Kiinteistö ja Isännöinti 01/2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ja isännöinti Nro 1/2016 6,50 Kiinteistö Lämpöpumpuista eniten hyötyä peruskorjauksessa Tyhjää toimistotilaa yli miljoona neliötä Huoneistohotellit häiritsevät asukkaita Suomeen tarvitaan 30 000 uutta asuntoa vuosittain Lappeenrannassa tehtiin teatteri kauppakeskukseen Rakennusten korjaustarve noin 3,5 miljardia vuosittain Kiinteistöala työllistää maahanmuuttajia
3/16 Julkisivut, ikkunat, ovet ja parvekkeet Värit, materiaalit, ulkovaipat Kattoremontit 4/16 Piha ja asuinympäristö Viherrakentaminen Kiinteistökoneet 5/16 Taloyhtiön tehokas talouden hallinta Isännöitsijä rahakirstun vartijana Korjaustarvesuunnitelma Vakuutukset, lainat, rahan hinta eli korot Vastikemaksut ja vastikkeet 6-7/16 Energian erikoisnumero 8/16 Turvallinen taloyhtiö Tiedottaminen Pelastustoimi; suunnitelmat ja organisaatio Puhtaanapito, jätehuolto ja kierrätys sekä siivous 9/16 Putkiremontit Kiinteistökoneet Talopesulat, varastot ja muut yhteistilat Rappukäytävät 10/16 Hissinumero Kiinteistöalan koulutus Taloyhtiöiden käyttöinvestoinnit Kiinteistö ja isännöinti VUODEN 2016 KIINTEISTÖ JA ISÄNNÖINNIN TEEMAT Varaa ilmoitustilasi nyt! Myyntiryhmän päällikkö Eija Kiukkonen, puh. 09 413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.?
Hybridivaihdin ottaa lämmön viemärivedestä – Wasenco Oy:n keksintö, Ecowec-hybridivaihdin, perustuu yksinkertaiseen oivallukseen jätevesien ja muiden lämmönlähteiden hyödyntämiseen yhdellä vaihtimella, toimitusjohtaja Jouni Helppolainen kertoo. 42 TILANKÄYTÖN TEHOSTUMINEN ja tiukka taloustilanne tyhjentävät toimistoja pääkaupunkiseudulla. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy Uu si oi ko ra ta ja pä äk au pu nk ise ud un P uhuvat päät VASTUU VIRHEISTÄ JA HUOMAUTUKSET Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaaja palvelu 03150 Huhmari. Elinkaarisuunnittelu tuo suuria säästöjä Rakennusten elinkaarisuunnittelulla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä. – Isännöinnin haasteita ovat kohteen elinkaaren hallinnan ymmärtäminen sekä kiinteistön kuluneisuudesta ja korjaustarpeesta säännöllinen raportointi omistajalle. Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä käyttäjän toimintaan aiheuttavat katkokset ovat erittäin kalliita teollisuuskiinteistöissä, Häll sanoo. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 56 KYLPYHUONEREMONTIN ei tarvitse kestää kuukausia. 28 SUOMEEN TARVITAAN yli 700 000 uutta asuntoa seuraavan 25 vuoden aikana. 84 JOULUKUUSSA ASUNNOT menivät kaupaksi paremmin kuin edellisvuosina samaan aikaan.. – Erityisesti tämä harmittaa asiansa ja tehtävänsä mallikkaasti hoitavien isännöitsijöiden ja isännöintiyritysten puolesta, jotka joutuvat aiheetta epäilyksen alaisiksi. 65 KIINTEISTÖTYÖSSÄ esiintyy työntekijöihin kohdistuvia uhkauksia ja jopa väkivaltaa, joka useimmin kohdistuu siivoojiin. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 67,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 60,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 0782-7911 S isältö 1 / 16 6 KERROSTALON PERUSKORJAUKSEN energiatehokkuuden ratkaisee suunnittelu ja teknisen tilan varustus, ei seinien paksuus. 8 ELINKAARIOPTIMOINTI OSOITTAA, että lämpöpumput ovat kerrostaloissa useimmiten kannattavampia sijoituksia kuin ulkovaipan parannukset 11 ENERGIATEHOKKUUSTEKNO. 52 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kunnosti vanhan Kehruuhuoneen. Jokainen yksittäinen tapaus tärvelee osaltaan isännöinnin mainetta, sanoo Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen hiljattain paljastuneista kavalluksista. – Ratkaisumme on ainoa, jossa voidaan ajaa harmaat sekä mustat jätevedet saman vaihtimen läpi ja ottaa lämpösiivu välistä ilman lämpöpumppua. 18 MAAHANMUUTTAJIA TARVITAAN kiinteistöalan töissä, sekä kiinteistönhuollossa että siivouksessa. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. RAKENTAMINEN painovoimaisella ilmanvaihdolla alkaa olla mahdottomuus tiukentuvien rakennusmääräysten takia. 22 SATO ON KEHITTÄNYT KONSEPTIN, jolla vastataan pääkaupunkiseudun huutavaan vuokra-asuntopulaan: tulossa on pieniä, 16 neliön yksiöitä. 82 YHTEISET PELISÄÄNNÖT pesutuvan käyttämisestä eivät helsinkiläisessä taloyhtiössä ota toimiakseen. 34 ASUNTO?OSAKEYHTIÖT lähettävät pankeille tarjouspyyntöjä remonttilainoista vilkkaasti. 74 SEURAAVIEN 10 VUODEN AIKANA yli 20 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä teettää julkisivuremontin. RAKENNUKSIA on jäänyt tyhjilleen, ja siksi vajaa-käyttöaste teollisuuskiinteistöissä on jäänyt paikoitellen korkeaksi. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. 14 IKKUNAT VAIHDETAAN tulevaisuudessa huonekohtaisesti ilmanvaihdosta huolehtiviin ja lämmön talteen ottaviin ikkunajärjestelmiin. 36 HYBRIDIMENETELMILLÄ saneerauksen hinta laskee ja haitat vähenevät huomattavasti. 24 RAKENNUSTEN ELINKAARISUUNNITTELULLA on mahdollisuus saada huomattavia säästöjä aikaan vuosien varrella. 58 TURVAPAIKANHAKIJOITA voitaisiin kouluttaa rakennusalalle, ehdottaa Rakennusteollisuus ry. 70 ISÄNNÖINTI on luottamusbisnestä, jossa kavallukset ovat onneksi yksittäistapauksia. KUNTA vastustaa tulorajojen palauttamista tuettuun vuokraasumiseen. TOIMITUS: Juha Ahola, Mari Ahola-Aalto, Terttu Iiskola, Kaisa-Liisa Ikonen, Pauli Jokinen, Juhani Karvonen, Tuula Kolehmainen, Maija Salmi, Klaus Susiluoto MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. 32 TUULIENERGIALLA on Suomessa hyvät mahdollisuudet olosuhteiden puolesta. Ecowecillä voidaan vanhoissa kiinteistöissä saavuttaa jopa 50 prosentin ostolämmön vähennys. Karprint Oy:n tilaajarekistereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 35 PIENILLÄ TALOYHTIÖILLÄ on ollut hankaluuksia saada remontteja varten rahoitusta. 60 AUTOPAIKKOJEN MÄÄRÄ asuinkiinteistön tontilla määräytyy asemakaavan mukaan. – Esimerkiksi kosteuden hallintaan ja sisäilmaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota, mutta ylläpidettävyys pitäisi huomioida enemmän jo suunnitteluvaiheessa. 16 HUONEISTOHOTELLIT taloyhtiöissä häiritsevät asukkaita. LOGIA MULLISTUU Wasenco Oy:n kehitettyä hybridilämmönvaihtimen, joka hyödyntää kaikkien viemärivesien lämmön. – Rakennusten käytettävyyteen kiinnitetään jo melko paljon huomiota, mutta parannettavaa on, sanoo toimitusjohtaja Tarja Anderssonin TPA Anderssonilta. 66 MONIA TEOLLISUUS. 40 PERINTEINEN HIRSI. 80 AURINKOENERGIA on Suomessa kannattava sijoitus, jos sillä voidaan korvata kalliimpaa ostoenergiaa. 39 ARA PYRKII VAUHDITTAMAAN vuokra-asuntotuotantoa uudella lyhyellä korkotukimallilla, josta on tarkoitus antaa eduskunnalle esitys kevään aikana. 75 HELSINGIN ASUNTOLAUTA. 76 JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT toteutti Suomen ensimmäisen Joutsenmerkityn talon Järvenpäähän. 46 VVO, VARMA JA ILMARINEN ovat kiinteistösijoittajien kärjessä. Sivu 66 Sivu 24 Sivu 6 Sivu 70 Teollisuuskiinteistöissä haasteita Toimitusjohtaja Timo Häll Rakennus-Kasevasta toteaa, että vanhat teollisuuskiinteistöt asettavat haasteita myös isännöinnin suhteen. 50 RAAKA?AINEIDEN alhaiset maailmanmarkkinahinnat laskevat rakennuskustannuksia. Väärinkäytökset yksittäistapauksia – Taloyhtiöissä tapahtuvat taloudelliset väärinkäytökset isännöitsijöiden toimesta ovat ikäviä yksittäistapauksia, jotka eivät saa yleistyä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. 4 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh
Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi asuintalokannassa on arvioitu yhteensä vähintään 15 miljardia euroa 25 vuoden ajalta. 5 P ääkirjoitus Suomen kansantalous elpyy lämmitysenergian talteenotolla K iinteistöjen hallitusten ja isännöitsijöiden tehtävät tulevat entisestään vaativoitumaan, kun käytännössä kyetään asunnoista ja muista kiinteistöistä muutostöillä saamaan miltei nollaenergiataloja. Kehitys uuden energian hyödyntämisessä on menossa vauhdilla eteenpäin. Normaali kadunvarsipysäköinti suunnitellaan alueittain, tapauskohtaisesti, Helsingin Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikenneinsinööri, Juha Hietanen kertoo. Kosteusvauriot ovat harvinaisia ja sisäilman laatu on yleensä koettu riittävän hyväksi, sanoo arkkitehti Kimmo Lylykangas. Uudistukseen on syytä ryhtyä kaikkialla – siinä on taloyhtiöiden hallituksilla ja isännöitsijöillä avainasema. Nopeita voittoja ei aurinkoenergialla voi sijoitusmielessä tehdä, sanoo aurinkoenergian kannattavuutta tutkivan Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen projektipäällikkö Karoliina Auvinen. Sivu 36 Hirsiseinä ei sovi direktiiviin Perinteisen hirsitalon rakentaminen voi olla historiaa, jos rakennusmääräykset entisestään tiukkenevat EU-direktiivin toimeenpanon myötä. Sivu 40. Sivu 76 Vieraspaikkoja tonteilla yhä vähemmän Vieraspaikkoja ei tarvitse osoittaa autoille kantakaupungin alueiden kiinteistöjen tonteilta, vaan vieraat pysäköivät autonsa kadunvarsille tai kaupallisiin pysäköintilaitoksiin – Esikaupunkialueilla, silloin kun etäisyys lähimmälle metro tai juna-asemalle on alle 300 metriä, ei tontilla tarvitse olla pysäköintipaikkoja autojen vieraspysäköinnille. Suuri energiamäärä ei mene jätevesien mukana puhdistamoon, vaan sekin tullaan ottamaan talteen. Se merkitsee meillä merkittävää kansantulon lisäystä, tai jos tule ei lisäystä, niin kansallisen menon merkittävää vähennystä. Hybridisaneerauksessa rakenteita ei tarvitse rikkoa, sillä putket ja johdot suojataan avattaviin asennuselementteihin. Mutta kiinteistöissä tarvittavaa energia on suurelta osin tähän saakka mennyt hukkaan – nyt tulee niiden talteenotto entistä ajankohtaisemmaksi. – Hirsitalossa on perinteisesti painovoimainen ilmanvaihto, joka on myös yleensä toiminut moitteetta erittäin pitkään. On odotettavissa, että öljy yleisimpänä lämmityspolttoaineena tulee sivuutetuksi. Aurinkoenergiaa pitkäjänteisille sijoittajille – Aurinkoenergia on Suomessa kannattava sijoitus, jos sillä voidaan korvata kalliimpaa ostoenergiaa. Sivu 80 Suomeen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo on Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakennuttama luhtitalo Auerkulma Järvenpäässä. Ilmaisu tarkoittaa, ettei energiaa juurikaan mene hukkaan – miltei kaikki pystytään saamaan talteen ja uuteen käyttöön. Se, mitä kiinteistöjen lämmityksessä kahden vuosikymmenen kuluttua tarvitaan, tuotetaan biopolttoaineella ja jo nyt käytössä olevina energiamuotoina, joita otetaan maasta, vedestä, ilmasta, auringosta ja tuulesta. Sivu 60 Korjaustarve 3,5 miljardia vuosittain Suomen rakennuskannan vuosittaisen korjaustarpeen on arvioitu olevan arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa. Nykyisten rakentamismääräysten mukaan perinteinen hirsitalo ei saa rakennuslupaa, jos sen hirsiseiniä ei lisäeristetä. Mutta mitä kaikki tämä uuskehittämistyö maksaa. Muissa Pohjoismaissa on panostettu rakentamisen ekologiseen kestävyyteen ja muun muassa sisäilma-asioihin aiemmin kuin Suomessa. Vesikatkot ovat hyvin lyhyitä, koska vanha järjestelmä toimii rinnalla saneerauksen aikana. Meidän emme tarvitse olla tulevaisuudessa suuresta itäisestä naapuristamme tuotettavan energian varassa. Hybridimenetelmillä saneerauksen hinta laskee ja haitat vähenevät huomattavasti. Jo tähänkin saakka on kiinteistöjen ylläpidossa keskitetty uusiin energiamuotoihin, aurinkoon, tuuleen ja maan kuoren alla olevaan lämpöön, ja näiden kaikkien talteenottoon. Kerrostalo täyttää tiukat ympäristöja terveysvaatimukset energiatehokkuuden ja rakennusmateriaalien osalta. Kiinteistöväki ja kaikille meille tarpeellinen asuminen tulee edullisemmaksi kuin tänään. Mahdollisuuksia on enemmän kuin kaksi-kolme vuosikymmentä sitten osattiin ajatella. Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. – Vanhat putkistot jäävät entiselle paikoilleen. On arvioitu, että oikea-aikaisten ylläpito-, huoltoja korjaustoimenpiteiden avulla voitaisiin säästää jopa 30 prosenttia koituvista korjauskustannuksista. Aurinkoenergian tuotannossa pitää olla vertailukohtana sähkön loppukuluttajahinta, joka on esimerkiksi asukkaille noin 12-15 senttiä per kilowattitunti. Suomalainen asuminen täällä pohjan perukoilla tulee muodostumaan lähes yhdenvertaiseksi kustannuksiltaan kuin kaksituhatta kilometriä etelämpänä. Tulemme olemaan omavaraisia. Ikkunat ovat suurin energiahukan aiheuttaja, niiden lämmönhukkaan tullaan vähentämään. Kustannuslaskelmat ovat toistaiseksi hieman epätarkkoja ja kiinteistöjen käytöstä ja rakenteiden laadusta riippuen joudutaan kiinteistökohtaisesti arvioimaan, mikä on energian talteenoton hinta – kuinka paljon säästyy, kun perinteinen kiinteistö saadaan muutetuksi nollaenergiataloksi ja mikä on muutokseen tarvittavan investoinnin hinta. Sivu 72 Hybridisaneeraus valtaa alaa Putkiremontin ei tarvitse olla kallis ja asumista suuresti hankaloittava peikko
Lue juttu Skaalan uudesta ikkunajärjestelmästä. Energiaa säästyy ja huonekohtainen ilmanvaihto sekä mittaus mahdollistuu fiksusti, kun vanhat kaksilasiset vaihdetaan lämmön talteen ottaviin ja ilmastoiviin ikkunoihin. Kuva: Wasenco Oy:n esite Ikkunat ovat rakennusten suurin energiasyöppö.. Se on mahdollista, ilman kaksoisviemäröintikustannuksia, uudella suomalaisella hybridivaihtimella. 6 Kerrostalon peruskorjauksen energiatehokkuuden ratkaisee suunnittelu ja teknisen tilan varustus, ei seinien paksuus Teknologia toteuttaa säästöt LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA Kerrostalo voidaan peruskorjata lähes nollaenergiataloksi lisäämättä juurikaan eristepaksuutta. Ratkaisu löytyy uudesta jäteveden lämmön kiinteistökohtaisesta talteenotosta, digitaalisesta automaatiosta ja ikkunaremontista. Ikkunat ovat elinkaaritutkimuksen mukaan ainoa varmasti kannattava ulkovaipan parannuskohde. Uusin elinkaaritutkimus laskee, millainen peruskorjaus kannattaa tehdä, kun kaikki osatekijät otetaan huomioon. Lue tarina Wasencon hybridivaihtimesta. O n ajateltu, että nollaenergiatehokkuus on Suomessa mahdollista vain omakotitaloissa. Nyt näyttää siltä, että tämä käsitys kumotaan hyvinkin pian. Ikkunoiden ja ovien pitää olla hyvät, mutta yläpohjankaan lisäeristykseen ei kannata hukata enempää rahaa kuin lisävillan puhallus. Mullistavasti vähenee energiahukka, kun lämpö otetaan talteen myös jätevedestä. Kun jäteveden lämpö otetaan talteen kiinteistössä, energiaa säästyy melkein yhtä paljon kuin ilman lämmön talteenotosta, joka sekin tehostuu lämmön talteen ottavilla ikkunoilla
7
Suositeltavia energiakorjausratkaisuja ovat investoinnit lämpöpumppuihin ja uusiutuvan energian tuotantojärjestelmiin. Herkkyystarkastelut osoittivat, että valitulla energiakorjausin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kustannusoptimaaliset energiakorjausratkaisut tyypillisille suomalaisille 1960-luvulla rakennetuille asuinkerrostaloille. Tästä johtuen työn keskeisin tavoite oli myös määrittää elinkaarikustannuksiltaan kustannusoptimaaliset energiakorjausratkaisut kaikille tyypillisille päälämmitysjärjestelmille, jotka ovat käytössä suomalaisissa asuinkerrostaloissa. 8 Kerrostalon peruskorjauksen elinkaarioptimointi osoittaa, että lämpöpumput ovat useimmiten kannattavampia sijoituksia kuin ulkovaipan parannukset Lämpöpumput ajavat ulkovaipan edelle Ulkoseinien lisäeristäminen ei ole kannattava energiatehokkuustoimenpide. Tällaiseen tulokseen tuli ensimmäisen 1960-luvun kerrostalon MOBO-optimointi. Elinkaarikustannuslaskennassa otettiin huomioon kaikki energiatehokkuustoimenpiteisiin liittyvät kustannukset mahdollisimman tarkasti. Realististen lopputulosten saavuttamiseksi tutkimuksessa otettiin lisäksi huomioon myös energiatehokkuutta parantamattomat peruskorjaustoimet, jotta rakennuksen korjausvelka ei kasvaisi. G ranlund Oy:n johtava energia-asiantuntija Tuomo Niemelä sovelsi MOBOa vuosi sitten valmistuneessa diplomityössään 1960-luvun asuinkerrostalon kustannustehokkaiden energiakorjausratkaisujen määrittämiseen. Lämpöpumppujen rooli energiatehokkuuden parantamisessa oli keskeisessä asemassa tutkimuksessa
mitoitusteho (45%)* pisteessä 5 esitetyt toimenpiteet + ulkoseinien lisä-erist., lämpöpumppujärj. lämpöpumppujärj. 9 7 7 6 6 6 6 5 5 5 5 4 4 4 4 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 475 450 425 400 375 350 325 300 275 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 E-luku [kWh/m 2 ,a] B-luokka A-luokka Global cost-optimal level (GSHP) Proposal for nZEB in new aparment buildings Current minimun energy performance requirement level (0,85 x Einitial) C-class of the EPC / nZEB for EAB (current minimum energy performance requirement level of new apartment buildings) E lin ka ar ik u st a n n u st e n ny ky ar vo (2 5 a) [€ /m 2 ] MLP KL PILP IVLP REF Tuomo Niemelä laski diplomityössään järkeväksi olemassa olevien lähes nollaenergiaasuinkerrostalojen energiatehokkuuden E-luvuksi 130. Tiilitalo tutkittu, elementtitalo tulossa Tutkittu kerrostalo oli tiilitalo. MOBO käyttää vertailuissaan energiatehokkuuden mittarina joko rakennuksen E-lukua tai todellista, toteutuvaa tavoiteenergiankulutusta. Käytännöstä tiedetään, että E-luku ei läheskään aina kerro sitä, millainen energiatehokkuus asuinrakennuksessa toteutuu; vaikuttavathan pelkästään asukkaiden elintavat ja tottumukset käytäntöön. mitoitusteho (80%)* voidaan saavuttaa pisteessä 1 esitetyillä toimenpiteillä pisteessä 3 esitetyt toimenpiteet, aurinkokeräimien pinta-ala 40-50 m 2 pisteessä 1 esitetyt toimenpiteet + ikkunoiden vaihto pisteessä 3 esitetyt toimenpiteet + ikkunoiden vaihto, lämpöpumppujärj. Energiakorjausratkaisujen kustannusoptimaalinen taso asettui lähelle uudisrakentamisen energiatehokkuuden minimivaatimustasoa.. mitoitusteho (40%)* pisteessä 3 esitetyt toimenpiteet, + ikkunoiden vaihto, aurinkokeräimien pinta-ala 60-65 m 2 pisteessä 1 esitetyt toimenpiteet + ulkoseinien lisäeristäminen pisteessä 1 esitetyt toimenpiteet ilmanvaihtoremontti, lämpöpumppujärj. Myös hiilidioksidipäästöjä voidaan minimoida osana optimointitarkastelua. mitoitusteho (45%)* pisteessä 1 esitetyt toimenpiteet + ilmanvaihtoremontti, lämpöpumppujärj. Elinkaarikustannusvertailu osoittaa, millä ehdoilla mikin lämpöpumppuratkaisu tuottaa sitä parempia energiatehokkuuksia. Energiatehokkuuden mittari voidaan itse valita hankekohtaisesti optimointitarkasteluun. Vuosien päästä vasta voidaan verrata E-luvun ja käytännön eroja ja niiden syitä. – Optimoidaanko E-lukua vai todellisuutta – gäppi voi olla kohtalaisen suuri, Niemelä sanoo. mitoitusteho (30%)* pisteessä 6 esitetyt toimenpiteet + ikkunoiden vaihto, aurinkokeräimien pinta-ala 90 m 2 ei voida saavuttaa, kun PILPjärjestelmä on rakennuksen päälämmitysjärjestelmä pisteessä 6 esitetyt toimenpiteet + ulkoseinien lisäerist., lämpöpumppujärj. Diplomityön tulosten perusteella järkevä lähes nollaenergiataso olemassa oleville asuinkerrostaloille on E=130 kWh/(m 2 ,a). mitoitusteho (45%)* pisteessä 1 esitetyt toimenpiteet + ikkunoiden vaihto, aurinkokeräimien pinta-ala 60-70 m 2 voidaan saavuttaa pisteessä 1 esitetyillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa pisteessä 1 esitetyillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa pisteessä 1 esitetyillä toimenpiteillä pisteessä 1 esitetyt toimenpiteet + ilmanvaihtoremontti voidaan saavuttaa pisteessä 1 esitetyillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa pisteessä 1 esitetyillä toimenpiteillä, lämpöpumppujärj. mitoitusteho (45%)* ei voida saavuttaa kun IVLPjärjestelmä on rakennuksen päälämmitysjärjestelmänä vestoinnin tuotto-odotuksella on kohtalaisen suuri vaikutus suositeltaviin energiakorjausratkaisuihin. mitoitusteho (33%)* pisteessä 3 esitetyt toimenpiteet + ulkoseinien lisä-erist., aurinkokeräimien pinta-ala 55-65 m 2 pisteessä 5 esitetyt toimenpiteet + ikkunoiden vaihto pisteessä 5 esitetyt toimenpiteet + ikkunoiden vaihto, lämpöpumppujärj. * = lämpöpumppujärjestelmän mitoitusteho rakennuksen mitoituslämmitystehotarpeesta. lämpöpumppujärjestelmän mitoitusteho suuri PV-paneeliala, yläpohjan lisäeristys, lämpöpumppujärjestelmän mitoitusteho (60%)* suuri PVpaneeliala, yläpohjan lisäeristys, lämpöpumppujärj. Töiden ohessa artikkeleita on tarkoitus julkaista niiden jälkeenkin. Ennen ensi syksyä Niemelältä valmistuvat tieteisartikkelit 1970-luvun opetusrakennuksen, 1960-luvun betonielementtikerrostalon, 1970-luvun betonielementtikerrostalon ja olemassa olevan toimistokiinteistön optimoinnista sekä lämpöpumppujen vertailuista. mitoitusteho (>90%)* pisteessä 1 esitetyt toimenpiteet + ulkoseinien lisäerist. Kuvaus energiatehokkuustoimenpiteistä Piste 1 2 3 4 5 6 7 Kaukolämpöjärjestelmä (KL) Poistoilmalämpöpumppujärjestelmä (PILP) Maalämpöpumppujärjestelmä (MLP) Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä (IVLP) suuri PVpaneeliala, yläpohjan lisäeristys, aurinkokeräimien pinta-ala 30-40 m 2 suuri PVpaneeliala, yläpohjan lisäeristys, maksimaal
– Meiltä löytyy viitisen henkeä, jotka ohjelmaa osaavat tällä hetkellä käyttää. Vain ikkunat ja yläpohja mietittäviä Diplomityön tulosten perusteella 1960-luvun kerrostalojen tiiliulkoseinien lisäeristäminen ei kannata, jos halutaan minimoida elinkaarikustannuksia. MOBOlla voidaan laskea, milloin varmistelu on sekä teknisesti että taloudellisesti järkevää, milloin ei. Tämä on niin pieni kustannus, että yhtään taloa ei pitäisi remontoida ”mobottamatta”, koska kaikki kerrostalot ovat yksilöitä, vieri vieressäkin erilaisia. MOBOa käytetään peruskorjausten suunnittelussa ensimmäisenä Granlund Oy:llä. Työkalua voidaan käyttää esimerkiksi niiden ratkaisujen kartoittamiseen, jotka on mahdollista toteuttaa käytettävissä olevalla budjetilla. 10 Ensin lämpöpumput, sitten ulkovaippa Maalämpöjärjestelmä osoittautui tiilikerrostalossa selvästi kustannusoptimaalisimmaksi päälämmitysjärjestelmäksi. Järjestelmä on toiminnaltaan yksinkertainen ja kohteesta riippuen voi olla myös osa kustannusoptimaalista kokonaisratkaisua. Tulokset osoittivat, että ulkoseinien lisäeristäminen ei ole kannattava energiatehokkuustoimenpide. Vai ikkunaremontin yhteyteen. – Tasakatto ja taitetai pulpettikatto tuottavat vesikattoremontissa ihan erilaiset kustannukset. Ulkokuori puretaan vai ei. Vanhoihin kerrostaloihin on tulossa paljon ilmanvaihtoremontteja. Hyvä jos olisi toiset viisi osaajaa, sillä kysyntää selvityksille on, kertoo Granlundin johtava energiaasiantuntija Tuomo Niemelä. Poistoilmapumppu ja jäteveden lämmön talteenotto on yhdistetty vanhassa kerrostalossa kaukolämmön rinnalle. MOBOlla ajetaan energiatehokkuutta Vasta muutamia osaavia käyttäjää on uudella MOBO-työkalulla, jolla voidaan optimoida parhaat ratkaisut rakennuksen energiatehokkuuskorjaukseen. – Sellaiset, ettei tarvitse tehdä muuta kuin lisätä puhallusvillaa ilman rakenneteknisiä muutostöitä, kuuluu Niemelän kustannustehokas vastaus. IV-remontti kannattaa ajoittaa putkiremonttien yhteyteen, Niemelä sanoo. Siihen tarvitaan käytäntöä ja tutkimusta. MOBO-työkalu (MultiObjective Building Performance Optimization) perustuu matemaattisella optimointialgoritmilla toteutettavaan monitavoiteoptimointiin. – Vähän on vielä auki muuttujia, kuten se, puretaanko ulkokuori ja vanha eriste tai vain lisätään eristettä vanhan ulkokuoren päälle, Niemelä kertoo. Aurinkosähkön kannattavuus tuleekin aina määrittää kohdekohtaisesti ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista. – Monestihan päädytään vanhan purkamiseen – varmuuden vuoksi. – Tutkimukseni tulokset ovat aikaisempien tulosten suuntaisia tapauksissa, joissa ei tarvitse purkaa ulkokuorta, Niemelä kertoo. Kaikki lämpöpumppujärjestelmät osoittautuivat energiatehokkaammiksi lämmitysjärjestelmäratkaisuiksi kuin kaukolämpö. – Lisäksi aurinkosähkön liittäminen kattoremonttiin on ehdottomasti suositeltavaa riippuen tarkasteltavasta kohteesta ja sen ominaisuuksista. – Erillinen ilmanvaihtoremontti 1960-luvun kerrostalossa ei ole laskelmien perusteella kannattava investointi rahallisessa mielessä, vaikka sisäilman laadun ja viihtyvyyden paraneminen tuovatkin lisäarvoa, jota ei voi suoraan rahallisesti mitata. Toinen tarkastelemisen arvoinen toimenpide varsinkin korkeissa asuinkerrostaloissa on Wasenco Oy:n kehittämä ja markkinoima jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä. Jokaisessa kohteessa aurinkosähköjärjestelmän asentaminen ei kuitenkaan ole optimaalinen ratkaisu. Tähänastinen tutkimustyö viittaa myös siihen, että betonielementtitalon tulokset ovat samansuuntaiset kuin tiilikerrostalonkin. – Miten ilmanvaihto ja painesuhteet ovat hallittavissa, miten onnistuu koneellisen poiston ja uuden ikkuna-LTO:n yhdistely. Jyväskylän Puistokatu 25:een valmistui tammikuun lopussa hybridivaihtimen pilottikohde, jossa tehty kaksoisviemäröinti osoittautui turhaksi. Tähän tarvitaan toki avuksi myös lisätietoa, kuten nykyisten betonielementtien ulkokuoren kuntokartoitus. Ikkunoiden parantaminen ja yläpohjaeristyksen lisääminen ovat tulosten perusteella ainoita harkinnan arvoisia rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. MOBOoptimointitarkastelua voidaan hyödyntää myös uudisrakentamisessa kustannusoptimaalisen lähes nollaenergiarakennuksen suunnitteluratkaisujen valintaan. VTT:n ja Aalto yliopiston kehittämällä MOBOlla on mahdollista minimoida investointija elinkaarikustannukset sekä energiankulutus ja maksimoida sijoitetun pääoman tuotto. Ecowec korva sen. Kaukolämmölle jää vain pieni loppulämmön tuottaminen ja huippukuormien tuottaminen.. Kuinka kustannustehokas ratkaisu on pitkässä juoksussa. Sitä Niemelä kuitenkin toivoo, ettei minkäänlainen byrokratia muodostuisi tällaisten innovaatioiden menestyksen hidastajaksi. Yläpohjaan vain puhallusvillaa Kun ikkunoiden parannuksen lisäksi vain ylävaipan parannusta kannattaa miettiä, niin millaiset lisäeristykset ylävaipassa ovat kannattavia. – Eristepaksuuden lisääminen eristyksen parantamisen vuoksi niin, että joutuu tekemään joitakin rakenneteknisiä muutostöitä, ei ole kannattavaa. Suositeltavia energiakorjausratkaisuja ovat investoinnit lämpöpumppuihin ja uusiutuvan energian tuotantojärjestelmiin. Tuomo Niemelä arvioi Skaalan Alfa cLean -ikkunan hyväksi ajatukseksi. Niemelä kertoo, että noin 5000 neliön kerrostalon peruskorjauksen optimointi MOBOlla maksaa 5000–7000 euroa. – Jos sen sijaan vesikatto on uusittava joka tapauksessa, kannattaa samalla mahdollisen yläpohjan lisäeristyspaksuuden optimointi. Jäteveden lämmöstä saadaan alustavien mittausten mukaan ainakin 50 prosenttia talteen ja lähes 50 prosenttia ilmanvaihdon mukana hukattavasta lämmöstä samalla järjestelmällä. – Työkalu tulostaa tehokkaasti, mutta sen käyttäminen vaatii osaamista lähtötietojen selvittämisessä ja koodauksessa
Biokaasulla tuotetun energian avulla puhdistamo on omavarainen lämmön suhteen ja sähkön osal. Jäteilman lämpö on ollut helppoa ottaa talteen poistopuhalluksen yhteydessä, mutta wcja kotitalousvesien meno samaan putkeen on tehnyt jätevesien hyödyntämisestä kiinteistöissä monimutkaisempaa. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo ottaa lämmön talteen puhdistetusta jätevedestä sekä mädättää puhdistusprosessissa syntyvän lietteen orgaanisen aineen, ja mädätyksessä syntyvä biokaasu kerätään talteen. K iinteistökohtaisessa lämmön ja energian talteenotossa jätevesi on jäänyt kiinnostuksessa viimeiseksi. 11 Jouni Helppolaisen joutuminen työttömäksi johti mullistukseen kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa Hybridivaihdin ottaa lämmön viemärivedestä Kerrostalojen energiatehokkuusteknologia mullistuu Wasenco Oy:n kehitettyä hybridilämmönvaihtimen, joka hyödyntää kaikkien viemärivesien lämmön. HSY:n tuotantoyksikön päällikön Mari Heinosen mukaan lämmön talteenottoa liittämällä viemäri kaukoverkkoon ei ole saatu kannattavaksi. Puhdistamoilla eri puolilla Suomea on kuitenkin meneillään resurssitehokkuuskampanja, jossa optimoidaan lämmön ja biokaasun hyödynnys puhdistetuista jätevesistä. Energiahyöty valuu jätevedenpuhdistamoille, ja osa lämmöstä haihtuu matkan varrella. Kytkettäessä Ecowec lämpöpumppuun voidaan vanhoissa kiinteistöissä saavuttaa jopa 50 prosentin ostolämmön vähennys
Perustimme Wasenco Oy:n hieman aikaisemmin kiinnostuneiden asiakkaiden johdosta. Niin lähti syntymään laatuaan ensimmäinen hybridivaihdin, joka mullistaa kiinteistöjen lämmön talteenoton. – Yhdessä kehittelimme Ecowec-hybridilämmönvaihtimen, ja ensimmäinen prototyyppi otettiin käyttöön maaliskuussa 2015. – Ratkaisumme on ainoa, jossa voidaan ajaa harmaat sekä mustat jätevedet saman vaihtimen läpi ja ottaa lämpösiivu välistä ilman lämpöpumppua tai sen kanssa, Jouni Helppolainen joutui työttömäksi ja innostui jo aiemmin saamastaan ideasta. Uusissa kiinteistöissä rakennuskustannuksiakin voidaan pienentää merkittävästi valitsemalla jäteveden lämmön talteenotto ennen muita tehottomampia ratkaisuja ja saavuttamalla haluttu E-luku entistä edullisemmin. – Hybridivaihtimestamme ovat kiinnostuneet kaikki tahot, joihin olemme ottaneet yhteyttä. Jäteveden lämmön talteenottoa ei listattu kustannusoptimaalisiksi toimenpiteiksi FInZEB-loppuraportissa. Näkymät ovat huimat suomalaisen teknologiateollisuuden viennin näkökulmasta. Tämä havainto vahvisti myös Granlund Oy:n Tuomo Niemelän tutkimustuloksia siitä, että kerrostalon energiatehokkuuden avain on lvi-tekniikassa ja lämpöpumpuissa, harvoin ulkovaipan paksuntamisessa. Takaisinmaksuaika on 0–10 vuotta kiinteistöstä riippuen. Ecowec ottaa jätevedestä lämpöenergiaa jopa yli 70 prosentin hyötysuhteella pienentämällä samalla lämpöpumpun sähkönkulutusta. Nyt tiedämme, että hinta on lähes puolet halvempi kuin laskennassa käytetyt lähtöarvot. 0%). Kustannusoptimaalisuuden osalta eri osaratkaisujen vertailussa jäteveden lämmön talteenottoa ei listattu toimenpide-ehdotuksissa vielä FInZEBin loppuraportissa. Wasencon keksintö, Ecowec-hybridivaihdin, perustuu periaatteessa yksinkertaiseen oivallukseen kaikkien jätevesien ja muiden lämmönlähteiden hyödyntämiseen yhdellä vaihtimella, mutta on silti kansainvälisestikin ainutlaatuinen oivallus. ta omavaraisuusaste on noin 50 prosenttia. Myös Niemelän haastattelu on ohessa. Halkaisijaltaan 95-senttinen, korkeudeltaan kaksimetrinen Ecowecvaihdin vie tilaa vain neliön, ja sen hinta alkaa 22 000 eurosta (alv. Ihan ilmeisesti Ecowecistä tulee vaihdin, joka kuuluu jokaisen kiinteistön lämmöntuottojärjestelmään yhtä luonnollisesti kuin ensin vaikkapa vesipumppu ja painesäiliö ja sittemmin lämpöpumput. 12 Innovaattorin tarina Lahtelainen Jouni Helppolainen, 41, kouluttautui nuorena koneinsinööriksi mutta hankki myös MBA-tutkinnon pätevöityäkseen kansainvälisessä liiketoiminnan johdossa. – Kyseisellä järjestelmällä saadaan talteen jäteveden lämmöstä alustavien mittausten mukaan ainakin 50 prosenttia ja lähes 50 prosenttia ilmanvaihdon mukana hukattavasta lämmöstä. toimitusjohtaja Jouni Helppolainen kertoo. Tieto muuttaa jäteveden lämmön talteenoton erittäin kustannusoptimaaliseksi ratkaisuksi kiinteistöissä. Ecowec-vaihdin ottaa talteen lämpöenergiaa kaikesta nestemäisestä jätevedestä ja muusta hukattavasta lämpöenergiasta, kuten poistoilmasta sekä aurinkoja lauhdelämmöstä. Vaimo kehotti ottamaan mukaan kehittelyyn entisen kollegani Aarni Tervosen, joka nyt on liiketoimintajohtajamme. Kaukolämmölle jää vain pieni loppulämmön ja huippukuormien tuottaminen, Helppolainen kuvaa.. Ecowec voidaan asentaa niin uudiskuin korjausrakentamiskohteisiin. – Muutamia vuosia aiemmin välähti päässä idea jätevesien lämmön talteenotosta, mutta se aktivoitui vasta, kun jouduin keksimään uusia haasteita 2013. – Tämä johtui siitä, että jäteveden lämmön talteenoton arvioitu kustannusarvio oli huomattavasti suurempi johtuen kaksoisviemäröinnin ja kalliimpien tuoteratkaisujen käytöstä investointilaskelmissa. Nyt tiedämme, että hinta on lähes puolet halvempi kuin laskennassa käytetyt lähtöarvot. Vaihdin soveltuu kaikkiin lämmitysja viilennysratkaisuihin, kaikissa lämmitysmuodoissa, kuten kaukolämpö, maalämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu ja öljylämmitys. Tämä johtui siitä, että jäteveden lämmön talteenoton arvioitu kustannusarvio oli huomattavasti suurempi johtuen kaksoisviemäröinnin ja kalliimpien tuoteratkaisujen käytöstä investointilaskelmissa. Yksi vaihdin kaikille virtauksille Kiinteistössä lämpöä hukataan merkittäviä määriä jätevesien mukana samaan aikaan, kun kiinteistöön tuodaan kylmää käyttövettä lämmitettäväksi. Hyötysuhteet ja säästöt suuret Tammikuun lopussa valmistui Jyväskylään kerrostalon peruskorjaus, jossa Ecowec-hybridivaihdin yhdistettiin poistoilman lämmön talteenottojärjestelmään, kaukolämmön rinnalle. Kun silloin luin artikkelin Lakean tutkimustuloksista, miten hirmuinen määrä energiaa valuu kahden kerrostalon viemäriin, eikä entistä paksummalla eristepaksuudella saada aikaan enää energian säästöä, päässäni välähti. Kiinnostus on herännyt Saksassa, Espanjassa, Ruotsissa, ja olemme mukana Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelmahaussa, Helppolainen kertoo. Tieto muuttaa jäteveden lämmön talteenoton erittäin kustannusoptimaaliseksi ratkaisuksi kiinteistöissä
