Nro 25 Armeija lupajahtiin Vattajalla 1 Sivu A4 Auschwitzista selvinnyt mies kirjoitti 75 vuodeksi unohtuneen kirjan 1 Sivut A8-9 Ullavassa käynnistyi lauantaina Vionoja-säätiön juhlavuosi Veikko Vionojan grafiikalla. 1 Sivu A17 Tiikerit jäi kaikessa jälkeen Anton Välimaa passaa pallon Antti Leppälälle. tammikuuta 2020. Kestotilattuna kotiin 1,08 € (sis. Nyt näyttelytilassa on esillä noin nelisenkymmentä teosta. Taide-Vionojassa voi käydä näyttelyssä jo toisena talvena peräkkäin. ESKO KESKI-VÄHÄLÄ. AC Oulu pakotti KPV:n loppuhetken osumallaan tasapeliin, kun taas Jaro kärsi kotonaan tappion AC Kajaania vastaan. Varallaolokiista rasittaa pelastuslaitoksia UUTISET 1 Sivu A5 Kokkolan Tiikereistä ei ollut lauantaina pysäyttämään Akaa-Volleyta. JUKKA LEHOJÄRVI ” Mutta mennäänpä 1980-luvulle Kiirunan kaivoksille. alv 10 %). Taidetta Vionojalla 1 Sivut B1-2 Rovaniemeläiset Raija Ruokanen (vas.) ja Annu Hietanen tutustuivat Veikko Vionojan litografianäyttelyyn. Suomen cup käynnisti pelikauden 1 Sivu A16 Aleksi Pahkasalo otti pallon haltuun ja laukoi KPV:n johtoon. www.keskipohjanmaa.fi Sunnuntai 26. 1 Sivu B3 Tiina Ruotsala ihastelee ruotsalaista urheilukulttuuria ja Pekka Lindmarkia. Hinta 3,00 €. TOMMY LÅGLAND Melkein kymmenen kuukautta kestävä jalkapallon pelikausi käynnistyi KPV:n ja Jaron osalta lauantaina Suomen cupin otteluilla. Simo Roiha kuvassa mukana. Taustalla Kari Kärkkäisen veistos Suomenhevonen. tasaisen avauserän jälkeen Tiikerit oli kaikessa vieraita jäljessä ja hävisi lopulta 0–3
–?Mutta kovasti laput silmillä mennään. PUHEENAIHE: SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A2 Perussuomalaiset gallupkärjessä Antti Savela Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet kannatuksensa 22-24 prosentin ( Yle 10.1. Perussuomalaisten kannatus on nyt korkeimmillaan puolueen historiassa. Jos keskustaa todella kiinnostaisi maaseudun ja viljelijöiden puolustaminen, se pysyisi kaukana tästä hallituksesta. Entinen Alajärven nimismies ja kuuden kauden kansanedustaja perusti Perussuomalaiset ry:n Saarijärven Rauhalan lomanviettopaikassa loppukesällä 1995. Ei ihme, jos demarija keskustaäänestäjät miettivät puoluekantaansa, Peltokangas laukoo kohtalaisen suoraan tyyliinsä. Vistbacka onnittelee perussuomalaisia kovista kannatuslukemista ja arvelee, että taustalla on nykyisen hallituksen politiikka, jolle haetaan vastavoimaa. Raimo Vistbacka oli perussuomalaisten ensimmäinen kansanedustaja. Puhutaan suoraan ja kursailematta. Peltokankaan mukaan kaiken tämän jälkeen ei ole ihme, jos perussuomalaisten kannatus nousee koko ajan. –?Onhan se paljon puhuvaa, että ministeri Ohisalo nimittää ehdokkaakseen sisäministeriön kansliapäälliköksi jonkun muun kuin ehkä Euroopan sopivimman hakijan, Supon päällikön Antti Pelttarin. Tämä kielii poliittisesta nimityksestä ja siitä mitä vihreät arvostavat, Peltokangas toteaa ja vastaa itse: – Ei ainakaan vahvaa poliisikokemusta ja suomalaisten oikeutta turvalliseen elämään. Kovin moni asia nähdään maahanmuuton vinkkelistä. Siitä kansa tykkää. Tämä maailmaa syleilevä vihervasemmistopolitiikka on niin ”last season” (mennyttä), Kokkolassa syntynyt ja koulunsa käynyt ja nykyään Kaustisella asuva Peltokangas kertoo. Kansanedustaja Mauri Peltokankaan mukaan maan hallitus on puolueen paras myyntimies. Bärlund ja työministerinäkin mainetta niittänyt Urpo Leppänen. Kesällä 2017 perussuomalaiset kokoontuivat Jyväskylään valitsemaan uutta puoluejohtoa. Puolueen kansanedustaja Mauri Peltokangas Kaustiselta ole lainkaan hämmästynyt. –?En todellakaan. Somessa tapaamme nuorempaa porukkaa. Vistbacka oli puolueen jäsen aina marraskuuhun 2017. Timo Soinin ja Raimo Vistbackan pettymykseksi johtoon nousi Jussi Halla-aho johdon suosikin Sampo Terhon sijaan. ”Perustavassa kokouksessa” oli myös pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini, SMP:n eduskuntaryhmästä Kari J. Hän ei silti usko, että hallitus kaatuu kokonaisuudessaan ennen vaalikauden loppua. Mutta kansa tykkää, Vistbacka miettii ja käynnistää sahansa uudelleen. Halla-ahon johdolla syntyi Jytky III. –?Perustettiin muuten hyvä puolue. SAMAAN AIKAAN toisaalla, perussuomalaisten yksi perustaja Raimo Vistbacka sahaa moottorisahallaan tuulenkaatoja Perhon ja Alajärven rajalla. Hallituksen politiikkaa suomiessaan Peltokangas mainitsee tietysti haitallisen maahanmuuton ja ilmastoraivon, mutta ei anna pinnoja myöskään hallituksen tavalle hoitaa sisäistä turvallisuutta. –?Eivät niin, mutta viime eduskuntavaaleissakin olimme varsinaisena vaalipäivänä aivan suvereeneja. –?Polttopuita pitäisi saada, Vistbacka toteaa. Puolue hajosi, ja nyt Vistbackakin on sinisten valtuutettuna Alajärvellä. 24,3 prosenttia/ HS 22.1. –?Ja se, että olisimme yhden asian liike, on potaskaa. –?Olemme ehdottomasti paras toripuolue. Perussuomalaiset jyllää Mauri Peltokangas nousi äänivyöryn saattelemana eduskuntaan. GALLUPIT eivät kuitenkaan äänestä. –?Keskustalla on tämä maakuntauudistus. 22,8 prosenttia) tuntumaan. –?Toiminta meni sitten niin vaikeaksi, että päätin erota puolueesta. Kuntopiikki ei vain osunut ihan nappiin, Peltokangas toteaa eikä malta olla mainitsematta sosiaalidemokraattien tapaa ohittaa perussuomalaiset heti hallitusneuvottelujen porstuassa. –?Antti Rinne valitsi mieluummin vihervasemmiston ja suurimman häviäjän. JUKKA LEHOJÄRVI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ. Muut puhuvat puoluejargonia, johon kansa on jo aikoja sitten kyllästynyt, Peltokangas tuumaa. Käymme kuuntelemassa kansaa myös vaalien välissä. Laaja puolueohjelmamme on kaikkien nähtävillä netissä, hän jatkaa. VAIKKA hallitus kyytiä saakin, Peltokankaan mukaan suurin tekijä kannatuksen nousulle on se valtava työ, mitä perusaktiivit toreilla ja somessa tekevät. Puolue haluaa sen maaliin, vaikka kannatus tippuisi vaaleissa 2-3 prosenttiin. Teemme yksinkertaisesti hyvää politiikkaa ja maan hallitus on paras myyntimiehemme. –?Oltiin Rauhalassa siksi, että siellä sai olla rauhassa ja siellä oli sauna
Erityisen suosittuja ovat luontoja eläinaiheiset kuvat. Kiurun mukaan asialla on kiire. Jotta uudistus tulisi voimaan ennen vaaleja, sitä koskeva lainsäädäntö pitää hyväksyä eduskunnassa kokonaisuudessaan tämän vuoden aikana. Noin sadan eri lain muuttaminen vuoden aikana ei ole helppo homma. Esimerkiksi viime vuonna kaikki suomalaiset puolueet paitsi perussuomalaiset sitoutuivat hiilineutraaliin Suomeen vuoteen 2035 mennessä. Tallenna talven maisemia LÄHETÄ KUVA Timo Sillanpää johtaa perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiriä.. –?Tämä pitää nyt kerta kaikkiaan saada järjestykseen, Peltokangas vaatii. Timo Sillanpää on uusi kasvo piirin johdossa. Tärkeitä hetkiä on mukava ikuistaa ja jakaa muidenkin kanssa. Nykyinen hallitus haluaa keskittyä sosiaalija terveyspalveluiden uudistamiseen. Tekniikka voi olla myös asiakkaan etu. Sen sijaan muut puolueet kuten SDP ja keskusta ottivat takkiinsa, sillä suuri joukko näiden puolueiden kannattajista joko vähät välittää päästöistä tai suhtautuu niiden leikkaamiseen käytännönläheisesti eli niin, että leikataan vaan päästöjä, jos se ei heikennä omaa elintasoa ja talouskasvua. Siksi 22-24 prosenttia ei ole perussuomalaisten kannatukselle välttämättä vielä katto. Timo Sillanpää Piirin puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan perussuomalaiset SITAATIT Perussuomalaiset porskuttavat gallup-suosiossa. Lukijan kuvia voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen lukijankuva@kpk.fi. Silti hoitoketjuja muuttamalla voidaan tehdä jotain. Nurkkaan maalaaminen kannattaa KOMMENTTI Antti Savela antti.savela@kpk.fi Perussuomalaisten kannatusta ei tarvitse ihmetellä. Mauri Peltokangas Kansanedustaja, perussuomalaiset Kaustinen ” Oltiin Rauhalassa siksi, että siellä sai olla rauhassa ja siellä oli sauna. Kun Suomessa keksitään joku jakolinjoja herättävä asia, perussuomalaiset Halla-ahon johdolla maalaavat itsensä toiseen nurkkaan kuin muut. Kerro se Keskipohjanmaan Facebook-sivulla tai lehden mielipideosastossa mielipide@ kpk.fi P eruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli viime viikon perjantaina 17. tammikuuta uusia linjauksia sosiaali-ja terveydenhuollon uudistamiseen. Vihreiden kannatus nousi, sillä vihreät ovat ympäristöpuolue, jonka kannattajat ajavat joka käänteessä päästöjen leikkaamista. Antti Savela Sote-uudistus tulee –?taas Hoitoketjut ja muut palvelut toimivat Soitessa sinällään hyvin ja osoittivat, että isojakin palveluketjuja voidaan koota yhteen. Tämä toi ääniä laariin että helisi. Myös erikoislääkäreiden konsultointia perusterveydenhuoltoon voidaan kehittää monilla uusilla teknisillä apuvälineillä. Raimo Vistbacka Kansanedustaja kuudella kaudella Alajärvi ” Nyt Soitessa on se vika, että sen päätöksenteko on jollain tavalla irrallaan kuntien päätöksenteosta. Jos kotisairaalatoimintaa lisätään, kotihoitoa ja tehostettua palveluasumista kehitetään, voidaan vähentää niin sanottua raskasta hoitoa eli vuodeosastolla tapahtuvaa sairaanhoitoa. JUKKA LEHOJÄRVI ” Onhan se paljon puhuvaa, että ministeri Ohisalo nimittää ehdokkaakseen sisäministeriön kansliapäälliköksi jonkun muun kuin ehkä Euroopan sopivimman hakijan, Supon päällikön Antti Pelttarin. Ministeriä aivan selvästi huolestutti tätäkin uudistusta vaivaava kiire. Kuvia julkaistaan paperilehden lisäksi myös internetissä. Hän on palomies ja yrittäjä. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksyneet. Siihen onkin syynsä. Mitä tämä tarkoitti kannatukselle. Viime hallituskauden mallista Sanna Marinin hallituksen mallista puuttuu tuolloin raakasti kritisoitu valinnanvapaus ja muiden palveluiden kuin sotepalveluiden yhdistäminen osaksi maakuntauudistusta. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon taktiikka on nerokas. PS:n entinen puheenjohtaja Timo Soini ennakoi kannatuksen saattavan nousta vielä 28:een prosenttiin. Suhtautuminen hiilinieluihin on vain yksi esimerkki. Kiteytettynä uusin malli on pääpiirteissään sama kuin viime hallituskaudella kesken jäänyt esitys. Mutta ennen vaaleja suomalaista galluphistoriaa voidaan kirjoittaa uusiksi. Mitä mieltä olet tästä. Mutta onko Soite sittenkään valmis. Kansanedustaja Mauri Peltokankaan mukaan Soiten asiat pitää kerta kaikkiaan saada nyt järjestykseen. Kuluvana talvena maisemat ovat vaihdelleet lumisesta luonnosta loskaan ja jäähän. Tule tekemään Keskipohjanmaata yhdessä toimituksen kanssa. Listalla oli liuta säästöjä, jotka kaatuivat. Keski-Pohjanmaan Soite on hyvä esimerkki valmiista mallista. Kun perustason sosiaalija terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito yhdistetään, otetaan mallia pienistä maakunnista, joissa työtä haluttuun suuntaan on jo tehty niin, että rakenteet ovat valmiita ja työ maakuntamallin pohjalta on jo alkanut. Edellisellä yrityksellä maakuntaan haluttiin myös monia valtion aluehallinnon palveluita sekä eräitä palveluita kunnista. Sillanpäätä ennen piirin johdossa toimi Arto Pihlajamaa Vetelistä. Perussuomalaisissa hiilisopimus tulkittiin ”ympäristöraivoksi” joka kurittaa haja-asutusalueella työssä käyviä autoilijoita, kalliisti talojaan lämmittäviä ja muita tavallisia kansalaisia. Hoitoketjut ja muut palvelut toimivat Soitessa sinällään hyvin ja osoittivat, että maakunnissa voidaan yhdistää isojakin palveluketjuja toimiviksi kokonaisuuksiksi. Nyt samanlaista järkälettä ei ole tulossa. Ajattelemme niin, että järjestämissopimuksilla saisimme ennakoitavuutta päätöksiin ja vakautta kuntien talouksiin, Sillanpää miettii. Toisaalta joka vaaleissa johtava galluppuolue on sulanut ennen vaaleja eikä PS tiettävästi tee poikkeusta. Mutta kuinka toimivat itse rakenteet, jos varsinainen rahanpuute unohdetaan. Varsinkin moni kontrollikäynti voidaan jo nykytekniikalla tehdä etänä terveyskeskuksessa tai jopa potilaan kodissa. Vastaavanlaisia on vaikka kuinka monta. Perussuomalaisten mukaan järjestämissopimuksissa tulisi kirjata mitä palveluja kunta Soitelta haluaa, ja missä laajuudessa ja vielä senkin, mitä palveluiden tuottaminen halutulla tasolla tulisi kunnalle maksamaan. Toimitus julkaisee lehdessä lukijoiden kuvia erilaisista aiheista. Se että kunnista ja maakunnista ja valtiolta ovat rahat vähissä on tosiasia, johon on vaikea puuttua millään rakenteellisella muutoksella. –?Nyt Soitessa on se vika, että sen päätöksenteko on jollain tavalla irrallaan kuntien päätöksenteosta ja se aiheuttaa erilaisia ongelmia. Eli muut puolueet haluavat, että tuolloin 2035 Suomi tuottaa yhtä paljon hiiltä mitä sitoo. Siksi hän kannattaa järjestämissopimuksia, sillä hänen mukaansa kunnilla on oikeus vaatia tiukkaa kulukuria kuitenkin niin, että palvelut säilyvät hyvällä tasolla. Viime vuonna kuntayhtymän sisällä väännettiin kättä monesta asiasta. Hänen ei aina tarvitse ajaa kilometrikaupalla Kokkolaan, Oulaskankaalle tai Ouluun. Puhelinvaihde 020 750 4400 arkisin klo 8-16 Juttuvinkit ja uutispäivystys Sähköposti: toimitus@kpk.fi Tekstiviestit ja WhatsApp: 040 036 5601 Jakelupäivystys 0800 30101 Arkisin klo 7-16 ja viikonloppuisin 7-9.30 PÄÄKIRJOITUS SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A3 Kerro meille mielipiteesi! Juttuvinkit ja uutispäivystys Tekstiviestit ja WhatsApp: 040 036 5601 Sähköposti: toimitus@kpk.fi ”Soite on saatava kuntoon” Antti Savela Perussuomalaiset ovat jättäneet sekä Kokkolassa että Kaustisella aloitteen järjestämissopimusten laatimiseksi kuntien ja Soiten välillä. Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajan Timo Sillanpään mukaan järjestämissopimuksilla selkeytettäisiin kuntien tahtotilan toteutumista Soiten hallinnollisissa päätöksissä ja myös käytännön työssä
Toiminta pitää kuitenkin suhteuttaa siihen paikkaan, jossa harjoitellaan. UUTISET Juttuvinkit ja uutispäivystys Tekstiviestit ja WhatsApp: 040 036 5601 Sähköposti: toimitus@kpk.fi SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A4 Jouni Nikula Puolustusvoimien täytyy hakea ympäristölupa Vattajan harjoitusalueen raskasaseammunnoille. Kysymystä toisteltiin reilut kymmenen vuotta sitten, mutta sen jälkeen on ollut rauhallisempaa. Onko melu Vattajalla lisääntynyt. Hän jatkaa, että harjoittelu ”kahdenvälisesti Suomen kumppanimaiden kanssa on mahdollista tulevaisuudessa myös Lohtajan ampumaja harjoitusalueella”. Haitat johtuvat ammunnoista aiheutuvasta, ”tavanomaisesta poikkeavasta melusta”. Siksi harjoitustoimintaa on katsottava kokonaisuutena. –?Puolustusvoimien on tärkeää päästä harjoittelemaan. –?Puolustusministeriö hyväksyy vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sen jälkeen, kun tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat linjanneet maamme osallistumisen kansainväliseen koulutusja harjoitusyhteistyöhön. Siksi haluamme säädökset ja seurannan alueelle, Hannila sanoo. –?Kalajokihan on tästä toinen ääripää. Hän jatkaa, että Pro Vattaja ei vastusta armeijan läsnäoloa Vattajalla. Aluehan sisältää useita käsiaseampumaratoja, sanoo Nissilä. Puolustusvoimien täytyy hakea ympäristölupaa raskasaseammunnoille puolen vuoden kuluessa. KORKEIN hallinto-oikeus perustelee ympäristöluvan vaatimista raskasaseammunnoille muun muassa ”naapuruussuhdelain tarkoittamilla haitoilla alueen asukkaille”. –?Ympäristöluvan vaikutusta toimintaan voidaan arvioida vasta lupamenettelyn jälkeen, Arhippainen kirjoittaa. CLAS-OLAV SLOTTE Suomen kumppanimaita voi tulla Vattajalle Jouni Nikula Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ei ole ”välittömiä vaikutuksia” Vattajan harjoituskäyttöön, toteaa pääesikunnan tiedotuspäällikkö Max Arhippainen. Ilman ympäristölupaa toimittaisiin vain puolustusvoimien ehdoilla, sanoo Hannila. Toimintoja on keskitetty ja ohjattu aika hyvin tietyille paikoille. –?Paikalliset asukkaat ja jakokunta, joka omistaa vesialueita, sekä kaupunki ovat kokeneet, että sellaiseen häiriöön pitää määräyksellä pystyä vaikuttamaan. Hän vastasi Keskipohjanmaan kysymyksiin sähköpostitse. Hänen mukaansa dyynialue on säästynyt turismilta ja rakentamiselta osittain puolustusvoimien toiminnan takia. Sen sijaan käsiaseammunnoille ei KHO:n päätöksessä vaadita edelleenkään ympäristölupaa, mikä on ristiriitaista. Hakemus on jätettävä aluehallintovirastolle. PRO VATTAJAN puheenjohtaja Tero Nissilä kertoo, että ympäristöluvan vaatiminen raskasaseammunnoille on ollut yhdistyksen asialistalla yli kymmenen vuotta. Joulukuussa korkein hallinto-oikeus kumosi valituksen. Arhippaisen mukaan päätökset kansainvälisistä harjoituksista eivät ole harjoitusaluekohtaisia. –?Yhteisharjoituksissa on ollut jo mukana muitakin kuin Suomen puolustusvoimien miehistöä. Oikeuden päätöksellä ei ”välittömiä vaikutuksia” Vattajan harjoituskäyttöön. Milloin Nato harjoittelee Vattajalla. Hannilan mukaan Nato-joukkojen kouluttamista Vattajalla ei voi sulkea pois. – Ampumatoiminta on alueella vakiintunutta, eikä siitä aiheutuva melu ole merkittävästi lisääntynyt tai vähentynyt. Samalla korkein hallinto-oikeus linjasi, että muuhun ampumatoimintaan ja lentotoimintaan ei tarvita ympäristölupaa. –?Kaupunki olisi tietenkin halunnut, että ympäristölupa olisi vaadittu muuhunkin kuin raskasaseammuntoihin. –?Kun raskailla aseilla ammutaan, ammusjätettä jää luontoon rekkakuormittain. Onko Nato-joukkojen harjoittelu Vattajalla mahdollista lähitulevaisuudessa. Harjoituspäivien määrässä ei ole nähtävissä merkittävää muutosta. Hannila ennustaa pitkää prosessia. Ympäristösihteeri Juhani Hannila muistuttaa, että Vattajalla käy ampumassa puolustusvoimien lisäksi ”yksityisiä firmoja”. Esimerkiksi aiemmin tapahtunut jakeluaseman ja varikkotoiminnan luvittaminen toi selkeitä parannuksia Vattajan pohjavesialueella toimimiseen, sanoo Kokkolan kaupungin ympäristösihteeri Juhani Hannila. Virkistyskäytön säilyttämisen lisäksi ammusjäte on ollut meille iso huoli. Suurimmat aseet ovat poistuneet käytöstä, mutta sitten tilalle on tullut muuta – ja mehän ei tiedetä, mitä tulee jatkossa. Vattajalla luontoarvojen kunnioittamisessa on menty parempaan suuntaan, varsin villistä ajoneuvoilla ajelusta on päästy. Naton tulo tarkoittaisi ympäristörasituksen lisääntymistä. –?Pahin meluaja eli rannikkotykistö ei enää ole siellä. – Kaikki oikeusasteet ovat käytävissä taas. Tällä hetkellä, ja varmasti lupaprosessin jälkeenkin, toiminta Vattajalla jatkuu ihan normaaliin tapaan, Hannila sanoo. Vaaditaanhan ympäristölupa haulikkoammuntaradoillekin. –?Muun muassa Patria käy testaamassa kehitteillä olevia asejärjestelmiä. Puolustusvoimat oli aiemmin valittanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa sitä oli velvoitettu ympäristöluvan hakemiseen. Kansainvälistä yhteistoimintaa on ollut myös aikaisemmin Lohtajalla, kirjoittaa Arhippainen.. Armeijan haettava ympäristölupa raskasaseammuntoihin Keväällä 2017 Vattajalla järjestettiin valtakunnalliset ilmapuolustusharjoitukset. Onko harjoituksista aiheutuva melu lisääntynyt Vattajalla. Ehkä kukaan ei tiedä. Lisäksi pieni kulutus on dyyniluonnolle myös hyväksi: ilmasta tuleva typpilannoitus on nykyään niin kovaa, että ilman kulutusta hietikko rehevöityisi umpeen, Hannila sanoo
Mikäli lehtitilauksen voittajan talouteen tulee Keskipohjanmaa, voitto huomioidaan tilauksessa. Löydät näköislehdestä ilmoituksen, josta voit osallistua Oura-älysormuksen tai vuoden lehtitilauksen arvontaan! Tarkemmat kilpailusäännöt: www.keskipohjanmaa.fi/tammikisa Toimi näin: 1. Lue Keskipohjanmaan näköislehteä osoitteessa: www.keskipohjanmaa.fi/nakoislehti 13.-26.1.2020 välisenä aikana. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Oura-älysormus 29.1.2020! Päivi Savela Suomen pelastuslaitoksissa on meneillään kiista, joka koskee henkilöstön varallaolokorvauksia. Määräaikaisille kokopäivätoimisille ja sopimuspalokuntalaisille korvausprosentti on 30 prosenttia tuntipalkasta, ja se maksetaan toteutuneiden varallaolotuntien mukaisesti. Varallaolosta maksetaan sopimusten mukaisesti. Korvaus noin 3–4 euroa/tunti, miehistön tai ryhmänjohtajan tehtävästä riippuen. EETU KUPULISOJA. –?Jos tulee käymään niin, että käytännössä varallaoloa ei voida käyttää lähtönopeuden ja -varmuuden varmistamiseen, täytyy pelastuslaitoksissa miettiä uusia keinoja, Haapanen sanoo. VARALLAOLOJÄRJESTELMÄN ideana on varmistaa, että pelastushenkilöstöä saadaan varmuudella liikkeelle ja mahdollisimman nopeasti. Varallaolosta hälytykseen lähdettäessä ei ole koskaan korvattu hälytysrahaa. Sopimuspalokuntalaisille maksetaan varallaolosta aluesopimuksen mukaisesti. Kaikkiaan 12–13 pelastuslaitosta on varallaoloon liittyvien korvausvaatimusten kohteena, ja niitä koskevat prosessit etenevät eri vaiheissa. Hälytystehtävä tai muu ylityö ei katkaise varallaolokorvauksen maksua. Varallaolosta maksetaan päätoimisille 28,5 prosenttia tuntipalkasta. Kyseisen tuomion jälkeen alkoi käynnistyä vastaavia vaatimuksia ympäri Suomen. Keski-Pohjanmaalla kiistassa edetään pelastusjohtaja Jaakko Pukkisen mukaan normaalin hallintomenettelyn kautta. 2. Hän ei myös ole laskenut, paljonko korvauksista tulisi pelastuslaitokselle kustannuksia yhteensä. –?Tästä syystä spekulointi lopputuloksella on tässä vaiheessa turhaa, emmekä juurikaan kommentoi oikeusasteissa kesken olevaa asiaa, Haapanen sanoo. Lisälaskuja pelastuslaitoksille Myös Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa sekä KeskiPohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksessa on meneillään kiista henkilöstön varallaolokorvauksista. Varallaoloa koskevat kiistat käynnistyivät Korkeimman oikeuden tuomioista kesäkuussa 2015 koskien Varsinais-Suomen pelastuslaitosta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mukaan vaatimuksia ei ole tullut sopimuspalokuntalaisilta. Löydä kilpailu ja osallistu! Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Seuraavaksi käräjäoikeus jatkaa palkkavaatimusten käsittelyä. KESKEINEN oikeudellinen kysymys vaatimuksissa on se, onko varallaoloaika täyttä työaikaa, josta olisi pitänyt korvata täysi palkka. ERI PELASTUSLAITOKSISSA on eroavaisuuksia varallaolojärjestelmissä. Vaatimuksissa tavoitellaan täyttä palkkaa varallaolosta. Jokilaaksoissa varallaolokorvauksia haetaan taannehtivasti vuosilta 2012–2015. KESKI-POHJANMAAN ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksessa varallaoloa on lähes kaikilla pelastuslaitoksen sopimuspaloasemilla sekä pelastuslaitoksen alueen päivystävä päällikkö on varallaolossa. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksessa korvauskiistoja on meneillään yksi ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa noin kaksikymmentä. Vaatijoiden joukossa on sekä päätoimista että sopimuspalokuntien henkilöstöä. Korvaus perustuu laskennalliseen kaavioon, joka tulee varallaolon vuorokierrosta. Pelastusjohtajat kertovat, että sopimushenkilöstön keskuudesta vaatimuksia ei ole esitetty. UUTISET SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A5 Tutustu Keskipohjanmaan näköislehteen ja voita Oura-älysormus tai vuoden Keskipohjanmaa-lehdet Tilaaja! Osallistu tammikuun kisaan tutustumalla Keskipohjanmaan näköislehteen verkkosivullamme. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella esimerkiksi on määritelty, mikä on päällystön liikkumisalue varallaoloaikana. Tällöin hälytystehtävä tai aktiivityö katkaisee varallaolokorvauksen maksun aktiivityön ajalle. Pisimmällä kiista on Etelä-Karjalassa, jossa Itä-Suomen hovioikeus linjasi viime keväänä, että sivutoimisille palomiehille pitää maksaa täysi palkka päivystysajalta. Tätä on Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa ryhdytty jo tekemään. Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen toteaa, että asia ratkeaa Jokilaaksojen osalta aikanaan oikeusprosessien myötä. –?Pitkään varallaolokäytäntöjen aikana voimassaolleen kunnallisen virkaja työehtosopimuksen mukaan on tulkittu, että pelastustoimessa käytössä oleva vapaamuotoinen varallaolo ei ole ollut työaikaa, Haapanen sanoo
Häntä ei valittu tehtävään. Arkistokuva. JOULUKUUSSA 2018 Alafuzoff haki neuvottelevan virkamiehen virkaa puolustusministeriöstä, jossa tehtävänä oli sotilastiedusteluun liittyvän poliittisen päätöksenteon valmistelu. Hankkeen tietotarvekuvauksessa on listattu myös yhteydet hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaan sekä muun muassa valtioneuvoston strategioihin. Asiakirjan mukaan tutkimuksen on tarkoitus tukea valtioneuvoston strategisen viestinnän suunnittelua sekä toimintaympäristöanalyyseja erityisesti ulkoja turvallisuussekä puolustuspolitiikan osalta. Hankkeessa ovat mukana myös Jyväskylän yliopisto, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus sekä Security Analysis Oy. Georgij Alafuzoffin johtama Venäjän viestintää käsittelevä tutkimushanke saa maksaa enintään 150 000 euroa. –?Olemme keskustelleet siitä, että hanke on erillinen asia ja ihan oma prosessinsa. Hänen mukaansa kontra-amiraali evp. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A6 Epäilyllä ei vaikutusta hankkeessa Taneli Koponen Va lt ioneuvoston ka nsl ia n (VNK:n) tilaamassa ”Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet” -tutkimushankkeessa ohjausryhmän puheenjohtajana toimii puolustusministeriön erityisasiantuntija Terhi Ylitalo. Lännen Median saamien VNK:n asiakirjojen perusteella Alafuzoffin johtamassa hankkeessa on tarkoitus selvittää, millä tavoin informaatiovaikuttamista voidaan tunnistaa. Pääesikunta jätti jutusta tutkintapyynnön poliisille, joka on tutkinut asiaa turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja tietovuotoa ainakin alkuvaiheessa virkasalaisuuden rikkomisena. Hanke toteutetaan kuten kuuluukin: hankesuunnitelman mukaisesti. Taneli Koponen Tietovuototutkinnassa epäiltynä oleva kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff työskentelee vastuullisena johtajana valtioneuvoston kanslian (VNK:n) tilaamassa ”Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet” -tutkimushankkeessa. Alafuzoff on suorittanut myös Venäjän federaation yleisesikunta-akatemiassa kurssin, jonka koulutustavoitteena oli armeijanja rintamakomentajan pätevyys. Tietovuotojutun epäilty johtaa Venäjä-hanketta Ex-tiedustelupomo Georgij Alafuzoff johtaa valtioneuvoston tutkimushanketta, joka keskittyy muun muassa informaatiovaikuttamiseen. Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Markku Ranta-aho ei vahvista Alafuzoffia koskevaa rikosepäilyä. Hän ei kommentoi sitä, onko poliisilla epäiltyä tietovuotoasiassa. Tiedossa ei ole, epäilläänkö vuotoa tahalliseksi vai vahingoksi. JUHA ROININEN/EUP-IMAGES. Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 artikkelin, joka perustui Puolustusvoimien sotilastiedustelun asiakirjoihin. Se (rikosepäily) ei sinänsä vaikuta tämän hankkeen toteuttamiseen millään tavalla, Ylitalo sanoo. Georgij Alafuzoffia koskevasta rikosepäilystä on keskusteltu ohjausryhmässä, jossa on edustus myös VNK:sta ja ulkoministeriöstä. VNK:N ASIAKIRJAN perusteella Alafuzoffin parhaillaan johtama Venäjän viestintää käsittelevä hanke saa maksaa enintään 150 000 euroa. Epäily liittyy STT:n mukaan esitutkintaan, jossa selvitetään sotilastiedustelun salaisten tietojen päätymistä Helsingin Sanomille. Lännen Media ei tavoittanut Alafuzoffia. Hakemuksessaan Alafuzoff kertoi erityiseksi kiinnostuksen kohteekseen Venäjän sisäisen ja asevoimien tilanteen sekä Ukrainan ja Syyrian tilanteet. Tavoitteena on myös laatia suosituksia siitä, miten Suomi voi viestinnässään ja muissa toimissaan kehittää yhteistyöhakuista dialogia suhteessa Venäjään. STT UUTISOI viime heinäkuussa, että Alafuzoff on epäiltynä tietovuototutkinnassa. Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi totesi Helsingin Sanomissa vuonna 2017 kommentissaan, että lehti hyödynsi ainoastaan muutamia useiden vuosien takaisia asiakirjoja ja niitäkin vain osittain, perusteellisen harkinnan pohjalta. Hän työskenteli Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä vuosina 2007– 2013 ja EU:n sotilastiedustelun johdossa vuosina 2013–2016. Hän on hakumenettelyn kautta aloitetussa hankkeessa mukana konsulttiyhtiö Eurofacts Oy:n kautta. Puolustusvoimien nykyinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri puolestaan sanoi viime kesänä Lännen Medialle, että Helsingin Sanomien uutisointi oli vahingollista, koska se paljasti tietoja tiedustelun suorituskyvystä. ”Ilman tiedustelua ei ole turvallisuutta, ilman turvallisuutta ei ole tulevaisuutta”, Alafuzoff kirjoitti hakemuksessaan. Hankkeen loppuraportti valmistuu kevään aikana. Alafuzoff on kokenut Venäjä-tuntija, joka puhuu toisena äidinkielenään venäjää. Tutkimuksen taustatai tulosaineisto voi sisältää myös salaista aineistoa. Jutun yhteydessä julkaistiin otteita turvaluokitelluista asiakirjoista. VNK ja Eurofacts allekirjoittivat sopimuksen hankkeesta helmikuussa 2019
