Kemia-Kemi 8/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Haluatko nopeaa suomenkielistä palvelua. 0207 756 330 • info@hosmed.fi • www.hosmed.fi Jos vastasit myöntävästi, niin kannattaa tutustua tuotteisiimme ja palveluihimme! Harri Köymäri, TJ Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi. Asetaldehydi ravinnossa ÄLYKÄS tekniikka hyvinvoinnin renkinä VIHREÄÄ terveyttä Kreetalta Haluatko maksimoida laitteesi käyttöasteen. KEMIA Kemi 8/ 20 15 KATULASTEN auttaja Turusta RISKI VAI EI. Hosmed Oy • puh
CHEMARTS on Aalto-yliopiston kunnianhimoinen projekti, jossa kemian tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun opiskelijat yhdistävät ideansa. Haku maisteriohjelmiin 1.12.2015–15.1.2016 Aalto-yliopistosta saat enemmän kuin tutkinnon. Tuloksena syntyy kokonaan uusia ulottuvuuksia suomalaisille biomateriaaleille. Valitse itsellesi sopivin koulutusohjelma laajasta valikoimastamme ja löydä lisätietoa hakemisesta: aalto.fi/studies #madeinaalto esittelee aaltolaisten saavutuksia.. Metsän uusi ulottuvuus Miltä kuulostaisivat hansikkaat, jotka puhdistavat juomaveden
Foorumin kieli on englanti. 26.–27.5.2016 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum 2016 ohjelma on julkaistu! Helsinki Chemicals Forum on vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi ja verkostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa ottamaan kantaa kahdeksanteen foorumiin 26.–27.5. Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHA Panelists: • Bob Diderich, Head of Division, OECD • Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant Produkte, Germany • Christel Musset, Director of Registration, ECHA • Brian Richards, Executive Director, Office of Chemical Safety, Australia • Jake Sandersson, Manager, Environment Canada @ChemicalsForum Perjantai 27.5.2016 Keynote: ARECs – The Korean REACH – A National Solution for The Control of Chemicals Jee Yoon LEE, Vice Chairman, Korea Chemicals Management Association Panel 4: Plant Safety – Is it taking a back seat to economic pressures. Moderator: Eeva Leinala, Principal Administrator, OECD Panelists: • Ronald Bock, EMEA Risk Management Manager, Chemours, Switzerland • Ian Cousins, Professor, Stockholm University, Sweden • Johanna Peltola-Thies, Senior Scientific Officer, ECHA • Mengjiao (Melissa) Wang, Research Scientist, Greenpeace International • Lena Vierke, Scientific Officer, German Environment Agency, Germany Panel 3: Global Data Sharing – How can businesses and regulators make smarter use of data already available. alv). Moderator: Rob Visser, Member of the HCF Programme Committee Panelists: • Peter Kearns, Principal Administrator, OECD • Alexandros Kiriazis, Policy Officer, European Commission • Christian Schaible, Policy Manager, European Environmental Bureau(EEB), Belgium • Kenan Stevick, President, KPS Consulting, USA • Elisa Tonda, Acting Head, UNEP Panel 5: How to tackle chemicals of high concern in products – The construction Sector as a case study Moderator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFIC Panelists: • Anne-Sofie Andersson, Director, ChemSec, Sweden • Eva-Lena Carlen-Johansson, Manager, Sustainability Programs, Skanska AB, Sweden • Paolo Carrer, Professor, Milan University, Italy • Christine Däumling, Senior Scientist, German Environment Agency, Germany • Stylianos Kephalopoulos, Leader of Competence Group Exposure, European Commission – Joint Research Centre Osallistuminen Paikka: Messukeskus Helsinki, Messuaukio 1 Rekisteröityminen: www.helsinkicf.eu Osallistumismaksu: 870 € (sis. Konferenssin ohjelma perustuu ajankohtaisiin puheenvuoroihin ja paneelikeskusteluihin sekä niiden pohjalta käytäviin keskusteluihin. Messukeskus Helsinkiin! Mediakumppani: Yhteistyössä: Katso koko ohjelm a ja rekiste röidy: www.h elsinki cf.eu Torstai 26.5.2016 Keynote: Lessons learned from a decade of REACH Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: Reflecting on the Future of Chemicals Management Sustainable Chemistry Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP Panel 1: Circular Economy – Opportunities and challenges for chemicals regulation Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panelists: • Hans Meijer, Coordinator, Ministry of Infrastucture and Environment, The Netherlands • Mari Puoskari, Strategy Director, Ekokem Group,Finland • Axel Singhofen, Member of the European Parlament • Peter Smith, Executive Director, CEFIC, Belgium • Michael Warhurst, Executive Director, CHEM Trust, UK Panel 2: Perfluorinated chemicals – A global chemicals management issue in the need of global agreement
52) 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Tutkija auttaa Katulapsia kouluun Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Lääkkeet eivät kuulu ruokakauppaan Niina Vieno 14 Asetaldehydi on yhä kuuma peruna Marja Saarikko 20 AJANKOHTAISTA Kokkola Material Week: Metsän ja pellon tähteet uusiksi materiaaleiksi Lauri Lehtinen ja Leena Laitinen 22 UUTISIA 27 SILLOIN ENNEN 27 NÄKÖKULMA Vanhat ja uudet synnit Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 37 ULJAS UUSI BIOTALOUS Biotalous kestävän kasvun kärjeksi Maija Pohjakallio 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Hanna-Leena Kauppinen Elämä interferonille Sisko Loikkanen 40 Mittarit auttavat matkalla kohti Kokonaisvaltaista hyvinvointia Pekko Vehviläinen 43 Vihreää terveyttä Kreetalta Marja-Liisa Kinturi 46 Laihdutuslääke odottaa yhä keksijäänsä Arja-Leena Paavola 48 Uusiutuva diesel on melkoinen cocktail Marja Saarikko 50 Teollisoikeuksien haltija, pysy Valppaana Venäjällä Marja Saarikko 52 Joulua juhlittiin myös Pula-ajan pöydissä Arja-Leena Paavola 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Keksintöjen kurjalistoa 59 HENKILÖUUTISIA 62 TULEVIA TAPAHTUMIA 63 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Wienillä on hieno historia Sisko Loikkanen Sc an st oc kp ho to. 14) Tuokohan joulupukki sinulle aktiivisuusmittarin. 4 8/2015 KEMIA SISÄLLYS Åbo Akademin tutkija Parvez Alam toimii tulkkina luonnon ihmeiden ja tieteen välillä. Yhä useampi valjastaa digitekniikan ja älysovellukset terveytensä palvelukseen. (s. (s. (s. Löytöretkeilijällä riittää aikaa myös maailman lasten auttamiseen. Mutta kuinka suuri riski elintarvikkeiden asetaldehydi todellisuudessa on. (s. 6) Pa rv ez Al am in al bu m i Se on syöpävaarallinen aine, jota esiintyy muun muassa alkoholissa ja hedelmissä. 40) Sc an st oc kp ho to An ia Pa dz ik/ Tu ru n m us eo ke sk us Kun aineellisesta oli puutetta, joulu syntyi kekseliäisyydestä ja arkipäivän kemiasta
Yllättävä makuelämys tuottaa yskänpuuskan. Aiheutat riskin itsellesi ja muille, kuului tuomio. Kaksi minuuttia on toisinaan pitkä aika. Avaan tetran ja kulautan pahaa aavistamatta suuhuni reippaan satsin ruskeaa kastiketta. Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen.. VUOSIKYMMENTEN mittaan olen oppinut ehtimään ajoissa, vaikkei pelivaraa paljon jää. Taasko menossa pää kolmantena jalkana, barometri moitti ja muistutti, että kiire vaikuttaa vuosittain Suomessa yli 600 000 tapaturmaan. Sc an st oc kp ho to Toivotamme kiireetöntä joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Havahdun, kun huomaan suihkuttavani kainalooni hiuslakkaa. Tiedän kyllä ilman barometrejakin hopputaipumukseni. Aikataulut hallitseva kaksossiskoni lähti aina aamuisin koulubussille viisi minuuttia aikaisemmin, kun itse pyyhälsin pää punaisena perässä pyörällä tai potkukelkalla. Kirjoitan keskittyneesti, kunnes hoksaan, että siirtymäaikaa kotiverkkareista edustuskuosiin on enää tuokio. ”Parempi kuin deodoranttia päähän”, järkeilen vauhtia hidastamatta. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 PUNAISELLEHAN se paukahti, netistä bongattu hoppubarometri. Johtuu evakkogeeneistäni, tapaan väittää, mutta selitys ontuu. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Kolme minuuttia aikaa bussin tuloon – tässähän ehtii juoda kahvin. Hiljattainen arkiaamu oli silti kuin parodiaa omasta elämästäni. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. 5 8/2015 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15. Hopun hetkellä etenen automaattiohjauksella: naama kuntoon, tukka kuivaksi, vaatteet esiin, dödö käteen. Onko oikeasti niin kiire. Aion pitää neuvon mielessä, kun tekee seuraavan kerran mieli ryntäillä. Sieppaan jääkaapista kylmäkahvin reppuuni ja kiiruhdan pysäkille. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Istahdan, nautin kahvikupposen ja lataan youtubesta hyvää tuulta Veikko Lavin klassikkokappaleella: ”Ota löysin rantein, älä jännitä, ota vastaan, mitä tarjoo elämä.” M ar kk u Jo ut se n Hoppubarometri punaisella Havahdun, kun huomaan suihkuttavani kainalooni hiuslakkaa. joulukuuta 2015 Vol. Ensin on reilusti aikaa tehdä tämä ja tuo valmiiksi, kunnes yhtäkkiä onkin jo hätä. LAITA HOPULLE loppu oman ja muiden turvallisuuden vuoksi, kehottaa tapaturmapäivän hoppubarometri. Kiireen tuntu kulminoituu, kun on lähdettävä liikkeelle. Teen vieläkin aika hyvän satasen ajan, jos edessä on pysäkki ja takana lähestyvä linja-auto. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Aistin kanssaodottajien vaivihkaiset silmäykset, kun survon tetran roskapönttöön. Lähtö seminaariin edessä. ”Luulin tätä kahviksi”, selitän ääneen, ja sen jälkeen pysäkillä vasta hiljaista onkin
6 8/2015 KEMIA Katto pään päälle ja pääsy opintielle. Turkulainen tutkija Parvez Alam on toteuttanut jo monen katulapsen suurimman haaveen.
Sensaatiomainen seitti Biomimetiikkaan erikoistunut brittiläissyntyinen Alam toimii löytöretkeilijänä ja tulkkina luonnon ihmeiden ja tieteen välillä. Niin kuin tutkija Parvez Alamilla. Kiehtovan kalan salaisuudet aukeavat niille, joilla on kyky kuunnella. Tieteenteolta vapaaksi jäävän ajan intohimoinen tutkija omistaa katulapsien auttamiselle. ”Biomimetiikassa tutkitaan luonnosta peräisin olevien materiaalien ja rakenteiden erityispiirteitä sekä sitä, miten niitä voidaan hyödyntää erilaisissa sovelluksissa”, tutkija selventää. Kala varastoi vesikuplan kiduksiinsa ja hengittää sen sisältämän hapen odottaessaan uutta nousuvettä. Tutkija auttaa Katulapsia kouluun Biomimeetikko Parvez Alam haluaa korvata synteettiset materiaalit matkimalla luontoa. ”Kalalla on erityiset evärakenteet. Parvez Alam kertoo pitäneensä Pa rv ez Al am in ko tia lb um i. Muun muassa kiipeilijäkalalta voidaan ottaa oppia, kun kehitetään uusia, erikoisominaisuuksia sisältäviä materiaaleja ja tekniikoita. Kyse on siis tarttumisen kemiasta ja fysiikasta”, Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksen dosentti kuvailee innoissaan. Lisäksi se erittää hyaluronihappoa, joka auttaa sitä tarttumaan pii-, selluloosaja kalsiumkarbonaattipintoihin eli puihin ja tuliperäisiin kiviin. 7 8/2015 KEMIA KEM ISTIN kään töpuo li Sarjas sa esitell ään kem istien kakko samm atteja ja epäta vallisi a harra stuksi a. Katja Pulkkinen Indonesialainen liejuryömijä kipuaa puun oksalle ottamaan aurinkoa
Hänen kirjoittamansa tieteelliset artikkelit ovat niittäneet palkintoja, ja luentokutsuja eri mantereilta saapuu tasaiseen tahtiin. Innokas tutkija lennätti Indonesiasta asti apuun kollegan, joka asusti Alamin perheessä. kamppailulajit, lumilautailu, juokseminen, punkrock. Tulevaisuudessa biomimeettiset tuotteet voivat kuitenkin ainakin osittain korvata synteettiset, biohajoamattomat materiaalit, Alam toivoo. Vastasin, että anna palaa.” Kenialaismies piti sanansa. Omituista asiaa piti lähteä selvittämään. ”Kun aloin saada rahoitusta biomimetiikan alan tutkimuksiin, kaikki on sulautunut yhteen. 8 8/2015 KEMIA aikoinaan työn työnä ja viettäneensä vapaa-ajan vapaana. • Komposiittimateriaalien ja biorakenteiden dosentti Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksessa ja vieraileva biomimetiikan professori Gadjah Madan yliopistossa. • Naimisissa, kaksi lasta. Siellä seittiä tuottava ”hämähäkki” osoittautui silkkitoukaksi. Tutkimukset osoittivat, että kyseessä todella oli maailman vahvin hämähäkinseitti. He vakuuttivat kaukaa pohjoisesta saapuneelle vieraalle, että tämä ei ollut tullut seudulle turhaan. • Harrastuksia mm. Tämä on nyt intohimokysymys”, sanoo raja-aitoja keveästi ylittelevä mies. Yritykset seitin tuottamiseksi laboratorioissa ovat kuitenkin toistaiseksi epäonnistuneet. • Fighting for Lives -hyväntekeväisyysjärjestön perustaja. Seittikasvattamot voisivat mahdollistaa uuden biopohjaisen huippumateriaalin kehittämisen. Vaivannäkö kannatti. Ne eivät ole ryhmäeläimiä vaan kannibalistinen laji.” Ajatus hämähäkinviljelijöistä tuntuikin tutkijasta sensaatiomaiselta. Vuonna 2012 Alam sai Åbo Akademin jakaman Per Brahe -palkinnon biomimetiikan vakiinnuttamisesta yliopistoon. ”Se oli hirvittävä pettymys. Biomimetiikka itsessäänkin on suhteellisen uusi tieteenala. Olin satsannut matkaan niin paljon.” Musungu eli ”valkoinen mies”, kuten kenialaiset Alamia kutsuvat, oli silti ehtinyt voittaa paikallisten ihmisten luottamuksen. • Tekniikan tohtori, Bathin yliopisto 2004. pitää tuottaa vahva hämähäkinseitti, hän hoitaa asian. Hämähäkinseitti on erittäin kiinnostava rakenne: kevyt, joustava ja terästäkin monin verroin vahvempi. Toiveelle on katetta, sillä miehen työ on tunnustettu laajalti. Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland on palkinnut Alamin korallilähtöisen kidetekniikan tutkimuksesta, ja kansainvälinen materiaalien, mineraalien ja kaivosalan instituutti IOM3 myönsi hänelle hiljattain kunniajäsenyyden. Moni piti Alamia hulluna, mutta mies matkusti Keniaan ja kierreltyään maata onnistui lopulta löytämään tarinan alkulähteen. ”Viidakon siimeksessä hyönteisiä viljelevä mies sanoi, että jos kerran Parvez Alam • Syntynyt Ison-Britannian Dorchesterissa vuonna 1975. Väitöksen aiheena puumateriaalin vahvistaminen rakenteellisissa ja korjaussovelluksissa. Niitä pitää tosin vielä odottaa, sillä tutkimukset seitin sovellus -ja tuotantomahdollisuuksista ovat vasta alussa. Intohimoa oli ilmassa esimerkiksi silloin, kun Alamin korviin kantautui huhu itäafrikkalaisista hämähäkkejä viljelevistä naisista, jotka kuulemma tekivät hoidokkiensa seitistä vaatteita. Seurasi turhauttava määrä rahoitushakemuksia ja valtavasti laboratoriokokeita. ”On hienoa, kun työtä arvostetaan”, sanoo Alam, joka on tutkinut myös muun muassa piileviä ja valaita. ”Tiede ei myöskään ole pystynyt kesyttämään hämähäkkejä viljelytuotantoon. Yksisoluisten piilevien ohuenohuesta piikuoresta saattaa syntyä. Siitä voitaisiin kehittää esimerkiksi biohajoavia pakkausmateriaaleja, särönja repeämisen kestäviä kankaita telttoihin ja laskuvarjoihin, luodinkestäviä varusteita – ja mahdollisesti jopa keinotekoisia kehonosia, kuten jänteitä ja lihaksia. Pa rv ez Al am in ko tia lb um i Suomeen kotiutunut Parvez Alam viihtyy loistavasti työssään Åbo Akademissa. Tuotteita ääriolosuhteisiin Erityisominaisuuksia sisältävä seitti avaa huikeita mahdollisuuksia. • Kiinnostuksen kohteita biomimetiikka, komposiittija biolääketieteen materiaalit, materiaalien fysiikka, materiomiikka, paperipinnoitteet ja -tekniikka. Tunnustuksen taustalla oli myös hänen kiitetty työnsä opettajana ja opetusmenetelmien kehittäjänä. Vuoden 2015 alussa Turkuun saapui paketti, joka sisälsi kaksi poikkeuksellisen lujalta vaikuttanutta seittiä. Sittemmin tilanne on muuttunut
”Hyvin siedettävät kivut.” Lapset kadulta kouluun Kamppailulajit täyttivät kilpaskeittauksen jättämän tyhjän paikan nuoren miehen elämässä. Parikymmentä vuotta sitten ura päättyi dramaattisesti. Me tarjoamme tilat ja lääkkeet, ja lääkärit tekevät oman osuutensa vapaaehtoistyönä ja opintojen loppuvaiheen harjoitteluna”, Alam kuvailee. Pa rv ez Al am in ko tia lb um i Parvez Alam toimii myös vierailevana professorina indonesialaisessa Gadjah Madan yliopistossa. Lisäksi järjestö on perustanut kaupunkiin terveyskeskuksen. ”Jakartan terveyskeskuksessa käy vuosittain 2 600 potilasta. Hänen teinivuotensa kuluivat puoliammattilaisena skeittaajana eli rullalautailijana. Intiasta ja Bangladeshista rantautuneiden lajien tuhannet eri tyylit vaihtelevat maantieteellisten alueiden ja perhekuntien mukaan. ”Mahdollisuuksia on paljon.” Hiipivä tiikeri Turun lisäksi Parvez Alam opettaa biomimetiikkaa myös Indonesiassa, jossa hän toimii vierailevana professorina Gadjah Madan yliopistossa. Paraikaa rakenteilla on vastaavanlainen lääkäriasema maanjäristysten riepottelemaan Nepaliin. ”Kuulun siihen pieneen, onnekkaaseen neliraajahalvaantuneiden joukkoon, joka on toipunut täysin.” Nyt onnettomuudesta muistuttavat enää vain hurja arpi kaulassa ja ajoittaiset niskakivut. Leikkaus onnistui täydellisesti, ja mies ”sai kehonsa takaisin”. Vaikka aseita ei taisteluhetkellä olisikaan saatavilla, liikeradat pysyvät samoina ja toimivat tehokkaasti aseittakin. Vasta 19-vuotias nuorukainen kiidätettiin monimutkaiseen leikkaukseen. Nuori lahjakkuus putosi tempusta niskoilleen Yhdysvalloissa järjestetyssä skeittikilpailussa. Indonesiassa tutkijalla on tilaisuus paneutua myös rakkaaseen harrastukseen. Fighting for Lives -järjestön (FFL) rahoilla on järjestetty katulasten toimintapäiviä Ghanassa, rakennettu kodittomille lapsille asuntola Keniaan ja autettu jo 25 lasta kadulta koulutielle Sierra Leonessa. ”Sovellan tilanteen mukaan. Saarella elää ikivanha itämaisten kamppailulajien perinne, josta Alam on erityisen viehättynyt. Myöhemmin niistä kehittyi tapa reagoida maailman kärsimyksiin. ”Olen tutustunut perheeseen, jonka käytössä on puhtaana 36 sukupolven ajan säilynyt, Intiasta tullut lajimuoto ja sen filosofia”, Alam kertoo. Paras osata matkia vähän kaikkia, kuten Alam tekee. Toiminta paikallisten lasten kanssa on hyvää vastapainoa tieteenteolle.. ”Olen kyllä harrastanut myös muun muassa aikidoa, jeet-kune-do’ta ja uusimpana eteläafrikkalaista katutaistelua.” Alamin liikutellessa malliksi käsiään voi nähdä elävästi silmissään taistelevan eläimen. Monen itämaisen kamppailulajin juuret ovatkin animismissa ja yhteiselossa luonnon kanssa. Sen suorittivat ”maailman parhaat neurokirurgit”. Hänen sydäntään lähinnä ovat indonesialaiset ja filippiiniläiset lajit, jotka perustuvat aseiden, pääasiassa kepin ja teräaseiden käyttöön. FFL:n avustustoimintaan on sittemmin liittynyt iso joukko kamppailulajien järjestöjä eri puolilta maailmaa. Ryhtyäkö siis vihollisen hyökätessä apinaksi, käärmeeksi, hiipiväksi tiikeriksi vai valkoiseksi kurjeksi. Kaskelottien kallorakenteen taivutuskestävyydestä voidaan ottaa oppia vaikkapa suunniteltaessa kestävämpiä siltarakenteita. Indonesian Jakartassa FFL on hankkinut koulutarvikkeita ja harrastusmahdollisuuksia lapsille, joilta puuttuu koti. 9 8/2015 KEMIA malli lääkkeiden pinnoitusmateriaaleiksi tai luonnonkuitujen mekaanista kestävyyttä parantavaksi lasipinnoitteeksi. Seurauksena oli niskan murtuminen ja neliraajahalvaus. Eläinten tarkkailusta ja niiden luontaisten taistelutekniikoiden imitoimisesta kertovat niin kungfu-legendat kuin tyylien ja liikkeiden nimityksetkin. Vuonna 2009 Parvez Alam ystävineen perusti järjestön, joka järjestää kamppailutapahtumia ja kerää niiden avulla varoja afrikkalaisille ja aasialaisille katulapsille. Tapahtumien osallistumismaksut menevät hyväntekeväisyyteen lyhentämättöminä. ”Heidän hääriessään ympärilläni mietin, olenko tämän arvoinen”, Alam muistelee. En seuraa mitään tiettyä tyyliä, mutta osaan tarvittaessa selvittää liikkeiden historian.” Parvez Alamin tie sulavasti hiipiväksi tiikeriksi ei ole ollut helppo
Varoja hyvän tekemiseen kertyy kaikkialta maailmasta.” Alam kiittää sydämestään kaikkia tapahtumiin osallistuvia ja etenkin lajin aktiiveja. Avustusrahoilla on järjestetty katulapsille monenlaista toimintaa. ”Se kulkee vuorokauden aikana maapallon ympäri aikavyöhyke aikavyöhykkeeltä. ”Ihmiset haluavat auttaa. Ku va t: Pa rv ez Al am in ko tia lb um i ”Mukaan voi tulla sellainenkin, joka ei halua iskuja naamaansa.”. Heiltä löytyy ymmärrystä heikoimmassa asemassa oleville.” Apua ongelmanuorille Parvez Alamin vanhemmat muuttivat Isoon-Britanniaan vuonna 1969 Monpuran saarelta Bangladeshista. Ulkoilmaihmiseksi julistautuva Alam viihtyy Turussa ja Kuusiston kotisaarellaan tätä nykyä jo loistavasti. ”Toivon, että kerran, pari viikossa kokoontuva Muay Thai -ryhmä antaa nuorille mielekästä tekemistä, opettaa ryhmässä toimimista, kunnioitusta ja kuria ja tarjoaa heille terveen pohjan elämään.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Parvez-poika syntyi Dorchesterissa vuonna 1975. Mukaan voi siis tulla sellainenkin, joka ei halua iskuja naamaansa”, Alam naurahtaa. Toisenlaisia ongelmia tuli kuitenkin pian vastaan. Ennusteiden mukaan saarta ei enää 10–20 vuoden päästä ole. Osalla on myös rikollista taustaa. ”Pariin vuoteen kukaan ei puhunut minulle”, brittiläiseen rupattelukulttuuriin tottunut mies nauraa. Väiteltyään vuonna 2004 tekniikan tohtoriksi Bathin yliopistosta Parvez Alam jatkoi vanhempiensa maastamuuton perinnettä ja lähti suomalaisen vaimonsa perässä Turkuun. Nykyisin vanhempien kotisaari on jo puoliksi hautautunut mereen. ”Sain töitä yliopistosta heti ensimmäisenä päivänä”, Alam kertoo vieläkin hämmästyneenä. 10 8/2015 KEMIA ”Yhdistykset järjestävät myös esimerkiksi kävelytempauksia. Moni näitä lajeja harrastava tietää, millaista on, kun on vaikeaa. Mukaan otetaan niin hyväksikäytön uhreja kuin huumeiden käyttäjiäkin. pulkkinen.katja@gmail.com Uusi reppu ilahduttaa koulussa hyvin menestynyttä poikaa. Toiminnan vuosittainen huipentuma on marraskuinen, maailman suurimmaksi kehuttu kamppailulajitapahtuma. FFL on aloittamassa Turussa lajiharjoitteluryhmän, joka on suunnattu ongelmanuorille. Sitten hitaasti lämpiävät suomalaisetkin sulivat. ”Rakastan Suomessa saariston rauhaa, metsiä ja ulkoiluja lumilautailumahdollisuuksia.” Tutkija on tuomassa hyvää tekevää kamppailua myös kotikaupunkiinsa. Työllistyminen uudessa kotimaassa huoletti, mutta perillä odotti iloinen yllätys
Lisätiedot: Suomalaisten Kemistien Seura arkisin klo 9–16 puhelin 010 425 6302 Julistetaan haettavaksi ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN GUST. Olemme yhdistyneet! Seppo Laine Oy – Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab Hanna Laurén Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia), KTM (kauppaoikeus) Mirja Matilainen Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Christoffer Sundman Eurooppapatenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Päivi Takala Patenttiasiamies DI (kemian tekniikka) Kathy Wasström Eurooppapatenttiasiamies FM (kemia) Juha-Matti Aalto Eurooppapatenttiasiamies FM (yleinen mikrobiologia) Christopher Devine Patenttiasiamies BSc (Hons) Applied Chemistry Leena Karvinen Eurooppapatenttiasiamies FK (biokemia) Jouni Laaksonen Patenttiasiamies DI (bioja elintarviketekniikka) Tord Langenskiöld Eurooppapatentti asiamies DI (kemian tekniikka) K ä y t ö s s ä s i O n 1 b i O j a K e m i a n a l a n a m m at t i l a i s ta Itämerenkatu 3 B, PL 339, 00181 Helsinki | puh: +358-9-68 59 560 | posti@seppolaine.fi | www.seppolaine.fi. Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinto 2016 hakuaika on nyt! Kysy lisää Carmela Kantor-Aaltonen carmela.kantor-aaltonen@kemianteollisuus.fi puh. Apurahoja myönnetään seuraaviin tarkoituksiin: • kemian opetukseen ja tutkimukseen • kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemiseen • kemian kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön • kemian sanastotyöhön • kemian historian tutkimukseen sekä • kemian alan museoja näyttelytoimintaan Apurahaa haetaan sähköisesti osoitteessa: www.kordelin.fi/apurahat_erillisrahastot Hakuaika päättyy 30.1.2016. KOMPAN RAHASTON APURAHAT Kahdessa sarjassa jaettavan palkinnon yhteissumma on 20 000 euroa. 050 404 5166 Osallistu kilpailuun! Hakulomake Kemianteollisuuden kotisivuilla osoitteessa www.kemianteollisuus.fi Onko kemian alan keksinnölläsi kaupallista potentiaalia tai löytyykö yrityksesi innovaatio jo markkinoilta
