”Parasta työssäni ovat asiakaskohtaamiset, ongelmien ratkaisu ja hauskat työkaverit.” Petra Honkavirta Tuotepäällikkö, Hosmed Oy Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi hosmed818_etu.indd 1 21.11.2018 9.43 KEMIA Kemi 8/ 20 18 JÄÄ SULAA arktisilla alueilla AARRE PELLOSSA kertoo meistä UUSI ARANDA loistaa laineilla VIININVILJELYN ilmastokurimus
Ensi vuonna stipendejä saavat myös kemian opiskelijat! Kemia-lehden vuosikertaa voivat nyt ensimmäistä kertaa hakea myös kemian opiskelijat. Voitte osallistua hankkeeseen valitsemallanne panoksella. Minimisumma on 3 000 euroa, jolla jo 60 opiskelijaa saa lehden vuosikerran. Kemia-lehden stipendihanke laajenee Tervetuloa opiskelijakummiksi! Kemia-lehti on palkinnut yhdessä stipendikumppaniensa kanssa kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja ylioppilaita Kemia-lehden vuosikerralla. Lämpimästi tervetuloa! Leena Joutsen Kemia-lehden päätoimittaja leena.joutsen@kemia-lehti.fi puh. Mitä enemmän kummeja on mukana, sitä useampi opiskelija saa kiinnostavaa luettavaa. tammikuuta 2019 mennessä. Stipendejä on tarjolla yliopistoissa, ammattikorkeakoluissa ja ammattioppilaitoksissa opiskeleville. Kemi KEMIA Vuosikerta antaa alan tuleville ammattilaisille ajankohtaista tietoa alan mahdollisuuksista ja kiinnostavista työnantajista. 040 577 8850 Sc an st oc kp ho to Kutsumme opiskelijakummeiksi yrityksiä ja organisaatioita. Vahvistathan opiskelijakummin paikkasi 15. Lehtistipendi on herättänyt kuuden vuoden aikana suurta innostusta ja avannut jo 4 000 nuorelle näköalan kemian maailmaan. Ehkä juuri te löydätte tulevan avainosaajanne tätä kautta. • Myönteistä näkyvyyttä uutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista. • Logonne näkyviin kokosivun mainoksessa, jossa kiitämme kummeja. Mainos julkaistaan ChemBionumerossa 2/2019. stipendi19.indd 1 25.10.2018 11.06. Opiskelijakummina saatte: • Mainostilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen. • Myönteistä huomiota alan opiskelijoiden keskuudessa
Pi xa ba y Jää sulaa myös arktisilla merialueilla. Juhliva seura tuo valokeilaan rohkeat kemistit, ideoi Kevätpörriäistä ja heittäytyy Suomi-Areenalle. Aaltopoijua huolletaan peruskorjatun Arandan peräkannella. 14 44 6 57 GADOLINISTA KAJAHTAA Kestävällä kemialla päin ilmastonmuutosta Oona Kiviluoto 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT New Haven Puritaanien turvapaikasta huipputieteen kotipesäksi Sisko Loikkanen 19. Ilk ka La stu m äk i M ar kk u Oj ala ”Iloinen oikeutemme on kertoa, kuinka mahtavaa on olla kemisti”, sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu. Pertti Koukkari 19 AJANKOHTAISTA Satavuotias kemistiseura suuntaa Reippaana uuteen vuosisataan Päivi Ikonen 20 UUTISIA 24 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Puhdas vesi on etuoikeus Hanna Juvonen 26 VIHREÄT SIVUT 31 LUKIJALTA 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Materiaalivirrat tietokantaan Päivi Ikonen 37 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 NÄKÖKULMA Minä ja muut Anja Nystén 38 Aarre pellossa Arja-Leena Paavola 44 Laboratorio laineilla Elina Saarinen 46 Kun kemikaalivalvonta Suomeen tuli Eeva Pitkälä 50 Viinin uudet viholliset Marja-Liisa Kinturi 54 Atlantin takana Patentointi on elävä prosessi Kristian Meinander ja Virpi Noponen 56 KEEMIKKO Sinun lukkosi eivät ole sinun lukkojasi Ee va Pi tkä lä Ikirouta on kaiken toiminnan perusta Longyearbyenin kylässä Huippuvuorilla. Suomenlahdella seilaa nyt hulppean talon verran modernia laboratorioja näytteenottotilaa. 3 8/2018 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Huippuvuorilla jääkausi on yhä kesken Eeva Pitkälä 12 TÄTÄ MIELTÄ Kannattaa opetella kuuntelemaan Saila Seppo 14 Onko Jäämeri Ilmastopuskuri vai lämpöpumppu. Ilmastonmuutoksen seurauksena routa ja jäätiköt ovat nyt antamassa periksi. Muutoksen nopeus varoittaa maapallon puskurijärjestelmien rajallisuudesta
Sujuva kielitaito tulee kuin huomaamatta, kun opiskelet valitsemaasi alaa ruotsinkielisessä ympäristössä, ruotsinkielisten opiskelukavereidesi kanssa. Koulutusohjelmat HUMANISTISET TIETEET, PSYKOLOGIA JA TEOLOGIA Kulttuuri, historia ja filosofia Logopedia Psykologia Kielet Teologia YHTEISKUNTATIETEET JA KAUPPATIETEET Kauppatieteet Oikeusnotaari Yhteiskuntatieteet KASVATUSTIEDE JA HYVINVOINTIALAT Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatus Varhaiskasvatuksenopettaja Terveystieteet Luokanopettaja Sosiaalitieteet Erityisopettaja Kielikylpy Aineenopettaja LUONNONTIETEET JA TEKNIIKKA Biotieteet Informaatioteknologia Luonnontieteet Farmasia Kemianja prosessitekniikka Kaupan päälle kielitaito – opiskele Åbo Akademissa! Opiskele ruotsiksi Åbo Akademissa!. Meillä luennot ja kirjallisuus ovat ruotsiksi (maisteritasolla välillä englanniksikin), mutta sanakirjan käyttö on sallittua – et tosin tarvitse sitä pitkään, sillä Suomen suurin kielikylpy on todistetusti tehokas. Jos haet varmuutta ruotsin kielen taitoosi, opiskelu Åbo Akademissa tarjoaa sinulle oivan mahdollisuuden ottaa toinen kotimainen haltuun. Tiesitkö, että joka viides Åbo Akademin opiskelijoista on suomenkielinen
Koulutusohjelmat HUMANISTISET TIETEET, PSYKOLOGIA JA TEOLOGIA Kulttuuri, historia ja filosofia Logopedia Psykologia Kielet Teologia YHTEISKUNTATIETEET JA KAUPPATIETEET Kauppatieteet Oikeusnotaari Yhteiskuntatieteet KASVATUSTIEDE JA HYVINVOINTIALAT Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatus Varhaiskasvatuksenopettaja Terveystieteet Luokanopettaja Sosiaalitieteet Erityisopettaja Kielikylpy Aineenopettaja LUONNONTIETEET JA TEKNIIKKA Biotieteet Informaatioteknologia Luonnontieteet Farmasia Kemianja prosessitekniikka Kaupan päälle kielitaito – opiskele Åbo Akademissa! Opiskele ruotsiksi Åbo Akademissa! Sc an sto ck ph ot o Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. Aloittelijan on keskityttävä jokaiseen ohjeeseen ja askeleeseen, jotta partnerin varpaat säästyvät. Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen. 45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Jos haet varmuutta ruotsin kielen taitoosi, opiskelu Åbo Akademissa tarjoaa sinulle oivan mahdollisuuden ottaa toinen kotimainen haltuun. ”HI-DAS, HI-DAS, lähtee nyt!” Opettajan tutut komentosanat laukaisevat tanssiparkettien tavikset liikkeelle. Meillä luennot ja kirjallisuus ovat ruotsiksi (maisteritasolla välillä englanniksikin), mutta sanakirjan käyttö on sallittua – et tosin tarvitse sitä pitkään, sillä Suomen suurin kielikylpy on todistetusti tehokas. MUSIIKKI JA TANSSI ovat rikastuttaneet vuosituhansien ajan ihmisten vuorovaikutusta ja kulttuuria. Tanssii tähtien kanssa -kisa ja Linnan juhlat ovat tänäkin syksynä vetäneet leirinuotion tavoin puoleensa miljoonia suomalaisia. Puolitoistatuntisen palkintona on seesteinen mieli ja energinen olo. HALUATKO PALAN juhlaa arjen keskelle. Uusi osoitteemme on Asolantie 29 b, 01400 Vantaa. Olavi Virran ääni luo tangon taikaa hikiseen jumppasaliin, ja rytmi tempaa mukaansa. Musiikin parantavaa voimaa on käytetty hyvin tuloksin monien sairauksien ja häiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Sujuva kielitaito tulee kuin huomaamatta, kun opiskelet valitsemaasi alaa ruotsinkielisessä ympäristössä, ruotsinkielisten opiskelukavereidesi kanssa. Musiikin on todettu aktivoivan syviä aivoalueita, jotka ovat päävastuussa tunne-elämästä, muistista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Forssa Print, Forssa 2018 | ISO 9002 M ar kk u Jo ut se n Kemia-lehti on muuttanut. Tanssia voi yksin, kaksin tai ryhmässä, tai vaikka piirissä joulukuusen ympärillä. Liikunta puolestaan saa mielihyvähormonit hyrräämään ja vähentää aivojen pelkoja stressikeskuksen aktivaatiota. Kiireet ovat jääneet pukuhuoneeseen. Läheiseltäsi voi kadota nykyhetki, mutta kun soitat tutun valssin vuosikymmenten takaa, hymy syttyy ja muistot pulppuilevat. Tanssii tavisten kanssa. Palauta mieleesi mukavat tanssimuistosi: vanhojen tanssit, bankettien pyörähtelyt tai nuoruuden lavat. Leena Joutsen KEMIA Kemi Vol. Vaihtoehtojen kirjo ulottuu laviksesta rivitanssiin ja tanhusta tanssijoogaan. Tanssiterapia voi tuoda helpotusta esimerkiksi muistisairauksiin, kipuihin ja Parkinsonin tautiin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Hanna Poikonen. joulukuuta 2018 Palkintona on seesteinen mieli ja energinen olo. Vaativampaa seuraa lämmittelyn jälkeen, kun vuorossa on uusien kuvioiden harjoittelu. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Tiesitkö, että joka viides Åbo Akademin opiskelijoista on suomenkielinen. Hän kehitti tuoreessa väitöstyössään menetelmiä tanssin synnyttämien aivokuorten prosessien tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. 5 8/2018 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 13. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Neurotieteelliset tutkimukset vahvistavat, että kyllä kansa tietää. Tanssissa yhdistyy monta ihmisyyden peruselementtiä: liike, luovuus, kosketus ja yhteisöllisyys. Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, mainostajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Tanssissa molempien hyödyt yhdistyvät. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Pekka Laatikainen 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Kemia-lehden toimitus Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, mainostajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Kun itselle sopiva tyyli löytyy, flow tarttuu sohvaperunaankin
Se on ensimmäinen ajatus, kun laskeudutaan lentokoneen portaita Longyearbyenin lentokentälle läntisillä Huippuvuorilla. Ennätyshelteet sulattivat tuolloin routamaan, ja vuoren uumeniin johtavan tunnelin valtasi 15-metrinen kerros vettä. Vuonna 2008 perustettuun siemenpankkiin on tarkoitus säilöä pahimman varalta maailman kaikkien viljelykasvien siemenet. Bussin ikkunasta pilkottaa aluksi vain soratie, savenväristä lohkarekenttää ja siellä täällä matalaa, suomaata muistuttavaa kasvustoa. Jossakin niiden takana odottavat valkeat jäätiköt. Arktinen ympäristö muuttuu kuitenkin hurjaa vauhtia, kun ikirouta antaa periksi ja jäätiköt sulavat. 6 KEMIA 8/2018 Huippuvuorilla jääkausi on yhä kesken Huippuvuorilla voi yhä kokea maapallon viimeisimmän jääkauden. Sinisenä siintävä merenselkä ja jylhät vihertävänruskeat vuorenrinteet. Kylän oikealla puolella levittäytyy tasainen, pienten virtojen muovaama jokisuisto, jota halkoo korkealle nostettu autotie. Longyearbyen on Norjalle kuuluvien Huippuvuorten saarten suurin, parintuhannen hengen asutuskeskus ja yliopistokylä, jossa tehdään monen alan tutkimusta. Kylä on rakennettu jäätiköiden jälkeensä jättämälle moreenille, jota ympäröivät Sukkertoppen, Gruvfjellet ja Sverdruphamaren. Uuden vedenpitävän seinän toivotaan estävän vastaiset katastrofit. Holvia rakennetaan yhä uusiksi syksyn 2016 vesivahingon jäljiltä. Siemenvarasto onneksi säästyi tuholta syvemmässä turvapaikassaan. Työmaa-alueen muovipressut lepattavat silti tuulessa kuin muistutuksena siitä, ettei edes Huippuvuorilla ehkä enää ole mitään ikuisesti pysyvää. Jo talletettujen näytteiden määrä hipoo pian miljoonaa. Teksti ja kuvat Eeva Pitkälä Kuin Kuussa. Vasemmalla avautuu laakea rantaalue ja jonkin verran haja-asutusta. Matkalla kohti majapaikkaa ohitetaan vuoreen louhittu Tuomiopäivän siemenholvi. Varsinaisesti maisemaa hallitsevat kuitenkin mahtavat vuoret. Pian näkyviin tulee muutakin. Jäätiköiltä tihkuu hiljakseen vettä. Perillä Longyearbyenissa ollaan Adventvuonon rannalla. Vuonon toisella puolella kohoaa mammuttimainen Hiortfjellet.
Kun vuorista valui hiekkaa, soraa, mutaa ja kalkkia, ne kerrostuivat vähitellen kallioperän päälle peittäen sen näkyvistä. Huippuvuorten ilmasto muuttui yhä kylmemmäksi. Huippuvuorten alue tömähti yhteen Grönlannin kanssa, jolloin sen länsirannikon kalliot poimuttuivat voimakkaasti. Valtavien laattojen törmäysten ja erkanemisten kautta syntyi vuoriketjuja, jotka pikkuhiljaa kuluivat pois ja jättivät jälkeensä vain kaikkein kestävimmät ainekset. Pääasiassa norjalaisten asuttama taajama on Huippuvuorten suurin.. erottuivat selvästi toisistaan. Vuoret kertovat myös Huippuvuorten ilmaston muuttuneen moneen otteeseen. Mannerlaatat jatkoivat kuitenkin vielä matkaansa. Vuorten kerrostumista selviää esimerkiksi se, kuinka mannerlaatat ovat neljän ja puolen vuosimiljardin aikana vähitellen siirtyneet etelästä pohjoiseen. Talvi ja kesä Longyearbyenin asutus perustettiin vuonna 1906 hiilikaivoksen ympärille. Tämän ansiosta tutkijat kykenevät lukemaan maapallon geologista historiaa suoraan vuorten rinteistä. 7 8/2018 KEMIA Vuoret kertovat maapallon tarinaa Keskellä pohjoista Jäämerta sijaitsevilla Huippuvuorilla on vain vähän eloperäistä maata eikä lainkaan metsää, joka peittäisi kalliomuodostumat. Vuoriston viereen muodostui syvä vajoama-allas, johon seuraavien vuosimiljoonien mittaan kasautui hiekkakiveä ja kivihiiltä. Niiden päälle sedimentoitui runsaasti kasvifossiileja sisältävää savikiveä. Joskus 65 miljoonan viime vuoden aikana saariryhmä seilasi suunnilleen nykyisen Etelä-Norjan leveysasteille. Geologisten kerrosten analyysi paljastaa, että Huippuvuorten ilmasto oli tuolloin suurin piirtein samanlainen kuin nykyään Oslossa. Sitten Huippuvuorten ja Grönlannin tiet erosivat vielä kerran. Tämä tapahtui osaksi siksi, että se siirtyi mannerlaatan kyydissä jälleen kohti Näin syntyivät graniittivuoret, jotka nyt muodostavat Huippuvuorten keskeisimmät huiput ja myöhempien tapahtumien hautaaman peruskallion
lestaan tuo mukanaan erilaisia sään ääri-ilmiöitä, kuten poikkeuksellisen rajuja myrskyjä ja näännyttävää kuivuutta. ”Syyskuussa 2017 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli jo 406.” Hiilidioksidi on voimakas kasvihuonekaasu, joka lämmittää maapalloa ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Erityisesti pohjoisnavan ympäristön lämpötilat ovat hypänneet ylöspäin niin, että ne ovat ajoittain olleet jopa 20 astetta normaalia korkeampia. Tällaisena tilanne jatkui aina viime vuosisadan alkupuolelle asti”, Heikkilä kertoo. Lopulta Huippuvuoret päätyivät tämänhetkiselle paikalleen ja saivat nykyisen muotonsa ja kokonsa. Se puoJylhien vuorten geologisista kerrostumista voi lukea maapallon miljardien vuosien historian. Huippu. Jääkausien välillä lukema oli 280. Sen jälkeen tapahtumat ovat edenneet vauhdikkaasti. Kaikki puhuvat samaa kieltä. Myös me elämme parhaillaan jääkausien välistä aikaa eli interglasiaalikautta. ”Muutoksia ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa on toki ollut ennenkin”, sanoo arktisten alueiden geologian tutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta. Varsinkin arktiset alueet lämpenevät huolestuttavaa tahtia. ”Nykyisenkin interglasiaalikauden ajan hiilidioksidipitoisuus on ollut 280 ppm:n tuntumassa. Ihminen lämmittää myös pohjolaa Maapallon viimeisimmän hyvin kylmän ajanjakson käynnistymisestä on aikaa 1,8 miljoonaa vuotta. 8 KEMIA 8/2018 pohjoista, osaksi siksi, että samaan aikaan viileni koko planeetta. Pohjoisessakin on astuttu ihmisen valtakauteen. Kun kylmyysjakson viimeinen jääkausi oli 11 600 vuotta sitten ohi, alkoi lämpimämpi, holoseeniksi kutsuttu aika. Teollistumisen myötä ilmakehän hiilidioksidimäärä on alkanut kivuta ylöspäin, ensin hitaasti ja sitten nopeammin. Vuonna 2018 ollaan lukemissa, jollaisia ihmiskunta ei ole joutunut kohtaamaan koskaan aiemmin. Maapallon viimeisimpien jäätiköitymisten aikana ilman hiilidioksidin määrä pysytteli noin 180 ppm-yksikössä eli miljoonasosassa. Tuoreimman Ilmaston tila -raportin kokosivat sadat tutkijat yli 60 maasta. Yhdysvaltain sään ja valtameren tutkimusorganisaatio NOAA julkaisee vuosittain koosteen alan kansainvälisistä tutkimustuloksista. Heikkilä etsii järvien ja merten sedimentteihin kerrostuneista mikroskooppisista fossiileista tietoa siitä, kuinka muinaiset jääpeiteajat erosivat nykyisestä. Ilmastoa eniten lämmittävien kasvihuonekaasujen eli hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin pitoisuudet ilmassa ovat mittaushistorian suurimmat. Sitten teollistuminen alkoi kiihdyttää vauhtia, joka on yltynyt hälyttäväksi. Ikuinen routa onkin katoavaista Huippuvuorten ikirouta-alue on Siperian jälkeen Euroopan laajin
Veden ääni jäätikön alla Huippuvuorilla eletään toki edelleen jääkautta, joka etelämpänä päättyi jo tuhansia vuosia sitten. Ikirouta on tähän asti ollut kuin sementti tai liima, joka on pitänyt vuorten irtomaan peittämät seinämätkin kasassa. Biogeoclimate modelling lab -tutkimusryhmä oli mukana hankkeessa, jossa mallinnettiin koko pohjoisen pallonpuoliskon maaperän lämpötiloja ja aktiivikerroksen eli ikiroudan yläpuolisen, kesäisin sulavan maakerroksen paksuutta. Rakennukset on pystytetty ikiroutaan työnnettyjen paalujen varaan, samoin tiet, lentokenttä ja muu infrastruktuuri. Vesirajassa jäätyneen maan osuus on enää muutaman metrin, jos sitäkään. Svalbardin yliopistokeskus on erikoistunut arktisen biologian, geologian, geofysiikan ja teknologian tutkimukseen. vuorten koko pinta-alasta noin 25 000 neliökilometriä on pysyvästi jäässä. Määrä vastaa vajaata kolmea prosenttia maailman kaikista jäätiköistä. 9 8/2018 KEMIA Ikirouta on toiminut liimana, joka on pitänyt vuorenseinämät ja rakennukset kasassa. Vuori vartioi yksinäistä rakennusta Longyearbyenin reunamilla. Kylässä on myös hautausmaa, jonka ikiroudassa lepää joukko espanjantaudin sata vuotta sitten viemiä uhreja. Ne ovat vetäytyneet jatkuvasti vuoden 1920 maksimilaajuudestaan. Näin laskevat ilmastokehityksen vaihtoehtoja kartoittaneet biogeotieteen tutkijat Helsingin yliopistosta. Longyearbyenin katuja kävelevä voi aavistaa jalkojen alla piileskelevän ikiroudan lähinnä tienpiennarten liki olemattomasta kasvillisuudesta. Muualla arktiksessa tutuiksi tulleista maanvyörymistä on jo ollut merkkejä myös Longyearbyenin seinämillä. Ikirouta sulaa, täälläkin. Huippuvuorten jäätiköt kuitenkin kutistuvat. Syynä ovat paitsi ilmaston lämpeneminen myös sateet. 2000-luvun alusta lähtien ne ovat sulaneet kesäisin enemmän kuin ne pystyvät talvisaikaan kasvamaan.. Maapallon pohjoisilla leveysasteilla hiilen kierto on sen seurauksena jo muuttunut. Routakerroksen paksuus on parhaimmillaan useita satoja metrejä. Tutkijoiden mukaan ikiroudan alue kutistuu tulevaisuudessa huomattavasti. Kuten muuallakin arktisella alueella, myös Longyearbyenissä kaikki toiminta on perustettu ikiroudan varaan. Tautiviruksen uskotaan säilyneen jäisen maaperän kylmissä, hapettomissa oloissa yhä elinvoimaisena, joten hautausmaata ei enää käytetä, vaan vainajat viedään nykyisin haudattaviksi muualle. Sitkeimmät kasvit ovat iskeytyneet kiinni louhikon koloihin. Pysyvää jäätikköä on yhteensä reilut 15 000 neliökilometriä. Noin 60 prosenttia saarten pinta-alasta on kesäisinkin upean valkoisina kimaltavien jääkenttien peittämä. Huonoimmassa tapauksessa ikirouta-alueita on tuolloin 47 prosenttia nykyistä vähemmän, tutkijat kertovat tuoreimmassa tiedotteessaan. Jäkälät peittävät pisimpään paikalla pysytelleitä kiviä. Lievimmän skenaarion perusteella ikiroudalle suotuisat olosuhteet pohjoisella pallonpuoliskolla vähenevät runsaan kolmanneksen vuoteen 2050 mennessä. Uusimmalla rakentamisella on paljolti pyritty estämään talojen alle jäävän maaperän lämpiämistä. Sammalet, heinät, mätästävät rikot ja onnettoman pikkiriikkinen arktinen paju joutuvat sinnittelemään ohuista ohuimman orgaanisen maa-aineskerroksen päällä. Jäätiköitä Huippuvuorilla on tuhatkunta. Rannikkoa kohti tultaessa se ohenee
”Voi kuvitella, että arktisesta lajipoolista ovat jo karsiutuneet ne lajit, jotka eivät ole kyenneet sopeutumaan toistuvaan vaihteluun ja liikkeeseen.” Nyt ollaan silti poikkeuksellisen vakavan paikan edessä. Sinne kerääntynyt lumi pakkautuu suuren paineen alla erittäin tiiviiksi. Jäätikön reunalla odottavat jääkauden rippeiden maastoon jättämät merkit, jotka ovat kuin suoraan maantiedon oppikirjasta. Paksun, harmaan, hiekkaa ja isompia kiviä sisältävän jäänreunan alle sukeltaa onkaloita, joiden kuva on jäänyt verkkokalvoille jostakin Suomen Salpausselkien syntyä esittävien kaavioiden joukosta. Yhdessä Helsingin yliopiston biogeotieteen ilmastomallintajien kanssa hän on kerännyt todisteita siitä, että arktisen luonnon monimuotoisuuden kannalta talven olosuhteet voivat olla Jääkauden merkit ovat kuin suoraan maantiedon oppikirjasta. Opas mainitsee jäätikön vastakkaisen reunan sortuneen. Kasvien kannalta pahin peikko eivät suoraan ole nousevat lämpötilat. Arktisilta kasveilta loppuu elintila Kapuaminen jäätiköltä ylös Sarkofagen-vuorelle on huikea kokemus. Niittysen mukaan arktisilta lajeilta loppuu elintila, jos nykyinen ilmastonmuutos häätää ne tämänhetkisiltä levinneisyysalueiltaan kohti Jäämerta tai pakottaa ne kiipeämään aivan vuorten huipuille. 10 KEMIA 8/2018 Suuntaus on kiihtynyt etenkin läntisillä Huippuvuorilla. Arktiksen koko eliökunta on historiansa aikana pinnistellyt monenlaisten ilmastojaksojen läpi. Lämpenemisen myötä monet lajit ovat jo nousseet ylemmille rinteille. Niiden perässä ovat tulleet joustavamman strategian omaksuneet sammaleet ja heinät. Minimaalinen koko, alustaan tiukasti takertuva kasvutapa ja matala juuristo ovat vuosituhansien myötä syntyneitä sopeutumia pitkään talveen ja kylmään ilmanalaan. Huippuvuorten kasvit ovat pieniä hyvästä syystä. Jään alta korviin kantautuva juoksevan veden ääni hätkähdyttää silti. Siellä täällä erottuu pienikokoista kasvillisuutta. Mahdollinen kohtaaminen jääkarhun kanssa on Huippuvuorilla riski, joka saattaa realisoitua milloin tahansa. Huipulta aukeaa näkymä, jossa valtavat sorakasat vuorottelevat karun kauniin vuoristoylängön kanssa. Jäätikön rakenteeseen kuuluu, että sen keskellä tai yläpäässä on akkumulaatiovyöhyke eli kasautumisalue. ”Ratkaisevinta ei ole lämpö vaan se, mitä tapahtuu lumelle”, Niittynen sanoo. Nyt arktinen luonto joutuu kohtaamaan hyvin nopeasti etenevän muutoksen. Alueelle tyypillinen kivilouhikko tulee todella tutuksi, kun kilometrinkin verran sovittelee vaelluskenkien kärkiä lohkareiden väleihin. Patikkaretkelle reilun neljän kilometrin pituiselle Longyearbreen-jäätikölle lähdetään kahden aseistetun eräoppaan ja petoja pelkäämättömän koiran turvaamina. On pakko vaivihkaa siirtyä kävelemään niin keskelle jäätikköä kuin mahdollista, vaikka vaeltajien taivaltama reuna tuntuukin yhä vahvalta. Jäätikön reunamoreenille kuljetaan vuorilta valuvien sepeliröykkiöiden yli.. Tiedossa on, että Huippuvuorten kesä synnyttää kaikkialle maastoon pieniä puroja ja jokia. ”Ilmaston muuttuminen ja levinneisyysalueiden vaihtelu ei tietenkään ole arktiselle lajistolle ennenkokematon ilmiö”, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Pekka Niittynen, joka paneutuu työssään siihen, kuinka lumen ja sen muutokset eli arktinen kryosfääri vaikuttaa kasvipeitteeseen
11 8/2018 KEMIA yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä tekijöitä kuin kesäolosuhteet. Lämpenevässä ilmanalassa ne kuitenkin hupenevat silmissä. Huippuvuorilla on vielä noin tuhat jäätikköä. Merijään poistuminen muuttaa alueen ekosysteemien toimintaa monin tavoin. Sarkofagenille kiipeäminen on rankka mutta palkitseva urakka. NOAA:n raportti kertoo, että arktinen merijää kutistui vesien lämpenemisen myötä vuoden 2017 kaikkina kuukausina koko alueella Beringinmerta lukuun ottamatta. Huippuvuorten länsija pohjoispuolella sijaitsevat Norjanmeri ja arktinen meri ovat parin kilometrin syvyisiä, mutta Barentsinmeren keskimääräinen syvyys on ainoastaan 230 metriä. Sydäntä sykähdyttää ohi vilahtava alueen alkuperäisasukas, jääkarhu pentueineen. Viime vuoden joulukuun 4. Huippuvuorilla jään katoaminen vuonoista näyttää väistämättömältä. epitkala@gmail.com. Myös merijää kutistuu Moottorivenematkalla kauemmas Nordenskjöldin jäätikön reunalle nähdään lisää valtaisia murenevia vuoria. Se saattaa edistää jo muutenkin lisääntynyttä ilmakehän hiilidioksidin sitoutumista meriveteen. Pinnan tuntumassa etenee tumma juova, ehkä valas. Veden happamoituminen voi olla liikaa monille eliölajeille, jotka eivät ehkä ehdi sopeutua tilanteeseen. päivään mennessä jäätä oli hävinnyt 3,76 miljoonaa neliökilometriä eli enemmän kuin Intian verran. Saaria ympäröi melko matala mannerjalusta. Aamulla Longyearbyenin edustalla vapaana lainehtivassa kirkkaassa vuonossa on liikettä: merilintuja, veneitä, isompiakin laivoja. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Lapinvuokko on sopeutunut onnistuneesti kylmään ja pitkään talveen
Kovaäänisessä ravintolassa keskustelukumppanit eivät enää oikeasti kuule toisiaan, mutta he jatkavat puhettaan sujuvasti. Tanssitaiteilija, koomikko Johanna Keinäsen luoma roolihahmo Tyyne Kettunen levittää tehokkaasti tietoa soteasioista. Raamatussakin korostetaan kuuntelun tärkeyttä. Kannattaa opetella kuuntelemaan Suomalaiset kuuntelevat lähinnä korvillaan. Aktiivinen kuuntelija palaa puheeseen päivän aikana mielessään. Kun haluaa jakaa tietoaan tai tutkimustuloksiaan, ei riitä, että vain kirjoittaa ne tai lukee niitä ääneen. Kehonkieltä tulkitsemalla kuulee merkittävästi enemmän kuin korvillaan. Kännykkä piippaa, kun katselet televisiota ja kuuntelet puhelimen kaiuttimista ystäväsi puhetta. Oltava itse hiljaa. Ainakin innostus pysäyttää kuulijan, ja kuullakseen on pysähdyttävä. Kun on innostunut asiastaan ja seisoo sen takana, sen osaa myös esittää niin, että se kiinnostaa. Vaikka puhumme suomea ja tiedämme samat sanat, emme välttämättä tule ymmärretyiksi. Tiedonvälittäjän ja kuuntelijan välille syntyy luottamus. 12 KEMIA 8/2018 TÄTÄ MIELTÄ KUUNTELEMALLA muutamme maailman. KUUNTELEMINEN ON vaikeaa, koska meillä ihmisillä on arvolatauksia yksittäisten sanojenkin osalta. Ongelmia aiheutuu ensisijaisesti siitä, että johto ei kuuntele eikä tiedä, miten kuunnella”, sanoo professori Peter Drucker. Saila Seppo. JOS PUHEEN SISÄLTÖ viestii muuta kuin kehonkieli, se kertoo jotakin puhujasta ja tekee hänen puheestaan epäluotettavaa. Tiedon voi pukea vaikuttavuustarinoihin. Nykyisin kuunteleminen on vielä tärkeämpää. Harva kuitenkin oppii pelkästään lukemalla. Ne kannattaa siirtää sivuun, jotta voi kuunnella aktiivisesti. ”Johdon on uudistettava kuuntelutaitojaan. Tämän periaatteen kun aina muistaisi. Kuuntele muita, kuten toivot heidän kuuntelevan itseäsi. Samoin sitä tarvitaan konsensuksen luomiseen ja tiimien rakentamiseen, muiden innostamiseen ja muihin ihmisiin vaikuttamiseen. Ihminen pohtii tilanteita omassa päässään ja ennakoi tilanteita. KUUNTELEMINEN ON erityisen tärkeää vaikuttamisessa ja johtamisessa. On tutkittu, että usein ihmisen mieli rakentaa kaikesta ääneen sanomattomasta tilanteen, jossa asemassa olevasta johtajasta tulee epäluotettava ja valehtelevasta haastajasta luotettava. Jotta maailma muuttuu, tarvitaan kuuntelijoita. Huuliltakin voi lukea. MITEN SAAMME tarpeellisen tiedon päätöksentekoon, jos emme osaa aktiivisesti kuunnella. Tässä tilanteessa ihminen kuulee sellaistakin, mitä ei sanota. Kuunteleminen on noussut maailmalla myös tärkeäksi tutkimuskohteeksi. Tarvitaan ihmisiä, jotka luottavat itseensä ja kuuntelevat muita. Kuunteleminen on ollut tärkeää jo vuosituhansia sitten. Tieteestä voi tulla tarinan kautta jännittävää. Yhtä aikaa voi kuulla useita viestimiä. Käyttäytyminen ja puhe tukevat toisiaan. Kuulijalla voi olla mielipiteensä sekä puhujasta että sisällöstä. Hyvä lisä olisi oppia kuuntelemaan silmillään. Hyvä kuuntelija keskittää huomionsa puhujaan ja luo tähän katsekontaktin, ei hoputa puhujaa, käyttää kehonkieltään nyökkäilemällä tai hymyilemällä, antaa palautetta, kyselee ja tekee muistiinpanoja. Parhaiten oppii elämysten ja tarinoiden kautta. Samalla tarinaan voi kietoutua tutkijan innokkuus omaan asiaansa. Saila Seppo on Suomen Akatemian Ohjelmoitavat materiaalit -akatemiaohjelman päällikkö ja Greenbutton Oy:n toimitusjohtaja. KUULEMALLA OPPII, kuten toki muillakin tavoilla. Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja sitouttamiseen tarvitaan kuuntelemisen taitoa. Kun valehtelija yrittää syrjäyttää asemassa olevaa johtajaa, erittäin monet uskovat vilpittömästi haastajaa, joka kertoo selviä valheita. Kehonkieli, pukeutuminen, rekvisiitta, kirjainmerkkityyli, lauserakenne, puherytmi ja ryhti paljastavat kuulijalle monia asioita
www.teopal.fi Monipuoliset liitännät Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Monipuoliset liitännät Automaattinen viritys ja linearisointi Apurahoja myönnetään seuraaviin tarkoituksiin: • kemian opetukseen ja tutkimukseen • kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemiseen • kemian kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön • kemian sanastotyöhön • kemian historian tutkimukseen sekä • kemian alan museoja näyttelytoimintaan Apurahaa haetaan sähköisesti osoitteessa: www.kordelin.fi/apurahat_erillisrahastot Hakuaika päättyy 30.1.2016. Kestäviä ratkaisuja suomalaisesta havumetsästä. KOMPAN RAHASTON APURAHAT Hakuaika päättyy 31.1.2019. PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Staattisen sähkön poisto Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen. Lisätiedot: Suomalaisten Kemistien Seura arkisin klo 9–16 puhelin 010 425 6302 Julistetaan haettavaksi ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN GUST. www.kordelin.fi | kaupunkija kohderahastot. Innovaatioita, terveyttä ja hyvinvointia mäntyöljystä. Elektroninen vesivaaka olosuhteiden kosketuskäyttöliittymä myös suomenkielellä Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen
Jäämerta peittänyt ikijää hupenee. Valtameren sulamisen ja jäätymisen synnyttämään takaisinkytkentään liittyy niin suuri lämpövuo, että se vaikuttaa huomattavasti pohjoisten alueiden talvi-ilmastoon. Pertti Koukkari Maailma lämpenee ja Jäämeri sulaa. Meren pinta-alasta kaksi kolmannesta lainehtii kesäisin vapaana. 14 KEMIA 8/2018 Onko Jäämeri Ilmastopuskuri vai lämpöpumppu. Samalla mullistuu pohjoinen ilmasto.