Pian saimme kuitenkin tietää, että yksi ryhmästämme oli hakeutunut kuumeen takia tutkimuksiin. Riskejä voi vähentää parhaiten hyvällä käsihygienialla. –?Kansainväliseen liikkuvuuteen ja matkailuun liittyvät yksittäiset tapaukset ovat Suomessa mahdollisia, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Ranskassa todettiin perjantaina ensimmäiset varmistetut Wuhanin koronavirustapaukset. KOTIIN PÄÄSTYÄMME jet lag vaivasi, mutta muita oireita ei tuntunut. Jälkeenpäin seulonnat on todettu turhiksi. Terveysviranomaisten mukaan Wuhanista lähtevien matkustajien mahdollisia tartuntoja selvitetään oirekyselyillä ja kuumeskannereilla. KORONAVIRUKSET leviävät ihmisestä toiseen erityisesti pisaratartuntana. OLIMME HÄMMENTYNEITÄ , mutta päätimme uskaltaa lähteä. Kahdella Wuhanista Suomeen tulleella matkailijalla epäiltiin tällä viikolla tartuntaa, mutta epäily osoittautui terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksissa vääräksi. SUOMI ON varautunut THL:n mukaan hyvin infektioihin ja mahdolliset Wuhanin koronavirustapaukset selvitetään matalalla kynnyksellä. Osa meistäkin taisi niitä käyttää. Virukseen tehoavaa lääkettä tai rokotetta ei toistaiseksi ole. Lentokentillä järjestettiin kuumeseulontoja. Koronavirukseen sairastuneiden oireita ovat olleet kuume, yskä ja hengenahdistus. Aluksi suurin pelko oli, että meille syötettäisiin käärmettä tai koiraa. Koronavirus saataneen talttumaan nopeammin. Wuhanin koronaviruksen tarttuvuus ei vielä ole tarkoin selvillä. Suurin riski liittyy tartunnan saaneen yskimiseen. Myös Thaimaassa, Singaporessa, Taiwanissa, Japanissa, Vietnamissa, Etelä-Koreassa, Nepalissa, Australiassa, Malesiassa ja Yhdysvalloissa on raportoitu Wuhanin koronavirustapauksista. IAN LANGSDON/EPA. Työterveyslaitoksen mukaan hengityssuojaimen käyttö on tärkeämpää oireisille henkilöille ja heidän läheisilleen kuin esimerkiksi matkailijoille. Onneksi pysyimme terveinä. Tuntui absurdilta ajatella, että sars tarttuisi miljoonista ihmisistä juuri meihin. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A7 KOMMENTTI Marjo Oikarinen marjo.oikarinen @lannenmedia.fi Maaliskuussa 2003 yrittäjänaisten porukka matkusti Suomesta Pekingiin, ja pääsin mukaan. Jos mittarin lukema nousi, joutui jatkoseurantaan. Kaikki kuolemantapaukset on raportoitu Kiinasta, jossa virukseen on kuollut 41 ihmistä. Monilla menehtyneillä on ollut taustalla jokin perussairaus. Myös kosketustartunta on mahdollinen. Ranskassa paljastui perjantaina kolme tapausta. Yhteydenotto on syytä tehdä ensisijaisesti puhelimitse. Maailmalla siihen kuoli yli 800 ihmistä. ONNEKSI SUOMI on varautunut pandemian uhkaan aiempaa paremmin sarsin seurauksena, vaikka yhtään tautitapausta ei meillä varmistettu. Varsinaista karanteenia ei määrätty. Riskiä vähennetään parhaiten hyvällä käsihygienialla. ENSIMMÄISEN KERRAN kyseistä koronavirusta on havaittu Kiinassa Wuhanin kaupungissa. Kiina oli suomalaisille vielä melko tuntematon maa, mutta täynnä mahdollisuuksia. Valmistauduimme matkaan perehtymällä kulttuurieroihin. Vähitellen alkoivat levitä uutiset oudosta sars-kuumeesta, johon menehtyi ihmisiä Kiinassa. Nyt virus on saapunut varmasti myös Eurooppaan. Tunne muistui mieleen, kun Ivalon koronavirusepäilyt osoittautuivat aiheettomiksi. Joissain Aasian maissa seulotaan myös lentokentillä Wuhanista palaavia matkustajia. Uutistoimisto Reutersin mukaan kaksi potilasta on sairaalassa Pariisissa ja yksi Bordeauxissa. Terveydenhuoltoon on otettava yhteyttä, jos epäilee olleensa tekemisissä tartunnan saaneen henkilön kanssa ja saa 14 vuorokauden kuluessa kuumetta ja hengitystieoireita. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole. Tartunnan saaminen oireettomalta ihmiseltä on nykytiedon mukaan epätodennäköistä. Huojennus tuli pian: tavallinen nuhakuume. THL:n mukaan yksittäistapaukset ovat Suomessa mahdollisia. Virus on todennäköisesti peräisin eläimistä, mahdollisesti lepakoista. Se on saattanut siirtyä esimerkiksi väli-isännän kautta ihmiseen. Meidän muidenkin oli syytä pysyä aloillamme, kunnes taudin aiheuttaja selviäisi. Hetken olimme ”median keskipisteenä”. Tieto mahdollisesta ensimmäisestä sairaustapauksesta vuoti Ilta-Sanomiin. Wuhanin koronaviruksen aiheuttamaa tautia hoidetaan taudinkuvasta riippuen joko kotona tai sairaalassa. Se sai ajattelemaan, että mitä jos sittenkin. Wuhanin virus tuli varmuudella Eurooppaan Ranskan ja Australian tapausten myötä tartuntoja on nyt varmistettu 12 maassa ja neljällä mantereella. Niistä aiheutui paljon vaivaa ja turhia hälytyksiä, mutta sars-potilaita ei löytynyt. Toistaiseksi ei myöskään tiedetä, kuinka kauan ennen oireiden alkua tai niiden alkamisen jälkeen potilas voi olla tartuttava. Virus voi ainakin jossain tilanteissa tarttua ihmisestä toiseen, mutta vielä ei tiedetä, miten helposti tämä tapahtuu. Sars vei melkein karanteeniin Taneli Koponen, Jami Jokinen Uusia niin sanottuja Wuhanin koronavirustapauksia löytyy edelleen eri puolilta maailmaa. Kuljimme rohkeasti suurilla messuilla, joilla aasialaiset olivat pukeutuneet tiukasti maskeihin. Tartunnan lähteeksi on epäilty Wuhanissa sijaitsevaa kalatoria
Eddy de Windille toivoa toi Friedel, joka joutui leirillä parakkiin numero 10, jossa naisille tehtiin julmia ihmiskokeita. Puolan Auschwitzissa parakit ovat kuitenkin tyhjiä, niissä ei ole enää elämää. Melcher de Wind uskoo, että hänen isänsä kirja saatiin vihdoin kansainväliseen levitykseen juuri muistovuoden takia. De Wind vieraili Helsingissä teoksen julkaisevan WSOY:n toimistolla perjantaina. Pääteasema Auschwitz. Pääteasema Auschwitz. Niin jokainen saa tietää, mitä on tapahtunut, eikä vastaavaa voi tapahtua enää koskaan. Hän sanoi, että sinun täytyy selvitä hengissä ja kertoa tarinasi. –?Isäni ei oikeasti koskaan vapautunut keskitysleiriltä. Vasta vuosia myöhemmin hän löysi kirjasta jotain muuta: toivon ja rakkauden. Nuoren mieleen jäivät julmuus, rekkojen lavoille heitetyt ruumiit ja palaneen lihan käry. Nyt se julkaistaan ensimmäisen kerran Alankomaiden ulkopuolella, yli 30 vuotta kirjoittajan kuoleman jälkeen. Poika on kirjoittanut teokseen jälkisanat, jotka kertovat ajasta sodan jälkeen. Harvinainen keskistysleirin sisällä kirjoitettu kirja on de Windin mielestä nyt tärkeämpi kuin koskaan. Kun neuvostosotilaat vapauttivat leirin tammikuussa 1945, de Wind alkoi kirjoittaa tarinaansa salassa peitenimellä. KIRJAN KUVITUSTA Eddy de Wind nuorena purjehtimassa.. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A8 Vanessa Valkama ”Tiedämme, että meidän varallemme on vain yksi loppu, vain yksi vapautus tästä piikkilankahelvetistä: kuolema.” Näin juutalainen lääkäri Eddy de Wind kuvailee Auschwitzin keskitysleiriä. Piti olla edes vähän toivoa, vaikka Auschwitzissa oli pakko hyväksyä, että oli jo kuollut. AUSCHWITZIN VAPAUTTAMISESTA on kulunut nyt tasan 75 vuotta. Silti pari pääsi joskus tapaamaan toisiaan salassa. Perhejuhlia tai syntymäpäiviä ei vietetty. Kun on dokumentti, joka on kirjoitettu paikan päällä, sitä ei voi enää kieltää. Nykyään sitä kutsutaan selviytyjän syyllisyydeksi. Kun hän meni leirin ulkopuolelle, mielen muutti yksi nainen. – Kirjan kirjoittamisen takia de Wind selvisi hengissä Auschwitzista, kertoo hänen poikansa Melcher de Wind. Toinen syy on se, ettei maailma ollut aikaisemmin valmis. SODAN JÄLKEEN Eddy de Wind erikoistui psykiatrina sotatraumoihin ja kehitti käsitteen ”keskitysleirisyndrooma”. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran Hollannissa heti sodan jälkeen vuonna 1946, mutta se unohdettiin. Jos emme halua, että Auschwitz tapahtuu uudestaan, meidän pitää ymmärtää, mitä siellä oikeasti tapahtui. Hollantilainen historioitsija Melcher de Wind toteutti keskitysleiriltä selvinneen isänsä Eddy de Windin unelman, kun tämän leirillä kirjoittama kirja saa vihdoin lukijoita ympäri maailmaa. Kun kuolema lähestyi sydäninfarktin jälkeen, Eddy de Wind palasi mielessään Auschwitziin. Yksi heistä oli Friedel. He olivat harvoja, jotka selviytyivät. Auschwitz istui de Windien ruokapöydässä. Historia ei ole pelkkiä numeroita. Noin 60?000 muuta kävelykunnossa ollutta vankia joutui kuolemanmarssille kohti Saksaa. Hän kirjasi lähes kahden vuoden kauhut paksuun vihkoon, joka oli jäänyt jälkeen paenneilta SS-sotilailta. Vasta nyt hänen leirillä kirjoittamansa kirja ilmestyy ympäri maailmaa. Kirja on käännetty 25 eri kielelle, ja se ilmestyy noin 100 maassa. Masentuneen ja synkän isän kokemat kauhut olivat aina läsnä. Oli toivoa. Selviytyjä kirjoitti salakirjan keskitysleirillä Hollantilainen Eddy de Wind selviytyi Auschwitzista, joka vapautettiin 75 vuotta sitten. –?Uskon, että tämä kirja vie lukijan oikeasti keskitysleirille. Miksi minä selvisin, kun muut eivät. –?Uskon, että ainoastaan he selviytyivät, joilla oli yhä toivoa tai rakkautta. KUN PUNA-ARMEIJA lähestyi Auschwitzia ja sitä alettiin tyhjentää, de Wind piiloutui parakkeihin likaisten vaatekasojen alle. Melcher de Wind luki isänsä kirjan ensimmäisen kerran 18-vuotiaana. De Windin mielestä jokaisen pitäisi vierailla keskitysleirillä. Kun Auschwitzista selviytyneet lopulta kohtaavat kuoleman, he palaavat sinne, jossa kuolivat jo kerran, Melcher de Wind sanoo. Selviytyjän muistiinpanot leiriltä (WSOY) ilmestyy suomeksi 27.1. Hänet kuljetettiin sinne Hollannista yhdessä vaimonsa Friedelin kanssa vuonna 1943. Selviytyjän muistiinpanot leiriltä on tiettävästi ainoa kirja, joka on kirjoitettu keskitysleirin sisällä. –?Isälläni ei ollut syytä elää, ja hän suunnitteli itsemurhaa. –?Moni kieltää holokaustin
Neljä ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui luodeista. X Lisäksi leirillä oli esimerkiksi puolalaisia, venäläisiä sotavankeja ja seksuaalivähemmistöjen edustajia. Kaikkiaan holokaustissa kuoli kuusi miljoonaa juutalaista. X Neuvostosotilaat vapauttivat Auschwitzin 27. Kun Auschwitzista selviytyneet lopulta kohtaavat kuoleman, he palaavat sinne, jossa kuolivat jo kerran.” Melcher de Wind Historioitsija PROTESTIT 4 BAGDAD. Puolustusta johtava Pat Cipollone sanoi, että potkut veisivät äänestäjiltä mahdollisuuden mielipiteeseen vaaleissa. REUTERS BEIRUT. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynti eteni lauantaina puolustukseen. –?Talomme sortui. Perheemme kokoontuivat nuotion ääreen yöksi, kertoi Sivricen kylässä asunut Sinasi Reutersille. Pelastustöitä tehtiin lauantain vastaisena yönä jopa kahdeksassa pakkasasteessa. REUTERS Raunioista etsittiin eloonjääneitä Elazigissa lauantaina. Turkin presidentti Tayyip Erdogan peruutti lauantaina Istanbulin-vierailun ja suuntasi sen sijaan Elazigiin. X Leirillä teetettiin myös orjatyötä ja lääketieteellisiä kokeita. Elokuussa 1999 yli 17?000 ihmistä kuoli, kun 7,6 magnitudin järistys ravisteli Izmitin kaupunkia lähellä Istanbulia. Kyseessä on kolmas virkarikosoikeudenkäynti. Järistys oli voimakkuudeltaan 6,8 magnitudia. ”Isäni ei oikeasti koskaan vapautunut keskitysleiriltä. Trumpin asianajajat sanoivat senaatissa, että demokraattien yritykset erottaa presidentti on ”hyvin hyvin vaarallinen” ennakkotapaus vaalivuonna. X 90 prosenttia Auschwitzissa kuolleista oli juutalaisia. Viranomaiset jatkoivat pelastustöitä raunioista ainakin kolmessa paikassa Elazigissa, ja arviolta 22 ihmisen uskottiin olevan yhä sortuneiden rakenteiden alla. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A9 MAAILMA Koonnut Lea Peuhkuri Selviytyjä kirjoitti salakirjan keskitysleirillä KIMMO PENTTINEN HOLOKAUSTI Auschwitzissa tapettiin jopa puolitoista miljoonaa ihmistä X Puolassa sijaitseva Auschwitz oli natsi-Saksan suurin keskitysleiri, joka toimi vuosina 1940–1945. X Leirin vapauttamisen jälkeen liittyi puna-armeijaan, kirjoitti kirjaa iltaisin ja hoiti päivisin huonokuntoisia entisiä vankeja. Järistysuhrien hautajaisiin osallistunut Erdogan sanoi järistyksen olevan ”testi” Turkille. X Samana päivänä vietetään kansainvälistä holokaustin uhrien muistopäivää, joka on Suomessa nimetty vainojen uhrien muistopäiväksi. X Ilmoittautui vapaaehtoiseksi lääkäriksi Westerborkin kokoamisleirille. X Sai toisen vaimonsa kanssa kolme lasta, joista yksi on historioitsija Melcher de Wind. Me menetimme eläimemme. tammikuuta 1945. Turkin maanjäristyksessä on kuollut ainakin 22 ihmistä. Maanjäristys tuntui Turkin lisäksi myös Syyriassa, Iranissa ja Libanonissa. Lauantaiksi suunniteltu marssi alkoi rauhallisesti, mutta siitä tuli osin väkivaltainen monien viimeaikaisten protestien tapaan. X Erosi vaimostaan Friedelistä 12 vuotta leirin vapauttamisen jälkeen. REUTERS Ainakin 22 kuoli Turkin järistyksessä ELAZIG. Yli 1?200 ihmistä loukkaantui. Joukkojen operaatio alkoi tunteja sen jälkeen, kun populistinen uskonoppinut Moqtada al-Sadr veti tukensa pois hallinnon vastaisilta protesteilta. Libanonin turvallisuusjoukot ampuivat vesitykeillä ja vapauttivat kyynelkaasua päin hallinnon vastaisia mielenosoittajia Beirutin keskustassa. Lauantaina kerrottiin, että jälkijäristyksiä oli tullut 400. Myös Auschwitzissa töissä sairaalaparakissa. Protesteissa syytetään poliittista eliittiä maan suistamisesta pahaan kriisiin. Irakin turvallisuusjoukot ratsasivat lauantaina protestoijien leirin Bagdadissa. Eddy de Wind X Hollantilainen Eddy de Wind (1916–1987) oli juutalainen lääkäri ja psykiatri X Joutui Auschwitzin keskitysleirille lähes kahdeksi vuodeksi 1943-1945. REUTERS. Viranomaiset yrittivät myös hajauttaa mielenosoittajia etelän kaupungeissa. Kylässämme kuoli ihmisiä. EPA VIRKARIKOS 3 WASHINGTON. X Siellä tapettiin toisen maailmansodan aikana arviolta 1,1– 1,5 miljoonaa ihmistä. Voimakkuudeltaan 6,8 magnitudin järistys iski myöhään perjantaina Elazigin provinssiin, noin 550 kilometriä Ankarasta itään. Sadrin kannattajat alkoivat lähteä protesteista. Järistyksen keskuspaikan kerrottiin osuneen juuri Sivriceen. Turkissa on sattunut voimakkaita maanjäristyksiä aiemminkin
Oma lentokonetehdas oli pienen maan ihme Kotimainen VL Myrsky II -hävittäjä on kuvattu keltaisissa itärintama-tunnuksissa. Moottorit hankittiin Saksan sotasaalisvarastosta. Näiden maiden valmiudet omaan lentokonetuotantoon olivat kuitenkin paljon Suomea paremmat. MYRSKYT päätyivät romuksi vuosina 1952–1953. Tätä ennen oli tehty neljä esisarjan konetta. tammikuuta 1944. Isoimmat sarjat valmistettiin Pyryjä ja Myrskyjä. Jokainen 22 kolmiosaisesta siipikaaresta ja niiden osista on erilainen. Projektin toinen päätukija on Sinituote Oy. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A10 Kari Pitkänen Tuisku, Viima, Tuuli, Humu, Pyry, Myrsky ja Pyörremyrsky. Hävittäjäkäytössä tähtimoottori oli herkkä ylikuumenemaan, mutta koneesta tuli aerodynaaminen ja nopea. SUOMEN ILMAILUMUSEON KUVA-ARKISTO Kari Pitkänen, teksti ja kuvat VANTAA ”Näinkin pienitehoisella moottorilla varustettuna pidän konetta sekä saavutusarvojensa että lento-ominaisuuksiensa puolesta verrattain onnistuneena”, kirjoitti kapteeni Veikko Karu arviossaan Myrsky-hävittäjäkoneesta 5. Virallinen MY-14:n ostaja oli Metallija villateollisuus Oy (nykyinen Kuusakoski Oy). Kerho kokoontuu vaihtelevalla kokoonpanolla viikoittain tiisMyrskystä tuli 22?600 tunnin puhdetyö Myrsky-hävittäjästä yritettiin kehittää jatkosodan ilmapuolustuksen kotimainen nyrkki. Vuonna 1936 Tampereen Härmälään siirtynyt tehdas vastasi maan kaikesta sotakonetuotannosta sekä niin omien kuin sotasaaliskoneidenkin huolloista ja korjauksista takaisin rintamakäyttöön. Koneita saatiin lopulta palveluskäyttöön 47 kappaletta. Niistä on tallella kolme neljäsosaa. Siellä lentokoneiden valmistus jatkui vuoteen 1967, jolloin tuotanto lopullisesti siirrettiin Kuoreveden Halliin. Myrskyä liikuttaa ilmajäähdytteinen, 14-sylinterinen ahdettu Pratt & Whitney R-1830 SC3-G Twin Wasp -tähtimoottori. VL MYRSKYN kanssa samantyyppisiä koneita olivat ruotsalainen J22ja Australian Boomerang-hävittäjä. Myrskyn alkuperäiset piirustukset löytyivät Hallinportin Ilmailumuseon autotallin perältä. Kaksi kolmannesta työstä on puhdasta uudelleen rakentamista vanhojen piirustusten mukaisesti. REINO MYLLYMÄKI. Kotimaisia koneita valmistui 148 ja muita yli 200 kappaletta vuosina 1933–1944. Se tarkoittaa Valtion lentokonetehdasta, josta tuli yksi sotaa käyvän maan keskeisistä varusteluteollisuuden keskittymistä. Suomalaisella taisteluhävittäjällä oli tuossa vaiheessa takanaan viiden vuoden vaiheikas historia. Se ei ollut mikään paras osa Myrskyä, sillä iso osa koneen onnettomuuksista liittyi juuri laskutelineisiin, Myrsky-entisöintiprojektin tiedottaja Reino Myllymäki kertoo. –?Alkuperäisestä koneesta on tallella noin neljäsosa. Tehtaalla oli oma koelentue, jonka pilotit testasivat koneet. ”Entisöinti” on Myrskyn kohdalla rohkea sanavalinta. Vantaalla keskitytään koneen siipiin, peräsimeen ja pyrstöön sekä laskutelineisiin. Sopivasti samana keväänä entisöinnin merkittävin rahoittaja Patria täyttää sata vuotta. Tehdas toimi alkujaan Suomenlinnassa, mutta siirrettiin Tampereen Härmälään 1936. Moottorista ja rungosta tunnistaa jo koneen aihion. Kone herää uudelleen eloon rakennusja entisöintiprojektissa, joka on jo nyt Suomen ilmailuhistorian mittavin. Koneen kokoamisja maalauspaikka ovat vielä avoinna. Vuonna 1921 perustettiin yhtiön edeltäjä, silloinen Valtion lentokonetehdas. Myrskyssä on kärkeä kohti kapeneva niin sanottu trapetsinen siipi. Matti Patteri on ammatiltaan konstruktioteknikko ja tuotekehittäjä ja tehnyt paljon yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Onpa joukossa yksi lentäjän lupakirjalla aateloitu kirkkoherrakin. Hänen aloitteestaan ja hänen työstämiensä rakennuspiirustusten pohjalta Myrskyn uudelleen rakentaminen päätettiin käynnistää keväällä 2013. MYRSKYÄ, valmistusnumeroltaan MY-14, entisöidään entiseen loistoonsa Vantaalla ja Jyväskylässä. Koneen jämät löytyivät 1970-luvulla jämsäläisen kuljetusalan yrittäjän Pauli Harras Lindroosin takapihalta. Suunnittelupöydille jäivät vielä kokopuinen Puuska-hävittäjä ja brittien yöhävittäjää jäljitellyt Mosquito-Vihuri. Suomalaiskoneiden alkuperästä muistuttaa kirjainyhdistelmä VL. Moottori, aseet, potkuri ja muita osia saatiin Keski-Suomen Ilmailumuseon (nykyinen Suomen Ilmavoimamuseo) varastosta. Viimeksi mainitusta tuli Suomen ilmavoimien toiseksi nopein kone heti saksalaisen Messerschmittin jälkeen – josta puolestaan otettiin mallia Pyörremyrskyyn. Idea Myrskystä syntyi ennen talvisotaa, mutta ensilennolleen kone kohosi vasta joulun alla 1941 Tampereen Pyhäjärven jäälle auratulta kentältä. Kuvan jälkivärityksestä vastasi Timo Niiranen. –?Myrsky on ensimmäinen Valtion lentokonetehtaan valmistama kone, jossa oli sisään vedettävä laskuteline. Puuosia on jäljellä vain viisi, ja niistäkin kolme on potkurinlapoja, projektipäällikkö Matti Patteri tietää. –?Tässä saa tehdä käsillään, ja se siinä parasta onkin, Markku Lemmilä (takana) sanoo viimeistellessään siipeä Jouni Ripatin kanssa. Jyväskylän Tikkakoskella kootaan koneen runko sekä asennetaan paikalleen moottori ja aseet, neljä runkoon moottorin ympärille sijoitettua raskasta konekivääriä. Koneen valmistumisen takaraja on ilmavoimien vuosipäivä 6.3.2021. Tasan kaksi vuotta myöhemmin oli edetty varsinaisten tuotantomallien eli koneen II-sarjan valmistukseen. VANTAALLA koneen puuosien parissa ahkeroi niin sanottu Tiistaikerho, joka yhdistää kolmisen tusinaa entistä ja nykyistä lentäjää ja mekaanikkoa. Samaa voimanlähdettä käytettiin DC-3-matkustajakoneessa. Runkotyöt on keskitetty Tikkakoskelle. Lista Suomessa 1930–1940-luvuilla suunnitelluista ja valmistetuista omista koulutusja hävittäjäkoneista on hämmästyttävän pitkä, varsinkin aikakauden resurssit huomioiden. Talvisodan alettua toimintoja hajasijoitettiin voimakkaasti, eivätkä Neuvostoliiton pommittajat löytäneet tehdasta maalikseen kertaakaan
Saman tien käynnistyi projekti Valmet Vihuri -harjoitushävittäjästä. markkaa (1944) X Ensilento: 23.12.1941 X Viimeinen lento: 10.2.1948. TEKNIIKKA VL Myrsky II X Moottoriteho: 1?065 hv X Pituus: 8,35 metriä X Kärkiväli: 11 metriä X Korkeus: 3 metriä X Siipipinta-ala: 18 m2 X Tyhjäpaino: 2?337 kg X Huippunopeus: 535 km/h X Lakikorkeus: 9?500 metriä X Aseistus: 4 x 12,7 mm konekivääri + 2 x 100 kg pommi X Hinta taisteluvalmiina: 3 milj. Reino Myllymäki (vas.) ja Matti Patteri näyttävät, miten vakaajat, peräsimet ja pala alkuperäistä kainalopeltiä sopivat MY-5-koneen pyrstökehikkoon. Alkujaan siipi oli yksi 11-metrinen kappale, joka kiinnitettiin runkoon neljällä pultilla. –?Ennen kuin siipiä päästiin kokoamaan, teimme 2,5 vuotta niiden puuosia, Patteri kertoo. Myrskyistä luovuttiin 1948. Hänestä se olisi ollut kiva kone, jos aina olisi ollut lämmintä ja kaunista. Näyttävin sotatoimi oli aamulla jatkosodan viimeisenä päivänä 3.9.1944 suoritettu kuuden koneen maataisteluhyökkäys Orusjärven kylään, jossa vihollisen armeijakunnan esikunnan arveltiin majailevan. JUURI NYT KARI PITKÄNEN Kari Pitkänen Sota-aikana saatavissa olleiden lakkojen ja liimojen heikko laatu aiheutti Myrskyille jatkuvia pulmia. Siivet ovat puuta. Kapteeni Kauko Ikosen MY-28:n kuolinsyöksy Nakkilan Leistilässä 9.5.1947 oli viimeinen sinetti. Osa jäsenistä työskentelee muiden kuin Myrsky-projektin parissa. MYRSKYT pääsivät tositoimiin vasta jatkosodan viimeisenä kesänä ja Lapin sodassa. Sekarakenne oli suunnittelijoille tuttu talvisodan Fokker D.XXI -hävittäjistä. Olemme tiiviisti koolla ja poissa kaikesta pahanteosta. –?Faija toimi aikanaan Myrsky-laivueen konetarkastajana. Jopa potkurin lapojen liimaukset aukeilivat, kun orgaaninen kaseiiniliima ei kestänyt säätilan muutoksia, koneiden ulkosäilytystä ja lentämisen rasituksia. Suomen kosteissa oloissa koneet alkoivat hajoilla, muistelee Markku Lemmilä, yksi Vantaan tiistaikerholaisista. Eiväthän nämä luvut ole missään suhteessa toisiinsa, Reino Myllymäki huomauttaa. Laskutelineiden rajakytkimet likaantuivat niin, että telineet jäivät vääriin asentoihin. Suurin osa Myrskyn kevytmetallisista huoltoluukuista on kadonnut, joten uusia on tehty Tiistaikerhossa alkuperäisen mallin (oikealla) mukaan. Paikasta tehtiin hauta, ja Myrskyn kohtalo oli lopullinen lentokielto. Myrskyssä on kärkeä kohti kapeneva niin sanottu trapetsinen siipi. Jokainen 22 kolmiosaisesta siipikaaresta ja niiden osista on erilainen. Entisöitävän koneen vastaava osa on peräisin MY-9:stä. Juuri MY-14 on ensimmäinen sarjan kone, jonka runko on koottu muotoonsa asennustelineessä eli jigissä. Jo näilläkin tunneilla VL Myrsky on Suomen pisin ja työläin lentokoneen entisöintihanke. Kerholaiset tekevät ja asentavat siipien sisään myös runsaasti metalliosia. Valmistuttuaan MY-14 sijoitetaan joko kotimaiseen ilmailumuseoon tai muuhun sen arvolle sopivaan paikkaan. Suurissa sarjoissa tehty alumiinirakenteinen Messerschmitt 109 E valmistui Saksassa vain 4?500 tunnissa. Liimaukset pettivät ja vaneria irtoili KARI PITKÄNEN Kaseiinipohjainen Lukko-liima oli tuttu tuote alkuperäisten Myrskyjen tekijöille. Moottorinsuojuksen etuosa eli niin sanottu NACA-rengas on vedetty muotoonsa kahdeksasta alumiinilevystä Patriacompilla Hallissa ja viimeistelty naputtelemalla ja lyijypiiskalla, Matti Patteri näyttää. –?Tässä saa tehdä käsillään, ja se siinä parasta onkin, Markku Lemmilä (takana) sanoo viimeistellessään siipeä Jouni Ripatin kanssa. taista torstaihin. Siipien liimasaumat aukesivat ja vaneriverhoilu halkeili. Siipimateriaaleja olivat vaneri, mänty ja laminoitu koivuviilupuu. Siis muitakin kuin kahvitunteja, Matti Patteri virnistää. Myrskyille sattuneissa onnettomuuksissa kuoli neljä pilottia ja kaksi kentänhoitajaa. –?Myrskyä on tehty kohta 23?000 tuntia, ja vielä olisi 5?000 jäljellä. Eriasteisia vaurioita kirjattiin noin 50. Moottorille sopivat sytytystulpatkin loppuivat. –?Myrskyille kertyi reilut 3?000 lentotuntia, mutta koneiden valmistamiseen käytettiin miljoona työtuntia. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A11 Mallin mukaan. Koneita valmistui 51, ja niillä lennettiin 29?000 tuntia, kymmenen kertaa Myrskyjä enemmän. Kone hajosi syöksyssä ja kaivautui niin syvälle pellon liejuun, ettei sitä ja lentäjän ruumista saatu koskaan ylös. Alkuperäistä valmistustekniikkaa ei tunneta. –?Vaimot voivat olla aivan huoletta. Alkuperäisenkin Myrskyn rakentamiseen kului Valtion lentokonetehtaalla noin 22?000 tuntia. Koneessa on noin 50 eri kokoista huoltoluukkua, joista 40 löytyy siivestä. Myrskylle sattui monta mahalaskua tai laskutelineen pettämistä. Nyt entisöitävä konekaan ei enää nouse ilmaan. Rakentamisen ja kokoonpanon helpottamiseksi tiistaikerholaiset valmistavat kaksi 5,5-metristä siipeä. SUOMALAISHÄVITTÄJÄSSÄ on teräsputkirunko, jonka etuosa on verhottu duralumiinilla ja takaosa koivuvanerilla. Rengasrikot olivat yleisiä, koska kumin laatu oli heikko
