www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi Kovimmat IR-paketit tulevalle vuodelle KEMIA Kemi 8/ 20 16 PORIIN nousee sadan vuoden talo KANSALLISKIRJASTO vaalii tiedeaarteitamme KUN kemistit tuuvinkia tekivät ROKOTUS pitää kasvin terveenä
Osaavien työntekijöidemme ja koko maailman kattavan verkostomme avulla pystymme ylpeinä toimittamaan ratkaisuja, jotka parantavat tuottavuutta, nopeuttavat uusien keksintöjen tekoa ja edistävät innovaatioita. Meidän tavoitteemme on löytää tuoteja palveluratkaisuja ja poistaa sujuvan työskentelyn esteitä, jotta voisimme auttaa laboratorioita ja tuotantolaitoksia toimimaan entistä paremmin ja nopeammin. Ota yhteyttä asiakaspalveluumme tai omaan yhteyshenkilöösi tai vieraile nettisivuillamme fi.vwr.com VWR international Oy, Valimotie 9, 09 8045 5300, info.fi@vwr.com FI-VWR Corporate Ad_Product Choice-AYN.indd 1 15/10/2015 12:49:19. Together, We Enable Science Yli 160 vuoden ajan asiakkaamme ovat kohdanneet työssään haasteita etsiessään vastauksia elämänlaadun parantamiseen. Kaikki, mitä laboratorioosi tarvitset yhdestä osoitteest a Kattava tuotevalikoina ammattitaitoiselta tiimiltä, joka on keskittynyt sinun menestyksesi tukemiseen
Re kis ter öid y käv ijäk si en na kko on ne tis sä ja väl tät jon ot sis ään käy nn eil lä! Sa ira ala kem ist it ry ny t mu kan a Ch em Bio ssa ! Lu va ssa sem ina ari ko ko na isu us klii nis en kem ian sek tor ilta . chembiofinland.fi Ke mi an Pä ivie n oh jel ma on jul kai stu ! Tu tus tu ne tis sä. Nä ytt eill ea set taj an a tav oit at ala n käv ijät ! Kemian ja Bioalan merkittävin sidos Huipputapahtuma, jossa kemian ja bioalan ammattilaiset kohtaavat La taa Me ssu kes ku kse n mo bii lia pp i iOS tai An dro idlai tte ell e ja tut ust u me ssu ihi n! 29.–30.3.2017 MESSUKESKUS HELSINKI
Mitä sitten tapahtui, selviää sivulta 6. 42) Suomen joukkue aloitti olympiaurakkansa Kööpenhaminan esikisoista. 14) Uusilla kaksiulotteisilla materiaaleilla on loistava tulevaisuus muun muassa terveydenhuollon sovelluksissa, uskoo grafeenin löytänyt nobelisti Konstantin Novoselov. (s. Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Paula Nybergh Teknologian sparraaja Sisko Loikkanen 40 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Tuuvinki tekee hämäläisen joulun Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 42 Uudet materiaalit tulevat Grafeeni 2.0 Jarmo Wallenius Kj el l Kn ap as NG I Ka ns al lis kir ja st o Ju kk a Ko ivu la Porilainen Juha-Pekka Ristmeri päätti rakennuttaa lapsuutensa pihapiiriin ekologisen ja terveellisen talon, joka kestää ainakin sata vuotta. Lue sivulta 54, kuinka Santeri Simanainen, Niklas Koskinen, Tuomas Laalo ja Jaakko Sääskilahti pärjäsivät Tanskassa ja Georgiassa. Täällä on visusti tallessa myös kemian arvokasta historiaa. 4 8/2016 KEMIA SISÄLLYS 6 Sadan vuoden talo Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Välittäminen tuo toivoa Tiina Harju 14 Kansalliskirjasto vaalii Tieteen historiaa Arja-Leena Paavola 20 AJANKOHTAISTA Kokkola Material Week: Valokeilassa kiertotalous ja uudet polttoaineet Lauri Lehtinen 21 UUTISIA 27 KEMIA SILLOIN ENNEN 27 NÄKÖKULMA Mitä tänään ruoaksi. 46 Rokotus pitää kasvin terveenä Eeva Pitkälä 48 Muurahaishappoa tankkiin Kalevi Rantanen 50 Sama lääke ei auta kaikkia Geenitieto tulee lääkehoidon tueksi Marja Saarikko 52 Vihreät keksinnöt ajavat Patentoinnin ohituskaistaa Marja Saarikko 54 Esikisoista vauhtia Kemian olympialaisiin Mikko Kaipio ja Otto Seppänen 56 GADOLINISTA KAJAHTAA Jäätelö ja sampoo eheyttävät opetusta Tanja Luostari 57 TUOTEUUTISIA 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Artisti maksaa, tilaaja vastaa 61 HENKILÖUUTISIA 65 SEURASIVU 65 TULEVIA TAPAHTUMIA 66 TIETEEN KAUPUNGIT Mahtava Moskova Sisko Loikkanen. (s. Kansalliskirjasto hohtaa restauroinnin jälkeen kuin helmi
Entiset urbaanit menestyjät opettelevat käyttämään joukkoliikennettä, sopimaan pyykkitupavuoroista ja tekemään pätkätöitä raksalla ja kulmakuppilassa. Kitkeränkoomisia tilanteita syntyy, kun kulisseja pidetään viimeiseen asti pystyssä ystäville, sukulaisille ja jopa puolisolle. Esimerkiksi seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat voivat yhä joutua kokemaan näitä kaikkia. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. joulukuuta 2016 Vol. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Komea kartano vaikuttaa kirotulta, kun jokainen sisälle asteleva ajautuu juonittelujen kierteeseen. Stanfordin yliopiston tutkijat osoittivat muutama vuosi sitten, että suuren salaisuuden kantaminen vastaa rankkaa ruumiillista työtä, tuntuu painona kehossa ja aiheuttaa terveysriskejä. 1950-LUVUN AUSTRALIAAN sijoittuvassa draamassa Takaisin kotiin salailusta on tullut sukupolvelta toiselle periytyvä elämänmalli. On piiloteltuja suhteita, kätkettyjä raskauksia, vaiettuja traumoja ja outoja kuolemia. Sc an st oc kp ho to. Perheen jäsenet pyristelevät kuin harakka tervatulla katolla. M ar kk u Jo ut se n Pois naamiosi heitä Matto vain kupruilee alleen lakaistuista salaisuuksista. Ongelmia syntyy, jos salailun kimmokkeena on hylätyksi tulemisen, leimautumisen tai syrjinnän pelko. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 TÄNÄ SYKSYNÄ olen seurannut kahta tv-sarjaa, joiden kantavana teemana on todellisuuden kätkeminen. Matto vain kupruilee alleen lakaistuista salaisuuksista. Jokaisella on asioita, joita emme välitä jakaa muiden kanssa. DRAAMASSA ON lupa liioitella. Kaikki yhdessä peittelevät suvun miesten homoseksuaalisuutta, tabuista kauhistuttavinta. Kun julkisivut alkavat murentua, niiden takaa löytyy aivan uusia ihmisiä. Totta kuitenkin on, että salailu syö valtavasti energiaa. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Uusimman Työ Terveys Turvallisuus -lehden mukaan valtaosa kokee työpaikalla tarvetta peitellä itsestään jotain olennaista, kuten tapojaan, vakaumustaan tai suuntautuneisuuttaan. Salailun ja vaikenemisen kulttuuri perheessä tai työpaikalla imee voimia ja heikentää hyvinvointia. 5 8/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15. Komediasarjassa Downshiftaajat taloudelliset vastoinkäymiset työntävät kaksi kolmekymppistä pariskuntaa Helsingin seurapiireistä syrjäiseen lähiöön. Salojen paljastumisesta seuraa itkua, vihaa ja välirikkoja, niiden varjelemisesta omantunnontuskia, itsetuhoisuutta ja päihteiden väärinkäyttöä. Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. Omilla asenteillamme voimme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka vapaasti läheisemme ja kollegamme uskaltavat olla omia itsejään
Selitys on, että talon rakentamisvaiheet nähdään 10-osaisena sarjana TV1:ssä ja Yle Areenassa ensi syksynä, jolloin myös suuri yleisö pääsee seuraamaan kestävän, ympäristöä säästävän kodin syntyvaiheita. ”Erikoinen talo vaatii persoonalliset rakentajat”, Ristmeri kuittaa. Puurakentamisen kärkihanke Porilaissyntyisen Ristmeren yllättävin veto oli kuitenkin kokonaisuuden suunnittelijan valinta. Talon piirtänyt arkkitehti Jukka Koivula asuu Porin ikuisessa ”viholliskaupungissa” Raumalla. Minun taloni kestää sen tuplasti.” den Venla-voittaja muistetaan muun muassa Satuhäät-ohjelmastaan. työmaalla asennetaan ikkunoita ja kiistellään työmääräysten toimivuudesta, Koivula esittelee aikaansaannostaan Puupäivillä Helsingin Wanhassa Satamassa. Sellaisen tilauksen teki arkkitehdille suomalaismies, jonka haaveena oli uudenlainen, kestävä koti perheen olla ja elää. ”Talon pitäisi olla luovaa työtä tekevälle ideahautomo, ja sen tulisi hyödyntää koettuja ja uusia ratkaisuja.” Aluksi Sadan vuoden talosta tehtiin kaikkiaan viisi erilaista ehdotusta. ”Vielä kesällä sain käyttää sirkkeliä, mutta kun peukalonpääni hieman lyheni, minut siirrettiin vaarattomampiin hommiin”, Ristmeri tunnustaa. Ensin sirkkeli lyhensi, sitten puukko paloitteli. Siellä olen rakentanut monenmuotoisia ja -korkuisia puisia rakennuksia”, Dahl kertoo. Talon työmaalla on kuhissut vuoden 2015 syksystä lähtien poikkeuksellisen vilkkaasti. Koivula taustoittaa arkkitehdin työn lähtökohtia. Samaan aikaan, kun Pietniemen Sadan vuoden talon rakennuttajan Juha-Pekka Ristmeren peukalo on ollut työmaalla kovilla. Persoonaa löytyi Ruotsista. Erilaisiin perhekokoihin muotoutuva puutalo, joka palvelee siinä asuvia ainakin sata vuotta. Kirvesmiesryhmän päälliköksi palkattiin reilut 40 vuotta sitten Porin rakennustyömailta Pohjanlahden tuolle puolen lähtenyt Esa Dahl. Sadan vuoden talo nousee parhaillaan Porin Pietniemen omakotialueelle. Konkaritimpuri ei pannut tulevaa tv-tähteyttä pahakseen. ”Yksikerroksiseen taloon astutaan sisään hieman salaisesti porttivajan kautta. ”Suuta olen osannut soittaa aina. Puutalo-oppia taas on tullut Tukholmasta. Juha Granath Helposti huollettava, ympäristötietoinen ja vähäpäästöinen lähes nollaenergiatalo, joka on avara ja valoisa, terveellinen ja ihmisen elinkaaren ymmärtävä. ”Nyt vasara on vaarallisin työkalu, joka minulle annetaan käteen.” Sadan vuoden talo Sadan vuoden talo Poriin valmistuu pian omakotitalo, jonka idea on pienin päivityksin palvella asukkaitaan vuosisadan verran. Jos talo jonkin ihmeen takia ei kestäisi sataa vuotta, niin kavereiden jutut ainakin kestävät”, nauraa tv-kuvaaja Tommi Yli-Rönni. ”Isän 1960-luvulla rakentama talo kesti 50 vuotta. 6 8/2016 KEMIA kuuntelemaan täysi salillinen kollegoita, arkkitehtejä, muita rakennusalan ammattilaisia sekä myös kuntien edustajia. Puupäivien yleisö saa ihastellakseen Koivulan salin seinälle heijastamia rakennuspiirustuksia. Ikuisena romantikkona Ristmeri toteuttaa Sadan vuoden taloa lapsuutensa pihapiiriin, josta edellinen talo purettiin alta pois. Arkkitehdin luentoa on saapunut. Tontilla ovat käyneet paitsi kaupungin silmäätekevät ja lukuisat rakennusalan visionäärit myös Yleisradion vastaavat tuottajat ja vakituisempana vieraana kuvausryhmä. Viime vuoProjektissa myös rakentajilta vaaditaan muutakin kuin käden taitoja. Poriin kohoava omakotitalo on näin nostettu Löylyn, Helsingin Hernesaareen valmistuneen maineikkaan saunaravintolan rinnalle. Niistä valituksi tuli viimeinen, ”kolmioleiväksi” ristitty versio. Selitys kiinnostukselle on, että Sadan vuoden talo on valittu Puupäivien yhdeksi uusimman suomalaisen puuarkkitehtuurin merkittävimmistä kohteista. Juha-Pekka Ristmeri on itsekin ammatiltaan tv-tuottaja. ”Mies on käynyt koulunsa Porin Lyseossa”, Ristmeri puolustautuu. Asumisen keskiönä ovat ruokailuja olohuone, työtila, lasikatteinen talvipuutarha ja kasvihuone”, Jukka Koivula kertoo. ”Isäni 1960-luvulla rakentama talo kesti 50 vuotta. Minun taloni pitäisi kestää tuplasti kauemmin”, sanoo talon rakennuttaja Juha-Pekka Ristmeri. ”Kiinnostavin kuvauskohde on ollut työmaan kirvesmiesporukka. Sillä välin Juha-Pekka Ristmeren rooli työmaalla on vaihtunut tv-miehestä kirvesmiehen apupojaksi
7 8/2016 KEMIA ”Nyt vasara on vaarallisin työkalu, joka minulle annetaan käteen.” Filmaattiset Oy
Napautti kiireissään peukalon jänteensä poikki ja kantoi kipsiä kädessään viikkoja.” ”Säästäisi nyt käsiään, että pystyy ottamaan vastaan tulevat tv-palkinnot”, Dahl vinoilee. ”Ensin näytti, että rakennus ei taivu siihen, mutta luonnostarkastelu Ju kk a Ko ivu la Ti m o Tu om ol a Arkkitehti Jukka Koivulan pohjapiirros Sadan vuoden talosta. ”Saihan mies vahinkoa aikaan puukollakin. | Talon runko on jo hahmollaan. Arkkitehti Koivulalla oli aluksi epäilyksensä siitä, kuinka tehdasrakenteinen valmiselementtinen CLTrunko soveltuisi kulmikkaaseen Sadan vuoden taloon. ”Toinen vaihtoehto oli Itävalta. Nyt puu on sentään kotimaista”, Ristmeri puolustautuu. Havainnekuva talon asettumisesta tontilleen. Juha-Pekka Ristmeri lähti toteuttamaan tavoitettaan hankkimalla niin urakoitsijat kuin rakennustarvikkeet lähiympäristöstä. Rakennuskuvat: Jukka Koivula CLT-elementtejä nostetaan paikoilleen. Urakoitsijat ja materiaalit läheltä Sadan vuoden talon perusperiaate on kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Vain laattojen, aurinkokennojen ja parketin perässä piti mennä rajan yli VarsinaisSuomeen.” Talon runkoa valitessaan Ristmeri päätyi CLT-rakenteeseen (CrossLaminated Timber), jonka jättämää hiilijalanjälkeä kehutaan hyvin matalaksi, jopa negatiiviseksi. 8 8/2016 KEMIA Ammattimies Esa Dahl vilkaisee syrjäsilmällä vasaroivaa työnantajaansa ja tekee paljastuksen. ”Satakunnasta löytyivät urakoitsijat ja suurin osa tarvikkeista. | Ilmanvaihtokanavat piiloutuvat kattorakenteisiin.. Sadan vuoden talon ristikkäin liimatuista puulevykerroksista koostuva CLT-runko oli tosin tilattava Kuhmosta asti
CLT korvaamaan hirsirakentamista. Elementtien suurten levyjen saumojen kiristämistä pitäisi vielä kehittää”, Koivula listaa. | Terassin rakentaminen oli hauska työvaihe.. ”Kesti hetki ennen kuin tajusin, että kaverithan puhuvat viroa. Ikkunat ja oviaukot voivat olla vapaamuotoisia. osoitti toisin”, Koivula kertoo. Kaikki liitokset olivat tarkat, eikä sisätiloissa tarvita kattolistoja.” Ristmeri uskoo, että CLT korvaa tulevaisuudessa hirsirakentamista. Vasemmalta Jarmo Mäkinen, Erik Dahl, Pasi Lindfors ja timpuriporukan pomo Esa Dahl. Oivalluksen jälkeen seuraa nolo hiljaisuus. ”Pojat, kuinka monta euroa menee tusinaan?” ”Kaksitoista”, kuuluu hieman empivä vastaus. 9 8/2016 KEMIA Viron miehet näyttivät Porin pojille, miten taloa tehdään. Päätös sisälsi riskin, ja toteutus olisi hintava. ”Vain yhden elementin viiston yläpinnan kone oli lukenut väärin, mutta pojat korjasivat tilanteen paikan päällä höylällä. ”Suunnittelu ja mittaus vaativat enemmän työtä. Riski päätettiin ottaa. | Sisätilat ovat joustavat ja valoisat. Lisäksi se tuki ajatustani täysin puurakenteisesta talosta, johon ei tule yhtään muovia.” Puupäivillä arkkitehti Koivula käy läpi Sadan vuoden talon CLT-rakenteen ominaisuuksia ja sen asennukseen liittyviä yksityiskohtia. Viron miehet näyttivät Porin pojille, miten taloa tehdään. Majalahti pyörittelee päätään. ”Entä kuinka monta 50-senttistä menee tusinaan”, Majalahti jatkaa. ”24”, vastaus tulee jo kuin tykin suusta. CLT-runko lohkaisi Sadan vuoden talon alkuperäisestä budjetista lähes kolmanneksen. Kirvesmiespomo Esa Dahl joutui heti ihmettelemään tulijoiden outoa puhetapaa, joka poikkesi aika lailla selvästä Porin murteesta. CLT-runko oli paikallaan runsaassa viikossa. Tavanomaisen väittelyn ollessa kuumimmillaan ovesta astuu sisään työmaan vakioveijari, Pasi Majalahti naapurikylästä. Fi lm aa tti se t O y Nämä miehet tulevat ensi vuonna tutuiksi koko kansalle. Arkkitehti apureineen teki yhteensä 78 elementtipiirustusta, jotka toimitettiin kuhmolaisen Crosslamin liimausja leikkauspöydälle. ”CLT-runko on lujarakenteinen, hengittävä eikä painu kasaan. Huoli oli turha. Hiotut levyt soveltuvat hyvin ekovillapuhallukseen. Toki viroa on helpompi ymmärtää kuin savokarjalaa, mutta sitten alkoi huolestuttaa heidän ammattitaitonsa”, Dahl muistelee. Timpurien työaikaa säästyi nelisen kuukautta, ja Juha-Pekka Ristmeri oli helpottunut. Kauniina kesäkuun päivänä Kuhmosta saapui Porin Pietniemeen kaksi CLT-elementeillä lastattua jättirekkaa ja Loviisasta pakettiautollinen rungon pystyttäjiä. Sillä välin Porissa kirvesmiesporukka on vetäytynyt tv-kuvaajan kanssa kahvitauolle. Vain kamera käy. Julkisivulaudoituksen väri on lempeän siniharmaa
Se näkyy lopputuloksessa. ”Sovitut aikataulut eivät aina ole pitäneet. Kierre on valmis.” Pikkujouluista Sadan vuoden talossa ei kuitenkaan tingitä. juha.granath@saunalahti.fi Ku va t: Fi lm aa tti se t O y Sadan vuoden talo alkaa valmistua. Ruokaostostensa ohessa työmaapomo Dahl aikoo käväistä myös leluosastolla. Homeongelmat historiaan Marraskuun loppuun mennessä Sadan vuoden talon rakentamista on filmattu jo monta sataa tuntia. ”Vanhempieni aikoinaan rakentamassa talossa kosteus pääsi rakenteisiin ja aiheutti homeongelmia”, Ristmeri kertoo. ”Korvat tosin joutuvat melko koville”, Tommi Yli-Rönni virnuilee. Kahvitaukoaan lopetteleva kirvesmiesryhmä heittää vielä pikku kuitin työantajalleen. ”Kirvesmiesporukan lahja riskialttiille Ristmerelle on muoviset työkalut.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Talosta tulee omistajaansakin älykkäämpi nuukailija”, Esa Dahl kehaisee. ”Siihen päästiin muun muassa vahvalla eristyskerroksella, lämpöä talteen keräävällä ilmastoinnilla, apusähköä tuottavilla aurinkokennoilla ja ottamalla maalämpöä syvältä peruskalliosta”, Ristmeri luettelee. ”Listassa on niin vaikeita sanoja ja ruokalajeja, että en osaa niitä kirjoittaa, saati sitten lausua”, Ristmeri kommentoi tilaisuuden tarjoilua. ”Siitä pitää huolen KNX-automaatiojärjestelmä, joka ohjaa lämmitystä, valaistusta ja ilmastointia.” Sadan vuoden talon tupaantuliaisia oli alun perin tarkoitus viettää yhdessä joulupukin kanssa. ”Olen itse suurin syyllinen muutaman viikon aikatauluviivästykseen, sillä olen hyväksynyt vaikeitakin rakenneratkaisuja”, Ristmeri tunnustaa. Puun suosion kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa nykyisen rakennuskannan alituiset sisäilmaja homeharmit. 10 8/2016 KEMIA Vahva eristys, lämpöä keräävä ilmastointi, aurinkokennot ja maalämpö tekevät päästöttömän nollaenergiatalon. Tupaantuliaisia ei päästä viettämään vielä jouluna mutta varmasti alkuvuodesta.. Talon pystyttämisestä tehtävän tvsarjan toivotaan edistävän entisestään puurakentamista, joka yleistyy Suomessa koko ajan. ”Tässä hankkeessa varmistin kuivaketjun säilymisen alusta asti. Kun yksi ammattiryhmä on pari viikkoa jossain tavoittamattomissa, toinen ryhmä ei pääse jatkamaan omia töitään. Osasyyn viivästyksestä Ristmeri panee urakoitsijoiden ja orastavan nousukauden piikkiin. Kuvaajankin työ helpottuu pikkuhiljaa, kun suurin osa draamasta on siirtynyt sisätiloihin. Juhlamenun suunnittelu on annettu työmaapäällikön, Tukholmaa myöten tunnetun kulinaristin Esa Dahlin huoleksi. Talosta tulee terve ja terveellinen, sillä täysin puisena se hengittää.” Myös päästöttömän nollaenergiatalon tavoite saavutettiin. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pukin ei vielä tänä jouluna tarvitse poiketa Pietniemen tontille
www.kordelin.fi | kaupunkija kohderahastot Kemian ja biotekniikan osaamista tehdas tekniikasta mikro biologiaan. Ota yhtey3ä luokan johtajaan, professori Maija Akselaan maija.aksela@helsinki.?, puhelinnumero 0505141450. Rahaa tarvitaan lisää lasten ja nuorten ohjaajien palkkioihin ja materiaalikuluihin. Ole mukana innostamassa lapsia ja nuoria kiehtovan kemian opiskeluun ja tukemassa ope3ajien elinikäistä oppimista sekä uusien pedagogisten innovaa7oiden kehi3ämistä. Toimintamme on kouluille maksutonta. Hyvää joulumieltä ja iloa kemiasta! h3p://www.kemianluokka.. KOMPAN RAHASTON APURAHAT Hakuaika päättyy 31.1.2017. • . Erottuva tavaramerkki. Ota yhteyttä luokan johtajaan, professori Maija Akselaan: maija.aksela@helsinki.fi, puhelin 050 5141450. Toimintamme on kouluille maksutonta. Rahaa tarvitaan lisää lasten ja nuorten ohjaajien palkkioihin ja materiaalikuluihin. • Ole mukana innostamassa lapsia ja nuoria kiehtovan kemian opiskeluun ja tukemassa opettajien elinikäistä oppimista sekä uusien pedagogisten innovaatioiden kehittämistä. Tule suositun Kemianluokka Gadolinin kummiksi . Lisätiedot: Suomalaisten Kemistien Seura arkisin klo 9–16 puhelin 010 425 6302 Julistetaan haettavaksi ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN GUST. Hyvää joulumieltä ja iloa kemiasta! Apurahoja myönnetään seuraaviin tarkoituksiin: • kemian opetukseen ja tutkimukseen • kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemiseen • kemian kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön • kemian sanastotyöhön • kemian historian tutkimukseen sekä • kemian alan museoja näyttelytoimintaan Apurahaa haetaan sähköisesti osoitteessa: www.kordelin.fi/apurahat_erillisrahastot Hakuaika päättyy 30.1.2016. Gadolinissa vierailee vuosittain yli 4 000 oppilasta kaikilta luokkaasteilta. • . Itämerenkatu 3 A, 00180 Helsinki | Kalevantie 2, Technopolis, Tampere puh: +358 9 6859 560 | posti@seppolaine.fi | www.seppolaine.fi Vahva patentti. Kummeja ja sponsoreita haetaan myös ympärivuo7seen yhteistyöhön sopimuksen mukaan. • . Palvelemme pörssiyrityksiä, tutkimus laitoksia, yliopistoja ja pkt-sektoria. Onnistunut liiketoiminta.. Anna joululahja lapsille ja nuorille. • Esimerkiksi tuhannella eurolla teet sadalle koululaiselle ikimuistoisen opintokäynnin. • Kummeja ja sponsoreita haetaan myös ympärivuotiseen yhteistyöhön sopimuksen mukaan. Gadolinissa vierailee vuosi3ain yli 4000 oppilasta kaikilta luokka-?asteilta. Esimerkiksi tuhannella eurolla teet sadalle koululaiselle ikimuistoisen opintokäynnin
Sen jälkeen olin tavannut hänet pari kertaa. OLISINKO VOINUT antaa haitilaiselle lapselle tai botswanalaiselle pojalle jotain enemmän. Aluksi lapsi väisti katsettani. Jatkoin vilkuttamista ja katsoin lasta syvälle silmiin. Etenkin pienten lasten apatian valtaamat kasvot ja kehot olivat riipaiseva näky. Syvään kumartumalla olin saanut katsekontaktin pojan alas suuntautuneisiin silmiin. Hetken kuluttua hän katsoi minua värähtämättömin kasvoin, keho täysin liikkumatta. Tällä kertaa poika katsoo minua silmiin ja vastailee, harvakseltaan. TÄTÄ MIELTÄ Välittäminen tuo toivoa Ympärilleni katsoessani mietin, mistä tuo elintärkeä toivo voisi syttyä pojan elämään: päivät kuluivat takapihalla, rahaa ei ollut hankintoihin, ruokaankin vain niukasti. Kollegani kertoo hänelle, että tänään on viimeinen päiväni vapaaehtoistehtävässä Botswanassa. Kun käynnistän auton, havaitsen hänen kävelevän etupihalle ja jäävän katsomaan meitä. Istumme kivelle juttelemaan. Lapsi oli tullut nähdyksi. Hymyilen ja vilkutan pojalle. Kun ensimmäisen kerran tapasimme pojan takapihalla, hän oli vaitonainen, emmekä juuri saaneet kysymyksiimme vastauksia. Hän on käynyt koulussa viimeksi yli kaksi kuukautta sitten. Kun kuvaan häntä puun alla, pienet siskonlapset haluavat mukaan. Afrikkalaiseen tapaan pienessä talossa asuu useampi sukupolvi. TOIVONSA MENETTÄNYT ihminen lakkaa yrittämästä. Sosiaalitoimi on antanut perheen käyttöön talon, jonka etupihalla ei kasva yhtään kasvia. Yksi kohtaaminen ei riittänyt sytyttämään toivoa hänen silmiinsä. Hän on toiminut yli 30 vuoden ajan erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Nuotiolla valmistettu aamupuuro on jo syöty, yksi iso puu antaa varjoa. PYSÄKÖIN AUTON sementistä rakennetun talon edustalle. Välittäminen ja lähimmäisenrakkauden osoittaminen ovat parasta, mitä minulla on antaa ihmisenä, vapaaehtoistyössä ja työelämässä. Tiina Harju tiinaharjun@gmail.com 12 Jo ha nn es Ro in e Tiina Harju on kemiantekniikan diplomiinsinööri, ammatillinen opettaja, työnohjaaja, business coach, toiminnallinen ryhmänohjaaja, sielunhoitaja ja sairaanhoitaja-diakonissaopiskelija. Hyvästellessämme huomaan pojan silmissä toivonpilkahduksen. Arkiset toiminnot tapahtuvat takapihalla, jossa pienet lapset parhaillaan peseytyvät vesitilkan turvin. Yritin saada katsekontaktia yhteen näistä pienistä lapsista, ja samalla heilutin hänelle kättäni. Elämä kuluu passiivisuudessa päivästä toiseen. Kokemus oli pysäyttävä. Kehun pojan yllä olevaa, isosiskolta saatua lämmintä takkia. Puhuessani kosketan poikaa pari kertaa käsivarteen. Neuvontaa ja materiaalista tukea tarvitaan, mutta ne eivät riitä, jos ihminen ei saa kokea kohtaamista ja välittämistä. Haitissa katsoin pysähtyneen linjaauton ikkunasta aikuisia ja lapsia, joiden silmissä ei näkynyt toivon häivähdystä. Kenkiä hänellä ei ole. Vihdoin lapsen käsi liikahti ja nousi kuin hidastetussa filmissä. Hän vilkuttaa takaisin. En ollut nähnyt pojan silmissä toivoa, mutta tunsin, että sen herättäminen oli mahdollista.. Hän vilkutti minulle takaisin. Toivo kantaa eteenpäin elämän vaikeuksissa ja työn haasteissa. Osaan kuvista pyydän vain pojan, jotta hän saa olla tähti, ja kehun hänen näyttävän kuvissa kivalta. Tervehdimme botswanalaisen kollegani kanssa perheen jäseniä ja löydämme etsimämme, arviolta 13-vuotiaan pojan, joka makaa pahvinpalojen päällä makuupussissa. Ennen lähtöämme kysyn pojalta lupaa valokuvata. Ensimmäisissä tapaamisissa olin hakenut kontaktia koskettamalla varovasti kynnenkärjelläni polveen. Myös materiaalisesti onnekkaammassa asemassa oleva ihminen kaipaa aitoa välittämistä ja nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Ensimmäisen kerran näin toivottomuuttaan ammottavia silmiä Haitissa vuonna 2000. POIKA KOHOTTAA päätään meidät nähtyään
