”Musiikki on yksinkertaisesti osa minua.” M ar co s Ka tz A do be St oc k Annamari ja Marjaana Jukkolan perustama Mö Foods valmistaa jugurttia ja juustoa, joiden raaka-aineet kasvavat kaurapellossa. M ö Fo od s 44 6 M ar ja an a M al ka m äk i 14 60. Myös Helsingin Senaatintorin uudenvuoden ilotulitus on jäänyt turvallisuussyistä historiaan. 3 7/2022 KEMIA SISÄLLYS 4 Kemia-lehden sisältökumppani vaihtuu 5 PÄÄKIRJOITUS Taakse jää Leena Joutsen 6 Neljän naisen huima tavoite Sokeat saavat näkönsä takaisin Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Kestävä tulevaisuus syntyy tämän päivän innovaatioilla Lars Peter Lindfors 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Risto Laitinen Rikkiviisas tutkija ja mainio maestro Anni Turpeinen 20 AJANKOHTAISTA Nobelistit napsauttivat Molekyylit yhteen Jari Koponen 26 UUTISIA 34 NUORTEN TIEDEKULMA Nuku yön yli Anna Herrala 35 NÄKÖKULMA Suunnitelma B Anja Nystén 36 Oma lehti on Kemistikunnan yhdistäjä Kalevi Rantanen ja Päivi Ikonen 44 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Siskokset nyhjäisivät kaurameijerin tyhjästä Meri Hellsten 45 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 50 Malja mainostajillemme, kiitos kumppaneillemme 52 VIHREÄT SIVUT 54 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Leena Joutsen Journalismin puolustaja Sisko Loikkanen 56 Turun palo nielaisi myös tiedeaarteet Arja-Leena Paavola 60 Ilotulitus on Valon, värin ja räiskeen juhlaa Riikka Forsström 66 Todistuksella yliopistoon Fiksu abi kirjoittaa kemian Jouni Pursiainen 70 Biopankit ovat Tutkijoiden aarreaitta Isabelle Klieger 71 BIOVÄRIEN PALETTI Kirppu kertoo turvarajan Laura Dyster 72 Tekijät esiin 74 Lukijoiden kynästä 76 KEEMIKKO Pakinoitsijan lähtö 77 HENKILÖUUTISIA 80 SEURASIVUT 82 KEMIAN NOBELISTIT Jean-Marie Lehn keksi supramolekyylikemian Sisko Loikkanen Tanja Ilmarinen, Laura Koivusalo, Anni Mörö ja Heli Skottman. Kemian emeritusprofessori ja säveltäjä Risto Laitinen (keskellä) on johtanut oululaista Tuiran kamarikuoroa neljännesvuosisadan ajan. Nimet kannattaa panna muistiin, sillä neljän tutkijayrittäjän työ voi tulevaisuudessa palauttaa näön sarveiskalvon sokeudesta kärsiville. Osa ilotulituksen lumovoimaa on aina ollut kauneuden alla piilotteleva tuhon mahdollisuus
Kaksi uutiskirjettä: Era Content tuottaa Kemia-lehden uutiskirjettä vuodesta 2023 lähtien • Jos et ole Kemian Seurojen jäsen ja haluat jatkossa Kemia-lehden uutiskirjeen, voit tilata sen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Kemia-lehden sisältökumppani vaihtuu Kemian Seurat on valinnut Era Contentin uudeksi sisältöja mediakumppanikseen. 4 KEMIA 7/2022 Kemia-lehti: • Jos et ole jäsen vaan lehden muu tilaaja ja tilauskautesi jatkuu yli vuodenvaihteen, Kempulssi Oy:n tilaajapalvelu on sinuun yhteydessä. Kempulssi tuottaa Kemiamedian uutiskirjettä • Jos et ole Kemian Seurojen jäsen ja tilaat nykyistä Kemiamedian uutiskirjettä, kirje tulee sinulle jatkossakin, eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Toivotamme valoisaa joulun aikaa Kemia-lehden lukijoille, mainostajille ja kumppaneille. Lehden väistyvä tuottaja Kempulssi Oy kiittää kiinnostuksestasi. Lehden verkkosivusto www.kemia-lehti.fi uudistuu tammikuussa, ja ensimmäinen uudistunut Kemia-lehti ilmestyy helmikuussa. • Jos olet seurojen jäsen ja haluat jatkossa myös Kemiamedian uutiskirjeen, voit tehdä tilauksen osoitteessa kemiamedia.fi/uutiskirjeet . • Jos tilauskautesi loppuu vuodenvaihteeseen ja haluat jatkaa lehden tilausta, olethan yhteydessä eero.anhava@eracontent.com . Lämmin kiitos kuluneista vuosista ja hyvää uutta vuotta! Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.. • Jos olet seurojen jäsen, kirje tulee sinulle automaattisesti jäsenetuna. Kemian Seurojen jäsenenä tai nuorena jäsenenä saat Kemia-lehden ja uutiskirjeen jatkossakin jäsenetuna, eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Mitä tapahtuu vuonna 2023. • Jos olet saanut lehden vapaakappaleena tai stipendinä, lehtien tulo päättyy tähän numeroon
010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemiamedia.fi Sihteeri ja toimistopäällikkö Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemiamedia.fi Taitto K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemiamedia.fi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemiamedia.fi Myynti Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemiamedia.fi ”Rennossa porukassa on ilo tehdä töitä.” ”Mukavinta on hyvä kemia.” "Asialliset hommat hoidetaan." ”Parasta ovat mahtavat asiakkaat.” ”Aina on kiva kuulla, että mainoksella oli vaikutusta.” REPORTTERIN MENTYÄ haastattelen pihassa kuminaa: ”Miten päätitte olla mauste?” Kirjailija Eeva Kilven ilkikurinen runo nousee mieleeni, kun valmistaudun haastatteluun. Suomalainen kemia on osoittanut elinvoimaisuutensa ja innovatiivisuutensa läpi tuulten ja tyventen. On innostavaa kuulla ja kertoa alan saavutuksista, jotka valavat uskoa parempaan tulevaisuuteen. Katson alas, siinä hän hymyilee ja tarraa lahkeeseeni, ettei kellahtaisi nurin. Jokainen numero on tullut valmiiksi, vaikka työ itsessään ei ole loppunut tekemällä. Hyvää siedätyshoitoa keskeneräisyyden tunteelle on puuhata jotain ihan muuta. REILUN KOLMEN vuosikymmenen ajan olen seurannut kemian tutkimuksen, teollisuuden ja koulutuksen kehityskaarta aitiopaikalta, viimeiset 21 vuotta päätoimittajana. Tiimimme – nuo loistotyypit tuossa vasemmalla ja upeat avustajamme – on kattanut tästä viimeisestä numerostamme juhlapöydän, jonka äärellä toivon teidän viihtyvän. Valssin pyörteessä nostan katseeni ylös. Kun aloitin lehdessä, Suomessa oltiin laman kynnyksellä. ”Mitä mieltä olisit, jos tulisi vielä yksi lehti taloon?”, kysyin taannoin puolisoltani hiukan arkaillen. Ilman teitä ei olisi lehteäkään. Vilkaisu ikkunasta, siellä hän leikkii kaveriensa kanssa. Perhe, läheiset ja ystävät ovat voimavara, josta olen joka päivä onnellinen. Lämmin kiitos. Pieni hassuttelu loiventaa jännitystä ja muistuttaa, että jokaisella on tehtävänsä. Riittää, että hoidan oman osuuteni parhaani mukaan, täysillä mutten turhan tärkeänä. Välissä on tapahtunut valtavasti. Viime vuodet on kamppailtu globaalien kriisien puristuksessa. ARVOISAT LUKIJAT, oli ilo ja kunnia kulkea tämä matka kanssanne. joulukuuta pdf-näköislehtenä osoitteessa www.kemiamedia.fi. Leena Joutsen Tämä Kemia-lehden juhlanumero julkaistaan 9. ”Eiköhän tuohon vielä yksi mahdu.” Asia oli sillä selvä ja tuki projektille saatu. Tässä hän vielä hetken on, komea poikani frakissaan ja pian jo menossa. Lehteä voi vapaasti lukea ja jakaa eteenpäin. 5 7/2022 KEMIA Kemi Vol. Elämäni miehet. Puolisoni kohotti kulmiaan, asteli työnurkkaukseeni, silmäili pursuilevia hyllyjä ja osoitti kapeaa koloa. joulukuuta 2022 Etukannen kuva: Erkki Makkonen Aikakausmedia ry:n jäsen PunaMusta Oy, Forssa 2022 | ISO 9002 Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet puh. AJAN KULUN huomaa parhaiten omasta lapsesta. ”Valitsin takavuosien potrettini kuvaamaan sitä, miten tässä porukassa on hoidettu kemian lipunkantajan virkaa: arvokkaasti ja tosissaan, mutta pieni pilke silmäkulmassa.” A nt ti M an ne rm aa. Toista odotin monta pitkää vuotta, toisen kanssa katseet kohtasivat kolmen minuutin pikatreffeillä. 49 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa toimitus@kemiamedia.fi | www.kemiamedia.fi www.facebook.com/kemiamedia Päätoimittaja DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi ”Mitä mieltä olisit, jos tulisi vielä yksi?” Taakse jää PÄÄKIRJOITUS 9. Olihan hän jo nähnyt, mitä siitä seuraisi
Kävin esittelemässä toimintaamme Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Malmössä. ”Professorin työni lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa on täysipäivätyö. ”Olen perustajatiimistämme ainoa täysipäiväinen työntekijä, ja tehtäviini kuuluu myös rahan hankkiminen.” Koivusalon ei tarvinne puhua kuuroille korville. Samaan aikaan kun toimitusjohtaja valmistautuu pitämään puhetta Otaniemessä, yrityksen kolme muuta perustajaa tekevät päivätyötään eli tutkivat silmäsairauksia Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella toimivassa Silmäryhmässä. Yksi StemSightin perustajista ja omistajista on Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman. Päämääränä on Otaniemi ja Dipolissa pidettävä Nordic Deep Tech Business Summit 2022. 6 KEMIA 7/2022 ”Keräämme parhaillaan sijoittajilta seitsemää miljoonaa euroa, jotta voimme tehdä seuraavat eläinkokeet ja saada tuotteemme valmiiksi ihmiskokeisiin”, Koivusalo kertoo. Se on neljänneksi yleisin sokeuden syy. Parin tunnin junamatka Mansesta Stadiin on mukavaa vaihtelua viime aikojen tiukkaan tahtiin. Kantasolumenetelmä korvaisi nykyisen hoidon, johon tarvitaan elinsiirre kuolleelta luovuttajalta. Neljän naisen huima tavoite Sokeat saavat näkönsä takaisin Potilaan näkökyky palautetaan yhdellä hoitokerralla koko eliniäksi.. StemSightin ideassa ei tarvita kuolleita luovuttajia. JUHA GRANATH StemSightin toimitusjohtaja Laura Koivusalo on ottanut varhaisen aamujunan Tampereelta Helsinkiin. ”Saan muun muassa innovaatioiden kaupallistamisesta kokemusta, jota pystyn jakamaan muille yliopistossa.” Näkökykyä palautetaan Tampereella Skottmanin mukaan kahdella rintamalla. Neljä tohtoria neljältä eri tieteenalalta. Neljä tohtoria, neljä tieteenalaa StemSight on Laura Koivusalon, Heli Skottmanin, Anni Mörön ja Tanja Ilmarisen vuonna 2021 perustama yritys. Siinä missä yliopisto tekee perusbiologista tutkimusta, yliopiston spinoff-yrityksenä syntyneen StemSightin tehtävänä on tutkia ihmisperäisten kantasoluhoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta. ”Sanoisin että ei. Potilaan näkökyky palautetaan yhdellä hoitokerralla koko hänen eliniäkseen. Maailmassa lähes kolmetoista miljoonaa ihmistä kärsii sarveiskalvon sokeudesta. Syntyykö ristiriitoja, onko jokin ala toista arvokkaampi. Näkökyvyn palauttaminen näille ihmisille on nykyisin mahdollista ainoastaan kuolleelta ihmiseltä otetun sarveiskalvon avulla. Dipolin syväteknologia-alan tapahtumaan toimitusjohtaja on laatinut viiden minuutin mittaisen myyntipuheen. Erilainen osaaminen lisää myös ymmärrystä yhteisestä näkökulmasta ja siitä tavoitteesta, jonka eteen työtä teemme”, Laura Koivusalo vakuuttaa. ”Niistä on kuitenkin huutava pula. Nelikko on tehnyt väitöskirjansa biotekniikan, genetiikan sekä soluja kudosteknologian aloilta. Yhtiön toinen iso tavoite on edistää naisten asemaa yritysmaailmassa. Kahden työn yhdistämisestä on kuitenkin monenlaista hyötyä. Tamperelainen StemSight kehittää parannuskeinoa sarveiskalvon sokeuteen. EU-maissa diagnosoidaan joka vuosi noin 300 uutta sarveiskalvon sokeutta. ”Syyskuu oli hektinen. Yrityksen teknologia perustuu Tampereen yliopistossa kehitettyyn menetelmään, jossa elävän, terveen luovuttajan kantasoluista tuotetaan erilaisia sarveiskalvon soluja. Olemme toimineet pitkään yhdessä ja oppineet arvostamaan toinen toistamme. Tällä hetkellä vain yksi potilas seitsemästäkymmenestä voi saada sarveiskalvon kuolleelta ihmiseltä”, Koivusalo taustoittaa. Dipolissa Koivusalo aikoo kertoa, kuinka tamperelaisyritys parantaa sokeuden kantasoluilla. Ajallisesti StemSight on minulle lähinnä harrastustoimintaa”, Skottman luonnehtii. Miten onnistuu yliopistotyön ja yrittäjyyden yhteensovittaminen. Sen tarkoitus on vakuuttaa paikalle saapuneet sijoittajat, yritysten edustajat ja yliopistojen tutkijat StemSightin innovaation toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Loppuvuonna osallistun vielä tieteelliseen konferenssiin Belgiassa ja menen puhumaan sijoittajille New Yorkissa”, Koivusalo luettelee
Tanja Ilmarinen (vas.), Laura Koivusalo, Anni Mörö ja Heli Skottman suunnittelevat yrityksensä ensimmäiseksi tuotteeksi sarveiskalvon pinnalle asetettavaa, biomateriaalista valmistettua läpinäkyvää biohajoavaa kalvoa.. 7 7/2022 KEMIA Marjaana Malkamäki StemSight on palkittu Euroopan innovatiivisimpana bioalan startupina
”Yrityksemme teknologiassa minun kädenjälkeni näkyy parhaiten biomateriaalipuolella eli siinä, miten solut siirretään biomateriaalin avulla silmään.” Näkö takaisin kolmen askeleen taktiikalla StemSight lähtee hoitamaan sokeuden eri tyyppejä kolmen askeleen taktiikalla. Sokeuden aiheuttava limbaalinen kantasolupuutos voi johtua esimerkiksi kemikaalitai palovammasta. Ranskassa solut siirretään rottien silmiin. Suomessa teemme yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Husin kanssa.” Silmästä silmään sikoja ja rottia StemSightin tieteellinen johtaja, genetiikasta väitellyt Tanja Ilmarinen tekee päivittäistä työtään Tampereen yliopistolta vuokratussa laboratoriossa. Tekniikan tohtori kehitti omassa väitöskirjassaan ratkaisuja, joilla elävät solut kyetään viemään potilaan sarveiskalvolle tehokkaasti ja turvallisesti. ”Limbaalisia kantasoluja asustelee terveen ihmisen sarveiskalvon reunaTurussa kansainvälisen koulun käynyt, Tampereella biomateriaalitekniikan tohtoriksi väitellyt Laura Koivusalo kerää StemSightille rahoitusta määrätietoisin ottein. ”Osallistun myös paljon yhteistyökumppaniemme kanssa käytäviin neuvotteluihin ja edustan meitä perustajajäseniä StemSightin hallituksessa”, Mörö listaa. Yhdysvalloissa kehitämme soluterapiahoitoja yhteistyössä Pittsburghin yliopiston silmäsairaalan kanssa. Työntäyteisen päivänsä Silmäryhmän vastuullinen tutkija aloittaa kehittämällä menetelmää, jonka avulla elävistä soluista voidaan 3d-tulostaa varaosia ihmisen silmään. Siellä tutkija poistaa ensin sarveiskalvot teurastamoilta saaduista siansilmistä. Operatiivisen johtajan rooliin kuuluu rahoituksen hankkimisen lisäksi StemSightin strategian kehittäminen. Maailman nuorkauppakamarijärjestö valitsi useiden kansainvälisten pitchauskilpailujen voittajan vuoden 2022 Ten Outstanding Young Persons of the World -kymmenikköön. Myös toimitusjohtaja Koivusalon toimenkuva sisältää muutakin kuin puhumista ja matkustamista. ”Tässä mallissa pääsemme kokeilemaan, miten soluja voidaan siirtää ihmisen silmään, ja testaamaan tuotteen turvallisuutta ja hoitotehoa.” Ensimmäiset tulokset ovat tulleet Ranskasta Ilmarisen pöydälle ”aivan hetki sitten”. Loppupäivästä Mörön rooli vaihtuu yliopiston tutkijatohtorista StemSightin operatiiviseksi johtajaksi, jolla on edessään tapaaminen sijoittajien kanssa ja rahoitushakemuksen laatiminen Business Finlandille. 8 KEMIA 7/2022 ”Olemme mukana sarveiskalvotutkimuksen verkostossa, johon Euroopassa kuuluu yli 20 tutkimusryhmää. ”Ja minä lennän mukana”, Ilmarinen kertoo. ”Saapa nähdä, mitä ne kertovat!” Filosofian tohtori Anni Mörö puolestaan selvittää biomateriaalien ja solujen vuorovaikutusta. Sen jälkeen hän korvaa niiden pinnan epiteelin siirteillä, jotka on tuotettu ihmisen kantasoluista. Kattavien laatuanalyysien jälkeen kriteerit täyttävät solut lennätetään eläinkokeisiin Ranskaan. Ensimmäinen askel tuottaisi limbaalisia kantasoluja niihin sokeuden muotoihin, joita ei nykyään pystytä parantamaan. M ar ja an a M al ka m äk i St em Si gh t
Tamperelaisyrityksen kehittämässä menetelmässä potilaan sokeaan silmään on tarkoitus siirtää biomateriaalikalvolla limbaalisia kantasoluja, jotka jatkavat kasvuaan silmässä ja lopulta palauttavat sarveiskalvon uusiutumiskyvyn. ”Joka tapauksessa ennen meidän eläkeikää”, 33-vuotias toimitusjohtaja naurahtaa. Arvostettu tutkija on saanut muun muassa Suomen Akatemian akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta. StemSightin toinen askel kohdentuu sarveiskalvon endoteelisolurappeuman hoitoon. Jos endoteelisolut vaurioituvat, sarveiskalvo alkaa turvota ja samalla samentua. Alan yritysten liiketoiminta perustuu tieteen ja teknologian tuoreiden läpimurtojen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Kolmas askel potilaan näön palauttamisessa on vaativin. ”Kun olemme saaneet sarveiskalvon yläja alapinnan solukot kuntoon, jäljelle jää vielä keskimmäinen, paksuin kerros. Silloin ne eivät tuota uusia soluja eivätkä pääse uusimaan silmän pintaa”, Laura Koivusalo kuvailee. Ennakkoluulot kumoon StemSight on yksi harvoista pelkästään naisista koostuvista syväteknologian tiimeistä. Vaikka StemSightin ensimmäinen ja tärkein tavoite on sokeiden näkökyvyn palauttaminen, hyvänä kakkosena tulee naisten aseman parantaminen yrityselämässä. ”Valtaosa sijoittajista on keski-ikäisiä tai sen ylittäneitä miehiä. Siinä tehokaksikko Laura Koivusalon ja Anni Mörön kovin koitos on murtaa sijoittajien ennakkoluulot. Tämä iän myötä kehittyvä silmäsairaus on syynä noin 40 prosenttiin kaikista sarveiskalvosiirroista. Sarveiskalvon endoteelisolut ovat sarveiskalvon sisäpinnalla. Maailmalla kehitetään tähän vain materiaalista koostuvia tuotteita, mutta meidän tarkoituksemme on valmistaa solumateriaaleista kokopaksu sarveiskalvosiirre.” Laura Koivusalon mukaan kolmas askel voisi olla käytössä parissa vuosikymmenessä. Yliopiston Silmäryhmässäkin on vain yksi miestutkija”, Laura Koivusalo kertoo. Siinä sokeus pyritään parantamaan yhdistelmällä ensimmäisessä ja toisessa askeleessa käytettyjä solutyyppejä ja biomateriaaleja. Ennen nykyistä seitsemän milmilla. Ne saattavat kuolla pois, jos silmän pintaan tulee vamma. Olemme naisvaltainen tiimi, koska olemme kasvaneet siinä ympäristössä. ”Tavoite on saada menetelmät kaupalliseen käyttöön 2030-luvun alussa.”. Itse operaatio on hänen mukaansa kevyt, eikä silmää hoitava kirurgi tarvitse siinä erikoisosaamista. Niiden tehtävä on pumpata sarveiskalvosta vettä pois eli ylläpitää nestetasapainoa. 9 7/2022 KEMIA StemSightin teknologiajohtaja Heli Skottman on myös Tampereen yliopiston soluteknologian professori. Silloin sairaalat voisivat tilata meiltä sarveiskalvosiirteen”, Koivusalo paaluttaa. Se on yleisin syy sarveiskalvosiirtoihin. ”Tampereen kantasolututkimuksen ekosysteemi, johon kuulumme, on hyvin naisvaltainen tieteenala. ”Tavoite on saada ensimmäisen ja toisen askeleen menetelmät kaupalliseen käyttöön 2030-luvun alussa. Kun heitä alkaa vakuuttaa, että ihan fiksu idea ja fiksuja ihmisiä ollaan, siinä viiden minuutin myyntipuhe venähtää helposti tuntiin”, Koivusalo naurahtaa. Hyvin kaksikon vakuuttelut ovat purreet
10 KEMIA 7/2022 joonan rahoituskierrosta yhtiö on jo kerännyt sijoittajilta ja julkiselta puolelta yhteensä 750 000 euroa. Pääsin seuraavaan ja olin perillä Tampereella kello 0.55.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Lopulta tässä hommassa on hyvin pitkälti kyse ihmissuhteiden luomisesta.” Aivan kaikki ei Otaniemen matkassa mennyt Koivusalon suunnitelmien mukaan. ”Vaikka varsinaisia diilejä ei solmittu, hoidin illallisella suhdetoimintaa erityisesti isojen ruotsalaisten sijoitusyhtiöiden edustajien kanssa. ”Myöhästyin alkuperäisestä junastani. ”Ihmisen varaosia” 3d-tulostava Anni Mörö on oppinut startupin operatiivisena johtajana paljon uutta, kuten neuvottelutaitoja ja yrityksen strategista kehittämistä. Hänen yhteistyökumppaneitaan ovat muun muassa teurastamot, jotka toimittavat arvokasta materiaalia tutkijan käyttöön.. ”Puheen jälkeen sain useamman kannustavan fist bumpin, ja moni tuli kehumaan esitystä.” Toimitusjohtajan työ jatkui myöhemmin vielä illallispöydän ääressä. Ku va t: M ar ja an a M al ka m äk i StemSightin tieteellinen johtaja Tanja Ilmarinen viihtyy erityisesti laboratoriossa. ”Olemme myös neuvotelleet isojen lääkefirmojen kanssa, ja vastaanotto on ollut hyvin myönteinen.” Koivusalon kiehtova tarina ja esityksen visuaalinen ilme upposivat myös Dipolin Nordic Deep Tech Business Summit 2022 -tapahtuman monisatapäiseen yleisöön. ”Houkuttelemme varsinkin ulkomaalaisia sijoittajia liittymään tiimimme, koska tarvitsemme sellaista bioteknologian kaupallista osaamista, jota Suomessa ei ole”, toimitusjohtaja kertoo
020 775 6338 www.hosmed.fi ”Alkuaineanalytiikassa työläs esikäsittely muodostuu helposti pullonkaulaksi varsinaiselle analyysille”, Hosmed Oy:n tuotepäällikkö Petra Honkavirta sanoo. timukset tiedonhallinnan osalta. BLADE on moderni ja äärimmäisen helppokäyttöinen laite, joka toimii yhtä hyvin rutiinityössä kuin poikkeaville näytteille. ”Voisi melkein kuvitella, että laboratorioon on tullut uusi asiantuntija”, Honkavirta naurahtaa. ”Käyttäjän ei tarvitse lukita astioita tai kammiota käsittelyn yhteydessä, mikä sekin nopeuttaa työskentelyä. Ratkaisu on uuden sukupolven mikroaaltomärkäpolttolaitteisto BLADE. ”Aivan kuin laboratorioon tulisi uusi asiantuntija”, Petra Honkavirta kuvailee mullistavaa laiteuutuutta. Mahdollisuus seurata märkäpolttoa reaaliajassa kameran välityksellä antaa paljon lisätietoa hajotuksen eri vaiheista. Märkäpoltto toteutetaan täysin automaattisesti ja turvallisesti näyte kerrallaan suljetussa kammiossa. Märkäpoltettava näyte voidaan punnita suoraan viivakoodattuun kvartsiputkeen, jolloin näytekohtaiset punnitustulokset voidaan siirtää automaattisesti LIMSiin. Arvokasta ajansäästöä Aika on arvokasta, ja nykylaboratorion henkilökunnalla on usein samaan aikaan monta rautaa tulessa. Alan pioneeri CEM Corporation on nostanut mikroaaltomärkäpolton ja sen tuomat mahdollisuudet ennennäkemättömälle tasolle uudella BLADE-laitteistollaan, jonka suorituskyky ei jätä ketään kylmäksi. Märkäpolton jälkeen näytteet voidaan laimentaa suoraan näyteputkissaan, jolloin ei tarvita erillisiä mittapulloja. ”Kvartsiputki toimii kaikille näytteille, ja teflonsisusta voidaan hyödyntää, jos käytetään vetyfluoridihappoa. Esikäsittely vaatii usein paljon enemmän aikaa ja työtä kuin itse analyysi. Unelmat toteen märkäpoltossa MAINOS LISÄTIETOJA: Petra Honkavirta, p. Ohjelmisto täyttää lääketeollisuuden vaaBLADE soveltuu kaikkiin tilanteisiin ja kaikenlaisille näytteille. Laite täyttää kaikki käyttäjän toiveet ja vapauttaa kallisarvoista aikaa muihin töihin”, Honkavirta summaa. Putken ulkopinta säilyy koko käsittelyn ajan täysin kuivana.” Näytteet voivat olla samanlaisia tai aivan erilaisia, eikä niiden välillä ole ristiinkontaminaatiota. BLADE on lyömättömän nopea yhtä lailla helppojen kuin vaikeiden näytteiden käsittelyssä: märkäpolttoaika jäähdytyksineen on jopa alle kuusi minuuttia. Mikroaaltomärkäpoltossa näyte hajotetaan ja liuotetaan korkeassa lämpötilassa ja suljetussa tilassa mikroaaltojen ja voimakkaiden happojen avulla. BLADE soveltuu Honkavirran mukaan kaikkiin tilanteisiin. Ovatpa näytteet vettä, elintarvikkeita, öljyä, muovia tai katalyytteja, saat valmiit ohjeet hapon ja sopivan näytemäärän valitsemiseen. Hyvälaatuisia kuvia voidaan liittää jälkikäteen myös raportteihin. hosmed_kem722.indd 1 hosmed_kem722.indd 1 24.11.2022 15.35 24.11.2022 15.35
ESIMERKIKSI VETYTALOUS vaatii toteutuakseen tiivistä yhteistyötä ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Suurten kehityspolkujen ja toimialaa murtavien innovaatioiden takana on pitkäjänteinen, periksiantamaton tutkimustyö. Lars Peter Lindfors on Nesteen innovaatiojohtaja.. Tavoitteet tulevaisuuden kiertotalousratkaisuiden kaupallistamiselle ovat yhtä kunnianhimoiset kuin niitä kirittävät ilmastotavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sisäisen yhteistyön ja huippuosaajien lisäksi kumppaneita, ekosysteemejä ja reilusti rohkeutta. Menestyksemme perustuu huippuosaajiin ja innovaatioihin, jotka nivoutuvat syvälle Nesteen DNA:han. Päämäärä on selvä ja tiekartta piirretty: tutkimusja innovaatiotoiminnalla on nyt näytön paikka. Lars Peter Lindfors NESTEEN TRANSFORMAATIO paikallisesta öljynjalostajasta kohti uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen globaalia johtajaa eroaa monessa mielessä maailman muista öljy-yhtiöistä. Siksi Nesteellä tehdään vahvaa yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa kaikilla rintamilla korkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja startupeista kansainvälisiin yrityksiin ja brändeihin. NESTE ON kulkenut pitkän matkan globaaleja haasteita ratkovaksi innovaatioyhtiöksi. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, minkälaisissa yhteiskunnissa lapsemme elävät; miten he liikkuvat, asuvat ja voivat. Kestävä tulevaisuus syntyy tämän päivän innovaatioilla TÄTÄ MIELTÄ 12 7/2022 KEMIA Neste Neste on mukana luomassa eurooppalaista vihreän vedyn arvoketjua EUkomission heinäkuussa myöntämän IPCEI-statuksen (Important Project of Common European Interest; Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke) myötä, joka mahdollistaa merkittävän tuen Porvoon jalostamon vetyhankkeille. Tällä hetkellä Nesteen henkilöstöstä yli 25 prosenttia työskentelee innovaatioiden parissa ja yksi yhtiön liiketoiminnan fokuksista on uusien teknologioiden ja ratkaisujen luomisessa. Puhtaan vedyn tuotanto on erittäin keskeisessä asemassa, kun kuluttajille, polttoainevalmistajille ja kemianteollisuuteen kehitetään vastuullisia, kaupallistettavia ja vähähiilisiä ratkaisuja. Siksi riveihin tarvitaan lisää huippuosaajia, tiennäyttäjiä, jotka haluavat tuoda tulevaisuuden vähähiiliset ratkaisut koko ihmiskunnan käyttöön. Lisäksi Nesteellä tutkitaan myös muiden tulevaisuuden raaka-aineiden, kuten levien, lignoselluloosan ja jätemuovien käyttöä. Menestyksen resepti on tästä eteenpäinkin sama: uteliaisuus, periksiantamattomuus ja kyky tehdä yhteistyötä vievät meidät seuraavalle vuosikymmenelle. NEXBTL on edelleen vallankumouksellinen teknologia, jonka avulla uusiutuvia raaka-aineita muutetaan korkealaatuisiksi uusiutuviksi polttoaineiksi tieliikenteen ja lentoliikenteen käyttöön sekä polymeerien ja kemikaalien uusiutuviksi raaka-aineiksi. Kekseliäisyyttä, tutkimusta ja innovaatioita Nesteellä on tarvittu aina – nyt enemmän kuin koskaan, sillä tarvitsemme kaikkia mahdollisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja turvallisen, puhtaamman tulevaisuuden varmistamiseksi. Lignoselluloosa on kasvipohjaista biomassaa, jota on hyvin saatavissa esimerkiksi tähän asti vähän hyödynnettyjen maaja metsätalouden tähteiden muodossa. Jätemuovien kohdalla keskitymme puolestaan sellaisen kuluttajamuovijätteen hyödyntämiseen polymeerija kemianteollisuuden raaka-aineena, jota ei ole mahdollista kierrättää mekaanisesti. Maaperästämme ei öljyä löydy, joten toimintamme on alusta asti perustunut heikkolaatuisempien ja haastavampien raaka-aineiden jalostamiseen korkealaatuisiksi tuotteiksi. Mikrolevien tuottamat lipidit ja rasvahapot sopivat erinomaisesti uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineeksi. Tästä hyvä esimerkki on Nesteen NEXBTL-teknologia, jonka patentoinnista on nyt 25 vuotta. INNOVAATIOT OVAT kaikkea muuta kuin hetken heurekaa. Taloudellisesti kannattavan arvoketjun luomisessa on vielä paljon tilaa innovoinnille ja kehitystyölle
Meiltä saatte saumattomasti integroidun kokonaisuuden tarpeisiinne sovitettuna. TARJOAMME TÄYDEN KATTAUKSEN Kehitämme järjestelmiä myös asiakkaiden erityistarpeisiin. PIDÄMME TIEDOT JÄRJESTYKSESSÄ Hallitkaa tiedot järjestelmillämme pitäen tiedot ja dokumentit tallessa, turvassa ja helposti saatavilla. Louhikaa näistä informaatiota tarpeidenne mukaan. 09 8673 9390 Kappelikuja 6B, 02200 ESPOO Suomalainen laboratorion tietojärjestelmien moniosaaja Broadsight™-tuoteperheemme on modulaarinen ratkaisu, jonka avulla tietojen ja dokumenttien hallinta on hämmästyttävän helppoa. ISO 17025/9000 ) ja vähentää merkittävästi tämän ylläpitoon tarvittavaa työtä. BROADSIGHT™ RIMS Tehostaa tutkimus ja tuotekehitystä pitäen kaikki tiedot yhdessä paikassa. BROADSIGHT™ QMS Auttaa toteuttamaan standardien mukaisen laatujärjestelmän (esim. BROADSIGHT™ AMS Hallitsee helposti kaikki kemikaaleihin, liuoksiin, laitteisiin ja käytettäviin materiaaleihin liittyvät tiedot. BROADSIGHT™ LIMS Moderni laboratorion tiedonhallintajärjestelmä kaiken tyyppisiin laboratorioihin. MYÖS ERITYISTARPEISIIN Voitte hankkia järjestelmät myös pilvestä vaivattomasti, joustavasti ja turvallisesti suoraan Suomesta. PILVIPALVELUNA Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja selättämään laboratorioiden kovimmatkin tietojärjestelmähaasteet. www.fision.fi info@fision.fi puh. Te käytätte, me hoidamme loput. Teemme erinomaisia tietojärjestelmiä älykkäille organisaatioille. TEHOSTAMME TOIMINTAANNE Keskittykää olennaiseen ja käsitelkää tietoja erinomaisilla tietojärjestelmillämme. Projektiemme aikataulu ja hinta pitää. TUOTTEET PALVELUT Oy Fision Ltd
Risto Laitinen (keskellä punaisessa solmiossa) on johtanut oululaista Tuiran kamarikuoroa neljännesvuosisadan ja säveltänyt kuorolle useita suurteoksia. 14 KEMIA 7/2022 Epäorgaanisen kemian professori Risto Laitinen on myös säveltäjä ja kuoronjohtaja. Kuva on Tromssaan suuntautuneelta konserttimatkalta.. ”Musiikki on yksinkertaisesti osa minua.” Mies ja kuoro
Kohta koittaisi viihdemusiikkivuoden kohokohta, Euroviisujen karsinnat. Jokohan tällä kertaa löytyisi esitys, joka siivittäisi pienen sisukkaan Suomen suureen menestykseen. 15 7/2022 KEMIA KEM ISTIN kääntö puoli Sarjassa on esitelty kemistie n kakkosa mmatte ja ja epätava llisia harrastu ksia. Laulaja kajauttaa mikrofoniin menevän rallin, joka saa yleisön hytkymään mukana tahdissa. ANNI TURPEINEN On kevät 1969 ja suomalaiset liimaantuneina televisiovastaanottimiensa eteen. ”Vaarilla ei missään ole hauskempaa / keinuu, keikkuu, nauraa, hyörii, kurkistaa / Hei, pyörii karuselli, hoplaa ja laa / vaari siellä ratsastaa.” ”Vaari sirkuksessa oli ensimmäinen säveltämäni ja sanoittamani kappale, joka esitettiin suurelle yleisölle”, muistelee tähtihetkeään Risto Laitinen, epäorgaanisen kemian emeritusprofessori ja Oulun yliopiston kemian laitoksen entinen johtaja. Risto Laitinen Rikkiviisas tutkija ja mainio maestro Omalla vuorollaan estradille astuu leveästi hymyilevä Viktor Klimenko tummassa puvussaan. Tarttuva melodia ja Klimenkon mainio tulkinta nostivat tuolloin vasta 17-vuotiaan lauluntekijän tuotokMarcos Katz
”Huitomista ja psykologiaa”, Laitinen kiteyttää toimenkuvan. Ensimmäisen laulunsa hän kirjoitti jo 11-vuotiaana, rautalankakitaralle. Liikkeelle lähtöaineista Luomisprosessi on monelle mystinen kokemus, jota ei ole helppo selittää. Uskon monen muunkin kemistin ymmärtävän musiikkia. Ki m m o Br an dt Soittajat ja kuoron jäsenet ovat kaikki osaavaa väkeä ja hallitsevat oman soittimensa ja roolinsa. ”Ja lopullisen muotonsa se saa vasta kuulijan korvissa. ”Kappaleen nimi oli Bye Bye Baby, jonka CatCat-duo törkeästi varasti Euroviisuihin 30 vuotta myöhemmin”, Laitinen kertoo virne suupielessään. Molemmissa tapauksissa haluan saada ainekset järjestykseen mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla.” Laitinen on huomannut kahden kääntöpuolensa välillä tietyn yhteyden. Jos kuorolaiset eivät kuitenkaan lavalla kuule toisiaan tai kuoro orkesteria, kapellimestari tai kuoronjohtaja on se, joka pitää tilanteen kasassa. Heiltä katsoin mallia ja opin ymmärtämään, missä itselläni on vielä kehitettävää.” Kuoronjohtajan tehtävänä konsertissa on hallita kokonaisuus ja pienin elein muistuttaa laulajia ja mahdollisia soittajia siitä, mistä on sovittu ja mitä on harjoiteltu. Ne vain tulevat”, hän pohtii. ”Osallistuin ensimmäisen kerran Iupacin epäorgaanisen kemian nimistökomission kokoukseen vuonna 1981, jolloin meitä epäorgaanikkoja oli siellä 21. Ehkä syynä on se, että suhtaudumme myönteisesti myös matematiikkaan.” Hän kertoo esimerkin kansainvälisen kemianjärjestön Iupacin kokouksesta, joissa hän on käynyt yli 40 vuotta. Varsinainen työ – tiukka sellainen – tehdään jo ennen konserttia harjoituksissa. Voiton vei Toivo Kärjen ja Juha ”Watt” Vainion Kuin silloin ennen, jonka lauloi aikansa suosituin duo Jarkko ja Laura. ”Kuoroteoksissa sävel kumpuaa usein valmiista tekstistä. Todennäköisesti teos on silloin jokaiselle erilainen.” Professori suhtautuu säveltämiseen samoin kuin kemian tutkimusraportin kirjoittamiseen. Näin ajattelee myös Laitinen. Nelikymmenhenkinen kuoro on perinteisen kamarikuorokirjallisuuden lisäksi esittänyt orkesterisäestyksellisiä teoksia yhdessä Oulu Sinfonian ja Kemin kaupunginorkesterin kanssa. Aina joskus tulee eteen runo, josta ajattelen heti, että tämän voisi säveltää.” Lisäksi kappale oikeastaan syntyy vasta silloin, kun laulaja tai soittaja,. ”Säveltäessäni minulla on käytettävissäni 13 nuottia ja artikkelia kirjoittaessani 24 aakkosta sekä tulokset. ”Niissä on paljon samankaltaisuuksia. Miehelle itselleen ehkä läheisin työ on hänen vuonna 1994 baritonille, sekakuorolle ja orkesterille säveltämänsä Oulun yliopiston promootiokantaatti Kultapuu, jonka Oulu Sinfonia levytti Arvo Volmerin johdolla. Kaikki kuoronjohtajat tai kapellimestarit eivät sävellä itse, mutta Laitiselle säveltäminen on luontaista. Lisäksi kuoro on ollut mukana oopperaproduktioissa sekä Oulussa että Kemissä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat solisteille, kahdelle kuorolle, pasuunalle, kontrabassolle ja lyömäsoittimille sävelletty näyttämöllinen miniatyyri Talo, pienoismusikaalit Nostalgia ja Juhannusidylli sekä pienoisooppera Sopraanon kuolema. ”Mutta minunkin lauluni sai enemmän ääniä kuin Sauli Niinistö vuoden 1999 eduskuntavaaleissa”, Laitinen naureskelee. ”Toki jokainen sävellys on tekohetkellään se kaikkein rakkain, mutta samaan aikaan myös tuskallisin kivi kengässä.” Huitomista ja psykologiaa Risto Laitinen on vuodesta 1997 toiminut Tuiran kamarikuoron johtajana ja tehnyt sävellystensä ohella myös paljon kuorosovituksia. ”Harjoituksissa luodaan homogeeninen sointi, tulkinta, rytminen tarkkuus ja fraasien muodostus.” kuoro tai orkesteri tulkitsee sen. Kummassakin on tietyt lähtöaineet, joista pitäisi luoda jotain uutta. Selvisi, että joukosta 18 harrasti akRisto Laitisen puheenvuoroja on aina kuunneltu tarkkaan, niin myös Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaarissa huhtikuussa 2019. ”Kun aloitin kuoronjohtajana 25 vuotta sitten, mentoreinani toimivat kapellimestarit Atso Almila ja Ulf Söderblom. Sittemmin Laitisen repertuaari on laajentunut kevyestä popista eteenpäin. 16 KEMIA 7/2022 sen kisan kolmossijalle asti. ”En osaa kertoa, mistä sävellysideat tulevat
17 7/2022 KEMIA pitkälle. ”En osaa sanoa, onko musiikki tai kemia kumpikaan minulle luontaisesti helppoa. Päivät venyivät aamuvarhaisesta iltamyöhään. Se sijoitettiin mahdollisimman kauas päätalosta, mikä tuskin oli sattumaa.” Taiteellista lahjakkuutta suvussa on. ”Minua kyllä kannustettiin musisoimaan – tai ehkä sitä paremminkin siedettiin. Toiminut myös kemian laitoksen, epäorgaanisen kemian tutkimusyksikön ja ympäristöja kemiantekniikan tutkimusyksikön johtajana. Jos helpolla tarkoitetaan, että oppiminen tai oivaltaminen on nopeaa, niin sitä se ei aina ole. • Gust. • Professoriliiton hallituksen jäsen 2001–2006, puheenjohtaja 2007– 2010. • Harrastaa musiikkia ja lukemista. Isä työskenteli koneinsinöörinä, äiti hoiti kotia. ”Hauskinta oli, kuinka hän aina innostui aivan kuin olisi itsekin nähnyt reaktion ensimmäistä kertaa.” Samaa metodia professori on sittemmin pyrkinyt itsekin toteuttamaan. Halu tietää, oppia ja sisäistää on kaikessa tekemisessä tärkeää, on kyseessä sitten tiede tai taide.” Musiikillisesti Laitista tekisi kuitenkin mieli nimittää luonnonlahjakkuudeksi, sillä itseoppineella säveltäjällä ei ole alan koulutusta. Laitisen vaarin serkku oli tunnettu kirjailija, runoilija ja suomentaja Otto Manninen. tiivisesti musiikkia.” ”Osa lauloi kuorossa ja osa soitti jotakin instrumenttia amatööriorkesterissa. Hän näytti meille kemiallisia kokeita ja myös antoi meidän oppilaiden kokeilla niitä itse”, Laitinen muistelee. • Kemian tekniikan diplomi-insinööri 1976, tekniikan lisensiaatti 1978, tekniikan tohtori 1982, Teknillinen korkeakoulu. • Sävellyksiä popista ja iskelmistä kuoroteoksiin ja pienoisoopperoihin. Lisäksi mukana oli yksi urkuri ja yksi ammattipianisti. Kompan palkinto vuoden 1982 parhaasta kemian alan väitöskirjasta. Meidän piti osallistua myös kuninO ul un yl io pi st o RISTO LAITINEN • Syntynyt Helsingissä vuonna 1952. Päätöstä tuki ”mieletön säkä”. • Tuiran kamarikuoron johtaja 1997–2023. Kesähuvilallemme Hirvensalmelle jopa pystytettiin ’Riston soittomökiksi’ nimitetty rakennus. Kaiken musiikkitietoutensa hän on hankkinut itsenäisesti. Professori itse uskoo enemmän kiinnostuksen voimaan kuin verenperintöön. ”Opettajamme Anja Haavisto, joka muuten oli nykyisen ulkoministerin Pekka Haaviston äiti, uskoi käytännön kemiaan. Isä tosin kävi tiuhaan konserteissa, ja äiti oli nuorena laulanut kuorossa. • Naimisissa, kaksi aikuista lasta. Uskon silti, että mielenkiinto vie yhtä Emeritusprofessori yliopistossaan. • Suomen kulttuurirahaston PohjoisPohjanmaan rahaston palkinto tieteen ja kuoromusiikin hyväksi tehdystä työstä 2017. Tämä satunnaisotanta on kyllä pieni, mutta olisiko määrä kuitenkin tilastollisesti merkittävä”, Laitinen hymyilee. Siellä hän sai keskittyä pelkästään lempiaineisiinsa, joita kemian lisäksi olivat fysiikka ja matematiikka. ”Nyt riittää aikaa tutkimukseen. Lisäksi sain harrastaa mielin määrin musiikkia. Mutta jos aihe kiinnostaa, ei haittaa, vaikka siihen menee aikaa.” ”Mieletön säkä” Kemiasta Risto Laitinen viehättyi aikoinaan koulussa, sillä tunneilla tehtiin paljon kiehtovia kokeita. Oulun yliopiston opetuspalkinto 1998, tutkimuspalkinto 2005. Tietoa on ennen digiaikaa saatu ennen muuta kirjallisuudesta. • Teknillinen korkeakoulu: epäorgaanisen ja analyyttisen kemian assistentti 1978–1983, yliassistentti 1983–1988. Kiinnostuksen voima Risto Laitisen kasvuympäristössä ei ollut sen paremmin kemistejä kuin muusikkoja. • Oulun yliopisto: epäorgaanisen ja analyyttisen kemian apulaisprofessori 1988–1993, professori 1994– 2020, emeritusprofessori 2020–. • Suomen Kemian Seuran tieteellisen neuvottelukunnan jäsen 2005–2010. ”Täytyy olla itse innoissaan jostakin, jotta voi olla innostava myös ulospäin.” Anja Haavisto teki keskikouluikäiseen Ristoon jopa niin voimakkaan vaikutuksen, että poika ilmoitti kotonaan jo kahden viikon opintojen jälkeen ryhtyvänsä aikuisena kemistiksi. • Julkaissut 265 tieteellistä artikkelia. Professorin koti on niin täynnä eri alojen kirjoja, ettei uusia enää tahdo mahtua sekaan. ”En ole koskaan tehnyt niin paljon töitä kuin silloin. Lukion ensimmäisellä Laitinen sai Suomen kulttuurirahaston myöntämän apurahan, jonka turvin hän pääsi kahdeksi viimeiseksi lukiovuodeksi IsoonBritanniaan maineikkaaseen UWC Atlantic Collegeen. ”Lahjakkuus voi näkyä siinä, että jokin on yhdelle helpompaa kuin toiselle. Laitinen ei muista vanhempiensa koskaan laulaneen tai soittaneen mitään. Työskentelen täällä pari päivää viikossa, muun ajan kirjoitan kotona”, Risto Laitinen kertoo.
Apulaisprofessorista tuli professori, joka on uransa mittaan vienyt suomalaista epäorgaanisen kemian perustutkimusta eteenpäin usean merkittävän askelen verran. Maaliskuussa 2023 edessä on Tuiran kamarikuoron konsertti, josta tulee kuoronjohtajalle jäähyväiskonsertti. ”Tietenkin hyvä työllistyminen kermenemistä. ”Kuoro on ollut minulle nuoresta asti tärkeä yhteisö. ”Oli minulla kyllä yksi hankaluus, kun olin oppinut alan terminologian vain englanniksi.” ”Pieniä uusia oivalluksia” Vielä fuksivaiheessa Laitinen aikoi orgaanisen kemian diplomi-insinööriksi. too enemmän näistä tohtoreista itsestään, mutta kyllä se lämmittää minunkin mieltäni.” Porttikielto laboratorioon Tutkijan ja opettajan työnsä ohella Risto Laitinen on ehtinyt kirjoittaa myös kirjoja. Takana silloinen toiminnanjohtaja Heleena Karrus, oikealla puheenjohtaja Pekka Joensuu. Tulossa tunteikas päivä Yhdessä asiassa konkari on päättänyt antaa tilaa nuoremmille. Siitä hän ounastelee tunteikasta päivää. Onneksi musiikista tai kemiasta ei tarvitse kummastakaan luopua kokonaan. Lisäksi monitoimimies on urakoinut edunvalvonnassa ja yhdistystoiminnassa. ”Kai minun on vaikeaa sanoa ei mielenkiintoisille projekteille ja luottamustehtäville. Ki m m o Br an dt Suomalaisten Kemistien Seurassa pitkään vaikuttanut Risto Laitinen palkittiin vuonna 2019 seuran kunniajäsenyydellä. Sen jälkeen ei ole ollut asiaa varsinaiseen laboratoriotyöskentelyyn”, Laitinen hörähtää. Tästä syystä minusta tulikin rikkiviisas insinööri”, Laitinen viisastelee. Niinistö opasti teekkarin rikin, seleenin ja telluurin saloihin niin ansiokkaasti, ettei paluuta hiilivetyjen kemiaan enää ollut. Emeritusprofessori toimii myös vastaväittäjänä väitöstilaisuuksissa, viimeksi marraskuussa Kanadassa. Professori Lauri Niinistö – taannoisen puolustusministerin Jussi Niinistön isä – sai nuoren miehen mielen muuttumaan. Sen jälkeen hän työskenteli assistenttina ja yliassistenttina TKK:ssa ja vietti puolisentoista vuotta Saksassa Berliinin teknillisessä yliopistossa opettelemassa uusia menetelmiä ja työskentelytapoja. Kuorosta löysin aikoinaan myös vaimoni.” Kun konsertti on ohi, Laitinen arvelee tuntevansa haikeutta, vaikka surutyötä on tehty jo ennakkoon. Kun helsinkiläispoika sitten vuonna 1988 sai apulaisprofessorin viran Oulun yliopistosta, hän pakkasi laukkunsa ja perheensä ja suuntasi kohti pohjoista. 18 KEMIA 7/2022 kaallisen meripelastusaseman toimintaan, joka sekin oli hyödyllistä.” Huippukoulu valmensi uutteran suomalaisen huippuluokan kemistinaluksi. Kiinnostukseni kemiaan ei varmasti lopu ikinä, ja musiikki on yksinkertaisesti osa minua.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Rikkiviisas vastavalmistunut aloitti heti jatko-opinnot ja väitteli vuonna 1982 tekniikan tohtoriksi. ”Luonnontieteellisen perustutkimuksen julkaisuista harva muuttaa maailmaa saman tien tai sellaisenaan, mutta tarkoituksena onkin tuoda maailmalle pieniä uusia oivalluksia ja tietoa, joista yhdessä voi tulla jotain suurta.” Professorina Laitinen on ohjannut yhteensä 38:aa väitöskirjantekijää. ”Kun vuonna 1990 viimeksi vedin valkoisen takin päälleni ja saapastelin laboratorioon, räjäytin siellä yhden linjaston. Lisäksi työn alla on uusia kemian oppikirjoja. ”Nyt minulla on aikaa tehdä omaa tutkimusta. Määrän sijasta hän pitää tärkeämpänä sitä, että jokainen väittelijä on tutkintonsa jälkeen saanut koulutustaan vastaavan työn. Teknillisen korkeakoulun pääsykokeet Otaniemessä olivat kokemuksen jälkeen helpot kuin heinänteko. Laitinen on heiluttanut Professoriliiton puheenjohtajan nuijaa ja osallistunut niin aktiivisesti Suomalaisten Kemistien Seuran toimintaan, että kantaa nykyisin seuran kunniajäsenyyttä. Toisaalta sen ansiosta istun tässä monta kokemusta rikkaampana.” Sekä yliopistonsa kemian laitosta että epäorgaanisen kemian tutkimusyksikköä ja ympäristöja kemiantekniikan tutkimusyksikköä johtanut Laitinen ei ole eläköidyttyäänkään hylännyt tiedettä. Kun menee syvemmälle johonkin asiaan, mihin tahansa, siitä kiinnostuu pakostikin aina vain lisää. Säveltämistä voi jatkaa siinä missä tutkimustakin. ”Molemmat antavat minulle positiivisia tunteita, ja niitä on kiva harrastaa. Laitisen tieteelliset julkaisut lasketaan sadoissa. Työskentelen yliopiston tiloissa kahdesta kolmeen päivään viikossa ja muuten kirjoitan kotona.” Aivan kaikkialle ei kuulemma ole. Niistä tuorein on tänä vuonna julkaistu Chalcogen-Nitrogen Chemistry – From Fundamentals to Applications in Biological, Physical and Materials Sciences, jonka hän laati yhdessä Calgaryn yliopiston professorin Tristram Chiversin kanssa. ”Kävi klassisesti
The world is going through changes but we are committed to taking the charge. We care for generations to come and for those of today. We lead the way to speed up transformation for a sustainable future. ow. Come and create change with us! www.neste.com/careers For creators of change Kemian-lehti-V2_CMYK_PRINT.indd 1 Kemian-lehti-V2_CMYK_PRINT.indd 1 17.11.2022 11.23 17.11.2022 11.23. Together, we can make an impact today and keep our promises for tomorrow. Neste creates solutions for combating climate change and accelerating a shift to a circular economy. We are a community for you to grow with and let your courage and curiosity
Nykyään orgaanista synteesiä käytetään laajalti erilaisten yhdisteiden tuottamiseen. Alettiin oivaltaa, että synteeseillä voidaan luonnonaineiden lisäksi valmistaa myös aivan uusia molekyylirakenteita. Tilanne muuttui dramaattisesti, kun amerikkalainen Sharpless ja tanskalainen Meldal toisistaan riippumatta ja miltei yhtä aikaa julkaisivat uuden löytönsä. Seuraavina vuosikymmeninä kemistit syntetisoivat sadoittain muita orgaanisia molekyylejä. Sharpless esitti jo vuonna 2001, kuinka monimutkaisia toiminnallisia yhdisteitä syntetisoidaan tehokkaasti muutaman vahvan kytkeytymisreaktion avulla. Menetelmä nimettiin klikkikemiaksi. Yksinkertaisimmillaan synteesi tapahtuu sekoittamalla yhdisteet ja poistamalla syntynyt puhdas tuote suodattamalla. Kaikkien aikojen suurin synteetikko on luonto. Monipolvisten synteesien jokaisella askelella syntyy kuitenkin tarpeettomia sivutuotteita, jotka on poistettava ennen kuin synteesiä voidaan jatkaa. Klikkikemian mahdollistaman molekyylivariaatioiden suuren määrän ansiosta löytyy kuitenkin rakenne, joka toimii kuten luonnonyhdistekin, Sharpless sanoi. Ensimmäisen emeritustutkija sai kiraalisesti katalysoitujen hapetusreaktioiden kehittämisestä vuonna 2001. Synteettisen orgaanisen kemian juuret yltävät vuoteen 1828, jolloin saksalainen Friedrich Wöhler saattoi ilmoittaa: ”…osaan valmistaa ureaa tarvitsematta ihmisen tai koiran munuaista”. Be ng t O be rg er A rm in Kü be lb ec k. Molemmat hyödynsivät atsidi-alkyynisynteesin katalyyttinä kupari-ionia. Liitosreaktio kuitenkin eteni hitaasti ja tuotti saman yhdisteen kahta erilaista muotoa eli isomeeria. Se perustui katalyysiin, mikä on syntetiikassa arkipäivää. Carolyn Bertozzi tekee tutkimustaan Stanfordin yliopistossa. Vastinparien vaatimus aiheuttaa sen, että syntetisoitujen yhdisteiden rakenne ei ole täsmälleen sama kuin vastaaNobelistit napsauttivat Molekyylit yhteen vien luonnonyhdisteiden. Reaktiosta tuli kymmenen miljoonaa kertaa entistä nopeampi. Lisäksi reaktio tapahtuu yleensä huoneenlämmössä ja jopa sellaisissa tavallisissa liuottimissa kuin vesi ja alkoholi. Katalysoitu synteesi tuotti vain yhtä isomeeria isommalla saannolla. Urean tuottaminen ammoniumsyaniitista poisti luonnontieteistä salaperäisen ”elämänvoiman”. Barry Sharplessille vuoden 2022 Nobel on jo toinen. Klik, sanoivat palikat Vuoden 2022 kemian Nobelilla palkitut Barry Sharpless ja Morten Meldal virtaviivaistivat synteesin menetelmällään, jossa molekyylit napsahtavat yhteen kuin rakennuspalikat, kunhan niissä on tietyt vakioidut vastinparit. Yksi hänen ehdottamansa vastinpari olivat atsidit, joiden funktionaalisena ryhmänä toimii kolme typpiatomia (R–N=N=N), ja alkyynit, joissa hiiliatomiparin välillä on kolmoissidos. 20 KEMIA 7/2022 AJANKOHTAISTA Nobelin kemian palkinto jaettiin tutkijakolmikolle, joka kehitti uuden molekyylien rakennusmenetelmän. Välivaiheet alentavat lopputuotteen saantoa. Reaktio ei siksi sopinut teolliseen käyttöön. JARI KOPONEN Kaikki elämä planeetallamme perustuu monimutkaiseen orgaanisten yhdisteiden välisiin vuorovaikutuksiin ja kemiaan
Solukalvon ulkovalot Seuraava askel oli menetelmän käyttöalan laajentaminen biologiaan. Julkaisuja uusista yhdisteistä ja sovelluksista ilmestyy jatkuvasti. Yksi esimerkki on tuumorisolujen glykaanien tutkimus. Koska glykaaneja ei kyetty paikallistamaan, Bertozzi ryhtyi miettimään, kuinka niihin voisi sitoa markkeriksi fluoresoivan väriyhdisteen. Mikroskooppikuvissa solujen glykaanit hohtavat vihreää valoa. Esimerkiksi tiibetiläisillä esiintyy yleisesti epas1-geenin denisovalaista muotoa, joka auttaa korkeisiin vuoristooloihin sopeutumista. Pääbo kehitti menetelmät, joilla fossiloituneista luista voidaan eristää dna:ta siitä huolimatta, että se on maan uumenissa pilkkoutunutta ja lisäksi sekä bakteerien että luita käsitelleiden ihmisten dna:n saastuttamaa. Bertozzin ryhmä kehitti glykaaneihin kiinnittyvän ja niitä tuhoavan vasta-aineen, joka on parhaillaan kliinisissä testeissä. Bertozzi etsi siis vaihtoehtoista reaktiota, jossa glykaaniin kiinnitettävä vastinpari ei reagoisi minkään muun solun yhdisteen kanssa. Näin hän pystyi osoittamaan, että neandertalinihminen erosi geneettisesti sekä nykyihmisestä että simpansseista. Sitten seurasi sensaatio. Kehittyneemmän tekniikan avulla Pääbo siirtyi analysoimaan solutuman dna:ta. Katalysoitu liitosreaktio CuAAC levisi nopeasti laajaan käyttöön, ja siitä tuli lähes synonyymi klikkikemialle. Pääbo käytti jälkimmäisiä, sillä vaikka mitokondriodna sisältää vain pienen osan perimää, siitä on mitokondrioissa tuhansia kopioita. Siitä ansaitsi oman Nobelinsa yhdysvaltalainen Carolyn Bertozzi. Siperiasta 21 7/2022 KEMIA myös muun muassa uusia lääke-, kasvinsuojeluja korroosionestoaineita, molekyylikalvoja, polymeereja ja nanorakenteita. Vastinparit on kyettävä liittämään lähtöaineisiinsa normaaleilla synteesimenetelmillä, ja liitoskohta jää osaksi uutta yhdistettä. Bertozzi julkaisi bio-ortogonaaliseksi nimetyn reaktionsa vuonna 2004. Klikkikemian avulla on saatu aikaan Lääketieteen ja fysiologian Nobelin sai Svante Pääbo, jonka luoma uusi tieteenala paleogenetiikka on tuonut lisää tietoa ihmisen evoluutiosta. CuAAC ei käynyt, koska kupari-ioni on solumyrkky. Uusien reaktioiden löytymisen myötä löydetystä sormiluusta eristetty dna poikkesi niin nykyihmisen kuin neandertalinihmisen dna:sta. Kö öp en ha m in an yl io pi st o kävi selväksi, että uudella bio-ortogonaalisen kemian alueella on merkittävä sovelluspotentiaali. Lopulta löytynyt kupariton reaktiopari muodostui kolmoissidoksen sisältävästä syklo-oktyynistä, johon on liitetty vihreää fluoresoiva väriaine, ja atsidin sisältämästä sokerista, joka kiinnittyy glykaaniin. Hän tutki solukalvolla sijaitsevia glykaaneja, jotka ovat osallisina muun muassa virusinfektioissa ja immuunijärjestelmän aktivoitumisessa. Tuumorit ovat eläinsolujen epänormaalista jakautumisesta aiheutuvia kasvaimia, jotka voivat olla hyvätai pahalaatuisia. Hänen isänsä, biokemisti Sune Bergström pokkasi lääketieteen Nobelin tasan 40 vuotta sitten. Kaikilla kolmella ihmislajilla oli keskinäistä kanssakäymistä, sillä sekä neandertalilaiselta että denisovanihmiseltä on siirtynyt muutaman prosentin verran geenejä nykyihmisen perimään. Ihmisen sukupuu tarkentuu Ruotsalainen Svante Pääbo on toisen polven nobelisti. Vuonna 2008 voitiin siten julkistaa uusi sukulaisemme, denisovanihminen. Dna:ta on soluissa, niiden tumissa ja mitokondrioissa. Klikkikemialla on myös rajoituksensa. D un ca n H ul l Morten Meldal toimii Kööpenhaminan yliopiston professorina. Vuonna 2010 hän saavutti jotain saavuttamattomaksi luultua ja avasi neandertalinihmisen perimän. Jotkin glykaanit auttavat tuumoreja suojautumaan immuunipuolustusta vastaan. Kirjoittaja on tiedetoimittaja.. Jos tällainen rakenne ei ole mahdollinen tai se estää halutun toiminnallisuuden, klikkikemiasta ei ole hyötyä
Valmistaudu tulevaisuuteen ajoissa. linde-gas.fi KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta Vihreä siirtymä SICK ON VALMIS! SICK tarjoaa laajasti ratkaisuja kaasujen analysointiin ja kaasun virtausmittauksiin. www.plastone.. Olemme mukana vihreässä siirtymässä ja tuotteemme mahdollistavat mm.100% H2 ja 100% CO2 mittaukset www.sick.fi Tuotteet: • Insitu-analysaattorit • Näytettä ottavat analysaattorit • Hiukkasmittaus • Kaasun virtausmittaukset • Mittausjärjestelmät juhlapohja.indd All Pages juhlapohja.indd All Pages 25.11.2022 10.09 25.11.2022 10.09. phone +358 9 878 9940 On aika juhlia kemiaa Toivotamme rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! Vuodesta 1973 Analyysilaitteet Laboratorion pienlaitteet Tarvikkeet Standardit ja vertailuaineet www.labdig.fi softwarepoint.com LabVantage LIMS Digitalisoi laboratoriosi sujuvasti ja turvallisesti! Varaa keskustelu ja demo! jype.multanen@softwarepoint.com Luota Suomen halutuimpaan LIMS-yhteistyökumppaniin ja tee laboratorioistasi digitaalisia, nopeita ja jäljitettäviä. Varmista datan oikeellisuus ja tietoturva
Varmista datan oikeellisuus ja tietoturva. linde-gas.fi KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta Vihreä siirtymä SICK ON VALMIS! SICK tarjoaa laajasti ratkaisuja kaasujen analysointiin ja kaasun virtausmittauksiin. Valmistaudu tulevaisuuteen ajoissa. www.plastone.. phone +358 9 878 9940 On aika juhlia kemiaa Toivotamme rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! Vuodesta 1973 Analyysilaitteet Laboratorion pienlaitteet Tarvikkeet Standardit ja vertailuaineet www.labdig.fi softwarepoint.com LabVantage LIMS Digitalisoi laboratoriosi sujuvasti ja turvallisesti! Varaa keskustelu ja demo! jype.multanen@softwarepoint.com Luota Suomen halutuimpaan LIMS-yhteistyökumppaniin ja tee laboratorioistasi digitaalisia, nopeita ja jäljitettäviä. Olemme mukana vihreässä siirtymässä ja tuotteemme mahdollistavat mm.100% H2 ja 100% CO2 mittaukset www.sick.fi Tuotteet: • Insitu-analysaattorit • Näytettä ottavat analysaattorit • Hiukkasmittaus • Kaasun virtausmittaukset • Mittausjärjestelmät juhlapohja.indd All Pages juhlapohja.indd All Pages 25.11.2022 10.09 25.11.2022 10.09
InnoLIMS täyttää laatujärjestelmien vaatimukset. Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu www.tunnejamieli.fi Tule mukaan kemian alan tärkeään vaikuttajaseuraan! www.suomalaistenkemistienseura.fi www.finskakemistsamfundet.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS www.katalyysiseura.org Suomen katalyysiseura / Finska katalyssällskapet / Finnish Catalysis Society InnoLIMS kerää mittaukset ja tallettaa ne näytteille, tuotteille, projekteille ja tilauksille. Se mahdollistaa sujuvan työnkulun vaiheesta toiseen. Tallenna tiedot vain kertaalleen. Siirry digiaikaan, ota käyttöön InnoLIMS-laboratorion tiedonhallintaja toiminnanohjausjärjestelmä. Voit liittää järjestelmääsi mittalaitteet ja muut organisaatiosi ohjelmistot. Lue lisää www.innovatics.fi/lims tai kysy innolims@innovatics.fi tai +358102818900 www.laborexin.fi www.laborexin.fi www.cabb-chemicals.com Hienokemiaa Kokkolasta www.borealisgroup.com/porvoo juhlapohja2.indd All Pages juhlapohja2.indd All Pages 28.11.2022 16.54 28.11.2022 16.54. On aika juhlia kemiaa Toivotamme rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! www.tttlehti.fi +358 10 395 7000 info@elomatic.com www.elomatic.com Autamme sinua arvioimaan investointisi toteutuskelpoisuutta ja kustannuksia! Onnistu prosessien mitoituksessa, laitevalinnoissa ja -hankinnoissa sekä pääteknologiapakettien yhteensovittamisessa. Tiimisi ja organisaatiosi kiittävät
Se mahdollistaa sujuvan työnkulun vaiheesta toiseen. On aika juhlia kemiaa Toivotamme rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! www.tttlehti.fi +358 10 395 7000 info@elomatic.com www.elomatic.com Autamme sinua arvioimaan investointisi toteutuskelpoisuutta ja kustannuksia! Onnistu prosessien mitoituksessa, laitevalinnoissa ja -hankinnoissa sekä pääteknologiapakettien yhteensovittamisessa. Siirry digiaikaan, ota käyttöön InnoLIMS-laboratorion tiedonhallintaja toiminnanohjausjärjestelmä. Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu www.tunnejamieli.fi Tule mukaan kemian alan tärkeään vaikuttajaseuraan! www.suomalaistenkemistienseura.fi www.finskakemistsamfundet.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS www.katalyysiseura.org Suomen katalyysiseura / Finska katalyssällskapet / Finnish Catalysis Society InnoLIMS kerää mittaukset ja tallettaa ne näytteille, tuotteille, projekteille ja tilauksille. Voit liittää järjestelmääsi mittalaitteet ja muut organisaatiosi ohjelmistot. Lue lisää www.innovatics.fi/lims tai kysy innolims@innovatics.fi tai +358102818900 www.laborexin.fi www.laborexin.fi www.cabb-chemicals.com Hienokemiaa Kokkolasta www.borealisgroup.com/porvoo juhlapohja2.indd All Pages juhlapohja2.indd All Pages 28.11.2022 16.54 28.11.2022 16.54. InnoLIMS täyttää laatujärjestelmien vaatimukset. Tallenna tiedot vain kertaalleen. Tiimisi ja organisaatiosi kiittävät
Niissä hän on entisenä VTT:n tutkijana viljellyt syötävää itsekin. Toisin on esimerkiksi suklaan laita. Reuter pääsi maistamaan solulihaa pari vuotta sitten tv-ohjelman kuvauksissa Kaliforniassa. Ei sen tekemiseen tarvita kanaa.” Eläinsolujen kasvattaminen on kuitenkin sen verran monimutkaista, että solulihasta ei ole ratkaisuksi ilmastokriisin mukanaan tuomiin ruoantuotannon ongelmiin vielä pariinkymmeneen vuoteen. ”Sveitsiläiset kollegani ovat jo kasvattaneet bioreaktorissa kaakaon soluja ja tehneet sillä tavoin suklaalevyn. Se valmistaa ravinteikasta sieniproteiinia metsäteollisuuden, biojalostuksen ja elintarviketuotannon sivujakeista. ”Kun puolukasta otetuille soluille antaa vähän sokeria ja mineraaleja, niistä voidaan kasvattaa bioreaktorissa marjapuuron näköistä tavaraa ilman, että tarvitsee käydä metsässä keräämässä marjoja”, Reuter kuvailee. ”Meillä on työkalut kasvattaa esimerkiksi kahvia ja suklaata, vaikka kasvit katoaisivat luonnosta”, Reuter vakuutti.. ”Soluista saadaan irti samanlaiset makuja väriyhdistelmät kuin kasvi itsekin tuottaa.” Hän on todistanut asian tekemällä soluhilloa jopa kotikeittiössään. Biotekniikan tohtori Lauri Reuter puhui maapallon ruokajärjestelmän kestävästä uudistamisesta patenttitoimisto Papula-Nevinpatin isännöimässä IPR-alan seminaarissa. Sen jälkeen makean nälkäisten toivoksi jää soluviljely. ”Maku oli täsmälleen sama. Kaikki tarvittava löytyy myös ilmasta. Se tarkoittaa, että ympäristön muutokset eivät enää voi vahingoittaa ruoantuotantoa, ja vastaavasti ruoantuotanto ei enää vahingoita ympäristöä. Heidän mukaansa se maistui ihan suklaalta.” Lihaa ilman eläimiä Reuter kollegoineen on puolestaan kasvattanut VTT:n bioreaktorissa toisen ilmastonmuutokselle herkän kasvin eli kahvin soluja ja keittänyt niistä kahvia. Reuterin visiossa tulevien sukupolvien ravinto ei kasva pelkästään pelloilla vaan myös laboratorioissa ja bioreaktoreissa. ”Kanan soluista tehty nugetti maistui täsmälleen kananugetilta. MERI HELLSTEN Pa pu la -N ev in pa t Lauri Reuterin esitys sai innostuneen vastaanoton. ”Monisoluisten eliöiden solut ovat kehittyneet olemaan osana monisoluista organismia, eikä niillä ole omaa immuunijärjestelmää. Toinen nuori suomalaisyritys Solar Foods on löytänyt maaperästä mikrobin, joka syö ilmakehästä kaasuja ja tuottaa niistä uusiutuvan sähkön avulla yksisoluproteiinia. Maailmassa riittää jatkossakin hillon raaka-aineeksi myös aitoja puolukoita. Reuterin mukaan ihminen pitää yleensä luonnollisena asioita, jotka ovat hänelle tuttuja. ”Mutta vaikkapa suomalainen luomuporkkana on sekin ihmisen tekemän jalostustyön tulos.” Kyse on siis lopulta vain tottumisesta. Kaakaopuun ennustetaan olevan yksi ensimmäisistä kasveista, joka katoaa, kun ilmasto muuttuu. Ainoa ero tavalliseen puolukkahilloon oli se, ettei ollut kuorenriekaleita seassa.” Marjojen kasvatus petrimaljalla on kiehtovaa mutta ei välttämätöntä. 26 KEMIA 7/2022 UUTISIA Tulevaisuuden syötävä kasvaa bioreaktorissa ”Tulevaisuudessa ruoka tulee nähdä uusin silmin”, sanoo Nordic Foodtech VC -rahaston perustaja Lauri Reuter. Ruokaa myös ilmasta Tulevaisuuden ruoan raakaaineena voidaan käyttää teollisia sivuvirtoja, kuten 1970-luvun pekiloprosessin elvyttänyt startup EniferBio tekee. ”Kahvia ja kaakaota voidaan siis kasvattaa bioreaktorissa ilman, että ympäristöstä tarvitsee ottaa mitään.” Reuterin mukaan seuraava ruoantuotannossa tapahtuva suuri muutos on irtikytkentä. Siinä voidaan hyödyntää myös eläinten lihasja rasvasoluja. Bioreaktorikasvatus ei rajoitu kasvisoluihin. Ne eivät osaa ruokkia itseään tai ylläpitää omaa järjestelmää elimistön ulkopuolella”, Reuter kuvaa tutkimuksen haastetta. Moni saattaa ajatella, etteivät mikrobiproteiinit ja soluliha ole ”luonnollista” ruokaa
S olar Foods on saanut yksisoluproteiinilleen uuselintarvikeluvan Singaporessa. Mutta olkoon ruokatuote kuinka innovatiivinen tahansa, sen vaikutuksesta tulee todellisuutta vasta kuluttajien lautasella.” Solar Foods rakennuttaa parhaillaan Vantaalle ensimmäistä kaupallisen mitan tehdastaan, jonka on määrä käynnistyä vuonna 2024. Singaporen elintarvikeviranomaisen myöntämä lupa on nuorelle suomalaisyritykselle ensimmäinen. Hänen mukaansa ensimmäisen elintarvikeluvan saaminen on yritykselle suuri päivä ja valtava askel matkalla kohti ruokavallankumousta. Yhtiöllä on vastaava lupaprosessi meneillään myös EU:ssa ja IsossaBritanniassa. So la r Fo od s Solar Foodsin auringonkeltaista proteiinijauhetta voidaan hyödyntää monissa elintarviketuotteissa ja ravintolisissä. Tuotantoon ei tarvita yhteyttäviä kasveja eikä viljelymaata. ”Tuomme ruoan maailmaan täysin uuden ainesosan. Tilaa uutiskirje: www.kemiamedia.fi. Lisäksi se aikoo hakea tuotteelleen uuselintarvikelupaa Yhdysvalloissa. ”Mullistus kuin peruna” Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka kuvailee soleiinia yhtä mullistavaksi keksinnöksi kuin aikoinaan perunaa. Solar Foods tuottaa proteiininsa yhdessä LUT-yliopiston kanssa kehittämällään teknologialla, jossa mikrobeja ruokitaan ilmasta kaapatulla hiilidioksidilla, vedyllä ja hapella. Tämä on vedenjakaja”, Vainikka sanoo. Luvan myötä maassa sallitaan Solein-proteiinia sisältävien tuotteiden myynti. ”Olemme viime vuosina testanneet Soleinia huolellisesti hyvin monenlaisissa elintarvikkeissa. Solar Foods sai elintarvikeluvan Bioreaktoreissa syntyvää ravinteikasta, aminohappokoostumukseltaan ihanteellista proteiinijauhetta voidaan käyttää monenlaisissa elintarvikkeissa, esimerkiksi pastassa, leivässä ja levitteissä sekä juomissa ja välipalatuotteissa
Pumppu asennetaan koepenkkiin, ja putkiyhteet pultataan kiinni käsin. Sopivat putkiyhteet on sijoitettu revolverimakasiiniin, josta robotti noutaa kulloisellekin pumpulle sopivan putkikappaleen. Ratkaisu parantaa näin myös työturvallisuutta. Modernisoinnissa tehdas siirtyi lisäksi digitaaliseen, paperittomaan toimintaan rfidtunnisteineen. Näin saatiin tilaa hydraulikoneikolle, vesiputkistolle ja muille valmistuksessa ja koestuksessa tarvittaville aputoiminnoille. Nyt testisolussa olevissa putkikappaleissa on valmiina Orenkaat, ja liitos tiivistetään käyttämällä riittävästi voimaa. Karhulan tehdas toimittaa prosessipumppujen lisäksi sekoittimia ja turbokompressoreja muun muassa metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, kaivosteollisuuden ja teollisen vedenkäsittelyn tarpeisiin. Karhulassa työvaiheet on annettu robottiparin tehtäviksi. Robotoitu koestus Pumppu kootaan tuotantolinjan alkupäässä, jonne osin automatisoitu varasto toimittaa kunkin yksilön komponentit. Pumppu kiinnitetään mittausjärjestelmään, joka selvittää sen ominaiskäyrän. Pulttien sijasta laipat kiristävät yhteen hydrauliset puristimet, jotka robotti sijoittaa nopeasRobotisoitu koeajoasema nopeuttaa pumpunvalmistusta. Koeajoasemassa on kaksi linjaa, pienille ja keskisuurille pumpuille omansa. ”Korkean hyötysuhteen pumpuissamme käytetyt materiaalit ovat 99-prosenttisesti kierrätettäviä, joten uusi tuotantolinja edustaa myös merkittävää askelta kestävässä kehityksessä”, sanoo Sulzerin Industry-liiketoimintayksikön johtaja Veli-Pekka Tiittanen. Jos liittäminen tapahtuisi perinteisesti laippaliitoksella, muttereiden pyörittely ja oikeiden laippojen valinta veisi aikaa. Vanha, perinteinen koekäyttö on työvaltainen. Sitten laitteistoon johdetaan vesi ja mitataan akseliteho sekä paine ja tilavuusvirtaama. Uusi tuotantolinja sisältää varastointiin, laitteiden kokoonpanoon, koeajoon, maalaukseen ja loppuvarusteluun liittyviä työvaiheita. ”Tehokkuuden varmistamiseksi työnkuluissa sovelletaan myös lean-periaatteita”, Tani kertoo. Tehdashallin lattian alla olevaa maata ja kiviä poistettiin saneerauksessa runsaasti. Valmistuksessa läpimenoaika putosi 93 prosenttia. Sen sijaan mitta-aseman robotointi rationaalisine työvaiheineen lienee kehitysloikka, jota muualla ei ole osattu ottaa. LAURI LEHTINEN. Ohjelma tunnistaa tarvittavan putken, siirtää sen paikoilleen ja liittää siihen mittausanturit. Öljynpaine painaa leuat ja edelleen liitoslaipat tiukasti yhteen. ”Täysin uusittuun tehdastilaan kehitetyt, automatisoidut tuotantotekniikat on suunniteltu tarjoamaan nopeita ja tehokkaita työnkulkuja”, kuvailee Sulzer Pumps Finland Oy:n toimitusjohtaja Jukka Tani. Toiminta kattaa myös tuotteiden laadunvarmistuksen dokumentoinnin. Koeajotoiminta automatisoitiin kokonaan, samoin tuotteiden siirrot itseohjautuvilla kuljetusvaunuilla eri työvaiheiden välillä. Pikaliitos hydrauliikalla Yksi nopean läpimenon avaimista ovat vikkelästi kiinnitettävät ja avattavat putkiliitokset. Keskipakopumpun koeajon automatisointi ei sinänsä ole uutta. Kummallakin puolella on kaksi ABB:n teollisuusrobottia. Koska käytettävät raaka-aineet ovat pääosin valurautaa ja SULZER UUDISTI KARHULAN TEHTAANSA Läpimeno kutistui kymmenesosaan terästä, ergonomialla ja raskaiden työvaiheiden välttämisellä oli kokoonpanoa suunniteltaessa iso merkitys. Mittauksen jälkeen liitokset puretaan. Kokoonpanoa seuraa yksi valmistuksen tärkeimmistä vaiheista, koeajo. Se puolestaan selvittää nostokorkeuden ja hyötysuhteen tapaiset parametrit. Suurten pumppujen koestus tapahtuu perinteisesti, sillä niiden valmistusmäärä on vähäinen, eikä automatisointi ainakaan toistaiseksi ole ollut kannattavaa. Su lz er Pu m ps Fi nl an d O y ti paikoilleen. 28 KEMIA 7/2022 Lisää uutisia: www.kemiamedia.fi UUTISIA Moderni tekniikka tehostaa 130-vuotiaan pumpputehtaan toimintaa huomattavasti
Lue lisää ja ilmoittaudu: metallianalyyttinenjaosto.com Seminaari Oulussa 1.–2.2.2023 Päivitä metallianalyyttinen osaamisesi! SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA Suomalaisten Kemistien Seura Metallianalyyttinen Jaosto Miten metallianalytiikkaa hyödynnetään kiertotaloudessa ja kaivosteollisuudessa. metallian_jaosto.indd 1 metallian_jaosto.indd 1 29.11.2022 9.49 29.11.2022 9.49. Päivitä tietosi ja tapaa ajankohtaisten kysymysten parissa työskentelevät alan huippuammattilaiset! Seminaari on suunniteltu kaikille metallianalytiikan parissa työskenteleville ammattilaisille mittalaitteiden käyttäjistä laboratorion johtoon. Kiinnostuitko
”Metsämme ovat tärkeitä hiilinieluja. Ligniini on hiilipitoinen materiaali, joka tyypillisesti poltetaan selluteollisuudessa energiaksi. ”Lignodesta tehtyjen akkujen varaSt or a En so Sunilan tehtaassa valmistetaan kuivaa ligniinijauhetta, joka jalostetaan edelleen akkujen anodimateriaaliksi. Stora Enson uutuus on tarkoitus valmistaa Suomessa ja muualla Euroopassa. Myös Lignodelle riittää epäilemättä kysyntää. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on noin 50 000 tonnia ligniiniä. Parhaillaan Stora Enso tekee yhdessä asiakkaidensa kanssa tuotetestejä. Sunilan tehtaassa ligniini erotellaan ja jalostetaan hienoksi hiilijauheeksi, joka on saanut nimekseen Lignode. ”Suomella on erinomainen mahdollisuus pärjätä näillä markkinoilla”, Sekkenes sanoo. Puut ottavat hiilidioksidia ilmasta kuitenkin lähinnä vain kasvuvaiheessa ja myöhemmin alkavat lahotessaan vapauttaa sitä takaisin ilmakehään, ellei puuta hyödynnetä muuhun käyttöön”, sanoo Stora Enson yrityskehitysasiantuntija Otto Kivi. Sähköiseen liikenteeseen Seminaarissa esiintyneen European Battery Alliancen johtajan Thore Sekkenesin mukaan maailmanlaajuinen akkumateriaalien tarve moninkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Ko kk ol a M at er ia l W ee k Ennätyssuosion saavuttaneessa Kokkola Material Week -tapahtumassa esiintyi muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä.. ”Tämä laskee materiaalin hiilipäästöjä merkittävästi, kun kuljetusta ei tarvita. Materiaali toimii aktiivisena aineena litiumioniakun negatiivisesti varautuneessa anodissa ja korvaa siinä fossiilipohjaisen grafiitin. Myös hinta on edullisempi. ”Tämän jälkeen suunnitelmissa on laajentaa tuotantoa siten, että vuonna 2027 tehtaiden kapasiteetti olisi noin 35 kilotonnia kovahiilimateriaalia.” Kokkola Material Week keräsi tänä vuonna paikalle ennätykselliset 1 300 kävijää. ”Valmistamalla ligniinistä kovahiiltä huolehdimme samalla siitä, että puuraaka-aine tulee hyödynnettyä tehokkaasti.” Yli 90 prosenttia maailman anodimateriaaleista tuotetaan tätä nykyä Kiinassa. MERI HELLSTEN Lisää uutisia: www.kemiamedia.fi UUTISIA Stora Enso on kehittänyt puun ligniinistä tehdyn kovahiilimateriaalin korvaamaan litiumioniakuissa käytettävää grafiittihiiltä. Innovaation kaupallinen valmistus on tarkoitus aloittaa vuonna 2025 noin kymmenen kilotonnin tuotantokapasiteetilla. Lignode tulee olemaan maailman vastuullisin anodi, ja joidenkin laskelmien mukaan sen hiilijalanjälki on jopa negatiivinen”, Kivi sanoo. Metsäjätti on maailman suurin ligniinin valmistaja ja toiseksi suurin yksityinen metsänomistaja. Stora Enson Sunilan tehdas on tuottanut ligniiniä teollisessa mitassa vuodesta 2015. Lisäksi tapahtumaa seurasi verkon kautta 1 400 henkeä. Uutta materiaalia hyödyntävillä akuilla lataus ja latauksen purku ovat nopeampia kuin perinteisillä litiumioniakuilla. Stora Enso suuntaa uutuutensa etenkin sähköisen liikenteen tarpeisiin. Uutta, kestävämpää anodimateriaalia pilotoidaan yhtiön Sunilan tehtaassa Kotkassa. Seuraava Kokkola Material Week järjestetään 20.–23. marraskuuta 2023. Kivi puhui aiheesta marraskuisen Kokkola Material Weekin GeoKokkola-seminaarissa, jossa keskusteltiin uuTUOTANTO KÄYNTIIN 2025 Ligniini korvaa akun grafiittihiilen sista akkumateriaaleista ja -kemikaaleista sekä kiertotalouden ratkaisuista. 31 7/2022 KEMIA us kestää perinteisiä akkuja paremmin matalassa lämpötilassa, mikä on tärkeää etenkin pakkaskeleillä”, Otto Kivi sanoo
Tilaamalla kirjeen saat suoraan sähköpostiisi kerran viikossa alan tärkeimmät uutiset ja ajantasaiset tiedot kemian kuulumista, tapahtumista ja avoimista työpaikoista. joulukuuta ja ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Tuplaosoitteet poistuvat automaattisesti uutiskirjeen lähetysvaiheessa. KEMIA KEMIA uutismainos722.indd 1 uutismainos722.indd 1 29.11.2022 9.53 29.11.2022 9.53. Palkinnon arvo on 210 euroa. Jos et ole varma, tuleeko Kemiamedian uutiskirje sinulle jo nyt, voit käydä huoleti tilaamassa. Kirjeen voit myös perua helposti, jos et enää myöhemmin tarvitse sitä. Suoritamme arvonnan 19. Ru is sa lo n Ky lp yl ä Tilaa Kemiamedian uutiskirje! Joko sinulle tulee Kemiamedian uutiskirje. Tilaa veloitukseton uutiskirje täältä: www.kemiamedia.fi/uutiskirje VOITA MINILOMA KAHDELLE! Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken Ruissalo Span yhden vuorokauden miniloman kahdelle. P.S
Äänestä suosikkiasi viimeistään 15.1.2023 osoitteessa www.kemiamedia.fi > Kilpailut ja arvonnat. Tuli taas todistettua, että kemistihän venyy mihin vaan! .” ”Kiinnostava juttu siksikin että Miia Mäntymäki on Kalajoelta, kuten minäkin.” ”Erittäin mielenkiintoinen juttu Kustaa Poutiaisesta ja Picosunista alkuhistorioineen. Nauroin ääneen.” ” Ympäristön hätähuuto – Kemiallinen kuorma kasvaa oli todella tärkeä aihe tuoda esille.” ”Bioprosessitekniikan tutkijalle kiinnostavin oli Suklaata bioreaktorista – Fazer tutkii kaakaon soluviljelyä. PALAUTETTA NUMEROSTA 6/2022 ”Paras oli Keltainen leski loi samppanjadynastian. Kiitos, Kemia-lehti!” ”Historia ja vahvat naiset kiinnostavat aina.” ”Mikä kiehtova juttu samppanjasta ja sen takana olevasta naisesta!” ”Paras oli tarina Miia Mäntymäestä ja Masked Singeristä. Palkinnon voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Meidän tehtävämme on huolehtia oikeuksiesi toteutumisesta. Kun aineeton pääomasi on turvattu, voit keskittyä täysillä ydinosaamiseesi. Mikä juttu sytyttää. Ideat tarvitsevat suojelijansa Lue lisää IPR-suojan arvosta yrityksellesi: www.papula-nevinpat.fi Sinun yksinoikeutesi. Samppanja on ihana juoma ja juttu naisesta sen takana mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä.” ”Olipa mainio tarina Keltaisesta leskestä. Kerro mielipiteesi ja voita uutuuskirja! PYSY KÄRRYILLÄ! www.kemiamedia.fi • Roalin entsyymitehdas laajentaa – yhtiö kovassa kasvussa • Mallinnus ja tekoäly kaksinkertaistavat VTT:n materiaalikehityksen vauhdin • Optitune nanopinnoittaa putket ja puhelimet – kerää rahoitusta massatuotantoon • Tutkijat kehittävät ald-pinnoitteita uuden sukupolven perovskiittikennoihin • Kempower toimittaa sähköautojen latauspalvelut Nesteen asemille Näitä luetaan nyt Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt tuoreimman tiedon tasalla! www.kemiamedia.fi/uutiskirje Huomaa uusi osoitteemme! Uudet ajatukset tarvitsevat suojaa, jotta niistä voi kasvaa jotain suurta. Valitsen siksi uutisen uuden sukupolven natriumakusta.” ”Taas niin hyvä lehti, että vaikea valita parasta juttua.” Numeron 6/2022 ykköseksi äänestettiin juttu Keltainen leski loi samppanjadynastian ja toiseksi Miia Mäntymäki – Onnellisesti pinnallinen. Äänestäjien kesken arvotaan Bonnie Garmusin riemastuttava romaani Kaikki on kemiaa. Kolmannen sijan sai Kustaa Poutiainen: ”Ei Picosun lähtenyt vaan jenkki tuli”. Biokemian ja prosessitekniikan yhdistäminen mahdollistaa paljon potentiaalisia sovelluksia.” ”Yritän pysytellä ajan tasalla teknologian kehityksessä. Äänestyksen tulokset kerrotaan nettisivullamme 16. tammikuuta. Mikä juttu sinusta on tämän lehden kiinnostavin. Kirjapalkinnon voitti Meija Kivisaari. Toivottavasti Tuomo Suntola sen nobelinsa saa.” ”Ääneni menee ratkiriemukkaalle pääkirjoitukselle
Valveillaoloajan mielentilalla on joidenkin tutkimusten mukaan myös vaikutusta siihen, kuinka mielekkäitä unia ihminen näkee. Purkautumisen seurauksena esimerkiksi tunteiden ja muistojen välinen yhteys selkeytyy, ja kipeämpienkin muistojen käsittelystä voi tulla helpompaa. Värin muodostumiseen vaikuttaa myös lämpötilan mukainen mustankappaleen säteily. Ilmiölle on myös tieteellinen selitys. 1,0 . 10-. 34 KEMIA 7/2022 NUORTEN TIEDEKULMA Palstalla on julkaistu nuorten tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. YHTEYS TOIMII myös toiseen suuntaan. 10-3 mol/l)² [C 2 H 5 NH 2 ] c – 1,0 . mol/l = 6,7 . Vaikeiden asioiden käsittely voi siis aidosti helpottua kunnon unien jälkeen. ANNA HERRALA Kirjoittaja on Kangasalan lukion opiskelija. mol/l = 0,16 mol/l 5,0 . 10-3 mol/l Protolyysireaktio: C2H5NH2 + H2O C2H5NH3 + OHI c – 1,0 . Tämän aivojen osan toiminta voi huonon yöunen seurauksena heikentyä, jolloin tunteidenhallinta on normaalia heikompaa. 10-. 10-² mol/l)² = (2,0 . 10-² mol/l 1,0 . Aivoalueen toiminta lisääntyy huonosti nukutun yön seurauksena. Neuvo on kannattava. Rauhallinen ja hyvä mielentila taas helpottaa nukahtamista. – 4,0 . (Lämpötila on 25 celsiusastetta.) Vastaajien kesken arvotun Terveempi maailma -kirjan voitti Tommi Istolahti. 10-² mol/l 0,05c – 2,0 – 10-² mol/l I II 2,0 . 10-. Lähde: P. – 4,0 . Hyvät yöunet voivat helpottaa tunnereaktioiden läpikäymistä. Etuaivokuori puolestaan säätelee ihmisen tietoisten tunteiden voimakkuutta ja tunnereaktioita. Uusi tieto ja päivän aikana käsitellyt tunteet jäsentyvät unen aikana ymmärrettävämmiksi kokonaisuuksiksi, kun hermosolujen välisissä liitoksissa tapahtuu muutoksia. Illan paha mieli voi hyvin nukutun yön jälkeen vaikuttaa huomattavasti aiempaa pienemmältä. Toisaalta hyvin nukutun yön vaikutukset tunteiden säätelytoimintoihin ovat päinvastaiset. 10-. Numeron 6/2022 aivopähkinä avautui SUURTEN PÄÄTÖSTEN yhteydessä ja voimakkaiden tunteiden käsittelyssä neuvotaan usein nukkumaan ensin yön yli. Väsyneenä pieninkin vastoinkäyminen voi tuntua maailmanlopulta. 10-² mol/l II ph = 11,30 pOH = 14 – pH = 2,70 [OH-] = 0,0020 mol/l = 2,0 . Unessa tietoa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin, mutta nukkuessaan ihminen myös unohtaa asioita, koska hermosolujen liitoksia purkautuu. Limbisen järjestelmän tehtävänä on tuottaa nopeita reaktioita koettuihin asioihin, tilanteisiin ja tunteisiin. Nuku yön yli Liekin väri muodostuu reagoivien alkuaineiden ja yhdisteiden viritystilojen purkautumisesta. Kemia-lehden 6/2022 aivopähkinä oli lukiolaisten kemiakilpailusta vuodelta 1982 ja kuului näin: Tässä tehtävän mallivastaus: I ph = 12,00 pOH = 14 – pH = 2,00 = –1g [OH-] [OH-] = 0,010 mol/l = 1,0 . pH pienenee 0,70 yksikköä. 10-² mol/l II 0,05 c – 2,0 . Mälkönen, Prosessiuunien toiminnan seuraaminen mallintamalla, 2016 @nuorikemia NUORI KEMIA KIIKAROI Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneelin kuulumisia voi seurata Instagramissa tunnuksella @nuorikemia. Purkautumistilan energiasta ja orbitaalista riippuen, valohiukkasten aallonpituus vaihtelee ja liekin väri vaihtelee. Laske etyyliamiinin (C 2 H 5 NH 2 ) emäsvakio. Nukahtaminen ja riittävän unen saanti voi olla vaikeaa, jos ihminen tuntee stressiä tai ahdistuneisuutta. 10-3 mol/l 2,0 . Viritystilan purkautuessa alemmalle energiatasolle, atomit säteilee eli emitoi valohiukkasia. Onnittelut hänelle! A do be St oc k Hyvä yöuni auttaa käsittelemään ongelmia ja tunteita. 10-3 mol/l 2,0 . Miksi kynttilän liekki on monivärinen?. 10-. 10-. ERITYISESTI AAMUYÖN rem-unella on suuri merkitys ihmisen tunteiden säätelyssä. 10-² Tasapainossa + + K b = c = K b = Etyyliamiiniliuos, jonka pH on 12,00, laimennetaan tilavuudeltaan 20-kertaiseksi. 10-² mol/l 1,0 . 10-3 mol/l [C 2 H 5 NH 3 ] [OH-] = (1,0 . Se vaikuttaa aivojen limbiseen järjestelmään ja etuaivokuoren toimintaan. mol/l 0,16 – 1,0 . Näin syntyy voimakkaita tunnereaktioita myös neutraalimpia ärsykkeitä kohtaan
Kauan sitten haaveilin kirjan kirjoittamisesta. maailmanluokan asiantuntija Tilaa Uusiouutiset kestotilauksena: digilehtenä hintaan 79 euroa ja printtilehtenä hintaan 89 euroa. Näinhän jätehierarkia toimii. Plan B oli kemiantekniikka. Hyvä niin, ajattelin jälkeenpäin. blogspot.com. MITÄ TEHDÄÄN, jos pesukoneen toimitus on myöhässä, kollega yllättäen kolme viikkoa poissa, projektin kustannukset ylittyvät, bussit eivät kulje tai powerpoint-esitystä ei saa näkyviin. Kunnostettaisiin vanhaa ja kehitettäisiin materiaaleille uutta käyttöä. TYÖELÄMÄSSÄ OLEN usein kysynyt: ”Mikä on meidän Plan B, jos tämä ei onnistu?” Joskus on oltava varalla vähintään ideatasolla myös Plan C, jos aiemmat suunnitelmat menevät myttyyn. Vasta toissijainen varasuunnitelma olisi uuden ostaminen. Olen kirjoittanut kuluttamisesta, ekologisuudesta ja ympäristöstä. Materiaaleista hyödynnetään se, mikä hyödynnettävissä on. Harva miettii vaihtoehtoisia suunnitelmia, paitsi ammattia valitessa. Akkumetallien valmistajana edistämme liikenteen sähköistymistä ja kestävän akkuteollisuuden rakentumista Suomeen. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on brändännyt varasuunnitelman eli Plan B:n ja myy kunnostettuja huonekaluja, skeittilaudoista tehtyjä jakkaroita, käytetyistä tekstiileistä ommeltuja puseroita, mekkoja ja tyynynpäällisiä. Käyttö energiana, saati kaatopaikkaläjitys, on viimeinen vaihtoehto. Kuva: Ida Pimenoff www.nornickel.fi NORNICKEL HARJAVALTA valmistaa nikkelikemikaaleja ja -metalleja Satakunnassa osana maailmanlaajuista Nornickel-konsernia. Kohti kiertotaloutta. Alkuaikojen tekstieni kemiapainotteisuus on kääntynyt yleisempiin, kestävyyteen liittyviin teemoihin. Nornickel Harjavallan asema yhtenä maailman johtavista nikkelijalostamoista edellyttää osaamisen, toiminnan, tuotteiden ja ympäristösuorituskyvyn jatkuvaa kehittämistä. Miltä näyttää muovien arvoketjun kiertotaloussiirtymä. Elämässä vastoinkäymiset tulevat usein yllättäen. Plan B:n tarjosi vuosia myöhemmin ystäväni, joka kehotti tekemään kirjan arjen kemikaaleista. ILOKSENI OLEN saanut kirjoittaa Sinulle kolumneja yli kymmenen vuotta. www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje Millainen on kokonaiskestävä pakkaus. Saatuani kokoon muutaman sivun fiktiota totesin, ettei tällaista tekstiä lue kukaan. Sitä olen tuuminut, mikä mahtaa olla tekstini kierrätysaste. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Mutta entä jos Plan B olisikin se ensisijainen valinta. Saa nähdä, millainen Plan B tulee kirjoittamiselleni, sillä tämä jää viimeiseksi kolumnikseni. Kuinka muovipakkausten kierrätys toteutuu. Minusta piti tulla arkkitehti, mutta tie tyssäsi pääsykokeisiin. Toistanko itseäni. Haaveeni toteutui. Tekstit kun kuuluvat tuoretuoteosastolle. Kiitos, lehden väistyvä toimitus! Erityinen kiitos Sinulle, lukijani! Annan vielä yhden, entisen kemisti-insinööriesimieheni neuvon, joka pätee moneen asiaan: ”Muista tarkastella koko massaja energiatasetta.” ANJA NYSTÉN Suunnitelma B NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013)
Oma lehti on Kemistikunnan yhdistäjä Kaksikymmentäyksi vuosikertaa, 170 numeroa. • Tekee TikTok-videoita käyttäjänimellä @tuutuska. • Kahdeksan laudaturin ylioppilas Lappeenrannan Lyseon lukiosta 2018. Kempulssi Oy:n kaudella Kemia-lehti on seurannut tiiviisti kemian tutkimuksen ja teollisuuden kehitystä, tehnyt alaa tunnetuksi ja nostanut parrasvaloihin ihmiset ja tarinat. KALEVI RANTANEN JA PÄIVI IKONEN 7/2022 KEMIA 36 14 KEMIA 2/2021 KEM ISTI N kään töpu oli Sarja ssa esite llään kemi stien kakko samm attej a ja epäta vallis ia harra stuks ia. Ida Koskinen eläytyy tunnelmaan The Voice of Finland -laulukilpailussa. ”Esiintymislavalla voin olla täysin oma itseni”, kemianopiskelija sanoo. IDA KOSKINEN • Syntynyt Lappeenrannassa vuonna 1998. • Harrastaa musiikkia ja toimii Kumpulan opiskelijateatterijärjestössä. • Tutkimusavustaja yliopiston Kemianluokka Gadolinissa 2018–. • Osallistuu vuoden 2021 The Voice of Finland -laulukilpailuun.. • Kemianopiskelija Helsingin yliopistossa 2018–
KEMIA 7/2022 37 Lukijoiden suosikkeihin kuuluvan Kemistin kääntöpuoli -sarjan tarinat esittelevät nimensä mukaisesti kemistien harrastuksia tai kakkosammatteja.
Niinistö kumosi väitteet luettelemalla ”viime aikojen tärkeitä saavutuksia”, joita olivat loisteaineet, puolijohdemateriaalit, epäorgaaniset polymeerit, suprajohteet ja fullereenit. Harvinaisista maametalleista 95 prosenttia tuotetaan Kiinassa, joka rajoittaa niiden vientiä raaka-aineena. Ilman talouskasvua aika kaksin–nelinkertaistuisi. Yhä useampi kuitenkin uskoo, että vedyn aika tulee – ennemmin tai myöhemmin”, kiteyttää numeron 5/2022 pääkirjoitus. ”Seurojen jäsenille oma lehti on äärimmäisen tärkeä.” Suomalaisten Kemistien Seura toimii valtakunnallisesti, ja sillä on yhdeksän yliopistokaupunkeihin keskittynyttä paikallisseuraa eri puolilla maata. Kemian Kustannus julkaisi Kemialehteä vuosina 1974–2001 ja valitsi sen jälkeen tuottajaksi Kempulssi Oy:n, jonka 21-vuotinen kausi päättyy tähän numeroon. Tilanteen laukaisi kapteenin vapauttaminen. ”Aikataulua ja voittavia teknologioita on asiantuntijoidenkin mahdoton ennustaa. ”Seurojen jäsenille oma lehti on äärimmäisen tärkeä.”. Erityisen huolen kohteina ovat korkean teknologian metallit, kuten litium, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja harvinaiset maametallit, joita tarvitaan elektroniikkaja energiateollisuudessa. Yli 80 prosenttia maapallon fosforituotannosta on neljän maan kontolla. Raudan, kromin ja lyijyn kaltaisten tavallisten metallien kierrätys on jo nyt hyvin korkealla tasolla, mutta metallien, joita käytetään yhdessä sovelluksessa vain pieniä määriä, kierrättäminen on hankalampaa. Metalleja korvaavia materiaaleja kehitetään jatkuvasti, esimerkkeinä orgaanisiin tai polymeerimateriaaleihin perustuva elektroniikka ja optiikka. Kirjoitus perustuu hänen tammikuisilla Tieteen päivillä pitämäänsä luentoon. Lcdnäytöissä, led-valoissa ja aurinkokennoissa tarvittavan indiumin hinta nousi peräti 900 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2007. Nykyiset mikroprosessorit sisältävät yli 50:tä eri alkuainetta, mikä tekee niiden erottamisen vaikeaksi. METALLIEN LISÄKSI huolenaihe on esimerkiksi fosfori, joka on välttämätön aine lannoiteteollisuudelle. Tuotannon lisääminen ei siksi helposti onnistu. Kun hyödykkeen saatavuudessa on rajoitteita, hinnat nousevat. Yhdessä nämä organisaatiot omistavat Kemian Kustannus Oy:n”, professori selvittää. Leskelän mukaan kaikki omistajaorganisaatiot ovat hyvin sitoutuneita lehden julkaisemiseen. Tässä tarkastelussa aikajänne lyhenee merkittävästi. Tärkeä tiedonvälittäjä Ald-menetelmää vie eteenpäin myös monessa ansioitunut tutkija, Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian emeritusprofessori Markku Leskelä. Vastatoimena Kiina lopetti harvinaisten maametallien viennin Japaniin, mikä olisi pian pysäyttänyt maan autoja elektroniikkateollisuuden. Käytännössä kysymys on kuitenkin siitä, riittääkö sellaisia esiintymiä, joista aineet on taloudellisesti kannattavaa ottaa talteen. Lehti esitteli perovskiitin hyödyntämistä numerossa 6/2014, grafeenin nousukiitoa numerossa 8/2016 ja litiumin voittokulkua numerossa 7/2019. Vähän myöhemmin hiilidioksidin rinnalle nousi vety, joka on viime aikoina nostattanut ennennäkemättömän innostuksen huuman. Galliumilla ja indiumilla ei ole omia merkittäviä mineraaleja, vaan niitä saadaan sivutuotteina alumiinin ja sinkin valmistuksen yhteydessä. Myös jalometallien esiintymät ovat keskittyneet harvoihin maihin, mikä voi mahdollistaa politiikan käytön saatavuuden kontrolloimisessa. Niiden saatavuudessa on erilaisia ongelmia. ”Erityisen tärkeä ald:n rooli on integroitujen piirien valmistuksessa”, kertoi vuoden Millennium-teknologiapalkinnon saanut innovaattori. He lsi ng in yli op ist o 12 Professori Markku Leskelä pohti kymmenen vuotta sitten maailman alkuaineiden riittävyyttä kirjoituksessaan, joka on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Otsikon Epäorgaanisella kemialla riittää annettavaa alla hän muisteli kunnianarvoisan professorikollegansa, orgaanikko Gustaf Kompan (1867– 1949) väittäneen, että epäorgaanisessa kemiassa on enää tuskin muuta saavutettavissa kuin mittaustulosten tarkennuksia. Maankuoren koostumuksen analysointi kertoo, että alkuaineita on ihmiskunnan tarpeisiin sadoiksi vuosiksi. Tuulivoima, aurinkoenergia, sähköautot ja muut vihreät teknologiat ovat hyvin riippuvaisia näistä varsin harvinaisista aineista. Köyhien mineraalien käytöstä voi kuitenkin seurata ympäristöongelmia, elleivät erotustekniikat parane. Raaka-aineiden tarvetta hillitsevät materiaalien paranevat ominaisuudet, joiden ansiosta laitteet ja rakenteet voivat olla entistä pienempiä ja kevyempiä. Hän myös ennusti, että tutkija Tuomo Suntolan tiimin kehittämälle atomikerroskasvatukselle eli ald-tekniikalle tulee lähiaikoina ”uusi suuren mitan sovellus” elektroniikkateollisuudessa. Markku Leskelä markku.leskela@helsinki.fi Markku Leskelä toimii epäorgaanisen kemian professorina Helsingin yliopistossa. Alkuaineita riittää ainakin lähivuosikymmeniksi. OECD:n arvion mukaan nikkelistä, kuparista, sinkistä, tinasta, lyijystä ja muista tavallisista metalleista voisi tulla pula jo 15–25 vuoden kuluttua, jos talous kasvaisi viiden prosentin nopeudella. Erityisesti heille seuroihin kuuluminen on yhtä kuin lehden saaminen.” TÄTÄ MIELTÄ Alkuaineita riittää vielä – mutta ei loputtomiin ALKUAINEIDEN RIITTÄVYYDESTÄ on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Fosforin riittävyydeksi arvioidaan 50–100 vuotta, ellei löydy uusia merkittäviä esiintymiä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin numerossa 6/2022 Suntola itse vahvisti ennustuksen toteutuneen. Ratkaisuja tilanteeseen ovat kierrätys ja korvaavat materiaalit. ”Moni kemisti työskentelee pienemmillä paikkakunnilla ilman välitöntä yhteyttä seuroihin. ”Lehden takana ovat kaikki kolme kemistien seuraa – Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet ja Kemiallisteknillinen yhdistys – sekä Kemianteollisuus ry. Hiilidioksidin kemia on astunut estradille ilmastonmuutoksen etenemisen myötä, minkä lehti on noteerannut näyttävästi. Riittävyyden tarkka ennustaminen on vaikeaa, koska maapallon väestö ja kehittyvien maiden kulutus kasvavat voimakkaasti. 38 KEMIA 7/2022 T eknillisen korkeakoulun epäorgaanisen kemian professori Lauri Niinistö taittoi vuoden 2002 ensimmäisessä numerossa peistä erikoisalansa puolesta. Kokonaisuudessaan kehitys on harpponut eteenpäin odotettuakin vauhdikkaammin. Ensi vuonna lehteä alkaa tuottaa Era Content Oy. Alkuaineiden kohdalla tämä merkitsee sitä, että köyhemmät mineraalit tulevat taloudellisesti kannattaviksi, ja riittävyyden raja venyy. Uusi teknologia tulee usein peräkkäisinä aaltoina ja kulkee kohti läpimurtoa monienkin epäonnistumisten kautta. Suomalaisten Kemistien Seuran kunniapuheenjohtaja on lukenut Kemialehteä vuosikymmenet. Tapahtuma oli konkreettinen esimerkki alkuaineiden käytöstä politiikan välineenä. Syksyllä 2010 Japani pidätti kiinalaisen kalastusaluksen kapteenin laivan kalasteltua saarilla, joiden omistuksesta maat kiistelevät. Sadan vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen, mutta huolta lievittää uusien materiaalien ja teknologioiden kehittyminen
Post doc -tehtävät ja Suomen Akatemian tutkijanvirat ovat kansainvälisessä haussa ja kilpailu kovaa.” Kaunista yhteispeliä Lehden vuosikertoja selaamalla käy selväksi, että satunnaisesta pienestä väännöstä huolimatta kemian eri haarat ovat enemmän tukeneet ja kirittäneet toisiaan kuin kilpailleet keskenään. Kemianteollisuus ry:n Hannu Vornamon ja Timo Lepän yhteishaastattelu julkaistiin kesäkuussa 2009. Uusi aluevaltaus esitellään tutkimusprofessori Ali Harlinin toimesta vuoden 2022 ykkösnumeron jutussa Selluloosassa on Suomen tekstiilialan sauma. Vahdinvaihto Etelärannassa. Digilehti on kaivettava erikseen netistä, ja se jää usein tekemättä. Epäorgaaninen, orgaaninen ja biokemia pelaavat näin kauniisti yhteen. ”Tulevaisuutta ajatellen dna saattaa olla kaikki, mitä tarvitsemme”, Penttilä väläyttää. Kemianopettajan sivupersoona Onni Tonkija hankkii jäteastioista melkein kaikki ruokatavaransa ja paljon muutakin tarpeellista. Sen on vienyt huippuunsa helsinkiläinen Teemu Arppe, josta lehti kertoi numerossa 6/2020 otsikolla Onni löytyy roskiksesta. Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat olivat kehittäneet geelin, joka voidaan Pavlovin koiran tavoin opettaa reagoimaan valoon. ”Fyysinen lehti kotiin kannettuna on sellainen, johon jokainen tarttuu. 39 7/2022 KEMIA Voittaja voi tulla odottamattomasta suunnasta. Useimmat kierrätysaiheiset jutut ovat toki kertoneet vähemmän dramaattisesta materiaalin maksimaalisesta hyödyntämisestä, niin myös teemalle pitkälti omistettu numero 5/2019. Sama numero muistutti myös, että kiertotaloudessa ollaan vasta alussa: ”Eurostatin päällikkö Arturo de la Fuente laskee, että kierrätykseen menee vain kymmenesosa kaikesta EU:n materiaalinkäytöstä.” Toinen viime vuosikymmenten keskeinen aihekokonaisuus lehden sivuilla ollut EU:n kemikaaliasetus Reach, jonka rakentamisesta, toimeenpanosta Vihreän kullan arvoa on pohdittu numeron 3/2007 jutussa Puu on liian arvokasta energiantuotantoon. Digimaailma on niin täynnä kaikenlaista, että siellä on vaikeampi erottua.” Keskeinen muutos parin viime vuosikymmenen aikana on Leskelän mielestä ollut kansainvälistyminen. Tyypillistä viime vuosille ja vuosikymmenille on, että rajat tieteenalojen välillä hämärtyvät. Hyvän esimerkin tarjoaa startup-yritys Q Power, josta Kemia 6/2019 kertoo jutussa Synteettistä biometaania hiilidioksidista. Voittaja voi tulla odottamattomasta suunnasta. eli elektrolyysillä. Esimerkkiä on sittemmin seurattu muissakin yliopistoissa. Julkaisu toimii myös tiedonvälittäjänä siinä, mitä etenkin kotimaisen kemian alalla tapahtuu. Tehtävässä aloitti tuolloin Jyväskylän yliopistossa Ari Väisänen. VTT:n ja Aalto-yliopiston professorina työskentelevä Merja Penttilä esittelee numerossa 5/2019 uutta, jännittävää tieteenalaa, synteettistä biologiaa ja sitä, kuinka mikrobit mullistavat biotekniikkaa. Lehti uutisoi muun muassa siitä, että kemian kiertotalous oli saanut ensimmäisen professorinsa. Vaikeampaa kuin valita tieteenalojen välillä on arvioida, mikä monista tieteidenvälisistä hankkeista menestyy. Seuraavaksi mikrobit valmistavat vedystä ja hiilidioksidista synteettistä biometaania. Yrityksen teknologialla tehdään vetyä epäorgaanisen kemian menetelmin. Leskelä kuvailee lehden tehtäväksi toimia ammattikunnan sisäisen yhteyden luojana. Kiertotalouden nousu Yhteinen vaatimus hyville hankkeille on nykymaailmassa kierrätys. Seuraavana vuonna (4/2008) lehti pääsee raportoimaan nanoselluloosakeskuksesta, joka kehittää uudenlaista metsäosaamista. ”Tämä on täysin uutta, sillä kukaan muu ei valmista materiaaleja Pavlovin teoria mielessään”, sanoi Aallon tutkijatohtori Hang Zhang. ”Yliopistoihmisenä katson sitä akateemisesta maailmasta, mutta samaa löytynee muustakin yhteiskunnasta. Vanhan liiton mies haluaa lukea lehtensä paperisena ja uskoo, että niin haluavat muutkin. Yksi esimerkki kurkistuksista tulevaisuuteen on vuonna 2019 julkaistu tutkimusuutinen materiaalista, jota koulutettiin kuin Pavlovin koiraa
Isoja muutoksia on tapahtunut alan kansainvälisessä kuvassa. Suunnitellun haitta-aineiden tietokannan toimivuus askarrutti. Numerossa 6 ilmestynyt artikkeli esitteli lukijoille kekseliäitä sarjayrittäjiä, startupeja ja kasvuyrityksiä. Kahdenkymmenen viime vuoden suuri globaali muutos on hänen mukaansa ollut Euroopan taantuminen yli 30 prosentin tasolta nykyiseen alle 20 prosenttiin sekä Kiinan, Intian ja muun muassa Etelä-Korean nousu. Uusien yritysten kansainvälistymistä ja rahoitusta lehti käsitteli numerossa 3/2019 otsikolla Suomessa on hyvä syntyä, mutta kasvaa pitää ulkomailla. Suuryritysten vanavedessä porskuttavat innovatiiviset startupit.. Kiinnostava uusi alue saattaa olla vety.” Kemianteollisuus ry:n nykyinen toimitusjohtaja Mika Aalto nimeää muutaman virstanpylvään. Teollisuuden mullistus Tutkimuksen ja teknologian ohella lehti on pitänyt lukijansa ajan tasalla kemianteollisuuden kehityksestä, toimintatapojen muutoksista ja yritysten edistysaskelista. Kemia 3/2019 saattoi ilmoittaa, että Reach-rekisteröinti oli alkusoittoa. Startupit Northern Antibiotics, ArcDia ja Ductor ovat hyödyntäneet sijoituspalveluyritys Springvestiä ja luottaneet joukkorahoituksen voimaan. ”Kemira ja Neste ovat pörssiyhtiöitä ja toimivat maailmalla aivan uusilla bisnesalueilla”, Vornamo kuvailee. Aineet oli viety Euroopan kemikaaliviraston arkistoihin, mutta työ jatkuu. Tietoja pitää päivittää. Kemistien uudet kuviot Myös kemistien työnkuva on reilussa kahdessakymmenessä vuodessa muuttunut, mikä on heijastunut lehdenkin juttuihin. Vastuullisuus on tullut kaikkien merkittävien yritysten strategiaan.” Hannu Vornamo muistuttaa uusien kansainvälisten kemian toimijoiden saapumisesta Suomeen. Nykyään hallitaan poikkitieteellisiä rajapintoja”, Maunuksela kuvaa muutosta. ”Lisäksi työ on nykyisin enemmän yhdessä tekemistä kuin yksinäistä puurtamista. Esimerkiksi englanninkielinen numero 6/2003 kirjoitti aiheesta otsikolla Safer 24H, REACH and Employee Participation. Tieteidenvälisyys on tehnyt työnkuvan myös aiempaa kiinnostavammaksi. Onko kemikaalitietokanta susi jo syntyessään, pohdittiin samassa numerossa. ”Norjalainen Yara lannoitteissa, saksalainen Bayer lääkkeissä, itävaltalainen Borealis muoveissa sekä saksalainen Basf metsäkemiassa ja akkukemikaaleissa toimivat vahvasti ja hakevat myös kasvua täältä.” ”Metsäkemian alueella tehdyt investoinnit biotuotetehtaisiin saattavat tuoda sivutuotevirtojen myötä tullessaan merkittävää kasvua kemian alalle.” Suuryritysten vanavedessä porskuttavat innovatiiviset startupit. Toivoa sopii, että tietoa karttuu riittävästi ja sen pohjalta myös toimitaan. Yksin pääset perille nopeasti, mutta yhdessä pidemmälle.” Iso asia muutoksessa on digitalisaatio. ”Reach on kiristänyt sääntelyä, mutta rekisteröinnit on kyetty tekemään. Kehitystä on katsellut aitiopaikalta Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtajana peräti neljä vuosikymmentä työskennellyt Heleena Karrus. Tutkijoiden eteen tulee uusia ongelmia, mutta niitä kyetään myös ratkomaan. Uusiutuviin liikennepolttoaineisiin suuntautunut Neste luopunee perinteisestä jalostuksesta jossain vaiheessa. Nyt murros on saanut uuden merkityksen Venäjän hyökkäyssodan takia”, Aalto sanoo. Suomessa eletään bioyritysten toisen aallon aikaa, lehti kertoi vuonna 2014. Aiheesta mainitsee myös Suomalaisten Kemistien Seuran uusi, syyskuussa 2022 tehtävässä aloittanut toiminnanjohtaja Sari Vihavainen, joka on jo ehLehden Suomi 100 -juhlanumeron 6/2017 Suomalaiset naiset ja kemia -jutun päähenkilö oli Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus. Samaan aikaan on uudistunut Suomen kemianteollisuuden kuva. 40 KEMIA 7/2022 ja vaikutuksista on raportoitu tarkasti. Työkalut ja laskentakapasiteetti ovat edistyneet valtavasti, kun tietokoneet ovat tulleet myös laboratorioon. Uutta Nokiaa bioala ei ole vielä poikinut, mutta osaavaa työtä tehdään etenkin lääkekehityksessä ja diagnostiikassa. Numero 6/2022 varoitti pahenevista ongelmista ja kertoi ympäristön hätähuudosta: Kemiallinen kuorma kasvaa. ”Ilmastonmuutos on tullut entistä tärkeämmäksi viiden viime vuoden aikana, mikä on kiihdyttänyt energiamurrosta ja sähköistämistä. ”Kemira on nykyisin globaali keskikokoinen vesija erikoiskemian yritys. ”Eurooppalainen kemianteollisuus oli maailman suurin 1980–1990-luvuilla”, muistelee Kemianteollisuus ry:n entinen pitkäaikainen toimitusjohtaja Hannu Vornamo. Heidän pitää nykyään syventyä aivan uudentyyppisiin haasteisiin”, Karrus sanoo. Samalla on saatu Euroopan kemikaalivirasto Helsinkiin. ”Kemisteillä on iso rooli muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mikä tekee työstä hyvin palkitsevaa.” Johtava asiantuntija Jyri Maunuksela Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo työskennelleensä kemistinä yhtäjaksoisesti vuodesta 1990 alkaen. ”Ala menee eteenpäin hurjaa vauhtia, joten myös kemistien tehtäväkenttä on laajentunut ja monimuotoistunut. ”Työstä on tullut monialaisempaa. Hän on Karruksen kanssa samoilla linjoilla
Myös kemianteollisuus joutui tosipaikan eteen. Se on kaikkien aikojen luetuin näköislehtemme”, Joutsen sanoo ja kertoo nettisivuston kävijämäärän tuplaantuneen ensimmäisenä koronavuotena. Muissa korona-ajan nettisuosikeissa on käsitelty muun muassa kotimaisia innovaatioita – käsidesivaahtoa, nenäsuihkerokotetta, puhallustestiä ja henkilökohtaista ilmanpuhdistajaa –, viruksen leviämistä ilmavälitteisesti, pitkittyneen covid-19-taudin oirekirjoa, maskeja ja kotitestejä. ”Meillä on ollut pitkään yhteistyötä koulujen kanssa, ja monet opettajat ovat kertoneet hyödyntävänsä sisältöjämme. Ehti kulua vain muutama kuukausi ennen kuin Suomen ensimmäinen koronapotilas sai diagnoosinsa. 41 7/2022 KEMIA Korona, korona, korona. Domainia kemia-lehti.fi käyttää tammikuusta lähtien Kemian Seurojen uusi sisältökumppani Era Content. Rohkaisevia tarinoita Syyskuussa 2019 ilmestynyt lehti haastatteli Kemianteollisuus ry:n Kemian poolin uutta valmiuspäällikköä Mirva Ojalaa, jonka tehtävänkuvaan kuului varautuminen poikkeusoloihin. ”Faktapohjaiselle, yleistajuiselle tiedejournalismille on tässä ajassa huutava tarve. ”Yritykset ovat olleet suorastaan uskomattomia”, lehteen uudelleen haastateltu valmiuspäällikkö sanoi numerossa 3/2020. Ala ei ole kurimuksesta lannistunut. Olen iloinen siitä, että entistä suurempi yleisö on löytänyt juttumme.” Ihmiset kiinnostavat Korona-artikkelien lisäksi nettisivuston kärkikymmeniköstä löytyy juttu jaksollisen järjestelmän juhlavuodesta ja interaktiivisesta alkuainetaulukosta. Maassa julistettiin pian poikkeustila. ”Niiden toiminta on varmalla pohjalla, ja osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstönsä ansiosta ne selviytyvät tehtävistään hyvin.” Pandemian tapahtumista terveysrintamalla, niin tappioista kuin voitoistakin, Kemia on kertonut laajasti. Kaikki jutut voi lukea osoitteesta kemiamedia.fi, jossa Joutsenen luotsaama Kempulssin tiimi jatkaa Kemiamedia-verkkojulkaisun tuotantoa myös ensi vuonna. Joutsen arvelee opettajien jakaneen sitä tunneillaan. Kana, johon ruiskutettaisiin heikennetty koronavirus, alkaisi kolmen viikon kuluttua munia taudilta suojaavia, vasta-ainepitoisia munia.. Ykkössijaa pitää kesäkuussa 2020 lehdessä ja netissä julkaistu artikkeli mikrobiologi Elias Hakalehdon ideasta valjastaa suomalaiset kanat tuottamaan vasta-ainepitoisia munia. Idea oli esitelty edellisen numeron kansikuvajutussa. Mikrobiologi Elias Hakalehdon pettymys oli suuri. ”Esimerkiksi analytiikan automatisoituminen tekee tuloksista entistä luotettavampia.” Merkittävä huomio on myös se, että kemian ammattilaiset sijoittuvat nykyisin monenlaisiin muihinkin tehtäviin kuin suoranaiseen kemistin työhön. Sivuston koko sisältö siirrettiin osoitteeseen kemiamedia.fi elokuussa, kun lehden kilpailutus oli ratkennut. Rokotteiden aikatauluista ei vielä tuolloin ollut tietoa, ja yllättävätkin ehdotukset kiinnostivat”, kertoo päätoimittaja Leena Joutsen. Kemia-lehden kaikkien nettijuttujen luetuimmasta kärkikymmeniköstä yhdeksän käsittelee ihmiskunnan kilpajuoksua koronavirusta vastaan. Suosittuja ovat myös historiajuttumme ja henkilöhaastattelut.” Luetuimpien joukosta löytyvät muun muassa Nesteen Matti ja Petri Lehmuksen, Voice-kilpailuun osallistuneen Ida Koskisen, suoliston hyvinvointiin perehtyneen professorin Pentti Huovisen ja roskiksia dyykkaavan Onni Tonkijan eli opettaja Teemu Arppen haastattelut. Jos jotain myönteistä poikkeusajasta voi sanoa, se nosti entistä vahvemmin tietoisuuteen luonnontieteiden ja keKoronakriisi tuplasi nettisivuston kävijämäärän mianteollisuuden tärkeyden.” ”Toukokuussa 2020 avasimme koronataisteluun keskittyneen erikoisnumeromme kokonaisuudessaan verkkoon. tinyt vaihtaa ajatuksia monen seuran jäsenen kanssa. Kasvu on jatkunut sen jälkeenkin. Toukokuussa 2020 verkkoon avattu Kemia 3/2020 täytti koronaajan tiedontarvetta. Kempulssin tuottamat jutut olivat aiemmin osoitteessa kemia-lehti.fi. Euroopan unioni hylkäsi idean kanojen käytöstä, uutisoi numero 4/2020. Ne voisivat aiheutua vaikkapa maailmanlaajuisesta pandemiasta, jollaista Ojala ei tosin uskonut koskaan näkevänsä. ”Pureuduimme aiheisiin syvemmin tai eri kulmasta kuin päivittäismedia. Kemialehden luetuimpien nettijuttujen kärki meni uusiksi vuoden 2020 aikana, kun uusi koronavirus pyyhkäisi yli maapallon ja mullisti arkemme. ”Juttu herätti paljon keskustelua ja huomiota myös muussa mediassa
Silta säilyy kuitenkin ehjänä, mutta sen sijaan osumia saa Koulukadun ja Olavintorin vanha puutaloalue. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kaksi vuotta myöhemmin pakotti aloittamaan uuden kestävyysharjoituksen. Laivueen tähtäimessä on ilmeisesti Kyrönsalmen silta ja rautatieyhteyksien katkaiseminen. Sota Ukrainassa on palauttanut mieliin toisen maailmansodan, jota lehti on valaissut kemistien, naisten ja oikeuslääketieteilijöiden näkökulmasta. Talvisodan värit Talvisota ikuistettiin tuhansiin kuviin, mutta vain parikymmentä niistä on värillisiä. Voimaa historiasta Historia osoittaa, että kovistakin iskuista pystytään toipumaan. Esiin pääsi myös nopeasti koronatestejä kehittänyt Mobidiag, jonka yhdysvaltalainen Hologic sittemmin osti jättikaupassa. 42 KEMIA 7/2022 40 KEMIA 1/2020 Talvisodan värit Savonlinna tulessa. Lehden sotahistoriallisten juttujen sarja on saanut suuren lukijakunnan myös muista kuin kemistilukijoista. I. 32 Hopea säihkyy, mutta miksi. 6 KEMIAN VUODEN 2011 JUHLALEHTI Kemia – osa hyvää elämää Onneksi hyviäkin uutisia oli. Numerossa 1/2020 muisteltiin 80 vuoden takaista sotatalvea ja kerrottiin ruotsalaisen Carl-Erik Grothin harvinaisten värikuvien tarina. Idästä lähestyy parinkymmenen pommikoneen venäläislaivue. Palopommi osui osoitteeseen Koulukatu 15, ja koko lähialue paloi. 16 Kemiaa koko päivä Kemistiperheellä on tuulta purjeissa s. Sieltä kohoaa pian ilmoille tulipalojen loimotus ja sankka savu. Toiminta on paljolti pitkään tehdyn työn vauhdittamista. Lehden toimitus teki 40-vuotislahjaksi lukijoilleen vuoden 2014 Historia-ekstran, jonka kansijuttu oli omistettu nobelisti A. puvuutta Venäjästä, sanoi Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Tuomas Tikka vuoden 2022 kolmannessa numerossa. s. 41 1/2020 KEMIA On 29. Värikuvat otti Savonlinnan sotasairaalassa työskennellyt ruotsalainen vapaaehtoinen, joka tuo 80 vuoden takaiset koettelemukset hyvin lähelle katsojaa. Sama tiimi tuotti kansainvälisen kemian vuoden 2011 erikoisjulkaisun, jonka kustantaja oli Suomen Kemian Seura.. helmikuuta vuonna 1940, kun Savonlinnan taivaalla jylisee. ARJA-LEENA PAAVOLA Talvisodan värikuvat -näyttely on esillä Savonlinnan maakuntamuseossa 19.4.2020 asti. Taudinaiheuttajien testauksiin erikoistunut ArcDia, josta oli edellisenä vuonna kirjoitettu kasvuyritysjutussa, palkittiin nyt kaukonäköisyydestä. Lumisen pikkukaupungin yllä pommiluukut aukeavat, ja valtavien räjähdysten ääni kantautuu kohta kauas. Carl-Erik Groth www.kemia2011.fi Rakkautta laboratoriossa s. Samalla aukeamalla kerrottiin Lifa Airin henkilökohtaisesta ilmanpuhdistimesta, joka on yhä markkinoilla. Biopohjaiset ja synteettiset raakaaineet, vedyn valmistus polttokennoelektrolyyserissä ja kiertotalouden ratkaisut edistävät poistumista fossiilitaloudesta ja vähentävät samalla riipVenäjän hyökkäys Ukrainaan pakotti aloittamaan uuden kestävyysharjoituksen. 38 Heurekan Paula Havaste fanittaa kahvia, kirjoja ja tiedeoivalluksia, s. Sotaja pula-aikojen kemiallisesta kekseliäisyydestä ja tekniikan kehittymisestä pakon edessä lehti on vuosien varrella kirjoittanut sekä laajoissa artikkeleissa että Puolet petäjäistä -sarjassa. Virtaselle. Paineaalto rikkoi myös sotasairaalan ikkunat
”Tuntematon kemisti” – jonka miljoonat suomalaiset ovat nähneet Edvin Laineen Tuntematon sotilas -elokuvan (1955) nuoren vänrikin roolissa – löysi vuonna 1972 Kotkan rantaveden hauesta vaarallisen paljon elohopeaa. Näin tekee myös toinen klassikkosarja Kemistin kääntöpuoli, jonka jutuissa on päästy ihailemaan esimerkiksi ammattikunnan monipuolista taiteellista lahjakkuutta. Tasa-arvon lippu Organisaatioista menestyvät tutkitusti parhaiten monimuotoiset ja moniääniset. Tiedenaiset ovat yhä miesten varjossa, kuului yksi numeron 1/2020 otsikoista. 43 7/2022 KEMIA Elämäkertajutut esittelevät usein tutkijoiden tien vaikeuksien kautta voittoon. Naiset ja kemia -palsta nosti esiin kansainvälisiä tunnettuja naispuolisia tutkijoita ja toimijoita, joista joidenkin työtä on valotettu myös laajemmissa jutuissa. Seuraavaksi saivat vuoron kotimaiset kemistit. ”Saimme paremman” Kemianteollisuus ry:n Hannu Vornamo oli reilut kaksikymmentä sitten valitsemassa Kemia-lehdelle uutta tuottajaa yhdessä Kemian Seurojen edustajien kanssa. Pian paperija kloorialkaliteolliTietokirjailija Rachel Carsonille omistettu juttu julkaistiin vuonna 2012, viisikymmentä vuotta hänen maailmaa järisyttäneen kirjansa Äänetön kevät julkaisun jälkeen. Mutta saimmekin paremman, josta on todella voinut olla ylpeä.” Kalevi Rantanen on vapaa tiedetoimittaja. Esimerkki vähemmän tunnetun kemistin arkisesta ympäristöteosta löytyy radiokemisti Erkki Häsäsen (1931–2014) muistokirjoituksesta numerossa 6/2014. ”Alussa rohkenin joskus toivoa, että meillä Suomessa olisi samanlainen kemian alan lehti kuin ruotsalaisten Kemisk Tidskrift. Sarjaa on kiitelty etenkin siitä, että se paljastaa tutuistakin nimistä uusia, yllättäviä asioita. Hänen mielestään Kempulssi Oy on onnistunut tässä erinomaisesti. Tuholaismyrkkyjen liikakäytön vaaroista varoittanut Carson joutui loanheiton kohteeksi – ”Suu kiinni, luontonunna!” – mutta tuuli kääntyi pian. Suosittu Suomalaiset naiset ja kemia -sarja on esitellyt ansioituneita kemistinaisia, jotka tekevät uraansa niin tutkimuksessa, teollisuudessa, opetuksessa, hallinnossa kuin yrittäjinä. Syitä asiaan avaa numeron 2/2022 juttu Matilda-ilmiö jätti naiset pimentoon. Suomen ainoa tiedenobelisti Artturi Ilmari Virtanen on saanut runsaasti palstatilaa, ja lehti on esitellyt vuosittain Nobelin kemian palkinnon uudet saajat. Vaikka Suomi kulkee tasa-arvon saralla eturintamassa, tekemistä riittää niin meillä kuin maailmalla. ”Lehti on ollut yksi alan identiteetin lippulaiva, josta on tullut laajalti luettu ja myös kemistipiirien ulkopuolella hyvin tunnettu media”, hän sanoo. Lehti esitteli kansainvälisen ympäristöliikkeen alkuunpanijana tunnetun Rachel Carsonin numerossa 6/2012, jolloin oli tullut kuluneeksi 50 vuotta tietokirjailijan ikonisen teoksen Äänetön kevät julkaisemisesta. Jutun lausahdus ”Nykypäivän kemianteollisuus olisi tyytyväinen, jos suuri yleisö ajattelisi ympäristöasioista Rachel Carsonin tavoin” tiivistää asennemuutoksen, joka teollisuudessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä. ”Toivoimme silloin, että lehti kehittyisi ulkoistuksen myötä entistä kiinnostavammaksi aikakauslehden tyyppiseksi julkaisuksi”, Vornamo muistaa. ”Lehti on ollut yksi alan identiteetin lippulaiva.”. Vuosien mittaan on haastateltu monia nobelisteja, ja oma sarjansa on myös aiemmin palkituista. suus lopettivat elohopean käytön. Lehti on käsitellyt aihetta perusteellisesti ja pyrkinyt pitämään esillä sukupuolten välistä tasa-arvoa
”Yrittämisen arjen näki kotona liian läheltä. ”Huomasimme kuitenkin, että juuri omia maitomakumuistoja oli vaikea korvata kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla”, Annamari Jukkola kertoo. Lähdemme siitä, että kasvipohjaiset tuotteet ovat yhtä normaaleja kuin lehmänmaitopohjaiset tuotteet.” Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kemian opiskelija. Yritämme tulla lähelle kuluttajaa ja kertoa, miten maito liittyy meidän omaan tarinaamme.” Työnimestä pysyvään käyttöön jäänyt yritysnimi edustaa Jukkolan mukaan Mö Foodsin ajatusmaailmaa. Ensimmäiset kokeilut siskokset tekivät kotikeittiössä. ”Me emme osoittele kenenkään ruokavaliota sormella. Etenkään kauravalmisteita ei ollut juurikaan tarjolla. MERI HELLSTEN Maitotilalla kasvanut kemian tekniikan tohtori Annamari Jukkola ei koskaan haaveillut yrittäjäksi ryhtymisestä. ”Vastaanoton perusteella ymmärsimme, että tuotteilla todella on potentiaalia.” Kehitystyössä on silti riittänyt haasteita. Kaurajogun jälkeen pienen meijerin valikoimaan ovat tulleet myös kaurapohjainen ”rahku” ja kreikkalaistyylinen juusto eli ”vuusto”. ”Kasviproteiinit ovat monesti esimerkiksi todella vahvan makuisia.” Kotikeittiöstä on sittemmin edetty pitkälle, mutta Jukkolalle on ollut tärkeää pitää tuotekehitys edelleen omissa käsissä. Häntä kiinnostivat paitsi erilaisten hapatteiden tarjoamat mahdollisuudet myös se, kuinka saadaan aikaan toivotut jugurttimaiset aromit ja tekstuuri. ”Niin siinä kävi, että nyhjäisimme tyhjästä oman kaurameijerin.” Kokeiluja kotilaboratoriossa Yrityshanke alkoi perinpohjaisella raaka-aineeseen tutustumisella. ”Halusimme, että nimi viittaisi suomalaisuuteen mutta ei suoraan kasviperäisyyteen. ”Lähdimme ensiksi tavoittelemaan kaurapohjaista jugurttia ja paneutuSiskokset nyhjäisivät Kaurameijerin tyhjästä maan kauran hapattamiseen, joka on valmistusprosessissa keskeinen tekijä.” Annamari Jukkola lähestyi asiaa kemistin ja tutkijan näkökulmasta. ”Aloimme miettiä, että jos jossakin niin Suomessa meidän pitää olla edelläkävijöitä ja tuoda maitotuotteiden rinnalle vastaavia, muista kotimaisista raaka-aineista tehtyjä elintarvikkeita.” Asiat etenivät yllättävänkin nopeasti. Omatekoisen labran onnistuneita luomuksia maistateltiin ystävillä ja sukulaisilla. Kasviperäisten tuotteiden valikoima kaupoissa oli vuonna 2016 paljon nykyistä suppeampi. Keskipohjalaisen Mö Foodsin juuston ja jugurtin raaka-aineet kasvavat kaurapellossa. Rajallisia resursseja kuluisi vähemmän, jos itse kukin reivaisi ruokavaliotaan kasvisvoittoisemmaksi. Toisaalta ehkä juuri siksi tähän uskalsi sitten lähteä, kun tiesi, ettei se sentään mikään mörkö ole”, lohtajalaisen Mö Foodsin perustaja hymyilee. Firman käynnistäminen oli helppoa siksikin, että yrittäjäkumppaniksi lähti oma sisar Marjaana Jukkola, joka on koulutukseltaan muotoilija ja graafinen suunnittelija. ”Emme osoittele ketään” Nuoren yrityksen alkutaival on sujunut hyvin, mutta kurssia täytyy tarvittaessa osata myös muuttaa, Jukkola sanoo. Tuotteiden kasvipohjaisuudella ei elämöidä. M ö Fo od s Toimitusjohtaja Annamari Jukkola ja brändijohtaja Marjaana Jukkola luotsaavat yhdessä Suomen ensimmäistä kaurameijeriä.. Lehmänmaitoa ja maitotuotteita oli sisarusten lapsuudessa pöydässä aina, ja ne myös maistuivat. Aikuisiällä kaksikko havahtui maapallon kantokykyyn ja kestävyyskriisiin. 44 KEMIA 7/2022 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Palsta on esitellyt suomalaisia kemian alan keksintöjä. ”Alan teollisuus menee nopeasti eteenpäin. Maitotuote ilman maitoa ei ole aivan helppo valmistettava. Pitää uskaltaa tarkastella kriittisesti toimintaansa viimeistään parin vuoden päästä uudestaan ja miettiä, onko aika tehdä huoltotoimenpiteitä.” Yritys etsii hänen mukaansa jatkuvasti uusia näkökulmia eikä suostu juuttumaan vanhaan
Innovaatio voitti kilpailun Impact Expected -kategorian. Nuoren yrityksen toinen tavoite on, että vuonna 2050 sen teknologialla sidotaan vuosittain 500 megatonnia hiilidioksidia. Hollolalaisyritys valmisti karbonointimenetelmällä erän hiilinegatiivista pihakivetystä, joka asennettiin aiemmin syksyllä Skanskan rakennuskohteeseen. ”Hiilidioksidin sitomiseen perustuvan ratkaisun yksityiskohdat ovat täsmentyneet hautomotyöskentelyn aikana”, Vehmas sanoo. Huikea potentiaali Betonituotteiden ja -elementtien kansainvälisten markkinoiden arvo on noin 370 miljardia dollaria vuodessa. Tavanomaisen betonin jälki on 250– 300 kiloa hiilidioksidia kuutiometriä kohti, joten ero on merkittävä. PÄIVI IKONEN. Betonituotteiden lisäksi ratkaisua voidaan hyödyntää hiilidioksidin päästökaupassa. Spinoff kaupallistaa Palkittua menetelmää kaupallistaa ja skaalaa teolliseen mittaan tutkimuksen pohjalta ponnistava Carbonaide-niminen spinoff-yritys, jota tukee VTT:n yrityshautomo. Teknologialla tuotettu erä pihalaattoja. Markkina kasvaa jatkuvasti, mikä tarjoaa isot mahdollisuudet myös suomalaisteknologialle. Lopputuotteesta saadaan hiilinegatiivinen, kun betonissa käytetään normaalin sementin sijaan teollisuuden sivuvirtoja. 45 7/2022 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemiamedia.fi Hiilinegatiivinen betoni voi mullistaa maailman VTT on kehittänyt teknologian, jonka avulla ilmastopahiksesta tulee hiilinegatiivinen materiaali. Tutkijat ovat menestyksekkäästi hyödyntäneet betonissa muun muassa masuunikuonaa, viherlipeäsakkaa ja biotuhkaa. ”Menetelmä sopii yhteen betonin nykyisten tuotantoprosessien kanssa, ja sitä voidaan hyödyntää kaikkien esivalettujen betonielementtien ja -tuotteiden toteutukseen”, kertoo VTT:n erikoistutkija Tapio Vehmas. Laatat ovat jo käytössä Skanskan rakennuskohteessa. Määrä kattaisi 10–20 prosenttia betonimarkkinoista. Carbonaiden liikeideana on ottaa vastaan hiilidioksidia päästökauppaalustoilta ja hyödyntää sitä teknologiansa käytössä. Suomalaisteknologia palkittiin hiljattain Euroopan tutkimusorganisaatioiden Earto-järjestön kilpailussa. Hiilidioksidin sitominen avaa näin yritykselle toisetkin markkinat. Ku va t: VT T Uusi valmistusmenetelmä sopii yhteen betonin nykyisten tuotantoprosessien kanssa, erikoistutkija Tapio Vehmas kertoo. Yhden betonikuution hiilijälki on tällöin laskennallisesti –60 kilogrammaa hiilidioksidia. Yhtiön päämääränä on vuoteen 2030 mennessä saada maailmalle sata tuotantolaitetta. ”Olemme muuttaneet teknologian fokusta pois materiaaleista ja kehittäneet prosessia kaupallistamisen näkökulmasta. Menetelmä on näiden muutosten ansiosta nyt entistä paremmin skaalattavissa.” Prosessia on pilotoitu hollolalaisen Rakennusbetonija Elementti Oy:n ja rakennusyhtiö Skanskan kanssa. VTT:n karbonointimenetelmässä sidotaan betonikappaleisiin hiilidioksidia ilmanpaineessa toimivan automatisoidun järjestelmän avulla
Kemian Seuroilla aktiivista kansainvälistä toimintaa Opetusja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa Suomen Tiedeakatemioiden kautta. IUPAC on kemian alan maailman järjestö, joka vastaa kemian alan kielen ja suureiden standardisoinnista. Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja toimii kemian kansalliskomitean sihteerinä. Acta Chemica Scandinavican julkaisutoimintaa epäorgaanisen ja orgaanisen kemian osalta jatketaan yhteistyössä Royal Society of Chemistryn kanssa julkaisemalla artikkeleita Dalton Transactions ja Organic & Biomolecular Chemistry -lehdissä. Edustajat näkyvät Kemian Seurojen verkkosivuilla www.kemianseurat.fi. Osallisuus kansainväliseen järjestötoimintaan edistää Suomen kemian tunnettuutta maailmalla ja kemian alan kansainvälistä yhteistyötä. Toimielimiin, kuten järjestöjen hallituksiin ja IUPACin jaostoihin, valinta tapahtuu vaalien kautta. ”Oiva verkostoitumiskanava” Pitkään kemistien kansainvälisessä toiminnassa mukana ollut prof. Kemian kansalliskomitea ehdottaa edustajia kansainvälisten järjestöjen yleiskokouksiin, jaostoihin ja työryhmiin. EuChemS on Euroopan kansallisten kemian seurojen kattojärjestö, ja EFCE edustaa eurooppalaisia kemianinsinöörejä. Suomalaisten Kemistien Seura osallistuu yhdessä muutamien muiden eurooppalaisten seurojen kanssa Physical Chemistry Chemical Physics (PCCP) -lehden julkaisemiseen. Finnish Chemical Society) on koordinointivastuussa Kemian Seurojen (Suomalaisten Kemistien Seura, Kemiallisteknillinen yhdistys, Finska Kemistsamfundet) kansainvälisestä toiminnasta ja yhteydenpidosta kansainvälisiin kemian järjestöihin. seurat_kem722.indd 1 seurat_kem722.indd 1 24.11.2022 11.20 24.11.2022 11.20. Kansainvälisiin kokouksiin osallistuvat edustajat raportoivat kokousten sisällöstä Kemian Seurojen verkkosivuilla www. Komitean ensisijainen tavoite on toimia kansallisena yhteyslinkkinä kemian alan kansainväliseen järjestötoimintaan. Kemian kansalliskomitea (eng. Markku Leskelä, Suomalaisten Kemistien Seuran edustaja IUPACissa, katsoo, että yksittäinen henkilö divisioonan tai komitean jäsenenä vaikuttaa omalla asiantuntemukEuChemSin yleiskokous oli koolla Romanian Bukarestissa lokakuussa 2019. Komitean muodostavat Seurojen puheenjohtajat ja varajäseniksi nimetyt varapuheenjohtajat. KEMIA MAINOS Kemian Seurojen kansainvälinen toiminta tarjoaa näköalapaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa globaalisti kemiaan liittyvään päätöksentekoon. Lisäksi on komiteoita poikkileikkaavia aloja, kuten terminologiaa, kemian opetusta ja kemianteollisuutta varten. Koska kemia on kansainvälinen tiede, Markku Leskelän mukaan on vaikea sanoa, mitä kukin maa yksilötasolla hyötyy IUPACin kaltaisesta toiminnasta. IUPACilla on divisioonat kaikkia kemian osa-alueita (fysikaalinen, epäorgaaninen, orgaaninen, polymeeri, analyyttinen, ympäristö ja terveyteen liittyvä kemia) ja nimistöä varten. sellaan kaikkeen yksikkönsä toimintaan. Leskelä pitää äärimmäisen tärkeänä, että alan terminologialla on selkeät säännöt, jotta kaikki alan toimijat – teollisuus, kaupan ala, viranomaiset, tutkijat ja kouluttajat – tietäisivät mistä puhutaan, kun termejä käytetään. Komitea raportoi toiminnastaan Suomen Tiedeakatemioille. Kemian kansalliskomitea on yksi 37 kansalliskomiteasta, joita Suomen Tiedeakatemiat koordinoi. Komitealla on edustajia kolmessa kansainvälisessä kemian järjestössä: IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry), EuChemS (the European Chemical Society) ja EFCE (European Federation of Chemical Engineering). Hän korostaa, että toiminta kansainvälisessä organisaatiossa on oivallinen verkostoitumiskanava. kemianseurat.fi sekä Kemia-lehdessä
”Uudentyyppiset aurinkokennot voivat olla läpinäkyviä, joten niitä voidaan asentaa vaikkapa ikkunoihin. Tutkijoiden tähtäimessä ovat entistä edullisemmat aurinkokennot ja mahdollisuus integroida kennoja erilaisiin esineisiin. Professori Hannu Häkkisen ryhmä Jyväskylän yliopistosta analysoi mateRi it ta -L ee na In ki riaaleista otettuja mikroskooppikuvia eri menetelmin. Halidiperovskiittien yleinen kemiallinen kaava on ABX 3 , jossa A on alkalimetalli tai amiini, B tina tai lyijy ja X halidi. Kiteet koostuvat tiiviisti pakkautuneista klusterien rihmoista, joissa yksittäiset klusterit liittyvät toisiinsa lyhyillä kultaketjuilla. Ald-menetelmällä tuotetun pinnoitteen etu on, että se muodostaa tasaisen ja kattavan kerroksen myös epätasaiselle alustalle. ta pullonkaulana ovat olleet kennojen stabiiliusongelmat ja teollisen mitan tuotantotekniikoiden puute. Etualalla suurennettu atomirakenne kahdesta kultaklusterista ja niitä yhdistävästä kultaligandiketjusta. Materiaalien kokoon ja muotoon voitiin vaikuttaa muuttelemalla klustereiden pinnalle tarttuvien molekyylien kokoa. Kemell vetää Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta. Professori Mikko Ritalan johtaman Helsingin yliopiston ald-ryhmän tulokset lupailevat, että menetelmä sopii myös perovskiittikennoihin. 47 7/2022 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemiamedia.fi H elsingin yliopistossa rakennetaan ohutkalvoja uudentyyppisiin halidiperovskiittiaurinkokennoihin. Markkinoita hallitsevat toistaiseksi piipohjaiset aurinkokennot. K ansainvälisessä tutkimuksessa on rakennettu uusia, nanoklustereista muodostuvia kidemäisiä materiaaleja. Yhdisteistä tutkituin on metyyliammoniumlyijyjodidi CH 3 NH 3 PbI 3 . Ne ovat myös taipuisia, mikä lisää käyttömahdollisuuksia”, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Marianna Kemell. Myöhemmin ryhmä kehitti ald-prosessit myös cesiumjodidille ja CsPbI 3 perovskiitille. Ensimmäinen onnistunut kokeilu tehtiin lyijyjodidilla, josta saatiin jatkoreaktiolla CH 3 NH 3 PbI 3 -perovskiittia. Vaaleat pienet atomit ovat klusteririhmoja. Työn alla ovat myös kalvojen valmistamiseen sopivat atomikerroskasvatuseli ald-prosessit. Kemellin ja Popovin lisäksi projektissa työskentelevät väitöskirjatutkija Alexander Weiss ja graduntekijä Mariia Terletskaia. Atomic Layer Deposition as key enabler of scalable and stable perovskite solar cells -hanke jatkuu vuoteen 2024. Läpimurto metallijodideilla Atomikerroskasvatuksella valmistettuja pinnoitteita käytetään noin kolmasosassa piipohjaisista aurinkopaneeleista. Perovskiittikennot ovat kaupallistamisen kynnyksellä, ja osa kennovalmistajista arvioi niistä tulevan valtavirtaa parissa vuosikymmenessä. Lisäksi ryhmä rakensi atomaarisen mallin kiteelle ja simuloi klusterien pinnoilla tapahtuvia molekulaarisia vuorovaikutuksia, jotka selittävät rihmamaisen rakenteen syntymisen. ”Löysimme sopivat kemikaalit ja saimme kehitettyä reaktion, jolla onnistuimme ensimmäistä kertaa kasvattamaan metallijodidipinnoitteen”, Popov kertoo. Halidiperovskiittikennoilla on jo saavutettu korkeita hyötysuhteita, mutAld-pinnoitteita Ald-pinnoitteita perovskiittikenn perovskiittikennoihin oihin Kidemateriaaleja nanoklustereista Sa m i M al ol a Mikroskooppikuva kultaklustereista (tummat alueet) koostuvasta järjestyneestä kiteestä. Tutkijat Georgi Popov (vas.), Marianna Kemell, Alexander Weiss ja Mariia Terletskaia työnsä äärellä.. Väitöskirjatutkija Georgi Popov paneutui halidiperovskiitteihin jo gradussaan. Veteen liukenevissa klustereissa on 25 kulta-atomia sekä niitä suojaavia ligandimolekyylejä. Kun vesiliuokseen lisättiin tetra-alkyyliammoniumioneja, klusterit muodostivat noin mikrometrin kokoisia täydellisesti järjestyneitä kiteitä
”Kun kalvo otettiin vedestä, se näytti samalta kuin ennen veteen laittamista”, Kimiaei kertoo. Timo Otonkosken mukaan lääkeaineen vaikutuksia diabeteksen ehkäisemisessä on seuraavaksi tutkittava eläinmalleissa. Ne antavat suojaa myös uv-säteilyä vastaan. Lääke on tarkoitettu psoriasiksen hoitoon, mutta sama lääkemolekyyli voi tutkijoiden mukaan olla myös tehokas ykköstyypin diabeteksen ehkäisijä. Kalvoa voidaan näin hyödyntää esimerkiksi pakkauksissa. 48 KEMIA 7/2022 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Lisää tutkimusuutisia: www.kemiamedia.fi H elsingin yliopiston professorin Timo Otonkosken johtama ryhmä on onnistunut torjumaan haiman beetasolujen kuoleman estämällä TYK2-geenin aktiivisuuden. Vesipisara ei imeydy märkälujaan kalvoon. A alto-yliopiston biotuotekemian tutkimusryhmä on keksinyt menetelmän, jolla nanofibrilleistä eli nanokokoisista selluloosasäikeistä syntyy vahvaa, joustavaa kalvoa. Vahvuus säilyi jopa päivän vedessä upoksissa olemisen jälkeen. Tutkimuksen julkaisi Nature-lehti. suurempi kuin pelkän nanoselluloosasta tehdyn paperin tai pelkän polymeerin. Ligniinipallot sisältävät antioksidantteja, jotka suojaavat materiaalia hapetukselta. Sa ha r Ba ba ei po ur /A al to -y lio pi st o A do be St oc k hyväksytty käyttöön Yhdysvalloissa. Ilman toimivia beetasoluja ihminen sairastuu tyypin 1 diabetekseen. Kun suomalaisryhmä kokeili molekyylia omassa tutkimuksessaan, se toimi tarkoituksessa hyvin. Tutkimus julkaistiin Advanced Materials Interfaces -lehdessä. ”Siitä on kiittäminen hydrofobista polymeeria, joka peittää ligniinipallojen avulla selluloosan pinnan suojaten sitä vedeltä.” Kalvon märkälujuus oli 87 MPa eli suurin, jonka selluloosakomposiitti on koskaan saavuttanut ilman synteettisiä lisäaineita tai kemiallista muokkausta. ”Tämä haitallinen vaikutus oli kuitenkin havaittavissa ainoastaan beetasolujen varhaisemmissa kehitysvaiheissa. Ligniini on sidosaine, joka antaa puulle ja muille kasveille vahvuutta ja sitkeyttä. Lääke jo olemassa TYK2-geenin toiminnan torppaamiseen on jo kehitetty lääkeaine, joka on Lääke-ehdokas voisi estää ykköstyypin diabeteksen Vahva, vedenkestävä kalvo nanosellusta ja ligniinistä Ykköstyypin diabetesta sairastava joutuu ottamaan insuliinia pistoksina, koska hänen oman kehonsa insuliinituotanto on lakannut. Jos tulokset niistäkin ovat hyviä, tutkimus voi edetä kliinisiin eli ihmisillä tehtäviin kokeisiin. Sellukomposiitin ennätys Väitöskirjatutkija Erfan Kimiaein mukaan komposiittimateriaalin lujuus on. Tekniikka ei edellytä selluloosan kemiallista muokkaamista, vaan säikeet ja vettä hylkivät polymeerit yhdistettiin nanokokoisten ligniinipallojen avulla. TYK2-aktiivisuuden estäminen ei vaikuttanut kypsien beetasolujen toimintaan”, Otonkoski kertoo. Tämä pätee sekä kuivissa että märissä oloissa. Näin polymeeri leviää tasaisesti selluloosaverkkoon. Haimasolut tuottavat insuliinia, joka on elimistölle välttämätön aine. Vettä hylkivänä polymeerinä tutkijat käyttivät biohajoavaa polykaprolaktonia (pcl). Kalvo säilyttää lujuutensa myös märkänä. Kun pcl-liuos ja ligniinipallot sekoitettiin, pallot kerääntyivät liuottimen ja veden rajapinnalle ja stabiloivat syntyneen emulsion. Emulsio lisättiin nanoselluloosaan ennen varsinaisen kalvon valmistamista. TYK2-geenin vaikutuksen esto tosin johti haiman saarekesolujen erilaistumisen heikkenemiseen eli beetasolutuotannon vähenemiseen
Nappaa tarjous osoitteessa kemiamedia.fi/tilausasiat Käytä koodia KEMIA. NYT! Kemian lukijoille 4 numeroa vuodessa kampanjahintaan 29 euroa Innostu ja Innostu ja inspiroidu inspiroidu kotimaan kotimaan matkailusta! matkailusta! Innostu ja inspiroidu kotimaan matkailusta! matkailu_kemia722.indd 1 matkailu_kemia722.indd 1 29.11.2022 10.55 29.11.2022 10.55. Matkailulehdessä tapaamme kiinnostavia kotimaanmatkailijoita vinkkaamme monipuolisesti matkakohteita kannustamme uusiin lajeihin ja harrastuksiin ihastelemme luontoa ja maisemia Matkailulehti on ainoa kotimaanmatkailuun erikoistunut aikakausmedia, joka kertoo kotimaisen matkailun, kulttuurin sekä vapaa-ajan kohteista ja ilmiöistä
Tehtyjä työmääriä voidaan seurata ja kohdentaa eri laboratorioihin”, Kantola kuvailee. ”Yritysten asiakkaat pystyvät Extranetin kautta tilaamaan näytetutkimuspyyntöjä, ja yritys pystyy näyttämään näille saamansa tulokset.” Pertti ja Marianna Kantolan pojat aloittivat kokopäivätyön perheyrityksessä 2000-luvun alussa. Pertti Kantolan erikoisalana on tietotekniikka ja -hallinto, ja hänen puolisonsa, FM Marianna Kantola on epäorgaanisen ja analyyttisen kemian asiantuntija. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden taustalla on myös hyvä palvelu ja nopea reagointi mahdollisiin ongelmiin. Lue lisää: www.sulzer.com/hsr-puhdastapaineilmaa Älä ole tuulen armoilla! Puhdasta paineilmaa ilmastovastuullisesti. ”Kemian alalla oli tuohon aikaan vain vähän ohjelmistotarjontaa. ”InnoLIMS ei aseta rajoja sille, mitä tutkitaan.” Lue lisää ja ota yhteyttä: www.innovatics.fi +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi ”InnoLIMS on kokonaisuus, joka lähtee näytteistä ja niistä tehdyistä määrityksistä”, perheyrityksen perustaja Pertti Kantola sanoo. Ohjelmisto räätälöidään aina asiakkaalle sopivaksi. 50 KEMIA 7/2022 Malja mainostajillemme Teidän ansiostanne olemme voineet tuottaa laadukasta sisältöä lukijoillemme. Jos haluaa tutkia vaikkapa muurahaishapon määrää kasviksissa, on helppoa perustaa sitä varten uusi menetelmä.” Asiakkaiden järjestelmissä ei ole kertaakaan yrityksen taipaleen aikana ilmennyt suunnittelemattomia käyttökatkoja. Tietokantapohjaiset järjestelmät eivät tukeneet uusien ominaisuuksien lisäämistä niin, että ne linkittyisivät kokonaisuuteen”, Kantola taustoittaa. Yrityksen InnoLIMS-tiedonhallintajärjestelmää käytetään muun muassa tutkimus-, ympäristö-, tuotantoja rakennetutkimussekä maanrakennusalan laboratorioissa. Tietoja varten tarvitaan puolestaan toimiva järjestelmä, jossa niitä voi käsitellä ja analysoida ja jossa ne säilyvät jatkokäsittelyjä varten.” Näin kiteyttää ohjelmistoyritys Innovatics Oy:n perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja, FL Pertti Kantola tarpeen yhtiön kehittämille tutkimuksen tiedonhallinnan ja omistajahallinnon järjestelmille. Teknistä fysiikkaa opiskellut DI Panu Kantola toimii InnoLIMSin tuotepäällikkönä. Ota yhteyttä! Myyntipäällikkö Kim Jarlas Kim.Jarlas@bergiustrading.com puh. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. ”InnoLIMS ei aseta rajoja sille, mitä tutkitaan. Käyttämämme sähkö syntyy tuulivoimalla ja kaikki mahdollinen kierrätetään”, Pertti Kantola kuvailee. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi UUSI FIKSU VAAKASARJA UUSI FIKSU VAAKASARJA Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. Käyttäjän on myös helppo mukauttaa järjestelmää itse tarpeidensa mukaan. softwarepoint.com Ota laboratorion digitalisaatio haltuun! TERVETULOA OSASTOLLEMME 1E30! Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. ”Asiakkaamme toimivat maalla, merellä, ilmassa, maan alla”, Kantola kuvaa. ”Esimerkiksi suuri osa Suomen säteilymittauksista kulkeutuu kirjattaviksi meidän järjestelmiimme.” Innovatics aloitti vuonna 1986 kahden osaajan voimin. Yhtiöllä on ollut alusta alkaen toinenkin tuoteperhe, osakerekisteri Oskari, joka on työkalu yritysten ja yksityisten osakehallintoon. Lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä! Laboratorio toimii, kun sen tiedonhallinta toimii InnoLIMS on yhä useamman laboratorion peruskivi tutkimustiedon hallinnassa ja säilyttämisessä. Valmistaudu tulevaisuuteen ja vie organisaatiosi seuraavalle tasolle jo tänään LabVantage LIMSin avulla. www.teopal.fi/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. www.teopal.. Kun internetin käyttö yleistyi 2000-luvun alussa, ohjelmisto laajentui selainpohjaiseksi InnoLIMSiksi. Olemme mukana ChemBiossa Mielen osasto 1E10 Tervetuloa! Miele Professional. Ainutlaatuinen anturitekniikka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) 5 vuoden takuu Your solutions for Lab. Immer besser. Meiltä löydät laajan tuotevalikoiman laadukkaaseen sekoitukseen ja märkäjauhatukseen: • prosessien turvalliseen onnistumiseen • laboratoriomittakaavasta tuotantoon • myös nanoja mikrokoon sovelluksiin. Pohjoismaiden johtava kemian ja bioalan ammattitapahtuma Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 8.–9.6.2022 Helsingin Messukeskus Tutustu upeaan ohjelmaan ja rekisteröidy maksutta kävijäksi chembiofinland.fi Öljytön ja energiatehokas HSR-turbokompressori on luotettava ja lähes huolloton. Luottamus tuotteeseen onkin Kantolan mukaan kestävän asiakassuhteen avain. ”Mittaus ja mitattujen tietojen jalostus ovat tieteellisen tutkimuksen peruspilareita. Näytteet voidaan koota projektiin, ja niitä pystytään hinnoittelemaan ja laskuttamaan. Ensimmäiset InnoLAB-nimellä toimineet tiedonhallintaohjelmistot asennettiin suoraan asiakkaiden koneisiin. +358 40 540 3439 MIXING TECHNOLOGIES Laboratorio-, pilottija tuotantomittaiset koeajot onnistuvat Suomessa! Lue lisää: www.bergius.se chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa on esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut . Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus Vuodesta 1973 Analyysilaitteet Laboratorion pienlaitteet Tarvikkeet Standardit ja vertailuaineet www.labdig.fi Sca nsto ckp hoto. MAINOS innovatics_sivu.indd 1 innovatics_sivu.indd 1 30.1.2022 15.19 30.1.2022 15.19 Bergius tarjoaa ratkaisuja: • vaativiin sekoitus-, homogenisointija jauhatusprosesseihin • kemianteollisuuteen, bioteknologiaan, kosmetiikka-, elintarvikeja lääketeollisuuteen. InnoLIMS sisältää myös Extranet-käyttöliittymän, joka helpottaa laboratorion ja sen omien asiakkaiden välistä tiedonkulkua. Innovaticsin nykyinen toimitusjohtaja, DI Pekka Kantola on erikoistunut tietotekniikkaan ja vastaa Oskari-tuoteperheestä. www.teopal.?/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi. ”Myös toiminnan vastuullisuus on meille tärkeää. Räätälöity ohjelmisto asiakkaan tarpeisiin ”InnoLIMS on kokonaisuus, joka lähtee näytteistä ja niistä tehdyistä määrityksistä
Paljon kiitoksia lisäinnostuksen antamisesta!” ”Mahtavaa päästä seuraamaan alaa lehden kautta! Kemia ja kemiantekniikka ovat tulevaisuuden aloja.” ”Kemia-lehti linkittää opitun tiedon ja todellisuuden kokonaisuudeksi, jonka avulla nuori voi löytää itseään kiinnostavan uran. Stipendien rahoittamiseen ovat vuosien varrella osallistuneet seuraavat yritykset ja organisaatiot: Aalto-yliopisto Algol Chemicals BASF Bergius Trading Biolaakso Borealis Polymers Brightplus Oy Finska Kemistsamfundet Forchem Oy Gasum Helsingin yliopisto HPP Asianajotoimisto Oy Innovatics Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Kemiallisteknillinen yhdistys Kemian Kustannus Oy Kemian Seurat Kemianteollisuus ry Kemira Oyj Kiilto Oy Kokkola Industrial Park KOSEK Labo Line Oy Linnunmaa Lex LUT-yliopisto Miele Oy Professional Neste Oyj Neste Engineering Solutions Oy Nornickel Harjavalta Origin by Ocean Orion Oyj Oulun yliopisto Papula-Nevinpat Picosun Pöyry Oyj SGS Finland Software Point Suomalaisten Kemistien Seura Tampereen yliopisto Tukes Turun yliopisto UPM ja UPM Biochemicals Åbo Akademi sekä yksityishenkilöitä Lämmin kiitos kaikille! stipendikumppanit.indd 1 stipendikumppanit.indd 1 29.11.2022 11.02 29.11.2022 11.02. Lehtilahja kantaa varmasti hyvää hedelmää.” ”Kyllähän stipendi hymyilytti! Lehti on täyttä asiaa ja juttu epigenetiikasta erityisen kiinnostava.” ”Aion ottaa mukavan asennon kotipihan keinussa ja oppia uusia ja mielenkiintoisia asioita kemiasta.” Sydämellinen kiitos, stipendikumppanit! Teidän tukenne ansiosta saimme lahjoittaa kymmenen vuoden aikana yli 10 000 Kemia-lehden stipendiä! Vuosikertoja on jaettu sekä kemiasta innostuneille lukiolaisille että nuorille kemian alan opiskelijoille. Näin he saavat lisäpotkua lukio-opintoihinsa.” ”Lehdessä on parasta se, että siinä esitellään poikkitieteellisiä tutkimuksia ja tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisystä.” ”Kemia-lehti on opiskelijoiden odottama ja arvostettu stipendi lukiossamme. Joka vuosi olemme saaneet stipendiaateilta ja heidän opettajiltaan paljon ilahtunutta palautetta: ”Lehti on avartanut valtavasti kemian maailmaa. En aiemmin tajunnut, mitä kaikkea alalla kehitetään.” ”Pidän erityisesti siitä, että stipendejä jaetaan ykkösille ja kakkosille. 51 7/2022 KEMIA Lehtistipendit ovat olleet oppilaitoksissa odotettu, toivottu ja kiitetty tunnustus
52 KEMIA 7/2022 Kysy ensin meiltä | At your service VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in M?-cm with the corresponding water temperature. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. PUMPUT JA KIINNITYSTARVIKKEET OTA YHTEYTTÄ PYYDÄ TARJOUS 050 302 3178 riina.brade@elomatic.com www.elomatic.com Toimialat Kemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintarvikeja energiateollisuus Tuotteet ja tuoteryhmät Projektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja tehostaminen, kustannusarviot, eri suunnitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennusvalvonta, käyttöönottopalvelut, validointi P alveluiden osa-alueet Prosessi, laitos, sähkö, intstrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannaus Toimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä!. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. www.bpi-chempump.. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. These units deliver RNase-, DNaseand DNA-free water. +358 10 2818 900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi www.innovatics.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Sähköinen asiointi – Extranet and Web Services Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. Water quality with a resistivity of 18.2 M?-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. (09) 774 60 60 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEM OUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen 52 Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Suursäkkien täyttöasemat – Big Bag Filling Stations Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. 09 272 6017 bpi@bpi-chempump.. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. Typical Applications GP • AAS, routine Analysis, standard buffer, GC Typical Applications GP UV • HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and ICP/MS Typical Applications GP UV UF • DNA sequencing, RNaseand DNase-free applications, IVF and more... (03) 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki puh. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hourcirculation mode and integrated RS 232 interface for data recording. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology
(09) 6859 560 posti@laineip.fi www.laineip.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat – Patents, Trademarks and Design Rights IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization Euroopan ja USA:n patenttiasiantuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs Hengitystiepaneeli Multiplex RT-PCR-testi Vastasyntyneiden seulontatestejä erilaisilla alustoilla • Fluoresenssi-immuunimääritystesti • LC-MS/MS-testi laajennettuun seulontaan • RT-PCR-testi SMAja SCID-oireyhtymien seulontaan • LC-MS/MS-testi CAH-sairauden varmentamiseen EDISTYNYTTÄ DIAGNOSTIIKKAA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE Keliakian kotitesti Keliakian ammattilaistesti Kolmen geenin detektion RT-PCR-covid-testi Hengitystieinfektioiden EIA-testit Lisätietoa: Labsystems Diagnostics Oy | Tiilitie 3, 01720 Vantaa | puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LAINE IP OY Porkkalankatu 24 00180 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Honeywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit Biokemikaalit ja kitit TESTWARE OY Juurakkotie 5 03100 Nummela puh. 020 155 7530 sales@labsystemsdx.com | www.labsystemsdx.com ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. 53 7/2022 KEMIA www.kemiamedia.fi 53 METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Laadunvalvonta – Quality Control Toiminnanohjaus – ERP Laiteliitännät – Instrument Connections Business Intelligence TTT-lehti on tukenasi töissä! Tilaa uutiskirje: tttlehti.fi/ tilaa-uutiskirje. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh
Kun hanke oli lo. Sivuston laskuri lähtee joka päivä nollasta ylöspäin, ja jutut on tarjoiltava niin, että pihviin pääsee käsiksi heti. . Naimisissa, perheessä aikuinen poika ja puolison poika. Senioreita on haastateltu ja menneiden polvien kätköistä löytynyt kuvia, kirjeitä, päiväkirjoja ja lehtileikkeitä. ”Aiemmin Posti nosti lehtien jakeluhintoja pari kolme prosenttia vuodessa, nykyisin kymmenkunta. Olemme saaneet lukijamäärät hyvään kasvuun.” Oli kanavana printti tai digi, tärkeintä päätoimittajasta on sisällön kiinnostavuus ja journalistinen laatu. ”Lehti on ollut muutenkin iso osa elämääni.” Hän aloitti Kemian toimittajana vuonna 1990 ja siirtyi sittemmin päätoimittajaksi, media-alan yrittäjäksi ja toimitusjohtajaksi. ”Lukija antaa meille arvokasta aikaansa, ja sitä on kunnioitettava kyllin arvokkaalla vastalahjalla. Vesija ympäristöhallitus: tutkija 1987–1990. ”Haastattelin erikoistyöhöni ympäristöministeriön asiantuntijaa, joka lähetti raporttini Vesija ympäristöhallituksen jätteentutkimusyksikön vetäjälle Timo Assmuthille. Digimediaa taas nautitaan tyypillisesti pieninä annoksina esimerkiksi työn lomassa.” Joutsenen kaudella painetun Kemian rinnalle on luotu runsas verkkosivusto ja uutiskirjeet. . Leena Joutsen Journalismin puolustaja Leena Joutsen Leena Joutsen Työ on koulinut diplomiinsinööri Leena Joutsenesta journalistin ja mediayrittäjän. 54 KEMIA 7/2022 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa on esitelty ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Painettujen lehtien rinnalle tai tilalle on tullut digiversioita ja -alustoja. ”Asia ratkesi, kun luokkakaverit lähtivät pääsykokeisiin Otaniemeen ja lupasivat minullekin kyydin.” Se jäi sisäänpääsyn ilossa hoksaamatta, että vaikka kemia kiinnosti, insinööritaipumukset puuttuivat. Huttua ei pidä syöttää.” ”Kun tästä pitää kiinni, pienilläkin resursseilla tehty julkaisu voi kasvaa kokoaan suuremmaksi.” Veri veti alalle Leena Joutsen aloitti mediauransa luokkalehden päätoimittajana kansakoulussa. ”Meillä lapsilla oli tasan kaksi huvitusta, tiistaisin myymäläauto eli mynkky ja perjantaisin kirjastoauto, loogisesti kirjastomynkky.” Ylioppilastutkinnon jälkeen hän arpoi, pyrkisikö lukemaan biologiaa vai kemiaa. Tekeillä on uusi numero karjalaisjuurisen suvun omasta lehdestä, joka tarjoaa luontevan tavan koota suvun tarinoita talteen. Printin kuolemaa on ennustettu 2000-luvun alusta. ”Verkkomedian kehittämisessä on oma onnistumisen ilonsa. Kemian Kustannus Oy: Kemia-Kemin toimittaja 1990–2001. SISKO LOIKKANEN ”Yli puolet elämästäni”, kemian diplomi-insinööri Leena Joutsen ynnää työvuosiaan Kemia-lehdessä. Reilut kolme vuosikymmentä hän on pitänyt kutsumustyössään kemian lippua korkealla. Lukemaan ja kirjoittamaan tuleva toimittaja oppi viisivuotiaana. Se oli aikaa ennen kännyköitä, ja sain häneltä työtarjouksen kirjepostina.” Diplomityössään Joutsen selvitti jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arviointikriteerejä Euroopassa ja jatkoi projektissa tutkijana. . Harrastaa lukemista, sukuhistoriaa, pyöräilyä ja kotimaanmatkailua. ”Mitä näissä tehtävissä on tarvittu, sen on työ opettanut. ”Parin pamauksen jälkeen päätin jättää tehtaat urasuunnitelmistani ja valita pääalakseni ympäristötekniikan.” Kansainvälistä kokemusta Joutsen sai Dortmundin yliopistosta, jossa hän analysoi kaatopaikkavesien orgaanisia klooriyhdisteitä. Ne ovat eri tuotteita, joita luetaan eri tavalla.” Aikakausmedia ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan lukija viettää keskimäärin 53 minuuttia yhden lehden parissa. ”Luultavasti olisin päätynyt lehtialalle millä tahansa koulutuksella.” Vapaa-ajasta kysyttäessä Joutsen nauraa ja vertaa itseään metsuriin, joka harrastaa iltaisin lehtisahausta. Kesätyö poiki sittemmin vakituisen työn. . Verkkoon siirtymistä tapahtuu myös pakon edessä. Digillä on oma paikkansa, mutta käyttöliittymänä se ei korvaa painettua lehteä. Veri veti kirjoituskoneen ääreen myös Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän toimitti Kemistikillan Tisle-lehteä. . Joutsen kuvaa kustannuspaineita koviksi. ”Kaikki mittarit osoittavat, että lukijat haluavat sen pitää. ”Kaikesta näkee, että vaikka lähtijöiden oli luovuttava paljosta, muistoista pidettiin kiinni.” Joutsen varttui hämäläisessä pikkukylässä, jonne hänen isovanhempiensa perheet olivat evakkoina päätyneet. . ”Printtiin tartutaan, kun halutaan rentoutua ja keskittyä lukemiseen. . Kempulssi Oy: Kemia-Kemin päätoimittaja 2001–2022, toimitusjohtaja 2006–, Kemiamedian päätoimittaja 2022–. Kemian hyväksi -palkinto 2015, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi 2017. Siihen hänellä on painava peruste. Kemian tekniikan diplomi-insinööri 1988, Teknillinen korkeakoulu. Siinä en ole pysynyt laskuissa, montako kertaa paperin hinta on viime aikoina noussut.” Joutsen uskoo silti lujasti printin tulevaisuuteen. . Ylioppilas 1982, Riihimäen lukio. Syntynyt Hausjärvellä 1963. . Kemistin tausta on totta kai iso etu juuri tässä lehdessä.” Ala on kolmessa vuosikymmenessä kokenut mullistuksen
Kaiken lähtökohtana hän pitää toisten kuuntelemista ja kunnioittamista. ”Hän oli tuolloin 84-vuotias ja puffasi charmikkaasti toivettaan ikuistaa nimensä jaksolliseen järjestelmään.” Iupac nimesikin konkaritutkijan löytämän alkuaineen 106 seaborgiumiksi ja poikkesi omasta säännöstään, jonka mukaan alkuaineen saisi nimetä vain edesmenneen henkilön mukaan. ”Aina kun tulee uusi media, ensimmäinen vuosi on melkoista hurlumheitä. 55 7/2022 KEMIA puillaan, hän bongasi Helsingin Sanomista ilmoituksen. Iso kysymys kuuluu, saadaanko toiminta kannattamaan ja tarpeeksi maksavia asiakkaita.” Yrittäjän vastuulla on hankkia tulovirta, joka ylittää menovirran. Kemia-lehteen etsittiin toimittajaksi kemistiä. Tänä vuonna järjestetyn uuden tarjouskilpailun lehden tuottamisesta Kempulssi kuitenkin hävisi. Ne jaksot kutkuttavat erityisesti, joissa painettu sana pääsee näyttämään voimansa.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. M ar kk u Jo ut se n. Se on joskus helpommin sanottu kuin tehty. Oli myös jännittävää päästä jututtamaan alan vaikuttajia. ”Jännittävää nähdä, mitä saamme aikaan, kun keskitymme täysillä verkkomediaan.” Jokaisen lehden valmistuminen on hieno hetki päätoimittajalle, joka iloitsee hyvähenkisestä työyhteisöstään ja osaavien ihmisten verkostosta. Myös uutiskirjeiden tuotanto jatkuu. ”Hyvä niin. Mutta tuleen ei auta jäädä makaamaan, ja onneksi työ ei pääty tähän.” Nykyinen toimitus jatkaa verkkojuttujen tekoa osoitteessa kemiamedia.fi. ”Virkistävä irtiotto onnistuu jo päiväretkellä lähiseudun luontotai kulttuurikohteeseen.” Taustalla Sipoon vanha kirkko 1400-luvulta. Sittemmin lehtitaloon on hankittu Uusiouutiset, Työ Terveys Turvallisuus ja Tunne & Mieli. Mitä sitä viaksi laskemaan, jos ihminen elää pitkään.” Mediaperhe kasvaa Joutsenesta tuli yrittäjä, kun Kemian Kustannus Oy vuonna 2001 kilpailutti Kemia-lehden tuotannon. Johtajanpaikkoja taitaa olla enemmän kuin johtamistaitoisia.” Kun Kemian viimeinen numero on mennyt painoon, Joutsen aikoo istahtaa The Crown -sarjan äärelle. Seaborgin kanssa Berkeleyn yliopistossa vuonna 1994. ”Siitä olen todella innostunut, sillä Suomi on suosikkilomakohteeni”, Joutsen hymyilee. ”Pelolla johtamista pidän ihan kummallisena. Olen luonnostani utelias, ja toimittajahan saa kysyä mitä vain.” Mieleen jäi kohtaaminen kemian nobelistin Glenn T. Leena Joutsen nauttii työnsä vastapainona matkailusta kotimaassa. ”Meillä on loistava porukka, joka tekee työtään suurella sydämellä. Miltä se tuntuu. Kollega ideoi sloganin, joka kuvaa hyvin sitä, mitä haluamme tarjota: Lehtiä, jotka keventävät kuormaasi.” Kemia on pysynyt Joutsenen lempilapsena, jonka hän on pyrkinyt pitämään mahdollisimman laadukkaana. ”Kyllä se suretti, onhan tämä kutsumustyö. ”Edeltäjäni Marjatta Kivimäki-Majanen teetti editointikokeen ja tulin valituksi”, Joutsen muistelee ja sanoo kokeneensa työn heti omakseen. ”Eteen tuli aina uusia kiinnostavia aiheita, joihin ei tarvinnut paneutua vuosiksi. Ensi vuonna Kempulssissa aloittaa uusi tulokas, kotimaanmatkailuun erikoistunut Matkailulehti. ”Työkaverit yllyttivät, ja jäin kerrasta koukkuun. ”Ratkaisuja on silti tehtävä, epävarmuutta siedettävä ja tilanteiden keskeneräisyys hyväksyttävä.” Joutsenen toiveena on, että lehtiperheen mediat saisivat lukijan paremmalle mielelle
Kaupunkilaisia esimerkiksi kehotettiin jo 1700-luvulla vaihtamaan kattomateriaaliksi tiili. Monet kaupunkilaiset olivat suunnanneet Tampereelle, jossa pidettiin parhaillaan markkinoita. syyskuuta vuonna 1827 oli ollut Turussa hiljainen päivä. Pihalle rynnännyt rouva näki heti navetanparvelta tupruavan sankan pilven ja hälytti kauhistuneena palvelijat ja muun ruokakunnan apuun. ”Tällä kertaa edessä oli ihmishenkiä vaatinut ja laajaa tuhoa aiheuttanut suuronnettomuus.” Salmi on arkistolähteiden ja aikalaisTurun palo nielaisi myös tiedeaarteet kuvausten pohjalta selvittänyt turman kohtalokkaita vaiheita ja kertoo niistä tuoreessa kirjassaan Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827 (Otava 2022). Talojen tulisijoja yritettiin myös nuohota. Koska useimmilla oli myös elikoita, rakennuksia ympäröivät umpipihat, joissa muun muassa varasKa ns al lis ga lle ria toitiin talveksi heinää. ”Turku on roihahtanut historiansa aikana useasti. Se olisi ollut turvallisempi vaihtoehto mutta monille liian kallis. ARJA-LEENA PAAVOLA Tiistai 4. Paloriski oli siis iso. Syypää katastrofiin ei kuitenkaan ollut yksittäinen piikatyttö, vaikka sitkeä urbaanilegenda niin väittääkin. 56 KEMIA 7/2022 Pohjoismaiden suurin tulipalo tuhosi 195 vuotta sitten Turun, joka oli juuri menettänyt asemansa maan pääkaupunkina ja menetti turman jälkeen myös yliopistonsa. Tavallista vähäisempi väki viimeisteli illan pimetessä arkiaskareitaan ennen levolle käymistä. Turun palo oli syttynyt. Isäntä oli tosin sieltäkin poissa, matkoilla Tukholmassa. Ensimmäinen laatuaan se ei tosin ollut. Aninkaistenmäki oli palanut maan tasalle viimeksi vuonna 1775”, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Turun yliopistosta. Näin pyrittiin estämään nokivalkea, joka syntyy, kun hormin seinämiin. Kotosalla oli vaimo Christina Elisabeth Hellman, joka iltayhdeksältä äkkiä havahtui voimakkaaseen savun hajuun. ”Riskit kyllä tiedostettiin, ja niihin pyrittiin myös varautumaan”, Salmi sanoo. Tupia valaisivat talikynttilät. Silloin etelätuuli oli kuitenkin suunnannut liekit kohti pohjoista, ja kaupungin ydinkeskusta oli säästynyt. Niin tehtiin myös Aninkaistenmäellä sijainneessa kauppias Carl Gustav Hellmanin isossa talossa. Puutalot oli katettu turpeella, tuohella ja päreillä. 1800-luvun alun Turku oli tiiviisti rakennettu puukaupunki, vaikka siellä olikin myös kivitaloja, joita vauraimmat asukkaat olivat rakennuttaneet jo keskiajalta lähtien
”Hellmanin heinäylisiltä palo levisi navettaan, siitä eteenpäin talliin, aittaan ja leivintupaan. Keskellä karrelle palanut Tuomiokirkko. Ydinkeskusta joesta oikealle on suurimmaksi osaksi raunioina. Pian myös kauppiaan koti oli tulessa.” Kaupungin palojärjestys edellytti, että pihoilla ja varastoissa pidettiin kaiken varalta täytettyjä vesitynnyreitä. Kohta tilanne näytti niin pahalta, kertynyt pikeentynyt noki syttyy palamaan. Vuoden 1827 palon syynä oli todennäköisesti juuri nokikipinä, joka lennähti naapurista kauppias Hellmanin heinäparvelle. Aina suojaus ei onnistunut. Niistä ei kuitenkaan ollut sammuttamaan nopeasti roihuksi yltynyttä paloa. Lisäksi asemakaava määräsi ne seisomaan vieri vieressä. Kirkon paikkeilla Aurajoen ylittänyt Pennisilta on tuhoutunut. lotkin olivat rutikuivia. Pienen nokikipinän seuraukset olivat rajut. 57 7/2022 KEMIA Gustaf Wilhelm Finnberg ikuisti katastrofin jäljet tuoreeltaan. Epäonnen suma Kuten suurturmissa usein, myös Turun palossa oli kyse monen epäsuotuisan tekijän yhteisvaikutuksesta. Takana oli hyvin kuiva kesä, joten ta. Viimeinen pisara oli myöhemmin illalla noussut myrskytuuli
Jo nukkumaan käyneitä asukkaita heräteltiin myös huudoin. Myrsky lietsoi paloa lennättämällä kekäleitä ja erilaista palavaa ainesta ympäristöönsä, jossa ne sytyttivät yhä uusia pesäkkeitä. ”Lopulta kuului valtava rysähdys, kun raskaat kirkonkellot ja niiden koneisto romahtivat kerros kerrokselta alas”, Hannu Salmi kuvailee. Pimeydessä loimotus näkyi kauas. Siihen päättyi Gadolinin pitkä ja ansiokas tutkijanura. 58 KEMIA 7/2022 että kaupungissa annettiin yleinen palohälytys soittamalla Raatihuoneen ja Tuomiokirkon kelloja. ”Siihen asti oli luotettu siihen, että joki pysäyttäisi palon. • Runsaat 2 500 rakennusta tuhoutui. He viipyivät yhä kotikonnuillaan, sillä Turun akatemian syyslukukausi ei ollut vielä käynnistynyt. Hyllyillä olleet niteet paloivat ritisten.” Vaikka kivinen rakennus itsessään säästyi pahimmalta, tuli nieli yli 40 000 kirjaa, ja muun muassa arvokkaat luonnontieteelliset kokoelmat menetettiin kokonaan. Ihmisiä saapui sammuttajien avuksi myös lähiseuduilta. syyskuuta 1827. Kuin suurpommitus Kun yli 2 000 taloa liekehtii yhtä aikaa, syntyy samanlainen ilmiö kuin esimerkiksi toisen maailmansodan pahimmissa pommituksissa. • Kaupungin 14 000 asukkaasta 11 000 jäi ilman kotia. Sen mukanaan tuoma lisähappi vain pahentaa tilannetta. Sammuttajat hevosineen ja palontorjuntakalustoineen olivat kaikki toisella eli Aninkaistenmäen puolella.” Akateeminen katastrofi Joki ei kuitenkaan jaksanut pidätellä pätsin voimaa pitkään. Liekeiltä säästyivät keskustan ulkopuoliset alueet, kuten nykyään käsityöläismuseona toimiva Luostarinmäki ja Turun linnan seutu (vasen alakulma).. Vaikka ilma oli palon syttymishetkellä tyyni, tuuli alkoi pian yltyä. Seuraavina tulen uhreiksi joutuivat läheinen akatemiatalo ja sen kirjasto. Urut löydettiin myöhemmin muodottomaksi möhkäleeksi sulaneina kirkon permannolta. ”Turun ylle kohosi pyrocumuluspilvi, joka oli jo meteorologisena ilmiönä todella poikkeuksellinen tapahtuma. Katolta liekit kiipesivät kirkon torniin, josta silminnäkijöiden mukaan kohosi kohta ylöspäin liki pilviä hiponut tulipatsas. Sitten myös pyhäkön katolle lennähti kekäleitä, jotka sytyttivät sen roihuun. ”Silminnäkijät kertoivat myöhemmin, että kirjaston ikkunoiden karmit eivät ehtineet edes kunnolla syttyä, kun kuuma ilmamassa jo räjäytti lasit pirstaleiksi. Osa jouduttiin auttamaan turvaan ikkunoiden kautta. Mikroilmastossa syntyi voimakkaita ilmavirtauksia, mikä teki palon sammuttamisesta entistä vaikeampaa”, Salmi kuvailee. Laaja-alainen kuumuus nostaa suuret määrät ilmaa nopeasti ylös, ja tilalle virtaa kylmää ilmaa. Turun jokaisessa kuudessa kaupunginosassa oli nimetty palomestari. 1200-luvun lopulta asti Unikankareen kukkulalla seissyt kirkko oli toki vuosisatojen mittaan vaurioitunut paloissa ennenkin. Graniittikallioista lohkeili vielä myöhemmin TURUN PALO • Turun historian suurin palo riehui 4.–5. Nahkaletkuisista paloruiskuista vastasivat ruiskumestarit. Ka ns al lis ar ki st o Palossa tuhoutuneet korttelit on merkitty vuoden 1808 karttaan harmaalla. Kivikirkkojenkin kattorakenteet olivat puisia, ja kuivaa puuta oli paljon myös sisätiloissa. Hurja luoteistuuli alkoi kuitenkin painaa liekkejä kohti Aurajokea ja Turun vanhaa keskustaa. Huonoksi onneksi myös suurin osa opiskelijanuorukaisista oli poissa. Tuli loikkasi veden yli vastapäisiin, Tuomiokirkkoa ympäröiviin keskustakortteleihin. Ruiskujen miehitys oli markkinamatkalaisten puuttumisen vuoksi kuitenkin vajaa. Yhteentoista mennessä se riehahti puhuriksi, jonka aikalaiset kuvailevat olleen niin ankara, että ulkosalla oli vaikea pysyä pystyssä. • Ainakin 17 henkeä kuoli ja yli 200 loukkaantui. Massiivinen kirkkorakennus hohkasi valtavaa kuumuutta, jota tuuli kuljetti eteenpäin. Ensin syttyi akatemian fysiikan professorin Gustaf Hällströmin talo. ”Lisäksi tuli levisi hieman oudosti Aurajokea pitkin myös suuntaan, johon tuuli ei sitä olisi vienyt.” Kalliot ja katukivetkin kokivat armottomassa hehkussa kovia. Täysin tolaltaan mennyt kirjastonhoitaja Fredrik Pipping tokeni takaisin työkykyiseksi vasta kuukausien päästä. Nyt Tuomiokirkon koillispuolelle Ryssänmäelle – nykyiseltä nimeltään Yliopistonmäelle – kokoontuneet kaupunkilaiset seurasivat avuttomina rakennuksen kohtalonhetkiä. Dresdenin helmikuun 1945 tragediassa nähtiin, miten valtavan energiapurkauksen tulimyrsky saa aikaan. Palo hävitti myös Suomen kemian isänä tunnetun professorin Johan Gadolinin (1760–1852) ainutlaatuisen laboratorion. • Menetetyn omaisuuden arvo oli yli 2,5 miljoonaa hopearuplaa
Isolla tuholla oli kuitenkin isot vaikutukset, eikä kaikkea voitu korvata Turku ennen paloa. Vuosien varrella hän on myös usein luennoinut aiheesta. Myös talojen kiviset portaat halkeilivat. Suomi mainittu Jo heti palon jälkeen oli yleisessä tiedossa, että tuli oli lähtenyt liikkeelle kauppias Hellmanin tontilta. Finnbergin mielen kerrotaan järkkyneen onnettomuudessa niin suuresti, ettei hän toipunut siitä kunnolla koskaan. Kolme neljäsosaa kaupungin rakennuskannasta oli tuhoutunut, joukossa myös kivitaloja. Turun palo oli todennäköisesti ensimmäinen maailman lehdistöön levinnyt Suomea käsittelevä uutinen. Palo saatiin lopulta laantumaan keskiviikkoiltapäivänä, 18 tuntia syttymisensä jälkeen. Syntyi silti vielä yksi teos, johon hän tallensi jälkipolville painajaismaisen näyn Turusta sellaisena kuin hän kaupunkia katsoi heti palon jälkeen. Tuomarit kuulivat kaikkiaan 60:tä henkeä, heistä ensimmäisinä Hellmaneja ja Vassia. ”Hellmanin talossa ei tuolloin keitetty eikä säilytetty talia”, Hannu Salmi tähdentää. Liekkeihin jäivät muun muassa Turun apteekit sekä Johan Frenckellin kirjapaino. 59 7/2022 KEMIA isoja kivimöykkyjä. Tarkka syttymissyy oli kuitenkin epäselvä. Se oli tärkeää paloturvallisuuden kannalta mutta helpotti samalla yleistä järjestyksenvalvontaa, joka oli ollutkin hieman huonolla tolalla. Ainakin 17 ihmistä oli kuollut ja yli 200 loukkaantunut. ”Erääseen esitelmätilaisuuteen saapui rouva, joka toi nähtäväkseni kaksi kynttilänjalkaa. Vuonna 1640 perustettu vanha Turun akatemia tunnetaan tätä nykyä nimellä Helsingin yliopisto. Menetetyn akatemian tilalle kaupunki sai vajaan vuosisadan kuluttua korkeakouluja kaksin kappalein, Åbo Akademin vuonna 1918 ja Turun yliopiston vuonna 1920. Kun palo oli käytännössä pyyhkinyt kaupungin kartalta, akatemia siirrettiin Helsinkiin, josta jo vuonna 1812 oli tehty maan uusi pääkaupunki. ”Oikeus ei löytänyt ketään, jota olisi voitu pitää onnettomuuteen syyllisenä.” Valtava katastrofi kosketti ihmisiä kaukomaita myöten. Kuvan oikeaa laitaa hallitsee Tuomiokirkko. Vasemmassa reunassa observatorio, jonka pelasti tuholta onnekas sijainti Vartiovuorenmäellä. Paljasjalkainen turkulainen Hannu Salmi on tutkinut kotikaupunkinsa suurta paloa parikymmentä vuotta ja käynyt kirjaansa varten läpi niin vanhoja päiväkirjoja ja kirjeitä kuin lehtiä ja muistelmia. Engel myös levensi katuja ja sijoitti talot etäämmälle toisistaan. Toisen juorun mukaan palo olisi saanut alkunsa leivintuvasta, jossa Vass olisi ollut taikinanteossa. Myös taiteilija Gustaf Wilhelm Finnbergin (1784–1833) ateljee, maalaukset ja kaikki muukin omaisuus oli mennyttä. Ymmärtämättömän piian toheloinnin mainitsi liki 50 vuotta myöhemmin Maamme-kirjassaan itse Sakari Topelius, mutta näihin päiviin asti elänyt kaupunkitarina ei pidä paikkaansa. Ka ns al lis ar ki st o. Nousu tuhkasta Sokkeloinen Turku rakennettiin vuoden 1827 palon jälkeen uudelleen arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman modernin ruutukaavan mukaiseksi. Siellä täällä näkyi silti vielä pieniä pesäkkeitä, joista aika ajoin leimahteli uusia lieskoja. rahalla. Kotinsa oli menettänyt valtaosa asukkaista. Viranomaiset selvittivät aikoinaan tapahtumaketjun oikeudenkäynnissä, joka aloitettiin jo syyskuun aikana. Erityisesti Britanniassa onnettomuus herätti suurta myötätuntoa, ja Turkuun virtasi rahallisia avustuksia jopa pienestä Portugalista. Ne olivat pelastuneet Turun palosta.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Alkoi kiertää huhu, jonka mukaan turma johtui palvelusväen leväperäisyydestä. Täsmälleen sanottuna syypää olisi talon piika Maria Vass, jonka väitettiin keittäneen talia kynttilöitä varten ja toimineen työssään huolimattomasti. Taiteilija muutti Tukholmaan, jossa hän sittemmin kuoli yksinäisenä ja pahoin velkaantuneena
Säkenöivää ilotulitusta kesti peräti viisi tuntia. RIIKKA FORSSTRÖM Pum, pum, pum! Tuntui kuin koko taivas olisi auennut ja leimahtanut liekkeihin, kun Venäjän tsaari Pietari Suuri juhlisti poikansa Aleksein syntymää helmikuussa 1690. Ihmisiä on kautta aikojen kiehtonut ilotulituksissa juuri niihin sisältyvä räiskeen juhlaa räiskeen juhlaa Ilotulitus on Valon, värin ja. Pietari Suuri rakasti taivaallisia valoja ääninäytöksiä ja teki itsekin kokeita vaarallisilla tulitteilla. Tulella leikkimisessä oli riskinsä, ja nimestään huolimatta ilotulitus sai toisinaan traagisen lopun. Hänen keksintöään on se, että ilotulituksia järjestetään erityisesti uudenvuodenaattona. Kiitos kemistien, taivaalla on jo pitkään saatu ihailla myös huikeaa väriloistoa. Keisarikunnan julma valtias ei ollut ainoa kruunupää, joka oli hullaantunut ilotulituksiin. Näyttävä ilotulitus on vuosisatojen mittaan kruunannut monta riemullista tilaisuutta. 60 KEMIA 7/2022 Mitäpä olisi uusivuosi ilman keskiyöllä korkeuksissa räjähtävää rakettisadetta. Villiä riemua ei himmentänyt edes se, että yksi painava raketti jysähti kesken kemujen valtavalla voimalla takaisin maahan ja surmasi erään korkeaarvoisen aatelismiehen. Mahtipontiset spektaakkelit tarjosivat katsojille huvin lisäksi jännitystä. Euroopan hoveissa lähes kaikki ylelliset juhlat huipentuivat jo satoja vuosia sitten rakettien paukutteluun
Adobe Stock vaara, lumoavan kauneuden alla kytevä tuhon mahdollisuus kuin ruusun sisäänsä kätkemä piikki. Ruudinkeksijä vai ei. Ruuti oli keksitty! Kovaa ääntä pitävien paukkupanosten huomattiin pian sopivan paitsi pahojen henkien karkottamiseen myös esimerkiksi häiden ja muiden merkkitapausten juhlistamiseen. Aasiasta ilotulitukset rantautuivat Eurooppaan ilmeisesti keskiajan ristiretkeläisten tai kotimaahan palaavien lähetyssaarnaajien matkatuliaisina. Tai kuten joku on asian muotoillut: Ars ja Mars – taidetta ja sotaa. Tiedetään, että muinaiset intialaiset tunsivat pyrotekniikan eli räjähdysaineiden valmistuksen salaisuudet. Sen mukaan kunnia ilotulitteista kuuluu 1300-luvun fransiskaanimunkille ja alkemisräiskeen juhlaa räiskeen juhlaa. Legendan mukaan kiinalainen kokki sekoitteli joskus 600-luvulla rikkiä, puuhiiltä ja salpietaria eli kaliumnitraattia. Tietyssä mielessä ilotulitukset ovat näitä kumpaakin. Vaikka tarkka rantautumisajankohta jäänee arvailujen varaan, tulitteet olivat viimeistään 1300-luvulla käytössä ainakin Italiassa, josta ne vähitellen kulkeutuivat myös muualle Eurooppaan. Yleinen käsitys kuitenkin on, että ilotulitteet keksittiin Kiinassa, jossa nykyisinkin tehdään huomattava osa maailman tulitteista. Saksalainen Feuerwerkbuch vuodelta 1420 tosin esittää historian kulusta toisenlaisen näkemyksen. 61 7/2022 KEMIA Ilotulitus valaisee suomalaisenkin talvimaiseman. Neronleimaus oli sijoittaa seos molemmista päistä suljetun bambukepin sisään, jolloin se räjähti pamahtaen. Kun kokki sytytti keitokseen tulen, se roihahti
Ilotulitusten katoava kauneus lumosi myös Michelangelon ja Leonardo da Vincin kaltaiset taiteilijanerot, eivätkä he katsoneet niiden suunnittelua arvolleen sopimattomaksi. ”Kuin tähtiä olisi satanut taivaalta.”. Vasarin mukaan yleisneron kekseliäistä aivoista putkahti kerran jättiläiskokoinen leijona, joka osasi kävellä ja karjahdella ja jonka rinnasta purskahti esiin kukkia ja lintuja. Tarinasta kiertää myös versio, jonka mukaan ”Musta Berthold” sai kauhistuttavana aseena pidetyn aineen reseptin itse paholaiselta. Tavallinen kansa taas kokoontui kaupunkien aukioille ällistelemään tulituksia, joita pidettiin kuninkaallisten juhlakulkueiden ja turnajaisten päätteeksi. Toinen silminnäkijä vertasi samaa tapahtumaa meteorimyrskyyn. Jo ennen kuin ilotulitukset maallistuivat ylhäisön juhlien kohokohdaksi niillä tehostettiin kirkollisten mysteerinäytelmien ja festivaalien dramaattista vaikutusta. Yöllisten ilotulitusten valaisemat marmoripalatsit ja välkehtivien valojen heijastuminen kanaalien mustaan veteen muuttivat maiseman maagiseksi tuhannen ja yhden yön satujen näyttämöksi. Castel Sant’Angelon linnanmuurit olivat kylpeneet hohtavassa valomeressä ja tuhannet raketit räjähdelleet yötaivaalla kuin mahtava helvetin tuli. Kiinalaiset tapaavat kuvailla ilotulituksia termillä kukkia ja savua. Todellisuudessa innovaatio tehtiin jo paljon aiemmin, luultavasti Kiinassa. Ajan kirjailijat vuodattivat haltioitumistaan paperille verraten ilotulituksia ”purkautuvaan Vesuviukseen” ja ”liekehtivään vedenpaisumukseen”. Esimerkiksi sodassa palopommeilla ja ”tulisilla nuolilla” voitiin hyökätä piiritettyihin kaupunkeihin. Valonlähteitä oli vähän, yöt olivat sysipimeitä, ja ihmiset kyhjöttivät suuren osan vuodesta vain talikynttilöiden heikosti valaisemissa asumuksissaan. Miekkonen rakensi laitteen, joka koostui istuimesta, leijoista ja kymmenistä raketeista. Tunnettu taidehistorioitsija Giorgio Vasari kertoo teoksessaan Taiteilijaelämäkertoja (1550) Leonardo da Vincin hämmästyttävistä saavutuksista. Saksalaistarinan mukaan kunnia ruudin ja sen myötä ilotulitteiden keksimisestä kuuluu 1300-luvun fransiskaanimunkille Berthold Schwartzille. Ilotulituksiin sisältyi paljon vertauskuvallisia merkityksiä, ja taikauskoiset ihmiset kuvittelivat pyroteknisten näytösten olevan taivaallisia ilmestyksiä tai apokalyptisiä ennusmerkkejä. Mitään tällaista ei voi nähdä missään muualla maailmassa.” Näin kirjoitti päiväkirjaansa saksalainen runoilijasuuruus Johann Wolfgang von Goethe, joka oli hurmioitunut Roomassa 1780-luvulla todistamastaan ilotulituksesta. Eliitti seurasi suurenmoisia näytöksiä linnojensa ja palatsiensa parvekkeilta. Timanttien tavoin sädehtivät ”putoavat tähdet” olivat ensimmäisiä ilotulitteita, joita käytettiin ainoastaan viihdykkeeksi tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Pyrotekniikan historiaan perehtynyt englantilainen tutkija Simon Werrett uskoo, että aikalaiskuvaukset ”kultaisesta sateesta” eivät olleet pelkkä vertauskuva. Sähkövalon keksimistä edeltäneillä vuosisadoilla ilotulitusten tenhovoima koettiin luultavasti vielä nykyistäkin syvemmin. 1700-luvun kauneudenpalvojien ja elostelijoiden mekka oli Venetsia. Kun vallanpitäjät myöhemmin juhlivat sotatantereilla saavutettuja voittoja, tuliesitykset suunniteltiin jäljittelemään taistelujen jylinää. Unohtumattomasta tilaisuudesta tuli esikuva, jota jäljiteltiin vuosisatojen ajan ympäri Eurooppaa. Leonardon leijona ”Se oli kuin satumaa, saatoin tuskin uskoa silmiäni. Kaupungin päättymättömässä juhlahumussa ja karnevaaliriehan melskeissä singottiin ilmoille myös lukematon määrä raketteja. 62 KEMIA 7/2022 tille Berthold Schwarzille, joka kehitteli laboratoriossaan ikuisen elämän eliksiiriä, mutta tulikin vahingossa keksineeksi ruudin. Rahvaalle tulinäytännöt olivat harvinaista herkkua, sillä kallis luksus oli pitkään varattu vain paremmalle väelle. Rakettien räjähtely rinnastettiin myös ihmissydämiä polttavaan intohimoisen rakkauden roihuun. Biringcuccio muisteli edessään levittäytynyttä näkyä kaunopuheisesti. Räjähtelevät raketit muodostavatkin usein esimerkiksi krysanteemeja muistuttavia kuvioita. Totta on, että räjähteet voivat taitamattoman käsittelyssä saada aikaan pahaa jälkeä. Kovan kohtalon koki esimerkiksi kiinalainen keksijä Wan-hu, josta kertoo 1500-luvulta peräisin oleva legenda. Savua ja tulikukkia Pyrotekninen tietämys lisääntyi yrityksen ja erehdyksen kautta, ja ilotulitteille ideoitiin monenlaisia käyttötarkoituksia. 1500-luvulla oli jo saatavana reseptejä, joilla räjähtävästä raketista saatiin suihkuamaan ilmoille kimaltava tähtisade. Iatrokemialla tarkoitettiin lääkeaineisiin keskittynyttä alkemian aluetta. Taivaalliset näytökset tekivät pysyvän vaikutuksen moniin muihinkin rokokoon ja romantiikan ajan tunteellisiin taiteilijasieluihin. Kun innovaattori sitten sytytti raketit, hän ja koko vekotin katosivat korviahuumaavassa pamauksessa kuin savuna ilmaan. Koko komeus oli saatu aikaan pelkästään ilotulitteilla. Kaikkein hämmästyttävimpiä versioita ilotulituksista toteutettiin hovipiireissä. Tulitteet olivat välkehtineet kultaisina leimuavina liekkeinä, ja oli näyttänyt ”kuin koko taivas olisi auennut ja tähdet pudonneet maahan”. Esitys teki lähtemättömän vaikutuksen myös kuuluisaan iatrokemistiin ja metallurgiin Vannoccio Biringuccioon (1480– 1539), De la Pirotechnia -teoksen kirjoittajaan. Tulikukkia saatiin ihailla erityisen upeassa ilotulituksessa, joka järjestettiin uuden paavin valinnan kunniaksi 1500-luvun Roomassa
Moralistien mielestä oli synti ja häpeä, että yhden ainoan Pietari Suuri (1672–1725) juhli aikoinaan esikoispoikansa syntymää huikealla taivaallisella näytöksellä. Vuonna 1661 nuori monarkki osallistui superrikkaan rahaministerin Nicolas Fouquet’n linnassa Vaux-leVicomtessa järjestettyihin loisteliaisiin pitoihin, joiden kirsikkana kakun päällä oli ennennäkemättömän komea ilotulitus. Yllätyksellisiä erikoisefektejä pursuilleet näytökset noutuksia, jotka häikäisevät koko Euroopan. Sen pistoksen tunsi sydämessään jopa Ranskaa 1600-luvulla hallinnut yksinvaltias, Aurinkokuninkaaksi kutsuttu Ludvig XIV. Mitä isompi ilotulitus, sitä paksumpi lompakko sen toimeenpanijalla täytyi olla. illan ja yön aikana voitiin räjäyttää taivaan tuuliin tähtitieteellisiä summia, kun toisaalla köyhä kansa näki nälkää. Pyrotekninen osaaminen kulki suvussa, ja ammattisalaisuudet siirtyivät isältä pojalle, joskus myös tyttärelle. Se ei estänyt diktaattoria otattamasta perillistään sittemmin hengiltä, kun tämä alkoi käydä hankalaksi.. ”Ilotulitukset eivät kestä pidempään kuin rakastajan suudelma lemmitylleen, jos sitäkään”, Biringuccio perusteli. Veljesten tulitaiat Niin tilapäistä kuin ilotulitustaide olikin, sen koreografiat olivat aina tarkoin rakennettuja ja tyyliteltyjä. Moinen tuhlaus turhuuteen oli toistasataa vuotta aiemmin huolestuttanut myös iatrokemisti Vannoccio Biringucciota. Maineikkaimpia ilotulitussukuja olivat italialaiset Ruggierit. Ylhäinen ylenpalttisuus herätti toki myös paheksuntaa. Samalla hän päätti, että Versailles’n palatsissa ryhdytään panemaan toimeen ilotuliSota on ohi! Näin riemuittiin Lontoossa vuonna 1749. Mahtavan valospektaakkelin takana oli Ruggierin kuuluisa tulitaiteilijaperhe. Kilpavarustelu herätti myös kateutta. Hänen mielestään ne olisi kuitenkin pitänyt säästää ainoastaan poikkeuksellisen merkittäviin juhlapäiviin, sillä kallis lysti oli vain hetken huvi. Luonnontieteilijä kyllä myönsi tulinäytösten lumovoiman. 63 7/2022 KEMIA Kuin rakastajan suudelma Vain monarkkien ja raharuhtinaiden oli mahdollisuus kylpeä kirkkaassa valaistuksessa. Pyroteknisistä näytöksistä tuli erityisiä kerskakulutuksen symboleita, joiden avulla kilpailtiin sekä vallasta että vauraudesta. Veljesviisikko Antonio, Petronio, Francesco, Gaetano ja Pietro Ruggieri saapui vuonna 1739 esittelemään taitojaan Pariisiin. Siinä missä muut vieraat huudahtelivat ihastuksesta, Aurinkokuningas kiehui raivosta seuratessaan ministerinsä pröystäilyä. Pyrotekniikan taitajilla eli tulimestareilla oli eräänlainen teatteriproduktioiden tuottajan rooli varsinkin barokin aikakaudella 1600-luvulla. Heti juhlien jälkeen Ludvig määräsi niiden isännän vangittavaksi. Kruunupää ei sietänyt ajatusta, että kukaan olisi häntä itseään varakkaampi tai vaikutusvaltaisempi
Fiaskosta syytettiin Ruggiereja, jotka joutuivat saman tien kuninkaan epäsuosioon. Tämä nähtiin esimerkiksi kesällä 1819, jolloin Madame Blanchard -nimisen ranskattaren oli tarkoitus päästä katselemaan Pariisia lintuperspektiivistä. Claude-Fortuné Ruggieri halusi kohentaa ammattikunnan arvostusta tieteen avulla. Synnynnäinen showmies ällistytti yleisönsä kerran toisensa jälkeen. Ennen kaikkea hän halusi saada tulitteet kimaltelemaan kaikissa sateenkaaren väreissä. Kuuluisalla ilotulitusdynastialla oli sormensa pelissä myös vuonna 1749, jolloin Euroopassa riemuittiin Itävallan perimyssodan päättymisestä. 64 KEMIA 7/2022 sivat suureen suosioon, ja italialaiset pyroteknikot saivat itselleen suojelijan Ranskan kuninkaasta. Ranskalaisten ja italialaisten välille repesi raivoisa riita siitä, kenellä olisi oikeus lähettää ensimmäiset raketit. Kun molemmat sitten päättivät sytyttää omansa yhtä aikaa, show lopahti alkuunsa valtavaan räjähdykseen. Rotta raketissa Mahtisuvun menetetyn maineen palautti ja nosti entistä suuremmaksi nuoremman sukupolven edustaja, kekseliäs innovaattori Claude-Fortuné Ruggieri (1777–1841). Jotain meni kuitenkin pahasti pieleen, sillä koko pallo leimahti tuleen. Mellakalla oli kymmeniä uhreja. Kemian soihtu Varhaisimmat pyroteknikot olivat tavallisia tykkimiehiä, jotka eivät yhteiskunnan arvoasteikolla olleet erityisen korkealla. Tässä vaiheessa peliin puuttuivat kuitenkin viranomaiset, jotka estivät aikeen. Lisää suitsutusta tuli, kun Ruggierit kävivät esittelemässä taitojaan Venäjän hovissa. Claude-Fortuné Ruggieri olisi halunnut lähettää raketilla yläilmoihin myös erään pikkupojan. Tunnelmaa kuitenkin latistivat ikävät sattumukset, kuten harhateille eksynyt, kahdelle sotilaalle pahoja palovammoja aiheuttanut tulite. Hän muun muassa ampui rakettien kyytiläisinä taivaalle hiiriä ja rottia, jotka sitten leijailivat takaisin maahan miniatyyrikokoisilla laskuvarjoilla. Ilotulitukset muodostivat monissa niistä olennaisen osan monenkirjavaa kokonaisuutta, johon kuului erilaisia ohjelmanumeroita tansseista sirkusesityksiin. Pariisissakaan ei mennyt suunnitelmien mukaan. Lontoossa rauhan tuloa juhlittiin ampumalla yläilmoihin peräti 11 000 rakettia. Ruggierin suku oli vastuussa myös ilotulituksesta, jolla Napoleon III kunnioitti naapurimaan kuningattaren Viktorian vierailua Pariisissa vuonna 1855. Hän myös ymmärsi, mikä tieteenala olisi ilotulitteiden kehitystyössä välttämätön. Claude-Louis Bertholletia on kiittäminen muun muassa kemiallisten yhdisteiden nimeämiskäytännöstä, jonka hän loi yhdessä Antoine Lavoisier’n kanssa.. Yksi Ruggierin ja muidenkin huvipuistojen vetonaula olivat näytökset, jossa ilmaan kohosivat rakettien räiskeessä myös kuumailmapallot. Sadat menettivät henkensä yleisessä kaaoksessa. Taustalla soi Georg Friedrich Händelin tilaisuutta varten säveltämä Music for the Royal Fireworks. ”Pyrotekniikka on pimeä kaaos, jonka läpi on mahdotonta tunkeutua ilman kemian soihtua”, tulimestari julisti. Tuhon syytä arvuuteltiin pitkään, mutta varmaa selitystä surulliselle tapaukselle ei saatu. Ranskalaisten Montgolfier’n veljesten vuonna 1783 kehittämä kuumailmapallo kiehtoi seikkailunhaluisten ihmisten mieltä, mutta lennot eivät olleet vaarattomia. Hän järjesti esityksiään suvun Pariisiin perustamassa huvipuistossa. Puistoista oli tullut suosittuja suuren yleisön viihdekeitaita. Yhdestä raketista leimahti kulovalkean tavoin levinnyt tulipalo, ja Seinen rannoille kerääntyneet väkijoukot joutuivat paniikkiin. Ylilyönneistään huolimatta Ruggieri osui ajan hermoon. Vielä katastrofaalisemman lopun sai ilotulitus, joka järjestettiin vuonna 1770 Ranskan tulevan kuninkaan Ludvig XVI:n ja hänen morsiamensa Marie-Antoinetten häiden kunniaksi. Tulitaikurit hankkivat maineen lisäksi mammonaa, kun kuningas antoi heidän vastuulleen Pariisin ja Versailles’n loistokkaimpien ilotulitusten järjestämisen. Jardin de Tivoli -huvipuistoista matkaan lähtenyt kuumailmapallo oli koristeltu ilotulitteilla, jotka aeronautti sytytti pallon kohottua sopivaan korkeuteen
Ystävä oli oikeassa. Ranskalainen kemisti Claude-Louis Ruggierien perheyritys järjestää yhä ilotulitusesityksiä ympäri maailmaa. Ominaisuuksien ymmärrettiin lisäävän onnettomuuksien riskiä. A do be St oc k Berthollet (1742–1822) oli esitellyt kaliumkloraatin pyroteknisenä yhdisteenä jo vuonna 1786. 65 7/2022 KEMIA Ruggierit olivat olleet oikeilla jäljillä jo sukupolvea aiemmin ja aloittaneet yhteistyön modernin kemian isänä kunnioitetun Antoine Lavoisier’n (1743–1794) kanssa jo vuonna 1776. Näin tulitteiden värit saatiin hehkumaan entistä paljon kirkkaampina. Ilotulituksia ja ilotulitteita tutkinut historioitsija Alan St. ”Kaliumkloraatin lisäämisen jälkeinen aika on tuonut pyrotekniikkaan monia uusia kemikaaleja sekä uusia ja paranneltuja efektejä, äänekkäämpiä ja terävämpiä räjähdyksiä sekä loisteliaita värillisiä ja säihkyviä valoja, joita on mahdollista tuottaa uusien ainesosien ansiosta”, kirjoittaa toinen pyrotekniikkahistorioitsija Simon Werrett. Katariina Suuren kruunajaisissa räiskyi vihreä tuli.. Sittemmin ilotulitteiden kehitys on edennyt pitkin harppauksin. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. Claude-Fortuné Ruggieri jatkoi tutkimusta ja kokosi omien värikokeilujensa tulokset pyrotekniikkaa, kemiaa ja fysiikkaa käsitteleviin teoksiinsa, joista ensimmäinen, Elémens de Pyrotechnie ilmestyi vuonna 1801. Onnettomuusriski on kutistettu aiempaa paljon pienemmäksi muun muassa sillä, että raketit on jo pitkään lennätetty taivaalle pääosin digitaalisten tietokoneohjelmien avulla. Tulispektaakkelien lumo pitää ihmiset mitä todennäköisimmin tiukasti otteessaan vielä kaukaisessa tulevaisuudessakin. Vihreän loisteen takana on barium, keltainen syntyy esimerkiksi natriumilla, oranssi niin ikään natriumilla, sininen kuparilla ja punainen strontiumilla tai litiumilla. Käänteentekevän reseptin vihreän sävyn valmistukseen oli kertoman mukaan vuonna kehittänyt 1759 tykistöupseeri ja harrastelijakemisti Pjotr Ivanovitš Melissino, alkuperäiseltä nimeltään Petros Melissinos. Syynä oli kemikaalin räjähdysvoima ja se, että se reagoi aggressiivisesti muiden herkästi syttyvien aineiden kanssa. Yhdessä maineikkaan ranskalaiskemistin kanssa Ruggierit yrittivät saada laboratoriossa aikaan ainakin keltaista, sinistä ja vihreää, mutta värit jäivät haaleiksi. Modernin pyrotekniikan lähtölaukausta merkitsi 1830-luku, jolloin ilotulitteisiin päätettiin lisätä kaliumkloraattia. Värillisten tulitteiden kehittämisessä oli edistytty pisimmälle juuri Venäjällä, jossa työtä olivat tehneet monet tiedemiehet. Venäläistyneen kreikkalaisen säkenöivä ”vihreä tuli” leiskui ilotulituksen katseenvangitsijana, kun Moskovassa vuonna 1762 vietettiin Katariina Suuren kruunajaisjuhlallisuuksia. Hänen eniten himoitsemansa sävy oli loistava ”palmunlehdenvihreä”, josta hän oli kuullut itämailla matkailleelta ystävältään ja jonka valmistuksessa venäläiset olivat kuulemma onnistuneet. Värien vallankumous Sittemmin myös läntisessä Euroopassa opittiin, minkä alkuaineiden avulla värilliset tulitukset saadaan aikaan. Sen sisällyttämistä ilotulitteisiin oli kuitenkin emmitty pitkään. Turmia sattuu silti edelleen, sillä kaikki eivät tyydy ammattilaisten järjestämiin esityksiin vaan paukuttelevat omia rakettejaan etenkin uutenavuotena, jolloin turvaohjeetkin saattavat unohtua. Ilotulitusten taikavoima ei kuitenkaan ole vuosisatojen saatossa himmennyt. Brock pitää muutosta yhtä merkittävänä kuin Technicolor-järjestelmän tuloa elokuviin 1930-luvulla. Yrityksen tuotantoa on esimerkiksi Ranskan kansallispäivän upea ilotulitusshow Eiffelin tornissa
Opiskelijavalinnan perusteita ollaan seuraavan kerran uudistamassa vuonna 2026, joten seurantatiedolle aiemman uudistuksen vaikutuksista on selvä tarve. Sekä vuonna 2019 että 2020 yleisin laudaturien määrä oli yliopistoon päässeillä nolla, vuonna 2019 osuudella 63 prosenttia ja vuonna 2020 osuudella 59 prosenttia. Uudistus ei muuttanut yliopistoihin valittujen opiskelijoiden laudaturien määrää. Keskiössä äidinkieli ja matematiikka Tätä nykyä keskeisiä aineita on kaksi. Opiskelupaikan saamiseen riittää nykyään onnistuminen joko kirjoituksissa tai pääsykokeessa, kun aiemmin niiden pisteet laskettiin usein yhteen. Ensinnäkin jotkin reaaliaineet on nimetty pisteyttäviksi aineiksi, joilla on usein suurempi painotus. Huomioon on otettu aineiden lukiossa vaatima työmäärä eli pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Koulutusalat ovat kuitenkin erilaisia, eikä kokonaiskuva niiden osalta ole muuttunut juuri lainkaan.. Se ei pidä paikkaansa. Noin neljä viidesosaa yliopistojen aloituspaikoista on aloilla, joissa matematiikan pisteet lasketaan todistusvalinnassa mukaan. Toiseksi todistusvalinnan pisteyTodistuksella yliopistoon Fiksu abi kirjoittaa ke mian mian tystaulukoissa on määritelty täsmälliset pistemäärät kustakin arvosanasta. Ensinnäkin koulutusalat ovat määritelleet ne omasta näkökulmastaan tärkeimmät ylioppilaskokeen arvosanat, joista saa pisteitä todistusvalinnassa. Vuonna 2020 59 prosenttia uusista yliopisto-opiskelijoista oli kirjoittanut pitkän matematiikan ja 32 prosenttia lyhyen matematiikan. Matematiikan asema on ennen uudistustakin ollut keskeinen, sillä pitkän matematiikan kirjoittaneiden osuus nousi vuodesta 2019 vain kolme prosenttiyksikköä. Taulukoissa on myös ollut mahdollisuus painottaa erikseen kunkin koulutusalan tärkeimpiä oppiaineita. Tärkeä on myös matematiikka, pitkä tai lyhyt. Lisäksi todistusvalinta helpottaa hakemista mihin tahansa yliopistoon, kun matkustaminen pääsykokeisiin ei enää ole välttämätöntä. 66 KEMIA 7/2022 Leveimmän väylän yliopistoon tarjoaa nykyään hyvä ylioppilastodistus. Kemiaa myös tarvitaan yliopistoissa monilla eri aloilla. Painotuksia on kritisoitu varsinkin siitä, että lukiokurssien määrään perustuvat pisteet eivät kenties vastaa eri alojen tarpeita. Laudaturit ovat tärkeitä hakupainealoilla. Toiseksi pisteitä annetaan reaaliaineista, joita ei ole erikseen nimetty. Pitemmällä tähtäimellä on tärkeää sekin, että valintaperusteet tukisivat opintomenestystä ja valittuun koulutusalaan sitoutumista. Matematiikan arvosana on siis suoritettuna 91 prosentilla. Noin kolmannes aloituspaikoista on laskenut pisteitä erikseen nimeämättömästä ainereaalista. Aineiden painoarvoa lähestytään kahdella tavalla. Samalla halutaan vähentää pääsykokeisiin liittyvää työmäärää niin hakijoilta kuin korkeakouluilta. Matematiikan merkitys myös näkyy opiskelijavalinnoissa. Ylioppilastutkinto myös mittaa lukiolaisten osaamisen kansallisesti yhdenmukaisella tavalla. Kolmanneksi annetaan pisteitä ”hakijalle parhaat pisteet tuottavista aineista”, joita ei ole erikseen nimetty. Tällaisen laskutavan ansiosta yksittäisen reaaliaineen käyttökelpoisuus on todistusvalinnassa sangen laaja. Esimerkiksi kemian painotus on reaaliaineiden joukossa keskimääräistä alempi. Reaaliaineiden samanlainen pisteytys johtaisi ojasta allikkoon kannustamalla valitsemaan lukiossa vähiten vaativia aineita. Aineiden painoarvo läpinäkyväksi Todistusvalinta tekee lukion eri oppiaineiden merkitystä läpinäkyvämmäksi. Älliä tarvitaan, laudatureja välttämättä ei Julkisuudessa on syntynyt mielikuva, että yliopistoon pääsyyn tarvitaan nyt useita laudatureja. Reaaliaineiden rooli on monitahoisempi. Reaaliaineilla ei myöskään ole sellaista yli koulutusalojen ulottuvaa yleistä merkitystä kuin äidinkielellä ja matematiikalla. Äidinkielen pisteet lasketaan mukaan kaikilla aloilla, joilla todistusvalinta on käytössä. Uudistuksen tavoitteena ovat muun muassa opintojen aloittamisiän alentaminen ja välivuosien vähentäminen. JOUNI PURSIAINEN Suurin osa hakijoista on vuodesta 2020 alkaen valittu yliopistoon heidän ylioppilastodistuksensa arvosanojen perusteella. Reaaliaineista voi saada pisteitä todistusvalinnassa kolmella eri tavalla. Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Opiskelupaikan saaneet ovat kirjoittaneet kemian selvästi useammin kuin ylioppilaat keskimäärin. Asiaa voi pohtia myös reaaliaineiden osalta. Lukiolainen joutuu päättämään, mitkä aineet hän yhdestätoista tarjolla olevasta vaihtoehdosta kirjoittaa. Toisen pääväylän yliopisto-opintoihin on muodostanut pääsykoe. Noin puolet aloituspaikoista on aloilla, jotka ovat todistusvalinnassa nimenneet jonkin nimetyn reaaliaineen pisteytettäväksi. On myös kysytty, miksi kieliopintoihin pyrkivä voi saada pitkästä matematiikasta enemmän pisteitä kuin itse kielestä
67 7/2022 KEMIA Todistuksella yliopistoon Fiksu abi kirjoittaa ke mian mian Kemian opiskeleminen jo lukiossa ja sen kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa kannattaa, monestakin syystä. A do be St oc k
Vain fysiikan osuus oli vuonna 2020 suurempi eli 34 prosenttia. Eri reaaliaineiden kirjoittaneiden prosenttiosuudet vuosina 2019 ja 2020. Kemiassa on kyse koko universumia koskevista periaatteista, jotka ovat olleet voimassa alkuräjähdyksestä lähtien. Yleissivistyksellä tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Osuus on samaa suuruusluokkaa kuin fysiikalla ja selvästi suurempi kuin muilla reaaliaineilla. Kun tarkastellaan eri reaaliaineiden toteutuneita osuuksia yliopistojen opiskelijavalinnassa vuosina 2019 ja 2020, fysiikka, kemia ja biologia erottuvat muista selvästi yli 30 prosentin osuuksillaan. Lisäksi maataloustieteet, informaatioverkostot, liiketaloustiede ja tietojenkäsittelytiede käyttävät määrittelyä ”matemaattinen ainereaali”, joka tarkoittaa fysiikkaa tai kemiaa. Elollisen luonnon kemia on kaikkein monimutkaisinta ja funktionaalisinta kemiaa, jota ylipäätään tunnetaan. Näitä lakeja emme voi muuttaa, joten ne olisi hyvä tuntea. Kemian lainalaisuudet ovat osa meitä, joten ymmärrys elämän ihmeellisyydestä jää kovin vajavaiseksi ilman kemiaa. Lakitermein voisi puhua maailmankaikkeuden perustuslaista, josta melkoinen osa on kemian ja fysiikan piiriin kuuluvia luonnonlakeja. Erot vuosien välillä ovat pieniä, joten opiskelijavalintauudistus ei aiheuttanut tältä osin radikaaleja muutoksia. Fysiikan osuuden hiukan muita suurempi kasvu voi osittain johtua fysiikan arvosanan suuremmasta painosta todistusvalinnassa. Kemian kirjoittaneiden osuudet olivat vuonna 2019 31 prosenttia ja vuonna 2020 32 prosenttia. Fysiikan ja kemian osuuksia nostaa niiden keskeinen rooli suurilla aloilla, kuten tekniikassa ja lääketieteessä. Yleissivistyksen näkökulmasta kemian tuntemus ei ole vähäinen asia. Vertailua 2019–20, reaaliaineet. 68 KEMIA 7/2022 Moni oppiala antaa pisteitä kemiasta Alat, jotka ovat nimenneet kemian pisteytettäväksi aineeksi, edustavat lähes kolmasosaa kaikista aloituspaikoista. Jälkimmäinen nostaa myös biologian osuutta. Lisäksi kemian arvosanaa voi hyödyntää niillä lukuisilla aloilla, jotka laskevat pisteitä mistä hyvänsä ”hakijalle parhaat pisteet tuottavista aineista”. Lisäksi kaikkien reaaliaineiden osuuksia kasvattaa se, että yliopistoihin valituilla opiskelijoilla kirjoitettujen aineiden määrät ovat olleet kasvusuunKemia on iso osa yleissivistystä Reaaliaineiden kohdalla puhutaan usein lukion yleissivistävästä tehtävästä. Kemian arvosanat voivat tulla kyseeseen myös niillä aloilla, jotka laskevat todistusvalinnassa pisteet mistä hyvänsä ainereaalista. Nämä alat ovat maantiede, informaatioverkostot, kasvatusala, logopedia, psykologia, taloustiede, metsätieteet, viestintätieteet ja yhteiskuntatieteet. Kemian osuudet ovat melko suuria useilla koulutusaloilla. Yliopisto-opinnoissa kemian merkitys on suuri, koska kyse on perustieteestä, jota tarvitaan niin yhteiskunnan aineellisessa rakentamisessa, terveydenhoidossa kuin ympäristökysymyksissäkin – ja tietenkin kemianteollisuudessa, joka on Suomen suurimpia vientialoja. Kemian arvosanaa hyödyntävät alat ovat biokemia, biolääketiede, tekniikan DIA-yhteisvalinta, elintarviketiede, ravitsemustiede, farmasia, lääketieteelliset alat, kemia, matematiikan, fysiikan tai kemian aineenopettaja, geotieteet ja liikuntabiologia. Sitä paitsi kemian osuus on suuri, vaikka siitä saa pisteytystaulukoissa melko vähän pisteitä. Tulkinta ei kuitenkaan ole yksinkertaista, koska osuuteen vaikuttavat opiskelijavalinnan perusteiden ohella sekä aloituspaikkamäärät että ylioppilaskokeiden kirjoittajamäärät
Kemian kirjoittaneiden osuudet ja yliopistoihin valittujen opiskelijoiden määrät eri tutkintonimikkeillä vuosina 2019–2020. Vuonna 2020 luku oli 23 prosenttia. Vuonna 2020 valituista kemian laudaturin kirjoittaneista peräti 490 (49 prosenttia) sijoittui lääketieteisiin ja 285 (29 prosenttia) tekniikan aloille. Esimerkiksi tekniikan alojen opiskelijoista kemian laudaturin kirjoittaneiKemian arvosanat yliopistoon valituilla opiskelijoilla 2019–2020. Valintaperusteuudistus ei juuri muuttanut kokonaiskuvaa; laudaturien lukumäärä ja osuus kuitenkin kasvoi neljä prosenttiyksikköä. Tuolloin valintakokeen alue vaihtui yksittäisestä kirjasta lukion biologian, fysiikan ja kemian kurssien sisältöön. Minne parhaat kemian kirjoittajat menivät. nassa. Vuonna 2019 yliopistoihin valittiin 694 kemian laudaturin kirjoittanutta opiskelijaa. Hyvä viesti kemian kirjoittaville Vuonna 2021 kemian kirjoitti noin 22 prosenttia kaikista ylioppilaista, mikä tekee siitä seitsemänneksi suosituimman reaaliaineen. Keskiarvo oli 5,71 ainetta vuonna 2019 ja 5,81 vuonna 2020. Toki kaikilla aloilla tarvittaisiin yhtä lailla parhaita mahdollisia opiskelijoita, joten laudaturien kertyminen hakupaine aloille ei ole pelkästään hyvä asia. On mahdollista, että kasvu liittyy todistusvalintaan erityisesti hakupainealoilla. 69 7/2022 KEMIA KEMIA UUDET OPISKELIJAT YHTEENSÄ 2019 2020 Muutos 2019 2020 Muutos Kaikki opiskelijat 31% 32% 1% 16441 18486 2045 Diplomi-insinöörikoulutus 65% 63% -3% 2990 3568 578 Elintarviketieteet 32% 42% 10% 131 138 7 Eläinlääketiede 78% 92% 13% 69 71 2 Farmasia 87% 90% 3% 374 404 30 Humanistiset tieteet 7% 7% 1% 1905 2153 248 Kasvatusala 6% 7% 1% 2201 2414 213 Kauppatieteet 12% 17% 4% 2153 2499 346 Liikuntatieteet 21% 21% -0% 98 105 7 Luonnontieteet 47% 47% 0% 2525 2580 55 Lääketiede ja hammaslääketiede 89% 96% 7% 882 887 5 Maatalousja metsätieteet 24% 27% 3% 234 253 19 Oikeustiede 6% 9% 3% 575 653 78 Psykologia 9% 11% 1% 250 291 41 Taiteet* 8% 7% -1% 353 374 21 Teologia 2% 2% 0% 206 228 22 Terveystieteet 16% 17% 0% 218 290 72 Yhteiskuntatieteet** 5% 6% 2% 1551 1721 170 den osuus oli vain 8 prosenttia vuonna 2020. Vuonna 2020 heitä oli 997. Sitä tapahtui jossain määrin jo ennen opiskelijavalintauudistusta. Kasvun tärkein syy lienee lääketieteen vuonna 2013 muuttuneet valintaperusteet. *) Kuvataiteen, musiikin, taiteen ja teatteritaiteen kandidaatin tutkinnot **) Hallinto-, valtioja yhteiskuntatieteet Yliopistojen valintaseulan läpäisseillä opiskelijoilla myös kemian arvosanat painottuvat asteikon yläpäähän. Kirjoittaja on Oulun yliopiston kemian professori. Kemian kirjoittaneiden osuus ylioppilaista on kasvanut jo vuodesta 2014, jolloin luku oli noin 13 prosenttia. Peräti 55 prosenttia lääketieteen uusista opiskelijoista vuonna 2020 oli kirjoittanut kemian laudaturin. Se, että kemian kirjoittaneiden osuus yliopisto-opiskelijoista on selvästi suurempi kuin ylioppilaista, on luonnollisesti hyvä viesti kemian kirjoittajille. Huomattavaa on, että eläinlääketieteen kemian laudaturien sinänsä pieni määrä (20) edustaa peräti 28 prosenttia alan uusista opiskelijoista. Esiin nousevat todistusvalinnan vaikutus ja lääketieteiden rooli hakupainealana. Luonnontieteiden 88 (9 prosenttia) ja kauppatieteiden 50 (5 prosenttia) osuudet olivat selvästi pienempiä, muiden tieteenalojen marginaalisia. Esimerkiksi kasvatusalan opiskelijoista 44 prosenttia on kirjoittanut psykologian ylioppilaskokeessa, vaikka sitä ei ole nimetty todistusvalinnassa erikseen. Reaaliaineet heijastelevat usein jo lukioaikana mielenkiintoa tiettyä alaa kohtaan. Vastaava luku vuonna 2019 oli 33 prosenttia. Hän oli mukana hankkeessa, jossa yliopistojen opiskelijavalintauudistus rakennettiin. ”Kaikki opiskelijat” sisältää myös taulukosta puuttuvat tutkintonimikkeet. Parhaiden arvosanojen kasaantuminen hakupainealoille ei sinänsä ole yllättävää
70 KEMIA 7/2022 sa biopankkilain astuminen voimaan vuonna 2013. ”Tämä on paljon turvallisempi tapa tallentaa näytteitä, koska sähkökatkoksista ei tarvitse huolehtia”, Vesterinen sanoo. Fimm valitsi jo toiminnan käynnistäessään perinteisten sähköisten pakastinten sijasta nestemäiseen typpeen ja kryogeeniseen teknologiaan pohjautuvat laitteet. Haussa ovat uudet merkkiaineet, jotka voisivat helpottaa harvinaisten syöpien diagnostiikkaa ja parantaa taudin ennustetta. Fimm tuottaa näytesäilytyspalveluita kolmelle niistä. Tutkijoiden työkaluihin kuuluvat myös muun muassa immunohistokemia, rna-sekvensointi ja tekoäly. Omien tutkijoiden lisäksi instituutin asiakkaina on 20 tutkimusryhmää tai yksityistä toimijaa Helsingin alueella. Ryhmä hyödyntää biopankkien kautta saatavia kansallisia kudosnäytekohortteja ja yhdistää ne potilaiden sairauskertomustietoihin. On ollut hyvin palkitsevaa kasvaa ja saavuttaa taso, jossa Suomessa on noin 150 vastaavaa pakastinta kuin Fimmissä”, Matrone sanoo. Nestetyppi säilöö näytteet Keskeinen osa biopankkia on sen kylmävarastointijärjestelmä. Kryogeenisten pakastimien etuja ovat myös sähköpakastimia alhaisempi melutaso ja energiankulutus. Yritys on yhteistyön ansiosta oppinut paljon ja kyennyt kehittämään ja laajentamaan ratkaisuaan, kertoo Linden kryovarastoinnin projektipäällikkö Minna Matrone. Fimmin tutkijat ovat olleet mukana selvittämässä sairastumisBiopankit ovat Tutkijoiden aarreaitta Biopankit tarjoavat tutkimuksen käyttöön laajan valikoiman erilaisia biologisia näytteitä. Nestemäiseen typpeen perustuvissa pakastimissa näytteet ovat kylmiä vielä kaksi viikkoa viimeisen typpitäydennyksen jälkeen.” Ylimääräinen turvamarginaali tulee laitteiden tuottamasta hyvin alhaisesta, 190 miinusasteen lämpötilasta. ”Fimmin näytesäilytysyksikkö oli ensimmäinen lajissaan. Pakastimiin on tallennettuina monenlaisia näytteitä, kuten kudospaloja, erilaisia soluja ja veren eri fraktioita. Näin pankeista on tullut yhä tärkeämpi osa modernia lääketiedettä. ”Jos sähkötoimisen pakastimen sähköt menevät poikki, näytteet lämpenevät alle vuorokaudessa. O y Li nd e G as A b Laboratoriokoordinaattori Tiina Vesterinen käsittelee biologisia näytteitä Fimmin näytesäilytysyksikössä.. Pakastimet on toimittanut, järjestelmän suunnitellut ja henkilöstön kouluttanut Linde Healthcare, joka huolehtii myös nestemäisen typen toimituksista ja teknisestä tuesta. Toinen tärkeä tutkimusalue on covid-19-tauti. Suurin muutos oli hänen mukaanalttiuteen, taudin vakavuuteen ja siitä selviytymiseen liittyviä geneettisiä tekijöitä. ISABELLE KLIEGER Suomen ensimmäisen biopankkitoimintaan soveltuvan keskitetyn näytevarastoyksikön perusti vuonna 2009 Suomen molekyylilääketieteen instituutti Fimm. ”Biopankkien ja näytteiden varastoinnin alalla on viime vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon sekä instituutissa että kansallisesti”, kertoo Fimmin laboratoriokoordinaattori Tiina Vesterinen. Tiina Vesterinen työskentelee myös Helsingin yliopistollisen sairaalan patologian osaston tutkimusryhmässä, joka paneutuu harvinaisiin kasvaimiin. Tätä nykyä instituutilla on tilaa yli miljoonalle näytteelle. Nyt instituutilla on 16 nestetyppipakastinta. Näytteiden lämpötila ei saa kohota korkeammaksi kuin –130 celsiusastetta. ”Tämä teollisuudenala on ainutlaatuinen. Fimm on Helsingin yliopistossa toimiva kansainvälinen tutkimuslaitos, joka selvittää sairauksien molekyylitason mekanismeja genetiikan ja lääketieteellisen systeemibiologian keinoin. Pelkän asiakkuuden sijaan suhteemme on muodostunut vahvaksi kumppanuudeksi.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Laki antaa kehyksen ja periaatteet koko biopankkitoiminnalle.” Biopankkeja on Suomessa nyt yksitoista. Yksikön kapasiteetti oli aluksi 335 000 näytettä
voidaan arvioida samankaltaisista yhdisteistä saatujen tulosten perusteella. Vi lja Pu rs ia in en Professori Gisela de Aragão Umbuzeiro toimii Campinasin yliopiston ekotoksikologian ja genotoksikologian laboratorion johtajana.. Veriseitikkien väri koostuu 15 antrakinoniyhdisteestä, muun muassa keltaisesta emodiinista ja punaisesta dermokybiinistä. Altistamalla kirppuja yhdisteille määritellään pitoisuus, joka tappaa niistä 50 prosenttia. ”On paljon erittäin ikäviä luonnollisia yhdisteitä, kuten Clostridium botulinum -bakteerin tuottama botuliini”, Umbuzeiro muistuttaa. Tutkimusreagenssejakin kuluu vähemmän. Turvallisuuskaan ei tarkoita yhdisteen myrkyttömyyttä, koska myrkytöntä yhdistettä ei ole. Jos yhdisteitä ei saada poistettua jätevedenpuhdistamossa, ne päätyvät ympäristöön. Koska antrakinoneja on muuallakin ympäristössä, niitä on tutkittu ja tietoa saatu jo runsaasti. Vain pitoisuudet, joilla kirpuista kuolee enintään 10 prosenttia, luokitellaan turvallisiksi. Tekstiileitä värjättäessä on olennaista, että väri kiinnittyy kuituun kunnolla. 71 7/2022 KEMIA BIOVÄRIEN PALETTI Sarjassa on seurattu monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. Muuten ainetta joutuu sekä värjäysprosessissa että tekstiilin pesussa jäteveteen. Pajunkuoren ja keltaja punasipulin väriuutteet ovat jo osoittautuneet turvallisiksi. Luonnonaine ei ole yhtä kuin turvallinen aine. Hyvä työväline on myös tietotekniikka. LAURA DYSTER Professori Gisela de Aragão Umbuzeiron tutkimusryhmä selvittää luonnonväriaineiden mutageenisuutta eli perimävaarallisuutta sekä haitallisuutta vesieliöille. www.biocolour.fi Luonnonväriaineiden ympäristötoksisuutta tutkitaan BioColour-hankkeessa myös Brasiliassa. Sen sijaan veriseitikin ja verihelttaseitikin sisältämistä antrakinoneista osa on paljastunut haitallisiksi, joten sienten tutkimus jatkuu. Herkkiä ympäristömyrkyille Värjäyksessä syntyneen jäteveden toksisuutta tutkitaan vesikirpuilla, jotka Kirppu kertoo turvarajan reagoivat herkästi ympäristömyrkkyihin. Umbuzeiron ryhmän tavoitteena on tuoda kestävän kehityksen periaate myös koeympäristöön. Minitesti on periaatteessa luotettava, mutta riskinä on, että pienillä pitoisuuksilla jokin heikosti reagoiva yhdiste jää huomaamatta. Ryhmä haluaa lisätietoa muun muassa eri yhdisteiden yhteisvaikutuksista. Tutkijat etsivät aineita, jotka ovat varmasti haitattomia sekä ihmiselle että ympäristölle. Kirjoittaja on BioColour-hankkeen vuorovaikutusvastaava. Näin voidaan kuitenkin haarukoida aineet, joita kannattaa tutkia tarkemmin. Ryhmä on kehittänyt miniversion Amesin testistä, jolla selvitetään kemikaalien mutageenisuutta. Versiossa käytetään väriainetta vain kymmenesosa normaalista eli 20 milligrammaa. Tekstiiliä käyttävä kuluttaja voi altistua väriyhdisteelle ihon tai irtonaisen aineen pölytessä myös keuhkojen kautta. Vauvat ja pikkulapset voivat saada ainetta suun kautta ruoansulatukseensa. BioColour-hankkeessa väriaineen toksisuudelle on annettu vielä matalampi raja, LD10. In silico eli tietokantojen ja simulaatioiden avulla tehty tutkimus mahdollistaa sen, että väriaineiden toksisuutta N at ál ia O liv ei ra de Fa ria s ja A m an da do s Sa nt os Vesikirpuilla on tärkeä tehtävä tutkijoiden apureina. LD50 (lethal dose) -arvoja voidaan käyttää yhdisteiden vertailussa. ”Riittävän suurina annoksina kaikki aineet ovat myrkyllisiä.” Yhdisteen turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon pitoisuus ja altistumisaika. Altistuminen voi tapahtua jo väriainetta valmistettaessa
Rautaisen osaajan vuorokaudessa tuntuu olevan tunteja kaksi kertaa enemmän kuin muilla. Kasvifysiologian, orgaanisen kemian ja biokemian maisteri toimi ennen tiedetoimittajan uraansa muun muassa polymeerikemian tutkijana ja ”murkkujen bilsanmaikkana”. ”Teksti pulppuaa kuin itsestään, kun vain istun koneen ääreen ja annan mennä.” Eeva Pitkälä pureutuu syvälle aiheisiinsa ja innostuu erityisesti, jos juttu liippaa ekologiaa ja ympäristöä. Anni Turpeisella riittää titteleitä vaikka muille jakaa, mutta onneksi synnynnäinen tarinankertoja on ehtinyt kirjoittaa riemastuttavia juttujaan myös Kemia-lehteen. 72 KEMIA 7/2022 Tekijät esiin Valiojoukko ammattilaisia on tehnyt Kemia-lehteä yhteistyössä toimituksen kanssa. ”Nyt vapaana toimittajana olen päässyt erikoistumaan tiedeaiheisiin.” Ve sa -M at ti Vä är ä. ”Rakastan tiedettä ja tutkimusta, tekniikan ihmeitä ja Suomen luontoa.” Uusiouutisten päätoimittaja Elina Saarinen tuntee kiertotalouden kuin omat taskunsa ja jakaa auliisti asiantuntemustaan myös Kemian sivuille. Vanha jalkapalloilija osuu tarkasti maaliin ja nappaa taitavasti haastateltavien vastapallot. Sivutoimenaan tietokirjailija ampuu alas vääriä uskomuksia kemiasta. ”Uuden oppiminen on aina innostavaa.” Vuoden 2019 tiedetoimittajaksi valittu Kalevi Rantanen on myös tietokirjailija. Tutkimusmaailmassa kuin kala vedessä liikkuva kirjoittaja tarttuu aina kiinnostavaan koukkuun. Leino on työskennellyt muun muassa Ylessä, Tekniikka & TalouKaroliina Vuorenmäki dessa ja Tietoviikossa. ”Olen unelma-ammatissani.” A nj a N ys té ni n al bu m i Anja Nystén työskentelee ympäristörahoitusyhtiö Nefcon asiantuntijana. Turkulaiselta tulee myöntävä vastaus jokaiseen pyyntöön, ja jos deadline on ensi viikolla, juttu saapuu toissa viikolla. ”Toimittajan tehtävä on tiivistää informaatiotulvasta tärkein ja tarjoilla se lukijalle helposti sulavassa muodossa.” Tekniikan journalistit Presstek ry:n ja Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana ansioitunut Raili Leino tietää, kuinka syntyy napakka ja informatiivinen tiedejuttu, joka avautuu jokaiselle lukijalle. Ihailen suomalaisen koululaitoksen tuloksia ja tieteentekijöiden avaraa maailmankuvaa.” Ju ha G ra na th in al bu m i Ka tj a Pu lk ki se n al bu m i Kemian ja Uusiouutisten luottoavustaja, kemikaaliturvallisuuteen ja kiertotalouteen erikoistunut Katja Pulkkinen on sielultaan tutkiva journalisti, joka kasaa jutut kivijalasta alkaen eikä hellitä ennen kuin savupiippuun kiivettyään. ”Tämä on ollut hauska pesti ja hieno lehti.” Ee ro Ku kk on en Te ro Pa ju ka lli o Mediakonkari Juha Granath on työskennellyt pitkään Ylessä ja tekee tätä nykyä juttuja freelancerina. Kiitämme ja kumarramme! N ic la s M äk el ä O ta va Kemisti, lääketutkija, viestintäasiantuntija, vapaa toimittaja, kirjailija. Kemian diplomi-insinöörin Kemikaalikimara-blogi on palkittu vuoden 2016 tiedeviestintäpalkinnolla ja vuoden 2015 Kuluttajateko-palkinnolla. ”Kemia-lehden kautta olen tutustunut suomalaiseen tiedeja startup-maailmaan ja oppinut joka keikalta uutta
”Nyt törmäsin tosi mielenkiintoiseen julkaisuun”, alkaa hänen puhelunsa usein. ”On mahtavaa päästä opettelemaan uutta kannustavassa tiimissä.” Liiketaloutta opiskeleva Anselmi Nousiainen hoitaa lehtitalon monitoimimiehen virkaa. Heikura, Teija Horppu, Arto Jokinen, Lauri Kinnunen, Marja-Liisa Kinturi, Antti Kivimäki, Tuija Käyhkö, Lauri Lehtinen, Maija Pohjakallio, Outi Rastas, Marja Saarikko, Osmo Tammisalo, Miika Vähämaa, Jarmo Wallenius ja Harriet Öster. ”Erityisesti olen perehtynyt utopioiden, kuluttamisen ja yön historiaan, mutta tieteen historia erilaisine ilmiöineen kiinnostaa minua laajemminkin.” Forsströmin juttuihin on vaadittu samanlaista varoitusmerkkiä kuin koukuttaviin kemikaaleihin, sillä jos lukemisen aloittaa, sitä ei voi keskeyttää. Ahkeran kirjoittajan aikataulusta löytyy aina tilaa vielä yhdelle. ”On etuoikeutettu olo, kun aihe lähtee viemään kiehtoviin sfääreihin.” M ik ko Kä ke lä M ar kk u Jo ut se n. Ripeältä nuorukaiselta sujuu yhtä hyvin haastattelu Eteläranta kympissä kuin lehden edustaminen Kemian yössä tai uutiskirjeiden digihaasteiden ratkominen. ”Unohtumattomia kokemuksia ovat olleet tutustuminen elefantin hammastahnaan, hyönteissuklaan syöminen ja vierailu varusmiesten ekohuussissa.” Kemia-lehden avustajina ovat vuosien varrella toimineet myös muun muassa Irene Andersson, Paula Böhling, Pekka T. Paavolan mukaansatempaavat jutut ulottuvat kemian historiasta tieteen uusimpiin saavutuksiin. Riikka Forsström on kulttuurihistoriasta väitellyt vapaa tutkija, toimittaja ja tietokirjailija. Koposen ensimmäinen juttu Kemia-lehdessä ilmestyi vuonna 1984. ”Tiede ja tutkimus ovat aina olleet intohimojani.” A in o Su ni la Kemian opiskelija ja tulevaisuuden toivo Meri Hellsten on tuonut toimitukseen tuulahduksen nuorta energiaa. Nopeaoppinen juniorijournalisti ottaa iloisesti vastaan keikan kuin keikan ja hoitaa jokaisen luotettavasti kotiin. ”Onnistuu, laita vaan speksit tulemaan.” Ja ri Ko po se n al bu m i Fi lip pa Lo ik ka ne n Ri ik ka Fo rs st rö m in al bu m i Ku va t ko ti al bu m ei st a Jari Koponen on tinkimätön tiedetoimittaja ja tietokirjailija, jonka huikea meriittilista ei muutamalle riville mahdu. Kiitos kaikille kirjoittajillemme! Tiedetoimittaja, kemian diplomi-insinööri Sisko Loikkanen on saanut valtion tiedonjulkistuspalkinnon 2018 ja Kemian hyväksi -palkinnon 2019. Vuosikymmeniä Ylen tiedetoimittajana urakoinut Loikkanen on nykyään freelancer, joka on myös opettanut tiedeviestintää Helsingin yliopistossa. Periksiantamattoman ammattilaisen monipuolisuus, huolellisuus ja ihmisiin, tutkimukseen ja tekstin laatuun paneutuminen olivat perusteluita Arja-Leena Paavolan valinnalle vuoden 2018 tiedetoimittajaksi. 73 7/2022 KEMIA Kielten ammattilaiset Kerttu Vähänen, Hilkka Kaustara ja Emma Kaustara ovat muodostaneet lehden Tampereen aluetoimituksen ja singahdelleet jutuntekoon ja lehtitalon messuesittelijöiksi myös Pirkanmaan ulkopuolelle. Kemisti ja fyysikko on työskennellyt tutkijana muun muassa Helsingin yliopistossa, Cernissä ja teollisuudessa
Se puoli jäisi todella vähille, jos en lukisi tätä lehteä. Kun tätä nykyä mediassa kaivetaan kaikesta ennen muuta negatiiviset tekijät ja niitä paisutellaan ja niillä revitellään estottomasti, on ollut ilahduttavaa löytää julkaisu, jossa positiivisuus ja mahdollisuudet ovat kielteisyyden ja uhkien sijasta vahvasti esillä. Tilasin lehden kokeeksi ja nyt siitä on tullut suosikkileh teni. Kemia-lehden lukemisesta on tullut hyvä mieli. Upeaa on se, ettei ole pakko olla kemisti, mutta silti voin tajuta juttuja. Kaikki ovat tehneet kauppansa.” ”Lehti on monipuolinen aarreaitta, josta löydän uusia kehitysideoita. Tämä palsta on teidän kynästänne. ”Jokaisesta numerosta opin valtavasti uutta unelmaalaltani. Lehdessä on paljon sellaista tietoa, jota en usko saavani muualta.” ”Kem ia-leh den kielias u on poikke uksellise n hyvä milteipä mihin hyvän sä muuh un julkais uun verratt una.” ”Kun lehden kanssa vieräh tää huom attava sti pidem pi aika, mitä alunperin tarkoit us, niin se on aina HYVÄ N lehden merkk i.” ”Kiinnostavin juttu oli ehdottomasti Ida Koskisesta kertova artikkeli. 74 KEMIA 7/2022 Lukijoiden kynästä Lukijoiden kynästä Rakkaat lukijat, on ollut ilo tehdä lehteä teille ja teidän kanssanne. Usko siihen, että kaikesta kyllä selvitään, on saanut lehdestä tarpeellista vahvistusta.” ”Erittäin mielenkiin toisia juttuja joka kerta. Opin paljon myös alan historiasta. Hienoa, että ympäristönäkökulmatk in on huomioitu.” ”Taas niin mielenkiintoisia, ajankohtaisia asioita!” ”Kemistin kääntöpuo li -artikkelit ovat mielenkiint oisia, kun saa kuulla kuinka erilaisia kemistejä Suomessa elelee. Etenkin se aina yllättää, kuinka erilaisiin ammatteih in kemistitkin lopulta päätyvät.” ”Lehden paras puoli on ollut se myönteinen tyyli ja näkökulma, jolla eri aiheita on lähestytty. Ihmeitä tekevä voima immunitee tille ei niinkään ole tiedossa. Vien lehden työpaikan kierrätyskärryyn, josta virkamiehet, avustajat tai kansanedustajat voivat sen napata. Hienoa, että lehti on kiinnittänyt tähän huomiota ja on mukana levittämäss ä arvokasta uutta tietoa.” ”Selluloosassa on tekstiilialan sauma” oli suosikkini. Olin itse juuri hakemassa korkeakoulup aikkaa, ja jutun myötä tajusin ettei välttämättä oikeasti tarvitse tietää, mitä tekee valmistuessaan. Päätin siis hakea opiskelemaan kemian tekniikkaa.” ”Useimm at tietävät, että metsä on tärkeä henkiselle hyvinvoin nillemme. Biomateriaalit ja kierrätyskuidut ovat mielestäni todella kiehtovia ja tärkeitä kemian osa-alueita, joiden parissa itsekin haluaisin opintojeni jälkeen työskennellä.” ”Juttu kemiallisista aseista sai ihokarvat nousemaan pystyyn.” ”Minua kiinnostavat kaikki uutiset uusista suomalaisista innovaatioista ja mitä tutkimusrintam alla on meneillään.” ”Saan tietoa asioista, joista en tulisi muuten lukeneeksi enkä seuraisi muualta. ”. Lämmin kiitos jutuista ja juttuvinkeistä, kömmähdystemme korjaamisesta ja piristävistä palautteista. Viimeisintä numeroanne lukivat myös alakouluikäiset lapset, kun kannessa oli Ida!” ”Puolisoni on kemisti ja minä harras Kemia-lehden lukija
Saa ajattelemaan, miten tiukassa ja pelottavassa paikassa suomalaiset silloin olivat, ja ennen kaikkea arvostamaan sen ajan tavallisia ihmisiä, jotka hoksasivat käyttää osaamistaan ja joista sukeutui pahassa paikassa sankareita.” ”Kemia-Kemi on mielestäni maamme paras yhtä osaamisja teollisuudenalaa käsittelevä lehti. Lehti on osoittanut kemian osaamisen ja tietämyksen yhteiskunnallisen laajuuden ja merkityksen koko sen kirjossaan. hypäten sukupolven tai -polvien yli?” ”Jälleen aivan upeita juttuja ja kolumneja. Olen pitänyt artikkelien vahvasta tulevaisuuden uskosta ja positiivisuudesta, ja on ollut mukava seurata alan menestystarinoita. Kiitos ja hyvää jatkoa toimituskunnalle!” ”Erittäin hyvä lehti ja sähköposti uutiskirjeet! Monta juttua on tullut jaettua myös Linkedinin kautta.”. bioaktiiviset kemikaalit valtavana cocktailina oikeastaan aiheuttavat meille ihmisille suoraan, välillisesti ja viiveellä esim. Lehti on kehittynyt monipuoliseksi kemian ja kemianteollisuuden äänitorveksi, joka tarjoaa luettavaa jo alalla oleville ja myös tulevaa opiskeluja työuraa suunnitteleville nuorille. Toisaalta lehti ei ole pelännyt käsitellä arkojakaan asioita ja herätellä päättäjiä silloin, kun tieteelliset näkökulmat ovat sitä puoltaneet. Mitä kaikkea elinympäristöämme ja ravintoamme kuormittavat hormonihäiriköt ym. 75 7/2022 KEMIA Lukijoiden kynästä Lukijoiden kynästä ”Viimeksi eilen käytin biokemian tunnillani lehtenne uutista elävöittäjä nä ja aasinsilta na uuteen aiheeseen .” ”Kemikaalikuorma-jutun aihe on mietityttänyt itseäni jo pitkään. Taitaa pitää lainata kirjastosta.” ”Hienosti kuvattu palomiehen työnkuvaa ja miten sen kokemuks en voi yhdistää tulevaisuu dessa kemistin työhön. Mieltäni on ilahduttanut myös alan vaikuttajanaisten näkyminen lehden sivuilla. Eipä tule ajatelleeksi, minkälaisen lääkearsenaalin toipuja tarvitsee.” ”No tää munajuttu (Elias Hakalehto) iliman muuta! Ajankohtainen on. Näitä moniosaaji a tarvitaan työelämäs sä.” ”Koira löytää koronankantajan ällistyttävällä tarkkuudella on hyvä esimerkki lehden juttujen kiinnostavuu desta: mielenkiintoinen rajapinta kemian ja jonkin arkisemman, kaikille tutun asian välillä.” ”Ilja Repin oli oikea herkkupala muutenkin kiinnostavassa lehdessä.” ”Juttu kemistien roolista talvisodassa on upea kokonaisuus. Te olette niin rock!” ”Mari Granström in Origin by Ocean on täydellinen ”maailma n pelastus” -hanke; sellainen, jota en uskonut voivan ollakaan. Tykkäsin melkein kaikista jutuista... Näin se myös pönkittää alalla jo työskentelevien ammattiylpeyttä, mikä ei ole vähäpätöinen asia. Aukesi tälle vanahan kansakoulun käyneelle mummollekin. Ja juttu perunasta myös loistava. Mutta taitavat kemistit keksivät!” ”Hyvin kirjoitetu t ja aiheiltaa n monipu oliset lukujutu t ovat tavaram erkki, jonka takia lehden parissa viihtyy pitkään.” ”Kiitos kaunis suolistobakteerijutusta! Vuorokausipaasto harkinnassa.” ”Jari Mönkkösen tarina kosketti
Palkkioilla kun ei pitkälle kävellä saapaskaupassa eikä muuallakaan. Jos pakinoitsija on jotain saavuttanut, niin sille on naurettu. Parhaassa tapauksessa saa kultakellon ja unohduksen. Siellä kynäilijät oikolukevat toistensa tekstejä. KAIKKI URAT loppuvat. Televisio-ohjelmista ei ole edes tallenteita, kun senttarilla ei ole ollut varaa nauhuriin. Kynä on maailman vaarallisin ase. Se ei ole mikään ihme. Jos henkinen skolioosi on päässyt iskemään, jää vääntö päälle kroonisena. PALJON PILKKASIT, paljon paperia pilasit, vaan vihdoin printterisi kylmeni. Mutta onhan tietysti niinkin, että sitä usb-tikulla silmään, joka vanhoja muistelee. Pahimmassa tapauksessa tulee kauppakamarin pränikkä ja pitkä puhe ennen unohdusta. Amerikkalaiset ovat sen oivaltaneet. Jokainen itseään kunnioittava paperimaakari siirtyy hienopaperista kartongin valmistajaksi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Jos tämän mielenterveyden häiriön on kerran saanut, siitä ei pääse pesemälläkään rimpuilemaan irti. Kieroon kasvanut ei enää suoristu. Konekiväärin saa vapaasti lähimmästä marketista, mutta menepäs julkisesti arvostelemaan entisen presidentin tekemisiä. Näin kävi sen seurauksena, mitä musteella allekirjoitetaan. MIKA WALTARIN mukaan pakinointi on ominaisuus, ei taito. KEEMIKKO Pi(l/kk)akirjoittaja ”Jos pakinoitsija on jotain saavuttanut, niin sille on naurettu.” Toimitus kumartaa ja ojentaa Keemikolle Sankarikynäilijän prenikan. Se oli tässä ja nyt. Heti alkaa kolahdella haasteita postilaatikkoon. Nekrologissa pitäisi kuvailla edesmenneen merkitystä ja saavutuksia. NIILLE, JOTKA eivät ole yrittäneet lukea rivien välistä, voi lohdutuksena kertoa, että rivien välissä on vain valkoista paperia. Pakinoitsija taas ei voi kaatua saappaat jalassa jo kustannuspoliittisista syistä. Danten helvetissä on harvojen tuntema alin pakinaosasto. Tähän kaavaan on olemassa karmiva poikkeus. Lukemattomat ihmiset eivät paperia kaipaa. Työkammiossa lojuu vielä suurempi kasa tietokoneen tallennusvälineitä reikänauhoista usb-tikkuihin. Se lopullinen. Jokaista väärää pilkkua hierretään haavoissa ja päälle heitetään raskaita yhdyssanavirheitä. 76 KEMIA 7/2022 Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisella paperilla on toki esteettinen arvo, joka nousee nousemistaan. On vain piste. Joskus viimeinen piste löytyy yhteistoimintaneuvotteluissa, joissa ei tosin ole yhteistoimintaa eikä neuvotteluja. Noin 47 vuodesta senttausta on jäänyt jäljelle röykkiö kellastuvia lehtileikkeitä ja kasa kelanauhoille taltioitua radio-ohjelmaa, jota kelanauhurittomassa maailmassa ei voi edes kuunnella. Tämän jälkeen ei ole enää edes rivejä vaan ainoastaan välejä. Väliverhoa ei ole eikä tule. Pakinoitsijan työ jatkuu pilakirjoittajan poismenon jälkeenkin. Pakinan palkka on nauru, eikä sillä ole paljon ostoarvoa Ylepän kassalla. Pakina on paitsi ikuinen tahra myös valitettavasti periytyvää sorttia. Toinen mahdollinen päätepysäkki on eläke. Asian voi tarkistaa suurennuslasilla tai mikroskoopilla. Stigma lähtee kiertämään dna:n mukana. Vaikka rakastettu pakinoitsijamme päättää nyt maallisen vaelluksensa Kemia-lehden sivuilla, Keemikon parhaat lohkaisut jatkavat elämäänsä osoitteessa kemiamedia.fi.. Sitten on vielä se ikävin vaihtoehto. Ja kun maailmaa on kerran katsonut kierosta näkökulmasta, kaikki alkaa vaikuttaa kaleidoskoopin sävyttämältä virtuaalitodellisuudelta. KEEMIKKO Pakinoitsijan lähtö MIKÄÄN EI jatku ikuisesti äärettömyyteen, eikä ääretönkään ole kuin kaatunut kahdeksikko. Keemikon maalliset harharetket eivät pääty musteen puutteeseen eivätkä Odysseuksen tavoin myöskään Ithakan saarelle. Helpommin voi päästä eroon kastimerkistä kuin tästä leimasta
Ensimmäinen uusittu printtilehti ilmestyy Tanja Eranto vetämään Matkailulehteä pulssi Oy:lle Maaseutuyrittäjät MSY ry:ltä, joka on kustantanut ja tuottanut lehteä vuodesta 2004. Hän on saanut muun muassa lääkäriseura Duodecimin nuoren tutkijan palkinnon vuonna 2007 ja Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon vuonna 2009. Sikasen tavoitteena ovat menetelmät, jotka mahdollistavat nopean, personoidun metaboliittianalytiikan. ”Haluamme painottaa vastuullista matkailua ja esitellä myös vähemmän tunnettuja mutta melko helposti saavutettavia helmiä. Hänen ryhmänsä paneutuu syöpäsolujen sisäisiin viestintämekanismeihin, jotka edistävät syövän pahanlaatuisuutta. Sikanen on julkaissut yli 60 tieteellistä artikkelia. Hän on toiminut muun muassa Yhteishyvän konseptipäällikkönä, viestintäkonsulttina sekä digitaalisen markkinoinnin tehtävissä. Eri tieteenaloja tutkimuksessaan yhdistävä Sikanen on saanut työstään merkittäviä tunnustuksia, kuten Suomen Akatemian akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta vuonna 2019 sekä Unescon ja L’Orèalin For Women in Science -palkinnon vuonna 2020. Myös Westermarckin menestyksekäs tieteellinen työ on palkittu useaan kertaan. 77 7/2022 KEMIA Keskeinen proteiini Lääketieteen tohtori Jukka Westermarck toimii syöpäbiologian professorina Turun yliopistossa ja tutkimusjohtajana Turun biotiedekeskuksessa. Kotimaanmatkailun erikoismedian Matkailulehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Tanja Eranto, joka on jo aloittanut painetun lehden ja verkkosivuston uudistamisen ja siirtyy luotsaamaan julkaisua tammikuusta 2023. Lisäksi tällainen analytiikka voi vähentää lääkkeiden haittavaikutuksia ja pienentää luontoon päätyvää lääkejäämäkuormaa. Ryhmän merkittävin saavutus on CIP2A-onkoproteiinin tunnistaminen, joka on avannut uusia näkymiä tuHENKILÖUUTISIA Orionin tutkimussäätiö on myöntänyt palkintoapurahat kahdelle tutkijalle, Tiina Sikaselle ja Jukka Westermarckille. Lehti siirtyy vuodenvaihteessa KemTanja Eranto Jukka Westermarck Tiina Sikanen. Se edistäisi yksilöllistettyjä hoitoja. Hän kehittää mikrosirupohjaisia menetelmiä, joilla tutkitaan lääkeaineiden metaboliaa eli muuntumista elimistössä eläinten ja ihmisten entsyymeillä. Hän seuraa tehtävässä päätoimittaja Torsti Rekolaa. Westermarck on julkaissut 116 alkuperäistyötä ja 14 katsausartikkelia. Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen Kempulssin muut julkaisut ovat Kemiamedia, Uusiouutiset, TTT-lehti ja Tunne & Mieli. Farmasian ja syövän tutkijat palkittiin O rio n/ Sa tu Ke m pp ai ne n O rio n/ Sa tu Ke m pp ai ne n levaisuuden syövänhoitoon. Kummankin apurahan määrä on 100 000 euroa. CIP2A:n ylituotanto on taudissa yleinen. Matkailulehti on kotimaanmatkailun äänenkannattaja, jota seuraavat alan ammattilaiset, yrittäjät, opiskelijat ja harrastajat ympäri Suomen. Lehti toimii myös Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsenlehtenä. maaliskuussa 2023, uusi verkkosivusto alkuvuodesta. ”Matkailulehti kiertää kallioilta kukkuloille ja kylistä kaupunkeihin ihastelemassa ja ihmettelemässä hienoja kohteita – sekä tietysti tapaamassa kiinnostavia kotimaan matkailijoita”, Eranto hahmottelee. Farmaseuttisen kemian tohtori, kemian diplomi-insinööri Tiina Sikanen työskentelee apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Samalla liputamme matkailualan vetovoiman puolesta Suomessa.” Matkailulehti on kertonut yli 80 vuoden ajan kotimaisista matkailukohteista ja alan ilmiöistä. Tanja Eranto on journalisti ja matkailuyrittäjä, jolla on vahva osaaminen julkaisujen konseptoinnista ja tuottamisesta
Jyväskylän yliopisto FM Samu Forsblomin väitöskirja Design and Construction of MetalOrganic Polyhedra tarkastettiin 11.11.2022. Turun yliopisto M.Sc. Alison Patteson (Syracusen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Erkki Lähderanta. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. James A. Eveliina Repo. Sergey Dvinskikh (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Clemens Dransfeld (Delftin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja TkT Pirjo Pietikäinen (Muoviteollisuus ry) ja kustoksena apul.prof. DI Tenzin Tseringin väitöskirja Research advancements and future needs of microplastic analytics: microplastics in the shore sediment of the freshwater sources of the Indian Himalaya tarkastettiin 15.11.2022. Khai Pham Dinhin väitöskirja Functionalization TiO 2 inverse opal structures for tailored photocatalytic activity tarkastettiin 9.11.2022. Antti Häkkinen. DI Sampsa Vierroksen väitöskirja Molecular Simulations of Reverse Micelles tarkastettiin 11.11.2022. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Frank Mauseth (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena dos. Roger Strömberg (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sari Tuomikoski (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Gupta (Ottawan yliopisto, Kanada) ja kustoksena dos. JuhaPekka Salminen. Olli Dahl. Alberto Striolo (Oklahoman yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Heikki Minn (Tyks) ja kustoksena prof. Antti Tukiainen. Anders Brink. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Arwen Pearson (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto M.Sc. Jyrki Heino. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Lari Lehtiö. Christian Ekberg (Chalmersin tekninen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Priyanka Negin väitöskirja Phage display based approach for identifying novel HDL particle binders: Recombinant HDL antibodies as novel diagnostic tool for risk assessment and monitoring of coronary artery disease tarkastettiin 11.11.2022. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT Insinööritieteiden tiedekunnan dekaaniksi on nimitetty LUT:n erotustekniikan professori, TkT Mari Kallioinen-Mänttäri. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Markus Rauhalahden väitöskirja Quantum Chemical Studies of Ring Currents of Aromatic Molecules tarkastettiin 25.11.2022. DI Min Chenin väitöskirja Phase equilibria and precious or high-tech metal distributions in copper smelting systems tarkastettiin 28.10.2022. Jin Luon väitöskirja Engineering Acinetobacter baylyi ADP1: New tools and strategies for enhanced production of chemicals using non-conventional substrate tarkastettiin 28.10.2022. Jyrki Vuorinen. Paola Vivo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. John Eriksson. Elina Oksanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Hän jatkaa myös Stena Recycling Oy:n toimitusjohtajana. DI Sarianna Palolan väitöskirja Exploring Mechanical Adhesion in Fiber Reinforced Composites with Aramid and Recycled Carbon Fibers tarkastettiin 11.11.2022. Åbo Akademi DI Kaj Janssonin väitöskirja Development of advanced oxidation processes for the Finnish pulp and paper industry water treatment tarkastettiin 4.11.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Ville Santala. Arto Koistinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Eero Kontturi (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Olli Pentikäinen. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Marianna Mannisen väitöskirja Highlighting the chemical diversity of plants: modern tools for chemistry education tarkastettiin 28.10.2022. Saarinen. Esa Vakkilainen (Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Kari Lahti. Kristiina Oksman (Luulajan tekninen yliopisto, Ruotsi) ja prof. Monika Österberg. Olli Dahl (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Ouyang Defang (Macaon yliopisto, Kiina) ja kustoksena dos. Saija Luukkanen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Taufiq Hidayat (Bandungin tekninen instituutti, Indonesia) ja kustoksena prof. Benedicte Lie (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. M.Sc. Dage Sundholm. Satu-Pia Reinikainen. M.Sc. Manu Lahtinen. Riitta Keiski. Tampereen yliopisto M.Sc. Koon-Yang Lee (Imperial College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Pasi Virta. Vastaväittäjinä toimivat prof. Mikko Metsä-Ketelä (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Hannu Karjusen väitöskirja Analysis and design of carbon dioxide utilization systems and infrastructures tarkastettiin 4.11.2022. M.Sc. DI Minna Niittymäen väitöskirja Electrical performance of insulating coatings in different environmental conditions tarkastettiin 18.11.2022. Sven Sowan väitöskirja Molecular mechanisms of tankyrase function and inhibition tarkastettiin 14.10.2022. TkL Eeva Ruokosen väitöskirja Advancing Sustainability in Mining tarkastettiin 17.11.2022. Kari Laasonen. DI Linda Omodaran väitöskirja Developing and testing sustainability assessment tools for chemical processes and products—Case study on critical rare earth elements tarkastettiin 2.12.2022. Rejlers Finland Oy Uuden kestävän energian divisioonan johtajaksi on nimitetty TkT Marita Niemelä. 78 KEMIA 7/2022 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Emmi-Maria Nuutisen väitöskirja Keratin building blocks from feathers for material applications tarkastettiin 7.10.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Sanna Siljanderin väitöskirja Nanoarchitectonics of nanocellulose—carbon nanotube composites: from dispersion to functional structures tarkastettiin 4.11.2022. Nadezhda Shevelevan väitöskirja NMR studies of functionalized peptide dendrimers tarkastettiin 14.10.2022. Stefano Moro (Padovan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Tero Tynjälä. Mika Järvinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. FM Elmeri Jokisen väitöskirja Molecular Dynamics and Virtual Screening Approaches in Drug Discovery tarkastettiin 28.10.2022. Kerstin Forsberg (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Jannatul Rumkyn väitöskirja Valorization of sludge materials after chemical and electrochemical treatment tarkastettiin 24.10.2022. Essi Sarlin. DI Riku Isoahon väitöskirja Narrow Bandgap (0.7–0.9 eV) Dilute Nitride Materials for Advanced Multijunction Solar Cells tarkastettiin 16.11.2022. NIMITYKSIÄ Encore Ympäristöpalvelut Oy Toimitusjohtajana on aloittanut DI Olli Kellokumpu. Guido Clever (Dortmundin tekninen yliopisto, Saksa) ja kustoksena yliopistonleht. Sepideh Parvanianin väitöskirja The role of exosomal vimentin in mediating wound healing tarkastettiin 16.11.2022. Vastaväittäjänä toimi prof. Alex Bunker. Renana Gershoni-Poranne (Technion-instituutti, Israel) ja kustoksena prof. Ari Jokilaakso. Urpo Lamminmäki. DI Soheil Aghajanianin väitöskirja Reactive crystallisation studies of CaCO 3 processing via a CO 2 capture process: real-time crystallisation monitoring, fault detection, and hydrodynamic modelling tarkastettiin 4.11.2022. Vastaväittäjänä toimi Dr. Tuomas Koiranen. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter van der Meer (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimii prof. Mohammad Mahmoudzadehin väitöskirja The use of molecular dynamics simulation for the study of polymeric and lipid based drug delivery systems tarkastettiin 11.11.2022. FM Tiira Johanssonin väitöskirja RNA-based next generation sequencing approaches in HLA genotyping and HLA expression quantification tarkastettiin 25.11.2022. Seppo Ylä-Herttuala. Vastaväittäjänä toimi prof. Pauli Kallio (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Giulia Torrierin väitöskirja Development of drug-loaded acetalated dextran-based nanoparticles for hear targeting and treatment of myocardial infarction tarkastettiin 4.11.2022. Helsingin yliopisto M.Sc. FM Venla Olssonin väitöskirja Gene therapy and immunotherapy for malignant glioma—Development of novel therapies in rat models of brain cancer tarkastettiin 18.11.2022. Jarkko J. Jochen Schwenk (Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Hän aloittaa tehtävässä tammikuussa 2023. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto M.Sc. Sofi Filtration Oy Toimitusjohtajana on aloittanut TkT Riina Salmimies. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vijay Gulumkarin väitöskirja Controlled Decoration of Molecular Spherical Nucleic Acids tarkastettiin 31.10.2022. DI Paula Vehmaanperän väitöskirja Dissolution of magnetite and hematite in acid mixtures tarkastettiin 4.11.2022. Minna Nyström. Hän työskenteli aiemmin LUT-yliopiston insinööritieteiden tiedekunnan dekaanina.. Leena Peltonen. Nirmal Poudelin väitöskirja Structural studies of glutathione transferases towards the development of novel applications and drug design tarkastettiin 21.10.2022
Tutkimusmenetelmät vaihtuivat reaktiokinetiikasta kalorimetriaan, NMR-spektroskopiaan ja massaspektrometriaan. Merkittävimpänä saavutuksena tällä saralla voitaneen pitää ympäristön ja luonnonaineiden kemian opintolinjan perustamista Turun yliopistoon ja myöhemmin EU:n yhteistyöhankkeena Tarton yliopistoon. Hän oli toimija, joka laajalti tunnettiin tutkijayhteisössä. Pihlaja osallistui vielä eläkepäivilläänkin aktiivisesti tutkimuksen tekoon ja oli mukana lähes 20 tieteellisen julkaisun kirjoittamisessa. syyskuuta 2022. 79 7/2022 KEMIA Kalevi Pihlaja Professori tutki ympäristöä ja luonnonaineita in memoriam Toivo Kalevi Pihlaja syntyi 13. Vuonna 1978 hänet nimitettiin Turun yliopiston fysikaalisen kemian professoriksi. helmikuuta 1940 Aurassa ja asui lapsuutensa Mellilässä. Eläkepäivillään Pihlaja ehti myös kalastaa ja nauttia yhteisestä ajasta perheen ja lastenlasten kanssa. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Kalevi Pihlaja aloitti opintonsa Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi professori Pihlajalle hänen ansioistaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkin vuonna 1995. Lisäksi hän toimi vapaaehtoisena kouluvaarin tehtävässä. Väitöskirja Kinetic conformational analysis of 1,3-dioxane and its methyl derivatives johti Pihlajan heterosyklisten yhdisteiden rakennetutkimuksen pariin. Pihlaja meritoitui poikkeuksellisen nopeasti orgaanisten yhdisteiden rakennekemian ja konformaatioanalyysin taitajana ja saavutti alalla kansainvälisesti arvostetun aseman. Pihlajan kutsuivat kunniatohtoreikseen Albert Szent-Györgyin lääketieteellinen yliopisto (1989), Pietarin yliopisto (2000) ja Åbo Akademi (2005). Mittavan tieteellisen uransa ohessa professori Pihlaja hoiti lukuisia luottamustehtäviä. Hän menehtyi vaikeaan sairauteen 2. Emeritusprofessorina hän antoi mielellään haastatteluja ja kertoi esimerkiksi metsän parantavasta voimasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. 1990-luvulla hänen tutkimuskiinnostuksensa kohdistui laajemmin myös luonnonaineiden kemiaan. HARRI LÖNNBERG, MAARIT KARONEN JA JUHA-PEKKA SALMINEN Kirjoittajat ovat Kalevi Pihlajan ystäviä, kollegoja ja entisiä oppilaita Turun yliopistossa. Pihlaja ei kuitenkaan ollut vain tutkija vaan myös opettaja. 1980-luvun kuluessa Pihlajan orgaanisen rakennekemian tutkimustoiminta laajeni käsittämään ympäristökemian ja yleisemminkin ympäristön tilan tutkimuksen. Hän toimi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina Turun yliopistossa 1981–1986 ja jäsenenä Suomen Akatemian luonnontieteellisessä toimikunnassa 1980–1985. Hänet nimitettiin fysikaalisen orgaanisen kemian dosentiksi Turun yliopistoon vuonna 1969 ja orgaanisen kemian apulaisprofessoriksi vuonna 1971. Kansainvälinen toimija Professori Pihlajan tutkimukselle oli luonteenomaista laaja kansainvälinen yhteistyö. Nämä aihepiirit säilyivät keskeisimpänä hänen toiminnassaan loppuun asti. Hänen ohjauksessaan on väitellyt tohtoriksi 36 jatkoopiskelijaa. Tu ru n yl io pi st on ar ki st o. Valmistuttuaan kemian maisteriksi hän suoritti jatko-opintonsa professori Pentti Salomaan ohjauksessa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1967. Suomen Tiedeakatemian jäseneksi hänet kutsuttiin jo 42-vuotiaana vuonna 1982. Osoituksena tästä hän toimi Suomen Suoseuran puheenjohtajana ja Maj ja Tor Nesslingin säätiön pitkäaikaisena asiantuntijajäsenenä ja piti aktiivisesti yhteyttä turvetta hyödyntävään teollisuuteen. Erityisesti yhteistyö sekä tieteellisen että sosiaalisen kanssakäymisen merkeissä Szegedin, Bratislavan, Kosicen, Potsdamin, Lublinin, Gdanskin ja Tarton tutkijoiden kanssa oli hänelle tärkeää. Vuosina 1973–1974 Pihlaja työskenteli vierailevana professorina Stirlingin yliopistossa Skotlannissa ja vuosina 1977–1978 New York State Collegessa Yhdysvaltain Potsdamissa. Ison-Britannian ja USA:n ohella yhteydet moniin itäisen Euroopan tutkimusryhmiin säilyivät vuosikymmenten ajan aktiivisina
Kemian yössä oli mukana myös KeKemian yö Heurekassa mian Seurojen uusi sisältöja mediakumppani Era Content, joka toteuttaa Kemia-Kemi-lehden uudistuksen. Suomalaisten Kemistien Seuran ja Heurekan yhdessä järjestämä Kemian yö oli jälleen suuri menestys. Tapahtuma osoitti kuitenkin jälleen tarpeellisuutensa ja kemia kiinnosti niin koululaisia kuin vanhempiakin. Verifinin tutkimusjohtaja Paula Vanninen kertoi yleisöluennossa meriin upotetuista kemiallisista aseista. Tapahtuman yhteydessä pidetyssä SKS:n kokouksessa esittäytyi toimitusjohtaja Eero Anhava, josta tulee vuodenvaihteessa lehden vastaava toimittaja. Alkuillasta Kemian päivä vaihtui Kemian yöksi ja ovet aukesivat suurelle yleisölle. Edes tapahtuman muutos maksulliseksi ei vaikuttanut yleisömäärään, ja ulko-ovella riitti jonoa vielä yhdeksän aikaan illalla. Edellisestä Kemian yö -tapahtumasta ehti kulua jo kolme vuotta, kun koronarajoitukset aiheuttivat pidemmän tauon. Suomalaisten Kemistien Seuran esittelypisteellä jaettiin pimeään vuodenaikaan tärkeitä heijastimia, etsittiin alkuaineita sanaruudukosta ja pelattiin Kemianteollisuuden kemiavisaa. ”Kiitos kävijöille ja tapahtuman järjestämisessä mukana olleille tahoille! Innostus luonnontieteitä ja kemiaa kohtaan on hyvä kylvää lapsiin jo varhaisella iällä. 80 KEMIA 7/2022 SEURASIVUT Seurojen tulevat tapahtumat löytyvät kootusti osoitteesta suomalaistenkemistienseura.fi > Tapahtumat Tiedekeskus Heurekassa vietettiin kemian teemapäivää 14. päristö, jossa koko perhe saa yhdessä ihmetellä maailmaa”, kertoo Sari Vihavainen. Tapahtuman tervetulosanat lausui SKS:n varapuheenjohtaja Miia Mäntymäki. Iloa ilmasta -tiedeshow keräsi kiinnostuneen yleisön. Heureka on tutkimiseen ja havainnoimiseen houkutteleva ymKu va t: Ju ho Le ik as Era Contentin Eero Anhava ja Suomalaisten Kemistien Seuran Sari Vihavainen jakoivat suuren suosion saavuttaneita SKS:n heijastimia. Pääkaupunkiseudulla juuri syyslomansa aloittaneet perheet löysivät sankoin joukoin tiensä Kemian yöhön. Kemian päivän ja Kemian yön koko osallistujamäärä oli 2 243 kävijää. Koululuokkien opettajat saivat kouluihin vietäviksi Kemianteollisuuden Maailmanpelastuspelit. Hän ja SKS:n tuore toiminnanjohtaja Sari Vihavainen vastasivat kemistien ja muun yleisön kyselyihin koko illan ajan. Päiväsaikaan Heurekassa vieraili 15 koululuokkaa eri puolilta Suomea. Jokainen laboratorioon saapuva ohjeistettiin tarkkoihin hygieniasääntöihin ja päälle puettiin valkoinen takki. TEKSTI: SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA. Laboratorioissa tehtävät kemialliset kokeet keräsivät jonoa pitkin iltaa. lokakuuta
Konferenssi keräsi reilut 220 osallistujaa yhdeksästä maasta. VILLE ALOPAEUS Kirjoittaja on Aalto-yliopiston professori ja kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen johtaja. Tislausprosessissa ei käytetä lainkaan vettä, joten kyseessä on paitsi energiamyös resurssitehokas prosessi. Tämä oli harmillista etenkin nuorille tutkijoille, jotka eivät saaneet hyväksyttyä konferenssiesitystä. Kokouksessa esittäytyi muun muassa työryhmän toinen suomalaisjäsen, teollisuutta edustava Jani Kangas, joka liittyi ryhmään Tuomas Ounin seuraajana. Näistä voimme lukea tarkemmin myöhemmin ilmestyvän julkaisusarjan myötä. org. syyskuuta Distillation and Absorption 2022 -konferenssi, jonka yhteydessä pidettiin myös konferenssista vastaavan EFCE Fluid Separation -työryhmän kokous. Asia korjattaneen seuraavalla kerralla, kun pohjoismaiset akkututkijat kokoontuvat Osloon vuonna 2024. Tisleitä Toulousessa Akkualan osaajat Göteborgissa V iides Nordic Battery Conference järjestettiin Göteborgissa lokakuun lopulla. ”Lehti on ollut aina tärkeä jäsenillemme. Matkarajoituksista johtuen aasialaiset kuitenkin käytännössä puuttuivat vielä kokonaan. Lisätietoja saa osoitteesta www.nordbatt. Tuli lähes tunne, että kyseisen tisleen juominen on ympäristöteko. Lisäksi prosessi on energiatehokkaasti lämpöintegroitu: kylmää tislattavaa viiniä käytetään tislauskolonnin lauhduttimessa jäähdytykseen ennen sen syöttämistä kolonniin. Noin 200 osallistujaa edustivat melko tasapuolisesti yliopistojen henkilökuntaa, jatko-opiskelijoita ja teollisuutta. Hänen luotsaamansa Kempulssi Oy tuottaa ja kustantaa ensi vuonna neljää printtimediaa ja verkossa julkaistavaa Kemiamediaa. ”Muistaminen lämmittää mieltä, ja tästä on hyvä suunnata katseet eteenpäin”, Joutsen summaa. 81 7/2022 KEMIA Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Sari Vihavainen (oik.) ojensi Kemia-Kemi-lehden väistyvälle päätoimittajalle Leena Joutsenelle Kemian Seurojen puolesta SKS:n viirin ja kukat kiitokseksi pitkäaikaisesta ja mutkattomasti sujuneesta yhteistyöstä. Konferenssia edelsi nuorille tutkijoille suunnattu päivän pituinen oma tapahtuma. Yksi konferenssin sponsoreista oli armanjakkia valmistava yritys. Toimin itse yhden session puheenjohtajana, ja jatko-opiskelijani Roshi Dahal esitti posterin muovin kemialliseen kierrätykseen liittyvistä tuotejakeiden puhdistuksista uudelleenpolymerointia varten. Keskustelujen aiheita olivat muun muassa yhteistyö muiden EFCEtyöryhmien kanssa, kestävä kehitys ja teollisuuden sähköistyminen. Epämuodollista seremoniaa vietettiin päätoimittajan kotitoimistossa Vantaalla 16. Yhteenvetona voidaan todeta, että vihreän siirtymän edistämiseksi akkumateriaaleja tulee kehittää paljon nykyistä kestävämmiksi. Ympäristöteko lasissa Itse konferenssi oli kiinnostava ja korkeatasoinen, kuten aina. Valitettavasti järjestäjä joutui rajaamaan osallistujamäärää tilanpuutteen vuoksi. Postereita oli esillä yli 60. marraskuuta. Selvisi, että armanjakin tuotantoprosessi on jatkuvatoiminen toisin kuin monen muun juotavan värillisen tisleen. Erityisen mielenkiintoisia olivat arviot tulevista akkuteknologioista, niiden mahdollisuuksista ja haasteista. Kolmen tiiviin päivän aikana kuultiin 37 suullista esitystä. Puheenvuorot käsittelivät laaja-alaisesti akkuarvoketjua uusien akkumateriaalien valmistuksesta ja karakterisoinnista kiertotalouteen. Seuraava kokous päätettiin pitää Zagrebissa ensi kesäkuussa. R anskan Toulousessa järjestettiin 18.–21. Kemian Seurat kiittivät väistyvää päätoimittajaa Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. M ar kk u Jo ut se n. Itsekin olen lukenut sitä innolla opiskeluajoistani lähtien”, Vihavainen hymyilee. Suomesta konferenssissa oli runsaasti osallistujia, jotka edustivat yliopistoja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja kehittämisorganisaatioita. Lisäksi EU/Battery 2030+ -lippulaivahanke järjesti pyöreän pöydän keskustelun professori Kristina Edströmin johdolla. ULLA LASSI Kirjoittaja on Oulun yliopiston professori ja NordBatt 2022 -konferenssin tieteellisen toimikunnan suomalaisedustaja
Perinnettä jatkaa Jean-Marie Lehnin Mathias-poika. Orgaanisesta kemiasta hän innostui kuunnellessaan professori Guy Ourissonin luentoja Strasbourgin yliopistossa. Entsyymit sitoutuvat substraattiinsa ja hormonimolekyylit solun pinnan reseptoreihin. Vierailevana professorina Lehn on toiminut sekä Harvardissa että Zürichin ETH:ssa. Rakkautena musiikki Jean-Marie Lehn syntyi vuonna 1939 Alsacen Rosheimissa. Ourissonin tutkimusryhmässä tekemänsä väitöstyön jälkeen Lehn lähti vuodeksi Harvardin yliopistoon, jossa hän kehitti B12-vitamiinin totaalisynteesiä. Luonto hyödyntää mekanismia runsaasti, muun muassa ihmisen elimistössä. Yhdeksän vuotta myöhemmin hän sai rinnakkaisnimityksen professoriksi Pariisiin Collège de Franceen, jossa hänellä on myös ollut oma tutkimusryhmä. Vuoden 2016 kemian Nobel myönnettiin supramolekyylikemiaa uusiin ulottuvuuksiin vieneelle kolmikolle Jean-Pierre Sauvage, J. 82 KEMIA 7/2022 KEMIAN NOBELISTIT Sarja on kertonut Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä. Musiikkia rakastava Jean-Marie Lehn sai Nobelinsa jälkeen toisen hienon kunnianosoituksen, kun säveltäjä Pierre Boulez omisti tuoreen pianoteoksensa maanmiehelleen.. Pariisin yliopistossa musiikkia ja musiikkitiedettä opiskellut Mathias Lehn teki opinnäytetyönsä Suomen ensimmäisestä oopperasta, Fredrik Paciuksen Kaarle-kuninkaan metsästyksestä. SISKO LOIKKANEN Vuoden 1987 Nobelin kemian palkinnon vastaanottivat ranskalainen professori Jean-Marie Lehn ja Yhdysvalloissa työskennelleet Donald Cram ja Charles Pedersen. Nobelistien ansiosta supramolekyylikemiasta tuli pian suosittu oppiaine yliopistoissa ja Lehnistä alan johtava tutkija. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän harkitsi filosofian opintoja mutta päätyi kuitenkin luonnontieteisiin. Sitä mukaa kuin tutkimus edistyi, kemistit ryhtyivät rakentelemaan molekyyleista on–off-kytkimiä, pikkuruisia nanokoneita ja -moottoreita sekä kahden aseman väliä seilaavia nanobusseja. Joskus kemistin täytyy kuitenkin toteuttaa useita reaktioaskelia. Niitä käyttämällä molekyyli kykenee tunnistamaan toisen molekyylin ja sitoutumaan siihen avain–lukko-periaatteella. Onkalon hän suunnitteli ionin koon mukaan, joten natriumioni ja kaliumioni saivat kumpikin omansa. Lehn nimitettiin Strasbourgin yliopiston professoriksi vuonna 1970. Supramolekyylikemiassa hyödynnetään molekyylien itsejärjestäytymistä eli sitä, että halutut superrakenteet syntyvät kolvissa jopa itsestään, vain aineita sekoittamalla. Lehnin mukaan molekyyli sisältää informaatiota, kuten avaruudellisen kolmiulotteisen muodon, ja funktionaalisia ryhmiä. Rakkauden säveliin hän peri isältään, joka aikoinaan vaihtoi jopa ammattinsa leipurista urkuriksi. Siellä hän opiskeli myös kvanttimekaniikkaa sekä opetteli ohjelmointia ja tietokoneiden hyödyntämistä kemiassa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Suomeen supramolekyylikemian toi Jyväskylän yliopiston professori Kari Rissanen. Kryptandeissa oli onkalo, johon ioni saattoi piiloutua. Lehn pitää luontoa kemian kehittyneimpänä ilmauksena, josta kemistit voivat ottaa mallia. Lehnille tunnustus tuli hänen kryptandeiksi kutsumistaan häkkimäisistä molekyyleista, jotka hän syntetisoi vuonna 1968. Palkituista ranskalainen Sauvage on Lehnin oppilas Strasbourgin yliopistosta. Lehnin suuri intohimo on musiikki, ja hän on taitava urkuri. Jean-Marie Lehn keksi supramolekyylikemian Ranskalaistutkija vei kemian molekyylin ulkopuolelle ja palkittiin teosta tieteen korkeimmalla kunnianosoituksella. Nobelistien työt toimivat sysäyksenä uudelle kemian suuntaukselle, jonka Lehn nimesi supramolekyylikemiaksi, kemiaksi ”molekyylin ulkopuolella”. Fraser Stoddart ja Bernard Feringa. Molekyyleistä tuli rakennuspalikoita, joista voitiin heikkojen sidosten ja sähköisten vuorovaikutusten avulla tehdä isompia superrakenteita
• 80 % työssäkäyvistä osallistuu hankintapäätöksiin. Viimeisen 12 kuukauden luvut: 74 000 kävijää, 99 000 käyntiä, 421 000 sivukatselua. 040 770 3043 Mainostaja, tervetuloa jatkamaan yhteistyötämme vuonna 2023! KEMIA KEMIA KEMIA Faktoja uutiskirjeen lukijoista: • 95 % on sisältöön tyytyväisiä. Kemiamedian uutiskirje ja suorapostit Uutiskirje ilmestyy joka torstai 12.1.2023 alkaen, räätälöidyt suorapostit asiakasvarausten mukaan. jaana.koivisto@kemiamedia.fi puh. Viestiemme avaussuhde (OR) on keskimäärin 29 %, kun koko media-alalla OR on keskimäärin 19 % (lähteet Liana Tech ja Silverpop). • 89 % saa mainoksista hyödyllistä tietoa. ”Kaupallinen artikkeli tuotti heti ilmestyttyään yhteydenottoja.” ”Suorapostituksen vaikutus ylitti odotukset.” ”Arvostan asiantuntevaa, ammattitaitoista ja ystävällistä tiimiänne.” kemiamedia.indd 1 kemiamedia.indd 1 29.11.2022 15.04 29.11.2022 15.04. Lisätiedot ja aikataulut: www.kemiamedia.fi/mainostajalle . 040 827 9778 PALVELEMME TEITÄ ILOMIELIN Kemiamedian verkkosivusto Osoitteessa www.kemiamedia.fi . seija.kuoksa@kemiamedia.fi puh. Lähde: lukijatutkimus 2021 / JHelske Research. • 93 % tutustuu itseään kiinnostaviin mainoksiin
Ainutlaatuinen anturitekniikka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä suomenkielisenä Monipuoliset liitännät Elektroninen vesivaaka Sisäinen viritysjärjestelmä (SCS-mallit) 5 vuoden takuu. www.teopal.. Asiakaspalvelu: 09 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.. UUSI FIKSU VAAKASARJA Ota yhteyttä – vaihda parhaimpaan. www.teopal.?/tuotehakemisto/punnitus/laboratoriovaaka/ Katso lisätiedot skannaamalla QR-koodi