VIIME KEVÄÄNÄ astui voimaan uusi kuntien kulttuuritoimintalaki. Lapset ja nuoret on huomioitu parhaiten. Tarkat laskentamallit kulttuurin taloudellisesta hyödystä puuttuivat ja puuttuvat edelleen, mitä Kosonen pitää valitettavana. –?Harrastuksena voi olla liikunta tai taideja kulttuuriharrastus. Veikkaus myös vähentää mainontaansa. Tulevien vuosien osalta uhka on silti olemassa, Kosonen sanoo. Oopperajuhlilla esitettiin Wolfgang Amadeus Mozartin Taikahuilua ja Kososen ystävä oli näyttämöllä kettuna. Tuntui, että olin silloin 10-vuotiaana jonkun suuren ja upean äärellä. –?Minun ministerinsalkussani on paljon veikkausvoittorahan momentteja kulttuurin, tieteen ja nuorten puolelta. Merkittävänä kulttuurin rahalähteenä ovat olleet veikkausvoittovarat, joilla rahoitetaan 52 prosenttia valtion kulttuurimenoista. Se voi tapahtua eri taiteenalojen äärellä.” Hanna Kososen (kesk.) Tiedeja kulttuuriministeri HANNAMARI AHONEN, TEKSTI. Espoossa tuotetaan kaikkien kuntien vapaaseen käyttöön tietopankki, johon on koottu olemassa olevaa osaamista. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A12 Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) liikuttuu kyyneliin, kun hän muistelee lapsuuden vahvaa kulttuurikokemusta kotikaupungissaan Savonlinnassa. Jos jostakin on pakko leikata, mistä Kosonen leikkaisi. Syksyllä pystyimme edelleen myöntämään kiertuerahoitusta taidelaitoksille, että ne voivat käydä esittämässä taidetta omalla alueellaan. Kunnissakin toiminta kiertyy rahan ympärille, ja kulttuuria tuetaan innokkaammin, jos sillä saadaan bonuksena säästöjä toisaalla kunnan menoissa. VAIKKA KOSONEN puhuu lisärahasta uusille taidemuodoille, totuus on, että tällä hallituskaudella kulttuurirahoitus on suuremmassa kriisissä kuin aikoihin. NIILLEKIN LAPSILLE ja nuorille, jotka eivät pääse taiteen perusopetuksen piiriin, hallitus tarjoaa mahdollisuutta kulttuurin harrastamiseen Suomen mallilla. Kaikilla on jonkinlainen kosketuspinta oopperaan, vähintään se, että on veneilty Olavinlinnan lähellä ja kuunneltu ulos kuuluvaa oopperaa. Niihin tulee myös pakollinen tunnistautuminen. Samanaikaisesti säätiöt ovat vähentäneet kulttuurin tukemista. Toimintaa on pyöritetty hankerahoituksella, ja kerhotoiminta on vaihdellut vuosittain. Se voi tapahtua eri taiteenalojen äärellä. –?Suomen malli kattaa koululaiset 9. Taiteen perusopetuksen rahoituksen laajentamista Kosonen pitää myös tärkeänä siksi, että mahdollisimman moni pääsee helposti kulttuurin pariin. Jo pitkään koululaisten iltapäivätoimintana on ollut kerhotoimintaa, mutta se on suunnattu pienimmille koululaisille. –?Giuseppe Verdin Aidaa esitettiin aikanaan paljon, ja kaikki savonlinnalaiset nuoret miehet olivat sotilaina marssimassa Aidan isossa armeijassa. Selvityksessä paljon kulttuuripalveluita tarjoavien kuntien virkamiehet kertoivat hyödyistä: vanhukset olivat virkeämpiä ja hoitajilla oli vähemmän poissaoloja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetusja kulttuuriministeriön viime keväänä tekemän tiedonkeruun perusteella kuntien kulttuuritoiminnassa juuri erityisryhmät kuten mielenterveyskuntoutujat on otettu huonoiten huomioon. Loppuvuodesta julkaistiin maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimusten yhteenvetoraportti, jonka mukaan kulttuurilla on ehdottomasti hyvinvointivaikutuksia. Hallitus on antanut tälle vuodelle 38 miljoonaa euroa lisää esittäville taiteille ja taiteen perusopetukselle. –?Se oli kuitenkin enemmän mutu-tietoa. MINISTERI HALUAA , että kulttuurista ja rahasta puhuttaisiin enemmän siitä näkökulmasta, miten paljon kunnissa tarjottavalla taiteella voidaan säästää sosiaalija terveysmenoissa. –?Tänä vuonna veikkausvoittovaroja käytetään kulttuuriin yhtä paljon kuin edellisenäkin vuonna. Esimerkiksi Vaasassa kokeillaan osallistavan virtuaalisen taidetoiminnan tarjoamista kotiin sellaisille ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille, joiden on vaikea päästä kulttuurin pariin. Voi kokeilla kulttuuriharrastusta, innostua ja lähteä vaikka harrastamaan jotakin soitinta. –?Silloin, kun ihokarvat nousevat, ollaan ytimessä. Kosonen pääsi ketun assistentiksi. Sen täsmällisemmin Kosonen ei vielä halua vaikeasta asiasta sanoa. –?Se on tukea siihen suuntaan, että esittävän taiteen laitokset pysyvät ja voivat hyvin eri alueilla. Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ei halua spekuloida, miten paljon hallitus voi antaa lisärahaa vastineeksi, mutta kunnat voivat säästää sosiaalija terveysmenoissa tarjoamalla kulttuuria. Alkusysäys Suomen malliin saatiin Islannista, jossa nuorten ongelmia ja päihteidenkäyttöä on saatu ennalta ehkäistyä muun muassa koulupäivän yhteyteen tarjottavalla harrastustoiminnalla. ”Silloin, kun ihokarvat nousevat, ollaan ytimessä. Kokeiluhankkeita on Myrskylässä, Mäntyharjulla, Oulussa ja Vaasassa. Nyt toiminnasta on tarkoitus saada vakiintunutta ja järjestäytynyttä. Kosonen on myöntänyt kehittämistehtävään 1,3 miljoonaa euroa. Taiteen perusopetus on erittäin suomalainen muoto, miten eri puolilla maata lapset ja nuoret pystyvät harrastamaan kulttuuria. Kososen nimittämä työryhmä aloitti Suomeen räätälöidyn mallin valmistelun joulukuussa. En lähde spekuloimaan, miten rahoituksen tasolle käy, ennen kuin päätökset on tehty. luokkaan asti eli nuoretkin ovat mukana. –?Pystyimme tuomaan taiteen perusopetukseen uutena sanataiteen, sirkuksen ja tanssin ja lisäämään nykyisten toimijoidenkin rahoitusta. Ne ovat kutistumassa huomattavasti, koska peliongelmien estämiseksi Veikkaus vähentää 3?500 kauppoihin ja huoltoasemille hajasijoitettua peliautomaattia. Alueelliset kehittämistehtävät ovat Etelä-Pohjanmaan liitolla, Jyväskylän kaupungilla, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoululla, Kaakon taiteen visuaalisten taiteiden verkostolla ja Kuopion kaupungilla. KAIKKI EIVÄT ASU oopperakaupungissa, ja Kosonen pitääkin tärkeänä, että eri puolilla Suomea ihmisillä on mahdollisuus saada kulttuurielämyksiä. Vaikka oopperalla on elitistinen maine, Savonlinnan seudulla on Kososen mukaan ollut normaalia tutustua oopperaan. Kuntien kulttuuritoimen tehtävät laajenivat ja nähtiin, että laissa on hyvä antaa vastuita joillekin kunnille niin, että ne voivat auttaa muita. –?Luultavasti kehittämistyyppisistä lyhytaikaisista kokonaisuuksista, mutta en mielellään pysyvistä ja asemansa vakiinnuttaneista taidemuodoista. Budjettiriihessä on kirjaus, että Veikkauksen mahdollinen tulon alenema katsotaan suhteessa budjetin muihin menoihin. Omakohtaisesti Kosonen on luottanut taiteessa ihokarvatestiin. Vaikka tälle vuodelle myönnettiin jo lisärahoitusta, lopullinen esitys uudistuksesta tulee keväällä. –?Muistan vieläkin, miten mieletön fiilis siellä lavasteissa oli ja ne upeat Mozartin kuorokohtaukset. Kosonen oli itsekin kymmenen vuotta sitten tekemässä ”Johan nyt on markkinat” -selvitystä. Ooppera lumosi ministerin lapsena Kulttuuriin käytettävät veikkausvoittovarat kutistuvat. Suomen mallissa kaikki lapset ja nuoret saavat harrastusmahdollisuuden koulujen iltapäivään. Espoon kaupungille on annettu yleinen valtakunnallinen kehittämistehtävä. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistus onkin tämän hallituskauden suuria uudistuksia. –
Hanna Kosonen X Syntynyt 27.2.1976 Savonlinnassa. Kososen mukaan vaatii ajattelun muutosta, että kestävä kehitys ulotetaan myös kulttuurin puolelle. Taide mukaan kestävään kehitykseen Hannamari Ahonen Maailman kulttuuriministerit kokoontuivat marraskuussa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon kokouksen yhteydessä Pariisissa. X 2008–2014 valtakunnallisen luovan alan yhdistyksen Digesin asiantuntijana neuvoi kulttuurija liikunta-alan yrittäjiä, yhdistyksiä ja taiteilijoita ja konsultoi eri ministeriöitä. X Kansanedustajaksi Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 2015, viime kauden eduskunnan sivistysvaliokunnassa. X Savonlinnan valtuustossa vuodesta 2017 lähtien. X 2014 toiminimi Töpinä. MEERI UTTI. Kulttuuriministereiden foorumissa pohdittiin, miten YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteita voidaan saavuttaa kulttuuripolitiikan keinoin. –?Esimerkiksi, jos ajattelee tasa-arvoa, puhutaan juuri taiteen saavutettavuudesta. X Tiedeja kulttuuriministerinä elokuusta 2019 elokuuhun 2020, jolloin ministeriksi vaihtuu Annika Saarikko. X 2006–2007 Maahenki Oy:n kulttuurituottaja, 2004–2005 Puu kulttuurissa -yhdistyksen toiminnanjohtaja, 2003–2004 Metsäliiton viestintäharjoittelijana. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A13 Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) työhuoneen seinällä on hänen lempitaiteilijoihinsa lukeutuvan Anna Tuorin teos Icaria. Harrastaa nykyisin suunnistusta, juoksua, hiihtoa, lukemista ja kaikkea mahdollista kulttuuria. X Hiihtosuunnistuksen maailmanmestari. X Perhe: 8ja 11-vuotiaat tytöt. –?Seitsemässätoista kestävän kehityksen tavoitteessa on ympäristöön, tasa-arvoon ja koulutuksen saatavuuteen liittyviä tavoitteita, joilla voidaan rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää maailmaa, tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) sanoo. X Ylioppilaaksi Voionmaan urheilulukiosta Jyväskylästä 1995. Se miellyttää Kososta Saimaata muistuttavan järvimaiseman ja heleiden värien takia. – Tässä ihan valaistuu sen äärellä. –. Yrittäjänä tarjosi asiantuntijapalveluita hyvinvointija kulttuurialan yrityksille sekä järjestöille. KUKA. Kulttuuri ja taide voivat olla merkittävästi tuomassa viestejä tavoitteista ja muuttamassa meidän asenteitamme ja tavoitteita. Erilaisissa taidehankkeissa, arkkitehtuurissa ja kulttuuritapahtumissa pitää ottaa ympäristönäkökohdat huomioon. X Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta 2003, pääaineena taidehistoria
Toistuuko sinun unissasi jokin teema, kuten putoaminen tai lennolta myöhästyminen. Tätä ajatusta ovat kehitelleet esimerkiksi Turun yliopiston unitutkijat, jotka tekevät kansainvälisestikin merkittävää unitutkimusta. Simulaatioteoria taas näkee, että unet ovat harjoittelua tulevia uhkaavia tai arkielämän sosiaalisia tilanteita varten. Hän on kirjoittanut kirjan Yöllinen elämämme, joka etsii vastausta unien mysteeriin. Kaikkein vilkkaimpia unia nähdään aamulla. Entä mitä varten oikein näemme unia. Toimittaja-kirjailija Anna Tommola kertoo, mitä uusin tutkimus tietää unista. Aivoissa tunteita säätelevä komentokeskus on tuolloin pois päältä. Terapiakäsityksen mukaan unet tasapainottavat, auttavat käsittelemään asioita ja lievittävät vaikeita tunnetiloja. Mutta toistaiseksi ei voida varmuudella sanoa, mikä unien tarkoitus on. –?Siinä kyse voi olla kuitenkin siitä, miten uniaan muistaa, Tommola sanoo. Unessa jylläävät suuret tunteet, ja niissä tapahtuu sopimattomiakin asioita. Tällaisia unia näkevät stressaantuneet nykyihmiset. LAURA KROHN, TEKSTI // JANI KAUNISTO, KUVITUS. Lisäksi joidenkin tutkijoiden mielestä unennäkö on mielen öistä luovaa leikkiä, joka laajentaa ajattelua uusiin suuntiin. Niitäkin tutkijoita on, joiden mielestä unilla ei ole omaa yksittäistä tehtävää, vaan ne ovat muun prosessin sivutuotteita tai hälyä. –?Tutkimus on myös osoittanut, että jos ihmisellä on persoonassa tietynlaista herkkyyttä ja avoimuutta kokemuksille, hän muistaa uniaan runsaammin, Tommola sanoo. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A14 Y rität epätoivoisesti juosta ja päästä eteenpäin, mutta lihakset eivät toimi. Se on niinikään sopeutumista tulevaan tai harjoittelua elämässä vastaan tuleviin tilanteisiin, kuten lasten tai eläinten leikki. Kun ajattelee uniaan, myös muistaa niitä paremmin. Jos joutuu heräämään ja nousemaan ylös nopeasti, unet katoavat pian. Myös se vaikuttaa varsin selvältä, että unet pyörittävät sellaista materiaalia, joka on jäänyt tunnetasolla ihmisen mieleen. Myös kiinnostus uniin vaikuttaa. Tätä mieltä on evoluutiopsykologia. Miksi myöhästyt lennolta unessa. Muistamiseen vaikuttavat käytännön asiat, kuten se, miten herää. IHMISTEN PUHEISSA toistuu, että joku kokee näkevänsä paljon unia, toinen taas ei juurikaan. Tai koetat kiireessä pakata matkalaukkua ja ehtiä lennolle, mutta tavarat ovat levällään. Jos nukkuu liian vähän ja herää aina kesken kaiken, ei ehdi nähdä kaikkein hauskimpia unia. Unien näkeminen ei helpota oloa, vaan auttaa varautumaan ja edistää kykyä selviytyä. –?Uniin tulevat ne asiat, jotka meissä herättävät voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, surua tai iloa, sanoo toimittaja-kirjailija Anna Tommola. UNENNÄÖLLÄ täytyy olla jokin tarkoitus, koska se on säilynyt ihmislajin kehittyessä
X Jos et jaksa panostaa uniisi päivittäin, voit kirjata ainakin vaikuttavimmat. –?Aika moni näki pääsykokeesta uhka unia, kuten että myöhästyy tai ei ole tar vikkeita mukana. Monet purevat hampaita tiukasti yh teen, narskuttelevat ja jännittävät leu kojaan. Kyse saattaa olla yleisinhimillisistä huolista: mitä jos en osaa tai onnistu. Tai ihminen yrittää päästä eteen päin ja juosta, mutta keho ei tottele. Tyypilli nen on esimerkiksi vessauni, kun ihmi nen herää vessahätään. Unessahan voisi vain leijua ilmaan, mutta ihmisillä on selvästi vankat mielikuvat siitä, miten lentäminen tapahtuu. Osa juoksee ja lähtee siitä liitoon. Atena 2020 ”Itse en pidä todennäköisenä, että s ymbolisanakirjoilla voitaisiin tulkita yksittäisen ihmisen unia. Putoan ja hammas irtoaa – tässä seitsemän yleistä uniteemaa MONI MUISTAA painajaisensa. –?Itse en pidä todennäköisenä, että sym bolisanakirjoilla voitaisiin tulkita yksittäi sen ihmisen unia. Hissiunet Hissiunetkin ovat yleisiä. Hampaan lähteminen Hampaan irtoamiseen on liitetty mo nenlaista symboliikkaa. Lähde: Anna Tommola: Yöllinen elämämme. X Yritä sitten kirjoittaa avainsanojen avulla, mitä unessa konkreettisesti tapahtui: mitään lisäämättä ja poistamatta. Teema saattaa tulla lapsuudesta, jolloin hissi oli jännit tävä paikka, eikä sitä edes saanut käyt tää yksin. Uhkasimulaation mukaan sekin on uh ka, ettei onnistu tekemään jotain tär keää. Kokemus tulee läpi uneen ja me nee osaksi unen tarinaa. Niistä voi saada myös hupia, luovuutta, lohtua ja tukea. Unennäkijä osaakin itse parhaiten pohtia merkitystä, Tommola to teaa. Tai mennä työpaikalle, muttei osaa enää toimia. Se on nähty kuoleman ja suuren epäonnen enteenä. Millaisia mielikuvia, muistoja ja kokemuksia unessa esiintyvät asiat ja tapahtumat nostavat pintaan. Silloin muistijälki vahvistuu, joskin aina osa unista katoaa. Unennäkijä voi myös palata koulun pen kille kokeeseen ja mokata pahasti. Lentäminen Tämä ei ole kaikkein yleisimpiä unia, mutta monet kertovat lentäneensä unessa. Eri asiat merkitsevät ihmisille eri asioita.” Anna Tommola kirjailija-toimittaja. Niitä toimii myös verkossa. Epätoivoinen yrittäminen Näissä unissa yritetään kovasti tehdä jotain, esimerkiksi pakata, mutta mat katavarat vain pursuavat ja lisääntyvät. Muutkin oman kehon tuottamat sig naalit menevät joskus uneen. –?Freudilla oli suuri merkitys unien tul kitsemisessa, ja sen jäljet näkyvät edelleen. –?Jos unilla jokin tarkoitus on, ne toden näköisesti hoitavat hommansa yöllä, mietit niitä tai et, Tommola sanoo. Toistuvien teemojen tarkastelu omassa unimaailmassa voi tuottaa oivalluksia, sanoo kirjailija-toimittaja Anna Tommola. Mihin unen henkilö tai esine voisi liittyä. IHMINEN ON kautta aikojen yrittänyt ym märtää unia. Mutta lopulta se oli aika mielivaltainen tul kintajärjestelmä, jossa näkyvät potilaiden ongelmat. Talot, asunnot ja rakennukset toistuvat ihmisten unikertomuk sissa. –?Se voi viitata siihen, että samalla taval la kuin uhkatilanteiden, myös sosiaalisten taitojen harjoittelu on evolutiivisesti erit täin järkevää. Freudilla teema liittyi kastraation. Toistuvien teemojen tarkastelu omassa unimaailmassa voi tuottaa oivalluksia. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A15 Putoamisunet Tämä on ehkä ihmisten jaetuin uni. –?Tuon tapaiset unet ovat muutenkin tosi yleisiä, Tommola sanoo. Oletettavasti unien pedot ja viholliset ovat hyvin vanhaa, universaalia evolutiivista tematiikkaa. Hissin putoamistakin tapahtuu unissa. Tai myöhästyy lentokoneesta tai junasta. Monet kertovat näkevänsä stressaan tuneena unia, joissa riittää esteitä ja han kaluuksia eikä tekeminen onnistu mil lään. Jotkut taas räpyttelevät siipiään. X Etenkin toistuvien unien äärelle kannattaa pysähtyä miettimään: mitä pidempiä prosesseja elämässä on meneillään. Ties vaikka he oli sivat unissaan kovasti yrittäneet hakata kallioluolaa, onnistumatta, Tommola sa noo. Nuorena lenne tään useammin kuin vanhemmiten. Jotta pystyisi selviämään haas tavista tärkeistä tilanteista, niitä pitää harjoitella unissa. TUTKIMUKSISSA ei ole juuri testattu, onko unista oikeasti hyötyä. Eri asiat merkitsevät ih misille eri asioita. Monesti paikka muuttuu erikoiseksi, sieltä löytyy lisäkäytäviä, salaovia ja huoneita, joita ei pitänyt olla olemassa. Moni on pelännyt sen jäävän kerrosten väliin, tai että nappulat eivät toimi. Entä onko unien sisältö muuttunut histo rian saatossa. Lapsuudenkoti ja muut unien tapahtumapaikat Lapsuudenkoti tai muut lapsuuden mer kitykselliset paikat ovat unissa yleisiä tapahtumapaikkoja, samoin aiemmat kodit. Uniaineistoja on kerätty 1950luvulta saakka. Miksi myöhästyt lennolta unessa. Mielenkiintoisia ovat myös pelkäs tään uneen liittyvät paikat. Tosin yhdessä tut kimuksessa tutkittiin ranskalaisia lääketie teelliseen pyrkijöitä. He pärjäsivät kokees sa muita paremmin. Unet eivät aina tule varhaislap suuden patoutumista, eikä niiden tulkitse miseen tarvita mutkikkaita taustaraken nelmia tai asiantuntijoita. Tähän samaan kategoriaan kuuluvat myös muut potentiaaliset uhkatilanteet, kuten luonnonmullistukset, maanjäris tykset, hyökyaallot, ukkonen ja raken nusten romahtamiset. Tai sitten voi vain ihmetellä, mitä kaikkea jännittävää oma pää onkaan kehi tellyt ja ihastella vapaata, luovaa, assosioi vaa puoltaan. Hampaiden irtoaminen unessa on to della yleistä. Kun pääsykoetta oli harjoiteltu jo unessa, se ehkä sulki joitakin epäonnistumisia pois, Tommola kertoo. Stressi kasvaa, kun kello käy ja lento on lähdössä, mutta ponnistelu ei tuota tu losta. Mutta ei hätää, vaikkei olisi unistaan kiinnostunut. Tapoja on monia. Tutkijat pitävät mahdol lisena, että se on fyysinen tuntemus. Myös freudilainen tapa tulkita unia tun tuu Tommolasta vieraalta ja perustelemat tomalta. Kirjoita heti herättyäsi ylös tärkeimmät avainsanat. Ne saatta vat toistua unissa, vaikkei niitä muuten ole olemassakaan. Useimmat meistä eivät ole oi keasti koskaan pudonneet korkealta, mutta mieli kuvittelee sellaisen tilan teen. X Voit mennä mukaan uniryhmiin. –?Unet liittyvät usein suoraan ihmisten elämään ja merkitys löytyy omaa elämää peilaamalla. Tai nousee hissiin, joka menee aina väärään kerrokseen. Lauman ulkopuolelle jäämi nen on ollut hengenvaarallista. RIIKKA KANTINKOSKI VINKKI Näin perehdyt uniisi X Oman unimaailmansa tunteminen lisää itsetuntemusta. –?Painajaisen aiheuttama tunnekokemus on niin voimakas, että se jää mieleen. Lentotekniikat vaihtelevat. Todella moni on jossain vaiheessa näh nyt putoamisunen, vaikkei näe niitä jat kuvasti. Alastomana tai asiattomasti pukeutunut Näistäkin unista kerrotaan jonkin ver ran. X Kannattaa aloittaa pitämällä unipäiväkirjaa. –?Voi miettiä, miksi näen aina tästä unia ja miksi se asia on tehnyt sellaisen vaiku tuksen. Jo silloin on eletty modernia maa ilmaa aikatauluineen ja työstresseineen, jo ten myöhästymisunia on nähty. Arkiset, tavalliset, leppoisat unet ei vät jää mieleen. Ne liittyvät häpeän tunteisiin, et tä ihminen tulee paljaana muiden nä kemäksi. Unet ovat täynnä toisia ihmisiä. Ihminen yrittää mennä tärkeään tilai suuteen, muttei ikinä pääse perille. –?Mehän emme tiedä, mistä luolaihmi set ovat uneksineet. On erittäin yleinen uniteema, että ih minen yrittää tehdä jotain uudelleen ja uudelleen, mutta se ei vain onnistu, tai on huonosti valmistautuneena jossain tehtävässä. Sikäli se vääristää mielikuvaa siitä, millaisia unet ovat
Kulman antoi Daniel Rantanen ja pallo tuli Jibrinin otsaan Lassi Nurmoksen jatkamana. URHEILU Urheilutoimitus P. – Tehtiin vääriä valintoja ja pelattiin siellä, missä AC Oulu oli. Toki joukkue on ollut koolla vasta tämän kuun puolivälistä, mutta eipä täältä aikaisemmin juuri voittoja ole saatu. Laidoilla oli runsaasti tilaa, mutta sinne heitettiin ristipalloja turhan harvoin, kommentoi KPVluotsi Jani Uotinen. Jaro aloitti cupin kotitappiolla Jalkapallo AC Kajaani käänsi pelin edukseen toisen jakson osumilla. Haetaan omaa paikkaa ja tyyliä, kuittasi Pahkasalo pelin kulun. minuutilla saatuaan tällin selkäänsä. Jarossa toista kauttaan valmentavan Niklas Käckon ilme oli mietteliäs. Vieraiden käskijä Mika Lumijärvi oli tyytyväinen. Toppari Johan Brunell viimeisteli pilkulta. minuutilla. Kajaanin johto-osuma tuli aika helposti, kun Joakim Ärilä ohjasi Mohammed Husseinin matalan keskityksen kengän kärjellä takakulmaan. – Eka peli on aina sekava. JUKKA LEHOJÄRVI Kaj Högdahl PIETARSAARI Peli hallin tasaisella alustalla tahtoo varsinkin alussa muodostua niin nopeaksi, ettei taito ja tekniikka pysy mukana. MAALIPAIKOILLA ei juhlittu. Sama vaiva koski vieraitakin. minuutilla paikka siirtyä uudelleen johtoon, mutta hyvän kuvion jälkeen Alex Ramsayn laukaus osui vain tolppaan. Prässipeliin olen tyytyväinen. Jalkapallo KPV:n johtoasema ei kestänyt aivan loppuun saakka cupissa. Toisella jaksolla laukoi Mannström rankkarialueen ulkopuolelta terävästi, mutta pallo meni metrin ohi yläkulman. – Oulu prässäsi hyvin ja me hätäilimme vähän pallon kanssa. Jaron kokoonpano: Valtonen; Ihalainen (Bjonbäck), Sandström, Brunell (Uusitalo), Mabinda; Kronholm, Wargh; Ramsay, Vidjeskog, Remesaho; Myrevik (Kähkönen). ” Tehtiin vääriä valintoja ja pelattiin siellä, missä AC Oulu oli. Simo Roihalla oli puolestaan kohtalainen paikka sinetöidä kotivoitto ennen Oululle tuomittua kulmapotkua, josta Alexander Jibrin pukkasi tasoituksen. 020 750 4425 Sähköposti: urheilu@kpk.fi LOTTO SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A16 OIKEAT NUMEROT 2, 7, 8, 12, 14, 31, 36 LISÄNUMERO 4 PLUSNUMERO 14 7 oikein kappaletta, voitto-osuus milj. Peliä oli käyty 37 minuuttia. Keskikentän pohjan Abu Sanunu ja Sebastian Mannström välttivät pahemmat harhasyötöt, mutta pelin nostaminen viimeiselle kolmannekselle oli aika työlästä. Valitettavasti Myrevik joutui jättämään kentän jo 26. Konkari Juho Mäkelän pusku oli lähellä tasoittaa pelin KPV:n hallitsemalla toisella jaksolla. Joka alueelle, niin puolustukseen keskikentälle kuin kärkeenkin. KPV:n kokoonpano: Lazarev; Abdi (Laitinen), Vidjeskog, Saarinen, Kinnunen; Sanunu (Lehtonen), Mannström; Tarvonen, Pahkasalo (Mäkinen), Heiermann (Kytölaakso); Roiha. Näin alkoi myös Jaron ensimmäinen cupin peli. Toisella 45-minuuttisella asia kävi entistä selvemmäksi ja peli valui enemmän Jaron päätyyn. minuutilla oli Severi Kähkösellä oli paikka tasoittaa, mutta turhan kova laukaus meni reilusti yli. Oulun pelaajista kuvassa Henrik Ölander (16) ja Samuel Kurttila. Sen liike hyytyi kuitenkin jonkin verran Pahkasalon tällättyä Juri Kinnusen nappikeskityksen jatkeeksi pallon verkkoon. Pirteästi pelin aloittanut Jim Myrevik kiskaistiin nurin. Maalin jälkeen pääsi KPV paremmin kuvaan mukaan. Laitapakit Kinnunen ja Honar Abdi olivat todellakin usein aivan vapaina, mutta syöttöjä ei kuulunut. Vieraiden hallinta alkoi vähitellen tuottaa lisää vaaratilanteita ja niistä kulmapotkuja. Kausi käyntiin tasapelillä Sebastian Mannström oli isossa roolissa KPV:n keskikentällä. Silti tilanteet varsinkin avauspuolikkaalla jäivät vähiin. Äskettäin sopimuksen tehneen Jean-Claude Mabindan esitykseen valmentaja oli tyytyväinen, mutta kaipaa lisää vahvistuksia. 90-minuuttisen aikana värkättiin yksi osuma kumpaankin maaliin ja Suomen cup saatiin käyntiin tapahtumiin nähden aika oikeutetulla 1–1 (1–0) tuloksella. Avausjaksolla hipoi Oulun Jere Aallikon kuti Sergei Lazarevin vartioiman maalin tolppaa. – Hyökkäyspelimme ei oikein toiminut. Keskeltä puurtaminen oli väkinäistä, kun Oulu piti tilan toppareiden edessä tukossa. Oulu karvasi alussa terävästi. Olemme harjoitelleet aika kovaa ja vastustaja taisi siitä saada hieman etua, kun olivat vasta kokoontuneet. – Alussa ei tilanteita juuri ollut, mutta toisella puolikkaalla hyökkäsimme vaarallisemmin. Jo avausjaksolla kävi ilmeiseksi, että Kajaani, takaiskusta huolimatta, otti komentoa kentällä, piti enemmän palloa ja Jaro tyytyi vastahyökkäyksiin. e JOKERINUMERO 5 4 6 8 8 6 1 Seppo Luokkala KOKKOLA Kokkolan Pallo-Veikot pelasi lauantaina kauden ensimmäisen ottelunsa. Vielä 88. Jaron lähes ainoasta vaaratilanteesta tuli rangaistuspotku jo 6. Maalivahti Topi Valtonen torjui Gullit Zolameson ensimmäisen laukauksen, mutta hyökkääjä pääsi uudelleen palloon eikä Valtosella enää ollut mahdollisuuksia. Peruuteltiin liikaa, hyökkäysten käynnistäminen meni vaikeaksi ja ne jäivät toistuvasti liian lyhyiksi, ei saatu voimaa mukaan. Saimme mukavasti riistoja, tosin niiden hyödyntäminen ei täysin onnistunut. Valmentajat sekä KPV:n osuman viimeistellyt Aleksi Pahkasalo luonnehtivat Kippari-hallin iltapäivää sekavaksi. Jani Uotinen. Laidoilla oli runsaasti tilaa, mutta sinne heitettiin ristipalloja turhan harvoin. Etenkin Oulun vinkkelistä katsottuna peli oli myös vauhdikas. Vastustaja AC Oululla oli harjoituspeli alla ja siitä parantaneena piti vierailija avausjaksolla kotijoukkuetta ahtaalla. AC Kajaani haki lauantaina voiton Telluksesta lukemin 1–2 (1–0). Meillä on nyt ringissä muutamia lupaavia yksilöitä ja ehkä tämä peli antoi vähän suuntaa. Jarolla oli 69. 55.minuutilla tuli Kajaanin tasoitus. Pääasia tässä oli, ettei tullut kenellekään vammoja, tuumi Uotinen, joka olettaa Ullrich Meleken peliluvan järjestyvän ensi viikonlopun otteluun mennessä