Useiden eri lääkemerkkien tabletit sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta. 12 8/2015 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ KEVÄÄLLÄ uutisoitiin Ruotsin viranomaisten aikomuksesta rajoittaa särkylääke parasetamolia sisältävien lääketablettien myyntiä ruokakaupoissa ja huoltoasemilla. Niitä toisivat lääkkeiden liikakäytöstä johtuvien sairauksien hoitokulut ja työntekijöiden sairauspoissaolojen lisääntyminen. Maksakirroosikuolemat lähtivät tämän myötä selvään kasvuun. On päivänselvää, että jos lääkkeitä myytäisiin ruokakaupoissa, lääkkeiden haittaLääkkeet eivät kuulu ruokakauppaan vaikutukset ja myrkytystapaukset tulisivat meilläkin lisääntymään Ruotsin tapaan. Lääkkeiden myyjän tulee olla lääkealan ammattilainen. SUOMESSA Päivittäistavarakauppa ry vaatii reseptivapaiden lääkkeiden siirtämistä kauppojen valikoimiin. Marraskuussa kielto tuli voimaan. Eri asia on, että Suomessa on alueita, joissa etäisyys lähimpään ruokakauppaankin, apteekista puhumattakaan, on kymmeniä kilometrejä. Olenkin Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa samaa mieltä siitä, että lääkejakelulle on toteutettava kokonaisvaltainen uudelleenarviointi. Perusoikeuksiimme kuuluu nykyään nurkua ja nurista, jos tavarat ja palvelut eivät ole saatavilla työmatkan varrella tai korkeintaan sadan metrin päästä kotoa. Parasetamoli on hyvä esimerkki lääkkeestä, jonka miellämme turvalliseksi mutta joka jo suhteellisen pieninä yliannoksina on vaarallinen aine. Niina Vieno niina.vieno@envieno.com Kirjoittaja on ympäristötekniikan tohtori, joka työskentelee haitallisten aineiden ympäristökuormituksen vähentämisen asiantuntijana. JOS LÄÄKKEITÄ myytäisiin ruokakaupoissa, kuinka taattaisiin, että kuluttajat saavat niistä ja etenkin niiden yhteisja sivuvaikutuksista riittävästi tietoa. On kuitenkin muistettava, ettei ole olemassa turvallista lääkettä, eikä reseptivapaa ole synonyymi turvalliselle lääkkeelle. Voimmeko vaatia kauppojen tai huoltoasemien henkilökunnalta sellaista osaamista, jota näistä asioista kertominen edellyttää. Laskelmissa on tuskin huomioitu Ruotsin esimerkin mukaisten haittavaikutusten hoidosta aiheutuneita lisäkustannuksia. Tarvittaisiin vain hieman suunnitelmallisuutta, joka tuntuu kuitenkin kadonneen. Kuusi vuotta sitten Ruotsin lääkelaitos hyväksyi 900 reseptivapaasta lääkkeestä 540 myytäväksi apteekkien ulkopuolella. Syynä oli parasetamolin liikakäytöstä johtuvien haittavaikutusten ja jopa myrkytysten selvä kasvu. LÄÄKKEIDEN vapauttamista myyntiin ruokakauppoihin ei pitäisikään sallia Suomessa. Näillä alueilla lääkkeiden saannin turvaamiseksi on perusteltua vaatia uudistuksia. ”MUTTA KUN apteekkiin on niin pitkä matka”, valittaa moni. Lääkkeiden nykyistä vapaampi saatavuus loisi illuusion lääkkeiden turvallisuudesta. Tästä hölmöydestä kuluttajat ovat maksaneet terveydellään, jotkut hengellään. Ongelma on, että lääkkeitä ei myydä lääkeaineen nimellä vaan kaupallisilla nimillä. Ratkaisu ei kuitenkaan ole lääkkeiden myyminen ruokakaupassa. KESKIOLUT vapautettiin meillä myyntiin ruokakauppoihin vuonna 1969. Osattaisiinko kaupassa vahtia ja opastaa, jos asiakas vahingossa ostaa useita eri lääkenimikkeitä, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta. Yhdistyksen laskelmien mukaan tämä toisi 100 miljoonan euron säästön veronmaksajille. Ju ha Hä m äl äi ne n. Myös esimerkiksi juopumispidätysten määrä räjähti käsiin. Se tuhoaa hitaasti ja salakavalasti yliannoksen ottaneen maksan. Esimerkiksi ibuprofeenia sisältävää särkylääkettä kaupataan nimillä Burana, Ibumax, Ibusal, Ibuxin, Ibutabs ja Nurofen. Lisäksi ruokakauppamyynnin vaarana on paitsi lääkkeiden turhan käytön yleistyminen myös aineiden päätyminen helpommin lasten ja nuorten haltuun
Toimintamme on kouluille maksutonta. • kemian työkalut • turvallisuus • yritykset Tiedustelut ja varaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. Ota yhtey3ä luokan johtajaan, professori Maija Akselaan maija.aksela@helsinki.?, puhelinnumero 0505141450. • . Gadolinissa vierailee vuosittain yli 4 000 oppilasta kaikilta luokkaasteilta. Sähköposti: asiakaspalvelu@tecaflow.fi • www.tecaflow.fi • Ole mukana innostamassa lapsia ja nuoria kiehtovan kemian opiskeluun ja tukemassa opettajien elinikäistä oppimista sekä uusien pedagogisten innovaatioiden kehittämistä. Lisätietoja: Niko Toropainen 029 006 5136 niko.toropainen@teca ow. TUNNETUT MURTOKALVOT-, JA RÄJÄHDYSSUOJAUSTUOTTEET TUNNETUT MURTOKALVOT-, JA RÄJÄHDYSSUOJAUSTUOTTEET Suunnittelemme, asennamme ja huollamme ammattitaidolla. Anna joululahja lapsille ja nuorille. Rahaa tarvitaan lisää lasten ja nuorten ohjaajien palkkioihin ja materiaalikuluihin. Kummeja ja sponsoreita haetaan myös ympärivuo7seen yhteistyöhön sopimuksen mukaan. Vaihde 029 006 280. Toimintamme on kouluille maksutonta. helmikuuta.. Lisätietoja: Niko Toropainen 029 006 5136 niko.toropainen@teca ow. Gadolinissa vierailee vuosi3ain yli 4000 oppilasta kaikilta luokka-?asteilta. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Esimerkiksi tuhannella eurolla teet sadalle koululaiselle ikimuistoisen opintokäynnin. Hyvää joulumieltä ja iloa kemiasta! h3p://www.kemianluokka.. • . • . Rahaa tarvitaan lisää lasten ja nuorten ohjaajien palkkioihin ja materiaalikuluihin. • Kummeja ja sponsoreita haetaan myös ympärivuotiseen yhteistyöhön sopimuksen mukaan. • Esimerkiksi tuhannella eurolla teet sadalle koululaiselle ikimuistoisen opintokäynnin. Tiilitie 6, 01720 Vantaa. Tule suositun Kemianluokka Gadolinin kummiksi . Ota yhteyttä luokan johtajaan, professori Maija Akselaan: maija.aksela@helsinki.fi, puhelin 050 5141450. Hyvää joulumieltä ja iloa kemiasta! www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Varaa paikkasi viimeistään 21. Ole mukana innostamassa lapsia ja nuoria kiehtovan kemian opiskeluun ja tukemassa ope3ajien elinikäistä oppimista sekä uusien pedagogisten innovaa7oiden kehi3ämistä. 040 827 9778 Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numero 1/2016 ilmestyy 10. Suunnittelemme, asennamme ja huollamme ammattitaidolla. tammikuuta! Osateemoina mm
Siinä missä tutkijat kiistelevät, tavalliset kuluttajat ovat hämmennyksissä. Scanstockphoto. Eniten sitä on tutkimusten mukaan väkevöidyissä viineissä, kuten sherryissä, grapassa, calvadoksessa ja portviineissä. Suurin osa alkoholijuomista sisältää asetaldehydiä. 14 8/2015 KEMIA Asetaldehydi on syöpävaarallinen aine, mutta kuinka suuren riskin se käytännössä muodostaa
Asetaldehydi muuttuu siten vaarattomaksi jo ennen juoman nauttimista. Salaspuron ryhmä on tuottanut aiheesta kymmenen väitöskirjaa ja satakunta julkaisua. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutAsetaldehydi on yhä kuuma peruna Bioteknologiayritys Biohit on tutkinut asetaldehydiä pitkään ja patentoinut useita siihen liittyviä keksintöjä, joista osasta on kehitetty kaupallisia tuotteita. Idea ei ole vielä realisoitunut, koska kysteiinin pahaa makua on vaikea peittää. Suomessa asetaldehydikeskustelua pitää osaltaan yllä Helsingin yliopiston professori Mikko Salaspuro, joka aloitti aineeseen perehtymisen post doc -tutkijana Yhdysvalloissa jo vuonna 1978. ”Suomessa on lähes 800 000 ihmiskimuslaitos IARC nimesi alkoholijuomien käyttöön liittyvän asetaldehydin ykkösluokan karsinogeeniksi eli ihmiselle syöpää aiheuttavaksi aineeksi vuonna 2009. Hänen mielestään elintarviketeollisuus tukeutuu asetaldehydin syöpävaarallisuuden osalta vanhentuneisiin tutkimuksiin. Sc an st oc kp ho to tuotteista lupaavimpia. Asetaldehydin kannalta se on alkoholiakin vaarallisempi aine, sillä yhdistettä liukenee tupakansavusta sylkeen. Korpela sanoo imeskelytabletin tarjoavan uudenlaisen tavan lopettaa tupakointi ilman vaaraa nikotiiniriippuvuudesta. Aineen syöpävaarallisuudesta – tai oikeammin haittojen mittasuhteista – keskustellaan kuitenkin yhä vilkkaasti. Erityisesti keksintöjä on syntynyt hitaasti ja paikallisesti L-kysteiiniä vapauttavien valmisteiden ympärille. Biohitillä useita patentteja tä, jotka tupakoivat satunnaisesti tai säännöllisesti.” Salaspuron tapaan Korpela toivoo alkoholijuomiin ja muihin elintarvikkeisiin asetaldehydiä koskevia varoitusmerkintöjä. 15 8/2015 KEMIA Marja Saarikko Asetaldehydi on alkoholin pääaineenvaihduntatuote. Tutkimus on tarkoitus toistaa isommalla koehenkilöryhmällä, jotta tuloksista saadaan tilastollisesti merkitseviä. Professorin mukaan asetaldehydin syöpävaarallisuudesta ihmiselle on poikkeuksellisen vahva, yhden geenin pistemutaatioon perustuva näyttö.. Tabletille on paljastunut muutakin käyttöä. Euroopan komission nimeämä, kuluttajien turvallisuutta valvova tieteellinen asiantuntijatyöryhmä SCCS suositteli vuonna 2012, ettei kosmeettisten tuotteiden tulisi sisältää asetaldehydiä yli viittä milligrammaa litraa kohden ja ettei suuvesiin lisättäisi sitä lainkaan. Lisäksi ainetta esiintyy joissakin hedelmissä, virvoitusjuomissa ja etenkin käymisteitse valmistetuissa elintarvikkeissa, esimerkiksi jugurteissa. Alkoholijuomissa vapaata asetaldehydiä voi olla runsaasti. Hän selvitti ensin asetaldehydin yhteyttä maksavaurioihin ja sittemmin syöpään. Yhtiön äskettäin teettämä tutkimus kertoo sen auttavan tupakoinnin lopettamisessa. Viime vuosina on herätty aineen mahdollisiin haittavaikutuksiin. Yhtiön hallituksen jäsenen Mikko Salaspuron mukaan Biohit kehitti myös keksinnön, jossa kysteiiniä sekoitetaan alkoholijuomiin. Toimitusjohtaja Semi Korpelan mukaan hiljattain myyntiin tullut asetaldehydin haittavaikutuksia ehkäisevä, L-kysteiiniä sisältävä imeskelytabletti on yrityksen Tupakka tappaa monesta syystä. Aminohapon on todettu sitovan tehokkaasti asetaldehydiä ja muuttavan sitä vaarattomaksi yhdisteeksi. Omenaisen tuoksun takia asetaldehydiä saatetaan myös lisätä ruokiin ja juomiin varta vasten antamaan tuotteelle hyvää aromia. ”Hitaasti liukenevaa L-kysteeiniä sisältävä tabletti ei myöskään aiheuta käyttäjälle nikotiinikorvaushoidossa yleisiä sivuvaikutuksia, kuten päänsärkyä, unettomuutta tai ripulia.” Nikotiinikorvaushoidon markkinat ovat hänen mukaansa pelkästään Suomessa kymmeniä miljoonia euroja
Heidän tarkoituksenaan on saada Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA arvioimaan uudelleen asetaldehydin turvallisuutta ihmisille. Sitä kertyy suun limakalvoille, sylkeen ja mahanesteeseen silloin, kun nautitaan alkoholijuomia tai elintarvikkeita, jotka sisältävät etanolia, asetaldehydiä tai molempia. Seurauksena voi olla suusyöpä, jonka esiintyvyys on vuodesta 1968 vuoteen 2012 noussut naisilla 3,7ja miehillä 6,8-kertaiseksi. Silloin alkoholija elintarviketeollisuudelle voi käydä samoin kuin tupakkateollisuudelle, joka tuomittiin maksamaan miljardikorvauksia.” ”Haitallisuuden arviointi äärimmäisen hankalaa” Koko tutkijayhteisön kanta ei ole yhtä jyrkkä kuin Salaspuron. Alkoholin juomisen jälkeen asetaldehydin merkittävimpänä lähteenä toimivat ruuansulatuskanavan normaalit bakteerit ja hiivat sekä limakalvosolut. ”Jos kuluttajat tuntisivat paremmin asetaldehydin riskit ja alkoholijuomien ja elintarvikkeiden asetaldehyditasot, se vaikuttaisi varmasti heidän valintoihinsa.” Hänen mielestään asetaldehydin haitoista pitäisi tiedottaa samoin kuin muiden syöpää aiheuttavien aineiden vaaroista. Sidonnaisuus yhtiöön on herättänyt kysymyksiä, sillä Biohit on alan vahva toimija. Mikko Salaspuron mukaan ennaltaehkäisy on tärkein toimenpide, jonka avulla asetaldehydille altistumista voitaisiin vähentää varsinkin riskiryhmillä. Suomalaisyritys on saanut keskusteluun mukaan Euroopan parlamentin syövän ehkäisemiseen keskittyvän ryhmän (MEPs Against Cancer), joka järjesti syyskuussa asiantuntijakuulemisen alkoholin ja syövän yhteydestä. ”Tutkimusten mukaan 70–80 prosenttia suusyövistä aiheutuu alkoholista ja tupakasta. 16 8/2015 KEMIA Hän ihmettelee, ettei aineen käyttöä ole rajoitettu. Uusia tapauksia havaitaan Suomessa vuosittain noin 400, Salaspuro kertoo. Joidenkin alkoholijuomien asetaldehydipitoisuus ylittää kosmeettisille tuotteille sallitun rajan lähes 400-kertaisesti. Pitäisikö esimerkiksi omenien, luumujen ja banaanien sisältämää asetaldehydiä kuitenkin pelätä. Yhtiö on tuonut markkinoille valmisteita, jotka vapauttavat mahalaukussa ja suussa L-kysteiiniä. Alkoholijuomien ja muiden elintarvikkeiden sisältämän vapaan asetaldehydin mahdollista osuutta ei tiedetä, koska sitä ei ole tutkittu.” ”Asetaldehydin haitoista pitäisi tiedottaa” Mikko Salaspuro on paitsi tutkija myös pörssiyhtiö Biohitin tieteellisen neuvottelukunnan jäsen, sen hallituksen jäsen ja osakkeenomistaja vuodesta 2008. ”Meillä on varoitusmerkinnät esimerkiksi asbestille ja formaldehydille, miksei asetaldehydille?” Asetaldehydi on karsinogeenina paikallinen. Turvallinen aminohappo sitoo vapaata asetaldehydiä ja muuttaa sen vähemmän haitalliseen muotoon. ”Yhdysvalloissa tai Kanadassa syöpäpotilaat nostavat vielä jonakin päivänä joukkokanteen asetaldehydistä. Syyn kertoo elintarviketurvalJokainen tietää, että hedelmät ovat terveellistä syötävää. Viraston toivotaan myös ryhtyvän toimiin, jotta alkoholijuomien ja elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuuksista viestittäisiin aktiivisemmin kuluttajille. Paikalla oli asiantuntijoita eurooppalaisten syöpäjärjestöjen kattoorganisaatiosta European Cancer Leaguesta ja jäsenmaiden alkoholipolitiikkaa koordinoivasta Eurocaresta. Tupakoitsijat altistuvat asetaldehydille vielä alkoholinkäyttäjiäkin enemmän, sillä ainetta esiintyy tupakansavussa, josta se liukenee sylkeen. Ne tuottavat tehokkaasti etanolista asetaldehydiä, mutta toisin kuin maksa, ne eivät pysty hävittämään sitä. Sc an st oc kp ho to. Myös Salaspuro osallistui europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen järjestämään tilaisuuteen
”Jos se olisi helppo asia, niin sehän olisi jo ratkaistu”, Koivisto sanoo. ”Ei ole syytä lietsoa pelkoa pieniä asetaldehydipitoisuuksia sisältäviä elintarvikkeita kohtaan”, hän toteaa kirjoituksessaan. Aineen haitallisuuden arvioimista vaikeuttaa sen luontainen esiintyminen paitsi alkoholituotteissa myös muun muassa kasviksissa ja hedelmissä. ”Mutta jos ilmenee, että asetaldeSc an st oc kp ho to. Eviran asiantuntijat komppasivat THL:n lausuntoa todeten, etteivät aio rajoittaa omaa jugurtin syömistään. ”Elimistössämme on siis asetaldehydiä, vaikka emme käyttäisi koskaan alkoholia. Hanke osoitti, että pitoisuudet ovat yleisesti ottaen samanlaisia kuin jo raportoiduissa tutkimuksissa. Hänen mukaansa kannattaa olla huolissaan pikemminkin alkoholin haitoista kuin asetaldehydin. Teollisuuden käyttämiä aromiaineiden määriä ei erikseen tilastoida. marja.saarikko@gmail.com Asetaldehydiä esiintyy pieninä pitoisuuksina myös jugurteissa ja muissa käymällä valmistetuissa elintarvikkeissa. Alkoholijuomien nauttiminen nostaa elimistön asetaldehydipitoisuutta, koska suun mikrobifloora tekee etanolista lisää asetaldehydiä.” Evira on toteuttanut projektin, jossa se määritti asetaldehydin pitoisuuksia elintarvikkeissa. Maitotuotteita valmistava Valio ei käytä asetaldehydiä aromiaineena. ”Pitoisuuksista on siis jotakuinkin hyvä käsitys, mutta asetaldehydin haitallisiin ominaisuuksiin olisi syytä perehtyä tarkemmin. Evira on yrittänyt saada tällaiselle tutkimukselle rahoitusta, toistaiseksi kuitenkin turhaan. lisuusvirasto Eviran erikoistutkija Pertti Koivisto: hänen mukaansa asetaldehydin haitallisuuden arviointi on äärimmäisen hankalaa. Myöskään elintarvikeyrityksissä ei kanneta asiasta akuuttia huolta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiirehti pian ilmoittamaan, ettei jugurtti ole terveydelle vaarallista kohtuudella syötynä. Asia ei Koiviston arvion mukaan ole edennyt myöskään Euroopan elintarviketurvallisuusvirastossa. Ristiriitaiset viestit hämmentävät kuluttajaa Asetaldehydistä on kirjoitettu suomalaismediassa ahkerasti. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Aitio myös muistuttaa vanhasta totuudesta: annos tekee myrkyn. Asetaldehydipitoisuudet jugurteissa ovat kaikkiaan pieniä. Asiaan voisivat tuoda selvyyttä epidemiologiset tutkimukset tai altistuskokeet solumalleilla tai eläinkokeilla”, Koivisto sanoo. Asetaldehydin muodostumiseen voidaan hänen mukaansa jonkin verran vaikuttaa valmistustekniikoilla, mutta ei aina. Lääketieteen tohtori Antero Aitio peräänkuuluttaa Lääkärilehdessä (38/2015) asetaldehydihuolelle mittasuhteita. Virasto pyrkii siten arvioimaan aineen elintarvikeperäistä saantia. Lääkärikunnassa monet katsovat ainakin elintarvikeperäisen asetaldehydin vaaroja liioiteltavan. Perinteisessä suomalaisessa viilissä asetaldehydiä ei ole. 17 8/2015 KEMIA hydin käyttömääriä tulisi tarkkailla, siinä tapauksessa toki tutkisimme asiaa tarkemmin”, Lukkariniemi sanoo. Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijan Mari Lukkariniemen mukaan asetaldehydi on alalle yksi aromiaine 2 500 sallitun aromiaineen joukossa. ”Nykyiset miedot jugurttihapatteet tosin tuottavat asetaldehydiä vähemmän kuin 10 vuotta sitten käytössä olleet hapatteet”, kertoo yhtiön viestintäpäällikkö Kaisa Tikkanen. Myös Lukkariniemi muistuttaa, että aromiaineena käytettävän asetaldehydin osuus on marginaalinen verrattuna siihen altistukseen, joka aiheutuu tupakoinnista ja alkoholin juomisesta. Usein moottorina ovat olleet Biohitin tekemät ja teettämät tutkimukset elintarvikkeiden sisältämästä asetaldehydistä ja lehdistötiedotteet, joita yhtiö on julkaissut tutkimusten tuloksista. Kun yhtiö pari vuotta sitten kertoi löytäneensä Suomessa myytävistä jugurteista ja oluista huomattavia määriä asetaldehydiä, aihe poiki useita lehtijuttuja. Jugurtinvalmistuksessa sitä kuitenkin syntyy itsestään hapatteiden toiminnan seurauksena. Asetaldehydin määrä valmiissa tuotteessa on 0,3–0,5 milligrammaa sadassa grammassa. Esimerkiksi omenassa määrä on luonnostaan moninkertainen jugurttiin verrattuna. Mediassa verrattiin asetaldehydiä vaarallisuudessa muun muassa asbestiin ja ehdotettiin jugurttipurkkeihin varoitusmerkintöjä
Toivotamme tunnelmallista jo ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. 18 8/2015 KEMIA Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA www.kty.fi www.finskakemistsamfundet.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS www.ordior.fi
waters.com THE SCIENCE OF WHAT’S POSSIBLE. 19 8/2015 KEMIA Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista jo ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. ® chem.aalto.fi Hyvää joulua ja menestystä tulevalle vuodelle Kurkista, mitä uusia innovaatioita löytyy pukin kontista: http://vtt.digijoulukalenteri.fi www.thermoscientific.com
”Näitä raaka-aineita ei kuitenkaan kannata kuljettaa pitkälle eikä säilyttää kauan, sillä osa aineista haihtuu hyvinkin nopeasti”, sanoo Tero Tuuttila Kokkolan yliopistokeskuksen soveltavan kemian yksiköstä. marraskuuta. ”Uniikki näkökulma löytyy teollisuuden ja biotalouden uusista synergiaeduista sekä niiden ympärille syntyneiden palveluyritysten kasvupotentiaalista.” Slotte, Sandberg ja Risikko esittelivät Kokkolan kemian klusteria Kemianteollisuus ry:n teemafoorumissa 25. ”Neljän viime vuoden aikana on syntynyt parisataa uutta työpaikkaa ja joukko uusia investointeja. Leena Laitinen sellä nekin kääntyvät uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Kiinnostavia aineita löytyy myös pellolta. Aiheesta puhuttiin Kokkola Material Week -tapahtumassa. Niistä voidaan kuitenkin saada talteen huomattava määrä erilaisia kemikaaleja, jotka sopivat edelleen jalostettaviksi. Esimerkiksi nurmenviljely tuottaa huomattavan määrän massaa hehtaaria kohden, ja nurmen korjuuja käsittelykalusto on jo pääosin olemassa. Yhtenä houkuttimena on kaupungin joutuisa lupabyrokratia ja toimiva yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken. Alueella valmistetaan muun muassa sinkkiä ja sinkkiyhdisteitä, lannoitteita, teollisuuskaasuja, kalsiumkloridia, kalkkikiveä, lääkkeiden raaka-aineita ja kasvinsuojeluaineita sekä kobolttia eri yhdisteinä. ”Meillä on edellytykset tulla kansainvälisen luokan huippualueeksi resurssitehokkuudessa, luonnonvarojen tehokkaassa hyödyntämisessä ja jalostusasteen nostamisessa sekä ympäristövaikutusten hallinnassa”, johtaja Tanja Risikko Chydeniuksesta uskoo. Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg iloitsee kemianteollisuuden kasvusta. Tuuttila toimii parhaillaan tutkijana Bioraff Botnia -hankkeessa, jossa selvitetään uusien tuotteiden ja materiaalien valmistusta metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä. Tänä päivänä Kokkola Industrial Park KIP on Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä. ”KIPin kahdeksan teollista toimijaa ja yli 80 palveluyritystä työllistävät suoraan noin 2 200 ammattilaista. Niin nurmesta kuin oljestakin on mahdollista valmistaa PET-muovia korvaavia furaaniyhdisteitä, kertoo Kokkola Material Week:. Keskuksessa tehdään kemian ja biotalouden tutkimusta, ja siellä voi yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa suorittaa kemian ja kemiantekniikan maisteriopinnot. Tuotannon viennin arvo oli viime vuonna 1,1 miljardia euroa”, Slotte kuvaa voimakasta kasvua. Viiden viime vuoden aikana alueelle on investoitu kaikkiaan 413 miljoonaa euroa, josta 227 miljoonaa uuteen tuotantoon. Maidontuottajien määrän vähetessä Suomessa vapautuu huomattava määrä peltopinta-alaa muuhun kuin karjanrehun tuotantoon. Samaan aikaan Suomelle tärkeän raaka-ainelähteen metsän tuotantoa voidaan oleellisesti parantaa. Sillä on iso merkitys kaupungille.” Soveltava kemia kuuluu myös Kokkolan yliopistokeskuksen Chydeniuksen vahvuuksiin. Sitkeällä tutkimuksella ja tuotekehitykMetsän ja pellon tähteet uusiksi materiaaleiksi Viisi vuosisataa kemianteollisuutta ”Kokkolan kemianteollisuuden juuret ulottuvat 1500-luvun alkuun, jolloin seudulla aloitettiin tervanpoltto. Vapaana on vielä noin 70 hehtaaria raskaalle kemianteollisuudelle kaavoitettua maata, joten uusille menestystarinoille on tilaa. Tervaperinteen ansiosta Kokkola on edelleen Suomen suurimpia purjelaivojen ja veneiden rakentajia”, kertoo Kokkolan Suurteollisuusalue -yhdistyksen puheenjohtaja Thomas Slotte. Lauri Lehtinen Hakkuutähteet, nurmi, olki ja käytetyt alkaliparistot muodostavat epätavallisen joukon raaka-aineita, jotka on yleensä mielletty jätteeksi. 20 8/2015 KEMIA AJANKOHTAISTA Jätteet ja sivuvirrat jalostuvat monin keinoin uusiksi raaka-aineiksi, materiaaleiksi ja tuotteiksi. Sellunvalmistuksen sivutuotteet, kuten kuori, kannot ja latvukset, on tähän asti nähty lähinnä polttoaineena
lehtinen.lauri@kolumbus.fi Nurmesta ja oljesta voidaan valmistaa PETmuovia korvaavia furaaniyhdisteitä.. Nykyisin ylivertaiseksi on osoittautunut solukkolisäys, jolla kasvullisia alkioita voidaan tuottaa suuria määriä. Puuta tarvitaan lisää Metsä on Suomelle entistä tärkeämpi raaka-ainevarasto, sillä nykyisten tuotteiden lisäksi monet uudet, lupaavat jalostussuunnat pohjaavat puun eri osien käyttöön. ”Esimerkiksi männyn jalostus antaa noin neljänneksen paremman tuoton kuutiometreinä”, kertoo metsäbiotekniikan dosentti Tuija Aronen Luonnonvarakeskuksesta. ”Paristoista valmistettu lannoite oli viime kesänä kenttäkokeissa, ja tarkkuuspuinnin tulokset vertailupelloilta valmistuvat ennen vuoden vaihdetta”, Pudas selvittää. Alkiot voidaan syväjäädyttää siksi aikaa, kun koeviljely osoittaa, mitkä alkiolinjoista ovat parhaita. Tällä hetkellä lainsäädäntö estää yhdyskuntajätteen levittämisen metsään, joten painetta on sekä lannoitteen kehitykseen että lainsäädännön muuttamiseen. 21 8/2015 KEMIA Kokkola Industrial Park Kokkolan kemianteollisuuden keskittymä on Pohjoismaiden suurin. Oljen solukko saadaan hajoamaan ja reaktiot alkamaan helpommin käyttämällä kuulamyllyä”, sanoo Selkälä, joka vastaa yhtiössä biomassan jalostusteollisuuden kehittämisestä. Menetelmän teknologiamyynnillä on hänen mukaansa potentiaaliset markkinat esimerkiksi Turkissa ja Keski-Euroopassa, joissa maaperässä on niukasti sinkkiä ja mangaania. Nurmesta saadaan myös proteiinia suoraan mekaanis-termisellä hajotuksella, ilman naudan maitorauhasten myötävaikutusta. Metsän tuottavuutta parannetaankin monin keinoin, kuten taimien jalostuksella. Metsän kasvuun vaikuttaa myös lannoitus. Luonnonolot, kuten ulkopuolisten puuyksilöiden aiheuttama pölytys, heikensivät kuitenkin tulosta. lokakuuta. Tuhkaja yhdyskuntajätteillä tehty lannoitus on osoittanut kasvulisäyksen olevan samaa luokkaa kuin kaupallisilla lannoitteillakin. Tyhjien alkaliparistojen sisältämä mangaani ja sinkki voidaan ottaa uudelleen käyttöön ja hyödyntää maaperän hivenaineiden lähteenä, kertoo Jarmo Pudas Rec Alkaline Oy:stä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Arosen mukaan ”rotutaimia” tuotettiin aiemmin erittäin hyvien puuyksilöiden siemenistä. ”Nurmi hajoaa helposti kemiallista jatkojalostusta varten. asiantuntija Sami Selkälä Toholammin kehitys Oy:stä. Uusista raaka-aineista ja materiaaleista puhuttiin kansainvälisessä Kokkola Material Week -tapahtumassa, joka järjestettiin Kokkolassa 24.–29
