Ota yhteyttä ja kysy lisää! timo.saarela@hosmed.fi puh. 020 7890 331 Ota yhteyttä ja kysy lisää! timo.saarela@hosmed.fi puh. KEMIA Kemi 8/ 20 17 GRAALIN malja säteilee sinistä NANOlangoista molekyylikoriksi SUITSET Parkinsonin taudille. PALOMIES ansaitsee puhtaan työpaikan Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi Tunnetko tuotteittesi partikkelien ominaisuudet. 020 7890 331 hosmed8_etu.indd 1 24.11.2017 14.08. Haluatko asiakaslähtöistä, helposti lähestyttävää palvelua
• Uusiouutiset-digilehden kestotilaus 79 euroa. Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat Tilaan Uusiouutiset -lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi. • Painetun Uusiouutiset-lehden kestotilaus 89 euroa. Monipuolista ja ajan kohtaista tietoa siitä, kuinka kiertotalous muuttaa tuotantoa ja yhteiskuntaa: • kemianteollisuus kiertotalouden uranuurtajana • haitalliset aineet pois kierrosta • kierrätysravinteet ja ravinnekierrot • biotalous ja uudet materiaalit • nanomateriaalit ja komposiitit • elinkaaren hallinta ja tutkimus Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Tilaan Uusiouutiset -lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk. POISTO TEKSTIILILLE KOTIMAINEN ARVOKETJU 6|2017 KIERTOTALOUS LISÄÄ TYÖRISKEJÄ BIOKAASUA – NYT SITÄ SAA! ROSKAPUSSI PALJASTAA PALJON ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava .” Lukijatutkimus, Focus Master. Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Jaicom Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS . Tilaan Uusiouutiset -lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €. Olen opiskelija. • Hinnat sisältävät sähköisen uutiskirjeen ja tunnukset digilehtien arkistoon, josta löytyvät kaikki Uusiouutiset vuodesta 2015
Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! Sc an sto ck ph ot o KEMIA Kemi www.tttlehti.fi www.finskakemistsamfundet.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS Tule mukaan kemian alan tärkeään vaikuttajaseuraan! www.suomalaistenkemistienseura.fi chem.aalto.fi KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY www.kty.fi www.jyu.fi/kemia www.facebook.com/kemianlaitos.jyu KEMIAN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta
Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot on piirtynyt osaksi suomalaista kansalliskuvastoa. Lue kansainvälisen tieteenalan uusista harppauksista sivulta 14. 4 KEMIA 8/2017 SISÄLLYS 6 Sinisen valon maailma Eeva Pitkälä 12 TÄTÄ MIELTÄ Aikaa ei voi hallita, mutta kiirettä voi Sampsa Puttonen 14 Supramolekyyleista punottiin pärekori Kalevi Rantanen 18 AJANKOHTAISTA Kokkola Material Week Lainsäätäjä putoaa kiertotalouden kelkasta Lauri Lehtinen 20 UUTISIA 25 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Migreeni on ikävä seuralainen Emilia Hiltunen 26 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 30 VIHREÄT SIVUT 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Turun ammattikorkeakoulu opettaa kiertotaloutta Piia Nurmi ja Marketta Virta 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Lintuja ja ihmisiä Anja Nystén 38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Hilkka Kenttämaa Analytiikan aatelia Sisko Loikkanen Ka ns all isg all er ia/ Ye hia Ew eis Jy vä sk ylä n yli op ist o Jyväskylän yliopiston Kari Rissanen on suomalaisen supramolekyylikemian edelläkävijä. (s. 52) ”Jos se toimii ihmisillä kuten hiirillä, kyseessä on läpimurto.” Mart Saarma odottaa jännityksellä, kuinka uusi aihiolääke tehoaa Parkinsonin tautiin. 6) Lin da Ta m m ist o. (s. 40) 40 Mart Saarma taltuttaa Parkinsonin tautia Marja Saarikko 44 Kun tehdas syttyy tuleen, Palomies pelastaa ja altistuu Juha Granath 48 Unohda myytit ja hyödynnä dataa Patenttitieto vastaa moneen kysymykseen Hanna Laurén 50 Professori Jukka Seppälä patistaa tutkijoita: ”Keksikää ja hakekaa keksinnöille patentteja” Marja Saarikko 52 Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright Taiteilijaveljekset tekivät myös tiedettä Arja-Leena Paavola 56 KEEMIKKO Oodi Euroopalle 57 GADOLINISTA KAJAHTAA StarT-tiedekerho starttasi vauhdikkaasti Pipsa Blomgren ja Essi Purhonen 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 62 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Nagoya kurkottaa maailmalle Sisko Loikkanen Ee va Pi tkä lä Aalto-yliopiston tutkija Leena Tähkämö kehittää ihmiselle optimaalista valaistusta. ”Keinovalo on tullut jäädäkseen”, hän muistuttaa. Ateneumin suurnäyttely esittelee taiteilijaveljesten teoksia ja tiedehistoriallista merkitystä. (s
Ke nd ric k Tr an. Diplomatiallaan he onnistuvat ehkäisemään konflikteja ja laukaisemaan tiukat tilanteet. HYVIÄ TYYPPEJÄ yhdistää se, että heidän kanssaan on helppo olla ja paiskia töitä. He ovat usein erinomaisia kuuntelijoita. 5 8/2017 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 13. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Riittävän hyvin tekevät osaavat luovia työn laadun ja aikataulujen ristipaineissa. joulukuuta 2017 Vol. He järjestävät tiimipäivät ja kuuntelevat mielellään, kun työtoverilla on purettavaa. direktör • Managing Director Leena Laitinen puh. Heidän ansiostaan projektit valmistuvat ajallaan. Kehitysehdotuksensa he kertovat suoraan ja rakentavasti. Sovittelijat luovat harmonista ilmapiiriä ja ovat parhaimmillaan tiimija asiakastyössä. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 TYÖYHTEISÖN hankalista henkilöistä pidetään koulutuksia ja kirjoitetaan selviytymisoppaita. Hommat hoituvat, ja satunnaiset huonot päivät selätetään yhdessä. He ovat tarkkanäköisiä ja innovatiivisia osaajia, joilta muut voivat oppia paljon. Tietopankit pitävät asioiden oppimisesta ja syvästä ymmärtämisestä. Leena Laitinen M ar kk u Jo ut se n Työpaikan hyvät tyypit Heillä on taito motivoida mukaan nekin, joilla on ongelma joka ratkaisuun. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Huoltajat pitävät auttamisesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Introvertit osaajat hoitavat hommansa numeroa tekemättä ja luotettavasti. Vastuunkantajat pystyvät tekemään päätöksiä ja vastaamaan kokonaisuuksista. Innostajat syttyvät haasteista ja tunnistavat mahdollisuudet. He oivaltavat asioiden humoristisen puolen ja saavat osuvilla kommenteillaan muut nauramaan ääneen. Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Kun nämä ihmiset saavat mitä ansaitsevat – reilun kohtelun, järkevästi mitoitetun työmäärän, oikeudenmukaisen korvauksen ja arvostusta työstään –, työyhteisö voi hyvin ja kestää myös ne harvat hankalat tapaukset. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki puh. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Ilopillerit levittävät hyvää tuulta ympärilleen. He pitävät omiensa puolta ja osaavat suhteuttaa vastoinkäymiset. Tunnistatko itsesi. Onneksi suurin osa on hyviä tyyppejä, niitä, joiden ansiosta maanantai on mukava päivä. Joustajat hoitavat työnsä ripeästi mutta rauhallisesti ja hallitsevat priorisoinnin. Aiheesta, sillä manipuloivat, aggressiiviset, itsekeskeiset ja riidanhaluiset ihmiset aiheuttavat monenlaista vahinkoa ja imevät työtovereistaan energiaa muuhun kuin itse työn tekemiseen. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Heillä on taito motivoida mukaan nekin, joilla on ongelma joka ratkaisuun. RAKENTAJAT sitoutuvat tehtäväänsä ja toimivat koko yhteisön ja työnantajansa parhaaksi. Ruuhkassa heiltä löytyy vaihteistosta vielä yksi ylimääräinen pykälä
”Ihmisen terveyttä koskevia uhkia ei pidä liioitella, mutta emme me tutkijat myöskään saa pistää päitämme pensaaseen. Puhtaanvalkoisen valon keksiminen merkitsi puolestaan ”Jokaisella on oma mielipiteensä valaistuksesta, ja muutokset herättävät helposti närää.” Tähkämön mukaan jokaisella on oma mielipiteensä hyvästä valaistuksesta. Jos haittoja on, ne pitää selvittää.” neet erinomaisen työkalun, jonka ansiosta valaistusta on mahdollista suunnitella ja säätää aivan eri tavoin kuin aikaisemmin. Ledit tuovat huimia säästöjä ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta niiden terveysvaikutukset puhuttavat. Älylaitteiden sininen valo muuttaa ihmisen vuorokausirytmiä. Ihmisen tekemän sinisen valon mahdollisia terveysja ympäristövaikutuksia ei vielä kunnolla tunneta. Puolijohteiden avulla diodit saadaan säteilemään haluttua väriä. ”Ledvalojen väri ja voimakkuus saadaan jo muokattua täysin halutunlaiseksi, kunhan ensin tiedetään, mitä halutaan. Yksivärisistä diodeista voidaan koota valaisimiin monenlaisia kestäviä värikokoonpanoja. Valo tappaa sairaalabakteerit. Asiaan on paneuduttava tutkimuksen keinoin. Se tarkoittaa, että kaikki muutokset herättävät helposti närää. Korkeaenergistä sinistä valoa tarvittiin, jotta saatiin aikaan puhdas valkoinen valo. Haasteina ovat vielä erilaisten järjestelmien keskinäinen keskustelu ja yleiset standardit.” Sinisestä valkoiseen Ihminen oppi saamaan aikaan valoa varsin myöhään. Sähkövalaistus otettiin käyttöön vasta 1800-luvun lopulla. ”On tutkijoita, jotka sanovat, ettei sininen valo vaikuta mitenkään. Työläästi tuotettavaa sähköä on aina yritetty säästää, samoin valoa. Näyttöruuduilta hohkaava sininen valo tuhoaa unen laadun. Ledit pitää osata valmistaa oikein, niitä pitää käyttää suunnittelussa oikein, ja kuluttajan pitää osata ostaa niitä oikein.” Valaistustutkimus keskittyy tätä nykyä niin kutsuttuun ihmiskeskeiseen valaisuun (human centric lighting). Alkuaikojen ledit tuottivat vain punaista, vihreää ja keltaista. Sininen valo parantaa aknen. Valon hyödyt ovat suuret, mutta lööppeihin sinisen valon ovat enimmäkseen nostaneet siihen liitetyt uhat. Sininen valo virkistää. Ihmissilmän sarveiskalvo ja linssi ovat kehittyneet estämään ultraviolettisäteilyn pääsyä verkkokalvolle, mutta sininen valo pääsee esteettömästi näkösolujen peittämään silmänpohjaan. ”Nykyisin tutkitaan esimerkiksi sitä, kuinka valon avulla voidaan vaikuttaa ihmiseen, kun päivä lyhenee.” Valaisijoille ledlamput ovat tarjonSinisen valon maailma Sinisen valon maailma 8/2017 KEMIA 6 Sc an sto ck ph ot o. ”Keinovalaistus kuitenkin kuuluu olennaisesti nykyihmisen elämään”, hän muistuttaa. Tutkijat metsästivät entistä energiatehokkaampaa, elohopeatonta valolähdettä pitkään ennen kuin ledvalot lopulta kehitettiin. Elämme kuitenkin suurimman osan valveillaoloajastamme altistuneina keinotekoiselle valolle. Myös ledlamput yleistyvät kovaa vauhtia. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toisenlaiset otsikot. Sininen valo syntyi, kun Nakamura onnistui kesyttämään sen tuottajaksi hankalan galliumnitridin, jota monet muut tutkijat olivat pitäneet liian vaikeana palana. Maailman ensimmäisen kirkkaansinistä valoa hehkuvan diodin kehitti suomalaisella Millenniumilla ja ruotsalaisella Nobelilla palkittu japanilainen tutkija Shuji Nakamura vuonna 1979. Uudet valaisimet ja digitaaliset näytöt perustuvat tehokkaisiin sinisiin ledeihin. Tärkeässä osassa ovat valaistuksen lisäarvot, kuten terveellisyys, turvallisuus, viihtyvyys ja tunnelma. Jos valo on voimakasta ja pitkäaikaista, se saattaa heikentää solujen toimintaa. Hän itse on keskitien kulkija. Led (Light-Emitting Diode) on diodi, joka säteilee valoa, kun sähkövirtaa johdetaan sen läpi. Ratkaisun voivat tarjota uudet orgaaniset ledit. Monien halpojen ledvalaisimien spektrissä tiedetään olevan iso siniselle aallonpituudelle osuva piikki, punaisen osuus valosta saattaa taas jopa puuttua. Tiedeyhteisökin on jakaantunut. Toisaalta on niitä, joiden mielestä ongelma on olemassa”, kertoo valaistustutkija Leena Tähkämö Aalto-yliopistosta. Ledien sininen valo on nykyään vakituinen seuralaisemme. Sitä käytetään älypuhelimien, tietokoneiden ja televisioiden näytöissä. Näyttöruutujen säteilemä sininen valo on toki vain murto-osa siitä sinisestä valosta, jota aurinko tuottaa. Maailmaa hallitsee sininen valo. Eeva Pitkälä Sininen ledvalo on haitallista aivoille. ”Ledit ovat osa ongelmia mutta myös osa niiden ratkaisua. Oikeastaan kyseessä on vain pikkuruinen ripale epoksimuovilla päällystettyä puolijohdetta
Ee va Pi tkä lä Keinovalaistus kuuluu väistämättä nykyihmisen elämään, muistuttaa tutkija Leena Tähkämö. ”Ledvalot pitää kuitenkin valmistaa oikein ja valaistus suunnitella oikein.” 7 KEMIA 8/2017
”Optoelektroniikka on melkein aina piilossa”, hän sanoo. ”Fotoniikkasovellusten kehitys on ollut huimaa. Valkoiset ledit ovat periaatteessa tavallisia sinisiä ledejä, jotka on pinnoitettu fluoresoivalla loisteaineella. Kaikilla on omat absorptiospektrinsä ja tehtävänsä valoenergian sitomisessa. Fotonien liikettä tutkii fotoniikka. Elämän keskeinen prosessi fotosynteesi sitoo hiiltä ja vapauttaa ilmakehään happea. Sen jälkeen ledit ovat tulleet ryminällä. Kasvit näyttävät silmissämme vihreiltä heijastumisen vuoksi. Jotkin sinisen valon indusoimat kasvikemialliset yhdisteet, kuten perunan alkaloidit, voivat olla ihmiselle haitallisia. Juuri juhlittiin blueray-levyjen ja galliumnitridilaserin tuloa, mutta nyt kaikki elokuvat löytyvät verkosta”, kuvailee Aalto-yliopiston fotoniikkatutkija, professori Harri Lipsanen. Niiden tuotantokin tapahtuu pääosin Kiinassa ja Taiwanissa.. Shuji Nakamuran löydöstä vierähti vielä runsas vuosikymmen ennen kuin ledeistä oli saatu kehitettyä tarpeeksi edullisia kaupallista tuotantoa varten. Siinä missä elektronit kuljettavat sähköä, fotonit kuljettavat valoa. Lisääntynyt sinisen valon osuus hälyttää kasvin tuottamaan suojaavia antioksidantteja ja huiputtaa sen myös kasvamaan pienempänä. ”Juuri nyt fotoniikka on tärkeä elementti sensoreissa ja hyvin pienissä modulaattoreissa, jotka voivat katkoa valoa erittäin nopeasti.” Fotoniikan valtava tutkimusja sovellusalue on suurelle yleisölle yllättävän näkymätön. Ilman fotoniikkaa ei olisi uusinta elektroniikkaa, ei plasmanäyttöpaneelia, ei aurinkokennoja – eikä ledejä. Joskus fotoniikkaa käytetään myös yhteisnimityksenä optiikalle ja optoelektroniikalle. Violetti ja sininen valo saavat kasvien lehtien ilmaraot avautumaan ja sulkeutumaan, solujen viherhiukkaset kääntymään optimaaliseen asentoon ja kasvit suuntautumaan kohti valoa ja pois siitä. Ledit ovat mahdollistaneet keinovalon värin ja tehon tarkan säätämisen ja säästäneet ihmiskunnalle mittaamattoman määrän energiaa. Fotonin vuosisata Siinä missä 1900-luku oli elektronin ja sähkön vuosisata, nyt eletään fotonin vuosisataa. ”Ajankohtaisia ovat erityisesti nanomateriaalit, joita käytetään fotoniikassa, uudet grafeenin kaltaiset rakenteet, hybridit, joissa on polymeerejä ja puolijohteita. Aine saa osan sinisen valon vilkkaasti vipajavista aalloista laantumaan keltaisiksi. Fotosynteesi tapahtuu vihreissä kasveissa, jotka hyödyntävät etenkin spektrin sinisen pään aallonpituuksia. Lipsanen tietää syyn. Niistä etsitään uusia ilmiöitä ja luodaan uusia komponentteja.” Orgaaninen tulevaisuus Perinteisten ledien tutkimus alkaa Lipsasen mukaan olla jo menneisyyttä. Professorin mukaan valon merkitys kasvaa uusien teknologioiden myötä edelleen. Lehtivihreän valoa sitovat klorofyllipigmentit toimivat parhaiten rakenteet ja materiaalit, kvanttitekniikat, joissa voidaan käyttää valoa, suprajohtava elektroniikka ja optisen kuidun signaalin vahvistaminen. Fotonit korvaavat jatkuvasti elektronien osuutta useissa teknologioissa. 8 KEMIA 8/2017 Sc an sto ck ph ot o fotoniikan Graalin maljaa. Uudet turvalliset ja terveelliset valaistusuudistukset ovat edelleen koko ihmiskunnan toivelistalla. Valon vihreä alue ei toimi kasvin elintärkeissä prosesseissa. Länsimaiden asukkaan on silti hyvä muistaa, että yli puolitoista miljardia ihmistä on yhä sähkön saannin ulottumattomissa. sinivioletin ja sinisen valon alueella. Ihmisen silmä näkee kokonaisuuden valkoisena. Tutkijoiden kiinnostuksen kohteena ovat uudet älykkäät Fotosynteesi toimii sinisellä valolla Fotosynteesi, maapallon elämän keskeinen prosessi, perustuu auringon siniseen valoon. Vihertävänsinisellä aallonpituusalueella valoa sitovat myös suojaavat karotenoidipigmentit. ”Se on piilossa erilaisissa arjen laitteissa ja kojeissa tai vaikkapa valtamerten pohjassa, jossa optisissa kuiduissa kulkee aiempaan verrattuna aivan valtaisia infomääriä todella pienellä häviöllä.” Teknologian uusiutuminen perustuu tutkimuksen etenemiseen monella rintamalla. Osa tekniikoista kuitenkin myös vanhenee silmissä. Sähkömagneettinen säteily etenee valokvantteina eli fotoneina. Valoa imeviä pigmenttejä on lukuisia. Sinisellä valolla on erityisen suuri merkitys maapallolle. Ledeillä on myös valaistu maailmaa laajemmalti kuin millään muulla ihmisen tekemällä valolähteellä
Niitä voidaan muovin tapaan taivutella lähes miten tahansa, kuvanlaadusta tinkimättä. Antimikrobinen sininen valo hygienian turvaajana. Ee va Pi tkä lä. Ee va Pi tkä lä 1800-luvun sähkölampusta on kuljettu pitkä matka. Työpajassa pohdittiin, mitä fotoniikka voisi tarjota elintarviketeollisuuden yrityksille. 9 8/2017 KEMIA Fotoniikka parantaa ruokaturvallisuutta Elintarvikkeen ravintosisältö selville skannaamalla. Sinisen valon ärhäkkä luonne ja sitä tuottavan materiaalin pysyvyyden haasteet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia myös olednäyttöjen valmistajille. Niiden avulla voidaan ehkä joskus myös ennustaa kunkin kasvuerän makuominaisuuksia ja arvioida etukäteen kasvin ravintoarvoa ja flavonoidipitoisuuksia. Oleditkin säteilevät sinistä valoa, mutta vain noin kolmanneksen siitä määrästä, jota perinteiseen ledtekniikkaan perustuvat lcd-näytöt hohkaavat. Muutama suuri elektroniikkayritys on silti kyennyt ratkaisemaan ongelmat. Niiden idea on peräisin jo vuodelta 1975. Isona teemana nousivat esiin hygieniaa parantavat sovellukset niin pinnoissa kuin pakkausmateriaaleissa. Valoratkaisuin voitaisiin vaikuttaa myös logistiikkaan. Jos kuljetuslavojen hygienia olisi riittävän hyvä, ne voitaisiin tuoda tuotantotiloihin ja näin säästyä ylimääräiseltä työltä kuormien purkamisessa ja siirtelyssä tilojen välillä. ”Valon merkitys kasvaa uusien teknologioiden myötä koko ajan”, sanoo professori Harri Lipsanen. Niillä parannettaisiin tuotteiden säilyvyyttä, pidennettäisiin myyntiaikoja ja kohennettaisiin tuoteturvallisuutta. Ruokaväärennöksen tunnistaminen fotoniikan avulla. Tulevaisuuden tavoite on myös kasvien peittausaineiden korvaaminen fotoniikan keinoin. Materiaalien käyttömahdollisuuksia rajoittaa oikeastaan vain mielikuvitus. Nyt tutkijoita innostavat orgaaniset ledit eli oledit. Tuolloin keksittiin, että tietyt orgaaniset polymeerit saadaan tuottamaan valoa, kun niiden läpi johdetaan sähkövirta. Muun muassa tällaisia sovelluksia esiteltiin Turussa tänä syksynä järjestetyssä Fotoniikan mahdollisuudet ruokateollisuudelle -seminaarissa, jonka järjesti Turun yliopisto yhdessä Photonics Finland -verkoston kanssa. Valkoista ja sinistä valoa hyödyntävät ratkaisut soveltuvat yleisesti tilojen puhtaanapitoon mutta myös ahtaampien ja vaikeammin puhdistettavien kohteiden, laitteiden ja välineiden sterilointiin. Ohuilla oledmateriaaleilla on muitakin oivallisia ominaisuuksia. Droonikuvauksin kerättäisiin pelloilta tietoa muun muassa siementen itävyydestä, lannoitustarpeista, kasvien ravintosisällöstä ja sadon kehityksestä
Tätä menoa hintakin lienee pian kohdillaan.” Valokeilaan ekologisuus Nurkan takana on luvassa jo seuraava muutos. ”Voidaan sanoa, että sinisen valon muodostama haaste on tältäkin osin voitettu.” Vielä toistaiseksi olednäytöt ovat kalliita, mutta tilanne on muuttumuuallakin Euroopassa ja myös maailmalla. Jos oikein tarkkaan katsoo, siinä hohtaa pieni sinisen häivähdys. Yksittäisten geenien toimintaa on kyetty muokkaamaan yhdistämällä optogenetiikan työkalut geenileikkurina tunnettuun crispr-cas9-menetelmään. Vastaavia hankkeita on meneillään He ikk i Ka rk ko lai ne n Tutkija Audrius Bu?inskas mallintaa ja syntetisoi lupaavia oledrakenteita tähtäimessään uusi, entistä ekologisempi valo. Mukana hankkeessa on myös saksalaisia, englantilaisia, latvialaisia ja taiwanilaisia tutkijoita. Tutkimushanke on siksi erittäin tärkeä”, Gražulevi?ius sanoo. Maailmalla tutkijat ovat onnistuneet soluviljelmissä lisäämään ja vähentämään geenien ilmentymistä ja ohjaamaan soluihin tuotetun proteiinin pitoisuutta valosignaaleilla. Piileskeleekö siellä Graalin malja?. Graalin maljakin on liettualaisten mukaan lähellä. Tätä nykyä valon avulla voidaan paitsi säädellä solujen aktiivisuutta myös muokata geenien toimintaa. Se tapahtuu viemällä kohdesoluun valolle herkkää proteiinia ilmentävä geeni. Tämä tarkoittaa, että musta on todella mustaa ja värit kirkkaita”, Lipsanen kuvailee. Nuoret tutkijat kysyvät uudenlaisia kysymyksiä. Heille yksi keskeisiä asioita on ympäristön säästäminen. Siinä missä ensimmäisen sukupolven oledit kestivät vain muutaman vuoden, nyt on päästy parhaimmillaan kahdeksan vuoden kestävyyteen. ”Emme ole vielä saaneet sitä esiin, mutta kyllä se tuolla jossain on”, Bu?inskas sanoo ja osoittaa laboratorionsa pöydällä elektrodien välissä lepäävää pientä, orgaanisella materiaalilla päällystettyä lasinpalaa. epitkala@gmail.com Ee va Pi tkä lä Lasinpala laboratorion pöydällä. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Optogeneettisiä työkaluja on käytetty menestyksekkäästi aivotutkimuksen apuna. Ensimmäiset kliiniset tutkimukset verkkokalvorappeumasta kärsivillä potilailla ovat jo käynnissä. Se ei myöskään tarvitse erillistä taustavaloa, vaan sen pikselit syttyvät ja sammuvat itsenäisesti. Optogenetiikka vie valon soluun Optogenetiikka on menetelmä, jossa säädellään hermosolujen toimintoja keinotekoisesti laservalon ja optisten kuitujen avulla. Niissä etsitään muun muassa vaihtoehtoa oledeissa nykyisin käytettävälle iridiumille, joka on maankuoren harvinaisin alkuaine. Sähköja elektroniikkaromun perinteiset käsittelyprosessit eivät enää riitä. ”Sillä tarkoitan ekologisesti kestävää rakennetta, jossa ei tarvita lainkaan arvokkaita metalleja, joka hajoamatta säteilee kirkasta sinistä valoa, joka toimii riittävän pitkään ja joka voidaan lopuksi hävittää turvallisesti”, Bu?inskas selventää. Tulevaisuudessa optogenetiikkaa voidaan hyödyntää myös sairauksien hoidossa. Kaunasin teknillisen yliopiston professori Juozas Vidas Gražulevi?ius johtaa Liettuassa ryhmää, joka tutkii ja rakentaa seuraavan sukupolven oledmateriaaleja. ”Ei ole olemassa ilman iridiumia toimivaa materiaalia, jolla pystyttäisiin tuottamaan tehokkaita orgaanisia sinisen valon diodeja. ”Muovinen olednäyttö, jollainen on esimerkiksi Applen uusissa kymppimalleissa, toimii perinteisiin ledeihinkin verrattuna erittäin vähällä energialla. Kun elektroniikkatuotteet kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi, niiden kierrättämisestä tulee entistä hankalampaa. 10 KEMIA 8/2017 massa. Yksittäisten hermosolujen aktiivisuutta on pystytty säätelemään millisekuntien tarkkuudella käyttämällä sähkön sijaan valoärsykettä. Orgaanisten ledien käyttöikää on jo saatu pidennettyä. Perinteisiin menetelmiin verrattuna tekniikka on sekä ajallisesti että paikallisesti hyvin tarkka. Kymmenen viime vuoden mittaan tutkimuskenttä on laajentunut. ”Jättien taistelussa kohtaavat esimerkiksi LG:n oledtelevisio ja Samsungin kilpaileva teknologia. Tutkija Audrius Bu?inskas kuvailee ryhmän etsivän ”oledien Graalin maljaa”
TYÖHYGIEENISET SELVITYKSET JA MITTAUKSET TYÖPAIKOILLA FINASin akkreditoima ja Eviran hyväksymä laboratorio Mikrobiologiset ja kemialliset analy ysit, materiaaliemissioluokitukset Asbesti-, pölyja kuituanaly ysit Biomonitorointi ja vasta-ainemääritykset (homeja punkki IgE) W W W . Lisätiedot: Suomalaisten Kemistien Seura arkisin klo 9–16 puhelin 010 425 6302 Julistetaan haettavaksi ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN GUST. KOMPAN RAHASTON APURAHAT Hakuaika päättyy 31.1.2018. www.kordelin.fi | kaupunkija kohderahastot. T T L . F I / P A L V E L U Itämerenkatu 3 A, 00180 Helsinki | Kalevantie 2, Technopolis, Tampere puh: +358 9 6859 560 | posti@seppolaine.fi Building success sTORies seppolaine.fi Apurahoja myönnetään seuraaviin tarkoituksiin: • kemian opetukseen ja tutkimukseen • kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemiseen • kemian kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön • kemian sanastotyöhön • kemian historian tutkimukseen sekä • kemian alan museoja näyttelytoimintaan Apurahaa haetaan sähköisesti osoitteessa: www.kordelin.fi/apurahat_erillisrahastot Hakuaika päättyy 30.1.2016