Jääpeiton osalta selityksissä on erityisesti korostettu sen niin sanottua albedovaikutusta auringon säteilyn heijastajana takaisin avaruuteen. Helmikuussa 2018 ilmiö havaittiin ensimmäisen kerran myös keskellä talvea. Syynä on, että sen oletetaan kuuluvan vuosittain palautuviin ilmiöihin. Sula meri laajenee jatkuvasti kohti pohjoista. Toisaalta jääpeite toimii eristeenä, joka vaimentaa lämmön virtausta merestä ilmakehään. Jäämeren osalta tilanne on kuitenkin toinen. Tämä tarkoittaa, että talvisin muodostuu uutta jäätä paljon totuttua suuremmalle merialueelle. Meillä Suomessa on jo yli vuosikymmenen ajan saatu kokea näiden suurimittaisten ilmiöiden vaikutukset ennen kaikkea talvisäiden epänormaaleina vaihteluina. Mistä nopea muutos voi johtua. 15 8/2018 KEMIA Tuoreet havainnot kertovat, että Grönlannin pohjoispuolelle on muodostunut kymmeniä kilometrejä avointa vettä. Globaalien ilmas. Grönlannin pohjoisrannan sulamista tapahtui aiemmin vain kesäaikaan. Ilmastonmuutokseen liittyvien sääilmiöiden selitysmalleissa on yleisesti otettu huomioon ilmakehän ja valtamerien välinen vuorovaikutus ja edelleen pohjoisten alueiden lumija jääpeitteen muuntelu. Globaalissa mitassa tämä pitää paikkansa. Meret ovat maapallon ilmaston ensisijaisia sääntelijöitä. Säteilyja eristevaikutuksen ohella vaikuttaa myös nopeampi sisäinen kytkentä, joka aiheutuu yksinkertaisesti suurten merialojen sulamis-jäätymiskierrosta: ilmeinen seikka, joka kuitenkin monesti sivuutetaan etenkin pitempiaikaista ilmastonmuutosta koskevissa kuvauksissa. Napa-alueen tutkijat ovat olleet hämmästyneitä, sillä alueen jäätä on pidetty vahvimpana koko maapallon merijäästä. Talvikausina jää etenee edelleen peittämään miltei samat 14–15 miljoonaa neliökilometriä kuin aiempinakin vuosikymmeninä. Napa-alueella kylmä vuodenaika aiheuttaa väistämättä jääpeitteen muodostumisen. Onko Jäämeri Ilmastopuskuri vai lämpöpumppu. Pääosa merien vesivarannoista sijaitsee alueella, jolla ne pysyvät ympäri vuoden sulina ja voivat niin ollen sitoa lämpöä ilmakehästä suuriin vesimassoihin. Toisin sanoen keväiseen sulamiseen ja talvikauden jäätymiseen liittyvien lämpömuutosten on pitkäaikaistarkasteluissa ajateltu kumoavan toisensa. Ne ovat imeneet itseensä jopa 90 prosenttia planeetan lämpenemisestä. Yhtenäisen pysyvän jääpeitteen osuus on samalla vähentynyt. Kansainvälisessä ilmastotutkimuksessa Jäämeren nopea sulaminen on yleisesti koettu yllättäväksi. Merillä ajatellaan siis olevan tasapainottava vaikutus ilmaston lämpenemiseen, sillä niiden mittava lämmönvarauskyky on ollut erinomainen puskuri ilmastonmuutoksen hallitsemattomia vaikutuksia vastaan. Nopeat faasimuutokset yllättivät tutkijat Pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston lämpenemisen seurauksena erittäin suuri osa Jäämerestä on siirtynyt jatkuvaan vuotuiseen jäätymis-sulamiskiertoon. Tämä vapauttaa ilmakehään lämpömäärän, jonka seurauksena syntyy nopeita muutoksia pohjoisen kalottialueen sääoloihin
Kun yksi gramma vettä jäätyy, se lämmittää 50 litraa ilmaa noin viiden celsiusasteen verran. Marraskuun puolivälissä 2007 jääpeite Itä-Siperian meren pohjoispuolella oli jo laajempi kuin joulukuun alussa, jolloin saman laajan alueen jäätyminen käynnistyi uudelleen. joulukuuta ja vapauttivat sulamislämmön ilmakehään. Tämä jäätymisessä vapautuva sulamislämpö on yhtä suuri kuin se, jonka 80-asteinen vesi luovuttaa jäähtyessään nolla-asteiseksi. Vaikka meriveden vastaava latenttilämpö on suolan vapautumisen takia jonkin verran pienempi, Jäämeren jäätymiseen ja sulamiseen liittyvät nämä samat lämpöilmiöt – mutta huomattavan isossa mittakaavassa. Jäämeren jääala oli edeltävänä kesänä ollut ennätyksellisen pieni. Ilman kyky sitoa lämpöä on sen sijaan varsin pieni. Harvinainen kuvadata havainnollistaa voimakasta latenttilämmön vapautumista Jäämerellä joulukuussa 2007. Tulos on saatu kuvamanipulaatiolla alkuperäisestä Jamstecin videosta.. Pieni vesimäärä lämmittää ison määrän ilmaa Jään sulaminen vaatii tunnetusti lämpöä. Ensimmäisen kuvan punaiset alueet on saatu aikaan negatiivimuunnoksella ja kuvien päällekkäisyydellä. Kilogramma nolla-asteista jäätä tarvitsee lämpöenergiaa noin 335 kilojoulea sulaakseen vedeksi samassa lämpötilassa. Meren jäätyessä lämpö siirtyy pakkasilmaan. Kun vesi jäätyy, lämpövirta tapahtuu päinvastaiseen suuntaan. Kaikissa kuvissa on yhtäläinen kontrastimuutos. 16 KEMIA 8/2018 tomallien pitkiin, vuosikymmenten mittaisiin aikaskaaloihin verrattuina äkilliset, päivissä tai viikoissa tapahtuvat faasimuutokset eivät olekaan helposti otettavissa huomioon. Siten jo suhteellisesti pienen vesimäärän jäätyminen lämmittää suuren määrän ilmaa. Punaisina näkyvät alueet jäätyivät 1.–7. Värikuvat on taltioitu pysäytyskuvina Japanin merentutkimusinstituutin Jamstecin havaintovideosta. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan lämpö voi siirtyä vain yhteen suuntaan, kylmään päin. Merijään sulaminen kesäkaudella ja tämän aiheuttama albedovaikutuksen poistuminen sitovat vedestä ja ilmasta runsaasti lämpöä, joka vapautuu jäätymisen yhteydessä talvisin. Jääalaa on korostettu kuvakontrastin avulla. Kun siis vesi Jäämerellä jäätyy, mereen varastoitunutta lämpöä vapautuu Jäätymisrytmin vaihtelut alkutalvella
Ero entiseen on, että kuvan paljastama muutos tapahtui nyt huomattavan suurella pinta-alalla varsin lyhyen ajanjakson kuluessa. Jäämerellä lämpö ei varastoidu pinnan alle. Maantieteelle emme mahda mitään. Suurten merialojen jääpeitteen muodostuminen ei myöskään tapahdu yhtäjaksoisesti. Vallitsevat tuulet työntävät tavallisesti ajojäätä Siperian suunnasta ja kasaavat sitä yli 20-metrisiksi röykkiöiksi Grönlannin rannikolle. Grönlannin avovesi kertoo puskurien rajallisuudesta Palataan Grönlannin pohjoispuolen avovesiin. lähialueen ilmakehään lyhyessä ajassa suuri määrä. Dynaamisten selitysmallien Natura non saltum facit -periaatteen mukaan luonto ei kehity hyppäyksittäin. Kanadan pohjoispuolinen Luoteisväylä oli ensimmäistä kertaa tunnetussa historiassa vapautunut jäästä, joka siihen asti oli muodostanut esteen laivaliikenteelle. Tämän seurauksena on aivan viime vuosina koettu laajemmillakin alueilla pitkäkestoisia epänormaaleja säätyyppejä. leveysasteella nousua olisi 1–2 astetta. Talven lämpöpulssit ehkä ovatkin keskeisin tekijä ilmastonmuutoksessa, joka tapahtuu pohjoisella napa-alueella nopeammin kuin muualla maailmassa. Kirjoittaja on VTT:n tutkimusprofessori. Pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtauksen heikentyminen kytkeytyy sekin Jäämeren muutoksiin. Jäätyvä valtameri kuin toinen Golfvirta Kymmenen vuoden takainen talvikausi 2007–2008 oli Itämeren alueen lämpimin yli sataan vuoteen. 17 8/2018 KEMIA Lämpöilmiöiden mittasuhdetta voidaan kuvata seuraavalla yksinkertaisella ajatuskokeella. Maantiede määrää ilmastomme Vuodenkiertomme uudet piirteet heijastavat suuren pohjoisen naapurimme olomuodon muutoksia. Jos muodostuneen jääpeiton vahvuudeksi arvioidaan noin 20 senttimetriä, lämmön vapautumisnopeus on noin 100 wattia neliömetriä kohden. Yksinkertaisen kuvamanipulaation avulla voidaan myös havainnollistaa jäätymiseen liittyvää sulamislämmön vapautumista ilmakehään joulukuun ensimmäisellä viikolla 20017. Näin syntyy kaksinkertainen noidankehä, jossa sulaminen edesauttaa meriveden lämpenemistä kesäisin, ja jäätyminen puolestaan lauhduttaa pakkasilmaa talvisin. Aikaisempina ”normaalivuosina” näiden alueiden stabiili – ja nykyistä huomattavasti paksumpi – jääpeite toimi tehokkaana eristeenä. Seuraavan talven jääpeitteen muodostumista oli mahdollista seurata Japanin merentutkimusinstituutin Jamstecin (Japan Agency for MarineEarth Science and Technology) internetissä julkaiseman videon perusteella. Sen sijaan Suomessa ja muualla pohjolassa ne koetaan tätä nykyä talvikausina ilmeisen säännönmukaisesti. Jään muodostuminen myös hillitsee itse itseään pienentäessään lämpötilaeroa meren ja sitä kylmemmän ilman välillä. Vuosittaiset faasinmuutokset eivät puskuroi vaan kiihdyttävät pohjoisten alueiden kokemaa muutosta. Jäämeren muuttuneen vuodenkierron luomat uhat pohjoisten alueiden luonnolle ja elinkeinoille ovat ilmeiset. Jäämeren ikijään sulaminen on suurimpia – ellei suurin – maapallon hydrosfääriin kohdistuneista muutoksista jääkauden jälkeen. Suurilla alueilla jää joko sulaa tai siirtyy merivirtojen mukana muualle antaen tilaa uuden jääpeitteen syntymiseen samalle alalle. Maapallon väkirikkailla alueilla ei siten juuri havaita suoraan tästä ilmiöstä aiheutuvia lämpötilan vaihteluita. Kohti etelää mentäessä nousu pienentyisi lopulta huomaamattomaksi, kun ilmamäärä kasvaisi pallosegmentin pintaalan mukana. Tähän asti on uskottu yleisesti, että tuon alueen jää olisi viimeisiä, joka sulaa ilmaston lämmetessä. Jäätyvä valtameri siis vastaa ajoittain lämpöteholtaan miltei toista Golfvirtaa. Faasinmuutokset kuitenkin tapahtuvat äkillisesti, kun jokin kynnysarvo, kuten sulamislämpötila, ylittyy. Vuodenkiertoomme ilmaantuneet uudet piirteet heijastavat kiinteästi suuren pohjoisen naapurimme olomuodon muutoksia. Tätä arvoa voidaan verrata pohjoisen Atlantin merivirroista vapautuvaan lämpövuohon, joka on suuruusluokkaa 100–140 wattia neliömetriä kohti. Noin Helsingin korkeudella eli 60. Muutaman viikon välein toistuva jääalojen vetäytyminen ja uudelleen muodostuminen toimii lämpöpumppuna, sillä jäätyminen lämmittää jälleen ilmaa, kun taas sulamiseen tarvittava lämpö tulee talvikautenakin ennemmin merivedestä kuin kaamosajan ilmakehästä. Sijaintimme vuoksi olemme Suomessa erityisen alttiina näiden ilmiöiden vaikutuksille. Arvioidaan, kuinka paljon miljoonan neliökilometrin laajuisen jääkentän synty napa-alueella lämmittää paikallaan pysyvää ilmaa pallopinnalla. Muutoksen nopeus ja mittasuhde ovat myös varoittava osoitus maapallon puskurijärjestelmien rajallisuudesta. Jäämeren jääala oli edeltävänä kesänä ollut ennätyksellisen pieni. Tällöin saadaan tulokseksi, että kertaluonteinen lämpötilan nousu olisi Jäämeren alueella useita asteita. pertti.koukkari@professori.fi. Jäätymistä tapahtui sen reuna-alueilla, ja napa-alueiden ilmakehän ”kylmiö” riitti jo alkutalvesta jäähdyttämään pohjoista manneraluetta paljon laajemmalti kuin nykyisin. Kaksinkertainen noidankehä Jäätä on pohjan perillä tietenkin muodostunut aina. Oletetaan muodostuvan jään paksuudeksi 20 senttimetriä ja otetaan huomioon vain alemmat ilmakerrokset noin 500 metrin korkeuteen asti
• Suomalaista kemian osaamista. • Bongaa tuoreita tutkimusuutisia. • Kuuntele huippujen haastatteluja. Suuntaa osoitteeseen kemia100.fi • Poimi kalenteriisi juhlavuoden tapahtumat. Ole ylpeästi kemisti. • Suomalaisia kemistejä. • Nauti kemistien tarinoista. On aika juhlia • Satavuotiasta Suomalaisten Kemistien Seuraa. • Tutustu suomalaisen kemian saavutuksiin. sks_sivu.indd 1 28.11.2018 9.38
Vuoden kruunaa arvostetun A. Ilman ahkeria vapaaehtoisia ei mittavaa kattausta olisi saatu aikaan. Suurta yleisöä tavataan jälleen Porissa järjestettävän Suomi-areenan alueella, jossa seuralla on oma esittelypisteensä. ”Vuoden 2019 Tieteen päivien teemana on rohkeus. marraskuuta", lupaa Joensuu, joka on erittäin otettu alakoulujen seuralle myöntämästä vastavuoroisesta kunniasta. Me siis tuomme valokeilaan rohkeat kemistit ja heidän innovaationsa.” Dosentti Touko Perko nostaa esiin ennakkoluulottoman nobelistin, sodanjälkeisessä Suomessa liki kansallissankarin asemaan kohonneen A. Puheenjohtaja myös kannustaa koko jäsenkuntaa ryhtymään juhlavuoden kemialähettiläiksi. Päivi Ikonen ”Haluamme juhlavuonna avata kemian saavutuksia ja mahdollisuuksia koko kansalle”, sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) puheenjohtaja Pekka Joensuu. Ensimmäinen tilaisuus tähän tarjoutuu heti 9.–13. Helsinkiläistutkijat ovat aina valmiina lähtemään sinne, missä kiellettyjä kemiallisia aseita epäillään käytetyn. ”Onhan se upeaa päästä kuulemaan, mitä sanottavaa tieteen huipuilla on maailman menosta.” Huhtikuun juhlavuosikokouksessaan seura pysähtyy nostamaan maljan itselleen ja kunnioittamaan hienoja perinteitään, mutta pian palataan taas tähän päivään. ”Lapset ja nuoret sekä heidän opettajansa ovat tärkeimpiä kohderyhmiämSatavuotias kemistiseura suuntaa Reippaana uuteen vuosisataan me. Helsinki isännöi kesällä lukiolaisten kemian pohjoismaisia olympialaisia, joissa myös SKS kantaa kortensa kekoon. M ar kk u Oj ala. Puheenjohtaja odottaa erityisen innokkaasti nobelistien paneelikeskustelua. ”Ympäri maata on tulossa monenlaisia tapahtumia, joista vastaavat SKS:n paikallisseurat. ”Pääsimme mukaan ideoimaan vuoden 2019 Kevätpörriäistä, jossa kemia on isossa osassa.” Koko Suomi juhlii Yhden kohokohdan muodostaa maaliskuinen ChemBio Finland ja Kemian Päivät -kokonaisuus. Kannattaa seurata verkkosivua kemia100.fi, josta saa lisätietoa”, Joensuu vinkkaa ja kiittää jo tässä vaiheessa seuran aktiivista jäsenistöä. Vuoden mittaan tarjoamme heille paljon muutakin, kuten tapahtumia Helsingin yliopiston Tiedekulmassa sekä Tiedekeskus Heurekassa, jossa järjestämme ison tapahtuman 22. ”Teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors on luvannut nyt paljastaa yhtiön menestyksen salaisuuden”, Joensuu hymyilee. Toivottavasti saamme tämän viestin vietyä nuorille, jotka parhaillaan miettivät ammatinvalintaansa”, Pekka Joensuu sanoo. Suunnannäyttäjä on myös maailman suurin uusiutuvien polttoaineiden tuottaja Neste, joka jalostaa jätteet ja tähteet dieselin raaka-aineeksi. ”Meidän jokaisen iloinen oikeus ja velvollisuus on levittää tietoa siitä, kuinka mahtavaa on olla kemisti. Luvassa on kumarrus ansiokkaalle historialle, mutta ennen kaikkea kemistit katsovat tulevaisuuteen. Pelkoa eivät tunne myöskään Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin kemistit, joiden työstä kertoo professori Paula Vanninen. Juuri me annamme kasvot kemialle.” ”Nyt on maailman hienoin aika olla kemisti ja päästä ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita. Virtanen -palkinnon jako joulukuussa. tammikuuta, jolloin Helsingissä vietetään Tieteen päiviä. Suositun yleisötapahtuman ohjelmaan kuuluu tällä kertaa SKS:n oma sessio, joka kattaa pöytään suomalaisen kemianosaamisen parhaat palat. I. ”Ehdokkaina on erittäin ansioituneita kemistejä sekä Suomesta että ulkomailta.” Joensuu muistuttaa, ettei juhlinta suinkaan rajoitu pääkaupunkiseudulle. Kemianopiskelijoiden vetämät pajat on suunnattu etenkin nuoremmalle yleisölle. Virtasen, joka ei pelännyt tarttua hankaliinkaan tutkimusaiheisiin. I. Viikonloppuna tapahtuma venyy Tieteiden yöksi ja työpajoiksi, joissa syvennytään muun muassa nerokkaaseen nanoteknologiaan. 19 8/2018 KEMIA AJANKOHTAISTA Suomalaisten Kemistien Seura juhlii vuonna 2019 satavuotista taivaltaan
”Me olemme murtaneet myytin siitä, että biomuovit olisivat ominaisuuksiltaan heikkoja”, sanoo vanhempi tutkija Ari Rosling Arctic Biomaterials Oy:stä, vuonna 2014 startanneesta tamperelaisesta biotekniikkayrityksestä. Elinkaarensa päätteeksi PLA-muovi voidaan kompostoida. Lasikuitulujitteisella muovilla on käyttöä monenlaisissa teknisissä ja lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten implanteissa. ”Koska muovi on niin hyvä materiaali, sitä valmistetaan ja käytetään koko ajan enemmän. Näin syntyy koko ajan myös lisää muovijätettä.” Erityisen pulmallisia ovat kertakäyttöiset muovituotteet. Kompostissa lasikuitu liukenee noin kolmessa kuukaudessa ja hajoaa vuodessa vaarattomiksi yhdisteiksi. ”Kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia ja vaativat, joskus epärealistisestikin, muovittomia pakkauksia. Muoviroska päätyy usein pilaamaan ympäristöä. Yhtiö on kehittänyt biohajoavan lasikuidun, jolla biomuovikomposiitteja voidaan vahvistaa. ”Suurin este biomuovien laajemmalle hyödyntämiselle on kuitenkin ollut se, etteivät niiden ominaisuudet välttämättä riitä vaativaan kestokäyttöön.” Roslingin mukaan Arcticin keksinnön avulla materiaalista saadaan hyvin jäykkä ja luja. ”Vaikka keinoja muovin keräämiseen, lajitteluun ja uusiokäyttöön on, vain 30 prosenttia muovista kierrätetään.” EU:n muovistrategia ohjaa siirtymistä uudelleenkäytettäviin ja kompostoitaviin muovituotteisiin. ”Sille saadaan hyvä virtaus, erinomaiset iskuominaisuudet ja hyvin pieni kutistuma. ”Muovi on kevyttä, se suojaa ja pidentää elintarvikkeiden käyttöikää, ja sitä käytetään lukemattomissa kohteissa tekstiileistä autoihin.” Juuri siinä piilee asian ydin. Lasikuituvahvistettu biomuovi voitti keväällä Saksassa vuoden biomateriaalin innovaatiopalkinnon. Arctic Biomaterials. 20 KEMIA 8/2018 UUTISIA Biopohjaisten muovien ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti, jotta ne soveltuvat myös vaativaan kestokäyttöön. Mutta siinä missä polyamidi on ongelmajätettä, biomateriaali on helppoa ja turvallista käsitellä elinkaarensa lopussa.” ”Korvaamaton materiaali” Biomuoveihin ja niiden prosessointiin paneutunut erikoistutkija Heidi Peltola VTT:stä tietää, miksi biohajoavien muovien kehittäminen on tärkeää. ”Muoviuutisointi on viime aikoina ollut lähinnä negatiivista. Myös kuluttajat ovat heränneet. Biopohjaiset muovit ovat kalliimpia kuin öljypohjaiset tekniset muovit, ja niiden kierrätys ja uusiokäyttö voi olla haastavaa. Suomalaiskeksintö on herättänyt myös kansainvälistä huomiota. Biomuovien raaka-aineille asetetaan paljon vaatimuksia. Muovi on kuitenkin paljon muutakin kuin kertakäyttöpakkauksia”, Peltola muistuttaa. Niiden on oltava eettisesti oikein tuotettuja, tuotanto ei saa kilpailla ruuantuotannon kanssa viljelypinta-alasta, eikä geenimuokkausta hyväksytä. Tämä aiheuttaa yrityksille painetta kehittää tuotteitaan ekologisempaan suuntaan.” Aiheesta keskusteltiin Tampere-talossa järjestetyssä tapahtumassa, jonka aiheena olivat biopohjaiset tuotteet ja ekologiset muoviratkaisut. Myös ihmisten välinpitämättömyys harmittaa Peltolaa. Tutkijan mukaan materiaali on paitsi erittäin monipuolinen myös liki korvaamaton. Biomuovit kehittyvät yhä paremmiksi ”Innostus biopohjaisten ja -hajoavien muovien käyttöön kasvaa niin, että ongelmaksi on muodostunut niiden saatavuus”, Rosling kertoo. ”Lasikuitulujitettu muovi pystyy perusominaisuuksiltaan kilpailemaan polyamidija polypropeenipohjaisten tuotteiden kanssa. Suomen tuore muovitiekartta etsii vaihtoehtoja muovin korvaamiseen uusiutuvilla raaka-aineilla. Tuote voidaan työstää tavanomaisilla ruiskuvalumenetelmillä, ja sen värjääminen on yksinkertaista”, hän kuvailee. Emma Kaustara Arctic Biomaterialsin lasikuitulujitteinen biomuovi kestää monenlaisissa lääketieteellisissä ja teknisissä sovelluksissa
Solar on siirtänyt tähtäintään niin, että se pyrkii nyt kaupallisen tuotannon aloittamiseen vuonna 2021. jyu.fi/kemia Solar Foods kokkaamaan ruokaa Mars-lennoille hautomon vetäjä Kimmo Isbjörnssund. Tuotantoa ensin Maassa Solar Foods kehittää edelleen menetelmäänsä myös maan pinnalla tapahtuvaa proteiinivalmistusta varten. Ilmasta kaapatusta hiilidioksidista on saatu sähkön avulla aikaan pieniä määriä proteiinia. Matka Marsiin kestää useita kuukausia. Solar Foods Oy. Kemian opettajaksi . Proteiinin tuotannossa käytettävä metallinen bioreaktori on pieni ja kevyt laitteisto, joka sopii hyvin hyödynnettäväksi myös avaruudessa. YHTEISHAKU / 20.3. – 3.4.2019 VASTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN OPISKELEMALLA KEMIAA Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteinen ja laajaalai nen opetus mahdollistaa erilaiset urapolut. ”Olosuhteet Marsin siirtokunnissa ovat hyvin erilaiset kuin Maassa, mutta aurinko sielläkin paistaa, ja kaasukehässä on valtavasti hiilidioksidia”, sanoo yritysMEILLÄ VOIT OPISKELLA . Sen toteuttaminen edellyttää ruuan valmistamista lennon aikana niin menokuin tulomatkalla ja myös Marsissa oleskelun aikana. Solar Foodsin proteiinijauhe saattaa tulevaisuudessa toimia astronauttien ravintona. Solarin tavoite ohjelmassa on rakentaa järjestelmä, jolla valmistetaan proteiinia tulevaisuuden Mars-lentojen miehistöjen ravinnoksi. Kemistiksi . Opinnot valmistavat sinua asiantuntijatyöhön esimerkiksi yritysten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten palvelukseen sekä sairaala-, elintarvikeja ympäristölaboratorioihin sekä ympäristövalvonnan tehtäviin. ”Konsepti ei ole riippuvainen maataloudesta, säästä eikä ilmastosta, vaan ruokaa voidaan tuottaa tehokkaasti ja edullisesti aurinkovoiman avulla missä vain, vaikka aavikolla tai avaruudessa”, Vainikka kuvailee. Tuotantomenetelmä perustuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n tutkimushankkeisiin. Lisäksi tarvitaan vettä ja pieni määrä hivenaineita. Solar Foods on kehittänyt menetelmän, jolla se muuntaa ilmakehän hiilidioksidin proteiiniksi bakteerien ja aurinkosähkön avulla. Valmistuttuasi ymmärrät molekyylien maailmaa ja osaat hyödyntää sitä ihmisen hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämiseksi. Nanotiedettä MUISTA HAKEA. Toimitusjohtaja Pasi Vainikan mukaan ideana on tuottaa ravintoa ympäristöä säästäen niin, että sen kasvattamiseen ei tarvitse käyttää maata. Suomalainen Solar Foods on valittu mukaan Euroopan avaruusjärjestön Esan yrityshautomo-ohjelmaan. Yhtiön teknologia on testivaiheessa toiminut hyvin