Leena Laitinen. mekaaninen puunjalostus tuottaa perinteisten rinnalle uusia ekotehokkaita komposiittirakenteita. 22 8/2015 KEMIA UUTISIA Kehittyvällä biotaloudella on mahdollisissa kriisioloissa tärkeä tehtävä turvata Suomen huoltovarmuutta. Ei, vastaa VTT:n professori Ali Harlin mutta toteaa hintakilpailun kasvattavan painetta kehittää biomassoista nimenomaan korkean lisäarvon tuotteita. ”Myös sellu saadaan tulevaisuudessa kiertämään esimerkiksi tekstiileiksi. ”Peruskemikaalien avulla pystytään tuottamaan suuri kirjo muita kemian tuotteita”, Pohjakallio sanoo ja korostaa kotimaisen biotalouden kehittämistä kokonaisuutena. Toimialojen rajat hälvenevät, sillä esimerkiksi kemian-, metsäja energiateollisuus hyödyntävät jo nyt samoja raaka-ainevirtoja ja valmistavat tuotteita samoille markkinoille. Esimerkiksi sellutehtaat voitaisiin valjastaa tuottamaan yhteiskunnalle välttämättömiä peruskemikaaleja. Pohjakallion mukaan poikkeusoloissa olisi mahdollista modifioida ja valjastaa sellutehtaat tuottamaan yhteiskunnalle tärkeitä peruskemikaaleja kuuden kuukauden sisällä. ”Biotalouden kehittyminen vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä energian että kemian tuotteiden tuotannossa. ”Risupaketit eivät nyt riitä. marraskuuta. Uutta toimintaa syntyy usein nykyisten tuotantolaitosten kylkeen.” Vaikka biotalous on nopeassa kasvussa, suurin osa sen tarjoamasta potentiaalista kemian alalla on Pohjakallion mukaan vielä hyödyntämättä. Lokakuussa ilmestynyt selvitys on julkaistu myös nettiversiona biotalous.fi-sivustolla. Biotalous parantaa huoltovarmuutta ”Äänekoskella, Kuopiossa ja Kemissä on vireillä sellutehdashankkeet, jotka kaikki tähtäävät monipuolisempaan biotuotevalikoimaan kuin perinteiset sellutehtaat.” Tavoitteena uudet arvoketjut Romuttaako öljyn halpa hinta biotalouden hyvän nosteen. ”Puun arvoketjut kasvavat, kun An tti Vi ita la /M et sä G ro up Äänekoskelle vuonna 2017 valmistuva Metsä Fibren biojalostamo on esimerkki modernista tuotantolaitoksesta, jossa syntyy paljon muutakin kuin perinteistä sellua. Kemiallinen puunjalostus taas täydentyy biomateriaaleilla ja -kemikaaleilla samalla, kun bioenergian merkitys vahvistuu.” UPM:n Biofore-auto näyttää esimerkkiä biomateriaalien innovatiivisesta käytöstä. Myös muilla biojalostajilla on osaamista ja laitteistoja esimerkiksi vedyn, metanolin ja hiilivetyjen tuotantoon puuhakkeesta ja biopohjaisista jätteistä. ”Suomen kannattaa panostaa etenkin korkeaa lisäarvoa tuottavaan biojalostukseen ja turvata kotimaista ja paikallista tuotantoa. Samalla syntyy uudenlaista osaajien yhteistyötä ja arvoverkostoja, jotka osaltaan parantavat huoltovarmuutta.” Näin sanoo Kemianteollisuus ry:n asiamies, kemiantekniikan tohtori Maija Pohjakallio, joka on tehnyt selvityksen biotalouden roolista huoltovarmuuden turvaamisessa. Toimivia prototyyppejä on jo olemassa, mutta kaupallisten sovellusten pullonkaulana on toistaiseksi pääoman puute.” Pohjakallio ja Harlin puhuivat Huoltovarmuusorganisaation teollisuussektorin järjestämässä bioja kiertotalousseminaarissa Helsingissä 12. Nanoselluloosa on edennyt jo lupauksista sovelluksiin: komposiittimateriaaleihin, kuitukankaisiin, paperiin ja kartonkiin, älykkääseen painamiseen ja kosmetiikkaan. Kehitys vauhdittuu, kun eri toimijat saadaan tiiviimpään yhteistyöhön. Lisäarvo kasvaa, kun sellusta ja bioenergiasta edetään biokemikaaleihin, biomateriaaleihin, lääkkeisiin ja kosmetiikkaan.” ”Bio-etuliitteellä sinällään ei ole itseisarvoa, vaan tuotteiden on oltava ominaisuuksiltaan muita parempia”, Harlin sanoo ja korostaa uusien arvoketjujen syntymistä
Asetaldehydi on WHO:n luokittelema syöpää aiheuttava aine eli karsinogeeni, joka on erityisen vaarallista jos sinulla on: • hapoton maha • haponestolääkitys • krooninen helikobakteeri-infektio • tai jos tupakoit CE-merkityt Acetium-kapselit ja -imeskelytabletit ovat saatavilla apteekeista kautta maan. DiagMMR-testi tunnistaa perimästä tietyn dna:n korjausmekanismin puutteen, MMR-geenin mutaation, joka johtaa niin kutsuttuun Lynchin syndroomaan. Tahraantumattomien tekstiilien ansiosta vedenkulutuksessa voidaan suomalaisyhtiön mukaan päästä jopa 90 prosentin säästöihin. Likaa hylkiviä tekstiilejä valmistava Tefismart on tehnyt merkittävän kaupan arabimaihin. Tuotteet ovat myynnissä myös Ruotsissa, Virossa ja Kanadassa. Yhtiöllä on vireillä patenttihakemukset myös maailman muilla päämarkkina-alueilla. Pesun hiilijalanjälkeä kasSuomalaiselle syöpätestille patentti Australiassa Arviolta kolme henkeä tuhannesta kantaa perinnöllistä MMRgeenin mutaatiota, joka nostaa heidän riskiään sairastua Lynchin oireyhtymän syöpiin. Yhtiön mukaan Lynchin oireyhtymään liittyvän diagnostiikkamarkkinan arvo on noin 35 miljardia arvoa. Acetium-tuotteet valmistetaan Suomessa. Sc an st oc kp ho to. Nanotekstiiliyritykselle suurkauppa arabimaihin Jo ha nn a Ko nt tila Toimitusjohtajat Oliver Schulz (vas.) Onground Groupista ja Jori Rusanen Tefismartista allekirjoittamassa sopimusta. Acetium-kapseleiden sisältämä L-kysteiini sitoo mahalaukussa 60-90 % asetaldehydistä vaarattomaksi yhdisteeksi, joka poistuu elimistöstä. Menetelmää kehittänyttä ryhmää johtaa professori Minna Nyström. Suomalaisyhtiön rakentama menetelmä löytää periytyvän syöpäoireyhtymän jo ennen taudin puhkeamista. Aiempien menetelmien avulla on ollut mahdollista diagnosoida Lynchin syndrooma vasta, kun syöpä on jo kehittynyt. Suomessa Tefismartin käsittelemiä tekstiilejä käytetään jo yli 100 000 ravintolapöydässä. Pelkästään Dubaissa on 18 000 ravintolaa, joiden pöytäliinojen pesemiseen käytetään päivittäin 15 miljoonaa litraa puhdasta vettä, arabimaissa niukkaa hyödykettä. Lue lisää: acetium.fi Acetium-imeskelytabletit poistavat jopa yli 90 % alkoholinkäytön ja tupakoinnin aikana sylkeen liukenevasta asetaldehydistä. SUOJAA VATSAASI JA SUUTASI Uusi maku! Salmiakki Diagnostiikkayritys LS CancerDiag on saanut syöpätestilleen patentin Australiassa. Syndrooma on tärkein perinnöllisen paksuja peräsuolisyövän aiheuttaja ja monien muidenkin syöpien merkittävä riskitekijä. Yritys toimittaa nanopinnoitettuja pöytäliinoja ravintoloille ja hotelleille muun muassa Arabiemiraatteihin, Qatariin, Kuwaitiin, Omaniin, Bahrainiin ja Saudi-Arabiaan. vattavat lisäksi veden lämmitysenergia, kuljetusten päästöt ja kemikaalit. Jakelusta vastaa dubailainen Onground-yhtiö. Testi perustuu Helsingin yliopistossa yli 20 vuotta jatkuneeseen tutkimustyöhön. Takana Fintran hallituksen puheenjohtaja Arto Tenhunen (vas.), suurlähettiläs Riitta Swan, ministeri Lenita Toivakka sekä toimitusjohtaja Jens Roder ja liiketoimintajohtaja Abid Raza Ongroundista. Tefismart ja Onground sopivat kaupasta Dubaissa ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan marraskuisella vienninedistämismatkalla. LS Cancer Diag pyrkii saamaan testinsä myyntiin vuonna 2017
Reilut parikymmentä vuotta toiminut perheyritys käyttää led-tuotteita, joiden Ympäristöpalkinto Beta Neon Oy:lle Led-tekniikalla säästyy energiaa ja euroja energiankulutus on markkinoiden pienimpiä ja elinkaari pitkä. Leena Laitinen M ar kk u Jo ut se n ”On hienoa, että pienikin yritys voi tehdä asioita, jotka huomataan”, Harri ja Sirpa Hägg iloitsevat. Vanhojen valomainosten metalliosat toimitetaan sulatettavaksi ja käytetään uudelleen. ”Mieluisaahan se olisi, mutta emme aseta paineita tytöille”, Harri Hägg hymyilee. Myös yrittäjäparin kaksi tytärtä ovat osallistuneet toimintaan. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa Oy Sinebrychoff Ab, Lassila & Tikanoja Oyj ja Europress Oy. Beta Neon Oy:n työ ympäristön hyväksi palkittiin Keravan kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa. Beta Neonin sivuilla oleva laskuri kertoo asiakasyritysten säästäneen tähän mennessä yli 730 000 euroa energiakuluja. Satunnainen ohikulkija tuskin huomaa muutosta, ja se on tarkoituskin. Perinteisillä mainoksilla on kaupunkikuvassa historiallista arvoa. Tekniikalla voidaan toistaa kaikki neonputkien tuottamat värit. Sirpa Hägg vaihtoi vakituisen työnsä Neste Oilin tutkimusja kehityslaboratoriossa yrittäjyyteen vuonna 2010, jolloin Beta Neon kamppaili monen muun pienen yrityksen tavoin kovissa talouspaineissa. Sesonkiaikoina pestataan lisävoimia. Harri Häggin mukaan Suomessa säästyisi ”ydinvoimalan verran” energiaa, jos kaikki soveltuvat ulkoja sisätilavalot vaihdettaisiin ledeiksi. Esimerkiksi Helsingin päärautatieaseman sisäänkäyntien päällä olevat tekstit toteutettiin neonputkilla Helsingin olympialaisten alla. Hyvälaatuiset led-mainokset ovat myös pitkäikäisiä, mikä vähentää huoltoliikennettä ja -kuluja”, yhtiön talouspäällikkö Sirpa Hägg täydentää. Beta Neon suunnittelee, valmistaa, asentaa, huoltaa ja modernisoi valoja ulkomainoksia. UUTISIA ”Kun saimme yrittäjäpalkinnon seitsemän vuotta sitten, tuntui että olimme tehneet jotain taloudellisesti oikein. ”Sellaisina aikoina yrittäjän usko tulevaisuuteen on koetuksella. Ratkaisu kelpasi myös Museovirastolle, joka valvoo arvorakennusten ilmiasun säilymistä. ”Energiansäästö tukee yritysten green office -ajattelua. Neonja loisteputket toimitamme ongelmajätteiden käsittelylaitokseen, jossa niistä erotetaan elohopea ennen muun materiaalin hyödyntämistä”, Hägg kertoo. Ympäristöpalkinnon saaminen tuntui sydämessä hyvältä.” Näin summaa keravalaisen Beta Neon Oy:n toimitusjohtaja Harri Hägg mielihyvänsä palkinnosta, jonka Keravan kaupunki luovutti yritykselle itsenäisyyspäivän juhlassaan 4. Moderni led-tekniikka säästää ympäristön lisäksi euroja. Valomainosyrityksen led-ratkaisut säästävät sekä energiaa että rahaa.. Tekstit korvattiin hiljattain led-putkella, jota käsitellään kuten neonvalojen lasiputkea ja joka voidaan taivuttaa myös paluukierrokselle itsensä taakse. Yhteinen päätöksemme oli, että tulin täyspäiväisesti mukaan työhön.” ”Ratkaisu on toiminut hyvin. Ajan mittaan selviää, löytyykö yritykselle tätä kautta jatkajaa. joulukuuta. Vuodesta 2002 jaettu ympäristöpalkinto on tunnustus kestävän kehityksen ja kaupunkikuvan edistämisestä. Beta Neonilla on noin 700 000 euron liikevaihto ja viisi vakituista työntekijää. ”Led-jäte voidaan kierrättää kokonaan. Harri on vahva ideoija ja toteuttaja, ja oma roolini on pitää yrityksen talous kunnossa.” Perinteinen ulkoasu uudella tekniikalla Uutena palveluna Beta Neon on kehittänyt työtavan, jonka avulla led-valoilla voidaan saavuttaa ulkonäöllisesti vanhaa neonmainosta vastaava lopputulos
Asiantuntijamme auttavat kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa: • lääkevalmisteet ja ravintolisät • terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet • kosmeettiset valmisteet • biosidivalmisteet • käyttöturvallisuustiedotteiden käännökset. Joukkue toteutti kilpailutyönsä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun tiloissa. Lisätietoa luokasta saa osoitteesta www.kemianluokka. bakteerikannalla. Gadolinissa vierailee vuosittain yli 4 000 lasta ja nuorta. Bostonin tuomaristo kehui etenkin mallinnusten monipuolisuutta mutta myös projektin yleistä toteutusta. Maailmanlaajuiseen iGEM 2015 -kisaan osallistui 280 joukkuetta, joista 259 oli mukana Yhdysvaltain Bostonissa järjestetyssä finaalissa. Kemianluokka Gadolin on moderni kemian oppimisympäristö, joka on suunniteltu tukemaan sekä oppilaita että opettajia. tammikuuta kello 14–17. Ainainen kiire ja asiat solmussa. Joukkue käytti biologisen tuottosysteeminsä suunnittelussa apuna matemaattista mallinnusta ja kokeili onnistuneesti jatkuvatoimista bioreaktorikasvatusta Turusta saadulla Aa lto -H el sin ki iG EM Kultaa Suomeen toivat Arto Lehisto (takana vas.), Annakarin Korppoo, Petra Tuomiranta, joukkueen mentori, Aalto-yliopiston professori Markus Linder, Tuukka Miinalainen, Juuso Rusanen ja Victor Rodrigues sekä Linda Hyrkkänen (edessä vas.), Riikka Huusari, Tamannae Alam ja Milla-Mari Vastavuo. It’s not magic, it’s expertise 09 825 64 200 | info@dra.fi | www.dra.fi Tarjoamme ratkaisun yrityksenne resurssipulaan. Voittajajoukkue sai tunnustusta erityisesti huolellisuudestaan ja tuloksistaan, jotka hyödyttävät myös tulevia iGEM-joukkueita. Kemianluokka etsii uusia yhteistyökumppaneita tukemaan työtä. Ota yhteyttä vaikka heti! Mietitään yhdessä nopein reitti päämääräänne! Draconsulting_Kemialehti_185X60.indd 1 25/11/15 10:33 Helsingin yliopiston kemianlaitoksessa toimiva kemianluokka Gadolin juhlii remonttinsa päättymistä avoimin ovin. Kilpailun pääpalkinnon voitti yhdysvaltalaisen William & Mary -yliopiston projekti, jossa tutkittiin eri promoottorien välistä variaatiota geeniekspression voimakkuudessa ja promoottorien kohinaa. fi.. Avointen ovien päivänä järjestetään myös leikkiSuomen joukkueelle kultaa synteettisen biologian kisassa Kemianluokka Gadolinissa avointen ovien päivä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoiden muodostama joukkue on saanut kultamitalin kansainvälisessä synteettisen biologian opiskelijakilpailussa. Kiinnostuneilla on tilaisuus tutustua Gadolinin uusiin tiloihin ja monipuolisiin työskentelymahdollisuuksiin 19. Suomalaisjoukkueen kilpailuprojektin innoittajana oli Turun yliopiston tutkimushanke, jossa tuotetaan propaania bakteereissa. mielinen Kemiaralli, jossa kemian kiehtovaan maailmaan tutustutaan mobiililaitteiden avulla. Joukkueista 114:lle myönnettiin suorituksestaan kultainen mitali. Vierailukäynnit luokassa ovat maksuttomia
Yhtiön liimoja voidaan siten käyttää elintarvikekontaktimateriaaleina. Pelastetaan Terva Eläköön terva ry kerää jäseniä ja lahjoituksia Pesämuna tervan Reach-rekisteröintiin Tervalla on monta käyttöä. Yhdistyksen jäsenet saavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Eläköön terva! -lehden. Lisäksi tuoteturvallisuutta koskevien säädösten ja asetusten kirjo on laaja ja niiden tulkinta vaihtelevaa. GPPH-järjestelmä vähentää eri maiden patenttivirastoissa tehtävää päällekkäistä tutkimustyötä. Rekisteröinti on tehtävä kesäkuuhun 2018 mennessä, jotta tervan kaupallinen valmistus ja käyttö olisi mahdollista myös tulevaisuudessa. 26 8/2015 KEMIA UUTISIA Palstalla seurataan tervatalkoiden etenemistä. Yhdistykseen voi liittyä myös yhteisöjäsenenä. ”Tarkoitus on kerätä pääosa tarvittavasta summasta lahjoituksina yrityksiltä, säätiöiltä ja järjestöiltä. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi”, sanoo projektipäällikkö Teija Aaltonen. Kiillon liimat hyväksyttiin elintarvikepakkauksiin Tavoitteeni oli kiteyttää tuoteturvallisuuden, lainsäädännön ja kemian tiedot mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon, kertoo myös keihäänheittäjänä tunnettu diplomi-insinööri Tero Järvenpää. Suomalainen mäntyterva on pelastamisen arvoinen kansallisaarre. Aiemmin voimassaoloaika laskettiin EU-myyntiluvan myöntämispäivästä. Ki ilto O y Kiillon liimoja on aiemminkin saanut käyttää elintarvikepakkauksissa, mutta elintarvikkeiden kontaktimateriaaleja koskevaa EU-lainsäädäntöä on tarkennettu. Tätä mieltä ovat Eläköön terva -yhdistyksen ensimmäiset jäsenet ja lahjoittajat. Mahdolliset yli jäävät varat käytetään tervan käytön edistämiseen ja tervaperinteen dokumentointiin. Elintarvikepakkauksissa käytettävien liimojen EUhyväksyntä oli pilottiprojekti, jonka toteutti diplomityönään Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut Tero Järvenpää. Yhdistyksen saamat lahjoitukset ja valtaosa jäsenmaksuista ohjataan tervan rekisteröintikustannusten maksamiseen. Rahaa prosessiin tarvitaan yli 100 000, mahdollisesti jopa 200 000 euroa. Leena Laitinen Kiilto Oy on saanut liimoilleen EU:n uuden lainsäädännön edellyttämän elintarvikehyväksynnän. Lisäsuojatodistusten voimassaoloaika muuttui Lääkeja kasvinsuojeluaineille myönnettävien lisäsuojatodistusten (SPC) voimassaoloaika lasketaan patenttija rekisterihallituksen uuden käytännön mukaan niiden EU-myyntiluvan tiedoksiantopäivästä. Yksityishenkilöt voivat osallistua talkoisiin liittymällä yhdistyksen jäseniksi. Hankkeen tuoreimmat kuulumiset löytyvät facebookin Pelastetaan terva -sivulta, joka on kerännyt jo toistatuhatta seuraajaa. Yksityishenkilön jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa, yhteisöjen ja yritysten 200 euroa vuodessa. Muutoksen taustalla on EU:n tuomioistuimen kanta, jonka mukaan voimassaoloaika on tulkittava kaikissa jäsenmaissa yhtenäisesti.. Jokioisten Museorautatien vanha höyryveturi komeilee Humppilan asemalla. Ensimmäisinä yhteisöjäseninä yhdistykseen ovat liittyneet Suomalaisten Kemistien Seura ja Kemia-lehti. Ti m oPe kk a Aa lto ne n Patenttihakemuksilla nopeutettu käsittely Virossa ja Saksassa Suomalaisilla patenttihakemuksilla on nyt mahdollisuus nopeutettuun käsittelyyn Viron ja Saksan patenttivirastoissa. Ensimmäisen lahjoituksen yhdistykselle on tehnyt Väriteollisuus ry, ja lisää lahjoituspäätöksiä on luvassa lähiaikoina. Eläköön terva ry toimii talkoohengessä vapaaehtoisten terva-aktiivien voimin. Molemmat virastot ovat liittyneet kansainväliseen GPPH-yhteistyöhön. Järvenpää kokosi työssään nykyiset vaatimukset yhteen ja kehitti Kiillolle niiden pohjalta uuden toimintamallin. Syyskuussa perustettu Eläköön terva ry on aloittanut rahoituksen keräämisen mäntytervan Reach-rekisteröintiin. Hakija voi pyytää nopeutettua käsittelyä sen jälkeen, kun yhden maan virasto on hyväksynyt hakemuksen vaatimukset. Yhdistykseen voi liittyä nettiosoitteessa www.pelastetaanterva.fi > Yhdistys
Tämä tapahtui 2000-luvulla. Hän sai koolle 12 silloisista 16 yrityksestä, jotka alalla toimivat. Jälkimmäiseen kuului vähäinen muovi tai, kuten silloin vielä sanottiin – keinohartsiteollisuus. Yhdistyksen nimi ehti olla välillä Tekohartsiteollisuusliitto, mutta saatuaan itse aikaan suomenkieleen muovi-sanan, sen nimi vuonna 1949 muutettiin nykyiseksi. Osallistuin hiljattain kansainväliseen pestisidifoorumiin, jonka aiheena olivat kielletyt ja käytöstä poistetut torjunta-aineet. Kivekäs, sittemmin vuorineuvos ja Muoviyhdistyksen kunniapuheenjohtaja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan jo valmistetut aineet voivat olla murheenamme pitkään. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Vanhat ja uudet synnit SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 12/1980 Neljäkymmentä vuotta muovialan yhteistoimintaa Raaka-aineen jakajasta koulutusja informaatiojärjestöksi Kemia-Kemi 6/1990 Muoviyhdistys 50 vuotta Vielä sotavuosina metsäteollisuus oli vientiteollisuutta ja kaikki muu kotimarkkinateollisuutta. 1949. Kyse on POP-aineesta, joka on hyvin hitaasti hajoavaa, kaukokulkeutuvaa ja eliöihin kerääntyvää. Loput 80–85 prosenttia oli ongelmajätettä, joka kasattiin tehdasalueelle tai kuskattiin kaatopaikalle. Siitä laskee alkunsa nykyinen Muoviyhdistys ry. VANHOJEN SYNTIEN päälle on kasattu uusia. Sveitsin Baselissa Reinin rannalla on tehdasalue, joka edelleen saastuttaa kaupunkilaisten ilmaa ja joen vettä. 1940 Suomen jouduttua sotaan. Alan 16 kotimaisesta yrityksestä 12 järjestäytyi tällöin Nappija keinohartsiteollisuuden luottamusneuvostoksi. Id a Pi m en of f. Muoviyhdistys, joka on maailman vanhin muovialan henkilöjärjestö, perustettiin v. Nämä perustivat 31.10.1940 Nappija keinohartsiteollisuuden luottamusneuvoston. Ruotsissa havaittiin pohjavesien saastuneen lentokenttien läheisyydessä. KÄYTÖSTÄ POISTETUT torjunta-aineet ovat murheena etenkin Venäjällä ja niin sanotuissa Eecca-maissa eli Itä-Euroopassa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa. Juhlapäivänä Helsingin kaupunginmuseossa avattiin muoviaiheinen näyttely, julkistettiin muovialan historiasta kertova kirja sekä järjestettiin seminaari Finlandia-talossa. MONI AJATTELEE, että kun erittäin haitallisen aineen käytölle ja tuotannolle saadaan laissa rajoituksia, asiat ovat kunnossa. Ongelmia on muuallakin. Vuonna 1940 valtiovalta toivoi, että kotimarkkinateollisuus järjestäytyisi. Meillä on Talvivaara ja Kittilän kultakaivos, joka taistelee jätealtaan liian suuren vesimäärän kanssa. Muovisanan vakiinnuttua suomen kieleen yhdistys sai nykyisen nimensä v. Koko lauma kuoli juotuaan vettä lätäköistä alueella, jossa on maahan haudattuja torjunta-aineita. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Saastumista on kenties saatu vähennettyä, mutta ei lopetettua. Prosessitekniikkaa opiskellut ja pari vuosikymmentä suunnittelutöitä tehnyt ei voinut kuin hämmästellä entisaikojen käytäntöjä. Syynä oli sammutusaineiden sisältämä PFOS. Keinohartsiteollisuuden kokoamisen sai tehtäväkseen varatuomari Lauri J. vietti 50-vuotisjuhliaan 5.10.1990. Ulkomaankauppaa oli säännösteltävä ja keinohartsien rajoitetut tuontimäärät jaettava tasapuolisesti. Muoviyhdistys r.y. Ihmisiä joutui sairaalaan heidän syötyään kyseisten lampaiden lihaa. Esimerkiksi lindaanin valmistuksessa tehtaasta tuli ulos varsinaista tuotetta 15–20 prosenttia. 27 8/2015 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Espanjassa on toiminut valtava lindaanitehdas, joka on jättänyt jälkeensä jätettä reilut kaksi kertaa enemmän kuin Venäjä ja Eecca-maat yhteensä. Brasiliassa rautamalmikaivoksen patoallas murtui, jolloin lähialue kylineen hautautui haitallisia kemikaaleja sisältävään kaivosjätteeseen. Hurjimpia esimerkkejä on kirgisialainen lammaslauma. Muoviyhdistyksen tehtäviin kuuluu nykyisin muovialan sisäinen tiedotus, kustannustoiminta ja koulutus
020 785 21 faksi 020 785 2020 etunimi.sukunimi@bayer.com www.bayer.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet – Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BANG & BONSOMER GROUP OY Itälahdenkatu 18 A 00210 Helsinki PL 93, 00211 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (09) 681 081 faksi (09) 692 4174 company@bangbonsomer.fi www.bangbonsomer.com BAYER OY Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, 20101 Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, 02151 Espoo puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo p. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 28 CHEMATUR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh
040 827 9778 KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (017) 832 31 faksi (017) 832 3570 myynti@isvet.fi www.isvet.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysivaa’at – Analytical Balances Kemikaalikaapit – Chemical Cabinets Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Vaa’at – Balances & Scales Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods Vihreiden sivujen nettiversio UUDISTUI! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (09) 802 76 280 faksi (09) 802 76 235 fisher.fi@thermofisher.com www.fishersci.fi GEA FINLAND OY Hiomotie 19 00380 Helsinki puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” Varaa heti oma paikkasi . 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS IS-VET OY Kilpivirrantie 7 74120 Iisalmi puh. Ota yhteyttä: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 0207 558 960 faksi 0207 558 969 www.gea-pe.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutinlaitokset – Evaporator Plants Homogenisaattorit – Homogenizers Jäähdytystornit – Cooling Towers Leijupetikuivaimet – Fluid Bed Dryers Spray-kuivurit – Spray Dryers Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives GEA NIRO INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING 29 FISHER SCIENTIFIC OY Ratastie 2 01620 Vantaa Asiakaspalvelu ja tilaukset: puh. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 30 METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi Kysy ensin meiltä • At your service LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä PANALYTICAL B.V. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 B 00180 Helsinki puh. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com www.asdi.com www.oblf.de Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Röntgenfluoresenssispektrometrit (XRF) – X-ray fluorescence spectrometers (XRF) Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems Näytteenvalmistus – Sample preparation Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR) Vihreät sivut huomataan! • Jokaisessa lehdessä. • Netissä www.kemia-lehti.fi. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. • Jokaisessa uutiskirjeessä. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Upseerinkatu 1 02600 Espoo puh. 010 7786 800 faksi 09 8190 5855 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalytiikka – Analytics of Elements Elektrodit – Electrodes Elohopea-analytiikka – Analytics of mercury Ionikromatografit – Ion chromatographs pHja johtokykymittarit – pH and conductivity measurement devices Polarografit – Polarographs Stabiilisuusmittarit – Stability measurement devices Spektroskopia – Spectroscopy Sähkökemian laitteet – Electrochemical equipment Titraattorit ja annostelijat – Titrators and dispensers TOC-analytiikka – TOC Analytics Voltametrit – Voltameters PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh
Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 31 SOFTWARE POINT OY Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity) TRANSLAND OY Vapuntie 3 C 07955 Tesjoki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 23015 10435 Stockholm, Sweden puh. 050 561 2527 ilkka.helander@transland.fi www.transland.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Käännöspalvelut – Translation services TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence ® Solutions LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE LIMS LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers SKALAR ANALYTICAL B.V
Kysy ensin meiltä • At your service 32 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 1/2016 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20. tammikuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti ”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.” ”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.” TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Milla Sinisalmi, puh. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus
040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Milla Sinisalmi, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi
Asian paljastaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Musta hiili säilyy ilmakehässä joitakin päiviä tai viikkoja imien itseensä lämpöä ja lämmittäen ilmakehää. Se lämmittää aluetta entisestään. ”Mustan hiilen laskeuma näyttäisi olevan päinvastoin voimakkaassa nousussa joissain osissa Euraasian arktista aluetta”, sanoo tutkimuksen päätekijä, filosofian tohtori Meri Ruppel bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Tärkein mustan hiilen lähde näyttää tutkijoiden mukaan olevan öljyn ja maakaasun tuotannossa yleisesti käytettävä soihdutus. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että pahin voi vielä olla edessä. Muita olennaisia lähteitä lisääntyville mustan hiilen laskeumille ovat esimerkiksi dieselautojen määrän kasvu Euroopassa sekä mahdollisesti kaukokulkeuma Aasiasta. Yhdessä muiden pienhiukkasten kanssa se aiheuttaa vuosittain miljoonia ennenaikaisia kuolemia etenkin Aasiassa. 34 8/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Mustaa hiiltä eli nokea sataa ilmasta maahan Euroopan arktisilla alueilla entistä enemmän. Mustaa hiiltä syntyy kaikessa epätäydellisessä poltossa. Sen laskeuma on merkittävästi nopeuttanut arktisen alueen lämpenemistä ja sulamista ja kiihdyttänyt maailmanlaajuisesti jäätiköiden vetäytymistä”, Meri Ruppel sanoo. Sen lämmittävä vaikutus voimistuu arktisilla alueilla. Valtaosa ilmaan päätyvästä noesta laskeutuu kuitenkin arktisilla alueilla sateen mukana maahan. Sitä pääsee ilmaan esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä, dieselmoottoreista, metsäpaloista ja yhä enemmän kotitalouksista eli ruuanlaitosta, lämmityksestä ja saunoista. Suurin syy asiaan on lumija jääpeitteen nopea kutistuminen. Pahin vielä edessä. ”Musta hiili on avainasemassa itseään ruokkivan noidankehän syntymisessä. Koska mustan hiilen pitoisuuden on oletettu laskeneen arktisten alueiden ilmassa, ongelmaa on pidetty jo selätettynä. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Environmental Science &Technology -sarjassa. Maailmanlaajuisesti tärkein ilmastoa lämmittävä ihmisperäinen tekijä on hiilidioksidi, ja musta hiili tulee kakkosena. Siksi se ei välttämättä näy ilmakehämittauksissa. Professori Atte Korholan johtaman tutkimushankkeen tulokset perustuvat Huippuvuorten jäätiköistä ja pohjoissuomalaisista järvisedimenteistä tehtyihin havaintoihin. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan asia ei ole näin. Yleinen käsitys on ollut, että noen määrä arktisella alueella on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt. Soihdutusta tapahtuu erityisesti Pohjois-Venäjällä, josta infrastruktuuri puuttuu. Menetelmän käytön tarkoitus on saada hyödynnettäväksi kaikki poratessa muodostunut kaasu. Ilmiö kiihdyttää pohjolan lämpenemistä. Musta hiili lämmittää arktisia alueita Arktinen alue on lämmennyt keskimäärin yli kaksi kertaa muuta maapalloa voimakkaammin. Sc an st oc kp ho to Musta hiili nopeuttaa Huippuvuorten ja muiden arktisten alueiden lämpenemistä ja kiihdyttää jäätiköiden sulamista.. Mustan hiilen laskeumien lisääntymistä ei ole aiemmin havaittu, koska ainetta on määritetty lähinnä ilmakehämittauksin. Arktisilla alueilla musta hiili on kuitenkin ykkössijalla. Kun lumi ja jää häviävät, auringon säteily imeytyy alta paljastuneisiin tummiin pintoihin. Ilmastovaikutusten lisäksi musta hiili on vakava terveysuhka
Nykyisessä Käypä hoito -suosituksessa korkean riskin tasoksi määritellään naisille 20 ja miehille 40 grammaa puhdasta alkoholia vuorokaudessa. 35. Se vastaa noin 12:ta ja 24:ää annosta viikossa. Suomalaislapset saavat ruuasta vähemmän raskasmetalleja kuin vanhempansa samassa iässä, osoittaa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimus. 8/2015 KEMIA Jo yksi annos alkoholia on ihmiselle haitaksi, jos alkoholia juo päivittäin. Laajassa EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa maailmassa soluterapian toimimista aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidossa. Parikymmentä annosta viikossa juovilla kuoleman riski on yli kaksinkertainen verrattuna vähän alkoholia nauttiviin”, kertoo tutkija Pyry Sipilä. Sc an st oc kp ho to Sc an st oc kp ho to Paras keino välttää elintarvikkeiden mahdollisten haitallisten aineiden vaikutuksia lapsilla on monipuolinen ruokavalio. ”Jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkitsevästi kuoleman riskiä. Eviran mukaan suomalaisten lasten raskasmetallialtistus on vähäisempää kuin Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on aiemmin arvioinut. Identtisiä kaksosia vertaamalla tutkijat osoittivat, että runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvää lisääntynyttä kuoleman riskiä eivät selitä epäsuotuisat geenit. Laajassa tutkimuksessa seurattiin lähes 15 000:ta suomalaista 24–60-vuotiasta kaksosta kolmen vuosikymmenen ajan. Medfiles Oy vastaa kaikkien osallistujamaiden tutkimuskeskusten koordinoinnista, monitoroinnista ja tiedonhallinnasta. Arseenia tulee eniten riisistä. Tutkimukseen osallistuvia suomalaispotilaita hoidetaan Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa. Silti osa 1-, 3ja 6-vuotiaista saa ruuasta ja talousvedestä raskasmetalleja enemmän kuin nykyarvion mukaan on turvallista. Kadmiumja lyijyaltistusta on vaikea pienentää, koska aineita esiintyy lähes kaikissa elintarvikkeissa. Suomessa käytettyjä alkoholin riskirajoja pitäisi siksi madaltaa. Alkoholia tulisi nauttia enintään yksi annos joka toinen päivä. Merkittävä kadmiumlähde on vilja, joten viljalajeja kannattaa syödä vaihdellen. Potilastutkimukseen osallistuu 400 potilasta, joista puolet saa soluvalmistetta. Tähän tulokseen päätyy Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. RESSTORE-konsortiossa ovat Suomesta mukana Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Medfiles Oy, jotka tutkivat rasvakudoksesta eristettyjen kantasolujen tehoa. Riisijuomia ei pitäisi antaa alle 6-vuotiaille yksinomaisena juomana, Evira suosittaa. Soluterapiaa testataan aivoverenkiertohäiriöihin Yksikin alkoholiannos päivässä lisää kuolemanvaaraa Lasten ruuassa entistä vähemmän raskasmetalleja Lasi viiniä joka toinen päivä on sopiva tahti alkoholinkäyttöön. Hoitoon tarvittavat solut kasvatetaan neljässä eurooppalaisessa keskuksessa, joista yksi on Tampereen yliopiston kudospankki ja solukeskus Regea. Aivoverenkiertohäiriöt, kuten aivoinfarkti ja aivoverenvuoto, ovat tärkein aikuisiän vammaisuutta aiheuttava tekijä. Yksi annos on esimerkiksi tölkki keskiolutta, lasillinen viiniä tai paukku väkeviä. Tutkimuksessa huomioitiin myös iän, sukupuolen, tupakoinnin, liikunnan, ylipainon ja sosioekonomisen aseman vaikutukset. Kadmiumin, lyijyn ja arseenin turvallisina pidettyjä saantimääriä on tiukennettu vuoden 2008 jälkeen. Alkoholiannoksella tarkoitetaan 12:ta grammaa puhdasta alkoholia. Soluhoidon tehoa arvioidaan kliinisten mittareiden, veren merkkiaineiden ja uusien kuvantamistekniikoiden avulla. ”Esimerkiksi lyijypitoisuudet elintarvikkeissa ovat laskeneet muun muassa lyijyttömään bensiiniin siirtymisen vuoksi”, kertoo erikoistutkija Johanna Suomi. Tutkimus on saanut 6,3 miljoonan rahoituksen Horisontti 2020 -ohjelmasta. Monivuotinen riskinarviointitutkimus perustuu Pirkanmaalta koottuihin ruuankäyttötietoihin ja elintarvikkeiden valvontanäytteisiin
Tutkijoiden tavoitteena on, että luonnollisten anionikanavien puutetta voitaisiin korvata keinotekoisilla anionien kuljettajilla. Ihmisellä murrosikää säätelevät kuitenkin lukuisat muutkin geenit. Muutokset lämpötilassa ja kasvukauden lämpimimmän jakson ajoittumisessa voivat siksi vaikuttaa globaaliin hiilenkiertoon ja mahdollisesti myös puuaineen ominaisuuksiin. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä kasvukausi pitenee ja puiden kasvu lisääntyy. Tutkitut puut olivat kuusi, jalokuusi ja mänty. Puut saattavat myös aloittaa vuosittaisen kasvunsa entistä varhaisemmin. Kalan merivaelluksen pituuden geneettistä taustaa ei ole aiemmin tunnettu, joten asiaa ei ole voitu hyödyntää lohikantojen hoidossa. ”Tulokset osoittavat, että kasvukauden aikaista hiilensidontaa ei voi tarkastella puuaineen tilavuuskasvun avulla, vaan puuaineen muodostumisprosessi on tunnettava tarkemmin”, selventää Luken erikoistutkija Harri Mäkinen. Sukukypsyyden saavuttamisikä puolestaan vaikuttaa siihen, minkä kokoinen kutemaan saapuva lohi on. Ilmaston lämpenemisen odotetaan muuttavan ympäristöolosuhteita ja metsien kasvua. Anionien siirtämisestä solukalvojen läpi on tullut tärkeä supramolekyylikemian tutkimusaihe. Tuore tutkimus tarjoaa siksi tärkeää tietoa kantojen suojelemiseen. Taudin vakavin oire ovat hengitysongelmat. Kystiseen fibroosiin ei ole parantavaa hoitoa, ja se johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Geeni selittää yksinään liki 40 prosenttia kalan koosta. Yksi geeni määrää lohen koon Kuinka isoksi lohi kasvaa. Tutkimustulokset julkaistiin Nature Chemistry -lehdessä. Ha ns -P et te r Fj el d Sc an st oc kp ho to. Tämä selviää kansainvälisestä tutkimuksesta, johon Suomesta osallistui Luonnonvarakeskus Luke. VGLL3-nimisen geenin vaikutus perustuu siihen, että se säätelee rasvojen kertymistä elimistöön. 36 8/2015 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Kansainvälinen tutkijaryhmä on valmistanut uuden anionien kuljettajaaineen, josta voi löytyä merkittävää apua kystisestä fibroosista kärsiville. Turun yliopiston akatemiaprofessorin Craig Primmerin mukaan uudesta tiedosta on hyötyä myös ihmisen murrosiän ja etenkin sen varhaistumisen tai myöhästymisen tutkijoille. Pohjoismainen tutkijaryhmä on löytänyt geenin, joka määrää, milloin lohi tulee sukukypsyysikään ja palaa Uudesta aineesta apu kystiseen fibroosiin. Hiilen sitoutuminen puubiomassaan noudattaa lämpötilan vaihtelua. Sen päättää geeni nimeltä VGLL3. Lämpeneminen vaikuttaa puiden hiilensidontaan Ranskassa rungon tilavuuskasvun nopein vaihe ajoittui kesäkuun lopulle, jolloin päivä on pisimmillään. Brittiläisessä Bristolin yliopistossa toteutettuun hankkeeseen osallistui muun muassa tutkija Ond?ej Jur?ek Jyväskylän yliopistosta. Hiilensidonta puolestaan oli vauhdikkainta kuukautta myöhemmin. Jur?ek auttoi karakterisoimaan kuljettaja-aineen molekyylirakenteen yhdessä kloridiionin kanssa. mereltä kotijokeensa kutemaan. ”Geeniä voitaisiin käyttää esimerkiksi palauttamalla suuria, myöhemmin sukukypsyyden saavuttavia yksilöitä populaatioon, jossa niiden osuus on pienentynyt”, sanoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta. Kystisen fibroosin ja monien muidenkin geneettisten tautien taustalla on luonnollisten anionikanavien epätäydellisyys tai puuttuminen kokonaan. Tutkimuksessa seurattiin puuaineen muodostumista ja hiilen sitoutumista puuhun kasvukauden aikana Ranskassa. Turun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja useiden norjalaisten tutkimuslaitosten artikkeli julkaistiin Nature-lehdessä. Molekyyli on osoittautunut erittäin aktiiviseksi ja lähes myrkyttömäksi. Etenkin naaraskaloille olisi eduksi viipyä meressä pitkään, jolloin ne ehtisivät kasvaa suuremmiksi. Tutkimuksessa kävi yllättäen ilmi, että sama geeni on osallisena myös ihmisen murrosiän käynnistymiseen
maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Ke m ira O yj Kemiran tutkimuskeskuksessa paneudutaan vesikemian kehittämiseen. Koeputkitason tutkimus jää vähemmälle huomiolle, ja sen sijaan painopiste on prosesseissa sekä tuotannon käynnistämiseen ja kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Summasta noin 40 miljoonaa euroa kanavoidaan Tekesin kautta tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaan. Esimerkiksi metsäalan ja kemian välisessä yhteistyössä on pitkät perinteet ja paljon potentiaalia. Myös Pohjoismailla on oma biotalouspaneelinsa, jonka ministerineuvosto nimitti kuluneena syksynä. Nyt vain pitää liimata muutkin erilaiset osaamiset yhteen entistä tiiviimmin”, Saarenmaa sanoo. Bioja kiertotalous ovat uusiutumisen ja uuden nousun avainasemassa. ”Korkeaan teknologiaan panostaminen luo innovaatioita ja vientituotteita. Kemia vahvasti mukana Toukokuussa 2014 julkaistun Suomen biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 miljardista 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Molekyylitason osaamisen avulla saadaan raaka-aineille lisää arvoa ja aineet kiertoon. Kemian toimijat ovat mukana biomassojen koko kierrossa alkaen biomassojen kasvatukseen tarvittavien lannoitteiden valmistamisesta aina biojätteen jalostamiseen. Monet muutkin kemianalat kytkeytyvät tiiviisti biotalouteen.. Hallitusohjelmassa biotalouden kehittämiseen on korvamerkitty 300 miljoonaa euroa. Paneelin vetovastuu on kahdella ministerillä, Olli Rehnillä ja Kimmo Tiilikaisella, jotka valtionhallinnossa vastaavat biotalouden kehittämisestä. Rahaa toteutukseen on varattu 300 miljoonaa euroa. 37 8/2015 KEMIA ULJAS UUSI BIOTALOUS Sarjassa on esitelty suomalaisen biotalouden osaamistarinoita. Maija Pohjakallio Suomi kaipaa kipeästi piristysruiskeita talouteensa. ”Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti asukasta kohden. Työja elinkeinoministeriö asetti marraskuun alussa biotalouden toimijoista koostuvan paneelin, jonka tarkoituksena on edistää hallinnon, tutkimuksen, elinkeinojen ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutusta. Sarja päättyy. Strategia arvioidaan ja sen mahdolliset päivitystarpeet kartoitetaan ensi vuoden aikana. Molempien paneelien jäsenenä toimii maaja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, jonka mielestä Suomella on bionousuun hyvät lähtökohdat. Tekesin rahoitusmuodossa tulevat korostumaan ekosysteemien ja liiBiotalous kestävän kasvun kärjeksi ketoiminnan kehitys. Kemian rooli biotalouden kehittämisessä onkin keskeinen. Meillä on myös teknologioita ja osaamista. ”Tavoitteena on kehittää yhteiskuntaa vähähiilisempään ja kestävämpään suuntaan. Niitä Suomi tarvitsee”, Liisa Saarenmaa tähdentää. Kyse ei ole ainoastaan raaka-aineista ja teknologioista, vaan muutoksen on oltava systeeminen.” Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies. Biotalouteen kytkeytyvät myös kemianteollisuuden monet kasvualat, kuten uusiutuvat biopolttoaineet, biopohjaiset kemikaalit, lannoitteet, vesikemia ja teolliset entsyymit. Samassa ajassa alalle on määrä luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeista yksi on biotalous ja puhtaat ratkaisut. Viisi miljoonaa euroa on osoitettu VTT:n bioruukille, jossa rakennetaan infrastruktuuria vihreän kemian testaukseen ja pilotointiin
Toisin kävi. Sieltä häntä suositeltiin Uppsalaan Pharmacia Fine Chemicals -yhtiöön, aikansa johtavaan yritykseen geelisuodatuksen ja immunoadsorbenttien alalla. Henkilökuntaa palkattiin lisää, ja osasto alkoi pyöriä kahdessa vuorossa. • FM (orgaaninen kemia), Helsingin yliopisto 1971. Kaikki juuri luovutetusta verestä sivutuotteena erotetut leukosyytit pyrittiin hyödyntämään. Lääketieteellisen ovet eivät kuitenkaan auenneet, joten tuore ylioppilas ajautui monen muun tapaan opiskelemaan kemiaa. 1980-luvun alussa markkinoille tuli geeninsiirtotekniikan myötä muuntogeenisiä interferoneita, ensimmäiHanna-Leena Kauppinen Elämä interferonille Hanna-Leena Kauppinen kuuluu suuren suomalaisen interferonitarinan pääkirjoittajiin. Vuosikymmenen ajan valtaosa maailman kliinisiin tutkimuksiin käytetystä interferonista tehtiin Veripalvelussa. Sen aikana hän tutustui tarkasti proteiiniin, jota virustartunnan uhriksi joutuneet solut käyttävät puolustuskeinonaan. Asuu Helsingissä ja Oulussa. ”Tapasinkin Veripalvelun johtajan Harri Nevanlinnan, mutta hän sanoi, että ilman muuta menette Amerikkaan kokemusta hankkimaan.” Kauppinen lensi siis Atlantin taa. Sinne saapui jonkin ajan kuluttua kirje, joka kertoi Veripalvelun kaipaavan vetäjää uuteen interferoniprojektiin. Opintojen ohella Kauppinen oli töissä VTT:ssä. Samalla interferonista muodostui Veripalvelulle melkoinen rahasampo. ”Koko raha meni Veripalvelun kehittämiseen ja tutkimukseen”, Kauppinen korostaa. Aine herätti valtavia toiveita eri puolilla maailmaa, ja sitä haluttiin kaikkialle. Interferonilla oli havaittu olevan solunkasvua ehkäisevä vaikutus, joten ruotsalaistohtori päätti ensimmäisenä maailmassa kokeilla ainetta luusyövän hoitoon. Vuodet Helsingin yliopistossa osoittivat alan erittäin kiinnostavaksi. ”Onneksi”, Kauppinen hymyilee jälkiviisaana. Puhdistustekniikassa raakainterferoni saostettiin ja uutettiin kylmään, happamaan etanoliin. Vuosien mittaan Veripalvelu tienasi interferonituotannollaan huikeat 200 miljoonaa markkaa. Interferonia oli tarkoitus tuottaa vain kliinisiin tutkimuksiin, joissa voitaisiin osoittaa aineen teho ja käyttökelpoisuus lääkkeenä. Ruotsissa vierähti pari vuotta tuotekehittäjänä. • Pharmacia Fine Chemicals, Uppsala 1969–1971, Yhdysvallat 1972. Sisko Loikkanen Hanna-Leena Kauppinen on kotoisin iisalmelaisesta maalaistalosta, johon hän syntyi viiden lapsen katraan esikoisena. Äiti kannusti tytärtään ryhtymään hammaslääkäriksi. Cantellin laboratoriossa työskennellyt ruotsalainen Hans Strander palasi Tukholman Karoliiniseen sairaalaan erikoistumaan onkologiksi. ”Sen jälkeen interferonin kysyntä lähes räjähti käsiin”, Kauppinen muistelee. myöntävästi”, hän nauraa. Professori Kari Cantell oli kehittänyt Kansanterveyslaitoksessa menetelmän, jolla interferonia voitiin valmistaa sendaiviruksella aktivoiduissa veren leukosyyteissä. Se olisi itsenäisen naisen ihanneammatti. • Harrastuksina kuntoliikunta, golf, matkailu ja ompeleminen.. Cantellin menetelmä otettiin käyttöön Veripalvelussa, jonka interferonilaboratoriota Kauppinen ryhtyi vetämään. ”Vasta sitten soitin lääkäriystävälleni, joka kertoi, mistä oli kyse.” Maailman polttopisteessä Niin sinetöityi Kauppisen elämänura. • SPR Veripalvelu, projektikemisti 1972–1974, interferoniosaston johtaja 1975–2000, asiantuntija 2001–2005. Pääaineensa orgaanisen kemian lisäksi hän suoritti cum laude -opinnot biokemiasta. pH:ta nostamalla siitä poistettiin tarpeettomat fraktiot, ja arvoaineen sisältävä viimeinen fraktio liuotettiin, dialysoitiin, analysoitiin ja lopuksi pullotettiin. Aineen valmistusta ja tutkimusta rahoitti muun muassa Yhdysvaltain terveysvirasto, joka teki interferonin kliinisestä tutkimuksesta top priority -ohjelman. 38 8/2015 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Sen jälkeen työtä tarjottiin yhtiön Yhdysvaltain-yksiköstä, mutta Kauppisen mielissä kangasteli SPR:n Veripalvelu, jota Uppsalan esimies kehui ”huippupaikaksi”. • 29 tieteellistä julkaisua, 1 patentti. ”En ollut koskaan edes kuullut sanaa interferoni, mutta vastasin heti Hanna-Leena Kauppinen • Syntynyt Iisalmessa vuonna 1943. ”Sain kotoa eväät siihen, että olen pärjännyt”, sanoo Kauppinen, joka kuvaa vanhempiaan hyvin moderneiksi ihmisiksi. Tulokset olivat lupaavia. Hän kiittelee niin juuriaan kuin kotoa saatuja siipiään
Kokonaan aineen valmistus päättyi Veripalvelussa vuonna 2000. Interferonista ei koskaan tullut aivan sellaista superlääkettä, jollaiseksi etenkin lehtijutut ainetta aikoinaan povasivat. ”Castro itse valvoi interferonin tuotantoa, joka oli käynnistetty Havannassa. ”Äiti sanoi, että elämässä ei saa ottaa ’anteeksi että olen olemassa’ -asennetta. Sinkkunainen löysi reilu vuosikymmen sitten itselleen avopuolison luokkakokouksesta Iisalmesta. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2005. Viimeiset työvuotensa Kauppinen toimi Veripalvelun plasmatuotteiden asiantuntijana. ”Olen todella onnellinen siitä, että interferonin ansiosta minulle osui niin mielenkiintoinen työura.” Himalajan kipuaja Elämä jatkuu yhä antoisana. Golfmatkojakin on entistä mukavampi tehdä puolison kanssa. Kauppisen vaihtaessa vapaalle interferoneita oli kuitenkin hyväksytty virusja syöpätautien hoitoon 80 maassa. ”Samoin hiihtoretkiä. sisko.loikkanen@yle.fi. Kauppinen kaivaa esiin käyntikortin, jossa lukee Fidel Castro. Minulle hän lahjoitti nätin applikoidun mekon, ja lahjan mukana oli tämä kortti.” Ajan myötä interferonituotteet kehittyivät yhä paremmiksi, ja näyttö aineen tehosta leukemian hoidossa varmistui. 39 8/2015 KEMIA nen yhteistyössä Cantellin kanssa. Leukosyyttiinterferonin aika alkoi kulkea kohti loppuaan. ”Minä puolestani olin lähdössä patikoimaan Nepaliin ja kaipasin retkelle kumppania. Lapin hanget odottavat tänäkin talvena.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. ”Yleensä pidin niissä sen ensimmäisen esitelmän.” Kerran huippuosaajan tie vei Kuubaan, jossa myös oli innostuttu aiheesta. ”Burma teki suuren vaikutuksen. Interferoni rekisteröitiin Suomessa apteekissa myytäväksi lääkkeeksi vuonna 1986. ”Niillä eväillä olen pärjännyt.” M ar i W ag el ei n/ St ud io Kr af t Unohtumattomimman vaelluksensa pariskunta teki Uuden-Seelannin kuuluisalla Milfordin reitillä. Fidelin vieraana Kun Suomi oli interferonien käsittelyssä maailman kärkeä, Helsingissä lappasi kiinnostuneita vieraita nobelisteja myöten. Samana vuonna myös muuntogeeninen interferoni sai myyntiluvan leukemialääkkeenä. Veripalvelun interferonintuotanto notkahti hetkeksi, mutta kun geenimuunnellun version sivuvaikutukset tulivat esiin, leukosyyttien tuottama aine kelpasi taas hyvin. Pian lähdemme jälleen Roomaan nauttimaan museoista ja arkkitehtuurista, keväällä matkustamme Apuliaan.” Liikunnallinen Kauppinen on pelannut golfia yli 30 vuotta. Hanna-Leena Kauppinen kutsuttiin luennoijaksi kansainväliseen kongressiin toisensa jälkeen. Kysäisin, lähtisikö hän samalle reissulle, ja hän vastasi hetkeäkään epäröimättä myöntävästi.” Mies ryhtyi oitis harjoittelemaan rinkankantoa Oulun meluvalleilla, ja pian pari kipusi lähes 3 500 metrin korkeuteen Himalajan Annapurnalle. Kaiketi turvallisuussyistä hän saapui paikalle vasta aamuyöstä. Aine oli myyntiarvoltaan lääkkeiden kärkeä reilun kolmen miljardin dollarin yhteismyynnillään. Myös Kiinan muuri on valloitettu patikoiden ja koko Kaukoitä kierretty. Täytyy pitää pää pystyssä ja olla valmiina menemään mihin vain”, Hanna-Leena Kauppinen muistelee. Tapaamisessa selvisi, että vanha koulutoveri, sittemmin arkkitehdiksi lukenut mies oli hiljattain jäänyt leskeksi
Suomalainen älypuhelinsovellus laskee myös aterian ravintosisällön.. 40 8/2015 KEMIA Scanstockphoto Terveellistä välipalavoileipää ei enää tarvitse tyytyä pelkästään kuvaamaan
41 8/2015 KEMIA Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jonka ylläpidossa ja kohentamisessa voi käyttää hyväkseen uutta digitaalista tekniikkaa. Ääntely, surina ja välke ovat sinällään lumoavia – tai näkökulmasta riippuen ärsyttäviä – ominaisuuksia. Sen data on runsasta ja monipuolista. Jokamies pärjää hyvin ilman sitä. Myös rasvaprosentin kehittyminen tulee selväksi. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamat viralliset suositukset ovat siis hyvinkin kelvolliset ja riittävät syömisohjeet. Joukkoviestimissä ja sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan ja kiistellään ravinnosta jatkuvasti. Houkutus noudattaa bloggaajien ”asiantuntevia” neuvoja voi olla kova. Syömistään voi silti myös mitata, etenkin jos käytössä ovat ravintoterapeutin palvelut. Kaksi suomalaisyritystä, Wellness Foundry Oy ja Health Revolution Oy, ovat kumpikin kehittäneet oman varteenotettavan älypuhelinsovelluksensa ateriarytmin ja aterioiden sisällön seurantaan. Pekko Vehviläinen Terveellinen ravinto, liikunta ja hyvä uni. Kolmen pääaterian lisäksi tulisi syödä kahdesta kolmeen välipalaa. Ruokailu vaikuttaa liikuntaan, liikunta ruokailuun, lepo molempiin ja molemmat uneen. Käyttöä varten laitteessa on oltava myös jonkinlainen näyttö. Usein laitteet vuorovaikuttavat muillakin keinoin. Nälkä saa helposti ahmimaan ja syömään herkkuja. Energiankulutusmittarissa on myös ruokapäiväkirjasovellus. Hyvän apuvälineen hyvinvoinnin mittaamiseen, ylläpitämiseen ja parantamiseen tarjoaa nykyinen digitaalinen tekniikka. Ravintotieteilijöiden mukaan syömisessä on tärkeintä ateriarytmi, ei niinkään jokin yksittäinen ruokaaine tai -aineet. Meal Logger ja Nordic Diet Coach riittävät mainiosti tavallisen ihmisen tarpeisiin. Miksi näin on. Käyttäjä saa tietää gramman tarkkuudella syömänsä proteiinit ja hiilihydraatit sekä kuluttamansa rasvat. Älypuhelin auttaa syömään oikein Myös ruokavalio on osa laajempaa kokonaisuutta. Ne piipittävät, värisevät tai jopa tunnistavat kosketuksen. Varsinainen hyöty laitteista saadaan, kun ne kommunikoivat keskenään, vaihtavat tietoja älypuhelimen kanssa. Toimiakseen laitteet tarvitsevat myös ohjelmiston ja muistin. Eniten hyötyä digitaalisuudesta saa, kun hyödyntää lisäksi hyvinvointivalmentajan ammattiosaamista. Keskustelu käy proteiinien puolesta ja niitä vastaan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on saumaton kokonaisuus, jossa fyysinen terveys vaikuttaa henkiseen terveyteen ja päinvastoin. Siinä peruspilarit ihmisen hyvinvoinnille. Tarkempaan kalorienkulutuksen ja ravintoainesisällön määrittämiseen soveltuu vaikkapa Bodymedia FIT -kehoanalysaattori. Käyttämissämme laitteissa on pitkään ollut mikroprosessoreita. Mittaamisesta voi silloin tulla mukava harrastus. Pysymme kylläisinä, kun syömme runsaasti hedelmiä ja vihanneksia ja juomme riittävästi vettä. Mittarit auttavat matkalla kohti Kokonaisvaltaista hyvinvointia Joskus kahvi on vaarallista, toisinaan terveellistä. Välipalat auttavat juuri verensokerin säätelyyn. Hyvään terveyteen ja oloon pääsee periaatteessa melko yksinkertaisin tiedoin ja vinkein. Kuka tahansa voi käyttää laitetta tai kahta. Kun syö tasaisesti ja pieniä annoksia, nälkä pysyy loitolla ja veren sokeriarvot hallinnassa. Myös vitamiinit ja hivenaineet ilmestyvät ruudulle sitä mukaa kuin syöttää kännykkäänsä tiedot nauttimistaan karjalanpiirakoista tai hampurilaisista. Laite kertoo esimerkiksi sen, kuinka monta askelta tulee päivän mittaan harpottua ja kuinka monta kaloria kuluu. Laitteet kertovat askeleet ja kehonkoostumuksen Terveytensä seuraamista varten monella on jo ainakin verenpainemittari sekä liikkumisen tehoa mittaava sykemittari. Koska epäsäännöllinen ateriarytmi ja nälkään syöty liian energiatiheä ravinto eivät ole ihmiselle hyväksi. Tulevana jouluna yhä useampi saanee lahjaksi kehittyneemmän aktiivisuusmittarin, jonka siivittämänä voi lähteä sulattelemaan kinkkua. Haaste on siinä, kuinka näitä tietoja toteuttaa arjessaan. Mittaamisesta on apua jo silloin. Jokaisen välipalan on hyvä sisältää proteiinia, joka lisää kylläisyyden tunnetta
On kuitenkin hyvä tiedostaa, että on täysin luonnollista herätä kesken yötä. Unesta näin kertynyttä mittausdataa verrataan valmistajien omiin algoritmeihin, jotka kykenevät päättelemään eri univaiheet. Molemmat yritykset perustavat tuotteensa niin kutsuttuun ballistokardiografiaan. Näin selviää, millaisia nukkujan unen pituus ja laatu ovat olleet. Silloin laite kertoo ulkona vallitsevan säätilan ja tarjoaa myös sääennusteen. pekko@dhs.fi tai ottavat suoraan yhteyden internetin palvelimiin. Siirtymätilaa syvästä unesta REM-uneen ja REMunesta toiseen kutsutaan kevyeksi uneksi. Unessa on monta vaihetta Nykyinen 7–9 tunnin yöunisuositus on varsin tuoretta perua, teollistumisen mukanaan tuoma ”välttämätön paha”. Syvässä unessa aivot puolestaan poistavat kuona-aineita. Haluttaessa se lähettää ja tallentaa tiedot käyttäjänsä tilille internetiin. Aktiivisuusranneke ja energiankulutusmittari kelpaavat myös nukkumisen seurantaan. Ääriesimerkki on niin sanottu Ubermanin unirytmi, jossa kuusi noin puolen tunnin unijaksoa on jaettu tasaisesti koko vuorokaudelle. Sanahirviön taustalla on kehittynyt mittalaite, jonka anturikalvo sijoitetaan petauspatjan alle. Tavallisen kansalaisen ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin. Unen yksityiskohtaisempaankin mittaamiseen on tarjolla vankkaa suomalaisosaamista. Työikäiselle riittää neljä tai viisi. Sitä alkaa erittyä noin aamuneljältä, ja silloin tapahtuvan heräämisen jälkeen uudelleen nukahtaminen voi olla vaikeaa. Tämä vaihe on ehdottoman tärkeä aivojen fysiologiselle terveydelle. Kirjoittaja on mittaustekniikan tohtori ja Digital Health Solutions Oy:n toimitusjohtaja. Keskiajalla ja maatalousyhteisöissä unijaksojen välillä heräämisestä ei ollut haittaa, päinvastoin. Tästä päästään suositeltuun noin seitsemään unituntiin. Tarvitsemme syvää unta reilun tunnin joka yö. Aktiivisuusranneke innostaa liikkumaan muun muassa seuraamalla sykettä ja antamalla tietoja energiankulutuksesta. Aamulla voitiin käydä lypsämässä karja ja myöhemmin päivällä otettiin yhdet tai useammatkin torkut. Molemmista on hyötyä vaikkapa päivän tai viikon liikuntaohjelmaa miettivälle. Ihmiselle se ei itse asiassa ole luontaisin tapa nukkua. REM-vaiheessa ihminen näkee unia, ja hänen silmänsä liikkuvat nopeasti. Kevyestä tai REM-unesta nykyihmisen herättää yöllä usein kortisolihormoni, joka tunnetaan myös stressihormonina. Unemme jakautuu useaan eri vaiheeseen. Torkkuihin on tarjottu tilaisuus muun muassa ydinvoimaloissa, joissa on tärkeää, että valvomossa työskennellään niin virkeinä kuin suinkin. Koeolosuhteissa on havaittu sama ilmiö. Tietoja voivat käyttäjän salliessa hyödyntää myös muut palvelut tai ohjelmat – tai vaikkapa lääkäri. Algoritmit avaavat unen laadun Älyvaaka voi mitata myös makuuhuoneen lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden. Luulisi, että kaikki työnantajat haluaisivat antaa samanlaisen mahdollisuuden omalle henkilöstölleen. Vaajakoskelainen Emfit Oy ja espoolainen Beddit Oy myyvät sekä kotiettä maailmanmarkkinoille omia unimittariratkaisujaan. Vaa’an tehtävät ovat viime aikoina laajentuneet niin, että siinä voi olla jopa sääpalvelu. Nykyajan biohakkerit ovat vieneet nukkumisen virittämisen pidemmälle. Niin toimii esimerkiksi moderni älyvaaka, jolla syömiskäyttäytymisensä ja liikkumisensa tuloksia voi seurata. Vaaka näyttää digitaalinäytöllään paitsi käyttäjänsä painon myös kehonkoostumuksen. 42 8/2015 KEMIA Kehittynyt älyvaaka mittaa käyttäjänsä painon lisäksi paljon muutakin: kehonkoostumuksen, makuuhuoneen ilman hiilidioksidipitoisuuden ja ulkoilman lämpötilan. Lapset ja nuoret tarvitsevat niitä useita, aikuiset vähemmän. Syvän unen vaiheiden jälkeen loppuyö koostuu REMunivaiheista. Terveydelle heräilystä ei kuitenkaan ole haittaa, varsinkaan jos muistamme ja saamme ottaa päivällä kunnon torkut. Aivot yhdistävät päivän tapahtumia jo opittuun ja kokeilevat eri ajatuskulkuja. Ku va t: Sc an st oc kp ho to. Kalvon herkkyys riittää tunnistamaan unen aikaisen kääntyilyn, hengitysrytmin ja jopa sydämen lyönnit. Historiassa on useita viitteitä siitä, että ennen tehdastyön mukanaan tuomaa uudenlaista päivärytmiä ihmiset nukkuivat kahdessa erillisessä neljän tunnin jaksossa
Vihreää terveyttä Kreetalta Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi Väitetään, että Kreetassa ei ole milloinkaan nähty nälkää. Kuivatut yrtit levittävät Manoussos Pediaditisin raaka-ainevarastoon huumaavan tuoksujen cocktailin.. Tiukkoina aikoina pöytään on katettu vuoroin villivihanneksia höystettynä oliiviöljyllä, vuoroin oliiviöljyä yrteillä ja kasviksilla maustettuna. Saari tunnetaan mitä moninaisimmista yrteistään ja muista luonnonkasveistaan. 43 8/2015 KEMIA Kreikkalainen kemistiyrittäjä Manoussos Pediaditis jalostaa kotisaarensa villikasveista terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tuotteita
Yrttejä alkoivat ensimmäisinä hyödyntää muinaiset minolaiset yli 4 500 vuotta sitten. Monet tuoksuvat voimakkaasti. Tunnetuimpia kreetalaisvoiteiden käyttäjiä oli kuningatar Kleopatra. ”Pyrin tarjoamaan paikkoja nimenomaan nuorille, jotta he saisivat ympärivuotisen työn. Sen sijaan kasveja kerättiin ja myytiin ulkomaille, jossa ne jalostettiin eteenpäin”, Pediaditis kertoo. Jo muinaiset minolaiset Kreetan saari on Pediaditisin mukaan ”kasvitieteilijän unelmapaikka”. ”Yliopistossa analysoimme Kreetan kotoperäisiä kasveja ja niiden ominaisuuksia. Nyt talouskriisi on pakottanut heidät uusiin ajatuksiin. Kulttuurin kukoistusaikana kasveista tehtiin voiteita ja eteerisiä öljyjä, joita vietiin muun muassa Egyptin faraoille. Suurin osa Kreetan yritystoiminnasta ja työpaikoista keskittyy matkailualalle, jonka sesonki kuitenkin kestää vain viidestä kuuteen kuukauteen.” Vielä kymmenkunta vuotta sitten maaseudun nuoret halusivat Pediaditisin mukaan töihin mieluiten julkiselle sektorille, joka tarjosi helpomman leipäpuun kuin maatalous. Museossa on esillä työkaluja ja välineitä, joilla kasveja on perinteisesti käsitelty.. Pediaditis vetää Ágios Nikólaosin kylässä yritystä, joka valmistaa kasvipohjaisia ravinteita, mausteita, ihonhoitotuotteita ja muuta kosmetiikkaa. ”Nyt kahdeksan vuoden jälkeen yrityksellä menee hyvin. Sitä varten hän lähti kiertämään maaseutua ja keräämään perinnetietoa sekä reseptejä kasvien käyttämisestä. Nykytutkijat ovat onnistuneet selvittämään tuotteiden jäänteistä kaasukromatografian avulla, millaisia kemiallisia yhdisteitä antiikin ajan kosmetiikka sisälsi. 44 8/2015 KEMIA Kotisaarensa luonnonrikkauksiin on tarttunut myös kemisti Manoussos Pediaditis, joka jatkaa Kreetan vuosisataisia perinteitä lisäten niihin oman modernin osaamisensa. EU-ohjelma myönsi hänelle starttirahan, joka kattoi 30 prosenttia perustamiskustannuksista. Nuori opiskelija keksi saman tien idean yrityksestä, joka tuotteistaisi luonnon aarteet kotimaassa. Pienyrityksen yhteydessä toimii myös kauppa ja yrttimuseo. BioAroma-nimisen firman tuotteet tunnetaan nykyisin kaikkialla Kreikassa, ja niitä menee myös vientiin Suomea myöten. Kylän nuoriso kerää myös lähivuorilta yrttejä ja muita kasveja, joita minä puolestani ostan heiltä ja muiltakin kyläläisiltä firman tarpeisiin.” Yrittäjällä on lisäksi oma kasvitarha, jossa hän kasvattaa pääasiassa kreetanmeiramia, paikallista ”yrttien kuningasta”. Professorit harmittelivat, ettemme osaa hyödyntää niitä itse. Siksi yrttituotteillakin on niin pitkä traditio.” Pediaditis esittelee vieraalleen omia raaka-ainevarastojaan, täpötäysiä säkkejä, jotka pursuavat kuivattuja yrttejä. Nuorten työllistäjä Pediaditis käynnisti yrityksensä 25-vuotiaana pian maisterinpaperit saatuaan. Hän haluaa käyttää molempia terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. ”Ilmasto ja maaperä ovat täällä niin otolliset monenlaisille kasveille. Ikäihmiset jakoivat tietojaan ja taitojaan innokkaasti. ”Nuori sukupolvi viljelee taas maata. Tutkimustiedon perusteella Pediaditis pyrkii herättämään ikivanhan minolaisosaamisen ja -tuotteet jälleen henkiin. Kreetan yliopistosta valmistunutta Pediaditisia on opiskeluajoista lähtien viehättänyt kemian läheinen yhteys luontoon. Mekään emme siis käytä mitään säilöntäaineita.” Sen sijaan tuotteissa hyödynnetään yrttien lisäksi muun muassa oliiviöljyä ja mehiläisvahaa. ”Olennaista on, että minolaiset eivät lisänneet tuotteisiin vettä, sillä heillä ei ollut säilöntäaineita. Liikevaihto on kahden miljoonan euron tietämissä.” Kemisti-yrittäjä työllistää jo kymmenkunta henkeä, kaikki verrattain nuoria. Hänen palkkaamispolitiikkansa on tarkoin harkittua
Se on kallioruusuja tai villiruusuja muistuttava pieni, vaaleanpunakukkainen pensas. 45 8/2015 KEMIA Yrttitiedon museo Yrityksensä yhteydessä Manoussos Pediaditis ylläpitää myös pientä museota, jonne hän on kerännyt valtavat määrät tietoa yrteistä, niiden ominaisuuksista ja käsittelymenetelmistä. Nykyisin sitä käytetään apuaineena hajuvesissä sekä kasvovoiteissa, sillä aineella on ryppyjä silottava vaikutus. Onnettomuuksia sattui tuon tuosta, joten 1920-luvulla kasvia alettiin viljellä sen luontaisten kasvupaikkojen lähistöllä. Aurinko paistaa, ja bisnes pyörii joka tapauksessa mukavasti. Kasvin lehdistä saadaan tahmeaa pihkan tapaista ainetta, ladanumia. Kasvin tieteellinen nimi on peräisin kreikan kielen sanoista dikti, joka tarkoittaa vuorta, ja thamos, jonka merkitys on pensas. Näytteillä on erilaisia työkaluja ja -välineitä, joilla kasveja on vuosikymmenten ja -satojen kuluessa työstetty. Kauppa käy vilkkaana. ”Asiakkaisiin ei voi aina luottaa. Saksan miehitys 1940-luvulla tuhosi sadot ja lopetti tuotannon. Innokkaana oppaana hän osoittaa kävijälle esimerkiksi koria, johon on kasattu johanneksenleipäpuun kuivattuja, palkomaisia hedelmiä, ja kertoilee keinoista, joilla niistä saadaan talteen kasvin parhaat ominaisuudet. Se kuitenkin elpyi nopeasti sodan päättymisen jälkeen. ”Ruusunpihka” oli aikoinaan muinaisen Kreikan merkittävin vientituote, josta tehtiin muun muassa suitsukkeita. Valikoima on monipuolinen kreetalaiseen ruokavalioon kuuluvista terveellisistä herkuista säilykkeisiin ja makeisiin. ”Ennen kaikkea tässä kuitenkin tarvitaan reaalielämän tuntemusta ja kovaa työtä. Ilman niitä ei pärjää, ei varsinkaan täällä Kreikassa, jossa ollaan nyt kovilla.” Pediaditis myöntää finanssikriisin vuosien olleen yritykselle vaikeita. Oliiviöljyyn sekoitettuna sitä uhrattiin myös jumalille. He lupaavat maksaa, mutta kun heillä menee huonosti, rahoja ei kuulu.” Yrittäjän huokaus vaihtuu nopeasti hymyyn. mlkinturi@gmail.com Kaupan elintarvikepuolella on tarjolla kreetalaisen ruokavalion perustuotteita.. Kasvin lehdistä valmistetaan myös teetä, joka auttaa parantamaan löysän vatsan. Iso osa tilasta on omistettu kauneudenhoidon tuotteille. Kasvi viihtyy karuissa oloissa korkeilla vuorenrinteillä. tuksesta on jotakin apua ollut”, yrittäjä naurahtaa. Se on ilmeisesti auttanut yrityksen pyörittämisessä. Kasvia käytettiin aromaattisen viinin ja hoitavien, virkistävien öljyjen valmistukseen. Toinen merkittävä BioAroman hyödyntämä kasvi on varpumaisiin kistuksiin kuuluva Cistus incanus. ”Ennen vanhaan pihka piiskattiin irti kistuksen lehdistä erityisillä monihaaraisilla piiskoilla, jollainen on meillä esillä museossakin. Nykyään työhön käytetään konevoimaa, mutta periaate on yhä sama.” Kauppaa kriisin keskellä Yrityksen oman myymälän hyllyt notkuvat tavaraa. Kemistin tutkinnon lisäksi Manoussos Pediaditis on suorittanut myös kaupallisen MBA-tutkinnon Walesin yliopistossa. Vuonna 1956 kreetanmeiramin tuottamista varten perustettiin erityinen osuuskunta. ”No, teoria on aina ihan muuta kuin käytäntö, mutta ehkä siitäkin kouluKreetan kukkiva symboli Muinaisen minolaisen kulttuurin pyhiin kasveihin kuului itseoikeutettuna kreetanmeirami (Origanum dictamnus), joka kasvaa ainoastaan Kreetan saarella. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kreetan oma meiramilaji kukkii viehättävän violetinpunertavana. Aikoinaan ihmiset keräsivät villiä yrttiä vaikeakulkuisilta vuorilta alkeellisilla välineillä ja köydestä roikkuen
Bupropionilla on hoidettu vakavaa masennusta. Naltreksonia on tähän asti käytetty tukemaan opiaattija alkoholiriippuvuudesta kärsivien raittiina pysymistä. Tarkkaa syytä asiaan ei tiedetä. Näin rasvan imeytyminen suolen sisältä elimistöön estyy. Ihmeaine liraglutidikaan ei ole. Arvioiden mukaan jo 5–10 proMonilla painoa alentavilla lääkkeillä on ollut lupaava alku, mutta niiden teho ei ole osoittautunut toivotuksi. Rasva-antabuksesta kylläisyyden lisääjään Pisimpään käytössä ollut laihdutuslääke on orlistaatti, joka ehkäisee ohutsuolessa vaikuttavan, ravinnon rasvaa pilkkovan lipaasi-entsyymin toimintaa. Suurin toivein markkinoille tuotu rimonabantti poistettiin myynnistä, koska sen käyttäjiltä paljastui muihin verrattuna kaksinkertainen masennuksen, ahdistuneisuuden ja unettomuuden riski. Joistakin on vakavien haittavaikutusten jouduttu luopumaan kokonaan. ”Markkinoilta on viime vuosina poistunut kaksi aiemmin jo käyttöön otettua lihavuuslääkettä”, kertoo lupaja tarkastusyksikön päällikkö Eeva Sofia Leinonen lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskuksesta Fimeasta. Paras konsti laihtumiseen on vanha: terveellinen ruokavalio ja liikunta. Riskiä voidaan vähentää merkittävästi, jos lihava lapsi laihtuu normaalipainoon. Eeva Sofia Leinosen mukaan lääkehoitoa ei edes suositella lievään ylipainoon vaan vasta silloin, kun paino aiheuttaa sairauksia tai vaikuttaa niihin. Orlistaatti toimii ikään kuin ”rasvaantabuksena”. Lapsuusiän liikakilot altistavat aikuisiän lihavuudelle ja lisäävät tuolloin sydänja verisuonitautien vaaraa. Lumelääkkeeseen verrattuna se on tutkimuksissa auttanut koehenkilöitä pudottamaan painoaan noin viisi kiloa. Lääkkeitä on syntynytkin, mutta ongelmaksi ovat usein muodostuneet hoidon hankalat sivuoireet. 46 8/2015 KEMIA jäänsä kohti vähärasvaista dieettiä, sillä rasvaisten ruokien syöminen lääkityksen aikana aiheuttaa epämiellyttäviä suolistovaivoja. Tosin vaivat ovat pahimmillaan lääkityksen alussa ja yleensä lieventyvät ajan myötä. Sisätautien erikoislääkärinä hän tähdentää elämäntapahoitoa lääkkeiden sijaan tai ainakin ohessa. Se aiheuttaa monille pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja ummetusta. Vuoden seurannassa lääkettä käyttäneiden paino on eri tutkimusten mukaan laskenut 4–8 prosenttia”, Leinonen kertoo. Seurauksena toivotaan olevan, että lääkkeen käyttäjä pienentää Laihdutuslääke odottaa yhä keksijäänsä ruoka-annoksiaan. Silti on ilmeistä, että ongelmaa on vaikea ratkaista lääkkeillä. Tuore lihavuuden hoitokeino on kahden vanhan lääkeaineen, naltreksonin ja bupropionin, yhdistelmä. Liraglutidin sivuvaikutukset ovat samat kuin usean muunkin lääkkeen. Lääke annostellaan kerran päivässä pistoksena ihon alle. Jos rasvansyöntiä ei malta jättää vähemmälle, seurauksena ovat tavallisesti kiireelliset vessareissut ja öljyinen ripuli, sillä imeytymätön rasva poistuu ulosteen mukana. Lääke ohjaa käyttä. Lisäksi lääke kiihdyttää insuliinin eritystä ja vähentää sokeriaineenvaihduntaa säätelevän peptidihormonin glukagonin eritystä. ”Tehokkainta on ennaltaehkäisy, eli kannattaa syödä terveellisesti ja liikkua jo ennen kuin paino ehtii nousta.” Ylipaino lähtee usein lapsuudesta. Toinen, sibutramiini-niminen lääkeaine puolestaan nosti sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä. Myös itsemurhan vaara lisääntyi. ”Lisäksi valmiste alentaa alkoholinsietokykyä, joten lääkettä käytettäessä alkoholia on vältettävä.” Laihdutuslääkkeenä on hiljattain tuotu markkinoille myös liraglutidi, jota aiemmin hyödynnettiin diabeteksen hoidossa. Tutkimus tuo uutta lääkekehitykseen Monet lihavuuteen vaikuttavat tekijät ovat vasta paljastumassa tutkijoille. Lääkettä käytetään yhdistettynä vähäkaloriseen ruokavalioon ja liikuntaan. Ikävien sivuvaikutusten takia lääke saattaa jäädä ottamatta. Laihtuminen tuo hyötyjä myös aikuiselle siinäkin tapauksessa, että tämä olisi jo sairastunut esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen. Tämä laskee mahdollisesti koholla olevia paaston ja aterian jälkeisiä verensokeriarvoja. ”Lääkkeen tehokin on joka tapauksessa rajallinen. Perustutkimuksen kerryttämä tieto tuo aikanaan lääkekehitykseen lisää mahdollisuuksia. Liraglutidi säätelee ruokahalua lisäämällä kylläisyydentunnetta ja vähentämällä näläntunnetta ja ruokahalua. Lääkkeiden yhdistelmän havaittiin yllättäen edistävän laihtumista. Joidenkin valmisteiden myynti on siksi pitänyt lopettaa. Arja-Leena Paavola Lihavuuteen on jo vuosikymmeniä yritetty kehittää lääkitystä. Valmiste on tarkoitettu painonhallintaan lihaville potilaille sekä sellaisille ylipainoisille, joilla on vähintään yksi ylipainoon liittyvä sairaus. Myös yhdistelmävalmisteella on haittansa: sen sivuvaikutuksina esiintyy muun muassa pahoinvointia, ummetusta, oksentelua, huimausta, päänsärkyä ja suun kuivumista
Scanstockphoto painonhallintansa yhdessä häntä hoitavan diabetestiimin kanssa. arjaleena.paavola@gmail.com. Painon alentamisella, terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla voidaan myös ehkäistä diabeteksen puhkeamista siinä vaiheessa, kun ihmisellä on vasta alkava sokeriaineenvaihduntahäiriö eli prediabetes. ”Lääkkeen vaikutukset painoon otetaan aina huomioon, kun räätälöidään diabetespotilaalle yksilöllisesti sopivaa hoitoa”, Leinonen sanoo. Haitallisten geenien vaikutusta voidaan kuitenkin vähentää oikeilla elintavoilla. Terveellinen ruokavalio on painonhallinnan ydin. Leinosen mukaan potilastyössä on havaittu, että viimeistään diabetesdiagnoosi saa ihmisen motivoitumaan elämäntapamuutokseen. Lihavuus on osin perinnöllisen alttiuden säätelemää. Markkinoilla on silti myös sellaisia, jotka sekä korjaavat sokeritasapainoa että tukevat painonhallintaa. Painon putoaminen vähentää myös maksan rasvoittumista ja saattaa jopa ehkäistä syöpäsairauksia. ”Hänen pitää siis toimia lääkärin, diabeteshoitajan ja mahdollisesti ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan.” Paradoksaalista kyllä, osa diabeteslääkkeistä altistaa lihomiselle. Lisäksi laihtuminen alentaa koholla olevaa verenpainetta. Suomalaisista joka viides työikäinen on lihava. Lisäksi kaksi kolmesta miehestä ja lähes puolet naisista on vähintään ylipainoisia. Potilaan on kuitenkin suunniteltava myös Yli puolet ylipainoisia Tilastojen kertoma on karua. Ihmisellä on luontaisesti vahvat suojatekijät nälkiintymistä vastaan – mutta ei ylensyöntiä vastaan. 47 8/2015 KEMIA sentin painonpudotus korjaa selvästi diabetespotilaan hoitotasapainoa ja veren rasva-arvoja. Kun syö oikein ja harrastaa liikuntaa, kilot pysyvät kurissa ilman lääkkeitä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Nykyisessä yltäkylläisessä elinympäristössämme tämä voi olla kohtalokasta. Näillä luvuilla olemme islantilaisten jälkeen lihavimpia pohjoismaalaisia
Kevätkokous pidetään kromatografiaan liittyvässä yrityksessä. Aineiden tunnistaminen joskus vaikeaa Kun näyte saapuu laboratorioon, se syötetään yleensä sellaisenaan geelipermaatiokromatografiin. ”Yhdessä massapiikissä voi olla monta yhdistettä, joista jokainen pitäisi pystyä tunnistamaan. Kemistin on tiedettävä tarkalleen, mitä mikin raaka-aine sisältää ja mitkä eri aineiden pitoisuudet siinä ovat. Seuralla on noin 350 henkilöjäsentä. Lisäksi pitäisi kertoa, mikä on aineen pitoiSuomen Kromatografiaseura on vuonna 2009 perustettu rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys. ”Olemassa olevat menetelmät ja laitteet eivät ole olleet riittäviä raakaaineiden analytiikkaan. Ensi vuonna seura isännöi yhdessä Suomen Massaspektrometrian Seuran kanssa ympäristöanalytiikkaan liittyvää seminaaria. Viidanoja on työskennellyt yhtiössä uusiutuvan dieselin raaka-aineiden analytiikan parissa vuodesta 2010. Uudet raaka-aineet tietävät uusia haasteita Viidanojan mukaan Nesteen uusiutuvan NEXBTL-dieselin raaka-aineista on nykyisin 75 prosenttia jätteitä, tähteitä ja teollisuuden sivuvirtoja. Lisäksi seuralla voi olla kannatusjäseninä yhteisöjä, joiden toiminta liittyy kromatografiaan. Kromatografiaseuran, entisen Suomen Kemian Seuran kromatografiajaoston, 30-vuotista taivalta juhlistetaan juhlaillallisella. Suomen Kromatografiaseura. Yksityishenkilöt voivat liittyä seuran jäseniksi vuosimaksutta. Lisätietoa saa osoitteesta kromatografiaseura.fi. Aineiden tunnistaminen ei siitä huolimatta ole yksinkertaista, sillä analysaattorin tuottama kromatogrammi voi olla melkoinen piikkiviidakko. Jätteiden, tähteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen myötä tarve on entisestään kasvanut. Tätä nykyä viiden tärkeimmän menetelmän joukossa on muun muassa nestekromatografiamassaspektrometriaan ja suorasyöttösähkösumutus-tandemmassaspektrometriaan perustuvia, kohdennettuja menetelmiä. Kokonaiskuvan saamiseksi on tyypillisesti käytettävä useita eri menetelmiä ja tekniikoita rinnakkain”, Viidanoja kertoo työn vaiheista. Yksi mahdollinen uusi raaka-aine on leväöljy.” Yhtiön nestepolttoaineiden analytiikka on hänen mukaansa aiemmin perustunut suhteellisen perinteisiin kaasuja nestekromatografisiin menetelmiin. Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa raaka-aineiden määrää entisestään. Hän on keskittynyt etenkin niiden analysoinnissa käytettyihin nestekromatografisiin ja massaspektrometrisiin tekniikoihin. Lisäksi Viidanoja on kehittänyt lipidien eli rasvojen ja öljyjen analytiikkaa. Jo siirtyminen uusiutuviin raakaaineisiin sai hänen mukaansa aikaan tarpeen kehittää uusia menetelmiä. Loput 25 prosenttia on erilaisia kasviöljyjä. Lisäksi on täytynyt hankkia nestekromatografia-massaspektrometrilaitteita ja pystyttää niihin perustuvia menetelmiä.” Hiljattain yhtiön laboratoriossa on kehitetty esimerkiksi menetelmä kasviöljyjen sisältämien lyhytketjuisten karboksyylihappojen analysoimiseen. ”Mikäli kromatogrammin muoto vihjaa, että näyte on kompleksinen, se joko fraktioidaan osiin tai analysoidaan suorasyöttö-tandemmassaspektrometrisesti. Marja Saarikko Uusiutuva diesel on analyyttiselle kemistille haaste, joka saa hien kohoamaan otsalle. ”Raaka-aineista tärkeimpiä ovat eläinrasva, tekninen maissiöljy, palmuöljyn happamat tähteet ja käytetty paistorasva. Niiden rinnalle tarvitaan myös edistyneempiä menetelmiä. ”Raaka-aineina käytettävät jätteet, tähteet, sivuvirrat sekä leväöljy ovat analysoinnin kannalta haastavia, sillä ne voivat sisältää suuria määriä epäpuhtauksia, kuten kiintoainetta, metalleja ja epätoivottuja alkuaineita epäorgaanisessa tai orgaanisessa muodossa”, Viidanoja kuvailee. Seura järjestää kokouksia, esitelmäja koulutustilaisuuksia, yritysja tutkimuslaitosvierailuja sekä jakaa apurahoja. Se toimii valtakunnallisena yhdyssiteenä kromatografian parissa työskentelevien ja siitä kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä. ”Uusiutuvat raaka-aineet voivat sisältää liikaa lyhytketjuisia karbokUusiutuva diesel on melkoinen cocktail syylihappoja, poolisia lipidejä, kuten fosfolipidejä, tai raskaita komponentteja”, Viidanoja sanoo. 48 8/2015 KEMIA Uusiutuva diesel on monimutkainen seos, jonka analytiikka vaatii kemistiltä erinomaista osaamista ja edistyneitä tutkimusmenetelmiä. Neste Oyj:n tutkimusanalytiikkaryhmän kemistin Jyrki Viidanojan mukaan uusiutuvan NEXBTL-dieselin raaka-ainekirjo on nykyään niin suuri ja seokset niin monimutkaisia, ettei niiden sisältämien orgaanisten aineiden määrittäminen enää onnistu pelkästään perinteisillä analyysitekniikoilla
49 8/2015 KEMIA suus”, hän kuvailee haastetta. Luennot käsittelivät muun muassa hiilihydraatteja, lignoselluloosaa ja lipidejä sekä uusiutuvia kemikaaleja ja polttoaineita. Aiheesta puhuttiin Suomen Kromatografiaseura ry:n, Åbo Akademin ja Nesteen isännöimässä syysseminaarissa, joka järjestettiin marraskuussa Naantalin kylpylässä. Niitä ovat huono resoluutio sekä pitkät analyysiajat. Monien raaka-aineissa olevien yhdisteiden todellinen identiteetti saattaakin paljastua vasta, kun analyysimenetelmään lisätään useita dimensioita eli ulottuvuuksia. Tekniikan kehittyminen lisää keinovalikoimaa Nouseva trendi instrumentaalisessa kemian analytiikassa onkin kaksidimensionaalinen kaasuja nestekromatografia. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Kaksiulotteisessa kromatografiassa ensimmäisestä kolonnista eli dimensiosta ulos tulevat näytevyöhykkeet ohjataan hallitusti seuraavaan kolonniin, jolla ensimmäisessä dimensiossa erottumattomat yhdisteet saadaan erilleen”, hän kuvailee. Analyysiaikaa on mahdollista lyhentää uudella APC (Advanced Polymer Chromatography) -teknologialla, joka perustuu pienipartikkelisiin kolonneihin sekä niihin sopivaan kromatografialaitteistoon. Nouseva trendi on kaksidimensionaalinen kaasuja nestekromatokrafia.. Laitetekniikoissa hän näkee kaksi suuntausta: toisaalta uusien sovellusten kehittäminen olemassa oleville laitteistoille, toisaalta yhä nopeampiin analyyseihin pystyvien laitteistojen kehittäminen. Kromatografiaseura piti seminaarin yhteydessä syyskokouksensa, jossa seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tutkija Marja Hagström Helsingin yliopistosta. Tämän seurauksena liuottimia kuluu runsaasti. marja.saarikko@gmail.com M ar ja Sa ar ikk o Luento-osuuden jälkeen seminaarin osallistujilla oli tilaisuus vapaamuotoiseen kanssakäymiseen ja verkottumiseen. Tilaisuus keräsi noin sata osallistujaa. Agilent Technologies Finland Oy:n edustajan Jyri-Pekka Multasen mukaan tekniikalla parannetaan resoluutiota eli kromatografian kykyä erottaa toisistaan näytteessä olevat yhdisteet. Tapahtuma tarjosi monipuolisen katsauksen biomassan tuottamiseen, esikäsittelyyn ja jalostukseen liittyvään analytiikkaan. Perinteisissä GPC/SEC-tekniikoissa on Waters Finland Oy:n Liisa Kannerin mukaan ongelmansa. ”Pienempien partikkelien ansiosta resoluutio paranee, ja analyysistä saadaan kattavampaa informaatiota”, Kanner sanoo
He eivät myöskään tiedosta, että monet yritykset valvovat ja puolustavat omia teollisoikeuksiaan aktiivisesti.” Myös Lang tietää monia tapauksia, joissa loukkaavien toimien lopettamiseen on riittänyt varoituskirje, eikä oikeutta ole tarvinnut lähteä hakemaan tuomioistuimesta. Siihen on syynsä. Samaa kertovat firmojen käytännön kokemukset. Kaiken kaikkiaan maan oikeusjärjestelmä menee kuitenkin jatkuvasti parempaan suuntaan, Tusa uskoo. ”Venäläiset eivät usein ole selvittäneet ennakkoon, onko esimerkiksi tuotteessa loukkaavaa komponenttia tai onko tavaramerkki rekisteröity. Joskus on jopa vaikea päättää, kuinka kulloinkin reagoida tilanteeseen. Yhtiön lakiasiainjohtajan Susanna Tusan mukaan yrityksen teollisoikeuksia loukataan paitsi usein myös hyvin yllättävillä tavoilla. Erittäin huolestuttavia Tusasta ovat myös tuotteita koskevat mallisuojarikkomukset. Ilahduttavaa on Tusan mielestä myös se, että oikeuteen asti ei aina tarvitse mennä. Helsingissä pääkonttoriaan pitävällä yhtiöllä on toimipisteet Venäjän lisäksi myös Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. ”Kerran huomasimme, että kuva meidän renkaasta oli ilman lupaamme päätynyt venäläisen autonpesuainepurkin kylkeen”, Tusa kertoo. Papula-Nevinpatin patenttiosaston johtajan Teemu Langin mukaan tilastot kertovat, että suomalaisyritysten teollisoikeuksia loukataan Venäjällä erityisesti tavaramerkkien osalta. Hänen mukaansa Venäjän patenttilainsäädännön positiivisen kehittymisen takana on maan liittyminen kiinteämmin alan kansainväliseen Venäjällä toimivien yritysten kannattaa valvoa kunnolla teollisoikeuksiaan, etenkin tavaramerkkejään ja verkkotunnuksiaan. ”Kun Venäjällä hoitaa suojaamisen huolellisesti, siellä on mahdollista välttyä ikäviltä yllätyksiltä siinä missä lännessäkin.” Ongelmien takana usein välinpitämättömyys Aalto-yliopiston tuoreen selvityksen teetti patentti-, mallija tavaramerkkitoimisto Papula-Nevinpat. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston marraskuussa julkaisemasta tutkimuksesta. Patentoimisen ja teollisoikeuksien kannalta hyvä uutuus on Moskovaan pari vuotta sitten perustettu erityinen IPR-tuomioistuin. Valppaana Venäjällä. Tärkeintä on pysyä valppaana ja tarkkana. Esimerkiksi Nokian Renkaat on toiminut itäisessä naapurissa vuosikymmeniä. ”Jotkut yritykset pyrkivät rekisteröimään verkkotunnuksia, jotka on mahdollista sekoittaa meidän tavaramerkkeihimme”, hän kuvailee. 50 8/2015 KEMIA Marja Saarikko Joka neljännen suomalaisyrityksen teollisoikeuksia loukataan Venäjällä. Myös venäläisten oikeusistuinten ja tuomareiden teollisoikeusosaamisessa on parantamisen varaa. Kun Venäjällä rekisteröidään toiminimi, toimenpiteen yhteydessä ei tehdä selvitystä siitä, voiko uusi nimi sekoittua toiseen, aiemmin rekisteröityyn yritykseen tai tavaramerkkiin. Tilanne on johtanut siihen, että Venäjälle on perustettu useita Vianornimisiä yrityksiä, jotka ovat kaapanneet nimensä Nokian Renkaiden Vianor-jakeluketjulta. Suomalaisyhtiö on suurin Venäjällä toimivista ulkomaisista patenttitoimistoista. Silloin pärjää myös itänaapurissa. Juuri tavaramerkit ovat yritysten tärkeintä pääomaa. ”Silloin mietimme pitkään, onko kyseessä mallisuoja-, tavaramerkkivai tekijänoikeusrikkomus.” Tusa neuvoo valvomaan tarkasti etenkin tavaramerkkejä ja verkkotunnuksia, kun toimitaan Venäjällä. Useimmiten loukkaukset johtuvat ainakin osittain siitä, etteivät venäläisyritykset tunne tai ymmärrä teollisuusoikeuksiin liittyviä asioita, mutta myös näiden välinpitämättömyydestä, Lang sanoo. Venäjällä valmistetaan Teollisoikeuksien haltija, pysy ja sinne tuodaan myös muualta renkaita, jotka Nokian Renkaiden mielestä loukkaavat suomalaisyhtiön suojaamia mallioikeuksia. Jo tiukkasävyinen varoituskirje on usein saanut suomalaisyrityksen teollisoikeuksia loukanneet firmat muuttamaan toimintaansa
Siellä on paljon tutkijoita, joilla on hyvä tekninen Nokian Renkaat Oyj Nokian talvirenkaat testissä Ivalossa. Jääkeleillä on syytä pysyä tarkkana, niin myös Venäjän markkinoilla. Yksi asia on sen sijaan pysynyt entisellään: korruptiota esiintyy Venäjällä edelleen. osaaminen ja juridinen taito arvioida keksintöjä.” Venäjällä jätetyistä patenttihakemuksista oli viime vuonna reilut 16 000 ulkomaalaisten tekemiä. Niistä lähes viisi prosenttia oli peräisin Papula-Nevinpatilta. Teollisoikeuksista puhuttiin Papula-Nevinpatin järjestämässä IPR-seminaarissa Helsingissä. 51 8/2015 KEMIA säätelyjärjestelmään. Myös Venäjän patenttiviraston toiminta on tullut nopeammaksi ja ennakoitavammaksi”, Lang sanoo. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Venäjän patenttivirasto on nykyään suhteellisen suuri laitos, jonne jätetään vuosittain noin 45 000 patenttihakemusta. ”Erityisesti Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenyyden myötä Venäjän lainsäädäntöä on selkeytetty. Vaikka ruplan kurssin romahtaminen ja taloudelliset pakotteet ovat vaikeuttaneet ulkomaisten yritysten toimintaa Venäjällä, teollisoikeuksien suojaamistaan firmat eivät ole vähentäneet. Tietyillä tekniikan aloilla suojaaminen on teollisoikeusjärjestelmän kehittymisen ja luotettavuuden paranemisen myötä jopa lisääntynyt. marja.saarikko@gmail.com
Maanviljelijöillä oli oikeus pitää itsellään osa tuotannosta, joten heidän ruokatilanteensa oli hieman parempi kuin muiden. 52 8/2015 KEMIA Arja-Leena Paavola Pula-ajan selviytymiskeinoina olivat arkipäivän kemia ja käden taidot. Myös porkkanaa ja punajuuria oli saatavilla etenkin niillä, joilla oli mahdollisuus palstaviljelyyn tai kontakteja maaseudulle. ”Lehdissä opastettiin emäntiä, että myös ruttoiset perunat kelpaavat perunajauhoksi, jota kodeissa tehtiin ahkerasti. Suomessa siviilien korttiannokset kuuluivat sota-ajan Euroopan pienimpiin. Vaikeinakin vuosina juhla pyrittiin silti erottamaan arjesta. Se kiihdytti mustan pörssin toimintaa.” Raaka-ainetta oli silti joka joulu ainakin lanttulaatikkoon. Kylmänarkana perunastakin tuli silti pulaa. Elintarvikkeista joutuivat säännöstelyn piiriin ensiksi sokeri ja kahvi, sitten vilja, voi, maito, liha ja munat. Vaikka sota päättyi keväällä 1945, säännöstelyn aikaa elettiin meillä aina vuoteen 1954. Perunajauholla voitiin korvata vehnäjauhot esimerkiksi kakkuja An ia Pa dz ik/ Tu ru n m us eo ke sk us Joulua juhlittiin myös Pula-ajan pöydissä. ”Pääosin joulun ruokatarjoilut saatiin kuitenkin kokoon säästämällä korttiannoksista etukäteen”, kertoo tutkija Leena Tiilikainen Turun museokeskuksesta. Kotirintaman elämä vaati suurta kekseliäisyyttä, sillä maailmansodan puhjettua syksyllä 1939 ulkomainen tuonti Suomeen käytännössä loppui. Kylmänkestävää juuresta riitti sotavuosien paukkupakkasista huolimatta. Sotavuosien olot olivat vaikeat, mutta jouluun saatiin silti juhlan tuntua niin kodeissa kuin korsuissa. ”Kaupungeissa taas ei aina saanut edes sitä, mihin ostokortit olisivat oikeuttaneet. Peruna kunniassa Joulupöydässä oli arvossaan myös peruna, joka on hyvinäkin aikoina muodostanut jokapäiväisen osan suomalaista ravintoympyrää. Joulupöydän anti vaihteli asuinpaikan mukaan. Sen paremmin varastointia kuin kuljetuksiakaan ei kyetty järjestämään niin, että peruna olisi saatu säilymään, vaan iso osa sadoista paleltui käyttökelvottomaksi. Perunaa kiusasivat myös taudit. Sen jälkeen kaikki oli tehtävä itse omista raaka-aineista. Jos tilanne salli, kansanhuoltoministeriö saattoi joulun lähestyessä ilmoittaa, että elintarvikekupongilla olisi mahdollista ostaa ylimääräinen erä sokeria tai pieni kimpale lihaa. Sotavuosina keltaisten mukuloiden merkitys kasvoi entisestään
”Perunajauhoa saatettiin tehdä vain pieni erä kiisselin suurustamiseksi, mutta maalaistaloissa valmistettiin kerralla jopa saavillisia.” Arvokasta voita – kun sitä saatiin – jatkettiin sitäkin perunalla. Näin syntyi levite siveltäväksi leivän päälle. ”Tekovoin” ohje kehottaa sekoittamaan 50 grammaan voita 150 grammaa perunamuusia ja ripauksen suolaa. Liemivoimaa ja lipeäkalaa Jokaisesta kasvatetusta ja metsästetystä elukasta käytettiin hyväksi kaikki mahdollinen. Kun raaste huuhdellaan kylmässä vedessä ja siivilöidään, tärkkelys eli perunajauho kertyy astian pohjalle. Kotiolosuhteissa jauho valmistettiin raastamalla raakaa perunaa. Toinen korvikeleviteresepti neuvoo keittämään pienen määrän perunajauhoja maidossa. 53 8/2015 KEMIA Sotavuosien joulukuusi oli tapana koristella siniristilipuin. Kuralan kylämäen museo Turussa edustaa 1950-luvun maalaiskotia ja -tunnelmaa. leivottaessa, kuten keliaakikot tätä nykyä tekevät”, Tiilikainen kertoo. Jäähtyneeseen seokseen lisätään nokare voita ja vähän suolaa. Aliravitsemuksen uha
Sekin tuotti melkoisen hajun, joka kuitenkin haihtui kypsennyksen myötä eikä vaikuttanut ruuan makuun. Lihahyytelön maun vahvistamiseen saatettiin käyttää Lahden Liemivoimaa, jota teki Oy Lahden Polttimo Ab. Ar ja -L ee na Pa av ol a Pula-ajan leivontaohjeita julkaistiin lehdissä ja myös erillisinä kirjasina. Sokerin ja myös rasvan puute pakotti ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja, joista monet olivat hyvin työläitä. Liemivoima kävi myös leivänpäälliseksi. Etenkin makeannälkä koitui ongelmaksi. Leivonnassa sokeri korvattiin siirapilla, joka keitettiin itse sokerijuurikkaista. Kalaa liotettiin muutama päivä seoksessa, joka sisälsi vettä, koivun tuhkaa ja kalsiumhydroksidia. Mustan pörssin kallein tuote oli sianliha. Aladobia sen sijaan syntyi, jos tarjolla oli edes sian pää tai sorkkia, joita tarvitaan ”tytinän” hyydyttämiseen. Myös silakka ja järvikalat pääsivät pöytään joulunakin. Kinkkua ei välttämättä silti kyetty hankkimaan joulupöytään millään keinoin. Jotkut kokeilivat silakoiden paistamiseen kalanmaksaöljyä, mutta lopputulos todettiin kamalaksi. Lihankorviketahna syntyi hiivanvalmistuksen sivutuotteena. Syöttöporsaita alettiin pitää myös asutuskeskuksissa. Kahvi itse oli luonnollisesti korviketta, jossa oli oikeaa ainetta vain nimeksi ja loppu paahdettua ruista, lanttua tai voikukanjuurta. oikeastaan riittäneet leipomuksiin, mutta joulun kahvipöytään haluttiin jotakin hyvää: makeaa joululeipää, pullaa tai kakkua. Kuva on Kuralan kylämuseosta. Vuoden 1941 ruokaohjeissa neuvotaan, kuinka tehdään esimerkiksi luukeittoa, verivanukasta tai mahasylttymuhennosta. B-vitamiinia sisältänyt tahna säilyi runsassuolaisena pitkään. Väskynäsoppa kotikaljasta Nykyajan ihmistä liikuttaa, kuinka sotavuosien juhlatarjoilujen haluttiin näyttävän samanlaisilta kuin ennenkin, oli ruokiin tarvikkeita tai ei. Niukat sokeriannokset eivät An ia Pa dz ik / Tu ru n m us eo ke sk us Keittiöissä kypsyi riisipuuron sijaan ohrapuuro ja kinkun asemesta lipeäkala. Kuralan kylämäen museossa työs. Paras ajankohta työhön oli syksy, jolloin juurikkaiden sokeripitoisuus oli korkeimmillaan eli liki 20 prosenttia. Rasvan puutteessa kalat paistettiin esimerkiksi etikassa. 54 8/2015 KEMIA tessa vähästä ravinnosta oli otettava irti joka murena. Lihan sijaan joulun laatikoiden seurana syötiin monessa kodissa lipeäkalaa, joka tehtiin kuivatusta kapakalasta. Arvostetun ruokalajin haju oli voimakas mutta maku mieto ja pehmeä
Pelastus oli, että jonkin verran viljaa ja muita elintarvikkeita saatiin ostettua ulkomailta, lähinnä Saksasta. Ruuan lisäksi suosittu joulumuistaminen olivat sekoitelangasta neulotut tumput, joissa oli erikseen oma ulokkeensa liipaisinsormelle. Keskeisten elintarvikkeiden lisäksi kortilla olivat myös monet muut hyödykkeet. Ennätyskylmä talvi yhdistettynä Itämeren vaikeaan jäätilanteeseen aiheutti valtavia ongelmia suomalaisten ruokkimisessa. kentelevä Leena Tiilikainen on kokeillut myös pula-ajan siirapinkeittoa. Anneli Pranttilan väitöstutkimus Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939–1945 (2006) kertoo, että sotilaiden joulun ruokalistalle saattoi parhaimmillaan kuulua piparkakkuja ja muita leivonnaisia ja jopa makkaraa ja kinkkua. Kun annosten energiasisältö oli suunniteltu aikuisille miehille, vielä kasvuiässä olleille nuorimmille sotilaille ravinto ei riittänyt. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Heillä esiintyikin jopa sairaalahoitoa vaativia puutostauteja. Normaalisti taistelijoiden muonaannokset olivat niukat. ”Perunajauhoilla suurustettu marjakiisseli voitiin makeuttaa raastamalla sekaan sokerijuurikasta.” Joulun riisipuuro korvattiin yleisimmin ohrapuurolla. ”Pestyt juurikkaat kuoritaan, paloitellaan kattilaan, peitetään vedellä ja keitetään pehmeiksi. Raskaan työn tekijöiden normi oli 2 000 kilokaloria. ”Ihmiset näkivät paljon vaivaa eräänlaisen illuusion luomiseksi. Rakenteeltaan se on juoksevampaa kuin kaupan siirappi. Luumuja ei näkynyt kaupoissa vuosikausiin. Professori Toivo Rautavaara kirjoitti useita luonnonkasveja käsitteleviä kirjasia, jotka auttoivat ihmisiä löytämään luonnosta ruokapöytään sopivaa, terveydelle vaaratonta lisää. Mäski – joka voitiin käyttää eläinten ruuaksi – siivilöidään pois. Vuoden 1941 joulu oli ankein miesmuistiin, sillä syksyn sato oli jäänyt osin korjaamatta sekä työvoimapulan että aikaisen talventulon vuoksi. Todellisesta antamisen ilosta kertoo, että lapsetkin säästivät omista sokeriannoksistaan voidakseen lähettää pikkupussillisen makeaa herkkua joululahjaksi tuntemattomalle sotilaalle. Valmis siirappi maistuu Tiilikaisen mukaan hyvältä. Pelastavan juurikkaan avulla saatiin juhlapöytään myös jälkiruoka. Kun korttiannokset olivat niukimmillaan, kevyen työn tekijä sai ostaa ravintoa vain reilun tuhannen kilokalorin verran päivässä. Jäljelle jäänyttä lientä keitetään, kunnes vesi haihtuu. Nälänhätä lähellä. arjaleena.paavola@gmail.com Ar ja -L ee na Pa av ol a Ar ja -L ee na Pa av ol a Lahden Liemivoiman valmistusmenetelmä ja tarkka sisältö ovat jääneet historian hämärään. ”Lopputulos ei maultaan muistuttanut luumukeittoa lainkaan, mutta ulkonäkö oli sama”, Tiilikainen kertoo. Väskynäsoppa katsottiin kuitenkin niin olennaiseksi osaksi joulua, että sitä tehtiin kotikaljasta. Esimerkiksi kahvinkorvikkeen valmistamiseen käytettiin oikeastaan kaikkea, minkä tiedettiin olevan turvallista syödä. Monet saivat onnekseen kotijoukoilta ruokapaketteja. Mainos kehuu tuotteessa olevan ”enemmän munanvalkuaista kuin lihassa”. Siinä täytyy olla tarkkana, sillä seos palaa helposti pohjaan”, Tiilikainen kuvailee urakkaa. Lisäenergiaa tuli onneksi perunasta ja juurikasveista, jotka eivät olleet säännösteltyjä, sekä omilta palstaviljelmiltä, kotieläimistä ja itse kerätyistä luonnontuotteista. Varsinkin lasten vuoksi kotirintamalla pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon tuttua ja turvallista.” Makeisten valmistus jouduttiin sota-aikana lopettamaan kokonaan, joten joulukarkkeina lapsille annettiin esimerkiksi sakariinivedessä liotettuja porkkananpaloja. Parasta rintamalle Rintamalla joulua pyrittiin juhlistamaan kotoisista oloista muistuttavilla ruuilla ja näin kohottamaan miesten mielialaa. 55 8/2015 KEMIA Sotasensuuri esti kertomasta, kuinka lähellä nälänhätää Suomi kävi jatkosodan (1941–1944) aikana. Niitä tuli eniten jouluksi, jolloin kansalaiset väsäsivät lahjoja myös ”tuntemattomalle sotilaalle”
Sen ikäisiä olivat 531 eri puolilta Yhdysvaltoja kotoisin olevaa esikoululaista, jotka olivat mukana tutkimuksessa. Länsimaissa tauti hoidetaan yleisesti leikkauksella, mutta useimmille kehittyvien maiden asukkaille kirurginen hoito on liian kallista, kertoo tutkimuksesta kirjoittanut Science Daily. Hiilinanoputkien ansiosta materiaali johtaa hyvin sähköä. Lapsen veri ”muistaa” äidin tupakoinnin Tekoiho antaa proteesille tuntoaistin. Tutkijat yhdistivät tekoihon siniseen led-valoon. Science-lehdessä julkaistua tutkimusta referoi verkkolehti Live Science. ULKOMAILTA Tekstit: Päivi Ikonen Uusi keinotekoinen iho tunnistaa kosketuksen, kuten oikea iho. Ympäristökemikaalien on jo pitkään tiedetty kertyvän elimistöön, ja esimerkiksi lyijyaltistus voidaan todeta luustosta. Harmaakaihiin lupaillaan lääkehoitoa seuloutui 12 sterolia. Prosessin pysäyttäjää etsinyt ryhmä aloitti noin 2 500 yhdisteestä, joista Harmaakaihi kehittyy iän myötä useimmille ihmisille. Optogenetiikka eli valon hyödyntäminen aivosolujen stimulointiin on tutkija Benjamin Leen mukaan hyödyllinen työkalu. Harmaakaihi on maailman yleisin sokeuden aiheuttaja. Synteettisestä kumista valmistettu tekoiho sisältää mikrokokoisia jousimaisia rakenteita, jotka tekevät materiaalista erityisen herkän paineelle. Tutkimus voi olla käänteentekevä, sanoo professori Daniele Fallin Science Daily -lehdessä. 85-vuotiaista sitä sairastaa yli 70 prosenttia. Harmaakaihi tarkoittaa silmän mykiön samenemista. Tekokäden sormenpää voi tulevaisuudessa tuntea kosketuksen samoin kuin aito sormi. Tautiin ei toistaiseksi ole lääkehoitoa. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on löytänyt kemikaalin, josta voi ehkä kehittyä harmaakaihin parantava lääke. 56 8/2015 KEMIA Sc an sto ck ph ot o Verinäyte sisältää enemmän tietoa kuin aiemmin on luultu. Tutkimuksen pohjalle perustettu yritys kehittää nyt yhdistettä edelleen kohti ihmiskäyttöä. Laboratoriotesteissä se myös hajotti jo muodostunutta plakkia. Syynä on krystalliini-nimisen proteiinin laskostuminen väärin ja proteiinien kerääntyminen läpinäkymättömäksi amyloidiplakiksi. Tutkimus osoitti, että aivojen reaktio oli samanlainen kuin oikean ihon kosketuksen tuottama. Epigeneettinen molekulaarinen todiste sikiöaikaisesta altistumisesta tupakalle säilyy lapsen veressä ainakin viiden vuoden ikään saakka. Fallinin mukaan oli kuitenkin suuri yllätys, että verinäyte voi kertoa tapahtumista ennen syntymää. Keksinnön ansiosta ihmiset voivat joskus saada tuntoaistin myös tekojäseniinsä, Singaporen tiedeja tutkimuskeskuksen tutkijat lupaavat. Niistä lanosteroli osoittautui kykeneväksi estämään krystalliinien plakkiutumisen. Sc an st oc kp ho to Sc an st oc kp ho to Äidin tupakoiminen raskausaikana jättää hänen lapsensa vereen pysyvän muiston, paljastaa Johns Hopkins -yliopiston tutkimus. Koe-eläiminä käytettyjen hiirten aivosoluihin siirretty kanavarodopsiini-niminen proteiini puolestaan sai solut reagoimaan valoon. Kalifornian, Michiganin ja Washingtonin yliopistojen tutkijoiden tunnistama yhdiste on ensimmäinen sopivan liukoinen hyödynnettäväksi silmätipoissa. Tekniikalla voidaan jäljitellä reseptorisolujen aivoihin lähettämiä signaaleja tarkemmin kuin esimerkiksi aivokudokseen kiinnitettävien, neuroneja stimuloivien elektrodien avulla. Hiirikokeissa yhdiste palautti harmaakaihia sairastavien eläinten mykiön osittain kirkkaaksi. Mitä kovemmin ihoa painettiin, sitä nopeammin valo välähteli. Kun ihoa kosketettiin, sen anturi muutti kosketuksen sähköimpulsseiksi, jotka saivat valon vilkkumaan