Työtehtävät on asetettu tärkeysjärjestykseen. Raportti on toteutettu Työelämä2020 -hankkeessa, jossa kehitetään suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta. EDELLÄKÄVIJÄT hyödyntävät monipuolisesti työaikajoustoja kiireen hallitsemiseksi ja työstä palautumiseksi. Muutokset kiireessä tunnistetaan ja niiden hallinta on ennakoivaa. Kiirettä voi kesyttää myös tunnistamalla ja organisoimalla johdonmukaisia tehtäväkokonaisuuksia. Pidemmän päälle jatkuva kiire kuitenkin aiheuttaa stressiä ja heikentää hyvinvointia ja tuottavuutta. Edelläkävijätyöpaikoilla työhyvinvoinnin kehittäminen ja seuraaminen on jatkuvaa. Työhyvinvoinnin perusasiat ovat kunnossa. Reagointi muutoksiin on kuitenkin hidasta ja kehittämistä tehdään rajoitetusti tai satunnaisesti. Kiireen tärkeimmät syyt on tunnistettu ja kiireen ja sen haittojen vähentämiseksi on tehty suunnitelma. Voitte itse arvioida lähtötilanteenne. KEHITTÄJIEN TASOLLA työtilanteesta keskustellaan säännöllisesti esimiehen ja työntekijöiden kesken. Kiireen taustalta löytyy monia tekijöitä. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Työterveyslaitoksen sivuilla. Jatkuvat keskeytykset näkyvät muun muassa työpäivän pidentymisenä. Työmäärä on jaettu tasapuolisesti. Se perustuu laitoksessa tehtyyn Työhyvinvointi paremmaksi -raporttiin, joka sisältää katsauksen työhyvinvoinnin tilasta suomalaisilla työpaikoilla. Työpaikoilla panostetaan kehittämiseen erillisillä hankkeilla monipuolisesti ja suunnitelmallisesti. Asiakas on voinut asettaa liian tiukan aikataulun tai projektille varatut resurssit ovat niukat suhteessa tehtävien määrään. Myös työstä saatu arvostus, työn palkitsevuus ja vaikuttamismahdollisuudet voivat väliaikaisesti lieventää kiireen haittoja, kuten koettua kuormittavuutta. Myös merkittävä osuus työtapaturmista tapahtuu kiireessä. Sampsa Puttonen on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja terveyspsykologian dosentti, joka tuottaa ratkaisuja kuormittumisen ja palautumisen tasapainon löytämiseksi. HYVÄ PERUSTASO tarkoittaa, että työntekijöillä on selkeät tehtävänkuvat ja heille on asetettu selkeät tavoitteet. Oletteko kiireen hallinnan perustasolla vai oletteko kenties kehittäjiä tai edelläkävijöitä. Sampsa Puttonen sampsa.puttonen@ttl.fi Rii tta Su pp eri /Ke ks i. TYÖN KESKEYTYMINEN ja tehtävästä toiseen siirtyminen ovat yleisiä tilanteita työssä. 12 KEMIA 8/2017 TÄTÄ MIELTÄ Aikaa ei voi hallita, mutta kiirettä voi SUOMALAISISTA työntekijöistä lähes puolet joutuu kiirehtimään, jotta he saavat työnsä tehtyä. Kehittäminen on tulevaisuuteen suuntaavaa, uusia toimintatapoja omaksutaan ja kehitetään nopeasti. Sopiva määrä aikapainetta voi tilapäisesti tehostaa työskentelyä ja antaa lisäpotkua. Myös hyvinvointiin liittyvien velvoitteiden hoitaminen on sujuvaa. Tilannetta on mahdollista ennakoida ja hallita tunnistamalla tilanteet, joissa häiritseviä keskeytyksiä esiintyy
Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! Sc an sto ck ph ot o KEMIA Kemi www.lahtiprecision.com Punnittua kokemusta. Sustainability from Renewable Chemicals www.vtt.fi www.miele.fi/professional CEDERROTH ENSIAPUTUOTTEET www.firstaid.cederroth.com/fi www.laboline.fi MIXING TECHNOLOGIES www.bergiustrading.com
Prosessiin osallistui kupariyhdiste, joka sitten poistettiin. Yaghi kehuu Chemical & Engineering News -lehdessä kagomekudosta ”eleganttina topologisesti kudottuna rakenteena” ja ”älykkäänä molekulaarisen kutomisen illustraationa”. Lähtötaso on siis korkea ja kilpailu ankaraa. Samassa lehdessä uusinta saavutusta kommentoi myös Northwestern-yliopiston materiaalitutkija Samuel I. Niiden valmistaminen keinotekoisesti on huomattava askel eteenpäin alueella, jolla muutkin tutkijat ovat tehneet työtä hartiavoimin. Yaghin johtama ryhmä julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen panssariverkkoa muistuttavan rakenteen valmistamisesta orgaanisista langoista. 14 KEMIA 8/2017 lejä”, joissa langat ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden samoin kuin matossa. Hänen ryhmänsä tutkii itsejärjestyviä orgaanisia materiaaleja. Nanolangoista on rakennettu kaksiakselisia ”tekstiiET H Zü ric h/ Jo ac him Sc hn ab l Kagomen periaate selviää parhaiten kuvasta. Jo kaksiakselisten kudosten tuottaminen oli iso hyppäys. Kagome on siis kirjaimellisesti ”silmäkori”. Müllenin alaa on synteettinen kemia, esimerkiksi moniulotteiset polymeerit. Toisiinsa nähden 60 asteen kulmassa olevien lankojen väliin jää kuusikulmion muotoisia aukkoja. Berkeleyn yliopiston kemistin Omar Y. Hänen ryhmänsä tutkii muun muassa molekyylikehikkoja supramolekulaarisessa ja biologisessa kemiassa. Kansainvälinen tutkijaryhmä on nyt hypännyt kehityksen seuraavalle tasolle luomalla kolmiakselisen kudoksen, jonka kaksi kudelankaa ladotaan päällekkäin. Helma Wennemersin supramolekyylikankaan uutuus oli kolmiakselisuuden lisäksi se, että tutkijat hyödynsivät orgaanisia rakennuspalikoita. Tutkimusta veti Zürichin teknillisen korkeakoulun professori Helma Wennemers. Saksaa edusti synteettisen kemian professori Klaus Müllen, joka työsSupramolekyyleista punottiin pärekori kentelee Mainzissa Max Planck -instituutissa ja Johannes Gutenberg -yliopistossa. Stupp. Sitä merkittävämpää on Helma Wennemersin vetämän tutkijaryhmän saama tunnustus. Sen silmät tarkoittavat aukkoja loimien ja kuteiden välissä. Molekyylien kutomakone Japanin kago merkitsee koria ja me silmiä. Liekö makrotason mallin eli kagome-rakenteen idea tullut heiltä. Kemiassa lankoina voidaan käyttää molekyyliketjuja. Kalevi Rantanen Yksinkertainen kangas, esimerkiksi räsymatto, koostuu pitkittäisistä langoista eli loimista ja poikittaisista langoista eli kuteista. Lopulta kangaspuista kuoriutui kolmiakselinen supramolekyylikori. Samankaltainen rakenne on tavallisessa pärekorissa. Stupp vertaa kagome-rakennetta metallo-orgaanisiin kehikoihin eli mof-rakenteisiin: ”Työ osoittaa, että on mahdollista rakentaa tällaisia supramolekulaarisia rakenteita käyttämättä metalleja tai vaikeita kemiallisia reaktioita.”. Pitkittäiset ja poikittaiset päreet pujotetaan toistensa lomitse. Periaatteeltaan teknologia muistuttaa yli 7 000 vuotta vanhaa japanilaista korinpudontaa eli kagomea. Mukana oli myös puolalaisen Lodzin yliopiston kemisti Wojciech Pisula, joka on selvittänyt supramolekulaaristen rakenteiden itsejärjestymistä, sekä japanilaisen Nagoyan yliopiston professori Eiji Yashima kollegoineen. Ryhmä käytti sekä kuteena että loimina oligoproliini-nimistä kierKansainvälinen kemistiryhmä on kutonut maton, jonka kuteina ja loimina käytettiin orgaanisia nanolankoja. Tiedeyhteisö kumartaa Kokonaan orgaanisia kolmiakselisia kudoksia ei ole koskaan tavattu luonnossa. Loimet kulkevat vuoroin kuteiden alta ja päältä
Molekyylit järjestyivät tällöin itsestään kagome-rakenteeksi. 15 8/2017 KEMIA ET H Zü ric h/ Jo ac him Sc hn ab l Siinä se on – maailman ensimmäinen kokonaan orgaaninen kolmiakselinen kudos, iloitsevat ETH Zürichin professori Helma Wennemers (oik.) ja tutkija Urszula Lewandowska. Kudoksen rakentuessa ne pinoutuvat kemiallisesti toistensa päälle. Mallia voi katsoa kuvasta. Oligoproliinit ovat jäykkiä, levymäisiä ”molekyylitelineitä”. On jännittävää nähdä, että kahdenlaisten kuteiden parit ovat epävakaita,. Kokeessa syntyi 2,7 nanometrin mittaisia pätkiä, joiden välissä, vuorotellen ketjun yläja alapuolella oli tyhjiä lovia ”kuteita” varten. Hipaisevan heijastuksen laajakulmaisella röntgensironnalla eli Giwaxs-tekniikalla tutkijat varmistivat, että oli syntynyt kagomelle tyypillinen kuusikulmio, jonka halkaisija oli noin kolme nanometriä. Se, että lopputulos todella muistutti mikrotasolla japanilaista koria, selvisi, kun tutkijat analysoivat sen rakenteen. Ryhmä otti ensin kuvat läpäisyelektronimikroskoopilla ja atomivoimamikroskoopilla. Seosta pidettiin tunti 60 asteen lämmössä, ja annettiin sen sitten jäähtyä huoneenlämpötilaan. teistä peptidiä, joka on aminohappoketjun johdos. Tutkijat lisäsivät proliinioligomeereihin peryleeni-monoimidinimisiä orgaanisia ryhmiä ja laittoivat sitten ainekset yleisesti käytetyn liuottimen tetrahydrofuraanin vesiliuokseen. Kemia kohtaa geometrian Makrotason kagome-rakenteen voi helposti tehdä itsekin vaikkapa paperiliuskoista. Kemiallisena kutomakoneena toimi liuos
Kari Rissanen on tehnyt yhteistyötä molempien ryhmien kanssa. Lääkkeet nanokapseliin Reilun parinkymmenen vuoden mittaan Rissasen ryhmälle on kertynyt kokemusta monenlaisista supramolekulaarisista rakenteista. Tänä syksynä väitellyt Lotta Turunen paneutuu halogeenisidoksen hyödyntämiseen itsejärjestäytyvien nanokokoisten molekyylisysteemien rakenneosina. Yksi tutkimusidea on molekyylinkokoinen kytkin, jossa yksi molekyyli olisi yksi bitti. Tekniikan hallinta on tosi vaikeaa”, Rissanen sanoo ja viittaa omiin solmututkimuksiinsa. ”Supramolekyylikemia ja molekulaariset koneet ovat samaa aluetta. Ryhmän tavoitteena on saada aikaan halkaisijaltaan 1–2 nanometrin kapseleita. Toistaiseksi kytkiminä on saatu toimimaan vasta suuria molekyylijoukkoja.” Jyväskylän yliopiston Kari Rissanen on suomalaisen supramolekyylikemian suunnannäyttäjä.. Ryhmä on tutkinut paljon halogeenisidosta, joka on yksi heikoista kemiallisista sidoksista. ”Suunnittelemme siis sitä, miten molekyylit keskustelevat toistensa kanssa.” Keskustelun tuloksena voi syntyä vaikkapa rakenne, jossa vain molekyylin toinen puoli reagoi. Supramolekulaarisen kemian, molekyylikoneiden ja nanotekniikan rajat ovat liukuvat, ja tutkijat ylittävät niitä koko ajan. 16 KEMIA 8/2017 Suomessa supramolekyyleja on tutkinut eniten akatemiaprofessori Kari Rissasen ryhmä Jyväskylän yliopistosta. Hän oli mukana jo vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin Janus-dendrimeerien käyttöä lääkeaineiden kuljettimina. Helma Wennemersin vetämän hankkeen tulokset kiinnostavat suomalaistutkijaa. Turunen rakensi väitöstyössään kavitandeja, kuppimaisia makromolekulaarisia muotoja. Yhdessä Lehnin kanssa hän julkaisi jo vuonna 1995 tutkimuksen rotaksaanityypin multimetallikompleksien itsejärjestäytymisestä. Molekulaarisia koneita rakennettaessa molekyyleja pujotetaan renkaisiin”, Rissanen kuvailee. ”Vaikka supramolekyylikemian suorat sovellukset ovat toistaiseksi vähäisiä, yksi esimerkki niistä on lääkeaineiden kuljetus molekulaarisen kapselin sisällä”, Rissanen kertoo. Arkipäivän esimerkkejä supramolekulaarisista rakenteista ovat geelit, esimerkiksi hillot. Renkaan muoPe tte ri Ki vim äk i Kari Rissanen panee molekyylit keskustelemaan toisen molekyylin sisään pujotetaan akselimolekyyli samaan tapaan kuin lanka neulansilmään. Hän julkaisi vuonna 2012 Edinburghin yliopistossa työskentelevien kollegojensa kanssa tutkimuksen viisinkertaisesta molekyylisolmusta, joka sekin sisältää ylityksiä ja alituksia. Supramolekulaarinen kemia on Rissasen määritelmän mukaan molekyylien kasautumien kemiaa. Työ loi hyvän pohjan jatkotutkimuksille. ”Tähän on tosin vielä matkaa. Tällä hetkellä Kari Rissasen erityisen mielenkiinnon kohteena ovat kapselit. Supramolekyylikemia sai nimensä alan uranuurtajalta Jean-Marie Lehniltä, joka yhdessä kahden muun tutkijan kanssa palkittiin vuoden 1987 Nobelilla. Vuonna 2016 kemian Nobelin vei molekyylikoneiden kehittäjäkolmikko Jean-Pierre Sauvage, Fraser Stoddart ja Bernard Feringa. Rotaksaani koostuu kahdesta sisäkkäisestä molekyylista. ”Ali, yli, ali, yli. Alan tutkijat panevat molekyylit toimimaan ohjatussa vuorovaikutuksessa
Staattisella sähköllä tehtiin pitkään kokeita salongeissa ja muutamissa laboratorioissakin. Monilla niistä on fysikaalisia teknisiä sovelluksia, joista suurinta osaa on mahdoton vielä arvata. Näin kävikin. Kemiallinen kolmen polymeerin kagome-kudoskin osoittautui suhteellisen lujaksi ja vakaaksi. Nykyinen supramolekyylikemia muistuttaa sähköstatiikan tutkimusta 1700-luvulla. Kagome-kudoksen valmistajat testasivat laboratoriossa nanopartikkelien sijoittamista korin silmiin. Kokeilijat eivät voineet edes aavistaa, mitä hupifysiikasta myöhemmin kehittyisi. Tutkijat puhuvat supramolekulaarisesta kudoksesta: atomeista kootaan molekyyleja ja molekyyleista supramolekyyleja. Liuskat vain lepäävät toistensa päällä. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Tieteen viihdekäyttäjät luovat uutta Tekstiiliteknologiassa hyödynnetään kutomisen ja punomisen lisäksi solmuja ja solmintaa. ET H Zü ric h/ Jo ac him Sc hn ab l testit osoittivat, että hiukkaset olivat sijoittuneet säännöllisesti kudosrakenteeseen. Kolmen langan rakenteita on monenlaisia, esimerkiksi Borromeon renkaat. Rakennetta on vaikea selittää sanoin, mutta malli on helppo valmistaa. Kokeet edustivat nykytermein uteliaisuusvetoista tutkimusta. Hanketta vetänyt Helma Wennemers uskoo, että kemiallisen kagomen tulevaisuuden sovelluksia voisivat olla katalyytit, sensoriteknologia ja kaasujen käsittely. Nykyistä supramolekyylikemiaa voisi vastaavasti nimittää hupikemiaksi. Manchesterin yliopiston tutkijaryhmä kertoi tammikuussa 2017 palmikoineensa kahdeksankertaisen molekyylisolmun rautayhdisteiden avulla. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Uskallan myös olettaa, että kemisteistä on toisinaan yksinkertaisesti hauskaa rakentaa jännittäviä asioita supramolekyyleista. Ajan termi oli physique amusante eli hupifysiikka. Tutkijat arvelivat, että suhteellisen luja kudos estäisi hiukkasia takertumasta toisiinsa, mikä usein on ongelma metallisten nanohiukkasten synteesissä. Myös kylmäkuivauskestävyys parani. Kalevi Rantanen. Vakavia teknologioita on – ei aina mutta usein – edeltänyt huvi. Jos yksi rengas poistetaan, kaksi muutakin irtoavat toisistaan. Hiukkaset he valmistivat syntetisoimalla iridiumia Ir(acac)(COD)-lähtöaineesta. Kolmiakselisen kudoksen Yongin moduuli eli elastinen kerroin oli 1,7 gigapascalia, kun se erillisellä langalla oli 0,3 gigapascalia. Paljon mahdollisuuksia Kaupallisissa tuotteissa molekyylikankaita tai muuta supramolekulaarista kemiaa ei ole vielä hyödynnetty, mutta mahdollisina sovelluksina on mainittu esimerkiksi uudet sensorit, lääketieteellinen kuvantaminen, metallien erottaminen malmeista, ydinjätteiden käsittely ja lääkkeiden kuljetus elimistössä. Solmu on suljettu silmukka, jossa on 192 atomia ja jonka pituus on noin 20 nanometriä. 17 8/2017 KEMIA samoin loimien ja yhdenlaisen kuteen parit. Elektronimikroskooppikuvat ja kemialliset Molekyylitasolla kagome-rakenne näyttää tältä. Sama periaate on palmikossa: letti hajoaa, jos yksikin langoista vedetään pois. Matemaatikkojen mukaan mahdollisia solmuja on miljardeja. 2000-luvulla 3d-printtausta harrastavat maakarit raivaavat tietä teolliselle tulostukselle. Jos halutaan vakaa rakenne, tarvitaan kaikki kolme liuskatyyppiä. Ennen tämän päivän älypuhelimia oli 1920-luvun radioamatööritoiminta. Kudos kesti myös vesija tolueeniliuottimia. Kudottuja rakenteita – tieteen slangilla ilmaistuna kudottuja topologioita – esiintyy yleisesti makrotason rakenteissa tekstiileistä kalaverkkoihin ja koreihin. Tällöin loimet sitovat kuteet toisiinsa
Indiumin talteenottoa nestekidenäytöistä lappeenrantalaistutkijat ovat selvittäneet jo vuosikymmenen verran. 18 KEMIA 8/2017 AJANKOHTAISTA Kokkolan materiaaliviikon keskeisiä teemoja oli sivuvirtojen hyödyntäminen ja materiaalien kierrätys. ”Kovan valmistelun jälkeen saatiin lupa lannan polttoon, mutta samalla edellytettiin niin tehokasta savukaasujen puhdistusta ja seurantaa, ettei polttaminen ole käytännössä mahdollista”, harmitteli ammattikorkeakoulu Centrian TKI-koordinaattori Heidi Kanala-Salminen. Niiden uudelleenkäsittelyssä pitää ottaa huomioon, että prosessiin tulee myös piraattiakkuja, jotka sisältävät litiumin sijasta kadmiumia”, professori tähdentää. Tutkimusta aiheesta on tehty, mutta erilaisten kierrätyskokeiden tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Jos jätteelle ei ole tehty seulontaa, alkuaineiden talteenoton saanto on paljon huonompi.” Akkujen ja paristojen kierrätyksen perusongelma on Lundströmin mukaan se, ettei niitä ole alun perin suunniteltu uudelleenkäyttöä ajatellen. Tavallisia mineraalihappoja käyttämällä Lappeenrannassa on saatu loisteputkijätteestä eroteltua esimerkiksi europiumia, erbiumia ja yttriumia. ”Käsittelyprosessit on siis suunniteltava siten, että tällaiset epäpuhtaudet voidaan eliminoida.” Koboltin, kuparin ja nikkelin kierrätykseen on kehitetty prosessit, ja toiminnassa on laitoksia, jotka ottavat nämä alkuaineet talteen. Yhtiö on jo vuosia jalostanut taikina-, jauhoja leipomotuotejätteitä biopolttoaineiksi. ”Koboltti ja litium ovat akuissa pulverimaisina. Esimerkin kiertotalouden kompastuskivistä tarjoaa kotimainen energiayhtiö St1. Akkumateriaalien kierrättämistä hankaloittaa moni asia. Huomattava edistysaskel otettiin, kun indiumja tinaoksideista koostuva kerros ryhdyttiin aivan ensimmäiseksi raaputtamaan irti näytön pinnasta. Romussa arvoaineiden pitoisuudet ovat usein jopa suurempia kuin niiden kaivosten malmeissa, joista neitseellisiä alkuaineita louhitaan. Vastatuuleen on joutunut myös hevosenlannan hyötykäyttö. ”Sekä loisteputkiettä nestekidenäyttöjätteestä on saatu talteen harvinaisia maametalleja selektiivisellä ioninvaihdolla ja neste-nesteuutolla”, kuvaili LUT:n tutkijaprofessori Sami Virolainen. Ironisesti aineksen kaatopaikkasijoitukselle voivat olla luvat jo valmiina. Sopivan käyttökohteen löytäminen, erotusja puhdistusmenetelmien etsiminen ja markkinointiin liittyvät toimet vaativat niin aikaa kuin osaamista. Suositeltavampi käsittelytapa olisi ollut kompostoiminen. Sen sijaan, että elektroniikkaromu kuljetetaan suuriin keskitettyihin laitoksiin, pienet laitokset sijoitettaisiin kontteihin, jotka matkaisivat rekan kyydissä alueellisiin keräilypisteisiin. ”Piirilevyjäte sisältää kuparia 10– 20 prosenttia ja lisäksi huomattavia määriä kultaa, hopeaa ja palladiumia. Kännyköiden, tablettien ja kannettavien tietokoneiden nestekidenäytöissä on lisäksi indiumia”, kertoi professori Mari Lundström Aalto-yliopistosta. Myös kerran jätteeksi luokitellun aineksen hyödyntämiseen tarvittava luvitus saattaa olla työn takana. Toiminta tulkittiin kuitenkin jätteiden polttamiseksi. Kännykät komeroissa Elektroniikkaromu sisältää harvinaisia ja arvokkaita alkuaineita, jotKokkola Material Week Lainsäätäjä putoaa kiertotalouden kelkasta ka olisi järkevää kierrättää. ”Vuoteen 2020 mennessä maailmalla on 25 miljardia akkua, joiden laatu kuitenkin vaihtelee. ”Pyrometallurgiassa litium menetetään kuitenkin kokonaan. Volyymiä kierrätykseen olisi siitä huolimatta. Kerran jätteeksi luokitellun aineen hyötykäytön voi estää jäykkä lainsäädäntö, tapahtumassa todettiin. Käytössä olevilla liuotusmenetelmilläkään sitä ei saada talteen niin puhtaana, että se kelpaisi nykyisillä raaka-aineiden hinnoilla akkukäyttöön.” Tuottoisa raaputus Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa LUT:ssa on kuitenkin saavutettu hyviä tuloksia harvinaisten alkuaineiden talteenotossa hydrometallurgisilla erotusprosesseilla. Elektroniikkaromua syntyy maailmassa joka vuosi kymmeniä miljoonia tonneja, joten tarjolla on runsaasti myös niistä talteen otettavia arvoaineita. Murskattua akkujätettä ei esimerkiksi aina seulota. ”Kun prosessi perustuu pääosin liuotukseen, uuttamiseen, suodatuk. Kierrättäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Se saattaa tyssätä jo siihen, etteivät ihmiset luovu virattomiksi käyneistä laitteistaan, vaan säilyttävät niitä pöytälaatikoissaan ja komeroissaan. ”Aikaisemmin prosessi käynnistettiin murskauksella, jolloin käsiteltävän materiaalin indiumpitoisuus oli paljon matalampi.” Virolaisen mukaan liuotuksessa ja sen jälkeisissä hydrometallurgisissa prosesseissa käytetään niin kevyitä prosessilaitteita, että käsittelylaitokset kannattaisi viedä jätteen luo. Ongelma nousi esiin loka–marraskuun vaihteessa järjestetyn Kokkola Material Week -tapahtuman puheenvuoroissa ja keskusteluissa. Lauri Lehtinen Jätteiden ja sivuvirtojen tuotteistaminen on usein kallista ja vaivalloista
Kehittämistä vaaditaan hänen mukaansa monilla ketjun osa-alueilla, korjuun lisäksi niin puuaineksen varastoinnissa kuin käsittelyssä. Ruotasen näkökulma kattaa pitkän kehityskaaren, sillä ylivieskalainen Bet-Ker on valmistanut tulenkestäviä massoja ja rakenneosia terästeollisuudelle vuodesta 1977. M ax Pi xe l seen ja saostukseen, se voidaan rakentaa kompaktiksi. Materiaalien kierrätykseen kannustaa sekin, että niiden valmistus kuluttaa huomattavasti energiaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Suomessa tällaisia kipsivuoria on esimerkiksi Uudessakaupungissa ja Siilinjärvellä. Luonnonvarakeskuksen BioHubprojektissa etsitään parhaillaan sekä uusia raaka-ainelähteitä että menetelmiä, joilla puuaineksen hienoimmat, toistaiseksi liki hyödyntämättömät osat saataisiin tuottaviksi sivuvirroiksi. Olisi siksi eduksi, jos vaikkapa kuorija lehtiaines voitaisiin korjata rungoista erillään. Siksi myös masuunien ja senkkojen vuorausmateriaalien ja valuhiekkojen hyödyntämisestä on tullut kiinnostava vaihtoehto”, kertoi tuotekehityspäällikkö Kyösti Ruotanen Bet-Ker Oy:stä. Kun haketta säilytetään kasassa, hydrofobiset aineet säilyvät, mutta hydrofiilit katoavat”, kuvaili projektissa työskentelevä tutkija Eelis Halmemies. Niiden koostumus ja määrä vaihtelevat sekä puulajeittain että puun eri osissa. ”Haihtuminen, nopea hydrolyysi, hapettuminen ja polymeroituminen tuhoavat nopeasti herkimmät, esimerkiksi kosmetiikkaja terveysalan valmistajien kaipaamat yhdisteet. 19 8/2017 KEMIA Hitaasti reagoivalla lainsäädännöllä on vaikeuksia pysyä kelkassa, kun kiertotalouden vauhti kiihtyy. Lisäksi raskaita materiaaleja kuljetettaessa tärvääntyy polttoainetta. Louhinnan ja rikastuksen jälkeen materiaalien kalsinointi ja muovaus vaativat vielä polton. lehtinen.lauri@kolumbus.fi. Kun erotusvoimaa vielä saadaan tehostettua, tällainen konsepti on järkevää toteuttaa.” Mielenkiintoisia raaka-ainelähteitä harvinaisten maametallien etsijöille ovat Virolaisen mukaan myös lannoiteteollisuuden fosforikipsisakat. ”Se puolestaan olisi merkittävä asia ei pelkästään Suomen vaan koko maailman kannalta.” Akut metallien varpailla Tulenkestävien materiaalien kierrättäminen ei takavuosina innostanut, sillä materiaalit ovat periaatteessa halpoja, ja myös niiden saatavuus on ollut hyvä. ”Näiden alkuaineiden pitoisuudet kipsimassoissa ovat vajaan prosentin verran, kun ne tyypillisesti hyödynnettävissä malmeissa ovat kolmisen prosenttia. Modernien akkujen myötä esimerkiksi grafiittien hinnat ovat kaksikymmenkertaistuneet. Tilanteen on muuttanut uuden sukupolven akkujen valmistus. Puun herkät yhdisteet Puuraaka-aineesta halutaan nykyään ottaa talteen entistä suurempi määrä erilaisia kemiallisia yhdisteitä. ”Terästeollisuudella on alkanut olla vaikeuksia saada hankittua tuotannolle tärkeitä aineita. Tulenkestävien materiaalien globaali volyymi on tätä nykyä jopa 40 miljoonaa tonnia vuodessa ja markkina-arvo yli 30 miljardia euroa. Läjitetyt kipsit ovat kuitenkin helposti saatavissa, ja kipsivuorten lähellä on kemianteollisuuden infrastruktuuria ja raaka-aineita.” Kipsien hyödyntäminen liuotukseen yhdistetyllä ioninvaihdolla on jo nyt lähes kannattavaa. Jos lappeenrantalaistutkijat onnistuvat vielä tehostamaan saantoa, luvassa on reaalinen valmistusprosessi
Paketoitaviksi päätyy tuotteita monialakonsernin omasta, laajasta valikoimasta. 20 KEMIA 8/2017 UUTISIA Suomi täyttää sata ja perheyhtiö Berner 34 vuotta enemmän. Muun muassa tällaisia paketteja on viime kuukausina kiikuttanut eri puolille maata perinteikäs perheyritys Berner Oy, joka onnittelee satavuotista Suomea omalla Sata lahjaa suomalaisille -tempauksellaan. Lahjoitustoiveita ehtii vieläkin jättää yhtiölle osoitteessa www.satalahjaa.fi. Muhkeimman pakettinsa Berner kääri Pelastakaa Lapset ry:lle, jonka Eväitä elämälle -ohjelmalle se lahjoitti 30 000 euron summan. Lahjasäkki Tyttöjen taloon, joka järjestää toimintaa ja tukea arkeen tytöille ja nuorille naisille. Paketteja ovat tähän mennessä vastaanottaneet muun muassa perheet, joita ystävät tai sukulaiset ovat halunneet muistaa yllätyslahjalla. ”Tempaus on saanut hyvin iloisen ja aktiivisen vastaanoton. ”Tasaisesti on kyllä toivottu kaikkea muutakin.” ”Kotimaista työtä arvostetaan” Berner aloitti toimintansa vuonna 1883 eli 34 vuotta ennen kuin Suomen suuriruhtinaskunnasta tuli itsenäinen Suomen tasavalta. ”Vain siten me pystymme turvaamaan työpaikkoja täällä Suomessa ja jatkamaan työtä kotimaisen tuotannon hyväksi.” Itsestään menestys ei toki tule, vaan suomalaisten toimijoiden pitää pystyä näyttämään kyntensä monikansallisten suuryritysten rinnalla. Meille on tullut kampanjasivulle yhteensä tuhansia ehdotuksia ilahdutettavista tahoista, ja keskustelu on ollut vilkasta myös sosiaalisessa mediassa”, kertoo Korpiniemi, jonka mukaan hienoisiksi lahjasuosikeiksi ovat nousseet herkän ihon hoitotuotteet ja kodinhoitotuotteet. Lisäksi yhtiö jakaa vuoden loppuun mennessä täydet sata pienempää, sadan euron arvoista lahjaa. Siihen me vastaamme lähituotannolla, lyhyillä kuljetusmatkoilla, kustannustehokkuudella ja laadulla, josta emme tingi.” Yhtiö solmi hiljattain strategisen yhteistyösopimuksen uuden, ekologisen pakkausmateriaalin keksineen Sulapac Oy:n kanssa. Uudet kumisaappaat ja oma hammastahna kaikille Heinäveden ekaluokkalaisille. Antti Korpiniemen mukaan yhtiö elää parhaillaan pitkän historiansa todennäköisesti parasta ajanjaksoa. Berner toimii yhtenä innovaation tuotekehityskumppanina. ”Laadussa ja soveltuvuudessa paikallisille markkinoille pärjätään varmasti, mutta kansainvälinen massatuotanto asettaa tehokkuushaasteita. Yritys onnittelee itsenäistä isänmaataan käärimällä tuotteitaan lahjapaketteihin, joilla muistetaan suomalaisia arjen sankareita. ”Ohjelma tarjoaa meille hienon mahdollisuuden tukea syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja harrastamista”, Korpiniemi sanoo. Meille on tärkeää olla mukana kehittämässä suomalaisia kestäviä tulevaisuuden innovaatioita, josta Sulapac on erinomainen esimerkki”, sanoo Bernerin liiketoimintajohtaja Jussi Armanto. Muistamisia tavallisille suomalaisille päiväkodeista vanhainkoteihin. Päivi Ikonen Bernerin itsenäisyyden juhlavuoden paketit ovat ilahduttaneet suomalaisia päiväkoti-ikäisistä vanhainkotien asukkaisiin.. ”Etsimme ja kehitämme jatkuvasti vastuullisempia tuoteja pakkausratkaisuja. ”Perheyrittämistä ja yrittämistä yleensäkin pidetään nyt hyvänä asiana. ”Berner on ollut koko itBerner juhlii Suomea Sadalla lahjalla suomalaisille senäisyyden ajan mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, ja haluamme varsinkin näin juhlavuonna ilahduttaa arjen sankareita”, taustoittaa ideaa yhtiön toimitusjohtaja Antti Korpiniemi. Kotimaista tuotantoa ja kotimaista työtä ei arvosteta ainoastaan puheissa, vaan se näkyy myös konkreettisesti kuluttajien valinnoissa”, toimitusjohtaja kiittää ja toivoo, ettei arvostus lopahda juhlavuoden jälkeen