Kanada on ilmoittanut edenneensä myös kansainvälisiä tavaramerkkirekisteröintejä koskevan Madridin protokollan edellyttämien lakimuutosten valmistelussa. Property Rights Alliancen raportti julkaistiin nyt 11. IPRI (International Property Rights Index) -tutkimuksen tekee vuosittain fyysisen ja henkisen omaisuuden suojaamisen edunvalvontajärjestö Property Rights Alliance. Hankkeen yrityskumppaneihin kuuluu myös Stora Enso.. Kanadan jäsenyys sopimuksessa tuli voimaan marraskuussa, joten maahan voidaan jo tehdä mallihakemuksia kansainvälisen järjestelmän kautta. osalta Suomi arvioitiin muita kärkimaita selvästi paremmaksi. Prosessia aiotaan vielä hioa ja samalla kasvattaa lopputuotteiden valikoimaa. Tätä nykyä suuri osa paristoista päätyy kaatopaikoille. Tavaramerkkien ja mallien suojaa Kanadassa on aiemmin voitu hakea ainoastaan kansallisten rekisteröintien kautta. Patenttisuojan kinoille tähtäävien ja sinne investoivien suomalaisyritysten toimintaa. Tracegrow on asettanut tähtäimekseen murtautua muutamassa vuodessa merkittäville vientimarkkinoille ja saavuttaa samalla sadan miljoonan euron liikevaihto. Lisäys Kemia-lehdessä 6/2018 kerrottiin Urban Infra Revolution -hankkeesta, jossa kehitetään betonia korvaavaa rakennusmateriaalia. 22 KEMIA 8/2018 Kanada on liittynyt kansainvälisiä malleja ja tavaramerkkejä koskevaan Haagin sopimukseen. Tracegrow Oy on saanut EU:n pk-instrumenttirahoituksen kehittämälleen menetelmälle, jolla käytetyistä paristoista valmistetaan lannoitetta. PARISTOT LANNOITTEEKSI Tracegrow’n innovaatio sai EU-rahoituksen Tr ac eg ro w Oy Kiertotaloutta parhaimmillaan. Tutkimus on maailmassa ainoa laatuaan. Tämä helpottaa myös Kanadan markLeppänen. Suomen jälkeen seuraaviksi ylsivät Uusi-Seelanti, Sveitsi, Norja, Singapore ja Ruotsi. Vertailussa on mukana kaikkiaan 125 maata. IPRI-tutkimus kattaa kaikki omistusoikeusjärjestelmän keskeiset alueet eli oikeudellisen ja poliittisen ympäristön, fyysisen omaisuuden omistusoikeudet sekä henkisen omaisuuden oikeudet eli teollisja tekijänoikeudet. Muiden maiden kanssa yhtenäistetyn järjestelmän etuja ovat oikeuksien tehokkaampi hallinnointi, yhtenevä aineellinen sääntely ja alhaisemmat hakukustannukset. Alkaliparistoista syntyy kemiallisen käsittelyn jälkeen mangaanija sinkkipitoista hivenaineliuosta, jota maatalous voi hyödyntää. kerran. Näin tavaramerkkien suojausmahdollisuus ulottuu koskemaan muun muassa 3dja liikkuvia merkkejä sekä äänija hajumerkkejä. Tracegrow käynnisti metallien erottelun paristoista ja lannoitetuotannon Kärsämäen tehtaassaan alkukesästä. Tracegrow on rakentanut teknologiaansa useita vuosia yhdessä Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Kokkolan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulu Centrian kanssa. ”Ratkaisumme avulla on mahdollista yli kaksinkertaistaa alkaliparistojen nykyinen kierrätystehokkuus”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tatu Suomi on sijoittunut ykköseksi kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa mitataan omistusoikeuksien toimivuutta sekä oikeuksiin liittyvien järjestelmien luotettavuutta ja vakautta. Kanadan uusista käytännöistä kertoo patenttitoimisto Seppo Laine Oy:n tavaramerkkitiimi. Maailman paristoista on alkalia 75–85 prosenttia, joten raaka-ainetta lannoitteisiin riittää. Asiasta kertoo Patenttija rekisterihallitus. Tuotantomenetelmä on yhtiön mukaan skaalattavissa globaalisti. Vuoden 2018 ykkössijan toivat Suomelle erityisesti sen saamat korkeat pisteet patenttisuojassa. Maa uskoo liittyvänsä protokollaan vuoden 2019 alkupuolella. Kansainväliset tavaramerkit käyttöön myös Kanadassa Suomesta omistusoikeuksien kärkimaa maailmassa Etenkin keksintöjen patenttisuoja on tutkimuksen mukaan Suomessa selvästi parempi kuin muissa maissa. Tekijänoikeussuojassa paras oli Uusi-Seelanti, josta Suomi, Ruotsi ja Norja jäivät hieman jälkeen
Summa jaetaan pääluvun mukaan Aalto-yliopiston, Lappeenrannan, Tampereen, Turun, Oulun ja Vaasan yliopistojen teekkareille. Welmu Internationalin toimitusjohtajan Jaakko Kamisen mukaan kelmusta on kehitteillä kolme eri tuotesarjaa. Tuomaristo arvosti voittoisassa pakkausmateriaalissa erityisesti sen skaalautuvuutta. Kirkkaan Woodly-kelmun pääraaka-aine on havusellu. Innomost puolestaan muuttaa koivun kuoren kosmetiikan raakaaineiksi. Yhtiö kaavailee siitä vaihtoehtoa kaikkeen päivittäistavarapakkaamiseen. Teekkarikulttuurille stipendilahjoitus Welmun kelmu voitti Uusi puu -kilpailun Welmu tuo ensimmäisen Woodly-materiaalista valmistetun kaupallisen tuotteensa markkinoille vuonna 2019. Puusta tehty läpinäkyvä Woodly-pakkauskelmu saapuu kauppojen yrttija salaattihyllyille ensi vuonna. Lahjoituksen tarkoitus on teekkarikulttuurin vaaliminen ja kehittäminen eri puolella Suomea myös jatkossa, kun teekkariylioppilaskuntia ei vuonna 2019 enää ole. Uudet ajatukset tarvitsevat suojaa, jotta niistä voi kasvaa jotain suurta. Lahjoitus julkistettiin Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan viimeisessä vuosijuhlassa. Suomen viimeinen teekkariylioppilaskunta siirtyy historiaan, kun Tampereen teknillinen yliopisto vuodenvaihteessa yhdistyy Tampereen yliopistoon. Soilfood on kehittänyt maanparannuskuituja, jotka jalostetaan metsäteollisuuden sivuvirroista. Meidän tehtävämme on huolehtia oikeuksiesi toteutumisesta. Kilpailun muut palkinnot menivät Soilfoodille, Woodiolle ja Innomostille. Pi ct un er Oy /A ki Lo po ne n alajärjestöjen käyttöön. Uusi puu -kisassa etsittiin uusia puuinnovaatioita nyt kolmannen kerran. Kelmua kuvataan lupaavaksi suuren markkinapotentiaalin ratkaisuksi. Lue lisää IPR-suojan arvosta yrityksellesi: www.papula-nevinpat.fi Sinun yksinoikeutesi Ideat tarvitsevat suojelijansa info@laboline.fi • (09) 877 0080 www.laboline.fi Asiantuntemuksella on nimi. Kun aineeton pääomasi on turvattu, voit keskittyä täysillä ydinosaamiseesi. Vaikka teekkariylioppilaskuntia ei pian enää ole, teekkarihenki elää vahvana edelleen. ”Lain mukaan yliopistojen tehtävä on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. M ish ka Re inm an. Lahjoitukset annetaan paikkakunnasta riippuen ylioppilaskuntien tai niiden teekkareiden Uusi puu -ratkaisukilpailun on voittanut Welmu International Oy:n kehittämä läpinäkyvä puupohjainen pakkauskelmu. Woodion vedenkestävä puukomposiitti laajentaa puun käyttömahdollisuuksia sisustamisessa ja rakentamisessa. Materiaali taipuu erilaisiin käyttötarkoituksiin samalla tavoin kuin perinteinen öljypohjainen muovi. Tampereella fuksit saavat perinteisen teekkarikasteensa Tammerkoskessa. Kelmupakkaukseen kääritään tuolloin yrttejä ja salaatteja. Teekkaritoiminta niin killoissa ja ylioppilaskunnissa kuin jäynäkisoissa on tärkeä osa tätä kasvatustehtävää”, sanoo TEK:n toiminnanjohtaja Jari Jokinen. Tekniikan akateemiset TEK haluaa siksi muistaa teekkarien kulttuuria lahjoittamalla yhteensä 100 000 euron arvosta stipendejä teekkareille sekä matemaattis-luonnontieteellisten opiskelijoiden ML-opiskelijayhdistykselle
Sovellus löytyy osoitteesta waterscarcityatlas.org. Arvioiden mukaan vuonna 2025 kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä kärsii akuutista vesipulasta. Vesi on yksi maapallon elinehdoista, eikä yksikään ihminen voi selvitä ilman sitä. Puhdas vesi on etuoikeus Naisten innovaatiopalkinto jaossa vielä kerran Naisille suunnattu innovaatiopalkinto jaetaan vuonna 2019 kolmannen ja samalla viimeisen kerran. Eduskunta ja Tekniikan Akatemia TAF pyytävät ehdotuksia palkinnonsaajaksi. VEDEN SAANTI on Suomessa itsestäänselvyys. Tämä vaatii resursseja ja halua toimia vedenkulutuksen kannalta kestävämmän yhteiskunnan puolesta. Terrafame rakentaa akkukemikaalitehtaan Talvivaaran nikkelikaivosta pyörittävä valtionyhtiö Terrafame perustaa Sotkamon teollisuusalueelleen akkukemikaalitehtaan. Teknologia on tässä avainasemassa. Maapallon pinta-alasta jopa 70 prosenttia on vettä, mutta tästä vedestä vain vajaa 1 prosentti on käytettävissämme. Uusi tehdas työllistää arviolta 150 henkeä. TYTTÖJEN TIEDEKULMA Palstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista. Sen valmistuksessa käytetään monia erilaisia jäterasvoja ja tähteitä. Organisaatiot voivat nimetä ehdokkaita 28. Puhdas vesi on etuoikeus, josta meidän tulee pitää kiinni, mutta toisaalta varmistaa, että kaikki muutkin maailman ihmiset pääsevät osallisiksi siitä. Maailman vesivarojen riittävyys on yhä polttavampi kysymys, kun väkiluku kasvaa ja ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta. Uusien innovaatioiden avulla voidaan vähentää vedenkulutusta, tuottaa puhdasta juomavettä ja puhdistaa jätevesiä niin, että vesistöt eivät pilaannu ja käyttökelpoinen vesi saadaan uusiokäyttöön. Hanna Juvonen Kirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas. Kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä, sillä 750 miljoonaa ihmistä ei saa päivittäin riittävästi puhdasta vettä. Vuoden 2019 alussa starttaava New Plastics Center keskittyy uusiin innovaatioihin ja materiaaleihin, tuotekehitykseen ja verkostoitumiseen. Tehdassuunnittelusta vastaa Sweco. 90 prosenttia ihmisistä elää valtioissa, joiden vesivarat ovat yhteisiä naapurimaiden kanssa. Vesisopimuksia on solmittu, mutta ne eivät välttämättä riitä, kun todellinen uhka veden loppumisesta kasvaa. VESIONGELMAN RATKAISEMINEN vaatii pitkäjänteistä työtä. Investoinnin arvo on noin 240 miljoonaa euroa. Water Scarcity Atlas -sovellus tarjoaa tutkimustiedon lisäksi keinoja, joilla vesipulaan voidaan vaikuttaa. Vuonna 2017 tunnustuksen sai aurinkokennoja rakentava professori Hele Savin Aalto-yliopistosta ja vuonna 2018 Valion tutkija Päivi Myllärinen, joka on kehittänyt uutta meijeriteknologiaa. Yhtiön tavoitteena on, että kemikaalitehdas valmistuu vuoden 2020 lopulla ja sen kaupallinen tuotanto käynnistyy vuoden 2021 alussa. Veden hinta nousee, jolloin köyhät maat ja niiden asukkaat jäävät entistä huonompaan asemaan. Palkinto myönnetään tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta tekniikan tai talouden alalla. Muovien osaamisverkosto kehittämään innovaatioita Muoviteollisuus ry ja Muovipoli Oy kokoavat yrityslähtöisen muovien osaamisverkoston. 24 8/2018 KEMIA Suomessa riittää vettä kaikkiin tarkoituksiin. Nesteen uusiutuva diesel Ruotsiin ja Latviaan Neste on vienyt kehittämänsä uusiutuvan MY-dieselin Ruotsin ja Latvian markkinoille. Ruotsissa polttoaine on suunnattu ensisijaisesti kuljetussektorille ja yritysasiakkaille. Vuonna 1998 perustetun Muovipolin omistajia ovat yliopistot, teollisuus, kaupungit ja kehitysja koulutusorganisaatiot. Vaikka vesi on uusiutuva luonnonvara, edessä on vesipula. Akkukemikaalivalmistuksen aloittaminen parantaa Terrafamen mukaan yhtiön kannattavuutta selvästi. kirkas kuutamo lämmitän sormiani uunin kyljessä. MY-diesel tehdään sataprosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista. 24 KEMIA 8/2018 LINTUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Verkkosovellus visualisoi maailman vesipulan Aalto-yliopiston vesitutkijat ovat kehittäneet verkkosovelluksen, joka havainnollistaa veden niukkuutta ja sen syitä eri puolilla maapalloa. VESIVAROJEN RIITTÄVYYTTÄ uhkaavat ilmastonmuutos ja saastuminen. tammikuuta 2019 saakka osoitteessa taf.fi. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. Etenkin kehittyvissä maissa veden kysyntää lisäävät myös väestönkasvu, teollistuminen ja kaupungistuminen. Joka minuutti yksi lapsi kuolee likaisesta juomavedestä aiheutuviin sairauksiin. Sateiden epätasainen jakautuminen saa aikaan monien kuivien alueiden ilmaston kuivumisen entisestään. Hupenevat vesivarat voivat aiheuttaa lisää maiden välisiä konflikteja. Yhtiö on jo solminut sopimukset pääteknologioista niiden avaintoimittajien kanssa. Latviassa suomalaisdieseliä myy ensimmäisenä Nesteen oman automaattiasemaverkoston tankkausasema Riiassa
Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! Sc an sto ck ph ot o chem.aalto.fi KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta WWW.SGS.FI HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO AVDELNING FÖR KEMI DEPARTMENT OF CHEMISTRY Miele Professional. Immer Besser. Immer Besser. Miele Professional. www.miele.fi/professional www.lahtiprecision.com Punnittua kokemusta. joulupuu18.indd 1 27.11.2018 15.14
Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Vihreät sivut huomataan Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot Pekka Laatikainen, puh. 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto, puh. katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin. Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Näin Vihreät sivut vaikuttavat: KEMIA Kemi Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416) katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää yrityksen tunnettuutta. Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua. Saa minut harkitsemaan ostamista. 81 % pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin kiinnostavina. 72 % 65 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy 52,9 % 19,1 % 20,6 % 17,6 % Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta. Kemia-lehden lukijoista
(09) 7206 5620 myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit – Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit – Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit – Reagecon Standards and Reagents Vihreitä sivuja ei ohiteta. BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie 4 01300 Vantaa puh. (09) 394 900 etunimi.sukunimi@borealisgroup.com www.borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Petrokemian tuotteet – Petrochemical Products Polyolefiinit – Polyolefins Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku puh. BOREALIS POLYMERS OY PL 330 06101 Porvoo puh. (02) 412 411 Mobile: 040 5000427 info@elomatic.com www.elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Automaatioja sähkösuunnittelua – Automation and Electrification Design Energiakonsultointi – Energy Consulting Laitesuunnittelua – Unit Operation Design Projektipalvelut – EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Prosessisuunnittelua – Process Design Tehdassuunnittelua – Plant Design Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä ELOMATIC OY Process & Energy Engineering 27 ELEKTROKEM OY PL 71, 00131 Helsinki puh. 040 540 3439 kim.jarlas@bergiustrading.com www.bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – Grinders Sekoittimet – Mixers For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut myös verkossa. 27 8/2018 KEMIA VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola puh. (03) 871 540 faksi (03) 871 5410 info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi www.dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Annostelujärjestelmät – Batching Systems Hihnavaa’at – Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys – Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet – Sack Filling Machines Vaa’at – Balances & Scales BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu 2 00210 Helsinki Postiosoite PL 124 00181 Helsinki puh. (09) 774 60 60 faksi (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Puhaltimet – Blowers Pumput – Pumps Tyhjiöpumput – Vacuum Pumps Kompressorit – Compressors Vihreät sivut myös verkossa Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut • mukana asiakasyritysten logot • helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät etsimäsi palvelut
010 281 8900 innolims@innovatics.fi www.innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät – Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie 2 35700 Vilppula puh. (02) 6240 200 faksi (02) 6240 290 info@ecoplanning.fi www.ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Haihdutuslaitokset – Evaporation Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset – Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistusja väkevöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants METROHM NORDIC OY Vantaankoskentie 14 01670 Vantaa puh. 040 574 7701 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 0800 117 186 cc.nordic@perkinelmer.com EUROFINS ENVIRONMENT TESTING Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut myynti@eurofins.fi www.eurofins.fi EUROFINS LABTIUM OY Eurofins-perheen uusi jäsen Laboratorioja asiantuntijapalvelut • kaivannaisteollisuus • energia-ala • metsäteollisuus • ympäristösektori • materiaalija tuotetestaus www.labtium.fi Espoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä Uudet tilaukset: pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi puh. 010 7786 800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Analyysien automatisointi – Automation of Analysis Ionikromatografia – Ion Chromatography pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit – Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements Titraus – Titration Voltammetria, CVS – Voltammetry, CVS PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu 6 20750 Turku puh. (02) 2678 111 www.perkinelmer.com www.perkinelmerfinland.fi Asiakaspalvelu: puh. (03) 471 7300 faksi (03) 471 7322 kalpro@phpoint.fi www.kalusteprojektit.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet – Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät – Balance Tables Vetokaapit – Fume Hoods KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F 28100 Pori PL 78, 28101 Pori puh. INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A 00520 Helsinki puh. 040 770 3043 Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!. 8/2018 28 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES Kysy ensin meiltä • At your service Vihreät sivut näkyvästi verkossa
Tinstraat 12 4823 AA Breda The Netherlands puh. (09) 6859 560 faksi (09) 6859 5610 posti@seppolaine.fi www.seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen – Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management TESTWARE OY Puurtajantie 4 15880 Hollola puh. 8/2018 KEMIA Vihreät sivut näkyvästi verkossa. (09) 477 4560 myynti@suomenlampomittari.fi www.suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit – Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit– Glass Thermometers TANKKI OY Oikotie 2, 63700 Ähtäri puh. 29 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha 7 00390 Helsinki puh. (09) 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups LIMS-järjestelmät – LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut – Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking LIMSView powered by QlikView SKALAR ANALYTICAL B.V. (03) 780 5530 testware@testware.fi www.testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet – Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products 3D-mittalaitteet – 3D Measuring Equipment Röntgenlaitteet – X-Ray Equipment Vihreiden sivujen verkkopalvelu HUOMATAAN! Mukana asiakasyritysten logot. Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut. Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. +31 (0)76 548 6486 faksi +31 (0)76 548 6400 info@skalar.com www.skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A 00180 Helsinki puh. (06) 510 1111 faksi (06) 510 1200 tankki@tankki.fi www.tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Fermentorit – Fermenters Kolonnit – Columns Painesäiliöt – Pressure Vessels Reaktorit – Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle – Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 Espoo puh
Ehdit mukaan numeroon 1/2019, kun varaat paikan Vihreiltä sivuilta 14. 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. tammikuuta mennessä. 1 250) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte • uusia asiakkaita ja kauppoja • tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne • lisää kävijöitä nettisivuillenne • osallistujia tapahtumiinne. BONUS! Suorapostitus puoleen hintaan Huippusuosittu suorapostitus vain 625 euroa + alv (norm. 010 676 1780 kari.karppinen@valmet.com www.valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems Turvalogiikat – Safety Interlocking Systems Kysy ensin meiltä • At your service Jokaisessa lehdessä. 8/2018 30 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES WACKER-KEMI AB Box 3115 SE-16903 Solna, Sweden puh. Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle Lisätiedot ja varaukset: Pekka Laatikainen puh. Lukijoista puolet työskentelee teollisuuden ja tutkimuksen parissa, kolmannes koulutuksen parissa. Jokaisessa uutiskirjeessä. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Lukijatutkimuksen *) mukaan: 99 % lukijoista pitää lehteä ammattitaitoisesti toimitettuna 97 % pitää lehteä kiinnostavana ja asiantuntevana 95 % on tyytyväisiä lehden sisältöön 94 % saa artikkeleista hyötyä työtehtäviinsä 89 % saa mainoksista hyödyllistä tietoa 77 % lukee lehteä kotonaan 68 % lukee yhtä numeroa vähintään kaksi kertaa 65 % katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu niihin tarkemmin 65 % osallistuu hankintapäätöksiin 53 % on alle 50-vuotiaita Lukijoiden palautetta Kemia-lehdestä: ”Ammattialalehtien ehdoton ykkönen.” ”Mielenkiintoisia artikkeleita ja tuotetietoutta.” ”Laaja-alainen yleissivistävä tiedelehti.” ”Mainoksetkin tuovat lisätietoa.” ”Tulee luettua kannesta kanteen.” *) Focus Master Oy 2017. Kemia-lehden lukijat ovat alan huippuammattilaisia ja päättäjiä. 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto puh. Mainostaja, ota rohkeasti yhteyttä! Palvelemme sinua mielihyvin:. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tule mukaan Vihreille sivuille! KEMIA Kemi YLI 10 000 TYYTYVÄISTÄ LUKIJAA Kemi KEMIA Pekka Laatikainen puh. +46 8 5220 5220 faksi +46 8 5220 5221 info.sweden@wacker.com www.wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät – Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit – Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials Maalija lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit – Silicones Vaahdonestoaineet – Defoamers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, 33101 Tampere puh. Lehdellä on yli 10 000 lukijaa, sähköisellä uutiskirjeellä yli 4 700 tilaajaa. Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut. Hinnat alkaen 1 100 euroa + alv / koko vuosi
Professori Arnoldin kehittämien tekniikoiden yhteys luonnossa tapahtuviin ilmiöihin jää filosofiseksi spekulaatioksi. • Geenitekniikan työkaluilla on menetelmässä geenien luonnollisia mutaationopeuksia kiihdytetty jopa miljoonakertaisiksi! Luonnossa valinta on sokeaa eikä suuntaudu mihinkään kohteeseen. Menetelmä poikkeaa ratkaisevasti luonnossa tapahtuvista ilmiöistä. coli bakteerisukupolvea ja analysoinut niissä tapahtuneita muutoksia. Michiganin yliopiston tutkijaryhmä on professori Lenskin johdolla tehnyt mittavan luonnossa tapahtuvaa evoluutiota paremmin jäljittelevän laboratoriokokeen. On helppo nähdä, miten prosessiin syötetään jokaisessa vaiheessa ulkopuolista informaatiota: • Lähtökohtana on toimivaa proteiinia koodaava geeni. Arnoldin menetelmässä jokainen ”hyvä” mutaatio valitaan. Tämä virheellinen käsitys johtunee siitä, että ”suunnatun evoluution” menetelmässä proteiinia koodaavaan geeniin tuotetaan valtava määrä sattumanvaraisia mutaatioita, joiden joukosta valitaan toivottuja muunnelmia. • Luonnossa suurin osa (99 %) jopa merkittävän valintaedun (0,01) omaavista mutaatioista ei tule koskaan valituksi. ”Suunnattu evoluutio” on sanahirviö, joka yhdistää kaksi toisilleen vastakkaista termiä – sattumanvaraisen ja suunnitellun prosessin. Proteiini toimii solussa ollen osa proteiinien välistä interaktiivista verkostoa. Kertyneiden geenivirheiden seurauksena bakteerit ovat kuitenkin menettäneet ominaisuuksiaan – eivät kehittyneet. Näitä ns. Luonnossa kumuloituneet mutaatiot johtavat lopulta rappeutumiseen ja ominaisuuksien menettämiseen. Ryhmä on kasvattanut (suunnitellusti!) yli 70 000 E. • Lopputuloksena ei synny täysin uutta proteiinirakennetta vaan ainoastaan muunnelma, joka saattaa kestää paremmin lämpöä, liuottimia tai happamuutta tai omata vahvistuneita sivuaktiivisuuksia. Älykkäästi ohjattua evoluutiota. 31 8/2018 KEMIA LUKIJALTA Ilahduin, kun vuoden 2018 kemian Nobel myönnettiin professori Frances Arnold´lle. Hänen kehittämänsä tekniikat ovat laajasti käytössä ja niillä on onnistuneesti muokattu proteiineja. Solussa sattumanvaraisesti muuntunut proteiini joko saostuu tai on muuten haitallinen. Evoluutio tarkoittaa sattumanvaraista ja päämäärätöntä prosessia – suunnittelu päämäärähakuista toimintaa. evoluutiokokeita olen analysoinut kirjassani Evoluutiouskon ihmemaassa, joka ilmestyi tänä vuonna myös englanniksi. Arnold itse ja hänen tutkimuksistaan kertovat kansantajuiset kirjoitukset (Kemia-lehti 7/2018) väittävät menetelmän jäljittelevän biologista evoluutiota. Matti Leisola Kirjoittaja on entsyymejä elämäntyönään tutkinut bioprosessitekniikan emeritusprofessori.. Olen analysoinut näitä menetelmiä tarkemmin yhdessä biokemisti Branko Kozulicin kanssa: http://vixra.org/ abs/1504.0130. Arnoldin tekniikassa valtavasta mutanttien joukosta valitaan vain tutkijan mielessään luomaan kohteeseen sopivat. Jopa toimivan proteiinin aktiivisista muunnelmista vain pieni osa toimii solussa
32 KEMIA 8/2018 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Muistavaan molekyyliin voi kirjoittaa informaatiota. Niiden magneettiset ominaisuudet ovat yleensä hävinneet, kun niitä on lämmitetty. ”Viisi kertaa viiden millimetrin pinta-alalle voisi kirjoittaa teratavun eli tuhannen gigatavun verran dataa”, hän kuvailee. Se on siten ensimmäinen niin sanottu korkean lämpötilan yksittäismolekyylimagneetti. Nestemäinen typpi on toki sekin erittäin kylmää, mutta tutkijatohtori Akseli Mansikkamäen mukaan kyseessä on silti huima loikka eteenpäin. Niitä ja muita tulevaisuuden laitteita saadaan tosin vielä odottaa. Pieneen tilaan mahtuva data saattaa tulevaisuudessa moninkertaistaa tietokoneiden tallennuskapasiteetin. Nesteheliumin lämpötila on hyytävät –269 celsiusastetta eli vain neljä astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Kansainvälinen tutkijaryhmä on valmistanut uuden molekyylin, joka kykenee muistamaan siihen kohdistetun magneettikentän suunnan. ”Näin voidaan siis joko saavuttaa nykyisiä kiintolevyjä vastaava tallennuskapasiteetti erittäin pienissä laitteissa tai toisaalta tallentaa huomattavasti enemmän dataa nykyisen kokoisiin laitteisiin.” Mikroskooppisen pienestä tallennustilasta voisivat hyötyä esimerkiksi millimetrikokoiset videokamerat. Yksinkertaisia laitteita on jo toteutettu laboratorio-oloissa”, Mansikkamäki kertoo. Jyväskylän yliopiston, brittiläisen Sussexin yliopiston ja kiinalaisen Sun Yat-senin yliopiston tutkimuksen tulokset julkaisi Science-lehti. ”Nykyinen laskentakapasiteetti mahdollisti esimerkiksi monimutkaiset laskut, joilla selvitettiin molekyylien kidevärähdysten ja magneettisten ominaisuuksien välistä vuorovaikutusta.” Laskentaresursseja tarjosi Jyväskylän yliopiston lisäksi Tieteen tietotekniikkakeskus CSC. Yksittäismolekyylimagneetit ovat aiemmin toimineet vain äärimmäisen kylmissä oloissa. Molekyylejä on siksi voitu tutkia ainoastaan jäähdyttämällä ne laboratoriossa nestemäisellä heliumilla. Toinen sovelluskohde voisivat olla korkeatiheyksiset tallennusmediat. Muistavat molekyylit mullistavat tiedon tallennuksen Millimetrin pituinen videokamera Yksittäismolekyylimagneeteilla voi olla käyttöä esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentayksikköinä. Ensin täytyy kehittää uudenlaisia materiaaleja ja saada aikaan molekyylimagneetteja, jotka kykenevät säilyttämään niihin varastoidun tiedon riittävän pitkään huoneenlämpötilassa. Esimerkkinä tutkija mainitsee materiaalin, jossa molekyylimagneetteja asetetaan metalliselle pinnalle. ”Nestetyppi on myös yli 300 kertaa nesteheliumia halvempaa, ja sen käsittely on paljon helpompaa”, sanoo Mansikkamäki, joka toteutti tutkimuksen teoreettiset laskut ja analyysit Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa. Tutkimuksen läpimurto on, että uusi dysprosium-metalloseeniyhdiste säilyttää muistiominaisuutensa myös nestemäisen typen lämpötilan eli –196 celsiusasteen yläpuolella. Jy vä sk ylä n yli op ist o. Tämän ansiosta molekyyliin voi tallentaa informaatiota. ”Mutta jos teknologia kehittyy kohti yhä pienempiä laitteita, joiden täytyy varastoida suurempia tietomääriä, molekyylimagneettien soveltaminen voi joskus tulla niissäkin ajankohtaiseksi.” Päivi Ikonen Rakennekuva uudesta yksittäismolekyylimagneetista. Tosin painetta kuluttajakäyttöön tarkoitettujen miniatyyrilaitteiden kehittämiseen ei tällä hetkellä juuri edes ole, koska esimerkiksi SSD-muistikortit ovat jo nyt suhteellisen pieniä ja myös halpoja. Laskennalliset menetelmät olivat tutkimushankkeessa tärkeässä osassa. ”Niiden kohdalla ollaan todennäköisesti lähimpänä käytännön sovelluksia. ”Sitten jokaiseen molekyyliin voi ’kirjoittaa’ magneettisella neulalla samaan tapaan kuin perinteisissä kiintolevyissä.” Olennainen ero perinteisiin tallennusvälineisiin on Mansikkamäen mukaan se, että pikkuruisia molekyyleja menee pieneenkin tilaan valtava määrä
Menetelmä on Liimataisen mukaan skaalattavissa myös suuremman mitan spinnausprosessiksi. Menetelmä mahdollistaa täysin biopohjaisten tekstiilikuitujen valmistuksen. Aa lto -y lio pi sto. lisissä sovelluksissa. Tällöin lanka sopii hyödynnettäväksi lääketieteelHiilipinnoista syntyy tulevaisuuden bioantureita Hiilipintojen rakennetta ja käyttäytymistä voidaan nyt tutkia ja ennustaa entistä tarkemmin, kiitos Aalto-yliopiston kehittämän uuden laskennallisen menetelmän, joka julkaistiin Chemistry of Materials -lehdessä. Nanopartikkeleina voidaan käyttää myös erilaisia metallisia tai epäorgaanisia materiaaleja, jolloin langan sähkönja lämmönjohtavuutta ja optisia ominaisuuksia voidaan säätää. Antureiden avulla lääkärit voivat vaikkapa seurata merkkiaineiden pitoiHiilen muodostamat paikalliset atomirakenteet voidaan jaotella muutamaan ryhmään, joilla on tyypilliset atomija elektroniset ominaisuutensa. Räätälöidyillä hiilipinnoilla on paljon käyttökohteita muun muassa tulevaisuuden lääketieteessä, kuten nanokokoisissa biologisissa antureissa. 33 8/2018 KEMIA Oulun yliopistossa kehrätään selluloosan nanopartikkeleista vahvaa, biopohjaisiin materiaaleihin perustuvaa lankaa, joka sopii niin tekstiileihin kuin esimerkiksi elektroniikan sovelluksiin. Menetelmänsä ansiosta Aallon tutkijat kykenivät ensi kertaa tunnistamaan erilaisia paikallisia ympäristöjä ja luokittelemaan ne niiden ominaisuuksien mukaan. Oululaiset ovat ensimmäisiä, jotka käyttävät sitä pelkästään nanopartikkeleista koostuvan langan valmistamiseen. Oululaisryhmä on jo demonstroinut erilaisten lankojen valmistusta laboratoriossa. Ilmiö perustuu siihen, että vastakkaismerkkiset nanopartikkelit muodostavat nesterajapinnalla kompleksin, joka voidaan muokata jatkuvaksi langaksi. Päivi Ikonen Oulun yliopiston tohtoriopiskelija Kaitao Zhang kehittää uudenlaista nanolankaa väitöstutkimuksessaan. ”Selluloosan nanopartikkelit ovat erittäin lujia, ja ne orientoituvat langassa muodostaen hierarkkisen rakenteen”, Liimatainen kuvailee. ”Lisäksi meillä on alkanut EAKRrahoitteinen projekti, jossa selvitämme mahdollisuuksia valmistaa lankaa jatkuvana prosessina”, Liimatainen kertoo. Partikkeleiden joukkoon voidaan myös sekoittaa monenlaisia bioaktiivisia aineita ja lääkeaineita. ”Saamme myös tietoa siitä, millaisia pintojen pitäisi olla, jotta niiden räätälöinti eri sovelluksiin onnistuisi parhaiten”, kertoo professori Tomi Laurila. Lisäksi he havaitsivat, että vety-, typpija happiryhmät kiinnittyvät hiilifilmin pintaan hyvin erilaisilla voimakkuuksilla. Ilmiötä on hyödynnetty aikaisemmin liukoisilla polymeereilla. ”Voimme räätälöidä hiilipinnan esimerkiksi siten, että sen vuorovaikutus kipulääkkeen kanssa on paras mahdollinen ja annostelu täsmälleen oikea”, Laurila kuvailee. Myös lääkkeitä voidaan näin annostella yksilöllisesti. Ou lun yli op ist o Lujaa lankaa nanohiukkasista suuksien muutoksia potilaan elimistössä ja tunnistaa näin perinnöllisten sairauksien puhkeamisriskejä. Ryhmän tutkimustulokset julkaisi Small-lehti. Oululaistutkijoiden kehittämä biolangan valmistusmenetelmä perustuu niin sanottuun interfacial nanoparticle complexation -ilmiöön, kertoo apulaisprofessori Henrikki Liimatainen kuituja partikkelitekniikan yksiköstä
Huomattavaa on myös se, että merellisten ekosysteemien sitoma hiili varastoituu vuosituhansiksi. Uutuusprosessin salaisuutena ovat aiempia menetelmiä selvästi emäksisemmät olosuhteet ja korkeampi lämpötila. Dosentti Anni Wärrin mukaan käynnissä on kaksi potilastutkimusta, joissa selvitetään, voisiko rintasyövän esiasteen pahanlaatuistumisen estää autofagiaa jarruttavalla lääkkeellä. Molekyylikytkin huolehtii siitä, ettei involuutio ole peruuttamaton, vaan maidontuotanto elpyy, jos imetystä taas tarvitaan. ”Meriajokasniittyjen sitomat hiilivarastot ovat verrattavissa trooppisten meriruohojen sekä mangrovemetsien ja suolasoiden hiilivarastoihin”, sanoo Molekyylilöytö avaa rintasyövän syntyä Havupuun koko kuori hyötykäyttöön Puun kuori on täynnä arvokomponentteja. Itämeren meriajokasniityt kuuluvat maapallon suurimpiin hiilinieluihin. Mantereiset metsät ovat tunnettuja kyvystään imeä itseensä niin sanottua vihreää hiiltä. Ne varastoivat kuitenkin yli 55 prosenttia kaikesta yhteyttämisen avulla sidotusta hiilestä ja nielevät jopa kolmanneksen valtameriin kertyneestä hiilestä. Sinisen hiilen ekosysteemit eli mangrovemetsät, suolasuot ja meriruohoniityt peittävät vain puoli prosenttia merenpohjista. Lisäksi kuitujae sopii materiaalisovelluksiin. Jäljelle jäävästä kuitujakeesta voidaan tehdä sokeria fermentointituotteisiin. 34 KEMIA 8/2018 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Menetelmällä uutetaan kuoresta ensin tanniini, joka sopii hartsin raakaaineeksi puuliimoihin. Autofaagisen kytkimen tunnisti Turun ja Georgetownin yliopistojen tutkimusryhmä. Näin kuoren painosta saadaan liuotettua tanniiniksi kolmasosa, kun tanniinin saanto perinteisessä kuumavesiuutossa on jäänyt parhaimmillaankin 10 prosenttiin. Tanniinijae on raaka-aineena selvästi reaktiivisempaa kuin normaali kraft-ligniini. Solujen elämää ylläpitävän autofagian osuutta syövän etenemiseen tutkitaan maailmalla laajalti. Ryhmän kytkinlöytö kiinnostaa syöpätutkijoita, sillä sama mekanismi auttaa myös rintasyövän esiasteen soluja selviämään hengissä. tutkijaryhmää vetänyt Emilia Röhr. Lisäksi solut hyödyntävät mekanismia muuntuessaan pahanlaatuisiksi. Merenpohjan niityt imevät keskimäärin 27 tonnia orgaanista hiiltä hehtaaria kohti, kertoo Åbo Akademin johdolla tehty kansainvälinen tutkimus. Meriajokkaat ovat mahtavia hiilinieluja Christoffer Boström/Åbo Akademi Itämeren pohjassa kasvavat ruohoniityt ovat sinnikkäitä hiilensitojia. Tutkijoita huolettaa syystäkin meriruohoniittyjen jatkuva hupeneminen. Uudella menetelmällä syntyvässä tanniinijakeessa on myös huomattavasti vähemmän epäpuhtauksia kuin perinteisesti uutetussa jakeessa. Mantereen hiilinielut pitävät hiilen kurissa vain muutamia kymmeniä vuosia. Rinnan maitorauhasesta on löytynyt molekyylikytkin, joka pitää maitoa tuottavat solut elossa myös imetyksen jälkeen. Niityistä on 50 viime vuoden aikana kadonnut noin kolmasosa. Sc an sto ck ph ot o. Kun imetys on päättynyt, rintakudos palautuu takaisin raskautta edeltäneeseen lepotilaan involuutio-nimisen prosessin kautta. Rannikkoalueiden kasvillisuuden sitoma sininen hiili on suotta jäänyt vähemmälle huomiolle. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt uuden prosessin, jonka avulla havupuiden kuorista saadaan irti niiden koko potentiaali. Molekyylikytkin takaa ravinnon seuraavallekin lapselle, mutta se hyödyttää myös syöpäsoluja
Yr15-resistenssigeenin tunnisti ja analysoi Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Haifan yliopiston johtama tutkijaryhmä. Aaronsohnin visio on vihdoin toteutumassa. vuotta sitten. Toisaalta hyvin runsas hapattamattomien maitotuotteiden syöminen on yhteydessä korkeampaan infarktiriskiin. Asia selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Itäisen Itämeren alueelle ne saapuivat 4 500–3 000 vuotta sitten. Schulman muistuttaa viljelykasvien villien sukulaisten olevan erinomaisia hyödyllisten geenien varastoja. Esihistoriallisella ajalla luonnonvalinta suosi yksilöitä, jotka sopeutuivat parhaiten pohjoisen karuihin oloihin. Tämä käy ilmi Helsingin yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta. Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 14 tutkimuslaitosta. 35 8/2018 KEMIA Nautakarja ja lampaat tulivat Suomeen rautakaudella kahdesta suunnasta: Keski-Volgan aroilta ja manner-Euroopasta. Hänen aineistonaan oli nautojen ja lampaiden jäänteitä kaikkiaan 66 arkeologisesta kaivauspaikasta Suomesta, Viipurista ja Virosta. Nykylampaat ovat tietoisen jalostamisen tulos. Uusi tutkimus tuo joka tapauksessa lisänäyttöä siitä, että hapatetut maitotuotteet voivat olla terveydelle hyödyllisempiä kuin hapattamattomat. Laajavaikutteinen resistenssigeeni on periytynyt villistä emmervehnästä, durumvehnän esi-isästä. ”Kun tutkimustuloksemme yhdistetään tänä vuonna saatuihin genomisekvenssitietoihin, jalostuksessa voidaan nyt edetä nopeasti”, sanoo professori Alan Schulman Luonnonvarakeskuksesta. Tutkimuksia on kuitenkin tehty vasta vähän. Villivehnän löysi jo vuonna 1906 tutkija Aaron Aaronsohn, joka uskoi, että se olisi avain taudinja stressinkestävien kasvien jalostamiseen. Suomen alueella karjankasvatus yleistyi geneettisen ajoituksen mukaan keskija myöhäisrautakaudella 400–1000-luvuilla jaa. Aiemmin on osoitettu, että hapanmaitotuotteet vaikuttavat muita maitotuotteita myönteisemmin myös veren rasva-arvoihin. Löydön ansiosta on mahdollista kehittää pysyvä torjuntaHapanmaitotuotteet suojaavat infarktilta. Väittelijä Marianna Niemi tutki kotieläinten geneettistä muuntelua analysoimalla nykylehmien ja -lampaiden perimän lisäksi myös muinais-dna:ta. Runsaasti hapatettuja maitotuotteita käyttävien miesten sydäninfarktiriski on pienempi kuin miesten, jotka nauttivat tuotteita vain vähän. ”Siksi on tärkeää, että niitä suojellaan.” Varhainen karja tuli Volgan aroilta Miljoonien ihmisten elintarviketurvaa uhkaava vehnän sienitauti voi tuoreen geenilöydön ansiosta jäädä pian historiaan. Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt geenin, joka ehkäisee vehnän vakavaa kasvitautia. Geenilöydön ansiosta kestävämpää vehnää Hapatetut maitotuotteet ovat lisänneet suosiotaan viime vuosikymmeninä. Vaikutusmekanismit saattavat liittyä muun muassa hapattamisessa muodostuviin yhdisteisiin. Kotieläimet lähtivät leviämään Lähiidän kesytyskeskuksesta noin 10 000 keino keltaruostetaudille, joka tuhoaa maailman vehnäsadosta noin viisi miljoonaa tonnia joka vuosi. Varhaisten kotieläinten dna:sta paljastui muinaisia haplotyyppejä ja haploryhmiä, joita tämän päivän populaatioissa ei enää tavata. Hapatettuja maitotuotteita ovat esimerkiksi juusto, jogurtti, viili, rahka, kefiiri ja piimä. Haplotyypit osoittivat eläinten juurten johtavan joko läntiselle Venäjälle tai etelämmäs Eurooppaan
”Tietokanta tarjoaa nopean ja tehokkaan tavan kartoittaa esimerkiksi tietyllä paikkakunnalla syntyviä sivuvirtoja, jolloin päästään tutkimaan ja kehittämään myös niiden hyödyntämiskeinoja.” Huimat mahdollisuudet Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi vuonna 2016 jäteja sivuvirtoja noin 34 miljoonan tonnin verran. ”Ongelmana on, että vieläkään ei täysin ymmärretä, millaisia mahdollisuuksia jätteet ja sivuvirrat tarjoavat, saati sitä, kuinka niitä voisi käyttää.” Bulkkiteollisuudessa tarjolla olisi toistaiseksi aliarvostettuja materiaalilähteitä suurinakin massoina. Sitran vuonna 2016 laatiman tiekartan mukaan kiertotalous tarjoaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä jopa kahden, kolmen miljardin arvoiset liiketoimintamahdollisuudet. Materiaalivirtoja on varovaisesti arvioidenkin reilut 60 000 ja hakusanoja puolisentoista tuhatta”, Lehtonen ynnää. Mukana luvussa eivät ole kaivannaisteollisuuden kivet. Jätevirtojen nykyisen hyödyntämisasteen Tilastokeskus laskee 44 prosentiksi. Täyttä sataa prosenttia on kiertotalouskonsultin mukaan turha tavoitella. Parantamiselle on tosin sielläkin tilaa. ”Kun ymmärretään materiaalivirtojen potentiaali, tunnistetaan kriittinen massa ja tajutaan teknologian mahdollisuudet, suma lähtee purkautumaan, ja kiertotaloutta päästään viemään käytäntöön entistä ripeämmin.” Tieto lisää kiertoa. Kokonaisuuteen kuuluvat työkalut aineiston analysointia varten. 36 KEMIA 8/2018 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. ”Tällä hetkellä kannassa on tietoja runsaasta 9 000 toimipaikasta, joihin kuuluu niin teollisia yrityksiä, kunnallisia toimijoita kuin maatiloja. ”Kemianja prosessiteollisuus ovat mukana aika kattavasti. Laajentamisen varaakin vielä on, sillä esimerkiksi elintarviketeollisuudesta on toistaiseksi kasassa vähemmän dataa kuin toive olisi.” Materiaalivirtojen kartoittaminen ja niiden potentiaalin tunnistaminen ovat Materiaalivirrat tietokantaan Lehtosen mukaan keskeinen asia, jotta jäteja sivuvirtoihin kätkeytyvät lisäarvon mahdollisuudet saadaan muutettua kannattavaksi liiketoiminnaksi. ”Resurssien käyttöön ja jätevirtoihin liittyvää tiedonhallintaa ei ole kehitetty yhteistyön näkökulmasta.” Tilanne on nyt muuttumassa. Näin sanoo kiertotalousasiantuntija, prosessikemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri Karri Lehtonen konsulttiyhtiö Alkem Oy:stä. ”Myös maataloudessa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia eli sivuvirtoja, jotka pitäisi ja voitaisiin ottaa käyttöön.” Haastavin sektori on teollisuus. ”Mutta nykyinen luku saattaisi olla nostettavissa 20 prosenttiyksikköä, ehkä enemmänkin”, Lehtonen arvioi. Päivi Ikonen Resurssikierron sulkemisen ja muiden kiertotalouden tavoitteiden toteuttamisessa suurimpia käytännön ongelmia on se, että teollisuuden jäteja sivuvirroista ei ole ollut saatavilla kunnon kokonaiskuvaa eikä myöskään eritellympää analytiikkaa. Tietokanta sisältää dataa materiaalivirtojen määristä, laadusta, tuottajista ja tuotantopaikoista sekä sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntäjistä ja soveltuvin osin käyttökohteista. Karri Lehtosen mukaan esimerkiksi maaja metsätalouden biomassat on saatu kiertämään jo varsin hyvin. Tietoa löytyy myös materiaalinkäsittelijöistä ja kierrätyslaitoksista. Kestävän kehityksen konsultti on rakentanut yritysten ja muiden toimijoiden materiaalivirtoja sisältävän tietokannan, jossa eri lähteistä koottu tieto on yhdistetty helposti käsiteltävään muotoon. Sivuvirtojen kierrättäminen hyötykäyttöön avaa yrityksille huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia.. Teollisuuden materiaalivirrat on koottu laajaksi tietokannaksi, jonka avulla voidaan nostaa jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisastetta. Tähän uskoo myös Karri Lehtonen. Vielä enemmän yrityksissä syntyy pieniä, spesifejä sivuvirtoja, joilla niilläkin on oma arvonsa, jos vain hyödyntäjä voidaan tunnistaa
blogspot.com. Maailman johtavat yritysjohtajat ja elinkeinoelämän edustajat kokoontuivat 8.10.1993 Pariisiin pohtimaan ympäristönsuojelukysymyksiä. Kirjelmässä todetaan mm. Kuitenkin lainsäädäntö on asettanut sekä lääneille että kunnille yhä lisääntyviä velvoitteita huolehtia elinympäristömme puhtaudesta, esimerkkinä mainittakoon uusi ilmansuojelulaki. seuraavaa: Keskushallinnossa ja lääninhallinnon ympäristötoimistoissa ei kemistin asiantuntemusta juurikaan ole. Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) perustama korkean tason ympäristöelin WICE (World Industry Council for the Environment) pyrkii soveltamaan YK:n Rion ympäristökonferenssin päätöksiä liikeelämään. Ruoka menee tunteisiin. Miksi minun pitää tinkiä jostain, kun naapuri kävi juuri Thaimaassa, norjalaiset pumppaavat öljyä, amerikkalaisilla tirisevät grillipihvit ja kiinalaisista tehtaista tulvii muovikrääsää. Lehmät saivat sympatiaa, eikä niitä saisi kirjoittajan mielestä syyttää. 37 8/2018 KEMIA NÄKÖKULMA Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Ehdotus kasvisruuan osuuden lisäämisestä armeijassa sai aikaan lähestulkoon hyperventilaatioita. Monilla alueilla karja laiduntaa maastossa, joka ei sovi viljelyyn. Mutta kokonaisuus antoi harhaanjohtavan kuvan. Viimeaikaisten PCB-välikohtausten hoito esim. Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. Kunnista vain suurimmissa on niiden oman toimeliaisuuden ansiosta muutamia kemistejä. Ida Pimenoff. Tuloksia kun saadaan hyvin monenlaisia sen mukaan, kuinka valitsee tasealueen. osoittaa, että kemistiasiantuntemusta ei ole ollut siellä, missä sitä olisi tarvittu. Muutenkin aina joku muu elää huolettomammin. WICE on noin sadan kansainvälisen yritysjäsenen muodostama foorumi, joka on aktiivinen kauppaja ympäristöpolitiikan ajankohtaisissa kysymyksissä. Kauas on tultu siitä, kun paisti oli lähinnä juhlaruokaa. Siksi ei kannata tehdä mitään. SUOMALAISET vetoavat kansakuntamme pieneen kokoon. Jutussa arvosteltiin päästölaskelmien perusteita, osin varmaan aiheestakin. Huomiotta jäivät luvut siitä, miten paljon peltoalaa kaiken kaikkiaan käytetään rehun kasvattamiseen. jätti ympäristöministeri Matti Ahteelle 28.9.83 kirjelmän, jossa se vaatii kemistivirkojen perustamista ympäristöministeriön eri hallintotasoille. Ilmastodenialistit kieltävät koko ilmastonmuutoksen tai ainakin sen, että muutos on ihmisen aiheuttama. Mitä hyötyä meidän on nipistää, jos sadat miljoonat ihmiset eivät toimi samoin. Suomesta WICE:n jäseninä ovat useat suuret metsä-, kemianja metalliteollisuuden sekä energia-alan yritykset. Anja Nystén anja.nysten@gmail.com Minä ja muut SILLOIN ENNEN Kemia-Kemi 12/1983 Kemistit turvaamaan ympäristöämme Kemia-Kemi 9–10/1993 Maailman elinkeinoelämälle uusi ympäristöfoorumi Suomen Kemistiliitto r.y. Tilastojen mukaan suomalaisten lihankulutus on 1980-luvusta kasvanut huimasti. Vai kannattaisiko kuitenkin. Samoihin aikoihin silmiini sattui artikkeli, jossa vertailtiin lihansyöntiä ja liikenteen aiheuttamia päästöjä. SOSIAALISESSA mediassa tuli vastaan kommentti autolehden pääkirjoituksesta, jossa vakuuteltiin, ettei autoilu olekaan niin paha asia ilmastolle kuin voisi luulla. KÄRJEKKÄISSÄ mielipiteissä verrataan lihansyöjien oikeutta syödä lihaa kasvissyöjien oikeuteen syödä kasviksia
38 KEMIA 8/2018 Aarre pellossa Sysmäläisestä pellosta paljastunut rahalöytö tuo uutta tietoa muinaisten suomalaisten elämästä ja yhteyksistä maailmalle. Esineiden tutkimukseen tarvitaan monen alan asiantuntemusta.