Kaukolämpöverkoston kapasiteetti pystyy kattamaan myös suuremman kiinteistökannan, kun kiinteistöjen kulutushuippuja saadaan pienennettyä. Ympäristönäkökohdista katsottuna jäteveden lämpöä kannattaa ottaa talteen niin kiinteistöissä kuin kunnallisilla jätevedenpuhdistamoillakin. 13 Siilinjärven Fontanella-kylpylässä suihkuja allasvesistä otetaan Ecowecilla (takana) lämpöä talteen uusiin suihkuja allasvesiin. Vastoin yleistä uskomusta wc-vedetkin sisältävät lämpöenergiaa merkittäviä määriä. Tässä ei ole lämpöpumppukytkentää vaan se toimii virtauslämmönvaihtimena ilman sähköä. Monenlaisia hyötyjä Taloyhtiössä talteen otettua lämpöenergiaa voidaan käyttää käyttöveden tai kiinteistön lämmitykseen, joten se vähentää suoraan kiinteistön ostoenergian tarvetta. Kiinteistökohtaisella jäteveden lämmön talteenotolla ei näin ollen ole vaikutusta jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. Jäteveden lämmön talteenotolla voidaan lisäksi leikata kiinteistön kulutushuippuja ja tasata näin energialaitosten kuormitushuippuja. Ympäristönäkökohdista katsottuna jäteveden lämpöä kannattaa ottaa talteen niin kiinteistöissä kuin kunnallisilla jätevedenpuhdistamoillakin.. – Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten hybridivaihtimemme säästää myös rakennuskustannuksia – laskelmiemme mukaan uusissa kerrostaloissa kymmeniä ellei jopa satoja tuhansia euroja. Nyt työ on osoittautunut turhaksi, eikä sitä tehdä enää valmisteilla oleviin kerrostalosaneerauksiin. Suomalaiset käyttävät päivässä noin 155 litraa vettä, josta noin 40 prosenttia on lämmintä käyttövettä. Eri laskelmissa, testeissä ja kiinteistökohteissa yhteistyössä eri asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa olemme tulleet tulokseen, että hybridivaihtimen avulla uusissa kerrostaloissa voidaan päästä jopa lähes nollaenergiataloille ehdotettua 116:tta pienempiin Elukuihin. Linjasaneerauksetkin muuttuvat Jyväskylän taloyhtiössä oli ehditty tehdä linjasaneeraus, jossa asennettiin kaksoisviemärijärjestelmä. – Vanhojen kerrostalojen jätevesien mukana juoksee lämmitysenergiasta hukkaan 25–35 prosenttia. kerrostaloihin käyttöveden esilämmitykseen jätevesien (mustat ja/tai harmaat) avulla, jos lämpöpumppua ei haluta käyttää. Tämä kytkentä soveltuu mm. – Jäteveden sisältämää lämpöenergiaa jää vielä kunnalliselle jätevedenpuhdistamollekin ja täten käytettäväksi myös energiayhtiöille, Helppolainen huomauttaa. Lämmönlähteet Käyttökohteet Lämpöpumppu Käyttöja pesuvedet Kiinteistö lämmitys Prosessit Ilmanvaihdon lämmitys Allasvedet Jätevedet Jäteilma Höyryt ja lauhdelämpö prosessivedet Aurinkolämpö ja -sähkö Allasvedet Wasencon keksintö mahdollistaa lämmön talteenoton kaikista kiinteistön lämpöenergiavirroista. Hybridivaihdin ei vaadi wc-vesien erottelua omaan viemärilinjaan. Tasaisempi lämmön kulutus on myös energiayhtiöille kannattavampaa liiketoimintaa, koska huipputehojen tuottaminen talven kylmimpinä kuukausina tuotetaan pitkälti kalliilla ja ympäristöä kuormittavilla fossiilisilla polttoaineilla. Kun uudet talot rakennetaan energiatehokkaammiksi, jätevesihukan osuus kasvaa jopa yli 50 prosenttiin, Helppolainen kertoo. – Lähes yhtään energiaa ei tarvitse tulevaisuudessa hukata
S kaalan lämmön talteen ottavaan ikkunaan Alfa cLeaniin on integroitu ilmanvaihtolaite. Karmi vähintään 175 millimetriä Alfa cLean -ikkunan sisään on sovitettu pieni ilmanvaihtokone lämmön talteenottoineen (LTO) ja ohjauslaitteineen. Näin saadaan riittävän pitkältä ajalta käytännöstä tutkittua tietoa Afla cLeanin tuomista energiatehokkuuseduista, ilmanvaihdosta ja sisäilman puhtaudesta. – Asennetuissa pilottikohteissa seurataan vuositasolla energiankulutusta ja sisäilman laatua sekä kerätään asukkaiden käyttökokemuksia. Ikkunaan asennettu lämmöntalteenottolaite ohjaustoimintoineen ottaa lämmintä ilmaa sisältä, raikastaa sen ulkoilmalla ja puhaltaa takaisin huoneeseen lämmitettynä. – Rakennusohjeiden mukaan yhden valoaukon koko ei saisi olla 180 senttiä isompi, mutta käytännössä isompia tehdään varsinkin saneerauskohteisiin, Jaskari kertoo. Skaalan kolmilasisella päästään 0,8:aan ja nelilasisella alle 0,6:een. E-luvut alas lähes kymmenesosaan Saneerauskohteiden vanhojen ikkunoiden U-arvot ovat yleisesti 1,7–2,5, kun normivaatimus on nykyisin U=1.0 W/m2K. Tällaisia ikkunoita saa sekä 3että 4-lasisina ja myös mittakokoon valmistettuina. Tulevaisuudenkuva on, että ikkunoita ei enää vaihdeta vain rakennusteknisesti tiiviimpiin vaan peräti huonekohtaisesti ilmanvaihdosta huolehtiviin ja lämmön talteen ottaviin ikkunajärjestelmiin. Karmisyvyys on kolmilasisessa 175 mm ja nelilasisessa 210 mm, joten ikkuna voidaan asentaa vanhanaikaisiin seiniinkin rakennuksen julkisivua muutoin muuttamatta. – Yhtenä ikkunoidemme pilottikohteena on peruskorjattu kerrostalo Seinäjoella, ja uusia valmistellaan, kertoo kehitysjohtaja Jyrki Jaskari Skaalalta. – Omakotikohteisiin Alfa cLeaneja asennetaan kuukausittain jo kymmeniin. Toimiakseen normaalisti ikkunan täytyy olla vähintään 120 sentin korkuinen ja 80 sentin levyinen. Maksimikoko ei tule vastaan. Se uusin innovaatio peruskorjausrakentamisen ulkovaipparatkaisuihin. Vuotavat ikkunat ovat talojen energiatehokkuuden heikkoja lenkkejä. Vanhojen kaksilasisten ikkunoiden E-luku eli lämmön hukka on noin 300. – Energiatehokkuuslaskelmissa käytetään E-lukua. 14 Ulkovaipan yleisin uusittava kohde ei tulevaisuudessa olekaan vain ikkuna vaan ilmastoiva LTO-laite Lämmön talteenotto siirtyy ikkunoihin. Tekes, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus myönsivät sille juuri Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon. Toimiakseen normaalisti ikkunan täytyy olla vähintään 120 cm korkea ja leveyden vähintään 80 cm
– Nykyään esimerkiksi uuden omakotitalon ilmanvaihtoa säädetään keskitetysti. – Kaukomittauksella näemme aina rakenteiden tarkan lämpötilan ja kosteuden, ja voimme toimia niin, ettei kosteutta pääse haitallisesti tiivistymään. – Toinen talo voi olla puolta tiiviimpi kuin toinen samanlaiselta näyttävä talo. Lisääntyvä ilmanvaihto voi myös aiheuttaa vedontunnetta, Jaskari huomauttaa. Huonekohtaisuus säästöä ja mukavuutta Alfa-ikkunan etuja on se, että ilmanvaihto säätyy huonekohtaisesti. Kaksoisremontti lopulta säästää Alfa cLean maksaa toimintavalmiina 10–20 prosenttia enemmän kuin pelkkä ikkuna asennettuna. Tällöin tuuletetaan sellaisiakin tiloja, joista ei tarvitsisi ilmaa vaihtaa, Jaskari selittää. – Investointia ei voi verrata pelkkään ikkunaremonttiin vaan sitä on verrattava energiatehokkuutta parantavaan ikkunaja ilmanvaihtoremonttiin yhdessä. – Järjestelmään voidaan asettaa hälytysrajat, jolloin se varoittaa heti rajojen ylityttyä. Energiaa säästyy, ja ilmanvaihdossa päästään lopulta vähimmäismääräyksiä parempaan tulokseen. Huonekohtainen ilmanvaihto voidaan toki rakentaa myös keskitetylle ilmanvaihtokoneelle, mutta se edellyttää anturointeja, lisäputkituksia ja automaattiventtiilejä, joista tulee lisähintaa. Sopii uusiinkin Alfa cLean -ikkunoita voidaan toki käyttää myös uusiin rakennuksiin, jolloin säästöt ilmanvaihtoinvestoinneissa korvaavat kalliimpien ikkunoiden hintaa. Ikkunaan asennettu lämmöntalteenottolaite ohjaustoimintoineen ottaa lämmintä ilmaa sisältä, raikastaa sen ulkoilmalla ja puhaltaa takaisin huoneeseen lämmitettynä. Kasurinen kertoo, että kaukomittausten avulla voidaan myös ennaltaehkäistä mahdollisia tulevaisuuden kosteusongelmia. Ei enää kylmäventtiileitä Huonekohtaista ilmastointia on voitu parantaa tähän asti erilaisilla korvausilmaventtiileillä ja -laitteilla. Jos esimerkiksi asumisaikana vedeneriste pettää tai rakennusaikana jo kuivaksi todetulle pinnalle päätyy jostain syystä vettä, tilanne voidaan havaita heti, ennen kuin syntyy suurempia vahinkoja, sanoo rakennustyömaata valvova VAV:n projektipäällikkö Petri Kasurinen. Loiskekuja 1:een valmistuu kesäkuussa 2016 yhteensä 105 uutta vuokra-asuntoa Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiö VAV Asunnot Oy:n omistukseen. – Emme ole vielä kuitenkaan ehtineet niin pitkälle. Jos hiilidioksiditaso on nousee pojan huoneessa, jossa on viisi kaveria, tai yöllä makuuhuoneessa, niin ikkuna tuulettaa vain nämä huonoilmaiset tilat. – Lisääntyvän ilmanvaihdon vuoksi ikkunasaneerauksessa voi käydä niin, että tuotteiden energiatehokkuudessa saavutettu etu häviää hallitsemattomassa tuloilmassa. Mikä siinä maksaa. V antaan Myyrmäkeen osoitteeseen Loiskekuja 1 valmistuvassa kerrostalossa kosteutta ja lämpöä mittaavat anturit, jotka on asennettu kaikkien märkätilojen lattioihin sekä talon vesikaton, alapohjan ja ulkoseinien sisälle. Anturit välittävät verkon kautta reaaliaikaista tietoa talon rakenteiden kosteuden ja lämpötilan muutoksista etäpäätteelle. Kosteutta ja lämpöä mitataan reaaliaikaisesti Havainnekuva Myyrmäkeen valmistuvasta kiinteistöstä. Herää myös kysymys, miten Alfa cLeaniä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää kattoikkunoissa, sillä yläpohjan parannus aurinkosähköratkaisuineen on ikkunoiden lisäksi toinen tärkeä mietittävä kohde energiatehokkuutta parantavissa ja tilaa hyödyntävissä peruskorjauksissa. Jos asunnossa on takka, ikkuna-LTO hyödyntää senkin tuottaman lämmön huonekohtaisesti. – Juuri ikkunoiden läpi tuotavaan kylmään korvausilmaan lähdimme etsimään fiksua ratkaisua, kun aloimme kehittää Alfa cLeaniä. hiilidioksiditaso on korkealla, lisätään koko asunnon ilmanvaihtoa, vaikka lisäilmaa tarvittaisiin vain yhdessä huoneessa. Lämmön talteen ottava ilmastoiva ikkunamme on alun perin ajateltu peruskorjauskohteisiin, Jaskari kertoo. VAV:n ja Mexem Ky:n yhdessä kehittämä järjestelmä on herättänyt kiinnostusta rakennusalan. Alfa cLean -ikkuna sen sijaan tarvitsee vain sähkörasian muuntajalleen. Energiatehokkuusratkaisut on tehtävä siis yksilöllisesti. Lisäksi tässä ilmanvaihtoremontti hoituu ikkunavaihdon yhteydessä eli se ei vaadi enempää aikaa eikä suuria sisätöitä, toisin kuin perinteinen ilmanvaihtoremontti, Jaskari selittää. Nelilasisella päästään kymmenesosaan vanhaan ikkunaan verrattuna, kolmilasisellakin E-lukuun 53–96, Jaskari kertoo. Mittaustieto voi auttaa myös tulevien talohankkeiden suunnittelussa ja rakennusmateriaalien valinnoissa. Rakenteiden lämpöja kosteusmittauksen avulla talon kokonaislämpötilasta saadaan tarkempi kuva kuin pelkkiä oleskelutilojen lämpötilaa mittaamalla. Tässä vertailussa Skaalan Alfa cLean tulee selvästi halvemmaksi vaihtoehdoksi. Mikäli esim. – Alfa cLean mittaa huonekohtaisesti. Jaskari lisää, että jokainen talo on rakennettu eri tavalla ja nimenomaiselle paikalleen. Vain poistoilman säätö pienemmälle Peruskorjauksen yhteydessä vanhalle poistoilmanvaihdolle ei tarvitse tehdä muuta kuin säätää poistoilma entistä pienemmälle Alfa cLean -laitteiden huoltaman ilmanvaihdon osalta. Näin lämpötilaa voidaan paremmin säätää ottamaan huomioon energiansäästön ja asukkaiden viihtyvyyden. Alfa cLean -huoneistossa ei poistoilmaa tarvita muualle kuin liesituulettimeen ja kylpyosaston kuivattamiseen. 15 kilowattituntia neliömetriltä, josta meidän uusilla ikkunoilla päästään reilusti alle 100:n
Onko huoneisto tällöin asuinkäytössä. Kun uudiskohteiden kaikki asunnot eivät mene kaupaksi, rakennuttaja saattaa laittaa huoneistot vuokralle. – Rakennuttaja on saattanut lopettaa myynnin, ja vuokraa huoneistohotellimaisen toiminnan. – Päädyimme Kiinteistöliitossa varovaisuusperiaatteita noudattaen siihen, että se mitä vuokralaiset asunnoissa puuhaa. Puheluita on tullut myös sellaisissa tapauksissa, että joku taloyhtiön osakkaista aloittaa huoneistohotellitoiminnan, jonka taloyhtiö pyrkii estämään, Pynnönen kertoo. Taloyhtiöt eivät voi huoneistohotellia asunto-osakeyhtiölainkaan perusteella harjoittaa. H uoneistohotellityyppistä toimintaa harjoittavat yksittäisten asunnonomistajien lisäksi harvat yksittäiset yritykset kuten Forenom. Kiinteistöliiton juristeille tulee yhä enemmän kyselyjä aiheesta, mutta oikeustapauksia ei ole vielä syntynyt. 16 Huoneistohotellit häiritsevät asukkaita Lyhytaikaisiin vuokrasuhteisiin tarjottavat huoneistot asunto-osakeyhtiöissä aiheuttavat usein häiriöitä ja turvattomuuden tunnetta asukkaissa. Asunto myydään ja myyntisummalla tehdään joku korjaus taloyhtiössä, Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo. Taloyhtiöitä on kääntynyt puoleemme pohtiessaan, miten toimintaan voi puuttua. – Taloyhtiöiden hallinnassa on lähinnä vanhoja talonmiehen asuntoja, mistä taloyhtiöt esimerkiksi korjaushankkeiden yhteydessä hankkiutuvat eroon. Ensimmäiset kyselyt huoneistohotelleista tulivat Kiinteistöliittoon neljä-viisi vuotta sitten, ja sen jälkeen ne ovat yleistyneet
– Niitäkin pohdintoja on tullut eteen, että kun asunnonostaja huomaakin yhtäkkiä asuvansa enemmän jossain hotellissa kuin asunto-osakeyhtiössä, niin onko asuntokaupassa silloin tapahtunut virhe, apulaispäälakimies Kristel Pynnönen toteaa. Monet valitsevat huoneistohotellin hotellin sijaan. Siellä oleskelee arviolta parikymmentä henkilöä. Jos jotain sattuu, kaikki kustannukset jäävät taloyhtiölle ja osakkeenomistajalle. Häiriön lisäksi turvallisuusaspekti on tullut yhä tärkeämmäksi näinä levottomina aikoina. – On ollut tilanteita, joissa vuokralaiset ovat jättäneet matkalaukut rappukäytävän puolelle koko päiväksi, ja asukkaat ovat pohtineet, mitä matkalaukut sisältävät, onko niissä kenties jopa pommi. ei ole aina kovin mukavaa, kun naapuri vaihtuu viikoittain eikä ehkä niinkään välitä järjestyssäännöistä tai hiljaisuusajoista, Pynnönen sanoo. Turvallisuus nousi esille huoneistohotelleissa Huoneistojen vuokraus on hyvä bisnes matkailun yleistyessä. Niissä on kuitenkin riskejä niin vuokralaisille kuin huoneistojen omistajille – ja ne aiheuttavat usein erilaista häiriötä talon asukkaille. että toimintaan liittyy myös riskejä. Tähän ei ole vielä kertaakaan menty, mutta Pynnönen uskoo, että tapausten lisääntyessä tuomioistuimetkin ottavat jossain vaiheessa asiaan kantaa. Tilapäiseen häiriöön on myös vaikea puuttua. Miten silloin esimerkiksi vesimaksu peritään, kuka ilmoittaa henkilömäärän, ja kuinka paljon käytetään vettä, Pynnönen pohtii. Mikäli syntyy riitatilanne, jossa taloyhtiö katsoo, että toiminta asunnossa on vastoin yhtiöjärjestystä ja asunto-osakelakia, taloyhtiö voi lähteä puuttumaan siihen oikeusteitse. Toki vahingon aiheuttajalla on vahingonkorvausvastuu, mutta jos henkilö on varaton tai asuu ulkomailla, voi olla hyvinkin haastavaa saada vahingonaiheuttaja vastuuseen, Pynnönen pohtii. Oikeustapauksia vasta tulossa Toistaiseksi taloyhtiöissä on lähinnä ihmetelty asiaa. – Meille on tullut puheluja, joissa soittaja on kertonut, että pieneen kaksioon on perustettu turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskus. – Usein puuttuu kotivakuutus eli huoneisto ei ole mitenkään vakuutettuna. vat, on asumiseen rinnastettavaa toimintaa, kuten viettävät aikaa, nukkuvat ja laittavat ruokaa. Kuvan taloihin ei liity näitä kysymyksiä. Silloin arvioidaan muun muassa, millä tavalla häiriötilanteisiin voidaan puuttua, mahdollista varoituksen antamista, sopimuksen purkua ja huoneiston hallintaanottoa. Joissain tapauksissa osakkeenomistaja on luopunut vuokrauksesta neuvoteltuaan taloyhtiön edustajien kanssa, ja huomattuaan. Kun avaimet ovat lyhytaikaisen vuokralaisen hallussa, se mahdollistaa liikkumisen rakennuksen sisällä eri tiloihin. Pynnönen ei näe huoneistohotelleja koskien tarvetta erilliselle koulutukselle taloyhtiöissä, mutta asia tulee esille muun Kiinteistöliiton alueilla tekemän koulutuksen yhteydessä. – Sen sijaan asukkaille, jotka asuvat talossa koko ajan, se. – Silloin kun vuokrataan huoneistoa hyvinkin lyhyeksi ajaksi, vuokralainen ei välttämättä kiinnitä niinkään huomiota aiheuttamaansa häiriöön. Tuomioistuimen kannanottoa ei vielä tiedetä. Jouni Suolanen Taloyhtiö voi antaa häiriötä aiheuttavalle vuokralaiselle ja osakkeenomistajalle varoituksen, mutta heti kun vuokralainen vaihtuu, tilanne on käytännössä uusi. 17 Huoneistohotelleja on syntynyt niin uusiin kuin vanhoihin taloihin
Kiinteistöja ympäristöpalvelut Oy Aravirran kokemukset maahanmuuttajista työntekijöinä ovat myönteisiä. keskustan asunto-osakeyhtiöitä. Burmalaiset Reh Su ja Ma Nge Chit ovat ovat tulleet töihin paikallisen maahanmuuttajien työvoimaohjaajan kautta. 18 V uosi sitten sukupolvenvaihdoksen tehnyt kuopiolainen Kiinteistöja ympäristöpalvelut Aravirta Oy työllistää 40 henkilöä, joista kolme on maahanmuuttajia. Yrityksen asiakkaat ovat pääasiassa Maahanmuuttajia tarvitaan kipeästi kiinteistöalan töissä Maahanmuuttajat ovat tuiki tärkeitä kiinteistöalan töiden sujuvuudelle – siivouksessa välttämättömiä ja ”lottovoitto” alalle. Montenegrolainen ”Kimi” Aliu Bekim on ollut töissä pisimpään eli kuutisen vuotta. Lisäksi osa-aikaisia on muun muassa lumitöissä. Kimi tekee ulkoalueiden hoitotöitä kuten puhtaanapitokierAsukkaiden huomioiminen on tärkeää myös ulkotöissä, joita Reh Su etupäässä tekee kuopiolaisyrityksessä.
Tärkeintä on ihminen, luotettavuus ja halu tehdä töitä eikä se, mistä on kotoisin, toimitusjohtaja Tomi Aravirta vakuuttaa. – He ovat pienikokoisia, eksoottisia, iloisia ja erittäin ahkeria, toimitusjohtaja Tomi Aravirta luonnehtii burmalaisia. Paljon on ollut juttua palkka-alesta maahanmuuttajien suhteen, mutta ihminenhän tätä työtä tekee eikä kansallisuus. – Meillä ei katsota sitä, onko hakija maahanmuuttaja vai kantasuomalainen. – Töitä alalla on, olisi vaan halukkaita tekijöitä. 19 – Meillä ei katsota sitä, onko hakija maahanmuuttaja vai kantasuomalainen. Kielitaito tulee tärkeäksi, kun tilanteet vaihtuvat ja tehdään asiakaspalvelutyötä, jotta pärjää itsenäisessä työssä ja osaa kommunikoida asiakkaiden kanssa, Aravirta luonnehtii. Alalla töitä, muttei tekijöitä – Kokemuksemme maahanmuuttajista ovat pääsääntöisesti hyviä. Meillä on hakijoita pitempiin työsuhteisiin, mutta paljon haetaan vaan senkin takia, että saadaan merkintä paperiin ja yhteiskunnalta erilaisia tukia. ”Mange” Chit on siivooja. Kimi pitää osin yksinäisestäkin työstään ulkoalueilla, mutta asiakkaat luonnehtivat häntä kohteliaaksi, hymyileväksi, ja luotettavaksi. Tästä syystä maahanmuuttaja -taustainen ihminen hakeekin lähinnä ulkoalueja siivoustyötä, Aravirta kertoo. Tärkeintä on ihminen, luotettavuus ja halu tehdä. roksia, pensaiden leikkuuta, lehtien poistoa ja lumitöitä. Kimi on Aravirran mukaan erittäin pidetty työyhteisössä ja asiakkaiden keskuudessa. Työ on käsillä tehtävää, ja siihen on helppo kouluttautua työpaikalla, ja itse työssä oppii eniten. Etenkin sesonkitöihin kuten lumitöihin on hankala saada tekijöitä. työpaikkaa. – Palkkaus toimii vähintäänkin työehtosopimuksen mukaan. Burmalainen Ma Nge Chit on asiakkaiden mielestä iloinen ja pidetty siivoojaa kuopiolaisen Kiinteistöja ympäristöpalvelut Oy Aravirran palveluksessa. – Kiinteistönhoidon teknisiin töihin tarvitaan paljon tietoa ja taitoa jo valmiiksi. Aravirta pitää maahanmuuttajia hyvänä työvoimapotentiaalina tilanteessa, jossa alalla oli vuodenvaihteessa 1 100 avointa Rappusiivous on ”Mangelle” tuttua työtä. Myös ”Sure” Reh Su tekee ulkotöitä. Hän haluaa tehdä töitä ja tekee siistiä jälkeä. Toki sellaisiakin on ollut töissä käymässä, jotka eivät ymmärrä yhtään työelämän pelisääntöjä
Yli 100 000 henkilöä työllistävä ja työvoimapulasta kärsivä toimiala on jo pitemmän aikaa rekrytoinut ulkomaista työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudulla. – Voimme tarjota töitä ja mahdollisuuden oppia sekä suomen kieltä että maan tapoja työn ohessa, ja siten olla mukana nopeuttamassa integroitumista, kertoo henkilöstöjohtaja Liisa Lahtinen. Alan työllisyyden, työpaikkojen ja bisneksen kannalta maahanmuuttajat ovat välttämättömiä erityisesti siivousalalla, missä he ovat enemmän kuin lottovoitto, Saarinen korostaa. Isoissa yrityksissä on eri kansallisuuksia useita kymmeniä, osassa jopa toista sataa, toteaa Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén. Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. – Alamme toimii ponnahduslautana suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä se mahdollistaa esimerkiksi korkeasti koulutettujen pääsyn työelämään, ja sitten myöhemmin koulutusta vastaavaan ammattiin, Kiinteistötyöantajien hallituksen puheenjohtaja, SOL Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Juhapekka Joronen toteaa. töitä eikä se, mistä on kotoisin, Aravirta vakuuttaa. Maahanmuuttajat lottovoitto siivousalalle Ammattiosaston pääluottamusmies Markku Saarinen Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät ry:stä korostaa, että kovan vaihtuvuuden alalle maahanmuuttajataustaisten on helppo tulla töihin. Aikaisemmin suurin osa oli naisia, mutta nykyään miehiä on jo noin puolet. – Uusi työntekijä on harvemmin kantasuomalainen. N-Clean Oy:ssä on 40 prosenttia henkilöstöstä ulkomaalaistaustaisia. Kiinteistöala hyvä kotouttaja Kiinteistöpalveluala on hyvä esimerkki maahanmuuttajien onnistuneesta kotouttamisesta ja integroitumisesta yhteiskuntaan työn kautta. Pia Gramén korostaa, että kotouttamista on tehtävä yhteistyössä viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja alan yritysten kanssa. Saarisen mielestä maahanmuuttajia on vielä liian vähän kiinteistönhoidossa. – Ala toivoo, että maahanmuuttajia tulisi lisää kiinteistönhoidon puolelle. Perehdytysmateriaalit tehdään englanniksi. Kiinteistöpalveluiden parissa toimivat yritykset ovat edelläkävijöitä monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa. Esimerkiksi ISS Palvelut Oy:ssä perehdytykset ja koulutukset ovat monikielisiä. Lisäksi yrityksessä on sisäiset tukija tulkkihenkilöt eri kulttuureista. Uusi työntekijä on harvemmin kantasuomalainen. Tarjolla töitä ja maan tapoja Työantajien kokemukset maahanmuuttajataustaisten henkilöiden sitoutumisesta ovat hyviä. Valtaosa maahanmuuttajista tekee siivoustyötä. Monikulttuurisuuden ja eri kielten huomioiminen on yksi menestyksen salaisuus. – Ala työllistää maahanmuuttajataustaisia valtakunnallisesti 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla jopa 40 prosenttia. Esimiehille järjestetään kielikoulutusta ja monimuotoisuuden johtamiskoulutusta. 20 Burmalaiselta Reh Su kolaa lunta tottuneesti ja myönteisellä asenteella. Kiinteistönhoito
Aikooko jatkossa kurssittaa. Työyhteisössä keskenään Saarinen yhtyy käsitykseen siitä, että työntekijöinä maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti hyviä ja lojaaleja työantajalle. – Isot yritykset vaativat, että tietyllä osalla palvelua tarjoavien yritysten työntekijöistä on alan tutkintotodistukset ja työturvallisuuskortit, joita tuottaa erittäin suuria vaikeuksia saada, jos ei osaa suomea tai englantia. 21 Onko taloyhtiöissä valmistauduttu maahanmuuttajiin ja heidän lisääntyvään määräänsä, ja miten. Kun asuntosijoittajat vuokraavat asuntoja myös maahanmuuttajille, niin mitä se merkitsee taloyhtiöille. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Kiinteistöja ympäristöpalvelut Aravirta Oy www.iLOQ.com Suomalainen iLOQ on maailman ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä, eli toimii ilman paristoja. Pienelle osalle tuottaa vaikeuksia ymmärtää työmaailman pelisääntöjä, kuten kellon ja työaikojen noudattamista. Saarisen mielestä yrityksissä pitäisi kuulua työhön perehdyttämiseen myös kielikoulutusohjelma. Työyhteisöissä maahanmuuttajat toimivat Saarisen mukaan varsin perisuomalaiseen tapaan eli oleskelevat etupäässä omissa porukoissaan. Maahanmuuttajia tullee jatkossa kotoutumisen onnistuessa niin taloyhtiöiden talkoisiin kuin hallituksiinkin. – Mahdollisuudet yhteisten asioiden hoidossa ja tilojen käytössä ilmeneviin väärinkäsityksiin ovat suuremmat yhteisen kielen puuttuessa. – Kotouttaminen kuuluu ensisijassa yhteiskunnan velvollisuuksiin. Toki poikkeuksia löytyy. Kielitaito on Saarisen mukaan selkeä ongelma. – Maahanmuutto ei enää ole uusi asia suomalaisissa taloyhtiöissä. Myös jotkut alan pienet yritykset pyrkivät Saarisen mukaan hyödyntämään maahanmuuttajia työvoimana, kuten maksavat työehtosopimuksia pienempää palkkaa ja jättävät lakisääteisiä maksuja maksamatta. Palvelualojen ammattiliitto PAM on ollut hänen mukaansa esimerkillinen kielikoulutuksen järjestämisessä työntekijöille ja yrityksille. Taloyhtiöiden hallitusten kouluttamisessa ei asiaa ole erityisesti huomioitu, eikä kysyntää tältä osin ole ilmennyt. Pääsyoikeuksien hallinta on nopeaa ja helppoa, kadonneet avaimet voidaan poistaa järjestelmästä käden käänteessä. Tässäkin astuu kuvaan kielitaidon merkitys: kommunikointi on vaikeaa ilman yhteistä kieltä. Remontti tulossa, onko meillä yleisavaimia työmiehille. Taloyhtiöt ovat näissä asioissa erilaisissa tilanteissa riippuen sijainnista sekä sijoitusasuntojen ja maahanmuuttajien määrästä. Kurssittaako Kiinteistöliitto taloyhtiöiden hallituksia tähän. Seurauksena voi olla asuinalueiden ja yhtiöiden eriytymistä, mutta ei välttämättä. JS Maahanmuutto kuuluu asumisen arkeen on kuitenkin siivousta teknisempää, ja vaatii kielitaitoa muun muassa ohjeistusten ja koneiden käyttöohjeiden oppimiseksi. Monet vuokrataloyhtiöt, isännöintitoimistot ja aluehuoltoyhtiöt ovat kehittäneet omia palveluitaan huomioimaan vieraskieliset eri kulttuureista tulleet asukkaat, toteaa Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. kuvallisia opasteita hyödyntäen. Jätteiden lajittelu, järjestyssääntöjen selvittäminen sekä noudattamiseen liittyvät asiat ja erilaiset asumiseen liittyvät aikataulut pitää kyetä informoimaan selkeästi ja ymmärrettävästi esim. – Arjen asioiden sujumiseen ja viestintään pitää kiinnittää uudenlaista huomiota. Mitä maahanmuuttajien lisääntyminen voisi merkitä taloyhtiöille. Mitäpä jos laitetaan se iLOQin älykäs lukitusjärjestelmä jo ennen remppaa, säästytään ongelmilta remontin aikana ja jälkeen?. Se on varsinkin isoimmissa kaupungeissa kuulunut asumisen arkeen yhä enenevissä määrin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana
SATO pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen täysin uudenlaisella konseptilla. Kuva: Sato. P ääkaupunkiseudulla on kova asuntopula, ja erityisesti kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on tarvetta. Pienet urbaanit StudioKodit esiteltiin viime kesänä, jolloin malliasunto oli näytillä Vantaan asuntomessuilla. StudioKodin ideaan kuuluu kodin käsitteen laajentuminen oman asunnon lisäksi talon muihin tiloihin: alakerrassa olevaan oleskelutilaan ja ylimmän kerroksen hulppeaan saunatilaan terasseineen, SATON investointipäällikkö Miikka Karjaluoto toteaa. Pieniin 16 neliön yksiöihin tulee pääsemään vuokralle noin 500 eurolla kuussa. Keittiö on kompaktisti parven alla. 22 Koko koti 16 neliötä Miniasuntoja Vantaalle SATO on kehittänyt konseptin, jolla vastataan pääkaupunkiseudun huutavaan vuokra-asuntopulaan. Suunnitelmien mukaan ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan pieniin studioihin vuonna 2017. Kodin kokoon on kiinnitetty paljon huomiota kuusitoista neliötä poikkeaa nykyasuntojen standardista. StudioKodissa on panostettu toimivuuteen. – StudioKoti on herättänyt valtavasti kiinnostusta malliasunnon kesäkuisesta valmistumisesta lähtien. Yhtiö on tuomassa markkinoille pientä, noin 16 neliön vuokra-asuntoa, joka kulkee nimellä StudioKoti. Konsepti keräsi valtavasti huomiota ja mediat kirjoittivat niistä runsaasti
Parvi on noin kuuden neliömetrin kokoinen. – Edullista asumista kaipaa aika moni. Innovaatiota ovat olleet jatkokehittelemässä SATOn design manager Piritta Talossa on yhteisiä tiloja sekä terassi. Alussa pohdittiin paljon alueellista liikkumista. Leirit ovat keskittyneet pohtimaan yhteiskunnallisia ongelmia ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen ongelmiin etsittiin ratkaisuja suunnittelemalla pientä studioyksiötä. – Tällaisen rakentaminen on hyvin kallista, eivätkä tuotto-odotukset ole kovin korkealla. Yksiöissä on parvi sekä parveke. Pauli Jokinen. Lukiolaisnuoret saivat kehittää ja antaa ideoita StudioKodille vuonna 2014 järjestetyn Safari-leirin aikana. SATO onkin kehittänyt konseptia yhteistyössä nuorten kanssa. 23 Asuntomessujen perusteella pienelle kodille olisi kysyntää. Kuva: Sato Miniasunnon minivessa. SATO on ideoinut, että alakerran iso oleskelutila voisi toimia vaikka kahvilana. Kuva: Sato Parvelle johtaa portaat. Messuilla palautteen antajista 96 prosenttia koki asumisratkaisulle olevan tarvetta pääkaupunkiseudulla. Joku kaipaa kakkosasuntoa, ja myös eläkeläisetkin ovat olleet kiinnostuneita, Karjaluoto kertoo. Rakentamisen aloittaminen vaatii kaavamuutosta, ja jos muutokset etenevät ripeästi, niin ensimmäiset StudioKodit nousevat harjakorkeuteensa Raikukujalla hyvinkin nopealla aikataululla. SATO on suunnitellut pilottikohdetta Vantaalle, ja niissä asunnoissa vuokrahinta tulisi olemaan noin 500 euroa kuukaudessa. Tämä on lisätuote ja vaihtoehto meidän perustuotannon rinnalle. Alkujaan konsepti sai alkunsa SATOn henkilöstön innovaatiotyöryhmästä. Kun pääkaupunkiseudulle tulee joku töihin, niin kaikilla ei ole varaa maksaa 800 euroa kuussa. StudioKoteja rakennetaan kerrostaloiksi, ja pilottikohteessa tulee olemaan 68 asuntoa. 68 asuntoa neljässä kerroksessa SATOn StudioKodit ovat yksiöitä, jotka ovat lähes neljä metriä korkeita. Rakennukseen tulee myös yhteinen pesula. – Jos päätökset ovat SATOlle suotuisia, muuttavat ensimmäiset asukkaat Martinlaaksossa sijaitseviin koteihin vuoden 2017 aikana, kommentoi Miikka Karjaluoto. Kuva: Sato Kokkonen ja sisustusarkkitehti Veera Luostarinen. Myös arkkitehti Mika Ukkonen Vuorelma Arkkitehdit Oy:sta on toiminut apuna suunnittelussa. Asunnoissa on varta vasten niihin räätälöityjä kalusteja sisustusratkaisuja. Kyse ei ole siitä, että sullotaan ihmiset pieneen koppiin ja saadaan suuret tuotot. Myös opiskelijat olivat keskiössä. Monet kävijöistä ilmoittivat voivansa valita pikkuisen StudioKodin omaksi asunnokseen. Jos me haluamme tuottoja, niin keskittyisimme pelkästään tavallisen kokoisiin asuntoihin, eikä tarvitse ihmetellä kaikkien erikoislupien kanssa. Erityisesti on kiinnitetty huomiota asuntojen toiminnallisuuteen. Pohjakerroksen lisäksi rakennuksessa on neljä asuinkerrosta. Karjaluodon mukaan StudioKodit eivät ole SATOlle erityisen hyvää bisnestä, vaan marginaalinen tuote muiden joukossa. Karjaluoto uskoo, että vastaavia pieniä yksiöitä voi nousta myöhemmin lisää ja kenties muutkin toimijat innostuvat rakentamaan vastaavia. Mutta ei kuitenkaan lähdetty hirveästi räätälöimään asuntoa yhdelle ryhmälle, vaan monet ihmiset kaipaavat tällaista. Kuva: Sato Asunnoissa on 16 neliötä ja pieni parveke. Rakennuksessa on yhteisiä oleskelutiloja sekä saunaosasto kattoterasseineen. Uuden sukupolven asuntokonsepti sopii hyvin esimerkiksi urbaaneille nuorille, jotka kaipaavat yhteisöllistä asumista. Pilottikohde Martinlaaksoon StudioKoteja ollaan suunnittelemassa ensi alkuun Vantaalle Martinlaaksoon