Palkintopaketin arvo on noin 30 000 euroa. Kilpailuun osallistui reilut 200 yritystä, joista finaaliin valittiin kuusi. Siellä suomalaisyritys pokkasi palkinnon parhaasta vihreästä pakkausratkaisusta. Finalistit esittäytyivät kansainväliselle tuomaristolle ja yleisölle Berliinissä 9. Biokemistien Suvi Haimin ja Laura Kyllösen perustama helsinkiläisyhtiö on kehittänyt ekologisen, puusta ja luonnollisista liimoista koostuvan pakkausratkaisun, joka tarjoaa vaihtoehdon muovipakkauksille. Ratkaisussa on mielestämme valtava potentiaali, ja haluaisimme tulevaisuudessa nähdä Sulapacia myös saksalaisissa myymälöissä.” Maailmanmarkkinoille tähtäävä Sulapac vastaanotti edellisen tunnustuksensa Monacossa lokakuussa järjestetyillä pakkausalan LuxePack-messuilla. Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinto 2018 hakuaika on nyt! Etsimme keksintöjä ja innovaatioita, joilla on merkitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. ”Suomessa kosmetiikkalinja Niki Newd käyttää jo Sulapacin voidepurkkeja. Kategorian ykköspalkinnon voitti brittiläinen NovaBiotics, joka kehittää lääkkeitä hankalasti hoidettaviin harvinaisiin sairauksiin. Palkinnon perusteena oli Nightingalen kehittämä kattava verianalytiikkamenetelmä. Osallistu kilpailuun yksin tai ryhmässä 16.2.2018 mennessä. Nightingale Health sai tunnustusta Suomalainen Nightingale Health on saanut Euroopan bioteollisuuden keskusjärjestön EuropaBion The Most Innovative European Biotech SME Award -palkinnon. marraskuuta järjestetyssä tapahtumassa. Lue lisää ja katso hakuohjeet: www.kemianteollisuus.fi/ innovaatiopalkinto Innovaatio_ilmoitus_90x.indd 1 17.11.2017 15.32. Suomalaisyritys palkittiin toiseksi parhaana terveydenhuollon ja punaisen bioteknologian kategoriassa. Kilpailu on suunnattu kiertotalouden startupeille ja uusille yrityksille. Onko kemian alan keksinnölläsi kaupallista potentiaalia tai löytyykö yrityksesi innovaatio jo markkinoilta. Suomalainen Sulapac Oy on voittanut eurooppalaisen Green Alley Award 2017 -yrityskilpailun. Vasta vuoden ikäinen startup on osoittanut, miten idea voidaan toteuttaa onnistuneesti hyvin lyhyessä ajassa”, sanoo toimitusjohtaja Jan Patrick Schultz kilpailun järjestäneestä Landbell Groupista. Sulapac niittää kansainvälisiä palkintoja Gr ee n Al ley Aw ar d Sulapacin perustajat Suvi Haimi (keskellä) ja Laura Kyllönen tuulettavat Green Alley Award -palkintoaan. ”Sulapac vakuutti raadin, sillä yritys on kehittänyt korkealaatuisen materiaalin, joka vastaa markkinoiden monipuolisiin vaatimuksiin. Vasemmalla tuomariston puheenjohtaja Jan Patrick Schultz
2000-luvulla yritys on kerännyt kiitosta muun muassa puutarhanhoitoon tarkoitetuista designtuotteistaan.. Farmasian suurtapahtuma Lääkepakkausten tarralaminaatti oli esillä Saksan Frankfurtissa lokakuussa järjestetyssä CPhI-näyttelyssä. UPM Raflatac on maailman toiseksi suurin tarramateriaalien valmistaja, jonka tuotteita käytetään myös muissa turvaratkaisuissa sekä muun muassa elintarvikeja juomateollisuudessa. Suomalaisia näytteilleasettajia olivat myös Fermion, Kemira ja Huhtamäki. Sp ec tra l En gi ne s liiketoimintajohtaja Janne Suhonen. Monikäyttöiseen laitteeseen voidaan päivittää erilaisia tunnistusalgoritmeja myös muuntohuumeille. Skanneri tunnistaa muun muassa kokaiinin, heroiinin ja amfetamiinin tarkasti ja luotettavasti jo pienestä huumepitoisuudesta. Omissa halleissaan esittäytyivät myös lääketeollisuuden laitteet ja koneet, lääkkeiden pakkausteknologia, valmiit lääkkeet ja lääkkeiden sopimusvalmistus palveluineen. Farmasian alan kolmipäiväinen suurtapahtuma keräsi 45 000 kävijää, joille tuotteitaan esitteli noin 2 500 näytteilleasettajaa 153 maasta. Plastexista vuoden uusmaalaisyritys Muovituotteita valmistava Plastex Oy on palkittu vuoden 2017 yrityksenä Uudellamaalla. lokakuuta. Kokonaisuuteen kuuluu myös puolisentoistasataa seminaaria. Palkinnon myönsi Uudenmaan liitto. Yritys aloittaa vuodenvaihteen jälkeen kenttäkokeet pilottiasiakkaidensa kanssa ja aikoo tuoda ensimmäiset tuotteensa markkinoille keväällä. RP62EU-nimiseen tarraliimaan perustuva suomalaistuote estää pakkauksen laittoman avaamisen. CPhI-tapahtumaa isännöivät vuorotellen Frankfurt, Madrid ja Pariisi. den ja muiden vastaavien organisaatioiden käyttöön tilanteissa, joissa vieraiden aineiden tunnistaminen voi olla tärkeää. Vuonna 1936 startanneen Plastexin ensimmäisiä tuotteita olivat bakeliitista tehdyt napit. Laite sopii yrityksen mukaan myös tullin, armeijoiUPM Raflatac on kehittänyt turvaetiketöintiin tarkoitetun tarralaminaatin, joka auttaa lääketehtaita täyttämään uuden EU-lääkeväärennösdirektiivin vaatimukset. 22 KEMIA 8/2017 UUTISIA VTT-lähtöinen Spectral Engines on kehittänyt kannettavan huumeskannerin, joka on tarkoitettu kenttätyötä tekevien poliisipartioiden käyttöön. Ensi vuonna isäntänä toimii Madrid, jossa CPhI-tapahtuma järjestetään 9.–11. Tapahtumaan vetää väkeä etenkin sen pääbrändi CPhI. Direktiivin mukaan jokaiseen reseptilääkepakkaukseen tulee lisätä mekanismi, jonka avulla voidaan tunnistaa, onko pakkausta peukaloitu jakeluketjussa. Skannerin käyttöliittymänä toimii kännykkä. Taskukokoinen skanneri on yli 20 kertaa nykyisiä laitteita edullisempi. Kimmo Heinonen UP M Ra fla ta c Kannettava skanneri löytää huumausaineet Tarralaminaatti estää pakkauksen peukaloinnin Turvaetiketin tarralaminaatti paljastaa, jos joku jakeluketjussa yrittää avata lääkepakkauksen laittomasti. ”EU-rahoitus takaa meille nopean etenemisen ensimmäisestä prototyypistä massavalmistettavaan tuotteeseen”, kertoo yrityksen Pieni, vain muutaman sadan gramman painoinen kannettava laite muuttaa poliisin työtä huumeiden vastaisessa taistelussa. NarcoScan-projektissa syntyneen skannerin teknologia perustuu infrapunaspektroskopiaan ja VTT:ssä tutkittuun mems-tekniikkaan. Vielä 1990-luvulla tapahtuma tunnettiin eurooppalaisen hienokemian ja lääkeraaka-aineiden näyttelynä. Lääkkeiden raaka-aineet ovat yhä sen tärkein tuoteryhmä. Olympiavuonna 1952 yrityksessä syntyi Suomen ensimmäinen puhallusmenetelmällä tehty muovipallo. Spectral Engines on saanut EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta 2,4 miljoonan euron rahoituksen, joka mahdollistaa keksinnön nopean tuotteistamisen. Huomattava osa näytteilleasettajista on nykyään kiinalaisia, jotka ovat vieneet ykkössijan intialaisilta
Gasum satsaa biomassan käsittelyratkaisuihin Kaasuyhtiö Gasum käyttää jatkossakin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden lietettä biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoon. Patentti on voimassa kymmenen vuotta. Biohit suunnitteli kapselin täydentämään yhtiön diagnostisten testien valikoimaa. Yhtiö investoi biomassan käsittelyratkaisuihin ja mädätysjäännöksen lisäkäsittelyyn. Kapseli on tarkoitettu hapottomasta mahasta kärsiville. Kilpailu toteutettiin kymmenen suomalaisen yliopiston yhteistyönä, ja voittajat valitsi kansainvälinen tuomaristo.. Uuden materiaalin perusraaka-aineena on ksylitolin tapainen sokerialkoholi, jonka lämpöfysikaalista käyttäytymistä muutetaan polymeerin avulla. Joko sinulle tulee Kemia-lehti. Helsinki Challenge -ideakisan voitto Komposiittimateriaalin ja lääketietokannan kehittäjille yliopistossa, ja sitä vetää tutkija Jing Tang. Tilaa veloitukseton näytenumero: tilaukset@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Tiedepohjaisen ideakilpailun Helsinki Challengen voiton jakaa kaksi tutkijatiimiä, joista molemmat saavat 187 500 euroa ratkaisunsa toteuttamiseen. Gasum käsittelee Suomen yhdyskuntien puhdistamolietteistä tätä nykyä noin neljänneksen. Toinen voittajatiimi iCombine työskentelee Helsingin info@laboline.fi • (09) 877 0080 www.laboline.fi Asiantuntemuksella on nimi. Kilpailun teemat Ihminen muutoksessa, Kestävä planeetta ja Urbaani tulevaisuus perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tiimi kehittää tietokantaa, jonka avulla lääkärit voivat helposti etsiä parasta mahdollista yksilöityä lääkeyhdistelmää syöpäpotilaille. nopeasti ja säästää myös lääkehoidon kustannuksissa. Tavoitteena on jalostaa kaasuntuotannossa syntyvää ravinnejäännöstä sekä teollisuuden että maanparannuksen ja maatalouden tarpeisiin. Lämpö voidaan käyttää talvella asuintalojen ja muiden rakennusten lämmittämiseen, teollisuusprosesseihin tai vaikkapa auton moottorin esilämmitykseen. Biohitin kapselille patentti Japanissa Suomalainen Biohit on saanut Acetium-kapselilleen patentin Japanissa. Helsinki Challenge -ideakilpailun tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja maailman kiperimpiin ongelmiin. Se vapauttaa Lkysteiiniä ja sitoo syöpävaarallista asetaldehydiä mahalaukussa, ohutsuolessa ja paksusuolessa. Lämpöä otetaan talteen kesällä esimerkiksi rakennuskohtaisilla aurinkokerääjillä tai teollisuuden ja voimaloiden hukkalämmöstä. Tietokanta auttaa löytämään toimivan hoidon Aa lto -y lio pi sto HeatStock-tiimiin kuuluvat Konsta Turunen ja Salla Puupponen tarkkailevat komposiittimateriaalin käyttäytymistä eri lämpötiloissa. Tutkija Ari Seppälän johtama Aalto-yliopiston monialainen HeatStock-tiimi on keksinyt uudenlaisen komposiittimateriaalin, jonka avulla voidaan varastoida lämpöenergiaa pitkiksi ajoiksi ja vapauttaa sitä hallitusti
Ruokaperinteistä listalle on yltänyt esimerkiksi kalakukko ja peleistä mölkky. Euroopan komissio on kehittänyt elinkaariohjeistusta vuodesta 2010. Elinkaariarviointi on yleisesti hyväksytty menetelmä ministeriö nimesi listalle yhteensä 52 kohdetta. Tavoitteena on, että yritykset pystyvät pienentämään tuotteidensa ympäristövaikutuksia ja että tuotteiden ympäristötiedot perustuvat yhdenmukaisiin arviointimenetelmiin. www.kemia-lehti.fi Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville. tammikuuta! Numero 1/2018 ilmestyy 7. helmikuuta. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. Ison ryhmän muodostavat Tervanpoltto on nostettu sille kuuluvaan arvoon. Varaa paikkasi viimeistään 15. 040 770 3043 Tiedustelut ja varaukset: Osateemoina analytiikka, turvallisuus ja koulutus. Lisäksi elävää suomalaista perintöä edustavat luontoon liittyvät asiat, kuten sienestys ja Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuuri. Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! KEMIA Kemi seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. Opetusja kulttuuriTervanpoltosta tuli osa Suomen elävää perintöä Työkalu biotaloustuotteiden elinkaaren arviointiin Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt yrityksille uuden työkalun, joka nopeuttaa ja helpottaa biotaloustuotteiden elinkaariarviointia. Ruoan osalta tarkasteluun voidaan tuoda myös tuotteen ravitsemuksellinen laatu”, kertoo Luken tutkija Merja Saarinen. Lasinpuhalluksesta lavatansseihin Elävän perinnön luettelossa on edustettuna aineeton kulttuuriperintö hyvin laajalti. Tiedontuottamisen ja laskennan työkalu on saanut nimekseen EcoModules. Jatkossa työkalu mahdollistaa myös kuluttajille suunnattujen palvelujen kehittämisen. Mäntyterva oli suomalaisen kemianteollisuuden ensimmäinen vientituote. Vahtivuorossa Juhani Kivimäki. Purjelaivat seilasivat maailman meriä 1500-luvulta 1800-luvulle suomalaisella tervalla silattuina. Esittävistä taiteista mukana ovat muun muassa kaustislainen viulunsoitto ja lavatanssit. 24 KEMIA 8/2017 UUTISIA Tervanpoltto tervahaudoissa on otettu mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Tätä nykyä hautatervaa hyödynnetään muun muassa paanukattojen ja puuveneiden tervaamiseen. Mukana on juhlaperinteitä, kuten joulurauhan julistus Turussa, Pohjanmaalle tyypillinen pääsiäiskokkojen polttaminen ja maisterien promovoiminen. Elävän perinnön kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Kesällä 2016 poltettu Kuortaneen tervahauta tuotti liki 500 litraa suomalaista mustaa kultaa. tuotteiden ja organisaatioiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Sc an sto ck ph ot o An tti Ri ss a lasinpuhalluksen ja kansallispuvun valmistamisen kaltaiset käsityöperinteet. ”Alkuvaiheessa EcoModulesilla voidaan arvioida tuotteiden ilmastovaikutukset ja rehevöittävät vaikutukset, lähitulevaisuudessa myös muita vaikutuksia, kuten vesijalanjälkeä ja ekotoksisuutta. Niiden avulla kuluttajat voivat valita vähemmän ympäristöä kuormittavia tuotteita ja hallita oman toimintansa aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Siihen kuuluu myös käyttäjäkohtaisesti räätälöityjä sovelluksia. Uuden työkalun avulla voidaan mitata tuotteiden ilmastovaikutuksia ja rehevöittäviä vaikutuksia, jatkossa myös esimerkiksi vesijalanjälkeä
Toisaalta liika lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa kipua. Yhdellä kymmenestä esiintyy migreeniä, naisilla enemmän kuin miehillä. Kemianteollisuus ry:n ideoimalla, maailmassa ainutlaatuisella tempauksella havainnollistetaan kiertotalouden mahdollisuuksia ja säästetään sekä viemäriputkistoa että ympäristöä. Fortumille bioöljyn ennätys Joensuussa Fortum on tehnyt bioöljyn tuotantoennätyksensä Joensuun tuotantolaitoksessaan. Joinain päivinä en pysty tekemään mitään, pitää vain ottaa lääkkeet ja mennä nukkumaan. Yhteensä noin 150 keräyspistettä sijaitsevat K-Citymarketeissa, kymmenissä muissa K-ruokakaupoissa sekä kunnallisissa jätelaitoksissa. Lokakuun tuotantomäärä oli noin 4 000 tonnia ja öljyn laatu erittäin hyvä. 25 8/2017 KEMIA TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Migreenin yksi ongelma on juuri se, että se voi kroonistua. Migreeni on monen ihmisen vaiva. Otso-bioöljy tehdään metsätähteestä, hakkeesta ja sahanpurusta. Kroonistumisen välttämiseksi pitäisi migreeniä hoitaa ja lääkkeet ottaa, kun kohtaus iskee. Tempauksen tavoitteena on kerätä 100 000 kotitalouden kinkunpaistorasvat ja kierrättää ne uusiutuvaksi dieseliksi. Oma migreenini on kroonistunut. Kroonisen migreenin hoitoon voidaan käyttää estolääkkeitä, mutta ne eivät kuitenkaan vie kipua täysin pois. Kinkkua paistettaessa syntyvän rasvan voi viedä keräyspisteeseen, josta se toimitetaan eteenpäin. Lääkkeiden vaikutukset ovat henkilökohtaisia, ja oikeiden etsimisessä voi kestää kauan. Joillakin voi olla vaikeuksia puhumisessa ja toispuolista halvaantumista. Kirkkaat valot, kovat äänet ja voimakkaat hajut pahentavat kipua. Niitä siis odotellessa. Niissä pään hermot turrutetaan. :) Emilia Hiltunen Kirjoittaja on Olarin koulun 9. Rasvat jalostetaan Kinkkutemppu tulee taas liikennepolttoaineeksi Nesteen Porvoon jalostamossa. Kohtauksia voidaan hoitaa kipulääkkeillä tai täsmälääkkeillä, triptaaneilla. Olen kokeillut monia estoja kipulääkkeitä. Kroonisen migreenin hoito on vaikeaa. Koska migreeni on niin yleistä, on siihen kehitetty monenlaisia lääkkeitä. Myös botox-hoidot ovat tuttuja. Joensuun laitos on maailman ensimmäinen teollisessa mittakaavassa toteutettu nopeapyrolyysitekniikkaan perustuva bioöljylaitos, joka toimii rinnakkain sähkönja lämmöntuotannon kanssa.. Sc an sto ck ph ot o PÄÄTÄ SATTUU taas. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Niiden on kerrottu tehoavan todella hyvin ja auttaneen monia kroonisesta migreenistä kärsiviä. Viime aikoina on ollut puhetta uusista biologisista lääkkeistä, jotka tulevat ehkä jo ensi vuonna myyntiin. Migreenikohtaukseen ei liity pelkkä kipu, vaan mukana voi olla näköhäiriöitä (sahanlaitoja), pahoinvointia ja oksentelua. Viime vuonna ensi kertaa toteutettu Kinkkutemppu palaa tänä jouluna entistä laajempana. Botox-hoidot voivat olla yksi apu. Kroonisen migreenin määritelmä on, että kipua on 15 päivänä kuukaudesta. Dieselin tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Särky on päivittäistä. Joinain päivinä kuljen kotona aurinkolasit silmillä ja lippalakki päässä. ei ole kylmä – hengityksen huurua kahdesta suusta Toisen silmän takana sykkivä kipu voi lamauttaa migreenipotilaan. MIGREENI ON yksilöllistä: kipu voi olla pientä ja siihen auttaa vaikka Burana, toisilla kipu voi olla kovaa ja päivittäistä. luokan oppilas. Migreeni on ikävä seuralainen LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Migreenin voi laukaista moni asia, stressi, alkoholi, huonosti nukuttu yö, jännittyneet hartiat, näköongelmat ja purentavirheet. Sykkivä kipu tuntuu vasemmalla puolella päätä, silmän alla. Kampanjassa ovat Nesteen ja K-ryhmän lisäksi mukana muun muassa Lassila & Tikanoja, Maaja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima ja Vesilaitosyhdistys
Ihannetapauksessa aineet voidaan vapauttaa ja kierrättää takaisin teollisiin tarpeisiin. Geelimäinen nanoselluloosa on tepsivä aine kaivosten jätevesien puhdistuksessa. Suomessa kokeillaan uusia menetelmiä Sodankylän alueella. Tämä selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa testattiin nanosellun tehoa Terrafamen monimetallikaivoksessa Sotkamossa. ”Pidätysteho on merkittävä, kun otetaan huomioon, että tutkittujen prosessivesien kokonaismetallija sulfaattipitoisuudet olivat alkujaan hyvin korkeita ja nanosellugeelien massasta yli 98 prosenttia oli vettä”, sanoo tutkija Salla Venäläinen. ”Testaamme erityisesti uusilla mittalaitteilla varustettujen droonien hyödyntämistä malminetsinnässä”, kertoo professori Elena Kozlovskaya Oulun yliopistosta. Tutkimushankkeessa käytetyn UPM Biofibrils -nanosellun toimitti UPM-Kymmene. Hankkeessa pyritään rakentamaan yhteinen ymmärrys hyvistä käytännöistä ja menetelmistä niin ympäristöllisesti kuin sosiaalisestikin. Loppuneutraloidusta prosessivedestä saatiin poistetuksi enimmillään reilut kaksi kolmannesta natriumista ja 80 prosenttia sulfaatista. Tutkijoiden mukaan nanosellu sopisi erityisen hyvin laimentamattomien prosessivesien esikäsittelyyn. ”Meitä kiinnostaa myös ihmisten He lm ho ltz -Z en tru m Dr es de nRo ss en do rf Saksalainen Helmholtz-keskus testaa malmia etsiviä drooneja Keski-Euroopassa. Nanofibrilloitu selluloosa imee tehokkaasti esimerkiksi metalleja ja sulfaatteja. 26 KEMIA 8/2017 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Nanoselluloosa puhdistaa kaivosten prosessivesiä Malminetsinnästä tehdään hellävaraisempaa Malminetsintämenetelmiä ja -prosesseja kehitetään luonnolle haitattomammiksi ja nykyistä tehokkaammiksi. EU-hankkeessa on mukana toimijoita seitsemästä maasta. Nanokuitujen kemiallisia ominaisuuksia voidaan muuttaa sen mukaan, millaisia aineita niiden halutaan sitovan. suhtautuminen uusiin malminetsintämenetelmiin”, lisää professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta. Uusia kaivoksia tarvitaan Euroopassa siksi myös tulevaisuudessa.. Syke arvioi projektissa uusien menetelmien ympäristövaikutuksia ja tutkii malminetsintään liittyvää viestintää. Sa lla Ve nä läi ne n Geelimäinen nanosellu (keskellä) imee itseensä kaivoksen käsittelemättömästä prosessivedestä huomattavan määrän metalleja ja sulfaattia. Nanosellu on selluloosasta tuotettu orgaaninen biopolymeeri, joka muodostaa vedessä paksun geelin. Etenkin alueiden yksilölliset ympäristöolot ja yhteiskunnalliset piirteet halutaan ottaa huomioon entistä paremmin. Laboratoriokokeissa kolmiportainen käsittely alensi happaman prosessiveden metallija sulfaattipitoisuutta parhaimmillaan liki kolme neljäsosaa. Suomen ympäristökeskuksen Syken erikoistutkijan Sari Kaupin mukaan kauko-ohjattavien droonien avulla on mahdollista vähentää huomattavasti koekairausten määrää. Paras lopputulos saatiin käsittelemällä vesiä useammassa erässä. EU kuuluu alueisiin, jotka käyttävät mineraalisia luonnonvaroja eniten maailmassa. Aineiden pidättyminen tehostui, kun geelistä tehtiin löysempää
Uusimman kokeen tulokset julkaistiin The Lancet Neurology -lehdessä.. Kansainvälistä hoitokoetta johti professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta. Tauti voi olla kohtalokas sikiöille ja immuunipuutospotilaille.” Malariaan kuolee vuosittain noin puoli miljoonaa kehitysmaiden lasta. Tärkeä havainto oli, että ykkösryhmäläisillä myös aivojen surkastuminen oli hitaampaa kuin verrokeilla. Alzheimerin taudin etenemistä voi sen varhaisvaiheessa jarruttaa tarkoitukseen suunnitellulla ravintovalmisteella. EU-hankkeessa kehitetty kliininen valmiste sisältää omega3-rasvahappoja, koliinia, uridiinimonfosfaattia, fosfolipidemistetta. Heidän tiedolliset toimintonsa olivat varhaiselle tautivaiheelle tyypillisesti lievästi alentuneet. Mukana oli 311 Alzheimerpotilasta Suomesta, Ruotsista, Alankomaista ja Saksasta. Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. ”Tällainen on esimerkiksi toksoTutkimus lupailee uutta malarialääkettä Ravintovalmiste suitsii Alzheimerin etenemistä Ja m es Ga th an y Malarialoiset siirtyvät ihmiseen hyttysen piston yhteydessä. plasmoosi, jota kantaa noin kolmannes maailman väestöstä. Ensimmäisen ryhmän jäsenet saivat kahden vuoden ajan päivittäin kliinistä ravintovalmistejuomaa, toinen ryhmä käytti vertailuvalKansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut tunnistamaan uuden yhdisteen, joka pysäyttää malarialoisen kehityksen. Tulokset julkaisi Science-lehti. Muistipotilaille tarkoitetut tehtäväsarjat paljastivat, että ensimmäisen ryhmän ajatteluja toimintakyky jä, antioksidantteja ja B-vitamiinia. Loiskannoista on kuitenkin tullut sille vastustuskykyisiä, joten uusien lääkkeiden tarve on kipeä. ”Se on erityisen arvokasta, koska tauti voidaan nykyisin todeta entistä aikaisemmin, mutta varhaisvaiheeseen ei ole lääkehoitoa”, professori sanoo. Hankkeessa oli mukana tutkijoita myös Sveitsistä, Norjasta ja IsostaBritanniasta. Uusi yhdiste saattaisi tehota myös Cryptosporidium-loisen aiheuttamaan ripuliin, joka on toinen suuri lapsikuolleisuuden aiheuttaja, sekä moniin kotieläimiä ja lemmikkejä vaivaaviin sairauksiin. Tämä käy ilmi eurooppalaisessa LiPiDiDiet-hankkeessa toteutetusta tutkimuksesta. Ryhmä haluaa seuraavaksi selvittää, tepsisikö yhdiste 49c myös malarialoisen sukulaisten aiheuttamia tauteja vastaan. Koodinimen 49c saanut yhdiste estää malarialoisen kehityksen kolmessa eri vaiheessa, mitä pidetään tehokkaan malarialääkkeen edellytyksenä. Ravintovalmistetta on aiemmin kokeiltu menestyksekkäästi potilailla, joiden tauti on jo lievän dementian asteella. 27 8/2017 KEMIA Alzheimer-potilaat hyötyvät sitä enemmän, mitä aikaisemmin ravitsemushoito aloitetaan, kertoo tuore tutkimus. Uusi lääkekandidaatti pysäyttää loisen kehityksen. Tutkijat löysivät yhdisteelle myös kaksi kohdeproteiinia. arjen tilanteissa heikkeni 45 prosenttia vähemmän kuin vertailuryhmällä. Hilkka Soinisen mukaan uusi tieto ravitsemushoidon mahdollisuuksista on merkittävä. Viime vuosikymmenten paras malarialääke on ollut 1970-luvulla löydetty artemisiini. ”Tulokset ovat erittäin lupaavia, ja eräät lääkefirmat ovat jo osoittaneet kiinnostusta löytöämme kohtaan”, kertoo tutkija Inari Kursula Oulun yliopistosta
”Laitteistoa on jo suunniteltu käytettäväksi kaasuverkkoihin syötettävän biokaasu-maakaasusekoituksen Radiohiilimääritys kertoo metaanin alkuperän Kaikki arvoaineet talteen elektroniikkajätteestä Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt uuden, erilaisia teknologioita yhdistävän elektroniikkajätteen kierrätyskonseptin. ”Fossiilinen aines on satojentuhansien tai miljoonien vuosien ikäistä, joten siitä ei enää radiohiiltä löydy. ”Kuitusuodatin poisti sähkösuodatinta tehokkaammin aivan pienimpiä hiukkasia”, kertoo tutkijatohtori Panu Karjalainen TTY:stä. Syynissä olivat ensi kertaa mukana myös erittäin pienet, 1,3 nanometrin partikkelit. Sc an sto ck ph ot o. Perinteinen kierrätys on keskittynyt ottamaan elektroniikkaromusta talteen perusmetalleja ja jalometalleja. Tutkijoiden rakentaman kannettavan laitteiston ansiosta määrityksiä voidaan tehdä myös kentällä. Muut arvoaineet ja erityisesti hiilivetypitoinen orgaaninen aines ovat jääneet hyödyntämättä. 28 KEMIA 8/2017 Uusi määritysmenetelmä paljastaa, onko metaani vanhaa fossiilista maakaasua vai nuorempaa bioperäistä kaasua. Ratkaisussa jäte käsitellään sekä mekaanisesti että kaasutuksen avulla. Kaasutuksella eli termisellä konversiolla jätteestä saadaan hyötykäyttöön myös orgaaninen materiaali, joka voidaan käyttää energiana tai esimerkiksi muovin ja kemikaalien raaka-aineina. Stoppi liikenteen nanohiukkasille Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja VTT ovat selvittäneet, kuinka rakennusten ilmansuodattimet kykenevät torppaamaan liikenteen nanohiukkasten pääsyn sisäilmaan. Menetelmää voidaan soveltaa lähes mihin tahansa kiinteään, nestemäiseen tai kaasumaiseen hiiltä sisältävään aineeseen. Analyysiin riittää hyvin pieni näyte. Tekesin Minewee-hankkeessa VTT rakentaa alan teollista ekosysteemiä ja kehittää romujätteen esikäsittelyä, karakterisointia ja termistä konversioVT T Teknologioiden kokeilu käynnistyy VTT:n pilotointiympäristössä Bioruukissa vuoden 2018 aikana. Sitä voidaan käyttää myös arktisten metaanipäästöjen alkuperän tutkimuksessa”, Oinonen sanoo. ta sekä niihin yhdistettyä kemiallista liuotusta. Luonnon metaanipäästöjen alkuperä kiinnostaa muun muassa ilmastonmuutostutkijoita. Tekniikka perustuu hiilen radioaktiivisen isotoopin eli radiohiilen 5 730 vuoden puoliintumisaikaan. Menetelmän ovat kehittäneet Helsingin yliopiston ajoituslaboratorio ja kiihdytinlaboratorio. Siperian ikirouta on suuri metaanivarasto. Yleisesti käytettävä F7-luokan kuitusuodatin poisti nokihiukkasista reilut 75 prosenttia, sähkösuodatin 94 prosenttia ja kalliimmat HEPA-luokan suodattimet täydet 100 prosenttia. Tutkijoiden mukaan liikenteen nanohiukkasten suodatus on nostettava keskeiseksi kriteeriksi rakennusten ilmanvaihdossa. Hankkeeseen osallistuu myös joukko yrityksiä, muun muassa BMH Technology, Kuusakoski, Stena Recycling ja Global EcoSolutions. Sc an sto ck ph ot o ominaisuuksien määrittämiseen sekä metsän metaanipäästöjen tutkimukseen. Aalto-yliopisto keskittyy harvinaisten maametallien talteenottoon. Bioperäisessä aineksessa määrä vastaa aineksen elinaikaista ilmakehän radiohiilipitoisuutta”, kuvailee dosentti Markku Oinonen
Tutkimus toteutettiin katseenseurantalaitteella, joka mittasi koirien huomion kiinnittymistä kuviin ja niiden pupillin kokoa. Aivojen ja ääreishermoston kehitys on heti syntymän jälkeen kiivasta. Nämä kuuman, kylmän ja kivun aistimuksia välittävät hermot toimivat todennäköisesti elämän ensimetreistä. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta asia on hankala todentaa eksaktein menetelmin. Kolmetoista vauvaa nukkui luonnollista unta, jonka aikana heidän säärtään silitettiin pehmeällä harjalla. Tampereen yliopiston tutkijat ratkaisivat ongelman mittaamalla fysiologiset reaktiot, joita tunteet aiheuttavat. Silittely aktivoi vauvan aivot Hellä kosketus aktivoi jo kuukauden ikäisillä lapsilla samat aivojen tunnealueet kuin aikuisilla, ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta. Solut aktivoituvat, kun silitysnopeus on 3–10 senttiä sekunnissa. Ääreishermostossa kypsyminen tapahtuu hermosoluissa, joita ympäröi viestinvälitystä nopeuttava myeliinituppi. Sc an sto ck ph ot o Sc an sto ck ph ot o Huomio laukaisee myönteisen tunteen Oksitosiini saa koiran kiinnostumaan hymystä Koiran ja isännän kontaktissa molempien aivot erittävät kiintymyshormoni oksitosiinia. Lihas vastaa suupielten nousemista ylöspäin hymyillessä ja aktivoituu myös positiivisten tunteiden yhteydessä.. Toisella kerralla koiralle annettiin oksitosiinia, toisella ei. Koehenkilöt altistettiin voimakkaille äänille, ja samaan aikaan toinen ihminen katsoi joko tutkittavasta pois tai tätä kohti. Tutkijat näyttivät 43 koiralle kuvia hymyilevistä ja vihaisista ihmisistä. Kiintymyksen ja luottamuksen tunteisiin liittyvä oksitosiini on yksi avaintekijä koirien ja ihmisten vuorovaikutuksessa. Osa ääreishermoista jää kuitenkin ilman myeliinivaippaa. Hormoni saa koirat myös pitämään vihaisia kasvoja vähemmän uhkaavina, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus. Tarkka tuntoaisti kehittyy ensimmäisen elinvuoden aikana. Koirat osallistuivat testiin kahdesti. 29 8/2017 KEMIA Hymyilevät ihmiskasvot houkuttelevat koiria, kiitos oksitosiinin. Hormoni lievensi vihaisen ilmeen uhkaavuutta ja lisäsi hymyilevien kasvojen miellyttävyyttä. Kun saat huomiota, aivoissasi syntyy positiivinen tunne. Uraauurtavan havainnon tehneet tutkijat selvittivät asian fMRI:n eli toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla. Toisessa testissä katsekontakti lisäsi ison poskipäälihaksen sähköistä aktiviteettia. Suora katse laski sydämen sykettä ja vaimensi silmien räpyttelyä, joka toimii kehon suojarefleksinä. Ha nn a Ok sa ne n/ Tu ru n yli op ist o ”Vauvojen kuvantaminen vaatii kärsivällisyyttä ja erityisosaamista”, kertoo tutkijalääkäri Jetro Tuulari. Aiemmin ei ole tiedetty, missä iässä CT-solut ovat toimintavalmiita. Hankkeeseen osallistuneet Göteborgin yliopiston tutkijat kuvasivat uuden myeliinittömän CT-hermosolutyypin, joka välittää sosiaalista kosketusta. Tohtorikoulutettava Sanni Sompin mukaan oksitosiini vaikuttaa sekä siihen, mitä koira näkee, että siihen, kuinka se näkemänsä kokee. Aiemmin menetelmää on käytetty vain ihmisillä ja ihmisapinoilla”, kertoo ryhmää johtanut professori Outi Vainio. ”Onnistuimme ensimmäisinä maailmassa käyttämään pupillien koon mittaamista koirien tunnetilan arvioinnissa. Ylimääräisen hormoniannoksen tuloksena ne olivat kiinnostuneempia ystävällisistä kasvoista kuin vihaisista
(09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi Vihreät sivut myös verkossa. 8/2017 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales 30 BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh
(05) 2184 270 mail@jauhetekniikka.fi etunimi.sukunimi@jauhetekniikka.fi www.jauhetekniikka.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Jauheiden varastointija siirtolaitteistot – Equipment for Storage and conveying of powders Suursäkkien tyhjennysja täyttölaitteistot – Big Bag discharge and filling equipment Jauheiden ja nesteiden annosteluja sekoituslaitteistot – Dosing and Mixing equipment for powders and liquids Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille – Dosing Systems for powders and liquids. 020 7710 100 faksi 020 7710 101 etunimi.sukunimi@kiilto.com www.kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kiinnityslaastit – Cementitious Adhesives Lakat – Lacquers Liimat – Adhesives Saumauslaastit – Grouts for Tiles Seinäja lattiatasoitteet – Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit– Silicones Valimohartsit – No-Bake Resins Vedeneristeet – Waterproofing Membranes 31 INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. (09) 773 1100 www.intermed.fi Meiltä myös kalibroinnit, validoinnit ja varaosat. 044 201 7001 www.labrotek.com INTERMED OY Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu Puutarhatie 22 01300 Vantaa Huoltoja tarjouspyynnöt: huolto@intermed.fi puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. 8/2017 KEMIA KIILTO OY Tampereentie 408 33880 Lempäälä PL 250, 33101 Tampere puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja huoneet – Environmental / Climate chambers and rooms Bioja kasvatuskaapit – Bioand Plant Growth chambers, rooms and lights Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens Korroosiotestikaapit, ja UVtestikaapit – Corrosion test chambers and UV-SOLAR test chambers NMR Spektrometrit – NMR Spectroscopy LABROTEK OY Sinimäentie 8 B 02630 Espoo, Finland info@labrotek.com puh. Laboratorioja lääkintälaitehuollot koko Suomen alueella www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut JAUHETEKNIIKKA OY Alasuutarintie 22 48400 Kotka puh. 010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh
020 755 611 info@ramboll.fi www.ramboll.fi Vihreät sivut näkyvästi verkossa.. 0800 117 186 faksi 0800 117 185 cc.nordic@perkinelmer.com Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SKALAR ANALYTICAL B.V. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku PL 10, 20101 Turku puh. 8/2017 32 SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B 02920 Espoo puh. 0404 503 100 info@nablabs.fi www.nablabs.fi RAMBOLL Reach, riskienhallinta ja prosessiturvallisuus (Meiltä avaimet onnistumiseen) puh. (02) 2678 111 faksi (02) 2678 305 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Vihreiden sivujen verkkoversio HUOMATAAN! • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh
040 770 3043 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 040 827 9727 leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 010 709 0000 Uudet tilaukset: seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VWR INTERNATIONAL OY Valimotie 9 00380 Helsinki puh. 040 577 8850 Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! KEMIA Kemi ”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”. SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 804 551 faksi (09) 8045 5200 info@fi.vwr.com www.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet – Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet – Laboratory Consumables TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Fuel Laboratory Services Analyysi-, testausja asiantuntijapalvelut Wärtsilä Finland Oy Fuel Laboratory Services Opistokatu 7 65100 Vaasa Yhteydenotot: wfi-p.fuellab@wartsila.com etunimi.sukunimi@wartsila.com puh. 8/2017 KEMIA 33 Vihreitä sivuja ei ohiteta. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh
1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tervetuloa Vihreille sivuille! KEMIA Kemi Kysy ensin meiltä www.tttlehti.fi > Lehden tilaus Avuksi töihin TTT-lehti! Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -lehden jokainen numero tarjoaa asiantuntevaa tietoa työkyvystä, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työterveyshuollosta ja työsuojelusta. tammikuuta mennessä! BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Seija Kuoksa puh. Ne ovat kuumia aiheita, sillä ne ovat tutkitusti sidoksissa tuotta vuu teen ja kilpailukykyyn. Lue TTT-lehden Suomi 100 -teemanumero maksutta 22.12 saakka! Digilehti löytyy osoitteesta www.tttlehti.fi. 8/2017 34 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES • Jokaisessa lehdessä • Jokaisessa uutiskirjeessä • Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • Hinnat alkaen 1 100 euroa + alv / koko vuosi Varmista nyt näkyvyytesi vuodelle 2018! Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 15
72 % 65 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Seija Kuoksa, puh. Saa minut harkitsemaan ostamista. Kemia-lehden lukijoista. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina
Koulutuksella on merkittävä vaikutus, kun halutaan tukea kiertotalouTurun ammattikorkeakoulu opettaa kiertotaloutta den mukaiseen ajattelutapaan siirtymistä. Piia Nurmi ja Marketta Virta Turun ammattikorkeakoulussa kehitetään kiertotaloutta ja sen opetusta monissa tutkimusryhmissä. Opinahjo on ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna valittu maailmanlaajuisen kiertotalousverkoston Ellen MacArthur Foundationin jäseneksi. Prosessija materiaalitekniikan insinööreille suunnatussa koulutuksessa paneudutaan teollisuuden sivuja jätevirtoihin, sellukuituun, kestävään ruokajärjestelmään, metallien kestävään käyttöön sekä tekstiilija muovijätteen hyödyntämiseen. Jäsenverkosto kokoaa yhteen koulutusta kehittävät korkeakoulut ja yliopistot. Sitra on päättänyt panostaa suomalaisten koulujen kiertotalousopetuksen kehittämiseen ja avasi tähän rahoitushaun kesällä 2017. Ellen MacArthur Foundation -verkoston tavoitteena on edistää kiertotalouteen siirtymistä tekemällä yhteistyötä bisnesmaailman, hallitusten ja yliopistomaailman kanssa. Turun ammattikorkeakoulussa kiertotaloutta opetetaan ongelmalähtöisen oppimisen ja työelämästä tulevien toimeksiantojen avulla. Verkostossa on mukana kiertotalouden huippukorkeakouluja ympäri maailmaa. Opetuksella on suuri voima, kun halutaan muuttaa huomista. mukana education-kokonaisuudessa Network Universities -jäsenverkostossa. Yhtä tärkeää on lisätä tietoutta kaikissa kuluttajissa, jotta kiertotalous olisi tulevaisuudessa uusi normaali. Sitra rahoittaa hankkeita Kiertotalouden opetuksessa haasteellista on poikkialaisuus. Hankkeessa ovat mukana myös Tampereen ja Lahden ammattikorkeakoulut. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima #kiertotalous – uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi -hanke sai Sitralta rahoitusta ja käynnistyi marraskuussa 2017. Lisäksi sen kautta pääsee oppimaan muilta. piia.nurmi@turkuamk.fi marketta.virta@turkuamk.fi. Kumppanikorkeakouluja ovat Vaasan ja Oulun ammattikorkeakoulut sekä ammattikorkeakoulu Savonia. Turun ammattikorkeakoulu tähtää kiertotalouden opetuksen edelläkävijäksi. Sen avulla saadaan kiertotalouden asiantuntijoita yhteiskunnan ja yritysten palvelukseen. Laitoksen tavoitteena on tulevaisuudessa olla kiertotalouden opetuksen edelläkävijä. Turun ammattikorkeakoulun hyväksyminen osaksi Ellen MacArthur Foundationin korkeakouluverkostoa on merkittävä tunnustus koulun kiertotalousopetukselle. Hanke kerää yhteen hyviksi todettuja kiertotalouden oppimismenetelmiä ja tuo ne kaikkien halukkaiden koululaitosten ja -asteiden saataville, myös englanniksi. Opetusta ei voi integroida vain yhteen oppiaineeseen, vaan sen tulee ulottua kaikkiin aineisiin. Sitra rahoittaa myös toista hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kiertotalousosaamista ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksessa. Verkoston jäsenyys tuo turkulaisille mahdollisuuden tuoda kansainvälistä osaamista Suomen kansallisiin verkostoihin. Piia Nurmi työskentelee koulutusja tutkimusvastaavana ja tutkimusryhmän vetäjänä ja Marketta Virta projektityöntekijänä Turun ammattikorkeakoulun Tekniikan, ympäristön ja talouden yksikössä. 36 KEMIA 8/2017 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Turun ammattikorkeakoulu on Tu ru n am m at tik or ke ak ou lu Nykyiset opiskelijat ovat niitä, jotka tulevaisuudessa tekevät kiertotalouden mukaisia päätöksiä. Verkosto jakautuu viiteen eri ohjelmaan
--Eräistä haitoistaan huolimatta NS-AQ-prosessi vaikuttaa lupaavalta nimenomaan erinomaisen saantonsa ja hajuttomuutensa vuoksi. Linnut pantiin pähkäilemään, kuinka vesiastiassa kelluvan ruokapalan saa napattua nokkaansa. Varis nakkaa tumpin roskislaitteeseen ja saa palkkioksi ruokaa. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Lintuja ja ihmisiä Id a Pi m en of f SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 12/1982 Uusi sellunvalmistusmenetelmä kehitetty Kemia-Kemi 9–10/1992 Kemian teknologiaohjelma tuotti tulosta Monimutkaisten kemiallisten tuotteiden valmistus yksinkertaistuu Sellun valmistuksessa on jo vuosisadan ajan käytetty kahta päämenetelmää, sulfiittija sulfaattimenetelmää. Erikoismuovien, hienokemikaalien ja lääkeaineiden valmistus yksinkertaistuu TEKESin Kemian teknologiaohjelman tutkimuksen tuloksena. Niinpä maailman ensimmäinen NS-AQtehdas aloitti toimintansa syksyllä 1981 Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Tervasaaren tehtaalla, missä menetelmää kutsutaan SAP-prosessiksi. Aikuisilla älykkyydessä tapahtuu jonkinlainen taantuminen. Asian huomaa esimerkiksi pääkaupunkiseudun junaliikenteessä. Uusseelantilainen tutkimus paljasti, että uudenkaledonianvarikset tekevät johtopäätöksiä yhtä hyvin kuin 5–7-vuotiaat lapset. Tällä hetkellä on kuitenkin uutta menetelmää, ns. Varikset keksivät oitis, että kun astian täyttää painavilla esineillä, vedenpinta nousee ja tuo herkun niiden ulottuville. Mietityttää, onko hankalien ongelmien ratkaisu mahdotonta, kun helpotkin tuntuvat ylivoimaisilta. Helsingin yliopiston yhteyteen ohjelmassa muodostettu Synteesisuunnittelukeskus palvelee yrityksiä uusien aineiden valmistusmenetelmien suunnittelussa. Ensin ulos, sitten sisään -järjestys on monen käsityskyvylle liikaa. Toimiston väellä meni muutama päivä ihmetellessä, mitä roskille pitäisi nyt tehdä. Siitä huolimatta niin sanottu sekaroskis täyttyi päivittäin piripintaan – kunnes se vietiin pois. Lukuisista yrityksistä huolimatta ei ole keksitty kilpailukykyisiä uusia menetelmiä. Teknillisen korkeakoulun selluloosatekniikan laboratoriossa aloitettiin vuonna 1978 tämän menetelmän esikokeet yhteistyössä Rauma-Repola Oy:n ja myöhemmin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kanssa. Ihmiset heittävät vuosittain maahan arviolta 4,5 miljardia tumppia, joten hommaa riittää. IHMISILLE looginen päättely tuottaa vaikeuksia muuallakin. Kun juna pysähtyy asemalle, laiturilla seisojat rynnivät sisään, vaikka oviaukossa odottaa matkustajia päästäkseen junasta ulos. Ihmiskunnalla on suuria haasteita ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Varis olisi oivaltanut nopeammin. Vaikka eivät yhtä viisaita olisikaan kuin varikset. LINNUT ja ekaluokkalaiset tietävät, minne roskat kuuluvat. Hollantilainen startup-firma on kehittänyt menetelmän, jolla linnut opetetaan keräämään tupakantumppeja. 37 8/2017 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). neutraalisulfiitti-antrakinoni (NS-AQ)-prosessia kehitetty Suomessa. Kemian teknologiaohjelma toteutettiin 18 tutkimusprojektina vuosina 1987–1992 kahdeksan yliopiston ja korkeakoulun, VTT:n ja 11 yrityksen yhteistyönä.. VARIKSET ovat nokkelia eläinkunnan edustajia. Optimistin on silti pakko uskoa, että vanhatkin koirat voivat oppia uusia temppuja. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.blogspot.com. Kummallakin prosessilla on tiettyjä heikkouksia. Kemiallisia reaktioita nopeuttavat katalyytit ja entsyymit valjastetaan entistä tehokkaampaan työhön. Eräällä työpaikalla oli omat roska-astiat paperille, pahville, muoville, metallille, lasille ja biojätteille
”Yhdysvalloissa professoreilla ei onneksi ole pakollista eläkeikää”, Kenttämaa hymyilee. Kenttämaa kollegoineen syntetisoi myös malliaineita ja tekee tutkimuksen edellyttämiä teoreettisia laskuja. Lisäksi menetelmillä määritetään polttoaineeksi kelpaavien kasvien ja lääkeaineiden hajoamistuotteita”, kertoo Kenttämaa, joka paneutuu myös reaktioiden välituotteisiin. Tietoa tarvitaan uusien syöpälääkkeiden kehitystyössä. ”Näytteitä ovat esimerkiksi raakaöljy ja siitä valmistetut tuotteet, kuten lentopolttoaineet. Kemian osasto on suomalaisesta näkökulmasta valtava. 38 KEMIA 8/2017 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Ryhmä muun muassa kehittää massaspektrometrisia analyysimenetelmiä näytteen molekyylikoostumuksen tarkkaan selvittämiseen. Ryhmää kiinnostaa muun muassa se, kuinka jotkin välituotteet, esimerkiksi orgaaniset radikaalit, reagoivat dna-molekyylien kanssa. Heihin kuuluu myös Kenttämaa, joka nimitettiin vuonna 2016 Frank Brown Distinguished -professoriksi. Ku va t: Hi lkk a Ke nt tä m aa n alb um i. Sisko Loikkanen Kemisti Hilkka Kenttämaa on työskennellyt yli kolme vuosikymmentä maineikkaassa Purduen yliopistossa Yhdysvalloissa. Tätä nykyä hänellä on Purduessa jo 14 naispuolista kollegaa, mikä on toiseksi suurin määrä amerikkalaisyliopistoissa. Professoreita on peräti 55, joista kahdeksan kantaa distinguished-titteliä. Näytteet ajetaan massalaitteeseen nestekromatografin kautta tai syöttönä suoraan ionilähteeseen kuumentamalla, lasereilla tai APPI-, ESItai APCI-tekniikoilla. Vuonna 1989 hän siirtyi tutkijan paikalta apulaisprofessorin vakanssille ja eteni vuonna 1999 professoriksi. Hilkka Kenttämaa nauttii haastavasta työstään Purduen yliopistossa. Syksyisin Kenttämaa vetää massaspektrometrian kurssia tohtoriopiskelijoille ja keväisin luennoi orgaanisesta kemiasta kandidaatintutkintoaan tekeville. Analyyttisessa kemiassa ja massaspektrometriassa, jota Kenttämaa edustaa, se on maan ykkönen. Hilkka Kenttämaa Analytiikan aatelia Suomalainen Hilkka Kenttämaa on työskennellyt puolet elämästään Yhdysvalloissa, jossa hän on raivannut tietä muillekin naiskemisteille. Professorin työ on kiireistä myös Atlantin takana. Tämän päivän Purdue on hieno paikka tutkijanaisille”, Kenttämaa sanoo. Kenttämaan omassa ryhmässä on 22 väitöstyöntekijää, viisi kandidaattiopiskelijaa ja yksi jo väitellyt tutkija. Suomalaisprofessorilla on käytössään mahtava 12 massaspektrometrin kokoelma. Laboratoriossa on myös laite, jossa kaksi kaasukromatografia on kytketty peräkkäin ja yhdistetty korkean erotuskyvyn massaspektrometriin. Nimityshetkellä hän oli vasta toinen kemian naisprofessori opinahjossaan. Hallinnolliset tehtävät lohkaisevat päivistä ison osan. ”Olen omin silmin nähnyt suuren muutoksen. Tutkimustyöllekin riittää silti onneksi aikaa. Arvostetun korkeakoulun penkkejä kuluttaa noin 40 000 opiskelijaa. ”Nimen taustalla on kemian tohtori Frank Brown, joka lahjoitti professuurin rahoitukseen miljoona dollaria.” Purdue rankattiin hiljattain supervallan viidenneksi parhaaksi julkiseksi yliopistoksi. Massaspektrometriassa analyysi perustuu laitteessa tapahtuviin hajoamisja ionimolekyylireaktioihin
”Yksi hevosistani oli sokea, mutta sekin antoi satuloida itsensä ja lähti mielellään mukaan ratsastusreissuille. Maisteriksi valmistuttuaan Kenttämaa aloitti tutkijana alma materissaan. Tilalle mahtuu hyvin muutama hevonen. Se luotti täydellisesti siihen, etten koskaan vienyt sitä mihinkään vaaralliseen paikkaan.” Äidinkieltään professori pitää vireessä muun muassa kirjojen avulla. Analyyttisen kemian osaston johtaja 2000–2003, kemian osaston apulaisjohtaja 2003–2004. • Noin 240 julkaisua, 300 esitelmää, 70 ohjattua väitöskirjaa. ratsastusta ja kirjallisuutta. ”Isoisän kainuulainen synnyinkoti vetää puoleensa yhä. • Asuu West Lafayettessa Yhdysvalloissa. • Harrastaa mm. • Useita palkintoja, mm. • Puoliso kemian professori John Nash. Pienen farminsa Kenttämaa hankki rakasta harrastustaan varten. sisko.loikkanen@yle.fi Professori Buddy-hevosensa selässä. Suomalaisten Kemistien Seuran palkinto vuoden 1985 parhaasta väitöskirjasta, Purduen yliopiston Leadership Award ja ACS:n myöntämä Award for Outstanding Achievement in Mass Spectrometry. Niin päädyin sitten kemiaan, jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät minun makuuni juuri sopivasti”, professori naurahtaa. ”Vieressä Wabashjoen toisella puolen on Lafayetten kaupunki. ”Nykyään minulla on kaksi ratsua, 18-vuotias quarterhevonen Buddy ja 12-vuotias kalliovuortenhevonen Storm, joita varten on oma neljän eekkerin aitauksensa.” Suurin osa tilan pinta-alasta on metsää, jonka polut sopivat mainiosti ratsastamiseen. Täältä ajaa noin tunnissa Indianapolisiin ja kahdessa tunnissa Chicagoon”, Kenttämaa paikantaa kotiseutuaan. Siellä hän viimeisteli ensin väitöskirjansa ja jäi lopulta sille tielleen. 39 8/2017 KEMIA kemmalla. FM 1978, FL 1981, FT 1986, Helsingin yliopisto. Rahoitustilanne on muuttunut myös Yhdysvalloissa. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. Yhdysvaltoihin hän lähti saatuaan Suomen Akatemialta rahoituksen vierailevan tutkijan asemaan Purduen yliopistossa. Tuttuja kumppaneita ovat muun muassa Neste, Pioneer Oil ja Merck. Mielestäni tutkimusmahdollisuudet ovat edelleen erinomaiset, jos vain osaa käyttää muutosta hyväkseen.” Juuret vetävät Kainuuseen Hilkka Kenttämaa syntyi ja kasvoi Helsingissä mutta vietti paljon aikaa Kainuun maalaismaisemissa, jonne opettajaäiti vei kesäisin molemmat tyttärensä. ”Sellaista ei ole missään muualla maailmassa.” Oivallinen infrastruktuuri mahdollistaa monipuolisen tutkimuksen. Hilkka Kenttämaa ”Meillä on paljon korkean erotuskyvyn laitteita, joten voimme mitata myös ionien alkuainekoostumukset. Klassikkojen lisäksi hän seuraa tarkasti myös suomalaista nykykirjallisuutta. • Ylioppilas 1973, Helsingin kaksoisyhteislyseo. Amerikassa kaupunkilaistytöstä on tullut myös maatilanomistaja. ”Sofi Oksanen on uusia suosikkejani”, Kenttämaa hymyilee. ”Ne taas tuntuivat olevan liian kaukana teoriasta. Poika Kai KenttämaaSquires on maantieteilijä ja tytär Leah Kenttämaa-Squires huonekalusuunnittelija. Purdue sijaitsee Indianan osavaltiossa West Lafayetten kaupungissa, jossa opiskelijoiden lisäksi asuu noin 60 000 henkeä. Ne osoittautuivat kuitenkin hyvin teoreettisiksi, joten nuori nainen otti sivuaineikseen käytännönläheisemmät biologian ja biokemian. ”He puhuvat hyvin suomea ja lähtivät jo pieninä innokkaasti reissuun aina, kun äitini kävi hakemassa heidät täältä Kainuun-lomalle.” Ylioppilaaksi Kenttämaa kirjoitti vuonna 1973 ja aloitti saman tien kotikaupunkinsa yliopistossa matematiikan opinnot. Monet hankkeista ovat yhteisprojekteja muiden akateemisten ryhmien ja teollisuuden kanssa. Kemistillä on takanaan puolen vuosisadan mittainen ura ratsastajana. Myös professorin aikuiset lapset viihtyvät äitinsä kotimaassa. Myös naapurit ovat antaneet professorille hevosineen luvan maidensa käyttöön. Aina kun käyn Suomessa kesäaikaan, vietän suurimman osan ajastani siellä”, Kenttämaa kertoo. ”Teemme yhteistyötä myös Yhdysvaltain laivaston ja laivaston akatemian kanssa. • Helsingin yliopiston tutkija 1978–1986. • Syntynyt Helsingissä vuonna 1954. Ahkeran lukijan lempikirjailijoihin kuuluvat amerikkalaisten Leon Urisin, Elia Kazanin ja Thomas Harrisin ohessa Irja Salla, Mika Waltari ja Väinö Linna. Melkein kaikki laitteemme kykenevät moniasteisiin tandem-massaspektrometriakokeisiin.” Ryhmä on rakentanut itse massaspektrometrin, jossa on kaksi kvadrupoli-ioniloukkua peräkkäin. Joitakin hankkeitamme rahoittavat maan energiahallinto ja National Science Foundation.” Suomessa kukkaronnyörit ovat perustutkimuksen osalta entistä tiu. ”Nykyisin on vaikeampaa saada tutkimusrahaa valtiolta, mutta teollisuudelta heruu rahoitusta myös perustutkimukseen jopa helpommin kuin aikaisemmin. • Purduen yliopiston post doc -tutkija 1986, tutkija 1987–1989, apulaisprofessori 1989–1999, professori 1999–
40 KEMIA 8/2017 Mart Saarma harmittelee, ettei uutta lääkettä saa testata potilailla, joilla Parkinsonin tauti on vasta varhaisessa vaiheessa. ”Juuri heitä lääke saattaisi auttaa eniten”, tutkija sanoo.
Fox -säätiöltä ja pääsi tutkimaan löytöään tarkemmin. Ensimmäisessä vaiheessa lääkettä annetaan yhteensä 18 potilaalle, joista kuusi saa aluksi vain lumevalmistetta. Sitten Saarma sai 1,5 miljoonan euron apurahan Parkinson-tutkimukseen erikoistuneelta amerikkalaiselta Michael J. Ei tiedetty, kuinka se vaikuttaa esimerkiksi Alzheimerin tautiin tai liikehermoja tuhoavaan ALS-tautiin. Kun Saarman ryhmän artikkeli CDNF:n löytymisestä aikoinaan julkaistiin Nature-lehdessä, kasvutekijän vaikutuksia ei vielä tunnettu kovin hyvin. ”Jos lääke toimii ihmisillä yhtä hyvin kuin eläimillä, tämä on läpimurto”, tutkija sanoo.. Tukholman Karoliininen instituutti löysi sopivat potilaat kokeita varten jo syyskuun lopulla. Kymmenen vuoden kehitystyön tuloksena hermokasvutekijä CDNF on tullut ensimmäiseen kliiniseen vaiheeseen eli ihmiskokeisiin. Taudin kulku saatiin eläinmalleissa pysähtymään. Vuodenvaihteen jälkeen potilasrekrytoinnin aloittavat myös Helsingin ja Lundin yliopistolliset sairaalat. Eläinten motoriset oireet, kuten vapina, jäykkyys ja pakkoliikkeet, ovat lieventyneet. Niissä selvitetään lääkeaihion turvallisuutta ja alustavasti myös tehoa potilailla, joilla Parkinsonin tauti on edennyt pitkälle. Professori Mart Saarman vuonna 2007 löytämän hermokasvutekijän tehoa aletaan testata ensimmäisillä potilailla. Lääkeaihion testaukset lukuisissa hiirija apinakokeissa ovat antaneet hyvin rohkaisevia tuloksia. Saarman mukaan erittäin mielenkiintoista on se, että CDNF on vähenLin da Ta m m ist o/ He lsi ng in yli op ist o Mart Saarma taltuttaa Parkinsonin tautia Parkinsonin taudin hoidossa otetaan pian uusi, iso askel. Sekin oli epäselvää, kuinka kasvutekijään perustuva lääke toimisi Parkinsonin taudin hoidossa. 41 8/2017 KEMIA Marja Saarikko Helsingin yliopiston professori Mart Saarma kollegoineen löysi vuonna 2007 proteiinin, jonka ansiosta Parkinsonin taudin hoito saattaa olla mullistumassa
42 KEMIA 8/2017 tänyt eläimillä myös tautiin liittyviä ei-motorisia oireita, kuten masennusta. Nykyinen peruslääke Parkinsoniin on jo reilut 50 vuotta käytössä ollut levodopa. ”Parasta olisi löytää tauti silloin, kun hermosolujen rappeutuminen on vasta alkanut”, professori tähdentää. Tässä kohtaa tullaan CDNF-hermokasvutekijään perustuvan hoidon kompastuskiveen. • Harrastaa tennistä, hiihtoa ja työmatkapyöräilyä. Mart Saarman mukaan yksi tutkimuksen tärkeimpiä tehtäviä olisi kehittää taudin varhaisen vaiheen diagnostiikkaa. ”Kannattaisiko siis harkita luvan antamista myös varhaisen vaiheen potilaiden hoitoon”, tutkija miettii. Jos potilas saisi hermosolujen rappeutumista estävää lääkettä heti diagnoosin tekemisen jälkeen, taudin oireet voisivat parhaassa tapauksessa hävitä.. Vain kymmenesosa lääkeaineesta kulkeutuu aivoihin asti. Sen takia kasvutekijää ei ainakaan toistaiseksi voida antaa taudin varhaisvaiheessa oleville potilaille, vaikka lääke voisi Saarman mukaan auttaa eniten juuri heitä. Niiden ilmetessä paljon on jo menetetty. • Tutkimusassistentti ja nuorempi tutkija Tarton yliopistossa 1971–1977. Siihen ne tarvitsevat energiaa ja hermosignaaleja.” Ennen CDNF:ään paneutumistaan Saarma ehti tutkia myös toista hermokasvutekijää, GDNF:ää. He eivät siksi anna lupaa CDNF:n annosteluun potilaille, joilla muut lääkkeet vielä toimivat”, Saarma harmittelee. Parkinsonin taudissa hermosolut rappeutuvat eivätkä enää pysty tuottamaan hermovälittäjäaine dopamiinia. Saarman johtamassa laboratoriossa rakennetaan siksi CDNF:stä myös muunnoksia, jotka kykenisivät läpäisemään keskushermostoa suojelevan veri-aivoesteen. ”Kun oireita lievittävää lääkettä syö vuoden tai pari, voi jonkin aikaa paremmin. • Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin johtaja 1990–2008. Se on aminohappo ja dopamiinin esiaste, josta elimistö valmistaa edelleen dopamiinia. ”Viranomaiset katsovat, että kirurgisen toimenpiteen riski on korkea. Lääkäri joutuu siksi yleensä tekemään diagnoosin pelkästään potilaan oireiden perusteella. Toinen vaihtoehto on tietenkin kehittää lääkkeestä versio, jonka annostelu ei edellytä kirurgiaa. • Filosofian maisteri 1972, filosofian tohtori 1975, Tarton yliopisto. ”Tutkijan kannalta se on turhauttavaa.” Jos potilas saisi hermosolujen rappeutumista ja kuolemista estävää lääkettä heti sairausdiagnoosin tekemisen jälkeen, taudin oireet voisivat Saarman mukaan parhaassa tapauksessa hävitä. ”Suuri osa hermosoluista ei jakaudu, mutta niiden on pysyttävä hengissä. • Viron tiedeakatemian molekyyligenetiikan laboratorion johtaja Tartossa 1977–1980. Hoitoja aloitettaessa ollaan siis vaativassa tilanteessa. Sekä levodopaa että entakaponia sisältävät lääkkeet ovat tablettimuotoisia, minkä ansiosta potilaan on helppo nauttia ne. ”Eläinmalleissa nämä modifikaatiot näyttäisivät toimivan, mutta laboratoriovaiheesta menee kuitenkin vielä vuosia ennen kuin kliiniset kokeet voidaan aloittaa.” CDNF ehkäisee tulehdusta aivoissa Kun Parkinsonin tauti havaitaan, se on jo ehtinyt aiheuttaa aivoissa melkoista tuhoa. Neurturiinia saaneilla varhaisen vaiheen Parkinson-potilailla taudin on todettu osittain pysähtyneen. Nykylääkkeet lievittävät vain taudin oireita Parkinsonin tautiin on jo nyt lääkkeitä, jotka vaikuttavat sen oireisiin. Yksikään lääkkeistä ei kuitenkaan pysty hidastamaan sairauden etenemistä. Lisäksi se on nostanut motivaatiota, mihin muut testatut kasvutekijät eivät ole pystyneet. Näin lääkkeet voitaisiin antaa suun kautta tai injektiona. Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset motoriset oireet huomataan, lähes puolet keskiaivojen dopamiinisoluista on jo kuollut. Mart Saarma • Syntynyt Viron Tartossa vuonna 1949. Nämä kasvutekijät eivät professorin mukaan siltikään ole yhtä hyviä kuin CDNF, joka on osoittautunut ylivertaiseksi. Lääke on annosteltava suoraan aivoihin, mikä edellyttää kirurgista toimenpidettä. ”Mikäli CDNF toimii samalla tavoin ihmisellä kuin eläimellä, kyseessä on läpimurto”, professori sanoo. • Biokeskus Suomen johtaja 2008–2009. Sekin on osoittautunut lupaavaksi lääkeaihioksi, samoin kuin sen sisarproteiini neurturiini. Parempi versio lääkkeestä saatiin aikaan, kun suomalaisyhtiö Orion yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa kehitti toisen lääkeaineen, entakaponin, joka tehostaa levodopan vaikutusta. Viime vuosikymmeninä on kehitetty muitakin, aivojen omaa dopamiinituotantoa kiihdyttäviä lääkkeitä. Dopamiinia tuottavat hermosolut jatkavat silti rappeutumistaan ja lopuksi kuolevat”, Saarma kuvailee. • Viron tiedeakatemian molekyyligenetiikan laboratorion johtaja Tallinnassa 1980–1990. Nekin ovat molemmat edenneet lääkekehityksen kliinisen vaiheen kokeisiin, joita tehdään Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Vielä luotettavaa diagnostista menetelmää ei ole. • Helsingin yliopiston biotekniikan professori 2013– • Naimisissa. • Akatemiaprofessori 2008–2013. Kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Levodopan ongelma on sen huono hyötysuhde eli imeytyminen elimistöön. Saarma itse on yrittänyt parikymmentä vuotta selvittää sitä, kuinka hermosolut säilyvät elossa ja miten niiden tuhoutuminen voitaisiin estää
Käytetyin lääkeaine on levodopa. Se myönsi Herantis Pharman tutkimuskonsortion ensimmäiseen potilaskoevaiheeseen kuuden miljoonan euron rahoituksen. ”Haluaisin vielä myös nähdä, miten CDNF:n modifikaatio toimii apinakokeissa ja saadaanko se vietyä kliinisiin kokeisiin.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Parkinsonin taudin ohella se liittyy myös ALS-tautiin ja Alzheimerin tautiin. Mielenkiinnon keskeisenä kohteena Saarmalla on yhä hermokasvutekijä CDNF. Jokainen kolmesta potilaskoevaiheesta vie parisen vuotta. Lääkeaihion tuotekehitystä ja kaupallistamista varten on perustettu Herantis Pharma -niminen yritys. Kaupallistaminen yrityksen hoteissa Ruotsissa ja Suomessa nyt käynnistyvissä CDNF:n potilaskokeissa Mart Saarmalla itsellään ei ole enää suoraa roolia. Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä neurologinen sairaus. Parkinsonin tautia ei kyetä ehkäisemään eikä parantamaan, mutta sen oireita voidaan hoitaa erilaisin lääkkein. Lääkekehityksen kliinisen faasin eli ihmistutkimusten ensimmäisen vaiheen jälkeen edessä on kakkosvaihe. Parkinsonin tauti on liikehäiriösairaus hermokasvutekijän löytäjä. Parkinsonin tautiin sairastutaan tavallisimmin 50–70-vuotiaana, mutta se voi alkaa myös varhaisemmassa iässä. Tutkijat etsivät lääkeaineita, jotka voisivat myös hidastaa taudin etenemistä tai jopa pysäyttää sen. ”Odotukset ovat kaikilla korkealla”, Mart Saarma sanoo. Työn jatkamisen mahdollistaa rahoitus, jota hänen tutkimukselleen ovat myöntäneet esimerkiksi suomalaiset ja yhdysvaltalaiset säätiöt. Valmiin lääkkeen saamiseen markkinoille Herantis Pharmalla on vielä matkaa. Hän tahtoo selvittää muun muassa sitä, kuinka kasvutekijä toimisi ALS-taudin hoidossa. Joillakin se saattaa aiheuttaa masennusta. Tautiin voi liittyä myös esimerkiksi unen, ajatustoiminnan ja muistin häiriöitä. CDNF:n salaisuus on, että se pystyy suojaamaan soluja niin kutsutulta ER-stressiltä, jota esiintyy monien kroonisten sairauksien yhteydessä. Saarman ensimmäisiä tutkimuskohteita olivat kuuloelimen ja ihon hermotus. Sen jälkeen hän on työskennellyt instituutissa akatemiaprofessorin ja tätä nykyä biotekniikan professorin nimikkeillä. Yli 60-vuotiaista tautia sairastaa keskimäärin yksi prosentti. Lihasjäykkyys näkyy esimerkiksi kasvojen ilmeettömyytenä ja puheen monotonisuutena. Hermokasvutekijä GDNF sai tutkijan kiinnostumaan aivoista ja sen jälkeen Parkinsonin taudista. Siinä professori toimii yhtenä tieteellisenä neuvonantajana. Perinnöllinen se on vain hyvin harvoin. Syy hermosolujen tuhoon on tuntematon. Mart Saarman tutkimusryhmällä on konsortiossa merkittävä asema. Mittava elämäntyö jatkuu yhä Mart Saarma toimi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin johtajana vuodesta 1990 vuoteen 2007. Jos molempien tulokset ovat suotuisia, tehdään kolmas tutkimus laajemmalla potilasjoukolla. Virolaissyntyinen tutkija aikoo jatkaa professorina vielä kaksi vuotta eli 70-vuotiaaksi saakka. 43 8/2017 KEMIA Sc an sto ck ph oto Parkinsonin-potilaita hoidetaan nykyisin lääkkeillä, jotka vaikuttavat vain taudin oireisiin. Eläinkokeiden tulokset ovat kuitenkin niin hyvät, että lääkkeen onnistumiseen uskovat muutkin kuin. Se ei ainoastaan pidä hermosoluja hengissä, vaan se myös vähentää tulehdusta aivoissa. Taudin takana on keskiaivojen mustatumakkeen hermosolujen vaurioituminen. Vaurio johtaa siihen, etteivät aivot enää tuota riittävästi hermovälittäjäaine dopamiinia. Tauti on yleisempi miehillä kuin naisilla. Taudin oireita ovat muun muassa vapina, lihasten jäykkyys sekä liikkumisen hidastuminen. Yksi lääkekehityshankkeen tukijoista on Euroopan unionin tutkimusja innovaatio-ohjelma Horisontti 2020. Lisäksi siinä ovat mukana myös muun muassa Karoliinisen instituutin, Lundin ja Helsingin yliopistolliset sairaalat, Oxfordin yliopisto sekä Euroopan Parkinsonin taudin potilasjärjestö Epda. marja.saarikko@gmail.com Tutkimuksissa on selvinnyt, että CDNF toimii eri tavoin kuin muut kasvutekijät
Palomiehet altistuvat työssään vaarallisille aineille sekä palopaikoilla että puhdistaessaan ja huoltaessaan kalustoa paloasemalla. pelastaa ja altistuu. Kemikaalitehtaan suurpalo sammutettiin riskeistä huolimatta mallikelpoisesti. 44 KEMIA 8/2017 Kun tehdas syttyy tuleen, Palomies Satakunnan pelastuslaitos Titaanidioksiditehdas tulessa. Paloa sammutettiin samaan aikaan useassa kerroksessa. ”Pelastuslaitos työskenteli kovassa paineessa ja hyvin vaikeissa oloissa”, kuvailee tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitoksesta
Kokonaiskuva palopaikasta oli heti hallussa. tammikuuta 2017 kello 5.42 Meri-Porin paloasemalle tuli hälytys: naapurissa sijaitseva Huntsmanin – nykyinen Venatorin – titaanidioksiditehdas palaa. ”Äitiä ei ole ennen ollut töissä ikävä, mutta siellä meinasi tulla.” Kun raju palo roihusi laitoksen sisätiloissa, räjähdykset tärisyttivät sen rakenteita. ”Sisällä paloi putkistoja, joita myöten höyrystetty nestekaasu kulki käyttölaitteille. Tulta taltutti parhaimmillaan 200 palomiestä. Puolustusvoimat toimitti siksi palopaikalle paineilmakontin, jossa oli kaksi kompressoria ja 105 paineilmapulloa. Ju ha Gr an at h Savusukeltajat Juha Kangasniemi (vas.) ja Petri Huru saapuivat palopaikalle ensimmäisinä ja sukelsivat kumpikin tyhjiksi viisi paineilmapulloa putkeen.. ”Se oli yhtä helvettiä”, Huru kiteyttää. Ilmassa viuhui hehkuvia metallija lasikuitukappaleita. ”Lähivesien kalojen saamat myrkkypitoisuudet mitattiin tarkasti”, Petri Huru huomauttaa. Sammutustöitä ryhtyi johtamaan Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Markku Rintala. Kun yksi pullo tyhjenee reilussa 20 minuutissa, mies sukelsi siis pari tuntia putkeen. Olo oli hetkessä kuin uitetulla rotalla.” Paloasemalla sijaitseva pelastuslaitoksen korkeapainekompressori ei kyennyt täyttämään savusukeltajien happipulloja riittävän nopeasti, koska hengitysilmaa tarvittiin niin paljon. Vaikka jälkisammutuskin hoitui mallikkaasti, palomiesten terveydentilan seuranta jätti toivomisen varaa. ”Huntsman on turvallisuusselvityslaitos, jossa on tehtävä suuronnettomuusharjoitus kolmen vuoden välein”, Rintala kertoo. Sukeltaja käytti palon kovimmassa vaiheessa viisi happipulloa peräkkäin. Henki pysyi Markku Rintalan mukaan hyvänä. ”Palon jälkeen meistä ei mitattu mitään. ”Niskaan tuli sammutusveden seassa väkevää rikkihappoa ja ties mitä muita kemikaaleja. Sisätiloissa oli syttynyt kaikki palava materiaali, kuten sähkökaapelit ja kuituputket. Myös Juha Kangasniemi sukelsi savuhelvetissä tuntikausia. Tehtaan ulkopuolelle säiliöihin varastoitu nestekaasu aiheutti oman riskinsä.” Ensimmäisiä paikalle saapuneita oli Meri-Porin paloaseman ylipalomies, savusukeltaja Petri Huru. Kun aseman kolmihenkinen päivystysporukka ehti paikalle, tehtaan sata metriä korkeasta piipusta leiskahti jo 30-metrinen liekki. Liekit etenivät tehtaan katolla miehenkorkuisena rintamana. ”Pisimpään paloa sammuttaneita miehiä piti illan myötä hätistellä kotiin”, palomestari muistelee. Työterveyshuoltomme olisi voinut olla yhteyksissä Huntsmaniin ja kysyä, mille kemikaaleille sammuttajat altistuivat ja mitä kannattaisi mitata”, Kangasniemi sanoo. 45 8/2017 KEMIA Juha Granath Maanantaiaamuna 30
”Palomies palaa tehtävästään pesuhalliin, jossa auto puretaan ja pestään. teita turvallisen ja terveellisen työympäristön saavuttamiseksi. Pesuhallissa käsitellään myös vaaralliset kemikaalit ja puhdistetaan raskain kalusto. Sellainen on valmistumassa myös Poriin. Rakennuksen suunnittelija Arkkitehtitoimisto Küttner Ky on ollut mukana rakentamassa kolmeatoista puhdasta paloasemaa eri puolille Suomea. ”Koulutimme palomiehet ottamaan itse näytteensä hälytystehtävän. Uudenlainen Puhdas paloasema vähentää palomiesten kemikaalialtistusta. ”Ensin pitää tulla ymmärrys, vasta sen jälkeen muuttuvat asenteet”, huomauttaa palomies Juha Kangasniemi. Meidän parikymmenpäistä henkilökuntaa on kuunneltu ja ehdotuksemme on otettu huomioon”, Huru kiittää. 46 KEMIA 8/2017 Työterveyslaitos tutkii Savusukeltaja imee elimistöönsä niin savua, nokea kuin kemikaalijäämiäkin. ”Meidän vanhojen miesten terveyteen sillä ei enää ole vaikutusta, mutta nuoret hyötyvät siitä varmasti”, sanoo 51-vuotias ylipalomies Petri Huru. ”Täydet pisteet kaupungille ja arkkitehtitoimistolle. Palopaikalta palatessaan hän tuo syövälle altistavat aineet mukanaan myös paloasemalle. Työntekijöitä on kuunneltu ja ehdotuksemme on otettu huomioon”, miehet kiittävät. ”Täydet pisteet kaupungille ja arkkitehtitoimistolle. Yksi pidempi savusukellus altistaa palomiehen elimistöä yhtä paljon kuin tapaturmainen altistuminen”, kertoo vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitoksesta. ”Ihmisten ja kaluston kulku on suunniteltu niin, että ristikkäistä liikennettä puhtaalla ja likaisella osalla ei synny.” ”Vaarallisille kemikaaleille altistuminen tapahtuu hengitysteiden, ihon ja ruuansulatuksen kautta. Laitos on tehnyt aiheesta viime vuonna valmistuneen tutkimuksen, johon osallistui 24 vapaaehtoista palomiestä Helsingistä, Vantaalta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Pesun ja huollon jälkeen varusteet ja kalusto siirretään niille suunniteltuihin varastotiloihin ja ajoneuvot kalustohalliin. Tutkimuksessa analysoitiin näiden ihosta, verestä, virtsasta ja syljestä sekä palopaikan nokilaskeumasta kerättyjä näytteitä. Puhdas paloasema -malli kehitettiin Skellefteån paloasemalla Ruotsissa. Siinä likaiset varusteet ja työkalut eristetään tehtävän jälkeen ja puhdistetaan vasta asemalla. Meri-Poriin nouseva uusi Puhdas paloasema korvaa vuodenvaihteessa nykyisen, homeen runteleman rakennuksen, joka on peräisin 1970-luvulta. Mallissa muokataan myös palomiesten asenPalomiehen ystävä on Puhdas paloasema Ju ha Gr an at h Petri Huru (vas.) ja Juha Kangasniemi uudella paloasemalla. Uudisrakennuksen kokonaiskustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Skellefteå-mallin mukaan suunnitellun paloaseman sisätilat ovat jo viimeistelyvaiheessa. Meri-Porissa vaarallisille aineille altistuminen estetään jakamalla sisätilat eri toimintavyöhykkeisiin. Ilmanvaihto on suunniteltu niin, että haitalliset aineet eivät leviä muihin tiloihin”, kertoo projektinjohtaja Sebastian Küttner
”Sairastuminen on katastrofi palomiehelle ja merkittävä kustannustekijä valtiolle. Nämä yhdessä saavat aikaan ikävän cocktailin”, Laitinen sanoo. Asenne oli hyvin kohdallaan. Tavoitteena on, että tehtaan koko kapasiteetti saadaan käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä. aikana ja heti siltä palattuaan. Sittemmin tehdas on tunnettu nimillä Kemira Pigments, Sachtleben Pigments ja Huntsman Pigments & Additives. ”On paksusuolen syöpää, keuhkosyöpää ja ihosyöpää.” Vuosittaisessa terveystarkastuksessa palomiehiltä tutkitaan kuulo, näkö, verenkuva, kolesterolit ja sydänfilmi. Pelastuslaitos kartoittaa Petri Huru ja Juha Kangasniemi kuuntelevat tutkimustuloksia huolestuneina. Pitkän ajan kuluessa terveysongelmia aiheuttavat esimerkiksi polysykliset aromaattiset hiilivedyt, asbesti ja bentseeni. 47 8/2017 KEMIA Tehdas nousee tuhkasta Porin pigmenttitehtaan vuodentakaisen tulipalon jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Savusukelluksen lisäksi palomiehet altistuvat palopaikan jälkiraivaustöissä sekä paloasemalla varusteiden jälkihuollossa ja varusteiden säilytystiloissa. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on arvioinut, että palomiehillä on kohonnut riski sairastua kivesja eturauhassyöpään sekä nonhodgkinin lymfoomaan. juha.granath@saunalahti.fi men syöpä, mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsaontelon kasvain sekä keuhkosyöpä. Laitisen mukaan palomiehille aiheuttavat syöpää todennäköisemmin monen vaarallisen aineen yhteisvaikutus ja hetkelliset suuret altistukset kuin jonkin yksittäisen aineen aiheuttama kuorma. Venator listautui elokuussa New Yorkin pörssiin. ”Jokainen palomies kirjaa altistumisensa ajat ja tapahtumapaikat omaan korttiinsa. ”Suuren tehdaspalon jälkeen saastuneet varusteet vaativat erityiskohtelua. Jokainen ennaltaehkäisyyn satsattu euro maksaa itsensä takaisin korkojen kera”, sanoo vuoden 2017 Palotutkimuksen päivillä puhunut tutkija. Työterveyslaitoksen suositusten mukaan pelastuslaitosten pitäisi ilmoittaa kaikki operatiivisessa työssä olevat palomiehet syöpävaarallisille aineille altistuvien työntekijöiden ASA-rekisteriin. Vasta pitkän hankkeen lopussa täytyi hieman nostattaa joukkuehenkeä.” Vuonna 2013 suomalaiset palomiehet joutuivat lähtemään kemikaaleille altistaviin tehtäviin 29 000 kertaa. ”Lisäksi rekisterin tiedoista on hyötyä, jos joudutaan osoittamaan työntekijän sairastumisen syyksi työssä altistuminen.” Kun palomiehet palasivat Huntsmanin turman jälkeen asemilleen, vaara ei heidänkään osaltaan ollut vielä ohi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Eläköityneillä yli 70-vuotiailla palomiehillä on kohonnut riski saada myelooma eli luuytipisten vuosittain”, Laitinen opastaa. Porin titaanidioksiditehdas lintuperspektiivistä vuonna 2012. Pohjoismaisessa tutkimuksessa on todettu 30–49-vuotiailla palomiehillä kohonnut eturauhassyövän ja melanooman riski. ”Nopeasti vaikuttavia aineita ovat muun muassa syaanivety ja kloorivety. Työterveyslaitoksen Juha Laitinen korostaa, että ASA-rekisteröinnin avulla palomiesten sairastumiset huomataan työterveyshuollossa entistä nopeammin. Kalustonhuolto on merkittävä tekijä palomiesten kokonaisaltistumisessa. W iki m ed ia Tätä kohti. Myös näitä varusteita huoltavien henkilöiden on varustauduttava paremmin, jotta altistumiselta vältytään”, Laitinen muistuttaa. Kun seuranta valmistuu, päätämme työntekijöiden ASA-rekisteröinnistä”, palomestari Markku Rintala sanoo. Keväällä 2017 nimi vaihtui Venatoriksi. Tehdas valmistaa titaanidioksidia, jota käytetään muun muassa elintarvikkeissa, lääkkeissä, kosmetiikassa, maaleissa, lakoissa sekä pakkauspainoväreissä. Satakunnan pelastuslaitoksessa tehdään parhaillaan kartoitusta paikallisten palomiesten altistumisesta vaarallisille kemikaaleille. ”Alle 40-vuotiaiden terveydentilaa pitäisi seurata kerran kolmessa vuodessa, nelija viisikymppisten kerran kahdessa vuodessa ja yli viisikymp. Noin 130 000 tonnin kapasiteetillaan porilaistehdas kuuluu maailman suurimpiin sulfaattiprosessia käyttäviin tuotantolaitoksiin. Kaksikon mieleen tulee heti puolen tusinaa työkaveria, jotka syöpä on vienyt. Korjaustyöt käynnistyivät ripeästi, ja osa laitoksesta on jo tuotantokäytössä. Vuonna 1957 käynnistyneen tehtaan perusti valtionyhtiö Vuorikemia Oy
Patenttikarttaa tutkimalla yrityksen tulevaa liiketoimintaa ja tuotekehitystä voidaan heti suunnata vastaamaan markkinatilannetta.. Syitä tutkia patenttitietokantoja on siis runsaasti. Ovatko kilpailijat jo miinoittaneet sen jättämällä lukuisia patenttihakemuksia, vai onko patenttirintamalla vielä hiljaista. Onko alalle tullut uusi toimija. Kirjoittaja työskentelee eurooppapatenttiasiamiehenä Seppo Laine Oy:ssä. Yrityksen perustamisvaiheessa on yleensä tarpeen kartoittaa kilpailutilannetta ja ehkä etsiä potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Ei pidä myöskään unohtaa patentin ydintä eli juridista funktiota: patentti antaa haltijalleen yksinoikeuden patenttivaatimuksissa määriteltyyn tekniseen ratkaisuun. Hanna Laurén Patenttijulkaisut ovat loistava teknisen tiedon lähde ja apuväline tuotekehitykselle, sillä patenttisuojaa haetaan yleensä niille teknisille ratkaisuille, jotka patentinhakijayritys itse on arvioinut liiketoimintansa kannalta arvokkaimmiksi. Keksintöihin ja patentteihin liittyy kuitenkin myyttejä, jotka saattavat olla esteenä patenttitietoon tarttumiselle ja suorastaan hidastaa yritystä saavuttamasta liiketoimintatavoitteitaan. Patenttimaisema-analyysityökaluilla voidaan käsitellä tuhansia patenttijulkaisuja ja muodostaa niistä patenttikarttoja, joissa samaa aihepiiriä käsittelevät julkaisut on ryhmitelty. Siksi on mahdollista analysoida patenttijulkaisuja tehokkaasti bibliografisten tietojen pohjalta ja esimerkiksi verrata kilpailijoiden ja oman yrityksen patenttiaktiivisuutta ja jäljittää tuotekehityksen painopisteitä ajan funktiona. Teknisen ja markkinatiedon lähteitä on muitakin kuin patenttitietokannat, mutta tätä juridista informaatiota – suojapiirin laajuutta ja oikeuden haltijaa – ei löydy mistään muualta kuin patenttitietokannoista. Maisema-analyysillä saadaan tietoa siitä, kuinka ruuhkaista tietyllä tekniikan alalla on. Patenttijulkaisujen rakenne on tarkkaan säännelty ja strukturoitu ja eri maiden patenttilainsäädäntö tältä osin pitkälle harmonisoitu. Patenttijulkaisun selitysosassa keksintö kuvataan yksityiskohtaisesti, jotta muutkin pystyvät toistamaan keksinnön. hanna.lauren@seppolaine.fi Unohda myytit ja hyödynnä dataa Patenttitieto vastaa moneen kysymykseen MYYTTI 1. 48 KEMIA 8/2017 Patenttitiedon hyödyntämisen tulisi olla arkipäivää kaikille yrityksille pienistä startupeista vakiintuneisiin pörssiyhtiöihin. Jos tietty tekninen ratkaisu on kilpailijan mielestä patentin arvoinen, julkaisu kannattaisi lukea myös omassa yrityksessä. Patenttijulkaisujen bibliografinen data taas avaa ikkunan yritysja markkinatietoon: kuka patentoi, mitä tekniikan alaa ja missä maassa. Julkaisussa esitettyä tekniikkaa ei välttämättä julkaista muissa medioissa vielä pitkään aikaan, jos koskaan. Vastaperustettu yritys ei tarvitse patenttitietoa vielä mihinkään. Onko jokin tekniikan osa-alue tai maantieteellinen markkina noussut tärkeäksi tai toisaalta menettänyt merkitystään viime vuosina. Vaikka tuotteiden yksityiskohdat olisivat vielä avoinna, on järkevää tutkia oman alan patenttijulkaisuja laajasti
Näissä tietokannoissa kuhunkin patenttijulkaisuviitteeseen on lisätty jalostettua tietoa, kuten lisäindeksointia, uusi ja täsmällisempi tiivistelmä tai julkaisussa esiintyvien kemiallisten yhdisteiden CAS-numerot. Yhteiselo markkinoilla saattaa onnistua vaikkapa ristiinlisensoinnin kautta. Relevantti patenttijulkaisu saattaa jäädä haun ulkopuolelle, jos sen sisältämä tiivistelmä on kovin lyhyt ja ympäripyöreä. Lähtökohtana on kuitenkin oikeanlaisten tietokantojen käyttäminen. Jos tietokantahauissa ei tule esiin uutuudenesteitä, lähtökohta oman patenttihakemuksen jättämiselle on mainio. On kuitenkin muistettava, että uutuuden lisäksi patentoitavalta keksinnöltä edellytetään keksinnöllisyyttä, eli se ei saa olla aivan ilmeinen ratkaisu.. MYYTTI 2. Ilmaistietokannoissa mahdollisuudet hakuprofiilin säätämiseen ovat kuitenkin rajalliset, ja haku kohdistuu aina julkaisun alkuperäiseen tekstiin. Patentti on kielto-oikeus, ei käyttöoikeus. Patentti voidaan pitää voimassa enintään 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Patentit on kirjoitettu niin vaikeaselkoisesti, että tietokantahauilla on mahdotonta löytää neulaa heinäsuovasta. Koska olen patentoinut oman teknologiani, minulla on oikeus käyttää sitä ja viedä se markkinoille. On mahdollista, että keksintöä vastaava tekninen ratkaisu on kuvattu patenttijulkaisussa, mutta ratkaisua ei ole koskaan esimerkiksi resurssien vähyyden tai kysynnän puutteen takia kehitetty konkreettiseksi tuotteeksi asti. Keksintömme on uusi ja patentoitavissa, koska markkinoilta ei löydy vastaavaa tuotetta. Alustaviin hakuihin ja sopivien hakutermien ja patenttiluokkien haravoimiseen voi käyttää ilmaisia tietokantoja, kuten Espacenetiä ja patenttivirastojen tietokantoja. Keksinnön uutuuden selvittämiseksi on tehtävä hakuja patenttija tieteellisissä tietokannoissa; pelkkä markkinoilla olevien tuotteiden tutkiminen ei riitä. Maisema-analyysi kertoo, kuinka ruuhkaista tietyllä tekniikan alalla on. Jos patenttidatasta haetaan tukea liiketoimintatai investointipäätöksille, on syytä kääntyä maksullisten tietokantojen ja patenttialan ammattilaisten puoleen. Toki myös oman patenttisalkun olemassaolo on tärkeä ja tukee toimintavapauden säilyttämistä ja jopa laajentamista. Patentoitavuuden yhtenä edellytyksenä on keksinnön uutuus. Jos kilpaileva yritys lähestyy varoituskirjeellä ja syyttää patentinloukkauksesta, omat patentit vahvistavat asemaa neuvottelupöydässä. Siinä pyritään löytämään sellaiset voimassaolevat patentit, jotka saattavat aiheuttaa esteitä omalle liiketoiminnalle. 49 8/2017 KEMIA Scanstockp hoto MYYTTI 4. MYYTTI 3. Patentinhaltija voi kieltää muita käyttämästä patenttivaatimuksissa määriteltyä teknistä ratkaisua liiketoiminnassa. FTO-selvitys on tarpeen myös silloin, kun vanha tuote halutaan lanseerata uudella maantieteellisellä markkina-alueella tai kun aiotaan ottaa käyttöön uusi valmistusmenetelmä. Vaikka oman tuotteen tärkeimmät tekniset piirteet olisikin suojattu omilla patenteilla, kilpailijalla saattaa olla patentteja, jotka kohdistuvat tuotteen muihin piirteisiin tai jotka ovat suojapiiriltään laajempia kuin omat patentit. Ennen uuden tuotteen lanseerausta onkin syytä teettää kunnollinen FTOeli toimintavapausselvitys (freedom to operate). Mielikuva vaikeaselkoisista patenttijulkaisuista istuu tiukassa, vaikka nykypäivän työkaluilla patenttidatan käsittely ja hyödyllisen informaation eristäminen siitä on näppärää. Hyvin tehty FTO-selvitys pienentää loukkausriskiä huomattavasti, kun yrityksessä tiedostetaan, mitä patenttioikeuksia muilla on: mihin tekniikkaan oikeudet kohdistuvat, missä maissa oikeudet ovat voimassa ja milloin oikeudet viimeistään raukeavat. Keksintö on uusi, jos sitä ei ole aiemmin eli ennen patenttihakemuksen tekemistä julkistettu missään muodossa, esimerkiksi tieteellisessä artikkelissa, aiemmassa patenttijulkaisussa, esitelmässä tai markkinoilla olevassa tuotteessa
Yliopistomaailmalle tyypillinen julkistamisen tavoite voi myös joskus olla ristiriidassa keksintöjen suojaamisen kanssa. Kaupallistamisen pullonkaula Aalto-yliopistossa patentointitoiminta on haasteista huolimatta vilkasta. ”Patenttitai hyödyllisyysmallihakemus on jätettävä yleensä kuuden kuukauden sisällä keksinnön julkistumisesta. Tutkimuksen julkistamisen ja keksintöjen suojaamisen tavoite voivat olla ristiriidassa, mutta ratkaisu on yleensä löydettävissä. Patentti antaa tutkimustulokselle kieltooikeuden, jolloin muut eivät voi sitä hyödyntää kaupallisessa tarkoituksessa. 50 KEMIA 8/2017 Tieteellisen työn tuloksia voi patentoida siinä missä muitakin keksintöjä. Hänellä on satoja tieteellisiä julkaisuja, ja hän on yhtenä keksijänä kymmenissä patenttiperheissä. Marja Saarikko Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijat ovat monesti tilanteessa, jossa heidän pitää päättää, julkaisevatko he tutkimuksensa tuloksen tieteellisessä artikkelissa, patentoivatko he sen, vai riittääkö tuloksen salassa pitäminen. Seppälä on itse törmännyt patentointiin liittyviin ongelmiin vain harvoin, mutta mahdolliset ristiriitatilanteet olisi hänen mielestään silti ”Patentointi liittyy yliopistojen yhteen ydintehtävään eli yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.” uutuudelle. Tutkija törmää sopimuksiin esimerkiksi Tekes-hankkeissa, joissa on mukana myös yritysosapuolia. ”Yliopistojen keksintölaki taas velvoittaa tutkijoita siirtämään projektien puitteissa syntyneet keksinnöt yliopistolle, joka voi harkita, mikä on paras tapa lähteä viemään niitä eteenpäin”, Seppälä sanoo. ”Jos keksinnölle on tarvetta saada. Usein ne haluaisivat salata jopa opiskelijoiden opinnäytetyöt, mutta lain mukaan niiden on oltava julkisia.” Tämän päivän korkeakoulut pyrkivät edistämään innovaatioitaan aktiivisesti ja laaja-alaisesti. Mitä on tehtävissä, riippuu siitä, mitä kautta ja miten keksintö on tullut julkiseksi.” Tällaisessa tilanteessa on hyvä arvioida esimerkiksi sitä, onko keksintö kokonaisuudessaan julkistettu, kuinka keksintö on ollut yleisön saatavilla, ja onko siinä lisäpiirteitä, jotka kannattaisi vielä suojata. Patentointi liittyy hänen mukaansa myös yliopistojen kolmanteen ydintehtävään, yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Myös Jukka Seppälä on sekä ahkera julkaisija että ahkera patentoija. Jos patentointi tapahtuu ensin, patenttihakemus ja sen myötä keksintö tulee joka tapauksessa julkiseksi 18 kuukauden kuluttua siitä. Valintaa patentoinnin ja julkaisemisen välillä on kuitenkin punnittava. Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun professorin Jukka Seppälän mukaan patentointi on tärkeää myös akateemisessa maailmassa. Yliopistossa tehdään vuosittain noin 150 keksintöilmoitusta, 30 oikeuksien siirtoa yrityksille ja 30 patenttihakemusta. Tavoitteissa voi olla ristiriitaa Myös salassapitosopimukset ovat yliopistomaailman arkea. Euroopassa käytäntöä noudatetaan kuitenkin hyvin rajoitetusti, mikäli ei voida osoittaa ilmeistä väärinkäytöstä hakijaa kohtaan. ”Yritykset ovat yleensä sopimuksista hyvin tarkkoja. Monialaisten yliopistojen on Seppälän mukaan kuitenkin haastavaa viedä eteenpäin eri alojen keksintöjä. Viimeistään silloin hätiin on kutsuttava patenttiasiamies. Niiden avulla turvataan tiedon pysyminen yhteisön sisällä. Etenkään nuori tutkija ei aina muista, että jo konferenssiesitys voi muodostaa esteen keksinnön ”Jo julkiseksi tullut keksintö on monessa maassa vielä patentoitavissa niin kutsuttujen maakohtaisten armonaikasäännösten eli grace periodin nojalla”, kertoo Patenttitoimisto Seppo Laineen eurooppapatenttiasiamies, diplomi-insinööri Jouni Smolander. Professori Jukka Seppälä patistaa tutkijoita: ”Keksikää ja hakekaa keksinnöille patentteja” suojaa, niin yleensä ensin tehdään patenttihakemus ja julkaistaan tulokset vasta sitten”, Seppälä kuvaa nykykäytäntöä. Tieteelliset julkaisut ovat yliopistoille olennaisia, sillä niiden tulosta mitataan juuri julkaisujen määrällä ja laadulla. Mikäli keksintö on julkistettu ennen aikojaan, sen patentointi hankaloituu olennaisesti, sillä keksintö ei julkistuksen jälkeen ole enää uusi. ”Vaikka keksinnön sisältävä laite on ollut esillä messuilla, siinä voi olla patentoitavissa olevia toiminnallisuuksia, jotka eivät olleet näkyvillä ja siten eivät tulleet julkiseksi”, Smolander antaa esimerkin
marja.saarikko@gmail.com Innovaatioiden eteenpäin vieminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja paljon työtä. Jouni Smolanderin mukaan patenttitoimistot kartoittavat ongelmatilanteita IPR-strategian laatimisen yhteydessä. Ei riitä, että on huikeita julkaisuja, vaan innovaatioiden on oltava myös hyödynnettävissä”, professori tähdentää. Resurssien puute aiheuttaa myös sen, että yliopistot lähtevät vain harvoin puolustamaan omia patenttejaan, mikäli joku niitä loukkaa. ”Mikäli ilmapiiri ja insentiivit eivät ole kohdallaan, silloin ei keksitytä, sillä keksiminen on myös luova prosessi”, hän sanoo. Jukka Seppälä muistuttaa korkeakouluja yleisesti hiertävän asian vaikutuksista myös innovointiin. ”Jos ilmapiiri ja insentiivit eivät ole kohdallaan, tutkijaa ei keksitytä.” An ni Ha né n mutta myös tutkijoiden työskentelyolosuhteisiin pitäisi kiinnittää huomiota. Yliopistojen resurssit eivät tahdo riittää yhteydenottoihin kaikkiin potentiaalisiin tahoihin ympäri maailmaa. Jos tutkimusta ei rahoiteta pitkäjänteisesti, ei synny keksintöjäkään. ”Yhteiskunta tarvitsee radikaaleja. Kaupallistamiseen tähtääviä kontakteja otetaan ehkä korkeintaan muutamia kymmeniä. Seppälän kokemuksen mukaan keksimisintoa nostaa palkitseminen, ”Ei riitä, että tutkijalla on huikeita julkaisuja. 51 8/2017 KEMIA hyvä käydä läpi etukäteen. ”Yksi hyvä tapa on miettiä asia käänteisesti. ”Joitakin keksintöjä on viety eteenpäin 5–10 vuotta, kunnes työ on resurssien puutteessa lopetettu”, Seppälä kuvailee. ”Patentti ei ole tieteellinen julkaisu, mutta se vaatii runsaasti muunlaista aktiivisuutta ja luovuutta.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Olosuhteet pantava kuntoon Tärkein kysymys on Jukka Seppälän mukaan kuitenkin sen pohtiminen, kuinka tutkijat saataisiin keksimään ja hakemaan enemmän patentteja. Silloinkaan, kun uusi keksintö näkee päivänvalon, sen matka markkinoille ei ole automaatio. ”Silloin voidaan arvioida esimerkiksi sitä, mitä hyötyä tai haittaa aiheutuu, jos tutkimuksen tulos tarjotaan vapaasti muiden käytettäväksi”, Smolander kertoo. Innovaatioiden pitää olla myös yhteiskunnan hyödynnettävissä”, polymeeriteknologian professori Jukka Seppälä tähdentää. Elleivät ne johda mihinkään, lopputulos on, että keksintö jää paperille. Olisiko meille ongelmallista, mikäli kilpailija patentoisi saman keksinnön?” uusia innovaatioita. Tieteentekijöiden patentointi-innossa on siis parantamisen varaa. Tutkijoiden tekemät keksinnöt voivat päätyä joko yliopistolle, projektissa mukana oleville yrityksille, startupeille tai keksijöille itselleen, mutta liian moni jää pöytälaatikkoon. Monen lupaavan keksinnön tie on päättynyt siihen, ettei sille löydy kaupallistajaa
Tieteellisestä toiminnasta huolimatta kukaan heistä ei hankkinut myöskään varsinaista akateemista sivistystä. Intohimon luontoon sytytti metsästysharrastus. Erityisesti vanhempien veljesten aktiivinen kausi osuu aikaan, jolloin valokuvaaminen ei ollut vielä kehittynyt. Säätyläistaustasta huolimatta taiteilijapoikien peruskoulutus jäi vähäiseksi. Kalojen kylkiviivan suomujen määrä on täsmälleen lajille ominainen. Maisemamaalauksissaan veljekset esittelivät luontoa eri vuodenaikoina mutta aina pakahduttavan kauniina. Taiteellisen työnsä ohella he olivat uranuurtajia etenkin lintujen levinneisyyden ja elintapojen kuvaajina. 52 KEMIA 8/2017 Luonto oli von Wrightin veljeksille ehtymätön taiteellisen inspiraation lähde mutta myös tieteellisen tutkimuksen kohde. Kun lasten varhaisopetuksesta vastasi pääasiassa kotiopettaja, aikaa ympäristössä samoiluun jäi runsaasti. Jokainen höyhen ja värisävy on kuvattu tarkasti. Veljekset von Wright Ateneumissa Ateneumin taidemuseossa Helsingissä on esillä suurnäyttely, joka esittelee Wilhelm, Magnus ja Ferdinand von Wrightin taide-, kulttuurija tiedehistoriallista merkitystä. Ympäristö on lähes koskematon, ja ihmisasutuksesta kertoo vain ehkä ylös kohoava savu. Piirtäminen ja maalaaminen olivat siten ainoa keino tallentaa asioita visuaalisessa muodossa. Kuvittajana hänen päätyönään pidetään kaikkiaan 60 Wilhelm von Wrightin tieteellinen päätyö oli piirrossarja Skandinavian kaloista. Hän vietti pääosan elämästään Ruotsissa, sillä hänet valittiin vuonna 1835 maan kuninkaallisen tiedeakatemian tieteelliseksi kuvittajaksi. Ka ns all isg all er ia/ Ha nn u Aa lto ne n. Sittemmin mukaan tulivat myös muut Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright Taiteilijaveljekset tekivät myös tiedettä eläimet, kasvit ja luontoympäristöt. Sisarussarjan taitavin ampuja oli Julius von Wright (1820– 1906), joka tosin keskittyi mieluiten eläinten tutkimukseen. Suurperheeseen syntyi peräti 16 lasta, joista yhdeksän eli aikuisiksi asti. Kesti vuosikymmeniä ennen kuin kamera valjastettiin myös tieteen käyttöön. Kuvassa merikokki. Arja-Leena Paavola Suomalaisia Magnus (1805–1868), Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand von Wrightia (1822–1906) pidetään aikansa parhaina lintujen tuntijoina koko Fennoskandiassa. Entinen emämaa arvosti suomalaista myös taiteilijana ja kutsui hänet muutamaa vuotta myöhemmin Ruotsin taideakatemian jäseneksi. Piirtäminen oli heille alkuun keino dokumentoida saalistettuja lintuja. Tieteilijänä Wilhelm teki muun muassa selvityksen Bohuslänin saariston linnustosta. Vuosien myötä veljeksistä kehittyi laaja-alaisia luonnontuntijoita. Mukana on myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Tieteen kuvittajat Kolmikon kenties teknisesti lahjakkain piirtäjä oli keskimmäinen, Wilhelm von Wright. Skotlantilaisjuuriseen aatelissukuun kuuluneet taiteilijaveljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Kolmikon taideteokset ovat tieteellisesti hyvin yksityiskohtaisia. Näyttely jatkuu 25:nteen helmikuuta 2018. Lintujen osalta von Wrightien kiinnostuksen kohteena oli etenkin höyhenpuvun vaihtuminen ja kehittyminen
Varsinaisesti hänet muistetaan yhtenä ensimmäisistä suomalaisista, jotka ansaitsivat elantonsa 1800-luvulla syntyneillä vapailla taidemarkkinoilla ilman muuta ammattia. Toisin kuin veljensä Ferdinand ei koskaan avioitunut. Hän myös viihtyi miltei koko ikänsä lapsuudenkotinsa maisemissa Haminalahdella, jossa hänet tunnettiin hieman erikoisena ja myös erakkomaisena herrasmiehenä.. Maisemien ja lintuaiheiden lisäksi Ferdinand maalasi ansiokkaita muotokuvia. Myös Ferdinand von Wright toimi jonkin aikaa Ruotsin tiedeakatemian kuvittajana, Wilhelm-veljensä viransijaisena. Ikoninen päätyö Taistelevat metsot syntyi vuonna 1886, kun taiteilija oli jo halvausten lähes vuoteenomaksi kaatama ikämies. 53 8/2017 KEMIA Wilhelm von Wrightin maalaus Riippuvia sorsia syntyi vuonna 1851. Ka ns all isg all er ia/ Ha nn u Aa lto ne n väritaulua sisältävää sarjaa Skandinavian kaloista
Taksidermian ja konservoinnin perusteet he opettelivat itse jo lapsuudenkodissaan. Yksi kuuluisimmista teoksista on vuonna 1860 maalattu Liljenstrandin talo talvella. Näin ne saatiin tallennettua opetusja tutkimuskäyttöä varten. Esimerkiksi lintujen silmän, nokan ja jalkojen värit muuttuvat nopeasti eläimen kuoltua. Siellä hän solmi suhteita tutkimusmaailmaan ja pääsi pian jäseneksi Societas pro Fauna et Flora Fennicaan, Suomen ensimmäiseen luonnontieteelliseen seuraan. ”Magnus von Wright halusi taiteilijana panostaa paitsi luonnonmukaisuuteen myös asetelmallisuuteen. Magnuksen piirtäjäntaitoja hyödynsivät muun muassa lääketieteilijät. Sama tehdään usein myös jaloille. Hänet nimitettiin vuonna 1845 Helsingin yliopiston eläinmuseon kaikkien aikojen ensimmäiseksi konservaattoriksi. Magnus von Wrightin laajan tuotannon henkilökohtaisimpina töinä pidetään näkymiä, jotka hän ikuisti vaihtuvien Helsingin-kotiensa ikkunoista. Työssä tarvittiin monenlaisia tietoja ja osaamista. Työn voi nähdä muistumana nälkävuosien hyytävistä pakkasista. Monet kuvista julkaistiin vuonna 1852 ilmestyneessä Analecta clinica iconibus illustrata -teoksessa. ”Työstään hän sai suurta kiitosta ja Ka ns all isg all er ia/ Ha nn u Aa lto ne n Ferdinand von Wright ikuisti kotikartanonsa maiseman teokseen Haminalahden puutarhassa. Lajien ominaisluonteen piti tulla esiin esteettisesti puhuttelevalla tavalla”, kertoo eläintieteilijä, dosentti Torsten Stjernberg Helsingin yliopistosta. Helsingin yliopiston kliinisen instituutin professorit pyysivät häntä laatimaan kuvia potilaiden sairausoireista ja epämuodostumista. Päiväkirjassaan tämä kuvailee iloaan joulun alla samana vuonna 1852, kun vieraiksi olivat saapuneet sekä Ferdinand, Julius että Venäjältä palannut veli Fredrik von Wright. Todellinen lahjakkuus oli Magnus von Wright, joka teki taidosta itselleen myös työn. Nokan väripigmentti sijaitsee sarveisaineen alla, jonka läpi väri kuultaa. ”Vuosi päättyikin iloisissa merkeissä”, Magnus kirjoittaa. Vaikka koettelemus ei ollut Uudellemaalle yhtä rankka kuin muulle Suomelle, ruuasta oli puutetta kaikkialla. Lintujen lasisilmät olivat kallista tavaraa, joten monet saivat lasisen silmän vain paraatipuolelleen eli kulmaan, josta katsoja niitä tarkasteli. Kun väripigmentit hajoavat, nokan väri muuttuu. Magnuksen koti pääkaupungissa toimi kohtauspaikkana etäällä toisistaan asuneille sisaruksille. 54 KEMIA 8/2017 Magnus von Wright sen sijaan lähti jo 1820-luvulla opiskelemaan taidetta Tukholmaan, josta hän muutti vuonna 1831 Helsinkiin. Hänen todennäköisesti viimeiseksi maalauksekseen jäi Annankatu kylmänä talviaamuna, joka syntyi taiteilijan kuolinvuonna 1868. Metson nokka alkaa kuoleman jälkeen näyttää jopa mustalta, joten se on lintua täytettäessä maalattava. Magnus oli perehtynyt eläinten konservointiin Tukholman-vuosinaan, ja nimityksensä jälkeen hän kävi hankkimassa vielä lisäoppia sekä Tukholmasta että Pietarista. Eläinten täyttäjät Kaikki kolme taiteilijaveljestä olivat myös eteviä lintujen täyttäjiä. Ka ns all isg all er ia/ Ha nn u Pa ka rin en Ferdinand von Wrightin tunnetuin työ esittää metsoja, mutta myös kyyhkyset olivat hänelle tyypillinen aihe.. Vuonna 1848 Magnus julkaisi Helsingin seudun linnustosta artikkelin, josta tuli alan pioneerityö Suomessa
Toinen tapa oli kuivaaminen, mutta se ei estä tuhohyönteisten hyökkäystä. Arsenikin ansiosta linnut säilyivät hyvin, mutta aineen kanssa täytyi olla todella varovainen. ”Yleensä kyse on koiperhosista, jotka käyvät villaan tai höyheniin kiinni, sekä erilaisista koppakuoriaisista ja turkiskuoriaisista, jotka tuhoavat preparaatteja.” Vanhimpia, satojen vuosien ikäisiä täytettyjä eläimiä on siksi säilynyt vain vähän. Seos pidettiin Ka ns all isg all er ia/ Ha nn u Pa ka rin en Magnus von Wright oli ensimmäisiä suomalaisia talven kuvaajia. Voiteen raaka-aineina käytettiin sammutettua kalkkia, raastettua valkoista saippuaa, jauhettua arsenikkia, potaskaa ja kamferia. Jalustan etiketit olivat pieniä taideteoksia. Magnus von Wrightin mestarinäytteitä olivat riistalinnut, kanalinnut ja vesilinnut, joihin tämä oli tutustunut tarkasti nuoresta pitäen. arjaleena.paavola@gmail.com. Nykyään ainetta ei enää käytetä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Magnus von Wright hallitsi lintujen täyttämisen, piirtämisen ja maalaamisen. Torsten Stjernbergin mukaan juuri hyönteiset ovat kokoelmien krooninen ongelma. Ka ns all isg all er ia/ Te ro Su vil am m i suljetussa astiassa, kunnes se kovettui. Ne sisälsivät huolella laaditut tiedot linnusta, löytöajasta ja -paikasta sekä siitä, kuka sen oli lahjoittanut ja täyttänyt. Magnuksen arsenikkiresepti Kaikkia lintuja ei täytetty, vaan niitä on säilytetty museon kokoelmissa myös nahkoina. Kun eläimet tulivat Suomeen tieteellisten retkikuntien mukana ulkomailta, ne pyrittiin säilyttämään suolaamalla nahat. Koska kamferi esiintyy huoneenlämmössä kiinteänä, arsenikkisalva piti liuottaa paloviinaan ennen kuin se voitiin sivellä pensselillä linnun nahkaan. Sitä tutkimalla voidaan selvittää esimerkiksi sulkasadon kiertoa usean vuoden ajalta. ”Siihen aikaan oli myös konservaattoreita, jotka olivat altistuneet myrkylle ja jopa joutuneet työkyvyn menetettyään sairauseläkkeelle. Ka ns all isg all er ia/ Te ro Su vil am m i Ilveksen kuvaan vanginnutta Wilhelm von Wrightia pidetään veljeskolmikon teknisesti taitavimpana piirtäjänä. Ratkaiseva edistysaskel otettiin 1800-luvulla, kun konservoinnissa alettiin käyttää arsenikkia. ”Ne ovat todella hienoja, ja monet ovat yhä esillä Luonnontieteen keskusmuseon dioraamoissa”, Stjernberg kertoo. Mukana on myös hänen reseptinsä arsenikkivoiteen valmistukseen. Annankatu kylmänä talviaamuna (1868) jäi taiteilijan viimeiseksi maalaukseksi. Magnus von Wrightin aikaan linnut preparoitiin siivet supussa, mutta tätä nykyä toinen siipi esitellään avattuna. Huuhkaja on vuodelta 1929. 55 8/2017 KEMIA arvostusta yliopiston johdolta ja jopa itseltään keisarilta.” Myös eläinten sijoittelu esittelykaapeissa piti tehdä houkuttelevaksi. Magnus von Wright laati vuonna 1847 oman ohjeistuksensa lintujen säilömisestä. Se on vielä selvittämättä, kuinka monet museon ulkomaisista linnuista ovat hänen täyttämiään. Kaikkiaan von Wrightin täyttämiä ja konservoimia kotimaisia lintuja on museon kokoelmissa noin 250. Liuos oli käytössä vielä silloinkin, kun Torsten Stjernberg aloitti opintonsa, sillä parempaakaan ei ollut saatavilla
Siinä missä muilta hukkuu korkeintaan reaalikorko, italialainen keskuspankkiiri tuhoaa nominaalisetkin korot. ”Britit pitävät saartaan maailman napana, jota he haluavat tuijottaa pubeissaan aivan keskenään.”. Jengit mellastavat ja viranomaiset selvittävät. Arkkitehdit eivät tunnetusti ymmärrä mitään talotekniikasta. Se ei kuitenkaan käy, sillä maata ovat viime aikoina kaivaneet suomalaiset. Se tapahtuu saneeraamalla väärin ajattelevien, väärää kansallisuutta edustavien ja vääränlaista seksiä harrastavien oikeudet. Ei pääse, koska britit ovat koristelleet junatunnelin suun piikkilangalla. Tanska huolehtii Euroopan kerjäläispolitiikasta. BRITTIEN KONTOLLE on maanosan työnjaossa jäänyt yhdentyminen. Nykymaailmassa ainoa houkutteleva matkakohde on oma perunakellari. Oikeus on tietysti eri asia kuin niiden valvominen. Tai pakenisi, jos kanaalin yli pääsisi sen alittavalla junalla. ITALIAN ALAA on korkopolitiikka, mikä on tarkoittanut sitä, että korkoa ei ole. Britit pitävät omaa saartaan maailman napana, jota he tahtovat tuijottaa pubeissaan aivan keskenään. Alkava dementia ja tehokas lääkitys onneksi pitävät entiset vihaiset nuoret miehet ja aktivistinaiset rauhallisina, eikä kapinasta näy vielä merkkejä. Myötähäpeästä tekisi silti mieli painua maan alle. Toisaalta vaikka lentokenttä toimisikin, jäljellä ei ole monta paikkaa, joihin sieltä huvittaisi lentää. 56 KEMIA 8/2017 Oodi Euroopalle KEEMIKKO EUROOPPA ON sellainen maanosa, jossa presidentti Putin hoitaa ihmisoikeuksia ja varsinkin opposition oikeuksia. Väki pakenee subjunktiivia yli kanaalin kohti pohjoista. Jos Britannia voisi, se leventäisi kanaalia. Toistaiseksi kanaali erottaa Britannian Ranskasta, mikä on ksenofobiaa poteville suuri helpotus. LENTOKENTILLÄ EI sen sijaan suhise, sillä niillä uurastavat saksalaiset. Hätää kärsivät eivät uskalla jäädä Ranskaan, koska kielioppi on siellä painajaismainen. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Patukka heilahtaa, kun punainen viiva on vedetty väärään paikkaan. Espanjan poliisi valvoo väärin äänestävien oikeuksia muun muassa kumiluodein. Siitä he huolehtivat omintakeisesti. Ensin ei ollut metroa, minne mennä, ja vieläkään ei ole, minne metrolla mennä. Ruotsissa punaisen viivan saa vetää melkein missä vain paitsi ongelmalähiöissä, joissa tehdään eurooppalaista nuorisopolitiikkaa. Ruotsalaiseen tapaan kokouskahvia kuluu litrakaupalla ja mietintöä syntyy metrikaupalla. Muukalaisten, jotka muodostavat 99 prosenttia maailman väestöstä, halutaan häipyvän muualle. Valitettavasti mannerlaatat liikkuvat väärästä kohtaa ja venyttävät välimatkaa Yhdysvaltoihin, eivät Eurooppaan. Ilmanvaihtokanavien piilottamiseen lasikattoon ja muihin yksityiskohtiin hujahtaa siksi helposti miespolvi tai pari. Nollakorko nakertaa säästeliäiden ikäihmisten tilejä ja eläkkeitä pahemmin kuin heinäsirkkalaumat afrikkalaisia peltoja. Italialaisia on syytä ihailla. Berliinin lentokenttä on ollut työn alla jo muinaisen DDR:n ajoista. Kerjääminen loppuu itsestään, sillä vankilassa se ei onnistu. Valot vain pois, ja siinä on mukava könöttää turvallisesti perunoiden ja punajuurten välissä. Miljoonia on kyllä kuljetustuubiin mennyt niin, että suhina käy. Keemikko Talviunille vaipuva Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Ei ole maailma eikä varsinkaan Eurooppa sellainen kuin vanhoina hyvinä aikoina. Ranska nimittäin hoitaa seutukunnan maahanmuuttopolitiikkaa tasoittamalla määräajoin pakolaisleirit puskutraktorilla. Kun saksalainen on päättänyt tehdä kaiken tarkasti arkkitehdin suunnitelman mukaan, siinä ei 60 vuotta riitä mihinkään. Ideana on tehdä köyhyydestä rikos
Toisen mielestä oikeaan laboratorioon pääseminen oli ”tosi mahtavaa”. Kantavana teemana pysyy tulevaisuudessakin kestävyysajattelu. pipsa.blomgren@helsinki.fi essi.purhonen@helsinki.fi Juhlavuoden kerho StarT-tiedekerhot ovat osa Suomi 100 -juhlavuoden yhteistyötä Professoriliiton ja Luma-keskus Suomen välillä. Myös Aksela kannusti kerholaisia kysymään, ihmettelemään ja etsimään ratkaisuja yhdessä, kuten tutkijatkin tekevät. Performanssin jälkeen lapset pääsivät kokeilemaan käytännön kemiaa myös itse. ”Kyllä minäkin olen nähnyt kemiallisia reaktioita. Ensimmäisessä tapaamisessa 3.–7.-luokkalaiset kerholaiset tutustuivat toisiinsa ja samalla myös kemiaan erilaisten väitteiden kautta. Silloin biomuovi jalostetaan eteenpäin taiteellisiksi jääkaappimagneeteiksi. Jo ensimmäinen kokoontuminen Gadolinissa sai innostuneen vastaanoton. Kerhot ovat myös osa kehittämistutkimusta, jossa selvitetään, kuinka tieteen ja taiteen integroiminen ja kerhotoiminta tukevat lapsen kiinnostumista kemiasta. ”Tiede ja taide ovat kaksi erilaista tapaa kuvata todellisuutta, ja kemia lienee luonnontieteistä se, joka on lähinnä kuvataiteen tuottamista”, sanoo yliopiston kemian laitoksen johtaja, professori Heikki Tenhu. Hänen mukaansa tutustuminen kemiaan kannattaa aloittaa jo lapsena, jolloin mieli on avoin uusille kysymyksille ja uusien ilmiöiden oppimiselle. ”Luonnontieteellinen ajattelutapa avaa uusia näkökulmia myös elämään ja taiteeseen”, professorikummi sanoo.. Riemukas performanssi Riemun valtaan kerholaiset sai Heikki Tenhun esittämä räjähtävän nallekarStarT-tiedekerho starttasi vauhdikkaasti kin taideperformanssi, jossa kemiallinen reaktio sai aikaan taiteellisen lopputuloksen. Tieteen ja taiteen yhdistävää bingopeliä pelattiin Gadolinissa lokakuun lopussa käynnistyneessä StarT-tiedekerhossa. Kerhoja järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa eri puolilla maata, ja kaikille kerhoille etsitään omia professorikummeja. Toinen on Luma-keskus Suomea johtava professori Maija Aksela, joka aikoinaan aloitti oman tiedekerhonsa jo 30 vuotta sitten. Jatkossa kerhossa toteutetaan myös osallistujien omista ideoista lähteviä StarT-projekteja, jotka voivat liittyä esimerkiksi ruuanlaiton tai kosmetiikan kemiaan. Pi ps a Bl om gr en Professori Heikki Tenhu vangitsi kerholaisten kiinnostuksen performanssillaan. Tenhu toimii StarT-kerhon toisena professorikummina. Pipsa Blomgren on kemian tiedekasvatuksen koordinaattori ja Essi Purhonen StarTin tiedekerhovastaava. luma.fi. Pipsa Blomgren ja Essi Purhonen ”Bingo”, kajahtaa huuto Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolinissa. ”Olen aina halunnut tietää miten biomuovia tehdään, koska se liittyy ympäristöasioihin”, totesi yksi kerholainen. 57 8/2017 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Perunatärkkelyksestä valmistettiin biomuovia, joka jätettiin kuivumaan seuraavaa työpajaa varten. ”Kemia on kiehtova ala ja täynnä mahdollisuuksia teille tulevaisuuden tekijöille”, hän rohkaisi. ”Kaikki oli kivaa ja kiinnostavaa”, luki monessa palautteessa. Niitä tapahtuu joka paikassa jatkuvasti”, lisää vieressä istuja. Nuoret tulevaisuuden tekijät tutustuivat ensimmäisessä tiedekerhotapaamisessa toisiinsa ja räjähtäviin nallekarkkeihin. Tarkempia tietoja StarT-toimintamallista saa osoitteesta start
Liki 15 vuotta toimineen osuuskunnan kaikki jäsenet ovat yksineläjiä tai yksinhuoltajia. Kun kova kuori murskataan, alta paljastuu mantelia muistuttava ohut sydän, arganöljyn lähde. Arganöljy ravitsee ihon ja vatsan Puiden kasvualue julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi, ja viranomaiset käynnistivät puiden ekosysteemin suojeluohjelman. Vitamiinipitoista öljyä käytetään salaattikastikkeisiin sekä pastan lisäkkeenä. Öljy tirisee hitaasti edessä olevaan astiaan. Kosmeettisiin arganöljyihin lisätään tuoksuja jasmiinista sitruunaan ja ruususta laventeliin. Sen jälkeen sitä pääsevät hyödyntämään ihmiset. Sielläkin se oli uhanalainen, koska sitä hakattiin polttopuiksi siinä määrin, että aavikoituminen vauhdittui. Se sopii etenkin kuivan ihon hoitoon. Toinen tapa on paahtaa pähkinät ennen öljyn puristamista. Yksi lajittelee pähkinöitä, toinen rikkoo kivellä niiden kuoria, ja kolmas jauhaa pienillä käsin pyöritettävillä myllynkivillä mantelit massaksi. Kaikki ainesosat tulevat luonnosta. Ne osoittivat öljyn monipuoliseksi ja ravinteikkaaksi raaka-aineeksi. Sertifioitu tuotanto Aitma Sens -osuuskunta toimii lähellä Essaouiran kaupunkia. Arganpuiden ympärille tai pikemminkin niiden alle perustettiin pian naisten osuuskuntia, joissa öljyä jalostetaan moniin tarkoituksiin. Arganpuita kasvaa vain Marokossa. Aitma Sensin naiset uurastavat katoksen alla auringolta suojassa. Arganpuu (Argania spinosa) tuottaa taatelin tapaisia hedelmiä, joita vuohet rakastavat. naisille elannon. Myös öljyn pullottaminen tapahtuu Marrakechissa. Aitma Sensillä on oma sertifikaattinsa. Käsivarteen sivelty öljy ei jätä ihoa rasvaiseksi, kuten vaikkapa oliiviöljy tekisi, vaan imeytyy ihoon täydellisesti. Marrakechissa toimiva valtiollinen laboratorio valvoo tuotantoa tarkasti ja sertifioi sen. Marja-Liisa Kinturi. Näin syntyvä öljy tuoksuu pähkinältä. Kylmäpuristuksella saatava öljy hyödynnetään kosmetiikassa. Tilanne muuttui, kun Agadirin yliopiston kemian professori Zoubida Charrouf vuonna 1999 julkaisi tutkimuksensa arganöljyn yhdisteistä. Se kuuluu myös marokkolaiseen aamiaiseen yhdessä juuston kanssa. 58 KEMIA 8/2017 ULKOMAILTA Puissa kiipeilevät vuohet ovat marokkolainen erikoisuus. Öljyn jalostaminen tarjoaa Ku va t: M ar jaLii sa Ki nt ur i Vuohia arganpuun oksilla. Hedelmän sisällä olevan kovan pähkinän eläimet sylkevät maahan. Ne ovat myös mielenkiintoinen osa monipolvista ketjua, jonka tuloksena syntyy kuuluisaa arganöljyä
Tuoreet kanadalaistulokset vahvistavat käsitystä. Hankkeeseen osallistuu myös Synesis-konsortio, jota vetävä Franco Cavadini katsoo kauas. Muovin valtakunnassa vallitsisi täydellinen kiertotalous”, Cavadini maalaili. Päivi Ikonen Lintujen laulu saattaa perustua samanlaiseen universaaliin kielioppiin, jollainen on kaikkien ihmisen puhumien kielten pohjana ja ilmeisesti aivojen sisäänrakennettu mekanismi. 59 8/2017 KEMIA Tutkijat opettivat poikaset laulamaan panemalla jokaisen kuuntelemaan sävelkulkuja, jotka oli koottu viidestä sävelestä niiden kaikissa mahdollisissa järjestyksissä. Demeto-hankkeen on määrä osoittaa teknologian toimivuus teollisessa mitassa. Sc an sto ck ph ot o daan hyödyntää uuden, neitseellisen muovin valmistuksessa. Sen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan laajemminkin olisivat järisyttävät. ”Teknologia mahdollistaa pet-pullojen, muovisten elintarvikepakkausten ja jopa tekstiilien kierrättämisen kannattavasti ja kestävästi”, vakuutti gr3n Recyclingin toimitusjohtaja Maurizio Cripa projektin avajaistilaisuudessa Brysselissä. Melodianpätkiä soitettiin linnuille yhtä monta kertaa satunnaisessa järjestyksessä. Hankkeen lopputulos oli, että linnut ryhtyivät laulamaan hyvin samaan tapaan kuin luonnossa elävät peipot. Pet-pullojen tuotannosta halutaan tehdä kestävää kemiallisen kierrätyksen avulla. Professori Jon Sakatan johtaman hankkeen koe-eläiminä käytettiin seeprapeippoja, jotka olivat kasvaneet laboratoriossa toisistaan eristettyinä.. ”Jos teknologia lunastaa lupauksensa, voidaan mahdollistaa pet-muovin tuotannon suljettu kierto. Hanketta johtaa gr3n Recycling, joka on kehittänyt uuden, mikroaaltoihin perustuvan teknologian petmuovijätteen kemialliseen käsittelyyn. Tutkijat ovat pitkään uumoilleet, että kielellä ja musiikilla saattaa olla yhteiset juuret, jotka ulottuvat myös eläinkuntaan. Samanlaiset äänentuottomallit ovat tyypillisiä sekä ihmisen puheelle että musiikille, joissa pitkät ja matalat äänet myös sijoittuvat kunkin fraasin loppuun. Nuoret peipot saivat näin itse valita, millaisia ääniä ne poimisivat omaan käyttöönsä. Polyeteenitereftalaatti (pet) pilkotaan hydrolyysissa alkuperäisiin komponentteihinsa eli eteeniglykoliksi ja tereftaalihapoksi. Current Biology -lehdessä julkaistua tutkimusta referoi Science Daily. Tähän viittaa McGill-yliopiston tutkimus. Nopeasti selvisi, että linnut oppivat nopeimmin tuottamaan tietyt sointukulut ja myös suosivat ilmeisen luontaista mallia. Komponentit voiPet-muovista valmistetut pullot ja pakkaukset syntyvät tulevaisuudessa entistä resurssitehokkaammin niin, että muovin ympäristöjalanjälki kutistetaan alle puoleen nykyisestä. Päivi Ikonen EU-hanke pyrkii Pet-muovin suljettuun kiertoon Lintujen ja ihmisten kielillä voi olla yhteiset juuret Seeprapeippojen sävelkieli muistuttaa ihmispuheen intonaatiota. Tähän tähtää syksyllä käynnistynyt kansainvälinen Demeto-hanke (Depolymerization by Microwave Technology), jota rahoittaa EU:n Horisontti 2020 -ohjelma. Ne esimerkiksi sijoittivat lyhyet, korkeat äänet laulun keskelle ja lopettivat laulun pitkään, matalaan säveleen
60 KEMIA 8/2017 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Tiina Vainio-Kailan väitöskirja Antibacterial Properties of Scots Pine and Norway Spruce tarkastettiin 3.11.2017. Claire Cayolin väitöskirja Eco-epidemiology of tickand rodent-borne pathogens in boreal forests tarkastettiin 3.11.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Mika Pettersson. Vastaväittäjänä toimi prof. Veli Kujanpää (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Kristiina Väänäsen väitöskirja Adverse effects of metal mining on boreal lakes. Lanton väitöskirja Cytotoxic and apoptotic effects of selected phenolic compounds and extracts from edible plants tarkastettiin 10.11.2017. Vieno Piironen. Helsingin yliopisto FM Petri Kerosen väitöskirja Flux and concentration measurements of carbon dioxide and ozone in a forested environment tarkastettiin 3.11.2017. FM Anniina Le Tortorecin väitöskirja Bioluminescence of Toxic Dinoflagellates in the Baltic Sea—From Genes to Models tarkastettiin 24.11.2017. Jussi Taipale. Lauri Rautkari. Timo Vesala. Vastaväittäjänä toimivat prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Metal bioavailability and ecological risk assessment tarkastettiin 17.11.2017. FM Reeta-Maaret Salmisen väitöskirja Cellulose Nanocrystals: Characteristics, Crystalline Modification and New Preparation Routes tarkastettiin 24.11.2017. Annapaola Rizzoli (Ricercan innovaatiokeskus, Italia) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Kari-Matti Vuori (Suomen ympäristökeskus) ja kustoksena dos. Antti Pertovaara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Oulun yliopisto M.Sc. DI Ville-Valtteri Visurin väitöskirja Mathematical Modelling of Chemical Kinetics and Rate Phenomena in the AOD Process tarkastettiin 17.11.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Andre S. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapani Vuorinen. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Wolfgang Tillmann (Dortmundin teknillinen yliopisto, Saksa) ja prof. Marianne Glasius (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjinä toimivat prof. Ari Leskinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Ulla Lassi. Richard Young (Massachusettsin teknillinen yliopisto MIT, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Timo Fabritius. Use of ionic liquids and acid-catalysed mechanical approach tarkastettiin 8.11.2017. Itä-Suomen yliopisto FM Kaisa Figueiredon väitöskirja Bioaccumulation and trophic transfer of polychlorinated biphenyls in boreal lake ecosystems—Predicting concentrations with models and passive samplers tarkastettiin 3.11.2017. Valdas Pasiskevicius (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Akira Isogai (Tokion yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Urmas Arumäe (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi Dr. David Cameron James (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Rashid Giniatullin. Ramakanth Neeli-Venkatan väitöskirja The Role of Nucleoid Exclusion in the Intracellular Spatial Organization of Escherichia coli tarkastettiin 10.11.2017. Method development for UV-LED assisted photocatalytic sample preparation and hydride generation ICP-MS analysis tarkastettiin 10.11.2017. Riikka Rinnan (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Jouko Yliruusi. Vastaväittäjänä toimi dos. Jarkko Akkanen. Vastaväittäjinä toimivat prof. Clive Prestidge (Etelä-Australian yliopisto) ja kustoksena prof. Vesa-Pekka Lehto. Jarkko Akkanen. Marja-Liisa Riekkola. Maria Arm (Ruotsin geoteknillinen instituutti) ja kustoksena prof. Yufei Gun väitöskirja Sunlit surface waters: exploring the photochemical reactivity of dissolved organic carbon tarkastettiin 23.11.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Mircea Guina. M.Sc. Annika Sormusen väitöskirja Recovered Municipal Solid Waste Incineration Bottom Ash: Aggregate-like Products for Civil Engineering Structures tarkastettiin 10.11.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Sebahat Ucalin väitöskirja Polyamine analogues as anticancer agents tarkastettiin 11.11.2017. Lauri Holappa (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Davide Vione (Torinon yliopisto, Italia) ja kustoksena FT Anssi Vähätalo. Atso Raasmaja. FM Essi Koskelan väitöskirja Following the Blueprint of Plasma Cells to Design a Yeast IgG Factory tarkastettiin 10.11.2017. Prov. Eero Kontturi. Tuukka Petäjä. Hyvönen. FM Juha Koivistoisen väitöskirja Non-linear interactions of femtosecond laser pulses with graphene: photo-oxidation, imaging and photodynamics tarkastettiin 10.11.2017. FM Johanna Havian väitöskirja Trace element analysis of humus-rich natural water samples. Petri Vuoristo. FM Mikko Turusen väitöskirja Functional characterization of genetic defects in tumorigenesis tarkastettiin 6.11.2017. Geir Johnsen (Norjan tiedeja teknologiayliopisto) ja kustoksena prof. Simon Schallhartin väitöskirja Observations of volatile organic compound concentrations and fluxes from different ecosystems tarkastettiin 17.11.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Marc Koper (Leidenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Sandra Hill (Nottinghamin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena prof. M.Sc. Salvador Pané i Vidal (Zürichin teknillinen yliopisto ETH, Sveitsi) ja kustoksena prof. Sakari Kuikka. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Ribeiro. Harri Lipsanen (Aalto-yliopisto) ja Jukka Leppälä (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena emer.prof. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Kelley (North Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Eric Potma (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Mag.rer.nat. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Ari Väisänen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dos. FM Konstantin Tamarovin väitöskirja Advanced nanostructured materials for localized cancer treatment and imaging tarkastettiin 10.11.2017. Ulla Vogel (Kansallinen työympäristön tutkimuskeskus, Tanska) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Pia Kinaretin väitöskirja Systems Toxicology Approach in Nanosafety: From In vivo Towards In vitro Testing tarkastettiin 17.11.2017. Kari Lehtonen (Suomen ympäristökeskus) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi dos. Paavo Perämäki. Vastaväittäjänä toimi prof. Pauli Kolisoja. Janne Jänis. DI Timo Pääkkösen väitöskirja Bromide-free TEMPO-mediated Oxidation of Cellulose by Hypochlorite—Fundamental and Practical Aspects tarkastettiin 7.11.2017. Sanna Uusitalon väitöskirja Detection of small molecules and microbial cells by surface-enhanced Raman spectroscopy using roll-to-roll produced substrates tarkastettiin 24.11.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Yevheniia Ishchenkon väitöskirja ATP-gated P2X3 and P2X7 receptors: new mechanisms of anti-nociception by new ATP-analogues tarkastettiin 23.11.2017. Mohammad Tavakkolin väitöskirja Modified Carbon Nanomaterials as Active Electrocatalysts tarkastettiin 14.11.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Mervi T. Risto Myllylä. Bruno Jean (CNRS, Ranska) ja kustoksena prof. Terho Eloranta (Abcell Oy) ja kustoksena dos. FM Tiina A. Stephen S. (Eng.) Yue Dongin väitöskirja Bifunctionalised pretreatment of lignocellulosic biomass into reducing sugars. Kari Laasonen. Muhammad Safdarin väitöskirja Manganese Oxide Based Catalytic Micromotors: Synthesis, Characterization and Applications tarkastettiin 16.11.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Vastaväittäjänä toimi prof. João Pinto (Lissabonin yliopisto, Portugali) ja kustoksena prof. VÄITÖKSIÄ Jatkuu sivulla 62…. Sigurdur Erlingsson (Islannin yliopisto) ja Dr. Liisa Holm. Tapio Mappes. DI Jari Nikkisen väitöskirja Sub-100 ps Light Sources Based on Q-Switched Microchip Lasers tarkastettiin 22.11.2017. M.Sc. Alexander Frey. Judith Armitage (Oxfordin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. ETM Noora Mäkelän väitöskirja Cereal ?-glucan in aqueous solutions: Oxidation and structure formation tarkastettiin 10.11.2017. TkL Veli-Jussi Laurilan väitöskirja Structure and Properties of Nickel Based Braze Surface with Diamond Grits—Interaction Phenomena between Brazing Alloy and Diamond Grits tarkastettiin 24.11.2017. Jenni Pessin väitöskirja Insights into particle formation and analysis tarkastettiin 3.11.2017. Tampereen teknillinen yliopisto M.Sc. FM Luís Miguel Feijó Barreiran väitöskirja Solid-phase microextraction based sampling techniques for the analysis of volatile organic compounds in the atmosphere tarkastettiin 24.11.2017. Mihkel Koel (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja kustoksena prof
Luonteeltaan hän oli positiivinen ihminen, joka kuunteli muiden mielipiteitä ja esitti usein monta rakentavaa ajatusta ja ehdotusta. Gunilla Herrgård, Pirjo Jääskeläinen, Arja Lehtinen ja Anders Nymark Kirjoittajat ovat Bo Malmin pitkäaikaisia ystäviä ja työtovereita.. Bo Malmilla oli ainutlaatuinen kyky ymmärtää putkituotteiden materiaalivaatimuksia ja soveltaa niitä polymeerirakenteisiin. Seuraavana vuonna hänet palkittiin yhtiön vuoden innovaattorina. Vuonna 2001 hän sai palkinnon erityisen kannattavaksi osoittautuneesta polypropeenikuumavesiin memoriam Bo-Johan Malm Innovatiivinen muovitutkija putkipatentista. Bota jäivät kaipaamaan vaimo Thea, kaksi tytärtä ja kaksi lastenlasta sekä suuri joukko ystäviä ja kollegoja. Kollegoiden keskuudessa hänet tunnettiin aikaansaavana tutkijana ja tuotekehittäjänä. 61 8/2017 KEMIA Bo-Johan Malm, yksi maamme johtavista polypropeeniasiantuntijoista, poistui joukostamme 72-vuotiaana 23. Aikaansaava tuotekehittäjä Bo Malmilla oli poikkeuksellisen hyvä muisti, vankka polymeerikemian osaaminen ja laaja yleistietämys, joita hän pystyi hyödyntämään ja soveltamaan niin tieteellisessä tutkimustyössä kuin käytännön tuotekehityksessä. Bo oli yksi avainhenkilöistä myös Borealiksen ainutlaatuisen polypropeenin nukleointiteknologian (BNT) kehityksessä. Hän oli yksi avainhenkilöistä Borealiksen Borstar PP -teknologian kehitysprojekteissa, ja hänellä oli myös suuri määrä kyseiseen teknologiaan liittyviä patentteja. Borealis käytti häntä konsulttina putkituotteiden jatkokehityksessä vielä pitkään sen jälkeen, kun hän oli jo jäänyt eläkkeelle. heinäkuuta 1945. Nesteen ostettua Pekeman Bo palasi yhtiön polymeeritutkimuksen muovitutkimusryhmään tutkijaksi, josta myöhemmin tuli ryhmäpäällikkö. Me kaikki muistamme hänet erittäin miellyttävänä ja arvostettuna työtoverina. Nesteen polyolefiinitutkimus ja -tuotanto siirtyivät vuonna 1994 Borealis Polymers Oy:lle. Hän oli syntynyt Helsingin pitäjässä 15. Sieltä hän palasi takaisin Porvooseen vuonna 2007. Siellä Bo jatkoi uraansa polyolefiinien parissa, pääasiassa polypropeenin tutkimusja tuotekehitysprojekteissa. Bo Malmin innovatiivisuus palkittiin useana vuotena myös Borealiksen omalla innovaatiopalkinnolla. Bo Malmilla oli laaja kontaktiverkosto Euroopan polymeeritutkimuksessa. Borealiksen tutkimuksen uudelleenorganisoinnin jälkeen vuonna 2003 hän jatkoi polypropeenitutkimusta Itävallan Linzissä. Eläkkeelle hän siirtyi vuoden 2009 lopussa. Bo pääsi ylioppilaaksi Åggelby Svenska Samskolanista vuonna 1964 ja aloitti sen jälkeen kemian, fysiikan ja matematiikan opinnot Helsingin yliopistossa. Vuonna 1982 Bo Malm aloitti tutkijana Neste Oy:n tutkimuskeskuksessa Porvoon Kilpilahdessa mutta siirtyi pian vastaamaan Pekema Oy:n laboratoriotoiminnoista. syyskuuta 2017. Useaan otteeseen palkittu asiantuntija sai myös muun muassa Suomen Leijonan ritarimerkin vuonna 1998 ja Keskuskauppakamarin hopeisen ansiomerkin vuonna 2002. Opintojensa ohella hän toimi kymmenkunta vuotta assistentin ja tutkijan tehtävissä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perusopetuksen laitoksessa sekä puun ja muovien kemian laitoksessa (nykyisessä polymeerikemian laboratoriossa). Borstar PP-työryhmä sai Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon 1998. Siellä hän suoritti vuonna 1971 filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan orgaaninen kemia ja vuonna 1979 filosofian lisensiaatin tutkinnon puuja polymeerikemiasta
Ei ollut aikaa liottaa linssejä”, Kivelä kertoo. Nyhtökauran kehittelyn hän aloitti kotikeittiössään Ci sio n Nyhtökaura on tuonut Reetta Kivelälle (oik.) ja Maija Itkoselle kosolti tunnustuksia, muun muassa Vuoden ruokailmiö 2016 -palkinnon. Prasannakumar Deshpanden väitöskirja Kinase function in Parkinson’s disease and neuronal transport tarkastettiin 3.11.2017.Vastaväittäjänä toimi prof. Kivelä löysi ensimmäisenä maailmassa hapettumismekanismista syyn siihen, miksi kauran beetaglukaani usein pilkkoutuu säilytyksessä. Vastaväittäjänä toimi prof. Niiden arvojen vaihtelu kertoo lämpötilan ja kuivuuden vaikutuksista yhteyttämiseen ja haihduntaan. Hän seuraa Jari Lehtoa, joka jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. FM Sofia Aakon väitöskirja MicroRNA-mediated regulation of mitosis and taxane sensitivity in breast and ovarian cancer tarkastettiin 24.11.2017. Turun yliopisto FM Kati Mokkalan väitöskirja Intestinal permeability in pregnancy: dietary and microbial determinants and metabolic consequences tarkastettiin 10.11.2017. ”Kohoava lämpötila ja ilmakehän kasvava hiilidioksidipitoisuus voivat muuttaa metsien kasvua ja siten metsien merkitystä hiilinieluina”, Rinne-Garmston sanoo. Rinne-Garmston selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia Euraasian boreaalisiin metsiin. Kid Törnquist. Duane A. Rafal Lukasik (LNEG, Portugali) ja kustoksena prof. Parhaillaan hän analysoi puiden hiilen (?13C) ja hapen (?18O) stabiileja isotooppeja. Boreaalisten eli pohjoisen Nyhtökauran kehittäjästä tuli Vuoden alumni Metsien ja ilmaston tutkijalle suurrahoitus Katja Rinne-Garmston pyrkii ennustamaan pohjoisten havumetsien tulevaisuutta. Jos voimakkaasti säteilyä imevät boreaaliset metsät leviävät taigalta myös tundravyöhykkeelle, maapallon pidättämän lämmön määrä saattaa kasvaa entisestään. Vastaväittäjänä toimi prof. Jorma Toppari. Kivelä aloitti yliopistossa kemian opinnot, mutta vaihtoi myöhemmin pääaineekseen elintarvikekemian. Jyri-Pekka Mikkola. Ekosysteemit sijaitsevat leveysasteilla, jolla lämpötila nousee eniten. Vastaväittäjänä toimi prof. Vienti maailmalle käynnistyi syksyllä Ruotsin markkinoista. Ricardo Pezoa Conten väitöskirja Fractination of marine algae to its constituents toward valuable chemicals and energy products tarkastettiin 20.11.2017. Patrick Lewis (Readingin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. M.Sc. Yritys kaupallisti nyhtökauratuotteet ja teki niistä suomalaisten suursuosikkeja. Helsingin yliopiston Vuoden alumni 2018 on nyhtökauran kehittäjänä tunnetuksi tullut kemisti Reetta Kivelä. Hänen väitöskirjansa valittiin yliopiston soveltavien biotieteiden Vuoden väitöskirjaksi. Jaana Vuopio. opiston viljateknologian tutkimusryhmässä. Compton (Dartmouthin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Åbo Akademi M.Sc. DI Heikki Virtasen väitöskirja Narrow Linewidth DFB and DBR Lasers with Surface Gratings Fabricated Using UV-Nanoimprint Lithography tarkastettiin 24.11.2017. Seppo Heinonen (Hyks) ja kustoksena prof. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja RinneGarmston on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) 1,8 miljoonan euron rahoituksen. Trevor Hall (Ottawan yliopisto, Kanada) ja kustoksena dos. Orion Oyj Prof. Heikki Joensuu on nimitetty yhtiön lääketutkimukseen ja -kehitykseen onkologian terapia-alueen johtajaksi. Tutkimuksen tavoitteena on kyetä uusien analyysimenetelmien avulla tulkitsemaan puiden vuosilustojen ilmastosignaalia nykyistä paremmin. 62 KEMIA 8/2017 HENKILÖUUTISIA Väitöksiä… NIMITYKSIÄ Kiilto Oy Rakennusliiketoiminnan projektipäällikkö Jari Kuronen on nimitetty myyntija kehityspäälliköksi. Maisteriksi hän valmistui vuonna 2003. havumetsävyöhykkeen metsien oletetaan olevan erityisen herkkiä ilmaston muuttumiselle. Vastaväittäjänä toimi prof. Hän siirtyy Orioniin HYKS Syöpäkeskuksesta, jossa hän on toiminut molekyylionkologian laboratorion johtajana. Jatko-opintonsa hän suoritti vuosina 2007–2011 yli. ”Ideaan oli helppo sukeltaa sisään, kun minulla oli omat kokemukseni työssäkäyvänä kasvissyöjä-äitinä. Mihail Dumitrescu. ”Innovaatioita kuitenkin syntyy vasta, kun erilaiset ihmiset katsovat maailmaa eri näkökulmista.” Innovaatiokumppaniksi löytyi teollinen muotoilija Maija Itkonen, jonka kanssa Kivelä perusti Gold&Green Foods -startupin. Loimu ry Luonnon-, ympäristöja metsätieteilijöiden liiton Loimu ry:n toiminnanjohtajaksi on nimitetty OTK Mikko Salo. Boreaaliset metsät vaikuttavat ilmastoon hiilen kiertokulun ja maapallon säteilytasapainon kautta. vuonna 2014
Hän valmisti myös uudentyyppisiä mikrofluidisia reaktoreita, joissa katalyyttinä toimineet platinananopartikkelit oli kiinnitetty reaktorikanavien pintaan ALDeli atomikerroskasvatusmeneUusia keinoja kemiallisten reaktioiden kuvaamiseen telmällä. Hupa on toiminut Åbo Akademin polttokemian professorina ja epäorgaanisen kemian professorina. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Tieteiden yö Helsinki 18.1.2018 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 8.–9.2.2018 www.labquality.fi Puhdastilatyöskentely Helsinki 15.3.2018 www.ael.fi > Koulutustarjonta Nestekromatografia – menetelmien kehitys, validointi ja ylläpito Helsinki 20.3.2018 www.ael.fi > Koulutustarjonta Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere 20.–21.3.2018 www.ttl.fi/koulutus Analyysimenetelmien validointi Helsinki 11.–12.4.2018 www.ael.fi > Koulutustarjonta Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa Helsinki 22.–23.5.2018 www.ttl.fi/koulutus PulPaper Helsinki 28.–31.5.2018 www.pulpaper.fi PacTec Helsinki Helsinki 29.–31.5.2018 www.pactec.fi NBC 2018 Rovaniemi 4.–7.6.2018 www.nbcsec.fi Helsinki Chemicals Forum Helsinki 14.–15.6.2018 www.helsinkicf.eu MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Biostimulants Europe Conference Valencia, Espanja 17.–18.1.2018 www.wplgroup.com/aci/events Interplastica 2018 Moskova, Venäjä 23.–26.1.2018 www.interplastica.de Berzeliusdagarna Tukholma, Ruotsi 26.–27.1.2018 www.berzeliusdagarna.se Conference and Exhibition of the Society for Laboratory Automation and Screening Washington, Yhdysvallat 3.–7.2.2018 www.slas.org > Events Central European Conference on Photochemistry Bad Hofgestein, Itävalta 4.–8.2.2018 www.cecp.at Petcore Europe Conference 2018 Bryssel, Belgia 7.–8.2.2018 www.petcore-europe.org Lignofuels 2018 Amsterdam, Alankomaat 7.–8.2.2018 www.wplgroup.com/aci/events European Biopolymer Summit Düsseldorf, Saksa 14.–15.2.2018 www.wplgroup.com/aci/events Frontiers in Photochemistry Cancun, Meksiko 18.–21.2.2018 www.fusion-conferences.com/ conference63.php Chemistry Conference for Young Scientists Blankenberge, Belgia 21.–23.2.2018 www.chemcys.be 3 rd Molecules and Materials for Artificial Photosynthesis Conference Cancun, Meksiko 2.–5.3.2018 www.fusion-conferences.com/ conference72.php European Drug Safety Summit Lontoo, Iso-Britannia 7.–8.3.2018 www.wplgroup.com/aci/events 10 th International Conference on Boiling and Condensation Heat Transfer Nagasaki, Japani 12.–15.3.2018 www2.mech.nagasaki-u.ac.jp/ ICBCHT10 Filtech 2018 Köln, Saksa 13.–15.3.2018 www.filtech.de 11 th European Thermoforming Conference Rooma, Italia 15.–16.3.2018 www.e-t-d.org ACS National Meeting New Orleans, Yhdysvallat 18.–22.3.2018 www.acs.org Polymers 2018 Barcelona, Espanja 22.–23.3.2018 http://sciforum.net/conference/ polymers-2018 Analytica München, Saksa 10.–13.4.2018 www.analytica.de PaintExpo 2018 Karlsruhe, Saksa 17.–20.4.2018 www.paintexpo.de World Congress on Particle Technology Orlando, Yhdysvallat 22.–26.4.2018 www.aiche.org 10 th International Symposium on Cavitation Baltimore, Yhdysvallat 14.–16.5.2018 https://cav2018.jhu.edu Designing Nanoparticle Systems for Catalysis Lontoo, Iso-Britannia 16.–18.5.2018 www.rsc.org/events/detail/25362 Multivariate Analysis and Chemometry Lecce, Italia 27.–30.5.2018 www.cma4ch.org Ipack Ima – Processing & Packaging Milano, Italia 29.5.–1.6.2018 www.ipack-ima.com ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics San Diego, Yhdysvallat 3.–7.6.2018 www.asms.org/conferences International Symposium on the Synthesis and Applications of Isotopes and Isotopically Labelled Compounds Praha, Tšekki 4.–7.6.2018 www.iis-prague2018.cz Polymers and Organic Chemistry 2018 Montpellier, Ranska 4.–7.6.2018 http://poc2018.enscm.fr 28 th World Congress on Biosensors Miami, Yhdysvallat 12.–15.6.2018 www.biosensors-congress.elsevier.com Polymer Gels and Networks 2018 Praha, Tšekki 17.–21.6.2018 www.imc.cas.cz/sympo/82pmm_ png2018 HENKILÖUUTISIA Tutkija Anne Selent kehitti väitöstyössään tehokkaita NMR-spektroskopiamenetelmiä, joilla saadaan entistä yksityiskohtaisempaa tietoa kemiallisesta vaihdosta, kemiallisten reaktioiden välivaiheista ja mikrofluidisen sirun aktiivisista reaktioalueista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. FM Anne Selentin väitöskirja Remote Detection NMR Imaging of Chemical Reactions and Adsorption Phenomena tarkastettiin Oulun yliopistossa 24.11.2017. Perinteisesti adsorptiota tutkitaan yhdelle kaasulle kerrallaan staattisissa olosuhteissa, mutta esimerkiksi filtteröinnissä kaasuseos virtaa adsorboivan materiaalin läpi. 63 8/2017 KEMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Lisäksi Selent kehitti nopean menetelmän kaasujen adsorption tutkimiseen. Selent kasvatti mittauksen herkkyyttä NMR:n etähavaitsemismenetelmällä, jolla pieni mikrofluidinen siru oli mahdollista analysoida tarkasti. Hänen tutkimusalueensa on teollisten korkealämpötilaprosessien kemia, erityisesti biomassojen ja jätepolttoaineiden puhdas polttotekniikka. Vastaväittäjänä toimi professori István Furó Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta Ruotsista ja kustoksena dosentti Ville-Veikko Telkki. Menetelmä perustuu NMR:n etähavaitsemiskokeen paljastamiin kaasujen virtausnopeuksien muutoksiin. IVA:n uusia ulkomaisia jäseniä ovat myös Fortumin toimitusjohtaja ja konsernijohtaja Pekka Lundmark sekä Helsingin yliopiston siviilija kauppaoikeuden professori ja kansleri Thomas Wilhelmsson.. Anne Selent Suomalaisjäseniä Ruotsin insinööritieteiden akatemiaan Ruotsin kuninkaallinen insinööritieteiden akatemia IVA on nimennyt Åbo Akademin rehtorin Mikko Hupan uudeksi ulkomaiseksi jäsenekseen. Selentin menetelmällä pystytään mittaamaan virtauksesta samanaikaisesti kaikkien kaasukomponenttien adsorptiomäärät. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista
Minun piti etsiä ohjelmasta tieto siitä, missä sessioissa toimin puheenjohtajana; sitä ei suoraan ilmoitettu etukäteen. ”Mixing for X” -tyyppiset ratkaisut rajaavat tarpeettomasti, ja ”Mixing and Y” -versiot yhdistävät helposti keskenään sopimattomia termejä tai sellaisia, jotka on jo varattu muille EFCE:n osille. Lisäksi ripustin seinälle yhden posterin ja toimin kolmessa sessiossa puheenjohtajana. Toivottavasti yliopistoissa saamme opiskelijoille välitettyä molempia. lokakuuta 2017. Avajaispäivänä järjestettiin kansanäänestys Katalonian itsenäistymisestä, joten tapahtuman aikana oli hetkittäin epäselvää, missä maassa oltiin. Yleisö oli kuitenkin niin aktiivista, etteivät paneelin jäsenet tahtoneet edes saada puheenvuoroja. Kaiken kaikkiaan konferenssi oli antoisa ja sääkin pääasiassa suosi, kuten Espanjassa ja/tai Kataloniassa on tapana. Kysymys jäi lopulta auki, ja päätimme jatkaa keskustelua jollain sopivalla sähköisellä foorumilla. Osaltaan ongelmiin saattoivat toki vaikuttaa kansanäänestystä seuranneet lakot, jotka haittasivat julkista liikennettä. Olin varautunut listalla asioita, joita voisin tuoda esille. Kerran toinen puheenjohtaja oli nimitetty myös rinnakkaisen session puheenjohtajaksi. Kollegani, professori Tapio Salmi Åbo Akademista kertoi, että hän oli omatoimisesti ryhtynyt seuraamansa session puheenjohtajaksi, kun kumpikaan nimetyistä henkilöistä ei ollut ilmestynyt paikalle. ville.alopaeus@aalto.fi *pöytä oli todellisuudessa suorakulmio Sc an sto ck ph ot o Vaikka maa on ehkä epäselvä, konferenssin isäntäkaupunki oli joka tapauksessa Barcelona.. Konferenssin yhteydessä osallistuin liiton sekoitustyöryhmän (Mixing) kokoukseen, jonka aiheena oli muun muassa puheenjohtajan uudelleenvalinta. Se sujui ilman harjaantuneiden mellakkapoliisien väliintuloa, sillä ehdokkaita oli vain yksi, nykyinen puheenjohtaja. Tapahtuma oli ylipäätään aika sekavasti järjestetty. Konferenssissa oli koko ajan noin 15 rinnakkaista kahden puheenjohtajan sessiota, joten puheenjohtajan paikkoja riitti. Levottomuudet olivat ilmeisesti muutenkin melko paikallisia, mutta uutistoimittajat tietenkin löytävät aina parhaat paikat. Yhdessä tuumin totesimme, että Mixing-termin pitää pysyä osana nimeä, mutta sen seuraksi ei tahtonut löytyä sopivaa lisuketta. Tämä vaatii kriittistä asennetta ja hyvää ymmärrystä termodynamiikasta. Tärkein viesti oli kiteytetysti se, ettei pidä uskoa kaikkea, mitä prosessisimulaattorit ennustavat, vaan pitäisi katsoa myös alkuperäisen datan luotettavuutta. Uutisissa näkyneet mellakat eivät tosin näkyneet konferenssikeskuksen lähistöllä mitenkään. Suurin osa kokouksesta meni sen pohtimiseen, pitäisikö Mixing-nimi muuttaa, koska se koettiin epäseksikkääksi. Ville Alopaeus Kirjoittaja on Aalto-yliopiston laitetekniikan professori. Missä maassa kemiantekniikan maailmankonferenssi pidettiin. 64 KEMIA 8/2017 SEURASIVUT Otsikon kysymyksen muotoon puettu epävarmuus ei johdu siitä, että olisin tällä kerralla ”verkostoitunut” niin rankasti, että muistikuvat olisivat hataroituneet. Puheenjohtajan paikkoja riitti Osallistuin myös Fluid Separation ja Thermodynamics -työryhmien järjestämään pyöreän pöydän* paneeliin virheiden etenemisestä termodynaamisista mittauksista prosessisimulointiin ja -suunnitteluun. Euroopan kemiantekniikan liiton EFCE:n konferenssin pitopaikka oli nimittäin Barcelona ja ajankohta 1.–5
huhtikuuta 3. Yleiskokouksen puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja David Cole-Hamilton ja isäntänä Italian kemian seura Società Chimica Italiana. maaliskuuta 3/2018 5. Jari Yli-Kauhaluoma Kirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja. Kokouksessa käsiteltiin liiton kahdeksantoista työryhmän ja jaoston raportit kuluneen kauden toiminnasta. Vasemmalta Harald Walderhaug (Norsk Kjemisk Selskap), Heleena Karrus ja Jari Yli-Kauhaluoma (Suomalaisten Kemistien Seura) sekä Helena Grennberg (Svenska Kemistsamfundet). Yhteistyötä myös Brexitin jälkeen David Cole-Hamilton esitti kertomuksensa puheenjohtajakautensa tapahtumista ja aloitteista ajalta 2015–2017. ly/2x4t51L. toukokuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. La pp iata lo Suojeluja pelastusalan kansainväliset ammattilaiset kokoontuvat Rovaniemen Lappia-talossa. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2018 10. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Erityisesti pohdittiin EuCheMSin suhdetta jäsenjärjestöihinsä, työryhmiinsä, jaostoihinsa ja ammatillisiin verkostoihinsa sekä meihin kaikkiin eurooppalaisiin. EuCheMSin hallitukseen valittiin jäseniksi Nicola Armaroli Italiasta, Kenneth Ruud Norjasta, Livia Simon Sarkadi Unkarista ja Saskia Van Der Vies Alankomaista. tammikuuta 7. SEUROISSA TAPAHTUU Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n NBC 2018 -symposiumi Rovaniemi 4.–7.6.2018 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.nbc2018.org. EuCheMS kokoontui Roomassa Eurooppalaisten kemianseurojen liiton EuCheMSin yleiskokous pidettiin Roomassa La Sapienza -yliopistossa 26.–27. syyskuuta 2017. 65 8/2017 KEMIA Ec ka rt Rü hl Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. Lisäksi keskusteltiin EuCheMSin tulevaisuuden suunnitelmista ja strategiasta Euroopan kemian hyväksi, kun tuleva puheenjohtaja Pilar Goya on aloittamassa kolmivuotiskautensa tammikuussa 2018. Seuraava yleiskokous pidetään EuCheMSin seitsemännen kemian konferenssin yhteydessä Liverpoolissa elokuussa 2018. EuCheMSin talous jatkuu vakaana, ja vuoden 2018 talousarvio hyväksyttiin esityksen mukaisesti. jari.yli-kauhaluoma@helsinki.fi. Eurooppalaiset kemistit uskovat tämän yhteistyön jatkumisen ilman rajoja edistävän tutkimusta kaikissa Euroopan maissa ihmiskunnan hyväksi. Kokouksessa päätettiin ottaa käsiteltäväksi Italian suurimman julkisen tutkimuskeskuksen Consiglio Nazionalle Delle Ricerchen kannatusjäsenhakemus. Julkilausuman voi lukea EuCheMSin kotisivuilla osoitteessa http://bit. Pohjoismaiden edustajat Roomassa. Yleiskokouksen päätteeksi Euroopan kemianseurojen puheenjohtajat allekirjoittivat Research and Education Without Borders After Brexit -otsikoidun julkilausuman, jossa esitetään yhteinen tuki tieteellisen tutkimusyhteistyön jatkumiseksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä. helmikuuta 21. helmikuuta 2/2018 20. Suomi on parhaillaan mukana kymmenessä työryhmässä ja jaostossa, uusimpana Division of Chemistry in Life Sciences -jaostossa. Lisäksi päätettiin uuden, kemialliseen formulointiin keskittyvän ammatillisen verkoston perustamisesta
Oppilaitokseen valikoidaan vuosittain satakunta opiskelijaa, joista vajaa puolet jatkaa maisteritasolle. Nagoyan tuoreimmat nobelistit ovat fyysikot Isamu Akasaki ja Hiroshi Amano, jotka saivat tunnustuksensa sinisen ledvalon kehittämisestä. Käytännön näkökulmaa nämä saavat harjoittelujaksoilla teollisuudessa. Yliopisto on tuottanut Japanin yhteensä 22 nobelistista kuusi. Nagoyassa toimii myös Toyotan museo, jossa voi tutustua yrityksen historiaan ja autotekniikan kehitykseen. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Siellä hän löysi Atlantista Aequorea victoria -nimisen meduusan, joka osoittautui sanan varsinaisessa merkityksessä loistavaksi. Teollisuudelle kouluttaa insinöörejä myös Nagoyan teknillinen yliopisto. sisko.loikkanen@yle.fi Sc an sto ck ph ot o Reilun kahden miljoonan asukkaan Nagoyan maamerkki on kaupungin tv-torni.. Vuonna 1939 opinahjosta tuli Japanin seitsemäs valtiollinen yliopisto, jonka lippulaivoiksi ovat muodostuneet kemia ja fysiikka. Maan korkeakoulut ovat perinteisesti olleet vahvasti kansallisia, mutta Nagoyan yliopisto pyrkii aktiivisesti kansainvälistymään. Meduusan GFP-proteiini loistaa vihreänä, kun siihen osuu ultraviolettia valoa. Heistä Ryoji Noyori sai Nobelin kemian palkinnon vuonna 2001. Nagoya kurkottaa maailmalle Japanin kolmanneksi suurimman kaupungin Nagoyan yliopistoissa kukoistavat etenkin luonnontieteet ja insinööritieteet. Nagoyassa väitellyt kemisti Osamu Shimomura jatkoi bioluminesenssien tutkimustaan Princetonin yliopistossa. Ilmiöstä tuli kätevä työkalu solubiologeille, ja Shimomura pokkasi vuoden 2008 kemian Nobelin. Sisko Loikkanen Nagoyan yliopisto sai alkunsa vuonna 1871 perustetusta lääketieteen oppilaitoksesta. Autojen kaupunki Nagoyan metropolialue kuuluu Japanin autoteollisuuden keskittymiin. Nagoyalaiset Toshihide Maskawa ja Makoko Kobayashi saivat samana vuonna Nobelin fysiikan palkinnon yhdessä Yhdysvalloissa työskennelleen Yoichiro Nambun kanssa. Noyori on syventynyt katalyyttiseen asymmetriseen synteesiin. 66 KEMIA 8/2017 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Maailman suurimman autonvalmistajan Toyotan päämaja sijaitsee läheisessä Toyotan kaupungissa, mutta Lexus-brändin koti on Nagoya. Myös osa kursseista pidetään englanniksi. Siellä näki päivänvalon ensimmäinen japanilainen auto jo vuonna 1915, kauan ennen teollisen autonvalmistuksen käynnistymistä. Hänen kehittämällään katalyyttisellä menetelmällä valmistetaan esimerkiksi tulehduskipulääke naprokseenia ja muita lääkeaineita, maatalouskemikaaleja sekä tuoksuja makuaineita. He jakoivat vuoden 2014 palkinnon Yhdysvaltoihin siirtyneen – ja myös suomalaisella Millenniumilla palkitun – Shuji Nakamuran kanssa. ”Autoyliopiston” opettajina työskentelee viitisenkymmentä huippuosaajaa, jotka ohjaavat oppilaita hyvin yksilöllisesti. Heistä murto-osa hyväksytään väitöskirjavaiheeseen. Toyota-yhtiön perustajan Kiichiro Toyodan hengessä Nagoyaan perustettiin vuonna 1981 pieni Toyotan teknillinen yliopisto, jonka toimintatapa on Japanissa poikkeuksellinen. Vilkkaasta satamakaupungista on viime aikoina tullut aiempaa kansainvälisempi. Sillä on parisataa vaihtosopimusta, ja sen 16 000 opiskelijasta noin kymmenesosa on viime vuosina tullut ulkomailta. Kolmikko selvitti töissään hiukkasten symmetriarikkoa
19.11. Laboratoriot, patentit, tutkimus Monipuolista ja ajan kohtaista tietoa siitä, kuinka kiertotalous muuttaa tuotantoa ja yhteiskuntaa: • kemianteollisuus kiertotalouden uranuurtajana • haitalliset aineet pois kierrosta • kierrätysravinteet ja ravinnekierrot • biotalous ja uudet materiaalit • nanomateriaalit ja komposiitit • elinkaaren hallinta ja tutkimus Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. 15.1. Olen opiskelija. POISTO TEKSTIILILLE KOTIMAINEN ARVOKETJU 6|2017 KIERTOTALOUS LISÄÄ TYÖRISKEJÄ BIOKAASUA – NYT SITÄ SAA! ROSKAPUSSI PALJASTAA PALJON ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava .” Lukijatutkimus, Focus Master POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti. 15.10. 99 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 %. 21.5. Analytiikka, terveys, bioteknologia 3/2018 28.3. 13.6. 21.3. Tilaan Uusiouutiset -lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk. Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus 5/2018 25.7. Tilaan Uusiouutiset -lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €. 13.8. Kemi KEMIA Aikataulu ja teemat Nro Menossa mukana 8/2017 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille. Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut 7/2018 3.10. Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus 2/2018 13.2. 040 933 1147 Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. • Painetun Uusiouutiset-lehden kestotilaus 89 euroa. 5.9. Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö 4/2018 10.5. 3.5. 1/2018 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2018 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille 3/2018 PulPaper 2018 ja PacTec 2018, Helsinki 29.–31.5.2018 4/2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018 5/2018 EuroSafety 2018, Tampere 11.–13.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki lokakuu 2018 6/2018 Energia 2018, Tampere 23.–25.10.2018 Kokkola Material Week, loka–marraskuu 2018 7/2018 Suurjakelu vaikuttajille ja päättäjille 8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki tammikuu 2019 Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi Seija Kuoksa seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. AINEISTOT ILMOITUSVARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA MM. Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Jaicom Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS . 9.4. 1/2018 3.1. Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa 8/2018 9.11. • Hinnat sisältävät sähköisen uutiskirjeen ja tunnukset digilehtien arkistoon, josta löytyvät kaikki Uusiouutiset vuodesta 2015. 26.2. • Uusiouutiset-digilehden kestotilaus 79 euroa. 7.2. Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat Tilaan Uusiouutiset -lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi. 10.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2018 29.8. 13.12. 3.10. 040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET NRO TOIM. 7.11
Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen