KESKIPOHJANMAA 4.12.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kestotilattuna kotiin 0,93€ (sis. MAANANTAI 4. JOULUKUUTA 2017. Nro 332 Hinta 2,50€. alv 10%)
Moni pysyttelee juurillaan, mutta onneksi lehtenne luo verkkosivujensa ja sosiaalisen median kanavien kautta kontaktin kotiseutuunsa myös muualle muuttaneille. Jatkaminen entiseen malliin mitään muuttamatta ei ole turvallinen valinta. Suomen vapaalla ja itsenäisellä medialla on vaikeutensa. Tiedän sen kuuluvan myös keskipohjalaisten kollegojeni luonteeseen. Hyvästä sisällöstä on myös voitava keskustella yhtä vaivattomasti kuin lehdestä aamupöydässä. Kauko Palola MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 2 PÄÄKIRJOITUS Yhteystiedot: Asiakaspalvelu 020 750 4400 Uutispäivystys arkisin 020 750 4405 klo 7.30–23.00 Uutispäivystys viikonloppuisin 020 750 4405 klo 15.00–23.00 Juttuvinkit ja palaute 020 750 4405, toimitus@kpk.. Se yleisö on fi ksua ja ostovoimaista, se arvostaa myös mainoksia. LYHYET on Keskipohjanmaan tekstaripalsta: kirjoita MP välilyönti ja mielipiteesi. Kavereihin on mutkaton yhteys netin välityksellä. Pitäisikö meidän siis luovuttaa, polttaa veneet ja juosta tunturiin. Lukijoiden kuvia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen lukijankuva@kpk.. Yhteistyö on kannatettavaa ja ainoa mahdollisuus turvata kotikenttä, paikallinen sisältö, uutiset ja keskustelunaiheet. Keskipohjanmaan tehtävä on kerätä tietoa, analysoida sitä ja päättää tai ainakin arvioida mikä tieto on tärkeätä lukijoille ja mikä tukee yhteiskunnassa kulloinkin käytävää keskustelua. 4.12.2017 minut löytää Keskipohjanmaan kulttuuritoimituksesta. Painettu lehti tavoittaa suuren ja sitoutuneen yleisön, mikä etenkin pääkaupungin trendimaakareilta usein unohtuu. Matti Posio Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja. 020 750 4469 asiakaspalvelu www.kp24.. Kun kääntyy katsomaan hieman eilistä pitemmälle, huomaa kuljetun matkan mittavuuden. Laskeudumme Josuaisoisän kanssa Maakuntatalon alakertaan. Lehti on kulkenut vuodesta vuoteen ja päivästä päivään itsenäisen Suomen kanssa. Se yleisö koostuu sinusta ja minusta, kaltaisistamme yksilöistä, arvoisa Keparin lukija. Kirjoituksia voidaan julkaista myös nimimerkillä, kirjoittajan nimi jää vain toimituksen tietoon. Samalla se on lukijoilleen tulkinnut koko maan ja erityisesti kotiseutunsa kehitystä. Seitsemän vuotta myöhemmin katson ilotulitusta Kosilan pihalla, ja liikutun ajatuksesta omasta maakunnasta ja maakuntalehdestä. Vuosi vuodelta enemmän lukija on mediassa asiakas, ja asiakas on kuningas. Hyvästä sisällöstä on voitava ja haluttava ylpeänä maksaa. Ennen äitiyslomalle jäämistä käyn puhumassa päätoimittajalle suuni puhtaaksi. Nyt ja myös jatkossa on lehtenne tärkeänä tehtävänä toimia alueenne asukkaiden ja toimijoiden yhteisenä foorumina. Kotimaisen median tulevaisuus olet sinä Lukija on asiakas ja ratkaisee itse lukutapansa uudessa maailmassa. 020 750 4400 Ylivieskassa ma-pe klo 8.00-16.00 TILAUKSET JA ILMOITUKSET: puh. Suomalaiselle maakunnan lehti on kuin kirkko keskellä kylää. Suosittua tieteiskirjailijaa William Gibsonia lainatakseni: ”Tulevaisuus on jo täällä. On suuri ilo ja kunnia edustaa tämän yhteistyön vetäjänä myös voimakkaasti uudistuvaa Keskipohjanmaalehteä. Hallituksen puheenjohtaja Jukka Tunkkari kysyy, mitä mieltä olen ratkaisusta. Mediapolitiikka poukkoilee: sisältöjään kaikissa kanavissa jakelevalle Ylelle taataan vankka rahoitus verovaroista; mainosrahoitteisille tv-uutisille on ajettu valtiontukea (joka käytännössä päätyisi MTV:n ruotsalaisomistajan Bonnierin taskuun). Moikka! ” Mistä tämä innostus lehden myyntiin johtuu. Tekstiviestillä: kirjoita VINKKI väli ja juttuvinkkisi. Keskipohjanmaa toimii uudessa hienossa lehtitalossa Kosilassa. Jo ennen sosiaalisia medioita maakuntalehti oli tiedon ja tunnelmien välittäjä, tarinoiden kertoja ja keskustelun areena. Muina aikoina voi jättää palautetta osoitteessa www.kp24.. Luotettavalla tiedoilla ja laadukkaalla journalismilla on nyt ja tulevaisuudessakin paikkansa. Samalla rakennamme yhdessä monipuolista digitaalista mediaa, sillä ilman uusien yleisöjen suosimaa julkaisutapaa luotettavaa paikallista ja maakunnallista uutispalvelua ei enää 2020-luvun lopulla olisi. Taivas ei silti ole pilvetön. Tervetuloa moikkaamaan. Keskipohjanmaa on jakanut niin menestyksen kuin menetyksen hetket, niin arjen kuin juhlan alueensa asukkaiden kanssa. Esitän parhaimman tervehdykseni ja menestyksen toivotukseni juhlavuottaan viettävälle Keskipohjanmaa-lehdelle ja sen lukijoille. Rohkeasti kohti kahtasataa ” Entistä enemmän taloustilanne pakottaa yhteistyöhön muiden mediatalojen kanssa. Sama koskee myös lehden ikätoveria, eli kotimaatamme. Keskipohjanmaan pitää jatkossakin kertoa asioista pienen ihmisen kautta, isolla peilillä. 24/7-maailmassa me tarvitsemme entistä enemmän kykyä tulkita ympärillämme vellovaa, kaikkialta meitä kohti vyöryvää tiedon tulvaa. Grafi ikka on liikkuvaa ja liikuteltavaa. ammattitaidolle pysyvä tilaus. Nimellä kirjoitettaessa maksimipituus on 2700 merkkiä, nimimerkillä 1000 merkkiä. Keskipohjanmaa ja kymmenen muuta Lännen Median osakaslehteä pohjoisesta Lapista Turun saaristoon tavoittavat päivittäin miljoona paperilehden lukijaa halki Suomen. Lähetä viesti numeroon 13525 (hinta 0,25 €) . Halaamme. Keskipohjanmaa on siis vähintäänkin virkeä 100-vuotias. Juhlavuonna on hyvä muistella ja juhlia saavutuksia, mutta samalla on suunnattava katse tulevaan, itsenäisyytemme toiselle vuosisadalle. Tiukka taloustilanne pakottaa yhteistyöhön muiden mediatalojen kanssa. Vuonna 2017 huomaan näyn muuttuneen pitkälti todeksi. Olemme samaa mieltä siitä, että vain oma paino takaa täydellisen itsenäisyyden. Kevät 1980. Siinä on maakuntalehdillä, kuten Keskipohjanmaalla, merkittävä rooli. Nykylehti vain palvelee useammin tavoin kuin koskaan ennen, ja median käyttötavan ratkaisee aina lukija itse mieltymyksensä ja tarpeensa perusteella. Vuosien mennen joukkomme harvenee vääjäämättä, ja uusi polvi lukijoita edellyttää saavansa laadukasta ja kovan kansainvälisen kilpailun kestävää palvelua äidinkielellään digitaalisessa ympäristössä. Ihmiset, jotka ovat uskollisesti kantaneet lehteä niin hyvinä ja kuin huonoina aikoina. Haen kesätoimittajaksi. Tehtäväanto nuorelle kesätoimittajalle on ankara; jutut omaan lehteen ja Suomen Tietotoimistolle sekä värikuva etusivulle ja mustavalkokuvia sisäsivulle. Kaksi vuotta myöhemmin käyn kovan tasa-arvoriidan toimituksessa. Tekstin ja pysäytettyjen valokuvien rinnalla osa kuvista herää eloon. Kävipä painetulle sanomalehdelle ajan myötä miten tahansa, median ja Keskipohjanmaan asema säilyy. Saan jatkuvasti palautetta painetun lehden ystäviltä kaikkialla Suomessa: te haluatte pitää ”printin” vahvana ja laadukkaana. ASIAKASPALVELU AVOINNA: Kokkolassa ma-pe klo 8.00-16.30 puh. Painokoneet ovat isoja ja pelottavia, käymme tervehtimässä Penttiä. Liittyminen Euroopan unioniin ei ollut lehdille kuolinisku, tuskaiseksi moniarvoisen tiedonvälityksen tekivät demokraattisilla vaaleilla eduskuntaan valitut kansanedustajat. Kotimaisen median tulevaisuus on loistava: olemme saavuttaneet maailmassa parhaan sananvapauden ja yhden koulutetuimmista lukijakunnista. /palaute. Ajatus ja yhteistyö on kannatettavaa ja ainoa mahdollisuus turvata kotikenttä, paikallinen sisältö, uutiset ja keskustelunaiheet. Kanavat muuttuvat mutta sisältö puhuttelee. Se johtuu tietoisuudesta, että sanomalehti on paras taisteluväline KeskiPohjanmaan maakunnan ja maaseudun etujen ajamisessa. Arvonlisäveropäätöksillä vietiin pieniltä toimijoilta pohja pois juuri siinä vaiheessa kun niiden piti uudistua ja rakentaa siltaa digimaailmaan. Maakuntalehdet ovat edelleen merkittäviä ja vaikuttavia. JOLLET SAANUT LEHTEÄ: SOITA maksuttomaan palvelunumeroon 0800-30101 arkisin kello 7-16.30 ja viikonloppuisin 7-9.30. Median murroksesta on puhuttu vuosia. Oman mediasi tulevaisuudesta päätät sinä. Vaikka lehtien kuolemaa on ennustettu jo pitkään, lehdillä on yhä tänä päivänä paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikkiin sisältöihin kirjautunut asiakas on nykyajan kestotilaaja. Median kulutustapojen muuttuessakin tulevaisuus kuuluu rohkeille, luotettaville ja kiinnostaville. Kaikkea muuta. Ymmärrän päätoimittaja Pentti Pulakan arvon mukavana ja johdonmukaisena pomona, sillä Ilkkaan minua ei toivoteta tervetulleeksi eikä sen kummemmin hyvästellä lähtiessäni. Yksityisomisteisen lehdistön 130 vuotta sitten perustama Suomen Tietotoimisto kituuttaa jatkuvissa rahoitusvaikeuksissa, koska kaikkialla jaeltavien laadukkaiden uutisten kysyntä ei ole entisellään digitaalisessa ansaintamallissa. Netissä : www.kp24.. Eletään vuotta 1983. Vapaan ja riippumattoman kotimaisen median tulevaisuus kuuluu rohkeille, luotettaville ja kiinnostaville. On mietittävä, miten säilytämme sen hyvän, jonka olemme kansakuntana saavuttaneet. Presidentti Kekkonen on paikalla. Kesä 1981 ja Kälviällä kirkkotapulin vieressä paljastetaan Kauno Kleemolan patsas. Sama valtio heikentää Postin perinteisiä palveluita ja korottaa hintoja maaseudulla. Englanninkielinen termi tarkoittaa mediaa, joka on eri kerrontatapojen yhdistelmä: iso könttä. Sisältöjen pelikentällä pelataan kaksilla eri säännöillä. Vähän kuin Paavo Väyrynen olin oikeassa seitsemän vuotta sitten kirjoittaessani Alma Median tulevaisuusblogiin, että journalismin tulevaisuus on suuri mash-up. Juhlanumeroon olisi upeaa raportoida pelkästään valoisista näkymistä. Ilmaiseksi kaikkialta saatava matalan jalostusarvon bulkkisisältö ja sen monistaminen eivät kannata. Kun Keski-Pohjanmaa perustettiin 100 vuotta sitten, lehdelle oli tilaus. Olin havahtunut käytyäni stipendiaattina Kalifornian Piilaaksossa, mistä uudet ja globaalit mediayhtiöt – Google, Apple ja Facebook – ovat lähtöisin. Se on iso määrä. Se tilaus oli keskipohjalaisten sivistäjänä, lukutaidon edistäjänä ja kulttuurisen kotimaakunnan yhteisöllisyyden vaalijana. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, ymmärtää Pulakka naistoimittajaa, ja lyömme kättä päälle työrauhan kunniaksi. Painomuste ja paperi ovat osin vaihtuneet bittiavaruuden ykkösiksi ja nolliksi ja staattiset paperilehden kuvat ovat alkaneet elää omaa liikkuvaa elämäänsä lehtien verkkosivuilla. Se on vain epätasaisesti saatavilla.” Yksi on varmaa. Hän oli lehden asiamies, joka perusteli kirjoituksessaan myyntityötään. TOIMITUS: Yleisönosasto 020 750 4400 Päätoimittaja Kauko Palola 020 750 4410 Toimituspäälliköt: Hannu Lehto 020 7504408 Päivi Savela 020 750 4450 Lisää yhteystietoja A-osan takasivulla KOLUMNI MIELIPIDE Ota kantaa, lähetä meille oma mielipide Sähköpostilla: mielipide@kpk.. Sitä se on yhä. Todistus ei ole paras mahdollinen, mutta olen melko näppärä kirjoittamaan. Vettä sataa kaatamalla, jalat uppoavat liejuun – Kekkonen vaikuttaa poissaolevalta. Keskipohjanmaan on muiden alan toimijoiden tavoin otettava rajallisilla resursseillaan rooli korkeamman jalostusasteen sisällöstä. Sadassa vuodessa on rakentunut melkein vertaansa vailla oleva menestystarina, kun Suomi on noussut köyhästä kansasta yhdeksi maailman menestyneimmäksi maaksi. Verovaroilla rahoitetut Yle ja Posti sotkivat markkinat. Olen neljän vanha. Kirjoittaja on keskipohjalainen toimittaja. Suomessa ollaan hyvällä tavalla kotiseutuylpeitä. Läntisen ja pohjoisen Suomen maakuntien ykkösmediat ovat yhdessä perustaneet tuotantoyhtiön, Lännen Median, tekemään omaleimaista valtakunnallista ja ulkomaista sisältöä, joka tarjoaa kunkin maakunnan toimitukselle vakaan selustatuen ja tilaisuuden kertoa entistä paremmin paikallisista asioista. Tekijöille palaute ”lehden” sisällöstä tulee niinikään salaman nopeudella. 4.1.2000 vietämme uuden rotaation vihkiäisjuhlaa. Olen päässyt Ilkkaan toimitusharjoittelijaksi. /mediaopas LÄHETÄ JUTTUVINKKI TAI KUVA toimitus@kpk.. Se on luotettava, tuttu, paikoin raivostuttavakin, mutta aina se on oma. Siinä informaation hyökyaallossa on journalistin Ohje: Laita aina oma nimesi ja paikkakuntasi. Yksimieliseksi maakunnan tekee sen koko alueelle leviävä ja sen etuja ajava sanomalehti.” Väkevien sanojen takana oli 68 vuotta sitten kälviäläinen maanviljelijä Oskari Isosaari. Hän kysyy tuleeko minustakin toimittaja. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Tasavallan presidentti NÄKÖKULMA ”. Sieltä löytyvät ihmiset ja yhteistyötahot, jotka ovat sitoutuneet lehteen. On osattava tulkita jo tapahtunutta, on yritettävä ennustaa tulevaa ja on pystyttävä tuntemaan, mitkä asiat koskettavat juuri omaa lukijakuntaa. Halataanko, kysyn päätoimittaja Lassi Jaakolalta toimituksen käytävällä. Talousahdingossa ratkaisevia eivät ole yhtiön omistamat toimitai painotalot. Digipuolella taas käyrät ovat rajussa kasvussa. /mielipide Tiina Ruotsala tiina.ruotsala@kpk.. Minulle on toimituksessa lyöty kaulaan kaksi kameraa. Olen abiturientti ja äiti kannustaa Pentti Pulakan puheille kesätyön hakuun. Silti laatulehdet ovat yhteen laskettuina menettäneet vuodesta 2014 melkein 300 000 painetun lehden lukijaa. Keskipohjanmaa kuuluu Lännen Mediaan yhdessä Aamulehden, Turun Sanomien, Kalevan, Ilkan, Pohjalaisen, Lapin Kansan, Kainuun Sanomien, Satakunnan Kansan, Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden kanssa. Vuosi on 1986, olen opiskellut Tampereen toimittajatutkinnossa. TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS Keskipohjanmaa viettää juhlavuottaan harvinaisen komeaan aikaan. Päättäjät ovat digitalisoitumisen ohella muuttaneet suomalaisen median pelikenttää. Satavuotisjuhlan hetkellä näemme enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. www.kp24.. Kaunis kiitos siitä. Juhlahumussa vaarana on, että meiltä jää huomaamatta, miten paljon kaikki on muuttunut joidenkin elämässä, kun me itse ja suuri osa ystävistämme elämme kuten ennen. Lähetä viesti numeroon 13525. Te haluatte arkisen juhlahetkenne. Haen Keskipohjanmaan uutistoimittajan paikkaa. Lehtiyhtiöiden arvokkain omaisuus on lukijaja tilaajarekistereissä. Tarvitaan tartuntapintaa, yhteisöllisyyttä ja työkaluja tapahtumien ja ilmiöiden merkityksien ymmärtämiseen. V uosi on 1965. 020 750 4400 vaihde puh. Juuri siinä piilee lehden vahvuus – se todella tuntee lukijansa. Me ymmärrämme, että tärkeiden asiakkaiden väkevää toivetta on kunnioitettava. Se on ymmärtänyt elinehtonsa – sen, että ajassa on pysyttävä kiinni
Siitä alkoi matka, joka on johtanut neljän biologisen ja seitsemän sijaislapsen kasvattamiseen. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Sivut 58–59 ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Mökälässä kasvaneet Hirvipeijaisten perinne elää ja voi hyvin Alavieskassa. Nuorta porukkaa on tullut mukaan ja naisiakin puolenkymmentä. –?Joku oppilaista on muistellut käyneensä kunnolla koulua viimeksi ala-asteella, kertoo Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho. Vaikka Pietarsaaressa keskeyttäjiä onkin ollut paljon, ei se ole päällimmäinen ongelma KeskiPohjanmaalla. Lisää toki mahtuu, hirvi-isäntä Tero Sipilä toteaa. TONNI POIS 1000€ parivuoteesta 500€ sinkkuvuoteesta Tarjous koskee TEMPUR North, Breeze ja Easy Clean-tyynyjä ovh 187€ OSTA 2 TEMPUR-tyynyä, saat toisen 1/2 hintaan! Yrittäjäntie 5-7, Kokkola Puh. Sivu 12 Suomi 100 seuraa kuluttajaa kylpyhuoneeseen asti KP/ CLAS-OLAV SLOTTE Talouden taivaalla ei tummia pilviä Sijaisperheeksi sattumalta värikäs matka kasvattamiseen KOLUMNI Tiina Ruotsala Tehtäväanto nuorelle kesätoimittajalle on ankara; jutut omaan lehteen ja Suomen Tietotoimistolle sekä värikuva etusivulle ja mustavalkokuvia sisäsivulle. Oppilaita on kaksitoista, joista poikia on kymmenen. Tuotelistalle ovat kuitenkin päässeet myös esimerkiksi jauheliha, makaroni, moppi ja wcpaperi. vuoderungot (2x80x200 cm) sekä Tempur 7 cm -sijauspatjan. Pääty myydään erikseen. Sivu 8 Esa Saarikettu (vas.), Marjatta Tillgren, Inkeri Pekkarinen ja Heikki Saarikettu ovat Mökälän toista polvea, joka kasvoi aikuiseksi sodanjälkeisillä asutustiloilla erämaassa Perhossa. ja 18.-22.12.. Infl aatio tulee pysymään ehkä vähän liiankin alhaalla, Lintilä sanoo Keskipohjanmaan haastattelussa. Sivu 64 ANNA SALOMAA IHASTUTTAA SOITOLLAAN JA LAULULLAAN Jukka Anias (KP) Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei näe Suomen talouden taivaalla uhkakuvia. alv 10%) Tapio Lehtinen PIETARSAARI (KP) Monet pietarsaarelaisnuoret ovat keskeyttäneet ammatilliset opintonsa Kokkolassa viime aikoina. Myöskään tuotteiden tai palveluiden kotimaisuusasteesta ei Suomi 100 -tiedotteissa lausuta mitään. Sivu 2 Mika Lintilä KP/JUKKA LEHOJÄRVI Oikeilla opetusmenetelmillä voi olla suuri merkitys oppilaan tulevaisuudelle Lisää infoa: www.sunds.. Vettä sataa kaatamalla, jalat uppoavat liejuun – Kekkonen vaikuttaa poissaolevalta. Markkinatalous ja vaihtoehtojen laaja valikoima ovat muodostuneet osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Koulumatkan lyhentyminen 35 kilometrillä voi olla joillekin oppilaille ratkaisevan suuri merkitys. Suomi 100 -tavaramerkin omistaa valtioneuvoston kanslia. He kertovat, että vaikka sijaisvanhemmuus tuo mukanaan rankkojakin päiviä, niin tuovat lapset kuitenkin paljon iloa elämään. Kevättalvesta saakka kasvuluvut ovat kaunistuneet ja ennusteita rukattu ylöspäin. Korkotaso tulee pysymään alhaalla, ehkä hieman nousee. Sivu 4 24/7-maailmassa me tarvitsemme entistä enemmän kykyä tulkita ympärillämme vellovaa, kaikkialta meitä kohti vyöryvää tiedon tulvaa. Hän on jo useamman vuoden ihastuttanut yleisöä reippaalla harmonikan soitolla ja laululla. Nyt noin joka viides oppilas kuuluu erityistuen piiriin. Hänen mukaansa koulumotivaation puutteen taustalta voi löytyä esimerkiksi elämänhallinnan puutetta tai masennusta. Nyt heitä houkutellaan takaisin opintojen pariin kotikaupungissa järjestettävällä yksilöllisellä hankkeella. –?On hyvä ja hieno asia, että ajatus itsenäisyyden juhlistamisesta on viety myös arkisiin asioihin. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä perusti pienen koulutusyksikön Pietarsaaren Tupakkamakasiinin tiloihin neljä kuukautta sitten. 010 323 3563 www.pikkuveli.fi Juurikoskenkatu 8, Ylivieska www.j3-cafebar.fi for little break or long-term pleasure Lintutie 1, 010 323 3562 www.pikkuveli.fi pikkuvelin JOULULOUNAAT Lintutiellä 15.-16.12. Olisi outoa, jos sen tuotteita ei olisi mukana. Sivu 71 Martina Store Kun Ismo ja Minna Lassilaa viisitoista vuotta sitten pyydettiin yhden lapsen tukivanhemmiksi, eivät he epäröineet hetkeäkään. Tällöin houkutus jäädä Matkahuollon pihalle jää pois. Toisinkin voisi olla, Aspara sanoo viitaten itsenäistymiseen myöhemmin Neuvostoliitoksi kehittyneestä Venäjästä. Keskeyttämisiä on Keski-Pohjanmaalla huomattavasti vähemmän kuin muualla maassa. Pehmopapereillakin on perustelunsa. Arkeahan ihmisten elämä on satavuotiaassa Suomessa pääsääntöisesti ollut, hän muotoilee. Nro 332 Maanantai 4. Meneekö itsenäisyyden juhlavuoden tuotteistaminen jo liian pitkälle. –?Suomalaisen vaurauden nousu perustui pitkälti metsäteollisuuteen. Metsästysseuran tarjoamalle hirvikeitolle ja nokipannukahville saapui noin 550 vierasta. (06) 831 3499 Aukioloajat: ma-pe 10-18 la 10-15 su suljettu www.kalusteniemi.net L O U N A S r a v i n t o l a Valtakatu, p. 781 3200 Pietarsaari sisustus lahjat askartelu Joulun laatukukkia omasta viljelmästämme 3995€ TEMPUR North Box 160x200 cm (5058€) Sis. – Seura ei ole ukkoutumassa. Eteläahon mukaan erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kurssille on kerätty opintonsa keskeyttäneitä ja motivaationsa hukanneita pietarsaarelaisnuoria. JOULUKUUTA 2017 KLO 14 KOKKOLA -0 YLIVIESKA -5 KLO 8 -3 -5 Hinta 2,50€. Sivu 4 Joka viides erityistuen tarpeessa Vasta 15-vuotias Anna Salomaa on tuttu näky esiintymislavoilla. Sivu 2 KP/KAIJA VÄHÄSÖYRINKI Hirvenpyynti päättyi peijaisiin TURKU (STT) Suomi 100 -tavaramerkin alla on tänä vuonna kaupattu esimerkiksi koruja, viiniä, tyynyliinoja ja mukeja, siis monenlaista tuttua lahjatavaraa ja muistoesinettä. –?Ei ole mitään sellaista, joka lyhyellä aikavälillä tulisi kasvun esteeksi. Pelkkiin juhlaja lahjatuotteisiin keskittymistä haluttiin suorastaan välttää, kertoo puolestaan Suomi 100 -organisaation pääsihteeri Pekka Timonen. Juhlavuoden aikana merkin luvatonta käyttöä on tullut ilmi muutaman kerran, pääsihteeri Timonen kertoo. Olennaista on ollut, että yrityksellä on aktiivista toimintaa Suomessa ja se osallistuu juhlavuoteen tuotteen lisäksi jollakin yleishyödyllisellä tavalla. Kestotilattuna kotiin 0,93€ (sis. Kytömäentie 66 . Pietarsaaressa opiskellaan pienissä ryhmissä, yksilöllistä opetussuunnitelmaa noudattaen. Suomi 100 -tunnuksen saaneen yrityksen ei tarvitse olla suomalainen. Anna esiintyy myös Miukeli-yhtyeen kanssa, jossa soittaa ja laulaa neljä haapajärvistä nuorta. Siinä hyökyaallossa on journalistin ammattitaidolle pysyvä tilaus. Ei välttämättä, sanoo Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara. Hän kuvailee tapauksia ”t-paitapainatusten” tapaisiksi. Oikeilla opetusmenetelmillä voi olla suuri merkitys oppilaan tulevaisuudelle. Kurssilla saatetaan opinnot päätökseen, tai kerätään opintopisteitä jatkokoulutusta varten
Metallilinjalla opettajina toimivat Stefan Rönnqvist ja Håkan Sjöblom. KP/MARKKU JOKELA Luovutustapa voi muuttua Rakennusliikkeet kyselevät Kokkolassa kaupungilta myös vuokratontteja Tapio Lehtinen PIETARSAARI (KP) Monet pietarsaarelaiset suomenkieliset nuoret ovat viime aikoina lopettaneet koulunkäyntinsä Kokkolan ammattiopistossa. Kaikkiaan on töissä noin 30 henkeä. Aloitteen tonttien vuokraamisesta ovat tehneet rakennusliikkeet. Suolaa maistetaan vuorotellen. Saalismäärät olivat kolminkertaisia nykyiseen verrattuna. –?Lupia oli sama määrä kuin viime vuonna. Syynä koulumotivaation puutteeseen voi olla masennus tai elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Torstaina aloitetaan valmistelut, perjantaina keitetään hirvi ja lauantaina aamulla perunat ja muut, Reijo Hukka kertoo. Tarkoituksena on saada kiinni nuoria jotka ovat joutuneet koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, mikä johti kokeiluun Pietarsaaressa. MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 4 UUTISET Marja Vilpula KOKKOLA (KP) Kokkolan kaupunki suunnittelee omistamiensa rivija kerrostalotonttien vuokraamista. Makua antavat purjo, selleri, lanttu ja porkkana. Touhussa on oltava hyvissä ajoin, sillä ensimmäiset ruokailijat tulevat majalle jo ennen yhteentoista laitettua määräaikaa. Viimeksi luovutustavasta puhuttiin valtuuston budjettikokouksessa marraskuussa. –?Sen parempi soppa, mitä useampi kokki. Kattiloissa höyryää hirvikeitto, jota riittää kaikille halukkaille. Pidämme perinteen voimissaan, hirvi-isäntä lupaa. –?Maku tulee lähiruuasta. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä on perustanut pienen koulutusyksikön Pietarsaareen. Kaupunginjohtaja esittää, että rivitaloja kerrostalotonttien luovutustapa voi olla vaihtoehtoisesti myynti tai vuokraus. Omakotitalotontteja kaupunkilaiset ovat voineet sekä ostaa että vuokrata eri alueilta. Yhteensä 53 eläintä on nyt nurin. Olemme aina olleet kansallisessa vertailussa kärkisijoilla. –?Kerran kävi yli tuhat ruokailijaa, kun tarjosimme keittoa koululla, Janne Konu lisää. Koulunkäynnin aloittaminen tuntuu neljän kuukauden kokemukselta yhä oikealta ratkaisulta, koska hän haluaa saada levyseppä-hitsaajan paperit. –?Annamme keittoa myös hakijoiden omiin astioihin niin että nekin, jotka eivät itse pääse tulemaan tänne, saavat hirvikeittoa, Uuno Nahkala lisää. Yhtä hyvää kuin aina. Silloin kaupunginhallitus hylkäsi esityksen äänestyksen jälkeen. Susista ei ole ollut toistaiseksi vaaraa porukan koirille, vaikka jälkiä on nähty ja näköhavaintojakin on tehty. –?Eka kertaa keitettiin päineen. Sisällä korkeassa hallissa häärää miesjoukko kiehuvien kattiloiden ympärillä. Keski-Pohjanmaalla onkin kohdistettu resursseja nuorten tukemiseen. Pyynti päätöksessä Kaija Vähäsöyrinki (KP) Alavieskan Metsästysseuran tulevaisuus näyttää hyvältä. Tähän asti meillä on ollut keittäjä Raili Huttunen pomona, mutta tänä vuonna Raili ilmoitti, ettei hän enää tule, Reijo Hukka tunnustaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Herlevi kertoo, että vuokrausmahdollisuus on noussut esille ja keskusteluun useissa eri yhteyksissä. –?Kyllä 600–700 ruokailijaa kestää tulla, arvioi hirvenpyyntiä johtava hirvi-isäntä Tero Sipilä. Lihaa ei ole säästelty. –?Tässä on suurin piirtein 400 litraa hirvikeittoa, Uuno Nahkala kertoo ja kauhoo pitkävartisella kauhalla hirvikeittoa soppatykistä ämpäriin. Nytkin lahjoitimme 600 euroa veteraaniyhdistykselle, Janne Konu kertoo. Pietarsaaren yksikössä tarjotaan yksilöllistä opetusta pienissä, viiden hengen ryhmissä, joita on kaksi. Käsillä on jo perinteeksi tullut Alavieskan metsästysseuran hirvenpyyntikauden huipennus, hirvipeijaiset. –?Sitten pinnattiin yhdessä. Urakka kysyy väkeä –?12 miestä leikkaa lihan ja paloittelee. –?Täällä saa enemmän yksilöllistä apua ja kuunnellaan, jos on jotain sanottavaa. –?Samanaikaisesti myös nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut ja lastensuojelutapausten määrä on lisääntynyt, vertaa Eteläaho. Ne ovat tiedustelleet kaupungilta mahdollisuutta vuokrata tontteja rivija kerrostalorakentamista varten. Pienet ryhmät Kokkolan ammattiopistossa järjestettiin vastaavia koulutusprojekteja vuosituhannen vaihteessa muun muassa putkiasentajalinjan oppilaille. –?Hirvikannat olivat suurimmillaan 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa. Tupakkamakasiinin alakertaan on sijoitettu ammattiopistolta lainattuja koneita. –?Me voimme tukea opiskelijoita monilta eri aloilta järjestämällä työssäoppimispaikan työelämässä, kertoo ammatillinen erityisopettaja Jouni Anttila. –?Hyvää on. Käytettynä on 41 lupaa ja vielä on muutama käytettävissä harkinnan mukaan. Kokkolan kaupunginhallitus saa maanantaina päätettäväkseen kaupungingeodeetin valmisteleman esityksen vuokrauksesta. –?Se on salaisuus, myhäilee Vesa Koutonen. Yhtä hyvää kuin aina, sanovat Lasse ja Vappu Pudas. –?Esitys herättää varmasti keskustelua kaupunginhallituksessa. Ja kyllä se matkakin Kokkolaan tuntui pitkältä, hän toteaa. KP/KAIJA VÄHÄSÖYRINKI Hirvipeijaisperinne voi paksusti ja vetää väkeä Alavieskan miehet tarjoavat hirvikeittoa puolelle pitäjää – Hyvää on. Santsasin toisen annoksen, Lasse Pudas toteaa ja vaimo nyökkää vieressä hyväksyvästi. Jakamisella pitkä perinne Hirvisaaliin jakamisella on pitkä perinne. Kalustoa kelpaa ihastella: sodankäynyt kenttäkeittiö vuosimallia 1929, Salon Sähköja konetehtaan aikoinaan valmistama, sekä kaksi sähköllä toimivaa isoa kattilaa. Pippuriakin laitetaan, Veikko Taka-Eilola kertoo. Nykyinen kaupunginhallitus keskustelee vuokrausmahdollisuudesta maanantaina ensimmäisen kerran. KP/TAPIO LEHTINEN Tauon jälkeen opintojen pariin Monet pietarsaarelaisnuoret ovat keskeyttäneet opintonsa Kokkolassa Sandra ja Jenni 17-vuotiaita nuoria, jotka ottavat uutta vauhtia koulunkäyntiin kotikaupunkinsa kurssilta. Hirvestä ja Jouni Isokäännän kasvattamista perunoista, Mauri Marjakangas sanoo. Hän meni siivousfi rmaan töihin. –?Paloitellaan hirven ruho ja asetellaan palat luineen kenttäkeittiön kattilaan. Herlevi arvioi, että tonttimyynnin väheneminen ei vaikuta merkittävästi ensi vuoden budjetissa. Kokkolan koulutuskuntayhtymän reilusta paristatuhannesta oppilaasta noin joka viides oppilas saa erityistukea opintoihinsa ja elämänhallintaansa. Ensi keväänä olisi tarkoituksena valmistua, Jyri suunnittelee. Kauhan varressa Uuno Nahkala, sitten muut kokit Reijo Hukka, Janne Kone, Ari Havisto, Asseri Kauppinen ja Veikko Taka-Eilola. Pietarsaaressa opintojen keskeyttämisiä on tapahtunut viime aikoina poikkeuksellisen paljon –?Siksi päätimme tarttua asiaan, kertoo Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho. Nyt ei ollut sellaista.. Seurakunnasta käy pastori, Eteläaho mainitsee. Kolmannella vuosikurssilla hänestä alkoi tuntua siltä, että on parasta jättää koulunkäynti kesken, ja hakeutua työelämään. Käytäntö on ollut voimassa jo vuosia. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ovat saanut tarkoitukseen rahaa Euroopan sosiaalirahastolta. Hän perustelee kantaansa tulojen pysyvyydellä. Veikko Taka-Eilola huolehtii kaikki tarvikkeet paikalle. Perunateatteriin tarvitaan kymmenkunta miestä. Kaija Vähäsöyrinki ALAVIESKA (KP) Vesihöyry sumentaa silmälasit heti lahtivajan ovella. Nyt heitä houkutellaan takaisin opintojen pariin. Keittoa lautasille lappovilta Vesa Koutoselta, Matti Koutoselta ja Mauri Marjakankaalta ei heru reseptiä. Tältä porukalta syntyy hirvikeitto vaikka tuhannelle hengelle. –?Jos näyttää siltä, että nuorella on taipumusta jäädä kotiin nukkumaan, vanhempien on patistettava nuoria kouluun, sanoo Eteläaho. Hannu Ollila juoksuttaa keittoämpärin saman tien metsästysmajan keittiöön, jossa väen tulva on katkeamaton. Määrä kasvanut Erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut yleisesti. Nykyisin kaupunki ainoastaan myy tonttejaan rakennusliikkeille tai muille rakennuttajille. Alkuun viettiin lihapala sille, kenen maalle hirvi kaadettiin. Sitten metsästysseura ja hirviporukka ryhtyivät antamaan vastaavan summan rahana. Hirvenpyynnillä on yhtä kauan tuettu myös veteraaneja. Makua on mahtavasti ja suolaa sopivasti. Jouni Anttila on ammatillinen erityisopettaja. Opintojen alkuvaihe sujui hyvin, kunnes koneistajaja levyseppähitsaajalinjat yhdistyivät. ”Otetaan yksi hirvi” Lasse ja Vappu Pudas syövät hirvikeittoa hyvällä ruokahalulla ja hyvän ruokarauhan vallitessa, kuten muukin väki pitkien pirtinpöytien ääressä. Nyt Pietarsaaren yksikössä on metallialan, elintarvikealan, pintakäsittelylinjan ja rakennusalan oppilaita, sekä nuorisoja vapaa-ajan ohjaajaopiskelija. Syksyn hirvenpyynti on saatu liki päätökseen. Meillä on oma kuorimakone, mutta perunat silmitään vielä käsin. Oppilaina on erityistukea tarvitsevia nuoria. –?Jos kaupunki saa vuokratuoton tonteistaan, se tuottaa pitempään tuloa kuin tonttien myynti. Itse en näe mitään syytä, miksi tontteja ei voisi vuokrata myös rakennusliikkeille, Reino Herlevi sanoo. Jäseniä on vähän alle 350 ja heistä on hirviporukassa mukana noin 70. Hän uskoo, että osasyynä erityistuen tarvitsijoiden määrän lisääntymiseen on yhteiskunnassa tapahtuneet rakenteelliset uudistukset, mikä näkyy myös muilla yhteiskunnan sektoreilla. Esimerkiksi maanantaina kaupunginhallitus saa päätettäväkseen esitykset maa-alueiden ostamisesta yksityisiltä maanomistajilta Varvin ja Puntuksen alueilta. Pietarsaareen on perustettu linja, jossa metallilinjalla opettajana toimii Håkan Sjöblom (vas). -–?Meillä on kuraattoripalveluja, etsivä nuorisotyöntekijä, psykologija terveyspalveluja. Sen jälkeen lihat saavat jäähtyä kattilassa kaksi tuntia, Reijo Hukka selventää. Hirvikeittoa keitetään ja tarjotaan kaikelle kansalle seuran metsästysmajalla. 20-vuotias Jyri hakee uutta vauhtia koneja metallitekniikan opinnoilleen, jotka katkesivat poissaoloihin. Opettajat ovat kovilla ja ryhmät ovat haasteellisempia. Vuonna 1960 perustetun seuran metsästysalue on 18?000 hehtaaria. Sitten ryhdyttiin keittämään hirvikeittoa koko kylälle. Mä vastasin, että kyllä mä tuun. Tukea sosiaalirahastolta Hänen mukaan vanhemmillakin on vastuu siitä, että nuori saa opintonsa päätökseen. –?Viime vuonna sudet ajoivat Raution ja Alavieskan välissä olevasta Verkasalosta hirvet pois ja rautiolaisilla ei jäänyt mitä pyytää. Lahtivajan kokit kertovat pienellä tinkaamisella pääpiirteet: otetaan yksi aikuinen hirvi ja reilu 300 kiloa perunoita. Lisää toki mahtuu, Tero Sipilä toteaa. liikenteen kannalta kantaa saisi leikata vieläkin, Tero Sipilä pohtii. Nuorta porukkaa on tullut mukaan ja naisiakin puolenkymmentä. Pyyntijohtajana toimii ensimmäistä kauttaan Tero Sipilä. Kaikki kaverit tulivat samalle linjalle. –?Aluksi annoimme veteraaneille hirven. Samanlainen esitys tehtiin kaupunginhallitukselle jo vuonna 2015. Pian kymmenen vuotta on tarjottu keittoa täällä metsästysmajalla. Kun vesi kiehuu, keitetään kaksi tuntia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Reino Herlevin mielestä tontteja voitaisiin vuokrata myös rakennusliikkeille. –?Perinne alkoi 1978. Sinne mahtuu justiin yksi hirvi, pari sataa kiloa luineen. –?Kuitenkin keskipohjalaiset nuoret keskeyttävät muita harvemmin ammatillisia opintoja. –?Sitten pari tätä kurssia käyvää poikaa laittoi viestiä, että tuu Jyri kouluun. –?Seura ei ole ukkoutumassa. He paloittelivat sen ja myivät lihat. Jos yhdellä meni hermot, kaikilla meni hermot. Tutkinto on saatettava loppuun, koska vastikkeettoman työmarkkinatuen saaminen edellyttää suoritettua tutkintoa. Kattila tulee kantta myöten täyteen. Kaupunki ostaa jatkuvasti maaalueita eri puolilta kaupunkia ja kaavoittaa tontteja myytäväksi tai yksityisille kaupunkilaisille vuokrattavaksi
TERVETULOA TALOESITTELYYN! Tilaa talokirja www.vieskakoti.. www.fotoelite.. 06-723 0286 Passikuvan ammattilainen! PASSIKUVAT NOPEASTI & SUJUVASTI. Huom, uusi osoite! Avoinna ma–to klo 10–18.30, pe klo 10–20, la klo 10–17 Lahjakorit Puh. Osta Suomalaista työtä! Juhla-asut myynnissä! Tehtaankatu 47, KOKKOLA • Puh. Valmiit ratkaisut sekä omilla valinnoilla. Kotimestarit auttavat löytämään asumisen ratkaisut, joita et ehkä osaa itse ottaa huomioonkaan. 500 € • • • • • www.biottori.. Sievissä Suomen suurin valikoima Sievi-kenkiä. Luoton myöntää Handelsbanken Rahoitus Oyj, kotipaikka Helsinki. Isokatu 17, Pietarsaari . klo 17.00–19.00 Aprikoositie 15, 67300 Kokkola MUUTTOVALMIIT PUUJA HIRSITALOT Vieskakodin Kotimestarit ovat asumisen asiantuntijoita, jotka ottavat sinun elämäntapasi huomioon talon suunnittelussa. Esillä Suomalaista muotoilua. 0400 685 480 (08) 430 071 24 h Käytössämme 6 kpl hinausautoja: • kevyt hinuri • keskiraskas hinuri • raskas hinuri HINAUSKESKUS POHJANMAA Hinauspalvelua moposta rekkaan ympäri vuorokauden www.hinausylivieska.. Sievin Savi Kantolantie 8, Sievi, ma-pe 9-17, la 9-13 Sievin Jalkine Oy:n valtuuttama jälleenmyyjä Suomi 100 etkot! Juhlimme 100 vuotta täyttävää Suomea. Todellinen vuosikorko 1500 euron luottosaldolle on 26.28 %, kun nimelliskorko on 13,065 %. Joulukuun loppuun mennessä talokaupan päättäneille kylpytynnyri tai kuomullinen peräkärry KAUPAN PÄÄLLE! Jukkamyyjä Matti Korpela puh. Uniikit Utua laukut ja laadukkaat Sievi jalkineet. 699 € Cooper & Hunter Mitsubishi Electric Nordcel Panasonic Toshiba Asennus alk. Avoinna Ma–Pe 10.00–17.00 La 10.00–14.00 Made in Finland! Tervetuloa! Meiltä saat pähkinät, kuivahedelmät ja -marjat, mausteet, teet, jauhot ja superfoodit – myös luomuna. Extratoimituksia talven toimituksiin on vielä jäljellä. www.vieskakoti.?/kotimestari KOKKOLA Joona Savolainen 050 364 6639 YLIVIESKA Vesa Savolainen 0400 587 767 Tule tapaamaan kotimestareitamme – kerromme miten onnistut rakentamisessa kerralla Matkanivantie 364, Oulainen Puh. Rahoitettava määrä 250,00 Luottoaika Korko KK-erä Luottohinta 10 kk % 30,00 330,00 20 kk % 17,50 530,00 Osta nyt, maksa erissä Aktiivirahalla! Charmia kotiin UUTUUS! Design-palkitut Charmia Scala laatikostot – lasinkevyttä ilmettä ja uudenlaista muunneltavuutta keittiöön. Kampanjassa veloitetaan ensimmäisellä laskulla maksuaikakampanjan perustamismaksu, 10 kk kampanjassa 30 € ja 20 kk kampanjassa 180 €. Tutustu www.jukkatalo.?. Tilinhoitopalkkio 5 €/kk. Punnitse & Säästä Rantakatu 12, Kokkola Puh. 045 1839 410. (06) 7236 630 jälleenmyyjä LAATULIIKE meiltä myös yrityslahjat www.oravaistensavustamo.. AITO JOULUKINKKU HYVÄÄ JOULUA! Perinteisin menetelmin valmistettu täysin kotimainen ›› Lue lisää kotisivuiltamme! 3H+OH+K+PH+S, 124 m 2 / 140 m 2 Torstai 7.12. KALAJOKI, OULAINEN Meiltä: TILAA NYT OMAT JOULUKORTIT! Tervetuloa! foto.elite@multi.. Parhaat Herkut & Maistuvimmat Lahjat! Lahjapussit, Lahjakortit, Lahjakorit JÄÄTELÖÄ PIKKUJOULUPÖYTÄÄN AUKI ARKISIN 9-17 Tervetuloa! Myymälässä myös edullisia poistoeriä! Meiltä löytyy koko SIA jäätelön valikoima! SIA-jäätelömyymälän löydät Indolan teollisuusalueelta, Isokalliontie 3 Kokkola AUKI ARKISIN 9-17 Valikoimassa perinteisten kermajäätelöiden lisäksi myös laktoosittomat, maidottomat ja gluteenittomat jäätelöt! Ilmalämpöpumput lämmitykseen alk. 050 4639 707 erma@kotinet.com www.ovikauppaerma.com OVET JA IKKUNAT HETI VARASTOSTA! IKKUNAT ULKO-OVET KOSTEANTILAN OVET SUIHKUSEINÄT SAUNANOVET LASISEINÄT MÖKKIOVET VÄLIOVET ASUMISEN EDELLÄKÄVIJÄ VUODESTA 1968 SEINÄRAKENTEISSA ON MISTÄ VALITA! Laaja valikoimamme sisältää Ekojukan, Aitojukan ja nyt uutena odotetun Hirsijukan. Edun saat vain Aktiiviraha-kortilla. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 5 Raatihuoneenkatu 1 Pietarsaari ma-to 10-17:30 pe 10-18 la 10-15 Su 10.12 ja 17.12 auki kl 12-15 Finland 100 vuotta Valikoidut puvut, mekot, paidat ja neuleet -30% ovh:sta Kaikki takit -30% ovh:sta OUTLET -70% ovh:sta Joululahjavinkki: Lahjakortti! Seura meidän joulukalenteri instassa @brosjakobstad Tiedustelut: Erkki Puutio puh. 050 586 3034 juha.tervamaki@jukkatalo.. 050 338 5790 10 kk ja 20 kk kampanjoiden korko on 0%. Ylivieska 0500 280 482 Raahe 0400 177 636 Kalustetukku.fi Jopa 20 kk korotonta maksuaikaa! Kokkola Keittiöt | Kylpyhuoneet | Liukuovet | Komerot | Kodinkoneet Kosilankatu 2 | P. 044 7168 000 Neste Permonkaarre Puh (06) 724 8122 Ark. 6.30–21 la 8–21, su 9–21 LOUNAS Arkisin klo 10-14 A lá carte Kuusitie 1, Bosund monmari www.monmari.fi Raatihuoneenkatu 3, Pietarsaari p. 0440 383 860 matti.korpela@jukkatalo.. 020-730 3200 www.eilahelen.. Aktiiviraha on jatkuva luotto, jonka tilinhoitopalkkio on 5€/kk ja vuosimaksu 30 € toisesta vuodesta alkaen. TALO PÄIVÄ TIISTAINA 5.12. KLO 12:00-18:00 Pitkänsillankatu 12, Kokkola Ollilanojankatu 2, Ylivieska Jukkamyyjä Juha Tervamäki puh. YLIVIESKA, KOKKOLA Tervetuloa toimistoille viettämään talopäivää ja suunnittelemaan omaa kotiasi. 045 1839 410
044 4013 737 • www.minimani.fi Tarjoukset voimassa Ma-Su 4.–10.12. 4 99 Atria KYPSÄ PIKKUKINKKU • 1 kg • liten skinka 8 90 3 KPL 4 99 Atria KYPSÄ Panda JUHLAPÖYDÄN KONVEHTI • 300 g (9,89/kg) • yksittäin 3,79 (12,63/kg) • chokladkonfekt 1 00 Vital MEHUJUOMAT • 1 l Onnea Suomi 100 -vuotias Tervetuloa! Tarjoamme Seinäjoella, Vaasassa, Kokkolassa sekä Jyväskylässä kakkukahvit 100-vuotiaan Suomen kunniaksi keskiviikkona 6.12. vk o 49 /2 01 7 99 PSS 8 90 PACK 8 90 KG 99 PKT 1 59 PKT 5 95 PKT 3 99 PKT 1 00 PRK 3 00 2 PKT 2 00 5 PRK 2 KPL 3 PKT 2 99 PKT 99 KG Hetki JÄÄSALAATTI • 100 g (9,90/kg) • Suomi Conference PÄÄRYNÄ • Hollanti Atria Parempi NAUDAN JAUHELIHA 10% • 400 g (7,48/kg) Juustoportti LEIPÄJUUSTO • myös lakton Elonen LAKKATÄYTEKAKKU tai JUHLA SUKLAAKAKKU • 800 g (19,88/kg) 15 90 KPL 12 95 KPL Töysäläinen PIPARKAKKU • margariinilla leivottu • 400 g (3,98/kg) ORKIDEA • 2-vanainen • tuplakaarella Opal PALOVAROITIN • edistyksellinen valokennojärjestelmä, havaitsee tehokkaasti myös kytevät tulipalot • sis. 1 kg 11 90 KG Hartwall Novelle 24-pack KIVENNÄISVEDET • 24x0,33 l (0,82/l sis.) • sis. 1,95 (9,80/kg) Valio juustomestarin KLASSIKKOJUUSTOT • 350 g (11,40/kg) Vital MEHUJUOMAT • 1 L PALVELUMYYNNISTÄ MA-KE: Palvelutiski palvelee Ke 6.12. pantit 2,40 k Oululainen REILU VIIPALEET • 500-550 g (1,80-1,98/kg) Pouttu Ohuen Ohut POSSUPAISTI tai SAVUKINKKU • 250 g (6,00/kg) • yksitt. Ei jälleenmyyjille. klo 10–16 Tarjo Arla KALINKA JOGURTIT • 150 g (2,67/kg) • yksittäin 0,49 (3,27/kg) Lehden tarjoukset voimassa LA 2.12. tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää ellei toisin mainita. 8–21 la 8–21 su 10–21 ® www.minimani.fi/perhe Atria NAUDAN TAKUUMUREA SISÄPAISTI • n. #jouluminihintaan Katso lisää tarjouksia kotiisi jaetusta Suomi 100 -lehdestä tai: www.minimani.fi Palvelemme: ma–pe 8–22 ke 6.12. miniman i 31 v. MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 6 Tehtaankatu 43, 67100 KOKKOLA • puh. 9 V pariston • yksittäin 5,95 10 00 10 00 Turvallista joulunaikaa! Airam LED-LAMPPU JOULUTÄHTEEN • 2 kpl/pkt • ei kuumene, soveltuu erinoimaisesti paperitähtiin • 1,6 kW, E14, 100 lm Varta Longlife PARISTOT • AA 10 kpl/pkt • AAA 10 kpl/pkt • 9V 2 kpl/pkt • yksittäin 3,95/4,49 ERÄ Ma klo 10 alkaen Naudan takuumurea SISÄPAISTI • Suomi Kalastajan ruodoton SAVULOHIFILEE Kokonainen MERILOHI • Norja 6 95 KG 22 95 KG 12 95 KG 19 95 KG Rotunaudan ULKOFILEPIHVIT. – PE 10.12.2017 tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää ellei toisin mainita. klo 11-17 t. Onnea Suomi ja Keskipohjanmaalehti 100 -vuotiaat Tervetuloa! Tarjoamme kakkukahvit 100-vuotiaiden kunniaksi myymälässämme keskiviikkona 6.12. alkaen klo 11
9999 Va V raosat Konemyynti 0424 720 600 SOITA S SEEO OS SR REEH HU UVVA AU UN NU UTT L La aiitta a k ka arrjja as sii ttu uo otttta am ma aa an n lla aa attu ulliih ha aa a jja a --m ma aiitto oa a •• R Reeh hu ukkooh httaaiisseett V Vaarriiookkn niiffee sse ekkooiittu usskkiieerru ukkaatt •• E Ed diissttyykksseelllliin neen n kkiie erru ukkaan n lla aaakkeerriin nttu ueen nttaa •• A Allh haaiisseett kkä äyyttttöö-jja a yyllllä ä-p piittookku ullu utt •• N Noop peeaa jja a vva arrm maattooiim miin neen n •• L Laaaajjaa m maalllliissttoo ((6 6--6600))m m33 Sekoitusruuvi on apevaunun sydän Kattava huolto ja varaosapalvelu Turvallista konekauppaa €€//kkppll Laatuterien valmistajalta QQA100688 Top-Quality JF, Kongskilde, Mullerup APEVAUNUN TOP-QUALITY TERÄT Ko KK n a a a u e E asti a ajalta uality erup ERÄT ÄÄ NIVELAKSELIT REHULEIKKURIIN Hitsattavat sovitteet, piikit ja pultattavat terät Erikoisnivelakselit sekä varaosat maatalouteen APPPEEEVAA VV UU osat Laaja valikoima sovitteita myös kurottajiin (Dieci, JCB, Manitou, Volvo) 11.-18.2.2018 XX Ka rleby Vi n t er a cc o r d e on Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa Talviharmonikka XX K ok k ola n Koko ohjelma www.talviharmonikka.com www.lipputoimisto.fi Joululahjaksi elämyksiä! TI 13.2 WU WEI & PASCAL CONTET Wu Wei: sheng Pascal Contet: harmonikka LA 17.2 SUURI VIIHDEKONSERTTI Su 11.2 Kivikasvot: Satumaani Suomi-showkonsertti Snellman-sali klo 14.00 Snellman-sali klo 15.00 ja 19.00 Guardia Nueva Solisteina Teemu Roivainen ja Johanna Försti Kapellimestarina ja juontajana Raimo Vertainen Ke 14.2 Ei Huono! – Porista Pariisiin Näyttämöllä Jorma Uotinen sekä Trio Avec ja Helena Lindgren Ystävänpäiväkonsertti Konservatorio klo 19.00 To 15.2 klo 19.00 Lars Karlsson Band Svengaava meinikiä Göteborgista! Pietarsaari, Schauman-sali KLUBEJA PERÄKÄRRYSAUNAA YMS. Joskus niitä voi olla useampikin laumassa. Kyltti on tarkoitettu tienvarteen varoittamaan autoilijoita, jos tien läheisyydessä on käynnissä hirvijahti. Kaskela aloitti uransa MTV:ssä tv-kuuluttajana vuonna 1965. LUE TOTUUS Wincapitasta ja sen lopettamisesta Suomen viranomaisten toimesta, lakeja ja rati?oituja kansainvälisiä sopimuksia loukaten. . Hänen mukaansa ihmiset ilmoittelevat nykyään aiempaa herkemmin hirvihavainnoista. Kun vertaillaan Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen alueen tieosuuksia, eniten hirvikolareita on viime vuosina tapahtunut 8-tiellä Kalajoen eteläpuolella sekä kantatiellä 86 Ylivieskan ja Oulaisten välillä. Kaskela kuoli pitkäaikaiseen sairauteen Helsingissä lauantai-iltana. . Metsästäjien tavoitteena on ollut vähentää liikenteelle vaaraa aiheuttavien eläinten lukumäärää. Nyt seura on hankkinut varoituskyltit, jotka voidaan asettaa tien varteen hirvijahdin ajaksi. Vuonna 2016 Suomen teiltä tilastoitiin 1 881 hirvionnettomuutta. Tilastosta ei kuitenkaan ilmene, onko rajoituksia noudatettu onnettomuustilanteissa. MTV:n uutisten vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan mukaan Kaskelalla oli suuri rooli MTV:n uutisbrändin luomisessa. . Suurin osa ei kuitenkaan välitä mitään, ja pahimmillaan jopa huudellaan metsästäjille, Hirvi toteaa. Lähde: Liikenneturva Hirvimerkki on hidastuksen paikka Ylivieskan seudulla tänä vuonna jo toistakymmentä hirvikolaria Kaikilla osapuolilla vastuu liikenneturvallisuudesta Hanna Perkkiö YLIVIESKA (KP) Vanhempi konstaapeli Jari Viitanen muistuttaa, että metsästäjä ei koskaan ole turhaan tien varressa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme MAILA HOTAKAISEN muistoa ja otitte osaa suruumme. • Valinnaiselle summalle • Kuumakivihieronta 75,• Intialainen päähieronta 32/45,• Viiden tähden kasvohoito 100,• Tutustu myös kattavaan valikoimaamme erikoishoitoja, esim. –?Toissa sunnuntaina kävimme lopettamassa yhden, ja tämän viikon maanantaina alueelta ammuttiin pois kaksi, Hirvi kertoo. Toivottavasti ne saisivat meilläkin autoilijat hiljentämään vauhtia, Hirvi sanoo. . Kirjakaupoissa tai tilaa: ?ncapitals@gmail.com Ovh. Liikenneviraston tilaston mukaan näillä tieosuuksilla kirjattiin vuosiUudet varoituskyltit ovat lähdössä painosta metsästäjien käyttöön. -11 asti * Säästöhuolto, pieni: öljynsuodatin, tiiviste, synteettinen moottoriöljy ** Säästöhuolto, iso, ruiskutusmoottorit: öljynsuodatin, tiiviste, synteettinen moottoriöljy, sytytystulpat (paitsi 1,4/1,6 Turbo) (ei diesel), ilmansuodatin ja polttoaineensuodatin Tarjous voimassa 29.12.2017 asti Lehden C-osassa harrastelijamalminetsijöistä ja professori Ilmari Haapalasta kertovassa Oikaisu jutussa on painetussa lehdessä epätarkkuuksia ja virheitä, jotka on korjattu Keskipohjanmaan näköislehteen ja digijulkaisuun.. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen ja lieventää vammoja törmäyksen sattuessa. kestoja micropigmentoinnit ja erikoiskasvohoidot: www.nicepiste.. –?Siellä saattaa olla joko hirvi tai koira tulossa tielle. 65 € SURUKIITOKSET VERTIGO Boileau Narcejac Kainulainen: Psykologinen trilleri ihmismielen syövereistä. päivään mennessä jo 11 hirvikolaria Ylivieskan alueella, kun viime vuodelta vastaava luku oli vain kaksi. Aattona olemme kiinni. Tilanne on johtanut siihen, että myös metsästysseuran punaisia liivejä on näkynyt aivan valtatien tuntumassa. Omaiset 4499 .. Kuljettajan keino välttää onnettomuus on ajonopeuden laskeminen erityisesti riskiaikoina ja hirvivaara-alueilla . Jos jahtitilanteessa tiellä sattuu onnettomuus, Viitasen mukaan pääsääntöisesti vastuu on sekä autoilijalla että metsästäjillä. Ensi-ilta 3.2.2018 päänäyttämö www.kokkolanteatteri.fi AUTOHUOLTO www.autoastrom.. –?Ainakin Vihannin seudulla sellaisia on ollut käytössä. HANNA PERKKIÖ HIRVIONNETTOMUUDET . Kaskelaa jäävät kaipaamaan aviopuoliso, kaksi aikuista tytärtä ja lastenlapset. Ylivieskan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Vapola toteaa, että taustalla on sekä liikenteen että hirvikantojen lisääntyminen viime vuosina. Kaskela oli erittäin pidetty tvkasvo. Sisältää 79 € 129 € 239 € 169 € 269 € • katsastustarkastuksen • päästömittauksen • katsastuksessa käytön • katsastusmaksun KATSASTUSPALVELU Henkilöja pakettiautoille! OPEL-SÄÄSTÖHUOLTOPAKETIT Nelisylinteriset dieselja ahtaamattomat bensiinimoottorit vm. Myös nelostien osuus Kärsämäen pohjoispuolella on listan kärkipäässä. na 2012-2016 keskimäärin 3,23,8 hirvikolaria vuodessa. Henkilövahinkoon johtaneista hirvionnettomuuksista 97 % ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksilla. Ostaessasi Exuviancen monivaikutteisen Age Reverse -seerumin (hinta 89,40), ssaa a at LA AH H HJA AK KS S SI ssu uossitttuiim mm m man n v vo oitte ee em mm m me,, E Ev ve en nin ng R Re estto ora a ativ ve e C Co om m mplex xiin n ((arrv vo 52 2,-)) Jouluviikolla auki: ma-pe klo 9-18, la klo 9-13. Tilastot voivat vaihdella vuosittain yksittäisen kunnan alueella suurestikin, mutta hirvionnettomuuksien määrän kasvu on viime vuosina ollut valtakunnallinen suuntaus. Oman mausteensa soppaan tuo, että kyse on eläimestä, jonka liikkeitä ei aina voida ennustaa. Heijastava kyltti asetetaan telineeseen, ja tarvittaessa siihen voidaan asentaa vilkkuvalo lisähuomiota herättämään. –?Autoilijan pitää noudattaa varovaisuutta, ja metsästäjien pitää huolehtia tiellä liikkujien varoittamisesta. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui 144 ihmistä vuonna 2016. Viime viikkoina autoilijat ja hirvet ovat kohdanneet aiempaa useammin myös Savontiellä Ylivieskan ja Raudaskylän välisellä osuudella. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 7 UUTISET Hanna Perkkiö YLIVIESKA (KP) Kulunut vuosi on Ylivieskassa tuomassa piikin hirvionnettomuustilastoihin. Lisääntynyt tietoisuus ei kuitenkaan näy aina autoilijoiden käyttäytymisessä. Kaskela jäi eläkkeelle loppuvuodesta 2004. Uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut Leena Kaskela. Autoilijoiden pitäisi ymmärtää, että hirvivaaran merkki todellakin tarkoittaa hirvien kulkupaikkaa. Hän sai urallaan viisi parhaan naisesiintyjän Telvis-patsasta sekä elämäntyöpalkinnon Kultainen Venla -gaalassa vuonna 2015. Hirven mukaan tällainen avunpyyntö on melko harvinainen. Poliisin paikallaolo kuitenkin toi turvaa kaikille osapuolille. Kiitos kaikille Mailaa hoitaneille. Myös liukkaat kelit ovat viime aikoina tuoneet oman lisänsä. –?Kun metsästäjiä on liikkeellä tien varressa, osa autoilijoista hiljentää. Tieto eläinten liikkeistä kulkee myös sosiaalisen median kautta. . 9955 ONNISTU RUOKINNASSA Varaosat 0424 720 300 Hinnat alv 0% voimassa 31.12.2017 asti .... Hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 64 miljoonaa euroa. –?Jahti on voitu joskus aloittaa kauempaa, mutta maisema on vaihtunut nopeasti. Hirvien liikkumista syysaikaan lisää paitsi metsästys myös siirtyminen talvehtimisalueille. Siksi autoilijan pitää aina olla valppaana nähdessään punaliivistä porukkaa tien läheisyydessä. Kuukausi kun vielä pyydetään, niin sitten alkaa taas rauhoittua, Vapola toteaa. Nyt kun vielä liikennemäärätkin ovat kasvaneet, on moninkertainen mahdollisuus autoilijan ja hirven kohtaamiseen. Poliisin tilastoihin on päätynyt tänä vuonna marraskuun 10. – Ainahan hirvet ovat tiellä kulkeneet. Hän oli kuollessaan 77-vuotias. Kymmenen uutisten ankkurina hän aloitti vuonna 1981. Siksi varoituksia ei aina voida etukäteen antaa, Viitanen toteaa. Hirvi-isäntä Veli-Matti Hirvi Koskelan metsästysseurasta toteaa, että peltoaukeiden ja jokivarren hyvät ruokapaikat ovat houkutelleet eläimiä valtatien ja joen väliselle alueelle. –?Etenkin Ojakylän alueella Sievintien ja Kokkolantien varrella hirviä on näkynyt paljon. Ristirannankatu 7, 67100 Kokkola 010 322 6030 www.nicepiste.. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. HELSINKI (STT) MTV:n pitkäaikainen uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut. Tilanteen rauhoittamiseksi Koskelan metsästysseura pyysi toissa viikonloppuna poliisit avukseen, jotta autoilijat saataisiin hiljentämään jahdin ollessa meneillään. Niiden määrä kasvoi 4 %. Ajonopeutta pitää laskea niin, että autoilija pystyy reagoimaan tilanteeseen. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen alueella 8-tien lisäksi tilastoihin nousee valtatie 28 Kannuksen ja Kälviän välillä, jossa tapahtui yhteensä 24 hirvikolaria vuosina 2012-2016
–?Tämä on ympärivuorokautista hommaa. –?Olemme järjestäneet lähihoitajakoulutusta Raahessa jo kaksi vuotta. Vaikka Lassilat puhuvatkin sijaisvanhemmuudesta työnä, eivät he kuitenkaan sitä sanaa täysin allekirjoita. Raahen koulutuskuntayhtymä ei saanut järjestämislupaa lähihoitajakoulutukseen, joten Jedu järjestää sen Raahessa. Tästä hyvä esimerkki on Nivalassa valtakunnankin tasolla huippua oleva metallin laitekanta ja ELME-yhteistyö. Heille on enenevissä määrin tarvetta. Hänellä on työpaikkaohjaaja ja opettaja seuraa hänen edistymistään. Jos tätä ajattelisi pelkkänä työnä, niin eihän siitä mitään tulisi. Koulutuskeskus JEDU toimii edelleen kaikilla seitsemällä paikkakunnalla, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Siikalatva (Piippola) ja Ylivieska. . –?Ensi vuoden alusta on vain yksi laki ja asetus, jotka koskevat kaikkia, myös aikuisopiskelijoita. Tänä syksynä olemme esimerkiksi työstäneet joulukonserttia, jonka tuotto menee jäsenperheiden virkistyskäyttöön, Lassila kertoo. Lisäksi tukilapsia on kaksi. –?Jos murehtimaan ryhtyy, niin siitä ei loppua tule. –?Jos sijaislapsia ei olisi, kuuluisi täältä meidän olohuoneesta vain keinutuolin narina ja sanomalehtien rapina. Siihen voi vielä kysellä paikkoja. He eivät ehdi hoitaa kiireellisimpiäkään asioita, kun työmäärä on aivan liian suuri. Järjestämme yhdistyksen kautta myös tapahtumia. –?Voimme ottaa vaikka heti 170 opiskelijaa lisää, vielä eivät paikat ole täynnä. Tällä hetkellä ruokapöydän ääressä istuu viisi kouluikäistä sijaislasta, kun biologiset lapset ovat jo lähteneet maailmalle. SEIJA KRAPU KOULUTUSKESKUS JEDU . . Tutkinnot ovat laaja-alaisempia, ja niiden määrä vähenee nykyisestä noin 360 tutkinnosta 150 tutkintoon, mutta vastaavasti tutkintojen sisään tulee enemmän valinnaisuutta. –?On vain yksi näyttöihin perustuva tutkinto, jossa näytöt arvioidaan aidoissa työelämän tilanteissa. Osaajia, joiden ammattitaito valmistuessa on vuoden 2025 tasoa, vararehtori muistuttaa. –?Meitä pyydettiin viisitoista vuotta sitten yhden lapsen tukiperheeksi, ja suostuimme siihen. Haapavedellä on Opinpuuja Oulaisissa Herkkuvakka-harjoitusravintolat. Seija Krapu NIVALA (KP) Koulutuskeskus Jedussa ei ole jääty vatvomaan, miten kaikkia muuttuu, vaan on otettu vahva etunoja ja koulutettu opettajia muutokseen. Lasten kouluun, harrastuksiin ja esimerkiksi terapiaan kuskaamiset vievät suuren osan päivistä. –?Välillä tuntuu, että voisin iskeä taksi-kyltin auton katolle. –?Opettajan rooli muuttuu, hän on enemmän valmentaja ja ohjaaja. Meillä on hyvin laaja henkinen tukiverkosto ympärillämme. Osa opettajista kouluttaa työpaikkaohjaajia opiskelijoiden arviointiin. Infoja työnantajille on jo pidetty. Tällä hetkellä siellä on kaksi ryhmää ja uusi aloittaa tammikuussa. Lassilat kertoivat, että he päätyivät sijaisperheeksi sattumalta. Sen takia varmasti olemme jaksaneet tehdä tätä työtä näinkin kauan, Lassilat toteavat. Tämä johtaa myös siihen, että vaihtuvuus työntekijöissä on suuri, Ismo Lassila harmittelee. Täytyy vain elää päivä kerrallaan. –?Meidän päätehtävämme on kouluttaa tulevaisuuden osaajia työelämään ja jatko-opintoihin. Koulutukseen voi hakea läpi vuoden Sirpa Korhonen on tyytyväinen Jedun saamaan opetuksen järjestämislupaan. Lassiloiden kodissa Kälviällä on vuosien varrella asunut omien neljän biologisen lapsen lisäksi seitsemän sijaislasta. Näissä opetellaan oikeita töitä, järjestetään isoja tapahtumia, varsinkin catering-alalla, Sirpa Korhonen listaa. Yhdistys kuuluu Perhehoitoliittoon, jonka kautta saa tarvittaessa myös tukea, neuvontaa, ja juridistakin apua, mikäli sille on tarvetta. Me ollaan opiskelijoita varten, vararehtori Sirpa Korhonen kiteyttää uudistuksen merkityksen. Monipuolisemmat oppimisympäristöt Yksi uudistuksen tavoite on monipuolisemmat oppimisympäristöt. Lassilat toteavat, että vaikka raskaitakin päiviä on, niin tuovat lapset kuitenkin paljon iloa ja eloa päiviin. Luopumisen pelko on sijaisvanhemmuuden yksi varjopuoli. Yksikin sijaisperheen äiti sanoi, että mies nuortui kymmenen vuotta, kun taloon tuli lapsi, Ismo Lassila nauraa. Jokaiselle tehdään oman henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Meidän tehtävä on tarjota lapsille vakaa koti, jossa heidän ei tarvitse murehtia aikuisten asioita, Ismo Lassila toteaa. Kiintyminen ja välittäminen tuovat myös lapsille turvaa. Samaa ei tarvitse opiskella moneen kertaan, Korhonen tarkentaa. Sijaisvanhemmuus antaa ja ottaa. –?Yhdellä työntekijällä on vastuullaan aivan liikaa lapsia. Uudet jäsenet ja kannatusjäsenet, esimerkiksi yritykset, ovat tervetulleita mukaan. Lassilat kiittelevät heidän lasten syntymävanhempia hyvästä yhteistyöstä. . MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 8 UUTISET Martina Store –?Tätä työtä tekevän täytyy olla hieman pöhölö, muuten ei jaksa. MARTINA STORE Sijaisvanhemmuus ottaa ja antaa ”Tätä ei voi ajatella pelkäksi työksi” Yhdistys tukee perhehoitajaa Martina Store Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry tukee sijaisvanhempia, tukivanhempia ja perhehoitajia heidän työssään. Sijaisvanhemmuus on yhteispeliä syntymävanhempien, sijaisvanhempien ja sosiaalityön– Lapset tuovat elämäämme paljon eloa, toteavat viisitoista vuotta sijaisvanhempina toimineet Ismo ja Minna Lassila. Osa meille tulleista lapsista on tullut taaperoina, osa kouluikäisinä, yksi tuli kahden kuukauden ikäisenä vauvana, äiti Minna Lassila kertoo. Alkuvuodesta 2018 on tarkoitus perustaa eri alojen työelämäfoorumeita, joista saadaan toiveita ja palautetta työelämältä. Isovanhempien antaman avun lisäksi Lassilat ovat kiitollisia siitä, että jokainen sijaislapsi on otettu sukuun ja ystäväpiiriin avosylin vastaan. Toimipisteissä järjestetään koulutusta samoilla aloilla kuin tähänkin asti. Lisäksi opettajia kannustetaan 1–2 viikon työelämäjaksoille, jotta yhteys käytäntöön säilyy. Tilanne eteni sellaiseksi, että lapsi huostaanotettiin, ja oli luonnollista, että hänet sijoitettaisiin meille. Opiskelijoita kannustetaan kansainvälisille työssäoppimisjaksoille, jotta he saavat tuntumaa muiden maiden työelämään. Ammatillisessa koulutuksessa uudistuu rahoitus, ohjaus, toimintaprosessit, tutkintojärjestelmä ja järjestäjärakenteet. Koulutuskeskus JEDUn rehtorina toimii kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen. Lain lähtökohtana on opiskelijan osaamistarpeet. –?Opiskelija voi olla yli puolet opiskeluajasta työpaikalla, jos katsotaan, että hän oppii siellä parhaiten. Jokaiseen lapseen kiintyy. –?Olemme positiivisella mielellä, sillä hallinto ja byrokratia vähenee ja voimavarat voidaan keskittää opiskelijoiden yksilölliseen opettamiseen ja ohjaamiseen, sanoo Koulutuskeskus Jedun vararehtori Sirpa Korhonen. Koulutuskeskus JEDUlla on lisäksi kaksi vararehtoria ja kaikkiin toimipisteisiin valitaan koulutusjohtaja ja tarvittaessa koulutuspäälliköitä. Ajoittain joudumme pyytämään mummua ja pappaakin apuun, Minna Lassila toteaa. –?Yhdistyksen kautta saamme koulutusta ja tukea työhömme. Opetuksesta tehokasta ja työelämälähtöistä Jedu kouluttaa tulevaisuuden osaajia työelämään ja jatko-opintoihin yksilöllisyyttä unohtamatta Ensi vuoden alusta on vain yksi laki ja asetus, jotka koskevat kaikkia, myös aikuisopiskelijoita.. Nivalan kaikki opettajat ovat opintojen henkilökohtaistamiseen liittyvässä täydennyskoulutuksessa, ja kaikki muutkin Jedun opettajat koulutetaan tämän syksyn ja ensi vuoden aikana. Näin toteaa jo viidentoista vuoden ajan vaimonsa Minnan kanssa sijaisvanhempana toiminut Ismo Lassila. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän seitsemästä ammattiopistosta muodostuu Koulutuskeskus JEDU, joka aloittaa toimintansa 1.1.2018. Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Ismo Lassila toteaa, että vertaistuki on yhdistyksen tärkein anti. Sosiaalityöntekijöiden työmäärää he sen sijaan kauhistelevat. Liittyä voi perhehoitoliiton kotisivujen kautta, Lassila toteaa. Oppiminen työpaikoilla ja yksilölliset opintopolut lisääntyvät ja sääntelyä puretaan. – Jedussa ei muutoksia itketä, vaan keskitytään sen tuomiin mahdollisuuksiin ja keskitetään kaikki resurssit opiskelijoiden ohjaamiseen. Peruskoulun päättävät toki aloittavat edelleen yhteishaun jälkeen alkusyksystä, mutta muita nuoria ja aikuisia opiskelijoita voi ottaa milloin vain. Myös Haapajärvelle ollaan aloittamassa lähihoitajakoulutusta syksyllä 2018, ja uutena alkaa turvallisuusalan peruskoulutus Ylivieskassa ensi syksynä. Täyspäiväisesti sijaisvanhempina ja maatalousyrittäjinä toimivat Lassilat kertovat, että päivät täyttyvät arjen askareilla ja lasten kuskaamisilla. Jos joku meidän lapsista päätettäisiin palauttaa esimerkiksi takaisin syntymävanhempien luo, niin silloin täytyy vain ajatella, että hänen on parempi olla siellä. Aikaisempi työkokemus ja aikaisemmat tutkinnot otetaan huomioon. Yhdistykseen kuuluu tukiperheiden ja sijaisvanhempien lisäksi myös perhehoitajia, jotka hoitavat kotonansa vanhuksia. . –?Yhdistykseen voi liittyä ennen perhehoitajaksi ryhtymistäkin, ja se onkin hyvä väylä tutustua muihin perheisiin. Minna Lassila toteaa, että liikaa ei kannata miettiä. tekijöiden välillä. –?Kaikkien sijaislasten syntymäpäiville tullaan samalla tavalla kuin tultiin meidän biologisten lasten syntymäpäivillekin. Enää ei tarvitse lähettää todistuksia allekirjoitettavaksi minnekään, vaan ne allekirjoitetaan koulussa. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 50 jäsentä. Ei saa liikaa pelätä mitä elämä tuo eteen. –?Parturi-kampaajilla on oma Kaunokainen -hoitola, jossa voi harjoitella hoitamalla oikeita asiakkaita. Opiskelussa keskitytään vain siihen, mikä henkilöltä puuttuu
Mannerheimin salaisen asiakirjakansion (Kansio S-32) kopioihin ja marsalkan henkilökohtaisiin lausuntoihin, sekä laajaan kotija ulkomaiseen lähdeaineistoon. Glögi on valmistettu rakkaudella Ilomantsissa aidoista marjoista. Onnea 100-vuotiaille! Esimerkkilaskelma: Rahoitettava erä 2000,00, Alk. Myymälät ja Karkkainen.com Hautamäki: Suomi myrskyn silmässä Historiantutkija, opetusneuvos Erkki Hautamäen kirja on yhteenveto viimeaikoina paljon keskustelua aiheuttaneesta Talvisotamme 1939-1940 koskevista poliittisista taustatekijöistä. 31.17 /kk (3 kk). Norm hinnat 94,90-99,90 Alvar Aallon suunnittelema Aalto maljakko on suomalaisen muotoilun klassikko. Myymälät ja Karkkainen.com Emendo Saunalauantai kiulusetti Tyylikäs kiulusetti sisältää poltetun narukiulun ja kauhan sekä löylytuoksu saunalauantain 500 ml. 54,90 Fazer KONVEHTIBOXIT Fazerin suklaakonvehtiboxeista löytyy suosikki jokaiselle Yksittäin 3,90e/kpl Omar kermakaramelleja 320g Salmiakkitäytesuklaakonvehti 350g Mariannemix 320g Fazer Sinivalkoinen 320g Da Capo Suklaakonvehti 350g Sininen konvehteja 350g Liqueur Fills Liköörikonvehti 350g Julia Suklaakonvehti 350g Fazermint Suklaakonvehti 350g Fazerina Suklaakonvehti 350g Dumble Konvehtimix 350g Geisha Suklaakonvehti 350g Ylivieska 10 90 /3kpl XZ Niiskuneiti jouluämpäri Sisältö: XZ Muumi 2in1 sahmpoo+hoitoaine 250 ml, XZ Muumi Niiskuneiti selvityssuihke 150 ml ja Oxygenol Muumi Pikku Myy hammastahna 50 ml. Myymälät ja Karkkainen.com Kärkkäisen henkilökunta toivottaa hyvää Itsenäisyyspäivää 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille. E. Suuri osa kansasta pelkää Venäjää ja on valmis myötäilemään sitä, äänitorvinaan "vakauspolitiikkaa" ajavat poliitikot. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. Juhlavuoden Aalto-maljakot ovat suomalaisten suosimassa syvän ultramariinin sinisenä ja pohjasta löytyy Suomi 100 -kaiverrus. Aseta esim. Kaiverruksella varustettuja Aalto-maljakoita on saatavilla vain vuoden 2017 ajan. vuosikorko: 19,60 %, Luottokustannukset yht: 603,20, Kokonaiskustannukset: 2603,20 HERMANNIN JOULUGLÖGI 0,5 L Jokaisen glögiä rakastavan valinta jouluksi. 99,90 -20 % VAIN! 79 90 Norm. Saunan lämmössä öljy haihtuu ja levittää hyvää tuoksua. 36.29 /kk (3 kk) Fjällräven Kånken Suomi 100 reppu Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi valmistettu erikoismalli valkoisella värillä ja Suomen lipulla. Jokaisesta myydystä repusta Fjällräven lahjoittaa 2€ Itämeren suojeluun. 6,90 -14 % 5 90 Joulusaunaan tai lahjaksi! VAIN! 24 90 Norm. 72,23 /kk ( 36 kk) maksuajalla, Korko: 15%, Avausmaksu: 2.90, Kuukausimaksu: 2.90 , Tod. Ylivieska Norm. Ylivieska XZ Muumi ämpäri Sisältö: XZ Muumi shampoo 250 ml, XZ Muumi hajusteeton shampoo&vartalo 250 ml ja Oxygenol Muumipeikko hammastahna 50 ml Ylivieska VAIN! 7 90 9 90 Jouluista musiikkia -valikoima voi vaihdella myymälöittäin. saunan lauteille tai ikkunalle. Myymälät ja Karkkainen.com -17 % Kuningaskuluttajan testituloksen mukaan valittu parhaimpien nastakenkien TOP-Kärkikaksikkoon Älä anna liukkaiden yllättää! Polecat miesten ja naisten nastakengät -Testatut pohjat erinomaisiksi kehutut -Päällinen kestävä uusi softshell materiaali -Irroitettava kunnon sisäpohjallinen -Lämmin vuori -Waterproof kalvollinen eli täysin vedenpitävä -Kuminen kärkija kantavahvike sekä kannassa myös heijastin -Pitävä kumipohja, jossa kestävät teräsnastat -Koot: 36-46 Myymälät ja Karkkainen.com Norm. Pian 16 vuotta jatkunut tutkimus on perustunut Suomen marsalkka C. Tiputa 2-6 tippaa saunatuoksua poron kulhoon. 29,90 Alk. 29,90 -35 % 19 50 Iittala Aalto maljakko 160 tai 251 mm ultramariini Syksyn ylioppilaalle, tai joululahjaksi. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 9 Kärkkäinen Ylivieska, Ollilanojankatu 2. 8,90 Fredrikson karvalakki Ylivieska, Oulu, Lahti, Jyväskylä Norm. Väri: Ultramariini Sarjan nimi: Aalto Myymälät ja Karkkainen.com Rajoitettu erä! VAIN! 94 90 Alk. Myymälät ja Karkkainen.com 79 90 Alk. Juhlavuoden uutuus, Iittala Aalto maljakko ultramariini (251mm), jonka syvä, sinisyyttä hehkuva sävy on kunnianosoitus Suomea kuvaavalle värille, joka huokuu puhtautta ja lämpimiä ajatuksia kotimaastamme. G. 010 430 3000 www.karkkainen.com Reilusti edullista ostosaikaa: ma-la 8.00–21.00 su 10.00–21.00 19 80 Remes: Vapauden risti Horna-sarjan loppuhuipennus: Kansakunnan kohtalonhetket. 29,90 VAIN! 9 90 Emendo Saunaporo + eukalyptus 10 ml saunakoriste Saunaporo tuo saunaan miellyttävän tuoksun ja on samalla veikeä koriste. 31.17 /kk (3 kk) -22 % 6 90 49 90 Sidoste pörrösukat Kotimainen Useita erilaisia Valikoima vaihtelee myymälöittäin Myymälät ja Karkkainen.com Norm. Suomi kiehuu kriisien keskellä
79) 59 € JOULUKUUSI DELUXE 210CM 2 95 29 95 ÖLJYKYNTTILÄ 6KPL PALOAIKA N.55H 5 € PANDA SUKLAAKONVEHTEJA 500G 4 95 SAIMME VALIKOIMAAN TANSKALAISET NORDIC CHIC KALKKIMAALIT (norm. Elämä on täynnä mahdollisuuksia. Ja tietenkin se on Kia: kaikilla mausteilla ja seitsemän vuoden takuulla. 06 781 2500 info@medipunkt.. kulutus 4,2–5,2 l/100 km, CO 2 -päästöt 109–118 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Kia 24h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. 305 €/kk. 24.12. 050 584 8139, 050 407 8791 SK-KONEHUOLTO OY www.sk-konehuolto.?, info@sk-konehuolto.. MB-Mobile MB-Mobile Heinolankaari 1, KOKKOLA Automyynti puh. Kompakti crossover erottuu joukosta, ja sen ratissa olet aina tapahtumien keskipisteessä. autoveroton hinta 14.944,93 € + arvioitu autovero 3.045,07 € + tk 600 € = kokonaishinta 18.590 €. mittaukset, henkilöja pakettiautot (voimassa 6.11.2017 – 13.2.2018) Indolantie 4, 67600 Kokkola P. coccolita@amica.. 020 7571 256 www.mbmobile.. KLO 12-17. Käyttöetu alk. MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 10 Jänismaantie 22, 67800 Kokkola Puh. 455 €/kk, käyttöetu alk. Medipunkt tarjoaa sosiaalipalveluita kuten kotipalveluita, tukipalveluita ja siivouspalveluita. 18.590 € (sis. www.medipunkt.?. Aina ei jaksa tehdä kaikkea ja se on ihan ok. 020 7571 250 Huolto puh. TARVITSETKO HELPOMMAN ARJEN. Maksamme jalometallisi arvon Arvio kannattaa teettää ensitilassa, koska työskentelemme asuinalueellanne juuri nyt ja saatte palvelun maksutta. Valitse väripari, joka viimeistelee tyylisi. Myös muiden merkkien huollot ja korjaukset! VALTUUTETTU MERKKIKORJAAMO JA VARAOSAT Hinauspalvelu 044 313 8518 24h Sailokoski Sailokoski Au to m aa laa m o Ylivieska Pohjolantie 1, 84100 Ylivieska Pohjolantie 1, 84100 Ylivieska puh./fax (08) 425 373, 050 359 4380 puh./fax (08) 425 373, 050 359 4380 Can Am Lynx -huolto 050 5900 099 € Tule arvioituttamaan korusi ilmaiseksi ja muuta ne rahaksi. coccolita@amica . alk. 835 2555 vipkatsastus.. 28,90 ) Permonkaarre 109, PIETARSAARI • Avoinna ma-pe 9-18, la 9-15 Puh. (08) 420501 p p p p p p p (( ))) p p p p p p p p p ((( )))))))))) Avoinna: ma–pe 10–18 ja la 10–14 www.pyorapiste.. 6.12. EU-yhd. Palvelemme ma-ke 8-17 to 8-18 pe 8-16 Suomi 100 vuotta Tarjous 100 päivää € ääää Ota avuksi yrttien voima! Carmolis-kipugeeli Carmolis-karamellit KÄVELYKATU, PIETARSAARI Puh. 455€/kk Kia Stonic -mallisto alk. 723 6824 TERVEYSAITTA KY Valtakatu 5 YLIVIESKA, p. Sitä varten on Kia Stonic, valmiina rikkomaan rutiineja ja viemään sinut kohti seuraavaa päämäärää. Joulun myyjäisvalikoimiimme kuuluu runsas määrä joulun herkkuja. toimituskulut) Niille jotka haluavat erottua. Täysin uusi Kia Stonic Nyt ensiesittelyssä www.kia.fi @kiamotorsfinland Mallisto alk. 5,95) (á 2,99) LÄPIVIRTAUSLÄMMITIN 2000W AKKUSAUVAVÄÄNNIN TE-CD 3,6 LI AKKU 3,6V/1,5AH LI-ON KATKAISUJIIRISAHA LIU’ULLA TEHO 1800W TERÄ 210MM, 30MM, 48 HAMMASTA AUTOSTORE Vaunusepäntie 14, PIETARSAARI HUOLTO 044 562 2290 www.autostore.. Avoinna: MA-PE 8-16.00 • vuosihuollot • korjaukset • varaosat • vuosihuollot • korjaukset • varaosat • vuosihuollot • korjaukset • varaosat TRAKTORIT TASANGON PIPARIT 1,1KG MEILTÄ SUOSITUT SYLVANIAN FAMILIES TUOTTEET PUKIN KONTTIIN JOULUKUUN AUKIOLOAJAT: 3.12., 10.12., 17.12. 305 €/kk, Vapaa autoetu alk. Olemme hyväksyttyjä palvelusetelituottajia vammaisten ja vanhustenhuollossa Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla. 050-3617118, talousosasto 050-3675 483 ERKIN HALLI Erkin Hallin tarjouksia 19 95 119 € 2kpl (norm. alk. kulma@amica.. KATSASTUS 45 € sis. Vapaa autoetu alk. 9-12. KYSY LISÄÄ RAVINTOLOISTAMME. SULJETTU (norm. A A i A A Löydät meidät Facebookista NASTAKENKIÄ HYVÄ VALIKOIMA LAHJAKORTTI -VARMA VALINTA TARJOUS! HALTI tekninen alusasu naisille ja miehille PUKINKONTTIIN PYÖRÄPISTEESTÄ! 79 € 129 € 139 € 24 90 alk. Ota yhteyttä meihin, niin helpotamme arkeasi! 11 vuotta alalla! Puh. Testaamme myös leimaamattoman arvometallin ammattitaidolla. Kia-takuu 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. Mihin asioihin tarvitsisit apua. TÄNÄ JOULUNA VAIN PUKILLA KUULUU OLLA KIIRE! Kaikkea ei tarvitse valmistaa joulunakaan itse
Yhtiön tavoitteena on murskata 18 miljoonaa tonnia malmia vuodessa. KLO 11-18 Hanna Kauppinen KOKKOLA (KP) Koska louhittu malmi luonnollisesti sisältää uraania, se on järkevämpi ottaa hallitusti talteen ja myydä kuin jättää lopputuotteeseen. KP/JUKKA LEHOJÄRVI Uraani ja akkukemikaalit suunnitelmissa Terrafame etenemässä kohti kannattavaa liiketoimintaa ta Kuusilammen alue toimii nyt, ja seuraavaksi siirryttäisiin Kolmisopen alueelle. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 11 UUTISET Tarjoukset voimassa ma-ke 4.-6.12.2017 ellei toisin mainita w w w .k -c it ym ar ke t. pantit 2,40 raj. Mangaanissa piilee mahdollisuuksia Vuoteen 2012 Bolidenin Kokkolan sinkkitehdasta johtanut Harri Natunen kertoo Terrafamen etenevän tasaisen varmasti kohti kannattavaa liiketoimintaa. 1.PKT Fazer MAKEISRASIAT 320-350 g 10,38-11,35/kg 10 90 -26% -28% 24 -PACK Ilman Plussa-korttia 13,95/pak (1,46/l) sis. Talteenotettu uraani vietäisiin ulkomaille jalostettavaksi. Sinkkiä se tuottaa kaksi kertaa nikkeliä enemmän, mutta sinkin hinta on puolestaan alhainen nikkeliin verrattuna. 3 pkt/tal. 10 95 Myllyn Paras TORTTUTAIKINA 1 kg 1,69/kg 1 69 PKT Ingman VANILJAKERMAJÄÄTELÖ 1 l ei laktoositon, 1,00/l, raj. Terrafame kertoi muutama viikko sitten hakevansa lupaa uraanin talteenottoon. 2,40 Yksittäin 3,89/rs (11,11-12,15/kg) Ilman Plussa-korttia 1,39/pkt (1,39/l) ONNEA SUOMI 100-VUOTTA! 3 RS PALVELEMME 6.12. 2 pak/tal. Toiminnan aloittaminen vaatisi vielä kymmenen miljoonan euron investoinnin. Näin näkee kaivosyhtiö Terrafamen teknologiajohtaja Harri Natunen. –?Talteenottolaitokseen on aiemmin investoitu 75 miljoonaa euroa. – Tilanne ei ole niin huono kuin yleisesti ehkä annetaan ymmärtää. –?Malmissamme on korkea mangaanipitoisuus. –?Se tarkoittaisi sitä, että akuissa käytettävien koboltin ja nikkelin kysyntä kasvaa voimakkaasti, nikkelin kohdalla 400?000 tonnia vuodessa, Harri Natunen mainitsee. Ympäristölupahakemukseen on merkitty vuotuiseksi uraanin tuotantomääräksi maksimissaan 250 tonnia. Ilman Plussa-korttia 3,89/pkt (7,78-9,73/kg) -18% 3 PKT PARASTA PALVELUSTA: PARASTA PALVELUSTA: TUOREESTI PARAS NAUDAN KULMAPAISTI palana ja jauhettuna, Suomi Talon parempi KARJALANPAISTI Suomi Naudan ENTRECOTE ja ULKOFILEE Suomi Poron PAISTIKÄRISTYS Suomi Birkala KYLMÄSAVUKIRJOLOHIFILEESIIVUT Suomi Pihvisonnin SISÄFILEE Suomi Tuore KIRJOLOHENMÄTI Suomi 9 95 KG 18 95 KG 29 95 KG 29 95 KG 36 95 KG 39 90 KG Kantolan VALITUT KEKSIT 175 g 5-parasta, 22,80/kg 3 99 PKT Juustoportin HERKUTTELUJUUSTOT 175-250 g 19,96-28,51/kg 4 99 KPL Valio Viola TUOREJUUSTOT 200 g 9,75/kg 1 95 RS 9 95 KG PARASTA PALVELUSTA MA-TI Atria porsaan SISÄFILEE pehmeän pippurinen 8 95 KG Atria perinteinen KARJALANPAISTI 700 g 8,50/kg 5 95 RS SUOMI VADELMATÄYTEMUNKKI RIISIPIIRAKKA 6 kpl/390 g 5,00/kg CM PAISTOSTA 1.KPL 1 95 PS Rönkä lämminsavustettu PORONPAISTISIIVU 100 g 39,50/kg 3 95 PKT Pepsi, Pepsi Max tai Hartwall Jaffa VIRVOITUSJUOMAT 0,33 l 24-pack 1,08/l, sis. pnt. Ensimmäiset kuparin koetoimituksensa Terrafame tekee joulukuun aikana.. Kasvavan kysynnän arvioidaan nostavan myös nikkelin maailmanmarkkinahintaa. Suurimman osan tuloistaan, noin 75 prosenttia, Terrafame saa nikkelistä, jonka hinta on nyt korkealla. Lisäksi kaivos tuottaa kobolttia, joka myös on tällä hetkellä markkinahinnaltaan hyvä. –?Me emme suunnittele tehdasta, pelkästään raaka-aineiden tuotantoa, hän täsmentää. –?Talteenotto olisi hyvä lisä, mutta ei ratkaiseva tekijä liiketoimintamme näkökulmasta, Natunen sanoo. Natunen korostaa, että Terrafame ei ole suunnittelemassa litiumkarbonaattiakkuja valmistavaa tehdasta. Terrafamen kaivosalue on kaikkiaan noin 60 neliökilometrin kokoinen, josta vajaat puolet on rakennettu. Esiintymä jakautuu kahteen alueeseen, joisTerrafamen teknologiajohtaja Harri Natusen mukaan uraanin hallittu talteen ottaminen malmista on järkevämpi ratkaisu kuin sen jättäminen lopputuotteeseen. 1 erä/tal. 0105 379 100 MA-LA 8-21, SU 11-21 Naapurin Kananpojan RINTAFILEET 600 g maustamaton, hunaja-timjami ja chimicurry, 8,25/kg 4 95 RS Snellman PORSAAN ULKOFILEE ja JUHLAFILEE 4 95 KG TUORE LOHI 1-2 kg kokonainen, Norja 5 95 KG Tuore ruodoton LOHIFILEE Norja 9 95 KG BANAANI Costa Rica 79 KG OMENA Suomi 1 99 KG Lapin PUIKULAPERUNAT 2 kg 1,48/kg 2 95 PS 9 50 3 PKT Juhla Mokka KAHVI 400-500 g suodatinja pannujauhatus, myös tumma paahto, tosi tumma ja luomu, 6,33-7,92/kg, raj. Helppoliukoinen mangaani saattaa olla tulevaisuuden mahdollisuus, mutta vielä sitä ei ole tuotteistettu, Natunen sanoo. 24%) KOKKOLA Heinolankaari 9, puh. Laskelmien mukaan tuolloin peräti 25 prosenttia uusista autoista olisi sähkötai hybridiautoja. –?Meillä on läntisen maailman suurin nikkeliesiintymä, mutta pitoisuudet ovat alhaiset. Ei akkutehdasta, vain raakaainetuotantoa Paitsi uraanin talteenottoa, Terrafamessa suunnitellaan myös akkukemikaalien tuotantoa. Jos lupa talteenottoon saadaan, se voitaisiin aloittaa Sotkamossa arviolta vuoden 2019 lopulla. Mutta kun maine on mennyt, sen takaisin saaminen on vaikeaa, Natunen viittaa Talvivaara-varjoihin. Yhtiö näkee suuria mahdollisuuksia sähköautobuumissa, jonka arvioidaan olevan todellisuutta vuoteen 2030 mennessä. alv. fi Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis
Nyt kaupoissa näkyy aika paljon juhlavuoden tuotteita esille laitettuina. Olkipukin leikkimielisellä Twitter-tilillä kerrottiin pukin seisseen paikallaan aurinkoisena sunnuntai-aamuna. Tapa ei perustu Koraaniin. Ruokakaupasta löytyviin yhtiön juhlavuosituotteisiin kuuluu esimerkiksi ruisleipää, ksylitolipurkkaa ja suklaata. –?Silloin olemme lähestyneet ystävällisellä huomautuksella. palkit, hyllyt, lattiat, muotit, ym.. 14,90 € Mari Areva TURKU (STT) Lahjatavaroiden kuumin sesonki on vasta alkamassa, mutta Suomi 100 -juhlavuoden tuotteiden myyntiä voi jo pitää hyvänä, arvioi Suomi 100 -organisaation pääsihteeri Pekka Timonen. –?Tosin itselleni ei, eikä varmaan kuluttajillekaan, ole täysin selvää, millä kriteereillä Suomi 100 -merkki on saatu. Kriteerit eivät avaudu kuluttajalle Tavalliselle kuluttajalle Suomi 100 -tavaramerkki näyttäytyy selkeän brändin sijaan kotimaisuudesta kertovan Avainlipun kaltaisena tunnuksena, arvioi Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara. –?Meille oli itsestäänselvää, että emme lähde tekemään uutta tuotetta, vaan hyödynnämme valittujen tuotteiden markkinointiviestinnässä niiden vahvaa suomalaista pohjaa, Eerola sanoo. Joissain muslimiyhteisöissä miehellä on perinteisesti ollut oikeus erota vaimostaan yksinkertaisesti sanomalla avioerosana kolmesti. Lipponen Ky Karvoskylä Nivala, (08) 447 015 ma-pe 8–17, la SULJETTU www.vaneria.fi Kauppaa jo vuodesta 1923! KÄRRYT PERÄÄN JA KAUPANTEKOON!!! TOSI EDULLISTA PÄTKÄPELTIÄ 2,5m, 3m, 3,5m ja 4m. Olkipukki on palanut 30 kertaa ja tuhotyön tai ryöstön uhriksi se on joutunut seitsemän kertaa. Pukki joutuu lähes joka vuosi ennen pitkää tuhopolton uhriksi, ja seuraavan joulun alla rakennetaan uusi pukki. Tässä se poikkeaa esimerkiksi Avainlipusta, Aspara pohtii. Kansalaisten kiinnostusta Suomi 100 -tuotteisiin on kuitenkin mitattu. 5 leipomotuotetta) Seuraava kakkubuffet la 16.12. Tuotekirjo ulottuu siivousvälineistä designlasiin, kaurahiutaleisiin ja Suomi 100 -suklaakonvehdit on yksi tuotteista. Piraatti-t-paidoille huomautus Suomalaisuuden mielikuviin tunnus Asparankin mukaan kiistatta liittyy. Intia yrittää kitkeä pika-avioerot GÄVLE (STT–TT) Kuuluisa Gävlen olkipukki vihittiin sunnuntaina käyttöön Ruotsissa. Säiliöaluksella kukaan ei tiettävästi loukkaantunut. Eerolan mukaan itsenäisyyden satavuotisjuhla luo kauppoihin uuden sesongin. Myöskään tuotteiden tai palveluiden kotimaisuusasteesta ei Suomi 100 -tiedotteissa lausuta mitään. Hän kuvailee tapauksia ”t-paitapainatusten” tapaisiksi. PÖRHÖN AUTOLIIKE OY – Lankapuhelinliittymästä 0,0835 /puhelu + 0,1669 /min (alv 24%) – Matkapuhelinliittymästä 0,1669 /puhelu + 0,17 /min (alv 24%) Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Arkisin klo 9-17, la klo 10-14 puh. LEVYT NÄPÄKÄSTI MÄÄRÄMITTAAN! • VENEVANERIA 6.5/9 mm 6000x1500 • FILMIVANERIA 6.5-50 mm • MUOVIPINTAISTA VANERIA 4-30 mm • HAVUVANERIA 5-50 mm • VALKEAA VANERIA 6.5-18 mm • MAXILEVYJÄ 9-31 mm HETI VARASTOSTA! 4.-9.12. Suomi 100 -tunnuksen saaneen yrityksen ei tarvitse olla suomalainen. Kadonneiden joukossa on laivan kapteeni. palkit, hyllyt, lattiat, muotit, ym.. Lajin nimi tulee tummista raidoista eläimen vartalossa. Hai ei kuitenkaan pelästynyt vaan hyökkäsi amerikkalaisnaisen jalkoihin. Etenkin suklaan ja purkan myyntiin Suomi 100 -merkillä on ollut merkittävä vaikutus. Yonhap-uutistoimiston mukaan kaikilla matkustajilla oli pelastusliivit, mutta useisiin iski hypotermia. Tiikerihai tappoi amerikkalaisturistin Costa Ricassa SOUL (STT–AFP) Etelä-Korean länsirannikolla 13 ihmistä kuoli ja kaksi on kateissa veneonnettomuudessa sunnuntaina, kertoo maan rannikkovartiosto. Kalastusaluksessa oli 20 matkustajaa ja kaksi työntekijää. Esimerkiksi Fazer haki tunnuksen jo ennestään suositulle suklaalle: Fazerin Sininen valikoitui Suomen arvostetuimmaksi brändiksi Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden tutkimuksessa tänä vuonna. Henkensä menetti 49-vuotias amerikkalaisnainen. –?Toimitusmääristä tiedetään, että ainakin kauppaa tuotteet ovat kiinnostaneet. Tuotteiden lopulliset myyntimäärät selviävät ensi vuoden puolella. (08) 420 730 tai 0440 680 711 Tervetuloa! 3 ,50 € Koko joulukuun kahvi ja joulutorttu 8hlö 28,00€ 12hlö 36,00€ 20hlö 52,00€ PYYDÄ TARJOUS KAHVITUKSIIN, toimitukset veloituksetta Ylivieskan sekä Kokkolan keskustan alueella, tilauksen summan ylittäessä 50,00€! Puh. 044 068 0717 14,90€ /kpl JOULUHALKO Maakunnan maistuvimmat joulutortut lähileipomostasi! JOULUKORI (sis. Gävlessä jännitetään Onnea 100-vuotiaalle lehdelle Autoliike siellä missä sinäkin. –?Tältä pohjalta merkin vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen on varmaankin positiivinen. Tiikerihai on yksi vaarallisimmista hailajeista, ja merkittävä osa ihmisten kimppuun hyökkäävistä haista on nimenomaan tiikerihaita. Suomi 100 -tavaramerkin omistaa valtioneuvoston kanslia. Hae omasi!!! ERÄ 30x385x3330 viira/?lmi esim. VAIN @micks_official Kauppakeskus Chydenia Ma-pe 10-19, la 9.30-16 su 12-16 ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ SULJETTU Kauden maku: GLÖGI-VALKOSUKLAAPIPARIJUUSTOKAKKU (gluteeniton & laktoositon) TORIKATU KOKKOLA Deli & B?kery Deli & B?kery KORJAAMONTIE 12, YLIVIESKA ma-pe 7-17, la 9-14 Puh. Syyskuussa samaa kysyttiin Suomi 100 -tapahtumiin osallistuneilta. Kuolleiden lisäksi 7 ihmistä vietiin sairaalahoitoon. Muut sukellusretkelle osallistuneet säilyivät vammoitta. Tänä vuonna on panostettu kameroihin ja valvontaan pukin ympärillä, jotta se selviäisi vuodenvaihteeseen. Tuotekirjo ulottuu siivousvälineistä designlasiin ja kaurahiutaleisiin. Toteuta kotiunelmasi Jetta-Talon kanssa! jetta-talo.fi KYSY TALVIRAKENTAJAN EDUISTA! N N Karvoskylällä ne kaupat tehdään! V. Erityisesti kuluttajat kertovat arvostavansa elintarvikkeiden kotimaisuutta. Heistä viidesosa kertoi tehneensä tavarahankinnan. Juhlavuoden aikana merkin luvatonta käyttöä on tullut ilmi muutaman kerran, pääsihteeri Timonen kertoo. Kuutisenkymmentä virallista kumppaniyritystä ja parisataa pienyritystä on saanut juhlavuoden tunnuksen käyttöönsä. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Juhlavuosi tekee itsenäisyyspäivästä kauppasesongin makeiset suosiossa Suomi 100 -tuotemerkki näyttäytyy kuluttajille epämääräisenä mutta positiivisena, arvioi markkinoinnin professori. (08) 420 730 TORIKATU 25, KOKKOLA ma-to 7-16, pe 7-18 , la 9-15 Puh. Monet merkin saaneet tuotteet ovat kuluttajille tuttuja. Etelä-Koreassa 13 kuoli veneonnettomuudessa DELHI (STT) Intian parlamentti harkitsee muslimimiesten rankaisemista kolmen vuoden vankeustuomiolla, jos he yrittävät erota vaimostaan sanomalla kolme kertaa peräkkäin sanan talaq eli avioero. KAIKKI NORMAALIHINTAISET TUOTTEET TI 5.12. A L V I T A L A S Etu -24% normaalihintaisista tuotteista voimassa vain tiistaina 5.12.2017. Sunnuntain onnettomuus oli pahin sitten vuoden 2015 syyskuun kalastusveneonnettomuuden, jossa kuoli 15 ihmistä Jejusaaren lähellä. SALAOJAPUTKET RUMPUPUTKET ERISTEET (villa, styrox, styrofoam) KIINNITYSTARVIKKEET TOIMITUSMYYNTINÄ VAIKKAJAMITÄ!! 6.5-40 mm MUOVIPINTAISTA VANERIA 4-30 mm 5-50 mm 6.5-18 mm 9-31 mm HETI VARASTOSTA! LEVYT NÄPÄKÄSTI MÄÄRÄMITTAAN! 30x385x3330 viira/?lmi esim. Asiasta kertoi BBC. Costaricalaisen La Nacion -lehden mukaan opas huomasi hain lähestyvän ja yritti pelotella sitä pois. 020 762 44 Henkilökunnan Jouluruokailun vuoksi suljemme liikkeemme tänään poikkeuksellisesti klo.15.00 TERVETULOA Herlevi Kari | 040 5330353 Kinnunen Matias | 0400 178 821 Taka-Eilola Aki | 050 343 7462 LISÄTIETOA! KOTIIN! HAAVEILETKO UNELMIESI KODISTA. KYLLÄSTETTYÄ TERASSIVÄRKKIÄ vihreä ja ruskea 28x95 ja 28x120 KYLLÄSTETTYÄ LANKKUA 48x98, 48x123 ja 48x148 KEITTIÖN TYÖTASOJA Koot 30×600–620×3020 Paljon eri värivaihtoehtoja. Seonchang-1 -niminen matkailukalastusalus oli törmännyt polttoainetta kuljettaneeseen säiliöalukseen kello kuudelta aamulla paikallista aikaa lähellä Incheonin kaupungin satamaa. Sairaalaan joutunut opas oli 26-vuotias paikallinen mies, joka sai vammoja jalkoihinsa. Timosen arvion hyvästä myynnistä vahvistaa Fazerin kumppanuusohjelmasta vastaava viestintäjohtaja Liisa Eerola. MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 12 UUTISET SAN JOSE (STT–AFP) Keski-Amerikassa Costa Ricassa tiikerihai tappoi sukeltamassa olleen matkailijan ja vahingoitti tämän mukana ollutta sukellusopasta. Olennaista on ollut, että yrityksellä on aktiivista toimintaa Suomessa ja se osallistuu juhlavuoteen tuotteen lisäksi jollakin yleishyödyllisellä tavalla. Nykyaikana pika-avioeroja on alettu ottaa toistamalla sanaa tekstiviestissä tai sähköpostissa. Costa Rican ympäristöministeriö painottaa, että kyse on yksittäistapauksesta eikä vastaavaa ole tapahtunut aiemmin. Kuutisenkymmentä virallista kumppaniyritystä ja parisataa pienyritystä on saanut juhlavuoden tunnuksen käyttöönsä. Keväällä kolmannes yli 15-vuotiaista kertoi Tilastokeskuksen tutkimuksessa olevansa kiinnostunut ostamaan jonkin Suomi 100 -tuotteen. Suuri osa kuluttajista kertoo tutkimuksissa arvostavansa tuotteiden ja palveluiden kotimaisuutta, hän tietää. Käytännössä ostopäätöksiä ohjaavat myös hinta ja tavaroiden kohdalla vaikkapa kansainvälisten merkkien houkuttelevuus sekä nettikaupan helppous. –?Normaalitilanteessa itsenäisyyspäivä jää myynnissä joulun jalkoihin
Jos sinne en pääse, sitten hiihdetään oman ikäluokan kisoissa Vuokatissa, tammikuussa 18 vuotta täyttävä Poikkimäki sanoo. Unkarin kisa rytmitti koko kilpailukautta, kun sitä ennen oli leirityskin. Satunnaisesti myös keihäänheitto ja kuulantyöntö. – Ei minulla ole ensi kesälle mitään metri mittaa, mitä pitäisi yrittää. –?Miskan vauhtia tulee talven aikana seurattua aika tarkkaan, sillä hän on yksi hyvä vaihtoehto nuorten MM-kisajoukkueeseen, vaikka onkin vähän nuorempi. Saan käydä siellä kotoa. Ei siinä lajissa koko kaikkea ratkaise, sanoo kaustislainen Joonas Kivinen, jonka tekemiä ohjelmia noudattaen on pikkusisko Julia Kivinen edennyt ikäluokkansa huipuksi. Kestävyysominaisuuksien osalta Miska on todella lupaava. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 13 URHEILU YHTEYSTIEDOT: Urheilun toimitussihteeri: Jarno Herranen 020 750 4422 Osaston esimies: Juha Savela 020 750 4420 Urheilutoimitus: 020 750 4425, urheilu@kpk.. Olin eka kertaa edustamassa Suomea ja kilpailijoita oli eri maista. Nuorempana Poikkimäen esikuvina olivat Matti Heikkinen ja Petter Northug. Pekingin kisoihin on aikaa vielä yli neljä vuotta, siinä ajassa ennättää tehdä paljon, Poikkimäki pohtii. –?Iivon esimerkki on minulle tärkeää. Julia Kivinen oli vuonna 2017 alle 18-vuotiaiden maailmantilastossa ali-ikäisenä sijalla 14. yleisurheilulle otolliset. Paino: 73 kg. Menestyminen kansainvälisissä kisoissa oli yksi uusi luku nuorukaisen hiihtäjätaipaleella. Moukari tuli lopulta lajiksi yhtenä keväänä, kun en allergian vuoksi pystynyt oikein juoksemaan. Siinä Sievin Sisun 17-vuotiaan Miska Poikkimäen tärkeimmät saavutukset menneen talven hiihtoladuilta. Varsin raakile siis hiihtäjäksi. . Julia Kivinen tähtää U18-ikäluokan EM-kisoihin, jotka pidetään siis melkein kotikentällä. Ja miksikäs ei. Suomi vei maailmanmestaruuden Kanadan Mississaugassa pelatussa turnauksessa voitoin 2–0. –?Niinhän se on, että hiihdon tapaisessa kestävyysurheilussa pystyy helposti kehittymään 25-vuotiaaksi saakka. Sitten sain kannustaa muita. Laji: Moukarinheitto. . – Melkein kaikki muut siellä soittavat, mutta minä olen yleislinjalla. Voin käydä aamuharjoituksissa ja harjoituskertoja tulee viikkoon sellaiset 8–12, lukion ekaluokkalainen tietää. Julia Kivinen aikoo käydä lukion neljässä vuodessa. – Oma laji oli ohjelmassa heti kilpailuviikon alussa. Tuon jälkeen Miskan hiihtoja on tullut seurattua paljon ja aika hyvin olen hollilla Miskan kehityksestä, Halonen kertoo. Kavereiden kanssa tuli ravattua pelaamassa aina kun oli aikaa. Päätä ei huimaa kisata vanhempien seassa, ja sieltäkin lähdetään mahdollisimman hyvää sijoitusta hakemaan. Joonaksen vinkeillä harjoitellaan Kaustisen Urheilutalossa ja Nikulan heittopaikalla jo neljättä kautta. Päätä ei huimaa kisata vanhempien seassa, ja sieltäkin lähdetään mahdollisimman hyvää sijoitusta hakemaan. –?Pidän Miskaa erittäin potentiaalisena kaverina. Iivo on esimerkki siitä, että täältäkin voi nousta ihan parhaaksi, Poikkimäki selvittää. 2001. –?Takaraivossa on yksi iso tavoite, ja se on Pekingin olympialaiset vuonna 2022. Ei pelkästään kovat tavoitteet tai puheet, vaan kaikki arjessa tapahtuva tekeminen on laadukasta, Halonen pohtii. Julia Kivinen yksi parhaimmista ”Voin nähdä, että heitän moukaria vielä kymmenen vuodenkin päästä”. Harjoittelumahdollisuudet ovat Kaustisella tähän lajiin ihan yhtä kuin Kuortaneella. Eli Julia Kivinen lähtee viimeiseen kevyemmän heittovälineen kesään noin kolmen metrin takamatkalta. Ennätyksensä 66,71 (3 kg:n moukari) Iisalmen SM-kisoissa heittänyt Kivinen voitti EYOFmestaruuden lopulta aika selvällä erolla. Takaraivossa yksi iso tavoite Miska Poikkimäki aikoo olla mukana, kun olympiamitaleista hiihdetään Pekingissä 20-vuotiaiden kisat ovat tavoitteena, vaikka vastassa onkin pari vuotta minua vanhempia hiihtäjiä. . . Uutisia näistä tapahtumista löytyy KP24.. Halosen mukaan lapsuuden monipuolinen liikuntakattaus näkyy Poikkimäen motoriikassa. Jo parin kuukauden päästä tiedetään, täyttyikö ensimmäinen välitavoite. Miska oli 13-vuotias, kun hän nousi valmentamaani Keski-Pohjanmaan piirijoukkueeseen. Samalla huolehditaan tekniikasta. Tavoite on mielenkiintoinen, sillä Sveitsissä kisataan vain 20ja 23-vuotiaissa. Jarno Herranen, teksti Heidi Lehikoinen, kuvat Miska Poikkimäki opiskelee toista vuottaan Vuokatin urheilulukiossa. Halonen ei pidä tavoitteita tuulesta temmattuna. Pekingin olympialaisten aikaan Poikkimäki on vasta 22-vuotias. Hänen ketjukaverinsa Marjukka Virta rohmusi tehot 1+4. Se lievensi jännitystä, Julia muistelee. yleisurheilun parissa. PM-kisat antoivat hyvin infoa, että ihan kärjen vauhdissa mennään. Harrastuskirjoon kuului mm. Sen ajan nyt 16-vuotias Julia on harrastanut moukarinheittoa tosimielellä. – Niin. Miskalla on hyvä mahdollisuus nousta hiihtäjänä korkealle, lähtökohdat siihen ovat hyvät, Halonen selvittää. Asuu ja opiskelee Vuokatissa. Miska voi kuulua nuorten maajoukkueeseen jo ensi keväänä, Halonen linjaa. Nuorella urheilijalla tulee olla unelmia, tavoitteita ja esikuvia. . Suomi uusi ringeten maailmanmestaruuden lyömällä toisessa MM-loppuottelussa Kanadan 11–5. N17-sarjan Suomen ennätys on vain muutaman vuoden takaa. . Onnistuneen kauden jälkeen Poikkimäen on ollut helppo asettaa uusia tavoitteita. Miltä Poikkimäen tavoitteet kuulostavat. – Olin varmaan kuuden – seitsemän vanha, kun olin jo Pohjan-Veikkojen harjoituksissa. –?20-vuotiaiden kisat ovat tavoitteena, vaikka vastassa onkin pari vuotta minua vanhempia hiihtäjiä. Harjoitteluolot ja valmennus ovat siellä mm. KP-V:n Kivinen suuntaa kuitenkin aamuisin tutusta Puumalasta Kaustisen Musiikkilukioon. –?Jääkiekkoa, pesäpalloa, jalkapalloa, salibandya ja milloin mitäkin. Siinä on liikuntaa sopivasti ohjelmassa. . Kyllä Julia olisi sinne kuulunut. Senkin suojissa toimii urheilupainotteinen linja. – Se oli hienoa. Molemmat vielä pidemmälle moukaroineet 2001-syntyneet ovat eurooppalaisia ja siten mahdollisia kilpakumppaneita ensi kesän EM-areenalla. Ryhmän tärkeimpiin kilpailuihin kuuluvat nuorten SM-kilpailujen ohella vuosittain järjestettävät nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut (PM), joka toinen vuosi järjestettävät Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit (EYOF) sekä neljän vuoden välein järjestettävät Nuorten Olympialaiset (YOG). Ikäluokkansa lahjakkaimpiin hiihtäjiin kuuluva Poikkimäki on ollut tuttu näky SM-kisojen tai Koululiikuntaliiton mestaruushiihtojen palkintokorokkeella. Kesäiset karnevaalit ja talvimestaruudet kertovat mieltymyksestä tähän tekniseen voimalajiin. – Julia on tehnyt tarvittavan kisarajan jo tänä vuonna, mutta toki tuloskunto pitää osoittaa siinä alkukesästä. Ja ihan hyvin jää aikaa kavereillekin, Julia Kivinen naurahtaa. Hopeaa ja pronssia nuorten PM-kisoista. Julia Kivisestä tuli urheilija sangen luontevasti. Ennätykset sarjassa N17: kolmen kilon välineellä 66,71 (SE 69,79) ja neljän kilon välineellä 53,27 (SE 59,95). Reisjärveltä lähtöisin oleva Juho Halonen on yksi nuorten maajoukkueen valmentajista. –?Miska on todella taitava suksien kanssa. Jännitti aika paljon, mutta onneksi oli paljon väkeä kannustamassa. . –?Kyllä se oli nappikausi. Hyvä niin. Isä-Hannu oli aikanaan melkoinen hiihtäjä ja äiti-Niina juoksi ja hyppäsi nuoruudessaan. Voin nähdä, että heitän moukaria vielä kymmenen vuodenkin päästä. Pituus: 182 cm. Kotikunta: Sievi. . Poikkimäki kertoo harrastaneensa pienestä asti liikuntaa monipuolisesti. tanssi viiden vuoden ajan. Kun siihen lisätään vielä hyvä elastisuus, kaikki tärkeimmät ominaisuudet ovat kunnossa. –?Ennen Norjan PM-hiihtoja minulla ei oikein ollut tietoa siitä, millaista kansainvälinen vauhti on. kolme henkilökohtaista SM-kultaa (sarjat T14, T15 ja T16), kaksi joukkuekultaa sekä kotiringistä heitetty talvimestaruus. Kävi miten kävi, mutta nuokin kisat ovat vain yksi välitavoite. Nyt esikuvana toimii toissa talven olympiavoittaja ja viime talven maailmanmestari Iivo Niskanen. Ranking: Vuonna 2017 maailmantilastossa 14:s, 2001-syntyneistä kolmas. Poikkimäki on nyt samalla reitillä, jota pitkin Iivo Niskanen nousi maailman kärkihiihtäjiin. Heittoharjoittelu lisääntyy keskitalvea kohti ja helmikuinen talvimestaruuskisa on ensimmäinen kilpailu, johon ”vähän” tähdätään. Heti kotiin tultua sai alkaa keskittymään SM-kisoihin ja välissä piti treenatakin. Se, mihin Poikkimäki lopulta yltää, nähdään tulevien vuosien aikana. –?Olen tuntenut Miskan jo pitkään. Hän ei ole missään leirityksessä mukana, mutta saa liitolta tekniikkavalmennusta Jarmo Pöyryltä ja voimapuolen ohjeita Pekka Seppälältä, valmentaja-Joonas avaa. Nopeus ja tekniikka ovat kuitenkin Julian parhaat puolet moukarinheittäjä. MISKA POIKKIMÄKI . Poikkimäki on asettanut itselleen kovat tavoitteet. . Saavutuksia viime talvelta: EYOF-kisoista kultaa 7,5 kilometrin perinteisen kilpailusta ja hopeaa sprintissä. Opiskelun ja urheilemisen yhteensovittamisessa ei ole ollut vaikeuksia. Mitään ei jäänyt hampaankoloon, vaan kausi meni suunnitelmien mukaan ja jopa yli odotusten, Poikkimäki myöntää näin jälkikäteen. Tulevana kesänä on Györ jälleen nuorten yleisurheilijoiden näyttämönä. Hänellä on erittäin hyvä asenne ja hän selvästi on valmis tekemään töitä tavoitteiden eteen. Seura: Sievin Sisu. Muutaman vuoden päästä taas ollaan viisaampia sen suhteen, mikä on takaraivossa olevan ison tavoitteen kohtalo. Haluan vain urheilla joka päivä mahdollisimman laadukkaasti ja nauttia tekemisestä. Syntynyt 10.5. Peking tulee äkkiä, mutta toisaalta se ei tule äkkiä. Maailmanmestaruus on Suomen kahdeksas ringetessä. Seppo Luokkala, teksti Jukka Lehojärvi, kuva Julia Kivinen voi harjoitella ja kilpailla Nikulan heittopaikalla eri vuodenaikoina. Tietysti se tuo luottamusta omaan tekemiseen, kun tietää, että Iivo on aikanaan käynyt täsmälleen saman polun Vuokatin urheilulukiossa. Sukset/sauvat/monot: Fischer. Syntynyt: 6.1.2000. . Jos vain pääsen kisoihin, niin kyllä sieltä voi hyvää sijoitusta odotella. n verkkosivuilta. Mielenkiintoisen tavoitteesta tekee se, että edellisellä viikolla kalenterissa ovat oman ikäluokan PM-kisat, jotka vieläpä hiihdetään Poikkimäen nykyisillä kotiladuilla Vuokatissa. – Muutama 01-syntynyt valittiin jo nuorten maajoukkueeseen. Karhulan Katajaisten Krista Tervo heitti silloin 69,79. Talvi näyttää, miten Poikkimäelle Sveitsin MM-kisojen osalta käy. – Kaustisen lukio tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Urheilutalossa voin heittää pressuun ja Nikulassa voi ringin lämmittää heittokuntoiseksi milloin vain. Saavutuksia: Nuorten olympiafestivaaleilta kultaa, yhteensä viisi SM-kultaa ja yksi talvi-SM-kulta. EM-kisat ovat tällä kertaa jo heinäkuun alussa, valmentajaveli Joonas huomauttaa. Olisiko minusta tullut ollenkaan moukarinheittäjää, jos en olisi kaustislainen, Julia Kivinen pohtii. Hän osaa käyttää suksea hyväkseen ja nuoreksi kaveriksi osaa hiihtää kovaa. Menestyminen nuorten arvokisoissa viime talvena oli Poikkimäelle osa luonnollista jatkumoa. Kuuluu alle 18-vuotiaiden valmennusryhmään (Habita-ryhmä). Moni varsinkin pohjalaismaakunnissa kasvanut nuori urheilija löytää tiensä Kuortaneen Urheilulukioon. Juhlalehti meni painoon sunnuntaina klo 18.00, joten sitä myöhemmin päättyneistä tapahtumista ei juttuja maanantain lehteen ehtinyt. Nuorten PM-kisoista hopeaa perinteisen kympiltä sekä pronssia sprintistä. Valmentaja: Ilkka Jarva. –?Kanada pisti tänään kaiken likoon, mutta olimme hyvin valmistautuneita heidän alkurynnistykseensä, Suomen päävalmentaja Timo Himberg sanoi tiedotteessa. Pidemmän aikavälin tähtäin on asetettu sinne, toki sitä ennen yhtenä välietappina toimivat nuorten MM-kisat vuonna 2019, Poikkimäki toteaa kylmän rauhallisesti. – Tutut paikathan siellä on. Kaustinen on moukarinheitossa edelläkävijä. Vaikka Kivinen on lajissaan Suomen ykkönen N17-sarjassa, ei hän kuulu SUL:n maajoukkueeseen. Kokeilin monia eri lajeja ja huomasin, että olen aika hyvä moukarissa. Julia Kivisen meriittilistalta löytyy mm. . Ainakin nyt motivaatiota löytyy ja tekeminen on mukavaa. Myös veljet viihtyivät hyvin mm. – Kun tykkää tehdä, ei arki tunnu kiireiseltä. Tärkeimmät ominaisuudet kunnossa Ainakaan vielä Miska Poikkimäki ei kuulu Juho Halosen valmennettaviin nuorten maajoukkueessa. Julian hyvän koordinaation ja ketteryyden takana on monipuolinen liikkuminen. . Suomen tehokkain oli Anne Pohjola, joka takoi tehot 5+1. Kyseessä on vuosina 2000–2001 syntyneiden nuorten valmennusryhmä, johon on valittu 55 ikäluokkansa parasta hiihtäjää. –?Tämän kauden päätavoitteena on päästä mukaan tammi–helmikuussa Sveitsissä käytäviin nuorten MM-hiihtoihin, Poikkimäki vastaa yhtään kakistelematta tai nöyristelemättä. Omassa ikäluokassaan KP-V:n urheilija oli kolmosena. – On sillä ihmeesti voimaa, vaikka ei ole tuon isompi. Poikkimäki on Haloselle kuitenkin erittäin tuttu tapaus. Tämän talven ohjelmassa on hankkia maksimivoimaa moukarinaisen kroppaan. . . Viime heinäkuussa Kaustisen Pohjan-Veikkojen lupaava nuori seisoi korkeimmalla korokkeella nuorten olympiafestivaaleilla Unkarin Györissä. JULIA KIVINEN . Suomelle jälleen ringettekultaa Kultaa ja hopeaa Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleilta. Seura: Kaustisen Pohjan-Veikot
2 1 1 13– 13 3 LaPo ............ 11 6 1 4 40– 24 20 FC Kemi ... –?Pelissä ollaan mukana. B-ryhmä: Arisa Go Japani 1.14,07. Toinen oli onnekkaampi, sillä Eric Gryban laukaus siniviivalta kimposi Puljujärven jalasta sisään. • Salomon Equipe 8 karvasukset • Salomon 5 mono • Siteet • Yoko 210 sauvat Esim: Icebug Kuusamo NASTAKENKIÄ HYVÄ VALIKOIMA Lasten SUKSIPAKETIT (sukset, siteet, monot, sauvat) 99 00 ALK. Hinterzarten, Saksa, 6.–7. Mäkäräisellekin tuli yksi sakko lisää, ja ero kärkeen pysytteli minuutissa. P15 100 su (15): 1) Ibrahim Ezzat AU 57,90, 11) Jesse Anttila KUS 1.04,14. Voitto oli Virille kolmas peräkkäinen. Mäkäräinen keräsi maailmancupin avausviikon henkilökohtaisista kilpailuista sijat 11, 6 ja 7. 12. –?Nyt kulki suksi paremmin, taisin olla hiihdossa kymmenenneksi paras. 83 kg (3): 1) Teemu Hällfors YlöR 170, 3) Conny Granholm NyKK 122,5. cat Ranska –11,3, 6) Alex Harvey Kanada –13,1, 7) Iivo Niskanen Suomi –16,2, 8) Aleksei Tshervotkin Venäjä –37,7, 9) Sergei Ustjugov Venäjä –42,2, 10) Aleksandr Bolshunov Venäjä –59,6...35) Antti Ojansivu Suomi –4.54,9...43) Lari Lehtonen Suomi –5.34,6. Varsinaisella peliajalla maaleja tehtiin vuorotahtiin. Alueen nostajille irtosi 10 SM-kultaa. T-08 ....... Seuraavat kilpailut: 17. KaDy ........ Höyhtyän tutkaparina hääri sentteri Jami Mattila, joka teki esityön kolmeen Höyhtyän maaliin. Miehet 15 km (p) + 15 km (v): 1) Johannes Hös. +84 kg (2): 1) Henna Saarijärvi NPower 77,5. –?Kahdessa ensimmäisessä erässä oli nähtävissä selkeä tasoero joukkueiden välillä. Lillehammer: Mäkihypyn naisten maailmancup: HS138: 1) Katharina Althaus Saksa 308,2 pistettä (138,5 ja 139,5 metriä), 2) Maren Lundby Norja 284,3 (130–139), 3) Sara Takanashi Japani 275,8 (137–136), 4) Irina Avvakumova Venäjä 250,7 (128,5–125), 5) Yuki Ito Japani 249,4 (122,5–127,5), 6) Carina Vogt Saksa 246,7 (137–124,5), 7) Svenja Würth Saksa 237,3 (124,5– 127,5), 8) Ursa Bogataj Slovenia 223,1 (127,5–113,5), 9) Lara Malsiner Italia 219,9 (118,0–126,0), 10) Lea Lemare Ranska 219,8 (121,0–119,5), ...27) Julia Kykkänen Suomi 159,9 (105,5–108). Mia Rein nosti 36. 83 kg (4): 1) Markku Väisänen MiVo 180, 4) Jari Salste PV 132,5. Puolustaja Valtteri Karvonen teki isännille kaksi maalia. M20, 105 kg (3): 1) Tuomas Pussinen NaVo 170, 3) Richard Nylund NyKK 125. N: 1) Sari Nivala YK 377. Tilanne maailmancupissa: 1) Braisaz 142, 2) Herrmann 138, 3) Skardino 127, 4) Synnöve Solemdal Norja 119, 5) Julia Dzhima Ukraina 116, 6) Olsbu 115, 7) Mäkäräinen 104, ...22) Laukkanen 49. tällä kaudella. SIEVI (KP) Alavieskan Viri nousi heikon avauserän jälkeen ja vei miesten salibandyn kakkosdivaripisteet Papakselta. KP-Vetu aloitti ottelun vahvasti ja siirtyi Alina Skogin kahdella osumalla 2–0-johtoon avausjakson puoliväliin mennessä. Hän hävisi vajaat puolitoista minuuttia Hermannille, joka ampui kaksi sakkoa. 11 1 1 9 20– 47 4 Miesten Kakkonen VaVe – LaPo 10 – 5, Myran – Sisu-P 4 – 2, F.F. 93 kg (4): 1) Sami Lehtonen YKV 167,5, 2) Andreas Nygård NyKK 165. Tunkkarin nimissä oli myös 63 kiloisten edellinen SE (102,5 kg), joka syntyi syyskuussa Kokkolassa. Ykkösketjuun noussut Puljujärvi laukoi kaksi maalia. Teimme kuitenkin vaihtoja ja hoidimme homman kotiin, Sorvoja paketoi. Tilanne maailmancupissa (3/17 kilpailun jälkeen): 1) Althaus 280, 2) Lundby 260, 3) Takanashi 160, 4) Ito 150, 5) Vogt 136, 6) Avvakumova 126, ...25) Kykkänen 17. VT12 (20 ls): 1) Aatu Rintamäki IMAS 176, 2) Iia Nikula KP-V 169, 3) Peetu Puumala KP-V 124. 06-823 8600 toimisto@kokkolangolf.. MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 14 URHEILU MAAILMANCUPIT SUNNUNTAINA AMMUNTA FUTSAL LENTOPALLO UINTI Parhaimmat onnittelut. Ero Herrmanniin supistui nopeasti alle 20 sekunnin, mutta toisen ampumapaikan kaksi hutia pudottivat Mäkäräisen yli minuutin päähän ja kahdeksanneksi. VieWo tarvitsi tunnin ja kolme minuuttia, ja tulostaululla komeilivat voittolukemat 3–0 (25– 10, 25–7, 25–20). Hän on Östersundissa valitellut, että varsinkin hiihtovauhti on kovan harjoittelun jälkeen vielä haussa. ot Klaebo Norja 1.16,47,1, 2) Martin Johnsrud Sundby Norja –1,3, 3) Hans Christer Holund –6,8, 4) Simen Hegstad Krueger Norja –10,9, 5) Maurice Mani. Viimeisessä erässä meillä oli vähän käynnistymisvaikeuksia ja olimme välillä hätää kärsimässä, kun vastustaja nosti tasoaan ja rupesi pistämään pahempaa syöttöä. 2 2 7– 20 ÖSTERSUND (STT) Kaisa Mäkäräinen piipahti alkumatkasta toisena, mutta putosi neljän ohilaukauksen myötä seitsemänneksi ampumahiihdon maailmancupin takaaajossa Östersundissa. Östersund: Ampumahiihdon maailmancup, takaa-ajot: Naiset, 10 km: 1) Denise Herrmann Saksa 30.02,6 (2 sakkoa), 2) Justine Braisaz Ranska jäljessä 25,8 sekuntia (0), 3) Marte Olsbu Norja –48,0 (2), 4) Lisa Vittozi Italia –1.16,8 (2), 6) Nadezhda Skardino Valko-Venäjä –1.19,6 (0), 7) Kaisa Mäkäräinen Suomi –1.28,9 (4), 8) Vanessa Hinz Saksa –1.29,1 (19, 9) Olga Pidhrushna Ukraina –1.40,0 (1), 10) Galina Vishenevskaja Kazakstan –1.48,8 (1), ...30) Mari Laukkanen Suomi –3.14,2 (4). Kotijoukkue meni johtoon, mutta Hermes seurasi perässä. 11 7 1 3 59– 35 23 Ilves FS .... päivän tuloksia: T14 200 su (16): 1) Laura Kellberg Cetus 2.17,49, 13) Wilma Lakanen KUS 2.32,66. Kokkolan Golf onnittelee 100v 630€ ELOKUVAT TEAM SPORTIA URHEILU JA LELU Savarinväylä 6, Ylivieska, 08 420 640 MA-PE 9-18 • LA 9-15 SU 12-16 149 00 139 00 298 00 Salomon KARVASUKSIPAKETTI sis. Kolmanneksi noussut norjalainen Marte Olsbu oli jäänyt jo puolisen minuuttia. 11 7 2 2 35– 26 23 SoVo ........ Tunkkari punnersi SE:n Mestaruusliigan marraskuun pelaajat: Miehet: hakkuri Joonas Jokela Etta. 12. Naiset: passari Suzanne Horner LiigaPloki (1. Vaikka Papas meni vielä päätöserässä 4–5-johtoon, pystyi Viri kääntämään pelin edukseen. Puljujärven ensimmäinen maali syntyi, kun hän lapioi rystyltä irtokiekon maaliin. Lari Lehtonen 4, Matias Strandvall 4, 77) Juuso Haarala 2. M50, 74 kg (3): 1) Erkki Rajala PV 162,5. 3 3 24– 4 9 VaVe ............. Maailmancupin tilanne 6/31 kilpailun jälkeen: 1) Klaebo 526, 2) Sundby 328, 3) Bolshunov 282, 4) Niskanen 240, 5) Harvey 230, 6) Holund 219...suomalaiset: 17) Heikkinen 98, 23) Ristomatti Hakola 58, 39) Toni Ketelä 29, 40) Martti Jylhä 26, 54) Juho Mikkonen 11, 59) Anssi Pentsinen 10, 67) Ari Luusua 6, 70) mm. Myös Mari Laukkaselle kertyi neljä hutia. Reilu tunti riitti Vieska Wolleylle Lillehammer: Maastohiihdon maailmancupin yhdistelmäkilpailu, naiset 7,5 km (p) + 7,5 km (v): 1) Charlotte Kalla Ruotsi 42.24,7, 2) Heidi Weng Norja 19,7 sekuntia jäljessä, 3) Ragnhild Haga Norja –43,6, 4) Marit Björgen Norja –54,3, 5) Jessica Diggins USA –57,0, 6) Teresa Stadlober Itävalta –1.04,9, 7) Krista Pärmäkoski Suomi –1.07,9, 8) Ingvild Flugstad Östberg Norja –1.26,0, 9) Natalia Neprjaeva Venäjä –1.27,9, 10) Sadien Bjornsen USA –1.32,6...17) Kerttu Niskanen Suomi –2.07,1...19) Laura Mononen Suomi –2.23,6...22) Anne Kyllönen Suomi –2.36,3...26) Aino-Kaisa Saarinen Suomi –2.53,3...48) Johanna Matintalo Suomi –4.48,2. Carolina korjasi voiton jatkoajalla, kun Carolinan puolustaja Noah Hanifi n iski kiekon maaliin paluukiekosta vain kaksi sekuntia ennen lisäajan päättymistä. Voiton vei saksalainen Denise Herrmann ennen ranskalaista Justine Braisazia ja norjalaista Marte Olsbua. 2 2 11– 6 6 F.F. minuutilla syntyneellä 3–2-osumallaan toiveita kotivoitosta, mutta lopulta oli tyytyminen pistejakoon. N50: 1) Tuula Nenonen KP-V 341. lzen, Itävalta. Uudella SE-tuloksella mestaruutta juhli Kokkolan Jymyn Anette Tunkkari, joka tavoitteli kisoista myös paikkaa klassisen penkkipunnerruksen MMkisoihin, jotka järjestetään ensi keväänä Helsingissä. Laukkanen sijoittui 30:nneksi. Tuloksia: Ilmapistooli, M (60 ls): 1) Teijo Kimpimäki JjA 551. Ensimmäisellä pystypaikalla Herrmann ampui kaksi ohi, ja kärkeen pujahti Braisaz. Tilanne maailmancupissa (4/23 kilpailun jälkeen): 1) Andersen 276, 2) Watabe 224, 3) Schmid 223, 4) Rydzek 222, 5) Hirvonen 171, 6) Graabak 155, ...13) Herola 85, ...17) Mäkiaho 45, ...33) Leevi Mutru Suomi 16. M16 (40 ls): 1) Lauri Huhtanen KarMAS 339, 2) Vili Lappi KP-V 323. Siinäkin pienet pelaajavaihdokset riittivät katkaisemaan ottelun suoraan kolmessa erässä. Sunnuntaina Sievin monitoimihallissa pelattu tasainen matsi päättyi Virin 6–5 (1–4, 3–0, 2–1)-voittoon. Marraskuun tähdistöt: Miehet: passari Joshua McKay PerPo (1. Tilanne mäkiosuuden jälkeen: 1) Andersen, 2) Espen Björnstad Norja –18, 3) Harald Johnas Riiber Norja –27, ...20) Hirvonen –1.14, ...27) Herola –1.34, ...33) Mäkiaho –1.44, ...50) Karhumaa –4.38. Vieraat nousivat Olivia Simulan ja Jasmine Stubbin maaleilla tasoihin. Aleksander Barkov tasoitti kauden yhdeksännellä maalillaan Floridan ja Carolinan välisen ottelun 2–2:een vajaat kaksi minuuttia ennen kolmannen erän loppua. 3 1 2 9– 17 3 Sisu-P .......... Puljujärvi, 19, on tehnyt neljässä viime pelissään yhteensä kolme maalia. Calgary kehitti hurjan kirin ja nousi 1–6-tappioasemasta maalin päähän, mutta Oilers haki lopulta 7–5-vierasvoiton. Kärkisijoille ei vielä ollut asiaa, mutta suorituksissa ei ollut suurta ailahtelua. KP-Vetu jakoi pisteet Team Vanpan kanssa maalein 3–3 (2–1). Oilersin valmentajalle Todd McLellanille voitto oli NHL-uran 400:s. Maaleja Teräväinen on tehnyt kahdeksan ja Aho viisi. Kärkikaksikko Braisaz ja Herrmann lähti viimeiseltä ampumapaikalta peräkanaa. KP-Vetu avasi pistetilinsä YLIVIESKA (KP) Lentopallon miesten kakkossarjassa Vieska Wolley ei aikaillut sunnuntain kotiottelussaan sarjajumbo Tähti Volleyta vastaan. Herrmannin hiihtovauhti oli Braisazille liikaa, ja saksalainen karkasi voittoon. Kusti Kittilä Suomi ja Matti Heikkinen Suomi keskeyttivät. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Mäkäräinen kärjen tuntumassa Kokkolan golfkenttä tarjoaa viihtyisän ja haastavan golfelämyksen niin aloittelevalle (sisältää kurssin ja jäsenja kenttämaksut kausille 2018-2019) Katso tarjousehdot tarkemmin www.kokkolangolf.. KAUSTINEN (KP) KP-Vetu otti avauspisteensä tämän kauden naisten Futsal-Ykkösessä. Ruutupaidat . Sodankylän Tähti Volley pystyi aiheuttamaan ongelmia Mauri Sorvojan luotsaamalle kotijoukkueelle vain päätöserässä. Susanna Viitala tasoitti 1–1:een ja Anniina Kylmäaho 2–2:een. Naiset, 72 kg (5): 1) Susanna Virkkunen SV 112,5, 2) Anne-Elina Kinnunen KoJy 95. 12. Itävalta –20,7, ...13) Eero Hirvonen Suomi –30,4, ...26) Arttu Mäkiaho Suomi –1.36,1, ...47) Wille Karhumaa Suomi –7.24,6. Mäkäräinen pääsi matkaan kuudentena 26 sekuntia kärjen jälkeen. Papas aloitti pelin vahvasti ja iski Paavo Haverisen (1+1) johdolla pallon neljästi Virin verkkoon. 11 8 1 1 1 45– 16 27 Sievi FS.... Maailmancup jatkuu ensi viikonloppuna Itävallan Hochfi lzenissä. Futsal-liiga PP-70 – Riemu 9 – 5 (3 – 1). Lillehammer: Yhdistetyn maailmancup (HS138mäki ja 10 km hiihto, v): 1) Espen Andersen Norja 26.25,1, 2) Jan Schmid Norja jäljessä 3,4 sekuntia, 3) Jörgen Graabak Norja –4,2, 4) Johannes Rydzek Saksa –4,3, 5) Alessandro Pittin Italia –7,1, 6) Akito Watabe Japani –7,7, 7) Go Yamamoto –14,4, 8) Francois Braud Ranska –14,6, 9) Ilkka Herola Suomi –15,0, 10) Wilhelm Deni. Laukkasen ero kärkeen oli samalla kasvanut minuutista yli kahteen. Hiihdossa en häviä, erot tulevat ampumapenkalla, takaa-ajossa ladulla toiseksi nopeinta vauhtia pitänyt Mäkäräinen sanoi. Rasnov, Romania. B-ryhmä: Hein Otterspeer Hollanti 1.07,14. Tehopiste oli molemmille 14. Miehet: 1 000 m: 1) Kai Verbij Hollanti 1.06,93, 2) Kjeld Nuis Hollanti 1.06,96, 3) Håvard Holmefjord Lorentzen Norja 1.06,98,...5) Mika Poutala 1.07,47. Se tuli sunnuntaina, kun Kärpät Akatemia voitti mestiskarsinnassa jatkoajalla 3–2 (2–1, 0–1, 0–0, 1–0). valinta tähdistöön), hakkuri Kertu Laak LP Viesti (1), yleispelaajat Olena Prokopenko Kuusamo (3) ja Essi Helminen Kuusamo (1), keskipelaajat Anna Czakan LP Viesti (2) ja Daniela Öhman HPK (2), libero Saana Koljonen HPK (4). 11 3 1 7 30– 50 11 PP-70 ....... KP-V M ........ Mäkäräisen ero kärkeen oli liki puolitoista minuuttia ja Laukkasen yli kolme minuuttia. T15 200 su (16): 1) Emilie Pärnänen ÅSK 2.17,89, 5) Liina Salin KUS 2.22,88. 120 kg (3): 1) Mikko Seikkula LoVe 180. Seuraavat kilpailut: 8.–10. M70, 120 kg (1): 1) Mikko Seikkula LoVe 165. Toisessa erässä suunta kääntyi. Lehtimäki: Lehtimäen Ampujien avoimet Joulukuun ilma-asekilpailut 1.–3.12. Hoch. ERÄ BAUER N9000 SR luistimia 299 00 (598,00) Sarva XERO4 juoksukenkä 4kpl Vaasa: Lyhyen radan ikäkausimestaruuskisojen 3. 3 1 2 10– 16 3 Myran .......... Braisaz jäi voittajasta 25,8 ja Olsbu 48 sekuntia. Maailmancupin tilanne 6/31 kilpailun jälkeen: 1) Kalla 438, 2) Weng 325, 3) Bjlrgen 319, 4) Haga 272, Flugstad Östberg, 6) Stina Nilsson...suomalaiset: 8) Pärmäkoski 213, 16) Monen 99, 20) Niskanen 75, 33) Kyllönen 30, 419 Saarinen 17, 51) Riitta-Liisa Roponen 8. 11 6 1 1 3 46– 32 21 GFT .......... Seuraavat kilpailut: 16.–17. P16 100 su (15): 1) Roni Källström Cetus 55,35, 12) Hugo Mattola KUS 1.03,64. 11 7 2 1 1 42– 28 26 Leijona F .. P14, 59 kg (1): 1) Juho Kopola SS 65. Ramsau, Itävalta. M23, 74 kg (3): 1) Toni Hyttinen OPT 140, 3) Janne Nyberg PV 130. T-08 – KP-V M 3 – 7. Tuloksia: N20, 72 kg (3): 1) Tuulia Lohivuo KaVo 82,5, 2) Amanda Sjöholm NyKK 80. Ilmakivääri, M (60 ls): 1) Markku Niemi AlavA 562. Virin maalilla Mika Siermala torjui 26 kertaa. 3 3 8– 12 FC Sport-j .... N23, 57 kg (2): 1) Krista Määttä SoVi 80, 2) Johanna Enkvist PV 60. Toisessa erässä Hermes pääsi yrittämään ratkaisua rankkarista, mutta Fanny Fageruddin yritys ei tuonut osumaa. IT10: 1) Juho Haapaniemi IU 180, 2) Panu Lappi KP-V 172, 3) Minka-Maria Puumala KP-V 156, 4) Joose Puumala KP-V 131. Virin ykkösnimeksi nousi ykkösketjun laitahyökkääjä Juhana Höyhtyä, joka teki neljä maalia. Hermes taipui jatkoajalla VANCOUVER (STT) Jesse Puljujärvi nautiskeli paikastaan Connor McDavidin rinnalla Edmonton Oilersin ykkösketjussa ja iski pikatahtia kauden kolmannen ja neljännen maalinsa, kun Edmonton meni 2–0-johtoon Calgarya vastaan. 2 2 14– 8 6 TAMMISAARI (KP) Keskipohjalaisseuran voimanostajat menestyivät hyvin klassisen penkkipunnerruksen SM-kisoissa, jotka järjestetään viikonloppuna Tammisaaressa. N: 1) Anette Källi LehA 368. Calgary: Pikaluistelun maailmancupin kilpailu 3/6: Naiset: 1 000 m: 1) Heather Bergsma Yhdysvallat 1.13,37, 2) Jekaterina Shikhova Venäjä 1.13,70, 3) Marrit Leenstra Hollanti 1.13,72. Kolmannen erän lopulla suomalaishyökkääjä oli lähellä tehdä erän kolmannen maalinsa, mutta Flamesin maalilla Mike Smith pysäytti kiekon jalkasuojiensa alle. 66 kg (1): 1) Niko Kopola SS 67,5. Ratkaisumaalin teki Marianna Rajala ajassa 60.18. IT8: 1) Maximus Nikula KP-V 176. 1. Puolitoista vuotta ampumahiihtoon tosissaan keskittynyt Herrmann on entinen huippuhiihtäjä. M20, 120 kg (1): 1) Daniel Holmstedt PV 155. Naiset: passari Suzanne Horner LiigaPloki. Suurin osa erosta tuli viimeisellä kierroksella, kun en kestä ihan loppuun asti, lievästi helpottunut Laukkanen kertoi. 11 3 3 5 34– 62 12 PJK .......... valinta tähdistöön), hakkuri Joonas Jokela Etta (1), yleispelaajat Eetu Pennanen Etta (4) ja Ossi Rumpunen Raision Loimu (5), keskipelaajat Tuomas Koppanen Raision Loimu (3) ja Robert Walsh PerPo (2), libero Gabriel Domencus PerPo (1). LoVen Mikko Seikkulasta tuli tuplamestari, kun hän voitti sekä 50-vuotiaiden että 70-vuotiaiden 120 kilon sarjan. Virille kolmas voitto putkeen OULU (KP) Kokkolan Hermeksen naisten pohjoisen kiertue toi tilille yhden sarjapisteen. 11 3 3 5 30– 27 15 Mad Max.. 63 kg (2): 1) Essi Laakso KoJy 80. Tehopisteitä merkittiin myös Carolinan Sebastian Aholle ja Teuvo Teräväiselle, jotka olivat syöttämässä Elias Lindholmin tekemää ottelun avausmaalia. 11 2 1 1 7 29– 47 9 Ruutupaidat 11 2 1 8 32– 48 7 Riemu ...... Kotijoukkue oli kiinni täydessä pistepotissakin, mutta vantaalaisten Petra Suutarinen tasoitti 3–3:een viimeisellä minuutilla. Tunkkari punnersi uudeksi SE:ksi 105 kiloa. 63 kg (8): 1) Anette Tunkkari KoJy 105. 72 kg (1): 1) Julianna Löllö KoJy 97,5. N60: 1) Mirja Aho KP-V 345. Hän voitti Östersundissa myös pikamatkan. Barkov on tehnyt tällä kaudella tehot 9+16. 120 kg (2): 1) Santeri Eriksson Team365 170, 2) Andreas Hill NyKK 150. VT14 (30 ls): 1) Daniel Lukoperov YK 277. Saksan Denise Herrmann voitti pikakisan jatkeeksi myös takaa-ajon
Puolihoitoruokailuilla vain 128 €/2 vrk/hlö. ” Myymälä ja töiden vastaanotto Ma–Pe 7–16 044 749 4300 info@lvis-palvelu.. Varmistat myös, että kehitys on Rettigin arvojen ja käytäntöjen mukaista. Ehkä se (hopea) on se, että olin henkisesti valmis näihin kisoihin. Hallitus PALVELUKSEEN HALUTAAN Jakobstad • Pietarsaari Purmo, Thermopanel ja LVI ovat markkinoiden johtavia radiaattoreiden, konvektoreiden, pyyhekuivaimien, lattialämmityksen ja lämpöjärjestelmätarvikkeiden tuotemerkkejä. Yhteensä 75 työntekijää kolmella eri paikkakunnalla palvelee asiakkaita pohjoismaisilla markkinoilla. Nyt on yksi unelma toteutunut, luulen, ettei kovin moni lyönyt rahojaan puolestani, Salonen sanoi tiedotteessa. Kaikilla opintosuunnilla on mahdollista valita myös avoimen yliopiston opinnoista liikuntalääketieteeseen liittyviä opintoja. Chief Accountat Nordicina olet vastuussa kirjanpidosta ja siihen liittyvistä prosesseista. Voimassa 31.12.2018 saakka. Verkkokauppamme on nyt avattu! Tilaa nyt kylpylälomat, hemmotteluhoidot ym. Olet järjestelmällinen, tarkka ja otat mielelläsi vastaan erilaisia työtehtäviä ja haasteita. Oikeat numerot: 2, 4, 8, 12, 13, 19, 21, 22, 24, 26, 28, 34, 43, 46, 47, 48, 56, 60, 65, 67 Kunkkunumero: 56 Las Vegas, MM-kilpailut: Miesten all events, 24 sarjaa: 1) HaoMing Wu Taiwan k-a 217,5, 2) Petteri Salonen Suomi 214,6, 3) AJ Johnson USA 213,9...9) Osku Palermaa Suomi 209,4...47) Joonas Jähi Suomi 201,4...68) Niko Oksanen Suomi 199,4, 69) Juhani Tonteri Suomi 199,4...95) Jari Ratia Suomi 195,3. loppuottelu: Suomi–Kanada 11–5 Suomi voitti maailmanmestaruuden voitoin 2–0 U21:n 2. Laaja valikoima komponentteja suoraan varastosta takaa nopean toimituksen. OULU (KP) Oulussa lauantaina järjestetyissä KBT-kisoissa oteltiin yhteensä seitsemän ottelua lukkopainissa ja potkunyrkkeilyssä. helposti kotisohvaltasi. Vastaat raportoinnin oikea-aikaisuudesta ja laadusta. Tervetuloa! Johtokunta KAUHAJOEN URHEILUHIEROJAKOULU www.kauhajoenurheiluhierojakoulu.fi Hierojakoulutus 8.1.2018-7.12.2018 Monipuolinen koulutus hierojan ammattiin, antaa valmiudet myös urheiluhierontaan. Ota yhteyttä mediamyyntiimme! 89 % 18-34 -vuotiaista pitää painettua sanomalehteä luotettavimpana tiedonlähteenä. shop.harmankylpyla.fi Osta lahjakortit ajoissa TARJOUS! SISUSTAJA RAKENTAJA • Sälekaihtimet • Rullaverhot • Markiisit Niittykatu 1, Kokkola Puh. Hän vastaa myös lisäkysymyksiin työtehtäviin liittyen puhelimitse, 06-7869 357. Olet järjestelmällinen ja palveluhenkinen, sinulla on määrätietoinen ote työhösi ja osaat muodostaa ratkaisuja asiakkaillesi. Yritys kuuluu Rettig ICC:hen, joka on Euroopan johtavia radiaattorivalmistajia. Tiedustele miten voimme Sinua palvella 050 3207 466 Maija Kortetmaa YHTEISÖKOTI MIRJAMITUPA KY Täydellä höyryllä UUTEEN VUOTEEN, olkoon se meille kaikille ONNELLINEN! Hyvää Itsenäisyyspäivää ja Rauhaisaa Joulua! Mirjamituvan ja Katariinan kamarin väki Kiitokset kaikille tuk?oillemme työtäyteisestä ja ihanasta vuodesta! KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI, JOHT. Miesten joukkuekilpailu (4 parasta mitalipeleihin): 1) Kolumbia Manuel Otalora 208,2...9) Suomi 201,1. Naisten all events, 24 sarjaa: 1) Danielle McEwan USA 213,6, 2) Siti Sa. Tuotemerkit ovat tunnettuja korkeasta laadustaan ja lisäarvostaan. 040 553 7336 (Jan), 0400 162 503 (Mikki) KOULUTUS NÄYTTELYT. Ota yhteyttä. Tarjoamme sinulle monipuolisen työnkuvan mielenkiintoisessa työympäristössä ja jatkuvan sisäisen koulutuksen työn ohessa. Ottelun alkupuolella Kujala osui hyvin alapotkuilla, mutta liikkuvampi Runtti sai kamppailun edetessä piste-edun. JUHA KANGAS KONSERVATORION KAMARIJOUSET JA NUORISOSOITTOKUNTA, SEKÄ KONSERVATORION OPISKELIJOITA JA OPETTAJIA Suomalaisen musiikin päivänä Pe 8.12.2017 klo 19.00 Konservatorion salissa. Potkunyrkkeilyssä catchweight sarjassa alle 89 kiloa KBT Kokkolan Onni Kujala kärsi pistetappion Oulun Kickboxingin Jari-Tapani Runtille. talli 374m ² Mh 99t €; Kannus 0,53ha Rättyäntie 237 ht 104/164m ² 5h,s,ph 59t €; ei energiatodistuksia; Teollisuushalli: 1,5 ha 1200/1454 m ² ristikkotehdas koneineen, Karhintie 16 140t €, v.os 600t €; Kruunupyy Rantaravintola 1,1 ha 399t €:Tontit: Potanmäki 2000+1500m ²;Korkeahuhta 2270+3030 t4.12; 1,65 ha Kälviän kirkkotie 20t €; Maunulantie 8t €;Kotkamaa 15t €; Himanka 1,0ha 10t €; 0,45ha 15t €; Kaustinen alle 1ha 2t €-20t€; netissä kartat Kaustisen Evankelisen Opiston Kannatusyhdistys ry:n SYYSKOKOUS pidetään opistolla tiistaina 12. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi 100 € /2 vrk/hlö Irtiotto arjesta ja kylpylälomalle Härmään Majoitus 2 hengen huoneessa, aamiaiset, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä sisäänpääsy tansseihin. Kujala ei saanut kurottua piste-eroa kiinni ja tarkkaa kehätyöskentelyä harjoittanut Runtti voitti tuomariäänin 3–0. Meiltä löydät 40 vuoden kokemuksella kokonaisratkaisut teollisuuteen, urakoitsijalle ja yksityishenkilöille. 1000 €/ha; Maatilat: Kälviä 5,5 ha 127m ² okt 3h,s,ph+16 p. Lisäksi myös mahdollisuus Personal Trainer -opintoihin. Haemme nyt CHIEF ACCOUNTANT NORDIC vahvistamaan pohjoismaista tiimiämme, joka hoitaa Rettig Värme Ab Pietarsaaren ja Rettig Sweden Ab Helsingborgin/Järpåsin kirjanpidon. Osaat tulkita kirjanpitolakia ja -asetuksia. Olet itsenäinen ja oma-aloitteinen. NBA lauantaina: Boston–Phoenix 116–111, Dallas–LA Clippers 108–82, Brooklyn–Atlanta 102–114, Philadelphia–Detroit 108–103, Cleveland–Memphis 116–111, Milwaukee–Sacramento 109–104, Denver–LA Lakers 115–100, Portland–New Orleans 116–123. –?Tämä on ollut haave, iso haave. Latikka ylsi vammaisuinnin MM-hopealle päämatkallaan Keno Päiväarvonta. Taiwanin HaoMing Wu oli karannut tavoittamattomaan johtoon ennen miesten all eventsin päätöspäivää, mutta Salonen rutisti kakkossijalle 17 pisteen erolla Yhdysvaltain AJ Johnsoniin. yah Malesia 210,3, 3) Hsin-Yi Tsai Taiwan 209,0...44) Sanna Pasanen Suomi 198,8...72) Eliisa Hiltunen Suomi 194,1...85) Heidi Manninen Suomi Mississauga: MM-kisat, 2. PELTISEPÄNLIIKE PELTISEPÄNLIIKE KYLPYLÄT ma-pe 10-16 · la 10-14 Suomi 100 -MEILTÄPÄIN 1.12.-31.12.2017 Välkommen! Tervetuloa! KIINTEISTÖT KOKOUKSET Haemme aktiivista ja asiakaslähtöistä ratkaisujen myyjää / asiantuntijaa. 0400-663 349 KÄLLSTRÖMIN KAIHDIN Tervetuloa! Suoraan varastosta tai määrämittaisena • Parvekekaihtimet • Screen kaihtimet • Verhokiskot ja tangot • Lamelliverhot SISUSTUSTUOTTEET • PIIPUNPELLITYKSET • IKKUNAPELLIT • PIIPUNHATUT • PELTILISTAT • SADEVESIJÄRJESTELMÄT Puh. Lake Louise: Naisten maailmancupin syöksylasku: 1) Mikaela Shiff rin Yhdysvallat 1.27,55, 2) Viktoria Rebensburg Saksa 1.27,68, 3) Michelle Gisin Sveitsi 1.27,72. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään sähköpostitse talouspäällikkö Mats Bergvallille, mats.bergvall@rettigicc.com, viimeistään 15.12.2017. Latikkaa vauhdikkaampi oli ainoastaan venäläinen Ihar Boki tuloksella 57,45. Työtehtäviäsi ovat: • vastuu juoksevasta kirjanpidosta sekä kuukausija vuositilinpäätöksistä • veroja alv-selvitykset • veroilmoitukset • sisäinen valvonta • transfer-hinnoittelu Sinulla on tehtävään soveltuva korkeakoulukoulutus ja vähintään 5 vuoden kokemus vaativista kirjanpitotehtävistä. Tämän syyskauden terveydellisiin haasteisiin nähden olen tosi tyytyväinen, vaikka ennätystä ei tullutkaan, Latikka kertoi tiedotteessa. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 15 URHEILU ALPPIHIIHTO KEILAILU KORIPALLO RAHAPELIT RINGETTE Sanomalehti tavoittaa parhaiten Tutkimusten mukaan sanomalehti tavoittaa kuluttajat ja vaikuttaa ostopaikan valintaan enemmän kuin yksikään toinen ilmoitusväline. Toimita lyhyt kuvaus itsestäsi ja ansioluettelosi 13.12.2017 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tommy.krokvik@wikro.. Ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. Naisten joukkuekilpailu, (4 parasta mitalipeleihin): 1) Singapore 210,8...13) Suomi 194,4. Personal Trainer 8.1.-18.5.2018 Antaa valmiudet henkilökohtaisena kunto-ohjaajana toimimiseen. Sinulla on henkilöstövastuu neljästä työntekijästä ja raportoit talouspäällikölle. Kokkolan LVIS-Palvelu Oy Kaarlelankatu 22 67100 Kokkola www.lvis-palvelu.. loppuottelu: Suomi–Kanada 6–9 Kanada voitti maailmanmestaruuden voitoin 2–0 192,3...107) Petra Eriksson-Sola Suomi 185,3...109) Marjo Hirvonen Suomi 184,8...129) Elice Piksilä Suomi 177,8. Rettig ICC:n liikevaihto on 640 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 3 500. /tapahtumakalenteri Mitä tapahtumia viikonloppuna on. Box 16 • FI-68601 Jakobstad • Finland T +358 (0)6 786 91 11 • F +358 (0)6 786 92 22 • info@purmo.fi • www.purmo.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN • Autojen huollot • Päästömittaukset • OBD-mittaukset • Vikakoodien luku • Nelipyöräsuuntaus • Autosähkötyöt • Ilmastointilaitteiden huollot Toholampi • P. Toimenkuvaasi kuuluu mm. Hallitset suomen kielen hyvin puhuttuna ja kirjoitettuna. Kari 0400 361 501 Uusi Teollisuustie 3, Kälviä www.ppkp.. Tehtävä on vakituinen ja kokoaikainen. päivänä joulukuuta 2017 alkaen klo15.00. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Toimipaikkamme sijaitsevat Pietarsaaressa ja Kokkolassa. PALVELUHAKEMISTO TERVEYSPALVELUT Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään tiistaina 12.12.2017 klo 16.00 alkaen yhdistyksen toimistolla, osoitteessa Pajalantie 24, Kaustinen. Sekä miesten että naisten joukkuekilpailuissa Suomi putosi mitalipelien ulkopuolelle. Lähde: 2011 Tietoykkönen www. • tiskimyynti • hydrauliikkaletkujen teko • tuotteiden vastaanotto • varaston hallinta Lisätietoja antaa paikallinen esimies Kim Andersson (puh: 044-780 0090) yhteydenotot klo: 13-16, Levytie 7, 68700 Kokkola. Hydrauliikkaja pneumatiikka-alue koostuu komponenteista, letkuista sekä kunnossapidosta ja huollosta. Liikunta, fysioterapia ja hieronta 8.1.-18.5.2018 Antaa hyvät valmiudet liikunnan ja fysioterapian ammattiopintoihin. Liput 10€ / 5€ Matti Murto esittelee sävellyksiään pienessä salissa klo 18.15 MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMaaaaaaaaaaaaaattttttttttttttttttttttttttttttttttttiiiiiiiiiiiiiiiii MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMuuuuuuuuuuuuuuuuuuurrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrooooooooooooooooooooonnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn sssssssssssssssssssssssssääääääääääääääääääävvvvvvvvvvvvvvvvvveeeeeeeeeeeeeeeelllllllllllllllllllllllllllllllllllllllyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyysssssssssssskkkkkkkkkkkkkkkkkkkkoooooooooooooonnnnnnnnnnnnssssssssssssssseeeeeeeeeeeeeeeeeeerrrrrrrrrrrrrtttttttttttttttttttiiiiiiiiii MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaatttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttiiiiiiiiiiiiiiii MMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuurrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrroooooooooooooooooooooonnnnnnnnnnnnnnnnnnn ssssssssssssssssssssääääääääääääääääääääääävvvvvvvvvvvvvvvvvvvvveeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeellllllllllllllllllllllllllllllllllllllyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyysssssssssssssssssssskkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkooooooooooooooooooooonnnnnnnnnnnnnnnnnnnnsssssssssssssssssseeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeerrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrtttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttiiiiiiiiiiiiiiiii KONSERTIT PARHAAT PALVELUT Alansa Testaamme painolaatua ICQC 2018-20 Maanrakennusalan ammattilainen Maanrakennusalan ammattilainen PALVELUT • taloja hallien perustustyöt • salaojitustyöt • kunnallistekniikka • tietyöt • hiekan ja murskeen myynti sekä kuljetus Backändantie 129 • 68410 ALAVETELI puh. Paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Kujalalle tappio HELSINKI/LAS VEGAS (STT) Petteri Salonen nappasi hopeamitalin keilailun MM-kisoista Las Vegasista. TEKNINEN MYYJÄ KOKKOLAAN HYDRAULICS PNEUMATICS TRANSMISSION Laminaatin ja parketin asennukset, puulattioiden hionta ja pintakäsittely. Salonen MM-hopealle MEXICO CITY (STT) Antti Latikka saavutti ensimmäisen vammaisuinnin MMmitalinsa uimalla toiseksi sadan metrin selkäuinnin heikkonäköisten S13-luokassa Mexico Cityssä lauantaina. Tarjoamme myös järjestelmäsekä projektisuunnittelua. Lähde: IRO Research, Luotettavimmat mediat 6/2014. MONIPUOLISET HUOLTOPALVELUT! MONIPUOLISET HUOLTOPALVELUT! LUOMANKORJAAMO KY HUOLTO JA ASENNUSPALVELUT • URAKOINTI Ammattitaitoinen huoltomme ja asennuspalvelumme on käytettävissä kaikissa LVIja sähköasioissa Harkitsetko lämmitysjärjestelmän vaihtoa. LVIS-PALVELUT LVIS-PALVELUT • TEHONLISÄYKSET • OPTIMOINNIT • TEHONLISÄYKSET • OPTIMOINNIT • EGR KORJAUKSET • EGR KORJAUKSET • HIUKKASSUODATIN KORJAUKSET • HIUKKASSUODATIN KORJAUKSET Puh: 044 3616 450 • facebook.com/KokkolanAutoexpertti AUTOKORJAAMOT AUTOKORJAAMOT Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. Hallitset hyvin Excel-ohjelman ja toiminnanohjausjärjestelmien käytön. Kokkolattia Ahola Oy puh. –?Näihin korkeanpaikan olosuhteisiin nähden oikein optimi uinti. 050 564 8831 Kokkolattia AHOLA OY LATTIATYÖT K-P: N MM O Y LKV [A] www.metsamarkkinointi.com Pitkänsillankatu 20 c Kokkola 0400-564433 040-7277467 Pitkänsillankatu 20 c Kla 0400-564433 MP 040-7277467 PE Isot metsätilat: Halsua 78,3 ha 6650 m³ 175t €; Kärsämäki 74,4 ha 4330m ² 138t €; Salla 49,3 ha 2160 m³ 34t €; Pyhäntä 40,4 ha 1498m³+murskelupa 67,5t €; Toholampi 30,8 ha 1750m³ 36t €; Kannus 25,5 ha 89t €; Metsät: Halsua 16,5 ha 1460m ² 39t € t 7.12; Kokkola: 1,6 ha 16t €; 19,8ha 24t €; 7,6ha 100t €; Luoto 8,3ha 39t €; Toholampi: 10,65ha 1220m³+mökki 40t €; 6,4ha 590m³ 16t €; 20,7ha luontotila+mökki 16t €; Kruunupyy 9,1ha+mökki 1220m³ 60t €; Pihtipudas 13 ha 25t €; Ullava 5,2 ha; Veteli 2,8ha 10t €/t 11.12; Vimpeli 5+2,5ha 18t €; Kälviän Hirsimetsän yhteismetsän osuuksia lh 1 €/osuus; Kannus Karhilaisten yht.al.os. Latikka ui päämatkansa ajassa 1.04,51. • info@ppkp.. Edellytämme aiempaa kokemusta myyntityöstä ja alan tuntemus katsotaan eduksi. Esillä sääntöjen 7 §:n mukaiset asiat. Rettig Värme Ab • P.O. 0400 265 992 • www.luomankorjaamo.
/KPyhteystiedot Keskipohjanmaa on osakkaana Lännen Media Oy:ssä, joka tuottaa sisältöä 12 sanomalehdelle. (ma-pe klo 7.30-23.00, la-su klo 15-23). /mediaopas Henkilökohtaiset sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@kpk.. 010 665 7770 Tarkemmin Lännen Mediasta www.kp24.. TOIMITUS Uutiset 020 750 4405 toimitus@kpk.. talvirenkaat kevytmetallivanteilla, tekstiilimatot ja tavaratilan suojapohjan. Kustantaja Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite: PL 45, 67101 Kokkola Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa Sanomalehtien liiton jäsenlehti. 020 750 4405, sähköposti: toimitus@kpk.. Henkilörekisterilaki Henkilörekisterilain edellyttämät rekisterikuvaus ja -selosteet ovat nähtävissä tilaajapalvelussa, osoitteessa Rantakatu 10, Kokkola. Tekstiviestillä: Kirjoita viestin alkuun MP (välilyönti) ja mielipiteesi. Toimi nopeasti, niin saat kattavasti varusteltuun Avensis Active Edition -malliin automaattivaihteiston veloituksetta. (Kokkola) ja ylivieska@kpk.. 4 4 4 4 4 4 3 6 5 6 4 2 -5 La 9.12. Lännen Mediaan kuuluvat Keskipohjanmaan lisäksi Aamulehti, Turun Sanomat, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Kaleva, Ilkka, Pohjalainen, Satakunnan Kansa, Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti. 3 2 2 3 3 3 3 3 4 5 3 2 -1 Su 10.12. Ilmoitushinnat: www.kp24.. 020 750 4469 Ilmoitusaineistot: aineisto@kpk.. -0 -0 -0 -0 -0 3 1 2 1 -0 -2 Ma 11.12. 020 750 4469 Johtaja/julkaisuliiketoiminta Alpo Ohtamaa Myyntijohtaja/yritysasiakkaat Tapani Mustonen Markkinointipäällikkö/ kuluttaja-asiakkaat Lea Mattila Tilaukset: Täyspaketti (sis. Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kokkola. Muina aikoina voi jättää palautetta osoitteessa www.kp24.. Urheilu 020 750 4425, urheilu@kpk.. Puhelinvaihde puh. -3 -3 -5 -4 -5 -4 -5 1 -2 -0 -2 -8 -7 eilen 2 3 1 1 2 4 1 5 4 5 2 2 viime vuonna -5 -6 -8 -7 -3 -8 -7 -8 -3 -12 -7 -16 Ma Las Palmas 20 Kreeta 20 Antalya 19 Bangkok 30 Ti 19 16 16 28 Ke 18 12 12 30 To 18 14 14 32 Pe 19 16 15 32 La 19 17 14 31 Su 18 19 15 30 Ma 19 17 16 28 Kylmintä toissa yönä °C -17,6 Muonio Lämpimintä eilen °C +5,8 Bogskär Lämpimintä vuosi sitten °C +4,5 Kristiinankaupunki Sateisinta toissa päivänä 5,3 mm Helsinki Kumpula Vrk:n ylin ja alin lämpötila (°C) Poikkeuksellisen korkean ja matalan lämpötilan raja 1981–2010 Vuorokauden keskilämpötila 1981–2010 Vuorokauden sademäärä (mm) www.kp24.. -1 -1 -2 -2 -2 -2 -3 2 3 -1 -5 -9 Pe 8.12. alv 10%. Lännen Median uutishuone puh. Tiedustelut puh. (Ylivieska). MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 16 990 995 995 1000 1005 1005 1010 1010 1015 1015 1015 1015 1015 1015 1015 1020 1020 1020 1020 1020 1025 1025 1025 1030 1030 1030 1035 1035 +1 +6 +8 +5 +11 +16 +14 Tänään klo 14 Huomenna klo 14 -1 -2 -5 -3 -3 -1 -2 -4 -6 -5 -5 -1 (-3) (-1) (-2) (-3) (-2) (-1) (-2) (-2) (-13) (-9) (-12) (-12) (-9) (-2) (-10) (-6) 5 7 TILASTO, KOKKOLA MAAILMA TÄNÄÄN EUROOPPA TÄNÄÄN MAANANTAINA TIISTAINA KESKIVIIKKONA -13 -8 -12 -14 -5 -4 -2 -2 -2 -0 -1 +0 +3 -18 -10 -15 -13 -10 -6 -4 -8 -3 -4 -1 -1 +3 -7 -8 -18 -15 -6 -5 -3 -3 -3 -2 -1 -1 +2 6 9 8 4 6 10 9 7 2 3 7 1 Los Angeles 22 Bangkok 30 Buenos Aires 22 Chicago 16 Edmonton -6 Johannesburg 28 Miami 26 Montreal 4 New Delhi 24 New York 10 Peking 2 Sydney 19 Tokio 14 Vancouver 5 Merisää eilen klo 14 Ulkokalla +4 WSW 8 m/s Kallan +3 SSW 6 m/s Tankar +3 SW 6 m/s Valassaaret +3 WSW 5 m/s Meriveden korkeus Oulu +48 cm Raahe +48 cm P:saari +44 cm Vaasa +48 cm Ma 4.12. PALVELUPISTEET: KOKKOLA Avoinna: ma-pe klo 8.00-16.30 Rantakatu 10, PL 45, 67101 Kokkola vaihde 020 750 4400 fax 020 750 4488 YLIVIESKA Kartanotie 3, 84100 Ylivieska vaihde 020 750 4600 fax 020 750 4618 HAAPAJÄRVI Ståhlberginkatu 2-4, 85800 Haapajärvi vaihde 020 750 4400 KALAJOKI Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki vaihde 020 750 4400 KANNUS Valtakatu 9, 69101 Kannus puh. /palaute. Mielipiteet 020 750 4406, mielipide@kpk.. Henkilörekisterilain 11 pykälän mukaiset tarkastuspyynnöt lähetettävä kirjallisina, allekirjoitettuna osoitteeseen: Keskipohjanmaan tilaajapalvelu, PL 45 67101 Kokkola. Lähetä viesti numeroon 13525. 020 750 4400 PIETARSAARI Runeberginkatu 8, 68600 Pietarsaari vaihde 020 750 4400 VETELI Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli puh. /lannenmedia MARKKINOINTI Käyntiosoite: Rantakatu 10 puh. Kokkola -1 Pietarsaari -1 Toholampi -3 Halsua -2 Ylivieska -5 Kalajoki -2 Haapavesi -5 Helsinki 1 Tampere -1 Turku -0 Jyväskylä -1 Oulu -7 Kuusamo -5 Ti 5.12. ESIMERKKILASKELMA: Kk-erä 536,67 €. kulutus Avensis 1.8 Active Edition Touring Sports Multidrive S 142 g/km WINTER PACK 490 €: sis. 0,9 % + kulut Rahoituskorko nyt. lehti) 12 kk 33,25 €/kk Digipaketti 12 kk 16,90 €/kk Hinnat levikkialueelle ja sis. -2 -1 -5 -5 -7 -4 -6 -0 -2 -3 -5 -10 Ke 6.12. (luetaan ma-pe klo 8-14). -2 -2 -4 -4 -3 -2 -3 2 1 -0 -3 -5 Ti 12.12. -1 -1 -3 -3 -4 -2 -5 -2 -3 -9 -6 To 7.12. alv 24%). Tarkemmin yhteystietoja www.kp24.. 020 750 4400 (avoinna ma-pe 8.00-16.30). Lukijat voivat lähettää kuvia toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen lukijankuva@kpk.. Tekstiviestillä: kirjoita VINKKI väli ja juttuvinkkisi. AVENSIS ACTIVE EDITION EDISTYKSELLISTÄ AJOMUKAVUUTTA NYT ERIKOISEDUIN AUTOMAATTIVAIHTEISTO € AVENSIS TOURING SPORTS ACTIVE EDITION AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA 30 596 € Avensis Active Edition on tilava, tyylikäs ja monipuolinen matkakumppani niin maanteille kuin kaupunkiajoon. Lähetä viesti numeroon 13525 (0,25 e) Päätoimittaja Kauko Palola 020 750 4410 Toimituspäälliköt Hannu Lehto 020 750 4408 Päivi Savela 020 750 4450 Kulttuuri 020 750 4426, kulttuuri@kpk.. 020 750 4400 Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: Kiinteästä verkosta tai matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/ min (sis. Kokonaistavoittavuus KMT s2015-k2016 89 000 kpl ISSN 0788-8325. 0800-alkuiseen numeroon maksuton sekä sähköpostilla: asiakaspalvelu@kpk.. Juttuvinkit ja uutispäivystys puh. Jollet saanut lehteä: soita 0800-30101 arkisin 7.00-16.30 ja viikonloppuisin 7.00–9.30. Etusi jopa 4 900 € Malli Autoverollinen kokonaishinta Toimituskulut Kokonaishinta toim.kuluineen CO päästöt EU-yhd. Uusimmassa Avensiksessa innovatiivinen teknologia yhdistyy saumattomasti viihtyisiin sisätiloihin ja yksilölliseen muotoiluun. lehti+digi) 12 kk 28,90 €/kk Peruspaketti määräaikainen (sis. 020 750 4650 NIVALA Kalliontie 30, 85501 Nivala puh
Teema muki 0,30L valk. Teema lautanen S 15 valk. Onnittelut Suomi ja Keskipohjanmaa. Kastehelmi purkki 116x114mm Kotimaiset pörrösukat Froteepyyhe Reilu Naisten koot 36/38-39/41 50x70 Miesten koot 40/42-43/45 70x150 PRIS SKRÄ LL! PRIS SKRÄ LL! 16 95 6 95 35,(norm.53,95) (norm.23,95-28 ,95) (norm.8,45-10, 45) 17 95 (norm.27,95) PRIS SKRÄ LL! PRIS SKRÄ LL! kpl kpl pkt 5 95 6 95 6 95 16 90 Laitoimme tarjouspöydän koreaksi 100-vuotiaiden kunniaksi. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 17 Aherramme arkena lepäämme sunnuntaina! Palvelemme ma-la /HalpaHalli 8-21 Kastehelmi kakkuvati 31,5cm kirkas Essence lasi 2kpl/pkt 45cl, 33cl, 35cl tai 21cl Teema lautanen M 17 valk
Keskipohjanmaa 4.12.1967 Kiitämme lukijoitamme 50 vuotta kestäneestä yhteistyöstä Keskipohjanmaan ensimmäisen näytenumeron julkaisemisesta on tänään 4.12.1967 kulunut tasan 50 vuotta. Männyn salaisuus, Sydänpuu ja Pesäpuu. . Suomen Joogaliiton opettama jooga on lempeää ja rauhallista hathajoogaa, joka sopii kaikille. –?Mahtava mänty on siellä vielä suojeltuna ja ajan haavoittamana, mutta uljaana vielä. Suuri palkinto oli, kun jo itsenäistynyt nuoremme sanoi olevansa edelleen hyvin kiitollinen, että olemme aikoinaan avanneet kotimme ovet, Jutila kertoo. Keskipohjanmaa on puhunut oman maakuntansa kieltä Keskustapuolueen hallituksen puolesta esitän tänään juhlapäiväänsä viettävälle Keskipohjanmaalle kunnioittavan tervehdyksen. Tämän juhlapäivämme A ja B numeroissa kerromme tavallista enemmän oman talon asioista. Tarina kertoo, että 1700-luvulla isovihan aikaan Sarjan isäntä piilotti tyttärensä puuhun venäläisiltä sotilailta. Jutilat ovat sijaisvanhempia kuudelle lapselle, joista osa elää jo omillaan. Näin kuvaili taitelijan uran alkua kummitytär ja sisarentytär Eva Raudasoja, joka itse johtaa Täydentävien opintojen keskusta Oulun yliopistossa. Nokian pääkonttorissa, Suomen Gallupilla, Jyväskylän ja Oulun taidemuseoissa ja Kyösti Kallion koululla Nivalassa . 0-kuntia. FM Satu Itkonen), Mari Mörön kirjan Hyvää tietä Hyssymaahan kuvitus 2006, Gratefulkirjan kuvituksen tilasi maailmankuulu näyttelijä Julie Andrews ja CD:llä laulaa Art Garfunkel Voimaa ja värien hehkua Näyttelyn avajaisissa taiteilija Anna-Liisa Hakkaraista tervehti runsas joukko kutsuvieraita. Hänen töissään on voimaa, joka välittyy katsojalle. . Leena Laulajainen) -kirjan kuvitus sai erikoispalkinnon Japanin biennaalissa 2001, Portti maalauksiin vuodelta 2001 esittelee taiteilijan maalauksia ja tarinoita niistä (toim. Värillä on siis väliä. Jutiloilla tehdään yhdessä lasten kanssa kaikenlaista kotiaskaretta ja ruoanlaittoa, he retkeilevät luonnossa ja opettelevat arjen hallintaa. –?Vaikka olen epäröinyt, voinko lähteä, mies on sanonut, että kyllä täällä pärjätään. –?Lapset ovat sanoneet, että äiti on silloin hyvällä päällä, kun tulee avannosta, Jutila naureskelee, ja myöntää innostuneena, että avantouinnista on tullut hänelle henkireikä. Vähitellen maalaaminen vei voiton ja turvallinen opettajantyö jäi sivuun. 19: 39-40 Aurinko nousee: Kokkolassa 09:49 (pimeys päättyy 8:39) Ylivieskassa 09:47 Helsingissä 09:02 Utsjoella Aurinko laskee: Kokkolassa 14:46 (pimeys alkaa 15:56) Ylivieskassa 14:37 Helsingissä 15:18 Utsjoella Nimipäivät tänään: Airi, Aira ruotsinkielisillä Barbara, Barbro ortodokseilla Varvara, Varpu, Johannes, Juhani, Juha, Aleksanteri, Santeri, Ale Nimipäivät huomenna: Selma ruotsinkielisillä Selma ortodokseilla Sauvo SUDOKUT HELPPO VAATIVA EILISEN TEHTÄVIEN RATKAISUT Merja Nevalainen ALAVIESKA Alavieskalainen Tuija Jutila aloitti joogaharrastuksen jo kahdeksantoista vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun he miehensä kanssa saivat ensimmäiset lapset perheeseensä. o.s. Anna-Liisa maalasi muutamia päivänkakkaroita, joista Hirvimäki innostui ja käski jatkaa maalaamista. /tapahtumat. Maalauksen valmistuminen kesää viikkoja, joskus jopa kuukausia. Keskipohjanmaa on ollut alkiolaisen aatteen voimakkaimpia lipunkantajia. Aluksi Jutilan mies kävi vielä kodin ulkopuolella töissä, mutta myöhemmin hänkin jäi kotiin ja pitää nyt kenneliä. Olen usein ajatellut, että monin kerroin minulle on lahjoja annettu, kun olen tällaiset lapset saanut. – Sijaisvanhemmuuteen ryhtymiseen tarvitaan molempien puolisoiden halu, sillä tätä eletään sydämestä. Haasteellisiakin tilanteita perhe-elämään tulee, kun lapsi tuo mukanaan oman elämänsä ja historiansa, mutta siinä auttaa ymmärrys tehdä yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa, sekä rohkeus hakea apua, jos oma osaaminen ei riitä. 1946 Nivalassa) asuu Jyväskylässä . –?Kun me ollaan mieheni kanssa lähdetty sijaisvanhemmiksi, olemme avanneet lapsille rakkauden ovet, ja eletään elämää yhdessä lasten kanssa tavallaan tutkimusmatkaa tehden. Muun muassa toisesta kotikylän puusta, Peräahon pitkästä kuusesta, joka on myös maalauksessa Metsän peitto. Keskipohjanmaa on taistellut määrätietoisesti ennen muuta oman kotimaakuntansa elinkysymysten puolesta. Tietysti myös Kehruumänty esiintyy maalauksissa. Siellä tytär kehräsi ja sotilaat luulivat rukin ääntä piruksi. :n tapahtumakalenterissa www.kp24.. Työ on fyysisestikin raskasta, sillä maalikerroksia ja värisävyjä on lukemattomia. Arjenkin keskellä kotiaskareita tehdessä voi hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan ja rauhoittamaan hengitystä luonnolliseksi ja syväksi. Tunneille tullaan sellaisena kuin on, siellä ei vertailla tai arvostella. Ryhmässä tekeminen antaa itsellekin voimaa. Sen lisäksi juhlanumeromme sisältää tekstiä, kuvia ja ilmoituksia monilta aloilta täyttäen maakuntalehden tehtäväänsä tänään niinkuin se on tehnyt sitä 50 vuotta. Lähde: www.joogaliitto.. Hän yhdisti Anna-Liisa Hakkaraisen maalauksiin sanat luonto, eläimet, luonnon antimet, metsän äänet, hiljaisuus ja mielenrauha. Jutila on sittemmin käynyt useilla kursseilla ja tunneilla, ja lopulta opiskellut Suomen Joogaliiton joogaopettajaksi ja ohjaa tänäkin lukuvuonna seitsemää kansalaisopiston joogaryhmää. Hän antaa suuren kiitoksen miehelleen, joka on tuolloin ollut lapsille isänä ja äitinä ja hoitanut kodin. MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 18 PÄIVÄN SANA TÄNÄÄN 50 VUOTTA SITTEN TAPAHTUMAT Tapahtumaja yhdistystietojen ilmoittaminen netissä www.kp24. Kehruumänty löytyy Sarjankylällä, josta taiteilija on kotoisin. itseoppinut, taideopetusta Veikko Hirvimäeltä, Suomen taidemaalariliiton jäsen 2000 . JOOGA . Opiskeluajat ovat vaatineet perheeltä paljon, sillä opintoihin on kuulunut joka vuosi viikon lähijakso Saarijärven joogaopistolla. –?Silloin aluksi joogassa tärkeintä oli oma aika. Samalla tavoin jooga on tutkimusmatkaa omaan itseensä, Jutila pohtii. Tämä on mahdollistanut Tuijalle joogaryhmien vetämisen. Suurena rikkautena heillä on jo kolme lastenlasta. kirjankuvituksia 9, mm. Arjen harmaudessa jos ilo ja nauru välillä unohtuvat hetkeksi, siellä se löytyy aina. Vaatii taitoa, sitkeyttä sekä kykyä nähdä, että löytää juurin oikean värin. Tätä nykyä nämä värit ja maalaukset ovat jalostuneet myös kirjoihin, julisteisiin, kortteihin ja tarjottimiin. Pesäpuu, linnunlaulupuu, pyhä puu, kuusipuu, elämänpuu, viisauden puu... Olen koko urani ajan maalannut erilaisia puita. Talviaikaan hän ottaa kerran tai kahdesti viikossa omaa aikaa käydäkseen savusaunassa ja avannossa Alavieskan Linnakalliolla. Tapahtumista on laajemmin tietoa KP24.. Tästä pelastustarinasta taiteilija sai sopivan sadunomaisen luontoaiheen juhlanäyttelyyn. Tämä on ollut lehden linja myös maalaisliiton ja keskustapuolueen politiikassa. Nivalan näyttely on esillä 20. joulukuuta saakka. Jutilan mukaan nykyisessä suorituspaineisessa ja kiireisessä elämässä joogaharrastuksen myötä ihminen löytää pikkuhiljaa tasapainon. Harjoitusta tehdään rauhallisesti omaa kehoa kuunnellen, ja sillä haetaan luonnollista ja rentoa ryhdikkyyttä. omia näyttelyitä 20, ja yhteisnäyttelyitä n 80, kotimaan lisäksi monissa Euroopan maissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, parhaillaan Antibesissä Rankassa kolmen suomalaisen yhteisnäyttelyssä . –?Siitä kaikki alkoi. Hirvimäki oli AnnaLiisan miehen Reinon sisaren mies. KP/SEIJA KRAPU Anna-Liisa Hakkaraisen näyttely kruunaa juhlavuoden Nivalassa. Nyt suutarin ja kyläompelijan kasvattama ja kouluttama tytär on kansainvälisesti tunnustettu kuvataiteilija. Tunnit eivät ole suorituskeskeisiä, vaan Jutilan ohjaamaa joogaa voi ajatella myös rauhallisen liikunnallisena rentoutusja venyttelyharjoituksena. Hakkaraisen edellisestä näyttelystä Nivalassa on jo 17 vuotta. –?Ensin tein nuoren kehruumännyn, joka oli Sarjan tyttärelle elämänpuu ja puita tuli lisää! Tekisinkö Suomelle 100 puuta. Työni Kruunupää, jossa on punainen väri ja hirvi ja maassa olevat riekot ruskaväreihin kätkeytyneinä, on syntynyt syksyllä. Sille on aate merkinnyt aina enemmän kuin raha ja taloudellinen valta. Yksi Jutilan perheen pojista on tehnyt Tuijalle koulussa jakkaran, jota voi käyttää apuna joogassa tai rentouttavassa harjoituksessa. Soturi on jooga-asento, joka vahvistaa kehoa ja tekee lisää tilaa hengitykselle. Näyttelyni on kunnianosoitus sille, mitä olen kokenut ja mitä olen lahjaksi saanut, Hakkarainen kertoi. KP/SEIJA KRAPU ANNA-LIISA HAKKARAINEN . Joogatunneilla opetellaan mieluummin seisomaan omilla jaloillaan kuin päällään Seija Krapu NIVALA (KP) Suomi 100 ja Nivala 150 vuotta -juhlavuosien päänäyttely Nivalassa on naivisti Anna-Liisa Hakkaraisen maalausja veistosnäyttely Kehruumännyn salaisuus. –?Usein vuodenaika vaikuttaa alitajuntaan. /ilmoitatapahtuma. ehti olla opettajana Kinnulassa yli 20 vuotta ennen ryhtymistään päätoimiseksi taiteilijaksi . Oman kodin ovet avataan lasten lisäksi muillekin, esimerkiksi sosiaalityöntekijöille ja monenlaisille palavereille. Jooga on laskeutumista tähän hetkeen ja läsnäoloon, Jutila kertoo. Laukka, (s. Jutilalla on kuusi vuotta kestävistä joogaopettajan opinnoista jäljellä muutama kuukausi, lisäksi hän käy säännöllisesti täydennyskoulutuksissa. Johannes Virolainen Fariseukset sanoivat Jeesukselle: »Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!» Mutta Jeesus vastasi: »Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.» Luuk. –?Kun tuote on hyvä, se myy maailmalla. –?Hehkuvat värit ovat Anna-Liisan erityisosaamista. Nykyäänkin omien tuntien ohjaamisen lisäksi hän käy toisen ohjaamissa harjoituksissa ja tekee kotona säännöllisesti lyhyemmän harjoituksen. Kinnulan kunta oli 1980-luvulla yksi Opetusministeriön kokeilun ns. Lapsillekin on ollut tärkeää saada touhuta iskän kanssa. maalauksia noin 600, mm. Tämän huomasivat myös Julie Adrews ja Art Garfunkel, kun syntyi kirja Grateful vuonna 2002. Väri ilman toista väriä ei ole mitään, taiteilija luonnehti. Mies on sitten puolestaan käynyt vuosittain vaeltamassa viikon Lapissa. Vieressä lorisee pieni puro. Se on lähtenyt siitä tosiasiasta, että myös poliittisen ohjelman ja poliittisen toiminnan on nojauduttava joka suhteessa arvostelun kestävään aatteeseen, rehelliseen pyrkimykseen epäkohtien poistamiseksi, kansalaissovinnon rakentamiseksi, kansanvallan lujittamiseksi ja yhteisen isänmaamme itsenäisyyden ja vapauden turvaamiseksi. Onnistumisia on ollut useita, vaikka kansainvälisten verkostojen avautuminen on vaatinut paljon työtä, Eva Raudasoja totesi. Aloin tehdä veistoksia puista ja ajatus kultaisesta metsästä kulki mielessäni missä olinkin. Avannosta ja joogasta hengähdyshetkiä Jutiloiden viihtyisä pihamaa aivan Kalajoen varrella Alavieskassa on perheelle rentoutumisen ja yhdessäolon paikka. Kultamarja ja metsän salaisuudet (kirj. Tiedustelut sähköpostilla menot@kpk.. . Joogaperinteen mukaisesti ihminen selvittää itselleen elämänkatsomukselliset kysymykset oman vakaumuksensa ja kulttuurinsa pohjalta. Elämässä jooga ja sijaisvanhemmuus ovat ikään kuin kulkeneet samaa matkaa. Päivänkakkaroista se alkoi. Se avattiin juhlallisesti Tillarigalleriassa. –?Siellä on tosi hyvä porukka, huumorin kukka kyllä kukkii. Lopulta taiteilija teki yli 30 maalauksen lisäksi kaikkiaan 100 uniikkia veistospuuta Suomelle. Se on tehnyt lukemattomia aloitteita ja se on ollut aina ensimmäisten joukossa viemässä eteenpäin koko maakuntaa koskevia hyviä asioita. Eräänä kesänä kuvanveistäjä Veikko Hirvimäki piti taideleiriä Kangaskylän koululla ja pyysi Anna-Liisaa mukaan kurssille, kun siellä ei ollut muita tuttuja. Joskus kun nousen ohjatessani istumaan ja katson ryhmän hiljaisuutta ja rauhaa, se tuntuu liikuttavaltakin. Tänään juhlaansa viettävä sanomalehti on ennen muuta puhunut oman maakuntansa maaseudun väestön karua ja vakavaa kieltä. tai puhelimella 020 750 4400 / tapahtumat. Mänty on äitini ja isäni syntymäkotien välimaastossa. Hänelle kun puut ovat pyhiä jo valmiiksi. Jutilan puoliso oli tuonut kotiin esitteen joogakursseista arvellen sen olevan jotain mistä vaimo on kiinnostunut. Värin merkityksen allekirjoittaa myös taiteilija itse. –?Opetellaan mieluummin seisomaan omilla jaloillaan kuin päällään. Leena Laulajainen) voitti Finlandia Juniorin sekä Suomalainen kuvakirja -palkinnon 1998, Aurinkoniitty ja kaamoksen korppi (kirj. Se on suorittanut perustavaa laatua olevaa työtä monien taloudellisten ja kulttuurikysymysten esille ottamiseksi ja ratkaisemiseksi. Joogan perustana ovat keskittyneesti tehdyt harjoitukset, tietoinen rentoutuminen, luonnollinen hengitys ja sisäisen hiljaisuuden kokeminen
POWER KOKKOLA, HEINOLANKAARI 1 POWER.FI 55”. ow XR 400 Hz -kuvanparannus • Sisäänrakennettu WiFi • HD-virittimet antennija kaapelitalouksiin • Energialuokka A+ APPLE IPAD WIFI 32 GT 9,7” Retina-näyttö • 32 Gt tallennustila • Touch ID -sormenjälkilukija • A9-siru • 8 MPix iSight-kamera PYYKINPESUKONE FWF71683 • 6th SENSE sovittaa automaattisesti pesuohjelman pyykin määrään • 7 kg täyttömäärä • Linkous 1 600 k/min A ENERGIALUOKKA +++ 299 379 Säästä 200 € Power-hintaan! Linkous 1 600 k/min Limited Edition Star Wars -mallistoa HALPAAN HINTAAN LAHJAT HINTAROBOTTI TARJOAA 599 Oho, mikä hinta! Säästä 49 € Säästä 40 € Langattomat 19 90 Tervetuloa Power Kokkolaan, Heinolankaari 1! Tarjoukset voimassa Power Kokkolassa 4.–10.12.2017, niin kauan kuin tuotteita riittää. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 19 HONOR 6A 5,0” IPS HD -näyttö • 13 Mpix kamera + 5 Mpix etukamera • 16 Gt tallennustila + 2 Gt RAM • Android 7.0 • 3 020 mAh akku 100 Honor 6A PARTAKONE SW5710/47 • ComfortCut-teräjärjestelmä • 5-suuntaiset Flex-ajopäät • SmartClicktarkkuustrimmeri • Captain Phasma Star Wars -malli 149 BLUETOOTH-KUULOKKEET SHB4405 • 32 mm:n kaiutinelementit takaavat kirkkaan äänen • Jopa 9 tunnin akunkesto • Pehmeät korvatyynyt tuntuvat mukavilta pitkäaikaisessakin käytössä • Kokoontaitettavat 55” 4K HDR SMART TV KD-55XE7096 • 4K X-Reality PRO -tekniikka tarjoaa upean kontrastin ja luonnollisen värientoiston • Motion. Kaikkia tuotteita rajoitetut erät
– Vuosi 1994 oli varmasti talon historian pahin vuosi, Laukka muistelee. Aikaasi mahtui esimerkiksi ytneuvotteluita, kuinka ne ja muut ikävät asiat vaikuttivat. Mikä ratkaisu olisi jälkikäteen arvioitunut toimitusjohtaja-aikanasi voinut jäädä tekemättä. Nettiyhteydet olivat siihen aikaan niin hitaita, että tekniikan väki oli koko yön töissä, jotta videokooste saatiin nettiin, Laukka naurahtaa. Nuorena riittää uskoa ja ei epäile, etteikö onnistuisi. Omasta verkkolehdestä kehitettiin askeleittain koko talon yhteinen verkkopalvelu. Tänä päivänä valemediat ja valheelliset uutiset ovat laajasti esillä. Siitä riippuen, mitä alueella tapahtuu. Maakuntien Viestinnällä oli keskeinen rooli valloitusyritysten estämisessä. Päätoimittajana hän oli kolmella vuosikymmenellä: vastaavan päätoimittajan pesti alkoi vuonna 1990 ja päättyi eläkkeelle lähtöön vuonna 2013. –?Vikkelästi, Laukka naurahtaa. Vuonna 1997 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino teki hyvän tuloksen, Laukka sanoo. Leikkisästi voi sanoa, että Keski-Pohjanmaa putkahti maailman kartalle. Toki mielessä ovat myös useat onnettomuudet ja muut traagiset tapahtumat. Satavuotinen traditio antaa vahvan pohjan tulevalle, muttei takeita pärjäämiselle. Tapasit urallasi paljon ihmisiä ja erilaisia vaikuttajia. Markkinat laski paljon oletettua jyrkemmin. Ilmoitustuloilla oli suuri merkitys ja ne korjasivat tulosta merkittävästi. Millä täytät kalenterisi nykyisin ja mitä harrastat. – Luottoa riitti kuitenkin ja lamasta päästiin ylös. Kai haastavinta oli selviytyä töiden kuormasta ja sitovuudesta. Aika ajoin käydään. Halusitko olla mielipidevaikuttaja, maakunnan ääni vai miten hahmotit roolisi. 2000-luvun alussa alkoi voimakas nelivärisyyden tarve. Hän avusti lisäksi Maaseudun tulevaisuutta ja teki juttuja myös Keskipohjanmaahan. Laukka aloitti toimitusjohtajana vuoden 1988 alussa. –?Keskipohjanmaan artikkelitoimittaja Erkkilän Paavo soitti toisinaan ja kysyi, että teetkö hänelle pääkirjoituksen huomiseen lehteen, Laukka naurahtaa. –?Lopulta kone saatiin toimimaan oikeinkin hyvin. Kumpaankin pitää ja kannattaa satsata. Mikä on se viisastenkivi, millä esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj ja sen lehdet säilyvät elinkelpoisina. Olet varmasti seurannut lisäksi kuluneiden vuosien aikana media-alan voimakasta murrosta. –?Ei ole kaukana se, että vuosi 1997 olisi ollut tuloksellisesti yhtiön historian paras vuosi, Laukka arvioi. Sitten remontoitiin omakotitalo. Laukka on valmistunut Helsingin yliopiston maa-ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta agrologiksi. Sitten remontoitiin Raija-vaimon kotitaloa Nivalan Maliskylällä. Juhlavuoden merkeissä on aika kysyä ja saada vastauksia: Olit pitkäaikainen Keskipohjanmaan päätoimittaja, kuinka näet tekemäsi työsi nyt, kun takana on muutama vuosi. Ja sehän oli digitalisaatiota jo silloin, kun esimerkiksi sivunvalmistusta uudistettiin. Minä esimerkiksi en käy pöytäkoneella enää juuri koskaan. –?Muutos on hitaampi kuin luulette ja suurempi kuin luulette. Itsekin tuli otettua kantaa alueen asioihin, hyviä puoltaen ja huonompia vastustaen. Koko ajan uudistettiin myös paperilehteä, jotta myös se olisi luotettavuuden ohella tuore ja kiinnostava. Ja tämä pitää aika usein paikkansa, Laukka sanoo. Valloitusyritykset alkoivat 1980-luvun lopulla. Kuinka näet tilanteen nyt. Uutistyössä tämä vaati aktiivista otetta ja vahvaa etunojaa. Kuinka usein käyt levikkialueella. Laman seurauksena alkoi saneeraukset. Paikallisuus kaiken keskiössä Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n entinen toimitusjohtaja Eino Laukka: Lassi Jaakkola on työskennellyt toiseksi pisimmän ajanjakson Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajana. Sen eteen tehtiin paljon töitä, ja oman arvioni mukaan aika hyvin onnistuttiinkin. Ennen Keskipohjanmaahan tuloa Laukka toimi Maataloustuottajien toiminnanjohtajana ja Hankkijan myyntipäällikkönä Seinäjoella. –?Nyt sosiaalinen media on muuttanut alaa videoidenkin suhteen. Sen eteen tehtiin paljon töitä, ja oman arvioni mukaan aika hyvin onnistuttiinkin, Lassi Jaakkola sanoo. Millaiset olivat suurimmat kokemasi muutokset mediakentässä ja uutistyössä vuosikymmenten aikana. –?Sivuilla mainostettiin esimerkiksi, että katso aamulla kaikki Hermeksen pelin maalit. KeskiPohjanmaan kulttuurirahaston puheenjohtajana olen ollut, mutta sekin jäi nyt pois, kun tuli yhdeksän vuotta täyteen lokakuun alussa. Mitkä levikkialueen tapahtumat jäivät pysyvästi muistiin vuosikymmenten uutisvirrasta. Ensimmäiset keskustelut vakituisesti Keskipohjanmaahan tulosta Laukka kävi Paavo Erkkilän kanssa ja lopullisesti asiasta hän sopi Keskipohjanmaan päätoimittajan Pentti Pulakan kanssa. Ensimmäinen on Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n säilyminen itsenäisenä. Siihen koetettiin sopeutua ja sitä hyödyntää niin hyvin kuin osattiin. Kevyemmällä kustannusrakenteella mentiin kohti nousukautta. Talous Suomessakin oli tuolloin jo ylikuumentuneessa tilassa. Jaakkola ehti olla päätoimittajana monessa mukana; näkemystä ja kokemusta kertyi pitkällä työuralla. Kahdeksan ja puolen vuoden ajan Laukka on seurannut eläkkeeltä media-alan kehitystä tarkasti yli kahdenkymmenen vuoden toimitusjohtajakokemuksella. Rotaatio uusittiin ja ruotsalainen Solnapainokone hankittiin. Ei ole kaukana se, että vuosi 1997 olisi ollut tuloksellisesti yhtiön historian paras vuosi. Miten on aika mennyt. Uuden painokoneen hankinta tuli ajankohtaiseksi. Aika aikaa kutakin. 2008 alkoi jälleen uusi lama, joten parempaan saumaan myynti ei olisi voinut Laukan mukaan osua. –?Vuonna 1997 oli parhaat ajat, mitä printillä on koskaan ollut. Art-Printistä ei saatu koskaan todella kannattavaa. Meillä semmoinen sattui olemaan. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino aloitti vuoden 2004 alussa yhteistyön MTV:n kanssa, kun Outi Airola ja Timo Varila ryhtyivät tekemään monipuolisia uutisjuttuja MTV:n uutisiin. – Tämä vaihe oli ensimmäinen rytinäkohta minulle toimitusjohtajana. Tuon päätoimittajakaksikon alaisuudessa on lehteä toimitettu lähes puolet ajasta lehden satavuotisessa historiassa. Hyviä miehiä ja naisia löytyy kyllä muualta. Kuinka niistä pääsi yli vai pääsikö. Kuinka näet, miten Keskipohjanmaan maakuntamediana parhaiten pystyy kamppailemaan niitä vastaan. Vastustus muuttui iän karttuessa kriittisyydeksi, mutta en ole koskaan ydinvoimasta innostunut. Oma kauteni osui melkoiseen mediamurrokseen, joka yhä jatkuu. Siinä riittää ylisukupolvisuutta. Mikä oli päätoimittajuudessa ammatillisesti parasta, mikä taas haastavinta. Asioista päällimmäisinä ovat vahvat yhteiset kokemukset eri elämänaloilta, kulttuurin, urheilun, koulutuksen, elinkeinojen ja eri yhteisöjen. Olet ollut nyt kahdeksan ja puoli vuotta eläkkeellä. Pro Lehdistö perustettiin nimenomaan valloitusyrityksiä vastaan ja siinä oli mukana kaikki tärkeimmät mediatalot. – Ei ollut olemassa mitään sopimusta, Laukka sanoo. Laukka opiskeli lisäksi tiedotusoppia ja valtiotieteitä. Murroksessa olivat ja ovat niin median tekniikka, talous kuin sisällötkin. Laman jälkeen tehtiin kovia saneerauksia. Kaipaatko vielä päätoimittajan työtä ja tointa. – Paikallisuus on tärkeintä, kaikissa välineissä. Esimerkiksi paikallisen kansanopiston hallinnossa olen aktiivisesti mukana. Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä, kunhan niitä osataan hyödyntää. Miten näet satavuotiaan Keskipohjanmaan tulevaisuuden. Onko heistä jäänyt joitakin persoonia erityisesti mieleen. Mikä oli toimitusjohtaja-ajan tärkein onnistumisesi. Jos yksittäinen tekijä pitää mainita, se on digitalisaatio. Samalla osasin varautua siihen, miten tilanteeseen on reagoitava KeskiPohjanmaan Kirjapainossa. On, todella moni on jäänyt vuosien varrelta mieleen, eri paikkakunnilta, eri elämänaloilta, eri tehtävistä. Suuret tai pienet. –?Paljon on tullut vietettyä lastenlasten kanssa aikaa. Lisäksi KeskiPohjanmaan Kirjapaino teki tiivistä yhteistyötä Ilkka-Yhtymän kanssa. Parasta oli tekemisen meininki, niin omassa toimituksessa ja talossa kuin sen ulkopuolella. Vastuu sisällöistä, se on päätoimittajan osa, ja sisältöjen kehittäminen tärkein tehtävä. ”Täyttä elämää koko kaari” Lassi Jaakkola aloitti noviisina ja lopetti harmaatukkaisena – Keskipohjanmaan päätoimittajana kolmella vuosikymmenellä ” ”. Laukka tuli Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n palvelukseen vuonna 1986, jolloin Keskipohjanmaa-lehteen perustettiin taloustoimitus, jonka esimiehenä Laukka toimi. Ei ollut, vaikka vaimo toista epäili. – Kirjapainolle Kosilan kiinteistön myynti oli elintärkeä ratkaisu, koska se mahdollisti uuden ja tämän päivän vaatimuksia vastaavan painokoneen hankkimisen, Eino Laukka sanoo. Pääomat sitoutuivat Pro Lehdistöön ja Maakuntien Viestintään. –?Keskipohjanmaan mainostuotot olivat tuolloin korkealla tasolla. Olihan se pitkä pesti, opettavainen, antoisa ja vaativakin. 1990-luvun puolivälissä yhtiössä jouduttiin tekemään historian ensimmäiset lomautukset ja irtisanomiset. Yksittäisiä uutisvoittoja tärkeämpää oli jatkuva uutistuoreus, koko lehden ja koko levikkialueen osalta. Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä, kunhan niitä osataan hyödyntää. Kyse oli win-win -tilanteesta. Miten pitkään KPO:n kanssa Kosilan tontin myymisestä neuvoteltiin. Ystäviin pidetään yhteyttä muutenkin, mutta väliin myös silmätysten. Kovinta vauhti oli vuonna 1989. Laukan mukaan hyvin usein luullaan, että hänen tullessaan Keskipohjanmaahan olisi sovittu samalla kertaa myös toimitusjohtajan pestistä. Ensimmäisten joukossa olimme siinäkin, että meillä oli liikkuvaa kuvaa netissä. Mutta vähitellen tilaa alkoi olla myös uudelle. Oliko vaikea vaihtaa työstä eläkkeelle. –?Niitä on tavallaan kaksi. Laatuongelmiakin oli. Noviisina aloitin ja harmaatukkaisena lopetin. Listaa en lähde tekemään, mutta jo kysymyksen pohtiminenkin tuo mieleen paljon lämpimiä muistoja. Solnan toimittanut yhtiö meni kuitenkin konkurssiin ja uudelle koneelle ei tahtonut saada teknistä tuotantotukea. Useammat yt:t tuli istuttua alan kohdatessa 1980-90-luvun taitteen laman, 2008 jälkeisen talouskriisin ja yhtä sun toista sillä välinkin. Paras lääke valemedioihin ja valeuutisiin on hyvä, kriittinen journalismi ja hyvä, monipuolinen yleissivistys. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj onnistui pysymään itsenäisenä, mutta puolustustaistelu oli tullut kalliiksi. – Keskipohjanmaa-lehti oli Suomessa ensimmäisten joukossa, joilla oli nettisivut jo vuonna 1995. Jens Oja, teksti Jukka Lehojärvi, kuva 20 Vuosi 1994 oli varmasti talon historian pahin vuosi... –?Ehkä Art-Printin hankinta. Taatusti jäi paljon tekemättä ja moneen puuttumatta, mutta onneksi muisti armahtaa. 1990-luvun puolivälin aikoihin Keski-Pohjanmaan Kirjapainossa strategisesti digitalisaation kannalta tärkein päätös oli Creamedian perustaminen. Sanomattakin selvää on kausikortti Lukon peleihin. Henki oli se, että tämä laitetaan onnistumaan. Jaakkolaa pitempään lehden päätoimittajana on ollut vain hänen edeltäjänsä Pentti Pulakka. –?Yksi kevennyskin oli jo valmiina, kun kävimme neuvotteluita Maikkarin väen kanssa, Laukka naurahtaa. En vieläkään, vaikka pari TVO:n myllyä pyörii naapurustossa ja kolmaskin taitaa joskus valmistua. Urasi Keskipohjanmaan päätoimittajana oli pitkä, mitkä olivat mielestäsi suurimmat lehden uutisvoitot urallasi. Se taas onnistuu vain osaavan ja ammatillisesti kunnianhimoisen työporukan yhteisin voimin. Oli myös vanhimman pojan rakennustyömaalla Helsingissä. Kassavirtaa se kuitenkin tuotti. Miltä tuntui vuosikymmenten työrupeaman jälkeen, kun deadlinet eivät painaneet tai pääkirjoitusaiheet eivät olleet pohdinnassa. Niin kiinni kuin töissä olin ollutkin, myös niistä irtautuminen sujui hyvin. Mitä oli päätoimittajan työn tummemmalla puolella. Tapani Postila, teksti Jukka Lehojärvi, kuva – Yksittäisiä uutisvoittoja tärkeämpää oli jatkuva uutistuoreus, koko lehden ja koko levikkialueen osalta. Matti-pojan rakennustyömaalla olin Kokkolassa. Se oli pitkälti tuotekehitysyksikkö. – Eläkeajan ensimmäiset vuodet olivat rakentamisen aikaa. Digitalisaatio lähti liikkeelle myös asiakaspäässä. K eski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n entinen toimitusjohtaja Eino Laukka jäi eläkkeelle maaliskuussa 2009. –?Tilanne oli minulle toimitusjohtajana hyvä koulu siinä mielessä, että näin läheltä miten tämä operaatio toimii. Nyt uutiset ovat koko ajan taskussa. – Ei sitä pitkään kovin pitkään valmisteltu, mutta keskusteluja tontin yhteisestä hyödyntämisestä käytiin aika usein, Laukka kertoo. Ainoastaan silloin, kun pitää tulostaa jotain ja sitä tapahtuu harvoin. Ydinvoiman vastustaminen oli sinun agendallasi. Tontti oli KPO:lle todella tarpeellinen, koska ilman sitä KPO ei olisi voinut täyttää ketjun kaikkia vaatimuksia ja pystynyt laajentamaan Prismaa. Onnistumista auttoi sitoutunut hallinto ja henkilökunta. Kyse oli kuitenkin todellisesta miljoonakaupasta. Parhaiten ovat mielessä ihmiset, mitä moninaisimmat kohtaamiset vuosien varrelta. Kirjapainolle taas myynti oli elintärkeä ratkaisu, koska se mahdollisti uuden ja tämän päivän vaatimuksia vastaavan painokoneen hankkimisen. Ydinosaaminen tulee olla siinä, Laukka päättää. Satavuotinen traditio antaa vahvan pohjan tulevalle, muttei takeita pärjäämiselle. Vieläkö kiinnostaisi, jos hyvää miestä tarvittaisiin. Kaustisella ilman muuta joka kesä, ja muuten vaihtelevasti. Kuinka näet, miten pystyit vaikuttamaan päätoimittajana alueen asioihin. Laukan mukaan Creamedia oli aikanaan digitalisaation aallonharjalla, koska se oli sekä mainostoimisto että tapahtumajärjestäjä. Innovatiivinen yksikkö. Ne on kulloisenkin sukupolven lunastettava omalla työllään ja tuotoksillaan. Jäikö jotain asioita tekemättä tai olisiko joihinkin aiheisiin pitänyt puuttua vahvemmin. Omaa rooliani tärkeämmäksi koin, että onnistumme lehtenä ja verkkopalveluna. Laukan mukaan media-alan digitalisaatiossa Keskipohjanmaalehti on ollut hyvissä ajoin mukana jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Mikä on päätoimittajana mielestäsi tärkein tehtävä. Älypuhelimet ovat mullistaneet media-alaa erittäin paljon. Laukan mukaan 1990-luvun puolivälin tietämillä digitalisaation arveltiin etenevän nopeammin kuin reilussa kahdessakymmenessä vuodessa on tosiasiassa tapahtunut. Täyttä elämää koko kaari. Harrastuksista tiedä, mutta isovanhempien elämänvaiheet ovat ruvenneet kiinnostamaan, ja tuli vanha kalastajapaattikin hommattua. Voimien kokoamisen yli hallinnon ja muiden rajojen näin erityisen tärkeäksi. Valehtelisin, jos väittäisin, että nuo vaiheet eivät jättäneet vammoja sieluun. Nykyiset tilat eli Mediakulma Kokkolan keskustassa Rantakadulla on ostettu Osuuspankkien Eläkesäätiöltä. Alueen asioissa keskeistä oli hanakka uutistyö ja avoimet kanavat mielipiteille, toki myös asioiden taustoitus ja kolahtavat henkilökuvat. Lehtien markkina-arvo oli kuitenkin alakantissa ja tämän sijoittajat näkivät ja iskivät kiinni. Pesti päättyi ja tie vie takaisin kotiseudulle Eurajoelle. Näissä rakennushommissa meni tosiaan muutama vuosi täysin. Toki kuormaa oli kertynyt vuosien mittaan sen verran, ettei kovalevyn tyhjentäminen kertalaakista tapahtunut. –?Toinen on tietenkin Kokkolassa Kosilan alueen myynti vuonna 2008. Talo oli velkainen ja valtakunnassa paha talouskriisi. Edullista ydinsähköä ei enää ole, turvallisuusriskit ovat olemassa, ja vaarallisimmatkin ydinjätteet pitäisi saada pysymään kalliokapseleissaan ainakin 200 000 vuoden ajan. Täyden kalenterin aika on ohi, mutta monenlaiseen on tullut ryhdyttyä
Kaava-asioiden parissa hän oli myös työnsä puolesta, sillä Melametsä neuvotteli uusille toimitaloille tontit sekä Ylivieskassa että Kokkolassa. Kuinka nopeasti neuvottelut kirjapainotalon silloisen johdon kanssa etenivät. Lähdimme siitä, että muutaman vuoden perspektiivillä hankkeeseen ei kannata ryhtyä, mutta pidemmällä aikajänteellä tähän kannattaa satsata. –?Kysyin, että voinko saada tietää, mikä on asia. Löytyikö oikea hintataso nopeasti – vai oltiinko neuvotteluiden alussa kuinka kaukana toisista hinta-arvioissa. Nyt tämä digihomma tulee päälle voimakkaasti, muta paperilehden lukijoita on vielä ja tulee olemaan paljon. Kauppahintaa ei ole julkistettu, mutta mikä käsitys jäi: ratkaisiko raha kaupan. Neuvottelut olivat monivaiheiset ja vaikeat, joten ex-toimitusjohtaja pitää Kosilan toimitaloa yhtenä tärkeänä saavutuksena. 714 € HUSQVARNA 120i Kevyessä akkusahassa on päästötön, hiiliharjaton moottori ja helppokäyttöiset näppäimet. 729 € 849 € Norm. HUSQVARNA 545 • 50.1 cm³ • 2,5 kW • 4.9 kg HUSQVARNA 543XP G Lämpökahvat kympillä! • 43.1 cm³ • 2.2 kW • 4.7 kg TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ. Ja jopa kauempaankin Kokkolan rajojen ulkopuolelta. –?Sain kyllä tyydytyksen työstäni. Tästä hyötyvät kaikki. 90-vuotias Melametsä on koulutukseltaan agrologi. Sitten menin Annille soittamaan, ja sen enempää minua ei tehtävään haastateltu. Anni ja Esko Melametsä muuttivat perheineen Kokkolaan Ylivieskasta, jossa Esko Melametsä oli työskennellyt yhtiön palveluksessa 17 vuotta. NYT MUKANA 2 AKKUA JA LATURI! 2 BLi20-akkua ja 1 QC80-laturi. –?Kunnallisella puolella tutustuin rahoitusasioissa pankkeihin ja muihin toimijoihin sekä rakentamiseen ja kaavoitusjuttuihin niiden ohella. Kun siitä syntyi yhteinen näkemys, muut asiat menivät varsin nopeasti. Lähdimme siitä, että koko talon väki jalkautuu. Esko Melametsän aikaa toimitusjohtajana on Keskipohjanmaa-lehden historiassa kuvailtu jatkuvan kehityksen ajaksi. –?Syntyi ajatus, joka oli valtakunnallinenkin ilmiö, että kirjapainot ja lehtitalot siirtyvät lähialueille pois keskustasta. HUSQVARNALLA PARHAAT TULOKSET! ROBOTTILEIKKURIT TALVEHTIVAT YLLÄPITOHOTELLISSAMME. –?Perusasiat ovat edelleen samat: itse tuote kaikkine ominaisuuksineen ja palveluineen, hinta ja sijainti/saavutettavuus ratkaisevat, mistä asiakas asioi. Melametsä hoksasi kysyä Kokkolan kaupungilta tonttia keskustan ulkopuolelta Kosilan alueelta, jonne ei vielä ollut tehty kaavaakaan. 714 € NYT N 2 BL 2 HYÖDYLLISIN JOULULAHJA ON... Melametsä kiittelee työntekijöiden lisäksi viisaudesta silloisia hallintomiehiä. Oliko oikeasti tuolloin kakkosvaihtoehtona se, että Prisma hakisi tontin muualta päin Kokkolaa. Melametsää pyydettiin KeskiPohjanmaan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtajaksi, sillä edeltäjä Väinö Isohanni oli jäämässä eläkkeelle. Keskipohjanmaa on päätuote Teollisuusneuvos, toimitusjohtaja Esko Melametsä työskenteli kirjapainon palveluksessa sekä Ylivieskassa että Kokkolassa ” ”Kosila oli Keskipohjanmaan brändin kannalta erittäin edullinen.” Keski-Pohjanmaan Kirjapainon historian merkittävin kauppa tehtiin vuonna 2008, kun Osuuskauppa KPO osti ns. – KPO:n hallinto ymmärsi perusteet asiaa käytäessä läpi, tuki oli selkeä ja päätökset tehtiin yksimielisesti. Samalla laajentumistarpeita erityisesti käyttötavaran osalta oli vaikea toteuttaa. Eri vaihtoehdot, kuten esimerkiksi kattoparkki, tutkittiin tarkasti. Sekä Ylivieskan että Kokkolan ajanjaksoja leimasi myös taloudellinen niukkuus. Kännykästä näkee päivällä nopeasti uutiset, mutta taustatiedot luetaan paperilehdestä kotona. –?Jos jostain voin olla elämässäni tyytyväinen, niin nykypäivän lehtien välisestä ilmapiiristä ja yhteistoiminnasta, Melametsä kiittelee. –?Kyllä. –?Kyseessä oli iso ja pitkälle tähtäävä investointi. –?Olimme yhteydessä kirjapainon toimitusjohtaja Eino Laukkaan ja hän ei tyrmännyt ajatusta. Kokemusta hän oli kerännyt myös kunnallispolitiikasta toimien juuri kaupungiksi muuttuneen Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Sijainti on entistä enemmän yhtä kuin saavutettavuus on se sitten fyysisesti tai digitaalisesti. 919 € HUSQVARNA 545 • 50.1 cm³ • 2,5 kW • 4.9 kg HUSQVARNA X-CUTTERÄKETJU REME HUSQVARNA 545FX • 45.7 cm³ • 2.2 kW • 8.2 kg HUSQVARNA 543X Lämpökahvat kympillä! 43.1 cm³ 2.2 kW • 4.7 kg 543XP 589 € Norm. 919 € H 549 € Norm. –?Vastasin, että kyllä se sopii. 659 € OLE VALMIINA KEVÄÄSEEN TUO LEIKKURISI TALVIHUOLTOON! RANKAN KESÄKAUDEN JÄLKEEN HUSQVARNA-LEIKKURI KAIPAA HUOLENPITOA. Kirjapaino onnistui tasapainottamaan taloutensa. 659 € 599 € Norm. –?Pidän ratkaisua edelleen järkevänä. Kosilan aikana Melametsällä ja silloisella päätoimittajalla oli tapana juoda päivä aamukahvit toimitusjohtajan huoneessa ja pitää samalla toisensa perillä yhtiön asioista. Toimitusjohtaja käytti yhteyksiään, joita oli solminut jo Ylivieskan aikoina. Myös työntekijät jalkautuivat, samoin tilauksia myyneet asiamiehet, joita Melametsä muistelee arvokkaana ”suurlähettiläsverkostona”. –?Silloin oli erinomaisen hyviä toimihenkilöitä ja työntekijöitä, jotka todella halusivat tehdä työtä Keskipohjanmaan eteen. Jompi kumpi meistä oli aina jossain tilaisuudessa ja solmimme paljon yhteyksiä. KYSY LISÄÄ PALVELUSTAMME. Näin oli etenkin 1970-luvulla sekä valtakunnallisesti että öljykriisin vuoksi. –?Olen aloittanut työni lehtitalossa. –?Kilpailu on vieläkin nykyistä läpinäkyvämpää, kansainvälisempää ja kovempaa. Mitä enemmän oli vaikeuksia, tunsin, että voimaa riittää ja tuli hyvä mieli. Onko KPO saanut sijoitukselleen odotetun tuoton. Digimurros vaikuttaa keskeisesti siihen, että kilpailu ei ole enää alueellista tai paikallista, jolloin sijainnin merkitys muuttuu. Isollakadulla ei ollut tarpeeksi parkkitiloja eikä sijainti muutenkaan ollut yhtiön kannalta sopiva. –?Keskipohjanmaan tärkein tehtävä on keskipohjalaisten ihmisten asioiden esille tuominen julkiseen keskusteluun ja erilaisten valtakunnallisia päätöksiä tekevien ihmisten taustaasiantuntijana toimiminen, hän painottaa. Nykyisin Kaarlelankadulla Kokkolassa asuva teollisuusneuvos on paperilehden kannattaja, joka ymmärtää myös digisukupolven tarpeet. ja vaikea lahjapulma ratkeaa helposti!. Hinnalla oli iso merkitys. –?Prisman tontti on erittäin hyvä kauppapaikka ja rakentunut ajan kuluessa tiiviiksi osaksi kaupunkirakennetta. Olen aina nähnyt keskeisenä, että päätuote on Keskipohjanmaa-lehti. TERVETULOA! PALVELEMME MA PE 7.00 17.00 | LA 10.00 14.00 KOKKOLAN TYÖKALUÄSSÄ OY • KAUPPAKAARI 2 • 67600 KOKKOLA • www.tyokaluassa.net • 40,9cm3 • 1,5kW • 4,4kg 449 € Norm. Hän työskenteli Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:ssä vuosina 1954–1987. Pysyy terävänä Kestää käyttöä Venyy vähemmän Leikkaa tehokkaasti TAKUU JA KÄYTTÖTURVA JOPA 3 VUOTTA! Tankkaamalla Husqvarnan alkylaattipolttoainetta saat uudelle polttomoottorikäyttöiselle HUSQVARNA-koneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. 659 € H L • • u HUSQ 12 12 12 12 12 112 12 12 2 2 2 2 2 2 kk:n k A UTKET T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T T TJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJU U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U U 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 449 € Norm. UUDET TURVA-ASUT TECHNICAL EXTREME TECHNICAL FUNCTIONAL CLASSIC 549 € Norm. Viljami sanoi, että se selviää täällä, tule vain käymään. Päivi Savela, teksti Jukka Lehojärvi, kuva Esko Melametsä pitää sanomalehteä voimakkaana välineenä taistella keskipohjalaisten ja maakunnan puolesta. Pääsimme varsin nopeasti yhteisymmärrykseen, että tässä voisi olla hyviä puolia eri näkökannoilta katsottuna: KPO:n, Kirjapainon ja myös ympäröivän yhteiskunnan näkökulmasta (ei ole kenenkään etu, että KPO joutuisi muuttamaan kauas keskustasta). Tontti oli kuitenkin ahdas ja vaikeasti asioitava. Muita saavutuksia ovat Kokkola-lehden ostaminen vuonna 1984 ja Kalajokilaakso-lehden ostaminen vuonna 1986 osaksi konsernia. Toimitaloa ei ole enää olemassa sillä tontti myytiin KPO:lle. KPO pystyy tarjoamaan ja kehittämään palveluitaan jatkossakin erinomaisella liikepaikalla, joka on kiinni kaupunkirakenteessa. Hannu Lehto, teksti ”Tonttikaupan vaihtoehtona oli Prisman muutto” Millaisia muistoja Kosilan tonttikaupasta, KPO:n silloinen toimitusjohtaja Arttu Laine. –?Tärkein asia, jonka me Pentin kanssa päätimme, että me jalkaudumme. Uusi toimitusjohtaja oli jo sisällä talon asioissa, koska Isohanni oli usein kutsunut hänet mukaan hallinnon neuvonpitoon. 309 € HUSQVARNA 135 309 € 5 3XP G 3XP G 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 599 € Norm. TUO SE TALVIHUOLTOON JA KYSY MYÖS TALVISÄILYTYSTÄ. Mitkä asiat ratkaisivat tuolloin, että KPO oli aidosti kiinnostunut ostamaan tonttialueen, KPO:n toimitusjohtajana tuolloin ollut Arttu Laine. Ja vielä yleisempi kysymys: mitkä asiat ratkaisevat kauppojen tulevaisuuden, nykyisin SOK:n kenttäjohtajana toimiva Arttu Laine. Kosilan tontin Prisman kupeesta Kokkolassa. Itse neuvotteluprosessi sujui kohtuullisen sujuvasti. 21 Vuonna 1971 Keski-Pohjanmaan kirjapainon Ylivieskan konttorin johtaja Esko Melametsä sai puhelun Kokkolasta. Toisaalta Kosilaa markkinoitiin ”maakuntatalona”, jonne maakunnan ihmiset kokoontuivat. Tutkimme laajasti eri vaihtoehdot nykyisellä tontilla sekä laajasti myös muita tonttivaihtoehtoja aika kaukanakin nykyisestä paikasta. –?Kosila oli Keskipohjanmaan brändin kannalta erittäin edullinen. 729 € 849 € 849 € Norm. Viljami Kalliokoski pyysi tulemaan käymään Isokadulle Kokkolaan
Ainahan perheiden tai sukujen bisneksissä myös naisten työvoima on otettu hyötykäyttöön. Silläkin on joku tarkoitus, Päivi Anttikoski sanoo nyt. Sosiaalisessa mediassa voi perustaa vaikka minkä nypläyspiirin. Vapautuksia sukupuolesta ryhdyttiin myöntämään 1870-luvulla aluksi naisille, jotka olivat kiinnostuneet lääketieteen opinnoista. Torpan kontrahti piti yleensä sisällään tiettyjen töiden tekemisen ”kunnes työt tehdyksi tulevat”. –?Naisen vetämää perheyritystä, vaikkapa sekatavarakauppaa tai valokuvaamoa, on jo taas helpompi kuvitella. Riikka Sipilä, teksti Ella Kiviniemi, kuva Lähteet: Kelan, Työja elinkeinoministeriön sekä THL:n verkkosivut ja Stakesin tilastot. Naisten yliedustus hammaslääkäri-ilmoituksissa johtuu osaltaan siitä, että ovet lääketieteellisiin opintoihin olivat avautuneet heille muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin. Media antaa vastauksia peruskysymyksiin, mutta ei tuputa tai pakota. Suomi otti käyttöön laajan kotihoidon tuen järjestelmän 1980-luvun puolivälissä. 1940-luvulla naiset korvasivat työpaikoilla sotaan lähteneitä miehiä. 1900-luvulla nimityksen mahdollistivat lakiin kirjatut erivapaussäädökset, joilla myös naisia voitiin valita vain miehille määrättyihin valtion virkoihin. Siitä todistaa joulukuussa Keski-Pohjanmaassa julkaistu kuulutus. Olennaisin muutos liittyi teollistumiseen, mikä lisäsi myös naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. . Anttikoski perustelee ajatustaan sillä, että naisen työnteko oman kodin ulkopuolella on mitä ilmeisimmin tarkoittanut sitä, että talon miehen on pitänyt hyväksyä hänen työntekonsa tai opiskelunsa. Olen utelias ja kiinnostunut haasteista. Yksi heistä oli Anttikosken Päivi Evijärveltä. Journalistin identiteettiin kuuluu epäillä annettua tietoa, koska journalistilla on pyhä pyrkimys päästä niin lähelle totuutta kuin mahdollista. Breikin ottaminen oli jotenkin leijunut jo ilmassa ja ehkä olin ajatellut asiaa pitemmän aikaa, mutta sitten tilanne vain tuli eteen. Yllättävän moni lehdessä ilmoituksen julkaissut hammaslääkäri on nainen, Anttikoski huomauttaa. Paljon on somessakin faktaa, mutta se on jäädä mölyn vaimentamaksi. Asetuksella säädettiin tarkemmin niistä viroista, joihin voitiin ”viran laadun” takia nimittää vain joko mies tai nainen. –?En tahdo oikein ymmärtää mitään ääriliikkeitä, jollaisena feminismiäkin nykymuodossaan pidän. Ehkä se on vienyt minua eteenpäin, Anttikoski toteaa. Kauheaa kotiin päin vetämistä taas! Anttikoski nauraa huomiolleen. Facebookille annoin pikkusormeni myöhemmin, koska olimme kollegojeni Matti Apusen (Aamulehti) ja Jouko Jokisen (Satakunnan Kansa) kanssa perustaneet kurillamme Ei ikinä Facebookiin-kerhon. Siksi alalla monelle tuli yllätyksenä, kun Anttikoski irtisanoutui viime helmikuussa Hesarin digitaalisista sisällöistä ja HSTV:stä vastaavan päätoimittajan tehtävästä. Miten hoitaa terveyttä. Huokaus. Ilmoituksen avulla haettiin esimerkiksi paikallisedustajaa margariinitehtaalle. Kaupungeissa naiset elättivät itsensä joko palvelijoina, tehdastöissä tai julkisissa palveluissa. . Epäilemättä miehet ovat myös joutuneet kestämään naljailua muilta miehiltä, päästäessään vaimonsa tienaamaan. –?Sinkut tai niin sanotut itselliset naiset ovat ehkä tehneet vähän itsenäisempiä päätöksiä, mutta sellaisessakin tapauksessa perheen pää on ollut tyttären kouluttautumisen ja urahaaveiden tukena. Mihin kannattaisi sijoittaa. Töitä tehtiin talon tarpeiden mukaan, eikä päivittäistä työaikaa rajattu. Vuosikymmenen puolivälissä seitsemän kymmenestä perheenäidistä kävi jo palkkatyössä. Sosiaalinen media on varjo ja aurinko Vuoteen 1901 asti naisten täytyi hakea senaatilta erivapautta sukupuolensa aiheuttamasta esteestä päästäkseen opiskelemaan yliopistoon. Olen vahvasti tasa-arvon kannattaja, mielestäni kaikkia pitää kohdella yhtä hyvin, sukupuolesta riippumatta. Perinteinen media ei voi sivuuttaa hankalia tai kipeitä ongelmia. Päivähoitolaki astui voimaan vuonna 1974 ja subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan vuonna 1990. Yksinomaan lastenhoidolle omistautunut terve aikuinen nainen oli Suomessa tuntematon käsite. Apunen on sitkeästi kerhon viimeinen jäsen, mutta Twitterin houkutusta hänkään ei ole kyennyt vastustamaan. Sosiaalinen media on jin ja jang, varjo ja aurinko. Kutoivat, neuloivat, kehräsivät, värjäsivät, paikkasivat ja parsivat. Eräs entinen työtoverini kuvaili mediaa elämänhallintavälineeksi. Parhaimmillaan sosiaalinen media nostaa pintaan asioita, joita oma mieli ei tavoita ja viettelee hedelmälliseen debattiin. Pojat on poikia. Lehti-ilmoittelu on ilmeisesti tuohon aikaan ollut naisyrittäjälle ainoa tapa tehdä markkinointia. Heidi Köngäs (2017): Sandra. Vähäväkisempi kansanosa kiersi talolta toiselle peltoja metsätöiden perässä ja auttoi tilojen kausiluonteisissa töissä. Mika Pettersson Kirjoittaja on Suomen Tietotoimiston STT:n vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja. Keskipohjanmaan kaltainen hyvin tehty ammattimedia kätkee sisälleen kokonaisen kirjon jäsenneltyjä uutisia, näkökulmia ja mielipiteitä. Vähän niin kuin oikeassa elämässä, kun maaseutu jää kaupunkilaiselle vieraaksi ja päinvastoin. Naistyöpäivinä torpparien ”muijat” pesivät urakalla talon patapyykkiä, leipoivat ja kokkasivat, äestivät ja jyräsivät peltoa, ajoivat apulantaa, hoitivat kasvimaata tai kotieläimiä ja tekivät käsitöitä. Sosiaalinen media toimii kokonaan toisilla pelisäännöillä, jos niitä sääntöjä ylipäänsä on. . En arvannut, kuinka sosiaalinen media, ennen muuta Twitter, muuttaisi maailmani. Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma säädettiin samanpituisiksi vuonna 1971 ja kolme vuotta myöhemmin äitiyspäivärahakausi piteni 12 viikosta 29 viikkoon. Köyhäinhoitolaista (1922) tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Pohjanmaalla naisilla on muutenkin ollut aina paljon sananvaltaa perheen yhteisiin asioihin. –?Niin hullulta kuin se nyt kuulostaakin. Ihminen ympäröi itsensä mieluusti samanmielisillä. Ketä äänestän. Samalla vuosikymmenellä nuoret tytöt kasvoivat ajatellen, että työmarkkinoilla kaikki oli heille aivan yhtä mahdollista kuin pojillekin. Vaatii tietoista pinnistystä kuunnella niitäkin ääniä, jotka ovat eri mieltä. Tai vaikeita asioita ei jakseta edes käsitellä. Kansaneläkelaki (1937) toi jokaiselle oikeuden eläkkeeseen, eivätkä vanhukset enää olleet niin riippuvaisia sukulaisten hyvästä tahdosta. Naisten lisääntynyt työssäkäynti loi puolestaan paineita päivähoidon kehittämiselle. Hyvä media on salakavala. –?Siltä se saattaa ehkä vaikuttaa, mutta itse koen yhden tehtävän johtaneen toiseen vähän kuin vahingossa. Omaani hallitsee tietenkin media. Vuonna 1985 otettiin esimerkiksi käyttöön isyysrahakausi. Mäkitupalaisille oli vuosittain määritelty tietty määrä taksvärkkipäiviä, jotta asumisoikeus ja oikeus viljellä torpan omiksikin tarpeiksi tilan mailla säilyivät. Ensimmäisenä Facebook-kapinastamme lipesi Jokinen, salaa. päivänä 1917 Keski-Pohjanmaan etusivulla ilmoittivat muun muassa Länsikirkkokatu kuudessa vastaanottoaan pitänyt hammaslääkäri Fanny Helin sekä Palovakuutusyhtiö Vellamo, jonka palovakuutuksia yhtenä asiamiehenä myi neiti Ines Chydenius, puhelinnumerolla 67. Sosiaalisessa mediassa, kuplan sisällä, monisäikeinen maailma näyttäytyy yksinkertaisempana kuin on. Lauantaina joulukuun 8. Naisilla ei Suomessa ollut myöskään oikeutta valtion virkoihin ilman erivapautta sukupuolestaan ennen vuotta 1926, jolloin tuli voimaan laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin. Se tuo lukijan eteen vaivihkaa tietoa, jota lukija ei tiennyt kaipaavansa tai tarvitsevansa. Yhteisöllisyyttä voivat rakentaa sekä sosiaalinen että perinteinen media. Lapsilisää (1948) alettiin maksaa samansuuruisena kaikille lapsiperheille. Ulkopuolisin silmin Anttikosken urakehitys on ollut täynnä tavoitteita ja selkeän johdonmukainen. Kun kansalaisella on riittävä määrä tietoa, hän saa aivan itse päättää miten toimia. Mutta täytyy sanoa, että jos vielä nykypäivänä pitäisi hakea vapautusta omasta sukupuolesta, niin siinä vaiheessa leijona minussakin heräisi, Anttikoski sanoo. 90-luvulla säädettiin hoitovapaasta alle 3-vuotiaan lapsen kokoaikaiseksi hoitamiseksi kotona sekä tilapäinen hoitovapaa alle 10-vuotiaan, äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Lillun kuplassani yhdessä media-ammattilaisten kanssa, lääkäreitä tai suutareita on vähemmän. Suomessa vuonna 1920 ansiotyössä eri ammateissa oli noin 65 prosenttia naisista. Naisten piti tosin aluksi hakea senaatilta vapautusta sukupuolestaan päästäkseen yliopistoon opiskelemaan. Ehkäisyn yleistyminen ja äitiysetuuksiin tehdyt uudistukset mahdollistivat sen, että naiset pystyivät suunnittelemaan tulevaisuuttaan entistä paremmin. naisten tavaroiden” ostopaikkana. . Vuodesta 1949 eteenpäin äitiysavustusta on myönnetty kaikille synnyttäjille. ”. Ammattimedian tieto on mahdollisimman hyvin todennettua. Kuplan ongelma tiedetään. 22 NÄKÖKULMA Sosiaalisen median Twitteriä ryhdyin käyttämään yllytettynä viitisen vuotta sitten. ”Mahtoivatko pohjalaiset miehet olla tuolloin poikkeuksellisen moderneja?” Ex-päätoimittaja Päivi Anttikoski pohti Keskipohjanmaan pyynnöstä muutoksia naisten työmarkkinoilla satavuotiaassa Suomessa En ole hyljeksinyt sellaisiakaan työtehtäviä, joita jotkut muut ovat saattaneet pitää liian työläinä. Vaikeisiin asioihin on helpot ratkaisut. En ole hyljeksinyt sellaisiakaan työtehtäviä, joita jotkut muut ovat saattaneet pitää liian työläinä. Helsingin Sanomien digisisältöjen ja MTV:n uutisten päätoimittajana viimeksi työskennellyt Anttikoski onkin edennyt urallaan vauhdikkaasti. Erivapaussäädöksistä viimeiset kumottiin vasta vuonna 1975. Kautta historian kolmannessa Keski-Pohjanmaassa on myös Helmi Mäntysaaren ilmoitus, jossa kauppias itse kehuu myymäläänsä edullisena kankaiden ”y.m. Tarkista, tarkista, tarkista. Vanhempainetuuksia kehitettiin voimakkaasti aina 80-luvun loppupuolelle saakka, ja osa etuuksista jaettiin puolisoiden kesken. Heikki Hiilamo (2006): Akantappolaista isäkiintiöön. Monella työpaikalla oli kuitenkin pitkään voimassa sääntö, jonka mukaan naisvirkailijan oli erottava toimestaan naimisiin mennessään. Itsenäisessä nuoressa valtiossa työtä oli myös hyvin tarjolla sukupuolesta riippumatta. Kaikki tienesti kelpasi ja oli tarpeen. Minulla on vain yksi elämä, mutta monta työelämää.” SOSIAALITURVA TYÖNTEON TUKENA . Kun ammattimedia tekee tärkeästä ja vaikeasta kiinnostavaa ja ymmärrettävää, se on tehtävässään onnistunut ja yhteiskunnassa korvaamaton. –?Yleensä asiat menee omalla painollaan ja niillä on joku tarkoitus. Viidessä vuodessa siitä on tullut arkeani, uutisten, mielipiteiden ja viihteen pohjaton sammio, jota ilman journalisti ei enää voi elää. Kun samanmieliset torjuvat toiset pois, todellisuus jää vajaaksi. Pahimmillaan se on pahanhajuinen vihapuhepuucee (”suomalainen ei ole kauneimmillaan somessa”, eräs ystäväni muistaa aina lakonisesti todeta). –?Oma näkymä on tietysti juurista johtuen kovin pohjalainen, mutta mahtaako olla niin että pohjalaiset miehet olivat jo tuolloin poikkeuksellisen moderneja. Tuolloin yksinomaan sotatarviketeollisuudessa työskenteli noin 70?000 naista. Erivapaus sukupuolesta Maatalousvaltaisessa Suomessa naiset ovat aina tehneet töitä miesten rinnalla. Vuonna 1917 naisen oli mahdollista omistaa omaa varallisuutta. Sanomalehti Keskipohjanmaassa tai lehden alkuvuosikymmeninä Keski-Pohjanmaassa, työpaikkailmoituksia julkaistiin vielä vähän, mutta nykylukijan yllätykseksi naisia haettiin erilaisiin töihin ja toimiin siinä missä miehiäkin. Somessakin kupla on helppo rakentaa. Hän on työskennellyt Jyväskylän yliopistosta valmistuttuaan journalistina ja erilaisissa toimitusten johtotehtävissä parinkymmenen vuoden ajan. Perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Sata vuotta sitten molempien puolisoiden osallistuminen työhön oli edellytyksenä sille, että perhe pysyi leivän syrjässä kiinni. 1970-luvulla Suomessakin alettiin puhua pienten lasten äitien oikeudesta ansiotyöhön, eikä työssäkäynti ollut välttämättä enää vain köyhyyden sanelema välttämätön pakko. Mannerheimin Lastensuojeluliitto käynnisti 1930-luvulla kotiaputoiminnan, tarkoituksenaan auttaa maaseudun perheitä. Jos työskentely keskeytyi esimerkiksi sateen takia, seuraavana aamuna oli edessä paikkuupäivä. Paikallinen sanomalehti kokoaa yhteen ihmiset, joita yhdistävät sama seutu, sama perinne, sama kokemus suhteessa ulkomaailmaan. Tässä kohden ammattimaisesti toimitettu media on sosiaaliseen mediaan verrattuna ylivertainen. pohtii Evijärveltä kotoisin oleva MTV:n uutisten ja Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Päivi Anttikoski. Palveluja julkinen sektori kasvoi, mikä lisäsi merkittävästi vaihtoehtoja naisten työllistymiseen. Päivi Anttikoski jätti yllättäen työnsä Helsingin Sanomien päätoimittajana viime helmikuussa: ”Ajattelin silloin, että ihmisen pitää joskus uskaltaa kokeilla myös elää arvojensa mukaista elämää. Olen aina pitänyt kovasta työnteosta ja jokaisesta työpaikastani. Elämä ei ole vain samppanjaa ja vaahtokarkkeja. Sairausvakuutusta (1964) edeltävänä aikana sairastuminen merkitsi monelle suomalaiselle köyhyyttä. Äitiysavustus (1938) toi odottavat äidit neuvoloihin, avustuksen saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä
3.11.1934. 16.2.1930 Valitaan päätoimittajaksi halsualainen kansanedustaja Viljami Kalliokoski. Hänen tilalleen nimitetään jo marraskuussa inarilaissyntinen Vilho Edvard Törmänen. 1.11.1917 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Osakeyhtiön perustava kokous pidetään Kokkolassa. Asia on ollut pohdinnan alaisena jo pitemmän aikaa. Kansalaiskokous Jungsborgilla oli lauantaina täällä pahennusta herättäneen uskonnollisen kiihkoilijan ja humbuukimestarin Maria Åkerblomin toiminnan johdosta. Palo jätti kodittomaksi 336 ihmistä. Työn Äänen juttu esillä eilen Vaasassa. Syyskuussa nimetään taloudenhoitajaksi lohtajalainen Josua Ruotsala. Kokouksessa päätettiin kääntyä maaherran puoleen pyynnöllä, että karkottaisivat Maria Åkerblomin paikkakunnalta. 8.7.1930. Lento-onnettomuus Perhossa. 5.6.1930. Olympiariemu Kokkolassa kohosi toissa yönä korkeimmilleen, kun klo puoli yhden aikaan saatiin tietää, että Stenroos oli voittanut Maraton-juoksun. 4.12.1917. Lehti painettiin vuoteen 1926 asti vuokratiloissa Isonkadun ja Pormestarinkadun kulmauksessa. TARJOUKSET VOIMASSA MA-KE 4.-6.12. 1.8.1921 Päätoimittajaksi tulee Kuusankoskella syntynyt Erkki Valkeala (Wallenius), joka ottaa vähitellen käyttöön antiikva-tekstityypin lehden ulkoasussa. Hirvittävä tulipalo hävitti eilen Kannuksen kirkonkylää. 1.1.1918 päätoimittajana aloittaa Eero Hiekkala Oulusta. Lohtajalainen Frans Hanhisalo on näytenumeroiden päätoimittaja. (12.5.1934). Lempi Hanhisalo valitaan 1925 lehden toimitussihteeriksi. 1924: Pariisin olympialaisissa Keskipohjanmaalla oli peräti oma kirjeenvaihtaja: tunnettu urheilumies Jussi Björk. 26.10.1920 Ensimmäiset maakunnalliset uutiskuvat julkaistaan lehdessä. Seuraavana vuonna levikki on 5650 kappaletta. 1926. 3.11.1928. Kapinaliike huomattavasti vaimentunut ja hallitus on kaikkialla tilanteen herrana. 1933 Käännekohta yrityksen historiassa, talous kohenee ja levikki kasvaa. Pelkkä sattuma se tuskin voi olla”. 1917: Kokemäellä syntynyt Frans Eevert Tunturi Toholammilta oli ensimmäinen hallinnon esimies ja sittemmin hallituksen puheenjohtaja vuoteen 1931 saakka. Kokkolan autoilijoiden Vanhassa satamassa järjestämät kisat ylittivät kaikki odotukset. (31.1.1918). Kaikki olivat toimineet lehden perustamisen hyväksi alusta saakka. Kaksi ihmistä murskaantui kuoliaaksi putoavan lentokoneen alla ja useita loukkaantui. Superfosfaattitehdas Keski-Pohjanmaalle. ELLEI TOISIN MAINITA Tavallista parempi ruokakauppa FAZER SININEN MAITOSUKLAALEVY 200 G (8,75/KG) 3 50 2 KPL Ilman korttia 2,19 kpl (10,95/kg) FAZER KÄÄREELLISET BOKSIT 320-350 G (10,38-11,35/KG) 10 90 3 RS Yksittäin 3,99 rs (11,40-12,47/kg) 12 95 KG HK TAKUUMUREA NAUDAN SISÄJA PAAHTOPAISTI PALANA -20% PLUSSA-KORTILLA -13% PLUSSA-KORTILLA P ANDA JUHLAPÖYDÄN KONVEHTEJA 300 G (11,06/KG) 9 95 Ilman korttia 11,50 3-pack (12,78/kg) 3-PACK ATRIA TAKUUMUREA NAUDAN SISÄFILEE KOKONAINEN 29 95 KG SANDELS OLUT 4,7% 0,33 L (3,39/L) SIS. Oikeustalon edessä kaksi välikohtausta. Kokkolassa kiivas taistelu. Pian tämän jälkeen ammunta kiihtyi tavattoman taajaksi, kestäen lyhyviä väliaikoja lukuunottamatta klo 9:ään saakka. PANTIT 2,70 22 86 Voimassa 4.9.2017 alkaen 18-PACK SAARISTOMEREN KYLMÄSAVUJA SAVUKIRJOLOHIFILEE N. Nimimerkki Jepen analyysi kisoista: ”Molemmat Pariisin olympialaisissa menestyneistä suurista maista ovat kieltolakimaita. Ensimmäinen Keski-Pohjanmaa ilmestyy. 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 18.1.1920. Ensimmäiset autokilpailut maakunnassa. Teerijärven rikkilöydöt ja Ykspihlajan satama puolustavat sen rakentamista. Lehden talouden vakauttaminen alkaa. Näyttää suorastaan sallimuksen johdatukselta, että paise ajoissa puhkesi. Tuhatlukuiset kansalaisarmeijat ovat liikkeellä. Muutamassa tunnissa tuhosi kovan tuulen voimalla kulkeva raivoisa tuli 53 kauppa-, liike ja asuinrakennusta kirkonkylän keskustasta. Lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin veteliläinen Heikki Tunkkari. Hän on ensimmäisiä naisia päivälehden toimitussihteerin paikalla koko Suomessa. Maanantaiaamuna klo 6 ammuttiin ensimäiset laukaukset. 23 MENNEET VUOSIKYMMENET U u ti sp o im in to ja U u ti sp o im in to ja K o n se rn is sa ta p a h tu i K o n se rn is sa ta p a h tu i 6.12.1917 Suomen itsenäisyysjulistus. Väliin kuului kiivasta kuuluiskujen ratinaa sekä muutamia kanuunan laukauksia. Lehti painettiin vuoteen 1926 asti vuokratiloissa Isonkadun ja Pormestarinkadun kulmauksessa. Maaherran läsnäolokaan ei pelastanut Asser Saloa joutumasta ”tuntemattomille teille. Talonpoikaismarssi sujui suurenmoisen rauhallisesti. Sunnuntai-iltana klo 20 ajoissa alkoi pääkaupunkiin saapua satoja autoja käsittäviä karavaaneja tuoden mukanaan talonpoikaismarssille osaaottavia kansalaisia noin puolisenkymmenentuhatta. 23.6.1930. Yhteiskuntajärjestelmämme kesti haihattelijoiden hyökkäykset”. 600-700 G 19 95 KG Onnea 100-vuotias SUOMI JUHLA MOKKA KAHVIT 400-500 G (6,33-7,92/KG) SUODATIN-JA PANNUJAUHATUS RAJOITUS: 1 ERÄ/TALOUS 9 50 Ilman korttia 3,99 pkt (7,98-9,98/kg) 3 PKT -20% PLUSSA-KORTILLA. 26.2.1929. Levoton aika maassa jatkuu. Voitolla selviydytty. 15.7.1924. Kokkolasta etelään kaikki sotilaat ja punakaartilaiset riisuttu aseista. Ympäri kaupunkia kulki suurilukuinen joukko yleisöä, etunenässä Suomen lipulla koristeltu auto ja siinä torvisoittokunta soittamassa marsseja. Radioohjelmien säännöllinen julkaiseminen alkaa. 3.3.1932
18.1.1951. Ensimmäinen kamera hankitaan. Uusien tilojen muuton kunniaksi julkaistaan erikoisnumero teemalla ”Kehittyvä Kokkola”. Kalastajasaarento venäläisillä. (18.8.1951). Lehti muuttuu 6-päiväiseksi vuoden alusta. Keskipohjanmaa alkaa ilmestyä 7 kertaa viikossa. Toisen äänestyksen tulos osoitti seuraavaa: Kallio 177, Svinhufvud 104 ja Ståhlberg 19. Suurimmat uhrit Helsingissä, n. 19.5.1946. Hankitaan mm.12 000 kappaletta tunnissa painava käytetty painokone Hollannista. Oskari Tokoi vierailee pitkän maanpakolaisuusajan jälkeen Keski-Pohjanmaalla 1949: ”Emme ole poliittisesti kulkeneet samoja linjoja, mutta tässä maakunnassa on edelleen hallitsevana sellainen käsitys, että miehen mitta otetaan, ei lähinnä hänen poliittisen katsomuksensa mukaan, vaan määräävänä tekijöinä ovat miehen vilpittömyys, harrastukset, tehty työ, kyky ja kansalaiskunto. MENNEET VUOSIKYMMENET 22.11.1940. Ensimmäinen ilmoitushankkija palkataan taloon. Jälleen raskaat rauhanehdot. Ensimmäisiä sarjakuva julkaistaan: Jännityskuvasarja Avaruuden valtiaat. Pakina-tyyyppiset kirjoitukset olivat ajan hetkeä: esimerkiksi vuonna 1945 Keskipohjanmaassa oli yhteensä 18 erilaista pakinoitsijanimimerkkiä. 179 ,VA VA Miesten tekninen juoksupaita. Koskee vain uusia kauppoja. (20.6.1939). Viljami Kalliokoskesta tulee hallituksen puheenjohtaja edesmenneen Heikki Tunkkarin jälkeen. Tarjous voimassa Iskun myymälöissä ja verkkokaupassa. dollaria ym. 12.12.1944. Tilaajilla oli mahdollisuus tilata lehti joko 3-päiväisenä tai 6-päiväisenä. Suomen ensimmäinen talonpoika, 4-kertainen pääministeri ja 15-kertainen eduskunnan puhemies, koetellun kyvyn ja kansalaiskunnon omaava valtiomies Kyösti Kallio valittiin eilen 177 äänellä Suomen tasavallan presidentiksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi. Useita värejä. Valitaan päätoimittajaksi Josua Ruotsala. Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala venäläisille, samoin Hangonniemi ja Kalastajasaarento. On investointien vuosi. 84 B 8 T Mie Us ICE+ TESTAA MERRELL ICE+ jalkineide n pito myymäläs sämme! MERRELL CAPRA GLACIAL ICE+ MID JALKINEET myy Nastaton ISPO AWARDpalkittu pitopohja-jalkine, joka on kehitetty ennen kaikkea haasteelliselle jäiselle vesikelille ja talven vaihtuviin olosuhteisiin. TIMBERLAND COURMAYEUR VALLEY CHELSEA W NILKKURIT 189 ,p 5 ,8848 ALTITUDE BELMONT T-PAITA Miesten malli. Väinö Isohannista tulee yhtiön taloudenhoiitaja. L HALTI VILLONALUSASU 19 ,90 Tekninen urheilukerrasto, nopeasti kuivuva materiaali. Aikoinaan, kun maan taloudelliset olot antavat myöten olisi varmaan syytä tarkistaa koko lääninjako. Saksalaiset on riisuttava aseista, sotakorvauksia maksettava 300 milj. Keskipohjanmaa käytti sotatapahtumia myös levikkityössä: ”Keskipohjanmaa on maakunnan lehdistä juuri se, joka tähän saakka on laajimmin ja kuvarikkaimmin selostanut kaikki tärkeimmät sotatapahtumat omassa maassa.” 1948. Maakuntavaakunan aikaansaaminen on eräs näkyvä, eikä suinkaan vähäinen saavutus maakuntamme muodostumisessa. PRO TOUCH RYLUNGO IIPAITA M M M M M PR RY E PP E PP R R R R 5 ,. Tällöin varmaan tulee esille yhä kiinteämpään taloudelliseen ja sivistykselliseen yhteistyöhön luontuva Keski-Pohjanmaakin. Noin 1000 henkilöä oli kuulemassa Irene Hirven puhumista viime sunnuntaina, jolloin hän esiintyi ulkona. TULIKO VERONPALAUTUKSIA. Sotatoimet lopetettiin eilen klo 11. Rajaksi tulee v. 1937 2.12.1939. Rauhan saimme, mutta raskain ehdoin. 1945. Naisten trendikkäät ja kevyet jalkineet ensiluokkaisella nahkapäällisellä. Lehti avaa oman toimiston Ylivieskaan. 27.8.1942. Petsamon alue ja Porkkalanniemi lisäalueineen menetetään. Oman maakuntamme kohdalla voidaan tyydytyksellä merkitä, että uuteen hallitukseen tuli taas kaksi meidän miestä Kauno Kleemola (ml.) ja Matti Lepistö (sd.). Vuonna 1957 levikki kohoaa jo 17051:een. 1940. Kun te nyt pitkien, myrskyisten vuosien jälkeen saavutte kotipitäjään, sallikaa meidän ojentaa kätemme rehtiin, kunnioittavaan tervehdykseen. 1952. Uusi kone sijoitettiin entiseen paperivarastoon, jonka lattiaa oli alennettava metrillä. 3.10.1955. Uuteen toimitaloon ostetaan laakarotaatiopainokone. 12.12.1944. Unissasaarnaaja Lohtajalla. 1946. HYÖDYNNÄ NYT ISKUN HUIMA ETU! ISKU Verot by NYT ISKUSSA KAIKKI* TUOTTEET -24% TARJOUS VOIMASSA VAIN ti-pe 5.-8.12. Käynnistyy hiihdon Maakuntaviesti Keski-Pohjanmaalla KeskiPohjanmaan lahjoittaessa kiertopalkinnon. Naisille tai miehille. Vaakuna muistuttakoon meitä keskipohjalaisuudesta, alueellisesta ja aatteellisesta yhteenkuuluvuudestamme. 24 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 16.2.1937. *Etu lasketaan normaalihinnasta, ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. 21.9.1944. A-painoksen sivumäärä on kuusi ja B-painoksen neljä. 60 kuollutta ja kymmeniä haavoittuneita”. 1940 raja Karjalassa. 14.3.1940. ISKU .fi ISKU KOKKOLA, P Intersport Kokkolan AVAJAISET JATKUVAT! Kauppakeskus Chydenia Tehtaankatu 3-5, 67100 Kokkola Palvelemme ma-pe 10-19, la 10-16 su 12-15 Intersport Kokkola NIKE SYNTHETIC FILL MIESTEN TAKKI 69 ,90 Miesten lämmin toppatakki vettähylkivästä materiaalista. Kiihkeän jännittävä mieliala ensimmäisen äänestyksen jälkeen, jolloin tulos oli Ståhlberg 150, Svinhufvud 94 ja Kallio 56. Lehtiyhtiö päättää toteuttaa uuden toimitalon rakentamisen, joka valmistuu Pitkänsillankadulle 1942 sota-ajasta huolimatta. 1950. Venäläiset pommikoneet pudottaneet räjähdysja palopommeja Helsinkiin ja lukuisiin muihin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin, Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella tankkien ja tykistötulen suojissa. 23.7.1949
Esko Melametsä valitaan Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtajaksi. Yhtiö siirtyi autokantaan. Muutto uuteen taloon tapahtuu huhtikuun alussa 1967. Suomen Yrittäjien Finn Springille myöntämä Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto kruunasi juhlavuotemme. Keskiolut ei parin enimmäisen päivänä aikana juuri aiheuttanut häiriöitä, mutta poliisi on kuitenkin ikään kuin varpaisillaan oluen vapautumisen johdosta. Malja 100-vuotiaalle Suomelle! Finn Spring Oy on Toholammilla ja Lestijärvellä toimiva, Virpi ja Hannu Ali-Haapalan omistama perheyritys, joka valmistaa raikkaita juomia Multilan luonnonlähteen kirkkaasta vedestä. 2.1.1969. Koneen mukana sai surmansa 22 matkustajaa ja 3 miehistön jäsentä. Yhtiö ostaa uuden tontin toimitaloaan ja kirjapainoaan varten Kokkolan kaupungilta Isonkadun varrelta. Perämeren tuhoisin merionnettomuus. (24.5.1973). 1959. Aiemmin lehdessä kerrottiin erittäin kattavasti maatalouteen liittyvistä asioista: esimerkiksi keväisin roudan paksuudesta. Teemme työtä sen puolesta, että Suomessa ja kaikkialla maailmassa olisi puhdasta lähdevettä nautittavaksi nyt ja tulevaisuudessa. Lähdevetemme ovat myös saavuttaneet arvostetun makuja laatutunnustuksen Belgiassa sekä muotoilupalkinnon Saksassa. 1.3.1965. 196 8. Lisäksi hyvitämme SPRING-tuotteiden hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan. Rahaarvon uudistus. Satamarkkasesta markka. 7.9.1972. Muutto uuteen 2862 neliön toimitaloon tapahtui marraskuussa 1976. Ei keskiolutrynnäkköä eikä järjestyshäiriöitä. 7.2.1973. Siihen asti valtakunnallisten ja ulkomaan tapahtumista kertovien kuvien saanti hoidettiin lentorahtina. Kone oli lentänyt silminnäkijöiden mukaan epätavallisen matalalla lähes puiden latvojen tasalla. Asiakas tuli valmiiksi taitettujen sivuja kanssa Ruotsista ja vei autollaan paluumatkalla lehdet. Päättyy Josua Ruotsalan pitkäaikainen ja menestyksekäs ura yhtiössä. Hallitus päättää siirtyä off set-painatustekniikkaan ja hankkii tätä varten Goss-merkkisen amerikkalaisen painokoneen. Ryhdytään etsimään uutta tonttia Kokkolan ja Kaarlelan alueilta. Rahaarvon uudistus. Nyt voidaan kuitenkin kertoa erittäin ilahduttavia uutisia: Tänään voidaan samanaikaisesti uida uimhalleissa Kokkolassa, Ylivieskassa ja Haapajärvellä Pietarsaaressa tämä on ollut mahdollista jo aiemmin. 1.1.1964. Iloitsemme tuotteidemme menestyksestä maailmalla: puhtaiden, suomalaisten elintarvikkeiden kysyntä ja arvostus ovat kasvussa etenkin Aasiassa. 1963. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 on ollut Finn Springille monin tavoin erityinen. 1964. Myrskyävään mereen hukkui 16 ihmistä. Jo ensimmäinen päivä muodostui suurmenestykseksi. Kruununkylän kentältä lähtenyt kone räjähti Vaasan lähellä. (1.4.1971). Keskipohjanmaa oli tässä kehityksessä toinen Suomessa. Talossa on 1800 neliömetriä ja 540 neliön suuruinen autotalli. Keskipohjalaisen kansanmusiikin suuri juhla,kansainvälinen kansanmusiikin festivaali, alkoi torstaina Kaustisella. (22.7.1968). Satamarkkasesta markka. Hänen tilalleen valitaan päätoimittajaksi Pentti Pulakka, joka oli syntynyt Viipurin läänin Pyhäjärvellä. 25 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1957 4.1.1961. Maan tuhoisin tulipalo 30 vuoteen riehuu Ykspihlajan satamaalueella. Jo torstaina aamupäivällä oli tilaisuuteen myyty kaikki 1500 istumapaikkaa. Suurimman menestyksen saavutti Kaustisen kansanmusiikin kavalkadi Kalliopaviljongilla. Kirjapainolla uusi aluevaltaus: Ruotsalainen ”Köpronden” painettiin kesäkauden ajan Kokkolassa. Meille on tärkeää säilyttää maaseutu elinvoimaisena: työllistämme tällä hetkellä noin 100 henkilöä. 9.5.1968. Sillä voidaan tehdä 24-sivuista lehteä, jossa oli mahdollisuus myös värikuvien painatukseen. Kokkolassa ja Haapajärvellä kyseessä on muoviallaskokeilu, jonka perusteella tullaan tekemään päätös jatkotoimista. Ilmailumme järkyttävin päivä eilen. Keski-Pohjanmaan on uimahallisesti ollut yksi tasavallan kartan valkeista läiskistä. Hyödynnämme jatkuvasti innovatiivisia ratkaisuja vähentääksemme ympäristökuormitustamme. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette mukana yrityksemme matkalla! ILMOITUS. Päätettiin hankkia ”pienikokoinen länsimainen hyvä henkilöauto” lähinnä toimitusjohtajan ja päätoimittajan käyttöön. 1976. 1.4.1968. Kauppakirja Kosilan alueesta allekirjoitetaan 22.10.1975. Ruoppaaja kaatui Pietarsaaren väylällä. Kymmenen öljysäiliötä, 30 miljoonaa markkaa. Vaikka kesän kiireet ovat kuumimmillaan, yleisöä saapui jokaiseen tilaisuuteen runsaasti. MENNEET VUOSIKYMMENET 1963. Hankittiin Laserfaxniminen telefoto-laitteisto kuvien siirtoa varten