24 Usein keskitytään liikaa rakennuksen investointihetkeen Elinkaarisuunnittelulla syntyy suuria säästöjä
Pitäisi keskittyä enemmän laskemaan rakennuksen kustannuksia sen elinkaaren ajalta, nykyään keskitytään paljon vain rakennuksen investointihetkeen, Kaunisvirta pohtii. Vantaalla on käynnissä vuokra-asuntoprojekti, jossa erilaisilla tietomallimenetelmillä pyritään ennakoimaan rakennuksen elinkaarikustannuksia. Yritys suunnittelee ja ohjaa kiinteistöpalveluita koko kiinteistön elinkaarelle. Firan Lauri Kaunisvirran mukaan elinkaarikustannuksia tulisi miettiä jo hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Jyväskylässä päämajaansa pitävä yritys TPA Andersson on erikoistunut rakennusten elinkaaripalveluihin. 25 Rakennusten elinkaaren aikana syntyvät kustannukset ovat usein moninkertaiset verrattuna rakennuskustannuksiin. Se vaatii ajattelutavan muutosta, että saadaan rakennusten elinkaarikustannukset alas. Miten elinkaarikustannuksia voi hallita ja minimoida. Rakennusyhtiö Fira Oy:n hankekehityksen liiketoimintavastaava Lauri Kaunisvirran mukaan tavoitteena on saada minimoitua asiakkaan eli rakennuksen omistajan kustannukset. – Lehdissä kerrotaan usein hometaloista. R akennusten huolellisella elinkaarisuunnittelulla on mahdollisuus saada huomattavia säästöjä aikaan vuosien varrella. Yrityksen näkökulma on kiinteistöjen. Tarja Andersson on erikoistunut elinkaarisuunnitteluun. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi ylläpitokustannuksista ja remonttikustannuksista. Vantaalle Ruusukvartsinkujalle on nousemassa talo, jonka elinkaarikustannuksia on hallittu tietomallimenetelmällä
Se tarkoittaa, että kanaviston puhdistustarvetta rakennusaikana ei ole ja sitä kautta saadaan suoraa säästöä. Kaunisvirta peräänkuuluttaa Vanhoissa rakennuksissa elinkaaren aikaiset kustannukset ovat ylittäneet rakennuskustannukset jo moneen kertaan. Hankkeessa tietomallinnuksen avulla pyritään huomioimaan esimerkiksi erilaiset materiaarutiineissa. Hänen mielestään yksintekemisen aika on ohi. 26 ylläpidossa. Kuvassa yli satavuotias talo Helsingin Kruununhaasta. – Kehityshankkeen keskeiset näkökulmat ovat elinkaarikustannuksissa energiakulutuksen näkökulmasta, pitkän tähtäimen tavoitteissa ja ylläpidon aikaisen tiedon hallinnassa tietomallipohjaisesti. Toimitusjohtaja Tarja Anderssonin mukaan siivouksen kustannukset ovat julkisissa rakennuksissa lämmityksen jälkeen suurin menoerä, ja ne nielevät noin 30 prosenttia ylläpitokustannuksista. Tämä ei tunnu olevan tää ja tehostaa monella tavalla. – Koko jengin pitää ymmärtää, mitä tehdään ja mitkä ovat tavoitteet. Keskusteluyhteys katkeaa helposti näissä vaiheissa. Emme ole pyrkineet ratkaisemaan tietomallinnuksella kaikkia ongelmia, kertoo Firan Lauri Kaunisvirta. – Me voimme tuoda P1puhtausluokitukset mukaan jo suunnittelupöydälle. Yleinen ajattelumalli tällä hetkellä on, että se on sitten asiakkaan murhe, millaisia kustannuksia rakennukselle joskus myöhemmin tulee. yhteistyötä suunnittelijan, rakentajan, tilaajan ja rahoittajan välille. Esimerkiksi P1-puhtausluokituksissa ilmanvaihtokanavat ovat selvästi puhtaampia kuin sisäilmaluokituksissa S1 ja S2 vaaditaan. Tietomallinnuksella kustannukset kuriin Rakennusten elinkaarikustannusten hallintaa voidaan ylläpiYlläpidettävyys pitäisi huomioida enemmän jo suunnitteluvaiheessa.. Anderssonin mielestä rakennusten käytettävyyteen kiinnitetään jo melko paljon huomiota, mutta parannettavaa on. – Ongelma on, että eri organisaatiot suunnittelevat, toiset organisaatiot rakentavat ja kolmannet ylläpitävät kiinteistöä. ARA rahoittaa hankkeen ja Fira Oy toimii rakennuksen suunnitteluohjaajana ja rakentajana. Tuntuu, että valitettavan vähän käytetään tällaista suunnittelua. Andersson on samoilla linjoilla. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA, VAV Asunnot Oy ja rakennusyhtiö Fira Oy polkaisivat pari vuotta sitten käyntiin kehittämishankkeen, jonka pyrkimyksenä on luoda toimintamalli kiinteistöjen tietopohjaiselle elinkaaren hallinnalle. Hankkeen pilottikohde nousee Vantaan Kivistöön. Hyvä suunnittelu vaikuttaa koko leinkaaren kustannuksiin. Suunnittelijoiden ja rakennusliikkeiden ajattelu tulee kääntää rakennusten suunnittelusta sen käytön suunnitteluun. Asiakasta ei saa jättää yksin murehtimaan näitä asioita, vaan hankkeen osapuolten tulee yhdessä luoda edellytykset onnistuneelle investoinnille. – Esimerkiksi kosteuden hallintaan ja sisäilmaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota, mutta ylläpidettävyys pitäisi huomioida enemmän jo suunnitteluvaiheessa. Ruusukvartsinkujalle nousevan vuokratalon on määrä valmistua vuonna 2017
siirtomaksuineen. Pauli Jokinen Elinkaarimallilla kouluja Kuopioon Yksi tapa hallita elinkaarikustannuksia on rakentaa niin sanotulla elinkaarimallilla. muuntamisesta johtuvat kustannukset. Maaperän tai tontin ennallistaminen hanketta edeltävälle tasolle ja valmiiksi seuraavaa käyttäjää varten. sittely ja kuljetus. suunnitteluja valvontatehtävät. Hyvällä suunnitteluohjaukselle pystytään vaikuttamaan merkittävästi asuntojen tulevaan vuokratasoon. – Päädyimme siihen, että sähkön tarpeesta osa katetaan aurinkopaneeleilla. Rappaus oli kyseisessä kohteessa elinkaarikustannuksiltaan kehnoin, Kaunisvirta sanoo. Lemminkäisen vastuulla on rakennusten ylläpito ja perusparannusinvestoinnit seuraavan 20 vuoden ajan. Uuden kehittämistyön halutaan auttavan ja hyödyntävän koko rakennusalaa. Jynkän alakoulu Kuopiossa rakennetaan elinkaarimallilla. Niiden suunnittelussa on huomioitu opetusryhmien koot, monipuolinen käyttö sekä uuden opetussuunnitelman mukaiset pedagogiset tarpeet, sanoo Kuopion Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paananen hankkeen tiedotteessa. Parhaillaan Lemminkäinen rakentaa elinkaarimallilla kahta koulua ja kirjastoa Kuopioon. Kuulostaa pitkältä ajalta, mutta kun sen muuttaa sijoitetun pääoman tuotoksi, niin investointi alkaa heti tuottamaan asiakkaalle. Mallissa Lemminkäisen vastuulla on rakennusten suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi rakennusten hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit. Lemminkäisen elinkaarimallilla toteutettuja kohteita on muun muassa Oulussa, Porvoossa, Hollolassa ja Pudasjärvellä. Elinkaarimalli hyödyttää sekä tilaajaa että rakennuttajaa. Havainnekuva: Lemminkäinen. Jynkän koulun rakennustyöt käynnistyvät kuluvan vuoden alkupuolella ja koulu on tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuussa 2017. Havainnekuva: Lemminkäinen.. – Elinkaarimalli on kaupungille kokonaistaloudellinen sekä investointiettä käyttökustannuksiltaan. Havaittiin, että paneeleihin kannattaa investoida, Kaunisvirta toteaa. Aikataulutimme peruskorjaukset koko elinkaaren ajalle, ei vain rakennushetkelle. Lemminkäinen ottaa vastuulleen Kuopiossa sijaitsevan Karttulan koulun hoidon 20 vuoden ajaksi. Tilat toteutetaan tarpeidemme mukaan. teen liittyvät palvelut. Kaunisvirta ottaa esimerkiksi rakennuksen julkisivuratkaisut. Vaikka betonielementtisandwich on valmistushetkellä huomattavan halpa, niin päädyimme kuitenkin puhtaaksimuurattuun tiilijulkisivuun. Investointikustannukset ovat muutamissa kymmenissä tuhansissa euroissa, ja takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on noin 42 miljoonaa euroa. Rakennusyhtiö Lemminkäinen rakentaa runsaasti kiinteistöjä elinkaarimallilla. Korjauskustannukset, jotka johtuvat ennakoimattomista rikkoutumisista . jektinjohdon, tarkastuksien ja valvonnan kustannukset. – Asiakkaalla on tavoitteita, mitä se julkisivuille asettaa. Nykyään rakennuttajilla ei ole aina saatavilla tietomallipohjaisia työkaluja pitkän aikavälin vaikutusten ymmärtämiseksi ja vertailemiseksi. Kivistön rakennukseen päädyttiin asentamaan aurinkopaneelit. Vertailimme, mitä tarkoittaa pts-näkökulmasta jos julkisivu on puhtaaksimuurattu, mitä tarkoittaa jos se on rapattu tai mitä tarkoittaa betonielementtirunko. Lähde: Green Building Council Finland lija tekniikkavalinnat, ja niiden vaikutukset kiinteistön ylläpitokustannuksiin koko rakennuksen elinkaaren aikana. 27 Kiinteistön elinkaaren kustannukset ja niiden kustannukset. Karttulan yhtenäiskoulun rakentaminen aloitetaan toukokuussa ja koulu valmistuu syyskuussa 2018
Tavoitteen täyttyminen vaatii tehokasta maankäyttöä.. 28 Vuosittain tarvitaan 30 000 uutta asuntoa Asukkaat pakkautuvat kasvukeskuksiin Suomeen tarvitaan yli 700 000 uutta asuntoa seuraavan 25 vuoden aikana
Muualla Suomessa väestönkehitys on heikkoa ja siksi myös asuntotuotanto jää vähäiseksi. Selvityksen lopputuleman mukaan vuotuinen tarve tulee olemaan jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa. Me Rakennusliitossa olemme Suomen kaupungistumiskehitystä ja sen vaikutusta rakennusalalle tutkineet itsekin pitkään. Maahanmuuttajat tuovat Suomeen työvoimaa, mutta vastaavasti heille tarvitaan myös asuntoja.. Uusia asuntoja tarvitaan vuosittain noin 30 000. Ja aika samansuuntaisiin lukuihin olemme myös päässeet. Se on jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Suurimpiin kaupunkikeskuksiin tarvitaan arviolta yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. – Tämä on ollut jo nähtävissä. Se on myös enemmän kuin vuotuinen tuotanto on ollut. Koko maahan on viimeisen 25 vuoden aikana rakennettu saman verran. – Selvityksessä lähdimme liikkeelle siitä, että lama väistyy jossain kohtaa ja työvoima alkaa taas liikkua ja asuntokauppa vilkastuu. Skenaariomme mukaan Rakennusliiton Matti Harjuniemen mukaan Suomessa riittää työvoimaa, jos koulusta valmistuneille tarjotaan enemmän työtilaisuuksia. Kaupunkikeskuksiin tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Selvityksen keskeistä antia on myös se, että asuntotarve keskittyy yhä voimakkaammin suurille kaupunkiseuduille. Tutkimuksen lähtökohtana on Tilastokeskuksen väestöennuste, joka julkaistiin syksyllä. 29 T eknologian tutkimuskeskus VTT laati selvityksen, jossa tutkittiin, paljonko Suomessa tulee jatkossa rakentaa asuntoja ja minne ne maantieteellisesti sijoittuvat. Tämä trendi tulee vain jatkumaan entisestään, mikäli kaupungistuminen jatkuu samaan tahtiin kuin viime vuosina. Nyt jo lähes 90 prosenttia kaikista valmistuneista asunnoista sijoittuu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ottaa selvityksen tulokset vastaan positiivisella mielellä, joskaan ei yllättyneenä
Vuonna 1995 maahan muutti 12 000 henkilöä, mutta vuonna 2014 jo 30 000 henkeä. – Kunnissa on tyhjillään asuntoja, jotka vastaanottokeskusten lisäksi pidättelevät sitä tulvaa. Siihen varmaan menee aikaa, Vainio toteaa. Maahanmuutto tulee varmaankin lisääntymään, mutta missä kohtaa maahanmuutto tulee vaikuttamaan normaaliin asuntokysyntään, on vaikea ennustaa. Maahanmuutto kuitenkin kohdistuu lopulta enimmäkseen neljäntoista suurimman kunnan alueelle. Asuntojen tarve kasvaa ja samaan aikaan tarvitaan osaavaa työvoimaa niitä rakentamaan. Silloin taas ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja suuret kaupungit ovat entistä enemmän maan talouskasvun vetureina. Todennäköisesti enemmän ovat vuokra-asuntomarkkinoilla. Ja se puolestaan merkitsee sitä, että tarvitaan lisää asuntoja, sanoo erikoistutkija Terttu Vainio VTT:ltä. Mutta sitten kun kotoudutaan ja jäädään asumaan, niin silloin he ovat samassa jonossa asuntoihin kuin muutkin. Rakennusliiton edustajana Harjuniemi on huolissaan siitä, että koulunpenkiltä on vaikea päästä alan töihin kiinni. Viime vuosina nettomaahanmuutto on ollut noin 17 000 hengen tasolla. 30 talous normalisoituu ja negatiivinen kierre saadaan pysäytettyä. tu, että nettomaahanmuutto pysyttelee jatkossa viime vuosien tasolla. Jotta se moottori toimisi, niin tarvitaan työikäisiä ihmisiä kaupunkeihin. Rakennuksille ei välttämättä tarvita ulkomaista työvoimaa. Tilastokeskuksen väestöennusteessa on ennustettarvitaan vuoteen 2014 mennessä 760 000 kappaletta, niin maahanmuuton kiihtyminen voi nostaa asuntojen kokonaistarvetta yli 800 000:een. Kun tuoreen tutkimuksen mukaan uusia asuntoja. Maahanmuutto lisää asuntojen tarvetta Vuosittainen maahanmuutto on kasvanut melko paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Maahanmuutosta syntyvää asuntotarvetta voi täyttää ainakin hetkittäin ja aluksi ottamalla käyttöön tyhjinä olevia asuntoja ympäri Suomea. –Jos saadaan 80-90 prosenttia oppilaista koulusta ulos papereiden kanssa, ja pystytään ottamaan heidät alalle töihin, niin uskon että meillä riittää omakin työvoima. Maastamuutto on myös lisääntynyt, mutta ei yhtä voimakkaasti. Työvoimaa riitä, kunVTT:n Terttu Vainio peräänkuuluttaa hyvää kaavoitusta. Vuoden 2015 alkanutta turvapaikanhakijoiden määrän hurjaa kasvua ei ole huomioitu. Maahanmuuton kiihtyminen voi nostaa uusien asuntojen tarvetta reippaasti
Näyttää siltä, että halpamaista tulevat kouluttamattomat aliurakoitsijat ja vuokratyöntekijät ovat houkuttavampi vaihtoehto, Harjuniemi pyörittelee. Rakentaminen tulee keskittymään maantieteellisesti suurten kaupunkien tuntumaan. Tällainen valtion ja kuntien yhteispeli on parhaimmillaan tosi hyvä asia. Jotta kaupungit pystyisivät vastaamaan asuntojen tarpeeseen, niin niiden pitää pystyä kaavoittamaan rakennuskelpoisia tontteja. Asuntopula vaatii onnistunutta maankäytön suunnittelua, jottei asuntopula muodostu talouskasvun tulpaksi kasvukeskuksissa. Muutostyö käynnistetään vuonna 2017 ja rakentaminen ajoittuu vuoteen 2018. EK:n tammikuun suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten näkymissä seuraavalle puolelle vuodelle ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. – Täytyy löytyä päätöksiä, jotka auttavat tekemään hyviä kaavoja. Erityisen hidasta se on, kun tiivistetään kaupunkia ja tehdään täydennysrakentamista jo olemassa olevan kaupungin sisään, joka on monessa mielessä järkevää. Monesti ne järkevimmät paikat olisi kunnan raja-alueella, jonne naapurikunnan verkostot hyvin yltäisivät. Väestönsuojien rakentamisvelvoitetta on yritetty ympäristöministeriön toimesta keventää vuosien mittaan aikaisemminkin, mutta hanke on kaatunut sisäministeriön vastustukseen. pidetyssä kokouksessa kauppatorin siirtämisen nykyiseltä paikaltaan Harjukadun, Väinönkadun ja Yliopistonkadun kulmasta Asema-aukiolle Asemakadun varteen. Kun tehdään joku maankäyttöön liittyvä sopimus, niin pidetään siitä sitten kiinni. Kaupungistuminen tuo skaalaetuja ja tehokkuutta kaikkeen tekemiseen. Hankkeessa valmistellaan tarpeelliset väestönsuojien rakentamista koskevat säädösmuutokset, joiden tavoitteena on alentaa rakentamisen kustannuksia. Jos meillä on elävät kaupunkiseudut, niin ne pystyvät tuottamaan apuja myös niille alueille, jotka apuja erityisesti tarvitsevat, toteaa Harjuniemi. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2011. Muutetut säännökset voisivat tulla voimaan vuoden 2017 aikana. Tilalle on ehdotettu muun muassa leikkipuistoa ja liikuntakenttää. Meillä on e ongelma, että alalle valmistuvat nuoret eivät saa töitä, vaan joutuvat siirtymään muille aloille. Sisäministeriöjohtoisena hanke tulee todennäköisesti etenemään paremmin. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2016. Suhdanteiden yleiskuvan ennustetaan jatkuvan heikkona, ja myös henkilöstön määrä vähenee. han suomalaisille nuorille työtilaisuuksia annetaan. Tampereen seutu tarvitsee 40 prosenttia ja Oulun seutu reilusti yli 50 prosenttia lisää asuntoja. Hanke on osa asuntorakentamisen kustannuksien keventämistä, ja sillä toteutetaan hallituksen norminpurun kärkihanketta. – Kaupungistumiskehitys jatkuu väistämättä Suomessa ja siitä pitää ottaa positiiviset asiat irti. Nyt meillä vaan on sellainen tilanne, että kun joku hallitus tekee päätöksen, niin seuraava hallitus ei kunnioita sitä, Vainio sanoo. Tutkimus on tarkoitettu työkaluksi asuntorakentamisen ennakointiin sekä valtiolle ja kunnille. Pauli Jokinen Jyväskylän kauppatori uuteen paikkaan J yväskylässä tehtiin kaupunkisuunnittelun kannalta mittava ja historiallinen päätös, kun Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta vahvisti 9.2. Kaupunkilaisten ensireaktio muutostyöhön on ollut positiivinen, joskin varsinkin arvokkaalta paikalta vanhan torin laidalta asunnon omistavat osakkaat ovat pohtineet, mitä vanhan torin paikalle rakennetaan. Väestönsuojien säännöksiä tarkistetaan S isäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tavoitteena on tarkistaa väestösuojien rakentamista koskevia säännöksiä. Rakentamisvelvoitteen höllentäminen liittyy Sipilän hallitusohjelman asuntopoliittisiin toimiin. Torin siirtämistä Asema-aukiolle perustellaankin toimivalla ja vetovoimaisella kauppaja tapahtumapaikalla, jolla on keskeinen sijainti lähellä kävelykatua. Vainio ottaa hyväksi esimerkiksi viime vuonna avatun Kehäradan Vantaalla. Muutokset tulisivat koskemaan vain uusia rakennushankkeita. Keskeisen vientisektorin eli teollisuuden tuotanto on painunut takaisin vuoden 2009 tasolle eikä vienti kasva. Jos esimerkiksi Helsingissä rakennetaan raidejokeri-linja, niin se mahdollistaa kymmenien tuhansien asuntojen rakentamisen hyvien kulkuväylien varrelle, sanoo Rakennusliiton Harjuniemi. 31 Asuntopula vaatii onnistunutta maankäytön suunnittelua. Investoinnit Suomeen matalalla tasolla S uomen tilanne koko kansantalouden tasolla on huolestuttava, kun ottaa huomioon maailmantaloudessa piilevät riskit ja epävarmuudet. Tehokkaita kaavoja kaivataan Selvityksen mukaan uusia asuntoja tarvittaisiin maahan 30 000 vuodessa. Myös Terttu Vainio peräänkuuluttaa hyvää ja tehokasta kaavoitusta. Se tarkoittaa myös kansallisen kilpailukyvyn paranemista. – Valtio teki oman osuutensa, eli rakensi hyvän joukkoliikenneyhteyden, ja Vantaan kaupunki vastasi tähän kaavoittamalla runsaasti asuntotuotantoa. Asuntoja on usein rakennettu villisti ja ne ovat hirveän hajallaan ja silloin liikennemäärät kasvavat. Jyväskylän tori on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1931 lähtien. Suuret kaupunkiseudut ovat kilpailukykyisiä talousyksikköjä. Länsi-Euroopan viimeaikaisesta talouskasvusta poiketen bruttokansantuote Suomessa ei ole kääntynyt kasvuun. Kaupungissa on kuitenkin jo pitkään keskusteltu siitä, onko torin nykyinen sijainti elävän kaupunkikeskustan kannalta kaikkein otollisin. VTT:n Asuntotarve 2040 -tutkimuksen ovat tilanneet ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT, Suunnitteluja konsultointiyritykset SKOL, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys. Yritysten investoinneissa Suomi on jäänyt dramaattisesti jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaista. Investointien puute heikentää merkittävästi suunnitteluja konsultointialan näkymiä.. Myös paikallisliikennekeskus, matkakeskus ja satama sijaitsevat lähietäisyydellä. – Asuntojen tarve on hyvä ennakoida, kun tiedetään meidän kaavoituksen hitaus ja kaikki siihen liittyvät valituskierteet. Maantieteellisesti keskittynyttä Ennusteissa on, että Helsingin seutu tarvitsee jopa 50 prosenttia lisää asuntoja tämänhetkiseen asuntokantaan nähden
Lappeenrannan teknisen yliopiston professori Olli Pyrhönen näkee yhtenä suurena tuulienergian haasteena tuulienergian osuuden kasvattamisen energiatuotannossa. – Tuulienergian rooli maailmalla on kasvamassa ja tuulivoimaa rakennetaan koko ajan lisää. Lappeenrannan teknisen yliopiston professori Olli Pyrhönen näkee tuulienergialla olevan Suomessa mahdollisuudet kasvaa, vaikka olemmekin monia muita maita jäljessä. 32 Tuulivoimalla kasvun mahdollisuudet Suomessa Tariffipolitiikkaan kaivataan muutosta S uomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimaloita pyörii Suomessa jo 387 kappaletta. Viime vuonna tuulivoimaloihin investoitiin yli puoli miljardia euroa. Saksassa vastaava luku on hieman alle kymmenen prosentTanskassa tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta on yli 40 prosenttia.. Tuulienergialla on Suomessa hyvät mahdollisuudet olosuhteiden puolesta, mutta tariffipolitiikka ei ole ollut omiaan edistämään tuulienergian yleistymistä. Koko sähköntuotannosta tuulisähkön osuus on vielä alle kolme prosenttia, mutta tuolla osuudella voisi pitää puoli Helsinkiä sähkössä. Niiden nimellisteho on yhden Loviisan ydinvoimalan tai viiden Imatran vesivoimalan verran. Tanska, joka on tuulivoiman käytössä edelläkävijä koko maailman mittakaavassa, tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta on yli 40 prosenttia
Tuulipuistot eivät välttämättä sijaitse parhailla paikoilla, koska nopeimmat voittivat. Marokossa alin tarjoustaso tuulipuistoprojektien tarjouskilpailussa on ollut 25 dollaria megawattitunnilta. Koko maailman sähkön tuotannosta kolmisen prosenttia tehdään tuulivoimalla. Valtion asettama kiintiö on tuo 2000 megawattia eli 80 prosenttia hankkeista jäänee toteutumatta. Pyrhösen mukaan tuulienergiaa on maailmalla tarjolla hyvinkin edullisesti. Hankkeita on kaatunut siihen, että ihmiset ovat valittaneet kymmenen kilometrin päähän suunnitellusta tuulivoimalasta, joka roottorit tuskin huonolla säällä edes näkyvät valittajien ikkunoihin, sanoo Pyrhönen. Pyrhönen pitää nykyistä tariffilakia epäonnistuneena. Hankkeen suunnittelukustannukset ovat yleensä mittavat, koska tuulisuuden mittaaminen vie pari vuotta. Vuonna 2011 voimaan astunut syöttötariffilaki asetti tavoitteeksi 2,5 gigawatin eli 2500 megawatin vuotuisen sähköntuotannon. – Kun laki tuli voimaan, tuulienergialle syntyi eräänlainen kultaryntäys. Suomessa hallitus valmistelee uusiutuvaan energiaan liittyvää lakipakettia. – Sisämaassa turbiineja on rakennettu korkeammilla mastoilla jopa 160 metrin napakorkeuteen. Sillä menettelyllä olisi vältetty valituskierre, nopeutettu toteutusprojekteja ja saatu tuulisähkön hinta mahdollisimman edulliseksi. Suomessa on tilaa kattavan sähköverkon ansioista niitä voidaan sijoittaa eri puolille maata. Uskoisin uusia projekteja alkavan, sanoo Pyrhönen. – Lakipaketti ratkaisee, miten uusiutuvan energian tuotantoa tuetaan. Keskeneräisiä hankkeita paljon Tällä hetkellä Suomessa on erittäin paljon keskeneräisiä tuulivoimalahankkeita. Kaikki voi silti kaatua valituksiin. Ne, jotka olivat nopeita ja saivat lupaprosessinsa lävitse kärkipäässä, pääsivät tariffiin. Suomessa on kaavoitusja rakennuslupaprosessit YVA-menettelyineen. Tuulivoimamarkkinoiden ennakoidaan kasvavan noin 10 prosenttia vuosittain ja olevan vuonna 2020 noin 7-8 prosenttia sähköntuotannosta, sanoo Pyrhönen. Suomessa tuulivoiman perustamiskustannuksia lisää raskas viranomaisprosessi. Tuulivoimahankkeita on kaatunut ja seisoo valitusprosessien takia. 33 Tanska on tuulivoiman käytössä edelläkävijä koko maailmassa. Toisaalta meillä suhtaudutaan tuulivoimaan edelleen joskus suurella varauksella. Absoluuttisesti eniten tuulivoimaa käytetään Kiinassa. Suomessa tuuliolosuhteet ovat rannikoilla hyvin otolliset energiantuotannolle. Lakipaketti tulossa Suomessa olosuhteet eivät ole tuulivoimalle sen huonommat kuin muuallakaan Euroopassa. tia ja esimerkiksi Portugalissa 15 prosenttia. Tuulivoimahankkeet jatkunevat sen jälkeen, kun lakipaketin sisältä selviää. Tuulivoima on raskaan byrokratian takana Suomessa tuulivoiman perustamiskustannuksia lisää raskas viranomaisprosessi. Minusta olisi ollut järkevää, että tuulivoimalle olisi kaavoitettu tietyt paikat, minkä jälkeen olisi järjestetty kilpailutus. Suomessa olisi hyvät mahdollisuudet tuottaa tuulienergiaa 40-50 eurolla megawattitunti, mikä olisi aivan kilpailukykyinen hinta. Jos puistojen sijoituspaikat olisi tiedetty ja kilpailutus järjestetty sen jälkeen, olisi lopputulos ollut parempi. Lisäksi on suunniteltava muun muassa hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen. Alkukustannukset voivat olla satoja tuhansia euroja, eikä mitään varmuutta hankkeen jatkumisesta ole. Prosessin eri vaiheissa on valitusoikeus, mikä tekee koko prosessista raskassoutuisen. Ne suomalaiset tuulivoiman tuottajat, jotka saivat kapasiteettinsa nykyisen tariffin sisälle, tekevät voittoa. Tekniikka on kehittynyt ja entistä alhaisempia tuulen nopeus voidaan hyödyntää. Turbinille riittää 80 metrin korkeus. Tuskin siinäkään tuottaja toimii tappiolla. – Meillä on yli 10 000 megawattin edestä projekteja tekeillä. Nykyhallitus pudotti nimellistehon 2000 megawatiin vuodessa, mikä olisi nelisen prosenttia kokonaistuotannosta. Juhani Karvonen
– Nyt taloyhtiöiden osakkaiden kannattaa harkita, ottavatko he lainan omalle kontolleen vai otetaanko se asunto-osakeyhtiön lainana. – Laina-aika on maksimissaan 25 vuotta ja isommissa se onkin käytetyin laina-aika. – Rahoitusasteen lisäksi rahoituksen saantiin siis liittyy myös muita näkökulmia, muun muassa tulevan rahoitusvastikkeen määrä, mutta 50 prosentin rahoitusastetta voidaan pitää jonkinlaisena rajana kohteen arvosta laskettuna. Sama koskee rahoitusvastiketta. Ammatti-isännöitsijöitä on noin 850 ja heillä tuo edellä mainittu 12 000 asuntoyhtiön kanta. Rahoituksen saanti voi muodostua haasteeksi, jos taloyhtiössä ei ole tehty aiemmin korjauksia ja nyt haluttaisiin tehdä kaikki isot remontit kerralla, jolloin rahoitusaste nousee liian korkeaksi. Lainojen marginaalit ovat tosin vaihdelleet markkinoiden mukana. Peruskorjauslaina ei edellytä omaa rahoitusta. Viime vuoden lokakuun loppuun mennessä pääkaupunkiseudun puolenkymmentä rahoittajaa sai noin 500 miljoonan euron edestä tarjouspyyntöjä. Asunto-osakeyhtiöt lähettävät pankeille tarjouspyyntöjä remonttilainoista vilkkaasti. Marginaalikorko näyttää painuvan 0,7-0,8 tasolle. Juhani Karvonen Lainojen kysyntä on kasvanut sitä mukaa kun remonttitarpeet ovat lisääntyneet. Linjasaneerauksissa laina-aika on yleensä 20-25 vuotta, pienemmissä julkisivuja kattoremonteissa laina-aika voi olla 5-7 vuotta. – Toistaiseksi lainat ovat taloyhtiökohtaisia. Pienissä lainoissa laina-aika liikkuu 10-15 vuodessa keskimäärin. Tyypillisesti rahoitamme suunnittelun ja itse saneerauksen erikseen. Pääsääntöisesti taloyhtiö turvautuu ensin lainaan ainakin remontin valmistumiseen saakka, minkä jälkeen osakkailla on mahdollisuus maksaa oma osuutensa pois. Y leensä noin puolet lainasta tulee maksetuksi osakkaiden taholta ja puolet lainasta jää pitkäaikaiseksi taloyhtiölainaksi, sanoo Nordean taloyhtiökonttorin konttorinjohtaja Jaana Bäckroos . – Näitä tapauksia on äärimmäisen harvoin. Jos kysymyksellä viitataan ryhmärakentamiseen, niin edelleen lainat ovat taloyhTaloyhtiöt ottavat remonttilainoja alle prosentin marginaalilla Saneerauksille riittää kysyntää. Vararahastoja on nykyisin harvoilla taloyhtiöllä, mutta niitäkin vielä joitain on. Tarjouspyyntöjä yli 500 miljoonaa vuodessa OP:n Helsingin pankinjohtaja Heikki Peltolan mukaan asuntoosakeyhtiöt kyselevät remonttilainoja vilkkaasti. Koko rakennushanke suunnitteluineen voidaan yleensä rahoittaa. Ainoa este rahoituksen saamiselle voisi olla taloyhtiön luottohäiriö tai kohtuuttoman kalliiksi käyvä remontti, joka nostaisi vastikkeen hinnan liian korkeaksi. tiökohtaisia. Remonttilainaa haettaessa isännöitsijät kiertävät kaikki pankit läpi, sanoo Peltola. Lainatarjoukset kilpailutetaan useampien pankkien kesken. Lainaehdot ovat pysyneet suurin piirtein samoina kuin aiempina vuosinakin. – Pääkaupunkiseudulla markkinatilanne on noin 12 000 asunto-osakeyhtiötä, joista puolet jakaantuu Helsingin ja toinen puoli Espoon ja Vantaan kesken. Korkovähennys on nyt aika edullinen ja korkotason voi suojata. 34 OP:n Helsingin pankinjohtaja Heikki Peltolan mukaan taloyhtiöiden osakkaiden kannattaa harkita, ottavatko he lainan omalle kontolleen vai otetaanko se asuntoosakeyhtiön lainana. Lainojen marginaalit riippuvat lainan määrästä, mutta keskimäärin liikumme noin prosentin paikkeilla, isommissa mennään hiukan alle prosentin
Kiinteistöliiton Jukka Keron mukaan pienillä taloyhtiöillä on hankaluuksia saada lainoja. Taloyhtiön lainassa ehdot ovat kaikille samat, eikä yksittäisen osakkaan toiveita pystytä juurikaan ottamaan huomioon. Usein taloyhtiö ottaa lainan, jolla remontit tehdään ja perii rahat sitten osakkailta vastikkeilla. Pienille taloyhtiöille tarjotaan osakaslainaa Suomessa on runsaasti 1960ja 1970luvun asuinrakennuksia, joissa on lähiaikoina edessä mittavat remontit, jotka tarkoittavat osakkaille suuria lainoja. Taloyhtiöiden rahoitus muistuttaa jossain määrin yritysluototusta, muttei aivan sitä käytännössä kuitenkaan ole. Taloyhtiön lainassa on monia plussia ja miinuksia osakkaan omaan lainaan nähden. Pankit ovat ohjanneet korjauksia rahoitettavaksi osakasluottojen kautta. Pienillä taloyhtiöillä on ollut hankaluuksia saada remontteja varten rahoitusta. Tämäkin voi ajaa pankkeja suosimaan osakasluototusta, Kero kommentoi. – Mutta kuitenkin sellainen, että asia tunnistetaan muuallakin kuin Helsingin suunnassa. S uomessa on runsaasti 1960ja 1970-luvun asuinrakennuksia, joissa on lähiaikoina edessä mittavat remontit. Periaatteessa siitä ei tule suurta eroa itse hankkeen läpivientiin. – Yhtiön kannalta kyse on hankkeen erilaisesta rahoituskuviosta. – Osakkaan kannalta peruskorjauslainojen osalta voi hyödyntää asuntolainojen korkovähennystä. Pauli Jokinen. Yhtiö neuvottelee lainan valmiiksi, ja osakkaan ei tarvitse sillä vaivata päätään. Lainat saattavat nousta moniin kymmeniin tuhansiin euroihin. Lainan ehtoja, kuten maksuaikaa ja lyhennysvapaita, voidaan neuvotella uusiksi, jos elämäntilanne ja taloustilanne muuttuvat. – Haaste toisaalta on se, että osakkaan velkapotti voi olla jo valmiiksi tapissa, jolloin tullaankin kinkkiseen tilanteeseen, Kero pyörittelee. Matalien korkojen ja jatkuvasti leikattavan korkovähennysosuuden takia merkitys ei ole sitä mitä takavuosina. 35 Remonttiluottoa taloyhtiöille vai osakkaille. Taloyhtiölainan korkoa ei voi vähentää osakkaan verotuksessa, kun taas oman lainan korot ovat osittain vähennyskelpoisia. Taloyhtiön laina on helppo, mutta joustamaton Keron mukaan kyse ei ole vielä valtavan isosta ilmiöstä. Tähän heitä vie oma intressi, mutta myös rahoitusalan sääntely. Remontit tarkoittavat osakkaille suuria lainoja. Pienimmillä yhtiöillä hallinto ja siihen liittyvä dokumentaatio voivat pankkien näkökulmasta olla karkeampaa kuin mihin muuten on totuttu. Osakkaan remonttilaina katsotaan asuntolainaksi. Taloyhtiön lainan selkeitä positiivisia puolia on se, että se on osakkaan näkökulmasta helppo ja vaivaton. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kertoi mediassa, että uutena ilmiönä on tullut vastaan se, että aivan pienet taloyhtiöt eivät välttämättä saa luottoa pankeista. Pankit suosivat joissain tapauksissa osakaslainoja. Linjasaneeraukset ja julkisivuremontit vaanivat kulman takana. Vaihtoehtona on myös osakaslainat, joita osakas lyhentää sitten pankille. Rahoitusvastike voi nousta hyvinkin suureksi ja laina ei jousta, jos osakkaan taloudessa tapahtuu muutoksia. Oman lainan ottaneilla lainan ehdot ja maksuohjelma voidaan räätälöidä osakkaan toiveiden mukaan. Lainan voi hoitaa monella tapaa. – Pankit tekevät riskikartoitusta kaikkien taloyhtiöiden kohdalla
36 Kustannukset laskevat, asumismukavuudesta ei tarvitse tinkiä Hybridisaneeraus valtaa alaa Johdot viedään yleensä oven yläpuolelta asuntoon, jonka takia porrashuoneen kattoa on laskettava 12-15 senttiä.
Materiaalina on jauhemaalattu teräs, jonka voi maalata kaikilla RAL-värikartan sävyillä. Pipemodul-elementein on toteutettu jo yli 3 000 putkiremonttia reilun 15 vuoden aikana. Toimitusjohtaja Tapio Falckin mukaan hybridimenetelmä maksaa noin puolet perinteisen remontin hinnasta, koska kaikkia kylpyhuoneita ei tarvitse välttämättä uusia. Hybridisaneerauksessa ajatuksena on välttää perinteisen menetelmän purkutyöt etsimällä putkille uusi reitti porrashuoneesta, josta putket ja johdot kuljetetaan huoneistoihin. Perinteinen linjasaneeraus pääkaupunkiseudulla taas maksaa keskimäärin 800 euroa neliöltä, koska kaikki kylpyhuoneet joudutaan aina uusimaan kokonaan. Putkityön osuus hinnasta on 500600 euroa. Purku on aina myös kallista ja lisäksi kuluja syntyy siivouksesta ja jätehuollosta. Partasen mukaan perinteisten putkiremonttien kokonaiskustannukset jatkavat nousuaan, mutta uusien hybridimenetelmien käyttö on halventunut. Lisäksi VTT on luokitellut ne paloluokkaan EI30. – Vakuutusyhtiöt suosittelevat järjestelmäämme avattavuuden, helpon huollettavuuden ja vuodonilmaisun takia. Järjestelmä on helppo huoltaa ja tulevaisuudessa putket ovat kätevästi uusittavissa, luettelee PipeModul Oy:n toimitusjohtaja Asko Partanen. Viemärit sukitetaan. Rakenteita ei tarvitse rikkoa, sillä putket ja johdot suojataan avattaviin asennuselementteihin. Falckin mukaan hybridikorjaus maksaa tyypillisesti 300-400 euroa neliöltä. putkisto säästetään ja uusi käyttövesiputkisto tuodaan uutta reittiä. Avattavia elementtejä käytetään vesi-, lämpö-, jäähdytys-, LTO-, IVja viemäriputkien sekä sähköjohtojen saneerauksissa.. H ybridisaneerauksessa ajatuksena on välttää perinteisen menetelmän purkutyöt etsimällä putkille uusi reitti porrashuoneesta, josta putket ja johdot kuljetetaan huoneistoihin. lisäkustannuksia asukkaille syntyy esimerkiksi tilapäisen majoituksen hankkimisesta saneerauksen ajaksi. Vanhat putkistot tyhjennetään, kuivataan ja tulpataan. Kotelot on helpompi valmistaa tehtaassa mahdollisimman pitkälle. –Vanhat putkistot jäävät entiselle paikoilleen. Viemäreiden sukitus kestää 5-10 työpäivää asuntoa kohti. Samalla säästyy aikaa ja rahaa, sanoo toimitusjohtaja Tapio Falck Insinööritoimisto Buildnet Oy:stä. Huoneistoissa voidaan käyttää myös tapettipintaista MDF-koteloa putkille ja johdoille. Hybridimenetelmä maksaa noin puolet perinteisen remontin hinnasta. – Hybridimenetelmässä vanha Kotelossa voi viedä myös sähköja datakaapelin. PipeModul Oy on putkistoelementtien suunnitteluun ja teolliseen tuotantoon erikoistunut yritys. Saneerauksen aikana vesikatkot ovat hyvin lyhyitä, koska vanha järjestelmä toimii rinnalla saneerauksen aikana. – Perinteisessä remontissa Viemärit sukitetaan, käyttövesiputkisto korvataan uudella Suunnittelu kuukausissa tiön kaikkia kylpyhuoneita ei ole tarve saneerata. 37 K äyttövesiverkon korjauksissa on ajan ja rahan säästämiseksi syytä välttää vanhan linjaston purkua, mikäli taloyhPutkiremontin ei tarvitse olla kallis ja asumista suuresti hankaloittava peikko. Jos ne valmistettaisiin paikanpäällä, esimerkiksi pölyhaitat ovat suuret ja siivouskuluja syntyy. Näin vältytään myös mahdollisilta asbestitöiltä. Hybridiratkaisulla putkiremontti on mahdollista tehdä puoleen hintaan. Hybridimenetelmillä saneerauksen hinta laskee ja haitat vähenevät huomattavasti. – Pipemodul-elementtijärjestelmä helpottaa ja nopeuttaa kiinteistöjen putkistoremontteja
Asuntokohtainen työaika on 5-10 työpäivää. – Huoparakenteinen sukka asennetaan putkeen, jossa se kovettuu höyryn avulla muutamassa tunnissa. – Uusi putkilinjasto viedään yleensä kerrosten välistä pystysuunnassa koteloituna kerrostasanteelle, josta se jaetaan huoneistoihin alas lasketun katon alla tai mahdollisuuksien mukaan vaakaelementeissä. Kotelossa voi viedä myös sähköja datakaapelit, jolloin kotelo levenee noin 35 senttiin. Hauraskin putki kestää sukituksen Kiinteistöliiton julkaiseman korjausrakentamisbarometrin 2015 mukaan viemäreiden sukitus on jo ohittanut suosiossa perinteisen viemärisaneerauksen ja käyttövesiputkien uusiminen, ns. Syynä voi olla tietämättömyys hybridimenetelmistä tai puhdas strateginen päätös. Hybridisaneerauksen suunnitteluun kuluu myös aikaa reilusti vähemmän. – Johdot viedään yleensä oven yläpuolelta asuntoon, jonka takia porrashuoneen kattoa on laskettava 12-15 senttiä. koteloratkaisu, toteutuu jo lähes 60 prosentissa kohteista. Käyttövesiputkiston uusiminen keskikokoisessa kerrostalossa vie pari kuukautta. Suurissa taloyhtiöissä toteutetun remontin kokonaissäästö saattaa olla jopa miljoona euroa hybridimenetelmän ansiosta. Falck uskoo, että viiden vuoden päästä yli puolet linjasaneerauksista tehdään hybridillä. Kun perinteisen linjasaneerauksen suunnitteluun kuluu yleensä 6-18 kuukautta, hybridiremontti vaatii vain noin kolmen kuukauden suunnittelun. Kustannukset ovat silloin myös paljon pienemmät. Perinteisen saneerauksen suunnittelu on hyvin tuotteistettu ja suunnittelutoimistot saavat siitä runsaasti laskutusta. Porrashuoneessa käytettävä kotelo on pienimmillään vain noin 23 senttiä leveä ja 10 senttiä paksu. Sukituksen voi tehdä, vaikka vanha putki olisi niin hauras, että peukalo aiheuttaa siihen painauman. Hybridimenetelmän hintaa vääristelläänkin usein surutta hankesuunnitelmissa eikä sen etuja tuoda esiin. Vanha putki toimiikin ainoastaan asennusmuottina. Huoneistossa elementti on huomattavasti pienempi. Alas laskuun mahtuu myös huoneistokohtainen vesimittari, jonka tarkistamiseksi koteloon voi tehdä pienen luukun. Koteloelementti on siisti rappukäytävässäkin. – Meillä on ollut asiakkaina kaikenkokoisia taloyhtiöitä neljän huoneiston yhtiöistä aina 120 huoneiston taloyhtiöihin. Katon laskeminen mielletään pahimmillaankin vain pieneksi esteettiseksi haitaksi. Sukkaan imeytetään epoksia sen kovettamiseksi. 38 Huoneistossa koteloelementti on huomaamaton. Aikaa myöten vanha putki voi vaikka murentua kokonaan, mutta sukka kestää saman ajan kuin uusi putkikin eli 40-50 vuotta, kertoo Falck. Buildnet käyttää saneerauskohteissaan käyttövesiputkien saneeraamiseen Pipe-Modul Oy:n valmistamia tehdasvalmisteisia koteloita, joiden sisään putket asennetaan. Käytettäessä vaakaelementtejä, Pipe-Modul järjestelmään kuuluu vesimittarikotelot. Juhani Karvonen Sukituksen voi tehdä, vaikka vanha putki olisi hauras.. Vesikatko on kuitenkin vain yhtenä päivänä ja silloinkin pituudeltaan 2-4 tuntia. Kotelo on korkeintaan vain esteettinen haitta Hybridimenetelmässä käyttövesiputket asennetaan alas lasketun katon alle piiloon kattoon ja tuodaan sen jälkeen pinta-asennuksina vesipisteille. Hybridi valtaa markkinoita Falckin mukaan varsinkin suuret suunnittelutoimistot ohjaavat taloyhtiöitä voimakkaasti perinteiseen remonttiin
– Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 7 500 uutta ja peruskorjata noin 4 500 asuntoa. V altioneuvoston päätöksen mukaan tämän vuoden tavoitteena on edistää kohtuuhintaista vuokraasuntotuotantoa. Korkotukija takauspäätöksissä painotetaan edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uudistuotantoa ja tavoitteena on myös eheyttää yhdyskuntarakennetta. Kysyntää on etenkin pääkaupunkiseudulla. – Keväällä on tarkoitus antaa esitys ns. Valtuuksia jaetaan kaikkiaan 1 170 miljoonan euron edestä. vähemmän. Lisäksi takauslainojen valtuutta jaetaan 285 miljoonaa euroa, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa. Uudistuotannon lainat kohdentuvat keskuksiin Uudistuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisille lainoille on osoitettu 100 miljoonan euron takausvaltuus. Summa on yhtä suuri kuin vuonna 2015. Erityisryhmien asuntoja tuetaan myös investointiavustuksella, joka liittyy korkotukilainaan. Vaikka korjausavustuksiin myönnetty summa pieneni, ei se tarkoita, ettei niitä jaettaisi. Korjausavustusmäärärahoja on pienennetty, koska näin on sovittu osana valtiontalouden sopeuttamista. Summa mahdollistaa 1 160 asumisoikeusasunnon rakentamisen ja noin 640 asunnon perusparantamisen. Huovisen mukaan vuokratuotannon vilkkaaseen käynnistymisen vaikutti osaltaan se, että lainaehdot muuttuivat vuoden vaihteessa ja yhtiöt halusivat käynnistää hankkeita viime vuoden puolella edullisemmalla omavastuukorolla. Avustusvaltuuden määrä on 120 miljoonaa euroa, sanoo apulaisjohtaja Kimmo Huovinen . Huovisen mukaan rahoituksen määrään ei tullut merkittäviä muutoksia. Huovisen mukaan suuremmallekin määrälle korjausavustuksia olisi edelleen kysyntää. Korjausavustuksia myönnetään hissien rakentamiseen sekä vanhusten ja vammaisten asumiseen. Korjausavustuksia myönnetään hissien rakentamiseen sekä vanhusten ja vammaisten asumiseen, jotta nämä voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Viime vuonna normaalia vuokraasuntotuotantoa alkoi lähes 3 000 asuntoa. – Kyseinen tukimuoto on korvannut aiemmin käytössä olleen asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten korkotukilainoituksen. Asumisoikeusasuntojen tuotanto vähenee kolmasosalla Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti asumisoikeusasunnoille suunnataan tänä vuonna 230 miljoonaa euroa, mikä on 105 miljoonaa viimevuotista Apulaisjohtaja Kimmo Huovinen kertoo, että korjausavustus pieneni 40 miljoonasta 25 miljoonaan euroon. – Korkotukilainojen kokonaismäärä ei määrällisesti vähene, mutta asumisoikeusasuntojen tuotanto vähenee kolmaosalla viime vuodesta. 39 ARA:n avustuksiin ei tälle vuodelle tehty merkittäviä muutoksia Vuokra-asuntotuotantoa pyritään vauhdittamaan ARA:n myöntämien korjausavustusten määrä pieneni tälle vuodelle. Vuokra-asuntotuotantoa ARA pyrkii vauhdittamaan uudella lyhyellä korkotukimallilla, josta on tarkoitus antaa eduskunnalle esitys kevään aikana. Juhani Karvonen. Korkotukilainojen käyttösuunnitelmassa vuokraasuntojen tuotannon osuus on kaikkiaan 80 prosenttia. – Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asuntojen arvioidaan pysyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään. lyhyestä korkotukimallista vuokratuotantoon ja sen tarkoitus on kannustaa uusia toimijoita rakentamaan vuokraasuntoja. Viime vuonna asumisoikeusasuntotuotantoa rakennettiin noin 1 900 asuntoa. Takauksiin ei kuitenkaan ole ollut kiinnostusta, sanoo Huovinen. Normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 515 miljoonaa euroa eli 44 prosenttia jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 420 miljoonaa euroa eli 36 prosenttia. – Korjausavustus kuitenkin pieneni 40 miljoonasta 25 miljoonaan euroon
– Hirsitalossa on perinteisesti painovoimainen ilmanvaihto, joka on myös yleensä toiminut moitteetta erittäin pitkään. Ennen kaikkea rakennusperinnettä noudattelevassa hirsitalossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa tai lämmön talteenottoa. Perinteisen hirsitalon seinät on kasattu liimaamattomasta hirrestä ilman lisäeristystä ja ilman muovista höyrysulkua. Sisäilmaongelmille pahasti altistuneet ovat usein löytäneet ratkaisun hirsitalosta., sanoo arkkitehti Kimmo Lylykangas. 40 Määräykset saattavat tehdä perinnehirsirakentamisen mahdottomaksi Eristämätön hirsiseinä ei mahdu uuteen direktiiviin Perinteinen hirsirakentaminen painovoimaisella ilmanvaihdolla alkaa olla sula mahdottomuus nykyisten ja tulevaisuudessa kenties tiukentuvien rakennusmääräysten takia. Perinteisessä, kaikkein luonnonmukaisimmassa hirsitalossa on painovoimainen ilmanvaihto ja seinät on kasattu liimaamattomasta hirrestä ilman lisäeristystä ja ilman muovista höyrysulkua. Nykyisten, vuoden 2012 rakentamismääräysten mukaan perinteinen hirsitalo ei saa rakennuslupaa, jos sen hirsiseiniä ei lisäeristetä. Perinteisen hirsitalon rakentaminen voi olla kuitenkin historiaa, jos rakennusmääräykset entisestään tiukkenevat EU-direktiivin toimeenpanon myötä. S uomalaista perinnerakentamista parhaimmillaan edustaa hirsitalo. Kosteusvauriot ovat harvinaisia ja sisäilman laatu on yleensä koettu riittävän hyväksi. Kuva: Jussi Kalliokoski
Kuva: Kimmo Lylykangas muistuttaa Lylykangas. Kokonaan lisälämmöneristämättömän hirsitalon rakentaminen painovoimaisella ilmanvaihdolla on käytännössä jo käynyt mahdottomaksi. Lylykankaalla ei ole sinänsä mitään tulevaisuudessa kenties kiristyviä energiatehokkuusmääräyksiä vastaan, kun ne vain kohdistuvat oikeisiin asioihin. Hirsi on rajattu kesämökkien ja hajaasutusalueiden omakotitalojen runkorakenteeksi, mutta potentiaalia hirrellä olisi moneen muuhunkin käyttöön. Tähän saakka määrätyt energitehokkuusvaatimukset ovat siis purreet. Toisen maailmansodan jälkeen rakentamisessa tapahtui suuri murros, jossa teollinen rakentaminen korvasi paikallarakentamisen. Kivitaloissakin perinnerakentamista Perinnerakentaminen ei koske ainoastaan hirsitaloja. Kompensaatiot eivät tulevaisuudessa ehkä riitä EU-direktiivin toimeenpano merkitsee, että Suomessa olisi siirryttävä käytännössä lähes nollanenergiataloihin vuonna 2020. – Energiatehokkuus on eri asia kuin päästövaikutus, ne eivät kulje aina käsi kädessä. Perinteisen hirsitalon kohdalla eivät nykyiset kompensaatiot enää tulevaisuudessa riitä, mikä käytännössä merkitsisi, ettei perinteiselle hirsitalolle voisi saada enää rakennuslupaa. vertailuarvot kiristyvät, kompensointia ei voisi tehdä enää esimerkiksi ikkunoilla. Juhani Karvonen. Seinissä ei ole mitään eristeitä. –Suomen koko rakennuskannan energiankulutus on kääntynyt laskuun vaikka rakennuskanta on kasvanut määrällisesti. Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset johtaisivat siihen, että perinteisen hirsitalon rakentajat pakotettaisiin hankkimaan koneellinen ilmanvaihto. – Tiivis ulkovaippa ja koneellinen ilmanvaihto kuuluvat yhteen. – Mikäli ns. EU-direktiivi pyrkii siihen, että energiatehokkaat talot olisivat kohtuuhintaisia ja vähäpäästöisiä ja hillitsisivät ilmastonmuutosta. Hirsitaloissa ilmanvaihdon lämmöntalteenoton puuttumista on voinut vuoden 2012 määräysten mukaan kompensoida esimerkiksi lisäeristämällä talon vaippa tai tekemällä seinärakenteista erittäin paksut, sanoo Lylykangas. 41 Lämpöhäviön tasauslaskelma on ulkovaipan kokonaislämpöhäviötä koskeva laskentamalli, jolla rakennusten energiatehokkuutta on Suomessa ohjattu jo pitkään. – Hirsirakentamiseen on kiinnostusta ja näkisin siinä olevan edelleen paljon mahdollisuuksia, joita ei ole osattu käyttää. Hirsiseinä ei pidä ilmaa, eikä eristä lämpöä yhtä hyvin kuin nykytalon seinä, mutta hirsiseinän päästöt ja rakennuksen hiilijalanjälki koko elinkaaren aikana voivat olla hyvin pienet, Rakennusperinteen mukaisessa hirsitalossa Halsualla on käytetty pääosin perinnerakentamisen ratkaisuja ja pohjaratkaisunakin pohjalaiseen rakennusperinteeseen kuuluvaa sivukamarimallia. Lylykangas toivoo, ettei painovoimainen ilmanvaihto pääsisi unohtumaan suomalaisesta rakennustavasta. – Esimerkiksi Helsingin ydinkeskusta on suurelta osin tätä rakennuskantaa. Rakennusperinnettä noudattelevassa hirsitalossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa tai lämmön talteenottoa. Hirressä olisi potentiaalia Hirsirakennustekniikka on kehittynyt, minkä ansoista moderneista hirsikehikoista on saatu entistä paremmin ilmaa pitäviä. Kuva: Jussi Kalliokoski Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan hirsitalossa on perinteisesti painovoimainen ilmanvaihto, joka on myös yleensä toiminut moitteetta erittäin pitkään. E-luvun laskentatapaa tulisi mielestäni kehittää siten, että se korreloisi energiankäytön kasvihuonekaasupäästöjen kanssa. – Kansankielellä sanottuna kyse on U-arvosta. Perinteistä hirsirakentamista ei pitäisi unohtaa. Tasauslaskennalla voidaan hyvittää tiettyyn rajaan asti toisella rakennusosalla sitä, että jokin toinen rakennusosa ei täytä niin sanottuna vertailuarvona annettua vaatimusta. Lylykankaan mukaan hirsitalostakin voi tehdä tiiviin ja siihen voi asentaa koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton. Nykyiset määräykset eivät ole vielä raja-arvo, varaa tiukennuksiin on. Lylykangas kannattaa kuitenkin moniarvoista rakentamista. – Jos rakennusmääräyksissämme sallitaan painovoimainen ilmanvaihto tulevaisuudessa, tulisi olla myös ohjeistus siitä, miten vaatimukset täyttävä painovoimainen ilmanvaihto voidaan hirsitalossa saada aikaan. Suomessa on runsaasti esimerkiksi 1920-luvulla rakennettuja kivikerrostaloja, joissa seinärakenne koostuu kolmesta paikalla muuratusta tiilikerroksesta ja niiden välissä on ilmaraot. Tästä pitäisi käydä kunnollinen keskustelu ennen kuin uusista energiatehokkuusmääräyksistä päätetään. Esimerkiksi perinteisessä hirsitalossa puuttuvaa ilmanvaihdon lämmön talteenottoa ja seinien lisäeristystä on voinut kompensoida normien määräämää tasoa paremmilla ikkunoilla. – Nykyisin LVI-suunnittelijat eivät kovin hyvin tunne painovoimaista ilmanvaihtoa, koska suunnittelijoille opetetaan koneellista ilmanvaihtoa. Talojen ilmanvaihto on toiminut satakunta vuotta, mutta tuota rakenustapaa eivät nykyiset rakennusmääräykset enää salli. – Energitehokkuuden ohjauskeinoksi tulisi ottaa kokonaisenergian käyttöä määrittelevä e-luku, joka sallii vielä erilaiset ratkaisumallit energiatehokkaassa rakentamisessa
42 T yhjän toimistotilan määrä on pääkaupunkiseudulla kasvanut ennätyksellisiin lukemiin, yli miljoonaan neliömetriin. Tyhjien toimistotilojen määrä nousi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen. Pääkaupunkiseutua on vaivannut jo pitkään krooninen toimistojen ylitarjonta. Muutokset työnteossa ovat vähentäneet perinteisen toimistotilan tarvetta. Catellan syksyn 2015 markkinakatsauksen mukaan tyhjän toimistotilan määrä on kasvanut muutaman viime vuoden ajan ja noussut viime vuonna pääkauTilankäytön tehostuminen ja tiukka taloustilanne tyhjentävät toimistoja pääkaupunkiseudulla Tyhjää toimistotilaa yli miljoona neliötä Tyhjien ja tehottomien tilojen purkaminen tai toimitilojen käyttötarkoituksen muutokset voisivat tarjota suuria mahdollisuuksia eheyttää olemassa olevaa kaupunkirakennetta.. Myös tiukka taloustilanne ja työpaikkojen väheneminen vaikuttavat toimistotilojen kysyntään
KTI Kiinteistötieto Oy:n vuokratietokannassa pääkaupunkiseudun tyhjien toimistotilojen määrä on niin ikään jatkanut kasvuaan. Näin ollen tyhjän tilan kasvu tulee kiihtymään merkittävästi yritysten tilankäytön yhä tehostuessa, RAKLIn toimitilat-toimialan johtaja Mikko Örstring sanoo. – Tehottoman toimistotilan määrä on huomattavasti tilastoituja lukuja suurempi, piilovajaakäytön tai piilotehottomuuden arvioidaan olevan noin 50 prosenttia vuokratusta tilakannasta. Syyskuun 2015 alun tilanteessa ammattimaisten kiinteistösijoittajien toimistotiloista oli pääkaupunkiseudulla vuokrattuna vain 80 prosenttia. punkiseudulla lähes 1,2 miljoonaan neliöön, mikä tarkoittaa 13,4 prosentin vajaakäyttöä. Pääkaupunkiseudun tyhjien toimistotilojen määrän uskotaan jatkavan kasvuaan myös lähitulevaisuudessa. – Tyhjän ja tehottoman tilan purkaminen tai kehittäminen uuteen käyttötarkoitukseen tuo olennaisen lisän nykyiseen kaavavarantoon, RAKLIn toimitilat -toimialan johtaja Mikko Örstring sanoo. 43 Määrällisen kaavavarannon sijasta kaavoituksessa tulee korostaa muuttuvien käyttötarkoitusten ja monikäyttöisten tilojen mahdollistamista. Tarkastelussa onkin keskeistä tunnistaa myös käytössä olevan tilan käyttöaste ja tehokkuus. Pääkaupunkiseudulla on toimitiloja tyhjillään 1,2 miljoonaa neliötä.. Tyhjien toimistotilojen määrä arvioidaan aktiivisesti markkinoitavista tiloista. Arviot eivät siten sisällä tiloja, joita ei markkinoida aktiivisesti
Tieto ja sen tuottajat ovat saavutettavissa kaikissa tiloissa, joihin tietoverkot kantavat, Östring muistuttaa. Nykyisin suuri osa tiedosta kehittyy ja jalostuu vuorovaikutuksessa, kansainvälisissä verkostoissa ja ekosysteemeissä, joissa loppukäyttäjät ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Toimistojen kysyntä heijastelee työpaikkojen määrää ja siinä näkyvät muutokset työtavoissa ja tilankäytön tehostamisessa. Nykyisin teollinen ja tilalähtöinen tulkinta tuntuu varsinkin tietotyön kannalta suppealta. – Tietotyön ja työn tekemisen muutokset vaikuttavat vääjäämättä myös kaupunkirakenteeseen. Tyhjän toimistotilan määrään vaikuttaa paitsi pienenevä käyttö, myös lisääntyvä tilakanta. Käsitteenä toimisto alkaa olla vanhentunut tietotyön pyhättö. – Perinteisesti toimitilat ovat tarkoittaneet aineettomien tai aineellisten hyödykkeiden tuovuorovaikutukseen, oppimiseen ja luovuuteen, tarvitaan toisenlaisia tilaratkaisuja kuin ennen. – On tunnistettava, miten tietotyön tekemisen paikat kuten toimistot, yhteisölliset coworking-tilat, kahvilat, kodit, puistot, liikennevälineet tulee sijoittaa suhteessa muuhun palveluinfraan. Toimitilamarkkinat sidoksissa ympäröivään maailmaan Toimitilamarkkinat elävät kiinteästi ympäröivän maailman tahdissa. Tilantarve voidaan nykymaailmassa karkeasti puolittaa ja kustannussäästöjen lisäksi samalla parantaa työhyvinvointia ja ydinliiketoiminnan tuottavuutta. Tiukasta taloustilanteesta ja tyhjien tilojen suuresta määrästä huolimatta uuttakin toimistotilaa nousee pääkaupunkiseudulle. Tilakonseptin ohella muun muassa yhteiskuntavastuu, saavutettavuus sekä alueen palvelukokonaisuus korostuvat. työnteon muuttuminen yhdessä globalisaation kanssa ovat vaikuttaneet siihen, että perinteisten toimistojen tarve on vähentynyt. Nykyistä tilakantaa onkin Östringin mukaan muokattava monikäyttöisemmäksi. Euroissa mitattuna toimistojen osuus on kuitenkin suurin, 29%. Rakennettu ympäristö luo puit. Östringin mukaan digitalisaatio ja sen myötä tapahtunut tantoon käytettäviä tiloja, eli tuttavallisemmin toimistoja, tuotannollisia tiloja, liiketiloja ja palvelutiloja sekä varastoja logistiikkatiloja. Suurin osa suomalaisista tekee tietotyötä. Työn vapautuessa ajasta ja paikasta on sitä tukevien tilojen rooli määriteltävä uudelleen, Östring toteaa. Tulevaisuutemme kannalta keskeiset tietotuotteet ovat erilaisia kuin fyysiset tuotteet, joiden tuottamiseen aiemmat tilaratkaisut ja työkäytännöt ovat pohjautuneet. Myös liikeja teollisuus& varastorakennusten osalta rakennuskanta on Helsingissä muita kaupunkeja suurempi. Ajatustyölle, joka perustuu Kerrosneliöillä mitattuna teollisuusrakennukset muodostavat suurimman ryhmän (29 %) Suomen toimitilaja palvelukiinteistöjen kannasta, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat liikerakennukset (17%), toimistorakennukset (11%), varastorakennukset (11%) ja opetusrakennukset (11%). Tarvitsemme hänen mukaansa uusia konsepteja, käsitteitä ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat tehokkaan toiminnan ja ketterän kehittymisen. Työn teon tapojen ja tilakonseptien muuttuessa tilatehokkuus kasvaa ja perinteisen toimistotilan ja ”siilojen” tarve vähenee merkittävästi. Merkittävä osa Suomen toimistokannasta sijaitsee Helsingissä; Helsingin toimistokanta oli lähes 6 miljoonaa kerrosneliömetriä, kun seuraavaksi suurimmassa kaupungissa Espoossa kanta oli vain vajaat 2 miljoonaa kerrosneliötä. – Kysyntä tietotyötä palveleville monitilaympäristöille on suuri. 44 Työn vapautuessa ajasta ja paikasta on sitä tukevien tilojen rooli määriteltävä uudelleen. Liikerakennuskantaa on toiseksi eniten Tampereella, teollisuus& varastokantaa puolestaan Vantaalla
vät toiminnot kuten asuminen, kauppa, palvelut ja tietotyö luovat synergiaa ja mahdollistavat tasaisen palvelukysynnän eri vuorokaudenaikoina. Tyhjiin tiloihin liittyvä ongelma on Östringin mukaan suuri ja koskettaa meitä kaikkia. – Tyhjien tilojen ilmeisimpiä ongelmia ovat yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja alueiden elinvoimaisuuden heikkeneminen. –Tyhjän ja tehottoman tilan purkaminen tai kehittäminen uuteen käyttötarkoitukseen tuo olennaisen lisän nykyiseen kaavavarantoon ja avaa suuria mahdollisuuksia olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttämiselle ja tiivistämiselle ilman uuden infran toteuttamiskuluja. painostaa omistajia miettimään uusia ratkaisuja. Koska tyhjien toimitilojen vaikutukset ulottuvat laajalle, onkin Östringin mukaan välttämätöntä ryhtyä toimiin ongelman torjumiseksi. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on hänen mielestään tärkeää uudistaa tyhjistä toimistosiiloista käyttötarkoituksiltaan sekoittuneita alueita, ekosysteemejä, joissa toisiaan täydentäDigitalisaatio on vaikuttanut siihen, että perinteisten toimistojen tarve on vähentynyt. Tämä vaarantaa elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen syntymisen. – Myös rakennuksiin sitoutunut kansallisvarallisuus rapistuu, jos tilojen vuokrataso ei pysty kattamaan toiminnan aiheuttamia kuluja kuten sähköä, vettä, lämmitystä, palkkoja tai, veroja. 45 teet, ja kiinteistöala tarjoaa tilat käyttäjien toiminnalle ja menestykselle, Östring sanoo. Tietotyötä tehdään toimistojen sijaan yhä enemmän yhteisöllisissä coworking-tiloissa, kahviloissa, kotona, puistoissa ja liikennevälineissä. Pirstaleiset alueja palvelukokonaisuudet ja hajaantunut yhdyskuntarakenne luovat vajavaiset puitteet myös yritysten toiminnalle heikentäen innovaatioita, uusien työpaikkojen syntymistä ja kilpailukykyä, Östring sanoo. – Positiivinen muutos edellyttää kuitenkin täysin uutta ajattelua kaavoituksen ja maankäytön toimintamalleihin. Tuula Kolehmainen Lähteet: KTI Markkinakatsaus syksy 2015 Catella markkinakatsaus syksy 2015 Kaaviot: KTI, RAKLI-KTI Markkinaselvitys 1/2014. Tyhjät tilat heikentävät alueiden elinvoimaisuutta Yritysten muuttuneisiin tarpeisiin sopimaton tila jättää kaupunkirakenteen sisälle mittavan potentiaalin tuottamatonta hukkatilaa. Rakennetun ympäristön ohjaus ei saa johtaa siihen, että toimistoja tai asuntoja ei ole mahdollista tehdä sinne, missä niiden toteuttaminen olisi kestävintä yritysten, kotitalouksien ja yhteiskunnan kannalta, Östring toteaa. Määrällisen kaavavarannon sijasta kaavoituksessa tulee korostaa muuttuvien käyttötarkoitusten ja monikäyttöisten tilojen mahdollistamista, Östring sanoo. Toimitiloille uusi käyttötarkoitus Tyhjien toimistotilojen suuri määrä. Työ on irtautunut ajasta ja paikasta. Jos kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa ei oteta huomioon käyttäjien tarpeiden muuttumista, kaavavaranto ja rakennettu ympäristö eivät jousta riittävästi esimerkiksi väärän sijainnin ja kaavan yksityiskohtaisuuden vuoksi. Kansantalouden kannalta hyödyntämätön arvopotentiaali ja toiminnallisten ekosysteemien rapistuminen pienentävät kokonaisverokertymää ja heikentävät taloutta nykyisessä haastavassa murrostilanteessa
REDIn rahoituspohja on laaja. Siitä noin VVO, Varma ja Ilmarinen sijoittajien kärjessä Suurissa hankkeissa laaja rahoituspohja Suurissa rakennushankkeissa on usein laaja rahoituspohja. REDIin tulee kauppakeskus, pysäköintiosia, kuusi asuintornia sekä hotelli ja toimistotornit. 46 H elsingin Kalasatamaan nousee uudenlainen kauppakeskus REDI, jonka yhteyteen kohoaa tornitaloja. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitosten investointien arvo on 480 miljoonaa euroa. Myös ulkomaalaiset rahoittajat ja sijoittajat ovat jälleen kiinnostuneita Suomesta.. Hankkeesta vastaa rakennusja kiinteistöyhtiö SRV. Taustalla on pääomasijoituksia sekä ulkopuolista rahoitusta. Asuintorneihin on tulossa arviolta noin 1200 asuntoa, jotka ovat pääosin suunnattu kuluttajamarkkinoille
47 Kiinteistösijoittamisen toimialapohja monipuolistuu vauhdilla Suomessa. Jos olisimme päässeet neuvottelemaan aikaisemmin, se olisi ollut helmompaa. SRV:n Ilkka Pitkänen oli haalimassa rahoitusta ja sijoittajia Kalasataman REDI-keskukselle. Ensimmäisten tornien rakentaminen alkaa heti, kun kauppakeskuksen rakennusvaihe teknisesti sen mahdollistaa. Kalasatamaan Helsinkiin nousee kauppakeskus ja tornitaloja. Pankeilla on omat riskinhallintajärjestelmänsä ja ne haluavat muitakin pankkeja mukaan jakamaan riskejä, Pitkänen sanoo. – Täytyy muistaa, että hanke viivästyi monta kertaa, kun tuli kaavavalituksia. Kauppakeskuksen on määrä valmistua ja avautua vuonna 2018. Pääomia REDIin ovat sijoittaneet SRV:n lisäksi muun muassa Ilmarinen, OP-Pohjola, ja Lähi-Tapiola. Tarkoitus olisi päästä rakentamaan ensimmäisiä torneja jo vuoden 2016 aikana. Lisäksi mukana ovat Danske Bank Oyj ja Swedbank AB. – Tämän kokoisissa hankkeissa on tyypillistä, että on näin laaja rahoituspohja. – Yleensä niissä rakennuskohteissamme, joisas toimimme myös sijoittajana, emme ole enemistössä, vaan osuutemme on tavallisesti 20 ja 50 prosentin välissä. Pääomasijoitukset jakautuvat siten, että SRV:n osuus on 40 prosenttia, Ilmarisen 30 prosenttia, OP-Pohjola-ryhmän ja ryhmän hallinnoiman rahaston osuus on 15 prosenttia sekä LähiTapiolan osuus 15 prosenttia. SRV:n talousja rahoitusjohtaja Ilkka Pitkäsen mukaan 40 prosentin sijoitusosuus on yhtiölle vastaavissa hankkeissa hyvin tyypillinen. 240 miljoonaa euroa rahoitetaan omistajien pääomasijoituksilla. Pääomasijoitusten ja edellä mainittujen rahoittajien lisäksi SRV on myöntänyt rakentamista varten 15 miljoonan euron vakuudettoman projektiluoton. Pitkäsen mukaan sijoittajaryhmän kokoon saaminen ei ollut helppo tehtävä. Ensimmäisen tornin arvioidaan valmistuvan vuoteen 2018 loppuun mennessä ja toinen torni mahdollisesti vuonna 2019. Luoton myöntäneen syndikaatin pääjärjestelijöinä olivat Pohjola Pankki Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj ja Helaba Landesbank HessenThüringen. Neuvoteltiin samaan aikaan sijoittajien kanssa sekä pankkien kanssa rahoituksesta. Omistajien pääomasijoitusten lisäksi rakentamista varten allekirjoitettiin 225 miljoonan euron projektiluottosopimus pankkisyndikaatin kanssa. Sinä aikana koko taloussentimentti ehti huonontua paljon. REDI-kauppakeskuksessa on laaja rahoittajaja sijoittajapohja. Kokonaisuudessaan REDI on suunniteltu valmistuvaksi vuoden 2024 aikana.
– Pyrimme saamaan sijoituksille riittävän hajautuksen, ettei kaikki ole yhdessä korissa. Meillä on Tapiolassa hieman samantyyppinen hanke menossa. Viime vuosina on jälleen nähty merkkejä ulkomaisten sijoitusten vilkastumisesta. Valitsemme kohteita, joissa riski-tuotto-suhde on kohdillaan, Eskoli toteaa. Olemme melko varovainen sijoittaja. Suorat sijoitukset tehdään omasta pääomasta, mutta lisäksi meillä on myös seitsemän kiinteistöpääomarahastoa. 48 LähiTapiola sijoittaa suoraan ja rahastojen kautta Kiinteistösijoitusmarkkinoilla tutut nimet ovat kärjessä. – Se on mielenkiintoinen tulevaisuuden kohde. Niissä on mahdollista käyttää vierasta pääomaa, joka haetaan markkinoilta, kertoo LähiTapiolan Kiinteistövarainhoidon kiinteistösijoitusjohtaja Vesa Eskoli. Euroopasta Suomen markkisijainti ja saavutettavuus ovat hyvät. Harkitsemme jokaisen kohteen kohdalla tarkkaan ja teemme analyysit, jotta löydämme meille sopivimmat kohteet. Yhtiö on sijoittanut pääasiassa toimistoja liiketiloihin sekä jonkin verran myös asuntoihin ja esimerkiksi hotelleihin. Noin 40 prosenttia sijoituksista on toimistorakennuksia, 25 prosenttia liiketiloja ja 25 prosenttia asuntoja. Ulkomaalaiset sijoitusyhtiöt löysivät Suomen 2000-luvun alussa, mutta taantuma leikkasi sijoitushaluja. Myös kiinteistösijoitusyhtiö Sirius toi markkinoille ulkomais. LähiTapiola sijoittaa rakennushankkeisiin sekä suoraan että rahastojen kautta. on muita hyviä sijoittajia, joiden kanssa ollaan samassa veneessä, Eskoli kertoo. LähiTapiola Kiinteistövarainhoito-konserni hallinnoi yli kolmen miljardin euron arvoista kiinteistökantaa. – Aika pieni prosentti menee läpi. Kalasataman REDI-keskuksessa Lähi-Tapiola on sijoittajana SVR:n, Ilmarisen ja OP-Pohjolaryhmän kanssa. – Pääkaupunkiseudulla on suunnilleen kolme neljäsosaa kiinteistösijoituksistamme. Viime vuoden alkupuolella ulkomaisten sijoittajien osuus tehdyistä kaupoista nousi noin 30 prosenttiin. Suurin sijoittaja vuoden 2014 lopulla oli VVO-yhtymä ja sen perässä tulivat eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen. Se täyttää meidän sijoituskriteerit hieman samasta syystä kuin Kalasataman REDI, eli se on hyvällä liikepaikalla ja hyvin saavutettavissa. Ulkomaiset sijoittajina Kiinteistösijoittamisen toimialapohja monipuolistuu vauhdilla Suomessa. Kalasatama on kaupunkirakenteen sisällä, joten Kiinteistökaupan kärjessä Kiinteistökauppojen osapuolten jakauma. – Jyväskylä oli meillä hieman alipainossa, joten siksi sijoitimme sinne. Yhtiö käsittelee Eskolin mukaan vuosittain noin 200 hanketta, joista valitaan omaan strategiaan sopivat kohteet. Alueyhtiöittensä kautta LähiTapiola sijoittaa pääkaupunkiseudun lisäksi ympäri Suomea. Tärkeää on myös se, että mukana noille ovat tulleet muun muassa ruotsalainen Nordiska ja ranskalainen investointijätti Amundi. Sijoitamme kaikentyyppisiin kiinteistöihin. % kauppahinnoista, tammi-syyskuu 2015: Ostajat: Instituutiot 3 % Kiinteistösijoitusyhtiöt 31 % Käyttäjäyritykset 3 % Ulkomaiset sijoittajat 32 % Rakennusliikkeet 1 % Kotimaiset rahastot 26 % Muut 4 % Julkinen sektori Myyjät: Instituutiot 21 % Kiinteistösijoitusyhtiöt 12 % Käyttäjäyritykset 22 % Ulkomaiset sijoittajat 13 % Rakennusliikkeet 17 % Kotimaiset rahastot 10 % Muut 3 % Julkinen sektori 2 % Lähte: KTI Transaktioseuranta Vesa Eskolin mukaan LähiTapiola käsittelee vuosittain noin 200 sijoituskohdetta, joista valitsevat itselleen sopivimmat. Molemmat ovat vetovoimaisia tulevaisuuden hankkeita. Suurin osa Lähi-Tapiolan kiinteistösijoituksista on suurissa kasvukeskuksissa. Jyväskylään nousee kauppakeskus Seppä, jonka kokonaisinvestointi on noin 70 miljoonaa euroa. Suomeen ilmaantui viime vuoden aikana uusia ulkomaalaisia sijoittajia kymmenkunta. Ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin ja ne ovat turvallisia paikkoja sijoittaa, Eskoli sanoo. Pian kärjen takana tulee Kalasataman REDI-hankkeessakin mukana oleva LähiTapiolaryhmä, joka on yksi Suomen suurimmista institutionaalistista sijoittajista
Pauli Jokinen 11000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus tekijä työkierros lasku taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee Laaturemonttia. RAKLIn ja KTIn toimitilabarometrin kyselyn mukaan kolme neljästä vastaajasta uskoo ulkomaisen sijoittajakysynnän kasvavan tulevaisuudessa entisestään. Viime vuonna perustettiin kiinteistöyhtiö Antilooppi, jolle Ilmarinen myi yli 400 miljoonan kohteet. Tarkat tilaston viime vuodesta eivät ole vielä valmistuneet, mutta lukemat antavat suuntaa. Ilmarinen myös myi asunto-omistuksiaan OP-Vuokratuotolle. Lähde: KTI Transaktioseuranta. Saldoluvulla tarkoitetaan sijoittajakysynnän lisääntymiseen uskovien vastaajien osuuden ja sijoittajakysynnän vähenemiseen uskovien osuuden välinen erotus. 49 Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa 20012015. Kotimaisen ja ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluvut. Saldoluvun ollessa positiivinen suurempi osa vastaajista ennakoi sijoittajakysynnän kasvua. Antiloopin lisäksi uusi huomiota herättänyt toimija on Ankkurikadun Kiinteistöt, jossa sijoittajina ovat muun muassa Ilmarinen ja Kesko. Oman mausteensa sijoitusmarkkinoille antavat uudet välilliset sijoittajat. Soita 03 3398 6722 97 % HELSINKI TAMPERE TURKU Paikalliset pojat !. Ulkomaisia toimijoita on tullut Suomen kiinteistömarkkinoille ja tullee jatkossakin kovaa vauhtia, mutta samalla kotimainen toimijakenttä on muutoksessa. Tonttikaupat eivät sisälly lukuihin. Miksi. Instituutiosijoittajat järjestelevät kiinteistösalkkuja uuteen uskoon ja se tekee tilaa uusille toimijoille. Viime vuoden lopun barometrin mukaan kotimaiset instituutiot myivät kiinteistöjä 870 miljoonalla eurolla ja ostivat vain noin 100 miljoonalla eurolla. Ruotsalaisesta Balderista on tullut SATOn suuromistaja ja amerikkalainen Blackstones puolestaan omistaa ison osan Certeumista. ta pääomaa. Tilastoon laskettu mukaan yli miljoonan euron arvoiset ammattimaisten toimijoiden tekemät kiinteistökaupat. Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri, marraskuu 2015
– Kun vuosina 2006-2007 rakentaminen oli vauhdissaan, myös vuotuinen kustannusindeksin nousu oli tuolloin 5-6prosentin luokkaa. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat Työehtosopimusten maltilliset palkkaratkaisut ovat vaikuttaneet työpanosten hitaaseen nousuun.. 50 Raaka-aineiden alhaiset maailmanmarkkinahinnat laskevat rakennuskustannuksia Rakentamiskustannukset jatkossakin alhaiset Rakentamisen heikko suhdanne, ja raakaaineiden alhaiset maailmanmarkkinahinnat näkyvät myös hitaasti nousseissa rakennuskustannuksissa. Tulevalle vuodelle ennustetaan kuitenkin parin prosentin kasvua. Vuonna 2014 rakennuskustannukset nousivat keskimäärin vain prosentin. Rakentamisen aallonpohja uskotaan kuitenkin saavutetun. Taantumaan vuoksi vähentynyt rakentamisen kysyntä heijastui myös rakennuskustannuksiin, jotka laskivat. Vuonna 2015 rakennuskustannusten nousuvauhti hidastui jälleen. R akennusteollisuus RT:n mukaan rakennuskustannukset nousivat tasaisesti ennen vuoden 2009 lamaa. Vuoden 2009 notkahduksen jälkeen suunta kääntyi hetkeksi nousuun, mutta vuonna 2011 nousutahti alkoi niin rakentamisen kuin rakentamiskustannustenkin osalta hidastua ja on ollut siitä lähtien hidasta ja vakaata, Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo
Rakentamisen aallonpohja tavoitettiin viime vuonna ja nyt on kasvua luvassa. – Kun kysyntää on vähemmän, työpanoksen hinta ei silloin nouse. Kun kysyntä vähenee, hinnat nousevat hitaasti. marraskuussa 2015 0,3 prosenttia edellisen vuoden marraskuuhun verrattuna. Rakennusteollisuus RT uskoo, että tuleva vuosi tulee olemaan neljän edellisen matalasuhdannevuoden jälkeen plussavoittoinen. Tarvikepanosten hinnat eivät tule siten lähitulevaisuudessakaan nousemaan, Pakarinen sanoo. Rakennustuotannon elpymiseksi tulisi saada aikaan positiivinen kierre. Teksti: Tuula Kolehmainen Kaaviot: Tilastokeskus, Rakennusteollisuus RT. Rakentamiskustannukset heijastavat rakentamisen heikkoa suhdannetta. Tilastokeskus. RT:n jäsenyritykset ovatkin sitoutuneet noudattamaan hyvää rakennuttamisja urakointitapaa, alan yleisiä pelisääntöjä ja työehtosopimusten määräyksiä keskituntiansioineen, Pakarinen sanoo. Osaindeksit P 2000=100. Parin viime vuoden aikana kustannuskehitys on ollut varsin vakaata. Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Muiden panosten hinnat nousivat 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Marraskuusta joulukuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi kuitenkin jälleen väheni 0,2 prosenttia. Kyse ei ole niinkään halpatyövoimasta ja harmaasta taloudesta. Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tasainen kasvu on silti tavoitelluin tila, Pakarinen pohtii. Jos rakentaminen lähtee voimalla nousuun, työvoiman kysyntä kasvaa. Nyt erona on aikaisempaan se, että indikaattorit antavat pohjaa optimismille. Kustannusten kokonaisindeksi kasvanee noin 0,5 prosenttia. Talotyyppi-indeksit 2005=100. Hänen mukaansa työpanosten hidas nousu selittyy myös työehtosopimusten maltillisilla palkkaratkaisuilla. – Rakentamiskustannukset heijastavat rakentamisen heikkoa suhdannetta. Kiina on erittäin merkittävä rakentamisen raaka-aineiden tuottaja, jonka massiivinen tarjonta pitää hinnat kurissa. Työpanokset vaikuttavat myös merkittävästi rakentamisen kustannuksiin. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat joulukuussa 0,8 prosenttia, tarvikepanosten hinnat puolestaan laskivat 0,5 prosenttia. – Rakennusteollisuus RT on tehnyt työtä alan harmaan talouden torjumiseksi. Esimerkiksi veronumero ja ilmoitusmenettely perustuvat Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton yhteiseen aloitteeseen. Toki alkuvuosi on aina positiivisen vireen aikaa. Kun kysyntä vähenee, hinnatkin nousevat hitaasti. Suuri merkitys on myös raakaaineiden alhaisilla maailmanmarkkinahinnoilla. 51 Lokakuun 2015 ennusteen mukaan rakentaminen tulisi tänä vuonna kasvamaan 2 prosenttia. – Rakennusteollisuus RT:n lokakuun 2015 ennusteen mukaan rakentaminen tulisi tänä vuonna kasvamaan 2 prosenttia. Kustannusten kokonaisindeksi kasvanee noin 0,5 prosenttia. Esimerkiksi öljyn ja kuparin hinnat ovat hyvin alhaalla ja näyttää sellaisina pysyvän myös jatkossa. Suuri kysymys on se, lähtevätkö investoinnit liikkeelle, muodostavathan rakennusinvestoinnit yli puolet kaikista investoinneista. Tilastokeskus. Mikäli työvoimaa ei ole riittävästi, lähtee työn hinta nousuun, Pakarinen sanoo. Rakennuskustannukset nousivat tasaisesti ennen vuoden 2009 lamaa, jolloin rakentamisen kustannukset laskivat. Kun verrataan joulukuun 2015 rakennuskustannuksia vuoden 2014 tilanteeseen, nousua on ainoastaan 0,2 prosenttia
43,2 metriä pitkän ja 16,5 metriä leveän rakennuksen korjaustyönkokonaiskustannus oli noin 1,8, miljoonaa euroa ja sen toteuttamiseen saatiin EARK-rahaa, Lappeenrannassa korjataan vanhaa ja rakennetaan uutta Vanha Kehruuhuone kuntoon ja uusi teatteri. Parhaillaan käynnissä oleva Länsialueen palveluverkkotarkastelun perusteella on tiedossa, että kaupungin julkisiin rakennuksiin on tulossa lähivuosina merkittävää peruskorjaustoimintaa sekä uudisrakentamista. Kun päätään kääntää, niin joka puolella näkyy nostokurkia. Lappeenrannan kaupunki on ahkera investoimaan omiin kohteisiin. L appeenrannan kaupungin omista projekteista viimeisimmät merkittävimmät hankkeet ovat olleet vanhan Kehruuhuoneen kunnostus sekä Lappeenrannan kaupunginteatterin rakennuttaminen. 52 Rakennustyömaat ovat lappeenrantalaisille tuttu näky katukuvassa. – Talon LVIja sähkötekniikka uusittiin kokonaisuudessaan ja rakennukseen toteutettiin nykyajan vaatimusten mukainen valmistuskeittiö ja wc-tilat. Lappeenrannan kaupungin tilakeskuksen vuosina 2014 – 2015 kunnostama ja entisöimä Kehruuhuone sijaitsee historiallisesti merkittävällä Linnoituksen alueella
Kehruuhuone avattiin uuteen käyttöönsä viime vuoden huhtikuussa. Elokuussa 2014 käynnistettiin Lappeenrannan kaupunginteatterin rakentaminen omana urakkanaan. Näyttämötilat on äänieristetty kauttaaltaan kauppakeskuksen rungosta. Teatterin sijoittaminen kauppakeskuksen yhteyteen on ainutlaatuinen ratkaisu, jonka uskotaan ennakoivan teatterimaailman rakennemuutosta, teatteriesitykset palaavat kansan keskelle. Uudessa kaupunginteatterissa on suuri näyttämö, pieni näyttämö ja harjoitusnäyttämö. Kauppakeskus IsoKristiinan laajennushanke aloitettiin maaliskuussa 2013. – Lappeenrannan kaupunki rakennutti teatterin omana hankkeenaan yhdessä Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n kanssa. Kauppakeskuksen laajennus valmistui toukokuussa 2015 ja teatterin työmaa jatkui lokakuulle 2015 saakka toimivan kauppakeskuksen yläpuolella. Pääsalissa on 12 metrin pyörivä näyttämö sekä tilat sivuja takanäyttämöille, orkesterisyvennys, hyvin varustettu lavastetorni ja erillinen harjoitussali. Kaupunginteatterin lämpiö kiiltää vielä uutuuttaan. Portaikko kauppakeskuksen kolmannessa kerroksessa sijaitsevaan uuteen kaupunginteatteriin. Uraauurtavat teatteritilat Viime vuoden marraskuussa valmistunut Lappeenrannan kaupunginteatteri toteutettiin Kauppakeskus IsoKristiinan laajennushankkeen yhteydessä pääosin kauppakeskuksen kolmanteen kerrokseen. – Kauppakeskusurakassa tehtiin teatterin runkorakenteet, ulkoseinät ja vesikatto. Kunnostettu Kehruuhuone sijaitsee Lappeenrannan linnoitusalueella, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alun perin vankilakäyttöön rakennettu, hirsirunkoinen, yksikerroksinen rakennus on valmistunut kehruuhuoneen käyttöön aikaisintaan 1830-luvun lopulla. Teatterin alapuolella on kaksi liikekerrosta ja kolme maanalaista parkkikerrosta, kertoo Katri Tolvanen. – Viimeisten noin 60 vuoden ajan urheilutalona palvellut rakennus toimii nyt korjauksen jälkeen kulttuurija tapahtumakeskuksena. Lappeenrannan kaupunginteatterin tilaratkaisu tuo teatterin lähelle ihmisiä.. 53 kertoo Lappeenrannan kaupungin Tilakeskuksen johtaja Katri Tolvanen
Päiväkodin ja koulun yhteydessä toimii myös kirjasto ja nuorisotoimi. – Hanke on yksi Saimaan ammattikorkeakoulun toteuttaman ’’Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa’’ –kehityshankkeen pilottikohde. – Vanhempia arveluttaa miten lasten turvallisuus tullaan hoitamaan, jos muutokseen mennään. – On tärkeää miettiä, miten saadaan aikaiseksi energiatehokkuus. Rakennukseen tulee ruokala ja jakelukeittiö sekä liikuntasali. Myllymäen päiväkotikoulu -hankkeessa on käytetty tietomallia. Tarkasteluvaihtoehtoina ovat vanhan koulun peruskorjaus, kokonaan uuden koulun rakentaminen sekä osittainen peruskorjaus. Muukontielle uusi päiväkoti ja koulu Lappeenrannassa on käynnistymässä maaliskuussa myös Pontuksen päiväkodin ja koulun uudisrakennushanke. Myllymäen päiväkotikouluun tulee viisi päiväkotiryhmää ja kaksi esiopetustilaa sekä lisäksi tiloja Myllymäen koulun alaluokkien käyttöön. Viime vuonna rakennettiin ulkopuolinen hissi 1989 valmistuneeseen palvelutaloon. – Tilojen jatkosuunnittelussa pyritään mahdollisimman tehokkaaseen yhteiskäyttöön eri toimialojen kesken, jolla pystytään saamaan huomattavaa synergiaetua. – Laajennusosa valmistuu kesällä 2016 ja se otetaan käyttöön syyslukukauden alkuun mennessä. – Suunnitelmissa on tänä vuonna lisäksi muun muassa Peltolan päiväkodin muutos, jossa entinen neuvola muutetaan päiväkodiksi sekä Joutsenon virastotalon osittainen muutos päiväkodiksi. Hankesuunnitelman valmistuu helmikuun loppuun mennessä. Näiden lisäksi tiedossa on jonkin verran pienempiä hankkeita, kertoo Katri Tolvanen. Koulu valmistuu suunnitelman mukaan kesällä 2017 ja se otetaan käyttöön saman vuoden syyslukukauden alkuun mennessä. Se miten hanke toteutetaan, on kiinni päättäjistä. – Toteutusaikataulu on karkeasti ottaen kymmen vuoden sisällä, kertoo työryhmän puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Jussi Salo. Myllymäen päiväkodin ja koulun laajennushanke on laajuudeltaan 2 324 kerrosneliötä. Hankkeen varmistuttua tulevat esille myös energiaja vihersuunnittelu. Paloasema ja päiväkotikoulu Länsialueen paloaseman rakentamien on käynnistynyt viime vuonna ja se valmistuu kesäkuussa. Valtaosa hankkeeseen käytettävästä rahasummasta menee kuitenkin kasvatusja opetustoimen palkkoihin ja muihin menoihin. – Kohde toteutetaan matalaenergiaratkaisuna, jossa on siis 25 prosenttia määräystä alhaisempi E-luku. Investointien osuus on vain noin kahdeksan prosenttia 30 vuoden aikana. – Vuotuiset käyttökustannukset esimerkiksi 30 vuoden jaksolla ovat mittavat, diskontataan summa tai ei. Suunnitelman laajuus on yhteensä 6 687 kerrosneliötä. Lappeenrannan kaupungille merkittävää investointia tarkoittavan hankkeen kustannuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Kuntalaisten huoli suuresta kouluja päiväkotiyksiköstä kärjistyy tuleviin koulumatkoihin. 54 Länsialueen palveluverkko keskittää kasvatusja opetustyön Lappeenrannan kaupunki varautuu lähivuosina uudistamaan ja peruskorjaamaan länsialueen kouluja ja päiväkoteja sekä Sammonlahden aluekeskuksen julkisia rakennuksia. Suunnitelmissa on jopa 1 300 lapsen kouluja päiväkotikeskus. Pihalle rakennetaan leikkipiha ja kenttä, joka toimii alueen lähiliikuntapaikkana. Laajennusosa liittyy olemassa olevaan, vuonna 2003 valmistuneeseen koulurakennukseen, jonka laajuus on 4 690 kerrosneliötä. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy ja Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan Asuntopalvelun rakennuttamissa kohteissa valmistuu vuositasolla 30 – 40 uutta vuokra-asuntoa.. Lauritsalan koulun hankesuunnittelu on käynnistetty syksyllä 2015. Paloasemassa on viisi autopaikkaa ja sen suunnittelussa on huomioitu rakennuksen mahdollinen laajentaminen myöhemmin kahdella lisäautopaikalla. 1970-luvulla rakennetun kerrostalon vesikattoremontti. Rakennukseen on suunniteltu myös S1-luokan väestönsuoja. Asukasaktiivien pyynnöstä pidämme vielä tämän kevään aikana maastokatselmuksen, jonka avulla selvitämme turvalliset kulkureitit ja muun muassa suojateiden paikat. Se tulee kuitenkin käsiteltäväksi myöhemmin asemakaavoituksessa, tilaohjelmissa sekä rakentamisessa, Jussi Salo toteaa. Selvitys on lähtenyt lausuntokierrokselle eri toimialojen lautakunnille ja tulee sieltä kaupunginhallituksen sekä -valtuuston päätettäväksi vielä tämän kevään aikana. Työryhmän muistiossa kustannuksia on laskettu hyvinkin eri tavoin. Länsialueen palveluverkkoa valmistellut virkamiestyöryhmä on saanut viime keväänä aloitetun työnsä valmiiksi
– Sillä katetaan tarvetta sekä sitä muuttoliikettä, mitä tapahtuu kaupungin ja maakunnan sisällä. Valtakunnallisesti kasvukeskuksissa on jo todella iso tarve, mutta Lappeenranta ei taida tällä hetkellä lukeutua suurempiin kasvukeskuksiin. – Tammikuussa saatiin valmiiksi kerrostalon peruskorjauskohde ja parhaillaan on meneillään uudisrakennuskohde, johon rakentuu kaksi uutta kerrostaloa. Tällä hetkellä sillä puolella on huomattavasti hiljaisempaa. Saneerausta ja rakentamista Suunnitteilla on lisäksi peruskorjausta sekä uudisrakentamista. Lappeenrannan kaupungin vuokraasunnot omistaa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy. Alun perin kohteen piti olla peruskorjauskohde, mutta siitä muodostuikin uudisrakennuskohde, Mäkelä selvittää tulevia projekteja. Vuokra-asunnot rakennetaan tiukoilla kriteereillä emmekä ole lähteneet tekemään niihin ihmeemmin uutta tekniikkaa, jota ei ole aiemmin kokeiltu. 55 HINKU hillitsee kasvihuonepäästöjä Lappeenranta liittyi keväällä 2014 kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeeseen. – Pyrimme vuosittain rakentamaan yhden uudiskerrostalon sekä sen lisäksi tekemään kaksi kerrostalosaneerausta. Asuntojen keskivuokra on noin 10,55 euroa. Lahden Asuntopalvelu Oy rakentaa noin yhden uudiskohteen vuodessa.. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä 400 000 tonnin päästövähennys. Se riittää toimitusjohtaja Martti Mäkelän mukaan hyvin kaupunginvuokraasunto kysyntään sekä oman asuntokannan kunnossapitoon. Hankkeessa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Se tarkoittaa noin 48 000 kerrosneliön puurakentamista vuosittain, joka vastaa 20 puukerrostaloa tai toimitilaa. Syynä on osaltaan muun muassa Venäjän ostosmatkailun väheneminen. Rakentamisen tahti on ollut aikaisemmin hieman kovempi kuin tällä hetkellä. Tarkoitus on kuitenkin käynnistää myös se vielä kevään aikana. – Kohteemme ovat hyvin pitkälti Arakohteita, joissa säännöspolitiikka on melko tarkkaa. Vaihtoehtoina on asumisoikeusja vuokraasuntoja sekä palveluja opiskelija-asuntoja. – Tuoreen kauppakamarin tiedotteen mukaan palvelupuolella on havaittavissa jonkin verran hiipumista. Vuositasolla Asuntopalvelun rakennuttamissa kohteissa valmistuu 30 – 40 uutta vuokra-asuntoa. Toki asuntomme ovat varustettu nykyaikaisella tekniikalla. Vuositasolla 30 uutta asuntoa Martti Mäkelä näkee nykyisen rakentamistahdin olevan riittävä vuokra-asuntopuolella. Asuntopalvelu rakentaa uutta kantaa jatkuvasti sekä peruskorjaa vanhoja asuntoja. Työryhmä on laskenut, että rakennusten energiatehokkuuden nostolla pystytään tavoittelemaan 25 000 tonnin vähennystä ja rakennusten lämmitystapamuutoksilla 30 000 tonnin vähennystä Puutalojen rakentamisella betonirakennusten sijaan on mahdollista vähentää päästöjä 10 000 tonnilla. – Uudistuotannon osalta meillä on hyvä ja stabiili tilanne, toteaa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Martti Mäkelä. – Keväällä tai viimeistään kesällä käynnistyy pienkerrostalon peruskorjaus. Sen lisäksi tiedossa on kerrostalon rakentaminen, josta ei ole vielä olemassa lopullisia päätöksiä. Viime syksynä valmistui Asuntopalvelun rakennuttama kehitysvammaisten erityisasumisen yksikkö sekä yksi uusi vuokrakerrostalo. Rakentamisessa pyritään tekemään mahdollisimman kohtuuhintaisia asuntoja niitä tarvitseville. Se on osoittautunut meillä hyväksi vuositahdiksi, toteaa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Martti Mäkelä. Lappeenrannassa on tarjolla sekä kaupunkiin muuttaville, että jo alueella asuville monenlaisia asumisvaihtoehtoja. – Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy omistaa noin 5 000 asuntoa. Asuntopalvelu rakennuttaa jatkuvasti L appeenrannan kaupungin vuokraasunnot omistava Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy pyrkii pitämään rakentamisen vuositahtina yhtä uudiskerrostaloa sekä kahta kerrostalosaneerausta. Rakentamisen tahti on ollut aikaisemmin hieman kovempi kuin juuri tällä hetkellä, kertoo toimitusjohtaja Martti Mäkelä. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy omistaa noin 5 000 asuntoa. Vähennystä hiilipäästöihin haetaan Lappeenrannassa muun muassa rakennusten lämmityksen päästöistä, sähkön kulutuksen päästöistä sekä uusiutuvan energian tuotannosta. – Rakensimme muutamia vuosia sitten erityisasumisen yksiköitä vanhuksille ja kehitysvammaisille sekä nuorten tukiasuntoja. – Nythän ei tietystikään voida tietää, syntyykö pakolaistilanteesta lisätarvetta
– Suomessa kylpyhuoneet sijaitsevat päällekkäin yleensä 1960-luvun lopulla ja sen jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Toimituksessa ovat mukana kaikki putket, hanat ja muut tarvikkeet. – Meillä on esimerkiksi tulevana kohteena vuonna 1956 valmistunut paikallaan muurattu kiinteistö. Ideal-ratkaisu on ollut muualla käytössä jo vuosia ja soveltuu erityisen hyvin elementtirakenteisiin taloihin, sanoo Antti Stirkkinen Consti Talotekniikka Oy:stä. Kylpyhuoneremontin ei tarvitse kestää kuukausia, asukkaan ei tarvitse muuttaa tilapäisesti pois kotoaan, ja pölysekä meluhaitat rajoittuvat minimiin. Osakkaalla on lähes rajattomat mahdollisuudet vaikuttaa kylpyhuoneen. Suomen ensimmäinen kohde valmistui 2014 Helsingin Oulunkylän Risupadontiellä. I dealputkija kylpyhuoneremontti perustuu siihen, että uusi kylpyhuone rakennetaan vanhan sisälle. Tällä hetkellä Constilla on pöydällä kuusi kohdetta, joihin Ideal-ratkaisua mietitään. – Remonttiin vaadittavat osat ja kylpyhuoneet valmistetaan tehtaalla asennusta vaille valmiiksi asiakkaan sisustustoiveiden mukaan. Tehtaalla elementtien valmistus kestää kahdeksan viikkoa. Kylpyhuone tuodaan asuntoon elementteinä ja kootaan paikan päällä. – Sinällään talon iällä ei ole väliä, jos vain kylpyhuoneet ovat samassa linjassa. Asukkaan ei tarvitse muuttaa pois Elementit valmistetaan Ruotsissa mittojen mukaan. 56 Uusi kylpyhuone rakennetaan vanhan päälle Ideal-putkiremontissa haitat minimoituvat Osat kannetaan elementteinä uuteen kylpyhuoneeseen. Asunnossa työt kestävät noin kymmenen päivää. Remontin oikeastaan ainoa edellytys on, että talossa kylpyhuoneet sijaitsevat päällekkäin. Ideal-ratkaisua voi teknisesti hyödyntää vaikka rivitalossa, mutta sen kustannustehokkuus saattaa silloin olla kyseenalainen. Sen jälkeen Consti on saneerannut kaksi kohdetta ja neljäs alkaa kahden kuukauden sisällä
Samalla testien mukaan kosteat pinnat kuivuvat. Perinteisessä linjasaneerauksessa asukkaalle aiheutuu myös kustannuksia siitä, että hän joutuu muuttamaan tilapäisesti pois asunnostaan. Konseptille on myönnetty heinäkuussa 2013 VTT-sertifikaatti, ja sillä on Ruotsissa ja Norjassa vastaavat sertifikaatit. Ilma pääsee kiertämään rakenteiden välissä, mikä estää kosteuden synnyn. Huoneistossa on oltava koneellinen ilmanvaihto. Menetelmä on läpäissyt kattavat kosteustestit Ruotsin valtiollisella testauslaitoksella, Statens Prövningsanstaltilla. Paloja ääniteknisyys toimivat rakenteessa Paloviranomaiset ovat todenneet rakenteen paloteknisen toimivuuden. Projektin alkukartoituksessa suoritetaan kosteusmittaus. 57 Idealratkaisu tulee halvemmaksi kuin perinteinen kylpyhuoneremontti sisustukseen ja laatoitukseen. Kaksi riippumatonta akustiikkaan erikoistunutta yritystä on testannut ääniteknisen toimivuuden ”ennen ja jälkeen” -mittauksin. Saneerauksen iso etu on, ettei asukkaan tarvitse muuttaa pois. Jos kohteesta löytyy kosteusvaurioita tai niille on epäilystä, kylpyhuoneen vanhat pinnat ja mahdollisesti lattialaatat poistetaan ja pinnat kuivatetaan. Koneellinen ilmanvaihto välttämättömyys Vanhan ja uuden seinärakenteen väliin jää tuuletusrako, joka varmistaa ilmanvaihdon uusien ja vanhojen pintojen välissä. Niitä kuluja ei yleensä lasketa saneerauksen kokonaiskuluihin. Remonttiaika lyhenee parilla kuukaudella asuntoa kohden ja jopa vuodella koko taloyhtiötä kohden. – Ideal-ratkaisu tulee 10-15 prosenttia edullisemmaksi kuin perinteinen linjasaneeraus. Yksi asentaja tekee pari asuntoa kahdessa viikossa. Jos sellaista ei ole, rakennamme sen. Vanhan kylpyhuoneen rakenteita ei tarvitse purkaa, mikä nopeuttaa remonttia huomattavasti. Kylpyhuoneen koko pienenee noin viisi senttiä per seinä, mikäli alkuperäiset laatat jätetään paikoilleen. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Pasi Salminen Remontissa kaikki kylpyhuoneen putket vaihdetaan uusiin. Constin asennusryhmä asentaa kylpyhuoneet yleensä linja kerrallaan. Molempien yritysten mittaustulokset osoittivat alhaisempia äänitasoja remontin jälkeen. Vanhan kylpyhuoneen rakenteita ei tarvitse purkaa, mikä nopeuttaa remonttia huomattavasti. Prefab Teknikin tuotekonsepti on ollut Ruotsissa käytössä vuodesta 1989, ja tekniikalla on tehty jo lähes 80 000 kylpyhuoneasennusta. Seiniin ei tarvitse koskea millään lailla, lattiasta on otettava hieman pintaa pois. Remontissa kaikki kylpyhuoneen putket vaihdetaan uusiin. Kylpyhuoneen koko pienenee noin viisi senttiä per seinä, mikäli alkuperäiset laatat jätetään paikoilleen.
Työ ja elinkeinoministeriön, sisäasianministeriön ja aikuiskoulutuskeskusten toivoisi ottavan huomioon tilanteen ja kehittävän matalan kynnyksen työllistämiskoulutuksen. Pipatti muistuttaa, että jo nyt rakennusalalla on yli 30 000 ulkomaalaista työntekijää. – Rakentamisen volyymi ei kuitenkaan tule laskemaan, vaan päinvastoin. Tällä hetkellä työvoima ja rakentamisen volyymi eivät kohtaa, työttömät ovat eri paikassa kuin työt. Suurimmilla yrityksillä on selvät pelisäännöt olemassa, eivätkä ne tee eroja työntekijöidensä kansalaisuuksissa. – Joukossa on varmasti hyvän alan pohjakoulutuksen omaavia henkilöitä, vaikkei koulutus välttämättä täysin meidän tarpeisiimme sovellukaan. Pääosin Baltian maista Virosta ja Latviasta kotoisin olevat työntekijät saapuivat jo finanssikriisin jälkeen, kun rakentamisen volyymi Baltiassa romahti. Meillä on kuitenkin alan ammatillinen koulutus ja työelämän tutustuminen valmiina. Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan tämänhetkinen yhteiskunnallinen tilanne loisi hyvän pohjan järjestelmän luonnille. Varsinainen ammattikoulutus voisi alkaa työelämään tutustumisena.. Tätä jo valmiiksi luota järjestelmää voisi soveltaa turvapaikanhakijoiden työllistämiseen. Rakennusteollisuus ry ehdottaa: T urvapaikanhakijoiden tulva on ennakoimatonta tällä hetkellä. 58 Turvapaikanhakijoita rakennusalalle Valtio voisi luoda järjestelmän, jossa turvapaikanhakijat koulutettaisiin ja työllistettäisiin rakennusalalla. Tämän vuoden arvioidaan olevan pohja rakentamisen volyymissä. Nyt olisi siis hyvä hetki ajaa alalle sisään uutta työvoimaa, sanoo Pipatti. Koulutusjärjestelmä on jo valmiina Pipatin mukaan olisi nyt tärkeää päästä kartoittamaan turvapaikanhakijoiden osaaminen. – Alan yrityksille ulkomainen työvoima ei ole mikään uusi ilmiö. Uudellamaalla yli 30 prosenttia rakennusalan ammattilaista on arvion mukaan ulkomaalaisia. Toisaalta meillä tulee olemaan 45 000 rakennusalan työntekijän vaje seuraavan kymmenen vuoden aikana
Alan työntekijäkunta puolestaan eläköityy lähivuosina suhteellisen nopeasti. Muualla Suomessa uusien asuntojen rakentamistarve jää vähäiseksi heikon väestökehityksen vuoksi. Rakennusalalla ei vaadita suomen kielen taitoa siinä määrin kuin monessa muussa ammatisssa. Ulkomaalaiset ovat joka tapauksessa keskuudessamme tulevaisuudessa, joten heidän työllistämistään kannattaa kaikki keinot käyttää, muistuttaa Pipatti. Yrittäjät osaavat ennakoida alan nousut ja laskut, koska tilausajat ovat melko pitkät. Ammattiväestä tulee pulaa Pakolaistulva on osoittautunut ennakoimattomaksi, tulivatpa turvapaikanhakijat idästä tai lännestä. Tietenkään ammattitaidottomille työntekijöille ei heti tarvitsisi maksaa TES:n mukaista palkkaa. Me työnantajapuolena katsomme tulevaisuuteen, kun liitto katsoo tätä hetkeä. Tänä vuonna saavutetaan rakentamisen volyymissa pohja, mutta alan yrityksissä uskotaan ensi vuonna tilanteen parantuvan. – Teemme jatkuvasti kyselyitä AVUX Kuka keksi työnohjauksen. www.varsinaisbitumi.. Työ ja tekijät eivät kohtaa Pipatti pitää arvioita alan työllisyyden parantamisesta ensi vuonna oikeansuuntaisina. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Koulutuksen aluksi suomen kieltä olisi totta kai harjoiteltava. Juhani Karvonen. – Rakennusmestareiden koulutus lopetettiin 1990-luvulla. 59 ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Ammattikuntaan syntyi vaje, joka tuntuu nyt alalla, vaikka koulutus on aloitettukin uudestaan. Ammattikoulutusta saaneista alkaa Pipatin mukaan ammattikoulutuksen omaavista olla kova pula viimeistään viiden vuoden kuluttua, mutta erityisesti kasvukeskuksissa tarvittaisiin jo nyt koulutettua työvoimaa. Tällä hetkellä työvoima ja rakentamisen volyymi eivät kohtaa, työttömät ovat eri paikassa kuin työt. Pipatin mielestä turvapaikanhakijoiden koulutus voisi olla normaalina ammatillista koulutusta. – Liitto on huolissaan siitä, että Suomessa on myös omia työttömiä, mikä on tietysti totta. Se on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Rakentaminen keskittyy varsinkin pääkaupukiseudulle, sekä Tampereen ja Turun ympäristöihin. –Yhteiskunnan tulee nyt vain varautua uuteen tilanteeseen. –Uudisrakentamisesta kolme neljäsosaa suuntautuu noille kolmelle kaupunkiseudulle. Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin nyt olisi siis hyvä hetki ajaa alalle sisään uutta työvoimaa alalle. VTT:n selvitysten mukaan rakentaminen keskittyy 2040-uvulle saakka hyvin voimakkaasti noin kymmeneen kaupunkiseutuun. Meille on luotu vuosikymmenten aikana työttömyysturvajärjestelmä, mutta sitäkin voisi uudistaa. Talonrakennuksessa työvoima liikkuu selvästi nihkeämmin kuin esimerkiksi infrarakennuksessa. Kielitaitoa tietysti tarvitaan, mutta kielen osaaminen ei ole keskeinen asia työn osaamisessa. – Alkuvaiheen organisoijaksi voisi nimittää Rakennusteollisuuden koulutuskeskus Ratekon. Rakennusliitto on työntekijäpuolena suhtautunut epäilevästi ehdotukseen. alan yritysten keskuudessa. Rakennuslan ammattilaisista tulee olemaan puutetta kaikissa ammattiryhmissä. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet
60 Autojen vieraspysäköinnille ei tarvitse osoittaa paikkoja tonteilta Asemakaava määrää tontin autopaikat Autopaikkojen määrä asuinkiinteistön tontilla määräytyy asemakaavan mukaan. Rakennusvalvonta tarkistaa, että tontti on suunniteltu siten, että autopaikkoja on tontille suunniteltu määräysten mukaisesti. Helsingissä asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet määrittävät, kuinka monta autopaikka kullakin alueella tulee vähintään olla kerrosneliötä kohden. A semakaava määrittää autopaikkojen ja vieraspaikkojen lukumäärän rakennettavien asuinkiinteistöjen tonteilla. Vanhoillakin alueilla noudatetaan asemakaavan määräyksiä. Toisinaan toteutumaton asemakaavamerkintä astuu voimaan, kun kiinteistössä tehdään rakenteellisia muutostöitä. Helsingissä asuinkiinteistö
61 Kantakaupungin eteläosissa, kerrostaloissa autopaikkoja tulee rakentaa vähintään yksi 150 kerrosneliötä kohden. Laskentaohjeiden tavoitteena on järjestää asukkaiden pysäköinti siten, että se mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen toteuttamisen sekä kantakaupungin laajentumisen. Vieraat pysäköivät kadun varteen. Esimerkiksi, jos etäisyys linnuntietä lähimmälle metrotai juna-asemalle on 600 900 metriä, autopaikkoja tulee rakentaa vähintään yksi 110 kerrosneliötä kohden, Hietanen selittää. – Esikaupunkialueilla, kun etäisyys linnuntietä lähimmälle metrotai juna-asemalle on alle 300 metriä, autopaikkoja tulee rakentaa vähintään yksi 140 kerrosneliötä kohden. Kantakaupungin pohjoisosissa, merenranta-alueilla sekä Lauttasaaressa autopaikkoja edellytetään vähintään yksi 145 tai 135 kerrosneliötä kohden, riippuen etäisyydestä metrotai junaasemalle, Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikenneinsinööri, Juha Hietanen kertoo. – Kantakaupungin eteläosissa, kerrostaloissa autopaikkoja tulee rakentaa vähintään yksi 150 kerrosneliötä kohden. Tämän ylittävään kerrosneliömäärään sovelletaan uudisrakentamisen laskentaohjetta. Pysäköintipaikkamäärät lasketaan kaavaan merkitystä kokonaiskerrosalasta, sillä huoneistoalasta laskettuna, laskentaohje antaisi liian pieniä pysäko?intipaikkamääriä. Esikaupunkialueilla autopaikkojen vaadittavaan määrään vaikuttaa erityisen ratkaisevasti raideyhteyksien läheisyys. jen parkkipaikkoja tarkastellaan vuoden 2015 lopussa hyväksytyn, pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen avulla, joka määrittää, kuinka monta autopaikkaa eri alueilla tulee vähintään olla kerrosneliötä kohden. Näissä pysäköintihalleissa ei vieraspaikoille useinkaan ole varattu tilaa. Uusissa kerrostalokiinteistöissä autopaikat sijoittuvat yhä useammin pysäköintilaitoksiin. – Jos tontin omistaja tai halti. Kantakaupungin alueilla, kun kyseessä on täydennysrakentaminen tontille, jolla on jo rakentamista, ei edellytetä autopaikkamäärien laskentaohjeen mukaisia autopaikkoja, jos uutta asuinkerrosalaa syntyy alle 1200 kerrosneliötä. Helsingin kantakaupungissa vieraspaikkoja ei tarvitse osoittaa kiinteistön tontilta, vaan vieraat pysäköivät autonsa muun muassa kadunvarsille. Autopaikat kolmen vyöhykkeen mukaan Helsinki on jaettu autopaikkojen suhteen kolmeen vyöhykkeeseen, kantakaupungin kahteen alueeseen ja esikaupunkialueeseen. Etäisyyden kasvaessa autopaikkojen määrä suhteessa kerrosneliöihin kasvaa
sien lähellä sijaitsevilla alueilla autojen vieraspysäköintipaikkoja osoitetaan vähintään yksi autopaikka tuhatta kerrosneliötä kohden ja asukkaiden kuormaautojen paikkoja vähintään yksi 15 000 kerrosneliötä kohden. Vieraspaikkoja tonteilla yhä vähemmän Vieraspaikkoja ei tarvitse osoittaa autoille kantakaupungin alueiden kiinteistöjen tonteilta, vaan vieraat pysäköivät autonsa kadunvarsille tai kaupallisiin pysäköintilaitoksiin – Esikaupunkialueilla, silloin kun etäisyys lähimmälle metro tai juna-asemalle on alle 300 metriä, ei tontilla tarvitse olla pysäköintipaikkoja autojen vieraspysäko?innille. Autojen vieraspaikkoja ja asukkaiden kuorma-autojen paikkoja ei tarvitsekaan rakentaa tonteille, mikäli alueen kaduilta ja muilta yleisiltä alueilta on osoitettavissa riittävä määrä paikkoja, Hietanen muistuttaa. Muilla kuin kantakaupungissa tai esikaupunkien raideyhteykAutojen vieraspaikkoja ja asukkaiden kuorma-autojen paikkoja ei tarvitse rakentaa tonteille, mikäli alueen kaduilta ja muilta yleisiltä alueilta on osoitettavissa riittävä määrä paikkoja. Rakennuslupavaiheessa lupaa hakevan tulee osoittaa palvelun toimivuus kohteessa, muuten paikkoja ei voi vähentää kokonaismäärästä, Hietanen kertoo. 62 ja osoittaa pysyvästi liittyvänsä yhteiskäytto?autojärjestelmään tai varaavansa muutoin yhtio?n asukkaille yhteiskäytto?autojen käytto?mahdollisuuden, autopaikkojen vähimmäismäärästä voidaan vähentää 5 autopaikkaa yhtä yhteiskäytto?autopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 10 prosenttia. Kuva: Kaupunkisuunnittelukeskus. Käyttötarkoituksen muutos voi vaikuttaa autopaikkoihin Vanhoissa taloyhtiöissä autopaikat määräytyvät uusien kiinteistöjen tavoin asemakaavan mukaan.. – Tontit ovat nykyisin kuitenkin hyvin tiiviitä, ja paikoitus hoidetaan yhä useammin kiinteistöjen pysäköintilaitoksissa, jolloin vieraspaikoille on lähtökohtaisesta yhä hankalampi löytää tilaa. Silloin, jos tontilla on kaupungin tai ARA vuokra-asuntoja, voidaan kaavoituksessa käyttää 20 prosenttia pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa. Normaali kadunvarsipysäko?inti suunnitellaan alueittain, tapauskohtaisesti, Hietanen toteaa. Helsinki on jaettu autopaikkojen suhteen kolmeen vyöhykkeeseen
Consti ostaa Eleta Talotekniikan Consti Yhtiöt Oyj ostaa Eleta Talotekniikka Oy:n. Liikkumisen palvelukonsepteilla pyritäänkin vähentämään auton omistamisen tarvetta. Silloin, jos kyseessä on kiinteistön palauttaminen asuinkäyttöön, ei autopaikkoja vaadita, jos niitä ei ole edellytetty rakennuksen rakennusaikanakaan. Kiinteistöltä edellytetään voimassa olevan asemakaavan tai autopaikkanormin mukaiset autopaikat, kun kyseessä on käyttötarkoituksen muutos, esimerkiksi liikekiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön. Alueella on suosittu luonnonkiviä, kierrätysmateriaaleja ja sinne on sijoitettu runsaasti erilaisia kivisiltoja ja -veistoksia. Consti Yhtiöiden pitkän aikavälin liikevaihdon kasvutavoite on 10 prosenttia. Innovaatiolla ratkaistaan huoneistojen ilmanvaihto ja parannetaan sisäilman laatua. Pystymme jatkossa tarjoamaan muun muassa energianhallintaan liittyviä palveluja entistä kattavammin, kertoo Consti Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtaja Marko Holopainen. Puistoon on rakennettu muun muassa vankat luonnonkivimuurit ja 1970-luvulla rakennetut raskaat betoniportaat on piilotettu puroputouksen tukirakenteeksi. Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. – Olemme tyytyväisiä, että yrityskaupan myötä pystymme tarjoamaan nykyisille asiakkaillemme entistä parempia palveluja, toteaa Eletan Pasi Elolampi. Consti Talotekniikka Oy:n liiketoiminnan osuus yhtiön kasvustrategiassa on merkittävä. Erikoismaininnoin palkittiin kivitöiden tekijä Vikmanin Kivi ky, kasvillisuuden suunnittelija toimistopuutarhuri Anne Vilkki-Lanu Kotkan kaupungin puistotoimesta, kasvillisuuden toimittaja Terolan Taimitarha sekä kuvanveistäjä Antti Maasalo Jokipuistossa sijaitsevasta ”Alkulähteellä” -teoksesta. Palkinto jaettiin nyt 25. – Tällä yrityskaupalla vahvistamme merkittävästi rakennusautomaatio-osaamistamme. Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 11. Voi myös olla tilanteiRaideyhteydet karsivat tontilla vaadittavia autopaikkoja. Kunniakirjat saivat Jokipuiston rakennuttaja Kotkan kaupunki, pääsuunnittelija kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen ja toteuttaja Kotkan kaupungin puistotoimen rakentajaryhmä. Vuoden ympäristörakenne -palkinto Kotkaan Jokipuisto Kotkan Karhulassa on palkittu Vuoden 2015 Ympäristörakenteena. Kaupan myötä kaikki Eletan työntekijät siirtyvät Constin palvelukseen. Kiinteistö saattaa sijaita paikassa, jossa on vuosikymmeniä sitten vahvistettu asemakaava, mutta jonka osoittamia autopaikkoja, esimerkiksi maan alle ei ole kenties milloinkaan toteutettu. 63 Jos kiinteistöllä toteutetaan vähintään 50 auton pysäköintipaikat keskitetysti siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan laskentaohjeen antamasta autojen pysäköintipaikkamäärästä vähentää 10 prosenttia. Elet a on espoola i nen, vuonna 1987 perustettu talotekniikka-alan yritys, jonka liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kun kiinteistöllä tehdään rakennuslupaa vaativia toimenpiteitä tai muutostöitä, avaavat nämä muutostyöt olemassa olevan kaavan esimerkiksi pihamerkintöjen osalta. Yritys on keskittynyt rakennusautomaatiopalveluihin. Tällaisia esimerkkejä tarvitaan lisää Suomeen, sanoo Tekesin johtaja Mika Lautanala. Yrityksenä Skaala on kasvava ja kansainvälistyvä. helmikuuta Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä. Tuote soveltuu ennen kaikkea asuntoihin, joissa ei ole kunnolla toimivaa ilmanvaihtoa tai lämmön talteenottoa. Pääkaupunkiseudulla on viime aikoina toteutettu kokonaan myös autottomia kortteleita. Skaala Alfa cLean -ikkunoihin on integroitu tehokkaalla lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtolaite. Vuosina 2012–2015 rakennetussa Jokipuistossa on korkealaatuisesti toteutettuja kasvi-, kivija vesiaiheita. kerran. Laitetta voi ohjata manuaalisesti näyttöpaneelista tai mobiilisti. Teksti: Tuula Kolehmainen Innovaatiopalkinto Skaalan ikkunaratkaisulle Tekesin, Rakennuslehden ja Suomen Asuntotietokeskuksen myöntämä Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinto myönnettiin tänä vuonna Skaalan Alfa cLean -ikkunaratkaisulle, joka tuo korjausrakentamiseen uusia mahdollisuuksia sisäilman ja energiatehokkuuden hallintaan. – Helsingissä on etenkin kantakaupungissa paljon vanhaa rakennuskantaa. Palkitussa tuotteessa yhdistyy hienosti digitaalisuus, cleantech ja sisäilman laatu. ta, joissa parkkipaikkana toimiva piha, on asemakaavassa osoitettu leikkipaikaksi, Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikenneinsinööri Pekka Nikulainen kertoo. Eleta Talotekniikan asiakkaat siirtyvät Constin asiakkaiksi, ja olemassa olevat sopimukset jatkuvat ennallaan.. – On mahdollista, että näissä tilanteissa vuosia piilossa pysytelleet, toteuttamatta jääneet asemakaavamerkinnät, esimerkiksi pysäköintipaikat tuleekin toteuttaa, Nikulainen huomauttaa
Taloyhtiöiden toimilla on merkitystä Taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarjotaan koulutusta, jonka toteuttaa kaupunkien ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) rahoittama Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta -hanke. Alueellisia Energiaviisas taloyhtiö -koulutuksia järjestetään jatkossa ympäri pääkaupunkiseutua. Koulutuksissa olivat mukana alueellinen isännöintiyritys Kontulan huolto sekä Helen Oy. Kontulalaisten taloyhtiöiden hallituksen jäsenet palkittiin Energiansäästökilpailussa palkittiin kolme taloyhtiötä hyvästä työstä: Jari Matikainen (vas.), Kirsi Luoto ja Kari Vainio vastaanottivat taloyhtiöidensä edustajina palkinnot taloyhtiön energiatehokkuuden edistämisestä. Kuva: Anu Norros. – Koulutuksissa taloyhtiöt ovat päässeet verkostoitumaan keskenään ja luomaan pohjaa esimerkiksi mahdollisille ryhmäkorjaushankkeille, kertoo projektisuunnittelija Timo Kuusiola Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonnasta. – Mikäli kaikki Kontulan alueen taloyhtiöt tekisivät vastaavat toimenpiteet, saavutettaisiin vuositasolla noin miljoonan euron säästöt lämmityskustannuksissa. Näin varmistetaan, että taloyhtiölle tärkeät tahot toimivat yhteistyössä. – Koulutuksessa termit tulivat tutuiksi, ja kielimuuri alan toimijoiden kanssa madaltui – nyt puhumme samaa kieltä, kertoo koulutukseen osallistunut Naapurintie 2–3 taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Outi Iljin. 64 H elsingin asuinrakennuksista noin 30 prosenttia on rakennettu 1960 –70-luvuilla, ja valtaosa rakennuksista on lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa. Taloyhtiöillä on pelivaraa tehostaa energiankulutustaan, viiden prosentin säästötavoite on realistinen kaikille taloyhtiöille, kertoo Eklund. Koulutuksen aikana hallitukset tutustuivat oman taloyhtiönsä korjaushistoriaan ja nykytilaan muun muassa tutkimalla taloyhtiön dokumentteja, mittaroimalla ja havainnoimalla poikkeuksia. Korjausten kustannukset ja tarvittavan tiedon puute saattavat johtaa korjausten lykkäämiseen taloyhtiöissä. Mittausten avulla selvisi muun muassa, että pyörävarastoa lämmitettiin liikaa: + 27 asteen lämpötila oli turhan paljon pyörillekin, Iljin jatkaa. energiankulutuksen vähentämisestä As Oy Kaarikuja 4, toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä As Oy Naapurintie 2–3 ja energiatehokkuustoimien organisointi: As Oy Keinutie 5 Taloyhtiön hallituksille tunnustus oli tervetullut. Alueellisissa koulutuksissa mukaan on sitoutettu niin kaupungin toimijat kuin alueellinen isännöintiyritys ja energiayhtiö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutuksessa pureudutaan suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen. Taloyhtiöiden toimilla on merkitystä energiansäästössä Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita kaupunkien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Tavoitteena on, että jatkossa koordinaattori toimisi alueen taloyhtiöiden hallitusten, isännöitsijöiden, asiantuntijoiden ja kaupungin eri toimijoita yhdistävänä linkkinä.. Koulutukseen osallistujat kokivat, että koulutus lisäsi tietoa ja helpotti myös vuorovaikutusta alan ammattilaisten kanssa. Yksittäinen taloyhtiö voi säästää omilla toimenpiteillään huomattavasti energiaa, ja kaupunkitasolla vaikutukset nousevat merkittäviksi. Samalla myös tarvittavat energiaremontit siirtyvät. Suvelassa koulutustoiminnan pohjalta kaupungille luotiin kokeiluluonteisesti taloyhtiökoordinaattorin tehtävä. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit tarjoavat taloyhtiöiden hallitusten jäsenille maksutonta koulutusta kiinteistöjen energia-asioista. – Kouluttautunut taloyhtiön hallitus on hyvä yhteistyökumppani isännöitsijälle ja huollolle”, toteaa Kontulan huollon toimitusjohtaja Juha Karjula. Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta järjesti Kontulan alueen taloyhtiöiden hallitusten jäsenille lämmityskauden 2014–2015 aikana Kontulan energiatalkoot -energiakoulutuksen. Alueellinen koulutus lisää taloyhtiöiden välistä yhteistyötä Kontulan toimintamallin pohjalta syntynyt Energiaviisas taloyhtiö -koulutus on järjestetty myös Espoon Suvelassa ja Vantaan Koivukylässä. Koulutuksen yhteydessä toteutettiin energiansäästökilpailu. Koko Helsingin tasolla puhutaan noin yhdeksän miljoonan euron säästöistä. – Olemme myös aiempaa paremmin selvillä taloyhtiömme nykytilasta: teimme mittauksia ja havainnoimme taloamme nykytilan selvittämiseksi. – Kilpailun suurimmat energiansäästöt, noin 14 prosenttia kaukolämmön kulutuksesta, saatiin aikaiseksi ”löysät pois” -periaatteella eli lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen, lämpötilojen tarkistuksen ja säätökäyrän asetuksen muodostamalla kokonaisuudella, kertoo Helenin energia-asiantuntija Turo Eklund
Ensimmäinen asia on aina se, että poistuu paikalta, Saarinen opastaa. Pihalle ilmaantui iäkäs sotaveteraani, joka valitti melusta ja käski sammuttamaan auton. – Suomalainen kännissä oleva porukka helposti uhkailee. Heljander itse on kokenut asukkailta kaikenlaista kommentointia, mutta muistaa yhden uhkaavan tilanteen. Turvapaikanhakijoiden tulviessa maahan juuri maahanmuuttajat ovat Saarisen mukaan riskialtteimpia turvallisuusuhille, kun ”isänmaallisia voimia” on aktivoitunut. Hyvin harvoin tapaukset menevät kuitenkaan poliisille. Auto sammui ja työ jäi sillä kertaa siihen. Onneksi tapaukset ovat yleensä lieviä – ja harvoin niistä tulee poliisiasioita. Kerran hän meni avaamaan ovea asuntoon, johon oli tulossa kolme humalaista miestä. Tapaus saatiin sovittua, ja se jäi siihen. Iskusta ei aiheutunut kuitenkaan ulkoisia vammoja eikä seuraamuksia. Kiinteistötyöntekijät Turku ry:n puheenjohtajalle Reima Heljanderille on tullut käsittelyyn vain yksi tapaus. Esimerkkejä työntekijöitä uhkaavista tilanteista löytyy. Uhkailijat usein päihteissä Ammattiosaston pääluottamusmies Markku Saarinen Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät ry:stä ei ole kuullut suorastaan väkivallasta, mutta uhkaavista tilanteista kyllä. – Muutakin vastaavaa sanomista kohteessa tapahtui, kun lumiaurat kolistelivat, opiskelijat valvoivat öisin ja halusivat nukkua aamulla pitkään. Samoin illalla työtä tekevät. Saarista huolestuttavat myös päivystystilanteet, kun ollaan yöllä yksin töissä. Voimankäyttökoulutusta annetaan vain vartijoille. Eniten vaarallisia tilanteita tulee usein yksin työskenteleville siivoojille. Sanallista vaikuttamista korostetaan. Riskianalyysissä perehdytetään työntekijöitä vaaratilanteisiin, ja siihen, miten silloin tulee käyttäytyä ja miten toimia. Opiskelija mottasi nyrkillä naamaan ISS Palvelut Oy:n pääluottamusmies Esa Hoppendorf Lounais-Suomen alueella muistaa tapauksen jokunen vuosi sitten, kun kesätyöntekijä oli puhaltamassa lehtiä aamulla opiskelijatalon edustalla. Tuolloin työnantaja uhkaili työntekijää. Valtuutetut kouluttavat Saarisen mukaan riskikohteissa työntekijöitä työturvallisuuteen. Poistuin paikalta, ja lähetin laskun perään. Ne ovat kohdistuneet lähinnä siivoojiin. Ovien avaamiset vaaran paikkoja – Aiomme pyytää tähän kommentteja siivoojilta, vaikuttaako se turvallisuuden tunteeseen, ja onko tulossa enemmän uhkaavia tilanteita. – Meidän turvallisuusohjeemme toteavat, että tällaisissa tapauksissa pitää heti poistua paikalta eikä jäädä kinastelemaan, muuten uhka voi konkretisoitua väkivallaksi, Saarinen korostaa. Hän pohtii, miten kauppojen aukiolon vapautuminen tulee vaikuttamaan, kun siivooja menee kauppaan vasta sulkemisen jälkeen myöhään illalla. Yleensä koulutusta annetaan isommissa yrityksissä. Kuvan työntekijälle ei ole sattunut tällaisia tilanteita.. 65 Siivoojat useimmiten uhkauksien kohteina K iinteistötyössä esiintyy työntekijöihin kohdistuvia uhkauksia ja jopa väkivaltaa. – Kun aloin rahasta puhumaan, nyrkkiä nousi esiin. Hän oli pesemässä kerrostalon pystyviemäreitä käynnissä olevalla imuja pesuautolla. Hänkin nostaa kuitenkin esille päivystykset. Eri kansallisuuksia on 64. Usein mukana on ollut päihteiden käyttöä. – Aina pitää katsoa ympärilleen, ja poistumistie olla varmistettuna. Kun Heljander ei työn touhussa heti totellut, sotaveteraani haki kotoaan aseen ja uhkasi sillä. Muita ikäviä tapauksia Hoppendorfille ei tule mieleen. Helsingin yhdistykseen kuuluu noin 2 800 siivoojaa ja huoltomiestä. Saarisella on itsellään muutama huono kokemus juuri päivystyksestä. Opiskelija huusi, ettei saa melussa nukuttua, ja tuli sitten mottaamaan huoltomiestä nyrkillä päin naamaan. Jouni Suolanen Erityisesti siivoojiin saattaa kohdistua uhkailua ja joskus jopa väkivaltaa, kun siivoojat työskentelevät usein yksin portaita siivotessa. – Kun siivooja on siivonnut rappua, niin humalassa ollut mies on tullut uhkailemaan tyyliin, mitä helvettiä säkin huora täällä teet, hän kertoo. Vartiointiliikkeen tai poliisin tulo paikalle kestää. Nimenomaan rappusiivoojat ovat Saarisen mukaan vaaravyöhykkeessä. Kun ovi tullaan avaamaan eikä ole rahaa maksaa, saattaa syntyä uhkaavia tilanteita
Metsä Fibrelle on puolestaan tekeillä 4800 neliön uudisrakennus, joka sisältää käyttökonttorin ja hallinnon rakennusja sisustamisurakan. – Joka vuosi yrityksen toimintahistorian aikana on tehty teollisuuskohteiden saneerauk. Myös uutta rakennetaan. Rakennus-Kaseva on tehnyt viime vuonna Valmetille Jyväskylään ison saneerauksen laajuudeltaan 3000 neliömetriä. T oimitusjohtaja Timo Häll, 44, edustaa Rakennus-Kasevaa, jonka toimialueena on Keski-Suomi, sekä Liikeja Teollisuuskiinteistöt Liite Oy:tä, joka harjoittaa isännöintiä ja kiinteistökehitystä. Häll on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Valmetille saneerausta Timo Hällin mukaan Keski-Suomessa on teollisuusrakentamista, joka jakautuu sekä uudisrakennusettä saneeraushankkeisiin, ollen etupäässä kuitenkin saneerausta. Hän on nähnyt alan muuttumisen ja herättänyt henkiin monen tarpeettomaksi jääneen teollisuusrakennuksen. Päämarkkina-alueena on teollisuuskohteet. 66 Energiatehokkuus ja elinkaaren hallinta tärkeää isännöinnissä Teollisuuskiinteistöjen tarpeet muuttuneet Jyväskyläläisellä toimitusjohtaja Timo Hällillä on 25 vuoden kokemus kiinteistöalan tehtävistä
Joskin volyymilla mitattuna se jää nykyhetkellä noin yhteen kolmasosaan koko liiketoiminnasta. Vaikka se on merkittävää, niin viime vuosina eli 2010-luvulla, sitä on ollut vähemmän kuin aikaisemmin, Häll kertoo. Uusi omistaja, oululainen ovivalmistaja, ryhtyy valmistamaan ikkunoita Viitasaarella, rakentaa laajennuksen ja palkkaa 160 uutta työtekijää. Sittemmin 1990-luvun lopulta ja varsinkin 2000-luvulla globalisaatio ja kaupalliset perusteet ovat vaikuttaneet teollisuusyritysten sijaintipäätöksiin. Tämä ei ole meidän hanke, mutta osoittaa, että sielläkin on aktiivista teollisuusrakentamista, Häll tietää. – Valitettavasti sittemmin koko kyseinen rakennus piippuineen jäi tyhjäksi sisäilmaongelmien vuoksi. – Näitä tyhjiksi jääneitä teollisuuskiinteistöjä on sittemmin ahkerasti muutettu muuhun käyttöön sen mukaan millaisia mahdollisuuksia rakennus ja rakennuksen sijainti tarjoavat. – Muutimme sen 2000luvulla liiketilaksi eli rakennuksen käyttötarkoitus muutettiin. Hän on toiminut koko aikuisikänsä kiinteistöalalla. Ei aina helppoa Matka vanhasta teollisuusrakennuksesta saneerauksen kautta uuteen käyttötarkoitukseen ei ole aina mutkatonta. Timo Häll kertoo esimerkin: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka toimi omistamassaan ja itse saneerauttamassaan rakennuksessa, teetti suureen savupiippuun arkkitehtonisesti hienot pyöreät saunatilat. kunnat itse rakennuttivat teollisuushalleja omiin kuntiinsa, saadakseen alueelle työpaikkoja. Teollisuuslaitosten sijainti päätettiin usein aluepoliittisin eikä liiketaloudellisin perustein. Tämä yhtenä esimerkkinä siitä, että teollisuusrakennuksen saneeraamiseen voi sisältyä riskejä. Teollisuusrakennuksesta moneksi Teollisuus on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla. Koulutukseltaan Häll on kauppatieteiden maisteri. En tiedä, mitkä tässä tapauksessa ongelmia aiheuttivat, mutta se, että kouluissa on sisäilmaongelmia, ei ole ihan harvinaistakaan, Häll toteaa. – Viitapuu laajentaa Viitasaarella Keski-Suomessa. – Sodan jälkeen teollisuusrakentaminen vauhdittui Suomessa. Tästä seurauksena teollisuusrakennuksia on jäänyt tyhjilleen, minkä vuoksi vajaa-käyttöaste teollisuuskiinteistöissä on jäänyt paikoitellen korkeaksi. Myöhemmin 1980ja 90–luvuilla kuntien omistamat yhtiöt ja Varikon tiloissa toimii myös Armoria, joka myy esimerkiksi metsästys ja erätarvikkeita. Varikosta moneksi Yksi Timo Hällin johdolla saneerattu rakennus on Seppälänkankaan Varikko, joka on entinen Armeijan panssarivaunuvarikko. 67 Varikon portaat on esimerkki teollisuuskiinteistön saneerauksen haastavuudesta. Teimme laajat muutokset talotekniikkaan sekä purimme kaikki sisämateriaalit ja vanhat sisärakenteet.. Muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimi itse omistamassaan saneeratussa teollisuusrakennuksessa Piippukadulla. Näitä ovat muun muassa asunnoiksi ja toimistoiksi muuttaminen ja jopa kouluksi muuttaminen. Oman mausteensa tuo, jos rakennus on museoviraston suojelukohde. sia ja laajennuksia, joten kyllä tätä Keski-Suomessa aktiivisesti tehdään. Silloin jälleenrakennettiin ja teollistuminen lähti sotakorvausten maksamisen vuoksi käyntiin Suomessa. Se on rakennettu 1930-luvulla ja oli siinä käyttötarkoituksessa sodan aikana ja sen jälkeen. Teollisuusrakentamisen historia Suomessa Timo Häll tuntee teollisuusrakentamisen historian
Näissä tuotantotiloissa valmistetaan aina jotakin. Varikon yläkerta ei ollut paras mahdollinen siellä toimivalle luomukaupalle, mutta se on erinomainen sen tämänhetkiselle vuokralaiselle, joka tarjoaa seikkailuelämyksiä. Kaikki suunnitelmat piti hyväksyttää siellä, koska rakennus on suojelukohde, Häll kertoo. Vanhassa teollisuusrakennuksessa voi olla esimerkiksi paljon pylväitä, jotka on tehty vanhaa teollisuusrakennetta varten. Kokonaisuuksia Häll hahmottaa kynän ja paperin avulla. Teollisuuskiinteistöjen markkina Timo Häll jakaa teollisuusrakennukset eri tyyppeihin niiden toiminnallisuuden perusteella. Kun kiinteistössä tapahtuu vahinko, on isännöitsijän tultava paikalle vaikkapa keskellä yötä sandaalit jalassa ja oltava valmis kahlaamaan sonnassa. Varikko-rakennuksessa oli omat haasteensa ja vei oman aikansa ennen kuin siihen löytyi oikea vuokralainen. – Yleisesti ottaen ne ovat sellaisia karkeita rakennuksia, jotka kestävät käyttöä ja joita on edullista korjata ja kunnostaa elinkaarensa aikana, hän sanoo. Ensimmäisenä ovat raaka-aine ja puolivalmistevarastot, jotka voivat olla piha-alueita, katoksia tai kylmiä varastoalueita. 68 Varikkotila muuttui kaupaksi, mutta muutaman vuoden päästä kauppias totesi, että yläkertaan tulevat portaat hiljensivät asiakasvirtoja. Toisena tyyppinä ovat tuotantotilat, joissa valmistetaan automaatiolinjoilla tai työskennellen teollisuustuotteita tai puolivalmisteita tai käsitellään raakaaineita. Kaikki nämä vaativat museoviraston tarkistukset. Näitä tilatyyppejä ei erikseen juuri isännöidä, elleivät ne kuulu osana varsinaisen kohteen piha-aluetta. – Eri teollisuustoimialat tarvitsevat täysin erilaisia tiloja kuten esimerkiksi konepaja, jossa liikkuu suuria koneita ja jossa nosturit kuljettavat isoja ja painavia. Niiden soveltuvuus nykyaikaiseen liiketoimintaan voi olla hyvinkin haastavaa sisäkorkeuden, pylväsvälien tai rakennevahvuuden vuoksi. Vanha Varikkotila on muuntautumassa kaupaksi ison saneerauksen jälkeen. Kun vanhaan rakennukseen lähdetään tekemään muutoksia, tulee usein yllättäviä muuttujia mukaan kuvioihin. Vaatii aikaa, että löytyy sellaiset käyttäjät, joille rakennus toimii toiminnalliselta kannalta ja on järkevä toimintaympäristö, Häll pohtii
Tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä käyttäjän toimintaan aiheuttavat katkokset ovat erittäin kalliita teollisuuskiinteistöissä, jos verrataan asuintaloon, jossa mummo ei pääse vessaan, Häll hymähtää. – Siellä voi käydä asiakkaita tai muita ulkopuolisia, kuten koululuokkia ja muita vierailijoita tutustumassa yrityksen lopputuotteisiin ja toimintaan. Nämä kohteet muistuttavat yleensä jossain määrin toimistorakennusta, mutta jos näistä on yhteys tuotantotai laboratoriotiloihin, niissä on tiukemmat turvatoimet ja mm. Purkaako vai saneerata. Näitä kolmea viimeistä tilatyyppiä isännöidään asiakkaan kanssa sovittavien vastuurajojen mukaan. Tehtävämme on suunnitella rakennusten tarvitsemat huoltoja korjaustyöt vuodenaikojen tarjoamien mahdollisuuksien ja vaatimusten mukaan. Kolmantena teollisuusrakentamisen tyyppinä Häll mainitsee teollisuuden tarvitsemat hallintoja suunnittelutilat, joissa tehdään toimistotyötä teollisuusympäristössä. Tämän vuoksi kiinteistöjen omistajien päätöksenteon alla on vanhojen teollisuuskiinteistöjen elinkaaresta päättäminen. Asiakkaan varsinaiseen omaan prosessiin meidän ei kuulu osallistua, vaan pitää huolta rakennuksen ja pihaympäristön toimivuudesta. Energiatehokkuuden hallinta ja siihen liittyvä järjestelmien jatkuva valvonta on tärkeää. Neljäntenä tyyppinä Häll pitää myyntija esittelytiloja, joissa lopputuotteiden esittely tapahtuu. Yhtenä vaihtoehtona on käytöstä poistettujen rakennusten purkaminen tai tyhjäksi jääneiden kohteiden kehittäminen muuhun käyttöön, aina kun sijainti tarjoaa siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Viranomaisyhteistyö korostuu, kun tilataan tutkimuksia, esimerkiksi säännölliset maaperän näytteiden otot. – Ympäri vuorokauden toimivat teollisuuskiinteistöt vaativat myös isännöitsijältä päivistysvalmiuden. Tällaiset tilat pyritään tekemään pelkistetyiksi, mutta edustaviksi. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Seppälänkankaan alue on muuttunut ajan myötä teollisuusalueesta vilkkaaksi kauppapaikaksi. Sitten tilataan niitä asiakkaan tarpeiden ja kohteelle myönnetyn vuosibudjetin mukaan. Ne ovat puhtaita tiloja, hän sanoo. Kun kiinteistössä tapahtuu vahinko, on isännöitsijän tultava paikalle vaikkapa keskellä yötä sandaalit jalassa ja oltava valmis kahlaamaan sonnassa. Tämä kiinteistölaji, teollisuuskiinteistöt, vaatii henkilökunnalta joustokykyä ja määrätietoisuutta, Häll sanoo. koneita sekä niiden osia. Kiinteistön ja viranomaisten tekemien mittausten tuloksista tietojen saaminen on myös ensiarvoisen tärkeää. Hällin kokemuksen ja tietämyksen mukaan nykyaikaisen teollisuuden tarpeet ovat laajemmat ja syvemmät kuin mitä ne ovat olleet viimeisinä vuosikymmeninä. Tällaistakin on sattunut. Toisena esimerkkinä elintarviketeollisuuden teurastamo, jossa on tarkkaan rajattuna likainen ja puhdas puoli, ja jossa kaikessa toiminnassa on otettava huomioon eläimiä kunnioittava toimintaympäristö. -Isännöinnin haasteita ovat kohteen elinkaaren hallinnan ymmärtäminen sekä kiinteistön kuluneisuudesta ja korjaustarpeesta säännöllinen raportointi omistajalle. puhdistautumistilat huomioitu erikseen. Erot eri teollisuuden toimialojen kesken ovat siis suuria. Lääketeollisuuden ja kaivosteollisuuden tilat eroavat täysin toisistaan, joten on helpompi puhua tässä yhteydessä tuotantotiloista, Häll huomauttaa. Isännöinnin haasteet teollisuuskiinteistöissä Häll muistuttaa, että vanhat teollisuuskiinteistöt asettavat haasteita myös isännöinnin suhteen. 69 Varikko-rakennuksessa toimivat SA-kauppa, erätarvikkeita myyvä Armoria, sekä toiminnallisia elämyksiä tarjoavat Megazone ja Prison Island
Kiinteistöliitto ohjeistaa ennaltaehkäisemään väärinkäytöksiä. Tyrnäväläisen taloyhtiön taloudenpidosta vastannut isännöitsijä ja kirjanpitäjä taas kavalsi taloyhtiöltä varoja yli 200 000 euron edestä. Yhteensä isännöitsijä oli kupannut 18 taloyhtiöltä peräti 700 000 euroa omaan taskuunsa. Isännöitsijä oli väärentänyt hoidossaan olleiden taloyhtiöiden kirjanpitoja, tehnyt valelaskuja ja siirtänyt taloyhtiöiden varoja omille yrityksilleen sekä omille ja perheenjäsentensä pankkitileille. Hän jätti kirjanpidon kokonaan tekemättä parin vuoden ajan ja ohjasi yhtiön varoja omiin tarkoituksiinsa, minkä jälkeen hän pakeni ulkomaille. Kuva: Kiinteistöliitto Kavaltajat mustamaalaavat myös tunnollisia isännöistijöitä. 70 Isännöinti on luottamusbisnestä Huijaukset ovat onneksi yksittäistapauksia Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen on harmissaan siitä, että huijarit pilaavat tehtävänsä mallikkaasti hoitavienkin isännöitsijöiden maineen. Sekä Uudenkaupungin että Tyrnävän rikokset ajoittuivat usean vuoden ajalle. V iime aikoina on uutisoitu erittäin ikävistä isännöitsijöiden tekemistä kavalluksista. Isännöitsijä tuomittiin vankeuteen tammikuussa. Syksyllä paljastui, että uusikaupunkilainen ammatti-isännöitsijä oli syyllistynyt kymmeneen törkeään petokseen ja 45 muuhun petosja kirjanpitorikokseen. Tärvelee isännöitsijöiden maineen Tapahtuneet väärinkäytökset saavat pohtimaan, ovatko nämä yksittäistapauksia, vai tapahtuuko
vastaavaa laajemminkin. . Tilaajavastuulailla torjutaan harmaata taloutta. Hankinnat harkitusti ja huolella. Kun hallituksen jäsen tai isännöitsijä vaihtuu, tieto kannattaa rekisteröidä heti kaupparekisteriin. . Kuka käyttää tilejä. Timo Tossavainen muistuttaa, että isännöinti on luottamusbisnestä, jossa myös kontrolli on tarpeen, jotta väärinkäytöksiä ei pääsisi tapahtumaan. . Asuntojen myynti on myös takkuillut, kun yhtiötodistuksissa on ollut nähtävillä merkintä käynnissä olleesta rikostutkinnasta. Edellyttäkää isännöintiyritykseltä liittymistä Tilaajavastuu.fi-palveluun. Palvelusta taloyhtiö voi maksutta tarkistaa, että isännöintiyritys on täyttänyt lainmukaiset velvoitteensa asianmukaisesti. . Yhtiön velvoitteet selville. Isännöitsijä ei hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen kannattaakin pyytää tilinkatseluoikeudet, seurata taloyhtiön tilien saldoja, käydä yhtiön taloustilannetta kokouksissa läpi sekä tehdä säännöllistä tositetarkastusta ja näin jo ennalta vähentää väärinkäytösten mahdollisuuksia. Valtuutukset yksilöidysti. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, ensitoimina tulee kyseeseen: tilinkäyttövaltuuksien poisto, isännöitsijän erottaminen ja isännöintisopimuksen päättäminen, kaupparekisteritietojen päivittäminen ja esitutkintapyynnön tekeminen poliisille. -. Tällainen roolitus ei ole tarkoituksenmukainen, vaikka esimerkiksi pienissä taloyhtiöissä tämä ei ole harvinaista. Kun työnjako on selvillä, vältytään mahdollisilta toimivallan ylitysepäilyiltä. Taloustilanteen seuranta joka kokouksen esityslistalle. Kolmas osapuoli voi luottaa kaupparekisterin tietoihin. . Hallituksen kannattaa miettiä, onko tilinkäyttövaltuudet tarkoituksenmukaiset. Kiinteistöliitto on laatinut väärinkäytöksien ehkäisemiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi vinkkilistan, joka kehottaa paitsi varovaisuuteen ja tarkkuuteen, myös harmaan talouden ehkäisemiseen. Jos isännöitsijä valtuutetaan jonkin toimen hoitamiseen valtakirjalla, kannattaa valtuutus yksilöidä tarvittavassa laajuudessa. . . Tuntekaa isännöintisopimuksen sisältö ja isännöintisopimuksen sisältö. Taloyhtiön hallituksen kannattaa osata palvelujen ostamisen perusteet, koska palvelukustannusten osuus hoitovastikkeesta on suuri. Yhtiöjärjestyksen määrätessä tai kaikkien osakkaiden suostuessa, tällainen on juridisesti mahdollista. Kokoontukaa tarpeenmukaisesti. Väärinkäytöksiä voi ehkäistä ennalta Taloyhtiöt ovatkin kokeneet huijari-isännöitsijöiden tekojen vuoksi mittavia taloudellisia tappioita. Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen on huolissaan asiansa hyvin hoitavien isännöitsijöiden puolesta: – Taloyhtiöissä tapahtuvat taloudelliset väärinkäytökset isännöitsijöiden toimesta ovat ikäviä yksittäistapauksia, jotka eivät saa yleistyä. Kaikkien on syytä tietää, mitä on sovittu. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka ehkäisevät väärinkäytösten mahdollisuuksia ja lisäävät keskinäistä luottamusta asioiden hyvään hoitamiseen. Kaupparekisteritiedot ajan tasalle. . Yhtiön tositteet sekä talousarvion toteutumisen seuranta kannattaa käydä läpi pari kertaa vuodessa. Hallituksen kokoontuminen 4-6 kertaa vuodessa on ok, useamminkin, jos yhtiössä on korjaushanke käynnissä. Jokainen yksittäinen tapaus tärvelee osaltaan isännöinnin mainetta – mistä kärsivät kaikki. . Kaisa-Liisa Ikonen. Olkaa tarkkoja, mitkä ovat yhtiön eri toimielinten yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän toimivallan rajat. Jos asiat eivät selviä omin avuin, epäilyistä kannattaa ilmoittaa poliisille. 71 Ennaltaehkäisy kannattaa Kiinteistöliiton vinkkilista taloyhtiöille väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi: . . Hallituksen kannattaa sopimuksessa edellyttää isännöitsijältä vastuuvakuutuksen ottamista sekä vaatia sopimussuhteen aikana vakuutusta ja sen voimassapitämistä. . Työnjako selväksi. Tilaajavastuulain velvoitteet seurantaan. Isännöitsijän tehtävät määrää laki ja yhdessä solmittu isännöintisopimus. Erityisesti tämä harmittaa asiansa ja tehtävänsä mallikkaasti hoitavien isännöitsijöiden ja isännöintiyritysten puolesta, jotka joutuvat aiheetta epäilyksen alaisiksi. – Isännöintiyrityksissä ja taloyhtiöiden hallituksissa sekä alan järjestöissä on syytä etsiä ja ottaa käyttöön ratkaisuja luottamuksen vahvistamiseksi. Hallituksen kannattaa tuntea yhtiön tekemät sopimukset ja seurata, että yhtiön maksut sopimuskumppaneille vastaavat sovittua. Myös rikollisen toiminnan kohteena olevien taloyhtiöiden sekä niiden osakkaiden ja asukkaiden puolesta tapaukset ovat erityisen ikäviä. Uusikaupunkilaisista 250 kodin taloyhtiöistä vain osa on saanut vääryydellä menettämänsä rahat takaisin. Varmista vastuuvakuutus. Jos rahankäytössä ilmenee väärinkäytöksiä, poistakaa valtuudet kiireesti
– Rakennusten ylläpito ja korjaaminen on maamme talouden kannalta erittäin merkittävä osaalue. Näyttää siltä, että näiden välineiden käyttö on edelleen varsin sattumanvaraista. Ympäristöministeriö on edistänyt ryhmäkorjausrakentamista – Korjausrakentamisessa tarvitaan nyt uusia avauksia, esimerkiksi saneerausalan yritysten yhteenliittymiä, jotka tarjoaisivat korjauspalveluita. – Yksi potentiaalinen mahdollisuus on yhteistyö naapurikiinteistöjen kesken. Kiinteistöjä hoidetaan Suomessa reaktiivisesti, jokainen taloyhtiö herää saneerauksiin vasta, kun jotain menee rikki. Alkuperäisen strategian tavoitteena oli suunnitelmallisuuden ja kiinteistönpidon parantaminen, mikä tavoite on edelleen voimassa. Hakasteen mukaan korjausrakentamisen vuoden 2007 strategian pohjalta on saatu paljon aikaan. Välineet annettu käyttöön Hakaste muistuttaa, että kiinteistöjen omistajilla on välineet käytössään suunnitelmallisuuden parantamiseksi. Korjaus jatkuu 2020-luvulle Sotien jälkeen 1960ja 1970-luvuilla rakennetun asuntokannan Kiinteistöjen korjausten suunnitelmallisuus kangertaa yhä 15 miljardin euron korjaukset tekemättä Kiinteistöjen ryhmäkorjaukset tulisivat lähiöissä edullisiksi, koska samanaikaisesti olisi mahdollista saneerata useita, toisiaan lähellä olevia kiinteistöjä.. – Sama linjaus nousi esiin viime vuonna tehdyssä strategian päivityksessä, sanoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. Päivityksessä ei keskitytty substansseihin eli homekorjauksiin eikä energiatai materiaalitehokkuuteen. Myös esteettömyyden osalta on paljon tehty. Saneeraukset koetaan riesaksi, mutta ne tulisi nähdä myös keinoina parantaa asukkaiden elämän laatua. – Asukkaan kannalta korjauspalvelujen keskeiset laatukriteerit ovat kustannustehokkuus ja asiakaslähtöisyys. – Päivityksen perusteella kiinteistöjämme ei ylläpidetä, korjata ja kehitetä yhteiskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavalla tavalla. Hakaste uskoo, että asuntokannan korjausvelkaa voitaisiin merkittävästi lyhentää jo pelkällä suunnitelmallisuuden lisäämisellä. – Kuntoarviot, huoltokirjat ja taloyhtiöiden omat strategiat ovat esimerkkejä välineitä, joilla suunnitelmallisuutta voi merkittävästi edistää. Ylläpitoja korjausvaje koskee ensisijaisesti asuntokantaa, mutta isoja puutteita esiintyy myös julkisen sektorin kiinteistönpidossa, sanoo Hakaste. Teollisten korjausmenetelmien kehittäminen on tärkeää, koska noilla menetelmillä korjausaikoja lyhennetään Strategian päivityksessä nähtiin tärkeänä myös korjauspalvelujen kustannustehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Alkuperäisen vuoden 2007 strategian mukaan vuonna 2017 asunto-osakeyhtiöden pitäisi saada kiinteistönpitonsa hallintaan. – Jo alkuperäisessä strategiassa keskeisenä korjausrakentamisen edistämiseen vaikuttavana tekijänä pidettiin taloyhtiöiden aktiivista otetta. 72 Kiinteistön korjausten ja ylläpidon suunnitelmallisuus kangertavat edelleen turhan monissa asunto-osakeyhtiöissä. Y mpäristöministeriö, Kiinteistöliitto, RAKLI ry, Isännöintiliitto, Rakennusteollisuus RT ja Opetushallitus korostivat suunnitelmallisuuden merkitystä jo vuonna 2007 valmistuneessa kansallisessa Korjausrakentamisen strategiassa. Suomen rakennuskannan vuosittaisen korjaustarpeen on arvioitu olevan arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa. Esimerkiksi rakennuksen käyttöja huolto-ohje eli huoltokirja ei ole taloyhtiöiden käytössä kovasti yleistynyt. – Materiaalija energiatehokkuudessa on viime vuosina edetty ja myös hometalkoot ovat olleet aika isot. Kiinteistönpidon arvo on vuositasolla noin 18 miljardia euroa, josta korjaamista on vajaa 70 prosenttia. Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi asuintalokannassa on arvioitu yhteensä vähintään 15 miljardia euroa 25 vuoden ajalta. – Muutaman vuoden takainen asunto-osakeyhtiölain uudistus velvoittaa taloyhtiöt laatimaan kunnossapitoselvityksen, mutta selvitysten laatu ja sisältä näyttävät vaihtelevan kovasti, vaikkei suunnitelmien teon pitäisi olla mitenkään ylivoimaista ainakaan suurissa taloyhtiöissä. On arvioitu, että oikea-aikaisten ylläpito-, huoltoja korjaustoimenpiteiden avulla voitaisiin säästää jopa 30 prosenttia koituvista korjauskustannuksista. Kiinteistönpidon ja korjaamisen nykyinen tila aiheuttaa kuitenkin edelleen huolta
Juhani Karvonen Asumisoikeusasuntoja tulossa ennätysmäärä A sumisoikeusasuntoja rakentavien yleishyödyllisten yhtiöiden arvion mukaan vuoden 2016 aikana rakennetaan 1930 asumisoikeusasuntoa eri puolille Suomea, mikä on selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. On mahdollista, että asumisoikeusasuntojen rakentaminen vähenee tulevaisuudessa selvästi. Sitä edeltävinä vuosina rakennettiin vuosittain noin 1300 asumisoikeusasuntoa. www.jarmopakarinenoy.. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Vuoden 2015 alussa Suomessa oli yli 42 000 asumisoikeusasuntoa 47 kunnassa. – Vuoden 2016 aikana valmistuvien asumisoikeusasuntojen osalta rakentamispäätökset on tehty vuoden 2015 aikana. Korjausrakentamisen volyymi nousi ensi kerran uudisrakentamisen volyymin edelle toissa vuonna. Nyt vuoden alusta voimaan astunut lakimuutos rajoittaa korjauksiin varautumista, lisää merkittävästi byrokratiaa ja tiukentaa lainsäädäntöä monin tavoin. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Toinen kysymysmerkki on asunto-osakeyhtiöiden ja isännöintitoimistojen keskinäinen yhteistyö isoissa ryhmäkorjaushankkeissa. Kaikista asumisoikeusasunnoista pääkaupunkiseudulla on 43 prosenttia, Tampereen seudulla 12 prosenttia ja Turun seudulla yhdeksän prosenttia.. Kiinteistöjen ryhmäkorjaukset tulisivat lähiöissä edullisiksi, koska samanaikaisesti olisi mahdollista saneerata useita, toisiaan lähellä olevia kiinteistöjä. Kuluvan vuoden aikana uusia asumisoikeusasuntoja rakennetaan eniten pääkaupunkisedulle eli Helsinkiin (407), Vantaalle (289) ja Espooseen (234). Uusia asuntoja rakentavat SAY:n yleishyödylliset jäsenyhteisöt, joista useimmat toimivat valtakunnallisesti. Lisäksi uusia asumisoikeusasuntoja on tulossa Lahteen (224), Jyväskylään (109), Järvenpäähän (68), Raisioon (67), Keravalle (56), Joensuuhun (55), Sipooseen (53), Tuusulaan (47), Tampereelle (44), Siilinjärvelle (46), Lempäälään (44), Nokialle (38), Lietoon (35), Porvooseen (35), Kangasalalle (33), Hyvinkäälle (23) ja Kaarinaan (23). 73 Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Taloyhtiöiden omat voimavarat ovat rajalliset. Korjaustarvetta tulee esiintymään aina, mutta nyt se pitäisi saada hallintaan. Viime vuonna rakennettiin 1686 asumisoikeusasuntoa ja vuonna 2014 noin 1500 asumisoikeusasuntoa ympäri Suomea. Uuden lain vaikutukset tulevat näkymään aikaisintaan 2017, sanoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen . Merkittävää lisäkorjaustarvetta aiheuttavat ilmastotavoitteiden mukainen rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja väestön ikääntymisen edellyttämä hissien rakentaminen. – Yksittäisten kohteiden korjaamisen sijasta kunnat voisivat panostaa vanhojen asuinalueiden korjausja täydennysrakentamiseen, koska niillä esimerkiksi infra jo olemassa. korjauksen arvioidaan jatkuvan aina 2020-luvun lopulle. – Ilmiö ei ole tilapäinen vaan pysyvä. Laajamittainen korjausvaihe, joka kohdistuu ensisijaisesti kerrostalojen vesija viemärijärjestelmiin sekä julkisivuihin ja parvekkeisiin. – Kunnat voisivat olla aloitteellisia lähiörakentamisen ja -korjauksen kehittämisessä. Hakaste pitää aluenäkökulman korostamista korjausrakentamisessa entistä merkityksellisempänä. Suuri kysymys on se, miten tällainen ryhmäkorjaus voitaisiin käynnistää
Suomessa talojen ulkopinnat joutuvat kestämään monenlaisia sääolosuhteita lämpötilan ja kosteuden vaihteluja. Tästä johtuen seuraavien 10 vuoden aikana yli 20 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä teettää julkisivuremontti. Julkisivuremonttiin kuuluu yleensä aina seinien eristyksen tarkistaminen, korjaaminen ja täydentäminen. Korjausrakentamisen energiantehokkuusmääräysten aikakautena on luonnollista, että kohteissa kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuden parantamiseksi tehtyihin toimenpiteisiin. Julkisivuremontti kannattaakin ajoittaa mahdollisuuksien mukaan kevääseen tai syksyyn eikä kuumimmille kesäkuukausille. Julkisivuremonttiin voidaan yhdistää kiinteistön parvekkeiden, ikkunoiden ja vesikaton korjaaminen tai salaojien ja piharakenteiden kunnostus. Ikkunoita ei voi välttämättä avata remontin aikana. Vuosituhannen vaihteessa hän käynnisti oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen ja on kuulunut vuodesta 2005 Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n hallitukseen. Julkisivuremontin hinta vaihtelee 200 ja 500€/m 2 välillä eli 10 000 ja 35 000€ välillä huoneistoa kohti. Remontin laajuus vaihtelee kuitenkin runsaasti, ja siksi hinnoissakin on suuria eroja. Mitä aikaisemmassa vaiheessa talon julkisivua päätetään korjata, sitä vähäisemmillä toimenpiteillä usein selvitään. Julkisivuremontti vaatii usein ikkunoiden suojaamisen ja usein koko talon huputuksen. . Kilpailussa haetaan laadukkaita, onnistuneita ja esimerkillisesti toteutettuja julkisivukorjaushankkeita. Tarkemmin tarkastellaan hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun onnistumista, päätöksentekoprosessin onnistuneisuutta ja toimintaa remontin aikana, kustannusten hallittavuutta, aikataulussa pysymistä ja arkkitehtuurin saamaa palautetta sekä häiriöiden vähäisyyttä ja tiedonkulun onnistuneisuutta. Julkisivukorjauksissa ajankohta ja vaihtoehdot tärkeitä. Palkittavaa valittaessa tuomaristo kiinnittää huomiota erityisesti asiakaslähtöiseen hankesuunnittelun, kestävän kehityksen periaatteiden huomioimiseen ja elinkaaritalouteen. Hankesuunnittelu ratkaiseva vaihe julkisivuremontissa Julkisivuremonttiin on useita syitä. Huomiota ei kiinnitetä pelkästään tekniikkaan tai arkkitehtuuriin, vaan hankesuunnittelusta lopputuloksen onnistumiseen asti. Kuntotutkimuksen pohjalta läpiviety hankesuunnittelu, korjausvaihtoehtojen vertaileminen ja epävarmojen lisätöiden eliminoiminen onnistuivat erinomaisesti, sillä varsinaiset julkisivuremontin kokonaiskustannukset jäivät alunperin arvioitua pienemmiksi. Uudet rakennusmääräykset asettavat energiatehokkuudelle koko ajan suurempia vaatimuksia. Julkisivuremontti 2015 -kilpailun voittajana palkittiin syksyn kiinteistömessuilla Asunto Oy Forssan Rytynpyöli esimerkillisen hyvästä julkisivukorjausprosessista. Julkisivuremonttikilpailulla haetaan parhaita onnistumisia Viisi vuotta sitten käynnistin julkisivuremontti –kilpailun asunto-osakeyhtiöille. Ajan myötä talon eristeet menettävät tehoaan ja siitä kertoo usein ensimmäisenä ikävä vetoilmiö sisätiloissa. Juhani Siikala JUHANI SIIKALALLA on monipuolinen työhistoria erilaisissa rakentamisen ja kiinteistöalan johtotehtävissä. 74 J ulkisivuremontti ajoittuu noin 30-40 vuoden ikäiseen kiinteistöön. Siikala Kirjoitti oppikirjan Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Oikealla hankesuunnittelulla vältetään ylitai alimitoitettu korjaus ja päästään kokonaistaloudellisesti parhaaseen lopputulokseen. Jos kattavia kunnostustöitä on pitkitetty kauankin, edessä on usein laajempi julkisivuremontti, jossa rakenteita on purettava ja uusittava enemmän ja syvemmältä. Julkisivuremontin suunnittelun tavoitteena on oikean tasoinen ja kattava suunnitelma kiinteistön ulkovaipan kunnostamiseksi. Julkisivun kunnolla on aina merkitystä talon lämmitysja ilmanvaihtokuluihin. Siinä vaiheessa, kun talon julkisivun huoltoja korjaustoimiin alkaa kulua tuhansia euroa, kannattaa julkisivukorjaus harkita vakavasti. Suojaustoimenpiteet voivat vaikuttaa kodin ilmanvaihtoon ja sisätilojen lämpötilaan. Hankkeen vuotuisina järjestäjinä toimivat Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry, Julkisivuyhdistys ry sekä Kiinteistöposti. Hinta on julkisivuremonteissa merkittävä tekijä, koska julkisivuremontti on toiseksi suurin remontti putkiremontin jälkeen. Kohteessa toteutuivat erittäin perusteellinen hankesuunnittelu, osakkaiden yhteinen tahtotila ja saumaton yhteistyö kaikkien eri toimijoiden kesken sekä esimerkillisen hienosti toteutettu tiedonkulku
Sekä Ympäristöministeriö että Helsingin kaupungin Asuntolautakunta vastustavat ehdotusta: – Asuntolautakunnan yksimielinen kanta on, että valtion tukemia vuokra-asuntoja ei pitäisi marginalisoida pelkästään pienituloisille, vaan on hyvä, että niissä asuu monenlaista väkeä. V altioneuvoston esit yk sen mu k a a n pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla tuettuun vuokra-asuntoon asukkaaksi valitsemisen edellytyksenä tulisi pitää 3540 euron tuloja yhden hengen ruokakunnassa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen rää ja hallinnon kustannuksia verrattuna mahdollisiin hyötyihin. – Tulorajat voivat olla myös kannustinloukku: kannattaako mennä töihin jos vaarana on, että asunto menee alta. Pääkaupunkiseudulla kahden Helsingin Asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen uskoo, että paras keino säännellä vuokra-asumisen kustannuksia olisi rakentaa lisää asuintaloja.. Peipinen toteaa, että nykyisen järjestelmän ongelma vaikeuttaa varsinkin nuorten, pätkätyötä tekevien perheiden mahdollisuutta hankkia omistusasunto tai vaihtaa uuteen vuokra-asuntoon. Ne tulevat lisäämään byrokratiaa ja aiheuttamaan huomattavia kustannuksia, jotka tulevat viime kädessä kuluttajan maksettavaksi ja avustuksin korvattaviksi. Tutkimusten mukaan noin kuusi prosenttia heistä kuuluu kahteen korkeimpaan tuloluokkaan. Asuntolautakunta toteaa lausunnossaan, että Ympäristöministeriön tutkimuksessa on verrattu vuokralaisten tulojakaumaa vuosina 2005 ja 2011. Samalla pitäisi kehittää lisää vaihtoehtoja omistusasumiseen ja sen kohtuuhintaistamiseen. – Sääntelytoimet ovat ylimitoitettuja havaittuun ”kohtaantoongelmaan” nähden. Enimmäistulorajaa ei sovellettaisi valittaessa asukkaita erityistä tukea asumisessaan tarvitseville henkilöille tarkoitettuihin kohteisiin. Muiden aikuisten osalta tulorajaan tulisi lisätä 2480 euroa ja lapsista 600–650 euroa kustakin. Peipinen myös muistuttaa, että tulorajojen palauttaminen lisäisi segregaatioriskiä etenkin sellaisilla alueilla, joilla tuettuja vuokra-asuntoja on paljon. Vuokralaisten tulot aiotaan tarkistaa viiden vuoden välein ja jos tulot ovat nousseet liian korkeiksi, vuokralaisella on kaksi vuotta aikaa etsiä uusi asunto. Asukasrakenteessa tapahtui tuona aikana pieni siirtymä pienempituloisten suuntaan. Neljä painavaa syytä Asuntolautakunnan näkemyksen mukaan tulorajojen palauttaminen lisää kohtuuttomasti työmääalimman tuloluokan osuus on kasvanut kuudessa vuodessa 32 prosentista 34 prosenttiin. – Vuokra-asumisen ongelmat juontuvat aivan muista asioista kuin vuokra-asukaskannasta. Helsingin Asuntolautakunta vastustaa Valtioneuvoston asetusta yksimielisesti ja toteaa, että tässä asiassa normitalkoot ovat käänteiset. 75 Helsingin Asuntolautakunta vastustaa tulorajojen palauttamista tuettuun vuokra-asumiseen – Hyödyt jäisivät haittojen varjoon Valtiovarainministeriö haluaa palauttaa valtion tukemaan vuokra-asumiseen tulorajat. Sääntelyyn palaamisesta ei olisi hyötyä ja ylituloisten ongelma Helsingin vuokra-asunnoissa on pieni, toteaa Asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen. Kaupungin vuokra-asunnot tulee lautakunnan mukaan jatkossakin säilyttää edullisina asuntoina, joissa voi asua turvallisesti niin pitkään kuin haluaa. Asetus astunee voimaan kuluvan vuoden huhtikuussa. Kun tulorajojen sääntely vuonna 2008 poistettiin, huomattiin, että vuokranhakijoiden profiili ei juurikaan muuttunut, Peipinen lisää. Vuokra-asumista tuettava rakentamisella Peipisen mukaan vuokra-asumista tulisi tukea ja edullisen vuokra-asumisen riittävyys varmistaa ensisijaisesti lisäämällä asuntorakentamista. Tässä kohtaa normitalkoot ovat käänteiset, Asuntolautakunnan lausunnossa summataan. Asuntolautakunta myös korostaa, että asetuksen muutoksella luodaan kuntalaisille uusi kannustinloukku ja vahvistetaan asuinalueiden sosiaalista eriytymistä. – Jos sekä vapaarahoitteisten että valtion rahoittaminen vuokra-asuntojen rakentamista voimakkaasti lisättäisiin, sillä olisi aito vaikutus vuokratasoon. Peipinen toteaa, että nämä mahdolliset hyödyt koostuisivat ainoastaan asumistukimenojen vähenemisestä. Noin joka neljäs helsinkiläinen asuu Helsingin kaupungin vuokra-asunnossa
Naapurimaan esimerkki rohkaisi rakentamisen energiatehokkuuden edelläkävijänä tunnettua Järvenpään Mestariasuntoja aloittamaan Järvenpään Mestariasunnot toteutti energiatehokkaan ja materiaaleiltaan turvallisen asuintalon Järvenpäähän Auerkulmasta Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo on Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakennuttama luhtitalo Auerkulma Järvenpäässä. – Kiinteistön energiatehokkuus on yksi tärkeä vaatimus Joutsenmerkin saamiseksi. Motiva Services Oy – Ympäristömerkinnän myyntipäällikkö Antti Lehmuskoski kertoo, mitä vaatimuksia rakennuksen tulee täyttää, jotta se ansaitsisi Joutsenmerkin. Lisää Joutsenmerkittyjä taloja noussee Suomeen lähivuosina. Rakennuksen tulee olla 25 prosenttia energiatehokkaampi, kuin mitä ovat lain ja säädösten asettamat. Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. 76 M uissa Pohjoismaissa on panostettu rakentamisen ekologiseen kestävyyteen ja muun muassa sisäilmaasioihin aiemmin kuin Suomessa. Kerrostalo täyttää tiukat ympäristöja terveysvaatimukset energiatehokkuuden ja rakennusmateriaalien osalta. Auerkulma viitoittaa tietä kestävään ja puhtaaseen rakentamiseen. projektin, jonka tavoitteena oli saada Suomeenkin Joutsenmerkitty kerrostalo
77 Järvenpäähän nousi Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty asuinkerrostalo. Luhtitalo Auerkulma, Järvenpäässä nousi viime vuoden lopulla harjakorkeuteen. Rakentaminen poikkesi tavallisen talon rakentamisesta muun muassa siinä, että materiaaliselvityksiin jouduttiin varaamaan enemmän aikaa. Yhä useampi rakennuttaja tulee tekemän Joutsenmerkittyjä, energiatehokkaita ja asumisen kannalta turvallisia asuintaloja ja palvelukiinteistöjä.. Joutsenmerkityssä rakennuksessa painottuvat energiatehokkuus, elinkaariajattelu ja ympäristöystävällinen sekä käyttäjälähtöinen rakentamisen malli
Harjannostajaisia vietettiin Auerkulmassa 9.12.2015, jolloin rakennuttajalle luovutettiin Suomessa ensimmäisenä rakennukselle myönnetty Joutsenmerkki. Joutsenmerkin vaatimus on neljäsosan tiukempi eli 97,5. – Järvenpään Mestariasunnot Oy on jo vuosien ajan, Suomen ensimmäisistä nollaenergiataloista lähtien, osoittanut yrityskulttuuria, jossa uusille innovaatioille, energiatehokkuudelle, kestävälle rakentamisella ja puhtaalle, turvalliselle asumiselle annetaan suuri painoarvo. – Rakentamiseen käytetään sertifioitua puuta sekä muita kemikaalikuormaltaan vähäisiä, laadukkaita ja kestäviä materiaaleja, jotka hyväksytetään suunnitteluvaiheessa ja rakennusprosessin aikana. Maalämpöä hyödyntävä, rakenteeltaan tiivis ja hyvin eristävä Auerkulman talo on E-luvultaan on 92. Myös valaisimille, kodinkoneille, hanoille, WCkalusteille ja energian erillismittaukselle asetetut vaatimukset on otettu huomioon talon suunnittelussa ja toteutuksessa. – Joutsenmerkki-talojen kriteerit perustuvat moniin jo entuudestaan Mestariasuntojen toimintastrategian mukaisiin asioihin: energiatehokkuuteen, elinkaariajatteluun ja ympäristöystävälliseen sekä käyttäjälähtöiseen rakentamisen malliin. Nämä tavoitteet parantavat myös rakentamisen laatua. Kun mestariasunnot tutkivat Joutsenmerkin saamisen lähtökohtia, he havaitsivat, että vaatimuksissa oli paljon yhteneväisyyksiä Mestariasuntojen jo noudattamien rakentamisperiaatteiden kanssa. Laadukas suunnittelu ja rakentamisen johtaminen ovat myös merkittäviä Joutsenmerkin myöntämiseen vaikuttavia tekijöitä, Lehmuskoski kertoo. Asuinkerrostalo on rakennettu terveellisiä ja turvallisia rakennusmateriaaleja käyttäen, ja se omaa paremman äänieristyksen. Ympäristöystävällisyys ja asumisen turvallisuus näkyvät Joutsenmerkityssä rakennuksessa käytetyissä materiaaleissa. Joutsenmerkki erottaa jyvät akanoista. Energiatehokkuus vaikutAuerkulmalle luovutettiin Joutsenmerkki harjannostajaisissa 9.12.2015. Auerkulmalle Joutsenmerkki Luhtitalo Auerkulma, Järvenpäässä nousi viime vuoden lopulla harjakorkeuteen. Pitkän harkinnan jälkeen tartuimme haasteeseen ja valitsimme sopivaksi kohteeksi Auerkulman asunnot, Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo. Auerkulman asunnot täyttävät tiukat ympäristöja terveysvaatimukset. Tärkeämpää on energiatehokas, kestävä ja laadukas rakentaminen, Lehmuskoski pohtii. Se on osoitus energiatehokkaasta ja rakennusmateriaaleiltaan turvallisesta asuinrakennuksesta.. Koska Mestariasunnot toteuttaa kiinteistöjä kunnan tarpeisiin, voitontavoittelu mahdollisimman edullisten rakennuskustannusten muodossa, ei aja heitä eteenpäin. 78 vaatimukset. Myös Lehmuskosken mukaan oli luontevaa, että Mestariasunnot lähtivät toteuttamaan maan ensimmäistä Joutsenmerkittyä taloa. Energian käytön osalta laki sallii kerrostalon Eluvuksi enintään 130
Rakennusajan pituuteen Joutsenmerkin kriteerit eivät kuitenkaan vaikuttaneet, Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo. Toisaalta Joutsenmerkin ajatuksena onkin nimenomaan erotella jyvät akanoista, Lehmuskoski toteaa. Korvaavia materiaaleja jouduttiinkin tilaamaan Ruotsista. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Järvenpään Mestariasunnot Oy. – Joutsenmerkityn talon rakentaminen poikkesi tavallisen talon rakentamisesta muun muassa siinä, että materiaaliselvityksiin jouduttiin varaamaan enemmän aikaa. Toimintatapojen muuttaminen taas tarkoittaa yleensä lisäkustannuksia. tävä talo. – Aina kun halutaan tehdä jotakin paremmin kuin ennen, pitää muuttaa toimintatapoja. – Vuoden 2016 aikana käynnistyy mahdollisesti useampia uusia kohteita, joille haetaan Joutsenmerkkiä, Antti Lehmuskoski kertoo. jo vuosia, emmekä siinä mielessä aloittaneet työtä alusta, Simunaniemi sanoo. 79 taa asumiskustannuksiin muun muassa alhaisempien lämmityskulujen myötä. Auerkulman hankkeessa tarvittiin esimerkiksi yksi ylimääräinen henkilö tekemään työtä Joutsenmerkin eteen. Jyvät erottuvat akanoista Antti Lehmuskoski uskoo, että Suomeen nousee tulevaisuudessa lisää Joutsenmerkin saaneita taloja. Joutsenmerkin vaatimuksista huolimatta rakentamisen lisäkustannukset olivat alle 5 prosentin luokkaa. – Kaikki uudisrakennukset tuskin koskaan tulevat täyttämään vaadittuja kriteereitä. Suunnitteilla on jo toinen Joutsenmerkin ansaitseva kohde, kahdeksan asuinkerrosta ja 69 asuntoa käsitKiinteistön energiatehokkuus on yksi tärkeä vaatimus Joutsenmerkin saamiseksi. Harjannostajaisissa oli arvovaltaista väkeä, Motiva Services Oy – Ympäristömerkinnän toimitusjohtaja Petri Väisänen (oik.) ja Järvenpään kaupunginjohtaja, Erkki Kukkonen kuuntelevat ARA:n ylijohtajan Hannu Rossilahden puhetta. Niiden kiinteistöjen osuus, joiden energian käyttö on maksimissaan 75 prosenttia kansallisesta E-luvusta, jäänee kuitenkin vain muutamaan prosenttiin koko rakennuskannasta. Mestariasuntojen ohella moni muukin rakennuttaja on kiinnostunut Joutsenmerkityistä taloista. Tähän vaikutti omalla kohdallamme merkittävästi se, että olemme tehneet töitä energiatehokkuuskysymyksien eteen Järvenpään Mestariasunnot Oyn:n toimitusjohtaja veikko Simunaniemi (oik.) vastaanotti Joutsenmerkin Motiva Services Oy – Ympäristömerkinnän toimitusjohtajalta Petri Väisäseltä. Rakennuksen tulee olla 25 prosenttia energiatehokkaampi, kuin mitä ovat lain ja säädösten asettamat vaatimukset. – Rakentamisen arvomaailma on muuttumassa ja siksi näkemykseni on, että yhä useampi rakennuttaja tulee tekemän Joutsenmerkittyjä, energiatehokkaita ja asumisen kannalta turvallisia asuintaloja ja palvelukiinteistöjä, Lehmuskoski pohtii. Simunaniemien mukaan Joutsenmerkityn talon lisäkustannukset olivat hyvinkin maltilliset. Tulevaisuudessa Joutsenmerkkikohteita voivat olla asuinkerrostalojen ohella koulut ja päiväkodit. Mestariasunnot eivät Joutsenmerkinkään jälkeen jää lepäämään laakereillaan. Osassa rakennusmateriaaleja oli kemikaaleja, joita Joutsenmerkki ei hyväksynyt
– Teollisuuden sähköntuotannon lähtökohdat eivät päde sähkön pientuotantoon. Auvisen mukaan kansainvälisesti ei ole tapana tuijottaa takaisinmaksuaikoja samassa määrin kuin meillä. – Aurinkoenergian kannattavuutta kannattaa arvioida ensisijaisesti vertailemalla voimalan tuottaman energian hintaa 30 vuoden käyttöiän aikana muiden vaihtoehtoisten energialähteiden kustannuksiin. A urinkoenergia on Suomessa vielä verrattain uusi asia ainakin pientuotantoon liittyvien kustannusrakenteiden ja ansaintalogiikan suhteen. Nopeita voittoja ei aurinkoenergialla voi sijoitusmielessä tehdä. – Niin tarkasteltuna tuotto on jo aivan hyvä. Esimerkiksi Tanskassa on kymmenittäin isoja alueellisia hybridilämpölaitoksia, joissa tuotetaan kaukolämpöä aurinkoja bioenergialla. – Suomessa investoijat haluaisivat takaisinmaksuajan olevan alle kymmenen vuotta. Pörssisähkön hintoihin eli noin kolmeen senttiin kilowattitunnilta ei pientuotannossa vielä päästä. Pitkäjänteinen sijoittaja hyötyy aurinkoenergiasta. Lisäksi hankkijat ilmoittavat usein perusteeksi, että aurinkoenergia parantaa kiinteistön arvoa. Yritysten ja kuntien ei tarvitse maksaa aurinkoenergiainvestoinnista arvonlisäveroa ja hankintaan voi saada investointitukea. – Yritysten ja kuntien lämmitysjärjestelmissä aurinkolämpö voi olla myös kilpailukykyistä. – Aurinkoenergia ei sovi sijoittajille, jotka hakevat nopeasti suuria voittoja. Puhtaasti sijoitusmielessä on toki kannattavampia tapoja sijoittaa rahaa kuin investoida ne aurinkoenergiaan. Tuottoodotukset ovat myös Suomessa korkeammat kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tanskassa omistuspohja on osuuskunta, jossa tavoitteena on pitkällä aikavälillä pitää lämmön hinta mahdollisimman alhaisena asiakkaille. Auvinen muistuttaa, että aurinkoenergian tuotannossa pitää olla vertailukohtana sähkön loppukuluttajahinta, joka on esimerkiksi asukkaille noin 12-15 senttiä per kilowattitunti. Aurinkoenergian vaikutusta kiinteistöjen myyntihintoja nostavasti ei ole Suomessa vielä tutkittu, mutta Yhdysvalloissa tutkimukset tukevat tätä oletusta. Takaisinmaksuaikaa laskettaessa ei oteta huomioon investoinnin pitoaikaa eikä jäännösarvoa. – Mitä suurempi tuottoprosentti, sitä parempi investointi sanoo Auvinen. Aurinkoenergiajärjestelmän kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa järjestelmän hinta, paneelien ja keräinten suuntaus ja sijainti, asennusalustan ominaispiirteet, ostoenergian hinta sekä järjestelmän mitoitus suhteessa kohteen kulutukseen. Aurinkoenergia on Suomessa taloudellisesti kannattavaa, kun sillä korvataan kalliimpaa ostoenergiaa, sanoo aurinkoenergian kannattavuutta tutkivan Aaltoyliopiston FinSolar-hankkeen projektipäällikkö Karoliina Auvinen . Aurinkoenergiajärjestelmän laiteriski ennen takaisinmaksuajan – yleensä siis 8-16 vuotta – umpeutumista on erittäin pieni sekä aurinkoenergiajärjesAurinkoenergian mahdollisuuksia ei tunneta Suomessa riittävästi telmien ylläpitoja huoltotarve on hyvin vähäinen. Takaisinmaksuaika ei ole yksin soveltuva menetelmä, eikä anna oikeaa kuvaa aurinkoenergiainvestoinnin kannattavuudesta, koska aurinkopaneelien tai -keräinten käyttöikä on noin 3040 vuotta. Pitkäjänteisille sijoittajille, kuten asukkaille, kunnille ja kiinteistönomistajille, aurinkoenergian tuotto voi olla 4-8 prosenttia 25 vuoden laskenta-ajalla. Kymmenen vuoden laskenta-aika näyttää, ettei aurinkoenergia olisi kannattavaa. Auvisen mukaan aurinkoenergiainvestoinnin taloudellista hyötyä ja tuottoja tulee tarkastella koko elinkaaren yli. Investointien taloudellisen kannattavuuden arviointimenetelmänä voi käyttää myös sisäistä korkokantaa, joka kertoo, kuinka monen prosentin tuoton investointi antaa pääomalle. 80 Aurinkoenergian mahdollisuuksia ei Suomessa täysin tunneta. Lisäksi järjestelmä on teknisesti hyvin toimintavarma. Aurinkoenergiainvestointien kannattavuutta voi tarkastella laskemalla investoinnin nettonykyarvon, joka on tuloja menovirtojen erotus. – Suomessa tuijotetaan liikaa takaisinmaksuaikaan, mikä aurinkoenergialla on yleensä noin 8-16 vuotta. Aurinkoenergia on Suomessa kuitenkin kannattava sijoitus, jos sillä voidaan korvata kalliimpaa ostoenergiaa. – Suomessa kunnallisten energiayhtiöiden tavoitteena tuntuu olevan mahdollisimman pikainen taloudellinen hyöty, jotta energian myynnillä saataisiin kootuksi rahaa kunnan kassaan ja muihin menoihin. Yksittäisenä investoinnin mittana takaisinmaksuaikamenetelmää voidaan puolustaa vain, jos investoinnin vanhenemisriski on huomattava. – Aurinkoenergian kannattavuutta on peilattava kiinteistöissä ostoenergian hintoja vastaan. Edellytykset ovat erilaiset kuin perinteisessä keskitetyssä sähköntuotannossa. Takaisinmaksuaikaan tuijotetaan liikaa Takaisinmaksuaika ei sovi aurinkoenergiainvestointien kannattavuuden arviointimenetelmäksi. Aurinkoenergia vaatii pitkäaikaista sijoittamista Auvisen mukaan Suomessa suurimpana haasteena on Suomessa investoijien lyhytjänteisyys
Auvinen pitää Suomessa suurena haasteena energian hinnan edullisuutta. Meillä pitäisi ymmärtää energiapolitiikassa investoijien kriteereitä paremmin. Muualla tarkasteluajat ovat pitempiä ja välilliset hyödyt, esimerkiksi työpaikat, huomioidaan energiapolitiikassa. – Vantaa on jo etukäteen sitoutunut lähes nollaenergiatasoon päiväkodeissaan ja sitä kautta aurinkoenergia yleistyy nyt vauhdilla Vantaan muussakin rakentamisessa. 81 Aurinkoenergiajärjestelmän kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa järjestelmän hinta, paneelien ja keräinten suuntaus ja sijainti, asennusalustan ominaispiirteet, ostoenergian hinta sekä järjestelmän mitoitus suhteessa kohteen kulutukseen. Juhani Karvonen hyötyy aurinkoenergiasta. Tälle vuodelle Suomessa tuki laski 25 prosenttiin. Ilmastotavoitteet, energiatehokkuussopimukset, uudet rakentamismääräykset ja kiinteistöjen ympäristösertifikaatit vauhdittavat myös aurinkoenergiainvestointeja, sanoo Auvinen. Aurinkoenergian suhteellista kannattavuuttaan muihin energiamuotoihin verrattuna kuitenkin heikentävät nyt alhaiset sähkön ja öljyn hinnat. Meillä kannattavuus lasketaan lyhyellä aikavälillä ja vanhentuneilla menetelmillä. Suurimmassa osassa Euroopan muita maita aurinkoenergian tukipolitiikka kattaa myös kuluttajat, kun meillä tukia saavat vain kunnat ja yritykset. – Ruotsissa energiatuki on 35 prosenttia kaikille, myös kuluttajille. Investointituki putosi väärällä hetkellä Suomessa aurinkoenergialle on hyvät hyödyntämismahdollisuudet. Suomessa on myös vallalla paljon vanhaa tietoa aurinkoenergiasta tai ei tietoa ollenkaan. Suomessa investointuki oli viime vuonna kunnille ja yrityksille 30 prosenttia. – Suomessa kuluttajien ostosähkön hinta on ostovoimaan suhteutettuna Euroopan edullisinta. – Pelkkä kannattavuuteen perustuva päätöksenteko ei ole ainoa ”draiveri”, joka ajaa kiinteistöjä aurinkoenergian käyttöön. Aurinkoenergian hinta on toki viime vuosina laskenut voimakkaasti. Vantaalla tehty hyviä ratkaisuja Valopilkkuja Auvinen näkee muun muassa kuntien toimissa. Aurinkoenergian mahdollisuuksia ei vielä tietämättömyyden takia tunnisteta. Jos Suomessa todella haluttaisiin aurinkoenergiamarkkinoiden kasvavan, ei investointituen tasoa olisi kannattanut nyt pudottaa. – Kyse on vain siitä, miten aurinkoenergian kannattavuus mielletään ja miten sitä arvostetaan. Myös öljyn hinta on painunut alas. Aurinkoenergialla voidaan vähentää kiinteistössä ostoenergian määrää, joten se on myös energiatehokkuustoimenpide
Yhteiset pelisäännöt pesutuvan käyttämisestä eivät kuitenkaan ota toimiakseen. Pyykkiä pestään ja kuivatetaan milloin sattuu, pesutupa jätetään siivottomaan kuntoon, mattojen pesu rikkoo pesukoneen kerran vuodessa. Kulttuurien kohtaaminen tuo taloyhtiöihin odottamattomia ongelmia Villin lännen menoa taloyhtiön pesutuvassa Helsinkiläisessä taloyhtiössä on puitteiltaan erinomainen pesutupa. 82 I tä-Helsingissä sijaitsevassa, 80 asunnon taloyhtiössä tuskaillaan ratkaisemattoman ongelman parissa. Asukkaat varaavat ylipitkä vuoroja, kuivattavat pyykkiä kuinka pitkään huvittaa ja repivät toisten pyykkejä naruilta.. – Sunnuntaisin, kun pesutupa ei ole käytettävissä, lattioilla pestään isoja mattoja, jotka jätetään roikkumaan vettävaluvina kuivaushuoneeseen, jossa ei ole viemäröintiä. Mikään ohjeistus tai keskustelu ei ole tuonut parannusta. Taloyhtiön asukkaat eivät suostu noudattamaan pesutuvan käyttöön liittyviä ohjeita ja yhteisiä pelisääntöjä. – Pesutuvassa pyykkivuoroja ahnehditaan, toisinaan koko viikoksi, pyykit jätetään kuivumaan pitkiksi ajoiksi, toisten pyykkejä revitään naruilta ja rytätään kasoihin, pesutupa jätetään siivottomaan kuntoon, ja mikä pahinta, pesukoneessa pestään kielloista huolimatta mattoja, mikä rikkoo pesukoneen kerran vuodessa, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Wilma Schlizewski listaa
Osa heistä on osakkaita, mutta joukossa on myös vuokralaisia. Tilanne on saanut taloyhtiössä aikaan huonoa henkeä ja äitynyt herjaavaksi viestittelyksi pesulan seinillä ja varauskirjassa.. Rakentamisen myötä taloon uusitaan lukitusjärjestelmä. Puheenjohtajana olen vuosien kuluessa joutunut jatkuvasti neuvomaan erilaisia etnisiä ryhmiä näissä asioissa. Pesutuvasta löytyy kaksi tilavaa kuivaushuonetta ja vielä erikseen mankelihuone. – Me olemme Suomessa, taloyhtiömaailmassa tottuneet siihen, että huoneiston ovet pidetään kiinni, tavaraa ei varastoida rappukäytävään, ulosteet siivotaan käytäviltä ja saunatiloista, tai että roskia ei viskata ikkunasta pihamaalle. Itähelsinkiläisen taloyhtiön pyykkituvan ongelmat ovat kärjistyneet. Se edellyttäisi kuitenkin kaikkien asukkaiden hyväksyntää, eikä onnistuisi käytännössä. Mikään ei ole muuttunut, vaan villi meno pesutuvassa jatkuu, Schlizewski sanoo turhautuneena. Hänen mukaansa suuremman ongelman muodostavat kuitenkin ihmisten erilaiset kulttuuritaustat. Osa pesee isompia pyykkejä harvoin, toiset pyykkäävät viikoittain. Kulttuurierojen aikaansaamat ongelmat tulevat maahanmuuton kiihtyessä koskettamaan tulevaisuudessa yhä useampia taloyhtiötä. Pesuvuorot on jaettu väljästi aamupäivän ja iltapäivän vuoroihin, jokaisella vuorolaisella on siten reilusti aikaa ja kuivatustilaa käytettävissään. Toisissa taloyhtiöissä mahdoton käytös on loppunut kolikkoautomaatin myötä. –Pohdimme, olisiko ilkivallan estoon mahdollista asentaa valvontakamerat. – Rikkoontuneista koneista aiheutuu vuosittain tuhansien eurojen lasku. Schlizewskin mukaan heidän taloyhtiönsä pesutuvan ongelmat eivät ole ainutlaatuisia, vastaavia vaikeuksia ovat kohdanneet monet, suuremmat taloyhtiöt. Nuorisoa häiriöistä on turha syyttää, sillä pesutuvan käyttäjät ovat aikuisia ihmisiä. Kyse ei ole siitä, että puitteissa olisi jotain vikaa, päinvastoin. –Vuokralaisilla ei ole kenties aivan samanlaista sitoutuneisuutta yhteisten asioiden hoitoon kuin osakkailla, Schlizewski pohtii. – Kenties uusi älylukitus voisi tuoda ratkaisun pesutuvan ongelmiin. Oma vilpitön ehdotukseni on, että parasta olisi etsiä pesutupaan pesulayrittäjä, se ratkaisisi ilmaisen pyykkäämisen mukanaan tuomat ongelmat kertaheitolla, Schlizewski pohtii. Siisteyskäsitys eroaa Taloyhtiön pesutupaa käyttää Schilizewskin mukaan muutaman kymmenen asukkaan joukko. Kulttuurien kohdatessa taloyhtiöt joutuvat aivan erilaisten kysymysten eteen kuin mihin ne ovat tottuneet. Kolikkoautomaatti estäisi kyllä viikon mittaiseksi venyvät pesuvuorot, mutta on myös kokemusta siitä, että kolikkoautomaatit voivat houkutella varkaita. Tilanne on kärjistynyt asukkaiden väliseksi häväistyskirjoitteluksi seinille ja varauskirjaan, hallitus on tilanteessa täysin neuvoton, Schlizewski kertoo. Lain suomat keinot ovat kuitenkin vähissä, vastenmielinen käytös pesutuvassa ei esimerkiksi riitä huoneiston haltuunottoon. Teksti: Tuula Kolehmainen Schlizewskin mukaan heidän taloyhtiönsä pesutuvan ongelmat eivät ole ainutlaatuisia, vastaavia vaikeuksia ovat kohdanneet monet, suuremmat taloyhtiöt. Schlizewskin taloyhtiössä on parhaillaan meneillään urakka, jossa kiinteistöön rakennetaan kaksi lisäkerrosta. 83 Taloyhtiö maksaa kallista laskua pesutuvan välinpitämättömästä käytöstä ja koneiden korjauksista. Jos esimerkiksi asukas varaisi aamupäivän vuoron, avain toimisi ainoastaan silloin. Olemme muun muassa laatineet pesutupaan ohjeet ja kiellot kaikilla mahdollisilla kielillä ja pyrkineet keskustelemaan asioista yhtiökokouksessa ja myös suoraan asukkaiden kanssa. Erilaisten kulttuurien toisistaan poikkeavat tavat toimia ja erilaiset käsitykset muun muassa siisteydestä ovat muodostuneet ongelmaksi helsinkiläisessä taloyhtiössä. Kulttuurien kohdatessa taloyhtiöt joutuvat aivan erilaisten eteen, kuin, mihin ne ovat tottuneet. Apua älylukosta Schlizewski kertoo, että järeämpiäkin ratkaisuja pesutuvan ongelmiin on taloyhtiössä etsitty. Kirjalliset ohjeet, keskustelut tai edes isännöitsijän puuttuminen asioihin eivät ole tuottaneet tulosta. Taloyhtiössä on, pyykkihuone, jossa on suuri pesukone ja linko. Pesutuvan ongelmissa näkyy se, että siisteyskäsitykset eroavat merkittävästi kulttuurista toiseen, yhteistä kieltä lukutaidosta puhumattakaan ei suinkaan aina löydy. – Olemme yrittäneet ratkaista pesutuvan ongelmaa ystävällisesti ja järjen keinoin. Mattojen luvaton peseminen pyykkituvan pesukoneessa, rikkoo koneen noin kerran vuodessa. Älyavaimen myötä pesutuvan sotkuiseksi jättänyt, tai pesukoneen vuorollaan rikkonut asukas olisi myös helpompi jäljittää
Vuosi 2015 oli asuntokauppamääriltään tasainen ja kuukausittaiset vaihtelut olivat pieniä. Kauppamäärien kehitys on toisaalta riippuvainen uudisrakentajien aktiivisuudesta projektialoituksissa kuluvana vuonna: uudisrakentaminen vauhdittaa aina myös vanhojen asuntojen myyntiä. Vantaalla laskua oli vain eurolla 2 641 eurosta 2 640 euroon. Vanhoissa asunnoissa kauppamäärät nousivat 7,5 prosenttia vuoden takaisesta, ja niiden neliöhinnoissa nousua oli 1,1 prosenttia marraskuusta. Laskua neliöhinnoissa mitattiin Tampereella 2 475 eurosta 2 454 euroon, Jyväskylässä 2 071 eurosta 2 009 euroon, Oulussa 1 926 eurosta 1 918 euroon, Mikkelissä 1 938 eurosta 1 919 euroon, Vaasassa 2 084 eurosta 2 035 euroon, Lappeenrannassa 1 897 eurosta 1 847 euroon ja Joensuussa 2 156 eurosta 2 152 euroon. Vuodelle 2016 Huoneistokeskus ennustaa sekä piristyvää uudisrakentamista että kasvua vanhojen asuntojen kauppamääriin.. Kasvua kauppamäärissä verrattuna viime vuoden joulukuuhun oli erityisesti Vantaalla (6,4 %), Tampereella (6 %) ja Turussa (7,7 %). Syy vilkkaalle joulukuulle on patoutuneen kysynnän hidas purkautuminen, minkä vuoksi joulukuulle ei tullut tyypillistä notkahdusta kauppamäärissä. Voimakkainta neliöhintojen nousu oli Lahdessa, missä hinnat nousivat yhteensä 91 euroa 1 743 eurosta 1 834 euroon. Hyvänä esimerkkinä tästä on, että Helsingissä helmi-marraskuun kauppamäärissä oli suurimmillaankin vain 600 asuntokaupan vaihteluita kuukausien välillä, kun edellisvuosina vaihtelua on ollut jopa 3 000 kaupan verran, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki kertoo. – Koko viime vuosi oli tammija joulukuuta lukuun ottamatta hämmästyttävän yhtenäinen. JS Asuntokauppa kiihtyi viime vuoden lopussa Joulukuussa asunnot menivät kaupaksi paremmin kuin edellisvuosina samaan aikaan. Vanhojen asuntojen neliöhinnat nousivat Pääkaupunkiseudulla käytettyjen kaksioiden neliöhinnat pysyivät lähes samana marraskuusta. Uskomme uudisrakentamisen piristyvän tänä vuonna parin vaisuhkon vuoden jälkeen, Asteljoki arvioi. Helsingissä neliöhinnat nousivat 4 269 eurosta 4 280 euroon ja Espoossa 3 437 eurosta 3 448 euroon. Asuntojen kokonaiskauppamäärät olivat 8,4 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2014 samaan aikaan. Nousua joulukuun neliöhinnoissa oli Kuopiossa 2 137 eurosta 2 138 euroon, Turussa 1 982 eurosta 1 999 euroon ja Kouvolassa 1 194 eurosta 1 197 euroon. Neliöhinnat nousivat 1,5 prosenttia marraskuusta. – Ennustamme vanhojen asuntojen kauppamääriin kuluvalle vuodelle 3–5 % kasvua vuodesta 2015. – Syy lyhyen aikavälin neliöhintojen nousuun vanhoissa asunnoissa on yleensä se, että pieniä asuntoja, joissa neliöhinnat ovat automaattisesti kalliimpia, on myyty suhteellisesti enemmän”, Asteljoki kertoo. Voimakkainta neliöhintojen lasku oli joulukuussa Porissa 1 455 eurosta 1 367 euroon ja Kotkassa 1 332 eurosta 1 244 euroon. Muualla Suomessa myyntiajat lyhenivät 88 vuorokaudesta 86 vuorokauteen. Pääkaupunkiseudulla myyntiajat pitenivät kolmella vuorokaudella marraskuun 58 vuorokaudesta joulukuun 61 vuorokauteen. 84 J oulukuu oli asuntokaupoilla vilkas, ja paras joulukuu sitten vuoden 2012
Eroahdistus helpottuu harjoittelulla Neljänsuoran keikkakoira ELLI kiertää Suomea Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. 6 nroa vuodessa 38€ 1/16 6,40 5,50 ERIKOISHINTA Kesäallergiaan valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin! POLARALLE juoksu aina ollut helppoa Pahansuopa nimetön arvostelu netissä harmittaa Hevonen kertoo kivusta ilmeellään Suomen vaunuhistoriallinen seura vaalii ajoperinteitä Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. www.kiinteistojaisannointi.. 09 413 97 300. www.asejaera-lehti.. Kehonrakentajien, kuntosalikävijöiden ja kuntoilijoiden tietopaketti. 8 nroa vuodessa 58€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 7/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 4, 90 ERIKOISHINTA Kierrättäjän jätemaksut minimissä Kun rakentaja kierrättää, eurojakin säästyy Kierrätys on IN kalustamisessakin Lumilapiolle käyttöä etelässäkin Maatilan 1700-luvun päärakennukselle Katriina ei pelkää poraa Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. www.luontaisterveys-lehti.. 8 nroa vuodessa 60€ ja taide NYT 6,90 Mika Törösen Helsinki: Raitiovaunujen elävä kuvaus saa kuulemaan niiden kolinan Jo 1600-luvulla Suomessa oli huippuluokan hopeaseppiä Värikkäistä emaliastioista välittyy sodanjälkeinen elämänhalu Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. 8 nroa vuodessa 57€ Seniori TERVEYS 4,90 1/2016 6,70 voi tuoda sydänveritulpan Eläkesuunnittelu kannattaa! Kulttuuri pitää virkeänä ja nupin kunnossa aina kun yläpaine nousee 20 KULTTUURIMATKAT ja AKTIIVILOMAT kiinnostavat eläkeläisiä Vaikkei ELÄKE enää kerrykään, ei Tapiolla ole kiire pois töistä Pääosa syöpää sairastavista uskoo vakaasti paranemiseen Hoitamaton diabetes Aivohalvausriski kolminkertaiseksi Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. 6 nroa vuodessa 35€ ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 1/2016 7,30 Ota talteen! Kurssija tapahtumakalenteri D-vitamiiniterveiset IDUT ja VERSOT sisältävät jopa 40 kertaa enemmän ravintoaineita kuin aikuinen kasvi Ylipainon syynä. www.talomestari-lehti.. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. 8 nroa vuodessa 60€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Extrahinta 5,90 Hyvinvointianalyysi auttaa harjoittelussa Viidennes väestöstä ei liiku lainkaan Linda Sonntagin treenillä VAHVAT KÄDET Terveyttä ja hyvinvointia tuorepuristetuista mehuista Fat bikella hankien halki ja liukasta uhmaten Bodytreeni Uudistunut Bodytreeni on jokaisen omatoimisesta terveyden vaalimisesta kiinnostuneen ikioma lehti. * Kilpirauhasen toimintahäiriö * Liian vähäinen yöuni TERVEYSPOLIITIKKO IRENE ÄYRÄVÄINEN: Täydentävät hoidot virallisiksi soteen Rakasta talvea Kiitollisuus valtava voima Suoliston bakteeristo säätelee rasvojen aineenvaihduntaa Liiku ntav inkk inä Kun dalin ijoo ga Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. www.kissafani.. www.sielunpeili-lehti.. www.hevosmaailma.. www.bodytreeni.. www.antiikkijataide.. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. 6 nroa vuodessa 39€ Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 1/2016 6,90 Maukas SILMUSALAATTI valtaa markkinoita Puolita hiilijalanjälkesi! Kuusenpihkavoide on ihmeaine Siivouksessa ei tarvita paljon kemiaa Luomutontilla pärjää entisajan Mieli virkistyy hevosen Ekoelo 4,90 Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. www.senioriterveys.. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. 6 nroa vuodessa 41€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2016 6,60 5,90 ERIKOISHINTA Löytökissa Roosa perheelle rakas Pidä kissa Lihaa ja liikuntaa Muutosahdistus voi ilmetä merkkailuna Kenellä Suomen söpöin kissa. RO TU ES ITTE LYSSÄ SUOMEN LA PIN KO IR A 6/2015 6,30 KOIRA Meidän 4,90 ERIKOISHINTA Näin ompelet koiralle puvun! Mitä koiralle lahjapakettiin. www.ekoelo.. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. 6 nroa vuodessa 39€ Sielun peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti 1/2016 7,30 U k , k s t v Ayurvedan tuella kohti onnellista elämää Oivaltava, yllättävä satu Hämäränkärriäinen Pyh rm n Deittileikeissä koskettaminen on sallittu Arjen kiihkeää peliä JO PIENILLÄ LAPSILLA RIIPPUVUUKSIA Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen: Koskettava kehitystarina anteeksiannosta Olen elänyt synnissä, nyt on valoa näkyvissä, mutta jäljet entisestä jäävät Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. www.meidankoira.. 8 nroa vuodessa 51€ 1 – 2016 7,50 Ruotsissa latvalinnustus toimii, Suomen kielto ihmetyttää Laukaalla taisteltu jo 20 vuotta ampumaradasta Kuutamokytis antoi hyvän peurasaaliin Alastarossa Helsinkiin uusi ampumaurheilukeskus Koirasudet levittäytyneet susilaumoihin Uusi sarja alkaa: 6,90 Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. 6 nroa vuodessa 36€ ja isännöinti Nro 12/2015 6,50 Kiinteistö Toimitilojen vajaakäyttö haittaa kaupunkikehitystä Kattojen tarkastus käy kätevästi kopterikameralla Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen – rahoitus jäissä Kiinteistöala hakee parempaa imagoa kouluttautumisesta Kiinteistö ja Isännöinti Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. 7 nroa vuodessa 29€ Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Lehden internetosoitteessa, tilaukset@karprint.. Herra Peetu on ihmistä viisaampi Reipas Aamu Suomen ensimmäinen poliisikissa Rotuesittelyssä letkeän rennot ja komeat ragdollit Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille
Päätöksentekoon liittyen on osakkailla laaja kyselyoikeus ja he voivat esittää kysymyksiä tilinpäätöksestä, taloudellisesta tilanteesta ja muista kokouksessa käsiteltävistä asioista. Selvityksessä arvioitiin muun muassa sekajätteen määrää sekä kierrätykseen kerätyn paperin, kartongin, biojätteen, lasin, metallin ja muovin osuutta syntyvästä jätteestä. Samalla yhtiö sai rinnakkaistoiminimen Pohjola Construction Group PCG Ltd. – Se, että osakkaiden näkemyksiä kuullaan mahdollisimman laajasti yhtiökokouksessa päätöksiä tehtäessä, on sekä yhtiön että osakkaan kannalta parempi vaihtoehto kuin tehtyjen päätösten moittiminen jälkikäteen, Kristel Pynnönen huomauttaa. Selvityksen mukaan Helsingissä asukasta kohden sekajätettä syntyy toiseksi vähiten vertailussa mukana olleista kaupungeista. – Uusi nimi selkiyttää eroa rakentavien yhtiöiden ja emoyhtiön välillä. Kun mahdollisimman suuri osa osakkaista pääsee vaikuttamaan yhtiökokouksen valmistelussa ja osallistuu päätöksentekoon yhtiökokouksessa, luottamus lisääntyy ja ristiriidat vähenevät taloyhtiöissä, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Emoyhtiö tuottaa myös hallinnollisia-, talous-, rahoitus-, henkilöstöhallinto-, markkinointija IT-palveluita konsernin tytäryhtiöille. Kristel Pynnönen korostaa osallistumisen merkitystä taloyhtiöiden arjen sujuvuuteen. – HSY:n alueella kierrätys nojaa hyviin lajittelumahdollisuuksiin kiinteistöillä. Alueella saadaan hyvin talteen paperi, kartonki, biojäte ja metalli. 86 Yhtiökokouksiin kannattaa osallistua Yhtiökokoukset -vaikuttamisen paikka Taloyhtiöitä 86.000 Hallituksissa jäseniä 300.000 Yhtiökokoukset päättävät vuosittain mm. Listan kärkeen sijoittui Slovenian pääkaupunki Ljubljana. Emoyhtiön uusi nimi vaihdettiin kuvaamaan paremmin yhtiön nykyistä toimintaa. Kotitalouksien jätehuollon järjestää pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalvelut. – Hyvä yhtiökokousviestintä on avointa ja ennakoivaa. Pohjola Rakennus -konsernin konsernijohtajan Juha Metsälän mukaan entisen Pohjola Rakennus Oy SisäSuomen viimeinenkin rakenteilla oleva työmaa alkaa olla loppusuoralla, minkä jälkeen emoyhtiö keskittyy hakemaan kasvua ja laajentumista sekä kirkastamaan koko konsernin strategiaa. Tytäryhtiöiden nimiin emon nimenvaihdos ei vaikuta millään tavalla, Metsälä kertoo. Selvityksessä todettiin, että tämä malli tuottaa hyvän kierrätysasteen ja parhaiten lajiteltua materiaalia, kertoo jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo.. Taloyhtiöissä asukkaita 2,3 mrd € Korjaukset 6,0 mrd € Yhtiövastikkeet 2,6 miljoonaa Yhtiökokousten päättämät korjaukset työllistivät 36.000 henkilöä Lähde: Kiinteistöliitto O ikeusministeriön, Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton julkaisema tuore Viestintäsuositus taloyhtiöille kiinnittää huomiota myös yhtiökokousviestintään. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on velvollisuus vastata kysymyksiin. H elsingissä on Euroopan pääkaupungeista toiseksi parhaiten järjestetty jätehuolto, ilmenee Euroopan komission teettämästä selvityksestä. Osakkaiden osallistuminen yhtiökokoukseen varmistaa, että he saavat käyttöönsä oikeat tiedot, mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja vaikuttaa päätöksentekoon. Helsingissä hyvät lajittelumahdollisuudet Pohjola Rakennuksen emoyhtiön nimi muuttui P ohjola Rakennus -konsernin emoyhtiön Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomen nimi muuttui tämän vuoden alussa Pohjola Rakennus Group PRG Oy:ksi. Vertailussa oli mukana EU:n 28 jäsenvaltion pääkaupungit. Viestintäsuositus kannustaa taloyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä toimimaan tavalla, jolla mahdollisimman suuri osuus osakkaista saadaan osallistumaan yhtiökokoukseen ja käyttämään heille kuuluvaa päätösvaltaa omassa taloyhtiössään
* Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella. www.2727350.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti KIINTEISTÖN JA ASUMISEN PALVELUT SAMAN KATON ALTA ISÄNNÖINTI – KIINTEISTÖNVÄLITYS HUOLTO – RAKENNUTTAMISPALVELUT HELSINKI – ESPOO – VANTAA – HYVINKÄÄ 010 281 2320 isannointi@kuudi.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. LIIKEHAKEMISTO 87 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. 09-2525 2425 www.contesta.. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. www.kuudi.
09-3877197 0400 421 677 Tasoiteja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla Maalaus ja saneeraus www.ikkuna-asiantuntija.. (03) 872 1050 Telineet Viimeisintä uutta PyöräNojan kehityksessä: KUMPARE ja JATKOELEMENTTI Kumpare auttaa pyöräilijää laittamaan pyöränsä oikein keskelle telinettä. Esteetöntä toimintatilaa on riittävästi, kun pyörät ovat suorassa rivissä ja pystyssä. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot. JatkoElementillä saadaan telineet yhdistettyä ja jatkettua kuinka pitkäksi yksiköksi halutaan. LIIKEHAKEMISTO 88 Sadevesijärjestelmät Hissihuolto KOTIMAISTA SUOJAA SINULLE JA KIINTEISTÖLLE! LUMIESTEET SEINÄJA LAPETIKKAAT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOSILLAT MYÖS ASENNETTUNA! www.orima.. ä s s y t s y p n ä r ö y p ä ä ti p u k k u o K jo lukitsemisvaiheen aikana
274 cm Musta, 2-osaan taittuva ramppi EZ2750 Kevyt, 4-osaan taittuva ramppi KOKOON TAITTUVA Rampit ja kulkusillat Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Hinnat sis. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. alv. Matkaviestinverk. 180 €) EZ2300M 74 (72) x 91 ... 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. LIIKEHAKEMISTO 89 Kattoremontit puh. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, 01900 Nurmijärvi Savo: Kylmämäentie 1, 70800 Kuopio Putkiremontille valvoja Tarjoamme taloyhtiön korjausurakoihin projektinjohtoa ja valvontaa Suunnittelusta valvontaan www.teknoplan.. / puh. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ KULKUSILLAT JA -RAMPIT TUKEVA ALUMIININEN ELEMENTTIRAKENNE TEHOKAS UUSIOKÄYTTÖ MAAHANTUONTI JA MYYNTI: KUUSILUOTO OY KIVIPURONPOLKU 1, 04380 TUUSULA 040 1244 282 TILAA / PYYDÄ ESITE LASTAUSRAMPPI.FI TUTUSTU MALLISTOOMME : EDULLISESTI SUORAAN MAAHANTUOJALTA! EZ SALKKURAMPIT (alk. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. 0500 354 900, 044 386 1208, 0400 402 084 LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 09-5655 9210. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.
Yhteensä Wasa Stationiin on suunnitteilla noin 50 kauppaa ja ravintolaa, joista noin neljännes on pukeutumiseen liittyvää kauppaa. Tarkoituksena on vähentää ulkoa ostettavan energian tarvetta. Wasa Stationin huolto ja logistiikka hoidetaan kolmen huoltopihan kautta. Tekes on myöntänyt energiaprojektille rahoitusta. Autoa huoltaa ja hallinnoi 24Rent. Lemminkäinen on tehnyt 8.2.2016 esisopimuksen Keskon kanssa 1 800 neliömetrin liiketilojen vuokraamisesta K-supermarketille kauppakeskuksesta. – Yksi yhteiskäyttöauto korvaa noin 8-25 omistusautoa, mikä johtuu omistusautojen matalasta käyttöasteesta ja lisääntyneestä julkisen liikenteen käytöstä. Lemminkäinen ja Vaasan kaupunki solmivat elokuussa 2014 hanketta koskevan aiesopimuksen. tapahtumatori, musiikkija kongressikeskus sekä urheiluja monitoimitila. Valmistuessaan Wasa Stationiin kuuluva 25-kerroksinen tornirakennus toimisi alueen maamerkkinä. L emminkäinen suunnittelee rakentavansa Vaasan entisen linja-autoaseman noin kolmen hehtaarin alueelle uuden urbaanin monitoimikorttelin, Wasa Stationin. 90 Täyden palvelun rakennusliike! Seunakorventie 98, 14300 Hämeenlinna 050 411 7000, pete.korhonen@peterakentaa.?, www.peterakentaa.. Lemminkäinen ja teknologiakeskus Merinova ovat mukana Wasa Station Energiaratkaisut -hankkeessa, jossa suunnitellaan koko korttelia koskevat energiaratkaisut. Lumo-brändin ja 24Rentin luoma konsepti yhteiskäyttöautosta eroaa kimppaja vuokra-autosta siten, että se ei ole taloyhtiön tai asukkaiden omistama eikä autovuokraajalta tilattava auto. Korttelin keskelle sijoittuu kauppakeskus ja korttelin kellarikerrokseen laaja pysäköintihalli. Yhteiskäyttöautopalvelun avulla pysäköintipaikkojen määrää voidaan alentaa kerrostalokohtaisesti 30-40 prosenttia. Loimme palvelun asukkaiden toiveita kuullen, Purola kertoo. Korttelin eteläosaan tulee tornirakennus, jonne rakennetaan hotelli ja asuntoja. Lemminkäisen Wasa Station -hanke etenee Wasa Stationin hotelli. Yhteiskäyttöauton voi ottaa käyttöönsä ympäri vuorokauden omien tarpeiden mukaan.. Yhteiskäyttöautot ovat herättäneet kiinnostusta aikaisemmilla pilottialueilla. Yhteiskäyttöautoja Vantaalle L umo-kotien asukkaat saavat yhteiskäyttöauton käyttöönsä helmikuun aikana Vantaalla. Alue on tällä hetkellä kaavoitusvaiheessa. Yhteiskäyttöauto on kaikkien asukkaiden varattavissa ja käytettävissä taloyhtiön merkitsemältä parkkipaikalta. Kauppakeskuksen laajuus on noin 21 000 neliömetriä. VVO-konsernin vuokrauspäällikkö Mikko Purola uskookin, että yhteiskäyttöautot saadaan jatkossa lähes kaikkien Lumo-kotien asukkaiden käyttöön. Suunnitelmien mukaan Wasa Stationiin sijoittuu tapahtumakeskus, johon kuuluu mm. Vaikka yhteiskäyttöauto sijaitsee Tikkurilan ja Jokiniemen alueella osoitteessa Väritehtaankatu 2, kaikki vantaalaiset Lumo-kotien asukkaat voivat käyttää yhteiskäyttöautoa. 24Rentin toimitusjohtaja Matti Hännisen mukaan yhteiskäyttöautopalvelu täydentää julkista liikennettä ja luo uusia liikkumismahdollisuuksia
BAS2 Posti Oy Posti Green 010 680 4000 Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Varmista, että teidänkin taloyhtiönne/kiinteistönne katolla työskentelevät todelliset kattoalan ammattilaiset, pyydä meiltä tarjous kaiken kokoisista kattotöistä toimimme valtakunnallisesti! PARHAAT REMONTTIAJAT VARATAAN NYT! JO 50.000 KATTOTYÖTÄ YMPÄRI SUOMEN! kattotutka.fi. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min