Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi hosmed721_etu.indd 1 hosmed721_etu.indd 1 19.11.2021 12.35 19.11.2021 12.35 7/ 20 21 KEMIA Kemi KUTSUMUS teki tutkijasta taiteilijan KEMISTIKAKSIKKO startupyrittäjinä KOTIMAINEN koronarokote etenee ihmiskokeisiin TIEDE haastaa Alzheimerin taudin
Kemi KEMIA ”Monipuolinen aarreaitta” Mainitse tilatessasi tunnus TARJOUS2021 ja kerro, haluatko lahjaksi kalenterin vai maskiaskin + käsidesin. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen kestotilauksena, kunnes lopetat tilauksen. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuonna 2022. Kun olet maksanut tilauksesi, saat tilaajalahjan kotiisi postitettuna. TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > tilausasiat meilitse: tilaukset@kemia-lehti.fi soittamalla: 03 4246 5370 Tartu tarjoukseen ja tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi! • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus kouluun 19 €. Hinta sisältää pääsyn näköislehtien arkistoon! Tilaajalahjaksi saat upean seinäkalenterin 2022 tai kätevän KOURA-maskiaskin + käsidesin! Tee tilauksesi 31.12.2021 mennessä. Bravo.” Lähde: Kemia-lehden lukijatutkimus 2021 / JHelske Research VALITSE TILAAJALAHJASI! kem_tilaus721.indd 1 kem_tilaus721.indd 1 18.11.2021 15.46 18.11.2021 15.46. Tarjous koskee uusia tilauksia. Pysyvä etuhinta! • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus 49 €. Lukijoiden kynästä: ”Lehti on monipuolinen aarreaitta.” ”Lukemiseen uppoutuu ja kaikki taustahälinä katoaa.” ”Vien lehden työpaikalle, jossa sitä lukevat kiinnostuneina monet kollegat.” ”Kelpo kattaus koko alasta yleistajuisessa paketissa. Pysyvä etuhinta! • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilaus 69 €/ensimmäinen vuosi
Elävän kynttilän taika on voimallisinta joulun aikaan. Kalle Lagerblom (vas.) ja Teemu Myllymäki ystävystyivät ensimmäisenä opiskelupäivänään. ”On siistiä, kun on saanut mahdollisuuden työllistää ihmisiä.” Ri ik ka M yö hä ne n Kuopiossa aletaan ensi vuonna analysoida Alzheimerin taudin biomarkkereita potilaiden verinäytteistä, tutkimusjohtaja Sanna-Kaisa Herukka Itä-Suomen yliopistosta kertoo. ”Tutkijantyötäni voi jatkaa joku muu, mutta taide on uniikkia.” Kaksi tohtoria, kaksi yrittäjää. Sydänlangassa loistava liekki sai uutta puhtia parisataa vuotta sitten, kun tieteilijät innostuivat kynttilän kemiasta. 3 7/2021 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Niin kauan kuin muistan Leena Joutsen 6 Minna Lehväslaiho loihtii Kilttejä taloja ja hilpeitä eläimiä Anni Turpeinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Maailma tarvitsee systeemiälyä Riitta Juvonen 14 Measurlabs tähtää maailmalle ”Kovimmat kilpailijat ovat myös kumppaneitamme” Juha Granath 18 AJANKOHTAISTA Kotimainen koronarokote etenee Viritetty viruksen variantteja vastaan Anni Turpeinen 20 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Soijan tähteet biomuoviksi Meri Hellsten 22 UUTISIA • ChemBio Finland palaa Messukeskukseen • Kokkola teroittaa akkukemian kärkeä 27 NUORTEN TIEDEKULMA Puhdas vesi kuuluu kaikille Annika Lappalainen 28 NÄKÖKULMA Terveyttä lätäköstä Anja Nystén 28 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaisrokote lupaa apua koivuallergiaan 34 KEEMIKKO Boomeri baarissa 36 VIHREÄTSIVUT 40 Molekyylien rakentajat saivat kätevän työkalun Jari Koponen 44 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Mari Pantsar Kiertotalouden edistäjä Sisko Loikkanen 46 Tutkijat haastavat Alzheimerin taudin Sisko Loikkanen 51 GADOLINISTA KAJAHTAA Vesimelonia ja nanohiukkasia Aleksi Takala ja Johannes Pernaa Re et ta Vi rt an en M ea su rl ab s 6 14 52 Kynttilä valaisee pimeyden Kalevi Rantanen 56 Hahtiperän hylky havisee historiaa Arja-Leena Paavola 60 HENKILÖUUTISIA 63 SEURASIVUT 66 KEMIAN NOBELISTIT Gerhard Herzberg Spektroskopian tienraivaaja Sisko Loikkanen Terävä pää teki Minna Lehväslaihosta tiedenaisen, intohimo piirtämiseen kuvataiteilijan. A do be St oc k / Er kk i M ak ko ne n 46 52
Kemian lehti V2_CMYK_PRINT.indd 1 Kemian lehti V2_CMYK_PRINT.indd 1 12.11.2021 16.27 12.11.2021 16.27
Kemia-lehden toimitus. Toscanan maisemat, Afrikan eläimet ja luonto. Myöntävä vastaus rauhoitti kysyjän yöpuulle. MITÄ HALUAISIT muistaa elämäsi loppuun asti, jos saisit valita vain muutaman hetken tai asian. PunaMusta Oy, Forssa 2021 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Myöntävä vastaus rauhoitti kysyjän yöpuulle. Pyysin ystäviäni kertomaan. Jälkipolvien vierailut ja lempimusiikki tuottivat hyvää mieltä loppuun asti. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. joulukuuta 2021 Kannen kuva Erkki Makkonen 5 Sc an st oc kp ho to Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. Pienen pojan riemastus, kun äiti palasi matkalta kotiin. MUSIIKIN JA laulamisen on todettu kohentavan muistisairaan elämänlaatua ja toimintakykyä. Muistojen aarrearkusta löytyi mummola heinänteon aikaan. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Alzheimerin varhainen diagnosointi verinäytteestä olisi läpimurto. Huumorintaju auttoi, kun rajoituksia alkoi tulla. Taudin parantamiseen ei ole keksitty keinoja. Mummi oli silti rakas. Vesi kimalsi auringossa, ja järvikotiloita oli jännittävää tutkia. Asiantuntijat kannustavat jokaista jakamaan omat musiikkimieltymyksensä läheisille ja tallettamaan tiedot vaikkapa Omakannan hoitotahtoon. 050 336 5613 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Toinen nauttii tilannekomiikasta, kun iäkäs äiti kuittaa naurulla pienet kömmähdyksensä. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Oppisopimus astuu voimaan pyytämättä, ja koulutus voi olla sekä ankaraa että antoisaa. Omistani poimin kesäretken kauan sitten. KEMIA Kemi Vol. Toivotamme valoisaa joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, mainostajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Sairastumisriskiä voi pienentää omilla valinnoilla ja taudin etenemistä jarruttaa lääkityksellä, joka tehoaa sitä paremmin, mitä aiemmin sairaus todetaan. Hänen temperamenttinen rouvansa kätki korujaan minne milloinkin, hälytti kaikki etsimään ja vaati meitä lapsenlapsia tunnustamaan. Lempeä vaarini vaelsi mielessään lapsuuskotiinsa ja kyseli, onko hevosille annettu apetta. Vanhemmat pakkasivat kuplavolkkariin viisi lasta, eväät ja uimakamppeet. Tästä lehdestä voit lukea, miten tutkijat uurastavat etsiessään uusia keinoja Alzheimerin taudin tunnistamiseen ja hoitoon. ”Minullakin oli nuoruudessa poikaystävä, jolla oli moottoripyörä.” ”Ai isikö?” ”Ai kauhee, oliko se teidän isänne…” Muistot ovat lahja, jonka voi myös menettää. VAIKKA SAIRAUS tuo uusia piirteitä, ihmisen ydinminuus säilyy. 48 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Sen kanssa on opittava elämään, sekä sairastuneen itsensä että hänen läheistensä. Leena Joutsen Niin kauan kuin muistan PÄÄKIRJOITUS 2. YKSI YSTÄVISTÄNI tahtoisi säilyttää kyvyn tunnistaa läheiset ihmiset, maut ja tuoksut. Äitini suhtautui tyynesti appivanhempiensa tempauksiin ja vuosikymmeniä myöhemmin oman muistinsa heikentymiseen. Peli-illat läheisten kanssa, isä virittämässä nuotiota perheen hiihtovaelluksella. Kun sairaus etenee ja sanat katoavat, kosketus, kuvat, laulut ja hymy toimivat yhä
6 KEMIA 7/2021 Minna Lehväslaihon kuvat lähtevät usein alkuun hyväntuulisista taloista. "Vasta myöhemmin itsellenikin selviää, keitä niissä milloinkin asuu", taiteilija hymyilee. Re et ta Vi rt an en
• Harrastaa sienestämistä ja käsitöitä. 7 7/2021 KEMIA ANNI TURPEINEN ”Tutkijan työtäni voi jatkaa joku muukin, mutta taide on aina uniikkia.” Näin pohdiskeli erityisesti postikorttitaiteilijana tunnettu Minna Lehväslaiho vajaat kymmenisen vuotta sitten. Muukin suku oli akateemista väkeä, medisiinarien lisäksi esimerkiksi psykoterapeutteja ja taidehistorioitsijoita. • Ylioppilas 1987, Pohjois-Tapiolan lukio. Vaikka vapaa-aikaa jäi tiukimpina ruuhkavuosina hyvin vähän, olivat sentään käytettävissä yöt. Kuvien tekemisestä tuli Lehväslaihon tapa nollata ajatukset rankkojen tenttiputkien jälkeen. Minna Lehväslaiho syntyi silloin perheeseen, josta ei oikein voinut päätyä muulle kuin tiedeuralle. Kuvia, joista tulee hyvä mieli Jo tuolloiset opiskelukaverit ihastelivat Lehväslaihon kynästä lähteneitä upeita kuvia, mutta taiteilija itse ei osannut Terävä pää teki Minna Lehväslaihosta tiedenaisen, lämmin sydän taiteilijan. Oman mausteensa toi se, että Lehväslaiho oli myös pienen tyttären äiti. Minna Lehväslaiho loihtii Kilttejä taloja ja hilpeitä eläimiä ”Olen piirtänyt ja maalannut aina. ”Kun kurssitehtävissä piti piirtää molekyyleja, niistäkin tuppasi tulemaan hiukan koristeellisempia ja moniulotteisempia kuin muilla”, Lehväslaiho naurahtaa. Olin saanut lahjaksi oman mikroskoopin, jolla tutkin syöpäsoluja valkoinen takki päällä.” ”Tutkijan työ tuntui kutsumusammatilta.” Aikuistuttuaan Lehväslaiho päätyi Helsingin yliopistoon, jossa hän luki pääaineenaan biokemiaa ja sen ohessa kemiaa, fysiikkaa ja virologiaa. • Asuu Porvoossa ja Kauniaisissa. Isä oli gynekologisen onkologian dosentti, joka teki 1970-luvulla väitöskirjatutkimusta virologiasta, äiti maaja metsätieteilijä. Vaikka tiede on hänelle rakas ja tärkeä, kuvataiteen kutsu nousi lopulta ohi kaiken muun. Oli koittanut aika vaihtaa molekyylit maalaustelineeseen. MINNA LEHVÄSLAIHO • Syntynyt Helsingissä vuonna 1967. ”Sain ensimmäisen lapseni pian lukion jälkeen. Kuvataiteen kutsu nousi lopulta ohi kaiken muun. • Kuraattori, Western Cape -yliopisto 2006–2008. Lehväslaiho on tehnyt kuvia kaiken ikänsä ja kaikkialla. Piirtäessäni uppoan yhä omaan maailmaani”, Lehväslaiho kuvailee suhdettaan kuviin. Oli siis selvää, että Minna-tyttökin päätti jo lapsena kulkea samoja jälkiä. Olin aina haaveillut tulevani nuorena äidiksi, ja se toteutui.” Taide jäi väkisinkin vaipanvaihdon ja koulukirjojen katveeseen, mutta välillä aivojen oli pakko antaa levätä luomistyössä. • Vuoden postimerkkitaiteilija 2018 ja 2019. • Perheeseen kuuluvat lapset Milja, 33, Matias, 26, ja India, 18. Opiskelijaäidin ruuhkavuodet Mutta aloitetaan vuodesta 1967. Se on ollut minun tapani rentoutua. • Kuvataiteilija 2014–. • Kuraattori, väitöstutkija ja tiedekirjoittaja, Kuningas Abdullahin tiedeja teknologiayliopisto 2009–2014. Opiskeluvuodet olivat yhtä aikaa ”kiireisiä ja ihania”. • Opettaja Kauniaisten lasten kuvataidekoulussa 2020–. Taide on kulkenut koko ajan tieteen rinnalla. Biokemistin koulutuksen saanut Lehväslaiho on osallistunut tutkijanuransa aikana monenlaisiin tutkimushankkeisiin niin Suomessa kuin maailmalla. • Tutkija, Sanger-instituutti 1997–1999. ”Isä otti minut usein mukaansa töihin, joten pääsin laboratorioon hyvin varhain. Kansainvälisesti arvostettu tekijä tunnustautuu jouluihmiseksi ja haluaa tuoda iloa maailman kolhimille lapsille.. • Kuraattori, Euroopan bioinformatiikan instituutti 1999–2005. ”Ne vietin joskus tekemällä kuvia, joita työnsin sitten pöytälaatikkoon.” Taiteellisuus ei aina pysynyt piilossa silloinkaan, kun oli aika keskittyä visusti tieteeseen. • Filosofian maisteri 1995, Helsingin yliopisto. Usein hän piirteli myös värityskuvia lapselleen
Hänen tavoitteenaan on luoda taiteen keinoin turvallinen, levollinen ja onnellinen ilmapiiri. Siihen oli työn kiinnostavuuden lisäksi toinenkin syy. Sama pätee kuvataiteeseen. ”Jos olisin vaikka iskelmälaulaja, voisin kokeilla laulaa oopperaakin, mutta ei se varmaan oikein onnistuisi”, hän vertaa. ”Kuvien avulla pystyin kertomaan, mitä halusin. Näin projekteissa luotu ja hankittu tietotaito leviää maailmalle.” Luonteva kasvu kansainvälisyyteen Minna Lehväslaiho vietti saarivaltiossa kaikkiaan yhdeksän vuotta. EBI-instituuttiin otetaan tutkijoita eri puolilta maailmaa yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. En koskaan suunnittele mitään etukäteen, vaan otan kynän käteen ja annan sen viedä.” Lehväslaihon omaksi tyylilajiksi on vakiintunut naivismi. ”Luimme ja keräsimme kaiken saatavilla olevan tiedon kustakin proteiineista, vertasimme ja yhdistelimme löydettyä tietoa toisiinsa ja pyrimme kokoamaan mahdollisimman kattavan tietopankin”, hän kuvailee. Siellä hän työskenteli aluksi maineikkaassa Sanger-instituutissa Ihmisen genomi -hankkeessa. ”Yksi lapsistani sanoi kerran, että tykkää töistäni niin kauan kuin niiden talot ovat kilttejä”, Lehväslaiho hymyilee. ”Lapsuudenperheemme asui aika pitkään Yhdysvalloissa Pohjois-Carolinassa, kun isä toimi tutkijana sikäläisessä yliopistossa.” Amerikkaan muuttaessaan tyttö ei vielä osannut englantia, mutta ennen kuin kielitaito alkoi karttua, kommunikointi sujui mainiosti piirtämälläkin. Aiheet juontavat juurensa vuosien taakse. Mieluiten hän loihtii paperille tai kankaalle ”hilpeitä eläimiä ja kilttejä taloja”. ”Olin juuri ennen Suomesta lähtöä saanut toisen lapsen, ja tahdoin suoda molemmille kokemuksen ulkomailla asumisesta. Enintään projektissa saa työskennellä yhdeksän vuotta. Koulussakin vastasin kysymyksiin piirtämällä vastaukseni, kun en osannut kunnolla selittää asiaa vieraalla kielellä.” Myös Lehväslaihon omat lapset osasivat nauttia ajastaan vierailla mailla. Re et ta Vi rt an en Minna Lehväslaihon kuvat ovat tuttuja muun muassa Unicefin ja Suomen Punaisen Ristin joulukorteista.. ”Voisin tehdä myös realistisia kuvia, mutta en nauttisi siitä, eikä se istuisi minulle.” Naivismin keskeisiä piirteitä ovat oppikirjojen mukaan graafisuus, värikkyys ja sadunomaisuus. Lehväslaiholle naivismi on ”inhorealismin vastakohta”. ”Se tuntuu samanlaiselta kuin esimerkiksi kävelytaito”, hän kuvaa. Sangerista Lehväslaiho siirtyi Euroopan molekyylibiologian laboratorion EMBL:n alaiseen Euroopan bioinformatiikan instituuttiin (EBI), jossa hän teki töitä Universal Protein Resource (UniProt) -hankkeessa. Siksikin halusin viipyä Englannissa niin pitkän ajan kuin mahdollista.” Toivetta vankistivat hänen omat, mukavat muistonsa. Se on hänelle luontevin tapa toteuttaa itseään taiteilijana. 8 KEMIA 7/2021 ihmetellä taitoaan, eikä osaa vieläkään. UniProt on proteiinien tietokanta, johon on koottu tietoa proteiinien sekvensseistä ja biologisesta toiminnasta. ”Lapsi on jo aikuinen, mutta nyt haluan itse tehdä vain iloisia taloja. ”Ideana on, että työskentelyjakson jälkeen tutkijat palaavat kukin takaisin omiin yliopistoihinsa ja omiin tutkimusryhmiinsä ja vievät oppimansa niissä eteenpäin. Suunnitelma muuttui, kun kolmas lapsi ilmoitti tulostaan. ”Kuvat vain tulevat minusta ulos. Elämä ei voi olla kovin ikävää, jos talotkin ovat hyvällä tuulella.” Ihmisen perimää avaamassa Lehväslaiho sai maisterinpaperinsa vuonna 1995 ja muutti sen jälkeen perheineen Isoon-Britanniaan. HGP (Human Genome Project) -projektissa on saatu selville, että kromosomi 20:n geenit ovat osallisina monen perinnöllisen sairauden, kuten sydäntautien ja diabeteksen, synnyssä. Lehväslaihon tutkimuskohteena oli ihmisen kromosomi 20, jonka genomia ryhmä pyrki avaamaan. Sellaisia kuvia, joista ihmisille tulee hyvä mieli. Britannian jälkeen perhe kuitenkin ajatteli palata takaisin kotimaahan, ”maailman parhaaseen maahan asua”. ”Olisi ollut epäreilua, jos kuopuksen olisi pitänyt elää pelkästään Suomessa, kun esikoinen ja keskimmäinen olivat saaneet kokeilla siipiään muuallakin”, Lehväslaiho perustelee. ”Enkä myöskään halunnut, että meillä olisi ollut kaksi englanninkielistä ja yksi suomenkielinen lapsi.” Nuorimman onneksi koitui, että äitiä pyydettiin juuri otollisella hetkellä mukaan soluontologian tutkimusElämä ei voi olla kovin ikävää, jos talotkin ovat hyvällä tuulella
hankkeeseen Kapkaupunkiin. Eivät kaikki edes elä eläkeikään asti, ehkä en eläisi itsekään.” Kun Lehväslaiho sitten ryhtyi miettimään vakavasti kuvien tekemisen merkitystä itselleen, hän oivalsi, että ilman tiedettäkin hän voisi elää, ilman taidetta ei. ”Siis tekemään eräänlaista solujen sukupuuta. Lehväslaiho sai tutkijantyöstään virkavapaata ja ryhtyi johdattamaan 350 oppilaan koulun lapsia taiteen saloihin. Vähitellen hänen päässään syntyi toinenkin ajatus. Ontologiassa tutkitaan sitä, kuinka solut kehittyvät, jakaantuvat ja muodostavat erilaisia hierarkioita.” Perhe siis pakkasi kuin pakkasikin laukkunsa, mutta matka suuntautui koti-Suomen sijasta Etelä-Afrikkaan. Samalla minussa alkoi kypsyä päätös, että eläkkeelle jäätyäni heittäydyn kokopäiväiseksi taiteilijaksi”, Lehväslaiho muistelee. Ei hyvää tutkijaa niin vain päästetty tiedemaailmasta pois. Työn tavoitteena olisi rakentaa tekoälyyn pohjautuva menetelmä, jolla tutkijat voisivat löytää haluamansa tiedot tieteellisistä teksteistä ja artikkeleista helposti ja nopeasti. Pitäisikö sittenkin panna toimeksi jo aiemmin. 2010-luvun taitteessa arabimaissa puhkesi levottomuuksia, ja lapset joutuivat kohtaamaan arjessaan paljon pahoja ja surullisia asioita. 9 7/2021 KEMIA Joulun odottaminen kutkuttaa Minna Lehväslaihon mieltä ainakin yhtä paljon kuin lasten. Neljän Afrikan-vuoden jälkeen Lehväslaiho sai kutsun Saudi-Arabian tiedeja teknologiayliopistoon tekemään väitöskirjaa automaattisesta tekstinkäsittelystä. Kaksi kutsumusta, yksi elämä Afrikassa tiedenaisen taiteenteolle avautui entistä enemmän tilaa. ”Niin ehdin taas tarttua kynään tai siveltimeen entistä useammin. ”Tajusin, etten voi mistään tietää, mitä tapahtuu. Suomalaista pyydettiin kansainvälisen koulun kuvaamataidon opettajan viransijaiseksi. ”Suostuin projektiin, koska SaudiArabia maana vaikutti niin kiinnostavalta.” Hetki onnea pahan keskellä Edessä oli näin jälleen uusi elämä, joka lunasti lupauksensa. Lapset olivat ehtineet kasvaa jo sen verran isommiksi ja omatoimisemmiksi, että arjen pyörittäminen ja tutkimustyö Western Capen yliopistossa eivät vieneet Lehväslaihon aikaa kokonaan. Koululaiset tulivat eri maista ja erilaisista lähtökohdista, osa hyvin köyhistä oloista. ”Taide kuitenkin yhdisti, ja pääsin seuraamaan läheltä, millainen vaikutus sillä oli lapsiin”, Lehväslaiho kertoo. Perhe huomasi viihtyvänsä eksoottisessa kulttuurissa todella hyvin. ”Kuvaamataidon tunneilla oppilaat saivat onnistumisen kokemuksia ja saattoivat aina hetken olla kaiken kauheuden keskellä onnellisia.” Lehväslaiho muistaa erityisen tarkkaan erään lapsen, joka kertoi luokkaan tullessaan, että hänen isoäitinsä kotona Re et ta Vi rt an en. Minna Lehväslaiho kävi innokkaasti käsiksi väitöstyöhönsä ja uppoutui taas kerran syvälle tutkimuksentekoon. Sitten puuttui kohtalo peliin. Ennen taiteilijan identiteettiin vaihtamista kului kuitenkin vielä aikansa
Kaikkialla näkyy päivänvalolamppuja. Myös väitöskirja jäi kesken, mutta se ei tuntunut isolta menetykseltä. ”Tunnustukset tuntuvat toki hyvältä, mutta piirtäisin, vaikka kukaan ei koskaan näkisi kuviani”, Lehväslaiho hymyilee. Hänen tuoreimmat työnsä näkivät päivänvalon marraskuussa, kun Posti julkisti kaksi hänen piirtämäänsä postimerkkiä. Näin olen kasvattanut omatkin lapseni ajattelemaan.” Lehväslaihon tapauksessa uranvaihdos on myös ollut poikkeuksellisen onnistunut. ”Päinvastoin, vanhemmat ovat tukeneet päätöstäni. Lapsi sai irrottaa ajatuksensa todellisuudesta ja vain upota maalaamiseen.” ”On tutkittu, että taiteen tekeminen saa verenpaineen laskemaan ja olon rauhoittumaan. Joulukuvien teko sydäntä lähellä Kauniaisten-kodissaan Minna Lehväslaiholla on omat huoneet vesivärija öljyvärimaalausta ja postikorttien piirtämistä varten. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Lopputulos on itsellenikin yllätys.” Yksi hänen unelmistaan on saada tehdä oma joulukalenteri. 10 KEMIA 7/2021 Syyriassa oli saanut surmansa ammuskeluissa. ”Taiteen ja lasten hyvinvoinnin merkitys oli siinä tilanteessa niin paljon suurempi.” Kun perhe vuonna 2014 palasi Saudi-Arabiasta Suomeen, Lehväslaiho aloitti uransa ammattimaisena kuvataiteilijana. Yhden postikortin luomiseen kuluu noin viikko, maalaukseen montakin. Silloin näin tämän aivan silmieni edessä.” ”Tärkeimmät asiat on hyvä tunnistaa” Minna Lehväslaiho ei enää palannut tutkijantyöhönsä. Tiede ja taide olivat kotonamme aina yhtä arvostettuja, ja lapsena minua vietiin usein erilaisiin näyttelyihin.” ”Isäni on perehtynyt aika syvällisestikin sekä moniin kirjailijoihin että kuvataiteilijoihin ja tutkinut paljon esimerkiksi Rudolf Koivua ja hänen töitään”, Lehväslaiho kertoo. ”Aloimme piirtää yhdessä papukaijoja. ”Meillä on aina oltu sitä mieltä, että ihmisen on hyvä tunnistaa itselleen tärkeimmät asiat. Re et ta Vi rt an en. Ensimmäisessä kiikkuvat sopuisasti kissa ja pöllö koivunoksiin ripustetussa keinussa, toisessa killuu puiden väliin viritetyillä pyykkinaruilla sukkien lisäksi kastelukannuja ja muuta jännittävää. Hänen lapsuudenperheensäkään ei hätkähtänyt tyttären täyskäännöstä. Hänet on myös valittu vuoden postikorttitaiteilijaksi vuosina 2018 ja 2019. "Ehkä vielä joskus pääsen ikuistamaan juhla-ajan tunnelmat omaan joulukalenteriini", Minna Lehväslaiho haaveilee. Hän on vakiinnuttanut asemansa nopeasti, ja hänen taidettaan on esitelty näyttelyissä Suomen lisäksi lukuisissa maissa ja lähes kaikissa maanosissa. ”Ehkä sekin vielä joskus toteutuu.” Lehväslaiho on kuvittanut myös Joulupukin postin joulukirjeitä, joita käytetään muun muassa Japanissa. Jos niistä voi tehdä itselleen työn, se on aivan ihana asia. Samoin jouluvaloja, sillä joulu on hänelle erityisen mieluisaa aikaa ja joulukorttien piirtäminen lempityötä. Ensin tulevat talot tai puut, ja sitten vasta selviää, keitä kuvassa asuu. Kuvista tulee hyvä mieli. ”Kun istahdan työpöydän ääreen, ikinä en tiedä, mihin päädyn. ”Siellä Joulupukki lähettää kirjeitä myös kesällä.” Lehväslaihon postikortteja ovat tilanneet esimerkiksi Unicef ja Punainen Risti
040 843 3936, anssi.rajala@messukeskus.com KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa on esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut : Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikkaja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaalija työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasiaja konsulttipalvelut Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 30.–31.3.2022 Messukeskus Helsinki Tule ja kohtaa nykyiset ja tulevat asiakkaasi taas pitkästä aikaa kasvokkain.. Varaa oma osastosi tapahtumaan ja tule verkostoitumaan! Myyntipäällikkö Anssi Rajala, puh. chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtava kemian ja bioalan ammattitapahtuma
Riitta Juvonen M at ti Ju vo ne n Systeemiälyn tutkimusryhmä: systeemialy.aalto.fi Riitta Juvonen on Riscon Oy:n Senior Partner ja Aaltoyliopiston vieraileva tutkija.. Systeemiajattelu auttaa ymmärtämään asioiden keskinäisiä suhteita. Ilmiöiden syy-seuraussuhteet ja keskinäisriippuvuudet ohjaavat elämää niin lähiympäristössämme kuin globaalilla tasolla. SYSTEEMIÄLYN ULOTTUVUUDET koskevat ajattelua, toimintaa, havaitsemista ja asennetta. Sivistystä tarvitaan, jotta hankittuja tietoja ja taitoja saadaan sovellettua rakentavasti erilaisissa toimintaympäristöissä. Alan gurun Peter Sengen mukaan se on myös organisaatioiden oppimisen perusta. Systeemiälyllä tarkoitetaan älykästä, rakentavaa toimintaa systeemin sisällä. On tärkeää, että systeemien toimintaa ymmärretään. Käytännön näkökulmasta systeemiajattelu näyttäytyy kuitenkin melko mekaanisena teoriana. On nähtävä ja koettava systeemit sisältäpäin, systeemiälykkäästi. Omassa tutkimuksessani selvitän systeemiälyä teollisuuden turvallisuuden osatekijänä. Tunnistamalla omat ja vaikkapa työyhteisön systeemiälyn vahvuudet ja kehittämiskohteet vahvistetaan onnistumisen mahdollisuuksia niin lähipiirissä kuin laajemmissakin systeemeissä. MAAILMA TARVITSEE niin sivistystä, systeemiajattelua kuin systeemiälyäkin. Kemia on luonteeltaan systeemistä. TÄTÄ MIELTÄ SYSTEEMIAJATTELUSTA ON puhuttu vuosikymmeniä. Systeemisyys ei kuitenkaan tule kovin vahvana esiin opetuksessa. Oppisisällöt kytkeytyvät toisiinsa ja koko yhteiskuntaan. Kemian opetuksesta väitöskirjaa Helsingin yliopistossa valmisteleva Emmi Vuorio puolestaan tutkii systeemiajattelun kytkemistä kemian opetukseen. Hämäläinen ja Esa Saarinen. Nykyhetken kompleksisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan näitä molempia – ja itse asiassa vielä vähän enemmän. Systeemin ulkopuolelta tapahtuvasta systeemisyyden tarkastelusta onkin mentävä askel eteenpäin. Sen osatekijöitä ovat muun muassa systeeminen havaintokyky, aikaansaavuus, viisas toiminta sekä ihmisten välinen sanaton yhteys. Systeemiälykäs ihminen tai yhteisö ” kykenee toimimaan järkevästi monimutkaisissa systeemirakenteissa. Perhosen siiveniskun laajat vaikutukset mainitaan jo vanhassa kiinalaisessa sananlaskussa. Samoin kuin sivistys luo pohjan tiedon ja osaamisen soveltamiseen, systeemiäly tuo systeemiajattelun käytäntöön. SYSTEEMIÄLYN KÄSITTEEN loivat 2000-luvun alussa Aalto-yliopiston professorit Raimo P. Systeemiälyä on tutkittu inhimillisen toiminnan keskeisenä tekijänä monessa ympäristössä, esimerkiksi tiimien toiminnassa, psykoterapiassa, varhaiskasvatuksessa ja insinöörikoulutuksessa. Sivistyksestä puhui eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko, jonka mukaan pelkkä tieto ja osaaminen ei nykymaailmassa riitä, vaan tarvitaan sivistystä, joka antaa eväät soveltaa osaamista uusissa tilanteissa. Kokonaisuus muovaa häntä ja hän osaltaan itse muovaa kokonaisuutta – usein intuitiivisesti, vaistomaisesti, tiedostamattaan mutta tavalla, jota on olennaisen tärkeä ymmärtää.” Tiivistäen voidaan puhua kokonaisuuksissa onnistumisesta. Sitä on hyödynnetty jopa kansainvälisten konfliktien sovittelussa, kuten Aalto-yliopistossa väitellyt Juha Törmänen mainitsee tuoreessa väitöskirjassaan. Systeemiajattelua on kaivattu myös työelämään ja johtamiseen. Aikanaan Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät nosti luonnon systeemiset ilmiöt yleiseen tietoisuuteen. Lisäämällä systeemiajattelun logiikkaa opetukseen autetaan nuoria näkemään opitun merkitys vaikkapa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tehdään oppiaineesta mielekkäämpää. 12 KEMIA 7/2021 Maailma tarvitsee systeemiälyä KEMIANTEOLLISUUS RY:N Osaamisfoorumin puheenvuoroissa nousi esiin kaksi tärkeää teemaa: sivistys ja systeemiajattelu. Systeemiälyn mittaristo on laadittu sekä yksilöettä ryhmätasolle, ja jokainen voi testata omaa systeemiälyään systeemiälyn tutkimusryhmän sivuilta löytyvällä testillä
Lue lisää: www.sulzer.com/hsr-puhdastapaineilmaa. Öljytön ja energiatehokas HSR-turbokompressori on luotettava ja lähes huolloton. Älä ole tuulen armoilla! Puhdasta paineilmaa ilmastovastuullisesti
”Meillä on 135 neliötä toimistotilaa plus 60 neliötä neuvottelutilaa ja reilu 20 neliön laboratorio näytteiden esikäsittelyä varten”, Teemu Myllymäki kertoo. ”Tilat alkavat käydä ahtaiksi, joten olemme hankkimassa lisää neliöitä samasta rakennuksesta.” Lahtelaiskaverusten selän takana kymmenkunta tohtoria, kauppatieteilijää, diplomi-insinööriä ja viestinviejää pitää yhteyttä eri puolilla maailmaa toimiviin asiakkaisiin. ”Kun asiakas pyytää meiltä palvelua, ohjaamme heidän näytteensä tarkoitukseen parhaiten sopivaan labraan. ”Viiden vuoden tavoitteemme on joka vuosi tuplata tai triplata henkilöstön ja liikevaihdon määrä”, sanovat Teemu Myllymäki ja Kalle Lagerblom.. Olemme nopeita ja pystymme tarjoamaan edullisia hintoja pienillekin näytemäärille”, Lagerblom kuvailee. Kemistikaksikon silmien edessä avautuvat hulppeat näkymät Helsingin ylle. Myllymäen ja Lagerblomin liikeidean punainen lanka on myydä mittauspalveluita, joita asiakkaiden on itse vaikea löytää. ”Elämme kovan kasvun aikaa. Measurlabs tähtää maailmalle: ”Kovimmat kilpailijat ovat myös kumppaneitamme” Startup-huuma on nyt kuumimmillaan. 14 KEMIA 7/2021 JUHA GRANATH Startup-yritys Measurlabsin perustajat Kalle Lagerblom ja Teemu Myllymäki seisovat toimitilojensa isojen ikkunoiden äärellä Mannerheimintien pohjoispäässä. Vaikka marraskuinen taivas Helsingissä on kovin harmaa, Measurlabsin tiloissa tulevaisuus näyttää valoisalta. ”Henkilöstömme on jo tuplaantunut tänä vuonna, ja vuodenvaihteessa aloittaa vielä neljä uutta työntekijää.” Measurlabsilla on yli 300 kumppanilaboratoriota, jotka tekevät laboratorioanalyyseja kaikkien alojen tuotekehittäjille ja laatupäälliköille. Myös kemian mittauspalveluita ja sertifiointeja tarjoava Measurlabs aikoo ottaa omansa. Vuonna 2021 kaksintai jopa kolminkertaistamme viime vuoden 348 000 euron liikevaihtomme”, Kalle Lagerblom ennakoi
Pyrkimys jalostui sittemmin liikeideaksi tarjota mittauspalveluita, joita on itse hankala löytää. ”On siistiä, kun on saanut mahdollisuuden työllistää ihmisiä.”. 15 7/2021 KEMIA Measurlabs tähtää maailmalle: ”Kovimmat kilpailijat ovat myös kumppaneitamme” Measurlabs Measurlabsin operatiivisen johtajan Kalle Lagerblomin (vas.) ja toimitusjohtajan Teemu Myllymäen alkuperäisenä lähtökohtana oli ”jeesata kavereita”
Näin kilpailijoistamme tulee myös yhteistyökumppaneita.” ”Parhaista kilpaillaan aina” Jos eri alojen huippulaboratorion etsimisessä on omat keinonsa, sama pätee työntekijöiden metsästämiseen. ”Näin meillä on omin keinoin aina paras labra käytössä.” Kalle Lagerblom muistuttaa, että hintavaihtelu alalla on valtava, ja ottaa esimerkin onnistuneesta labrahausta. Google-haun lisäksi käytämme tähän tarkoitukseen kehittämiämme hakukoneita. Kalle Lagerblom väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2018 ja Teemu Myllymäki Aalto-yliopistossa seuraavan vuoden tammikuussa. ”Mutta kavereita oli jeesattava. ”Varsinkin teollisten materiaalien valmistajat tarvitsevat laboratoriotestauksia ja sertifiointeja esimerkiksi Euroopan markkinoille tarkoitetuille tuotteilleen.” Kaksikko toteaa, että vaikkapa ympäristöanalytiikan, vesianalyysien ja maaperätutkimusten mittauspalveluja on helppo ostaa. ”Voihan niin ajatella. Vihdoin se löytyi, ja hinta putosi samalla muutamaan kymppiin näytteeltä.” Onko Measurlabs siis markkinahäirikkö Suomen laboratoriomarkkinoilla. Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Venäjä, Sveitsi, Ranska, Saksa, Alankomaat ja Belgia”, Myllymäki luettelee. Lähdin sitten Kallen kanssa kyselemään, olisiko Helsingin yliopistossa tarvittavia laitteita tai tekeekö joku mittauksia kaupallisesti. 16 KEMIA 7/2021 ”Keskinkertainen ei ole meille riittävän hyvä.” ”Näen täysin mahdollisena, että jatkamme tuplaamistai triplaamisvauhdissa monta seuraavaa vuotta. ”On siistiä, kun on saanut mahdollisuuden työllistää ihmisiä.” Vauhdilla suureen maailmaan Measurlabsin liikevaihdosta suurin osa tulee vielä Suomesta, mutta yritys suuntaa vauhdilla maailmalle. Näin se sitten käy. Siellä markkinat kasvavat eniten”, Lagerblom täydentää. Polkee hinnat ja vie asiakkaat ulkomaille. ”Mutta me olemme mittauspalveluita tarjoava yritys, ja ostamme palveluita myös kilpailijoiltamme. On tyypillistä, että kun markkinoille tulee teknologiavetoinen yritys, alkaa puhe markkinahäiriöstä”, Myllymäki miettii. ”Idea yrittämisestä alkoi kypsyä Aalto-yliopistossa, kun olin siellä kemistinä fyysikoiden joukossa. Ryhdyimme tekemään pienimuotoista asiakashankintaa ja parantamaan laboratorioverkostoamme.” Samaan aikaan tapahtui myös kaksikon akateemisella uralla. Yleinen hintataso oli lähes 500 euroa per näyte. ”Erään maan lainsäädäntö vaati ammoniumsuolan mittaamista pintadesinfiointiaineesta. Yrittäjän elämä viehätti lopulta molempia yliopistomaailmaa enemmän. Kalle Lagerblom lisää yrittämisen hyviin puoliin edun, joka ei vielä Measurlabsin perustamisvaiheessa ollut itsestäänselvyys. Sen sijaan uusissa innovaatioissa, kuten biomassan jalostuksessa tai arvokemikaalien kehitystyössä, käytettävien materiaalien mittauspalveluita on vaikea löytää. Onneksi Helsingin yliopisto oli sulatusuuni, joten lahtelaisuus ei jäänyt meille vallitsevaksi ominaisuudeksi”, kaverukset nauravat. ”Meillä on keinomme löytää nämä laboratoriot. Kun työt jatkuvasti lisääntyivät, Lagerblom ja Myllymäki ryhtyivät kypsyttelemään ideaa omasta yrityksestä. Se tarkoittaa, että tuleva henkilöstömäärämme liikkuisi sadoissa ja liikevaihtomme kymmenissä miljoonissa”, Myllymäki laskee. ”Meidän markkinat ovat tällä hetkellä kahdessatoista maassa. On hiilidioksidin sidontaan tähtääviä, maatuvia muovilaatuja kehittäviä ja Itämeren tilaa parantavia yrityksiä. ”Ja sitten vielä Kiina. Myös yritykset kiinnostuivat kaksikon järjestämistä mittauspalveluista. Sen jälkeen Myllymäki siirtyi Aalto-yliopiston teknisen fysiikan laitokseen tekemään väitöskirjaa. Measurlabsin tiloissa näyttöpäätteiden edessä istuu muun muassa biojalostuksen, elektronimikroskopian sekä metsä-, ohutkalvoja puolijohdeteollisuuden mittaustarpeiden tyydyttäjiä. Kaverit tulivat usein kysymään ratkaisua analyyttiseen ongelmaan, jossa piti jostakin materiaalista mitata kemiallisia ominaisuuksia”, Myllymäki muistelee. ”Meillä on paljon asiakkaita, jotka pyrkivät ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia. Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut muutaman viime kuukauden aikana. Myllymäki selvitti omassa työssään sitä, kuinka synteettisiin materiaaleihin voitaisiin rakentaa samanlaisia nanorakenteita kuin luonnon sitkeissä ja vahvoissa materiaaleissa. Vuonna 2017 aika oli oikea, ja Measurlabs perustettiin. ”Ensimmäinen lasku lähti Sveitsiin”, Myllymäki muistaa. Kalle Lagerblom ja Teemu Myllymäki eivät tunnista näinä aikoina paljon puhuttua työvoimapulaa, sillä parhais. Lagerblomin väitöstutkimuksen aiheena oli alkoholien aerobinen oksidaatio nitroksyyliradikaaleihin perustuvien homogeenisten katalyyttien avulla. ”Sen jälkeen aloimme systemoida palvelujamme eli miettiä, minkälaisia mittauspalveluita tarjoamme ja kenelle. Aina silloin tällöin fyysikkojen kysymykset äityivät sen verran kinkkisiksi, että Aalto-yliopiston laitteilla ei enää pystynyt saamaan niihin vastauksia. Kalle Lagerblom valmistui kemistiksi vuonna 2013, Teemu Myllymäki vuonna 2014. Kun ratkaisu löytyi, yhdistimme vain osapuolet oikeisiin paikkoihin.” Pikkuhiljaa tehokkaan parivaljakon maine alkoi kiiriä laajemmalle. Hyppy yliopistosta yritysmaailmaan Measurlabsin alkutahdit lyötiin jo vuonna 2009, kun lahtelaispojat Kalle ja Teemu saapuivat pääkaupunkiin opiskelemaan kemiaa. Teemu Myllymäkeä siivitti bisnekseen ajatus ”saada aikaan halvempia ja nopeampia ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten elämää”. Aloimme kaivaa ja kaivaa halvempaa labraa. Rakensimme myös oman järjestelmän, johon liitimme tuhansia laboratorioita”, Teemu Myllymäki kertoo. Nuoret miehet eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, mutta Stadissa lahtelaisuus yhdisti. Palvelumme auttavat näitä yrityksiä tekemään tuotteistaan parempia”, hän kuvailee. ”Tutustuimme heti ensimmäisenä opiskelupäivänä
”Suomalainen Lifeline Ventures sijoitti meihin 500 000 euroa. ”Keskinkertainen ei ole meille riittävän hyvä”, Myllymäki sanoo. Oiva osoitus siitä on pikakutsu syksyllä ajettuun Jyväskylän MM-ralliin, jonne Teemu Myllymäki starttasi lyhyellä varoitusajalla ja lentävällä lähdöllä. ”Ulkomaalaisen työntekijän rekrytointi on yllättävän helppoa. ”Mieluiten pidämme omistuksen Suomessa niin pitkään kuin mahdollista”, miehet vakuuttavat. Löysimme talent-hakupoolin, jossa oli 1 500 ihmistä. ”Saimme Business Finlandilta ja elykeskukselta pientä tukea silloin, kun asiakaskuntamme ei vielä kannattanut koko liiketoimintaa.” ”Suomessa on hyvää myös se, että jos yritystoiminta sakkaa, täällä ei silti jää aivan tuloitta. Rekrytointia helpottavat suomalaisyrityksen hyvät kontaktit satoihin kansainvälisiin kumppanilaboratorioihin. ”Sen jälkeen haastattelimme heidät ja teetimme joitakin työhömme liittyviä tehtäviä. Kalle Lagerblom ja Teemu Myllymäki edustavat uutta yrittäjäsukupolvea, joka osaa antaa kiitosta Suomen valtiolle muulloinkin kuin itsenäisyyspäivänä. ”Meidän oli myös saatava heidät kiinnostumaan omista ideoistamme ja työkulttuuristamme siten, että ihminen muuttui omassa mielessään työnhakijaksi, vaikka ei alun perin ollut ajatellutkaan työpaikan vaihtamista”, Lagerblom kuvailee. Kun se tehdään täysin etätyöperiaatteella, ei tarvitse perustaa konttoria, vaan maksetaan vain palkka ulkomaille”, Myllymäki sanoo. ”Tietysti he ovat myös erittäin tervetulleita toimistollemme, jos vain haluavat muuttaa Suomeen.” Voitto Jyväskylän MM-rallissa Measurlabs on herättänyt kiinnostusta myös ulkomaisissa sijoittajapiireissä. Heistä jätimme jäljelle 40, joista poimimme 20 jatkoon.” Lagerblom olisi mielellään palkannut töihin koko kahdenkymmenen hengen porukan. Kun oikeat henkilöt löytyivät, neuvottelimme palkasta ja lähetimme työtarjouksen. ”Viimeksi palkkaamamme neljän hengen porukan haimme tietyillä parametreillä LinkedInistä. 17 7/2021 KEMIA Monet Measurlabsin asiakkaat rakentavat ratkaisuja, joilla kamppaillaan ilmastonmuutosta vastaan. Pyrimme luomaan myös paljon työpaikkoja ja pitämään pääkonttorin Suomessa.” Mutta jos menestystä tulee lisää, onko Measurlabs kuitenkin myynnissä ulkomaille. Seuraavan rahoituskierroksensa, ”merkittävästi edellistä isomman”, Measurlabs aikoo järjestää vuonna 2022. Niiden parhaat tyypit ovat tulleet vuosien varrella jo tutuiksi. Myllymäki pelkää kuulostavansa kliseiseltä, mutta sanoo kuitenkin: ”Me yritämme ulkomailla tapahtuvan kasvun avulla tuoda mahdollisimman paljon veroeuroja Suomeen. Näiden tilaisuuksien ansiosta saimme hyvin huomiota kansainvälisiltä sijoittajilta.” Kemistikaksikon mukaan valtaosa Measurlabsin ”fyrkasta” tulee asiakkailta, mutta myös pääomasijoittajat ovat vahvasti menossa mukana. Tämä on tyypillinen startup-rekryprosessi, joka toimi meidän kohdallamme hyvin.” Measurlabsin tarkoitus on alkaa palkata henkilöstöä myös ulkomailta. ”Voitin tämän pitchaus-rallin ja sain villin kortin etänä järjestettyyn Euroopan enkelisijoittajien huippukokoukseen. Pääsimme hyvään seuraan, sillä yhtiön aiempia rahoituskohteita ovat muun muassa Wolt, Sulapac ja Smartly.io”, Lagerblom kertoo. M ea su rl ab s ta työntekijöistä kilpaillaan heidän mukaansa aina. Kaksikko lähti siis selvittämään, olisivatko nämä valmiita vaihtamaan työpaikkaa. ”Me autamme heitä tekemään tuotteistaan parempia”, Teemu Myllymäki ja Kalle Lagerblom kertovat. ”Kahdeksan startup-yritystä esitteli Jyväskylässä liikeideansa paikalle saapuneelle sijoittajajoukolle”, hän selventää. On varaa epäonnistua”, Lagerblom pohtii. ”Nyt joka tapauksessa keskitymme rakentamaan maailman parasta mittauspalvelua emmekä mieti listautumista tai myyntiä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Toiveena on, että nenäsumutteena annosteltava rokote saadaan käyttöön vuonna 2023. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan eikä ylimääräisiä viivästyksiä tule, ensimmäinen ihmisillä tehtävä niin kutsutun ykkösfaasin koe käynnistyy Keinosen mukaan keväällä 2022. Viranomaiskäsittely vie oman aikansa”, Keinonen muistuttaa. Yrityksen koko henkilöstö ja myös sen yhteistyökumppanit tekevät kuitenkin tosissaan töitä, jotta markkinoille saataisiin ”toivottavasti jo vuonna 2023” suomalainen ase koronakamppailuun. ”Juuri viimeistelemme esikliinisiä eli eläimillä tehtäviä kokeita ja valmistelemme materiaalia kliinisten tutkimusten lupahakemusta varten”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Tuija Keinonen. 18 KEMIA 7/2021 AJANKOHTAISTA Kotimainen koronarokote etenee Viritetty viruksen variantteja vastaan Suomessa kehitetty koronavirusrokote on ehtinyt vaiheeseen, jossa sitä aletaan kohta testata ihmisiin. ”Pyrimme etenemään testauksessa niin nopeasti kuin mahdollista, mutta laadusta emme luonnollisestikaan voi tinkiä. ANNI TURPEINEN Rokote Laboratories Finland Oy:n kehittämä rokote sars-cov2-virusta vastaan on nyt vaiheessa, jossa sitä pian päästään ensimmäisen kerran testaamaan ihmisillä. Ennen kuin kliiniset eli ihmiskokeet voidaan aloittaa, yrityksen on tehtävä koko joukko tutkimuksia ja laadittava dokumentteja, joilla se osoittaa niin Suomen viranomaisille kuin Euroopan lääkevirastolle, että rokotekandidaatti on koehenkilöille turvallinen. Koe tehdään Suomessa. Loppurahoitus vielä auki Rokotekehityksen ensimmäisen ja toisen faasin kliiniset kokeet tehdään ensin A do be St oc k
Parempi immuunivaste. ”Käytännössä rokotteen massatuotanto Suomessa olisi mahdollista jo nyt, sillä tarvittava teknologia on Kuopiossa valmiina”, Keinonen kertoo. Perustajien lisäksi yhtiön osaomistajia ovat Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Jos nenään myöhemmin päätyy oikeita koronaviruksia, solut osaavat tunnistaa ne, ja vasta-aineiden tuotanto käynnistyy nopeasti. Ensin tehosterokotteeksi Rokote Laboratories Finland kaavailee, että yhtiön tuotetta aikanaan käytettäisiin ensin tehosterokotteena. Yhtiön perusti kolme suomalaisprofessoria yhdessä kehittämänsä rokoteaihion ympärille. Sitä suihkautettaisiin siis nenään niille, jotka ovat saaneet aiemmat rokoteannoksensa piikkeinä. Maailmanlaajuinen tarve nimenomaan tehosterokotteille on ilmeinen nyt, kun iso osa väestöistä on saanut ensimmäiset rokotteensa. IgA-vasta-aineen ehkä suurin etu on se, että se voi suitsia viruksen leviämistä ihmisestä toiseen. ”Oletamme, että nenän kautta annosteltava rokote on ainakin yhtä tehokas kuin lihakseen pistettävä. ”Nenäannosteluteknologiasta olisi laajemmaksikin rokotealustaksi, jonka avulla voisimme varautua jatkossakin nopeasti muuntautuvaa koronavirusta vastaan. ”Toki saatamme tulevaisuudessa laajentaa tutkimuksia myös rokottamattomiin.” Teknologiastaan Rokote Laboratories Finland mielisi yleisempääkin rokotusmenetelmää. Keinonen on tehnyt pitkän uran lääketeollisuudessa. Yhtiön rokotetta on tulevaisuudessakin helppo säätää niin, että se tepsii myös viruksen mutaatioihin. Sama teknologia sopii hyvin todennäköisesti muillekin viruksille.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Viimeisin versiomme on suunnattu koronaviruksen eri variantteja vastaan”, Keinonen kertoo. Kyseessä on Keinosen mukaan strateginen päätös. Kolmosvaiheen kokeissa osoitetaan lopullisesti rokotuksen teho ja turvallisuus. Testit pitää kuitenkin tehdä uudelleen aina, kun tuotteeseen tehdään muutoksia. Tuplatyön taustalla on uuden koronaviruksen nopea muuntuminen, jossa suomalaisfirma on halunnut pysyä perässä. Rokote Laboratories Finlandin rokotteessa hyödynnetään kuljettimena turvalliseksi todettua adenovirusta. Lisäksi Business Finland myönsi yhtiölle 5,5 miljoonan euron lainan. Kuljettimeen on kloonattu koronaviruksen piikkiproteiinin dna-juoste, mutta itse sars-cov2-virusta rokote ei sisällä. Rokote Laboratories Finlandille näiden tutkimusten tekemisen mahdollistaa yhtiön kesällä saama yhteensä yhdeksän miljoonan euron rahoitus. Kolmantena työssä on ollut mukana rokotekuljettimien osaaja, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta. Tämän, selvästi aiempia kalliimman vaiheen rahoitus on Keinosen mukaan vielä auki, samoin tarkempi tutkimusasetelma ja koehenkilöjen määrä sekä se, missä maissa tutkimukset tehtäisiin. Ihmistutkimuksia edeltävät eläinkokeet Rokote Laboratories Finland ehti tehdä jopa kahteen kertaan. Helsingin yliopistosta rokotetta ovat rakentaneet virologian professori Kalle Saksela ja syöpäsairauksiin erikoistunut akatemiaprofessori Kari Alitalo. ”Nenään annosteltu rokote voisi ehkä tarjota tähän tehokkaamman ratkaisun”, Keinonen uumoilee. Parhaassa tapauksessa virus kukistuu ennen kuin infektio ehtii edes alkaa. Rokotteen muodoksi valittiin alusta alkaen pistoksen sijaan nenäannostelu, koska itse viruskin tunkeutuu ihmiseen hengitysteiden kautta. Myös kliinisten tutkimusten koehenkilöiksi on siksi helpoimmin löydettävissä nimenomaan rokotettuja. Yhtiössä valmistaudutaan joka tapauksessa myös rokotteen massatuotannon käynnistämiseen. Farmasian tohtori Tuija Keinonen aloitti Rokote Laboratories Finlandin toimitusjohtajana lokakuussa 2021. Se voi olla jopa tehokkaampi, sillä koronavirus tarttuu tyypillisesti nenän limakalvoilta.” Yhtiössä ennakoidaan myös, että nenäannostelurokote voisi antaa pidemmän ja paremman immuunivasteen kuin pistoksena annettava. ”Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, ettei meidän rokotteemme voisi toimia yhtä lailla ensisijaisena rokotteenakin”, hän tähdentää. Yhtiön perustajiin kuuluu myös diplomi-insinööri Pasi Kemppainen. Rahoituksen takana ovat Ferring Ventures SA, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Kulttuurirahasto, jotka tekivät yritykseen kaikkiaan 3,5 miljoonan euron pääomasijoituksen. Hän on useiden suomalaisten bioalan yritysten neuvonantaja ja hallituksen jäsen.. Koronarokotteessa hyödynnettävää, Ylä-Herttualan ryhmän pitkään kehittämää geeninsiirtoteknologiaa on aiemmin käytetty syövän sekä sydänja verisuonitautien geeniterapiaan useissa potilastutkimuksissa. ”Perinteiset injektoitavat rokotteet käynnistävät elimistössä IgG-vastaaineen tuotannon, kun taas nenään annosteltu rokote saa aikaan myös limakalvoja suojaavan IgA-vasteen”, toimitusjohtaja kuvailee. Vaikka nykyiset pistettävät rokotteet ehkäisevätkin koronataudin vakavaan muotoon sairastumista erittäin hyvin, ne eivät välttämättä estä rokotettuakaan tartuttamasta muita. 19 7/2021 KEMIA kymmenillä ja sitten sadoilla koehenkilöillä. Yritys keksinnön ympärille Rokote Laboratories Finland Oy aloitti toimintansa vuonna 2020. Strategiseen päätökseen vaikutti myös se, että Suomessa valtaosa kansalaisista on jo saanut kaksi rokoteannosta. Jos ja kun ykkösja kakkosvaiheen ihmiskokeet vahvistavat eläinkokeista saadut hyvät tulokset, voidaan edetä kolmannen faasin ihmistutkimuksiin, johon koehenkilöitä tarvitaan jo tuhansia
Ruoaksi kelpaamaton sivuvirta on aiemmin hävitetty lämmöntuotannossa polttamalla. Brightplus koordinoi nelivuotista tutkimushanketta, jossa ”soijamuovin” tuotantomenetelmä kehitettiin. ”On iso tekninen edistysaskel, että ruoantuotantoon kelpaamattomista sivuvirroista voidaan nyt tehdä korkean jalostusarvon kotimaisia vastuullisia biopohjaisia tuotteita”, sanoo biomateriaaliyritys Brightplus Oy:n teknologiajohtaja Jarkko Leivo. Euroopassa viljellyn soijan käsittelyprosessista tähteeksi jäävä soijamelassi muuttuu koetehtaassa maitohappopolymeeriksi eli PLA-muoviksi. PLA ei hajoa yhtä helposti kuin esimerkiksi PHA-muovi, jota käytetään muun muassa kompostipusseissa ja kertakäyttöastioissa. 20 KEMIA 7/2021 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta esittelee suomalaisia kemian alan keksintöjä. Nieminen korostaa, että ympäristön kannalta kestävintä on satsata biomuovien pitkään käyttöikään eikä niinkään kompostoituvuuteen. Soijapohjaista biomuovia voidaan toki käyttää myös erilaisten kompostoituvien pakkausten valmistuksessa sekä esimerkiksi 3d-tulostuksen filamenteissa ja granulaateissa. ”Maailman soijantuotannon tähteistä voitaisiin valmistaa noin 22 miljoonaa tonnia biomuovia vuodessa.” Tarjolla isot markkinat Finnfoam aikoo ryhtyä hyödyntämään uutta biomuovia rakennusten lämmöneristeissään. Tulevaisuudessa konseptia on tarkoitus laajentaa uusille markkinoille, joilla soijapapua jalostetaan ruokaja rehutuotantoon. ”Suurin ongelma oli soijamelassi, sillä sille ei ollut uusiokäyttöä. Näin polkaistiin käyntiin selvitystyö, jossa haettiin soijamelassille mahdollisia hyödyntämiskohteita. MERI HELLSTEN Pilottilaitos rakennetaan Nordic Soya Oy:n soijapapujalostamon yhteyteen. Tärkeintä pitkä käyttöikä Nordic Soyan omistaa sijoitusyhtiö, joka kuuluu Finnfoamin perustajan Jorma Niemisen perheelle. Soijan tähteet biomuoviksi Uuteenkaupunkiin nousee pilottilaitos, joka tuottaa biomuovia soijanvalmistuksen sivuvirroista. Uutta aluevaltausta ei tarvitsisi etsiä, vaan sivuvirrasta voitaisiin saada muoviraaka-ainetta esimerkiksi meidän tulevaisuuden tuotantoomme.” Maitohappopolymeeri valikoitui soijamelassin prosessoinnin lopputuotteeksi pitkäikäisyytensä ansiosta. ”Kiinnostuin heti. Tuotannon ekologisuutta lisää se, että lämmöneristelevyt toimivat myös hiilinieluina ja auttavat näin pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä. Nordic Soyan lisäksi mukana olivat myös VTT ja muovipohjaisia eristeitä valmistava Finnfoam Oy. ”Emme halua rohkaista ketään siihen suuntaan, että muovista tehtyjä tuotteita voisi käytön jälkeen heittää luontoon. Se oli ensimmäinen asia, johon kiinnitin huomiota”, kertoo tutkimusprojektin alullepanija, Jorma Niemisen poika ja Finnfoamin nykyinen toimitusjohtaja Henri Nieminen. Kirjoittaja on kemian opiskelija Helsingin yliopistossa.. Me lähdemme siitä, että muovituote on ensisijaisesti kestävä ja kierrätettävä.” Fi nn fo am ”Innovaation potentiaali kiertotalouden vientituotteena on merkittävä”, Henri Nieminen sanoo. Pilottitehtaan jälkeen vuorossa on täysmittainen tehdas, joka on määrä saada vauhtiin vuonna 2023. Tämä tekee siitä poikkeuksellisen muovin”, Nieminen huomauttaa. Maitohappopolymeeri PLA on biopohjainen eli biomassasta tehty muovi, jota nykyään valmistetaan enimmäkseen maissista. ”PLA hajoaa alkutekijöihinsä eli maitohapoksi, jota elimistö itsekin tuottaa. Laitos on laatuaan maailman ensimmäinen. Lisäksi materiaali soveltuu erinomaisesti lääketieteen sovelluksiin, kuten kehossa itsestään sulaviin nauloihin ja ompeleisiin. Idea uuteen muoviraaka-aineeseen syntyi, kun sijoitusyhtiö pyrki saamaan konkurssiin ajautuneen soijapapujalostamon toiminnan jälleen kannattavaksi. Pian Nieminen teki havainnon, että hieman vastaavanlaisesta materiaalista on muualla maailmassa tehty mikrobien avulla muovia. ”PLA-muovi on myös kierrätettävää ja edustaa ideologiaa, jota pystymme kannattamaan”, Nieminen sanoo
OHTOPUTKISTOIHIN • Joustava huoltoja korjausratkaisu NOPEA ASENNUS • Helppo asentaa jopa 10 minuutissa • Kestää vetoa: asennusvasteita ei tarvita JOUSTAVA • Wide Range – laaja säätöalue • Sallii jopa 8. ohtoputkistoihin, joiden käyttöpaine on 10 baaria • Maailmanlaajuiset hyväksynnät ja serti. Viisi suurta uutuutta: MULTI/JOINT ® 3000 Plus Georg Fischer AB Nostamme riman entistäkin korkeammalle ! Esittelemme nyt viisi uutta suurikokoista liitintä: niissä on kaikki, mitä voit odottaa MULTI/JOINT® 3000 Plus-liittimeltä PUTKIKOOT DN Säätöalue (mm) DN625 DN675 DN700 DN800 DN825 630 662 665 697 709 741 799 831 837 869 ASENNUSVIDEO VES. kulmapoikkeaman muhvia/liitinpuoliskoa kohden PITKÄ KÄYTTÖIKÄ • Korroosionkestävä ja pitkäikäinen • 50 vuoden suunniteltu käyttöikä TÄYTTÄÄ TIUKIMMATKIN VAATIMUKSET • Soveltuu ves. kaatit BIG 5-NETTISIVUT Äyritie 12a, 01510 Vantaa T +358 9 5865825 info.fi.ps@georgfischer.com https://www.gfps.com/fi-fi.html
Lisäksi mukana ovat uusien proteiinien mahdollisuudet ja pullonkaulat, optinen spektroskopia ja kuvantaminen sekä kemian opetus ja turvallisuus. Green NortH2 on insinööritoimisto Elomaticin tytäryhtiö. Molempiin voi rekisteröityä kävijäksi veloituksetta ja yhdellä rekisteröitymisellä osallistua kumpaankin. Flexensillä on alan kokemusta Power2AX-projektista, jonka tavoitteena on vetykäyttöinen liikennelautta ja vedyn tuotantolaitos Ahvenanmaan saaristoon. Yhtiön mukaan oma kehräämö yksinkertaistaa kaupallisen vaiheen isomman mittakaavan tutkimusja kehitysprosessia. Pasilassa on hänen mukaansa valmistauduttu tulevaisuuVuoden 2019 ChemBio Finland -tapahtumassa esittäytyi muun muassa Neste, yksi Suomen kemianteollisuuden keulakuvista. Investoinnin arvo on 2,2 miljoonaa euroa. 22 KEMIA 7/2021 Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi UUTISIA ChemBio Finland -tapahtuma ja Kemian päivät järjestetään koronatauon jälkeen jälleen Messukeskuksessa. Laitteiston kehräämöön toimittaa sveitsiläinen Rieter, joka on alan markkinajohtaja. M es su ke sk us teen huolellisesti. Keski-Suomen ely-keskus on myöntänyt hankkeelle noin 600 000 euron avustuksen. Molempina tapahtumapäivinä on entiseen tapaan luvassa myös suosittuja Arkipäivän kemiaa -tietoiskuja. ChemBio-kokonaisuuteen kuuluu myös bioalan seminaareja, Kemianteollisuus ry:n tarjoamaa ohjelmaa sekä laaja kemian ja laboratorioalan näyttely, jossa uusia tuotteitaan ja palvelujaan esittelee satakunta yritystä. Jotkut seminaareista jatkavat viime kevään verkkotapahtuman teemoja”, kertoo toiminnanjohtaja Sanna Mikkola Suomalaisten Kemistien Seurasta. Spinnovalle oma lankakehräämö Puuja jätepohjaisia tekstiilikuituja kehittävä Spinnova rakentaa Jyväskylään langankehräämön. Spinnovan kuitutehtaan on määrä startata vuonna 2022. Kahden vuoden välein toistuva tapahtuma siirtyi ensi vuoteen, kun keväälle 2021 suunniteltu tilaisuus voitiin koronapandemian vuoksi toteuttaa ainoastaan verkossa. ”Mikäli koronapassin käyttö on maaliskuussa tarpeellista ja mahdollista, me myös otamme sen käyttöön”, hän kertoo ja korostaa, että laajat hallit ja hyvä ilmanvaihto tarjoavat muutenkin turvallisen paikan kohtaamisille. ”Olemme iloisia, että pääsemme taas järjestämään ChemBio Finland -tapahtuman Messukeskuksessa”, sanoo Messukeskuksen liiketoimintapäällikkö Marcus BergChemBio Finland palaa Messukeskukseen ström. Algol toimii jatkossa TCC:n tuotteiden jakelijana Suomen lisäksi myös Skandinaviassa, Baltiassa, ValkoVenäjällä ja Ukrainassa. maaliskuuta 2022. TEIJA ARMANTO. TCC tuottaa muun muassa muovinvalmistuksen lisäaineita, joita käytetään esimerkiksi polymeeriseoksissa, kierrätysmuoveissa sekä lasikuituja hiilikuituvahvisteisissa materiaaleissa. Kemian ja bioteknologian suurkokoontuminen toivottaa alan ammattilaiset tervetulleiksi Helsingin Messukeskukseen 30.–31. Kemian Päivillä runsas kattaus Kemistien tärkeimmässä jatkokoulutustapahtumassa Kemian Päivillä paneudutaan erityisesti nykypäivän kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen kemian avulla. ”Olemme rakentaneet ohjelman yhdessä kumppaniemme kanssa. Kolmas samaan aikaan järjestettävä tilaisuus, kemikaaliturvallisuuteen keskittyvä kansainvälinen Helsinki Chemicals Forum on maksullinen. Päivien ohjelmaan sisältyvät muun muassa seuraavan sukupolven biojalostamotekniikka, vihreä kemia, raaka-aineiden kierto sekä termoja ympäristöanalytiikka. Naantalin vetyhanke sai vahvistusta Kehitysja sijoitusyhtiö Flexens liittyy mukaan Lounais-Suomen vetytaloushankkeeseen. Algol Chemicals TCC:n tuotejakelijaksi Algol Chemicals Oy aloittaa yhteistyön hollantilaisen The Compound Companyn (TCC) kanssa. Messukeskus isännöi yhtä aikaa ChemBio-kokonaisuuden kanssa metsäteollisuuden PulPaper-tapahtumaa. Flexensistä tulee osakas Green NortH2 Energy Oy:ssä, joka suunnittelee vihreän vedyn tuotannon käynnistämistä Naantalin voimalan alueella
23 7/2021 KEMIA Helposti puhtaita pesutuloksia: EasyLoad by Miele www.miele.fi/professional Onko kemian alan keksinnölläsi kaupallista potentiaalia tai löytyykö yrityksesi innovaatio jo markkinoilta. Hae 30 000 euron innovaatiopalkintoa nyt! Lue lisää ja katso hakuohjeet: kemianteollisuus.fi
Aromikkailla fenolijohdannaisilla, kuten eugenolilla (ruusut, neilikat, kaneli), on karakteristinen sävy tuoksujen paletilla. Maku on monille tuttu myös hammaslääkärin karvaana puudutusaineena. Ne on luontevasti jaoteltu saarten, metsien ja paratiisin tuoksuihin. Yliopistokaupunkien ja valtion välisillä uusilla sopimuksilla tähdätään globaalisti kilpailukykyisten innovaatioekosysteemien vahvistamiseen. Sen synteettinen johdannainen on nykyään vahvatuoksuinen ambroksidi. Oulun yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskuksen professori Ulla Lassi toivoo yliopistoille selvää kansallista Kokkola teroittaa oittaa akkukemian kärkeä n kärkeä työnjakoa, jotta pienen maan vähäisiä resursseja ei hukata. ”Hyvällä arvoketjun lomittamisella varmistetaan se, että Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa.” Kokkola Material Week kokosi hybriditapahtumana yhteensä yli kuusisataa osallistujaa. Onpahan opus aika mainio kemistin joululahjaksikin. Tässä lähes 300-sivuisessa teoksessa on ehdokkuutta Tieto-Finlandia-mittelöihin. Sitruunan ja kanelin aromit ovat tuttuja, mutta kirja sisältää monia oudompia tuoksuja ympäri maailmaa. KATJA PULKKINEN Ko kk ol a M at er ia l W ee k Hybriditilaisuus oli niin onnistunut, että Kokkola Material Week järjestetään todennäköisesti jatkossakin sekä fyysisesti että verkossa, tapahtumajärjestäjät kertovat.. Tuoksujen atlas kertoo aromikkaiden aineiden historiasta, kulttuurista, tutkimuksesta ja raaka-aineista. Ihmisen Kiehtovien aromien tietokirja hajureseptorien hyväksi havaitsemia molekyylejä opittiin laboratorioissa eristämään parfyymituotannon ja lääketieteen käyttöön. Kokkolan asemaa kansainvälisen akkukemian osaamiskeskittymänä voidaan hänen mukaansa vielä nostaa ja kirkastaa entisestään. Kaupungin tavoitteena on muun muassa tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa kiertotalouden roolia, kertoo Kokkola Material Week -tapahtumassa puhunut Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg. Näin monia merkittäviä tieteellisiä löytöjä on tehty luonnonainekemiassa. Aito ambra on hyvin harvinaista luonnossa. Lukuisat nobelistit ja nimekkäät kemistit ovat tutkineet luonnon aromimaailmaa. Kaskelotin lahja parfyymeille Löydökset ekstrakteista ovat vaihdelleet eteerisistä kukkaöljyistä raskaisiin myskin (muskonin) aromeihin. Monet orgaaniset molekyylit on tunnistettu, kuten ambran sisältämä triterpenoidi, ambreiini (1946). Eksoottinen kirjansidonta yllättää lukijan. Orgaanisen kemian yhdisteitä ei yleensä kuvata aistinvaraisesti väreillä (valkoinen, läpinäkyvä), vaan hajuilla. 24 KEMIA 7/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi Kirjasyksyn 2021 löytö Tuoksujen atlas vie lukijansa kulttuurihistorialliselle tutkimusmatkalle ympäri tuoksujen maailmaa. Olibaania, patsulia ja vetiveria käytetään parfyymeissä, mutta harvapa tunnistaa ne puhtaina aromeina. Ari Turunen on monialainen tietokirjailija, jonka tuorein teos esittelee 65 tuoksuainetta. ”Oulu voisi painettavan elektroniikan osaajana vastata akkukennojen kestävän kehityksen mukaisesta valmistuksesta, Kokkola voisi erikoistua akkukemian prekursoreihin, ja LUT-yliopisto on ehdotonta kärkeä erotusteknologisissa prosesseissa”, hän antaa esimerkin. JUHA JAATINEN Kokkolan kaupunki on valinnut ekosysteemisopimuksensa yhdeksi painopisteeksi vahvuusalueensa akkukemian. Seuraavaa, järjestyksessä jo kymmenettä tapahtumaviikkoa vietetään 14.–17.11.2022. Kustannusosakeyhtiö Aula & Co:n uutuus on saatavana kirjakaupoista ja kustantajalta. Pieneen parfyymipulloon ei luulisi sujahtavan tuota valtameriltä löytyvää kaskelotin oksennusmöhkälettä. Kovakantinen teos on taitettu tyylikkäästi ja kuvitettu monipuolisesti
25 7/2021 KEMIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Ota yhteyttä: ilmoitukset@kemia-lehti.fi We keep your research running Huoltoja varaosapalvelumme kattaa koko maan. Samalla luotiin mahdollisuuksia osaajien liikkuvuuteen, sillä koulutusmateriaalit ovat saatavilla useilla kielillä, muun muassa englanniksi ja ranskaksi. Muodollisten koulutusten Uutta oppimateriaalia muoviteollisuudelle ohella oppisisällöistä voi valita sopivia osia käytettäväksi muovialan tuotteita valmistavien yritysten työntekijöiden perehdyttämisessä. 09 7731 100 huolto@intermed.. Yritykset, järjestöt ja oppilaitokset rakensivat tulevaisuuden muovialan osaajan tarpeiden pohjalle koulutuksen, jonka avulla voidaan vaikuttaa kansalliseen osaamiseen. Laboratorioja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus T Taam mppeerree Oulu Kuopio Helsinki Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja lähes 30 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. Monipuolisen materiaalin avulla voidaan sekä kouluttaa ensimmäiseen ammattiin tähtääviä nuoria opiskelijoita että käyttää sitä osaamisen laajentamisessa myöhemmin ammattiuran aikana. www.intermed.. PIRJO PIETIKÄINEN JA SIRKKA-HELENA ILVESKOSKI eurofins.fi/expertservices Puolueeton ulkopuolinen testauskumppani ongelmien ratkaisun ja laadunvalvonnan tueksi.. Muovituotannon ammatillisten työntekijöiden koulutukseen on kehitetty uutta materiaalia. Opiskelijoille suunnattu aineisto on saatavana myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta. Upskill-niminen kokonaisuus sisältää myös ammatillisen koulutuksen yleisiä osioita, jotka liittyvät työympäristössä toimimiseen ja työturvallisuuteen. Sekä opettajan että opiskelijan suomenkielisen UpskillTampereen seudun ammattiopiston Tredun muovialan opiskelijat tarkastavat yrityksen tilauksen mukaan valmistettuja tuotteita. Tr ed u aineiston voi ladata ilmaiseksi Muoviteollisuuden verkkosivuilta osoitteesta plastics.fi/ upskill. Tulosta EU:n Erasmus-hankkeesta Oppimateriaali syntyi kaksi ja puoli vuotta kestäneessä EU:n Erasmus-projektissa, johon Suomesta osallistuivat Muoviteollisuus ry ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Näitä moniosaajia tarvitaan työelämässä.” ”Palomiesjuttu oli erittäin hyvin kannustava, epätavallinen tarina erilaisesta ammatinvalinnasta.” ” Akkubisneksessä on sähinää kiinnosti. Flowroxin vedenpoisto-, teollisuusautomaatioja ympäristöteknologiat sekä niihin liittyvä asiakastuki jatkavat uudella nimellä ja tuotemerkillä Roxia. Nimenmuutoksen taustalla on kesällä 2021 tehty kauppa, jossa Flowrox myi venttiilija pumppuliiketoimintonsa Neles Oy:lle. UUTISSÄHKEITÄ PYSY KÄRRYILLÄ! www.kemia-lehti.fi • Pohjolan ensimmäinen tekstiilien kiertotalouslaitos käyntiin • Uudet amerikkalaiset koronalääkkeet herättävät lupauksia • Lahteen nouseva lämpölaitos hyödyntää jäteveden lämmön • Kertakäyttöisistä kuitukankaista ympäristöllisesti kestävämpiä • Ruusuista laukku – opiskelijalta ratkaisu kukkateollisuuden jäteongelmaan KEMIA Kemi TILAA KEMIAN UUTISKIRJE JA PYSYT TUOREIMMAN TIEDON TASALLA! www.kemia-lehti.fi/uutiskirje Näitä luetaan nyt Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! 7/2021 KEMIA 26. Menevätkö heidän oikeutensa kaiken edelle?” Numeron 6/2021 ykköseksi äänestettiin juttu Palomies syttyi kemiasta, toiseksi BASF:n tehtaanjohtaja Tomi Oja: ”Akkubisneksessä on sähinää” ja kolmanneksi Sotakuvaaja ikuisti historiaa. Hienoa, että sotahistorian artikkelien sarja on saanut pysyvän jalansijan lehdessä.” ” Saija Luukkanen – Kemististä tuli kaivososaaja kertoi hienon tarinan, miten aina jatkamalla opintoja avautui uusia ovia.” ”Jutussa Ristimäen muotikuningatar toi Suomeen uuden tyylin on mukavasti historiaa ja sitä, miten nykyaikaisin keinoin voidaan löytää uusia asioita 1000 vuotta vanhoista hautalöydöistä.” ”Pidin jutusta Ritari oli pelottava sotakone. Olemme tyytyväisiä, että pystymme näin tarjoamaan uuden edun jäsenyrityksillemme”, sanoo Kemianteollisuus ry:n viestintäjohtaja Juha Vainio. Mikä juttu tai uutinen sinusta on tämän lehden kiinnostavin. Lehden julkaisija on erikoislehtien kustantamiseen keskittynyt Kempulssi Oy. UUTISIA Kemia-lehti etuhintaan Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksille Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset voivat jatkossa tilata Kemialehden jäsenetuhintaan 79 euroa/vuosi. Mikä juttu sytyttää. Hienosti kuvattu palomiehen työnkuvaa ja miten sen kokemuksen voi yhdistää tulevaisuudessa kemistin työhön. Juttu muistuttaa meitä, millaisia uhrauksia sen ajan sukupolvet ovat tehneet Suomen hyväksi. Kemianteollisuus on lehden osaomistaja ja yhteistyökumppani. Yhden maailman suurimman kemian alan yrityksen panostukset Suomeen ja Harjavaltaan ovat merkittäviä suomalaisen kemianteollisuuden kehitykselle.” ”Oli helppo valita paras: Sotakuvaaja ikuisti historiaa. Äänestäjien kesken arvotaan tietokirjailija, tutkija Mikael Wahlströmin teos Koneet, joilla pelastamme planeetan. Flowroxista tuli Roxia Oy Lappeenrantalainen Flowrox-yhtiö on vaihtanut nimensä Roxia Oy:ksi. PALAUTETTA NUMEROSTA 6/2021 ” Palomies syttyi kemiasta oli tosi kiinnostava. Olin lapsena innokas asian harrastaja, joten tiedän haarniskoista ja keskiajan käytännöistä kaikenlaista ennestäänkin.” ”Pääkirjoitus Rokotuksen kautta normaaliin on täyttä asiaa. Mietin, miksi meillä jaksetaan suhtautua näin pitkämielisesti rokottamattomiin. Oululainen lääkekeksintö sai patentin USA:ssa Oulun yliopistossa tehdylle lääkekeksinnölle on myönnetty patentti Yhdysvalloissa. Äänestä suosikkiasi 14.1.2022 mennessä osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Oululaistutkijoiden lääkeaihio estää ihmisen parp10-entsyymin toimintaa ja herkistää sitä kautta syöpäsolut dna:n vaurioille. ”Näemme lehden arvokkaana ja tärkeänä alan asioiden esille nostajana. Pienimolekyylinen kemiallinen yhdiste soveltuu erityisesti syövän hoitoon. Kirjapalkinnon voitti Minna Valaja. Yliopiston tavoitteena on kaupallistaa keksintö lisensoimalla patenttioikeudet jollekin lääkekehitysyritykselle
Lähetä vastauksesi viimeistään 6. Tällä tavalla veden puhdistaminen ei vaadi energiaa, eikä veteen jää epämiellyttäviä epäpuhtauksia tai jäämiä. Yhteistyössä Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa tehdyssä teoksessa eturivin tutkijat tarkastelevat maailmaa koettelevia ympäristökriisejä ja keinoja vastata niihin. (Gaudeamus 2021). Vedestä saadaan juomakelpoista esimerkiksi käänteisosmoosilla tai aktiivihiilellä, vaikka ne eivät puhdistakaan vettä sataprosenttisesti. Lempimolekyylini on luulta@nuorikemia NUORI KEMIA KIIKAROI Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. NUORTEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan nuorten tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Vaikka vesi näyttäisi puhtaalta, se voi olla täynnä bakteereja ja viruksia. Liuokseen lisättiin 50,0 cm 3 Na z Co 3 -liuosta, jonka konsentraatio oli 0,05 mol/dm 3 . Se ei ensinnäkään puhdista vettä tarpeeksi tehokkaasti ja toiseksi kaikilla ihmisillä ei ole siihen vaadittavia resursseja. Pe xe ls 27 7/2021 KEMIA Kidevesimolekyylien määrä bariumkloridissa, BaCl 2 . Kemia-lehdessä 6/2021 julkaistun aivopähkinän ratkaisun löydät seuraavalta aukeamalta.. Kuinka ihmiset saataisiin muuttamaan arkeaan kestävämpään suuntaan, ja voimmeko oppia jotakin koronapandemiasta. Siksi puhtaan veden täytyisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus. ANNIKA LAPPALAINEN Kirjoittaja opiskelee Kulosaaren yhteiskoulun lukion tiedeja teknologialinjalla. x H 2 O:ssa. Happoa, jonka konsentraatio oli 0,10 mol/dm 3 , kului 25,4 cm 3 . Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. Aktiivihiili taas adsorboi epäpuhtauksia. Miltä näyttää ruoanja energiantuotannon tulevaisuus. Kemian avulla pystyy tekemään hienoja asioita ja erityisesti nopeat kemialliset reaktiot ovat mielestäni mielenkiintoista tutkittavaa. Litra vettä saadaan puhdistettua tunnissa jopa yli 99,999 prosentin tehokkuudella. AVAA AIVOPÄHKINÄ! Sc an st oc kp ho to Uuden nuorisopaneelin kuopus esittäytyy vasti vesi, koska se on yksi elämän perusehdoista. Käänteisosmoosia käytetään esimerkiksi meriveden puhdistamiseen, sillä suolat eivät pysty läpäisemään kalvoa. Tabletit puhdistavat vettä tehokkaasti. Adsorptiossa epäpuhtaudet jäävät adsorboitavan aineen pinnalle, kun taas absorptiossa aineet imeytyvät absorboitavaan aineeseen. x H 2 O, määritettiin seuraavalla kokeella. Kirjan lopusta löytyvän visan avulla voit haastaa myös ystäväsi uuden äärelle! Tämänkertainen pähkinä on yksi vuoden 1980 lukiolaisten kemiakilpailun tehtävistä. Vastaajien kesken arvotaan tiedekulmapokkari Kuinka maailma pelastetaan. Millaisia kytköksiä ilmansaasteilla on ilmastonmuutokseen. Seuraava vaihe olisi saada nämä mullistavat keksinnöt niitä eniten tarvitseville. Onneksi tutkijat ovat kehittäneet monia tapoja puhdistaa juomakelvotonta vettä. Saostunut BaCO 3 suodatettiin pois, ja suodoksessa oleva ylimääräinen Na z Co 3 titrattiin vetykloridihapolla. Puhdas vesi kuuluu kaikille Moikka! Mun nimi on Sara Sipilä ja olen 14-vuotias kahdeksasluokkalainen. Olen aina tykännyt koulussa luonnontieteistä ja syvempi kiinnostus kemiaa kohtaan alkoi yläasteella. 0,300 grammaa kidevedellistä bariumkloridia liuotettiin veteen. Pienen kokonsa ansiosta hydrogeelitabletteja voisi kuljettaa ja jakaa vaivattomasti, ja veden puhdistaminen niillä olisi helppoa. Tabletit tuottavat vetyperoksidia, joka häiritsee bakteerien metabolismia. Tuun Pälkäneen pikkukylästä läheltä Kangasalaa. Mikä tämän perusteella on x:n arvo BaCl 2 . tammikuuta 2022 osoitteeseen toimitus@ kemia-lehti.fi. Käänteisosmoosissa vesi liikkuu paineen avulla puoliläpäisevän kalvon läpi väkevämmästä liuoksesta laimeampaan, jolloin tuloksena saadaan puhdasta vettä. Vettä voi toki puhdistaa esimerkiksi keittämällä tai pastöroimalla, mutta se ei ole realistinen vaihtoehto kaikille. Veden epäpuhtaudet aiheuttavat vakavia tauteja, kuten lavantautia ja koleraa. NOIN JOKA kolmannella ihmisellä maailmassa ei ole puhdasta vettä. Vetyperoksidi ei tosin toimi täysin yksin, vaan se käyttää apulaisenaan aktiivihiilihiukkasia. TEXASIN YLIOPISTOSSA on kehitelty uusin lisäys näihin puhdistusmenetelmiin – hydrogeelitabletit
On jopa valmistettu hiiliatomeista pitkiä ja ohuita päistään suljettuja nanoputkia. Helsingin yliopiston orgaanisen kemian professori Tapio Hase sai Emanuel Merckin palkinnon, 20 000 markkaa, ja Joensuun yliopiston kemian professori Tapani Pakkanen Magnus Ehrnroothin säätiön palkinnon, 60 000 markkaa. Avajaisissa jaettiin kaksi palkintoa ansioituneille kemisteille. 28 KEMIA 7/2021 Kemia-Kemi 9–10/1996 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN Nobel pallohiilen keksijöille Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 1996 kemian Nobelin palkinnon kolmelle buckminsterfullereenin keksijälle. Oli lämmin kesäpäivä, mutta maasto oli paikoitellen kosteaa. PUUTARHURI ODOTTAA kevättä, jotta voi pitkän talven jälkeen upottaa kädet mustaan multaan. Olisi se ollut noloa mennä kotiin kertomaan, että oli hukannut toisen upouusista tossuista. C 60 -molekyylin syntyhistoria on mielenkiintoinen myös sikäli, että aluksi tutkijat etsivät aivan muuta kuin pallomaisia hiilimolekyylejä, mutta havaitessaan jotain odottamatonta he ymmärsivät keksintönsä arvon. Vuosina 1981–1987 Hase työskenteli oman toimensa ohella KemiaKemi-lehden päätoimittajana. Ratkaisua oli osattu odottaa jo jonkin aikaa, vaikka keksintö tehtiin vasta yksitoista vuotta sitten. Smalley, Robert F. Tapio Hase tunnetaan laaja-alaisena tutkijana ja opettajana sekä uusien metodien kehittäjänä. Pienimmillä menee hiekkaa suuhunkin. Sain onneksi kaivettua sandaalini mudan seasta. Fullereenimolekyylit ovat hyvin määriteltyjä kemiallisia molekyylejä, joilla on uudenlaisia ominaisuuksia. ANJA NYSTÉN Terveyttä lätäköstä Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Maaperän biodiversiteettikin on runsas, myös siellä kasvuston alla. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että lähellä luontoa elävillä maaseudun lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Opin, että metsään ei mennä niin heppoisissa jalkineissa. MAAPERÄ RUOKKII meidät, ja siinä kasvavat metsät, ne tärkeät hiilinielut. Curl ja Sir Harold W. Hän on edistänyt erityisesti synteettisen kemian tutkimusta ja toiminut aktiivisesti teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteistyössä. LEENA LAITINEN Kemian Päivillä palkittiin. Innostavaksi opettajaksi kiitetty Pakkanen on nostanut johtamansa Joensuun yliopiston kemian laitoksen Suomen eturiviin kemian tutkimuksessa. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Hiekkalaatikolla leivotaan kakkuja ja rakennetaan linnoja. Pidetään siis maasta huolta – ja muistetaan samalla, että kuralätäkköleikitkin ovat vain hyvästä. Kongressiesityksiä kuunteli noin 1 400 osanottajaa. Vaikka työhön liittyi onnea, lopulliseen päämäärään päästiin ihmismielen luovuuden ansiosta. Hyppäsin ojan yli, mutten yltänyt riittävän pitkälle. Kosketus metsän mikrobistoon vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja vähentää atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä. Kroto. Niiden tutkiminen on tullut mahdolliseksi fullereenien makroskooppisten määrien valmistusmenetelmien kehittyessä. Maata, multaa, savea ja niissä olevaa eloperäistä ei pidä syödä. Oikea jalkani upposi ojanpenkan liejuun ja nielaisi varvastossuni. Niihin voidaan liittää funktionaalisia ryhmiä sekä tuottaa C 60 -fullereenin suprajohtavia suoloja, uusia kolmiulotteisia polymeereja, uusia materiaaleja jne. Vuosi sitten uutisoitiin tutkijoiden suosittelevan lapsille päivittäistä multakosketusta. Alamme yhä paremmin ymmärtää maaperän tärkeyden ja sen, että sen monimuotoisuutta täytyy varjella. Kuvassa voittoisa kolmikko Richard E. Lapset kaivavat sulavalle vedelle puroja. LAURI HALONEN LAPSENA OIKAISIMME kerran metsän poikki. blogspot.com. Maaperän ja metsän mikrobit ovat kuitenkin lapsen terveydelle hyväksi. Tapani Pakkanen on erikoistunut epäorgaaniseen kemiaan, erityisesti organometallien synteesiin, rakennekemiaan, teoreettiseen pintakemiaan ja viime aikoina myös proteiinikristallografiaan. Kuva: Ida Pimenoff NÄKÖKULMA Helsingin Messukeskuksessa 12.– 14.11.1996 pidetyn KEMIA 96:n aiheet kattoivat koko alan metsäteollisuudesta biotekniikkaan ja elintarvikkeista ympäristönsuojeluun. Myös maaperä sitoo hiiltä vaikka huonosti hoidettuna pölläyttääkin metaania ja hiilidioksidia ilmakehään. Kenties lapsuuteni metsäretket ovat suojelleet minunkin terveyttäni
+358 40 540 3439 MIXING TECHNOLOGIES Laboratorio-, pilottija tuotantomittaiset koeajot onnistuvat Suomessa! Lue lisää: www.bergius.se ERIKOISJAKELUT : PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic, Helsinki 16.–17.3.2022 • Tutkimuksen ja teollisuuden ammattilaiset Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti ammattilaiset! ammattilaiset! Mainostaja, tavoita tehokkaasti ammattilaiset! www.kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Kirjoita reaktioyhtälöt, jotka kuvaavat metallien ja typpihapon välisiä reaktioita. Tällöin katodina olevan elektrodin massa lisääntyy 0,635 grammaa. helmikuuta. Toinen osa liuoksesta elektrolysoidaan käyttäen hiilielektrodeja. helmikuuta. 040 827 9778 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. LOKAKUUN KEMIA-LEHDEN AIVOPÄHKINÄ RATKESI Se painaa 4,52 grammaa. Liuos jaetaan kahteen tilavuudeltaan yhtä suureen osaan. helmikuuta. Kemia 2022 Katso aikataulut, osateemat ja erikoisjakelut III-kannesta!. Mitkä ovat metallit A ja B. tammikuuta mennessä. Tällöin saadaan valkoinen saostuma, jonka kaava on BO 2 , ja sininen liuos. KEMIA Kemi Numero 1/2022 ilmestyy 3. Saostuma suodatetaan, kuivataan ja punnitaan. Kemia-lehden 6/2021 aivopähkinä oli lukiolaisten kemiakilpailusta vuodelta 1980. Meiltä löydät laajan tuotevalikoiman laadukkaaseen sekoitukseen ja märkäjauhatukseen: • prosessien turvalliseen onnistumiseen • laboratoriomittakaavasta tuotantoon • myös nanoja mikrokoon sovelluksiin. Ota yhteyttä! Myyntipäällikkö Kim Jarlas Kim.Jarlas@bergiustrading.com puh. Vastanneiden kesken arvottiin Hannu Karttusen kirja Tiedettä kaikille: Kemia (Ursa 2020). 3. Alla on hänen ratkaisunsa. Palkinnon voitti Ella Alanne, joka vastasi oikein kaikkiin kohtiin. Numero 1/2022 ilmestyy Numero 1/2022 ilmestyy 3. Bergius tarjoaa ratkaisuja: • vaativiin sekoitus-, homogenisointija jauhatusprosesseihin • kemianteollisuuteen, bioteknologiaan, kosmetiikka-, elintarvikeja lääketeollisuuteen. Näistä toiseen lisätään väkevää ammoniakkia, jolloin liuoksen väri tulee tummansiniseksi. 040 770 3043 Kysy lisää ja varaa paikkasi 13. muovit ja turvallisuus. Laske seoksen koostumus massaprosentteina. Teemoina: pakkaukset, Teemoina: pakkaukset, muovit ja turvallisuus. 4,83 grammaa kahden metallin A ja B seosta käsitellään väkevällä typpihapolla. Teemoina: pakkaukset, muovit ja turvallisuus. Mitkä hiukkaset aiheuttavat tummansinisen värin ammoniakin lisäyksen jälkeen
”Pyrkimyksemme on tarjota pitkäaikainen helpotus allergiaoireisiin tuotteella, joka vastaa näitä vaatimuksia ja Sc an st oc kp ho to Atsii! Koivuallergia on Suomen yleisin siitepölyallergia, josta kärsivät joutuvat tavallisesti pärskimään huhtikuusta kesäkuuhun. Immunoterapeuttinen hoito toimi ensimmäisissä ihmiskokeissa toiveiden mukaisesti. Ensimmäisten kliinisten kokeiden lupaavat tulokset tarjoavat hänen mukaansa arvokasta tietoa seuraavia tutkimuksia varten. Jotkut saivat rokotetta viisi nousevaa annosta kahden viikon välein. Menetelmät perustuvat ihmisen oman immuunijärjestelmän uudelleenkouluttamiseen muokattujen hypoallergeenien avulla. Allergian siedätyshoitomarkkinoilla on Pekka Mattilan mukaan kova tarve turvalliselle, luotettavalle ja tehokkaalle hoitovaihtoehdolle, joka olisi myös jatkuvasti kiristyvien viranomaisvaatimusten mukainen. Immunoterapian ansiosta lääkehoidon tarve vähenee. Joka viidennellä potilaalla allergia on niin hankala, että vakava allerginen reaktio tai astmakohtaus on jatkuva uhka. Desentumin testeihin osallistui 27 koivuallergiasta kärsivää vapaaehtoista, joilla rokotekandidaatti osoittautui turvalliseksi ja isompinakin annoksina hyvin siedetyksi. jonka annostelu vie vuosien sijaan vain kuukausia”, toimitusjohtaja paaluttaa. Se kestää yleensä muutaman vuoden ja toteutetaan joko pistoksina tai kielen alle laitettavina tabletteina tai tippoina. Samalla hoidosta tehdään potilaalle helpompaa. PÄIVI IKONEN Suomalaisrokote lupaa apua koivuallergiaan. Desentumin rakentamilla immunoterapeuttisilla menetelmillä siedättymistä pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan. Jatkotutkimuksissa etsitään rokotteelle parasta valmistemuotoa sekä optimaalista annostasoa ja annosväliä. Koivuallergian lisäksi Desentum kehittää uusia hoitomuotoja myös heinäja maapähkinäallergiaan. Neljään ryhmään jaetuille koehenkilöille pistettiin ihon alle yksi tai useampia annoksia yhtiön DM 101 -nimistä rokoteaihiota. Koulutuksen tuloksena elimistö alkaa sietää allergian aiheuttavia aineita eli allergeenejä. Osalle annettiin rokotteen sijaan lumevalmistetta. Nykyään käytössä olevaa immunoterapiaa nimitetään siedätyshoidoksi. Uudelle hoidolle kova tarve ”Kun tutkitaan allergian immunoterapeuttiseen hoitoon tarkoitettuja valmisteita, prekliiniset mallit antavat parhaimmillaankin vain viitteellisiä tuloksia, joten ensimmäinen ihmisillä tehtävä tutkimus oli tärkeä etappi kohti tuotekonseptimme toiminnan todentamista”, Mattila sanoo. Allergioita hoidetaan tavallisesti oireita lievittävillä lääkkeillä, kuten antihistamiineilla ja kortikosteroideilla. Helpotusta luvassa myös heinäja pähkinäallergiaan Allergiat ovat Euroopan yleisimpiä kroonisia sairauksia, joista kärsii yli 150 miljoonaa maanosan asukasta. Ennusteiden mukaan allergiat koskettavat vuoteen 2025 mennessä jo puolta Euroopan väestöstä. Vuonna 2011 perustettu, Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:stä lähtöisin oleva spinoff-yritys kehittää allergioiden hoitoon uudenlaisia immunoterapeuttisia menetelmiä. ”Olemme erittäin tyytyväisiä, että kliininen tutkimus saatiin vietyä loppuun koronaviruspandemian aiheuttamista hankaluuksista huolimatta”, kiittelee Desentumin toimitusjohtaja Pekka Mattila. 30 KEMIA 7/2021 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi Espoolaisen biolääkeyrityksen Desentumin pitkään kehittämä rokote koivuallergiaa vastaan on ottanut merkittävän edistysaskeleen. Lisäksi rokotetuilta mitattiin allergeenispesifisiä IgEja IgG-vasta-aineita, jotka kertovat valmisteen immunologisesta toimivuudesta
Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. www.y-laite.fi • 010 470 8001 Paremman työelämän puolesta – jo 50 vuotta Tiedot haltuun – ota avuksi InnoLIMS www.innovatics.fi joulu21_1.indd 1 joulu21_1.indd 1 22.11.2021 8.41 22.11.2021 8.41. Toivotamme levollista joulun aikaa ja valoisaa uutta vuotta! www.labrotek.com Mittausja testausratkaisut jo yli 20 vuoden kokemuksella Orionin Rimannostajat toivottavat Hyvää Joulua! Puhtaamman veden ja ympäristön asialla
Tutkijoiden mukaan neuvottelut lääkeyritysten kanssa ovat aluillaan. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat ovat löytäneet kuusi lääkeainetta, jotka voivat hillitä koronatautia. Tutkijoiden mukaan matalat hemoglobiinipitoisuudet käynnistävät elimistössä hapenpuutevasteen. Matala hemoglobiini voikin olla hyväksi terveydelle Nivelreumalääke voi tepsiä myös koronaan Koronalääkkeiden kehittäminen hidasta Koronalääkkeiden kehittämistä hidastaa se, että viruksilla ei ole omaa aineenvaihduntaa. Tutkijat tunnistivat ensin noin 700 sars-cov2-viruksen toiminnalle keskeistä proteiinia. Professori Peppi Karppisen johtama ryhmä on jo aiemmin osoittanut, että. Juuri kattava kuvaus viruksen ja sen isännän proteiinien vuorovaikutusverkostosta auttaa tunnistamaan lupaavia kohdeproteiineja. Nykyisin lääkeaineita käytetään munuaistaudista johtuvan anemian hoidossa. ”Sen aktivoituminen johtaa energiaaineenvaihdunnan ja tulehdusvasteen muutoksiin, jotka suojaavat matalamman hemoglobiinitason omaavia henkilöitä aineenvaihdunnan häiriöiltä”, selvittää tutkija Joona Tapio. Kuusi yhdistettä esti lupaavasti viruksen monistumista. A do be St oc k kimuksesta, jossa seurattiin liki tuhannen keski-ikäisen ihmisen terveydentilaa parikymmentä vuotta eli vanhuuteen saakka. Tutkimuksen tulokset julkaisi Scientific Reports. Uuden koronaviruksen aiheuttama tulehdus muuttaa isäntäsolujen sisäistä ympäristöä huomattavasti, mikä mahdollistaa viruksen monistumisen ja leviämisen. Sen sijaan ne ovat riippuvaisia isäntäeliöstä. Yhdisteitä testattiin laboratoriossa koronaviruksen infektoimilla soluilla. Tutkimuksen tulokset julkaisi Molecular Systems Biology -lehti. Hapenpuutevastetta säätelee hifmolekyyli, joka pyrkii turvaamaan kudosten optimaalisen hapensaannin ja energia-aineenvaihdunnan silloin, kun tarjolla oleva hapen määrä on vähentynyt. Lisäksi korkea hemoglobiini liittyy sydänja verisuonisairauksien aiheuttamaan kuolleisuuteen ja myös kokonaiskuolleisuuteen. Parhaiten toimi metotreksaatti, jota tätä nykyä käytetään nivelreuman pitkäaikaishoidossa. ”Viruksen monistumiseen vaikuttavien lääkkeiden kehittämiseksi tarvitJo käytössä olevien molekyylien hyödyntäminen covid-19-taudin hoidossa on paljon nopeampi tie kuin kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen. 32 KEMIA 7/2021 semme tietoa siitä, mitkä ihmisen ja viruksen proteiinit ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten”, kuvailee tutkimusjohtaja Markku Varjosalo Helsingin yliopistosta. ”Kohdeproteiinien avulla olemassa olevia lääkkeitä voidaan seuloa ja osoittaa tietyille lääkkeille uusi käyttötarkoitus.” TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemia-lehti.fi matalat hemoglobiinipitoisuudet ovat yhteydessä pienempään painoindeksiin ja parempaan metaboliseen terveyteen. Löydöksiä on mahdollista viedä laboratoriosta eteenpäin eläinkokeisiin ja edelleen ihmistutkimuksiin. Sen jälkeen he löysivät tehoseulonnassa kaikkiaan 59 lääkeyhdistettä, joilla oli näihin proteiineihin vaikutusta, ja valitsivat joukosta tarkempiin tutkimuksiin 20. Naisilla tämä on 117–155 grammaa ja miehillä 134–167 gramVeren korkea hemoglobiinipitoisuus on yhteydessä useisiin metabolisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja rasvamaksaan. Tarkastelun kohteena olivat normaaliin vaihteluväliin kuuluvat hemoglobiiniarvot. Lupaavimmalta näyttää yhdiste, joka nykyään tunnetaan reumalääkkeenä. Hif-entsyymien estäjiä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää lihavuusja aineenvaihduntalääkkeinä. maa litrassa. Tämä käy ilmi Oulun yliopiston tutJu ha Sa rk ki ne n/ O ul un yl io pi st o Uusi tutkimusnäyttö horjuttaa käsitystä, että veren korkea hemoglobiinitaso olisi tavoiteltava asia
Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme levollista joulun aikaa ja valoisaa uutta vuotta! www.loimu.fi Valoisamman tulevaisuuden tekijät Tule mukaan kemian alan tärkeään vaikuttajaseuraan! www.suomalaistenkemistienseura.fi www.finskakemistsamfundet.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta joulu21_2.indd 1 joulu21_2.indd 1 22.11.2021 8.43 22.11.2021 8.43
Yksin liikkuneen naisen oli vaikeaa ellei mahdotonta päästä soittoruokalaan edes sisään. Autoja ei voi rassata, ellei satu olemaan elektroniikkainsinööri. Sama kehitys on nähtävissä myös urheilussa ja kuntoilussa. Keittotaidolla ei ole niin väliä, kunhan ihoon on piikitetty riittävästi mustetta. 34 KEMIA 7/2021 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Kapakat voisivat ryhtyä raottamaan oviaan myös miehille. Nykypäivän trattoriassa sekä asiakasettä henkilökunta koostuu lähes yksinomaan naisista. KEEMIKKO Yhden tähden ravintolakriitikko ”Mies huolitaan ravintolaan vain vahvasti tatuoituna ja silloinkin ainoastaan keittiön puolelle.”. Yksi selitys voi tosin olla se, että kehässä saa sinistä silmäkulmaan nopeammin kuin meikkipussista. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Tasokkaan ruokapaikan tunnusmerkki valkoisten pöytäliinojen ohella oli mieskyyppari. Heille kelpaisi vaikka antaa vähän alennusta. Cooperin testistä on luovuttu ja palveluskelpoisuuteen riittää se, että kykenee nousemaan sohvalta vain hieman avustettuna. Niihin nainen ei työturvallisuussyistä pääse edes siivoojaksi kuin savulta suojaavassa painepuvussa. OHJATTUUN VÄKIVALTAAN perustuvien puolustusvoimien johto on luonnollisesti kiinnostunut uuden ajan amatsoneista. Naisparikin saattoi tulla heitetyksi krouvin kynnykseltä ulos, vaikka kyseessä olisi ollut esimerkiksi työkavereiden illallinen työpäivän päätteeksi. Kaikki koodaavat, erityisesti mimmit. Kun uudesta reittauksestakaan ei ole ollut tarpeeksi apua, vaan miespuolisten soturien rivit harventuvat harventumistaan, hommaan on pakkokin valjastaa bikinifitnessin harrastajat. Harva mies haluaa monoa otsaan, jos parisuhteeseen ilmestyy riitasointuja. Kyllä nykykokitkin ovat kiertäneet Perhot ja Haagat mutta kaukaa. Sellaista tilannetta ei olisi kultaisella 1970-luvulla voinut kuvitella. Miesten Y-kromosomi on päässyt pelituolin, näytön ja jääkaapin välisessä Bermudan kolmiossa rispaantumaan niin pahasti, ettei miehille enää ole laillista kuntoluokkaa. On huvittavaa perustaa Lady Gym Jooga -ketjuja tilanteessa, jossa mies voi eksyä saliin vain vahingossa. Mutta edes baarit ja ravintolat saisivat lakata rakentamasta liiketoimintaansa pelkästään tyttöjen iltojen varaan. TUNTUU, ETTÄ miehellä ei ole tilaa enää missään eikä Ykromosomillista tarvita kuin korkeintaan koristeeksi. Nyt säkkiä mäiskivät terävät naiset. RAVINTOLAT EIVÄT ole poikkeuksia. Jos herraseuraa etsii, potentiaaliset paikat ovat vähissä. Punttisalissa kuin punttisalissa äheltää muutama mies valtavan naislauman keskellä. Maatöitä ei juuri ole, ja moto hoitaa sadan miehen metsätyöt tunnissa. Nyt tämä talenttisuma halutaan houkutella armeijan harmaisiin, anteeksi, kurkkusalaatteihin. Ennen vanhaan nyrkkeily oli raavaiden mutta yksinkertaisten miesten maailmaa. Mies tai pari voisi pitkässä juoksussa lisätä naisasiakkaidenkin tyytyväisyyttä. Ryhmäliikuntatunneilla XX-kromosomit ovat vallanneet kaikki suorituspaikat riippumatta siitä, mikä kulloinkin muodikas laji on vuorossa. KEEMIKKO Boomeri baarissa HEI BOOMERI, jos ravintolaan haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt. Syy naisten sotakutsuun ei ole sotasalaisuus. Tiettävästi ainoa nykyajan miesluola löytyy sikariklubeista. Eihän sitä kukaan kromosomeilleen mitään mahda. Nainen kapakassa oli epäilyttävä näky, jopa tarjoilemassa. Laatuluokitukset on jouduttu sopeuttamaan nykypäivään. Naissotilaita ei tarvitse haalia muinaisesta Dahomeystä, kun pippurisia taistelijoita löytyy joka niemestä ja notkosta. Erityisesti potkunyrkkeily pitää Pirjot pirteinä ja puolisot kotitöitä paiskimassa. Mies huolitaan ravintolaan vain vahvasti tatuoituna ja silloinkin ainoastaan keittiön puolelle. Toisin on tänään
Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Elomatic Oy Process & Energy Engineering Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi Palveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan! Riina Brade, puhelin 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. 36 KEMIA 7/2021 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 36 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. www.bpi-chempump.
37 7/2021 KEMIA www.kemia-lehti.fi 37 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs KBR Inorganics Ecoplanning-teknologiat puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. +49 6172 1260 sales@plinke.de www.kbr.com/inorganicstechnologies Tuotteet ja sovellukset – Products and Applications • Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants • Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants • Happojen väkevöinti, talteenotto ja erottelu – Acid Concentration, Recovery, and Separation • Fosforihapon puhdistus – Phosphoric Acid Purification • Typpihapon väkevöinti – Nitric Acid Concentration • NO x -imeytys – NO x Absorption • Adiabaattinen bentseenin ja klooribentseenin nitraus – Adiabatic Nitration of Benzene and Chlorobenzene Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. (02) 6240 200 sales@ecoplanning.fi Plinke technologies Tel. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit KEMIA Kemi TILAA KEMIA-LEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE! Juuri oikeanlaista Kemiaa www.biotop.fi • molecularbiology • cellbiology • instruments • consumables ForeveryorderwedonatetoBalticSeaprotection .. 020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh
010 320 5280 KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. 010 676 1780 olli.koivumaki@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kysy ensin meiltä | At your service 38 www.ensiturva.. Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi/ mainostajalle SAAT KEMIALEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! TILAA ITSELLESI TAI LAHJAKSI Tarinoita, jotka tekevät hyvää mielelle. 38 KEMIA 7/2021 TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. www.tunnejamieli.fi. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. • puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. Tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus tai vuosikerta kouluun 19 € • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus tai vuosikerta 49 € • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 69 € TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat Sähköpostitse tilaukset@kemia-lehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5370 VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi Sinun paikkasi tässä
• Helppo käyttää, hyvä näkyvyys. • Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi . • Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä. • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa). • Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle . Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahansa. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Palvelu painetussa lehdessä: • Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri vaihtoehtoa. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa. • Postitukset syksyllä 2021: syys-, lokaja marraskuussa. Tilauksen minimikesto 12 kk. Palvelu suorapostituksessa: • Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen lukijoille. 040 827 9778 Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi: • Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). 39 7/2021 KEMIA KEMIA Kemi Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi , puh. • Nettisivut: yli 80 000 käyntiä vuodessa. Palvelu nettisivuilla: • Saat oman slotin, jossa on logo, vapaavalintainen sisältö ja linkitys nettisivuillenne. • Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa vuodessa. Valinta on sinun. • Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun. TÄSSÄ ESIMERK KIMAINO KSIA Katso kaikki kokovaihto ehdot ja hinnasto: www.kemi a-lehti.fi/m ainostajalle. Edun arvo 750 euroa. Entistä enemmän kontakteja: • Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa. 39 Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. Tervetuloa! Kempulssi Oy Asolantie 29 b 01400 Vantaa puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Kiertotalous mullistaa elämäntapamme Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat • kestotilaus 89 euroa TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTA www.tttlehti.fi > Tilaa lehti Kestotilaus 88 euroa
40 KEMIA 7/2021 JARI KOPONEN Vuoden 2021 kemian Nobelin palkinto myönnettiin kahdelle tutkijalle, saksalaiselle Benjamin Listille ja skotlantilaissyntyiselle David MacMillanille. Palkinnon perusteena on uudenlaisen katalyyttisen menetelmän kehittäminen. Metallien katalyyttiset ominaisuudet ovat seurausta niiden kyvystä sitoa tai luovuttaa elektroneja kemiallisen reaktion aikana, jolloin kohdemolekyylin atomien välisiä sidoksia voidaan heikentää ja siten muodostaa uusia sidoksia. Luonto on katalyyttien luojana ja käyttäjänä mestariluokkaa.. Solujen hyödyntämiä katalyytteja ovat entsyymit, jotka voivat kiihdyttää reaktion nopeuden jopa 10 17 -kertaiseksi. A do be St oc k Vuoden 2021 kemian nobelistit Benjamin List ja David MacMillan palkittiin uudesta katalyysimenetelmästä, joka viitoittaa tietä vihreämpään tulevaisuuteen. MacMillan on puolestaan yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston kemian professori. Katalyytit ovat työkaluja, joiden avulla erilaisten kemiallisten yhdisteiden valmistus tapahtuu hallitusti, toistettavasti ja ilman epätoivottavia sivutuotteita. Lisäksi katalyytti säilyy toistoprosesseissa muuttumattomana ja toimintakykyisenä. List työskentelee Mülheimissa sijaitsevan Max Planck -instituutin hiilentutkimuslaitoksen johtajana. Meidän jokaisen kehossa toimii tuhansittain näitä tehokkaita supermolekyyliseppiä, joita ilman elämämme olisi mahdotonta. Tutkijat tekivät työnsä kumpikin tahollaan toisistaan riippumatta. Metallikatalyytit keksittiin vuonna 1835, kun tunnettu ruotsalainen kemisti Jöns Jacob Berzelius – jolta myös sana katalyytti on peräisin – havaitsi hopean hajottavan vetyperoksidia vedeksi ja hapeksi, vaikka hopea ei näyttänyt osallistuvan prosessiin millään tavalla. Luonnossa saman hajoamisreaktion hoitaa katalaasi-entsyymi, jonka funktiona on poistaa soluissa syntyviä happiradikaaleja. Kaksi perinteistä menetelmää Ihmisen käytettävissä on perinteisesti ollut kahta eri tyyppiä katalyytteja, entsyymien lisäksi metalleja. Molekyylien rakentajat saivat kätevän työkalun Kuten monessa muussakin asiassa, luonto on myös katalyyttien luojana ja käyttäjänä mestariluokkaa
Proliini osoittautui kuin osoittautuikin tehokkaaksi katalyytiksi. 41 7/2021 KEMIA Molekyylien ja samalla entistä vihreämpien tuotteiden rakentaminen on nyt aiempaa helpompaa, kiitos vuoden 2021 kemian nobelistien. Ominaisuudesta on paljon hyötyä. Benjamin List (vas.) ja David MacMillan kertoivat molemmat yllättyneensä suuresti Nobelistaan. Hyviä esimerkkejä ovat viinin, oluen, etikan, leivän ja hapankaalin valmistus. Nykyajan teollisuus tarvitsee ja käyttää katalyytteja mitä erilaisimpien tuotteiden valmistuksessa. List testasi ajatustaan käyttämällä aminohappo L-proliinia katalysoimaan aldolireaktiota, jossa kahdesta eri molekyylista peräisin olevien hiiliatomien välille syntyy sidos. Aiemman tutkimustyönsä ansiosta MacMillan tiesi, että positiivisesti vaM ax Pl an ck -in st itu ut ti ja Pr in ce to ni n yl io pi st o Noin 35 prosenttia maailman kokonaisbruttokansantuotteesta liittyy tavalla tai toisella katalyyttien käyttöön.. Entsyymit ovat yleensä suurikokoisia proteiineja, joiden katalyyttinen ominaisuus on keskittynyt proteiinin sisältämiin metalleihin tai yhteen tai muutamaan aminohappoon. Vai riittäisivätkö tehtävään vain ne tietyt pienet avainaminohapot. Luonnon entsyymejä ihmiskunta on käyttänyt hyväkseen jo vuosituhansia. Niiden avulla tehdään esimerkiksi lääkeaineita, muoveja ja lannoitteita. Katalyyttien huikeasta merkityksestä ihmiskunnalle kertoo se, että laskelmien mukaan noin 35 prosenttia maailman kokonaisbruttokansantuotteesta liittyy tavalla tai toisella katalyyttien käyttöön. Katalyytteja hyödyntää myös jokainen polttomoottoriautoa ajava kansalainen. Samaan aikaan toisaalla myös David MacMillan ryhmineen pyrki saamaan aikaan parempia katalyytteja. Lisäksi selvisi, että proliinia voidaan käyttää asymmetrisenä katalyyttina. Vasta vuonna 1833 onnistuttiin eristämään alkoholikäymisen aiheuttava entsyymi eli amylaasi. Kaksi uutta lähestymistapaa Entsyymit ovat niin tehokkaita työkaluja, että uusia synteettisiä entsyymejä erilaisiin tarpeisiin pyritään kehittämään jatkuvasti lisää. Auton katalysaattorin sisältämät jalometallit muuttavat pakokaasun myrkyllisiä yhdisteitä harmittomiksi. Tämä tarkoittaa, että katalyysituotteina syntyvistä kahdesta peilikuvamolekyylista eli enantiomeerista proliini tuottaa huomattavasti enemmän vain toista. Hänen lähtökohtansa olivat hieman erilaiset. Tuoreen nobelistin Benjamin Listin parikymmentä vuotta sitten tekemä oivallus oli kysyä, vaatiiko katalyysi todella koko proteiinikompleksin. Kaiken kukkuraksi proliini on yksinkertainen, halpa ja ympäristölle turvallinen molekyyli. Toimiakseen ne tarvitsevat siis ympäristön, jossa happea tai vettä ei esiinny. Metallikatalyyttien huono puoli on se, että ne ovat hyvin herkkiä hapelle ja vedelle. Ensimmäinen kaupallisesti ja teollisessa mittakaavassa käytetty entsyymi trypsiini otettiin käyttöön vuonna 1914 Saksassa osana ennennäkemättömän tehokkaita pesupulvereita. MacMillanin tavoitteena oli kehittää yksinkertaisia orgaanisia molekyyleja, jotka voisivat väliaikaisesti luovuttaa ja vastaanottaa elektroneja. MacMillan jopa luuli palkintoilmoitusta pilapuheluksi. Ne siis toimisivat periaatteessa metallikatalyyttien tapaan
42 KEMIA 7/2021 ratulla typpiatomin iminium-ionilla on elektroneja sitova ominaisuus. Proliinin typpiatomi voi luovuttaa ja ottaa vastaan elektroneja reaktion aikana. Töiden yhteinen nimittäjä oli, että kumpikin loi pohjan uudentyyppiselle menetelmälle, asymmetriselle organokatalyysille, jolle MacMillan antoi omassa julkaisussaan juuri tämän nimen. Talidomidin toisen peilikuvavariantin johdosta 46 maassa syntyi yli 10 000 erilaisista epämuodostumista kärsinyttä lasta ennen kuin lääkkeiden käyttö ymmärrettiin kieltää. Osa testatuista molekyyleista osoittautui toimivan erinomaisesti. Benjamin List oivalsi, että katalyysiin ei tarvita koko entsyymiä satoine aminohappoineen, vaan pelkkä proliini riittää. Talidomidia käytettiin tuohon aikaan unija rauhoittavissa lääkkeissä, joissa oli mukana yhdisteen molempia peilikuvavariantteja. Tätä kuvaa alan tutkimusjulkaisujen lukumäärä, joka kymmenen viime vuoden aikana on vuosittain ollut pitkälti toistatuhatta. Sekä Benjamin List että David MacMillan julkaisivat työnsä tulokset vuonna 2000. Seuraukset olivat paitsi odottamattomat myös järkyttävät. Typpiatomi Happiatomi Happiatomi Jo ha n Jä rn es ta d ja A gn es M oe /R uo ts in ti ed ea ka te m ia Proliini on yksinkertainen, halpa ja ympäristölle turvallinen molekyyli.. ENTSYYMI PROLIINI C 5 H 9 NO 2 Aminohappoja Kaksi katalyyteiksi sopivaa aminohappoa. Yksi niistä toimi asymmetrisissä synteeseissä ja tuotti yli 90 prosentin osuudella vain toista kahdesta enantiomeerista. Uusia organokatalyytteja on rakennettu runsaasti, ja ne ovat mahdollistaneet ison määrän uusia synteesejä ja yksinkertaistaneet vanhoja. Hän ryhtyi siis testaamaan, kuinka tällaiset orgaaniset molekyylit katalysoisivat Diels–Alder-reaktiota, jonka avulla kemistit muodostavat rengasrakenteita. Karmea osoitus tästä oli 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun talidomidikatastrofi. Toinen peilikuvamolekyyleista toimi tarkoitetulla tavalla, mutta toinen aiheutti vaurioita sikiöille, joiden äidit vaikka vain satunnaisesti käyttivät lääkkeitä raskaana ollessaan. Organokatalyyteilla on perinteisiin Peilikuvamolekyylin synkät seuraukset Peilikuvamolekyyleista voi olla muutakin haittaa kuin pelkästään synteesin huono saanto. Organokatalyyttien vallankumous Kahdessa vuosikymmenessä organokatalyyttien kehitys on edennyt ja merkitys kasvanut huomattavasti
Niiden laajempi valmistus ja käyttö ovat mahdollisia vain synteesien avulla, joita katalysoimaan organokatalyytit sopivat parhaiten. Vuonna 2010 syntetisoitiin aids-lääke maraviroc ja vuonna 2016 oseltaviiri, jota käytetään flunssavirusten aiheuttamien hengitystieinfektioiden hoitoon. Niitä ovat muun muassa enantiomeeriselektiivisyys, vähäisempi reaktiovaiheiden määrä, metallittomuus ja myrkyttömyys sekä katalyyttien stabiilisuus ja halpuus. Ka ri Ris san en Teknillisen korkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston tutkijat hyödynsivät organokatalyyttia lääkeaine pregabaliinin valmistuksessa. Eniten niitä on käytetty lääkeaineteollisuudessa, jossa on sekä syntetisoitu uusia yhdisteitä että virtaviivaistettu vanhoja synteesimenetelmiä. Suomalaisen panoksensa alalle antoivat vuonna 2009 silloisen Teknillisen korkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston tutkijat, jotka julkaisivat muun muassa epilepsialääkkeenä ja neuropaattisen kivun hoidossa käytettävän pregabaliinin synteesin. katalyytteihin nähden useita etuja. Vuonna 2011 David MacMillan ryhmineen julkaisi organokatalyyteilla toteutetun synteesin. Tällöin synteesi nopeutuu, eikä välituotteiden eristämistä ja puhdistamista tarvita. Vuonna 2003 kehitettiin depression ja ahdistuksen hoitoon tarkoitettu rolipraami ja neljä vuotta myöhemmin kauppanimellä Rasilez tunnettu verenpainelääke. Se onnistui 12 reaktiolla, ja kokonaissaanto oli 6,4 prosenttia. Tärkeää on muistaa, että organokatalyytit ovat osa vihreää kemiaa ja sitä kautta myös väline matkalla kohti kestävää kehitystä. Tulevaisuudessa organokatalyyttien hyödyntäminen varmasti laajenee, kun sekä vanhoja synteesejä korvataan että uusia sovelluskohteita löytyy. Yhdisteen ensimmäinen onnistunut totaalisynteesi vuodelta 1954 vaati 29 erilaista kemiallista reaktiota, joiden tuloksena oli 0,0002 prosentin kokonaissaanto. Yksi potentiaalinen kohde ovat luonnosta, esimerkiksi harvinaisista kasveista ja syvänmeren eliöistä, eristettävät käyttökelpoiset yhdisteet. Tätä rikosdekkareista tuttua myrkkyä käytetään myös vastalääkkeenä hermostoa lamaavien aineiden aiheuttamissa myrkytystiloissa. Sellaisiksi on laskettava monesti pitkät reaktioajat sekä tarvittavan katalyytin suuri määrä. Miinuspuoliakin organokatalyyteilla tosin on. Organokatalyytit ovat osa vihreää kemiaa ja väline matkalla kestävään kehitykseen.. 43 7/2021 KEMIA Kaupallistamisen etujoukoissa lääkefirmat Organokatalyyttien käytön voi tänä päivänä sanoa olevan laboratorioiden arkipäivää. Näin minimoidaan myös jätteen määrä. Tästä kertovat tuhannet julkaistut synteesiselostukset. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Organokatalyyttien hyödyntäminen kaupallisten valmisteiden tuotannossa on ollut toistaiseksi vaisumpaa. Organokatalyyttien toiminta tapahtuu kaskadireaktiona. Sillä tarkoitetaan reaktiota, jossa perättäisistä reaktioaskelista edellisessä vaiheessa syntynyt kemiallinen toiminnallisuus mahdollistaa seuraavan vaiheen. Esimerkkejä on vuosien varrella kertynyt jo runsaasti. Hyvä esimerkki organokatalyyttien tehokkuudesta on monimutkaisen strykniinimolekyylin synteesi
Luonnontieteet kiinnostivat, mutta kun ylioppilastodistus oli saatu, tarkka ala oli yhä hakusessa. Tieteellinen koulutus tarjoaa erinomaisen perustan hänen nykyiseen työhönsä. ”Jaoimme urakan niin, että jos läsnäolopakkoa ei ollut, toinen meni yksille luennoille ja toinen toisille. Luontokadon pysäyttäminen on myös nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi Sitran uudessa strategiassa. Sitra rahoittaa myös hankkeita, joilla pyritään parantamaan ympäristön tilaa.” Mari Pantsar on taustaltaan analyyttisen kemian tohtori. • Ympäristöpäällikkö, UPM-Kymmene 2000–2007. ”Siellä opin ymmärtämään aineiden kiertokulkua ja senkin, kuinka yliopiston harjoitustöissä tehtyjen sakkojen reaktiot tapahtuvat myös luonnon olosuhteissa.” Seuraavaksi Pantsar siirtyi metsäyhtiö UPM-Kymmeneen ympäristöasiantuntijaksi, myöhemmin globaalin ympäristöanalyytikkotiimin päälliköksi, ja sieltä Suomen Cleantech-klusterin johtajaksi Lahden tiedeja yrityspuistoon. • Ympäristökemian lehtori, Helsingin yliopiston ympäristöekologian osasto 1998–2000. Sitten opetimme toisillemme luennoidut asiat ja opimme näin itsekin tosi paljon.” Analyyttinen kemia valikoitui Pantsarin erityisalaksi ”todella inspiroivan” professorin Marja-Liisa Riekkolan ansiosta. ”Keskustelu aiheesta on meillä ilmastonmuutoskeskusteluun verrattuna kymmenen vuotta jäljessä”, hän harmittelee. Pantsar päätti erään kaverinsa kanssa edetä opinnoissa nopeasti. Työ kuitenkin jäi jo vuoden päästä, kun Insinööritoimisto Paavo Ristola kutsui Pantsarin laboratorionsa laatupäälliköksi ja johtavaksi tutkijaksi. ”Johdonmukainen päättelytaito, selkeys ja logiikka tulevat kemiasta. • Johtava tutkija ja laatupäällikkö, Insinööritoimisto Paavo Ristola 2000. Olimme kaikki yhtä innostuneita aiheesta, niin opettaja kuin opiskelijat”, Pantsar hymyilee. Yrittäjäperhe muutti myöhemmin Lahteen, jossa Pantsar kävi koulunsa loppuun. Vuonna 2012 hänet nimitettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen. • Useiden yritysten ja organisaatioiden hallituksen jäsen. • Cleantech-liiketoiminnan strateginen johtaja, Työja elinkeinoministeriö 2012–2013. • Johtaja, Kestävyysratkaisut-teema, Sitra 2014–. ”Raportin mukaan talous on kiinteästi sidoksissa luontoon ja siitä riippuvainen. Toisin kuin moni ystäväni tein mielelläni jopa sakkoja.” Helsingin yliopistosta jäi hyvänä opettajana mieleen professori Markku Leskelä. Väiteltyään Pantsar sai lehtorin viran Lahdesta Helsingin yliopiston ympäristöekologian osastosta, jossa tuolloin aloitettiin kemian opetus. • Harrastaa juoksemista, pyöräilyä, hiihtoa, ratsastusta ja luonnossa liikkumista. ”Valitsin lopulta kemian, koska pidin niin kovasti laboratoriotöistä. • Johtaja, Suomen Cleantech-klusteri 2007–2012. Selvää on, että myös ilmastokriisi huolettaa Pantsaria. Luonnon monimuotoisuus on talousjärjestelmän perusta.” Sitra järjesti keväällä webinaarin, jossa käsiteltiin raportin sisältöä Suomen kannalta. Epäorgaaninen kemia oli työläs aine, joka kuitenkin sujui, kun tajusi sen systematiikan. Työssä hän selvitti, kuinka eri raskasmetallien esiintymismuotoja voitiin tutkia maaperäja vesinäytteistä tekniikalla, jossa ionikromatografia on kytketty massaspektrometriin. ”Souturetkeilimme jännittäviin saariin, joissa silloin ei ollut vielä rakennuksia, ja rakentelimme majoja. Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja siirtymistä kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntaa niin, että kasvatetaan hyvinvointia ja kilpailukykyä. Osan koulumatkastakin taitoin joskus veneellä”, hän muistelee. • Syntynyt Savonlinnassa vuonna 1969. Ilmasto, luontokato ja cleantech ovat päivittäisiä teemoja työssä, jossa Pantsarin vastuualuetta ovat hiilineutraali kiertotalous ja kestävät ratkaisut. 44 KEMIA 7/2021 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Pantsar ottaa esiin helmikuussa julkaistun Dasguptan raportin, jonka viesti on niin tärkeä, että päättäjien olisi oivallettava se heti. ”Kiertotalouden avulla voimme vahvistaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä. SISKO LOIKKANEN Sitran johtaja Mari Pantsar on huolissaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä myös Suomessa. Riekkolan ohjauksessa hän teki myös väitöskirjansa, joka valmistui vuonna 1997. • Perheeseen kuuluvat aviomies ja aikuinen tytär. Mari Pantsar Mari Pantsar Mari Pantsar Kiertotalouden edistäjä Avain kestävään tulevaisuuteen on hiilineutraali kiertotalous, sanoo Sitran johtajana työskentelevä Mari Pantsar. ”Sain itse valmistaa luentomateriaalit. Tehtävä sisälsi maaperän riskinarviointia ja laboratorion laatujärjestelmän kehittämisen. Filosofian maisteri 1993 ja filosofian tohtori 1997 (analyyttinen kemia), Helsingin yliopisto. Kemian osaaminen auttaa myös esittelemään asiat selvästi ja ymmärrettävästi.” Startti Savonlinnasta Mari Pantsar syntyi Savonlinnassa, jonka luonnonläheisyys oli tytölle suuri ilo. • Ylioppilas 1988, Salinkallion lukio. ”Suomi ei vielä ole toimissaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden polulla”, hän sanoo
”Tulevaisuutta ei ole vielä päätetty, sillä me rakennamme sen itse. Kiireen keskellä onnistuu lukeminenkin, kun ulkoillessa kuuntelee äänikirjoja. Osa ehdotuksista meni läpi, osa ei. ”Monenlaiset toimijat käyvät esittelemässä suunnitelmiaan hakiessaan sparrausta tai rahoitusta”, hän selventää. ”Meillä on aika armoton vastustaja. Kemistin koulutus on antanut siihen hyvän lähtökohdan ”, Mari Pantsar sanoo. Lisäksi Pantsar kiertää aktiivisesti luennoimassa kiertotaloudesta ja ympäristöteemoista erilaisissa tilaisuuksissa. ”Kiertotalouden avulla voimme vahvistaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä.”. ”Meillä oli kaksi hevosta, mutta kun 23-vuotias vanhuksemme menehtyi, piti luopua toisestakin. Tyypillinen työpäivä täyttyy kokouksista, palavereista ja tapaamisista, joita saattaa päivän mittaan kertyä jopa kymmenkunta. Mutta mukaan tarvitaan jokainen kansalainen.” ”Pääsisipä vielä labraan” Mari Pantsarin koti on Lahden kupeessa Hollolassa. Talossa on myös kuntosali, jossa nostella puntteja. Valitettavasti politiikka tulee jälkijunassa, vaikka Suomen kilpailukyky riippuu juuri näistä toimistamme.” Tietoisuus ympäristön tilasta on jatkuvasti kasvanut, mutta hiekka juoksee tiimalasissa pelottavankin nopeasti. ”Tärkeintä oli kuitenkin päästä näkemään, kuinka päätöksiä tehdään valtion tasolla. Esitysten laatimisessa hän saa tarvittaessa apua johtamaltaan noin 40 asiantuntijan tiimiltä. Tuossa tehtävässä minulle avautuivat päätöksenteon vaiheet ja haastavuus.” Luennoimalla oppii itsekin Nykyisessä toimessaan Pantsar aloitti vuonna 2014. ”On vahvuus, kun tuntee niin yritykset, kuntien ja valtion toiminnan kuin akateemisen maailman”, hän sanoo. ”Menen puhumaan muille oppiakseni myös itse”, hän korostaa ja kertoo, että sekä kunnissa että yrityksissä suorastaan janotaan nyt tietoa kiertotaloudesta ja sen toteuttamisesta. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Tämä hidastaa vauhtia joka taholla. Siellä on helppo lähteä työpäivän jälkeen ulkoilemaan, kesäisin juoksemaan tai pyöräilemään, talvella hiihtämään. 45 7/2021 KEMIA Cleantech-liiketoiminnan strategisen ohjelman johtajaksi. ”En sienestä sienten vaan luonnossa olemisen vuoksi. Aiemmasta työhistoriasta ja sen myötä rakentuneista verkostoista on nyt suurta hyötyä. Si tr a ”Minulla ei ole ollut erityistä urasuunnitelmaa, mutta olen halunnut oppia, kuinka yhteiskunta toimii. Ongelman muodostavat suuret investoinnit, joita taistelu ilmastonmuutosta vastaan usein vaatii. Aiemmin naisen saattoi usein nähdä ratsaillakin. ”Joskus olisi mukava vielä päästä labraan tekemään kokeita”, hän tunnustaa hymyillen. Olen silti toiveikas, sillä ratkaisuja kyllä löytyy. Toimiin pitäisi vain ryhtyä ripeämmin.” Pantsar toivoo myös, että ilmastotalkoisiin ja luontokatoa ehkäisemään lähtee koko kansa. Metsä on minulle tärkeä rauhoittumispaikka.” Hän viettää mielellään aikaa myös Tampereella opiskelevan tyttärensä kanssa. Yksi haave kaihertaa laboratoriotöistä viehättyneen kemian tohtorin mieltä. Hevosethan eivät viihdy yksinään.” Maalaisympäristössä liikkuminen merkitsee Pantsarille ennen muuta rentoutumista. Pantsarin vastuulla oli tehdä ehdotuksia siitä, kuinka Suomesta voi tulla puhtaan teknologian suurvalta ja kuinka aluetta voidaan painottaa julkisissa hankinnoissa
”Eläinmalleissa näillä kahdella patologisella prosessilla näyttäisi olevan vähän erilainen kinetiikka”, kertoo dosentti, tieteellinen johtaja Henri Huttunen Herantis Pharma Oyj:stä. Tauti voi antaa itsestään vihiä jo varhain. ”Vuoteen 2050 mennessä luvun arvioidaan kaksinkertaistuvan. Niistä ensimmäiset koostuvat beeta-amyloidista ja toiset tau-proteiinista. Sen ensimmäiset oireet saattavat ilmaantua 10–15 vuotta ennen varsinaista dementiaa. ”Amyloidiplakit eli liukenemattomat sakkaumat alkavat muodostua ensimmäisinä, mutta vasta kun aivoihin kertyy tau-proteiinikasaumia, tautiprosessi käynnistyy toden teolla.” Beeta-amyloidin rooli on Mikko Hiltusen mukaan tosin hieman ristiriitainen. ”Pitkittynyt tuotannon lisääntyminen tai beeta-amyloidin vähentynyt hajotus ovat kuitenkin vääjäämättä aivoille haitallisia.” Niin beeta-amyloidi kuin tau-proteiinikin rakentuvat peptidiketjuista, joissa aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin. Maailmassa lasketaan nyt olevan jopa 35–45 miljoonaa tähän aivoja rappeuttavaan tautiin sairastunutta ihmistä. Varsinkin 42 aminohaposta koostuvalle beeta-amyloidipeptidille Abeta 42:lle on tyypillistä, että se voi laskostua helposti sakkautuvaan muotoon. Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä, mikä laukaisee elimistön tuottamaan tällaisia haitallisia kertymiä. Kun maapallon väestö jatkuvasti ikääntyy, tapausten määrä väistämättä nousee entisestään. Alzheimerin taudin tiedetään edustavan peräti kahta kolmasosaa kaikista dementiasairauksista. Tutkimus tuottaa kuitenkin jatkuvasti uutta tietoa, jonka pohjalta saatetaan löytää uusia keinoja sairauden suitsimiseen. Kului muutama vuosi, kun toinen saksalaislääkäri Emil Kraepelin (1856– 1926) julkaisi alan oppikirjan ja nimesi siinä uuden sairauden Alzheimerin taudiksi. Tämä nopeuttaa liukenemattomien sakkamaisten kertymien muodostumista. Alzheimerin tauti on hermorappeumasairaus, jossa aivosolujen välinen viestintä alkaa vähitellen heiketä. 46 KEMIA 7/2021 SISKO LOIKKANEN Saksalainen psykiatri ja neuropatologi Alois Alzheimer (1864–1915) esitteli Tübingenissä vuonna 1906 järjestetyssä psykiatrien kokouksessa uuden löytönsä, dementiaa aiheuttavan taudin. Esitys ei tarinan mukaan juuri herättänyt kuulijakunnan mielenkiintoa. sakkautuneita proteiinirakenteita. Kun aivokudos alkaa toipua, beeta-amyloidipeptidin tuotanto asettuu pikkuhiljaa jälleen normaalille tasolle.” Tämä viittaa Hiltusen mukaan siihen, että beeta-amyloidilla saattaa olla akuutissa vauriossa myös suojaavaa roolia. Taustalla on se, että erityisesti Afrikassa ja Aasiassa eliniän odote kasvaa ja väestö elää vanhemmaksi”, kertoo kudosja solubiologian professori Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta. Beeta-amyloidia syntyy hermosolussa, kun solukalvon sisältämä amyloidipreIt äSu om en yl io pi st o. Taudin taustalla aivojen sakkaumat Tiedossa on, että Alzheimerin tautiin sairastuneen aivoihin kertyy kahdenlaisia Tutkijat haastavat Alzheimerin taudin Alzheimerin tauti on ankara vastustaja. Näin myös Alzheimer-potilaan muisti ja muut kognitiiviset eli tiedolliset toiminnot rapautuvat ja lopulta katoavat kokonaan. ”Sitä syntyy aivokudoksessa esimerkiksi välittömästi päähän kohdistuneen akuutin trauman jälkeen. Alzheimerin taudissa peptidiketjut laskostuvat tavalla, joka poikkeaa normaalista. Alzheimer-potilaiden määrä kasvaa, mutta omaa sairastumisriskiään voi pienentää hyvillä elintavoilla, korostaa professori Mikko Hiltunen. Vaikka aikalaiset eivät heti kiinnostuneet, nykyään tilanne on täysin toinen
47 7/2021 KEMIA
Niitä kutsutaan yhteisellä nimellä tauopatiat. H er an ti s Ph ar m a. ”Varsinkin hermosolujen välisten synapsien eli liitosten toiminta häiriintyy herkästi beeta-amyloidioligomeerin vaikutuksesta.” Tau on puolestaan beeta-amyloidia paljon suurempi, yli 400 aminohappoa sisältävä proteiini, jolla on fysiologisesti tärkeä tehtävä hermosolun tukirangan säätelyssä. Keskeisessä asemassa ovat erityisesti kolmessa geenissä tapahtuneet mutaatiot. Näitä geenejä on tutkijoiden tiedossa nyt jo noin 80, ja suuri osa ihmisistä kantaa niistä yhtä tai useampaa. Tunnetaan myös joukko riskigeenejä, jotka muokkaavat Alzheimerin taudin sairastumisriskiä. Dementikon aivot ovat pienemmät kuin terveen ihmisen. ”Omega-3-rasvahappojen vaikutusta on tutkittu jonkin verran myös kliinisesti.” Parannuskeinoa Alzheimerin tautiin ei toistaiseksi silti ole. ”Aivot ovat ikään kuin valtava supertietokone, jonka laskentateho riippuu toiminnallisten synapsien lukumäärästä. Alzheimerin taudin hidastamiseen on kokeiltu monenlaisia keinoja. Mielenkiintoinen havainto on Mikko Hiltusen mukaan se, että monet Alzheimerin tautiin liittyvät uudet riskigeenit ilmentyvät aivojen jätteenkäsittelystä vastaavissa mikrogliasoluissa, joiden tehtävänä on hajottaa haitallinen jäte. Kohtalokas asia on se, että toksiset tau-kimput iskevät nimenomaan hermosolujen välisiin liitoksiin, joiden määrä alkaa hyökkäyksen seurauksena kutistua. Tutkijat ovat saaneet viitteitä siitä, että ne suitsisivat myös Alzheimerin taudin etenemistä. ”Näissä taudeissa aivoihin kertyy pääsääntöisesti vain sakkautuneesta tau-proteiinista koostuvia hermosäiekimppuja eikä välttämättä lainkaan amyloidiplakkeja.” ”Supertietokoneen teho heikkenee” Kun Alzheimerin tauti etenee, amyloidisakkaumia ja tau-kimppuja kerääntyy aivokudokseen yhä enemmän. ”Toisin kuin beeta-amyloidi aivoihin sakkautunut tau-proteiini kykenee yksin aiheuttamaan hermosolujen toiminnallista rappeumaa ja kuolemaa”, Huttunen valaisee. ”Viljellyillä hermosoluilla on tehty kokeita ja nähty, että taudin leviäminen vaimentuu, kun soluille annetaan omega-3-rasvahappoa”, Huttunen kertoo. Useissa keskushermostosairauksissa potilaiden aivoista on kuitenkin löydetty tau-proteiinia, joka on laskostunut epänormaalisti ja sitten kertynyt kasaumiksi. Hermosolukuolemat ja synapsikato näkyvät aivojen niin kutsutussa harmaassa aineessa. PSEN-1ja PSEN-2 -geenien virheelliset muunnokset taas saavat aikaan sen, että beeta-amyloidimuodon Abeta42:n tuotanto lisääntyy. Amyloidiprekursoriproteiinia koodaavan APP-geenin virheet lisäävät beeta-amyloidin kokonaistuotantoa aivokudoksessa. Pilkkoutumisesta vastaavat sekretaasi-nimiset entsyymit. Kun määrä vähenee riittävästi, seurauksena on potilaan kognitiivisen suorituskyvyn heikkeneminen”, Henri Huttunen kuvailee. Sen sijaan omega-3-rasvahappojen positiiviset vaikutukset aivoihin tuntee hyvin jopa suuri yleisö. Sakkautunut tau-proteiini voikin aiheuttaa kokonaisen kirjon erilaisia hermorappeumasairauksia. Hermosolukato kiihtyy ja aivokudos surkastuu. ”Tämä nähdään selvästi, kun verrataan terveitä aivoja Alzheimerin taudin surkastamiin.” Erilaisia lääkehoitoja kehitteillä Varhaisiällä eli alle 60-vuotiaana esiintyvän perinnöllisen Alzheimerin taudin puhkeamisen kannalta ratkaisevia ovat tietyt geenivirheet. 48 KEMIA 7/2021 kursoriproteiini pilkkoutuu entsymaattisesti. Professori arvelee, että Alzheimerin tauti saattaa olla erilaisten tautimekanismien tulosta, joka määräytyy yksilön perinnöllisen taustan pohjalta. ”Vaikka Alzheimerin taudin yhteydessä usein puhutaan erityisesti aivojen amyloidiplakeista, hermosolujen toiminnan kannalta niitä tärkeämmässä asemassa ovat erilaiset beeta-amyloidin liukoiset oligomeeriset välimuodot”, Henri Huttunen huomauttaa. ”Tau-kimpuilla näyttäisi olevan kyky levitä solusta toiseen, ja näin tauti voi edetä uusille aivoalueille.” Ilmiötä on viime vuosikymmeninä tutkittu aktiivisesti monella taholla. Sitä mukaa kuin soluja kuolee, aivot kutistuvat. ”Pitkälle edenneessä Alzheimerin taudissa aivojen harmaan aineen määrä voi olla merkittävästi alentunut.” Tau-kimppujen on havaittu siirtyvän yhdeltä aivoalueelta toiselle juuri hermosolujen välisten yhteyksien kautta. Siitä huolimatta patologisen tau-proteiinin leviämismekanismeja ei Huttusen mukaan vielä täysin tunneta. ”Myönteistä vaikutusta saattaisi olla esimerkiksi omega-3-rasvahapoilla”, dosentti Henri Huttunen kertoo
Diagnostiikkaan useita vaihtoehtoja Alzheimerin tauti diagnosoidaan ensisijaisesti kliinisen taudinkuvan, kognitiivisen tutkimuksen sekä neurologin tai geriatrin tutkimuksen perusteella. Joissakin tapauksissa lisätutkimuksena voidaan tehdä myös esimerkiksi pet-kuvaus. la on taudille tyypillinen oirekuva”, kertoo tutkimusjohtaja Sanna-Kaisa Herukka Itä-Suomen yliopistosta. Toinen mekanismi on se, että mikrogliat eivät toimi kunnolla eivätkä näin pysty reagoimaan normaalisti beeta-amyloidin kertymiseen.” Niin hankala vastus kuin Alzheimerin tauti onkin, sen hoitoon on kehitteillä useita terapioita. Kuvantamistutkimus tehdään kuitenkin aina. Entä jos sellaisia löytyy omasta perimästä. ”Lääke kyllä alentaa beeta-amyloiditasoja, mutta ei ole varmuutta, saadaanko hoidolla aikaan aivokudoksen toiminnallista parannusta”, Hiltunen taustoittaa. ”Kuvantaminen on tärkeää, koska sen avulla voidaan muun muassa sulkea pois muut sairaudet, kuten aivoverenkiertohäiriö tai aivokasvain kognitiivisten oireiden taustalla.” Toiveissa on pitkään ollut, että Alzheimer voitaisiin tunnistaa verinäytteestä. Yhdysvalloissa hyväksyttiin viime kesänä nopeutetulla aikataululla käyttöön lääkeyhtiö Biogenin kehittämä uusi, kohuakin herättänyt valmiste, jonka kauppanimi on Aduhelm. Joskus potilaalle tehdään hoitavan lääkärin harkinnan mukaan lannepisto, jossa otetaan aivo-selkäydinnestenäyte. Ruotsalainen Alzinova on juuri vienyt ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin oman rokotekandidaattinsa, joka kohdistuu beeta-amyloidin liukoisiin oligomeerimuotoihin. Biologinen lääke perustuu adukanumabi-nimiseen amyloidivasta-aineeseen, joka sitoutuu amyloidipeptidiin. Menetelmän kehittämistä on hidastanut taudin biomarkkereiden hyvin pieni pitoisuus veressä. ”Näyte voidaan ottaa, jos esimerkiksi nuorella ihmisellä on lieviä oireita, mutta sitä ei tarvitse tehdä, jos potilaalSanna-Kaisa Herukalla on vahvan tutkimustaustan ohessa kokemusta myös kliinisestä lääkärintyöstä. ”Mikrogliat voivat hyvinkin olla myös seuraava lääkekehityksen keskeinen terapiakohde”, Hiltunen arvioi. Yhdysvaltalainen Quanterix on kuitenkin onnistunut saamaan aikaan toimivan menetelmän, joka otetaan ensi vuonna mukaan rutiinianalytiikkaan myös Kuopiossa. Kyse on edelleen kasvaneesta riskistä, ei suorasta tautia aiheuttavasta vaikutuksesta”, Mikko Hiltunen rauhoittelee. 49 7/2021 KEMIA ”Esimerkiksi beeta-amyloidin tuotanto aivoissa kasvaa tietyissä perinnöllisissä tapauksissa, minkä seurauksena syntyy hermosoluvaurioita. Kalliin lääkkeen tehoa ja turvallisuutta on epäilty ja sen markkinoille päästämistä arvosteltu. Amyloidia ei sen sijaan analysoida. ”Sairastumiseen tarvitaan yhdistelmä näitä riskigeenejä, eivätkä ne myöskään ole yksin ratkaisevia. Ihmiskokeita edeltävissä tutkimuksissa on jo testattavana vasta-ainepohjaisia sovelluksia, jotka vaikuttavat juuri mikrogliasoluihin. ”Veriseerumista tai -plasmasta analysoidaan ensin neurofilamenttien ja jatkossa myös tau-proteiinin fosforyloidun muodon määrää”, Herukka kuvailee. Siinä käytetään yleensä joko magneettikuvausta tai tietokonetomografiaa. Yritys tekee yhteistyötä turkulaisen Clinical Research Services Oy:n kanssa, ja tutkimuspotilaita on myös Suomessa. ”Se ei ole nykymuodossa tarpeeksi tarkka biomarkkeri, muun muassa koska sitä tulee vereen muualtakin kuin aivoista.” Terveelliset elintavat tarjoavat suojaa Tieto Alzheimerin riskigeeneistä ja niiden yleisyydestä on herättänyt monessa huolta. Ri ik ka M yö hä ne n/ KY S vi es ti nt ä. Myös perusverikokeet ja kuvantaminen ovat oleellinen osa diagnostiikkaa. Näytteestä analysoidaan taudin biomerkkiaineina beeta-amyloidi, tauproteiini ja taun fosforyloitu muoto
Kuopiolaistutkijat ovat tutkineet myös taudilta suojaavaa APP-geenimuutosta. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Menetelmässä näytepisara dispensoidaan ja konsentroidaan pyrosähköisen ilmiön avulla. Merkitystä on myös geenien erilaisella riskivaikutuksella. Superanturilla sekä beeta-amyloidi että tau-proteiini voidaan saada määritettyä veriplasmasta silloinkin, kun niiden pitoisuus veressä on erittäin pieni. Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittää Alzheimerin taudin diagnostiikkaan aivan uudenlaista verinäytteeseen perustuvaa menetelmää. Uuden menetelmän salaisuus on siinä, että se vahvistaa merkkiaineiden signaalia. ”Protolaite sisältää mekaniikkaa, optiikkaa, automatiikkaa ja ohjelmiston”, Uusitalo selventää. Mittausherkkyys perustuu suorastaan nerokkaaseen näytteen dispensointitekniikkaan, jonka on kehittänyt kansainvälistä tutkimusta koordinoiva italialainen CNR-instituutti. Niin kutsuttua superanturia rakennetaan EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamassa SensApp-hankkeessa. ”Laitteen litiumniobaattikidettä lämmitetään niin, että syntyy sähkökenttä, jonka avulla näyte annostellaan mittausalustalle”, Uusitalo kuvailee. Laite on nyt viety Italiaan, jossa se pääsee pian käytännön testiin Alzheimer-potilailla hoitavalla klinikalla. Näin alhaisia veren proteiinipitoisuuksia ei ole voitu mitata nykyisillä menetelmillä”, kertoo projektipäällikkö Sanna Uusitalo VTT:stä. 50 KEMIA 7/2021 Yksittäisen ihmisen kantamien riskigeenien suuri määräkään ei välttämättä ole hälyttävä asia. Menetelmässä käytetään proteiinien vasta-aineita, jotka merkitään fluore. ”Sen jälkeen pieniä plasmapisaroita pinotaan päällekkäin niin, että saadaan voimakas fluoresoiva signaali ja korkea signaalikohinasuhde verrattuna ympäröivään alustaan. ”Näissä suvuissa Alzheimerin tautia esiintyy kaikissa sukupolvissa”, Hiltunen kertoo. ”Se kolminkertaistaa sairastumisriskin, ja jos kyseisen geenin saa molemmilta vanhemmiltaan, riski nousee jopa 16-kertaiseksi.” Alzheimerin taudin yhteydestä perimään kertoo esimerkiksi se, että tutSuperanturi tunnistaa taudin verinäytteestä soivalla leimalla ja joiden annetaan sitten reagoida biomarkkerien kanssa. Tähänastiset tulokset näyttävät silti lupaavilta. ”Jos ihmisellä on APP-geenissä esiintyvä suojaava muutos A673T, beetaamyloidia syntyy soluissa läpi koko elämän 20–30 prosenttia vähemmän kuin ilman tätä muutosta.” Professori muistuttaa myös tärkeimmästä: jokainen voi ehkäistä Alzheimeria omilla elintavoillaan. kimuksissa on tunnistettu sukuja, joissa sairautta tavataan poikkeuksellisen paljon. ”Fluoroforin mitatut pitoisuudet plasmassa ovat olleet pikogramman luokkaa”, Uusitalo kertoo. A do be St oc k Alzheimerin tautia voidaan ehkä joskus seuloa verinäytteistä tehtävän rutiinianalyysin avulla. Alzheimerin taudin tunnistaminen saatetaan tulevaisuudessa tehdä superanturilla, jota VTT kehittää yhdessä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. Toisaalta perimä voi myös olla avuksi. VTT on rakentanut mittauslaitteen prototyypin, jonka lukijalaitteen se on toteuttanut yhdessä belgialaisen VUByliopiston fotoniikkatutkijoiden kanssa. ”Jos testit onnistuvat ja menetelmä toimii, keksintö voidaan tarjota kaupallistettavaksi jollekin yritykselle.” Laite soveltuu Uusitalon mukaan muidenkin biomarkkeriproteiinien tunnistamiseen, ja sitä voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa myös syöpädiagnostiikassa. Yksi esimerkki on apolipoproteiini epsilon 4 -geenimuutos. Terveellinen ruoka, riittävä liikunta, alhainen verenpaine ja sosiaalinen aktiivisuus toimivat tutkitusti suojana tautia vastaan. Lopuksi tulos mitataan fluoresenssiin perustuvalla laserkuvantavalla lukijalaitteella.” Mittauslaite testiin Alzheimer-klinikalla Tutkijoiden haaste on, että plasman muut proteiinit häiritsevät mittausta ja saattavat vaikuttaa sen tarkkuuteen. ”Sen ansiosta merkkiaine voidaan mitata, vaikka näyte sisältäisi ainetta vain yhden pikogramman millilitrassa
Reaktio on hyvin yksinkertainen ja selvästi havaittavissa. Aleksi Takala on Kemianluokka Gadolinin töiden kehittäjä ja opiskelija Helsingin yliopistossa. 51 7/2021 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Teollisuudessa käytetään stabilointiaineena muun muassa natriumlauryylisulfaattia ja pelkistiminä lukuisia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä, joista yksinkertaisin lienee sitraatti. Suodatuksen jälkeen liuos saatetaan emäksiseksi. Kun reagenssit sekoitetaan nopeasti, havaitaan pintaplasmoniresonanssi-ilmiö värinmuutoksena, joka syntyy hopean nanohiukkasten ja valon vuorovaikutuksesta. Samalla tulevat tutuiksi kestävän kemian menetelmät ja kiertotalous. Johannes Pernaa toimii Gadolinin varajohtajana.. Työ sisältää arkipäivän kemiaa ja modernia kemian teknologiaa. Tämä laskee liuoksen läpäisemän valon intensiteettiä, minkä värinmuutos osoittaa. ALEKSI TAKALA JA JOHANNES PERNAA Nanoteknologia on osa nykyajan murrosta kemianteollisuudessa. Työssä hopeakationit pelkistetään ja stabiloidaan vesiliuoksessa vesimelonin kuoresta eristetyillä polyfenoleilla. Vesimelonin kuorista erotetut polyKu va t: A le ks i Ta ka la Hienonnettua vesimelonin kuorta lämmitetään ensin vedessä. Laitteet voi rakentaa itse Polyfenolien lähteenä käytetään jätettä eli vesimelonin kuorisolukkoa, joka voidaan hyödyntää välittömästi reaktiossa hyvällä saannolla ja ennen kaikkea vihreän kemian periaatteita noudattaen. Haasteen voisi ratkaista hyödyntämällä avointa lähdekoodia ja rakentamalla tarvittavan laitteen itse. Hopean nanohiukkaset voidaan näin havaita pintaplasmoniresonanssi-ilmiönä eli liuoksen värinmuutoksena. Kemianluokka Gadolinin uusimmassa, kouluikäisille tarkoitetussa oppilastyössä hyödynnetään vesimelonia hopean nanohiukkasten synteesissä. Työssä vaadittaisiin uv-spektrofometriä, ja sellaiset ovat kalliita. fenolit pelkistävät ja stabiloivat hopeakationeja, mikä säästää reagensseja aiempiin menetelmiin verrattuna. Esimerkiksi Arduino-mikropiirisovelluksilla oppilaitosten on mahdollista rakentaa halvempia ja opetuskäyttöön soveltuvia mittauslaitteita valmiiden ohjeiden avulla. Työn saantoon vaikuttavia tekijöitä, kuten lämpötilaa, pH:ta ja ainemäärien suhdetta, pohditaan ryhmissä, ja hopean nanopartikkelien muodostumista analysoidaan kvalitatiivisesti spektrofotometrialla. Koulun on vaikea hankkia tuhansia euroja maksavaa laitetta, vaikka se mahdollistaisi esimerkiksi metallien ja proteiinien tarkan tutkimisen. Nanometreissä mitattavien rakenteiden pituus ja muoto muuttavat perustavanlaatuisesti tuotantomenetelmien tehokkuutta ja materiaalien ominaisuuksia ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia muun muassa lääketieteelle. Mutta kuinka nanohiukkasia valmistetaan, mistä alkuaineista ne koostuvat, ja onko niiden valmistus kestävällä pohjalla. LisäkVesimelonia ja nanohiukkasia si se on saanut inspiraationsa autenttisesta hopean nanohiukkasten tutkimuksesta. Gadolinin uuden työn suunnittelussa on kohdattu yksi haaste. Nanohiukkasten pitoisuuden mittaaminen vaatii laitteistoja ja ohjelmistoja, joita ei ole helposti saatavilla koulukäyttöön. www.kemianluokka.fi Desinfiointiaineet, aurinkovoiteet, syöpälääkkeiden kantajat – mihin nanopartikkelit eivät pystyisi. Nanohiukkasia pääsee nyt tutkimaan myös Kemianluokka Gadolinissa
Mininuotio voi matkata myös tulevaisuuteen, sillä kynttilä palaa avaruudessakin.. Sydänlangassa loistava liekki sitoo meidät aikaan, jolloin ihmiskunta keksi tulen. 52 KEMIA 7/2021 Adobe Stock / Erkki Makkonen Ei niin pimeää kaamosaikaa Suomessakaan, ettei elävä liekki toisi siihen valoa. Elävän kynttilän magiaa on vaikea selittää
Eikä välttämättä silloinkaan, jos kaapissa on tarpeeksi taskulamppuja ja pattereita. Kansatieteilijä Ilmar Talve on kertonut esimerkin kynttilävälineistä. Pitkään kynttilät paloivat ”puisessa tai rautaisessa kynttilänjalassa”. Sanat on pantu joskus 1200-luvulla vaikuttaneen munkin Franciscus Assisilaisen suuhun, mutta lauseen alkuperää saadaan tuskin koskaan varmasti selville. Hämeessä veron sai maksaa edelleen raaka-aineena eli talina, jonka joku muu sitten jalosti. Liekki kytkee nykyihmisen tulen keksimisestä alkaneeseen kehitykseen. Aikansa ylhäisaateliin kuulunut Arvid Henrikinpoika Tawast (noin 1540– 1599) toimi muun muassa Viipurin käskynhaltijana ja Ruotsin jalkaväen ylipäällikkönä. Satakunnassa kruunu vauhditti tuotantoa keräämällä osan veroista kynttilöinä. Viides vaihe oli massan jäähdytys ja kuudes talin sively tervalla, jotta hiiret saatiin pidettyä siitä loitolla. Joulun juhlavalaisin ki kirkastuu, kun talin sekaan lorautetaan vähän viinaa. Ehkä vastaus sisältyy vanhaan viisauteen, jonka mukaan kaikki maailman pimeys ei riitä sammuttamaan Kynttilä valaisee pimeyden yhden kynttilän valoa. Se on mininuotio, jonka jokainen voi sytyttää. ”Alkeellisesta mäntysoihdusta parafiinikynttilään, miten valtava aika! Ja miten jyrkkä vastakohta! Ihmisen yöllä kotinsa valaisemiseen omaksumat keinot määrittävät välittömästi hänen paikkansa sivistyksen asteikolla.” Näin julisti brittiläinen fyysikko ja kemisti William Crookes 1800-luvulla esipuheessaan teokseen Kynttilän kemiallinen historia. Kynttilöitä valmistivat talonpojat lampaan tai naudan syömäkelvottomasta osasta, talista. Sitten varakkaat talot pääsivät ylpeilemään uudella materiaalilla, tinalla. Sen yksinkertaistettukin kuvaus käsittää kahdeksan vaihetta, joista ensimmäinen oli kuivuneen talikakon paloittelu kirveen teräpuolella ja toinen talin möyhentäminen sen hamarapuolella. Kirurgin työkalu Leveällä pensselillä kuvatussa historiassa aika ennen vuotta 1800 näyttäytyy tasaisena köyhyytenä. Jalostaminen oli vaivalloista. Koristeenakin kynttilä saattaa tuntua tarpeettomalta. Vasta sitten päästiin itse asiaan eli valmistamaan kynttilät joko kastamalla tai valamalla. KALEVI RANTANEN Teollisessa maailmassa tarvitaan elävää kynttilää valaistukseen enää ani harvoin, vain joskus sähkökatkon aikana. Muulloin pirtteihin toivat niukkaa valoaan päreet, jotka materiaalin ja työtuntien määrällä mitattuna olivat kalliita nekin. Kirja perustuu sähkökemian maineikkaan vaikuttajan Michael Faradayn luentojen kokoelmaan. Liekin valoa ja tunnelmaa pystytään nykyään jäljittelemään sähköllä. Voudille piti 1540-luvulla tuoda kahdeksan kynttilää jokaista manttaalia kohti. Tavallinen kansa poltti kynttilöitä jouluna. Lähelle katsomalla näemme hidasta, lähes huomaamatonta, mutta ajan ihmisille merkittävää edistystä. Rahvaan ja paremman väen erotti toisistaan esimerkiksi kynttilänjalkojen määrä ja materiaali. Itse Faraday päätti luentonsa vertaukseen: ”… voin vain esittää teille toivomuksen, että osaatte omassa sukupolvessanne olla kynttilän veroisia, että sen tavoin loistatte liekkeinä ympärillänne oleville, että kaikissa teoissanne oikeutatte sytykkeen kauneuden toimimalla kunniallisesti ja tehokkaasti teoissamme kanssaihmisiänne kohtaan.”. Yksi oivallus oli havainto, että liekKynttilät olivat kauan arvotavaraa Suomessakin. Miksi siis hieman vaivalloinen kynttilä. Tawastin omistamassa Kurjalan kartanossa Lammilla oli arvoesineitä poikkeuksellisen paljon, kertoo historioitsija Ulla Koskinen: yksinkertaisia kynttilänjalkoja 12, kaksi-, kolmija nelihaaraisia yhdeksän ja kynttiläkattokruunujakin kaksi. Talimassa keitettiin padassa ja siivilöitiin kankaalla tai varsinaisella siivilällä. Linkki tulen keksimiseen Kynttilä symboloi valistuksen, totuuden ja oikeuden voittoa pimeyden voimista. Prosessi säilyi samanlaisena vuosisatoja, joskin pieniä innovaatioita tehtiin. Seuraavaksi massa varastoitiin odottamaan kynttilöiden tekoa eli joulunaluspäiviä. Silti elävä kynttilä on juuri sähköistyneessä maailmassa sekä suositumpi että helpommin saatavissa kuin koskaan. 53 7/2021 KEMIA Liekki kirkastui, kun talin sekaan lorautti vähän viinaa
Kynttilöitä opittiin tekemään talista ja mehiläisvahasta jo parituhatta vuotta sitten. Valaistusvälineeksi suositellaan pikemmin talikuin steariinikynttilää, koska ensin mainitut antavat paremman valon.” Sähkön aikakaudella kynttilälle on Suomessakin annettu uusia tehtäviä. Saksalaisen kulttuurihistorioitsijan Wolfgang Schivelbuschin mukaan sydänlangan keksiminen oli valaistuksen historiassa yhtä mullistavaa kuin pyörän keksiminen liikenteessä. Suomessakin suutarit hyödynsivät yhtä 1500-luvun keksintöä, ”suutarinsilmää”, joka oli vedellä tai spriillä täytetty lasipullo. Englantilainen Joseph Morgan, alun perin tinaaja, kehitti kynttilänvalmistuksen koneita ja laitteita. Teknologia pysyi olennaisesti samana 1800-luvulle saakka. Lopulta öljy poistettiin puristamalla. Ne ovat pysyneet samoina, vaikka yksityiskohtia on hiottu ja tuotanto koneel. Erityisesti pienet tuikut ovat kasvattaneet suosiotaan. Saatiin steariinia. A do be St oc k Kynttilästä on tullut välttämättömän valaisuneuvon sijaan tunnelmanluoja. Erottamalla polttoainevarasto ja palotila toisistaan saatiin kirkasta valoa. Vuonna 1825 Chevreul kehitti toisen kemistin Joseph Gay-Lussacin kanssa tekniikan steariinin erottamiseksi. Parin vuoden kuluttua hän sai selville, että tali ei ollut yksi aine, vaan se koostui steariinihaposta, oleiinihaposta ja glyseriinista. Historialliseen, ajalliseen käänteeseen liittyi maantieteellinen. Yli kahdentuhannen vuoden takaisista Qin-dynastian haudoista on löydetty valaanrasvakynttilöitä. Kirurgeille ilmeisesti riitti kynttilänvalo ilman suutarinsilmää, ainakin Duodecim-lehden vuonna 1850 julkaisemasta ohjeesta päätellen: ”Jos leikkaus tehdään yöllä tai tulen valossa, tarvitaan vielä yksi henkilö huolehtimaan valaistuksesta. Valovoiman yksikkö SI-järjestelmässä on kandela. Kynttilän pitkä historia näkyy tekniikassa sähköisinä jäljitelminä ja tieteessä termeinä. Eurooppalaiset tutkijat ja tehtailijat repäisivät eron Kiinaan, jolla oli pitkät perinteet ja aikanaan etumatkaakin kynttilänvalmistuksessa. Tätä nykyä useimmissa kodeissa käytetään turvallisuussyistä sähkökynttilöitä. Pitkä ylellisyyden aika Kynttilän erottaa nuotiosta, soihdusta ja päreestä sydänlanka. Kemiallinen käänne Tiede tunkeutui kynttilänvalmistukseen noin kaksisataa vuotta sitten. Rahvas valaisi majansa polttamalla kaisloja tai päreitä. Kulttuurin välittäjäksi Kun Michael Faraday piti 1860-luvun alussa luentojaan, tiedossa olivat melkein kaikki kynttiläkemian perusasiat. Kynttilät olivat silti luksusta, johon vain kirkolla, aateliskartanoilla ja ruhtinashoveilla oli varaa. Hefnerkynttilä on 0,93 kandelaa. Polttoaine sulaa ja nousee kapillaarivoiman ansiosta sydäntä myöten liekkiin. Lopulta 1850-luvulla petrokemian isäksi mainittu skottikemisti James Young hioi käyttökelpoiseksi menetelmän parafiinin erottamiseksi öljystä tislaamalla. Ensin tali saippuoitiin potaskalla, sitten saippua hajotettiin rikkihapolla. Ranskan hovin vuosisataisen tyyssijan Versailles’n palatsin legendaarista Peilisalia valaisi kerralla tuhat kynttilää. 54 KEMIA 7/2021 A do be St oc k / Er kk i M ak ko ne n Monen lapsuusmuistoissa joulukuusessa paloivat aidot kynttilät, eikä muita ollut edes saatavilla. ”Tinaiset kynttilänjalat tulivat esimerkiksi Varsinais-Suomen talonpoikien keskuudessa käyttöön 1700-luvulla.” Yleisvalaistuksen lisäksi kynttilöitä käytettiin kohdevalaistukseen tarkkuutta vaativissa töissä. Kuninkaalliset erottuivat kaikista muista kynttilöidenkin määrällä. Potaska korvattiin halvalla materiaalilla, sammutetulla kalkilla. Vauhtiin päästyään kynttiläteknologia eteni nopeasti, monella suunnalla, monien kemistien ja muiden uudistajien työllä. Kandela tulee latinan kynttilää merkitsevästä sanasta sekä vanhoista valoyksiköistä. Perinteinen kynttilä loistaa noin yhden kandelan voimalla. Pullo toimi suurennuslasina. Kiina jättäytyi 1800-luvulla syrjään nykyaikaisesta kynttiläteollisuudesta ja palasi takaisin vasta 1900-luvun lopulla. Suomessa sen rinnalla tunnettiin kansainvälinen kynttilä, joka on 0,98 kandelaa. Yksi, verraten nuori eli 1920-luvulla alkanut perinne on kynttilöiden vieminen haudoille. Talin koostumusta alkoi vuonna 1811 tutkia ranskalainen Michel Chevreul, joka ei ollut kynttiläntekijä vaan kemisti. Kirjaimellisesti tunkeutui, ulkopuolelta. Tätä nykyä Kiina tuottaa jälleen suuren osan maailman kynttilöistä. Pian opittiin tekemään kynttilöitä myös kookosja palmuöljystä
Ympäristövaatimuksilla on nykyään iso vaikutus alan yritysten toimintaan. ”Toki se, että parafiinikynttilöiden kemia on sen verran lähellä monien muovikalvojen kemiaa, aiheuttaa sen, että soveltuvien ekologisten kalvojen valikoima on melko rajallinen.” Vaihtoehdot lisääntyvät Parafiini raaka-aineena pitää Määtän arvion mukaan pintansa vielä jonkin aikaa. Sulatoimituksella säästetään yksi sulatusvaihe, ja siten energiaa kuluu hieman vähemmän.” Havin toimitusjohtaja Linda Schlobohm tähdentää, että yhtiön tuotannosta 80 prosenttia on kotimaista. Perusraaka-aineet ovat kemialtaan pitkälti samoja kuin aiemminkin. Tuotantokoneet ovat kulkeneet samaan suuntaan kuin muussakin teollisuudessa. 55 7/2021 KEMIA Havin kynttilöitä kohta kaksi vuosisataa Suomen suurin kynttilätehdas Havi kuuluu kemianteollisuutemme varhaisimpiin pioneereihin. Mielenkiinnolla odotan, tuleeko muovien tavoin saataville biopohjaisia parafiineja.” Siitä Määttä on varma, että steariinien osalta vaihtoehtoisten lähtöraaka-aineiden kehittäminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Talvisodan puhjettua yritys evakuoi tehtaansa Riihimäelle, jossa Havin kynttilöiden tuotanto edelleen tapahtuu. ”Tämä tarjoaa yrityksellemme paremmat mahdollisuudet vaikuttaa raaka-aineisiin ja kartoittaa ekologisempia vaihtoehtoja läpi koko tuotantoketjun. Öljylamppu osoittautui samaan aikaan sekä ylivoimaisen valovoimaiseksi että halvaksi valkeuden lähteeksi. Havin perinteet ulottuvat aina vuoteen 1829, jolloin Anton Alfthan perusti Suomen ensimmäisen kynttilätehtaan Karjalankannaksen Johannekseen. Kokeet kansainvälisellä avaruusasemalla ovat osoittaneet, että kynttilä palaa sielläkin, liekki vain on pyöreä. Kynttilä joutui vaihtamaan alaa ja muuttumaan kulttuurin välittäjäksi – ja havaintovälineeksi. ”Parafiiniraaka-aineiden valmistajilla on omat tapansa säädellä moolimassajakaumaa ja metyyliryhmien määrää siten, että eri prosesseihin saadaan oikeat ominaisuudet omaavat parafiinit.” Steariinin lähtöraaka-aineissa uutta on se, että nyt haetaan esimerkiksi vegaanisia steariineja. Riihimäen kynttilätehtaan johtajan Päivi Määtän mukaan tuotteiden valmistustekniikassa ei ole viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittäviä muutoksia. ”Palmuja soijapohjaiset steariinit ovat ympäristön kannalta kyseenalaisia, joten niiden rinnalle on tulossa esimerkiksi oliivipohjainen steariini.” Kynttilöiden pakkausmateriaaleissa tekevät tuloaan ekologisemmat materiaalit samalla tavoin kuin teollisuudessa ylipäätään. Nykyajan perusasia, joka Faradayn luennoista puuttui, on ekologia. Euroopassa sitä jalostetaan esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa. Steariineja valmistetaan muun muassa Ruotsissa, Belgiassa, Saksassa ja Italiassa. mus kuin kynttilän fysikaalinen ilmiö”, sanoi Faraday ensimmäisessä luennossaan. ”Eli jos öljyä pumpataan, on järkevää hyödyntää myös nämä moolimassajakeet.” Parafiinia tuotetaan öljyä pumppaavissa maissa. Toinen, fysikaalinen perusasia, jota 1860-luvulla tuskin kukaan tuli ajatelleeksi, on painovoiman vaihtelun vaikutus liekkiin. ”Niin kauan kuin öljyä jalostetaan polttoaineiksi, voiteluaineiksi ja muiksi tuotteiksi, parafiini on todennäköisesti myös kustannustasoltaan kynttilöihin soveltuva raaka-aine. ”Kynttilä sinänsä tuskin tulee muuttumaan, mutta varmasti entistä enemmän niissäkin otetaan ekologiset ja palamisen puhtauteen liittyvät asiat huomioon.” Tehtaanjohtaja muistuttaa myös, että parafiini on öljynjalostuksen sivutuote. A do be St oc k Nykyajan kynttilä voi myös tuoksua, kuten nämä hemmottelukylpylän aromikynttilät. Ehkä tulevat Marsin-matkaajatkin sytyttävät perille päästyään kynttilän muistuttamaan valon perinteestä. ”Meille parafiini tulee sulana tankkiautoilla. listunut ja automatisoitunut. ”Esimerkiksi servotekniikka tuo tarkkuutta prosesseihin”, Määttä kertoo. Kuluttajille, jotka polttavat pari kynttilää silloin tällöin, itse polton päästöt ovat merkityksettömän pienet. Alkuperäisessä tehtävässään valaisijana kynttilä joutui kohtaamaan voittamattoman vastustajan. Sieltä laitos siirtyi sittemmin Viipuriin Havin kaupunginosaan. Esimerkiksi kynttilöissämme käytettävä steariini on joutsenmerkittyä.” Se tarkoittaa, että steariini on uusiutuvista raaka-aineista tehtyä, usein vielä ruokateollisuuden jätteistä. ”Steariinitkin tulevat meille sulana, eli yksi sulatus vältetään”, Määttä kertoo. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. ”Ei ole parempaa, avoimempaa ovea, josta aloittaa luonnonfilosofian tutki
Paksun savensekaisen sedimentin alta noin kolmen metrin syvyydestä alkoi kuitenkin selvästi hahmottua laivan runko. Siksi niitä myös korjattiin paljon, mikä tarkoittaa, että niiden rakenteet voivat sisältää materiaalia eri aikakausilta. Myös Hahtiperän hylyn hyvän kunnon salaisuus on ennen kaikkea se, että se oli päätynyt niin syvälle maan alle. Alus oli koottu limisaumatekniikalla, jota jo viikingit hyödynsivät laivanrakennuksessaan. ”Laivan kylkilautoja on tilkitty lampisirppisammaleella. Aluksen löytyminen oli arkeologeille jättiyllätys. Samassa yhteydessä kaivettiin auki myös rakennuksen pysäköintipaikkaa. Runkoa on käsitelty tervalla ja piellä, joilla kyllästettyinä puumateriaali kestää pidempään”, Riutankoski kertoo. Unescon suosituksen mukaan ne jätetään paikalleen meren pohjalle, ja niitä voidaan siis tutkia ainoastaan sukeltamalla. Vaikka osa hylystä oli ilmeisesti aiempien rakennustöiden myötä hävinnyt, tutkijoita hämmästytti, kuinka hyvin loppuosa oli maaperässä säilynyt. ARJA-LEENA PAAVOLA Oulun keskustassa käynnistettiin elokuussa 2018 suuren, 1970-luvulla rakennetun hotellin peruskunnostustyö. Maan uumeniin jäljelle jääneen laivanosan pituus on noin 10,5 metriä, ja leveyttä sillä on enimmillään lähes 4,5 metriä. Tutkijoiden ensimmäinen ajatus oli, että kyse olisi niistä. ”Kansainvälisesti on muitakin esimerkkejä tällaisista hylyistä, kuten Tallinnan koggi ja Ruotsissa Götan hylky”, kertoo konservaattori Elisa Ahverdov Suomen kansallismuseosta. ”Laivan kyljet olivat ikävä kyllä sen verran korkeammalla, että ne olivat päässeet tuhoutumaan, mutta pohjaosa onneksi ei”, Ahverdov sanoo. Hahtiperän hylky havisee historiaa ”Voi olla, että tämä oli myös Hahtiperän hylyn kohtalona.” Kuivan maan harvinainen aarre Matleena Riutankosken mukaan Hahtiperän hylky näyttää olleen proomutyyppinen, syväykseltään matala alus, joka on kuljettanut isompien, merelle ankkuroituneiden laivojen lastin maihin ja vastaavasti vienyt niihin satamasta maailmalle lähtevää rahtia. ”Juuri siitä valittiin lopulta konservointiin neljän kaaren levyinen poikkileikkauskappale, jossa oli kaikki rakenneosat tallessa.” Hylyn osat siirrettiin Oulusta rekalla Vantaalle, jossa Museoviraston. Siltissä eli hiekan ja saven seoksesta muodostuneessa maa-aineksessa ja hapettomassa tilassa puu ei päässyt lahoamaan. ”Purjelaivojen aikakaudella oli yleistä hylätä käytöstä poistetut laivat johonkin kotisataman ympäristöön ja antaa niiden upota sen sijaan, että olisi nähty vaivaa aluksen kuljettamiseksi muualle”, Riutankoski kertoo. Laivan osat olivat erikuntoisia, koska hylky oli maassa hieman vinossa. Hylkyjen ajoitusta vaikeuttaa se, että laivat olivat arvokkaita kulkuvälineitä, jotka yritettiin pitää vesillä mahdollisimman kauan. ”Toki meressä on hylkyjä paljon enemmän.” Suojana kylmyys ja vähähappisuus Kaupunkiarkeologisissa kohteissa puu ja muut orgaaniset materiaalit ja esineet säilyvät melko hyvin, kunhan ne ovat maassa tarpeeksi syvällä hapettomissa oloissa. Sittemmin Pohjois-Suomen vanhimmalle hylkylöydölle on keksitty mahdollinen selitys. Maan uumenista paljastui laivan hylky, joka on ajoitettu 1600-luvulle. Alueella oli vuosisatoja sitten toiminut vilkas Hahtiperän satama, kaupungin ensimmäinen. Alhaisen happipitoisuuden lisäksi säilyttävänä tekijänä on ollut matala lämpötila. ”Jo toisena päivänä maasta tuli esiin hirren kappaleita ja hirsirakennelman fragmentteja, mutta emme heti tajunneet, mistä oli kyse.” Tiedettiin, että vanhassa satamassa oli aikoinaan ollut monenlaisia laiturirakenteita ja varastoaittoja. Hapettomassa tilassa vuosisatoja maanneen hylyn hyvä kunto yllätti tutkijatkin. ”Osasimme odottaa, että työmaalta saatetaan tehdä arkeologisia löytöjä, joten olimme paikalla kaivausten käynnistyessä”, kertoo arkeologi Matleena Riutankoski Museovirastosta. Laivahylyn löytyminen kuivalta maalta on harvinaista, joskaan ei aivan tavatonta. Mahdollisuudet hylyn tutkimiseen ovatkin paljon paremmat kuin Itämeressä lepäävien alusten. Erityisen hyvin oli säilynyt toinen pää, joka oli osittain pohjaveden alapuolella. Myös Hahtiperän hylyssä on nähtävissä jälkiä korjaustöistä. Puuaineksen tutkimuksissa on selvinnyt, että männyt, joista alus on tehty, kasvoivat 1600-luvulla ja todennäköisesti Pohjanmaan metsissä. 56 KEMIA 7/2021 Oululaisen hotellin parkkipaikan alta tehtiin pari vuotta sitten ällistyttävä arkeologinen löytö. ”Tulevissa tutkimuksissa voimme saada vielä paljon lisää tietoa sekä materiaaleista että rakennustekniikasta ja siitä, miten eri osat on veistetty”, hän uskoo. Puuta on mahdollisesti työstetty jo kasvuvaiheessa siten, että se on saatu laivaan kaaripuuksi. Mikrobitoiminta on silloin hyvin vähäistä, joten suuretkin puurakennelmat voivat säilyä jopa satoja vuosia
57 7/2021 KEMIA Pohjois-Pohjanmaan museo Laivahylyn paljastuminen oululaisen työmaan uumenista oli iso yllätys sekä rakentajille että tutkijoille.
Vuonna 2000 ruotsalaistutkijat huomasivat, että laivassa oli hyvin happamia suolapurkaumia. ”Happamuus kiihdyttää puun hajoamisprosessia, joten löydös oli erittäin huolestuttava.” Tutkimukset reaktion syistä jatkuvat edelleen, mutta todennäköisesti sen aiheuttivat Vasaan vuosisatojen mittaan imeytyneet rikkiyhdisteet ja laivan ruostuneet rautaesineet, erityisesti rautapultit, joita isossa aluksessa on tuhansia. Kahden kylvyn jälkeen ainakin näkyvin osa korroosiotuotteista oli Helsinkiin konservoitaviksi lähteviä hylyn osia pakataan kuljetusta varten. Konservaattorien käytössä olivat myös mittatilaustyönä tehdyt altaat, joihin neljä metriä pitkät pohjatukit mahtuivat. Siinä vaiheessa tukeista löytyi runsaasti raudan korroosiotuotteita. Pitkän konservointiurakan jälkeen se asetettiin vuonna 1990 näytteille omaan museoonsa. Museon ilmankosteuden vaihteluita kontrolloidaan entistä tarkemmin. Korroosiota oli paikoin niin paksuna kerroksena, että sitä täytyi nakutella irti vasaralla”, Ahverdov kuvailee. Ku lt tu ur iy m pä ris tö pa lv el ut /M us eo vi ra st o Hylyn nelimetriset pohjatukit odottavat kemikaalikylpyä mittojen mukaan tehdyssä altaassaan.. Happoja on neutraloitu ja laivan osia käsitelty rautaa sitovilla kemikaaleilla. Konservoinnin aluksi osat puhdistettiin mekaanisesti pehmeillä harjoilla ja siveltimillä. 58 KEMIA 7/2021 kokoelmaja konservointikeskus sijaitsee. Kaikkia puuhun imeytyneitä rautayhdisteitä ei kuitenkaan onnistuttu saamaan pois mekaanisesti. ”Niitä oli paljon erityisesti pohjatukkien alapinnoilla, koska kylkilaudat oli kiinnitetty rautanauloilla. Raudan korroosiotuotteiden tuhovoimasta on varoittava esimerkki Ruotsista. ”Kylpy sisältää kaksiprosenttista diammoniumsitraattia ja pienen määrän natriumditioniittia, joka muuntaa rautaionit paremmin liukenevaan muotoon. Tukholman edustalle vuonna 1628 uponnut sotalaiva Vasa nostettiin 1960-luvulla ylös. Siellä osat purettiin niin, että stabiloinnissa käytettävät kemikaalit pääsivät imeytymään puuhun paremmin. Nyt rautapultit on korvattu ruostumattomalla teräksellä. ”Olemme ottaneet tästä opiksi Hahtiperän hylyn konservoinnissa.” Po hj oi sPo hj an m aa n m us eo Kahteen kertaan kemikaalikylpyyn Hahtiperän hylyn konservoijat halusivat ehkäistä Vasa-laivan kaltaiset ongelmat ennalta upottamalla hylyn kemialliseen kylpyyn
Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Uudistusinnossa monet taloista paloivat, todennäköisesti tuhopoltoissa.” Asenneilmapiiri on nykyään toinen. Sen tarkoituksena on korvata vesi puun rakenteissa. Ko ns er vo in ti yk si kk ö/ Su om en ka ns al lis m us eo. Toimenpiteen tarkoituksena on minimoida kuivausvauriot. Pakastekuivauksessa jää sublimoituu suoraan kaasuksi. Kun hylyn osat on stabiloitu, ne pakastekuivataan. Uuden sataman paikka löytyi vuoden 1724 jälkeen Toppilasta, mistä kiitos kuuluu poikkeuksellisen rajulle tulvalle. Puun pintaan jäänyt kuiva PEG poistetaan. ”Voi olla, että hylky on jo silloin ollut nähtävillä, mutta siihen ei ole kiinnitetty huomiota eikä sitä ole pidetty merkittävänä. Niiden rahtaama lasti täytyi siirtää proomuihin, jotka hoitivat kuljetuksen ensimmäisen tai viimeisen etapin. Huomattava kaupunkikuvallinen muutos oli, kun paikalle 1970-luvulla nousi iso Vaakuna-hotelli. Voimakas vedentulo laajensi puroa niin, että siihen syntyi uusi, syvä väylä laivojen purjehdittavaksi. Liian suurella lähtöpitoisuudella osmoottinen paine vetää vesimolekyylit puun solukosta ennen kuin isokokoiset PEG-molekyylit pääsevät korvaamaan ne”, Ahverdov selittää. Kun vesi poistuu puun solukosta, sen pintajännitys saattaa luhistaa heikossa kunnossa olevat kohdat. Myös kaupunkilaiset innoissaan Hahtiperän hylyn löytöpaikan maisema on sitten 1600-luvun muuttunut valtavasti, kun meri on paennut kauemmaksi. Hahtiperän hylyn käyttöaikaan kaupungissa toimi hänen mukaansa ainakin kaksi laivaveistämöä. Uuden ajan henki näkyy myös siinä, että tavalliset kaupunkilaisetkin ovat olleet todella innostuneita hylkylöydöstä. Sen jälkeen käytetään molekyylipainoltaan suurempaa laatua paikkaamaan isompia vauriokohtia solukossa. Kokoelmaja konservointikeskuksessa on kaksi isoa pakastekuivainta, jotka saadaan yhdistettyä yhdeksi viiden metrin pituiseksi kammioksi. Vedet joutuivat ottamaan toisen suunnan ja virtaamaan Toppilansalmen puroon. Konservoinnin päätteeksi hylky kootaan uudelleen kokoon. Kaikki muutokset osien ulkonäössä koko konservointiprosessin aikana dokumentoidaan huolellisesti. Juuri sen ansiosta arkeologit olivat vuonna 2018 valvomassa hotellin kunnostustöitä. 59 7/2021 KEMIA Tervakaupungin uusi henki Oulun ensimmäinen satama Hahtiperä oli aikoinaan tervakaupungin sydän ja vilkas kansainvälisen kaupan keskus. Ennen hotellin tuloa sen paikalla oli vanhoja puutalokortteleita. Nykynäkökulmasta kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä hävitettiin surutta. Ajat olivat silloin kovin erilaiset”, Herva sanoo. 2000-luvun alussa tehdyn kaupunkiarkeologisen inventoinnin myötä Hahtiperän alue sijoitettiin ensimmäiseen suojeluluokkaan. ”Lisäksi talonpojat saattoivat rakentaa omissa verstaissaan isojakin purjeveneitä omaan käyttöönsä.” Rahti kulki myös toiseen suuntaan. Molekyylipainoltaan pienempi laatu imeytetään ensin puun soluseinämiin. Rakennustöiden yhteydessä maakerrokset sekoittuivat, ja tontille vedettiin muun muassa kaukolämpöputki. ”Kaupan kasvaessa merireiteille tarvittiin lujatekoisia kuljetuskalustoja, sillä tervatynnyrit veivät paljon lastitilaa”, kertoo Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva. vattamisen jälkeen se jää tukemaan puun solukkoa ja ehkäisee siten kuivumisvaurioita.” Tutkijat hyödyntävät konservoinnissa kahta PEG-laatua, joista toisessa on pienempiä ja toisessa suurempia molekyylejä. ”Meidän käyttämämme PEG on huoneenlämmössä kiinteää, joten kuiKonservaattori Elisa Ahverdov puhdistaa pohjatukkia pehmeällä harjalla. Komeat purjelaivat rahtasivat Oulusta maailmalle tervan lisäksi muun muassa lohta ja voita. Kuivausta voidaan monitoroida seuraamalla osien painon muutoksia ja hyödyntämällä puun sisään työnnettävää lämpöanturia. ”PEG-pitoisuutta nostetaan vähitellen. Kun maa Pohjanlahden alueella jatkuvasti kohosi, suurten laivojen alkoi olla yhä vaikeampi rantautua Hahtiperään. 1970-luku muistetaan kiivaan modernisoinnin vuosikymmenenä. ”Myös työmaat usein ilmoittavat asiasta, jos esille tulee jotain, mikä voisi olla arkeologisesti kiinnostavaa.” puusta poissa.” Seuraavaksi tutkijat pääsivät etenemään puun stabilointiin, joka tehdään polyetyleeniglykolilla (PEG). Tavoitteena on saada se aikanaan esille Pohjois-Pohjanmaan museoon. Hahtiperän sataman kautta tuotiin pohjoiseen Suomeen erityisesti säätyläisten himoitsemia ylellisyystavaroita: hienoja kankaita, viinejä ja posliinia. Runsaat sateet olivat koetelleet koko Pohjanmaata, ja ennätyspakkasissa Oulujoki jäätyi. Lopulta satamaa ei kuitenkaan voitu hyödyntää enää lainkaan. Kun se sitten suli, tulva peitti liki koko kaupungin ja jäälohkareet tukkivat joen suuaukon
M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Joaquín Campos-Acosta (IO-CSIC, Espanja) ja kustoksena prof. Sami Franssila. Tapio Ranta. Iana Tarakanchikovan väitöskirja Multilayered polyelectrolyte assemblies as a delivery system for biomedical applications tarkastettiin 3.11.2021. Päivi Tammela. M.Sc. Vastaväittäjinä toimivat Dr. FM Karoliina Hämäläisen väitöskirja Meteorological Solutions to Support Wind Energy Production in Finland tarkastettiin 12.11.2021. Mari Lundström. Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto DI Joni Kilpijärven väitöskirja RF-microwave sensor development for cell and human in vitro and ex vivo monitoring tarkastettiin 22.10.2021. Marianne Glasius (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Marja-Liisa Riekkola. Sonja Kallion väitöskirja Community Pharmacists’ Contribution to Prospective Medication Risk Management for Older Adults in the Context of Network Theory tarkastettiin 26.11.2021. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Mariia Bogachevan väitöskirja The influence of soluble components and culture conditions on hepatic differentiation of human pluripotent stem cells tarkastettiin 12.11.2021. Ulla Lassi. Raul Mollehuara Canalesin väitöskirja Applied hydrogeophysics for characterisation. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi dos. DI Jarno Föhrin väitöskirja Raw material supply and its influence on profitability and life-cycle assessment of torrefied pellet production in Finland – Experiences from pilot-scale production tarkastettiin 5.11.2021. Jussi Ryynänen. DI Olaitan Olaboden väitöskirja Integrated Time-based Sensor Interface Circuits for Implant Applications tarkastettiin 26.11.2021. FM Mika Vesteniuksen väitöskirja Sources of Selected Chemical Components in Atmospheric Aerosols in Finland tarkastettiin 29.10.2021. Soroush Majlesin väitöskirja Radioecology for boreal ecosystems: Studies on transfer processes and effects on wildlife tarkastettiin 12.11.2021. Alejandra Sierra López. Heikki Järvinen. FM Annu Rusasen väitöskirja Catalytic conversion of sawdust-based sugars into 5-hydroxymethylfurfural and furfural tarkastettiin 12.11.2021. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Evamarie Hey-Hawkins (Leipzigin yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Jukka Heinonen (Islannin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. DI Aleksei Nikitinin väitöskirja Microwave processes in thin-film multiferroic heterostructures and magnonic crystals tarkastettiin 26.11.2021. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Erkki Lähderanta. Alexander Granovskii (Moskovan yliopisto, Venäjä) ja kustoksena prof. Aldo di Carlo (Rooman yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Christian Breyer. Tor Sverre Lande (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Yongxiang Yang (Delftin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Nea Korvenlaidan väitöskirja Extracellular vesicles and microRNAs in ischemic stroke tarkastettiin 12.11.2021. Katja Kanninen. Michael Charalambous Georgiadis (Thessalonikin yliopisto, Kreikka) ja kustoksena prof. Budde (Wisconsinin lääketieteellinen korkeakoulu, Yhdysvallat) ja kustoksena tutk.joht. Vastaväittäjänä toimi prof. Masaki Hayashi (Calgaryn yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Erkki Ikonen. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Dmitrii Bogdanovin väitöskirja Transition towards optimal renewable energy systems for sustainable development tarkastettiin 4.11.2021. DI Antti Arpalahden väitöskirja Heap leaching of nickel sulfide-ore tarkastettiin 5.11.2021. Helsingin yliopisto M.Sc. Stefan Ivanell (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Marja Airaksinen. Olli Sippula. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Rinez Thapan väitöskirja Recovery of scandium and uranium with bisphosphonate modified mesoporous silicon tarkastettiin 26.11.2021. Jyväskylän yliopisto FM Esa Kukkosen väitöskirja Nonlinear optical materials through weak interactions and their application in 3D printing tarkastettiin 29.10.2021. Vastaväittäjänä toimi Dr. Heikki Seppä. Vastaväittäjänä toimi prof. Katriina Aalto-Setälä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. DI Ngoni Mhonden väitöskirja Understanding the effect of metastable sulphoxy compounds on the flotation of sulphide ores tarkastettiin 5.11.2021. Prov. DI Aapo Poskelan väitöskirja Influence of Materials and Aging Test Design on Dye Solar Cell Stability tarkastettiin 12.11.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Adrian Goldman. Karol Malecha (Wroc?awin tekninen yliopisto, Puola) ja kustoksena dos. DI Anna Claudelinin väitöskirja Climate change mitigation potential of Finnish households through consumption changes tarkastettiin 29.10.2021. M.Sc. Johanna Jyrkkä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Andrzej Kraslawski. Agne Swerin (Karlstadin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto DI Heikki Suhosen väitöskirja Novel electrical particle emission reduction methods for small-scale biomass combustion tarkastettiin 29.10.2021. Ville Uusitalo. Ulla Lassi (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Joakim Riikonen. Patrick Gane. Sami Franssila. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Konu. Jukka Juutilainen. Alice Mija (Côte d’Azurin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Matthew D. M.Sc. Heikkisen väitöskirja Novel carbon materials and microstructures for electrochemical sensors tarkastettiin 12.11.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Bastiaan Krom (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Stephan Sylvest Keller (Tanskan tekninen yliopisto) ja kustoksena prof. Vladimir Sivakov (Leibniz-instituutti, Saksa) ja Dr. Heinz Burtscher (LuoteisSveitsin ammattikorkeakoulu) ja kustoksena apul.prof. Monika Österberg. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Alexey Popov (Teknologian tutkimuskeskus VTT). Vastaväittäjänä toimi prof. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto DI Mohammad El Walin väitöskirja Utilizing an Artificial Neural Sustainability of phosphorus supply chain – circular economy approach tarkastettiin 22.10.2021. Reijo Lappalainen. TkL Timo Hartuksen väitöskirja Thermal studies of ink solvent and toner behaviour on coated paper: modelled in various printing methods using ink-coating component mixtures and laboratory scale print tests tarkastettiin 19.11.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Raimo Salon väitöskirja Advanced microscopic validation of diffusion MRI in rat brain tarkastettiin 17.11.2021. Heikki Tenhu. Vastaväittäjänä toimii prof. Prov. Seppo Vainio (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Ayobami Salamin väitöskirja Biorefining of lignocellulosic biomass and chemical characterization of slow pyrolysis distillates tarkastettiin 26.11.2021. Irina Belayan väitöskirja Exercise-induced cellular and molecular alterations in aging and Alzheimer’s disease tarkastettiin 12.11.2021. Paola Storici (Triesten yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. tarkastettiin toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Valerio Chiarinin väitöskirja Structural and biochemical studies of a posttranslational modification platform in early Eukaryota tarkastettiin 28.10.2021. Anton Sadovoy (IMRE-instituutti, Singapore) ja kustoksena tutk.prof. Tarja Malm. Shella Gilbert-Girardin väitöskirja Biomolecular Screening and Characterization of Antimicrobials Acting on Biofilms and Planktonic Bacteria tarkastettiin 4.11.2021. DI Joonas J. Clare Bradshaw (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena emer.prof. Päivi Tammela. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. FM Susanne Åbergin väitöskirja 3D hydrogeological modelling at a mining development site with complex hydrostratigraphy in northern Finland tarkastettiin 22.10.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Christian von Hirschhausen (Berliinin teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Peter Lund. Zhenghe Xu (Albertan yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Michael Campbell (Cern, Sveitsi) ja kustoksena prof. DI Akiko Gäddan väitöskirja Processing and interconnections of semiconductor sensors for photon and particle radiation detection tarkastettiin 5.11.2021. Vastaväittäjänä toimi prof. Alexei Verkhratsky (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena apul.prof. 60 KEMIA 7/2021 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Jatkuu sivulla 62… Aalto-yliopisto DI Janne Askolan väitöskirja Advances in LED Photometry and Ageing Procedures of LED Luminaires tarkastettiin 22.10.2021. M.Sc. Olli Dahl. DI Tao Zoun väitöskirja Lignin Nanoparticles: Understanding of Their Properties and Modifications for Versatile Applications tarkastettiin 5.11.2021. Jari Juuti. Dong Yangin väitöskirja Thermosensitive poly(N-acryloyl glycinamide) microgels and their application in catalysis tarkastettiin 22.10.2021. Janne Jänis (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi ryhmäpäällikkö Lauri Sikanen (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena prof. Maria Vamvakaki (Kreetan yliopisto, Kreikka) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof
Kaisa Hietalan mielestä maailma tarvitsee kestäviä ratkaisuja monella toimialalla. Hietala on toiminut myös Kemiran hallituksessa. ”Luonnontieteet kiinnostivat minua, ja Oulussa oli vahva luonnontieteellinen tiedekunta. 61 7/2021 KEMIA Vuoden 2021 Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinnon on saanut geneetikko, tiedetoimittaja ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Tätä nykyä Hietala on öljyjätti Exxon Mobilin ja pakkausyhtiö Smurfit Kappa Groupin hallituksen jäsen sekä kiertotalouslannoitteita valmistavan Tracegrow Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. Tunnustuksen myöntää Suomalainen Tiedeakatemia. ”Olen aina tykännyt kompleksisista, hankalista asioista. ”Pidän haasteista” Kaisa Hietala aloitti geofysiikan opinnot Oulun yliopistossa vuonna 1991. Lisäksi hän opiskeli kemiaa, geologiaa, maantiedettä ja ympäristötieteitä. Tuntui, kuin olisi astunut karkkikauppaan”, Hietala kertoo. ”Olen iloinen ja yllättynyt, että palkinto annetaan kaltaiselleni vapaalle agentille”, Raevaara kommentoi tuoreinta tunnustustaan ja sanoo pyrkineensä puhumaan ja kirjoittamaan tieteellisen tiedon, tieTieteen puolesta -palkinto Tiina Raevaaralle Vuoden alumni puhuu kestävyyden puolesta Tiina Raevaara on tietokirjojen lisäksi kirjoittanut useita romaaneja ja Runeberg-palkitun novellikokoelman. Nykyinen hallitusammattilainen Kaisa Hietala on kokenut liiketoimintajohtaja, joka tunnetaan ympäristöllisesti kestävän bisneksen puolestapuhujana. Hietalalla on kahdenkymmenen vuoTo ni H är kö ne n/ Li ke Kaisa Hietala on Oulun yliopiston 23:s Vuoden alumni.. Hietala valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1995. Raevaara on myös toiminut kaksivuotisen kauden työelämäprofessorina Turun yliopistossa. Kaikki lähtee omista arvoistani ja omasta kiinnostuksestani”, hän kertoo. Pro Scientia -palkinnon tarkoituksena on tuoda näkyväksi arvokasta tieteen hyväksi tehtävää työtä, joka helposti jää julkisuudelta ja suurelta yleisöltä huomaamatta. Hän rakensi kymmenen vuotta Suomen menestyneimpiin kuuluvaa teollista innovaatiota, Nesteen uusiutuvien tuotteiden sektoria. Professuurin tavoitteena oli parantaa tutkijoiden, opiskelijoiden ja yliopistohenkilökunnan tiedeviestinnän taitoja. Hietalan aikana sektori nosti yhtiön markkina-arvoa 35 miljardia euroa samalla, kun sen liikevoitto nelinkertaistui. den kokemus öljyteollisuudesta. Valinnan teki Oulun yliopistoseura ry. Koen, että tehtäväni on auttaa teollisen sektorin yrityksiä luomaan itsensä uudelleen, kohti vastuullista tulevaisuutta.” M ik ko Tö rm än en /O ul un yl io pi st o Oulun yliopiston Vuoden alumniksi 2021 on valittu Kaisa Hietala. Hän sai työstään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2015. Filosofian tohtori Tiina Raevaara on entinen tutkija, joka on myöhemmin kiertänyt luennoimassa yliopistoissa tieteen yleistajuistamisesta ja tutkimuksesta sosiaalisessa mediassa. teenteon ja tutkijoiden puolesta monenlaisissa yhteyksissä. Hänellä oli keskeinen rooli Nesteen kehittymisessä maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin tuottajaksi. Pidän haasteista, joita ratkaistaan pitkäjänteisellä työllä. Suomalaistutkinnon lisäksi hän on suorittanut maisterintutkinnon polaaritieteistä Cambridgen yliopistossa. ”Kukaan ei minua siihen velvoita eikä minulla ole virkaa, jonka puolesta joutuisin niin tekemään
Kai-Erik Peiponen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Mircea Guina. Emilia Uurasjärvi. M.Sc. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 8.5.2022. Ilmoita nimitysuutisesi osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Tutkimuksessa selvisi, että Itämeressä mikromuovi kertyy etenkin harppauskerroksiin eli vesipatsaan kohtiin, joissa veden lämpötila, suolaisuus ja tiheys muuttuvat nopeasti. Yagut Allahverdiyeva-Rinne. Muovihitusia löytyi myös Kallavedestä, joskin vähemmän kuin tiheämmin asuttujen seutujen järvistä. Mona Gibreelin väitöskirja Fiber-reinforced implant-retained overdentures: Studies of their deformation in relation with attachment systems tarkastettiin 22.10.2021. Vastaväittäjänä toimivat Dr. ”Käsittely on monille näytetyypeille haastavaa, sillä mikromuovia on joka paikassa, myös laboratoriossa.” FM Emilia Uurasjärven väitöskirja Microplastics – a Challenge for Environmental Analytical Chemistry tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 12.11.2021. 62 KEMIA 7/2021 HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄ Aalto-yliopisto TkT Paula Jouhten on nimitetty biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen tenure track -urapolulle viiden vuoden määräaikaiseen Associate Professor -tehtävään. (Tech.) Davide Fantozzin väitöskirja Chlorine-induced High Temperature Corrosion of Thermally Sprayed Coatings tarkastettiin 15.10.2021. Vastaväittäjänä toimi Dr. FM Pasi Salosen väitöskirja Aminophenolato Complexes of Mo, W and V In Catalytic Alkene Epoxidation and Catechol Oxidation tarkastettiin 5.11.2021. of tailings facilities tarkastettiin 19.11.2021. Ari Lehtonen. Lisäksi näytteet tulee käsitellä mittausta varten niin, että mikromuovit saadaan erotettua muusta materiaalista. Tampereen yliopisto M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Jussi Leveinen (Aalto-yliopisto) ja prof. Vastaväittäjinä toimivat emer. TkL Matti Törmäsen väitöskirja Improved analysis of tube flow fractionation data for measurements in the pulp and paper industry tarkastettiin 26.11.2021. Reijo Lappalainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Anna Lähde (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Anna Grandas (Barcelonan yliopisto, Espanja) ja kustoksena apul.prof. Åbo Akademi FM Mahlet Tamiratin väitöskirja The Dynamic Structural Effects of Activating ERBB Kinase Somatic Mutations tarkastettiin 15.10.2021. DI Aleksi Palmrothin väitöskirja Bioresorbable Wireless Resonance Sensors: Materials and Processes tarkastettiin 19.11.2021. Jouhten toimii tätä nykyä tutkimustiimin johtajana VTT:ssä. Vastaväittäjänä toimi prof. Muovien määrän mittaamiseen käytetään kuitenkin vaihtelevia tekniikoita, joiden virherajoja ei tunneta. Vastaväittäjinä toimivat prof. Keijo Salmenoja (Andritz Oy) ja kustoksena prof. DI Henri Järvisen väitöskirja Processing and Properties of HotDip Galvanized Press-Hardening Steels tarkastettiin 12.11.2021. Jouko Peltonen. Tuomas Lönnberg. Per Vult von Steyern (Malmön yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Rostila siirtyy Eurofinsiin Ramboll Finlandin asiakkuusjohtajan tehtävästä. Elena Martínez Fraiz (Barcelonan yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Michael Hippler (Münsterin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. FM Emil Rosqvistin väitöskirja Nanostructured polymeric surfaces for biological interfaces tarkastettiin 26.11.2021. Hän toimi aiemmin yhtiön kehitysjohtajana. Hänen professorikautensa Aallossa käynnistyy 1.1.2022. Mark S. Pasi Peura. DI Miika Sorvalin väitöskirja Crystallographic Phase Control of Iron Oxide Particles in Liquid Flame Spray and Utilization of Nanoparticles in Applications tarkastettiin 12.11.2021. M.Sc. Nimitysuutiset julkaistaan maksutta. Ala-Härkönen siirtyy Nesteen palvelukseen Caverion Oyj:stä. Valmet Oyj Virtauksensäätö-liiketoimintalinjan johtajaksi on nimitetty DI, KTM Simo Sääskilahti. Yagut Allahverdiyeva-Rinne. Maija Lahtela-Kakkonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. prof. Anita Santana Sánchezin väitöskirja Dynamic regulation of oxygenic photosyntesis in cyanobacteria by flavodiiron proteins tarkastettiin 19.11.2021. Daniel Solymosin väitöskirja Accelerating innovation in biotechnology through knowledge in cyanobacterial photosynthesis tarkastettiin 26.11.2021. Vastaväittäjänä toimi professori Denise Mitrano Zürichin teknisestä yliopistosta Sveitsistä ja kustoksena tutkimusinfrastruktuurijohtaja Arto Koistinen. Ivan Scheblykin (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. David Porter (Oulun yliopisto) ja prof. Heider Al Himadin väitöskirja Geochemistry of felsic, mafic and ultramafic rocks in the suprasubduction zone Mawat ophiolite, northeast Iraq tarkastettiin 19.11.2021. Esmaeil Sadeghi (Waterloon yliopisto, Belgia) ja Dr. Johnson. It äSu om en yl io pi st o Väitöksiä…. Tuomas Morosinotto (Padovan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi TkT Petri Ylén (Espoon kaupunki) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Dominique Agustin (Paul Sabatier -yliopisto, Ranska) ja kustoksena dos. Heinonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. M.Sc. Madhuri Handen väitöskirja Towards Cyclopalladated Therapeutic Oligonucleotides tarkastettiin 19.11.2021. FM Hannu Pasasen väitöskirja Discovering Perovskite Photophysics with Transient Reflectance Spectroscopy tarkastettiin 29.10.2021. Tutkija Emilia Uurasjärvi kehitti väitöstyössään analyyttisen kemian menetelmiä ympäristön mikromuovien määrän tutkimiseen. Vastaväittäjänä toimi prof. Risto Myllylä. Uurasjärven mukaan mittausmenetelmät pitäisi harmonisoida tai standardoida niin, että tietyn asian mittaamiseen julkaistaan tarkkaan kuvattu ohje, jonka mukaan kaikki toimivat. Juha Pekka Lunkka. Tarvitaan infrapunaspektroskopiaa tai muuta kemiallista menetelmää todistamaan, että Mikromuovi on haaste ympäristöanalytiikalle hiukkanen on nimenomaan muovia. Vastaväittäjänä toimi prof. Nikolai Tkachenko. Pekka Vallittu. Vastaväittäjänä toimi dos. MM Kotkamills Boards Oy Toimitusjohtajana on aloittanut DI Päivi Suutari. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjinä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Pedro Martinez-Pagan (Cartagenan ammattikorkeakoulu, Kolumbia) ja kustoksena prof. Minna Kellomäki. Hän muistuttaa myös, että mikromuoveja ei kyetä tunnistamaan pelkästään ihmissilmällä ja valomikroskoopilla. Eurofins Expert Services Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Heikki Rostila, joka aloittaa työssä viimeistään 1.3.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Turun yliopisto M.Sc. Hoy-My Phungin väitöskirja Semiconductor Membrane External-Cavity Surface-Emitting Lasers (MECSELs): Power scaling, thermal management, and wavelength extension tarkastettiin 22.11.2021. Eri tutkimusten tulokset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Mika Ruusunen. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Mäkelä. Neste Oyj KTT, TkL Martti Ala-Härkönen on nimitetty talousja rahoitusjohtajaksi, strategia ja IT, sekä Nesteen johtoryhmän jäseneksi. Arnaud Garnache (Montpellierin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Jussi S. Pietari Skyttä. Petri Vuoristo. DI Petri Hietaharjun väitöskirja Predictive optimization of heat demand utilizing heat storage capacity of buildings tarkastettiin 26.11.2021. M.Sc. David Pennety (Swansean yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof
Helsingin Designmuseossa aiheeseen voi tutustua 27.1.–27.3.2022. verkkoluennon aiheesta Bioväriaineet osana kestävää bioja kiertotaloutta. Luento perehdytti kuulijat monipuolisesti luonnonväriaineisiin sekä BioColour-tutkimushankkeeseen ja sen tavoitteisiin. Hankkeessa on tarkoitus julkaista ensimmäinen koko tuotantoprosessia käsittävä bioväriaineiden tietokanta ja samalla kehittää bioväreihin liittyvää liiketoimintaa. ”Kasvava biomateriaaleihin siirtymisen trendi ja kiertotalous näkyvät myös biopohjaisten väriaineiden kysynnässä”, Räisänen kertoi. Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin kokouksessa filosofian maisterit Jirka Burman, Janne Frimodig, Mirja Hokkanen, Sini Irvankoski, Säde Solja ja Simo Tolvanen, diplomi-insinööri Iida Haapalehto sekä tekniikan tohtori Essi Sarlin. Esillä näyttelyissä Väriainelähteiltä ja väriaineilta edellytetään tiettyjä kriteereitä. SANNA MIKKOLA Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian ylioppilaat Tuukka Haapasalo, Sanni Haataja, Juuso Harju, Matias Laitila, Laura Lankinen, Riikka Lebeitsuk, Alina Lehto, Aleksi Leppänen, Taika Mäntyniemi, Anh Nguyen, Jessica Penttilä, Jussi-Pekka Veikka, tekniikan ylioppilaat Aatu Ahonen, Leevi Antelo, Janette Haanpää, Aamu Hölsä, Veera Ihalainen, Ada Juujärvi, Emmi Luukinen, Roope Makkonen, Elias Niskanen, Eevi Pirttijärvi, Riku Putkinen, Pinja Taipale, Ilkka Tenhunen, Oskari Toivonen, Riku Vainikka, Jere Varonen, Veera Viitanen ja Eelis Zeiler sekä luonnontieteiden kandidaatti Peppi Toukola. BioColour-hanke on 5.12.2021 asti esillä Rovaniemen Arktikumin gallerioissa sekä jyväskyläläisen Suomen käsityön museon Vihreää väriä -näyttelyssä. Vuonna 2019 alkaneen BioColourhankkeen tavoitteena on kehittää biohajoavia ja myrkyttömiä väriaineita käytettäviksi muun muassa tekstiileissä, pakkauksissa ja pinnoitteissa. Väriaineita saadaan myös ympäristönja puutarhanhoidosta, kuten pajusta, lepästä, pihlajasta, nokkosesta ja mesiangervosta. Kokoukseen osallistui 16 seuran jäsentä. Räisänen kertoi, että väriainelähteitä voivat olla maatalous ja sen sivuvirrat, kuten viljeltävät värikasvit (morsinko), ruuaksi viljeltävien kasvien varret (härkäpapu) ja pellon rikkakasvit (peltosaunio). Luennolla syvennyttiin luonnonväriaineiden kemiallisiin rakenteisiin, niiden lähteisiin, sovelluskohteisiin sekä väriaineiden eristämisja analyysitekniikoihin. 63 7/2021 KEMIA SEURASIVUT Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) syyskokous toteutettiin verkossa 6. Teollisuuden sivuvirrat, kuten metsäteollisuus (puun kuoret ja oksat, paju ja leppä), elintarviketeollisuus (sipulin kuoret, pähkinöiden kuoret, hedelmien ja vihannesten kuoret) toimivat yhtä lailla väriainelähteinä. Tällaisia ovat väriaineen määrä biomassassa, väriaineen liukoisuus ja stabiilisuus, värin vahvuus sekä affiniteetti liitettävään materiaaliin. Ku va ka ap pa us Sa nn a M ik ko la. Epäorgaanisia väripigmenttejä käytetään puolestaan kosmetiikassa (meikit, saippuat), lasipigmenteissä ja maaleissa. ”Kuluttajat ovat kiinnostuneet ekologisista ja kestävistä materiaaleista, mikä puolestaan on luonut kysyntää luonnonväriaineille synteettisten väriaineiden korvaajiksi”, Räisänen kiteytti. lokakuuta 2021. Luento bioväreistä Kokouksen virallisen osion jälkeen BioColour-konsortion johtaja, dosentti Riikka Räisänen Helsingin yliopistosta piti Syyskokous verkossa Dosentti Riikka Räisänen puhui yleisölleen verkon välityksellä. Orgaanisten vesiliukoisten väriaineiden käyttökohteiksi Räisänen mainitsi muun muassa tekstiilija nahkatuotteet, kosmetiikan, vesivärit ja maalauksen, elintarvikkeet ja lääkkeet
Konferenssien yhteisenä teemana oli kestävä kemia ja materiaalit. Näihin virtuaalimaailma sopi erittäin hyvin. Avatar on hahmo, jonka sen käyttäjä on valinnut edustamaan itseään virtuaalimaailmassa, kuten internetissä ja verkon kautta toteutettavissa tilaisuuksissa. Kun tapahtuma lähestyy, tulee esiin tärkein ero: teknisen tuen ja laitteistovaatimusten varmistaminen, testaaminen ja kommunikointi hyvissä ajoin. Vaikka virtuaalialustan käyttö tuntuisi intuitiiviselta, erityisesti sessioiden puheenjohtajien ja puhujien on tarpeen hallita toiminnot siinä määrin, että ohjelmaan ei tule tarpeettomia viivytyksiä. Lisäksi käytössä oli aulatila, johon sijoittuivat näytteilleasettajat ja posterit esittäjineen ja jossa saattoi tavata muita osallistujia. Konferenssin siirto virtuaaliseksi aiAvattarena konferenssissa heutti toki jännitystä. Suosio ylitti odotukset Ilahduttavasti tapahtumaan rekisteröityi 138 delegaattia, mikä jopa ylittää kahden aikaisemmin järjestetyn yhdistetyn NPDNRC-konferenssin osallistujamäärät. NPD&NRC 2021 -konferenssin tieteellinen ohjelma koostui kaikkiaan 75 suullisesta esityksestä ja 15 posterista, jotka käsittelivät reologiaa, polymeereja ja biomateriaaleja. O lli -V ill e La uk ka ne n. Myös konferenssia edeltänyt reologiakurssi oli suosittu ja keräsi 60 osallistujaa. Erityisen positiivisena kokemuksena konferenssista mainittakoon posterisessiot, joihin oli yhdistetty posterien videoesittelyt. Konferenssin lähestyessä osallistujat tulee perehdyttää järjestelmän käyttöön. elokuuta 2021. Perinteikkäät vuosittaiset tieteelliset kokoukset, Pohjoismainen reologiakonferenssi (Nordic Rheology Conference, NRC) ja Pohjoismaiset polymeeripäivät (Nordic Polymer Days, NPD) järjestettiin yhdistettynä virtuaalitapahtumana 18.–20. Tämänkaltainen posterisessioiden toteutus toimisi mainiosti myös perinteisissä konferensseissa. Tapahtuman oli tarkoitus toteutua jo vuonna 2020 Aalto-yliopiston tiloissa, mutta kun koronapandemia oli pakottanut lykkäämään sen useaan otteeseen, konferenssi päätettiin lopulta toteuttaa avattariin perustuvalla Virtway Events -virtuaalialustalla. Ohjelman rakentaminen, budjetointi, osallistujien rekisteröinti ja tiedotus tapahtuvat kuten minkä tahansa tapahtuman järjestelyissä. Ohjelma toteutui ongelmitta. Esimerkiksi yleisökysymysten esittäminen oli taustamelun puuttuessa jopa helpompaa sekä yleisön että sessioiden puheenjohtajien kannalta. Se on nyt todistettu pohjoismaisessa reologiakonferenssissa ja polymeeripäivillä, jotka järjestettiin yhteisenä verkkotapahtumana. Huomioon piti ottaa esimerkiksi erot käyttöjärjestelmien välillä ja mahdolliset vaatimukset konferenssiohjelman asentamiselle. Tekniikka testattava ennalta Järjestäjän näkökulmasta virtuaalitapahtuman organisointi ei alkuun poikkea fyysisestä konferenssista. 64 KEMIA 7/2021 SEURASIVUT Tieteelliseen kongressiin voi osallistua myös avattarena eli virtuaalihahmona. Esitykset järjestettiin normaalin konferenssin tavoin rinnakkain kolmessa eri auditoriossa. Ovatko ihmiset kiinnostuneita osallistumaan virtuaalitapahtumaan, kun useimmat ovat varmasti saaneet tarpeekseen etäpalavereista
Tapahtuman käynnistyttyä vanhojen ystävien tapaaminen näiden virtuaaliasuissa oli suorastaan riemastuttavaa ja ihmisten tavoittaminen helpompaa kuin reaalimaailmassa. Seurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat. Tässä kohtaavat Roland Kádár, Claus Larsen ja Alexandra Aulova. Tilaisuuteen voivat pyynnöstä osallistua myös muut SKS:n jäsenet. Ensi kevään ChemBio Finland -tapahtumassa ja Kemian Päivillä päästään koronatauon jälkeen kokoontumaan yhteen muutenkin kuin virtuaalisesti. maaliskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . helmikuuta 17. Lisäksi on todennäköistä, että tulevaisuudessa tapahtumissa lisääntyvät erilaiset hybriditoteutukset. Tapahtumista saa tietoa osoitteista https://nordicrheologysociety.org/Home/ Nrc ja www.chalmers.se/en/ conference/NPD2022. Kemian Päivät 30.–31.3.2022 Messukeskus, Helsinki. Järjestetään yhdessä ChemBio Finland 2022 -tapahtuman kanssa. Lisätietoa osoitteissa kemianseurat.fi/kemian-paivat ja chembiofinland.fi. Konferenssiohjelmaa luotaessa on myös tärkeää huomioida osallistujien maantieteellinen sijainti, erityisesti jos konferenssipuhujat ovat eri mantereilta. Ensi vuonna fyysisesti Vuoden 2022 kokoontumiset tullaan näillä näkymin järjestämään fyysisinä tapahtumina, NRC-konferenssi elokuussa Islannin Reykjavikissa ja NPD-konferenssi kesäkuussa Ruotsin Göteborgissa. Kongressiin osallistuneiden avattaret seurasivat esityksiä keskittyneesti. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi . Riemastuttavia tapaamisia Konferenssin osallistujan kannalta oman avattaren rakentaminen ja kuljeskelu virtuaalimaailmassa ennen tapahtuman alkua tuntui hetken harjoittelun jälkeen luontevalta. Omien kokemustemme ja tämän vuoden tapahtumasta kerätyn palautteen perusteella voimme kuitenkin suositella virtuaalikonferenssien järjestämistä ja niihin osallistumista. M es su ke sk us Jo ha nn a A nd er ss on. SEUROISSA TAPAHTUU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Toki lounaiden, kahvitaukojen ja konferenssi-illallisen puuttuminen tekee tutustumisen uusiin ihmisiin normaalia konferenssia hankalammaksi. 65 7/2021 KEMIA Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2022 7. SAMI HIETALA JA OLLI-VILLE LAUKKANEN Sami Hietala on Suomen Puuja Polymeerikemian yhdistyksen puheenjohtaja ja Olli-Ville Laukkanen Nordic Rheology Societyn sihteeri. Liity kemian seuroihin: www.kemianseurat.fi SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! Kemian ja kemian tekniikan opiskelija! Lisäksi tärkeää on riittävien taukojen asettelu ohjelmaan. Kysymysten esittäminen puhujille oli jopa aiempaa helpompaa, kun taustamelua ei ollut. Turun Kemistikerhon Pikkujoulu 17.12.2021 kello 18 Linnateatterin esitys MS Domino – Revyy yli laidan. Osallistujien avattaret pääsivät vaihtamaan ajatuksia myös konferenssin tauoilla. tammikuuta 3. helmikuuta 2/2022 17. Vaikka virtuaalikonferenssissa on haasteensa, siihen osallistuminen on huomattavasti perinteistä konferenssia edullisempaa, kun esimerkiksi matkustusja yöpymiskustannukset jäävät pois
Tie Yhdysvaltoihin oli tukossa osin suuren laman vuoksi, osin siksi, että monet tieteentekijät olivat jo paenneet sinne. Herzberg muistetaan myös lukuisista laajoista spektroskopian perusteoksista, jotka hän elämänsä varrella kirjoitti. Alun perin astronomiksi aikoneelle Herzbergille ajanjakso observatoriossa oli kaikin puolin mieluisa. Laboratorio tyhjästä Saskatchewanissa Gerhard Herzberg joutui taikomaan käytännössä tyhjästä myös spektroskopian laboratorion ja sen tutkimuslaitteet. Siellä hän teki maan kansallisesta NRC-tutkimuslaitoksesta johtavan molekyylispektroskopian keskuksen, johon hakeutui lahjakkaita tutkijoita ympäri maailman. Ensimmäisten joukossa hän paneutui myös tähtienvälisen aineen ja planeettojen kaasukehien kemiaan. Taskussaan vain natsiviranomaisten sallimat 2,5 dollaria Gerhard Herzberg puolisoineen saapui uuteen kotimaahan, jossa elämä piti aloittaa nollasta. SISKO LOIKKANEN Saksalainen Gerhard Hertzberg (1904–1999) tutki atomien, molekyyliionien ja radikaalien, kemiallisten reaktioiden lyhytikäisten välituotteiden, rakenteita mittaamalla niiden spektrejä. Tärkeää oli, että saksalaispariskunta tunsi saaneensa uudella kotiseudullaan lämpimän vastaanoton. Vuonna 1975 NRC yhdisti tähtitieteen ja spektroskopian yksikkönsä astrofysiikan instituutiksi, joka kantaa yhä Herzbergin nimeä. Herkän menetelmän ansiosta hän kykeni selvittämään lukuisten vapaiden radikaalien spektrit. Häneltä evättiin oikeus opettaa yliopistossa, koska hänen tutkijavaimonsa oli juutalainen. Ottawassa Herzberg käytti 1950-luvulta alkaen flash-fotolyysiksi kutsuttua tekniikkaa, jossa emomolekyyli pilkottiin voimakkailla valopulsseilla lyhytikäisiksi fragmenteiksi ja tallennettiin niiden absorptiospektri valokuvauslevylle. Kemian Nobelin sai vuonna 1971 jakamattomana molekyylispektroskopian uranuurtaja Gerhard Herzberg. Emigranttitutkijan ensimmäisiin merkittäviin töihin kuului vuonna 1941 tehty löytö, jonka mukaan tähtienvälisessä aineessa oli CH + ioneja. Natsien valtaannousun myötä Herzbergin tilanne kävi kuitenkin tukalaksi. Vuonna 1945 hän sai kutsun Yhdysvaltoihin lähellä Chicagoa sijaitsevaan Yerkesin observatorioon, jonne hän myös perusti spektroskopian laboratorion. Hän myös selitti, kuinka spektriviivat syntyivät. Myöhemmin hän kertoi viettäneensä Saskatchewanissa elämänsä onnellisimmat kymmenen vuotta. Samana vuonna pikkuplaneetta 3316 nimettiin hänen mukaansa. Gerhard Herzberg jäi eläkkeelle vuonna 1969, mutta ansioituneen tutkijan erityisasemassa hän jatkoi tieteentekoa aina vuoteen 1987. muun muassa laulutunneilla, joilla hän kouli komeaa bassobaritoniaan. Molemmat osallistuivat innokkaasti kaupungin kulttuurielämään, ja Gerhard kävi Gerhard Herzberg Spektroskopian tienraivaaja Gerhard Herzbergin Nobelista tulee joulukuussa 2021 kuluneeksi tasan puoli vuosisataa. 66 KEMIA 7/2021 KEMIAN NOBELISTIT Sarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.. Herzberg valmistui diplomi-insinööriksi Darmstadtin teknillisestä yliopistosta ja väitteli tohtoriksi teknillisessä fysiikassa vuonna 1928. Kolmen vuoden kuluttua hän palasi silti Kanadaan, tällä kertaa Ottawaan. Pari alkoi kuumeisesti etsiä töitä ulkomailta, mikä osoittautui vaikeaksi. Herzbergien onneksi koitui, että aviomies vuonna 1935 kutsuttiin vierailevaksi professoriksi kanadalaiseen Saskatchewanin yliopistoon. Luovuus ja ahkeruus kantoivat kuitenkin hedelmää. Sen jälkeen hän syvensi atomija molekyylifysiikan tietojaan Göttingenin yliopistossa, jossa hän työskenteli sekä vuoden 1954 nobelistin, kvanttimekaanikko Max Bornin teoriaryhmässä että vuonna 1925 Nobelilla palkitun James Franckin kokeellisessa ryhmässä
1.3. Kun olet maksanut tilauksesi, saat tilaajalahjan kotiisi postitettuna. 4.10. 14.4. 31.5. Tutkimus, terveys, patentit Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2022 MENOSSA MUKANA / ERIKOISJAKELUT 1/2022 Tutkimuksen ja teollisuuden ammattilaiset PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic, Helsinki 16.–17.3.2022 2/2022 ChemBio Finland ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 30.–31.3.2022 3/2022 Kiertotalousja ympäristöalan ammattilaiset Pohjoinen teollisuus, Oulu 18.–19.5.2022 4/2022 Biotieteiden ammattilaiset Life 2022, Tampere 28.8.–2.9.2022 5/2022 Kemianja prosessiteollisuuden ammattilaiset EuroSafety 2022, Tampere 13.–15.9.2022 6/2022 Kokkola Material Week, 14.–17.11.2022 Laboratoriolääketiede ja näyttely 2022, Helsinki 7/2022 Terveysja turvallisuusalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSISTA Lähde: Lukijatutkimukset 2021 ja 2017. NRO TOIM. Lukijoiden kynästä: ”Lehti on monipuolinen aarreaitta.” ”Lukemiseen uppoutuu ja kaikki taustahälinä katoaa.” ”Vien lehden työpaikalle, jossa sitä lukevat kiinnostuneina monet kollegat.” ”Kelpo kattaus koko alasta yleistajuisessa paketissa. ChemBio Finland 2022 -messunumero: Hyvinvointi ja kestävä kasvu 3/2022 1.4. Hinta sisältää pääsyn näköislehtien arkistoon! Tilaajalahjaksi saat upean seinäkalenterin 2022 tai kätevän KOURA-maskiaskin + käsidesin! Tee tilauksesi 31.12.2021 mennessä. Laboratoriot, analytiikka, materiaalit 7/2021 28.10. 17.6. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet 5/2022 5.8. ”Lehti vaikuttaa myönteisesti käsitykseeni kemian alasta.” 90 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % Seija Kuoksa, puh. 18.1. 15.11. Bravo.” Lähde: Kemia-lehden lukijatutkimus 2021 / JHelske Research VALITSE TILAAJALAHJASI! kem_tilaus721.indd 1 kem_tilaus721.indd 1 18.11.2021 15.46 18.11.2021 15.46. 24.2. 9.9. 25.5. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. 23.8. Pysyvä etuhinta! • Tilaa työpaikallesi tai itsellesi: Kestotilaus 69 €/ensimmäinen vuosi. 6.5. 29.9. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen kestotilauksena, kunnes lopetat tilauksen. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuonna 2022. 2.12. 13.1. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Muutokset mediatietoihin mahdollisia. 19.4. Vihreä kemia, kiertotalous, laboratoriot 4/2022 12.5. Pysyvä etuhinta! • Kannusta opiskelijaa: Kestotilaus 49 €. 3.2. 1/2022 31.12. 17.3. Kemianteollisuus, bioteollisuus, prosessit 6/2022 16.9. 21.10. Kemi KEMIA ”Monipuolinen aarreaitta” Mainitse tilatessasi tunnus TARJOUS2021 ja kerro, haluatko lahjaksi kalenterin vai maskiaskin + käsidesin. Tarjous koskee uusia tilauksia. 18.8. Pakkaukset, muovit, turvallisuus 2/2022 11.2. 10.11. TEE TILAUKSESI: www.kemia-lehti.fi > tilausasiat meilitse: tilaukset@kemia-lehti.fi soittamalla: 03 4246 5370 Tartu tarjoukseen ja tilaa Kemia-lehti itsellesi tai lahjaksi! • Ilahduta opettajaa: Kestotilaus kouluun 19 €
www.teopal.. Atago Haver & Boecker Precisa Gravimetrics Welch by Gardner Denver Häfner Gewichte Froilabo. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. TARKIMMAT TYÖKALUT TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi