinsa, jonka erottaa maaöljyn jalostamosta etenkin hiilineutraalius. Kun Mikkola antaa haistaa jalostamonsa bensiiniä, bensiinillehän se tuoksuu
Alan tutkimuksen painopiste on yhä enemmän siirtynyt Aasiaan. Kiinalais-taiwanilainen tutkimusryhmä on muokannut kultakatalyyteilla ligniiniöljystä arvokkaita fenoleja. Mikkolan mukaan kaiken omaksumiseen menee kuitenkin kymmenen vuotta. Katalyytin kantajana tutkijat käyttivät niobiumpentoksidia. Ensimmäisestä konferenssista on kulunut vasta kahdeksan vuotta, ja nyt ollaan jo näin pitkällä. Katalyytteja kultaa myöten Vlachos, Liu ja Mikkola luennoivat tutkimuksistaan viidennessä CatBiorkongressissa (International Congress on Catalysis for Biorefineries), joka järjestettiin Turussa. merkiksi nikkeliä, kobolttia, kuparia ja ruteniumia. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Ku va t: Ca tB io rko ng re ss i. Salaisuus, jota on raotettu ulkopuolisille vain vähän, piilee katalyytissa. Tapahtuman noin 200 osanottajaa edustivat monia maita ympäri maailman. Kemistit pystyvät nyt valitsemaan tarkoitukseensa sopivan kokoisia kultahiukkasia. Parhaiten toimii kulta aluminapohjalla. Myös biokatalyytteja eli entsyymejä tutkitaan. Keksijät aikovat myydä katalyyttia ja lisenssejä yrityksille, joilla on pääomaa teollisten laitosten rakentamiseen. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Turun linnan juhlaillallisella oli aika nostaa malja tieteen edistysaskelille. Turun kongressi kertoo kehityksen kansainvälisyydestä. Tuotannossa kultakatalyytti mahdollistaisi luopumisen kromipitoisista yhdisteistä. Åbo Akademin akatemiaprofessori Tapio Salmi kertoo olevansa iloinen ja ylpeä siitä, että maailmanlaajuinen kokous voitiin ensi kertaa pitää Suomen maaperällä. Ammattilainen pystyy patenttihakemuksista lukemaan esimerkiksi zeoliittikatalyyteista ja metallisista nanohiukkasista. Konferessissa esitellyistä ratkaisuista suurin osa on tutkimusvaiheessa. 69 7/2019 KEMIA kuin tavallisella bensiinillä. Monet katalyytit ovat vanhoja tuttuja: esiBelgialainen Elias Cooreman esitteli Turussa Leuvenin yliopiston lignoselluloosatutkimusta. Patentit ja patenttihakemukset kertovat teknologiasta jotain mutta eivät läheskään kaikkea. Nanoteknologian kehittyessä niiden rinnalle on tullut kulta. Betuliinia hapettamalla saadaan erilaisia antimikrobisia ja muita terveydenhuollossa hyödyllisiä yhdisteitä. Parhaillaan etsitään rahoittajia. Tapahtuma säteili luottamusta tulevaisuuteen. Dresdenin teknillinen yliopisto on käyttänyt ksylanaaseja, jotka immobilisoitiin rautapallojen pinnalle. ”Suomi on avainasemassa biojalostamoiden kehittämisessä, koska meillä on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, ennen kaikkea laajat metsäalueet”, Salmi sanoo. Åbo Akademin, Tomskin teknologisen instituutin ja Porton teknillisen yliopiston ryhmä on tutkinut koivun betuliinin muokkausta kultakatalyyteilla
Toissijaisesti lainsäädäntö ”Kemian avulla voimme varmistaa, että oikea materiaali menee oikeaan paikkaan.” sallii muut vastaavat menetelmät, jotka on määritysherkkyydeltään, tarkkuudeltaan ja toistettavuudeltaan todettu riittävän luotettaviksi. Purkutoiminnassa kannattavuuden edellytyksenä on, että osaamme ottaa arvokkaat fraktiot talteen.” Purkumateriaalit fiksusti kiertoon Hirven mukaan meidän pitäisi jo lakata puhumasta jätteistä ja sivuvirroista. Sitä johtaa kaksi pitkän työuran tehnyttä kemistiä, jotka eivät malta jäädä eläkkeelle. ”Kun pystymme selvittämään yhä pienempiä haitta-ainepitoisuuksia, uusiomateriaaleilta myös vaaditaan yhä enemmän. Satamillinen kakku menee vielä läpi isosta murskaimesta, minkä jälkeen se voidaan hienontaa pienemmällä laitteella neljän millin analyysiraekokoon. Uudiskohteidenkin lajittelussa on edelleen paljon toivomisen varaa. Jälkikäteislajittelu on hidasta, kallista ja epätarkkaa. 70 KEMIA 7/2019 Yhden jäte on raaka-aine jollekin toiselle. Joensuussa ei ole erillistä lajittelulaitosta, vaan työ tehdään kauhalla, jolloin jokainen jätejae pitää lajitella periaatteessa erikseen. Vanhoissa rakennusmateriaaleissa saattaa olla esimerkiksi organokloorija bromiyhdisteitä, joista päästään eroon vain polttamalla. ”Jätteiden lajittelu ei ole työmaalla ensisijaista tekemistä, ja kaupunkiym. ”Synlabissa pystyimme pitämään vanhat menetelmät käytössä validoimalla ne eri materiaaleille ja hankkimalla niille akkreditoinnin”, Mäkelä kertoo. ”Pelkkä ideologia ei riitä. Labconin hallituksen puheenjohtaja, professori Timo Hirvi tunnetaan Mittatekniikan keskuksen entisenä ylijohtajana. ”Kaikki tuottamamme jäte on aina materiaalia jollekin toiselle. Siksi useimmat asiakkaat pyytävät, että testaus toteutetaan ravistelutekniikalla. Matti Mäkelä siirtyi Labconin toimitusjohtajaksi Synlab Oy:stä. Kun yritykset valmistavat omia tuotteitaan, ne eivät saisi pilata mitään raaka-aineosuutta ohimenevästäkään materiaalivirrasta.” Kemiallinen osaaminen on kiertotalouden ydintä. Hirven katsannossa pääpaino kiertotalous-termissä on sanalla talous. ”Kemian avulla voimme varmistaa, että oikea materiaali menee oikeaan paikkaan”, Hirvi tiivistää. Haitta-aineiden määrityksessä tulisi käyttää ensisijaisesti standardoituja menetelmiä. Kiviainesmateriaalien liukoisuustutkimuksissa käytettävä läpivirtaustesti vie viikkoja tai jopa kuukausia, jos pumppaus tehdään standardin vaatimalla tavalla. Pekka Karppinen Analysointia varten tarvittavien näytteiden ottaminen kiviainesperäisistä purkumateriaaleista ei aina ole läpihuutojuttu. Lisäksi paljon hyödyntämiskelpoisia resursseja menee hukkaan. Jos se toimii, toimii kiertokin. ”Kun meille tulee rakennusjätettä, lavalla on usein sikin sokin erilaisia materiaaleja, eristevillaa, metallia, muovia, kartonkia ja vaarallista jätettä”, Mikkelä kertoo. Labcon on kiertoja biotalouden sekä laboratorioalan konsultointiin erikoistunut asiantuntijayritys. Esimerkiksi kadmiumista on määriteltävissä pitoisuuksia, joilla ei ole mitään merkitystä elämisen kannalta.” Rakennusjätteen lajittelu ontuu Yksi kompastuskivi on rakennusjätteen lajittelu. Siellä suolapitoisuudet voivat pompata ylös tiesuolausautojen ja hajumerkkejään jättävien koirien takia. Mikkelän vastuualuetta yhtiössä on Circwaste-kierrätyshanke. Betonin sisällä oleva teräs pyritään poistamaan ennen murskausta, koska se kuluttaa teriä. ”Eräs asiakas toi laboratorioon joulukinkun kokoisen betonilohkareen, koska piti sitä edustavana näytteenä”, muistelee Matti Mäkelä Labcon Oy:stä. Purkuja muu jätemateriaali pitää kuitenkin lajitella ja analysoida oikein, jotta kierrätyksestä saadaan sekä turvallista että kannattavaa. ”Laborantti joutui naputtelemaan möhkäleestä moskalla pienempiä kappaleita, jotka saatiin mahtumaan prosessiin.” Mäkelä luennoi materiaalianalytiikasta yhtiön syyskuisessa koulutustapahtumassa, jossa pohdittiin, kuinka purkumateriaalien kierrätyksestä saataisiin kannattavaa liiketoimintaa. Joskus tutkimuksen teettäjä saattaa ymmärtää väärin, mitä näytteen edustavuudella tarkoitetaan. Analytiikan kehitys toi omat ongelmansa Palataan purkubetonin analytiikkaan ja sopivaan näytekokoon. Timo Hirvi huomauttaa, että analytiikkaja mittaustekniikoiden kehittyminen on tuonut mukanaan omat ongelmansa. Jotta uusiomateriaaleista syntyisi turvallisia, laadukkaita ja kestäviä uusiotuotteita, ne tulee prosessoida oikein. Näin sanoo Labconin tilaisuudessa puhunut Matti Mikkelä joensuulaisesta jätehuoltoyhtiöstä Puhas Oy:stä. Matti Mäkelä suosittelee porakakkujen halkaisijaksi 50:tä tai enintään sataa millimetriä. Pääsyiksi tilanteeseen Mikkelä listaa kiireen, ahtauden ja asenteen. Monesti purkumateriaalien kemiallista koostumusta ei tunneta riittävän hyvin, jolloin kiertoon saattaa päästä haitallisia aineita. Liikerakennuksen ulkonurkasta ei näytettä kannata ottaa. Purkubetonissa on usein epäpuhtauksia, jotka joudutaan nyppimään pois pinseteillä, mistä tulee hintaan käsityölisää
Mara sääntelee betonimurskan ja muiden teollisissa prosesseissa syntyvien jätteiden käyttöä, Masan taas odotetaan vauhdittavan maa-ainesjätteen hyödyntämistä. Hintaohjauskaan ei oikein toimi, sillä sekalaisen rakennusjätteen tuominen on suhteellisen halpaa.” Valvonnan puute ruokkii hällä väliä -mentaliteettia. Pattitilanteeseen avaa syitä erikoistutkija Jussi Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta. Uusiokäytön esteenä jäteleima Vuoden 2018 alussa voimaan tulleella Mara-asetuksella ja yhä valmisteilla olevalla Masa-asetuksella on yhteinen tavoite: korvata jätemateriaaleilla neitseellisiä luonnonvaroja maarakentamisessa. ”Hyödyntämiskelpoisia ylijäämämaita ja rakennusmateriaaleja ohjautuu niiden juridisen jäteluonteen vuoksi liian usein loppusijoitukseen, vaikka sen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto.” Kategorinen määrittely on haitannut myös Maran soveltamista. Lajittelun tehostamiseen on Mikkelän mukaan kaksi päätietä: motivoiva hintaohjaus tai toimintatapa, jossa kohteen tilaaja edellyttää lajittelua sekä rakennusyhtiöiltä että niiden aliurakoitsijoilta. Valmisteilla on kuitenkin ensimmäinen kansallinen säädös materiaalin jäteluonteen päättymisestä. pekka.karppinen@klanga.fi Labcon Oy:n konkarikemistit Matti Mäkelä (vas.) ja Timo Hirvi auttavat yrityksiä tekemään kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa. 71 7/2019 KEMIA Purkumateriaalit fiksusti kiertoon päristössä sinne ei mahdu montaa erilaista lavaa. Hän sanoo ongelmien juontavan juurensa jätteen yleisestä määritelmästä, jonka mukaan kaikki materiaali on jätettä sen jälkeen, kun siitä on luovuttu. ”Silloin jätteen lajittelu on rakennettu urakkaan sisään, ja urakkatarjouksissakin osataan varautua siihen, ettei lajittelu ole niin halpaa kuin yleensä.” Valvontaa ja rahallisesti kirpaisevaa sanktiouhkaakin tarvitaan. Pe kk a Ka rp pi ne n. Masan tielle nousi valmistelutyön viime vaiheessa esteitä. Ympäristöministeriöstä on arvioitu, että hallituksen esitys eduskunnalle annettaneen ensi vuoden aikana. Masakin on liikahtamassa eteenpäin. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Työmaalle olisi suositeltavaa nimetä jätevastaava, jolla on työnjohdon tuki. Useita kansallisuuksia vilisevillä työmailla riittää myös viestinnällisiä haasteita. Tilaajavetoista lajittelumallia on käytetty Joensuussa muun muassa opiskelija-asuntojen rakennuttamisessa. Se koskisi betonimursketta, jota ei uudistuksen jälkeen enää tulkittaisi jätteeksi vaan tuotteeksi, mikä helpottaisi sen hyötykäyttöä
Petteri Mäkelä, Satu Auno ja Reetta Puska toimivat iltapäiväsession alustajina EcoOnline Oy:n Syyspäivä-seminaarissa, joka pidettiin Helsingin Lasipalatsissa. ”Tietämys ja ymmärrys siitä, mitä laajennetuissa käyttöturvallisuustiedotteissa on ja miten niitä tulisi käyttää, ovat vielä aika lapsenkengissä. Skenaario kuvaa, missä olosuhteissa ja millaisin riskinhallintakeinoin ainetta tai seosta voi käyttää turvallisesti. Tulevaisuudessa tilanne paranee, sillä Euroopan kemikaalivirasto ryhtyy kehittämään tiedottamista nykyistä tehokkaammaksi. H el in ä Ku ja la. Mitä pienempi tai alempana toimitusketjussa yritys on, sitä enemmän on epätietoisuutta”, kertoo Echan tieteellinen asiantuntija Petteri Mäkelä. Hiljattain tehtyyn selvitykseen osallistui myös suomalaisia yrityksiä. 72 KEMIA 7/2019 Kemikaalien laajennetut käyttöturvallisuustiedotteet ovat varsinkin pienille yrityksille hepreaa. Kemikaalitiedon kiemuroita puretaan auki Helinä Kujala Kemikaalien nykyiset, laajennetut käyttöturvallisuustiedotteet ovat yhä vieraita monille yrityksille, jotka eivät kunnolla osaa hyödyntää niiden tarjoamaa tietoa. Tämä kävi ilmi, kun Euroopan kemikaalivirasto Echa tutki käyttöturvallisuustiedotteiden toimivuutta. Kemikaalien laajennetut käyttöturvallisuustiedotteet, joihin sisältyy myös altistumisskenaario, toi mukanaan 12 vuotta sitten voimaan astunut EU:n Reach-asetus
Etenkään pienessä yrityksessä ei välttämättä ole osaamista tai resursseja niiden läpi käymiseen.” Toimitusketjun loppupäähän tuo oman hankaluutensa se, että tiedot on siirrettävä yrityksen kemikaalihallinnan järjestelmiin manuaalisesti. Joka neljännessä yrityksessä käyttöturvallisuustiedotteet puuttuivat tai olivat vanhentuneita tai niitä ei ollut hyödynnetty riittävästi riskinarvioinnissa. Lisäksi kymmenellä prosentilla tilanne oli hyvä jo ennestään. Tarkastajat havaitsivat eniten puutteita riskinarvioinnissa, jota ei ollut tehty lainkaan 40 prosentissa työpaikoista. Kemikaalivirasto on pohjustanut muutosta kuulostelemalla viranomaisten, valmistajien ja loppukäyttäjien näkemyksiä. Puolet yrityksistä oli ryhtynyt toimenpiteisiin tai hoitanut asiat kuntoon ennen tarkastusta. Hän puhui aiheesta työja kemikaaliturvallisuuden ohjelmistoja kehittävän EcoOnline Oy:n Syyspäivä-seminaarissa. Raaka-aineita ostetaan eri puolilta maailmaa, ja lannoitteiden valmistukseen käytetään sekä aineita että seoksia. Lisäksi päänvaivaa tuottaa aineiden luokitusten epäyhdenmukaisuus. Altistumisskenaariot eivät aina edes kulkeudu loppukäyttäjille, vaan ne jäävät valmistajille tai tukkuliikkeisiin. ”Tuotetieto pitää päivittää aina uusia raaka-aineita ostettaessa”, Puska kertoo. Työsuojelutarkastajien kemiallisten tekijöiden valvontaviikoilla toteuttama kampanja kohdistui lähinnä teollisuuden yrityksiin sekä autoja moottoripyöräkorjaamoihin ja pesuloihin. Varsinainen työ käynnistyy vuonna 2020, mutta maaliin pääsy vie Mäkelän arvion mukaan useita vuosia. Seosten valmistajat kuitenkin hyödyntävät skenaarioita omassa turvallisuustyössään. ”Meidän näkökulmastamme oli kuitenkin hieno huomata, että vain seitsemän prosenttia ei pitänyt riskinarviointia tärkeänä.” Käyttöturvallisuustiedotteet olivat kunnossa joka toisessa yrityksessä. Nykyisin sen tulisi kulkea myös käyttäjiltä rekisteröijille, jotta nämä pystyisivät huomioimaan todellisuutta vastaavat käyttöolosuhteet. Dokumentit laajoja, käännökset kehnoja Käyttöturvallisuustiedote oli jo ennen Reachia vakiintunut tapa kertoa kemikaalin vaaraominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä. Kemikaaliviraston selvityksen perusteella moni yritys saa tietonsa juuri perinteisestä tiedotteesta. Ennen tieto kulki vain valmistajilta käyttäjille. Hankkeen pani vireille Euroopan komissio viime vuonna julkaisemassaan Reach-tarkastelussa. Näin ei vielä kovin usein tapahdu. ”Komissio harkitsee myös vähimmäisvaatimuksia altistumisskenaarioille, jotta asetuksessa voitaisiin kuvata, mitä tietoa niissä tarvitaan ja miten se esitetään”, Mäkelä kertoo. Reetta Puska työskentelee tiimissä, joka tekee muun muassa yrityksen omien tuotteiden Reach-rekisteröinnin ja aineluokitukset. Ainekoostumukset haaste myös asiantuntijoille Entä miten tuotteiden kemiallisesta koostumuksesta pysytään kartalla suuryrityksessä, jossa tehdään aktiivista tuotekehitystä. ”Reach ei kuitenkaan määrittele sitä, miten se tulee tehdä ja millaista tiedon on oltava. Myös tiedonvaihdon kaksisuuntaisuus oli hänen mukaansa merkittävä muutos. Tavoitteena on tarjota kemikaalien käyttäjille aiempaa kohdennetumpaa tietoa, yksinkertaistaa laajennettujen käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista ja käyttöä sekä helpottaa niiden sähköistä jakelua. Se on välillä melko haastavaa, myöntää seminaarissa esiintynyt Reetta Puska Yara Suomi Oy:stä. Yksi haaste on Petteri Mäkelän mukaan dokumenttien laajuus. ”Pienikin pitoisuusmuutos koostumuksessa voi aiheuttaa muutoksen vaaraluokitteluun.” Tietojärjestelmät, kuten yrityksen käyttämät SAP ja EcoOnline, ovat Puskan mukaan tärkeitä työkaluja koostumustiedon hallitsemisessa. 73 7/2019 KEMIA Skenaarioihin on otettava mukaan kaikki tarvittava tieto kemikaaliturvallisuusraporteista, jotka on tehty aineen rekisteröintiä varten. ”Reachja CLP-asetukset edellyttävät, että meidän on ennen tuotteen markkinoille saattamista tiedettävä, tuleeko esimerkiksi lannoitteen sinkki sulfaatista vai oksidista, vaikka asialla ei lannoitteen agronomisen toimivuuden kannalta olisi merkitystä.” Tuotteen koostumus voi muuttua myös raaka-aineiden annostelua muutettaessa tai kun otetaan käyttöön uusi prosessi, joka ohjaa reaktioita uudella tavalla. Työsuojelutarkastajat antavat neuvontaa Aluehallintovirastot tekivät tänä syksynä 400 yritykseen tarkastuksen, jossa käytiin läpi työpaikan kemikaaliluettelo, käyttöturvallisuustiedotteet ja kemiallisten riskien arviointi. Päätuotteinaan kivennäislannoitteita valmistava Yara toimii liki 60 maassa. Työ edellyttää tiivistä sisäistä tiedonvaihtoa tuotannon ja hankinnan henkilöstön kanssa. ”Tämä oli meille viesti siitä, että ohjaava ja neuvova ote vie asioita eteenpäin”, kiittelee tuloksia esitellyt ylitarkastaja Satu Auno Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. ”Työ hankaloituu, jos yrityksellä on useita tavarantoimittajia, joista jokaisella on hieman erilainen luokitus samalle aineelle.” Tilanne on kuitenkin kohentumassa, sillä Echa alkaa kehittää laajennettuja käyttöturvallisuustiedotteita nykyistä paremmiksi. Käyttöturvallisuustiedotteen liitteisiin sisällytetty tieto ei siksi ole yhtenäistä, ja sen käyttö on vastaanottajille usein työlästä”, Mäkelä sanoo. Lisäksi tiimi laatii käyttöturvallisuustiedotteet liitteineen sekä seosten vaaraluokitukset. Tulokset paranivat viime vuodesta, sillä tällä kertaa tarkastetut yritykset saivat etukäteen ohjeet asioiden kuntoon saattamiseksi. ”Jos ne ennen olivat noin kymmensivuisia, nyt ne voivat olla sivumäärältään moninkertaisia. helina.kujala@mediasilta.fi ”Mitä pienempi yritys, sitä enemmän epätietoisuutta.”. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Yleinen ongelma ovat myös käyttöturvallisuustiedotteiden vieraskielisyys tai huonosti tehdyt käännökset. Kemikaaliluettelo oli asianmukainen lähes 60 prosentilla työpaikoista. Suurimmaksi syyksi paljastui tiedon puute
Oliko riskienhallinta kromitrioksidin käyttäjillä riittävällä tasolla. Syyskuussa 2016 Echan komiteat. Liikkeelle yhteisestä ylätason hakemuksesta Kromiyhdisteiden käyttäjille ydinkysymys oli, kuinka tehdä lupahakemus mahdollisimman tehokkaasti, kun käyttäjiä on paljon ja ne edustavat eri aloja. Jokainen yrityksistä tarvitsee luvan voidakseen jatkaa kuusiarvoisten kromaattien käyttöä Euroopan talousalueella. Hakemuksen tarkoitus oli kattaa kaikki mahdolliset jatkokäyttäjien käytöt. Näin monen epävarmuustekijän arveltiin johtavan siihen, että hakemuksen olisi vaikea läpäistä Echan ja Euroopan komission tarkastelua. Yksi hakemuksen käyttökategorioista oli kovakromaus. Juuri niin kävikin. Tämän jälkeen suurimmat kromitrioksidia EU-markkinoille toimittavat ylätason toimijat muodostivat konsortion nimeltään a CTAC Submission Consortium (CTACSub) jättääkseen lupahakemuksen Euroopan kemikaalivirastoon Echaan. Tästä lähtökohdasta lähti ensimmäisenä liikkeelle kromitrioksidin käyttäjien muodostama konsortio The Chromium Trioxide Authorisation Consortium (CTAC). Miten kromitrioksidia todellisuudessa käytettiin. Luvanvaraisten aineiden listalla on nyt kaikkiaan 11 kuusiarvoista kromiyhdistettä, muun muassa kromitrioksidi, natriumdikromaatti ja kaliumdikromaatti. Pinnoitteita käytetään myös hydraulisissa sylintereissä ja männissä, teollisissa puristimissa ja pumpuissa, kaivosteollisuuden ja maatalouden laitteissa, tekstiilija painantakomponenteissa ja lukemattomissa muissa sovelluksissa. Hakemuksen arvioitiin kattavan 1 500 jatkokäyttäjää. Tero Koski Kromipinnoitteet ovat tuttuja niin kahvinkeittimistä ja jääkaapeista kuin kylpyhuoneen kalusteista ja autojen puskureista. Jäsenet valmistelivat yhdessä lupahakemuksen kuudelle laajalle kromitrioksidin käyttökategorialle. Suomalaisyritykset pääsivät nopeasti maaliin, kiitos hyvin tehdyn hakemuksensa. 74 KEMIA 7/2019 Luvanvaraisiksi muuttuneiden kromaattien käyttöluvan saaminen on ollut Euroopassa hidas ja hankala prosessi. Kromausta ja muuntopinnoitusta harjoittavia yrityksiä on ympäri Eurooppaa tuhansia. Konsortioon kuului yli 15 jäsentä toimitusketjun joka tasolta. Niiden koot vaihtelevat muutaman hengen työpajoista suuriin, useiden satojen työntekijöiden yhtiöihin. Ketkä olivat kromitrioksidin todellisia käyttäjiä. Euroopan unionin kemikaaliasetus Reach teki monien kromaattien käytöstä luvanvaraista syyskuussa 2017 ja tammikuussa 2019. Oliko uskottavaa, että kromitrioksidille ei olisi vaihtoehtoja missään hakemuksen käyttökategorioissa. Vasta lupahakemuksen toimittamisen jälkeen ilmeni, että CTACSubin valitsema lähestymistapa jätti monia kysymyksiä avoimiksi. Loogisimmaksi vaihtoehdoksi katsottiin kaikenkattava ylätason lupahakemus, joka käsittäisi kaikki kromaattien jatkokäyttäjät. Aineita käytetään laajasti kromauksessa ja muuntopinnoittamisesta, joten Käyttölupa kromaateille irtoaa toimimalla oikein lupamenettely vaikuttaa useisiin teollisuudenaloihin
Komissio ei voi hylätä hakemusta, sillä kromaatit ovat käyttäjilleen, muun muassa ilmailuja avaruusteollisuudelle, kriittisen tärkeitä. Ilo oli kuitenkin ennenaikainen. Se saatetaan siirtää kandidaattilistalta luvanvaraisten aineiden luetteloon. Tarkistusraporttien määrä alatason jatkokäyttäjien 11:n kuusiarvoisen kromaatin käytöstä kasvaa tätä nykyä jatkuvasti. Vielä ennen lopullista päätöstään komissio kuitenkin edellyttää, että luvanhakijat tekevät esimerkiksi koristekromauksen ja joidenkin muiden käyttöjen osalta niin sanotun korvaussuunnitelman. Heti maaliskuussa EU:n tuomioistuin kumosi jo myönnetyt luvat lyijykromaattien käyttämisestä maaleissa. Mikäli jatkokäyttäjät haluavat hyödyntää kromaatteja myös tulevaisuudessa, niiden tulee siis valmistautua tekemään yksilöllisiä tai samankaltaisen käyttäjäryhmän kanssa yhteisiä lupahakemuksia. Viidelle kuudesta käytöstä komiteat suosittelivat erittäin tiukkoja käyttöehtoja ja seurantajärjestelyä. Kirjoittaja työskentelee sosioekonomisen analyysin vanhempana asiantuntijana konsulttiyritys REACHLaw Oy:ssä. Komiteat suosittelivat lyhyempiä uudelleentarkastelujaksoja kuin hakijat pyysivät. Mukaan tuli myös Euroopan parlamentti. Ne alkoivat siksi vuonna 2014 työstää yhteistä hakemusta, jota voidaan kutsua jatkokäyttäjävetoisen näkökulman edelläkävijäksi. Nyt marraskuussa näyttää siltä, että komissio aikoo vihdoin hyväksyä joitakin CTACSubin hakemuksessa anotuista käyttötarkoituksista. Hakemuksen hylkääminen vaikuttaisi laajasti koko Euroopan talouteen, sillä jatkokäyttäjien määrä on useita tuhansia. Yritykset jättivät kovakromausta varten tehdyn hakemuksensa kemikaalivirastoon vuonna 2015. Siitä käynnistyi yli kaksi vuotta kestänyt kiivas väittely. Viimein helmikuussa 2019 näytti, että kompromissiin olisi päästy. EU:n jäsenvaltioiden edustajien muodostama Reach-komitea päätti hyväksyä CTACSubin hakemuksen. Suomalaisfirmat ymmärsivät jo varhain, että kaikenkattavassa ylätason hakemuksessa on liikaa epävarmuustekijöitä. Hakemuksen menestyksessä avainasiat olivat samankaltaisen hakijaryhmän muodostaminen sekä keskittyminen jokaiseen yksilölliseen datapisteeseen ja tarkkaan yrityskohtaiseen tiedonkeruuseen. Niiden kohtalo Echan komiteoissa ja komissiossa oli sama kuin CTACSubin. tero.koski@reachlaw.fi Alkuperäinen teksti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.kemia-lehti.fi. Vaikka Echan komiteat olivat kaikkien hakemuksessa esitettyjen käyttötarkoitusten hyväksymisen kannalla, ne suhtautuivat sen tulokulmaan hyvin kriittisesti. Myönteisiä uutisia lienee tulossa myös muille päätöstä odottaville ylätason lupahakemuksille. Tuomiossa vaadittiin, että komissio harkitsee CTACSubin asiaa uudelleen. Vaikka kromaajat korvaisivat kromi(VI)-yhdisteen esimerkiksi kromi(III)-yhdisteellä, niiden on mahdollisesti tehtävä lupahakemus prosessissa hyödynnettäville lyijyanodeille tai korvattava ne muilla anodeilla. Komissio sai komiteoiden mielipiteen vuonna 2016. 75 7/2019 KEMIA Käyttölupa kromaateille irtoaa toimimalla oikein puolsivat hakemuksen hyväksymistä mutta tiukoin ehdoin. Parlamentti vaati komissiolta myös säännöksiä, joilla jatkokäyttäjien edellytettäisiin hankkivan käyttölupa omille yksittäisille alatason käytöilleen. Pitkällä tiellä riittänyt mutkia EU:n jäsenvaltiot, kansalaisjärjestöt ja monet muut sidosryhmät ovat arvostelleet voimakkaasti sekä CTACSubin hakemusta että kemikaaliviraston ja komission toimintaa sen käsittelyssä. Tämä lähestymistapa näyttää olevan toteuttamiskelpoisin ratkaisu käyttöluvan saamiseen. Oikeus totesi erikseen, että komissio ei voi myöntää lupaa, jos hakemuksessa on epävarmuutta siitä, onko kromaateille vaihtoehtoisia aineita saatavissa. A do be St oc k Kromipinnoite tekee esineestä kovan, kiiltävän ja kulutusta kestävän.. Ne saivat komissiolta myönteisen päätöksen jo vuonna 2017 ja ovat sen jälkeen voineet keskittyä varsinaiseen leipätyöhönsä. Tässä vaiheessa on epätodennäköistä, että kromaattien käyttöluvista tehtäisiin lisää kaikenkattavia ylätason hakemuksia. Kovakromaajille uusi pähkinä purtavaksi on metallinen lyijy. Tämän ansiosta ryhmää avustanut konsulttiyritys saattoi ryhmitellä, analysoida ja esittää hakemuksen tiedot muodossa, joka vakuutti Echan komiteat ja EU-komission siitä, että sopivia vaihtoehtoja kromitrioksidille hakijoiden käyttötarkoituksessa ei ole ja että jatkuvan käytön riskit on minimoitu. Suomalaiset tekivät sen toisin Rinnakkain CTACSubin hakemuksen kanssa lähti aikoinaan käyntiin myös lupahakemus, jonka takana oli muutama suomalainen kromitrioksidia jatkokäyttävä pk-yritys. Se antoi myöhemmin maaliskuussa päätöslauselman, jossa vaadittiin komissiota harkitsemaan uudelleen lupahakemuksen hyväksymistä. Sen sijaan komissio ei ole vieläkään pystynyt tekemään asiassa päätöstä. Suomalaisten kromi(VI)-yhdisteiden jatkokäyttäjien kannattaa harkita vaihtoehtojaan ja strategiaansa lupahakemuksen tekemiseen niille sovelluksille, joissa kromaattien korvaaminen vaikuttaa mahdottomalta. Samoihin aikoihin kemikaalivirastolle jätettiin muitakin samantyyppisiä ylätason lupahakemuksia kromaattien käyttöön
Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Eikä siinä vielä kaikki. Vasurille tämä on kieltämättä vaikeampaa. Sama luonnollisesti koskee myös viimeisen matkan tarjoajia. KEMISTILLE MULTITASKAUS ei tuota ongelmia. Multitaskaamisen alkeiskurssin on suorittanut siinä vaiheessa, kun kykenee edellisten lisäksi ottamaan samaan aikaan vielä joko suihkun tai vaahtokylvyn. Varsinainen asiakas ei valita, vaikka krematorioreissulla pysähdyttäisiin toimittamaan perille muutama verkkokaupan tilaus. Jos haluaa luoda vaikutelman talvisesta laskettelulomasta, kasvoihinsa saa pandapäivetyksen vaihtamalla maskin pyöreisiin hitsauslaseihin. Tosi tehopakkaus sai edustuskalenteriinsa mahdutetuksi vielä sorsastuskaudenkin. Ammatti kuin ammatti, moniosaaminen iskee meihin kaikkiin. Nykyään on kuivempaa, toimittajillakin. Nilkkansa nyrjäyttäneen kerkeää kyllä hakemaan paremmalla ajalla pokan jälkeen. Mustien autojen oheistoiminnaksi käy hyvin rahdin ja pakettien kuljettaminen. Räväkämpi voi sekoitella räjähteitä ja leipoa ilotulitteita. Saimi Senttaajan sijasta toimittaja on nyt Multi Taskinen. Puikon polttamisen lomassa ehtii siivota kokoonpanohallin ja lisätä näin työyhteisön viihtyvyyttä. Viime viikolla huomasin toimivani Ikean itsepalvelukassana. Myös toimittajat selvisivät elämästä syömällä cocktailpaloja, juomalla voimajuomia ja ehkä rustaamalla silloin tällöin jonkun tekstinpätkän. Oikeakätinen voi hitsata oikealla kädellä ja hoitaa vasemmalla reskontraa. MULTI TASKISEKSI ei tulla hetkessä. Se vaatii sitkeää pottaharjoittelua. Laboratorion yhteydessä voi vallan hyvin pyörittää catering-palvelua ja kemiallista pesulaa. Ratin pyörittämisen ohessa voi soittaa muutaman puhelun, päivittää instagrammin ja vatsapin, juoda aamukahvit ja vaihtaa sukkahousut. Keemikko Itsepalvelu Taskinen KEEMIKKO ”Oikealla kädellä voi hitsata ja vasemmalla hoitaa reskontraa.”. Näin syntyy samaan aikaan sekä hitsauskarvia että kunnon rusketus. TYÖPAIKALLA MONIOSAAJAN tarkka toimenkuva riippuu työtehtävästä. Jos esimerkiksi sattuu olemaan hitsaaja, hitsauksen voi suorittaa bikineissä. Tämän päivän journalistin odotetaan haastattelevan, kirjoittavan juttuja, valokuvaavan, videoivan, bloggaavan, vloggaavan, podcastaavan, taittavan, myyvän mainostilaa, laskuttavan ja vielä arvostelevan omat tekeleensä sosiaalisessa mediassa. Ainakin vähemmän kriittiset potilaat voi aina heittää tiensivuun maksavan asiakkaan tieltä. AMBULANSSIEN ENSIHOITAJILLE uusi taksilaki tuli kuin tilauksesta. Vessaistumisen aikana on opittava myös harjaamaan hampaat, ajamaan parta tai vaihtoehtoisesti säärikarvat sekä sisäistämään ranskan epäsäännöllisten verbien taivutusmuodot. Jos ammattina on poliisi tai upseeri, multitaskaaminen järjestysmiehenä tai -naisena sopii kuin nyrkkirauta silmään. Jos on vihreään suuntaan kallellaan, voi myydä kloonauspalvelua tai keinosiemennystä. Kun luotiliivit ja ampuma-aseet jo ovat työkalupakissa valmiina, niiden käyttämättä jättäminen on suoranaista tuhlausta. 76 KEMIA 7/2019 Mitäs me moniosaajat Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Jonosta päätellen meitä Multi Taskisia näytti olevan paljon, suorastaan ruuhkaksi asti. Sen jälkeen Multi Taskinen on valmis lähtemään töihin, tietenkin omalla autolla. Perinteistä kiinnostunut keittelee punamultamaaleja. TYÖVUODEN SAATTOI ennen vanhaan jakaa Lapin hiihtomökki-, tilinpäätös-, vuosikokous-, kalastus-, rapujuhla-, hirvenmetsästysja pikkujoulukausiin
Niemi toimii maatalouspolitiikan tutkimusprofessorina ja biotalouspolitiikat-fokusalueen tutkimuspäällikkönä Luonnonvarakeskuksessa. Hän on toiminut muun muassa seuran puheenjohtajana. Palkintosumma on 6 000 euroa. Suomen farmaseuttisen yhdistyksen jakama tunnustus on alan kotimaisista palkinnoista merkittävin. Hänen kanslerikautensa alkaa 1. Hänen saavutuksiinsa kuuluu muun muassa farmaseuttisen lääketutkimuksen kansallisen yhteistyöja tutkimusverkoston FinPharman menestyksekäs Profi-rahoituskierros. myös tämän erityisistä ansioista ympäristötietoisuuden sekä vihreän ja kestävän farmasian edistämisessä ja esiin nostamisessa. Jari Yli-Kauhaluoma on jo vuosia kuulunut Suomalaisten Kemistien Seuran aktiivijäseniin. Palkitsijat kiittävät Yli-Kauhaluomaa Jari Yli-Kauhaluomalle Albert Wuokon palkinto H el si ng in yl io pi st o Jari Yli-Kauhaluoma vastaanotti palkintonsa FinPharmaSci-tapahtumassa 30. tammikuuta 2020 ja kestää vuoden 2024 loppuun. Carl Gahmberg toimi biokemian professorina Åbo Akademissa vuodet 1979–1981 ja sen jälkeen biokemian professorina Helsingin yliopistossa 1981–2010. Yli-Kauhaluoma tunnetaan myös aktiivisesta yhdistystoiminnasta. Vuonna 2003 hän väitteli maatalousja metsätieteiden tohtoriksi Helsingissä. Valinnan teki Agronomiliitto. Yli 30-vuotisen työuransa aikana Niemi perehtynyt erittäin laajasti Suomen maaja elintarviketalouden toimintaympäristöön sekä sen asemaan kansainvälisessä kaupassa ja kilpailussa. Carl Gahmberg ÅA:n kansleriksi Jyrki Niemestä Vuoden vaikuttaja A gr on om ili it to Jyrki Niemi ce -tutkinnon Arkansasin yliopistossa. Pitkän ja ansiokkaan tutkijanuran ohessa Jari Yli-Kauhaluomasta on tullut myös hyvin pidetty ja opiskelijoiden arvostama opettaja Helsingin yliopistossa. Jyrki Niemi valmistui maatalousja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1990 ja suoritti seuraavana vuonna Master of ScienVuoden 2019 Albert Wuokon palkinto on myönnetty professori Jari Yli-Kauhaluomalle. Gahmbergia on lainattu yli 14 000 kertaa, ja hänet on valittu usean eurooppalaisen tiedeakatemian jäseneksi. lokakuuta. Vuodesta 1986 vuoteen 1991 hän oli myös Suomen Akatemian HENKILÖUUTISIA Tutkimusprofessori Jyrki Niemi on valittu Vuoden vaikuttajaksi 2019. Professori Carl G. 77 7/2019 KEMIA A ri A al to /H el si ng in yl io pi st o Carl Gahmberg tutkijaprofessori. Palkinnon perusteena on Yli-Kauhaluoman esimerkillinen tieteidenvälinen työ koko Suomen farmasian alan kehittämiseksi. Åbo Akademin kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Jari Yli-Kauhaluoma toimii farmaseuttisen kemian professorina ja farmasian tiedekunnan tutkimuksen varadekaanina Helsingin yliopistossa. Hänet tunnetaan alan todellisena asiantuntijana, jolla on erityinen kyky esittää monimutkaisetkin asiat selvästi ja kiinnostavasti myös suurelle yleisölle.. Hänellä on laaja kokemus lääkealan ja tieteellisten yhteisöiden luottamustehtävistä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pitkäaikaisena pysyvänä sihteerinä ja nykyään kunniajäsenenä Suomen Tiedeseurassa Gahmberg on tuonut näkyvyyttä suomalaiselle tiedeyhteisölle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Gahmberg on valittu Åbo Akademin uudeksi kansleriksi
FM Harri Heikkisen väitöskirja Magnetic Interactions Influencing Spectral Analysis and Quantitation in Nuclear Magnetic Resonance Spectroscopy tarkastettiin 1.11.2019. TkL Jari Lappalaisen väitöskirja Extending Mechanistic Thermal-hydraulic Modelling and Dynamic Simulation for New Industrial Applications tarkastettiin 8.11.2019. Juha Tuukkainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Johannes Elbe (Münsterin yliopisto, Saksa) ja. Eva Hemmer (Ottawan yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Marcus Fruttiger (Lontoon University College, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Marjaana Ojalillin väitöskirja Prostate cancer: the role of extracellular matrix and a2ß1 integrin-mediated signaling in stem cell-like cancer cells tarkastettiin 8.11.2019. Bisrat Assefan väitöskirja Designing and 3D printing Optical Components for Imaging, Illumination and Photonics Applications: a case study based on Printoptical Technology tarkastettiin 18.10.2019. M.Sc. Jukka Rantanen (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena dos. Prov. Turun yliopisto FM Satu Lahtisen väitöskirja Upconverting nanoparticles in bioaffinity assays: new insights and perspectives tarkastettiin 18.10.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Andreas Offenhäusser (Jülichin tutkimuskeskus, Saksa) ja kustoksena emer.prof. Alois Herkommer (Stuttgartin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. DI Saara Tiurin väitöskirja Diastereoselective Synthesis of 1-deoxy-L-nojirimycins—A Treatise on Stereoselective Hydroxylations of 6-membered Rings tarkastettiin 16.11.2019. Ari Koskinen. Futaba (AIST-instituutti, Japani) ja kustoksena prof. DI Janne Koiviston väitöskirja Development and Characterization of Gellan Gum Based Hydrogels for Soft Tissue Engineering tarkastettiin 15.11.2019. Ilkka Tittonen. Eileen Gentleman (Lontoon King’s College, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. DI Tuomo Niemisen väitöskirja Molecular Mechanisms of Selected Disease-Linked Proteins Studied through Atomistic Molecular Dynamics Simulations tarkastettiin 8.11.2019. Prov. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Jan Schmidt (Hamelinin aurinkoenergian tutkimusinstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Heli Jantunen. Vastaväittäjänä toimi prof. Tanja Kallio. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Prov. Jussi Koivunen. de Castro-Gomes (Beiran yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Christophe Courtin (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. FM Mira Laajalan väitöskirja Cellular and viral factors promoting efficient enterovirus uncoating and replication tarkastettiin 22.11.2019. Raimo Tuominen. ETM Elisa Arten väitöskirja Bioprocess-induced changes in wheat bran protein bioavailability, nutritional quality and technological functionality tarkastettiin 15.11.2019. Matthew Amesbury (Exeterin yliopisVÄITÖKSIÄ to, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Risto Kostiainen. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Tomi Ryynäsen väitöskirja Alternative Electrode Materials for Prototyping Cell ModelSpecific Microelectrode Arrays tarkastettiin 8.11.2019. Neophytos Neophytou (Warwickin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Hans-Olof Andren (Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja prof. Ilkka Kilpeläinen. Jari Hämäläinen (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Ph.D. Varpu Marjomäki. Rami Ojarinnan väitöskirja The Dissolution and Formulation Characteristics of Coamorphous Systems tarkastettiin 25.10.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Pasi Peura (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. DDS Tarek Omranin väitöskirja Bi-layered restorative dental composite structures: stress and fracture behavior tarkastettiin 1.11.2019. Mikko Helle (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Tampereen yliopisto FM Maarit Patrikaisen väitöskirja Carbonic anhydrase VI: Functional characterization in mouse and zebrafish model organisms tarkastettiin 11.10.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Esa Vakkilainen. Seppo Parkkila. Philippe Guégan (Sorbonnen yliopisto, Pariisi) ja kustoksena prof. Don N. Helsingin yliopisto Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Jukka Lekkala. Kati Katina. Jari Haimi. Vastaväittäjänä toimi prof. Esko Kauppinen. Carita Kvarnström. Nina Josephin väitöskirja CuMoO 4 : A microwave dielectric and thermochromic ceramic with ultra-low fabrication temperature tarkastettiin 25.10.2019. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Aqeel Hussainin väitöskirja Synthesis and applications of single walled carbon nanotubes from ethylene as carbon source tarkastettiin 8.11.2019. Ilpo Vattulainen. FM Minna Kihlströmin väitöskirja Characterization of angiopoietin ligands: Role of angiopoietin-4 in retinal venous development and angiopoietin-2 variant in tumor vasculature tarkastettiin 1.11.2019. M.Sc. Mari-Ann Einarsrud (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena prof. David Porter. 78 KEMIA 7/2019 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto M.Sc. Elisabeth Verpoorte (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Ulrich Lohbauer (Erlangen-Nürnbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Robert Vajtai (Ricen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Elisa Ollikaisen väitöskirja Microfluidics and Nanotechnology in Pharmaceutical Analysis and Drug Metabolism Research tarkastettiin 18.10.2019. Saara Huoposen väitöskirja Costs, effectiveness and costeffectiveness of biological drugs in the treatment of rheumatoid arthritis and inflammatory bowel diseases tarkastettiin 25.10.2019. Emmanuela Daza Seccon väitöskirja Assessing ecological effects of peatland use with testate amoebae tarkastettiin 18.10.2019. Vastaväittäjänä toimi prof. Trond-Vidar Hansen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Olli Dahl (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Lauri Eklund. FM Minttu Tuonosen väitöskirja Meteorological conditions affecting renewable energy tarkastettiin 8.11.2019. Mikael Rinne. Timo Fabritius. Ulla Gro Nielsen (EteläTanskan yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Taneli Juntusen väitöskirja Thermal and thermoelectric transport in nanostructures for energy applications tarkastettiin 22.11.2019. Heikki Järvinen. Gunilla Svensson (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Vallittu. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi dos. Matti Knaapila (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Bo Nordell (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Hennamari Mikkola (Kansaneläkelaitos) ja kustoksena prof. Jyrki Saarinen. Andrii Domanskyi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. João P. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. DI Mateusz Janiszewskin väitöskirja Techno-economic aspects of seasonal underground storage of solar thermal energy in hard crystalline rocks tarkastettiin 25.10.2019. M.Sc. Minna Kellomäki. Fatemeh Davodin väitöskirja Rational Design of Novel and Efficient Electrocatalysts for Hydrogen Production tarkastettiin 25.10.2019. DI Jenni Kiventerän väitöskirja Stabilization of sulphidic mine tailings by different treatment methods. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto DI Katja Kuparisen väitöskirja Transforming the chemical pulp industry—From an emitter to a source of negative CO 2 emissions tarkastettiin 18.10.2019. Riikka Laitinen. Sanna Lopin väitöskirja Novel approaches targeting ischemia induced neuronal death and neuroinflammation tarkastettiin 18.10.2019. Marco Vignuzzi (Pasteurinstituutti, Ranska) ja kustoksena dos. Vahid Javaherin väitöskirja Design, thermomechanical processing and induction hardening of a new medium-carbon steel microalloyed with niobium tarkastettiin 1.11.2019. Heavy metals and sulphate immobilization tarkastettiin 1.11.2019. Ville Alopaeus. DI Eshwar Ramasettin väitöskirja Modelling of Open-eye Formation and Mixing Phenomena in a Gas-stirred Ladle for Different Operating Parameters tarkastettiin 25.10.2019. Hele Savin. Mirja Illikainen. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Fabian Poochin väitöskirja Phase behavior of poly(2propyl-2-oxazoline)s tarkastettiin 24.10.2019. M.Sc. Oulun yliopisto FM Tiia Honkasen väitöskirja More efficient use of HER targeting agents in cancer therapy tarkastettiin 18.10.2019. Jorma Isola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dos. Tero Soukka. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Sergio Domínguezin väitöskirja Studies on Cationic Polythiophenes with HydrogenBonding Donor Capabilities tarkastettiin 8.11.2019. Tarja Malm. DI Toni Pasasen väitöskirja Defect engineering in black silicon tarkastettiin 15.11.2019. Georg Pabst (Grazin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof
Reach-rekisteröinneistä. Medix Biochemica Oy Uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.1.2020 Steve Ferguson. TkL Anne Norströmin väitöskirja Adsorption of Silane Coupling Agents on Glass Fibre Surfaces tarkastettiin 8.11.2019. Turvallisuuspäälliköksi on nimitetty FM Sirpa Olaussen ja kemiantehtaan päälliköksi DI Sami Heikkinen. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Hiivat käyvät tehokkaasti ja tuottavat oluisiin täysin uusia makuvivahteita. Krogerus kehitti myös tekniikoita, joilla estetään virhemakujen muodostumista ja parannetaan hiivojen etanolitoleranssia. Scientificin ImmunoDiagnosticsdivisioonan kaupallisen johtajan tehtävästä. Tukesissa, Reach Law’ssa, Kemirassa, Echassa ja Nesteessä. Diplomi-insinööri Kristoffer Krogeruksen väitöskirja Elucidating Flavour Formation and Stress Tolerance in Brewing Yeast Hybrids tarkastettiin Aalto-yliopistossa 1.11.2019. Hänellä on liki 20 vuoden kokemus tutkimuksesta ja kehityksestä, erityisesti VTT:ssä. Viime vuosina on tutkittu etenkin heteroleptisiä metallilähdeyhdisteitä, joissa metalliin kiinnittyneet ligandit ovat keskenään erilaisia. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jyrki Heino. Panimoiden hyödyntämä hiiva on S.cerevisiaeja S.eubayanus -lajien yhdistelmä, mutta hybridisaatio on luultavasti tapahtunut vain kerran, minkä takia hiivojen monimuotoisuus on ollut huono. Tutkija Sanni Seppälä paneutui väitöskirjassaan zirkoniumdioksidin ja harvinaisten maametallien oksidien atomikerroskasvatukseen eli ALD:hen ja tutki uusia heteroleptisiä metallilähdeaineita eri happilähteiden kanssa. Hän siirtyy yhtiöön Thermo Fisher sessissa iso merkitys. Uutuudet rakensi väitöstyössään Kristoffer Krogerus, joka yhdisti Saccharomyces cerevisiaeja Saccharomyces eubayanus -lajien eri kantoja. Oded Nir (Negevin Ben Gurion -yliopisto, Israel) ja kustoksena prof. Hän siirtyy tehtävään Borealiksesta, jossa hän vastasi mm. Neste Oyj Sisäisen tarkastuksen johtajana on aloittanut OTK, MBA Hanna Puittinen. Jouko Peltonen. ALD on varsinkin mikroelektroniikan sovelluksissa tärkein ohutkalvojen valmistusmenetelmä. Vastaväittäjänä toimi professori Ursula Bond Dublinin Trinity Collegesta Irlannista ja kustoksena professori Alexander Frey. Erkki Levänen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Kristoffer Krogerus Sanni Seppälä. Ron Zevenhoven. Myllymäen vastuualueena on rikasteja litiumkemikaalituotannon kehittäminen, käynnistäminen ja päivittäinen toiminta. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Zirkoniumdioksidilla ja harvinaisten maametallien oksideilla on paljon käyttökohteita esimerkiksi mikroelektroniikassa, kiinteäoksidipolttokennoissa, optiikassa ja loisteaineina. Medix Biochemican nykyinen toimitusjohtaja Ismo Råman toimii tehtävässään joulukuun loppuun asti ja jatkaa sen jälkeen yhtiön neuvonantajana. Hybridit toteutettiin ilman hiivasolujen geneettistä muuntelua, joten ne sopivat ongelmitta elintarviketeollisuuteen. Erityisesti zirkoniumdioksidikalvot sisälsivät ainoastaan hyvin pieniä määriä epäpuhtauksia. Åbo Akademi MSE Evelina Koiviston väitöskirja Membrane separations, extractions and precipitations in aqueous solutions for CO 2 mineralisation tarkastettiin 11.10.2019. Hän työskenteli aiemmin yhtiön lakitoiminnoissa Chief Compliance Officerina. Hybridien muodostaminen on Krogeruksen mukaan lupaava menetelmä uusien hiivakantojen tuottamiseen. Vastaväittäjänä toimi prof. Filosofian maisteri Sanni Seppälän väitöskirja Atomic Layer Deposition of Zirconium Oxide and Rare Earth Oxides from Heteroleptic Precursors tarkastettiin Helsingin yliopistossa 25.10.2019. Lääkitysturvallisuuden apulaisprofessorina aloittaa 1.1.2020 FT Anna-Riia Holmström. Keliber Oy Operatiivisena johtajana (COO) on aloittanut DI Manu Myllymäki, joka toimi aiemmin yhtiön tuotantojohtajana. Xavier Ding (FIND-säätiö, Sveitsi) ja kustoksena prof. Teknologian tutkimuskeskus VTT Elektronisten antureiden tutkimusprofessoriksi on nimitetty TkT Mika Prunnila. Professuurin sijaintipaikka on Lammin biologinen asema Hämeenlinnassa. FM Teppo Salmisen väitöskirja Rapid Diagnostic Tests for Resource-Poor Areas tarkastettiin 15.11.2019. Helsingin yliopisto Ympäristötutkimuksen professoriksi on nimitetty FT Kimmo Kahilainen. 79 7/2019 KEMIA NIMITYKSIÄ Ecobio Oy Johtavaksi konsultiksi on nimitetty FL (ympäristötieteet) Helena Niemelä. Panimot ovat käyttäneet lager-oluen valmistuksessa vain muutamia hiivakantoja. Kemikaalisolun ja Ecobio Manager -tiimin vahvistuksena on aloittanut TkT (kemiantekniikka) Anne Kallioinen. Myös harvinaisten maametallien oksidien puhtaus parantui, kun niitä lämpökäsiteltiin kasvatuksen jälkeen. Kim Pettersson. ALD:n lähdeaineilla on proTutkija kehitti uusia ALD-prosesseja Hybridihiivoilla uusia makuvivahteita olueen Lager-oluen valmistukseen on ensi kertaa vuosisatoihin kehitetty uusia hiivakantoja. Hän kehitti työssään uudet ALD-prosessit zirkoniumdioksidi-, yttriumoksidi-, lantaanioksidija gadoliniumoksidiohutkalvojen valmistukseen. Prosesseissa toimi happilähteenä otsoni. Hänen tutkimusalueensa kattaa antureiden valmistustekniikan, mittaustekniikan ja sovellukset. Professuuri on Suomessa alan ensimmäinen. Hiivojen ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa kontrolloimalla sitä, kustoksena prof. kuinka suuri osa kantahiivojen genomeista periytyy hybridiin. Vastaväittäjänä toimi professori Sami Franssila Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Ritala
Vuonna 2003 hän väitteli työn ohessa farmasian tohtoriksi. Yhtiön juuret johtavat Itä-Suomen yliopistoon, jonka spinoff-yritys se alun perin on. Tämän toivon säilyvän jatkossakin”, Keinonen sanoo. Tunnustuksesta ilahtunut Keinonen kertoo arvostavansa suuresti Vuoden alumni -nimitystä. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Lujitemuoviseminaari Valkeakoski 27.–28.11.2019 www.plastics.fi/lujitemuoviseminaari Farmasian päivät Helsinki 29.–30.11.2019 www.farmasianpaivat.fi Labquality Days Helsinki 6.–7.2.2020 www.labquality.fi Lignofuels 2020 Helsinki 26.–27.2.2020 www.wplgroup.com/aci/events Plastexpo Nordic, PacTec, FoodTec, Sign, Print & Pack Helsinki 11.–12.3.2020 messukeskus.com 3D & New Materials Tampere 18.–19.3.2020 www.3dnewmaterials.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 4.–5.6.2020 www.helsinkicf.eu 12 th Nordic Nutrition Conference Helsinki 8.–11.6.2020 www.nnc2020.fi 30 th International Conference on Polyphenols Turku 13.–17.7.2020 icp2020turku.utu.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT PBSI 2019 Rooma, Italia 2.–4.12.2019 premc.org/conferences/pbsiphosphorus-boron-silicon 3 rd International Caparica Christmas Conference on Translational Chemistry Caparica, Portugali 2.–5.12.2019 www.ic3tc2019.com Biocides Europe 2019 Wien, Itävalta 3.–4.12.2019 events.chemicalwatch.com/76320/ biocides-europe-2019 4 th European Mineral Fertilizer Summit Bryssel, Belgia 4.–5.12.2019 wplgroup.com/aci/events Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Tucson, Yhdysvallat 12.–18.1.2020 icpinformation.org Future of Polyolefins Summit Bryssel, Belgia 22.–23.1.2020 wplgroup.com/aci/events Maximizing Propylene Yields 2020 Barcelona, Espanja 22.–23.1.2020 wplgroup.com/aci/events Berzeliusdagarna Tukholma, Ruotsi 31.1.–1.2.2020 www.berzeliusdagarna.se Future of Surfactants Summit Berliini, Saksa 12.–13.2.2020 wplgroup.com/aci/events PaintExpo Karlsruhe, Saksa 21.–24.4.2020 www.paintexpo.com 44 th International Conference on Coordination Chemistry Rimini, Italia 5.–10.5.2020 iupac.org/events Interpack 2020 Düsseldorf, Saksa 7.–13.5.2020 www.interpack.com 10 th International Symposium on Molecular Order and Mobility in Polymer Systems Pietari, Venäjä 18.–22.5.2020 iupac.org/events PolyChar 2020 Venetsia, Italia 18.–22.5.2020 iupac.org/events 30 th European Symposium on Computer Aided Process Engineering Milano, Italia 24.–27.5.2020 www.aidic.it/escape30 IFCC WorldLab 2020 Soul, Korea 24.–28.5.2020 www.ifcc2020.org 14 th Mediterranean Congress of Chemical Engineering Barcelona, Espanja 2.–5.6.2020 www.mecce.org Plastics Recycling World Expo, Compounding World Expo, Polymer Testing World Expo Essen, Saksa 3.–4.6.2020 messe-essen.de Chemistry Conference for Young Scientists Blankenberge, Belgia 19.–21.2.2020 chemcys.be Pittcon 2020 Chicago, Yhdysvallat 1.–5.3.2020 pittcon.org Plastics Regulations 2020 and Brexit Workshop Conference Köln, Saksa 11.–12.3.2020 www.ami.ltd/RegulationsEU2020 3 rd Euro Chemistry Conference Rooma, Italia 16.–17.3.2020 chemistry-conference.com Circular Materials Conference Göteborg, Ruotsi 17.–18.3.2020 www.circularmaterialsconference.se ACS National Meeting Philadelphia, Yhdysvallat 22.–26.3.2020 www.acs.org Chemicals Management for Electronics Europe 2020 Amsterdam, Alankomaat 23.–24.3.2020 events.chemicalwatch.com European Fuels Market & Refining Strategy Conference Wien, Itävalta 25.–26.3.2020 wplgroup.com/aci/events Analytica 2020 München, Saksa 31.3.–3.4.2020 www.analytica.de Biostimulants Europe 2020 Granada, Espanja 1.–2.4.2020 wplgroup.com/aci/events HENKILÖUUTISIA Tuija Keinosesta Itä-Suomen yliopiston Vuoden alumni Itä-Suomen yliopiston Vuoden alumniksi on valittu Medfiles Oy:n toimitusjohtaja Tuija Keinonen. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. lokakuuta. ”Näissä tehtävissä hänen ansiokkaan työuransa kautta saadut kokemukset ovat jalkautuneet sekä yliopiston että muiden alueemme toimijoiden hyväksi”, Mönkkönen sanoo.. Polvijärveltä kotoisin oleva Keinonen valmistui proviisoriksi silloisesta Kuopion yliopistosta vuonna 1989. ”Yliopistolla on ollut hyvin suuri merkitys elämässäni. Tuija Keinosen johtama Medfiles Oy on terveysalan kehitysja tutkimusyhtiö, joka on toiminut Suomessa Tuija Keinonen vastaanotti Vuoden alumni -tunnustuksen Kuopiossa järjestetyssä alumnitapahtumassa 31. Työnsä ohessa Tuija Keinonen on myös toiminut monissa luottamustehtävissä, muun muassa useiden yritysten hallitusten jäsenenä, ja vuodesta 2012 alkaen Viron kunniakonsulina. 80 KEMIA 7/2019 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. It äSu om en yl io pi st o reilut 30 vuotta ja Baltiassa 20 vuotta. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto yhdistyivät ItäSuomen yliopistoksi vuonna 2010. Se on luonut jykevän pohjan ja ollut läsnä työurallani oikeastaan koko ajan, tavalla tai toisella. Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan Keinonen on ollut merkittävä yhteistyökumppani yliopistolle luennoitsijan ja tapahtumien puhujan roolissa, Kuopion yliopistosäätiön hallituksessa sekä useiden hankkeiden ohjausja johtoryhmissä
Palkinnon jakavat Suomalaisten Kemistien Seura, Biobioseura ja Ravitsemuksen tutkimussäätiö. SEURASIVU. joulukuuta. osoitteessa kemia100.fi > Kalenteri. I. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 27.11. Mikkola aloitti seuran palveluksessa marraskuun alussa, ja hän siirtyy vanhempainvapaalle 16. Tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin osoitteessa kemianseurat.fi/kty. huhtikuuta 6. D an ie l M ik ko la tosta ja väitteli elokuussa 2018 biotuotetekniikasta Aalto-yliopistossa. toukokuuta 2020 lähtien. Ilmoittautumiset 5.12. maaliskuuta 3/2020 10. Aiemmin hän on toiminut kemikaaliasiantuntijana Allergia-, Ihoja Astmaliitto ry:ssä sekä tuotekehitysja tutkimustehtävissä VTT:ssä. mennessä osoitteeseen fintacry@gmail.com. Virtanen -palkintojuhla 10.12.2019 Säätytalo (Snellmaninkatu 9–11, Helsinki) kello 18. Tumma puku. 81 7/2019 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. FinTAC ry:n joulukuisella retkellä on tilaisuus päästä tutustumaan Riihimäellä sijaitsevaan Fortumin muovijalostamoon. Seuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Heleena Karrus siirtyy eläkkeelle ensi kesän aikana. FinTAC ry:n Vierailu Fortumin muovijalostamoon 10.12.2019 Riihimäki (Kuulojankatu 1). Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2020 10. helmikuuta 18. Kemia-lehti 2020: Katso AIKATAULUT JA OSATEEMAT III-kannesta! KEMIA Kemi Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Fo rt um Kemiallisteknillisen Yhdistyksen Vaalikokous 11.12.2019 Otaniemi kello 18. Lisätietoa saa osoitteesta www.fintac.org. FinTAC ry:n symposium Trends of thermoanalytical methods in materials characterization 13.–14.2.2020 Helsinki Tapahtuma järjestetään yhdessä Fysikaalisen farmasian yhdistyksen kanssa. tammikuuta 5. helmikuuta 2/2020 21. Tekniikan tohtori Sanna Mikkola, 35, on nimitetty Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtajaksi 1. toukokuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Vantaalla asuva Sanna Mikkola valmistui vuonna 2008 kemistiksi Itä-Suomen yliopisSuomalaisten Kemistien Seuralle valittiin uusi toiminnanjohtaja Seuratoiminta on tuttua Sanna Mikkolalle, joka on toiminut aiemmin muun muassa Pirkanmaan Kemistiseuran puheenjohtajana. Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi A. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi
Torontolainen Connaughtin tutkimuslaboratorio alkoi heti valmistaa insuliinia sairaalakäyttöön. Kanadan suurin kaupunki Toronto on kaupallinen ja taloudellinen keskus, jonka tuhannet startup-yritykset ovat tehneet siitä maan Piilaakson. Opinahjon historiallinen kuuluisuus on kirurgi Frederick Banting. Yliopistossa on opiskellut tai opettanut kymmenen nobelistia. Havainto poiki defibrillaattorin eli sydäniskurin, jota testattiin ensin koirilla. Banting-instituutissa työskennellyt sähköinsinööri John Hopps taas huomasi, että jos sydän lämpötilan laskiessa lakkasi lyömästä, sen sai taas sykkimään mekaanisen tai sähköisen ärsykkeen avulla. Nobel-keksinnöllä on ollut valtava merkitys. Kohtalon ivaa oli, että Banting sai vuonna 1941 surmansa lento-onnettomuudessa matkalla Englantiin, jossa hänen oli tarkoitus osallistua G-puvun testaustilaisuuteen. Banting ja Macleod saivat löydöstä vuoden 1923 lääketieteen Nobelin. Apulaistensa, lääketieteilijä Charles Bestin ja biokemisti Charles Collipin, kanssa Banting löysi sokeriaineenvaihduntaa säätelevän insuliinihormonin vuonna 1921. Pian päivänvalon näki Pohjois-Amerikan ensimmäinen kaupallinen elektronimikroskooppi, jota valmisti Radio Corporation of America. Toisen maailmansodan sytyttyä hänen ryhmäänsä liittyi medisiinari Wilbur R. Franks, joka keksi hävittäjälentäjien antipainovoimapuvun eli G-puvun. Sisko Loikkanen Torontossa toimii liuta yliopistoja, joista vuonna 1827 perustettu Toronton yliopisto on 80 000 opiskelijallaan Kanadan suurin. Kaksikko arvosti avustavien tutkijoidensa työtä niin, että Banting jakoi palkintorahansa Bestin kanssa ja Macleod Collipin kanssa. Laajamittaisen tuotannon se käynnisti jo vuonna 1922 yhdessä Eli Lilly and Company -lääkeyhtiön kanssa. Myös Hopps itse sai sellaisen vuonna 1984 ja eli laitteen turvin vuoteen 1998 asti. Sydämentahdistin pelasti myös keksijänsä Insuliinin jälkeen Frederick Banting tutki muun muassa syöpätauteja. Ahkera kaksikko sai vuonna 1938 aikaan laitteen, jonka kuvat olivat korkealaatuisia ja huomattavasti tarkempia kuin Ruskan versiossa. sisko.loikkanen@gmail.com Toronton väkiluku on tätä nykyä noin 2,7 miljoonaa. Sydämentahdistimet ovat sittemmin pelastaneet joukoittain ihmisiä. Koirakokeiden avulla Hopps kehitti ensimmäisen sydämentahdistimen, joka tosin oli liian suuri asennettavaksi elimistöön. Hän ryhtyi sata vuotta sitten jäljittämään professori John Macleodin ohjauksessa haimasta yhdistettä, joka alensi veren glukoosipitoisuutta. Astronauttien käyttämät G-puvut perustuvat yhä Franksin malliin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Fysiikan laitoksen johtajan Eli Burtonin johdolla käynnistyi hanke, jossa mikroskooppia kehittivät eteenpäin muun muassa James Hiller ja Albert Prebus. Torontossa tehdään tasokasta tutkimusta monilla aloilla. Toronton yliopisto puolestaan perusti erillisen, lääketieteen tutkimukselle omistetun Banting ja Best -instituutin. Tutkija Ernst Ruska oli vuonna 1933 rakentanut Saksassa maailman ensimmäisen elektronimikroskoopin, mutta Toronton yliopistossa pantiin pian paremmaksi. 82 KEMIA 7/2019 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Etenkin lääketieteellinen tutkimus on ollut korkeatasoista, ja siellä on esimerkiksi löydetty kantasolut. Insuliinin ja avaruuspukujen Toronto Ja m es W he el er. Ensimmäisen sydämeen mahtuvan laitteen saivat aikaan ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tutkijat
10.8. 18.3. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi. Toisille luonnossa liikkuminen tarjoaa pyhyyden kokemuksia, toisille virkistäytymistä ja seikkailua. Tunne & Mieli -lehden tuottamassa VALON VUOSI 2020 -seinäkalenterissa valo ja vuodenkierto näkyvät palkitun valokuvaaja Hanna Koikkalaisen upeissa luontokuvissa. HUHTIKUU Aurinko on sulattanut lumen osasta maata, pohjoisessa nautitaan vielä keväthangista ja hiihtämisestä. Kalenterin kuvista ja teksteistä löytyy inspiraatiota eri kuukausille: Miten pidän mieleni hyvänä ja jaksavana juuri tähän aikaan vuodesta. 10.6. 1.11. 1 kpl koodilla VALONVUOSI1 hintaan 15 € (norm. 13.1. Mikä valon määrässä on erityistä tässä kuussa. Kiertotalous, biotalous, ympäristö 4/2020 8.5. Laboratoriot, terveys, tutkimus 3/2020 3.4. 13.8. 18.5. Kemia-lehden lukijana saat kalenterin etuhintaan. TIL AA ITSELLE TAI L AHJAKSI VALON VUOSI 2020 SEINÄKALENTERI Voit tilata kalenterin: Tunne & Mieli -lehden verkkokaupassa: holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse: tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse: 03 4246 5323 VALON VUOSI 2020 19 € Ilahduta hyvän mielen seinäkalenterilla itseäsi, läheistäsi tai joulutervehdyksenä työporukkaasi ja asiakkaitasi. 19 €) + toimituskulut 3 € 4 kpl koodilla VALONVUOSI4 hintaan 56 € (norm. Käytä tilatessasi alennuskoodeja: Tunne & Mieli -lehden tuottama paperinen seinäkalenteri, koko 21 cm x 21 cm. Ehkä siitä pimeimmästäkin vuodenajasta löytyy tänä vuonna jotain uutta. 27.2. Kemikaalit, laboratoriot, patentit 5/2020 31.7. Ota yhteyttä ja saat tarjouksen: tytti.savolainen@tunnejamieli. 20.5. 21.9. , puh. 16.1. 24 sivua + kannet. 045 6437001. Kokeile lähteä aamulla valoisaan aikaan liikkeelle kävellen, suksilla tai pyörällä. Kalenteri on mieluisa lahja, jonka mukana on helppo välittää persoonallinen viesti saajalle. 24.2. 5.11. 2.9. pääsiäispäivä 14 15 16 17 18 19 17 20 21 22 23 24 25 26 18 27 28 29 30 Vappuaatto Ota vastaan kevään säteet. 14.10. 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2020 22.10. 1/2020 3.1. VK MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 14 1 2 3 4 5 Palmusunnuntai 15 6 7 8 9 Kiirastorstai 10 Pitkäperjantai 11 12 Pääsiäispäivä 16 13 2. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2020 11.9. 25.11. 5.2. 24.9. Analytiikka, muovit ja pakkaukset 2/2020 14.2. 14.4. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet Mikko Piirainen puh. 6.5. 72 €) + toimituskulut 3 € Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2020 Menossa mukana / Erikoisjakelut 1/2020 PacTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 11.–12.3.2020 2/2020 Laboratorioalan ammattilaiset 3/2020 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset Pohjoinen teollisuus, Oulu 6.–7.5.2020 4/2020 Helsinki Chemicals Forum, 4.–5.6.2020 5/2020 Eurosafety ja Työhyvinvointi, Tampere 8.–10.9.2020 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset 6/2020 Kokkola Material Week, 11/2020 7/2020 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2021 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 16.4. Suomalaisista valtaosa pitää luonnossa liikkumista tärkeänä hyvinvoinnille, erityisesti metsässä olemisen koetaan vähentävän stressiä. Kalenteri on kaunis tapa muistaa organisaationne sidosryhmiä! Oletko kiinnostunut isomman erän tilaamisesta organisaationne työntekijöille tai sidosryhmille
Bergius tarjoaa ratkaisuja: • vaativiin sekoitus-, homogenisointija jauhatusprosesseihin • kemianteollisuuteen, bioteknologiaan, kosmetiikka-, elintarvikeja lääketeollisuuteen. +358 40 540 3439 Bergius Trading AB / Helsingin toimisto Käyntiosoite: Itälahdenkatu 2, 00210 Helsinki (Lauttasaari) Postiosoite: PL 124, 00211 Helsinki Microfluidicsin UUSI homogenisaattori/fluidisaattori LM20 • Helppokäyttöinen digitaalinen laboratoriomalli pienille tuotemäärille (pienin näytemäärä 14 ml, LV1-mallilla pienin näytemäärä 1 ml!). +46 42 25 03 60 fredrik@bergius.se (Fredrik Sievert) info@bergius.se Bergius Trading AB Barkassvägen 23 n.b. +46 8 731 5800, +46 70 531 5112 Anders@bergius.se (Anders Dahlqvist) Otathan yhteyttä niin kerromme lisää! Myyntipäällikkö Kim Jarlas Kim.Jarlas@bergiustrading.com, puh. 18135 Lidingö puh. Laboratorio-, pilottija tuotantomittaiset koeajot onnistuvat Suomessa! RUOTSI: Bergius Trading AB Box 22145 SE-25023 Helsingborg puh. • Sopii nanoemulsioille, dispersioille, liposomeille, solujen dispergointiin ja deagglomerointiin. Taattu tasalaatu ja skaalautuvuus. • Kansi kemikaalikestävä, ei liikkuvia osia. MIXING TECHNOLOGIES bergius719.indd 1 5.11.2019 11.32. Meiltä löydät laajan tuotevalikoiman laadukkaaseen sekoitukseen ja märkäjauhatukseen: • prosessien turvalliseen onnistumiseen • laboratoriomittakaavasta tuotantoon • myös nanoja mikrokoon sovelluksiin