Lauantaina nähtiin matolla keskipohjalaisväriä, kun Perhon Kirin Lauri Karjalainen oli mukana 60-kiloisten sarjassa. –?Nyt tuli tappio, mutta olemme pitkään pelanneet hyvin ja tuloksekkaasti. Kolmannen erän HU käänsi edukseen hieman puolivälin jälkeen, kun Joonas Verrosen ja Joona Ilomäen onnistumiset veivät himankalaiset pienelle karkumatkalle. Tiikerit kiusasi lohkokärkeä ILMAJOKI Himangan Pallo oli purjehtimassa voittoon salibandyn kakkosdivarin vieraspelissä Ilmajoen ISB/ Team Atriaa vastaan, mutta päätöserä käänsi pelin isännille. Pronssiottelussa karkasi mitali Lapin Veikkojen Henri Haloselle Karjalaisen hävittyä ottelun pistein 9–3. Tiikereiden tehokkaimmat olivat 20 pisteen Tahkola sekä 16 pinnaa nakuttanut Jasmin Isohanni. Monkulat jäi taas maaleitta MESTARUUSLIIGA Tiikerit–Akaa-Volley 0–3 (27–29, 20–25, 15–25) Juha Savela KOKKOLA Avauserässä näytti vielä siltä, että Tiikerit ja Akaa-Volley vääntävät kolmannen kerran tällä kaudella täydet viisi erää liigapisteistä, mutta toisin kävi. Toista erää KaLe hallitsi alusta loppuun, kolmas erä puolestaan kääntyi Tiikereille Jenny-Katariina Tahkolan tehohetken myötä. Kun Joni Lehtinen vei vieraat 7–4-johtoon päätöserän alussa, näytti kaikki vieraiden osalta hyvältä. Toisessa matsissa meni Viialan Eemeli Rautanen selälleen. –?Emme olleet parhaimmillamme, mutta kaikki kunnia vastustajalle. Dusan Milojevicin toisen maalin lisäksi pöytäkirjaan merkittiin Petri Grönholmin sekä Aleksi Pirttijoen osumat ja tauolle lähdettäessä taululla olivat jo 5–1-lukemat. Vieraiden tehokkaimmat olivat 16 pistettä tehnyt Ilomäki ja 15 pinnaa summannut Verronen. Sievi FS:n etsikkoajan jälkeen Akaa pisti jyrävaihteen päälle ja karkasi avausjakson lopussa omille teilleen maaleilla, joista ainakin kaksi syntyi vierasjoukkueen heikon puolustuspelin avustamana. Paremmuudesta ei ollut lopulta kahta sanaa, myönsi myös Tiikereiden valmentaja Mikko Keskisipilä. Saimme siitä tarvittavaa itseluottamusta, näki Akaan yleispelaaja Eetu Pennanen, joka oli varsinkin hyökkäyspäässä pitelemätön. URHEILU SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A17 KUORTANE Himangan Urheilijat hävisi kaksi ensimmäistä erää Kuortaneen vieraana lentopallon miesten kakkossarjassa, mutta voitti lopulta erin 2–3 (27–25, 25–19, 23–25, 21–25, 11–15). Ensimmäisessä erässä Tiikerit selvitti seitsemän eräpalloa. Viidettä erää Kuortane johti 8–5, kunnes alkoi HU:n kiri kohti eräja otteluvoittoa. Syystäkin Akaan valmentaja Oliver Lüütsepp oli tyytyväinen siihen, että peli pysyi kontrollissa täydet kolme erää. Kaksi eräpalloa avauserässä hukannut Tiikerit kadotti ensin otetta pelistä, päätöserässä hukassa oli jo itseluottamuskin. Nyt on viikko aikaa treenata ennen ensi sunnuntain vieraspeliä Loimua vastaan. –?Nyt on viime peleissä alkanut oikea tempo löytyä Akselin kanssa, Pennanen perusteli pistesaalistaan. –?Ei ollut silti helppo peli, virolaisvalmentaja jatkoi. Varsinkin toisen yleispelaajan tontilla sekä Jere Mäkisellä että häntä toisessa erässä tuuranneella Teemu Lahdella oli vaikea ilta. HiPa suli lopussa KAUSTINEN Futsalin miesten Ykkösessä hännänhuipuksi jämähtänyt KP-V/ Monkulat ei pystynyt parantelemaan tilannetta kotiottelussa FC Kiistoa vastaan. Semifinaalissa oli Ilmajoen Juuso Latvala pistein 9–0 Karjalaista parempi. HU nousi voittoon Ismo Kunelius AKAA Futsal-liigan kärkijoukkue Akaa Futsal on ollut tällä kaudella lyömätön kotikentällään ja on sitä myös Sievi FS:n lauantaisen vierailun jälkeen. Lentopallo Avauserän niukan tappion jälkeen peli karkasi Tiikereiden käsistä. –?Ei ollut. Päätöserässä heräillyt Mäkinen teki neljä pinnaa, saldo jäi pahasti pakkaselle (4/-6). Vaikka Akaa-Volley katkaisi lauantaina Tiikereiden 11 pelin pisteputken, valmentaja Keskisipilä ei pistänyt päätä pensaaseen. Nyt nähtiin vahvin vierasesitys mitä täällä on tällä kaudella nähty. Mennään salille ja jatketaan töitä, Keskisipilä päätti. Se ei riittänyt, vaan Saila Suoranta johdatti KaLen erävoittoon. Akaa jyräsi lopulta näyttävään voittoon maalein 9–2 (5–1). Karjalainen SM-paineissa neljänneksi. Tärkeintä on se, miten me tähän tappioon reagoimme ja mitä tästä opimme. Akaa oli liian kova Akaan Urpo Sivulan hyökkäystä torjuvat Tiikereiden Antti Leppälä ja Oskari Keskinen. Sievi aloitti myös toisen jakson vahvalla paineella, joka kuitenkin kostautui, kun Jussi Nyström niittasi Akaan kuudennen maalin nopean vastahyökkäyksen päätteeksi. Vieraiden toisen maalin sai viimeistellä Alasuutarin tarjoilusta maalille yksin unohdettu Ossi Tyni. Akaa Futsal jatkoi vahvaa puolustuspeliään ja vieraili välillä tehokkaasti hyökkäyspäässään, joten loppulukemat repesivät rumiksi. TIIKEREILTÄKIN löytyi tasainen tehokaksikko. Pennasen saldo oli (17/+13). Kotijoukkueen puolustuksen murtamiseen tarvittiin toisella jaksolla Juho Alasuutarin näyttävä nousu laidalta ylös saakka. Tiikerit pysyi mukana Jiri Hännisen ja Antti Leppälän tehojen kantamana, mutta voittajaksi kotijoukkueesta ei kahdesta eräpallosta huolimatta ollut. Akaa Futsal on raapinut kuluneella kaudella kokoon moninkertaisen pistepotin Sieviin verrattuna, mutta se ei näkynyt ottelun alussa Toijalan monitoimitalon salissa. AVAUSERÄSSÄ Tiikerit vielä pystyi horjuttamaan vieraita, kun aloitusten kohteena ollut Enderwin Herrera ei saanut palloa nousemaan passari Akseli Lankiselle. –?Tänään taisi avauserä ratkaista voittajan. Lapuan Ponnistuksesta lyhyellä lainasopimuksella Sievissä pelaava Myllykangas esitti maalin jälkeen myös useita hyviä torjuntoja, kunnes Juhana Jyrkiäisen tarkka sijoitus upposi toisen kerran vierasverkkoon. Eikä tuohon ole paljon lisäämistä. Niinpä Akaan kannattajat saivat poimia kolme palloa kolmen pisteen merkiksi pistepussiinsa. Vaasalaisnippu jätti Monkulat nollille toisessa pelissä peräkkäin vieden pisteet matkaansa 0–5 (0–1) -numeroilla. Sitä ennen Radik Akhmetkhanov oli kuitenkin tasoittanut kauden ensimmäisellä maalillaan. Lahden lukemat olivat (0/-3). ISB piti lopulta pisteet itsellään 8–7 (3–3, 1–3, 4–1) -lukemilla. Akaa oli yksinkertaisesti liian kova. Lehtisen lisäksi maalinteossa onnistuivat neljästi osunut Lassi Lokasaari, Miko Mattila sekä Pauli Niemi. Avauspuoliajan Monkulat vielä sinnitteli mukana, mutta toisen alussa vaasalaiset iskivät pikatahtiin kaksi maalia ja oli taputeltu. Samoihin lukemiin Pennasen kanssa ylsi myös hakkuri Urpo Sivula (17/+12). Kun Akaa sai aloitukset nousemaan, meillä ei enää riittänyt eväitä heidän pysäyttämiseen, Tiikereiden passari Anton Välimaa tunnusti. Sievi FS jäi sarjakärjen jyrän alle KOKKOLA Kokkolan Tiikerit laittoi tamperelaisen Kalevan Lentopallon ahtaalle naisten kakkossarjassa, mutta lopulta ylemmän jatkosarjan lohkokärki kuittasi pisteet erin 1–3 (26–28, 16–25, 25–22, 14–25). KaLe johti nopeasti 2–7 ja pelasi varmaan erävoittoon. Karjalainen kärsi ensin ylivoimaisen pistehäviön Turun Mattias Poutaselle. Ensimmäisen maalin latasi kuitenkin kotijoukkueen tehotykki Dusan Milojevic, jonka luja pommi yllätti liigadebyyttinsä pelanneen Sievi FS:n nuoren maalivahdin Jere Myllykankaan. Neljäs erä meni Tiikereiltä ohi. Loistava vastaanotto, jäätävä hyökkäys, eikä virheitä juuri lainkaan, Keskisipilä kehui Akaan esitystä. TOMMY LÅGLAND JYVÄSKYLÄ Kreikkalais-roomalaisen painin SM-mitaleista väännetään viikonloppuna Vaajakoskella. Yleispelaaja Jiri Hänninen (16/+11) ja hakkuri Oskari Keskinen (16/+14) pelasivat kelpo tehoilla, mutta kaksikko ei lopulta saanut riittävästi tukea muilta. Vieraat aloittivat pelin hyvällä ryminällä ja aggressiivisella prässäyksellä, joka tepsikin alkuminuuteilla
Jääkiekko Hermes kaatui Iisalmessa tehottomaan ylivoimapeliin. – Tasakentillä oli tosiaan hyvää vieraspelaamista ja jaksoimme painaa ja uskoa loppuun asti. Piste tuli, voittoa ei Ville Saloranta (1+1) oli Hermeksen tehomiehiä yhdessä Eetu Paasovaaran (2+1) ja Miika Tiihosen (0+2) kanssa. Pudotuspelipaikka on kuitenkin edelleen hyvin omissa käsissämme, Tuunanen muistutti. Tomi Heinonen iski paluuottelussaan maalin ja oli syöttämässä kolmea muuta osumaa. Vastapäädyssä Santeri Metsänen oli enemmän työllistetty, sillä neljän päästetyn maalin lisäksi mies torjui 45 kiekkoa. JHT käänsi toisessa erässä KRUUNUPYY Vaikka Kauhavan Hela-Kiekko käväisi johdossa Keskimaan kakkosdivarin vieraspelissä IK Kronania vastaan, otti isännät nopeasti tahtipuikon käsiinsä. JUKKA LEHOJÄRVI YLIVIESKA Naisten Mestiksessä kakkosena oleva KJT Haukat ei antanut Ylivieskan Jääkarhujen yllättää. Johtoon Hermes pääsi, kun Juuso Ketola katkaisi IPK:n purkukiekon ja syötti Paasovaaralle, joka sivalsi varmasti ohi IPK-vahti Henri Kiviahon. KJT haki Ylivieskasta voiton maalein 1–6 (0–2, 0–1, 1–3). Tämän jälkeen Hermekselle tarjottiin voittoa. JHT:n erän alku oli muutoinkin hyvä, sillä Tervala vei isännät johtoon ajassa 23.38 ja Martin Krasnican lisäsi johtoa entisestään ajassa 25.39. – Viime aikojen tehottomuus on aiheuttanut sen, ettei uskalleta ottaa vastuuta ja homma menee katseluksi. Joukkue siirtyi 1–3 -johtoon, kun Miika Tiihonen karvasi kiekon IPK-puolustukselta ja jatkoi Paasovaaralle, jonka ranne lauloi jälleen komeasti. Jonas Fageruddin ja Lars Östmanin maaleilla IFK pääsi päätöserään 5–2-lukemista. Kelpo ottelun torjunut Vilho Heikkinen oli ensimmäisen takaiskun tapaan pahassa maskissa. Jääkarhujen muut maalit viimeistelivät Konsta Härkönen ja Veeti Soila.. MYÖS TOISEEN erään Hermes tuli terävästi. Riku Laurila teki kaksi maalia ja Tomi Gronoff yhden. Kronanin maalihanat avauserässä avasi ylivoimalla onnistunut Tomi Sippola. Kolmannen erän alussa joukkue sai jauhaa minuuttitolkulla sekä kahden että yhden miehen ylivoimaa, mutta tuloksetta. Hermeksen päävalmentaja Janne Tuunanen oli tyytyväinen tasakentillä pelaamiseen ja alivoimaan, mutta ylivoima jätti sen sijaan paljon toivomisen varaa. Ja kun ei itse tee, käy vastustaja yleensä rankaisemassa. – Myös alivoimamme oli hyvää, vaikka vastustaja yhden maalin tekikin. YJK:n maalilla Venla Varis pysäytti 39 kiekkoa. URHEILU Urheilutoimitus P. Cowboysin maaleista ja pisteistä vastasivat Marko Mehtälä 2+5, Teemu Savela 2+2, Mikael Juola 1+3, Riku Korkiakangas 3+0, Antti Eskola 1+2 sekä Tuomas Takalo 1+1. Mutta kiri jäi kesken, kun päätöserässä maalinteossa onnistuivat vain Joakim Lindqvist ja Filip Lindgren. Avauserän 4–0 vienyt MIF käväisi jo 5–0-johdossa ennen kuin vieraat heräsivät. Pyry vei ensimmäisen erän ylivoimamaalin ansiosta. Päätöserään isännät saivat niin ikään hyvän alun, sillä ajassa 43.49 Jere Manninen siirsi JHT jo 4–1-johtoon siirretyn rangaistuksen aikana. Mutta se tuli niin loistavalla laukauksella pahan maskin takaa, että eipä sille mahtanut oikein mitään. Lopulta loppunumerot kirjattiin isännille 7–3 (5– 2, 1–1, 1–0). Ei pitänyt, sillä ajassa 58.41 IlaCowboys murskasi KeKin MAALAHTI Malax IF löi luun kurkkuun heti ensimmäisessä erässä Keskimaan II-divisioonan kotiottelussaan vieraaksi saapuneelle IFK Lepplaxille. Mannisen maaliin pelin maalit jäivätkin, kun JHT:n maalissa 28 kertaa torjunut Ville Ruokonen tilkitsi oman maalinsa avausmaalin jälkeen. Nivalalaiset menivät heti menojaan hakien pisteet numeroilla 1–10 (0–4, 0–3, 1–3). Kronan ryhdistäyi heti KEMIJÅRVI Kemijärven Kiekko jäi II-divisioonan kotiottelussa Nivala Cowboysien ylijyräämäksi. Ja kuten arvata saattaa, hyvästä alivoimastaan sisuuntunut IPK tasoitti Henry Mäntylän siniviivalämärillä. Kyseisen maalin viimeisteli avauserässä Lauri Huhdanpää, mutta Hermes kuitenkin tasoitti vastaiskusta 1–1:een, kun Ville Saloranta viimeisteli Eetu Paasovaaran poikittaissyötöstä. JHT kuittasi numerot tasoihin toisen erän alun ylivoimalla, kun Jere Rantala ja Eetu Tervala petasivat paikan Jarno Palolalle. Kyllähän meidän olisi pitänyt ylivoimalla tämä peli voittaa, Tuunanen harmitteli. – Ei tässä auta kuin jatkaa työntekoa ja ennen kaikkea uskoa omaan tekemiseen. YJK:n ainokaisen viimeisteli Susanna Järvenpää, jonka osuma kavensi tilanteeksi 1–5. pitkästä aikaa tuttu hahmo, kun Tomi Heinonen teki paluun joukkueeseen. KJT näytti tasoeron ri Tepsa rikkoi isäntien kuparisen. Eipä siinä oikeastaan jäänyt kuin se ratkaiseva maali puuttumaan. JHT oli terävä toisessa erässä, jonka ansiosta pisteet jäivät Kalajoelle 4–1 (0–1, 3–0, 1–0) -voitolla. Tolppaa lähemmäksi joukkue ei kuitenkaan päässyt. Yksi sarjapiste Hermekselle sentään irtosi, kun kotijoukkue IPK oli parempi vasta jatkoajan jälkeen maalein 4–3. Jääkarhujen takavuosien luottohyökkääjä näytti, että taidot ovat tallella, kun YJK kukisti Pyhäjoen Joki-Kiekon maalein 6–1 (3–0, 1–0, 2–1). Toisessa erässä Kronanin maalista vastasi Sam Kaskilahti ja päätöserässä Matias Kinnunen. 020 750 4425 Sähköposti: urheilu@kpk.fi SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A18 YLIVIESKA Ylivieskan Jääkarhujen peliasussa nähtiin lauantain kotiottelussa Heinosella tehokas paluu KALAJOKI JHT Kalajoki jatkaa nousua Suomi-sarjassa ylöspäin, kun lauantain kotiottelussa kaatui yläpuolella keikkuva Nokian Pyry, joka pysyi vielä tasapisteissä edellä. IPK:llakin oli omat hetkensä ja lopulta Severi Immonen onnistui kaventamaan ohjauksella maalin edestä. Erän lopulla isäntien johtoa kasvattivat maaleillaan Matti Toskala, Joni Laukkonen, Niko Roukala sekä Jani Salmi. Hermes sai kyllä pyöritettyä ylivoimakuviotaan varsin mallikkaasti, mutta laukaukset jäivät valitettavan vähiin ja peli meni enemmän kiekon siirtelyksi. Hermeksen toinen etsikkoaika voittoon tuli kolmannen erän lopussa ja jatkoajan alussa ylivoimalla. IFK toipui isäntien rajusta alusta, mutta aivan tasoihin eivät vieraat kirineet vaan pisteet jäivät isännille 5–4 (4–0, 1–2, 0–2). Kiekko upposi yläriman kautta maaliin. Ottelun suurin jännitys oli lopussa, pitääkö Cowboys-vahti Mikko Myllylä maalinsa puhtaana. Lepplaxin kiri jäi kesken MESTIS IPK–Hermes 4–3 (1–2, 1–1, 1–0, 1–0) Aku Laatikainen IISALMI Kokkolan Hermeksen tuska ei helpottanut lauantainakaan, vaan joukkue kärsi jo viidennen peräkkäisen tappionsa jääkiekon Mestiksessä. Kun jatkoajan viimeinen minuutti käynnistyi, pääsi Lauri Huhdanpää viimeistelemään Juuso Nevalaisen poikittaissyötöstä voittomaalin
100 ru: 1) Ilari Hatunen VUS 1.17,02, 2) Erik Kotanen VUS 1.22,15, 3) Herronen 1.24,02. 100 pu: 1) Harju 1.15,52, 2) Laura Oksakari VUS 1.17,78, 3) Känsäkangas 1.20,40. 50 su: 1) Varsanpää 33,11, 2) Ivar Eklund JS-PU 35,13, 3) Iivari Kautiainen 40,27. Tilastot kertovat, että oma ennätysaika jäi tällä kertaa 0,15 sekunnin päähän. 50 vu: 1) Harju 27,81, 2) Välivainio 28,30, 3) Kinnunen 28,52. 100 pu: 1) Korri 1.02,04, 2) Oksakari 1.04,26, 3) Anttila 1.05,15. 100 su: 1) Jåfs 1.07,18, 2) Nissinen 1.11,52, 3) Puutio 1.12,14. 100 vu: 1) Alfons Vuollet VUS 1.35,93, 2) Lämpsä 1.36,54, 3) Jungner 1.39,20. 50 su: 1) Molly Riska VUS 46,47, 2) Hertsbacka 47,98, 3) Ristimäki 49,87. 4x50 skuv: 1) Seui tytöt R2 2.49,01, 2) VUS rollo 12 2.50,8, 3) Seui Flikat 3.04,40. 200 vu: 1) Anton Qvisen VUS 3.04,28, 2) Wili Laiho SU-58 3.13,11, 3) Ruuska 3.16,19. –??Siltä matkalta on ainakin tullut paras sijoitus SM-tasolla. 100 vu: 1) Fanny Laiho SU-58 1.33,40, 2) Riska 1.34,55, 3) Ristimäki 1.35,12. 200 pu: 1) Kärkkäinen 2.54,71, 2) Kivelä 3.12,92, 3) Evelina Myllykoski SU-58 3.39,92. Ajo ei ole muuttunut eilisestä, mutta ajat ovat parantuneet. 100 ru: 1) Turunen 1.38,71, 2) Michail Karagiannis VUS 1.48,98, 3) Topias Myllykoski SE-58 1.52,43. Olin ikäisteni sarjassa viime keväänä kuudes, Mattola, 18, kertoo. 200 pu: 1) Känsäkangas 2.59,99, 2) Nurkkala 3.02,05, 3) Tattari 3.10,78. Äitiä on syytä uskoa. 50 su: 1) Tommi Kangas ViesU 45,78, 2) Johannes Nikko SU-58 46,08, 3) Elis Luomala KUS 47,20. 100 ru: 1) Aino Jerohin VUS 1.25,46, 2) Tinja Harju KUS 1.26,23, 3) Emilia Härkönen KUS 1.26,89. 100 vu: 1) Turunen 1.11,49, 2) Kaslin 1.21,72, 3) Myllykoski 1.22,39. 100 vu: 1) Emilia Härkönen KUS 1.06,66, 2) SallaMaaria Kauppinen KUS 1.07,24, 3) Jouppila 1.08,75. Lappi löysi lisää vauhtia Monte Carlossa. 100 vu: 1) Hatunen 1.04,33, 2) Saarela 1.04,44, 3) Varsanpää 1.05,66. 50 su: 1) Känsäkangas 32,88, 2) Varsanpää 33,74, 3) Jaana Nevala ViesU 33,88. –?Minulle tämä Kokkolan malli sopii paremmin, Vuokatissa painotus on pitemmille matkoille. 100 pu: 1) Williamsson 1.18,54, 2) Högback 1.18,63, 3) Kärkkäinen 1.18,91. 50 ru: 1) Hatunen 35,85, 2) Saarela 36,73, 3) Kotanen 36,82. 100 vu: 1) Lamminmäki 1.04,38, 2) Linna 1.05,89, 3) Olivia Kivelä KUS 1.08,09. 200 sku: 1) Konsta Joensuu VUS 2.38,59, 2) Mikko Karjalainen KUS 2.41,89, 3) Rasmus Saarimaa SU-58 2.50,28. P14: 50 pu: 1) Lauri Korpi IK 31,40, 2) Torsti Saarela ViesU 31,95, 3) Viljo Varsanpää VUS 32,97. –?Haapajärveltä loppuivat uimarit, enkä nähnyt mielekkääksi jatkaa yksin. 200 vu: 1) Pakkanen 2.56,98, 2) Aada Vataja SU-58 3.11,37, 3) Kerttu Ylinen SU-58 3.14,80. Eikä äitikään olisi kovin mielellään kauas kotoa päästänyt, Mattola naurahti. T13: 100 vu: 1) Joanna Högback VUS 1.05,44, 2) Aina Keiski VUS 1.06,70, 3) Michelle Fellman VUS 1.06,86. 200 vu: 1) Jouppila 2.31,48. 200 pu: 1) Pihlaja 2.34,18. 50 ru: 1) Kotomäki 31,72, 2) Jestoi 32,86, 3) Oksakari 32,89. 200 su: 1) Laiteenmäki 2.28,25. 100 ru: 1) Enni Kinnunen VUS 1.17,21, 2) Välivainio 1.21,83, 3) Vilma Rintala KUS 1.22,34. URHEILU SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A19 Juha Savela KOKKOLA Kansalliset kisat ovat nuorille uimareille hyvä paikka mitata omaa tasoaan ja yrittää uusia ennätyksiään. Ennätysjahdissa altaaseen Hugo Mattola otti voiton 50 metrin selkäuinnissa. 100 ru: 1) Hatunen 2.45,47, 2) Saarela 2.54,50, 3) Kotanen 2.58,84. 4x50 skuv: 1) KUS naiset 2.07,33, 2) VUS 2.13,71, 3) KUS naiset II 2.19,23. Positiiviseen suuntaan ollaan menossa ja tärkeintä on, että olemme kehittyneet koko ajan. 200 sku: 1) Antti Ahola LapVi 2.44,15. 200 sku: 1) K. 100 su: 1) Kerttu Ylinen 1.33,07, 2) Vataja 1.34,70, 3) Jämsä 1.35,18. 200 sku: 1) Hatunen 2.32,24, 2) Korpi 2.41,76, 3) Andras Galos SU-58 2.45,19. Naiset: 50 pu: 1) Veera Lahtinen KUS 30,73, 2) Matilda Lindholm KUS 33,34, 3) Milla Laiteenmäki VUS 33,77. Toyotan Elfyn Evans lähtee neljälle viimeiselle erikoiskokeelle niukassa 4,9 sekunnin johtoasemassa ennen tallikaveri Sebastien Ogieria. 200 ru: 1) Välivainio 2.57,27, 2) Ida Helena Ekebohm VUS 3.06,52, 3) Sofia Nurkkala KUS 3.08,79. –?Aamulla oli vähän haasteita, mutta muutimme autoa huollossa. 200 vu: 1) Korpi 2.20,16, 2) Andras Galos SU-58 2.22,63, 3) Varsanpää 2.24,18. 50 ru: 1) Kärkkäinen 37,34, 2) Lamminmäki 38,43, 3) Pinja Pakkanen KankaanpU 38,89. 50 ru: 1) Vuollet 53,70, 2) Jungner 56,91, 3) Lämpsä 57,00. 50 vu: 1) Lamminmäki 30,11, 2) Turunen 30,14, 3) Williamsson 30,34. P12: 50 pu: 1) Veikka Turunen VUS 39,42, 2) Frej Kaslin VUS 41,06, 3) Ruuska 43,73. 50 su: 1) Laiteenmäki 31,47. 50 su: 1) Turunen 35,43, 2) Williamsson 35,93, 3) Peppi Ojakippola ViesU 38,60. 100 vu: 1) Hatunen 29,12, 2) Saarela 29,39, 3) Herronen 29,69. –?Hyvin olen pystynyt yhdistämään opiskelun ja uinnin. Toyotan kaksikon takana vaanii Hyundain Thierry Neuville, joka on jäänyt Evansista vain 6,4 sekuntia. T12: 50 pu: 1) Liina Ylinen SU-58 39,84, 2) Koivulahti 42,41, 3) Laura Björkstrand VUS 43,68. 50 su: 1) Hugo Mattola KUS 28,93, 2) Teemu Oksakari VUS 29,35. M-Sport Fordin Esapekka Lappi löysi lauantaina lisää vauhtia. JUHA SAVELA 2 Uinti Kokkola: Kansalliset uinnit, tuloksia: P10: 50 pu: 1) Emil Jungner VUS 55,30, 2) Tuomas Lämpsä ViesU 55,98. Haapajärveltä toinen suunta olisi ollut siirtyä Vuokattiin, mutta Mattola valitsi Kokkolan. 200 su: 1) Eklund 2.43,58, 2) Korpi 2.48,56, 3) Kautiainen 3.01,07. T14: 50 pu: 1) Anni Kärkkäinen VUS 30,02, 2) Högback 32,90, 3) Noora-Maria Linna ViesU 33,54. –?Oli ehkä vähän odotettavissa, ettei puolentoista päivän testeillä ihan täydellistä kuvaa saa autosta. 50 ru: 1) Harju 38,74, 2) Salin 38,82, 3) Härkönen 38,98. 200 vu: 1) Puutio 2.10,80, 2) Nissinen 2.14,77, 3) Ikola 2.19,42. 50 vu: 1) Elomaa 32,01, 2) Hannula 38.26. 100 su: 1) Turunen 1.14,10, 2) Kärkkäinen 1.16,63, 3) Keiski 1.18,86. 100 ru: 1) Ellen Williamsson VUS 1.23,21, 2) Hannah Lamminmäki VUS 1.25,01, 3) Elsi Vedenjuoksu VUS 1.25,93. KUS:n uimareista Henna Känsäkangas ui lauantaina kuusi ja Tuulia Harju kolme lajivoittoa 16-vuotiaiden sarjassa. Mattola on opiskellut Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemian puitteissa ammattikoulussa LVI-asentajaksi. 50 vu: 1) Tidström 41,61, 2) Vuollet 42,43, 3) Lämpsä 42,98. 100 vu: 1) Känsäkangas 1.01,33, 2) Kinnunen 1.01,49, 3) Harju 1.01,58. Opinnot ovat jo loppusuoralla. 100 vu: 1) Jåfs 26,50, 2) Määttälä 27,41, 3) Puutio 28,16. Karagiannis 34,66, 2) Karl Wik VUS 36,31, 3) Eemil Sytchak KUS 37,53. Mattola oli juuri voittanut miesten 50 metrin selkäuinnin. HELSINKI/MONTE CARLO (STT) Rallin MM-sarjan kauden avauskisassa Monte Carlossa on luvassa hurja voittotaistelu sunnuntaina. 100 su: 1) Lakanen 1.07,24, 2) Salin 1.07,40, 3) Jerohin 1.19,80. 4x50 su: 1) VUS I 2.32,40, 2) VUS II 2.42,82, 3) VUS III 2.43,82. 100 ru: 1) Teppo Jestoi KUS 1.10,55, 2) Joona Oksakari VUS 1.14,82. 100 vu: 1) Korri 55,78, 2) Oksakari 57,25, 3) Eeli Hanka SU-58 1.01,41. 200 su: 1) Turunen 2.43,31, 2) Williamsson 2.48,57, 3) Vedenjuoksu 2.58,50. 50 ru: 1) Anna Kotanen VUS 51,52, 2) Riska 55,69, 3) Laiho 55,84. P16: 50 pu: 1) Filip Jåfs VUS 29,01, 2) Riku Määttälä KUS 31,09, 3) Salomo Pihlaja VUS 31,18. 4x50 su: 1) VUS I 2.43,82, 2) VUS II 3.04,26, 3) SU58 3.07,75. 200 sku: 1) Ylinen 3.25,57, 2) Björkstrand 3.38,65, 3) Oona Alanko SU-58 3.46,82. 50 ru: 1) M. Olemme saaneet lisää pitoa. 200 pu: 1) Lahtinen 2.38,67. Lappi taistelee vielä rallin neljännestä sijasta Hyundai-konkari Sebastien Loebia vastaan. 100 su: 1) Varsanpää 1.12,78, 2) Galos 1.14,01, 3) Eklund 1.17,41. 50 vu: 1) Härkönen 29,77, 2) Laiteenmäki 30,54, 3) Kauppinen 30,83. Mattolan päivän toinen voitto tuli 100 metrin selkäuinnissa, mutta ennätys jäi tällä kertaa kohentumatta siinäkin lajissa. 50 ru: 1) Kinnunen 36,37, 2) Alina Kangas KUS 36,98, 3) Rintala 37,59. 50 su: 1) Jåfs 30,94, 2) Pietari Puutio VUS 32,99. 100 ru: 1) Oksakari 2.33,68. 50 su: 1) Junttila 44,87, 2) Siiri Karhulahti KUS 44,98, 3) Ava Hannula VUS 45,82. 4x50 su: 1) KUS I 1.50,97, 2) VUS 2.05,38, 3) KUS II 2.06,74. Sitä lauantaina Kokkolan VesiVeijarissa järjestetyt Minimani-uinnit olivat myös KUS:n Hugo Mattolalle. Karagiannis 3.09,10, 2) Ruuska 3.40,30, 3) Herman Sandbacka KUS 4.20,21. Uinti Hugo Mattola muutti yläasteen jälkeen Haapajärveltä Kokkolaan lajin ja opiskelun perässä. 200 sku: 1) Liina Salin KUS 2.30,53, 2) Wilma Lakanen SCV 2.36,14, 3) Annukka Jouppila SU-58 2.53,13. 100 pu: 1) Elomaa 1.29,66. Vaasan Uimaseuran nuoret olivat aktiivisimmin liikkeellä ja Vaasan suuntaan lähtikin selvästi eniten lajivoittoja. 100 ru: 1) Roy Nukala VUS 1.23,17, 2) Lassi Lahtinen KUS 1.23,97, 3) Sohneel Mandpe VUS 1.24,51. Uusi työkalu Fiesta WRC sopii koko ajan paremmin pieksämäkeläisen käteen. Karagiannis 49,70, 2) Sylvester Pihlaja VUS 50,45, 3) Myllykoski 51,04. 200 sku: 1) Kärkkäinen 2.38,28, 2) Anni Turunen VUS 2.42,27, 3) Linna 2.45,32. 4x50 skuv: 1) VUS ikm 1 2.10,23, 2) VUS ikm 2 2.15,93, 3) KUS tytöt 2.21,17. 200 su: 1) Känsäkangas 2.32,99, 2) Varsanpää 2.37,06, 3) Rintala 2.46,36. 100 vu: 1) K. 100 vu: 1) Anttila 24,67, 2) Korri 25,11, 3) Kotomäki 25,63. 100 pu: 1) Herronen 1.18,53, 2) Kotanen 1.20,55, 3) Kautiainen 1.27,13. 200 vu: 1) Ahola 2.22,88. 100 ru: 1) Milena Elomaa VUS 1.39,81, 2) Koivulahti 1.46,56, 3) Tessa Herronen KUS 1.47,49. –?Ihan hyvältä tuntui, pikkaisen ehkä hyydyin lopussa, Mattola arvioi suoritustaan, joka toi ajan 28,93. 4x50 skuv: 1) ViesU ferrarit 2.24,67, 2) VUS ikm kilpaA 2.28,83, 3) VUS ikm kilpaB 2.43,42. 50 su: 1) Lämpsä 49,21, 2) Jungner 52,34, 3) CarlVictor Tidström VUS 52,76. 100 vu: 1) Anni Lämpsä ViesU 1.17,76, 2) Senja Pakkanen KankaanpU 1.21,94, 3) Aino Jämsä VUS 1.24,78. 50 vu: 1) Hertsbacka 40,64, 2) Ristimäki 40,84, 3) Alma Jämsä VUS 42,35. Sen jälkeen tuli paljon paremmin. 3) Emma Girod KUS 38,78. 100 su: 1) Mattola 1.04,62, 2) Hanka 1.15,99. LAUANTAINA VesiVeijarin altaassa riitti pärskettä, kun kisoissa nähtiin ennätysmäärä, tuhatkunta starttia. Niitä jahtasin myös näistä kisoista, kolmelle henkilökohtaiselle matkalle ja yhteen viestiin osallistunut Mattola kertoi. 200 vu: 1) Lamminmäki VUS 2.17,30, 2) Linna 2.21,88, 3) Högback 2.25,06. 200 sku: 1) Kinnunen 2.30,33, 2) Henna Känsäkangas KUS 2.36,40, 3) Välivainio 2.40,41. 100 pu: 1) Jåfs 1.05,58, 2) Määttälä 1.13,79, 3) Linus Vuollet VUS 1.28,50. T11: 100 vu: 1) Neea Junttila ViesU 1.27,15, 2) Minea Kangas SU-58 1.27,52, 3) Lina Koivulahti VUS 1.27,73. 4x50 su: 1 VUS I 2.05,38, 2) KUS I 2.06,74, 3) VUS II 2.17,79. 100 su: 1) Laiho 1.36,36, 2) Myllykoski 1.40,22, 3) Teppo Turtiainen VUS 1.42,03. 200 ru: 1) Lindholm 3.07,90. Mattola on alun perin Haapajärven Kiilojen kasvatti. Muutin sitten yläasteen jälkeen Kokkolaan ja Uimaseuraan. P11: 100 vu: 1) Konstantinos Karagiannis VUS 1.16,43, 2) Anton Qvisen VUS 1.21,98, 3) Topias Ruuska SU58 1.26,60. Sunnuntaille kurottavaa jäi vielä 14,1 sekuntia. Autosta se lähti tällä kertaa, Lappi kertoi. Miehet: 50 pu: 1) Antti Korri KUS 27,34, 2) Jesse Anttila KUS 27,38, 3) Jere Kotomäki KUS 27,87. 200 ru: 1) Högback 2.57,49, 2) Williamsson 2.58,10, 3) Lamminmäki 2.58,85. 100 vu: 1) Jåfs 58,21, 2) Ville Ikola 58,95, 3) Määttälä 59,11. Kolmeen voittoon ylsi kisa-altaisiin palannut Antti Korri miesten matkoilla. Lauantain erikoiskokeilla suomalaiskuski saavutti Loebin etumatkaa yli puoli minuuttia. T10: 50 pu: 1) Seela Ristimäki VUS 52,86, 2) Alma Jämsä VUS 55,13, 3) Emma Hertsbacka VUS 1.00,78. T16: 50 pu: 1) Tuulia Harju KUS 30,48, 2) Veera Välivainio VUS 31,52, 3) Veera Varsanpää VUS 32,32. P13: 100 vu: 1) Aaron Qvisen VUS 1.05,75, 2) Samu Herronen KUS 1.05,95, 3) Aapo Ponsiluoma VUS 1.15,52. 50 ru: 1) Joensuu 36,10, 2) Nukala 36,28, 3) Karjalainen 38,38. –?Pari kuukautta sitten täällä tuli viisi uutta omaa ennätystä. 200 vu: 1) Känsäkangas 2.17,10, 2) Kinnunen 2.17,36, 3) Tessa Tattari KUS 2.19,06. 100 su: 1) Känsäkangas 1.11,08, 2) Varsanpää 1.14,39, 3) Siiri Tiilikka VUS 1.14,95. 100 ru: 1) Joensuu 2.51,95, 2) Karjalainen 3.05,45, 3) Puutio 3.17,30. 200 su: 1) Visa Nissinen KUS 2.29,49, 2) Ilari Raninen SU-58 2.54,18. 100 pu: 1) Lakanen 1.09,55, 2) Lahtinen 1.09,97, 3) Maria Hautala KuRy 1.29,81. 50 ru: 1) Pakkanen 45,20, 2) Lämpsä 45,83, 3) Mai Hirvilammi SU-58 47,57. Mattola pitää päämatkanaan 200 metrin selkäuintia