Päijänteestä aukeavan Majutveden lahden ympäristö kasvaa paikoitellen sekametsää. Yksi hopearahoista on jopa ainoa laatuaan. Maahan kaivetusta kuopasta löytyi 31 vanhaa hopearahaa, solki, kolme riipusta, kolme vaatteiden koristeluun käytettyä spiraalia ja neljä sormusta. Se on kotimainen jäljitelmä, jonka esikuvana on ollut vuosina 1041–1042 hallinneen Bysantin keisarin Mikael V:n harvinainen kultaraha. Alavammat alueet ovat viljelykäytössä. 39 8/2018 KEMIA Tältä hämäläispellolta löytyi viime syksynä aarre. Aarteeseen kuului arvokkaita, harvinaislaatuisia arabialaisia ja bysanttilaisia rahoja sekä niiden todennäköisesti Suomessa valmistettuja jäljitelmiä. ”Arkeologisten tutkimusten perusteella olemme arvioineet, että esineet ovat päätyneet maahan myöhäisrautakaudella, todennäköisesti 1050-luvulla”, kertoo amanuenssi Ville Rohiola Museovirastosta. Rahan etupuolelle on kuvattu valtaistuimella istuva Kristus ja toiselle puolelle arkkienkeli Mikael keisari vierellään.. Kivinen pyhäkkö korvasi puusta tehdyt edeltäjänsä, joista ensimmäinen rakennettiin paikalle luultavasti 1300-luvulla. Maamerkkinä lähellä rantaa kohoaa Pyhän Olavin kirkko, joka on peräisin 1500-luvun alusta. Taustalla pilkottaa keskiaikainen Pyhän Olavin kirkko. Piritta Häkälä/Lahden kaupunginmuseo Arja-Leena Paavola Maisema Sysmän Ihananiemessä on tyypillistä itähämäläistä, hieman kumpuilevaa maastoa. ”Voi olla, että sysmäläiset ovat tuolloin eläneet murroskautta, jolloin vallalla olivat vielä esikristilliset käsitykset, mutta kristinuskon ensimmäiset merkit olivat jo tulossa.” Tutkijoille löydön merkittävyys avautui heti. Ihananiemen aarteen riipuksista yksi on ristin muotoinen. Vuosi sitten harrastaja-arkeologin metallinilmaisin paljasti kirkon viereisestä pellosta aarteen
Ainoastaan vesiraja on ollut silloin korkeammalla. Luonnontieteellinen keskusmuseo on tehnyt analyyseja viljelykasvien siitepölystä, jota on säilynyt järvisedimenteissä ja soiden turvekerrostumissa. Palanut luu säilyy palamatonta paremmin. Tämä on saanut tutkijat pohtimaan, onko aarrelöytö ihmishauta ja samalla osa kalmistoa, vai onko kyseessä rahakätkö. Esikristillisellä ajalla vainajat yleensä poltettiin. Aineistosta erottuvat myös ajankohdat, jolloin viljan siitepölyn määrä ponnahtaa jatkuvaan kasvuun. Talonsa he rakensivat kukkulalle, joka ei ole viljelyn kannalta käyttökelpoisinta maata.” Kaikkiaan Sysmästä on tähän mennessä löydetty noin 130 esihistoriallista muinaisjäännöstä. Sysmän hopearahat aseteltuina kaulaketjun muotoon. Ihmistoiminnasta kertovien arkeologisten löytöjen määrää kuvaava käyrä lähtee nousuun Suomen pronssikauden alussa noin 3 500 vuotta sitten. Rautakaudella (Suomessa noin 500 eaa–1200 jaa) maata viljeltiin myös Sysmässä. 40 KEMIA 8/2018 Jatkuu sivulla 42 … Tuorein sysmäläislöytö vahvistaa jo aiemmin muodostunutta käsitystä, jonka mukaan muinaisesta Suomesta on ollut paljon kansainvälisiä yhteyksiä muualle Lähi-itään asti. Suomen rautakautisten hautojen ihmisjäänteet ovat silti hautaustavasta riippumatta yleensä maatuneet kokonaan. Lahden ympärillä tiedetään olleen asutusta viimeistään viikinkiajoilta lähtien. Syvemmällä maa muuttuu savisemmaksi. Pysyvä viljely vakiintui tuolloin maan lounaisja keskiosiin. Varmuutta puoleen tai toiseen ei vielä ole. Näin tapahtui pronssikauden lopulla ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Niiden perusteella yksittäiset merkit maanviljelystä ajoittuvat meillä liki 4 000 vuoden taa. Tähän viittaa hänen mukaansa luunpalasen lisäksi se, että rahoissa oli kiinnityslenkit ja niissä jäänteitä langanpätkistä. ”Itse uskon, että kyse on haudasta”, Ville Rohiola sanoo. He ovat eläneet hyödyntämällä riistamaitaan, laiduntamalla ja viljelemällä ainakin ohraa. ”Sormukset olisivat olleet sormissa ja korut kaulassa. Rohiolan teorian mukaan vainaja olisi asetettu hautaansa kädet rinnan päällä. Kuvassa ovat mukana myös muut maakätköstä paljastuneet esineet. Tämän voi päätellä sen perusteella, että esineet olivat maassa melko lähellä toisiaan”, Rohiola kuvailee. Ruumiit maatuvat vaikkapa kalkkipitoiseen maahan verrattuna nopeasti. ”Rautakauden lopussa alueella on asunut arviolta 50–100 ihmistä. Asutuksen keskuksena on ollut juuri nykyinen kirkonseutu. Ruumishautaukseen siirryttiin kuitenkin vasta kristinuskon myötä. Suomelle ja muulle havumetsävyöhykkeelle ominainen hapan maaperä vaikeuttaa siihen haudattujen ihmisten luiden säilymistä. Vi lle Ro hio la/ M us eo vir as to. Ohranviljelijöiden kylä Majutveden rantamilla on tuhat vuotta sitten näyttänyt melko samanlaiselta kuin nykyäänkin. Ajallisesti ne kattavat useita vuosituhansia kivikaudelta (noin 8800–1700 eaa) rautakauden loppuun saakka. ”Sysmän nykyisen keskustaajaman ympärillä oli esihistoriallisella ajalla useita kyläyhteisöjä”, kertoo tutkija Eetu Sorvali Päijät-Hämeen maakuntamuseosta. Kun luu palaa, sen sisältämä vesi ja orgaaninen aines häviävät, ja sen koostumus muuttuu. Yhden Ihananiemen pellosta löytyneen kolikon pintaan oli kaikesta huolimatta jäänyt pieni luunkappale. Kolikot olisivat siis muodostaneet kaulakorun. Alueen valinta asuinpaikaksi on helppo ymmärtää, sillä sen sijainti on erinomaisten kulkureittien, riistamaiden ja hedelmällisen maan ansiosta hyvin edullinen. Viesti vauraudesta Hopea-aarteen kätkenyt Ihananiemen pelto on multaista, kivistä hiedanja savensekaista hiesua
Salaojakaivannosta tuli esiin tinakannu, josta pilkotti nahkainen pussi. Omaisuus oli sen ajan Suomessa valtava. Se on poistanut Ulvilan rahoista lähes kaiken kuparin korroosion.” Salapoliisi työssään Arkeologisten löytöjen ajoittaminen on melkoista salapoliisintyötä. Voisi kuvitella, että aikalaiset olisivat pyrkineet kiivaasti etsimään sen käsiinsä, vaikka ainoa tarkan paikan tiennyt olisi esimerkiksi kuollut salaisuuttaan paljastamatta. Sellainen on mahdollisesti myös kaikkien aikojen suurin suomalainen rahalöytö, joka tehtiin Ulvilassa. Paljastavia seikkoja ovat esimerkiksi valmistustapa, materiaali, muoto ja koristelu”, Hyppönen kertoo. Näitä löytöjä kutsutaan kauppiaskätköiksi. Kirkon kupeesta paljastunut rahakätkö oli tehty reilut sata vuotta aiemmin. ”Menetelmä on hyvin tehokas. ”Liotusaika on noin puoli tuntia. Menetelmä ei kuitenkaan välttämättä tepsi pitkälle korrodoituneihin rahoihin tai kolikkoihin, joiden korroosiokerros on hyvin paksu. Ulvilan rahoille tehdäänkin vielä samanlainen bentsotriatsolikäsittely kuin Sysmän kolikoille. Juuri nyt olen menossa rahassa numero 686”, konservaattori laskee. Sen etuja ovat nopeus ja niin sanottu massakonservointi eli usean esineen käsittely samanaikaisesti”, Hyppönen kertoo. Näidenkin rahojen konservointi on Museoviraston Anna Hyppösellä työn alla. Apuna käytetään esimerkiksi radiohiilimenetelmää, joka määrittää biologisen materiaalin iän sen hiilen eri isotooppien osuuksien perusteella. Rahoilla oli painoa reilusti toista kiloa. ”Ulvilan rahojen konservointiin sopii kuitenkin hyvin myös kemiallinen puhdistusmenetelmä. Ei tiedetä, miksi aarre aikoinaan jäi piiloonsa. Hän hyödyntää työhön muun muassa British Museumissa käytettävää Rochelle-suolamenetelmää, joka toimii sekä kupariettä hopearahoille. ”Samankaltaisuuksia seuraamalla saa johtolangan, joka kertoo esineen iästä ja alkuperästä.” Ulvilan harmaakivikirkko on peräisin 1500-luvun alusta. Ulvilan kätkö on ajoitettu 1390-luvulle. ”Lisäksi esineistä löytyy lähes aina jokin piirre, joka on sama kuin jo jossakin tunnetussa esineessä. Ero Sysmän löytöön on myös rahojen suuri määrä, jonka vuoksi mekaaninen puhdistus olisi mahdoton urakka. 41 8/2018 KEMIA Salaojakaivannon yllättävä salaisuus Ulvilan kirkon viemärityöt toivat aikoinaan päivänvaloon Suomen historian suurimman rahalöydön. Sen sisällä oli toinen, jonkin kotieläimen virtsarakosta muotoiltu pussi. Summalla olisi voinut ostaa vaikkapa maatilan tai ison karjan. Kirjallisuuden perusteella menetelmä on hellävarainen varsinkin paljon kuparia sisältäville rahoille. Kemiallinen puhdistus Ulvilan rahoissa kuparin osuus metalliseoksessa on iso, mikä näkyy niiden kirkkaanvihreänä pintana. Suomesta on vuosien varrella löydetty useita vanhoja rahakätköjä, jotka liittyvät paikalliseen kaupankäyntiin. Käsittely ei myöskään aina poista kuparin korroosiotuotetta kupriittia. Tämä pussi kätki sisäänsä kaikkiaan 1 473 ulkomaalaista kolikkoa, jotka edustavat yhtätoista keskiaikaista rahatyyppiä. Emäksisenä se ei vaurioita metalleja samalla tavoin kuin happokäsittelyt. Kerralla käsittelen aina 77 kolikkoa. Kirkko on ainoa Ulvilan keskiaikaisesta kaupungista säilynyt rakennus.. Vaikkapa vainajan ruokavaliosta ja tämän elinympäristön elinkeinoista saadaan yksityiskohtaista tietoa selvittämällä luiden stabiilien isotooppien hiilen ja typen suhteet. Ulvilan aarre paljastui vuonna 2004, kun paikkakunnan keskiaikaisen kirkon luona tehtiin viemäritöitä
Hopeakloridia oli muodostunut rahoihin todennäköisesti maan sisältämän ammoniakin ja kosteuden seurauksena. Rahakätkön puolesta puhuu muun muassa se, että pankkien tai muiden turvallisten säilytyspaikkojen puutteessa ihmisten oli yksinkertaisinta kaivaa kallisarvoinen omaisuutensa maahan. Korroosio ilmeni kolikkojen pinnalla harmaana tai lilana jauhemaisena kerroksena. Siinä tapauksessa ne olisi kuitenkin kaivettu haudasta ylös ja kätketty vasta myöhemmin. Sen sijaan niiden hopeapitoisuus on hyvin korkea, ja suuri osa kolikoista on lähes täyttä hopeaa. Konservoitaviin esineisiin ei pääsääntöisesti lisätä mitään ylimääräistä. Ihmisen luu on rakenteeltaan eläinten luita huokoisempaa, minkä voi havaita tarkastelemalla luunäytettä mikroskoopilla. Maasta tarttunut lika on sekä mekaaninen haitta että kosteudenkerääjä. ”Rahoja pidetään tulevaisuudessa ainakin jonkin verran näytteillä, ja niitä käsitellään paljon. Emme kuitenkaan havainneet tällaista.” Sorvalinkin mukaan on silti mahdollista, että esineet olisivat alun perin kuuluneet hautaukseen. Säilyttävä konservointi Arkeologeilta Ihananiemen rahalöytö päätyi konservoijan työpöydälle. Sen jälkeen hän käsitteli rahat ja korut bentsotriatsolilla, kuparin korroosionestoaineella. Koska monet niistä ovat hyvin hauraita, ne saivat vielä viimeisenä silauksena pinnalleen ohuen kerroksen suoja-ainetta eli Paraloid B-72 -akryylihartsia.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Etenkin rannikkoalueet ja vesireittien varrella sijainneet asutuskeskukset joutuivat erityisesti keskiajan edetessä usein merirosvojen hyökkäysten kohteiksi. Konservointi tuo parhaimmillaan paljon tietoa esineen materiaaleista, valmistustavasta ja käytöstä, mutta työ on hidasta ja pikkutarkkaa. Kolikon etupuolelle on kuvattu valtaistuimella istuva Kristus ja taakse arkkienkeli Mikael keisari vierellään.. Hopeakloridi poistetaan mekaanisesti pumpulipuikolla, joka kastetaan deionisoituun veteen. Sysmän rahat eivät kuitenkaan juuri sisällä kuparia. Varotoimenpide oli tarpeen, vaikka esineiden kuparipitoisuus pieni onkin. Hän perustelee näkemystään sillä, että tutkijat eivät löytäneet maaperästä luuta eivätkä muita todisteita, jotka osoittaisivat siinä levänneen vainajan. ”Uskon, ettei kyse ole ruumishaudasta vaan rahakätköstä”, Sorvali toteaa. Sysmän rahalöydön kohdalla tehtiin kuitenkin poikkeus, josta konservaattori päätti yhdessä numismaatikkojen kanssa. Tulokset eivät olleet aivan yksiselitteiset. Arvoesineiden piilottaminen oli välttämätöntä, sillä kaikkialla, missä väkeä ja tavaraa liikkui, oli riski tulla ryöstetyksi. Kaivauksesta vastannut Eetu Sorvali on silti eri mieltä Ville Rohiolan kanssa siitä, että pellolla olisi ollut hauta. ”Esineet omistanut ihminen on ollut hyvin vauras.” Vielä monta arvoitusta Päijät-Hämeen maakuntamuseo teki hopea-aarteen sijaintipaikalla koekaivauksen pian sen löytymisen jälkeen. Hyppönen käytti työhön kevyellä otteella myös skalpellia. 42 KEMIA 8/2018 Ainakin yksi asia joka tapauksessa tiedetään. ”Pehmeiden kudosten maatuminen näkyy yleensä tummempana kohtana, ja maatunut luuaines taas erottuu kellertävänä tahmana. Museon tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää, olisiko aarteella yhteys lähistön muinaisjäännösryhmään, johon kuuluu sekä rautakautinen asuinpaikka että rautakautisia hautaröykkiöitä. ”Arkeologisissa esineissä merkityksellisiä asioita ovat myös pinnalla oleva lika, maa-ainekset ja korroosio, jotka kertovat paljon olosuhteista maahan joutumisen hetkellä.” Kuparipitoisten esineiden pinnasta halutaan useimmiten poistaa vihertävät korroosiotuotteet, koska ne aiheuttavat vaurioita. Hyppösen mukaan aine ei varsinaisesti vaurioita esinettä, mutta se on esteettinen haitta. Asian selvittämiseksi tarvittavia osteologisia tutkimuksia ei ole vielä tehty. Tämän tehtävänä on puhdistaa esineet ja pyrkiä säilyttämään ne vähintään nykyisessä kunnossa. ”Aivan aluksi kohteet röntgenkuvattiin, mikä jo sinänsä tuotti ennakkotietoja rahojen kunnosta ja helpotti niiden tunnistusta”, kertoo konservaattori Anna Hyppönen Museovirastosta. Rahoissa oli hopean korroosiota eli hopeakloridia. arjaleena.paavola@gmail.com Vi lle Ro hio la/ M us eo vir as to Jäljitelmä Bysantin keisarin Mikael V:n kultarahasta on suomalaista tekoa. Yhteen rahaan takertuneesta luunsirusta ei siitäkään vielä tiedetä, onko luu peräisin ihmisestä vai eläimestä. Useassa tapauksessa sitä oli vain rahan toisella puolella, joka ilmeisesti oli joutunut kosketuksiin maaperän erilaisten yhdisteiden kanssa
www.luma.fi KEMIA Kemi Parasta kemiaa jo 45 vuotta www.kemia-lehti.fi Sc an sto ck ph ot o k-systems.fi joulupuu18b.indd 1 28.11.2018 16.40. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! www.finskakemistsamfundet.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS Tule mukaan kemian alan tärkeään vaikuttajaseuraan! www.suomalaistenkemistienseura.fi www.kty.fi MIXING TECHNOLOGIES www.bergiustrading.com Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta www.tttlehti.fi Tilaa niin tiedät: Mitä kuuluu kiertotalouteen. Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta
Laboratorio laineilla Rauma Marine Constructions Oy:n tekemässä, noin 15 miljoonaa euroa maksaneessa peruskorjauksessa Aranda halkaistiin keskeltä kahtia, ja sitä pidennettiin seitsemän metriä. Aranda tekee nykyaikaista, monipuolista merentutkimusta. Myös kasvija eläinplanktonista päästiin ottamaan näytteitä, jotka tavallisesti otetaan jo kesäkuussa. Säteilyturvakeskusta varten merestä ja pohjasedimenteistä saatiin säteilynäytteitä. Hydroakustiikan tutkimuslaitteisto on uusittu, ja aluksen kulkuominaisuuksia, energiatehokkuutta ja jäissä liikkumista on parannettu. ”Aranda on loistokunnossa! On ihanaa, että saimme uudistetun, hienon laivan käyttöön”, iloitsee johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä, joka on aluksen omistaja. Näin nähdään kerrostuneisuus, pohjan tilanne ja vesien virtaukset”, Lehtiniemi kuvailee. Klorofyllija levämyrkkynäytteet kertovat levän määrästä. ”Peruskorjattu Aranda osoittautui toimivaksi, ja muutokset mahdollistavat aluksen entistä tehokkaamman käytön. Nyt aluksella on yhteensä 260 neliötä laboratorioja toimistotiloja. ”Kirjaimellisesti ravistelimme aluksen kuntoon. Laiva on korjauksen myötä valmiina keräämään laadukasta tutkimusja seurantadataa myös tulevina vuosikymmeninä. ”Arandalla on erinomaiset edellytykset myös mikromuovien tutkimiseen. Laivan, laboratorion ja näytteenottokaluston toimintakyky tuli testattua kovissa olosuhteissa”, Lehtiniemi nauraa. Vesipatsaasta mitattiin suolapitoisuus, happi, ravinteet ja lämpötila. Samana päivänä Suomenlahdelle iski syysmyrsky. ”Satelliittien ja pintamittareiden aikakautenakin tarvitaan avomeriseurantaa, jolla tutkitaan koko vesipatsasta, ei vain pintaa. Käyttöön ravistelu Ensimmäiselle peruskorjauksen jälkeiselle tutkimusmatkalleen Aranda pääsi 11. Otimme näytteitä pohjasedimenteistä ja analysoimme tuloksia syksyn mittaan”, Lehtiniemi kertoo. 44 KEMIA 8/2018 Merentutkimusalus Aranda on päässyt peruskorjauksen jälkeen taas tositoimiin. Aranda avusti myös Ilmatieteen laitosta huoltamalla sen aaltopoijuja. Lähes kaikki lisätila tuli laboratoriokäyttöön. Pystytimme laboratorioita myrskyssä ja sidoimme laitteita kiinni. Pohjan läheltä tutkittiin rikkivetyä. syyskuuta. Laskettavaan mittausköliin on sijoitettu kaikuluotaimia. Myös tutkimusja varastokonteille on saatu lisää paikkoja, ja kansinosturit on uusittu. Ilkka Lastumäki El ina Sa ar ine n. Suomenlahden laineilla seilaa nyt hulppean omakotitalon verran laboratorioja näytteenottotilaa. Uudistettu alus pystyy operoimaan joka vuodenaikana Itämerellä ja myös Jäämerellä, esimerkiksi ekologisesti kiinnostavilla jään reuna-alueilla. Tuulet puhalsivat 27 metriä sekunnissa. Aluksen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet, ja se on nyt myös entistä turvallisempi työympäristö. Komentosillan yläpuolelle on rakennettu havaintotila, josta voidaan lennättää tutkimuslennokkeja eli drooneja. Aranda on nyt luokiteltu raUudet laboratoriotilat ja laitteet tehostavat tutkijoiden työtä. Näytteenottotilaa on yli 130 neliötä, ja näytteenottokansi kattaa 190 neliötä. Elina Saarinen Kolme vuosikymmentä sitten rakennettu merentutkimusalus Aranda on peruskorjauksensa jälkeen kuin uusi. Tilanne antoi syvällisen merkityksen neitsytmatkoista käytettävälle shake down -termille. Matkallaan tutkijat saivat runsaasti näytteitä pintavesistä, muun muassa öljystä
Aranda on ensimmäinen tutkimusalus, joka on hyödyntänyt operatiivisessa käytössä suomalaista biodieseliä. Laivan päästöjä seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. 45 8/2018 KEMIA joittamattomaan kansainväliseen liikenteeseen. Yleistyvät talviset vesisateet huuhtovat valuma-alueelta mereen entistä enemmän ravinteita. Panu Hänninen ”Meidän tavoitteemme on edelleen laajentaa Arandan kansallista ja kansainvälistä käyttöä. Yksi meripäivä miehistökuluineen ja polttoaineineen maksaa noin 19 000 euroa. ”Suomenlahden valuma-alueen päästöt ovat vähentyneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella”, Knuuttila muistuttaa. Julkisuudessa on käyty keskustelua merentutkimuksen ja etenkin tutkimusaluksen käytön rahoituksesta. Itämerellä sitä voidaan käyttää kaikissa oloissa”, kertoo Syken pääjohtaja Lea Kauppi. Ilmatieteen laitoksen aaltopoijua nostetaan peräkannelle huoltotoimenpiteitä varten. Nykyisin niitä on vain kuutisenkymmentä”, laskee Syken kehittämispäällikkö Juha Flinkman. Suomenlahdella koettiin kesällä vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. Sinileväriskiä kasvattaa tulevaisuudessa Itämeren alueen lämpeneminen. Päästövähennyksiä on silti tehtävä jatkossakin koko Itämeren valumaalueella, myös Suomenlahdella. ”Sekä Arandan matka että muut seurantatutkimukset kertovat selkeästi, että Itämeren tilan parantaminen vaatii edelleen nopeita toimia”, Kauppi sanoo. ”Tämä ei johtunut Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä, vaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi”, huomauttaa Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila. Sinilevän riski kasvaa Tutkimustulokset kertovat, että Suomenlahden itäosiin asti kulkeutunut suolainen ja vähähappinen vesi voi merkitä vaikeaa sinilevätilannetta myös ensi vuodelle. elina.saarinen@uusiouutiset.fi Ilk ka La stu m äk i. Pahimmillaan levälautat kattoivat lähes koko merialueen. Neuvotteluja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa käydään koko ajan”, Lea Kauppi kertoo. Vesimassan lämpeneminen ja voimistuva kerrostuminen voivat laajentaa hapettomia alueita, mikä puolestaan kiihdyttää fosforin vapautumista meren pohjasta. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. ”Tällaisella aluksella pitäisi olla noin 150–200 meripäivää vuodessa. Arandalla toivotaan, että alukselle riittäisi pitkäjänteistä rahoitusta
46 KEMIA 8/2018 Viime vuonna eläkkeelle jääneen Juha Pyötsiän työuran viimeinen etappi oli johtajan pesti Kemianteollisuus ry:ssä. Ee va Pi tkä lä. Tehtävän ohessa hän työskenteli myös sekä Väriteollisuusyhdistys ry:n että Painoväriyhdistys ry:n toimitusjohtajana
Eeva Pitkälä Kemikaalivalvonta on Suomessa varsin tuore asia. Kemikaalilainsäädännön historia on valvontaa pitempi. Vuoteen 1993 asti toimineella keskusvirastolla oli merkittävä osa kemikaaleihin liittyvän lainsäädännön rakentamisessa. Vuosikymmenen mittaan vilkastui myös torjunta-aineista ja esimerkiksi niiden lentolevityksestä sekä muista kemikaaleista käyty julkinen keskustelu. ”Kemikaaliasiat olivat uusi, haastava tehtäväalue, jonka hoitaminen edellytti myös ministeriön omaa asiantuntemusta.” Kemikaalilain valvontaviranomaiseksi tuli ympäristöministeriö, joka oli perustettu vuonna 1983. Ministeriö vastasi kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisystä ja torjun. Keskeinen valvova viranomainen oli työsuojeluhallitus, joka aloitti Tampereella vuonna 1973. Tukea päätöksentekoonsa viranomaiset saivat erityisesti Työterveyslaitokselta ja silloiselta Kansanterveyslaitokselta. Siellä hän toimi muun muassa myrkkyasiain neuvottelukunnan ensimmäisenä päätoimisena sihteerinä ja sen jälkeen kemikaalivalvonnasta vastanneena ylitarkastajana. Myrkky-käsite korvattiin laissa ilmaisulla vaarallinen kemikaali. Lisäksi 1970-luvulla valmisteltiin muun muassa asbestin, kloorifenoleita sisältävien puunsuojavalmisteiden sekä torjuntaja desinfiointiaineena hyödynnetyn pentakloorifenolin (PCP) käytön rajoituksia ja kieltoja. Neljän viime vuosikymmenen aikana kemikaaleista johtuneita lasten kuolemantapauksia on sattunut yhteensä vain muutama. Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistusja merkintäjärjestelmä sekä luettelo syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista olivat jo valmiina. Mallia Euroopan yhteisön lainsäädännöstä Lisää tekijöitä saatiin, kun Suomen kemikaalivalvonta lähti 1980-luvulla yhä enemmän seuraamaan Euroopan yhteisön (EY) kemikaalilainsäädäntöä. Suomen ensimmäinen varsinainen kemikaalisäädös oli vuonna 1888 annettu keisarillinen myrkkykauppa-asetus. ”Ennen 1970-lukua tilanne oli aika hurja”, sanoo alan historiaan perehtynyt Juha Pyötsiä. Lisäksi niissä varoitettiin vain välittömästä myrkyllisyydestä ja syövyttävyydestä. Uuden kemikaalilain valmistelussa olivat mukana kaikki alan valvontaviranomaiset. Kemikaalilaki astui voimaan vuonna 1989. Sen luokituskriteerit luotiin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, sillä tässä asiassa meillä oltiin edellä silloista EY-lainsäädäntöä”, Pyötsiä kertoo. Samana vuonna Juha Pyötsiä siirtyi sosiaalija terveysministeriöön, joka toimi lain koordinoijana. Sen enempää yrityksillä kuin kansalaisillakaan ei juuri ollut tietoa haitallisten aineiden käsittelystä, sillä varoitusmerkit olivat harvinaisia. Toinen keskeinen projekti oli kemikaalien luokitusja merkintäjärjestelmän kehittäminen. Sen jälkeen tilanne onneksi muuttui. ”Järjestelmällistä kemikaalivalvontaa ei tietojemme mukaan oikeastaan ollut.” Pyötsiän oma ura alalla käynnistyi 24-vuotiaana vastavalmistuneena kemistinä lääkintöhallituksessa vuonna 1979. ”Hyvään kehitykseen on vaikuttanut myös Myrkytystietokeskuksen perustaminen vuonna 1961.” Lähtölaukauksena työsuojelu 1970-luvun isoja asioita oli työsuojelun nousu valokeilaan. Vielä 1940ja 1950-luvuilla lipeän aiheuttamiin myrKun kemikaalivalvonta Suomeen tuli kytyksiin kuoli vuosittain keskimäärin 10–20 lasta. 47 8/2018 KEMIA Kemikaalivalvonnan konkari Juha Pyötsiä on nähnyt alan huiman kehityksen hitaasta liikkeellelähdöstä suurten harppausten Reach-aikaan. Tärkeä uusi hanke oli käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen ja niiden rekisteröinti. Kemikaalien käyttöä ei vielä 50 vuotta sitten seurattu tai kontrolloitu juuri lainkaan. ”Lainsäädännön historia tunnetaan hyvin, mutta myrkkyjen ja muiden kemikaalien käytöstä ja niiden käytön valvonnasta tänä aikana ei paljon tiedetä”, Pyötsiä kertoo. ”Kun lääkintöhallituksen ensimmäinen kemikaaleja valvovan virkamiehen virka perustettiin vuonna 1971, vuosikymmenen lopussa virkamiehiä oli kaksi, kemisti ja tarkastaja”, Pyötsiä muistelee. Seuraavalla vuosisadalla tulivat vuoden 1946 myrkkyasetus sekä vuoden 1969 myrkkylaki ja sen nojalla annetut uudet myrkkyasetukset. Hänestä tuli tuolloin ministeriön ensimmäinen pelkästään kemikaalilainsäädäntöön keskittynyt virkamies, jolle oli ilmeinen tarve. Suuri osa uusista säädöksistä annettiin sekä työturvallisuuslain että myrkkylain nojalla. ”Työsuojeluviranomaiset ’painostivat’ silloin teollisuuden ja myös lääkintöhallituksen liikkeelle, vaikka heitä pidettiin aluksi liiankin radikaaleina”, Pyötsiä kuvailee. Näin säädöksistä saatiin riittävän kattavat, ja niitä voitiin soveltaa työpaikkojen lisäksi myös kuluttajille tarkoitettuihin kemikaaleihin. Tämän pohjalta muodostui sittemmin kansallinen kemikaalirekisteri. Entisaikoina käytettiin yleisesti esimerkiksi lipeäkiveä pesuja puhdistusaineena. Hallinnon pyörät pyörivät kuitenkin vielä varsin verkkaisesti. Seuraukset olivat joskus traagiset erityisesti lapsille. ”Uutena vaaraominaisuutena lakiin otettiin kemikaalien ympäristövaarallisuus
Määrä on suurin piirtein sama kuin nykyisinkin. Tämä tapahtui tavaroiden vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi”, Pyötsiä kuvailee. Se on yksi syy siihen, miksi meillä on lähitulevaisuudessa liian vähän toksikologian osaajia”, sanoo Juha Pyötsiä, joka on tehnyt aiheesta tuoreen selvityksen sosiaalija terveysministeriölle. Tämä sinänsä mainio asia on toisaalta aiheuttanut pienen ongelman. ”Riskinarviointi on käytännössä aina usean eri tieteenalan yhteistyötä.” Vuonna 2011 kemikaalivalvonta keskitettiin Tukesiin. Se edellyttää riittävän tutkimusrahoituksen järjestämistä. Kun tuotevalvontaa haluttiin tehostaa ja valvonnan yhdenmukaisuutta lisätä, tekniset toimeenpanotehtävät siirrettiin näille uusille keskusvirastoille. Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi olivat kauppaja teollisuusministeriön kontolla. Keskittäminen Tukesiin Kemikaalialan keskushallintoa muokattiin samoihin aikoihin useaan otteeseen. Eftamaiden edustajat pääsivät komission asiantuntijaryhmien tarkkailijoina tutustumaan EY-lainsäädännön käytännön valmisteluun. Kun Suomesta tasan vuotta myöhemmin eli 1. ”Tässä vaiheessa virkamiesten työn vaatimustaso ja myös vastuu kasvoivat merkittävästi”, Pyötsiä huomauttaa. Samalla entisestä Turvatekniikan keskuksesta tuli Turvallisuusja kemikaalivirasto.. ”Echaan siirtyi paljon väkeä Suomen kemikaalihallinnosta ja tutkimuslaitoksista. Kemikaalivalvontaa oli yritetty aiemmin keskittää jo kahdesti, mutta asialle päätettiin vielä kerran koettaa tehdä jotakin. 2000-luvulle tultaessa kemikaalivalvonnan voimavarat olivat jo selvästi lisääntyneet, mutta toisaalta ne olivat yhä hajallaan useissa virastoissa, mistä aiheutui erilaisia hankaluuksia. Kun EU:n kemikaaliviraston Echan sijoituspaikasta aikoinaan kisattiin jäsenmaiden välillä, voittajaksi selviytyi pieni Suomi. Tehtäviä hoidettiin liian monella eri taholla”, Pyötsiä kuvaa tilannetta. Työsuojeluasiat puolestaan siirrettiin sosiaalija terveysministeriöstä työministeriön vastuulle. Lopputuloksesta tuli hieno sulka pitkän uran tehneen virkamiehen hattuun. Jotta alan osaaminen voidaan turvata, Suomessa pitäisi jatkokouluttaa vuosittain noin 15–20 toksikologian tohtoria. Juha Pyötsiä oli jo vuonna 2007 lähtenyt valtion leivistä Kemianteollisuus ry:n palvelukseen. ”Juuri silloin lainsäädäntömme sisältö yhdenmukaistettiin yhteisölainsäädännön kanssa. Täysjäsenyyden myötä myös kemikaalialan virkamiehet saivat täysivaltaisen pääsyn EU-lainsäädännön valmisteluun ja edustamaan siellä kotimaansa kantaa oman äänimääränsä voimin. Toksikologian asiantuntijan on ymmärrettävä kemiallisten aineiden ja muiden tekijöiden ominaisuuksia sekä ihmisen ja muiden eliöiden rakenteita ja toimintaperiaatteita”, Pyötsiä listaa. Matka kohti EU:n täysjäsenyyttä 1980-luvun lopussa Suomessa aloitettiin Euroopan talousaluetta (ETA) koskevan sopimuksen valmistelu yhdessä muiden Efta-maiden kanssa. ”Toiminnanharjoittajien oli hyvin vaikeaa asioida kansallisten viranomaisten kanssa. Kemikaalilainsäädännön sisällön kannalta tärkeä hetki oli ETA-sopimuksen voimaantulo 1. tammikuuta 1995 vihdoin tuli Euroopan unionin täysjäsen, koko kemikaaleja koskeva lainsäädäntö oli jo teknisesti toimeenpantu ja Suomi näin heti samalla viivalla muiden kanssa. Vain pieni joukko virkamiehiä tunsi järjestelmän yksityiskohdat tarkasti. 48 KEMIA 8/2018 nasta ja hyväksyi suojauskemikaalit eli entiset puutavaran suojausmyrkyt. Syntyivät muun muassa STTV (myöhempi Valvira), Syke, Evira ja Tukes. ”Ehdotin Valviran, Syken ja Eviran kemikaalivalvontatehtävien siirtämisSuomeen tarvitaan lisää toksikologeja Euroopan kemikaaliviraston sijoittaminen Helsinkiin toi mukanaan lähitulevaisuudessa uhkaavan toksikologipulan. Voitto merkitsi samalla ensimmäistä askelta Helsingin matkalla unionin kemikaalipääkaupungiksi. Vuonna 2007 aloittaneessa kemikaalivirastossa työskentelee nykyisin noin 600 henkeä, joista liki kolmasosa on suomalaisia. Toksikologian osaamista tarvitaan yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa, hallinnossa ja yrityksissä. Toksikologit tutkivat erilaisia vahinkoja onnettomuustilanteita sekä niiden seurauksia ja torjuntatoimia. ”Osaamista tarvitaan myös ekotoksikologiasta ja eliöpopulaatioiden selviytymisestä. tammikuuta 1994. Maisterintutkintoa suorittavia uusia opiskelijoita on jatkossa oltava vuosittain 20–30. Kansalliset toksikologian asiantuntijat osallistuvat muun muassa tieteellisissä komiteoissa myös EU:n säädösvalmisteluun. Vanhoja keskusvirastoja lakkautettiin ja uusia perustettiin. He arvioivat muun muassa kemikaalien, ilman pienhiukkasten ja säteilyn vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Siitä huolimatta valtiovarainministeriö pyysi hänet tekemään taustaselvityksen työryhmälle, joka pohti kemikaalihallinnon uudistamista
49 8/2018 KEMIA Euroopan kemikaalivirasto Echa toimii toistaiseksi Helsingin Annankadulla. Reachin toimeenpanossa valtaa käyttävät EU:n toimielimet sekä jäsenvaltioiden virkamiehet ja asiantuntijat. Lauri Rotko/Euroopan kemikaalivirasto senyyden myötä luovuimme oikeudestamme laatia omia säännöksiä lähes kaikilla toimialoilla. Vuosi 1995 muutti monta muutakin asiaa. ”Nykyisin Tukesin kemikaaliyksikössä työskentelee noin 80 henkilöä, jotka vastaavat Suomen kemikaalivalvonnan toimeenpanosta ja palvelevat niin tietoa hakevia kansalaisia kuin yrityksiäkin.” Mullistava Reach-asetus Kemikaalivalvonnan ehdottomasti merkittävin muutos on ollut Suomen liittyminen Euroopan unioniin. Testausja tietovaatimusten piiriin tuli runsaasti lisää aineita. ”Reachin myötä EU on ottanut globaalissa kemikaaliturvallisuudessa selvästi edelläkävijän aseman.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Asetuksen teknisestä ja tieteellisestä hallinnoinnista ja eräiltä osin myös toimeenpanosta vastaa Helsingissä toimiva Euroopan kemikaalivirasto Echa. ”Meillä unohdetaan usein, että jä. Asetelmassa korostuvat sekä osaaminen että vastuu. Yritysten tehtävänä on toteuttaa lainsäädännön velvoitteet. ”Kemikaaliturvallisuutta koskevien ratkaisujen on oltava oikeudenmukaisia, ja niiden on kohdistuttava mahdollisimman tarkasti riskiä aiheuttaviin kohteisiin.” Reachin vaativuudesta huolimatta – tai ehkä sen ansiosta – asetus kaikkineen on tuonut mukanaan paljon hyvää. Se on merkinnyt suurta mullistusta. Asetuksen valvonnasta vastaavat jäsenmaat. Vuoden 2011 alusta kemikaalivalvonta keskitettiin Tukesiin, jonka virallinen nimi Turvatekniikan keskus vaihtui samassa yhteydessä Turvallisuusja kemikaalivirastoksi. Tämä koskee myös kemikaalilainsäädäntöä”, Juha Pyötsiä muistuttaa. Suomen puheenjohtajuuskaudella hyväksytty EU:n kemikaaliasetus Reach tuli voimaan vuonna 2007. ”EU:n kemikaalivalvontajärjestelmässä on annettu poliittisille päättäjille ja viranomaisille laajat valtuudet. Virasto hallinnoi Reachasetusta, joka on mullistanut myös suomalaista kemikaalivalvontaa. epitkala@gmail.com tä yhteen virastoon, joka olisi mahdollisimman neutraali ja palvelisi kaikkia asianomaisia ministeriöitä. ”Reach-asetuksessa kemikaalien rekisteröintija vaarallisimpien aineiden lupamenettelyt ovat kokonaan uusia. He päättävät, mitä kemikaaleja EU-alueella saa käyttää.” Tehtävä on Pyötsiän mukaan vähintäänkin haastava, sillä kemikaalien aiheuttamien riskien pitää päätöksenteossa olla järkevässä suhteessa niistä saataviin hyötyihin. Sellainen virasto olisi Tukes, joka jo valvoi muun muassa kemikaaleja käyttäviä ja valmistavia laitoksia sekä kemikaalien varastointia.” Ehdotus hyväksyttiin. Uutta on myös esineiden sisältämien aineiden riskinhallinta”, Pyötsiä luettelee
Paahteessa pukkaa hiki pintaan. Esimerkiksi Parés Baltà, Mas Marés Espelt, Hugas de Batlle ja Can Suriol tuottavat ”biodynaamisia” ja luomuviinejä. Ennenaikainen kypsyminen vaikuttaa rypäleiden sokerija happopitoisuuksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maailman viinintuotantoon. Oppaana toimiva suomalainen Kati Jauhiainen kuvailee matkustajille eri rypälelajikkeiden ominaisuuksia ja selostaa tuotannon vaiheita viinitalo Torresin tilalla Penedèsin viinialueella. ”Moni toimii näin voidakseen tehdä tarvittavia toimenpiteitä, jos sattuu hankala vuosi.” Toimenpiteillä hän tarkoittaa ennen muuta kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Luomutuotannon kompastuskivet laismyrkytyksiä. Näin vakavan uhan edessä ollaan kuitenkin ensimmäistä kertaa. Tarhaajan omat ympäristöaseet Viininviljelyn perinteet Kataloniassa ulottuvat vuosisatojen taakse. Luomutuotannossa ei saa tehdä tuhoRuusut viiniköynnösten vartijoina. Elokuu 2018 on ollut jopa espanjalaisen Viinin uudet viholliset mittapuun mukaan poikkeuksellisen kuuma. Liian vauhdikasta kypsymistä pyritään jarruttamaan muun muassa valitsemalla kasveille sopivimmat juurakot ja vaihtamalla niiden istutusaikaa. Väärä luulo. Joitakin on kuitenkin onnistuttu bioarkeologian ja nykytekniikan keinoin herättämään uudelleen henkiin.. Joskus viljelijöiden on silti turvauduttava niihin, jos muut konstit eivät tepsi. Yksi viljelijöiden pelottavimmista vastustajista on viinikirva, joka pääsi taannoin tuhoamaan monia alkuperäisiä viiniköynnöslaatuja. Kukkien antama varoitussignaali tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden ehtiä ajoissa vihulaisen kimppuun. Kataloniassa monet viinitilat vannovat luonnonmukaisen viljelyn nimiin. Lisäksi uudet viinitarhat perustetaan esimerkiksi korkeammille rinteille. ”Kaikki eivät välttämättä halua sitoutua sertifikaatteihin, mutta toimivat silti luomun periaatteiden mukaan. Tuhohyönteiset ja kasvitaudit iskevät ensimmäiseksi juuri ruusuihin. Etelä-Euroopan viininviljelijöiden suurimpia huolia on ilmaston lämpeneminen, joka aiheuttaa heille monia ongelmia. Suomalainen viiniasiantuntija Pekka Lehtonen arvelee, että sertifiointi koetaan ehkä liian vaivalloiseksi ja sertifikaatit liian sitoviksi. Sokerin isompi määrä johtaa korkeampiin alkoholipitoisuuksiin, jolloin makujen tasapaino muuttuu. Yksi isoimmista on se, että rypäleet kypsyvät vuosi vuodelta nopeammin ja aikaisemmin. Samalla viinin laatu heikkenee. Kukat varoittavat, jos tuholaiset iskevät. Juna pysähtyy pellonreunaan pystytetyn pöydän luo, ja laseihin kaadetaan tummanpunaisia maistiaisia viinitarhan hedelmistä. Tosin he eivät silloin saa pulloihinsa luomumerkintää.” Lehtonen tietää myös syyn asiaan. Esimerkiksi viiniköynnösrivistöjen päissä kukkivat ruusut, joiden tarkoituksena ei ole pelkästään ilahduttaa silmää. Viiniköynnösten luulisi kuitenkin pitävän helteestä. Luomusertifikaatteja tuntuu kuitenkin löytyvän vain harvalta. Taivaalla ei näy pilvenhattaraakaan. Ensisijaisesti käytetään kuitenkin luonnon omia keinoja. 50 KEMIA 8/2018 Marja-Liisa Kinturi Tivolijunaa muistuttava ketterä ajoneuvo puikkelehtii äänettömästi viiniköynnösten reunustamien peltosarkojen välissä Katalonian karussa maisemassa. Torresin kaltainen iso viinitalo on Viiniköynnökset ovat pulassa, kun helteet, rajuilmat ja kuivuus kurittavat niitä yhä ankarammin
51 8/2018 KEMIA Marja-Liisa Kinturi Kataloniaan asettunut suomalainen Kati Jauhiainen esittelee Torresin viinitilaa ja sen tuotteita.
Näin vesi saadaan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. ”Puhdistamon ansiosta pystymme kierrättämään 40 prosenttia vedestä”, Ribas toteaa ilmeisen tyytyväisenä. Biologinen jätevedenpuhdistamo käsittelee jopa 1 200 kuutiometriä vettä päivässä. Viinitalo vaatii myös kumppaneiltaan sitoutumista ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Vesi kiertämään, metsät kasvamaan Kuivassa Kataloniassa myös sadevesi on arvotavaraa. Yhtiö tutkii myös viinin käymisessä syntyvän hiilidioksidin talteenottoa ja kierrättämistä. Sadevesi kattaa kymmenesosan tilan vedenkulutuksesta. Katalonialaisviinit kypsyvät tynnyreissään.. Yksi esimerkki kamppailusta on vieraita kuljettava pienjuna. Tähtäimessä ovat muun muassa entistä ekologisemmat pakkaukset. Tämä näkyy myös katalonialaistilan autokannasta. Tilalla on kattilan ansiosta voitu vähentää kaasun kulutusta 95 prosenttia, mikä vastaavasti estää 1 300 hiilidioksiditonnin pääsyn ilmakehään joka vuosi. Se kulkee ääntä päästämättä sähköllä, jonka tuottavat kulkuvälineen katolle sijoitetut aurinkopaneelit. Alueelle on ryhdytty istuttamaan metsiä, joille on sekä tilaa että tarvetta. Tavoitteen saavuttamiseksi yritys investoi ympäristöstrategiansa toteuttamiseen 11 prosenttia budjetistaan. Se on mukana hankkeessa, jossa CCR-menetelmää (Carbon Capture and Reuse) kehittävät useat yliopistot ja teknologiayritykset. 52 KEMIA 8/2018 päättänyt osaltaan taistella ilmastonmuutosta vastaan kynsin hampain. Paperin, pahvin ja puutavaran toimittajilta se edellyttää PEFC-sertifikaattia. Viinitarhalla on aurinkopaneeleja noin 18 000 neliömetrin verran. Metsät toimivat tärkeinä hiiKu va t: M ar jaLii sa Ki nt ur i Aurinkopaneelit kehräävät sähköä viinitarhalla kulkevan junan tarpeisiin. Liikennöinnistä vastaa yhteensä 125 sähköja hybridiautoa. Vuonna 2012 Torres hankki biomassan polttokattilan, joka on yhä Espanjan viinitilojen suurin. Vesi kerätään ja kierrätetään Torresin tilalla tarkasti. Kattila tuottaa tunnissa 4 000 kiloa höyryä, mikä Ribasin mukaan vastaa 2,6 megawatin lämpöä. Näin syntyy yhteensä kolmannes tilan tarvitsemasta energiasta. Viininviljelijät ovat kiinnittäneet huomionsa myös seudun koko ekosysteemiin. Yhtiön ympäristöpolitiikan lähitavoitteena on, että tuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on vuonna 2020 viinipulloa kohden 30 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Vastaavia ratkaisuja on käytössä myös Torresin suvun muilla viinitiloilla niin Espanjassa kuin muuallakin maailmassa, muun muassa Chilessä ja Yhdysvaltain Kaliforniassa. Yrityksen näyttelytiloissa Josep Ribas kertoo lisää Torresin keinoista keventää omaa ympäristökuormaansa. Se kerätään tarkoin talteen ”lammikkoon”, joka täällä tarkoittaa yhtätoista miljoonaa litraa. Energiantuotantoon käytetään myös maalämpöä ja biomassaa, jota syntyy kasveja harvennettaessa ja trimmattaessa. Vuonna 2015 Torres aloitti ympäristötyön myös sille raaka-aineita ja kuljetuspalveluja toimittavien yritysten kanssa
”Samalla tavoin kuin konjakinvalmistajat kokeilevat uusia rypälelajikkeita, myös samppanjantuottajat pohtivat, pitäisikö kuohujuoman valmistukseen hyväksyä uusia lajikkeita. Tämä on yksi keino viljelyn sopeuttamisessa uudenlaiseen ilmanalaan. Puola ja Belgia tuottavat jo monia viinilaatuja. Joukkovoimalla olisi vaikutusta. Suomalaisasiantuntijan mielestä on selvää, että viinialan tiukkoja säädöksiä ennen pitkää uudistetaan. Nyt sekä kaivetaan esiin vanhoja lajikkeita että testataan täysin uusia”, Lehtonen kuvailee. Tiloilla on myös monenlaista katseltavaa ja ihmeteltävää. Kuumuuden ohella suurimpia uhkia viininviljelylle ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja erityisesti kuivuus. linieluina ja sen lisäksi tuovat maisemaan tervetullutta vehreyttä. ”Esimerkiksi Englanti on nyt noussut esiin kuohuviinimaana. Jotkin rypälelajikkeet pärjäävät ilmaston lämmetessä hiukan muita paremmin, toiset huonommin. Maalaistalojen vanhat, jykevät kivirakennukset on monin paikoin restauroitu pieteetillä viihtyisiksi hotellihuomään, mistä viineistä luovutaan. Monet viljelijät hankkivat lisätienesM ar jaLii sa Ki nt ur i Masia Can Canyesin viinitalo tarjoaa myös maatilamajoitusta. Myös erilaista oheisohjelmaa kehitetään jatkuvasti. Viininmaistajaisten aikana kerrotaan viinien ja itse tilan historiasta, rypälelajikkeista ja tuotannon saloista. Uhkaavista merkeistä huolimatta Lehtonen sanoo olevansa pohjimmiltaan optimisti. Syynä on se, että viinin makuun vaikuttaa suuresti myös terroir eli maaperä ja kasvuympäristön mikroilmasto. ”Rajuilmat, raekuurot ja myrskytuulet tuhoavat viljelyksiä. Turistit saavat itse pullottaa oman kuohuviininsä tai tehdä melontaretkiä lähivesillä. ”Vuoden 2017 viinisato oli maailmanlaajuisesti pienin 60 viime vuoden aikana”, Lehtonen kertoo. Ei ainoastaan viinistä neiksi, joissa matkailijat voivat majoittua. kinturi@dlc.fi. Viinitilojen myymälät kauppaavat talon omien viinien lisäksi monia muitakin paikallisia elintarvikkeita ja herkkuja. Esimerkiksi katalonialainen Hugas de Batllen tila on rakennuttanut modernit viinikellarinsa osittain maan alle ja käyttänyt rakennusmateriaalina vanhoista, romutetuista laivoista sahattuja ”lautoja”. Torres-yhtiö istutti vuonna 2016 Kataloniaan liki 30 hehtaaria uutta metsää. Ice wine tehdään rypäleistä, jotka ovat jäätyneet vielä köynnöksessä ollessaan. Lehtonen uskoo, että viiniteollisuus joutuu ilmaston muuttumisen myötä tarkastelemaan uudelleen sekä periaatteitaan että toimintatapojaan. Maailma ehditään vielä pelastaa. Viljelyn siirtäminen kylmemmille alueille eli korkeammille vuorenrinteille ja kokonaan uusiin maihin kauemmas päiväntasaajasta ei Lehtosen mukaan aina tuota toivottuja tuloksia. Tarjolla on sähköpolkupyörillä tehtäviä retkiä viinitarhoille. Vettä kun ei riitä kaikkien tarhojen kastelemiseen.” Ilmaston muuttumisen seurauksista kertoo sekin, että esimerkiksi Kalifornia ei enää kykene tuottamaan lainkaan niin kutsuttuja jääviinejä. Etelä-Afrikassa kuivuus on pakottanut viljelijät miettitejä kehittämällä viinitilojensa yhteyteen uusia toimintoja, ennen kaikkea turismia. Pekka Lehtonen toivoo hartaasti, että samanlaisia pisaroita syntyisi paljon, sateeksi asti. Hän on seurannut ilmastonmuutoksen viiniteollisuudelle asettamia haasteita tarkasti. ”Varmaa on, että muitakin muutoksia tulee, ja ne ovat suuria.” Viinitalo Torresin ympäristötoimenpiteet ovat yrityksen omalta kannalta mittavia mutta silti vain pisara valtameressä. Niitä on mahdotonta siirtää minnekään. Niiden vaikutukset näkyvät jo. Viinialan tiukat säännöt syyniin Suomalainen viiniasiantuntija, dosentti Pekka Lehtonen on tehnyt pitkän uran Alko Oy:n kemistinä ja laboratorionjohtajana. Myös tietyt alueet Uudessa-Seelannissa, Etelä-Chilessä, Yhdysvalloissa ja Kanadassa saattavat hyötyä ilmaston muuttumisesta”, hän kuvailee. Lehtonen kertoo, että esimerkiksi Etelä-Ranskan Montpellierissä aloitettiin jo 2000-luvun alussa uusien lajikkeiden kehittäminen. Viininviljely voidaan sopeuttaa väistämättömiin muutoksiin. Metsän on laskettu kolmen vuosikymmenen mittaan imevän ilmakehästä 2 340 tonnia hiilidioksidia. Sillä on haluttu suojata luokiteltuja viinejä, mutta pakon edessä niitä joudutaan varmasti muuttamaan.” ”Pieniä pisaroita sateeksi asti” Ilmastonmuutos saa aikaan paljon muutakin kuin maapallon lämpenemisen. ”Alan lainsäädäntö on vanhoillinen. 53 8/2018 KEMIA Samaan aikaan, kun eurooppalaiset viininkasvattajat yrittävät löytää keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen, elinkeinon jatkuvuutta pyritään turvaamaan myös muilla keinoin. ”Kyllä ihminen keinot keksii.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tämä antaa viinille oman erityisen arominsa
Jos ominaisuudelle kuitenkin voidaan osoittaa jokin käyttö, tätä käyttöä voidaan pitää patentoitavana keksintönä. Löydöt ovat merkittävä asia varsinkin life science -yritysten näkökulmasta. Keksintö ei myöskään saa olla ilmeinen tunnettuun tekniikkaan nähden. Euroopan ja Yhdysvaltojen patentointikäytännöt ovat etenkin kemian ja biotekniikan alalla erilaiset. Sen sijaan laki antaa oikeuksia. Patentinhakuprosessissa ja myös patentoitavuuden määritelmässä on suuria eroja alueiden välillä. Myös bioteknologiassa rajanveto patentoitavuuden osalta on ollut hankalaa. Leikkausja hoitomenetelmissä käytettäviksi soveltuvia tuotteita sen sijaan voidaan patentoida. 54 Berggren Oy on IPR-talo, jonka toimialue kattaa aineettomien oikeuksien koko elinkaaren tutkimuksesta suojaukseen, hallinnointiin, valvontaan ja kaupallistamiseen. Euroopassa ei voi patentoida löytöä Euroopan patenttisopimus määrittelee, että muun muassa löytöjä, tieteellisiä teorioita tai matemaattisia menetelmiä ei voi patentoida. Patentoitavuuden ulkopuolelle on Euroopassa jätetty myös ihmisiin ja eläimiin kohdistuvat kirurgiset ja terapeuttiset menetelmät. Atlantin takana Patentointi on elävä prosessi Patentoitavuuden edellytys yleisellä tasolla on, että keksintö on uusi ja teollisesti käyttökelpoinen. Tietyn yhdisteen toiminta ja sen vaikutus tiettyyn metaboliaprosessiin voi siis olla patentoitavissa, mikäli tätä tietoa voidaan käyttää jonkin taudin hoidossa. Eurooppapatenttia haetaan Euroopan patenttivirastosta EPO:sta. Lisäksi sillä on Yhdysvaltain New Jerseyssä tytäryhtiö, jossa työskentelee neljä US-patenttiasiamiestä.. Syynä on se, että uusimpien innovaatioiden hyödyntämistä potilastyössä ei haluta rajoittaa patenttioikeudella. Yhtiö työllistää runsaat 170 asiantuntijaa, joiden joukossa on lukuisia kemistejä, biokemistejä ja monien muiden tieteiden ja tekniikan alojen edustajia. Esimerkiksi tunnetusta tuotteesta havaittua uutta ominaisuutta sellaisenaan pidetään pelkästään löytönä. Yhdysvalloissa voimassa olevaa patenttia haetaan USA:n patenttija tavaramerkkivirastosta USPTO:sta. Lisäksi patentoitavuudessa on useita alueellisia poikkeuksia. Euroopan patenttisopimuksen mukaan esimerkiksi kasvilajikkeita ja eläinrotuja ei voi patentoida. Kristian Meinander ja Virpi Noponen Keksinnöille myönnetään patenttisuoja aina kansallisesti tai alueellisesti. USA:n oikeusjärjestelmä tuo tilanteeseen lisää muuttujia. Berggren toimii Suomessa yhdeksällä paikkakunnalla. Näin voidaan saada patentti valtioihin, jotka ovat liittyneet Euroopan patenttisopimukseen. Tällöin patenttisuoja voidaan saada kattamaan myös annostelu, kuten annoskoko, annostusväli tai annostelureitti, tai tietty kohderyhmä, jolle lääkettä annetaan. Jos tunnetusta yhdisteestä löytyy antibakteerisia ominaisuuksia, yhdisteen käytölle antibioottina voi saada patentin. Näin ollen se ei ole itsessään patentoitavissa. Patentin voi siis saada jollekin aineelle käytettäväksi lääkkeenä tai jonkin sairauden hoidossa. Patentoitavissa ovat kuitenkin mikrobiologiset menetelmät ja niillä aikaansaadut tuotteet sekä teknisen menetelmän avulla tuotettu biologinen materiaali, kuten geenimuokattu kasvi. Myös tuotteen niin kutsuttu lääketieteellinen käyttö on patentoitavissa. Yhdysvalloissa laki ei määrittele sitä, mitä ei voi tehdä
Patenttien lisensoinnista tai myymisestä saatavat tulot voivat olla yritykselle merkittävä tulonlähde. Geenisekvenssit taas voivat olla patentoitavissa, jos ne ovat uusia. Sen sijaan laki antaa oikeuksia, joita tuomioistuinten päätökset voivat tapauskohtaisesti rajoittaa. Lisäksi IPR-suojat voivat tuoda lisäarvoa rahoitusja kumppanineuvotteluihin. Myös eristetty geenisekvenssi voi saada patenttisuojan, kunhan sekvenssin teollinen käytettävyys on esitetty patenttihakemuksessa ja kun muut patentoitavuuden kriteerit täyttyvät. Luonnonlait tai abstraktit ideat eivät ole koskaan olleet USA:ssa patentoitavissa. Luovuus kukoistaa Yhdysvalloissa myös patentointiprosesseissa.. Viimeaikaisten oikeudenkäyntien tuloksena on nähty, ettei esimerkiksi eristettyä dna:ta voi patentoida, koska se tulkitaan luonnontuotteeksi. Käsitteitä on kuitenkin huomattavasti tarkennettu viime vuosina. Yhdysvalloissa laki ei määrittele sitä, 55 Patentit nostavat yrityksen arvoa Vastoin yleistä luuloa keksinnölle myönnetty patentti ei anna patentinhaltijalle automaattisesti yksinoikeutta keksintöön. Amerikkalaisen ja eurooppalaisen lakikäsitteen välillä on olennainen ero. Kavennuksia patentoitavuuteen on tullut erityisesti luonnontieteiden, lääketieteen ja tietotekniikan aloille. Sen sijaan patentti antaa haltijalleen kieltooikeuden, jonka perusteella tällä on oikeus kieltää keksintönsä ammattimainen käyttö. Luonnontieteellisten ja lääketieteellisten keksintöjen patentoinnissa ovat yhä useammin esteenä luonnonlait. Maan korkeimman oikeuden kuuluisa päätös, jonka mukaan ”kaikki ihmisen tekemä auringon alla” olisi patentoitavissa, on auttamattomasti vanhentunut. Yhdysvalloissa laki antaa oikeuksia Yhdysvaltain patenttilaki määrittelee, että patentin voi saada uusille ja käyttökelpoisille laitteille, menetelmille, koostumuksille tai näiden parannuksille. Toisin kuin Euroopassa Yhdysvalloissa patentti voidaan myöntää myös hoitomenetelmälle. Farmaseuttinen koostumus, joka määritellään esimerkiksi sen annostelumenetelmän tai annostelureitin mukaan, on patentoitavissa myös ilman siihen liitettyä lääketieteellistä käyttöä. kristian.meinander@berggren.fi virpi.noponen@berggren.fi mitä ei voi tehdä. Patentoitavuuden arviointiin ja patentointiprosessiin sisältyy niin monia sääntöjä, poikkeuksia ja sudenkuoppia, että patentointia harkitsevan yrityksen kannattaa jo alkuvaiheessa kääntyä asiaan vihkiytyneen patenttiasiamiehen puoleen. Se ei siten ole patentoitavissa. Esimerkiksi menetelmä, jossa potilaalle annetaan lääkettä, määritetään lääkkeen metaboliittitasoja, ja tietyn kynnystason mukaisesti päätetään annoskoon muutoksesta, kuvaa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden mukaan ainoastaan luonnonlakia. Patenttija muut IPR-suojat nostavat yrityksen arvoa ja lisäävät sen vakuuttavuutta ja positiivista imagoa. Näin ollen myös Yhdysvaltain patenttilaki on elävämpi ja alttiimpi muutoksille kuin eurooppalainen laki, jonka lähtökohta on erilainen. Lisäväriä prosessiin tuovat USA:n patenttiviraston tulkinnat päätöksistä. Genomitiedon käyttö esimerkiksi diagnostiikassa saattaa olla patentoimattomissa siksi, että se voidaan tulkita abstraktiksi ideaksi tai luonnonmenetelmäksi. Patentoitavissa ovat myös kaikki lääketieteelliseen hoitoon liittyvät keksinnöt, kuten kirurgiset prosessit, sairauksien hoitoon ja diagnosointiin liittyvät menetelmät sekä lääketieteelliset instrumentit. Kirjoittajat ovat kemian alalta väitelleitä filosofian tohtoreita, jotka työskentelevät patenttiasiamiehen tehtävissä Berggren Oy:ssä
Sen jälkeen et enää pysty lähettämään SMS-viestiä antennin kautta naapurillesi, vaan kansainvälinen äppi panee sen kiertelemään pitkin maailmaa palvelimelta toiselle. 56 KEMIA 8/2018 Sinun lukkosi eivät ole sinun lukkojasi Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Älymökissä ei parane edes korottaa ääntään. Kotirauhasta saattoi ennen nauttia ilman ylimääräisiä vieraita. Laitteet kuuntelevat asunnon tapahtumia ja raportoivat niistä eteenpäin. Virkavalta saapuu paikalle alta aikayksikön. Jos sinulla ei satu olemaan koneen kieltä tulkkaavaa lukulaitetta, et edes saa tietää, mikä kulkupeliäsi vaivaa. Vasikoiva kielikello käy kalliiksi, kun katsastusmies purkaa kärrysi muistista tuhansien eurojen korjauskehotukset. Se avaa kansainvälisille kauppamiehille vapaan pääsyn kotiisi. ULJAASSA UUDESSA maailmanjärjestyksessä tilaat kaiken tarvitsemasi verkkokaupasta. Kun oven lukitsi omalla avaimella, muu väestö pysyi sen ulkopuolella. VOIT KUVITELLA omistavasi autosi, mutta vika tien päällä palauttaa sinut todellisuuteen. Purkki vakoilee elämääsi paljon tehokkaammin kuin Stasi ja Stasin palkkaamat naapurit. Olet aivan väärässä. Et päätä edes siitä, mitä kaikkein läheisimmällesi tapahtuu. Siis älypuhelimellesi. Sinä ostit lukon, mutta sen käytöstä päätetään verkon uumenissa. Kaikki kommunikaatio tapahtuu OBD:ksi. Ei enää. Tähänkin on tullut muutos. Älytalo paljastuu älyttömän huonoksi ideaksi. Menopelin uskaltaa viedä syyniin vasta muistin tyhjentämisen jälkeen. Sinun oli sinun. Pönttö valvoo kodin ilmapiiriä ja ilmoittaa heti hätäkeskukseen, mikäli tekoäly tulkitsee tilanteen väkivaltaiseksi. ENNEN SAATTOI luottaa siihen, että omistusoikeus oli perustuslaissa suojattu. Uutta on se, että torppaasi tunkeutuu lisää isäntiä. Sinä maksoit puhelimestasi täyden hinnan, mutta nyt sen omistaa joku toinen. Yhtenä yönä Amerikan Seattlesta kännyysi tulee päivitys. Jokainen verkkoon liitettävä laite ryhtyy keräämään rahanarvoista tietoa sinusta. Auto ei puhu mekaanikon ymmärtämää kieltä. Mutta auta armias, jos jätät sen valitsemasi vispilän maksamatta. Koska miljoonien avainten nippu olisi jakelijalle liian raskas, uuden ajan lukot ovat avaimettomia. ON EREHDYS uskoa, että oman kodin seinien sisällä voi tehdä mitä haluaa. Joku muu jossain päin maapalloa sanelee, mitä sinä teet. Määräysvalta oli sinulla. Onhan se niinkin, että sinun lompakkosi ei enää ole sinun. Kun sitä varten entisaikoina tarvitsi rikkaimurin, nyt tarpeen on OBD-lukija. Vaimon nakkaaminen hankeen ei onnistuisi millään. Hetken aikaa pakkasessa värjöteltyäsi maksuhalukkuutesi kasvaa kummasti. Vahingosta viisastuneena ymmärrät, että auto on siivottava ennen seuraavaa katsastusta. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Seattle muistuttaa myöhästyneestä suorituksesta sulkemalla lukon nenäsi edestä. KOTIASI ET tietysti omistanut entisinä aikoinakaan. Sen sijaan auto kyllä lörpöttelee vaivansa katsastajalle. Siitä todistavat panttikirjat ja lyhennyssuunnitelma. Keemikko Ukko lukon takana ”Älytalo paljastuu älyttömän huonoksi ideaksi.” KEEMIKKO. Olet elellyt ”omistusasunnossasi” pankin vuokralaisena. Omistuksen saattoi myydä, ostaa, vaihtaa, vuokrata, varastaa tai pantata. Saatat luulla, että älypönttö vain availee ja sulkee verhoja, valitsee sopivaa musiikkia, kytkee television päälle ja keittää kahvia. Tilaus kannetaan kotiporstuaan ilman, että sinun tarvitsee olla sitä vastaanottamassa. Joulun alla eteisessä käy varsinainen vilske
Kestävä kemia ja kehitys ovat mukana myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus ja ilmakehätieteiden keskus INAR järjestävät aiheesta kansainvälisen täydennyskoulutuskurssin opettajille vuonna 2019. Oona Kiviluoto Kemianluokka Gadolin on tästä syksystä lähtien tarjonnut toiminnallisilla opintokäynneillään uusia kokeellisia töitä koulujen käyttöön. Opettajat voivat jatkossa toimia kouluissaan oppiainerajoja ylittävinä mentoreina ilmastonmuutosta käsittelevissä teemoissa. Osa töistä on kehitetty Helsingin yliopiston maisterivaiheen opintojen kestävä kehitys opetuksessa -kurssilla. Ve ikk o So m er pu ro Joulukuun 3:ntena järjestetyssä Kemia yhteiskunnassa -tapahtumassa kemian opettajat ja alan yritysten edustajat suunnittelivat yhdessä toimintamalleja, joilla lapset ja nuoret saadaan kiinnostuneiksi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kestävämmän tulevaisuuden hyväksi. Ilmastoahdistuksen sijaan voimme opettaa nuoria kohtaamaan ilmastonmuutoksen aikaansaamia tunteita ja etsiä yhdessä heidän kanssaan eri tieteenaloja yhdisteleviä ratkaisuja. Yhteistyössä eteenpäin Kemianluokka Gadolin tekee tiivistä yhteistyötä kestävän kemian ja kehityksen edistämiseksi paitsi tutkijoiden myös elinkeinoelämän kanssa yhteisessä kehittämisja tutkimushankkeessa, jossa rakennetaan uusia ratkaisuja kemian opetukseen. Kemianluokka Gadolinissa on tarjolla uusia kestävän kemian ja kehityksen kokeellisia töitä. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen ympäristön ilmastonmuutoksen syiden ja vaikutusten käsittelyyn. Teachers Climate Change Forum (TCCF) 2019 -kurssilla parannetaan eri koulutusasteiden ja oppiaineiden opettajien valmiuksia käsitellä ilmastonmuutosta pedagogisesti mielekkäästi ja monipuolisesti. Kestävällä kemialla päin ilmastonmuutosta talous ja elinkaariajattelu ovat teemoja, joissa yritysten asiantuntemus tukee opetukselle asetettuja tavoitteita. 57 8/2018 KEMIA GADOLINISTA KAJAHTAA Kemianluokka Gadolinissa on meneillään useita projekteja, joiden tavoitteena on edistää kestävän kemian ja kehityksen opetusta. Kirjoittaja toimii koordinaattorina Kemianluokka Gadolinissa. Yksi töiden teemoista on kestävä kemia ja kehitys. Esimerkiksi kiertoPalstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Gadoliniin ja kouluihin on tuotu kokeellisia töitä, joissa on huomioitu jätteen syntyminen, puhtaan ympäristön vaaliminen ja muut vihreän kemian periaatteet. oona.kiviluoto@helsinki.fi Le en a Iko ne n www.kemianluokka.fi. Oppilaat esittelivät vesitutkimusprojektiaan StarT-festareilla
Tutkimuksen julkaisi Science. Tutkijat valitsivat kokeensa kohteeksi palasen titaanidioksidia, joka sijoitettiin tyhjiökammioon. Kemiallinen analyysi paljasti lian olevan etikkahappoa ja muurahaishappoa. Kuten jokainen verenluovuttaja tietää, O-tyypin veri on erittäin kysyttyä. Ulrike Dieboldin johtama itävaltalaisryhmä on rakentanut lian olemuksesta useita teorioita. Tutkijoille on kuitenkin ollut arvoitus, mistä nimenomaisista molekyyleista likainen pinta koostuu. Maailman puhtain pisara johdatti lian lähteille len eri aineita, joita tutkijat epäilivät mahdollisiksi syypäiksi likaamiseen. Toisena aineena tutkijat käyttivät soodavettä eli veden ja hiilidioksidin seosta. Sinne se sai seurakseen vuorotelVesi on vapautettu epäilyistä. 58 KEMIA 8/2018 ULKOMAILTA Mistä lika oikein tulee. Ensimmäinen niistä oli vesi, jota wieniläiset kuvailevat ”maailman puhtaimmaksi”. Päivi Ikonen Niistä yhden mukaan kyseessä voisi olla jään uudenlainen muoto tai ilmasta peräisin oleva hiilihappo. Withers esitteli tutkimusta Yhdysvaltain kemian seuran kokouksessa, josta raportoi Live Science -lehti. Biokemisti Stephen Withersin vetämä tutkijaryhmä sai entsyymit aikaan ihmisen suolistomikrobeista eristetyn dna:n avulla. Entsyymit poistavat veren punasoluista Aja B-tyypin antigeenit. Lopulta ryhmä päätti ratkaista mysteerin laboratoriossa. Asiantuntijat ja lääkärit ovat toistaiseksi epäileväisiä. Etikkahappoa ja muurahaishappoa tuottavat kasvit. Epäilyksenalaisista aineista ainoastaan ilma sai titaanidioksidin pintaan muodostumaan kerroksen molekulaarista likaa. Lika tarttui tutkimuskohteeseen ilmasta, jonne sitä erittävät kasvit.. Kuinka tahansa puhdas esineestä alun perin tehdäänkin, sitä peittää pian ohut molekyylikerros likaa. tössä. Kolmannessa vaiheessa titaanidioksidi altistettiin ilmalle. A-verta sisältäviin veripusseihin lisättäisiin heti luovutuksen jälkeen entsyymiä, joka muuttaisi ne annos kerrallaan O-vereksi. ”Olimme itse asiassa julkaisseet aiheesta jo neljä artikkelia, joista jokainen sisälsi eri selityksen ja joista jokainen oli väärä”, Diebold kertoo New Scientist -lehdelle. Sitä miettivät Wienin teknillisen yliopiston tutkijat, joiden mukaan mikään ei koskaan ole täysin puhdasta. Ilmaan niitä päätyy vain muutamia ppm-yksikköjä eli miljoonasosia, mutta aineiden kemialliset ominaisuudet saavat ne takertumaan tiukasti titaanidioksidiin. He valmistivat ennätysveden puhdistamalla parhaan kaupallisesti saatavilla olevan ultrapuhtaan veden vielä askelta puhtaammaksi. Live Sciencen haastatteleman Kalifornian yliopiston tohtorin Alyssa Zimanin mukaan yksinkertaisempaa ja halvempaa olisi rekrytoida enemmän verenluovuttajia, etenkin sellaisia, joiden veri on jo valmiiksi O-ryhmää. Päivi Ikonen Brittiläisen Columbian yliopiston tutkijat ovat kehittäneet joukon entsyymejä, jotka vaihtavat tehokkaasti ihmisen A-ryhmän veren O-vereksi. Tuloksia ei vielä ole julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä. Sen punasolujen solukalvoissa ei ole antigeenejä, joten O-verta voidaan siirtää kenelle tahansa ilman pelkoa siitä, että immuunipuolustus hyökkäisi sitä vastaan. Withersin mukaan entsyymejä voitaisiin hyödyntää myös kliinisessä käyEntsyymit muuttavat veriryhmän toiseksi Ihmisen veri jaotellaan eri ryhmiin punasolujen ominaisuuksien ja veriplasman vasta-aineiden perusteella
Ward ei osallistunut DeSilvan johtamaan hankkeeseen, vaan hän paneutuu Selamin fossiilin selän ja kylkiluiden rakenteeseen toisessa tutkimuksessa. ”Nämä eläimet elivät jo pääosin maan tasolla, ja kiipeäminen oli niille paljon vähemmän tärkeää”, Ward toteaa Live Science -lehdelle. Oletko kenties vilkkaan, liikunnallisen taaperon vanhempi. Selamin kantapää on kuitenkin vielä hyvin hentoinen. ”En voi kuvitella, kuinka afarensikset olisivat selvinneet hengissä, jos ne eivät olisi yöpyneet puissa.” Suurin yllätys dartmouthilaistutkijoille oli Selamin kantapää. Ei yhtä hyvin kuin simpanssi, mutta ehdottomasti paremmin kuin ihminen kykenisi”, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Jeremy DeSilva Live Science -lehdessä. Erikoinen kantapää Taaperoikäisen A. Selamin isovarvas on käyrä, kuten simpansseilla. afarensiksen nilkan ja jalkaterän rakenne ovat jo samanlaiset kuin nykyihmisellä – yhtä huomattavaa eroa lukuun ottamatta. afarensis -yksilöillä on samanlaiset vankat kantapään luut kuin ihmisillä jo vastasyntyneinä. Afrikasta on löytynyt myös hyvin suurten petojen fossiileja, ja ensimmäiset merkit tulen tekemisestä tai jonkinlaisista suojarakennelmista ovat vasta miljoona vuotta myöhemmältä ajalta. Sen fossiili löydettiin jo vuonna 1974. Tämä tekee lapsesta ihmisen evoluutiohistorian merkittävän muistomerkin, josta tutkimus ammentaa yhä uutta tietoa. Lisäksi afarensis-lapsi on varpaidensa ansiosta saanut hyvän otteen sitä kantavan emon turkista. Juuri tämä mahdollistaa pystykävelymme. Päivi Ikonen Ag ef ot os to ck Taiteilijan näkemys siitä, miltä pieni etelänapinatyttö Selam on voinut näyttää.. Näin ovat tehneet aikuisetkin etelänapinat. Tutkijoiden mukaan pienen hominidin jalkaterä paljastaa, että tämä oli taitava kiipeäjä. Australopithecus afarensis -lajiin kuuluneen kolmivuotiaan Selamin kyvyistä ja elintavoista kertovat Dartmouth Collegen paleoantropologit, joiden raportin julkaisi Science-lehti. Fossiloituneet jäänteet ovat peräisin 3,3 miljoonan vuoden takaa. Selamiksi kutsutun tytön lähes täydellisenä säilynyt luuranko löytyi Etiopiasta vuonna 2000. Selamin jalkaterä on silti sopeutunut kahdella jalalla kävelemiseen, tähdentää anatomiaan erikoistunut paleoantropologi Carol Ward Missourin yliopistosta. Lohduttaisiko siinä tapauksessa tieto, että esi-isämme ja -äitimme, Afrikassa nelisen miljoonaa vuotta sitten eläneet etelänapinat joutuivat huolehtimaan jälkikasvusta, joka teki niin kirjaimellisesti. Tämä viittaa DeSilvan mukaan siihen, että afarensiksella kantapäiden kehittyminen tapahtui eri aikataulussa kuin nykyihmisellä. afarensis. 59 8/2018 KEMIA Etelänapina Selam oli jo laskeutunut puusta, mutta kipusi sinne tarvittaessa näppärästi takaisin. ”Selamin isovarvas on kuitenkin paljon liikkuvampi kuin ihmisvarvas, joten se on todennäköisesti pystynyt heiluttamaan sitä ja tarttumaan sen avulla esineisiin. Lucy ja Selam edustavat apinan ja alkuihmisen välivaihetta, jossa muinaiset edeltäjämme nousivat pystyasentoon ja alkoivat kävellä kahdella jalalla. Puuhun se on voinut kavuta myös ruuan tai turvapaikan perässä. Lucylla ja muilla aikuisilla A. Samoilla seuduin Etiopiassa eli myös yksi kuuluisimmista varhaisista serkuistamme, Lucyksi nimitetty aikuinen A. Ne oleskelivat silti vielä myös puissa, mistä vihjaa myös Selamin anatomia. Toisaalta isovarvas ei Apinataaperon fossiili avaa varhaista historiaamme sojota eri suuntaan kuin muut varpaat, vaan kaikki ovat samassa rivissä, kuten ihmisillä. DeSilvan mukaan niiden on ollut pakko toimia näin. Tuntuuko joskus siltä, että lapsesi suorastaan kiipeilee seinillä. Selam jopa sai lempinimen ”Lucyn lapsi”, mutta sittemmin selvisi, että ”tytär” oli itse asiassa syntynyt 100 000 vuotta emoa aikaisemmin
Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjänä toimi Dr. Szabolcs Felszeghy (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Nina Hakulinen. Freddy Kleitz (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Aino Nevalainen ja kustoksena tutk.joht. Vastaväittäjänä toimi prof. Dietmar Haltrich (BOKU-yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Maria Kämärin väitöskirja Spatiotemporal variation of sediment and nutrient dynamics in seasonally ice-covered rivers tarkastettiin 5.12.2018. Tuula Pakkanen. FM Aki Kärnän väitöskirja Modelling of supersonic top lance and the heat-up stage of the CASOB process tarkastettiin 23.11.2018. Use of membrane technologies for clarification and concentration of blackcurrant juice and extraction of anthocyanins from blackcurrant marc tarkastettiin 16.11.2018. DI Xiang Youn väitöskirja Kinetics studies and mass balances of VÄITÖKSIÄ sulfur dioxide-ethanol-water fractionation of sugarcane straw tarkastettiin 4.12.2018. Maija Nissinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Simo-Pekka Hannula. DI Anne Tanskasen väitöskirja Novel iron-based oxide, hybrid and superlattice thin films: versatility of atomic/molecular layer deposition tarkastettiin 26.11.2018. M.Sc. Andersen (Tromssan yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Jyrki Mäkelä (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. FM Riikka Havusen väitöskirja Enhancing Adoptive Cell Therapy of Solid Tumours with Armed Oncolytic Adenoviruses tarkastettiin 9.11.2018. Ingo Burgert (ETH Zürich, Sveitsi) ja kustoksena prof. Mari Lundström (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Cecilia Brunellon väitöskirja Tau pathology: Secretion and internalization as the key for understanding protein propagation tarkastettiin 26.10.2018. Yonghao Ni (New Brunswickin yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. DI Tiina Beltin väitöskirja Interactions between Scots pine heartwood extractives and wood decaying fungi tarkastettiin 23.11.2018. Jochen Blumberger (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Amparo M. Maria Sanz Navarron väitöskirja Sox2 and Meis1 in tooth development and murine incisor renewal tarkastettiin 7.12.2018. Dipl.-Chem. Jan Deska. M.Eng. Jeanette H. Timo Fabritius. M.Sc. Helsingin yliopisto M.Sc. FM Anniina Salmelan vätöskirja Bioaerosol generation and measurements for testing the performance of a computational fluid dynamic model tarkastettiin 30.11.2018. Veli-Matti Kerminen. Vastaväittäjinä toimivat Ph.D. Riitta Keiski. Ari Laurén. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Juha Voipio. Henrik Birkedal (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Kari Strand. Juha Partanen. Kaarina Sivonen. Petri Kursula. Jyrki Kukkonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dos. TkL Kati Valtosen väitöskirja Relevance of Laboratory Wear Experiments for the Evaluation of Inservice Performance of Materials tarkastettiin 2.11.2018. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Daniel Binkley (Pohjois-Arizonan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Knut Aasmundtveit (USN-yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Emanuele Zannini (Corkin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Ari Jokilaakso (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Wenzhong Zhangin väitöskirja Metal(IV) Phosphate Based Functional Materials for Selectively Harvesting Rare-Earth Elements from Bauxite Residue tarkastettiin 23.11.2018. Pezhman Mohammadin väitöskirja Biologically Inspired High Performance Material tarkastettiin 7.12.2018. Vastaväittäjinä toimivat prof. Sandip Bankar. Pertti Pasanen. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Frank Niklaus (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, Ruotsi) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi DDS, Ph.D. FM Leena Penttisen väitöskirja Structure determination of enzymes with potential in processing of cell wall compounds tarkastettiin 30.11.2018. Kari Laasonen. Dimitris Argyropoulos (Pohjois-Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Heljä-Sisko Helmisaari. Vastaväittäjänä toimi prof. Itä-Suomen yliopisto FM Dina Navia-Paldaniuksen väitöskirja Pharmacological and biochemical characterization of ABHD6, ABHD11 and ABHD12 tarkastettiin 2.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Erkki Levänen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Ph.D. M.Sc. Vastaväittäjänä toimi prof. Wolfgang Bauer (Grazin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Querol Simón (Alimentosin maatalouskemian ja -teknologian instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Esa Vuorinen Väitökset jatkuvat sivulla 62.. Ilkka Ojanperä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Herbert Sixta. Vastaväittäjänä toimi prof. Mervi Paulasto-Kröckel. Daniel Fabijanic (Deakinin yliopisto, Australia) ja apul.prof. M.Sc. Robert Vacha (Masarykin yliopisto, Tšekki) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi prof. DI Meri Lundahlin väitöskirja Wet-spinning of Cellulose Nanofibril Hydrogels tarkastettiin 9.11.2018. DI Aku Itälän väitöskirja Chemical behaviour of bentonite in the near field of the KBS-3V concept tarkastettiin 20.11.2018. You-Lo Hsieh (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. MMM Anu Humiston väitöskirja Antifungal and Antileukemic Compounds from Cyanobacteria: Bioactivity, Biosynthesis, and Mechanism of Action tarkastettiin 23.11.2018. Srinivas Kumar Ponnan väitöskirja Structural and functional characterization of the multi-domain scaffolding protein Shank3 tarkastettiin 16.11.2018. José Ramón Álvarez Saiz (Oviedon yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. M.Sc. FM Jukka-Pekka Rannan väitöskirja Geological evolution and gold mineralization in the northern part of the Peräpohja belt, Finland: Evidence from whole-rock and mineral chemistry, and radiogenic and stable isotopes tarkastettiin 23.11.2018. Yan Xun väitöskirja Exopolysaccharides produced by lactic acid bacteria in fava bean matrix tarkastettiin 26.10.2018. Maarit Karppinen. Markus Linder. Emma Master. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dos. Vastaväittäjänä toimi prof. Bjørn Kløve (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Marco Donia (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Marja Tiirola. Orlando Rojas. Tapani Vuorinen. Peter Sorjonen-Ward (GTK) ja kustoksena prof. DI Jinze Doun väitöskirja Fractionation of Willow Bark for Combined Production of Extracts and Fiber Bundles tarkastettiin 3.12.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Frederico Magalhãesin väitöskirja Harnessing heterosis: enhancing industrial yeast functionality through interspecific hybridisation tarkastettiin 5.12.2018. MMM, DI Mari Lappalaisen väitöskirja Dynamics of dissolved carbon and nitrogen in decomposing boreal mor and peat as affected by enchytraeid worms tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. M.Sc. Oulun yliopisto M.Sc. Pirta Hotulainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. (Tech.) Saima Alin väitöskirja Processing and Properties of Titania Nanostructures tarkastettiin 23.11.2018. FM Emma-Tuulia Nurmesniemen väitöskirja Experimental and computational studies on sulphate removal from mine water by improved lime precipitation tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ülo Mander (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Lauri Rautkari. Vastaväittäjänä toimi prof. Gareth Law. Akseli Hemminki. Vastaväittäjänä toimi prof. (Eng.) Filip Mollerupin väitöskirja Engineering and Discovery of CAZyme AA5_2 Oxidases tarkastettiin 30.11.2018. Eliisa Lotsari. DI Nico Holmbergin väitöskirja Hydrogen Evolution Reaction on Carbon Nanotubes: Insights from Electronic Structure Theory tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Stephen Darby (Southamptonin yliopisto, IsoBritannia) ja kustoksena dos. FM Laura Hintikan väitöskirja Development of Mass Spectrometric Methods for Analysis of Anabolic Androgenic Steroids tarkastettiin 16.11.2018. Lilli Kaarakan väitöskirja Soil changes and long-term ecosystem recovery from physical and chemical load—stump harvesting and sprinkling infiltration as case studies tarkastettiin 9.11.2018. Tampereen teknillinen yliopisto DI Matti Javanaisen väitöskirja Diffusion of Lipids and Proteins in Complex Membranes tarkastettiin 26.10.2018. M.Sc. Bright Ankudzen väitöskirja Syntheses of gold and silver nanoparticles on support materials for trace analyses using surfaceenhanced Raman spectroscopy tarkastettiin 23.11.2018. 60 KEMIA 8/2018 HENKILÖUUTISIA Aalto-yliopisto DI Antti Rautiaisen väitöskirja Solid-liquid interdiffusion bonding for MEMS device integration tarkastettiin 2.11.2018. Ola Nilsen (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Jyväskylän yliopisto FM Promise Mpamahin väitöskirja Response of microbial biomass and carbon dynamics to changing hydrological conditions in old peat deposits tarkastettiin 23.11.2018. Anna Erlandsson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Nora Papin väitöskirja Value-added processing of blackcurrants. Jörg Pietruszka (Düsseldorfin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Juha Savinainen. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulla Lassi. Ilpo Vattulainen. M.Sc. Herbert Sixta. Risto Kostiainen. M.Sc. (Tech.) Huy Quang Lên väitöskirja Wood biorefinery concept based on ?-valerolactone/ water fractionation tarkastettiin 16.11.2018. Vieno Piironen. Fabian Blumen väitöskirja Enzymatic Synthesis of O-Heterocyclic Scaffolds by Cyclization & Ring Expansion Reactions tarkastettiin 5.12.2018
Under hans tid blev Åbo Akademi en föregångare i moderniseringen av ämnet analytisk kemi i vårt land. Wänninen hade kontakter med industri och ett stort antal industrianknutna forskningsarbeten gjordes under hans ledning. Kontakter med industri Erkki Wänninen insåg också att universitetet med dess undervisning och forskning är en integrerad del av det samhälle vi lever i och att den tekniska forskningen vid universitetet även bör betjäna vårt näringsliv. Han var skicklig och diplomatisk i akademisk administration och var mycket uppskattad av sina kolleger. Inon ramen för dessa avtal skedde betydande utbyte av forskare och lärare som då inte var så vanligt i Finland. in memoriam VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen palkittiin siot viljateknologian kehittäjänä. Sedan 1960-talet var han även verksam inom spårelementoch miljöanalys, främst i utveckling av elektrokemiska och atomspektroskopiska analysmetoder. Under kriget tjänstgjorde Wänninen i flygvapnet. Han var också mycket engagerad i ett flertal samhälleliga förtroendeuppdrag, till exempel som medlem i Åbo kyrkoråd. Han författade ett tiotal utförliga kurskompendier för underlättande av studerandens arbete. Erkki Wänninen fungerade även en lång tid som egenvårdare för sin kära hustru Berit. Under sina drygt 30 år som lärare och forskare blev han av sina elever och kolleger uppskattad som en vänlig och tillmötesgående person, alltid färdig att lyssna och diskutera andras problem. Hän on johtanut useita kansainvälisiä projekteja, muun muassa pohjoismaista rukiin yhteistyöverkostoa sekä EU:n jättihanketta, jossa kehitetään terveellisiä viljatuotteita.. Dessutom var han också medlem i Högskolerådets tekniska sektion, Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland, samt i Finlands Akademis teknisk-vetenskapliga kommission. Han var också kapitelmästare i Storkapitlet i Finland. Han var aktiv i frimurarverksamheten och var ordförande mästare i St. Professor Wänninens vetenskapliga verksamhet gällde till en början användning av komplexbildande reagens i analytisk kemi. Kaisa Poutasen tutkimus on keskittynyt täysjyväviljaan ja ravintokuituun sekä bioprosessointiin ja täysjyvätuotteiden terveysvaikutuksiin. Han var född den 9 oktober 1925. Detta betraktades på den tiden som något som bör undvikas och att det inte hör till universitetens roll. Erkki Wänninen framhävde också betydelsen av aktiva internationella kontakter för upprätthållande av en hög vetenskaplig standard i forskningen. 2011 promoverades Wänninen till jubeldoktor vid Åbo Akademi. Till dessa förtroendeuppdrag gav han mycket av sin aktiva verksamhet under sina pensionsår. Han var till exempel medlem in redaktionsråden för de internationella facktidskrifterna Analytica Letters och Talanta. Redan i ett tidigt skede insåg Erkki Wänninen elektronikens och datorernas betydelse vid utveckling av automatiska analysmetoder och så kallade intelligenta analysinstrument. För undervisning och akademisk administration offrade Wänninen mycket tid och energi. I flera år fungerade Wänninen som rektor för Handelskolan vid Åbo Akademi och som dekanus vid kemisk-tekniska fakulteten vid Åbo Akademi. Johannes logen St. 61 8/2018 KEMIA Erkki Wänninen, professor emeritus i analytisk kemi vid Åbo Akademi avled den 4 april 2018. Wänninens vetenskapliga förtjänster Vilja-alan tiedeyhteisö AACCI International on myöntänyt VTT:n tutkimusprofessorille Kaisa Poutaselle Thomas Burr Osborne -mitalin. Han var också medlem i IUPAC-kommissionen Analytical reagens and reactions. Henrik i Åbo. Palkinnon perusteena ovat Poutasen anErkki Wänninen Föregångare i analytisk kemi har också internationellt uppskattats högt. Tillsammans med sin företrädare, Anders Ringbom, utförde han en banbrytande insats på detta område. Under hans tid undertecknade laboratoriet för analytisk kemi forskningsavtal med flera framstående utländska universitet. Ari Ivaska Skribenten är professor emeritus i analytisk kemi vid Åbo Akademi
Aleksei Solovtšenko (Moskovan yliopisto, Venäjä) ja kustoksena prof. Vesa Hytönen. Sarveiskalvon vajaatoiminnasta johtuvaa sokeutta hoidetaan nykyisin muun muassa luovutetuilla sarveiskalvoistutteilla. Vanacker on Belgian ja Saksan kansalainen. NIMITYKSIÄ Väitökset jatkuvat… Hyaluronihappo, alginaatti ja gellaanikumi sekä kollageeni ovat sopivia hydrogeelipohjaisia tukimateriaaleja keinotekoisiin ihmisen varaosiin, kuten uusiin sarveiskalvoihin. Guido Serini (Torinon yliopisto, Italia) ja kustoksena akat.prof. DI Sami Rissasen väitöskirja Modulation of Membrane Lipid Receptors Explored via Multiscale Computer Simulations tarkastettiin 13.12.2018. Menetelmän hyviä puolia ovat sen yksinkertaisuus, miedot reaktio-olosuhteet sekä myrkyllisten reagenssien ja sivutuotteiden puuttuminen. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Leskelä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Gerhard Posch (Böhler Welding GmbH, Itävalta) ja prof. Jukka Hakkola (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Pranshu Sahgalin väitöskirja New Insights into receptor trafficking in human cancer tarkastettiin 16.11.2018. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi keskushermostossa. Oliver Amft (Erlangen-Nürnbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Sara Wickström (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apul.prof. MHS Kishor Hadkhalen väitöskirja Occupational exposure and risk of bladder cancer: Population based studies in the Nordic countries and Canada tarkastettiin 5.12.2018. (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Hän siirtyy yhtiöön Dow Chemical Companysta, jossa hän on viimeksi toiminut myyntijohtajana Yhdysvalloissa. Jakub Parakin väitöskirja Evaluation of Wearable Optical Heart Rate Monitoring Sensors tarkastettiin 8.11.2018. Ville Santala. Karvisen mukaan näin valmistettujen hydrogeelien ominaisuudet ovat muokattavissa muihinkin pehmytkudostekBiopohjaisilla hydrogeeleillä varaosia ihmiseen nologian sovelluksiin. Eriika Savontaus. FM Rolle Rahikaisen väitöskirja Talin mechanosensing in the regulation of adhesion complex composition and function tarkastettiin 2.11.2018. DI Leo Jangan väitöskirja Thermally Sprayed Cr 3 C 2 -NiCr Coatings—Improving the Abrasion Resistance tarkastettiin 30.11.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Vesa Hytönen. DI Saara Söyringin väitöskirja Structured ZnO and Al 2 O 3 /Ag surfaces: Antibacteriality, Photocatalytic Activity and Durability tarkastettiin 29.11.2018. M.Sc. M.Sc. Johanna Ivaska. Materiaalien lupaavaksi valmistusmenetelmäksi paljastui hydratsoni-ristisilloitus. Vastaväittäjänä toimi prof. Giulia Rossi (Genovan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi professori Jukka Seppälä Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Minna Kellomäki. 62 KEMIA 8/2018 HENKILÖUUTISIA Kemira Oyj Yritysvastuujohtajaksi 1.2.2019 alkaen on nimitetty M.A. Jennika Karvinen. Vastaväittäjinä toimivat prof. Luovuttajista on kuitenkin pulaa. Kotkamills Oy Kartonkiliiketoiminnan johtajaksi on nimitetty DI, MBA Ulrika Kurtén. DI Anssi Laukkasen väitöskirja Microstructure Based StructureProperty Relationships for the Design of Thin Films and Composite Coatings by Multiscale Materials Modeling tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Vastaväittäjinä toimivat prof. Eevi Rintamäki. Giovanni Bolelli (Modenan yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Siirteet voivat myös pettää tai aiheuttaa immuunireaktioita. Ihmisen keskushermosto taas uusiutuu huonosti, eikä perinteinen lääketiede kykene kunnolla paikkaamaan hermoston vaurioita. Antti Salminen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Takala (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Steven Matthews (Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti) ja TkT Helena Ronkainen (VTT) ja kustoksena prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Kemiran nykyinen yritysvastuujohtaja Tuula Paajanen jää siirtymäkauden jälkeen eläkkeelle. Vastaväittäjänä toimi prof. FM Tapio Lehtisen väitöskirja Solar Fuels and Chemicals: Engineering Bacterial Platform for the Production of Long-Chain Hydrocarbons from Carbon Dioxide and Electricity tarkastettiin 23.11.2018. Neste Oyj Toimitusjohtajana on aloittanut DI (kemiantekniikka ja polymeeritekniikka) Peter Vanacker. Suresh C. Renno Veinthal (Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro) ja Ph.D. FL Jennika Karvisen väitöskirja Hydrazone Crosslinked Polysaccharide-based Hydrogels for Soft Tissue Engineering tarkastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 2.11.2018. Turun yliopisto FM Jari Kämäräisen väitöskirja Photosynthetic cyanobacteria as future biotechnological hosts; considerations in regards to metabolite toxicity and cofactor redox balance tarkastettiin 2.11.2018. Ilpo Vattulainen. Ian Givens (Readingin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena apul.prof. Erkki Levänen. Oikaisu Jyväskylän yliopistossa väitellyt Juha Siitonen (Kemia-lehti 7/2018) kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmät, joilla stemonaja kefalotaxus-kasvien luonnonaineita voidaan valmistaa synteettisesti entistä tehokkaammin. Asian osoitti väitöstyössään tutkija Jennika Karvinen. Hän työskentelee tällä hetkellä Sveitsissä maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n ilmastoja energiajohtajana. Eero Pukkala. FM Anu Nuoran väitöskirja Postprandial Lipid Metabolism Resulting from Heated Beef, Homogenized and Heat Treated Milk and Interesterified Palm oil tarkastettiin 5.12.2018. Olli Pentikäinen (Turun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Kaisa Linderborg.. Hän siirtyi Nesteen palvelukseen CABB-konsernin toimitusjohtajan tehtävästä Saksasta. FM, DI Liisa Ailasen väitöskirja The role of Neuropeptide Y in the Pathogenesis of the Metabolic Syndrome: A study of Liver Metabolism in Transgenic Mice Overexpressing Neuropeptide Y in Noradrenergic Neurons tarkastettiin 16.11.2018. Aiemmin Vanacker toimi pitkään johtotehtävissä Bayerissa. Vastaväittäjinä toimivat Dr. Ilkka Korhonen. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Silvan Scheller (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Rasmus Valanko. Petri Vuoristo. Pillai (Sligon teknologiainstituutti, Irlanti) ja prof. Vastaväittäjänä toimi prof. Petri Vuoristo. Hän ei kehittänyt menetelmiä aineiden eristämiseen kasveista. Uudet hoitomuodot ovat siksi tarpeen. Veli-Tapani Kuokkala. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Vastaväittäjinä toimivat Ph.D. Tampereen yliopisto FM Sampo Kukkuraisen väitöskirja Molecular dynamics of talinintegrin interaction tarkastettiin 26.10.2018. DI Jonne Näkin väitöskirja Properties of Alloy 625 Claddings Made with Laser and CMT Methods tarkastettiin 23.11.2018. VeliTapani Kuokkala
Vastaväittäjänä toimi professori Matti Mäntysalo Tampereen teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Heli Jantunen. DI Jarkko Tolvasen väitöskirja Novel sensor and switch applications for flexible and stretchable electronic materials tarkastettiin Oulun yliopistossa 2.11.2018. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi. Yksi Tolvasen kehittämistä sensoreista oli konepestävä venymäanturi. Sen toimivuuden hän testasi kiinnittämällä anturin ihoon, jossa se mittasi onnistuneesti kehon liikkeitä ja fysiologisia signaaleja. puettava pietsoresistiivinen ja -kapasitiivinen hybridianturi sekä uudenlainen pietsosähköinen anturinauha, joka sopii kohotetun lämpötilan ympäristöihin. Niillä on tulevaisuudessa tärkeä rooli esimerkiksi biodiagnostiikassa, tekoälyssä, virtuaalitodellisuudessa ja esineiden internetissä. Jarkko Tolvanen.. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. 63 8/2018 KEMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Tieteen päivät Helsinki 9.–13.1.2019 www.tieteenpaivat.fi Labquality Days Helsinki 7.–8.2.2019 www.labqualitydays.fi Uusi Teollisuus Tampere 20.–21.3.2019 www.uusiteollisuus.fi ChemBio Finland ja Kemian Päivät Helsinki 27.–28.3.2019 chembio.messukeskus.com Bioenergy Meet 2019 Helsinki 25.–26.4.2019 eurobioenergy.enggconferences.com Life Science Live Turku 15.–19.5.2019 www.lifesciencelive.com Helsinki Chemicals Forum Helsinki 23.–24.5.2019 www.helsinkicf.eu SETAC Europe 29 th Annual Meeting Helsinki 26.–30.5.2019 helsinki.setac.org World Circular Economy Forum 2019 Helsinki 3.–5.6.2019 wcef2019.fi HIMSS & Health 2.0 Europe Conference Helsinki 11.–13.6.2019 www.himss.org > Events The 2019 Congress of the European Society for Evolutionary Biology Turku 18.–23.8.2019 eseb2019.fi MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT RNA Nanotechnology Ventura, Yhdysvallat 13.–18.1.2019 www.grc.org/rna-nanotechnologyconference/2019 6 th Maximising Propylene Yields Barcelona, Espanja 23.–24.1.2019 www.wplgroup.com/aci/event/maximising-propylene-yields Berzeliusdagarna 2019 Tukholma, Ruotsi 25.–26.1.2019 www.berzeliusdagarna.se IYPT2019 Opening Ceremony Pariisi, Ranska 29.1.2019 www.iypt2019.org Interplastica 2019 Moskova, Venäjä 29.1.–1.2.2019 www.interplastica.de Lignofuels 2019 Oslo, Norja 13.–14.2.2019 www.wplgroup.com/aci/event/ lignofuels-2019 6 th European Biopolymer Summit Gent, Belgia 13.–14.2.2019 www.wplgroup.com/aci/event/biopolymer-conference-europe Biofuels and Bioenergy Amsterdam, Alankomaat 18.–19.2.2019 biofuels.conferenceseries.com Antimicrobial Peptides Barga, Italia 24.2.–1.3.2019 www.grc.org/antimicrobial-peptidesconference/2019 European Food and Beverage Plastic Packaging Summit Rotterdam, Alankomaat 27.–28.2.2019 www.wplgroup.com/aci/cpae4_ agenda_mkg Pittcon 2019 Philadelphia, Yhdysvallat 17.–21.3.2019 pittcon.org/pittcon-2019/ 2 nd International Plant Spectroscopy Conference Berliini, Saksa 25.–28.3.2019 ipsc-2019.julius-kuehn.de ACS National Meeting Orlando, Yhdysvallat 31.3.–4.4.2019 www.acs.org Single-Molecule Sensors and NanoSystems International Conference München, Saksa 3.–5.4.2019 premc.org/conferences/s3ic-singlemolecule-sensors-nanosystems International Congress on Particle Technology 2019 Nürnberg, Saksa 9.–11.4.2019 partec.info 4 th Green & Sustainable Chemistry Conference Dresden, Saksa 5.–8.5.2019 www.elsevier.com > Events IFCC-EFLM EuroMedLab 2019 Barcelona, Espanja 19.–23.5.2019 www.ifcc.org www.euromedlab2019barcelona.org 14 th IUPAC International Congress of Crop Protection Chemistry Gent, Belgia 19.–24.5.2019 www.iupac.org > Events 6 th International Conference on Renewable Energy Gas Technology Malmö, Ruotsi 20.–21.5.2019 www.regatec.org Plant Based Summit Lyon, Ranska 22.–23.5.2019 www.plantbasedsummit.com 14 th International Symposium on Macrocyclic and Supramolecular Chemistry Lecce, Italia 2.–6.6.2019 ismsc2019.eu ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied Topics Atlanta, Yhdysvallat 3.–7.6.2019 www.asms.org/conferences World Bioenergy Congress and Expo Lontoo, Iso-Britannia 6.–7.6.2019 bioenergy.insightconferences.com Inorganic Days Uumaja, Ruotsi 12.–14.6.2019 www.oorgan.se Loss Prevention 2019 Delft, Alankomaat 16.–19.6.2019 lossprevention2019.org 17 th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Thessaloniki, Kreikka 16.–20.6.2019 www.euchems.eu > Events IUPAC 2019 Pariisi, Ranska 5.–12.7.2019 www.iupac2019.org 15 th International Conference on Magnetic Fluids Pariisi, Ranska 8.–12.7.2019 premc.org/conferences/icmfmagnetic-fluids 21 st European Symposium on Organic Chemistry Wien, Itävalta 14.–18.7.2019 esoc2019.conf.tuwien.ac.at 8 th European Variety in University Chemistry Education Firenze, Italia 17.–19.7.2019 www.euchems.eu 18 th International Symposium on Novel Aromatic Compounds Sapporo, Japani 21.–26.7.2019 www.isna18.org International Water History Conference 2019 Florianopolis, Brasilia 22.–26.7.2019 www.3wceh2019.floripa.br/site/capa Mendeleev 150: 4 th International Conference on the Periodic Table endorsed by IUPAC Pietari, Venäjä 26.–28.7.2019 mendeleev150.ifmo.ru ACS National Meeting Boston, Yhdysvallat 25.–29.8.2019 www.acs.org 6 th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements Wilhelmshaven, Saksa 25.–30.8.2019 www.gsi.de/tan19 HENKILÖUUTISIA Tutkija Jarkko Tolvanen kehitti väitöstyössään anturija kytkinteknologiaa elastiseen elektroniikkaan eli venytettäviin laitteisiin ja komponentteihin, joita käytetään päälle puettavissa laitteissa. Lisäksi Tolvanen rakensi joustavia komposiittimateriaaleja, joiden valmistusta, ominaisuuksia ja hyödyntämistä paineantureissa hän tutki. Materiaaleista syntyi Uusia antureita puettaviin laitteisiin Ihmiskehoon integroitavien ja päälle puettavien laitteiden anturit voivat kerätä tietoa ihmisistä ja ympäristöstä vuorokauden ympäri
Kontogeorgis piti palkintoluentonsa 30:nnessa sovelletun termodynamiikan ESAT 2018 -symposiossa, joka järjestettiin Prahassa 16.–19. Palkinto on tunnustus mittavista ansioista termodynamiikan alalla, ja sen saaminen edellyttää menestyksekästä ja pitkäaikaista uraa. Kokouksen aluksi valittiin eläköityneiden edustajien tilalle uusia kansallisia edustajia eri maista. Termodynamiikan opetus kiinnostaa Olin jäsenenä viime vuonna muodostamassamme komiteassa, joka valitsi TTP-palkinnon (Distinguished Lecture in Thermodynamics and Transport Properties) saajan vuodelle 2018. helmikuuta 2018. Efcen laatimien valintaehtojen mukaan tunnustuksen saajaksi pitää ehdottaa vähintään kolmea ehdokasta. Vinkkinä siis lehden lukijoille, että myös opetuksen ja termodynamiikan yhdistävistä aiheista kannattaa lähettää abstrakti arvioitavaksi. toukokuuta 2019, sekä Thermodynamics, joka järjestetään Espanjan Punta Humbriassa 26.–28. Muodostimme myös komitean, joka valitsee Excellence Awards -palkinnon saajan. 64 KEMIA 8/2018 SEURASIVUT Euroopan kemiantekniikan liiton Efcen termodynamiikan ja kuljetussuureiden työryhmän vuosikokous pidettiin Saksassa 26. kesäkuuta 2019. Tänä vuonna ehdolla oli neljä alallaan tunnettua henkilöä, joilla kaikilla on mittavaa tutkimustoimintaa. Lisäksi tilaisuudessa käsiteltiin tulevia kongressitapahtumia ja niitä koskevia tiedotusasioita, koska useita järjestelytoimikunnissa olevia henkilöitä oli samaan aikaan paikalla. Frankfurt on keskeinen liikenteen solmukohta, ja siellä käy lentäen kätevästi yhden päivän aikana useasta Euroopan maasta. kesäkuuta 2018. Teaching thermodynamics -sessio todettiin onnistuneeksi lisäksi kongressin ohjelmaan. Monesti esiin tullut asia oli kongressien ajoittaminen kalenteriin siten, että ne sijoittuisivat ajallisesti melko tasaisin väliajoin, eikä samana vuonna olisi monta kongressia. Tulossa on esimerkiksi vuoden 2020 ESAT-tapahtuma, joka järjestetään Pariisissa 28.6.– 1.7.2020. Vastaavia opetukseen suunnattuja sessioita on tarkoitus pitää myös tulevissa Efcen kongresseissa. Euroopan kemiantekniikan liiton Efcen (European Federation of Chemical Engineering) termodynamiikan ja kuljetussuureiden työryhmän (Working Party on Thermodynamics and Transport Properties, WP-TTP) kokous järjestettiin perinteiseen tapaan Saksan Frankfurt am Mainissa. Kokouspaikkana toimi Saksan kemiantekniikan ja biotekniikan liiton Decheman talo Frankfurtissa. PalTermodynamiikan työryhmä kokoontui kinto julkaistaan mitä ilmeisimmin Thermodynamics 2019 -kongressissa Espanjassa. Juha-Pekka Pokki Kirjoittaja toimi yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa.. Kokouksessa keskusteltiin myös opetuksen sessiosta, joka oli osa Romanian Bukarestissa vuonna 2017 pidettyä ESAT-symposiota. Sitten tehdään yhteinen päätös palkinnon saajasta. Tämä todettiin taas kerran sangen vaikeaksi, koska kullakin tapahtumalla on oma vakiintunut vuosirytminsä, jonka mukaan ne pidetään kahden tai kolmen vuoden välein. Sen jälkeen komiteamme tutustuu väitöskirjoihin, ja kukin meistä asettaa ne paremmuusjärjestykseen. Palkinnon sai professori Georgios Kontogeorgis Tanskan teknillisestä yliopistosta DTU:sta. Lähestyviä kongresseja ovat PPEPPDkongressi, joka pidetään Kanadan Vancouverissa 12.–16. Palkinnon ehdokkaaksi pääseminen tarkoittaa, että ansiokkaista termodynamiikan uusista väitöskirjoista lähetetään määräaikaan mennessä kansallisia ehdotuksia TPP-ryhmän puheenjohtajalle tai sihteerille
Omalla ryhmälläni oli esillä kiinteä–neste-sekoituksen mallinnukseen liittyvä posteri, joka oli painettu kankaalle. Ville Alopaeus Kirjoittaja toimii kemian laitetekniikan professorina Aalto-yliopistossa.. syyskuuta. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Otteluita pelattiin myös Toulousessa, ja yksi lähetyksistä käynnistyi tällä selostajan Hamlet-mukaelmalla. sä teollisuudessa. helmikuuta 13. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2019 9. kello 17–23 Nerokasta nanoteknologiaa 11.1. Molemmat vaihtoehdot olivat hyviä, ja äänestyksen jälkeen päädyimme niukasti Porton puolelle. Useimmat kysymykset liittyivät posterimateriaaliin. Vaikka aikaa oli enemmän, kokous vietiin läpi melkoisella kiireellä, ja konferenssin jälkeen vaihdettiin vielä muutama sähköposti siitä, mitä oikein päätettiin. Hän on sittemmin väitellyt ja nyt töisRoosanväristen tiilirakennusten Toulousea kutsutaan vaaleanpunaiseksi kaupungiksi. toukokuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Tällä kerralla olin ainoa Suomen edustaja, vaikka meilläkin on tällä alalla paljon soveltavaa tutkimusta. Mielelläni näkisin sitä esiteltävän näissä konferensseissa enemmänkin. Heidän amerikkalainen yrityksensä kuulemma suosii tätä palvelua. huhtikuuta 2. tammikuuta 6. Totesin, että rypäleiden murskaamisessa tallaamalla 1 ft/s ei ole nopeus vaan taajuus (vrt. Sekoitusyhteisö on kohtuullisen tiivis, ja konferenssin noin 180 osanottajasta melko suuri osa olikin enemmän tai vähemmän tuttuja aikaisemmista yhteyksistä. maaliskuuta 3/2019 4. kello 15–17 Nuorten kemian työpaja 10.1. Networking toimii tehokkaasti, kun tiedetään jo valmiiksi toisten osaamiset. Konferenssin pitopaikka oli vanha teurastamo, joka nykyään toimii onneksi museona. Käsiteltyä saatiin kuitenkin tärkein asia eli seuraavan European Mixing -konferenssin pitopaikka vuonna 2021. Vaikka paikalla ei ollut muita suomalaisia, tapasin ryhmässäni muutama vuosi sitten tutkijavierailulla olleen tšekkiläisen tuttuni. Pyhän Saturninuksen basilika on 1000-luvulta. Eurooppalainen sekoitusalan kongressi European Conference on Mixing järjestettiin Ranskan Toulousessa 9.–12. Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. syyskuuta 2019. ensimmäinen kappale tässä raportissa). Tuttavani tarjosi konferenssin lopuksi taksimatkan lentokentälle Uberilla, mikä oli ensimmäinen kokemukseni kyseisestä kuljetuspalvelusta. Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös Efcen Mixing-työryhmän kokous. Otsikon mukainen puujalkavitsi jäi mieleeni jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailuista 2016. kello 10–14 Katso koko ohjelma: www.tieteenpaivat.fi. Koska aivojeni puujalkavitsilohko on ylikehittynyt, se jäi mieleeni ja palasi jälleen kummittelemaan, kun 16 th European Conference on Mixing järjestettiin Toulousessa 9.–12. 65 8/2018 KEMIA SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuosi 2019 Katso koko ohjelma: kemia100.fi Suomalaisten Kemistien Seura Tieteen päivillä 2019 9.–13.1.2019 Helsingin yliopisto ja Tieteiden talo Rohkeaa kemiaa 10.1. Ehdokkaita oli kaksi, Irlannin Limerick ja Portugalin Porto. Ehdokaspaikkakuntia esiteltäessä mukana oli kuvia myös viinin valmistuksesta perinteisin menetelmin. helmikuuta 2/2019 14. Seuraavaksi Portugaliin Efcen sekoitustyöryhmän kokous oli suunniteltu maanantain lounastauolle. EteläeuTo Lose or not To Lose rooppalaisessa kulttuurissa tämä onnistuu, kun lounasta ei hotkita alle puolessa tunnissa. Kemian Seurojen Kemian Päivät 2019 27.–28.3.2019 Messukeskus, Helsinki Katso koko ohjelma: kemianseurat.fi/kemia/ kemian-paivat-2019
Kansallisessa rankingissa Yale on noteerattu kolmossijalle ja kansainvälisesti maailman terävimpään kärkeen. Maailmankuulun suomalaisarkkitehdin Eliel Saarisen amerikkalaistunut poika Eero Saarinen puolestaan opiskeli arkkitehdiksi Yalessa. Edellinen yalelainen taloustieteilijä Robert Shiller vastaanotti tunnustuksen vuonna 2013. sisko.loikkanen@gmail.com Yalen opiskelijat asuvat kampuksella omissa collegeissaan brittiläisten huippuyliopistojen tyyliin.. Yalen yliopisto näkyy kaupunkikuvassa ja on alueella merkittävä työllistäjä. Yalesta ponnistavat myös monet tunnetut yritykset. New Havenista tuli sittemmin tärkeä orjuuden vastustajien tukikohta, ja yliopiston hämärä menneisyys jäi historiaan. Samana vuonna Nobelin lääketieteen palkinto myönnettiin Yalen professorille James Rothmanille, joka on tutkinut solujen vesikkeliliikennettä. Viimeksi mainittu tutustui lakitieteen luennollaan Hillary Rodhamiin, tulevaan first ladyyn, senaattoriin, ulkoministeriin ja presidenttiehdokkaaseen. Sisko Loikkanen Puritaanisiirtolaisten aikoinaan perustama New Haven sijaitsee Connecticutin osavaltiossa reilut sata kilometriä New Yorkista pohjoiseen. Bush ja Bill Clinton. Kymmenkunta nobelistia on saanut palkinnon siellä työskennellessään. Kemian Nobelin sai vuonna 2009 Thomas Seitz, joka toimi Yalessa kemian, biokemian ja molekulaarisen biofysiikan professorina. 66 KEMIA 8/2018 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Yale College syntyi vuonna 1718, kun vauras walesilaissyntyinen kauppias Elihu Yale teki koululle mittavan lahjoituksen. Puritaanien turvapaikasta huipputieteen kotipesäksi New Haven Yalen yliopisto nostaa yhdysvaltalaisen New Havenin pikkukaupungin merkittävien tiedekeskusten joukkoon. Nykyisin heitä on yli sadasta maasta. Suomalaista väriä Lukuisat Nobelilla palkitut tieteentekijät ovat jossakin elämänsä vaiheessa vaikuttaneet Yalessa. Kaupungissa on asukkaita 130 000. Tunnustuksen Seitzille toivat tämän ribosomin rakennetta käsitelleet työt. Tätä nykyä Yale on erittäin arvostettu oppilaitos, joka kuuluu Yhdysvaltain huippuyliopistojen Ivy League -sarjaan. Vuoden 2018 taloustieteen Nobelin kävi pokkaamassa Tukholmasta professori William Nordhaus. Yaleen pääsee noin seitsemän prosenttia hakijoista. Yalen väitetään hankkineen omaisuutensa orjakaupalla. Nuorempi Saarinen suunnitteli alma materilleen sen jättimäistä valasta muistuttavan Ingalls Rink -jäähallin. Yliopiston kasvattien perustamia ovat esimerkiksi globaaliksi laajentunut kuljetusyhtiö FedEx ja sosiaalisen median kuvanjakopalvelu Pinterest. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja. Erityisen tasokkaana pidetään Yalen oikeustieteellistä tiedekuntaa, jossa ovat opiskelleet muun muassa supervallan presidentit George Bush, George W. Maineikas opinahjo houkuttelee New Haveniin vuosittain puoli miljoonaa matkailijaa. Biotieteiden kovaa tasoa Yalessa on ollut ylläpitämässä myös suomalainen molekyylibiologi ja virustutkija Ari Helenius, joka työskenteli siellä vuodet 1981–1997 ensin solubiologian apulaisprofessorina, sitten professorina ja lopulta osastonjohtajana. Yliopistossa suorittaa perustutkintoa 5 500 henkeä, jatkotutkintoja hieman suurempi määrä. Oppilaitos aloitti vuonna 1701 nimellä Collegiate School. Yale rekrytoi lahjakkaita opiskelijoita myös maailmalta
27.11. 16.10. 17.1. AINEISTOT MAINOSVARAUKSET MAINOSAINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm. Kiertotalous, biotalous, patentit 5/2019 24.7. 20.5. Laboratoriot, patentit, biotieteet. 1/2019 4.1. 23.9. Laboratoriot, koulutus, ravitsemus 2/2019 8.2. 040 770 3043 TIEDUSTELUT JA VARAUKSET POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy ”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti.” 99 % ”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.” 89 % NRO TOIM. 6.2. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/2019 11.9. 4.11. 21.2 13.3. 14.1. Kemi KEMIA AIKATAULU JA TEEMAT 2019 Nro Menossa mukana 1/2019 Labquality Days, Helsinki 7.–8.2.2019 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville 2/2019 ChemBio Finland 2019 3/2019 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 23.–24.5.2019 Laboratorioalan luentopäivät 6.–7.5.2019 4/2019 Ympäristöja kiertotalousalan ammattilaiset 5/2019 Finnsec, Helsinki 2.–3.10.2019 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 10.–11.10.2019 6/2019 Kokkola Material Week, loka–marraskuu 2019 7/2019 Bioja laboratorioalan ammattilaiset Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi Pekka Laatikainen pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi puh. 040 574 7701 Jaana Koivisto jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. ChemBio Finland 2019 Suuri messunumero: Kemia mahdollistajana 3/2019 27.3. 7.11. 26.9. 4.9. 15.8. 23.5. Kemikaalit, ympäristö, laboratoriot 4/2019 9.5. 8.4. 11.4. 18.2. 2.5. 12.8. Analytiikka, tutkimus, materiaalit 7/2019 22.10. 12.6
Mu ka na my ös no be list it Ad a E. Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille 27.–28.3.2019 MESSUKESKUS HELSINKI TE EM AT : Kie rto tal ou s | Ym pä ris tök em ia | Eli nta rvi ke ke mi a | En erg ia | Ter vey ste kn olo gia | Tu rva llis uu s | Tek oä ly ja rob oti ikk a Mu ov it TE EM A-A LU EE T: Ur ato ri | Sta rtu p alu e Pohjoismaiden johtava tapahtuma. Tap ah tum ass a on hu ike aa oh jel ma a: Ke mi an Pä ivie n -lu en toj a ja bio ala n sem ina are ja, tee ma -al ue et ura tor i ja Sta rtu p-a lue , CV -kl ini ko ita ja pa ljo n mu uta . Yo na th, Sir J.F ras e Sto dd art ja K. Paikalla yli 100 alan yritystä.. Vaikuta, vaikutu, verkostoidu. Ba rry Sh arp les s. 04 56 5 143 3, ha nn a.k os ke la@ me ssu ke sku s.c om , ch em bio fin lan d.fi Tu le ja ko hta a ala n ed ust aja t, asi akk aat , pä ätt äjä t ja toi mi jat yh de llä ker taa Me ssu kes ku kse ssa . Me ssu illa saa t tuo tte esi ja pa lve lus i esi lle oik eill e ihm isil le, rak en na t yri tyk ses i tun ne ttu utt a ja tee t ka up pa a! Ko hta am ist yö ka lu Bre lla au tta a sin ua so pim aa n tap aa mi set tap ah tum aa n. chembiofinland.fi #chembiofinland2019 Tap ah tum ast a ja osa llis tum ise sta lisä tie toa ! My yn tip ää llik kö Ha nn a Ko ske la, pu h