Kemia-Kemi 7/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi 7/ 20 20 KEMIA Kemi VASTAAINEILLA koronan kimppuun METSÄLUONTO tekee ihmeitä KEMIA PILKKOO muovijätteen KYLMÄ TUO ruokaturvaa
Anni Kettunen 30 NÄKÖKULMA Etikkaa ja pontikkaa Anja Nystén 30 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 VIHREÄT SIVUT 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Heli Sirén Analyytikon ympyrä sulkeutui Sisko Loikkanen 40 VASARAN LISTA Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys muovien megaongelman. Giuseppe Balistreri kannustaa innovatiiviseen yhteistyöhön taistelussa pandemiaa vastaan. 3 7/2020 KEMIA SISÄLLYS 46 Suuri suomalaiskeksintö Ksylitoli yllättää yhä Kalevi Rantanen 50 Kylmä tuo ruokaturvaa Eeva Pitkälä 54 Harjavallan seleeni ei pääse enää piiloon Raili Leino 56 Euroopan kemianteollisuus maailman vihreäksi veturiksi Katja Pulkkinen 59 BIOVÄRIEN PALETTI Suunnittelijat sillanrakentajina Johanna Valkola 60 KEEMIKKO Äijänhoidon perusteet 61 HENKILÖUUTISIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT Roger Kornberg selvitti transkription mekanismin Sisko Loikkanen Emmanuelle Charpentier (vas.) ja Jennifer Doudna saavat kemian Nobelin kehittämistään geenisaksista. A do be St oc k Vasta-ainelääkkeitä covid-19-tautiin kehitetään nyt monella rintamalla. 5 PÄÄKIRJOITUS Hyvän voima Leena Joutsen 6 Vasta-ainelääkkeitä riittää harvoille Suomi ei hyödyntänyt koko osaamistaan Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ ”Vaihtoehtoiset faktat” ovat myös terveysriski Juhani Knuuti 14 Metsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille Anni Turpeinen 18 AJANKOHTAISTA Geeniräätälin uudet sakset Jari Koponen 22 UUTISIA D un ca n H ul l 18 Kemiallisessa kierrätyksessä jätteestä rakennetaan täysin uusi tuote. Juha Granath H al lb au er & Fi or et ti 40 VT T. 6 14 Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että reipas möyriminen mullassa parantaa jo kuukaudessa päiväkoti-ikäisten lasten vastustuskykyä. VTT:n Bioruukissa Espoossa testataan pyrolyysilaitteistoa, joka pilkkoo muovin alkutekijöihinsä lämmön avulla. Mullistavalle keksinnölle löytyy jatkuvasti uutta käyttöä. 28 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Elämänmerkki naapurissa
Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta on luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen huippuosaaja. . . . . . . Tutkinto-ohjelmat Tutkimusyhteisöt Tervetuloa luomaan aurinkoista tulevaisuutta kanssamme! www.oulu.fi/ttk/ 12 Tutkimusyksikköä 7 Tutkimusyhteisöä 9 Tutkinto-ohjelmaa 400 Työntekijää 2357 Tutkinto-opiskelijaa 197 Tohtorikoulutettavaa 22% KV-henkilöstön osuus 28,5M€ Liikevaihto . . Biomassan, mineraalien ja teräksen prosessointi sekä materiaaliymmärrys kattavat niin tuotantoketjut kuin ympäristövaikutusten minimoinnin ja taloudelliset näkökohdat. . Tavoitteemme on olla osa maailman johtavaa tutkimustiedon, kestävien ratkaisujen tuottajien ja kouluttajien joukkoa siinä, miten ihminen voi teknologian avulla hillitä ilmastonmuutosta, edistää kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Kemia Prosessitekniikka Ympäristötekniikka Kaivosja rikastustekniikka Geotieteet Arkkitehtuuri Konetekniikka Rakennusja yhdyskuntatekniikka Tuotantotalous . . . . . Automaatio Biotalous Geologiset systeemit ja Arktiset mineraalivarat Kiertotalous Suunnittelu ja tuotteistaminen Teräs Ympäristö ja Cleantech ?.
Gestapolla oli kiire teloittaa ne, jotka eivät ainakaan saisi jäädä henkiin. Poliisit kieltäytyivät yhteistyöstä natsien kanssa. Sosiaalidemokraattisen puolueen johto sai yllätysvieraan ja tältä pysäyttävän tiedon: Gestapo oli aloittamassa maan juutalaisten pakkosiirron tuntemattomaan määränpäähän. . . Tämä vuosi kuuluu niihin. Nyt kaikki oli kiinni tavallisten tanskalaisten halusta auttaa. 47 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Viestiä laatiessaan hän aavisti jo kohtalonsa, sillä joulun alle määrätty oikeudenkäynti oli peruttu ilman selityksiä. Sittemmin natsi-Saksan pimeät teot on tuotu päivänvaloon. . Yritettyään turhaan estää operaation hän oli matkustanut Tukholmaan ja saanut lupauksen, että Ruotsi avaa ovensa pakoon pääseville. Valinta oli tehtävä heti. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. PunaMusta Oy, Forssa 2020 | ISO 9002 Hyvän voima ON VUOSIA, jolloin kaamoksen aika tuntuu vielä tavallista pimeämmältä. . Hän oli saksalainen teologi, josta oli tullut vastarintaliikkeen aktivisti. Kööpenhaminaan sijoitettu saksalaisdiplomaatti Georg Duckwitz oli liittynyt natsipuolueeseen 1930-luvun alussa. Toivotamme valoisaa joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, mainostajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Tuhannet alkoivat toimia. Voittiko pahuus. Omaatuntoaan seuranneen papin kohtalo muistuttaa, etteivät kaikki saksalaiset olleet natsimielisiä, eivätkä kaikki vaienneet rikoksista. Vol. Laivat odottivat jo satamassa. . . Solidaarisuuden palo oli niin tarttuvaa, että muutamat natsijohtajat Tanskassa alkoivat epäillä oikeuttaan tuhota kokonainen kansa. Miehitetyssä Tanskassa kävi syyskuussa 1943 juuri näin. huhtikuuta 1945, sodan viimeisinä päivinä. 5 7/2020 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 2. Gestapon käsiin jäi tyhjää, ja laivakuljetus oli peruttava. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. DIETRICH BONHOEFFERIN elämä päättyi 9. Koulut ja sairaalat avasivat ovensa. . Pienet kalastajakylät ottivat vastaan pakolaisaallon. Bonhoefferin vankilakirjeistä koottu kirja on rohkaissut lukemattomia vainottuja kaikkialla maailmassa. Leena Joutsen Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta on luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen huippuosaaja. joulukuuta 2020 KEMIA Kemi Nyt kaikki oli kiinni halusta auttaa. . . Tavoitteemme on olla osa maailman johtavaa tutkimustiedon, kestävien ratkaisujen tuottajien ja kouluttajien joukkoa siinä, miten ihminen voi teknologian avulla hillitä ilmastonmuutosta, edistää kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Automaatio Biotalous Geologiset systeemit ja Arktiset mineraalivarat Kiertotalous Suunnittelu ja tuotteistaminen Teräs Ympäristö ja Cleantech . Suomalaiset tuntevat hänen runonsa Hyvien voimien suojaan virsikirjan virrestä 600. Tutkinto-ohjelmat Tutkimusyhteisöt Tervetuloa luomaan aurinkoista tulevaisuutta kanssamme! www.oulu.fi/ttk/ 12 Tutkimusyksikköä 7 Tutkimusyhteisöä 9 Tutkinto-ohjelmaa 400 Työntekijää 2357 Tutkinto-opiskelijaa 197 Tohtorikoulutettavaa 22% KV-henkilöstön osuus 28,5M€ Liikevaihto . 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Kemia Prosessitekniikka Ympäristötekniikka Kaivosja rikastustekniikka Geotieteet Arkkitehtuuri Konetekniikka Rakennusja yhdyskuntatekniikka Tuotantotalous . Tätä hän ei voinut sulattaa. Olen sytyttänyt valohoidoksi kynttilöitä, kuunnellut mieltä kannattelevaa musiikkia ja lukenut tarinoita toivosta. . ”Hyvien voimien ihmeellinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin”, kirjoitti natsien vangitsema Dietrich Bonhoeffer rakkailleen vuoden 1944 lopulla. Parissa päivässä lähes kahdeksantuhatta juutalaista ja heidän omaistaan pelastettiin Juutinrauman salmen yli Ruotsiin. . Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Mikä saa vainotun uskomaan hyvään kuolemansellissä. Biomassan, mineraalien ja teräksen prosessointi sekä materiaaliymmärrys kattavat niin tuotantoketjut kuin ympäristövaikutusten minimoinnin ja taloudelliset näkökohdat. . Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. . BONHOEFFER USKOI, että pahan voimistuessa hyvyyden liekki saa tilaa loistaa entistä kirkkaammin. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof
Virustutkija Giuseppe Balistreri odottaa Suomelta innovatiivisempaa otetta taistelussa pandemiaa vastaan. Veripalvelu 6. KEMIA 7/2020 Vaikka kehitteillä olevat vasta-ainelääkkeet todettaisiin tehokkaiksi covid19-taudin selättäjiksi, niiden saatavuus jää rajalliseksi
Tuloksia on luvassa tammikuussa. Jos taudinaiheuttaja muuntuu, ei spesifin vastaaineen mekanismi välttämättä enää purekaan sitä vastaan, ja pitkä lääkekehitystyö voi mennä hukkaan”, Balistreri kuvailee. Yhdysvaltain väistyvän presidentin Donald Trumpin syksyistä koronatartuntaa hoidettiin Regeneron PharmaKATJA PULKKINEN Covid-19-tautia vastaan kehitetään kovaa vauhtia biologisia lääkkeitä, jotka perustuvat niin kutsuttuun passiiviimmunisaatioon. Koronataudista parantuneiden ihmisten veriplasmaa testataan vakavasti sairastuneiden hoitokeinona. He saivat lääkettä moninkertaisesti suurempia annoksia kuin yhtiön muissa tutkimuksissa. Koska rokotteiden vieminen siihen vaiheeseen, että kansalaisten rokottaminen voidaan aloittaa, on pitkä prosessi, vasta-aineista on toivottu väliaikaisratkaisua hankalaan tilanteeseen. Kehoon tuotavilla vasta-aineilla ei tavoitella pitkäaikaista suojaa, sillä ne säilyvät elimistössä vain rajallisen ajan. Hanketta rahoittanut Yhdysvaltain allergiaja tartuntatautien instituutti totesi tuolloin, että bamlanivimab ei ensimmäisten 300 tapauksen perusteella tepsinyt vaikeaan tautimuotoon, eikä tutkimusta kannata jatkaa. Tätä juttua kirjoitettaessa hoidoista on pisimmällä amerikkalaisen Eli Lillyn tutkima bamlanivimab. Toisaalta tässä piilee myös niiden ongelma, sanoo virologi Giuseppe Balistreri, joka tutkii viruksia työkseen Helsingin yliopistossa ja australialaisessa Queenslandin yliopistossa. Nämä kokeet jouduttiin kuitenkin keskeyttämään lokakuussa. ”Monoklonaalisten vasta-aineiden kehittäminen on haastavaa. Verenluovuttaja tekee hyvää. Kuten bamlanivimab, myös VIR7831 hyökkää suoraan koronaviruksen kimppuun ja estää viruksen pääsyn soluihin vaikuttamalla sen piikkiproteiiniin. Yhdysvaltain lääkeviraston FDA myönsi marraskuussa mabi-lääkekandidaatille hätäkäyttöluvan. Passiivi-immunisaatiossa ihmisen elimistöön viedään valmiita vasta-aineita. Mabi-lääkkeet ovat varsinaisia tarkka-ampujia, sillä ne sisältävät vain puhtaita vasta-aineita, jotka vaikuttavat johonkin tiettyyn kehon tai taudinaiheuttajan kohtaan tai ominaisuuteen. Niitä käytetään moniin tarkoituksiin, esimerkiksi tulehdusvälittäjäaineiden hillintään autoimmuunisairauksissa. Vasta-ainehoitojen kehitystyö keskittyy kolmeen kategoriaan: monoklonaalisiin vasta-aineisiin eli niin sanottuihin mabi-lääkkeisiin, toipilasplasmaan ja hyperimmunoglobuliiniin. Riskiä voidaan jonkin verran pienentää käyttämällä viruslääkkeissä muutamaa erilaista monoklonaalista vasta-ainetta. Amerikkalaisyhtiö jatkaa toistakin hankettaan, jossa lääkettä annetaan koronataudin lievää muotoa poteville, kotihoidossa pärjääville ihmisille. Vasta-ainelääkkeitä riittää harvoille. 7 7/2020 KEMIA Mabi-lääkkeet ovat tarkka-ampujia Laboratoriossa massatuotetut mabilääkkeet matkivat ihmiselimistön itse tuottamia vasta-aineita. Yhdysvaltalainen bioteknologiayhtiö VIR ja lääkejätti Glaxo Smith Kline puolestaan tutkivat, vähentääkö vastaaine nimeltä VIR-7831 sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta potilailla, joille koronatauti muodostaa korkean riskin esimerkiksi iän, ylipainon tai perussairauden vuoksi. Lääkekandidaateista muutama on Suomi ei hyödyntänyt koko osaamistaan kliinisen tutkimuksen kolmannessa vaiheessa, jossa aineita testataan isoilla joukoilla sen jälkeen, kun niiden tehosta ja turvallisuudesta on saatu myönteisiä viitteitä pienemmissä ihmistutkimuksissa. Eli Lilly tutkii parhaillaan bamlanivimab-lääkkeensä tehokkuutta koronatartunnan ehkäisyssä hoitokotien työntekijöillä ja asukkailla. Tämä erottaa ne rokotteista, jotka tarjoavat pysyvämmän immuniteetin aktivoidessaan kehon oman vasta-ainetuotannon. Samalla juuri puhtaus on monoklonaalisten vasta-aineiden etu: kun tiedetään tarkkaan, mitä tuote sisältää ja miten se kehossa toimii, ennakoitavuus lisääntyy. Niitä saadaan taudin sairastaneilta potilailta ja valmistetaan myös keinotekoisesti laboratoriossa. Luvan perusteella bamlanivimabia saa antaa koronaan sairastuneille, joilla on lievä tai keskivaikea tauti mutta korkea riski siihen, että tauti etenee sairaalahoitoa vaativaksi. Eli Lilly selvitti aiemmin vasta-aineensa toimivuutta myös sairaalaan joutuneilla, vakavaa covid-19-tautia sairastavilla potilailla. Kolmannen vaiheen suurtutkimuksia Maailmassa on käynnissä viitisenkymmentä uuteen koronavirukseen liittyvää monoklonaalisten vasta-aineiden tutkimushanketta, jotka ovat edenneet ihmisillä tehtäviin kokeisiin asti
”Virologina rakastan kaikkea tieteellistä kehitystyötä, mutta on mietittävä, mikä palvelisi mahdollisimman monia.” ”Monoklonaaliset vasta-aineet kuuluvat maailman kalleimpiin lääkkeisiin, minkä vuoksi ne menevät vain kaikkein etuoikeutetuimmille”, hän sanoo. 8 KEMIA 7/2020 ceuticals -yhtiön kokeellisella RegnCov2-lääkkeellä, joka on kahden eri vasta-aineen yhdistelmälääke. Balistrerin tietojen mukaan neuropiliiniproteiinin tukkivaa vasta-ainetta ei ole kehitteillä missään muualla. Se on melko vähän maassa, jossa päivittäiset tartuntaluvut hipovat jo kahtasataatuhatta. Balistrerin ryhmä havaitsi, että viruksen pintaproteiinit tunnistavat soluista myös neuropiliini-1-reseptoreja (nrp1), ja virus voi infektoida solun myös niiden kautta. Maailman kalleimpia lääkkeitä Monoklonaalisten vasta-aineiden valmistaminen on hyvin työlästä. ”Varsinkin laajat kliiniset tutkimukset vaativat valtavasti rahaa”, Balistreri sanoo. Science-lehden mukaan Yhdysvaltain hallinto on satsannut pelkästään Regeneronin lääkekandidaattiin 450 miljoonaa dollaria eli noin 385 miljoonaa euroa. Ryhmän rakentama vasta-aine sitoutuu juuri neuropiliiniin ja estää koronaviruksen kiinnittymisen siihen. Mutta onko tällaisilla määrillä oikeasti merkitystä. Se perustuu hänen johtamansa kansainvälisen tutkimusryhmän merkittävään löydökseen, koronaviruksen uuteen kulkureittiin elimistössä. ”Virologina tietenkin rakastan kaikkea tieteellistä kehitystyötä, mutta on tärkeää miettiä, mikä palvelisi pandemiatilanteessa mahdollisimman monia.” Sars-cov2-viruksen on tiedetty tunkeutuvan soluihin tarttumalla niiden pinnalla oleviin ace2-reseptoreihin. Patentti uutuudelle on haussa. Niitä kyetään siksi tuottamaan ainoastaan rajallisia määriä. Uusi vasta-aine tarjoaa erilaisen reitin Balistrerilla on itselläänkin takataskussaan monoklonaalinen vasta-aine, vieläpä aivan uudenlainen. Myös Eli Lillyllä on suunnitteilla yhteishankkeita, joiden avulla se toivoo voivansa lisätä kapasiteettiaan ensi vuonna. Nrp1-reseptoreja on paljon esimerkiksi nenässä.. Sitten odotetaan, tarttuisiko jokin lääkeyhtiö tilaisuuteen kehittää aihiota eteenpäin, sillä tutkijoiden omat rahkeet eivät siihen riitä. Kalleimmat lääkkeet hyödyttävät vain etuoikeutetuimpia, Giuseppe Balistreri muistuttaa. Tutkija Giuseppe Balistrerin mielestä asia nivoutuu vääjäämättä kysymyksiin yhdenvertaisuudesta ja etuoikeuksista. Haemme kuitenkin rahoitusta jatkotutkimuksiin, joissa hiirillä kehitetty aine muokataan ihmiselle sopivammaksi.” Balistreri korostaa, että kun kyseessä on vasta-aine, joka viruksen sijaan vaikuttaa elimistön omaan reseptoriproteiiniin, riskit pitää selvittää erityisen huolellisesti ja punnita ne suhteessa hyötyihin. Sen sijaan sairaalapotilaiden osalta Regeneron ilmoitti jo aiemmin keskeyttävänsä kolmosvaiheen kliinisen tutkimuksensa. ”Jo tähän asti tehty kehitystyö on tullut tuhottoman kalliiksi. Investoinnilla suurvalta odottaa saavansa vuoden 2020 loppuun mennessä käyttöönsä 300 000 lääkeannosta. Lehden painoonmenon kynnyksellä myös tämän lääkkeen uutisoitiin saaneen FDA:lta hätäkäyttöluvan riskiryhmän potilaille, joilla on covid19-taudin lievä tai keskivaikea muoto. Ainetta ei vielä ole testattu ihmisillä, mutta soluviljelmässä se on vähentänyt tartuntaa tehokkaasti. Tällä tavoin kuukausittainen valmistusmäärä voisi nousta 250 000 annokseen, yhtiö lupailee. Regeneron on tosin yhdistämässä voimiaan bioteknologiayhtiö Rochen kanssa tarkoituksenaan kasvattaa tuotantoaan. Toisen tartuntareitin löytäminen avaa lääkekehitykselle täysin uusia mahdollisuuksia
Tahnalla terästettyjen perinneruokien väitettiin suojaavan tautitartunnalta. Munista puhdistetut vasta-aineet ovat lisäksi luonteeltaan sellaisia, että ne pyrkivät muodostamaan limakalvoille niitä suojaavan kerroksen. Koronaviruksen vasta-aineita olisi mahdollista tuottaa myös eläinten maitoon ja muniin. Eläinperäisiä tuottomenetelmiä on perusteltu niiden edullisuudella ja nopeudella, joiden ansiosta ne voisivat olla muita vaihtoehtoja laajemmin saavutettavia. Tuore huolenaihe liittyy interferoneihin. Australiassa on vastikään käynnistetty aiheesta kliininen, ensimmäisen vaiheen tutkimus. Meidän vasta-aineemme voi tarjota erilaisen tien siinä tapauksessa, että muut vaihtoehdot eivät toimi.” ”Tarvitaan strategista ajattelua” Koronapandemian ratkaisukeinojen valikoimaa olisi Giuseppe Balistrerin mielestä järkevää ohjata tietoisesti sellaisiin, joiden kehittäminen on nopeampaa ja saavutettavuus laajempi. Jos pienillä resursseilla yritetään tehdä samaa, mitä isot tekevät, tullaan auttamatta jälkijunassa. Plasmassa voi olla esimerkiksi erilaisia taudinaiheuttajia ja tulehdusvälittäjäaineita, joten se on tutkittava tarkoin ennen käyttöä. Idea on yksinkertainen: immunisoitu eläin tuottaa ravintoa, jonka mukana vastustuskykyä siirtyy sitä nauttivalle ihmiselle. Näiden ihmisten elimistö ei tuota ykköstyypin interferoneja, jotka vähentää sivuvaikutusten riskiä, kun lääke ei päädy suoraan verenkiertoon.” Miksi nenäsuihkeet eivät siis ole yleisempiä. Esimerkiksi immunisoitujen kanojen munimat munat sisältävät virusten vasta-aineita. Vasta-aineita ja muitakin viruslääkkeitä voitaisiin käyttää myös nenäsuihkeina. ”Kannattaa ensin odottaa, mitä niiden tutkimuksista saadaan irti. Sen sijaan tutkimustuloksia on julkaistava tieteellisissä lehdissä, jotta ne voidaan arvioida asianmukaisesti.. Balistreri näkisi uudenlaisten ratkaisujen kehittämisessä Suomelle erinomaisen mahdollisuuden. Nyt ovat tarpeen monenlaiset, mielellään edulliset vaihtoehdot. Pian tapahtuman jälkeen Espanjan kansallinen tutkimuskeskus CSIC ilmoitti, että moisia väitteitä ei tule esittää ruokanäyttelyissä. Plasma ei ole täsmäase vaan sisältää laajan kirjon eri tavoin toimivia vastaaineita – ja valitettavasti myös epätoivottuja komponentteja. Tällöin ne voitaisiin annostella kohdennetummin pienempinä määrinä ja samalla halvemmalla. Stanfordin yliopisto selvittää 48 koehenkilöllä ja verrokilla, kuinka turvallista ja hyvin siedettyä kananmunista eristetty ja nenätippoina annosteltava vasta-aine on ja miten kauan se säilyy elimistössä. Kasvomaskitkin voisi heittää pois tahnaruokia sisältävällä joukkoillallisella. ”Suihke olisi myös yksi mahdollisuus Toipuneiden plasma koekäytössä Toinen laajalti tutkittava vasta-ainehoito on niin sanotun toipilasplasman käyttö. ”Suomi olisi voinut heti pandemian alussa koota parhaat virologinsa yhteen tekemään kehitystyötä. Hiljattain havaittiin, että osalla vakavaan koronatautiin sairastuneista on geneettinen immuunivastepuutos, joka voi altistaa taudin hengenvaaralliselle muodolle. Tuloksia on luvassa joulukuussa. Vasta-aineita eläinten avulla. Hän kertoo, että mabi-lääkkeitä tutkitaan nyt pääasiassa injektioina eli ruiskeina, mikä tarkoittaa isoja ja kalliita annoksia. Hoidossa koronapotilaille annetaan covid-19-taudista toipuneiden ihmisten verestä valmistettua plasmaa, jonka tarkoitus on edistää heidän paranemistaan. Ennen laajoihin kliinisiin testeihin pääsyä vaaditaan paljon pohjatutkimusta. Hankkeelle ei ole toistaiseksi löytynyt rahoitusta. Näyttöä tällaisten menetelmien tehosta nimenomaan uuden koronaviruksen ehkäisyssä ei vielä ole, ja massatuotantolaitokset puuttuvat. Tunteet kuumenivat ruokamessuilla Espanjassa nousi lokakuussa kohu, kun teneriffalaisdelegaatio esitteli San Sebastianin kuuluisilla gastronomiamessuilla kananmunista tehtyä ”koronantorjuntatahnaa”. ”Pienen maan kannattaisi etsiä uusia innovatiivisia asioita ja panostaa niihin. Maailmaa riivaa helposti tarttuva vaarallinen tauti, josta huolimatta yhteiskunnan pitää pysyä toimintakykyisenä.” Tähän tarvitaan kuitenkin paitsi näkemystä myös koordinointia. 9 7/2020 KEMIA Hän myös muistuttaa kehitteillä olevien monoklonaalisten vasta-aineiden suuresta määrästä. ”En ole havainnut, että lääkeyhtiöillä olisi niihin suurta kiinnostusta”, virologi vastaa. Tilaisuus kuitenkin menetettiin, kun asiantuntemus ja voimavarat jäivät hajalleen.” Kemia-lehden kesäkuun numerossa kerrottiin suunnitelmasta, jolla vastaaineita voitaisiin ammentaa kananmunista
Näytön puutteellisuudesta huolimatta FDA myönsi jo elokuussa veriplasmalle hätäkäyttöluvan covid19-taudin hoidossa. ”Hyperimmunoglobuliinit ovat oi. 10 KEMIA 7/2020 Ve rip al ve lu Jarkko Ihalainen odottaa kiinnostuneena lisätietoa toipilasplasman tehosta covid-19-taudin hoidossa. ”Vasta-ainetiiviste” valmistetaan sellaisten verenluovuttajien verestä, joiden kehossa on runsaasti vasta-aineita. Veriplasman toimivuudesta koronataudin hoidossa on julkaistu yksi satunnaistettu vertaisarvioitu tutkimus, joka käynnistettiin Kiinan Wuhanissa helmikuussa 2020. ”Mutta niissä on sama ongelma kuin muissakin lääkkeissä, eli niiden saatavuus ei tule lähitulevaisuudessa olemaan laajaa.” Töitä saatavuudenkin eteen tehdään tosissaan. Plasmahoito ehdittiin siten antaa vain noin 50 potilaalle. Tutkijoiden tarkoituksena oli kokeilla toipilasplasmaa suurehkoon määrään koronapotilaita, mutta heitä ei tehokkaiden rajoitustoimien ansiosta enää maaliskuussa tullutkaan sairaaloihin. Mutta onko se vakuuttavasti hyödyllistä, emme vielä voi sanoa.” Jarkko Ihalainen haluaa kiittää koPäätöksen tieteelliset perustelut osoittautuivat kyseenalaisiksi. ”Ilman heidän panostaan tärkeää tutkimustyötä olisi mahdotonta tehdä.” Tutkittu tieto on olennainen asia, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdentaa oikein. ”On kuvaavaa, että monet normaalioloissa toistensa kanssa kilpailevat plasmalääkeyhtiöt ovat nyt lyöneet hynttyyt yhteen ja ryhtyneet kehittämään hyperimmunoglobuliinihoitoja yhdessä.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Kiinalaistutkimus jäi silti niin pienimuotoiseksi, ettei sen perusteella voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. ”Ilman verenluovuttajien panosta tärkeää tutkimusta olisi mahdoton tehdä.” keastaan plasman ja monoklonaalisten vasta-aineiden välimuoto”, Ihalainen kuvailee. ”On lupaavia tuloksia ja on nollatuloksia”, hän kuvailee tilannetta. pulkkinen.katja@gmail.com ronasta toipuneita ihmisiä, jotka ovat luovuttaneet vertaan ja sen myötä plasmaansa. Yli kymmenesosalla hengenvaarallista covid-19-muotoa sairastavista potilaista on jo ennen tartuntaa elimistössään vasta-aineita, jotka heikentävät interferonien kykyä taistella sars-cov2-infektiota vastaan. SPR:n Veripalvelun lääketieteellisen johtajan Jarkko Ihalaisen mukaan tutkimusnäyttö on toistaiseksi ristiriitaista. Lisätietoa plasmahoidon hyödyllisyydestä ja turvallisuudesta on kuitenkin luvassa, sillä asiaa tutkitaan nyt suuremmissa hankkeissa muualla maailmassa, myös Euroopassa. Heidän paranemisessaan ei havaittu merkittävää eroa verrokkeihin nähden. ”Ei kuitenkaan ole vakuuttavia tuloksia, jotka viittaisivat siihen, että hoito olisi haitallista. Luvan myöntäminen herätti keskustelua mahdollisesta poliittisesta painostuksesta ja huolen siitä, rapautetaanko tällä tavoin kansalaisten luottamusta virallisiin instituutioihin. Toipilasplasman tavoin myös hyperimmunoglobuliinit on tarkoitettu hoitamaan sairastuneita, ei ehkäisemään tartuntoja. Toisaalta vakavia haittavaikutuksiakaan ei ilmennyt. Kolmas vaihtoehto on välimuoto Mabi-lääkkeiden ja toipilasplasman ohella myös hyperimmunoglobuliineja tutkitaan jo laajoissa kliinisissä tutkimuksissa. herättävät kehon immuunivasteen influenssainfektiossa