Paikallinen väestö otti samaan aikaan käyttöön metalliset työkalut ja aloitti metsien laajamittaisen hakkaamisen. Tämä selviää kolmen amerikkalaislaitoksen tutkimuksesta. Näin voitaisiin päätellä, millainen yksittäinen palanut luu on alun perin ollut. Jättirotat elivät sademetsissä isoina populaatioina mutta kuolivat sukupuuttoon noin tuhat vuotta sitten. Näin kertoo brittitutkimus. Jykevien jyrsijöiden elopaino oli viitisen kiloa. Kaikki osoittautuivat suuremmiksi kuin yksikään aiemmin tunnettu rotta. Muistot ovat Science Daily -lehden mukaan tärkeitä terveellisten syömistottumusten kannalta. Nyt tehdyssä tutkimuksessa sakariinilla makeutettu ruoka lisäsi merkittävästi arc-proteiinin toimintaa rottien aivoissa, mikä vahvistaa muiston syntymistä. Ihmisluun omistajan ikä, koko ja sukupuoli onkin hankala selvittää, jos luu on palanut. Kun ihminen syö jotakin makeaa, hänen aivojensa hippokampuksen hermosolut luovat ateriasta erityisen tapahtumamuiston. Tämä johtuu siitä, että hänellä ei ole syömisestä muistoa. 57 8/2015 KEMIA Neutronisäteet auttavat luiden tutkijoit a Kun luu kuumenee, se kutistuu, paisuu tai kärsii muunlaisia vaurioita. Tutkija Maria Paula Marques esittelee luunäytettä, joka pian joutuu säteilytettäväksi.. Tämä todistaa, että ihmiset ovat käyttäneet jyrsijöitä ruuakseen. Varhaisimmat tähän mennessä tehdyt löydöt ovat 46 000 Sc an st oc kp ho to Muisto ruuasta säätelee syömiskäyttäytymistä ST FC Makea syötävä jättää jäljen itsestään tapahtumamuistiin. H. Siten selviää, kuinka luun kiderakenne muuttuu kuumenemisprosessissa. Paleontologien mukaan jättirotat ovat saapuneet saarelle yli miljoona vuotta sitten. Fossiloituneissa luissa on viiltojälkiä ja merkkejä siitä, että luita on poltettu. Tutkijat ovat löytäneet saarivaltio Itä-Timorista seitsemän uuden jättiläisrottalajin fossiileja. neuronien väliaikainen kytkeminen pois päältä ruuan jälkeen saa rotan syömään seuraavan ateriansa aikaisemmin ja myös syömään silloin enemmän. Portugalilainen tutkimusryhmä kehittää nyt rikoslaboratorioiden, onnettomuustutkijoiden, arkeologien ja ehkä jopa paleontologien avuksi menetelmää, jolla palanut luu voidaan ”palauttaa” alkuperäiseen kuntoon. Aiemmassa tutkimuksessaan ryhmä osoitti, että hippokampuksen Mäyräkoiran kokoiset rotat ovat asuttaneet maailmaa rinnan ihmisen kanssa, kertoo Australian kansallisen yliopiston tutkimus. Kun ruokamuiston muodostuminen häiriintyy esimerkiksi siksi, että ihminen katsoo aterioidessaan televisiota, tämä syö seuraavalla aterialla enemmän kuin muuten söisi. Georgian valtionyliopiston ja Regents-yliopiston sekä Charlie Norwoodin lääketieteen keskuksen tutkijat haluavat seuraavaksi selvittää, onko proteiinija rasvapitoisella ruualla samanlainen vaikutus kuin makealla. Muinaisrotat olivat koiran kokoisia tuhannen vuoden takaa. Tutkijat pitävät tätä todennäköisimpänä syynä rottien katoamiseen, kirjoittaa Live Science. Brittiläisessä ISIS-laitoksessa työskentelevät tutkijat pommittavat sekä eri lämpötiloissa palaneita että palamattomia luita neutronisäteilyllä. Ze ll Karlsruhen luonnontieteellisen museon rotat ovat hinteliä veikkoja verrattuna muinaisiin serkkuihinsa. Tutkijat ovat myös havainneet, että muistisairautta poteva syö uudelleen, kun hänelle tarjotaan ruokaa, vaikka hän olisi juuri aterioinut. Tutkimustiedon perusteella toivotaan syntyvän viitekehys luun käyttäytymiselle eri tilanteissa
Riihimäellä syntynyt ja Oulunkylässä kasvanut Ragnar Granit tosin olikin pasifisti. SÄRKYNYT saippuapullo ei kuitenkaan ole vielä suurin suomalainen suihkuonnettomuus. KEEMIKKO ”Eteläeurooppalainen kompastuu kynnykseen yhtä varmasti kuin hoitaa talouspolitiikkansa huonosti.” 58 KEMIA 8/2015. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Reiän toimintaperiaatteena on, että se tukkeutuu sitä nopeammin, mitä kalliimman saippuan siihen asettaa. Se on siitä mielenkiintoinen laite, että sillä paitsi hoitaa kätevästi intiimihygieniansa myös pesee samalla paitansa, housunsa ja vessan katon. Mitä arvokkaampi pullon sisältö, sitä varmemmin se hajoaa pudotessaan pirstaleiksi. Toista on korealainen keksintö, vessanistuin, joka kohteliaasti lämmittää itsensä ennen kuin ihminen asettaa takalistonsa sen päälle ja ryhtyy hoitamaan asioitaan. Tämä ei enää ole kaukana sähkötuolista, joka sekin on huono keksintö mutta amerikkalainen. Keemikko Aina yhtä kekseliäs Keksintöjen kurjalistoa Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Eteläeurooppalainen kompastuu ulko-oven vieressä kohoavaan outoon korokkeeseen yhtä varmasti kuin hoitaa talouspolitiikkansa huonosti. Ainakin jokainen ulkomailta Suomeen saapunut tuomitsee huonoksi keksinnöksi kynnyksen, jollainen löytyy jokaisesta kunnon suomalaistalosta. Kaikki tämä vain yhdellä napin painalluksella. SEURAAVA hämmästyttävä suomalaisviritys on sijoitettu joka kodin keittiöön. Kynnykseltä vieraan ei tarvitse edetä pitkälle, kun omituisia innovaatioita löytyy lisää. Kun Työtehoseura muinoin kehitti astiankuivauskaapin, kyseessä oli hieno keksintö. Vaikka suomalaiset pitävät hallussaan silmälasien käytön maailmanennätystä, harva jättää kakkulat nenälleen pesulle mennessään. Ainakin jos haluaa pursottaa päähänsä mieluummin sampoota kuin karvanpoistoainetta tai hiusväriä. Isompi suomalainen reikä on porattu telineeseen, johon on tarkoitus sijoittaa pullollinen nestemäistä suihkusaippuaa. ERITYISEN kehno kylpyhuonekeksintö on saippuatelineen reikä. Mutta kun kaappi 2000-luvullakin kiinnitetään seinään saman tehtävän automaattisesti hoitavan koneen yläpuolelle, on kyse huonosta keksinnöstä eli doppelt gemoppelt tai tårta på tårta -ilmiöstä. Se johtuu siitä, että ei ole olemassa huonojen keksintöjen Nobelia. Reikä pitää palasaippuan kuivana, mikäli ei mene tukkoon. 58 8/2015 KEMIA SUOMALAISTEN nobelistien lista ei ole pitkä. Kylpyhuoneeseen astuessaan vieras törmää uusiin suomalaisiin älynväläyksiin, kuten bideesuihkuun. Mysteeri on, miksi myös modernin termo-eko-hyper-ulkooven taakse asennetaan kuitulevystä puristettu väliovi. Minkä se tietenkin tekee. Lopputuloksena saattaa olla se, että koko aiemmin blondi suomalaissuku muuttuu äkkiä kekkosiksi tai menopaussinpunaisen kuontalon kantajiksi. Reiän suomalainen design pitää huolen siitä, että pullo ei pysy siinä pystyssä vaan luiskahtaa strategisella hetkellä lattialle. Kaamein katastrofi syntyy ikänäön ja purkkien etikettien fonttikoon yhdistelmästä. Siinä riittää eteläeurooppalaisten lisäksi ihmettelemistä myös saksalaisille ja ruotsalaisille. Yksi harvinaisen huono keksintö oli luovuttaa suomalainen Nobel-tason tiedemies Ruotsiin. Tuulikaappi oli omiaan aikana, jolloin oviaukoissa heilui U-arvoltaan kyseenalainen säkkikangas. Kuten tietenkin pitäisi. Sillä saralla pärjäisimme paremmin
Toisaalta se vaatii asettamaan asioita laajempiin konteksteihin ja edellyttää yhteistyökykyä usein kansainvälisissä projekteissa”, hän kuvailee. 25 000 euroa saivat muun muassa lymfoomatutkija Jukka Alinikula Turun ja Yalen yliopistoista, uusia rintasyöpägeenejä etsivä Maria Haanpää Oulun yliopistosta, autoimmuunisairauksiin perehtyvä Merja Jaronen Harvardin yliopistosta, geeniterapioita kehittävä Tiina Nieminen Itä-Suomen yliopistosta sekä serotoniinireseptori 2B:n roolia väkivaltakäyttäytymisessä selvittävä Roope Tikkanen Helsingin yliopistosta. Sen portfolio koostuu reilun 300:n tuotteen valikoimasta Pohjoismaissa, ItäEuroopassa ja Venäjällä. Filosofian tohtori muistuttaa, että vaikka luonnontieteellinen korkeakoulututkinto on toisaalta tutkintona eksakti, se antaa samalla hyvin laaja-alaiset valmiudet työelämään. Suurimmat, maksimissaan 25 000 euron summat saivat 25 hiljattain väitellyttä tutkijaa työn jatkamiseen. 1990-luvun lopusta lähtien hän on työskennellyt lääkeyritys Orionissa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, projektihallinnossa sekä tutkimustuoteportfolion hallintaprosesseissa. Itse hän on tehnyt pitkän uran lääketeollisuudessa. Biokemisti Liisa Hurmeen mielestä luonnontieteilijöillä on paljon annettavaa paitsi tutkimukselle myös bisnesmaailmalle muun muassa kemian, lääkekehityksen ja bioteknologian aloilla. ”Luonnontieteellinen korkeakoulututkinto koulii tarkkaan ajatteluun ja erilaisten mekanismien ja prosessien ymmärrykseen. Pitkäjänteistä tutkimusta Nykyisessä tehtävässään Erityistuotteet-tulosyksikön johtajana ja Fermion Oyj:n hallituksen puheenjohtajana Liisa Hurme on toiminut vuodesta 2014. 59 8/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Vuoden luonnontieteilijäksi 2015 valittu biokemisti Liisa Hurme kannustaa kollegojaan hakeutumaan rohkeasti yritysmaailmaan. Pienemmät stipendit menivät 75:lle väitöskirjaa parhaillaan kirjoittavalle tutkijalle. Sen jälkeen hän kehitti alkoholiperäisten sairauksien ja allergiatestien diagnostiikkaa suuren kansainvälisen lääkeyrityksen palveluksessa Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Vuonna 2005 hän siirtyi yhtiön urologian ja hormonihoitojen liiketoiminOrionin Tutkimussäätiö on jakanut sadalle tutkijalle apurahoja yhteensä yli 870 000 euroa. Hän kannustaakin luonnontieteilijöitä hakeutumaan entistä ennakkoluulottomammin myös liike-elämän palvelukseen. ”Yhtiön parhaat vuodet ovat vielä edessä, sillä uusien molekyylien kehitysputki on vahva. Orionin Tutkimussäätiöltä tukea sadalle tutkijalle Vuoden luonnontieteilijä Liisa Hurme ”Luonnontieteilijöillä on annettavaa myös yrityksille” tajohtajaksi ja kolme vuotta myöhemmin Alkuperälääkkeet-tulosyksikön johtajaksi. Orion on koko satavuotisen historiansa ajan satsannut aina tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Hurme muistuttaa. Työssään Hurme vastaa Orionin suurimman tulosyksikön eli geneeristen reseptituotteiden sekä itsehoitolääkkeiden liiketoiminnasta. Orionin Tutkimussäätiön apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille. Lääketeollisuudessa pitkän uran tehnyt Hurme itse on hyvä esimerkki siitä, miten tutkijan uralta voi siirtyä yrityselämään ja kuinka monipuolisiin tehtäviin koulutus antaa eväät. Tämä ei olisi mahdollista ilman pitkäjänteistä panostusta.” Vuoden luonnontieteilijän valitsee Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL. Marja Saarikko Ve ikk o So m er pu ro ”On hienoa työskennellä suomalaisessa tutkivassa ja kehittävässä teollisuudessa”, Liisa Hurme sanoo.. Nyt työ alkaa kantaa hedelmää. Uransa alussa Hurme tutki väitöskirjaansa varten Alkon Biolääketieteen yksikössä alkoholin suurkulutuksen biomarkkereita
Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Juha Lehtonen. Timo Fabritius. Jyrki Mäkelä. Marja Lajunen. Thomas Hankemeier (Leidenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Mikhail Kuklinin väitöskirja Towards optimization of metallocene olefin polymerization catalysts via structural modifications: a computational approach tarkastettiin 3.12.2015. Georgios Sotiriou (ETH Zürich, Sveitsi) ja kustoksena prof. Jaakko Puhakka. Aleksandar Klimeskin väitöskirja Characterization of solid phosphorus-retaining materials—from laboratory to largescale treatment of agricultural runoff tarkastettiin 20.11.2015. Itä-Suomen yliopisto FM Henna Martiskaisen väitöskirja Polygenic risk scores, transcriptomics, and molecular mechanisms of Alzheimer’s diseaserelated risk genes tarkastettiin 6.11.2015. Jari Lavonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Alessandro Franchinin väitöskirja Extending fundamental knowledge on aerosol formation by measuring sub–3 nm ions and particles tarkastettiin 4.12.2015. Reijo Aksela (Kemira) ja kustoksena prof. Neil Champness (Nottinghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. FM Sanna Niinivehmaan väitöskirja Computational studies on biomolecular screening and interactions tarkastettiin 27.11.2015. Santiago V. Wolfgang Augustin (Braunschweigin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Angelos Efstathiou (Kyproksen yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjinä toimivat dos. Brian LeRoy (Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Tuukka Petäjä. Tapani Vuorinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Willför (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. FM Katja Lappalaisen väitöskirja Modification of native and waste starch by depolymerization and cationization. Vastaväittäjänä toimi prof. Kim Yrjälä (Helsingin yliopisto) ja prof. Eric Rivard (Albertan yliopisto, Kanada) ja kustoksena akat.tutk. 60 8/2015 KEMIA HENKILÖUUTISIA Väitökset jatkuvat sivulla 62 Aalto-yliopisto DI Sonja Kouvan väitöskirja Temperature-programmed Methods for Probing Surface Interactions on Catalytic Oxide Materials tarkastettiin 6.11.2015. Mikko Hiltunen. Olof Forsén. Kari Kiviniemi. Pertti Pasanen. Dulcie Mulholland (Surreyn yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. FM Jari Peltolan väitöskirja Trace gas detection and high-precision spectroscopy in the midinfrared and visible wavelength regions tarkastettiin 2.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Laura Alakukku. Jukka Lehto. Oulun yliopisto DI Antti Kemppaisen väitöskirja Limiting phenomena related to the use of iron ore pellets in a blast furnace tarkastettiin 13.11.2015. Marja-Liisa Riekkola. FL Maija Leppäsen väitöskirja Engineered nanoparticles—Effects in mouse respiratory tract and occupational exposure during flame spray process tarkastettiin 13.11.2015. Kristiina Wähälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Kari Rissanen. FM Hanna Prokkolan väitöskirja Biodegradation studies of recycled vegetable oils, surface-active agents, and condensing wastewaters tarkastettiin 20.11.2015. Reduction of the crystallization fouling of heat exchangers tarkastettiin 13.11.2015. DI Päivi Järvisen väitöskirja Molecular self-assembly and local electronic properties of graphene probed by scanning tunnelling microscopy tarkastettiin 20.11.2015. M.Sc. Peter Dubruel (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena akat.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Paolo De Natale (Kansallinen optiikkainstituutti, Italia) ja kustoksena prof. Tapani Pakkanen. TkL Pentti Vilukselan väitöskirja Environmental engagement of Finnish printing companies tarkastettiin 20.11.2015. Riitta Keiski. Olli Pentikäinen. DI Jatta Marjakankaan väitöskirja Production of Oleaginous Microbial Biomass by Reusing Wastewaters tarkastettiin 28.11.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. DI Juha Harran väitöskirja On the Synthesis, Morphology, and Applications of Engineered Aerosol Nanoparticles tarkastettiin 20.11.2015. DI Tiina Pääkkösen väitöskirja Improving the energy efficiency of processes. Henrik Saxén (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. FM Tiina Laaksosen väitöskirja (+)-Dehydroabietylamine based chiral solvating agents for the enantiomeric discrimination of carboxylic acids in NMR spectroscopy tarkastettiin 13.11.2015. Filip Topi?in väitöskirja Structural Studies of Nanosized Supramolecular Assemblies tarkastettiin 27.11.2015. Lauri Halonen. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen teknillinen yliopisto DI Arto Ahon väitöskirja Dilute Nitride Multijunction Solar Cells Grown by Molecular Beam Epitaxy tarkastettiin 14.11.2015. Åke Sandström (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. George Biskos (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Gunno Renman (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Dahl. Vastaväittäjänä toimi TkT Anu Seisto (VTT) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Pirkko Kriikun väitöskirja Toxicological abuse profile of new recreational drugs in driving-under-the-influence and post-mortem cases in Finland tarkastettiin 6.11.2015. Heikki M. M.Sc. Peter Liljeroth. Vastaväittäjänä toimi yliopistonlehtori Anne Ojala (Helsingin yliopisto) ja kustok. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi Senior Lecturer Ned Ekins-Daukes (Imperial College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. DI Lotta Rintalan väitöskirja Development of a process selection method for gold ores using case-based reasoning tarkastettiin 4.12.2015. Jukka Seppälä. M.Sc. Robert Vassar (Northwestern-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. Inari Kursula (Bergenin yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Alain Verstraete (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Antti Karttunen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Laura Elomaan väitöskirja Synthesis of biodegradable photocrosslinkable polymers for stereolithography-based 30 fabrication of tissue engineering scaffolds and hydrogels tarkastettiin 2.12.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Mircea Guina. KM Maija Rukajärvi-Saarelan väitöskirja Tutkimuksellisuudesta innostusta alakoulujen kemian opetukseen: Kehittämistutkimus osallistavan luokanopettajan perusja täydennyskoulutuksen kehittämisestä tarkastettiin 27.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyväskylän yliopisto FM Petra Vaskon väitöskirja Synthesis, characterization, and reactivity of heavier group 13 and 14 metallylenes and metalloid clusters: small molecule activation and more tarkastettiin 20.11.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Jari YliKauhaluoma. Clemens Walther (Hannoverin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Daniela Schuster (lnnsbruckin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. VÄITÖKSIÄ FM Mia Halmeen väitöskirja Various mass spectrometric methods for the screening and identification of metabolites of toxic and incapacitating chemicals tarkastettiin 13.11.2015. FM Hanna Tuovisen väitöskirja Mobilization of natural uranium series radionuclides at three mining sites in Finland tarkastettiin 27.11.2015. Sofia Sousan väitöskirja Mechanisms of action of bisphosphonates in cancer: tumour associated macrophage targeting strategies tarkastettiin 28.11.2015. Juha Rouvinen. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi dos. Akio Yamamoton väitöskirja Chemical characteristics of surface colour of birch veneer (Betula pendula) tarkastettiin 20.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Jani Leskisen väitöskirja Physical characterisation of source specific nanoparticles tarkastettiin 13.11.2015. Jorma Jokiniemi. Ulla Lassi. M.Sc. Kristiina Wähälä. Vastaväittäjänä toimi prof. Pertti Lamberg (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena emer.prof. Tuononen. Ilkka Ojanperä. M.Sc. Lauri Lehtimäki (Tampereen yliopisto) ja kustoksena tutk.joht. Utilization of modified starch in binding of heavy metal ions from an aqueous solution tarkastettiin 27.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Helsingin yliopisto FM Raisa Haavikon väitöskirja Synthesis of betulin derivatives with new bioactivities tarkastettiin 6.11.2015. Luis (Jaume I:n yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ingunn Holen (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena yliopistotutkija Jorma Määttä. DI Anna-Kaisa Halisen väitöskirja Heap Bioleaching of LowGrade Multimetal Sulphidic Ore in Boreal Conditions tarkastettiin 27.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuukka Petäjä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. FM Helena Tabermanin väitöskirja Structure and function of carbohydrate-modifying enzymes tarkastettiin 27.11.2015
Vastaväittäjänä toimi professori Jonathan W. ej Ju r. Konkretioilla ja niitä ympäröivillä sedimenteillä oli samantasoinen kyky poistaa raakaöljyä ja hajottaa naftaleenia. Seos oli mahdollista erottaa vasenja oikeakätisiksi häkeiksi spontaanin resoluution avulla. Sariola-Leikkaan mukaan itsekiinnittyvät molekyylit mahdollistavat monikerroksisten ohutkalvojen valmistuksen yksinkertaisella tavalla. Hän karakterisoi ne ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan, masKolmiulotteisia nanorakenteita luontoa jäljitellen On d. ek Pia Bonakdarzadeh saspektrometriaan ja yksikideröntgendiffraktioon pohjautuvilla menetelmillä. Bakteerit osallistuvat sekä metallioksidien muodostumiseen että niiden hajoamiseen. Monimuotoinen bakteerilajisto elää pallomaisten saostumien röpelöisellä pinnalla ja huokoisessa sisuksessa. Merenpohjan bakteerit vaikuttavat metallien kiertoon niikassa ja viihdetekniikassa. Tekniikalla syntyi jopa kymmenen molekyylikerroksen paksuisia, stabiileja ja väriltään intensiivisiä rakenteita. Pia Bonakdarzadeh suunnitteli ja valmisti väitöstutkimuksessaan useita erilaisia pyridiinipohjaisia orgaanisia ligandeja. Vastaväittäjänä toimi professori Lise Øvreås Bergenin yliopistosta Norjasta ja kustoksena professori Dennis Bamford. 61 KEMIA 8/2015 Tutkija Essi Sariola-Leikas kehitti väitöskirjatyössään uusia kemiallisia rakennuspalikoita fotoniikkasovelluksiin. Puolet lajistosta kuuluu proteobakteereihin. Ne muodostuivat kuin legopalikoiden muodostamat tornit, kerros kerrokselta. Kemiallista metalli-ligandivuorovaikutusta hyödyntänyt Sariola-Leikas valmisti useita valoaktiivisia orgaanisia väriaineita, kuten klorofyllin eli lehtivihreän johdannaisia, ja liitti niihin erilaisia ankkuriryhmiä. FM Pia Bonakdarzadehin väitöskirja Supramolecular Coordination Polyhedra Based on Achiral and Chiral Pyridyl Ligands: Design, Preparation and Characterization tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.11.2015. Diplomi-insinööri Essi Sariola-Leikkaan väitöskirja Organic Chromophores in Self-Assembled Monolayers and Supramolecular Arrays tarkastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 20.11.2015. Hapettomissa olosuhteissa bakteeritoiminta hyötyy pohjalle laskeutuvan levämassan tuottamista ravinteista. Bonakdarzadehin valmistamat nanomolekyylit sisälsivät palladium-, platinaja rautaioneja. Kun ligandit sekoitetaan metalliyhdisteen kanssa, ne itsejärjestyvät erimuotoisiksi nanokokoisiksi molekyylirakenteiksi eli koordinaatiopolyedreiksi. Hyvin ohuita ja järjestäytyneitä rakenteita tarvitaan muun muassa aurinkokennoissa, sensoreissa, elektroSa nn a Sc hi ld t/T TY Essi Sariola-Leikas Nanokokoisia legopalikoita fotoniikan sovelluksiin Suomenlahden pohjan rautaja mangaanisaostumissa eli konkretioissa elää omanlaisiaan bakteeriyhteisöjä, jotka vaikuttavat metallien ja ravinteiden kiertoon saostumissa. Ankkurit kiinnittivät molekyylit kiinteille pinnoille tasaiseksi kaksiulotteiseksi kerrokseksi. FM Pirjo Yli-Hemmingin väitöskirja Microbes regulate metal and nutrient cycling in Fe–Mn concretions of the Gulf of Finland tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.11.2015. Steed brittiläisestä Durhamin yliopistosta ja kustoksena professori Kari Rissanen. Kolmasosa osoittautui tuntemattomiksi bakteerilajeiksi. Tutkimuksessa syntyneet ligandit olivat pääosin eikiraalisia symmetrisiä yhdisteitä. Biohajoaminen ja osin kemiallinen hajoaminen tuhosivat vähintään puolet koeolosuhteissa lisätystä raakaöljystä. Pirjo Yli-Hemminki. Tämä selviää Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Pirjo Yli-Hemmingin väitöstyöstä. Vastaväittäjänä toimi professori Nagao Kobayashi japanilaisesta Shinshun yliopistosta ja kustoksena dosentti Alexander Efimov. Saostumista vapautui rautaa ja mangaania merkittäviä määriä vain silloin, kun bakteereille oli tarjolla lisätty hiilen lähde. Bonakdarzadeh havaitsi, että ei-kiraalisen ligandin ja oktaedrisen rauta(II)ionin itsejärjestyminen johtaa raseemiseen seokseen, joka koostuu kahdesta peilikuvarakenteisesta tetraedrin muotoisesta Fe 4 L 4 -häkistä
Bjørn Olav Brandsdal (Tromssan yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. org Bio-Europe Spring 2016 Tukholma, Ruotsi 4.–6.4.2016 www.ebdgroup.com/bioeurope Green and Sustainable Chemistry Conference Berliini, Saksa 4.–6.4.2016 http://greensuschemconf.com Faraday Discussion 2016: Designing new heterogeneous catalysis Lontoo, Iso-Britannia 4.–6.4.2016 www.rsc.org Biovision 2016 Lyon, Ranska 13.–14.4.2016 www.biovision.org Predictive Catalysis: Transition-Metal Reactivity by Design Girona, Espanja 17.–20.4.2016 www.gironaseminar.com PaintExpo 2016 Karlsruhe, Saksa 19.–22.4.2016 www.paintexpo.com Carbon Dioxide Catalysis Carvoeiro, Portugali 19.–22.4.2016 www.zingconferences.com European Meeting on Supercritical Fluids Essen, Saksa 8.–11.5.2016 www.emsf2016.com Analytica München, Saksa 10.–13.5.2016 www.analytica.de International Agricultural Engineering and Food Engineering Conference Istanbul, Turkki 16.–17.5.2016 www.afengconference.org World Biomaterials Congress Montreal, Kanada 17.–22.5.2016 www.wbc2016.org 7 th International Symposium on Molecular Aspects of Catalysis by Sulfides Utrecht, Alankomaat 22.–26.5.2016 www.macs2016.com International Pulp & Paper Week and Bioeconomy Innovation Forum Tukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016 www.adforumworld.com IFAT 2016 München, Saksa 30.5.–3.6.2016 www.ifat.de Chemspec Europe Basel, Sveitsi 1.–2.6.2016 www.chemspecevents.com Ecwatech Moskova, Venäjä 3.–6.6.2016 www.ecwatech.ru International Symposium on Loss Prevention and Safety Promotion in the Process Industries Freiburg, Saksa 5.–8.6.2016 http://events.dechema.de/events/ en/lossprevention2016 2 nd International Symposium on Halogen Bonding Göteborg, Ruotsi 6.–10.6.2016 www.isxb-2.eu 9 th World Mycotoxin Forum & XIVth International Symposium on Mycotoxins Winnipeg, Kanada 6.–10.6.2016 www.WMFmeetsIUPAC.org 16 th International Conference on Electroanalysis Bath, Iso-Britannia 12.–16.6.2016 www.eseac2016.com 15 th International Congress of Histochemistry and Cytochemistry Istanbul, Turkki 19.–22.6.2016 www.ichc2016.com 6 th International Congress on Arsenic in the Environment Tukholma, Ruotsi 19.–23.6.2016 www.as2016.se 24 th International Conference on Modelling, Monitoring and Management of Air Pollution Kreeta, Kreikka 20.–22.6.2016 www.wessex.ac.uk/conferences/2016/air-pollution-2016 17 th Tetrahedron Symposium Barcelona, Espanja 28.–30.6.2016 www.tetrahedron-symposium. 62 8/2015 KEMIA Väitöksiä… NIMITYKSIÄ Aromtech Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty FM Helena Korte. Jorma Hinkula (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena emer.prof. Heikki Hyöty (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Kid Törnquist. Ilkka Julkunen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Tero Soukka. Jaakko Puhakka. Vastaväittäjänä toimi prof. Petriina Paturi. Vastaväittäjänä toimi dos. Kalervo Väänänen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. elsevier.com sena prof. Åbo Akademi M.Sc. Tiina Salminen.. Timo Vesikari. Michael Lorenz (Leipzigin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Seppo Parkkila. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. FM Maaria Tringhamin väitöskirja The effects of mutated cationic amino acid transporter y+LAT1 at the cellular and systemic level tarkastettiin 27.11.2015. FM Käthe Dahlströmin väitöskirja From Protein Structure to Function with Bioinformatics tarkastettiin 27.11.2015. Turun yliopisto M.Sc. Johanna Schleutker. Vastaväittäjänä toimi prof. TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Vishal Kalen väitöskirja Blue and UV-emitting upconversion nanoparticles: Synthesis and (bio)analytical applications tarkastettiin 13.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. LL Leo Syrjäsen väitöskirja Protozoan and Metazoan Carbonic Anhydrases—Potential target enzymes for anti-parasitic drug development tarkastettiin 6.11.2015. FM Riikka Österbakin väitöskirja Detection, Identification and Molecular Variation of Human Enteroviruses tarkastettiin 28.11.2015. Tampereen yliopisto FM Suvi Lappalaisen väitöskirja Immunogenicity of Rotavirus VP6 Oligomeric Structures for Use as a Candidate Rotavirus Vaccine tarkastettiin 6.11.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Teknos Oy Teknos-konsernin Suomen yhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty konsernin Architectural Coatings -segmentin johtaja Arto Mannonen. Nadeem Asgharin väitöskirja Roles of keratins in intestinal health and disease tarkastettiin 27.11.2015. Hän jatkaa myös AC-segmentin johtajana. Aiemmin Korte on työskennellyt muun muassa PerkinElmerissä ja Hormos Nutraceuticalissa. Vastaväittäjänä toimi Dr. Turvallisuusja kemikaalivirasto Kemikaalituotevalvontayksikön johtajaksi on nimitetty TkT Tiina Putkonen ja Finas-akkreditointiyksikön johtajaksi TkL Risto Suominen. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Nordic Health Technology Helsinki 13.–15.1.2016 www.easyfairs.com Voimalaitosten vesienkäsittely, vesikemia, vesien valmistus Helsinki 3.–4.2.2016 www.ael.fi > Koulutustarjonta Labquality Days Helsinki 11.–12.2.2016 www.labquality.fi Stop kosteusvauriot – tietoja ja työkaluja hyvän sisäilman hallintaan Oulu 3.3.2016 www.ttl.fi > Koulutus Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 12.–13.4.2016 www.ttl.fi > Koulutus Pohjoinen teollisuus 2016 Oulu 25.–26.5.2016 www.expomark.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 28.–29.5.2016 www.helsinkicf.eu International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivät Lahti 6.–8.6.2016 luma.fi/tapahtumat ISAPP 2016 Turku 7.–9.6.2016 www.isapp.net Rubbercon 2016 Tampere 8.–9.6.2016 www.rubbercon2016.com The Biochemistry and Chemistry of Biocatalysis: From Understanding to Design Oulu 12.–15.6.2016 www.embo.org/events 6 th Baltic Electrochemistry Conference Helsinki 15.–17.6.2016 chemistry.aalto.fi/en/current/6th_ electrochemistry_meeting ESHRE 2016 Helsinki 3.–6.7.2016 www.eshre2016.eu MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 2 nd Advances in Crystal Engineering Barcelona, Espanja 15.1.2016 www.xrqtc.com/second-advancesin-crystal-engineering Interplastica Moskova, Venäjä 26.–29.1.2016 www.interplastica.ru Berzeliusdagarna Tukholma, Ruotsi 29.–30.1.2016 www.berzeliusdagarna.se Practical Applications of NMR in Industry Houston, Yhdysvallat 15.–18.2.2016 www.panicnmr.com 1 st Enerchem Congress Firenze, Italia 18.–20.2.2016 www.enerchem-1.it Structure Based Drug Design Conference Carlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2016 www.zingconferences.com 28 th International Colloquium Plastics Technology Aachen, Saksa 24.–25.2.2016 www.ikv-colloquium.com Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy Atlanta, Yhdysvallat 6.–11.3.2016 www.pittcon.org JEC World Composite Show & Conference Pariisi 8.–10.3.2016 www.jeccomposites.com/events 13 th Chemistry Congress for Young Scientists Blankenberge, Belgia 16.–18.3.2016 www.chemcys.be Interpharm Berliini, Saksa 18.–19.3.2016 www.interpharm.de Anatolian Conference on Synthetic Organic Chemistry Kusadasi-Aydin, Turkki 21.–24.3.2016 http://syntorganicchemconference. 2015. HansHeiner Gorris (Regensburgin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Minna Männikkö (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. FM Minnamari Saloaron väitöskirja The Role of Structural Imperfections in Sr 2 FeMoO 6 Thin Films tarkastettiin 28.11. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Alexander Minin (Venäjän tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Hän siirtyy työhön FLS Finland Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä
Nykykemistithän toimivat myrkkyjen valmistamisen sijaan monella tapaa elämän suojelijoina. Tuotekehityskemistinä toimiva Heikki Illi kertoi puheenvuorossaan, minkälaisia vanhentuneita mielikuvia ihmisillä on kemisteistä ja heidän työstään. Kunniajäsenet palkittiin Juhlaillallinen alkoi kerhon varapuheenjohtajan Maarit Karosen maljapuheella ja kunniapuheenjohtajan Alpo Kankaanperän muistelmilla kerhon alkuajoista. Esityksestä saatiin hyödyllisiä vinkkejä siitä, mistä kasveista olisi helppo aloittaa ja millaisia terveysvaikutuksia niillä on. Veli-Matti Mukkalan aiheena oli 37 vuoden europiumtutkimus ja europiumin käyttäminen. 63 KEMIA 8/2015 SEURASIVUT Turun Kemistikerho ry järjesti 3. Filosofian tohtori Päivi Lehtonen Perinnepadasta aloitti kertomalla, miten villivihannekset toimivat ruokavalion täydentäjinä. Jouko Vihanto puhui kiinnostavasta molekyyligastronomian harrastuksestaan. Kunniajäseniksi kutsuttiin kolme erityisen ansioitunutta kerholaista, filosofian kandidaatti Heikki Illi, dosentti Veli-Matti Mukkala ja filosofian tohtori Jouko Vihanto. On ollut hienoa olla Wallac Oy:ssä mukana diagnostiikkatuotteiden kehityksessä alusta alkaen, Kerhon kunniajäseniksi kutsutut Jouko Vihanto (vas.), VeliMatti Mukkala ja Heikki Illi ovat tehneet ansiokasta työtä niin varsinaisella urallaan kuin seuratoiminnassakin. Edelleen aktiivisesti mukana kerhon toiminnassa oleva kolmikko palkittiin kunniakirjoin ja kerhon pöytästandaarein. Se todistettiin Turun yliopiston kemian laitoksessa järjestetyssä Gadolinin-päivän seminaarissa ja Turun upseerikerholla nautitulla juhlaillallisella. Monien perinteisten yrttien terveysvaikutusten takana olevien tanniinien tutkimus ja analytiikka on edennyt Turun yliopistossa huimasti. Illi ja Mukkala saivat myös SuoTurun kemistit juhlivat pyöreitä vuosia malaisten Kemistien Seuran ansiomitalit, jollainen Vihannolle myönnettiin jo vuonna 2014. Kolmas lokakuuta 1945 perustettu Turun Kemistikerho ry on yhä voimissaan. lokakuuta seminaarin ja juhlaillallisen 70-vuotisen taipaleensa kunniaksi. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen jatkoi teemaa luennolla siitä, kuinka vanhoista yrttikasveista saadaan uutta tietoa modernin kemian avulla. Seminaarin päätti farmakognosian professori Heikki Vuorela Helsingin yliopistosta. Seminaarin aiheena oli Hyvinvointia luonnonyhdisteistä. Mukkala kuvaili pitkää uraansa. Illan kohokohtana oli uusien kunniajäsenten esittäytyminen. Osallistujilla oli tilaisuus tutustua myös Turun Kemistikerhon toiminnasta kertovaan valokuvanäyttelyyn. Jopa neljäsosa viime vuosikymmeninä hyväksytyistä lääkeaineista on luonnonaineita tai niiden johdannaisia, Vuorela kertoi. Riverside Castle Choir viihdytti juhlijoita kauniilla sovituksillaan tietokonepelien ja televisio-ohjelmien tunnusmusiikeista. An u Tu om in en Tu om as Ka rs ke la. Anu Tuominen Kirjoittaja on Turun Kemistikerho ry:n sihteeri ankatu@utu.fi Seminaarin kahvitauolla päästiin maistelemaan Päivi Lehtosen leipomaa mesiangervouutteella maustettua valkosuklaa-juustokakkua ja yrttiteetä. Sen jälkeen tulivat muiden paikallisseurojen ja yhteistyökumppaneiden onnittelutervehdykset. Yleisö sai kuulla, kuinka valmistetaan kaviaarin näköistä tuotetta ja mikä on ihanteellinen kypsymisaika ja tarjoilulämpötila illan pääruualle, karitsan paahtopaistille
Uusi hallitus on päässyt työssään jo hyvin vauhtiin, ja tiimit näyttävät pyörivän eteenpäin. Vuosi 2016 tulee olemaan EYCN:lle uuden ajan alku. Myös monet nuorten kemistien järjestön hallituksen jäsenet osallistuvat toimikuntiin, joissa kehitetään EuCheMSin toimintaa. Hänen tavoitteenaan on nostaa EYCN:n asemaa emojärjestössä. Eurooppalaisten kemian seurojen alle 35-vuotiaat jäsenet ovat automaattisesti myös EYCN:n jäseniä. Hallituspaikoista jouduttiin ensi kertaa äänestämään, sillä aiemmin hakijoita on ollut juuri paikkojen lukumäärän verran. Wikimedia-toiminnan ihmeellistä maailmaa ja sen lukemattomia mahdollisuuksia avasi Andy Mabbett. Ensi vuoden kokous järjestetään ensimmäisen European Young Chemists’ Congress -tapahtuman yhteydessä Portugalissa. Kokouksen suurin yksittäinen työsarka koostui Euroopan kemian seurojen järjestön EuCheMSin seuraavan kemian kongressin suunnittelusta. Tapahtumia järjestetään aktiivisesti monissa maissa. Terzidis Kreikasta ja Oana Fronoiu Romaniasta. Isossa osassa eurooppalaisia kemian seuroja on omat nuorisojaostonsa, jotka järjestävät toimintaa niin omille jäsenilleen kuin suurelle yleisöllekin. Uusi hallitus Kokouksessa valittiin kaksi vuotta istuneen hallituksen tilalle uusi. Kokousten yleishyödyllinen osio koostui tällä kertaa kommunikaatiotaidoista. Chiara Ceci kertoi suuren yleisön asenteesta kemiaa ja kemikaaleja kohtaan. Puheenjohtajaksi tuli valituksi Fernando Gomollón-Bel Espanjasta ja jäseniksi Camille Oger Ranskasta, Emanuel Ehmki Itävallasta, Sarah Newton Isosta-Britanniasta, Michael A. Konferenssissa nuoret kemistit pääsivät esittelemään omaa tutkimustaan muille. Kokoukseen osallistui tänäkin vuonna myös EuCheMSin puheenjohtaja David Cole-Hamilton. EYCN (The European Young Chemists’ Network) on Euroopan kemian seurojen liiton EuCheMSin jaosto. W iki m ed ia Co m m on s. tiina.sarnet@helsinki.fi Kirsikkapuut kukkivat Berliinin keväässä. Euroopan nuoret kemistit kokoontuivat Berliinissä Viisivuotinen sopimus tuo tarvittua vakautta EYCN:n toiminnan rahoitukseen, vaikka järjestö edelleenkin pitkälti toimii erilaisten pienempien tukijoiden varassa. Tiina Sarnet Kirjoittaja toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Kokouksen erinomainen uutinen oli, että nuoret kemistit ovat saaneet virallisen sponsorisopimuksen järjestön pitkäaikaisen kumppanin, saksalaisen erikoiskemikaalien toimittajan Evonik Industries -yhtiön kanssa. Siksi kaikki esittelivät lyhyesti oman jaostonsa toimintaa. Luvassa olisi yksi päivä nuorten kemistien saksalaisen paikallisjaoston konferenssia ja kaksi päivää varsinaista EYCN-kokousta. EYCN:llä on kongressissa jälleen omaa ohjelmaa nuorille ja muillekin kemisteille. Kutsuttuna puhujana oli Münchenin LMU-yliopiston professori Thomas Klapötke, joka kertoi kiinnostuneelle yleisölle korkean energian materiaaleista. EYCN ottaa näin vähän isompaa roolia Euroopan laajuisessa verkottumisessa. Lisäksi kokouksessa päätettiin valita erillinen projektikoordinaattori, jotta järjestössä päästäisiin parempaan projektihallintaan, tarkempaan aikataulutukseen ja yksilöidympään vastuunkantoon. Tehtävään valittiin Tiina Sarnet Suomesta. Toiminnan etenemisestä viestitään uutiskirjein. Nuorten kemistien järjestöstä ja sen toiminnasta saa lisätietoa osoitteesta www.eycn.eu. 64 8/2015 KEMIA SEURASIVUT Kukkivat kirsikkapuut olivat ainoa väriläiskä harmaansävyisessä Berliinissä, kun nuoret kemistit eri puolilta Eurooppaa saapuivat kaupunkiin EYCN:n (European New Chemists’ Network) huhtikuiseen kokoukseen. Yhtenä tavoitteena EYCN:n kokouksissa on aina ollut hyvin käytänteiden jakaminen etenkin kansallisten jaostojen välillä
tammikuuta 10. Kokouksen jälkeen tutustutaan Sibelius – jokainen nuotti pitää elää -näyttelyyn. Kemistit Valokuvataiteen museossa EuCheMSin kemiaja ympäristöjaosto kokoontui suunnittelemaan uusia konferensseja. Lehti on jaoston virallinen julkaisufoorumi. Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin luonIlari Järvin en/Su omen kansa llism useo Jean Sibelius aloitti musiikkiuransa viulistina. Kemia ja ympäristö -jaosto piti konferenssin yhteydessä myös oman kokouksensa, jonka keskeisiä aiheita oli Suomalaisten Kemistien Seuran kokous pidettiin 2. Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi Master of Science Das Gaurav, diplomiinsinööri Juha-Pekka Hieta ja filosofian maisterit Annakaisa Heikinheimo, Nina Huolman, Jaana Leinonen ja Tomi Mattila. maaliskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. helmikuuta 23. EuCheMSin kuudes kemian kongressi järjestetään Sevillassa 11.–15. Lisäksi kuultiin ESPR (Environmental Science and Pollution Research) -lehden valtavasta kasvusta. Kokouksen virallisen osan jälkeen tutustuttiin museon Pimiö-näyttelyyn, jossa taiteilijat ja harrastajat johdattavat matkalle pimiössä työskentelyyn. 65 KEMIA 8/2015 Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. helmikuuta 2/2016 25. Ilmoittautumiset 11.2.2016 mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi. Konferenssissa puhuttiin muun muassa veden laadusta ja juomavedestä, jäteveden käsittelystä, ilmastosta, kemiallisista riskeistä, nanomateriaaleista, analyyttisistä menetelmistä, haitallisista aineista ja mikromuoveista. Ympäristökemiaa Leipzigissa tulevien kongressien järjestäminen. Kansallismuseon erikoisnäyttelyssä on esillä muun muassa säveltäjämestarin oma, 1700-luvun Italiassa rakennettu viulu. Ilmoita sähköpostiosoitteesi Kemian Seurojen toimistoon Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi. heleena.karrus@kemianseura.fi. Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. sirpa.herve@ymparisto.fi nontieteiden kandidaatti Eva-Sofia Alm ja filosofian ylioppilas Sinna Lampinen. Suomalaisten Kemistien Seuran Helmikuun vierailu ja kokous 16.2.2016 klo 16–18 Suomen kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. Sähköpostiosoitteensa marraskuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan saivat Lauri Parviainen Raumalta ja Leea Tikkanen Lahdesta. SEUROISSA TAPAHTUU Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2016 14. Sirpa Herve Kirjoittaja toimii tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. syyskuuta 2016 ja seitsemäs Liverpoolissa vuonna 2018. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. syyskuuta 2015 Valokuvataiteen museossa Helsingissä. Euroopan kemian seurojen järjestön EuCheMSin kemia ja ympäristö -jaoston isännöimä konferenssi EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment järjestettiin syyskuussa Leipzigissa. Jaoston 16:s kemia ja ympäristö -konferenssi pidetään Oslossa kesäkuussa 2017
Myös wieniläinen lääketiede on uudessa, vahvassa nousussa. Kasvitiedettä opetti professori Franz Unger, jonka ajatuksilla oli suuri vaikutus Mendeliin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Veriryhmistä teleportaatioon Wienin yliopiston tiedekunnista etenkin lääketieteellinen oli maineikas. 1900-luvun alussa yliopistollisessa sairaalassa työskenteli koko joukko tunnettuja lääkäreitä ja tutkijoita. Lääketieteellinen tiedekunta erotettiin vuonna 2004 omaksi yliopistokseen, jossa opiskelee nyt yli 7 000 henkeä. Erityisesti huomiota ovat herättäneet hänen teleportaatiokokeensa. Huippufyysikko Erwin Schrödinger erikoistui kvanttimekaniikkaan ja kehitti nimeään kantavan aaltoyhtälön. fysiikan opettajakseen osui Christian Doppler, joka antoi nimensä tunnetulle Doppler-ilmiölle. Heistä Karl Landsteiner löysi vuonna 1900 veriryhmät ja nimesi ne kirjaimin A, B ja C (myöhemmin O). Natsivuosina puolet tiedekunnan väestä irtisanottiin. Hänen TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Juhliva laitos on kertonut avoimesti pimeistä natsiajoista mutta myös esitellyt ylpeänä alumnejaan. Adolf Hitler ja natsien nousu valtaan kuitenkin torppasi lukuisten arvostettujen tutkijoiden työn. Juutalaissyntyisenä myös Freud joutui vastoin tahtoaan lähtemään Lontooseen sen jälkeen, kun kansallissosialistinen Saksa oli vuonna 1938 liittänyt Itävallan itseensä. Sisko Loikkanen Wien tunnetaan musiikin mekkana, mutta kaupungilla on myös vankka tiedehistoria. Kuuluisat hernekokeensa Mendel teki luostarissa, jonka apotiksi hän palasi yliopiston jälkeen. Monet Wienistä paenneet loivat hienon uran uusissa kotimaissaan. sisko.loikkanen@yle.fi Wienillä on hieno historia Ö st er re ic h W er bu ng /V ie nn as lid e Raatihuoneentorin joulumarkkinat ovat olennainen osa Wienin juhlaperinteitä.. 1800-luvun lopulla kaupunkiin perustettiin maailman ensimmäiset erikoisalojen klinikat, kuten ihotauti-, silmäja korvaklinikka. Genetiikan isäksi kutsuttu munkki Gregor Mendel tuli Wienin yliopistoon täydentämään tietojaan luonnontieteistä vuonna 1851. Kemian nobelistit Walter Kohn (1998) ja Martin Karplus (2013) sekä lääketieteen nobelisti Eric Kandel (2000) jättivät Wienin lapsina matkatakseen vanhempiensa mukana Atlantin taa. Landsteiner sai havainnostaan lääketieteen Nobelin vuonna 1930. 66 8/2015 KEMIA Klassisen musiikin ja kansainvälisten organisaatioiden Wien on ollut myös merkittävä tieteen kehto. Myös Schrödingerin kissa -ajatuskokeesta muistettu tutkija palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1933. Parhaat kyvyt joutuivat maanpakoon. Vuonna 1365 perustettu Wienin yliopisto vietti tänä vuonna 650-vuotispäiväänsä. Onnekas osa lääketieteilijöistä muutti maasta, toinen osa kuoli keskitysleireillä. Kansainvälisissä listauksissa se ei pääse lähellekään esimerkiksi Helsingin yliopistoa, mutta tietyillä aloilla wieniläistutkijat edustavat maailman kärkeä. Nykyisin Wienin yliopisto on 90 000 opiskelijallaan saksalaisen kielialueen suurin. Huippuihin kuuluu muun muassa kvanttioptiikan ja -informatiikan tutkija Anton Zeilinger, joka on saavuttanut mainetta kvantti-ilmiöitä käsittelevillä kokeillaan. Psykoanalyysin keksinyt Sigmund Freud keräsi Wienissä ympärilleen menetelmästä innostuneen lääkäriryhmän. Max Perutz päätyi Britannian Cambridgeen ja sai vuoden 1962 kemian Nobelin
7.9. 040 766 1346 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit 7/2016 12.10. 24.11. 21.1. Haku maisteriohjelmiin 1.12.2015–15.1.2016 Aalto-yliopistosta saat enemmän kuin tutkinnon. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Milla Sinisalmi milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 23.3. 26.10. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat NRO TOIMIT. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. 5.5. Metsän uusi ulottuvuus Miltä kuulostaisivat hansikkaat, jotka puhdistavat juomaveden. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus 6/2016 7.9. 21.9. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset Erikoisjakelu: Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016 2/2016 18.2. Laboratoriot, patentit, standardit 5/2016 4.8. 15.11. Tuloksena syntyy kokonaan uusia ulottuvuuksia suomalaisille biomateriaaleille. 10.2. 15.12. Laboratoriot, patentit, koulutus Erikoisjakelut 2016 Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016 Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016 Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016 Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016 Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016 Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Laboratoriot, ympäristö, biotalous 3/2016 1.4. 26.5. 15.6. CHEMARTS on Aalto-yliopiston kunnianhimoinen projekti, jossa kemian tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun opiskelijat yhdistävät ideansa. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia 8/2016 10.11. 15.4. 3.3. 11.10. Valitse itsellesi sopivin koulutusohjelma laajasta valikoimastamme ja löydä lisätietoa hakemisesta: aalto.fi/studies #madeinaalto esittelee aaltolaisten saavutuksia.. 1/2016 7.1. Analytiikka, Reach, kemikaalit 4/2016 12.5. 18.8
GET SMART ÄLYKKÄÄT ANNOSTELUPUMPUT Grundfosin annostelupumput tarjoavat ehdottoman luotettavaa ja tarkkaa annostelua vaativiin käyttökohteisiin. Pumppuun integroitu virtausmittari varmistaa juuri oikean annostuksen joka tilanteessa. Grundfosin älykkäillä SMART Digital -pumpuilla varmistat erittäin luotettavat, kustannustehokkaat ja äärimmäisen tarkat prosessit. grundfos_kemialehti_8-2015_210x275.indd 1 30.11.2015 17:39:33. Suomenkielisellä käyttövalikolla varustetut SMART Digital -annostelupumput ovat helppokäyttöisiä, ja ne tarjoavat uusimman käyttötekniikan ja älykkäimmän virtauksen ohjauksen