T15 5 km (6): 1) Peppi Leppälä ReisjPi 14.18,3, 2) Assi Hakala HimU +1.14,7, 3) Miina Koivisto SievSisu +1.25,5. M50 5 km: 1) Simo Törnvall KaJu 13.16,5. –?MM-kisoissa skiathlon (yhdistelmähiihto) ratkeaa enemmän vapaalla hiihtotavalla, kun latu muuttuu kovemmaksi, maailmacupissa neljäntenä oleva Niskanen arvioi. Tuntui, ettei oikein tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä. P16 6 km: 1) Jirka Oja KaJu 15.51,5, 2) Antti Huttunen AlavViri +1.13,3, 3) Rasmus Remesaho ToholUrh +2.50,0. T10 2 km (12): 1) Siru Koskela HalsTo 7.50,4, 2) Lilli Eerikäinen ReisjPi +0.18,9, 3) Ronja Aarnio HimU +0.34,1. Ei ollut joukkueena ihan paras päivä, mutta tällaista tämä ampumahiihto on. Sprinttipäivä on urheilijalle pitkä muutenkin, mutta Falunissa se oli poikkeuksellisen pitkä. Hän ei ole tällä kaudella kivunnut cupissa kolmen parhaan joukkoon Rukan avausviikonlopun jälkeen. MIESTEN KAHDEN hiihtotavan 30 kilometrillä Iivo Niskanen oli kahdeksas, samalla sijalla kuin sisarensa Kerttu Niskanen naisten kisassa. –?Kyllä täällä hapenottoa tarvitaan. Alkuerässään hän sijoittui kolmanneksi, mutta aika ei riittänyt välieriin asti. Hyvää hiihtovauhtia koko kauden esittänyt Seppälä tuskailee kuitenkin edelleen ammuntatarkkuuden kanssa. Mari Eder onnistui kolmososuudella hienosti ja nosti Suomea viidellä pykälällä. Maastohiihto Pärmäkoski jäi palkintosijasta seitsemän sekuntia, Niskanen putosi lopussa kärkitaistelusta. OBERSTDORF (STT) Suomi sijoittui viidenneksi yhdistetyn maailmancupin joukkuekilpailussa Saksan Oberstdorfissa lauantaina. Kisan voitti Norja ennen Saksaa ja Japania, Itävalta oli neljäs. Hän hiihti lauantaina suomalaisten parhaan sijan oltuaan 15 kilometrin kilpailussa viides. Mäkeen pitää saada petrausta, Hirvonen tiivisti Hiihtoliiton haastattelunauhalla. Naiset 5 km: 1) Roosa Juuska TeamSkiers 13.44,0, 2) Elina Mäkitalo HimU +0.17,9, 3) Henna Rautiainen HimU +0.58,8, 4) Katriina Autti TeamSkiers +1.55,8, 5) Emilia Pulkkinen HaapKi +2.00,6. EPA/LUKAS BARTH-TUTTAS 2 Maastohiihto Oberstdorf, Saksa: Maailmancup, MM-esikisat: Naiset, 7,5 km (p)+7,5 km (v): 1) Therese Johaug Norja 40.05,2, 2) Ingvild Flugstad Östberg Norja 15,5 sekuntia jäljessä, 3) Teresa Stadlober Itävalta –15,6, 4) Ebba Andersson Ruotsi –15,7, 5) Krista Pärmäkoski Suomi –22,9, 6) Natalia Neprjajeva Venäjä –23,4, 7) Heidi Weng Norja –23,9, 8) Kerttu Niskanen Suomi –43,7, 9) Astrid Uhrenholdt Jacobsen Norja –1.22,8, 10) Katharina Hennig Saksa –1.25,1, ...muut suomalaiset: 21) Anne Kyllönen –1.50,0, 33) Laura Mononen –2.56,8, 38) Susanna Saapunki –3.25,9, 39) Vilma Nissinen –3.31,1. P12 3 km (9): 1) Oliver Lastikka KannUra +0.16,1, 2) Onni Heiskanen NivU +0.22,8, 3) Leo Rautio NivU +0.29,6. M55 5 km: 1) Kauko Himanka KaJu +1.30,7, 2) Heikki Roimas KälvTarm +1.36,1, 3) Ari Puranen PietHiiht +3.05,3. Ladut ovat kovat, mutta laskut ovat kasaavat, Pärmäkoski kuvasi Hiihtoliiton äänitallenteessa. M20 12 km (4): 1) Aapo Taipale VetelUrh 30.09,2, 2) Eetu Lakanen PerhKiri +3.00,6, 3) Mitri Lerssi PyPo +3.21,3. Hiihto-osuudella ensi vuoden MM-kisamaastoissa suomalaiset kuittasivat edellä lähtijöistä Tshekin. Kalajoen Junkkareita edustava nuori hiihtäjä huipentaa viikonloppunsa viestissä sunnuntaina. P13 3 km (7): 1) Jani Tytärniemi HaapKi +0.19,3, 2) Teemu Simoinen HalsTo +0.20,3, 3) Aatu Paaso SievSisu +0.20,4. Hyvää oppia ensi talveen Iivo Niskasen (2) yhdistelmähiihto oli melkoista vuoristorataa. Avausosuuden hiihtänyt Tero Seppälä käytti osuudellaan yhteensä viisi varapatruunaa ja saapui vaihtoon sijalla 10 reilun minuutin päästä kärjestä. Pärmäkoski hävisi kahden hiihtotavan kilpailun voittaneelle Norjan Therese Johaugille 22,9 sekuntia, ja kolmossija karkasi runsaalla seitsemällä sekunnilla. Se on Suomen ykköstähtien Krista Pärmäkosken ja Iivo Niskasen mieleen. Iivo Niskanen korosti malttia ensi talveksi. Seuraava kilpailu: 26.1. –?Tulipa ainakin kokeiltua ensi vuotta varten, millä taktiikalla täällä kannattaa hiihtää, kärjelle 17,3 sekuntia hävinnyt Niskanen sanoi Hiihtoliiton äänitallenteessa. Tuntui, että ylämäet olisin pystynyt hiihtämään kovaa, mutta alamäessä tuli sitten annettua vähän tasoitusta, Vuollet tuumi. Loppupeleissä se, että neljä urheilija onnistuu samana päivänä on haastavaa, Eder analysoi. Iida Vuollet taisteli välieräpaikasta POKLJUKA Suomen nelikko Tero Seppälä, Olli Hiidensalo, Mari Eder ja Kaisa Mäkäräinen sijoittui maailmancupin 4x7,5 kilometrin sekaviestin 13:nneksi lauantaina Slovenian Pokljukassa. Kun kaikki natsaa kohdilleen ja on hyvä matka ja rata, pystyn taistelemaan podiumista, Niskanen sanoi. Taulut ovat liian pieniä mulle, Seppälä naurahti. Yhdistetyn joukkue viidenneksi. – Ei huono, mutta vielä odotan nappisuoritusta, että se pallipaikka tulisi, Pärmäkoski kertoi. Olli Hiidensalo saapui vaihtoon sijalla 22. M35 12 km: 1) Kuisma Taipale VetelUrh 30.03,6. T14 3 km (4): 1) Meea Haikara ReisjPi 8.56,2, 2) Eveliina Keltamäki KokkVe +1.16,2, 3) Jasmiina Huuskonen ReisjPi +1.29,5. Miehet: 1) Bolshunov 794, 2) Niskanen 529, 3) Röthe 498, ...muut suomalaiset: 12) Hyvärinen 230, 40) Hakola 45, 62) Lehtonen 12, 74) Juho Mikkonen 5. T12 3 km (17): 1) Laura Aho ReisjPi 9.30,4, 2) Alma Syrjä KinnKT +0.32,9, 3) Klaara Kivistö KaJu +0.37,7. Mäkäräinen kiri osuudellaan kärkeä kiinni 25 sekuntia. – Väliaika oli tosi pitkä. Ensi talvena skiathlonissa on 20 metriä enemmän korkeuseroa nousuun, ja sitä nousua pitää jaksaa hiihtää pidemmästi. T16 5 km: 1) Enni-Sofia Saari YlivKu 15.13,1, 2) Jenni Jaatinen KaJu +1.01,6, 3) Iida Rautio NivU +1.34,5. P14 5 km (6): 1) Oscar Rahja KaJu 14.04,1, 2) Matias Mutka KannUra +0.56,9, 3) Tuukka Törnvall KaJu +1.01,3. URHEILU Urheilutoimitus P. N20 5 km: 1) Petra Alatalo AlavViri 16.42,5. Kilpailujen ulkopuolella hiihtäneet puuttuvat tuloksista. –?Hiihdossa tehtiin se mitä pystyi ja otettiin viides sija. Miehet: 1) Bolshunov 1?421, 2) Johannes Hösflot Kläbo Norja 1?122, 3) Sergei Ustjugov Venäjä 851, 4) Niskanen 799, 5) Röthe 784, 6) Krüger 635, 7) Pål Golberg Norja 502, 8) Emil Iversen Norja 495, 9) Holund 470, 10) Andrei Melnitshenko Venäjä 420, ...muut suomalaiset: 13) Hyvärinen 345, 47) Hakola 76, 58) Joni Mäki 52, 66) Lehtonen 38, 75) Verneri Suhonen 28, 82) Lauri Vuorinen 23, 97) Juho Mikkonen 16, 106) Lepistö 12, 127) Juuso Haarala 3. N18 5 km (5): 1) Iina Koskela TeamSkiers 14.23,9, 2) Iida Haukilahti VetelUrh +0.26,2, 3) Alisa Vuollet KaJu +1.05,5. Pyhäjärvi: K-P:n Hiihdon KP-Cup ja pm-hiihto Tuloksia (V): P10 2 km (10): 1) Ohto Järviluoma NivU 8.24,8, 2) Joonatan Jaatinen KaJu +0.10,0, 3) Atte Rautakoski KaJu +0.17,3. – Aika-ajo oli ihan hyvä. Normaalimatkojen cup-kärki 12/21 kilpailun jälkeen: Naiset: 1) Johaug 896, 2) Weng 595, 3) Neprjajev 471, ...suomalaiset: 8) Pärmäkoski 311, 10) Niskanen 304, 22) Kyllönen 113, 52) Mononen 12, 62) Johanna Matintalo 8, 73) Nissinen 1. Joukkueella Leevi Mutru, Wille Karhumaa, Ilkka Herola ja Eero Hirvonen kilpaillut Suomi menetti pelin kärkisijojen osalta jo mäkiosuudella, jääden kuudenneksi ja yli viiden minuutin päähän kärjestä. M65 5 km: 1) Juhani Jämsä ToholUrh 15.28,2. Viestin ylivoimainen voitto meni Ranskaan ennen Norjaa ja Saksaa. T13 3 km (5): 1) Anna Heikkilä KokkVe 8.59,9, 2) Lotta Järvinen KokkVe +0.11,1, 3) Iiris Savelainen HaapKi +0.39,9. Suomi jäi kärjestä reilut neljä ja puoli minuuttia. P15 5 km (5): 1) Kaapo Paaso SievSisu +0.02,8, 2) Anton Hannula AlavViri +0.16,9, 3) Rasmus Huhtamäki PietHiiht +0.39,0. Sunnuntaisessa Oberstdorfin henkilökohtaisessa kisassa suomalaisista mukana ovat Herola ja Hirvonen. Tuntui vaan, että jännitys kasvoi koko ajan, Vuollet sanoi hymyillen. – On positiivista, että kisat ovat olleet tasaisia. Oberstdorf, naisten ja miesten sprintti (p). –?Yritin ottaa rauhassa ammuntaan, mutta ei vain pääse riittävälle tasolle ammunnassa, vaikka koitan kaikkeni tehdä hyvin. – Viestissä tulee varmasti olemaan kaksi tosi kovaa joukkuetta, Vuollet tuumi. Ranska juhli ampumahiihdon sekaviestissä tonen –2.59,2, 50) Lauri Lepistö –5.00,5. M45 9 km: 1) Jari Kalliokoski VetelUrh 23.06,7. M18 9 km (7): 1) Miika Ylikulju TeamSkiers 22.56,6, 2) Jarkko Reijonen YlivKu +0.11,1, 3) Miro Jylkkä YlivKu +0.38,7. Miehet 12 km: 1) Jouni Komu HaapKi +0.14,6, 2) Esa-Pekka Mustola YlivKu +0.54,5, 3) Tuomas Ranto TeamSkiers +1.35,0, 4) Elias Valikainen KaJu +1.46,3. Cupin voittotahtia jatkoi Venäjän Aleksandr Bolshunov sekuntitaistelussa ennen kovia norjalaisia. 020 750 4425 Sähköposti: urheilu@kpk.fi SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A20 Kaija Yliniemi HELSINKI/OBERSTDORF (STT) Ensi talven MM-laduilla Saksan Oberstdorfissa yhdistelmähiihdossa käytettävä reitti kovenee lauantaina maailmancupissa käytetystä ladusta. Karsintojen ja erähiihtojen välissä oli muita hiihtokisoja sekä yhdistetyn hiihto, joten odoteltavaa riitti useampi tunti. Miehet, 15 km (p)+15 km (v): 1) Aleksandr Bolshunov Venäjä 1.13.40,6, 2) Simen Hegstad Krüger Norja –0,9, 3) Sjur Röthe Norja –1,2, 4) Martin Johnsrud Sundby Norja –2,5, 5) Hans Christer Holund Norja –2,9, 6) Andrei Larkov Venäjä –6,1, 7) Dario Cologna Sveitsi –7,7, 8) Iivo Niskanen Suomi –17,3, 9) Jevgeni Belov Venäjä –18,8, 10) Aleksandr Bessmerthih Venäjä –19,1, ...muut suomalaiset: 21) Ristomatti Hakola –1.42,8, 24) Perttu Hyvärinen –1.45,9, 36) Lari LehFALUN Kalajoen Junkkareiden Iida Vuollet oli suomalaisnaisista sprintin parhaana 14:s alle 18-vuotiaiden PM-hiihdoissa Ruotsin Falunissa. Maailmancupin kokonaistilanne 20/40 kilpailun jälkeen: Naiset: 1) Johaug 1?539, 2) Weng 996, 3) Neprjajeva 987, 4) Uhrenholdt Jacobsen 729, 5) Jessica Diggins USA 729, 6) Flugstad Östberg 680, 7) Sadie Maubet Bjornsen USA 622, 8) Stadlober 564, 9) Niskanen 462, 10) Jonna Sundling Ruotsi 456, ...muut suomalaiset: 14) Pärmäkoski 427, 22) Kyllönen 247, 58) Katri Lylynperä 35, 64) Nissinen 26, 79) Mononen 12, 92) Johanna Matintalo 8. Vuollet oli suomalaisten ykkösnimi jo karsinnassa, jossa hän sijoittui 14:nneksi. Kerttu Niskanen on suomalaisnaisista cupissa parhaissa asemissa yhdeksäntenä, kun kausi on puolivälissä. Iivo Niskanen kertoi Hiihtoliiton äänitallenteessa olleensa välillä ”täysin kuollut”, mutta iloitsi, että pystyi nousemaan luisteluosuudella takaisin kärkikahinoihin. Kaisa Mäkäräinen piti ankkuriosuudella toiseksi kovinta vauhtia kolmesta varapatruunasta huolimatta. Hiihto tuntui yllättävän hyvältä erässä, mutta jäin ekaan mäkeen vähän suppuun
379 € All inclusivelomat alk. 06 781 0680 www.cheriksson.fi Asianajaja Christer Eriksson Asianajaja Thomas Lillqvist www.kpedu.fi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä rekrytoimme Asuntolanohjaaja, Kaustinen ( 272274 ), hakuaika 10.2. -10.10. Katso avoimet työpaikat tai täytä tietosi osaajapankkiin ja tule löydetyksi. Rekrytoinnista vastaa A-zeta Consulting. Osaajapankki on uusista työmahdollisuuksista kiinnostuneelle kevyt ja luottamuksellinen kanava testata osaamisensa kiinnostavuutta satojen rekrytoijien joukossa. D16 (17): 1) Ella Tuomaala VaaSu 42.24,4, 2) Erica Rokala HalTo +02.24,5, 3) Liina Hyyppä KoS +02.31,6. 409 € Rodos alk. Rekrytointi.com:ssa tämä näkyy ennätysvilkkaana liikenteenä sekä runsaana uusien osaajaprofiilien määränä.” kertoo pitkään alalla toiminut Rekrytointi.comin Pekka Miettinen. Löydä uusi työ. D50 (6): 1) Eija Blomqvist Femman 47.58,9, 2) Yvonne Björkqvist Minken +04.10,1, 3) Tuija Katajamäki KauWi +07.31,5. saakka Maarakennusalan opettaja, Kokkola (272442), hakuaika 16.2. toimitus@kpk.fi www.keskipohjanmaa.fi www.keskipohjanmaa.fi www.keskipohjanmaa.fi 2 Suunnistus Pedersöre: KPO ulkoja sisäsprinttisuunnistus: Yhteistulokset: H21 (18): 1) Otto Gripenberg Brahe 34.53,9, 2) Andreas Hall HiKi +24,2, 3) Joose Nurmela Koovee +01.31,3. OTSATATTI †† * (Magnum Tedium) Hengenvaaralliseksi luokiteltu, pitkällistä nuivettumista aiheuttava, ympärivuotinen loissieni. H40 (13): 1) Tuomas Hyyppä KoS 37.29,1, 2) Hannu Nikkola RaJu +07.32,0, 3) Kim Harlamow KoS +08.21,2. Paperintuotannon oppisopimuskoulutus Milloin. Oikeat numerot: 2, 4, 7, 9, 16, 26, 27, 28, 30, 32, 34, 44, 48, 54, 55, 58, 59, 61, 64, 66 Kunkkunumero: 4 Ilta-arvonta. Onko sinulla perustutkinto sähkö-, automaatio, konetai prosessiteollisuuden alalta. Älä turhaan kasvata otsatattia. toimitus sis. UUSI REKRYTOINTI.COM Osaajapankki kerääkin tällä hetkellä 10 000 uutta osaajaprofiilia kuukaudessa ja 100 000 profiilin raja on rikkoontumassa maaliskuussa. 489 € Turkki alk. saakka Lisätietoja ja hakeminen www.kuntarekry.fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto järjestää koulutusta usealla toimialalla Kokkolassa, Kannuksessa, Kaustisella, Kälviällä, Perhossa ja Pietarsaaressa. Digitaalisen rekrytoinnin LAURA™-päivässä Messukeskuksessa puhunut yhdenvertaisen rekrytoinnin lipunkantaja, DIAK:n Mertsi Ärling kiitteleekin Osaajapankin lähestymistapaa: ”Jos rohkenemme katsoa hakijoita kokonaisuutena heidän osaamisensa edellä, sukupuolelle, iälle tai etnisyydelle jää pienempi merkitys avoimen työpaikan täyttämisessä.” Rekrytointi.comin palvelukokonaisuus työpaikkatarjonnan, Osaajapankin, koulutusmahdollisuuksien, uravinkkien ja piilotyöpaikkauutisten osalta on ainutlaatuinen Suomessa ja tarjoaa hakijalle monipuolisen avun työurallaan eteenpäin. Eriksson Isokatu 17 (Citytalo) puh. 459 € Lentoja myös Oulusta! Turkki 9.-30.4. Nyt liikkuu väkeä! Työnhaun ja rekrytoinnin kuumin aika on taas käsillä. Mitä. www.detur.fi P. Päiväarvonta. H60 (7): 1) Sven-Olof Nylund Botnia 38.18,0, 2) Seppo Nurisalo KoS +18.05,2, 3) Torbjörn Ahlskog Botnia +20.49,6. Ruokasieneksi kelpaamaton energiasyöppö. . 09-68 99 88 77 ma-pe 9-20, la-su 10-16 Kreeta alk. H50 (7): 1) Esko Ylikangas KoS 32.27,7, 2) Tommi Viitasaari KPO +09.00,8, 3) Esa Lehtinen KauWi +11.51,5. D21 (20): 1) Jenny Patana HiKi 37.59,3, 2) Milja Hyyppä KoS +01.53,6, 3) Tiia Istolahti MSParma +02.27,3. Yhteistyössä Ritva Myllymäki 050 598 2033 ritva.myllymaki@kpk.fi Ville Antti-Roiko 046 921 7570 ville.antti-roiko@kpk.fi Susanna Kynsilehto 050 447 7101 susanna.kynsilehto@kpk.fi Kirsi Panula 040 127 8803 kirsi.panula@kpk.fi MAINOS MAINOS ”Rekrytointi com:ssa tämä näkyy ennätysvilkkaana liikenteenä sekä runsaana uusien osaajaprofiilien määränä.” Pekka Miettinen Rekrytointi.comin liiketoimintajohtaja IC Q C 20 20 -2 02 2 Testaamme painolaatua Heti varastosta! Täyd. H16 (14): 1) Lukas Jansson Falken 35.36,0, 2) Vilhelm Nyman Brahe +01.38,2, 3) Miki Vuorinen +02.07,8. Oikeat numerot: 4, 6, 7, 8, 10, 12, 20, 29, 38, 39, 40, 41, 49, 56, 59, 60, 63, 64, 65, 67 Kunkkunumero: 40. . Osaajapankissa rekrytointi sujuu osaaminen edellä ja ihminen esitellään ensin anonyyminä. Tilaa heti! 02 2590 200 1.798 € Talvitoimitus Oletko tulevaisuuden paperintuotannon osaaja. 2 Rahapelit Keno Lauantai 25.1. BillerudKorsnäsin paperitehdas Pietarsaaressa . 20kk Missä. D60: 1) Raija Lumiaho KoS 1.04.22,3. Alku keväällä 2020 ja kesto n. /Kreeta 6.4-15.6. Lapinkeittiö, huuva, savustuslaatikko. Viikon ajan ILMAINEN lentokenttäkuljetus kohteessa koodilla KP261P ALE kesän lomista jopa 440 € /2hlön loma Vaasasta Myytävänä 1 Asianajotoimistot 1 Anna meille juttuvinkki! Mistä haluaisit lukea. Keskipohjanmaa on osa Rekrytointi.comin kumppaniverkostoa. Rodos 5.9. Anonyymi rekrytointi onkin noussut esiin uuden vuosikymmenen nousevana rekrytoinnin trendinä. . D12 (12): 1) Sanni Kankaanpää LapVi 40.13,6, 2) Matilda Nynäs Botnia +05.40,7, 3) Moa Torrkulla Femman +05.45,6. Lue lisää ja hae tästä a-zeta.com ‘avoimet työpaikat’ Viimeinen hakupäivä on 16.2.2020. . D40 (6): 1) Kati Nynäs Botnia 39.50,7, 2) Tanja Rannila VetU +01.41,3, 3) Päivi Peltoniemi KoS +09.14,4. Samalla kesätyönhaku tuo oman vauhtilisänsä alalle. Parissa kuukaudessa Rekrytointi.com Osaajapankki onkin mahdollistanut jo kymmeniä rekrytointeja. Lisää työnantajasta billerudkorsnas.com ASIANAJOTOIMISTO Ch. ”Isoin piikki rekrytoinneissa alkaa heti loppiaisen jälkeen ja tahti jatkuu pieniä lomaja juhlapyhätaukoja lukuun ottamatta kiivaana aina kesän kynnykselle asti. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A22 Matkailu 1 Avoimet työpaikat 1 Uusi vuosi tuo vauhtia sekä työnhakijoihin että työnantajiin. H12 (4): 1) Sulo Peltoniemi KPV 56.24,3, 2) Aatu Rannila VetU +05.59,2, 3) Isak Norrgård Femman +14.31,6. Moni miettii työuraansa uuden vuoden vauhdittamana ja rekrytoijilla on paljon paikkoja täytettävänään
050 4333 798, jari.rattya@norlic.fi Jätä hakemuksesi viimeistään 3.2.2020 osoitteessa www.norlic.fi/fi/rekrytointi. Ontime -liiketoimintamme kasvaessa vahvistamme tiimiämme ja etsimme SOVELLUSASIANTUNTIJAA JA SOVELLUSKONSULTTIA Sovellusasiantuntija vastaa ensisijaisesti Ontime Työaikaraportointi -ohjelmiston asiakastuesta ja on avainasemassa asiakaskokemuksen kehittämisessä. Sujuva englannin kielen hallinta sekä hyvät vuorovaikutussekä kommunikaatiotaidot ovat tärkeitä tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta. Haemme terveyden ja sairaanhoidon palveluihin sekä kuntoutusja tutkimuspalveluihin sairaanhoitajia, kätilöitä ja lähihoitajia 2.5.-30.9. Paikka täytetään heti sopivan talokauppiaan löydyttyä. AUTOMAATIOASENTAJAA Automaatioasentaja toimii automaatioja sähköasentajana kunnossapidossamme. Työpäivän jälkeen ei tarvitse lähteä merta edemmäs lomalle tai harrastuksiin, kun on oma ranta ja reilusti palveluja ihan lähellä. 1920 perustettua Harjavaltakonsernia, ja pientalojen ostetuin merkki. Maailmancupin kokonaistilanne, 23/44 kilpailua: 1) Kilde 700, 2) Mayer 692, 3) Henrik Kristoffersen Norja 691, 4) Alexis Pinturault Ranska 642, 5) Feuz 577, 6) Paris 556, ...152) Samu Torsti Suomi 1. Olemme toimineet Kokkolassa vuodesta 1984 lähtien ja työllistämme siellä noin 200 henkilöä. Ennen kaikkea olet palveluhaluinen, ratkaisukeskeinen ja asiakasta kuunteleva myynnin ammattilainen. Sairaanhoitajien ja kätilöiden sijaisuuksiin otamme valmiita sairaanhoitajia, kätilöitä sekä opiskelijoita, jotka ovat saavuttaneet 140 op:n rajan. Olet oma-aloitteinen, et pelkää haasteita, vaan näet ne mahdollisuuksina. Arvostamme erilaisten ohjelmistojen käytön osaamista. Ota paikkasi markkinajohtajan tiimissä! Kastelli-talot Oy on osa vakavaraista v. Tarjoamme sinulle toistaiseksi voimassa olevan, kokoaikaisen työsuhteen mukavassa työympäristössä Kokkolan ja Pietarsaaren toimipisteissämme sekä osaavan tiimin tuen vakaassa ja menestyvässä yrityksessä, monipuoliset henkilöstöedut sekä etätyömahdollisuuden. Täytä sähköinen hakemus www.soite.fi/tyopaikat -sivuilla, mistä löytyy myös lisätietoa kesätöistä. Lisätietoja tehtävästä saat Jounilta p. Viimeinen hakupäivä on 02.02.2020. » » » www.soite.fi Avoimet työpaikat 1 2 Alppihiihto Kitzbühel, Itävalta: Maailmancup: Miesten syöksy: 1) Matthias Mayer Itävalta 1.55,59, 2) Vincent Kriechmayr Itävalta ja 2 Koripallo NBA perjantaina: Charlotte–Milwaukee 103–116, Detroit– Memphis 112–125, Orlando–Boston 98– 109, New York–Toronto 112–118, Miami–Los Angeles Clippers 117–122, Chicago–Sacramento 81–98, Minnesota–Houston 124– 131, New Orleans–Denver 106–113, Oklahoma–Atlanta 140–111, San Antonio–Phoenix 99–103, Golden State–Indiana 118–129. Arvostamme laaja-alaista käytännön kokemusta teollisuuden automaatioja sähkökunnossapidosta sekä asennuksista. Huolehdimme perehdyttämisestäsi, jotta sinulla on mahdollisuus onnistua tehtävässäsi. Asiakasviestintä on myös osa sovellusasiantuntijan toimenkuvaa. Lähihoitajan sijaisuuksiin otamme lähihoitajia sekä kätilö-, sairaanhoitajaja lähihoitajaopiskelijoita. Tarjoamme kehittyvän työyhteisön, perehdyttämisen teknisiin järjestelmiimme sekä tehtävän vaatiman lisäkoulutuksen. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A23 Ab Norlic Oy on talous-, palkkaja henkilöstöhallintosekä ohjelmistopalveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio. Kalajoella avoinna 150 työpaikkaa – hae nyt! Kalajoella etsitään eri alojen ammattilaisia yli 150 työtehtävään! Paikkoja on avoinna lähihoitajille, sairaanhoitajille, insinööreille, laitoshuoltajille, kokeille, toimitusjohtajalle, CNC-osaajille, hitsaajille, lääkäreille ja monelle muulle! Kalajoki tarjoaa kaikenikäisille asukkailleen kokemuksen elämänmittaisesta viiden tähden lomasta. 046 876 0653 jouni.ristiluoma@cabb-chemicals.fi Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydämme lähettämään 02.02.2020 mennessä osoitteeseen recruiting@cabb-chemicals.fi Edellytämme tehtäviin valittavilta hyväksyttyä turvallisuusselvitystä ja terveystarkastusta sisältäen huumausainetestauksen. Kokkolan tehtaallamme valmistamme rahtivalmistuksena kasvinsuojeluaineita ja niiden välituotteita sekä lääke-aineiden välituotteita. Palvelemme asiakkaitamme 135 asiantuntijan voimin 12 toimipisteestämme. Kitzbühel, pujottelu.. Työ on yleensä kolmivuorotyötä. Vahvuuksiamme on mm. 046 876 0650 jukka.hakkila@cabb-chemicals.fi sekä automaatioasentajan tehtävästä päivätyönjohtaja Jouni Ristiluoma, puh. Lisätietoja meistä löydät www.ammattipojat.fi Ota yhteyttä Glenn 050 408 6286 tai vapaasti muotoiltu hakemus glenn.snellman@ammattipojat.fi www.ammattipojat.fi CABB on maailmanlaajuinen kemian alan yritys. Hakemukset ja lisätiedot Jätäthän hakemuksesi mahdollisimman pian, sillä luemme hakemuksia jo hakuajalla. osaava henkilöstömme reilussa työilmapiirissä. saakka. Odotamme sinulta vastuullista ja aktiivista työotetta, yhteistyökykyä ja hyviä vuorovaikutustaitoja sekä järjestelmällistä toimintatapaa. Seuraava kilpailu: 26.1. Sovelluskonsultti vastaa Ontime Työaikaraportointi -ohjelmiston asiakasprojekteista sekä antaa tukea muulle asiakaspalvelulle. Osaat kantaa vastuuta, kun sitä annetaan. Tulemme tekemään rekrytoinnin heti kun sopiva henkilö löytyy. Järjestelmäasiantuntija osallistuu myös tarvittaessa automaatiojärjestelmäprojekteihin. Suomen ja ruotsin kielen osaaminen on sinulle etu. Ole nopea, sillä haku on jo käynnissä! Tutustu avoimiin työpaikkoihin osoitteessa: kodiksikalajoki.fi Tule meille kesätöihin! Keski-Pohjanmaan sosiaalija terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa on käynnissä hoitajien kesätyöhaku 9.3. Tuotantomme turvallisesta automaatio ja sähkökäynnissäpidosta vastaa reilun kahdenkymmenen ammattilaisen tiimi. Kokemus talomyynnistä on eduksesi, mutta ei ole välttämätöntä. Syöksycupin kärki, 6/10 kilpailua: 1) Feuz 480, 2) Dominik Paris Italia 384, 3) Mayer 300. Lisätietoja järjestelmäasiantuntijan tehtävästä antaa automaatioinsinööri Jukka Häkkilä, puh. Kastellilla saat myytäväksesi markkinajohtajan tuotteet, osaavan ja kehittyvän organisaation tuen ja tarvittavan tuotekoulutuksen myyntityössä menestymisen varmistamiseksi. Tehtävässä vaaditaan automaatioinsinöörin tutkintoa (AMK) tai vastaavaa sekä muutaman vuoden työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. kastelli.fi Haemme palvelukseemme TYÖNTEKIJÄÄ Haemme ammattitaitoisen työporukkaamme vahvistusta! Työ koostuu lähinnä katonpesusta ja maalauksesta kesän aikana ja pesupalvelut sekä höyrytykset talven aikana! Tarjoamme vaihtelevan työn kilpailukykyisellä palkkauksella positiivisessa työyhteisössämme. HAEMME AUTOMAATIO-OSASTOLLE JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJAA Järjestelmäasiantuntijan pääasiallisena tehtävänä on automaatiojärjestelmäohjelmistojen ylläpito ja kehitys sekä uusien automaatiosovellusten suunnittelu ja toteuttaminen. Kunnossapitotehtävien lisäksi tehtäviisi kuuluvat automaatioja sähkölaitteiden asennusja käyttöönottotehtävät. Lähetä 9.2.2020 mennessä vapaamuotoinen hakemuksesi myyntipäällikö Jouni Pietarilalle, jouni.pietarila@kastelli.fi. väliselle ajalle sopimuksen mukaan. Beat Feuz Sveitsi –0,22, 4) Johan Clarey Ranska –0,27, 5) Maxence Muzaton Ranska –0,31, 6) Kjetil Jansrud Norja –0,67, 7) Romed Baumann Saksa –0,83, 8) Bryce Bennett USA –0,89, 9) Aleksander Aamodt Kilde Norja –0,90, 10) Carlo Janka Sveitsi –0,93. Lisätietoja antaa liiketoimintajohtaja Jari Rättyä puh. Hienoja tontteja ja asuntoja on tarjolla niin keskustassa kuin meren läheisyydessäkin. Tehtävä edellyttää ammattiopistotasoista sähköalan tutkintoa, lisäksi toivomme koulutusta instrumentoinnista ja automaatiosta tai sähköistyksestä. Ontime Työaikaraportoinnista voit lukea lisää osoitteessa www.norlic-ontime.fi www.norlic.fi Haemme nyt joukkoomme Talokauppiasta Etsimme kauppiasta taloja huvilamyyntiin Kokkolan seudulle. Asiakasrajapinnassa toimiminen on intohimosi, olet aidosti kiinnostunut ITalasta ja omaksut nopeasti uusia kokonaisuuksia. 0400 695 380
Mikäli lakko peruuntuu, tehdasta ei ole syytä pysäyttää ja toiminta jatkuu normaalisti. Etelä-Koreassa feminismi saa yhä enemmän kannatusta. Kirkkoon saapuivat myös entinen presidentti Martti Ahtisaari sekä hänen puolisonsa Eeva Ahtisaari. Molemmat naiset kertovat parisuhteiden aiheuttaneen heille kärsimystä. Maailman talousfoorumin sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa indeksissä Etelä-Korea sijoittuu 108:nneksi 153 maasta. Entinen pääministeri Paavo Lipponen osallistui puolisonsa Päivi Lipposen kanssa tilaisuuteen. AVIOLIITTO JA synnytys ovat yhä kuumempia puheenaiheita Etelä-Koreassa. Videokanava on tullut suosituksi nuorten naisten parissa, jotka eivät halua joutua hoitamaan lapsia ja tekemään kotitöitä äitiensä tapaan. Ulkopuolisilta suljettu muistotilaisuus järjestettiin lauantaina iltapäivällä. Syntyvyys on vain 1,1 lasta naista kohden, kun esimerkiksi Suomessa sama luku on 1,41. Myös Kanerva mainitsee europarlamentaarikko Heinäluoman tärkeän roolin tilaisuudessa. Etelä-Koreaa uhkaa sekä väestön väheneminen että vanheneminen. Tuotannon pysäyttämisen syynä on maanantaina 27. Muistotilaisuutta Vanhanen kuvaa puolestaan valoisaksi ja jopa iloiseksi. Tämä olikin Matti Ahteen oma ja hänen puolisonsa Hilkka Ahteen toive. X 44 prosenttia naisista uskoi vuonna 2018, että heidän täytyy mennä naimisiin. –?Piispan muistosanat tulivat läheltä. UPM pysäyttää sellutehtaan tuotannon Pietarsaaressa Reuters, Lea Peuhkuri Ei deittailua, ei seksiä, ei avioliittoa eikä vauvoja. Youtube-kaksikko sanoo ei suhteille Yli kolmekymppiset eteläkorealaiset Jung Se-young ja Baeck Ha-na perustelevat Youtube-kanavallaan, miksi naisten tulisi olla menemättä naimisiin. Muistotilaisuutta kuvataan valoisaksi. Siunaustilaisuuteen oli saapunut muun muassa entinen presidentti Tarja Halonen sekä hänen puolisonsa Pentti Arajärvi. Lakon toteutuessa alasajo tapahtuu suunnitelmallisesti normaalien käytäntöjen mukaisesti. Tunnetut sinkut pitävät avioliittoa naisten orjuuttamisena. Perinteiset näkemykset naisista ja heidän seksuaalisuudestaan ovat kuitenkin syvällä konservatiivisessa yhteiskunnassa. X Naisten ja miesten välinen palkkaero on suurimpia kehittyneissä maissa. –?Oli monella tapaa Matin oloinen ja henkinen tilaisuus. Paikalla olivat myös ulkoministeri Pekka Haavisto sekä Vuokko ja Paavo Väyrynen. Lakon piirissä on valtakunnallisesti 67 työpaikkaa ja 9?000 työntekijää, joten lakoon osallistuvat käytännössä kaikki paperi-, kartonkija selluloosatehtaiden työntekijät. –?Puheiden kautta sain paljon uutta näkökulmaa, kun myös urheiluja oopperaelämä tulivat avattua. He olivat myös muuttaneet ulkonäköään miellyttääkseen poikaystäviään. Eduskunta ja valtioneuvosto kunnioittivat pitkäaikaista eduskunnan puhemiestä ja valtioneuvoston jäsentä suruliputuksella. FAKTA Etelä-Korea X Etelä-Koreassa on maailman matalin syntyvyys, 1,1 lasta naista kohden. –?Puheessa karakterisoitiin laajasti Matin toimintaa paitsi yhteiskunnallisena toimijana mutta myös hänen luonteenpiirteitään. Jung ja Baeck uskovat, että avioliitto syventää vanhanaikaisia sukupuolirooleja. joulukuuta 73 vuoden ikäisenä. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kuvaili siunaustilaisuuden tunnelmaa hyvin hartaaksi. Hän itse tunsi Ahteen lähinnä politiikan kautta. Leski Hilkka Ahde laski kukat Matti-puolisonsa arkulle. –?Mitä useammalle treffeille menin, sitä enemmän minusta tuntui kuin olisin menettämässä osan itsestäni, Baeck sanoo Reutersille. Etelä-Koreassa on matalin syntyvyys. KANSANEDUSTAJA Ilkka Kanerva (kok.) koki muistotilaisuuden tunnelman hyvin samaan tapaan kuin Vanhanen. Se ei ole ihan tavallista muistotilaisuuksissa, Vanhanen miettii. tammikuuta alkava Paperiliiton ja ammattiliitto PRO:n lakko. –?Kyseessä on avioliiton, miesten, seksin ja parisuhteiden boikotti, Jung kertoo Reutersille. Siunaustilaisuus oli läsnäolijoiden mukaan hyvin harras. AAMUPÄIVÄLLÄ Kallion kirkossa pidetyn siunaustilaisuuden jälkeen Matti Ahde saatettiin viimeiselle matkalle Helsingin Työväentalon, Valtioneuvoston linnan, Eduskuntatalon ja Suomen kansallisoopperan kautta. Hallitus on käyttänyt rahaa sukupuolten tasa-arvoon parantamalla vanhempainvapaita ja tarjoamalla hedelmöityshoitoja pareille ja sinkkunaisille. Vastaavasti hajuhaittoja voi ilmetä tehtaan ylösajon yhteydessä. JUNG ON opettaja ja Baeck tilintarkastaja. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters. –?Jos tämä vaikuttaa yhteiskuntaan, ehkä hallituksen täytyy katsoa aiempaa tarkemmin, mitä naiset todella tarvitsevat. Ei ollut vaikea havaita, että siinä näkyi hänen oma kädenjälkensä. Kaksikon mukaan naisilla on nyt mahdollisuus ottaa oma elämänsä hallintaansa. Puheista eniten vaikuttivat Ahteen pitkäaikaisen ystävän Kari Nenosen sanat. Matti Ahde viimeiselle matkalle Siunaustilaisuuteen osallistui paljon merkkihenkilöitä. Jung kertoo jopa menneensä pieneen plastiikkakirurgiseen operaatioon. Hän kertoo olleensa erityisen vaikuttunut siunauksen suorittaneen Oulun emerituspiispa Samuel Salmen puheesta. Niistä näki, että hän oli myös Matin henkilökohtainen ystävä. Yli kolmekymppiset Jung Seyoung ja Baeck Ha-na ovat tulleet kotimaassaan tunnetuiksi SOLOdarity-kanavastaan videopalvelussa. MAURI RATILAINEN/COM.PIC Päivi Savela PIETARSAARI UPM pysäyttää sellutehtaan tuotannon sunnuntaina aamukuudesta alkaen. Kaksi Youtube-vaikuttajaa, jotka ovat vannoneet pysyvänsä sinkkuina, ovat herättäneet paljon keskustelua Etelä-Koreassa. Ylösja alasajo kestää noin vuorokauden. Hajuhaitat ovat mahdollisia Pietarsaaressa, kun tehtaan tuotanto pysäytetään. –?Avioliitto on patriarkian pohjimmainen syy Etelä-Koreassa, kertoo Jung Se-young Reutersin haastattelussa Soulissa. Esimerkiksi vuonna 2018 kymmenettuhannet naiset vastustivat protesteissa maassa laajalle levinnyttä tirkistelyä ja salakuvattua pornoa. –?Hienoa musiikkia ja koskettavia puheita. He ovat joutuneet verkkokiusaamisen kohteiksi Ei avioliitolle -kampanjastaan, jota on nimitelty muun muassa ”kohtuprotestiksi”. Heidän mielestään avioliitto on naisten orjuuttamista. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa A24 Jami Jokinen, Taneli Koponen Ministeri Matti Ahteen muistotilaisuus oli tunnelmaltaan hyvin toisenlainen kuin Kallion kirkossa pidetty siunaustilaisuus. Videokanavallaan kaksikko perustelee, miksi naisten tulisi pysyä sinkkuina, ja käsittelee muita feministisiä aiheita. Vuonna 2008 sama luku oli 62 prosenttia.. Matin näköinen tilaisuus, jossa oli erinomaista pohjalaista lohisoppaa. Kanerva kuvaa häntä valoisaksi tahtoihmiseksi, joka oli kova taistelemaan tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta mutta näki aina suuremmat linjat. Kanervan mukaan tilaisuuden luonne sopi Ahteen persoonaan. X Maailman talousfoorumin sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa indeksissä Etelä-Korea sijoittuu 108:nneksi 153 maasta. tammikuuta, jos osapuolet eivät pääse sopuun työehdoista ennen sitä. X YK:n tilastojen mukaan eteläkorealaiset naiset käyttävät neljä kertaa enemmän aikaa palkattomaan hoivaan kuin heidän miehensä. Liitto ilmoitti aloittavansa kaksiviikkoisen lakon 27. Juontajana toiminut Eero Heinäluoma sanoi tilaisuuden alussa, että esityksille saa taputtaa. Ahde menehtyi 20. Paperiliiton neuvottelut paperiteollisuuden työehtosopimuksesta Metsäteollisuus ry:n kanssa katkesivat kaksi viikkoa sitten. Maassa on maailman matalin syntyvyys
TAMMIKUUTA 2020 Voimaa Korpelassa Nuoret Maaria Pulakka ja Onni Koivisto konsertoivat Taide Vionojalla. Sunnuntai 26. 1 Sivu B2 ESKO KESKI-VÄHÄLÄ
Juhlavuoden ensimmäinen näyttely avattiin lauantaina nuorekkaissa merkeissä, kun Kaustisen kamarimusiikkiviikon nuoret taiteilijat Maaria Pulakka ja Onni Koivisto konsertoivat. Oppilas kuvaa opettajaansa sanoilla hyväsydäminen, ihana tiukkis eli Saglietti sanoo asiat suoraan, mutta samalla hänestä välittyy tunne, että opettaja haluaa oppilaalleen vain ja ainoastaan parasta. Kaustisen kamarimusiikkiviikon nuoret taiteilijat ovat taiteellisen johtajan Kaija Saariketun idea. Pulakka soittaa festivaaleilla joka kesä Nikulan perheyhtyeessä. –?Mukana on mustavalkoista ja myös värillistä litografiaa. Meillähän on myös yksi Dance All Year Long -tanssitapahtuman projekteista. Minuun saa ottaa yhteyttä, kannustaa Esko Keski-Vähälä. KESÄLLÄ JUHLITAAN Vionojaa maalauksin. Onni Koivisto, viulu ja Maaria Pulakka, harppu, harjoittelivat viime viikolla Maarian kotona Ullavan ja Kaustisen konserttiohjelmaa. Koivisto tulee viulunsa kanssa suoraan Kiviniitystä, jossa hän käy lukiota. Tuleva konsertti jännittää, totta kai, mutta Maaria Pulakka nauraa, että eläimellisen jännityksen päättävä konsertti on kokemuksena niin mahtava, että sitä on välittömästi alettava suunnitella uutta esiintymistilaisuutta. Taidegraafikko Esa Riippa kuratoi maalauksista näyttelyn sekä yläettä alakertaan. Asiamiehellä on ollut mistä valita, sillä Veikko Vionoja lahjoitti aikoinaan käytännössä koko grafiikkakokoelmansa Ullavan kunnalle, missä ne ovat olleet kiitettävästi esillä. Maarian harppu on ostettu uutena viitisen vuotta sitten, se on rakennettu Chicagossa ja kaipaisi jo hieman huoltoa. –?Tässä meillä on yhteistyökumppanina K.H. –?Suomessa ei ole ketään, joka huoltaisi harppuja, joten on vain odotettava, milloin seuraava huoltaja saapuu maahan. Soitinta hän säilyttää musiikkitalolla, josta sen voi vetää asemalle rullakärryllä. Maaria Pulakalle homma ei ole ihan yhtä yksinkertainen. Onni Koivisto käy puolestaan Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja matkaa joka toinen viikko pääkaupunkiin, joten he ovat ehtineet tavata jo talven aikana. Olisihan edesmenneen taiteilijankin mieli voinut muuttua kolmen vuosikymmenen aikana. Ensimmäistä kertaa kaksikko ei harjoittele yhdessä, sillä Maaria Pulakka opiskele Sibelius-Akatemiassa ja asuu Helsingin sydämessä Töölössä. Mitään varsinaista teemaa ei ole. On kuulemma juuri niin herttainen ja hienotunteinen kuin se kuva, jonka hänestä on tiedotustilaisuudessa saanut. Konsertissa kuullaan luonnollisesti kilpailunohjelmistoa. Pelimannitalo ti 28.1. klo 19. Aina joku ehtii. Onni Koiviston on helppo pakata viulu koteloon ja lähteä soittotunnille tai konserttiin. Tästä vastaa residenssitaiteilija Kati Raatikainen heinäkuussa.. Ullavan ja Kaustisen konsertit sopivat harpistille erinomaisesti, sillä hän osallistuu keväällä Helsingissä ensimmäistä kertaa järjestettävään kansainväliseen harppukilpailuun. Pulakka on tullut Helsingistä harppuineen jo alkuviikosta. KUMMANKAAN nuoren ei tarvinnut kahta kertaa miettiä myönteistä vastausta, kun Kaija Saarikettu pyysi heitä konsertoimaan kamarimusiikkiviikolle viikon nuorina taiteilijoina. Neljättä vuotta säätiön asiamiehenä toimiva Esko Keski-Vähälä haluaa elävöittää Taide-Vionojaa entisestään. –?Niitä on kaikkialla julkisissa tiloissa, kouluilla, kirjastoissa, kunnantalolla ja vanhainkodissa, ynnää Keski-Vähälä. Vaikka Veikko Vionoja toivoi aikanaan, että hänen alakertaan ripustamansa näyttely säilytettäisiin sellaisenaan, sai Keski-Vähälä perikunnan vakuuttuneeksi siitä, että juhlanäyttely ansaitsisi paikan molemmissa kerroksissa. Ei edes Maaria Pulakan, jonka opinahjossa ei oikein sallittaisi keikkailua opiskelujen ohessa. Kummallekin intiimit tilat sopivat erinomaisesti. –?En ole innostunut kilpailemisesta, mutta opettajan mielestä minun kannattaa osallistua, hän huokaa. –?Meillä oli näyttelytoimintaa ensimmäistä kertaa myös talvella vuosi sitten ja minusta se kannatti. Renlundin museo ja lisäksi toivomme näyttelyyn tauluja yksityiskokoelmista. KAIJA SAARIKETTU ehdotti kaksikolle viulun ja harpun duetoksi Kalevi Ahon teosta Hämärän laulu viululle ja harpulle. Säätiön asiamies Esko Keski-Vähälä on kerännyt yläkerran näyttelytilaan vajaat neljäkymmentä teosta vuosilta 1978-87. CLAS-OLAV SLOTTE Juhlavuosi alkuun grafiikalla Tiina Ruotsala ULLAVA Taide-Vionojalla käynnistettiin säätiön 30-juhlavuosi Veikko Vionojan grafiikalla. Tämä asia on kehitteillä. Viime syksynä kävi yksi, mutta sen missasin. Maaria Pulakka oli puolestaan soitellut isänsä kanssa viime kesänä Tournierin sävellystä Promenade à l’automne viululle ja harpulle, jota hän esitti ohjelmaan pikkukappaleeksi. Naapuripitäjän musiikkitapahtuma soi nyt ensimmäistä kertaa TaideVionojalla, viime vuonna Kokkolan Talviharmonikan konsertti kuultiin Ullavassa. Onni Koivistokin on ollut esiintymässä pikkuveljensä Johanneksen kanssa. Johanneksen instrumentti on harmonikka. –?Viikon taiteellinen johtaja Kaija Saarikettu kävi täällä tutustumassa paikkaan ja tykkäsi kovasti. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B2 Sunnuntai: Kamarimusiikkia Vionojalla Tiina Ruotsala Nuoret muusikot, viulisti Onni Koivisto ja harpisti Maaria Pulakka, harjoittelevat Pulakan synnyinkodissa Kokkolan kirkonmäellä. Nyt avattu näyttely on avoinna maaliskuun loppuun aina sunnuntaisin puolilta päivin neljä tuntia. Joukossa on paljon tyypillistä Vionojaa eli sisäkuvia, ikkunaa ja kylämaisemaa. Maaria Pulakka tietää Saariketun viulistiäitinsä Maria Pulakan kautta, Onni Koivisto huomattavasti paremmin, sillä Saarikettu on Akatemiassa hänen opettajansa. Onni Koivistolle sopi, ja oikeastaan hänen kohdaltaan ohjelmisto on opettajan käsialaa. Ja samalla hyvä opettaja! Maaria Pulakan italialainen opettaja, kansallisoopperan äänenjohtaja Stefania Saglietti, jäi puolestaan juuri äitiyslomalle. –?Olen myös tarjonnut Kaustisen musiikkilukiolaisille TaideVionojaa konserttipaikaksi. –?Kun on kuitenkin muutakin matkatavaraa, pyydän yleensä apua kavereilta. Molemmat nuoret tulevat muusikkoperheistä, ja Koiviston arvoviulu on itse asiassa Maaria Pulakan äidiltä ostettu. Lauantain konsertti soi Ullavan Taide-Vionojalla ja toisen kerran se kuullaan Kaustisen Pelimannitalossa, josta Maaria Pulakalla on kokemusta
Kissani Jugoslavia Vaasan kaupunginteatteriin R uotsalaiset hannuhanhet, jotka näyttävät elävän jatkuvassa duurissa, ovat tehneet komean sarjan maansa jääkiekosta. Hänen Snow-jousikvartettonsa esitettiin viime kesänä Hailuodon musiikkipäivillä. Syyskuussa ensi-iltansa saava musikaali on Seppo Välisen ensimmäinen ohjaustyö Vaasan kaupunginteatterin johtajana. Kokemus kuuluu. Konsertin ohjelmassa oli myös muutama klassinen sooloesitys, lauluja pienyhtyeitä sekä kuoroja orkesterinumeroita. Nykyklassikoksikin muodostuneen komedian ohjaa Vaasan kaupunginteatterille vieraileva ohjaaja Taava Hakala, ja se saa ensi-iltansa Romeo-näyttämöllä 7. Mies sanoi viihtyneensä työssään, mutta valitsi kuitenkin jääkiekon ja lähti ammattilaisurheilijaksi. marraskuuta. Konsertissa kuultiin hienoja nousevia laulajia niin klassisen kuin kevyen musikin alalta. Moke huokaili vanhoissa haastatteluissa, kuinka kunnon voisikin ostaa, niin ei tarvitsisi juosta ja punnertaa. Mitä asiaa haluat toimituksen penkovan. Musikaaliklassikko The Sound of Music nähdään syksyllä ensimmäistä kertaa Vaasan kaupunginteatterin näyttämöllä. Hän teki siitä tarttuvan ja svengaavan sovituksen jousille ja lyömäsoittimille. LASARUS Blomsterin säveltämästä Myöhäisillan tanssista juontaja Hanna Patana arveli, ettei sellaista teosta ole musiikkilukion illassa aiemmin kuultu. Vahva draama kertoo jugoslavialaisparista, joka pakenee sodan kauhuja Suomeen kaksivuotiaan Bekim-poikansa kanssa. Kaustisen musiikkilukion konsertissa samat muusikot näkee soittamassa niin klassista, kevyttä kuin kansanmusiikkiakin. 0400 365 582 Toimittaja: Anni Saari P. Esityksen käsikirjoitus pohjautuu osin vaasalaisilta lapsilta kerättävään aineistoon. 040 672 1257 Sähköposti: kulttuuri@kpk.fi OTA YHTEYTTÄ Kerro toimitukselle juttuaiheesi. Se on esitellyt lukion parasta musiikkiosaamista ja sisältänyt myös kantaesityksiä. Musiikinopettajat pystyvät nähtävästi löytämään oppilaiden joukosta uusia kykyjä ja kannustavat heitä omaan luovuuteen. Osaston esimies: Tiina Ruotsala P. Aholan Talvi-iltana on hyvin sovitettu, ja soitinnus harmooneinen ja kellopeleineen tuo särmää iskelmälliseen melodiaan. Anni Saari Kamarimusiikkiviikon korkeatasoinen avaus Konsertin säveltäjät Touko Kentala (vas.,) Elmeri Myllymäki, Leevi Louhula, Jenniina Ylikopsa, Lasarus Blomster ja Tiina Ahola. Blomster on jo kokenut säveltäjä. Vaikka Tre Kronor voitti jääkiekon maailmanmestaruuden kolmesti jo 1950ja 1960-luvuilla, ei voitto tuntunut aivan niin makealta kuin olisi pitänyt, sillä joka kerralla pippaloista puuttui joku jääkiekon suurmaista. Arvoitusta ratkoessaan ryhmä ajautuu jännittäviin ja hauskoihin tilanteisiin. Erityisesti nousi esiin laulu. Myös ”avantgardistikseksi liediksi” kuvailtu teos oli totisesti kuulemisen arvoinen. Aika on muuttunut, raha puhuu ja suomalaisistakin lapsikiekkoilijoista ollaan leipomassa oitis NHL-tähtiä. VAASA Vaasan kaupunginteatterin näytäntövuoden 2020-2021 teemana on rakkaus. Sävellyksessä on yksinkertainen, kaunis melodia ja hyvää äänenkuljetusta soittimelta toiselle. Baritonin osuuden lauloi Blomster itse, mikä on jo saavutus sinänsä ilman selkeitä sävellajeja kulkevassa kappaleessa. Tänä vuonna ohjelma oli poikkeuksellisen tasapainoinen ja korkeatasoinen. Kapellimestarina työskentelee Sauli Perälä ja koreografian suunnittelee Jari Saarelainen (vier.). Syksyn viimeisenä ensi-iltana nähdään Sirkku Peltolan kirjoittama tragikomedia Suomen hevonen, joka kertoo maaseudusta, maataloudesta ja omituisesta uusperheestä 2000-luvun Suomessa. Hän muisteli kiekkoilun olleen mukavaa, mutta kuivaharjoittelusta hän ei piitannut. Kantelisti Tiina Aholaa ja trumpetisti Elmeri Myllymäkeä säveltämään pyysi kansanmusiikin opettaja Ville Ojanen. Blomster oli kertonut sävellyksen syntyneen vain painelemalla pianon koskettimia, ja yhtä itsenäisesti kuin Alec Stenvallin unipäiväkirjasta peräisin oleva sanoitus. Myös muutama huikea instrumentin taitaja nousi esiin. On ilo kuulla sävellyksissä muitakin muotoja kuin esimerkiksi jousikvartettia, vaikka soitinten harmonia ei täysin toimisikaan. IRA KORKALA. Pekka oli hupaisa puheissaan. Huumori on karkuteillä – kykenisimmekö edes vastaavanlaiseen dokumenttiin, jossa katsoja saa nauraa tuon tuostakin. Lindmark palkittiin parhaana maalivahtina pariinkin otteeseen, mutta MM-vuonna hän ei osallistunut ruotsalaisten kansanjuhlaan, koska oli omien sanojensa mukaan juhlinut jo riittävästi. Maanantaina satuin ihan vahingossa television ääreen kun Ylen Femmalla alkoi sarjan viimeinen ja kolmas jakso, jossa seurattiin mm. Jens Lindin ja Albert Svanbergin dokumentissa käsiteltiin koko 1900-luvun kiekkohistoria tavalla, joka sai lajia tuntemattoman liimautumaan television ääreen. Huumorikin on erittäin arvokasta! Voi kun ihminen muistaisi olevansa leikkivä eläin ja osaisi hyvän kunnon lisäksi huolehtia myös huumorista. Onko mielessäsi uutinen, jonka taustoja toivot avattavan. Jenniina Ylikopsan neljän soittimen kaksiosainen kamarimusiikkiteos lähti musiikin perusteiden tunnille laaditusta pianohuilu-duosta. Syyskauden avaa marraskuussa Finlandia-palkitun Pajtim Statovcin esikoisromaanista dramatisoitu näytelmä Kissani Jugoslavia. Joka päivä: Uutisdeskin puhelin, tekstiviesti ja WhatsApp 0400 365 601 Juttuvinkit sähköpostilla toimitus@kpk.fi SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B3 Musiikkilukion ilta Kaustisen kamarimusiikkiviikolla 24.1. Kantaesityksiäkin kuultiin peräti kuusi. Tämä ei lannistanut maalivahtia, sillä vuoden 1987 kisoissa Ruotsi voitti ensimmäisen MMkullan 25 vuoteen, ja mikä parasta, mukana olivat sekä Neuvostoliitto että Kanada. Yksi kappaleista syntyi, kun Touko Kentala törmäsi bulgarialaiseen kansansävelmään. Lindmark itse sanoo, että taloudellisesti pelaajilla on nykyään paremmat oltavat, mutta onko heillä enää yhtä hauskaa. Mutta mennäänpä 1980-luvulle Kiirunan kaivoksille, jossa Pekka Lindmark työskenteli. KANTAESITYSTEN määrä ja se, että niitä on eri genreissä kertoo siitä, että säveltäminen on olennainen osa musiikkilukion musiikinopetusta. Etsiväryhmä saa tehtäväkseen selvittää, mitä rakkaus on. Kissani Jugoslavia saa ensi-iltansa 5. Vuosi 1987 oli sitten ikimuistettava. Näytelmän on dramatisoinut Eva Buchwald ja sen ohjaa Vaasan kaupunginteatterin näyttämölle Riku Innamaa (vier.). Oli Myöhäisillan tanssi syntynyt millä menetelmällä hyvänsä, sen rakenne oli selkeä ja piano-huilu-saksofoni-soitinnus toimi erittäin hyvin. syyskuuta. Myllymäen Summermorning jousille ja puhaltimille on rytmisesti staattinen, kaunis kappale, jossa on elokuvamaista tunnelmaa. En ihmettelisi, jos Blomsterista kuultaisiin säveltäjänä jatkossakin. Tuntui, että lähes kaikki haastateltavat, tuon ajan kiekkosankarit, olivat säilyttäneet pilkkeen silmäkulmassa. Syksyn neljä ensi-iltaa kuvaavat kaikki rakkauden monia eri sävyjä. Lindmark kertoi esimerkiksi, että kun peliä käytiin vastustajan päädyssä; hän relasi ja terhakoitui vasta kun omaa maalia lähestyttiin. Kaustisen Kamarimusiikkiviikkoon on perinteisesti kuulunut Kaustisen musiikkilukion konsertti. Lokakuussa ratkotaan lasten avulla rakkauden mysteeriä. Menoa löytyy myös Leevi Louhulan folkrock-yhtyeelle säveltämästä kreikkalaista tunnelmaa henkivästä Drahmee-kappaleesta. Kappaleen unenomainen tunnelma oli vahva ja hieno kokemus. Kun Lindmark pantiin maalille Neuvostoliiton supertähtiä vastaan, oli lopputuloksena yksi Ruotsin jääkiekon suurimmista takaiskuista. kiirunalaisen maajoukkuemaalivahdin Peter ”Pekka” Lindmarkin uraa. Tämä on suuri rikkaus, josta yleisö pääsee nauttimaan monipuolisten ja korkeatasoisten esitysten muodossa. Kiirunan Pekka ei paljoa stressannut KOLUMNI Tiina Ruotsala kirjoittaja on kulttuuritoimituksen esimies tiina.ruotsala@kpk.fi @tiinaruotsala Joka kerralla pippaloista puuttui joku jääkiekon suurmaista
Kaksi kysymystä vaalitoimistoille Tiedät mistä puhutaan Keskipohjanmaan uutissovelluksessa on kaikki lehden digisisällöt: päivittyvä uutisvirta, näköislehti julkaisupäivänä heti puolen yön jälkeen sekä lehtiarkisto. Iltaopiskelijoiden suurimpia ongelmia on opiskeluun käytettävissä olevan ajan niukkuus. Eduskunnan käsiteltävänä olevaan työsopimuslakiin o otettava lausuma, jolla helpotetaan työn ohessa opiskelevien työajan lyhentämistä, ehdotetaan Nuoren Keskustan Liiton johtokunnan kannanotossa. Varttia vailla kahdeksan ovelta kuuluu reipas kysymys. Työajan lyhentymisestä aiheutuva käytettävissä olevien tulojen vähentyminen on korvattava valtion opintotuella. Opiskelijain aikatuki voitaisiin järjestää joko jaksoittain virkavapautena tai lyhentämällä päivittäistä työaikaa. Ja molemmissa ollaan tietenkin yhtä varmoja omasta voitosta. Työnantajat on velvoitettava myöntämään lyhennystä työaikaan opiskeluun perusteella. Miten tämä voi olla niin nurinpäin, että armeijan ylipäälliköksi valittaisiin henkilö, joka ei ole käynyt armeijaa. KELLO lähentelee iltakuutta. Siinä tapauksessa, että kysymys on alalla tapahtuvasta kehityksestä johtavasta uudelleenkoulutuksesta, työnantajien olisi tuettava opiskelua myöntämällä kokonaan tai osittain paikallista virkavapautta ja järjestämällä opiskelumahdollisuuksia, kannanotossa huomautetaan. Siksi olisi työaikaa voitava joustavasti lyhentää, kannanotossa todetaan. Mutta lauantai oli vilkas päivä, samoin tiistaina on käynyt väkeä, kaikenikäistä. Ehkä päivä ja kellonaika ovat vääriä, sillä kummassakin vakuutetaan oven käyvän vikkelästi. Vanhakangas on päivystämässä yhdessä Aino Silvennoisen kanssa Ykspihlajan työväenyhdistyksen vuorolla. Tunti kummassakin tuo viivan alle saman saldon: molemmat toimistot saavat tasan yhden kävijän ja yhden kysymyksen. Sari Rönnqvist piiritoimistolta kertoo toimiston perustetun vasta viime viikolla, joten väkeä ei ole vielä oikein paljon käynyt. Lyhyempi työaika iltaopiskelijoille Maija Myllykangas KOKKOLA Vaalien kiinnostavuus ei ainakaan tiistai-iltana näy väenpaljoutena kahdessa kokkolalaisessa vaalitoimistossa. Ennakkoäänestyksen alku varmaan virkistää. Ahossa on ainesta koko kansan presidentiksi: hän on nuori johtaja, jonka Siperia on jo opettanut. Perhekeskeisyys on tullut esiin ja varsinkin vanhemmalla väellä kristilliset arvot, kertoo Koivisto. Ja miten kokoomuslaiset voivat kannattaa semmoista. Löydät sen sovelluskaupastasi.. VAALITOIMISTON keskusteluissa on käsitelty maakunnan tilaa, EU:ta kokonaisuutena, Nato-hommaa ja Venäjän tilannetta. 50 VUOTTA SITTEN 20 VUOTTA SITTEN PÄIVÄN SANA PÄIVYRI SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B4 Monet tuon Samarian kaupungin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan: ”Hän kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt.” -Joh. Lataa Keskipohjanmaan uutissovellus puhelimeesi. AHON toimistolla Rantakatu 9:ssä on iltaseitsemältä porukkaa enemmän. Halonen pääsi liikkeelle myöhemmin kuin muut, ja hänen kannatuksensa oli ensimmäisellä kierroksella huipussaan. Koolla on kuitenkin omaa väkeä aloittelemassa kokousta. OLAVI Koiviston mukaan vaaleihin on nyt kova mielenkiinto. Mutta vaatimattomista oloista lähteneenä Halonen ei varmaan ole tottunut heittämään ruokaa menemään. Eikö se ole kauheaa, että koululta joudutaan panemaan niin paljon hyvää ruokaa menemään, vaikka yhteiskunnassa kyllä olisi tarvitsijoita. Halosen vaalitoimistolla kahvitellaan, Marjatta Koivisto esittää parhaillaan kysymystä. tivaa Arvo Lukkarinen. En usko, että hän on kerskakulutuksen kannattaja, sanoo Tastula ja kehottaa kysymään paikallisilta virkamiehiltä. Miten sen voisi järjestää. Tulee tosi tiukka vaali, jonka viime kädessä voittaa Aho. Pikkuhiljaa näkyy heräävän näkemys, että nyt on presidentti saatava kehäkolmosen pohjoispuolelta. 4: 39 1 1 Nimipäivä tänään: Joonatan (suom.), Jonatan (ruots.), Maria, Marja, Mari, Arjo, Johannes, Juhani, Juha, Paula (ort.). Antero Tastula ja Leila Vanhakangas selittävät, etteivät he voi Halosen puolesta mennä vastaamaan
Myös opasteet laduilla ja poluilla ovat puutteellisia. Kokkolan Hautakivipalvelu Oy Näyttelytilamme Laajalahdentie 22 Avoinna ma-pe 9-16, la ja su sopimuksen mukaan 0400-594600 , 0400-560804 , 040-7328890 www.hautakivipalvelu.fi HAUTAKIVIVEISTÄMÖ KOKKOLASSA Rakkaamme Erkki Kalervo KARHUKORPI s. 1.5.1932 Lohtaja k. Rakkaamme Marika Annika ANDERSSON o.s. Muistotilaisuus omaisten kesken. Hakkarainen s. Ne peitteellä hiljaisina on suonin sinisin, ne viimeisen, viimeisen kerran on käyneet ristihin. Muistohetki omaisten kesken. Kädet väsyneet, kädet rakkaat, puolestamme rukoilleet. –?Ristivuoren liikuntaalueen kehittämiseen tarvittaisiin rahaa, jotta muun muassa latuverkostoa saataisiin parannettua ja hissillä varustetun laskettelurinteen rakenteita voisi parantaa lautailijoille sopiviksi, kunnanjohtaja Kari Jokela toteaa. 29.12.2019 Kokkola Rakkaudella kaivaten Puoliso Aarre Pekka ja Arja Päivi ja Jouko Juha ja Laila Lastenlapset sekä lapsenlastenlapset Sukulaiset ja ystävät Näin Taivaan Isä päätti sen, sydämen lyönnin viimeisen. Lisäksi Merijärveltä puuttuu kansalaisten luontokartta, johon olisi merkittynä ladut, laavupaikat ja polut. Viita) Siunaus toimitettu 10.1.2020. Kiitokset myös kotihoidolle ja K-P:n keskussairaalan Y0-osastolle äidin hyvästä hoidosta.. Marjanen s. Merijärvi hakee rahoitusta luontoliikunnan puitteiden parantamiseen Rakkaamme Elli Eliina SÄÄTELÄ o.s. Kehittämishankkeeseen lisätään vapaa-aikatoimelle 9?500 euron kuntarahoitusosuus kunnan tämän vuoden budjettiin. Mä olen jo kypsää viljaa, pois pyyhi kyyneleet. 03.01.2020 Kokkola Enkeli hiljaa vierellä kulki, kädestä otti, syliinsä sulki. Merijärvellä katsotaan, että kaikki luontokohteet, joita olisi mahdollisuus harrastuksissa hyödyntää eivät ole yleisessä tiedossa tai ne vaativat kehittämistä käyttöasteen parantamiseksi. Sydämellinen kiitos Villa Lehdon hoitohenkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Investoinneille varataan määräraha myöhemmin, kun niiden laajuus ja kustannusarvio selkenee. 27.12.1947 Pori k. 16.7.1935 k. Rakkaamme Anna Liisa ANNALA o.s. 18.5.1931 Kortesjärvellä k. 2020 klo 11.00. 2.1.2020 Me muistamme katseesi kirkkahan, me muistamme hymysi hyvän. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Askaisten kirkossa la 1.2.2020 klo 10. Sieltä he katsovat kotoista mäkeä, kissoja, koiria, tuttua väkeä. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B5 Rakkaamme Väinö Matias BRANDT s. (L. 21.1.2020 Turku Kiittäen ja kaivaten Eva Kati perheineen Heikki perheineen Kalle perheineen Heidi Kirsti Eeva Meri tyyntyy, varjot pitenee, rauhan ranta lähenee – vene hiljaa satamaan saapuu. Ystävällisenä kutsuna ilmoitetaan että rakkaamme siunataan haudan lepoon lauantaina 1.2.2020 klo 11.00 Himangan kirkossa, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodilla. 20.1.2020 Kokkola, Villa Lehto Rakkaudella kaivaten Ritva Jani Jenni ja Millia Riitta Sanna, Juha-Pekka, Reetta ja Waltteri Raimo ja Pirkko Kari Jere Risto-Matti, Pauliina ja Neea Kun pitkän elämän elää saa, voi rauhassa nukahtaa. Virkkala s. Rakkaamme Raili Annikki POTINOJA o.s. Rakkaudella kaivaten Mauno Äiti Isä ja Satu Jere ja Emma Niklas ja Jenni Maija ja Väinö Marjatta ja Heikki Kaisa ja Timo perh. Kentala s. Siunauksen toimitti kappalainen Kai Tikkakoski. 11.1.1935 Halsualla k. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Halsuan kirkossa lauantaina 1.2. Mä poistun kodista hiljaa, on eessäni tyynet veet. Anne Jari ja Minna, Henry, Otto Sami ja Minna, Lauri, Kaisa siskot ja veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siellä he kulkevat tähtien rivissä kirkasta vanaa, isä ja äiti peräkanaa. Kiitos kaikesta mummu. Hän kotiin kutsui väsyneen, onneen ja rauhaan iäiseen. muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu lähimpien läsnä ollessa 24.1.2020. Tarttui hellästi käteen väsyneen ja kuiskasi lähdetään. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Marian kappelissa la 1.2.2020 klo 12.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Kaarlelan seurakuntakodin Anna-salissa. Suojaansa otti siivillään, kuiskasi hiljaa – lähdetään. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla. Hankkeisiin ei oltu varauduttu tämän vuoden talousarviossa. 8.1.2020 Tunkkarin tk:ssa Kaipauksella muistaen Alli Aino ja Hannu Mikko ja Teija Jaakko ja Johanna Rauno ja Anu Tomi ja Saana Krista ja Jussi Katri ja Ossi Pekka ja Sari Antti ja Meri Eero Lauri Sisarukset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Kädet paljon työtä tehneet, meidän vuoksemme uurastaneet. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että uurnan lasku Lestijärven hautausmaalla 1.2.2020 klo 11.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodilla. Pirjo Kunelius Merijärven kunnanhallitus päätti hakea Leader-rahoitusta luontoliikunnan puitteiden kehittämiseen. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Hautakivet 1 Kuolleet 1 Rakkaamme Antti Olavi AALTONEN s. Suokko s. Rakkaamme Kerttu Irene RANTALA o.s. Sisarukset perh. Pois riisun arkinutun ja uuden puvun saan. 17.07.1931 Ullavassa k. HAUTAUKSIA Virpi Helinä Heikkilä siunattiin haudan lepoon Kaustisen kirkossa 25.1.2020. Muut sukulaiset ja ystävät Tuli enkeli hiljaa huoneeseen ja katseli nukkuvaa. Hautaansiunaus Kaarlelan kirkossa pe 7.2.2020 klo 12.00. 05.11.1988 Kokkola k. 24.12.2019 Kokkolassa Rakkaudella kaivaten Lapset ja lastenlapset perh. Siunaus toimitettu 25.1.2020 läheisten läsnä ollessa. 20.2.1922 Kannonkoski k. 17.1.2020 kotonaan Himangalla Rakkaudella muistaen Väinö Sinikka ja Markku Pekka ja Sanna Hannu ja Minna Miika, Joona ja Jenna Helle-sisko muut sukulaiset ja ystävät Nyt jätän mä kodin tutun, polut, linnut ja pihamaan. Lämmin kiitos osanotosta. Muistotilaisuus pidettiin seurakuntakeskuksessa
Sillä ei ilmeisesti ollut vaihtoehtoa. Liettuasta ostamme ainoastaan leipää, musta leipä on meillä erilaista. Meillä oli joka tapauksessa muutto edessä. Kuunnella koura kuppina korvan takana kansan ääntä. Mitään tietoa, eikä edes arviota siitä, koska tuo laitos jauhaa ensimmäisen kilowattinsa, ei tosin tunnu olevan kellään. On hyvä asua vähän kauempana muista, on rauhallista. 1 Lähtöisin Liettuasta Ukmergenistä. Erkki Hanni Susi teki sen ” Mikä on kohtuullinen korvaus ihmisen elinympäristön turmelemisesta. Liettuassa esimerkiksi kukaan ei soita ja kysy, että sopiiko tulla käymään silloin ja silloin, ihmiset vain tulevat. Diana: –?Ihmiset ovat ystävällisiä täällä. UUTISET Juttuvinkit ja uutispäivystys Tekstiviestit ja WhatsApp: 040 036 5601 Sähköposti: toimitus@kpk.fi SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B6 Markus Kärkinen KALAJOKI Diana Terekiene ja Donatas Terekas, mikä sai teidät muuttamaan Liettuasta Suomeen ja juuri Himangalle. Se on käynyt Himangan (Kalajoki) pohjoisten kylien kansalle kristallinkirkkaaksi vuosikausien taistossa tuulimyllyjä vastaan. Niin kävi Kajjaanissa. Himanka ei ole iso paikka ja Hillilä varsin pieni kylä, miten olette viihtyneet. Väki uskoi kääntäneensä väännön voitokseen. Sunnuntaisin päivän henkilö -jutussa esitellään Kokkolassa ja muualla Keskipohjanmaan levikkialueella asuvia ulkomailta tänne muuttaneita ihmisiä. Hyvältä ei tunnu sekään, että valtiovallan erityistä suojelua nauttiva susi häätää reviiriltään ihmisen, joka historian hämäristä näihin päiviin saakka on saapastellut koirineen ja kontteineen näillä nevanlaidoilla. Tulimme tänne toukokuussa, mietittiin että on aika kylmä ja on syytä olla talvivaatteet mukana. Donatas: –?Myös meri on lähellä, mikä on hyvä juttu. Diana: –?Suomesta tiesimme saunan, senhän nyt toki tietää koko maailma. Donatas: –?Nokiankin kyllä. Suomalaiset ovat myös rauhallisempia. Millainen maa Liettua on ja mitä kaipaatte sieltä. Tuohon kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi se, että Kalajoki tuottaa jo nyt 10 prosenttia koko maan tuulisähköstä. Diana: –?Ja että jääkiekko on Suomessa kuin toinen uskonto. Tai niiden perhe-elämä häiriintyisi, eikä pikkuhukkia syntyisi riittävästi. Liettuassa asuessamme merelle oli yli 300 kilometriä matkaa. –?Himangasta en tiennyt ensimmäistä kertaa tänne tullessa mitään. Pitänee kääntyä selvännäkijän puoleen. Liettuasta Hillilään Kansallisuus: Diana Terekiene ja Donatas Terekas päätyivät töiden perässä asumaan Himangalle. Alkoi jatkosota. Kaupunginhallitus torppasi kaupunginjohtajan esityksen kaavaehdotuksen hyväksymisestä äänestyspäätöksellä 5–3. Mikä on kohtuullinen korvaus ihmisen elinympäristön turmelemisesta. ETELÄSIIVEN RESERVISTÄ sotaa seuranneesta asetelma vaikuttaa perin oudolta. MURTOMÄKEEN SUUNNITELTU yhdeksän tuulivispilän hanke kellahti nurin. –?Omaa perhettä kaipaa eniten. Asuvat Himangan Hillilässä, asuneet Himangalla vuodesta 2006. Kieltä ei osattu hyvin, mutta raha-asiat ja elämänlaatu olivat täällä paremmat. Liettualainen olisi samassa ajassa tehnyt kymmenen kertaa jotain tyhmää ja tuonut mahdollisesti melkein oikean ratkaisun pöytään. Korkeimman päätäntävallan käyttäjistä tuskin kovin moni on kääntänyt kelkkaansa. Kyseinen tuuliteollisuusalueeksi kaavailtu korven kolkka kun sattuu olemaan niiden merkittävä asumisja lisääntymismesta. MIKÄ SUJUU SUSILTA, ei aina onnistu ihmisiltä. Eikö kaupungin johdon, kj etummaisessa poterossa, kuuluisi periaatteessa pelata samaan maaliin rahvaan kanssa. Täällä menoista sovitaan, ja kesti aikansa ymmärtää, että täällä toimitaan niin. Mitä tiesitte Suomesta entuudestaan ja mikä on yllättänyt. Keski-Pohjanmaalla asuu yli 120 kansalaisuutta tai kieliryhmää edustavaa eri-ikäistä ihmistä. Diana: –?Liettua on kaunis maa ja sydäntämme lähellä. Mutta kaikki tietävät maailmalla, että koulutus on Suomessa maailman parasta, ja jokainen isä ja äiti haluaa, että lapsi saisi hyvän koulutuksen. Diana Terekiene ja Donatas Terekas 1 Kumpikin on 39-vuotias, perheessä myös 19-vuotias tytär Akvile ja 4-vuotias poika Dominikas. Diana: –?Tulimme tänne alun perin kesätöihin Alamäen Vihannekselle, kävimme täällä neljänä kesänä töissä ennen kuin päätimme muuttaa tänne. SILTI TUNTUU kohtuuttomalta, että metsäperältä luonnon läheisyyttä ja rauhaa etsimään lähtenyt, uuteen ympäristöönsä ihastunut ja sinne roponsa sijoittanut huomaa jääneensä teollisen energiatuotannon piirittämäksi. Äitini asuu Levillä ja sisko Kaustisella. Se pystyy myös pistämään polvilleen julmetun rahasäkin turvin toimivan tuulipuulaakin. Teollinen energiantuotanto voisi hermostuttaa hukkia niin, että ne saattaisivat häippästä alueelta. Ymmärrän toki, että johto joutuu tarkastelemaan tilannetta kokonaisuuden osana, koko kunnan kannalta. Se selviää aikanaan. Jokaiselle annetaan oma rauha ja oma tila. Silti kaupunki ryhtyi ajamaan tuulikaavan hyväksymistä uudelleen. MARKUS KÄRKINEN SUNNUNTAIPAKINA. No, silloin kesällä oli melkein 40 astetta lämmintä. Nykyään Liettuassakin tosin on jo paremmat palkat. –?Täällä ansaitsin kesätöistä kolmessa kuukaudessa vuoden palkan. Korkein hallintooikeus katsoi, ettei susien näkökulmaa oltu huomioitu osayleiskaavan palasessa riittävästi. –?Nimenomaan Himangalle päädyimme siksi, kun täällä oli ennestään tuttuja. Jos vaikkapa on tehtävä päätös ja sille on annettu päivä aikaa, suomalainen miettii koko päivän ratkaisua ja kertoo sen illalla. –?Tämä on juuri täydellinen paikka asua. –?Liettuassa ihmiset ovat aika samanlaisia kuin suomalaiset, paitsi ehkä suorapuheisempia, suomalaiset osaavat miettiä paremmin mitä sanoa. 1 Donatas työskentelee Kensapuulla, Diana toimii lähihoitajana Lohtajalla palvelukeskus Lepolassa. KETKÄ. Vaan toisin kävi. Kuolleeksi kiitetty kaava ponkaisi haudastaan. Perhe kokee viihtyvänsä hyvin rauhallisessa Hillilässä. En kyennyt esimerkiksi lainkaan sanomaan, että mikä osa Alamäen Vihanneksesta on sukunimeä ja mikä muuta. Ja lisää hamutaan, vaikka atomimiilun pohjia on raivailtu naapurissa jo vuositolkulla. 1 Perheen yhteisenä harrastuksena on retkeily. Donatas Terekas ja Diana Terekiene sekä heidän lapsensa Dominikas ja Akvile. Tai parikymmenpäisen päkättikatraan laumansa nuorimpia pyyntitöihin koulatessaan. Pikku porukalla se laittaa kevyesti kylmäksi täysikasvuisen hirven. –?Se oli samalla ensimmäinen ulkomaanmatkamme. Sen kampesi kuopasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden havaitsema muotovirhe käsittelyssä. Maanantaina haastateltava henkilö kertoo työstään. Susi on väkevä elukka. Kaikki suomen kieli oli alkuun samanlaista pötköä. Ja onko ylipäätään mahdollista korvata oravannahoilla immateriaalisia eli aineettomia arvoja. Valtuusto päättää asiasta aikanaan. Asukkaiden voimallisesti vastustama Kokkokankaan tuuliteollisuusalueen osayleiskaava kuopattiin jo kertaalleen valtuuston päätöksellä. MIKÄÄN EI OLE VASTUSTAJIEN vinkkelistä tarkastellen muuttunut. Kaikkea muuta voi täällä tehdä itse. Kokkola ja Kalajoki ovat riittävän lähellä, samoin Kannus ja Ylivieska. On ihanaa aina palata sinne, kun käymme katsomassa sukulaisia. –?Aiemmin kaipasin Liettuasta mausteita, mutta olemme ehkä jo niin tottuneita asumaan täällä, ettei niitäkään juuri kaivata. Ajattelimme, että sama muuttaa kerralla tänne. Kyseessä olikin vasta erävoitto. Olimme katsoneet kartasta, että tämä paikka on pohjoisessa. Itse asiassa koko perhe on ollut jossain vaiheessa täällä töissä ainakin kesän-pari, mutta loput sisaret asuvat nykyään Englannissa
On hyvä kerryttää säästöjään, jos se suinkin on mahdollista. TUOMO RUOTSALA Hiljaa virtaa tammikuinen Lestijoki. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan rikkaiden maiden elinajanodote piteni 3,7 vuotta vuosina 2000-2015. PITKÄÄ elinikää ajatellen on olemassa terveysvakuutuksia ja uusimpana keskusteluavauksena hoivavakuutus, jolloin vanhuuspäivien hoivavakuutukseen voisi käyttää esimerkiksi omaa asuntovarallisuuttaan. Nykyisin laki rajoittaa osakepainon alle puoleen sijoitussalkun koosta – sukunimikaiman mukaan osakepaino voisi olla 60-65 prosenttia. Tilastokeskuksen uusimmassa väestöennusteessa suomalaisten määrä kääntyy laskuun vuonna 2031. Toimivalla eläkejärjestelmällä ja omalla varautumisella toivottavasti harva joutuu toteamaan sukulaismieheni tavoin eläkkeelle jäädessään: ”Kun pääsen eläkkeelle aioin elää elinikäisillä säästöilläni. Vielä muutama vuosi sitten Suomen väkiluvun uskottiin jatkavan tasaista kasvua kohti kuutta miljoonaa. SIJOITUS ja nollakorkoympäristö haastaa eläkejärjestelmiä. Erään tutkimuksen pelkästään hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää 15 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Eläke-etuuksiin ei sen sijaan hevin kajota, mutta ei sekään tulevaisuudessa aivan mahdotonta ole, vaikka perustuslaillinen omaisuudensuoja turvaa. Nuoria ja sukupolvien tasa-arvoista kohtelua ajatellen eläkerahastoihin kajoamiseen ei kertakaikkiaan ole varaa. MIELIPIDE SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B7 Lukijan kuvia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen lukijankuva@kpk.fi LUKIJAN KUVAT Ei ole enää uutinen, että suurten ikäluokkien myötä työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne siirtyy. Muuttovoiton pitäisi kaksinkertaistua, jotta se korvaisi syntyvyyden laskun. Samaan aikaan syntyvyys Suomessa on kääntynyt voimakkaaseen laskuun. Suomessa eläkemaksu joustaa, jos eläkemenot kasvavat ja työeläkemaksuihin voikin odottaa nousupainetta tulevaisuudessa. Säästämisen ja täydentävien vapaaehtoisten vakuutusten rinnalla talouden lukutaito on entistä tärkeämpi kansalaistaito. Lakisääteisen eläkkeen rinnalle nostan oman säästämisen merkitystä. TUOREEMPI uutinen on se, että työkyvyttömyys vie työmarkkinoilta ennenaikaisesti enemmän ihmisiä, kuin mitä työperäinen maahanmuutto tuo. Missä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimuksen mukaan 60 prosenttia 26–35-vuotiaista uskoi, ettei ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan. Työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta tarvitaan kaikkia keinoja: työperäistä maahanmuuttoa, työelämään ripeästi mukaan pääsemistä ja siellä kauan vireänä pysymistä. Erityisen huolestuttavaa ovat nuorten alle 25-vuotiainen kasvavat työkyvyttömyyseläkkeet. Työeläkeyhtiöitä saatava kirjallinen työeläkeote on toki informatiivinen, mutta ennustettavuutta ja suunnitelmallisuutta parantaisi esimerkiksi pankkien mobiilipalveluihin liitettävä ajantasainen digitaalinen työeläkeote pankkipalveluiden ja taloudenhallinnan sovellusten rinnalle. SIRKKA HAUTAMÄKI Metsuri. Työelämä huutaa myös hyvää johtamista: vastuun ja vapauden jakamista, psykologista turvallisuutta, empatiaa, fiilistä ja yhdessä viihtymistä, elämän kokonaishallinnasta huolehtimista. Eläketurvakeskuksen entinen johtaja Jukka Rantala (ei sukua kirjoittajalle) esittää suomalaisille eläkeyhtiöille nykyistä suurempaa riskinottomahdollisuutta ja osakepainoa. Mitä sitten teen toisella viikolla, on vielä arvoitus…” Jyrki Rantala Kirjoittaja on OP Keski-Pohjanmaan toimitusjohtaja. Nuorten pitäisi nyt nousta mielipidebarrikadeille ja näpäyttää luunapilla sormet pois eläkerahastojen syömislautaselta. Aika on rahaa, pitkä aika on paljon rahaa – tätä painonsiirtoa kehottaisin vakavasti pohtimaan. SUOMESSA on nyt työikäisiä 100 000 vähemmän kuin kahdeksan vuotta sitten ja 57 000 vähenee edelleen vuoteen 2030 mennessä. Tuntuu valitettavasti, että jotkut poliitikot haluavat elää vastuuttomasti kuten hullu mies Huittisista eli syödä enemmän kuin tienaa, ja purkaa eläkerahastoja. Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteina eniten ovat lisääntyneet mielenterveyssyyt, jotka Ilmarisella olivat ensimmäistä kertaa suurin diagnoosiryhmä. Elämää ja eläkettä – taloustaidot tarpeen PUHEENVUORO Talouden lukutaito on entistä tärkeämpi kansalaistaito. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimääräistä nuorempana ja myös työelämään paluu on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. PAULA MÄÄTTÄLÄ/TOHOLAMPI. Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaiskustannukset ovat jo peräti 2,5 miljardia euroa vuodessa. Heijastus. Samalla elinajanodote kasvaa. Oma säästäminen ei ole keneltäkään pois eikä todellakaan tarkoita, että se olisi pakkovarautumista hyvinvointiyhteiskunnan alasajoon. Useissa maissa vain noin 2-3 prosenttia terveydenhuollon menoista käytetään ennaltaehkäisyyn. SUOMESSA on maailman luotettavin ja läpinäkyvin eläkejärjestelmä
Haaveissa murhaaja tuli ja pelasti Moni kysyy Linda-Maria Roineelta, miten hän voi olla suhteessa väkivaltarikollisen kanssa. IDA KANNISTO, TEKSTI // JOEL MAISALMI, KUVAT. –?Mummo meni hammaslääkäriin, ja jäin odotushuoneeseen. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B8 Kyllikki Saaren ruumis uppoaa suohautaan – tai niin Linda-Maria Roine ainakin lapsena kuvitteli kesämökin läheisessä metsässä leik kiessään. Roine kokee, että ainakin hänen kohdallaan on kyse paljon laajemmasta ilmiöstä kuin vain seksuaalisesta kiinnostuksesta. Hän pohti, miksi joku oli päätynyt esimeriksi murhaan ja tunsi surua siitä, ettei ollut voinut auttaa tekijää. Esimerkiksi isätön lapsuus voi vaikuttaa taustalla. Ikkunan takana sateinen tammikuun päivä pimenee. Tuntui, että mikään ei ollut kiinnostanut niin paljon kuin ne, Roine kertoo. Roine sanoo yrittäneensä aina vahvasti ymmärtää vakavan rikoksen tekijää, ja jopa tunteneensa empatiaa heitä kohtaan. Rikostapaukset kiinnostivat Roinetta jo lapsena – kiinnostivat ja pelottivat. Roine itse kokee, että elinkautista suorittava Janne Raninen on turvallisin mies. Seura-lehdessä oli juttu Bodomin ja Tulilahden murhista sekä Kyllikki Saaren tapauksesta. Sittemmin räppäri Mercedes Bentsona tunnetuksi tullut Linda-Maria Roine on puhunut peittelemättä viehätyksestään pahoihin miehiin sekä taiteessaan että elämäkerrassaan Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään. –?Se, millainen toivon isäni olevan, on tosi samantapainen fantasia kuin se, mikä minulla oli lapsena murhaajasta. Hybristofilia mielletään usein parafiliaksi eli seksuaaliseksi kohdehäiriöksi. Roine odottaa viikonloppua, jolloin hän tapaa vihdoin puolisonsa. Nyt, vuosia myöhemmin, hän kertoo avoimesti tunteneensa lapsesta saakka kiinnostusta murhaajiin. Hybristofilia viittaa viehätykseen, joka kohdistuu vakaviin rikoksiin syyllistyneisiin ihmisiin. Roineen puoliso on elinkautisvanki, jonka rikoshistoriaan on kirjattu kaksi murhaa. Hän uskoo, että viehätys on vahvasti yhteydessä elämänkokemuksiin. Räppäri Mercedes Bentso eli Linda-Maria Roine räppäsi halustaan saada miehekseen murhaaja ennen kuin tapasi nykyisen puolisonsa. Viimeisten kolmen kuukauden aikana pari on ehtinyt viettää aikaa yhdessä vain viisi tuntia. –?Itse näen, että se on ainakin omalla kohdallani paljon isompi juttu. ROINE KERTOO kokeneensa murhaajat mielenkiintoisiksi jo lapsena, ensimmäisen kerran noin 10-vuotiaana. Hän haluaa puhua kielletyksi mielletystä aiheesta ja rikkoa hybristofiliaan liittyviä tabuja. Keskustelupalstat avasivat nuorelle Roineelle maailman, jossa myös muut murhaajista kiinnostuneet jakoivat tuntojaan
PSYKIATRISEN vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma kertoi Lännen Medialle (LM 28.12.2019), että ”hyvin usein väkivaltaiset ihmiset saattavat tietyissä tilanteissa käyttäytyä yhtä lailla väkivaltaisesti myös lähipiiriään kohtaan”. Roineen elämässä isä ei ole ollut läsnä. Pari on tavannut toisensa siviilissä viimeksi lokakuussa, ja lisäksi heillä on ollut kaksi kahden ja puolen tunnin mittaista perhetapaamista. Yleisradio lähetti Rikostarinoita Suomesta, ja eräänä iltana jakso käsitteli vuonna 2003 tapahtunutta Vuosaaren palkkamurhaa. KETKÄ. Roine muistelee olleensa noin 14-vuotias katsellessaan jaksoa. He eivät arvosta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. VAIKUTTIKO ROINEEN ihastumisen taustalla kiinnostus murhaajiin, sitä kysytään häneltä vain harvoin. Räppäri Mercedes Bentso eli Linda-Maria Roine räppäsi halustaan saada miehekseen murhaaja ennen kuin tapasi nykyisen puolisonsa. Lisäksi yhteyttä pidetään päivittäisillä puheluilla. Räppää aiheesta kappaleella Clare Quity. Bundy tappoi ainakin kymmeniä nuoria naisia Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Ranisen lomat ovat olleet ”katkolla” siitä saakka, kun hänet siirrettiin syksyllä Riihimäen vankilaan. Muuten olisi voinut olla enemmän ennakkoluuloja. ”Me pelätään asioita, joista me ei tiedetä. Janne Raninen X Suorittaa elinkautista vankeusrangaistusta kahdesta murhasta. X Roineen elämästä on tehty elämäkerrallinen teos Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään ja dokumenttielokuva Ei koskaan enää. Tapaus nousi uudelleen otsikoihin, kun huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion osuutta tekoon alettiin tutkia. X Raninen osallistui Volkan Ünsalin palkkamurhaan Helsingin Vuosaaressa vuonna 2003. Naimisiin he haluavat vasta, kun Raninen on vapautunut. Hän on myös ensimmäinen teatteriohjaaja Veijo Baltzarin uhreista, joka kertoi tapauksesta julkisuudessa omilla kasvoillaan. X Ensimmäinen teatteriohjaaja Veijo Balt zarin hyväksikäytön uhreista, joka tuli julkisuuteen omilla kasvoillaan. –?Ne ajattelevat, ettei se olisi vaikuttanut ainakaan positiivisesti. Aarnion epäillään tienneen murhasta, mutta jättäneen puuttumatta siihen. –?Joku oli vaikka väkivaltaisessa parisuhteessa ja kuvitteli, miten Ted Bundy pelastaa hänet siitä. Raninen on suorittanut nykyistä tuomiotaan noin 16 vuotta. Ehdonalaishakemus on hylätty kahdesti. Ünsalin murhasta tuomittiin neljä ihmistä. –?Janne alkoi muuttua mun silmissä aika tavalliseksi tyypiksi. –?Yritin päästä muiden pään sisään. –?Ensimmäisen kerran, kun menin tapaamaan Jannea, jännitti. Nykyistä kumppaniaan hän on kutsunut julkisuudessa turvallisimmaksi kohtaamakseen mieheksi. Yksi heistä oli Volkanin lapsuudenystävä, Ruotsissa lapsuutensa viettänyt Janne Raninen. X Roine ja koomikko Juuso Kekkonen työstävät parhaillaan hybristofiliaa käsittelevää esitystä, joka nähdään Korjaamolla ensi syksynä. Kumpaakaan ei saateta. Se tuntui pelottavalta. Samanlaisia fantasioita on ollut myös Roineella. Se kertoo Ranisesta. Siksi hän ei haluaisi seurustella ihmisen kanssa, joka on kohdistanut väkivaltaa naisiin tai ylipäätään heikompiin. Hän haluaa, että oman lapsen kohdalla on toisin. Suhteessa ei kuitenkaan Roineen mukaan ole kyse ihailusta. KUN MURHALEIKEISTÄ oli jo kulunut vuosia, Roine oli jälleen samalla lapsuuden kesämökillä. Parilla on paljon yhteisiä suunnitelmia. X Julkaissut kaksi albumia: Joka ikinen yö (2019) ja Ei koskaan enää (2017). –?Se viha, mitä mua kohtaan tunnetaan, on vielä paljon voimakkaampaa kuin Janneen kohdistuva. Ennakkoluulot tulevat esille muun muassa netin keskustelupalstoilla, joilla tuntemattomat ihmiset puhuvat parin suhteesta. Toisaalta, jos ihastus jää vain kuvitelmien tasolle, mielikuvissa voi päättää, mitä toinen tekee. –?Palkkamurha oli tosi pelottava, ja se, että tekijä oli lapsuudenkaveri, siksi Janne oli musta kaikkein pelottavin hahmo siinä hommassa. Tänään Roine on unohtanut puhelimensa äänettömälle. ”Halusin pahan miehen, joka ei antaisi mulle koskaan tapahtua mitään. –?Sen sijaan vastassa oli kohtelias ja huumorintajuinen mies. Roineen mukaan lapsen ja isän suhteen seuraaminen on joskus sydäntä särkevää, esimerkiksi silloin, kun lapsi odottaa isän seuraavaa lomaa, jota ei välttämättä tule, tai kun lapsi kulkee kalteriovista ja metallinpaljastimen läpi vankilan perhetapaamiseen. Roineen mukaan monella oli ajatus, että hän olisi toiselle se, johon väkivaltaa ei kohdistu – kuten moni toivoo, ettei kumppani petä, vaikka tietää tämän pettäneen aikaisemmissa suhteissaan. Rikostapaukset ovat kiinnostaneet häntä, mutta hän sanoo, ettei ole koskaan hakenut suhteelta todellista vaaraa. Se ei tuntunut mystiseltä murhaajalta. Nyt, kun makaan hotellinsängyssä sun vierellä, mietin, kuinka saatoit olla mun suurin pelko. ”Se viha, mitä mua kohtaan tunnetaan, on vielä paljon voimakkaampaa kuin Janneen kohdistuva.” Linda-Maria Roine (Mercedes Bentso). Ajattelin, etten ole ikinä tietoisesti mennyt tapaamaan ketään murhaajaa. Raninen on lomalla enintään kolme vuorokautta kahdessa kuukaudessa. Väkivaltaa hän ei kuitenkaan puolusta, vaan sanoo, että väkivalta on väkivaltaa ja aina väärin, ellei kyse ole itsepuolustuksesta. Heti aluksi huomasin, että Jannella ja sen kavereilla on vanhan liiton koodistot. Roine katsoo asiaa hiukan eri näkökulmasta. –?Isä ei ole minua saattamassa alttarille, niin en halua, että vartija saattaa Jannen. Ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal oli vuotta aikaisemmin ollut osallisena Arlandan lentokenttäryöstössä, vienyt osan rahoista ja hakeutunut poliisin todistajansuojeluohjelmaan. X Ensimmäinen murha tapahtui Solvallan raviradalla Tukholmassa vuonna 1998. Tuolloin 20-vuotias Raninen ampui mafiapomo Dragan Joksovicin. Useimmiten vankeihin kohdistuu enemmän ennakkoluuloja kuin ihailua. Pari tutustui musiikin kautta, aluksi ystävinä. Ranisella on 13-vuotias tytär. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B9 Keskustelupalstoilla hän yritti ymmärtää, miksi joku haaveili sarjamurhaaja Ted Bundysta. Tein päätelmiä siitä, mitä siinä voisi olla taustalla, Roine kertoo. X Puheenjohtaja Voikukkalapset ry:ssä, joka tukee vankien lapsia. –?Silloin tietäisin, että mun pitää pelätä. Kyse ei ole ainakaan huolenpidosta, jos toivoo, etten seurustelisi murhaajan kanssa, vaan että mut joukkoraiskattaisiin. Jo ensitapaamisella Helsingin hotelli Presidentissä hän huomasi, ettei vastassa olekaan jännitystä ja vaaraa. Enemmän kysytään sitä, miten Roine voi olla suhteessa ihmisen kanssa, joka on tuomittu kahdesta murhasta. Roine on aikaisemmin elämässään kokenut rajua väkivaltaa ja liikkunut huumepiireissä. Linda-Maria Roine X Rap-artisti, joka tunnetaan taiteilijanimellä Mercedes Bentso. Sitten kävi niin, että vuosia jakson katsomisen jälkeen Roine rakastui Raniseen. Sen Roine on huomannut. TAMMIKUUN puolivälissä Roineen ja Ranisen yhteinen aika on ollut vähissä. Arvelen, että sen kiinnostuksen takia olen ollut avoimempi tutustumaan Janneen. Miehen, joka suojelisi ja kostaisi jokaisen haukun”, Roine kertoo elämäkerrassaan. Enää ei oo muuta pelättävää kuin kello”, hän räppää kappaleellaan Joka ikinen yö. Roine tajusi varhain ”Volkan-Jannen” olevan se sama Janne kuin televisio-ohjelmassa vuosia aiemmin. Se tarkoittaa, että seuraava mahdollisuus soitolle on seuraavana päivänä. Se kaikki johti lopulta Ünsalin murhaan. X Kertonut avoimesti vaikeasta taustastaan, johon kuuluu koulukiusaamista, väkivaltaa ja päihteidenkäyttöä
11.00 Gudstjänst. 09.12 Aliisa ja yksisarvinen (7). 17.00 Skidskytte: Världscupen. 08.05 Snowhow – Pohjolan talvi. Kausi 2. 7.03 Pikku perunat (S). 17.00 90 päivää morsiamena: Ensitapaaminen. 12.00–17.25 YLE TEEMA. Rallin MM-sarjan 1. 10.00 Astu tarinaan. 09.00 Leijonan luola Kanada. 02.00 American Chopper. 17.30 Rantabaari (12). 11.35 Running Wild With Bear Grylls. 01.35 Brottsjournalen. Jyväskylä. 14.00 Motor: Rally-VM. 07.15 Littlest Pet Shop: Meidän oma maailma (S). 15.00 Sinkkuillallinen. 20.00 Frendit (S). 01.35 Folkmordet i Rwanda. 12.00 Wahlburgers. Jakso 7/17. Liv 05.00 Astral-TV. 03.15–05.00 Astral-TV. 08.05 Mumindalen (7). 15.10 Yhdistetyn MC: Oberstdorf. 10.20 Moderni perhe (S). 19.15 Skogens fem gröna bröder. • 01.50 Katastrofin anatomia (S). Jakso 7/12. 11.00 Panttilainaamon autospesialistit. 11.55 Skicross: Världscupen. 17.00 MasterChef USA. 03.45 CSI: Miami (16). 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 23.00 Tappajaklovnin uhrit. 11.55 Tyynenmeren kajakkikalastajat. 22.00 Meret ilman vettä. 02.35 Science of Stupid. 23.00 TV4Nyheterna. 14.30 Simpsonit. 18.46 Kortfilmsklubben spanska. Jakso 14/26. 07.30 Lapin poliisit. 19.39 Sportnytt. 01.25 48 tuntia rikoksesta (12). 15.30 Övergivna rum. Kausi 1, 8/12. 21.30 Rillit huurussa (S). 22.15 Viikon sää. 23.40–00.25 Ellie Flynn: Yhdysvaltain lapsivaimot (12). 08.00 Stjärnorna på slottet. 23.05 TV4Vädret. Jakso 1/10. 09.00 Remppa vai muutto Vancouver. 13.25 Lentoturmatutkinta. (2016). 19.00 90 päivää morsiamena: Maailmalla. 16.55 Mäkihypyn MC: Zakopane. 07.30–08.00 Simpsonit (7). 09.00– 10.00 Pitääkö olla huolissaan?. Kausi 7, 1/11. 11.00 Mikaela & Thomas. 06.00 LIVE: Astral-TV. Kausi 3, osa 5/6. 13.00–14.30 Rallin MM: Monte Carlo, Power Stage – live. Lande. 08.20 Kymppitonni. 00.50 Running Wild With Bear Grylls. AVA 06.00–08.30 Aamun AVAus. 21.45 Numero 387 (S). 15.00 Vedetään hatusta. 16.25 Hurjimmat minieläimet. 04.00 Kiinteistösota. 10.05 Mona Lisas hemligheter. 04.05 Pernilla Wahlgrenin maailma. Kausi 8. 18.10 Urheiluruutu. 23.30 Poliisit 2020 (7). Kausi 7, 12/12. 09.20 Houstonin eläinpoliisit (S). 09.55 Moderni perhe (7). Rallin MM-sarjan 1. Jakso 8/10. 18.00 Tulossa: Keihäsmatkat (7). 04.45–05.40 Americans (16). 11.30 Panttilainaamon autospesialistit. Kausi 3, 9/10. 12.30 Simpsonit (7). 17.30 Australian rajalla. Jakso 18/20. 07.30 Uskomaton eläinlääkäri Pol. Jakso 3. 00.40 Countrymusikens historia. 03.05 Return To Amish. 17.00 Australian rajalla. 10.30 Kansa muistaa. Miesten pujottelun toinen lasku. 08.15 Laivanrakentajat. Direkt. 03.35 En plats i solen: Vintersol. 16.45 Vinterstudion. 09.00 TV Shop. 15.55 Hurjimmat minieläimet. 00.05 AVA rikosputki: Kova laki (12). 20.00 Huutokaupan metsästäjät Suomi. 19.07 Fatta historia kortversion lulesamiska. 10.30 Asunnon metsästäjät maailmalla. osakilpailu, Monte Carlo. 11.30 The Wall Suomi. 19.10 Tulosruutu. 07.10 Lapin poliisit. NELONEN 06.00 Rusty Rivets (S). Kouvottaret Peli-Karhut. 19.00 Uskomattomat rakennusvirheet. 11.00 Häät sulhasen tapaan. 17.55 Yle Nyheter TVnytt. 7.33 Nelli ja Iiro (S). 11.00 Ruotsin lätkähistoria. osakilpailu, Monte Carlo. Kausi 12, 2/8. 13.00 Kiinteistösota. 11.00 Rallin SM: Rovaniemi. 17.30 ELOKUVA Rakastunut Shakespeare (12). 20.30 Huutokaupan metsästäjät Suomi. TV5 06.25 Ihmeelliset eläimet. 09.30 Lystikkäät eläinveikkoset (S). (USA 2017) Animaatio älypuhelimen sisällä olevasta vilkkaasta suurkaupungista nimeltä Textopolis, jossa kaikki emojit asuvat. 01.45 Meret ilman vettä. 06.45 Nuoret äidit. 21.00 Pahuuden viemää (12). 00.10 Unelmahäät. 06.55 Hiuskarvan varassa (7). 02.05 Viron surkein kuski. Tervetuloa Keihäsmatkoille! • 20.58 Keno ja Synttärit. 09.23 Athleticus. osakilpailu, 22.00 Painin SM. Shakkitarina 1/2. 21.00 Twin (12). 08.00 Yle Uutiset. 18.00 Australian rajalla. 17.00 Tanssin superäidit. 06.15 Landet runt. 09.30 Mitä tänään syötäisiin. 03.00 Kiinteistösota. 07.55 Kultakuume. 19.30 Folke Westin parhaat. 22.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (12). 21.00 Paasosen polttaritoimisto (S). Kausi 11. Koko viikon tv-ohjelmat lauantaisin lehden C-osassa. 02.35 Loch Ness. Seikkailu. 08.25 LEGO Ninjago: Masters of Spinjitzu (7). 07.55 Lapin poliisit. 03.00 Lentoturmatutkinta û erikoisraportti. 21.00 AlfaStudio. 19.00 Tohtori Paise. 16.00 Sisarvaimot. (12). 21.45 Pilanpäiten. 01.10 CSI: Miami (16). 00.15 Rapport. 09.50–09.55 Kamppailu (S). 16.30 Australian rajalla. 19.00 Bingolotto. 14.00 Kiinteistösota. 04.40–05.36 Myytinmurtajat. 06.00 LIVE: Astral-TV. FRII 06.15 Lottovoittajan unelmakoti. Kausi 1. 21.00 90 päivää morsiamena: Jälkipyykki. 19.55 Uutiset. 17.05 Isäntänä Tapani Ruokanen: Risto Ruohonen. 16.20 Ellan matkassa: roomalaisten jäljillä. 09.10 Body of truth. 11.30 Fresh Off the Boat (S). 00.15 CSI: Miami (16). 11.40 Yhdistetyn MC: Oberstdorf. 23.15 Black Mass. (U) 00.20 Ulkolinja: Davosin foorumin kulisseissa. 22.00 Kalifat. 20.00 Maria ja kesäpuhujat. 7.06 Hertan maailma (S). (2004). Kausi 1, osa 3/12. 22.15 Agenda. 11.00 Australian rajalla. 18.00 BUU-klubben. Perjantai. Mäkihypyn miesten kilpailu HS140. 00.05 Pahuus perheessä. SUB 06.30 Simpsonit (7). 11.50 Sisarvaimot. 15.30 Tulossa: Talent Suomi. 07.30 Ihmeelliset eläimet. TLC 06.15 Hääpukuja kurvikkaille. 13.30 Simpsonit (7). Maailmanparantaja. 18.00 The Real Housewives of Orange County. 11.00 Fresh Off the Boat (S). 16.00 Ensitreffit alttarilla UK. 8.16 Ryhmä Hau (S). 07.00 Simpsonit (12). 03.00 Ghost Adventures. 12.45 Skidor: Världscupen. Kausi 5, 11/12. Perhe on painajainen -suosikkikomedian jatko-osassa Greg Fockerin ja Pam Byrnesin vanhemmat kohtaavat ensimmäistä kertaa. 13.30 Australian rajalla. 03.05 Alastomat selviytyjät extreme. 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12). Jakso 9/10. 22.35 Rikostutkija Bergman (12). Direkt. 13.55 Museoiden mysteerit. 15.15 Meret ilman vettä. Cyber (12). 12.05 Alastomat selviytyjät (7). 14.30 ELOKUVA Painajainen perheessä (12). 14.25 Sveriges mästerkock. 18.05 Talent USA. 22.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12). 13.00 Villa Hintikka. 03.00 Liv D: Murhasta kuuluisaksi (16). 19.30 ELOKUVA Kaikki oikein (S). 09.30 i raportti. 12.20 ELOKUVA Hachiko – Tarina uskollisuudesta (7). 09.50 Pienten perhe. 21.00 Rillit huurussa (S). 04.30 The Passage. Zakopane, Puola. 20.30 Bingolotto. 13.10 Hengenvaarallisesti lihava. 02.40 World on fire. 09.05 Lystikkäät eläinveikkoset (S). 00.55 Wheeler Dealers. 14.20 Urheilustudio. 11.20 Vinterstudion. 13.30 Simpsonit. 06.55 Ihmeelliset eläimet. 08.45 Muumilaakson tarinoita (S). 13.30 Kimpassa. 21.55 Kysymyksiä uskosta. 09.25 Mysteerisaari (7). 12.00 Olet mitä syöt. 15.00 Ensitreffit alttarilla UK. 16.25 RSO Musiikkitalossa. 04.30 Huumebisnes Oy. 01.00 Remppa vai muutto Vancouver. Kausi 2, 3/7. 09.55 Kultakuume. 09.52 Råtta Booris (S). Direkt. 16.30 Rantabaari (12). 18.30 Huutokaupan metsästäjät Suomi. 11.30 Urheilustudio. 18.30 Kortfilmsklubben spanska. 20.00 Musiikkia. 19.20 Klipp ur Strömsö. 06.45 Turvatarkastus: Ensimmäinen luokka. 22.00 Kimpassa. 09.10 Karhuherra Paddingtonin seikkailut (S). 02.20 48 tuntia rikoksesta (12). 10.25 Kalliovuorten eläinlääkäri. 03.00 CSI: Miami (16). 2/8. 16.00 Sverige idag på meänkieli. Vieraana Sanna Stellan. 00.00 Blindspot (12). 20.00 Kindertransporter till Sverige. 23.00 ELOKUVA As Above, So Below (16). 23.00–23.30 Astu tarinaan. 01.05 AVA rikosputki: Kova laki (12). 09.50 Athleticus. Humalaa ja rattiraivoa. 04.00–05.00 Astral-TV. 01.30 Wheeler Dealers. 22.45 Överklassmördaren. 12.30 Simpsonit. 20.00 Valheellinen nettimaailma. 04.35 En plats i solen: Vintersol. 20.45 Urheiluruutu. Yhdistetyn hiihto-osuus, 10 km. 22.25 i raportti. Pierutyynyjä ja jauhomatoja. FOX 06.00 Lystikkäät eläinveikkoset (S). 06.25 Lapin poliisit. 12.30 Vinterstudion. 18.55 Sportnytt. Luvassa on seikkailu läpi sovellusten hauskan ja vauhdikkaan maailman. 14.50 Hätäpuhelut hölmölästä (S). 20.10 Sporten. 13.30 Ture Sventon och Bermudatriangelns hemlighet. 23.55 Rajasota. 23.00 Dokument utifrån: AI hot eller möjlighet?. 8.41–08.56 Jepu Neulanen (S). 10.50 Sisarvaimot. 15.35 Putous. Yhdistetyn mäkiosuus, HS140. 07.30 My Little Pony (S). 01.05 Top Gear. (Suomi 2018) • 21.00 21.15 Rakettitiedettä. 04.35–06.00 Yön AVA. 11.30–12.00 Tiedotteita. Kausi 2. 02.35 Theroux: Telkien takana (7). 22.25 Tulosruutu. 07.00 Fixer Upper. 18.00 Tikissä. 16.50 Novosti Yle. 21.00 ELOKUVA Matador (16). 17.55 Uutiset. 09.05 Flinkkilä & Tastula. 12.55 TV Shop. 18.25 Kortfilmsklubben spanska. 13.55 ELOKUVA Blue Jasmine (S). 22.00 Aktuellt. Sisältää yllätyksen!. 19.00 Rapport. 01.15 Hengenvaarallisesti lihava. 14.30 Alpint: Världscupen. 21.00 21.00 Rallin MM: Monte Carlo, kisakooste. 00.20 Stan Lee’s Lucky Man. 17.00 17.00 Vain elämää. 17.00 Richard Hammonds Big. 02.05 My English mistakes. 15.55 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtö. 15.00 Simpsonit. 08.25 Muumilaakson tarinoita (S). 04.00 Alaskan erakot. 08.10 Palomies Sami (S). 11.00 Koko Suomi leipoo. 12.30 Remppa vai muutto Vancouver. Kausi 4, 6/12. 18.30 Jerusalemin uutislinja. 6.52 Nimipäiväonnittelu: 26.1. 23.40 Supernatural (16). 21.00 ELOKUVA X-Men: Days of Future Past (12). Osa 1/7: Rakkaus, perhe ja puu. 16.55 Tulossa: The Voice of Finland. Kausi 1. 09.00 Antikrundan. 12.40 Hiihdon maailmancup: Sprintit. 10.45 Moderni perhe (7). 05.00–05.35 Näin minut murhattiin (12). 07.55 Bygglov. 14.05 Pientä pilaa. 10.40 Hostile Planet. 08.55 Nyhetsmorgon. Lihis kahdella nakilla!. 03.05 Kova laki: Erikoisyksikkö (12). 13.00 Simpsonit (7). 17.00 The Real Housewives of Orange County. 09.55 Yle Uutiset. Kausi 3. (U) 18.00 Yle Uutiset. 21.45 Kärleksmedicinen. 20.45 Ulos kuplasta. 05.40–05.59 Villeimmät videot (12). 05.00–05.59 Kissakuiskaaja. Maailmankansalaiset. 10.00 Asunnon metsästäjät maailmalla. 01.55 Äkta Billgrens. 11.45 Maaseudulta maailmalle. 15.30 ELOKUVA Yhdet häät ja kolme anoppia (7). 22.55 Nikolaj Coster-Waldau: Läpi Grönlannin. 02.00 C.S.I. 13.15 Skidskytte: Världscupen. 14.20 Meret ilman vettä. 10.30 Australian rajalla. 11.00 Kotoisa. 10.00 Jaksa paremmin. Eurosportin ohjelmatiedot. 00.40 Supernatural (16). 07.55 Angry Birds Blues (S). 21.00 Running Wild With Bear Grylls. 14.55 Uljas universumi. 09.01 Galaxi. Kausi 13, 3/7. 10.00 Rallin MM: Monte Carlo, EK 14 – live. 15.40 Urheilustudio. 00.05 Hengenvaarallisesti lihava: Mitä heille kuuluu?. 17.10 RSO esittää: Sanoja suurempaa. 4/5. MTV3 08.00 Monchhichi (S). 22.00 Rillit huurussa (S). Paine. 05.05–05.40 Asunnon metsästäjät maailmalla. Hero 10.35 ELOKUVA Morsiamen isä 2 (S). 10.00 Vinterstudion. 19.00 The Real Housewives of Orange County. 05.15 Villeimmät videot (12). 06.30 Världens häftigaste tårtor. 02.00 Remppa vai muutto Vancouver. 19.00 Suomen huutokauppakeisari. 13.00 Brittien Huippumalli haussa. 15.25 Torpet. 19.10 Lokala nyheter. 11.10 Moderni perhe (S). 21.00 21.05 Sorjonen (16). 10.55 Mysteerikohteet. 5/6. Kutonen 06.15 Mahtavat miesluolat. 15.20 SuomiLOVE. 08.50 HS Lasten uutiset. 05.45 Sverige! . 17.25–23.48 YLE FEM. 16.10 Ridsport: Världscuphoppning. Joka vuosi talouselämän ja politiikan eliitti kokoontuu Maailman talousfoorumiin. 00.30 Stand Up! (S). Jakso 1/10. 7.41 Safari (S). 23.35 Karppi (12). 14.40 Perjantai. 17.00 18.45 Koripallon Suomen cup: Naisten loppuottelu. 15.30 First Dates Hotel. Kausi 18, 5/8. Rallin MM-sarjan 1. 15.50 Sverige idag på romani chib/kalderash. 23.10 Kova laki: Erikoisyksikkö (12). 16.30 Apua, mikä tauti! (12). 13.55 Sisarvaimot. 19.00 Huutokaupan metsästäjät Suomi. Jakso 15/16. Kausi 1, 3/8. 11.35 Simpsonit. Pokljuka, Slovenia. Kuoleman kellot. 09.00 Sverige idag på romani chib/lovari. Kausi 3, 2/14. 11.15 Unelma Oy: Rakkaus, perhe ja puu. 19.15 Landet runt. 17.45 Vinterstudion. 08.30 John Ankerberg vastauksia etsimässä. 02.25 Kortfilmsklubben finska. 16.25 Sverige mot Norge. 17.05 Meret ilman vettä. 8.05 Enni ja Roi (S). 14.00 Simpsonit (7). Kausi 2, 6/10. 13.50 TV Shop. 12.43 Ikimuistoinen: Tauno Palo. Kausi 11. AlfaTV 08.00 Kosketuskohta. 23.15 ELOKUVA Whitney (12). 10.00 JIM D: Apollo 11 – ensimmäinen kuukävely (7). 13.00 Wahlburgers. 12.30 Mandelmanns gård. 23.05 Apua, mikä tauti! (12). 10.00 Kokkisota. Pyhät ja pahat. 12.00 Simpsonit. 12.00 Simpsonit (7). Naisten ja miesten sprinttihiihdot (p). 10.00 Remppa vai muutto Vancouver. 18.00 Uutiskauha. Jussi lähtee tunturivaellukselle etsimään elämäniloa ja vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. 13.40 Historia: Tohtori Zivagon tarina. 21.10 ELOKUVA Unbreakable – särkymätön (16). 20.00 Sportspegeln. 17.00 Simpanssien sota. • 21.00 ELOKUVA Pitch Perfect (7). 20.00 Keihäsmatkat (12). Veriside, 1. 17.25 Niklaksen keittiössä. 09.02 Näin meillä (7). Selostus Kimmo Porttila. 16.40 Urheilustudio. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 22.30 EVA. 18.30 På spåret. 01.55–02.35 Ykkösaamu. 14.00 Simpsonit. 09.40 Mysteerisaari (7). 17.00 ELOKUVA The Cold Light of Day (12). • 23.15 CSI: Miami (16). 19.00 Turvatarkastus: Peru. Raiteilta suistunut. Arttu Harkki ja Minna Kuukka. 02.05 CSI: Miami (16). 15.10 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7). Kausi 11. 14.55 Sisarvaimot. YLE TV2 06.51 Lastenohjelmaa: Pikku Kakkonen. Sveriges TV4 06.00 Världens häftigaste tårtor. 22.00 Sisarvaimoa etsimässä. Jakso 6/11. 09.26 Neljä ja puoli kaverusta (7). 20.00 William ja Harry: Prinssien välirikko. 14.10 Leijonan luola USA. 20.00 Huvila & Huussi. 23.30 Pappahelger. 19.00 Frendit (S). 14.25 Alppihiihdon MC: Kitzbühel. 17.25 Danny. 19.30 Frendit (S). 23.35 Posse. 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S). 03.30 Hävyttömät (12). 16.10 Meret ilman vettä. 08.00 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7). 20.30 Yle Uutiset. 17.00 17.05 Emoji-elokuva (7). 20.00 The Real Housewives of Orange County. Kausi 1. 09.00 Jalkapallounelmia (7). 14.00 Pientä pilaa. EK 14 live. 18.55 Keno. MUUT TV-KANAVAT Sveriges TV1 07.00 Auktionssommar. Kausi 1. 12.30 Wahlburgers. Yliopisto-opinnot vastikään aloittanut Beca liittyy naisten a cappella -ryhmään ja lähtee taistelemaan mestaruudesta. 21.00 ELOKUVA Maailmojen sota. 16.05 MasterChef USA. 12.00 ELOKUVA Kuuma linkki kuuhun (S). 09.00 Plastic China. 19.30 Huutokaupan metsästäjät Suomi. 20.55 Lokala nyheter. Seitsemän lapsen leskeksi jäänyt isä ei saa jälkikasvuaan kuriin. 12.55 Sisarvaimot. 20.00 Lentoturmatutkinta. 19.00 Neljät häät Amerikassa. Rallin SM, osakilpailu 1/6. 03.45 Rajasota. Sveriges TV2 08.50 Sverige idag på romani chib/arli. 15.00 ELOKUVA Nanny McPhee – satumainen lastenvahti (7). 20.30 Villieläinten hoitajien hoivissa. Hän joutuu palkkaamaan aina uusia lastenhoitajia, kunnes paikalle saapuu salaperäinen nainen, joka saa lapset tottelemaan taikuuden avulla. 16.00 Australian rajalla. 18.15 Eränkävijät: Alpeilta Arktiselle. 20.30 Frendit (S). 06.45 Pienten perhe. 21.00 Så ska det låta. 23.10 Leffasohva: Napapiirin sankarit 3. 15.30 Australian rajalla. 11.45 Norge från luften. Direkt. Jakso 3/10. 7.53 Oktonautit (S). 07.20 Irwinin perheen eläintarha. 01.55–02.50 Ray Donovan (16). 12.00 Kenen kotona?. 17.05 Ridsport: Världscuphoppning. 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät. 04.00 Painajainen naapurissa (12). 18.00 Tanssin superäidit. 18.50 ELOKUVA Perhe – August: Osage County (12). 06.50 Ritariprinsessa Nella (S). 19.00 Heppa tuli taloon. 22.55 Uutiset. Kausi 9. Kausi 4, 8/10. 18.00 Myytinmurtajat Juniori. 01.00 Intohimon uhrit (12). 12.00 Häät sulhasen tapaan. 19.10–19.40 Luontohetki: Hummeri, syvänteen soturi. 05.50 Younger.. 18.55 Tulossa: Keihäsmatkat (7). Tauno Suuri, niin kuin me hänet muistamme. 09.35 Winx-klubi (7). 02.05 Täydellinen murha (12). Kausi 1, 3/10. 19.20 Urheiluextra. 20.30 Rapport. 11.05 Kiinteistöveljekset. 20.00 90 päivää morsiamena: Maailmalla. B14 SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa YLE TV1 07.00 Talot huokuvat historiaa. 08.00 Alastomat selviytyjät extreme. 22.00 Hamilton. Direkt. 08.30 BUU-klubben. 19.01 Fatta historia kortversion lulesamiska. YLE TEEMA & FEM 08.00–12.00 YLE FEM. Pääkanavien lisäksi siinä mm. 08.00 Minä, Hugo Käld. 23.55 Gudstjänst. Jakso 17/20. 09.50 Viikinkien soturikuningattaret. 09.00 Mitä lapsesi tekisi?. 18.15 ¡Habla ya!. 23.05 Kardashianit. 20.00 Wheeler Dealers. 14.30 First Dates UK. 17.30 Skicross: Världscupen. 23.40 ELOKUVA Unbreakable – särkymätön (16). Rovaniemi. 23.00 Kiven sisällä. 08.45 Pienten perhe. 23.00 Blindspot (12). 14.00 Stadi vs. Kausi 1, 3/10. 14.40 Netrebko ja Hvorostovski. 12.30 Lentoturmatutkinta. 05.00–05.42 Wheeler Dealers. 10.00 Koko Suomi leipoo. 2/3. JIM 05.00 Astral-TV. 18.00 Motor: Rally-VM. 06.45 Lapin poliisit. 22.00 Kymmenen uutiset. 03.45 Americans (12). 10.00 Jumalanpalvelus. 17.10–17.55 Isä Brown ja hänen laumansa (12). Kausi 7, 2/10. Onnea, Joonatan! 6.53 Jääkarhu Otto (S). 17.00 Uutiset. 10.15 Alpint: Världscupen. 08.20 Alaskan eläinlääkäri. 21.00 ELOKUVA Welcome To The Jungle (12). (USA 2000). 21.00 21.00 ELOKUVA Napapiirin sankarit 3 (12). 22.05 Van der Valk, kanavakaupungin kyttä (16). 18.00 Meret ilman vettä. 17.00 Rantabaari (12). 21.00 Farmen. 15.25 Naimisiin 92-vuotiaana. 15.20 Vinterstudion. Lääketieteellinen Ihme. 7.09 Maikki ja pelottava Pontso (S). 02.00 Paiseklinikka. 13.00 Simpsonit. 19.30 Kiravas vi lagar mat. 08.55 Kultakuume. 4/4. 22.40–23.48 Sisällä: Setäni on rikollinen. 07.45 Pienten perhe. 10.30 Tanskan aarteenmetsästäjät. Power Stage live. 10.00 Ruokamakasiini. National Geographic 06.00 Inside: Amerikan mafia. 03.00 Teknavi. 09.00 Villieläinten hoitajien hoivissa. 11.25 ELOKUVA Ylpeys ja ennakkoluulo (S). 01.40 112 (7). 05.15–05.59 Pohjoisen valtatien pelastajat. 17.00 Rapport. 14.25 Vinterstudion. 01.00 Ray Donovan (16). osa. 16.00 Tanssin superäidit. 01.05 Mord och inga visor. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 21.00 Presidentfamiljen Bush: En maktsaga. Kausi 7, 4/12. 14.00 Brittien Huippumalli haussa. 19.00 Seitsemän uutiset. 19.48 Sportliv. Lutkan sielunmessu. 16.00 Skidskytte: Världscupen. 11.30 Alpint: Världscupen. Terve äiti
SEKÄ HAHMOT että tarinat ovat ajankuvaa peilaavia, mutta ovat fiktiivisiä eivätkä siten perustu suoraan tositapahtumiin. (Suomi 2018) Unbreakable – särkymätön Nelonen klo 23.40 HHH M. Samuel L. Keihäsen liiketoiminta seuraa hyvin hänen omien seuramatkojensa elinkaarta: ensin ollaan kivassa kännissä, mutta sitten iskee krapula ja todellisuus. Vapaamuotoisessa H.G. Lenka Hellstedtin draamakomedia ei uhkaa sen asemaa. Unelmien onttous alkaa paljastua, kun kauneushoitolan Eevi on ympyröinyt seitsemän numeroa kupongistaan. Veljeskateutta ja -kilpailua on toki prinssien välillä ollut, mutta läpi elämän heillä on aina ollut lämpimät ja hyvät välit. Kriitikko Pekka Eronen valitsee päivän kolme kiinnostavinta elokuvaa. Yhtiön markkinointimenetelmiin kuuluivat aikanaan näyttävät jutut Hymy-lehdessä sekä runsaan alkoholin käytön edistäminen ja mainostaminen. Se on hyvä tarina, joka toimii varmasti myös tv-sarjana. Ensiesitys. Keihäsmatkat oli suomalainen 1960ja 1970-luvulla toiminut matkatoimisto, joka lennätti vuosittain Manner-Espanjaan ja Kanariansaarille lähes 100?000 suomalaista. Mitä prinssien välirikon taustalla on. Prinssien välirikko TV5 klo 20.00 HHHH Prinssien Williamin ja Harryn suhteesta kertova dokumentti on ajankohtaisempi kuin koskaan. Pelkkää kännäämistä sarja ei silti ole, vaan mukaan mahtuu myös juonellista tarinaa. (USA 2000) Maailmojen sota Fox klo 21.00 HHH Avaruusolennot hyökkäävät planeetallemme, mutta Steven Spielberg ei luovu tutuista perhetarinan kehyksistään. (USA 2005) Kaikki oikein -draamakomedias sa Elsa Saision esittämä nainen voittaa lotossa jättipotin. Taikka tyhjyys paljastuu alta. Armi Auvinen Keihäsen liiketoiminta seuraa hyvin hänen seuramatkojensa elinkaarta. Viime vuoden puolella ilmestynyt brittidokumentti valottaa välirikon taustoja ja itse asiassa ennustaa Harryn ja Meghanin päätöksen. Keihäsen mainoslause kuului: ”Istutte koneeseen, otatte pienet ja olette perillä.” NELONEN Keihäsmatkat Nelonen klo 20 HH Jos Keihäsmatkoja ei muuten kestä katsoa, niin ehkä matkailuhistoriallisena kokemuksena. Elsa Saisio kuohuilee vakuuttavasti, ja Antti Luusuaniemikin on hyvä hänen rokkarimiehenään. Laura Krohn Dokumentti kertoo Harrysta ja Williamista, joilla on muun muassa hyvin erilainen suhde julkisuuteen. He hakivat turvaa toisistaan. Vaikka Ruudun uusi alkuperäissarja Keihäsmatkat on fiktiivinen draamakomedia, ovat sen juuret todellisuudessa. TV5. Aluksi media ja kansa olivat hurmaantuneet nelikosta, The Fab Fourista, mutta sitten alkoivat huhut kiertää herttuattarien viileistä väleistä. Sarja alkaa vuodesta 1972, jolloin Keihänen oli juuri hankkinut kaksi omaa lentokonetta ja perustanut oman lentoyhtiön Spearairin. Arvata saattaa, millainen viihdeohjelma tällaisesta ilmiöstä syntyy. Bruce Willis on mies, joka selviää naarmuitta tuhoisasta junaonnettomuudesta. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja oli värikkäästä esiintymisestään ja omalaatuisesta pukeutumisestaan tunnettu Kalevi Keihänen: hän käytti usein chinchillaturkkia, jonka alla hänellä oli pelkät uimahousut. Siitä edetään visioihin, joiden pintaa ei sovi käydä rapsuttamaan. Anna-Leena Härkösen kirjan painokkaat puolet vaihtuivat löyhään läpänheittoon. Ensin ollaan kivassa kännissä, mutta sitten iskee krapula ja todellisuus. Sarjan muissa päärooleissa nähdään Katajan lisäksi muun muassa Jenni Banerjee, Aku Hirviniemi, Hannele Lauri, Bianca Bradey sekä Janika Terho. Night Shyamalan rakenteli mysteerijännärissä omaa mytologiaansa, jota vei eteenpäin elokuvissa Split (2016) ja Glass (2019). Mutta oliko kyse oikeasti prinssien huonoista väleistä, johon vaimot joutuivat mukaan. MTV3 Humalainen pätkä historiaa Janne Kataja esittää omalaatuisesta tyylistään tunnettua matkatoimiston toimitusjohtajaa Kalevi Keihästä Keihäsmatkat-sarjassa. Wells -sovituksessa on viikonloppuisä Tom Cruisen vuoro ryhdistäytyä ylivoiman ja uhkaavan täystuhon edessä. Näin ollen Janne Kataja Tapani Keihäsenä on uimahousuissaan aivan omiaan. Aika vakuuttavilta 15 vuoden takainen efektikatastrofi yhä näyttää, mutta veikkaan, että joskus vuonna 2050 Byron Haskinsin vanha tulkinta (1953) tuntuu kiehtovammalta. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B15 TELEVISIO HHHHH Huippu HHHH Hyvä HHH Kannattaa katsoa HH Paremman puutteessa H Kehno Lottokomedia latistuu lisänumeroihin ELOKUVAT Pekka Eronen palaute@ lannenmedia.fi Kaikki oikein MTV3 klo 19.30 HH Kulttisarjassa Seitsemän lottovoitto kutkutti koko taloyhtiötä. Prinsessa Dianan kuollessa William oli 15 ja Harry 12. Dokumentti kertoo veljeksistä aina lapsuudesta asti. Harryn ja Meghanin suhde sekoitti kuningasperheen dynamiikan. Ohjelma avaa hovia ja maailmaa kuohuttaneiden asioiden taustoja kiinnostavasti. Tätä kuvasi Keihäsen mainoslause ”istutte koneeseen, otatte pienet ja olette perillä”. Jackson on hänen vastakohtansa: heikkoluinen sarjakuvakeräilijä, joka saattaa murtua pienestäkin kosketuksesta. Arkistomateriaali vuosien varrelta on hurmaavaa
+0 +1 -2 -1 -3 -2 -4 +3 +2 +2 +3 +3 -5 +0 -3 -8 -11 -13 Ke 29.1. +2 +2 +1 +1 +1 +1 +0 +3 +2 +2 +3 +3 -1 +1 -0 -1 -3 -5 Ma 3.2. +7,5 °C 1991 Jomala Kylmintä toissa yönä -28,4 °C Utsjoki Kevojärvi Kylmin mitattu 26.1. Auringonnousu ja -lasku Helsinki 8:50 16:15 Jyväskylä 9:01 15:58 Kokkola 9:25 15:55 Rovaniemi 9:42 15:17 Ivalo 10:07 14:38 Paikallissää tänään iltapäivällä (yön alin) Paikallissää huomenna iltapäivällä (yön alin) °C -4 °C -7 °C -4 °C -7 °C -10 °C -6 °C -6 °C -7 °C -8 °C -8 °C) (-12 °C) (-14 °C) (-14 °C) (-17 °C) (-16 °C) (-12 °C) (-14 °C) (-14 °C) (-18 °C) (-16 10 4 11 5 Su 26.1. Lämpötila on -4...-8 astetta. 5,6 mm Utsjoki Kevo Vrk:n ylin ja alin lämpötila (°C) Poikkeuksellisen korkean ja matalan lämpötilan raja 1981–2010 Vuorokauden keskilämpötila 1981–2010 Vuorokauden sademäärä (mm) Su Amsterdam +7 Buenos Aires 32 Budapest +2 Lissabon 13 New York +6 Oimjakon -45 Riika +6 Skellefteå -10 Sydney 29 Tukholma +6 Tokio +7 Ma +8 24 +4 14 +6 -41 +4 -4 26 +5 +7 Ti +5 30 +2 15 +4 -42 +3 -3 26 +5 +7 Ke +6 25 +3 14 +3 -43 +3 -4 24 +4 11 To +8 26 +5 14 -42 +4 -1 26 +3 12 Su Alanya 16 Dubai 18 Dubrovnik 12 Funchal 16 Hania 15 Honolulu 25 Las Palmas 19 Malaga 17 Nizza 13 Phuket 29 Venetsia +7 Ma 16 20 14 16 16 25 18 18 13 30 +5 Ti 14 20 12 16 16 25 20 19 14 29 +7 Ke 15 21 12 17 17 25 21 18 16 29 +6 To 16 20 13 17 16 25 21 20 14 28 +7 Suomi tänään Suomi huomenna Maksimit Sadesumma (20.1.–25.1.) Tilasto Kokkola Ulkomaat Eurooppa tänään Lomakohteet. -48,1 °C 1999 Inari Sateisinta 24.1. Kohtalaista koillistuulta. +1 +2 +1 +2 +1 +0 +1 +3 +2 +2 +5 +5 -1 +2 +0 +0 -3 -4 Su 2.2. -1 -0 -0 -0 -1 -1 -1 +2 +0 -0 +2 +1 -3 -1 -3 -1 -4 -8 La 1.2. -2 -1 -3 -3 -3 -3 -4 +3 +1 +1 +3 +2 -4 -0 -3 -6 -8 -11 To 30.1. -6 -5 -7 -7 -7 -6 -8 +0 -4 -3 +2 +1 -10 -6 -8 -13 -18 -19 Ti 28.1. -1 -0 -2 -2 -3 -2 -4 +3 +1 +1 +4 +3 -4 -1 -4 -5 -8 -11 Pe 31.1. klo 14.00 +3,7 °C Nyhamn Lämpimin mitattu 26.1. SUNNUNTAI 26.1.2020 Keskipohjanmaa B16 -20 -15 -10 -5 +5 +10 +15 +20 +25 -25 -20 -15 -10 -5 +5 +10 +15 +20 +25 -25 >60 40...60 30...40 20...30 10...20 5...10 1...5 <1 mm 975 975 980 985 990 995 995 1000 1000 1000 1005 1005 1005 1005 1010 1010 1015 1020 1025 1025 1025 1025 Pilvistä tai puolipilvistä, aamupäivällä monin paikoin lumisadetta Odotettavissa sunnuntai-iltaan asti: Sää on puolipilvinen ja poutainen. klo 14) Merivesi Kemi ?0 °C 41 cm Oulu +1 °C 41 cm Raahe ?0 °C 43 cm Pietarsaari °C 42 cm Vaasa -1 C 42 cm Rauma +2 °C 45 cm Turku +2 °C 39 cm Helsinki +3 °C 49 cm Hamina +2 °C 61 cm Lämpimintä 25.1. +0 +0 -0 -0 -0 +0 -1 +1 -0 -0 +2 +1 -1 -1 -1 -0 -2 -6 Eilen Vuosi sitten °C -1 °C +0 °C -2 °C -2 °C -3 °C -3 °C -4 °C +2 °C °C +1 °C +2 °C +2 °C -1 °C -2 °C -2 °C -13 °C -16 °C -15 °C -13 °C -12 °C -14 °C -14 °C -16 °C -14 °C -18 °C -8 °C -10 °C -10 °C -8 °C -8 °C -13 °C -14 °C -14 °C -18 °C -24 °C -26 11 10 8 6 12 4 °C -12 °C -30 °C -27 °C -31 °C -16 °C -14 °C -7 °C -5 °C -2 °C -2 °C +2 °C +4 °C -27 °C -18 °C -23 °C -19 °C -19 °C -15 °C -13 °C -7 °C -6 °C -7 °C -1 °C -2 (25.1. Kokkola -5 Pietarsaari -4 Toholampi -5 Halsua -4 Ylivieska -7 Kalajoki -7 Haapavesi -9 Helsinki +5 Lahti +2 Tampere +2 Turku +6 Pori +3 Joensuu -3 Jyväskylä -3 Kuopio -4 Oulu -15 Rovaniemi -24 Kuusamo -16 Ma 27.1