vuoden maisterivaiheen opintoja voi suorittaa niin Turun yliopistossa kuin Åbo Akademissa. Nyt etuhintaan Kemian Seurojen ja Loimu-liiton jäsenille! Kestotilauksen jäsenetuhinta vain 69 euroa. Pääaineita on kolme: • Lääkekehityksen kemia • Materiaalikemia • Kemian aineenopettaja Lääkekehityksen kemian kautta pääset esimerkiksi tutkimaan, miten valmistaa ja kohdentaa oligonukleotidilääkkeitä tai miten tuottaa märehtijöille kasviperäisiä loislääkkeitä, joilla voi alentaa myös märehtijöiden metaanipäästöjä. ja 5. 040 770 3043 puh. Lisätietoa opinto-oppaasta ja tutkimuksesta: www.utu.fi/kemia Joko tunnet Uusiouutiset. tammikuuta! OSATEEMOINA : • Laboratoriot • Teknokemia • Terveys TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Lehden tilausmaksun voi vähentää verotuksessa. 040 827 9778 KEMISTIKSI TAI KEMIAN OPETTAJAKSI Kemiaa pääset opiskelemaan ilman pääsykoetta ylioppilastodistuksesi arvosanojen perusteella. Uusiouutiset on kiertoja biotalouden erikoislehti ja tärkein kotimainen tietolähde ympäristöalalla toimiville. KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi Varaa paikkasi viimeistään 16. Kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana suoritettava luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tähtää kattavan tietoja taitopohjan luomiseen kaikilla kemian tärkeillä perusaloilla. Tutustu ja tee tilaus: www.uusiouutiset.fi > Tilausasiat Osta itsellesi tai lahjaksi!. Yhteinen maisteriohjelma Åbo Akademin kanssa antaa opiskelijalle lisää mahdollisuuksia. Kemian aineenopettajan opinnoilla saat pätevyyden opettaa kemiaa yläkoulussa ja lukiossa. Materiaalikemiassa pääset esimerkiksi valmistamaan ja karakterisoimaan uusia materiaaleja, joilla aurinkoenergiaa voidaan kerätä ja hyödyntää tehokkaammin, tai kehittämään uusia menetelmiä ja tutkimusvälineitä solubiologiaan ja bioteknologiaan. 4. helmikuuta. Muita opetettavia aineita voivat olla esimerkiksi matematiikka, fysiikka tai biologia. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Numero 1/2017 ilmestyy 8
Kirjaston arvoesineisiin kuuluvat inkunaabelit eli ennen vuotta 1500 painetut kirjat. Kansalliskirjasto vaalii Tieteen historiaa Vuodesta 1640 toiminut Kansalliskirjasto on Suomen tieteellisten kirjastojen lippulaiva. Hän tutki myös metallien liukenemista happoon ja oivalsi, että kun esimerkiksi hopea liukenee aqua fortikseen eli typpihappoon, jalo metalli ”piiloutuu” liuokseen, josta sen voi myöhemmin onkia jälleen talteen. Sen piiriin kuului paljon muutakin kuin alkemistien tunnetuin hanke eli pyrkimys muuttaa epäjaloja metalleja kullaksi. Pieni osa kokoelmista on peräisin Turun Kansalliskirjastoa pidetään yhtenä maailman kauneimmista kirjastorakennuksista. Varhaisimmat kotimaiset luonnontieteelliset teokset ovat Turun akatemian väitöskirjoja. Boyle paneutui myös kemiallisiin reaktioihin, joiden hän ajatteli perustuvan hiukkasten liikkeisiin. Aikakautta leimasi uskonto, joten valtaosa vanhimmista. Boylen kirjasta kuvitus puuttuu. ”Inkunaabelikokoelmiin sisältyy kuitenkin myös esimerkiksi lääketiedettä ja alkemiaa käsitteleviä teoksia”, Ahonen huomauttaa. Nyt niitä on yli kolme miljoonaa. Vanhimmat teokset ovat päätyneet Kansalliskirjastoon vaihdokkeina ja lahjoituksina ulkomailta. Sitä uudempi luonnontieteellinen aineisto on siirretty Helsingin yliopiston Kumpulan ja Viikin kampuskirjastoihin. Kunnioitusta herättävä opus sekin. Ensimmäinen tieteellisin periaattein laadittu kasvikuvasto on peräisin 1500-luvulta. Kirjasto tekee korvaamatonta työtä tiedehistoriamme ja kansallisen julkaisuperintömme säilyttäjänä. Alkemia hallitsi tieteen maailmaa vuosisatoja. Joissakin vanhoissa teoksissa on myös kuvia, kuten ohjepiirroksia laboratorion rakentamisesta. Kiehtova on myös ensimmäinen tunnettu kätilöntyöhön opastava, havainnollisesti kuvitettu teos. Rakennuksen sydän on sen kupolisali. ”Hänen kuuluisa kirjansa on myös varhaisin kemian alan teos meidän kokoelmissamme”, kertoo Kansalliskirjaston kokoelmapäällikkö Harri Ahonen. Ahosen hellävaroin käsittelemä aarre ei tosin ole englanninkielinen ensipainos vaan vuonna 1680 Genevessä painettu versio, joka on alkuperäisteoksen latinankielinen käännös. ”Kirjan alkuperä ei valitettavasti ole tiedossa. Hollantilaistohtori esitteli tieteelle kaasun käsitteen. Kansalliskirjaston nide on kirjan saksankielinen editio vuodelta 1683. Lahjoja ja ryöstösaalista Kansalliskirjasto, joka vuoteen 2006 saakka toimi nimellä Helsingin yliopiston kirjasto, on Suomen vanhin ja suurin tieteellinen kirjasto. Boyle julkaisi vuonna 1661 kirjan The Skeptical Chymist, joka merkitsi kemian syntyä nykyaikaisena tieteenalana. 14 8/2016 KEMIA Kirjaston kokoelmiin sisältyi aluksi 21 nidettä. Arja-Leena Paavola Modernin kemian isänä pidetään irlantilaista Robert Boylea (1627– 1691), joka ensimmäisenä perusti työnsä kvantitatiivisiin tutkimuksiin. Ahonen ottaa esiin toisen vanhan kirjan. Reilun 115 hyllykilometrin ja yli kolmen miljoonan teoksen kokoelma antaa erinomaisen kuvan siitä, mitkä teoksista edustaa teologiaa. nystä 1940-luvulle asti. ”Varsinaisesti kirjojen aihepiirin suhde alkoi tosin muuttua vasta 1800-luvulla, jolloin tieteet eriytyivät selvästi omiksi aloikseen”, Ahonen kertoo. Myöhemmissä teoksissaan Boyle kuvaa monia värireagensseja ja indikaattoreita. Kansalliskirjaston kemian kokoelma kattaa ajanjakson tieteenalan synalat ovat milloinkin olleet tutkimuksen painopisteitä ja missä historian vaiheessa on alettu tutkia ympäröivää maailmaa luonnontieteen keinoin. Varmaa kuitenkin on, että sitä on käytetty”, Ahonen sanoo ja esittelee sivuille tehtyjä merkintöjä. ”Myös tämä kiinnostava teos liittyy kemian alan pioneereihin.” Kokoelmapäällikkö ojentaa tutkailtavaksi alankomaalaisen lääkärin, Jan Babtist van Helmontin (1577–1644) teoksen Ortus medicinae. Luonnontieteiden osuus kirjaston kokoelmissa kasvaa sitä mukaa kuin tullaan lähemmäksi nykyaikaa. Monet alkemisteiksi kutsutut tutkijat toimivat myös parantajina, oman aikansa lääkeja hoitotieteen ammattilaisina. Sen sijaan tekijä pohtii atomeihin liittyvää teoriaa ja kyseenalaistaa antiikin opin, jonka mukaan aineet koostuvat samoista kolmesta tai neljästä alkuaineesta. Hyödyn aikakausi, erityisesti vuodet 1740–1760, merkitsi luonnontieteiden arvostuksen voimakasta nousua
15 8/2016 KEMIA Ka ns al lis kir ja st o
Kansalliskirjaston kokoelmista suurin osa on tätä nykyä kirjaluolassa, joka rakennettiin talon alle vuonna 2000. ”Sama järjestelmä jatkui myös Venäjän vallan aikana vuosina 1809– 1917. Kirjapainon lopullisen voittokulun kylkiäisenä tulivat yhä heikommat puuselluloosasta valmistetut mateKa ns al lis kir ja st o Robert Boylen ja Jan Babtist van Helmontin teokset edustavat kemian varhaista historiaa. Suuronnettomuuden jälkeen akatemia siirrettiin Helsinkiin, jossa se sai uudeksi nimekseen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto. Ne saattavat Lukusali on arkisin ahkerassa käytössä. ”Laittomina” kotilainoina tulelta säästyi yhteensä 830 nidettä. Onni onnettomuudessa oli, että yliopiston opiskelijat ja henkilökunta olivat uhmanneet sääntöjä ja vieneet kirjoja koteihinsa. Akateemisen kirjaston kokoelmat koostuivat perustamishetkellä tasan 21 niteestä. ”Sitten lumppupaperi korvattiin halvalla ja varsin kehnosti kestävällä, happamalla puuhiokepaperilla. Kotikirjojenkin säilymisen kannalta on tärkeää, ettei lehtien välissä pidetä mitään ylimääräistä, kuten kirjanmerkkejä tai kirjeitä. Suomalaisten puolustuksena on todettava, että Keski-Euroopasta ryöstettyjä kirjoja tuli Turkuun huomattavasti vähemmän kuin Lundin ja Uppsalan yliopistojen kirjastoihin ja muualle Ruotsiin. Ar ja -L ee na Pa av ol a riaalit, joiden säilyvyys on valitettavan huono”, Harri Ahonen toteaa. Varsinaisesti Turun akatemian kirjasto tieteellisenä yliopistokirjastona syntyi vuonna 1646, kun sotapäällikkö Torsten Stålhandsken mittava ryöstösaalis 30-vuotisesta sodasta päätyi testamenttilahjoituksena akatemialle. Digitointi pelastaa Maailman varhaisimmat kirjat kirjoitettiin lampaan, vuohen tai vasikan nahasta tehdylle pergamentille. 16 8/2016 KEMIA akatemian kirjastosta, joka sai lähtölaukauksensa vuonna 1640, kun Suomen silloiseen pääkaupunkiin perustettiin maan ensimmäinen yliopisto. Juuri siksi Kansalliskirjaston kokoelmissa on niin paljon venäjänkielistä aineistoa, myös kemian alalta.” Turun akatemia kirjastoineen tuhoutui Turun suuressa palossa vuonna 1827. Silloin annetun säädöksen mukaan Turun akatemia sai oman kappaleen kaikista Ruotsin valtakunnassa julkaistuista teoksista. Työlääseen prosessiin kuului muun muassa nahkojen pitkä liottaminen kalkkivedessä, jolloin ne alkoivat mädäntyä, ja karva saatiin näin irti. 1200-luvulla tuli käyttöön kangaslumpuista liottamalla ja paukuttamalla valmistettu lumppupaperi, joka keskiajan lopulla alkoi yhä laajemmin syrjäyttää pergamenttia. Ennen 1900-lukua painettuja kirjoja ei saa kotilainaan.. Lumppupaperi oli kestävää tekoa, joten keskiaikaiset kirjat voivat säilyä satoja vuosia. Auringonvalolta suojatun puhtaan ympäristön lämpötila on tasaisesti 17–18 astetta ja ilman suhteellinen kosteus noin 50 prosenttia. Ennuste on hyvä myös uudempien mutta ennen 1850-lukua painettujen kirjojen osalta. Kansalliskirjaston vapaakappalekokoelma sai alkunsa vuonna 1707. Siellä kirjoille on luotu optimaaliset olosuhteet. Samalla uuteen pääkaupunkiin matkasivat palolta varjeltuneet kirjat, jotka nykyään kuuluvat Kansalliskirjaston Aboica-kokoelmaan
”Konservoinnin kannalta tämä oli hieno kohde. 17 8/2016 KEMIA Engelin helmi loistaa entistä kirkkaampana maita on harvassa”, kertoo interiöörikonservaattori Tanja Lindfors OSK Kollaasista, jonka vastuulla olivat muun muassa portaiden ja lehtereiden kaiteet. ”Me emme kuitenkaan poista aineistoja lopullisesti. Rautapitoista mustetta on tosin käytetty enemmän käsikirjoituksissa, ei niinkään painatteissa. Vanhojen teosten pelastus on niiden digitointi, jonka ansiosta harvinaisetkin tekstit saadaan kaikkien tutkittavaksi. Vanhan rakennuksen tilojen toimivuutta parannettiin ja talotekniikkaa uusittiin hiljattain yli kaksi vuotta kestäneessä peruskorjauksessa. Etenkin luonnontieteiden alalla ilmestyy paljon kausijulkaisuja, jotka ovat jo alun perin e-muodossa. Myös kattopinnat ja kirjahyllyt kunnostettiin. Ison suunnittelija-, rakentajaja konservaattorijoukon pieteetillä hoitama urakka tallennettiin yksityiskohtaisesti tulevia korjaajasukupolvia varten. Samalla remontoitiin ja restauroitiin talon vaikuttavat interiöörit. Näin suuren mitan työKa ns al lis kir ja st o Ka ns al lis kir ja st o Kupolisalin katto hohtaa restauroinnin jälkeen kuin koru. ”Vanha vaha pehmenee parhaiten pumpulipuikkoon kastetulla syljellä, joka myös puhdistaa ja kiillottaa pilaamatta alkuperäistä lakkapintaa.” Hänen pestiinsä kuuluivat myös kolmen pääsalin palkistojen ja kapiteelien eli pylväiden koristeellisten yläosien konservointi, eteläsalin pylväiden basisten eli jalkojen sekä kasettikattojen restaurointimaalaus ja koristemaalausten esille otto. Sen poistamisessa hyödynnettiin vanhaa konstia, sylkeä. Kun kirjat ovat saatavilla sähköisessä muodossa, fyysisiä kirjastoja ei välttämättä enää tarvita entiseen tapaan. olla happamampia kuin kirjan paperi, jolloin happamuus leviää vaurioittamaan myös kirjaa. Monet yliopistojen laitokset ovat luopumassa kirjastoistaan. Helsingin monumentaalikeskustan isä, arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778–1840) uskoi vahvasti antiikin kauneusihanteisiin. Kuopiossa toimivasta varastokirjastosta voi tarvittaessa saada skannattuna jonkin artikkelin, jota ei ole sähköisessä muodossa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Niitä hän toteutti myös omissa töissään, joista Kansalliskirjasto valmistui hänen kuolinvuonnaan. Myös Kansalliskirjasto digitoi aineistojaan, mutta urakka vie aikaa. Kansalliskirjaston päärakennus on seissyt Helsingin Senaatintorin kupeessa vuodesta 1840. arja-leena.paavola@gmail.com Kun aineistot digitoidaan, harvinaisetkin tekstit saadaan kaikkien tutkittavaksi.. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema Kansalliskirjasto on restauroinnin jälkeen upeampi kuin koskaan. Mustekin voi olla ongelma, jos se on rautapitoista. Eteistilojen kattomaalaukset rekonstruoitiin ja kalusteet uusittiin, ja lukusaleihin palautettiin niiden alkuperäiset oviaukot ja tammiset lattiat. Kaiteiden jalopuisiin pintoihin oli huoltotöiden ja siivousten yhteydessä kertynyt paksu vahakerros. Ajan mittaan rauta ruostuu ja irtoaa paperista, jolloin siihen tulee reikä
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista jo ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA www.kty.fi www.finskakemistsamfundet.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS www.uusiouutiset.fi
Toivotamme tunnelmallista jo ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta. chem.aalto.fi Hyvää joulua ja menestystä tulevalle vuodelle Kurkista, mitä uusia innovaatioita löytyy pukin kontista: http://vtt.digijoulukalenteri.fi www.tttlehti.fi www.kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Arvoimme syys–lokakuun aikana lehden tilanneiden kesken lahjakortin Haikon kartanohotelliin. Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Lämpimät onnittelumme! Sc an st oc kp ho to. Lahjakortin voitti Reino Mantsinen Pälkäneeltä
Samaan aikaan kuvaan astuvat biopohjaiset polttoaineet, joiden raakaaineet ovat osin kierrätettyjä. Silloin litium sitoutuu suoraan karbonaatiksi, ja sivutuotteena saadaan bentoniittia, jolla on käyttöä rakennusja ympäristötekniikassa. Se antaa intoa seuraavan, vuoden 2017 lopulla järjestettävän tapahtuman suunnitteluun.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. lehtinen.lauri@kolumbus.fi Ko kk ol a M at er ia l W ee k Varapääjohtaja Antti Peltomäki EUkomission teollisuuden ja yrittäjyyden pääosastosta kannustaa Suomea ja Eurooppaa lisäämään teollisia investointejaan. Suomen suot ovat maailman parhaimmin tutkittuja ja kartoitettuja. ”Euroopan teolliset investoinnit ovat yhä alle vuoden 2008 tason, ja Suomi on valitettavasti tässä maanosan häntäpäässä.” Tulevaisuuden polttoaineista puhunut Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä arvioi, että lähivuosien liikennepäästöjen pääasiallinen leikkaaja liittyy parempiin polttomoottoreihin. ”Seminaarien kävijämäärä kohosi entisestään. Kun maailman litiumtuottajat liuottavat rikasteen rikkihapolla, Outotecin kehittämässä suomalaismenetelmässä käytetään hiilihappoa. Lauri Lehtinen Suomeen kehittyy uutta kasvua ja kansainvälisesti varteenotettavaa kilpailukykyä etenkin bio-, cleantechja digialalla, uskoo alivaltiosihteeri Petri Peltonen. ”Niiden etenemisaikataulu kaupallisesti menestyviksi on kuitenkin avoinna”, Peltomäki huomauttaa. Vuosikymmen sitten oli täysin mahdotonta, että pelkästään aurinkoenergiaa käyttävä lentokone olisi voinut kiertää maapallon ympäri”, Leppä vertaa. ”Biojalostamot yhdistävät bioja kiertotalouden näkökulmat kiinnostavalla tavalla”, hän toteaa.. Keski-Pohjanmaan litiumesiintymiä hyödyntämään perustettu Keliber Oy haluaa tuottaa pelkän litiumrikasteen sijaan 99,5-prosenttisen puhdasta litiumkarbonaattia. 20 8/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Neljännen Kokkolan materiaaliviikon keskeisiä aiheita olivat uudet polttoaineet ja kiertotalous. Suomen vuosituotanto on nyt 10 miljoonaa, mutta meillä olisi edellytykset korjata ja jalostaa paljon suurempikin määrä”, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen Turvevarannot-yksikön päällikkö Samu Valpola. ”Esimerkiksi Kiina on ilmoittanut laajentavansa vihannestuotantoaan niin, että se tarvitsee vuonna 2020 noin 50 miljoonaa kuutiometriä kasvuturvetta. Samalla Peltomäki usuttaa koko maanosaa investoimaan tulevaisuuteensa entistä aktiivisemmin. Litiumia ja turvetta Suomella on metsän lisäksi muutakin ammennettavaa. Energiahuollon tavoitteet vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätä omavaraisuutta parantavat suomalaisen jätteenkäsittelytekniikan vientinäkymiä. ”Suomessa on vahvat perinteet ja osaaminen rikastuksen ja metallurgisten prosessien alalla”, taustoittaa jatkojalostusta toimitusjohtaja Pertti Lamberg. Materiaaliviikon projektipäällikkö Ville Honkala kiittelee luentojen tasoa yhtä korkeaksi kuin edellisinäkin vuosina. ”Esimerkkejä huippuratkaisuista ovat vaikkapa raumalaisen BMH:n jätteenkäsittelyn ja Valmetin polttotekniikka”, sanoo Kokkola Material Kokkola Material Week: Valokeilassa kiertotalous ja uudet polttoaineet Week -tapahtumassa puhunut Peltonen. Niiden valttina ovat hyvä sopeutuminen jakeluverkkoon ja mahdollisuus tankata myös vanhoja polttoainelaatuja. ”Tekniikat kehittyvät nopeasti ja uusia ratkaisuja keksitään jatkuvasti. Tapahtuma houkutteli 600 hengen kiinnostuneen yleisön. EU-komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten pääosaston varapääjohtaja Antti Peltomäki pitää erityisen kiinnostavina biojalostamoita, joissa bioja kiertotalouden näkökulmat yhdistyvät. Hän nostaa esimerkiksi hyvästä kehityksestä Kokkolan teollisuuspuiston, jossa on löydetty oikeita logistisia ja tuotannollisia ratkaisuja sivuvirtojen ja rajapintojen kohdalla. Ne puskevat kasvuturvetta, josta on maailmalla jatkuva pula, ja markkina kasvaa
”Vapaamuotoisen ehdotuksen tulee sisältää vähintään innovaation nimi ja sen tekijä, lyhyt kuvaus innovaatiosta sekä perustelut innovaation merkitykselle kiertotalouden edistämisessä. Pyrimme myös omalta osaltamme parantamaan innovatiivisten kiertotaloustoimijoiden näkyvyyttä ja arvostusta.” Seuran perustama uusi palkinto myönnetään tunnustuksena kiertotalouteen liittyvästä innovaatiosta, joka on syntynyt kemian alan yrityksessä. SKS:n kiertotalouden innovaatiopalkinto myönnetään jatkossa joka toinen vuosi. Mukaan myös esityksen tekijän nimi ja yhteystiedot.” Ehdotukset palkittavasta lähetetään osoitteeseen Suomalaisten Kemistien Seura, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki, tai sähköpostiin toimisto@kemianseura.fi. Analyyttisen kemian sessiossa tutustutaan moderniin optiseen spektroskopiaan ja massaspektrometriaan. Palkintoa ei voi hakea, mutta sen sijaan yksityiset henkilöt ja yhteisöt voivat tehdä seuran työvaliokunnalle ehdotuksia palkinnon saajaksi. ”Palkinnon tarkoitus on kannustaa kemian alan yrityksiä kehittämään uutta kiertotalouteen perustuvaa turSuomalaisten Kemistien Seura perusti kiertotalouspalkinnon vallista liiketoimintaa, tehokkaampia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä”, Himberg kertoo seuran linjauksesta. Koulutustapahtuma kokosi kemian ammattilaiset Messukeskukseen viimeksi keväällä 2015. Ensimmäinen palkinto jaetaan Kemian Päivien avajaisissa 29. Kemialla tai sen lähitieteillä on oltava innovaatiossa keskeinen asema. Asiantuntijat alustavat muovin kierrätyksen haasteista ja muista ajankohtaisista aiheista. Päivi Ikonen Kiertotalouden innovaatiopalkinto jaetaan ensimmäisen kerran ensi kevään Kemian Päivillä. Erityisenä kohderyhmänä ovat Himbergin mukaan pk-yritykset ja startup-yritykset, joilla on kiertotalouteen perustuva kemian alan lupaava, teollisesti hyödynnettävä tai jo hyödyntämisvaiheessa oleva innovaatio. M es su ke sk us. ”Palkinnon hengen mukaisesti se luovutetaan palkitun haltuun kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen se kiertää seuraavalle voittajalle”, Himberg kertoo. maaliskuuta 2017. Tähän paneudutaan tapahtuman toisena päivänä, jolloin ovat vuorossa myös kemianopetuksen, laskennallisen kemian ja ALD-teknologian tuoreet kuulumiset. ”Suomalaisten Kemistien Seura haluaa toimia kiertotalouden edistämisen edelläkävijänä”, sanoo seuran hallitukseen kuuluva professori Kimmo Himberg, jonka mukaan pioneeriuteen velvoittaa jo seuran asema yhtenä maan vanhimmista tieteellisistä yhdistyksistä. Palkinnon voi saada yritys, yrityksen osa tai yksityinen henkilö. Kemian Seurojen järjestämässä alan tärkeimmässä jatkokoulutustapahtumassa on luvassa poikkeuksellisen monipuolinen kattaus. ”Myös elinkaariajattelun ja tuoteturvallisuuden pitäisi näkyä innovaatiossa, samoin siirtymisen pois lineaarisesta make, take, waste -mallista.” Ehdotukset tervetulleita Konkreettinen palkinto on Aalto-yliopiston Design Factoryssa työskentelevän muotoilijan Joel Menesesin suunnittelema moderni taideteos, jossa on kuvattuna kiertotalouden idea. Palkinnon myöntämiskriteereitä ovat innovaation ja liikeidean selkeys, omaperäisyys ja potentiaali sekä uudenlainen, kestävää kehitystä edistävä lähestymistapa. Osaamistarpeet muuttuvat: pysyvätkö laboratoriokenttä, elintarvikekemia ja alan koulutus mukana. Avajaispäivän ohjelmaan kuuluvat muun muassa energian varastoinnin kemia sekä keinotekoinen fotosynteesi. 21 8/2016 KEMIA UUTISIA Suomalaisten Kemistien Seura on perustanut palkinnon, jonka avulla se pyrkii nostamaan valokeilaan kemian roolin kiertotalouden kehittämisessä. Tulossa on myös ympäristöaiheinen seminaari Kemikaalit kiertotaloudessa – näemmekö koko kuvan. ”Samalla tahdomme nostaa esiin nimenomaan kemian merkityksen kiertotalouden ja kestävän hyvinvoinnin rakentamisessa
Nykyisten liittojen koko henkilökunta, reilut 20 henkeä, siirtyy Loimun palvelukseen uusiin toimitiloihin, jotka on ostettu Helsingin Ve ikk o So m er pu ro ”Loimun jäsenet työskentelevät avainaloilla ihmiskunnan hyvinvoinnin ja maapallomme tulevaisuuden kannalta”, toiminnanjohtaja Jari Lehto sanoo. Sen jälkeen olen tehnyt osuuteni työurien pidentämistalkoissa”, 64-vuotias Lehto hymyilee. Pietarsaaren hankkeella olisi merkittävä työllistävä vaikutus, suunnitteluja toteuttamisvaiheessa kaikkiaan noin 500 henkilötyövuotta, joista kotimaassa 350. Investoinnin toteutuminen edelMikonkadun Aikatalosta. Energiayhtiö St1:n ja SOK:n yhteisyritys NEB (North European Bio Tech) suunnittelee rakentavansa bioetanolitehtaan Pietarsaareen. Yhdistymisellä tavoitellaan Lehdon mukaan entistä parempia jäsenpalveluita, suurempaa vaikuttavuutta ja tehokkaampaa edunvalvontaa. Jo parisen vuotta valmisteltu fuusioituminen sai lopullisen sinettinsä liittojen valtuustojen kokouksissa 19. Uuteen Loimu-liittoon kuuluu noin 15 000 jäsentä, joista LALin osuus on reilut 7 700, YKL:n noin 4 800 ja Metsänhoitajaliiton vajaat 2 500. Monialaista osaamista Uusi liitto edustaa laajasti eri tieteenaloja. Aluksi ryhdyimme neuvottelemaan yhteistyön tiivistämisestä, mutta keskusteluissa fuusioituminen sai nopeasti kannatusta”, kertoo LALin toiminnanjohtaja Jari Lehto, josta tulee myös Loimun toiminnanjohtaja. NEB käynnistää parhaillaan pienempää, 10 miljoonan litran sahanpurupohjaista bioetanolilaitosta Kajaanissa. Päätös Pietarsaaren-tehtaasta on odotettavissa vuonna 2018, jolloin tehdas käynnistyisi vuonna 2020. 22 8/2016 KEMIA UUTISIA Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto yhdistyvät vuoden 2017 alusta. Jatkossa julkaistaan myös yhteistä Loimu-jäsenlehteä, jonka päätoimittaja on YKL:n nykyinen viestintäpäällikkö Tuula Kilpeläinen. Kajaanista kertyvä kokemus vaikuttaa lopulliseen investointipäätökseen, kertoo yhtiö, jonka kaavailee jo myös Kajaanin-laitoksensa laajentamista. ”Liittoja yhdistää luonnontieteellinen pohja ja toistakymmentä vuotta jatkunut yhteistyö. Laitos pääsee täyteen tuotantoon ensi vuoden aikana. Loimun jäsenistä noin viidesosa on opiskelijoita. ”Ensimmäisen vuoden ajaksi. Valmistuneista jäsenistä vajaa puolet työskentelee yksityisellä sektorilla, reilu viidesosa valtiolla, viidesosa yliopistoissa ja noin kymmenesosa kuntasektorilla. Laitos tuottaisi Pietarsaareen suunnitteilla iso bioetanolitehdas Loimu yhdistää kolme ammattiliittoa Pietarsaaren bioetanolitehdas nousisi Alholman teollisuusalueelle, jossa se hyödyntäisi UPM:n sellutehtaan (vasemmalla) ja Alholmens Kraftin voimalaitoksen (oikealla) tarjoamia palveluja ja hyödykkeitä. ”Yhdistymisen taustalla ei ollut varsinaisesti säästötarpeita. Ajatus on, että yhdistämällä voimamme saamme aikaan entistä enemmän ja parempaa”, Lehto sanoo. Jäsenet ovat muun muassa kemistejä, biotieteilijöitä, biologeja, geologeja, limnologeja, metsänhoitajia, ympäristötieteilijöitä, meteorologeja, maantieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, fyysikoita ja matemaatikoita. marraskuuta. Tehtaan kapasiteetti olisi 50 miljoonaa litraa vuodessa. Leena Laitinen lyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja ympäristölupaa. liikennepolttoainetta sahanpurusta ja kierrätyspuusta. Valmistuttuaan Pietarsaaren tehdas työllistäisi vakituisesti 25 ja välillisesti 70 henkeä.
Kehitystä vauhdittaa se, että monien nykyisten tietoteknisten laitteiden koko ja paino tekevät niistä Digitaalinen vallankumous mullistaa ansaintalogiikat ihmiselle huonosti sopivia, sillä ”biologiaamme ei ole suunniteltu tällaisille laitteille”. Samalla sen toiminnot siirtyvät muihin laitteisiin, kuten älylaseihin ja autoon. ”Tarvitsemme myös uuden vientivetoisen työmarkkinamallin, jonka tavoitteena on koko maan etu. ”Maailman suurin taksiyritys on tätä nykyä Uber ja maailman suurin hotelliketju Airbnb, jolla ei ole ainuttakaan omaa hotellihuonetta”, Arina muistuttaa. Tapahtumaa isännöi Kemianteollisuus ry. Jäähyväiset kännykälle Teemu Arinan veikkaus on, että nykyisen kaltainen matkapuhelin poistuu jo lähitulevaisuudessa takavasemmalle. 23 8/2016 KEMIA Näin ennustaa teknologia-asiantuntija, biohakkeri Teemu Arina, joka puhui aiheesta Helsingissä marraskuun lopussa järjestetyssä Kemiat kohtaavat -tapahtumassa. Verkostoituminen taas kääntää organisaatioiden ja liiketoimintamallien suunnan vertikaalisesta lateraaliksi. Silloin kone seuraa keskustelua ja tuo siihen lisää tietoa ja palveluita. hemmin olla vaikea erottaa todellisista tapahtumista. ”Keinoäly on myös todellinen ydinase apinan hyppysissä”, Arina varoittaa. Niiden tilalle tulevat keskustelevat käyttöliittymät, joiden toiminnan pohjana ovat pilvipalvelut ja tekoälybotit. Myös tieteidenvälisyys avaa täysin uusia mahdollisuuksia. Minua huolettavat esimerkiksi finanssimarkkinat, joilta on jo todellisia esimerkkejä koneiden tekemistä kehäpäätelmistä.” Uusi puheenjohtaja Tapahtumassa esittäytyi myös Kemianteollisuus ry:n uusi puheenjohtaja, tehtävässä vuoden 2017 alusta aloittava Jari Rosendal. EU-parlamentin ja Unescon Leonardo-palkinnolla palkittu, 16-vuotiaasta asti teknologiayrittäjänä toiminut Arina on tätä nykyä Suomen tunnetuimpia ihmisen ja koneen suhdetta käsitteleviä osaajia. Ei hätää, koko sähköposti on pian historiaa, sanoo biohakkeri, teknologiayrittäjä Teemu Arina. Juuri kun olemme tottuneet sähköposteihin ja älypuhelimiin, ne uhkaavat käydä vanhanaikaisiksi. Jo ennen kännyköitä katoavat appsit eli puhelimiin ladattavat sovellukset. Keinotodellisuuden ja lisätyn todellisuuden kaltainen uusi teknologia tuo mukanaan myös ongelmia. ”Kenen on vastuu silloin, kun kone tekee päätöksiä. Vienti on kasvun katalyytti, joka kiihdyttää myös kotimarkkinaa ja luo rahoituspohjaa julkiselle sektorille”, Rosendal sanoo. Maailman suurin kultakaivosyhtiö avasi taannoin tietokantansa ja kysyi suurelta yleisöltä, mistä kultaa saattaisi löytyä. Digitalisaatio on jo muuttanut työn tekemistä ja järjestelmiä, mutta jatkossa vauhti vain kiihtyy. Kemira Oyj:n toimitusjohtaja Rosendal edellyttää Suomen elinkeinopolitiikalta ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta. ”Myös sähköposti on hyvin huono työkalu, sillä sen käyttö nielee suhteettoman osan työajasta. Oikea vastaus saatiin, mutta sitä eivät antaneet geologit vaan matemaatikot, jotka louhivat tiedon esiin laskennallisin keinoin. Tilalle on jo tullut työalustoja, joille jokainen projektissa mukana oleva voi täydentää tietoa ilmoitustaulun tai sosiaalisen median tapaan”, Arina kuvailee. Arinalla on hengästyttävä määrä esimerkkejä siitä, kuinka nopeasti tietoverkot ja -tekniikka ovat viime vuosina muuttaneet maailmaamme. Esimerkiksi virtuaalilaseilla katsottu fiktiivinen materiaali luo niin syvän muistijäljen, että sitä saattaa myöM at ti M at ika in en Rassaako jatkuva meilien tulva. Lauri Lehtinen. Verkot ja vertaisryhmät ovat muuttaneet yritysilmastoa niin, että esimerkiksi kunnianarvoisa Encyclopedia Britannica joutui lopettamaan toimintansa, kun yhteisötietohakemisto Wikipedia teki sen nopeasti vanhanaikaiseksi ja kilpailukyvyttömäksi
Lauri Lehtinen Mari Walls. Trollit lisensioivat patentteja tuotteita valmistaville yrityksille. ”Organisaatioissa tehdään usein keksintöjä ikään kuin vahingossa. Lukelle on tärkeää, että tutkimuksemme luo edellytyksiä uudelle biotalouden liiketoiminnalle”, toteaa pääjohtaja tin saa vain keksinnölle, joka on ratkaisu tekniseen ongelmaan. Ensimmäisen version reaktorista, jossa suosta peräisin olevat mikrobit tuottavat hiilidioksidista ja vedystä metaania ja vettä, kehitti professori Erkki Aura. 24 8/2016 KEMIA UUTISIA Jos keksinnön tekijällä ei ole mahdollisuutta hyödyntää suojaamaansa menetelmää tai kykyä valvoa patentin loukkaamattomuutta, hän voi kaupata patenttinsa patenttipeikolle. Ne on tunnistettava ja suojattava patentein, jos keksijä itse ei oivalla oman kehitystyönsä ainutlaatuisuutta.” Patentti pääoman vastikkeena Eräs osaamisen ja patentoimisen hyödyntämisen malli on käyttää tietotaitoa kuin pääomaa. Qvidjan kanssa solmittu sopimus on Lukelle tärkeä avaus tutkimuksessa kehitettyjen keksintöjen siirtämisessä käytäntöön. ”Perinteinen yritys toi yhteisyritykseen tarvittavan pääoman ja bioyritys omistamansa lisenssit, jotka siirtyivät suoraan osakepääomaksi.” Teollisoikeuksien hallinnan ja arvonluonnin optimoinnista puhuttiin Papula-Nevinpatin järjestämässä IPR-huippuseminaarissa Helsingissä. Qvidja Kraft on puuja biokaasuyritys, joka kehittää uusiutuvan energian ratkaisuja sekä tilatasolla että teollisessa mittakaavassa.. Luken tutkijat Anni Alitalo ja Marko Niskanen jatkoivat työtä ja onnistuivat toteuttamaan bioreaktorin, jonka avulla voidaan sekä tuottaa polttoainetta hyvällä hyötysuhteella että varastoida aurinkoja tuulienergiaa sekä vesivoimaa. Atlantin-takainen käytäntö patentoinnin osalta lähentyy eurooppalaista tulkintaa, jossa pyritään siihen, että patenLuonnonvarakeskus (Luke) on myynyt kehittämänsä biometaanireaktorin haussa olevat patentit Qvidja Kraft Oy:lle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on ”heikkoja” patentteja, jotka ovat ostettavissa kohtuullisilla summilla. Reaktorilla voidaan myös jalostaa puuraaka-ainetta erittäin puhtaaksi metaaniksi, joka on paineistuksen jälkeen valmista käytettäväksi liikennepolttoaineena. Italialaisen Barzanò & Zanardon eurooppapatenttiasiamies Andrea Tiburzi antaa esimerkin, jossa uuden ja vanhan tekniikan kemianyritykset perustivat puoliksi omistamansa uuden tuotantoyhtiön. Perinteisen, fossiilipohjaisen puolen yrityksen liiketoiminta oli puolestaan kilpailtu niin, että katteet olivat niukat”, Tiburzi kuvailee. ”Uuden tekniikan kasvuyrityksellä oli hyvin kannattava biohajoava muovituote, mutta sen oma tuotantokapasiteetti oli venytetty äärimmilleen. ”Tutkimuksen vaikuttavuus tulee Suojaa oivalluksesi Patentit ovat pääomaa Qvidja Kraft kaupallistaa Luken metaanireaktorin siitä, että tutkimuksen tulokset tuotteistuvat ja siirtyvät yrityksiin. Patenttipeikot tai -trollit ovat yrityksiä, jotka hankkivat tällaisten keksijöiden patentteja itselleen. Voi käydä niinkin, että trolli odottaa markkinoille tulevaa tuotetta ja vaatii jälkeenpäin korvausta suojatun menetelmän käytöstä. Samalla kehitystyön tehneet tutkijat siirtyivät yrityksen palvelukseen. ”Kaiken kaikkiaan yrityksellä on oltava visio teknologian ja markkinoiden kehittymisestä, ja omia oivalluksia on suojattava tavaramerkein, mallisuojilla ja patenteilla”, tähdentää Suunnon ja Amer Digitalin IP-päällikkö Erik Lindman
Kemijärven biojalostamolle kiinalainen kumppani Kemijärvelle kaavailtava biojalostamo syntyy yhdessä kiinalaisen Camce-yhtiön kanssa, kertoo hanketta vetävä kehitysyhtiö Boreal Bioref. Mikäli laitoksen toiminta keskeytyy huollon tai muun syyn takia, jätettä varastoidaan läheiselle Stormossenin kaatopaikalle. Vaasan Sähkölle savukaasupesurin hankinta voisi olla merkittävä etu, sillä sen tiedetään nostavan tuotetun kaukolämmön määrää. Yhtiön toimitusjohtajan Olli Alhoniemen mukaan lämpöarvon kehittymistä tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Lämpöarvo on huono etenkin biojätteillä ja metalleilla, joita vielä valitettavasti esiintyy poltettavan jätteen joukossa. Jalostamon selluntuotanto käynnistyisi vuonna 2020.. ”Asiaa käsitellään parhaillaan. 25 KEMIA 8/2016 Vaasan kupeeseen Mustasaareen vuonna 2012 valmistuneen jätteenpolttolaitoksen kapasiteetti on asettumassa 180 000–200 000 tonniin jätettä vuodessa. Camcen pääomistaja on kiinalainen valtionyhtiö Sinomach. Luonnonvarakeskus Luke vetää hanketta, jossa pyritään vähentämään ruokahävikkiä sekä hyödyntämään sivuvirtoja ja kierrättämään ravinteita entistä tehokkaammin. ”Arvioiden mukaan lämpöä saataisiin sen avulla jopa neljännes lisää”, Alhoniemi sanoo. Olemme seisokin takia jääneet jätteenpoltossa hieman tavoitteestamme”, Alhoniemi kertoo. Alhoniemen mukaan lopullinen päätös hankinnasta tehdään ensi vuoden puolella. Minä taas uskon, että se pysyy kuta kuinkin ennallaan”, Alhoniemi sanoo. Jätekuormassa ollut iso metallinen palo-ovi oli vähällä aiheuttaa seisokin. Jätteen ennakoitua huonompi lämpöarvo on kuitenkin pakottanut laitoksen omistajan Westenergy Oy Ab:n muutoksiin. Se johtui kattilan tiilimuurauksien vaihtamisesta modernimpaan ja kestävämpään pinnoitteeseen. Nyt polttamisesta on tullut jo rutiinia, sillä laitoksen kapasiteetti on liki 200 000 jätetonnia vuodessa. Suomalaisfirma allekirjoitti sopimuksen jalostamon suunnittelusta Camcen (China Camc Engineering) kanssa lokakuussa. ”Kuluneena vuonna meillä on ollut yksi isompi huoltoseisokki. Kumppanukset aikovat tehdä lopullisen päätöksen 800 miljoonan euron investoinnista ensi vuonna. Rajaarvot tulevat voimaan arviolta vuonna 2018. Suurimmat metalliesineet saattavat kuitenkin haitata laitoksen toimintaa. Investoinnin arvo olisi 5–10 miljoonaa euroa. Mustasaaren laitoksen oli alun perin suunniteltu polttavan vuosittain 150 000 tonnia jätettä. Hankintapäätökseen vaikuttavat myös Euroopan unionin savukaasuille asettamat uudet raja-arvot. Sitä seuraa vielä parin vuoden siirtymäaika.” Marja Saarikko W es te ne rg y Westenergyn Mustasaaren-laitoksen ensimmäisen polton käynnistäminen keräsi yleisöä. Nyt yhtiö on jättänyt ympäristölupahakemuksen korjatakseen luvanmukaisen kapasiteetin, ja se polttaa suurempaa jätemäärää toistaiseksi poikkeusluvalla. ”Seuraava suunniteltu huoltoseisokki tulee kuitenkin aikaisintaan vuoden Westenergy sopeutui jätteen huonoon lämpöarvoon kuluttua, sillä meillä on yhä varastoitua jätettä, joka pitäisi polttaa vielä tämän vuoden aikana.” Mietinnässä savukaasupesuri Samaan aikaan, kun laitos on hakenut ympäristölupaa kapasiteetin nostoon, se on hakenut lupaa myös savukaasupesurin hankintaan. Vauhtia ruokajärjestelmän kiertotaloudelle Suomalaisen ruokajärjestelmän kiertotaloutta vauhditetaan. ”Jotkut ennustavat, että se olisi menossa huonompaan suuntaan erityisesti muovien kierrätyksen lisääntyessä. Aikaa tosin on. Projekti on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Circwaste-hanketta, jossa toteutetaan yli 20 jätehuollon ja kiertotalouden osahanketta. Tätä nykyä sekajätteen seassa oleva metalli päätyy laitoksessa kuonan joukkoon. EU on myöntänyt vuosina 2016–2023 toteutettavalle hankkeelle liki 12 miljoonan euron rahoituksen. Tilanne kohenee, kun nämä jätteet tulevaisuudessa ohjautuvat nykyistä tehokkaammin oikeaan osoitteeseensa eli polton sijaan muuhun hyötykäyttöön, toimitusjohtaja uskoo. Sitä ennen on neuvoteltava muun muassa Vaasan Sähkö Oy:n kanssa ja lisäksi ratkaistava, kuinka syntyvä jätevesi käsiteltäisiin. Poltettavaksi jää silloin paremman lämpöarvon jätettä
Lisätietoa ja kinkkurasvan pakkausohjeet löytyvät osoitteesta www.kinkkutemppu.fi. Biohiilipelletit valmistetaan puubiomassasta. ojasta, joka oli yksi kilpailutehtävien laatijoista. Keskikokoisesta kinkusta tirisee paiston aikana sen verran rasvaa, että siitä tehty polttoaine riittää kuljettamaan henkilöautoa eteenpäin noin kolmen kilometrin matkan. Sen jälkeen puuhakkeesta ja sienistä voidaan jalostaa monikäyttöistä materiaalia esimerkiksi huonekalujen ja muiden esineiden valmistamiseen. KATSO KEMIA-LEHDEN VUODEN 2017 AIKATAULUT JA ERIKOISJAKELUT LEHDEN III-KANNESTA. Paistorasvasta pääsee kätevästi eroon viemällä sen lähimpään keräyspisteeseen. 26 8/2016 KEMIA UUTISIA Mikkeliin rakennetaan biohiilipellettitehdas Mikkeliin rakennetaan biohiilipellettejä valmistava tehdas. Biohiili sopii sellaisenaan korvaamaan kivihiiltä voimalaitoksissa. Yhtiöiden tavoitteena on saada aikaan teollisen mittakaavan tehokas ratkaisu lannoitteiden tuottamiseen. ”Jos ratkaisu todetaan toimivaksi, sitä voidaan soveltaa myös muiden materiaalien hyödyntämisessä.” Kilpailijoiden muita haasteita olivat ideoiden kehittäminen tuhkan ja lehmänlannan hyötykäyttöön. UPM ja Yara kehittävät kierrätyslannoitetta UPM ja Yara selvittävät, kuinka selluja paperitehtaiden jätevesien puhdistamisessa syntyvää lietettä ja poltossa syntyvän tuhkan sisältämiä ravinteita voitaisiin hyödyntää lannoitteena. Hack the Waste -kilpailun järjesti VTT yhdessä Industryhackin, Helenin, Lassila & Tikanojan ja Valion kanssa. Toimipisteessä työskentelee kaksi eurooppapatenttiasiamiestä ja patenttiassistentti. Honkajoki käsittelee rasvan ennen kuin se viedään Nesteen Porvoon jalostamoon. Investoinnin takana on hollantilaisen sijoitusyhtiön Momentum Capitalin tytäryhtiö Scandinavian Biopower Oy. Voittajajoukkue palkittiin 3 000 eurolla. Tehtaan rakentamisen on määrä käynnistyä vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Suomalaisilla joulukinkun paistajilla on tänä vuonna tilaisuus lahjoittaa paistosta syntyvä rasvajäte hyvään tarkoitukseen. Samalla tulee tehtyä joulun hyvä teko. Ositumille akkreditointi mikrobianalytiikkaan Ositum Oy:n akkreditoitu analyysivalikoima on laajentunut mikrobianalytiikkaan. Joukkueen idea on moninkertaistaa puuhakkeen arvo käyttämällä sitä sienten kasvualustana. vasta tehdyn polttoaineen hiilijalanjälki on 90 prosenttia pienempi kuin tavallisen fossiilisen dieselin. Suomessa syödään joka joulu noin seitsemän miljoonaa kiloa kinkkua. Patenttitoimisto Seppo Laine laajeni Tampereelle Patenttitoimisto Seppo Laine Oy on avannut uuden toimipisteen Tampereelle. Neste valmistaa lahjoitetusta rasvasta kierrätyspolttoainetta, joka luovutetaan hyväntekeväisyyteen. Kinkkutempaus-kampanjan tavoitteena on kerätä niin paljon rasvaa, että siitä valmistetulla dieselillä voisi ajaa kolme kertaa maapallon ympäri. Kierrätyslannoitteet eivät sellaisenaan sisällä kasvien tarvitsemia ravinteita oikeassa suhteessa, joten niitä on täydennettävä kivennäislannoitteilla. ”Mushroom Powerin ehdotus tarjosi juuri sitä, mitä lähdimme tapahtumasta tavoittelemaan: täysin uudenlaista tapaa hyödyntää puuhaketta”, sanoo digimentalisti Ville Simola Lassila & TikanSienet ja puuhake taipuvat huonekaluiksi Joulun kinkkurasva kiertämään polttoaineeksi Suomen kodeissa kypsyy reilun viikon päästä kinkku poikineen. Akkreditointi kattaa rakennusmateriaalien sekä sisäja ulkoilmanäytteiden homeiden, hiivojen, bakteerien ja aktinomykeettien pitoisuuden määrittämisen ja homeiden tunnistamisen. Yhtiön Oulun mikrobiologian laboratorio on toiminut marraskuusta alkaen akkreditoituna testauslaboratoriona. Investoinnin arvo noin 70–80 miljoonaa euroa. JäterasKiertotalouden Hack the Waste -innovaatiokilpailun on voittanut Mushroom Power -joukkue eli Chris Holtslag ja Pekka Väisänen. Rasvajätteen keräyspisteinä toimivat K-ruokakaupat ja Neste-asemat, joille Lassila & Tikanoja toimittaa keräysastiat ja hoitaa rasvan kuljetukset. Kilpailun tärkein tavoite oli tuoda yhteen kiertotalouden parissa toimivia yrityksiä ja löytää uudenlaisia ratkaisuita eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöllä. Toimiston henkilöstöllä on kokemusta etenkin ict-alueen patentoinnista, jolle yhtiö uskoo olevan kysyntää Tampereen ja Pirkanmaan teollisuuden digitalisaation myötä. Kinkkukampanjan on ideoinut Kemianteollisuus ry, joka on houkutellut mukaan Nesteen lisäksi joukon muitakin yrityksiä ja järjestöjä
Ruokaa ei kannata tuottaa roskiksen täytteeksi eikä edes biokaasulaitoksen raaka-aineeksi. Liisa Kivimaa MAOL ry:stä. Painottamalla kokeellisen kemian osuutta niin kouluopetuksessa kuin koulun ulkopuolisessa harrastustoiminnassa voidaan kemian osoittaa olevan muutakin kuin ”tylsien yksityiskohtien ulkoaopettelemista”. Paras suomalaisista oli Esa Kuusela, joka saavutti pronssimitalin ja 63. Suomalaiset innovaatiot nyhtökaura ja härkis tekevät hyvin kauppansa. Reijo Kimmelma Turun yliopistosta ja oppilasjohtajana fil. 27 8/2016 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Yhden lohikilon kasvattamiseen tarvittavaan rehuun käytetään yli kilo villiä kalaa. maist. SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 12/1981 Kemian olympialaiset – tärkeintäkö voitto. PIHVIÄ, puuroa, kalaa, kasviksia, hummeria vai hyönteisiä. KASVISSYÖNNIN ympäristövaikutukset riippuvat siitä, miten vihannekset on tuotettu. Eläinperäisillä tuotteilla on tunnetusti suuri hiilijalanjälki. Kilpailun voitti kiinalainen Jin Ning. Kemian kerhotoiminnan uudelleen viriäminen palvelisi olympialaisvalmennusta antamalla oppilaille riittävät perustiedot, jotta tarpeeksi korkeatasoinen valmennuskurssi voidaan järjestää. Pienetkin muutokset vaikuttavat. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Mitä tänään ruoaksi. Kellarit notkuivat itse kerättyjä marjoja ja sieniä. Soijasta valmistetun tofun rinnalle on tullut uusia tuotteita korvaamaan lihaa. Suosisimme kotimaista villiä kalaa sekä ylipäänsä lähellä tuotettua ruokaa ja jättäisimme avokadot ja granaattiomenat herkkuhetkiin. Toisaalta jälkimmäisen vedenkulutus voi olla reippaasti suurempi kuin pohjolassa. Myös kala on ympäristön kannalta lihaa parempi vaihtoehto, mutta silläkin on haittansa. Tehokkaamman valmennuksen luomiseksi on koulujen osuutta lisättävä. Avokadoa ei ole järkeä viljellä aavikolla. Ruokatrendien viidakossa mietityttävät niin ruoan terveellisyys kuin ympäristö. Lihantuotannon haitat tiedetään. Kemia-Kemi 10/1991 Kemian olympialaiset Puolassa Suomi on osallistunut kemian olympialaisiin neljä kertaa. Olennainen asia on myös ruokahävikin minimoiminen. Liikakalastus uhkaa merten kalakantoja, eikä kalanviljelykään ole ongelmatonta. Ruoka on osa ihmisen identiteettiä. sijan. kemikaali-kimara. Risto Laitinen ja Anja Haavisto Lukiolaisten tämänvuotiset kemian olympialaiset pidettiin 7.–15.7.1991 Puolassa Lodzin yliopistossa. Asiaa näin tarkastelemalla ei varsinainen kilpailumenestyminen ole kovinkaan oleellista, joskin oppilaille itselleen on mukavampaa löytää itsensä muualta kuin viimeisiltä sijoilta. Tänä vuonna laboratoriokoe järjestettiin ensimmäisen kerran ennen teoriakoetta. Liha oli sunnuntairuokaa. Poikavoittoisessa kisassa oli mukana ainoastaan 13 tyttöä. Joukkueen tieteellisenä johtajana toimi fil. Menestys on joka kerta ollut verrattain heikko johtuen lukion kemianopetuksen ja olympiavalmennuksen suppeudesta. Id a Pi m en of f. Hankien keskellä fossiilisilla polttoaineilla kasvatetun kelmeän, mauttoman tomaatin hiilijalanjälki on suurempi kuin etelän auringon alla kypsyneen. Kiinalaiset hallitsivat kisaa, sillä he saavuttivat myös toisen ja viidennen sijan. Voisimmeko kokeilla paluuta 1970-luvulle, jolloin lihaa kulutettiin noin kolmanneksen verran vähemmän kuin nykyään. Hän pitää blogia osoitteessa www. Kalliin lohen sijaan syötiin läheltä kalastettuja lajeja, ahventa, haukea, muikkuja ja silakoita. blogspot.com. Kilpailuun otti osaa 118 lukiolaista 30 maasta. Kansainvälisten olympialaisten ja kansallisen kilpailutoiminnan tärkeimpänä tehtävänä on herättää ja ylläpitää oppilaiden kiinnostusta kemiaa kohtaan. Suomalaisten joukkueessa olivat Jukka Jokiniva Harjavallasta, Kalle Kaukonen Helsingistä, Esa Kuusela Vihdistä ja Juha Kärnä Lapualta. Kilpailussa jaettiin 13 kultamitalia, 25 hopeamitalia ja 37 pronssimitalia. Toki ruokavalio oli yksipuolisempi kuin nyt, kun esimerkiksi tuoreita hedelmiä on tarjolla valtava valikoima vuoden ympäri. Toisen sääntömuutoksen mukaan kesäolympialaisten valmennuskurssit saavat kestää enintään kaksi viikkoa. MUUTAMAN vuosikymmenen takainen joka kodin ruokapöytä oli ympäristön kannalta varsin kelpo vaihtoehto. Hiljattain uutisoitiin parsan, avokadon ja granaattiomenoiden viljelyn pahentavan juomavesipulaa Perussa. tri. Kasvisvoittoinen ruokavalio nostaakin suosiotaan
(09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 28 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Hatanpäänkatu 1A 33900 Tampere Vaisalantie 2 02130 Espoo Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Kiilakiventie 1 90250 Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi
sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 29 Vihreät sivut huomataan. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä www.icoy.fi 044-066 6802 040-167 9557 Turku–Harjavalta–Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh
PANALYTICAL B.V. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi Nablabs SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management Vihreät sivut myös verkossa. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. Verkossa www.kemia-lehti.fi Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriolaitteet – Laboratory Instruments Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives CALIPER CHEMAGEN NEN PACKARD BIOSCIENCE PERKINELMER WALLAC RAMBOLL ANALYTICS Laboratorioja mittauspalvelut Niemenkatu 73 15140 Lahti puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com Asiakaspalvelu: puh. Jokaisessa uutiskirjeessä. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits). VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES 30 PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. 020 755 611 faksi 020 755 6201 analytics@ramboll.fi www.ramboll-analytics.fi www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B 02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups ED-, WDja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2Dja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AAja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Nearinfrared-equipment (NIR) SKALAR ANALYTICAL B.V
010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.” OTA YHTEYTTÄ: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 31 Vihreitä sivuja ei ohiteta. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 040 827 9778 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView. (09) 477 4560 faksi (09) 477 45611 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh
040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Lisätietoja: www.tttlehti.fi tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370 Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti ”Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” ”Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita.” TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy. Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus. tammikuuta mennessä! Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh. Kysy ensin meiltä • At your service 32 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 1/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Jaana Koivisto, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Leena Laitinen, puh
Oulun yliopiston tutkija Lassi Rieppo selvittää, kuinka ramanspektroskopialaitteistoon kytketty uudenlainen optinen sovellus voisi palvella lääkäreitä nivelrikon diagnoimisessa ja hoidon suunnittelussa. Nanomateriaaleista saadaan selville, montako kerrosta materiaalia näytteessä on. Laboratoriolaitetoimittaja Hosmedin tuotepäällikön Arto Hurmalaisen mukaan menetelmän sovelluskenttä on hyvin laaja lääketieteestä ja -teollisuudesta geologiaan ja puolijohdeteollisuuteen. Menetelmässä mittalaitteeseen otetaan näytteeksi mikroskooppinen vesipisara, jota leijutetaan sähkökentässä. Siitä meillä on kuitenkin jo näyttöä, että menetelmällä todella voidaan tunnistaa nivelrikon kudostason muutoksia.” Toinen kiinnostava lääketieteellinen sovellusalue voisi olla syöpäkudoksen tunnistaminen. Keksintö syntyi Tampereen teknillisessä yliopistossa professori Juha Toivosen ryhmässä. Keksinnöstä on jätetty patenttihakemus, ja sen toivotaan pääsevän markkinoille lähivuosina. Lasersäde voi löytää sekunneissa sen, minkä tutkiminen laboratorionäytteistä kestää tunteja. Hän on tutkinut myös sitä, kuinka ramanlaitteistoon kytketyllä mikroRamanlaitteisto löytää vaikka nivelrikon sen aikana tietoa kudoksen aineenvaihdunnasta. ”Lasermittauksessa yhdistyvät optiikka ja aerosolitieteet”, kertoo Järvinen, jonka mukaan menetelmää voisivat hyödyntää esimerkiksi kaivos-, metalli-, paperija kemianteollisuus sekä öljynjalostus, ympäristönvalvonta ja vesilaitokset. Esimerkiksi oksideista voidaan selvittää kiderakennetta ja erottaa saman metallin eri oksidit toisistaan. ”Menetelmällä saadaan leikkauk. ”Menetelmällä pystytään määrittämään lähes kaikki aineet, sekä nesteet että kiinteät aineet, puhtaita metalleja lukuun ottamatta”, hän kertoo. skoopilla voitaisiin löytää nivelrikkoon liittyvät kudosja solutason muutokset. Pisaran kuivuessa epäpuhtauksien suhteelliset pitoisuudet nousevat, mikä tekee niiden mittaamisesta helpompaa. Lopuksi laser hajottaa epäpuhtaudet atomeiksi ja mittaa niiden määrät. ”Ramanmikroskoopilla voidaan tarkastella jopa alle mikrometrin kokoisia kappaleita, kuten solun yksittäisiä komponentteja.” Alkuvaiheessa olevassa hankkeessa on jo tehty kokeita potilailta kerätyillä kudosnäytteillä. Ramanspektroskopian odotetaan tekevän läpimurtoja monilla uusilla aloilla, kuten lääketieteellisessä diagnostiikassa. Näin syöpäkudos voidaan poistaa tarkasti terveitä kudoksia vahingoittamatta.” Laaja sovelluskenttä Ramanspektroskopia on pitkään käytössä ollut menetelmä, mutta se on yleistymässä vasta nyt, kun laitteistoista on tullut entistä helppokäyttöisempiä. Tutkija Samu Järvinen kehitti menetelmän väitöstyössään. Edellytyksiä sille on. ”Valokuidun soveltuminen leikkaussaliin vaatii vielä tutkimusta. ”Eniten kysyntää on kuitenkin ollut ramanmikroskooppitekniikoilla, jotka kykenevät lähes pyyhkäisyelektronimikroskoopin tarkkuuteen mitattavan alueen osalta.” Marja Saarikko Laser paljastaa veden epäpuhtaudet Jo on as O in as Lassi Rieppo tekee työtään apulaisprofessori Simo Saarakkalan tutkimusryhmässä. 34 8/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Teollisuusvesien ja vedenpuhdistamoiden epäpuhtaudet voidaan tulevaisuudessa paikantaa ja mitata nopeasti ja tehokkaasti laserin avulla. Valokuitu on tulevaisuuden teknologiaa ja soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa määritys halutaan tehdä suuremmista näytteistä. ”Laitteistoon liitetyn valokuidun avulla voidaan esimerkiksi määrittää kirurgin avuksi nivelrikkoinen rustokudos tähystysleikkauksen aikana”, Rieppo kuvailee
Aalto-yliopiston professorin Hele Savinin johtama tutkimusryhmä on rakentanut uuden valoanturin, joka pystyy vangitsemaan jopa 96 prosenttia fotoneista laajalla aallonpituusalueella. daan tehdä esimerkiksi likaa hylkiviä, itsestään puhdistuvia pintoja. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Renotech Oy:n pilotointihanke kuuluu EU:n Reslag-projektiin, joka etsii kuonalle hyödyntämiskohteita erilaisissa energiateollisuuden sovelluksissa. Tavoitteena on saada aikaan uusi valettava refraktorimassa, joka kestää 1 200 celsiusasteen lämpötiloja. Tutkimustulokset esiteltiin Advanced Materials -lehdessä.. Öljypisara vedessä pysyy pallona, eikä öljy nouse tasaiseksi kerrokseksi veden päälle. Ku va t: Ro bi n Ra s ja Xu el in Ti an Vesipisara öljyssä pysyy pallona, eikä vesi leviä tasaiseksi kerrokseksi öljyn alle. Apulaisprofessori Robin Rasin ja Uudet pinnat hylkivät vettä ja öljyä tutkijatohtori Xuelin Tianin mukaan uusia pinnoitemateriaaleja voidaan hyödyntää muun muassa meriteollisuudessa ja ruosteenestossa. Pinnoitteet valmistettiin yhdistämällä topografian muuntelu siihen tarkasti sopivaan pintakemiaan. Keraameja käytetään muun muassa terästeollisuuden uunien vuorauksessa ja voimalaitoskattiloiden eristeinä. Uuden anturin nanorakenne vangitsee valonsäteet aallonpituudesta tai tulokulmasta riippumatta, jolloin heijastushäviötä ei tapahdu. Aalto-yliopiston tutkijat ovat ideoineet uusia pintamateriaaleja, joita sekä veden että öljyn on erittäin hankala kostuttaa. 35 8/2016 KEMIA heijastuu niiden pinnalta. Perinteisesti kuonaa käytetään maanrakennuksessa esimerkiksi tienpohjien eristeaineena, mutta iso osa siitä jää hyödyntämättä. Herkille valoantureille on käyttöä etenkin lääketieteellisessä ja turvallisuuteen liittyvässä kuvantamisessa. Tutkijat hyödynsivät anturissa samaa nanorakennetta, jota he pari vuotta sitten käyttivät hyötysuhdeennätyksen lyöneissä aurinkokennoissaan. Tulenkestäviä keraameja eli refraktorikeraameja valmistetaan Euroopassa vuosittain yli viisi miljoonaa tonnia. Heidän kehittämänsä tekniikan avulla voiTerästeollisuuden kuonasta keraameja Herkkä valoanturi voi mullistaa kuvantamisen An to ni n Ha la s/ VT T Refraktorikeraamien on kestettävä yli tuhannen asteen kuumuutta. Kun pintoja peittää vesi, ne hylkivät öljyä. Aiemmin tämän ei uskottu olevan mahdollista samalla pinnalla. Kaksoissuperlyofobiset pinnoitteet hylkivät vettä, kun ne ovat öljyn peittämiä. Näkyvän valon lisäksi se havaitsee myös ultraviolettija infrapunasäteilyn. Aa lto -y lio pi st o Uuden valoanturin rakenteelle on haettu patenttia, ja sen kaupallistamiseen on saatu Tekesin Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa -rahoitusta. Maanosan terästeollisuudessa syntyy yli 20 miljoonaa tonnia kuonaa vuodessa. Ryhmä etsii keksinnölleen käyttökohteita erityisesti haastavista ultraviolettija infrapuna-alueen sovelluksista. Samalla voidaan nostaa keraamien kotimaisuusastetta, sillä niiden raakaaineet ovat tätä nykyä pääosin tuontitavaraa. Lisäksi huomattava osa signaalista menetetään komponentin sisäisten virheiden takia. Nykyisissä puolijohteisiin perustuvissa valoantureissa iso osa fotoneista jää havaitsematta, koska paljon valoa Suomessa kehitetään menetelmää, jonka avulla osa tulenkestävien keraamien raaka-aineesta voidaan korvata terästeollisuuden sivuvirroilla eli kuonamateriaalilla
nopeuden parantamista. Sellainen voi olla esimerkiksi turpeen jättäminen sulfaattimaiden suojakerrokseksi. Tuloksena syntyy yksisoluproteiinimassaa, jonka proteiinipitoisuus on noin 60 prosenttia. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että hyvinkin ohut yhtenäinen turvekerros voi estää pohjamaan hapettumisen. Ratkaisu perustuu metanotrofibakteerien kykyyn kasvaa metaanin avulla kaasufermentorin hapellisissa olosuhteissa. Suomalaistutkijat kehittävät menetelmiä, joiden avulla voidaan torjua sulfaattimailla muodostuvaa hapanta vesistökuormitusta. Massa voi sisältää myös polyhydroksibutyraattia eli phb-muovia, jota voidaan hyödyntää muun muassa biohajoavan pakkausmateriaalin raaka-aineena. Maankuivatuksen ja maanrakennustöiden seurauksena maaperän sulfidiyhdisteet hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperän metalleja. 150 MILJOONAA KUUTIOMETRIÄ Maatilojen biokaasusta proteiinirehua ja biomuovia Sulfaattimaiden happamia valumia torjutaan Ti in a La am an en Tutkija ottaa näytettä Siikajoesta, jonka vedenlaatu kartoitetaan hankkeen aikana tarkasti. Suomen ympäristökeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Åbo VT T VT T Metanotrofibakteereja kasvatuspulloissa. Lisäksi tutkijat testaavat proteiinijakeen soveltuvuutta seosrehuruokinnan komponentiksi.. Happamia sulfaattimaita esiintyy rannikolla ja myös sisämaassa niin kutsutulla Litorina-alueella, joka on Itämeren muinaisen vaiheen merenpohjaa. 36 8/2016 KEMIA TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU mentoriin, jonka putkistossa kaasu ja mikrobeja sisältävä kasvatusliuos kiertävät. Laskelman teki Geologian tutkimuskeskus GTK. VTT on keksinyt ratkaisun, jonka avulla pienetkin maatilojen, kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistamojen metaania sisältävät biokaasulähteet voidaan muuntaa eläinrehun tai biomuovin raaka-aineiksi. Tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä, että turvetuotantoalueilla happamuus liittyy ensisijaisesti pientareiden hapettumiseen. Näin syntyvät happamat, metallipitoiset valumavedet ovat haitallisia vesieliöstölle ja vesien virkistysja talousvesikäytölle. Menetelmä vaatii vielä tuottoAkademin hankkeessa rakennetaan myös varautumisjärjestelmä, joka ennustaa happaman valumaveden kuormituspiikkejä. Proteiinit voisivat korvata rehuissa ja elintarvikkeissa esimerkiksi lihaa, soijaa, munanvalkuaista tai kalaa. Luonnonvarakeskuksen tutkimushanke selvittää, kuinka nykyistä reilun 100 miljoonan kuution vuosikasvua saataisiin nostettua. Niin paljon Suomen kallioperässä on vielä löytämätöntä tai tutkimatonta kromivarantoa. Prosessissa metaani ohjataan ferKuivattua solumassaa, josta proteiinija biomuovijakeet erotetaan uuttamalla. 350 MILJOONAA TONNIA on Suomen metsien vuosittainen kasvutavoite. Ojien merkitystä happaman kuormituksen synnyssä selvitetään nyt tarkemmin
VTT on kehittänyt käsittelymenetelmän, jolla lehdet kuivataan, jauhetaan ja uutetaan. VT T menehtyi kalastajan verkkoon tammikuussa 2014. Sen jälkeen lehdistä voidaan jalostaa esimerkiksi luonnollisia väriaineita. Muutkin persoonallisuuden piirteet vaikuttavat jälkeläisten määrään mutta eivät yhtä voimakkaasti. Ulospäin suuntautuneisuus saatSaimaannorpan perimä selvitetty UE F no rp pa tu tk im us Ainoana kotoperäisenä lajinamme saimaannorppa on monella tapaa Suomen luonnon symboli. Puista pudonneet lehdet halutaan ottaa hyötykäyttöön. Helsingin yliopiston tutkijat ovat avanneet saimaannorpan perimän. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa määritettiin nisäkkään koko genomi. Jatkossa muiden yksilöiden geenejä verrataan Miikkulaisesta laadittuun malliin. Syksyn lehdet saavat värinsä keltaisista ja oransseista karotenoideista ja punaisista antosyaaneista. Lisäksi heillä on myös enemmän lapsenlapsia kuin muilla. Muokkaamalla väriaineita bioteknisin keinoin saadaan uusia bioaktiivisia yhdisteitä kosmetiikkaja lääketeollisuudelle. Jatkojalostamalla karikemassasta on mahdollista tuottaa haittamikrobien kasvua estäviä yhdisteitä, jotka soveltuvat kosmetiikkaja hygieniatuotteisiin.. Uutosta jäävää ravinteikasta karikemassaa voidaan käyttää kotipuutarhoissa ja kotitalouksissa vaikkapa ruokasienten kasvatukseen. Lehdet sisältävät monia muitakin hyödynnettäviä aineita, kuten fenoleja, ligniiniä, hiilihydraatteja ja proteiinia. Yhdisteet saattavat soveltua käytettäviksi myös elintarvikkeiden värija säilöntäaineina sekä ravintolisinä. taa väittelijä Venla Bergin mukaan olla evolutiivinen adaptaatio eli ainakin ihmiselle lajityypillinen tapa olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. 37 8/2016 KEMIA Erittäin ulospäin suuntautuneet ihmiset saavat johdonmukaisesti muita enemmän lapsia. Perimästä voidaan saada selville muun muassa se, onko saimaannorppa päässyt eroon jostakin tautigeenistä, jota esimerkiksi laatokanja itämerennorpat mahdollisesti yhä kantavat. Jo aiemmin havaitun ilmiön vahvistaa Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus. Selvitetty perimä eli referenssigenomi tehtiin Miikkulaisesta, nuoresta saimaannorppanaaraasta, joka Syyslehdistä syntyy väriaineita Ekstroverteillä on enemmän jälkeläisiä Iso sisarussarja voi antaa vihjeen vanhempien persoonallisuudesta. Urakan suuruutta ja kertyneen tiedon määrää kuvaa, että teksti eli A:sta, C:stä, G:stä ja T:stä koostuva merkkijono täyttää noin miljoona sivua. Vähäisempi ulospäin suuntautuneisuus taas voi olla merkki epäedullisista mutaatioista geeneissä, jotka vaikuttavat ominaisuuden taustalla. Yhteys näkyy niin geneettisellä tasolla kuin siinä, että ulospäin suuntautuneilla on enemmän sekä suunniteltuja että suunnittelemattomia raskauksia. Sc an st oc kp ho to Tutkimuksen pilotointivaihetta varten kerättiin runsaasti lehtiä Otaniemen alueelta. Väriaineet sopivat esimerkiksi tekstiilien värjäykseen. Tiedosta uskotaan olevan hyötyä myös ihmisen sairauksien tutkimuksessa. Uuttojäännöksen sokereita fermentoimalla voidaan tuottaa proteiinipitoista rehua ja proteiinilisää ihmisille
• Diplomi-insinööri 1973, tekniikan lisensiaatti 1977 (TKK, kemian osasto). Heidän valmistuttuaan asiat olivat alkaneet jo muuttua. Kun professori Matti Linko siirtyi korkeakoulusta VTT:hen, hän kutsui Nyberghin mukaansa toteuttamaan teollisuusentsyymeihin paneutunutta tutkimushanketta.. ”Hän varoitti, että naiset pannaan ulos viimeistään silloin, kun he tulevat raskaaksi. Nybergh puolestaan sai tehtyä lisensiaatintyönsä. Tuolloin vielä harvalukuiset tyttöteekkarit olivat Otaniemessä ”melkein kummajaisia”. Tutkijat ryhtyivät selvittämään, kuinka sama raaka-aine voitaisiin muuntaa polttoaine-etanoliksi. ”Monessa paikassa vanhat herrat ihmettelivät, kun Suomesta tuli neuvotteluun nuori nainen. Lopulta tyttökoulun henki ja ”joutavanpäiväinen kurinpito” alkoivat risoa nuorta naista niin, että 16-vuotias sanoi hyvästit koko Savonmaalle ja muutti Helsinkiin. Tie ammattiin ei kuitenkaan ollut aivan mutkaton. Naimisissa, aikuinen poika ja kaksi lapsenlasta. ”Rehuproteiinista oli pulaa, ja tarkoituksenamme oli tutkia, kuinka sitä saataisiin sellupitoisista jätteistä”, Nybergh muistelee. Syksyllä hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Tyttökoulussa sitä ei kuitenkaan sallittu, koska kokeita pidettiin liian vaarallisina”, hän muistelee huvittuneena. Kerran minulle sanottiin suoraan, että käytätte väärennettyä titteliä, koska naisinsinöörejä ei ole olemassakaan.” ”Viinatehtaan vintiltä” Tekesiin Diplomityön tehtyään Paula Nybergh jäi pariksi vuodeksi opinahjoonsa assistentiksi. • Harrastaa lukemista, ulkoilua ja kuntosalilla käyntiä. Tutkimusosaaminen poiki myöhemmin uuden bioteknologiayrityksen Roal Oy:n. Osaston johtaja katsoi, että tyttöjen olisi turha opiskella ainakaan elintarviketeknologiaa, sillä alan teollisuus suhtautui naisiin hyvin kriittisesti. 38 8/2016 KEMIA SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Kun koitti aika selvittää tuotantoa isommassa mittakaavassa, Nybergh siirtyi Alkon tutkimuslaboratorioon, jossa skaalaus oli mahdollista tehdä. Onneksi kaupungissa kuitenkin toimi kaikkien koulujen yhteinen luontokerho, Kuopion Nuoret Luonnonystävät. • Osastopäällikkö, ylijohtaja ja teollisuusneuvos kauppaja teollisuusministeriössä/työja elinkeinoministeriössä 1995–2013. ”Etenkään nuorten ideoita ei saa koskaan torpata”, hän sanoo. Maailmantilanteet kuitenkin muuttuivat ja samalla projektin suunta. ”Olisin tahtonut esimerkiksi tehdä kemian kokeellisia töitä. Vuonna 1983 aloitti toimintansa Suomeen perustettu uusi teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, joka herätti oitis Nyberghin kiinnostuksen. Paula Nybergh on ollut mukana rakentamassa Suomen innovaatiopolitiikan perusteita. • Tutkija VTT:ssä 1975–1980 ja Alkossa 1980–1984. Siellä hän työskenteli laboratorioapulaisena yliopiston farmakologian laitoksessa ja kävi samalla lukiota Käpylän iltaoppikoulussa. Sisko Loikkanen Teollisuusneuvos Paula Nybergh tiesi jo teininä haluavansa kemistiksi. Kerhon nimissä poikalyseon kemianopettaja piti laboratoriokurssin, jolle tytötkin pääsivät mukaan. Nythän aihe on mitä ajankohtaisin.” Hanke loi perustan VTT:n vahvalle entsyymiosaamiselle ja pohjan teollisuusentsyymien valmistukselle ja soveltamiselle. • Erikoistutkija ja tutkimuspäällikkö Tekesissä 1984–1995. ”Suurin osa toimi sittemmin erittäin vaativissa tehtävissä”, Nybergh kehaisee kurssikavereitaan. • Asuu Helsingissä. ”Olimme 40 vuotta aikaamme edellä. Paula Nybergh Teknologian sparraaja Paula Nybergh • Syntynyt Kuopiossa vuonna 1948. Oikeassa hän olikin, sillä useissa alan yrityksissä oli juuri sellainen tilanne.” Neuvot kaikuivat silti kuuroille korville. • Lukuisia luottamustoimia, hallitusten jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia. Kemian osastossa käytiin keskustelua siitä, mikä linja naisfuksin kannattaisi valita. Nyberghin lisäksi 11 muutakin naista samalta vuosikurssilta päätyi nimenomaan bioja elintarviketeknologiaan. ”Näin pääsin näkemään tutkimuksen koko kaaren alkuasetelmasta askel askeleelta kohti sovelluksia.” Alkossa tuotettiin alfa-amylaasija amyloglukosidaasientsyymejä, joita viinanvalmistuksessa tarvitaan viljatärkkelyksen sokerointiin. Ylioppilaslakin Nybergh sai keväällä 1968, samaan aikaan kuin entiset kuopiolaiset luokkatoverinsakin. Niin toimi myös Nybergh itse, vaikka sai vielä työurallaankin osakseen oudoksuntaa, tosin lähinnä ulkomaan työmatkoilla
”Tosin poliitikoista löytyy kyllä kuva koko kansasta”, hän hymähtää. Yhteistyö ammattipoliitikkojen kanssa sujui yleensä hyvin. Siellä opin, että tutkijoiden on osattava selittää asiat niin, että muutkin ymmärtävät. Minä jouduin osaltani päättämään, onko heillä työtä vai ei.” Enemmän oli silti ilon hetkiä. Niin rupesin opiskelemaan tosissani kaikkien työryhmien agendoille kuuluneita asioita.” Vuosikymmenen pahimmilla hetkillä työttömyysprosentti maassa oli 20. Jokaisen tutkijan olisi hyvä tiedostaa tämä.” Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. ”Tekesissä rakennettiin silloin Suomen innovaatiopolitiikan vahvuuksia. sisko.loikkanen@yle.fi Si sk o Lo ikk an en Paula Nybergh vihittiin vuonna 2012 Tampereen teknillisen yliopiston kunniatohtoriksi. Kyse on usein riskibisneksestä, joka voi myös epäonnistua – mutta so what?” ”Kiintiökanaksi en suostu” Vuonna 1995 Paula Nybergh vaihtoi Tekesin kauppaja teollisuusministeriöön, nykyiseen työja elinkeinoministeriöön. ”Ajattelin silloin, että kiintiönainen on ookoo, mutta kiintiökanaksi en suostu. Työ oli juuri niin ”fantastista” kuin Nybergh oli kuvitellutkin. Nuorten ideoita ei Nyberghin mielestä saisi koskaan torpata. Selväsanaisuudesta oli kertynyt kokemusta jo aiemmasta työstä. ”Saatoin Tekesissä yhteen tutkijoita, yritysten edustajia ja eri alojen osaajia. Meillä oli mahtava vetäjä, pääjohtaja Juhani Kuusi, joka innostavana tyyppinä sai koko porukan mukaan. Teknologian alan naisvirkamiehiä oli vähän, joten Nybergh nimitettiin ”mitä ihmeellisimpiin” kokoonpanoihin. Työtunteja ei tosiaankaan laskettu.” 1990-luvun lama oli rankkaa aikaa Tekesissäkin. 39 8/2016 KEMIA ”Oli minulla siellä viinatehtaan vintilläkin hyvät oltavat, mutta päätin heti, että jos Tekes joskus tarvitsee elintarvikeja bioalan osaajaa, se olen minä”, hän hymyilee. Laki edellytti, että kaikissa virallisissa työryhmissä piti olla vähintään 40 prosenttia kummankin sukupuolen edustajia. Erityisenä onnistumisena Nybergh muistaa Finnzymes Oy:n syntymisen. ”Arvostan huomionosoitusta suuresti. Nybergh päätyi osallistumaan myös työllisyysohjelman laatimiseen, mikä sekin oli ”erittäin opettavainen kokemus”. ”Heitä pitää sparrata eikä sanoa, että tuo on kokeiltu eikä se kuitenkaan onnistu. 1990-luvulla säädetty tasa-arvolaki teki työstä kiitettävän monipuolista. Nybergh koki raskaaksi varsinkin rahoituspäätösten tekemisen. Sopiva paikka Tekesissä avautui vuoden kuluttua, ja Nybergh pääsi tutustumaan koko suomalaiseen teknologiakehityksen kenttään. ”Yrityksen perustaneet teekkarit Pekka Mattila ja Kari Pitkänen suorastaan pursusivat hyviä ideoita. Siellä hän työskenteli teknologiapolitiikan asiantuntijana, jonka tehtäviin kuului muun muassa Tekesin, VTT:n ja Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n ohjaus. Nybergh pitää valttinaan sitä, että hän käytti poliitikkojen ymmärtämää kieltä. Sitä arvoa ei monella virkamiehellä ole.”. ”Kun ne vaikuttivat niin monen ihmisen elämään. Siellä he saivat tarvitsemansa tekniikat haltuun parissa viikossa ja veivät sittemmin yhtiönsä alan huipulle. Minä uskoin heihin, enkä turhaan.” Tekesin tuella opiskelijat matkasivat hakemaan lisäoppia Yhdysvalloista. Hänen varsinaiselle vastuulleen tulivat bioja elintarvikealojen lisäksi geenitekniikka ja lääkeala
Kauppojen valmispusseissa jauhoiset perunat on merkitty punaisella värikoodilla. Laatikon nimitys tulee ruotsin kielen sanasta stuvning, joka tarkoittaa muhennosta. Sen jälkeen sekoitimme 5 grammaa näytettä 5 millilitraan vettä ja mittasimme seoksen IR-spektrin. Kärkeä pitää Puikula, jonka keskimääräinen tärkkelyspitoisuus on 18,8 prosenttia. Tärkeä imellytys Tuuvingin valmistuksen mielenkiintoisin vaihe on imellytys eli tärkkelyksen pilkkominen entsyymien avulla. Spektreistä seurasimme maltoosin piikkiä (1036 cm -1 ) ja maltodekstriinin piikkiä (1025 cm -1 ). Otimme näytteet imellytyksen aikana tunnin välein. Sen on oltava jauhoista laatua eli sisällettävä paljon tärkkelystä. Perunat soseutetaan varovasti kuumina. Me päätimme kokeilla, saisimmeko samalla menetelmällä näkyviin tuuvingin makeutumisen. Referensseinä käytimme maltoosia ja maltodekstriiniä (kaupallinen tuote). Keitetyt perunat saadaan myös kuorittua ohuemmin, ja näin kuoren alla olevat vitamiinit ja kivennäisaineet jäävät mukaan ruokaan. Perunalajike Tärkkelyspitoisuus [%] Imellytysaika [t] Lämpötila [°C] Afra 1 17–19 8 55–62 Afra 2 17–19 8 48–52 Challenger 16–17 10 62–75 Pito 19–20 8 53–74 Jäähtyneet kuoret laitetaan muhimaan maitoon. Spektrien avulla voisi mahdollisesti kuvata imeltymisprosessia, mutta tällöin tulisi seurata yhtä perunalajiketta eri lämpötiloissa tapahtuvana imeltymisprosessina. Näin niistä saadaan uutettua tuuvinkiin lisämakua. Iso merkitys on myös oikeanlaisella perunalla. Afra 1 -näytteisiin muodostui maltoosia viiden tunnin kuumennuksen jälkeen. Vertailevassa tarkastelussamme yritimme nähdä vain lyhytketjuisten, vesiliukoisten sokerien muodostumisen. Näin niiden vielä joustavat soluseinät säilyvät ehjinä. Mäskin sisältämiä komponentteja on mahdollista tutkia IR-spektroskopian ATR-tekniikan avulla. Siiklin tärkkelyspitoisuus on ainoastaan 13,5 prosenttia, mutta moni kokenut imelletyn perunalaatikon valmistaja valitsee silti juuri sen. Tärkkelys on ketjumainen polysakkaridi, joka koostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Challengerja Pito-survoksissa maltoosipitoisuus oli suurempi kuin Afra-lajikkeella. Kahdeksan tunnin Pito-näytteen ja kymmenen tunnin Challenger-näytteen maltoosipitoisuus oli likimain sama. Pito-näytteissä maltoosia alkoi muodostua runsaammin jo kolmen tunnin kuumennuksen jälkeen. Afra-lajikkeella se on 17,2 ja Rosamundalla 15,8 prosenttia. Emme pyrkineet absoluuttiseen tulokseen, eikä tuloksista voida sanoa, oliko kyseessä alfavai betaamylaasi. Jos survoksesta tulee liian kuivaa, siihen kannattaa lisätä hieman keitinvettä. Mitä enemmän tärkkelystä on pilkottavana, sitä enemmän saadaan yksittäisiä glukoosiyksiköitä ja sitä makeampi on lopputulos. FTIR-laite paljasti makeat piikit oli koko ajan havaittavissa maltodekstriiniä. Tällöin peruna säilyttää paremmin tärkkelyspitoisuutensa. Maltodekstriini oli näkyvillä koko ajan. Sitä esiintyy sekä suoraketjuisena amyloosina että haa8/2016 40 KEMIA Tuuvinki tekee hämäläisen joulun Sc an st oc kp ho to. Tarkastelumme pohjalta voimme suositella imellytyslämpötilaksi 55–65 astetta. FTIR-laitteen tutkimustamme varten antoi käyttöömme Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolin. Joka tapauksessa spektrit osoittivat, että imellytyksessä syntyi sekä maltoosia että maltodekstriiniä. Herkun onnistuneen valmistamisen salaisuus on hämäläinen luonne, sitkeys ja huolellisuus. Tuuvingin valmistus aloitetaan keittämällä perunat kuorineen. Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi Tuuvinki on hämäläisen pitopöydän ja joulupöydän olennainen osa. Punamerkittyjenkin perunoiden tärkkelyspitoisuus vaihtelee sekä lajin että viljelymaan maaperän mukaan. Afra 2 -näytteissä maltoosipitoisuus lähti kasvamaan jo kolmen tunnin kuluttua. Myös Afra 2 -näytteissä Tuuvinki eli imelletty perunalaatikko on hämäläisen joulupöydän kruunu
Siksi laatikkoon lisätään amylaasia sisältävää vehnäjauhoa. Sekota perustiellisen hyvin. Imeltymisen eletes seos vetistyy ja alkaa maistua makealt. Perunan solukossakin on amylaasia, mutta keitettäessä entsyymi tuhoutuu. Alfa-amylaasi hydrolysoi tärkkelystä 72–75 asteessa (korkeammaksi lämpö ei saa nousta, sillä silloin entsyymi denaturoituu). Lopputuloksen pitää olla kuohkea, ei liisterimäinen, ja sopivan makea. Tällöin muodostuu yhden, kahden ja kolmen glukoosiyksikön mittaisia yhdisteitä tai usean glukoosiyksikön mittaisia maltodekstriinejä. Osa jauhoista ripotellaan seoksen pinnalle, jotta imeltymisen etenemistä voidaan tarkkailla. Ota kuaret taltien, kiehauta ne mailos ja jätä muhimaan. Aitoon tuuvinkiin ei lisätä siirappia eikä muita makeutusaineita. Ohje on lyhennetty ja muokattu versio Tiina Koskimiehen kirjan Syksystä jouluun – Joka kodin opas juhlakauden valmisteluihin (Minerva Kustannus 2016) reseptistä. Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä. Seosta pitää aina välillä myös maistella. Seoksen tulis olla täss vaihiess lähes vellimäist. Imeltynyt seos näyttää liukkaalta ja vetiseltä. Imeltymisessä beta-amylaasi pilkkoo tärkkelystä sen päistä kahden glukoosiyksikön maltoosiksi 62–65 asteen lämmössä. Ku survos on sopivan makea, telliä sihin suola, voisula ja maito, josta kuaret on siivilöity pois. Imeltyneeseen seokseen lisätään suola, siivilöity maito ja sulatettu voi. Vatkaa seos kuahkeaks ja kaala voileltuihin uunivuokiin. Telliä seos uuniin ja tarkkaile lämpöä alvariisa. Imeltyminen ei saa jatkua liian kauan, koska silloin tärkkelys pilkkoutuu liian pitkälle, ja laatikosta tulee makeaa velliä. 41 8/2016 KEMIA KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Onnistunut imelletty perunalaatikko on kullankeltaista, samettisen löysää ja juuri sopivan makeaa. Telliä loput jauhot seoksen piälle. rautuneena amylopektiininä. Paista pernatuuvinkia 150–175 astiess 2–3 tuntia. Lopuksi tuuvinki paistetaan matalahkossa lämmössä. Telliä lisiän osa jauhoist survoksien ja hämmennä. eilaha@elisanet.fi timo.tuomi@welho.com 2 kiloa pernoi (jauhoin perna; punaist) 1–1,5 tesilitra vehnäist jauhoa 0,8–1 litra täysmaitoa 2 teeluskalliist suolaa 50 rammaa voita Keitä pernat kuorinien. Kuari kuumina ja survo hellävarasesti. Lisiä tarvittaessa keitinvaria. Meilän äiten tuuvinki. Tekstin on kääntänyt Hollolan murteelle Heikki Mantere. Täytä vuoka vain puolillien, sillä pernaseos kuohuu mailon takia herkästi yli laitojen. Lämmitä uuni noin 55 astiesien. Tikitaaliin mittar on erinomain! Tuuvinkiseost o hyvä sekottaa imeltymisen aikan muutaman kerran ja jauhojakin voi tellätä lisiä
42 8/2016 KEMIA Jarmo Wallenius Manchesterin yliopiston tutkijat Andre Geim ja Konstantin Novoselov löysivät vuonna 2004 kaksiulotteisen, kananverkkoa muistuttavan yhden atomikerroksen hiilirakenteen eli grafeenin. Pääasia on, että tiedostamme sen olemassaolon”, sanoo Konstantin Novoselov, joka puhui aiheesta Manchesterissa järjestetyssä Euroopan tiedefoorumissa. NG I NG I Kaksiulotteisia kiteitä voidaan koota kolmiulotteisiksi heterorakenteiksi, joita ei luonnossa esiinny. Noveselovin työpaikalla, Britannian kansallisessa grafeeni-instituutissa NGI:ssä on jo esillä käyttövalmis kilpa-auto, jonka korirakenteesta Uudet materiaalit tulevat Grafeeni 2.0 Viime vuosisadalla maailmaamme määrittivät teräs, alumiini, puu, pii ja muovit. Näin saadaan myös teollisuus vakuuttuneeksi grafeenin ja muiden kaksiulotteisten materiaalien mahdollisuuksista. ”Grafeeni-hypetyksessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Vuoden 2010 fysiikan Nobelit pokannut, sittemmin aateloitu kaksikko katsoo kuitenkin jo eteenpäin. Toista vuosikymmentä myöhemmin grafeenia pidetään mainioiden mekaanisten, sähköisten, optisten ja termisten ominaisuuksiensa ansiosta yhä ihmeaineena. Enää ei puhutakaan pelkästään grafeenista vaan yleisemmin kehittyneistä kaksiulotteisista materiaaleista. Kaksikko pyydysti ohuenohuen mustan hiilimaton grafiitista mekaanisesti teipin avulla. Manchesterilaisten mukaan grafeenin varsinainen pienimuotoinen perustutkimus on jo ehkä ohittanut lakipisteensä. Niihin lukeutuvat muun muassa uusi valkoinen grafeeni, boorinitridi sekä lukematon määrä erilaisia synteettisiä 2Dja heterorakenteita, jotka usein ovat monitoimisia puolijohtavia transitiometalleja sisältäviä materiaaleja. Grafeeni ja muut siihen rinnastuvat 2D-kiteet ja hybridit eivät tee tässä suhteessa poikkeusta. Grafeenilampun valossa Teknologiseen kehitykseen liittyy aina valtavaa innostusta ja mahtipontisia odotuksia siitä, miten nopeasti tieteellisistä löydöistä edetään tuotannollisiin hyödykkeisiin. ”Mitä enemmän tiedämme materiaalien ominaisuuksista, sitä turvallisemmaksi ja varmemmaksi niiden soveltaminen käy.” Odotusten realisoitumisessa paljon riippuu siitä, millaisia ominaisuuksia aineilta kussakin sovelluksessa vaaditaan. Nyt alaa valtaavat erilaiset komposiittimateriaalit ja heterostruktuurit, joita voidaan rakentaa atomi atomilta ja kerros kerrokselta. Alan innovoinnissa on Novoselovin mukaan paras edetä suunnitelmallisesti. Tässä rakenne on osa aurinkokennojärjestelmää.
”Hyvä esimerkki ovat tunnistukseen tarkoitetut radiotaajuusantennit ja anturit, joissa käytetään grafeenimustetta.” Nobelistin mukaan printattavat grafeenisensorit ja tekstiileihin upotettavat grafeeniantennit ja -langat ovat hyvin käyttökelpoisia. Toimiva vetyvarasto Yhdysvaltalaisen Rice-yliopiston materiaalitutkijat Rouzbeh Shahsavari ja Farzaneh Shayeganfar puolestaan uskovat grafeenin ja valkoisen grafeenin eli boorinitridin hybridirakenteiden sopivan vedyn varastointiin. Monet 2D-materiaalit, kuten molybdeenisulfidi ja niobiseleeni, tekevät kuitenkin vääjäämättä tuloaan. Samoja menetelmiä voidaan käyttää myös muiden 2D-kiteiden tuotannossa. Antennit mittaavat vaatteissa kosteutta, aineenvaihduntaa, sykettä ja sydämen toimintaa. Grafeenia voidaan hyödyntää muun muassa terveydenhuollossa ihmisen varaosista lääkkeiden annosteluun, sanoo alan pioneeri, professori Konstantin Novoselov. Grafeenia tuotettiin ensi alkuun mekaanisen hiutalehilseilyn avulla. Kuten grafeenilla alkutaipaleellaan, myös 2D-materiaalien ja niin sanottujen van der Waals -heterorakenteiden ongelmana ovat olleet hankalat ja hitaat valmistusmenetelmät. Sivulle 45. 43 8/2016 KEMIA osa on tehty grafeenista. Piilolinssien säätöön Luonto ei tunnetusti suosi kaksiulotteisuutta vaan pysyy kolmiulotteisena. Nykyisin grafeenia pystytään valmistamaan grafiitista kemiallisesti höyrystämällä, ultraäänen avulla liuottimen grafiittipulverista ja sähkökemiallisesti. Sisävalaisimiksi sopivien pienitehoisten grafeenilamppujen on luvattu saapuvan kauppojen hyllyille vielä tämän vuoden aikana. Uudet rakenteet soveltuvat vaikkapa antureiden, aurinkokennojen, transistoreiden, suprajohteiden ja eristeiden materiaaleiksi ja ainesosiksi. Antureilla voidaan monitoroida lämpötilaa, pH:ta, sähköja magneettikenttiä ja aineen lujuutta. Toisaalta vaativan elektroniikan spin-venttiilit, nanomagneetit sekä herkät ja vakaat 2D-muistit odottavat kehittäjäänsä vielä pitkään. Novoselovin ryhmä on ollut mukana myös hankkeessa, jossa rakennettiin säädettävät piilolasit. NGI-instituutissa tutkijat pyrkivät tekemään grafeenin avulla jotakin aivan uutta, eivät niinkään korvaamaan sillä jotakin aikaisempaa sovellusta, Novoselov kertoo. Linssien polttopistettä muutettiin grafeenista valmistettujen elektrodien avulla. Näin lisättiin sekä auton lujuutta että keveyttä
Suunnitelman mukaan tutkimuksen, bisneksen ja kulttuurin eri toimintojen yhteinen vuosiliikevaihto nousee kolmeen miljardiin puntaan. Grafeeni on Manchesterissa muutenkin arvossaan. Näyttely jatkuu ensi juhannukseen saakka. Aikoinaan tekstiiliteollisuudesta tunnettu Manchester on muuttumassa tieteen tyyssijaksi. Muutos näkyy myös kaupunkikuvassa. Viime vuonna innovaatiokäytävän varrella aloittanut Kansallinen grafeeni-instituutti NGI toimii 25 nobelistin yliopiston lippulaivana. NGI:n viereen nousee vuonna 2018 Grafeenitekniikan innovaatiokeskus (GEIC). Puuvillapoliksesta grafeenikaupungiksi ”Kosmopoliittisena kaupunkina pyrimme yhdeksi Euroopan viidestä tärkeimmästä innovaatiokeskuksesta”, kertoo Manchesterin yliopiston professori Jackie Oldham, jonka mukaan käytävän kahden yliopiston tutkimuksen selkäranka ovat materiaalitieteen ja terveydenhuollon innovaatiot. Liki 80 toimijan hankkeen innovaatiojohtajana toimii tekniikan tohtori Kari Hjelt Suomesta. Manchesterin vanhat punatiiliset teollisuusrakennukset ovat saaneet antaa tilaa modernille arkkitehtuurille. NGI-instituutti on myös vuonna 2013 lanseeratun Euroopan suurimman tutkimusja teknologiaprojektin, miljardin punnan Graphene Flagshipin, johtava laboratorio. Tutkijoita instituutissa on noin 250. Instituutin 7 600 neliön rakennus käsittää muun muassa kemian laboratorion, mittauslaboratorion, laserja optiikkakeskuksen sekä tärinäeristetyt puhdastilat. Vuoteen 2030 mennessä Powerhousen pitäisi rikastuttaa Pohjois-Englannin taloutta 30 miljardilla punnalla vuodessa. Keskustan halki kulkevan Oxford Roadin varrelle rakentuu parhaillaan kokonainen innovaatiokäytävä, Corridor Manchester. Sc an st oc kp ho to Voimakasta kehitysvaihetta elävä Manchester on vuoden 2016 kantanut Euroopan tiedepääkaupungin titteliä. Kaupungin tiedeja teollisuusmuseossa avattiin tuolloin näyttely nimeltä Wonder Materials – Graphene and Beyond. Käytäväkin on vain osa suurempaa Powerhouse-hanketta, jossa ovat mukana Manchesterin ja Liverpoolin lisäksi muun muassa Sheffield ja Newcastle. Tutkimuksen lippulaiva Kesän tiedefoorumin yksi päivä oli nimetty grafeenipäiväksi. Vuoteen 2025 mennessä neljän kilometrin mittaisella katuosuudella ja sen ympäristössä työskentelee 60 000 eri alojen tutkijaa ja asiantuntijaa ja opiskelee 70 000 tulevaa osaajaa. Manchesterin yliopiston seuraava suursatsaus on edistyneiden materiaalien instituutti, joka sekin valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä. 44 8/2016 KEMIA. Sen merkkinä kaupunki isännöi kesällä 2016 eurooppalaista tiedefoorumia eli Euroopan tieteen päiviä, joita on järjestetty vuodesta 2004 lähtien
Boorista (pinkki) ja typestä (sininen) muodostuvat nanoputket erottavat toisistaan grafeenitasoja (harmaa). Vielä on ratkaistava, kuinka vedyn varastoinnissa saavutetaan suuri täyttöaste, miten hyvin vety kyseisissä rakenteissa säilyy ja miten hyvin sitä saadaan varastointirakenteista tarvittaessa käyttöön. Fullereeniä esiintyy muun muassa noessa ja jättiläistähdissä. Jos materiaaleihin vielä lisättiin vähän happea ja litiumia, rakenne sitoi vetyä yhä paremmin. Vuosi sitten Rice-yliopiston kaksikko osoitti toisessa simulaatiotutkimuksessaan, että samoja rakenteita voitaisiin hyödyntää myös elektroniikassa laitteiden jäähdyttämiseen, kiitos boorinitridin hyvän lämmönjohtokyvyn. Vuonna 1993 keksittiin yksiseinäinen hiilinanoputki. jarmowallenius@hotmail.com Hiilen yleisesti tunnettuja kolmiulotteisia rakenteita ovat grafiitti ja timantti. Moniseinäinen hiilinanoputki keksittiin vuonna 1952 ja löydettiin uudelleen vuonna 1991. Fullereeni eli pallohiili on tavallisimmin 60 hiiliatomista koostuva pallomainen rakenne. Tällöin vedyn varastointimäärä oli noin 11,6 prosenttia kennon painosta. Kun rakenteeseen lisättiin happiatomeja (punainen), vedyn (valkoinen) adsorbtio ja desorptio lisääntyivät.. Grafeeni on terästäkin vahvempaa, jäykkää mutta samalla venyvää ainetta. Hiilen monet muodot Le i Ta o/ Ri ce -y lio pi st o NG I Säädettävä piilolinssi on hyvä esimerkki siitä, kuinka grafeenilla voi olla käyttöä arkisissa kohteissa. Grafeeni on hiilen kaksiulotteinen, yhdestä atomikerroksesta koostuva muoto. Grafiitti korvasi musteen ja sulkakynän 1500-luvulla. Se keksittiin vuonna 1985. 45 8/2016 KEMIA Heidän mukaansa tällaista 2D-kerrosja nanoputkirakenteiden yhdistelmästä rakentuvaa entistä tilavampaa arkkitehtuuria kannattaisi kokeilla vetyautoissa. Nestetypen lämpötilassa määrä nousi 14,8 prosenttiin. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Grafeenin ja boorinitridin kerrosrakenne soveltuu vedyn varastointiin. Langmuir-lehdessä julkaistussa simulaatiotutkimuksessaan Shahsavari ja Shayeganfar todensivat, että hybridirakenteen pinta-ala oli 2,55 neliömetriä vetygrammaa kohden. Haasteita tutkijoiden mukaan toki riittää. Se on hyvä sähkönja lämmönjohde. Se on kuin rullalle käärittyä grafeenia mutta ei yhtä monipuolista fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan
Puolustautuessaan solu hyödyntää entsyymiä, joka pilkkoo kaksijuosteiset rna-molekyylit palasiksi. Rna-pohjaisten kasvirokotteiden kehittämisen kannalta on tärkeää, että tietyn tuholaisen geenisekvenssi voidaan valmistaa rna-muodossa täsmällisesti ja nopeasti. Niistä yleisempi on kemiallinen synteesi. Nopeampi ja tehokkaampi tapa tuottaa kaksijuosteisia rna-molekyylejä onkin valmistaa niitä synteettisen biologian keinoin. Sen jälkeen solu etsii palasten avulla kaikki vastaavat rna-viestit ja tuhoaa myös ne. Dosentti Minna Porasen ryhmä on rakentanut synteettisiä bakteerisolulinjoja ja kehittänyt kaksijuosteisen rna:n tuotantoteknologian, jota Poranen nimittää ”köyhän miehen molekyylikoneeksi”. Kaksijuosteista rna:ta tuotetaan tätä nykyä kahdella tavalla. Rokotekehitystä tehdään muun muassa Helsingin yliopistossa. Eeva Pitkälä Kasvien terveyttä, koostumusta, laatua ja satoa on jo pitkään pyritty parantamaan muuntelemalla niitä geneettisesti. Apuun synteettinen biologia Elävien solujen tapa tarpeen tullen hiljentää geenien viestinviejänä toimiva rna-lähetti niin, että lähetistä luettavaa proteiinia ei synny, on aitotumallisten solujen luonnollinen puolustusjärjestelmä. Rokotus pitää kasvin terveenä Sittemmin tutkijayhteisössä on syntynyt uusi, jopa vallankumouksellinen ajatus. Sc an st oc kp ho to 8/2016 KEMIA 46. Rna-häirintä hiljentää tietyn, yksittäisen geenin. Prosessin tarkka tunteminen auttaa myös tutkijoita hyödyntämään näitä solujen omia aseita. Esimerkiksi jättiyhtiö Monsanton tutkijat ovat jalostaneet gm-kasveja, jotka tuottavat häiritsevää rna:ta jotakin tiettyä tuholaista vastaan. Muihin hyönteislajeihin kasvin täsmäase ei vaikuta. Mekanismia hyödynnetään erilaisissa tutkimussovelluksissa räätälöimällä tarkasti rna-molekyylejä, joilla haluttu kohdegeeni saadaan hiljennettyä. Tämä tapahtuisi niin, että kasvin lehdille ruiskutettaisiin tuholaisen geeniä jäljitteleviä kaksijuosteisia rnamolekyylejä. Rna-pohjaiset kasvirokotteet voivat olla tulevaisuuden kasvinsuojelun tärkein menetelmä. Rna-palasten tuottaminen kasvinsuojelun suuren mitan tarpeisiin on nykyisillä kemiallisilla menetelmillä kuitenkin melko hidasta ja kallista. Voitaisiinko kasvit rokottaa tuholaisia vastaan ilman, että kasvin geeneihin kosketaan. Näin voitaisiin vähentää sekä tuhohyönteisten että kasvivirusten ja kasvipatogeenisten sienten aiheuttamia haittoja ja myös muokata kasvin omia ominaisuuksia. Mekanismin havainneet tutkijat Andrew Fire ja Craig Mello pokkasivat löydöstään vuoden 2006 lääketieteen Nobelin. Näin toimitaan Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksessa, jossa selvitetään rna-pohjaisten kasvirokotteiden kehitysmahdollisuuksia osana Suomen akatemian Synteettisen biologian tutkimusohjelmaa. Mekanismin käynnistävät kaksijuosteiset rnamolekyylit, joita muodostuu esimerkiksi virusinfektion aikana. Sen avulla saadaan aikaan lyhyitä yksijuosteisia rna-pätkiä, jotka sitten hybridisoidaan lyhyiksi kaksijuosteisiksi rna-molekyyleiksi. Kun tuhohyönteinen ryhtyy syömään näin muokattua kasvia, kasvi aktivoi tuholaisessa rna-hiljennyksen. Geenimuokkauksessa on nykyisin isossa osassa ilmiö nimeltä rna-interferenssi eli rna-häirintä
Rna on kaikkialla luonnossa esiintyvä molekyyli, joka hajoaa erittäin herkästi – jopa niin herkästi, että asia on tutkimuksen kannalta ongelma. Pitkät kaksijuosteiset rna-molekyylit soveltuvat erityisen hyvin kasvinsuojeluun, koska niistä soluissa tuotetut laajat rna-parvet voivat tunnistaa ja hiljentää saman taudinaiheuttajan eri variantteja, joita luonnossa esiintyy. Turvallinen menetelmä Minna Poranen uskoo, että Helsingissä kehitetyllä rna-tuottotekniikalla voisi olla valtava potentiaali kasvirokotteiden tuotannossa. Rna-pohjaisia rokotteita käytettäessä kasveja ei kuitenkaan tarvitse muunnella. ”Tällaista puhtaasti tuotettua, täsmällisesti räätälöidyillä sekvensseillä varustettua kaksijuosteista rna:ta voidaan annostella suoraan kasvin lehdelle”, Poranen kertoo. Phi6:lla on juuri sellainen tutkijoiden kaipaama kaksijuosteinen rnagenomi, johon eliöiden solut reagoivat, ja myös erittäin tehokas koneisto tällaisen rna:n monistamiseen. Tätä nykyä ”köyhän miehen molekyylikone” tunnetaan jo niin hyvin, että se voidaan rakentaa hallitusti koeputkessa. Ulkopuolelta aktivoitu rna-häirintä toimii siten kasville annettuna rokotuksena. Phi6 valjastettiin kaksijuosteisen rna:n tuotantoon, kun huomattiin, että se voi aiheuttaa pysyvän infektion Pseudomonas syringae -isäntäbakteerissa. Tutkijoina meillä ei ole siihen yksin resursseja.” Ennen kuin kasvirokotteet ovat kaupan hyllyssä, tarvitaan vielä paljon työtä. Näin päästään tutkimaan yksityiskohtaisesti rna:n monistamiseen liittyviä molekyylisiä vuorovaikutuksia ja prosesseja, jotka johtavat virus-rna:n tehokkaaseen monistumiseen ja tuotantoon tarkoin määritellyissä koeputkiolosuhteissa. Porasen mukaan on mahdotonta ennustaa, mikä menetelmä lopulta lyö itsensä läpi. epitkala@gmail.com 8/2016 KEMIA 47. Entsymaattisessa synteesissä kyetään tuottamaan korkealaatuisia pitkiä kaksijuosteisia rna-molekyylejä sekä täsmällisesti että varsin nopeasti. Keinotekoisesti valmistettu virus voidaan myös viedä bakteerisolun sisälle, missä se käynnistää normaalin phi6-infektion. Rna-pohjaiset kasvirokotteet puolestaan olisivat kasvinsuojelussa verraton, ehkä välttämätönkin työkalu, jotta ilmaston lämpenemisen myötä uusille alueille leviävät patogeenit saadaan tarvittaessa heti kuriin. Myös ihmisen suolistossa rna hajoaa tehokkaasti.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Emme käytä kokonaisia viruksia vaan hyödynnämme virusperäisiä komponentteja, entsyymejä ja molekyylikoneita, jotka panevat solun toimimaan, kuten me haluamme”, Poranen kuvailee. ”Menetelmä kantaa geenimuuntelun leimaa, koska alun perin rna-hiljennyksen aktivoimiseksi jouduttiin tuottamaan geenimuokattuja kasveja. ”Rna hajoaa täysin nukleotideiksi, joita elollisessa luonnossa on joka puolella. Isäntäsolut eivät siis normaaliin tapaan hajoa virusinfektion seurauksena. Kriittisiä ääniä on jo kuulunut, sillä asia yhdistyy monen mielissä geenimanipulointiin. Suuri yleisö on myös saatava vakuuttumaan rokottamisen hyödyllisyydestä niin kasveille kuin ympäristölle ja ihmisellekin. On tärkeä erottaa nämä kaksi eri tapaa, joilla rna-hiljennys voidaan aktivoida”, Poranen tähdentää. Kasviin annostellut spesifiset rnajaksot estävät jonkin keskeisen geenin ilmenemisen haitallisessa kohdeorganismissa, oli sitten kyseessä virus, patogeeninen sieni tai tuhohyönteinen. Tärkeä bakteriofagi Viikin kampuksella tehtävän rokotetutkimuksen perustana on maailmallakin paljon tutkittu bakteriofagi eli bakteereja infektoiva virus nimeltä phi6. Meidän menetelmällämme ei ole patenttia, mutta olisi hienoa, jos saisimme kumppaniksemme yrityksen, jonka kanssa voisimme viedä hankettamme eteenpäin. ”Isot yhtiöt ovat patentoineet erilaisia teknologioita. ”Parasta kasvirokotteissa on, että niiden avulla voidaan reagoida kasvien taudinaiheuttajiin geenisekvenssien tarkkuudella sekä lajispesifisemmin, nopeammin että ympäristöystävällisemmin kuin millään muulla tekniikalla.” Kasvirokotteita kehitetään kuumeisesti monilla tahoilla. Kun osa phi6-faagin geeneistä korvataan esimerkiksi kasviviruksen perimästä kopioidulla rna-jaksolla, bakteerisolu tuottaa runsaasti halutunlaisia phi6-faageja, jotka sisältävät valittuja rna-alueita kasviviruksesta
”Suuren mitan testit ovat Eindhovenin kampuksella hieman vaikeita. Ensin tehdään hiilidioksidista ja vedystä muurahaishappoa. Te am FA ST Kalevi Rantanen Sykli CO 2 + H 2 <=> HCOOH on periaatteessa helppo. Happo hajotetaan takaisin vedyksi ja hiilidioksidiksi. Pienoismalli toimii Hollantilaisopiskelijoiden vuonna 2015 perustama nollavoittoyritys Team FAST uskoo, että tutkimustulokset ovat kaupallistettavissa jo lähiaikoina. Nuoret yrittäjät ovat osoittaneet, että tekniikka toimii ainakin pienoismallissa. Kyoko Nozaki Tokion yliopistosta ja niin ikään japanilaissyntyinen Etsuko Fujita Brookhavenin kansallisesta laboratoriosta havaitsivat, että iridium on hyvä katalyytti hiilidioksidin vedytyksessä. Polttokennossa vedystä syntyy sähköä. Ei tarvita satojen baarien painetta. Filonenko ja hänen väitöskirjatyönsä ohjaaja, professori Emiel Hensen kiinnostuivat erityisesti bifunktionaalisista katalyyteistä, joilla kyettiin aktivoimaan sekä vetyä että hiilidioksidia. 48 8/2016 KEMIA Reaktion nopeutta voidaan mitata TOF-yksiköillä (turnover frequency). Nozakin ryhmä pääsi vuonna 2009 TOFarvoon 150 000 tunnissa. Maailman ensimmäisen muurahaishapon voimin tehdyn matkan taittoi hollantilaisopiskelijoiden rakentama Formauto Junior. Uutuuden toinen etu on kestävyys. Muurahaishappo hajotetaan auton reformerissa katalyytin avulla vedyksi ja hiilidioksidiksi, minkä jälkeen vety poltetaan polttokennossa. Kiinnostusta muurahaishappoa kohtaan ovat lisänneet uudet katalyytit ja sähkökemian edistysaskeleet. Maailman ensimmäinen muurahaishapon voimin kulkeva auto, metrin mittainen Formauto Junior teki ensimmäisen matkansa vuoden 2016 tammikuussa. Kaksi kemisti Georgy Filonenkon tutkimusryhmän opiskelijaa huomasi yllättäen, että reaktioita vauhditti tietty ruteniumkompleksi. Muurahaishappoa tankkiin Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, hollantilainen kaupunkibussi kulkee ensi vuonna muurahaishapolla. Muurahaishapon katalyyttinen hajotus vaatii 80 asteen lämpötilan, mutta tarvittava lämpö saadaan onneksi sivutuotteena polttokennosta. Hensen on hyvin innostunut ruteniumkompleksista, jolla on erityisesti kulkuneuvokäytössä tärkeitä etuja. Niin kävi hollantilaisessa Eindhovenin teknillisessä yliopistossa, jossa on otettu tuoreita edistysaskelia muurahaishapposyklin parantamisessa. Vetyä on helppo varastoida ja kuljettaa muurahaishappoon sidottuna. Muurahaishapposyklin ongelmana on kuitenkin ollut reaktioiden hitaus. Seuraavaksi on tarkoitus siirtyä kokeisiin täysimittaisilla autoilla. Pioneerityötä ovat tehneet muun muassa japanilaiset tutkijat. Sattuma auttaa hyvin valmistautunutta tutkijaa, kerrotaan Louis Pasteurin sanoneen. Niitä on yritetty vuosikymmeniä tehostaa katalyyteillä. Merkittävä kehitys, sillä vielä vuonna 1997 ruteniumpohjaisen katalyytin TOF-arvo oli ainoastaan 1 335 tuntia kohden. Kun tutkijat optimoivat ruteniumkatalyyttia, he pääsivät TOF-yksiköissä mitattuna reaktionopeuteen 1 800 000 tunnissa. Se sietää hyvin ilmaa ja vettä. ”Uutta katalyyttiä tarvitaan ainoastaan ’homeopaattisia määriä’, Hensen kiittelee IEEE Spectrum -lehdessä. Niin Eindhovenissa valittiin iridiumkompleksien sijaan ruteniumpohjaiset pihtikatalyytit (pincer catalyst), joiden kehittämisestä Filonenko vuonna 2015 julkaisi väitöskirjan. TOF on vaihtokerroin TON (turnover number; moolia tuotetta/moolia katalyyttiä) jaettuna reaktioajalla
”Muurahaishapon tankkaus on helpompi järjestää bussivarikolle kuin henkilöautojen huoltoasemille”, hän huomauttaa. Silloin on tarkoitus panna tavallinen kaupunkibussi liikkeelle muurahaishapon voimalla. Ne tarkoittavat kehitysvaiheita periaatteen toimivuuden osoittamisesta pilotteihin teollisuusympäristössä. Yhteistyön ansiosta osa pienoisautosta syntyi tulostamalla. Pitkän uran Kemirassa ja Taminco Finlandissa tehnyt suomalainen muurahaishapon asiantuntija Ilkka Pollari kävi keväällä tutustumassa hollantilaishankkeeseen. Michiganin yliopistossa on kehitetty nanokatalyyttejä. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Te am FA ST Seuraavaksi liikkeelle lähtee muurahaishappobussi, Team FASTin nuoret yrittäjät lupaavat.. Yhtiö rakentaa jo pilottilaitosta Kanadan Richmondiin. Pérez-Fortesin ja Tzimasin johtopäätös oli, että muurahaishappo ja metanoli ovat molemmat lupaavia vedynkantajia, mutta toistaiseksi liian kalliita. Norske Veritas ja kanadalainen Mantra Venture Group ovat tutkineet veden ja hiilidioksidin sähköpelkistystä, jolloin saadaan muurahaishappoa ja happea. Mantran kehittämissä MFRC-polttokennoissa (Mixed-Reactant Fuel Cell), joissa polttoaine ja hapetin on sekoitettu toisiinsa, muurahaishaposta saadaan sähköä. Hankkeisiin sisältyy riskejä, kuten kokemuksesta tiedetään. Molemmissa prosesseissa muurahaishappo tehdään vedestä ja hiilidioksidista. Toinen Filonenkon tutkimuksen ohjaajista, tohtori Evgeny Pidko sanoo, että polttoaineen energiatiheyttä on lisättävä. Pieniä organisaatioita toimii alalla jo useita. Läpimurtojen aikaansaamiseksi yritetään paljon sellaistakin, mikä lopulta epäonnistuu. Ensi vuonna edessä on pilottikoe hollantilaisen bussinvalmistajan kanssa. Siksi kannattaa tutkia myös metanolin mahdollisuuksia. Tutkijat ovat valmistaneet ruteniumista nanokehikoita. Ehkä muurahaishappo joskus avaa uusia teitä puunjalostuksessakin. 49 8/2016 KEMIA järjestää, joten rakennamme parhaillaan testausaluetta ja verstasta Helmondin autokampukselle”, kertoo TeamFASTin markkinointipäällikkö Tim van Lohuizen. He kartoittivat teknologioita, joilla voidaan tuottaa hiilidioksidista joko muurahaishappoa tai metanolia polttoainekäyttöön. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Voi tapahtua myös päinvastoin: kerran hylätty teknologia palaa. Mantran teknologiassa hiilidioksidista valmistetaan ERC-prosessilla eli sähköpelkistyksellä muurahaishappoa, formiaatteja ja muita yhdisteitä. Tutkijoiden mukaan menetelmät, joilla hiilidioksidista ja vedystä valmistetaan muurahaishappoa, ovat teknologioiden valmiusastetta kuvaavassa TRL-luokittelussa portailla 3–5. Anodilla vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi, ja katodilla syntyy muurahaishappoa ja vetyä. Samalla he muistuttavat, että energiajätti BP ja maailman suurin kemianyritys BASF ovat hankkineet itselleen muurahaishapposynteesin patentteja. Rutenium kasvatetaan palladiumin päälle ja sitten palladium syövytetään pois. EU:n tutkimuslaitoksen JRC:n tutkijat Mar Pérez-Fortes ja Evangelos Tzimas julkaisivat hiljattain selvityksen aiheesta. Yhdysvaltalainen Neah Power Systems on rakentanut reformeria, jolla tuotetaan muurahaishaposta vetyä polttokennokäyttöön. Myös Team FASTin päätös valita täysimittaiseen kokeeseen juuri bussi saa Pollarilta kiitosta. Noin 25 vuotta sitten Suomessa tutkittiin vakavasti mahdollisuutta tuottaa selluloosaa muurahaishapon avulla, mutta kaupallista tulosta ei syntynyt. Kilpailijana metanoli Muurahaishapolle on vaihtoehtojakin. Kemianteollisuuden yritysten ohella hollantilaisten kiinnostava kumppani on esimerkiksi 3D-tulostimien valmistaja Ultimaker. Häneen teki vaikutuksen erityisesti opiskelijoiden kyky kerätä merkittäviä kumppaneita, joihin kuuluu myös Tamincon emoyhtiö Eastman
Lääkettä määräävän lääkärin olisi hyvä tietää, kenellä hänen potilaistaan on SLCO1B1-geenin tietty variantti. ”Äitien saama kodeiini oli metaboLaajalti käytössä olevat statiinit, joilla alennetaan kolesterolia, tarvitsisivat nekin rinnalleen geenitietoa. Lääkäreiden avuksi on tulossa Hitailla metaboloijilla elimistön hidas reagointi voi johtaa lääkkeiden liikakäyttöön. Geenitiedon hyödyntäminen on siksi arkipäivää esimerkiksi syöpähoidoissa. Omat ongelmansa on myös hitailla metaboloijilla. Forsström itse on lääketieteen tohtori, jonka mukaan kaikki lääkärit ovat kohdanneet työssään runsaasti tapauksia, joissa ohjeenmukaisena annoksena annettu lääke ei kuitenkaan ole tehonnut tai potilaat ovat saaneet vakaviakin sivuvaikutuksia. Esimerkiksi yleisesti kipulääkkeenä Sama lääke ei auta kaikkia Geenitieto tulee lääkehoidon tueksi loitunut heidän elimistössään ultranopeasti morfiiniksi, joka äidinmaidon mukana joutui vauvojen elimistöön”, Forsström kuvailee. Heillä elimistön hidas reagointi voi johtaa lääkkeiden liikakäyttöön. Edes ainetta sisältäviä yskänlääkkeitä ei pitäisi antaa alle 12-vuotiaille. Parasetamolimyrkytykset aiheuttavat kuolemantapauksia vuosittain myös Suomessa. Forsström nimittää heitä ”ultranopeiksi metaboloijiksi”. ”Jos lääkärillä olisi tietoa potilaan yksilöllisistä ominaisuuksista, lääkehoidon ongelmat vähenisivät merkittävästi”, Forsström sanoo. ”Toivomme, että voimme sovelluksen avulla osallistaa myös kuluttajat seuraamaan lääkkeiden käyttöään ja lääkkeisiin liittyvää geenitietoa.” Metabolianopeus ratkaisee Särkylääkkeiden kohdalla hankaluudet liittyvät tavallisimmin potilaan elimistön kykyyn metaboloida eli hajottaa lääkeaineita. Tapauksen jälkeen kodeiinia sisältävien lääkkeiden määrääminen lapsille kiellettiin. ”Viime vuosiin asti potilaille on määrätty lääkettä annoksina, jotka ovat perustuneet suurimmalle osalle potilaita soveltuvaan annosohjeeseen”, kertoo toimitusjohtaja Jari Forsström Abomics Oy:stä. Mikäli lääkeaineen metabolia elimistössä on liian nopea tai hidas, lääke toimii normaalia vauhdikkaammin tai verkkaisemmin tai se aiheuttaa sivuvaikutuksia. Lääkkeiden teho ja sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat perimästä. Tällöin ihminen ottaa helposti lääkettä liikaa, mistä on haittansa.” Ongelma koskee muitakin kuin kodeiinipohjaisia lääkkeitä. ”Jos potilaan elimistö ei muuta kodeiinia morfiiniksi, kipulääkkeen teho jää vähäiseksi. ”Tällainen potilas saattaa saada statiineista lihasoireita, kuten reisien tai selän alueen lihaskipua.” Kolmas hyvä esimerkki on klopidogreeli, jota 30 000 suomalaista sydänja verisuonitautipotilasta käyttää säännöllisesti estämään verisuonitukoksia. Aiemmin tilanne on ollut toinen. käytetty kodeiini, jota muun muassa kauppanimellä Panacod myytävä valmiste sisältää, voi olla ultranopeille metaboloijille jopa hengenvaarallinen. Geenitutkimuksen tuottamaa tietoa aletaan vähitellen soveltaa myös muussa lääkehoidossa yhä enenevässä määrin. Vaarallisia voivat olla vaikkapa parasetamolia sisältävät särkylääkkeet, sillä parasetamoli on liian isoina annoksia maksalle myrkyllinen aine. Ruumiinavauksissa vauvoista löytyi suuri annos morfiinia. 50 8/2016 KEMIA Abomicsin kehittämä mobiilisovellus, jolla nämä voivat selvittää, mitkä geenit liittyvät mihin lääkkeisiin ja kuinka asia pitää huomioida lääkkeen annostuksessa. ”Kyseessä on aihiolääke, jonka vaikutus perustuu sen metabolii. Turkulainen Abomics on genomitiedon asiantuntijayritys, joka kehittää ja ylläpitää tietokantoja lääketieteellisestä geneettisestä informaatiosta ja geenitesteistä. Taustalla on usein se, että potilas geneettisistä syistä reagoi lääkkeeseen toisin kuin muut samaa tautia sairastavat tai samaa vaivaa potevat. Maailmalla havahduttiin asiaan vuonna 2007, kun kolme vastasyntynyttä vauvaa kuoli lähes peräkanaa sen jälkeen, kun heidän äitinsä olivat ottaneet näille määrättyä kipulääkettä. Ihmiset, joilla CYP2D6-entsyymin toiminta on merkittävästi tehostunut, hajottavat lääkeaineet elimistössään ripeästi. Syynä on, että lääke muuttuu heidän elimistössään morfiiniksi niin nopeasti, että seurauksena on morfiinin yliannostus. Marja Saarikko Lääkkeiden tehossa ja niiden sivuvaikutuksissa on yksilöllisiä eroja, jotka johtuvat potilaan perimästä. Tulevaisuudessa geenitutkimukset tuovat taustatukea monien yleisesti käytettävien lääkkeiden käyttöön ja annosteluun
Heillä lääkeongelmien suorat kulut ovat vielä selvästi suuremmat eli noin 2 600 euroa vuodessa. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. ”Suurelle osalle suomalaisia tehdään lähivuosina geenitesti, jolla testataan heidän henkilökohtainen metabolianopeutensa”, hän ennustaa. ”Kysymys on, kuinka saatu tieto tallennetaan tuleviksi vuosiksi ja miten se saadaan lääkäreiden käyttöön.” Jari Forsström kertoi geenitiedon hyödyntämisestä lääkehoidossa Helsingissä lokakuussa järjestetyssä laboratoriolääketieteen seminaarissa. marja.saarikko@gmail.com Suomalainen Abomics Oy on kehittänyt muun muassa sovelluksen, johon voidaan tallentaa geenitestien tulokset. Muitakin haasteita on vielä voitettavana. ”Suomessa toimitetaan lääkereseptejä vuosittain yli 50 miljoonaa vuosittain. Sekä lääkärit että potilaat voivat hyödyntää geenitietoa, jonka avulla lääkehoito voidaan säätää jokaiselle mahdollisimman tehokkaaksi. Noin 10 miljoonassa reseptissä on kuitenkin määrättynä lääke, joka ei vaikuta kaikilla niin kuin siltä odotetaan tai joka aiheuttaa poikkeuksellisen ikäviä sivuvaikutuksia.” Tilanne aiheuttaa potilasta kohden 320 euron kustannukset. Terveydenhuollon suurkuluttajiin kuuluu noin kymmenen prosenttia suomalaisista. Yhteiskunnalle vääristä lääkkeistä koituvien kustannusten määrä on huimat 1,8 miljardia euroa. Ensimmäiset geenitietoa edellyttävät lääkkeet ovat jo tulleet markkinoille Yhdysvalloissa. Niin kutsutut hitaat CYP2C19-metaboloijat eivät pysty tehokkaasti muuttamaan lääkeainetta vaikuttavaksi aineeksi, jolloin sen teho aivotai sydäninfarktin estossa heikentyy.” Yhteiskunnalle miljardien asia Mikäli jokaisen potilaan genotyyppi saataisiin lääkäreiden tietoon ja käyttöön, saavutettaisiin myös rahallisesti merkittävät säästöt. Metabolianopeutta määrittävää testiä tekee jo muutama suomalaislaboratorio. Testauksen hinta on kuitenkin vielä korkea, noin 300 euroa. Lääkkeiden annosohjeissa on otettu huomioon ihmisten yksilölliset metabolianopeudet. Lääkäri ei voi määrätä lääkettä, ellei hän ole selvittänyt potilaansa genotyyppiä. Ab om ic s. Forsström uskoo käytännön leviävän pian myös Suomeen. 51 8/2016 KEMIA tin tehoon
Cleantech-alan innovaatiot saavat monessa maassa nopeutetun patenttikäsittelyn. Euroopassa vihreiden keksintöjen alueella nousussa ovat muun muassa biopolttoaineisiin, teollisuuden päästöjen vähentämiseen ja biomassan hyödyntämiseen liittyvät keksinnöt sekä kiertotalouden keksinnöt ylipäätään. ”Myös vanhoihin laitteisiin ja teknisiin ratkaisuihin tehdään jatkuvasti patentoitavaa kehitystyötä”, Rostila muistuttaa. Esimerkiksi cleantech-alan eli puhVihreät innovaatiot ja niistä patentoitavissa olevat vihreät keksinnöt olivat kuuma puheenaihe Euroopan patenttitoimiston EPO:n lokakuisessa seminaarissa Sveitsin Bernissä. Vihreän keksinnön käsite ei tosin ole aivan yksiselitteinen, vaan sitä on Olkaa hyvä, vihreät innovaatiot – tätä tietä pikaiseen patenttikäsittelyyn. Hänen mukaansa vihreiltä keksinnöltä vaaditaan olennaisesti myös sitä, että ne vähentävät kasvihuonepäästöjä ja että ne eivät ole muullakaan tavoin ympäristölle haitallisia. Niin alan innovaatioiden kuin patenttienkin määrä on jatkuvassa kasvussa koko maanosassa. Tärkeitä vihreitä keksintöjä tehdään myös uusiutuvan energian alalla, jolla painottuvat etenkin aurinkovoiman hyödyntäminen ja geotermisen energian tuottaminen. Sc an st oc kp ho to. Sähkötekniikan alueella ovat lisäksi kasvussa esimerkiksi aurinkopaneeleihin ja sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin liittyvä tekniikka sekä älykkäät sähköverkot ja kotiautomaatio. Marja Saarikko Vihreät keksinnöt ajavat Patentoinnin ohituskaistaa määritelty monella tapaa. Cleantech kukoistaa myös Suomessa Vihreän innovoinnin suosio on selvästi havaittavissa myös Suomessa. 52 8/2016 KEMIA Vihreiden keksintöjen määrä on nousussa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. ”Käytännössä vihreisiin keksintöihin kuuluvat esimerkiksi kaikki cleantech-alan ja kestävää kehitystä edistävät innovaatiot, jotka ovat patentoitavissa”, kertoo tutkijainsinööri Lauri Rostila Patenttija rekisterihallituksesta PRH:sta
Tärkkelys on harmina käytännössä jokaisessa kierrätyskuitua hyödyntävässä tehtaassa, joita on maailmalla lukuisia. ”Olemme tehneet asiakkaiden kanssa jo ensimmäisiä koeajoja”, Ekman kertoo. Kemira Oyj on saanut patentin kehittämälleen menetelmälle, jonka ansiosta kierrätyskuitujen sisältämä tärkkelys saadaan hyödynnettyä uudelleen. Kasvatusprosessi on pitkälti automatisoitu. Cleantech-keksintöjen patentoimista niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on vauhdittanut niiden saama erikoiskohtelu. ”Mikäli tärkkelys hyödynnetään uudelleen, tehtaat säästävät myös raaka-ainekustannuksissa. Menetelmällä vähennetään haitallisten typen oksidien pääsyä ilmaan. Yhtiön vanhemman tutkijan Jaakko Ekmanin mukaan keksinnöllä on huomattava kaupallinen potentiaali. Kaupalta ja teollisuudelta erilliskerättyjä pahvilaatikoita käytetään monenlaisen uusiokartongin valmistukseen. Ongelmaan on kuitenkin luvassa ratkaisu. Lokakuun listalle pääsivät teollisuuden ympäristökuormitusta ja päästöjä vähentävät ratkaisut. marja.saarikko@gmail.com Vihreämpää uusiokartonkia entistä tehokkaammin Ruskea pahvi on kullanarvoinen uusioraaka-aine monille kartonginvalmistajille. Green Automation Export Oy on kehittänyt kasvihuoneisiin järjestelmän, joka yksinkertaistaa ja tehostaa esimerkiksi lehtivihannesten kasvatusta. Suomalainen keksintö auttaa valmistamaan vanhoista pahvilaatikoista uusiokartonkia tehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Patenttija rekisterihallitus huomioi cleantech-alan nostamalla mielenkiintoisimmat innovaatiot kuukausittain valokeilaan omalla listallaan. 53 8/2016 KEMIA taan teknologian keksintöjen osuus on noussut jo noin yhdeksään prosenttiin kaikista Patenttija rekisterihallitukseen saapuvista patenttihakemuksista. Tyypillisesti ne ovat joutuneet lisäämään uutta tärkkelystä prosessiin neljästä viiteen prosenttia.” Teollisuuden ympäristökuormituksen vähentämiseen haetaan jatkuvasti uusia ratkaisuja monilla tahoilla. Kierrätysmateriaalit sisältävät kuitenkin paljon tärkkelystä, joka joutuu pulpperoinnin eli kierrätyskuitujen pilkkomisen yhteydessä prosessiveteen. Menetelmä tuo muitakin kuin ympäristöhyötyjä. Vedessä tärkkelys hajoaa ja päätyy orgaanisena aineena ja bakteeribiomassana kuormittamaan vesistöjä. Myös Kemira on jättänyt muitakin patenttihakemuksia keksinnöille, joilla kaikilla on sama tavoite: raaka-aineiden tehokkaampi hyödyntäminen ja jätevesien parempi käsittely. Sen jälkeen pesty savukaasu johdetaan soodakattilaan. Kun nesteeseen lisätään hydroksidia yhdessä booriyhdisteen kanssa, metallit saadaan talteen kiinteässä muodossa loppusijoitusta tai jatkohyödyntämistä varten. Kemiran tärkkelyskeksintö on parhaillaan kaupallistamisvaiheessa. Global EcoProcess Services Oy:n patentoima menetelmä puolestaan erottelee metallit jätevesistä yksinkertaisella ja edullisella tavalla. Avoimet kasvatuskourut mukautuvat kasvun eri vaiheisiin ja mahdollistavat aiempaa tehokkaamman tilankäytön. Marraskuussa viiden kärjessä olivat muun muassa vesiliikenteen päästöjä hillitsevä pakokaasupesuri ja uudet öljyntorjuntatekniikat. ”Tärkkelyksen talteenotto vähentää selvästi jätevesien aiheuttamaa hapenkulutusta vesistöissä”, Ekman kuvailee. Viime vuosien kiinnostavia patentin saaneita suomalaisia cleantechkeksintöjä on esimerkiksi Andritz Oy:n teknologia, jonka avulla parannetaan sellutehtaan väkevien hajukaasujen käsittelyä. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Monet patenttivirastot ottavat pyydettäessä näiden alojen patenttihakemukset nopeutettuun käsittelyyn. Määritelmän mukaan cleantech on teknologiaa, joka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää tuotantoprosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Kaasut pestään kahdessa vaiheessa niin, että rikkiyhdisteet saadaan pois. Sc an st oc kp ho to
Kotimaan esikarsinnasta Suomen joukkueeseen valittiin Niklas Koskinen Turun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta, Tuomas Laalo Helsingin luonnontiedelukiosta, Santeri Simanainen Joensuun lyseon lukiosta ja Kj el l Kn ap as. Kanaaliajelulla nautittiin Kööpenhaminan arkkitehtuurista ja monumenteista. 54 8/2016 KEMIA Jaakko Sääskilahti Oulun lyseon lukiosta. Entisen biotieteilijän, nykyisen Esikisoista vauhtia Kemian olympialaisiin oluen asiantuntijan Zoran Gojkovicin luennolla kuultiin tarinoita panimon värikkäästä historiasta. Niiden joukkoon lukeutui Tanskan nähtävyyksistä ikonisin, Pienen merenneidon patsas Langelinien rantakadulla. Kokeellisen osion ensimmäisenä tehtävänä oli määrittää messingin Suomen joukkue DTU:n kampuksella Kööpenhaminassa. Tanskassa oli tarkoituksena paitsi harjoitella olympialaisiin myös jakaa ideoita kemian lukio-opetuksesta naapurimaiden kesken sekä luoda yhteishenkeä joukkueiden välille. Suomen lukiolaisjoukkue taisteli hopeaa Tanskasta ja pronssia Tbilisistä. Osallistujille oli siksi laadittu runsas yhteinen ohjelma. pH-käsitteen isän Søren Sørensenin jäljiltä yrityksen laboratoriossa on näytteillä maailman vanhin pH-mittari. Niklas Koskinen (vas.), Jaakko Sääskilahti ja Tuomas Laalo kannattelevat Santeri Simanaista. Opas huuteli tasaisin väliajoin ”low bridge, sit down”, sillä matalat sillat aiheuttivat dekapitaatioriskin niille varomattomille, joiden kaulat kurottivat liian korkealle. Mikko Kaipio ja Otto Seppänen Kemian olympialaisten ”esikisat” eli historian ensimmäinen pohjoismainen kemiakilpailu järjestettiin Kööpenhaminan kupeessa Lyngbyssä 4.–8. Mentoreina mukana olivat dosentti Matti Näsäkkälä, tutkija Kjell Knapas sekä tohtorikoulutettavat Miia Mäntymäki ja Mikko Kaipio Helsingin yliopistosta. Kiinnostava yritysvierailu tehtiin Carlsbergin panimoon, jossa on työskennellyt monta maineikasta kemistiä. Kemian taidoissa kamppailtiin tänä vuonna kaksissa kansainvälisissä kisoissa. Itse kilpailu käytiin Tanskan teknillisen yliopiston DTU:n kampuksella. Opiskelijat ja lapsenmielisimmät mentorit pääsivät myös huvittelemaan Kööpenhaminan kuuluisaan Tivoliin. heinäkuuta 2016
Laajat tehtävät yhdistelivät useita aiheita, kuten reaktiokinetiikkaa ja NMR-spektrien tulkintaa. Avajaisseremoniassa nähtiin ja kuultiin mitä komeimpia tanssija musiikkiesityksiä, laboratoriotilat olivat hyvällä mallilla liki 300 kilpailijaa varten, ja aikataulut pysyivät täsmällisinä. Taiwan, Korea, Venäjä ja Romania veivät kukin kolme kultaa. Georgian – entisen Gruusian – pääkaupungissa Tbilisissä. ge/icho48_problems.php. Maata ei kuitenkaan pidetty riittävän turvallisena, joten tapahtuman yllä leijui peruuntumisen uhka, kunnes Georgia alkuvuodesta ilmoittautui järjestäjäksi. Suomesta lähti matkaan sama joukkue. Sekoittamalla liuoksia keskenään tuli selvittää, mitä suolaa mikin liuos sisälsi. Virhettä ei pystytty jäljittämään, joten valitettavasti osa kilpailijoista joutui kärsimään syyttään. Kirjoittajat toimivat Suomen joukkueen mentoreina. Muista Pohjoismaista myös Tanska sai yhden pronssin. Suomen kisaajat eivät liiemmin jännittäneet koetilannetta ja saivat kaikki tehtävät suoritettua annetussa ajassa. Ensi vuonna pohjolan mestaruudesta kisataan Ruotsissa, ja Suomen vuoro toimia isäntänä koittaa vuonna 2018. Tbilisin vanha kaupunki nähtiin lintuperspektiivistä köysiradalta. Suomi oli kisojen toiseksi paras joukkue kolmella hopeamitalilla, jotka menivät Niklakselle, Tuomakselle ja Jaakolle. Sillä aikaa, kun mentorit käänsivät kilpailutehtäviä suomeksi, opiskelijoiden vastuulla oli lähiseudun nähtävyyksiin tutustuminen. Mentoriryhmässä Miia Mäntymäen korvasi lehtori Elina Näsäkkälä ja Mikko Kaipion tohtorikoulutettava Otto Seppänen. Kultamitalitasoon ylsi 30 kisaajaa, muun muassa kaikki neljä kiinalaista. Voitokas isäntämaa kauhaisi molemmat jaetut kultamitalit. Kolmannessa tehtävässä opiskelijoille annettiin kymmenen tuntematonta liuosta ja lista kahdestatoista epäorgaanisesta suolasta. mikko.kaipio@helsinki.fi otto.seppanen@helsinki.fi Kemian olympialaisissa ratkottuihin tehtäviin voi tutustua osoitteessa www.icho2016.chemistry. Paluu Kaukasukselle Kemian olympialaiset käytiin 23.7.– 1.8. Hämmennystä herätti, että kahdessa luokkahuoneessa saatiin titrauksessa systemaattisesti vääriä tuloksia. Erityisen mieleenpainuva oli esityksen päättänyt asetyleenipommin räjäytys. Yhdelle kilpailijalle kuului punaisten teippien välinen alue.. O tto Se pp än en Kokeellisen osuuden suorituspaikka Tbilisissä. On muistettava, että jo olympialaisiin pääseminen ja niistä kunnialla selviäminen on hieno saavutus, sillä koetehtävät ovat yliopistotasoisia. Toisessa työssä syntetisoitiin bentsaldehydin ja asetonin välisen kaksoisaldolikondensaatioreaktion avulla raakatuote, joka piti tunnistaa ja uudelleenkiteyttää. Edellisvuonna Bakussa oli Venäjän vetäydyttyä ilmoitettu, että vuoden 2016 kisoja isännöisi Pakistan. Joukkueen iloksi ohjelmaan kuului myös vierailu paikallisessa huvipuistossa. Varsinkin orgaanisessa kemiassa ero oli huomattava, sillä osuus koostui yksinkertaisista osoitusreaktioista, kun aiemmin kokeissa on nähty monivaiheisiakin synteesejä puhdistuksineen. Maan vieraanvaraisuutta ja herkullista ruokakulttuuria korostettiin puheissa melkein kiusallisuuteen asti, mutta tässä tapauksessa se tuntui oikeutetulta. Tuhansien vuosien ikäisissä kaupungeissa, kuten Mtshetassa ja Telavissa, ihailtiin vanhaa arkkitehtuuria ja etenkin vanhoja kirkkoja. Niklas ja Jaakko nappasivat kunniamaininnat sijoituksilla 173 ja 179. Muutkin suoriutuivat kokeellisesta osiosta hyvin, mutta järjestäjien kiire näkyi. Vuoden 2017 olympialaiset järjestetään Thaimaan Bangkokissa. Itse kilpailussa tuli esiin hyöty Tanskasta kerätystä kokemuksesta. Kokeen jälkeen saatiin seurata DTU:n opiskelijoiden tiedeshow’ta, jossa nähtiin metrien korkeuteen leiskuvia metanolihöyryliekkejä, luminolin aikaansaama kemiluminesenssireaktio sekä limsapullon rikkominen aggressiivisesti höyrystyvällä nestetypellä. Teoriakoe käsitteli kemian pääosaalueita happojen ja emästen tasapainokemiasta fullereenien rakenteisiin ja ominaisuuksiin. Teoriaosiossa käsiteltiin fluorattuja amiineja, kuparioksidia ja jodipitoisuuden määrittämistä sekä täydennettiin lääkeainemolekyylien synteesireittejä ja tutkittiin hiilihydraattien kemiaa. Palkintojenjaossa Tuomas pokkasi pronssisen mitalin sijalla 148. Tehtävässä palkittiin kuitenkin osoituskokeiden tekemisestä ja havaintojen kirjaamisesta, joten puutteellisillakin päättelyillä saattoi saada hyvin pisteitä. Heti alkajaisiksi oli annettava tunnustus georgialaisten huimalle järjestelypanokselle. 55 8/2016 KEMIA kuparija sinkkipitoisuus kompleksometristen titrausten avulla
Esimerkki kemiaa, biologiaa ja yhteiskuntaoppia eheyttävästä työstä on hiusten kemiaa -työkokonaisuus. Mikroaaltouunissa valmistettavia marenkeja varten valkuaisia ei tarvitse vaahdottaa. Mikroaallot höyrystävät valkuaisessa olevan veden, joka tekee marengin sisään kuplia ja saa sen turpoamaan. Uusissa opetussuunnitelmissa kannustetaan opettajia viemään oppilaita oppimaan koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöihin ja harjoittamaan eheyttävää opetusta. Hiusten kemiaa -työssä oppilaat tutkivat erilaisten sampoiden sisällysluetteloa ja pH:ta, valmistajan antamia lupauksia tuotteesta sekä sampoiden vaikutusta hiusten kuntoon. Kun tehdään marenkeja tavalliseen tapaan, munanvalkuaiset vatkataan ensin vaahdoksi. Tuomalla oppilaansa Gadoliniin opettajat saavat kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Eihän eheyttävä opetus uusi idea ole. tanja.luostari@helsinki.fi Kokeile kotona: Marengit mikrossa So nj a M ar tis ka in en Gadolinissa järjestetyn kasvivärjäyspajan tuotoksia. Fiksuksi kuluttajaksi Gadolinissa kemiaa on jo vuosia eheytetty innokkaasti esimerkiksi kotitalouden, biologian, fysiikan ja kuvaamataidon kanssa. Siitä on puhuttu jo pitkään eri nimillä, mutta nyt kun se on opetussuunnitelmassa, kaikkien opettajien tulisi ottaa se mukaan opetukseensa. Eheyttävä opetus tarkoittaa opetusta, joka rikkoo oppiainerajat ja pyrkii lähestymään opetettavaa ainetta oppilaalle relevanttien näkökulmien ja kontekstien kautta. Gadolin on kouluille ilmainen koulun ulkopuolinen oppimisympäristö, jonka laboratoriotöistä suurin osa on eheyttäviä kokonaisuuksia. MolekyyligastronoJäätelö ja sampoo eheyttävät opetusta miassa kemian ja fysiikan osaamista käytetään ruuanlaiton kontekstissa. Eheyttävän opetuksen tavoitteena on tuoda koulumaailma lähemmäs ”oikeaa” maailmaa ja siten lisätä oppilaiden kiinnostusta koulunkäyntiin. Kemianluokka Gadolinissa kemiaa eheytetään monen muun oppiaineen kanssa. Leivinpaperi marenkeineen laitetaan mikroon 1–2 minuutiksi, minkä jälkeen marenki on valmis.. Luokan varauskalenteri täyttyi loppuvuoden osalta jo lokakuun puolivälissä. Kirjoittaja toimii kemianluokka Gadolinin vierailukoordinaattorina. Marenkeja varten tarvitaan: 1 kananmunan valkuainen 3 dl tomusokeria (1 tl vaniljasokeria tai pari tippaa esanssia) (ripaus mantelijauhetta) Valkuainen ja tomusokeri sekoitetaan kulhossa muovailuvahamaiseksi massaksi, jota annostellaan leivinpaperille pieni nokare. Tanja Luostari Vierailut kemianluokka Gadoliniin ovat tänä syksynä olleet suositumpia kuin koskaan. Samalla mietitään jokaisen ainesosan merkitystä jäätelössä ja havainnoidaan opettajan johdolla, millaista ainetta typpi alkuaineena on. Syynä suosioon ovat mitä luultavimmin peruskoulun ja lukion uudet opetussuunnitelmat. 56 8/2016 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Havaintojensa perusteella oppilaat pohtivat, mikä tuotteista olisi valistuneen kuluttajan valinta. Kemiaa ja kotitaloutta eheyttää Gadolinissa nestetypen avulla valmistettava jäätelö. Viime vuosien hitti on molekyyligastronomia
Tehokas ohjelmisto auttaa tunnistamaan enemmän kemiallisia yhdisteitä, ja laitteiston herkkyys on parantunut huomattavasti. Ratkaisu sopii erityistä puhtautta vaativien tuotantotilojen ilmanlaadun parantamiseen. Lisätietoa: www.sick.fi.. Käyttäjän ei tarvitse itse huolehtia laitteen toiminnasta, sillä varoitusvalo ja äänimerkit ilmoittavat hänelle, jos ilman virtausnopeus laskee alle vaaditun tason tai jos akku on ladattava uudelleen. Ohjelmisto laatii selvityksestä raportin ja ilmoittaa muun muassa, mitä häiriöitä eri aallonpituuksilla on havaittu. Lisätietoa: www.camfil.fi. Nopea kuivausrumpu Mielen lämpöpumpputoimisessa PT 8203 SL WP -kuivausrummussa on nopeat kuivausohjelmat ja alhaiset käyttökustannukset. Integroidun jalustan ansiosta laite on helppo kuljettaa asennuspaikalle. 57 8/2016 KEMIA TUOTEUUTISIA Sisäilman laadun seurantaan Camfil Oy:n Airimage Sensor -järjestelmällä voidaan langattomasti mitata ja seurata sisäilman laatua sekä haluttaessa myös automaattisesti hallita sitä. Lisätietoa: www.miele-professional.fi. Kevytrakenteinen ja ergonominen suojain sopii yhteen Scott Safetyn suodattimien ja lisävarusteiden kanssa. Moottoroitu hengityssuojain Scott Safetyn moottoroitu hengityssuojain Duraflow on varustettu reaaliaikaisella ilman virtausnopeuden ohjauksella. Anturista on saatavilla erilaisia sovelluksia varten kolme mallia (56–116 mm, 141–514 mm ja 321– 1 121mm), joilla varmistetaan tehtävien optimaalinen suoritus ja anturin onnistunut integrointi koneympäristöön. Alkuaineiden tunnistamiseen Thermo Scientific iCAP 7000 Plus -sarjan ICP-OES-laitteilla voidaan tunnistaa automaattisesti, mitä alkuaineita tuntematon näyte sisältää. Alkuaineiden tunnistamisen jälkeen laitteiston ohjelmistoa voidaan käyttää automaattiseen näytteen sisältämien häiriöiden tunnistamiseen ja mitattavan alkuaineen suositeltavan mittausaallonpituuden valikointiin. Erilaisten osastojen, eri materiaaleista valmistettujen levyjen ja tiivisteiden sekä erityyppisten liitäntöjen avulla laitetta voi muunnella kunkin prosessin tarpeisiin sopivaksi. StayClean-ionilähteen ansiosta lähdettä ei tarvitse puhdistaa, ja benchtop-malli säästää tilaa laboratoriossa. Täydellisen analyysidatan saa jo yhdestä näyteajosta. Joustava lämmönvaihdin Alfa Lavalin FrontLine-lämmönvaihdin on tarkoitettu elintarvike-, meijeri-, juoma-, pesuaineja kosmetiikkateollisuuden vaativiin hygieenisiin sovelluksiin. Herkkä GC-MS-laite LECO:n uusi kaasukromatografi-massaspektrometri Pegasus BT antaa aiempaa paremman massaspektrometrisen informaation. Rummun tilavuus on 200 litraa ja enimmäistäyttömäärä 10 kiloa. Tehokkaaseen 3D-tarkastukseen Sickin TriSpector1000 -anturilla voidaan tehdä monimutkaiset 3D-tarkastukset nopeasti, helposti ja suurella käytettävyysasteella. eikä poistohormiliitäntää. Lisätietoa: www.scottsafety.com. Lisätietoa: www.hosmed.fi. Seuranta perustuu sensoriin, joka lähettää tietoa ilman pienhiukkaspitoisuudesta, kosteudesta ja lämpötilasta. Lisätietoa: www.leco-europe.com. Lisätietoa: www.alfalaval.com. Paremman kiertopesutehokkuuden (CIP) ja vähäisemmän karstoittumisen ansiosta lämmönvaihtimen levyt on helppo pitää puhtaina. Jatkuvan ilmankierron ja erillisen jäähdyttimen ansiosta laite ei tarvitse vedenotto
Tarkoituksemme oli tutkia reaktiosarjan ensimmäistä vaihetta, mutta huomasimme kehittäneemme vahingossa katalyytin, joka teki koko työn kerralla”, kertoo tutkijaryhmän johtaja Adam Rondinone Wired-lehdessä. Hanketta varten perustetaan myös uusi laserlaboratorio, jossa aitateknologiaa testataan. Ensimmäiset kenttäkokeet maatiloilla tehdään ensi vuoden aikana. Hänen mukaansa kestävän, ympäristöä säästävän projektin yhtenä päämääränä on päästä kokonaan eroon torjunta-aineista, joiden jäämät kertyvät helposti ravintoketjuun. Yhtiöllä on parhaillaan meneillään tutkimushanke, jossa rakennetaan lisää lasersuojauksen sovelluksia, kertoo toimitusjohtaja Steinar Henskes. EU-komissio on myöntänyt kolmen miljoonan euron rahoituksen hankkeelle, jossa suunnitellaan laseraitoja eurooppalaisten peltojen ja puutarhojen suojaksi. ”Havaitsimme yllättäen, että materiaali vei reaktion loppuun asti. -yliopistosta. Laseraidat valmistaa Bird Control Group, joka on jo kehittänyt laserteknologiaa lintujen pitämiseen poissa puutarhoissa kypsyvien marjojen ja hedelmien kimpusta. Näin uusiutuvan energian tuotantopiikit voitaisiin varastoida kemialliseen muotoon ja purkaa myöhemmin esimerkiksi polttokennolla takaisin sähköverkkoon. Etanolia hiilidioksidista yksivaiheisessa katalyysissä Laseraidat suojelevat satoa tuhoeläimiltä Unionimaiden viljelijöille koituu vuosittain miljardien eurojen tappiot, kun pelloille pääsevät tuhoeläimet syövät tai muuten hävittävät vilja-, vihannesja hedelmäsatoja ennen niiden korjaamista. Kun koelaitteistoon tuotiin sähköjännite, hiilihappo tuotti etanolia. Tutkijat olettavat, että avainasemassa ovat hiilipiikit, joiden välissä reaktio jatkuu loppuun saakka. Päivi Ikonen Reaktio tarjoaa periaatteessa mahdollisuuden tuottaa esimerkiksi aurinkokennojen tai tuulivoiman ylijäämäsähköllä etanolia. Lauri Lehtinen Tennesseeläistutkijat saivat hämmästyksekseen aikaan etanolia hyvin yksinkertaisella tavalla. Tutkimuksen julkaisi ChemistrySelect. Käytännön sovellusten kannalta on olennaista, että katalyyttinä käytettävät aineet ovat yleisiä ja halpoja, eivät esimerkiksi platinan tai palladiumin kaltaisia niukkoja alkuaineita. Sc an st oc kp ho to. 58 8/2016 KEMIA ULKOMAILTA Kun yhdysvaltalaisen Oak Ridge National Laboratoryn tutkijat hiljattain etsivät reaktioreittejä ja katalyyttejä, joilla hiilidioksidista ja vedestä syntyisi etanolia, he kokivat yllätyksen. Reaktion skaalaamista suurempaan mittakaavaan helpottaa, että se toimii vesiliuoksessa ja huoneenlämpötilassa. Toistaiseksi ei ole tietoa ilmiön nopeudesta, saannosta eikä hyötysuhteesta. Ällistyksekseen he onnistuivat löytämään menetelmän, jossa monimutkainen reaktiosarja saatiin aikaan yhdessä vaiheessa hyvin yksinkertaisesti. Katalyyttinä oli alusta, jossa oli hiiltä, kuparia ja typpeä sisältäviä nanokokoisia piikkejä. Kolmivuotisen LIFE Laser Fence -projektin toteuttavat Liverpoolin John Moores -yliopisto ja hollantilainen Bird Control Group yhdessä brittiläisten ja espanjalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanketta johtaa anturiteknologioiden kehittämiseen erikoistunut tutkija Alex Matson John Moores Havainnekuva näyttää, kuinka lasersäteistä rakentuu aita, joka suojaa kypsyvää omenasatoa tuhoeläimiltä. Eläimiä torjutaan tätä nykyä lähinnä kemiallisin keinoin. Ne ratkaisevat, onko reaktiolla käytännön merkitystä
Professori myöntää saaneensa vastaväitteitä, joiden mukaan koneiden kyky tehdä patentoimiskelpoisia keksintöjä on vasta kaukaista tulevaisuutta. USA:n osuus EU-maiden kemianteollisuuden tuotteiden kaupasta oli viime vuonna 22 prosenttia. Lainsäätäjien pitäisi siksi toimia nopeasti. ”Tietokoneet suoltavat pian keksintöjä täysin rutiininomaisesti. Päivi Ikonen on saanut aikaan sen, että tekoälyn osuus innovoinnissa nousee koko ajan. Näin keksintöjen määrä vähenee, tutkimus varoittaa. ”Olemme heränneet maailmaan, joka on erilainen kuin useimmat odottivat”, Ceficin pääjohtaja Marco Mensink toteaa järjestön vaalien jälkeen julkaisemassa tiedotteessa. Eurooppalaisten kemiantuotteiden Yhdysvaltainviennin arvo oli 31,3 miljardia euroa. Jos lakia ei muuteta, epävarmuus innovaatioiden omistajuudesta estää teollisuutta hyödyntämästä luovan tiedonkäsittelyn koko potentiaalia. ”Euroopan näkemykset energiasta ja ilmastosta sekä kemikaalija kauppapolitiikasta on uudessa maailmassa muotoiltava uudelleen. Lähitulevaisuutta markkinoilla määrittää kuitenkin epävakaus. Professorin erikoisalaa on patenttioikeus ja etenkin terveystieteiden patentointi. Ei ehkä kulu kauaa siihenkään, kun valtaosasta innovaatioita vastaa tekoäly”, Abbott ennustaa Science Daily -lehdessä. 59 8/2016 KEMIA Euroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic vaatii EU:ta reagoimaan nopeasti Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen. mahdollisimman pian, jotta epävarmuus voidaan pitää aisoissa ja eurooppalais-amerikkalaista kumppanuutta jatkaa. Järjestö haluaa EU-johtajien solmivan suhteet uuteen presidenttiin Cefic varautuu uuteen Amerikkaan Yhdysvallat on EU:n kemianteollisuuden tärkein kauppakumppani. ”Yhdysvallat on saanut uuden presidentin, ja mikä tärkeää, myös republikaanienemmistön sekä kongressin edustajainhuoneeseen että senaattiin.” Ceficin mukaan on aikaista ennustaa muutoksen lopullisia vaikutuksia. Mensink huomauttaa, että ilmastopolitiikkaa ja kansainvälistä kauppaa harjoitetaan jatkossa hyvin erilaisessa ympäristössä kuin aiemmin. Abbottin tutkimuksen mukaan tietokoneiden kapasiteetin huima kasvu Sc an st oc kp ho to Hei, keksin juuri hyvän idean! Patentoisitko sen puolestani, sillä tietokoneena en voi tehdä sitä itse. Toisaalta patenttiMyös tietokoneet pitäisi jatkossa tunnustaa keksintöjen tekijöiksi ja myöntää niille patentteja siinä missä ihmisillekin. ”USA:n ja Euroopan kemianteollisuudet ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja myös aktiivisia kauppakumppaneita”, Mensink muistuttaa. kiistoja syntyy entistä enemmän, kun ihmiset ottavat kunniaa keksinnöistä, jotka eivät todellisuudessa ole heidän tekemiään. Nykyinen patenttilainsäädäntö ei kuitenkaan tunnusta tekoälyn roolia keksijyydessä. Hän on kuitenkin toista mieltä. Myös teollisuuden tulee kyetä sopeutumaan uuteen, kuten se varmasti tekeekin”, pääjohtaja sanoo. Esimerkiksi ensimmäisen hammasharjan, jossa harjakset ovat ristikkäin, keksi The Creativity Machine -niminen tekoäly.” Päivi Ikonen Tekoälyllekin oikeus keksinnön patenttiin. Sc an st oc kp ho to. ”Tietokoneet ovat tuottaneet keksinnöllisiä ideoita jo vuosikymmeniä. Näin sanoo lakitieteen professori Ryan Abbott brittiläisestä Surreyn yliopistosta. Cefic haluaa suhteiden pysyvän tiiviinä myös tulevaisuudessa. Vastaavasti Yhdysvalloista tuotiin kemian alan tuotteita unionialueelle 23,1 miljardin euron arvosta
Myös tilaajien pätevyys tehtäväänsä olisi helppo tarkistaa ennalta: a) Yritykseni liikevaihto on vähintään 100 miljoonaa tai b) Ei, ei. Jos jättää työpäivän päätteeksi patterin termostaatin vuotamaan parketille, voi olla varma, että paluukutsu tulee nopeasti. Yskivä muurari joutui turvautumaan terveyskeskusten palveluihin. Tilaaja vastaa myös siitä, että työntekijöille maksetaan kulloinkin voimassa olevien yleissitovien työehtosopimusten mukaista palkkaa. Normiälyiselle pientilaajalle ei ole mahdollista edes kaikkien kontrahtien lukeminen, saati ymmärtäminen, niiden noudattamisesta puhumattakaan. Tilaajan on ensinnäkin selvitettävä se, onko rakennuspalvelun suorittaja kaikissa mahdollisissa rekistereissä Suomessa ja ulkomailla. Oikein perusteellisesti veroja kiertävältä voi hankkia mitä tahansa, mikäli ostoksen hinta on enemmän kuin 65 000 euroa muiden tarjouksia halvempi. Jos jokin koukero jossakin on unohtunut, tilaajan ei kannata tilata. Se merkitsee, että joka timpurin, maalarin ja hanslankarin paperit on käytävä läpi erikseen. Sitten sekin vastuu sälytettiin tilaajalle. Keskimääräinen sopimus sisältää 200 sivua raamatuntasoista tekstiä. Rastitustekniikan avulla kuitenkin säästettäisiin huomattavasti rahaa, hermoja ja harmaita hiuksia. Silloin hyöty ylittää filungista langetettavan sakon maksimitaksan. Niin tässäkin tapauksessa. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.. Keemikko Tilaava artisti Artisti maksaa, tilaaja vastaa KEEMIKKO 8/2016 KEMIA 60 ”Tilaaja vastaa kaikesta, jopa siitä, mitä ei edes kysytä.” Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Jokaisen alihankkijan on hankittava lääkäri toteamaan, että muuraaminen käy selälle ja että yskä paranee joko seitsemässä päivässä tai viikossa. Umpikierosti viritetyt sopimukset eivät ole reiluja sen paremmin kuin loogisiakaan. Esimerkiksi putkimiehen kannattaa TES-perustaisesti hoitaa hommansa huonosti. Olen pienyrittäjä ja siksi tilaajaksi kelpaamaton. Poikkeustapauksissa sen voi tosin tehdä. Työntekijöille annettaisiin täytettäväksi helppo yhden kohdan kyselykaavake, jossa pantaisiin vain rasti oikeaan ruutuun: a) Olen ulkomaalainen enkä siis kelpaa Suomen työmarkkinoille tai b) Kyllä, kyllä. 60 8/2016 KEMIA JOKA NIEMEEN, notkoon ja saarelmaan suomalainen rakennusmies haluaisi hometalon rakentaa. Valitettavasti se ei käy, koska varsinkin virolaiset ja venäläiset tekevät talot edullisemmin. Jotta ulkomaalaiset saadaan karkotettua talotyömailta, laadittiin systeemi nimeltä tilaajan vastuu. Ainoa ongelma on suunnitella vuoto niin, että varmasti ehtii ennen hälytystä kotiin asti, ainakin teoriassa. Aina kun on sattunut pahasti, suomalainen turvautuu valtiovallan apuun. Lopputulos olisi uudella menetelmällä täysin identtinen nykyisen kanssa. Suuri sen sijaan ei ole rikos vaan joko strateginen päätös tai politiikkaa. Nyt ei terveyskeskuksen viisaus riitä mihinkään. TILAAJA VASTAA siitä, että alihankkija on vakuuttanut työntekijänsä. Se tarkoittaa, että työn tilaaja vastaa kaikesta, jopa siitä, mitä ei edes kysytä. Ennen vanhaan oli yksi asia, josta tilaaja ei vastannut: työterveyshuolto. TILAAJAN ELÄMÄ helpottuisi, jos lainsäädäntöä hieman yksinkertaistettaisiin. Kilpailu on kiva asia vain, jos se sattuu muille. Olen suomalainen ja osaan kaikki metkut. Palkinto on silloin muhkea: tilille ropisevat sekä kilometrikorvaukset että haalarinvaihtoja hätätyölisä. Tästä huomaamme, että pieni rikos ei kannata
”Toki tiesin, että vanhemman asenteilla on merkitystä, kun puhutaan lapsen mahdollisuudesta tutustua luonnontieteisiin. Oli kuitenkin upea havaita käytännössä, miten luonnontieteiden ääreltä löydettiin iloista yhteistä tekemistä.” Vartiaisen luomaa tiedekasvatuksen mallia on kokeiltu myös päiväkodeissa. Väitöstutkimuksessaan Vartiainen kehitti uuden, perheen pienimmille tarkoitetun tiedekasvatusmallin, jota on testattu yliopiston Luma-keskuksen järjestämissä 3–6-vuotiaiden lasten Pikku-Jipot-kerhoissa. ”Jokainen aktiviteetti, jonka olen kehittänyt, on ensin testattu omien lasteni kanssa”, Vartiainen hymyilee. ”Käytäntö toi lapsilleni valtavasti iloa ja minulle arvokasta tietoa siitä, mitä aktiviteetissa oli vielä hiottavaa ennen kuin se oli valmis kerhoympäristöön vietäväksi.” Vanhemmat isossa osassa Yllättävintä tutkijalle oli huomata, kuinka kiinnostuneita lasten vanhemmat ovat tiedekerhojen kaltaisista harrastuksista. Vastaväittäjänä toimi professori Jouni Viiri Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Oivanen. Sittemmin hän on työskennellyt yliopiston kemian laitoksen opettajankoulutusyksikössä, muun muassa sen Gadolin-luokassa. Tutkija etsii jo rahoitusta, jonka avulla tärkeää, kansainvälisestikin ainutlaatuista tutkimusta pienten lasten luonnontiedekasvatuksesta voitaisiin jatkaa. ”Lastentarhanopettajilta ja muulta henkilökunnalta olen saanut arvokasta palautetta siitä, mitä mahdollisuuksia ja haasteita päiväkodin arki asettaa tiedekasvatukselle”, Vartiainen kertoo. Filosofian maisteri Jenni Vartiaisen väitöskirja Kehittämistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edistäminen tiedekerho-oppimisympäristössä tarkastettiin 12. Tutkijan ”kotilaboratoriona” ovat toimineet 6-vuotias Eeli ja 4-vuotias Helmi. Seuraavaksi hän haluaisi selvittää kemian ja fysiikan oppimista erityisesti kotioloissa. Tiedekasvatus lähtee havaintojen harjoittelusta. Tiedekasvatuksen tulisi hänen mukaansa nousta lasta kiinnostavista arkisista asiayhteyksistä. Tiedossa oli, että menetelmien on oltava erilaisia kuin kouluikäisille suunnatut. marraskuuta. Näin tuetaan pienten lasten kiinnostusta ja myönteistä asennetta luonnontieteisiin, osoittaa Jenni Vartiaisen väitöstutkimus. 61 8/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Kemian ilmiöiden tutkiminen voidaan aloittaa leikin varjolla kotona, päiväkodissa tai kerhossa. ”Sen jälkeen lapset etenevät spontaanisti havainnoista muihin tutkimisen taitoihin, kun aikuinen ohjaaja mallintaa ja sanoittaa niitä”, Vartiainen kuvailee. Arkisen ja tieteellisen käsitteen välille muodostuu yhteys, kun lapsen kysymyksestä muodostetaan tutkimusasetelma, jonka kautta voidaan oppia lisää lasta ihmetyttäneestä ilmiöstä. Kerhoista kertynyt kokemus vahvisti, että pienten lasten tiedekasvatus on aloitettava havainnoinnin harjoittelusta. Lapset ovat ohjanneet tutkimuksen suuntaa itsekin etenkin teemojen ja tiedekasvatukseen liitettävien taidekokemusten ja tarinoiden osalta. Päivi Ikonen So nj a M ar tik ai ne n Tutkimusavustaja Helmi, 4, pääsi ensimmäisenä onnittelemaan tohtoriksi väitellyttä äitiään Jenni Vartiaista. Se, kuinka luonnontieteistä saataisiin innostumaan myös pikkulapset, oli tutkijalle kutkuttava haaste. Helsingin yliopistossa väitellyt Jenni Vartiainen on peruskoulutukseltaan kemian ja matematiikan aineenopettaja, joka on opiskellut myös kasvatustieteitä. ”Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten ihmiset voi saada oppimaan asioita innostavasti”, tuore tohtori kertoo
FM Arno Parviaisen väitöskirja Acid-base conjugate ionic liquids in lignocellulose processing: synthesis, properties and applications tarkastettiin 11.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Ali Harlin (VTT) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. George Shaw (Nottinghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Harri Lipsanen. Heikki Salon väitöskirja A Computational Approach towards Sirtuin Inhibitors—Application of Molecular Docking Methods tarkastettiin 18.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. B.Sc. Seppo Ylä-Herttuala. Jonathan Beauchamp (Fraunhofer-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Jukka Seppälä. Vastaväittäjinä toimivat prof. Jeffrey Pierce (Coloradon yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Tiit Nilson (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. FM Paula Niinikosken väitöskirja Isotopic tracers and the fate of dissolved carbon in natural and artificial water systems tarkastettiin 25.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ashley Holdingin väitöskirja Ionic Liquids and Electrolytes for Cellulose Dissolution tarkastettiin 2.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Michael Sailor (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen. Jan Linnros (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Krishnamurthy (Länsi-Michiganin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Maria Hytin väitöskirja Inflammation in Age-related Macular Degeneration and its Regulation by Sirtuin Ligands tarkastettiin 18.11.2016. Stephan Förster (Bayreuthin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Teemu Teeri (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjinä toimivat prof. DI Ville Paasikallion väitöskirja Bio-oil production via catalytic fast pyrolysis of woody biomass tarkastettiin 11.11.2016. 62 8/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto FM Jiri Kujalan väitöskirja Point defects in nanocrystals and semiconductors studied with positron annihilation spectroscopy tarkastettiin 4.11.2016. Seema Singh (Minnesotan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Junlei Zhaon väitöskirja Atom-level growth mechanism of nanoparticles by magnetron sputtering inert gas condensation tarkastettiin 12.11.2016. Cornelia Witthöft (Linnaeus-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ali Shahin väitöskirja Black silicon technology and applications tarkastettiin 9.11.2016. Mark Johnson (Åbo Akademi) ja kustoksena dos. Pekka Taskinen. Filip Tuomisto. Rama V. K. DI Panu Hiekkataipaleen väitöskirja Structural Investigations of Self-Assembled Nanomaterials tarkastettiin 11.11.2016. (Eng.) Longgong Xian väitöskirja Experimental determination of the phase equilibrium in the Cu-O-ZnO-SiO?-(CaO)(MgO) system tarkastettiin 27.11.2016. Lotta-Riina Sundberg. M.Sc. Vieno Piironen. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuukka Petäjä. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Emily Knott. Wolter Prins (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Juha Karhu. Itä-Suomen yliopisto Dipl.Pharm. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Jari Lappalaisen väitöskirja Regulation of Endothelial Barrier in Angiogenesis and Atherosclerosis tarkastettiin 25.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Kauppi. FM Sanna Aikion väitöskirja Improving robustness and disposability of integrated—Young interferometer sensors for portable diagnostics tarkastettiin 18.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilkka Kilpeläinen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Ilkka Kilpeläinen. Jukka Seppälä. Yongxiang Yang (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. ceramics and their applicability for antennas tarkastettiin 4.11.2016. Andres Lõhmusin väitöskirja Helper componentproteinase and coat protein are involved in the molecular processes of potato virus A translation and replication tarkastettiin 18.11.2016. Markku Kulmala. FM Tuomo Nissisen väitöskirja Towards Effective Theranostics with Superparamagnetic Porous Silicon Nanocarriers— Development of Materials and In Vivo Verification tarkastettiin 3.12.2016. Martin Romantschuk. Sylvie German-Retana (INRA, Ranska) ja kustoksena prof. Olli Ikkala. FM Suvi Simpasen väitöskirja Evaluation of in situ remediation methods in soils contaminated with organic pollutants tarkastettiin 2.12.2016. FM Jenni Kontkasen väitöskirja On the formation and growth of sub-3 nm atmospheric particles and molecular clusters tarkastettiin 25.11.2016. Anu Kauppinen. Vastaväittäjänä toimi prof. Reijo Karjalainen. Vastaväittäjänä toimi Dr. Heping Xu (Belfastin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena apul.prof. Qi Zhou (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. FM Wen Chenin väitöskirja Generation mechanisms of hydrogen cyanide and ammonia in human exhaled breath tarkastettiin 15.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Gylfason (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena emer.prof. DI Juho Haapakankaan väitöskirja Coke properties in simulated blast furnace conditions. M.Sc. Bo Björkman (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Nico van Straalen (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena Dr. Robert Freer (Manchesterin yliopisto, Iso-Britannia) ja prof. Juan Hongin väitöskirja Probing the chemical composition of atmospheric aerosols by observation of their physicochemical properties tarkastettiin 24.11.2016. Kaj Backfolk. prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Oulun yliopisto DI, FM Hanna Kähärin väitöskirja A room-temperature fabrication method for microwave dielectric Li?MoO. Riccardo Ferrando (Genovan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. FM Anna Kårlundin väitöskirja The Impact of Genetic Background and Cultivation Methods on the Bioactive Compounds and Sensory Properties of Strawberries tarkastettiin 19.11.2016. Helsingin yliopisto FM Mervi Söderlundin väitöskirja Sorption and speciation VÄITÖKSIÄ of radionuclides in boreal forest soil tarkastettiin 4.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Miao Wangin väitöskirja Native Cellulose Nanofibril-based Functional Materials tarkastettiin 18.11.2016. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Sami-Seppo Ovaskan väitöskirja Oil and grease barrier properties of converted dispersioncoated paperboards tarkastettiin 25.11.2016. Maarit Karppinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Risto Myllylä. Timo Fabritius. Raine Kortet (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Prov. Vastaväittäjänä toimi prof. Jurkka Kuusipalo (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. M.Sc. Bhawani Chamlagainin väitöskirja Fermentation fortification of active vitamin B12 in food matrices using Propionibacterium freudenreichii: Analysis, production and stability tarkastettiin 25.11.2016. DI Antti Kaijalaisen väitöskirja Effect of microstructure on the mechanical properties and bendability of direct-quenched ultrahigh-strength steels tarkastettiin Jatkuu sivulla 64.. Sebastián Muños-Guerra (Katalonian teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. FM Marina Mustosen väitöskirja Genetic diversity of a clonal earthworm: gene expression variation and impacts on decomposition in metal contaminated soil tarkastettiin 2.12.2016. Jyväskylän yliopisto FM Hanna Kinnulan väitöskirja The influence of infective dose, nutrient availability and coinfection on virulence of Flavobacterium columnare: implications of intensive aquaculture on opportunistic infections tarkastettiin 22.11.2016. Miikka Vikkula (Louvainin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena akat.prof. DI Tuomas Mehtiön väitöskirja Synthetic polymers from building block chemicals produced by biorefineries: PLAbased polyesters and galactaric acid-based polyanhydrides tarkastettiin 18.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Heli Jantunen. Janne Ruokolainen. M.Sc. Christophe Detavernier (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Kristinn B. Stephan Eijt (Delftin teknillinen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen. Maija Lahtela-Kakkonen. M.Sc. Investigation on hot strength, chemical reactivity and reaction mechanism tarkastettiin 11.11.2016. Peter van Daele (Gentin yliopisto, Belgia) ja apul. FL Outi Meinanderin väitöskirja Effects of black carbon and Icelandic dust on snow albedo, melt and density tarkastettiin 18.11.2016. Vastaväittäjänä toimi Dr. Lauri Halonen. Jukka Lehto. Vesa-Pekka Lehto. Erik Swietlicki (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena on prof. Kai Nordlund. FM Esko Ahvenniemen väitöskirja Atomic layer deposition of complex thin films tarkastettiin 25.11.2016. Vastaväittäjänä toimi prof
Väitöskirjapalkinnon myönsivät Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF. Santalan väitöskirja koostuu viidestä artikkelista, jotka palkitsijoiden mukaan osoittavat erinomaisesti synteettisen biologian nykytilan ja sen potentiaalin tulevaisuuden teollisissa sovelluksissa. Santosin ryhmän kehittämällä tekniikalla voi olla hyvinkin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia, ennustaa Suomen Akatemia, jonka mukaan lääkkeiden täsmäSuomen Akatemia palkitsi täsmälääkkeiden kehittäjän Ja ri M äk in en Hélder A. Santos Helsingin yliopistosta on saanut vuoden 2016 akatemiapalkinnon. Lisäksi hän kehitti valoreaktioon perustuvan tuoton monitorointimenetelmän. Valmet Mechanical Pulping -palkinto jaettiin diplomiinsinööri Antti Koistiselle diplomityöstä The Potential of high-temperature thermomechanical pulp in poly(lactic acid) matrix biocomposites. Paperi-insinöörit jakoi tunnustuspalkintoja Paperi-insinöörit ry on jakanut stipendejä ja tunnustuspalkintoja yli 60 000 euron arvosta. Tähtitieteilijä Laakso ja kemianteekkari Niskanen perustivat Radbrew-nimisen olutpanimon Turun kupeeseen Kaarinaan vuonna 2014. toimitus pelastaa ihmishenkiä, parantaa monien ihmisten elämänlaatua ja vähentää hoitojen kustannuksia. Synteettinen biologia pohjautuu nykyiseen genomiosaamiseen ja standardoituihin dna-elementteihin, joiden avulla voidaan muokata ja ohjelmoida eliöitä suorittamaan haluttua tehtävää. Hän tekee kanadalaisessa McMaster-yliopistossa postdoc-tutkimusta, joka on otsikoitu Utilizing cellulosenanocrystals in latex polymer systems. Hän muokkasi bakteeria tuottamaan tehokkaammin rasvahappoestereitä, joista voidaan jatkojalostaa biopolttoaineita ja -kemikaaleja. Palkinnon arvo on 7 500 euroa. Santos on kansainvälisesti tunnettu lääketieteellisen nanoteknologian tutkija, jonka ryhmä on eurooppalaisia edelläkävijöitä huokoisesta piistä valmistettujen täsmälääkkeiden kehittämisessä. Yrityksen tarina on verraton esimerkki siitä, mihin luonnontieteellisen osaamisen ja innovatiivisuuden yhdistäminen rakkaaseen harrastukseen voi parhaimmillaan johtaa, palkitsija kiittää. Valinnan teki Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL. Tekniikan tohtori Emilia Vänskä sai Niilo Rytin palkinnon väitöskirjastaan Thermal stability of highdensity paper made of refined softwood kraft pulp. Suvi Santala kuvasi väitösVuoden luonnontieteilijöiksi 2016 on valittu panimoyrittäjät Matti Laakso ja Patrik Niskanen. Hänet tunnetaan yhtenä maailman parhaista analyyttisen lukuteorian tutkijoista. Väitöskirjapalkinto synteettiselle biologialle Suvi Santala väitteli keväällä Tampereen teknillisessä yliopistossa, jossa hän työskentelee tutkijana. Nyt panimossa on yhdeksän tuhatlitraista tankkia ja neljä työntekijää. Akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta sai matemaatikko, akatemiatutkija Kaisa Matomäki, joka työskentelee Turun yliopistossa. Panimo käynnistettiin ”ennätysmäisen pienellä” budjetilla, mutta se nousi vuodessa menestyksekkääksi yritykseksi. 63 KEMIA 8/2016 kirjassaan uuden synteettisen biologian isäntäbakteerin. Akatemiatutkija, dosentti Hélder A. Ryhmä tutkii, kuinka nanolääkkeitä voidaan muunnella niin, että ne saavuttaisivat kohteensa sairaissa kudoksissa tai soluissa mahdollisimman tehokkaasti. Oluenpanoa pitkään harrastanut kaksikko on rakentanut yrityksensä laitteistot pitkälti itse. Kaikki kolme palkittua ovat suorittaneet tutkintonsa Aalto-yliopistossa.. Laakso ja Niskanen vastaanottivat palkintonsa lokakuisen Luonnontieteilijäpäivän yhteydessä. Palkinto myönnettiin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Santos vertaa piistä rakennettuja nanopartikkeleitaan sokeripalaan: siihen laitetaan lääkeainetta, joka imeytyy sokeriin, ja sokeripala itse sulaa pois sen jälkeen, kun se on tehnyt tehtävänsä. Tutkijat yhdistelevät mikrofluidistiikkaa ja muita menetelmiä poikkeuksellisella tavalla. Suomen ensimmäisen väitöskirjan synteettisestä biologiasta tehnyt Suvi Santala on palkittu tutkimuksestaan. 45 000 euron Pro Paper -stipendi myönnettiin tekniikan tohtori Elina Niinivaaralle. Panimoyrittäjistä Vuoden luonnontieteilijöitä Ha nn u Aa lto ne n Kaikki olut, minkä ehdimme valmistaa, menee heti, kertovat Patrik Niskanen (vas.) ja Matti ”Eikka” Laakso
Vastaväittäjänä toimi prof. Hän järjestää ahkerasti luonnontieteiden EU-projekteja ja vie oppilaitaan leirikouluun muun muassa Kiinaan. Vastaväittäjinä toimivat prof. Aspholm vetää Hyvinkäällä myös kaupungin tietoja viestintäteknologian ryhmää, jossa pohditaan opetuksen ajankohtaisia ongelmia, ratkaisuja ja käytänteitä. Klaartje De Buysser (Gentin yliopisto, Belgia) ja prof. Aspholm opettaa kemiaa ja lyhyttä matematiikkaa Hyvinkään yhteiskoulun lukiossa. M.Sc. 64 8/2016 KEMIA HENKILÖUUTISIA Vuoden matemaattisten aineiden opettajaksi 2017 on valittu Suvi Aspholm. David Porter. John Eriksson. Sébastien Thomassey (ENSAIT, Ranska) ja kustoksena prof. Jussi Jero (Helsingin yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Onnitteluvuorossa tapahtumassa puhunut pääministeri Juha Sipilä. DI Matti Lindroosin väitöskirja Experimental and Numerical Studies on the Abrasive and Impact Behavior of Wear Resistant Steels tarkastettiin 4.11.2016. Jan Andersson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Tänä vuonna kemian kirjoittajien määrä oli 150 abiturientin ikäluokasta reilut 40. Ping Gaon väitöskirja Systems and mechanistic understanding of genetic predisposition to prostate cancer tarkastettiin 2.12.2016. Innostavan opettajan aikana pitkän kemian opiskelijoiden määrä koulussa on lisääntynyt huomattavasti. Zafar Javedin väitöskirja Apparel Expert System for Problem Solving and Learning tarkastettiin 4.11.2016. Turun yliopisto FM Veli Hietaniemen väitöskirja The Fusarium Mycotoxins in Finnish Cereal Grains: How to Control and Manage the Risk tarkastettiin 2.12.2016. Tapio Salmi. Blanton Godfrey (North Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tunnustuksen myönsi Matemaattisten aineiden opettajien liitto Maol. Vastaväittäjänä toimivat Dr. Pasi Peura (Tampereen teknillinen yliopisto) ja prof. Tampereen yliopisto MD Hao Fengin väitöskirja Toxicity of Silver Nanoparticles and Induced Cytokine Expression with Special Reference to the Rat Cochlea tarkastettiin 14.11.2016. Ilmari Pyykkö. Sinikka Eskelinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Pharm. Heikki Mattila. Hannu Salovaara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Tampereen teknillinen yliopisto Bioja kiertotalouden apulaisprofessoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen on nimitetty TkT Marika Kokko. Erkki Levänen. Jörg Huwyler (Baselin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Reza Zolfaghari Emamehin väitöskirja ?-Carbonic Anhydrases: Novel targets for diagnosis and treatment of parasitic infections tarkastettiin 18.11.2016. Heikki Kallio. Gonghong Wei. NIMITYKSIÄ Kiilto Oy DI, eMBA Timo Huuhtanen on nimitetty ostoja materiaaliosaston päälliköksi. Tampereen teknillinen yliopisto M.Sc. Aspholm käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä Vuoden opettaja tulee Hyvinkäältä Suvi Aspholm vastaanotti palkintonsa Oulussa järjestetyillä Maolin koulutuspäivillä. Labroc Oy Betonija haitta-ainelaboratorioon on nimitetty tutkijoiksi FM Petri Aho ja FM Paula Raivio vastuualueenaan ohuthieanalyysit. Vastaväittäjänä toimi prof. 18.11.2016. Samuel Forest (Paris Tech, Ranska) ja prof. FM Kimmo Isoniemen väitöskirja Phosphorylation as a mediator of protein function in cell migration, differentiation, and death—Vimentin, AATF, and Par-4 in the spotlight tarkastettiin 11.11.2016. Åbo Akademi DI Anna Sundquistin väitöskirja Modelling the chemistry of metal cations in pulp and papermaking processes tarkastettiin 10.11.2016. Vastaväittäjinä toimivat prof. Hän on pitänyt oppilailleen sähköisiä kemian kokeita jo neljän vuoden ajan. Peter Coffey (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena apul.prof. Innovaatiorahoituskeskus Tekes Biotalous ja cleantech -teemajohtajaksi on nimitetty DI Jarmo Heinonen. Ahon vastuualuetta ovat lisäksi asbestianalyysit. Esa Vuorinen (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jörgen Ejlertsson (Linköpingin yliopisto, Ruotsi.) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Jukka Rintala. Suvi Aspholm on aktiivisesti mukana koulunsa toiminnan kehittämisessä sen turvallisuuspäällikkönä. Heli Skottman. Seppo Parkkila. Mikko Ritala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. DI Anni Sorkion väitöskirja Biomaterial substrates and transplantation materials for human embryonic stem cell derived retinal pigment epithelial cells: Biomimetic approaches for retinal tissue engineering tarkastettiin 2.12.2016. Jessica Rosenholm. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. FM Viljami Kinnusen väitöskirja Anaerobic Digestion of Microalgae and Pulp and Paper Biosludge tarkastettiin 25.11.2016. Lars-Erik Lindgren (Luulajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Diti Desain väitöskirja Mesoporous silica nanoparticles as versatile intracellular drug delivery platform tarkastettiin 25.11.2016. Vastaväittäjänä toimi TkT José Rafael Hernández Carucci (Nalco Water, Alankomaat) ja kustoksena prof. Jorma Palvimo (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. DI Juha-Pekka Nikkasen väitöskirja Synthesis of TiO 2 by Various Methods: Structural Characteristics, Photocatalytic Activity and Usability of Powders and Coatings tarkastettiin 11.11.2016. Väitöksiä…. VeliTapani Kuokkala. Palkintosumma on 7 500 euroa. Pa si Ko nt tin en ja kokeilee rohkeasti myös uusia menetelmiä
eu/2017 Euromedlab 2017 Ateena, Kreikka 11.–15.6.2017 www.athens2017.org Colloquium Spectroscopicum Internationale XL Pisa, Italia 11.–16.6.2017 www.csi-conference.org 16 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Oslo, Norja 18.–22.6.2017 www.icce2017.org EuroDrying 2017 Liège, Belgia 19.–21.6.2017 http://events.ulg.ac.be/eurodrying2017 Rapid.Tech Erfurt, Saksa 20.–22.6.2017 www.rapidtech.de International Symposium on Mixing in Industrial Processes Birmingham, Iso-Britannia 25.–28.6.2017 www.birmingham.ac.uk EuCheMS Inorganic Chemistry Conference Kööpenhamina, Tanska 2.–5.7.2017 www.eicc-4.dk O sk ar i Jo ut se n Päijäthämäläiset kemistit pääsevät tammikuussa tutkailemaan tähtitaivasta asiantuntijan opastuksella. Kirkkaalla ilmalla päästään ihailemaan tähtitaivasta. maaliskuuta 3/2017 5. SEUROISSA TAPAHTUU Päijät-Hämeen Kemistiseuran Vierailu Lahden Ursan tähtitorniin 24.1.2017 kello 18 Tähtitorninkatu 1, Pirttiharju (Pirttiharjun vesitornin huipulla). Kemian Seurojen Kemian päivät 29.–30.3.2017 Messukeskus, Helsinki Tapahtuman ohjelma osoitteessa http://kemianseurat.fi/ kemia/kemian-paivat. SEURASIVU Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2017 11. com ACS National Meeting San Francisco, Yhdysvallat 2.–6.4.2017 www.acs.org Interpack 2017 Düsseldorf, Saksa 4.–10.5.2017 www.interpack.com European Symposium on Electrochemical Engineering Praha, Tšekki 4.–8.6.2017 www.electrochemical-engineering. toukokuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. mennessä osoitteeseen eilaha@elisanet.fi. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. helmikuuta 15. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmainen sisäänpääsy jäsenille. 65 KEMIA 8/2016. Muista lämmin pukeutuminen. Ilmoittautuminen 19.1. tammikuuta 8. Optisen spektroskopian jaoston Värähtelypäivät 2017 31.1.2017 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Analyyttisen kemian soveltajille suunnatun tapahtuman teemana on ramanspektroskopia. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Tieteen päivät Helsinki 11.–15.1.2017 www.tieteenpaivat.fi Tieteen päivät Tampere 20.–21.1.2017 www.tut.fi/tieteen-paivat Mittausvälineiden huolto, tarkastus ja kalibrointi Helsinki 31.1.–2.2.2017 www.ael.fi/koulutustarjonta Lignofuels 2017 Helsinki 1.–2.2.2017 www.wplgroup.com/aci Labquality Days Helsinki 9.–10.2.2017 www.labquality.fi Sisäilmastoseminaari Helsinki 15.3.2017 http://sisailmayhdistys.fi Gasification 2017 Helsinki 15.–16.3.2017 www.wplgroup.com/aci Laboratorion excel-kurssit Helsinki 22.–23.3.2017 www.ael.fi/koulutustarjonta ChemBio Finland Helsinki 29.–30.3.2017 www.chembiofinland.fi Muovi & Pakkaus Lahti 20.–21.4.2017 www.muovimessut.fi World Circular Economy Forum Helsinki 5.–6.6.2017 www.wcef2017.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 8.–9.6.2017 www.helsinkicf.eu 20 th International Conference on Nucleation and Atmospheric Aerosols Helsinki 25.–30.6.2017 www.icnaa2017.net MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Future of Polyolefins Amsterdam, Alankomaat 18.–19.1.2017 www.wplgroup.com/aci Isranalytica 2017 Tel Aviv, Israel 24.–25.1.2017 http://bioforumconf.com/ isranalytica17 Conference and Exhibition of the Society for Laboratory Automation and Screening Washington, Yhdysvallat 4.–8.2.2017 www.slas.org > Events European Food and Beverage Plastic Packaging Berliini, Saksa 8.–9.2.2017 www.wplgroup.com/aci European Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Sankt Anton, Itävalta 19.–24.2.2017 www.ewcps2017.at Non-Invasive Delivery of Macromolecules Conference 2017 Carlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2017 www.zingconferences.com 6 th International Conference on Ecological and Environmental Chemistry Chisinau, Moldova 2.–3.3.2017 http://eec-2017.mrda.md Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy Chicago, Yhdysvallat 2.–10.3.2017 www.pittcon.org 5 th International Conference on Multifunctional, Hybrid and Nanomaterials Lissabon, Portugali 6.–10.3.2017 www.hybridmaterialsconference. Jäseniä pyydetään mahdollisuuksien mukaan ilmoittautumaan ennakolta sähköpostitse osoitteeseen jari.pukkila@poliisi.fi. TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. helmikuuta 2/2017 16. huhtikuuta 3. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Tähtitorninhoitaja Marko Kämäräinen esittelee
Vuonna 1953 käyttöön otettu talo oli aina vuoteen 1990 Euroopan korkein, ja se on tiettävästi yhä koko maailman korkein oppilaitosrakennus. Viimeisin Nobel tuli instituuttiin vuonna 2003, kun Vitali Ginzburg vastaanotti kunnianosoituksen suprajohteiden teorian kehittäjänä. 66 8/2016 KEMIA TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Yhdistettynä Josif Stalinin suuruudentavoitteluun se näkyy hyvin Moskovan valtionyliopiston mahtipontisessa päärakennuksessa, jonka tornimainen keskiosa kohoaa huikeaan 240 metriin. Epiteetti kunnioittaa Mihail Lomonosovia (1711–1765), Venäjän ensimmäistä kemian profesyliopistotason oppilaitoksia. Instituutin tutkijat Pavel Tšerenkov, Igor Tamm ja Ilja Frank palkittiin vuoden 1958 fysiikan Nobelilla tšerenkovsäteilyä koskevista töistä ja Nikolai Basov ja Aleksandr Prohorov vuonna 1964 kvanttielektroniikan tutkimuksista. Moskovan yliopisto on yhä Venäjän suurin ja arvossapidetyin. soria, joka tosin työskenteli Pietarin tiedeakatemiassa. Jos opiskelija kuitenkin selviää MIPT:n vaativasta alusta, hän pääsee jo kolmantena vuonna mukaan huipputason tieteentekoon, jota rahoittaa Venäjän tiedeakatemia. Mahtava Moskova Moskova on niin Venäjän kuin entisen Neuvostoliitonkin tärkein tiedekaupunki, joka ylpeilee etenkin huipputason fyysikoilla. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Opetus jakaantuu peräti 39 tiedekuntaan. Vuoden 1975 rauhanpalkinnon saanut fyysikko ja ihmisoikeusaktivisti Andrei Saharov oli hänkin Lebedev-instituutin tutkija. Määrä johtuu siitä, että perinteisten tieteenalojen osa-alueita on erotettu omiksi yksiköikseen, joissa koulutetaan erikoisalojen asiantuntijoita jättivaltion tarpeisiin. Yliopisto perustettiin vuonna 1755. Toinen ykkösrivin tutkimuslaitos on fysiikan Lebedev-instituutti. MIPT:n kasvatteihin taas kuuluvat esimerkiksi Manchesterin yliopiston kuuluisat grafeenitutkijat, vuoden 2010 fysiikan nobelistit Andre Geim ja Konstantin Novoselov. Yliopistoon kytkeytyy opiskelijoina, tutkijoina tai opettajina toistakymmentä nobelistia ja seitsemän matematiikan Fieldsin mitalistia. Lisäksi hän muun muassa kirjoitti ensimmäisen venäjän kieliopin. Pjotr Lebedev aloitti vuonna 1891 sähkömagneettisten aaltojen tutkimuksen ja päätyi tuloksiin, jotka vahvistivat Maxwellin yhtälöiden paikkansapitävyyden. Monet muut ovat ajautuneet mielenterveysongelmiin tai keskeyttäneet koulun. Opiskelijoita siellä on reilusti yli 40 000 ja opettajiakin 10 000. Geim on kertonut avoimesti rankoista ajoistaan MIPT:ssä. Timantit syntyvät paineessa Noin 12 miljoonan asukkaan kaupungissa on kymmenittäin muitakin Sisko Loikkanen Neuvostoliitossa (1922–1991) arvostettiin tiedettä ja tutkimusta. sisko.loikkanen@yle.fi Moskovan kaupunkikuvassa pistävät silmään seitsemän lähes identtistä pilvenpiirtäjää eli ”Stalinin hammasta”. Vuonna 1940 se sai lisänimekseen Lomonosov. Lomonosov-yliopiston päärakennus on seitsikosta suurin ja mahtavin.. Monitieteilijänä Lomonosov teki merkittäviä löytöjä niin kemiassa kuin fysiikassakin. Instituutin opettajina ovat toimineet muun muassa fysiikan nobelistit Nikolai Semjonov ja Lev Landau. Stressi ajoi hänet ahdistukseen, jota hän lääkitsi runsaalla alkoholilla. Tunnetuimpia niistä on fysiikan ja tekniikan instituutti MIPT, joka hyväksyy opiskelijoikseen vain parhaat kyvyt ja koulii heidät ankaralla kädellä
14.8. ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia 3/2017 29.3. 8.2. 20.2. 11.10. • Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.. 15.3. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 8.6. Laboratoriot, ympäristö, materiaalit 7/2017 11.10. 6.9. 18.9. 16.5. 16.1. 040 770 3043 Irene Sillanpää irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach 5/2017 2.8. Laboratoriot, työelämä, patentit Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017 Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017 Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017 Nro 5/17 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki lokakuu 2017 Nro 6/17 Kokkola Material Week, lokakuu 2017 Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Tavoita päättäjät! • Yli 10 000 lukijaa. 1/2017 4.1. 20.10. 7.4. 17.11. 3.5. 040 827 9778 Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. 13.12. 15.11. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Laboratoriot, teknokemia, terveys Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille 2/2017 9.2. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous 4/2017 4.5. Analytiikka, tutkimus, biotalous 8/2017 7.11. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2017 6.9