Näiden nimiin merkittiin kirjapainoyhtiön 462 osaketta. 050 5168 241 Maaja metsätalousalat Taideteollisuusalan perustutkinto, sisustusrakennusala Kalajoki Jussi Fors, puh. 1989. 040 7128 144 Ravintolaja catering-alan perustutkinto, kokki tai tarjoilija Puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, toimitilahuoltaja tai kodinhuoltaja Oulainen Merja Kalliokoski, puh. Huomiota vaille ei jää myöskään Haapajärven ja Oulaisten kauppaloiden muuttuminen kaupungeiksi. uuuuol olta ta kkel elis issä sä kkkui uin n ke keliliss ssä. meille. 040 8426 259 Puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, kiinteistönhoitaja Haapavesi Arto Veikkola, puh 044 7692 211 Tietojenkäsittelyja tietoliikenne Mielenterveysja päihdetyön erikoisammattitutkinto Oulainen, Ritva Antila, puh. Vuosien työ yleisurheilun parhaaksi Keski-Pohjanmaallla saa arvoisensa tunnustuksen tällaisten kisojen myötä. Maakunnan kannalta merkittävä muutos oli tietysti Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitos. Ensimmäinen puheenjohtaja on lehtiön varapuheenjohtaja Erkki Kalliokoski. Käynnistetään uusi Solna-kirjapainorotaatio eduskunnan puhemiehen Johannes Virolaisen johdolla. 044 7692 401 Haapavesi Raili Heikkilä, puh. 16.1.1989. Yhtiö tulee osakkaaksi lehtiyhtiöiden yhteiseen ilmoitusmarkkinointiyhtiöön. 040 0763 478 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Oulainen Arja Mäkinen, puh. 040 1577 326 Lähiesimiestyön ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto, hyvinvointiala Oulainen Ulla Rantala, puh. Lokakuussa 1988. 16.4.1986. 1992. Hankitaan Lestijokilaakson Kirjapaino Oy:n osakkeita ja 1991 kehitetään yhteistyötä Nivala-lehden tekemisessä Nivala-seuran kanssa. Päätoimittajan tehtävät hän ottaa vastaan siirtymäkauden jälkeen 1.11.1989. Hänen tilalleen lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valitaan kälviäläinen Arvo Maunumäki (kuvassa). 050 5168 241 Haapajärvi Päivi Junttila, puh. 1995. 040 1534 141 Piippola Veijo Hannula, puh. Eino Laukka aloittaa toimitusjohtajana, Esko Melametsän jäädessä eläkkeelle. Neuvostoliitto lakkautetaan. 28.3.1989: Valitaan Keskipohjanmaan päätoimittajaksi Lassi Jaakkola. 040 1534 141 Haapajärvi Riitta Uusivirta, puh. lehtiyhtiön maakunnallisen omistuksen turvaaminen. 26 1978 1977 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 2.1.1977. Kysy myös ŠKODA LÖYDÄ OMA LUONTOSI. Asekoulu muuttaa Kokkolasta Lahteen vuoden loppuun mennessä. Kosilan toimitalon laajennus käynnistyy. 16.6.1990. Kahvitie 69, Kokkola P. Tohtori Mauno Koivisto, 58, on valittu tasavallan presidentiksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi. Suomi liittyy Euroopan unioniin. 1993. Tilat kolminkertaistuvat. Muutto uusiin tiloihin tapahtuu marraskuussa 1987. 040 6814 746 KOULUTUSKESKUS Soita ja kysy lisää! Nivala Ulla Laulumaa, puh. 040 7128 121 Myös oppisopimuskoulutuksena!. 1995. 050 9175 854 Viljelijän ammattitutkinto Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Haapavesi, Tölli Marita, puh. 044 7692 407 Puualan perustutkinto, puuseppä Haapavesi Arto Veikkola, puh 044 7692 211 Kalajoki Tero Marttila, puh. Kauppa toteutuu ja yhtiön omistusosuus kohoaa vähitellen 54,2 prosenttiin. Urho Kekkonen: Kuten oheisesta lääkärintodistuksesta ilmenee, on minua kohdannut sairaus, jonka vuoksi olen viime aikoina ollut estynyt hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä, nyttemmin todettu luonteeltaan sellaiseksi... 20.2.1990. 1.6.1988. 040 3120 407 Terveysja hyvinvointialat Tekniikan alat Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja Haapavesi Kari Kumpulainen, puh. Maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski kuolee. Koiviston valinta ratkesi odotusten mukaisesti jo ensimmäisessä valitsijamiesten äänestyksessä eduskunnassa tiistaina 167 äänellä. Hän voitti Porin puoluekokouksen ratkaisevassa äänestyksessä Eeva Kuuskoski-Vikatmaan lopulta selvin numeroin 1569-1418. Uudessa maakuntajaotuksessa Keski-Pohjanmaa saa virallisen maakunnan aseman. 040 7128 147 Kuljetusalan ammattitutkinto, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Nivala Hannu Keto, puh. Lehtiyhtiö ehdottaa Kalajokilaakson Kirjapaino Oy:n osakkeiden ostoa. Presidentti myönsi aamupäivällä eron pääministeri Harri Holkerin (kok.) hallitukselle ja nimitti tilalle pääministeri Esko Ahon (kesk.) neljän puolueen hallituksen. Kärkimediat Oy perustetaan. ä. 1995. 040 1508 467 Piippola Antti Leiviskä, puh. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto nimitti perjantaina maahan uuden hallituksen. Uusi ŠKODA KODIAQ Näyttävä ja erittäin suosittu katumaasturi, jossa tilaa jopa seitsemälle. 040 3120 408 Nivala Anssi Tölli, puh. 30.1.1982. 044 7692 334 Käsityöntekijän ammattitutkinto Kalajoki Airi Kylli, puh. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Allekirjoitetaan Keskipohjanmaa-säätiön säädekirja. 14.3.1977. 050 566 3131 Katso lisätietoja ja hae koulutukseen www.jedu.fi Aikuinen, opiskele joustavasti ammattiin! Tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja Haapavesi Tuomo Hintsala, puh. 1994. Kuvan auto erikoisvarustein. 1991. 044 7692 334 Kalajoki Airi Kylli, puh. Tehdään lehtiyhtiön historian suurin osakekauppa, kun Schaumannin omistamalta Ab Calendo Oy:ltä ostetaan 13 500 kpl Kokkolan Puhelin Oy:n osakkeita ja mennään merkittävällä panoksella mukaan Keski-Pohjanmaan Viestintäyhtymä Oy -nimiseen holding-yhtiöön. (29.10.1981). nurkanvaltausoperaatio. 1995. Bjarne Kallis valitaan kristillisen liiton puheenjohtajaksi. 1989. Kuninkuusravit Kaustisella 30.4.1991. Malliston yhdistetty EU-kulutus 5,0–7,4 l/100 km ja CO 2 -päästöt 131–170 g/km. 040 1428 761 Maaseutuyrittäjän perustutkinto Mehiläistarhaajan ammattitutkinto Haapajärvi Riitta Uusivirta, puh. 040 8288 748 Oulainen Sanna-Mari Pyy, puh. Yhtiökokous valitsee puheenjohtajakseen Jukka Tunkkarin Vetelistä. Maaliskuussa 1981. 1993. MENNEET VUOSIKYMMENET 1979: Saadaan uusi toimitalo Ylivieskaan valmiiksi. lllllllläh äh ähh ä im im m im m mmä mä mä m m lllllllle eee ŠK ŠK ŠŠŠK ŠK Š OD OD OD D DA AA A AA jä jäää jjjjj llllllee ee ee ee ee eeee ee eeenm nm nm m nm nmyy yy yyy yyy yy yy yy yyjä jä jä jä jä jä jä jjjjj lllllllllllllllleeees es es es esss ess ess esiii.i.iii.i.i. Keskipohjanmaa linjaa olevansa puolueisiin sitoutumaton sanomalehti. 044 7692 320 Humanistiset ja taidealat Taideteollisuusalan perustutkinto, käsityön ohjaustoiminta Piippola Hannele Siekkinen, puh. Ähtävän ja Purmon kunnat liitettiin Pietarsaaren maalaiskuntaan sekä Kanalan kylä siirrettiin Lestijärven kunnasta Halsuaan. (20.1.1978). Käynnistyy yhtiössä ns. 040 1428 761 Sisustusalan ammattitutkinto Piippola Antti Leiviskä, puh. 044 7692 477 Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Haapajärvi Tapio Leskelä, puh. 20.5.1996. 040 7128 156 Ylivieska Päivi Heinonen, puh. 044 7692 475 Puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, laitoshuoltaja Ylivieska Sirpa Katajalaakso, puh. Tervetuloa koeajamaan ŠKODA KODIAQ lähimmälle ŠKODA-jälleenmyyjällesi. 040 7128 144 Tekstiilija vaatetusalan perustutkinto, sisustusompelija, vaatetusompelija Vanhustyön erikoisammattitutkinto Oulainen, Ritva Antila, puh. 040 1508 441 Piippola Hannele Siekkinen, puh. 06-832 5200 Ma-Pe 9-17 La 10-14 www.lerbacka.com Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Luontoja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja Haapajärvi Riitta Uusivirta, puh. 044 7692 224 Nivala Hannu Haikara, puh. 044 7692 435 Bioenergia-alan ammattitutkinto Haapajärvi Riitta Uusivirta, puh. 1987. ŠKODA KODIAQ alkaen 30 627,16 € CO 2 -päästöllä 139 g/km. 1985. 040 1508 433 Palvelualat Nivala Heli Korkiakoski, puh. 040 3400 277 Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Oulainen Eija Toivanen, puh. 044 7692 477 Kalajoki Pekka Tuomainen, puh. 040 7128 121 Sähköja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja Nivala Mika Lukkarinen, puh. Huhtikuussa Schauman eroaa yhtiön hallituksesta. Tähän operaatioon perustettiin KeskiPohjanmaan Tietopavelu Oy ja myös Keskipohjanmaa-säätiö oli mukana. Laajennus käy taas tarpeelliseksi ja uusi toimitalo valmistuu maaliskuussa 1985. Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat 1978 voivat alkaa Kokkolassa. 040 8095 265 Haapavesi Ritva Joki-Kolehmainen puh. Taustalla on mm. Päätetään ostaa Perhonjokilaakso-lehteä kustantavalta osakeyhtiöltä osake-enemmistö, kauppaan kuului myös Lestijokiseutu-lehden kustannusoikeus. 044 7692 320 Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi Haapajärvi Virpi Marttila, puh. 040 3120 422 Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja Haapavesi Helena Viitasalo, puh. Ahosta (37) tulee Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri. 5.8.1978. Keski-Pohjanmaan sotilaspiiri lakkautetaan. Erkki Kalliokoski joutuu luopumaan terveydellisistä syistä hallituksen puheenjohtajuudesta ja tilalle valitaan ylimenokauden ajaksi toholampilainen maakuntaneuvos Viljo S. Savon Sanomienkin valtausoperaatiossa olevan Viestintäkehitys Oy:n hankkimat osakkeet lunastetaan, samoin liikemies Mikko Myllylän hankkimat osakkeet. Berliinin muuri puretaan. Kansanedustaja Esko Aho on valittu keskustan puheenjohtajaksi. Yhtiö päättää hankkia Savon Sanomien omistuksen pelastamiseksi perustetun Pro Lehdistö Oy:n osakkeita. 050 5168 241 Oulainen Arja Mäkinen, puh. 040 7128 121 Päihdetyön ammattitutkinto Oulainen, Ritva Antila, puh. Määttälä. Osakepääomaa korotetaan. 044 7692 363 Vartijan ammattitutkinto Ylivieska Janne Hilpinen, puh. Keskipohjanmaa-säätiö hankkii myös osakkeita pyrkien pitämään omistuksen omissa käsissä. 040 1508 441 Nivala Ulla Laulumaa, puh. Yhtiökokouksessa 1989 muutettaan yhtiöjärjestystä siten, että K-osakkeilla oli 20 ääntä ja A-sarjan osakkeilla yksi ääni. 040 1508 444 Nivala Hannu Keto, puh. Nelivetoinen 4x4-mallisto pitää sinusta huolta kelissä kuin kelissä. 11.11.1986. 050 5168 241 Haapavesi Helena Viitasalo, puh
2017. 2004. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Jukka Tunkkarin jälkeen valitaan ylivieskalainen Juhani Hautamäki. 2002. 2016. 2012. Yhtiö hankkii Helsingistä Art-Print Oy –nimisen arkkipainotalon. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj myy Lönnberg Painot Oy:n Crano Oy:lle. 2009. Yrittäjäpohjainen varhaisjakelu kasvaa, kun koko toiminto otetaan omiin käsiin. 2016. Loka-marraskuun vaihteessa toimitus, sivunvalmistus, hallinto, myynti, markkinointi ja Kosila Digimedia Oy muuttavat Kokkolan keskustaan Rantakadulle. Suomen Messupromoottorit Oy:n osakekanta siirtyy Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:lle. 2008. 2002. Tämä yhtiö päättää hankkia uuden painokoneen ja rakentaa sille toimitalon. Yhtiön hallituksessa vuodesta 2009 toiminut Vesa Pihlajamaa valitaan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Tilat ristitään Mediakulmaksi. Käynnistetään uusien tilojen suunnittelu. Painokone käynnistetään virallisesti 4.1.2000. 2010. Tallinnalaisesta AS Prisma Printistä hankitaan 20,3 prosentin omistusosuus. 2007. Oma yrittäjäpohjainen jakelu aloitetaan. Ylivieskan kirkko palaa. Keskipohjanmaan päätoimittajaksi valitaan Kauko Palola. 2016. Lönnberg Painot Oy:n enemmistöomistus konsernille. Art-Print Oy:öön haettiin lisää tehoa liittämällä se Lönnberg Painot Oy:öön Helsingistä. Jutta Urpilainen valitaan SDP:n puheenjohtajaksi. Uusi kone mahdollistaa 28-sivuisen täysin nelivärisen lehden painamisen. 2000. Eino Laukka jää eläkkeelle. Maaliskuu 2000. MENNEET VUOSIKYMMENET 23.3.1998. Myydään Kosilan liiketila ja tontti Osuuskauppa KPO:lle. 2014. Keväällä tehdään sopimus HSS-Media Invest Oy:n kanssa yhteisyrityksestä, jossa Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:llä on 65 prosentin omistusosuus. Creamedia Oy:n koko osakekanta siirtyy KeskiPohjanmaan Kirjapaino Oyj:lle. Yhdessä olemme Suomi 100-v.. Arsi Harjulle olympiakultaa kuulantyönnössä Sydneyssä. Lännen Media syntyy 2014. 2009. 1998. 1997. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi valitaan Antti Porko. 2010. Botnia Printin uusi KBA-merkkinen painokone käynnistyy toukokuun alussa 2010 runsaan vuoden kuluttua investointipäätöksestä. Mika Myllylä voittaa Naganon olympialaisissa 30 kilometrin hiihdon kultamitalin. Kuninkuusravit Kaustisella. 2008. Ostetaan vaasalainen DreamNet Solutions Oy, joka toimii verkkokaupan ja asiakaspalvelun alalla. Kuninkuusravit Ylivieskassa. Lestijokilaakson Kirjapaino Oy:stä konsernin tytäryhtiö. Päätös uuden rotaation ostamisesta. Euro korvaa markan Suomen rahayksikkönä. 2011. 27 1998 1997 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ruotsalainen Boliden ostaa Outokumpu Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan 2004. 2013. Jutta Urpilainen nimitetään valtiovarainministeriksi 2011
nen suunnittelija Auren Mats art director Haapakoski Hanne markkinointipäällikkö Hietamäki Sanna myyntipäällikkö Ilmanen Olli mainonnan suunnittelija Korpiaho Elina graa. nen suunnittelija Luoto Sanna web designer O’Gorman Heidi kehityspäällikkö Saarenpää Antti digituottaja Vuorinen Marita johtaja Timo Varila kuvaaja/editoija KOKKOLA BOTNIA PRINT HALLINTO TOIMITUS MYYNTI JA MARKKINOINTI CREAMEDIA JOPOX KP JAKELU KOSILA Palosaari Niina myyntipäällikkö Ketola Markus ICT-kehittäjä Korhonen Lasse järjestelmäkehittäjä Adeyemi Adenniji Bista Meelan Bohara Shiv Brännsröm Jens Dhakal Samundra Enyan Benjamin Etuk Emmanuel Gautam Prabin Ghimire Umakanta Gurung Prasant Jabed Md.Lakiyat Kauppinen Seppo Kharel Shekhar Limo Vincent Mulari Kimmo Nurminen Mika Owoyele Samson Sallinen Niko Salo Raili Takala Pekka Titimbe Berggren Tongwa Efuatanjoh Vanhakangas Ville JAKAJIA: Kallio Anna sivunvalmistaja Kurikkala Tomi tuotantopäällikkö TAIKAHATTU Mäki-Petäjä Joni toimittaja Oja Jens vuorovetäjä Nikula Jouni toimittaja Palola Kauko päätoimittaja KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINON HENKILÖKUNTA. 28 Ahonen Jarmo painoprosessinhoitaja Hirvinen Elina myynti ja markkinointi Jokela Jimi huoltoasiantuntija Jokela Teemu postitusprosessinhoitaja Järvinen Anssi postitusprosessinhoitaja Karhulahti Seppo painoprosessinhoitaja Klemola Maria postitusprosessinhoitaja Korri Sari painoprosessinhoitaja Nurila Sauli huoltoasiantuntija Olaussen Kristoff er painoprosessinhoitaja Ahonen Jukka postitusprosessinhoitaja Hohenthal Sirpa postitusprosessinhoitaja Jokela Jyrki käyttöpäällikkö Judin Jari painoprosessinhoitaja Karhulahti Anne painoprosessinhoitaja Kinnunen Tomi huoltoasiantuntija Klemola Toni laatuja kehityspäällikkö Luhta Tommi käyttöpäällikkö Ojatalo Helena huoltoasiantuntija Palola Sallamari postitusprosessinhoitaja Piilola Kari postitusprosessinhoitaja Pyörre Kari painoprosessinhoitaja Hagström Minna laskenta-assistentti Lundell Jari myyntipäällikkö Tuomaala Ville järjestelmäkehittäjä Chapagain Srijan Jakaja Humalamaa Tero Jakaja Kaas Tomi Jakelukoordinaattori Kinnunen Kari Jakeluesimies Salonen Tomi Jakeluesimies Gran Helena asiakaspalvelija Mattila Lea markkinointipäällikkö Ohtamaa Alpo johtaja Uusivirta Sanna markkinointiassistentti Andersson Marjut tilausmyyjä Lagerström Riitta sivunvalmistaja Tuikka Janniina sivunvalmistaja Rinne Heidi sivunvalmistaja Airola Outi päätoimittaja Kauppinen Hanna toimittaja Herranen Jarno toimittaja Lehto Hannu toimituspäällikkö Mustonen Minna toimittaja Kallioinen Minna asiakaspalvelupäällikkö Myllymäki Ritva mediamyyjä Panula Kirsi myyntipäällikkö Niemi Tom järjestelmäkehittäjä/ arkkitehti Wikström Niklas ICT-kehittäjä Hedman Tom asiakkuusjohtaja Anttila Jarmo web designer Eski Johannes järjestelmäkehittäjä Hurnasti Mika järjestelmäkehittäjä Erkkilä Juha johtaja Hassel Rune ICT-kehittäjä Keränen Vesa kehityspäällikkö Höglund Krister talousjohtaja Peltoarvo Teija controller Puranen Mari laskenta-assistentti Häggblom Karoliina controller Lågland Tommy järjestelmäkehittäjä Viitala Miika järjestelmäkehittäjä Ghimire Saroj Jakelupäivystäjä Isong Emmanuel Jakaja Kallio-Parpala Tarja Jakaja Rättyä Päivi Jakelupäällikkö Vakkuri Ulla Jakelupäällikkö Hakanen Hannele asiakaspalvelija Mustonen Tapani myyntijohtaja Pallaspuro Virve asiakaspalvelija Vehkapuro Tarja asiakaspalvelija Frilund Tom myyntipäällikkö Passoja Raija sivunvalmistaja Vilmunen Ari sivunvalmistaja Tilus Tiina sivunvalmistaja Anias Jukka toimittaja Lehojärvi Jukka valokuvaaja Jokela Markku valokuvaaja Luokkala Seppo toimittaja Mäkelä Juho toimittaja Känsäkoski Päivi mediasihteeri Mäkelä Anssi mediamyyjä Savaloja Pirjo myyntipäällikkö Saari Petteri web designer Ojala Annukka talousassistentti Pihlajamaa Vesa toimitusjohtaja Sandvik Laura hr-asiantuntija Remesaho Pentti tehdaskoordinaattori Salmi Hannu toimitusjohtaja Salonen Pertti painoprosessinhoitaja Uosukainen Kimmo postitusprosessinhoitaja Vuoti Salla postitusprosessinhoitaja Jokela Jussi-Petteri postitusprosessinhoitaja Jutila Hannu tuotantoprosessin hoitaja Kolppanen Jari postitusasiantuntija Takasaari Niina tuotantoprosessin hoitaja Ala-Hillilä Hannele graa
nen suunnittelija KANNUS CREAMEDIA MYYNTI JA MARKKINOINTI Vierumäki Terttu myyntipäällikkö Kattilakoski Maija-Liisa sivunvalmistaja TAIKAHATTU Högkulla Pirkko toimittaja Höri Pentti päätoimittaja TOIMITUS KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINON HENKILÖKUNTA. Marjakangas Peter myyntipäällikkö Annala Annika mediamyyjä Kåla Joachim myyntipäällikkö Jacobsson Stina mediamyyjä Hahto Kaisa toimittaja Hyttinen Suvi toimittaja Kupulisoja Eetu toimittaja Postila Tapani artikkelitoimittaja Ruotsala Tiina toimittaja Saarikettu Anne toimittaja Savela Päivi toimituspäällikkö Kähönen Tuomo järjestelmäkehittäjä Slotte Clas-Olav valokuvaaja Vilpula Marja toimittaja Syrjäniemi Heikki myyntipäällikkö Arja Kangas päätoimittaja Rautio Hanna toimittaja Anttila Katariina päätoimittaja Krapu Seija päätoimittaja Vähäsöyrinki Kaija toimittaja Saari Anni toimittaja Savela Juha toimittaja Sipilä Riikka toimittaja Räikkönen Jari senior business advisor Store Maria toimittaja Savela Antti toimittaja HELSINKI BOTNIA PRINT KOSILA TOIMITUS MYYNTI JA MARKKINOINTI Riihimäki Heimo toimittaja Lehtinen Tapio toimittaja Rudnäs Kimmo toimittaja TOIMITUS TOIMITUS 29 HAAPAJÄRVI MYYNTI JA MARKKINONTI TOIMITUS Vihelä Airi mediamyyjä Parhaniemi Hanna päätoimittaja Räihälä Pia toimittaja Vähä-Pudas Armi myyntipäällikkö Passoja Sari toimittaja Tiitto Annika päätoimittaja KALAJOKI MYYNTI JA MARKKINOINTI TOIMITUS Mattila Marja-Leena päätoimittaja Yli-Arvo Outi toimittaja Suomala Kaisa toimittaja TOIMITUS Leinonen Antti myyntipäällikkö Mäkikangas Kaija sivunvalmistaja Pylkkönen Jarmo sivunvalmistaja NIVALA MYYNTI JA MARKKINOINTI TAIKAHATTU PIETARSAARI Aaltonen Jari järjestelmäkehittäjä Huhta Juha myyntipäällikkö Martin Sören järjestelmäkehittäjä/ arkkitehti Vanhaviitakoski Mika järjestelmäkehittäjä Lindström Outi myyntipäällikkö Aho Mauri päätoimittaja Einola Juha asiakastuki Suomela Marko projektipäällikkö Uitto Sari web analyytikko Riihimäki Vuokko tilausmyynti ja asiakaspalvelu Aho-Kivioja Sanni toimittaja Jylhä Kati toimittaja KOSILA MYYNTI JA MARKKINOINTI TOIMITUS VAASA VETELI Niemelä Jaakko myyntipäällikkö Heikkilä Terttu jakaja Isokääntä Risto jakaja Kajasmaa Päivi markkinointipäällikkö Korhonen Heikki mediamyyjä Pudas Anne asiakaspalveluja myyntitehtävät Honkanen Pekka jakaja Vilppu Asko jakeluesimies Kiimamaa Arja asiakaspalveluja myyntitehtävät Pinola Kirsi mediamyyjä CREAMEDIA KP JAKELU MYYNTI JA MARKKINOINTI YLIVIESKA Jaakko Sipola business manager Jaakko Isokoski myyntipäällikkö TAMPERE JOPOX KOSILA Alam Sha. n Mahmudul Bhandari Bishal Kaivosoja Juuli-Anna Knuutila Heikki Liimatainen Antti Mähönen Jussi Nargun Burak JAKAJIA: Pudas Sara Puusti Markus Tammelin Anna Viiperi Johanna Vilppu Olavi Visuri Minna Alahäivälä Vesa tiiminvetäjä Kangas Seppo päätoimittaja Kiiskilä Johanna sivunvalmistaja Rintakumpu Juhani toimittaja Hanhikivi Jarkko sivunvalmistaja Kunelius Pirjo toimittaja Parhaniemi Pasi sivunvalmistaja Ängeslevä Liisa toimituspäällikkö Salo Olli sivunvalmistaja Autio Teija sivunvalmistaja Kunelius Ismo toimittaja Kujala Jukka-Pekka sivunvalmistaja Verronen Hannu toimittaja Kantola Sonja sivunvalmistaja Mattila Anne toimittaja Partala Mervi sivunvalmistaja TAIKAHATTU TOIMITUS Heikkilä Jaana myyntipäällikkö HAAPAVESI MYYNTI JA MARKKINOINTI Fors Tiina graa
18.15 Viikon studiovieras. 20373 . 13.00-13.03 Yle Uutiset. Onko Suomi Pohjoismaa?. 18.55-19.00 Suomalaisen musiikin ilta. 10.05-11.00 Roman Schatzin Maamme-kirja. Haydn: Jousikvartetto nro 57 C-duuri (Amadeus-kvartetti). 12.00-14.00 X3M Fokus. 06.0506.15 Hartaita säveliä. 11885 . 18.00 Alueuutiset. 17.3018.00 Vega Kväll. 06.15-06.24 Aamuhartaus. 06.30-06.33 Regionala nyheter. 17.30 -. 12.50 Päivän blogi. 10.5912.59 YleX Etusivu. 10.00 Pookin päivä. 07.12-08.00 Puheen Aamu. 20.0320.05 Urheiluradio. 16.17-17.00 Alueradio. 07.30-07.33 Regionala nyheter. KP 100 kahvipurkki ............................. 22.40 KD-Kompassi (u). 19.00-19.03 Yle Uutiset ja sää. 18.03-18.50 Suomalaisen musiikin ilta. 21.0322.00 Vår Musik med Joachim Thibblin. 12.40 Viikon teos. 13.00-14.00 Klassista kahteen. 12.30-12.33 Yle Uutiset alueeltasi. 21.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 05.0005.02 Yle Uutiset ja sää. 19.0019.15 Yle Nyheter med väderoch sjörapport. 13.33-14.00 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. YLE PUHE 88.8 ja 101.9. Palkinnot on lunastettava 15.1.2018 mennessä. VIRTANEN VIIVI JA WAGNER -RXOXNDOHQWHUL PÄIVÄN VOITTONUMEROT 4.12. S. 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u). 19.22-20.00 Vår Musik. 10.03-11.00 Vega Förmiddag. 9:24 Händel: Sonaatti h-molli (Robert Stallman, huilu, Karl Bennion, sello, ja Edwin Swanborn, cembalo). 19.00 Pookin Lista. 08.12-09.00 Puheen Aamu. A. 12.05 Toiveiden tunti. 18.50-19.00 Iltahartaus. 13.03-14.00 Jussi Heikelä. Marko Maunuksela. 07.45-07.50 Hartaita säveliä. 22.00-22.05 Yle Uutiset. 12.10-12.55 Vuoden 1917 kohtalon hetket 2/3: Sosiaalidemokraattinen seikkailu. 20.0021.00 Aspekti. 23.00 Toivekonsertti (u). 21.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 02.30 Leipää ja kalaa (u). 12.55-12.57 Tohtori Raimon joulukalenteri. 18.00 Alueuutiset. 07.45 Hartaus. 11.0312.00 Vega Förmiddag. 10.0311.00 Juuso Pekkinen. 18.50-18.55 Merisää. 16.15-16.17 Urheiluradio. 11.00 Toiveiden tunti (0700-392 111: 3,55 e/min+pvm). 12.59-17.00 Poikelus ja Hätönen. 10.55 Viikon teos. 14.0018.00 Päiväklassinen. 02.00-04.00 Arkisto: Köyhyys kasaantuu. Tarkemmat tiedot oman joulukalenterisi takana. 15.00 Alueuutiset. 19.05-20.00 Suomalaisen musiikin ilta. 19.00-19.03 Yle Uutiset ja sää. 07.00-07.10 Yle Uutiset. Palkinnot voi noutaa voittonumeroluukkua vastaan Keskipohjanmaa-lehden asiakaspalvelusta Mediakulmasta (Rantakatu 10) tai lähettämällä ko. 11.03-11.30 Suomen Radio. 15.00 Alueuutiset. 13.00-14.00 Klassista kahteen. 15.05-16.00 Arjen tulevaisuus: Häiriötilanteisiin varautuminen. 15.0015.05 Yle Uutiset. 23.1006.00 Yöklassinen B. 16.02 Tunti Lauran kanssa. 21.00-22.00 Puheen Ilta. 08.10-08.12 Urheiluradio. 17.00-17.06 Yle Uutiset. 08.00-08.10 Yle Uutiset ja sää. 21.4021.50 Urheiluradio. 708 TOIMI NÄIN: Avaa kalenterin luukku, luukun sisäpuolelle on painettu henkilökohtainen onnennumerosi. 14.0315.00 Vega Dag. 16.45 Ravivihjeet. 17.55-18.00 Äänitarina. 00.00-02.00 Arkisto: Talousykkönen. 15.45 Pala Konttista. 18.30-18.50 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 09.0009.05 Yle Uutiset. 19.30 Matkalla. RADIO VEGA ÖSTERBOTTEN 102.7. 08.1209.00 Alueradio. 12.00-12.10 Yle Uutiset. 14.00 Toivon päivä. 07.5007.53 Merisää. 08.10-09.00 Ykkösaamu. 20.35 Alueellista ohjelmaa. YLE PUHE 06.00-06.05 Yle Uutiset. 10.00 Sanoja säveliä. 10.0311.00 Ajantasa: Suora linja. 19.00-22.00 YleX Ilta. 18.00-18.15 Kuunnelman esittely: Nainen, joka rakastui mustekalaan. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 17.15-18.00 Alueradio. YLE VEGA 06.00-06.06 Yle Nyheter med väderoch sjörapport. Onko Suomi Pohjoismaa?. 12.4513.00 Väderoch sjörapport. 15.15 Päivän porilainen. SAATTAA OLLA. 07.10-07.12 Urheiluradio. 16.00-16.03 Uutisotsikot. Fauré: Poème d’un jour (Gérard Souzay, baritoni, ja Dalton Baldwin, piano). 21.00-21.03 Yle Uutiset. 05.0205.30 Melkein hereillä. 07.50-07.59 Aamuhartaus. 02.00-02.02 Yle Uutiset. 11.00-11.57 Välilevyjä: Ne muut asteikot. Marko Maunuksela. 11.00-11.03 Yle Nyheter. 14.0014.03 Yle Uutiset. 05.32-05.50 Melkein hereillä. 09.00-09.10 Yle Nyheter. 00.00-06.00 Nattklassiskt. 02.02-02.53 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen. 22.05-23.00 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 06.45 Marja-tontun joulukalenteri. 17.00-19.00 Uuden musiikin iltavuoro. 12.12-12.30 Suomen Radio. 08.45 Päivän blogi. 29,90 29,90 ½-hintaan! ½-hintaan! (59,90) (59,90) Ark: 10-18, la 10-15 Click Shoes Kokkola, Tehtaankatu 8 b 25 www.clickshoes.fi (79,90) (129,90) nahkaiset nilkkurit JOULU ½-HINTAAN (129,90) (79,90) nilkkurit 39,90 € nilkkurit 29,90 € (59,90) 64,90 € S H O E S nilkkurit 44,90 € (89,90). 22.00-23.00 YleX Aamu – Päivän parhaat. 16.45 Marja-tontun joulukalenteri. 18.00-18.03 Yle Nyheter. 20.06-21.00 Suomalaisen musiikin ilta. 13.03-13.30 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 21.55-22.00 Radio Suomen Ilta. 06.05-06.06 Sää. J. päivän voittonumeroluukku (irrotetaan kalenterista) sekä voittajan nimi, osoite ja puhelinnumero osoitteella: Keskipohjanmaa, Joulukalenterikilpailu, PL 45, 67101 Kokkola. . 01.02-01.55 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 07.10-07.30 Vega Morgon. 15.05-15.55 Kultakuume. 20.0020.50 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 21.00-21.03 Yle Nyheter. 06.00 Pookin aamu. Mikäli numerosarja löytyy luukustasi, olet voittanut numeroasi vastaavan palkinnon. 18.45 Menovinkit. 09.00-09.05 Yle Uutiset. 03.00 Herätyksen parhaita paloja (u). 06.06-07.00 Alueradio. 14.00-14.03 Yle Uutiset. 09.00 Alueuutiset. Halvorsen: Haaveellinen tanssi (Birgitte Staernes, viulu, ja Helge Kjekshus, piano). 23.00-00.00 Poikelus ja Hätönen – Päivän parhaat. 8:11 Ravel: Sonaatti viululle ja pianolle Gduuri (Leila Josefowicz, ja John Novacek). 10.00-10.03 Yle Uutiset. 1804 RADIO POOKI 00.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 08.33-09.00 Vega Morgon. 12.03-12.45 Slaget efter tolv – dagens debatt. 14.00-14.03 Yle Nyheter. 18.0018.03 Yle Uutiset. 16.12-17.00 Vega Eftermiddag. 08.00 Neropatti. RADIO POOKI 89.3, 95.0, 95.5, 100.5, 101.0 ja 103.3. 21.0321.35 Päivä tunnissa. RADIO 976 92.7, 94.6, 96.7 ja 103.7. 09.1009.16 Andrum. 07.53-08.00 Alueradio. 12.33-12.45 Suomen Radio. 12.5713.00 Suomen Radio. 22.0523.02 Jussi Heikelä. 06.0606.30 Morgonmusik. 22.45-23.20 Slaget efter tolv – dagens debatt. Marko Maunuksela. 02.00 Raamattu kannesta kanteen (u). 15.05-16.00 Alueradio. Pääpalkinnon (2 000 € lahjakortti Kokkolan Kodin Terraan) voittonumero julkaistaan 24.12., jolloin myös kaikki voittonumerot ovat lehdessä. 19.00 Pookin Lista. 17.15-17.55 Kirjakerho. 14.03-15.00 Akti. YLEX 06.29-10.00 YleX Aamu. 00.25 Viikon levy (u). 06.50 Viikon teos. YLE RADIO SUOMI 04.00-04.02 Yle Uutiset ja sää. 09.10-10.00 Puheen Aamu. 06.45 Marja-tontun joulukalenteri. 13.00-13.03 Yle Uutiset. 10.00-10.59 Uuden musiikin aamuvuoro. 14.03-15.00 Ajantasa. 13.03-14.00 Vega Dag. 20.05-20.06 Sää. 09.0009.05 Yle Uutiset. 07.1007.44 Aamusoitto. S. 06.56-07.00 Päivän mietelause. 12.30 Suolapala. 08.00-08.10 Yle Uutiset. 00.00-06.30 Yöradio. 18.03-20.00 Urheiluilta. 08.20-08.30 Vega Morgon. 01.00 Tunti Lauran kanssa. 20.00-20.03 Yle Nyheter. 00.00-00.05 Yle Uutiset ja sää. 2155 . 21.40 Uskon askeleita. 05.52-06.00 Melkein hereillä. 20.35 Leipää ja kalaa. 20.00-20.03 Yle Uutiset. Bach: Konsertto kahdelle cembalolle, jousille ja continuolle nro 2 C-duuri (Ton Koopman ja Tini Mathot sekä Amsterdamin barokkiork.). 22.05-23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja. 18.20-18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 13. 12.00-12.10 Yle Uutiset ja sää. 08.00 Neropatti. 06.33-06.54 Vega Morgon. 08.00-08.10 Yle Uutiset ja sää. 16.45 Ravivihjeet. Yle Uutiset ja sää. 11.30-11.33 Yle Uutiset alueeltasi. 23.03-00.00 Yöradio. 18.00-21.00 Supernova. 07.03 Raamattuavain. 13.0013.03 Yle Nyheter. 16.00-16.15 Yle Uutiset ja sää. Bach: Kantaatti nro 61 ’’Nun komm, der Heiden Heiland’’ (Arleen Auger, sopraano, Peter Schreier, tenori, Siegfried Lorenz, basso sekä Leipzigin Tuomas-kuoro ja Leipzigin uusi Collegium Musicum/Hans-Joachim Rotzsch). RADIO SUOMIPOP 104.6 ja 106.3. 14.00-14.45 Suomen juhlavuoden Musiikin voima: muusikko Olli Mustonen. Keskipohjanmaan Joulukalenteri-ilmoituksessa julkaistavat numerot ja vertaa numeroita omaan luukun takaa paljastuneeseen numeroon. 21.1522.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 15.03-16.00 Vega Eftermiddag. 19.15-19.22 Aftonandakt. 17.30 Hyvää iltaa Pohjanmaa. 12.30-13.00 Politiikkaradio. 13.03 Herätyksen! parhaita paloja. 17.00-17.15 Yle Uutiset ja sää. 03.02-03.54 Sekahaku – Tarja Närhi. 09.16-10.00 Vega Förmiddag. 07.59-08.00 Hyvää huomenta. 0.00 Tiistai. 23.00-23.03 Yle Uutiset. 00.0006.00 Nattklassiskt. YLE X3M 06.00-06.06 Yle Nyheter. RADIO NOVA 98,8 ja 104.1. 13.00 Pookin iltapäivä. 13.00 Pookin iltapäivä. 19.03-19.05 Urheiluradio. 07.00-07.10 Yle Nyheter med väder. 16.45 Marja-tontun joulukalenteri. 10.00-12.00 X3M Dag. YLE RADIO KESKI-POHJANMAA 87.8, 95.9 ja 97.6. 17.20 Viikon teos. Tarkista päivittäin ajalla 1.–24.12. 7:55 J. Italiatar Algeriassa (Atlantan SO/Yoel Levi). 04.00-06.00 Arkisto: Uudelle uralle. 08.00-08.20 Yle Nyheter med väderoch sjörapport. 21.50-21.55 Merisää. 16.15-17.00 Faunin iltapäivä. 11.00-11.03 Yle Uutiset. 20.50-21.15 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijoita. 10.30 Raamattu. 11.00 Keskipäivän tasaus. BABY BLUES MASI MUUMI MUSTANAAMIO JERE KARVINEN LÄISKIS HUOKAUS KAIPAAKOHAN KISSA MEITÄ SILLÄ AIKAA KUN OLEMME LOMALLA. 12.0112.03 Yle Nyheter. 07.00-07.10 Yle Uutiset ja sää. 23.20-23.45 Språket: Hur pratade man på 40-talet?. 18.00-18.03 Yle Uutiset. 07.33-08.00 Vega Morgon. 09.05-09.10 Urheiluradio. Mozart: Rondo pianolle a-molli (Geoff rey Lancaster, fortepiano). 19.0319.50 Radioteatteri esittää: Nainen, joka rakastui mustekalaan. 23.02-23.55 Päivä tunnissa. 22.15-22.45 Aktuellt 17. 12.05 Toiveiden tunti. 11.33-12.00 Suomen Radio. 21.02 Raamattu kannesta kanteen. 14:08 Hummel: Sonaatti alttoviululle ja pianolle Es-duuri (Paul Doktor ja nimeämätön pianisti). 7:36 J. 14.05 Viikon levy. Äänet. RADIO EXTREM 99.7. 05.30-05.32 Yle Uutiset ja sää. 15.00-15.05 Yle Uutiset. 12.10-12.12 Urheiluradio. 06.54-07.00 Andrum. 06.25-06.56 Aamusoitto. Rudolf Koivun joulukortteja ................ 15.25 Raamattu. 10.00 Pookin päivä. 16.00-16.12 Yle Nyheter med väder och sport. 12.00 Alueuutiset. 13.30-13.33 Yle Uutiset alueeltasi. 11.57-12.00 Päivän mietelause. 15.5515.58 Yle News. 06.30-10.00 X3M Morgon. 17.00 Uskon ilta. 8:55 J. 12.1212.30 Yle Puhe Tänään. 10.45 Viikon levy. 04.02-05.00 Melkein hereillä. KP 100-lahja ......................................... 14.45-14.55 Olli Mustosen valitsemaa musiikkia. 11.0011.03 Yle Uutiset. 7:24 Torroba: Sonatiini kitaralle A-duuri (Andrés Segovia). 23.10-06.00 Yöklassinen. 7:01 Couperin: Sarja viola da gamballe ja continuolle nro 1 e-molli (Markku Luolajan-Mikkola ja Mikko Perkola, bassogamba, ja Aapo Häkkinen, cembalo). 17.45 Pois alta, pohojalaanen tuloo!. 11.00 Toiveiden tunti (0700-392 111: 3,55 e/min+pvm). 12.00 Alueuutiset. 12.45-12.55 Merisää. 12.1012.12 Urheiluradio. YLE KLASSINEN 06.00-13.00 Aamuklassinen. 14.00-18.00 X3M Eftermiddag. S. 01.00-01.02 Yle Uutiset ja sää. JÄRVIRADIO 96.7, 103.7, 92.7, 94.6 ja 92,7. 06.06-06.30 Morgonmusik. 18.03-19.00 Vega Kväll. 09.11-10.00 Alueradio. MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 30 RADIO-OHJELMAT SARJAKUVAT RADIOTAAJUUDET ISKELMÄ 100.1 ja 107.7. 21.35 Sana ja armo. 22.00-22.05 Yle Uutiset ja sää. 21.00-00.00 X3M:s bästa. 06.00 Pookin aamu. Chopin: Fantasia fmolli (Murray Perahia, piano). 17.06-18.00 Päivä tunnissa. 07.1007.12 Urheiluradio. YLE RADIO 1 06.00-06.05 Yle Uutiset. 07.12-07.50 Alueradio. 17.15 Viikon levy. 17.00-17.30 Aktuellt 17. 07.15 Herätys!. Bach: Preludi ja fuuga G-duuri (Kari Jussila, urut). YLE OULU RADIO 98.4. Mendelssohn: Sinfonia jousiorkesterille nro 2 D-duuri (Concerto Köln). 12.00-12.01 Tolvslaget från Åbo domkyrka. 08.10-08.12 Urheiluradio. 03.00-03.02 Yle Uutiset. 14:28 Schubert: Die Schöne Müllerin (Sanford Sylvan, baritoni, ja David Breitman, piano). YLEX 94.0 ja 96.1. Rossini: Alkusoitto oopp. 17.10 Hartaus. 15.00-15.05 Yle Uutiset. 21.35-21.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 00.05-01.00 Yöradio – tunti 70-lukua. YLE RADIO 1 89.0 ja 91.4. 09.05-09.10 Urheiluradio. 16.00-16.15 Yle Uutiset ja sää. JÄRVIRADIO 00.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 22.00-22.15 Yle Nyheter med väderoch sjörapport. 10.00-10.03 Yle Nyheter med väder. ISKELMÄ POHJANMAA 89.3, 100.3, 104.6, 104.9 ja 106.3. 07.00-07.10 Yle Uutiset ja sää. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 23.45-00.00 Vega Musik. 05.50-05.52 Merisää. 08.30-08.33 Regionala nyheter. 20.03-21.00 Vår Musik. 09.10-09.11 Sää. 9:12 W. RADIO DEI 05.30 Raamattu (u). 12.00-12.10 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 17.00-17.15 Yle Uutiset ja sää. 15.00-15.03 Yle Nyheter. 18.0023.10 Iltaklassinen. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 16.03-17.00 Juuso Pekkinen. 09.00 Alueuutiset. 11.03-12.00 Vieraana Mikko von Hertzen. 06.0006.05 Yle Uutiset. 06.0507.00 Syksyn suomalaisin näyttelijä Joonas Saartamo esiintyy sekä Tuntemattomassa että Seitsemässä veljeksessä. Hanna Haurun inhorealistinen Jääkansi-romaani ammentaa tositarinoista. 22.00-22.05 Yle Uutiset ja sää. 11.03 Kuuntelijan toivelista. RADIO DEI 104.3. 100 € lahjakortti, Click Shoes ..... 8:31 Weber: Kvintetto klarinetille ja jousille B-duuri (Martin Fröst ja Tapiola Sinfonietta/Jean-Jacques Kantorow). Boccherini: Kitarakvintetot D-duuri ja e-molli; Jousikvintetto A-duuri (David Starobin ja Marlboron musiikkijuhlien kamariyhtye)
22.08 True Detective (16) . 19.00 Amerikan rajavartijat. 00.20 Rysän päällä. 21.00 Poliisit – kotihälytys (12). 23.35 Sporten. 01.50 Supertehtaat. 02.05 Sportnytt. 21.00 CSI: Miami (12). 18.30 Talvilajit: Määränpäänä Pyeonchang. 20.00 Lentoturmatutkinta. 20.00 Vem vet mest?. 13.00 Sara La Fountain. Suora. 23.50 TV4Vädret. 22.00 Maria Lang: Ruusuja, rakkautta, rikoksia (12). 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa . 21.00 21.00 A-studio . 21.00 Alastomat treffit. 23.00 Sportnytt. 19.30 Panttilainaamo UK. Kausi 19, 7/64. Hän on kirjannut täkäläisen tuotannon yksityiskohdat ja päätoimittanut korvaamatonta Suomen kansallis?lmogra?aa. 23.30 Nettideittaajat. 18.55 The Joulukalenteri (7). Direkt. 16.00 Katujen kaaharit. 00.00 Myytinräjäyttäjät (7). 21.00 21.00 Jenny+ . 01.00 Leijonan luola Kanada. 20.00 Myytinräjäyttäjät (7). 06.20 FOX Kids: Little Charmers – Lumoavat noitatytöt (S). 10.00–10.55 Avara luonto: Jylhät Dolomiitit . 19.00–19.55 Seitsemäntoista (12) . Rinnekangas tekee kulttuurikylpyjä ELOKUVAT Pekka Eronen palaute@ lannenmedia.. 17.30 Varastojen metsästäjät. 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi . 20.30 Ampumahiihto: Maailmancup, miesten takaa-ajo, Östersund, Ruotsi. 10.30 Tanskalainen maajussi. 12.00 Haapasalo ja kaverit (S). Suora. 18.25 Emmerdale (7) . . 19.50 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! . 12.00 Varastojen metsästäjät. 12.30 How I Met Your Mother (7). 23.00 Yle Uutiset UutisSuomi . 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri. 18.16 Muinoset keksivät joulun (7). 14.30 Olympialaiset: olympialaisten oudoimmat hetket. 11.30 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia. 19.00 Hetki ennen tuhoa. 19.00 Pako lahkosta (7). 16.00 Salatut elämät (7) . 22.00 Katie Pricen ponikerho. Ei valoa ikkunassa. 21.00 Autojen ensiapu. 15.10 Amerikan rajavartijat. 02.30 Olympialaiset: Sotshin olympialaisten parhaat palat. 18.30 Science of Stupid. Uusia jaksoja. 16.45 Yle Oddasat . 19.25 Tulosruutu . Kausi 1, 8/12. 21.00 Mustalaissiskot (7). 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7). 17.00 Sinkkuillallinen. 18.00 Vanderpump Rules (S). TUULIA VIITANEN EUROSPORT 1 06.00 Ampumahiihto: Maailmancup, miesten takaa-ajo, Östersund, Ruotsi. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) . 13.05 Forum. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.12. 01.00 Autojen ensiapu. 02.40 Lentoturmatutkinta. 23.00 Rajasota. 16.30 Pannaan paremmaksi. Direkt. 23.00 TV4Nyheterna. 13.10 Hurjat rakkauskilot (S). 09.00 Fresh Off the Boat (S). 14.30 Voittoa asuntokaupoilla. 23.10 The Joulukalenteri (7). Direkt. 20.30 Slottets historia. 03.50 Ota rahat ja juokse . 01.35 Beatles forever. 10.35 Makujen viikonloppu . 18.00 Neljät häät Amerikassa. 12.30 Moottoriurheilu: Formula E-sarja, kooste, Hong Kong. TELEVISIO ????. 13.30 Tyhjätaskut (S) . Ilmiötä tutkien Jenny Lehtinen ja Saara Sarvas kehittävät Kuunvaihedieetin lautasmallin pohjalta. 14.05 Vaikea valinta. Osa 3284: Heräämisiä. 23.25 Empire (12). 12.00–17.25 YLE TEEMA. 20.30 Yle Uutiset . (U) 23.30–00.25 Game of Thrones (16) . 17.45 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 4/24. Kausi 1, 7/8. 10.10 Julkalendern: Jakten på tidskristallen teckenspråkstolkat. 22.00 Diggiloo 2017. 2/10. 00.20 Agenda. 09.05 TV Shop Tvins. Rax Rinnekankaan elokuvissa on verkkainen tempo, keskittynyttä musiikkia, kauniita kuvia ja mietteitä eurooppalaisista teemoista. 08.35 Toinen maailma (12). 17.03 Määränpäänä Santiago de Compostela. 20.58 Keno. 14.05 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 00.05 Yövuoro. 15.45 Leijonan luola USA. Kannattaa katsoa ?. 08.15 Julkalendern: Jakten på tidskristallen. (U) Yle TV1 05.55 Sadan vuoden talo . 11.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 09.35 TV Shop Tvins. 11.05 Jumalanpalvelus . . (U) 10.30 Unelmakoti . 23.30 Pelimies . 23.05 Hengenvaarallinen rakkaus (12). 00.05 Sukupuolta korjaamassa. 18.00 Yle Uutiset . 23.00 Monster. 07.56 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 4/24. Direkt. 15.00 Himavisa. 05.00 En plats i solen: Vintersol. 01.00 Katujen kaaharit. 00.00 Hyvät ja huonot uutiset. Kausi 1, 4/8. 16.55 Kakkukuningas. 10.05 Emmerdale (7) . 13.00 Rikkaiden panttilainaamo. Ikävä kyllä hänellä on Rax Rinnekankaan tapaan taipumus survoa sanottavansa suoraan katsojan kurkkuun. 08.15 Erakkoperhe erämaassa. Yle Teema & Fem 08.35–12.00 YLE FEM. 20.00 Remppa vai muutto. Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen . Ääneen päästetään Ahtisaaren silloinen lehdistösihteeri Jussi Lähde, neuvonantaja Alpo Rusi sekä SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen. 02.20 WATTS. 13.00 Rapport. 00.00 Amerikan rajavartijat. Elävät kuolleet. 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7). 10.00 Rikkaiden panttilainaamo. 20.03 Uusi Päivä (S) . 17.00 Pikku Kakkonen . 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Tahdon morsiuspuvun!. 18.30 Sverige idag. 22.20 Päivän sää . 17.00 Lentoturmatutkinta. 15.50 Seitsemäntoista (12) . 10.00 Numeropeliä. 14.00 Downton Abbey. 19.00 Engelska Antikrundan. (U). 11.05–12.00 Ensitreffit alttarilla . 01.45 Kuudes aisti (12). 15.05 Ruotsin MTV3 05.35 Aamusää . 16.25 Jon ja Kate +8. 11.35 Pomo keittiössä. 12.35 Eläinten lentokenttä. 07.25 Uskomattomat puumajat. 07.20 Metsurit suolla. Suomi 100 Kuinka tästä eteenpäin. 13.35 Allt för Sverige. 00.05 Au pair i Los Angeles. 2/5. 08.30 Rapport. 23.00 Katie Pricen hullu elämä. 01.55 112 på liv och död. 13.00 Hem till gården. 19.30 Family Guy (12). 02.00 Ammattina sankari. 16.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula!. 07.30 FOX Kids: Popples (7). 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä . 20.00 Simpsonit (7). 22.00 Supertehtaat. 20.00–20.55 Dok: Tipu – naisen valinnat. 19.00 Seitsemän Uutiset . 08.15 Likaiset rikkaudet. 00.00 Hawaii Five-0. 09.20 Rikkaiden deittipalvelu (S). 20.55 Lokala nyheter. 08.00 Sonic Boom (7). 16.00 Australian rajalla. 08.20 FOX Kids: My Little Pony (S). 09.16 Kort. 10.10 Vanderpump Rules (S). 10.25 Landet runt. 12.35 Skavlan. 21.30 Girls (12) . 7/8. Kausi 2, 8/8. 12.10 Ihanat kamalat lemmikit. 17.00 Mökkireissu. National Geographic 06.00 Aivopelit. Kuten tositelkkariin kuuluu, katsoja otetaan mukaan myös leikkaussaliin. 21.00 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat . 12.05 Jotain lainattua, jotain uutta. 20.00 MOT : Kanta-asiakkaiden yritystukitaisto . 06.40 FOX Kids: Teletapit (S). 18.00 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia. 8/8. 01.55 Rizzoli & Isles (16) . (U) 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa . 21.00 After Dark 40 år. . SVERIGES TV1 07.00 Morgonstudion. 08.10 Katujen kaaharit. 16.00 Kissakuiskaaja. 14.00 Pomo piilossa . Direkt. 14.30 ShowHau. 15.00 Vaarallisen valtatien pelastajat. 10.00 Häät sulhasen tapaan. 07.20 Maailman oudoimmat. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 14.45 Amerikan rajavartijat. FOX 06.00 Sky News. 09.35 Emmerdale (12) . 02.00 Rapport. 11.10 Neljät häät Amerikassa. Nelonen 06.00 Transformers Rescue Bots (7). 07.00 Maastohiihto: Maailmancup, miesten yhdistelmähiihto, Lillehammer, Norja. 00.00 Science Of Stupid: Kissat ja kaverit. 13.10 Murhasta tuli totta (12). 07.36 Ludovic (S) . 22.39 Kulturnyheterna. 01.50 Talvilajit: Määränpäänä Pyeonchang. 08.34 Unna Junná . 16.30 Australian rajalla. 09.10 TV Shop Tvins. 17.25 Vem vet mest?. 19.00 Rapport. 19.25 Sportnytt. Liv 09.00 Toisenlaiset äidit. käät eläinveikkoset (S). Sub 08.00 Selviytyjät. 15.45 Mittatilaustyönä. 16.00 JIM D: Airbnb: Unelma vai painajainen (S). Direkt. 02.55 Dicte. (U) 13.30 Mannerheim – Suomen marsalkka (12) . 14.35 Tosielämän hätäpuhelut (12). Kausi 2, 17/24. 02.30 Sverige idag. 23.15 Oddasat . 01.00 Hottikset (S). 22.46 Lokala nyheter. 17.00 Valheellinen verkkomaailma (12). 20.55 Urheilu-uutiset. RIIKKA HAPPONEN PRESIDENTTI Martti Ahtisaari ja hänen vaimonsa Eeva näyttävät dokumentissa palan siviiliminäänsä. 15.05 Kalliovuorten eläinlääkäri. 18.55 HS-uutiset ja sää. 11.00 Ari ja Kirsi: Kotirempat. 20.00 Harley and the Davidsons (12). 21.00 Wheeler Dealers. 23.10 Yle Uutiset . 14.15 Team Ahma (S). 15.00 Badhotellet. 21.00 Elokuva: Rakastunut bestman (7). 14.00 Autotallien metsästäjät. 19.00 Rempalla kaupaksi. 18.30 Oddasat. 15.00 Snooker: UK Championship, York, Britannia. 09.05 FOX Kids: Olipa kerran avaruus (S). 11.00 Malou efter tio. 14.30 Tuurin kyläkauppias. 18.00 Science Of Stupid: Kissat ja kaverit. Kausi 3, 4/10. Kausi 2, 9/10. Onnea, Airi ja Aira! 06.53 Hyrräpäät (S) . 02.35–04.30 Elokuva: 22 Jump Street (12). 20.00 TV4Nyheterna. 13.05 Suomi 100: Perintö. 01.00 Mad Cook Show (S). Kehno Kalliovuorten eläinlääkäri Frii klo 15.05 ??. 18.30 Puoli seitsemän . 12.45 Yukonin eläinlääkäri. 21.00 Efter Nio. 22.25 Tulosruutu . Kriitikko Pekka Eronen valitsee kolme päivän kiinnostavinta elokuvaa Rento nobelisti Kosovon kuistilla Ahtisaari MTV3 klo 20 ???. 00.40 Verklighetens Fight Club. 19.00 Haluatko miljonääriksi?. 18.59 Tohtori Raimon joulukalenteri (S) . 04.00 Snooker: UK Championship, York, Britannia. 23.57–00.25 Helvetin homo. 17.00 Yle Uutiset . 14.00 Amerikan karmeimmat kokit. 7/8. 21.30 Dokumenttiprojekti: Perkele 2 – Kuvia Suomesta (7) . 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 08.50 Näin Norjassa . 12.30 Hell’s Kitchen. 15.55 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot. (U). 19.20 Päivän sää . 15.00 X Factor UK. Eläimet ja tositelkkari sopivat hyvin yhteen. 13.30 Olympialaiset: Sotshin olympialaisten parhaat palat. 03.30 Olympialaiset: olympialaisten oudoimmat hetket. 06.25 Vili Vilperin seikkailut (S). 00.15 Barn till salu. 19.00 Talvilajit: Chasing history. Paljon kiinnostavaa tietoa ja kuvamateriaalia on silti kansissa – ansio sekin. 14.00 Voittoa asuntokaupoilla. 07.10 Kaapo (S) . 18.00 Simpsonit (7). 17.30 Goldbergit (7). 18.00 Kullan sukeltajat. En myöskään muistanut, että Marko-pojan siviilipalveluksesta nousi aikanaan mediakohu. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi . 21.00 Snooker: UK Championship, York,Britannia. 19.13 Kulturnyheterna. (USA 2000) HANNU-PEKKA BJÖRKMAN esittää arkkitehtia, joka katuu syntejään elokuvassa Theon talo. 17.50 Idols. Pikkutyttö pulassa, osa 2/2. ”Toivon, että tuo rauhan mies alkaisi itsekin elää rauhassa.” Ahtisaarien tarinoita olisi kuunnellut mielellään vähän pidempäänkin. (7) Jakso 701. 21.00 #Subleffa: Unelmien sielunmessu (16). 22.55 Nyhetssammanfattning. 01.00 Farang (16) . 14.50 Salibandyn naisten MM: Latvia – Suomi . 1, 7/8. Marnien äiti täyttää vuosia ja tytär päättää järjestää hänelle isot kemut. 23.00 Leijonan luola USA – diilin jälkeen. 09.53 NO-land. 18.55 112 på liv och död. Namibian presidentin Hi?kepunye Pohamban, USA:n suurlähettilään Frank G Wusnerin ja diplomaatin Chester Crockerin haastatteluista piirtyy kuva itsepintaisesta, mutta rauhallisesta, pitkiä kokouksia ja hankalia olosuhteita hyvin sietävästä neuvottelijasta. 14.00 Pikaluistelun MC . SVERIGES TV2 08.50 Sverige idag på romani chib/kalderash. 10.45 Return to Amish (S). 09.00 Kort. 12.35 Sisarvaimot. 16.25 Pulmuset (S). 12.30 Uusi Päivä (S) . 06.00 Rapport. Kausi 6, 9/12. 21.00 Greyn anatomia (12). 08.35 Lego Ninjago (7). 17.15 Gudstjänst. 17.25–00.25 YLE FEM. 19.45 Julkalendern: Jakten på tidskristallen. Rasittavampaa on ohjaajan hinku purra valmiiksi kaikki sanottavansa. 20.30 Halv åtta hos mig. 00.25 Urheilu-uutiset. 14.00 Ihmemies MacGyver (12). 20.00 Bones (12). Hero 08.35 Rikkaiden deittipalvelu (S). 19.50 Keno. Etenkin, kun soppaan yhdistää eläinlääkärin, joka haluaa pelastaa jokaisen vastaanotolle tulevan karvakasan. 23.15 Dox: Del. 20.00 Palaako pohjaan, Gordon Ramsay?. 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S). 16.55 En plats i solen: Vintersol. 23.30 Ekonominyheterna. 06.00 Guld på godset. 00.00 Shield – Lain varjolla (16). (Suomi 1968) Unelmien sielunmessu Sub klo 21.00 ??. 7.13 Lauri Markkasen otteet NBA:ssa 7.18 Nuorten köyhyys ja sen vaikutukset aikuisuuteen 7.43 Luonto lähellä 7.49 Presidentinlinnan 200 vuotta 8.12 Ylen Itsenäisyyspäivän ohjelmisto 8.19 Muumien uudet kuviot 8.44 Jälkihiki 09.30 Puoli seitsemän . 08.11 Galaxi . 21.00 Vetenskapens värld. 05.00 Rapport. 17.05 Forum. 20.30 Rapport. Riippuvuutensa kullakin. Läskibisnes. Bisnes synnyttää tarpeita ja lisää myyntiä. 05.30 Mäkihyppy: Maailmancup, HS 134, miehet, Nizhny Tagil, Venäjä. 18.00 1+5 tytärtä. 22.00 Fast n’ Loud. 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela. 20.00 Ahtisaari . O Lisää televisiokanavia osoitteessa telkku.com miljonääriäidit. 23.00 Paratiisihotelli Norja (7). Theon talo Yle Teema & Fem klo 14.00 ??. 18.00 70’s show (12). 09.30 Talvilajit: Määränpäänä Pyeonchang. Paljastuksia. 13.05 Kissakuiskaaja. 10.55 Sverige!. 13.35 Ammattina sankari. (S) . 00.30 Amerikan rajavartijat. 17.10 Ne kesät Intiassa (12) . 05.30 Sverige idag. 19.10 Ninja Warrior. 18.30 Lystik09.05 Vanhat talot kuntoon. 09.30 Salatut elämät (7). 23.00 Enkelit ja demonit (7). Nyt Björkman on arkkitehti, joka käyskentelee saksalaisessa linnassa ja katuu lähiöbetoniin valettuja syntejään. Jakso 704: Hyviä aikeita. 19.00 Family Guy (12). 12.25 Sverigeresan. Eeva Ahtisaari kertoo muistuttavansa miestään usein tansanialaisesta sananlaskusta, jonka mukaan kiireellä ei ole siunausta. Paremman puutteessa . 09.30 Lystikkäät eläinveikkoset (S). 00.40 True Crime: Pahasta pelastuneet (12). 08.05 Kissakuiskaaja. 14.05 Kultakätkön jäljillä. 06.25 Elä vapaana tai kuole. 23.30 Kotikatsomo: Linnan juhlat (7) . 08.40 FOX Kids: Ultimate Spider-Man (7). 22.00 Första dejten. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset. 22.00 Rikkaiden panttilainaamo. Klinikalla vierailee paitsi kissoja ja koiria myös erikoisempia lemmikkieläimiä, kuten minipossu Lucy. 20.30 Simpsonit (7). Hannah kuulee viisauden sanoja isältään ja tämän uudelta kumppanilta. 04.00 Fixer upper. 21.30 Kenet ihmeessä nain. 07.05 Mitä ihmettä. 18.30 Simpsonit (7). 16.00 Mercur. 19.00 Tähtäimessä merivoimat . 09.00 Holby Cityn sairaala (12) . 11.00 Skavlan. 12.58 Uusi Päivä (S) . 12.23 Suomi eilen itsenäisyyspäivänä. 20.00 Kyttäputki: Havaiji 5-0 (12). 12.01 YLE: Marraskuunliikkeen itsenäisyyspäiväjuhla. lmsklubben kinesiska. 1/3 Vapaus. 10.25 Numeropeliä. 22.00 Scandal (7). En tiennyt, että nuorena tavanneiden Ahtisaarien tiet erosivat ja kohtasivat uudelleen vasta vuosien jälkeen. (U) 11.00 Pisara . 11.00 Pomo piilossa Suomi (S). 00.45 Miekkailu: Grand Prix Series, Torino, Italia. 22.03 Urheiluruutu . 10.00–11.00 Lemmen viemää (S). 07.45 Yhdistetty: Maailmancup, hiihto-osuus 10 km, Lillehammer, Norja. 13.30 Ari ja Kirsi: Kotirempat. 18.00 Vem vet mest?. 19.00 Hengenvaarallinen saalis. 15.00 Yle Uutiset . Kutonen 06.20 American Chopper. 21.00 Elokuva: Cellular – tuntematon numero (16). 15.00 90 päivää morsiamena. 01.20 Ninja Warrior. 11.25 Finland från ovan. 18.15 Nyheter på lätt svenska. 19.50 Beatles forever. 13.40 Lyödään ällikällä. Kausi 2, 8/11. 10.50 LIVE: Onnenarpa. 14.00 Seinfeld (S). 20.00 Philadelphian eläinpoliisit (7). 14.35 Engelska Antikrundan. 16.50 Heikoin lenkki. 7/10. 13.15 Hell’s Kitchen. 06.25 Ylen Aamu-tv . 17.25 Pienten perhe. 16.45 Onnenarpa. KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 31 TELEVISIO Eläinlääkäri pelastaa perheen tärkeimmän JEFF YOUNG hoitaa eläimiä suurella sydämellä. Kausi 5, 6/10. (Suomi 2014) Mannerheim – Suomen marsalkka TV1 klo 13.30 ??. 10.00 Kuka, mitä, milloin?. 01.00 Maailman hauskimmat kotivideot. 20.15 Sporten. FRII 08.35 Vanhat talot kuntoon. 13.45 Team Ahma (S). JIM 09.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. 17.00 Guld på godset. Jakso 702. Rauhoittuminen taitaa tosin käydä toiminnan miehelle työstä. Direkt. 17.00 Julkkisselviytyjät (S). 16.00 Pannaan paremmaksi. Lista. 11.00 Julkkisselviytyjät (S). 19.00 Tuurin kyläkauppias. 20.30 Tahdon morsiuspuvun Britannia (S). Dokumentissa käydään läpi uran tärkeimmät hetket: Namibian itsenäistyminen, presidenttikausi, Kosovon kriisin sovittelu, Acehin rauhanneuvottelut sekä luonnollisesti myös Nobel-palkinto. 16.30 Sääntö-Suomi . 8, 2/8. 07.05 Vili Vilperin seikkailut (S). 19.30 Salatut elämät (7) . 12.00 Elävä arkisto: Itsenäisyyden kahdet kasvot. 16.50 Novosti Yle . 19.30 Amerikan rajavartijat. 18.30 70’s show (12). 18.00 Murhasta tuli totta (12). 11.45 Heikki Paasonen Show. 22.00 Aktuellt. Jakso 703. Tunnelmiin on mukava lipua kuin kädenlämpöiseen veteen. Direkt. 12.05 Isojalan jäljillä. 13.05–13.55 Tiededokumentti: Muuttolintujen haasteet. 07.20 Peukaloisen uudet retket (7). 20.00 Fråga doktorn. 10.00 Mäkihyppy: Maailmancup, HS 134, miehet, Nizhny Tagil, Venäjä. 14.45 Leijonan luola USA. 2/3 Valta. Osa 4/24. ITSELLENI kiinnostavinta antia ovat välähdykset merkkimiehen siviiliminään. 11.55 Sportspegeln. 13.30 Jotain lainattua, jotain uutta. 17.00 Wheeler Dealers. 00.15 Family Guy (12). 02.25 Urheilu-uutiset. 22.35 Say What . 15.30 Kvinna ombord. 15.00 Ummikot ulkomailla. Kausi 4, 1/12. 07.49 Pingu (S) . Presidenttikausi kuitataan melko tiiviisti. 15.05 Metsurit suolla. 07.55 FOX Kids: Casperin kummituskoulu (7). Young luotsaa eläinlääkäriklinikkaansa. Kiinnostavinta antia ovat välähdykset merkkimiehen siviiiliminään. 23.50 Family Guy (12). 13.26–13.55 Uusi Päivä (S) . Kausi 6, 13/22. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi . 14.00 Theon talo (S). Viime kesänä tehdyissä kuvauksissa esiintyy rento ja hyväntuulinen eläkeläinen, joka on juuri jättänyt tehtävänsä CMI:ssä seuraajalleen Alexander Stubbille. 01.00 Remppa vai muutto. 21.00 Suomen huutokauppakeisari. 14.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. 20.20 TV4Vädret. 23.00 Kyttäputki: Havaiji 5-0 (12). 13.30 Rena rama Rolf: Säkerheten själv. 18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. Poika (Jared Leto) sekoittaa mieltään heroiinilla, tyttöystävä (Jennifer Connelly) pitää seuraa ja äiti (Ellen Burstyn) hakee turrutusta lääkkeistä ja televisiosta. 21.00 Vår tid är nu. Kausi 7, 2/13. 8.07 Uudet lajit 06.25 Huomenta Suomi . Kausi 6, 6/10. 22.00 Stand Up! (S). nmannen. 17.55 Emmerdale (12) . Viime kesän kuvauksissa esiintyy rento ja hyväntuulinen eläkeläinen. 10.00 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä . 10.55 Saari ilman lakeja. Von Baghin tapainen taiteilija hän ei ole, ja henkilökohtainen heittäytyminen puuttuu Mannerheim-dokumentista. 23.55 Dödsstraff ets off er: Svartsjukedramat. 02.50 NCIS: New Orleans (12) . TV5 06.30 Yllätysremontti. 12.05 Docstop: Tubetähdet . 04.00 Rapport. 09.55 Heikoin lenkki. 09.30 Dai, domanda! . 22.00 The Walking Dead (16). 19.00 Dok : Etsin oikeanlaisia hevosensilmiä. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 16.35 Teknavi. Direkt. 18.20 Nyhetstecken. 09.02 Puk ja Herman purjehdusretkellä. Direkt. 18.00 Holby Cityn sairaala (12) . 09.25 Amerikan suloisimmat koirat. 00.30 WATTS. 19.00 Panttilainaamo. 01.10–01.40 Puoli seitsemän .. . 09.05 Hurjat mökkiurakat. 20.55 Urheiluruutu . 08.38 Morgonstudion. 19.05 Mäkihyppy: Maailmancup, HS 134, miehet, Nizhny Tagil, Venäjä. 15.00 Mestareiden mestari . 12.10 Yhden illan juttu. 23.31 Helvetin homo. Olisi ollut kiintoisaa kuulla myös esimerkiksi pääministeri Esko Ahoa (kesk.), jonka kanssa Ahtisaari kiisteli EU-pöytien lautasjaosta. 23.00 Grillit huurussa (S). lmsklubben tyska. Siellä näytetään yksityiskohtaisesti, kuinka kissan katkennutta jalkaa leikataan. TLC 07.15 Akvaariomestarit. 6.37 Suomen sodat ja alkoholi 6.47 Suomen suurimmat etkot 7.07 Paperittomien terveydenhuolto 7.17 Veronpalautukset kiertoon hyvän puolesta 7.37 Alkon uusi toimitusjohtaja Leena Laitinen 7.47 Rohkea suomalainen 8.07 Suuria suomalaisia: Ahtisaaresta dokumentti 8.17 Hihna247 millaista Suomi-kuvaa maailmalle. Suuria tunteita tarjoillaan jokaisen hoidettavan lemmikin kohdalla: poikkeuksetta omistajat nyyhkivät ensin huolesta, sitten ilosta. (7). 00.00 Isänmaan puolesta (12) . 08.15 Snooker: UK Championship, York, Britannia. 09.00 Hauskat kotivideot. 11.30 Drone Racing: DR1 Champion Series. 17.00 Lapin poliisit. SVERIGES TV4 06.10 Vad blir det för mat. 00.05 Jodie Marsh: Bodarit USA (7). Kalliovuorten eläinlääkäristä alkaa tänään neljäs tuotantokausi. . Itsenäisyyspäivän alla MTV3 esittää henkilökuvan presidentti Martti Ahtisaaresta. 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto . 18.30 Taivaallista menoa: Syövän jälkeen. 06.45 Nyhetsmorgon. 17.00 Leijonan luola Kanada. 22.00 Kymmenen Uutiset . 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) . Hyvä ??. 02.20 Nyhetstecken. Kausi 3, 1/10. 03.05 Naturens hemligheter. 17.00 Pulmuset (7). 06:25 6.42 Toivottomalta tuntuvasta tilanteesta voi selvitä 6.52 Onko someraivo laskeutunut kauppoihin. Usein niitä tulkitsee taitava Hannu-Pekka Björkman. 08.15 LEGO Nexo Knights (7). 00.00 Sinkkuillallinen. . Huippu ???. 00.35 Rapport. 20.00 Ampumahiihto: Maailmancup, naisten takaa-ajo, Östersund, Ruotsi. 8.37 Joulumaa naisten voimin tehty elokuva 8.47 Uusinta aamulta 9.00 Uutiset 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 23.05 Harkimot. 01.45 Grotescos sju mästerverk. 00.30 Science of Stupid. 15.25 Sarah Palinin kiiltokuvaelämä. Darren Aronofskyn sovitus Hubert Selbyn romaanista räväyttää väkeviä, alitajuntaa rusikoivia visioita elämän pelosta ja itsepetoksista. 00.55 Law & Order: Special Victims Unit. 19.30 Lokala nyheter. 80-vuotiasta Ahtisaarta haastatellaan mökillä Kosovoksi nimetyn saunarakennuksen kuistilla. 20.30 Rouva varapresidentti (7) . 03.00 Rapport. 06.30 Talvilajit: Määränpäänä Pyeonchang. Jos tarve vaatii, eläinlääkäri kollegoineen siirtyy vaikkapa kodittomien luokse auttamaan, jotta kaikkein tärkein perheenjäsen saadaan kuntoon. Kausi 19, 7/64. 19.00 Apua, mikä tauti! (12). 10.00 Forum. 08.55 Jotain lainattua, jotain uutta. 08.12 Villi tulevaisuus (7) . 08.55 Sverige idag på meänkieli. 15.35 Talent USA. 09.40 Tyst tagning. 14.05 Neljät häät Amerikassa. 21.58 Yle Uutiset . 17.55 Fixer Upper. 12.35 Kotiin takaisin (12) . Sarjassa periksiantamaton eläinlääkäri Je. 07.05 FOX Kids: Pyjamasankarit (7). 10.15 Voittoa asuntokaupoilla. Kari Uusitalo on Peter von Baghin ohella kotimaisen elokuvan tärkein historioitsija. 22.05 Murha etelän idyllissä (12). 10.00 Jättimäiset rakennusurakat. Pikkutyttö pulassa, osa 1/2. 18.45 Uutiset. 23.00 Numb3rs (12). Osa 3283. 01.05 Asså allvar. 17.00 Rapport
ALVIT ALAS! C HYDENIA , T EHTAANKATU 3-5.. Winter Edition -kampanja on voimassa 6.10.2017–31.3.2018. MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 32 RIMMINTIE 9 Rimmintie 9, Kokkola 0400 587 977, 0500 563 348 www.kasitienauto.fi VW CRAFTER 2.0TDI Pitkä-Korkea -14 65tkm, 1-om, KUIN UUSI, sisALV 25800 € FORD TRANSIT 2.2TDCI Pitkä 310 -16/-17 30tkm, 1-om, KUIN UUSI , sisALV 31900 € M-B SPRINTER 316CDI A 4x4 Pitkä -12 134tkm,1-om, 4x4 , Lisäpenkit, sisALV 48800 € M-B VITO 116CDI 4x4 A Keskipitkä -13 198tkm, 1-om,4x4 , Runs varusteet ALV 26600 € M-B VITO 110CDI Trend -13 103tkm, 1-om, Taloudellinen paku ALV 19700 € M-B VITO 115CDI A Keskipitkä -10 188tkm, 1-om, Huippuyksilö sisALV 17700 € VW TRANSPORTER 2.0TDI -12 114tkm, 1-om, Webasto, ilmastointi, ALV 19900 € VW CADDY MAXI 1.6TDI pitkä -12/-13 147tkm, 1-om, Tilava malli, sisALV 14900 € VW TRANSPORTER 1.9TDI Lava auto -05 127tkm, 1-om, Jatko ohjaamo , sisALV 13800 € FIAT DOBLO 1.6Multijet VAN MAXI -11 192tkm, 1-om, Tilava , Taloudellinen sisALV 9200 € TOYOTA HIACE 2.5D4D 4x4 ALV -07 12900 € NISSAN NAVARA 2.5TD 4x4 4 ov ALV 04 12900 € MAZDA PICK-UP 2.5TD 4x4 4-ovinen -12 124tkm, 1-om, Hieno lava maasturi ALV 23500 € + n. 050 378 2094 | www.marlenes.. 06 722 0800 -25% SEUDUN PARHAITEN VARUSTETUT ELÄINKLINIKAT ----22222222255555555555%%%%%%%%%%%%% 222255% 25%5%%% -225555%%%% -25%%%%% 2255%% 24h Ajan va rau s my ös online • ww w.lo svika .com • Tarjoamme parhaan mahdollisen eläinlääkintäpalvelun lemmikillesi, elämän alusta loppuun saakka. 040 195 6944 Stefan Storvall, myynti P. M A TI 10–19, KE SULJETTU , TO PE 10–19, LA 9.30–16, SU 12–16 Vanha Ouluntie 148, Kokkola • puh. 020 757 1050 Aukioloajat vk 49 Heinolankaari CityShop CITYSHOP Itsenäisyyspäiväksi 11 ,90€ Puh. 0400 560 330, 040 825 0450. Autotalo Antti-Roiko Oy Ratakatu 26, Ylivieska, automyynti 08-4112 440 Automyynti avoinna: ma-pe 9–17, la 10–14 www.antti-roiko.fi Rantakatu 10, Kokkola, MEDIAKULMA, puh. säädin, 2xrenkaat, urheilullinen alusta Peugeot 307 XS 1.6 HDi 110 Wagon 285 tkm -05 2 800 € VW Caddy Trendline Family 1,6 TDI 75kW 5ov. Kotija yrityskäynnit, suunnittelu, mitoitus, ompelu ja asennus KOKKOLA Levytie 7 06 781 6030 Arkisin 7.30–16.30 PIETARSAARI Teollisuustie 2 06 781 6000 Arkisin 7–17, La 9–13 Paineilmakompressorit MYYNTIJA ASENNUSPALVELUT yksityis-, yritysja teollisuusasiakkaille Pain n n n n n n n n n nei ei ei ei ei ei ei ei ei e ei ei e e lm lm lm lm llllmak ak a ak ak ak ak ak ak k k k k k k kom om om m om m om om m m m m m mpr p pr pr p p pr p p p p p p p p p p p p es es e essor Kaeser-teollisuuskompressoreiden täydellinen järjestelmäsuunnittelu, asennus ja huolto KOK KOK KOK KOK KOK KK KO KOL KOL K KOL KOLA A A ARSAARI uss ja huolto uss www.wikro.. 050-4088508, www.kultasepanliikehannaniemi.. WINTER EDITION Winter Edition -nelivetomallisto nyt myynnissä. Golf Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 130 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 4,8–7,2 l/100 km, CO2-päästöt 127–164 g/km. 156 tkm -14 21 600 € PAKETTIAUTOT (sis. 06 723 0800 Losvika Eläinklinikka Itäinen Jokitie 217, Uusikaarlepyy . 34 742 € 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti TIGUAN alk. Onnittel emme 100-vuo tiasta Keskipoh janmaa lehteä. 040 5521298 Pajalantie 2, HIMANKA p. TONTTULAN VÄKI Odotettu Tyynelän tonttulan Joulun avaus MYÖS UUSI UPEA LAHJAPUOTI ON AVATTU. Kuvien autot erikoisvarustein. Tiguan Winter Edition 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION hinta CO2-päästöllä 153 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,3–7,8 l/100 km, CO2-päästöt 139–180 g/km. www.intercar-center.. Tutustu mallistoon osoitteessa www.volkswagen.fi. Volkswagen TALVEN ETU ON EDULLINEN NELIVETO. 10.30-17 LA 10-15•SU 10-15 P. 10/2017 464 tkm -00 3 900 € Renault Tra?c dCi 120 TwinTurbo L2H1 6,0m3 NAVI+ 69 tkm -15 26 900 € Valikoima JOULUKUUSIA ruukussa sisälle ja ulos alk. Volkswagen 4MOTION -neliveto tarjoaa turvallisuutta, paremman pidon ja väkevän vetovoiman haastaviin talviolosuhteisiin. 020 7341 650 Myös surusidonta ark. ERÄ) ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ SULJETTU Joulunavaus tarjous! Liivi ja housusetin ostajalle KAUPAN PÄÄLLE miesten Marc O´Polon t-paita tai bokserit GOLF VARIANT alk. KS Geoenergin kokenut henkilökunta on yli 10 vuoden aikana tehnyt yli 14000 maalämpökaivoa. huollettu pelkästään valtuutetussa BMW huollossa. 050 467 3259 (ARVO 20-30 € VOIM. RAJ. Joulun Toivotuimmat lahjat Lahjak ortti NORMAALIHINTAINEN MUODIN VALIKOIMA VAIN TIISTAINA 5.12. YO UR PE T IS OU R PA SS IO N! ELÄINKLINIKKA • PETSHOP • WEBSHOP RISTIRANNANKATU 8, KOKKOLA AVOINNA ARK. 0400 747 655, 06 822 4964 VAIHTO/ RAHOITUS Tervetuloa reiluille autokaupoille! Kysy edullinen rahoitus! 25.700 € 28.900 € Audi Q5 2,0 TDI quattro S tronic 125kW 193 tkm -10 21 800 € BMW X5 3.0 DA 4 WD 222 tkm -07 22 900 € Chevrolet Cruze SW LT 1,6 91kW MT5 18 tkm -14 15 900 € Citroen Xsara Picasso 1.6 HDI 5ov. 35 257 € 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION PASSAT VARIANT alk. Honda Accord 2,2i-DTEC Elegance...........-09 aj. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. 100kpl muita h ja p autoja vm 2005 -2017 AUTA MEITÄ AUTTAMAAN Tervetulo a! Vaunumiehenkatu 4 B, KOKKOLA p. 136 tkm -12 12 900 € VW Golf Comfortline 1,6 TDI BlueMotion 151 tkm -10 10 800 € Volvo S40 1,6D DRIVe S/S Classic /MY12) 172 tkm -12 11 500 € Volvo S60 D3 Momentum Business aut. Rantakatu 10 Kokkola www.wmstore.fi KIVIJALKAKAUPAN LOPPUUNMYYNTI JATKUU JOULUUN SAAKKA TOIMINTA SIIRTYY VERKKOKAUPPAAN JA VARASTOMYYMÄLÄÄN LÄHES KAIKKI TUOTTEET ALENNETTU ALENNUKSET JOPA 70 % Losvika City Clinic Teollisuustie 1, Pietarsaari . Avoinna: ma–pe 9–17 +PALJON MUITA TARJOUKSIA! TERVETULOA AUTOKAUPOILLE! Torikatu 27, Kokkola | puh. 84 tkm -07 5 600 € Ford Taurus 3.5i A 4d Limitedt 400 tkm -10 16 900 € Honda CR-V Diesel Elegance 4WD 151 tkm -13 22 800 € M-B E 220 CDI T A 125kW lisäpenkki 7:lle 362 tkm -08 8 900 € M-B E 2.7 CDI 4d A 147 tkm -03 10 900 € M-B GLA 220 CDI 4Matic A offroad amg-line 125 tkm -14 33 900 € M-B S 320 CDI 4d A Suomiauto 285 tkm -06 18 900 € M-B Viano 2.2 DCI Ambiente 5d A 325 tkm -07 12 700 € Mercedes-Benz E 220 DCI BE A Premium Business -15 251 tkm, tekniikkapaketti, avantgarde, täydellinen merkkiliikkeen huoltokirja, alv-vähennyskelpoinen, 1 omistaja, xenon, tempomat-vakionopeudensäädin, säädettävä speedtronic-nopeusrajoitin BMW X3 F25 xDrive20d TwinPower Turbo A Aito M-Sport -12 165 tkm, SUPERHIENO X3 M-SPORT Saksasta ensimmäiseltä om. 0400 266 604 Kenneth Nordström, maaperätutkimukset 040 187 9880 Ronnie Mattsson, maaperätutkimukset KALLIOLÄMPÖ MAALÄMPÖKAIVOT Valitse kokemus. Xenon, vak.nop. 040 481 2811 Jari Emmes, työnjohtaja TONTTULAN CAFÉ JA JOULUPUOTI AVOINNA KLO 11 – 18 AINA AATON AATTOON SAAKKA. ALV) Mercedes-Benz Sprinter 208 CDI 2.8/35 puolipitkä kats. 19,90 € HEINOLANKAARI p. 040 1513486 Leppäojantie 7, KANNUS p. Nyt löydät suosituimmat nelivetomallit Winter Edition -erikoismallistosta todelliseen etuhintaan. HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA • Letkut, liittimet ja asennus • Komponentit • Huolto ja suunnittelut TEOLLISUUSTARVIKKEET • Teollisuusletkut ja -liittimet • Kumituotteet • Yelloc huoltotulpat KOMPRESSORIT • Ruuvija mäntäkompressorit • Paineilman jälkikäsittely • Huoltosopimukset. Etu ei koske Balmuirin tuotteita. 0400 882019 Otamme vastaan huonekaluja, tekstiilejä ja kovaa tavaraa. 289 tkm, ABS, ohjaustehostin, alumiinivanteet, CD, vakionopeudensäädin, airbag, sähköikkunat, ESP, huoltokirja, nahkasisusta 6.950 € PIETARSAARI, puh. 4.-9.12. P. Palvelemme joulun ajan sunnuntait. 213 tkm, AC, ABS, ESP, täydellinen huoltokirja, uudet talvirenkaat alumiinivanteilla, moottorinlämmitin, sähköikkunat, ilmastointi 12.900 € Volvo S80 D5 Automatic............................-04 aj. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! TV. Tekstiilien kokonaisratkaisut * verhot * trendikkäät verhotango t * matot * ym. 47 050 € 2,0 TDI 140 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti Passat Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 134 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,1–7,3 l/100 km, CO2-päästöt 134–167 g/km. 044 724 0910 MAAPERÄTUTKIMUKSET KS Geokonsultin kokenut henkilökunta on tehnyt yli 7000 maaperätutkimusta yli 30 vuoden aikana. 9-17 la 9-15 Joulun tunnelmaa ja tuoksua! Upeat kimput itsenäisyyspäiväksi! Marlene’s Interior sisusta tyylikkyydellä Kalliotie 3 | 68580 Luoto P
34 Pyhäsalmen kaivos on ollut hyvä työnantaja s. 36 Kaupankäynnillä pitkä historia Ylivieskassa s. 39 Yhteistyö on valttia Kokkolan kampuksella s. . Schauman toi vaurautta Pietarsaareen s. . MARKKU JOKELA Keski-Pohjanmaan maakuntauudistus. 48 . . 42 YRITYSELÄMÄ Jukkola Food luottaa paikalliseen maitoon s.
PIRKKO PELTONIEMI Pirkko Peltoniemi ja Taimi Mäenpää käyvät availemassa yhteisiä muistoja Soomannin ja säkkitehtaan ajoilta käsityökerhossa Wisa Clubilla.. Vihdoin, maaliskuussa 1963, pääsin Soomannin paperitehtaalle siivoojaksi. Tulin hautajaisiin ja köökkipiiaksi. –?Nukesta oli aivan kauhea luopua, sanoo Taimi Mäenpää hiljaa. Kun säkkituotantoa lopeteltiin työpisteeksi vaihtui pienrullauskone, jolla ajettua paperia käytettiin vaikkapa sahatavaranippujen suojana. –?Ompelimme peitteitä myös Nautorille. Palataan takaisin Kesälahteen, josta tuore aviopari suuntasi Kortesjärvelle Mäenpäähän. Topakka karjalaisnainen ei hänkään toimettomaksi jäänyt, vaan vastasi suunsoittoon lumipallolla. –?Tekstiiliala oli huonosti palkattua. 34 ” ” S chaumanin hajut ovat leijailleet teollisuushistorian sivuille, mutta seudulle vaurautta kasvattanut tehdas säilyy tehtaalaisten sydämissä, tai ainakin muistoissa. Pirkko Peltoniemi oli alkuun siivoojana rakennuspuolella, enimmäkseen keskuskorjaamolla ja keskusvarastossa. –?Pelkäsin myöhästyväni töistä heti kättelyssä, mutta hyvinhän siinä kävi. Pietarsaareen Taimi Mäenpää tuli Kortesjärven kautta, Pirkko Peltoniemi kotoa Evijärveltä. Eihän sitä osaa edes kuvitella. Siitä lähdettiin rakentamaan yhteistä kotia. Tili riitti menoihin monesti nipinnapin, mutta mikä tärkeämpää: vakituinen työpaikka takasi säännölliset tulot, joiden varaan pikkuhiljaa pystyi rakentamaan yhteistä tulevaisuutta omakotitaloineen ja autoineen. Tienposkeen jäivät vuorollaan kaikki rakkaat lelut, aapiskirja ja pikkuinen kahviastiasto, viimeisenä aarteena nukke kainalosta. punttihuoneessa pakkaamassa. Tuolla hetkellä tunnettiin aitoa ammattiylpeyttä. Säkkitehtaalle hän siirtyi lakon kynnyksellä keväällä 1974. Lassfolkilla Peltoniemi teki erilaisia nauhoja ja pitsejä ja oli mm. Ensin Pirkko Peltoniemi oli ajatellut viipyä Pietarsaaressa vain vuoden piikomassa siskonsa lapsia. Mäenpää kertoo kuinka hän 18-vuotiaana vuonna 1949 matkusti maan toiselta laidalta, Kesälahdelta, Kortesjärvelle isosiskonsa luokse. Yritykseksi jää, he äkkiä hoksaavat. Mekkalanhan me naiset siitä nostimme, sillä meille tapasi riittää vain penni tai kaksi ylimääräistä. Pieni tyttö yliarvioi voimansa ja kantamusta oli pakko keventää taipaleen edetessä. –?Milloin siivosin, milloin olin koneella. Ei niinkään työtä, joka vaati sisua ja jaksamista läpi elämän. kone, jolla tehtiin kuitukankaasta sääsuojia. Taimi Mäenpää yrittää piirtää kuvaa siitä, miltä paikalla näytti kun vanha, vuonna 1831 rakennettu puukirkko oli tuhoutunut jatkosodassa 1941 Neuvostoliiton ilmapommitusten sytyttämässä palossa. –?Potut pottuina. Alkuaikojen palkkatasoa Taimi Mäenpää ei oikein jaksa muistaa, mutta arvelee tuntipalkan olleen 1960-luvulla jotain alle markan. –?Toivon eli ”Topin” kanssa meistä tulikin sitten pari, ensin pidettiin pitkään yhteyttä kirjeenvaihdon kautta. 85-vuotias Mäenpää ja 71-vuotias Peltoniemi kurkistavat työn alla olevien isoäidinpeittojensa takaa tehdastyön menneisiin hauskuuksiin ja harmeihin. Taimi Mäenpää ihmettelee, miten jotkut asiat ovatkaan aikoinaan tuntuneet niin tärkeiltä. Matkan syy oli surullinen. – Tulot olivat välillä naftit, mutta säännölliset, mikä mahdollisti oman tulevaisuuden rakentamisen. Päätimme antaa nuorten yrittää ja muuttaa pois, minnekäs muuallekaan kuin järviseutulaisten omaan Amerikkaan. Maitolitra taisi maksaa siinä kaksikymmentä penniä. Kuin yhdestä suusta naiset sanovat, että työkavereitahan tässä on ikävä. Arvelin eteen tulevan uusia mahdollisuuksia, kuten tulikin seitsemän vuoden päästä. Yhtiön nimi on vaihtunut matkan varrella, mutta tässä porukassa Soomanni on Soomanni ja säkkitehdas on säkkitehdas. –?Mitäs minä tiedän, mutta saattoi tapahtua, että pyöränkumista päästettiin ilmat tai pyörät sidottiin telineeseen naruilla, naurahtaa Pirkko Peltoniemi. Tehtaalta leipää ja paras elämänkoulu Millaiseksi arki olisikaan lutviutunut ilman Pietarsaareen muuttoa ja tehtaalta saatua työpaikkaa, sitä eivät Willen eläkeläisistä Taimi Mäenpää ja Pirkko Peltoniemi osaa oikein edes kuvitella. Sieltä tie vei vähäksi aikaa tupakkatehtaalle ja edelleen Rautatienkadun varrelle Mattokaaniin kehräämään lumpuista lankaa, josta kudottiin isoja nukkamattoja. Käsityökerhokin kokoaa paikalle joukon naisia, joita yhdistää työ tehtaan piipun varjossa. Hain kahvit kolmen ja kahden litran kannuilla pääruokalasta, ja listalle merkityt pullat ja voileivät myös. Kaksitoistatuntiset työpäivät olivat raskaita, mutta tilipäivänä tuntui mukavalta. Siitä lähdettiin rakentamaan yhteistä kotia. –?Pieni tila ei elättänyt meitä kaikkia. – Käytännössä kannoin tehtaan konttorija laboratorioväelle kaff etta kolmen vuoden ajan. Ihmeellisin tilaus ikinä oli muuten raaka kananmuna – sitä tarvittiin kuulemma hiusten pesussa, naurahtaa Mäenpää. –?Urakalla tienasi tietenkin vähän paremmin ja ylimääräisellä sai sitten hankittua pientä ekstraa ja olla vähän väljemmästi. Jotain tuolla matkalla kohti Kerimäkeä silti särkyi lopullisesti, ei siitä mihinkään pääse. Sitä oli tarjolla ensin mallivarastossa sitten käytöntarkkailussa, josta hän suuntasi kohti eläkepäiviä vuonna 2006. Muutimme lähemmäksi kaupunkia ja sain töitä Sokoksen ruokalasta. Sota itkettää vieläkin evakkotaipaleen pientä kulkijaa. Narsin sahalla lautoja leimaamassa vierähti ensimmäinen kesä 1955. Työt alkoivat aamukuudelta ja peitto valmistui ennen kello 11 määräaikaa. Pohjaja letkukoneen lisäksi tutuksi tuli mm. Nyt ne naurattavat. Puheessa vilahtaa pohjakonetta, liimaamista, kulmien taittamista, ompelemista, palettikonetta, avosäkkiä ja letkukonetta, ripakonetta. –?Siskon poikavauva oli kuollut. Mieheni työskenteli paperitehtaalla ja Soomannille pääsin minäkin toukokuussa 1972. Jos ei muuta, niin ainakin saimme haukuttua suumme puhtaaksi, Mäenpää sanoo pilke silmässä. Tienasin saman kuin piikana, peruspalkka oli noin 100 markkaa kuukaudessa. –?Pääsinkin pitsitehtaalle töihin helmikuussa 1965 enkä enää malttanut palata kotipuoleen Evijärvelle. Tehdas pyöri vajaalla teholla, 80?% tahti sopi uudelle työntekijälle, ehtipä opetella hommat masiinoiden pyöriessä hitaammin. ”Muistatkos”, alkavat monet jutustelut. Omaan harjan varteen oli puolestaan lykätty milloin maalia, milloin vaseliinia. Ne ovat ainakin minun elämäni suuria asioita, Taimi Mäenpää pohdiskelee. Hääkellot soivat Kesälahden kirkossa vuoden 1952 maaliskuussa. –?Monenlaista sorttia ajettiin. Huti tuli, mutta yksi komistus kiinnitti huomion. –?Evakkotaival ja säkkitehdas. –?Asuimme tuohon aikaan Pormestarinsaaressa ja matkat poljin pyörällä kesät talvet, mikä oli hankalaa. Pietarsaareen tullessamme minulla oli polkupyörä, pesuvadissa astiat ja petivaatteet parissa pahvilaatikossa. –?Rajan tuntumassa sijaitseva kotikylä oli määrätty tyhjennettäväksi. Pirkko Högkulla, teksti ja kuvat Pirkko Peltoniemi ja Taimi Mäenpää ovat tehneet elämäntyönsä pietarsaarelaisen teollisuuden palveluksessa. Venäjälle meni paljon kuusinkertaisesta paperista tehtyjä säkkejä, joiden kulma taitettiin raudalla. Kerrankin laiva oli odottamassa satamassa 100 neliön kansipeittoa. – Pienrullauskoneelta lähdin eläkkeelle tammikuussa 1992, aikalailla jo väsähtäneenä. –?Esimerkiksi koneenhoitajat osasivat pitää puolensa kun tehdaskohtaiset rahat tulivat jakoon. Yhteisiä muistoja on mukava käydä availemassa Wisa Clubilla, joka vielä sekin lipsahtaa vanhasta tottumuksesta Willen Villaksi. Hänen kipaistessa piha-aitalle istuskelivat pojankossit virnuilemassa tuvan seinustalla. –?Viimeisinä työvuosina tuli kuukaudessa noin tuhat markkaa. TAIMI MÄENPÄÄ Ompelimme peitteitä myös Nautorille. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä kärryihin mahtui tai mitä luuli jaksavansa kantaa. Sukutilaa asusti ajan tavan mukaisesti muitakin perheenjäseniä. Kerrankin laiva oli odottamassa satamassa 100 neliön kansipeittoa. Asunto järjestyi hänellekin Pormestarinsaaresta. Säkkitehtaalla tai Wisapakilla – Walki kalskahtaa vanhan säkkitehtaalaisen korvaan vieläkin oudolta – Taimi Mäenpää kertoo tehneensä sitä sun tätä. Melu oli kovaa ja pöly ajoittain likimain veitsellä leikattavaa. Työt alkoivat aamukuudelta ja peitto valmistui ennen kello 11 määräaikaa. Jaa-a, millaiseksi arki olisikaan lutviutunut ilman Pietarsaareen muuttoa ja tehtaalta saatua työpaikkaa, pohdiskelevat Willen eläkeläisistä Taimi Mäenpää ja Pirkko Peltoniemi. Turhat koulut jäivät käymättä, mutta tehdastyö onkin naisista ollut sitä parasta käytännön korkeakoulua. Työ alkoi käydä käsien päälle, joten Peltoniemi siirtyi fyysisesti kevyempiin hommiin. Onneksi en jäänyt evakkotielle, hän osaa kiittää nyt, sillä elämässä on menty ainakin eteenpäin. Tienestiin Taimi Mäenpää sanoo olevansa kutakuinkin tyytyväinen, vaikka milloinpa palkkaa saisi muka tarpeeksi, hän naurahtaa. Pietarsaareen tullessamme minulla oli polkupyörä, pesuvadissa astiat ja petivaatteet parissa pahvilaatikossa. Raskaan tehdastyön vastapainoksi tehtiin toisinaan tinkiä puolin toisin. Meteli oli kyllä hirveä eikä suomen sanaa välttämättä kuullut viikkoon. Ensimmäisen työpäivän aamuna jännitystä lisäsi ojan pohjalle päätynyt bussimatka kun menopeli suistui tieltä satamassa sosiaalitalon kulmalla
Talouteemme tulee Keskipohjanmaa. klo 11-17 Mediakulmaan! (Rantakatu 10, Kokkola) VIELÄ EHDIT OSALLISTUA AUTOARVONTAAN! HAE ITSELLESI KAUNIS KAHVIPURKKI LIVEKUVAA TAPAHTUMASTA: WWW.KP24.FI/AVOIMETOVET/LIVE ”DIGIKLINIKALLA” OPIT KÄYTTÄMÄÄN DIGIPALVELUITAMME mm. Kokkolaan Mediakulmaan, Rantakatu 10. OLEN TAVATTAVISS A KLO 11-12, 13-14 JA 15.30-17.. NÄKÖISLEHTEÄ JA MOBIILIETUKORTTIA VALOKUVIA MENNEILTÄ VUOSILTA m Autoarvontakuponki Osallistu arvontaan tuomalla kuponki 4.12. Osallistun arvontaan, jossa voin voittaa Toyota Yaris Hybridin 4.12. . .3. 1 pkt/tilaus/etukortti TO 23.3.2017. . vastaan vain ALAVIESKAN S-MARKETISTA. Etu voimassa vain 23.3. si myös kahvipak p in 23 in 23 in 23 3. . .3. Nimi Lähiosoite Postinumeroja toimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite Hyvä Etuasiakas! H vä Etu siakas! Kestotilaajan kahvikuponki jan nki 1 , 50 TÄL LÄ KUP ON GILL A KAH VIPA KET TI 1,50 EUR OA Kalajokilaakso haluaa tarjota Sinulle hyvien uutisten lisäksi myös kahvipaketin piristämään aamujasi. KLO 14-> VUODEN 2017 LUCIA ESIINTYY KLO 15.00 ILOTULITUS KLO 17.15 MÄNTYKANKAAN MUSIIKKILUOKKIEN TIERNAPOJAT KLO 13.00 KEKSI MINULLE NIMI & TUO JOULUINEN PIIRUSTUS. 1 pkt 1 pk p /tila / us/etukortti 2015 Kestotila ajan TIINA TILAAJA KESTOTILAAJA! Ota etukorttisi mukaan ja saat kahvikupongin, jolla voit lunastaa kahvipaketin 1,50 € hintaan Kokkolan Halpa-Hallista! Hy H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H Hy H H H H H H K kkkkk Ka Ka Ka Ka Kala KKa Ka KKa KKKa Ka Ka Ka Ka KKKa Ka KKKa KKKKKKK lisisissä sä sääääk iiisä ssä isä sä sä sää ssä iisä sää ss s lisä isä isssissä sä issä sääk isä ssä sä sä sää sä säää säääk ä sssä sä sä säää säää s Etu Etu tuuuuuuuuuuuuuuuuu T T TIINA TII TIINA T T T T T T TILA LA LA A A A A A A LA LA A A A A LA LA A LA LA A A A A AAJ RIISIPUUROA 600:LLE ENSIMMÄISELLE MAKKARATARJOILU n. Talouteemme ei tule Keskipohjanmaata. 35 Tervetuloa Keskipohjanmaalehden 100v synttäreille 4.12
Se on pitänyt aina huolen työntekijöistään. maaliskuuta 1962. Kokonaisuudessaan Pyhäsalmen kaivoksella on sattunut yhteensä 14 kuolemaan johtanutta tapaturmaa vuosina 1959–2011. Se tuotti tulosta. Nyt kuitenkin kaivostoiminnan päätös häämöttää vuodessa 2019. Työtä se on tarjonnut monelle. Lähialueen talot olivat täynnä väkeä ja paikalliset saattoivat pyytää korkeitakin vuokria neliöistään. Järjesti kaivos muitakin palveluja työntekijöilleen: rakennusvaiheen alkuaikoina alueelle rakennettiin muun muassa saunapesula ja ruokala. Peränajoa suoritettiin aluksi polvisyöttökoneella, mutta vuonna 1966 otettiin käyttöön ensimmäinen kotimaassa valmistettu porausvaunu, joka liikkui kiskoilla ja porari ohjasi kahden porakoneen toimintaa vaunusta. Tilanne kuitenkin helpottui, kun Outokumpu ryhtyi rakentamaan omaa asuinaluetta ja ostamaan asuinrakennuksia. Varsinkin vielä vanhan kaivoksen louhintatyömailla, kun tiesi, että siellä on vuoripainetta, joka voi yllättää. Jo eläköitynyt kaivosmies kokee, että kaivos on ollut aina mukava ja viihtyisä työpaikka. Malmin louhintatavoite oli 600?000 vuodessa ja tavoite saavutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1964. tammikuuta 1970. Vuosikymmenet Tuoriniemi työskenteli kaivoksella porausja panostustehtävissä. Huonojakin päiviä oli, kun kone ei kestänytkään. Siitä syystä kunta kannustikin asukkaita malminetsintään järjestämällä kunnassa malminetsintäkurssin ja -kilpailun. Tuolloin toiminta aloitettiin avolouhoksessa kaksi ja puoli vuotta kestäneen rakennusvaiheen jälkeen. –?Lämpötila on siellä 20-21 asteessa. Lähde: Pyhäsalmen kaivos 1962–2012, toimittanut Anitta Oertel. 25. maaliskuuta vuonna 1962 rikastamolta tuprutteli ensimmäiset rikkiuunin savut. Malmilöydöksen, kaivosrakentamisen ja kaivostoiminnan aloittamisen myötä aikaisemmin rauhallinen Ruotasen kylä alkoi elää omaa elämäänsä. Pyhäjärvelle löydös oli lottovoitto, sillä aikaisemmin kunta oli joutunut nostamaan veroja heikon työllisyystilanteen vuoksi. Ensimmäinen junalasti Pyhäsalmen malmia lähti maailmalle Ykspihlajan satamaan Kokkolaan 27. Palkka maksettiin metritaksan mukaan. Elämä vilkastui Ruotasen ohella myös Pyhäsalmessa ja muillakin kylillä. Työmies kuljetustehtävissä Benford-vaunulla joulukuussa 1970. Kaivosta syvennettiin 1960-luvulla vaiheittain. Vuosikymmenten aikana sekin on ottanut aimo harppauksia eteenpäin ja nykyään kaikki toiminta suunnitellaan turvallisuus-näkökulma edellä. Kaivoksen kaavailtiin antavan työtä noin 2?000 henkilölle. Se toi mukanaan paljon uutta ja lieveilmiöitäkin. Kun kaivos oli jo aloittanut toimintansa, perustettiin sen vanavedessä myös useita kerhoja. Mittavan työnantajan leipiin sitouduttiin, kun yhteisössä vapaa-ajankin viihtyvyydet olivat kunnossa. Työtä ja vakautta kaivos toi myös Erkki Tuoriniemen perheeseen. Jutussa on käytetty lähteenä Anitta Oertelin toimittamaa Pyhäsalmen kaivos 1962–2012 -teosta. Rikastamoa laajennettiin jo vuonna 1966. Kaksivuotinen koulu päättyi vuonna 1970 ja sekin hieman etukäteen. Sitä piti tietysti paikata seuraavina päivinä. Tuoriniemi jäi monen muun kaivosmiehen tavoin sille tielleen. –?Ehdottomasti nykyään on parempi malli, ja ajatusmaailma on muuttunut terveempään suuntaan. Niinpä Tuoriniemi lähti monen muun pyhäjärvisen ikätoverin joukossa opiskelemaan kaivosammattilaiseksi Outokumpuun. –?Ei mietitty tarpeeksi pitkälle, että mitä voi sattua. Kehityksestä ja työn määrästä kertoo myös kaivoksen vinotunnelin koko. Kaivosalueen rakennustyömaata tarkastamassa rakennusmestari A. Kaivostyömaalla turvallisuuskysymykset korostuvat erityisesti. Kaivoskuilun rakentaminen alkoi loppukesällä 1959 ja Ruotasen maamerkkiä, kaivostornin harjannostajaisia juhlittiin jo joulukuun alkupuolella. Iso rooli on tietysti työkavereilla, mutta työnantajankin panostuksella on ollut merkitystä. Ensimmäisinä vuosikymmeninä työmaalle piti varustautua kunnollisilla vaatekerroilla, sillä kaivostyömaa oli kylmä. –?Väestä on aina pidetty hyvää huolta. Nykyään työvarusteeksi riittää t-paita haalareiden lisänä. Rakentamisen kokonaisinvestoinnit olivat 3,4 miljardia markkaa eli noin 70 miljoonaa euroa. Lisäksi kaivostyömaan katsottiin aiheuttavan paljon lisäliikennettä, jonka myötä myös liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi. Pyhäsalmen kaivos aloitti toimintansa 1. Pyhäsalmen kaivos huomioitiin Suomen turvallisimpana suurkaivoksena vuonna 1979. Malmia alueelta löydettiin jo 1958. Kun elettiin kaivoksen rakennusvaihetta vuonna 1959, oli työntekijöistä yli puolet pitäjän omaa väkeä, mutta saatiinpa työvoimaa muualtakin. Yli neljänkymmenen vuoden työpaikka 1950-luvun lopulla tehty malmilöydös siivitti silloisen Pyhäjärven kunnan uuteen aikaan. –?Ainahan siitä on puhuttu, mutta vielä 1970-luvulla se ei ollut vielä ihan niin ykkösasia kuin nykyään. Ensimmäinen niistä oli Moottorikerho, jota seurasi muun muassa Kamerakeho, Toimihenkilökerho ja Urheilukerho. Asuntopolitiikkaan kuului olennaisena myös omakotitalorakentamisen tukeminen. Tiestöäkin uusittiin, unohtamatta kaivosradan rakentamista. Seuraavina vuosina juhlittiin muun muassa uuden konttorin sekä rikastamon rakentamista. Erkki Ruotanen löysi alkujaan Pyhäsalmen kaivoksen syntyyn johtaneen malmikohdan omalta pihaltaan kaivoa kaivaessaan. Näillä näkymin kaivostoiminta Pyhäjärvellä on päättymässä vuonna 2019 ja tällä hetkellä kehityskohteena onkin kaivoksen uusiokäyttö ja sen tuomat mahdollisuudet. Kun toiminta oli vielä alkuvaiheessa, se tiesi myös asunnoista huutavaa pulaa. Vuoden 1960 Savon lehdessä penättiin lisää poliisivoimia Pyhäjärvelle, kun kaivosrakentaminen toi pitäjään paljon uutta väkeä, joka taas kasvatti viinan kotipolttoa ja salamyyntiä. ” ” Pyhäsalmen kaivos on tarjonnut monelle koko uran kestävän työpaikan. Naistenkerhokin perustettiin, sillä suurin osa perheenäideistä oli kotirouvia, joten kanssakäymistä kaivattiin. Fyysisempää työtä tehneet hikoilivat vaatekerroissaan työpäivän edetessä. Varsinkin vielä vanhan kaivoksen louhintatyömailla, kun tiesi, että siellä on vuoripainetta, joka voi yllättää. Komut, sortumat ja kuiluun putoamiset kuuluivat kaivostyön vaaroihin. Kun Tuoriniemi aloitti työuransa kaivoksella, oli vinotunneli vain 80 metriä pitkä. Nyt ei enää selkä kestäisi kantaa, Tuoriniemi tuumii. Jos sattuu pitkä hellekesäjakso, on kaivos ihan tuskallinen paikka olla. Tuoriniemi eläköityi vajaa kaksi vuotta sitten Pyhäsalmen kaivokselta, työskenneltyään siellä 45 vuotta eli käytännössä koko työikänsä. Löytöpalkkioksi Ruotanen sai kauppaja teollisuusministeriöltä 500 000 markkaa. toukokuuta 1959 ja kaivoksen isännöitsijäksi nimettiin Reino Kurppa. Luukkonen. Ennen tiloja piti lämmittää kaasulämmittimillä, että tarkeni. Kaivoksessa tapahtui tuona vuonna kaikkein vähiten tapaturmia, yhteensä 32. Viimeisinä vuosikymmeninä ajatusmalli muuttui: aina mietittiin, että mitä voi sattua ennen kuin alettiin työhön. Kivien tippumisia sattui silloin tällöin, Tuoriniemi muistaa. maaliskuuta vuonna 1962. Outokumpu Oy aloitti geologiset tutkimukset välittömästi. Tietysti ihmeitäkin tapahtuu. Arja Kangas Kaikki sai alkunsa kilpailusta. –?Voi jumaliste, että se olikin raskas, mutta nuorena miehenä sitä taisi olla virtaa enemmän. Tuon junan kokonaispaino ilman veturia olikin noin 800 tonnia. Tuoriniemen mukaan läheltä piti -tilanteet olivat läsnä 1970-luvun kaivoksessa. Eipä ihme, että 1960-luvun alku olikin Ruotasella varsinaista harjannostajaisten aikaa. Jotkut tyytyivät asumaan jopa teltoissa. Ensimmäisessä malmijunassa oli kymmenen uutta erikoisvaunua, ja kuhunkin voitiin lastata malmirikastetta kaikkiaan 50–52 tonnia. Nykyään se on mitaltaan noin yksitoista kilometriä. Työt aloitin 7. Löytö johti nopeasti syväkairauksiin ja malmisuoni osoittautui riittävän suureksi kaivostoimintaa varten. Työt aloitin 7. –?Sehän oli sellaista, että jokainen keskittyi omaan työhönsä ja sitä tehtiin hullun lailla, rahan kiilto mielessä tietenkin. Pyhäjärven kunnassa oli 1950-luvulla voimakas tahtotila saada kuntaan raskasta teollisuutta. – Kaivos on ollut Pyhäjärven ylläpitäjä ilman muuta. Toki kaivos toi paikkakunnalle paljon muutakin. Tosin ilmastointi on nykyään joka paikassa, huoltopaikoilla ja ruokalassa. Arja Kangas, teksti Arja Kangas ja Pyhäsalmen kaivoksen kuva-arkisto, kuvat 36 Soittivat jo ennen koulun päättymistä, että tulisinko töihin. Voi olla, että siihen on luotettu jopa liikaakin, en tiedä. Tuohon aikaan jokainen kaivosmies teki tilinsä täysin oman tehdyn työn mukaisesti. Viimeisin niistä on sattunut vuonna 1995. Yhtiön hallintoneuvosto teki päätöksen kaivoksen avaamisesta 29. –?Kaivoksen perustamisvaiheista en tiedä juuri mitään, veljeni siitä puhui ja oli siellä alusta lähtien töissä. –?Soittivat jo ennen koulun päättymistä, että tulisinko töihin. Kesällä 1958 alkanut kisa päättyi marraskuussa ja näytteet kielivät jatkotutkimuksen tarpeista. Kun tuli aika, että piti alkaa miettiä omaa työuraa, niin sain ahaa-elämyksen, että tässähän olisi varma työ. P yhäsalmen kaivos on tuonut työtä ja vaurautta Pyhäjärvelle vuodesta 1962 lähtien. Tuohon aikaan kaivoksella työskenteli paljon muitakin pyhäjärvisiä. Se on tuonut paljon työtä ja toimeentuloa Pyhäjärvelle ja koko seutukuntaan. Nykyään malli on toisenlainen: kaikki kaivosmiehet tekevät työtä yhteisen hyvän eteen ja korvaus maksetaan tuotannon mukaan. Pyhäsalmen kaivoksessa on vuosikymmenten aikana nähty ja koettu kaivosteollisuuden kehitys. Aloitusvuosina poraaminen tehtiin täysin käsipelillä ja jokainen porausmies kantoi työmaalleen 50-kiloisen poran käsivoimin. tammikuuta 1970. Neljässä vuosikymmenessä kaivostyö muuttui radikaalisti. Kaikkein tärkeimmän näytteen löysi Erkki Ruotanen kotipihalla kaivoa kaivaessaan. Viimeiset viisi vuotta Tuoriniemi työskentelikin työsuojelutehtävissä. Pitihän kaivoksen loppua jo 2000-luvun tietämillä, mutta uusi löytö tehtiin, miettii jo eläköitynyt kaivosmies Erkki Tuoriniemi. –?Siinä mielessä kaivos on ollut hyvä työnantaja. Tuotanto alkoi avolouhintana vuoteen 1967 asti. Kuvassa Erkki Ruotanen malmin löydöspaikalla. Kehitys tapahtui hiljalleen, kun sähköja hydrauliikkatekniikka ottivat jalansijaa työmailla. –?Ei käy kieltäminen, etteikö joskus vähän pelottanutkin. Ei käy kieltäminen, etteikö joskus vähän pelottanutkin
040 7370 625 25 € KULTAJA KELLOSEPÄNLIIKE Isokatu 12, Kokkola. 9.00-17.00, la 09.00-13.00 Korkealuokkainen, kotimainen, hajusteeton kampaamotuotesarja Tarjoustuotteet merkitty erikseen myymälöissä. Turvallinen kulkuväline tuottaa päivittäistä iloa vuosiksi eteenpäin – sekä lahjan saajalle että antajalle. Laajasta polkupyöräja pyöräilyvarustevalikoimastamme löytyy sopiva lahja myös muille perheenjäsenille. 06 8313 884 ISOKATU 14 KOKKOLA Katso viikon tarjous: www.vakkurinkukka.. Isokatu Joulukatu Joulun parhaat lahjat löydät täältä! 37 ALUSASUJEN ERIKOISLIIKE ISOKATU 5 KOKKOLA, PUH. Arto Aronen Isokatu 15 Kokkola Puh. (06) 8312 678, 0400 561 618 Lahjakortti ! 249 € Uutu us! KARHUN UNI SEIKO KELLOT Tarjoushinnoin JOULUKORISTE Karhun uni Palvelemme myös sunnuntaisin jouluun asti I S O K A T U 2 3 K O K K O L A P U H . klo 10-18 TERVETULOA! Va kk ur in K uk ka lähes 40 vuo tta Iso ka du lla Upeat sini-valkoiset kimput juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea! Hyvää Itsenäisyyspäivää!. 6 8 3 1 1 1 7 2 pyorapojat.com 2.749€ Powerfly 4 TREK TREK Fuell EX 5 27.5+ 2.099e TREK Marlin 5 499e Sähköavusteinen Powerfly 4 Bontrager OMV 259e Joulun pehmoiset paketit ja lahjakortit myymälästä ! Hyvää designia, uutta muotoilua ihania materiaaleja Kankurin tekemispaketteja YO ZEN korut • RISAKO laukut LAUKKA raanupussukat ISOPAHKALA keramiikka ANN BÄCK keittiöpyyhkeet OUTA BY NO keramiikka TOM OJANPERÄ pläkkilyhdyt HOHTO kynttilät Hyvää designia, uutta muotoilua ihania materiaaleja Kankurin tekemispaketteja YO ZEN korut • RISAKO laukut LAUKKA raanupussukat ISO-PAHKALA keramiikka ANN BÄCK keittiöpyyhkeet OUTA BY NO keramiikka TOM OJANPERÄ pläkkilyhdyt HOHTO kynttilät KANKURI Mannerheiminaukio 3 67100 Kokkola, 06 8328550 ma-to 9-17, pe 10-18, la 10-14 Sidontatyöt ammattitaidolla, iloon ja suruun lä h e tä k u k k ia .. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. HUOM! Paljon tuotteita -50%! KOKKOLA Isokatu 13 ma – pe 10–19, la 10–16 (suljettu ke 6.12.) PYÖRÄILIJÄN ERIKOISLIIKE • Isokatu 21, Kokkola Laadukas, kotimainen ESLA CityMax -potkupyörä on erinomainen joululahja perheen seniorille. K u lj e tu s p a lv e lu KUKKAKAUPPA RIITTA JÄRVELÄ KY, puh. Naisten takki 59,95 (119,90) myös punainen ja sininen 99,50 (199,00) Miesten blazer Naisten pitsijakku 34,95 (69,90) joululahjoja Tuplasti enemmän Naisten ja miesten kenkiä -50% 54,95 (109,90) Esim. OTA VINKISTÄ VAARIN – TAI MUORIN. 8314442 Avoinna ark. (10 (10 Esim Naisten tennarit SHOP ONLINE 24 7 Ko ti m a in e n m u o di n ver kkokau ppa O N A VA T T U ! .. 06 831 2172 Joulun parhaat lahjat meiltä! Muista lahjakorttimme! Jaana Sysimetsä Isokatu 10A, 67100 Kokkola Puh. Palvelemme ke 6.12
– Meillä on oma lampi, josta otamme jäät, Kari kertoo. – Mutta on tärkeää, että Kari on pysynyt mukana kaikki nämä vuodet, Allan toteaa. – Kotiruoka on ollut valttimme ja haluamme pitää sen jatkossakin. Tuvan alakerrasta löytyy puolestaan myymälä, jossa on tarjolla matkamuistoja, elintarvikkeita ja käsitöitä. Matkailutulon tuplaaminen Kalajoen tavoitteena – Kyllä se Tapion pöytäkuusi on vielä tuolla lähimetsässä, tuumii Tapion Tuvan perustaja Allan Seikkula ja viittaa kädellään tuvan taakse metsään. Lumija jäänveistokisat tuovat talvisin taidetta myös pihalle. – Ylivieskan kuvantekijöiden neljä kertaa vuodessa vaihtuva näyttely on ollut alakerrassa heti alusta lähtien, Allan kertoo. – Olisihan meille joulunviettäjiäkin tulossa, mutta olemme silti halunneet rauhoittaa jouluaaton ja joulupäivän, Kaarina sanoo. Vaikka sääolosuhteet ovat viime vuosina olleet haastavat talvitapahtumille, jäätä on silti aina löytynyt veistettäväksi. – Perhe tuli meille lounaalle ja poika halusi ranskalaisia. – Esimerkiksi näitä ajankohtaisia Suomi100 -sukkia, Allan näyttää sinivalkoisia villasukkia. Perhesopu on säilynyt kaikki nämä vuodet. Ihan tulee tippa silmään, kun asiakkaat tulevat halaamaan. ALLAN SEIKKULA 38 ” ” Laatu luo tulosta! Laatu luo tulosta! Kaikki maanrakennustyöt laidasta laitaan • Omakotitalojen perustusten kaivuu • Viemäröintikaivuut • Raivaus, purkuja piikkaustyöt • Salaojitukset ja sadevesijärjestelmät • Maaja kiviainestoimitukset • Viherrakentaminen • Minikaivurin vuokraus • Vaihtolavojen vuokraus ja kuljetukset • Ruokamultatoimitukset P. Yläkerrassa toimii myös Alnus ry:n metsäkulttuurikeskus, jossa on vaihtuva näyttely metsän käytön ja metsän tuotteiden historian ympärille. Uudistuksia ja laajennuksia on tehty silti harkiten ja maltillisesti. Ulospäin muutosta ei silti huomaa. Kaarina naurahtaa, että lopen hänen tehtäväkseen vakiintui emäntä-piika. Koko viime vuonna yöpymisiä oli yhteensä noin 240?000. Pikkukossista lähtien tuvalla oli mukana myös perheen poika Kari. Äiti Kaarina puolestaan touhuaa tiskin takana antaen aamukahvia ensimmäisille asiakkaille. Jouluisesta tunnelmasta tuvalla voi silti nauttia jo ennen joulua tulen loimutessa kotoisasti takassa. Tuo kauppa meni kuitenkin Lomaliitolle. Esimerkiksi ruisleivän leivomme perinteiseen taikinajuureen, Kaarina kertoo. Kaarina Seikkula muistelee, että hän ei aluksi ollut yhtään innostunut omasta yrityksestä, sillä hän viihtyi silloisessa työssään. Matkailun kasvuohjelman 2015–2025 mukaisesti tavoitteena kasvattaa yöpymisiä vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaiseksi, eli 1,2 miljoonaan asti. Sukupolvenvaihdos tehtiin 13 vuotta sitten, jolloin vetovastuu siirtyi isältä pojalle. S-posti: sahkoliikemt@sahkoliikemt.?. Yritys on myös pysynyt saman perheen hallussa, nykyisin toimintaa johtaa Allanin ja Kaarinan poika Kari Seikkula. Pikaruokaa toki kysellään ja eräs pikkupoika on jäänyt elävästi Kaarinan mieleen. Kaarina harmittelee, ettei millään voi muistaa kaikkia kävijöitä, vaikka he muistavat heidät. Sari Passoja, tekstit Jukka Lehojärvi ja Kalajokilehden arkisto, kuvat Takan vieressä oleva pöytä on talvella tuvan suosituin. Tapion Tupa on alusta lähtien toiminut talonpoikaishenkisenä ruokailu-, kokousja lomapaikkana, ja tuosta brändistä pidetään edelleen kiinni, vaikka ympärillä oleva matkailukeskus kasvaa ja muuttuu vauhdilla. Jalat maassa -periaate onkin kantanut yrityksen läpi vaikeiden vuosien, kuten 90-luvun lama-ajan. Tapioland toimii edelleen ja on etenkin lapsiperheiden suosiossa. Taidetta on Tapion Tuvan seinillä ollut aina. Yrittäjäpalkintoja tupa on saanut useaan otteeseen. – Kun rekisteröityihin yöpymisiin lasketaan mukaan rekisteröimättömät yöpymiset, arviomme mukaan kokonaisyöpymismäärät ovat vuosittain noin 600 000, Johanna Nakkula sanoo. Allan ja Kaarina ovat silti paljon mukana tuvan touhuissa. Tiedot on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Heinäkuussa yöpymisiä oli 80 000, ja haastavista säistä huolimatta tässäkin oli kasvua 2,2 prosenttia. Kari Seikkula kertoo myös päärakennusta venytetyn moneen kertaan. Poika oli vihainen, mutta meni kuitenkin maistamaan. Matkailulautakuntaan 70-luvulla kuulunut Allan Seikkula sai idean omasta matkailuyrityksestä ja oli ensin ostamassa myynnissä olevaa Aurinkohiekkoja. – Tuu ihte laittaan, Kari naurahtaa takaisin. Arviolta rekisteröimätöntä kapasiteettia on noin 10?000, kertoo myyntija markkinointipäällikkö Johanna Nakkula Kalajoki Matkailuyhdistyksestä. Syönnin jälkeen poika tuli luokseni ja sanoi: se muuten oli hyvää! Allan muistelee puolestaan monien kuuluisuuksien poikenneen tuvalla. Kerroin, ettei meillä ole näin aikaisin vielä ranskalaisia, mutta salissa on tarjolla lounasruokaa. Heidän joukossaan on ollut muusikoita, urheilijoita ja kaikenlaisia taiteilijoita. Maauimala Tapioland rakennettiin tuvan maille jo 80-luvulla. – Hyvällä säällä väki on meren rannassa, mutta halusimme tarjota uintimahdollisuuden myös huonommille keleille, Allan muistelee. – Täällä on paljon mökkejä, joiden rekisteröimätön kapasiteetti lisäksi on todella merkittävä. Vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat myös kuutamohiihto ja ruskavaellus, jotka järjestetään yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. – Kyllä tupaa on vieläkin varaa venyttää, mutta haasteena on saada tunnelma pysymään tyyliin kuuluvana. Viimeisin kunniakirja on vuodelta 2013, ja sen on antanut Visit Finland. – Pistä sinne pienempää puuta sekaan, neuvoo Allan isällisesti Karia, joka aamulla virittelee tulia tuvan takkaan. KOKKOLA Sähkösuunnittelu Asennus Sähkötarvikemyymälä Savelantie 1, 84100 YLIVIESKA Myymälä (08) 420 511 Mikko 044 3341 633 Teemu 044 3341 630 www.sahkoliikemt.. Yritys sai nimensä tuosta kuusesta vuonna 1979, kun Allan vaimonsa Kaarina Seikkulan kanssa perusti Tapion Kuusen Tupa Oy:n Kalajoen Hiekkasärkille. Myös kokousja juhlakäyttöön tiloja on monenkokoisia. Allanin ja Arvo Ojalan alulle panema suosittu Siipojoen vaellusreitti lähtee sekin tuvalta. Tuolloin Särkillä ei vielä ollut vesipuistoa eikä kylpylää, joten Tapion Tupa oli tässä edelläkävijänä. Uusin karhupatsas on viime kesänä pihalle pystytetty korkea karhutoteemi. He ovat saaneet myös Keski-Pohjanmaan matkailuyhdistyksen matkailupalkinnon ja menestyneet paikallisessa pihakilpailussa Seura-lehden Suomen Helmet -kisassa. – Eipä täällä Särkillä tuolloin vielä ollut kuin muutama yritys meidän lisäksi, Allan muistelee. Kalajoen vuoden yrittäjäksi heidät valittiin vuonna 1992, ja maakunnallinen yrittäjäpalkinto tuli 1995. Alunperin kahvilaa oli tarkoitus pitää auki vain kesäisin. 0400 660 876, 0400 665 576 www.haaponiemi.. Hänen mukaansa rekisteröityjä yöpymisiä on kirjattu tammi–heinäkuussa 2017 yhteensä 163?000. Viime vuosina ulkoterassi on saanut seinät ympärilleen ja yläkerran varasto on sekin muutettu kabinetiksi. Sen sijaan Allan innostui siirtämään omistamalleen tontille vanhan suolamakasiininsa Kokkolasta. Heidän lisäkseen tuvalla työskentelee vakituisesti kuusi henkilöä ja kesällä parikymmentä. Alunperin tuvan kahvilaa oli tarkoitus pitää auki vain kesäisin, mutta toiminta laajeni pian ympärivuotiseksi. Lisänä on vielä asuntovaunualue. Hänen voi sanoa kasvaneen siellä, sillä ensimmäistä kertaa Kari oli kassan takana jo 12-vuotiaana. Kesäkuussa 2017 yöpymisiä oli 47?000, jossa on kasvua edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna 14 prosenttia. Majoitustiloja Tapion Tuvalta löytyy monenlaisia. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 7 prosenttia. Rekisteröityjä vuodepaikkoja on yhteensä 2?000–2?200, vuodenajasta riippuen. – Kyllä näiden vieressä on monet lomakuvat otettu, Allan ja Kari tuumivat. Päärakennuksen läheltä löytyy huoneistoja, paritalot, tunnelmallinen pohjalaistalo sekä kesäkäytössä olevat romanttiset aitat ja luhtiaittojen huoneet. Yläkerran näyttelytilassa taiteilijat vaihtuvat useammin. Kuva on toiminnan alkuajoilta. – Niitä on jokaisen tarpeeseen ja kukkarolle sopivia, kiteyttää Kaarina tarjontaa. Mutta miten se olisi onnistunut. Minä en kuitenkaan tuolle ajatukselle lämmennyt. – Ja meillä on itsellämmekin paljon tauluja, jotka voimme tarvittaessa nostaa esille. Myös Allan, Kaarina ja Kari Seikkula viihtyvät siinä. Myös matkailutulo ja kapasiteetti on tavoitteena tuplata 80 miljoonaan euroon ja 24?000 vuodepaikkaan. Monille asiakkaille Tapion Tupa ja sen väki ovat jääneet mieleen niin, että sinne palataan vuosienkin jälkeen. Tunnustukset ovat osaltaan kannustaneet Seikkuloita jatkamaan valitsemallaan tyylillä. – 8-tien varteen oli suunniteltu myös suurta lasipalatsia, joka herättäisi huomiota. 1800-luvulta peräisin oleva makasiini oli kolmikerroksinen, mutta se purettiin kahdeksi eri rakennukseksi. Uusimmat karhut ovat hänen oppipoikansa Pertti Karhusen käsityötä. info@haaponiemi.. Ympäri vuoden auki oleva tupa pitää ovensa kiinni ainoastaan kahtena päivänä. Tupa säilyttänyt talonpoikaistunnelmansa Hiekkasärkkien ensimmäisiin yrityksiin kuuluva Tapion Tupa pitää kiinni kotoisasta brändistään Tapion Tupa on Hiekkasärkkien ensimmäisiä yrityksiä. Kesällä majoitustilaa löytyy noin 150 hengelle ja talvella noin 100 hengelle. Hiekkasärkillä toimii tällä hetkellä reilut 40 yritystä. Niin syntyi tupa ja majoitustiloiksi viereen Wäentupa. Pihalle on nousemassa myös uusi tienvarsimainos, joka on parhaillaan työn alla. Ensimmäisen puukarhun veisti Allanin tuttu, kerimäkeläinen Paavo Tiihonen. Lähiruoka on aina ollut tärkeää Tapion Tuvan ruokapuolella. Karhut ovat olleet Tapion Tuvan tunnusmerkkinä kautta aikojen, ja niitä löytyy niin sisältä kuin pihalta. – Allan sanoi, ettei minun tarvitse olla mukana. Toinenkin nimi oli tapetilla, mutta suojeltu kuusi vei voiton. – Ihan tulee tippa silmään, kun asiakkaat tulevat halaamaan tai ovat jättäneet käydessään terveisiä
Itsenäisen Suomen menestystarina on rakennettu ahkeruudella, rohkeudella ja vahvalla uskolla tulevaisuuteen. –?Muistan, kun me vedottiin siihen, että Kempelekin sai luvan Zeppeliinille. Varsinkin isoissa hankkeissa kaupunki oli muillakin tavoin mukana. mennessä, niin osallistut samalla Suomi 100-aiheisten palkintojen arvontaan. Se puolestaan vaikutti Kalajokilaakso-lehden keskiviikon suurjakelun aloittamiseen. Väite on totta, mutta ei alkuunkaan koko totuus. Miten ja milloin Ylivieskasta tuli kauppakaupunki. Haanpään veljekset aloittivat omat autokauppansa, samoin Jokilaakson Auto. Maanhankintaja kaavoituspolitiikka on ollut määrätietoista, nopeaa ja joustavaa. Edistämme sähköautoilua Läheinen jo vuodesta 1905 Kehitt yvä nyt ja tulevaisuudessa Luotett ava ja palveleva Ehdota sijoituspaikkoja latauspisteille, osallistut samalla arvontaan !. Sitä ei kukaan voi kiistää, sanoo kaupungin liike-elämän arvostettu grand old man Eljas Klemetti. Vaikka yrittäjät ovat Ylivieskan kauppakaupungin kasvun varsinaiset tekijät, kaupunginkaan roolia ei pidä vähätellä. Hyvien kulkuyhteyksien takia Ylivieskaan saatiin nopeasti ja helposti tavaraa. –?Ainoa vaihtoehto silloin oli laajentaa valikoimaa. Perhe pyöritti liikennöintiyritystä, johon kuului linja-autojen lisäksi kuorma-autoja ja maanrakennuskoneita, huoltoasemaa, autokauppaa, autokoulua ja vaateliikettä. –?Kalajokilaakson merkitys Ylivieskan kaupan kehityksessä on erittäin suuri. Ehdotukset voi lähettää Kokkolan Energian kotisivujen kautta Lähetä ehdotuksesi 15.12. Myös maatalouskoneja traktorikaupan merkitys on ollut suuri 1970-luvulta alkaen. Seppo Kangas, teksti Mauri Kajasmaan arkisto, kuvat 39 Kuten sanottu, J. Liikkeellä oli vakioasiakkaita koko maasta pääkaupunkiseutua myöten, joukossa monia sen ajan julkkiksia. –?Silloin kun isäni ja setäni pitivät R. Esimerkiksi kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa haettiin laajalti niin Kone-Asunmaalta kuin TV ja Kone -liikkeestä, josta myöhemmin tuli Ylivieskan Kodinkone. Mainitun Klemetin perheen monipuolinen yritystoiminta oli vuosikymmenten ajan isossa roolissa Ylivieskan kehityksessä kauppakaupungiksi. Kaupan kasvua siivittivät myös 1970-luvun suuret tehdasinvestoinnit Ylivieskassa. Monessa asiassa tultiin vastaan, Markku Niemi muistaa. Pitkäaikaisena kaupungin elinkeinopolitiikan vetäjänä Markku Niemi arvelee, että Ylivieskan kaupan kasvu on suuressa mittakaavassa saavuttanut lakipisteensä. –?Lisäksi Kokkolan autoliikkeet ja tukkuliikkeet kuten Labor ja Hankkija perustivat tänne autoliikkeet. Asiakkaillamme on mahdollisuus osallistua hankkeeseen ehdottomalla sijoituspaikkoja latauspisteille. Se oli Ristolta todella rohkea teko avata marketti sinne radan taakse. Savarin liikealue rautatien itäpuolella on saanut nimensä sitä halkovasta Savontiestä. Sitä Ikeaa odotellessa... Työt pysähtyivät kuukausiksi. Rakennamme Kokkolan alueelle viisi sähköautojen latauspistettä. Kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kokkolan Energia haluaa edistää kestävää kehitystä vauhdittamalla sähköautoilun yleistymistä. Ylivieskan Kärkkäisestä verkkokaupan keskus Ylivieskalaisen kauppaliikkeen tyyliä 1940-luvulla. Käytettyjen myyjiä tuli nopeasti mukaan. Tiukka paikka rakennushankkeessa tuli eteen kesken rakennustöiden, kun rahoittajat eivät lähteneetkään suunnitellusti mukaan. Sitä pidettiin hullunrohkeana. Se satsasi erityisesti huippulaadukkaaseen hifi -äänentoistoon. Kokkolan Energiassa olemme tehneet yhteistä tulevaisuutta alueemme ihmisille jo vuodesta 1905 lähtien. –?Kyllä Ylivieskaan oli luontaista kaupallista vetovoimaa jo ennen meitäkin. Cajanuksen kauppaa 1940-luvulta alkaen, Ylivieskassa oli rakennustarvikekaupan keskittymä. Kelloja kultaliikkeitä oli useampia. Meillä oli jo muutaman vuoden kokemus siitä, joten oli luontevaa rakentaa kauppakeskus tänne. Aivan helpolla siihen ei saatu valtiolta lupaakaan. Näin, että liikkeet tukivat toisiaan, Juha Kärkkäinen kertoo. Yksi erikoisuus oli Hannu Junttilan erikoisliike Stereo Ky. Voimakas kaupan kasvukausi ennen Kärkkäistä koettiin myös 1970-luvulla. Osuuskauppakin lähti autokauppaan. Lopulta tiukat neuvottelut johtivat myönteiseen tulokseen. Ei se mahdottomuus ole. Kivijalkakaupankin kasvulle Kärkkäinen uskoo vielä oleva Ylivieskassa tilaa. Kärkkäinen Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen vahvistaa itsekin, ettei Ylivieska valikoitunut yrityksen ensimmäisen suuren kauppakeskuksen paikaksi sattumalta. Myös huonekalukauppa veti väkeä laajalti. Rinnalla kehittyivät rengasja varaosakauppa sekä korjaamotoiminta, muistelee 1972 Ylivieskan elinkeinoasiamiehenä aloittanut ja vuosikymmeniä toiminut Markku Niemi. Kauppakaupungin historia ulottuu paljon kauemmaksi. –. Sitä siivitti erityisesti autokauppa. Valtavaa investointia epäiltiin aluksi laajalti. Historiaan mahtuu monia isoja kehitysaskeleita, ja näitä kehitysaskeleita näemme varmasti jatkossakin. 1950–1960-luvulta alkaen täällä oli Cajanuksen lisäksi Ylivieskan Osuuskaupalla, Ylivieskan Osuusliikkeellä ja Teräs Oy:lla vahvaa rautakauppatarjontaa, kertoo itsekin pitkän kauppiasuran tehnyt Ylivieskan Kodinkoneen toimitusjohtaja Mauri Kajasmaa. Kenkiä ja vaatteita haettiin niin Ylivieskan Kenkäkaupasta kuin Toini Klemetin vaateliikkeestä, Savolalta ja Onervalta. Klemetin yrittäjäperheen Ylivieskan Autoliike oli aloittanut jo ennemmin. Autokauppiaat usein kertovat, miten asiakkaat tulivat maakunnasta Ylivieskaan autokaupoille keskiviikon lehti etupenkillä. Siitä oli ympyröity ne autot, joiden renkaita oli tarkoitus käydä potkimassa. Ylivieskasta on kasvamassa erityisesti kauppaketjun verkkokaupan keskus. Kärkkäisen keskusvarastot ovat nykyisin Lahden seudulla. Vakiovastaus kuuluu, että ison Kärkkäisen kauppakeskuksen myötä. –?Laajaa ja pitkällistä ymmärrystä löytyi myös Kärkkäisen hankkeen taakse. Savarin alue on vielä voimistanut vetovoimaa, Kärkkäinen etunenässä, Eljas Klemetti sanoo. –?Laaja valikoima mahdollistaa verkkokaupan rajun kasvun. Alueen pohjoispuolen historia autoja koneliikkeineen ulottuu vuosikymmenten taakse, mutta eteläpuolen market-alue syntyi vasta 1990-luvulla. Autoliikkeiden markkinointiyhteenliittymä Ylivieskan Autolaakso perustettiin 1970-luvulla. Monet työntekijät kulkivat naapurikunnista ja asioivat työmatkoillaan Ylivieskassa. Tonttikaupoissa joustettiin, kaavoitussopimuksia laadittiin yrittäjäystävällisessä hengessä ja kuunneltiin yrittäjiä kunnallistekniikan toteutuksessa. Hän kertoo, että yrittäjä ja kaupungin edustajat tekivät useamman lobbausreissun Helsinkiin ministeriöihin ennen kuin lupa heltisi. Siihen aikaan liikerakentamista säädeltiin todella tiukasti, Markku Niemi muistaa. Muutamassa vuodessa kaupan vetovoima moninkertaistui alalla tehtyjen tutkimustenkin mukaan. Maakunnallista ja jopa valtakunnallista kaupallista vetovoimaa Ylivieskaan aikaansaivat muidenkin alojen erikoisliikkeet jo 1970-luvulla. Jo 60–70 vuotta sitten Ylivieskaan tultiin kaupoille laajalti ympäröivästä maakunnasta. –?Kultalahden Ahti teki todella merkittävää työtä niissä asioissa, Markku Niemi sanoo viitaten jo eläköityneeseen kaupungingeodeettiin. Uusia toimijoita varmasti silti tulee. Kärkkäinen Oy:n suuri kauppakeskus sysäsi liikkeelle 2000-luvun valtaisan kasvuaallon Ylivieskan kaupassa. Me puhuttiin ministerille pikku-Zeppeliinistä. Myös Autotalo Antti-Roikon historia Ylivieskassa ulottuu 1970-luvulle. Juha Kärkkäinen näki asian toisin. Iskulla oli Ylivieskassa myymälä, ja myös Hannulan perheen Koski-Kaluste tunnettiin ympäristökunnissa. –?Ylivieskassa on käyty kaupoilla laajasti ympäristökunnista jo monien vuosikymmenten ajan. Talousoppineiden mielestä järkevämpää olisi ollut tehdä useita pienempiä yksiköitä, mutta itse pidin parempana toimia näin. Toimintamme lähtee vastuullisuudesta ja asiakkaiden tarpeiden ratkaisemisesta, niin myös tulevaisuudessa. Rautateiden ja maanteiden risteyskaupunkiin väki liikkui luontaisesti. Lisäksi lahjoitamme lataussähköt vuoden 2018 loppuun asti. Viime vuosina sen osuus on huomattavasti kasvanut. Muukin erikoiskauppa virisi 1970ja 1980-luvuilla. Kauppakaupunki jo ennen Kärkkäistä Auto-, maatalous-, koneja elektroniikkakauppa vetivät maakunnasta väkeä Ylivieskaan jo 1970-luvulla 112-vuotias Kokkolan Energia onnittelee 100-vuotiasta Suomea ja Keskipohjanmaa-lehteä. –?Voihan tänne jotakin vielä tullakin. –?Jotkut sanoivat, että miksi perustaa tänne, kun Halpa-Halli oli jo täällä. Se työllistää jatkossa satoja ihmisiä Ylivieskassa, Juha Kärkkäinen uskoo. Entistä tärkeämpää on löytää sellaisia ratkaisuja, joilla tulevaisuutta rakennetaan kestävällä tavalla. Ensimmäinen automarket alueella oli Risto Alangon perustama T-kauppaketjun Tapuli. Niihin tuli nopeasti satoja työpaikkoja, mikä ei voinut olla näkymättä ostovoimassa
He antoivat monille sieviläisille esimerkin yrittämisellä menestymiseen. Kertaakaan en kokenut, että meitä olisi painostettu. Lähtökohtana oli yritysten tasapuolinen kohtelu. Vakituisen asumisen verotulot jäävät heillä kotikuntaan. –?Ei ole tarvetta. Hän muistelee saaneensa saman aikaan tarjoukset Nivalasta ja yhdestä Itä-Suomen kunnasta. Ilmaisu on hyväntahtoisesti kannustava. Yhdistelmä on yllättävä ja hämmentävä. Jalkinetta on yritetty houkutella Sievistä pois useita kertoja. Sen saavuttamisessa he arvostavat yritystensä henkilökuntien panosta ja sitoutumista työhön. Sieviläinen ei arvosta kenessäkään kukkoilua. Tällä hetkellä sekä Sievin suodatintehdas ja mekaniikan tehdas ovat takaisin suomalaisomistuksessa, eivät kuitenkaan enää Ojaloiden. KP/HANNU VERRONEN Kunnanhallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Kankaanpää muistelee, että kovat yritysjohtajat olivat . Molempien pojilla ovat näkyvät roolit. Jollakin saattaa olla hieno auto, kaikilla ei edes sitäkään. Kun yritysten kasvu oli tuolloin ennätysnopeaa, yrityksillä ei ollut menestyksen alkuvaiheen hetkenä seiniin riittävästi omaa rahaa. Sievi on hyvä paikka kansainvälisen sopimusvalmistajan pääpaikaksi. Me haluamme kantaa yhteiskuntavastuutamme. Markku Jokinen muistelee, että Jalkineen kokema vakavin muualta tullut lähestymisyritys oli 1960-luvulla, jolloin Alavus esitteli tehtaanpaikkaa. Kunta kuittaisi sijoituksensa jo pelkästään verotuloina muutamassa vuodessa. En ole prenikoiden perään. JORMA J. ksuja miehiä neuvottelupöydässä. Tähän lehtijuttuun Esa Ojala korosti, ettei ole halunnut henkilönä millään muotoa kukkoilla. Takanen toteaa. Jorma Takanen toi Scanfi lin aina 2010-luvulle ja on nyt sijoitusyhtiöja säätiötehtävissä. –?Velasta joutuu maksamaan korkoa. Tiesimme heidät koviksi yrittäjiksi, jotka ovat sanojensa mittaisia. Takaset, Ojalat ja Jokiset ja heidän lapsensakin asuvat myös Sievissä. Siitä huolimatta heitä kaikkia ei tunneta edes maakunnan tasolla. Sievin kulta-ajan kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Kankaanpää antaa Jorma J. –?Silloin kun minä aloittelin suodattamien tekoa 1960-luvulla, Jokiset aloittivat kenkien teollista tekemistä, Ojala toteaa. Eihän Koneen Antti Herlinkään ole vuorineuvos, Jorma Takanen huomauttaa. Yritystoiminnassa Takanen ja Jokinen puhuvat kustannustehokkuuden puolesta. Sievin Teollisuuspuisto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Heickell näkee, että sieviläisten erityisenä vahvuutena on elämänmyönteisyys, joka on hyvä voimavara niin yrittäjyyteen kuin sen tukemiseen. –?Meidän pääkonttorimme ja tehtaamme pysymiseen Sievissä olen varmaan osaltani vaikuttanut, koska olen sieviläinen. Esimerkiksi Jalkineen Asemakylän maamerkiksi muodostunut jättimäinen varastohalli tehtiin omarahoituksella. Meillä oli luottamusta näihin miehiin, koska he olivat meille enemmän kuin tuttuja. Yrittäjät kertoivat suunnitelmansa ja tavoitteensa, ja se oli siinä. Omalla paikkakunnalla heidät tunnetaan, he ovat samalla viivalla olevia ihmisiä. Halleja rakennettiin, annettiin lainaa ja tehtiin lunastusvuokrasopimuksia. KP/HANNU VERRONEN Tee testi osoitteessa posti.?/postimerkkivalitsin Sopivan merkin onnitteluihin, kutsuihin ja moniin muihin tilanteisiin löydät postimerkkivalitsimen avulla. Sen ansiosta tulevaisuudessa järjestämme entistäkin vetovoimaisempia ja suurempia messutapahtumia Suomessa. Scanfi l Oyj:n hallituksen puheenjohtajana on Harri Takanen, Jalkineen toimitusjohtajana Juha Jokinen. Tunnettavuutta heikentää se, että monet heistä kieltäytyvät kunnianosoituksista. Takanen kertoo, että kansainvälisen sopimusvalmistajan pääkonttorin paikaksi Sievi sopii hyvin. Sievin kunnan päättäjät alkoivat luoda jo 1960-luvulla voimakasta elinkeinopolitiikkaa, rakentamalla yrityksille vuokra-/lunastussopimuksin teollisuustiloja. Sieviläinen yrittäjä voi olla yhtä aikaa sekä vahva persoona että vaatimaton ihminen. Kauppa toi pitkäksi aikaa myös verokalenterijulkisuutta. Neuvos minusta tuli, koska se arvo haettiin. Yhdessä oli tansseissakin käyty, silloin ja myöhemmin on heitä aina kylillä puhuteltu. Työstä tuli myös harrastus, Takanen huomauttaa. Takanen perusti ensimmäisen tehtaansa Sieviin vuonna 1976. Yrittäjän pitää olla rahan kanssa tarkka, nuuka ei saa kuitenkaan olla, Jokinen pohtii. Yrittäjät joutuivat ohjaamaan rahansa koneisiin ja henkilökunnan kouluttamiseen. Tänne ei kukaan tule luoksemme ilman asiaa, mikä antaa kiireiselle yrittäjälle ajansäästöä, Jorma J. Takanen ja Jokinen toteavat, että yrityselämässä onnistuminen on paras palkinto. Markku Jokinen ja Jorma J. Hannu Verronen, teksti Jorma J. He vieroksuvat pelkkää ajatustakin. Takasilla ja Jokisilla on edelleen Sievin talousihmeen synnyttämät yritykset ja niiden konsernit entistä vahvempina, lisäksi niiden rinnalla toimivat sukujen sijoitusyhtiöt. Tavallisten kuntalaistenkin ymmärrys asiaan oli. Tähän juttuun kasvokkain haastatellut Takanen ja Jokinen haluavat kuitenkin korostaa myös vaimojensa panosta. He eivät ole herroja. Sievin Jalkine pääsi omalla valppaudellaan hyödyntämään ensimmäisenä Suomessa turvajalkineboomin. Yritystensä parhaimman ajan työntekijämääräksi Esa Ojala muistaa 1?370 henkilöä, josta Sievin kahdella tehtaalla oli yhteensä jotain reilut 200. –?Lisäksi hän on työskennellyt vuosikymmeniä Sievin Jalkineen ompelimon työnjohtajana. TAKANEN Markku Jokinen kertoo, että alueen ihmiset ovat yleensäkin ottaen sitoutuneita yritykseen ja työhön. –?Vaimoni Riitta oli Scanfi lin talousjohtaja. 2018 MESSUOHJELMA: Rakenna Sisusta Asu • FORSSA 27.-28.1.2018 Rakenna Sisusta Asu • YLIVIESKA 3.-4.2.2018 Rakenna Sisusta Asu • KAJAANI 24.–25.3.2018 Rakenna Sisusta Asu • JOENSUU 7.-8.4.2018 Rakenna Sisusta Asu • PIETARSAARI 14.-15.4.2018 Senior Pohjanmaa Messut KOKKOLA 21.–22.4.2018 Energiamessut KALAJOKI 15.-16.9.2018 Rakenna Sisusta Asu • KOKKOLA 22.-23.9.2018 Rakenna Sisusta Asu • OULU 29.-30.9.2018 Rakenna Sisusta Asu • RAUMA 13.-14.10.2018 Reijo Alakoski 0500 684 939 reijo.alakoski@messu.com Jouko Lehtonen 0500 498 480 jouko.lehtonen@messu.com Niina Palosaari 040 7185350 SUOMEN MESSUPROMOOTTORIT OY • RAKENNA SISUSTA ASU MESSUT Suomen Messupromoottorit Oy, Myyntijohtaja Reijo Alakoski: Pitkäaikainen yhteistyö juhlivan Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n kanssa johti yrityskauppaan. Heikki Kankaanpää osallistui 1970-luvulta alkaen yrittäjien kanssa teollisuushallineuvotteluihin. Takaselle, Markku Jokiselle ja Esa Ojalalle täyden tunnustuksen isoista teoista kotikunnan hyväksi. Tuo perinjuurin sieviläinen sanonta tarkoittaa sitä, ettei saa alkaa saamattomaksi eikä kynnysmatoksi. Edellytyksiä menestykselle oli luotu yrityksissä jo aiempina vuosikymmeninä. Kunnianhimoa ja näyttämisen halua saa yrityksen toiminnassa olla, kunhan ollaan rahojen kanssa tarkkana. Sieviläiset ja muutkin tämän alueen ihmiset sitoutuvat työhön, heidän kanssaan on ollut hyvä rakentaa yritystä. Näistä miehistä huomasimme, että he olivat tosissaan. –?Ilman näiden kolmen perheen yrittämistä Sievin väkiluku olisi nyt 1960-luvun väestöennusteiden mukaisesti alle 2?000. Esa Ojala ja hänen poikansa saivat 2000-luvun alussa tehtaistaan ja asiakkuussuhteistaan sopimusvalmistaja Flextroncsilta nykyrahassa eri arvioiden perusteella 40-160 miljoonaa euroa. Se oli hyvä perheelämäkin kannalta, sillä teimme pitkää päivää. –?Kuntapäättäjillä oli yhteisymmärrys siitä, että yritysten kanssa viedään kehittämistä eteenpäin. Hänestä tuli viimeksi vuonna 2003 valtakunnan julkkis, kun hän osti Suomen historian arvokkaimman henkilöauton Maybachin. –?Hyvä aika meille myös antoi mahdollisuutensa, molemmat muistelevat. 40 ” Sieviläisten yrittäjien teot kertovat maailmanluokan huippuosaamisesta. Tänne otetaan yhdeksi joukkoon mukaan. –?Se näkyy myös siinä, että Sieviin on muualtakin hyvä tulla. Yrityksensä onnistumisesta sieviläinen kertoo häpeilemättä ja pitäytyy faktoissa. –?Tarinat ovat tahtoneet mennä lehdissä vähän väärin. Noina vauhdikkaina vuosina meiltä kävi kunnan panostuksia kyselemässä muualtakin yrittäjiä, jotka sitten eivät meitä ollenkaan vakuuttaneet. Markku Jokinen puolestaan toteaa, että Hilkka-vaimo on ollut vahvasti tukena yrittäjäuralla. Meille on brändikysymys, että teemme Suomelle niin, Markku Jokinen toteaa. Tietysti me tiesimme, että näille yrityksille olisi ollut muuallakin ottajia. Molemmat ovat antaneet vastuun tuotantoyrityksistä nuoremmalle polvelle. Esa Ojala on teollisuusneuvos. Yksistään näiden kahden yrityksen työntekijämäärä on Sievissä pitkälti yli 500. Ojalat myivät niin suodatinkuin mekaniikan tehtaansa, he tekevät nyt paikkakuntalla raskaiden koneiden kauppaa. –?Jorma Takanen, Markku Jokinen ja Esa Ojala olivat kaikki neuvotteluissa fi ksuja miehiä. Lampaantissiksi ei saa myöskään ruveta. Halleja ei jäänyt yhtään kunnalle, koska osattiin panostaa menestyjiin. Sittemmin säännöt ovat muuttuneet eikä yhtä kova tuki ole enää missään mahdollinen. Kolmannes konsernimme liikevaihdosta palautuu yhteiskunnalle verotuloina. Sievin teollistumisen ihmeen rakensivat 1980ja?-90-luvuilla Scanfi lin Jorma J. –?Sieviläisten vahvuutena on, että he osaavat kannustaa ja tukea toisiaan. KP/MARKKU JOKELA Sieviläinen yrittäjä jättää kukkoilut muille Lampaantissiksi ei myöskään ruveta En ole prenikoiden perään. 1946), Sievin Jalkineen Markku Jokinen (s.1949) sekä monialayrittäjä Esa Ojala (s.1934). Takanen (s. Jokinen on vielä hallituksen puheenjohtaja ja tekee osa-työaikaa. Kova haaste oli kohdata yhtäaikaa kolme kovaan kasvuun lähtenyttä yritystä. Suomen Messupromoottorit Oy onnittelee satavuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä. Kiire oli. Scanfi l kasvoi 44-kertaiseksi 1990-luvun teknologiaboomissa. Markku Jokisen johtajuudella Jalkineen kenkäliikevaihto lähti kasvamaan seitsemästä miljoonasta eurosta 77 miljoonaan euroon. Sieviläisen perheyrittämisen ansiosta meillä on nyt yli 5?000 asukasta ja kylät asuttuina, Kankaanpää korostaa. Me tunsimme heidät sieviläisinä ja tunsimme myös heidän sukunsa. Jos joltain talousihmeen aikaa eläneeltä sieviläiseltä kysyy kommenttia, niin Jorma Takanen, Markku Jokinen ja Esa Ojala ovat kovia miehiä. Takanen eivät kumpikaan ole neuvoksia. Jorma J
Heistä kuorot saavat uusia laulajia. Sitten hänet lomautettiin ja heti kohta pyydettiin johtamaan Nivalan sekakuoroa, jossa hän oli jo miehensä kanssa laulanut. Samalla paikalla olen vieläkin kanttorin sijaisena. Tanssi on kaikille – ei vain nuorille ja hoikille, sanoo porukan uusin tulokas, tanssiopisto Uusikuun kreikkalainen tanssinopettaja Anastasia Tsekoura. Tänä syksynä 100 vuotta täyttänyt kuoro piti vastikään juhlakonsertin, jossa solistina lauloi Esa Ruuttunen. Kuoronjohtaminen kuului 8 vuoden musiikkikoulutukseen ja työkokemustakin siitä oli, kun opiskeluajan illat ja viikonloput kuluivat siinä. Itä-Ukrainan Harkovasta on lähtöisin musiikinopettaja Olena Mikhailova. Pieni kuoro hoitaa liturgiat ja ehtoopalvelukset, joten piispa sekä papit ovat tyytyväisiä. He kaipaavat lisää myös poikia laulajiksi ja tanssijoiksi. Anun johtama Aegviidun seurakunnan kuoro oli vieraillut Ylivieskassa useita kertoja ja Nivalassakin kerran, joten kun Nivalassa tarvittiin kanttorin sijaista, hän valitsi Nivalan. Altmäe, Nivalaan 16 vuotta sitten. ANASTASIA TSEKOURA ” Ilkka-Yhtymä onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä. –?Tanssin avulla voi oppia itsestään ja viihtymään kropassaan. Molemmilla on lauluoppilaita. Uutta verta. Mutta ihanaa on, että kanttorina saa myös toteuttaa itseään, Anu Rautio pohtii. Sitten löytyi puoliso ja syntyi kaksi lasta. Opiskelen koko ajan kieltä lisää ja lapset auttavat, kääntävät pienemmilleen. Näin kysyvät nivalalaiset kanttori Anu Rautio, kuoronjohtaja Olena Mikhailova ja tanssinopettaja Anastasia Tsekoura. Kuorossa on laulajia Toholammilta ja Sievistä asti. Myös työpaikka odotti puusepäntöissä. Työn ohessa Anu Rautio valmistui musiikkipedagogiksi, laulunopettajaksi, ja opettaa nyt paria lupaavaa nuorta miestä kansalaisopistossa. Tulin vain vuodeksi, mutta toisin kävi. Myös Ylivieskan mieskuoro tuli Olenan johdettavaksi, ja viime vuonna häntä pyydettiin ottamaan Raudaskylän sekakuorokin. Onneksi tanssin kieli on sama kaikkialla, plie on plie joka paikassa – ja aina voi näyttää mallia. Hän itse aloitti tanssimisen 5-vuotiaana. 41 Mitä uutta me ollaan tuotu. Suomea hän ei vielä osannut, mutta empimisen jälkeen suostui kokeilemaan, kun mies lupasi olla tulkkina. Sillä tiellä ollaan yhä. Hän johtaa viittä kuoroa ja opettaa 30 yksilaulajaa Nivalassa ja Ylivieskassa. Lähden siitä, että teen työtäni ilman mitään rajoja, ihmisiä palvellen. Olen perusluterilainen, on helppo tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. –?Jokainen voi tanssia, myös esimerkiksi pyörätuoliin joutunut. Tallinnan opinnot Anu teki loppuun Nivalasta käsin. Seija Krapu, teksti ja kuva Uudet nivalalaiset Olena Mikhailova, Anu Rautio ja Anastasia Tsekoura kulttuuritalo Kerttulan pihalla Nivalassa. Aluksi hän johti Nivalassa kolmea kuoroa, Sekakuoroa, Virsikuoroa ja Gospelkuoro Pisaraa. Lämmin kirkko toi kanttori Anu Raution, o.s. Hän opiskeli silloin Tallinnan musiikkiakatemiassa kirkkomusiikkia, ja opintoja oli jäljellä vuosi. Nivalaan hänet toi 10 vuotta sitten puoliso Gennadi Ryda, joka jo asui täällä. joulukuuta. Opetan lapsia mutta lapset myös opettavat minua, sanoo tämä väsymätön tanssin puolestapuhuja. Hän tuli Suomeen kesäkuussa 2013 ja on jo kotiutunut hyvin Nivalaan. Harjoittelupaikkaa hän etsi joko Saksasta tai Suomesta. Ukrainalaisen musiikkikoulutuksen saanutta Olena Mikhailovaa pidetään vaativana kuoronjohtajana. Etenkin mieslaulajista on aina pula. Sitten Nivalan Mieslaulajilla oli sama ongelma, kun Jarmo Junno jätti kuoron. Ateenassa tanssinopettajaksi valmistunut Anastasia on arvostetun Lontoon tanssinopettajien yhdistyksen (ISTD) jäsen. –?Minulla ei ollut tavoitteena tuoda mitään uutta. Anastasia Tsekouran työn jälki näkyy hyvin. Kolmas Olenan kuoro on ortodoksikuoro, jota tarvittiin Karvoskylän kirkkoon. Kaikille kolmelle Nivala on jo koti. Joka kevät tanssiopistolla on kevätnäytöskiertue alueen kunnissa, ja viime kesänä Anastasian koreografi at ihastuttivat Suomi 100ja Nivala 150 -kansalaisjuhlassa. Myös albanialaissyntyinen sulhanen on löytänyt työpaikan palvelutalosta ja odottelee Valviran lupaa toimia sairaanhoitajana Suomessa. –?Minulle tuli kyyneleet silmiin, kun näin Kyösti Kallion alakoulun musiikkiluokan: 20 kitaraa ja muita soittimia, rummutkin kaikkien käytössä! Ukrainassa vanhemmat joutuvat käytännössä maksamaan kaiken. Minulla oli Kreikassa 65-vuotias free style -oppilas. Nivalaan kotoutuneet kulttuurin tukipylväät Virolainen kanttori-laulunopettaja, ukrainalainen musiikinopettaja-kuoronjohtaja ja kreikkalainen tanssinopettaja rikastuttavat osaamisellaan Nivalan ja ympäristön elämää Suomen kieli on vielä vaiheessa, onneksi lapset ymmärtävät englantia ja tanssin kieli on universaali. Olena Mikhailova on jo Suomen kansalainen. Kaksi hänen tanssiryhmäänsä osallistuu Anastasian koreografi oilla Dance and Show me -kilpailuun Tampereella 10. –?Tiesin, että Suomessa kirkkojakin lämmitetään, Virossa piti soittaa urkuja kylmissä kirkoissa. Hän tanssii ja opettaa 20 ryhmälle nykytanssia, balettia, discoa, hip hoppia, streetiä ja jazztanssia sekä tekee koreografi oita. Kaikki elämässä liittyy yhteen, tanssiminen ja oppiminen kuuluvat koko elinikään. Virsikuoro jäi pois vuoden jälkeen ja myös Sekakuoro, kun Olena Mikhailova tuli äitiysloman sijaiseksi ja jäi johtamaan sitä. Hän ihastelee Suomen korkeaa materiaalitasoa. Mitä nyt välillä kävin pikkupätkät Ylivieskassa, kansalaisopistossa ja musiikkiopistossa
Äärimmäisen tärkeänä Viitasalo pitää sitä, että maakunnan julkishallinnon, elinkeinoelämän ja yliopistokeskuksen vuoropuhelu olisi avointa ja tiivistä. –?Korostan hyvin paljon sitä, että meillä pitää olla yhteiset tukipalvelut. Se on tietenkin tärkeää Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa, mutta myös kampusalueella toimivan kumppanin, Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Se on molempien etu ja siinä voittavat molemmat. Sen vaikutus heijastuu koulutuksen sisältöön ja alueen elinkeinoelämään. Centria rakentaa kokonaista ohjelmaa, yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää, joka keskittyy tämän tyyppiseen osaamiseen. –?Pitäisin alueen kehitystä toisenlaisena. Nuori voi rakentaa elämänsä tähän ympäristöön, Kari Ristimäki sanoo. Se on suuri juttu. Yritykset ja säätiöt voisivat osallistua siihen ja vahvistaa Centrian tasetta. Näin ne palvelevat sekä opetusta, TKI-toimintaa että yritysten tarpeita. Tänä päivänä Mikko Viitasalo korostaa yhteistyön merkitystä. Kaikessa liiketoiminnassa liikkuu valtavasti dataa, jonka käyttö vaatii osaamista. Olemme myös ulkopuolisella rahoituksella mitattuna neljäntenä ammattikorkeakouluista. Nyt keskeisiä haasteita on nykyisten koulutusalojen turvaaminen. Keski-Pohjanmaalla on kuljettu alusta saakka omaa tietä. Mikko Viitasalo pitää vaikeana määrittää sitä, mitkä ovat seuraavat menestysalat. Yliopistokeskus ja Centria ovat molemmat alusta lähtien pyrkineet nostamaan Keski-Pohjanmaan koulutustasoa. –?Rakennamme oppimisympäristöjä, ei niinkään opetusympäristöjä. Sen toimitusjohtaja ja rehtori Kari Ristimäki on työskennellyt nykyisessä tehtävässään vajaat kaksi vuotta. –?Olen äärimmäisen ylpeä siitä, että Centria on maan paras TKIammattikorkeakoulu. Hän jatkaisi kemian soveltavaa tutkimusta. Jos koulutus tapahtuu täällä, ihminen voi löytää työpaikkansa täältä. Myös yhteisillä laitteilla ja investoinneilla voidaan saada paljon aikaan. –?Tuotamme osaajia työelämään, mutta TKI-toiminnalla pystymme osallistumaan myös tämän päivän toimintaan. Valtion vastinraha niille on 24 miljoona euroa. TKI-rooli näkyy kahdella tavalla. Suhtaudun siihen toiveikkaasti. Yliopistokeskus Chydeniuksen entinen johtaja, opetusneuvos Mikko Viitasalo oli keskeinen henkilö, kun yliopistokeskuksen pohjaa rakennettiin 1980ja 1990-luvulla. Sitä ennen hän seurasi Centrian kehitystä Vaasasta ja Seinäjoelta käsin. Marja Vilpula, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat 42 Opetusneuvos Mikko Viitasalon mielestä kampuksen korkeakoulujen kannattaa syventää yhteistyötä. –?Centria on riittävän iso. Niissä työskentelevät rinta rinnan Centrian, yliopistokeskuksen ja yritysten tutkijat. –?Kaikki tiiviimpi ja syvällisempi yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa sekä tutkimusja kehitystyössä että myös koulutusyhteistyössä on tärkeää, Mikko Viitasalo sanoo. Jos alueen korkeakoulutusta ei olisi, teollisuudella ja yritysalalla voisi olla pula osaavasta työvoimasta. Leimaavaa oli, että se tuli historiallisen Keski-Pohjanmaan alueelle. Kemian TKI-ympäristöön kuuluvat Centrian kemian laboratoriot analyysija testauslaitteineen, saostuslaboratorio, akkulaboratorio ja kemian koetehdas. –?Pitää olla silmät ja korvat auki, olla avoin ja ottaa tilaisuudesta kiinni sitten, kun maailmassa tapahtuu. Ensi vuoden aikana tehtävän remontin jälkeen niille tulee yhteinen kirjasto, joka palvelee molempien opiskelijoiden tarpeita. Kari Ristimäki näkee, että digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia myös Centrialle. Nyt myös ammattikorkeakoulut ovat saaneet luvan varainkeräykseen. Centria on onnistunut vakuuttamaan ympärillä olevan elinkeinoelämän ja saanut sen sekä rahoittajien luottamuksen. –?Täällä nähtiin heti, että nyt on paikka perustaa korkeakoulu. Centria on kantanut hyvin kortensa kekoon. HALSUA Foxstreet Delivery 045 110 3780 HIMANKA JMH-tiimi 044 262 1990 KAUSTINEN Jakelu Aamurusko Oy 040 8014 318 SIEVI Kiinteistöhuolto Viljamaa 0400 337213 REISJÄRVI HSK Yhtiöt Oy Jari Honkaperä 040 7416 830 NIVALA 0400 689864 Onnea ja menestystä 100-vuotiaalle Keskipohjanmaalle!. Tärkeä osa on ollut myös koulutusväylien rakentamisella, eli miten työelämän kautta voi lähteä opiskelemaan myös maisteriksi. Tämä porukka saadaan liikkumaan ja se on ketterä tekemään ratkaisuja. Häntä pidetään visionäärinä, joka näki ja näkee pitkälle tulevaisuuteen. Centria-ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1992, kun Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu sai ensimmäisten ammattikorkeakoulujen joukossa kokeiluluvan. Korkeakoulut mielletään opiskelijoiden ympäristöiksi, mutta Centrialla on myös tutkijaresurssi. Centrian rahoitus pieneni, kun sen valmistuvien määrää pudotettiin vuonna 2012. Kampuksella toimitaan yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Kari Ristimäki arvioi, että digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia. –?Koulutuksella on iso rooli siinä, miten kaikkea dataa voidaan hyödyntää. Meillä on nyt TKI-ympäristö ja toimintaa pitää viedä entistä enemmän siihen suuntaan. –?Keräys alkaa varmaan ensi keväänä. Siinä on mahdollisuudet ja kasvun eväät molemmille organisaatioille. Korkeakoulujen rahoitukseen valtiolta ei ole luvassa mannaa, vaan sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut joutuvat hankkimaan aina vain enemmän ulkopuolista rahoitusta. Yliopistokeskus Chydenius ja Centria-ammattikorkeakoulu Oy ovat tehneet keskenään tiivistä yhteistyötä 25 vuoden ajan. Yhteistyötä on tehty paljon, jotta väylä ammattikorkeakoulusta olisi mahdollisimman joustava myös yliopistotutkintoihin. Mikko Viitasalo viittaa suurista kampuskaupungeista esimerkiksi Tampereeseen, jossa yliopisto on jo tiivistänyt yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun kanssa. Niitä halutaan keskittää yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Hän haastaa myös tukemaan yliopistokeskuksen varainhankintaa tulevan Keski-Pohjanmaan tiedeja korkeakoulusäätiön kautta, jotta yliopistokeskuksella olisi alueellinen tukiorganisaatio. Ne ovat samalla pystyneet tuottamaan ammatillisella koulutuksella työvoimaa kunnille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. –?Peräänkuulutan sitä, että pitää tehdä tiiviimpää käytännön yhteistyötä ja syventää sitä, ei niinkään hallintoa. Yhteistyö Centrian ja yliopistokeskuksen välillä tiivistyy entisestään, jos Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päättää joulukuussa toteuttaa kymmenen miljoonan euron peruskorjauksen. K orkeakoulut ovat kovassa puristuksessa. Centria on kehittänyt ennakkoluulottomasti tutkimus-, kehitysja innovaatiotyötä, joka tuottaa tulosta sekä sille itselleen että elinkeinoelämälle. Korkeakoulutuksen keskittämisestä Ristimäki ei innostu. Kun arvioidaan Centrian merkitystä alueelle, sen koulutukselle ja elinkeinoelämälle, Ristimäki kysyy, miten olisi, jos alueella ei olisi korkeakoulutusta. Centriassa on 3?000 opiskelijaa ja henkilökuntaa 250. Nimenomaan pitää katsoa sitä, millä tavalla yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun koulutukset voivat tukea toisiaan. Centria on jo anonut varainkeräyslupaa
Mennäänkö radan vai golf-kentän toiselle puolelle. . Megatyöstö Oy on siirtynyt yrityskauppojen myötä samoissa tiloissa toimivalle Oy Hollmèn & Co:lle. Vahvalle pohjalle on hyvä rakentaa uutta. On ratkaistava, mihin suuntaan kasvu lähtee. Kesäkuussa yhtiöllä oli vuokratiloja 87?000 neliön verran. Yritykset tarvitsevat ympärilleen erilaisia palveluja, kuten suunnittelua.Teollisuuskylän nykyinen alue Haapajärvelle menevän kantatien ja rautatien välissä on käymässä ahtaaksi. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuvat Toimitusjohtaja Kaisa Liinamaa on ylpeä siitä, kuinka korkealle vietyä ja uusinta teknologiaa Nivalan yrityksillä on käytössään. Teollisuuskylältä vuokratuissa tiloissa on nyt 750 työpaikkaa. . Alan työpaikat kävivät enimmillään lähes neljässä sadassa. Järvikylältä voisi mainita raskaskonekorjaamo Haittamäki Oy:n, cnc-koneistusta tekevän Conmill Oy:n ja kiviveistämö Nivalan Kivi Oy:n. Kaiken kaikkiaan täällä on tuhat työpaikkaa ja noin sata yritystä, kertoo toimitusjohtaja Kaisa Liinamaa. Tekniikkaa testataan Elme-studiossa. Konepajateollisuus oli alussa vahvinta sekä puunjalostus. Asukkaita oli 12 613. Suurimmat yritykset: Mecanova (n.130 työntekijää), BestGlass (75), Hollmen, NTCab ja Designtalo yli 50 työntekijää kussakin. Teollisia työpaikkoja oli noin sata. Pöydällä New Yorkin tuliaisina tuotu pörssikatu Wall Streetin härkä. Nivalalaisista 68,5 prosenttia oli työssä kotikunnassaan. Vuonna 1950 maaja metsätalous toi elannon 77,6 prosentille asukkaista, teollisuus, käsityö ja rakentaminen 10,4 ja muut alat 12 prosentille asukkaista. 50?000 neliön raja ylittyi vuonna 2004. Nivalassa oli työllistä työvoimaa 3 796 henkeä vuonna 2016. Palvelualojen työpaikat ovat kasvaneet eniten myös teollisuuskylässä. 43 Nivalan Teollisuuskylä Oy:n perustaminen 43 vuotta sitten käänsi kunnan kehityksen suunnan aivan toiseksi kuin mitä se olisi ollut ilman teollisuuteen tulleita työpaikkoja. –?Jos tarjoaa pelkkiä seiniä, se ei riitä. –?Teollisuuskylän eteenpäin viemiseen on aina löytynyt tahtotila, vaikka vastoinkäymisiä on ollut ja alussa kunta joutui satsaamaan lisää rahaa teollisuuskylään, Liinamaa kiittää kaukonäköisiä menneitten vuosikymmenien päättäjiä. Näin säilyy kilpailukyky, Liinamaa toteaa. Vastaavia hankkeita oli kymmenkunta, mutta vain Nivalasta tuli menestystarina. Lähteet: Hanna Järviluoma: Tahdosta tekoihin, Nivalan Teollisuuskylä Oy 40 vuotta, Tilastokeskus Nivala teollistui ja piti asukkaansa Tuhat työpaikkaa teollisuuskylään ja satoja kylän ulkopuolelle Metallien tulostaminen on tätä päivää. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä! tervetuloa tulevaisuus Nuorten ja aikuisten kouluttaja! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Rehtori Sirkku Purontaus, 044 725 0101 työelämäja kehittämispalvelut Kehitysjohtaja Jarmo Matintalo, 044 7250 620 Hyvinvointiala Leena Sundell, 044 725 0563 ITja media-ala Mika Väisälä, 044 725 0832 Liiketalouden ala Ulla Kauppila, 044 725 0853 Rakennusalat Tom Bjon, 044 725 0102 Teollisuus ja logistiikka-ala Toni Uunila, 044 725 0892 Ruokaja puhdistuspalveluala Tuula Junttila, 044 725 0160 Luonnonvara-ala Hanna-Mari Laitala, 044 725 0682 Valmentavat ja ohjaavat & YTO-opinnot Petri Saari, 040 808 5073 Oppisopimuspalvelut Anu Haapasalo, 040 359 6240 Keski-Pohjanmaan kansanopisto Salla Lillhonga, 044 725 0722 hakijapalvelut Toimistopäällikkö Merja Kivelä, 040 808 5161 OSUVAKOULUTUS OY Toimitusjohtaja Max Hagström, 040 808 5022 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johtaja Liisa Sadeharju, 044 725 0080, Talousja hallintojohtaja Jukka Penttinen, 044 725 0006. –?Palveluissa on noin 200 työpaikkaa. –?En tiedä, missä olisimme ilman näitä yrityksiä ja työpaikkoja. Puuteollisuutta on edelleen: Hatrick Oy, Iccuna Oy ja Tolliwood Oy. Lisää työpaikkoja on yritysten omissa tiloissa teollisuuskylässä. Pelkkä kiinteistöyhtiö ei riitä. Yritykset ja työpaikat lisääntyivät vähitellen. –?Studiossa yritykset pääsevät testaamaan, mihin uusin teknologia pystyy ja kuinka se palvelisi omaa yritystoimintaa, Kaisa Liinamaa kertoo. –?Haapajärven suuntaan golfkenttä on tullut vastaan. Viimeisimmälle tontille nousevat parhaillaan 3000 neliön tilat LaserComp Oy:lle, Kaisa Liinamaa kertoo. Elektroniikan sopimusvalmistus alkoi Nokia?-huuman myötä Nivalassakin vuonna 1995. Vuosituhannen alussa teollisuuskylän tiloissa oli 551 työpaikkaa. Vuonna 1990 maaja metsätalous työllisti 26,9 prosenttia asukkaista, teollisuus ja rakentaminen 26 ja palvelut 38,6 prosenttia asukkaista. Monet yritykset ovat lunastaneet tilat omikseen. Vuonna 2010 työpaikkoja oli 674, ja nyt teollisuuskylältä vuokratuissa tiloissa työskentelee 760 henkilöä. Vuonna 1970 maaja metsätaloudesta toimeentulon sai 52,3 prosenttia asukkaista, teollisuudesta ja rakentamisesta 21,4 ja palveluista 24,9 prosenttia asukkaista. NIVALAN ELINKEINORAKENNE . Nivalan väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1955. On oltava kehitysyhtiö ja autettava yrityksiä kehittymään hankkeiden kautta. Teollisuuskylä on myös kehitysyhtiö. Veistoksen tekijän, Arturo di Modican mukaan härkä kuvaa amerikkalaisten sitkeyttä ja voimaa. Ahteella on useita koneurakointiin erikoistuneita yrityksiä. Teollisia työpaikkoja ja yrityksiä on paljon myös muualla kaupungin keskustan tuntumassa sekä vahvoilla sivukylillä. Vuonna 2015 alkutuotanto antoi työtä 14,9 prosentille nivalalaisista, jalostus 27,1 ja palvelut 56,5 prosentille nivalalaisista. . Teollisuuskylän perustaminen oli osa 1970?-luvun elinkeinopolitiikkaa, jolla valtio tuki yritystoiminnan syntymistä eri puolille maata. Edessä titaanista tulostettu pallo ja takana alumiinista tulostettu esine. Viimeisin uutuus on tänä vuonna alkanut metallien 3-D tulostus. Voimme olla ylpeitä, kuinka korkealle vietyä ja aina uusinta teknologiaa Nivalan yrityksillä on käytössään. Mecanova Oy toimii edelleen. Toista yhtenäistä teollisuuskylää ei ole enää toiminnassa tiettävästi muualla kuin Lieksassa. Kaupunki on jo ostanut lisää tontteja entiseltä sahan alueelta, mutta ne eivät kuitenkaan riitä. Työpaikkoja oli samana vuonna 3 433. –?Elektroniikan sopimusvalmistuksessa on nyt parisataa työpaikkaa. Syyskuun lopussa asukkaita oli 10 852, vajaa pari tuhatta vähemmän kuin 62 vuotta sitten. Vuonna 1980 teollisuuskylässä oli 275 työpaikkaa ja kymmenen vuotta myöhemmin 378. Epäilemättä härkä sopii myös Suomen Teksasina itseään mainostavan Nivalan Teollisuuskylän imagoon. . Uudistutaan, kokeillaan ja tehdään yhdessä. Kaikki kaavoitetut tontit alkavat olla käytössä. . . –?Lukuisat perheet ovat saaneet vuosikymmenten mittaan toimeentulon teollisuuskylän yrityksistä, kun maatalous on vapauttanut työvoimaa, Liinamaa toteaa. Yritysten kehitystä vie eteenpäin vuonna 2000 aloittanut Elme-studio. Yksi teollisuuskylän ensimmäisistä yrityksistä, vuonna 1975 aloittanut tekstiilien värjäykseen erikoistunut Värisävy Oy, toimii edelleen. Esimerkiksi Välikylän isoimmat yritykset ovat JiiriIkkunat ja Edux-Ovet
https://www.facebook.com/ Haapavedenkaupunki/. Kaivinkonetöitä tehdään useammalle asiakkaalle, mutta metsäkonepuoli on päätoimiala. Isompi joukkue on tarpeen, koska sopimukset, joista kilpaillaan, ovat isoja. Olli Tuikkanen on lähdössä iltavuoroon Halsualle omalle hakkuukoneelle. maankäyttöpäällikkö Paulos Teka 044 7591 206 www.haapavesi.. Mutta onko se mikään sitten, Olli Tuikkanen sanoo suoraan. 789 asukkaan maaseutukunnassa on yhteensä 111 yritystä. Yli-Lestillä asuva Nevala on kasvattanut yritystään, JEN Forest Teamia, kotitilansa kyljessä toistakymmentä vuotta. Pohjanmaan lakeuksilla sijaitseva kaupunki tarjoaa upeat puitteet niin asumiseen ja elämiseen kuin elinkeinon harjoittamiseenkin. Kustens tidningar gratulerar Keskipohjanmaa HAAPAVESI Pieneksi kaupungiksi Haapavesi on ihmeen hyvä juttu. Sen paljastaa Nevalan korvassa haastatteluhetkelläkin istuva bluetoothnappi mikrofoneineen. Yhdestäkään urakasta ei ole varaa kieltäytyä, sillä seuraavaa ei välttämättä ole jonossa. Nyt hakataan UPM:lle; ylilestiläisten työalue on Lestijärveltä merelle. Tutkinto ei valmistunut, mutta hukkareissu se ei silti ollut. Tänään maastokelpoinen lava-auto starttaa iltavuoroon kohti Halsuaa. Yrittäjän mielenlaatua Juha Nevalassa on. Koneistolla pyritään pitämään täystyöllisyys. Alan koulua Tuikkanen kävi kaksi vuotta, Taivalkoskella. JUHA NEVALA ” Kun työskentelee toisen metsässä, pitää olla järki päässä, ettei pilaa maisemaa eikä puita, sanoo Juha Nevala. Ainoan moton on pysyttävä kunnossa, että siitä saadaan irti vaaditut tehot. Yritys tekee töitä kahdella hakkuukoneella ja kolmella ajokoneella, työntekijöitä on seitsemän. On sitä sosiaalista kanssakäymistä. Yhtymämuotoisen tilan navettaa pyörittävät Nevalan vaimo ja sisko sekä yksi työntekijä. Jottei liian helpoksi kävisi, Nevala on kasvattanut myös maatilaansa. Kun työskentelee toisen metsässä, pitää olla järki päässä, ettei pilaa maisemaa eikä puita. Puunkorjuu-urakat eivät ole kultakaivoksia. Olli Tuikkanen ajaa itse enimmäkseen hakkuukonetta, vuorojen mukaan siinä missä työntekijätkin. Vahvoista perinteistä kasvaa voimakas tulevaisuus. – Työ vaatii kuskeilta yrittäjähenkeä, kykyä ottaa vastuuta. Juha Nevala tekee luontopolun pohjaa. Metsien miehet Lestijärvellä joka seitsemäs on yrittäjä. Tuikkasen kaivinkoneurakatkin liittyvät enimmäkseen metsään. Siihen yhtiöt pyrkivät, että 11 kuukautta vuodesta olisi täyttä työtä. Se on sitä samaa. – Jos kahtoo ympärille, metsäähän täällä on. Ei voi olla vain töissä. Lestijärven yritystiheys asukasta kohti on yksi Suomen suurimmista. Suuri osa niistä on pienyrityksiä, jotka työllistävät usein vain yrittäjän itsensä tai hänen lisäkseen korkeintaan muutaman hengen. Metsää ja maata. Kaisa Suomala, teksti ja kuvat 44 Metsäalalla on jatkuva epävarmuus. Puun laatukriteerit on tosi tiukat ja koneista pitää pystyä huolehtimaan. Tuikkanen ei ihmettele, että pienen kunnan yrittäjistä löytyy monta metsäalan tekijää. Nevalan kaksospojat opiskelevat nimittäin metsäalaa Kannuksessa ja harjoittelevat isän yrityksessä aina, kun mahdollista. Metsäalalla on jatkuva epävarmuus. Koneisiin sidottu pääoma ja palkanmaksuvelvoitteet tietävät sitä, että yrittäjäkin on koko ajan töissä. Kaikki pitää ottaa. Asiakkaat kilpailuttavat hakkuut tiukoilla taksoilla ja koneissa on kiinni pääomaa – Suomeksi sanottuna usein velkaa on maksettavaksi. – Molempia olen kasvattanut eteenpäin ja koettanut monipuolistaa, Nevala sanoo. –?Eihän tämä bisnes ole, oman palkan saa. Hallitilaa Tuikkanen on vuokrannut toiselta yrittäjältä aivan Lestijärven keskustasta – puualalla sekin on, puukuljetuksiin erikoistunut Hietapakan poikien kuljetusfi rma. Joukossa on 43 aktiivimaatilaa, joista 18 tuottaa maitoa, mutta loput 68 ovat muilla aloilla. Veljen, Juho Tuikkasen, kanssa investoitiin kahteen motoon eli hakkuukoneeseen. Juho jäi yrityksestä pois viime keväänä ammatinvaihdoksen takia, ja samalla Olli myi toisen motoista pois. Tuikkasen työskentelyalue on Lestijärvestä viidenkymmenen kilometrin säteellä. Haluan olla yrittäjä, että pystyn kehittämään asioita. –?Emäntä lähti sieltä völjyyn, ei huono reissu ollut. Hän aloitti työntekijänä paikallisessa metsäkoneyrityksessä mutta perusti oman vuonna 2008. En pitänyt tänä kesänä lomaa. Tällä Tuikkanen työllistää itsensä lisäksi neljä työntekijää. Työ metsän keskellä, omassa rauhassa, on toistaiseksi maistunut. Lestijärven itärannan tuntumassa maata muokkaa oranssi kaivinkone. En pitänyt tänä kesänä lomaa. Kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala 044 7591 311 Yritysja toimitila-asiat kehitysjohtaja Tarmo Pallari 044 7591 306 Tonttiasiat ma. Kaikki pitää ottaa, Juha Nevala sanoo. Metsäurakoita Nevalan yritys tekee reisjärveläisen Honkaperä Forestin osayrittäjänä. Seuraavalla sukupolvella on mitä jatkaa, ja kiinnostusta vaikuttaisi olevan. Henkistä yrittäjyyttä hän toivoo myös alan työntekijöiltä. Kalliilla laitteella tehdään kahta vuoroa. Olli Tuikkanen on yksi näitä oman ammattitaitonsa yritystoiminnaksi muuttaneita ihmisiä. Nevala hankki maatilan sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1991 ja ajoi tilan pyörittämisen ohessa metsäkoneita palkkatöinä vuosikymmenen loppuun asti. Olen viikonloputkin hirvimetsällä ja metsästän lintua, joten harrastuksetkin liittyvät luontoon. Yksinäistä metsässä ei kuitenkaan nykyaikana ole, vaikka kilometrien säteellä olisi seurana vain puita ja lintuja. Pitää pystyä tekemään päätöksiä: johonkin leimikkoon kun menee pimiässä, pitää tohtia aloittaa. Lehmiä oli sukupolvenvaihdoksen aikaan 14, nyt yli 100. Olli Tuikkanen ja Juha Nevala ovat osa ilmiötä. Ne ovat maanmuokkausta uudistusaloilla. –?Pitää luonnosta tykätä, kun siellä on. – Ei noita pysty kauan seisottamaan, kalliita vehkeitä. Aivan kuten 100 vuotta täyttävä Keskipohjanmaa-lehtikin. – Jos vieraan töissä on, siihen kyllästyy. – Kun on aloittanut tyhjästä, velkapääoma on suuri. Vuosituhannen vaihteessa hän hankki kaivinkoneen ja hakkuukoneen; alkuvuosien työmaita oli Ruotsissakin, missä hän ensin teki normaaleja hakkuutöitä Uumajan korkeudella mutta sen jälkeen korjasi myrskytuhoja omalla hakkuukoneella ja ajokoneella. Aamuvuoro alkaa kuudelta ja kestää kahteen, iltavuoroa tehdään talvisin hämärästä pilkkopimeään, kahdesta kymmeneen. Ennakoiva, säännöllinen huolto on tärkeää. – Suuren osan päivästä sitä jokainen kuski puhuu jonkun kanssa. Kalustoa pitää uusia ja vaihtaa, taksat on tiukat. –?Ei noita pysty kauan seisottamaan, kalliita vehkeitä
OLLE SIRÉN Harrastelijageologin tärkeä työkalu on vasara. . Hän jatkoi harrastustaan ja ehkä osaksi hänen esimerkistään paikallisia malminetsijöitä oli mukana puuhissa. Haapala ei kuitenkaan palannut enää Kaustiselle töihin. Siitä hän sai malminetsintäkilpailussa pääpalkinnoksi 1000 markkaa vuonna 1972. Näytteitä vietiin tutkittavaksi geologian tutkimuslaitoksen toimistolle Kaustisen keskustaan ajoittain. Parhaimman löytönsä hän teki läheltä kotia. Siellä näkyi laattamaisia liistakkeita vaaleanharmaata mineraalia isoissa pegmatiittilohkareissa. ” ” 29 v. Esimieheni lähetti minut vielä viikoksi tai kahdeksi Kaustiselle, josta olivat saaneet Arvo Puumalan lähettämän fosfaattimineraalia sisältävän pegmatiittinäytteen. ILMARI HAAPALA On kerrottu, että kiviaidassa ollut kummallinen kivi on saattanut yön aikana hävitä ja kovista paukahduksista, kun Arvo on räjäyttänyt öisin salaa kalliosta palasia. MONEN MINERAALIN MAAPERÄ . . Arvo Puumala kuoli vuonna 1982. Arvo Puumala sai valtion erityispalkinnon löydöksensä johdosta. Ensin malmilohkare piti kuitenkin halkaista, jotta esiin tuli puhdas pinta. Puumalan malminetsintä oli salaperäistä, ja hän liikkui paljon öisin maastossa. –?Eihän sitä malttanut olla poiskaan. Yksi paikallisista malminetsijöistä oli Eino Känsälä. En kuitenkaan tiennyt mitä mineraalia se oli, mutta otin siitä näytteen. Myöhemmin syksyllä, kun Ilmari Haapala oli jo lähes kerinnyt näytteen ottamisen unohtaa, pysäytti hänet yliopistolla kenttätöiden esimies Suomen Mineraali Oy:stä, maisteri Klaus Säynäjärvi. Puhtaana väritöntä, mutta epäpuhtaudet tekevät eri värimuunnoksia. –?On kerrottu, että kiviaidassa ollut kummallinen kivi on saattanut yön aikana hävitä, ja kovista paukahduksista, kun Arvo on räjäyttänyt öisin salaa kalliosta palasia, kertoo Sirén. Känsälä teki töiden ja maatilan pidon ohessa töitä kaivinkoneella, ja myös Arvo Puumalaa kiinnosti konetyö. Löydös oli mineraali nimeltä volframi. Hän lukee uutiset ja on tyytyväinen: kyllä kaivoshanke etenee. Klaus Säynäjärven johdolla litiumin etsintää jatkettiin Kaustisen-Ullavan alueella seuraavina vuosina, ja etsintöjen aikana löytyivät useimmat nyt tiedossa olevista esiintymistä. Säynäjärvi sanoi, että se mineraali siellä oli spodumeenia. Känsälä on seurannut Keliberin litiumkaivoksen etenemistä lehdistä. –?Hän sanoi, että se mineraali siellä oli spodumeenia. Minä en sanonut löydöspaikkaa ennen kuin tuli tulokset, kertoo Känsälä. Tämä kiinnosti Haapalaa, jonka korvaan skapoliittiesiintymä pegmatiitissa ei kuulostanut luonnolliselta, ja sanoi että mennään katsomaan. Geologian laitokselta kävi Laitakari tekemässä koulutuksia ja houkutteli kaivinkoneen käyttäjää tutustumaan kiviin. 70-luvun alussa Känsälä loukkasi jalkaansa Outokummulla työskennellessään. Sanni Aho, teksti ja kuvat Eino Känsälä sairasti 70-luvulla omien sanojensa mukaan ”malminetsintätautia”. Sirénin mukaan malminetsijät ovat omana aikanaan olleet puuhissaan jopa fanaattisia, mutta on puuhista ollut aidosti hyötyäkin, sillä monet olemassaolevat useimmat olemassaolevat kaivokset ovat syntyneet harrastelijamalminetsijöiden löydösten perusteella. Harrastajat olivat suureksi avuksi yhtiöille ja malminetsintäkilpailuista saadut rahasummat mukavia palkkioita. Puumala oli sodankäynyt mies ja harrastanut malminetsintää Kaustisella jo 30-luvulta lähtien. Känsälä ja Puumala olivat ystäviä, mutta molemmat yrittivät urkkia toisiltaan asioita, paikkoja mistä mineraaleja oli löydetty. Että siitä se sitten lähti liikkeelle, kertoo Haapala. –?Sanoin, että ei tämä skapoliittiä ole. Hän asui Salonkylässä nykyään Lautamiehentalona tunnetussa talossa. –?Oli jo syksy ja olin pian lähdössä Helsinkiin. Puumala oli kuitenkin erittäin mukava ja fi ksu mies, kertoo Haapala. –?Kun rupesi mineraalia löytymään, niin innostuin ja hain aina vain lisää, kertoo Känsälä. Vasaralla halkaistaan kiinnostavasta lohkareesta puhdasta pintaa. –?Arvo oli oiva tarinankertoja ja kuuntelin häntä mielelläni, muistelee Ilmari Haapala. Pegmatiitti: Nimitys hyvin karkearakeisille, yleensä graniitin mineraaleja (maasälvät, kvartsi, kiille) sisätäville kiville. Beryllin värimuunnoksia tunnetaan vihreä smaragdi ja vaaleansininen akvamariinina. Että siitä se sitten lähti liikkeelle, kertoo Haapala. Haapala majoittui Kaustiselle perheeseen ja tapasi ensitöikseen malminetsijä Arvo Puumalan. Hän asui vain muutaman kilometrin päässä Puumalasta ja kiinnostui malminetsinnästä Puumalan kautta. Kuin kultaa hakisi, joutui mennä yölläkin, muistelee Känsälä. Kuntoutusja koulutusaikana hän ehti perehtyä malminetsintään. Kenttätöitä suoritti Suomen Mineraalin kesäapulaisena nuori ylivieskalaissyntyinen Ilmari Haapala, ensimmäisen vuoden geologian ja minerologian opiskelija Helsingin yliopistosta. Apuna Eino Känsälällä oli lamppu, jonka hän oli saanut GTK:lta lainaan. Keliberin Olle Sirén on kuullut Arvo Puumalasta ja malminetsinnän historiasta Kaustisella useita tarinoita. Haapala oli tehnyt kesän malminetsintää ja geologista kartoitusta lähinnä Alavuden Kaatialan maasälpälouhoksen ja Peräsinäjoen Haapaluoman pegmatiittiesiintymän ympäristöissä. Esiintyvät tavallisesti erilaisina juonina ja linsseinä. Berylli: Berylliumia sisältävä mineraali, joka muodostaa tavallisesti kuusikulmaisen prisman muotoisia kiteitä. Näitä harrastelija-malminetsijöitä saatetaan kylällä pitää vähän kylähulluina, kun harrastus poikkeaa tavanomaisesta. Pitkään kulki lohkareiden lohkomiseen soveltuva vasara Känsälällä mukana autossa, kaiken varalta. Joskus kaveriksi tuli Arvo Puumala, ja kerran Haapala lähti Puumalan mukaan katsomaan tämän löytämiä pegmatiittilohkareita, jossa näkyi pieniä beryllikiteitä. Molemmat jatkoivat matkaa omiin töihinsä. Lamppu valaisi volframin siniseksi. Mukana Känsälällä etsinnöissä kulkivat aina koirat, ja usein joku kolmesta nuorimmasta tyttärestäkin pyyhkäisi paikalle, mikäli Känsälä oli lähistöllä etsimässä. Kirkkaita ja kauniita skapoliitteja käytetään koruissakin. Arvo kertoi esimerkiksi lähellä olevasta mäestä, jonka päältä löytyvissä pegmatiittilohkareissa näkyi skapoliittia. 45 Elettiin loppukesää 1959. Suomen Mineraali Oy:llä oli parin viikon ajan kenttätutkimuksia Kaustisella. Hänet koulutettiin ammattikoulussa uudestaan. Känsälän varastosta niitä löytyy vielä useita. Jonkun kerran Ylivieskaan matkatessaan hän pysähtyi Arvo Puumalaa tapaamaan, mutta työuransa Haapala teki geologian parissa toisaalla. Ei siinä arvoa ollut, mutta se oli indikaattori, että alueella voisi olla jotain arvokkaampaa. Volframia käytetään myös seosaineena teräksissä ja hyödynnetään erilaisissa elektroniikan ja kemian sovelluksissa. –?Löydöksen tunnistaa siitä, että lohkare on tavallista painavampi, kertoo Känsälä ja poimii käteen sohvan vierestä kiven. Spodumeenipegmatiitti: Yksi pegmatiittien pääluokista, joka sisältää alkuaineista esimerkiksi litiumia ja cesiumia. Kulkupelinä oli pyörä. –?Muistan Puumalan pätevänä lohkare-etsijänä. Parivaljakko meni Puriklumpin mäelle, joka sijaitsi Känsälän ja Nikulan välillä. En minä uskonut, että se mikään hyödyllinen tai tärkeä mineraali olisi, muistelee Haapala. Edelleen mielenkiintoisia kivenlohkareita löytyy nurkista. Harrastelijageologeja on kiittäminen Paikallisten harrastelijageologien toiminta oli Kaustisella 70-luvulla kiivaimmillaan, sillä viimeistään vuonna 1959 tehty löydös toi paikkakunnalle geologeja. Säynäjärvi jatkoi, että se on arvokas litium-mineraali. Haapala ryhtyi työhön ja kartoitti Kaustiselta pegmatiitteja. –?Vähän valikoitiin, että milloin vien ja minkä verran. . Känsälän vasarat kulkivat auton takakontissa pitkään. . Skapoliitti: Silikaattimineraaleja, joita löytyy Suomesta esimerkiksi Paraisten louhokselta. Hän jatkoi, että se on arvokas litium-mineraali. Volframi: metallinen alkuaine, jota käytetään esimerkiksi kovametalleissa materiaalia lujittamassa. onnittelee Keski-Pohjanmaan Kirjapainoa 100 v.. Vaikka malminetsijät tekivät yhteistyötä, on pieni salaperäisyys varjostanut puuhia aina. Hän jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian professorin virasta vuoden 2002 lopussa ja asuu pääkaupunkiseudulla
”Odotan, että saadaan oikeudenmukainen ratkaisu”, arvioi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Sivu 16 PÄIVYRI Arto Ojakoski selvitti opin näytetyössään Ikaalisten suojeluskunnan historiaa. Metsä Groupin biotuotetehtaan vihkiäisiä vietetään keskiviikkona Äänekoskella Asunta kertoo MT:n ”Valtakirjakaupalle pelisäännöt” Antti Myllärinen esittelee etäohjattavaa maaperän puhdistuskonttia, jollainen on lähdössä ensi kertaa Kiinaan. MIELIPITEET Pääkirjoitus: Toinen lulucf-erä pettymys Suomelle Toimittajalta: Tosiasioita peitellään sanojen alle Vierailija: Jatkuvan toivon ala Sivu 2 Parhaat pienet tilat kannattavat paremmin kuin suuret keskimäärin. Aseista oli kova pula. Metsäliitto Osuuskunta on Metsä Groupin emoyhtiö. Ostajalla puolestaan pitää olla oikeus esittää myyjälle vihkiäisiä vietetään keskiviikkona Äänekoskella Asunta kertoo MT:n www.maaseuduntulevaisuus.fi • www.suomalainenmaaseutu.fi Pohjanmaan kauppakamari onnittelee 100-VUOTIASTA KESKIPOHJANMAATA! Yhteistyöllä varmistamme alueemme menestyksen. Löydetään yhdessä sinulle oikea. Ta m per eel la! as to E20 0. Pääkirjoitus, sivu 2 . Hän harmittelee että valtakirjapuunhankkija että valtakirjakaupan pyörittäjä. Luken professorin Antti Asikaisen mielestä puuntuonnin lisäys olisi fiksumpaa kuin maksaa päästökauppaoikeuksista. Vienti vetää, kun on millä erottua Maaperän puhdistusja biokaasuteknologiaa vievässä Doranovassa tiedetään kilpailun kovuus. LOKAKUUTA 2017 – NRO 120 IRTONUMERO 1,90 € www.maaseuduntulevaisuus.fi PERUSTETTU 1916 – YLI SATA VUOTTA SUOMEN ASIALLA N N N valkuainen 27% rasva 25% myynti: K-Maatalous valmistaudu metsästyskauteen Pohjamutien elämä kiehtoo lapsia SÄÄ & LUONTO MAIJU POHJANHEIMO Sata vuotta sitten haalittiin aseita Kesän 1917 maatalouslakkojen seurauksena maanomistajat perustivat järjestyskuntia. Talousahdinko ei näy tilakaupoissa Maatilojen talousahdinko ei näy tilojen myyntimäärissä, ainakaan vielä. Metsäliitto Osuuskunta on Metsä Groupin emoyhtiö. ”Yksilöllinen hoito on helpompaa näin”, sanoo Kirsti Myllymäki-Saarikko vierellään Erkki Saarikko. + pvm/mpm (sis. Valmennuskumppani Oy onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! YRITTÄJÄ! Tahdotko tarttua toimeen ja toteuttaa unelmasi. Suomi koki tappion EU:n ympäristöneuvoston kompromissin perusteella Suomi joutuu ostamaan päästö oikeuksia, jos vuosittaisia hakkuita lisätään 80 miljoonaan kuutiometriin. Ann a työn san karin aloitt aa tilalla si jo tänä än! TYÖN SANKA RI > VALTRA -MYYJÄ SI, AGCO SUOMI OY Lähim män myyjä n yhtey stied ot saat Valtr a is a world wide bran d of AGC O. Hyv in suu nnite ltu malli sarja on mie llyttä vä, help po ja hilja inen käytt ää, min kä ansio sta työn teko on entis tä teho kkaa mpa a. 46 Tilaukset myös 020202 kautta KOKKOLAN TAKSI PALVELUKSESSASI Tilaa taksi 0100 85 111 Puhelun hinta 1,42 € / puhelu + 1 € min. Metsänhoitoyhdistysten harjoittama valtakirjakauppa kaipaa Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Martti Asunnan mielestä yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä puunhankkija että valtakirjakaupan pyörittäjä. op-koti.. YLIIVIESK KAN KA AUPUN NKIFESSTIVA AA ALLI LI SU UN P PAM MPA A ASSS 8..–10 0.6.2 201 18 8 8 8 Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata Joutsen Media Oy | Lekatie 4, 90140 Oulu | p. Toimitusjohtaja Antti Myllärinen korostaa tuotekehitystä. Sivu 6 UUTISET RAMI MARJAMÄKI Jos EU rajoittaa hakkuita, lisäpuut ostetaan Venäjältä Suomi koki takaiskun EU:n metsien käytön lulucf-esityksen käsittelyssä perjantaina. www.pohjanmaankauppakamari.fi Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare @K2POH Oman asunnon vaan tuntee kun sen näkee. PENTTI VÄNSKÄ Metsänhoitoyhdistysten harjoittama valtakirjakauppa kaipaa Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Martti Asunnan mielestä yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. 20-e nsim mäis elle yhte yden otto pyyn nön jättä neell e Wed holm s-ky lmäp ussi! UUD ET KOT ISIV UT AVA TAA N TIIS TAIN A 10.1 0. Omakotitontteja järvimaisemassa HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI • Lisätietoja: Jouko Malila, p. vsk | 9.10.2 017 | Num ero 9 UUSI 75-130 HV VALTRA A-SARJ A Valtr an uusi A-sa rja aloitt aa uud en ajan jaks on maa tilalla si. Vääntö jatkuu heti EU-komissio, -parlamentti ja neuvosto ovat nyt puhuneet. klo 11-17 Mediakulmaan! (Rantakatu 10 Kokkola) 30. Sivu 6 Kilpailuvirasto ei tutki halpuutusta Kilpailuja kuluttajavirasto KKV ei tutki S-ryhmän halpuutuskampanjaa, kertoo tutkimus päällikkö Sanna Syrjälä. Soita ja varaa aika yksityisnäytölle: Myynti 010 2587 338 Vuokraus 010 2587 278 Isännöinti 010 2587 337 Tehtaankatu 6, 67100 Kokkola Kannuksen kaupunki onnittelee 100-vuotiasta Suomea ja Keskipohjanmaata! Esi-isien työtä kunnioittaen rakennamme kaupunkiamme sopuisassa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. 044 4294 545, p. 044 445 6143 • www.haapajarvi.?/tontit Johtamisen, työyhteisöjen ja myynnin käytännönläheistä kehittämistä. ”Valtakirjakaupan hoitajalla ei pitäisi olla muuta intressiä kuin saada myyjän kannalta paras mahdolli t j O t j ll l t ta, että ostaja voi olla myös suoraan yhteydessä myyjään. Sivu 3 Laserkeilaus kertoo ajourien painumat Sivu 15 TIEDE Metsähallituksen suunnittelija Heli Suurkuukka houkuttelee lapset tonkimaan kosteikkojen pohjamutia haavilla. ”Ei paljon suomalaista metsätaloutta ymmärretä”, ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi. Hän harmittelee että valtakirjalinen tarjous. Uutiset, sivu 4 Tilaa MT: Onnea 100-vuotiaalle! YOUR WORKIN G MACHIN E Pohjamutien elämä kiehtoo lapsia Metsähallituksen suunnittelija Heli Suurkuukka houkuttelee lapset tonkimaan kosteikkojen pohjamutia haavilla. YLIVIESKAN KULTTUURIKESKUS AKUSTIIKKA KULTTUURIHELMET 25.1.–29.3.2018 Tutustu upeisiin tapahtumaohjelmiin www.ylivieska.fi/akustiikka Väliaikatarjoilut, illalliset, A-oikeudet. Venäjällä ei rajoitteita Jos Suomen hakkuita rajoitetaan, yksi mahdollisuus ratkaista EU:n aiheuttama ongelma on korvata kotimaista puuta venäläisellä. ”Valtakirjakaupan hoitajalla ei pitäisi olla muuta intressiä kuin saada myyjän kannalta paras mahdollinen tarjous. alv 24%) Lentokenttäkuljetukset Pienpakettikuljetukset Paarikuljetukset Kelakuljetukset Invataksit Maksukorttiratkaisut Sopimusajot Keskus toimii 24/7 Tervetuloa Keskipohjanmaa-lehden 100v synttäreille 4.12. Sivu 7 15 000 Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kehuu puukaupan ilmapiiriä käytännön tasolla hyväksi. Myllymäen tilalla ei robottinavettaan ole hinkua. SUUR I KIITO S KAIK ILLE NIVA LAN LIETT EENK ÄSITT ELY & SYYSM UOKK AUSPÄ IVÄÄ N OSALL ISTUN EILLE ! MAANANTAINA 16. 044 4294 543 (ryhmävaraukset) tai Lipputoimistosta www.lipputoimisto.fi. Kemijärven sellutehdashankkeen Heikki Nivala sanoo, etteivät EU:n päästölinjaukset estä investointia. YOUR WORKIN G MACHIN E YOU M UI ST M UI ST M UI ST M UI ST M UI ST A! A! A! A! A Tä ä ja uu si Sm art To uc h pit ää käy dä kat to m as sa Ko nea gria ss a 12.14.10 . Metsä Groupin biotuotetehtaan ihkiäi iä i t tää k ki iikk kiehtoo lapsia jä. Lämpimästi tervetuloa! Lunasta liput Akustiikan lipunmyynnistä ma–pe 12–18 ja la 12–15, Koulukatu 2B, p. ww w.k ylm aka rki.. Ostajalla puolestaan pitää olla oikeus esittää myyjälle ta, että ostaja voi olla myös suoraan yhteydessä myyjään. Tällä viikolla päätöstä sorvataan vielä näiden kolmen välillä. 08 537 0370 | www.joutsenmedia.fi 10-VUOTIAS AMMATTIOPISTO LUOVI onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä!. Sivu 8 KARI SALONEN Sopivan pieni tila voi kannattaa siinä missä isokin UUTISET Koneagria-näyttelyssä Tampereella oli runsaat 15 000 kävijää
100 päivää 55,59 € DIGITARJOUS +. Tilaa Keskipohjanmaa-lehti diginä ja voit lukea koko Keskipohjanmaan sisällön heti varhain aamulla. 1868 Lämpimät onnittelut 100-vuotiaalle! O NNEA 100 VUOTIAILLE ! S UOMI JA K ESKIPOHJANMAA Toivot taa Suomalaista työtä ja suomalaisuutta vaalien. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA ProAgria Onnea 100-vuotiaalle maakuntalehdelle! Uutuuksia & vanhoja suosikkeja Pasi Saarimäki: Puhumalla puolelleen 35 € Neri 28 € Suomi 100 -juhlavuonna Vieskan Elementti Oy juhlii 50-vuotistaivaltaan TIESITKÖ YRITYKSESTÄ TÄMÄN. Lisäksi luettavissasi on uusimmat sähkeuutiset, perjantain Kepari, digija näköislehtiarkisto. 47 Rakennetaan tulevaisuus yhdessä Reisjärven kunta Est. 100-vuotiaita Onnitellen KOKKOLAN TRAKTORIHUOLTO OY Kauppakaari 8, Kokkola Huolto AGCO SUOMI OY Kauppakaari 8, Kokkola Myynti Varaosat A tradition of personal service Ab Rani Plast Oy | 68700 Teerijärvi | 020 7680 111 raniplast@raniplast.com | www.raniplast.com TEOLLISUUDELLE, MAATALOUDELLE JA KULUTTAJALLE FÖR INDUSTRIN, JORDBRUKET OCH KONSUMENTEN ProAgria Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan Maaja kotitalousnaiset Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskus asiakkaillemme, jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme! 220-vuotias ProAgria onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä. • Yritys sai alkunsa 50 vuotta sitten, kun alavieskalaisille nuorille haluttiin tarjota työtä omalla paikkakunnalla. na uhlii www.vieskanelementti.. SATA PÄIVÄÄ UUTISIA www.kp24.?/digisata 29 90 100 pv norm. • Talotehdas tekee Alavieskassa Vieskatalo-talopaketteja kuluttajille, POMO-hallirakennuksia sekä rivitalo-, luhtitalo-, hoivakotija päiväkotielementtitoimituksia rakennusliikkeille. • Yrityksen tavoite on rekrytoida ja kouluttaa myös tämän päivän koululaisista tulevia elementtirakentamisen ammattilaisia
67,5 m² 52 500 175 000 yit.. Vaikka KPO:lle olemme tuttuja, HOK Elanto ei tunne erityistä sympatiaa meitä kohtaan. –?Kymmenen vuoden päästä me olemme iso työnantaja Lohtajalla, ja brändimme tunnetaan kaikkialla. –?Lähdimme hyvin ennakkoluulottomasti rakentamaan myyntiketjuamme. Minulla oli suhteita sinne, ja sain ostettua jotain laitteita. /keskipohjanmaa100v. Jukkola Food perustettiin vuonna 1994 Paula ja Veikko Jukkolan ja Eija ja Kyösti Jukkolan yhteisenä yrityksenä. Eroa tulee jo siitä, että Mustapekka valmistettiin kermaan, Mustajussi täysmaitoon. Ensimmäiseksi myyntipaikaksi muodostui vuonna 1993 Lohtajalla auennut suoramyyntihalli. Eveliinan äiti Paula Jukkola, yksi yrityksen perustajajäsenistä, jatkaa hallintovastaavana. Jussi Jukkola isännöi nykyään vanhempiensa sekä Paula ja Veikko Jukkolan entisiä maitotiloja. 2000-luvun puolivälissä Jukkolat tekivät sopimuksen Keskon kanssa Pirkka-leipäjuuston valmistuksesta. Komean talon neljässä kerroksessa on yhteensä 36 laadukasta huoneistoa. –?Palautetta tulee paljon, ja se on mahtava asia. –?Pian aloimme tehdä myös fetajuustoa, rahkaa ja voita. Laiva on nyt käännetty, ja suunta on oikea. –?Kun Valio lopetti Mustapekka-juuston valmistuksen pari vuotta sitten, kävin katselemassa suljetulla Vöyrin tehtaalla laitteistoa. alk. Yritys on alusta saakka toiminut samalla paikalla, Lohtajan entisessä osuusmeijerissä, jota on laajennettu pariin otteeseen. Meillä on mahdollisuuksia tuotevalikoimamme laajentamiseen, Eveliina Jukkola sanoo. –?Päätimme, että Pirkka lähtee, mutta tilalle tulevat maailman mahtavimmat tuotteet. –?Täällä yrittäjät itsekin käärivät hihat eivätkä vain käskytä toimistosta. Pieni erä myytiin pelkästään liikelahjoiksi. Me naiset valmistimme tuotteita lypsyjen välissä miesten kehittämillä laitteilla. Jogurttimme eivät menestyneet, koska siihen aikaan lähiruokaa ei arvostettu niin paljon kuin nykyään. Jukkolan Mustajussi on ollut markkinoilla lokakuusta saakka. Ja meillä on siihen täydet mahdollisuudet, maidontuottaja Jussi Jukkola vakuuttaa. 90-luvun lopulla saimme mukaan KPO:n, ja vähän myöhemmin myös Keskon ja Inexin, jotka ottivat leipäjuustomme kauppoihinsa. Meidän porukassa kaikki osaavat palautteen antamisen ja saamisen taidon, Jussi Jukkola jatkaa. 49,0 m² 39 000 130 000 2 h+kk+s 1. Siitä, että Jukkolan jogurttia myydään nykyään marketeissa halki Suomen, isoin kiitos kuulu Reko-lähiruokapiirille. Viereisillä tiloilla varttuneet, keskenään hyvin samanikäiset serkukset ovat aina olleet kuin sisaruksia keskenään. Varsinkaan EteläSuomessa, missä Keski-Pohjanmaa tai Jukkola eivät sano mitään. Eivätkä he vieraile pelkästään Kokkolan lähiruokapiirissä, vaan kaikissa piireissä Vaasan ja Oulun välillä. 59,5 m² 52 200 174 000 3 h+k+s 1. Sitä tehtiin käytännössä koko tuotantolaitoksen kapasiteetilla, viitenä päivänä viikossa. Mikään ei voisi kehittyä, jos olisimme kaikesta samaa mieltä. Hänen tittelinsä on kuitenkin myyntija markkinointijohtaja, ja toimitusjohtajana on puolestaan Veli-Matti Jukkola. Uusin tuote on Mustajussi-pippurituorejuusto, jonka valmistus tuli yritykselle lähes onnenkantamoisena. Uuden sukupolven vahva visio Jukkola Food teki kasvojenkohotuksen –ja rynnii nyt jogurtti edellä uusille markkinoille Eveliina Jukkola on syystäkin ylpeä maustamattomasta jogurtista. Molemmilla pariskunnilla oli omat navetat, ja maitoa keksittiin alkaa jalostaa leipäjuustoksi ja jogurtiksi. Mustapekan valmistamisen loppumisen jälkeen tarjolla oli pelkästään saksalaisia vastaavia tuotteita. Siskokset Paula ja Eija olivat omaa sukua Niemelöitä, miehet Veikko ja Kyösti myös veljeksiä. Päätin, että alamme valmistaa omaa mustapippurituorejuustoa, Janne Jukkola kertoo. Vuonna 2014 toteutettu sukupolvenvaihdos toi puikkoihin viisi nuoren polven edustajaa, serkukset Eveliina, Jussi, Janne, Veli-Matti ja Joonas Jukkolan. Jukkolan tapauksessa raaka-aine eli sataprosenttinen täysmaito, joka tulee omalta ja lähitiloilta. Nyt ollaan tekemässä samaa. –?Meillä on tavoitteena, että tulevaisuudessa sen joka kioskissa myytävän turkkilaisen jogurtin tilalla on meidän jogurtti. Sukupolvenvaihdoksen myötä yrittäjät saivat kuitenkin valettua itseensä uskoa ja lopettivat sopimuksensa Keskon kanssa. Naapurit ovat aina suhtautuneet meihin hyvin, ja täällä on myönteinen henki yrittämiselle. Hänellä ja Veikolla on kolme tytärtä, Eveliina (30), Annamari (29) ja Marjaana (24), Eijalla ja Kyöstillä viisi poikaa, Janne (40), Veli-Matti (38), Joonas (34), Jussi (29) ja Ville (22). 32,5 m² 33 900 113 000 2 h+kk+s 4. Lippulaivaansa, jonka lähiruokapiiristä alkanut nousukiito on nostanut tuotteen koko Suomen kauppoihin. Jussi Jukkolan visio ja varmuus kuvastavat sitä asennetta, jolla Jukkola Foodia nykyään johdetaan ja pyöritetään. Pirkka-aikoina Jukkola Food jalosti yli miljoona litraa maitoa vuodessa, nykyään noin puolet siitä. Viime joulun alla Jukkola Food kokeili kypsytettyjen, goudatyyppisten herkuttelujuustojen valmistamista. Kun nuori polvi tarttui ohjaksiin, ensimmäisenä tavoitteena oli palauttaa maustamaton jogurtti valmistukseen. Se mikä on illalla utareessa, on seuraavana päivänä jogurtissa ja juustossa, Paula Jukkola vertaa. –?Teemme kaiken yhdessä, mutta vaadimme paljon toisiltamme. –?Kehitimme jogurttia kommenttien perusteella. Lapset pyörivät siellä mukana, pienimmät piti laittaa välillä leipomolaatikkoon, kun ei ehtinyt perässä juosta, Paula Jukkola nauraa. 52,0 m² 39 000 130 000 3 h+kk+s 2. Emme voineet kilpailla hinnoilla, ja Euroopasta tulleet edulliset esanssijogurtit ajoivat ohi, Paula Jukkola muistelee. He haluavatkin välittää perheyritys-henkeä myös työntekijöille. Se on hyvä asia, itse kauppatieteiden maisteriksi kouluttautunut Eveliina Jukkola toteaa. Punatiilinen Pyhäjoen Koskipuisto tulee keskustan parhaalle paikalle: vain noin 30 m päähän joesta. Tittelit ovat meillä nimellisiä, Eveliina Jukkola sanoo. Sopimus kilpailutettiin puolen vuoden välein, joten emme uskaltaneet tehdä miljoonainvestointeja, joita olisi tarvittu ollaksemme kilpailukykyisiä, juustomestari Janne Jukkola kertoo. Hanna Kauppinen, teksti Jukka Lehojärvi, kuvat Jussi Jukkola (vas.), Janne Jukkola, Eveliina Jukkola ja Paula Jukkola muodostavat tiimin, jossa lähisukulaisuudesta on vain pelkkää etua. Näin markkinoi lohtajalainen Jukkola Food maustamatonta jogurttiaan. 48 Ei kreikkalainen, ei turkkilainen, vaan suomalainen jogurtti. –?Vaikka olemme sukua ja kotoisin samalta mäeltä, meillä on erilaiset koulutukset, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Voimme kilpailla ainoastaan laadulla, Jussi Jukkola toteaa. Iso kiitos Keskolle menneistä vuosista, mutta nyt oli aika saada oma brändimme esiin, Jussi Jukkola kiteyttää. –?Sitä suunniteltiin ja kehiteltiin pitkään. Sukulaisten yhteinen yrittäminen on aina toiminut Jukkolassa. 1 h+kt+alk 3. –?Tarkoitus ei olekaan tehdä Mustapekan kopiota. vh. –?Maitoa ei varastoida, ja tuotteiden maku tulee siitä. Henkilökunta on varmasti sitoutuneempaa kuin se on isommissa kaupungeissa, Jukkolat kehuvat. Jogurtin lisäksi Jukkola Food valmistaa edelleen leipäjuustoa, salaattijuustoa, maitoa, piimää ja rahkaa. Seurasimme myös tarkoin, tekevätkö aiemmat asiakkaat uusia tilaisuuksia, Eveliina Jukkola kertoo. Kehut vahvistavat sitä tunnetta, että olemme oikealla tiellä. KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA YIT Asuntomyynti, Paulaharjuntie 20, 90530 Oulu Raija Koistinen LKV: 040 519 6000 Teuvo Haverinen LKV: 050 386 6660 Reetta Muje, 040 842 3508 PYHÄJOEN KOSKIPUISTON MALLIHUONEISTO ON VALMIS Niskanmäen rauhaan, jokirannan tuntumaan ja kävelymatkan päähän palveluista valmistuu uusia YIT Koteja. Koska Jukkolat kokevat Rekon edelleen parhaaksi palautekanavakseen ja ainoaksi suoraksi asiakaskontaktikseen, he jatkavat lähiruokapiirissä, vaikka aktiivinen kävijämäärä onkin laskenut alkuvuosien jälkeen. Lisäksi makuun vaikuttavat myös erilaiset tilat, laitteet ja kylmiöt. –?Teemme erilaisia kokeiluja ja koe-eriä ideoistamme koko ajan. On etu, että yrittäjät ovat tunteneet toisensa lapsesta saakka. Sinne Jukkolat kuljettivat ensimmäisen eränsä myytäväksi ja kuuntelivat tarkoin saamaansa palautetta. –?Muuhun ei jäänyt aikaa, ja tulos oli plus miinus nolla. Haluamme olla mukana Kokkolan kehityksessä. yit.?/koskipuisto Pyhäjoen Koskipuisto | Kerrostalo | Niskantie 8 Arvioitu valmistuminen 1/2018 yit.?/koskipuisto Esim. Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä! Alavieskan seurakunta Haapajärven seurakunta Sievin seurakunta Haapaveden seurakunta Pyhäjoen seurakunta Ylivieskan seurakunta Kalajoen seurakunta Nivalan seurakunta Lue tämä lehti netissä: www.kp24.. Jukkolat vakuuttavat, että Lohtaja on mitä mainioin toimipaikka juustolalle. mh. 36,0 m² 41 400 138 000 2 h+kt+s 1. –?Täällä kaikki tärkein on lähellä: maito ja kasitie. Ja vesi on tosi hyvälaatuista. Vaikka nykyään lähiruokaa arvostetaan, ei se määrite pelkästään riitä tuotetta myymään. alk. Kaikki lähtee siitä, että perusasiat ovat kunnossa. krs
www.valkeavesi.. Laadukkaat perustalot tekevät kauppansa Wesainin toimitusjohtaja Mika Alavesa (vas.) ja kaupallinen johtaja Sami Alakotila kertovat, että monet asiakkaat löytävät mieluisat taloratkaisut Wesainin vakiovaihtoehdoista. Puh. – Olemme päässeet eteenpäin, koska olemme keskittyneet tekemään järkevän hintaisia asuntoja, jotka täyttävät ostajan tarpeet, kaupallinen johtaja Sami Alakotila kertoo. Pauli 044-531 9191 Aimo 050-558 2740 www.kte-kattopalvelu.. Tutustu menuun osoitteessa www.lokkilinna.. 0440 222 513, 0500 587 280 Palvelemme ark. Pirteissä pakkauksissa olevat jauhot ja ryynit tuovat vaihtelua normaaliin leivontaan ja ruoanlaittoon. Vain harvat haluavat ekstraa. Oikealla sisäkuva Wesainin rakentamasta talosta. Miesten takana näkyy Wesainin rakentama kerrostalo, jossa on myös heidän toimistonsa. Vaikka ostaja pääseekin itse olemaan mukana talon suunnittelussa, on asuntokaupoista pyritty tekemään asiakkaalle mahdollisimman helppo prosessi. klo 12.00-16.00 20€/hlö. Asuntoja valmistuu vuosittain noin 60. Tänä päivänä Alavesan perustama, puurakentamiseen keskittynyt rakennusliike Wesain työllistää 15 henkeä. Riitan leipomon leivät ja munkit! 100-vuotias Tyngän Mylly onnittelee Keskipohjanmaa -lehteä! www.tynganmylly.fi p. Lämpimästi tervetuloa! Topi-Keittiöt Oy, topi-keittiot.fi Topi Kalajoki: Kalajoentie 43 Topi Kokkola: Pitkänsillankatu 8 a 3 Topi Ylivieska: Rautatiekatu 7 Onnea myös 100-vuotiaalle Suomelle ja kaikille suomalaisille! Topi onnittelee 100-vuotiasta Keparia! KAUKOLÄMPÖ ON LÄHILÄMPÖÄ MAINOS K un Mika Alavesa lähti perustamaan rakennusalan yritystä seitsemän vuotta sitten, oli miehellä selkeä visio siitä, millainen markkinarako hänellä on täytettävänään. 08 466 319, 0400 689 292 Jauhomyymälä, kahvila ja posti avoinna ma-pe 8-16 Tervetuloa! TYNGÄN MYLLY Merenojantie 12, 85100 Kalajoki p. www.kteristys.. – Ostaja istuu meidän kanssamme yhden kerran saman pöydän ääreen katsomaan sisustusvalintoja, ja seuraavaksi saakin tulla katsomaan valmista kotia. Ensimmäisinä vuosinaan Wesain rakensi taloja vain kotikaupungissaan Kalajoella, mutta resurssien kasvaessa toimintaa on laajennettu myös lähikuntiin Ylivieskaan ja Kokkolaan. 08 469 6400 vaihde Vikapäivystys työajan ulkopuolella 044 565 0675 Onnea 100-vuotiaalle! Joustavasti ja luotettavasti eristys-, kuorirakenne-, telineja rakennuspeltityöt. 050-558 2740 Kattoremontit Kalajoelta -Peltikattoremontit pohjatöineen -Konesaumakatot -Pro?ilipeltikatot -Rakennuspeltityöt. 9-17, la 9-13 www.niemelanautotalo.com Tervetuloa kaupoille! Kalajokigolf • Tiitaival 59 • Kalajoki Hiekkasärkät. 49 MATKAILUTIE 199 KALAJOKI P 08 4696 700 LOKKILINNA.FI Lokkilinna onnittelee 100-vuotiasta Suomea! Itsenäisyyspäivän juhlabufee ravintolassamme 6.12. Ajatuksena oli rakentaa laadukkaita, pieniä 2–3 makuuhuoneen omakotitaloja, joissa käytetään tunnettuja merkkituotteita. Joululeivontaan lisäaineettomat jauhot ja ryynit! Tyngän myllytuotteista erinomaisia leivonnaisia ja maistuvaa kotiruokaa. Tuotannossa ovat niin omakotitalot, rivitalot, luhtitalot, kerrostalot kuin liiketilatkin
En usko, että Helenan sponssihommatkaan kummoisella tavalla olympiavoitosta etenivät. KeskiPohjanmaan alueen asemaa ja itsenäisyyttä on pitänyt puolustaa moneen eri otteeseen, kun maakuntaa on liitetty osaksi isompaa aluetta. Helsingin vuoden 1952 olympialaiset heijastuivat koko suomalaiseen urheiluun. –?Osuuskassa, jossa oli puhelin, hoiti toimiston virkaa. –?Se oli pommi, joka tämän päivän media huomioiden olisi vielä suurempi. Mutta oli se iso uutinen, kun pieneltä paikkakunnalta tuli olympiavoittaja. Viimeiset neljä vuotta olen taas seurannut lajia aktiivisesti, Korkeaniemi kertoo. Kisat innostivat tekijöitä paikallistasolla ja antoivat sysäyksen sille, että ihmiset alkoivat seuraamaan urheilua. Kun oli vain töitä, töitä, töitä, tuli tällainen, että lähdetään järjestämään jotain yhteistä ja mennään paikan päälle. Kuosa sai tällä kaudella pelaajien valitseman Kultaisen räpylän superpesiksen parhaana ulkopelaajana. Juha Savela, teksti Jukka Lehojärvi, kuvat ja gra. Jälkimmäisestä tuli maakunnan urheiluun instituutio, joka on kestänyt yllättävän hyvin ajan hammasta. Nyt meillä on muutama alueorganisaatio, jotka hoitaa kaikki asiat itse. – Eiköhän mennä kahaville. – Aika paljon. Tietysti vaaditaan lahjakkuutta ja kunnianhimoakin. Jatkoa seuraa, kun liikuntaneuvos pääsee vauhtiin. Ja Kepli kiertää toreilla mittaamassa verenpaineita... Keski-Pohjanmaallakin oltiin hereillä. Ihan sama oli myös Myllylän kohdalla: hän tuli otolliseen paikkaan, jossa sai avukseen hyvät taustajoukot. Järjestöelämässä elämäntyönsä tehnyt Eero Korkeaniemi ei ymmärrä urheilujärjestöjen nykyistä toimintamallia. Tuoreena urheilun piirijohtajana Korkeaniemi pääsi onnittelemaan maakunnan ensimmäistä olympiavoittajaa, kun Pyhäjärven Pohdin Helena Takalo voitti Innsbruckissa 1976 naisten viisi kilometriä. Keski-Pohjanmaan sisällä erilaiset rajat on urheiluelämässä ylitetty helpommin kuin muilla elämänalueilla. Ei ollut sellaista, että häntä olisi käytetty esillä jossain... Kesäkuussa 1973 Korkeaniemi siirtyi Halsualta SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin palvelukseen. –?Minun ja monen muunkin mielestä maailman paras hiihtotapahtuma, Korkeaniemi kuittaa. – Se on ollut uhkana koko ajan. Eikä siinä vielä kaikki. Helsingissä oli 1952 olympialaiset ja Keski-Pohjanmaalla ensimmäinen hiihdon maakuntaviesti. Tiedonvälityskin toimi jo tuohon aikaan erittäin hyvin: oli kaksi miestä, moottoripyörä ja kenttäpuhelin. Puhetta urheilun puolesta Erilaiset raja-aidat ovat sadan vuoden aikana ylittyneet keskipohjalaisessa urheilussa. Takalon menestyksekäs ura kansainvälisellä huipulla päättyi Oslon MM-kisoihin 1982. –?Arsilla oli hyvät taustajoukot ja kova innostus. Maailman parhaasta hiihtotapahtumasta, Keski-Pohjanmaan maakuntaviestistä, tavallaan alkoi myös Eero Korkeaniemen ura urheilun järjestöelämässä.. Erityisesti silloin, kun puhe kääntyy Korkeaniemen leipälajiin: urheilun järjestökenttään, jossa Korkeaniemi teki elämäntyötään SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin johtajana vuosina 1973–93. Löytyykö urheilijalle tarpeeksi turvaverkkoja, jos elämä ei kannakaan. Kympiltäkin tuli hopeaa. Lahjakkuutta ja sitä toista vielä enemmän. Toivottavasti jatkossakaan lääninrajasta ei ruveta tekemään estettä. –?Katsantokantaa piti vähän ryhtyä miettimään. Pidettiin melkein dopingin kaltaisena, jos urheilija sai jostain maksun. Osattiinko Takalon menestystä hyödyntää. Meillä oli aikoinaan 14 lajijaostoa, jotka hoiti piirin alueella omat toimintansa ja piiritoimisto antoi järjestötoiminnallisen avun. Meni reilu kymmenen vuotta, kunnes samoilta kulmilta löytyi uusi kansainvälinen huippu. ikka 50 ” Eero Korkeaniemi harmittelee sitä, että lajiliittojen kiinnostus alueisiin on olematonta tänä päivänä. Korkeaniemi nauraa. Alkuun olin ehkä liiankin tasapuolinen joka suuntaan, etten suosi mitään lajia tai pitäjää. Perustelen sitä urheilun järjestötoiminnalla: tänä päivänä lajiliittojen kiinnostus alueisiin on melkein nolla. Toisaalta Myllylä oli niin kova itselleen, ettei hän niitä oikein hakenut tai hyväksynytkään. – Herranjumala sentään. Joku keksi, että kolmas sektori on hyvä kuntaelämässä hoitamaan niitä hommia. Tutuinta Korkeaniemelle on ollut urheilun järjestöelämä, jota hän edelleen katsoo urheilumiehen näkökulmasta. –?On hyvä, ettei sitä tiedä. Arsi oli hyvä tyyppi kuulantyöntäjäksi: roteva, muttei mikään jässikkä, suhteellisen nopeakin. –?Keskittämisajattelu jyllää. Juoksivatko Hannes Kolehmainen ja kumppanit Suomen maailmankartalle 1910–20-luvulla vai onko se jälkikäteen maalattua sinivalkoista kuvaa. –?Pesäpallo on pysynyt sydämen lajina. Myllylän ja Harjun kulta-ajat olivat poikkeuksellisia saavutuksia väestöpohjaltaan pieneltä maakunnalta. Edelliskesänä Sevillan MM-kisojen kuulafi naalissa ilman tulosta jäänyt Perhon Kirin Arsi Harju voitti olympiakultaa. Meni pari vuotta, tuli Sydneyn olympialaiset. Saatiin ihan reaaliajassa maalipaikalle tietoa viestin kulusta. Nyt on päinvastoin. Mutta palataan siihen tuonnempana. Loppukiihdytys on ohi. Sitä osoitettiin sormella ja puhuttiin ruskeista kirjekuorista. Hallintohommiin menee hukkaan aikaa, jonka voisi käyttää kentällä käytännön työhön. Mitä selittäviä tekijöitä löydät kaksikon menestyksen taustalta. Vanhaan hyvään aikaan liittojen puheenjohtajat, valmentajat ja toimihenkilöt kulkivat piireissä omien lajiensa joukossa. Halsualla syntynyt ja kasvanut Korkeaniemi toimi 1960-luvulla Halsuan Toivon sihteerinä, oli mukana kunnan lautakuntatoiminnassa ja eli mukana, kun Karvosten veljesten johdolla Toivo pelasi pesäpallon SM-sarjassa kaikkiaan neljä kautta. Viereinen koulu oli viestin keskuspaikka. –?Se oli varmasti näin. Jo varhain urheilulla oli myös yhteisöllistä merkitystä. Haapajärven Kiilojen Mika Myllylä aloitti arvokisamitaliensa keruun Lillehammerin olympialaisissa 1994. Joo, jotenkin homma pitäisi saada sille vanhalle mallille, että täällä hoidetaan perustyö.?Ennen esimerkiksi veikkausvoittovaroja myönnettiin kunnille korvamerkittyinä liikuntaan, nuorisotyöhön ja raittiustyöhön. Näin minä olen sen käsittänyt. Nyt niitä ei näy missään, eikä kukaan edes tiedä ketä he ovat. Siihen aikaan eli vielä amatööriurheilun ihanne, jolloin ammattilaisuus oli kuin häpeä, jota piiloteltiin. Miehet ajoivat moottoripyörillä hiihtäjien edellä, toinen kiipesi aika ajoin puhelinpylvääseen, soitti sieltä kassalle ja kertoi tilanteen. Kuten tunnettua Myllylän ura ja lopulta elämä päättyi traagisesti. Lahden MM-hiihtojen dopingkärystä alkoi kymmenen vuoden kujanjuoksu, joka päättyi hiihtäjälegendan menehtymiseen kesällä 2011. Vaikka tietoa oli Arsin kehittymisestä, olympiavoitto oli vielä astetta kovempi pommi kuin aikaisemmat keskipohjalaiset olympiavoitot. Miltä sitten keskipohjalaisen urheilun tulevaisuus näyttää, jos pitää kurkata vaikka 10–20 vuoden päähän. –?Kyllä Suomi juostiin maailmankartalle. Urheilulla oli todella suuri merkitys, vaikka se sinällään oli erilaista kuin nyt urheilulla käsitetään. Maakuntaviestistä tavallaan alkoi myös Korkeaniemen ura urheilun järjestöelämässä. Syy aktivoitumiseen on Hyvinkäällä ja nyt Joensuussa pelaava Iiro Kuosa, joka on Korkeaniemen lapsenlapsi. –?Siitä tuli ajanvietettä. Ensimmäisiä urheiluseuroja perustettiin, ensimmäiset maakunnan urheilijat kilpailivat olympialaisissa, urheilupiirin syntysanat ajoittuivat vuoteen 1913. Kyllä silloin jo oli kaikenlaista mahdollisuutta, mutta ihmisen pitää myös itse ottaa apu vastaan. K un liikuntaneuvos Eero Korkeaniemen kanssa käy läpi suomalaisen ja erityisesti keskipohjalaisen urheilun sataa vuotta, huomaa puhuvansa wanhan liiton urheilumiehen kanssa. Noviiseja kaikki olivat siinä suhteessa. Tuolloin ihmiset urheilivat myös ilman varsinaisia tulostavoitteita: urheilulla oli sivistyksellistä merkitystä. Tällä hetkellä tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä. Kyllä urheilujärjestöllä pitää joku muu tehtävä olla kuin käydä mittaamassa verenpaineita tai mennä kouluille pitämään välituntiliikuntaa. Vuonna 1954 Halsualla 14-vuotias Korkeaniemi nimittäin toimi viestin lähettinä. –?Vanhan äijän puhetta varmaan, mutta ei se näin toimi. kaupallisuus oli kotikutoista. Oli kyse sitten lääninrajasta tai kielirajasta. Viestiä hiihdettiin teitä pitkin. –?Saatiin kokea, ettei löydy. Himoittu olympiakulta tuli Myllylälle Naganon 30 kilometriltä 1998. Pitäisikö Keplin tulla mittaamaan nyt verenpaine. Paras esimerkki on tässäkin suhteessa maakuntaviesti. – Rajat on ylitetty hyvin, ei siinä ole ollut yhtään mitään. Vanhaan hyvään aikaan liittojen puheenjohtajat, valmentajat ja toimihenkilöt kulkivat piireissä omien lajiensa joukossa. Nyt niitä ei näy missään, eikä kukaan edes tiedä ketä he ovat., Korkeaniemi aloittaa. – Ei sillä tavalla kuin nykyään. Niin Myllylällä kuin Takalolla oli jo aikaisemmista isoista kisoista kovia saavutuksia. –?Aivan. Halsuahan silloin voitti, että oli sikälikin mahtava homma, Korkeaniemi nauraa. Pyöräytetään ensin aikaratasta sata vuotta taaksepäin aikaan, josta ollaan historiankirjoituksen varassa. Urheilusta tuli massojen ajanvietettä
LEA KIPPO-KOVASIN, Keplin puheenjohtaja. Kuka on mielestäsi kaikkien aikojen keskipohjalaisurheilija ja miksi. Hiihto on lajina tunteikas ja osa keskipohjalaista identiteettiä. Ensimmäinen olympiavoittaja: se on uraauurtava teko. Siitä hän ei koskaan toipunut. Loppusuoralla olivat Myllylä, Helena Takalo ja Arsi Harju. Myllylä oli taistelija, tinkimätön ja herkkä urheilija. Enpä ole juuri sympaattisempaa urheilijaa tavannut ja mikä asenne hänellä oli lajiin ja harjoitteluun. Kurikkalan erityisestä lahjakkuudesta kertoo se, että hän juoksi Lontoon olympiakisoissa maratonilla 1948 peräti 13:nneksi ja parhaillaan maraton taittui 2.34 pintaan. Valintani perusteena ovat Myllylän kiistattomat urheilusaavutukset urallaan, 15 arvokisamitalia olympiaja MM-tasolla. USA:n Adam Nelsonin ja John Godinan. Myllylä oli lisäksi periksiantamaton ja sisukas urheilija. Tasaista oli, mutta Mika menestyi parhaiten näissä kisoissa. Kuva Mikasta piirtyy itselleni suotreenien kuvista. Aivan yhtä hyvin paras voisi olla Mika Myllylä. MIKA MYLLYLÄ. ANNE POLSO, Vetelin Urheilijoiden puheenjohtaja HELENA TAKALO. PASI TUUKKANEN ” ” ”. Ramsaun MMhiihdoista 1999 Myllylä teki harvinaisen suorituksen voittaen komeasti kolme kultaa. Heillä oli myös paljon yhteistä: boheemeja urheilijoita ja tavallaan norjalaisten ”jahtaamia”. Hän kuului ns. Ilman pitkää ja rankkaa harjoittelua ei myöskään kepulikonsteista olisi ollut hyötyä. RISTO POUTTU Ensimmäinen olympiavoittaja: se on uraauurtava teko. Toivottavasti talvinen laji tarjoaa niitä myös tulevaisuudessa! 51 REIJO ALAKOSKI, Suomen Maastohiihto ry:n ex-puheenjohtaja. Olympiavoittaja ja MM-mitalisti sekä vuoden urheilija 2000. ANNE KÄNSÄKANGAS, ex-kiekonheittäjä. Myllylä sai dopingleiman norjalaisten johtaman FIS:n lääketieteellisen komitean ansiosta Lahdessa 2001. Helenan ja muidenkin keskipohjalaisten hiihtäjien saavutusten myötä olemme saaneet kokea upeita hetkiä. TIMO VIROLAINEN, KoNMKY:n valmentaja, valtion liikuntaneuvoston jäsen. PASI TUUKKANEN, Hermeksen urheilujohtaja. MIKA MYLLYLÄ. Menestynyt naishiihtäjä, maailmanmestari ja olympiavoittaja. Edellisestä suomalaisen kuulantyönnön olympiavoitosta oli kulunut 80 vuotta ja mitalista 64 vuotta, kun Perhon Kirin kasvatti peittosi Sydneyn kuulafi naalissa mm. EERO KORKEANIEMI Olympiavoittaja ja MM-mitalisti sekä vuoden urheilija 2000. Hänen omin sanoin: ”Urheilu on ollut minulle intohimo: se on antanut paljon, jos kohta ottanutkin paljon”. Myllylän jälkeen kaikkien aikojen kovimmat keskipohjalaisurheilijat ovat Helena Takalo ja Arsi Harju edellä mainitussa järjestyksessä. HELENA TAKALO. Osaltaan valintaani vaikuttaa myös kotiinpäinveto: terveisiä mummolle Perhoon! SEIJA MALKAMÄKI, ex-lentopalloilija MIKA MYLLYLÄ. Mielestäni Kurikkala oli vieläkin lahjakkaampi kestävyysurheilija kuin Myllylä, vaikka arvokisamitalien määrässä hän ei pärjännyt Myllylälle. Ja muutkin hänen saavutuksensa olivat mittavia. Kriteerini olivat kuinka hyvin urheilija on menestynyt olympialaisissa ja MM-kisoissa. Viiden arvokisakullan voittanut urheilija on ”kuningasten kuningas”. Mieliin on painunut kuva suolla juoksevasta, partaisesta, hikeä vuotavasta, määrätietoisesta ja hulluna treenavasta urheilijamiehestä. Haapajärven Kiilojen Mika Myllylä on kaikkien aikojen keskipohjalaisurheilija olympiakullallaan perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin matkalla Naganossa 1998 ja neljällä maailmanmestaruudella. EERO KORKEANIEMI, liikuntaneuvos. Mikan mitalisaalis ja koko ura on sellainen suoritus, jota kukaan muu ei ole saavuttanut eikä tule saavuttamaan. Suuri urheilija dopingkärystä ja loppuelämän heikoista hetkistä huolimatta. Juha Savela, teksti Jukka Lehojärvi ja Clas-Olav Slotte, kuvat Viiden arvokisakullan voittanut urheilija on ”kuningasten kuningas”. Hän teki varmasti mielettömästi töitä tulosten eteen, vaikka mukana olisi kuinka kiellettyjä konsteja. Kurikkala saavutti urallaan kuusi arvokisamitalia, vaikka hänen parhaat vuodet osuivat sotavuosiin. Kurikkala ja Myllylä olivat molemmat oman aikansa huippuja. JUSSI KURIKKALA. MIKA MYLLYLÄ. MIKA MYLLYLÄ. ”Poutun mannekiineihin” yhdessä Juha Kankkusen ja Tommi Mäkisen kanssa. MIKA MYLLYLÄ. Vastausta ei tarvitse kauan miettiä. Suurten saavustustensa lisäksi Mika Myllylä oli hieno esikuva monelle keskipohjalaiselle nuorelle urheilijalle. Kurikkalan kuudesta mitalista meni kolme, kun norjalaisten johdolla Cortinan 1941 MM-arvo vietiin jälkikäteen. Tulokset ja lukuisat arvokisamitalit puhuvat valinnan puolesta. RISTO LINTILÄ, emeritus urheilutoimittaja. ARSI HARJU. Vuoden urheilija Myllylä oli 1997 ja 1999. Myllylä saavutti urallaan yhteensä peräti kuusi olympiamitalia ja yhdeksän MM-mitalia. RISTO POUTTU, mm. Tuohon aikaan kaikki tukimuodot olivat paljon vaatimattomampia, joten hän ponnisti huipulle aika lailla omillaan. JAANA OJANIEMI, Haapajärven Pesä-Kiilojen puheenjohtaja. Iso vahinko, ettei ymmärretty ottaa miestä kunnolla hoivaan heti Lahden jälkeen. KPV:n ex-puheenjohtaja ja Keplin hallituksen ex-jäsen. Sain olla hänen ystävänsä myös viimeisinä vaikeina aikoina. MIKA MYLLYLÄ. Myllylän vaikutus koko hiihtourheilun nousulle oli myös iso. Opin tuntemaan Mikan 1990-luvun alkuvuosilta
52
–?Oopperassakin on tullut käytyä, Suomessa ja ulkomailla. 56 Asuinseutu piti konkreettisesti raivata Perhossa s. Tässä toki alueen elinkeinoelämällä on ollut merkittävä yliopistollista tutkimusta ja koulutusta tukeva rooli. Anu Komsi sanoo, että ihmisyyteen ja sivistykseen kuuluu terve uteliaisuus. Pulkkinen, syntyi Vetelissä, mutta perhe muutti jo varhain Kokkolaan. Lassi, os. Konsertoidessaan Komsi neuvottelee palkkionsa, ja se on siinä. –?Koulussa lähes kaikki oppiaineet olivat mieluisia, joten uravalinta ei ollut itsestäänselvyys. –?Hakalahdesta jäi erityisesti mieleen Anja Mehtälä ja matematiikan oppitunnit… Vieläkin muistan, että ”summasta ei saa supistaa”, nauraa Lassi. Aina keskipohjalainen Ulla Lassi: ”Osaaminen niin tieteessä kuin taiteessa on tärkeää pääomaa maakunnalle.” Minulla on edelleen vahva side Veteliin. –?Olen keskipohjalainen, vaikkakin olen asustellut jo viimeiset kaksikymmentä vuotta Oulun seudulla. Nuorempana olin siellä myös itsekin esiintymässä kuoron kanssa. Samalla hän on panostanut omaan taiteelliseen uraansa konsertoiden ahkerasti ympäri Eurooppaa. Tiina Ruotsala, teksti Jukka Lehojärvi, kuva Ulla Lassi muutti Keski-Pohjanmaalta jo lähes kolme vuosikymmentä sitten. Keskipohjalaiset pitää houkutella paikalle. Otetaan esimerkiksi nuori Santtu-Matias Rouvali (2. Taiteellinen vastuu ja taloudellinen epävarmuus eivät ole mieluisa yhdistelmä. Olimme ottaneet riskejä ja taistelleet rahoituksen kanssa. Ihmisyyteen kuuluu uteliaisuus Juha Kankaan viuluoppilaasta kasvoi maailmanluokan koloratuurisopraano, joka toi oopperan keskelle Kokkolaa Vaikka Oulun yliopiston alaista kemian professuuria Kokkolan yliopistokeskuksessa hoitava Ulla Lassi on asunut jo pari vuosikymmentä Pohjois-Pohjanmaalla, niin sydämeltään hän on aina keskipohjalainen. Döbeln kiersi laajasti Suomessa ja Ruotsissa, ja myös viime kesän Pohjantähteä on kosiskeltu ulkomaille. ” Keskipohjanmaapalkinnon saaja 2017 Keskipohjanmaapalkinnon saaja 2017 KP/CLAS-OLAV SLOTTE Uusia katutason liiketiloja vuokrattavana uudistuvan Hilmantorin laidalta Kalajoen hiekkasärkkien ytimestä. Kemia pääaineena ei ollut itsestäänselvyys, Lassi oli päässyt opiskelemaan myös kieliä. Ulla Lassi kertoo, että parhaimmat koulumuistot ovat ehdottomasti Isokylän koulusta. Keski-Pohjanmaata mainostetaan musiikin maakuntana, ja musiikki on tuttua Lassillekin. Hän on ideoinut ja organisoinut tasokasta oopperaa, jossa on myös laulanut. Keskipohjalaisyleisö empii, lähteekö se paikalle eikä mielellään osta lippua etukäteen. –?Lapsuudessa ja nuoruudessa harrastin paljon ja kaikenlaista. Musiikin lisäksi Lassi harrasti paljon liikuntaa, erityisesti suunnistusta. Sellainen on Kokkolan oopperakin, viikon aikana nähdään paljon muutakin kuin oopperaa. –?Koska olen itsekin harrastanut musiikkia, myöhemmin opiskeluaikoina soitin huilua puhallinorkesterissa ja opiskelin vapaata säestystä, niin toki musiikkitapahtumat eri muodoissa ovat tuttuja sekä esiintyjän että kuulijan roolissa. 54 Mari Isopahkala suunnittelee korusarjaa s. Veljeni kanssa ongimme, soutelimme, kävimme uimassa ja maatilalla riitti aina paljon mielekästä tekemistä ja ihmettelemistä, hän muistelee. Meyerbeerin L’étoile du Nord Pohjantähti taltioitiin Helsingin Musiikkitalossa marraskuussa. Sitten kun heidät saa esitykseen, niin ovat maailman ihanin yleisö. Samalla hän on kuitenkin halunnut olla armelias yleisölleen ja valita ohjelmistoon myös ”hittiteoksia”. Kokkolalla on oma ooppera ja taiteenlaji on tuttu Lassille. Tiina Ruotsala, teksti Clas-Olav Slotte, kuva Kun keskipohjalaiset saa esitykseen, niin he ovat maailman ihana yleisö. Harrbådan neidon libreton kirjoitti niin ikään kokkolalaislähtöinen kirjailija ja dramaturgi Jusa Peltoniemi. Miten keskipohjalaiset ovat ottaneet oopperan vastaan. kapellimestari Carmenissa 2010), jonka Anu Komsi bongasi Sibelius-Akatemian opiskelijakonsertista, tai Dalia Stasevska (kapellimestari oopperassa Ahti Karjalainen – elämä, Kekkonen ja teot 2012 ), joka on Kokkolan jälkeen tehnyt huikeaa uraa. Hän on tehnyt oopperaa, joka ei koskaan laskelmoi, vaan on aina onnistunut yllättämään yleisönsä. Miten Lassi katsoo synnyinmaakuntaansa nykyään. Nykyään hän on fi losofi an maisteri, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti ja tekniikan tohtori. Nykyään Kempeleessä asuva Lassi sanoo, että Keski-Pohjanmaalla on hänelle aina erityinen rooli. No, viime vuosina ennakkomyynti on parantunut. Molemmat vanhempani ovat Vetelistä, ja lapsuudessa vietimme paljon aikaa mummoloissa Perhonjoen rannalla. Halu tehdä ja kokeilla. Iloisesta naurustaan tunnettu Komsi myöntää, että aina ei ole naurattanut – välillä on tehnyt mieli heittää kokkolalaishanskat tiskiin, töitä riittää muutenkin. Anu Komsi on käyttänyt rohkeasti ohjaajia, joilla ei ole aikaisempaa kosketusta oopperaan. Toki en ole valintaani päivääkään katunut, niin mielenkiintoisessa työssä olen saanut olla. Äskettäin Kokkolan yliopistokeskus Chydenius sai merkittävän rahallisen tuen, kun Peter Forsströmin perheen omistuksessa oleva Forskor Invest Oy Ab teki 30?000 euron lahjoituksen. Myös Kaustisen festivaalit ovat tulleet tutuiksi ihan lapsuusvuosista alkaen. –?Se oli kuin iso koti, jossa kaikki oli lähellä. Vuosina 2014 ja 2015 kaupunki tuki meitä ja päätimme jatkaa, kiittelee Komsi silloista kaupunginjohtajaa. Musiikkitalossa ovat soineet Carmen ja Pohjantähti. –?Meillä on aina ollut mahtavat tiimit, olen saanut mukaan parasta mahdollista porukkaa, eikä sekään ole itsestäänselvyys. Forsström tiedetään myös kulttuurin tukijaksi. Kesäisin viikonloput kuluivatkin suunnistuskisoissa. Esko Ylinen korostaa työpaikan ilmapiiriä s. Samalla hän kiittää kaikkia niin oopperassa työskennelleitä kuin oopperaa tukeneita. On erityisen hienoa, että Keski-Pohjanmaalla on haettu alueellisia vahvuuksia, joihin on satsattu. Millaisia muistoja professorilla on Kokkolasta. –?Veteli on synnyinkuntani ja minulla on edelleen vahva side Veteliin, missä asustelee paljon lähisukulaisiani. Hyviä muistoja on myös myöhemmiltä kouluvuosilta. Silti yhteys Veteliin on ollut ja on edelleen kiinteä. . Se on olemassaolomme ehto, hän painottaa. Koulutie jatkui Hakalahden yläasteen kautta Yhteislyseon lukioon, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 90-luvun alussa. –?Taloustilanne painoi mieltä. Hallinnollinen Keski-Pohjanmaa on kutistunut huomattavasti siitä historiallisesta maakunnasta, jossa Ulla Lassi varttui ja josta maailmalle lähti. Komsi tunnustaa, että vuonna 2013 hän harkitsi tarkkaan puolisonsa Sakari Oramon kanssa oopperan jatkoa. ” HENKILÖT Anna Salomaasta kuullaan vielä s. Aikamoinen lista, oliko nuoruus jo pelkkää matematiikkaa. Lassilla on fysiikan, kemian ja matematiikan aineenopettajan pätevyys. Lisäksi Espoossa on esitetty Ahti Karjalainen – elämä, Kekkonen ja teot. Silti hän on edelleen keskipohjalainen. Viimeksi kävin siellä toissa vuonna parissa konsertissa. Kemia kuitenkin voitti. Vieläkin lämmöllä muistelen luokanvalvojaani Eero Fräntiä, joka antoi hienot eväät koulutielle. Kaapelitehtaalla kohautti Lulu ja nauratti Lepakko. Hän valmistui fi losofi an maisteriksi vuonna 1996. West Coast Kokkola Opera on Kokkolan käyntikortti matkatessaan muualle Suomeen ja naapurimaihin. Komsi muistuttaa, että Kokkola on tallennettu ”ikuisiksi ajoiksi” YLE Areenaan, kun viime kesän suursatsaus G. 64 . West Coast Kokkola Operan eli kotoisasti vain Kokkolan oopperan taiteellinen johtaja Anu Komsi on tehnyt koko oopperan ajan rinnan kahta työtä. Lauloin muun muassa kuorossa ja kävin soittotunneilla. Kokkolalaislähtöisistä ohjaajista mainittakoon Öjan laiturille Figaron häät ronskisti ohjannut Leea Klemola, joka ohjasi myös Kaapelitehtaalla nähdyn Lulun, Juho Kuosmanen, joka ohjasi Ykspihlajan toimitalolle Kurt Weillin Der Silberseen ja Aku-Petteri Pahkamäki, joka ohjasi oopperan juhlavuonna 2015 Harrbådan neidon (kantaesitys) sekä Sibeliuksen Neito tornissa. Länsipuistosta Ulla Lassi jatkoi Jyväskylän yliopistoon kemiaa opiskelemaan. Mutta palataanpa opintien alkuun. Meillä on myös aivan ihana kannatusyhdistys, jonka kahvitus on ihan legendaarinen, Komsi nauraa ja muistelee erityisellä lämmöllä muutama vuosi sitten edesmennyttä Satu Hanhikoskea. Ilman heitä Kokkolan ooppera ei olisi niin tasokas kuin se on. Kokkolan oopperassa on työskennellyt monia nuoria lahjakkuuksia, joita voisi nimittää oopperan löydöiksi. –?Koen, että pienelle maakunnalle osaaminen niin tieteessä kuin taiteessa on tärkeää pääomaa, josta tulee pitää kiinni. 58-59 Mattilan olohuoneessa politikoitiin s. Harrastuksiakin oli nuorella naisella runsaasti. Anu Komsi sai idean Kokkolan oopperaan Saksasta, missä vietettiin oopperafestivaaleja. Toiminnanjohtajana toiminut ja oopperan Anu Komsin kanssa perustanut Annika Mylläri aloitti Pietarsaaressa ja jätti oopperan. –?Markkinointi on todella raskasta. Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotaluksella oli ratkaiseva rooli siinä, että oopperafestivaali pysyi kaupungissa. Kokkolan oopperassa taiteellinen johtaja pitelee kaikkia mahdollisia lankoja käsissään ja tekee paljon sellaista työtä, josta ei laskuteta ja vaikka laskutettaisiin, niin eipä siitä silti maksettaisi. . Hiljalleen alueen tunnettavuus on kasvanut myös tieteen ja tutkimuksen saralla. . 60-61 Eipä tiennyt Juha Kangas viulunsoittoa nuorelle Anu Komsille opettaessaan, että oppilaasta kehkeytyisi maailmanluokan koloratuurisopraano, joka toisi synnyinkaupunkiinsa oopperan. Pitäisikö kaikki varat ja energia keskittää vain tietylle alueelle. Jatkossakin tulee huolehtia, että täällä tehtävä tutkimus täyttää kansainvälisestikin mitattuna laatukriteerit.
Lapsista neljä työskentelee HalpaHallissa . MYYNTIPISTEET: Ticketmaster, Neste Oulun Baari Maikkula, Neste Hiironen, Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, Musiikki-Kullas, Makuuni Torikatu, Sokos Herkku Kioski, Valkealinna. Usein haastattelussa koen, että tällä ihmisellä on terve asenne, Ylinen sanoo. Kauppaneuvoksella on hyvä ihmistuntemus, sillä hän aloitti kauppiaan uran vuonna 1965 kulkemalla kulkukauppiaana talosta taloon. Ilmapiiri on Ylisen mukaan ratkaisevan tärkeä. Päivärutiineihin kuuluu olla Halpa-Hallin pääkonttorilla arkisin kello 8:sta lähtien. Työntekijöitä on 1 500 ja myymälöitä 38. Suomen Leijonan 1. Kotka-patsas on lahja Johannes-pojalta. Maanantaisin viikko alkaa jo kello 7.30, jolloin hän pyytää alkavalle viikolle siunausta muutaman muun uskossa olevan työntekijän kanssa. Toisaalta yrityksestä on hyvän työkokemuksen kautta edetty kaupan alan menestyksellisiin tehtäviin, niin kuin myös jotkut hengellisen työn pariin, hän sanoo. Ovilla turvatarkastus. –?Luonteenpiirteet ja asenne merkitsevät paljon. –?Yrittäminen ei lopu siihen, kun laittaa oven kiinni. Ylisen mielestä työntekijöistä huomaa, että he aloittavat työviikon levosta käsin. Halpa-Hallin nykyinen arvopohja muodostui vuonna 1977. –?Ihminen tarvitsee kiitosta ja tunnustusta tekemisistään, Ylinen sanoo. Työntekijä saa työstään ahaa-elämyksen, että hän tuntee itsensä tarpeelliseksi. 1. 2001 . Nykyään hän näkee omaksi tehtäväkseen toimia kannustajana ja sparraajana. –?Sunnuntaista on Halpa-Hallissa pidetty kiinni eikä siitä tulla luopumaan. Lounas HH-Caféssa ja kauppaneuvos menee kotiin vaimon luo. Hallituksen puheenjohtajuuden Esko Ylinen jätti itselleen. 3.12.1947 Alahärmässä . perhe: vaimo ja viisi lasta, joista tuli vuonna 2010 yhtiön pääomistajia. Kokkolan Halpa-Halli Oy:n liikevaihto on 295 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 Ylinen luovutti suurimman osan yhtiöstä lapsilleen, joista Janne Ylinen on Kokkolan Halpa-Hallin toimitusjohtaja. –?Kun tulin uskoon, pidin esimiehille palaverin, että nyt muuttuu johtamistyyli. . ESKO YLINEN . Yritän etukäteen luotsata, koska minulla on pitkä kokemus kaupanteosta. Ruuhkavuodet sattuivat 1970-luvun loppuun, jolloin uusia myymälöitä ”syntyi kuin sieniä sateella” sekä 1990-luvulle, jolloin Esko Ylinen osti veljeltään Vaasan ketjun. Minulla parhaat ajatukset syntyvät yöllä. KESTÄÄKÖ LUKKO PIKKUPETOJEN RYNNISTYKSEN. rivi 22€, puupenkit kulmat/päädyt 19€, seisomapaikat (aik.) 11€, seisomapaikat (lapset 7-16 v., opiskelijat, eläkeläiset) ja pyörätuolipaikat 8€. Sunnuntaisin kauppa on kiinni. TULEVAT KOTIOTTELUT Ti 19.12.2017 18:30 Kärpät JYP To 28.12.2017 18:30 Kärpät Tappara La 6.1.2018 17:00 Kärpät TPS La 13.1.2018 17:00 Kärpät HPK Ti 16.1.2018 18:30 Kärpät Ilves La 20.1.2018 17:00 Kärpät Pelicans Ti 30.1.2018 18:30 Kärpät HPK To 1.2.2018 18:30 Kärpät Ässät Ti 6.2.2018 18:30 Kärpät Sport Pe 9.2.2018 18:30 Kärpät Jukurit La 17.2.2018 17:00 Kärpät SaiPa Ti 27.2.2018 18:30 Kärpät KooKoo La 3.3.2018 17:00 Kärpät HIFK La 10.3.2018 17:00 Kärpät KalPa. Ylinen myöntää, että hänelle on ollut kova paikka, kun juhlapyhistä on luovuttu. Päivi Savela, teksti Jukka Lehojärvi, kuva Kauppaneuvos Esko Ylinen on säilyttänyt lasivitriinissä rahastajan laukun, johon hän laittoi Uudenkaarlepyyn torilla tienaamansa rahat. –?Olisi ollut edesvastuutonta, jos olisin kerralla jättänyt vastuun lapsista, henkilökunnasta ja yrityksestä. Yritys sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon vuonna 2011 Esko Ylinen, sparraaja ja kannustaja Halpa-Halli -ketjun kauppaneuvos on mukana niin Kiinan matkoilla kuin työhaastatteluissa Parhaat onnittelut 47-VUOTIAALTA KÄYTTÖAUTOLTA 100 -VUOTIAILLE SANKAREILLE! KAYTTOAUTO.FI KOKKOLA | ALAVUS | JYVÄSKYLÄ KAUHAJOKI | NÄRPIÖ | PORI RAUMA | SEINÄJOKI TAMPERE | VAASA LAUANTAINA 9.12. s. Kokkolan kaupungin kultainen ansiomitali v. Ylinen antoi alaisille vastuuta ja päätti uskoa ja luottaa heidän tekemiseensä. Tämän merkitys korostuu joulukaupan aikana, jolloin kaupoissa on kiire. –?Halpa-Halli on ollut monelle kasvun paikka. –?Koetan sanoa myös epäkohdista ja esitän, miten ne saataisiin kuntoon. Halpa-Hallin ideana on myydä hyvälaatuista tavaraa, jonka hinta on kohdillaan. Perheyrityksen menestyminen johtuu omistautumisesta yrittämiselle. Hän lukee työhakemukset läpi ja tekee merkintöjä ennen haastattelua. Työpaikalla Ylinen keskustelee kasvokkain ostajien, ostopäälliköiden ja toimitusjohtajan kanssa. 54 Kun Halpa-Halliin haastatellaan uutta työntekijää, yksi haastattelijoista saattaa olla kauppaneuvos Esko Ylinen, Kokkolan Halpa-Hallin perustaja. Heitä oli 80. 2008 . Kenenkään innostusta ei tyrehdytetä, jos he toimivat talon toiminta-ajatuksen mukaisesti. kuuluu Baptistiseurakuntaan . ei juhli syntymäpäivää vaan on matkoilla . Kuuden myymälän ja ison keskusvaraston ostaminen oli suuri projekti. luokan ritarimerkki v. KLO 17.00 VS OULUN ENERGIA AREENALLA LIPUT ILMAN JONOJA: WWW.TICKETMASTER.FI LIPUT: Areenaistuimet 26€, puupenkit pitkät sivut/areenist. –?Kahden talon paine tuli samalle porukalle. Haastattelussa hän lähtee hieman syvempää eli kyselee, onko työnhakijalla siskoja ja veljiä, mitä työtä vanhemmat tekevät. kauppaneuvos v. –?Jo kulkukauppiaana huomasin, että asiakasta on helpompi käsitellä, kun hän saa hyvää tuotetta halvalla. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset toimituskulut. Annetaan sunnuntai työntekijöille ja annetaan heidän olla oman perheen kanssa kotona. Halpa-Halli on työnantaja, jonka palveluksessa tehdään pitkiä, jopa neljäkymmentä vuotta kestäneitä työuria. –?Me käsittelemme ihmisiä ihmisinä. Kiitokseksi vein myyntipäälliköt ja esimiehet perheineen lomamatkalle Israeliin. Iltapäivällä hän tulee uudestaan käymään toimistossa. –?Uskoon tulo on varjellut minua vääristä ratkaisuista ja antanut viisautta, Ylinen sanoo. Kokkolan Halpa-Halli Oy:n hallituksen puheenjohtaja . Halpa-Halli tunnetaan kauppana, joka ei myy tiettyjä tuotteita kuten alkoholia tai tupakkaa. perusti Halpa-Halli-ketjun vuonna 1969 . Vaikka nuorempi sukupolvi on nyt vastuussa, Ylinen on mukana esimerkiksi myymäläpäälliköiden palavereissa sekä kahdesti vuodessa Kiinaan tehtävillä messumatkoilla. Tähän asiakkaat ovat ruvenneet luottamaan. 1998 . On helpompi toimia, kun on monta tekijää
Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä ja kiitämme tähänastisesta vahvasta yhteistyöstä. www.kalajoki.. Se jatkukoon myös seuraavat 100 vuotta. Kalajoella on hienoja tontteja ja asuntoja niin keskustassa kuin meren läheisyydessä. Sadan vuoden ajan myös Keskipohjanmaa-lehti on kertonut lukijoilleen yli jokilaaksojen, mitä keskipohjalaisten ihmisten elämässä tapahtuu. Kalajoelta ei tarvitse lähteä edes merta edemmäs lomalle, kun on oma ranta ja reilusti palveluja ihan lähellä.. Kalajoki tarjoaa kaikenikäisille asukkailleen kokemuksen elämänmittaisesta viiden tähden lomasta – ihan omassa kotikaupungissa. 55 Onnea Suomi ja Keskipohjanmaa! Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Lehden sivuilla myös tieto Kalajoen kaupungin vetovoimasta, palveluista, elämästä ja elinkeinomahdollisuuksista on kiirinyt keskipohjalaisten aamukahvipöytiin. Keskipohjanmaa on luontevasti mukana kalajokisten viiden tähden elämässä. Harrastaakin voi melkein mitä vain, kulttuurista kuntosaliin, parkourista patikointiin
Pia Räihälä, teksti ja kuva Mari Isopahkalan tytär Ansa kasvaa nyt samoissa maisemissa kuin äitinsä lapsena. Alkuvuodesta Innojok lanseerasi kaksi Isopahkalan suunnittelemaa valaisinta. Taiteen maisteri, freelancemuotoilija . 56 Viisi vuotta sitten muotoilija Mari Isopahkalaa haastateltiin Keskipohjanmaan 95-vuotisjuhlalehteen. Asuisin Suomessa ja matkustelisin aika paljon. Helsingin avoin ja tasa-arvoinen ilmapiiri oli Isopahkalalle mieleen. –?Nuorisoa on hauska katsoa, kun he ovat ihan vimpan päälle trendeissä. Hän uskoo, että muotoilua voi tehdä mistä käsin vain. Isopahkala tosin miettii, mahtaako hänestä itsestään nyt paistaa maalaisuus Helsingin-vierailuilla. –?Teimme tosi nopean päätöksen. Lapponia Jewelryn kansainvälisen muotoilukilpailun voittaja 2010 . –?En ole matkustellut kamalasti, koska olen ollut viimeiset kolme vuotta kiinni lapsissa. –?Isossa kaupungissa käy helposti niin, että olet koko ajan jossain kissanristiäisissä. –?Urho on viihtynyt ihan hulluna! Traktorit ovat ihan parhaita, äiti nauraa. Mistään ei ole takeita, mutta se ei Isopahkalaa huoleta. –?Kun täältä lähtee Helsinkiin, niin siinä menee monta päivää. Nykyään varmaan kysyisin myös hänen mielipidettään. Jos tulen sillä asenteella, että kaikki juoruilevat ja kyttäävät, niin sitten he varmaan tekevät niin. Kalajoella ei myöskään enää käydä vain kääntymässä. Ratkaisu tuli yllätyksenä kaikille, myös asianosaisille itselleen. Tunnetuimpia töitä Lapponian korusarjat Winter Pearl ja Suma sekä Marimekon Konkkaronkka-aterinsarja Muotoilija muutti maalle Lapset saivat Mari Isopahkalan palaamaan kotimaisemiinsa Kalajoelle Kuravaippaa on vaihdettu kaikenmaailman palaveripöydillä. Olen ottanut semmoisen asenteen, etten välitä: jos jotakuta haittaa, että minun pitää välillä imettää vauvaa, niin se on hänen ongelmansa. Lapponian muotoilukilpailun voittaneen korunsa Isopahkala suunnitteli juuri ennen kuin hän tapasi Mika Paasosen, mutta korua ei ollut silloin vielä julkistettu. Äitiysloman vuoksi apuraha on saanut odottaa, mutta: –?Aion aloitella sen käyttämistä Kalajoella. Vieressä sijaitseva enon navetta on pikkupojan onnela. Välillä kävisin Kalajoella morjenstamassa sukulaisia.” Viidessä vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon – kuten kaksi lasta. Jos ei toimi, niin sitten mietitään. Ja on löytynytkin, sillä Isopahkala on suunnitellut ovimalleja Topi-Keittiöille. Viisi vuotta sitten Mari Isopahkala olisi ennemmin nähnyt itsensä muuttamassa jonnekin Eurooppaan kuin Kalajoelle. Asuminen sivummalla antaa myös rauhaa työntekoon. Tänä vuonna hän on myös pitänyt Sami Ruotsalaisen kanssa Helsingissä keramiikkaja lasinäyttelyn sekä suunnitellut sormuksia Kansallismuseon mallistoon. Haluan kyllä tehdä samoja asioita edelleen, mutta perheen myötä täytyy jäntevöittää tekemistä niin, etten sinkoile joka paikkaan, Isopahkala päivittää nyt elämäntilannettaan. Mutta pitää ruveta harrastamaan Skype-kokouksia, sehän on normaalia nykyään. Äitiyslomien keskelläkin Mari Isopahkala on tehnyt muotoilijan töitä. Olen innostunut koruista ihan hirveästi, kun olen nähnyt myös hänen työtään. –?Kuravaippaa on vaihdettu kaikenmaailman palaveripöydillä. –?Mitä vähemmän minulla on aikaa, sitä laatutietoisempi olen. Sillä tavalla kaupungissa toimitaan. Paluumuuttaja onkin kokenut vain positiivisia yllätyksiä. 1978 Kalajoella . –?Mutta päätin, etten aseta ennakkoluuloja. Kansallismuseo Collectionia varten Isopahkala suunnitteli sormuksesta entistä toimivammat mallit, joiden metalliosat valmisti hänen miehensä. ” 70-vuotias Kaustisen Evankelinen Opisto kiittää 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä yhteistyöstä ja toivottaa onnea! www.kaustisenopisto.fi KOULUNKÄY N O JAK I N IN HJAA S LASTE J A SI NOH AAJ K P R ONAL TR IK I E S AINER S HI ROJA SI E K N JÄSE KORJAAJAKSI K K KANSANMUUS I O SI LÄMPIMÄT ONNITTELUT 100-VUOTIAALLE KESKIPOHJANMAALEHDELLE! Kiitos sujuvasta yhteistyöstä. Vuoden nuori muotoilija 2013 . Vuoden suunnittelija -tunnustus sekä raadilta että yleisöltä Muotogaalassa 2011 . Poronkarvaa ja hopeaa yhdistävät sormukset perustuvat Isopahkalan opiskeluaikaiseen työhön, jonka perään muoti-ihmiset soittelevat vieläkin ulkomailta. Polttelisi ihan hirveästi! Lapsiperheen arki on Isopahkalan mielestä hyväksi luovalle työlle. –?Kun tulin tänne, niin tikkasin neuvolan käytävällä hirveää vauhtia eteenpäin enkä antanut puheenvuoroa kenellekään. Täällä on lapsille enemmän tilaa olla ja mennä, ja sitten sattui olemaan tällainen koti täällä viritteillä, Isopahkala kertoo viitaten sukulaisten taloon, jota on hissukseen remontoitu. Isopahkala, hänen kultaseppäpuolisonsa Mika Paasonen sekä 3-vuotias Urho ja alle vuoden ikäinen Ansa muuttivat elokuussa Helsingistä Marin lapsuusmaisemiin Kalajoen Etelänkylälle. Muutenkin hän on olevunut maalaiselämään. Hän naurahtaa olleensa tuolloin hyvin omistushaluinen korun suhteen. –?En tiedä, miten tämä toimii, mutta olen aika levollinen. Kalajoen sijainti on kuitenkin haasteellinen. Täällä hoitajat ja opettajat ovat tuttuja, joten heitä kohtaan on ihan erilainen luottamus. Ja minulla on luotto omaan tekemiseeni, kun saan palautetta niin läheltä. –?Vanhat kassatädit moikkailevat etunimellä ja kysyvät, että pannaanko jogurtit pussiin, Mari. MARI ISOPAHKALA . Haastattelun päätteeksi hän visioi tulevaisuuttaan näin: ”Varmaan viiden vuoden päästäkin haluaisin tehdä ihan samoja asioita samalla tavalla kuin nyt. Kotona Etelänkylällä kun tulee oltua ”rönttä-jooseppi”. Isopahkala sai tänä vuonna Suomen Kulttuurirahastolta 12?000 euron apurahan korusarjan suunnittelemiseen. Ja kuinka mahdollinen Helsingissä olisi 300 neliön asunto. –?Ojala-Forsin Riitta antoi minulle mahdollisuuden, kun en ollut vielä mitään enkä kukaan, hän kiittää. Se on ihanaa! Paikkakunta on myös muuttunut 20 vuodessa avoimemmaksi. –?Jos tuon lentokentän saisi pyörimään, niin se helpottaisi. –?Mutta sitä haluaa lapsilleen parasta. s. Yhteistyökumppaneita voi löytyä myös lähempää. –?En halunnut kenenkään sanovan, etten olisi osannut tehdä sitä ilman Mikaa. On ihan hyvä vähän rauhoittua. Hitsin junakin menee Ylivieskaan, hän harmittelee. Vuoden pohjoismainen muotoilija 2012 . Hän tunnustaakin, että Kalajoelle muuttaminen pelotti. Mieluummin haluan, että minut muistetaan yhdestä tosi hyvästä työstä kuin hirveästä määrästä sellaista, millä ei tee mitään. Reisjärven kristillinen opisto Paikalliset tapahtumat tarvitsevat näkyvyyttä ja hyvän myyntikanavan! 100 vuotiasta yhteistyökumppania onnitellen. Nyt perhe vielä haeskelee rutiinejaan uudessa kodissa. Ei enää erota, onko joku maalainen vai kaupunkilainen. Esikoiselle muutto on ollut mieleen. Helsinki ei ole ehkä paras pikkulasten kasvatuspaikka
040 488 2863 Teerijärvi Puh. 040 804 2300 Kruunupyy Puh. 040 804 2300 Toholampi Puh. 040 488 2867 Nyt palvelua myös itsemaksaville yksityisasiakkaille, kysy lisää palvelupisteistämme: Tuotamme työyhteisöjen tukena alueellista elinvoimaa Työplus onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! MAINOS Alavieska – Nivala – Sievi – Ylivieska Kallio palvelee kaikissa elämänvaiheissa E lli Nurmella on ikää 101 vuotta, ja paljon tarinoita kerrottavanaan. Tunnet meidät MTV:n uutisista. Kallio tarjoaa nämä palvelut kuntiensa asukkaille kaikissa elämänvaiheissa – vauvasta vaariin. Tuotantoihimme kuuluvat myös muut ajankohtaisiin asioihin pureutuvat erikoisohjelmat kuten Uutisekstraja Urheiluekstra -lähetykset, Peter uutisvirrassa ja Rikospaikka. Mediahub toimii MTV:n uutis-, asiaja urheiluohjelmien päätuottajana. Sipilä on yksi tehostetun palveluasumisen yksiköistä, joita peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla on kaikissa alueensa kunnissa. Mediahub on journalismi n, tapahtumiin ja sisällöntuotantoon erikoistunut yhtiö. Myös Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena on osa toimintaamme. Ikääntyneiden palvelut ovat osa Kallion laajaa hyvinvointija terveyspalvelujen valikoimaa. Parhaillaan Kallio vahvistaa palveluasumisen tarjontaansa rakentamalla uusia palvelutaloja Nivalaan, Sieviin ja Ylivieskaan. Tuomme kotikatsomoihin joka ilta Seitsemän ja Kymmenen uutiset sekä Sport Uutiset ja Päivän sään. Tehostettu palveluasuminen on ikääntyneelle oikea vaihtoehto siinä vaiheessa, kun apua tarvitaan ympäri vuorokauden. Kallion palveluneuvonta auttaa oikean avun löytämisessä. Sipilän palvelukeskuksessa asuva Elli Nurmi vaihtamassa päivän kuulumisia sairaanhoitaja Mervi Someron kanssa.. 040 488 2880 Tunkkari Puh. www.tyoplus.fi Kokkola Mariankatu 26 67200 KOKKOLA Puh. 06 828 7360 Faksi 06 835 2984 Port Tower Puh. 040 488 2880 Uusikaarlepyy Puh. 040 804 5300 Kannus Puh. Mediahub Helsinki Uutisia, sisältöjä, tv-ohjelmia, videotuotantoja, tapahtumia ja esiintymisvalmennusta. 57 Enemmän kuin media. Me autamme sinua luomaan oman tarinasi. Sipilän palvelukeskuksen päivähuoneessa vierähtää helposti tovi, ja välillä voi omaksi ja muiden iloksi pistää vaikka lauluksi. www.kalliopp.fi Turvallinen ja kotoisa ilmapiiri on tärkeää tehostetussa palveluasumisessa. Myös kotona asumiseen on tarjolla monenlaisia palveluja kotihoidosta päivätoimintaan ja erilaisiin tukipalveluihin. Jalat nousevat yhä kevyesti rollaattorille, kun on aika oikaista niitä istuskelun lomassa. Sen lisäksi vastaamme MTV.fi:n uutis-, urheilu-, viihdeja lifestylesisällöistä sekä tuotamme uutisia noin miljoonalle viikottaiselle radiokuuntelijalle. 040 488 2870 Pietarsaari Puh
Tuolloin tiettömässä erämaassa sijaitsi lähinnä kourallinen valtion palveluksessa olleiden metsänvartijoiden asumuksia, kuten Haasiosalmen ja Polvilammin tilat. Varsinkaan alkuvuosina muuta ei ollut myytäväksi, päin vastoin kaikki oli ostettava ihmisille ja eläimille”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. Jokainen perhe osti itselleen erämaata keskimäärin 200 hehtaaria, josta valtion kanssa tehty sopimus velvoitti muokkaamaan kymmenkunta hehtaaria pelloiksi 10–15 vuodessa. Niin hän sitten vain sanoi, että MÖ6 on meidän.” ”Isäntä lähti sitten eräänä kylmänä talvipäivänä Perhoon ja sinne tuli Kokkolasta asutustoiminnan johtaja. Jälkeenpäin ajatellen valtion päätös asuttaa Mökälä nimenomaan pienviljelystiloin oli äärimmäisen haasteellinen toteuttaa. Vakavasti pariskunta perheineen mietti muuttoa Tastulasta myös Kokkolaan. Kättelyt ja halaukset kiteyttävät siteen, joka juontaa lapsuuden yhteisistä kokemuksista ja muistoista. Maksuja valtio kevensi pienillä perustamisja raivauspalkkioilla. 7-22, la 7.30-21.30, su 9.30-22 Neste Kaustinen onnittelee: Kotimaisin voimin Suomi 100 eteenpäin. ”Kun oli sen sota-ajan kurjuuden nähnyt, niin sitä ajatteli, että kun saa omaa maata ja asunnon, niin sen ilomielin otti vastaan. neurofysiologi Sampsa Sipilä ENMG-tutkimukset Neurologi Kirsi Juvila Ortopedi Juho Venetpalo Silmälääkäri Tiina Simunaniemi silmäsairauksien diagnosointi ja hoito, toimenpiteet, ei silmälasien määritystä Ajanvaraukset 010 414 00* tai mehilainen.. Alue oli liian soista, hallanarkaa ja routaista, minkä vuoksi sato paleltui herkästi. Niin Saariketut kuin Peltoniemetkin olivat avioituneet sotaaikana. Kyllä maatalousneuvontaa sai, viljelyssuunnitelma tehtiin asutusneuvojan kanssa.” Ilmaiseksi mikään ei tullut eikä tavoitteisiin ylletty ilman erityisen kovaa raatamista. Perheen kasvaessa kasvoi myös oman tilan ja vapauden kaipuu, samoin huoli toimeentulosta. ”Peltoa tehtiin 7,4 hehtaaria. ”Kuorma-auton lavalle lastattiin lehmä, heiniä, huonekalut ja kaikki tavarat mitä oli ja isäntä ja pojat ja vielä kaksi muuta ihmistä. Vuonna 1945 maassamme säädettiin maanhankintalaki, jolla lohkottiin valtion maille yli 100?000 asutustilaa rintamamiesten, kaatuneiden omaisten sekä evakkojen tarpeisiin. –?Olin muutaman vuoden ikäinen, kun kävelimme tänne, Esa Saarikettu muistelee. Se koostui valtion lainoista, ja sille määriteltiin pitkiä, jopa 30 vuoden maksuaikoja. Esimerkiksi Peltoniemet saivat lunastettua tilan itselleen vuoden 1961 lopussa. Samaa reittiä kuljettiin aluksi ruokaja rakennustarvikeostoksilla ja muilla asioilla Salamajärvelle. Neste Kaustinen Hilkka ja Veli-Pekka Havela Teerijärventie 1, puh. Paikka osoittautui kuitenkin liian alavaksi, tulva-alttiiksi. Isäntä soitti asukkaanottolautakuntaan ja sieltä vastattiin, mitä tiloja vielä on nimeämättä. Kokkolalainen kuski sekä vänkärin paikalla istuva kaustislainen Esa Saarikettu astuvat ulos. Lopulta valtio vapautti maksuvelvollisuudesta raivaajat, jotka yhä asuivat tilojaan. Asuntopula seudulla osoittautui kuitenkin vieläkin pahemmaksi kuin Keski-Pohjanmaalla. Talkooavuksi tulivat Rauha-puolison veljet Vetelistä. Nevalassa toimeen tarttui Heimo-isäntä. Sieltä nelihenkinen lapsiperhe vähine muine kantamuksineen käveli vielä lähes kymmenen kilometriä vetisiä ja kivisiä polkuja sekä pitkoksia pitkin Mökälään. Kauppahinta oli tuohon aikaan huokea. Paikkakunnan valinnassa ei juuri ollut valinnan varaa, koska lähempää ei ollut tiloja saatavissa. Myöhemmin valtio ryhtyi tekemään tietä Kinnulasta Mökälän kautta Salamajärvelle. Kinnulassa asuvat siskokset ovat saapuneet Mökälään vastakkaisesta suunnasta kuin Perhon kirkonkylän kautta ajaneet Saariketun veljekset. Valtion omistama maa sijoittui 30 kilometrin päähän Perhon kirkonkylältä. Saariketut yrittivät ratkaista asioita muuttamalla ensin Harjavaltaan, missä Heimo työskenteli hetken kaivoksella. ”Meillä olis ollut talonmiehen paikka Kokkolassa, mutta siihen aikaan ei vielä muutettu kaupunkeihin, niin meidänkin lähtö jäi, kun sukulaiset peljätti, että siellä kuolette nälkään”, Eedit Peltoniemi on merkinnyt muistiin. Minä menin nuorimman kanssa auton koppiin. 1940-luvun puolivälissä Mökälä oli pelkkää metsää ja suota. (06) 860 7711 Ark. Kuski meinas välillä hermostua, kun auto painui yhden nevan kohdalla pohjaa myöten”, Inkeri Pekkarinen lukee ääneen. Vapautta ja äärimmäisiä velvoitteita Nevala ja Peltoniemi olivat Mökälän asutustiloja, joilla sodanjälkeinen arki raivattiin perholaiseen erämaahan Onnittelemme nuorekasta 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! Kokkolan seurakuntayhtymä Kokkolan suomalainen seurakunta Karleby svenska församling Kaustisen ja Ullavan seurakunta Kälviän seurakunta Lohtajan seurakunta TERVETULOA KOKKOLAN MEHILÄISEEN! Meillä sinua palvelevat seuraavat erikoislääkärit: Gastroenterologi Ilkka Vihriälä mahasuolikanavan tähystystutkimukset Gynekologi Peeter Peil Ihotautilääkäri Minna Mörtenhumer Kliin. Ensimmäisenä Mökälän tilalliset raivasivat pokasaha, justeeri ja kirves apunaan kotipihan puuston ja rakensivat sen perälle niin sanotun pikkutuvan, asuntosaunan. Pienen pojan mieleen matka on jäänyt, niin Esan kuin Heikinkin. Siksi talo rakennettiin etäämmälle järvestä. Tällä kertaa suru ei erityisesti sävytä tilannetta toisin kuin lähes kymmenen vuotta sitten. Saariketun perheeseen syntyi Heikki vuonna 1945, Esa vuotta myöhemmin. 58 L okakuinen päivä on syksyisimmillään, kun Heikki Saarikettu pysäköi autonsa Nevalan talon pihalle Perhon Mökälässä. Esa Saarikettu kuuntelee tarHeikki ja Esa Saarikettu muistelevat, että heidän Heimo-isänsä on juonut ensimmäiset kahvinsa Perhon Mökälässä kivellä, joka näkyy Nevalan kamarin ikkunasta. Edellisen kerran nelikko tapasi toisensa loppusyksystä 2008 veljesten äidin Rauha Saariketun hautajaisissa Perhossa. Kun rauha vihdoin koitti, molemmat pariskunnat ryhtyivät perustamaan perhettä Kaustisella. Kinnulan kautta oli tiepohja tehty, mutta vaivoin pääsi perille. Myös lykkäyksiä myönnettiin, samoin huojennuksia muun muassa lapsilukuperusteisesti eli sodanjälkeisin väestöpoliittisin syin. *0,08 €/puh + kiinteästä verkosta tai matkapuhelimesta 0,17 €/min Kokkola, Rantakatu 2 B 3.krs | mehilainen.. Loppu jätettiin raivaamatta, kun herrat kävivät tarkistamassa ja antoivat lausunnon, että alue on vahvasti rahkasammaleen peittämää ja reuna-alueet matalasti kivikkoiseen maaperään soistuneita, joiden pelloksi raivaamista on pidettävä taloudellisesti kannattamattomana”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. He valitsivat asutustilallisen ammatin, kuten Eedit Peltoniemi kiteyttää muistiinpanoissaan. Tilan valinta tapahtui aivan summassa. Perhon kirkolta mentiin kuorma-autolla Salamajärvelle asti, matkaa sinne oli 20 kilometriä ja sieltä vielä 9–10 kilometriä suksilla Mökälään. Koska Kinnulan osuus valmistui ensin, asiointi sinne suuntaan lisääntyi. Lopulta niin Saariketut kuin Peltoniemetkin arvioivat parhaaksi ratkaisuksi muuttaa Perhon Mökälään. Kokoontumispaikkana oli vanha Pajukon talo. Nevat, jotka ojitettiin lapioimalla ja muokattiin pelloiksi auroilla, eivät koskaan tuottaneet viljaa eivätkä oikein heinääkään, joten edellytykset pienviljelykseen ja karjanhoitoon perustuvalle omavaraistaloudelle olivat olemattomia. Heidän osansa oli luoda puitteet arjelle niin sanotulla kylmällä tilalla, jolta oli raivattava ensin puusto ennen kuin päästiin rakentamaan taloa ja tekemään peltoja. Siellä annettiin lähempiä neuvoja ja missäpäin paikka sijaitsee, paperille pyykkien numerot, joiden perusteella voi etsiä omaa tilaansa.” ”Kyllä siellä tuli mieleen, että täällä voi tulla vaikka karhuja vastaan, kun synkkää korpea hiihteli ristiin rastiin”, muistiinmerkitsijä jatkaa. Myös hyötypuutarhojen hoito oli työlästä: multakin peittämään kivistä maaperää oli haettava kilometrien päästä. Kun pieni rakennus oli valmis, koko perhe asutti sen. Mökälästä valtio myi tiloja etenkin muille kuin perholaisille rintamamiehille perheineen: kaustislaisten lisäksi myös veteliläisille, lestijärveläisille ja ullavalaisille. Peltoniemien esikoinen Reijo syntyi 1944, Raimo 1946 ja Marjatta 1947. Heimo Saarikettu tutki alueen maastokarttoja kahvilassa Vetelissä ja kaavaili elämää Nielujärven rannassa. Myös Armas Peltoniemi kulki laajasti töiden perässä ja asui erilaisissa vuokrahuoneissa. Rauha ja Heimo Saarikettu (1924–2008 ja 1922–2013) olivat ensimmäisiä ja myös viimeisiä alkuperäisiä Mökälän asutustilallisia. Jalkapatikassa Mökälään on raahattu tiilistä lähtien. Keskellä soratietä kaksikko kohtaa pitkästä aikaa kaksi lapsuudentoveriaan, Marjatta Tillgrenin ja Inkeri Pekkarisen. Kinnulaan matkaa kertyi 14 kilometriä. Peltoniemet saapuivat Mökälään muutamaa vuotta myöhemmin kuin Saariketut, Kinnulan suunnasta kesäkuussa 1951. Sodan jälkeen rauhan tyyssijaan, keskelle perholaista erämaata, tulevaisuutta raivasi kaiken kaikkiaan parisenkymmentä veteraania perheineen: myös Marjatta Tillgrenin ja Inkeri Pekkarisen vanhemmat Eedit ja Armas Peltoniemi (1920–1999 ja 1917–1996). Eedit Peltoniemi puolestaan on kirjannut ylös: ”Tila hankittiin hallintasopimuksella 1.2.1949. ”Metsän myynnillä oli elettävä, ja viranomaiset valvoivat sitä tarkasti. Veljekset suuntaavat kulkunsa puskittuneelta pihalta takaisin Mökäläntielle, jonka tuntumassa heidän muutamia vuosia kylmillään ollut lapsuudenkotinsa sijaitsee. Tuolloin tie päättyi Salamajärvelle, mistä matka jatkui veneellä Pitkäänlahteen
Yhteisöä auttoivat myös muualla asuvat sukulaiset ja tuttavat. Sitä osaa kunnioittaa kaikkea heidän tekemäänsä työtä ja monitaitoisuuttaan. Ratkaisevaa Saarikettujen jäämiselle lienee osaltaan ollut peltojen paketointi, joka helpotti toimeentuloa Mökälän oloissa. MARJATTA TILLGRENIN JA INKERI PEKKARISEN KOTIALBUMI Lapsuudentoverit ja -naapurit tapaavat pitkästä aikaa. Pietarsaaren kaupunki onnittelee Kallentori, Kokkola puh. 59 Marjatta Tillgren tutkii äitinsä Eedit Peltoniemen ruutuvihkoon tekemiä muistiinmerkintöjä perheen Mökälän-ajoilta. Yhteisön toinen sukupolvi eivätkä monet muutkaan siihen usko. Sopimus oli tehtävä tilan koko peltoalasta, kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Omaa taloaan hän on aina halunnut lämmittää puilla. Metsitys nosti pellonvaraussopimuksen kestoajan 15 vuodeksi. Asunto Björndahl tarjoaa kahvit Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi, koko Suomen kansalle, koko viikon ajan.. –?Äiti lähti paria viikkoa ennen laskettua aikaa pitkospuita pitkin kävellen kilometrien päähän Salamajärvelle. HEIKKI SAARIKETUN KOTIALBUMI Peltoniemen asutustila Mökälässä. Arvostus vanhempia kohtaan on Mökälän-perintöä. Nevalan pihapajassa viihtyneestä Heikki Saariketusta kehkeytyi taitava ja monipuolinen konemies, joka hallitsee laitteen kuin laitteen. Niin hänelle kuin Inkerisisarelle luonnossa liikkuminen on ollut aina tärkeää. Vaikka nykyaika on nykyaikaa laitteineen, koneineen ja tietoliikennemahdollisuuksineen, elämisen edellytykset alueella arvioidaan edelleen liian vaativiksi. Pidettiin kesäjuhlia ja urheilukilpailuja, talvisin tupailtoja, Jängällä oli työväentalokin. –?Sienestys, marjastus, metsälintujen tuntemus... He olivat vähään tyytyväisiä, vaatimattomia, sillä raha oli kaikilla tiukalla. Toimeentulo oli liian vaikeaa. Asioita ratkaistiin oman perheen ja yhteisön hyväksi myös kekseliäisyydellä. Perheen asettuessa Peltoniemeen Eedit-äiti oli viimeisillään raskaana. ”Kyläiltiin kyllä ahkeraan silloin, käytiin semmoisissakin taloissa, joita ei oltu ennen tunnettu, mutta siellä tuntui niin kuin kaikki olis ollut sukua toisilleen.” Koulunkäynti alkoi syksyllä 1951 Pöytäsaaren talossa. Opit on saatu Mökälästä, Inkeri Pekkarinen tiivistää. Puhelimet yleistyivät 60-luvulla. Koska yhteisön haasteet ja tavoitteet olivat samat, asutustilalliset auttoivat paljon toisiaan. Sitä osaa kunnioittaa kaikkea heidän tekemäänsä työtä ja monitaitoisuuttaan. Vierellä sisar Inkeri Pekkarinen. Sen sijaan Saarikettujen kuopus, Lasse, on syntynyt Mökälän Nevalassa. Peltoniemessä ratkaisun sinetöi isännän sydänsairaus, minkä vuoksi häneltä kiellettiin 70-luvun alussa työnteko. Synnytyksessä Rauha-äitiä avusti naapuri, jonka Eedit Peltoniemi haki paikalle. ”Kyllä se pahalta tuntui, kun yli 20 vuotta siellä oli asuttu ja niin kovan työn kautta saatu pellot kasvamaan ja muutenkin sinne kotiuduttu. Tie ei ollut kaksinen, hän kommentoi. He olivat vähään tyytyväisiä, vaatimattomia, sillä raha oli kaikilla tiukalla, Inkeri Pekkarinen jatkaa. Monet myivät tilansa takaisin valtiolle tai yksityisille ja muuttivat muualle. Inkeri-tytär syntyi heinäkuun lopussa 1951. Se auttoi jaksamaan yksinäisyyden ja erillisyyden tunteita alueella, jossa tilat olivat poikkeuksellisen hajallaan ja kaukana toisistaan, myös Perhon muusta asutuksesta. Alakerrassa sijaitsivat tupa, kaksi kamaria ja pieni keittiö, vintille tehtiin makuuhuone. Marjatta Tillgrenin ensimmäinen työpaikka oli Ronkaisen kaupassa Mökälässä. Taloista tehtiin puolitoistakerroksisia. Myymäläauto alkoi kulkea, samoin linja-autot. Aikansa kuitenkin kutakin, siltä vaikuttaa. Maamiesseura rakensi yhteisen kuivaajan. Katselimme teitä Heikin kanssa. Pariskunta päätti palata Kaustiselle ja alkoi rakentaa sinne omakotitaloa vuonna 1973. Lain perusteella maatilan omistajalla oli mahdollisuus tehdä valtion kanssa pellonvaraussopimus, jolla hän sitoutui jättämään pellot viljelemättä. Saariketut ovat myyneet metsät, kotitalo on Esan ja Lassen omistuksessa. –?Lapsesta Mökälä tuntui lämminhenkiseltä paikalta. Kotia lämmitettiin hellan, takan ja kakluunien avulla. Yhteishenkeä vaalittiin senkin jälkeen, kun talot oli saatu rakennettua vuoteen 1952 mennessä. –?Arvostus vanhempia kohtaan on Mökälän-perintöä. MARJATTA TILLGRENIN JA INKERI PEKKARISEN KOTIALBUMI Eedit ja Armas Peltoniemi ja heidän lapsiaan Mökälässä: Marjatta, Raimo, Reijo sekä isän sylissä Inkeri. Kaupan alalla hän työskenteli sittemmin 40 vuotta. ” www.pietarsaari.. 06-8241712 Me autamme toteuttamaan sen! Kun tuot yritystoimintasi Nivalaan, kaupunki lupaa rakennusluvan kuukaudessa, ja toimitilat on mahdollista saada pystyyn jopa puolessa vuodessa. Niin sanotun neljän tien risteyksen tuntumaan keskittyivät aikanaan koulun ja kuivaajan lisäksi Ronkaisen kauppa ja tanssilavakin. Aika näyttää, miten käy. ”Niin sitä sitten jouduttiin harkitsemaan peltojen paketoimista, koska vanhimmat lapset olivat avioituneet ja muuttaneet pois kotoa”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. Kuopus Ari syntyi vuonna 1960. Mökälän yhteisö alkoi kuihtua jo 60-luvun mittaan. Korven talon alakerrassa opiskeli enimmillään kymmeniä mökäläläislapsia. Varmaa on, että Mökälä on yhä luonnon kauneuden ja karuuden, rauhankin tyyssija. Marjatta Tillgren (vas.), Inkeri Pekkarinen ja Esa Saarikettu Nevalan pihalla. Asuntosaunan valmistuttua keskityttiin pienen navetan sekä rintamamiestalon rakentamiseen tyyppipiirustusten mukaan. Sieltä hän ajoi taksilla Kaustiselle odottamaan synnytyksen alkamista. Inkeri syntyi sairaalassa Vetelissä, Marjatta-sisar kertoo. Sittemmin siirryttiin Korven talon alakertaan, missä opiskeli enimmillään kymmeniä mökäläläislapsia. Pellonraivauslaki tuli voimaan vuonna 1969, ja sillä tähdättiin maatalouden ylituotannon leikkaamiseen. Entä voisiko Mökälän-yhteisö muodostua joskus uudelleen. Vastineeksi omistaja sai sopimusaikana rahallisen korvauksen, joka maksettiin neljännesvuosittain. Tilanomistajalla oli myös mahdollisuus metsittää sopimukseen kuuluva peltoala, jolloin hän sai lisäkorvauksen. Kätilö, jota Heimo Saarikettu lähti hakemaan Kinnulasta, ei ehtinyt ajoissa paikalle. Tänä päivänä Peltoniemen toinen sukupolvi omistaa Mökäläntilan. Nuoriso ja aikuiset, Rauhakin, ajelivat mopoilla, autojakin hankittiin. Myös yhteisiä työvälineitä hankittiin, kuten katepillari ja kuorma-auto. Vesi otettiin kaivoista, sähköt kylälle saatiin 1950-luvun puolivälissä. ”Kyllä me jouduttiin lähteä pois kotoa, kun viimeisiä elukoita Itikan auto tuli hakemaan, niin pahalta se tuntui, kun kaikki toiminta loppui kerralla”, hän päättää muistiinpanonsa. Esa-veli on hankkinut elantonsa rakennustyömailta. Siinä iässä Mökälässä oli oikea koti ja henki. Anne Saarikettu, teksti Esko Keski-Vähälä, kuvat Toimittaja on Heimo Saariketun serkun tytär. Saariketut sen sijaan jäivät, vaikka etenkin isäntä haaveili jossain vaiheessa poismuutosta. Toisen polven elämässä Mökälän-aika vaikuttaa yhä monin tavoin. Myös Peltoniemen kuopus, vuonna 1960 syntynyt Ari, näki päivänvalon sairaalassa Vetelissä. Ikävä on tietyllä lailla: sydänmailla oltiin, parhaassa paikassa, Marjatta Tillgren kokee. Isännän sairaus oli kuitenkin sitä luokkaa, ja kun lähimpään sairaalaan oli matkaa 75 kilometriä, niin ajateltiin, että on parempi, kun rakennetaan lähemmäksi palveluja ja muita ihmisiä”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. ”Kyllä sekin oli hankala homma saada sinne sirkkeli, kesti kaksi päivää tuoda hevosilla niitä vehkeitä kahden kilometrin päästä keväällä, nevojen ja kivisten kankaiden yli kahdella hevosella niitä vedätettiin”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. koin Eedit Peltoniemen muistiinmerkintöjä: –?Muistan, kun tulitte
Tässä työssä hän näki olevansa nimenomaan kotiseutunsa asialla. Moni suurmies pahoittelee elämän ehtoopuolella, ettei aktiivivuosina tullut tarpeeksi oltua perheen kanssa. Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Toholammin ja Vetelin kunnat onnittelevat 100-vuotiasta Keskipohjanmaata. 20 vuoden kansanedustajauran tehnyt Kalevi Mattila on osa tätä pihapiiriä, josta muutama puu on siis piakkoin poistumassa. Nykyisin valtiopäiväneuvoksen katse kääntyy yhä useammin lastenlasten kuvien suuntaan. Tämä on ollut Ylivieskan kasvun peruspilari. Yhteinen sävel on edelleen oman puolueen Pauli Saapungin, Mauri Pekkarisen ja Juhani Alarannan suunnalla. –?Entinen ylivieskalainen koulukaverini Leevi Melametsä oli opetusministeriön virkamies, ja tätä kautta saimme valtion ostamaan konkurssiin menneen Vieskaman tilat, missä voitiin aloittaa teknillinen koulu 1980-luvun taitteessa. Ensin nakersi syöpä ja sitten tuli aivohalvaus. 60 ” Ylivieskalainen valtiopäiväneuvos Kalevi Mattila, 83, katselee pihansa suuria puita, jotka on tarkoitus kaataa talvikeleillä. Kodin pihapuita katsellessa Kalevi Mattilan mieleen tulevat lapsuusvuodet, jolloin hän oli tällä paikalla paimenessa. Vuosikymmenten poliittisella kokemuksella Kalevi Mattila toteaa, ettei jyräävällä vallantavoittelulla saada asioita eteenpäin. Nuo suuret puut voisivat kertoa esimerkiksi episodin vuodelta 1982, kun Suomen Pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen ja Haapaveden suuri poika, silloinen valtiovarainministeri Ahti Pekkala tapasivat Mattilan olohuoneessa. Mattila on harmissaan, koska ammattikorkean opetusta ollaan nyt supistamassa. ”En minä riittävästi edes halunnut ministeriksi, sillä se olisi tiennyt entistä vähemmän yhdessäoloa perheen kanssa.” HYVIEN PALVELUJEN YLIVIESKA Ylivieska on alueellinen kasvukeskus sekä kaupassa, väestökehityksessä että palvelujen ja elinkeinojen tarjonnassa. Körttiseudun mies on pohjimmiltaan vaatimaton ihminen. Myöhemmin Esko Aho oli tuosta naapurista merkittävissä tehtävissä. Tien toisella puolella remontoidaan Katajan koulua, jossa Mattila sai ensimmäiset oppinsa. Kalevi Mattila nousi eduskunnassa merkittäviin tehtäviin, kuten valtiontilintarkastajien puheenjohtajaksi, keskustan eduskuntaryhmän johtoon, suureen valiokuntaan, valtiovarainvaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan. Devalvaatiosta sovittiin Mattilan olohuoneessa Kävelemäänkin piti opetella uudestaan, mutta hengissä selvisin. Alavieskan väki oli häntä myös ensimmäisenä pyytämässä keskustan kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 1975 vaaleihin. En minä riittävästi edes halunnut ministeriksi, sillä se olisi tiennyt entistä vähemmän yhdessäoloa perheen kanssa. Tämä esitys myös hyväksyttiin, ja vastaavaa seurantaa on parannettu monilla muillakin sektoreilla. Hupaisa muisto liittyy tilanteeseen, kun Mattila yritti järjestää alavieskalaiselle kansanmiehelle Filippus Rajaniemelle audienssia presidentin luo adjutantin välityksellä. Edelleen hän pitää yhteyksiä muun muassa demarien Markus Aaltosen ja keskustan Mikko Pesälän kanssa. Presidentti Urho Kekkoseenkin Kalevi Mattila ennätti tutustua. Nykyisen presidentin Sauli Niinistön Mattila muistaa piippua polttelevana herrasmieKalevi Mattilan kodin olohuoneessa on vuosikymmenten varrella puhuttu paljon politiikkaa, ja siellä on vieraillut maan mahtavia. Mutta periksi ei ole annettu. Myöhemmin Mattila sai laajaa kannatusta koko Kalajokilaaksosta, ja kansanedustajuus kattoi vuodet 1975–95. Nykyisen talonsa tontilla valtiopäiväneuvos paimensi lapsuudessaan karjaa. Teknillinen koulu laajeni, ja lopulta siitä tuli ammattikorkeakoulu. Helsingissä käydessä löytyvät puhekumppaneiksi myös pitkän linjan kokoomuslaiset kansanedustajat Ilkka Kanerva ja Ben Zyskowicz. Suuret puut voisivat kertoa monia mielenkiintoisia tarinoita, jos vain osaisivat puhua. Kansakoulunopettajaksi alunperin valmistunut Mattila valittiin 1970-luvun alkupuolella Alavieskan kunnanjohtajaksi. Yksilö voi vaikuttaa vain yhteistyön kautta. Mattila sanoo poliitikoilla olleen hieman huono omatunto sen takia, että Ylivieska menetti maamiesopiston kalkkiviivoilla, joten teknilliselle oppilaitokselle saatiin tukea. Perhe on ollut minulle aina tärkeä, toteaa kolmen lapsen isä itse. Jotkut ulkopuoliset ovat todenneet, ettei Mattilalla ollut riittävästi pyrkyä. Tämä on ollut merkittävä sysäys paikkakunnalle ja sen elinkeinoelämälle. Kyynärpäitä olisi tarvittu enemmän. Se on vilkas kauppakaupunki ja liikenteen solmukohta, joka tarjoaa monipuoliset palvelut ja kasvavan kaupungin edut. Esimerkkinä yksittäisen kansanedustajan vaikutusmahdollisuuksista Kalevi Mattila kertoo kuntalain uudistuksen käsittelyn. –?Esitin lain kolmannessa käsittelyssä pontta, jonka mukaan kuntalain uudistuksen vaikutuksia selvitettäisiin kolmen vuoden kokemusten jälkeen. Kalevi-isäntäkin on elämän kehränsä laskupuolella saanut kamppailla olemassaolostaan. Siinä tapaamisessa sovittiin markan devalvoinnista. –?Kyllä Kokkolan pitäisi ymmärtää se, että jos Ylivieskassa ei säilytetä ammattikorkean opetusta, tietää se yhteistyölle muissakin asioissa suuria vaikeuksia. –?Täältä läänin eteläosasta oli Ahti Pekkala pitkään hallituksessa, ja Oululla olivat omat ehdokkaansa. Mies on juurillaan. Mattilan taakse lähtivät ilman muuta tekopitäjän Ylivieskan aktiivit sekä kalajokiset ja sieviläiset. Mutta miksi Kalevi Mattilasta ei tullut ministeriä, vaikka takana oli pitkä poliittinen ura ja monenlaista kokemusta. Kansankirjailija ja valtiopäivämies Pietari Päivärinnan ansioksi on laskettu se, että rautatie linjattiin 1800-luvun lopulla kulkemaan Ylivieskan kautta. Kalevi Mattila jää kotiseudullaan historiaan siitä, että hän vaikutti merkittävästi siihen, että Ylivieskaan saatiin korkeampaa koulutusta. Kalevi Mattilan mielestä kansanedustajuus on sinänsä tärkeä tehtävä. Vaikka Mattilallakin oli monenlaisia menoja, hän voi nyt sanoa, että hänellä oli ainakin halua järjestää asioita perhe-elämän hyväksi. Politiikan vuosikymmenet toivat Mattilalle myös hyviä tuttavia ja ystäviäkin. Myös kaupunkitarkastajana työskennellyttä Mattilaa kuunneltiin näissä asioissa. Vähän aikaisemmin oli torpedoitu maamiesopiston perustaminen Ylivieskaan, joten teknillisen koulun saamisessa olivat myös henget puolella. –?Jälkeenpäin Filippus oli tuumannut, että kyllä hän sinne Kekkosen puheille pääsi, mutta se Mattila oli turhan tiukkana
Tällä hetkellä Kalevi Mattila pystyy ajamaan autoa, asioimaan kaupassa sekä touhuamaan pihatöissä. Juhani Rintakumpu henä eduskunnan kuppilasta. Aktiivisen eläkeläisen taival katkesi vuonna 2006, kun Mattilalla todettiin paksunsuolen syöpä. Arvostettu asiapoliitikko Keskustan merijärvinen kansanedustaja Juhani Alaranta työskenteli eduskunnassa vuosina 1987–2003. Kansanedustajan pestin tärkeisiin asioihin Kalevi Mattila luokittelee pienten ihmisten asioiden hoitamisen. Aluepolitiikan näkökulmasta merkittävä toimielin oli valtiovarainvaliokunta, johon Mattila kuului pitkään. Alkoi vuosia kestänyt puheterapia ja kuntoutus. Kalevin kautta minäkin vein asioita eteenpäin. Edelleenkin Kalevi Mattila käy viikottain jumpalla. Kalevi Mattila on käynyt ankaran taiston ensin syöpää ja sen jälkeen aivohalvausta vastaan. . Alaranta sanoo Ylivieskan seudun asioiden hoitamisen olleen erityisen paljon Mattilan harteilla. Hän oppi tuntemaan Kalevi Mattilan hyvin, sillä Mattilan ollessa valtiontilintarkastajien puheenjohtaja toimi Aaltonen varapuheenjohtajana. Lisäksi muun muassa Ylivieskan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja. Muistiin on syöpynyt myös eduskunnan silloisen puhemiehen Johannes Virolaisen tokaisu erään pitkään puhuneen naisedustajan puheenvuoroon: ”Tunnin jo puhunut ja täyttä paskaa.” Tämäkin toteamus löytyy kuulemma eduskunnan pöytäkirjoista. Tästäkin taistelusta mies selvisi voittajana, ja nyt hän on tältä osin terveiden kirjoissa. –?Minulta meni puhekyky ja kirjoitustaito. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuus kuvastaa hänen merkittävää asemaansa puolueen sisällä. Työskenteli keskustan kansanedustajana 1975–95. Mies itse tuumaa olleensa vastahakoinen tehtävään, mutta kunnallispolitiikan vaikea tilanne sai hänet suostumaan yhdistämään rivejä. Mauno Koivistolle Kalevi Mattila esitteli Ylivieskan vierailun aikana teknillistä oppilaitosta. Alarannan mukaan valtiontilintarkastajien puheenjohtajuus sekä keskustan eduskuntaryhmän vetäminen olivat näyttöjä siitä, että Kalevi Mattilaa arvostettiin suuresti eduskunnan sisällä. 2009 Raila Järvelä 2011 Esa Ruuttunen 2013 Esa Riippa 2015 Timo Hannula 2017 Anu Komsi, Ulla Lassi Taiteilija-apurahat: 2012 Annami Hylkilä 2014 Niina Aho 2016 Reeta Kalajo KESKIPOHJANMAA-SÄÄTIÖ w w w . Saapunki kuvailee Mattilaa asioiden hoitajaksi, joka ei puheissaan räiskynyt, saatikka ollut pätkääkään populisti. Tietokoneella kirjoittaminen onnistuu vasemmalla kädellä, ja puhekin on ymmärrettävää. Perheeseen kuuluu Hanna Liisa -vaimo, kolme lasta ja seitsemän lastenlasta. Toivottavasti sote:n tekijät ymmärtävät lähipalvelujen suuren merkityksen, viestittää entinen lainsäätäjä terveisiä nykyisille päättäjille. –?Mattilassa olisi ollut ministeriainesta, mutta hän ei käyttänyt poliitikon urallaan kyynärpäitään. Martti Ahtisaaren hän tapasi ensimmäisen kerran New Yorkissa jo ennen Ahtisaaren presidenttikautta vieraillessaan YK:ssa. Hän luonnehtii Kalevi Mattilaa rauhalliseksi ja pitkäjänteiseksi ihmiseksi. Arvioimme tilintarkastajina toimintoja, ja olimme eräällä tavalla päivän politiikan ulkopuolella tässä työssä. Tuossa vaiheessa mieli oli maassa ja eristäydyin ihmisistä. Samoin muita merkittäviä alueellisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä. . Keskipohjanmaa-palkinnon saajat 1988 Veikko Vionoja 1990 Juha Kangas 1992 Nivalan nuorisoseura 1994 Kari Pappinen 1997 Mauno Järvelä 1998 Mika Myllylä 2001 Arsi Harju 2002 Tauno Timosaari 2004 Simo Kangas 2007 Raul Pohjonen Lisäksi olemme myöntäneet useita lasten kulttuurityön apurahoja ja talkootyön tunnustuksia. Lapsenlapset ovat opettaneet entistä opettajaa kirjoittamaan ja puhumaan. Myös tänään – lehden 100-vuotisjuhlapäivänä – jaamme kulttuurityön apurahoja ja Keskipohjanmaa-palkinnon. Kävelemäänkin piti opetella uudestaan, mutta hengissä selvisin. Vuonna 2010 Mattila leikki poikansa kotona Valkealassa lastenlastensa kanssa, kun aivoinfarkti iski, ja Mattila kiidätettiin sairaalaan. –?Minun aikanani valtiovarainvaliokunta oli tärkeä paikka edistää paikallisia kohteita, koska tuolloin hankkeet nimettiin valtion budjetissa yksittäin eikä könttäsummana. Eduskunnassa lukuisissa merkittävissä tehtävissä, kuten keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana, valtiontilintarkastajien puheenjohtajana, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana, suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Juhani Rintakumpu, teksti ja kuvat Keskipohjanmaa-säätiö onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä, jonka arvoihin kuuluvat sydämen sivistys sekä itsensä ja ympäristön kehittäminen. f i / k p S U O M E N K U L T T U U R I R A H A S T O N ONNITTELEE 100 -VUOTIASTA KESKIPOHJANMAA-LEHTEÄ! Keski-Pohjanmaan rahasto Keski-Pohjanmaan rahaston seuraava apurahojen hakuaika on 10.1.–9.2.2018. Demarien Markus Aaltonen Seinäjoelta työskenteli kansanedustajana vuosina 1975–91 ja 1995–99. –?Asiapoliitikkona Mattila sai laajaa arvostusta myös keskustan ulkopuolelta. 83-vuotias ylivieskalainen valtiopäiväneuvos. Erityisen paljon hän vei eteenpäin maatilojen emäntien eläkeasioita, jotka olivat retuperällä. Mutta uusi koettelemus odotti nurkan takana. . Haku tapahtuu verkkopalvelussa ja 9.2.2018 klo 16.00 mennessä Tiedustelut:. –?Vaikka olimme kilpailevista puolueista, Mattila oli erittäin yhteistyökykyinen. –?Kyllä tämä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja terveydenhuolto pitää säilyttää. Aaltonen luonnehtii Kalevi Mattilaa hienotunteiseksi ihmiseksi, jossa ei ollut lainkaan jyräävän maakuntapoliitikon piirteitä. Hän ei myöskään ollut niin maalaisliittolainen kuin olisi vaadittu. 61 KALEVI MATTILA . Jäätyään pois eduskunnasta 1995, Kalevi Mattila nousi vielä yhdeksi kaudeksi Ylivieskan kaupunginhallituksen johtoon. Tämän lisäksi työskennellyt kaupunkitarkastajana, Alavieskan kunnanjohtajana, Ylivieskan koulutoimenjohtajana ja opettajana. . –?Kaikkinensa Mattila oli pohjimmiltaan periaatteen mies, tiivistää Saapunki. Tiedän sen nyt hyvin omakohtaisesti. Mies on noussut sängyn pohjalta takaisin aktiivielämään. Hän oli puheissaan jämäkkä ja looginen ajattelija, mutta hän ei ollut mikään kansanvillitsijä. s k r . Edessä oli leikkaus avanteineen ja sädehoitoineen. Vuosien kuluessa olemme myöntäneet yli 200 apurahaa taiteenja tieteenharjoittajille, olleet mukana mahdollistamassa lukuisten tutkimusten toteuttamista sekä avustaneet niiden tulosten tiedonvälittämisessä. Kuntatarkastajana työskennellyt Mattila pääsi näissä ympyröissä tuomaan osaamistaan esille. Kuusamolainen Pauli Saapunki oli keskustan kansanedustajana vuosina 1987–2003. Tässä työssä säätiö on ollut mukana vuodesta 1986 tukien keskipohjalaista kulttuurityötä. –?Kalevia voi luonnehtia asiapoliitikoksi. Hän sanoo Kalevi Mattilan olleen jämerä ja nuoremmille edustajille isällinen henkilö, jolta halutessaan sai neuvoja
Himangalla, kasitien varrella sijaitseva Roiman talo on seissyt paikallaan pitkään. Talo on myös saanut uudet ovet ja tuoreen maalipinnan. –?Eräs mies oli uittotöissä Lestijoen yläjuoksulla. Seura järjesti tansseja, konsertteja ja vappujuhlia. Sitten alkoi ensimmäinen maailmansota. Talo oli kuitenkin jo todella vanha ja kaipasi kovasti remonttia. –?Onneksi työväentalossa oli kaksinkertaiset ikkunat. –?Jostain syystä vene ajautui sivuaallokkoon ja Piukin matalikkoon. Vuonna 1935 Iskun seuraajaksi tuli Himangan Roima. Taloa käytti myös Aseveliliitto, jonka toiminta kuitenkin loppui lakkauttamisen myötä vuonna 1945. Pistooli laukesi kohtalokkaasti niin että 19-vuotias Matti Autio kuoli. Kohta 400 vuotta täyttävä Kokkolan kaupunki onnittelee 100 vuotiasta Keskipohjanmaa lehteä. marraskuuta vuonna 1917 kaksi venäläistä lähti veneellä Ohtakariin katsomaan, ettei vihollinen tule meriteitse kimppuun. Teksti Annika Tiitto Kuva Annika Tiitto ja arkistokuva Himangan Roiman 80-vuotisjuhlakirjasta 62 Talon historia on sen omistavalle voimisteluja urheiluseura Roimalle äärimmäisen tärkeä. –?Silloin talokin oli vielä omakotitalon kokoinen, talon historiaa tutkinut Teuvo Tuorila kertoo. Sakari Pöyhtäri neuvotteli venäläisten kanssa ja sai aikaan sopimuksen: venäläiset lähtevät vapaaehtoisesti, jos he saavat hevoskyydin Kannuksen rautatieasemalle. Himangan kunta sai käskyn majoittaa osasto, ja paikaksi osoitettiin työväentalo. –?Syyskuussa iltamien jälkeen valkoisten puolella taistellutta Artturi Paanasta härnättiin sillalla. He kokoontuivat Pöyhtärin tilalle neljältä yöllä ja lähtivät seitsemältä valloittamaan Lopotin pikkukasarmia, Sautinkarin tähystysasemaa ja työväentaloa. marraskuuta 50 venäläisen sotilaan joukko-osasto saapui ratsain Himangalle. Jännitteet kasvoivat ja pelko lisääntyi. Mummuni oli silloin kymmenen, Tuorila nauraa. Se oli yhdistykseltä valtava taloudellinen ponnistus, eivätkä kaupat olisi onnistuneet ilman Juho Tuorilaa ja Erkki Pentinmikkoa. –?Ainalin kylän kaksi poikaa oli laitettu Kannuksen Mutkalammelle kouluun, ja pojat halusivat pitää vapaapäivän. Koska Himangalla oli asukkaitakin vain 3000, majoituspaikoista oli pulaa. Hänellä oli pyöränkettinki taskussa, mutta hän ei pelännyt venäläisiä sotilaita, vaan ”kirkonkylän pahoja poikia”. Kun Ekblom muutti Närpiöön vuonna 1907, vuotta aiemmin perustettu työväenyhdistys osti talon. Venäläisten kokoamat merkkitulikokot saivat puolestaan aikaan huhun, että he polttavat koko kylän. Juholla oli Lahdensuussa iso maatila eikä hän tosiaankaan ollut mikään sosialisti. Sitten syttyi sisällissota, ja valkoiset ottivat talon haltuunsa kieltäen myös kodeissa kokoontumisen. Kaatunut venäläinen laitettiin rekeen makaamaan ja tyynyksi asetettiin haitari. –?Paikallisilla oli aseinaan seipäitä, viikatteita, muutama haulikko ja yksi Winchester-kivääri, joka oli salakuljetettu Himangalle aiemmin. Aktiivinen kanttori Antti Puusaari totesi, että siinä menee taivasosuus, ja yhdistyksen johtohenkilöt huolestuivat siitä, että vallankumous jää kortinpeluun myötä kokonaan tekemättä. Hänet haudattiin rannalle, mutta toista venäläistä ei löydetty koskaan. Kukaan ei tarkkaan tiedä, milloin Roiman talo on rakennettu. Keväällä 1918 Säätelän miehet laskivat verkkojaan ja luulivat kivikossa näkyvää hahmoa hylkeeksi. –?Lehdissä valiteltiin, että kyllä nuoriso on mennyt pilalle: tulevat tansseihin, mutta eivät aatetta kuulemaan, Tuorila kertoo. –?Nuorisoseuran talo oli aidosti huonompi majoitusvaihtoehto, sillä siellä ei tarjennut yöpyä, toisin kuin kaksinkertaisilla ikkunoilla varustetussa työväentalossa, Tuorila toteaa. Hän koki tilanteen niin uhkaavaksi, että kaivoi pistoolin taskustaan. –?Kaattarin jälkeen Roima näytti elokuvia itse. –?Hillilästä tuli pieni poika kansakouluun. Voi olla, että Juho halusi vain ärsyttää muita viljelijöitä, koska hän oli käräjillä viihtyvä kränääjä, Tuorila naurahtaa. –?Hän kuulema kertoi heille, että Himangalla on nähty jalanjäljet, jotka viittaavat alppijääkäreihin eli saksalaisiin, Tuorila kertoo. Venäläisten sotilaiden järjestäytynyt toiminta sekoitti nimismies Nikulan pasmat, ja hän juoksi Pöntiön ja Mutkalammin kautta takaisin Kannukseen. Sitten koottiin hevosia ja rekiä. Talossa on asunut paikallisia kuuluisuuksia, venäläisiä sotilaita ja Sodankylän evakkoja. Laivuri Sakari Pöyhtäri, Alfred Silakka ja Hannes Hillilä jäivät venäläisten vangeiksi. Hanhisalo ampui häntä suoraan päähän. Kokkolan venäläiset olivat kuitenkin kuulleet Himangan tapahtumista ja lähtivät kostoretkelle ”kuularuiskujen” eli konekiväärien kanssa. Venäläiset ajattelivat, että sotilaan tappanut laukaus tuli Uunilan talosta. Siksi heidän ja kuntalaisten yhteistyö sujui hyvin. –?Voi oikeastaan sanoa, että sillä teolla työväenyhdistys ja Roima pelastivat talon, Tuorila toteaa. Kun venäläiset tulivat tarkistamaan Sakari Ainalin asetilannetta, Sakari otti vauvaikäisen tyttären syliinsä, jotta venäläiset eivät voisi ampua häntä. –?Kirkkoherra sai puhelimella tietoa venäläisten etenemisestä ja rukoili varmasti rystyset valkeana. 14. Vielä sitäkin pahempaa oli kuitenkin kortinpeluu, jota talolla harrastettiin. Venäläiset lähtivät irrottamaan venettä, jolloin veneen yli lyöneet aallot heittivät heidät mereen. Seura toteutti remontit talkootyöllä. Siitä voi jo päätellä, että talo on kaikille kuntalaisille tärkeä. Kaikkien hermot kiristyivät vuonna 1917. Roima on viimeisen viiden vuoden aikana tehnyt talolle kunnon remontin. Moni himankalainen on varmasti käynyt talolla nimenomaan elokuvissa. He saivat ulkokuoriremonttia varten lahjoituksia yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä sekä kattoremonttiin Rieska-Leaderilta rahoitusta. Toiminta on siis samankaltaista kuin aina ennenkin. Talokauppojen jälkeen työväenyhdistykselle ja nuorisoseuralle tuli välirikko: jäseniä, jotka astuivat toisen osapuolen taloon, ei katsottu hyvällä. Joukot olivat lähtiessään pettyneitä, sillä valloitusta johtamaan ei saatu jääkäri Nestori Karhulaa, vaan porukka eteni Kannuksen nimismies Yrjö Nikulan johdolla. Nykyään talossa pidetään juhlia, näyttelyitä, kokouksia, tansseja ja elokuvailtoja. –?Talon 60 vuotta vanha kattokin oli tullut tiensä päähän, joten teimme kesällä kattoremontin, Roiman sihteeri Katri Pelto-Arvo kertoo. Vielä syksyllä 1920 työväentalon ikkuna ammuttiin rikki, mutta sen jälkeen elo palautui hiljalleen oikeisiin uomiinsa. Sieltä löytyi kuitenkin hukkunut venäläinen, joka oli tarttunut jalastaan kivikkoon niin lujasti, etteivät miehet saaneet häntä kahdestaan irti. Lisäksi venäläiset olivat kovaa vauhtia radikalisoitumassa. Marraskuussa perustettu työväenkaarti sai venäläisiltä aseita ja palttoita. –?Silloin Himangalle vyöryi Sodankylän evakkoja, joita oli helmikuussa 1945 jo 2000. Rakkauttakin oli ilmassa. Talojen välisessä puutarhassa lohtajalainen August Hanhisalo sanoi himankalaiselle Winchesterin haltijalle, että annapa se kivääri tänne, kun ei tuosta sinun ammunnastasi tule mitään. Tuorila arvelee, että sopimuksen syntyyn saattoi vaikuttaa se, ettei ukrainalaistaustaisella upseeri Lisovskyllä ollut halua ryhtyä sotimaan. Talo toimi lähtöja päätöspaikkana pitkälle vappumarssille, joka saattoi suuntautua Hillilään asti. Eräs sahatyöläinen marssi vaimonsa kanssa kaksi kertaa kirkkoherran puheille kertomaan, että vaimo käyttäytyy sopimattomasti venäläisten kanssa. Työväentalo sijaitsi lähellä Uunilan taloa. 5. Vuonna 1911 yhdistys laajensi taloa saadakseen käyttöönsä salin ja talonmiehelle oman asunnon. Venäläiset ampuivat ilmaan vain säikäyttääkseen, Tuorila sanoo. Vaikka talo pärjäisi tällä remontilla seuraavat sata vuotta, on seuran haaveissa silti vielä sisäosien entisöinti. Kohdatessaan toisensa venäläiset keskustelivat asiasta, ja Lisovsky puhui toiset ympäri. Sodan melskettä ja aatteen paloa Entinen työväen ja nykyinen Roiman talo oli sata vuotta sitten venäläisten sotilaiden hallussa Ennen vuoden 1911 laajennusta Roiman talo oli omakotitalon kokoinen. Talo jäi sosiaalidemokraattien haltuun, mutta paluu rauhaan ei ollut helppo. Vuonna 1968 työväenyhdistys totesi, ettei remonttiin ole varoja eikä tarpeeksi hartiavoimia, joten Roima osti talon itselleen. Sitten venäläiset lähtivät matkaan. Työväenyhdistys ja venäläiset pitivät suuren vallankumousjuhlan Lopotissa: juhlassa kaikilla piti olla punaista rinnassa. Lapuan liikkeen vaikutuksesta Isku kuitenkin lakkautettiin vuonna 1934. Sillä on monta tarinaa kerrottavanaan. He ottivat matkalle mukaan pari himankalaista neitosta. Vanhan puolen suojellut ikkunat on entisöity ja salin puolen ikkunat vaihdettu uusiin. Vaimo nuhdeltiin, mutta hän piti päänsä. Pienen pintaremontin jälkeen talossa olisi vielä parempi järjestää esimerkiksi juhlia. Työväentalo palautui taas kulttuurija urheilukäyttöön, ja Kalle Kaattari alkoi näyttää talolla elokuvia. Ekblomin omistukseen. Aate vain uhkasi jäädä kaiken muun toiminnan varjoon. Talon urheiluja kulttuurikäyttö puolestaan katkesi jo syksyllä 1944. Niin venäläiset lähtivät, ja työväenyhdistys iloitsi talonsa takaisin saannista. Siksi talosta halutaan pitää hyvää huolta. Tammikuussa 1918 paikalliset suojeluskuntalaiset saivat tarpeekseen. Teuvo Tuorila tuntee talon historian ja Roiman sihteeri Katri Pelto-Arvo on mukana talon nykytoiminnassa. Hänellä oli kuitenkin epäilyksensä, joten eräänä päivänä hän jäi kotiin ja piiloutui talon kuistille halon kanssa. Kun yhdistys sai talon takaisin vuonna 1919, se oli jo ehtinyt jakaantua sosiaalidemokraatteihin ja radikaalimpaan puoleen. Vuonna 1922 työväenyhdistyksen eri puolet perustivat yhteisen urheiluseura Iskun, josta tuli talon ahkera käyttäjä. Paikallisia työväenjohtajia hakattiin nyrkeillä, ja laivuri Sakari Pöyhtäri pääsi taas sovittelemaan. Tarkoitus on remontoida talo niin, että käyttömukavuus lisääntyy, mutta tunne ja historia säilyvät. Talo on Roimalle rakas Nykyinen Roiman talo on kokenut historian saatossa monenlaista. Mutkalampisille tuli kiire viedä viljaa suojaa, joten koulupäivä päättyi siihen, Tuorila kertoo. Venäläiset sotilaat antoivat lapsille sokeria ja limpun paloja, Tuorila kuvailee. Venäläiset hukkuivat, mutta kajuutassa odotelleet neidit pelastuivat myrskyn laannuttua. –?Tällä hetkellä talon sisätilat eivät vastaa nykyihmisen vaatimustasoa. Kun venäläinen sotilas tuli talolle, hän vetäisi venäläistä halolla niskaan, mutta ei sotilas siihen kuollut. Jokainen näki tilanteen omalta kantiltaan, joten kuolema lisäsi katkeruutta. Vuosisadan vaihteessa talo siirtyi nimismies F.E. Ohitettuaan Himangan saaret he joutuivat keskelle myrskyä. Sama suuntaus voidaan nähdä myös työväentalossa olleen kirjaston lainaustiedoista: kansa luki tavallisia kirjoja ja jätti aatteelliset teokset hyllyyn. –?Miehet lainasivat yhdistykselle huomattavan summan rahaa. Pakkanen paukkui niin, että välillä sotilaat luulivat heitä ammuttavan: he ryntäsivät latoon suojaan ja kuollut venäläinen tipahti reestä. Se on kuitenkin selvää, että talo oli olemassa jo 1800-luvulla, jolloin siinä asui kuuluisa Roosin suku. Evakot kuitenkin lähtivät heti, kun se vain oli mahdollista, ja osa jo sitä ennen. Talo on nähnyt urheilua, aatteen paloa ja elokuvia. Joulun tienoilla venäläiset eivät suostuneet maksamaan pääsylippua Ala-Viirteen tansseihin ja tulivat lopulta paikalle kirveen kanssa. Kunnan piti luovuttaa venäläisille elintarvikkeita ja heidän hevosilleen rehua, mutta yhtäkkiä Saksasta ei enää saatukaan viljaa ja Venäjän rautatiet olivat aivan sekaisin. Työväentalollakaan yllätystä ei saatu aikaan, joten piirittäjät kerääntyivät talon ympärille ja alkoi taistelu. –?Mummuni mukaan upseeri oli komein mies, jonka hän on koskaan nähnyt. Esimerkiksi 20-luvulla afroamerikkalaiset pitivät talolla vapausjuhlat orjuuden päättymisen kunniaksi. Vintin ikkunasta avautuu koko kirkonkylä, Pelto-Arvo kuvailee. Sen vuoksi reikien läpi voitiin vetää luotilanka, jonka avulla pääteltiin, että laukaus ei tullut Uunilasta ja talon väki säästi henkensä. Vaikka työväenyhdistystä harmitti talon väliaikainen menettäminen, kävi ilmi, että venäläiset olivat varsin suotuisaa väkeä. Pikkukasarmin valtaus onnistui, mutta Sautinkarin asemalla venäläiset näkivät hyökkäyksen ja pakenivat jäisen Lestijoen yli. Se ei työväenyhdistyksen toimintaa häirinnyt, sillä he käyttivät taloaan ahkerasti aatteellisten kokousten, iltamien ja urheilukisojen tukikohtana. Samaan aikaan kun hän otti kiväärin käteensä, eräs venäläinen heräsi taistelun melskeeseen ja nousi sängystään. –?Olen usein fi ilistellyt talon vintillä sitä, kuinka moni ihminen on katsonut ikkunasta ulos ennen minua. Niinpä he menivät kouluun ja sanoivat, että Pöntiössä palaa jo. –?Talo ei ole juurikaan muuttunut, mutta eivät ole muuttuneet ihmiset sen ympärilläkään, Pelto-Arvo toteaa. Muut miehet lähtivät Pöyhtärille kahville. Lopulta ampuja sai 200 markan sakot, vaikka oikeus katsoikin teon itsepuolustukseksi
Sen on opettanut käytäntö, toteaa Halsuan seurakuntamestari–virastosihteeri Jenni Kentala, jolle seurakuntatyö mahdollisti paluun kotikuntaan SUNTION TÖISSÄ . Tutkinto koostuu kahdesta pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta osatutkinnosta. Sieltä minä tosin löysin sitten mieheni. Jumalanpalveluksissa ja muissa kirkossa pidettävissä tilaisuuksissa Kentalalla on monta roolia. Niihin tilanteisiin ei ole olemassa oikeita sanoja, mutta tietyllä tavalla kohtaaminen on helpompaa, kun tietää taustat. Sitä tulee muualta tulevilta sukulaisilta, jotka ihmettelevät, miten helposti asiat hoituvat. Jakaumassa ei ole hiippakunnittain merkittävää eroa, arvioi Kirkon työmarkkinalaitoksen asiantuntija Heta Laurell. Varsinaisia työtunteja seurakuntamestarilla on Kentalan mielestä liiankin vähän. Heistä naisia on 65,7 prosenttia. Siinä välissä hän säestää toisinaan virren tai laulaa, kuten tänäkin jouluna. Minna Jääskä nautti työstään, mutta on joutunut myöntämään omat rajansa. Apilaniityistä nauttivat lehmien sijaan mehiläiset. On jälleen kuolinkellojen aika. –?Halsualla Paavo ja Eila Tiaskorpi tekivät niin pitkään suntion töitä, että uskon ja ainakin toivon, ettei naiseuteni ole täällä mikään kysymys. Se puoli suntion työssä ei huoleta. Auttamisen halu oli suurempi kuin aika antoi myöten. Vetelin Polsossa maanviljelijäperheessä varttunut Minna Jääskä kasvoi pyhäkoulun, kyläseurojen ja seurakuntanuorten toiminnan kautta seurakuntansa vapaaehtoistyöhön. –?Sitä ennen minulla ei ollut kosketusta vanhuksiin, isovanhempani olivat kuolleet jo kauan sitten. Seurakuntamestari, seurakuntaemäntä, vahtimestari, kiinteistönhoitaja, kirkonpalvelija. Olisi mukava käydä vuoropuhelua. Sanallista kiitosta täkäläiset eivät herkästi jaa. Tänä vuonna Kentala on joutunut soittamaan niitä lohduttoman usein: hieman yli tuhannen asukkaan pitäjässä kuolema on vieraillut 31 perheessä, joissain useampaan kertaan. Vuoden mittainen monimuotokoulutus perustuu pitkälti työssäoppimiseen. Siinä roolissa hän on järjestelemässä seurakunnan joulumyyjäisiä ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Lähes puolet, 40,8 prosenttia kiinteistöja kirkonpalvelustyöntekijöistä on yli 55-vuotiaita. –?Olen aina tehnyt ”naisten ja miesten töitä”. –?En haluaisi, että ihmiset harmittelevat asioita kaupan kassalla, vaan soittaisivat ja sanoisivat suoraan, jos jokin asia hiertää. Kolmivuorotyö on jo itsessään fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa, mutta riittämättömyyden tunne vei lopulta yksinhuoltajaäidin voimat. Kati Jylhä, teksti ja kuva Pitkä tie kirkonpalvelijaksi Marraskuisena päivänä Halsuan kirkon pihalla odottaa mustiin pukeutunut omaisjoukko. Kesällä hän perusti Ullavaan gospelryhmän. Kun vanhusten viriketoiminnan puolelta ei löytynyt sopivaa työkokeilupaikkaa, Minna Jääskä alkoi miettiä muita vaihtoehtoja. Ilman omaa kosketuspintaa kirkkoon tätä työtä olisikin vaikea hoitaa. Raudaskylän Kristillinen Opisto Ylivieskassa on pohjoisin suntioita kouluttava oppilaitos. Pienessä seurakunnassa seurakuntamestari on palvelija, jonka tehtävänkuva taipuu tilanteen mukaan. Suurin osa suntioista on oppinut työnsä tekemällä. Ensi syksynä suntion ammattitutkintonimike jää pois. Tänä syksynä hän aloitti kotiseurakuntansa lähetyssihteerinä ja valmistelee siinä roolissa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Työn ohessa hän toimi äitinsä omaishoitajana ja auttoi isäänsä kettutarhalla Vetelissä. Kokemuksen ja ystäviensä kannustamana hän haki koulutukseen. Laulaminen on eri asia, sitä en ole jännittänyt koskaan. Työuupumus uusiutui viime kesänä. Suntiona voi työskennellä alan ammattitutkinnon suorittanut tai muun sopivan koulutuksen saanut henkilö. Minusta ei saa kaupunki-ihmistä millään. –?Kun aloitin 11-vuotiaana konservatoriossa, jännitin pianoesityksiä aivan hirveästi. –?Jos tästä voi jotain hyvää hakea, niin ainakin olen oppinut tuntemaan halsualaisia sukuja entistä paremmin. Käytäntö opetti kellojensoittoon ja kohtaamiseen Työuupumus antoi Minna Jääskälle rohkeuden kokeilla uutta alaa Koti-ikävä toi Jenni Kentalan seurakuntamestariksi Halsualle Päätös hakeutua suntiokoulutukseen on avannut Minna Jääskälle muitakin uusia mahdollisuuksia. Kentalan puoliso Antti Lagerbohm on it-insinööri, joka suunnittelee työkseen paperitehtaiden laadunvalvontajärjestelmiä. Eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia tai jos palkataan, he tulevat töihin tarvittaessa tai hoitavat yhdistelmävirkaa. Vuodenvaihteessa Jenni Kentalan kotitila siirtyi heidän nimiinsä. Oulun hiippakunnassa alalla työskentelee 381 henkilöä, joista naisia on 61,7 prosenttia. Kotona pianon nuottitelinettä vasten nojaa tämänvuotinen lauluvihko. Kati Jylhä, teksti ja kuva Kirkonkellojen soittoa ei voi harjoitella etukäteen. Tällä kertaa valtaosa opiskelijoista on alanvaihtajia. Hoitoalalle hän päätyi ilman suurempaa kutsumusta, mutta ihastui opiskeluaikana vanhustyöhön. Kentala muutti miehensä ja nelivuotiaan esikoisensa kanssa kotikylälleen Kanalaan ja aloitti seurakuntamestarina keväällä 2014. Uusi tutkintonimike on 1.8.2018 alkaen seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto. . . Kentalan sisarussarjasta Jenni on aina ollut se, jonka jalat ovat olleet tiukimmin kotitilan mullassa. Suntion ammattikoulutus oli herättänyt hänen kiinnostuksensa jo pari vuotta aikaisemmin. Viikolla Jenni Kentala palvelee kirkkoherranvirastossa virastosihteerinä. Suntiot, kuten koko kirkon henkilöstö, ovat ikääntyneitä, mutta mielikuva vanhemmasta herrasmiehestä ei ole vastannut todellisuutta enää vuosiin. Kun kirkkoherra keväällä sairasti, minä olin se, joka otti omaiset vastaan ja keskusteli heidän kanssaan. . Kukista ja kynttilöistä huomaamattomasti huolehtiva kolehdinkantaja siivoaa kirkon päivän päätteeksi. Seurakuntien talousvaikeudet vähentävät suntioiden määrää ja työaikaa. Eniten epäilytti, miten kestän työhön liittyvän surun, mutta sitten totesin, että sitähän minä olen tehnyt kaiken aikaa. –?Oikea paikkani olisi ollut Helsingin yliopistossa lukemassa agronomiksi, mutta Helsinkiin lähtö tökki. Syyskuussa luomutilan pelloilta korjattiin ensimmäinen kuminasato. –?Olen miettinyt toista kymmentä vuotta, miten voisin hyödyntää lahjojani seurakuntatyössä monipuolisesti. –?Täydellisen pysäytyksen mukana tuli myös rohkeus. Kentalan ohjeet arkun kantamisesta saattavat silloin kaikua kuuroille korville. 63 Onnittelut 100 vuotiaalle Keskipohjanmaa-lehdelle!. Talvisin haudan kaivamiseen tarvitaan avuksi sulattimia ja pressuja, ja kiinteistöjen lämpötilaa ja ulkovalaistusta on osattava säätää. Mehiläistarhaajaksi kouluttautunut Kentala on rakentanut niille kaksitoista pesää. Opiskelun alettua Jääskää pyydettiin kotiseurakuntansa lähetyssihteeriksi. Käytäntö on opettanut Jenni Kentalan niin siihen kuin muihinkin seurakuntamestarin töihin. Vuoden alussa äitiysvapaalta palannut Kentala voi luottaa siihen, että kaksivuotias kuopus pääsee mummon ja tutan hoiviin, jos seurakunta tarvitsee seurakuntamestarinsa apua. Silloin aika ei tuntunut otolliselta, mutta syksyllä hän otti Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherraan yhteyttä ja pyysi päästä seuraamaan pariksi päiväksi suntion työtä. Mutta aikaa ei oteta, kun juuri leskeksi jäänyt seisoo tuulisella hautausmaalla ja harkitsee puolisolleen viimeistä leposijaa. Ikäja ammattiskaala on laaja: –?Viittomakielen tulkista maatilanisäntään ja kaikkea siltä väliltä, toteaa yksi opiskelijoista, ullavalainen Minna Jääskä, 40, joka on tehnyt tähänastisen työuransa lähihoitajana. Suntion ammattitutkintoa järjestää kuusi kristillistä oppilaitosta, muun muassa Raudaskylän Kristillinen Opisto Ylivieskassa. Työssä olevista suntioista tutkinnon on suorittanut 328. Monesta Hopijakummun asukkaasta ehti tulla hoitajalleen viimeisinä vuosinaan läheinen, jopa ystävä. Hautajaisissa heidän katseensa toisinaan hakee vanhempaa miestä. Esiinnyimme sisareni kanssa usein duona kirkossa, ja siksi minulla oli hyvä ennakkokäsitys myös seurakuntamestarin työstä. Käytännössä seurakunnan työntekijät ovat aina puhelimen päässä. Valtaosa, 65,7 prosenttia kiinteistöja kirkonpalvelustyöntekijöistä on naisia. Sen sijaan hän aloitti ensin agrologiopinnot, mutta siirtyi ensimmäisen vuoden jälkeen yliopistoon. Kirkonkellojen soittoa ei voi harjoitella etukäteen. Suntiolla on monta nimeä ja tehtävää. Viime vuonna kiinteistöja kirkonpalvelustyöntekijöitä oli 711 vähemmän kuin vuonna 2007. Asennukset kuljettavat häntä milloin minnekin päin maailmaa, mutta suunnitella voi onneksi missä vain. Ulkopaikkakuntalaiset osoittavat joskus tietämättään, ettei nuori nainen vastaa heidän mielikuvaansa seurakuntamestarista. Hän kävi Kaustisen musiikkilukion, mutta ei haaveillut kanteleensoittajan, pianistin tai laulajan urasta. . Valmistuttuaan Jääskä sai paikan Ullavasta, Hopijakummun palvelukeskuksesta vuonna 1999. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa kiinteistöja kirkonpalvelustyöntekijöitä oli viime vuonna 3?334. Vesistötieteisiin erikoistuneelle fi losofi an maisterille ei tuntunut löytyvän töitä Jyväskylästä, mutta se ei ollut perimmäinen syy paluuseen, vaan pohjaton koti-ikävä. Tänä syksynä siellä aloitti viimeinen nykymuotoisen suntiokoulutuksen saava 20 hengen ryhmä, josta puolet on naisia, puolet miehiä. Nyt minulla on vahva tunne, että olen löytänyt paikkani. . Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllisti viime vuonna 3 334 kiinteistöja kirkonpalvelustyöntekijää. Lähellä asuvista vanhemmista on muutoinkin iso apu työmatkalaisen ja seurakuntamestarin perheessä. Päätös opiskelemaan lähdöstä on tuonut elämääni paljon ihania asioita. Laulaminen, piano, kannel ja kitara ovat seuranneet Minna Jääskää lapsuudesta saakka. –?Asuin kymmenen vuotta muualla, mutta kaipasin maaseudun rauhaan. . Harjoittelussa huomasin, miten ihania, avoimia ja helposti lähestyttäviä vanhukset ovat. Tilalle tulee seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto, jossa voi erikoistua joko suntion tai hautaustoimistotyöntekijän tehtäviin. Kahden huonon kesän jälkeen Jenni Kentala on hyvillään siitä, että kevät eteni verkkaisesti: tänä vuonna mehiläiset eivät myöhästyneet kukinnasta. Olen innoissani ja valmis kokeilemaan uutta. Vaikka kalustoa vaativat kiinteistönhoitotyöt on ulkoistettu, Kentala käynnistää tarvittaessa ruohonleikkurin ja käyttää ruuvimeisseliä. Viimeiset nykymuotoisen tutkinnon suorittavat suntiot aloittivat siellä koulutuksensa tänä syksynä. Suntion ammattitutkintoon johtava koulutus alkoi Suomessa vasta vuonna 2000. Tänä vuonna hän on istunut siellä enemmän kuin puolet ajastaan: Kirkkohallituksen asettama aikaraja kirkonkirjojen digitoinnille on umpeutumassa vuodenvaihteessa. Seurakuntamestari Jenni Kentala, 34, avaa heille kirkon ovet ja suuntaa askeleensa tapuliin. Joka toinen viikko seurakuntamestarin työt jatkuvat viikonlopun ylitse. Halsualle muuton jälkeen Jenni Kentala opetti ensitöikseen miehensä ajamaan traktoria, mutta pääosan maatilan töistä tekee edelleen hänen isänsä. Jos jokin asia on onnistunut hyvin, niin sillä hyvä. Sen ansiosta pariskunta pystyi toteuttamaan unelmansa ja ryhtymään viljelijöiksi
06 831 5292 www.yrittajat.fi/liity. –?Sibelius-Akatemia olisi suuri haaveeni. Ne ovat erittäin mukavia oppitunteja. . –?Nykyisin esiinnyn itse asiassa enemmän Miukelin kanssa kuin yksinään, Anna Salomaa kertoo. Suunnitteletko hakevasi kasvua viennistä. –?Tämä uravalinta valkeni minulle noin kaksi vuotta sitten. Menestynyt hyvin myös Minä soitan harmonikkaa -kilpailuissa. We explore opportunities Onni elemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä Toholammin seurakunta Alavieska | Haapajärvi | Halsua | Himanka | Kalajoki | Kannus | Kaustinen | Kokkola Kruunupyy | Kälviä | Lestijärvi | Lohtaja | Nivala | Pedersöre | Perho | Pietarsaari Reisjärvi | Sievi | Toholampi | Ullava | Veteli | Ylivieska Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola p. Vaikka ikää ei todellakaan ole paljon, Anna ottaa isonkin yleisön haltuunsa reippaalla otteellaan. Enpä ole muuta urasuunnitelmaa itselleni sitten laatinutkaan, Anna naurahtaa. naalissa Ikaalisissa. Lokakuussa Anna pääsi jo käymään Helsingissä Sibelius-Akatemiassa harmonikansoittoa opettavan Maria Kalaniemen opissa. En minä itselleni soita vaan yleisölle. Valloittavaa lavakarismaa Haapajärvinen Anna Salomaa ilahduttaa solistina ja kansanmusiikkiyhtye Miukelin kanssa Keskipohjalaiset ruoantuottajat onnittelevat satavuotiasta Suomea ja satavuotiasta MTK:ta sytyttämällä 100 jätkänkynttilää alueemme paikkakunnilla: Alavieska klo 19 Alavieskan Virin y-risteys Halsua klo 17 Lestijärvi-Perho -tien varsi Himanka klo 16 Museopellon kohdalla 8-tien varrella Kalajoki klo 19 Kirkkopuistossa 8-tien varressa Kannus klo 18 Valtatie 28 varsi, Perttu ja Vaenmaa Kaustinen klo 18 Valtatie 13 varrella n. Opiskelee Haapajärven yläasteen 9:nnellä luokalla. Viisitoistavuotias nuori harmonikkataituri. Antti Savela, teksti Clas-Olav Slotte, kuva Viisitoistavuotias Anna Salomaa Haapajärveltä on lahjakas muusikko. Kun heillä on hauskaa, niin hyvä olo tarttuu ja se tuntuu hyvältä, Salomaa toteaa ja korostaa vuorovaikutuksen antavan voimaa myös harjoitteluun ja treenaukseen. Toisaalta HennaMaija on sopivan vaativa, mutta myös hyvin innostava opettaja, Anna toteaa. Soittaa itse hyvin ja on hyvin esimerkillinen taiteilija. Haku on alkuvuodesta ja pääsykokeet myöhemmin. ANNA SALOMAA . –?Me laulamme ja soitamme monenlaisia kappaleita. . Harrastukset ja koulu ovat Annalla nivoutuneet hyvin yhteen eikä hänellä ole huomauttamista myöskään musiikin opiskelun puitteista. . Lämpimät Onnittelut 100 -vuotiaalle Keskipohjanmaa-lehdelle! Näköislehti luettavissa: www.keskipohjanmaa.. Hän sai lisää vahvistusta omiin taitoihinsa ja vinkkejä ohjelmiston harjoitteluun. Anna on myös olennainen osa Tapio Lappalaisen ja Sanna Ahvenjärven koostamaa Miukeli-yhtyettä, jossa soittavat ja laulavat heidän lapsensa Emilia ja Joonatan Lappalainen sekä kaksi muuta haapajärvistä nuorta Jennina Salmela ja Anna Salomaa. Valittiin 5-rivisten Suomen pelimannimestariksi 2017. Hän on jo pitemmän aikaa tehnyt sävellystyötä, joka on välillä haastavaa ja yksin puurtamista, mutta mielenkiintoista. . . Hän on jo vuosia soittanut harmonikkaa ja laulanut lähinnä iloista kansanmusiikkia. Lahjakkaiden lasten Miukeli on suosittu kansanmusiikkiyhtye, joka on kiertänyt esiintymässä jo varsin laajasti varsinkin Kalajokilaaksossa. . –?Henna-Maija käy opettamassa Nivalassa joka toinen viikko, ja lisäksi käytössä on myös etätuntiyhteys tietokoneen avulla. . . Pelimannimestarit valitaan Sata-Häme Soi -tapahtumassa Ikaalisissa. Parhaillaan hänellä on työn alla kaksi sävellystyötä. Hän ei pahemmin jännitä, koska musiikki vie mennessään. Mutta edetään nyt maltilla askel kerrallaan, Anna rauhoittelee. Valittiin Ikaalisissa 2-rivisten Suomen Pelimannimestariksi vuonna 2015. Yläkoulussa Anna on valinnut monen muun tapaan musiikin valinnaiseksi aineeksi. Esiintyy paljon huippusuositun Miukeli-yhtyeen kanssa. Haapajärven kaupungin myöntämä kulttuuripalkinto 2017. –?Parasta on yleisö. . Asuu Haapajärvellä. Lue lehti missä ja milloin vain KESTOTILAAJALLE DIGILEHTI KUULUU AINA TILAUKSEEN Kasvua kansainvälistymisestä Viexpon avulla maailmalle Kokkola 050 512 3755 Pietarsaari 050 573 8876 Vaasa 050 572 8253 Tiesitkö että, • Viexpo auttaa yrityksesi kansainvälistymispolun eri vaiheisiin liittyvissä kysymyksissä. . Toisen pitäisi valmistua piakkoin, jotta sen voisi soittaa Sibelius-Akatemian nuoriso-osaston pääsykokeessa. Ollut nuorempana Hopeisen harmonikan . Ota yhteyttä meihin niin kerromme lisää! www.viexpo.. Ensi vuonna Anna aikoo siirtyä lukioon ja hän suunnittelee hakevansa myös Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle kansanmusiikkiopetukseen. Samaan aikaan Anna jatkaisi lukiossa ja tähtäisi valkolakkiin. Keikkoja on ollut myös Sata-Häme Soi -tapahtumaan, Haapavesi Folkeille ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlille. • olemme apunasi myös konkreettisessa vientityössä maailmalla. Musiikkia yläasteella on kaksi tuntia viikossa. Laulussa häntä ohjaa Saara-Maija Strandman ja musiikin teoriassa Sanna Ahvenjärvi. Anna oli myös kilpailun kaikkien sarjojen yleisön suosikki. Nuoriso-osastolle meno tarkoittaisi joka toisen viikonlopun viettämistä Helsingissä. Aivan niin, Anna haluaa muusikoksi tai harmonikansoiton opettajaksi. Opintopolku kertoo pitkälle Annan suunnitelmista. Salomaan vahvuus on hyvä esittäminen ja lavakarisma. Anna kertoo olleensa kiinnostunut musiikista aivan pienestä pitäen. –?Tykkään laulaa ja soittaa yksinään ja yhdessä Miukelin kanssa. Jaettu 1. Musiikin opiskelijana Jokilaaksojen musiikkiopistossa. • olemme myös Pohjanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymisyksikkö ja toimimme non-pro?t-pohjalla. Harmonikan soiton saloihin häntä on johdatellut Jokilaaksojen musiikkiopisto. 64 Viisitoistavuotias Anna Salomaa on iästään huolimatta tuttu näky Haapajärven ja lähiseudun esiintymislavoilla. . Molemmissa on paljon hyviä puolia, Anna toteaa ja korostaa nauttivansa olostaan lavalla. Hänen opettajansa harmonikan soitossa on Nivalasta lähtöisin oleva ja nykyisin Vantaalla asuva Henna-Maija Vannemaa. . Hän on todella hyvä esikuva. 1 km Jyväskylään päin Kälviä klo 15 Valtatie 28 varsi Kälviän St1-asemaa vastapäätä Lohtaja klo 18.30 Lohtajan risteyksessä 8-tien vieressä Perho klo 15 Valtatie 13 varressa kirkon lähettyvillä Rautio klo 17 Kylän risteys Reisjärvi klo 14 Salmensuun alueella Sievi klo 18 Kokkola-Kajaanitien varsi, Alatalon alueella ja puistoalueella Vesiosuuskunnan kohdalla Toholampi klo 12 Liikuntahallin ympäristö ja liikenneympyrä klo 18 Sykäräinen Veteli klo 18 Valtatie13 varrella Veiskonluomassa Ylivieska klo 15 Savontien varrella urheilukentän läheisyydessä Keski-Pohjanmaan MTK yhdistykset www.mtk.?/liitot/keskipohjanmaa JÄTKÄNKYNTTILÄT syttyvät Itsenäisyyspäivänä 6.12. tila kansainvälisessä harmonikkakilpailussa Kroatian Pulassa. Anna haluaa myös säveltää omia kappaleita
Lasivaunusta on otettu tähän mennessä kolme painosta, ja sitä on myyty yli 1000 kappaletta. Tunkkarin mielestä runot ovat pääosin myös helppoja lausua. – Laitoimme saliin parikymmentä tuolia, mutta niitä piti hakea lisää. Länsirannikko on julkaissut historiansa aikana n.20 eri runoilijan teoksia. Hän johdatti runouden pariin monia sellaisia, jotka eivät muuten kyseisestä taidemuodosta olisi tienneet mitään. Silti runojakin julkaistaan edelleen. Maija Lampin ohjaama ryhmä lavasti esitystä varten Vetelin koulukeskukseen entisaikojen tuvan seinäkelloineen ja mustavalkoisine hääkuvineen. Poimimme kaikki talveksi talteen ja säteilimme kevääseen asti. /video/ irjatunkkari Puustellin maukas jouluateria on katettuna 10.-15.12. Lisäksi runoissa on huumoria. Anni Saari, teksti Jukka Lehojärvi, kuva 65 Kyllä Marjatalla elämän ankeus oli aina siellä takana. Marjatta Pulkkinen oli sekä sukututkijana että kirjoittajana hyvin tarkka. Kuolema ei siis ollut Pulkkiselle vieras asia. Ensimmäisen 10 toimintavuoden aikana lähes kaksi kolmannesta julkaistuista teoksista oli runokokoelmia. Poeta esitti runokoosteen Marjatta Pulkkisen runoihin tämän vuoden elokuussa osana Irtanaisviikkojen ohjelmaa. Niihin pääsee helposti mukaan, hän kuvaa. – väki on Ruotsissa, minulle kerrottiin. ja 18.-22.12. . www.upm.. Näistä runoista tuli suosittuja myös lausuntaesityksinä. Kilpailun voitti Pekka Kuosmanen, mutta toiseksi tuli Marjatta Pulkkinen 1700-luvulle sijoittuvalla romaanilla Tuohi-Antin Mustalammas. Esitys on tarkoitus uusia ensi keväänä. – Kyllä Marjatalla elämän ankeus oli aina siellä takana, Tunkkari sanoo. Toinen oli Lasivaunu. myynti@puustelliravintolat.. Sen myötä sana Pulkkisen runoudesta levisi entistä laajemmalle. Kohtaaminen tapahtui Vetelin kirjakaupassa. Se alkoi ajankohtaisella kuvauksella: Tien vasemmalla puolella järven kainalossa oli talo ristiinnaulituin ovin, silmät suljettuina, itkevien kuusten ympäröiminä. Runoissa on myös kyläkuvauksia, elämän puntarointia ja luontoa. Keski-Pohjanmaan Kirjapainon julkaisemaan Maalaiskoti-lehteen hän alkoi kirjoittaa käydessään keskikoulua Kokkolassa. yyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy p p p p p p p p p p www.puustelliravintolat.. Hänen mielestään ne edustavat keskipohjalaisen kirjallisuuden valovoimaisinta ainesta. Lasivaunu avasi tietä runoudelle Marjatta Pulkkinen oli ensimmäinen Länsirannikon julkaisema runoilija Irja Tunkkari lausuu videolla Marjatta Pulkkisen runoa www.kp24.. Luonto ei ole pelkkä luonto, vaan samalla elämä, ne ihmiset, jotka siellä ovat olleet tai sieltä lähteneet. – Marjatta avasi runoudelle hienon tien Keski-Pohjanmaalla, Löhönen summaa. Teki sukututkimuksia ja oli kirjoittamassa useita paikallishistoriajulkaisuja. Lasivaunussa on useita runoja, jotka käsittelevät Venäjälle ja Amerikkaan menneinä vuosisatoina lähteneitä. Sai Vetelin kunnan kulttuuripalkinnon vuonna 2015. Pulkkisen toinen, vuonna 1993 julkaistu runokokoelma Arkimorsian alkaa runokertomuksella ”Misis Louman murhe”. Kertovissa runoissa sanoja on kuitenkin paljon, ja lausuessa pieniä muutoksia on esityksissä voitu tehdä. Hän jatkoi koko ajan kirjoittamista, ja sai menestystä erilaisissa valtakunnallisissa kirjoituskilpailuissa. 1960ja -70-luvuilla oli kulttuuritoiminnan ohella virinnyt voimakas kotiseutuhenki. Hän on käynyt materiaalin läpi vasta päällisin puolin, mutta kertoo, että ei-julkaistuissa teksteissä esiintyy osin samoja henkilöitä kuin julkaistuissakin. – Marjatalla paikat tuovat mieleen sieltä lähteneet ihmiset. Minua alkoi kiinnostaa, mikä olisi enkelin luonnollinen koko ja aloimme sitten siitä keskustella. Marjatta Pulkkiselle sanataide oli ollut merkittävä osa elämää lapsesta saakka. Pulkkisen oma äiti oli paitsi maatalon emäntä myös tuberkuloosihoitaja, ja häntä haettiin vielä vanhana usein hoitamaan kotiin kuollut vainaja arkkuun. Runobuumi alkoi kuitenkin Suomessa hiipua, joten niitä ei voitu julkaista aivan määrättömästi. Runot antoivat myös Poetaan kuuluville naisille syyn kokoontua yhteen. Niin suuri joukko tuli kuuntelemaan Marjatan runoja, kertoo Irja Tunkkari, joka on yksi Poetan lausujista. Sinä kesänä kaikki avaruuden auringot putosivat Kiviveden nevalle mättäiden syliin. Voi olla, että uutta julkaistavaa vielä löytyy. Tunkkari harrasti itsekin kirjallisuutta, hän oli mm. Osuuskunnan ensimmäinen julkaistu teos oli käännös, pietarsaarelaisen Solveig Emtön romaani Pihlajanmarjoja ja Krookustalo vuonna 1987. Marjatta Pulkkinen oli Länsirannikossa runoilijana pioneeri. Hän osallistui kirjoittajakoulutuksiin ja seminaareihin, ja hänen runojaan julkaistiin Pränttäreiden antologioissa. Marjatta Pulkkinen kuoli reilu vuosi sitten syyskuussa. Löhösen mielestä monen kirjoittajan tekstit olivat niin tasokkaita, että ne piti saada julki, ja vuonna 1986 syntyi Länsirannikko. Tällä runolla alkaa Marjatta Pulkkisen vuonna 1988 ilmestynyt runoteos Lasivaunu. . Viime vuosina Länsirannikko on kustantanut enemmän proosaa kuin runoutta. Löhönen kertoo, että hänen runojaan ei kustantajan juuri tarvinnut korjailla. – Marjatan runot ovat kertovia, ja ne avautuvat helposti tavalliselle lukijalle. Se kertoo Amerikassa vuonna 1900 sattuneesta kaivosonnettomuudesta, jossa Vetelistä kotoisin oleva perhekunta menettää kahdeksan perheenjäsentään. Ylioppilastutkinnon jälkeen Pulkkinen opiskeli opettajaksi Jyväskylässä ja sai työpaikan Pulkkisen koulusta Vetelistä. Hakki Pilke onnittelee 100 -vuotiasta suomea ja Keskipohjanmaa-lehteä!. Marjatta Pulkkinen harrasti sukututkimusta vähintään yhtä innokkaasti kuin kirjoittamista, ja historialliset aiheet olivat yksi tärkeä teema hänen teksteissään. Runojen naiset eivät kuitenkaan ole lastuja laineilla, vaan sisukkaita oman onnensa seppiä. Perhonjokilaakson kansalaisopistossa toiminut lausuntaryhmä Poeta oli tehnyt ensimmäisen esityksensä Pulkkisen runoihin heti Lasivaunun ilmestyttyä. Syntyi 1931, kuoli syyskuussa 2016. . Pulkkisen runoudessa toistuvat Löhösen mukaan siirtolaisuuden lisäksi kotiseutu ja ihmisten tuntemukset ajan ilmiöistä. krs 67100 Kokkola KPMG onnittelee 100 vuotta suomalaisten ja etenkin keskipohjalaisten rinnalla kulkenutta Keskipohjanmaa-lehteä. Vuonna 1972 Vetelissä oli järjestetty maatalousnäyttely, jonne Pulkkiselta oli pyydetty juhlaruno. Tästä runosta lausuntataiteilija Auli-Maritta Ruuska teki esityksen, jota esitettiin useissa paikoissa, mm. Koko silmänkantama säteili keltaisena. Hänen ensimmäinen julkaistu runonsa ilmestyi Säästäjä-lehdessä hänen ollessaan 13-vuotias. Tunkkari aikoo myös käydä läpi kaikki Pulkkiselta jääneet tekstit. Kajaanin runoviikoilla. KATRI MARJATTA PULKKINEN (OS. . LUOMA) . . . Sinne ei sitten tämä kylä tule irvistelemään. Se on Kustannusosuuskunta Länsirannikon ensimmäinen runoteos ja kautta aikain toinen julkaisu. Länsirannikko on julkaissut häneltä teokset Lasivaunu (1988), Arkimorsian (1993) ja Tuohi-Antin mustalammas (1977). Irja Tunkkari tutustui Marjatta Pulkkiseen ensimmäisen kerran -60-luvun lopulla. Teki elämäntyönsä Pulkkisen koulun opettajana. Sitä esitettiin myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Tunkkari sanoo, että monelle heistä runot ovat toimineet elämän suolana. Runoissa kuvataan paljon naisten kohtaloita. Samalla tavalla ihminen kantaa itsessään paikkoja, joissa on kasvanut, Tunkkari kuvaa. IRJA TUNKKARI ” Irja Tunkkari tuntee Marjatta Pulkkisen runotuotannon pitkältä ajalta. Vuonna 1994 Poetalta tilattiin kotiseututyön 100-vuotisjuhlaan esitys Pulkkisen Amerikan-siirtolaisuutta käsitteleviin runoihin. klo 11 21 Huom! 10.12. Serkkuni siellä äitini lapsuuskodissa on luvannut minulle hautajaiset pitää. Pari sataa vuotta sitten ne olivat kovia, eikä Pulkkinen niitä kaunistellut. – Kuulin kun Marjatta kysyi materiaaleja, joista voisi tehdä luonnollisessa koossa olevan enkelin. klo 12 17 Tiedustelut ja varaukset p.010 3214 580 teija.jarvenpaa@puustelliravintolat.. Sai miehensä kanssa kolme lasta. Suomi on tarina kasvusta ja kehityksestä. Tilintarkastus Sukupolvenvaihdokset Yrityskaupat Veroja lakipalvelut Neuvontapalvelut Ota yhteyttä: Elina Pesonen, KHT, JHT Janne Niemi, veroasiantuntija P: 020 760 3269 P: 020 760 3184 Rantakatu 10, 2. Häneltä jäi paljon tekstejä, jotka nyt ovat Irja Tunkkarin hallussa. julkaissut nuortenkirjan vuonna 1963 Kariston kustantamana. Tunkkarin ja Pulkkisen tiet kohtasivatkin seuraavien vuosikymmenten aikana monta kertaa kulttuuriharrastusten myötä. Pulkkinen, omaa sukua Luoma, oli kotoisin veteliläisestä maatalosta. Metsä on täynnä mahdollisuuksia. . Nykyisin isojenkin kustantamoiden runoteoksia painetaan yleensä muutamia satoja kappaleita. Kun osuuskunnan toiminta pääsi vauhtiin, sille tarjottiin runoja julkaistavaksi aivan valtavasti. Se on kertomus sinnikkyydestä ja kekseliäisyydestä, joilla metsiemme puista on jo satojen vuosien ajan jalostettu innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. Kirjoitti yksin tai yhdessä muiden kirjoittajien kanssa kymmeniä Perhonjokilaakso-lehden kotiseutuliitteitä. Molemmat osallistuivat mm.kirjoittajapiiriin, joka alkoi Perhonjokilaakson kansalaisopistossa vuonna 1974. 1970-luvulla toimintansa käynnisti myös kirjoittajayhdistys Pränttärit, jossa Marjatta Pulkkinen oli innokkaasti mukana. Kirjoitti runoja ja proosaa, joita julkaistiin lukuisissa lehdissä ja antologioissa. Siirtolaisuus oli yksi Marjatta Pulkkisen runouden tärkeimmistä teemoista. – Ja siitä lohkottiin pienempiä esityksiä, joita sitten tehtiin monessa paikassa, Tunkkari sanoo. 30 vuotta sitten kiinnostus runoutta ja sanataidetta kohtaan oli Länsirannikon perustaja Elvi Löhösen mukaan aivan eri tasolla kuin nyt. Keskipohjanmaa-lehden kirjoituskilpailun runojen sarjan hän voitti vuonna 1965. Tunkkarin mielestä tämä onkin yksi Marjatta Pulkkisen ansioista. Elvi Löhösestä tuli Pränttäreiden puheenjohtaja vuonna 1982. Vuonna 1997 Länsirannikko järjesti Maiju Lassila -romaanikilpailun, johon saapui 122 käsikirjoitusta. , Toritie 7, Nivala Tavoitteidesi tukena KPMG on Suomessa tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja päättäjien rinnalla lähes 100 vuotta
Vartijat olivat käännyttää reppumiehen portilta. Vähiten kirjallista tietoa löytyy poikamiesisäntä Antero Kodiksesta. Alavieskan persoonat tekivät yhteistä hyvää Antero Kodis oli hiihtomiehiä, urheilu yhdistää Alavieskan voimamiehiä. –?Nöyryys on ihmiselle paras voimavara, se kantaa pisimmälle. Rajaniemi, Kodis ja Nahkala olivat kaikki urheilumiehiä. Kodiksen nosti tuoreesti julkisuuteen 2017 keväällä se, kun Alavieskassa nousi yleinen huoli Antero Kodiksen perinnön hukkaamisesta. –?Ihmisenä hän oli liian hyväntahtoinen. Kun hän tuli kotiin iltasella, hän saattoi lähteä vielä heittämään pyörällä 40 kilometrin Merijärvi-lenkin, Rieskaja muiden hiihtoretkien kaveri Paavo Niemelä muistelee. –?Hän esitti asiat vaatimattomasti, selkeästi ja harkitun perustellusti, Huikari kertoo. Hän ei jäänyt EU-projekteja odottelemaan. Seuraavassa 200 vuotta -juhlalistauksessa kaikki voivat olla jo naisia. Nahkala on todennut, että Linnakallio syntyi yhden miehen vastavalkeana. Antero peri erityisen luonteensa Fanniäidiltään, Niemelät pohtivat. Maanviljelijä-seppänä Kodis teki itselleen muun muassa hallantorjuntakoneen. Syynä menneiden vuosikymmenten miesvalta. Sisuun liittyvä uho ei ole kestävä tunne. Hänen lähinaapurinsa Elvi ja Paavo Niemelä tuntevat hänet kolmikosta parhaiten. Kodis oli urheilumies henkeen ja vereen. Ylijohtaja, professori Olavi Huikari muistelee omaisille osanottoviestissään, että Filippus Rajaniemi oli maaseudun köyhimmän väestön puolesta puhuja. Isokukkainen, Zembla Krysanteemiruukku glitterillä 4 95 yksittäin 2,95 Kotimainen, Extra-laatu Hyasintti 2 kpl. –?Arvokkain opetus elämässä on ollut se, etten lähtenyt taistelemaan pahuutta vastaan pahalla, hän totesi. Filippus Rajaniemi oli tuomassa Alavieskan joukkueelle kivääriammunnan mestaruuden suojeluskuntien valtakunnallisessa kilpailussa keväällä 1936. Filippus Rajaniemi viihtyi parhaiten pajavasara kädessä. Hänen kaltaisiaan ei enää ole. KUVA ANNELI SANTTILAN KIRJASTA. En päästänyt yritystäni konkurssiin, vaikka tuli 1990-luvun lama ja oli valuuttalainat päällä, hän muisteli. Hän oli talkoomies. Hannu Verronen, teksti Filippus Rajaniemi vietti vuonna 1998 Omavieskassa 95-vuotispäiviä. ARKISTO/ANNIINA NISSINEN Taluskyläläiset Paavo ja Elvi Niemelä tunsivat hyvin Antero Kodiksen ja Kosti Nahkalan, Elvi Niemelä o.s. Kun Raahen Rautaruukki vihittiin käyttöön, Kekkonen järjesti Filippuksen etupenkkiin. 70-vuotishaastattelussa vuonna 2013 Kosti Nahkala arvioi allekirjoittaneelle elämänsä kulkua. Kiistatta eturiviin nousevat kolme miestä: Filippus Rajaniemi (1903-2000), Antero Kodis (1932-2013) ja Kosti Nahkala (1943-2014). Kaikki kolme olivat tunnettuja itsevarmuudestaan ja kovasta työnteosta. Tarkkana taloudenpitäjänä hän menestyi ja pystyi olemaan hyväntekijä. –?Filippus Rajaniemi oli Alavieskassa edelläkävijä, kun hän järjesti nuorille kursseja, Elvi Niemelä muistelee. Kodiksen alavieskalaisille rakentama kahdeksan hehtaarin Alavieska-järvi oli menossa rappiolle. Jos jokin asia Kalajokilaaksossa piti saada kuntoon, Filippus heitti repun olalle ja lähti Helsinkiin vaikuttamaan yhden miehen lähetystönä. ARKISTO/JOUKO LASSILA Kosti Nahkala Linnakalliolle tekemässään Pahkakirkossa. Nahkala oli tyytyväinen siihen, miten elämä meni. Anttila kävi nuorena naisena Filippus Rajaniemen järjestämän ompelukurssin. Kosti Nahkala teki Linnakallion matkailukeskuksen ja loi Alavieskaan kulttuuria, sai kotiseutuneuvoksen arvon. Alavieskalle identiteettiä ja yhteistä hyvää ovat luoneet persoonalliset kansanihmiset. Hän joutui pettymään, ei kuitenkaan valittanut eikä puhunut pahaa kenestäkään, rauhallinen mies. Kodis järjesti Ryökönkankaan aarnimetsälle suojelun. Kunta reagoi huoleen ja teki kunnostustyöt. Hän oli edelläkävijä vesistöasioissa ja metsien käytössä, vastusti voimakkaita ojituksia ja metsien tehoviljelyä. Filippuksesta ja hänen Vienovaimostaan on jäänyt tyttären Anneli Santtilan vuonna 2003 kirjoittama elämänkerta. Ilman sitäkin Filippuksesta tiedetään, kuinka tämä presidentti Urho Kekkosen kaverina vaikutti maaseutua tukeviin yhteiskunnallisiin suuriin linjauksiin tie-, tulva-, kouluja työpaikka-asioissa. Olen ylpein siitä, että nöyryyttä on löytynyt kovassa paikassa. Miehinen on tämä joukko. Kodis hiihti ja Nahkala heitti keihästä. Keksijämiehenä hän suunnitteli sinne latukoneenkin. Filippus, Antero ja Kosti jäivät kansanhistoriaan 66 9 95 Kotimainen, Extra-laatu Amaryllis 2-3 vanaa 9 95 79 90 Tähti pöytävalaisin 32 cm Finnlumor Valokoriste, lieriö 100 cm, IP20 PRISMA KOKKOLA ma-la 8-22, su 10-22 119 00 29 95 59 95 139 00 14 95 19 90 Viking Komfort GTX N Nastallinen ulkoilujalkine London Fog Miesten puvunhousut Koot S 5XL London Fog Miesten bleiseri Koot S 5XL House Lasten velourmekko Koot 128-164 cm Icebug Lien Bugrip W/M tai Icebug Solus W Nastallinen ulkoilujalkine House Samettimekko Koot 36-46 OSUUSKAUPPA KPO ONNITTELEE 100-VUOTIASTA KESKIPOHJANMAATA Usko Toivo Rakkaus valosarja 9 95 129 00 8 95 Itsenäisyyspäiväkimppu ilman kuponkia 13,90 S-MOBIILIKUPONGILLA: Voimassa 1.11.17.12. Hän osallistui hiihtokeskus Lumikurun luomiseen ja rakentamiseen. Tytär Anneli Santtila muistelee kirjassaan, kuinka isä maasepän kirjoituksillaan sai vaikutusvaltaa. –?Antero oli sellainen, että hän teki kaiken muille. Yksi perhe-elämän huipentumista oli kutsu Linnan juhliin, jonne Rajaniemet pääsivät Kekkosen kutsumana vuonna 1957
Ysin jälkeen hän aikoo mennä lukioon. Asseri ei osaa eritellä, miksi joku oppiaine maistuu paremmalta kuin joku toinen. – Sähköisen taloushallinnon palvelun myötä voimme panostaa enemmän kannattavuuden seurantaan ja konsultointiin, mistä on asiakkaalle enemmän hyötyä. –?Aivan hyvin koulu ja treenit mahtuvat samaan kalenteriin. Olisihan se hienoa aloittaa miesten pelit jo näin nuorena. Pirkko tuntee Asserin syntymästä asti. Nuori mies vempauttaa muutaman kerran mailaa ja lataa sitten syöttöön painavan kumuran ja pallo karkaa maisemaan. Eihän ketään tietenkään loukata saa, mutta hurtti huumori vahvistaa minun mielestä yhteishenkeä ja mahdollistaa paremmat peliotteet, Asseri kertoo omasta tulokulmastaan. Miesten pelit ja harjoitukset tuovat Asserin mielestä myös tietynlaista kovuutta ja asennetta, josta on hyötyä myös tiukoissa junnupeleissä. Mutta aika näyttää. Tosin joukossa on myös muutama konkari ja muut tältä väliltä. Pystyn jo nyt lyömään keltaisella pallolla miesten kentän takarajan yli. –?Niin vain on. Paljon tietoa tulevasta antavat myös ysillä pidettävät opon tunnit. Se on tuntunut joskus houkuttelevalta. Alueella on tapana yhdistää sulassa sovussa junnujoukkueita, jotta pojat ja tytöt pääsevät pelaamaan niin kauan kuin intoa riittää. Nykyisin hän taittaa koulutaipaleen pyörällä. – Me pyrimme palvelemaan jokaista asiakasta yksilöllisesti. klo 11-17 VIELÄ EHDIT OSALLISTUA AUTOARVONTAAN! RIISIPUUROA 600:LLE ENSIMMÄISELLE ILTAPÄIVÄLLÄ MAKKARATARJOILU VALOKUVIA MENNEILTÄ VUOSILTA LOKUVVIIAA LLLL UUUUUUU TTTTUUUU TTTTTTUUUUUUU EEEEEEE LLLLL TTTTTTTTUUUUU EEEEEEEE EE E LL UUUU TTTTTT AAAANNNN AA AAAAAAAA AAAAAA M M M M M UUUM M M M U TTTTUUU SSSSTTTT SSSTT UUUUSSSSS TTTTUU TT UTTTT TU T UUUUU SSSSSSSSSS UUUUUUU UUUU NNNNNNNN AAAAAAAA AAAAAAAA M M M M M M M M M M TTTTT TTTTTT TTTTT AAAAAAAA AAAA UUUU UUUU UUUU AAAA AAAA M M M M NNNNNNNNN AA AA AA AA M M M M UUUU TTT SSSS UUUUUU TTTT UUUUUU TTTT AAAA AA JAAAAA JJJJJJJJ NNNNNNN OOOOOOOOO OOOOOOOO OOOOO LLLLOOOO AAAA TTTTAAAAA AAAATTTT AAAAA DDDD EEE M M M M M JJJJJJJJ OOOOOOO OOOOOOO AAAAAAA NNNNNNNNNNN LLLLL TTTAAA TA AAATTTAA ATA AAATT AT IIII DDDDDDDDDDD EEEEE M M M M M M M AAAAA OOOOOOO OOOOO A AAAA AAA M M M M NNNN AA JJJJ NNNN OOOO OOOO LL TA TA ATA ATA AT AT II DDDD EEEE M M M M OOOO OOOO DDDD AA AA AA NN TTEEKKIJJÖÖÖIHHIIN EKIJÖIH EKKK ÖÖÖ NN HH KKKKKKK TT ÖÖÖÖÖÖ JJJ NNNNN IIII HHHH III III KKKKKK EEE TTT ÖÖÖÖÖ NNNNNN II HH II ÖÖÖÖ JJII KKKK EE TT ÖÖÖÖÖÖÖÖÖ Ä UUSSSSSSSSSSSSSSSS TTTTTUUUUUUUUUU TTTTT LLLLL UUU TTTTTTTUUUUUUU OOOOOTTTTTTTT O LLLLLLOOOOOO SSSSSSSSSSSSSS UUUUUUUUUUUUUUU UUUUUU OOOOOO TTTTTT IIIIII LLLLLL TTTTTTT LLLLLLL IIIIIII UUUUUUUUUUUUUUU UUUUU OOOOOOO SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSS UU TT II LL UU TT OO LL II OOOO 111111155555 77777..11111111 111111777777777 OOOOOOOO 111111 OOOOO LLLLLLOOOOOOOOOO KKKKKKKKKKKK 555555 11111111111 ...... –?Kärsämäellä ollaan käyty treenaamassa jo muutaman kerran. –?Mulla on niin paljon tuota pesistä. Reisjärvellä nuorten yksi innokkaimmista huoltajista on Pirkko Haikola, joka tunnetaan useammankin joukkueen pesisäitinä. MAINOS Sähköiseen taloushallintoon siirtyminen jättää aikaa asiakkaan palveluun K okkolassa sijaitseva tilitoimisto Hietasaari & Co kasvaa vahvoilta juurilta. Nyt tilitoimisto on asiakkaiden laskut ja kuitit kulkeutuvat sähköisesti taloushallinnon järjestelmään. Lähinnä siksi, että tuleva ammatti on vielä hämärän peitossa. Silloin Pilkkeen pojat ja tytöt päättivät, että tämä ei toistu. – Asiakkaita muutos on helpottanut niin, ettei heidän tarvitse enää kerätä paperisia tositteita ja tuoda niitä varta vasten tilitoimistoon. Viisi vuotta sitten Hietasaari & Co sähköisti taloushallinnon palvelunsa lähes täysin. Toimintaa on kasvatettu tasaiseen tahtiin asiakkaan hyvinvointia unohtamatta. Hän on ennen kaikkea tiimipelaaja, joka kannustaa ja tsemppaa. Reisjärviset iloitsevat. –?Pienihän tämä on, mutta kyllä minä olen täällä viihtynyt, Asseri Paavola tuumaa. Nämä miehenalut kun aikovat tavoitella paikkaa Reisjärven Pilkkeen ykkössakissa. Asseri on myös lahjakas pesäpalloilija. Asseri Paavola, Reisjärven Pilke, asettuu lyömään. Koulu Asserilla menee hyvin eikä neljä kertaa viikossa pidettävät pesistreenit häiritse. Reisjärven Pilkkeen D-pojat, joukossa myös muutama tyttö, pelaa Kärsämäellä Katajan junnuja vastaan. 77 11 OO LL KKKK OOOO LUCIA ESIINTYY KLO 15.00 TIERNAPOJAT KLO 13.00 KEKSI MINULLE NIMI & TUO JOULUINEN PIIRUSTUS. Eikä toistunut. Nuoremmissa ikäluokissa on perinteisesti helpompi muodostaa pitäjäkohtaisia joukkueita myös pienemmillä paikkakunnilla. –?Lukiossa on aikaa miettiä, mitä haluaa isona tehdä. Asseri Paavolan perheeseen kuuluvat isä-Ville, Mirva-äiti sekä nuoremmat sisarukset Artturi ja Selma. Pilkkeen miesten sarjataso ei ole vielä selvillä. Pieni yhden naisen yritys on laajentunut 33 vuodessa yli kymmenen hengen työyhteisöksi. 67 Pelataan jälleen kerran tärkeää pesäpallo-ottelua syyskesällä Kärsämäen pesäpallokentän uudella hiekkatekonurmella. Ei se sinällään tietenkään mikään mittari ole, mutta mielestäni minulla on lyöntivoimaa ihan mukavasti, Asseri Paavola kertoo. Nuoret kunnioittavat ja kannustavat toisiaan, Pirkko kehuu. Jos oikein tenttaa, saa Asserin kertomaan sähköasentajan työstä. OLEN TAVATTAVISSA KLO 11-12, 13-14 JA 15-16.. Siksi Asseri ei tahdo malttaa odottaa, että pääsee työharjoitteluun. Laakaa taa ja kenttä rullaa Asseri Paavola pelaa pesistä, kannustaa ja vitsailee Nyrkkeilyharrastus on vaihtunut metsästykseen. Seura on hakenut maakuntasarjaan, mutta voi olla, että miesjoukkue joutuu tauon jälkeen tyytymään aloittamaan piirisarjassa. www.hietasaari.fi Viisi vuotta sitten käyttöön otettu täysin sähköinen taloushallinnon palvelu on nopeuttanut tilitoimistolaisten työtä, kertoo yrittäjä Anna-Liisa Hietasaari. Joka tapauksessa Pilkkeen miehet lähtevät uuteen kauteen lievästi sanottuna nuorella joukkueella. –?Kun joukkueessa on Asseri, niin varmasti yritetään loppuun asti, Pirkko kehuu ja sanoo Asserin tuovan aina hyvää mieltä sinne missä liikkuukin. Haasteet eivät muuten ole ihan pieniä. Vielä Niemenkartanon ala-asteelle hän kulki taksilla. Junioripesiksessä tilanteet vaihtelevat ja niitä muistellaan lämmöllä vielä pitkään talvella. Hän sanoo viihtyvänsä, sillä Reisjärvellä on hyvät puitteet harrastaa liikuntaa. Olen ymmärtänyt, että yhteinen historia näkyy edelleen esimerkiksi luokkahuoneessa. –?Minä tykkään rennosta meiningistä, jossa vitsaillaan ja heitetään läppää. Siellä näyttää olevan hyvä henki ja meidät on otettu tosi kivasti vastaan. Hietasaari kannustaa muitakin yrityksiä siirtymään sähköisten järjestelmien käyttäjäksi. Meillä on monia asiakkaita, jotka ovat olleet mukana aivan yrityksen alusta lähtien, kertoo yrittäjä, KLT Anna-Liisa Hietasaari. Pyrimme pääsemään eroon papereista, Hietasaari selventää. Asseri asuu noin neljän kilometrin päässä yläasteesta. Antti Savela, teksti Esko Keski-Vähälä, kuvat Asseri Paavola treenaa ahkerasti pesistä. –?Asserilla ja hänen kavereillaan on pitkä yhteinen taival yhdessä aina ykkösluokasta alkaen. 77777777 1111111 LLLLLLL KKKKKKK OOOOOOOO 555 KKKKKK 5555 11 .. Nuoreksi pelaajaksi hän ymmärtää hyvin pelin logiikan ja on lisäksi lyöntivoimainen sisäpelaaja ja varmaotteinen kenttäpelaaja. Nykyään Asseri Paavola käy Reisjärven yläasteen 8A-luokkaa. Reisjärvellä Asseri on asunut ikänsä. Neljäntoista vuoden ikäiset Asseri Paavola, Otso Muuttola, Eppu Haikola ja Asserin vuotta nuorempi velipoika Artturi käyvät Reisjärven yläasteen uudella jumppasalilla harjoittelemassa tulevan vuoden matseihin. –?Asseri varsinkin on todella valovoimainen persoona. Viisihenkinen perhe asuu Ylilestintiellä. Koulussa parasta ovat liikuntatunnin lisäksi biologia, maantiede ja terveystieto. Reisjärven pojat osallistuvat myös Kärsämäen Katajan C-junioritreeneihin ja hakevat paikkaa Katajan junnujoukkueesta. –?Ei minua miesten pelit jännitä. Silti jotain piti jättää pois. Muutamaa päivää aiemmin olivat kärsämäkiset voittaneet Reisjärvellä. Takavuosina Asseri myös kävi nyrkkeilyharjoituksissa, mutta ne ovat jääneet vähemmälle. Tilitoimistollamme on niin sanotusti kasvot. ”Voimme panostaa enemmän kannattavuuden seurantaan ja konsultointiin.” Tervetuloa 100v synttäreille! 4.12. Asserin huumori on tuttua sekä pelikentältä että poikansa kaveripiiristä. Nyt annetaan samalla mitalla takaisin. –?Toivon mukaan me päästään miesten sakissa myös pelaamaan. Tavoitteena 14-vuotiaalla pojalla on päästä jo ensi kesänä pelaamaan Reisjärven miesten joukkueessa
PASKASTA JOULUA: SUOMEN TEXAS, HORROR VACUI 29.12. 08-4116 118, 050-4444 118 JUSTUS JUHLAAN JA ARKEEN Avoinna: ma-pe 9-18 la 10-15 Paistovalmiit pakasteet • juhlatarjottavat • gluteenittomat leivonnaiset • jäätelöt lahjatavarat • maataloustuotteet Jouluherkut Justuksesta! Paistovalmis, vähälaktoosinen TÄHTITORTTUAIHIO 50g 60 kpl/ltk 21,90 € (7,30 €/kg 0,37 €/kpl) VOILLA LEIVOTTU! Paistovalmis, vähälaktoosinen JOULUTORTTU 53g 65 kpl/ltk 24,90 € (7,23 €/kg 0,38 €/kpl) VOILLA LEIVOTTU! Paistovalmis, vähälaktoosinen, hillotettu TÄHTITORTTU 60G 17,90 € 40 kpl/ltk (7,46 €/kg 0,45 €/kpl) Kaikki alkoi maidosta jo sata vuotta sitten Laaksojen Maitokunta on vuonna 1917 perustettu maidontuottajien omistama osuuskunta. HUOLLOT VARAOSAT JA KORJAUKSET Jäähdytinja lauhdutinkorjaukset Laadukkaat Stahlwille työkalut sekä alueen laajin pulttivalikoima -K18SUOMEN SUURIN VIIHDEKESKUS! WWW.TUISKULA-NIVALA.FI 8.12. PURONTAKA 16.12. T.T. SONATA ARCTICA, DARK SARAH LIPUT ENNAKKOON: K18 TUISKULA NIVALA KEVÄÄN 2018 KEIKKAKALENTERI JULKAISTAAN PIAN! Avoinna ma-pe 10–19, la 10–16, su 12-16 Kauppakeskus Kärkkäinen, Ollilanojankatu 2, puh. Hae yhteishaussa 14.–28.3.2018. Tervetuloa huoltoon Kruunupyyhyn ja Kokkolaan! • Filtterit ja varaosat useimpiin trakoreihin • AC-huolto ja varaosat • Teho-optimointi kaikille traktoreille • Diagnostiikka-varustelu kaikille traktoreille Case ja New Holland MERKKIHUOLTO Liiketoiminnan kehittäminen Tutkimus ja kehitys Laboratoriopalvelut Lisätiedot: Nivalan Teollisuuskylä Oy Jari Tirkkonen Pekka Takanen Oulun yliopisto-Kerttu Saalasti instituutti Kari Mäntyjärvi Mikko Hietala Kari Kutuniva NIHAK Ari Alakangas Arto Junno Nivalan Teknologiakeskus NITEK, Pajatie 5, 85500 NIVALA Asiantuntijapalveluita metallissa ja elektroniikan mekaniikassa Kiitos! Lämmin kiitos kaikille Suomi 100 -kaulahuivin neuloneille ja projektissa meitä auttaneille! Terveisin, Rosson tytöt. DISCO & KARAOKE 25.12. Onnea Keskipohjanmaa-lehti Vinkit joulukinkun valmistukseen löydät kotisivuiltamme Centria onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaata – suurella sydämellä! Centria-ammattikorkeakoulu: • Opiskelijoita 2900 • Opettajia ja asiantuntijoita 250 • Kampukset Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa • Inspiroivat oppimisympäristöt • Pienet ryhmäkoot • Laajat verkostot Suomessa ja maailmalla • Monipuoliset opiskelukaupungit • Tiivis opiskelijayhteisö • Tyytyväiset opiskelijat Opiskele AMK-tutkinto tai laajenna osaamistasi YAMK-tutkinnolla alueen omassa ammattikorkeakoulussa. 68 Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä Puh: 010 322 7810 • Teräsrakenteiden hiekka-/teräs raepuhallukset ja maalaukset • Teräsrakenteiden palosuojamaalaukset • Teräsrakenteiden jauhemaalaukset Savarinväylä 5,84100 Ylivieska p. ANNA PUU 13.12. UUDENVUODEN BILEET: TEMPLE BALLS 20.1. Marimekon joulunodotus on kudottu räsymattoon. PIKKUTUHMAT PIKKUJOULUT SEKÄ BILEBÄNDI WALVE 22.12. RECKLESS LOVE 9.12. 424316 mari-collection Meiltä löytyy laaja valikoima Marimekon tuotteita. REINO NORDIN 31.12. DISCO & KARAOKE 23.12. Meijerimyymälämme Justus on kaikille avoin ja palvelee Ylivieskan Savarissa tule ostoksille! VOILLA LEIVOTTU! Muista Justuksen suositut Juustopaketit jouluksi! UUTUUKSIA Kuusamon Juustolta! Tee tilaus 11.12.2017 mennessä. 010 326 2090, 020 455 1303 www.konehuoltokivioja.. P. DISCO & KARAOKE 30.12. NELEMUN ROKKIKLUBI (NUORISON BÄNDI-ILTA) -S15.12. J J J J i t l i Pa Pa ais is sto to ova va alm lm mis is Meillä on hyvä valikoima erilaisia paistonkestäviä täytteitä ja marmelaadeja vaihtoehtoina luumulle! Hillotetusta tähtitortusta löytyy myös laktoositon vaihtoehto, margariinillä leivottu 19,90€/ltk! Ruutihaantie 11, Ylivieska. Nyt tarjoushinnoin räsymatto-tuotteita Pussilakana 59€ Tyynyliina 9,90€ Kylpypyyhe 35€ Käsipyyhe 15,50€ Vieraspyyhe 7,90€ Ylivieska Uusikaarlepyyn kaupunki onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa lehteä Uutuuksia & vanhoja suosikkeja KP24 Seinäkalenteri 2018 Rudolf Koivun joulukortit kirjoja Me Björkensillä Kiitämme hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Onnea Suomi Finland 100 v. Lisätietoja: centria.fi Jeusskyläntie 39-42, 68500 Kruunupyy Jonas 050 548 9751 Juha 040 672 7517 www.bjorklunds.
80-81 TULEVAISUUS Kaustislainen Juho Kuorikoski niittää mainetta pelirintamalla s. . Omistaja-asiakkaana saat esimerkiksi alennuksia pankkija vakuutuspalveluista, ostat ja myyt rahastoja kuluitta sekä kuittaat asioinnin maksuja OP-bonuksilla. . 71 Maatilojen tilakoko kasvaa yhä tulevaisuudessa s. . Omistaja-asiakkaana teet hyvää itsellesi ja muille. Keski-Pohjanmaan Osuuspankit 100 vuotta uutisia Keski-Pohjanmaan alueelta. Vesa Pihlajamaa korostaa luotettavuutta s. Me haluamme olla mukana omistaja-asiakkaidemme arjen käänteissä. KP/MARKKU JOKELA Osuustoiminnallisena OPn perustehtävänä on luoda hyvinvointia, turvallisuutta ja menestystä ympärilleen. Tutustu tarinoihin ja liity joukkoomme omamme.. . PARHAAT ONNITTELUT LEHDEN TEKIJÖILLE JA LUKIJOILLE!. 70 Mika Lintilä: Tekoäly on kuin uusi sähkö s. 72 . 74 Seurakunta elää nuorten maailmassa s
P äivälleen viikko ennen Keskipohjanmaan satavuotispäivää Keski-Pohjanmaan Kirjapainon toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaalla on ollut aikainen aamuherätys ja matka Seinäjoelle kokoustamaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Jatkossa Pihlajamaa haluaa lehtien toiminnan kehittämisessä varmistaa, että toimituksessa saadaan välitöntä tietoa lukijoiden mieltymyksistä. Viikonloppuisin Pihlajamaa lukee lehden vaimon kanssa yhdessä. Lisäksi on sähköposteja, puheluita, asiakirjoja – mitä kaikkea työtä nyt saattaa kuvitella varsin moninaista liiketoimintaa pyörittävän konsernin keulahahmolla olevankaan. Pihlajamaa on halunnut kasvattaa konsernin lehtien digitaalista lukijakuntaa ja kehittää toimintaa digitaalisin välinein, printtiä unohtamatta. – Kyse on omien tunteiden yliarvostamista suhteessa punnittuun tietoon. Joka päivä aivan ensimmäiseksi Pihlajamaa lukee kuitenkin uutiset. Tämä siirtymäaikahan on kaikkein hankalin. Kalliokosken ajattelun voi pelkistää vaikkapa niin, että perinteisellä medialla on vaikeaa tänään, on ehkä huomennakin, mutta ylihuomisen digitaalisessa maailmassa kaikki on tosin. Ei Keskipohjanmaa, Ilkka tai Pohjalainen ole New York Times. Samoja asioita meilläkin ollaan toteuttamassa, joita isotkin ovat tehneet. Kalliokoski ottaa esimerkiksi New York Timesin, joka laski Indonesiassa olevan miljoona potentiaalista tilaajaa, jotka olisivat valmiita maksaman NYT:sta taalan kuussa. Työyhteisössä hänet tunnetaan uudistajana ja digin puolestapuhujana. Synkistelijää ei Pihlajamaassa kuitenkaan ole tippaakaan. Viisi vuotta sitten Keskipohjanmaan 95-vuotisjuhlanumerossa Helsingin Sanomien silloinen – ja nykyinen – pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski kantoi huolta yhteiskunnallisesta jaosta. Yhtymäkohtia lehteen löytyy paljon jo ennen nykyistä työtäni, konsernin toimitusjohtaja tunnustaa. Pihlajamaa kertoo, että lapsuuden kotiin tuli aina lehtiä, myös Keskipohjanmaa. Tämän vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana kulunut vitsi ei ole naurattanut media-alalla sen vuoksi, että arki on niin monessa alan yrityksessä todistanut sen olevan totisinta totta. Oleellista olisi kuitenkin nähdä digitalisoinnin mahdollisuudet. Olenkin miettinyt, että onkohan se jotenkin vääristänyt maailmankuvaani, kun olen vuosikausia lukenut lehteä oikealta puolelta, naurahtaa Pihlajamaa. – Tulevassa maailmassa tulojen ja kulujen suhde voisi olla paljon paremmin tasapainossa. Meneillään oli murros, josta isoin osa työtä oli vielä edessä. Aitous, voimakkuus ja nopeus saattavat mennä myös aiemmin kiistattomina pidettyjen tosiasioiden edelle. Ainakin jää helposti liian vähälle. – Emme jaa lehteä osiin, vaan luemme sitä Mariannen kanssa vierekkäin aukeama aukeamalta ja kommentoimme juttuja toisillemme. Tuoreet ja isot investoinnit olivat vahvasti mielessä. Kärsivällisyyttä, näkemyksellisyyttä ja aikaa tuo kestävän taloudellisen pohjan tarjoava muutos vaatii. Keskipohjanmaan Pihlajamaa lukee puolestaan paperilehtenä aamupalan yhteydessä. Jakelukulut nousevat edelleen ja levikit ovat koko toimialalla laskussa. Hänen mielestään viime ajat ovat antaneet syytä myös toiveikkuuteen. Ihan näin yksinkertaisia eivät asiat tietenkään ole. Sanomalehtialalla on vielä vanhan kulut, mutta ei vielä juurikaan uusia tuloja. Pikavoitot napsitaan ihan jossain muualla kuin mediataloissa. Median kannalta positiiviseen suuntaan. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski näkee valoa median tulevaisuudessa Matti Kalliokoski näkee perinteisen median tulevaisuuden parempana kuin viisi vuotta sitten. Päivään on mahtunut keskustelua yhä ajankohtaisina vellovista jakeluasioista sekä ajatustenvaihtoa toimialan edustajien kanssa. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi – kuinka monta prosenttia politiikkaa ammatikseen seuraavista tutkijoista ja journalisteista muuten piti sitä realistisena mahdollisuutena vaikkapa vuosi ennen vaaleja. Koetaan, että voimakas ja nopea omakohtainen tunnereaktio on hyvin aito. Nyt riittää, kun ottaa puhelimen käteen ja singahduttaa viestinsä Facebookin tai Twitterin kautta globaaliin levitykseen. Ja nimenomaan yhdessä. Toisen mielipiteen kuunteleminen tai peräti oman mielipiteen vaihtaminen on tälle ajattelulle aika vierasta. Nyt voi sanoa, että sitä mallia alkaa näkyä. Eletään tilanteessa, jossa on pakko uudistua. Tunnelin päässä oleva valo siis onkin päällesyöksyvä juna... Ei tule nopeita voittoja. Se on ollut jokaisen nähtävissä koko kuluvan vuosituhannen. Kalliokosken mielestä välttämättä siitä ei ole kyse. Toimialan onnistumisia ja puheenvuoroja tarkkaan seuraavana johtajana Pihlajamaa on huomannut sitä muuallakin. –?Kvartaalitulosajattelu ei kyllä tee hyvää maakuntalehdille tässä tilanteessa. Kukaan ei ole vartioimassa olematonta porttia. – Olen pyrkinyt edistämään uuden kehittämisen ilmapiiriä ja innovatiivisuutta, ja halunnut innostaa etsimään uutta. Opiskellessaan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa Pihlajamaa luki Aamulehteä. Oleellista on Kalliokosken mukaan kärsivällisyys. – Kun herään ja otan kännykän käteen, luen push-viesteinä saadut uutiset – Hesari, Kauppalehti ja New York Times – ainakin otsikkotasolla. Eikä rahastakaan varsinaisesti haittaa olisi. Perinteinen media yrittää sitten luovia näissä tyrskyissä. ”Parannamme laatua, monellakin tapaa” Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaan mukaan mediakonserni suuntaa tulevaisuudessa rohkeasti kohti uutta – vanhaa unohtamatta Olen pyrkinyt edistämään uuden kehittämisen ilmapiiriä ja innovatiivisuutta, ja halunnut innostaa etsimään uutta.. Muutoksen sanotaan olevan mahdollisuus, mutta kun se vie vääjäämättä aikaa, uhkaksi muodostuu nykyisyys. – Sitä kautta tulemme parantamaan laatua, monellakin tavalla. Oikein mielenkiintoiset uutiset luen saman tien kokonaan, Pihlajamaa kertoo. Heidi O’Gorman, teksti Jukka Lehojärvi, kuva 70 ” V itsi on niin vanha, että kannattaako enää toistaa. Oma aloitteellisuus unohtuu. Pihlajamaa kertoo, että kuusi vuotta sitten toimitusjohtajana aloittaessaan hänellä oli alan yleistietämystä konsernin hallitustyöskentelyn ansiosta. Tässä on se ongelma, että reagoinnista tulee helposti toimintatapa. Vaan vasta ylihuomenna ja siitä eteenpäin. Vaikkapa Keskipohjanmaan tapaisen lehden tai paremminkin koko kirjapainoyhtiön eri osastoilla työskentelevien kannalta Kalliokosken soisi olevan oikeassa. Sitä vaaditaan niin yritysten toimivalta johdolta kuin varsinkin omistajia edustavalta hallitukselta. On siitä valmis myös maksamaan. – Aikamoinen määrä taitaa olla talteen leikattuja lehtileikkeitäkin Keskipohjanmaasta. Erilaisia kohuja, skandaaleja ja ”gateja” syntyy somessa suurin piirtein päivittäin. Talouselämän ja Suomen Kuvalehden hän sanoo lukevansa kannesta kanteen. Vain piskuisen kanaalin erottamat poliittiset todellisuudet eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. – Sata vuotta olemme toimineet keskellä elämää, ja uskon, että meitä tarvitaan tänään ihan yhtä paljon kuin ennenkin, Vesa Pihlajamaa sanoo. Niinpä kannattaa muistaa, että some-melskauksen ja samanmielisten leiriytymisen ohella iso osa kansalaisista haluaa edelleen punnittua, jäsenneltyä ja ja analysoitua tietoa. – Sitten kun muutimme Kokkolaan, oli ihan selvää, että kotiin tilattiin Keskipohjanmaa, kertoo Kemiralla automaatioinsinöörinä aloittanut ja aina toimipaikan johtajaksi sekä sittemmin tytäryhtiö OnePoint Oy:n toimitusjohtajaksi edennyt Pihlajamaa. Tuskinpa naurattaa ketään. Kun siihen lähtee panostamaan, ei voi odottaa, että huomenna asiat olisivat paremmin. Tarkoittaisi 12 miljoonan lisätuloja vuodessa käytännössä samoilla kuluilla. Sen vuoksi, että sellainen se on. Omien tunnereaktioiden yliarvostaminen on lisääntynyt. – Vähän täytyy toki pohtia, toimiiko sama, mikä toimii vaikkapa Hesarilla, myös meillä. Ei maailma ole viidessä vuodessa tyystin toiseen asentoon muljahtanut, mutta muutosta on silti tapahtunut. Digipuolen jalostaminen varteenotettavaksi liiketoiminnaksi kun on usein tuskallisen hidasta. Mutta valtakunnallisten toimijoiden voi antaa mennä edellä ja me voimme tulla terävänä tarkkailijana perässä. Siinäpä tuli toistettua. Jukka Anias, teksti Clas-Olav Slotte, kuva Ylihuomenna kaikki on jo toisin... Lisäksi Pihlajamaa seuraa uutisia päivän mittaan. Paikallislehti Perhonjokilaakson lukeminen on kuulunut Kaustiselta kotoisin olevan toimitusjohtajan viikkorutiineihin nuoruudesta saakka. Eikä sille oikein mitään voi. – Se on hidasta. Todellisuuden arvioiminen 2?000-luvun toisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla ei ole helppoa. – Kun jollain muulla alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, niin kyllä se antaa toivoa meillekin, viittaa Pihlajamaa säännöllisen juttukaverinsa Matti Kalliokosken kommentteihin. Vielä parikymmentä vuotta sitten oman mielipiteen esittäminen julkisuudessa edellytti suurin piirtein kirjepostia sanomalehteen, jossa näkemys sitten – mahdollisesti ja joskus – julkaistiin. Pihlajamaan perheen asuessa Jyväskylässä Vesan työskennellessä suunnitteluinsinöörinä ja tuotannonsuunnittelupäällikkönä Valmetin Mittaritehtaalla perheessä luettiin puolestaan Keskisuomalaista. Kyse ei ole siitä, että sanojen ja kuvien painaminen paperille tyystin loppuisi. – Kyse on enemmänkin auktoriteettien aseman menettämisestä kuin karkeasti totuuden aseman heikkenemisestä. Se ei ole helppoa eikä kaikilla samanlainen, mutta näkymä tulevaisuuteen on nyt vahvempi kuin silloin. –?nosti jo kliseistyneen käsitteen ”totuuden jälkeisestä” maailmasta. Lehtibisneksessä luotettavuus on Pihlajamaan mukaan kovaa valuuttaa. Kun Pihlajamaan uralle ennen konsernin johtoon nimeämistä on mahtunut vielä niin Maintpartner Oy:n johtajan pesti kuin isot yrityskaupatkin, on mies ollut mukana sellaisissa käänteissä, joista on kerrottu usein Keskipohjanmaan sivuilla. Totta kai tekniset välineet ovat osaltaan muuttaneet ihmisten käyttäytymistä. Ei niinkään niistä yhteisiksi kutsutuista, joista perinteinen media oli tavannut kertoa. Voi ainakin olla. Minkälaiseen maailmaan ja minkälaisille ihmisille media sitten viestinsä suuntaa. Kuva maailmasta vaikuttaa pirstaleiselta ja ristiriitaiselta. Sitä pitää vaalia ja sen varaan tulevaisuuttakin rakennetaan. Sellainen strateginen ajattelu, jossa katsotaan vaikka kolmesta viiteen vuotta eteenpäin ja ryhdytään tähtäämään sinne, sen sijaan sopii jo paljon paremmin, Kalliokoski korostaa. –?Kun toimittajat yrittävät olla ajan hermolla, media toimii ikään kuin kaiuttimena tai vahvistimena päivän tai kahden mittaisissa kohuissa, Kalliokoski pelkistää. Pikkutempuilla ei pärjää. On päivänselvää, että digitaalinen media on miljoona kertaa helpommin ja halvemmin jaettavissa kuin perinteinen printti. Näinä yt-neuvottelujen päivinä Kalliokosken näkemys tuntuu yllättävältä. Vaikka sisällöt olisivat miten hyviä tahansa, yhtälö on haastava. Tässä pitää olla kovin kärsivällinen ja uskoa oman osaamisensa ytimeen. Teemme joka päivä vähän paremmin kuin eilen. Ei varmasti lopu, mutta megatrendistä ei tarvitse keskustella. Näin hän kuitenkin asiat näkee Keskipohjanmaa-lehden satavuotispäivänä: –?Viisi vuotta sitten olisi ollut vaikeampi sanoa, että näköpiirissä on tulevaisuus, jossa perinteinen media menestyy perinteisillä vahvuuksillaan digitaalisessa ajassa. Sekin on aivan keskeinen kysymys. Julkaisu-, painoja digiliiketoimintaa vetävä monimediakonsernin toimitusjohtaja on siis mediasisältöjen suurkuluttaja ja harrastaa alan slangilla sekakäyttöä, eli lukee niin printtiä kuin digiäkin. Printtimaailmassa moisesta haaveilu olisi absurdia. Hänen havaintojensa mukaan yhä suurempi osa ihmisistä oli kiinnostunut ennen kaikkea omaan elämänpiiriinsä liittyvistä asioista. Viimeistään ylihuomenna... Samaan aikaan, kun Britannia päättää erota EU:sta, naapuri-Ranska valitsee presidentikseen EU-myönteisen, eliitin kasvatin. – Sata vuotta olemme toimineet keskellä elämää, ja uskon, että meitä tarvitaan tänään ihan yhtä paljon kuin ennenkin
Veikata melkein voisi, että Liverpoolin mies on vähemmän varma Jürgen Kloppin miehistön tulevaisuudesta kuin Suomen taloudesta. Halusit aloittaa keskustelun ns. Pihtejäkin synnytyksessä tarvittiin, mutta niin vain parkaisi sekin diili tähän maailmaan. Lintilä saattoi olla keltanokka, mutta olipahan nyt poikkeuksellisen pitkä aika, kaksi kokonaista kuukautta, aikaa valmistautua uuteen tehtävään. Suihku ja sen jälkeen pari tuntia seuraavan päivän papereita. Lintilä oli kuin olikin oikeassa. Kyllä me pidämme yhteyttä. Liverpool pelaa samaan aikaan Southamptonia vastaan (voittaa 3–0), kun lähdetään valokuvaajan pyynnöstä kohti Lampin keskustaa. (Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo) Korhonen sanoi minulle, että jos ei olisi noita robotteja tuossa, ei olisi muuten noita kolmea tuhatta työpaikkaakaan. Siis aivan totaalisesti! Kun vauhtiin on päästy, tykitys jatkuu: –?Totta kai oli käyty sellaista keskustelua, että mitä jos Hallaaho tulee (valituksi puheenjohtajaksi), mitä silloin tapahtuu persuille. Ei haluttu käydä keskustelua siitä, että meillä ei työ kohtaa tekijäänsä. –?Ei ollut mitään tietoa ennen sitä. ?– Otan hatun päästä niiden työntekijöiden edessä, jotka olivat sopimassa tätä, Lintilä kehaisee. Eikä taivaalla näy pilvenhattaraa. – Investoinnit ovat nyt valtavassa kasvussa kaikilla sektoreilla. Sillehän ei tietysti mitään voi, jos esimerkiksi Pohjois-Korean tilanne kriisiytyy konfl iktin asteelle. kesäkuuta skuupin keskustan ja kokoomuksen laatimasta suunnitelmasta pitää hallitus pystyssä perussuomalaisten loikkarien kanssa. Ensin tulee kasvu... Eiköhän Lintilä tehnyt näkemyksensä selväksi. Niinpä Kinnulan suuren pojan katkeruus oli vaikeasti peitettävissä, kun toisen polven ja viidennen kauden kansanedustaja Mika Lintilä, tuolloin 50, korjasi potin. – Tekoäly on aivan ehdottomasti lähitulevaisuuden suurin mullistus! Seuraavan viiden vuoden aikana se muuttaa asioita niin paljon, että meillä ei ole siitä tällä hetkellä mitään käsitystä. Kohta puoli vuotta on väännetty, käännetty, kaivettu ja palkittukin perussuomalaisten hajoamista kesäkuussa. Yhdestä asiasta sen sijaan valta on karannut muualle. Leikki sikseen. Tekoälystä. Lintilä kuului aikoinaan Sipilän ”löytäjien” joukkoon ja oli aktiivisesti tasoittamassa hänen tietään keskustan puheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa kesällä 2012. Ainakin suhteellisen lyhyeksi. Sanottiin vain, että Lintilällä on väärät luvut. Ihan joka viikonloppu ei ole mahdollisuutta kahvitella oman keittiön pöydän ääressä.. Ihan puhtaasta politiikastakin on pakko sanoa pari sanaa. Keskustalainen ministeri tanssahtelee ohuella aluepoliittisella nuoralla, mutta sanoo silti suoraan: – Ketään ei voi pakottaa pois kotoaan, mutta kyllä meillä on vähäinen valmius muuttaa työn perässä. Robotit ovat osa tekoälyvallankumousta, joka etenee ilmeisen vääjäämättömällä vauhdilla. Vaikka mukavahan on silloin tällöin kotikulmillakin pistäytyä. Yhteydet ay-väkeen ovat toimivat. On tutkailtu työllisyystilastoja, arvioitu talousennusteita, käyty ministerin normipäivää lävitse. Ilmankos hän asetti viime keväänä tekoälyn mahdollisuuksia ja vaatimuksia – esimerkiksi lainsäädäntöön – pohtivan ohjausryhmän, jonka loppuraportti valmistuu vaalikauden lopussa. Toholammillako siis asuu suurempi viisaus kansantalouden suunnasta kuin ammattiekonomisteilla. ” Kotikulmilla. Totta kai politiikkaan kuuluu, että oppositiossa vähätellään hallituksen saavutuksia. Turha kai kiistää, että pääministeri Juha Sipilä antoi hyvän kiertää. Paljon töitä tulee jäämään pois, mutta uusia tulee tilalle. Vientiliittojen sopima taso tarkoittaa kahdessa vuodessa reippaan kolmen prosentin korotuksia. –?Totta kai. Eikä Donald Trumpin Yhdysvalloistakaan. Niin. Miten tämä kaikki vaikuttaa työllisyyteen. Hyvin on aikaa ministerillä asettua kuvattavaksi keskelle pääväylää. Totisesti kasvu alkoi vuosi sitten kiihtyä. Mutta että suunnitelma. – Uudenkaupungin autotehtaalla on eniten robotteja Suomessa, reilut 600. Lampin mies keskellä kylän raittia marraskuisen lauantain illansuussa. Osoittaa, että tuossa, juuri tuossa, tapahtui käänne. Ministeri poistuu hetkeksi ja palaa sitten PowerPoint-tulosteiden kanssa keittiön pöydän ääreen. –?Isoin ongelma tulee siitä, että meillä on reilut 600?000 sellaista ihmistä, jotka ovat ensimmäisen asteen koulutuksen varassa. Ymmärrät kuitenkin julkisen sektorin lomarahaleikkausten aiheuttaman katkeruuden. Lintilä ottaa esimerkin yhdestä Suomen talouden tämän hetken kruununjalokivestä. Sanotuksikin tulee. Se historiasta. – Se on aika hyvä. Arkinen esimerkki kertoo sen hedelmistä nautitun kesäsydännä myös ministerin kotipihallakin. – Ostin robottiruohonleikkurin. Päähallituspuolueen ministeri puhuu tietysti omassa asiassaan, mutta kyllähän numeroita on syytä kunnioittaa. muunto-koulutus (”hyvin nopea”), työvoiman liikkuminen, työn liikkuminen... Jukka Anias, teksti Jukka Lehojärvi, kuvat 71 En näe mitään sellaista, joka olisi katkaisemassa Suomen kasvua. Sieltä suunnasta on tullut varmastikin palautetta. Eiköhän Mika Tapani Lintilän ensimmäisestä ministerivuodesta – ei ihan täydestä, mutta pikkuhiljaa täyttyvästä – ole käyty ainakin keskeisin osa lävitse. On sanottu, että Suomi pääsi kansainväliseen kasvuun mukaan jälkijunassa. Sille nyt tosiaan onkin tarvetta, kun tuo luomuäly tuntuu olevan monessakin paikassa kortilla. Entäpä sitten julkisen sektorin naiset. Niukasti mutta kuitenkin. kohtaanto-ongelmasta. – Petri oli järjestämässä meikäläisen polttareitakin. Höh ja pöh! Sittemmin iva, pilkka ja nauru on loppunut. Mauri Pekkarista ei ole tarvinnut ikinä varsinaisesti painostaa näkyviin tehtäviin, esimerkiksi ministeriksi. Onhan elinkeinoministerillä kiistatta valtaa. – Nimenomaan! Ratkaisun avaimia ovat.... Siellä tulevat ilman muuta ne ongelmat. Miten tämä oli mahdollista. ” Tekoäly on aivan ehdottomasti lähitulevaisuuden suurin mullistus. Työttömyysluvut sen sijaan kaunistuvat kovin hitaasti. Mikä ero noilla sitten lieneekään. Ihan kuulemma sieltä itsestään on Nurmen tulkinta. Herrallakin on herransa. Lintilän keittiössä tuhahdetaan niin, että saattaa ulos kuulua. Harvinainen tilanne. Hän tutustui virkamiehiin, yrittäjiin ja tietysti tilastoihin. Uudenkaupungin autotehtaasta. Olin varma, että kasvu tulee olemaan kovempaa. Samaan aikaan meillä oli yli 300 000 työtöntä. – Tekoäly on kuin uusi sähkö, ministeri jatkaa hehkutustaan. Tallentimen digitaaleissa alkaa lähestyä puolentoista tunnin raja. Heidän työllisyysasteensa on tällä hetkellä noin 47. Lampin keittiössä ollaan toista mieltä. – Täysin mahdotonta sanoa, mikä on nettovaikutus. Hämmästyttävän tarkkaan näin tapahtuikin. Lähes kaikilla elämänalueilla. Keskustan eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteiskokous äänestää rätkäyttää. Lopettaneet opiskelun, kun oppivelvollisuus on täyttynyt. –?En näe mitään sellaista, joka olisi katkaisemassa Suomen kasvua. Mitä heikompi koulutustaso, sen pienempi on halukkuus muuttaa työn perässä. Takaisin tullaan joskus puoli kymmeneltä. Kuinka paljon Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä parantaa, että vaikkapa syöpähoitajan lomarahoista leikataan kolmannes. Sitten unta kaaliin. Infl aatio tulee pysymään ehkä vähän liiankin alhaalla. Ja tämä on muuten paljon sanottu. Olen tyytyväinen, että tuli korotuksia. Isäntä poistuu taas. Mehän nousimme Euroopan toiseksi viimeiseltä sijalta nyt kärkeen kasvussa. – Mitäpä luulet. Omasta ajasta. Vientiteollisuus on oma juttunsa, mutta onko julkisella sektorilla varaa maksaa yli kolmen prosentin korotuksia. Eikä tässä ole edes kovin pähkinä. Ainoa varma asia on, että vaikutusta tulee olemaan. –?Ei ole. Tekoäly mullistaa maailman Elinkeinoministeri Mika Lintilä on silmin nähden innoissaan ”uudesta sähköstä”, jonka mahdollisuuksia ja vaikutuksia ei osata vielä kuin aavistaa. Vientiluottojakin muistaakseni jotain 22 miljardia euroa. – Ennusteet eivät huomioi pehmeitä indikaattoreita, vaan perustuvat kylmiin (toteutuneisiin) lukuihin. Kun nollalinja sai seurakseen keskeisten kilpailijamaiden isoja – ainakin isohkoja – palkankorotuksia, Suomen suhteellinen(kin) kilpailukyky parani kohisten. Varmuutta ei ole Venäjästä. ulkoista sokkia Suomen taloudessa kuitenkin on meno päällä niin kauas kuin silmiin siintää. Viimeinen kvartaali on 3,6 prosenttia, Euroopan kovinta kasvua. Kasvu on laaja-alaista. Sen vuoksi nousupyrähdys jää lyhyeksi. Pidin epärealistisena, että mentäisiin nollalinjalla edelleen. Ei nyt mennä Valkoiseen taloon, mutta sekin muljahtaa mukamas hyvänä vitsinä mieleen. Onko muodostumassa oleva linja hyvä. Ei herrajumala, miten tuollaisesta porukasta mitään suunnitelmaa tekee! Lintilä kertoo olleensa syömässä lounasta oman kabinettinsa kanssa, kun tieto perussuomalaisten ryhmän hajoamisesta tuli. Nyt oli kiitoksen aika. Finnverasta on rahaa ulkona enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lintilä tosin puhuu mieluummin vaikutusvallasta. Venäjä, Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Argentiina, Brasilia, Yhdysvallat .... Lintilän kieli alkaa laulaa. M onenlaiset asiat on ehditty käymään läpi tasavallan elinkeinoministerin kotikeittiön pöydän ääressä. Yksi mittari on myös työllisyys. Kaikki kävivät! Mutta että olisi suunnitelma ollut. Piti kuitenkin saada riittävästi porukkaa mukaan kikyyn, joka laski yksikkötyökustannuksia. Kiky syntyi ja johan alkoi Lyyti kirjoittaa. No niin. Siitähän riitti ensialkuun irvailua. Yritin aloittaa tästä asiasta keväällä keskustelun, mutta sitä ei haluttu käydä. Minusta on hirveän tärkeätä, että vuoden 2019 jälkeen nämä lomarahaleikkaukset poistuvat. Haastattelupäivä on toinen pariin kuukauteen kotona. Vastaavasti hallituksessa perätään opposition ehdotusten rahoituksen perään. Vienti alkoi vetää kuin siima ja kauppoja syntyi. – Meillä on tällä hetkellä yli 42 000 avointa työpaikkaa. Ei ollut. Niin ainakin oli kerrottu, että pääministerin linjauksen mukaan hän ei esitä keskustan ministeriksi itseään vanhempaa henkilöä. Riittävä kattavuus myös mahdollisti veronkevennykset. Voin tehdä kolme tuntia jotain järkevämpää kuin kävellä ruohonleikkurin perässä. Ihan työstä käy. Mutta mikä on nettovaikutus. On pitänyt löytää seuraaja Suomen Pankista varmaankin suhteellisen vihreän ja rauhallisen oksan löytäneelle elinkeinoministeri Olli Rehnille. Menee hetki ja keittiön pöydälle lävähtävät uudet käyrät. Ei pelkästään, mutta senkin vuoksi, että Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on vanha opiskelukaveri ja ystävä. Korkotaso tulee pysymään alhaalla, ehkä hieman nousee. Hyvä näin, mutta kuinka kauan tämä kasvu on jatkumassa. – Kyllä minä hämmästyin, että Suomen Kuvalehti menee antamaan journalistipalkinnon täysin fi ktiivisestä jutusta. Numerot olivat tiukat: 37–33. –?Eihän se suoraan vaikuta. Ei valtio voi yrittäjäksi ryhtyä, mutta yrittämisen ja elinkeinoelämän edellytysten luomisella mitataan ministerin onnistumista. Sen määrittelee sihteerin ylläpitämä kalenteri. Eduskunnan kuppilassa käytiin taatusti monissa pöydissä sellaisia keskusteluja. Kuten jo tiedämme, Suomen talous kasvaa kohisten. –?Ei ole mitään sellaista, joka lyhyellä aikavälillä tulisi kasvun esteeksi. Taajama mikä taajama, mutta ei nyt ihan ensimmäisenä valtaa mieltä maapallon väestöräjähdys, kun katselee uneliasta raittia. Komeista kasvuluvuista huolimatta siihenkin on vielä pinnistämistä. Elinkeinoministerin kalenterin tyhjillä kohdilla on taipumus täyttyä. Toki Sipilän ratkaisua voi perustella muutenkin. Pääministeri Juha Sipilän kuningasajatus oli hallituksen alkumetreillä saada maahan ”yhteiskuntasopimus”. Lokakuun loppu viime vuonna. Normipäivä kotimaassa alkaa seitsemän jälkeen, kun virka-auto tulee hakemaan. Johtopäätös: Suomen talous kasvaa selvästi nopeammin kuin Suomen Pankki, valtiovarainministeriö, pankit ja talouden tutkimuslaitokset ennustavat. Tyttäreni on sairaanhoitaja. Viime maaliskuun aikana TEMissä oli auki 109 000 työpaikkaa. –?Ne tulevat aina perässä. Ei viidessä hallituksessa istunut Pekkarinen. Se on aika kaukana hallituksen virallisesta työllisyysastetavoitteesta, joka on 72 prosenttia. Ministeri on tosissaan ja silmin nähden innostunut. Sipilän ehdokas uudeksi elinkeinoministeriksi oli Lintilä. Juuri nyt maahan ollaan rakentamassa jatkoa kilpailukykydiilille. Aika monta niljakasta käärmettä olisi ehditty tunkea pyssyjen piippuihin siinä ajassa, kun yhteiskuntasopimuksesta tuli kilpailukykysopimus. On ihan höpöhöpö-juttu, että tämä olisi suunniteltu. Viime kuukausina on reissaamista piisannut. Elinkeinoministerin työssä silmämääränä on tietysti elinkeinoelämän etu. Samoin Finnveran rahoitukset. Tämä oli varmaankin tässä. Eteenpäin. Mehän nousimme Euroopan toiseksi viimeiseltä sijalta nyt kärkeen kasvussa. Erityisesti talouden luottamusindikaattorit – niin yrittäjien kuin kuluttajien – tekivät vaikutuksen. Ilman ns. Ei niinkään päivänpoliittisen painin pistevoitoilla. Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi tempaisi 3. – Muuttaa työn tekemisen luonnetta
Ensimmäisen toimittajavuoden aikana hän aloitti myös ensimmäisen pelikirjan tekemisen. Pelit tekivät hänestä kuitenkin toimittajan ja tietokirjailijan. –?Paikallislehdet tulevat säilymään. Sittemmin peleistä on syntynyt neljä tietokirjaa, joista viimeisin, juurikin Commodore 64:n historiasta kertova opus ilmestyi lokakuun alussa. Platonic Partnership palkittiin marraskuussa vuoden 2017 suomalaisena pelikehittäjänä. Käytyään Vetelin lukion hän suunnitteli ryhtyvänsä pelikoodariksi ja lähti opiskelemaan ohjelmistotekniikan insinööriksi Seinäjoelle. 72 Kaikki alkoi siitä, kun Juhani Kuorikoski toi pojalleen Juholle muovikassissa Commodore 64 -koneen. Sanni Aho, teksti Markku Jokela, kuva Juho Kuorikoskesta piti tulla näyttelijä tai tähtilaivan kapteeni. Kaiken tämän ohella Kuorikoski valittiin vuosi sitten säätiön omistaman ja Keski-Pohjanmaan maakuntarajan toisella puolella ilmestyvän Järviseudun Sanomien päätoimittajaksi. Järviseudun sanomien digipalveluita Kuorikoski on viime vuoden aikana uudistanut. Perheellisenä miehenä pelaaminen on Kuorikoskella keskittynyt iltaja yöaikaan. . Eikä pelejä voi arvostella ilman, että peliä pelaa läpi. Sitten projekti laajeni niin, että pelejä oli yli 650, kertoo Kuorikoski. Filosofi an maisteriksi Kuorikoski valmistui nopeasti urakoiden. Pelimaailmasta Kuorikoski toisi lehtitaloihin mikromaksut, joita tulisi kokeilla laajemmin ja joiden hän soisi toimivan samalla tavalla kuin mobiilipeleissä. Kirjoitusvuosi oli rankka: samana vuonna Kuorikosken isä kuoli yllättäen ja syntyi tytär. –?Kun lähdin kirjaa tekemään, ajattelin, että Suomessa on tehty alle sata peliä. Kaikessa kuitenkin ratkaisee sisältö, oli se sitten analogista tai digitaalista. Järviseudun Sanomien päätoimittaja, tietokirjailija, peliyrittäjä. Kuorikoski kritisoi myös iltapäivälehtiä, joiden sivuilta voi lukea ilmaiseksi esimerkiksi paikallisia onnettomuusuutisia. Kuitenkin lehdistöä seuranneena hänellä on mielipide siitä, mikä on alan tilanne. Tätä kehitystä johtavat työlleen omistautuneet ammattilaiset, jotka tarvitsevat metalleja onnistuakseen. . –?Kun valmistuin, ajattelin, että ehkä ennemmin syön lasinsiruja, kuin teen tätä työkseni, kertoo Kuorikoski. Juho-Kustaa Kuorikoski, s. –?Siihen tarvittaisiin pelisääntöjä. –?Muistan vieläkin, kuinka ihmeelliseltä pelit vaikuttivat, muistelee Juho Kuorikoski. Vuoden aikana Kuorikoski on uudistanut lehteä, mutta yhdestä hän pyrkii ainakin omalla päätoimittajavuorollaan pitää kiinni: kooltaan paikallislehti on broadsheet tulevaisuudessakin. Kuorikoski on myös osakkaana pelifi rmassa nimeltä Platonic Partnership. Kuorikoski aloitti Pohjalaisessa uutistoimittajana vuonna 2012. Ei tullut siis Kuorikosken pojasta tähtilaivan kapteenia tai näyttelijää, vaan toimittaja ja tietokirjailija. Retropelaaja lukee lehtensä paperisina Kaustislaissyntyinen Juho Kuorikoski on päätoimittaja ja kirjoittanut tietokirjoja peleistä, joista viimeisin ilmestyi lokakuussa. Johanna tekee oman osuutensa – aivan kuten meidän metallimme. Yhtiö julkaisi ensimmäisen pelinsä Lydian viime kesänä, ja peli sai huomiota poikkeuksellisen aiheensa vuoksi. . KUKA. –??Ei enää ikinä tee kahta kirjaa samanaikaisesti, julisti Kuorikoski Facebookissa. Edelleen Pelit-lehteen syntyy satakunta peliarvostelua vuodessa. Yritys palkittiin vuoden 2017 suomalaisena pelikehittäjänä marraskuussa. Hän tarvitsee metalleja onnistuakseen. Projekti opetti paljon, muun muassa aiheen rajaamisesta. . Lääketieteellisen tutkimuksen ja kehittyneen sairaalateknologian ansiosta yhä useammat pysyvät terveinä ja elävät pidempään. Palkittiin pohjoismaisella joukkorahoittajapalkinnolla vuonna 2017 menestyneiden kirjaprojektien johdosta. Valtavan suomalaista pelialaa valottavan tietokirjan tekemiseen oli myös paine, sillä Kuorikoski oli myynyt ideansa joukkorahoittajille Mesenaatti-palvelussa ja sen myötä myös kustantaja oli kirjalle löytynyt. –?Aivan helposti voisimme olla viimeisiä mohikaaneja Maaseudun tulevaisuuden kanssa lehden sivukoossa, toteaa Kuorikoski. Teknologianörtin kätköistä löytyy lasit virtuaalitodellisuuteen, mutta toimittamansa lehden hän haluaa säilyttää broadsheetinä. Elettiin 80-luvun loppua Kaustisella, ja siinä missä muut pojat innostuivat koneista, autoista ja mopoista, syventyi Juho sen ajan virtuaalitodellisuuteen. ” Kun valmistuin, ajattelin, että ehkä ennemmin syön lasinsiruja, kuin teen tätä työkseni. Hirsitaloista kertovan kirjan innoittaja Kuorikoskelle oli oma projekti. Talosta puuttuvat enää viimeiset listat ja perhe on jo muuttanut perinteisin menetelmin uudistettuun taloonsa. Kuorikoski on perustajana ja osakkaana Platonic Partnership -nimisessä pelistudiossa, jonka debyyttipeli Lydia julkaistiin kesäkuussa. Pelit ovat näyttäneet suuntaa Kuorikosken elämälle. Kirjoittanut neljä tietokirjaa peleistä: Commodore 64 – Tasavallan tietokone, Suuret seikkailupelit – tietokonepelien klassikot, X-COM – tietokonepelien klassikot sekä Sinivalkoinen pelikirja, joka julkaistiin kahdella nimikkeellä englanniksi. –?Siinä on tietty ammattiylpeys, ja arvostan lehteä. . JUHO KUORIKOSKI Leena Hautsalo Keskisuomalainen Oyj hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi Keskisuomalainen Oyj konsernijohtaja 100-vuotiasta Keskipohjanmaa -lehteä! PORT OF KALAJOKI Au Zn Cu Ag Johanna pelastaa henkiä. . Tämän lisäksi Kuorikosken pakinoita Pohjalaisesta ja Ilkasta on ilmestynyt nimikkeellä Kapteenin lokikirja. Opiskeluaikoina hän ryhtyi avustamaan Pelit-lehteä ja kirjoittamisesta innostuneena suuntasi Vaasan yliopistoon viestinnän opintoihin. Metals for modern life. Tuoreimman kirjan julkaisun aikaan Kuorikoski kertoi takin olevan tyhjä, mutta jo marraskuun alussa hän jätti käsikirjoituksen kustantajalle vanhojen hirsitalojen entisöinnistä. Ne ovat viimeisiä torakoita analogisen maailman tuhossa. Viime aikoina hän on innostunut esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaseista ja niiden mahdollisuuksista. Pelissä käsiteltiin alkoholismia lasten silmin koettuna ja Kuorikoski kertoi muun muassa Nyt-lehden haastattelussa, että idea perustui hänen ja toisen peliyhtiön osakkaan omiin kokemuksiin. Tilanne on kuitenkin semmoinen, että ei se kama verkkoon ilmaiseksi siirry. Mikromaksu vaatii kuitenkin volyymiä, mutta hänen mielestään Applen tai Googlen alustoilla toimivasta mikromaksuista ei synny lehtitaloille katetta, sillä teknologiajätit ottavat jokaisesta eurosta itselleen 30 sentin siivun. –?Koko Suomen lehdistö on herännyt digimurrokseen aivan liian myöhään, ja housut märkänä koitetaan nyt reagoida tulevaan. Gradun hän kertoo syntyneen kahden ja puolen kuukauden aikana lonkeroa juoden ja Star Trekiä katsoen. Kuorikoski on teknologianörtti ja usein kokeilemassa ensimmäisten joukossa uusinta tekniikkaa. 1983 Kaustisella. –?Pelaamisesta on kiittäminen aivan kaikkea. En ole puolivillaista juttua päästänyt eteenpäin, kertoo Kuorikoski. Asuu remontoidussa 200-vuotiaassa hirsitalossa Lappajärvellä vaimonsa Tarleenan ja 4-vuotiaan tyttärensä kanssa. Hän muutti vaimonsa Tarleenan ja tyttärensä kanssa vaimon kotiseudulle Lappajärvelle ja pariskunta ryhtyi puuhaamaan ostamalleen tontille vanhaa hirsitaloa Närpiöstä. Maakuntalehtien tulevaisuutta Kuorikoski pitää haastavana, mutta paikallisiin uutisiin ja printtiin hän uskoo vahvasti
Olla vaan yhdessä, löhötä sohvalla, jutella. Kieli on täynnä kirjainyhdistelmiä ja pieniä ikoneja, vitsit kummallisia kuvia ja idolit kameralle esiintyviä temppuilijoita. Totuus kuitenkin on, että yli puolet nuorista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Tuntuu, että päivä päivältä yhteisiä puheenaiheita on vähemmän. Tavoitteenamme on lisätä aikuisten ja nuorten vuorovaikutusta. elisa.fi/pidetaanyhta. Mutta vaikka emojit ja somen viimeisimmät villitykset eivät olisi ihan hallussa, älä luovuta. 73 YLI PUOLET NUORISTA HALUAISI VIETTÄÄ ENEMMÄN AIKAA VANHEMPIENSA KANSSA Välillä tuntuu, että nuoret ovat ihan eri planeetalta. Näitä asioita kun ei teknologia pysty ikinä korvaamaan. Koko ajan jossain päin digitaalista maailmaa tapahtuu jotain tärkeämpää kuin tässä. Ollaan kyllä paikalla, mutta ei läsnä. Soita, tekstaa, chattaa tai ihan vaan juttele
Hyvinvointiasiat ovat tärkeitä ja teemme jatkuvasti parannuksia kaikkien, sekä eläinten että hoitajien, oloihin, Päivi kertoo. Emme ole enää huuhdelleet alkioita vuosiin. Työmaalla Hannu Tölli, Juha Kallio, Arto Sikala, Jyri Kallio, Heikki Jyrkkä ja Päivi Kallio. 74 Alueen maataloudella on osaamisen, peltojen, eläinaineksen ja muiden valmiuksien perusteella hyvä tulevaisuus, kunhan olosuhteet pysyvät suotuisina, arvioivat Heikkilän tilan yrittäjäpari Päivi ja Juha Kallio sekä maaseutujohtaja Hannu Tölli Nivalasta. –?Tulevaisuus on lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön optimointia. Juha ja Päivi Kallio siirtyivät ensimmäisten joukossa robottilypsyyn vuonna 2001. Ilmaston muuttuminen huolettaa, mutta nuorten innostus maatalouteen antaa iloa. –?Jalostaminen on äärimmäisen mielenkiintoista. Tuotamme puhdasta ruokaa puhtaissa oloissa, ja antibioottien käyttö on tarkkaan hallinnassa, Juha Kallio sanoo. Tuskin olisimme muuten ryhtyneet jälleen investoimaan, Juha toteaa. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuvat Juha ja Päivi Kallio katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. –?Tulevaisuutta ei ole ilman tehostamista. Kuitenkin, jos sää ei ole lähellekään sitä mitä pitäisi, uudella tekniikalla ei ole isoa merkitystä. Silti silmä on vielä tarkempi, ja sitä tarvitaan varsinkin hiljaisten kiimojen tunnistamiseen. –?Navetta on edelleen käytössä. Tilalla on vajaat 300 lehmää. Maaseutujohtajan mukaan tilan kehittäminen tarkoittaa laajentamista. –?Siihen ei tarvita valtavia päivätuotoksia vaan tasaista lypsykäyrää, Päivi toteaa. Siellä on 2 robottia ja 120 lypsävää sekä hiehoja ja ummessaolevia. Nyt pohditaan keskituotoksen lisäämistä vähentämällä lehmien määrää robottia kohti. –?Eihän sitä enää osaisi lehmiä hoitaakaan ilman robotilta ja pannasta kerättyä tietoa! Tietoa tulee paljon ja ohjelmat suodattavat sitä valmiiksi, joten jokaisen eläimen seuranta on tarkkaa. Juhan ja Päivin aloittaessa yrittäjinä vuonna 1995 karjan tuotos oli noin 7?000 kiloa lehmää kohti vuodessa. Alkionsiirtoja on tehty parikymmentä ja genomitestausta vajaat kymmenen vuotta. Aina on mahdollisuuksia ja keväällä olemme taas virtaa täynnä. –?Karjatila voi jatkossa olla lähes lannoiteomavarainen. Se riittäisi noin 20 sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin. Elantoa ei tule, ellei määriä lisätä. Luottavaisin mielin mennään eteenpäin. Siirtohintojen jatkuva nousu kannustaa tuottamaan sähköä tilan omiin tarpeisiin. Toisaalta tilojen yksikkökoon kasvu jouduttaa uusimman tekniikan käyttöönottoa. –?Lypsyrobotti tuli vuonna 2001 ja seuraavat 2002 ja 2003. –?Lehmävasikat pääsevät uusiin tiloihin, jossa ne saavat olla kuivikepohjalla pidempään ja pääsevät myös ulos jaloittelemaan. Kasvu väistämätöntä Tehostaminen jatkuu, sillä se on väistämätöntä. –?Maatalous on öljystä riippuvainen ja siitä pitää päästä pois. Päällekkäistä levitystä ei tule, vaan erimuotoisilla lohkoilla lannoitteet sujahtavat vain juuri oikeaan paikkaan, Juha Kallio toteaa. Uudet sukupolvet antavat luottamusta tulevaan. Viljelijät odottavat Valion Nivalaan suunnitteleman ravinteita ja kaasua tuottavan biolaitoksen toiminnan alkamista. Kasvinviljelyssä huipputekniikka yleistyy, kunhan hinnat laskevat. Maitotilat ovat vähentyneet rajusti yhdessä maamme suurimmista maitopitäjistä, mutta lehmien määrä on pysynyt viidessätuhannessa ja maidontuotanto on kasvanut noin 45 miljoonaan litraan. Biolaitoksen jatkuva tuotto oli 55 kilowattia, Päivi Kallio kertoo. –?Meillä on nyt 62 lehmää robottia kohti. Mahdollisuudet romuttuvat, jos kesä jatkuu vain syksystä ja sateet lisääntyvät, Juha Kallio toteaa. Optimi olisi 55 lehmää konetta kohti. Nivalassa on nyt reilut sata maitotilaa ja kymmenen vuoden kuluttua maitotiloja on ehkä 60, Hannu Tölli arvioi. Lisätyppeä ehkä tarvitaan nurmille, mutta viljanviljely onnistuu varmasti ilman ostolannoitteita. Ja kaikki haluavat syödä noin kolme tunnin välein, Hannu Tölli toteaa. Vanhemmat pojat Jyri ja Olli työskentelevät tilalla sekä tuotantoeläinten hoitajaksi opiskeleva Ollin puoliso Reetta, joka jo siementää lehmiä. Juhan vanhemmat Jouko ja Pirkko Kallio rakensivat vuonna 1974 yhden maamme ensimmäisistä parsipihatoista. Kiertotalous ja huipputiede avaimina Uudet toimintatavat auttavat maatalousyrityksiä menestymään Uusi kuivikepohjapihatto lehmävasikoille nousee vauhdilla vanhan pihaton viereen. Keväällä apulannanlevittimen satelliittiohjaus ja lohkoautomatiikkaa huolehtivat, että tarvittava määrä ravinteita tulee leviteyksi juuri maan ravinnevarojen mukaan. –?Kun tyttö syntyi, Juha totesi, että tästä joutaakin jo eläkkeelle, Päivi Kallio nauraa. Upotettuun betonialtaaseen lannan joukkoon lisättiin syötteitä, kaasu kerättiin talteen kahteen teräksiseen säiliöön ja sähkö myytiin takuuhinnalla verkkoon. –?Laajentamistarve ei ole pelkkä navetta vaan kaikki, mitä siinä ympärillä pyörii ihmisiä ja koneita myöten, Tölli toteaa. Öljyriippuvuudesta irti pääseminen ja maatilan ravinnekierron sulkeminen ovat Juha Kallion mukaan iso mahdollisuus. Tilan parhaat lehmät pääsevät ennätykselliseen 20 tonnin vuosituotokseen. –?Tuntuu hyvältä, että olemme onnistuneet siirtämään innostusta nuoremmille. Vain ohjelmia on päivitetty ja piirikortteja vaihdettu, Päivi Kallio kertoo. Tuotto on hämmästyttävän suuri. Kunhan tekniikka kehittyy, on järkevää siirtää paljon käytössä olevat koneet sähkölle ja biokaasulle. –?Kävimme lokakuussa Baijerissa 47 lehmän karjatilalla, joka sai enemmän tuloja energianmyynnistä kuin maidosta. Merkki vaihtui 2007, ja sama kymmenen vuotta vanha robotti lypsää edelleen. Korkeatuottoiset lehmät voivat käydä useammin lypsyllä. Järjestämällä lisää vapaata kapasiteettia voimme saada keskituotokset nousemaan. –?Näillä voi saada säästöä tuotantokustannuksissa normaaleissa oloissa. Vienti, nettikauppa ja kaupan helpottuminen käytännössä avaavat markkinoita Suomessa tuotetuille elintarvikkeille. Tilakoko on kasvanut 1960-luvulta lähtien. Olemme lisänneet pikkuhiljaa, kun tuntuu että entiset hallitaan, Juha Kallio kertoo. –?Vähän pelottaa, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Nytkään kaikki ihmiset eivät saa riittävästi ruokaa, Hannu Tölli muistuttaa. –?Meillä on tehty noin 700 alkionsiirtoa. Koko markkinaalue on käytössämme ja tekniikka kehittyy. Kainuulainen mediakonserni Kustannus 100 VUOTTA ONNITTELUMME KESKIPOHJANMAALLE! Kierto taloud en edellä kävijä Euroo passa Aluee lla 2200 työpaikk aa kymm eniss ä kemia nja metal lialan yrityk sissä Port Towe r = KIP-a lueen maam erkki ja sisää nkulk uväyl ä. –?Maapallon väestö on yksi iso asiakaskunta. Valamme virtaa myös seuraavan sukupolveen, Päivi Kallio sanoo. Koko maapallo on säiden armoilla, eikä tuonnin varaan voi laskea. Tarkat laitteet ovat hyviä myös ympäristön kannalta. –?Viennillä ja markkinoinnilla on merkitystä. Juhasta ja Päivistä tuli lokakuussa isovanhempia. Laajentamaan ajavat myös alhaiset tuottajahinnat. Kesällä typpisensorit traktorin katolla säätävät juuri oikean määrän lisätyppeä kulloiseenkiin kohtaan kasvuston tarpeen mukaan. Vielä ei isoille koneille saa riittävästi kaasua mukaan, jotta peltotöihin pääsisi. Se on tuonut ison haasteen siihen, miten ruokinnalla vastataan lehmän kasvaneeseen tuotantokapasiteettiin, Juha lisää. Karjan taso on korkea ja alkioita vastaanottavat lehmät loppuivat. Automaatio ja tiede ovat mullistaneet karjatalouden. Ravinnekierron sulkeminen parantaa tilan ja tuotannon kannattavuutta. Määrätietoisella jalostuksella, nurmeen ja aperuokintaan panostamalla keskituotos on nostettu 12?000 kiloon. –?Emme silti näe tulevaisuutta synkkänä. Aloitimme laajentamisen vuonna 1996 ja nyt meillä on vajaat 300 lehmää. Haluamme pitää myös vastaanottajien sukulinjat karjassa, Päivi toteaa. Nyt lehmät käyvät lypsyllä noin kolme kertaa vuorokaudessa. –?Omavaraisuus pitää säilyttää. Vanhan pihaton viereen nousee hyvää vauhtia kuivikepohjahalli vasikoille
Toriluonnoksessa paikkakunnan identiteettiä on tuotu esiin kalanruotokuvioon suunnitellussa kiveyksessä. Suojeltu Ventelän talo on syksyn mittaan ehostunut pääkadun kaunistukseksi. Seuraavat kerrostalohankkeet saattavat toteutua Lankilantien ja Marttilantien risteysten väliin. MARI PALIN Kalajoen Yrittäjät ry Kalajoen keskusta uudistuu vauhdilla Kauppakeskuksen lisäksi vireillä useita kerrostalohankkeita, toriakin suunnitellaan Ja kiitos, että saamme olla osa menestystänne. Tälle paikalle sitä vastapäätä on suunniteltu toria, mutta paikkaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Tämä ei ollut uusi idea, mutta selkeästi näytimme monelle kaupungille mallia, Palin kertoo. Meillä on siihen osaamista, ja se on terveyssyistäkin kannatettavaa. Matkaselän mukaan kauppakeskuksen liikkeellelähtö on vauhdittanut muitakin hankkeita. Myös Kalajoentien peruskorjaus on vaikuttanut. Olen tosi mielissäni, että alueella on alkanut tapahtua – maisemassa on jopa useampia nostureitakin! naurahtaa kaupungin maanmittausteknikko Ari Matkaselkä. Meillä on siihen osaamista, ja se on terveyssyistäkin kannatettavaa. Kalajoen katukuva on lähivuosina melko kirjava, kun matalamman vanhan rakennuskannan rinnalle nousee korkeita kerrostaloja. On suunniteltu, että se täydentäisi kaupungintalon piha-aukioaluetta, jolla voisi jatkossa järjestää erilaisia tapahtumia, Ari Matkaselkä kertoo. Kymmenen vuoden skaalalla toivoisin myös puurakentamista. Mari Palin on toiminut tehtävässään kaksi vuotta, ja pesti jatkuu vielä ainakin vuoden. Silloin Palin kuitenkin tarjosi viikon puolittamista Ylivieskan kanssa, koska viisi päivää oli turhan pitkä aika Kalajoelle. Tämä voisi olla pienempi myyntitori, ja kaupungintalolla olisi sitten isompi tapahtumapaikka esimerkiksi joulunavauksia ja Kajari-tapahtumaa varten Rantatalon purkamisen jälkeen, Palin visioi. Ylivieskasta asti tuli ihmisiä etsimään myymälään piilotettuja iPadeja. Olemme mukana niin hyvissä kuin huonoissakin uutisissa. Matkaselkä arvelee, että osa vanhoista liikerakennuksista voi säilyä vielä pitkään. Itseänikin jännitti ihan kauheasti, miten tapahtuma onnistuu ja tulevatko kalajokiset ostoksille, Palin nauraa nyt. –?Kymmenen vuoden skaalalla toivoisin myös puurakentamista. 75 ” Kalajoen keskustassa on kuluneena syksynä saanut lähes päivittäin hämmästyä ympäristön myllerrystä. Pia Räihälä, teksti ja kuva Keskustan kehittäjä Mari Palin iloitsee rakenteilla olevasta kauppakeskuksesta. –?Niissä oli älyttömän hyvä liikevaihto. Niin tavalliset kuntalaiset kuin graffi titaiteilijatkin pääsivät jättämään jälkensä tiiliseiniin. Osuuspankin taakse rakennettavan 4-kerroksisen talon lisäksi vireillä on kaksi muuta hanketta: Tarvikemotin paikalle suunnitellaan 5-kerroksista ja Katveen ja Mamma Leonen paikalle 4-kerroksista taloa. Muutkin kerrostalotontit kiinnostavat rakentajia. Tulevaisuuteen Mari Palin katsoo iloisen odottavasti. Näin ruokatori saatiin Ylivieskaankin. –?Keskustan ilme on muuttumassa kovalla vauhdilla. Kymmenen vuoden päähän Palin visioi toimivaa keskustaa, missä ihmiset viihtyvät ja käyvät ostoksilla ja missä on sopivasti erilaisia tapahtumia sekä monipuolisesti yrityksiä. Kyllä se aivan hyvin onnistui. Palinin tavoite on saada kalajokiset muistamaan, mitä kaikkea paikkakunnalta löytyy. –?Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen tiimoilta on käyty neuvotteluita useiden toimijoiden kanssa. Suurissa tapahtumissa ja pienissä ilmoituksissa. Rakennushollarilla on tontit kahdelle uudelle talolle Lankilantien varressa, ja myös puretun Ojalan talon paikalle on mahdollista rakentaa kerrostalo. Vanha Ojalan talo katosi pääkadun varresta melkein huomaamatta, eikä entisen Tarvikemotinkaan purkaminen kauan kestänyt. Kerrostaloja on jatkossa tulossa lisää. Olemme toimittaneet paperin, jota pidät kädessäsi, ja meillä on ilo auttaa kirjoittamaan historiaa Keski-Pohjanmaalla. Palin sai muun muassa houkuteltua Eurooppalaisen ruokatorin Kalajoelle ensimmäistä kertaa kesällä 2016. Kun keskustasta puretaan vanhoja huonokuntoisia rakennuksia, niiden tilalle tulee uusia, ja kun ne ovat valmiina, päästään tekemään puistoja. Jälkimmäisestä on kokkolalaisella NSA Yhtiöt Oy:llä alustava varaus vuoden 2018 loppuun asti. Keskustassa onkin tapahtunut parin viime vuoden aikana paljon muutakin kuin rakentamista. Palin toteaa ensi vuoden olevan aivan erityisen, kun Kalajoelle avataan kaksi uutta liikekeskusta. Ennen kuin Merta-Market purettiin uuden kauppakeskuksen alta, Palin keksi järjestää sille läksiäiset. Kauppakeskus rakentuu kovaa kyytiä pois puretun Merta-Marketin paikalle, ja Osuuspankin taakse on nousemassa kerrostalo. –?Kun aloitin tässä tehtävässä, otin tavoitteeksi, että ostan kaikki lahjat Kalajoelta. Tarkoitus on myös tuoda torin maamerkiksi vanha ankkuri, jollainen on Plassin markkinapaikallakin. Toivon, että olisimme kiitollisia kaikesta, mitä meillä on, ja muistaisimme kehua ja kannustaa. Silloin tapahtuma järjestettiin vielä vanhan Merta-Marketin pihalla. Idea oli yrittäjä Petri Pennalan. –?Se on ehkä ollut laukaiseva tekijä siinä, että sijoittajat alkavat uskoa Kalajoen keskustan vetovoimaan. Hän toivoo, että keskustan ja Hiekkasärkkien liikekeskukset tekevät jatkossa hyvää yhteistyötä. Siellä oli vanhempia pariskuntia, jotka muistelivat, että täällä mekin on tavattu ja tässä sinun kyytiisi lähdin... Kollegat ympäri Suomea soittelivat ja kysyivät, miten tapahtuma järjestettiin. Uutisissa, jotka on paras lukea paperilta. –?Kauppakeskus ja kulttuuritalo luovat lisää mahdollisuuksia. Toria on kuitenkin suunniteltu myös Kauppajengin ja Koppelin liikekeskusten väliin. Torin rakentamista ei ole vielä aikataulutettu. –?Jälkeenpäin ruokatorin yrittäjät kertoivat olleensa aivan kauhuissaan siitä, millaiseen purettavaan miljööseen he tulivat! Voi että, oli se kyllä stressaavaa... Kauppa kävi siihen malliin, että tapahtuma toteutui viime kesänäkin. –?Siinä on yllättävän iso alue, ja se on keskeisellä paikalla. –?Jos tämä hanke toteutuu, se saattaa olla tosi hieno kokonaisuus. Osin Rieska-Leaderin rahoittamassa Kalajoen keskustaemäntä -hankkeessa on tavoitteena lisätä keskustan liiketoiminnallista kiinnostavuutta ja viihtyisyyttä sekä kehittää yhteistyötä. Matkaselän mukaan tälle alueelle voisi tulla myös pienimuotoinen torialue, kun entinen tori jäi kauppakeskuksen alle. Saimme kuitenkin monelle sadalle ihmiselle hyvän mielen ja hyviä muistoja. Hyviä kokemuksia ovat olleet myös yrittäjien yhteiset outletmyyntitapahtumat, joista kaksi ensimmäistä järjestettiin vanhassa Merta-Marketissa. Niissä tori sijoittuisi Koppelin ja Kauppajengin väliin. He ovat olleet kiinnostuneita Hiekkasärkkien suunnasta, mutta hyviä tontteja on myös esimerkiksi vanhan urheilukentän alueella, Matkaselkä kertoo. /Terveisin SCA:n väki – ystävänne Pohjanlahden toiselta puolelta Onnittelut 100 ensimmäisestä vuodesta!. Leijonien voitoissa Tre kronorista ja Hermeksen tiellä kohti Mestis-mestaruutta. –?Se oli ihan mahtava tapahtuma, olen niin onnellinen että se järjestettiin! Olihan siellä myöhemmin ilkivaltaa, mutta luulen että sitä olisi ollut muutenkin jossain määrin. –?Mutta keskustassa tuleekin olla näkyvissä kerroksia eri aikakausilta, se kertoo alueen historiasta. Kalajoen Yrittäjät ry:n keskustan kehittäjä Mari Palin kertoo, että uutta toria varten on teetetty luonnokset arkkitehtiopiskelijalla. –?Voi olla, että siihen menee jonkin aikaa, kun kaupungilla on nyt isoja hankkeita, Palin toteaa
(06) 875 189 Monipuolinen autoja korjaamo. puh. j 69600 Kaustinen Puh. 0400-878 672 www. www. Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! Kinnulan kunta 69600 KAUSTINEN Puh. (06) 875 189 Monipuolinen autoja konekorjaamo. 8-17 la 8-15 su 11-15 18.-23.12 avoinna 8-19 aattona 8-13 joulupäivänä suljettu Kukkia ympäri vuoden! ONNITTELEMME nuorekasta 100-vuotiasta PTN-Kiinteistöpalvelu Onnittelemme 100-vuotiasta RS-TIIMI ANTTILA AY Onnittelemme 100-vuotiasta Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata Keski-Pohjanmaan Pro ry Onnittelemme 100-vuotiasta! Hihnalan KORJAAMO JA KONEISTUS OY P. HUOM! Minkomatic ja AgrimaticTAKUUHUOLLOT JA KORJAUKSET KONEIST P. VAHVA JUURI MAAKUNNASSA Puh 0500 813 784 Hietalahti ja Pojat www.pept.. 06-861 1500, 040-733 3575 -Talot KAUSTISEN VARAOSAT OY KAUSTISEN VARAOSAT OY Onnittelemme 100v. 06-8611 578, gsm 0500-265 618. kaustisenosm.fi KAUSTISEN AUTOPELTI Ullavantie 5, Kaustinen hannu.jylha@kase.. 76 Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä! Onnittelemme 100-vuotias EVIJÄRVI HALSUA HIMANKA KALAJOKI KANNUS KAUSTINEN KINNULA KOKKOLA ONNEA 100-vuotiaalle lehdellemme. .. lehteä! Onnittelee 100 vuotiasta Keskipohjanmaata. Ullavantie 10, 69600 Kaustinen Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! Kannuskyläntie 25 • 68100 HIMANKA • 0440868914 Avoinna ark
LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Asiakaslähtöistä, turvallista ja luotettavaa palvelua! www.kronobyelverk.. klo 10-21 On 1 C N C M A C H I N I N G www.ferromek.. www.kalviantilitoimisto.. 0400-663 349 ONNITTELUMME KAIKILLE PYÖREITÄ VUOSIA TÄYTTÄVILLE! Nyt sijoitukset Aktia Rahastoyhtiön hallinnoimiin rahastoihin ilman merkintäpalkkioita 15.12.2017 asti. Aina ajoissa ja oikeaan hintaan. 0800 02470 tai lue lisää: aktia.?/paras Tervetuloa! Aktia Pankki Oyj, Kokkola Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä! Virastotalo 1. Myös caravan-paikat käytössä. 040 5005 886 KÄLLSTRÖMIN KAIHDIN Niittykatu 1, Kokkola Puh. (06) 824 2200 | Fax (06) 824 2220 Onnittelemme 100-vuotiasta! K-Market Merituuli Palvelemme 6.12. Kokkolan Autolähetti Oy Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! On 1 K 1 PUUTARHAKATU 30, PIETARSAARI LANNÄSLUND 1, PIETARSAARI ÅMINNENTIE 2A, UUSIKAARLEPYY SUOMEN PARAS AMMATTIKOULUTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN haet 20.2.-13.3.2018. Vetelin seurakunta. Lisää infoa: www.optimaedu.fi Onnit telut 100-vuotiaalle Suomelle ja Keskipohjanmaalle! 00 www.hartman.. LVI-työt Asennus, myynti ja suunnittelu Puh. (06) 831 4006 www.kokkola-camping.. MAJOITUSTA YMPÄRI VUODEN! KOKKOLA-CAMPING tarjoaa majoitusta loma-asunnoissa ja suihkullisissa mökeissä. kerros kalviantilitoimisto@anvianet.. (06) 834 5695 Toimitamme CNC-koneistettuja osia ja ratkaisuja. 0400 263 322 040 715 1257 0400 763 539 – MAALÄMPÖPUMPUT Keski-Pohjanmaalla vuodesta 1965 Lämpimät Onnittelut! www.finntensid.fi Onnittelee 100-vuotiasta Suomea! Kokkolan Taksiliikenne Oy Meritie 10, 6700 Kokkola P. | Puh. Kokkola/Pietarsaaren Lentoasema Onnittelee! VE TELIN APTEEKKI Lämpimät onnittelumme ja siunausta. 77 Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä! sta Keskipohjanmaa-lehteä! KRUUNUPYY LUOTO PERHO PIETARSAARI VETELI YLIVIESKA 100 % vihreää sähköä (06) 866 3600 • www.venergia.. DOLBY DIGITAL 3D CINEMA Pitkänsillankatu 33, Kokkola Varaa liput suoraan netistä www.biorex.org puh. Varaa aika puh. • p. Kokkolan kaupunginteatteri onnittelee 100-vuotiasta K ESKIPOHJANMAA -lehteä
Viime vuosina työ on tuottanut paljon näkyviä tuloksia, ja sellaisia on lähivuosina luvassa paljon lisää. Sitä myötä huoltoja ylläpitotoimet helpottuvat, ja henkilöstökin on keskitetysti yhdessä paikassa. Tulevana suvena alueelle tulee myös toinen parkkipaikka tekonurmikentän toiseen päähän. Käytännössä Suunnitelmien toteuttaminen vaatii sopivia poliittisia päätöksiä. Lisäksi huoltotila on jo viittä vaille valmis. Jo nyt Haapajärven suunnasta Nivalan keskustaa lähestyvien silmiin pistää tien vasemmalla puolella sijaitseva urheilualue. Lisäksi alueella on useita varauksia katsomoja huoltotiloille. Näin paperilla. Vi ser fram emot ett fortsatt gott och framgångsrikt samarbete!. Nivalan kaupungin teknisen johtajan Jouni Hautalan mukaan ainakin aiempien valtuustokausien päättäjät ovat olleet erittäin myötämielisiä liikuntaa ja urheilua kohtaan. –?Se palvelisi kaikkea sisäliikuntaa. Järjestetyssä kyselyssä 80 prosenttia vastaajista näki hallille olevan käyttöä. Jos liikuntaja vapaa-ajanpalvelut ovat kunnossa, houkuttelee se paikkakunnalle uusia asukkaita, etenkin kaivattuja lapsiperheitä. –?Päättäjät laittoivat alulle esimerkiksi uuden pesäpallokentän rakentamisen näin nopealla aikataululla. Nykyiset liikuntapaikat ovat kuitenkin vasta alkua. Kaupungille on tärkeää, että eri lajien harrastamiseen tarjotaan mahdollisuus, Hautala sanoo. Näin on uskottu jo pitkään Nivalassa, jossa mainittujen palveluiden kehittämiseen ja keskittämiseen on panostettu huolella. Pitkällä tähtäimellä alueelle on suunniteltu myös uutta yleisurheilukenttää, joka olisi todella iso satsaus. Myös vasemmalla näkyvä liikuntakeskus Uikko kasvaa ja kehittyy. Grattis på 100-års dagen! Tack Botnia Print för att ni valt att använda Toray’s vattenfria offsetplåt i er Cortina-press. Tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana entiselle peltoalueelle kohoaa sellainen liikuntapaikkojen keskittymä, että vastaavaa saa hakea eikä siltikään välttämättä löydä. Ei ainakaan muilta noin 11?000 asukkaan paikkakunnilta. Esimerkiksi virallisia futsaltai salibandypelejä ei voi nykyisissä liikuntasaleissa järjestää. Ett klokt val som garanterar er högsta tryckkvalitet i kombination med minimal pappersmakulatur, snabba intag och låga underhållskostnader för tryckpressen samt inte minst en allt genom miljövänlig tryckprocess. Jatkuvasti laajenevasta urheilupuistosta on jo nyt rakentunut Nivalalle näkyvä ja vetävä käyntikortti. Heillä oli se tahtotila, että kaupungin liikuntaolosuhteita kehitetään. Urheilukentän sisällä olisi tilaa toiselle jalkapallokentälle. Pekka Niemelä kertoo, että monitoimihallista on tänä vuonna tehty kartoitus. Mutta sen toteuttamista voidaan alkaa miettiä reilun kymmenen vuoden päästä, kun Tuiskulan urheilukentän käyttöikä tulee vastaan. Monissa suunnitelmissa, kuten oheisessa havainnekuvassa, liikutaan vielä teorian tasolla. Jalkapallokenttä, pesäpallokenttä, jäähalli, uimahalli, keilahalli ja kuntosali saavat tulevaisuudessa seurakseen muun muassa monitoimihallin, yleisurheilukentän jalkapallokenttineen, skeittiparkin ja runsaasti lisää parkkitilaa. Sitä on moni lomalainen ihmetellyt, miten täällä voi olla 11?000 ihmisen tarpeisiin tällainen keskittymä, Niemelä toteaa. Samaa mieltä on Nivalan liikuntapalveluita hallinnoivan liikuntakeskus Uikon toimitusjohtaja Pekka Niemelä. Aikataulua sen rakentamiselle ei ole vielä päätetty, mutta hallista on jo olemassa havainnekuvia. Välissä on tie, jonka jälkeen vasemmalla komeilee liikuntakeskus Uikko. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niitä on luvassa. –?Urheilukenttäkin alueelle mahtuisi, kun tielinjausta siirrettäisiin. Urheilupuisto houkuttelee Nivalaan Nivalassa on pitkään ja määrätietoisesti satsattu kaupunki-imagon kirkastamiseen vapaa-ajanpalveluihin panostamalla. Hän korostaa, että liikuntakeskus on tehnyt toimivaa yhteistyötä kaupungin virkaja luottamusmiesten kanssa jo pitkään. Urheilupuiston alueelle on suunniteltu lisäksi rantalentopalloeli beach volley -kenttien tekemistä sekä paria pysäköintialuetta lisää. Tuiskulan alue, jossa nykyinen yleisurheilukenttä sijaitsee, ei tulevaisuuden yleiskaavoissa ole enää urheilualueena. Kaikki muu on tällä hetkellä spekulaatiota, mutta suunnitelmat ovat pitkällä. –?Keskittämisajattelu on toteutunut, kun liikuntapaikat on saatu keskitettyä yhdelle alueelle. Liikuntakeskus Uikon tontilla on varaus monitoimihallin rakentamiselle. Halli tulisi palvelemaan myös koululiikuntaa, etenkin, 78 Sitä on moni lomalainen ihmetellyt, miten täällä voi olla 11?000 ihmisen tarpeisiin tällainen keskittymä. Jos urheilupuiston alueella keskitytään ulkoliikuntaan, tien toisella puolella on asia toisin. Varmaa on tällä hetkellä se, että tekonurmikentän viereen tuleva pesäpallokenttä on valmis ensi vuoden syyskesällä. Urheilukentän kohdalla puhutaan isosta euromäärästä, Jouni Hautala sanoo. Tällä hetkellä alue sisältää jalkapalloon soveltuvan tekonurmikentän parkkipaikkoineen sekä pesäpallokentän työmaan. PEKKA NIEMELÄ Uikon toimitusjohtaja ” Nivalan urheilupuiston lumikerroksen verhoamasta tontista suuri osa on edelleen peltoaluetta, mutta tulevaisuudessa se täyttyy uusista liikuntapaikoista. Siellä sijaitsee uudelleen henkiin herätetty legendaarinen viihdekeskus, mutta se on kokonaan toinen tarina se
Moott oriv neen kyydis sä kertyn eet kokem set saavat paikan tietoki rjasta. 020 750 4469 (ma-pe 8-16.30) JOKA PÄIVÄ YHTÄ JUHLAA KESKIPOHJANMAAN SEURASSA 1 KK 27 € Keskipohjalaiset Kylät ry Kulttuuriliitto eViljo-tiimi ja sen 300 yhdistystä www.eviljo.. Tähän asti Nivala-Pesiksen kotikenttänä on toiminut Katvalan sorakenttä, joka sijaitsee kauniisti sanottuna hieman syrjässä. jos ammattiopiston halli joskus poistuu käytöstä sen tullessa elinkaarensa päähän, Niemelä toteaa ja huomauttaa, että sekä alakoulu, yläkoulu, lukio että ammattiopisto sijaitsevat kaikki liikuntapaikkakeskittymän läheisyydessä. –?Yleen sä vapaa ehtois ia saadaan paikal le riittäv ästi. Riittävyys voi kuiten kin tulla haasteeksi esime rkiksi jos kadon nutta ei heti löydet ä ja etsinnät jatkuv at usean päivän ajan, Hyypö läinen toteaa ja jatkaa : –?Uusia vapaa ehtois ia tarvitaan koko ajan lisää, jotta jatkuvuu s saada an turvat tua. Osoitteita voidaan käyttää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinointiin. Monitoimihallin viereen on suunniteltu myös skeittiparkkia. Sivu 3 Uusia vapaae htoisia tarvita an Vapepa n osallistu minen kadonn eiden ihmiste n etsintöi hin keskitty y kesään Nerist anin pihaki rpputo rit keräsiv ät jälleen lauant aina väkeä Kokko lan vanha an kaupu nkiin. Seurassa haluttaisiin hoputtaa rakentajia siinä määrin, että kentälle päästäisiin heti kauden alusta, mutta toistaiseksi pesäpalloihmiset ovat malttaneet mielensä. Tänä vuonn a Vapep an osalta on ollut vilkka ampaa kuin viime vuonn a. ELOKU UTA 2017 KLO 15 KOKK OLA +16 YLIVIE SKA +15 KLO 9 +15 +13 Hinta 2,50€ . Tilaus astuu voimaan heti, kun olemme käsitelleen tilauksen. Etsinnöi stä lähes 40 prosen ttia ajoittu u kesäk uukau sille. KP/CLA S-OLA V SLOTT E Riskire tki päätty i Pietars aareen Kun mahas sa on jo hattar aa ja lättyä, hevosa jelulla on käyty on paras paikka istua vanhan trakto rin katolle tyttöp orukal la. JANI KONTIOLA NiPe:n puheenjohtaja ” Monipuolista musiikin ja tanssin peruskoulutusta sekä musiikin ammatillista koulutusta Mångsidig grundundervisning inom musik och dans samt yrkesutbildning inom musik PYHÄSALMEN KAIVOS 60 vuotta yhteistä historiaa itsenäisen Suomen kanssa Pyhäsalmi Mine Oy | tel. Sen lisäksi, että pelialusta ei ole ollut lainkaan nykypesikselle sopiva, eivät katsojatkaan ole löytäneet lajin pariin kuin vahingossa. Jouni Hautala muistuttaa, että toteutuakseen suunnitelmat vaativat kaavamuutosta, jota on tarkoitus esittää tekniselle lautakunnalle. Käytännössä koko vihreällä näkyvä alue olisi täynnä erilaisia harrastuspaikkoja. Vapaa ehtois en pelastuspal velun eli Vapep an tiedot taja Elina Hyyp öläine n kertoo, että Vapep alla on 1 500 hälytysr yhmää ympär i Suome n ja hälyty sryhm issä on arviol ta 18 000 koulut ettua vapaa ehtois ta. Puhelinsov ellus 112 Suomi on helpot tanut virano maiste n tehtäv ää, sillä puhel un yhteyd essä hätäkesku s saa soittaj an sijainn in koord inaati t sovell uksen kautta tietoo nsa. Kadon neiden ihmist en etsinnästä vastaa poliisi tai rajavartio laitos. alv 10%) Henna -Riikk a Liimat ainen (KP) Suome ssa ihmisi ä katoaa tai karka a vuosit tain noin 16 600. NiPessä uskotaan, että uuden kentän myötä pesäpallon kiinnostavuus kasvaa, mikä houkuttelee lajin pariin uusia harrastajia. Sivu 18 Evia Jylh ilta Ku pä le M Per kie Ai s t Wanah at Wehke et houku tteli trakto rin katolle SAKAR I VAINIO NPÄÄ Sad Tarjous on voimassa viikon ja koskee levikkialueelle tehtäviä tilauksia ja talouksia, joihin ei tällä hetkellä tule lehteä. Se mahdollistaisi turvallisen tienylityksen, kun ajonopeudet tiellä eivät pääsisi kasvamaan liian suuriksi. Kuluttajansuojalain edellyttämät ennakkotiedot on annettu tässä esitteessä, joten erillistä tilausvahvistusta emme lähetä. Kaupungin satsaukset liikuntapaikkojen kehittämiseen on urheiluseuroissa otettu luonnollisesti vastaan ilolla. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Rantakatu 10, 67100 Kokkola. Aliina ja Elisa Vähäk angas sekä Emilia Hietala ovat mieliss ään tapaht umast a. TILAUSOHJEET . Sähköpostilla: . (tekstiviestin hinta 0,25 €) . Itäisel lä kirkko kadull a, mummolan piham aalla myynt ihomm issa ahkero ivat Karme lin sisaru kset. –?Liikenteen yleissuunnitelma on tehty, nyt pitää miettiä asemakaavamuutosta. +358 8 7696 111 | www.?rst-quantum.com Ihmisen hoitamista ammattitaidolla ja sydämellä! onnittelee 100-vuotiasta Suomea ja Keskipohjanmaa-lehteä! Onnea ja menestystä myös tuleville vuosille! Nro 213 Sunnu ntai 6. Rapor tin mukaa n noin 350 milooppa laista kärsii ääuositta in helle korven taa Euroo ppaa Kahde ksan vuotta sisäves iä pitkin matka nneide n Christ ian Rönnbackan ja Lars Cando linin seikka i päätty i Pietars aareen . Paitsi yksi tuli kerran kysymään, missä on kesäteatteri, NivalaPesiksessä pelaava ja junioreita valmentava Heikki Kumpula nauraa. Poliisi tekee myös päätök sen vapaa ehtois ten sekä puolu stusvo imien kutsum isesta apuun . –?Ei siinä muutama kuukausi enää paljon tunnu, kun kenttää on vähintään 20 vuotta odotettu, puheenjohtaja Jani Kontiola paketoi. –?Katvalaan harvoin kukaan eksyi peliä katsomaan. Kokop erheen tapaht uma Wanah at Wehke et kylätie llä järjest ettiin lauant aina Ylivies kassa Vähäll äkanka alla. Lisäksi sinne on suunniteltu peltoluontokeskusta sekä kerhotiloja. Osa kadon neista ihmisi stä löytyy poliisi n omin avuin , jolloin vapaa ehtois ia ei tarvits e kutsua apuun ollenk aan. Kuiten kin vuosit tain Vapep a saa noin 200 kutsua tulla avuks i etsimään kadon nutta ihmist ä. Tekstiviestillä: kp (väli) ale (väli) lehden saajan yhteystiedot numeroon 13525. Kestot ilattun a kotiin 0,93€ (sis. 79 Havainnekuva näyttää, millaiseksi urheilupuiston alue on tulevaisuudessa kaavoitettu. Esimerkiksi pesäpalloilijoille urheilupuistoon tuleva hiekkatekonurmikenttä tarkoittaa pääsyä näköpaikalle. Urheilupuisto ja Uikon alue on tarkoitus yhdistää korotetulla ja tavallista leveämmällä suojatiellä, jonka värimaailma olisi räiskyvämpi kuin tavallisessa suojatiessä. Joad ojensi aamup äivällä monta mansi kkahil lolla ja d lla maust ettua vohvel ia tarjoil ijana toimin eelle isolle veljelle en Jotam ille. Eetu Kupulisoja, teksti Jari Jyrkkä, kuva Ei siinä muutama kuukausi enää paljon tunnu, kun kenttää on vähintään 20 vuotta odotettu. Sivu 3 KP/CLA S-OLA V SLOTT E KARME LIN SISARU KSET MÖIVÄ T VOHVE LEITA JA MOKK APALO JA öaalto jen aiheut tamien lisäänt yvän mat yleisty isivät erityis esti EteläEuroo passa. Toimitusjohtajan mukaan monitoimihalli tulee palvelemaan myös muun muassa kulttuuritoimea, sillä hallissa voi järjestää myös juhlia. Soittamalla puh. Sovell uksen käyttö on yleisty nyt ja se vähen tää laajem pien etsintö jen järjest ämisen , sillä virano maine n voi koord inaatt ien avulla lähett ää apua eksyn een luokse . Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata!. Syitä katoam isille on monia , mutta tähän aikaan vuode sta marja stamin en eksytt ää monet ihmise t alueel le, josta eivät enää osaa takais in
Vanhan moskan kantamista roskalavalle, hikisenä, ihoa pistellen. Jos ja kun joku savuttelua harrastaa, ”ne menee kauas”. Olisi Heininevalla kirkkoherranvirastona toimivassa pappilassa toimistohuonekin, mutta siellä hän muistelee viettäneensä työpäivän viimeksi puolitoista vuotta sitten. Ammattityön sijaan on siksi pitänyt toimia talkoilla. 80 Autotallista, kuten niin monista omakotitalojen autotalleista kautta historian, on tullut bändikämppä. Valtaosan tästä työstä ovat tehneet Toholammin seurakunnassa toimivat nuoret. Työtunteja on tarvittu lattioiden, seinien ja kattojen laitossa. –?En vaan tartte sitä. Kun nuorisotilalle tuli muutto uusiin tiloihin, seurakunta irrotti remontille kyllä määrärahan, mutta ei alkuunkaan sellaista summaa, jolla tiloille olisi tehty sitä, mikä siellä nyt näkyy. Liikenne kulkee myös toiseen suuntaan: ehkä aloitetaan nuortenillasta mutta käydään pyörähtämässä kylällä. Siinä ne. Tuulikaapin lattialle kertyy kenkiä, naulakot täyttyvät takeista. –?30 eri nuorta on tehnyt näitä töitä: maalausta, maton asennusta. Siksi seurakunta-alueella ei tupakoida. Lasten päiväkerhotilan kanssa jaettu keittiö on ollut kovassa käytössä, sillä siellä on leivottu täytekakkua: Jani Heinineva juhlii nuorten kanssa 30-vuotissynttäreitään. Jani ei ole määräilevää tyyppiä, ja salliva, kotoisa ilmapiiri tuntuu pitävän huolen lopusta. –?On ihmisiä, jotka eivät koulussa kuulu oikein porukkaan, jäävät jalkoihin, mutta pääsevät täällä tekemään, olemaan mukana. Vintti on nimenä nurinkurisuudessaan oikein passeli, sanoo Toholammin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jani Heinineva. Minulla on läppäri ja tabletti, joilla voin tehdä työtä täällä. Juhlaperjantainaan, kuten usein perjantaipäivinä, hän on suunnannut Vintille jo alkuiltapäivästä, koulun jälkeen, tehnyt omia hommiaan – joskus ne ovat toimistotöitä, tällä kertaa leipomista – ja antanut ovien olla auki nuorten tulla oleilemaan tai juttelemaan, syvistäkin asioista. Ei itsestään, kuten ei mikään tässä Vinttinä tunnetussa talonpuolikkaassa. Paikalle kun ajellaan, koska jokin sinne vetää, vaikkapa Ullavasta, Vetelistä tai Halsualta. Jos seurakunnan työntekijä istuu toimistossa odottamassa, että ihmiset tulee sinne, hän on väärässä paikassa. JANI HEININEVA ” Toivoo, Kaleva konserni Onnea Keskipohjanmaa 100 vuotta!. Jokainen moikkaa vastavuoroisesti häntä, mutta sitten tila imaisee useimmat sen luo, minkä takia tänne on tultu: seuran, kavereiden. Siellä olevassa tilassa kokoontuu ”Huoltoasema”, pieni hartaus ja rukouspiiri. –?Tämä on kaikkein alimmalla tasolla oleva seurakunnan kiinteistö, hän kertoo. 30 nuorta on tehnyt töitä: maalausta, maton asennusta. Edellinen nuorisotila, jossa nuortenillat aloitettiin, sijaitsi fyysisestikin vintillä, Toholammin vanhan pappilan toisessa kerroksessa. Tälle nuortenillalle on erityinen teema. Nuorisoiltojen sääntölista ei ole pitkä, mutta niistä muutamista pidetään tiukasti kiinni. Suntio näytti, kuinka laminaatti asennetaan, siitä jatkettiin, Heinineva kertaa. Tässä yhteydessä joutuu käyttämään noinkin väljää käsitettä, sillä kaikki eivät ole edes seurakunnan toiminta-alueelta Toholammilta tai Lestijärveltä. Heinineva istuu lähellä ulko-ovea, tervehtii jokaisen tulijan. Synttäreillä kuullaan myös musiikkia. Aratkin mahtuvat mukaan, Heinineva sanoo. Sohvat ja nojatuolit täyttyvät, kun Antti Hakala esiintyy Toholammin seurakunnan nuortenillassa. Kotibileet duurissa Toholammilla seurakunnan nuortenilta on jokaiselle avoin olohuone Erin Huhtala tarjoaa Jani Heininevalle karkkia. Tai tupakalla, Jani toteaa realistisesti. Työmuoto on nimeltään Relax-iltapäivä. –?Mitään ei saa rikkoa, jos rikkoo niin sanoo. Pianon ääressä laulamaan valmistautuu Antti Hakala, Kaustisen musiikkilukion ylioppilas, joka opiskelee popjazz-laulua Kokkolan musiikkiopistossa. Olohuonekonsertti. Alkoholin juonti on ehdottomasti kielletty, eikä päihtyneitä päästetä sisään. – Puhun kavereiden kanssa, kuvailee illan normaalia ohjelmaansa yhdeksäsluokkalainen Touko Tuomainen. Koululaiset Heinineva tuntee, koska hän pitää säännöllisesti vastaanottoa koululla
Voisi olla kysyttävää, hän huikkaa pojalle. Niitäkin kun voidaan elää todeksi siinä sivussa, kun otetaan porukkaan, halataan kaveria, rassataan vaikka mopoa nuorisotilan pihan mopotallilla. Jos kellon yrittää väkisin pysäyttää, nuoret menetetään. Vielä kuusi-seitsemän vuotta sitten, Heininevan aloittaessa, samoissa illoissa kävi silloisessa nuorisotilassa ehkä kuusi, seitsemän ihmistä, muistelee tuosta asti Toholammilla kulkenut, nyt 25-vuotias Nuutti Kaunisto Halsualta. Elämänilon hän haluaisi koko kirkon asenteeksi. –?Molliaikakausi on ohi, nyt alkaa soida duurissa. Vanhaa ei saa takaisin. Touko Tuomainen arvelee, että ilman seurakunnan nuorteniltoja hän tuskin lähtisi ihmisten ilmoille perjantai-iltana kouluviikon jälkeen. Kysy lisää viihtyisistä asuntoja vapaa-ajan tonteista sekä erinomaisista yritysja teollisuustonteistamme. – Minun käsitykseni on, että lähialueelta ei löydy tämän värikkäämpää kirkon nuorisotoimintaa. Musiikki soi nuortenillassa jo ennen Antti Hakalan osuuden alkua. Janilla on tatsi siihen, millä tavalla saa nuoria mukaan, Kaunisto sanoo. – Mä en usko että se on täällä, mutta jos näkyy, käske tulla mulle juttelemaan. Ihmettelin aluksi, että eihän tämmöistä keskustelua enää missään käydä. Illoissa käy keskimäärin nelisenkymmentä nuorta, ennätysmäärä käyntejä, kun väkeä menee ja tulee, on ollut sata yhden illan aikana. Perhossa voit elää luonnon keskellä, hyödyntäen toimivat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Silloin kirkko menettää oman tulevaisuutensa, Heinineva sanoo. Heillä on seurakunnissa aivan oma tehtävänsä, Heinineva, itse sosionomi AMK, tähdentää. –?Sitäkin täällä on kyselty. www.perho.com. Pahimmillaan kirkon nuorisotyössä ja vaikkapa nuorille suunnatuissa musiikkivalinnoissa on jääty 1970ja 80-luvuille, jolloin nykynuorten vanhemmatkin olivat juuri ja juuri syntyneet. – Maailma on muuttunut. Heininevalla on visio siitä, millaisia 2030-luvun aikuisia seurakuntalaisia hän haluaa tämän päivän nuorista kasvattaa. Nämä elävät uudessa maailmassa, jossa kommunikointitavat ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat uudenlaisia. ”Saatana”, täräyttää joku poika pelikoneen ääreltä, ja Heinineva on kärppänä pystyssä. Se ei tarkoita, että nuorten kanssa leikittäisiin, annettaisiin kaikessa periksi. Touko Tuomaiselle nuortenilta on paikka tavata kavereita. Viitisenkymmentä nuorta, pienissä kasoissa sohvilla, säkkituoleissa, keittiöjakkaroilla, biljardipöydän ympärillä, hiljenee kuuntelemaan synttärisankarin puhetta ja sitä seuraavia lauluja. Voiko gospel-musiikki olla punktyylistä. Voiko nuorisotilassa olla värivalot. Nuorisotyönohjaajat ovat koulutettuja kasvattamisen ammattilaisia, eivät leikkijöitä. Mustaksi maalattua seinää valaisee neonristi, lavaa värivalo, tällä kertaa sininen. Trubaduuri asettautuu lavalle, Heinineva säätää ääniä ja valoja. Se on perin juurin muuta: luottamussuhteen rakentamista sillä, että nuorelle annetaan tilaa olla oma itsensä. Perho on lapsiperheiden, työja ikäihmisten koti, jossa panostetaan palveluihin sekä sivistysja vapaa-ajan toimintaympäristöihin. Perussääntöihin ei vaikkapa kiroilun kahlitseminen kuulu, mutta se ei tarkoita, että asiat jätettäisiin käsittelemättä, päästettäisiin ohi korvien, läpi sormien. Se on aina gospelia, vaikka sävel ja soundimaailma voi olla mistä tahansa osasta tämän päivän popin ja rockin karttaa: punkia, metallia. Koti ja työ Perhossa Päivänsankarin tavoin vireä maaseutukunta Perho sijaitsee lehden levikkialueen etelälaidalla, logistisena valtimonaan maakuntaa halkova valtatie 13. Sanoma on selvä. Ovi käy taajaan, ja kengät jätetään eteiseen. Annetaan raamit, ohjataan tekemään itse, nuorten tavalla, kasvamaan. – Nää symbolit on ilosymboleja, hän viittaa seinillä näkyviin risteihin ja sydämiin. –Aktiivisia, rohkeita ja elämäniloisia, hän luettelee, jokaista sanaa painottaen. Nuorten parissa sitä ei kannata edes yrittää. Tahto vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia kumpuaa kunnan uunituoreesta strategiasta, jossa yritystoiminnan vahvistaminen, yhdessä tekeminen, viihtyisä elinympäristö ja palveluiden kehittäminen ovat keskiössä. – Minun mielestäni seurakunnan pitäisi olla sellainen, ettei käännytetä pois, vaikkei olisikaan niin kova uskonasioissa. Voiko gospelmusiikki olla punk-tyylistä. –?Jos säästetään lapsityöstä ja nuorisotyöstä, se on 30 vuotta ja kirkot voidaan laittaa pimeiksi, hän tähdentää. ” Voiko nuorisotilassa olla värivalot. –?Kotona mä varmaan olisin. Kaisa Suomala, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat 81 Lauri Välikangas, Roope Kangasvieri, Sara Kokkoniemi, Iida Parkkinen, Silja Remesaho ja Aapo Ahola ovat sovittautuneet perähuoneeseen juttelemaan. Aktiivisuus tarkoittaa hänelle itse tekemistä ja rohkeus sitä, ettei häpeile itseään eikä uskoaan
80-luku oli tyyntä myrskyn edellä. 2 Yhtiö on Keski-Pohjanmaan suurin monimediatalo, sillä on toimipisteitä useilla eri paikkakunnilla ympäri Suomea. 1917 Keskipohjanmaan ensimmäinen numero ilmestyy 4. 2013 Keskipohjanmaa ottaa jakelun haltuunsa. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino konsernin toiminta-ajatuksena on henkisen ja aineellisen kasvun edistäminen viestinnän keinoin. Lehden levikki ylittää 20 000. Lue koko historia osoitteessa: http://www.kpk.fi/Historia tai tämän juhlalehden sivuilta. 1995 Keskipohjanmaa luettavissa internetissä. päivänä joulukuuta.. Viime vuodet toimintaa on kehitetty vahvasti koko konsernin kattavasti. 80-luvun loppupuolelta läpi laman käytiin läpi monia haastavia tilanteita, joiden jälkeen 90-luvun loppupuoli ja vuosituhannen alku olivat taas hyvin menestyksekästä aikaa. Sata vuotta keskellä elämää 1 Satavuotiaan historian omaavan konsernin liiketoiminta-alueisiin kuuluu tänä päivänä julkaisupalvelut, painoja jakelupalvelut, mainosja markkinointipalvelut sekä ohjelmistopalvelut. 82 Lehden alkuvuodet olivat innoittunutta taistelua olemassaolosta, mutta 1930-luvulle mentäessä Keskipohjanmaa oli jo vakiinnuttanut asemansa. 1955 Lehti alkaa ilmestyä seitsemän kertaa viikossa. Sota vaikutti myös Keskipohjanmaan toimintaan, mutta 40-luvun puolivälin jälkeen toiminta alkoi laajentua ja 50 – 70-luvut olivat jatkuvan kasvun aikaa. Haluamme olla aktiivisesti mukana alueemme kehittämisessä ja edistämässä asiakkaidemme menestystä. 1979 Ensimmäiset näyttöpäätteet ja autopuhelin hankitaan. 3 Maakuntalehti Keskipohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan Kirjapainon julkaisemiin lehtiin kuuluvat Kalajokilaakso, kaupunkilehdet Kokkola-lehti ja Selänne sekä paikallislehdet Haapavesi-lehti, Kalajokiseutu, Lestijoki, Perhonjokilaakso, Nivala-lehti ja Pietarsaaren Sanomat PS-Pulssi -viikkolehtineen. Sydämen sivistys, itsensä ja ympäristönsä kehittäminen ja terve talous ovat ponnistuspohjana myös tuleville vuosille” 1920 Ensimmäiset maakunnalliset uutiskuvat julkaistiin. Yrittäjäpohjainen varhaisjakelu kasvoi 76 000 kappaleeseen. 2014 Keskipohjanmaa+ avataan. 4 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n tytäryhtiöitä ovat Botnia Print Oy Ab, Kokkolan Jakelu Oy, Jopox Oy, Creamedia Finland Oy Ab sekä kiinteistöyhtiöt Koy Kokkola Väylä 4 ja Koy Ylivieskan Uusitori . 1967 Muutto Isokatu kakkoseen sekä painotekniikkaan ja nelivärisyyteen. Sadan vuoden kokemuksella perinteistä hyvää tekemistä on vaalittu, mutta rinnalla on myös tehty uudistuksia ja muutoksia. Sydämen sivistys, itsensä ja ympäristönsä kehittäminen ja terve talous ovat ponnistuspohjana myös tuleville vuosille
Kokkolalainen Ada Asiala kuvaa hevostaan. Kortetmaan ja Mäkeläisen järjestämissä kisoissa on mukana kahdeksan eri luokkaa. Koulun ulkoseinällä on infoa päivän ohjelmasta: eri kilpailuluokista osallistujalistoineen sekä ratapiirustuksineen. Seurasin netissä paria keppariblogia, ja toisessa oli kolmipalaisen kangashepan ohje. Suvi Salmela kisailee Viipottarellaan päivän toisena kilpailijana. Aivan joka paikassa kisoja ei järjestetä, sillä Mutkalammille on saapunut osallistujia aina Vetelistä ja Oulaisista saakka. –?On hienoa, että keppariharrastus on lähtenyt kehittymään Suomesta ja levinnyt muihinkin maihin. Instagramissa harrastajilla on iso yhteisö. Ensimmäiset oli sukista tehtyjä, mutta sen jälkeen aloin tehdä kangasheppoja. Kannuksen Mutkalammin vanhan koulun ympäristö on syksyisen keltainen ja ruskea sekä havupuun vihreä, mutta värimaailman rikkoo ripaus sinivalkoisuutta. EDULLISET TALVITARJOUKSET! Suomenmestari Vimpelin Veto onnittelee 100 v. –?Ilman tätä harrastusta en varmasti urheilisi niin paljon, enkä olisi tavannut ketään näistä ihmisistä. –?Tämä on monipuolista. Järjestäjien eli samalla myös kisan tuomareiden pöydälle on järjestetty mitaleita ja sinisiä ruusukkeita, joiden tekemiseen on Kortetmaalla ja Mäkeläisellä kulunut tovi jos toinenkin. Tavara vaihtaa omistajaa, sillä myyntitoiminta kuuluu oleellisena osana kilpailuihin. Ja mahtavaa, että yhteisö kasvaa koko ajan, tuumii Mäkeläinen. Esimerkiksi kouluratsastuksessa askeleiden on oltava mahdollisimman keveitä. Siksi Kortetmaa ja Mäkeläinen ovatkin järjestäneet kyseisen luokan sisätiloihin, jotta osallistuja voi suorittaa radan vaikka sukkasillaan. Negatiivisiin kommentteihin ovat törmänneet myös Anne Takala ja Ada Asiala. Pappa on tehnyt ne molemmat, sekä karsinat että tuon huonekalun. Pohjimmiltaan se on kuitenkin pehmo, kertoo Salmela. Harrastajat mainitsevat lähes poikkeuksetta keppareista puhuessaan ystävyyden?–?harrastuksen kautta saa ja on saanut erittäin hyviä kavereita. Luokkaan kuuluu sekä hevosen ulkonäön arvostelu että sen liikkuminen radalla. Kun kaikki luokkaan osallistuvat hevoset on arvosteltu yksitellen, kilpailijat taluttavat hevosensa vuorotellen radan läpi. Mukaan Mutkalammille Salmela on valinnut 16:n hevosen tallistaan sopivimmat kyseisiä kilpailuja varten. –?Noin 50 kilometrin säteellä. –?Tykkään tehdä niitä, ja on kiva huomata, kuinka siinä kehittyy koko ajan. –?Yhteisö ja yhteishenki ovat parasta, toteaa myös Kortetmaa. Keppariharrastajat pitävät yhtä Keppihevosissa yhdistyvät kädentaidot, liikunta, yhteisöllisyys ja ystävyys Kisat järjestivät 12-vuotiaat Mea Mäkeläinen (vas.) ja Wilma Kortetmaa, jotka olivat kisapäivänä kiireisiä. –?Kepparit ovat minulle paljon muutakin kuin välineitä, sillä kaikki ovat omalla tavallaan todella tärkeitä ja niille kertyy tunnearvoa. –?Kerrostalon pihamaalle rakentelen myös esteratoja. Keppihevosia hän ei tee itse, mutta niiden varusteita kylläkin. Ensimmäisenä on vuorossa suomenhevosluokka. Toholampilainen Suvi Salmela (vas.), kannuslainen Ella Tuikkanen ja oulaistelainen Sanni Erkkilä osallistuivat Kannuksen Mutkalammin vanhalla koululla järjestettyihin kisoihin syyskuun lopulla. Instagramissa on oma keppariharrastajien yhteisö, jossa voi jakaa ajatuksia harrastuksesta ja siellä saa myös tiedon tulevista kisoista. Suvi Salmela ja Viipotar kunniakierroksella voitokkaan suomenhevosluokan jälkeen. Isänsä luona Ylivieskassa Salmelan hevoset asuvat kerrostalonasunnon parvekkeella, joka on täysin pyhitetty Suvin keppariharrastukselle. –?Minä käyn kisoissa sellaisilla paikkakunnilla, jonne pääsee kätevästi junalla, kertoo esimerkiksi Ada Asiala, 14, Kokkolasta. –?Viikonloput menee aika pitkälti ratsastaen. Mutkalammin kisailijat ovat osa maan lukuisista keppariharrastajista. Harrastus on monipuolista, ja sen avulla löytää helposti uusia kavereita, kertoo Mäkeläinen. Mäkeläinen tekee kepparinsa pääasiassa itse, mutta pari hyvää löytöä hän on tehnyt kisoista, joissa harrastetaan aina myös myyntitoimintaa. Omien ikätovereiden taholta kiusaaminen on ollut joskus rajuakin. Salmelan mukaan monet saattavat kuvitella, että keppihevoset ovat harrastajilleen oikean hevosen korvikkeita, mutta näin ei kuitenkaan ole. Kisat loppuvat vasta useiden tuntien kuluttua. Myös omat vanhemmat ovat aina suhtautuneet tähän todella hyvin. –?Osa omasta ikäluokasta on taas todennut, että ihan sama mitä puuhaat. Suomessa laji on niin pitkälle kehittynyttä, että siinä on kilpailtu suomenmestaruuksissakin jo muutamien vuosien ajan. Pihalta kuuluu iloista puheensorinaa ja naurua, kun reilut kymmenkunta noin 12–15-vuotiasta tyttöä keppihevosineen ovat kohdanneet toisensa. –?Ehkä joissakin tapauksissa näin voi olla, mutta minulle ei ainakaan. Keppariharrastuksessa kyse on selvästi jostain muusta kuin leikkimisestä. Keppariharrastus vie paljon myös Suvi Salmelan vapaa-aikaa. Vanhemmat ihmiset suhtautuvat puolestaan todella hyvin. Kisaan osallistuu 12 keppariharrastajaa. Salmelan tallilla on myös hoitotoimintaa, ja lähes jokaisella hänen kepparillaan on oma hoitaja. Salmela osaa kuitenkin yleensä olla välittämättä kiusaamisesta, sillä harrastus on tuonut hänen elämäänsä niin paljon hyvää. Sellaisia olen nyt tehnyt, kertoo Kortetmaa, jolla on tallissaan tällä hetkellä seitsemän hevosta. –?Siellä on jokaiselle hevoselle oma karsina. Outi Yli-Arvo, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat Yhteisöllisyys, yhteishenki ja ystävyys korostuvat, kun keppariharrastajat kokoontuvat yhteen. Kyseessä on kahden 12-vuotiaan kannuslaisen, Wilma Kortetmaan ja Mea Mäkeläisen kotikylällään järjestämät kepparikisat, Fin Cup 100, ja teemana on Suomen juhlavuosi. Kilpailujen valmistelun he ovat aloittaneet noin puolitoista kuukautta ennen kisoja. Kotona Toholammilla keppareille on huonekalutyyppinen ratkaisu eli siinä on paikat jokaiselle kepparille. Vannoutuneella keppariharrastajalla intohimo näkyy pienissäkin asioissa. Jos heitä tulee esimerkiksi maastossa vastaan, yleensä he tulevat juttelemaan ja kyselemään hevosistani ja harrastuksesta muutenkin. –?Samanikäiset pojat saattavat koulun käytävillä hirnahdella. Esteitä on maalattu kisoja varten sinivalkoisiksi ja osa on tehty muun muassa sinivalkoisista maitopurkeista. Hänen suosikkinsa juuri nyt on Nova Wels B -ruuna. Tämän harrastuksen kautta olen saanut tosi hyviä ystäviä. Suvi Salmelalla on kotiinviemisinä ykköspalkinto suomenhevossarjassa sekä isoäänisimmän kannustajan erikoispalkinto. Olen saanut harrastuksen kautta paljon ystäviä, tätä on mukava harrastaa yhdessä, kertoo kahdeksan vuotta keppareita harrastanut, 13-vuotias Sanni Erkkilä Oulaisista. Keppareilla olen ratsastellut aiemminkin, mutta se oli enemmän leikkiä, kertoo Mäkeläinen, jolla on tällä hetkellä viisi keppihevosta. Välillä on menty niin henkilökohtaisuuksiin, että aikuisten on ollut pakko puuttua asiaan. Yleensä olen aina jonkun tiellä siellä, mutta kaikki ovat jo tottuneet minuun, naurahtaa Salmela. Kisoissa hän käy aina, kun niitä on lähialueilla. Toholampilaisella, 15-vuotiaalla Suvi Salmelalla on mukana useita keppareita sekä reppu, jossa on kisoissa tarvittavia varusteita: raippa, rintaremmejä, riimunaruja ja keveämpiä kenkiä, sillä lenkkarit eivät sovellu kaikkiin kilpailuluokkiin. –?Mea teki ensin itse kaksi keppihevosta, joilla aloimme leikkiä, aluksi heppatallia. Molemmilla harrastus on syventynyt pikku hiljaa vuosien varrella. Kaikille Salmelan keppariharrastus ei kuitenkaan ole ihan ok. Sitten kiinnostuin enemmän ja aloin tehdä omia keppareita. yhteistyökumppania! Onnittelemme 100-vuotiasta Juhlavuoden kunniaksi avasimme tutkijahotellin www.chydenius.fi/tutkijahotelli 100-vuotiaassa Suomessa! Liity ydinjoukkoon fennovoima.fi/uutiskirje. –?Esimerkiksi yksi hevoseni on niin äkäinen, että sitä ei voi viedä toisten hevosten lähelle eikä sitä olisi voinut ottaa mukaan tänne. Hänen kepparinsa ovat suurimmaksi osaksi suomenja vuononhevosia. Sellaisella alueella, jonne äiti vielä suostuu kuskaamaan, kertoo samanikäinen Anne Takala Kokkolasta. 83 Syyskuun viimeinen päivä on pilvinen, raikas ja kostea, vaikka vettä ei vihmokaan taivaalta. Wilma Kortetmaalla keppariharrastus jakaantuu tasaisesti sekä niiden tekemisen että ratsastamisen välille. –?Olen pitänyt Instagramia noin vuoden. UUDET OVET TALVEN PAKKASIIN 050 527 3243 www.isoniemi.
Volkswagen 4MOTION -neliveto tarjoaa turvallisuutta, paremman pidon ja väkevän vetovoiman haastaviin talviolosuhteisiin. Luottokustannus 1.455,69 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 21.878 €, tod. Tiguan Winter Edition 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION hinta CO2-päästöllä 153 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,3–7,8 l/100 km, CO2-päästöt 139–180 g/km. vuosikorko 2,03 %. Va Va apa p paa a au auto toet et etu u u u 62 62 6 5 5 €, €, € € k k käy äytt tt tt ttö ö öe öetu tu u u 4 4 475 75 75 75 € € € €. 84 Golf | Golf Variant | Tiguan | Passat | Passat Variant GOLF VARIANT alk. ajettavuudesta kaikissa talviolosuhteissa, käytöksestä ääritilanteissa sekä jarruista. Käsiraha 2.500 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 20.422,31 €. Kuvan autot erikoisvarustein. + 0,1669 /min (alv 24%) – Matkapuhelinliittymästä 0,1669 /puh. 22.922 31 € * TAI 235 30 €/kk ** Nyt Ford Focus Edition -malleihin automaattivaihteisto 990 € tai manuaalivaihteiseen talvirenkaat Ford-kevytmetallivanteilla 490 € Koko kansan autokauppaa Teemme kauppaa: ma-pe 10-18, la 10-15 Puhelun hinta 0207-alkuiseen numeroon lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 020 762 44 PÖRHÖN AUTOLIIKE OY Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Arkisin klo 9-17, la klo 10-14 Vaihde 020 762 44, Johan Skrabb 020 762 4370, Martti Kumpulainen 020 762 4373 – Lankapuhelinliittymästä 0,0835 /puh. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 22.922,31 €. Golf Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 130 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 4,8–7,2 l/100 km, CO2-päästöt 127–164 g/km. Ford SYNC 3: Radio/CD, 8” kosketusnäyttö (Apple CarPlay TM ja Android Auto TM ), Handsfree Bluetooth FordHätäaputoiminnolla • Parkkitutka (anturit takana) • 16” kevytmetallivanteet • Lämmitettävä tuulilasi • Ajovaloautomatiikka • Automaattiset tuulilasinpyyhkijät sade-tunnistimella • Vakionopeudensäädin • Etusumuvalot • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin kelloajastimella (dieselmallit) • Kaksoisautomaattinen ilmastointi (DEATC) AUTOMAATTIVAIHTEISTO 990 € FORD CREDITKORKO 1 % ** 3.500 € ETUSI JOPA FORD FOCUS EDITION 1.0 125 hv M6 alk. + 0,17 /min (alv 24%) WWW.PORHO.FI *Ford Focus Edition 1.0 EcoBoost 125 hv 5D M6 alk. audi.. 020 777 2590 HUOLTO ark. 020 777 2586. 47 050 € 2,0 TDI 140 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti Winter Edition -nelivetomallisto nyt myynnissä. Kiitosta Q2 keräsi mm. Winter Edition -kampanja on voimassa 6.10.2017–31.3.2018. 020 777 2590 FORD MYYNTI puh. TIGUAN alk. kulut 600 €). m. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. 34 742 € 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti Volkswagen TALVEN ETU ON EDULLINEN NELIVETO. PÖRHÖN AUTOLIIKE OY – Lankapuhelinliittymästä 0,0835 /puhelu + 0,1669 /min (alv 24%) – Matkapuhelinliittymästä 0,1669 /puhelu + 0,17 /min (alv 24%) Kokkola Martti Kumpulainen 020 762 4373 Petteri Pirttimäki 020 762 4377 Johan Skrabb 020 762 4370 Jukka Kumpulainen 020 762 4375 Jens Finell 020 762 4371 Teemu Tiinanen 020 762 43 72 Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Arkisin klo 9-17, la klo 10-14 puh. Testissä mukana Passat Variantin lisäksi Skoda Superb Combi, Opel Insignia Sports Tourer ja Mercedes-Benz C 180 T. 24%), matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. . *TM 4/2017 | Jaettu 1. Laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 7.760 €, korko 1 %, käsittelymaksu 9 €/kk, kk-erä 235,30 €. **Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford Focus Edition 1,0 EcoBoost 125hv 5D M6. Ke Ke Ke Kesk ssk s ik ik ikul ul ull t ut utus us us 5 5 5,1 ,1 1 lll/1 /1 /100 00 00 00 k k km. m m. kulut 600 €). KATTAVASTI VARUSTELTU FORD FOCUS EDITION FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km ford.fi UUDEN FOCUS EDITION -MALLIN KATTAVAAN VARUSTELUUN KUULUU MM. Passat Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 134 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,1–7,3 l/100 km, CO2-päästöt 134–167 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Audi A4:n menestys sai jatkoa, kun Q2 nappasi Tekniikan Maailman Talviauto 2017 -tittelin. Tutustu mallistoon osoitteessa www.volkswagen.fi. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Focus RS. 24%) KOKKOLA Indolantie 7 puh. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. sija Volvo S90:n kanssa Talvi löysi jälleen voittajansa. K K K Kuv uv uv uvan an an an a a aut ut ut uto o errik koi o svaruste te t in in in n. WINTER EDITION Kestomenestyjä Passat on jälleen voittanut Auto Motor und Sport -lehden vertailutestin (20/2017). 30 782 € 2 2 2 2 -p -p -p -pää ää ää äst st st stöl öl öl öllä lä lä lä 1 1 1 117 17 17 17 7 g g/k /km. 23.909,55 € (autoveroton hinta 19.750 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 110 g/km 3.559,55 € + toim. Nyt löydät suosituimmat nelivetomallit Winter Edition -erikoismallistosta todelliseen etuhintaan. Tervetuloa testaamaan itse, kuinka Audi Q2 on Suomen talvessa kuin kotonaan. Kuvien autot erikoisvarustein. 8-16.30 puh. 35 257 € 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION PASSAT VARIANT alk. Ford Focus Edition -malliston CO2-päästöt 98–125 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–5,5 l/100km. Hintta a a a si si ss sä sä ält lt lttää ää ää ä tttoi oi oi o mi mitu tu tusk sk s ull ulut u ut 6 6 600 00 € € €. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. 22.922,31 € (autoveroton hinta 19.000 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 108 g/km 3.322,31 € + toim. Tarjoukset koskevat uusia asiakastilaussopimuksia 30.11.2017 asti, pl. Ford Focus Edition 1.0 EcoBoost 125 hv Wagon M6 alk. Audi Q2 on vuoden talviauto 2017 * Audi Q2 1.0 TFSI ultra Business -mallit alk