Join us on the journey to zero. We are constantly developing our renewable and circular solutions that help our customers to reduce their greenhouse gas (GHG) emissions and to drive the world towards a carbon neutral future. We bring together our people, customers, partners and societies and our success is built on collaboration and innovation. We’re on a quest to create a healthier planet for our children www.neste.com. Neste has been ranked as the 3rd most sustainable company in the world
Maskien ja muiden yksittäisten suojaustoimien merkitystä on ollut vaikea osoittaa tieteellisesti vakuuttavasti. Oma lukunsa ovat ne, joissa kielletään viruksen tai epidemian olemassaolo, sekä erilaiset salaliittoväitteet. Haitallista on myös erilaisten ihmehoitojen tyrkyttäminen. Lääketeollisuuden myynnin arvo on noin 1 000 miljardia euroa vuodessa. Jos kyseessä on hyvänlaatuinen vaiva, haitta ei ole merkittävä. Näyttöä vaarallisuudesta on kuitenkin monista muista maista. Virheelliset terveysuskomukset hämärtävät kuvaa terveyden ja terveydenhoidon perusteista. Mutta kun kyseessä on esimerkiksi syöpä, verisuonisairaus, vakava infektio tai diabetes, vaikuttavan lääketieteellisen hoidon viivästyminen tai saamatta jääminen voi olla merkittävä riski. Infektion on siksi väitetty olevan vaarattomampi kuin vaikkapa influenssa. Suomessa Covid-19 on pysynyt toistaiseksi niin hyvin kurissa, että emme kykene osoittamaan epidemian vakavuutta esimerkiksi kuolleisuuden perusteella. EPIDEMIA SYNNYTTI ongelmia myös tieteessä. TÄTÄ MIELTÄ ELÄMME PARHAILLAAN Covid-19epidemian toista vaihetta Suomessa. Lääketieteen ulkopuolisten terveystuotteiden ja palveluiden myynti on 200–300 miljardia vuodessa. EI OLE YLLÄTYS, että Covid-19-pandemia on synnyttänyt ennätysmäärän perusteettomia terveysväitteitä. Tällainen liiketoiminta pyrkii usein erottumaan ”koululääketieteestä” kiistämällä tutkimustulokset ja tuomalla esiin omat tulkinnat sairauksista sekä rahastamaan niihin perustuvilla hoidoilla. Suositukset ovat perustuneet kaikkien toimien yhteistehoon, ja siitäkin on vain epävarmaa näyttöä lyhyeltä ajalta. Voi syntyä myös epäilyä, käytetäänkö terveydenhoitoon ohjatut varat järke”Vaihtoehtoiset faktat” ovat myös terveysriski västi. Tämä on helppo kohde kritiikille. Lisäksi vertaisarvioimattomien esijulkaisujen määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Tutkimusten keskittyminen koronaepidemian biologiaan ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin aiheutti myös sen, että monta muuta, kenties pidemmällä ajalla merkittävämpääkin asiaa jäi kuluneen vuoden aikana tutkimatta. Poliittisten päättäjien virheellisillä uskomuksilla voi olla erityisen haitallinen vaikutus terveydenhuoltoon. Niihin uskominen ei ole harvinaista Suomessakaan, mutta ilmiö on kuitenkin marginaalinen. Artikkeleita on jouduttu vetämään pois, kun niissä on havaittu vakavia puutteita. Haitallisempia ovat väitteet viruksen vaarattomuudesta tai suojautumisen tarpeettomuudesta, sillä niiden seurauksena alttiin väestönosan riski saada vakava tautimuoto voi kasvaa. Liiketoiminta on siis todella merkittävää ja kannattavaa. Juhani Knuuti Ro ni Le ht i 12 KEMIA 7/2020 Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti on Turun valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja.. Uuden viruksen aiheuttama epidemia on tuonut konkreettisesti esiin luotettavan tiedon merkityksen mutta osoittanut myös, että sen löytäminen on epäluotettavan tiedon tulvan takia tavanomaista haastavampaa. Sosiaalinen media oli keväällä täynnä perusteettomia väitteitä C-vitamiinin, hivenaineiden ja hopeaveden ihmeitä tekevästä tehosta. Mutta mitä väliä sillä on, jos jollakin on virheellisiä käsityksiä sairauksista tai jotkut käyttävät tehottomia hoitoja, jos niistä on melko harvoin suoranaista haittaa. Kun tarjolla on ristiriitaista tietoa, on vaikea saada selville, mihin tietoon voi luottaa. HARHAANJOHTAVILLA terveysväitteillä houkutellaan tutkimuksiin, tuotteiden käyttöön ja hoitoihin. Huonoista tutkimusraporteista tehtiin mediassa virheellisiksi osoittautuneita johtopäätöksiä. Mikäli rahan haaskausta ei lueta ongelmaksi, virheellisen terveysuskomuksen keskeisin riski on, että oikeasti vaikuttava hoito viivästyy tai jää kokonaan saamatta. Tieteelliset lehdet täyttyivät huonolaatuisista koronatutkimuksista, jotka eivät normaalioloissa olisi ylittäneet julkaisukynnystä
Arri Priimägi, kemian professori, materiaalitiede ja ympäristötekniikka Tutkii toiminnallisia materiaaleja. Jokainen lahjoittamasi euro voi siis merkitä yliopistollemme 3,5 euroa!. Työmme perusta on jatkuva pyrkimys uuteen tietoon ja tieteellisiin läpimurtoihin. Kannata meitä. Perustutkimuksesta nousevia uusia tutkimusalueitamme ovat hyvinvoinnin huominen, kestävä kaupunki, pelillisyys ja laajennettu todellisuus sekä valon ja kuvan vallankumous. fotoniikasta, robotiikasta sekä biomateriaalitieteistä yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa.” Tampereen yliopiston kärkialat ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta. ”Kehitämme Smart Photonic Materials -tutkimusryhmässä toiminnallisia materiaaleja, joita voi muokata ja ohjata valon avulla. Sovelluspotentiaalia etsimme mm. /lahjoita Tiedettä kannattaa kannattaa, sillä vain tutkitun tiedon avulla ihmiskunta pystyy löytämään ratkaisut suurimpiin haasteisiinsa. Lisäksi vuosina 2020–2022 Suomen valtio pääomittaa yliopistoja enintään 2,5-kertaisena vastinrahoituksena kerätyille yksityisille rahalahjoituksille. tuni. Kun teet lahjoituksen Tampereen yliopistolle, siitä hyötyy ennen pitkää meistä jokainen. Lähestymme tutkimuskohdettamme poikkitieteellisesti sekä kemian että fysiikan suunnalta
Siinä tutkijoiden neuvot hyvinvoivaan elämään. Multaaminen suoritettiin kolme kertaa päivässä kahden viikon ajan. Mukaan otettiin yhteensä kymmenen päiväkotia, joista seitsemän pihalla oli alun perin lähinnä hiekkaa ja asfalttia. Tutkimukseen osallistuneet lapset leikkivät ja pelasivat uusilla metsäpihoillaan viitenä päivänä viikossa. ”Olin vaeltamassa kurssikaverini kanssa Teijon kansallispuistossa. Adelenimistä hanketta rahoittaa Business Finland. Tutkimuksen kohteena ovat olleet myös Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin Karjalassa asuvat lapset. Sveitsiläisjuuriset amissit saapuivat Amerikkaan 1700-luvulla. Kuten olettaa saattaa, amisseilla havaittiin vähemmän allergioita ja muita immuunisairauksia kuin hutteriiteilla. RyhdyimMetsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille me miettimään, miten mikrobit saataisiin osaksi kaupungeissa asuvien lasten jokapäiväistä arkea.” Vankkaa tutkimustietoa Mikrobien vaikutuksesta immuunijärjestelmään oli jo aiemmin tehty kymmeniä tutkimuksia. Ensimmäiset näytteet otettiin ennen kuin vihermateriaalit tulivat pihoille ja toiset 28 päivää sen jälkeen.. ”Suomalaisten diabetesriski osoittautui kuusinkertaiseksi Venäjän Karjalan asukkaisiin verrattuna.” Tulosten selvä kieli Tuore suomalaistutkimus on osa laajempaa hanketta, jonka päämääränä on kehittää ratkaisuja kaupunkilaisten immuunijärjestelmän tueksi. Näin pikkulasten immuunijärjestelmä ei saa tarvitsemaansa harjoitusta, ja sen säätely häiriintyy. Tämä taas altistaa ihmisen erilaisille immuunisairauksille, kuten allergioille ja ykköstyypin diabetekselle. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa päiväkotien pihoille tuotiin palanen metsäympäristöä. Ankaran uskonnolliset maanviljelijäyhteisöt noudattavat yhä esiteollisen ajan elämäntapaa, jossa muun muassa peltotyöt tehdään ihmisen ja hevosen voimin ilman moderneja keksintöjä. Vaikka ihmisten geeniperimä on pitkälti samanlainen, meillä eletään niin hygieenisissä oloissa, että mikrobikontakteja on paljon vähemmän. Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston projektissa kuljetettiin kappale metsäluontoa keskelle kaupunkiympäristöä. Samaan uskonnolliseen perinteeseen nojaavat hutteriitit ovat hekin viljelijöitä mutta hyväksyvät nykyaikaiset maatalouskoneet ja teknologian. ANNI TURPEINEN Lapset kuralätäkköön, paljaat jalat ruohikkoon ja marjat suuhun suoraan maasta. ”Tulokset olivat hyvin rohkaisevat, sillä positiivisia muutoksia näkyi heti. Säännöllinen möyriminen sammalissa, kanervikossa ja mustikanvarvuissa ja sormien upottaminen istutusten multaan vaikutti kolme–viisivuotiaiden lasten immuunijärjestelmään jo yhdessä kuukaudessa. Ajatus on viimeksi saanut tukea tuoreesta suomalaistutkimuksesta, laatuaan maailman ensimmäisestä. 14 KEMIA 7/2020 Säännöllinen luontokosketus parantaa immuunijärjestelmää jo kuukaudessa. Tutkimusta johti Luonnonvarakeskuksen tutkija Aki Sinkkonen, joka muistaa hyvin idean syntyhetken. Kun me juttelimme keskenämme, leikkiikäiset poikamme peittivät järvenrannassa itsensä mutaan varpaista silmiin asti”, Sinkkonen naurahtaa. Neljä interventiopäiväkodeiksi nimettyä sai uuden metsäpohjaisen viherpihan, kolmeen ei tehty muutoksia. Laajoissa hankkeissa on esimerkiksi verrattu maatilojen lapsia kaupungeissa kasvaneisiin ja metsästäjä-keräilijäkansoja länsimaisiin ihmisiin. Päiväkodit valikoituivat kokeilun kohteeksi leikkipuistojen ja kotipihojen sijaan, koska tutkimusympäristön tuli olla mahdollisimman standardi, ja sille piti löytyä sopiva vertailukohta. Tulokset julkaisi Science Advances -lehti, jonka artikkeli on jo ehtinyt herättää suurta mielenkiintoa maailmalla. Sinkkonen mainitsee Yhdysvalloissa tehdyn kiinnostavan tutkimuksen, jossa selvitettiin amissien ja hutteriittien välisiä eroja. Siksi päättelimme, että saisimme kuukaudessa aikaan tilastollisesti merkitseviä eroja myös lapsilla”, Sinkkonen kertoo. Vaikutusta lasten mikrobiomiin seurattiin ihon sivelynäytteillä sekä suolistoja verinäytteillä, joita verrattiin tavallisten viherpihattomien päiväkotien sekä luontopäiväkotien lasten näytteisiin. Loput kolme olivat luontopäiväkoteja, jollaisissa aikaa vietetään pääosin metsässä ja muualla luonnossa. Tämä tapahtui viemällä tamperelaisten ja lahtelaisten päiväkotien pihoille kunttaa eli metsäpohjaista kasvustoa sekä siirtonurmea ja kasvimaiksi istutuslaatikoita. ”Totesin, että tuossa se on. Mitä monipuolisemmin altistamme elimistömme luonnon mikrobeille, sitä terveempinä pysymme. Tällä on ikävät seurauksensa. Jo ennen lapsilla toteutettua koetta tutkijat selvittivät, mitä tapahtuu, jos aikuiset hierovat käsiinsä monipuolista mikrobistoa sisältävää multaa. Kaikkien tulokset osoittivat samaan suuntaan: korkea hygieniataso, kaupungistuminen ja luontokosketuksen puute yksipuolistavat elimistön mikrobistoa
Luontokosketus vahvistaa lasten immuunijärjestelmää, ja ympäristö innostaa omaehtoisiin leikkeihin. Metsällä on monin tavoin parantavaa voimaa. 15 A do be St oc k
Verikokeissa todettiin myös regulatoristen T-solumarkkereiden nousseen. Aktiivisuus kasvoi Mikrobiomin muutos näkyi etenkin lasten ihon proteobakteeristossa. Alkuhämmennys kuitenkin haihtui nopeasti, ja he ryntäsivät tutkimaan uutuutta”, Sinkkonen kuvaa. Muissa päiväkodeissa suhde pysyi ennallaan. Parin ensimmäiAki Sinkkosella on yksinkertainen ehdotus suomalaislasten terveyden tukemiseen. H el si ng in yl io pi st o. Kun luonto peitetään asfaltilla, unohdetaan, että ympäristöstä ihminen saa myös hyvää likaa. Kun gammaproteobakteerien monimuotoisuus kasvoi, transformoivan kasvutekijän TGF-?1-sytokiinin pitoisuus veressä nousi. Immuunisairauksien mekanismit ovat osin tunnistamatta, mutta Tampereen yliopiston virologian professorin Heikki Hyödyn mukaan niiden taustalla on yksinkertainen perusperiaate. Esimerkiksi ykköstyypin diabeteksessa immuunipuolustus käy haiman insuliinia tuottavien solujen kimppuun, allergiassa taas harmittomia siitepölypartikkeleita tai ruuan sisältämiä valkuaisaineita vastaan. ”Viherkosketuksen jälkeen bakteeriheimon yhteisö oli interventiopäiväkotien lapsilla samankaltainen kuin luontopäiväkotilapsilla.” Myös lasten immuunimarkkerien eli interleukiini 10:n ja 17A:n suhde kehittyi positiiviseen suuntaan. Leikeissä olivat mukana kävyt ja kepit, ja ohimennen kauhaistiin kourallinen mustikoita varvusta suuhun.” Tiedossa on, että otollisin aika immuunijärjestelmän kehittymiseen on varhaislapsuudessa. Professorin mukaan ongelma on, että tavalliseen elämään kuuluva luontokosketus on kadonnut kaupungissa eläviltä nykylapsilta. Metsäinen piha näytti vaikuttavan myös lasten suolistobakteerikantaan. Mutta kuukauden kuluttua niitä ei missään nimessä saanutkaan purkaa”, Sinkkonen nauraa. Viherpihat taiottiin paikoilleen illalla tai lasten päiväunien aikana. Niistä ruminokokkibakteerien heimo hajottaa sokereita ja tuottaa butyraattia, jonka tehtävä on muun muassa hillitä tulehdusta. ”Interventiopäiväkotien lasten ihon mikrobisto monipuolistui samalle tasolle kuin lapsilla, jotka käyvät luontopäiväkotia”, Roslund kertoo. ”Vielä omassa lapsuudessani tehtiin koiranputkesta puhallusputki, jolla ammuttiin pihlajanmarjoilla kaveria ja sama toisinpäin. ”Muutetaan kaikkien päiväkotien pihat viherpihoiksi.” Lu ke Marja Roslund teki päiväkotitutkimuksesta väitöskirjansa. Nämä solut vaimentavat immuunipuolustuksen haitallista toimintaa elimistön omia soluja vastaan. Sen sijaan ne kävivät ilmi kasvattajien kertomasta. Interleukiini 10 estää haitallisia tulehduksia ja 17A taas edistää niitä. ”Meidän piti aluksi luvata henkilökunnalle, että viherpihat korjataan tutkimuksen loputtua varmasti pois. Suolistossamme elelee parikin erityisen hyödyllistä bakteeriheimoa, jotka edistävät terveyttämme. ”Hyvä lika unohtuu” Ykköstyypin diabetes, allergiat, atopia, tulehdukselliset suolistosairaudet ja muut immuunisairaudet ovat yleistyneet länsimaissa samaa tahtia urbaanin elämäntyylin kanssa. ”Immuunijärjestelmä hyökkää joko elimistön omia rakenteita tai ympäristön vaarattomia kohteita, kuten siitepölyhiukkasia vastaan”, Hyöty kertoo. Sekä alfaettä gammaproteobakteerien määrä oli heillä kokeen lopussa suurempi kuin vertailupäiväkotien lapsilla. ”Erityisen innoissaan lapset olivat kuulemma tikuista ja kävyistä”, Roslund hymyilee. Kaikki myönteiset muutokset eivät näkyneet laboratoriokokeissa. ”Tämä proteiini säätelee hankittua immuunipuolustustamme eli synnyttää immunologista muistia ja vasta-aineita”, Roslund kertoo. Neljän tutkimusviikon aikana lasten aktiivisuus, liikkuminen, motivaatio ja omaehtoinen leikkiminen lisääntyivät hoitajien mukaan merkittävästi. 16 KEMIA 7/2020 Tulokset puhuivat Helsingin yliopiston tutkijan Marja Roslundin mukaan selvää kieltä. ”Kun lapset sitten tulivat paikalle, he pysähtyivät ensin vain tuijottamaan näkyä. Lapset eivät jääneet ainoiksi innostujiksi
Asiaa ei ole tutkittu, mutta näin saattaisi hyvin ollakin. Jopa maatiloilla asuvien mikrobialtistus pienenee talvisin. Ta m pe re en yl io pi st o. Sitä ei tarvitse pohtia, onko ympäristöekologi aidon vai muovisen joulupuun kannalla. On nimittäin huomattu, että suomalaisilla on sairauksia enemmän kuin muilla eurooppalaisilla, vaikka harvaan asutussa maassamme luonto pöpöineen on periaatteessa lähellä jokaista. Vielä paremmin asiat olivat ennen vanhaan. Ehkäpä luonnon kätkeytyminen isoksi osaksi vuotta lumivaipan alle vähentää ratkaisevasti kontaktejamme mikrobeihin. Seuraavaksi kokeillaan monipuolisen mikrobiston sekoittamista hiekkalaatikoiden hiekkaan. ”Autoimmuunisairauksien osalta prosessin on todettu käynnistyvän usein jo parin ensimmäisen elinvuoden aikana”, Hyöty kertoo. Tarkoituksena on selvittää myös talven vaikutusta immuunitauteihin sairastuvuuteen. ”Ihmiset ovat evolutiivisesti kehittyneet yhdessä mikrobien kanssa”, Marja Roslund muistuttaa. ”Adele-hankkeen Prevall-kokeessa taas tutkimme, vaikuttaako metsän maaja sammalpohjaisia ainesosia sisältävän mikrobiuutteen lisääminen ihovoiteeseen, vaatteisiin ja lakanoihin lasten allergioiden puhkeamiseen”, Heikki Hyöty kuvailee. Seurattavina on 350 lasta syntymästä kolmevuotispäivään asti. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Hyvismikrobeja oli runsain mitoin esimerkiksi olkipatjoissa. anni.turpeinen@gmail.com Heikki Hyöty tutkii parhaillaan, voidaanko vauvojen allergioiden puhkeamista estää metsämikrobeja sisältävällä uutteella. ”Ehdottomasti aidon”, Sinkkonen paaluttaa. Mikrobiuutetta lakanoihin Päiväkodeissa tehty tutkimus on määrä vielä toistaa, mutta työn alla ja suunnitteilla on jo uusiakin tutkimuksia. Oljet vaihdettiin aina jouluna uusiin ja saatiin siten taas tuore mikrobitujaus elimistön ihmeteltäväksi.” Voisiko joulukuusi kenties tuoda apua nykykaupunkilaisen olkipatjattomaan olohuoneeseen. Aki Sinkkosen mukaan tässä on jonkin verran perää. Toiveissa on, että mikrobien kyllästämä alkutaival voisi estää vauvan allergian. ”Tosin maaseudun sydäntalvenkin mikrobikattaus on monipuolisempi kuin kaupungin vastaava parhaimpaan kesäaikaan”, tutkija vertaa. 17 7/2020 KEMIA Palanen metsää, siivu siirtonurmea ja laatikkojen pienet kasvimaat osoittautuivat hyvien mikrobien aarreaitaksi. Lu ke sen vuoden aikana elimistö oppii tunnistamaan ”ystävät ja viholliset”. Tutkimukseen osallistuu perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat allergisia
Näin muuntunut cas9 tunnistaa ja poistaa saman viruksen uudet infektiot. Koska niistä on erilaisia muunnoksia, Ruotsalainen valitsi kohteeksi kaikille muunnoksille yhteisen alueen plasmidista. Ikivanha mekanismi toimii mitä erilaisimmissa bakteereissa ja arkeoneissa. Siirron jälkeen kohdesolut alkavat tuottaa geenisaksia, jotka kiinnittyvät resistenttiplasmidien ennalta ohjelmoituihin alueisiin. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien valtava lisääntyminen johtuu lääkkeiden laajasta, osin tarpeettomasta käytöstä sekä terveydenhuollossa että karjataloudessa. Heidän ensimmäinen havaintonsa oli, että bakteerien puolustusmekanismi toimii myös aitotumallisissa soluissa, kuten kasvi-, sienija eläinsoluissa. Niiden perimässä on samanlaisena toistuva crispr-alue (clustered regular interspaced short palindromic repeats), jonka sisältämän kahden merkkijakson väliin viruksen injisoima dna liittyy. Seuraavaksi merkkijaksoihin kiinnittyy kaksi transaktivoivaa rna:ta (tracr-rna), ja näin muodostuneeseen kompleksiin liittyy cas9entsyymi. Tie kohti Nobelia alkoi vuonna 2011, kun ranskalainen biokemisti ja mikrobiologi Emmanuelle Charpentier kolGeeniräätälin uudet sakset legoineen selvitti streptokokkibakteerista mekanismin, jolla bakteerit puolustautuvat niihin tunkeutuvia viruksia vastaan. Nämä alueet leikattiin pois, jolloin resistenssiplasmidit hajosivat. Näin lisätty crispr kopioituu pitkäksi rna-molekyyliksi. Menetelmässä luodaan ensiksi rnaohjain, joka tunnistaa korjattavan kohdan kohde-dna:sta. Terveiden, suolistossaan resistenttejä suolistobakteereja kantavien ihmisten lukumäärä on kasvussa, mikä puolestaan nopeuttaa antibioottivastustuskyvyn leviämistä muihin ihmisiin ja eläimiin. Vastustuskyky siirtyy bakteerista ja jopa bakteerilajista toiseen plasmidien välityksellä. Jo vuonna 2012 kaksikko pystyi raportoimaan menetelmästä, jonka avulla cas9 yhdessä siihen liitetyn ohjainrna:n kanssa voidaan räätälöidä poistamaan mikä tahansa dna-jakso. Siirtoplasmidin luoman yhteyden kautta molemmat plasmidit siirtyvät bakteerisoluun, joka sisältää resistenssiplasmidin. Cas9 sisältää nyt viruksen perimän, joten se on muuttunut geneettisiksi saksiksi. Menetelmällä ei ainoastaan poisteta jo infektoituneita bakteereja vaan estetään myös resistenssin leviämistä. Ruotsalaisen kokeessa suurin osa kohdeplasmideista tuhoutui, ja bakteerien antibioottiresistiivisyys hävisi. Menetelmä on vasta alkuvaiheissaan, mutta siitä saattaa tulla yksi käyttökelpoinen ase muiden joukossa taistelussa antibioottiresistenssin uhkaa vastaan.. Ellei ilmiötä saada kuriin, edessämme on paluu antibiootteja edeltävään aikaan. Pilvi Ruotsalaisen laboratoriokokeessa luovuttajasolussa oli siirtoplasmidi ja geenisaksien dna:n sisältävä plasmidi. Yksi plasmidi voi sisältää vastustuskyvyn useille eri antibiooteille, jolloin bakteeri on moniresistentti. Virukset pääsevät lisääntymään, kun ne liittävät oman dna:nsa osaksi bakteerien perimää. Jos bakteereilta saataisiin vastustuskyky pois, antibiootit tepsisivät niihin taas toivotulla tavalla. Tutkija Pilvi Ruotsalainen selvitti Jyväskylän yliopistossa viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan muun muassa geenisaksien käyttöä bakteerien antibioottiresistenssin poistamiseen. 18 KEMIA 7/2020 AJANKOHTAISTA Vuoden 2020 kemian Nobelin palkinnon saivat ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna. Nopeaa menetelmäkehitystä Löydöksensä jälkeen Emmanuelle Charpentier ryhtyi tutkimaan mekanismin laajempaa käyttökelpoisuutta yhdessä amerikkalaisen biokemistin Jennifer Doudnan kanssa. Sitten ribonukleaasi III (RNaasi III) -proteiini leikkaa virusjakson irti. Muokkaus voidaan tehdä joko poistamalla jokin kohta dna:sta, jolloin geeni korjaa itsensä, tai liittämällä poistettuun kohtaan uutta geenimateriaalia. Kaksikon keksimät geenisakset voivat mullistaa monia aloja lääketieteestä maatalouteen. Plasmidit ovat dna-renkaita, jotka ovat erillään bakteerin omasta dna:sta. Ohjain ja cas9-entUusi ase taisteluun bakteereja vastaan. Bakteerien vastaisku perustuu siihen, että ne tuottavat casentsyymiä, joka pilkkoo hyökkäävän viruksen dna:n palasiksi. JARI KOPONEN Geenisaksien – virallisemmin crisprcas9-entsyymin – avulla voidaan muokata minkä tahansa tumallisen solun sisältämää geenimateriaalia halutulla tavalla
19 7/2020 KEMIA Jussi Puikkonen Moneen otteeseen jo aiemmin palkittu Jennifer Doudna toimii biokemian ja molekyylibiologian professorina Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksella.
Lääketieteellisissä käytännön sovelluksissa ollaan kuitenkin vasta tutkimusvaiheessa ja kaukana tekniikan kliinisestä käytöstä. Menetelmä on myös monipuolinen. Geenisaksien hyödyntämiseen potilaiden hoidossa liittyy vielä suuria avoimia kysymyksiä. Uusi DNA Uusi DNA Editoitu sekvenssi Sitomisalue Käänteinen transkriptaasientsyymi lukee RNA:ta ja lisää vastaavat DNA-vastikeosat aukkokohdan päähän templaatin mukaisessa järjestyksessä. Yhdellä ja samalla tekniikalla voidaan poistaa geenejä, lisätä uutta dna:ta ja muuttaa yksittäisiä emäspareja. Ohjain-RNA vie Cas9:n leikattavalle kohdalle DNA:ssa. Tämän jälkeen uusi geenipätkä liitetään dna:han erityisesti valmistetun pienen dna-templaatin avulla. Lisäksi mukaan on liitetty käänteinen transkriptaasientsyymi, joka lukee korvaavan osan koodin ja syntetisoi sen kopion. Tekniikka on ensinnäkin hyvin tarkka. PE-menetelmässä hyödynnetään kompleksia, jonka cas9-entsyymiä on muunneltu. Alkuperäistä tekniikkaa on sittemmin kehitetty edelleen. Selvitettävänä ovat muun muassa menetelmän teho, turvallisuus ja sivuvaikutukset. Tekniikalla voidaan lisäksi korjata geneettisiä virheitä myös monissa sellaisissa soluissa, jotka eivät enää jakaudu, kuten esimerkiksi aivojen neuroneissa ja lihassoluissa. Solun endosyytit tuhoavat vanhat juostepätkät. pegRNA (ohjain-RNA) Cas9 katkaisee toisen DNA:n juosteista. Sitomisalue Editoitu RNAsekvenssi pegRNA sisältää kaksi täsmäaluetta: alueen joka sitoutuu katkaisukohtaan ja valmistaa lisäämään uusia nukleotideja katkaisukohtaan. Maapallon väestönkasvu ja ilmastomuutos aiheuttavat ruokahuollolle ongelmia, joiden torjunnassa geenisakset ovat merkittävä potentiaalinen työkalu.. Ovi rajattomaan muokkaukseen Prime editing edustaa tällä hetkellä alan edistyneintä ja monikäyttöisintä tekniikkaa. Tällöin solu korjaa dna:n eheäksi käyttämällä muutettua juostetta templaattina, jolloin geenisiirto on toteutettu. Kokeissa on saatu korjattua muun muassa sirppisoluanemian, keuhkosyövän, epilepsian, hepatiitti B:n ja hivin sekä autismin takana olevia kohdegeenejä. Templaattia tarvitaan, sillä jos solun annetaan itse huolehtia liittämisestä, seurauksena on useimmiten geenin toiminnan loppuminen. PE avaa näin ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi lääketieteen, kasvinjalostuksen ja elintarviketuotannon aloilla. Cas9 RT OhjainRNA Editori katkaisee DNAjuosteen Epäsovituksen korjaamiseksi vie toisentyyppisellä ohjain-RNA:lla varustettu Prime Editor -kompleksin vastakkaisen juosteen kohtaan jossa leikkaus tapahtuu. Editoitu RNA-sekvenssi koodaa uuden DNA-järjestyksen. Solun endonukleaasi Alkuperäinen sekvenssi poistetaan Solujen endonukleaasit tuhoavat vanhan DNA-sekvenssin ja liittävät uuden sekvenssin genomiin. Juuri lääketieteessä geenisaksilla on valtavia mahdollisuuksia, sillä pelkästään geneettisesti periytyviä sairauksia tunnetaan yli 5 000. Muunnettu cas9 katkaisee kohde-dna:n juosteista vain toisen yhden emäsparin kohdalta. Sen jälkeen entsyymi avaa dna:n kaksoisjuostetta ja katkaisee sen. Myös rna-ohjainta on muokattu siten, että se sisältää ohjainosan jatkeena korvaavan osan koodin. Genomissa alle kymmenesosalla muunnettuja soluja on ei-toivottuja muutoksia. Kopio liittyy katkaistuun juosteeseen ja eheyttää sen, mutta se ei olekaan enää yhteensopiva vastajuosteen kanssa. Myös maatalous on alue, jolla voidaan saavuttaa huomattavia tuloksia geenisaksien avulla. Syitä sen menestykseen on useita. Genomin editointi on viety loppuun. Tämä korjataan leikkaamalla vastajuoste poikki toisella rna-ohjaimella varustetuilla geenisaksilla. Yksi sen paljon käytetty muunnelma on niin kutsuttu prime editing -menetelmä (PE). Lisäksi leikkauksen kohdistaminen vain yhteen juosteeseen estää solun virheille alttiin korjauskoneiston aktivoitumisen. EPÄSOVITUS Kohdealueelle jäävät editoitu ja editoimaton juoste eivät sovi täysin yhteen. 20 KEMIA 7/2020 AJANKOHTAISTA Cas9 Cas9 RT RT RT Prime Editor -kompleksi muodostuu modifioidusta Cas9-entsyymistä, joka katkaisee vain toisen DNA-juosteista ja käänteisestä transkriptaasientsyymistä (RT), joka voi muodostaa uutta DNA:ta kopioimalla RNA-templaatin. Valmiiksi editoitu DNA Leikkaus aktivoi solun korjaamaan leikatun juosteen niin, että editoitu juoste toimii templaattina. © Broad Institute of MIT and Harvard 2019 syymi muodostavat kompleksin, jonka ohjain vie leikattavaan kohtaan geenissä. Geenisaksien toimintaa on testattu mallisysteemeissä, solujen lisäksi myös hiirissä
Kontrolloimaton ja laiton toiminta on vakava geenisaksiin liittyvä uhkatekijä. Erityisesti pitkäaikainen kuivuus muodostaa uhan monille lajeille. Direktiivin mukaan menetelmän kaikkien osien osalta täytyy tehdä oma riskianalyysinsa. Kokemus on osoittanut, että kaikkea, mitä voidaan käyttää sotilaallisesti, myös hyödynnetään sotilaskäytössä. Niitä voivat olla muun muassa geenimuunneltujen eliöiden jälkeläisten geneettinen vakaus ja vaikutukset ympäröivään ekosysteemiin. Kieltoa on kuitenkin jo rikottu. Geenisakset ovat kuitenkin niin uusi menetelmä, että niiden käytön turvallisuuteen ja jälkivaikutuksiin liittyvistä tekijöistä tiedetään vielä liian vähän. Alku on hyvin vaatimaton, sillä varovaisenkin arvion mukaan norsun genomin palauttaminen villamammutin perimäksi vaatisi vähintään muutaman sadantuhannen geenisegmentin siirtoa. Koeviljelyissä on käynyt ilmi, että geenisaksilla muokatuilla kasveilla virustuhot ovat merkittävästi pienempiä. Kassava eli maniokki on etenkin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tärkeä ruokakasvi, joka on kuitenkin altis syötävän juuriosan tuhoavalle virukselle. Hän on vieraillut myös Uumajan yliopiston professorina. Vuonna 2015 Harvardin yliopistossa luotiin keinotekoisesti muutamia mammutin perimästä löydettyjä geenejä, jotka siirrettiin onnistuneesti aasiannorsun ihosolulinjaan. Villamammutin lähin elossa oleva sukulainen on aasiannorsu (Elephas maximus), joka eriytyi mammutista noin 440 000 vuotta sitten. Siperian ikiroudassa on säilynyt meidän päiviimme asti mammuttien jäännöksiä, joista vuonna 2008 onnistuttiin sekvensoimaan nyt jo sukupuuttoon kuolleen villamammutin perimä. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Vuonna 2018 linjattiin, että geenisaksien käyttö kuuluu unionin geenimanipulaatiota säätelevän gmo-direktiivin piiriin. Geenisaksia voidaan käyttää myös kasvitautien torjunnassa. Erityisesti ihmisalkioiden geenimuokkaus on jyrkästi kiellettyä. H al lb au er & Fi or et ti. Vaatimus ulottuu Mammuttien paluu. Maissin ”kuivuusgeeniä” on tutkimuksissa jo muokattu. Asiasta tarvitaan laaja-alaista keskustelua ja sitovaa kansainvälistä lainsäädäntöä. Kun näin muokatut kaksostytöt seuraavana vuonna syntyivät, asiasta nousi valtava kansainvälinen kohu. Max Planck -instituutissa tehdyn arvion mukaan lajien genomit eroavat noin 1,4 miljoonan mutaation verran. Ranskalainen Emmanuelle Charpentier työskentelee tätä nykyä Berliinissä, jossa hän johtaa Max Planck -instituutin patogeenien yksikköä. Kokeelliset tulokset osoittivat, että käsitellyn maissin sato on kuivissa oloissa huomattavasti parempi kuin käsittelemättömillä kasveilla. Toisin ilmaistuna aasiannorsu on 99,96-prosenttisesti villamammutti. Kiinalainen tutkija He Jiankui ryhmineen teki vuonna 2018 salaa ja ilman lupia kokeita, joissa ihmisalkiot tehtiin vastustuskykyisiksi hi-virukselle. 21 7/2020 KEMIA Maailman neljän tärkeimmän viljelykasvin eli riisin, maissin, vehnän ja kassavan saatavuus tulisi kyetä varmistamaan. Geenisaksien ansiosta tutkimus harppoo kuitenkin eteenpäin, joten ehkäpä jälkeläisemme joskus tulevaisuudessa saavat nähdä mammuttien paluun. koskemaan myös toimenpiteen mahdollisia myöhempiä vaikutuksia. Tutkija tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen ja kolmen miljoonan juanin eli reilun 420 000 euron sakkoihin. Geenisakset olisivat oiva työväline bioaseiden kehittäjille. Aarrearkku vai Pandoran lipas. Tämä lisää laajemman väärinkäytön ja jopa rikollisuuden mahdollisuuksia. Kun tekniikat kehittyvät helppokäyttöisemmiksi ja tulevat saataville kaupallisesti, myös uhat yleistyvät. EU-alueella toimiin on jo ryhdytty
Myös kollega Janne Poranen innostui ajatuksesta. Esimerkiksi puuvillaan, lyocelliin tai viskoosiin verrattuna etuina ovat pienempi vedenkulutus ja se, että valmistusprosessissa ei käytetä haitallisia kemikaaleja. Täyspäiväisesti ne työllistävät yli 50 urakoitsijan työntekijää. Hurme muistuttaa, että kriittisinä aikoina jokainen maa huolehtii lähinnä omistaan, mikä on koronavuonna ollut selvästi Orion satsaa tuotantonsa uudistamiseen havaittavissa. Hiilidioksidipäästöt on vuoteen 2018 verrattuna saatu jo puolitettua. ”Mutta lääkemarkkinan on oltava ennustettava ja ennakoitava, jotta investoiminen tänne kannattaa”, tähdentää Orionin kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimainen. Yhtiö pyrkii 17 miljoonan euron investoinnillaan vahvistamaan sekä Suomen lääkehuoltoa että omia vientivalmiuksiaan. Nykyisissä tiloissa voidaan kasvattaa sekä volyymeja että nopeuksia. ”Yrityksemme jakavat samoja arvoja. Juha Salmela, mitä Spinnovalle kuuluu viiden vuoden päästä. Toiminta on täysin automatisoitua. ”Tällä hetkellä tuotantokapasiteetti on tonneja. O rio n O yj. Ne myös vastaavat Euroopan lääkeviranomaisten tulevia vaatimuksia. Marraskuussa käynnistyneen uudistusurakan aikana tölkkilinjojen rinnalle lisätään läpipainopakkauslinja. Hänen mielestään esimerkiksi lääkkeiden niin sanottua hintaputkea olisi syytä laajentaa. Globaalia vaikuttavuutta hakemassa Vuonna 2009 Salmela oli silloisen työnantajansa VTT:n seminaarimatkalla Oxfordissa ja kuuli, mitä yhteistä on hämähäkinseitillä ja nanoselluloosalla. Suomi nähdään yhtiössä hyvänä paikkana investoida. Lämpökeskus on osa Orionin tavoitetta kutistaa energiakustannuksiaan ja pudottaa kasvihuonepäästöjään vuoteen 2025 mennessä peräti 75 prosenttia. Orion on viiden viime vuoden aikana satsannut kotimaan toimintoihinsa yhteensä 160 miljoonaa euroa. Kun vähemmän kriittisten lääkkeiden valmistusta siirrettiin alta pois ja tuotekehityksen väkeä koulutettiin ripeästi uudelleen, tuotanto onnistuttiin nopeasti moninkertaistamaan. ”Halusimme kumppanin, jolla on ymmärrystä suuren mittakaavan teollisesta toiminnasta, globaalit toimitusketjut ja paperin valmistusprosesseihin liittyviä teknologisia ratkaisuja”, Salmela sanoo. Jaamme yhteiset tavoitteet Spinnovan kanssa.” Seuraavaksi Spinnova tähtää Siemensin tuella kaupallisen tuotannon käynnistämiseen parin vuoden aikajänteellä. Suomi on ainakin toistaiseksi pärjännyt suhteellisen hyvin. Salmelan mukaan Spinnovan tähtäin on ollut koko ajan teollisessa tuotannossa. 22 KEMIA 7/2020 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Suomalainen kuitukeksintö matkalla menestykseen MAINOS Kun Juha Salmela kuuli Oxfordissa, mitä yhteistä on hämähäkeillä ja nanoselluloosalla, syntyi idea, joka voi tehdä suomalaisesta Spinnovasta globaalin tekstiiliteollisuuden uudistajan. Monissa maissa suositaan juuri läpipainopakkauksia. ”Markkinan oltava ennustettava” Huoltovarmuudesta huolehtimisen ohessa Orion pyrkii jatkuvasti myös vahvistamaan vientipotentiaaliaan. Yritys aikoo siirtyä nykyisestä pilottivaiheesta kaupalliseen toimintaan kolmessa vuodessa. KATJA PULKKINEN Orionin Turun-tehtaassa tehdään myös eläinlääkkeitä, joiden kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa. Voisiko hän yhdistää tietonsa paperikuitujen virtauksesta tekstiilikuitujen tekemiseen. Myös henkilöstö on täällä hyvin koulutettua ja sitoutunutta. Tiloissa pyörii kahdessa vuorossa teollinen yksikkö, joka on rakennettu noudattaen teollisia standardeja. Spinnovan valmistama kuitu on ympäristöystävällinen vaihtoehto tekstiiliteollisuudessa perinteisesti käytetyille kuiduille. Yhtiö valmistaa kaikki patenttisuojaamansa alkuperäislääkkeet ja valtaosin myös niiden raaka-aineet Suomessa. Käytössä on muun muassa Simatic S7-1500 -sarjan turvalogiikat, Simatic WinCC -valvomo ja Sinamics-taajuusmuuttajat sekä erillislaitteita Profinet-väylällä. Kuidun kehitystyö alkoi VTT:n laboratoriossa ja jatkui omassa dynaamisessa laboratorios”Kasvatamme tuotantokapasiteettia askel askeleelta kohti kaupallista tuotantoa”, Juha Salmela kertoo. Se on pilottivaiheessa olevan yrityksen kannalta elintärkeää.” Siemensin asiakkuuspäällikkö Terhi Hirvikorpi luonnehtii kumppanuutta Spinnovan kanssa luontevaksi. Lääkärin määräämä lääke on vuodesta 2003 alkaen voitu vaihtaa apteekissa toiseen vastaavaan hintaputken sisällä. Suunnitteilla on myös tuotantolinjan digitaalinen, tekoälyä hyödyntävä kaksonen, jonka avulla ketterää pilotointia voidaan jatkaa vaarantamatta teollista tuotantoprosessia. Synteettisten kuitujen raakaaineena puolestaan käytetään öljyä, ja kuiduista syntyy ympäristöön kertyviä mikromuoveja. ”Meillä on käynnissä yksi tai kaksi teollisen mittakaavan tuotantolinjaa, ja olemme tekstiiliteollisuuden halutuin ja ympäristöystävällisin tuottaja.” siemens_kem720.indd 1 siemens_kem720.indd 1 20.11.2020 9.44 20.11.2020 9.44 Lääkeyhtiö Orion uudistaa Turun-tehtaansa. Huolehdimme merkittävästi suomalaisten lääkekaappien sisällöstä ja olemme osa terveydenhuollon ketjua”, toteaa yhtiön operatiivinen johtaja Liisa Hurme. ”Ajatus on, että voimme sujuvasti kopioida nykyisen toimintalogiikan, kun tehtaan kapasiteettia kasvatetaan askel askeleelta.” Luonteva kumppanuus Siemensin kanssa Spinnova valitsi Siemensin kumppanikseen tehtaan automatisointiin ja toiminnan valvontaan. ”Käsitykseni mukaan meillä lääketilanne oli haasteista huolimatta koronakeväänä kohtuullisen hyvä moniin muihin maihin verrattuna”, vahvistaa lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen sosiaalija terveysministeriöstä. Parhaillaan toimintaa ja kuitua hiotaan ja prototyyppituotteita valmistetaan yhteistyökumppanien, kuten Marimekon, Bergansin ja Bestsellerin kanssa. Investointiin sisältyy myös uusi puhdasvesijärjestelmä ja aluelämpökeskus. Suurten tekstiiliyksiköiden tuotantokapasiteetti on kymmeniä tuhansia tonneja, ja sitä kohti kuljemme.” Toimintaa on kehitetty määrätietoisesti. Sanktio voisi olla esimerkiksi kyseisen toimittajan sulkeminen tulevien putkien muodostamisesta”, hän esittää. ”Tämä on ihan huoltovarmuuskysymys. Hintaputki kavennettiin 50 senttiin vuonna 2017. sa Salmelan ja Porasen perustettua yrityksen. Lisäksi Turussa laajennetaan ja modernisoidaan voideja liuosvalmistuksen osastoa, jonka tuotantomäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Siihen tarjoutui keväällä poikkeuksellinen tilaisuus. Investointihankkeiden toteutukseen osallistuu noin 300 henkeä. ”Näimme heti, että idealla on globaalin mitan bisnespotentiaalia ja vaikuttavuutta ympäristöön”, Salmela summaa. ”Alusta asti ison maailman meiningillä.” Näin tiivistää Spinnovan toinen perustaja Juha Salmela uudenlaista tekstiilikuitua valmistavan yrityksen hengen. Kela määrittelee putket niin, että alaraja asetetaan alhaisimman hinnan esittäneen yhtiön tarjouksen perusteella, ja yläraja on vaihtokelpoisten lääkkeiden viitehinta. ”Vaikka Siemens on globaali toimija, on yhteistyö heidän kanssaan ketterää. Lääkekaapeissa riittänyt täytettä Orion on laajan kotimaisen tuotantonsa ansiosta eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen toimija. Orion tekee Turun tuotantolaitoksessaan sytostaattisia syöpälääkkeitä, joita myydään maailmanlaajuisesti. Haluamme omalta osaltamme edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa globaalissa mittakaavassa.” ”Toimimme laadukkaasti mutta ketterästi. ”Jos yritys muodostaa hintaputken alhaisimmalla hinnalla, sillä täytyy sanktion uhalla olla velvollisuus myös toimittaa tuotetta. Turussa yhtiön palveluksessa on noin 700 henkeä, joista reilut 400 työskentelee tuotannossa. Myös epärehellinen hintakilpailu pitäisi Maksimaisen mielestä saada kuriin. Kun hengityskonepotilailla käytettävät tehohoitorauhoitteet alkoivat loppua Euroopasta, suomalaisyrityksen kehittämän rauhoitteen tilaukset roihahtivat. Rauhoitteen vaikuttava aine tehdään yhtiön Oulun tehtaassa, injektioampullit Espoon Mankkaalla
Tiloissa pyörii kahdessa vuorossa teollinen yksikkö, joka on rakennettu noudattaen teollisia standardeja. ”Vaikka Siemens on globaali toimija, on yhteistyö heidän kanssaan ketterää. Yritys aikoo siirtyä nykyisestä pilottivaiheesta kaupalliseen toimintaan kolmessa vuodessa. Spinnovan valmistama kuitu on ympäristöystävällinen vaihtoehto tekstiiliteollisuudessa perinteisesti käytetyille kuiduille. Suunnitteilla on myös tuotantolinjan digitaalinen, tekoälyä hyödyntävä kaksonen, jonka avulla ketterää pilotointia voidaan jatkaa vaarantamatta teollista tuotantoprosessia. ”Tällä hetkellä tuotantokapasiteetti on tonneja. ”Halusimme kumppanin, jolla on ymmärrystä suuren mittakaavan teollisesta toiminnasta, globaalit toimitusketjut ja paperin valmistusprosesseihin liittyviä teknologisia ratkaisuja”, Salmela sanoo. Esimerkiksi puuvillaan, lyocelliin tai viskoosiin verrattuna etuina ovat pienempi vedenkulutus ja se, että valmistusprosessissa ei käytetä haitallisia kemikaaleja. ”Näimme heti, että idealla on globaalin mitan bisnespotentiaalia ja vaikuttavuutta ympäristöön”, Salmela summaa. Salmelan mukaan Spinnovan tähtäin on ollut koko ajan teollisessa tuotannossa. Synteettisten kuitujen raakaaineena puolestaan käytetään öljyä, ja kuiduista syntyy ympäristöön kertyviä mikromuoveja. ”Ajatus on, että voimme sujuvasti kopioida nykyisen toimintalogiikan, kun tehtaan kapasiteettia kasvatetaan askel askeleelta.” Luonteva kumppanuus Siemensin kanssa Spinnova valitsi Siemensin kumppanikseen tehtaan automatisointiin ja toiminnan valvontaan. Toiminta on täysin automatisoitua. Globaalia vaikuttavuutta hakemassa Vuonna 2009 Salmela oli silloisen työnantajansa VTT:n seminaarimatkalla Oxfordissa ja kuuli, mitä yhteistä on hämähäkinseitillä ja nanoselluloosalla. Myös kollega Janne Poranen innostui ajatuksesta. sa Salmelan ja Porasen perustettua yrityksen. Juha Salmela, mitä Spinnovalle kuuluu viiden vuoden päästä. Jaamme yhteiset tavoitteet Spinnovan kanssa.” Seuraavaksi Spinnova tähtää Siemensin tuella kaupallisen tuotannon käynnistämiseen parin vuoden aikajänteellä. ”Yrityksemme jakavat samoja arvoja. Voisiko hän yhdistää tietonsa paperikuitujen virtauksesta tekstiilikuitujen tekemiseen. Käytössä on muun muassa Simatic S7-1500 -sarjan turvalogiikat, Simatic WinCC -valvomo ja Sinamics-taajuusmuuttajat sekä erillislaitteita Profinet-väylällä. ”Meillä on käynnissä yksi tai kaksi teollisen mittakaavan tuotantolinjaa, ja olemme tekstiiliteollisuuden halutuin ja ympäristöystävällisin tuottaja.” siemens_kem720.indd 1 siemens_kem720.indd 1 20.11.2020 9.44 20.11.2020 9.44. Se on pilottivaiheessa olevan yrityksen kannalta elintärkeää.” Siemensin asiakkuuspäällikkö Terhi Hirvikorpi luonnehtii kumppanuutta Spinnovan kanssa luontevaksi. ”Alusta asti ison maailman meiningillä.” Näin tiivistää Spinnovan toinen perustaja Juha Salmela uudenlaista tekstiilikuitua valmistavan yrityksen hengen. Kuidun kehitystyö alkoi VTT:n laboratoriossa ja jatkui omassa dynaamisessa laboratorios”Kasvatamme tuotantokapasiteettia askel askeleelta kohti kaupallista tuotantoa”, Juha Salmela kertoo. Suomalainen kuitukeksintö matkalla menestykseen MAINOS Kun Juha Salmela kuuli Oxfordissa, mitä yhteistä on hämähäkeillä ja nanoselluloosalla, syntyi idea, joka voi tehdä suomalaisesta Spinnovasta globaalin tekstiiliteollisuuden uudistajan. Parhaillaan toimintaa ja kuitua hiotaan ja prototyyppituotteita valmistetaan yhteistyökumppanien, kuten Marimekon, Bergansin ja Bestsellerin kanssa. Haluamme omalta osaltamme edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa globaalissa mittakaavassa.” ”Toimimme laadukkaasti mutta ketterästi. Nykyisissä tiloissa voidaan kasvattaa sekä volyymeja että nopeuksia. Suurten tekstiiliyksiköiden tuotantokapasiteetti on kymmeniä tuhansia tonneja, ja sitä kohti kuljemme.” Toimintaa on kehitetty määrätietoisesti
Elintarvikekemian seminaarissa puhutaan uusien proteiinien mahdollisuuksista ja pullonkauloista. VerChemBio-tapahtuma paneutuu hyvinvointiin ja kestävyyteen kostoituminen ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat meille tärkeitä.” Messukeskuksessa pidetään samanaikaisesti myös Helsinki Chemicals Forum, mikä tekee kokonaisuudesta entistä houkuttelevamman alan ammattilaisille. Bioalan seminaareissa käsitellään esimerkiksi biopankkitutkimuksen Suomeen luomaa biolääketieteellistä ekosysteemiä, biomerkkiaineita aivosairauksien tutkimuksessa ja bioteknologian digitalisaatiota. ”Myös tapahtumatori Plazalle kootaan hykerryttävä ohjelma”, Kemian Päivien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Peltonen kertoo ChemBio-tapahtuman nettisivuilla. Alan merkittävin tapahtuma houkutteli edelliskerralla, maaliskuussa 2019, yli 4 200 kävijää ja 144 näytteilleasettajaa. Mitä on X-sukupolven prosessitekniikka. Tälläkin kertaa mukaan mahtuu ensikertalaisia, mutta monet yritykset ovat osallistuneet ChemBio-näyttelyihin jo pitkään. ”Samaan aikaan järjestettävät PulPapermessut tekevät kokonaisuudesta erityisen mielenkiintoisen ja tarjoavat varmasti lisää uusia kontakteja ja kohtaamisia. Ohjelmaan voi tutustua osoitteessa kemianseurat.fi. M es su ke sk us. huhtikuuta 2021 pidettävän ChemBio Finland -tapahtuman pääteemana ovat kemian ja bioteknologian ratkaisut hyvinvointiin ja kestävään kasvuun. Luvassa huippuohjelmaa Ison osan tapahtumaa muodostavat Kemian Päivät, jonka sessioissa esitellään perinteiseen tapaan kemian ja bioalan tutkimuksen tuoreimpia teemoja, tuloksia ja kuulumisia. Helsingin Messukeskuksessa 27.–28. ”Kiinnostus kaikilla suuri” Myös Messukeskuksen myyntiryhmäpäällikkö Marcus Bergström odottaa kevättä tyytyväisin mielin. ”Vaikka näitä aikoja globaalin koronaviruspandemian vuoksi värittääkin epävarmuus kansainvälisistä matkustusrajoituksista ja tapahtumien kohtalosta, kiinnostus ChemBioon on kaikilla osapuolilla suuri.” Bergström muistuttaa, että tässä ajassa tieteen ja tutkimuksen merkitys on kenties merkittävämpi kuin koskaan. 24 KEMIA 7/2020 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Kemian ja bioteknologian ammattilaiset odottavat jo innolla kevään 2021 ChemBiotapahtumaa. ”Olemme todella iloisia siitä, että saamme Messukeskukseen koko kemian ja bioteollisuuden alan Suomesta ja kansainvälisesti”, sanoo Bergström, joka lupaa yhdessä toimialan kanssa toteuttaa kaikille inspiroivan, tuloksellisen ja turvallisen tapahtuman. Siitä kuullaan Kemiallisteknillisen yhdistyksen seminaarissa. Tilaisuus rakentuu yhteistyössä Suomalaisten Kemistien Seuran, Kemianteollisuus ry:n ja Suomen Bioteollisuus ry:n kanssa. ”Siksi myös ChemBiolla on erittäin suuri rooli meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta.” Kimmo Peltonen toteaa, että Kemian Päivien ohjelmatoimikunta on varautunut jo ennalta mahdollisiin muutoksiin. Näytteenotto kiertotaloudessa -osiossa tarkastellaan raaka-aineiden talteenottoa potentiaalisista sivuja jätevirroista. Laajaan aihekattaukseen kuuluvat esimerkiksi sisäilman kemiallinen analytiikka, meriin upotetut kemialliset aseet sekä termoanalytiikan ja optisen spektroskopian uudet sovellukset. Vihreän kemian sessiossa paneudutaan esimerkiksi ilmakehän hiiliyhdisteiden hyötykäyttöön. EVA KIVIRANTA JA LEENA JOUTSEN Vuoden 2019 ChemBio-tapahtuman kävijöitä tutustumassa näyttelyosastoihin. Turvallisuuden uutta normaalia pohditaan seminaarissa, jota isännöivät Kemianteollisuus ry, SPT ry, sisäministeriö, työja elinkeinoministeriö, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes ja Huoltovarmuuskeskus. Päätökset tehdään ja niistä tiedotetaan yhteistyössä Suomen Messujen kanssa. ”Odotamme jo innolla ensi kevään tapahtumaa ja asiakastapaamisia”, kertoo yksi konkareista, laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin tuotepäällikkö Timo Saarela. Ohjelma-aikaa on varattu myös koulujen kemianopetukselle ja yliopistokemian nykysuuntauksille
Toimielimiin, kuten järjestöjen hallituksiin ja IUPACin jaostoihin, valinta tapahtuu vaalien kautta. Osallisuus kansainväliseen järjestötoimintaan edistää Suomen kemian tunnettuutta maailmalla ja kemian alan kansainvälistä yhteistyötä. IUPACilla on divisioonat kaikkia kemian osa-alueita (fysikaalinen, epäorgaaninen, orgaaninen, polymeeri, analyyttinen, ympäristö ja terveyteen liittyvä kemia) ja nimistöä varten. sellaan kaikkeen yksikkönsä toimintaan. Komitea raportoi toiminnastaan Suomen Tiedeakatemioille. Komitean ensisijainen tavoite on toimia kansallisena yhteyslinkkinä kemian alan kansainväliseen järjestötoimintaan. kemianseurat.fi sekä Kemia-lehdessä. MAINOS Kemian Seurojen kansainvälinen toiminta tarjoaa näköalapaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa globaalisti kemiaan liittyvään päätöksentekoon. Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja toimii kemian kansalliskomitean sihteerinä. IU PA C N or di c Kemian Seuroilla aktiivista kansainvälistä toimintaa Opetusja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa Suomen Tiedeakatemioiden kautta. Acta Chemica Scandinavican julkaisutoimintaa epäorgaanisen ja orgaanisen kemian osalta jatketaan yhteistyössä Royal Society of Chemistryn kanssa julkaisemalla artikkeleita Dalton Transactions ja Organic & Biomolecular Chemistry -lehdissä. Komitean muodostavat Seurojen puheenjohtajat ja varajäseniksi nimetyt varapuheenjohtajat. Edustajat näkyvät Kemian Seurojen verkkosivuilla www.kemianseurat.fi. Kemian kansalliskomitea on yksi 37 kansalliskomiteasta, joita Suomen Tiedeakatemiat koordinoi. Leskelä pitää äärimmäisen tärkeänä, että alan terminologialla on selkeät säännöt, jotta kaikki alan toimijat – teollisuus, kaupan ala, viranomaiset, tutkijat ja kouluttajat – tietäisivät mistä puhutaan, kun termejä käytetään. EuChemS on Euroopan kansallisten kemian seurojen kattojärjestö, ja EFCE edustaa eurooppalaisia kemianinsinöörejä. ”Oiva verkostoitumiskanava” Pitkään kemistien kansainvälisessä toiminnassa mukana ollut prof. Kemian kansalliskomitea (eng. Markku Leskelä, Suomalaisten Kemistien Seuran edustaja IUPACissa, katsoo, että yksittäinen henkilö divisioonan tai komitean jäsenenä vaikuttaa omalla asiantuntemukMarkku Leskelä, Stefan Vogel, Lars Öhrström ja Harald Walderhaug antoivat Pohjoismaiden äänet IUPACin yleiskokouksessa vuonna 2015. Lisäksi on komiteoita poikkileikkaavia aloja, kuten terminologiaa, kemian opetusta ja kemianteollisuutta varten. Koska kemia on kansainvälinen tiede, Markku Leskelän mukaan on vaikea sanoa, mitä kukin maa yksilötasolla hyötyy IUPACin kaltaisesta toiminnasta. Komitealla on edustajia kolmessa kansainvälisessä kemian järjestössä: IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry), EuChemS (the European Chemical Society) ja EFCE (European Federation of Chemical Engineering). Kemian kansalliskomitea ehdottaa edustajia kansainvälisten järjestöjen yleiskokouksiin, jaostoihin ja työryhmiin. IUPAC on kemian alan maailman järjestö, joka vastaa kemian alan kielen ja suureiden standardisoinnista. Finnish Chemical Society) on koordinointivastuussa Kemian Seurojen (Suomalaisten Kemistien Seura, Kemiallisteknillinen yhdistys, Finska Kemistsamfundet) kansainvälisestä toiminnasta ja yhteydenpidosta kansainvälisiin kemian järjestöihin. Suomalaisten Kemistien Seura osallistuu yhdessä muutamien muiden eurooppalaisten seurojen kanssa Physical Chemistry Chemical Physics (PCCP) -lehden julkaisemiseen. Hän korostaa, että toiminta kansainvälisessä organisaatiossa on oivallinen verkostoitumiskanava. seurat_kem720.indd 1 seurat_kem720.indd 1 18.11.2020 10.34 18.11.2020 10.34. Kansainvälisiin kokouksiin osallistuvat edustajat raportoivat kokousten sisällöstä Kemian Seurojen verkkosivuilla www
Kaikkein haitallisimmat aineet halutaan pois kuluttajatuotteista, ellei niiden käyttöä katsota yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi. Ensimmäinen niistä on kemikaalidatan kokoaminen ja sen julkistaminen sekä datan laadun arviointi. Turvallisten kemikaalien ja tuotteiden kehittämistä ja markkinoille saattamista tuetaan. 26 KEMIA 7/2020 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi EU-komissio on julkaissut pitkään työstetyn kemikaalistrategiansa. Ad ob e Sto ck. Kemikaaleja arvioitaessa niiden yhteisvaikutukset halutaan huomioida nykyistä paremmin. Strategiassa nostetaan erityisesti esiin merkittävät tietoaukot EU:ssa käytettävien kemikaalien ja niiden vaikutusten osalta. ”Meille on tärkeää, että nykyistä kemikaalisäännöstöä tehostetaan ja tehdään johdonmukaisemmaksi. Huolta aiheuttavat aineet minimoidaan etenkin tuotteissa, joille altistuvat haavoittuvat ihmisryhmät ja jotka ovat kiertotalouden kannalta keskeisiä. KATJA PULKKINEN Uusi kemikaalistrategia on EU:n vihreän kehityksen ohjelman ensimmäinen askel kohti kestävää, myrkytöntä Eurooppaa. Muun muassa maanosan ympäristöjärjestöjen katto-organisaatio EEB on ottanut strategian vastaan lämpimästi. EU-lainsäädännön toimeenpanoa ja lakien noudattamista tehostetaan niin unionialueen sisällä kuin sen ulkorajoillakin. Järjestö ei kuitenkaan kannata Reachin avaamista uudelleen, vaan se haluaa keskittyä tehostamaan vanhaa normistoa ja huolehtimaan yritysten edellytyksistä sen vaatimusten toteuttamisessa. Strategian ytimessä on tuotteiden suunnittelu jo lähtökohdiltaan kestävän kehityksen mukaisiksi. Reachin vaatimusten mukaisesti rekisteröityjen aineiden rekisteröintiasiakirjoista on löydetty isojakin puutteita. Ceficin pääjohtaja Marco Mensink näkee, että hajanaisella, säädöskehikon muutoksiin keskittyvällä strategialla hukattaisiin mahdollisuus turvata eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytykset. Unionin kemikaalinormistoa selkiytetään ja johdonmukaistetaan, ja aineiden arvioinnissa siirrytään ”yksi aine, yksi arviointi” -malliin. Kemikaaliasetus Reachia on aikomus täydentää. Niihin puututaan tiukalla kädellä, ja rekisteröintivaatimuksia laajennetaan uusiinkin aineisiin. Uusien tavoitteiden täytyy Hansenin mielestä perustua jo tehtyyn työhön. Järjestö pelkää, että esimerkiksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin toteutuksen kannalta tärkeiden tuotteiden ja tekniikoiden valmistus karkaisi Euroopan ulkopuolelle. Kemikaalivirasto tukee ”Strategian toimeenpanosta vastaa komissio, ja me tietenkin mielellämme autamme siinä resurssiemme mukaan”, kertoo Kemia-lehdelle Euroopan kemikaaliviraston Echan pääjohtaja Bjorn Hansen. ”Kolmanneksi voimme tukea kemikaalien riskinhallinnan nopeuttamista”, Hansen sanoo. Luvassa on säädösmuutoksia, uusia määritelmiä ja ohjeistusta sekä monenlaisia tutkimus-, kehitysja selvitysohjelmia. Uusi kemikaalistrategia tähtää korkealle Strategia enteilee myös eritasoisia mullistuksia eurooppalaiselle kemikaalikentälle. Siitä on hyötyä sekä nyt että tulevaisuudessa.” Kaiken kaikkiaan virastossa ollaan tyytyväisiä siihen, että strategiassa on otettu kokonaisvaltaisesti huomioon ihmisten ja ympäristön suojelu sekä kestävän kemikaalituotannon vahvistaminen. Toiseksi virasto voi auttaa varmistamaan sen, että lakeja toteutetaan tehokkaasti. Strategialla halutaan parantaa kemikaaliturvallisuutta ja tukea kestävää kemikaalituotantoa, innovaatioita ja investointeja. Hansen sanoo Echan voivan tukea strategiatyötä pääasiassa kolmella alueella. Myös tiedonsaantia tuotesisällöistä ja aineiden turvallisesta käytöstä aiotaan parantaa. Muilta osin tiedon aukkoja paikataan eurooppalaisella tutkimusja innovaatioagendalla, jonka puitteissa myös eläinkokeille haetaan vaihtoehtoja. Tämä on tärkeää pohjatyötä kemikaalien turvallisen käytön mahdollistamiseksi. Myös Euroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic pitää hyvänä sitä, että kestävä tuotesuunnittelu ja lainsäädännön noudattaminen on nostettu strategiassa vahvasti esiin
-koulutus 3.3.–30.8.2021, Helsinki, 120 pv Etsitkö uutta uraa biotalousalalta. Koulutus on osallistujalle maksuton. Lisätiedot: Riitta Aho, HY+ Oy, riitta.aho@helsinki.fi, p. Tavoitteena työllistyminen biotalousalalle. Lue lisää kurssilaisten yritystyöskentelystä kouluttajan verkkosivuilta. UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi GT5000 Terra Kannettava monikaasuanalysaattori analysointityökaluilla varustettuna Tätä helppokäyttöistä kaasuanalysaattoria käyttävät yliopistot, tutkijat ja laboratoriot ympäri maailman havaitakseen, tunnistaakseen ja määrittääkseen yhdisteitä lukuisissa eri käyttökohteissa maaperän kasvihuonekaasujen tutkimisesta työhygienian sisäilman laadun analysointiin. Biotalousalan toimija, etsitkö uusia osaajia. Keskeiset edut: + Kannettava ja nopea ottaa käyttöön + Akkutoiminen + Langaton tiedonsiirto + Kaikkien kaasujen samanaikainen mittaus + Roisketiivis, IP54 Gasmet Technologies Oy Mestarintie 6, 01730 Vantaa +358 9 7590 0400 contact@gasmet.fi gasmet.com Helsingin yliopisto Koulutusja kehittämispalvelut HY+ Oy https://hyplus.helsinki.fi/ Kemian osaajasta biotalouden asiantuntijaksi KEMISTIT BIOTALOUTEEN F.E.C. 050 448 7170 • hyplus.helsinki.fi Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus. Koulutuspaikka Helsinki. Analysaattorin mukana tuleva Calcmet-ohjelma mahdollistaa näytteen tarkemman analysoinnin. Biotalousalan täydennyskoulutus kemianalan korkeakoulutetuille työttömille työnhakijoille. Hae mukaan viimeistään 14.1.2021 www.te-palvelut.fi (kurssinro 695 346)
SYKSYN AIKANA aamutaivaalla nähty Venus on mitoiltaan suuresti Maan kaltainen mutta todella kuuma ja karu kiviplaneetta, jonka on arveltu olleen joskus elinkelpoinen. kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Toiseksi sijoittui Puhallus paljastaa koronan ja kolmanneksi Korona leviää myös ilmateitse – Milloin näyttö riittää WHO:lle. Oli todella mielenkiintoista lukea, että tällaistakin harrastetaan. Vielä ei ole varmaa, onko fosfiinikaasu peräisin mikroorganismeista vai jostain ennen tuntemattomasta vaihtoehdosta, ja sen selvittämiseksi vaaditaan paljon lisätutkimuksia, sillä niin suuri löytö on todistettava aukottomasti. 7/2020 28 KEMIA UUTISIA Sinisellä kotiplaneetallamme on todistetusti elämää, mutta onko sitä myös Venuksessa?. ANNI KETTUNEN Kirjoittaja on nokialaisen Harjuniityn koulun 9. Kansainvälinen tutkijaryhmä löysi Venuksen kaasukehästä fosfiinia arviolta 20 ppb eli suuremman määrän kuin Maan alailmakehässä. Esimerkiksi auringon ultraviolettisäteily voi pilkkoa molekyylejä, jotka voivat siten muodostaa uusia kemiallisia yhdisteitä, ja planeetan sisäinen korkea lämpötila ja paine voinevat käynnistää yhdisteen syntymisen aiheuttaneita kemiallisia prosesseja. Paljon onnea Kemiralle ja tsemppiä seuraavalle vuosisadalle!” ”Raili Leino kuvasi jätevesien analytiikkamenetelmät niin ymmärrettävästi, että kemian professorin vaimokin tajusi. Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden kiinnostavin. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Nämä kertovat yrityksessä vallitsevasta hyvästä hengestä paljon enemmän kuin viralliset toimintakertomukset. Havainto on silti tähänastisissa tutkimuksissa merkittävin tulos maapallon ulkopuolisen elämän etsimisessä. Oli myös herättävää, että joku oikeasti kertoo, paljonko elintarvikkeita ja muita hyödykkeitä heitetään pois.” ”Olipa kiintoisa juttu Onni Tonkijasta!” ”Dyykkaaminen vaatii rohkeutta.” ”Puhallus paljastaa koronan kiinnosti. Kirjapalkinnon voitti Outi Kivi. Miksi me ylipäätään haluamme tietää niin paljon. Sitä käytetään muun muassa elektroniikkateollisuudessa ja torjunta-aineena tuhohyönteisiä vastaan. Tämän perusteella ei ainakaan ihan päivän päälle tarvitse päiväyksiä katsella vaan luottaa omiin aisteihin. PALAUTETTA NUMEROSTA 6/2020 ”Onni löytyy roskiksesta oli kiinnostavin. Äänestä suosikkiasi viimeistään 7.1.2021 osoitteessa www. Muita mahdollisia syitä fosfiinin syntymiselle voisivat olla salamat, meteoriittien mukana tulleet aineet ja valoja geokemialliset reaktiot. Pilvikerroksessa olosuhteet ovat kuitenkin planeetan pintaan verrattuna suotuisammat elämälle. Fosfiini voi nykyisten tietojen mukaan syntyä vain kaasuplaneetoilla suuressa paineessa ja lämpötilassa, teollisuuden prosesseissa tai orgaanisen aineksen hajotessa hapettomassa tilassa. Viruksen testaus on ajankohtainen aihe ja uusi ja nopea testimenetelmä olisi tarpeellinen.” ”Tämä testi pitäisi saada äkkiä lentokentille.” ”Korona leviää myös ilmateitse oli selkeä kirjoitus hyvin ajankohtaisesta aiheesta.” ”Puhdasta vettä maailman tappiin välitti Kemiran ydintoiminnasta olennaisimman. Äänestäjien kesken arvotaan avaruusfysiikan professorin Minna Palmrothin ja tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen kirja Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus, joka kannustaa tyttöjä tieteen maailmaan. Mikä juttu sytyttää. Avoimet kysymykset kiehtovat monia. Ilolla luin syntymäpäivälahjasta WHO:lle sekä henkilöstön järjestämästä extempore 100-vuotisjuhlasta. Vaikka varmoja tieteellisiä tuloksia ei ole saatu, aihe on inspiroinut paljon taidetta, kirjallisuutta ja elokuvia. luokan oppilas. Kaasu on väritön mutta erittäin myrkyllinen ja koostuu fosforin ja vedyn muodostamista molekyyleistä. Onko jossain ihmisenkaltaista älyllistä elämää. IHMISET OVAT pitkään kuvitelleet ja yrittäneet löytää elämää muilta planeetoilta. SYYSKUUSSA HÄMMÄSTYTTI uutinen tähän mennessä selvimmästä elämänmerkistä maapallon ulkopuolella. Mitä jos elämää löydettäisiinkin. Elämänmerkki naapurissa. Kiitos!” ”Tutkimustulos, että ihonäyte voi kertoa Parkinsonin taudista, on erittäin merkittävä ja tarjoaa erinomaisen lääkekehityskohteen.” ”Paljon hyviä artikkeleita tässäkin numerossa.” Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! Numeron 6/2020 ykköseksi ylsi juttu Onni löytyy roskiksesta
Toivotamme levollista joulun aikaa ja valoisaa uutta vuotta! Sc an sto ck ph ot o Tiedot haltuun – ota avuksi InnoLIMS www.innovatics.fi WWW.SGS.F I Setting science in motion to create a better world fi.vwr.com. Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta
Kaupoissa on pumppupulloja ja käsidesiautomaatteja. Toivotamme levollista joulun aikaa ja valoisaa uutta vuotta! Sc an sto ck ph ot o Tule mukaan kemian alan tärkeään vaikuttajaseuraan! www.suomalaistenkemistienseura.fi BIOBI O SOCIE TY SOCIE TAS BIOCH EMIC A, BIOPH YSICA ET MICR OBIO LOGI CA FENN IAE BIOBIO SEURA www.fins kakemists amfundet .fi FINSKA KEMISTS AMFUND ET FKS KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta Kiitos kuluneesta vuodesta! Joulumuistamiset kohdistamme vähävaraisten perheiden tukemiseen. Hyvä oivallus, joskin lyhyenlännällä käyttäjällä voi olla tarvetta pallille huoltoja asennustilanteissa. HUOLESTUTTAVAMPAA ON, että käsideseistä on löytynyt ainesosia, joita ei saa käyttää iholle levitettävissä tuotteissa. 30 KEMIA 7/2020 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Kemia-Kemi 9–10/1995 Nobel otsonikadon tutkijoille Kemian Nobelin palkinto myönnettiin tänä vuonna kolmelle yläilmakehän otsonin hajoamisprosessin tutkijalle. Hajuttomien tuotteiden ainesosaluettelo kannattaa tarkistaa. Poikkeusoloissa poikkeukselliset tuotteet. ANJA NYSTÉN anja.nysten@gmail.com Etikkaa ja pontikkaa Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Kaikkinensa lienee jatko kuitenkin turvattu; Kemian Päivät on enemmän kuin pelkkä näyttely. ”Pese kädet vähintään 10 kertaa päivässä.” Johan siinä lähtee nahka. Toisenlaistakin kuiskintaa kuuluu nurkista. Jos pesumahdollisuutta ei ole, käytetään desinfiointiaineita, joiden suuri kysyntä on tuonut markkinoille uusia tuotteita ja tuotemerkkejä. Bioetanoli ei ole nimestään huolimatta sen luontoystävällisempi kuin etanolikaan, vaan se on eri aineista koottu yhdiste.” Olikohan kyseessä myyntiedustajan tietämättömyys vai yritys selittää, miksi käytössä on epäpuhdasta etanolia. Vaikka desinfioi toki se pontikkakin. Ja muista pestä kädet. Ellei Montrealin sopimuksen mukaisiin CFC-aineiden käytön rajoituksiin olisi ryhdytty, pitoisuudet olisivat vuonna 2050 nelinkertaiset nykyisiin verrattuna. Käsiin ruiskautettavan aineen koostumus vaihtelee kevyestä ja helposti haihtuvasta niljakkaaseen geeliin, jota käsiin hieroessaan ehtii kävellä peränurkan maitohyllylle asti, ellei halua fuskata ja pyyhkäistä enimpiä nenäliinaan tai neuleen liepeeseen. www.kty .fi 1970–20 20 kemia_joulu2.indd 1 kemia_joulu2.indd 1 19.11.2020 15.00 19.11.2020 15.00. Palkinnon jakoivat hollantilainen Paul Crutzen Max Planck -instituutista sekä yhdysvaltalaiset Mario Molina Massachusetts Institute of Technologystä ja F. Kuva: Ida Pimenoff Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Stratosfäärin klooripitoisuus on nykyisin nelinkertainen 1950-luvun tilanteeseen verrattuna pääasiassa CFC-aineiden laajamittaisen käytön takia. Itse asiassa iho tottui pian jatkuvaan lutraamiseen. Kehitysmaille on käyttö sallittua muutaman vuoden siirtymäajaksi. Kehitysmaita lukuun ottamatta CFC-aineiden valmistus ja käyttö tulee olemaan kiellettyä vuoden 1996 jälkeen. Denaturointiaine saattaa olla vääränlaista, ja onpa tuotteista havaittu kokonaan kiellettyjä yhdisteitäkin, kuten phmb:tä eli polyheksametyleenibiguanidia. blogspot.com. Sherwood Rowland Kalifornian yliopistosta. Erkki Häsänen, VTT Joukolla Kemian Päiville Vuosi toisensa jälkeen Kemian Päivien uskollinen näyttely-yleisö, näytteilleasettajista puhumattakaan, sulloutuu Messukeskuksen betoniselle alustalle -. Mieluummin pontikan haju kuin phmb. Kotipolttoisellako pullot on täytetty. Eräs hygieniatarvikkeita toimittava yritys selitti hajua näin: ”Monet käsidesifirmat ovat joutuneet käyttämään etanolin korvikkeena bioetanolia. Kämmensyrjän kuivuminen ja punoitus talttuivat, vaikka ihon omaa, suojaavaa rasvakerrosta rääkkää koko ajan vedellä ja saippualla. Nenään tulvahtaa vahva etanolin tuoksu – tuttu juttu – mutta myös peretikkahapon tai jopa pontikan. Näyttelyssä on paljon kromatografiaa, pipetointia, fotometriaa, kliinistä automatiikkaa, sekoitusta ja lämmitystä, jonkin verran raskaan sarjan putkistoja ja venttiilejä sekä pirteänä erikoisuutena työja tuoteturvallisuuteen liittyvää tarjontaa. Syy löytyy kuulemma pöytätilojen rajallisuudesta. TUOTTEIDEN HAJUT ovat aiheuttaneet hämmästystä. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Näillä näkymin Kemian Päivät näyttelyineen jatkuu jokavuotisena tapahtumana. Laboratoriotuotteissa on uusi design: ne kasvavat nyt PC-maailman muiden tuotteiden tavoin korkeutta, eivät leveyttä. Crutzenilla, Molinalla ja Rowlandilla on ollut ratkaiseva osuus maapallon otsonikerroksen suojeluun johtaneiden tutkimusten aloittamisella. Hyvä on, että väki kulkee, tarkkailee, kyselee, oppii, pyytää tarjouksia, tekee heräteostoksia ja on ehkä kriittinenkin. Börje Björkqvist, Kemira Agro NÄKÖKULMA HYGIENIAN HOITAMISEEN on tullut korona-aikana melkoista puhtia. Valtaosa näyttelystä on edelleen sidoksissa analytiikkaan. Kävijöitä on niinkin erikoiselle ja suhteellisen tuntemattomalle alueelle kuin kemia yllättävän paljon, yli 13 000. Tutkimustulosten perusteella on odotettavissa, että stratosfäärin klooripitoisuus pienenee puoleen vuoteen 2050 mennessä
Toivotamme levollista joulun aikaa ja valoisaa uutta vuotta! Sc an sto ck ph ot o Tule mukaan kemian alan tärkeään vaikuttajaseuraan! www.suomalaistenkemistienseura.fi BIOBI O SOCIE TY SOCIE TAS BIOCH EMIC A, BIOPH YSICA ET MICR OBIO LOGI CA FENN IAE BIOBIO SEURA Bio eteiden kansalli skomite a www.fins kakemists amfundet .fi FINSKA KEMISTS AMFUND ET FKS KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta Kiitos kuluneesta vuodesta! Joulumuistamiset kohdistamme vähävaraisten perheiden tukemiseen. Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. www.kty .fi 1970–20 20
”Tutkimus osoitti, että mitä varhaisemmassa taudin vaiheessa käyttö aloitetaan ja mitä pitempään sitä jatketaan, sitä paremmin taudin etenemistä pysVa le ria A zo vs ka ya Bakteerien valmistama, verisuonia jäljittelevä rakenne. Vesiliuos lepää piikkien kärkien varassa, ja piikkien väliin jää ilmaa, jota kohti bakteerit hakeutuvat kasvattamaan kuitujaan. Varhaisessa Alzheimerissa potilaalla ei ole vielä dementiaa, mutta havaittavissa alkaa olla merkkejä tiedollisten toimintojen ja etenkin lyhytkestoisen muistin heikkenemisestä. Tällaiset pinnat torjuvat paitsi kosteutta myös likaa, pölyä ja erilaisia taudinaiheuttajia. Rakennelmien halkaisija vaihteli hiuksen kymmenesosasta 20 senttiin. Tutkijat säätivät paineen avulla ilmakerroksen paksuutta ja ohjasivat näin kuidut haluttuun suuntaan. Alzheimeriin ei ole parantavaa lääkettä, mutta varhaisvaihetta pidetään parhaana ajankohtana toimille, joilla taudin kulkua pyritään hidastamaan.. Koska Komagataeibacter medellinensis on aerobinen eli happea tarvitseva bakteeri, se suuntaa normaalisti liuoksen pinnalle ja rakentaa siihen nanosellukuiduista ohuen kalvon eräänlaiseksi suojakilveksi. 32 KEMIA 7/2020 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Aalto-yliopiston tutkijat ovat valjastaneet bakteerit minikokoisiksi 3d-tulostimiksi. Myös hoitotulokset olivat kaikkien aikojen parhaat. tytään hidastamaan.” Juomavalmisteen ravintoaineyhdistelmään sisältyy omega-3-rasvahappoja, uridiinimonofosfaattia, koliinia, C-, E-, B12ja B6-vitamiineja, foolihappoa, fosfolipidejä ja seleeniä. ”Erityisen merkittävää on, että hoito perustui pelkästään kliinisen ravintovalmisteen käytölle”, sanoo professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta. Bakteerit saatiin käyttäytymään toivotulla tavalla superhydrofobisten eli äärimmäisen vettähylkivien pintojen avulla. toimintojen heikentymistä. Kyseessä on tähän asti pitkäkestoisin satunnaistettu kontrolloitu hoitokoe, jossa on saatu positiivisia tuloksia varhaisen Alzheimerin taudin hoidossa. Lopputuloksena syntyi kunkin muotin mallinen, kolmiulotteinen rakennelma, joka jäljitteli esimerkiksi keuhkorakkulaa. Vettähylkivät hiukkaset taas muodostavat muotin pintaan piikkimattoa muistuttavan rakenteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan valmiste jarruttaa myös aivojen kokonaistilavuuden pienenemistä. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 311 Alzheimerin varhaisvaiheen potilasta Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Alankomaista. Näin valmistetuille nanosellumateriaaleille voi löytyä monenlaista käyttöä. LipiDiDiet-hankkeessa seurattiin valmisteen vaikutuksia kolmen vuoden ajan. ACS Nano -lehden julkaisemassa tutkimuksessa Komagataeibacter medellinensis -bakteerit tuottivat onnistuneesti räätälöityjä kolmiulotteisia nanoselluloosarakenteita. Monia mahdollisuuksia Professori Orlando Rojasin mukaan oli kiehtovaa, kuinka jykeviä materiaaleja bakteerit kykenivät tuottamaan. Varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon suunniteltu kliininen ravintovalmiste hidastaa muistin ja tiedollisten Ravintovalmiste hidastaa Alzheimerin etenemistä Bakteerit tulostivat 3d-rakenteita nanosellusta It äSu om en yl io pi st o Tutkittu ravintovalmistejuoma on myynnissä tuotenimellä Souvenaid. ”Tutkimme parhaillaan, voisiko niitä hyödyntää esimerkiksi ikääntymisestä johtuvien kudosvaurioiden hoidossa”, Rojas kertoo. Tutkijat asettivat vettähylkiviksi pinnoitettuja silikonimuotteja kasvatusmaljoihin, joissa oli bakteereille ravintoa eli sokeria ja proteiineja sisältävää vesiliuosta
VT T Bioteknisesti tuotettu valkuaisproteiini muistuttaa tavallista munanvalkuaisvaahtoa. Mittaustekniikan yksikkö kehittää optiikkaan perustuvan mittausteknologian ja vastaa kenttätestauksista, jotka tehdään Kainuun vesienkäsittelylaitoksissa. Tuotantoon tarvitaan vain vettä, glukoosia ja erilaisia mineraaleja sekä Trichoderma reesei -sientä, joka tekee aineksista proteiineja. Kaksivuotisen Remmi-hankkeen toteuttaa yliopiston mittaustekniikan yksikkö yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkija Christopher Landowskin mukaan prosessi on kuitenkin helppo skaalata suurempiin tuotantoyksiköihin. Hankkeessa valmistellaan myös laitteiston kaupallistamista. ”Helsingin yliopiston ensimmäiset laskelmat osoittivat, että munanvalkuaisen proteiinin tuottaminen solutehtaassa aiheuttaa noin 75 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja ja käyttää 90 prosenttia vähemmän maata kuin kanojen kasvatus”, kertoo tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund. Ilman eläimiä ei ole esimerkiksi salmonellariskiä. Lisäksi se testaa uusia suodatusmateriaaleja, joilla mikromuoveja voitaisiin poistaa. Innovaatio toi VTT:lle voiton eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden järjestön Earton kilpailussa. VTT kehittää parhaillaan teknologiaa eteenpäin useiden startup-yritysten kanssa. Oulun yliopiston käynnistämässä hankkeessa suunnitellaan kenttälaitteistoa, jolla vesien mikromuovipitoisuutta voitaisiin mitata ja monitoroida reaaliajassa. Menetelmällä onnistuu myös muiden proteiinien tuotanto. Kenttälaite helpottaa ja nopeuttaa tutkimusta. VTT on kehittänyt teknologian, jolla voidaan tuottaa kananmunan valkuaisproteiinia ilman kanaa. Munan proteiinia ilman kanaa O ul un yl io pi st o Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi. Mikromuovien reaaliaikaiseen mittaamiseen kenttälaite Vesien muovihiukkaset päätyvät helposti pieneliöihin ja lopulta koko ravintoketjuun. Summa on kilpailukykyinen verrattuna kananmunaproteiinin tuotantoon, jossa hintojen arvioidaan nousevan. Tekniikka on myös ympäristöllisesti kestävä. Bioteknisellä prosessilla ruokaproteiinit syntyvät turvallisesti. Vesiin päätyviä mikromuovipartikkeleita tutkitaan nykyään ottamalla vesistä näytteitä, jotka kuljetetaan analysoitaviksi laboratoriossa. Teollisen mitan eli yli 300 000 litran tuotannossa valkuaisproteiinikilon kustannusten lasketaan jäävän alle kymmeneen euroon. Ammattikorkeakoulu puolestaan selvittää alueen vesisysteemien yleisimmät mikromuovilähteet ja muovihitusten kulkeutumisreitit. VTT:ssä on testattu menetelmää 300 litran bioreaktorissa
The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. Sinun paikkasi tässä. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 34 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. 34 KEMIA 7/2020 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more..
010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. • alkuaineanalytiikka • spektroskopia • kromatografia • termoanalytiikka • laboratorion pienlaitteet Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants Vihreät sivut verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi/vihreat-sivut/ Kemi KEMIA LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS: www.kemia-lehti.fi/tilausasiat/ Ilahduta opettajaa Lahjoita Kemia-lehti kouluun! 19 € Koulutilaus vuodeksi vain. 35 7/2020 KEMIA VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi 35 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. Erikoisalueitamme mm. 029 170 7300 asiakaspalvelu@labsense.fi Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa: www.labsense.fi Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Labsense Oy Rounionkatu 126 37150 Nokia puh
(09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence Neuvotteleva insinööritoimisto Novox Oy Tekniikantie 12 02150 Espoo Puh. 36 KEMIA 7/2020 TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. 010 320 5280 KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. 010 50 42 700 www.novox.fi Ympäristöpalvelut • Ympäristölupapalvelut • Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset • Ennaltavarautumissuunnitelmat Turvallisuuspalvelut • Prosessija työturvallisuuden kehittäminen • Ennakoiva riskienhallinta • Riskitarkastelut VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle Kysy ensin meiltä | At your service 36 www.ensiturva.. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Sinun paikkasi tässä. • puh
• Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. • Nettisivut: yli 50 000 käyntiä vuodessa. 37 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Edun arvo 750 euroa. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen teksti ja linkitys nettisivuillenne. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa. Valinta on sinun. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. Tervetuloa! Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. Entistä enemmän kontakteja: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . • Postitukset vuonna 2020: maalis-, huhti-, touko-, syys-, lokaja marraskuussa. • Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. Tilauksen minimikesto 12 kk. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). 37 7/2020 KEMIA KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi , puh. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (23 numeroa). • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein
• Professori ja kemian teknologian osaston johtaja 2008–2014, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Heli Sirén Heli Sirén Kemia kaappasi Heli Sirénin kiinnostuksen aikoinaan puolivahingossa. • Assistentti, tutkija ja yliopistolehtori 1982–1997, määräaikainen professori 1994, 1995, 1996, 2004–2005, dosentti 1993–, Helsingin yliopisto. • Perhe: puoliso ja kaksi aikuista lasta. Sirénin tämänhetkisenä tutkimuskohteena ovat jätevesien steroidityyppiset yhdisteet ja aineenvaihduntatuotteet sekä biomateriaalit ja niiden hajoamistuotteet, kuten sakkaridit, orgaaniset hapot ja väriaineet. Sirénillä on takanaan pitkä sarka kemian tutkijana ja professorina, ja kiehtova tieteenala pitää aina vain otteessaan. ”Päivittäin opin uutta, joka herättää mielenkiintoni ja halun perehtyä asiaan syvemmin”, hän kertoo ja ryhtyy luettelemaan ”henkeäsalpaavia asioita”, jotka kemia mahdollistaa. Esikoispoika syntyi opiskelijaperheeseen. Enqvistillä oli kyky saada kuulijansa koukkuun. • Harrastukset: liikunta eri muodoissa, ruuanlaitto, leipominen, lukeminen. Luennoimme Zoomympäristössä, ja kun ollaan lähiopetuksessa, noudatamme yleisiä koronalta suojautumisohjeita”, hän kuvailee nykytilannetta. ”Kaverit pyysivät, että tulisin odottelemaan heitä kemian luennolle, jolla Jouni Enqvist puhui kromatografiasta”, Sirén muistelee. SISKO LOIKKANEN Helsingin yliopistossa matematiikan opettajaksi opiskellut Heli Sirén oli edennyt jo laudaturvaiheeseen, kun peliin puuttui sattuma, joka pani nuoren naisen urasuunnitelmat uusiksi. 38 KEMIA 7/2020 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Heli Sirén Analyytikon ympyrä sulkeutui Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. • Syntynyt Orimattilassa vuonna 1954. Ja kemian laitoksen tilaisuuksiin ja erilaisiin tempauksiin tietysti osallistuin.” Kun Sirén oli valmistunut uudesta pääaineestaan filosofian kandidaatiksi, hän päätti suorittaa kemiasta myös lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. • Dopingkemisti 1988–1991, Yhtyneet Laboratoriot Oy. Kemia paljastaa urheilussa käytettävät kielletyt aineet ja rikollisten identiteetin. • Ylioppilas 1973, Karkkilan lukio. LuK (matematiikka) 1979, FM (kemia) 1981, FL 1983 ja FT 1991 (analyyttinen kemia), Helsingin yliopisto. Siihen jäi myös Sirén, joka oli luennon jälkeen niin myyty, että vaihtoi pääaineensa siltä istumalta. Päätöstä ei ole tarvinnut koskaan katua. ”Sitten laboratorioon hankittiin vielä HPLC-PDA-laitteisto, jonka ajoin sisään jatko-opintojeni aikana.” Kun laboratorion tutkimus keskittyi metalleihin, myös Sirénin väitöskirjan aihe muotoutui metallien ympä. Nuoret menivät lukiota käydessään kihloihin ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen naimisiin. • Suomen Kemian Seuran kromatografiajaoston puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Tauteja tutkitaan ja lääkkeitä kehitetään kemian avulla.” Parhaillaan Sirén pitää alma materissaan kurssia elektromigraatiotekniikoista ja ohjaa analyyttisen kemian laboratoriotöitä. Dopingkemisti analysoi koiria ja hevosia Orimattilassa syntynyt Heli Sirén vietti pääosan lapsuudestaan Karkkilassa. Osa kurssilaisista on vaihto-opiskelijoita tai ulkomailta tulleita tutkinnonsuorittajia, joten opetus on englanninkielistä. Runsaasti muita luottamustehtäviä. • Vanhempi tutkija 1997–1998, 2005–2007, VTT. ”Kemian konstein ratkotaan jätteidenkäsittelyn ja teollisuusprosessien ongelmia. Väitöstyönsä hän teki professori MarjaLiisa Riekkolan ohjauksessa. Isä oli Tieja vesirakennushallituksen työnjohtaja, jonka arkipäivät kuluivat Etelä-Suomen maantieverkoston rakennustyömailla. Kiehtova tieteenala tarjoaa uteliaalle tutkijalle uutta tietoa joka päivä. Opiskelijoiden perinteisiin rientoihin perheellisellä ei juuri liiennyt aikaa. ”On mukavaa siirtää omaa tietotaitoaan opiskelijoille. Analyyttisen kemian laboratoriossa oli jo tuolloin laajaa osaamista kaasukromatografiassa, lasikolonnien valmistuksessa ja erilaisten detektorien käytössä. ”Kuuluin kyllä Hämäläiseen osakuntaan, jonka kautta saimme ensimmäisen soluasuntommekin Pohjois-Haagasta. ”Hän oli kaksivuotiaana mukanani luennoilla ja piirteli vihkoonsa omia juttujaan. Vaahdotuskemikaaleista löytyvät ratkaisut kullan optimaaliseen erottamiseen mineraaleista. Iupacin analyyttisen kemian jaoston varsinainen jäsen. Siihen aikaan se ei ollut mitenkään epänormaalia, vaan saleissa istui muitakin äitejä pienokaistensa kanssa”, Sirén naurahtaa. • Tutkija 1998–2003, Suomen Akatemia/Helsingin yliopisto, VTT. Tulevan puolisonsa Sirén tapasi jo 15-vuotiaana. Äiti huolehti kolmesta tyttärestä, joiden vartuttua hän opiskeli kodinhoitajaksi
Nykyinen kotikaupunki Vantaa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet harrastaa työn vastapainona ulkoilua ja aktiivista liikuntaa eri muodoissa. Lisäksi tutkijat kehittivät prototyypin online-kapillaarielektroforeesilaitteesta. Muutaman vuoden kuluttua Sirén siirtyi tutkijaksi VTT:hen, jossa kapil. ”Akkreditoinnin aikana henkilökunta oli kolmivuorotyössä. Taksiseteleillä ajoimme yöllä kotiin ja aamulla takaisin samalla kyydillä.” Lappeenrannan kautta takaisin pääkaupunkiin Väitöksensä jälkeen Heli Sirén palasi Suomen Akatemian rahoituksella takaisin Helsingin yliopistoon, jonka kemian laitokseen perustettiin uusi kapillaarielektroforeesin tutkimusryhmä. Väitösurakkansa lomassa Sirén teki muutaman vuoden töitä dopingkemistinä kansainvälisen olympiakomitean akkreditoimassa Yhtyneet Laboratoriot Oy:ssä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Yhtyneet Medix Laboratoriot. Tutkijan muita vapaa-ajan lempipuuhia ovat ruoanlaitto, leipominen ja lukeminen. Omistaja oli ”vahingossa” antanut koiralleen piristeeksi yskänlääkettä”, Sirén muistelee. ”Luen tietysti tieteellisiä julkaisuja ja kirjoja mutta myös romaaneja, viimeksi Dan Brownin Da Vinci -koodin ja Hanna Kietäväinen-Sirénin Rahvaan rakkauden.” Televisiosta Sirén katsoo etenkin historiallisia ja dokumenttielokuvia. ”Sieltä oli juuri eläköitynyt tekniikan tohtori Rauno Virtanen, joka on jättänyt nimensä menetelmän historiaan”, Sirén muistaa. ”Ja aina kun mahdollista, puuhailen lastenlasten kanssa.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Virtasen innovaatio oli 200 mikrometrin silikaputken käyttäminen metalli-ionien erottamiseen ja liuoksessa tapahtuvien sähköisten ilmiöiden tutkimus matemaattisesti.” Sirénin aikana VTT:ssä syntyi aiheesta lukuisia tutkimusartikkeleita ja patentteja. sisko.loikkanen@gmail.com rille. Hän sai yliopistosta myös dosentuurin ja ryhtyi luennoimaan kursseja narkoottisten aineiden ja dopingyhdisteiden analytiikasta ja näytteen esikäsittelystä. 39 7/2020 KEMIA Heli Sirénin urapolku on tuonut hänet takaisin pääkaupunkiin. Kerran vuodessa suoritettiin akkreditointitesti, jolla selvitettiin laitteiden, menetelmien ja dopinganalytiikkaa tekevien ammattilaisten osaaminen. ”Lenkkeilen paljon, varsinkin metsälenkit ovat mieluisia. Hän paneutui aivan uudenlaiseen tekniikkaan, jossa metallit kompleksoitiin ja erotettiin ionipareina ennen varsinaista uv-detektointia RP-HPLClaitteella. Lappeenrannassakin hän ohjasi kapillaarielektroforeesin tutkimusta aina siihen asti, kunnes yliopisto säästösyistä lakkautti koko laboratorion. Siellä hän vastasi hevosten dopingtutkimuksista ja osallistui myös koirien dopinganalytiikkaan. Analyysin kohteena olivat muun muassa Kemiran kukkalannoitteiden sisältämien metallien pitoisuudet. ”Koirakilpailuissa kävikin joskus käry ja palkinto meni sivu suun, kun tutkimuksessa löytyi jälkiä kodesaanista ja kofeiinista. ”On mukavaa jakaa tietotaitoaan nykyopiskelijoille.” laarielektroforeesia alettiin juuri kehittää asiakkaiden tutkimustarpeita palvelevaksi menetelmäksi. Näin ympyrä sulkeutui, ja Sirénille koitti vielä kerran paluu Helsingin yliopistoon, jota hän on siitä lähtien palvellut ”tyytyväisin mielin”. Käymme myös kiipeilemässä Jätemäellä ja säännöllisesti kuntosalilla”, Sirén hymyilee. ”Kaupallisesta laitteesta rakensimme paperitehdasta varten version, joka sopi reaaliaikaiseen mittaukseen yhdistämällä datansiirron prosessin valvomoseurantaan.” VTT:stä Sirén lähti myöhemmin professoriksi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon, jossa hän toimi myös kemian laboratorion johtajana, laitosjohtajana ja yliopistokollegion puheenjohtajana. Laboratorio joutui joka vuosi käymään kahdesti läpi testin, jossa sen piti osoittaa pätevyytensä olevan ennallaan
megaongelman?. 40 KEMIA 7/2020 Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys Muovien Muovien megaongelman
Käytössä olevat päätekniikat ovat pyrolyysi, kaasutus, depolymerointi ja solvolyysi. Maailmassa tuotetaan muovia jo reilusti yli 300 miljoonaa tonnia vuodessa, ja määrän povataan tuplaantuvan kymmenessä vuodessa. Juttusarja esittelee VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran keinot maailman pelastamiseksi ja Suomen nostamiseksi teknologiamahdiksi. VASARAN LISTA Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys Muovien Muovien megaongelman. Uutisten ja luontodokumenttien kuvat kertovat tylyä tarinaa ihmisen toiminnasta. Muovin kemialliselle kierrätykselle tulee isot markkinat. Muovista kierrätetään vain kymmenesosa. Loppu päätyy luontoon tai kaatopaikoille ja polttouuneihin. EU:n tavoitteiden mukaan muoveista pitäisi saada kiertoon vuoteen 2025 mennessä 50 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia. Yksi aloista on muovin kierrättäminen kemiallisesti. Kuinka päästä päämäärään. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on listannut viisi toivon alaa, jotka säästävät luontoa, edistävät kestävää kasvua, luovat työpaikkoja ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä. 41 7/2020 KEMIA JUHA GRANATH Tyynellämerellä velloo muovijätteestä koostuva kolmen Ranskan kokoinen lautta. VTT:n kehitystyö perustuu termokemiallisiin konversiomenetelmiin eli kaasutukseen ja pyrolyysiin, kertoo tutkimusalueen johtaja Tuulamari Helaja. Sen jälkeen jätemuovi pilkotaan takaisin lähtöaineisiinsa, joita voidaan käyttää pohjana uusien muovipolymeerien rakentamisessa. Tarvittava teknologia löytyy jo, ja läpimurtoja on tulossa”, Vasara vakuuttaa. Vielä tutkimuksissa ollaan kokeiluja pilottiasteella. megaongelman?. Temppu ja sen tekotapa Muovijätteen kemiallinen kierrätys vaatii ensin esikäsittelyn, jossa joukosta poistetaan sinne kuulumaton aines, kuten lasi ja metalli. ”Se on riittävän iso kala, jota kannattaa lähteä pyytämään. Suomessa muovin kemiallisen kierrätyksen merkittävin kehittäjä on VTT:n ohella Neste. Rantaan ajelehtineiden valaiden ja vesilintujen sisältä löytyy muoviroskaa. ”Kaasutuksessa olemme ehkä hieman Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys muovista aiheutuvan megaongelman. Idea on yksinkertainen: kierrätettävä muovijäte pilkotaan alkutekijöihinsä, joista rakennetaan aivan uusi tuote. Muovin seasta nostetaan jumiin jääneitä kuolleita kaloja ja kilpikonnia. VT T VTT testaa muovin kemiallista kierrätystä pyrolyysilaitteistollaan, joka sijaitsee tutkimuskeskuksen pilotointikeskuksessa Bioruukissa Espoossa
”Tavoitteemme on tuottaa muovijätteestä kemiallisesti kierrättämällä korkealaatuista raaka-ainetta kemianteollisuuteen”, linjaa Nesteen öljytuotteiden kehityksestä vastaava johtaja Heikki Färkkilä. Kemiallisella kierrätyksellä niistä saadaan raaka-ainetta, joka kelpaa vaativien tuotteiden, kuten lääkeja elintarvikepakkausten, valmistukseen.” ”Kierrätystä kannustettava” Vaikka muovijätteen kemialliseen kierrätykseen saadaan toistaiseksi vain murto-osa kaikesta kierrätykseen tulevasta muovista, maailmalla on nähty jo merkittäviä avauksia. Kasvuun on mahdollisuuksia ja paljon”, Färkkilä uskoo. Ensin rakennetaan pilottilaitokset. Suomalaisyhtiöllä on menossa yhteinen hanke kahden kansainvälisen muovinkierrätykseen keskittyneen yrityksen kanssa. ”Nesteen tuleva miljoonan tonnin raaka-ainetarve on vain murto-osa tuosta määrästä. Nesteen, Remondiksen ja Ravagon tähtäimessä on kierrättää yli 400 000 tonnia muovijätettä vuodessa. Yhteishankkeessa rakennetaan muovin kemiallisen kierrätyksen ekosysteemi, jossa yritykset voivat kehittää mekaanista kierrätystä täydentäviä vaihtoehtoja. Tuoko muovin kemiallinen kierrätys yhtiöön lisää työpaikkoja. Raaka-aine jalostetaan joka tapauksessa Nesteen fossiilisen öljyn jalostamoissa Suomessa.” Neste keskittyy teknologioihin, joiNeste tavoittelee Laadukasta raaka-ainetta kemianteollisuudelle den avulla jätemuovi nesteytetään ennen sen jalostamista petrokemian raaka-aineiksi. Kemiallisesti kierrätetty muovituote ei saa jäädä kuluttajien maksuhalukkuuden varaan”, Färkkilä korostaa. Muovin kemiallinen kierrätys työllistää meillä jo nyt kymmeniä henkilöitä tutkimuksessa, suunnittelussa ja liiketoiminnan kehittelyssä.”. N es te ”Emme kilpaile mekaanisen kierrätyksen kanssa.” määrittelee, milloin kierrätysmateriaalista tehty tuote lakkaa olemasta jätettä ja milloin siitä tulee tuote. Kehitystyöstä ja kaupallistamisesta vastaa yhtiön puolitoista vuotta sitten perustama Renewable Polymers and Chemicals -liiketoimintayksikkö. Jos EU haluaa täyttää kierrätystavoitteensa, kierrätystä on kannustettava. Siitä voisi ohjautua kemialliseen kierrätykseen 40–80 miljoonaa tonnia. 42 KEMIA 7/2020 Energiajätti Neste on tutkinut muovin kemiallista kierrätystä yhtenä vaihtoehtona raakaöljylle jo pitkään. Tällä hetkellä lainsäädäntöä ei ole harmonisoitu, ja kansallisvaltiot tai EU:ssa jäsenvaltiot päättävät asioista omien mieltymystensä mukaisesti.” Neste joutui syyskuussa kritiikin kohteeksi, kun se ilmoitti suunnittelevansa Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja 470 työpaikan karsimista. Raaka-aineesta ei hänenkään mukaansa pitäisi tulla pulaa. Esimerkiksi kemianteollisuuden jättiläisen Basfin ensimmäiset kokeilut ovat olleet onnistuneita. Mitä Neste rakentaa ja mitä kumppanit, siihen en ota vielä kantaa. ”Emme kilpaile mekaanisen kierrätyksen kanssa, vaan pyrimme rakentamaan kemialliselle kierrätykselle taloudellisesti järkevän ja olemassa oleviin rakenteisiin istuvan mallin”, Färkkilä täsmentää. ”On oltava selkeät lakipykälät, jotta jo kierrätettyjen tuotteiden kuljetus, myyminen ja prosessointi eri valtioiden välillä onnistuu. Näin kiertoon saataisiin myös heikkolaatuinen ja muu hankalasti kierrätettävä muovi. Ympäristötietoisuutta on lisättävä ja lainsäädäntöä täsmennettävä. Saksalainen Remondis ja belgialainen Ravago ovat Euroopan suurimpia teollisten ja kaupallisten jätevirtojen kerääjiä, kierrättäjiä ja jakelijoita. Vuodesta 2030 lähtien määrän pitäisi kivuta jo yli miljoonaan tonniin. ”Painopisteemme on heikosti kierrätettävissä muovivirroissa, jotka koostuvat pääasiassa polyeteenistä, polypropeenista ja polystyreenistä. Tähän pyritään yhteistyöllä muovijätteen kerääjien, kierrättäjien ja teknologioiden kehittäjien kanssa. ”Tyypillinen ratkaisu tähän on pyrolyysi, mutta tutkimme myös muiden teknologioiden soveltuvuutta”, Färkkilä kertoo. ”Se tukee tuotteidemme kilpailukykyä ja tuo lisää työtä. Hän perää eurooppalaista tai jopa maailmanlaajuista lainsäädäntöä, joka Kemiallisessa kierrätyksessä syntyvästä raaka-aineesta tehdyt tuotteet kestävät vertailun fossiilisista raakaaineista valmistettujen tuotteiden kanssa, Heikki Färkkilä vakuuttaa. Ennusteet kertovat, että kuluvan vuosikymmenen lopussa muovijätettä syntyy jo 300–450 miljoonaa tonnia vuodessa. ”Kemiallisesti kierrätetty tuote ei pysty hinnalla kilpailemaan raakaöljystä valmistetun tuotteen kanssa. ”Se tarkoittaa, että 2020-luvun alkuvuosina pitää tapahtua paljon. Paljon on silti vielä tehtävää
Puhdistuksen jälkeen polymeeri erotetaan liuottimesta ja saadaan puhdasta polymeeriä uudelleen käytettäväksi. Kansainvälistä yhteistyötä VTT tekee useiden tutkimuslaitosten ja muoviklusterien kanssa ECP4-hankkeessa (The European Composites, Plastics and Polymer Processing Platform). ”Pilotointilaitoksiakin on rakennettu, mutta kaupallisia tuotantolaitoksia ei ole vielä saatu. Muovia käsitellään hapettomassa tilassa noin 400–600 celsiusasteen lämpötilassa. ”Kuuma bisnes” Taistelu maailman mahtikierrättäjän kärkipaikasta käy kovana. Intoon on syynsä. Depolymerointi ja solvolyysi edellyttävät jätevirtaa, joka koostuu vain yhdestä muovilaadusta. ”Ennen kuin päästään kaupalliseen ja teolliseen toimintaan pitäisi kuitenkin päästä rakentamaan demonstraatiolaitos jonkin tehtaan tai teollisuuslaitoksen kylkeen. Tämän jälkeen epäpuhtaudet erotetaan monomeerien joukosta ja saadaan puhdasta monomeeriä uudelleen polymeroitavaksi. Solvolyysissa polymeeri liuotetaan liuottimeen. Liiketoiminta-alueen johtajan Jussi Mannisen mukaan VTT on jo tehnyt kokeita, jotka osoittavat, että muovin kemiallinen kierrätys voi toimia myös kaupallisesti. Helajan mukaan muovin kemialliseen kierrätykseen on herätty jo vuosia sitten. Yhteistyökumppaneina ovat myös lukuisat kansainväliset yliopistot. Pyrolyysissa muovi hajotetaan lämmön avulla. Silloin muovi hajoaa raaka-aineesta riippuen joko selektiivisesti monomeereiksi tai muodostaen pyrolyysiöljyä. ”Mekaanisessa kierrätyksessä muovin laatu useimmiten heikkenee, eikä lopputuote kelpaa esimerkiksi elintarvikepakkauksiin. 43 7/2020 KEMIA pidemmällä. Mutta kemiallisessa kierrätyksessä jätteestä rakennetaan täysin uusi tuote.” ”Kuumaa bisnestä” kuumentaa entisestään EU:n muovistrategia. Pelkästään pyrolyysiin perustuvia aloitteita löytyy maailmalta jo kymmenkunta. Menetelmien haasteena ovat muovituotteet, joissa on kerroksittain useita eri muovilaatuja. Se sietää aika paljon sekalaisempaa muovijaetta kuin pyrolyysi”, Helaja sanoo. Depolymeroinnissa muovin polymeeriketjut pilkotaan kemiallisten reaktioiden avulla takaisin monomeereiksi. Kaasutuksessa muovia hajotetaan pyrolyysia korkeammassa, 700–1 200 asteen lämpötilassa, jolloin muodostuu vedyn ja hiilimonoksidin seosta. Sen mukaan jäsenmaissa myytävien muovipakkausten on oltava joko uudelleen käytettäviä tai kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. VT T ”Kemiallisessa kierrätyksessä jätteestä rakennetaan täysin uusi tuote.” Neljällä tekniikalla Muovin kemialliset kierrätystekniikat jaetaan yleensä neljään kategoriaan. Termokemialliset hajotusmenetelmät eli pyrolyysi ja kaasutus sopivat myös eri muovilaaduista koostuvalle jätteelle ja komposiittirakenteille. Liukenemattomat epäpuhtaudet erotetaan liuottimesta suodattamalla tai faasierotuksella. Mutta työtä tehdään ainakin Saksassa, Itävallassa, Hollannissa, Italiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.” Manninen luonnehtii alaa ”kuumaksi bisnekseksi”. Lähde: VTT:n tutkimusryhmän johtaja Ilkka Hiltunen.. Siten saadaan hyvälaatuista raaka-ainetta ilman epäpuhtauksia. Synteesikaasu puhdistetaan, ja siitä valmistetaan kemikaaleja muovien raakaaineeksi. Se on kymmenien miljoonien sijoitus, mutta kiinnostusta on ilmennyt”, Manninen kertoo. Öljy jatkojalostetaan kemikaaleiksi, joita voidaan käyttää uuden muovin valmistuksessa. Depolymeroinnin aikaansaamiseksi reaktiossa käytetään sopivaa liuotinta, lämpöä ja katalyyttisesti aktiivisia aineita. Mannisen mukaan lisäpainetta tulee VTT:n valmiudet kehittää muovin kemiallista kierrätystä ovat erittäin hyvät, sanoo tutkimusalueen johtaja Tuulamari Helaja. Aihetta tutkii liki 50 asiantuntijaa Espoon Bioruukin pilotointikeskuksessa ja VTT:n Tampereen yksikössä Hervannassa
Muuttuisiko muovin kemiallinen kierrätys samalla raaka-ainepulassa rämpiväksi iltaruskon alaksi. ”Ongelma on, että kohtelemme muovia kertakäyttötuotteena. ”Asiat ovat kesken. Suunniteltuja direktiivejä ei ole saatu voimaan. ”Esimerkiksi Lähi-idässä on isoja asutuskeskittymiä, joissa syntyy luontaisesti paljon jätettä. Siksi ne päätyvät luontoon ja kaatopaikoille.” Tuulamari Helaja sanoo, ettei edes ymmärrä kysymystä, pitäisikö tai voitaisiinko muovista päästä eroon. 44 KEMIA 7/2020 myös kuluttajilta ja tuotebrändeiltä. Tilanne on hankala. On silti niin VTT:n kuin veronmaksajien etu saada teknologiat markkinoille. Nämä yritykset ovat raaka-ainetta muovija petrokemian käyttöön toimittava Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus ja sen teknologioita kehittävä tytäryhtiö Fenergy, Lahti Energian kaasutuslaitos, forssalainen Kiertoketju sekä koneita ja prosessijärjestelmiä toimittava oululainen Ecomation. ”Se on mahdotonta”, hän kuittaa ja ottaa sanojensa vakuudeksi esiin taulukot: 1960-luvulla muovia tuotettiin maailmassa 15 miljoonaa tonnia, viime vuonna 380 miljoonaa tonnia, ja vuoden 2050 arvio on yli 800 miljoonaa tonnia. Moni haluaisi korostaa, että tuote sisältää luontoa säästävää kierrätysmuovia. Mannisen mukaan kemiallinen kierrätys on eurooppalaisessa lainsäädännössä nyt harmaalla alueella. VTT:n Tuulamari Helaja ja Jussi Manninen harmittelevat sitä, ettei Suomen ja EU:n lainsäädäntö tunnista muovien kemiallista kierrätystä mekaanisen kierrätyksen rinnalla. Jätteestä aiheutuvat ympäristöhaitat on saatava tavalla tai toisella kuriin. ”Ei, ei, muovi on monella tapaa fantastinen materiaali”, Jussi Manninen parahtaa. Siitä riittää raaka-ainetta myös kemiallisille kierrättäjille. On luotava mekanismeja, jotka tukevat kierrätysraaka-aineen käyttöä fossiilisen raakaaineen sijaan. Työja elinkeinoministeriön selvitys nostaa Nesteen lisäksi esiin muutamia kotimaisia yrityksiä, joiden kemiallisen kierrätyksen kokeilut perustuvat paikallisesti saatavilla olevaan muovijätevirtaan. Se aiheuttaa alalla epävarmuutta”, Helaja sanoo. Määrät ovat vielä kasvussa, joten siitä voi laskea virtoja ja volyymeja.” ”Harmaalla alueella” Kemiallisen kierrätyksen markkinat ovat kansainväliset, joten ne tarvitsisivat yhtenäiset pelisäännöt. Jos ympäristöliikkeiden päiväuni toteutuu, muovin käyttö maailmassa romahtaa. Siellä sitä olisi järkevä kerätä, kuljettaa ja sortteerata. Siitä Euroopan osuus on vajaat 30 miljoonaa tonnia. Harvaan asutuille alueille ei ole järkevä lähteä.” Rajattomasti raaka-ainetta Muovia löytyy nykyisin ravintoketjuista, napaseuduilta ja asumattomilta saaVT T N es te ”Muovin kemiallisen kierrätyksen bisnesvolyymi on siellä, missä asutus on tiheää, jätettä syntyy paljon ja uusien tuotteiden tarve kova”, Jussi Manninen sanoo. rilta. Vastapainoksi ympäristöjärjestöt vastustavat ja vertaavat sitä jätteidenpolttoon.” Muovijätteestä, kierrättäjien raaka-aineesta, ei ole tulossa vastaisuudessakaan pulaa.. ”Kemianteollisuus lobbaa selkeän lainsäädännön puolesta. Sitten katsotaan, minne kannattaa investoida. Manninen muistuttaa, että vaikka Suomi pystyy kehittämään teknologioita, itse jätebisnes on muualla. ”Tietojeni mukaan maailmassa syntyy 50 miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa. Muovituotteita ei ole suunniteltu kiertotalouden ehdoilla
juha.granath@saunalahti.fi. Natunen muistuttaa, että kemiallinen kierrätys ei ole valmis teknologia. KOMPAN RAHASTON APURAHAT Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) asiantuntija, filosofian tohtori Jari Natunen suhtautuu hieman epäillen muovin kemiallisen kierrätyksen ylistykseen. Myös jätealan asetukset päivitetään samalla aikataululla”, Levinen kertoo. 040 770 3043 Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! Teemoina mm. ”Ympäristöjärjestöjen yleinen mielipide on, että EU:n asettamilta tavoitteilta puuttuvat kunniahimo ja läpinäkyvyys. KEMIA Kemi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kansalaisjärjestöjä ei kuunnella, eikä muovin kemialliseen kierrätykseen liittyvien teknologioiden kustannuksia ja ympäristövaikutuksia ole selvitetty”, Natunen sanoo. www.kemia-lehti.fi Kysy lisää ja varaa paikkasi Kysy lisää ja varaa paikkasi 8. Muovituotteiden kierrätykseen pitäisi soveltaa enemmän panttija lajittelujärjestelmiä. . tammikuuta mennessä. ”Muovijätteen keräily ja kierrätys voi aiheuttaa suuremmat päästöt kuin vaikka jätteen polttaminen. Se asettaa myös vaatimuksia tuotteiden ominaisuksille. tammikuuta. tammikuuta. Nyt sen sijaan keskitytään muovituotteiden käytön loppuvaiheeseen.” Onko Suomen luonnonsuojeluliitolla esittää parempi tapa käsitellä muoviroskaa kuin kemiallinen kierrätys. Pitää muistaa, että myös kemiallisesti kierrätetystä muovista syntyy ympäristöongelmia”, biokemisti sanoo. ”Kemiallinen kierrätys voi toimia väliaikaisena ratkaisuna. Riskejä kuitenkin on. Ympäristöneuvos Riitta Levisen mukaan lakiesitys nostaa merkittävästi yhdyskuntaja pakkausjätteen kierrätystavoitteita sekä lisää bioja pakkausjätteen erilliskeräystä ja lajittelua. ”Muovin kierrätykseen on liittynyt öljyteollisuuden pyrkimys fossiilimuovin viherpesuun ja näennäiseen kierrätykseen. Liiketoimintamalli, jossa jätettä kuljetetaan maasta toiseen, voi käydä ympäristölle kestämättömäksi hiilipäästöjen vuoksi.” Natunen seuraa tiiviisti eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen suhtautumista EU:n kierrätystavoitteisiin ja muovin kemialliseen kierrätykseen. Siksi sen vertailu muovijätteen muihin käsittelytapoihin on vaikeaa. ”Poliittinen huomio, tutkimus, kehitys sekä sijoitukset pitää suunnata muovin tuotannon välttämiseen, myrkyttömiin ja ekologisiin ratkaisuihin sekä uudelleen käytön systeemeihin. 8. klo : . kiertotalous, biotalous ja energia Erikoisjakelu bioja kiertotalousalan ammattilaisille Apurahoja myönnetään seuraaviin tarkoituksiin: • kemian opetukseen ja tutkimukseen • kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemiseen • kemian kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön • kemian sanastotyöhön • kemian historian tutkimukseen sekä • kemian alan museoja näyttelytoimintaan Hakuaika on .– . Kertakäyttötuotteet pitää korvata kierrätettävillä pakkauksilla ja tavaroilla. ”Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella ja voimaan ensi kesänä. Tämä edellyttää tuotteiden uudelleen suunnittelua”, Natunen vastaa. tammikuuta mennessä. Hae apurahaa osoitteessa www.kordelin.fi Lisätiedot: Suomalaisten Kemistien Seura arkisin klo 9–16 puhelin 010 425 6302 Julistetaan haettavaksi ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN GUST. Direktiivi edellyttää muun muassa kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja ja laajennettua tuottajavastuuta. Pääasia on, että muovi ei päädy sekajätteeksi. Numero 1/2021 ilmestyy Numero 1/2021 ilmestyy 28. 28. Myös biohajoavien tuotteiden käyttöä pitäisi lisätä.” Luonnonsuojeluliitto epäilee Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin toteuttamista Suomessa. ”Lisäksi on tärkeää välttää liiallista kulutusta ja turhia tuotteita. Öljyteollisuuden vanhat synnit ovat vahvasti miehen mielikuvissa. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh
Meillä ksylitolin hyödyistä on puhuttu kymmeniä vuosia. Viisi vuotta sitten ilmestyneen Cochrane-yhteenvedon tekijät päättelivät, että ksylitolista ei ole hyötyä. Yhteistä teollisille tuotantoprosesseille on, että selluloosan kuituaineesta ksylaanista tehdään ensin puusokeria, ksyloosia. Tutun suomalaisen makeutusinnovaation pitkään tarinaan kirjoitetaan näin jälleen uusi luku. KALEVI RANTANEN Elintarvikeyhtiö Fazer aloittaa pian Lahdessa ksylitolin tuotannon aivan uudesta raaka-aineesta, kotimaisista kaurankuorista. Kiinteä massa poltetaan biolämpölaitoksessa, jonka Lahti EnerKsylitoli yllättää yhä gia on rakentanut tehtaan viereen. Vanha tuttu aine hämmästyttää edelleen. Terveysvaikutuksiin tarvitaan vähintään viiden gramman päiväannos. Kestänyt aikaa ja hyökkäyksiä Uusien teollisuushankkeiden taustalla on vakaa, maailmanlaajuinen kiinnostus hampaille turvallisia ja vähäkalorisia makeuttajia kohtaan. Ksylitolin itsensä lisäksi kuluttajia kiinnostavat yhä enemmän myös tuotantoprosessin ekologisuus ja eettisyys. Todellisuudessa asia ei ole ollut itsestään selvä. Myös ksylitolitutkimusta tehdään edelleen. Pian pääsemme vertaamaan ympäristömittareita. Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen dosentit Kaisu Pienihäkkinen ja Eva Söderling julkaisivat hiljattain katsauksen 20 viime vuoteen. Tutkimusyritys Global Market Insightsin mukaan ksylitolin maailmanmarkkina oli vuonna 2019 noin 880 miljoonaa dollaria ja kasvaa pari, kolme prosenttia joka vuosi. Erytritoli on toinen sokerialkoholi eli polyoli, jonka tuottajiin yhdysvaltalainen suuryritys Cargill kuuluu. ”Olemme löytäneet jatkojalostusmahdollisuuksia myös nestemäisille sivuvirroille”, Nicol kertoo. ”Terveyshyödyt eivät rajoitu suun hygieniaan”, kirjoittavat tutkijat, joiden mukaan ksylitoli voi myös ehkäistä diabetesta, vähentää ylipainoa sekä parantaa ruuansulatusta ja immuunijärjestelmää. Tämä onnistui nykyaikaisella mittaustekniikalla, impedanssispektroskopialla. Söderling ja Pienihäkkinen kuitenkin löysivät katsauksesta ratkaisevia puutteita. ”Tässä vaiheessa arvioimme, että ksylitolin valmistaminen tuotannon sivuvirrasta on ympäristöystävällistä”, Nicol sanoo. He kävivät läpi satoja tutkimuksia, joissa on selvitetty ksylitolin vaikutusta kariekseen kytkeytyviin mutans streptococci -mikrobeihin. ”Ksylitolitehtaan rakennus on jo valmis ja ensimmäisten laitteiden koeajot alkamassa”, kertoo Fazerin ksylitolihankkeen johtaja Anna Nicol. Tämä näkyy myös ksylitolin suosiossa. Suuri osa niistä keskittyy ksylitolin terveysvaikutuksiin, erityisesti karieksen ehkäisyyn. Tiukan seulonnan jälkeen turkulaiset saivat vedenpitävän tuloksen: kyllä, ksylitoli vähentää streptokokkien määrää hampaan pinnalla. Ranskalaisten, ukrainalaisten ja norjalaisten tutkijoiden ryhmä on tuoreessa katsauksessaan koonnut yhteen ksylitolin muita etuja. Esimerkiksi DuPont mainostaa omaa tuotettaan kertomalla, että sen hiilijalanjälki on 3,59 hiilidioksidiekvivalenttia yhtä ksylitolikiloa kohti eli paljon pienempi kuin perinteisessä biomassan hydrolyysiprosessissa. Valmistajille niistä on tullut kilpailukeino. Kaupallisista sovelluksistaan yritykset kertovat niukasti. Myllyyn kaura saapuu lähiseudun viljatiloilta, noin sadan kilometrin säteeltä. Sen jälkeen ksyloosi jalostetaan ksylitoliksi. Turun ja Amsterdamin yliopistojen tutkijat ovat selvittäneet ksylitolin ja erytritolin vaikutusta bakteerimäärään reaaliajassa. Fazerin luvut ovat valmiita julkaistaviksi ensi vuoden aikana. 46 KEMIA 7/2020 Ksylitolia syntyy kohta kaurankuorista, tulevaisuudessa nähdään ehkä ksylitolivetyä. Tutkimuskin jatkuu. Fazerkin varjelee Suuri suomalaiskeksintö. Kymmenen viime vuoden aikana julkaisuja on ilmestynyt toistasataa joka vuosi. Kestävyyskilpaa tuotannossa Lopputuotteiden ohella myös ksylitolin valmistusprosesseja parannetaan. ”Cochrane-katsaus hämmensi ja vähensi tilapäisesti kiinnostusta ksylitolia kohtaan esimerkiksi Japanissa, mutta nyt tilanne on korjaantunut”, Söderling kertoo. Raaka-aine eli kaurankuoret tulevat aivan vierestä, yhtiön omasta myllystä. Suomalaisesta tämä voi tuntua vanhan toistolta. Tarton yliopiston ja Belgiassa toimivan Cargillin tutkimuskeskuksen ryhmä on juuri osoittanut, että ksylitolilla ja erytritolilla voi olla hyödyllinen yhteisvaikutus. Euroopassa ksylitolia menee eniten purukumeihin ja konditoriatuotteisiin, Pohjois-Amerikassa ravintolisiin ja Aasiassa hampaanhoitotuotteisiin, kuten hammastahnoihin ja suuvesiin. Tehdas alkaa tuottaa useita ksylitolilaatuja, joita voidaan elintarvikkeiden lisäksi hyödyntää myös kosmetiikkaja lääketeollisuudessa. Ksyloosin erottamisen jälkeen syntyy kiinteää biomassaa ja nestemäisiä sivuvirtoja. Biolääketieteellinen tietokanta PubMed antaa hakusanalla yli 3 800 viitettä. Puolessa katsauksen tutkimuksista annos jäi selvästi sen alle
Ad ob e St oc k 47. 7/2020 KEMIA Ksylitoli yllättää yhä Kaurasta saadaan hyötykäyttöön myös kuoret, kun Fazerin tehdas alkaa tehdä niistä ksylitolia. Yhtiö on kehittänyt tuotantoa varten uuden valmistusprosessin
Tavallinen prosessi vaatii kymmenien ilmakehien paineen ja 100–300 celsiusasteen lämpötilan. Mikro-organismit, kuten hiiva, muuttavat ksyloosin ksylitoliksi fermentointieli käymisprosessilla. Käyttämällä nanokatalyyttihiukkasia, jotka liitetään metallo-orgaaniseen runkorakenteeseen eli MOF-kehikkoon, tutkijat saivat prosessin toimimaan laboratoriossa yhden ilmakehän paineessa ja 50 asteen lämmössä. Myös ksylitolia reformoitaessa syntyy hiilidioksidia, mutta kasvit ovat kasvaessaan jo sitoneet saman hiilidioksidimäärän. 2000-luvun alussa kehitettiin vesifaasireformoinnin tekniikka, jolla saadaan tuotettua kosteista biomassoista biovetyä ja hiilivetyjä alhaisissa lämpötiloissa. Pohjoiskiinalaisen Nankain yliopiston tutkijat ovat selvittäneet ksyloosin hydrausta ksylitoliksi ruteiinikomposiittikatalyytilla. Sen teollista käyttöä on jarruttanut korkea hinta. ”Kovan kemian” vaihtoehto on bioteknologinen prosessi. 48 KEMIA 7/2020 KEKSELIÄÄSTI KSYLITOLISTA Ksylitoli on ksyloosista valmistettava makeutusaine. kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Suomen Sokeri Oy kehitti ksylitolin valmistukseen teollisen prosessin, ja tuotanto alkoi vuonna 1975. Kiinalaisten, italialaisten, espanjalaisten ja venäläisten tutkijoiden ryhmä toteaa katsausartikkelissaan, että ksylitoli on sorbitolin ohella lupaava raaka-aine modernissa biojalostamossa. Yhtiön teknologiassa, jonka yksityiskohdat ovat tietysti salaisia, käytetään lähtöaineena hemiselluloosaa, josta valmistetaan ksylitolia biologisella fermentaatioprosessilla. 1970-luvulla yliopistossa toteutettiin suuri tutkimus, joka vahvisti ksylitolin käytön estävän hampaiden reikiintymistä. Raaka-aineeksi kelpaavat puut, maissi, sokeriruokojäte ja muut biomassat. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Yhdysvaltalainen ZuChem aikoo muuttaa tilanteen. Ksylitolipurukumi kuuluu suurten suomalaisten kemian keksintöjen aateliin. Åbo Akademin ja siperialaisen Boreskovin katalyysi-instituutin tutkijat hyödynsivät muurahaishappoa katalyysin tehostajana prosessissa, jossa ksyloosia tai ksylitolia reformoidaan vedyksi. Kemikaalien uudeksi raaka-aineeksi Ksylitoli voi myös itse toimia uusien kemikaalien, kuten vedyn, raaka-aineena. Polyetyleeniglykolia käytetään lääketeollisuudessa ja etyleeniglykolia pakkasnesteissä. Venäjällä kehitetyn materiaalin nimi on lyhenne ”siperialaisesta hiilenkantajasta”. Maailman ensimmäinen ksylitolipurukumi esiteltiin jo samana vuonna myös Yhdysvaltain markkinoilla. Tavallisesti vety tuotetaan reformoimalla maakaasua, hiiltä tai öljyä, jolloin vapautuu hiilidioksidia. Vedyn ohella voidaan tuottaa glykoleja ja alkaaneja. Viime vuosina on kokeiltu myös ksylitolin reformointia. Ympäristövaikutukset ovat paljon pienemmät kuin jos lähtöaineena olisi maissi. Katalyyttina he käyttivät palladiumia ja platinaa sekä platinayhdisteitä ja kantaja-aineena synteettistä hiilimateriaalia, jonka kauppanimi on sibuniitti. Ksylitolia ryhdyttiin tutkimaan 1960-luvulla Turun yliopistossa, jossa huomattiin aineen vähentävän kariesta. Suomalaiset kemistit ovat yhdessä venäläisten kollegojensa kanssa testanneet erilaisia katalyytteja ksylitolin vesifaasireformoinnissa. Käytettäessä sellutehtaan sivuvirtaa ksyloosi on valmiiksi hydrolysoituneessa muodossa, eikä happoa hydrolyysia varten tarvita. Syntyy suljettu silmukka, ja prosessi on kokonaisuutena hiilineutraali. Myös laboratorioissa haetaan uusia kehitysloikkia. Suuri pinta-ala ja mekaaninen lujuus tekevät sibuniitista kiinnostavan katalyytinkantajan. A do be St oc k kaurankuoriksylitolin tuotantoteknologiaa liikesalaisuutena. Ksyloosia on monissa puissa ja muissa kasveissa, esimerkiksi koivussa, pyökissä, maississa ja erilaisissa marjoissa. Brasilialainen ryhmä on pohtinut ksylitolin käyttöä polyetyleeniglykolin ja etyleeniglykolin raaka-aineena. Ksylitolin uusia käyttömahdollisuuksia haarukoidaan laajalti. Prosessi voidaan toteuttaa yhdessä reaktorissa. Harvasanainen on myös DuPont mutta paljastaa kuitenkin prosessinsa pääpiirteet
BIOBIO SOCIETY SOCIETAS BIOCHEMICA, BIOPHYSICA ET MICROBIOLOGICA FENNIAE BIOBIO SEURA Liity Biobioseuraan Oletko kiinnostunut bio eteistä. Oletko järjestämässä konferenssia tai symposiumia. Ainutlaatuinen anturitekniikka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) 5 vuoden takuu. Käyttökohteet: Soveltuu mm. Seuran yhteydessä toimiva Bio eteiden kansalliskomitea edustaa Suomea alan ka ojärjestöissä, joiden apurahoja seuran jäsenet voivat hakea. Liity nyt: www.biobio.org Labema Oy www.labema.fi labema@labema.fi puh. levyjen replikointiin, PCR valmisteluun ja näytteiden alikuointiin. Robotin kamera tunnistaa automaattisesti työpöydän sisällön, mikä tekee robotin ohjelmoinnista kosketusnäytöllä yksinkertaista. Ainutlaatuisella CO-RE -teknologialla voit liittää pipetointikanaviin myös työkaluja. www.teopal.?/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. 09 2746740 Microlab PREP ESITTELYSSÄ UUSI Microlab PREP: Pieneen tilaan mahtuva, laadukas ja edullinen nesteenkäsittelyrobotti rutiinitöiden automatisointiin. Suunni eletko tutkimusvierailua ulkomaille. Teknologia: Hamiltonin edistykselliset teknologiat kompaktissa koossa. Käsittelee 96ja 384formaatin kuoppalevyjä ja putkia. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. Haluatko vaiku aa kansainvälises bio eteiden alalla. Osallistutko kansainväliseen konferenssiin . UUSI FIKSU VAAKASARJA Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. www.teopal.
Monilta maailman alueilta puuttuu edelleen sellainen meille itsestäänselvyys kuin varmasti toimiva sähköverkko.” Elintarvikkeiden kuljetusja jakelujärjestelmän rakentamisen esteenä on myös se, ettei kehitysmaissa ole kunnollista infrastruktuuria. Norjan Nobel-akatemia myönsi vuoden 2020 rauhanpalkinnon Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle. Ensimmäinen tunnettu jäähdyttämisen muoto keksittiin Glasgow’n yliopistossa vuonna 1748. Ilman kylmyyttä pulassa olisi myös esimerkiksi terveydenhuolto. Kylmäturvan puuttumiselle kehitysmaista on yksi selvä syy. Lisäksi pitää olla jäähdytetyt varastot kautta koko ketjun alkutuotannosta tuotteiden jakelupäähän asti”, Kapanen muistuttaa. Tieverkosto on usein surkea tai olematon. Niistä suurin kertoo verkkosivuillaan tarjoavansa hätäapua, tukea ja asiantuntemusta ruokapankkikumppaneilleen. Yksi ensimmäisistä maaliin päässeistä rokotteista uutta koronavirusta vastaan vaatii poikkeuksellista kylmyyttä. Kehittyvien maiden iso ongelma on ruokahävikki. Kylmä tuo ruokaturvaa ”Niillä, joilla on varaa maksaa ruuasta, on varaa myös maksaa kuljetuksista vaikka toiselta puolen maapalloa.” Maailman nälänhätää olisi mahdollista lievittää yksinkertaisella keinolla: kylmyydellä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 40 prosenttia ruuasta menee hukkaan ennen kuin se edes pääsee markkinoille. Tosiasia myös on, että kylmälogistiikka nostaa ruuan hintaa. Apuaan ovat havahtuneet antamaan myös maailman kylmäsäilytysja kylmälogistiikkatoimittajat. Veripalvelun verituotteet on käsiteltävä kylmässä, samoin monet lääkkeet. 50 KEMIA 7/2020 EEVA PITKÄLÄ Jos nälänhädästä halutaan YK:n tavoitteen mukaisesti päästä vuoteen 2030 mennessä eroon, tarvitaan voimakkaita toimia. Luvun odotetaan nousevan vuoteen 2025 mennessä yli 340 miljardiin dollariin. Koronapandemia on kuitenkin kurjistanut tilannetta ja lisännyt tarvitsijoiden määrää entisestään. Kylmää tarvitaan niin yksittäisten ihmisten jääkaappien ja pakastinten sisällön kunnossa pitämiseen kuin kokonaisten elintarvikeketjujen turvaamiseen. Ruokaa kulkee ympäri läntistä maailmaa valtavat määrät. Kehittyvissä maissa mikään ei saa eikä voi maksaa kovin paljoa.” Pienin askelin kohti valtavaa verkostoa Länsimaiden taival kohti modernia kylmän tekemistä ja kylmälaitteita alkaa vuosisatojen takaa. Kylmälaitteiden perustekniikka itsessään on yli sata vuotta vanhaa, joten siitäkään ei ole kyse”, Kapanen sanoo. Tutkimusyritys Markets&Marketsin arvion mukaan maailman kylmäketjumarkkinoiden arvo on vuonna 2020 noin 234 miljardia dollaria eli reilut 197 miljardia euroa. Ruokaturvaa voitaisiin parantaa ja hävikkiä vähentää etenkin tehokkaan kylmäteknologian ja kylmäketjujen avulla. Toimiva, aukoton kylmäketju eli jäähdytetty kuljetusja ylläpitojärjestelmä on edellytys rokotteiden säilymiselle. Jäällä kylmentäminen patentoitiin Yhdysvalloissa heti 1800-luvun alussa. ”Korkeampaa teknologiaa kylmä ei vaadi eikä erityisiä kemiallisia aineitakaan. ”Kylmäteknologia on nykyelämän edellytys” Maailman elintarvikelogistiikka kylmäkuljetusketjuineen on toki jo nyt päätähuimaavan laaja. Elintarvikkeiden säilytykseen, varastointiin ja jakeluun tarvittava kylmäteknologia on kuitenkin useimmissa kehittyvissä maissa vasta haave.. Kylmä saatiin aikaan antamalla eetterin höyrystyä alipaineessa. ”Sitä paitsi kuljetukset ovat vain yksi osa elintarvikeketjua. Merillä seilaa jatkuvasti reilut kaksi miljoonaa jäähdytettävää rahtikonttia, maata pitkin etenevät kylmärekkojen armeijat. Vuonna 1834 nähtiin ensimmäinen toimiva jäähdytyskone, joka hyödynsi sekä eetterin höyrystymistä että lauhtumista. Nälän torjuntaan on herätty laajalti. YK-järjestö auttaa vuosittain liki sataa miljoonaa ihmistä lähes 90 maassa. Ilman jäähdytystekniikkaa elintarvikkeet ovat lämpimien ilmanalojen maissa jatkuvassa vaarassa pilaantua. ”Niillä, joilla on varaa maksaa ruuasta, on varaa maksaa myös kuljetuksista vaikka maapallon toiselta puolelta. ”On selvää, että nykymuotoinen elämä ei ole mahdollista ilman kylmäalaa”, kiteyttää kylmäteknologian merkityksen Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Mika Kapanen. Sen palvelualue kuitenkin kattaa lähinnä vain pohjoisen pallonpuoliskon kehittyneet maat. ”Kylmän tekemiseen tarvitaan pääasiassa energiaa
Kylmäketjujen ansiosta elintarvikkeet kulkevat turvallisesti määränpäähänsä maapallon kaikista kolkista.. 51 7/2020 KEMIA Adobe Stock Länsimaisen supermarketin kylmähyllyillä ruokaa riittää runsaudenpulaan asti
Kohti kestävämpää jäähdytysta Sähkölle vaihtoehtoisia jäähdytysratkaisuja ei ole onnistuttu toistaiseksi kaupallistamaan kovin laajalti. Hyvä uutinen on, että Suomessa kylmän tekemisen energiatehokkuus on vuosien mittaan parantunut huomattavasti. Pohjoismaissa ei ole kovin paljon tutkittu teknologisia ratkaisuja sähköenergian käytön korvaamiseen jäähdytyksessä, joskin teoreettiset mahdolliset siihen ovat lupaavat. Kylmäkuljetusalan kehitystä vauhditti niin meillä kuin maailmallakin muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin. Ensimmäiset kotitalouksille tarkoitetut ilmastointilaitteet ilmaantuivat 1930-luvun alussa, jolloin autoteollisuuskin oli alkanut kehittää ilmastoinnin prototyyppejä. Hukkalämmöt hyödynnetään usein kiinteistön tai veden lämmitykseen. ”Meillä on muutenkin ruvettu rakentamaan järjestelmiä, joissa yhden prosessin hukkalämpö osataan käyttää hyväksi johonkin muuhun. Vuonna 1921 Yhdysvalloissa valmistettiin noin 5 000 mekaanista jääkaappia, vuosikymmenen kuluttua jo miljoona. Sähköä kylmän aikaansaamiseen kuluu huimia määriä. Pelkästään Suomessa toimii tätä nykyä reilusti yli 350 huolintayritystä. Kone löysi markkinansa hotelleista ja ravintoloista. Asiassa ovat kunnostautuneet muun muassa aivan tavalliset suomalaiset ruokakaupat. Hän sai patentin mekaaniselle jäähdytykselle vuonna 1851. Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) aikana myös ammustehtaat tarvitsivat runsaasti jäähdytystä. Kun ihmiset eivät enää kasvattaneet ruokaansa itse, oli pakko rakentaa uusia elintarvikkeiden logistiikkajärjestelmiä. Kylmäteknologian avulla ruuan säilyvyyttä ja elintarvikkeiden jakelua voitaisiin parantaa huomattavasti.. ”Toimin vuodet 2003–2010 Suomen edustajana eurooppalaisessa kylmäalan järjestössä, eivätkä kansainväliset kollegat olleet uskoa, millaiset energiatehokkuusluvut olivat jossain meidän Lapin marketissamme”, Kapanen kertoo. Kotijääkaappi ilmestyi ensimmäisiin amerikkalaisiin keittiöihin varhain. 52 KEMIA 7/2020 Kymmenen vuotta myöhemmin amerikkalainen lääkäri rakensi laitteen, jonka tarkoitus oli jäähdyttää ilmaa keltakuumepotilaiden sairaalahuoneissa. Noihin aikoihin ruoka alkoi tulla enenevässä määrin yhä kauempaa: kumipyörillä eri puolilta maata ja laivoilla ja lentokoneilla ulkomailta. A do be St oc k Ruandalaisen torin valikoimaa. 1920-luvulla kylmän käyttö yleistyi myös julkisissa tiloissa. Kun maapallon ilmasto yhä lämpenee, kestävän jäähdytyksen tarve kasvaa. Pohdinnassa on, olisiko varsinkin kehittyvien maiden osalta paras tulevaisuuden ratkaisu täysin uudenlainen, kestävä jäähdytys, joka perustuisi kokonaan uusiutuvaan energiaan: vesivoimaan, bioenergiaan, tuulivoimaan, maalämpöön, geotermiseen energiaan ja aurinkoenergiaan. Automaatio ja sensoritekniikka ovat tuoneet alalle paljon energiansäästöä.” EU:n energiapolitiikka tuo silti haasteita uusiutuvan energiatuotannon kehittämiseen. Ranskassa keksittiin vuonna 1905 maailman ensimmäinen suljettu jäähdytyskone, jonka kylmäaineena toimi rikkidioksidi. Pakastimet, joiden koneisto ja teho olivat jääkaappeja suuremmat, kehitettiin myös jo 1930-luvulla, vaikka esimerkiksi Suomessa ne yleistyivät vasta 1960-luvulla. Jäähdytyksen merkitys ravinnon käsittelyssä kasvoi räjähdysmäisesti. Ruokakuljetusverkostojen on laskettu nielevän maailmassa käytettävästä energiasta ainakin 20 prosenttia
Kestävä jäähdytys sekä parantaisi elintarviketurvaa että vähentäisi ilmastoa vahingoittavien kylmäainekaasujen päästöjä. Juuri CO 2 -kylmäkoneistot ja -järjestelmät ovat tehneet muun muassa kauppojen kylmäntuotosta energiatehokkaampaa. Hiilidioksidin paluu tulevaisuuteen Kun kunnollisen, ympäristökriteerit täyttävän kylmäaineen metsästys jatkuu, katse on jälleen kääntynyt hiilidioksidiin. CFC-yhdisteitä, joissa jokaisessa oli yhden hiiliatomin kanssa eri määrä klooria, fluoria ja vetyä, tuli seuraavina vuosina lisää. Kylmäaineena sitä joudutaan siis käyttämään korkeissa paineissa, mutta se sopii kapeaputkisiin laitteistoihin, joten säästöä tulee sekä materiaaliettä asennuskustannuksissa. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. F-kaasuja käytetään tavallisimmin juuri lämmönsiirtoja kylmäaineina jäähdytys-, ilmastointija lämpöpumppulaitteistoissa. Lisäksi tiedetään, että vaikka yhdisteet eivät itsessään ole otsonikerrokselle vaarallisia, niistä tulee haitallisia, kun ne reagoivat kloorin tai bromin kanssa. Ruandan ruokapullonkaula ovat tehottomat jakelujärjestelmät, jotka rajoittavat viljelijöiden mahdollisuuksia saada tuotteensa markkinoille myös lähialueen ulkopuolelle. Nestemäisenä sitä ei ilmakehässä esiinny. Ongelmat pyritään ratkaisemaan kylmäketjuilla, jotka hankkeen toimijoiden mukaan edellyttävät esijäähdytyksen, jäähdytettyjen pakkaamojen, ajoneuvojen, kylmävarastojen ja jakelukeskusten integroitua, optimoitua, hallittua verkostoa. Unionin F-kaasuasetus vuodelta 2015 pyrkii suitsimaan F-kaasujen päästöjä muun muassa laitteiden huoltotarkastuksilla, joiden avulla voidaan vähentää vuotoja. Hiilidioksidin etu on erityisesti se, että sen käytölle ei ole näkyvissä rajoitteita eikä kieltoja. Maassa tuotetaan ja kulutetaan runsaasti esimerkiksi tomaatteja, mutta niistä neljäsosa menee hukkaan pian sadonkorjuun jälkeen. Ensimmäisenä otettiin vuonna 1931 käyttöön yhdiste nimeltä CFC-12. Ensimmäisenä vanhan tutun ominaisuuksia modernissa kylmätekniikassa alkoi jo vuonna 1993 tutkia kaukonäköinen norjalainen professori Gustav Lorentzen. Energiatehokkaiden, ilmastoa säästävien ja kohtuuhintaisten kylmäketjujen toivotaan paitsi tehostavan Ruandan elintarvikehuoltoa myös saavan aikaan todellisia ympäristöllisiä ja taloudellisia muutoksia. Hankkeen suuri haaste on päästä tavoitteeseen ilman fossiilisia polttoaineita. Hiilidioksidin ominaisuudet kylmäaineena ovat samankaltaiset kuin muillakin yleisillä kylmäaineilla. 53 7/2020 KEMIA Vihreän kylmäaineen metsästys Kaikilla testatuilla ja käytössä olevilla jäähdytysaineilla on erilaisia haittoja, joita ovat esimerkiksi syttyvyys, korroosio tai myrkyllisyys. Niitä ryhdyttiin korvaamaan otsonikadon kannalta vaarattomiksi arvioiduilla fluorihiilivedyillä, HFC-yhdisteillä. Pienen Ruandan yliopiston kestävän kehityksen huippuyksikkö pyrkii hankkeessaan yhdistämään maanviljelijät, logistiikkatoimittajat, elintarvikeyritykset, asiantuntijat ja sijoittajat. Sittemmin hiilidioksidi on jälleen noussut arvoon arvaamattomaan. Seuraavalla vuosikymmenellä otsonikerroksesta todella löytyi valtava aukko Etelämantereen yläpuolelta. F-kaasuillekin on tullut ja suunnitteilla rajoituksia ja kieltoja. Lisäksi F-kaasujen käyttöä rajoitetaan tietyissä uusissa laitteissa, joihin on saatavilla korvaavia vaihtoehtoja. Kehittyville maille paras tulevaisuuden ratkaisu voi olla kestävä jäähdytys, joka perustuu kokonaan uusiutuvaan energiaan. F-kaasujen käyttö on viime vuosina vain lisääntynyt, kun niillä on korvattu CFCja HCFC-aineita. Afrikkalaisyliopiston kumppanina projektissa toimivat britannialaisen Birminghamin yliopiston kylmätalouden tutkijat. Sen jälkeen CFC-yhdisteitä ryhdyttiin suitsimaan kansainvälisellä Montrealin pöytäkirjalla. Suurimmat erot löytyvät olomuodoista, sillä ilmakehän paineessa CO 2 voi olla vain kaasumainen tai kiinteä. 2000-luvulla on kehitetty uusia korvaavia kylmäaineita, joita hyödynnetään jälkiasennuksessa ja uusissa järjestelmissä. Vuoteen 2030 mennessä eroon pyritään myös HFC-yhdisteistä, sillä ne on havaittu voimakkaiksi kasvihuonekaasuiksi. Aineen käyttöönoton myötä kylmälaitteiden koko ja vuotoherkkyys kuitenkin kasvoivat, joten hiilidioksidin suosio alkoi 1920-luvulta lähtien tasaisesti hiipua. Suurimman osan ongelmista olisi ratkaissut hiilidioksidi, joka patentoitiin kylmäaineena jo 1850-luvulla. Kasvua tuo myös se, että kylmäja ilmastointilaitteet jatkuvasti yleistyvät. Hiilidioksidin syrjäyttivät uudet synteettiset kylmäaineet, halogenoidut hiilivedyt. Toisen maailmansodan (1939–1945) jälkeen freonien kysyntä kasvoi entisestään, kunnes tutkijat alkoivat 1970-luvulla epäillä, että CFC-yhdisteet heikentävät ilmakehän otsonikerrosta. Kauppanimellä freonit tunnettuja yhdisteitä hyödynsi pian koko jäähdytysteollisuus. Useat nykyisetkin aineet ovat kuitenkin niin sanottuja F-kaasuja, joiden lämmitysvaikutus ilmakehään on suuri. Nestemäiseksi muuttuakseen hiilidioksidi vaatii yli 5,2 barin paineen. Vuonna 1989 voimaan tulleen ja useaan kertaan täydennetyn ympäristösopimuksen myötä otsonikerrosta uhkaavista aineista on päästy pitkälti eroon. Ruanda tarttunut toimeen Yritystä tähän suuntaan on, esimerkiksi Afrikassa. Myös EU:n tavoitteena on vaiheittain siirtyä ympäristölle hellävaraisempiin kylmäaineisiin. epitkala@gmail.com
Seleenipitoisuuksien mittaaminen teollisuudessa yleisesti käytettävällä ICP-MS-tekniikalla on hankalaa, sillä esimerkiksi argonpohjaiset häiriöt vaikeuttavat analytiikkaa. Pulmana oli, että mittausherkkyys oli samalla tasolla kuin tavoiteltu mittausraja 0,1 milligrammaa litraa kohden. ”Mittausepätarkkuus oli siis sata prosenttia, ja todellinen seleenipitoisuus saattoi olla mitä tahansa nollan ja 0,2 milligramman välillä”, Kalliovaara kuvailee. Nornickel Harjavallan laboratoriossa käsitellään joka vuosi kymmeniä tuhansia näytteitä ja tehdään noin miljoona analyysia.. Mittaustarkkuus on heikko erityisesti näytteissä, jotka sisältävät harvinaisia maametalleja ja runsaasti nikkeliä. RAILI LEINO Puhtaan nikkelin seleenipitoisuus on elintärkeä tieto teräksen ainesosien toimittajille. 54 KEMIA 7/2020 Harjavallan seleeni ei pääse enää piiloon Tomi Glad Uudet laitteet käyttävät ovelaa tekniikkaa seleenin ja monen muun hankalasti mitattavan aineen pyydystämiseen kemian laboratoriomittauksissa. Raskaan teollisuuden lisäksi hyötyjiä ovat muun muassa ympäristöja elintarvikeanalytiikka. ”Yhtiön laboratorion mittalaitteet eivät jäljittäneet pieniä seleenimääriä tyydyttävästi”, kertoo laboratoriokemisti Esa Kalliovaara. Myös Nornickel Harjavallan tehtaassa seleenin analysointi on ollut näihin asti haastavaa. Nikkelissä ei saa olla liikaa seleeniä, koska seleeni tekee teräksen hauraaksi
Nikkelioksidi ja argondimeeri eivät reagoi hapen kanssa, ja ne voidaan erottaa seleenioksidista seuraavalla kvadrupolilla (Q3). Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Sittemmin sen haasteeksi ilmenivät niin sanotut polyatomiset häiriöt eli mittauksen yhteydessä syntyvät samamassaiset yhdisteet. Plasmakammiossa muodostuu väkisin sekä nikkelioksidia että kahden argonatomin muodostamaa argondimeeriä. Laboratoriolaitevalmistaja Thermo Scientific on kuitenkin julkaissut tänä vuonna myös edullisemman iCAP TQe -laitteen. Sen jälkeen ohjelmisto ehdottaa, millä isotoopilla mittaus kannattaa tehdä, valitsee niin massansiirrossa käytettävän kaasun kuin muutkin parametrit, ja tekee tarvittavat laimennukset automaattisesti. ”Nykyään selviämme yhdellä 20-kertaisella laimennuksella”, Esa Kalliovaara kertoo. Kun kalliimmassa iCAP TQ -versiossa on mahdollisuus käyttää häiriönpoistoon ja massansiirtoon neljää erilaista apukaasua, edullisemmassa iCAP TQe -laitteessa on käytettävissä kaksi kaasua, happi ja helium. Harri Köymärin mukaan TQ-ICPMS on hyödyllinen tekniikka metalliteollisuuden lisäksi myös kemianteollisuudessa, ympäristöja elintarvikeanalytiikassa ja tutkimuksessa. Erityisen hyödyllinen tekniikka on mitattaessa monoisotooppisia aineita, jotka esiintyvät käytännössä vain yhtenä isotooppina: mangaanin havainnointiraja on parantunut 9-kertaisesti, arseenin 10-kertaisesti ja vanadiinin peräti 20-kertaisesti arvoon 0,1 nanogrammaa litraa kohti. Massansiirto voidaan tehdä joko analyytille tai häiriönaiheuttajalle sen mukaan, kumpi reagoi käytettävän kaasun kanssa helpommin. ICP-MS eli induktiokytketty massaspektrometri tuli ensimmäisen kerran käyttöön jo 1980-luvulla. Teoriassa uudet TQ-ICP-MS-laitteet pystyvät tunnistamaan yhtä aikaa yli 70 erilaista alkuainetta jopa alle nanogramman tasosta alkaen ja alle atomimassayksikön erotuskyvyllä. ICP-MS-tekniikka herätti aluksi suuria toiveita. Myös fosfori ja rikki ovat kärsineet pahoista polyatomisista häiriöistä, jotka voidaan nyt eliminoida hapettamalla nämä alkuaineet oksideiksi. Ensimmäinen kvadrupoli (Q1) poistaa kaikki muunmassaiset ionit. Tyypillisen kolmoiskvadrupolilaitteen hinta on noin 200 000 euroa eli kaksinkertainen ICP-MS-tekniikkaan verrattuna. Lopulta vain ionit, joilla on valikoitu massa ja varaus, osuvat vuorollaan havaitsimelle. Käytännössäkin yksi kolmen minuutin mittaus kertoo näytteestä kymmenien alkuaineiden pitoisuudet. Seleeni reagoi ärhäkkäästi hapen kanssa muodostaen seleenioksidia, jonka massa on 96. Ionien kulkua voidaan ohjata sähkökentällä, jolloin ne päätyvät havaitsimelle täsmälleen painonsa ja sähkövarauksensa määräämällä tavalla. Sitten ionisuihku ohjataan seuraavaan kammioon (Q2) ja joukkoon sekoitetaan jotain reaktiivista kaasua, kuten happea. Ionit ohjataan pienen aukon kautta vakuumikammioon, jossa niin sanottu kvadrupoli eli neljän sähköisesti varatun tangon ympärille levittyvä sähkökenttä muuttaa ionien kulkusuuntaa. ”Mitä häiriöttömämmin ja täydellisemmin alkuaine ionisoituu, sen varmempi ICP-MS on mittaustekniikkana”, toteaa laitteita maahantuovan Hosmed Oy:n asiantuntija Harri Köymäri. Manuaaliset laimennukset ovat myös merkittävä virhelähde, koska ne vähentävät mittausten tarkkuutta. Nyt voimme ajaa kuparipitoisen näytteen heti nikkelinäytteen jälkeen ja analysoida siinä olevan pienen nikkelipitoisuuden oikein.” Kaikkiaan Nornickel Harjavalta käsittelee vuosittain noin 54 000 näytettä ja tekee miljoona analyysia. Teollisuuden lisäksi sitä hyödynnetään laajasti myös tutkimuksessa. Kahden TQ-ICP-MS-massaspektrometrin lisäksi laboratorion käytössä on viisi optista ICP-OES-spektrometriä, röntgenfluoresenssilaite, titraattoreita, laimennusrobotti ja muita laitteita. Laite on eräänlainen atomitai molekyylivaaka, jossa analysoitava aine höyrystetään tai tehdään hienojakoiseksi aerosoliksi ja ionisoidaan. Tällä massansiirroksi kutsutulla tekniikalla voidaan parantaa monien muidenkin aineiden, kuten elohopean, kadmiumin ja arseenin, havaitsemista. Moninkertainen laimennus on kuitenkin työlästä ja aikaavievää. Massaspektrometrejä on käytössä monenlaisia ja -tasoisia. Laite ionisoi näytteen argonplasmalla, jota ylläpidetään radiotaajuisen säteilyn avulla. ”TQ-ICP-MS on hyvin monikäyttöinen laite. raili.leino@gmail.com. ICP-MS-analytiikassa on perinteisesti käytetty satakertaisia tai jopa kymmentuhatkertaisia laimennuksia, koska laitteet eivät kestä liian väkeviä näyteliuoksia. ”Seleenin havainnointiraja nikkelipitoisesta näytteestä parani satakertaisesti, eli alkuperäiset tavoitteet ylittyivät kymmenkertaisesti.” Satavuotias keksintö on kemistin keskeinen työkalu Reilut sata vuotta sitten keksitty massaspektrometri on kemistin tärkeimpiä työkaluja atomien ja yhdisteiden tunnistamisessa ja pitoisuuksien määrittämisessä. Esimerkiksi elohopea-analyyseja häiritsevä volframi saadaan poistettua massansiirrolla hyvin. Kaikissa on ionisaattori, massa-analysaattori ja ionien havaitsin, mutta laitteet voivat soveltaa useaa eri tekniikkaa sekä näytteen syötössä että ionisaatiossa ja ionien kulun ohjailussa. Pienille atomeille ja suurille molekyyleille on omat laitteensa, joiden hintahaitari ulottuu miljoonaan euroon. Esimerkiksi seleenin havaitsemista häiritsevät nikkelioksidi ja plasman argon. Käyttäjä päättää, mitä alkuaineita haluaa mitata. Automatiikka tuo helppokäyttöisyyden Automatiikka on tehnyt myös laitteista paljon aiempaa helppokäyttöisempiä. 55 7/2020 KEMIA Ongelma ratkesi viime vuonna, kun laboratorioon hankittiin TQ-ICP-MSmassaspektrometri, joka kohensi mittausherkkyyttä huomattavasti. Uusi tekniikka eliminoi polyatomiset häiriöt Kolmisen vuotta sitten markkinoille tullut TQ-ICP-MS eli kolmoiskvadrupolitekniikka käyttää hyväkseen kemiaa eliminoidessaan polyatomisia häiriöitä. Molempien massa on 80 eli sama kuin seleenin yleisimmällä isotoopilla, eikä perinteinen ICP-MS-laite pysty erottamaan näitä kolmea toisistaan
26) tavoitellaan myrkytöntä ympäristöä ja nollapäästöjä paljon pidemmällä aikavälillä. Maanosan teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat sekä unionin tiukentunut kemikaalisääntely että korkeat työvoimaja energiakustannukset. Kemikaalistrategia on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jolla halutaan rakentaa uudenlaista tulevaisuutta vähentämällä päästöjä mutta huolehtimalla samalla kasvusta ja työpaikkojen säilymisestä. Unionin uudella kemikaalistrategialla (ks. Kestävää yritystoimintaa kannattaa tukea Tehtävä on vaativa. Markkinoilla kirivät etenkin Aasian maat. Kestutis Sadauskasin mukaan unionin laaja mutta sirpaleinen kemikaalilakien viidakko on hyvin työläs niin viranomaisille kuin yrityksillekin. 56 Euroopan kemianteollisuus Maailman vihreäksi veturiksi Eurooppalaisesta kemianteollisuudesta toivotaan vihreää veturia maailmanmarkkinoille. Juuri siksi uuteen kemikaalistrategiaan kuuluu myös eurooppalaisteollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtiminen – mutta vihreästi. Näin sanoo EU-komission ympäristöpääosaston kiertotalousjohtaja Kestutis Sadauskas, jonka mukaan tältä pohjalta on hyvä ponnistaa eteenpäin.. s. Siksi sitä täytyy yksinkertaistaa. Sitä varten viranomaisten on luotava yrityksille selkeä ja vakaa toimintaympäristö. Maailman kemiantuotannon odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, mutta Euroopan osuus tuotannosta on ollut laskeva. Kemikaalit ovat EU:lle silti tärkeä vientituote, ja kemianteollisuus työllistää yli miljoona unionin asukasta. Edistysaskelia tarvitaan, sillä tavoite kemikaaliturvallisesta maailmasta vuonna 2020 on osoittautunut epärealistiseksi. Samalla on kuitenkin myös paikattaKATJA PULKKINEN EU:ssa on nyt hyvä käsitys siitä, mikä unionin kemikaalityössä toimii ja mikä ei, kiitos vastikään tehtyjen kemikaalilakien toimivuustarkastusten
”Voimme rakentaa Eurooppaan talouden, joka perustuu kemikaalidatan hyödyntämiselle”, Hansen maalailee. Kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi kemikaalien tuotantotavan, valmiiden tuotteiden, niiden käytön ja uusiokäytön täytyy muuttua ratkaisevasti, Hansen tiivistää. Tulevaisuudessa Sadauskas näkisi mielellään EU:n globaalina johtajana sellaisessa tuotekehityksessä, jossa haitalliset aineet hylätään jo suunnitteluvaiheessa. Tuotantotapojen on muututtava Kemikaalivirastossa tehdään jo työtä tavoitteen eteen. ”Kaikissa näissä kokonaisuuksissa on mukana kemikaalielementti”, huomauttaa kemikaalivirasto Echan pääjohtaja Bjorn Hansen. ”Uusi talous voisi pohjata kemikaalidataan” Kestävä kasvu ja terveellinen ympäristö ovat nyt kaiken kaikkiaan vahvasti EU:n ohjelmassa. ”Esimerkiksi kemikaalien haitoille erityisen alttiita ihmisryhmiä ei nyt suojella tarpeeksi hyvin”, sanoo Sadauskas, joka puhui aiheesta kemikaalivirasto Echan kesäkuisessa Safer Chemicals -konferenssissa. Echa on esimerkiksi siirtymässä kemikaalien ryhmäperusteiseen arviointiin, minkä toivotaan nopeuttavan arviointiprosessia ja aut. Meidän tulee myös pitäytyä tässä määritelmässä, jotta yritykset uskaltavat innovoida ja investoida”, Hansen sanoo. Esimerkiksi kiertotaloussuunnitelma, teollisuusstrategia, syöväntorjuntasuunnitelma, nollapäästöstrategia, digiagenda, muovistrategia ja suunnitelmat kestävämpien tuotteiden valmistamiseksi linjaavat, millaisessa Euroopassa meidän toivotaan vastaisuudessa elävän. Viraston tekemä työ luo perustan muiden ohjelmien onnistumiselle. Lisäksi tulisi puuttua tehokkaammin tuotteiden sisältämiin haitta-aineisiin myös EUalueelle maahantuotavien tavaroiden osalta, sillä niiden sääntely on vielä puutteellista, kiertotalousjohtaja listasi. Selvää on, että ne vaikuttavat. 57 va laeissa havaittuja aukkoja. Samalla kestävyyteen pyrkiviä yrityksiä on hänen mielestään syytä tukea nykyistä paremmin. Jatkossa pitäisi huomioida myös väestön altistuminen samaan aikaan useille erilaisille aineille. Kokonaisuus on iso, sillä Euroopassa on jo tuotettu ennennäkemätön määrä tietoa yritysten valmistamista ja käyttämistä kemikaaleista ja niiden ominaisuuksista. Aineryhmistä muun muassa niin sanotut hormonihäiriköt ja erityisen pysyvät yhdisteet vaativat tehokkaampia toimia. ”Jotta yritysten toimintaympäristö pysyisi vakaana, meidän pitää esimerkiksi pystyä määrittelemään, mikä on kestävä kemikaali. ”Eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan silti vielä paljon lisää tutkimusta, tiedonkeruuta ja tietojen nykyistä nopeampaa soveltamista käytäntöön”, Sadauskas toteaa. Pääjohtajan mukaan kemikaalivirastossa on luettu erilaisia ohjelmapapeA do be St oc k reita hyvin tarkkaan ja pohdittu, miten linjaukset jatkossa vaikuttavat viraston työhön. Euroopassa tavoitellaan perustavanlaatuista teollisuuden reformia, ja yhtenä muutoksen ajurina toimii käyttökelpoinen kemikaalitieto. EU-virastojen tehtävä on hänen mukaansa ylipäänsä luoda sellaiset tieteelliset ja tekniset puitteet, jotka tukevat kiertotaloutta ja energiankulutuksen vähenemistä
58 KEMIA 7/2020 tavan yksittäisten aineiden käyttökelpoisuuden hahmottamista. Se tarjoaisi myös kuluttajille tasapuolisemman suojan heidän asuinpaikastaan riippumatta”, Lilliebladh huomauttaa. ”Työtaakkaamme helpottaisi yksinIkean testilaboratoriossa kehitetään uusia materiaaleja ja teknologioita.. Lilliebladh kuitenkin toivoo, että valmistajia autettaisiin sellaisten aineiden korvaamisessa, joille ei helposti löydy sopivia vaihtoehtoja. Jos käyttörajoituksia asetetaan yksittäisten aineiden sijaan ryhmätasolla, pienennetään riskiä, että haitallinen aine korvattaisiin toisella ongelmallisella aineella. ”Tuloksia nähdään seuraavien parin vuoden aikana”, pääjohtaja lupaa. Lilliebladh nostaa esiin myös materiaalikiertojen haitalliset aineet. Kemia on toiseksi eniten energiaa käytIkea näyttää tietä tävä teollisuudenala Euroopassa. Hansen myös muistuttaa, että tavoite ilmastoneutraalista EU:sta vuonna 2050 ei voi toteutua ilman muutoksia kemikaalien tuotannossa ja käytössä. Aineiden jäljittämiseen jätevirroista ei vielä ole kunnon ratkaisua. Monet käytössä olevat tuotteet sisältävät paljon haitallisia aineita, jotka vielä niiden valmistushetkellä olivat sallittuja. Toivoisimme kuitenkin päättäjiltä normistoa, joka ei edellytä palonestoaineiden käyttöä lainkaan.” Nykyään tehdään tuplatyötä Globaalin yrityksen on toimittava monien keskenään erilaisten vaatimusten viidakossa, mikä on hyvin työlästä. Nyt EU:ssa on kuitenkin työn alla kemikaalien arvioinnin yhden luukun periaate. Kokonaisen tuoteryhmän lakkauttaminen on taloudellisesti raskasta ja aina viimeinen vaihtoehto, myöntää yhtiön tuotevaatimuksista vastaava johtaja Therese Lilliebladh. pulkkinen.katja@gmail.com Huonekalujätti Ikea on yksi yrityksistä, jotka tekevät työtä kemikaaliturvallisempien tuotteiden eteen. Kemikaaleja rekisteröitäessä teollisuus toimittaa virastolle tietoja esimerkiksi aineiden vaarallisuudesta ja siitä, kuinka niille altistutaan. Ikea ei myöskään käytä tuotteissaan syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymismyrkyllisiksi todettuja aineita. Irlannissa ja Isossa-Britanniassa on niin tiukat paloturvallisuusvaatimukset, että palonestoaineista luopuminen kertainen digitaalinen systeemi, joka olisi kaikilla markkina-alueilla samanlainen niin prosessin kuin tietovaatimusten osalta. ”Yritykset näkevät paljon vaivaa löytääkseen sopivia korvaajia, mutta esimerkiksi toksikologista dataa ei uusista aineista ole aina saatavilla”, Lilliebladh kertoo. Ruotsalaisyhtiössä on kääritty hihat ja luovuttu lähes kokonaan erityistä huolta aiheuttavista kemikaaleista ja vähennetty rajusti ftalaattien käyttöä. ”Lopetimme jo vuonna 2000 bromattujen palonestoaineiden käytön huonekaluissa kaikilla markkinaalueillamme. Ongelmat voidaan usein ratkaista tuotesuunnittelulla. ”Jatkossa pitää siirtyä tuotannossa paljon energiaa nielevistä kemiallisista reaktioista vähemmän energiaa vaativiin aineisiin tai optimoida nykyisiä reaktioita energiatehokkaammiksi.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Myös viraston tekemät vastaavuustarkastukset ovat hänen mukaansa yksi pilareista, joiden varaan kemikaaliturvallisempi Eurooppa rakentuu. Joskus korvaaminen ei vain onnistu. Ikea pitää tervetulleena uutista siirtymisestä kemikaalien arviointiin ryhmittäin. Lilliebladh näkee, että se voi osaltaan vähentää yrityksille aiheutuvaa työtä, kunhan siinä huomioidaan erilaiset tuoteryhmät ja niistä johtuvat erot altistumisriskissä. Toive yhdenmukaisuudesta koskee esimerkiksi velvollisuutta ilmoittaa viranomaisille tuotteiden sisältämät aineet. Tämän tiedon laadussa on ollut puutteita, joita halutaan jatkossa paikata tehokkaammin tarkastuksin. Etenkin tietovaatimuksia olisi hyvä yhdenmukaistaa.” Ikea jakaa EU-komission kiertotalousjohtajan Kestutis Sadauskasin käsityksen unionin liian sirpaleisesta lainsäädännöstä. Vuonna 2016 Ikea poisti valikoimastaan vettä ja likaa hylkivät pöytäliinat ja kankaat. “Yhdenmukainen ja nykyistä yksinkertaisempi järjestelmä niin alueiden sisällä kuin niiden välillä olisi valmistajille kustannustehokkaampaa. ”Toivomme, että tämä haaste tunnistetaan, kun mietitään materiaalikiertoihin, kestävyyteen ja kemikaaleihin liittyvien päätösten toteutusta.” Ik ea on siellä Lilliebladhin mukaan käytännössä mahdotonta. Yritys oli päättänyt luopua ongelmallisista pfas-yhdisteistä, mutta tilalle ei löytynyt turvallista vaihtoehtoa. Ikea myös etsii uudenlaisia, älykkäämpiä materiaaleja ja teknologioita
www.biocolour.fi Suunnittelijat sillanrakentajina Kun luodaan uusia teknologioita ja innovaatioita, avainasemassa tulevan hahmottamisessa ovat suunnittelijat. johanna.valkola@helsinki.fi Suunnittelijan työssä on pohjimmiltaan kyse dialogin mahdollistamisesta, sanovat Kirsi Niinimäki (ylh.) ja Julia Lohmann. ”Tärkeä osa suunnittelijan työtä ovat tarinankerronta ja mahdollisten tulevaisuuksien hahmotteleminen”, hän kertoo. Esimerkiksi luonnonväreille ominaista haalistumista voidaan lähestyä kyseenalaistamalla tasalaatuisen ja pysyvän värin normia ja keskustelemalla monimuotoisuuden estetiikasta. Yksi hänen teoksistaan oli esillä Sveitsissä tammikuussa 2020 järjestetyssä Maailman talousfoorumin kokouksessa, jonne kokoontui yhteiskunnan eri alojen johtajia ympäri maailman. Suunnittelijoiden ydinosaamista on kytkeä eri alojen tutkijoita ja tutkimustietoa yhteen tavalla, joka poikkeaa totutusta. Moni kiinnitti korun heti vaatteisiinsa, joissa ne herättivät paljon keskustelua tapahtuman mittaan. Suunnittelija voi tarjota kemistille tai toksikologille uuden näkökulman liittämällä pienen näytteen osaksi suurempaa kokonaisuutta”, Lohmann kuvailee. Merilevästä, rottingista ja puusta valmistettu paviljonkimainen Hidaka Ohmu oli rakennettu niin, että sen sisällä oli mahdollista kävellä. Konferenssikeskuksessa järjestettiin myös työpaja, jossa osallistujat pääsivät spontaaniin vuorovaikutukseen ja valmistamaan merilevästä itselleen rintaneulat. Nyt hän kokeilee siinä biovärien hyödyntämistä. Materiaalin äärellä Materiaaliseen maailmaan liittyvää keskustelua on usein luontevaa käydä konkreettisesti materiaalin äärellä. ”Tämä voi auttaa tutkijaa seuraavien tutkimusaskelten suunnittelussa”, Lohmann sanoo. He myös tuovat monimutkaisia ilmiöitä helpommin lähestyttäviksi. ”Tarkoituksemme on esimerkiksi jalkautua tarkastelemaan eri tutkimusryhmien työtä. 59 7/2020 KEMIA BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. Näkökulmaa vaihtamalla värin vaihtelu ja haalistuminen voivat sitoa materiaalin kiinnostavalla tavalla aikaan ja paikkaan. WEF/Jakob Polacsek Ku va t: Vi lja Pu rs ia in en ja M ik ko Ra sk in en Biovärein värjättyä merilevää.. Julia Lohmann on työskennellyt pitkään merilevän parissa projektissaan nimeltä Department of Seaweed. Merkityksiä rakennetaan keskustellen, ehdottaen ja esittäen kysymyksiä. ”Toisaalta työskentelyä dokumentoimalla ja tutkimusta sanoittamalla se on mahdollista tehdä näkyväksi sellaiselle yleisölle, jota perinteiset tutkimusartikkelit eivät tavoita.” Kirsi Niinimäen mukaan aiheessa on oltava jotain tunteita herättävää, jotta yleisö kiinnostuu. JOHANNA VALKOLA BioColour-hankkeen suunnittelijatiimiä vetävät työelämäprofessori Julia Lohmann ja professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Tätä kutsutaan yhteisspekulatiiviseksi tai kriittiseksi suunnitteluksi. Kirjoittaja toimii BioColour-hankkeen vuorovaikutusvastaavana
Äijillä on lajityypillinen tapa suorittaa katselu makuuasennossa ja nestemäisiä virvokkeita lipittäen. Lähes joka taloudesta löytyy joko päivystävä tai vieraileva äijä. Kostukkeiden välttäminen on huomioitava myös äijää ulkoilutettaessa. Kusti ja Mirri -puoti ei myy valmiita annoksia, vaan sapuska on haettava marketista tai tuotatettava kuppiloista VolBoltpalvelulla. Pahimmillaan karkotus vaatii käräjäoikeuden päätöksen ja lähestymiskiellon. Pihalle mahtuu paljon autonraatoja, joiden ronkkimisessa saa kulumaan vuosikymmeniä ilman muita virikeleluja. ÄIJÄN KOTIRUOKINTAKIN voi tuottaa hankaluuksia. Niillä äijä ei liiku eikä käy pyydykseen. Asunnossa on siksi hyvä olla äijäluola. Tiede ei ole pystynyt selvittämään, aiheuttaako kotijoukkueen menestys vai tappio enemmän sydänkohtauksia. Miehen metamorfoosi toimii kuitenkin päinvastaiseen suuntaan kuin perhosen. Tämänhetkinen tulos on 50–60. ÄIJÄÄ EI PIDÄ päästää sohvalle ”katsomaan urheilua”. Kuppiloiden tarjonta on äijille liian rasvaista ja runsaskalorista. Äijä voi olla sitkeää lajia. 60 KEMIA 7/2020 Äijänhoidon perusteet Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Laiskana lajina äijät ulkoistavat fyysiset ponnistelut ammattilaisille ja antautuvat itse vaarallisille tunnetiloille. Vatsanympärys kasvaa samoihin lukuihin pituuden kanssa. Vatsalihaksiaan uimarannalla esittelevästä adoniksesta tulee kotoutumisvaiheen jälkeen jättikokoinen toukka. MAASEUDULLA ÄIJÄNHOITO on helpompaa. Ennen ajan hampaan puraisua ja telomeerien rispaantumista äijä voi näyttää salskealta nuorelta mieheltä. Kun urakan aloittaa kolmenkympin korvilla, lopputarkastuksen ehtii tehdä juuri ennen vanhuusiän dementian iskemistä. JOS JOKU vielä sattuu olemaan äijää vailla ja sellaisen haluaa, vapaita yksilöitä on kyllä tarjolla. TOISIN KUIN luullaan Suomen suosituin kotieläin ei ole koira eikä kissa vaan äijä. KEEMIKKO Äijäluolamies ”Maalla pihaan mahtuu paljon autonraatoja, joiden ronkkimisessa äijä saa kulumaan vuosikymmeniä ilman muita virikkeitä.” KEEMIKKO. Jälkimmäisessä piilee vaara. Kädentaitoiselle voi antaa luvan askarteluhuoneen tai konepajan rakentamiseen. Äijä on kuitenkin terve, kun se leikkii. Paremman puutteessa äijän voi usuttaa rakentamaan veneen. Kun tinkii laatuvaatimuksista, sopivan rescue-äijän voi löytää rautakaupan työkaluhyllyjen 34 ja 38 välistä. Äijä pääsee sisätiloihin usein huomaamatta. Sen sijaan esimerkiksi joogatunneille ei kannata verkkojaan asettaa. Veneestä ei tosin tule valmista koskaan, joten sen myyminen ilman CE-merkintää jää pääsääntöisesti lesken huoleksi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Äijän pito ei aina ole vapaaehtoista, sillä äijästä on usein vaikeampi päästä eroon kuin lutikoista tai pölypunkeista. Ongelmia saattaa tulla, jos tahtoo äijän, joka ei lotraa eikä katkokävele. Tunnollisen äijänomistajan kannattaa itse valmistaa kuivamuona, joka ei sisällä prosenttipitoista kostuketta. Vapaana liikkuvia äijiä on nähty myös tietotekniikkayritysten emolevyja reititinvitriinien tienoilla. Reitti ei saa kulkea kapakan kautta eikä varsinkaan viedä nokkakärryn kanssa Tallinnaan. Energisimmät äijät kannattaa komentaa omakotitalon rakennushankkeeseen. Sekään ei aina auta. Norminörtille riittää keinonahkainen pelituoli ja vesijäähdytetty tietokone
Auton happamat oksidit puhdistetaan katalysaattorissa.” Energia, kiertotalous ja kestävä kehitys edellyttävät kemiaa, samoin puhdas vesi, ruoantuotanto, lääkkeet eri tauteihin. ”Sen jälkeen analyyttisen kemian laboratoriossa tutkimme, miten kalalampien levänestoaineet siirtyvät kaloihin. Oli todella mielenkiintoista saada kokemusta myös tutkimusalalta.” Järjestötoimija ja oppikirjailija Vuonna 1996 Anu Penttilä palasi Suomeen ja aloitti opettajana Olarin koulussa ja lukiossa, jonne rehtori Maija Daavittila oli palkannut hänet edes näkemättä työnhakijaa. Kemian merkitys jokapäiväisessä elämässä on kuitenkin erittäin suuri. Pa ul iin a Pe nt ti lä. Opiskeluvuosina ja opettajan uran aikana olen huomannut, että rakkauteni kemiaan vain syvenee vuosien varrella”, Penttilä kertoo. ”Kemian ja matematiikan opinnot suoritin loppuun lukion opettajan pätevyyteen asti kesällä 1993. Olarin lukion ja Pohjois-Tapiolan lukion yhdistyttyä Penttilä on jatkanut työtään Otaniemen lukiossa. Suosittelen lämpimästi, että opiskeluaikana käy opiskeluvaihdossa.” Kun aviomies aloitti rahoituksen väiAnu Penttilän rakkaus kemiaan vain syvenee tösopintonsa, Penttilä hakeutui työhön MSU:n eläinlääketieteelliseen laboratorioon, jossa tutkittiin loiseläinten lääkkeen vaikutusta karjaan. Anu Penttilä tunnetaan monipuolisena luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden opettajana, joka innostui aineista jo koululaisena. ”Tutustuin uuteen kulttuuriin ja sain paljon ystäviä paitsi paikallisista myös muista maista. Penttilä harmittelee, että lukiossa on vain yksi pakollinen kemian kurssi suoritettavana. ”Kävimme mieheni kanssa vaihdossa USA:ssa Mississippin yliopistossa (MSU) vuosina 1991–1992”, Penttilä kertoo. ”Isäni innosti minua tekniikkaan, ja matematiikka on aina ollut lähellä sydäntäni. Työkokemusta hänelle kertyi muun muassa Turun kaupunginsairaalan laboratoriossa. Se on tosi vähän.” MATTI LAURILA ”Toivon, että kaikki opiskelisivat luonnontieteitä enemmän kuin lukion pakolliset kurssit”, Anu Penttilä sanoo. Penttilä tunnetaan myös oppikirjailijana, joka on ollut kirjoittamassa Aine ja energia -oppikirjaa ja laatinut sähköisiä oppimateriaaleja ja tehtäviä. ”Nykyään kaikkia luonnontieteitä opiskellaan vain viisi pakollista kurssia. Fysiikan opinnot täydensin lukion opettajan pätevyyden tasolle 2000-luvun alussa.” Opiskeluaikanaan hän kuului Turun Yliopiston Kemistit ry:n hallitukseen ja toimi tutorina uusille opiskelijoille. ”Kun olin lukiolainen, puhuttiin happosateista. Miten kemian vetovoimaa voisi vahvistaa ja saada nuoret kiinnostumaan siitä. Kokemus oli hieno. Opetustyön lisäksi hän on yhä aktiivinen järjestötoimija sekä MAOL ry:ssä että Suomalaisten Kemistien Seurassa. Vaihtovuotenaan hän sekä opiskeli kemiaa että ohjasi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita laboratoriotöissä. Enää ei. 61 7/2020 KEMIA HENKILÖUUTISIA Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL valitsi vuoden 2021 matemaattisten aineiden opettajaksi Anu Penttilän Otaniemen lukiosta Espoosta. Penttilä valmistui ylioppilaaksi Perniön lukiosta keväällä 1986 ja aloitti samana syksynä biokemian opinnot Turun yliopistossa. ”Tehtaiden happamat oksidit puhdistetaan emäksisillä aineilla. ”Kemia nähdään ehkä liian teoreettisena tieteenä, eikä sen monipuolisuutta tunnisteta”, Penttilä arvelee. Lopuksi olin töissä vielä biokemian laitoksessa. ”Elämän merkittävin asia” opintojen aikana oli tulevan aviopuolison Timo Penttilän tapaaminen. Kemian avulla ongelma ratkaistiin, happosateita ei enää juuri ole”, Penttilä sanoo. Hän liittyi myös Suomalaisten Kemistien Seuraan (SKS) ja MAOL ry:hyn jo opiskelijana. Lukiossa hän opetti kemiaa myös englannin kielellä. Kun opettajan työ veti puoleensa, hän vaihtoi seuraavana keväänä kemianopettajalinjalle ja aloitti myös matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opinnot
Vastaväittäjänä toimi dos. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Prov. Jari Pajander (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Per Saris. FM Santeri Aikosen väitöskirja Mechanistic understanding of catalytic transformations tarkastettiin 25.11.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Liye Hen väitöskirja Computational tools for highthroughput drug combination screening, synergy scoring and predictive modelling in cancer tarkastettiin 22.10.2020. Vladimir Iashinin väitöskirja Metal-free activation of C-H bonds by boron trifluoride tarkastettiin 4.11.2020. Mari Lundström. 62 KEMIA 7/2020 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Klaara Viisasen väitöskirja Fast thermometry and energy relaxation measurements on metallic calorimeters tarkastettiin 7.10.2020. Michael Ingleson (Edinburghin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Fredrik Höök (Chalmersin tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mari Lundström. Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Romantschuk. Ilkka Miettisen väitöskirja Proteomic Approaches to the Characterization of Tolerance and Virulence in Bacterial Biofilms tarkastettiin 19.11.2020. Oulun yliopisto DI Jouni Rissasen väitöskirja Utilization of peat-wood fly ash from fluidized bed combustion as supplementary cementitious material tarkastettiin 2.10.2020. Katja Savolaisen väitöskirja Non-clinical modeling of cognitive and negative symptoms of schizophrenia as a part of the assessment of novel drugs tarkastettiin 30.10.2020. Prov. DI Eemil Salosen väitöskirja Development of Aerobic CopperCatalyzed Alcohol Oxidations for Synthesis and Lignin Valoriz tarkastettiin 27.11.2020. Arto Urtti. Tapani Vuorinen. Marjo Yliperttula. Matthias Rarey (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Sanna Janhunen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Viviana Gattan väitöskirja New approaches for the identification of antivirulence agents based on LsrK inhibition: from assay development to screening campaigns tarkastettiin 23.10.2020. Emma R. (Pharm.) Jaakko Itkosen väitöskirja Therapeutic proteins and their use in posterior eye segment diseases tarkastettiin 3.10.2020. DI Petteri Parkkilan väitöskirja Biointeraction assessments of lipid membranes in relation to drug action tarkastettiin 14.10.2020. DI Antti Porvalin väitöskirja Complexities of Hydrometallurgical Recycling of Spent NiMH and Li-ion Batteries tarkastettiin 20.11.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto FM Hanna-Kaisa Lakan väitöskirja Environmental changes in arctic freshwaters—The response of indicator species to global warming and acidification in the Arctic tarkastettiin 23.10.2020. Jukka Pekola. Vastaväittäjänä toimi dos. Laszlo Vutskits (Geneven yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. M.Sc. Ali Mohammedin väitöskirja Toxicokinetics and toxicity related mechanisms of xenobiotics in human placenta tarkastettiin 31.10.2020. Timo Repo. Vastaväittäjänä toimi dos. FM Satu Lönnrotin väitöskirja Zirconium oxide based fibers for effective antimonate and pertechnetate removal tarkastettiin 20.11.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Jõao Crespo (Lissabonin NOVA-yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. Päivi Tammela. Jouni Hirvonen. Kirsi Vähäkangas. Richard Brenner (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. and the urokinase-type plasminogen activator receptor in brain injury pathology tarkastettiin 20.11.2020. Evaluation of results of external quality control (EQC) samples reveals the reliability of diagnostics for infectious diseases tarkastettiin 30.10.2020. Petri Susi (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Antti Eskelinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. FM Jenni Kyyriäisen väitöskirja The role of the platelet-derived growth factor receptor . Helsingin yliopisto M.Sc. Yngve Stenstrøm (NMBU-yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Leopold Füreder (Innsbruckin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena yliopistonleht. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Johanna Kilpi-Kosken väitöskirja Using a combination of bioassays, bioaccumulation kinetics and mixture toxicity tests to assess the ecotoxicological risk of CCA contaminated soils in Finland tarkastettiin 9.10.2020. M.Sc. Markku Vainio. Vastaväittäjänä toimi prof. Marko Virta. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Emmi Palomäen väitöskirja New insights into crystallization of amorphous materials tarkastettiin 16.10.2020. Mari Lundström. Markku Leskelä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Marko Rosenholmin väitöskirja Studies on the developmental and antidepressant-like effects of anesthetics tarkastettiin 30.10.2020. Karina Xavier (Gulbenkian-instituutti, Portugali) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Mikko Koskinen (Orion Pharma) ja kustoksena emer.prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Katriina Kyllösen väitöskirja Fluxes, trends and source characterisation of atmospheric trace elements tarkastettiin 30.10.2020. Rauni Kivistö (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Tatyana Arsenovichin väitöskirja Reliability and quality assurance methods for silicon detectors and their application to the development of detectors with alumina thin films tarkastettiin 11.11.2020. Vastaväittäjänä toimi dos. DI Olli Sorsan väitöskirja Methods of Studying Electrocatalysts in Polymer Electrolyte Membrane Cells tarkastettiin 9.10.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Soili Törmälehdon väitöskirja Health-related quality of life in persons with knee osteoarthritis: Osteoarthritis Initiative (OAI) study tarkastettiin 6.11.2020. Vastaväittäjänä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Markus Forsberg. Vastaväittäjänä toimi prof. Merja Rautio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ling Wangin väitöskirja Functional Fibres by Wet-spinning of Bio-based Colloids tarkastettiin 22.10.2020. Vastaväittäjänä toimi dos. Hana Kubová (Tšekin tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Asla Pitkänen. Mari Kallioinen. DI Upeksha Calderan väitöskirja The role of renewable energy based seawater reverse osmosis (SWRO) in meeting the global water challenges in the decades to come tarkastettiin 25.11.2020. Henrikki Liimatainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Emily Knott. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Mirja Illikainen.. Prov. Kari Keinänen. Varpu Marjomäki. Pedro Ballester (CRCM-keskus, Ranska) ja kustoksena prof. Robert Kelley (Genentech, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Gareth Law. Philip Davies (Birminghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Nina Štirmer (Zagrebin yliopisto, Kroatia) ja Dr. Gisele Azimi (Toronton yliopisto, Kanada) ja kustoksena apul.prof. Antti Poso. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Haimi (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Anna Kronlöf ja kustoksena prof. David Dreisinger (Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Kanada) ja kustoksena apul.prof. DI Teemu Tombergin väitöskirja Application of interferometry and cantilever-enhanced photo-acoustic spectroscopy to background-free trace gas detection tarkastettiin 16.10.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto FM Tiina Virtasen väitöskirja Real-time monitoring of membrane fouling caused by phenolic compounds tarkastettiin 9.10.2020. DI Pia Willberg-Keyriläisen väitöskirja The properties and applications of long chain cellulose esters tarkastettiin 6.11.2020. DI Petteri Hallin väitöskirja Innovative Valorization of Secondary Raw Materials tarkastettiin 30.10.2020. Päivi Tammela. M.Sc. FM Hans Mattilan väitöskirja Phlebia radiata as an ethanol producing fungus: conversion of lignocelluloses and metabolic regulation under hypoxia tarkastettiin 23.10.2020. Master (Toronton yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ari Koskinen. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. Marja-Liisa Riekkola. Kenneth Österberg. Giovanna Batoni (Pisan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. (Pharm.) Prasanthi Medarametlan väitöskirja Identification and design of new antibacterial agents using computational approaches tarkastettiin 8.10.2020. M.Sc. FM Visa Ruokolaisen väitöskirja Studying factors that contribute to uncoating of enteroviruses tarkastettiin 30.10.2020. Timo Repo. Ning Yan (Toronton yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Prov. Matti Kaivola (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Feliu Maseras (Barcelonan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. M.Sc. Ananda Tiwarin väitöskirja Monitoring Microbial Quality, Contaminant Sources and Bacterial Communities of Bathing Water in Finland tarkastettiin 30.10.2020. Prov. Orlando Rojas. DI Riina Ahtiaisen väitöskirja Development of chloride-based processing of free-milling and refractory gold ores and concentrates tarkastettiin 9.10.2020. Janne Martikainen. FM Salla Kiiskisen väitöskirja Quality in Finnish clinical microbiology laboratories. Henrik Skov (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Tomi Rantamäki. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Francesco Giazotto (NESTinstituutti, Italia) ja kustoksena prof. Christian Breyer. Vastaväittäjänä toimi dos. Tanja Kallio. Jens Oluf Jensen (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Pumpanen
Muistotilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja Mikon näköinen. Koti löytyi Porista ja työpaikka Raumalta, missä hän viimeiset 12 vuottaan toimi laatupäällikkönä Forchem Oyj:ssä, yhdessä maailman suurimmista mäntyöljyn jatkojalostuslaitoksista. Mikko siunattiin haudan lepoon Porissa heinäkuun lopulla lähimpien saattamana. Aina iloista ja hyväntahtoista Mikkoa jäivät kaipaamaan puolison, lasten ja lapsuudenperheen lisäksi sukulaiset sekä suuri joukko ystäviä ja tuttavia. Lapsuuden kesien viettäminen meren äärellä Merimaskussa vaikutti siihen, että merestä muodostui Mikolle mielimaisema. Omat lapset ja heidän musiikkija urheiluharrastuksensa olivat isälle jatkuva ilon lähde. Tilaisuudessa kuultiin lauluesitys Blackin kappaleesta Wonderful Life, joka kiteytti kauniilla tavalla Mikon elämänasenteen. Viimeisinä vuosinaan Mikko vietti paljon aikaa perheen kesäpaikassa meren äärellä Porin Kuuminaisissa, missä hän teki jatkuvasti kunnostusja uudistustöitä sekä ideoi uusia hankkeita. Sitten hän siirtyi Raisio Oyj:n palvelukseen ja toimi laboratoriopäällikkönä Raisio Benecol Oy:ssä ja sen jälkeen Raisio Staest Oy:n tuotantokemistinä. Valmistuttuaan maisteriksi orgaanisen kemian alalta Mikko työskenteli kolme vuotta Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa assistenttina synteettisen lääkekemian laboratoriossa. Rakkaassa vapaa-ajanviettopaikassa hänen elämänsä myös päättyi kauniina kesäpäivänä kesken työn ja touhun. Palkinto myönnettiin Forchemin ja Hankkijan työryhmälle, joka kehitti mäntyöljystä jalostetun rehuaineen, jolla in memoriam Mikko Rintola Huumorintajuinen innovaattori voidaan korvata rehuantibiootteja. Samoihin aikoihin Mikko myös avioitui, ja perheeseen syntyi kaksi lasta. Suurimman osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Mikko vietti kuitenkin Halikossa, missä hän kävi myös koulunsa. Opiskeluvuosinaan hän toimi aktiivisesti ainejärjestössä, Turun Yliopiston Kemistit ry:ssä muun muassa sen puheenjohtajana. Myöhemmin lasten harrastukset veivät Mikon eri seurojen ja yhdistysten talkootöihin, joissa hän ei tunteja säästellyt. Innovatiivisella Mikolla oli hankkeessa merkittävä rooli. Hän oli myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen. Mikko oli ystävä, jonka apuun saattoi luottaa ja jonka hersyvä huumori tarttui helposti muihinkin. Merkittävin Mikon työuralle osunut tunnustus oli Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto vuonna 2018. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän aloitti kemian opinnot Turun yliopistossa. Työkiireistä huolimatta Mikolla oli aina aikaa perheelleen, sukulaisilleen ja lukuisille ystävilleen. Mikko oli syntynyt 21.11.1968 Helsingissä, mistä hän toisinaan ylpeänä pilke silmäkulmassaan muistutti kanssaihmisiään. Hän oli sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Nuorempana Mikko toimi aktiivisesti vapaaehtoistyössä Suomen Meripelastusseurassa. Harvasta meistä jää yhtä paljon hauskoja juttuja ja tarinoita kerrottavaksi kuin hänestä. VILJA JA PETRI TÄHTINEN, TIMO SUTELA, PASI RINNE Kirjoittajat ovat Mikon pitkäaikaisia ystäviä.. Mikon elämä jäi monesta näkökulmasta katsottuna kesken, mutta täällä viettämänsä ajan hän eli täysipainoisesti ja optimistisesti eteenpäin katsoen. Opintojensa lomassa ennakkoluuloton Mikko suoritti varusmiespalveluksensa ruotsinkielisessä Uudenmaan prikaatissa. Lukiovuosinaan hän oli mukana Suomen Lukiolaisten Liiton alkutaipaleella ja vaikutti aktiivisesti järjestön laajenemiseen ja kehittämiseen. Innokas yhdistystoimija Utelias ja sosiaalinen luonne vei Mikon lukuisiin yhteisöihin ja yhdistyksiin. Palveltuaan Raisio-yhtymää lähes kuusi vuotta Mikko päätyi lopulta perheineen Satakuntaan. Mikko oli kaikilla elämänalueillaan aktiivinen mies, ja muistamme hänet erityisesti hänen huumoristaan ja valoisasta elämänasenteestaan. Mikko oli myös Turun Kemistikerhon ja Suomalaisten Kemistien Seuran jäsen. 63 7/2020 KEMIA Saimme kesäkuun lopulla pysäyttävän suruviestin kuullessamme kemisti, laatupäällikkö Mikko Rintolan yllättävästä poismenosta
Mikko Savontaus. Lorenzo Peroni (Torinon tekninen yliopisto, Italia) ja prof. Pekka Postila. Vastaväittäjänä toimi prof. Tomi Laitinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Michelic (Leobenin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Matti Nykter. Tuotepäälliköksi on nimitetty TtM, insinööri Ari Kahrola tehtävänään myynnin tukeminen erityisesti säätimissä, omavalvonnassa ja lainsäädännössä. Parvez Alam (Edinburghin yliopisto, Iso-Britannia). Baoru Yang. Vastaväittäjänä toimi prof. Nykyiset seurantatekniikat eivät kuitenkaan kykene mittaamaan likakerroksen paksuutta ja koostumusta samanaikaisesti. Lindfors on aiemmin työskennellyt mm. Jari Larkiola (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Virtanen itse kehitti seurantaa varten uudenlaisen, ramanspektroskopiaan ja tilastolliseen monimuuttujamenetelmään perustuvan reaaliaikaisen mittausmenetelmän. Asian osoitti väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Tiina Virtanen. Antti Saraste. Luken viranomaisja asiantuntijapalveluiden ohjelmaa aiemmin johtanut FT Sirpa Thessler on nimitetty Luonnonvarat-yksikön johtajaksi. FM Minttu Mattilan väitöskirja Calcium Signaling and Neuropeptide Y in Experimental Models of Heart Failure tarkastettiin 13.11.2020. Muuten lupaava menetelmä ei pystynyt keskenään samankaltaisten likakomponenttien Membraanien likaantumisen seurannassa petraamisen varaa määrälliseen tai laadulliseen erottamiseen. Vastaväittäjinä toimivat apul. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Poliisiammattikorkeakoulu Rehtoriksi kaudelle 1.10.2020– 31.7.2025 on nimitetty FT (kemia) Kimmo Himberg. Åbo Akademi M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Darment Oy Kemistiksi on nimitetty FM Niko Lindfors vastuualueenaan kylmäaineiden laadunvalvonta ja regenerointi sekä laboratoriotoiminnan kehittäminen ja operatiivinen työ. Jyrki Vuorinen. Kalifornian yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. Shuxun Liun väitöskirja Fermentation with Non-Saccharomyces Yeasts as a Novel Biotechnology for Berry Wine Production tarkastettiin 13.11.2020. Naiara Vázquezin väitöskirja Effects of Strain Rate and Adiabatic Heating on the Strain-Induced Martensitic Phase Transformation in Austenitic Stainless Steels tarkastettiin 13.11.2020. (Eng.) Francis Gyakwaan väitöskirja Application of Raman spectroscopy for the characterisation of synthetic non-metallic inclusions found in Al-killed calcium treated steels tarkastettiin 20.11.2020. Kalvopohjaisten erotustekniikoiden merkittävämpiä ongelmia on membraanien likaantuminen, joka johtaa tyypillisesti niiden tukkeutumiseen ja suodatustehon heikkenemiseen. Mikko Hokka. Valentina Colla (Sant’Annan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Hän työskenteli aiemmin kemikaalien ja muoviraakaaineiden jakelijayhtiön Telkon toimitusjohtajana. FM Franklin Chin väitöskirja Regulation of transcription factor USF2 in cancer by phosphorylation tarkastettiin 5.10.2020. M.Sc. Jaana Rysä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. 64 KEMIA 7/2020 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö -yksikön johtajaksi on nimitetty TkT Jani Lehto. Hän on viimeksi toiminut Biomassan jalostus ja tuotteet -tutkimusalueen johtajana VTT:ssä. Vastaväittäjänä toimi dos. FT Jarkko J. FM Mikko Kongin väitöskirja Implementation of modern methAlgol Chemicals Oy DI, MBA Kalle Kettunen on aloittanut yhtiön toimitusjohtajana. Hän on aiemmin toiminut tutkijana mm. Hän on toiminut Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina vuodesta 2011. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. DI Eero Koivusalon väitöskirja Advancing the Fundamentals in Molecular Beam Epitaxy growth of GaAs-based Nanowires tarkastettiin 20.11.2020. M.Sc. Patrick Gane (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Saarisen väitöskirja Nanophotonics on Paper Platform tarkastettiin 30.10.2020. Tiina Virtanen. Fermionin, Vaisalan ja Nesteen laboratorioissa. Suodatinkalvojen eli membraanien likaantumisen seurantaan on saatavilla monia potentiaalisia työkaluja, jotka antavat tietoa lian laadusta, määrästä tai likakerroksen rakenteesta. ods to identify DNA methylation marks for episodic memory impairment and Alzheimers disease tarkastettiin 23.10.2020. Martti Toivakka.. Lucia Sorba (CNR-instituutti, Italia) ja kustoksena prof. Jani Pelto (VTT) ja kustoksena prof. Gerhard Püschel (Potsdamin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Timo Fabritius. (Tech.) Mahdi Pahlevanin väitöskirja Silk-inspired molecular design of bacterial nanocellulose biomaterials tarkastettiin 14.10.2020. Mittausdatan matemaattista tulkintaa on siksi vielä kehitettävä. Membraaneja käytetään erilaisissa erotusja puhdistusprosesseissa, kuten juomaveden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä. Hän toimi aiemmin Porkka Finland Oy:n tuotepäällikkönä. Thomas Kiezmann. Juulia Jylhävä (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. FM Henri Paunan väitöskirja Electric arc characterisation and furnace process monitoring with optical emission spectroscopy and image analysis tarkastettiin 30.10.2020. Filosofian maisteri Tiina Virtasen väitöskirja Real-time monitoring of membrane fouling caused by phenolic compounds tarkastettiin Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) 9.10.2020. Visko Teepak Ab Oy ETT Mari Eskola on aloittanut tehtävässä Product Development and Food Regulatory Affairs Manager. Turun yliopisto FM Maria Grönmanin väitöskirja PET imaging of ischaemic myocardial injury and angiogenesis tarkastettiin 9.10.2020. Mikael Skrifvars (Boråsin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Esa Pitkänen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Aurlide Oy Tutkimuspäällikkönä on aloittanut FT, dos. Timo Fabritius. Susanne K. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi professori Jõao Crespo Lissabonin Nova-yliopistosta Portugalista ja kustoksena professori Mari Kallioinen. Tutkimusinfrastruktuuripalvelut-yksikön johtajaksi on nimitetty FT Sanna Sorvari Sundet, joka siirtyy Lukeen Ilmatieteen laitoksesta. Vastaväittäjänä toimi dos. Riikka Lund. Tampereen yliopisto FM Tommi Rantaperon väitöskirja Developing a Framework for Analysis of Next-Generation Sequencing Data in Cancer Genetics and Epigenetics tarkastettiin 16.10.2020. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Grzegorz Celichowski (Lodzin yliopisto, Puola) ja vanh.tutk. Mircea Guina. FM Pasi Keinäsen väitöskirja The Effect of Dispersion Quality of Carbon Nanotube Colloids on Physical Properties of Nanocomposite tarkastettiin 30.10.2020. Santiago Benito (Madridin tekninen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof
Pillejä valmistetaan edelleen, kysyntä vain kasvaa. Samalla hän tutustui Helsingin yliopistosta valmistuneeseen innovaatiojohtaja Antti Pärssiseen, joka on yksi Sulapacin perustajista. Sulapac kehittää biohajoavia muovia korvaavia puukomposiitteja. Uusiokäyttöä kuitenkin tutkitaan. osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Aivan uusia materiaaleja Tällä hetkellä Kontinen on mukana kehittämässä täysin uusia, nykyistä lainsäädäntöä vastaavia materiaaleja. Tutkintoon kuuluvat pakolliset sivuaineopinnot tosin rasittivat siinä vaiheessa, kun oma mielenkiinto oli jo polymeerikemian tuotekehityksessä. Ohjelma päivittyy osoitteeseen kemianseurat.fi/kemia/kemian-paivat.. Tähtäimessä väitöskirja Kontisen mukaan täysipäiväisen työn ja opiskelun yhdistäminen onnistuu, kun molemmat tukevat toisiaan. ”Asioita oppii paremmin, kun niillä on tarttumapintaa käytännön työhön.” Joona Kontinen esittelee mikromuovittomia juomapillejä, joita hän on ollut kehittämässä Sulapac Oy:ssä. Sitä kautta aukeni työpaikka yritykseen. Sen hän huomasi myös tenttituloksista. RIITTA-LEENA INKI Em m i Vi in am äk i Joona Kontinen aloitti innovaatiokemistinä suomalaisessa startup-yrityksessä Sulapacissa jo opintojensa kandivaiheessa. 65 7/2020 KEMIA SEURASIVU SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Tarkemmin ajateltuaan hän huomasi, että ei halua toimia lääkärin ammatissa. Kemian Päivät 27.–28.4.2021 Messukeskus, Helsinki. Finntesting ry:n syysseminaari ja jäsenkokous Koronapandemian hallinta edellyttää laadukasta testausta 3.12.2020 Teams-webinaari kello 13 ja kokous kello 15. ”Ruoka-aineen kanssa tekemiseen joutuvalle materiaalille on lainsäädännön luomat kriteerit”, toteaa Kontinen. Kandivaiheessa kursseista pääsi läpi, mutta maisterivaiheessa kursseista alkoi tulla huippupisteitä. Vielä lukion toisella luokalla hän suunnitteli pyrkivänsä lääketieteelliseen. Työnantaja suhtautuu myötämielisesti jatkoopintoihin. Kesätyössään polymeerikemian laboratorion laboratorioteknikkona vuoden 2018 kesällä Kontinen pääsi tekemään Sulapacin tuotteisiin liittyvää analyysia. Projekti julkaistiin vuoden 2018 Slush-tapahtumassa, ja tuote päästettiin markkinoille vuonna 2019. Ilmoittautumiset viimeistään 5.12. osoitteeseen teemu.naykki@ymparisto.fi. M es su ke sk us Kemian Päivät on osa ChemBio Finland -tapahtumaa, joka tarjoaa tilaisuuden monenlaisiin kohtaamisiin niin näyttelyssä kuin luentojen yhteydessä. Innovaatiokemisti Joona Kontisen pro gradu valmistui työn lomassa. Kun Kontiselle valkeni lääKemian opiskelija löysi unelmatyön jo kandina ketieteen tuotekehityksen hidas eteneminen innovaatiosta tuotantoon, hän päätti vaihtaa materiaalikemiaan ja keskittyi polymeerikemiaan. Sulapacilla ei ole omia tehtaita, ja sen materiaalien yksi kriteeri on, että ne soveltuvat muovin tuotantolinjoihin. Kosmetiikkapakkaukset ja muut Sulapacin tuotteet ovat vapaita mikromuoveista, ja ne voidaan hävittää teollisesti kompostoimalla. Kemia oli ainoa vaihtoehto, kun Kontinen haki opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Opinnäytetyössä esitetty tutkimus on osa projektia, jonka lopputuotteena syntyivät mikromuovittomat juomapillit. Lääketieteeseen liittyvä tuotekehitys kuitenkin kiinnosti, ja hän teki kandityönsä lääkeaineiden kuljettimista. Keski-Suomen Kemistiseuran Kemiaa kaikille -luento Recovery of valuable chemicals from biomass 8.12.2020 Kello 17 alkavan englanninkielisen verkkoluennon pitää Jyväskylän kemian laitoksen apulaisprofessori Varsha Srivastava. Poltettaessa niiden palamisjäte on muovia puhtaampaa. Sulapacin työtarjous sattui sopivasti samaan aikaan. Ilmoittautumiset viimeistään 2.12. Maisterin paperit olivat taskussa marraskuussa 2020, ja seuraavaksi Kontinen tähtää väitöskirjaan
Kuvissa nähdään uuden rna-säikeen muodostuminen vaihe vaiheelta. Isoon ryhmään kuuluu myös Kornbergin tärkeä työpari, hänen professorivaimonsa Yahli Lorch. Englannin-aikanaan Kornberg havaitsi, että kromatiinin perusrakenteena oleva nukleosomi koostuu kahdestasadasta dna:n emäsparista ja kahdeksasta histoniproteiinista. Röntgenmenetelmän huippuosaaminen on tuonut laboratorioon useita Nobeleita. Samalla vanhemmat johdattelivat jälkikasvuaan tutkimuksen saloihin ja ongelmanratkaisuun. Transkriptiossa dna:n sisältämä geneettinen koodi kopioidaan lähettirna:han, joka kuljettaa geenistä kopioidun tiedon tuman ulkopuolelle niin, että proteiinien valmistus solussa voi alkaa. Ei siis ihme, että Roger Kornbergin toisesta pikkuveljestä tuli biokemisti ja toisesta arkkitehti, joka suunnittelee työkseen tutkimuslaboratorioita. Atomintarkkojen kuvien pohjalta on voitu selittää, kuinka transkriptio etenee ja kuinka sitä säädellään. Stanfordissa Kornberg eteni nukleosomitutkimuksista askel askeleelta Nobelin palkintoon johtaneeseen työhönsä, jossa hän selvitti transkription molekyylitasoisen mekanismin eukarioottisolun tumassa. sisko.loikkanen@gmail.com Roger Kornbergin Nobel-matkalla toimivat opastajina useat aiemmat nobelistit.. Hän oli vasta lukiolainen, kun hän sai tilaisuuden tehdä töitä Stanfordin yliopistossa Arthur-isän kollegan, professori Paul Bergin kanssa. Cambridgessa Kornberg päätyi Aaron Klugin ryhmään tutkimaan kromosomien kromatiinirakenteita. Vuonna 1976 Kornberg palasi Yhdysvaltoihin, ensin Harvardiin. Lisäoppia Cambridgesta Tohtorintutkintonsa jälkeen Kornberg halusi oppia rakennetutkimukselle tärkeän röntgensädediffraktiomenetelmän ja lähti Britannian Cambridgeen molekyylibiologian MRC-laboratorioon. Myös Roger Kornbergin äiti oli biokemisti ja tutkija, joten tieteenteko oli ruokapöydässä normaali keskustelunaihe. Paul Berg palkittiin hänkin sittemmin kemian Nobelilla, jonka hän vastaanotti nukleiinihappoja käsittelevistä tutkimuksistaan vuonna 1980. Kornbergit ovat kuudes vanhemman ja lapsen muodostama nobelistipari. Selvitettävää kuitenkin riittää yhä, joten 73-vuotias nobelisti tutkimusryhmineen jatkaa uurastustaan transkription parissa. 66 KEMIA 7/2020 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Roger Kornberg pääsi jo varhain korkeatasoisen tieteen makuun. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Klug liittyi kemian nobelistien joukkoon vuonna 1982. Sieltä hän siirtyi parin vuoden kuluttua professoriksi Stanfordin lääketieteellisen tiedekunnan rakennebiologian osastoon. Väitöskirjassaan hän tutki magneettiresonanssimenetelmillä lipidimolekyylien liikkeitä solumembraanissa ja löysi membraanissa olevien rasvamolekyylien, fosfolipidien, flipflop-liikkeen ja lateraalidiffuusion. Lapset saivat pienestä pitäen myönteisen kuvan esimerkiksi laboratoriossa työskentelystä. Lukioaikaisesta tutkimuksesta tuli Rogerin ensimmäinen tieteellinen julkaisu, jonka tekijäniminä olivat myös Berg ja vanhempi Kornberg. SISKO LOIKKANEN Ensimmäisen kerran Roger Kornberg oli matkustanut Nobel-juhlallisuuksiin 12-vuotiaana vuonna 1959, kun hänen isänsä Arthur Kornberg pokkasi lääketieteen palkinnon dna-tutkimuksistaan. Roger Kornberg selvitti transkription mekanismin Vuoden 2006 kemian Nobelin vastaanotti jakamattomana yhdysvaltalainen molekyylibiologi Roger Kornberg, joka tuolloin osallistui palkintotilaisuuteen Tukholmassa jo toistamiseen. Kornberg onnistui tuottamaan yksityiskohtaisia kidekuvia, joissa transkription koneisto erottuu selvästi. Lukion jälkeen Roger Kornberg suoritti perustutkintonsa Harvardin yliopistossa ja väitteli vuonna 1972 Stanfordin yliopistossa. Nukleosomi on kuin paketti, jossa pitkä dna-säie kiedotaan histoniproteiinien ympärille pieneen tilaan
23.8. 21.10. 5.11. Laboratoriot, diagnostiikka, terveys 3/2021 18.3. 1.11. 20.5. 28.1. 15.11. 18.2. 10.6. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. ChemBio Finland 2021 : Hyvinvointi ja kestävä kasvu 4/2021 7.5. 22.2. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2021 17.9. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto , puh. Kiertotalous, biotalous, energia 2/2021 5.2. NRO TOIM. 11.11. 8.1. Laboratoriot, patentit, biotieteet 5/2021 6.8. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2021 29.10. 9.9. 24.5. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 1.4. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet Seija Kuoksa, puh. 21.4. 6.4. 4.10. 30.9. 11.3. 12.1. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi. 7/2020 22.10. 2.12. 19.8. Laboratoriot, terveys, hyvinvointi Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2020 AIKATAULU JA TEEMAT 2021 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 7/2020 Bioja laboratorioalan ammattilaiset 1/2021 Kiertoja biotalousalan ammattilaiset 2/2021 Laboratorio-, diagnostiikkaja terveydenhuoltoalan ammattilaiset 3/2021 ChemBio Finland ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 27.–28.4.2021 EuroSafety, Tampere 18.–20.5.2021 4/2021 Biotieteiden ammattilaiset 5/2021 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset Life Science Live, Turku 15.–16.9.2021 6/2021 Kokkola Material Week, marraskuu 2021 7/2021 Terveysalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.” 94 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 25.11. 1/2021 22.12
Projektiemme aikataulu ja hinta pitää. Meiltä saatte saumattomasti integroidun kokonaisuuden tarpeisiinne sovitettuna. BROADSIGHT™ AMS Hallitsee helposti kaikki kemikaaleihin, liuoksiin, laitteisiin ja käytettäviin materiaaleihin liittyvät tiedot. Teemme erinomaisia tietojärjestelmiä älykkäille organisaatioille. Te käytätte, me hoidamme loput. MYÖS ERITYISTARPEISIIN Voitte hankkia järjestelmät myös pilvestä vaivattomasti, joustavasti ja turvallisesti suoraan Suomesta. www.fision.fi info@fision.fi puh. TEHOSTAMME TOIMINTAANNE Keskittykää olennaiseen ja käsitelkää tietoja erinomaisilla tietojärjestelmillämme. PILVIPALVELUNA Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja selättämään laboratorioiden kovimmatkin tietojärjestelmähaasteet. TARJOAMME TÄYDEN KATTAUKSEN Kehitämme järjestelmiä myös asiakkaiden erityistarpeisiin. BROADSIGHT™ LIMS Moderni laboratorion tiedonhallintajärjestelmä kaiken tyyppisiin laboratorioihin. 09 8673 9390 Kappelitie 6B, 02200 ESPOO TUOTTEET PALVELUT Oy Fision Ltd. ISO 17025/9000 ) ja vähentää merkittävästi tämän ylläpitoon tarvittavaa työtä. Louhikaa näistä informaatiota tarpeidenne mukaan. BROADSIGHT™ RIMS Tehostaa tutkimus ja tuotekehitystä pitäen kaikki tiedot yhdessä paikassa. Suomalainen laboratorion tietojärjestelmien moniosaaja Broadsight™-tuoteperheemme on modulaarinen ratkaisu, jonka avulla tietojen ja dokumenttien hallinta on hämmästyttävän helppoa. BROADSIGHT™ QMS Auttaa toteuttamaan standardien mukaisen laatujärjestelmän (esim. PIDÄMME TIEDOT JÄRJESTYKSESSÄ Hallitkaa tiedot järjestelmillämme pitäen tiedot ja dokumentit tallessa, turvassa ja helposti saatavilla