Uuden sukupolven Danfoss Eco™ patteritermostaatti tuo lämpötilan hallittavuuden uudelle tasolle! Danfoss Eco™ on itsenäinen, elektroninen termostaatti, jota voi käyttää kuten perinteistä termostaattia käsipyörästä säätämällä tai käyttämällä ajastustoimintaa. 30% energiansäästöt* Jopa Lue lisää smartheating.danfoss.?/danfoss-eco *k es kim ää rä in en Eu ro op p ala in en en er g ia n sä äs tö p ot en tia ali See how tomorrow’s solutions are ready today visit www.danfoss.com. Danfoss Eco™ on markkinoiden tarkin patteritermostaatti, joka reagoi sisälämpötilan muutoksiin nopeasti. Nauti mukavuudesta, säästä energiaa ja pienennä asuntosi hiilijalanjälkeä. Se on helppo tehdä älypuhelimen ja bluetooth yhteyden välityksellä. Econ edistyksellisiä ominaisuuksia ovat: Suuri digitaalinen lämpötilanäyttö Tarkka säätö Ajastusmahdollisuus kalenteritoiminnolla Venttiilin herkistämistoiminto Min/max lämpötilan rajoitus Tuuletustoiminto Mukautuva oppimistoiminto Ilmainen apps: Danfoss Eco (Android / iOS) ja intuitiivinen käyttöliittymä Helppo ja nopea asentaa
4 P uhuvat päät S isältö 1 / 18 Tampere-Pirkkalan lentoasema kasvaa – Lentoaseman operointimäärät ovat nousussa paitsi ilmailualan uuden koulutuskeskuksen, myös monipuolisen matkustajaliikenteen ansiosta. Sivu 36 Posti saa Vantaalle tavaraterminaalin – Uuden tavaraterminaalin kautta kulkee jatkossa rahtia noin 5 700 lavaa joka arkipäivä eli noin 200 rekallista. Taloyhtiölainojen suosio on selvässä kasvussa. Sivu 82 6 Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton arvion mukaan tänä vuonna saavutetaan valmistuvien asuntojen historiallinen huippu: yli 45 000. Koko rakennusalaa kattavasti edustavat LVI-Teknisen Kaupan liitto, Rakennustietosäätiö ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ovat sopineet yhteistyöstä tuotetietojen tarjoamiseksi yhdestä yhteisestä kanavasta. 71 Isännöitsijän aamu alkaa sähköpostien lukemisella. Kaukojäähdytyksen käyttö lisääntyy jatkuvasti. 82 Sähköautojen latausverkosto kasvoi Suomessa viime vuoden aikana merkittävästi. 68 Turun Kuninkaanlaakso saa lisää asuntoja. Nuoret ovat aktivoituneet asunnon hankintaan kasvukeskuksissa. 52 Ilmaston lämpeneminen merkitsee lämmityskustannusten pienentymistä. Sivu 32 Fortum ennakoi sähköautoryntäystä – Täyssähköja hybridiautojen myynnin ennakoidaan tulevaisuudessa kasvavan selvästi. 26 Raitiovaunut kulkevat näillä näkymin Tampereen kaduilla kahden vuoden kuluttua. 30 Finavia laajentaa Tampere-Pirkkalassa lentoaseman asematasoa kasvavan ja monipuolisen lentoliikenteen tarpeisiin. 36 Uusiutuvan energian osuus on kasvanut kokonaiskulutuksesta. Metsien puunkorjuu tulee sen sijaan olemaan entistä hankalampaa. Pikalatauspisteitä löytyy varsin kattavasti Kuopion pohjoispuolelle saakka. Terminaalin sijainti on ihanteellinen optimaalisten materiaalivirtojen kannalta. 58 Monissa kunnissa mietitään keinoja, millä kuntien omistamien kiinteistöjen energiatehokkuutta saataisiin paremmaksi. 48 Eläkeja vahinkovakuutusyhtiöt omistavat suoraan noin yli 13 miljardin arvoiset kiinteistöt. Sen sijaan alkuvuoden vähäisen sadannan vuoksi vesivoimalla tuotetun sähkön määrä väheni yli kymmenen prosenttia, kertoo Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti. Terminaali vastaa kasvavien rahtivolyymien tarpeisiin, sanoo Postin Kuljetuspalveluiden johtaja Jaakko Kaidesoja. Seniorija palveluasumista tarjoava alue on merkittävä jo valtakunnallisesti. – Yksi syy hakeutumiselle yhteistyöhön on kiinteistöja rakentamisalan digitalisaatio, joka avaa täysin uusia mahdollisuuksia tuotetiedon hyödyntämiselle. Tuotetiedoille yhteinen kanava . Verkoston laajentaminen on sähköautoilun mahdollistamista ja varautumista tulevaisuuteen. Saamme maahan tuleville tavaroille nopean läpivirtauksen ja kuljetuksen kattavasti koko Suomeen. TamperePirkkalasta pääsee maailmalle kolmen hubin – Helsinki-Vantaan, Arlandan ja Riikan – kautta. Nurmijärvi-ilmiö on hiipumassa. 22 Jos Helsinki-Turku -oikorata toteutuu, junamatka Helsingistä Turkuun nopeutuisi kolmella vartilla. Kun jokaisessa laturissa on yleensä kaksi latauspistettä, nousi latauspisteiden määrä noin 400:aan, sanoo Fortumin Charge & Drive –liiketoiminnan maajohtaja Tero Era. 78 Hollolalaisessa kerrostalossa valmistui viime vuoden alussa koko taloa koskeva saneerausremontti. 44 Kaupungistumisessa on vallalla kolme trendiä: keskittyminen, hajauttaminen ja autioituminen. Sivu 30 Uusiutuvan energian osuus kasvussa – Eniten on lisääntynyt metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia, mikä edustaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Sirénin mukaan tästä hyötyisi rakennusalan koko arvoketju aina valmistajista ja maahantuojista ylläpitoon ja loppukäyttäjiin asti. Salo pitää tärkeänä, että kaikilla rakennusalan toimijoilla olisi jo lähitulevaisuudessa mahdollisuus saada kattavat, heidän tarpeitaan palvelevat tuotetiedot yhdenmukaisessa muodossa nopeasti, yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti yhdestä kanavasta. Latureiden määrä nousi noin 80:stä 200 laturiin viime vuoden aikana. Raitiotierata on jo rakenteilla. Sen osuus sähkön käytöstä on kuitenkin vajaat viisi prosenttia. Ne ovat kotimaisia, läpinäkyviä, koko rakennusalaa palvelevia toimijoita, ilman kaupallisia intressejä toimintansa motiivina, Rakennustieto Oy:n toimitusjohtaja Heimo Salo toteaa. 42 Tampereen keskustassa asuu vuonna 2030 noin 55 000 ihmistä. Toinen on tuotteiden ja niihin liittyvän teknisen tiedon määrän valtava kasvu, joka tekee tiedonhallinnasta entistä vaativampaa, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari sanoo.. Asfaltoimme kokonaisuudessaan asematason ja samalla laajennamme käytössä olevaa aluetta, kertoo Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö, Finavian aluejohtaja Mari Nurminen. 62 Isoissa yrityksissä yhteisöllisyys on usein vähäisempää ja joustavuus heikompaa vahvan kontrollin takia. Sen jälkeen Seppo Kuvaja ei useinkaan tiedä alkaneen työpäivän kestoa. Kaikkiaan kaupungin asukasluvun ennakoidaan nousevan vuonna 2030 runsaaseen 265 000 asukkaaseen. Työmatkaliikenne kaupunkien välillä lisääntyisi. Esimerkkejä tietoa käyttävistä ammattilaistahoista ovat rakennusliikkeet, kiinteistöyhtiöt, arkkitehdit, suunnittelijat, urakoitsijat, kaupat, rakentajat, huoltomiehet ja tarkastajat. 14 Vuoden 2017 asuntokauppa jäi selvästi poikkeuksellisen vilkasta edellisvuotta matalammaksi. Suhteellisesti eniten eli yli 70 prosenttia lisääntyi tuulisähkön tuotanto ja oli runsaat neljä terawattituntia. 32 Postin uusi jätti-investointi, yli 30 miljoonaa euroa maksavan tavaraterminaali valmistuu Vantaalle ensi kesänä. Eniten on lisääntynyt metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia. 10 Puurunkoisten kerrostalojen rakennusluvat harppasivat 161:een edellisvuoden 105:stä vuonna 2016. Yli kaksi kolmasosaa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. 76 Muuramen Lämpö Oy ryhtyi toimittamaan asiakkailleen yhteistuotantolämpöä vuonna 2013. – On tärkeää, että tuotetiedon tarjonnan väylä on alan yhteisessä omistuksessa yhdistysten ja niiden yhteistyön kautta. 66 Merivettä voidaan hyödyntää kiinteistöjen lämmön ja viilennyksen lähteenä. Yhteistyön tavoite on kehittää näiden palvelujen rinnalle yhteinen toimintamalli ja käyttöliittymä, jonka avulla tiedon käyttäjä voi saada halutessaan saman kanavan kautta sekä LVI-, rakennusja sähköteknisten tuotteiden tuotetiedot suoraan käyttämiinsä ohjelmistoihin. – LVI-, rakennusja sähköteknisillä tuotteilla on nykyisin omat tuotetietopalvelunsa, jotka ovat tulosta kunkin järjestön pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä työstä, LVI-Teknisen Kaupan liiton toimitusjohtaja Magnus Sirén kertoo. 18 Suurin osa suomalaisten lainoista otetaan asuntoihin
09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Se vilkastuttaa asuntokauppaa kokonaisuudessaan – voidaan laskea, että asuntokauppoja tehdään joka vuosi lähes kaksinkertainen määrä varrattuna valmistuviin asuntoihin. Näin lienee hyvä. Hyvänä pidetään, että yhteiskunta asuntorakentamisen ohjaamisessa sallii tänään asuntojen keskikoon pienentämisen. Kuopion kaupunki on nimennyt Savilahden alueen kärkihankkeekseen. Kansantalouden vuosittainen prosentuaalinen kasvu korreloituu keskimäärin kaksinkertaisena kotitalouksien varallisuuden kasvuun. Poliittinen ilmasto on hyvä ja elinkeinoelämä kukoistaa. Työllisyyteen ja ennan kaikkea asuntorakentamiseen. MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.. Kivihiilen kulutus väheni 10 % . Kuopiolainen rakennusyhtiö SSR Itä-Suomi Oy aloitti tammikuussa Kuopion Savilahden kampuksella Savonia-ammattikorkeakoulun uusien tilojen rakentamisen. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a K ansantalouden kasvu parina viimeisenä vuonna on noussut tämän vuosituhannen puolen ennätystasolle, joskaan ei kovin suureksi, noin komeen prosenttiin vuodessa. Se kuitenkin heijastuu myönteisesti kaikille yhteiskunnan aloille. Aiempien voittajatyömaiden taso on ollut korkea, parhailla työmailla ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa kilpailuvuoden aikana. Asuntojen valmistus keskittyy vahvimmin suurimpiin kaupunkeihin – se on normaalin yhteiskuntarakenteen muutoksesta kertova piirre. Rakennusteollisuus käynnisti vuonna 2010 Nolla tapaturmaa 2020 -hankkeen, jonka tavoitteena on saada talonrakennustyömaiden työtapaturmat minimiin kymmenessä vuodessa. Vuodesta 2010 lähtien järjestetyssä työturvallisuuskilpailussa haetaan rakennustyömaata, jossa työturvallisuusasiat on hoidettu esimerkillisellä tavalla. Se tulee johtamaan vuokra-asumisen vähenemiseen, jota voidaan tervehtiä ilolla. Nuorille perheille tulee luoda mahdollisuus päästä varhain omistusasuntoon. Koko alalla vastaava työtapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kuvaava luku on huomattavasti suurempi, noin 60. Kivihiiltä käytettiin sähkönja lämmöntuotannon polttoaineena 3,2 miljoonaa tonnia, joka vastaa energiasisällöltään 82 petajoulea (PJ). Se on avoinna kaikille talonrakennustyömaille. Seuraavan kymmenen vuoden aikana alueen päivittäisten käyttäjien määrä tullaan nostamaan nykyisestä 25 000 henkilöstä yli 35 000 henkilöön. Toisaalta asuntojen keskikoko on vahvasti erityisesti Helsingissä pienentynyt. Silti Rakennusteollisuus RT:n kaikkien jäsenyritysten työtapaturmia kuvaava taajuusindeksi on 20:n tienoilla ja laskuvauhti Leinon mukaan turhan hidas. Jokainen niistä on RT:n mukaan liikaa, mutta määrä on silti vähemmän kuin koskaan aiempina vuosina. AMK saa uudet tilat Kuopioon . Se näkyy selvänä kaikkinaisen taloudellisen toiminnan aktivoitumisena. Sangen monet perheet vaihtavat asuntoa elämän olosuhteiden muuttuessa. Tekemällä aina samalla tavalla kuin aiemminkin ei uusia tavoitteita saavuteta, Rakennusteollisuus RT:n turvallisuusryhmän puheenjohtaja Antti Leino kannustaa tekemään muutosta. Savonia keskittää kaikki Kuopion toimintonsa Microkadulle ja rakennushanke on yksi osa kokonaisjärjestelyä. Julkinen sektori pyörii keskimäärin inflaation aiheuttamalla vuosittaisella lisärahan tarpeella ja suurin osa kansantalouden kasvukakusta kulminoituu yksityisiin investointeihin: pääasiassa asuntoihin. Työn tuottavuus on edelleen vahvassa kasvussa. Kaikissa rakennusyrityksissä turvallisuutta ei kuitenkaan ole hoidettu läheskään yhtä mallikkaasti. Omistusasunto on miltei jokaisen perheen tavoite. – Kohde palvelee valmistuttuaan yli 6 000 päivittäistä käyttäjää. Tämänvuotinen Turvallisuus alkaa minusta -työturvallisuuskilpailu on käynnistynyt. Nyt on pysähdyttävä miettimään, miksi tilanne on sellainen kuin on. Rakennuksen tilat on suunniteltu erittäin helposti muunneltaviksi ja avoimiksi tiloiksi, jolloin niiden käyttömahdollisuudet ovat moninaiset ja mahdollistavat erilaisen käytön esimerkiksi päivällä ja illalla, toteaa Technopolis Kuopion johtaja Hannu Eronen. Viime vuonna Suomessa valmistui vajaa 40 000 asuntoa, joista miltei 60 prosenttia oli osakeasuntoja, vuokra-asuntoja noin viidennes ja jokseenkin sama määrä omakotitaloja. Kiinteistön suurin omistaja on Technopolis Kuopio Oy ja toinen omistaja Savonia-ammattikorkeakoulu Oy. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. – Koko rakennusalan yhteisessä nolla tapaturmaa -hankkeessa yritysten aika alkaa käydä vähiin, ja alalla on vielä matkaa tavoitteeseen. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Suomi elää tänä päivänä järkevän talouden aikaa – tasapainoisesti ja rakentavasti yhteisymmärryksessä. Työtapaturmien määrät ovat tasaisessa laskussa. Kansantalous voi hyvin ja yksityisten kansalaisten oma pääoma karttuu, asuntohan on usein perheen merkittävin pääoma ja siihen meillä Suomessa yleisesti pyritään – keskimäärää vahvemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa, joissa vuokra-asuminen on yleisempää mitä meillä. Tänä vuonna asuntoja valmistunee 10-12 prosenttia viimevuotista enemmän. Viime vuonna kivihiiltä kului 30 prosenttia vähemmän kuin tällä vuosituhannella keskimäärin.. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 70,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 63,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 4 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Modernit ja muunneltavat opetustilat valmistuvat marraskuussa ja tilat otetaan käyttöön alkuvuodesta 2019. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Vahvistunut talous näkyy vahvana rakentamisena Turvallisin rakennustyömaa . Viime vuoden vilkkaan rakentamisvuoden aikana sattui neljä kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Se on merkki perinteisen kaupunkiasukkaan elintason noususta, vai viestiikö se tämän päivän nuoren perheen vahvasta halusta päästä omaan asuntoon – aluksi pienempään ja elämän edetessä suurempaan
Asuntoala ennätyslukuihin. 6 Kiinteistönvälittäjien arvio asuntorakentamisesta ja -kaupasta: Nyt noustaan huippumääriin Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton arvion mukaan tänä vuonna saavutetaan valmistuvien asuntojen historiallinen huippu: yli 45 000. Osakeasuntojakin valmistuu samaa tahtia kuin huippuvuosina ennen 1990-luvun lamaa. Asuntokauppa kiipeää 20 miljardiin euroon
”On rajallista, mihin ne sopivat”. 7 Näyttävät asuintornit modernisoivat kaupunkimaisemia, kuten tämä Helsingin Kalasataman Redi. Talonrakennusteollisuus ry:n johtaja Jukka Pekkanen huomauttaa, ettei asuintorneja kuitenkaan hirveän paljon tule suhteessa koko asuntorakentamuisen volyymiin. Kuva: SRV Y Jukka Malila Valmistuvien asuntojen määrät Asuntotuotannon määrä, talotyypit yhteensä
Vanhojen osakeasuntojen kaupat Asuntokauppa jopa 20 miljardiin Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ja vuokrat Pääkaupunkiseudulla nousua Asuntokauppa vakaa, mutta erilaistuu Jukka Malila Jukka Rantanen Kodinetsijät nyt liikkeellä Viedään käsistä – tai vain pilkkahintaan Jukka Rantanen
16-kerroksisessa Mastossa on 100 asuinhuoneistoa. Jukka Pekkanen Lauri Vuoren Terttu Iiskola. Kuva: SRV Omistusasuminen kannattaa Omistusasuminen suhteessa vuokraan Omakotipuoli alle keskiarvon Nippukaupoista saadaan vauhtia asuntorakentamiseen Olli-Pekka Mustonen Rakentamisen volyymi jo laskuun. Korkeita torneja ei rakenneta vain Helsinkiin.Viime vuonna valmistunut yli 50-metrinen Satamarannan Masto on Oulun Toppilansalmen korkein asuinrakennus
Rohkeita oman riskin ottajia ovat olleet oikeastaan vain rakennusliikkeet Lakea, Reponen ja Sikla. M eillä on poliittinen päätös edistää puurakentamista, mutta tilaaja vastaa aina päätöksistä, toteaa Talonrakennusteollisuus ry:n johtaja Jukka Pekkanen. Vuonna 2013 myönnettiin 83 rakennuslupaa, keskikoko 683 neliötä, ja vuonna 2014 lupia 63, keskineliöt 870. – Puukerrostalo ei ole vielä ehtinyt näyttämään kynsiään. Asuinneliöissä sekä -tilavuudessa puukerrostalojen osuus jää kuitenkin vain neljään prosenttiin kaikista kerrostaloista. Puurunkoisten pienkerrostalojen rakentamismäärä näyttää aika vakaalta tilastopohjalla.. Talojen määrä nousi 105:een vuoden 2015 rakennusluvissa, joiEnsimmäinen Jyväskylän Puukuokka-korttelien kolmesta 6–8-kerroksisesta puutalosta valmistui myös 2015, seuraavat 2017 ja 2019. 10 Puukerrostalot lisääntyvät hitaasti Puurunkoisten kerrostalojen rakennusluvat harppasivat 161:een edellisvuoden 105:stä vuonna 2016. Kerrosala kielii, että talot olivat yleensä pieniä ja matalia. Edelleen pelätään niiden tuottavan riskejä. Niihin tulee kerrosneliöitä yhteensä 12 000 ja asuntoja 158.. Vuonna 2012 myönnettiin rakennuslupa 72 puukerrostalolle, joissa oli kerrosalaa keskimäärin 414 neliötä
Niiden valmistuminen on painottunut Vantaan asuntomessuvuoteen 2015 sekä viime vuoteen. Seinäjoen asuntomessuille valmistui ensimmäinen kolmesta viisikerroksisesta puukerrostalosta. Niihin tulee kerrosneliöitä yhteensä 12 000 ja asuntoja 158. Kuutioja neliömäärän osuus sen sijaan kasvoi kahdesta neljään prosenttiin – oli jopa viisi prosenttia vuonna 2015. Vuonna 2016 valmistui 102 puurunkoista kerrostaloa, kerrosneliöitä yhteensä 49 197. Edelleen pelätään niiden tuottavan riskejä. 2015 puukerrostalojen buumi Vuoteen 2015 osui varsinainen puukerrostalojen buumi. Esimerkiksi vuonna 2012 valmistunut Helsingin Viikin Latokartanon 3-4 -kerroksinen puukerrostalokortteli on 6300 kerrosneliön suuruinen, kun Tilastokeskuksen mukaan sinä vuonna valmistui 61 puurunkoista kerrostaloa, yhteensä 27 156 kerrosneliötä. Tähän Mäihään tuli 28 asuntoa, ja kolmen talon ryppääseen tulee yhteensä 5850 kerrosneliötä.. Helsingin Pukinmäen energiatehokkaat puukerrostalot valmistuivat sinä vuonna. Vuonna 2012 myönnettiin rakennuslupa 72 puukerrostalolle, joissa oli kerrosalaa keskimäärin 414 neliötä. Helsingin Honkasuon Siklan puukerrostalokortteliin valmistui neljä kolmikerroksista puutaloa, kerrosneliöitä 3200 ja asuntoja 43. Latokartanossa on 104 asuntoa. Joensuun energiatehokas puukerrostalo Pihapetäjä valmistui myös viime vuonna: kerrosala 2100 neliötä ja asuntoja 40. Tampereen Vuorekseen valmistui vuonna 2017 kaksi tilaelementtirakenteista puukerrostaloa, yhteensä 3200 kerrosneliötä ja 53 asuntoa. Puurunkoisiin 63 kerrostaloon valmistui yhteensä 54 803 kerrosneliötä, joista nykyaikaisia korkeahkoja kerrostaloja oli peräti viisi, yhteensä noin 30 000 kerrosneliötä. Edelleenkin yli 3–4-kerroksiset puutalot ovat lueteltavissa kahden käden sormilla. Kerrosneliöitä ei vuoden 2016 rakennusluvissakaan keskimäärin ollut enempää kuin 496. Saarijärvelle rakentui nelikerroksinen ikääntyvien yhteisötalo, jossa on 4500 kerrosneliötä ja 24 asuntoa. den keskineliöt olivat kuitenkin vain 613. Näinä viitenä vuotena puukerrostalojen osuus kaikista kerrostalojen rakennusluvista vaihteli 8–10 prosentissa. Iin Kirjalan nelikerroksiseen puutaloon syntyi 15 asuntoa, kerrosneliöitä 1200. Ensimmäinen Jyväskylän Puukuokka -korttelien kolmesta 6–8-kerroksisesta puutalosta valmistui myös 2015, seuraavat 2017 ja 2019. Vuonna 2014 valmistui 76 puurunkoista asuinkerrostaloa, yhteiskerrosala 46 279 neliötä. Puuinfon esittelysivujen mukaan Helsingin Honkasuolle rakentui vuosina 2016–2017 puukerrostalokortteli, johon valmistui kaksi nelikerroksista puutaloa, yhteensä 7400 kerrosneliötä ja 116 asuntoa. Lupia kertyi jo 161. Talossa on kerrosneliöitä 3100, kun Tilastokeskuksen mukaan puukerrostalojen kokonaisneliöt olivat 34 141, yhteensä 66 talossa. Tähän Mäihään tuli 28 asuntoa, ja kolmen talon ryppääseen tulee yhteensä 5850 kerrosneliötä. Kerrosala kielii, että talot olivat yleensä pieniä ja matalia. Näytöksenomaista rakentamista Puuinfon nettisivuilla on esitelty isoimmat suomalaiset puukerrostalot, joiden kokoa voi verrata kunkin valmistumisvuoden kokonaiskerrosalaan. Kajaaniin rajavartioston alueelle rakentuu kolme 1200 kerrosneliön suuruista, 3-4-kerroksista puutaloa. Kerrosneliöitä on 7700 ja asuntoja 91. Terttu Iiskola Seinäjoen asuntomessuille valmistui ensimmäinen kolmesta viisikerroksisesta puukerrostalosta. Samana vuonna valmistui myös Vantaan asuntomessuille seitsenkerroksinen Puumera, jossa on 11 800 kerrosneliötä ja 186 asuntoa. Imatralle valmistui ensimmäinen Koskisen Oy:n tyyppikerrostalo: kolme kerrosta ja 13 asuntoa. 11 – Puukerrostalo ei ole vielä ehtinyt näyttämään kynsiään. Vuonna 2013 valmistui kuusikerroksisen Seinäjoen Lintuviidan 50 asuntoa
Neliöhinnan suhde käytettävissä oleviin tuloihin kasvaa tarkastelukaupungeista myös Tampereella, Espoossa, Vantaalla ja Turussa. Tämä myös selittää soluasumisen suosion jatkuvaa laskua, Hoasin kiinteistöjohtaja Kim Lindholm kertoo Rakennuslehdessä. Vuonna 2017 jatkui hintojen eriytyminen myös Helsingin sisällä: erityisesti yksiöt ja kaksiot kasvattivat eroa isompiin asuntoihin nähden. Kerrostaloasuntojen neliöhinta suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ylitti vuonna 2017 jo 10 prosentin rajan. Pienet edelleen hintavetureina PTT:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan Helsingissä asuntojen PTT:n katsauksen graafi osoittaa, miten kovaa vauhtia muuhun maahan verrattuna erityisesti yksiöiden ja kaksioiden hinnat ovat nousseet Helsingissä tällä vuosikymmenellä. Varsinkin heitä palvelemaan syntyivät miniasunnot. Asunnon neliömäärä ei muutamaan vuoteen ole elämän pääasia. Myös alueellista eriytymistä alkoi esiintyä. Oulussa suhde parani, kunnes on nyt ylittänyt vuoden 2006 tason. E rityisesti opiskelijoita muuttaa Helsinkiin, jonka väestönkasvu on noussut 8000 henkilöön vuodessa. Kerrostaloasunnon neliöhinnan suhde kotitalouksien keskimääräiseen käytettävissä olevaan vuosituloon on ollut Helsingissä suuri koko 2000-luvun, mutta se revähti lisäkasvuun vuonna 2010. – Neliöiden sijaan opiskelijat arvostavat asuntojen toimivuutta, itsenäisyyttä ja omaa rauhaa. Helsingin sisäisten hintaerojen kehitys jää kuitenkin vaatimattomaksi, kun vertailu tehdään muuhun Suomeen. Kaikkiaan yksiöiden hinnat ovat muualla Suomessa nousseet vuosina 2010–2017 keskimäärin hieman yli 1 prosentin vuodessa ja pääkaupunkiseudulla keskimäärin hieman yli 5 prosenttia. Lähde: PTT hinnat ovat nousseet huomattavasti muuta maata nopeammin, minkä lisäksi pienten asuntojen hinnat ovat eriytyneet yleisestä hintakehityksestä. Kymmenessä vuodessa uuden kerrostaloasunnon keskikoko on pudonnut 62 neliöstä peräti 45 neliöön. Kaikki asunnot eivät kuitenkaan tule miniasunnoiksi, joiden keskikooksi tulee 17,5 neliötä. Erityisen nopeaa hintojen nousu on ollut Helsingin yksiöissä, mutta myös kaksioiden hinnat ovat nousseet ripeästi. Tulokehitystä mukaillen neliöhinnat nousevat Jyväskylässä ja Oulussa. – Sitä tehdään, mille on kysyntää, toteaa Talonrakennusteollisuuden johtaja Jukka Pekkanen siihen, että rakennetaan jopa 15 neliön miniasuntoja. Hintaerot repesivät selvimmin jo vuoden 2012 alussa. Vuonna 2002 valmistunut Avara-yhtiöiden tyhjenevä pääkonttori Helsingin Rastilassa muunnetaan Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle 100 opiskelija-asunnoksi, jotka valmistuvat 2019. Kaikissa kasvavissa kaupungeissa pienten asuntojen hinnat ovat nousseet muita asuntoja nopeammin. – Oma soppi on tärkein niin monelle nuorelle kuin vanhallekin. Niiden vuokrat on puristetaan noin 400 euroon. 12 Kysyntä johtanut miniasuntoihin Opiskelijoiden suosiossa ovat pienet miniasunnot. Terttu Iiskola Kerrostaloasunnon neliöhinnan suhde kotitalouksien keskimääräiseen käytettävissä olevaan vuosituloon Vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitys asunnon koon suhteen. Samansuuntainen kehitys jatkuu myös vuonna 2018, vaikkakin tulokehityksen paraneminen loiventaa nousua. Kymmenen viime vuoden aikana asuntojen hintojen nousu on Helsingissä ollut selkeästi tulokehitystä nopeampaa (Kuvio 8). Alueelliset hintaerot kasvaneet Pienimmät asunnot ovat kasvattaneet suosiotaan myös muualla Suomessa. Miniasuntoidean voima vahvistuu myös kiinteistökehityksen kautta. Valmistuvista asunnoista iso osa on pienasuntoja, koska rakentaminen ja asuminen tiivistyy isoihin kaupunkeihin. Kaikkien uusien asuntojen keskikoko on myös alentunut selvästi. Keskellä ovat ylhäältä lukien eli suuruusjärjestyksessä Tampereen, maan keskiarvon, Espoon, Vantaan, Turun ja Jyväskylän kehitykset
@RealEstate2018 #RealEstateExpo Tutustu ammattitapahtumaan ja rekisteröidy kävijäksi: realestateexpo.. MAKSUT ON AMMATT ITAPAHTU MA TAPAHTUMAN KAHDELLA SEMINAARILAVALLA MUKANA ILKKA RAUTAKIVI kiinteistöpäällikkö, Olympiastadion KRISTIAN MARKKANEN turvallisuuspäällikkö, Ikea Retail Park ARI KANERVA lakimies, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva MIIMU AIRAKSINEN toimitusjohtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL L Ä M P Ö P U M P P U J Ä R J E S T E L M Ä T Helmilämpö energiansäästöratkaisuja vahvalla kokemuksella Technology Partner NÄYTTEILLEASETTAMASSA MM. Tapahtuma on maksuton. TAVATAAN TAMPEREELLA TOUKOKUUSSA! Tervetuloa mukaan kevään 2018 merkittävimpään kiinteistöalan kohtaamispaikkaan! VARAA PÄIVÄT KALENTERISTASI JA REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI! realestateexpo.. 13 Uusi kiinteistöalan ammattitapahtuma Real Estate Expo kokoaa yhteen kiinteistöjen kehittämiseen, ylläpitoon, saneeraamiseen sekä huoltoon keskittyneet alan toimijat saman katon alle. Tule inspiroitumaan ja kuulemaan ajankohtaisia asiantuntijoita sekä löytämään kiinteistöösi tai taloyhtiöösi sopivimmat ratkaisut. YHTEISTYÖSSÄ:
14 Asuntokauppa kertoo alueen vetovoimasta Isojen kaupunkien voittokulku Vuoden 2017 asuntokauppa jäi selvästi poikkeuksellisen vilkasta edellisvuotta matalammaksi. Nuoret ovat aktivoituneet asunnon hankintaan erityisesti kasvukeskuksissa. Asuntojen osuus oli noin kymmenen prosenttia kiinteistökaupan. A suntokaupan volyymi jäi selvästi poikkeuksellisen vilkasta edellisvuotta matalammaksi
– Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, joka puhuttaa myös Suomessa. Noususta vetoa asuntomarkkinoille Kaupungistuminen kiihtyy, mutta ylivoimainen valtaosa suomalaisista asuu alueilla, jossa asuntojen arvo ei ole laskussa. Oulu, Jyväskylä ja Kuopio täydentävät Suomen nousualueet, joissa väestö kasvaa, talous toipuu ja asuntokauppa käy. Asuntokauppa kuitenkin vetää edelleen etenkin nuoret ovat uskaltautuneet asunnon hankintaan. Kaikki eivät voi voittaa. Nuoret tekevät asuntokauppaa tehdään pitkällä tähtäimellä. – Rakentaminen rikkoo ennätyksiä uusien aloitusten ja valmiiden asuntojen osalta. – Perinteinen nostokurki -indeksi kertoo karusti seudun suunnasta ja elinvoimasta. Kasvukolmio Helsinki-Tampere-Turku nykäisevät nyt nousukaudella eroa muihin. Toiseksi kasvukeskusten vetovoima on suuri. Asuntomarkkinat vetävät Suomen Hypoteekkiyhdistyksen eli Hypon viimeisimmän asuntomarkkinakatsauksen mukaan vahvasti talouskasvun kirittämänä kasvukaupungeissa. Nuorten toimet ovat myös hyvä indikaattori, koska ne kertovat alueen vetovoimasta ja suunnasta pitkälle tulevaisuuteen. Hypon Asuntoindeksi kertoo, että pk seudulla, Tampereella ja Turussa vanhojen asuntojen kysyntää riittää. Ero repeää Hypon mukaan rajusti juuri tällä hetkellä, eikä muutosta näy horisontissa. Kuva Jätkäsaaren uudelta asuinalueelta Helsingistä. Heikkinen näkee Kiinteistömaailman asuntojen hintakehityksen ennusteissa neljä isoa trendiä. Analyysimme mukaan valtaosa suomalaisista asuu kuitenkin kunnassa, jonka asuntojen hinnat ovat joko vakaat tai nousevat. Nuoret ovat myös tuiki tärkeitä asuntomarkkinoille: pienten kotien ensiasunnon ostajat öljyävät pitkiä asunto kauppaketjuja, Hypo selventää. Asuntorahastot ja sijoittajat tukevat uudistuotantoa, mutta tavalliset kotitaloudet käyvät kaupoilla nyt aiempaa rohkeammin Toisaalta sijoittajat tuovat aivan uusia riskejä ja lieveilmiöitä asuntomarkkinoille. 15 KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan vuoden 2017 kiinteistökauppavolyymi ylsi ennätyksellisesti 10,2 miljardiin euroon. Isojen kaupunkien voittokulku jatkuu Kasvukeskuksissa pelkona pienten asuntojen omistajilla on nolla-asunnon loukku: asuntoa vaihtaessaan voi nousevien hintojen keskellä myynti mennä nopeasti, mutta ostotarjous ei mene nopeasti. – Ensinnäkin asuntomarkkinat vetävät, kun talous kasvaa. Ensiasunnon ostajien määrä romahti finanssikriisissä, mutta nyt nuoret ovat palanneet asuntomarkkinoille – mutta vain suurimpiin kaupunkeihin. Asuntojen hinnat nousevat lähivuosina pari prosenttia vuodessa. Suunta näkyy armottomasti asuntomarkkinoilla hintojen eriytymisenä, Hypo toteaa. Kiinteistömaailman uuteen ennustemalliin pohjautuvan selvityksen mukaan hinnat ovat nousussa 32 kunnassa. Kolmanneksi asuntojen ja asuntokuntien koko pienenee,. – Pk-seutu, Tampere ja Turku vastaavat jo yli puolta ensi kotien kaupasta. Omaa kotia voi siten perustellusti pitää jatkossakin luotettavana varallisuuden kohteena, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. kokonaisvolyymista. Keskisuurten kaupunkien kohdalla pudotuspeli käy kiivaana. Isojen kaupunkien voittokulku jatkuu Suomessa ja muissa maissa. Asuntojen hinnat Top 5 -nousijat Helsinki +3 % Kokkola +2,4 % Tampere +1,6 % Espoo +1,5 % Turku +1,5 % Top 5 -laskijat Pieksämäki -3,8 % Salo -2,9 % Mänttä-Vilppula -2,2 % Parainen -2,0 % Heinola -1,8 % Lähde: Kiinteistömaailma Rakentaminen on ollut jo muutaman vuoden hyvässä kasvussa – ja kertonut kansantalouden noususta
Kolmannella vuosineljänneksellä kauppoja tehtiin Sponda-kaupan myötä peräti 4,8 miljardilla eurolla, ja loka-joulukuussakin 2,8 miljardin euron arvosta. Liikekiinteistöjen osuus kauppavolyymista oli 26, ja tuotannollisten kiinteistöjen osuus 15 prosenttia. Kaikissa suurimmissa kaupoissa oli ostajana ulkomainen toimija, ja ulkomaisten sijoittajien osuus olikin peräti 68 prosenttia vuoden 2017 kauppavolyymista. Vuoden aikana Suomeen tuli jälleen kymmenkunta uutta ulkomaista sijoittajaa. Suurin yksittäisen kohteen kauppa Suomessa viime vuonna oli Helsingissä sijaitsevan Kampin kauppakeskuksen puolikkaan myynti TH Real Estaten hallinnoimalle rahastolle noin 250 miljoonalla eurolla. Vuosina 2017–2018 asuntojen hintojen keskimääräinen nousu on ETLA:n arvion mukaan koko maassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa. Sitä tukevat asumisen kysyntä kasvukeskuksissa, vahvistuva työllisyys sekä edelleen suhteellisen alhaisena pysyvä korkotaso. Nämä kaksi vuosineljännestä nousivatkin KTI:n vuonna 2001 alkaneen seurannan vilkkaimmiksi vuosineljänneksiksi. Kehitys jakaa siten kunnat entistä selvemmin kasvajiin ja laskijoihin. Niissä asuu tällä hetkellä reilut puoli miljoonaa suomalaista. Kuluttajahintainflaatio kiihtyy ensi vuonna 1,4 prosenttiin, mihin vaikuttaa eniten asumisen hintojen nousu. ja neljänneksi väestön vanheneminen johtaa maaseudun merkittävään väen vähentymiseen. Niissä asuu tällä hetkellä reilut puoli miljoonaa suomalaista. – Suomesta löytyy 70 kuntaa, joissa asuntojen hintakehitys on lähivuosina laskeva. Noin 3,7 miljardin euron Sponda-kaupan lisäksi vuoden 2017 aikana tehtiin toinenkin Suomen kiinteistömarkkinoita koskettanut poikkeuksellisen suuri yrityskauppa, kun kiinalainen CIC kumppaneineen osti logistiikkakiinteistösijoittaja Logicorin osakekannan Blackstonelta. Asumisen hinnat ovat nousussa Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2017 joulukuussa 0,7 prosenttia vuodentakaisesta. Kovaa kasvua kiinteistökaupoissa Kaikissa kiinteistökaupoissa vuonna 2016 kirjattu edellinen ennätysvolyymi ylittyi viime vuonna peräti 38 prosentilla. Runsaasti merkittäviä toimistokauppoja solmittiin etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Tampereella ja Jyväskylässä. 16 Suomen kuntien osakeasuntojen hintakehitys vuosina 2018-2020. Näissä kunnissa on tehtävä tosissaan työtä palveluiden ja työpaikkojen eteen alueellisen houkuttelevuuden säilyttämiseksi, Heikkinen pohtii. Lähde: Kiinteistömaailma – Suomesta löytyy 70 kuntaa, joissa asuntojen hintakehitys on lähivuosina laskeva. Jouni Suolanen KATTO-ONLINE Raportit kätevästi pilvipalvelussa Soita ja tilaa katollesi hoiva-aika: 020 734 5090 tai lue lisää: www.kattohoiva.fi SUUNNITTELU JA VALVONTA Kilpailutus ja rakennuttaminen KUNTOARVIOT Korjaussuunnitelmat ja ylläpitopalvelut TUTKIMUKSET Rakenneselvitykset, ILDja savuvuodonpaikannukset KAUSIHUOLTOPALVELUT Kevät, syksy, talvi LUMITURVA Lumenpudotus K A T O N E L I N K A A R I P A L V E L U T. Tarvikepanosten hinnat nousivat 2,2 prosenttia ja palveluiden hinnat 1,3 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Vuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi oli toimistokiinteistöt noin 40 prosentin osuudella kokonaisvolyymista
S uomessa on jo useita kymmeniä taloyhtiöitä, joissa tupakointi on viranomaisen päätöksellä kielletty huoneistoparvekkeilla tai -pihoilla. Kainuun maakunnassa yhtään kieltohakemusta ei ole vielä edes vireillä. Kiinteistöliiton tietoon tulleissa kieltopäätöksissä hintahaarukka on vaihdellut yleensä noin 500 ja 1500 euron välillä. Eniten kieltopäätöksiä on tehty suurissa kaupungeissa: Helsingissä 15, Tampereen seudulla 11, Turussa yhdeksän ja Kuopiossa kuusi. Selvityksestä ilmeni, että kiellon on saanut jo ainakin 76 kerrosja rivitaloyhtiötä. Kiinteistöliiton alueelliset jäsenyhdistykset kartoittivat viranomaisten tekemiä tupakointikieltopäätöksiä eri puolilta maata. – Tupakointikieltopäätösten määrä on jäänyt viime vuonna maltilliseksi, kuten ennakoimmekin. Taloyhtiö voi hakea tupakointikieltoa paikalliselta viranomaiselta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Jo voimaan tulleiden kieltojen lisäksi viranomaisilla on parhaillaan käsiteltävänä yli 60 tupakointikieltohakemusta eri puolilla maata. 0400 311 780, aatos.karkkainen@termotohtori.. – On suositeltavaa, että taloyhtiö ottaa yhteyttä asiaa paikkakunnalla hoitavaan viranomaiseen jo ennen tupakointikiellon hakuprosessin aloittamista. 17 Parveketupakointikiellon hakemisen mahdollistava lainsäännös tuli sovellettavaksi tammikuussa 2017. Parveketupakointikiellon hakemisen mahdollistava lainsäännös tuli sovellettavaksi tammikuussa 2017. Kustannuksiin vaikuttaa viranomaiskäsittelyn vaatima työaika, joten Kiinteistöliitto muistuttaa, että taloyhtiön kannattaa valmistella tupakointikieltohakemuksensa huolellisesti. Määrätyt kiellot ovat käytännössä seurausta viime kevään yhtiökokouksissa tehdyistä päätöksistä. Selvitys ei kata kaikkia paikkakuntia, joten luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia. enemmistöpäätöksellä. Kiellon hinta vaihtelee Tupakointikiellon viranomaiskäsittelyn hinta vaihtelee paikkakunnittain. Lisäksi loppukustannukseen on laskettava isännöinnin perimä palkkio, yhtiökokouskustannukset sekä käräjäoikeuden antaman lainvoimaisuustodistuksen kustannukset. Etukäteisvalmistelu vähentää tupakointikiellosta koituvia kustannuksia ja nopeuttaa hakemuksen viranomaiskäsittelyä, Jenni Hupli neuvoo.. Taloyhtiö voi hakea tupakointikieltoa paikalliselta viranomaiselta yhtiökokouksen TkT Aatos Kärkkäinen, Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO, puh. Moni taloyhtiö on päättänyt jäädä seuraamaan tilannetta ja sitä, että oman kunnan viranomaiselta saadaan tietoa prosessin sujuvuudesta ja hintatasosta, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli. Parveketupakointi kielletty lähes 80 taloyhtiössä Moni taloyhtiö seuraa tilannetta Parveketupakointi on kielletty jo lähes 80 taloyhtiössä eri puolella maata
Kuva: Hypoteekkiyhdistys Suurin osa suomalaisten lainoista otetaan asuntoihin. Taloyhtiölainaa suosivat esimerkiksi ne lainanhakijat, joiden. Taloyhtiölainojen suosio on selvässä kasvussa. – Asunto on aina ollut meillä se suurin velkaannuttaja. – Taloyhtiölainojen kysyntä on kasvanut enemmän kuin muiden asuntolainojen erityisesti kasvukeskuksissa. Viime vuosien trendi on ollut taloyhtiölainojen suosion kasvu. Toisaalta suomalainen myös keskimäärin lyhentää velkaansa edelleen nopeasti verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, joissa laina-ajat saattavat venyä hyvin pitkiksi, sanoo liiketoiminta-alueen johtaja Päivi Jääskeläinen OP:stä. S uomalaisen kotitalouden keskimääräinen lainamäärä on hieman alle 100 000 euroa, josta suurin osa on asuntolainaa. Taloyhtiölainan ja henkilökohtaisen asuntolainan hinnoittelu on lähentynyt toisiaan, mikä sekin osaltaan on vaikuttanut taloyhtiölainojen suosion kasvuun. 18 Asunto velkaannuttaa edelleen suomalaista eniten Taloyhtiölainat suosiossa Asuntosijoituslainojen sääntelyn kiristyessä oman kodin ostajien rahoitus helpottuu merkittävästi, kun vain lainat lyhentyvät säännöllisesti. Yksi syy on verovähennysten merkityksen pienentyminen henkilökohtaisessa asuntolainassa
Yksi ero lainojen kesken on se, että henkilökohtaista lainaa voi lyhentää milloin tahansa ylimääräisillä erillä, mutta taloyhtiölainaa voi lyhentää yleensä vain muutaman kerran vuodessa. Enemmän peruskorjauslainoja Taloyhtiöt ovat viime vuosina ottaneet entistä enemmän peruskorjauslainoja. Onneksi näitä taloyhtiöitä on kuitenkin erittäin vähän. Laina-ajat pidentyneet Laina-ajat ovat jonkin verran pidentyneet viime aikoina. Tänä päivänä tyypillinen laina-aika on 20-25 vuotta. Taloyhtiölainan voi toki muuttaa henkilökohtaiseksi lainaksi aina halutessaan. Kuva: OP suunnitelmissa on asua asunnossa esimerkiksi vain viisi vuotta, mikä jälkeen asunto vaihdetaan isompaan vaikkapa perheen kasvamisen takia. Korot näyttävät markkinoiden ennusteiden mukaan pysyvän nollassa vuoteen 2019 saakka – Velkaa ottavan pitää aina muistaa, että todennäköisesti korot jossain vaiheessa nousevat. 19 – Vuokratuotto voi olla varsinkin pienissä asunnoissa ihan kohtuullinen, mutta asunnon sijainti ratkaisee hyvin paljon. Asunnosta on pidettävä huolta ja vuokralaisten valintaan on kiinnittettävä huomiota, jotta sijoitus olisi kannattava. Jääskeläinen muistuttaa myös asuntosijoittamisen riskeistä. Uudisasunnoissa on yleistynyt kahden-kolmen vuoden lyhennysvapaa taloyhtiölainaan ja moni saattaakin siirtää vasta sen jälkeen taloyhtiölainan omiin nimiinsä. Asuntorahaston tuotto on tänä päivänä kilpailukykyinen muiden sijoitustuotteiden kanssa suhteutettuna riskitasoon. Myös yksityissijoittajat ovat ostaneet sijoitusasuntoja, koska vuokratuoton lasketaan olevan tuottava ja kohtuullisen turvallinen vaihtoehto. Asuntosijoittaminen on kasvukeskuksissa viime vuosina kasvanut ja sijoitusmarkkinoille on ammattilaisten ohella tullut myös yksityishenkilöitä. OP:n liiketoiminta-alueen johtaja Päivi Jääskeläinen kertoo, että taloyhtiölainojen suosion kasvu on ollut viime vuosien trendinä. Taloyhtiölainojen kysyntä on kasvanut enemmän kuin muiden asuntolainojen erityisesti kasvukeskuksissa. – Perinteinen rahojen säästäminen tilille ei ole kannattavaa. Rahastot voi sijoittaa uudistuotantoon tai vuokramarkkinoille. – Vuokratuotto voi olla varsinkin pienissä asunnoissa ihan kohtuullinen, mutta asunnon sijainti ratkaisee hyvin paljon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutusluottojen suosio on hieman kasvanut, niitä otetaan yllättäviin menoihin tai pienien haaveiden rahoittamiseen asuntolainan päälle, Jääskeläinen toteaa. – Monet kokevat asunnon olevan helpommin myytävissä taloyhtiölainan kanssa, jolloin ostaja voi valita henkilökohtaisen ja taloyhtiölainan välillä. Kysynnän kasvu johtuu siitä, että 1960-1970 -luvulla rakennetut alkavat tulla peruskorjausikään. Juhani Karvonen jatku ikuisesti Markkinoilla ja myös pankeilla on myös asuntorahastoja, joihin yksityinen ihminen voi sijoittaa.. Korkoriski koskee myös taloyhtiölainoja. Niiden ehdot ovat paljolti samat kuin henkilökohtaisten lainojenkin. – Joskus pankit törmäävät taloyhtiöihin, joilla olisi edessään niin mittavat peruskorjaukset, että niiden kannattavuus on kyseenalainen, eikä lainaakaan silloin välttämättä kannata ottaa. – Pidentyneet laina-ajat tai lyhennysvapaat eivät ole kuitenkaan lisänneet maksuhäiriöiden määrää. . Nykyisin ei enää ajatella, että samassa asunnossa vietettäisiin ehkä seuraavat pariymmentä vuotta. Ennen laina-aika oli monen kohdalla 15 vuotta. Nollakorko ei – Asuntorahaston kautta sijoittaja voi päästä pienelläkin osuudella kiinni asuntosijoittamiseen ja salkkua hoitavat ammattilaiset. Päivi Jääskeläisen mukaan ongelmataloyhtiöitä on tänä päivänä vähän. Asunto on hankittava oikealta alueelta kasvukeskuksesta ja lisäksi sijoitusasunto vaatii aina vuokranantajalta omatoimisuutta ja työtä tai ulkoistetun palvelun käyttöä. – Niissä laina-ajat ovat tyyppillisesti pariymmentä vuotta saneerauksen laajuudesta riippuen. Sijoitusasuntoa vastaan otetaan myös lainaa
Sen sijaan oman kodin ostajien rahoitus helpottuu merkittävästä, kun vain lainat lyhentyvät säännöllisesti. Uudistuotanto on pitänyt asuntojen hintatason kurissa, mutta yksiöiden hinta on etenkin pääkaupunkiseudulla karannut käsistä Keskeisinä lääkkeinä tilanteen purkamiseksi Pauna näkee esimerkiksi kaavoituksen ja rakennusmääräysten joustavuuden tonttitarjonnan ja muunneltavien asuntojen lisäämisen. Juhani Karvonen. Asuntorahastot ovat nyt monen pankin sijoitustuote. Suomalaisilla kotitalouksilla on asuntovelkoja noin 95 miljardia euroa. Ruotsissa viranomaiset ja pankit ovat yhdessä kiristämässä asuntolainoituksen ehtoja, jotta Ruotsin asuntomarkkinat eivät ylikuumenisi. Sijoitusasunto ei takaa enää välttämättä eläkepäiviksi riskitöntä varallisuutta. Kuplan vaara on olemassa. Kuva: Hypoteekkiyhdistys S uomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajaAri Pauna näkee lainamarkkinoilla vaikuttavan kaksi ilmiötä. – Ylikuumenemisen merkkejä vuokraja sijoitusmarkkinoilla on havaittavissa ja kuplan vaara on olemassa. Asuntosijoittaminen on kasvanut ja siihen ovat tulleet eläkeyhtiöiden ja muiden institutionaalisten sijoittajien ohella muita ammattilaisia tahoja, mutta myös yksityiset kotitaloudet. – Pankit eivät tätä myönnä, mutta järjestäytymättömien luottojen ongelma alkaakin paljastua vasta viiveellä. Pauna muistuttaa, että asuntojen hintakehitys on sitä luokkaa, että taantuvilla paikkakunnilla ja erityisesti syrjäseuduilla kaupallinen arvo voi olla miltei nolla. Ilmiö on ollut omiaan voimistamaan asuntomarkkinoiden polarisaatiota, toisin sanoen kaksijakoisuus on lisääntynyt. – Jan Vapaavuoren normitalkoista on puhuttu viimeiset 15 vuotta. Suomessa pankit rahoittavat asuntotuotantoa 6-7 suurimmassa kasvukeskuksessa, muualla koko asuntorakentaminen on aika hiljaista. Nyt se on totta ja arkea, sanoo Pauna. Riski sijoittaa velkarahalla Pauna varoittaa kotitalouksia asuntosijoittamisesta velkarahalla ja oman kodin panttauksella. Kun laina-ajat ovat lisäksi vielä usein ylipitkiä, houkuttelee se kansalaisia ottamaan kulutusluottoja asuntolainan päälle. Kasvukeskuksissakin tontin merkitys kiinteistön arvon tekijänä on kasvanut. Jos ja kun korot nousevat, velkaongelmat puhkeavat raadollisesti esiin. Onneksi Suomessa pankit ovat varovaisempia, joten samanlaista kuplaa meillä ei ole odotettavissa, Kun asuntotuotanto käy riittävän suurilla kierroksilla juuri siellä, missä tarve on suurin ja asuntoja asunto-osakeyhtiölainat lyhentyvät säntillisesti. Paunan mukaan uudistuotannossa on 10-20 prosenttia tinkimisvaraa asuntotyypistä riippuen. Huonoimmassa tapauksessa yksityiseltä sijoittajalta menee alta omakin koti, jos pudotuspeli vuokranantajien välillä äityy todella kovaksi, eikä velanhoito onnistu. Pankkisäätely voi muuttaa dynamiikkaa ja tervehdyttää asetelmia. Kansainväliset asuntosijoittajat etsivät alhaisen riskitason tuottoja, minkä vuoksi he pelaavat varman päälle. Puhetta kyllä on riittänyt. Paunan mukaan muutaman pankin lyhennysvapaat ovat tuoneet lommon tähän maineeseen. – Jos keskieurooppalainen eläkeyhtiö haluaa sijoittaa Suomen markkinoille, se sijoittaa varmuudella vain suurimpiin kasvukeskuksiin. – Pankkien RS-lainalimiitit alkavat olla täynnä, joten esimerkiksi uudiskohteiden rahoitusratkaisuja kehitellään suoraan sijoittajien kanssa. – Ruotsissa on oletettu, etteivät asuntojen hinnat koskaan romahda, mikä on väärä lähtökohta. Toiminnan taso on noin nolla toistaiseksi. Varsinkin yksityinen kotitalous voi asuntosijoittajana joutua hankalaan asemaan, jos asuntosijoituslainojen sääntely kiristyy. – Hieman ihmettelen, mikseivät pankit aktiivisemmin neuvo tinkimään hinnoissa. – Asunto-osakeyhtiöiden velka on tällä hetkellä noin 20 miljardin euron luokkaa. – Se voi käytännössä tarkoittaa asuntorahoituksenkin eriytymistä, mikä saattaa muuttaa erityisesti asuntosijoittamisen ja rakentamisen dynamiikkaa huomattavasti. Asunto-osakeyhtiöt velkaantuvat Asunto-osakeyhtöiden velkaantuminen on viime vuosina kasvanut korjausvelan ja uudistuotannon kasvun myötä. Etenkin yksityiselle kotitaloudelle asuntosijoittaminen voi olla riski paikkakunnasta riippuen. Kansainvälisten luottoluokittajien sana painaa paljon. Paunan mukaan 2000-luvun alussa EU ja euro antoivat harhakäsityksen, jonka mukaan koko maa olisi AAA-luokkaa asuntomarkkinoiden kehityksen suhteen. Se olisi pankkienkin etu. – Harhakäsitystä vielä tukivat silloisen pääministerin Matti Vanhasen puheet omakotitaloasumisesta puutarhakaupungeissa ja pankkien löysä ”kahvipakettimainen” asuntoluotonanto. – Pankkien oma varainhankinta on kansainvälistynyt ja pankit hakevat rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Pankkisäätely voi myös tervehdyttää Tulevaisuuden suureksi muutokseksi Pauna ennakoi kansainvälistä pankkisäätelypakettia. 20 Kaksijakoisuus lisääntynyt asuntomarkkinoilla Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna näkee ylikuumenemisen merkkejä vuokraja sijoitusmarkkinoilla. – Tuleva Basel IV -säätelypaketti tarkoittaa asuntosijoittajien rahoituksen kallistumista. Suomen kansainvälinen maine ja vahvuus on perustunut rahoitusmarkkinoilla siihen, että suomalainen maksaa lainansa kohtuuajassa takaisin. Vielä kuusi vuotta sitten erityisesti maakuntapankit kiistivät kaksijakoisuuden, jota me jo tuolloin asuntomarkkinoiden isojakona ennustimme
5. Jos vuonna 1968 ja 1973 välisenä aikana tai sitä aiemmin rakennettuun taloon ei ole vielä tehty putkiremonttia, saneerauksen aika on käsillä. Siksi putkiremonttia kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa. Putkiremontin yhteydessä uusitaan yleensä märkätilojen eli vessojen ja kylpyhuoneiden vesieristykset, laatoitukset ja kalusteet. Putkiremonttia suunnittelevan omakotiasujan kannattaa jättää remontin suunnittelu ammattilaiselle. Taloyhtiöissä yhtiökokouksen tehtävänä on päättää, mihin tasoon kylpyhuoneet halutaan putkiremontin yhteydessä saneerata. Jos rakennustyöt on aikanaan tehty oikaisten ja laadusta tinkien, jo 30 vuotta vanha talo voi olla putkiremontin tarpeessa. Esimerkiksi lisätäänkö kylpyhuoneisiin lattialämmitys tai halutaanko asentaa vuodonilmaisimet. Putkiremontilla tarkoitetaan perinteisesti käyttövesija viemäriputkien uusimista tai kunnostusta. Osaava LVI-suunnittelija tietää ja tarvittaessa selvittää vaadittavat toimenpiteet kohteessa. Viemäriputkien kunnossa hälyttäviä merkkejä ovat lisääntyneet tukokset, vuodot ja putkistosta kuuluvat oudot äänet. Taloon alun perin asennettujen viemäriputkien materiaali ei määrää sitä, millaiset putket taloon täytyy putkiremontissa asentaa. Hän voi tarvittaessa toimia myös kohteen LVI-töiden valvojana. 2. Vakuutusyhtiö ei korvaa mahdollisia vahinkoja, jos ne johtuvat korjausten laiminlyönnistä. 21 Viemärien hälytysmerkkejä tukokset, vuodot ja oudot äänet Väistämätön putkiremontti. Myös kulut kasvavat radikaalisti, jos vuodon kastelemia rakenteita joudutaan kuivaamaan. Vuoropuhelu tilaajan ja LVI-suunnittelijan välillä on ensiarvoisen tärkeää ennen remonttiin ryhtymistä, jotta lopputulos vastaa toivomuksia. Usein samassa yhteydessä uusitaan laajemmin rakennuksen talotekniikkaa, kuten sähköja tietoliikennekaapelointeja. Jos keittiötä tai kodinhoitohuonetta halutaan uusia putkiremontin yhteydessä, nämä remontit ovat osakkaan vastuulla. Valurautaputkien käyttöikä on yleensä lyhyempi kuin muoviputkilla, sillä niiden seinämät ovat ohuempia ja ne kestävät huonommin kemikaaleja. 4. ”Remontin tarve aina rakennuskohtainen” Saniteettitekniikan valmistaja Geberit kokosi vinkkejä putkiremontin suunnitteluun. Jos ongelmia on jo ilmennyt, remonttia ei tulisi siirtää. Putkien materiaalilla sekä rakennustyön laadulla on kuitenkin iso merkitys sille, kauanko viemäristö säilyy käyttökuntoisena. 8. Jos putkiremonttia lykätään liian pitkään, suuremman vesivahingon riski kasvaa. 6. Muoviputket kestävät hyvin kemikaaleja ja säilyttävät paremmin virtausominaisuutensa, eli niihin ei synny tukoksia yhtä helposti. Veden laadun heikkeneminen voi kertoa myös putkivuodon kasvavasta riskistä. Kustannussäästöjä saadaan, kun rakenteita avatessa uusitaan kerralla kaikki niissä kulkeva talotekniikka. Lämmitysputkien uusimistarve tulee usein myöhemmin kuin vesija viemäriputkilla. 7. Kuva: Geberit V iemäriputkien pitäisi kestää normaalikäytössä vähintään 50 vuotta. 1. Näin suunnittelija varmasti ymmärtää tilaajan tahtotilan lopputuloksen suhteen. Myös keittiön vesipistettä ja muita vesipisteitä remontoidaan. Korjaustarpeet voidaan selvittää kiinteistön kuntoarviolla ja putkiston tarkemmalla kuntotutkimuksella. 11. Nykyisin suositellaan valurautaviemäreiden vaihtamista muovisiin viemäriputkiin. Viemäreissä syntyvät kaasut haurastuttavat valurautaputkia, jolloin vanhat putket saattavat syöpyä puhki. 10. Käyttövesiputkiston kuntoa kannattaa epäillä viimeistään, jos hanasta alkaa tulla rusehtavaa vettä tai veden maku ja haju muuttuvat. Vanhojen viemärien ongelmia ovat usein tukokset, vuodot ja hajuhaitat. Putkiremontteja tehdään yleensä 45–50 vuoden välein, mutta remontin tarve tulee arvioida aina rakennuskohtaisesti. 9. Ympäristöministeriön arvion mukaan putkiremontti koskettaa lähivuosina yli miljoonaa suomalaista. Jos putkiremonttia lykätään liian pitkään, suuremman vesivahingon riski kasvaa. Jätevesiviemäreissä materiaalivalinnoilla on suuri merkitys viemäreiden tekniseen käyttöikään. 3. Putkiremontin toteuttavaa yritystä valitessa kannattaa selvittää, onko yrityksellä referenssejä vastaavista kohteista, ovatko sen taustatiedot kunnossa ja onko yrityksellä varmasti kapasiteettia suorittaa työ sovitussa aikataulussa.
Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Hannu Piekkolan tekemän tutkimuksen mukaan juna toisi vuosittain kymmenien miljoonien eurojen hyödyt työmarkkinoille, mikä perustuu pitkälti työntekijöiden liikkuvuuden lisääntymiseen. Oikorata elvyttäisi taloutta ja toisi miljardiluokan hyödyt kansantaloudelle.. Nyt Turun seudullakin menee Hallitukselta rahaa Helsinki-Turku -oikoradan suunniteluun Miljoona matkaa vuodessa Jos Helsinki-Turku -oikorata toteutuu, junamatka Helsingistä Turkuun nopeutuisi kolmella vartilla. Oikoradan kustannusarvio on kaksi miljardia euroa. Rantaradan korvaajaksi kaavaillaan Lohjan kautta kulkevaa oikorataa. Uusi rata lyhentäisi Turun ja Helsingin välistä junayhteyttä 40 kilometrillä. 22 N ykyinen Lohjan kautta kulkeva rantarata on huonokuntoisen ja altis häiriöille. Työmatkaliikenne kaupunkien välillä lisääntyisi
Liikenneviraston selvityksen mukaan suurimmat hyödyt koituisivat Lohjan ja Salon seuduille. Työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma synnyttää 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Rataosuus tiivistäisi alueen yhteiseksi talousja työssäkäyntialueeksi, mikä toisi etua yritystoiminnalle. Perinteiset kustannushyödyt lasketaan matka-aikojen tuomien säästöjen sekä muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähenemisen perusteella. Matkustajamäärään nousua 40 prosenttia Uuden oikoradan myötä rataosuuden matkustajamäärän arvioidaan kasvavan 40 prosentilla noin miljoonaan matkaan vuodessa. Työmarkkinoiden integroituminen synnyttää uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja kansantalouteen, Piekkola toteaa. 23 Uuteen oikorataan kuuluisi uusi junarata, joka kulkisi Salosta suoraan Lohjan kautta Helsinkiin sekä Espoon kaupunkirata ja toinen raide Salo–Turku -välille. Radan rakentaminen maksaisi noin kaksi miljardia euroa. Kuva: VR Group Oy Professori Hannu Piekkolan mukaan suurin hyöty oikoradasta Helsinki-Turku koituisi työmatkaliikenteen ja osaamisen siirron kautta. Oikorata HelsinkiTurku lyhentäisi matkaa 40 kilometriä nykyiseen rantarataan verrattuna. Matka-ajan lyheneminen sitoo alueita aiempaa tiiviimmäksi yhteiseksi talousja työssäkäyn– Parasta aikaa tehdään laskelmia. Sitä suurempi syy on siihen, että liikenneverkot toimivat HelsinkiTurku –akselilla. hyvin, teollisuus on monipuolista ja telakkatoiminta vahvaa. Erilaisia hyötyjä koituisi noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Rata olisi valmis aikaisintaan vuonna 2038, jos kaikki menee nappiin.. – Hyödystä yli puolet tulee liikkuvuudesta Helsinkiin töihin ja päinvastoin. Professori asuu itsekin Helsingissä, mutta menee viikottain töihin kolmeksi päiväksi Vaasaan. Helsinki-Turku -ratafaktat lometriä, ja matka-ajan tuntiin Kupittaan ja Pasilan välillä päästöt tuovat vuosittaisia hyötyjä 30 miljoonaa euroa matkaan vuodessa ovat vielä merkittävämpi tekijä investoinneille tuottaen arviolta 40-50 miljoonaa euroa vuodessa dan kustannukset ovat 1,5 miljardia euroa, josta EU-tukia on saatavissa 20-30 prosenttia, kun raide on osa Euroopan ydinverkkokäytävää Tukholma-Pietari investoinnit kaksiraiteiseen tunnin junaan rahoittaisivat itsensä 20 vuodessa naisvaikutuksia, jotka lisäävät tunnin junan kannattavuutta entisestään. Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat 30 miljoonaa euroa. euron vuosittaisilla tuotoilla infrastruktuuri-investointi kaksiraiteiseen Tunnin junaan rahoittaisi itsensä noin 20 vuodessa. Ehkä suunnittelun jälkeen alkaa laajempi selvitystyö
Jouni Suolanen Matka-ajan lyheneminen sitoo alueita aiempaa tiiviimmäksi yhteiseksi talousja työssäkäyntialueeksi, jonka tuomat edut yritystoiminnalle ovat merkittäviä. – Tallinna-tunnelikin on aiottu toteuttaa muutamassa vuodessa, vaikka hanke on kustannuksiltaan 10-15 kertaa kalliimpi. Pitkä aika suunnitteluun Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti kehysriihessään 5.4.2017 käynnistää Tunnin junan jatkosuunnittelun Helsingin ja Turun välille. Vanha rantarata siirtyisi paikallisliikenteen käyttöön. Oikorata Helsingin ja Turun välille on Suomen vanhimpia rautatieverkon parantamissuunnitelmia. – Lähtökohtanani oli tutkia, mitä vaikutuksia pitkänmatkan työmatkaliikenteellä on työvoiman liikkuvuuteen. Suurin osa hyödyistä tulee uusista työtehtävistä Helsingissä. Sotakorvaukset nousivat päällimmäisiksi. Rata olisi valmis aikaisintaan vuonna Piekkola uumoilee. Kustannuksiin on mahdollista saada EU:n rahoitusta, mutta Piekkola pohtii sitä, mikä on EU:n suhtautuminen rahoitukseen silloin, kun toteutus siirtyy pitkälle tulevaisuuteen. Tunnin juna vauhdittaisi myös merkittäviä kaavoitusja rakennushankkeita Turku-Kupittaa-Skanssi-Itäharjun alueella Turussa sekä Helsingin suunnalla. Uuteen oikorataan kuuluisi uusi junarata, joka kulkisi Salosta suoraan Lohjan kautta Helsinkiin sekä Espoon kaupunkirata ja toinen raide Salo–Turku -välille. Se nousi keskusteluun heti sotien jälkeen, mutta metsäteollisuus vastusti Piekkolan mukaan silloin hanketta. Varsinaisia työpaikanvaihtoja tehtäisiin vuosittain muutamia satoja, mutta niiden strateginen merkitys olisi suuri. Kartassa oikoradan suunniteltu uusi reitti.. Sillä onkin merkittävä vaikutus. Hallitus on myöntänyt suunnitteluun rahaa noin 50 miljoonaa euroa kahden vuoden projektiin. Työpaikat tuottavat Hannu Piekkolan arvion mukaan jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa. Maan arvonnousua voitaisiin käyttää hankkeen rahoituksessa. Ehkä suunnittelun jälkeen alkaa laajempi selvitystyö. – Parasta aikaa tehdään laskelmia. Helsingistä Turkuun liikkuvuus kaksinkertaistuisi. Lisäksi tulevat muun muassa väestönkasvun tuomat kerrannaisvaikutukset sekä tonttihintojen nousu Turussa, Piekkola toteaa. Tutkimuksessa on käytetty aineistona muun muassa Tilastokeskuksen, Kaupunkitutkimuksen, EK:n ja Suomen asiakastiedon aineistoja. Piekkola ihmettelee pitkää suunnitteluaikaa. Liikenneviraston alustavan suunnitelman mukaan ensin rakennettaisiin Espoo–Lohja -väli ja viimeiseksi Salo–Turku reilulla puolella tunnilla, mutta kaluston uusimisen myötä aika lyhenisi lähes tunnilla. Itse rakentamiseen menisi pari-kolme vuotta, mutta suunnitteluun jopa parikymmentä vuotta. Nyt yrityselämä ja EK kannattavat hanketta. Merkittävä vaikutus työmatkaliikenteeseen Tutkimuksen mukaan työpaikkaliikkuvuus lisääntyisi Turusta Helsinkiin yli 50 prosentilla. 24 tialueeksi, jonka tuomat edut yritystoiminnalle ovat merkittäviä
Alustavat tulokset viittaavat siihen, että paremmalla energialukutaidolla ja tietoisuudella energian kustannuksista pystytään pienentämään kotitalouksien energialaskua. On tärkeää löytää oikeat keinot kuluttajien energiaosaamisen kehittämiseksi, sanoo hanketta johtava professori Panu Kalmi. – Kuluttajien energialukutaidossa on kuitenkin edelleen kehittämisen varaa. He toteuttivat energialukutaitokyselyn Vaasan sähkön asiakkaille keväällä 2017. V aasan yliopistossa järjestettiin helmikuun alussa kansainvälinen energiataloustieteen seminaari. Seminaarin pääpuhujana oli Massimo Filippini, joka on sveitsiläisen huippuyliopisto ETH Zürichin sekä USI-yliopiston taloustieteen professori. Professori Filippinin viimeaikaisen kiinnostuksen kohteena on ollut kuluttajien energialukutaito, jolla tarkoitetaan kyvykkyyttä tehdä taloudellisesti tehokkaita päätöksiä energiakäyttäytymisen suhteen. – Hyviä keinoja on tuoda apuvälineet kuluttajien saataville sekä antaa ohjeita kustannusvaikutusten laskentaan. 25 – Kuluttajien energialukutaidossa on edelleen kehittämisen varaa. On tärkeää löytää oikeat keinot kuluttajien energiaosaamisen kehittämiseksi Kotitalouksien energiatehokkuutta voi parantaa apuvälineillä Nyt haetaan energianlukutaitoa Paremmalla energialukutaidolla pystytään pienentämään energialaskua. – Energiatehokkailla valinnoilla on puolestaan suuri merkitys kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä kautta pystytään tuomaan ratkaisuja ilmasto-ongelmiin. Hanke liittyi Vaasan yliopiston taloudellisen lukutaidon tutkimusprojekteihin. Apuvälineitä voi ladata netistä. Energianlukutaitoa tutkittu Energialukutaitoa on tutkittu viime aikoina myös Vaasan yliopistossa. Seminaari pureutui myös sähkön hintaan, kysyntätekijöihin ja kulutukseen sekä ydinvoiman kustannuksiin Seminaarissa kuultiin myös muita esityksiä muun muassa sähkön hinnoittelusta, sähkön kysyntään vaikuttavista tekijöistä, sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä sähkönkulutuksessa ja ydinvoiman kustannuksista.. Tutkimusryhmään kuuluvat professori Panu Kalmi ja tutkijatohtori Gianluca Trotta Vaasan yliopistosta ja tutkijatohtori Andrius Kazukauskas Uumajan yliopistosta. Professori Kalmin johtaman tutkimushankkeen alustavia tuloksia esiteltiin myös helmikuisessa seminaarissa. Hänen mukaansa energialukutaitoa voidaan parantaa oikein suunnatuilla koulutushankkeilla ja teknisillä apuvälineillä, kuten verkossa toimivilla laskureilla. Filippinin tulokset perustuvat sveitsiläisillä kuluttajilla tehtyyn kokeelliseen tutkimukseen. – Hyviä keinoja energianlukutaitoon on tuoda apuvälineet kuluttajien saataville sekä antaa ohjeita kustannusvaikutusten laskentaan, toteaa professori Massimo Filippini. Näin pystytään merkittävästi edistämään kuluttajien tekemiä energiatehokkaita valintoja, toteaa professori Filippini
– Kiinteällä radalla on ohjaava vaikutus kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen. Pitkässä juoksussa tiivis kaupunkirakenne on myös edullinen ratkaisu, esimerkiksi kunnallistekniikkaa ja katuja tarvitaan suhteessa vähemmän. Tampere on kasvanut prosentin vuosivauhdilla jo vuosikymmeniä. Kiinteällä radalla ohjaava vaikutus Tuominen pitää raitiotieverkostoa luotettavana investointina, koska raitiotierata ei siirry mihinkään. Kaupunkiseudun tulevaisuuden tavoitteeksi on asetettu, että yhdyskuntarakenne ja maankäyttö tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään, jonka muodostavat bussit, raitiotie ja tulevaisuudessa myös lähijunat, sanoo projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen. Kuva: Raitiotieallianssi/Viasys VDC Raitiovaunut kulkevat näillä näkymin Tampereen kaduilla kahden vuoden kuluttua. Kaupungin keskusta on jo nykyiselläänkin ruuhkautunut busseista, eikä kapealle kannakselle sovi enempää bussiliikennettä. – Tampereen kaupunki ja kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet valtion kanssa, että yhdyskuntarakenteen hajautumista pyritään hallitsemaan täydennysrakentamisella erityisesti joukkoliikenteen vahvojen runkoyhteyksien varrelle. Samalla parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa merkittävästi nykyisestä. Tampereen väestönkasvun edellyttämästä uudisasuntotuotannosta merkittävä osa on tarkoitus suunnata tulevina vuosina raitiotiereitin varrelle. Raitiotien rakentamisella tavoitellaan tehokasta joukkoliikennejärjestelmää, jolla tuetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta. Kaupunki kasvaa yli 2 000 asukkaalla vuosittain ja kaupunkiseutu runsaalla 4 000 asukkaalla. Raitiotierata on jo rakenteilla. – Esimerkiksi Hiedanrantaan suunnitellaan uutta 20 000–25 000 asukkaan kaupunginosaa, joka tukeutuu joukkoliikentees. 26 Kiinteä rata ohjaa kasvavan kaupungin rakentamista ja suunnittelua Raitiovaunut tulevat pian Tampereelle Raitiovaunu Keskustorilla. Joukkoliikenteen kehittäminen osaksi yhdyskuntarakennetta on nähty tärkeäksi. – Nämä ovat tällä hetkellä joukkoliikenteen ruuhkaisimpia osuuksia ja kaupungin voimakkaita kasvusuuntia. K aupallisen liikenteen tavoitteena on aloittaa vuonna 2021, jolloin raitiovaunuliikenne kulkee Tampereella Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysiin
Raitiotieallianssin toteutusosan 1 rakentaminen on mittava hanke, esimerkiksi merkittävämpiä tukimuureja toteutetaan 20. Työn alla on yhteensä noin 15 kilometriä. sä raitiotiehen. Kuva: Raitiotieallianssi/ Viasys VDC. Kustannusarvio satoja miljoonia Tampereen raitiotien infran suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavan Raitiotieallianssin alkuperäinen tavoitekustannus oli 219 miljoonaa euroa. 27 – Raitiotien rakentamisella tavoitellaan tehokasta joukkoliikennejärjestelmää, jolla tuetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta. Viime vuoden lokakuussa kustannusarvio oli kasvanut noin 250 000 eurolla. Raitiovaunu Tuulensuun edessä Tampereella on näillä näkymin totta ensi vuosikymmenellä. Vuoden 2017 loppuun mennessä valmistui raitiotierataa kahdeksaan kohteeseen pari kilometriä. Raitiotien varrelle odotetaan syntyvän myös työpaikkoja ja palveluliiketoimintaa, erityisesti keskustaan ja aluekeskuksiin sekä TAYS:in alueelle. Samalla parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa merkittävästi. Itsenäisyydenkadun leveys sallii niin ajoneuvokuin raitiovaunuliikenteenkin sujumisen
Ensimmäiselle osuudelle rakennetaan muun muassa seitsemän uutta siltaa ja 23 pysäkkiä, joista yhdeksän toimii vaihtopysäkkeinä bussiliikenteen kanssa. Allianssihankkeessa huolet, riskit ja onnistumiset ovat suunnittelijoiden, rakentajien ja tilaa. 28 Uusia tai muokattavia siltoja hankkeeseen sisältyy 16. Länsipuolelle Hiedanrantaan rakennetaan lähivuosina uusi kaupunginosa. Henkilötyövuosia on tänä vuonna Raitiotieallianssilla muodostunut jo yli 200. Allianssimallissa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tilaaja ja palvelutuottajat yhdessä yhteisellä allianssiorganisaatiolla. Toisessa vaiheessa linjaa laajennetaan kaupungin länsipuolelle Lielahteen ja Lentävänniemeen. Raitiotieallianssi suunnittelee ja rakentaa raitiotieradan ja varikon. – Kun rataa on rakennettava valmiissa kaupunkiympäristössä keskelle tai viereen olevaa vilkasta katua, liikennejärjestelyihin menee aikaa. – Raitioliikenne on tarkoitus ulottaa sinne, kakkosvaihe on osaltaan tämän takia ajoitettu myöhempään. Kun verkosto on valmis on sillä pituutta runsaat 21 kilometriä, sanoo Tuominen. taa raitiovaunujen hankinnasta ja joukkoliikennejärjestelmän suunnittelusta. – Hanke on kaksivaiheinen. Esimerkiksi Hämeenkatu sulkemalla voitaisiin rakentamista jouduttaa, mutta kaupungin pääväylä on pakko pitää bussiliikenteen käytössä koko radan rakennustyön ajan. Raitiovaunujen hankintahinta hankkeen osat 1 ja 2 yhteen laskien on noin 100 miljoonaa euroa. Ensivaiheessa rakennetaan varikko Hervantaan ja linja Hervannasta keskustaan Pyynikintorille ja sieltä yhteys TAYS:iin. Tampereen kaupunki vasRaitiovaunu on oiva kulkuväline myös lapsiperheelle. Raitiotieallianssi rakentaa ja suunnittelee ratainfran, minkä kokonaiskustannusarvio toteutusosalla 1 on 240 miljoonaa euroa. Allianssimallissa huolet yhteiset Allianssi on yhteistoimintamalli, missä tilaaja sitouttaa toteuttajat, rakentajat ja suunnittelijat mahdollisimman aikaisessa hankkeen vaiheessa mukaan. Yhteensä yli 1500 henkilöä on työmaaperehdytetty hankkeeseen. Allianssissa on vahva pohja Raitiotieallianssin muodostavat tilaajaosapuolina Tampereen kaupunki ja kaupungin 100-prosenttisesti omistama Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajaosapuolet VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiotieallianssissa työskentelee tällä hetkellä keskimäärin 370 työntekijää. Vuonna 2016 päättyneen kehitysvaiheen aikana Raitiotieallianssi teki yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman radasta, katujärjestelyistä, pysäkeistä ja varikosta. Raitiotieallianssilla on alihankkijoina yli 120 yritystä, joiden laskutus allianssilta on ylittänyt 20 000 euroa Alihankkijoiden laskutuksesta tulee lähes kolme neljäsosaa pirkanmaalaisilta yrityksiltä. Kakkosvaiheen rakentaminen alkanee vuona 2021 ja linjan pitäisi olla valmis vuonna 2024. Lisäksi vaunujen toimittajan suomalais-tsekkiläisen Transtech Oy:n kanssa on sopimus, että vaunutoimittaja ylläpitää vaunukalustoa kymmenen vuotta. Linjan pituus on noin 15 kilometriä. Raitiotiejärjestelmän omistajaksi ja hallinnoijaksi on perustettu kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö
Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Ensimmäiselle osuudelle rakennetaan muun muassa seitsemän uutta siltaa ja 23 pysäkkiä, joista yhdeksän toimii vaihtopysäkkeinä bussiliikenteen kanssa. Johdinautoliikenne toi leveitä katuja Tampereella oli vuodesta 1948 vuoteen 1976 johdinautoliikenne, mikä tarkoitti ajolankojen varassa liikkuneita sähköbusseja. Rakentaminen näkyy myös katukuvassa Raitiotieradan rakentaminen on näkynyt Tampereen katukuvassa viime vuoden keväästä alkaen maanrakennusja siltatöinä sekä tukimuurien tekona. Kuva: Tampereen kaupunki/Alkutieto Oy Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on. Onneksi meillä on keskustassakin aika leveitä katuja, joille raideliikenne mahtuu aika hyvin. Lisäksi raitiovaunut maksavat osat 1 ja 2 yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Kaksiraiteinen raitiotie vaatii 6,5-8 metrin levyisen tilan kadun poikkileikkauksen suunnassa. 20 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku + kestävimmät kattovarusteet 100% taloyhtiöasiakkaista suosittelee ! Paikalliset pojat ! Soita 019 211 3900 jan, tässä tapauksessa Tampereen kaupungin, kesken yhteisiä. Esimerkiksi pääkadut Kalevan kaupunginosassa rakennettiin johdinautoliikennettä varten riittävän leveiksi. Juhani Karvonen. – Allianssimalli on hyvä valinta Tampereen raitiotien toteutusmalliksi kustannusten kannalta, sillä se kannustaa tavoitekustannusten alitukseen, koska mahdollinen ylitys heikentäisi urakoitsijoiden katetta. Raitiovaunuille pitää myös pystyttää omat pylväänsä ajolankoja varten. Kapeimmissa paikoissa on otettava tilaa ajoradoilta, pysäköinniltä, viherkaistoilta tai jalkakäytäviltä tai käytetään poikkeustapauksissa sekaliikennekaistaratkaisua. 29 Raitiovaunut tulevat muuttamaan Hämeenkadun ilmettä. – Ensimmäisen vaiheen rata ja varikko tulee maksamaan 240 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin marraskuussa kaupunkistrategia, jossa on asetettu tavoitteeksi, että rataa jatketaan viimeistään vuonna 2012 kaupungin länsipuolelle Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Nyt katujen leveydestä on ollut etua. Toisaalta yllätyksiä ovat aiheuttaneet esimerkiksi vanhat johdinautoverkoston ajolankapylväät, joiden perustuksia on löydetty raitiotieradan rakentamisen yhteydessä, sanoo Tuominen. – Tampereen raitiotien ratainfra ja varikko toteutetaan allianssimallilla, koska se tuottaa luotettavan kustannusarvion jo suunnitteluvaiheessa. – Aikanaan läntisen rataosan investoinnista tehdään erikseen oma päätös kaupunginvaltuustossa. Urakoitsijat sitoutuvat allianssisopimuksessa yhdessä määritettyyn tavoitekustannukseen. Allianssimallissa urakoitsijat olivat mukana suunnittelussa koko kehitysvaiheen ajan, joten todellinen toteutuskustannus saatiin jo ennen raitiotien rakentamispäätöstä. – Kiskot rakennetaan Hervannan valtaväylän viereen keskustassa ja Hervannassa olemassa oleville kaduille. – Jossain määrin johdinautoliikenneverkostosta on ollut hyötyä raitiovaunuliikennettä suunniteltaessa
30 Tampere-Pirkkalan lentoasemalle tulossa iso investointi Finavia vastaa lentoliikenteen tarpeisiin Finavia laajentaa Tampere-Pirkkalassa lentoaseman asematasoa kasvavan ja monipuolisen lentoliikenteen tarpeisiin. Lentoaseman operointimäärät ovat nousussa paitsi ilmailualan uuden koulutuskeskuksen, myös monipuolisen matkustajaliikenteen ansiosta. Siitä tulee olemaan meille selkeää hyötyä jatkossa,. Myös kiitotie, rullaustie ja asemataso päällystetään uudelleen. Laajennusosa on 22 000 neliötä, joka on kokoluokassaan merkittävä. K ehitysinvestoinnin toteuttaminen turvaa Tampere-Pirkkalassa lentoliikenteen sujumisen ja antaa edellytykset kasvulle. – Asfaltoimme kokonaisuudessaan asematason ja samalla laajennamme käytössä olevaa aluetta. Tampere-Pirkkalasta pääsee maailmalle kolmen hubin – Helsinki-Vantaan, Arlandan ja Riikan – kautta. Investointi maksaa yhteensä 15 miljoonaa euroa
Lentomatkustajamäärissä oli puolestaan nousua 10 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Soili Kaivosoja Kuvat: Finavia. – Kesä on rakentamiselle parasta aikaa, mutta myös liikenteellisesti hiljaisinta. – Teimme jo vuosien 2014 ja 2015 aikana glykolilumien läjitysalueen sekä säilytysaltaan. Kiitotie päällystettiin viimeksi 2003 ja se alkaa olla nyt elinkaarensa päässä. 31 15 miljoonan arvoinen kehitysinvestointi on verkostolentokentistä puhuttaessa suuri satsaus. – Jatkamme vuonna 2014 aloitettua ympäristöparannushanketta parantamalla glykolivesien keräystä. Aiemmin Finavia uudisti muun muassa terminaalien asiakastiloja ja palveluita sekä toteutti mittavan ympäristöparannushankkeen. – Valmistelevat työt alkavat jo maalis-, huhtikuussa ja jatkuvat aina elokuun puolelle, jolloin työt ovat valmiina. kertoo Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö, kertoo aluejohtaja Mari Nurminen Finaviasta. Sen lisäksi kentällemme lentää pari kertaa viikossa chartereita, Mari Nurminen kertoo. – Suunnittelua on tehty jo viime keväästä lähtien ja kesästä aktiivisemmin. Siihen liittyen teemme asema-alueelle maaperän suojausta jäänpoistoa varten. Tampere-Pirkkalan lentokentän laajennusosa on 22 000 neliötä, joka on kokoluokassaan merkittävä. Viimeksi viime kesänä Oulun lentoasemalla. Samalla, kun teemme näitä elinkaarikorjauksia, teemme investointeja, jotka on järkevä yhdistää peruskorjauksiin. Kaiken tarkoituksena on tehostaa keräysastetta, Nurminen kertoo. – Pirkkalan kautta kulki viime vuonna reilut 230 000 matkustajaa, Mari Nurminen kertoo. Ensimmäisessä vaiheessa kiitotietä voidaan käyttää nousuihin ja laskuihin myös lyhempänä ja matkustaminen on mahdollista peruskorjauksen käynnistyttyä. Finavia päällystää joka kesä yleensä ainakin yhden kiitotien, joten meillä on hyvä osaaminen omassa yhtiössä, Nurminen kertoo. – Puolustusvoimien lentoliikenne on vilkasta kuten myös kolmas asiakasryhmämme lentokoulutus, joista suurin kouluttaja on Patria Pilot Training. 15 miljoonan arvoinen kehitysinvestointi on verkostolentokentistä puhuttaessa suuri investointi. Lentoliikennealueen peruskorjaaminen tehdään vaiheittain. Kiitotien päällystyksen uusiminen on tarpeen sen huonon kunnon takia. Finavian Tampere-Pirkkalan lentokentän asiakkaita ovat kaupallinen liikenne, puolustusvoimien lentoliikenne sekä lentokoulutus. Toisessa vaiheessa, kun kiitotien alue päällystetään 17.7.– 12.8.2018, on kiitotie ja koko lentokenttä kokonaan suljettu. – Finavialla on toki ollut muitakin isoja, saman kokoluokan remontteja. Samalle alueelle tehdään myös uusia glykolipumppaamoja. Matkustajamäärät nousussa Finavian Tampere-Pirkkalan lentokentällä on kolme erillistä asiakassegmenttiä: kaupallinen liikenne, puolustusvoimien lentoliikenne sekä lentokoulutus. Työt alkavat jo keväällä Suunnittelutyöt ovat jo pitkällä. Nyt jatkamme työskentelyä parantamalla glykolivesien keräystä. Tampere-Pirkkalan operointimäärät ovat nousseet viime vuosina merkittävästi nimenomaan lentokoulutuksen ansiosta. Samalle alueelle tehdään myös uusia glykolipumppaamoja, kertoo TamperePirkkalan lentoaseman päällikkö, aluejohtaja Mari Nurminen Finaviasta. – Lentoyhtiöistä lentää säännöllisesti Finnair, SAS, Ryanair sekä Air Baltic. Suunnittelu tehdään omana työnä, mutta käytämme apuna muutamaan konsulttitoimistoa. Satsaus myös ympäristölle Finavia on panostanut TamperePirkkalan lentoaseman kehittämiseen viime vuosina yhteensä noin 7,5 miljoonaa euroa. – Kiitoteiden keskimääräinen elinkaari on noin 15 vuotta, johon vaikuttaa luonnollisesti keliolosuhteet sekä kuormitus
Näin voimme palvella nopeasti myös verkkokauppiaita. Posti on ollut näissä terminaaleissa vuok. – Terminaalin sijainti on ihanteellinen optimaalisten materiaalivirtojen kannalta. Postille jää Huurrekujalle varastoliiketoiminnot. Terminaali korvaa Postin nykyiset terminaalitoiminnot Helsingin Veturitiellä, Vantaan Virkatiellä ja Tuusulan Huurrekujalla. 32 Postin yli 30 miljoonan euron tavaraterminaali valmistuu kesällä Raskas liikenne pois kaupungista Postin uusi jättiinvestointi, yli 30 miljoonaa euroa maksava tavaraterminaali valmistuu Vantaalle ensi kesänä. Yhteensä terminaalissa käy vuorokauden aikana noin 200 ajoneuvoyhdistelmää. – Terminaalin läheisyydessä on Postin suurin logistiikkakeskus ja palveluvarasto. T avaraterminaali on osa Postin strategiaa, jossa Posti tavoittelee kasvua logistiikkapalveluissa, verkkokaupassa ja elintarvikelogistiikassa. Terminaalin kautta kulkee jatkossa rahtia noin 5 700 lavaa joka arkipäivä eli noin 200 rekallista. Terminaali vastaa kasvavien rahtivolyymien tarpeisiin. Saamme maahan tuleville tavaroille nopean läpivirtauksen ja kuljetuksen kattavasti koko Suomeen, sanoo Postin Kuljetuspalveluiden johtaja Jaakko Kaidesoja
Terminaali on toiminnassa lähes aina. Uusi terminaali siirtää raskasta liikennettä kauemmaksi kaupungista. Vain lauantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan terminaali on kiinni. Kuva: Posti/Jari Kippola ralla ja rahtiliiketoiminnot siirtyvät näistä kokonaan pois kesällä/ – Tavarat tulevat terminaaliin pääsääntöisesti kansainvälisestä liikenteestä, esimerkiksi Vuosaaren, Hangon ja Naantalin satamista. Uusi terminaali siirtää raskasta liikennettä kauemmaksi kaupungista. Aukioloaika on optimoitu tavaravirran mukaisesti. Kuva: Posti/ Vesa Kippola – Tavarat tulevat terminaaliin pääsääntöisesti kansainvälisestä liikenteestä, esimerkiksi Vuosaaren, Hangon ja Naantalin satamista. 33 – Terminaalissa on huomioitu kestävä kehitys, turvallisuus ja rahtivolyymin kasvu, kertoo Postin Kuljetuspalveluiden johtaja Jaakko Kaidesoja. Muoto on Kaidesojan mukaan materiaalivirtojen läpimenon kautta optimaalinen, sillä terminaalin toiselta sivulta tavarat puretaan ajoneuvoista ja toisella puolella lastataan alueellisesti jaoteltuihin yhdistelmäajoneuvoihin. Kolmen jalkapallokentän kokoinen kalliontiellä Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentokentän välissä kapallokenttää halli, jossa sivulastauslaiturit neljälle ajoneuvoyhdistelmälle kokaupan ja elintarvikelogistiikan tavaravirroille Vantaan Suolakalliontielle rakentuva Postin tavaraterminaali valmistuu kuluvan vuoden kesällä. Terminaalissa työskentelee noin 300 henkilöä, kolmessa vuorossa. Sisään tulevia ja poistuvia ajoneuvoja ohjataan digitaali. ja noin 50 metriä leveä
– Haluamme varmistaa, että terminaalialueellamme liikkuvat vain ne ajoneuvot, joissa on Postin kuljetusverkostoon tulevaa tai lähtevää tavaraa. Tämä väprosenttia perinteiseen menetelmään verrattuna, sekä pienentää eri oksidien pääsyä ympäristöön. Terminaali on lähes puoli kilometriä pitkä, joten taukotilojen sijainnilla on merkittävä vaikutus. Ihmiset, henkilöautot ja raskas liikenne eivät lainkaan kohtaa piha-alueella. Vaalea kattopinnoite vähentää kesällä jäähdytystarvetta. Tontilla henkilöstön turvallisuus on huomioitu erityisesti omalla kulkusillalla. – Tontilta perustustyön yhteydessä kaivettu savimassa on hyödynnetty. Savea on käytetty neljän eduskuntatalon verran muun muassa maisemointiin ja pohjavesialueen suojaukseen. Valmistuvan terminaalin kautta kulkee jatkossa rahtia noin 5 700 lavaa joka arkipäivä. Autot tunnistetaan ja niiden liikkumista ohjataan digitaalisen tunnistamien avulla, Kaidesoja kertoo. Terminaalin valaistus hoidetaan liiketunnistimilla varustetuilla led-valoilla. Savella on maisemoitu terminaalin tontin vieressä olevaan Vantaan kaupungin omistamaan metsäkaistaleeseen erityinen myöhemmin käyttöönotettava lentokoneiden katselupaikka. Kuva: Posti/ Jari Kippola sella ohjausjärjestelmällä. – Asfalttimassan valmistus tehdään perinteistä asfalttia matalammassa lämpötilassa. hallittua ja digitaaliohjattua. Henkilöstö siirtyy parkkipaikalta kulkusiltaa pitkin sisätiloihin. Kulkuyhteydet on suunniteltu siten, että henkilöstön on turvallista liikkua niin ulkona kuin sisätiloissa. Näin purettava ja lastattava ajoneuvo ohjataan aina optimaaliseen sijaintiin terminaalissa. Savea on käytetty myös Tikkurilantien Päijänne-tunnelin suojauksessa. Henkilöstölle terminaalissa on oma henkilöstöravintola, ja henkilöstön toiveen mukaisesti sosiaalitiloista on tehty aiempaa suuremmat. Huomioitu myös kestävä kehitys Terminaalin rakentamisessa on huomioitu laajasti myös ympäristönäkökulmat, sanoo Kaidesoja. Hulevedet käsitellään omissa hidastusaltaissa omalla tontilla. – Tontilta perustustyön yhteydessä kaivettu savimassa on hyödynnetty. Terminaaliin saapuvat ja sieltä lähtevät ajoneuvot tunnistetaan portilla automaattisesti rekisteröintitunnusjärjestelmällä. – Sisätiloissa trukkeja varten on oma pääväylä ja jalankulkuun terminaalin sisällä on varauduttu erityisillä suojakulkuteillä. Savea on käytetty neljän eduskuntatalon verran muun muassa maisemointiin ja pohjavesialueen suojaukseen. Terminaalin ympärille tuleva asfaltti on tuotettu uudella menetelmällä. Turvallisuus ehdoton edellytys Terminaalin suunnittelussa on huomioitu asiakkaiden vaatimukset turvatasosta, turvallisesta liikkumisesta alueella ja työturvallisuudesta. Myös taukotilat on sijoitettu niin, että niihin kulkeminen on lyhyen ja turvallisen kulkumatkan päässä. Kati Wikström. Kaidesoja korostaa, että kolmen nykyisen terminaalin toiminnan yhdistäminen vähentää myös liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Kattorakenteisissa on varauduttu mahdollisesti myöhemmin käyttöönotettavien aurinkokennojen vaatimiin asennustarpeisiin. – Sisätilojen lämmitys on säteilylämmitys, kattopaneelit reagoivat nopeasti lämpötilojen vaihteluun, eivätkä aiheuta sisätiloissa pölyn kiertämistä kuten ilmakiertolämmitys
Valmiudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että taloyhtiö merkitsee liukkaat tai muuten vaaralliset paikat vaikkapa puomeilla tai muunlaisilla varoitusmerkeillä, ellei pihaa pystytä juuri sillä hetkellä hoitamaan kuntoon. Jos asiakkaana on kerrostaloyhtiö, jossa katolta voi pudota lunta esimerkiksi vilkasliikenteiselle kadulle, huoltoyhtiön on hoidettava tilanne viipymättä kuntoon. apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. info@hssr.. | 020 759 8560 R unsaan lumentulon jälkeen taloyhtiöiden kannattaa seurata pihamaan kuntoa, vaikka talvikunnossapito olisikin ulkoistettu huoltoyhtiölle. Osaamisemme ja kokemuksemme kattaa koko korjaushankkeen. Syynä viiveeseen on usein se, että huoltoyhtiön on hoidettava asiakaskohteet kiireellisyysjärjestyksessä. Palvelujamme ovat kaikki korjausrakentamisen asiantuntijapalvelut: suunnittelu, valvonta, rakennuttaminen, kuntotutkimukset ja selvitystyöt. Sen sijaan rivitaloyhtiö, jossa runsaskaan lumentulo ei aiheuta asukkaille tai ohikulkijoille samanlaista välitöntä vaaraa, voi joutua poikkeustilanteissa odottamaan vuoroaan. – Huolellisuutta ja malttia vaaditaan lumipyryn aikana kaikilta, Pynnönen korostaa.. Runsas lumisade saattaa vaikuttaa huoltoyhtiön aikatauluihin, ja taloyhtiön kannattaa olla valmiina huolehtimaan turvallisesta liikkumisesta kiinteistöllä. Taloyhtiön oma valmius on aina tärkeä huoltosopimuksesta huolimatta. Asukkaat voivat tarkkailla piha-alueen kuntoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vaaranpaikoista hallituksen jäsenille, huoltoyhtiöön tai isännöitsijälle välittömästi. – Taloyhtiön oma valmius on tärkeä, koska huoltosopimuksesta huolimatta ensisijainen vastuu kiinteistön turvallisuudesta on kiinteistönomistajalla eli taloyhtiöllä, muistuttaa Kiinteistöliiton Talvikaaos kysyy malttia taloyhtiöltä ja asukkailta Kun lunta sataa taivaan täydeltä Taloyhtiöllä on ensisijainen vastuu kiinteistön turvallisuudesta huoltosopimuksesta huolimatta. 35 Meillä suunniteltu on puoliksi tehty. Kaikki samalla tinkimättömyydellä. Vaikka vastuu turvallisuudesta on ensisijaisesti taloyhtiöllä, kannattaa myös asukkaiden olla valppaina. Kiireellisyysjärjestys Lumipyryn jälkeen on hyvä huomioida, ettei huoltoyhtiö välttämättä saavu kiinteistölle niin pian kuin pihan kunnossapito edellyttäisi. | hssr.
36 Uusiutuvan energian osuus kasvaa energiapaletissa Kaikkien aikojen tuotantoennätys Uusiutuvan energian osuus on kasvanut kokonaiskulutuksesta. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia, mikä edustaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Suhteellisesti eniten eli yli 70 prosenttia lisääntyi tuulisähkön tuotanto ja oli runsaat neljä te. Eniten on lisääntynyt metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia. E nergiaviraston arvioiden mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoaineita yli 130 terawattituntia vuonna 2017, mikä on uusi tuotantoennätys
37 Uusiutuvan energian osuus kasvaa energiapaletissa Kaikkien aikojen tuotantoennätys rawattituntia. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on pitkälti riippuvainen kivihiilen maailmanmarkkinahinnasta, koska energiayhtiöt – Energian kokonaiskulutus ja sähkön käyttö pysynevät nykytasolla energiatehokkuustoimien vuoksi ja erityisesti siksi, että taloutemme rakenne muuttuu koko ajan vähemmän energiaintensiivisemmäksi.. Kaikista niistä saadaan jatkossa yhä enemmän energiaa. Osuutta kasvattivat puupolttoaineiden ja tuulivoiman lisääntymisen ohella lämpöpumput, Ripatti toteaa. Uusiutuvan osuus loppukuluUusiutuvan energian keskeisiä elementtejä ovat aurinko, tuuli ja merivesi. Sähkön siirto pullonkaulana Asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ajaa kivihiilen täydellistä käyttökieltoa toteutettavaksi jo vuosina 2020-25 osana hallituksen vuoteen 2030 tähtäävää ilmastoja energiastrategiaa. – Uusiutuvan energian käyttö on kasvanut vuosittain 2-5 prosenttia. Johtaja Pekka Ripatti kaipaa energian varastointiin ja taloudelliseen käyttöön uusia innovaatioita. Vuonna 2016 energian kokonaiskulutus oli 378 000 GWh ja sähkön käyttö 85 100 GWh. Samalla fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen ja öljyn käyttö on vähentynyt tasaisesti koko ajan, kertoo johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta. tuksesta oli 39 prosenttia vuonna 2016, mikä ylitti EU:n Suomelle asettamat 38 prosentin vuoden 2020 tavoitteen. Sen sijaan alkuvuoden vähäisen sadannan vuoksi vesivoimalla tuotetun sähkön määrä väheni yli kymmenen prosenttia. Samalla Tiilikainen haluaisi edistää maakaasun kilpailukykyä verotuksen keinoin. – Vuonna 2016 osuus oli yllättävän suuri, vaikka liikenteen biopolttoaineiden käyttö väheni noin 60 prosenttia. Sen osuus sähkön käytöstä on kuitenkin vajaat viisi prosenttia. Energian kokonaiskäyttö ei juurikaan muuttunut, mutta uusiutuva energia korvasi fossiilisten polttoaineiden käyttöä
Merkittävänä asiana Ripatti pitää kolmatta, pohjoiseen vuosiksi 1920-24 kaavailtua sähkön siirtoyhteyttä Suomen ja Ruotsin välillä. tekevät polttoaineiden hankintasopimuksensa hinnan perusteella. Aurinkosähköä kauppakeskuksissa Aurinkoenergian osuus kokonaissähkön käytöstä on vain 0,04 prosenttia. Energian tuotantolaitosten ylläpito valmiudessa on kallista. Se on siinä mielessä kypsä ala. Sen määrä tulee olemaan vuonna 2030 noin 35 000-40 000 gigawattituntia, kun Olkiluoto 3 ja Pyhäjoki ovat silloin tuotannossa, Ripatti arvioi. Kytkemättömän energian määrästä, kuten esimerkiksi kesämökkien aurinkosähköstä, ei ole vielä tietoa, mutta kevään aikana siitä on valmistumassa Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen selvitys. Aurinkosähkö on erityisesti pientalojen energiaa, mutta yhä enemmän sitä otetaan muun muassa kauppakeskuksissa, jotka tarvitsevat kesällä kylmää jäähdytykseen. – Tuottavuuden kasvu on käyty aika lailla läpi perinteisessä energiantuotannossa. Viimeisten parin kolmen vuoden aikana aurinkoenergian tuotantokapasiteetti on Ripatin mukaan kaksin – kolminkertaistunut joka vuosi. Aurinkosähkössä on kaksi kohderyhmää: verkkoon kytketty energia ja verkkoon kytkemätön. Energian kokonaiskulutus 2016. Innovaatioissa ei ole vielä kuitenkaan tapahtunut läpimurtoa. 38 nosta. Se näkyy myös sähkön hinnassa. Vuonna 2016 ydinvoimalla tuotettiin sähköä 22 280 gigawattituntia eli noin neljännes sähkön kokonaistuotanAurinkoenergian osuus kokonaissähkön käytöstä on vain 0,04 prosenttia. Energian tuotantomäärät GWh 2015 2016 2030 arvio Aurinkoenergia 27 37 700 – 1 000 Tuulivoima 1970 2599 8 000 – 10 000 Lämpöpumput 4802 5922 10 000 – 12 000 Lähde: Energiavirasto ja vuotta 2030 koskien asiantuntija-arvio suuruusluokista Uusiutuvan energian tuotanto 2016 (127 TWh) Enemmän irti energiasta Isona ja tärkeänä tämän päivän kysymyksenä Ripatti pitää energian kysynnän joustoa ja varastointia esimerkiksi akkuteknologialla sekä energia käyttöä ohjaimilla edullisena ajankohtana. Tosin uudet yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon CHP-laitokset ovat aina vanhoja tehokkaampia. Sama koskee siirtoyhteyksiä Suomen sisällä, Ripatti toteaa. Lähtötaso on siis matala, mutta suunta on kasvava. Suomesta tulee sähköntuotannossa omavarainen, jopa ylijäämäinen. Silloin siirtoyhteyksiä alkaisi olla runsaasti pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Mitä paremmin siirtoyhteydet toimivat sitä paremmin markkina toimii, ja sitä järkevämpää se on tuottajalle ja kuluttajalle. Lähtötaso on matala, mutta suunta on kasvava. – Kerrostaloissakin kaukolämpö voisi olla pois päältä tuntejakin ilman, että tapahtuisi mitään, Ripatti esittää. Sen tuotantoa ei pysty säätämään. Niiden kannattavuus riippuu tuotantokustannuksista ja siitä, mitä tehoja ja millä hinnalla niistä saadaan ulos. – Sähkön siirto on ollut nyt pullonkaula. – Ydinvoima tulee korvaamaan tuontisähköä. Ydinvoiman tuotanto on vakaasti ennustettavissa
Hallitus kaavailee uutta, kevään aikana voimaan tulevaa tukijärjestelmää, jossa lähes kaikki eri uusiutuvat energiamuodot otetaan mukaan, ja tukea saavat parhaat järjestelmät tarjouskilpailujen perusteella. vuotuista tuotantomäärää. Tukijärjestelmä energiantuotantoon Tuulen osuus sähkön kokonaiskäytöstä oli viime vuonna noin viisi prosenttia ja runsaat neljä terawattituntia. Iso osa energiapuusta tulee selluja metsäteollisuuden sivutuotteina, kuten esimerkiksi selluteollisuuden sivutuotteena syntyvä mustalipeä, jota voidaan polttaa. Kaavailuja meriveden varastoinniksi Ripatti pitää hyvänä energiantuotannossa erityisesti tuotannon säädeltävyyden takia. Vesivoimakohteet on Suomessa jo lähes hyödynnetty. Viime vuonna sitä tuotettiin kuusi terawattituntia. Jouni Suolanen. Yksittäisistä energiatuotteista tärkein on Ripatin mukaan puu. Tuulivoimalat ovat kehittyneet kuvan vanhasta saaristomallista. Jos sähköä käytetään yksittäisissä asunnoissa, taloyhtiöstä tulee arvonlisäverollinen sähkönmyyjä. Puu tärkein energiatuote Maalämpö on yleistynyt. Säädettävissä oleva vesivoima täydentää Ripatin mukaan hyvin energiapalettia. Teknologianeutraali tukijärjestelmä koskee yhteensä kahden terawattitunnin Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Kun teknologia kehittyy, ja sen käyttöön on opittu, kustannukset laskevat kuten kaikilla aloilla, Ripatti kertoo. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. – Ihan vielä juuri minkään energiamuodon investoinnit eivät toteudu markkinaehtoisesti. Sitä on myös yksittäisissä suurissa kiinteistöissä, mutta Ripatin mukaan maalämmön edistäminen kaukolämmön kustannuksella ei ole välttämättä energiajärjestelmän tehokkuuden ja yhteiskunnan kokonaisuuden mukaista. www.jarmopakarinenoy.. 28 miljoonaa euroa meni metsähakevoimaloille ja loput kolme miljoonaa puupolttoaineja biokaasuvoimaloille. Kerrostaloissa aurinkoenergian käyttöä rajoittaa Pekka Ripatin mukaan se, että taloyhtiön pitäisi käyttää sähkö kiinteistön tarpeisiin, kuten hisseihin tai saunan lämmitykseen. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Kun voimalat ovat täydessä tuotannossa, Ripatti uskoo määrän nousevan tänä vuonna yli viiteen terawattituntiin 6-7 prosenttiin koko sähköntuotannosta ja kymmeneen prosenttiin kotimaisesta tuotannosta. Suomesta tulee sähköntuotannossa omavarainen, jopa ylijäämäinen. Lisäksi UPM valmistaa Lappeenrannassa sellun sivutuotteista biodieseliä. Viime vuonna sähkön syöttötariffitukea maksettiin 226 miljoonaa euroa, josta 196 miljoonaa tuulivoimalaitoksille. Maalämpökohteet ovat pääosin pientaloissa. Määrä ei Ripatin mukaan merkittävästi lisäänny, koska syöttötariffijärjestelmä on tuulienergian osalta täynnä. 39 – Ydinvoima tulee korvaamaan tuontisähköä. – Totta kai kaukolämmön tulee pitää huolta siitä, että se on kilpailukykyistä maalämpöön nähden, ja että kaukolämpöverkko on sellainen, että siitä ei kannata irrottautua yksittäisten päätösten seurauksena. Tuulivoimalla tuotantokustannukset ovat tippuneet 40-45 euroon megawattitunnilta, aurinkoenergialla ne ovat huomattavasti korkeammat. – Se on merkittävämpi kuin öljy. Se luo muun muassa kysyntäjoustoa tasapainottamaan sähkön ja lämmön tuotantoa ja kulutusta niinä muutamina viikkoina vuodessa, jolloin energiaa tarvitaan paljon. Muutama vapaana oleva koski on suojeltu lailla. Tuulivoimaloita on Suomessa yhteensä 124, ja niissä yhteensä 500-600 turbiinia eli yksittäistä tuulimyllyä. Puun osuus eri muodoissaan oli Suomen uusiutuvasta energiasta viime vuonna 76 prosenttia
40 Tampere lähti aikanaan visionsa perään hullunrohkeasti Tampereen kehittämisestä otetaan mallia ulkomailla
Meillä on joka portaassa ryhdytty ajattelemaan, että kaikki voi olla mahdollista.. Tampere lähti aikanaan suunnittelemaan ja toteuttamaan keskustan ja koko kaupungin kehitysvisiotaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Kuva: SRV/arkkitehti Hankejohtaja Tero Tenhusen ja Visit Tampere Oy:n johtaja Perttu Pesän mukaan Tampere on julkisesti profiloitunut rohkeaksi ratkaisujen tekijäksi, vaikka suunnitelmat saattoivat reilut kymmenen vuotta sitten kuulostaa hullunrohkeilta. Tampere on julkisesti profiloitunut rohkeaksi ratkaisujen tekijäksi, vaikka suunnitelmat saattoivat reilut kymmenen vuotta sitten kuulostaa hullunrohkeilta. Tampereen mallista on kiinnostuttu myös ulkomailla esimerkiksi Brasilian Rio de Janeirossa. 41 Tampereen keskustassa asuu vuonna 2030 noin 55 000 ihmistä ja työpaikkoja on saman verran. Maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja, taloutta ja investointeja tarkastellaan kasvutavoitteen suhteen kokonaisuutena. Jotta keskusta nousisi asumisen ja työpaikkjen suhteen mielenkiintoiseksi kohteeksi niin sijoittajille kuin tavallisille asukkaille, Tampere lähti kehittämään muun – Perinteisesti kärjistäen vanhan koulukunnan virkamies ajatteli sitä, miksi jonkun tekeminen ei ole mahdollista. Kaikkiaan kaupungin asukasluvun ennakoidaan nousevan vuonna 2030 runsaaseen 265 000 asukkaaseen. T ampereen tavoitteena on kasvaa vuosittain keskimäärin noin 3 000 uudella asukkaalla. – Kaupungin tehtävänä on luoda toimeliaisuutta. Tampereella otettiin näkökulmaksi liikenneyhteyksien sekä työpaikkaja palvelurakenteen parantaminen. Kaupungin tehtävänä on ensisijaisesti luoda mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä sellaisilla keinoilla ja välineillä, joilla mikään yksityinen toimiala ei voi kaupunkia kehittää. Kun kaupunki on luonut mahdollisuudet esimerkiksi liikennejärjestelyillä ja maankäytöllä, investoijat seuraavat perässä, sanoo hankejohtaja Tero Tenhunen . – Lähdimme kehittämistyössä monessa mielessä eri näkökulmista kuin mitä yleisesti on tehty, sanoo Pesä. Asukkaat ja asuinrakentaminen seuraavat perässä. – Siellä kaupungin isät olivat hyvin kiinnostuneita mallistamme, koska heidän mieleensä ei ollut ilmeisesti koskaan tullut tätä vaihtoehtoa, sanoo Visit Tampere Oy:n johtaja Perttu Pesä. Keskustaan syntyy niin asuntoja, työpaikkoja kuin vapaaajanviettomahdollisuuksia
Investoijat alkoivat uskoa kanteen ja areenaan kun olosuhteet oli tehty otollisiksi, sanoo Tenhunen. Hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2020, ja kakkosvaihe vuonna 2024. Valtion tuki areenalle on 18 miljoonaa euroa. Monitoimiareena ja kansi alkuun Tampereella kuten monissa muissakin kaupungissa rautatie ratapihoineen on aikanaan suunniteltu kaupungin ydinkeskustan halki. Sen kokonaislaajuus on 50 000 neliötä, katsojakapasiteetti vaikkapa Tampere on julkisesti profiloitunut rohkeaksi ratkaisujen tekijäksi, vaikka suunnitelmat saattoivat reilut kymmenen vuotta sitten kuulostaa hullunrohkeilta.. 42 muassa liikenneyhteksiä. Tammikuun alussa alkoivat ensimmäiset työt Kannen rakentamiseksi. Tampereen keskustan merkittävin tapahtumapaikka tulee olemaan radan päälle rakennettava monitoimiareena. Kun liikenne viedään tunneliin, vapautuu maan päältä neliökilometrittäin tilaa rakentamiseen. Kansi ulottuu rautatieasemalta Sorin teuttamista. Pysäköinti on rakennettu ihmisten – ei autojen – ehdoilla, mikä tekee siitä ainutlaatuisen jopa koko maailmankin mittakaavassa. Rantatunnelin myötä maan päältä vapautui tilaa 2,3 kilometrin matkalla. Olisiko esimerkiksi tammikuussa aloitettu Kansija areena-hanke olisi välttämättä lähtenyt käyntiin ilman merkittävien liikennehankkeiden toRatapiha vie paljon tilaa kaupungin parhailta paikoilta. konsertteihin jopa yli 15 000 ja vuosittainen kävijämäärä 800 000-1 000 000. Tulevaisuudessa se palvelee suuria yleisötapahtumia urheilusta kulttuuriin. – Nämä hankkeet tuntuivat vaikuttaneen monen muun hankkeen eteenpäinmenoon keskustassa ja ylipäätään koko kaupungissa. – Maltilliseen arvioon perustuen tapahtumien luoma lisäkulutus perusvuonna Tampereella on 54 miljoonaa euroa, sanoo Pesä. Monitoimiareena tulee olemaan maan suurin areena. Alueelle toteutuu noin 150 000 kerrosneliötä pääasiassa asumista, mikä tietää noin 3000 asukasta. SRV ja hankkeen sijoittajakumppanit LähiTapiola-ryhmä ja OP ryhmän vakuutusja eläkeyhteisöt tekivät investointipäätöksen viime vuoden lokakuussa, jolloin myös rakennustyöt käynnistyivät. Niin sanottu Sorin kansi-hanke on aivan ydinkeskustaan rautatieaseman yhteyteen sijoittuva yksityinen hanke, jossa ratapihaaluetta kattamalla saadaan alue otettua uuteen käyttöön. Jonkinlaisena pullonkorkin poksauttajana Tenhunen näkee Rantatunnelin valmistumisen samoin kun maanalaisen pysäköintijärjestelmän Hämpin parkkin vuonna 2011
Keskustan on oltava hyvin saavuttavissa eri kulkumuodoilla. – Ratinan kauppakeskus lisää keskustan vetovoimaa, sanoo Tenhunen. Kehitystä mietitään kokonaisvaltaisesti Pesä ja Tenhunen näkevät Tampereen koko kehittämisen suurena kokonaisuutena. Tampereella ajatuksena on luoda keskustasta kaupunginosa, jossa sen asukkaille on tarjolle erinomaiset palvelut ja toisaalta keskustan ulkopuolelta on sinne vaivaton pääsy. – Jos vaikkapa ehdotamme kaupungin budjettiin tiettyä summaa Viinikan liikenneympyrän ja sen lähialueen liikennejärjestelyihin, voisivat luottamusmiehet ihmetellä, että miksi juuri siihen kohtaan tullaan sijoittamaan paljon rahaa. Tätä kautta keskustan isot hankkeet on saatu lävitse, jatkaa Pesä. Se on merkki niin sijoittajille kuin valtiollekin, että Tampere pyrkii olemaan kasvukeskusten kärjessä ja meille kannattaa investoida. Myös kaupungin päättäjät ja itse kaupunkilaisetkin on helpompi saada hyväksymään ja – Keskusta ei ole pelkkä nukkumalähiö tai työssäkäyntialue, vaan se tukee toiminnoillaan koko kaupungin aluetaloudellista kehittymistä Rakentaminen ratapiha-alueella vaatii kaikin puolin sujuvaa prosessia. Keskusta ei ole pelkkä nukkumalähiö tai vain työssäkäyntialue, vaan se tukee toiminnoillaan koko kaupungin aluetaloudellista kehittymistä, sanoo Perttu Pesä. Kansi on pinta-alaltaan noin 15 hehtaaria. Kaupungin osuus on siitä noin kymmenesosa. Suomessa on takavuosina rakennettu marketteja ja kauppakeskuksia nimenomaan keskustoiden ulkopuolelle. Keskustassakin saa viihtyä Tampereen asukasluku kasvaa seuraavan vajaan parinkymmenen vuoden aikana noin 40 prosenttia. Monissa kaupungeissa keskusta on jäänyt jälkeen palveluissa, eivätkä ihmisetkään välttämättä halua asua keskustoissa. Asemanseudusta osaamiskeskittymä Tampereen työpaikkaja osaamiskeskittymä tulevaisuudessa on asemanseutu. Tuolloin mietitään mikä vaikuttaa mihinkin ja millä tavoin. Kuva: Tampereen kaupunki ymmärtämään kehityksen kulkua, kun suunnitelmat ovat kokonaisvaltaiset. Kun syy ja seurassuhde on kaikkien nähtävillä, yhteisen hyvän päälle ymmärretään. Tässäkin suhteessa Tampere tomii eri tavoin kuin monet muut kaupungit. – Yliopisto ja Technopolis ovat kaikki samaa asemanseudun kokonaisuutta monitoimiareena kanssa. Kaupunki tekee edelleen alijäämäisiä budjetteja. Juuri tätä ajatusta on tuotiin esiin esimerkiksi Rio de Janeirossa, sanoo Pesä. Kun voimme osoittaa, että järjestelyt liittyvät suurempaan kokonaisuuteen, jolla on vaikutusta laajasti, luottamusmesten on helpompi mieltää asia. Meillä on joka portaassa ryhdytty ajattelemaan, että kaikki voi olla mahdollista. Tulevaisuudessa esimerkiksi urheileva opiskelija voi asua keskustassa käydä yliopistossa luennoilla ja harrastaa urheilua ilman että hänen tarvitsee välttämättä edes astua maan päälle. Kannen rakentaminen tietää arvioiden mukaan 2300 työpaikkaa. Sama koskee kaupunkilaisia: muutokset on helpompia hyväksyä kun asukas ymmärtää kokonaisuuden, sanoo Tenhunen – Erillisiä hankkeita on aina vaikeampi selittää ja perustella. Ratinan kauppakeskus rakennetaan muutaman sadan metrin päähän kannesta ja monitoimareenasta. – Olennaista on osoittaa, että kaupungilla on halu ja uskallus kehittyä ja meillä on myös osaamista. – Perinteisesti kärjistäen vanhan koulukunnan virkamies ajatteli sitä, miksi jonkun tekeminen ei ole mahdollista. – Kaupunkia ei kehitetä korttelia tai alue kerrallaan vaan kokonaisuutena. 43 sillalle. Juhani Karvonen. Erilaiset kehitysohjelmat ovat myös viestintävälineitä, toteaa Tenhunen. – Keskusta on yksi kaupunginosa siinä kuin muutkin. Kun ihmisellä ei kulu aikaa liikkumiseen paikasta toiseen, jää aikaa elämiseen, sanoo Pesä. Nykyinen Hakametsän jäähalli tulee tulevaisuudessa olemaan erilaisten sisäliikuntamuotojen areena. Hankkeen kokonaiskustannusarvio rakennuksineen on 550 miljoonaa euroa. Liikenteellisesti toinen merkittävä hanke on raitiovaunuliikenne. Sen takana on kuitenkin ajatus, ettei oikeiden asioiden tekemisessä pidä säästää liikaa ja tulevaisuuteen varautuminen vaatii investointeja, sanoo Pesä. Välittömässä läheisyydessä on Tampereen yliopiston ja Tullin työpaikka-alueen muodostama kampuskaupunki. Radan päälle rakennettavalle kannelle tulee muun muassa toimitiloja, kauppaja palvelukeskus, monitoimiareena, matkakeskus ja asuntoja. Keskustassa pitää olla myös palveluita. Kun kannen päällä olevat liikeja asumistilat on saatu käyttöön, kaupunki on laskenut saavansa kiinteistöja tuloveroina kansi tuolta alueelta noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa
Suomessa kaupungistumiskehitys kulkee 15-20 vuotta Ruotsia jäljessä. – Muutos on hidas mutta sen kohteena ovat kaikki maakunnat, sanoo valtiotieteiden tohtori, aluetutkija Timo Aro. Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla, josta se valuu 750 metrin vuosivauhti etelälounaaseen. Suomen maatieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun eteläpuolella. Norjassa kehitys on ollut maantieteellisten seikkojen vuokMaaseudun autioituminen on ilmiö maakunnasta riippumatta Kaupungistumisen voittokulku Kaupungistumisessa on vallalla kolme trendiä: keskittyminen, hajauttaminen ja autioituminen. Nurmijärvi-ilmiö on hiipumassa.. 44 S uomen väestöstä puolet asuu Rauma-Imatra -linjan eteläpuolella ja 85 prosenttia Kokkola Joensuu linjan alapuolella
Keskittymistä tapahtuu kuntien reunoilta ja haja-asutusalueilta kohti keskusta-alueita kaiken kokoisissa kunnissa. Aro puhuu ilmiöstä monikkomuodossa. Toisin sanoen ääripäiden ero on kasvanut, mikä näkyy niin rakentamisessa työpaikoissa asukaskehityksessä ja vaikkapa terveydenhuollossa. Suomessa sitä on jatkunut jo ainakin puoli vuosisataa. Työnteko ei ole enää välttämättä paikasta kiinni, vaan sitä voi tehdä vaikkapa kakkosasunnosta käsin. – Kaupungistumista on monella eri tasolla ja monessa eri muodossa. Olennaista on, että toimeliaisuus keskittyy koko maassa kasvukeskuksiin tai kuntien sisällä esimerkiksi kirkonkyliin tai kuntien keskustaajamiin. Aron mukaan kaupungistuminen on itse asiassa vanha ilmiö. Vahvat kasvukeskukset vahvistuvat entisestää, kun taas heikommat heikentyvät entisestään. si hieman erilainen kuin muissa Pohjoismaissa. Vahvat vahvistuvat, heikot heikentyvät Timo Aro kertoo, että nykyisessä hallitusohjelmassa ei kaupungistuminen ole sanana esillä kertaakaan, mutta silti kaupungistumisesta on puhuttu tämän hallituskauden aikana enemmän kuun koskaan aikaisemmin – Suomessa alueellinen eriytyminen on voimistunut etenkin kuluvalla vuosikymmenellä. Vahvat kasvukeskukset vahvistuvat, kun taas heikommat heikentyvät entisestään. – Ruotsin kehitystä kuvaa aika hyvin se, että tällä hetkellä Ruotsin väestöstä 80 prosenttia asuu etelämmässä kuin missä Suomen eteläisin kärki eli Hanko sijaitsee. Kasvukeskukset saavat asukkaita. 45 Oulun kaltaiset vetovoimaiset kunnat vetävät erilaisia muuttajia puoleensa monella mittarilla. – Ihmisillä on kaksi tai jopa useampia koteja, joissa he viettävät aikaansa. Aluetutkija Timo Aron mukaan Suomessa alueellinen eriytyminen on voimistunut etenkin kuluvalla vuosikymmenellä
– Omakotitalo rauhallisella paikalla ei ole suomalaisten mielissä kadonnut minnekään. Väestökadon alueilla infran ylläpito maksaa, koska verotuloja ei ole, eikä valtiokaan ole välttämättä kovin innokas subventoimaan noita alueita. Omakotitalo voi olla haave, johon moni haluaa tunneperäisesti asumaan. Nurmijärvi-ilmiö hiipumassa Hajaantumiskehityksestä on esimerkkinä niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö, jonka kulta-aika oli 2000-luku. Tällä vuosikymmenellä entistä suurempi osuus ihmisistä on muuttanut kerrostaloihin juuri sen takia, ettei omakotitaloon ole varaa tai halua muuttaa. Tuolloin pääosin 25-44-vuotiaat muuttivat keskustoista kehyskuntiin, tässä tapauksessa esimerkiksi Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta Nurmijärvelle. Inarissa olisi työpaikkoja, mutta työvoimaa ei pohjoiseen saada. Vaikka kaupungistuminen on ollut vuosikymmeniä jatkunut prosessi, on se tällä vuosituhannella muuttanut luonnettaan. Reaalimaailma vie kuitenkin toiseen ratkaisuun. Omakotitalon ostaminen tai rakentaminen voi olla esimerkiksi nuorelle perheelle taloudellinen mahdottomuus. Lisäksi kantakaupungit ovat nuorten ja nuorten aikuisten osalta entistä vetovoimaisimpia. Tänä päivänä autioituminen on todellisuutta monessa maan kolkassa. – Ylivieska, jossa on tukkuja vähittäiskaupan keskittymä, tuo paljon ammattitaitoista työväkeä. Toimialojen vaihto oli tuolloin maaltamuuton ja kaupungistumisen taustalla. Aron mukaan kaupungistumisessa on havaittavissa samanaikaisesti kolme trendiä: keskittyminen, hajauttaminen ja autioituminen, joka tarkoittaa jonkin alueen tyhjentymistä vakituisesta asutuksesta. Itä-Lapissa tilanne on aivan toinen. – Suomalaisten varallisuus on maassa ja kiinteistöissä. – Hajautumista tapahtuu edelleen, mutta huomattavasti pienemmässä määrin kuin esimerkiksi 2000-luvun alusta finassikriisiin 2008 saakka. Tuolloin muuton taustalla oli agraariyhteiskunnan nopea muuttuminen teollisuusja palveluvetoiseksi yhteiskunnaksi. Kunnan pienuus ei ole este sen kehitykselle, mutta huono Hyvät liikenneyhteydet ovat entistä tärkeämmät kunnan kehitykselle.. – Suomessa oli 1970-luvulla suuri muuttoliike, jolloin kansaa muutti maaseudulta kaupunkien lähiöihin ja Ruotsiin. – Maa rakennetaan ikään kuin kahteen kertaan. Työnteko ei ole enää välttämättä paikasta kiinni, vaan sitä voi tehdä vaikkapa kakkosasunnosta käsin. Arvonmuodostus eri alueilla on kuitenkin nyt hyvin erilainen ja vakuusarvot ovat paikoin romahtaneet, eikä kiinteistöjä saada kaupaksi. – Ihmisillä on kaksi tai jopa useampia koteja, joissa he viettävät aikaansa. Kittilä on matkailuja kaivoskeskittymä ja Inari matkailukeskittymä, samoin kuin Sodankylä. Eräänlainen tämän hetken ilmiö on myös monipaikkaisuus. Menestyjiä myös syrjäseuduilla Varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolella menestyville yksittäisille kunnille, kuten Lapin Kittilälle ja Inarille, Kainuun Sotkamolle, Pohjois-Karjalan Kontiolahdelle ja Pohjois-Pohjanmaan Ylivieskalle on yhteistä yhden tai useamman elinkeinon voimakas kehittyminen. 46 ja sen myötä palveluita, kun muut alueet niitä menettävät. Tällä hetkellä hajaantumiskehitystä on nähtävissä myös kaupunkien sisällä. Asuntojakin voitaisiin rakentaa, jos olisi kysyntää. Kyse on vain siitä, etteivät esimerkiksi pankit enää myönnä lainoja samaan malliin kuin joskus 2000-luvun alussa. Aluetaloustiede on osoittanut että keskittyminen lisää tuottavutta ja innovaatioita, mutta toisaalta sosiaalinen kehitys lyö tätä korvalle. Moni haluaa vähemmän neliöitä mutta parempia palveluita. Aron mukaan jo 1970-luvun muuttoaallossa voitiin jossakin määrin puhua maaseudun tyhjenemisestä. – Näitä autioitumista kuvaavia tilastoruutuja on jokaisessa maakunnassa, myös Uudellamaalla
Niiden laskukierre on alkanut jo 30-40 vuotta sitten viidenneksen tulevaisuuden hän näkee äärimmäisen hankalana. Kasvu-uralle päässyt kunta on ennakoinut muutoksen ja muuttanut asuntotuotantonsa suuntaa rakentamalla kerrostaloasuntoja taajamaan palveluiden äärelle. Arvonmuodostus eri alueilla on kuitenkin nyt hyvin erilainen ja vakuusarvot ovat paikoin romahtaneet, eikä kiinteistöjä saada kaupaksi. Toisaalta meillä on paljon pieniä, jopa alle 2000 asukkaan kuntia, joissa on rakennettu kunnan historian ensimmäinen kerrostalo terveyskeskusen ja muiden palveluiden viereen. – Valtateiden ja rautateiden olemassaolo ovat ehdottomia edellytyksiä kunnan menestymiselle, Aro korostaa. Kehitykseen hankala puuttua Neljäs viidestä muuttajasta on alle 35-vuotias. Vetovoimaiset alueet ovat vetovoimaisia lähes kaikilla tekijöillä. Maaseudun tyhjeneminen on ollut totta 1990-luvulta saakka etenkin harvaan asutulla maaseudulla, mutta maaseutukuntien taajamisssa väkiluku ei ole välttämättä kovasti vähentynyt. Muuttoliikkeessä piirteet vahvistavat toisiaan. – Vetovoimaiset kunnat vetävät erilaisia muuttajia puoleensa monella mittarilla, mutta heikoimpien kuntien osalta tilanne on vaikea. 47 Suuret kasvukeskukset vetävät kansaa reuna-alueilta. Pääkaupunkiseudulla tämän ovat ymmärtäneet esimerkiksi Sipoo ja Järvenpää. Osa poliitikoista ei usko Tilastokeskuksen väestöennusteita, eivätkä halua kohdata muutosrendejä. Suomessa on 2010-luvulla vuosittain noin 880 000 muuttoa, joista kaksi kolmaosaa tapahtuu kuntien sisällä. – Vetovoimaiset kunnat vetävät erilaisia muuttajia puoleensa monella mittarilla, mutta heikoimpien kuntien osalta tilanne on vaikea. – Kunnan vetovoimaisuuden kannalta olennaista on myös muuttajien rakenne. – Meillä on kuitenkin suuri määrä kuntia ja lukematon määrä poliitikkoja, jotka edelleen kieltäytyvät katsomasta totuutta silmiin. Heidän muuttonsa vaikutukset kunnan talouteen voivat olla aika mittavat. Aro uskoo, että ne kunnat, jotka uskaltavat tunnustaa uuden tilanteen ja ryhtyvät etsimään keinoja toimintansa muuttamiseksi, voivat vielä saada kehityksen avaimet käsiinsä. Muuttoliikkeestä eivät hyödy välttämättä eniten ne kunnat, joihin muuttaa määrällisesti eniten ihmisiä. sijainti on. – Suomalaisten varallisuus on maassa ja kiinteistöissä. Suomessa on muuttotappiokuntia, joihin kuitenkin muuttaa nimenomaan työikäistä ja hyväpalkkaista nuorta aikuista. Aron mukaan analyysi osoittaa, että työssäkäyvät, korkeakoulutetut ja hyvätuloiset muuttajat kasaantuvat Suomessa tietyille alueille. – Siinäkin suhteessa tilanne on muuttunut. Aron mukaan tabu, josta ei halua liiemmälti edelleenkään puhua, on kansallisvarallisuuden vähittäinen menettäminen. Niiden laskukierre on alkanut jo 30-40 vuotta sitten. Autioitumista tapahtuu aivan eteläisessäkin Suomessa. Kehyskunnissakin suuria eroja Kehyskunnan asema ei enää tuo automaattisesti kehitystä. Meillä on jopa vierekkäisiä kehyskuntia, joista toinen on pääsyt kasvu-uralle, toinen on alkanut taantua. Aika usein vetovoimaisuutta tarkastellaan vain siitä näkökulmasta, miten paljon kuntaan ja sieltä pois määrällisesti muuttaa ihmisiä. Juhani Karvonen. Toisaalta muuttajia vetäviä alueita on melko tasaisesti eri puolilla Suomea. – Iäkkäät hakeuvat kuntien reunoilta taajamiin. Näitä kuntia on kasvukeskusten ympärillä, mutta myös pistemäisesti eri puolilla maata. Se on kehitys, johon on hankala puuttua, Aro sanoo
Eläkeja vahinkovakuutusyhtiöt omistavat suoraan noin yli 13 miljardin arvoiset kiinteistöt. R akli kertoo Suomen koko rakennuskannan arvoksi noin 386 miljardia euroa ja koko rakennetun ympäristön arvoksi 594 miljardia. 48 Miltäpä näyttäisivät Espat ja Aleksanterinkatu ilman vakuutusyhtiöiden rahoja... Joka neljäs kiinteistö Suomessa vakuutusyhtiön Yli neljännes Suomen yli 58 miljardin euron kiinteistösijoitusvarallisuudesta on kotimaisten instituutioiden omistuksessa. Perinteisten institutionaalisten sijoittajien rinnalle on tullut yhä enemmän kansainvälisiä toimijoita ja erilaisia rahastoja. Ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan koko on noin 58,2 miljardia euroa. Yli kaksi kolmasosaa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Tästä kotimaisten instituutioiden osuus on vähän yli neljänneksen, ja kansainvälisten sijoittajien noin 20 prosenttia. Eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen, johon Etera yhdistyi viime vuonna, Varma, Keva ja Elo sekä Helsingissä sijaitseva Eteläesplanadi 12 on OP Ryhmän vakuutusyhtiöiden omistuksessa.
Varman kiinteistöjohtaja Ilkka Tomperi kertoo, että 2/3 on pääkaupunkiseudulla ja 10 prosenttia Tampereella, joka on heille strateginen muun muassa Finlaysonin alueen vuoksi. KTI Kiinteistötiedon viime syksyn markkinakatsauksen mukaan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksenkaupoista pääkaupunkiseudun osuus oli yli 70 prosenttia. Lisäksi tarkkoja tilinpäätöstietoja ei vielä näin vuoden alussa ole saatavissa. sijoitusten ja listattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeiden osalta ole aivan vertailukelpoisia. Keskittyvät pk-seudulle Vahvasti etenevä kaupungistumistrendi muokkaa kiinteistösijoitusmarkkinoita. LähiTapiola omistaa 47 prosenttia espoolaisen Tapiolan Länsituulentien Ainoasta, joka valmistui viisi vuotta sitten. Mitä enemmän kiinteistökaupoista ja muista markkinoiden tapahtumista saadaan tietoa, sitä toimivampi ja houkuttelevampi toimintaympäristö on sekä kotimaisille että kansainvälisille sijoittajille. Tästä kotimaisten instituutioiden osuus on vähän yli neljänneksen.. Kaivataan lisää avoimuutta Rakli suosittaa jäsenilleen kiinteistökauppaja vuokraustietojen laajempaa julkistamista: – Markkinoiden avoimuus ja läpinäkyvyys ovat edellytyksiä toimivalle kiinteistömarkkinalle. Pyysimme vakuutusyhtiöiltä yksilöityjä tietoja kiinteistösijoituksistaan vuoden 2017 lopussa ja saimme vastauksia, jotka eivät epäsuorien rahastoym. Kiinteistösijoituksista tulee vaihtelevasti 3-10 prosentin tuotto. 49 Vakuutusyhtiöiden kiinteistösijoitukset kotimaahan: Ilmarinen 3,34 mrd, epäsuorat 0,82 mrd Varma 2,74 mrd, epäsuorat 0,815 Keva 2,4 mrd, epäsuorat 0,8 mrd Elo 2,0 mrd, epäsuorat 0,8 mrd OP-ryhmä 1 mrd, epäsuorat 0,1 mrd LähiTapiola yhteensä 0,85 mrd Nordea 0,535 mrd Nykyaikaiset kauppakeskukset tarvitsevat yleensä syntyäkseen myös vakuutusyhtiöiden sijoituksia. Ne sijoittavat kiinteistöihin vain osan kaikista sijoituksistaan, useimmat noin 10 prosenttia. LähiTapiolan Kiinteistövarainhoito Oy:n toimitusjohtaja Vesa Immonen listaa: Helsinki 46 %, Espoo 21, Vantaa 18, Jyväskylä 6, Turku 3. VVO), Spondan ja Saton jälkeen. Kun lisätään Tampereen ja Turun kaupat, noustaan jo yli 80 prosenttiin. Vakuutusyhtiöt sijoittavat turvatakseen asiakkaidensa omistukset ja tulevat maksatukset. – Kiinteistömme sijaitsevat pääosin pääkaupunkiseudulla, vastaa Elon kiinteistösijoitusjohtaja Kati Kniivilä. Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen kertoo, että yhtiön 3,336 miljardin euron suorista kiinteistösijoituksista on pääkaupunkiseudun toimitiloja 2,066 mrd ja asuntoja 0,701 mrd, muun Suomen toimitilat 0,476 mrd euroa ja muun Suomen asunnot 0,093 mrd. – OP Ryhmän vakuutusja eläkeyhteisöt (OP Vakuutus, AVakuutus, OP-Henkivakuutus, OP-Eläkekassa, OP-Eläkesäätiö) omistavat noin 100 kiinteistöä kotimaassa, joista noin 60 (arvosta 2/3) on pääkaupunkiseudulla, kertoo OP Kiinteistösijoituksen toimitusjohtaja Markku Mäkiaho. LähTapiolaja OP-ryhmät ovat suurimmat institutionaaliset sijoittajat Kojamon (ent. Kalasataman rahoituksessa on mukana useita vakuutusyhtiöitä. Instituutioiden järjestelyt Suomalaiset instituutiosijoittajat käyttävät markkinatilannetta hyAmmattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan koko on noin 58,2 miljardia euroa. Kevan kiinteistöjohtajan Petri Suutarisen mukaan yhtiön sijoituksista 69 prosenttia on pääkaupunkiseudulla
OP Ryhmä OP Ryhmän näkyvimpiä osoitteita ovat esimerkiksi Aleksanterinkatu 15, Eteläesplanadi 12, Arkadiankatu 23, DiakoniaAmmattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja 2. Nordea 20 643 Kämp-Kiinteistöt Oy & Pohjoisesplanadi 29 17 117 Keskuskatu 7 15 172 Aleksanterinkatu 40-43 12 301 Aleksanterinkatu 17 11 637 Varma Varman suurimmat toimitilaomistukset: Amanda, Eteläesplanadi 8 Annankatu 18 (ECHA) Arabia135, Hämeentie 135 Hotelli Torni Itämerenkatu 11-13 Stockmannin parkkihalli Panorama Tower, Espoo Salmisaarenranta Viihdekeskus Flamingo ja hotelli, Vantaa Ässäkeskus (SOK) Keva Kevan suurimpia omistuksia ovat Espan ja Aleksanterinkadun liikeja toimistokiinteistöt sekä Espoon Sellon kauppakeskuksen kiinteistöt (49 % osuus yhdessä Elon ja Ilmarisen kanssa). väkseen ja jatkavat kiinteistösalkkujensa aktiivista muokkausta, kertoo KTI katsauksessaan viime vuodesta. Suurissa kiinteistökaupoissa tuottotaso on osoittautunut kotimaisille toimijoille pääosin liian matalaksi. Kaupan myötä ko. Listat sekä kunkin yhtiön nettisivuillaan kuvin esittelemät vapaat toimitilat synnyttävät kuvan, miten olennainen osa Helsingin keskustaa elää vakuutusyhtiöiden rahoituksen varassa. Muut eivät kerro yksittäisten kiinteistöjensä arvoja eivätkä tuottoja. Varma on myynyt usealla kaupalla toimisto-, asuntoja tuotannollisia kiinteistöjään ulkomaisille sijoittajille. LähiTapiola Logistiikkakeskus Katriinantie 20, Vantaa 39 000 Kauppakeskus Ainoa Länsituulentie 12, Espoo 31 000 (47%) Revontulenkuja 1 Espoo 29 000 Elimäenkatu 12-16 Helsinki 19 000 Hotelli Simonkatu 9 Helsinki 18 000 (40%) Tynnyrintekijänkatu 1 Helsinki 13 000 Kaisaniemenkatu 1 Helsinki 11 000 (70%) Fredrikinkatu 48 Helsinki 10 000 Salomonkatu 12 Helsinki 9000 (30%) Eteläesplanadi 18 Helsinki 8 000 Keskellä Varman uusin hankinta, peruskorjattu arvokiinteistö Amanda Eteläesplanadi 8:ssa, toimistotiloja 4200 neliötä ja kokoustiloja 1300 neliötä. Elo perusti kesällä uuden Agore Kiinteistöt -yhteisyrityksen Trevianin ja ruotsalaisen AP1rahaston kanssa, ja myi sille noin 160 miljoonan euron arvosta liikekiinteistöjä. Pyysimme kymmenen arvokkaimman toimitilakiinteistön listoja ja saimme niitä kerrosneliöiden perusteella. Gaselli, Aleksanterinkatu 46 Mikonkatu2/Pohjoisesplanadi 35 Pohjoisesplanadi 37 Elo Elon suurimpia kiinteistösijoituksia ovat muun muassa osaomistukset muiden sijoittajien kanssa Vantaan Jumbon ja Espoon Sellon kauppakeskuksissa, pääkonttorikiinteistö Revontulentie 7 Espoossa, osaomistus Simonkentän hotellikiinteistössä Kampissa, Tampereen Tornihotelli sekä Kampin kiinteistöt (muun muassa Annankatu 34). yhtiön omistus siirtyi kokonaan Elolle ja Elon sijoituksen arvo nousi noin 250 miljoonaan euroon. Rakenteilla pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Kauppakeskus REDI, jossa OP Ryhmä yhtenä sijoittajana mukana. – Viimeisin hankintamme on ollut tämän vuoden alussa Kevan ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osuuksien osto Exilion Real Estate 1 -kommandiittiyhtiöstä. Ennen kauppoja Elon omistusosuus Exilion Real Estate 1 Ky:ssä oli noin 55 prosenttia. Terttu Iiskola Komeita taloja riittää etenkin Helsingin keskustassa. Yhtiön on tarkoitus kasvaa Suomen suurimmissa kaupungeissa, pääosin Helsingin ulkopuolella. Ilmarinen Ilmarisen suurimmat toimitilaomistukset: Lepakko, pääkonttori Porkkalankatu 1 42 148 Helsingin Pääpostitalo 28 734 Jaakonkatu 3 Kampissa 24 173 Salomonkatu 7-9 Kampissa 21 326 Aleksanterinkatu 30-34, ent. Siksi kiinteistöallokaatioita ylläpidetään tai kasvatetaan nyt lähinnä omien kiinteistökehitysinvestointien ja epäsuorien sijoitusten kautta. 50 Vain pienimmältä eli Nordea Henkivakuutus Suomelta saa kiinteistökohtaisesti yksilöidyt arvot, kirjallisina julkisissa tilinpäätöstiedoissa. Sen ostohinta vakuutusyhtiö Fennialta oli lokakuussa 41 miljoonaa euroa. Myös OP Ryhmä myi kolme toimistokiinteistöä, ja Veritas kolme asuinkiinteistöä syksyllä
Tarkoitus on vaihtaa ja kerätä tietoja, jotta tulevaisuuden osaajat alalle voitaisiin aikanaan kouluttaa. Kartoitettujen koulutustarpeiden pohjalta laaditaan tämän ja ensi vuoden aikana opetussuunnitelma. Tulokset ovat luettavissa maaliskuussa hankkeen sivuilla: https://seererasmus.wordpress. Erilaiset käytännöt ja tavat on syytä kartoittaa, koska kaikilla on varmaan toisiltaan jotakin opittavaa, sanoo kehityspäällikkö Virpi Slotte Kiinkosta. 51 – Aurinkovoiman käyttöön liittyvä tietotaito nousee suureen arvoon. Kuva: Valtioneuvosto Tavoitteet tukevat myös kansainvälisten sitoumusten toteuttamista Suomessa, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen painottaa. – Tulevaisuuden kysyntään saamme vastauksia yhteistyön kautta. Juhani Karvonen Käyttötavoitteilla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Kaikki tavoitteet koskevat koko maata, eikä alueellisia erityistavoitteita enää ole. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen korostaa kestävien alueidenkäytön ratkaisujen olevan välttämättömiä. Hyvinvointia tuova lähiympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä kaupunkirakenne ja järkevät energiaratkaisut lyövät tavoitteissa kättä päälle. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan huhtikuun alussa.. Energiatehokkuuden koulutustarpeet kartoitetaan Euroopan osalta Eri mailla opittavaa toisistaan Kiinko koordinoi laajaa eurooppalaista hanketta. Tavoitteita on nyt napakat 17 aiemman 70 sijaan. – Tavoitteena on vähähiilinen yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin ja yrityksillä on mahdollisuus uusiutua. Kestävät alueidenkäytön ratkaisut ovat välttämättömiä. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen, tehokas liikennejärjestelmä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö, elinvoimainen luontoja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat, uusiutumiskykyinen energiahuolto. Suomessa hankkeeseen osallistuu Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n eli Kiinkon lisäksi Metropoli-ammattikorkeakoulu. Tätä tukemaan tuotetaan myös energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä pedagogisia esimerkkikuvauksia, sanoo Slotte. Alueiden käyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Verkoston voima on juuri tietojen jakaminen. Muut eurooppalaiset yhteistyökumppanit ovat oppilaitoksia sisällöltään lähinnä ammattikorkeakouluja. com/ Kiinkon kehityspäällikkö Virpi Slotten mukaan energialalla ihmiset eivät välttämättä ehdi päivittää tietojaan. Päällekkäisyydet erityislainsäädännön kanssa on purettu. Sen takia tiedon jakaminen on entistä tärkeämpää. Siinä selvitellään, millaista tietoa, taitoa ja asenteita liittyy energia-asioihin eri Euroopan maissa. Slotte näkee, että tulevaisuudessa esimerkiksi aurinkovoiman käyttöön liittyvä tietotaito nousee suureen arvoon. Kysyimme esimerkiksi kiinteistöalan osaajilta miten ympäristöja tehokkuusvaatimukset vaikuttavat uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen eniten seuraavien 5-10 vuoden aikana. Yhteenvetoraportin lisäksi tulokset löytyvät erikseen Suomen, Saksan, Slovakian, Hollannin ja Viron osalta. – Osanottajat ovat saaneet vastattavakseen kyselyn jossa yhdelle kysymyksen vastauksiin annetaan useita vaihtoehtoja. Tulokset avoimet kiinteistöalalle Hanke toteutetaan ensimmäisessä vaiheessaan kyselyn muodossa. Energiatehokkuus ei ole vain tekniikka vaan myös vuorovaikutusta. – Kaikki kiinteistöalan osaamisesta kiinnostuneet voivat hyödyntää tuloksia. T ätä kautta tulee ilmi, millaista koulutustarvetta esimerkiksi energiatehokkuuden suhteen on eri maissa. Energialalla ihmiset eivät välttämättä ehdi päivittää tietojaan, koska esimerkiksi aurinkoenergia-asioissa tapahtuu koko ajan uutta
Sään ääri-ilmiöt voimistuvat, mikä voi aiheuttaa. Maatalouden edellytykset paranisivat ja metsät kasvaisivat entistä paremmin. 52 Jäähdytys voi kasvattaa energiakustannuksia Ilmasto lämpiää vääjäämättä Ilmaston lämpeneminen merkitsee lämmityskustannusten pienentymistä. I kiaikainen käsitys ilmastonmuutoksesta puhtaasti talouden näkökulmasta on, että Suomi hyötyisi ilmaston lämpenemisestä. – Toinen ja harvemmin ajateltu puoli on se, miten meidän elinolosuhteemme ja -ympäristömme muuttuvat. Metsien puunkorjuu tulee sen sijaan olemaan entistä hankalampaa
– Vaikka maatalouden tuotanto meillä kasvaisi, kasvaa se myös esimerkiksi Puolassa ja PohjoisSaksassa, joten Suomen suhteellinen etu voi jäädä aika pieneksi. – Pahimmassa tapauksessa yksi tuholaislaji voi vikuuttaa metsiä hyvin laajalti, kuten Pohjois-Amerikassa on koettu. 53 – Jollei maa jäädy, ei raskailla ajoneuvoilla päästä puuta korjaamaan. Jonkinlainen riski on, että energiakustannukset kasvavat jäähdytyksen takia. luonnonkatastrofeja. Etelä-Euroopassa tullaan todennäköisesti kaipaamaan entistä enemmän jäähdytystä. – Näissä teemoissa meillä on Suomessa innovaatioIta ja osaamista aivan maailman kärjessä. Puu tulee luultavasti kasvamaan Suomen metsissä, mutta sen korjuu voi käydä hankalaksi. Toinen suuri metsätalouteen liittyvä ongelma ilmaston lämpenemisessä on erilaisten tautien ja tuholaisten leviäminen. Jo tänä talvena ongelmat ovat olleet aika isot. Metsäyhtiöt ovat lisäämässä puunkorjuuta kesälle, mutta paikoin maa voi olla niin märkää, että korjuu saattaa olla vaikeaa myös kesällä. Jo tänä talvena ongelmat ovat olleet aika isot. – Ilmaston lämpeneminen merkitsee lämmityskustannusten pienentymistä, mutta toisaalta etelässä kuumentuvat kesät merkitsevät jäähdytystarpeen kasvua. Jäähdytykseen kuluu myös runsaasti energiaa, joten sään lämpeneminen ei tuo välttämättä tässä suhteessa merkittävää säästöä. – Jollei maa jäädy, ei raskailla ajoneuvoilla päästä puuta korjaamaan. Suomessa keskilämpötilan ennustetaan nousevan jopa tuplaten verrattuna globaaliin keskiarvoon. Pohjoisen lajisto köyhtyy ja pitkällä tähtäimellä suora vaikutus elinkeinoelämään saattaa olla kuusen harvinaistuminen ja eteläisten puulajien lisääntyminen, jolloin metsäteollisuuden raaka-ainepohja heikkenee, sanoo taloustieteen professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Ollikainen näkee Suomella olevan taloudellisia mahdollisuuksia energiatehokkuuteen ja uusituvan energian käyttöön liittyvien ratkaisujen viemisessä maailmalle. Suomessa suurimmaksi lähiajan ongelmaksi Ollikainen näkee puunkorjuun. – Ilmaston lämpeneminen merkitsee lämmityskustannusten pienentymistä, mutta toisaalta etelässä kuumentuvat kesät merkitsevät jäähdytystarpeen kasvua. Ilmastonmuutos koettelee meitä suhteessa enemmän kuin esimerkiksi Etelä-Eurooppaa. Jäähdytys tulee ajankohtaiseksi Maatalouden menestymiseen voi vaikuttaa tulevaisuudessa EteläEuroopassa kuivuus. Juhani Karvonen ?
Tällä hetkellä emme käytännössä tiedä, miten nopeasti ympäristö muuttuu esimerkiksi Siperiassa. – Edes lyhytaikaisten ilmastoennusteiden tekeminen on hankalaa, koska emme tiedä riittävästi vaikuttavista mekanismeista. 54 ”40 vuotta aikaa saada hiilipäästöt kuriin” – Fyysisten mittausasemien verkoston luominen esimerkiksi Venäjälle olisi hyvin tärkeää. Sitä riskiä, että elinolosuhteemme käyvät huonoiksi jopa elinkelvottomiksi, ei kannata ottaa. Riski kuitenkin kasvaa koko ajan. Akateemikko Markku Kulmalan mukaan ihmiskunnalla on aikaa pienentää ennakoimattoman ympäristökatastrofin riskiä joitakin vuosikymmeniä. Toisaalta esimerkiksi Lapissa on ollut tämä talvi kylmää ja lumista. Ennakoimatonta ei voi ennakoida Markku Kulmala toteaa, että on noin 40 vuotta aikaa saada hiilipäästöt pienemmäksi kuin hiilinielut. Helsingin yliopistossa työskentelevä Kulmala on ollut maailmanlaajuisesti tieteenalansa viitatuin tutkija vuodesta 2011 alkaen. Kulmalan mukaan ongelma on epäjatkuvuus. – Mielestäni meillä on siihen vielä hyvät mahdollisuudet, mutta selvä muutos ympäristön kulutuksen osalta on saatava aikaiseksi. Jonkin tietyn rajan ylittyminen voi laukaista maapallon elämää mullistavan ilmiön, mutta me emme tiedä tuota rajaa. Sitä emme tiedä. – Emme esimerkiksi voi ennustaa, mitkä kaikki asiat muuttuvat, jos jäätiköt ja ikirouta sulavat. Akateemikko Markku Kulmala uskoo, että yhdenkin ihmisen valinnoilla on merkitystä. Monella alalla ilmaston ennustettavuus olisi tärkeää. Talouskasvu ja epäpuhtauk. Viime vuosi oli toivottavasti tilasto-oikku sateisuudessaan ja kylmyydessään, mutta todennäköisesti tällaiset vuodet tulevaisuudessa lisääntyvät ja varsinkin syksyt pitenevät ja talvet vetistyvät. Puiden istuttaminen, kohtuus elämäntapana ovat hänen mielestään hyviä lähtökohtia. Kulmala ei lähde ennakoimaan mikä tuo mahdollinen suuri muutos voisi olla. Ilmastonmuutos on ennakoimaton juuri sen vuoksi, ettemme voi tietää missä muodossa, missä laajuudessa tai millä aikataululla jotain tapahtuu. Kulmalan mukaan tutkimustietoa kaivataan kipeästi lisää. – Se saattaisi jollakin tavoin liittyä maailmanlaajuiseen puhtaan veden, ruuan ja energian puutteeseen. Maapallon tila ei huononee tasaisen hitaasti, vaan tila voi äkkiä, tietyn kynnyksen ylittyessä muuttua hyvinkin radikaalisti. Ilmasto on muuttumassa, mutta miten se muuttaa elinolosuhteitamme. – Ilmasto muuttuu, minkä seurauksena Etelä-Suomeen voi odottaa tulevaisuudessa sateisia ja lauhoja syksyjä ja talvia, koska läntiset ilmavirtaukset voimistuvat
– Viime vuosi oli toivottavasti tilastooikku sateisuudessaan ja kylmyydessään, mutta todennäköisesti tällaiset vuodet tulevaisuudessa lisääntyvät ja varsinkin syksyt pitenevät ja talvet vetistyvät. – Jokainen puu on arvokas. Yksi asia, mitä itse pyrin välttämään, on ylimääräinen lentomatkailu. Tuotteet tulisi valmistaa kestäviksi, jolloin hiilijalanjälkeä voitiin pienentää ja päästöjä vähentää. Toisaalta maapallon väestömäärä kasvaa ja esimerkiksi Kiinassa kuolee vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä ilman saasteisiin. Kun sinänsä pieniä indikaattoreita on riittävästi ja ne kaikki osoittavat samaan suuntaan, asia pitää ottaa vakavasti. Juhani Karvonen. Viime vuosikymmenien aikana eri indikaatorit osoittavat samaan suuntaan. Havupuut ovat erittäin suositeltavia vaihtoehtoja. Esimerkiksi syötävän ruuan heittäminen pois on silkkaa tuhlausta. Tämä on hidasta tutkimusta ja tiedämme edelleen liian vähän monista asioista ja monilta maantieteellisiltä alueilta. – Tähänastiset tutkimukset osoittavat, että ainakin puolet kaikista aerosolihiukkasista syntyy luonnossa. Yksittäisen ihmisen keino pienentää riskiä on elää tuhlailematta. Tämän lisäksi olemme löytäneet takaisinkytkentämekanismeja, jotka yhdistävät metsäekosysteemin hiilinielun ja aerosolihiukkasten tuoton yhteen. Siihen on saatava muutos. Ilmastonmuutokseen liittyy oleellisesti ilmakehän koostumus. Puiden istuttaminen ja kohtuus elämäntapana ovat hänen mielestään hyviä lähtökohtia. – Esimerkiksi säätilan ääri-ilmiöt ovat yleistyneet ja jäämeren loppukesän jääpeite vähenee. Yhdenkin ihmisen valinta ratkaisee Kulmala uskoo, että yhdenkin ihmisen valinnoilla on merkitystä. Suomi tutkimuksen kärkimaita Suomessa ollaan ilmakehän tutkimuksessa maailmanlaajuisestikin hyvin pitkällä. Maataloudessa on aika järjetöntä tuottaa elintarvikkeita toiselta puolelta maapalloa. Sen sijaan tulisi pyrkiä harjoittamaan maataloutta omassa maassa mahdollisimman tehokkaasti. Muutosta ei voi ymmärtää Kulmalan mukaan ilmastonmuutoksen riskiä eivät täysin ymmärrä sen enempää tiedeyhteisö kuin päättäjätkään. Tämän on mahdollistanut monitieteinen yhteistyö fysiikan, kemian, metsäekologian ja meteorologian kesken. Ilmaston lämpenemisellä voi olla myös lääntöpuolensa sateisuuden lisääntyessä. Puut, pensaat ja maaperä imevät hiiltä, tuottavat uusia aerosolihiukkasia ja siten antavat meille lisäaikaa. Jos onnistumme vähentämään jonkin aineen päästöjä, voi sen seurauksena syntyä ongelma jonkin toisen aineen kanssa. Ilmansaasteita on länsimaissa kyetty monelta osin viime vuosikymmeninä vähentämään. Viime syksynä viljoja jäi korjaamatta märkyyden takia. 55 sien päästöt kulkevat käsikädessä. Fyysisten mittausasemien verkoston luominen esimerkiksi Venäjälle olisi hyvin tärkeää. Tällä hetkellä emme käytännössä tiedä, miten nopeasti ympäristö muuttuu esimerkiksi Siperiassa. – Meillä on se etu, että samaa asiaa tutkitaan hyvin eri kanteilta useiden eri alojen tieteentekijöiden voimin, kun muualla maailmassa jokainen ala tutkii asiaa omanaan. – Tätä muutosta ei tarvitse kenenkään edes yrittää ymmärtää sataprosenttisesti, jotta sille voitaisiin jotain tehdä. – En sano, että jotain toimintaa pitäisi kokonaan lopettaa, mutta pienillä asioilla voidaan riskiä pienentää. Markku Kulmala tutkimusryhmineen perusti Juupajoen Hyytiälään SMEAR II -mittausaseman vuonna 1995. Jos esimerkiksi pesukone ladataan pesemään aina täysiä koneellisia ja perhe kuluttaa kaiken ostamansa ruuan, on perhe jo silloin varjelemassa maata. Samalla teemme parannusta käytännössä tuhlaavaisuudesta. Kulmala pitää esimerkiksi aurinkoenergian käyttöä entistä tärkeämpänä – Talous toimii kertakäyttöisyyden periaatteella, mutta kulutuksesta pitäisi päästä kaukonäköiseen ajatteluun. – Luonto on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Koska aerosolihiukkaset heijastavat auringonsäteilyä takaisin avaruuteen, niiden viilentävä vaikutus antaa meille lisää aikaa vähentää hiilipäästöjä. Jos sen joskus täysin ymmärtäisimmekin, on asian korjaaminen todennäköisesti myöhäistä. – Metsiä pitäisi vain käyttää kestävästi esimerkiksi puurakentamiseen. Sinällään puun käyttö ja sen jalostaminen eivät ole poissuljettuja asioita. Pienimmillään halkaisijaltaan millimetrin miljoonasosan kokoisilla aerosoleilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys ilmakehässä. Satelliitit antavat paljon tietoja, mutta mikään ei korvaa mittausasemien antamaa kuvaa, sanoo Kulmala. Puut tuovat meille lisäaikaa Kulmala kehottaa istuttamaan puita
Myös taloyhtiöiden remontteihin tarkoitetut varaukset vaihtelevat yhtiöittäin muun muassa taloyhtiön kunnosta johtuen. Remontin hinta pystytään karkeasti arvioimaan, mutta siihen vaikuttavat muun muassa remontin laajuus sekä esimerkiksi linjasaneerauksien osalta se, minkäkokoisia huoneistoja taloyhtiössä on. – Vuosittain on aina muutama remontti menossa. Granbergin toimiston isännöimästä noin 50 taloyhtiöstä jo aika moneen 60-luvun taloon on tehty linjasaneerauksia. – Osa yhtiöistä kerää vuosittain remonttirahaa, ettei kerralla tulisi maksettavaksi kovin isoa pottia ja. 56 Rakennuskannan vanheneminen kasvattaa peruskorjaustarvetta Nyt tarvitaan osaavaa isännöintiä Asuinrakennuskannan vanheneminen ja vauhdilla kasvava peruskorjaustarve nostaa entisestään isännöinnin merkitystä. P äätöksenteko taloyhtiössä ei ole aina kovin helppoa, mikäli kyseessä on isompi remontti. – Kun asia on hyvin valmisteltu ja hankesuunnitelma hyväksytty, sujuu remontti sen jälkeen joustavasti, isännöitsijä Lasse Granberg turkulaisesta Isännöinti Granberg Oy:sta on huomannut. Taloyhtiöt tarvitsevatkin tuekseen osaavan isännöintiyrityksen
työskentelyä ja pitkäntähtäimen suunnittelua. Hyvinkäällä on paljon 1960ja 70-lukujen asuntokantaa, joissa alkaa olla tarvetta niin julkisivukuin putkiremonteillekin. Isompiin saneerauksiin ja remontteihin puolestaan suhtaudutaan eri taloyhtiöissä eri tavoin. Toiset eivät halua sijoittaa taloyhtiöön etukäteen rahaa, jolloin suunnitelmat toteutetaan lainarahalla. – Vuosittain useassa taloyhtiöissä tehdään laajamittaisia saneerausprojekteja, kertoo isännöitsijä Päivi Viljamaa. Ja jokaisessa taloyhtiössähän on tehtynä lakisääteinen hallituksen viiden vuoden kunnossapitotarveselvitys. ollut sellaisia, joita osakkaat ovat tehneet itse. – Olisi toivottavaa, että taloyhtiön väki aktivoituisi hyvissä ajoin keskustelemaan tulevista remonteista ja osallistumaan keet eivät tulisi niin yllätyksinä. Kuten yleisestikin, myös Hyvinkäällä osakkaat aktivoituvat, kun tiedossa on isompi putkitai piharemontti. – Osakkaiden osuus näissä keskusteluissa on aika pientä, pääosin rivitaloyhtiöitä isännöivä isännöitsijä Takkinen kertoo. Olemme yrittäneet isännöitsijätoimiston puolelta tuoda esille sitä linjaa, että tuleviin remontteihin varauduttaisiin etukäteen. Muun muassa wc:n huuhtelulaitteet, allas, säiliö ja istuin ja putkistovuodot ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla. Osakkaat mukaan keskusteluun Hyvinkääläinen isännöintiyritys Isännöinti ILO Oy isännöi noin 50 taloyhtiötä. Kun asia on hyvin valmisteltu ja hankesuunnitelma hyväksytty, sujuu remontti sen jälkeen joustavasti. Mikäli taloyhtiössä on paljon sijoittajaosakkeen omistajia, on huomioitava, että ennakkosäästetty raha on taloyhtiön kassassa eikä sitä asunnon myyntivaiheessa ostaja osaa tai haluta ottaa huomiRemontteihin varauduttava Isännöitsijä Aimo Takkinen Isännöinti ja tilipalvelu Takkinen & Leppiluoto Oy:sta on huomannut, että korjausja remonttipäätökset jäävät pääosin hallituksen sekä isännöitsijän päätettäviksi. Oulun talousalueella toimivan isännöitsijätoimiston taloyhtiöissä on korjattavaa vuositasolla hyvin vaihtelevasti. – Toiset haluavat varata etukäteen, mutta on myös niitä taloyhtiöitä, joissa eletään enemmän kädestä suuhun. Vuosikorjauksiin käytettävät varat ovat yksilöllisiä riippuen. Taloyhtiöissä tulee kuitenkin aina jotain remontoitavaa, Takkinen tietää. 57 – Osassa taloyhtiöitä halutaan ennakoida etukäteen ja kerätä sitä varten korjausrahaa. Toimintaympäristö Lähde: Isännöintiliitto Päätöksenteko taloyhtiössä ei ole aina kovin helppoa, mikäli kyseessä on isompi remontti. remontteihin rahaa, riippuu myös taloyhtiöistä. Soili Kaivosoja ettei remonttia tarvitsisi rahoittaa lainoituksella, Granberg kertoo. – Osassa taloyhtiöitä halutaan ennakoida etukäteen ja kerätä sitä varten korjausrahaa. – Riippuen taloyhtiöiden koosta ja iästä on osassa yhtiöitä tehty pitkäntähtäimensuunnitelma. Toiset eivät halua sijoittaa taloyhtiöön etukäteen rahaa, jolloin suunnitelmat toteutetaan lainarahalla. Näin matalan koron aikana, se on mielestäni hyvä vaihtoehto. talon korjaushistoriasta sekä siitä, millaisia kunnossapitotoimia on siihen asti tehty
Suurin ylläpidettävä rakennustyyppi on opetusrakennukset noin 25 prosentin osuudella koko julkisesta rakennuskannasta, sanoo tiimipäällikkö Tiina Sekki Helsigin kaupungilta. Käytön tehokkuuden kasvaessa usein myös energiankulutus kasvaa, ja pitkät käyttöjat voivat ”rankaista” nykyisten energiatehokkuuden tunnuslukujen ja mittaamisen näkökulmasta. Kaupungeilla on myös yhteiskunnallisesti tärkeä rooli julkisten palvelujen tuottamisessa sisältäen sekä julkisen rakentamisen että rakennusten ylläpidon. Vanhimmat rakennukset oli rakennettu 1950-luvulla ja uusimmat 2010. Ne ovat opetusrakennuksia kattaen yli 80 prosenttia kouluista ja lähes 70 prosenttia päiväkodeista Espoon alueella. Tämä näkyy nopeasti kiristyvinä rakennusten energiatehokkuutta koskevina säännöksinä, tutkimuksena sekä energiankäyttöä tehostavana politiikkana. Lisäksi tunnuslukujen tulee soveltua opetusrakennusten mittaamiseen ja rakennusten vertailuun sekä suunnitteluettä käyttövaiheeseen. Toinen tutkimuskysymys pyrkii selvittämän mikä on rakennuksen käytön merkitys energiatehokkuutta arvioitaessa, kolmas tarkastelee vaihtoehtoisten indikaattoreiden kykyä toimia vertailevina tunOpetusrakennuksissa olisi varaa parantaa energiatehokkuutta Julkinen sektori edelläkävijäksi Monissa kunnissa mietitään keinoja, millä kuntien omistamien kiinteistöjen energiatehokkuutta saataisiin paremmaksi. Energiatehokkuuden arviointi perustuu nykyisin jo tiedossa oleviin tunnuslukuihin ja mittaamiseen tapoihin. Sekin mukaan fyysisen rakennuksen mittarit ovat hyviä raken. Yhteiskäyttö voi lisätä kulutusta Espoon kaupungin toimitilastrategian keskeinen tavoite on tilojen käytön tehostaminen. opetusrakennusten energiatehokkuuden arviointiin. – Usein tiukentuvat määräykset edellyttävät, että julkinen sektori toimii edelläkävijänä. 58 – Usein tiukentuvat määräykset edellyttävät, että julkinen sektori toimii edelläkävijänä. Tutkimuksessa vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen. – Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkastelee opetusrakennusten energiankulutuksen kokonaiskuvaa ja arvioi eri tekijöiden merkitystä niihin. Aineisto kattaa tiedot yhteensä 167 rakennuksesta. Usein nousee esiin kysymys myös tilojen käytön tehostamisesta. Rakennukset luokiteltiin rakennusvuoden perusteella. Sekki muistuttaa, että rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli energian käytössä ja kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisessa, sillä esimerkiksi Suomessa käytetystä energiasta valtaosa kuluu rakennetussa ympäristössä. – Tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja uudet sekä peruskorjattavat tilat suunnitellaan entistä monikäyttöisemmiksi. – Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä nuslukuina energiatehokkuuden parantamisessa. Sekki on tutkinut väitöskirjaansa varten opetusrakennusten energiatehokkuutta. Suurin osa rakennuksista oli rakennettu 1980-luvun jälkeen. M onissa Euroopan unionin jäsenmaissa on vilkasta toimintaa uusien ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
Tällä hetkellä Espoon kaupungin toimitilastrategiassa ei ole Sekin mukaan tapaa arvioida ja yhdistää energiankulutukseen liittyvää tietoa muiden strategisten tavoitteiden kanssa. Kuvassa Soukan koulu. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi onkin energiankulutuksen rinnalla pystyttävä mittaamaan myös rakennuksen käytön tehokkuutta ja tuottamaan näin tietoa arvoverkoston toimijoille, esimerkiksi tilojen omistajalle ja käyttäjille. – Tärkeä tavoite on myös elinTiimipäällikkö Tiina Sekin mukaan tiukentuvat energiatehokkuusmääräykset edellyttävät, että julkinen sektori toimii edelläkävijänä. Tutkimuksessa ehdotetaan, että opetusrakennusten käyttövaiheen energiatehokkuutta arvioitaessa näkökulmaa laajennetaan siten, että fyysisen ominaisuuden lisäksi huomioidaan keskeisiä rakennuksen käyttöä kuvaavia parametreja, kuten käyttäjämääriä, käyttöaikoja ja tilatehokkuutta. Kuva: Juhani Karvonen kaarenaikaisen energiatehokkuuden seuranta ja menettelyt, jolloin eri rakennuksia voidaan luotettavammin verrata keskenään. Kuvassa Hansakallion koulu. Opetusrakennusten energiankulutuksessa on suurta vaihtelua yksittäisten rakennusten, rakennustyyppien että rakennusvuosilla tarkasteltuna. Tutkimuksessa annetaan ehdotus indikaattoreiden yhdistelmästä. 59 nuksia teknisesti vertailtaessa, mutta ne eivät välttämättä sovellu rakennuksen käytönaikaiseen seurantaan, sillä ne eivät huomioi rakennuksen todellista käyttöä. Yleisesti ottaen käytön tehokkuuden kasvaessa usein myös energiankulutus kasvaa ja pitkät käyttöjat voivat ”rangaista” nykyisten energiatehokkuuden tunnuslukujen ja mittaamisen näkökulmasta. Energiatehokkuustyössä päähuomio keskittyy rakennusten energiakulutuksen vähentämiseen.. – Tutkimuksen löydökset vahvistavat, että vaihtoehtoiset indikaattorit tuottavat erilaisia tuloksia energiatehokkuuden arvioimiseen ja soveltuvat erilaisiin käyttö-tarpeisiin
Kuvassa Karamalmin koulu – Lähtökohtia tehostamiseen voi hakea jo käytössä olevista menetelmistä, esimerkiksi tehdyistä energiakatselmuksista, energiatodistuksista, kulutusseurannan tavoitteista ja tuloksista.. – Tulosten mukaan tutkitut tekijät eivät yksinään selitä energiankulutuksen vaihtelua. Energiatehokkuuskäsite laajennettava Tutkimuksessa ehdotetaan, että opetusrakennusten käyttövaiheen energiatehokkuutta arvioitaessa näkökulmaa laajennetaan siten, että fyysisen ominaisuuden lisäksi huomioidaan keskeisiä rakennuksen käyttöä kuvaavia parametreja, kuten käyttäjämääriä, käyttöaikoja ja tilatehokkuutta. – Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä opetusrakennusten energiatehokkuuden arviointiin, sanoo Tiina Sekki. – Kouluissa tilankäytön tehokkuutta voitaisiinkin parantaa laajentamalla vuosittaisia käyttöaikoja aina tilaohjelman sen salliessa. – Yleisesti uudemmilla rakennuksilla on vähän pidemmät käyttöjat. Niissä on myös huomioitu paremmin tilankäytön tehokkuus. – Tällöin pelkkä energiankulutuksen seuranta ei riitä osoittamaan kiinteistön energiatehokkuutta, vaan sen rinnalle tarvitaan myös muita mittareita. Myös energiankulutuksen ja rakennuksen käytön korrelaatiossa on suurta vaihtelua yksittäisten rakennusten, rakennustyyppien että rakennusvuosilla tarkasteltuna. Kulutuksessa säästetty energia on yleensä paras tapa säästää, koska se vaikuttaa läpi koko energiaketjun aina primäärienergialähteeseen saakka. – Esimerkiksi primäärienergiassa mitattuna sähköenergiankulutus dominoi 2000-luvulla rakennettujen rakennusten energiankulutusta. Kuvassa Vanttilan koulu. Sekin mukaan on huomionarvoista, että koulujen päiväkäyttöajan ulkopuolinen sähköenergian ominaiskulutus voi olla jopa suurempaa kuin käyttöaikainen. Hyvä esimerkki tästä on koulujen iltakäyttö, joka tulosten mukaan kyllä nostaa energiankulutusta, mutta ei säännönmukaisesti. Kun rakennuksia verrataan keskenään, on tärkeää tietää mitä energiatehokkuuden tunnuslukua ja mittaamisen tapaa käytetään, jotta energiatehokkuudella todella ohjataan kohti yhteisesti sovittua tavoitetta. Energiakustannusten hallinnan merkitys Energiatehokkuustyössä päähuomio keskittyy rakennusten energiakulutuksen vähentämiseen. Tämä on Tiina Sekin mielestä ymmärrettävää, sillä energiakustannusten hallinnalla on suora ja merkittävä vaikutus kiinteistöliiketoiminnan kannattavuuteen, ja toimijoilla on siksi merkittävä taloudellinen intressi vähentää kulutusta. Päiväkotirakennuksissa todellinen käyttö on usein suunniteltua tehokkaampaa. Sähköenergiassa samanlaista korrelaatiota ei löytynyt, pikemminkin pientä nousua. Yleisesti ottaen uusimmat rakennukset kuluttavat vähemmän lämmitysenergiaa. Juhani Karvonen Kuvat: Tiina Sekki Suurin kuntien ylläpidettävä rakennustyyppi on opetusrakennukset, noin 25 prosenttia osuudella koko julkisesta rakennuskannasta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös säästö, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muuten aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Esimerkiksi nykyisen energiatodistuksen rinnalle olisi hyvä kehittää mittaristo, joka perustuu rakennuksen mitattuun energiankulutukseen, joka olisi oiva keino tukea käyttäjien energiansäästötoimintaa. Niitä voidaan käyttää liiketoiminnan ohjaamiseen ja jatkuvaan parantamiseen, säädösten ja sopimusten täyttämisen todentamiseen, arvoverkoston ohjaamiseen ja sidosryhmäviestintään. – Lähtökohtia tehostamiseen voi hakea jo käytössä olevista menetelmistä, esimerkiksi tehdyistä energiakatselmuksista, energiatodistuksista, kulutusseurannan tavoitteista ja tuloksista. 60 Energiankulutus vaihtelee Espoon kaupungin kannalta toimitilojen hankinnan ja hallinnan keskeinen toimija on entinen Tilakeskus, nykyinen Tilapalvelutliikelaitos, joka toimii tilojen käyttäjien suuntaan omistajan edustajana ja suunnitteluprosessin omistajana. Energiakustannusten osuus ylläpidon kustannuksista saattaa olla jopa yli 50 prosenttia. Rakennusten mittaamiseen tarvittavaa tietoa syntyy kiinteistön käyttöön, ylläpitoon ja hallinnointiin liittyvien järjestelmien tuottamana. Nykyisessä energiatehokkuussopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiatehokkuutta mitattaessa esimerkiksi tiedot kokonaisenergiankulutuksesta saadaan rakennusten kulutusseurantajärjestelmästä, Tiina Sekki kertoo. Tutkittujen opetusrakennusten energiankulutuksessa on suurta vaihtelua yksittäisten rakennusten, rakennustyyppien että rakennusvuosilla tarkasteltuna. – On kuitenkin tärkeää yhdistää tietokantoja ja työkaluja, joilla voidaan kerätä tietoa sekä energiankulutuksesta että kiinteistöjen käytöstä, sillä usein kiinteistön käyttäjää kannustetaan säästämään energiaa perustuen mitattuun energiankäyttöön. Toisaalta tulokset osoittivat, ettei tilankäytön tehokkuus kuitenkaan automaattisesti näy suurempana energiankulutuksena ja -kustannuksena. Energiatehokkuuden tunnuslukuja voidaan käyttää johtamisen kaikilla tasoilla. Tästä syystä sekä uusien sekä peruskorjattavien kohteiden suunnittelussa onkin löydettävä keinoja vaikuttaa sähkönenergiankulutuksen hallintaan. – Päiväkotien suunnittelussa olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että hallintokunnan rakennuksen käytölle asetetut tavoitteet, tässä tapauksessa käyttäjämäärät, ovat realistiset
Jouni Suolanen. – Tuotettu sähköteho hyödynnetään IVkoneiden pyörittämiseen. Hanke on kehitetty yhteistyössä FIRA:n kanssa. Muutoksen suunnittelu ja hankekehitys alkoi syksyllä 2016 ja työt käynnistyivät viime vuoden alussa. Toteutimme samoilla tiimeillä myös Elisan pääkonttorin korjauksen, Tamminen toteaa. Asiakkaana projektissa on kohteen pääurakoitsija FIRA Oy, ja sopimuksen arvo on 11,7 miljoonaa euroa. Rakennuttajana on Yleisradion eläkesäätiö. – Hyvä yhteistyömme FIRAn kanssa jatkuu tässä hankkeessa ja projektihenkilöstömme on kehittänyt toimintatapoja yhteistyössä. Caverion toimittaa rakennuksen katolle asennettavan aurinkosähköjärjestelmän, jolla on tavoitteena tuottaa merkittävä osa IV-konehuoneen sähköntarpeesta. Yhteistyössä FIRAn kanssa Caverion toteuttaa talotekniikan parhaillaan käynnissä olevan Ylen Ison Pajan peruskorjaukseen Helsingin Pasilassa. Aurinkosähköä Ylen Isoon Pajaan Caverionin työntekijöitä Ylen Ison Pajan työmaalla. Y len Ison Pajan energiatehokkuutta parannetaan uusimalla taloteknisiä järjestelmiä ja muun muassa ottamalla käyttöön uusiutuvaa energiaa. Kiinteistöön tulee aurinkosähköä ilmanvaihtokoneiden pyörittämiseen. Isoon Pajaan tulee tilat VR Groupin pääkonttorin sekä Ylen eläkesäätiön käyttöön. 61 Ylen Ison Pajan energiatehokkuutta parannetaan uusimalla taloteknisiä järjestelmiä ja muun muassa ottamalla käyttöön uusiutuvaa energiaa. Valmista jo huhtikuussa Caverion toimittaa kiinteistöön kaikki talotekniset järjestelmät, joita ovat lämmitys, vesi ja viemäri, ilmanvaihto ja ilmastointi, jäähdytys, sähköistys, informaatioja viestintäteknologia, turvallisuus, sprinklerija kaasusammutus sekä automaatio. Tilojen on määrä valmistua huhtikuussa 2018. Ylen aurinkosähköjärjestelmä on teholtaan 20 kWp. – Olemme toteuttaneet Caverionin kanssa useita hankkeita. Laitteet ja järjestelmän toimittaa Oulussa sijaitseva aurinkosähköjärjestelmiä myyvä yksikkömme ja hoidamme paneelien asennuksen omalla työvoimalla, toteaa Caverionin Suomen divisioonajohtaja Ville Tamminen. Kohteeseen tulee paneeleita yhteensä noin 170 neliötä. Projektitiimimme ovat tehneet töitä yhteisten tavoitteiden hyväksi, sanoo FIRA Oy:n työpäällikkö Pekka Sipponen. Muutostöiden kohteena olevien tilojen pinta-ala on 22 750 bruttoneliömetriä
– Kun panokset ja resurssit ovat käytännössä samat, tuolloin ratkaisee, miten yritys pääsee niillä lopputulokseen. Kilpailuetua ei siten saavuteta kovin helposti teknisillä ratkaisuilla tai ”kovilla arvoilla”. Kilpailuedun luomisen suurin potentiaali on pehmeissä arvoissa ja yrityksen kulttuurissa. Kyse on siitä, millainen on yrityksen kulttuuri, eli tapa jolla asiat tehdään, sanoo kehitysinsinööri Ville Teräväinen YIT:stä. 62 E rityisesti kiinteistöja rakennusalalla kilpailuetu tulisi perustua ihmisten osaamiseen ja motivointiin, sillä kaikilla on tällä alalla käytössään sama teknologia ja kumppanit. Teräväisen väitöstutkimuksen työotsikko on vapaasti suomennettuna “Kiinteistöja rakenYrityskulttuuri vaikuttaa miten työt tehdään yrityksissä Kiinteistöja rakennusalalla osaavat työntekijät kilpailuetu Isoissa yrityksissä yhteisöllisyys on usein vähäisempää ja joustavuus heikompaa vahvan kontrollin takia.
Kyse oli siis nykyja toisaalta toivetilasta. Rakennusalalla on löydettävissä runsaasti erilaisia alakulttuureja. Tutkimusta on vähän, vaikka ala on yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä. Kiinteistöja rakennusalan yrityksissä toimivien ihmisten Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneet toivoivat tulevaisuudessa enemmän vapautta ja omaan harkintaan perustuvaa toimintaa kontrollin sijaan.. Kehitysinsinööri Ville Teräväisen mukaan kilpailuedun luomisen suurin potentiaali on pehmeissä arvoissa ja yrityksen kulttuurissa. – Tutkimuksessa oli tärkeää selvittää, millainen tuo kulttuuri on ja millaiseksi sitä tulisi muuttaa jotta tehokkuus paranisi. Yksi syy on, että heidän työnsä on yksinäistä monen alan muun urakoitsijaan verrattuna. Organisaatiokulttuurin ohjausvaikutus tapahtuu yleensä jäsenien tiedostamatta. Yhteisöllisyyttä kaivataan enemmän Teräväisen mukaan tutkimus osoittaa, ettei nykytilassa parasta mahdollista tehokkuutta voida saavuttaa. Koska jokaisella työnantajalla kuin -tekijälläkin on oma käsityksensä organisaatiokulttuurista, on tämä hyvin monitahoinen asia, joka varmasti herättää keskusteluja. Vahvemman projektikulttuurin, eli yhtenäisemmät arvot, uskomukset ja tahtotilan omaavat projektitiimit saavuttavat paremman suorituskyvyn ja tekemisen laadun tason. – Organisaatiokulttuuri on se tapa, jolla asiat valmistuvat. Väitöskirjan mottona on ”onnellisemmat ihmiset tuottavat enemmän”. Yrityskulttuuri vaikuttaa rakennusalalla tehokkuuteen. Yrityskulttuurin erot tehokkuudessa Kiinteistöja rakennusalan organisaatiokulttuuri mitattiin kyselyllä, joka lähetettiin 1200 Suomen kiinteistöja rakennusalan ammattilaiselle keväällä 2016 Rakennusteollisuus RT:n ja sen jäsenjärjestöjen kautta. Suurinta muutosta kyselyssä toivoivat infraurakoitsijat. Projektikulttuurilla on Teräväisen mukaan valtaisa merkitys projektin tulokseen ja sitä kautta koko yrityksen tai yhteistyöyritysten taloudelliseen tulokseen. – Viimeisessä osatutkimuksessani selvitän, kuinka ammattilaiset itse kokevat että haluttu kulttuurimuutos saavutetaan ja onko se edes realistinen tai ideaali. 63 Väitöskirjan mottona on: onnellisemmat ihmiset tuottavat enemmän. – Rakennusja kiinteistöala on hyvin ihmistyövaltainen, joten organisaatiokulttuuri voi tuoda eroja tehokkuudessa. Luultavasti jokaisessa yrityksessä oma johtamismalli koetaan ainakin jossakin suhteessa hyväksi ja toimivaksi. Teräväisen mukaan alalla on tehty tutkimusta hyvin vähän jopa globaalilla tasolla, mitä hän on käsitellyt ensimmäisessä tutkimuksessaan. nusalan organisaatiokulttuurin vaikutus tehokkuuteen”
Saadaksemme jatkossa riittävästi päteviä nuoria alalle töihin on alan uudistuttava. mielestä toiminta on liiaksi kontrolloitua ja kilpailuhenkistä. Hankinta ja logistiikka oli Teräväisen mukaan täysin poikkeuksellinen vastausjoukko. Juhani Karvonen ANNATKO JÄTEKULJETTAJAN VIEDÄ ILMAA. Kulttuuri huomioon johtamisessa Alalla suuret toimijat edustavat usein kehityksen kärkeä. edistynyt hajun tappava otsonigeneraattori Sopii mainiosti lähes kaikkialle, myös pieniin tiloihin tai parkkihalleihin Kapasiteettikyky vastaa jopa kymmentä tavallista jäteastiaa! Saatavana myös rahoituksella, jolloin säästöihin pääsee heti käsiksi! Valitsemalla Bergmann ® astiapuristimen säästät rahaa, tilaa ja luontoa! Ota yhteyttä, laskemme sinulle laitteen tuoman säästön nykykustannuksiin ja hiilidioksidipäästöihin.. Isoissa yli 150 työntekijän yrityksissä yhteisöllisyys on usein vähäisempää ja joustavuus heikompaa vahvan kontrollin takia. Erilaisia organisaatiokulttuureja johdetaan tehokkaasti eri johtamistyyleillä. Projektin vetäjän, esimerkiksi rakennuttajan on kyettävä toimimaan erilaisten osapuolin välissä ja ymmärrettävä taustalla vaikuttavien kulttuurien eroavaisuudet. SÄÄSTÄÄ JÄTTEIDENHOITOKULUJA. Projektit ovat monesti maantieteellisesti eristettyjä ja ympäristön asettamat rajoitteet arkipäivää. Pienemmissä yrityksissä toimintamallit ovat muodostuneet usein pitkällä aikavälillä ja uudistumista ei tavoitella. Osa eroista selittyy ihmisen luontaisella ”kehityksenä”, mutta kertoo myös alan muutospaineista. Rakennusurakoitsijat sen sijaan vaikuttavat tyytyväisimmiltä, eivätkä kaipaa suuria muutoksia omaan työhönsä. Yrityksissä kaivataan enemmän yhteisöllisyyttä ja kehityshakuisuutta. Kustannukset kasvavat nopeasti sitä mukaa kun säiliöt ja jätekatokset pursuavat. Yksilöä tulisi korostaa nykyistä enemmän. – Rakennusurakoitsijat toivoivat huolestuttavan vähäistä muutosta organisaatiorakenteeseen, jonka on todettu olevan kriittinen tekijä rakennusyrityksen suorituskyvylle. Ihminen on kiinteistöja rakennusalalla kilpailuetu. Bergmann ® tuotteiden kehittynyt teknologia on luonut jätehuoltoalan standardeja jo yli 40 vuoden ajan. huomioon kunkin organisaation kulttuuri, samankaltainen toiminta ei ole kaikissa organisaatiossa tehokasta. Tarpeettomat ontot tilat ovat seurausta tiivistämättömästä jätteestä. Pienten ja suurten yritysten ero kuvastaa rakennusalan tyypillistä tiedonkulun ongelmaa, jossa eri organisaatiotasot kokevat vallitsevat olosuhteet eri tavoin. – Erityisesti yhteisöllisyyden ja joustavuuden kulttuuripiirteitä kaivattiin lisää. MAKSIMAALISTA KAPASITEETTIA PIENEEN TILAAN. Alalla kaivataan kuitenkin yhteisöllisyyttä, toisin sanoen kontrollin halutaan vähentyvän ja vapautta tehdä omia päätöksiä nykyistä enemmän. – Kilpailuhenkinen ja hierarkinen kulttuuri on suorastaan este potentiaaliselle kehitykselle. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneet toivoivat tulevaisuudessa enemmän vapautta ja omaan harkintaan perustuvaa toimintaa kontrollin sijaan. Rakennusurakoitsijat tyytyväisimpiä Suurinta muutosta kyselyssä toivoivat infraurakoitsijat – Yksi syy on, että heidän työnsä on yksinäistä monen alan muun urakoitsijaan verrattuna. – Johtamisessa on otettava – Vahvemman projektikulttuurin, eli yhtenäisemmät arvot, uskomukset ja tahtotilan omaavat projektitiimit saavuttavat paremman suorituskyvyn ja tekemisen laadun tason. BERGMANN ® ASTIAPURISTIN: Pitkäikäinen ja luotettava Erittäin helppo käyttää Älykäs rumpu repii ja tiivistää samaan aikaan Runsas lisävarustevalikoima, mm. SOPII KAIKKIALLE, MISSÄ JÄTETTÄ SYNTYY. Varsinkin rakennustuotannon toimijat kaipaavat yhteisöllisempää ja tiiviimpää yhteistyötä epävakaassa rakentamisen ympäristössä, kun taas suunnittelijat näkevät joustavuuden ja ulkoisen fokuksen, esimerkiksi asiakkaan, suuntaan tuottavan parempaa laatua. – Alalla tarvitaan hierarkiaa ja byrokratiaa, jotta projektit sujuvat. Bergmann ® -astiapuristin säästää rahaa ja pitää jätealueen siistinä ja kompaktina. Helppokäyttöiset Bergmann ® astiapuristimet takaavat maksimaalisen jätteiden käsittely kapasiteetin taloudellisesti ja ekologisesti. 64 Rakennusja kiinteistöala on hyvin ihmistyövaltainen, joten organisaatiokulttuuri voi tuoda eroja tehokkuudessa. Alemmat toimihenkilöt toivovat muutosta jopa huolestuttavan paljon nykykulttuuriin, mikä kielii tyytymättömyydestä. Rakennusala näkee liian hierarkkisen ja kilpailuhenkisen organisaatiokulttuurin potentiaalisena esteenä paremmalle tuottavuudelle ja laaduntuottokyvylle. Kun ihmiset kokevat organisaationsa välittävän heistä ja heidän annetaan tehdä päätöksiä omaan harkintaansa perustuen, yrityksen toiminta tehostuu. Ne sopivat kaikenkokoisille yrityksille ja taloyhtiöille. Mikään ei ole kalliimpaa kuin ilman säilytys ja kuljetus. Nykyisen alemman korkeakouluasteen suorittaneet korostivat yhteisöllisyyden merkitystä vahvasti, joka tarkoittaa markkinapainotteisuuden vähentämistä. Ala voi tulevaisuudessa menettää potentiaalisia työntekijöitä, jos organisaatiokulttuuri koetaan luotaan työntäväksi, sanoo Teräväinen. – Optimaalinen kulttuuriprofiili löytynee näiden kahden ääripään väliltä. Mikäli sinulle syntyy jätettä vähintään 20 jäteastiallista kuukaudessa, säästät rahaa valitsemalla Bergmann ® astiapuristimen. Ainoana ryhmänä se toivoi lisää markkinapainotteisuutta tulevaisuudessakin
Jokaisesta uudesta takkamallista mitataan tyyppihyväksyntää varten muun muassa hiilimonoksidipäästöt sekä hyötysuhde. Valmistajat laskevat Sutisen mukaan itse takkojen energiamerkinnät mittaustuloksista käyttämällä standardoitua laskukaavaa. Takkojen energiamerkinnät kertovat, miten tehokkaasti takka pystyy hyödyntämään puun sisältämän energian, eli siirtämään sen lämpönä huoneisiin. Jos takan energiatehokkuus on huono, lämpö karkaa savukaasuina ulos harakoille, kertoo Tulikiven tuotekehityspäällikkö Jari Sutinen. Varaavissa takoissa palavien puiden tuottama lämpö siirtyy takan rakenteisiin ja sieltä hitaasti säteilylämpönä huonetilaan. Kun ostaa takan, siitä pitää löytyä energiamerkit. Parin tunnin lämmityksellä varaava takka luovuttaa lämpöä yli vuorokauden ajan. Takkojen uusi energiamerkki näyttää samalta kuin kodinkoneista tuttu energiamerkki. – Takan polttoainetta on puu. erilainen. Kun takka luovuttaa lämpöä pitkään ja pienemmällä teholla, kodin lämpötila pysyy tasaisen miellyttävänä. Takka käyttää puuta lämmittääkseen niin kuin kodinkone sähköä toimiakseen. Asetus takkojen energiamerkinnöistä julkaistiin jo vuonna 2015, mutta se astui voimaan kuluvan vuoden alussa. Kiertoilmatakoissa lämmitys perustuu takan kuoren sisällä lämpenevään huoneilmaan, joka levittää lämmön huoneeseen. – Ei kannata katsoa pelkkää lämmönluovutustehoa, vaan kiinnittää huomiota myös takan lämmönvarauskykyyn ja jäähtymisaikaan. Energiamerkin laskukaavassa ote. Lämpöä syntyy enemmän, kun savukaasut palavat puhtaasti tulipesässä ja takan rakenne on lämpötalouden kannalta oikein suunniteltu. Takoissa asteikko on A++ G. T akkojen energiatehokkuudella tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin puun palamisessa vapautuva lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön. 65 Sähkönkulutuksen sijaan syynissä lämmöntuoton energiatehokkuus Takkojen energiamerkit pakollisia Vuodenvaihteessa myynnissä oleviin takkoihin ilmestyivät kodinkoneliikkeistä tutut energiamerkit. Olennaista on, että lämpö ohjautuu huoneisiin, eikä karkaa harakoille savukaasujen mukana. Lämmönluovutusteho kilowatteina Takkojen energiamerkeissä ilmoitetaan myös lämmönluovutusteho kilowatteina. – Takkojen energiamerkinnöissä ei varsinaisesti kiinnitetä huomiota puun puhtaaseen palamiseen ja pienhiukkaspäästöihin. Vanhemmassa talossa, jossa nopean lämmön tarve on suurempi, isommista lämmönluovutustehoista voi olla hetkittäin apua, Sutinen toteaa. Niitä valvotaan eri asetuksella. Energialuokka ilmaistaan nuolikuviolla ja kirjainasteikolla. Sähkölaitteissa energiamerkin tarkoitus on auttaa vähentämään sähkönkulutusta omilla ostovalinnoilla. Takkojen energiamerkit perustuvat mittaustuloksiin. Puhdas palaminen edistää kuitenkin takan energiatehokkuutta. Varaavissa takoissa teho on aina pienempi kuin esimerkiksi kiertoilmatakoissa, sillä niiden toimintaperiaate on Takkojen energiatehokkuudella tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin puun palamisessa vapautuva lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön. Tämä parantaa hyötysuhdetta ja näkyy takan saamassa energialuokassa, kun saadaan enemmän lämpöä vähemmällä puumäärällä. Nykyaikaisessa passiivitalossa pieni lämmönluovutusteho on hyvä asia. Nopeasti tuotetussa lämmössä tehot ovat suurempia, mutta lämmitys loppuu tulen sammuessa. taan huomioon useampia takan ominaisuuksia kuin jo aiemmin käytössä olleessa CE-merkissä. Asetus liittyy EU:n ekosuunnitteludirektiiviin, jolla ohjataan valmistajia parantamaan tuotteiden energiatehokkuutta
H elen Oy:n tuottaman kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen energiankierron sydän on Helsingissä sijaitsevan Katri Valan puiston alla sijaitseva massiivinen lämpöpumppulaitos, joka käsittää viisi 20 MW:n lämpöpumppua. 66 ”Meri Helsingin viueressä mahtava potentiaali” Merivesi antaa sekä lämmintä että kylmää Merivettä voidaan hyödyntää kiinteistöjen lämmön ja viilennyksen lähteenä. Kaukojäähdytyksen käyttö lisääntyy jatkuvasti. Lämpöpumppulaitoksen ener
Pystymme toki myös tarjoamaan erillisratkaisuja mihin tahansa alueelle, Niemi kertoo. Kuvassa yksi laitokset viidestä, massiivisesta lämpöpumpusta. JS. Jäähdytyksen tarve on alkanut tulla myös asuntopuolelle. Kun vähintään +4 –asteista merivettä voidaan hyödyntää järkevästi huhtikuun puolivälistä loka-marraskuun vaihteeseen, se otetaan halkaisijaltaan kahden metrin putkilla Sörnäisten Hanasaaren edustalta ja johdetaan Suvilahden lämmönsiirtimien läpi Katri Valan lämpöpumppulaitokselle vapaajäähdytykseen. Uusiin asuintaloihin se rakennetaan kuitenkin vain korkeamman luokan kohteisiin, Kivirinne toteaa. Helenin toinen, saman kokoluokan lämpöpumppulaitos kaukolämmitykseen ja –jäähdytykseen käynnistyy Esplanadin puiston alla kuluvan vuoden aikana. Helenin kehityspäällikkö Jouni Kivirinteen mukaan liian lämmin sisäilma on haitallista, mutta sopivan viileä ilma on asumisen mukavuutta ja tiloissa työskentelyn tuottavuutta lisäävä tekijä. Tämä on merkittävää, kun yrityksen palkkakulut ovat 90 prosenttia ja vuokrakulut 10 prosenttia, mistä energian osuus on vain prosentin luokkaa. Se ei Kivirinteen mukaan ole kovin kallista saatuun lisäarvoon nähden. – Kone sammutetaan ja yhdistetään meidän putkiimme. Katri Valan 100 MW:n lämpöpumppulaitosta suunniteltiin 30 vuoden ajan. Kaukojäähdytykseen liitettiin syksyllä 2014 Satakunnan keskussairaalan uusi Naistenja lastensairaala. Jäähdytys merestä ei ole Niemen mukaan järkevää, koska merelle on matkaa kaupungista noin 20 kilometriä, ja siirtoputken rakentaminen tulisi liian kalliiksi. Pori Energian tuotantolaitosten katoilla on lauhduttimet, jotka viilentävät verkkoon menevän veden. – Asiakaskiinteistöjen ja jäteveden lämpöä pystytään käyttämään ympäri vuoden, mutta meriveden lämpöä vain alle kahden, kolmen kuukauden ajan, jolloin merivesi on riittävän lämmintä, muttei liian kuumaa, selvittää Helen Oy:n kehityspäällikkö, DI Jouni Kivirinne. Kivirinteen mukaan ison osan vuotta lämpöpumpun toiminta on mahdotonta tai huonolla hyötysuhteella, kun meriveden lämpötila laskee niin alas. Laitokseen tulee tehoa 22 MW kaukolämmitykseen ja 15 MW kaukojäähdytykseen. Vapaajäähdytyksen käyttö merivedestä on vielä vähäistä Suomessa, mutta kaukokylmän kysyntä on lisääntymässä. Kuva: Niklas Sandström Katri Valan lämpöpumppulaitos on Helenin energiajärjestelmän sydän. Kaukojäähdytyksen kysyntä kasvussa Helenillä on lähes 300 kaukojäähdytyksen asiakasta Kanta-Helsingin alueella. Kun luonnonvesiä ei voida hyödyntää, jäähdytys tapahtuu Niemen mukaan vapaajäähdytyksenä ilmasta sekä kompressoreilla. Pori Energialla on tällä hetkellä kaukojäähdytysasiakkaita kahdessa verkossa Tiilimäen ja Päärnäisten kaupunginosissa. Kaksi uutta asuinkerrostaloa on liitettyinä Karhukorttelissa, ja kolmas talo on tulossa. Kokemäenjoki virtaa kaupungin läpi, mutta se on liian matala, jotta vesi pysyisi riittävän viileänä. Asumisen aikainen kulu on 20 cent/m 2 kuukaudessa. Lämpöpumppu lämmittää ja jäähdyttää samaan aikaan sekä tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä. Toimistokiinteistöissä tuottavuus putoaa liian lämpimässä. Asuntojäähdytysten lisäinvestoinnit ovat uudiskohteissa noin 80€/m 2 ja saneerauskohteissa lähes 100€/m 2 . Lämmönsiirtimien puhtaus on Kivirinteen mukaan prosessissa tärkeää, ja ne pitää puhdistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. – Kun kiinteistöt tulevat meidän asiakkaiksemme, humisevia lauhduttimia ei enää tarvita katoilla ja ne jäävät tarpeettomiksi, ja ympäristömelu vähenee. – Pyrimme siihen, että saisimme lisää kaukojäähdytysasiakkaita juuri keskustan jo valmiiden verkkojen alueelta. Kiinteistöissä lämmönvaihdin jakaa viileän veden kiertoon asuntoihin ja ilmanvaihtoon. Merivedessä on iso potentiaali Merivettä Helsingin kaupungin vieressä Kivirinne pitää mahtavana potentiaalina, mutta taloudellista yhtälöä pelkästään sen hyödyntämiseen ei ole toistaiseksi löytynyt: kesällä merivesi on liian lämmintä jäähdyttämiseen ja talvella liian kylmää lämmittämiseen. Kuva: Niklas Sandström gianlähteinä toimivat erityisesti kesäaikaan asiakaskiinteistöjen liikalämpö, Viikinmäen puhdistetun jäteveden lämpö sekä meriveden lämpö. – Verkot ovat pituudeltaan yhteensä 3,2 kilometriä, ja vesi virtaa niissä halkaisijaltaan 65 – 500 millin runkoja talohaarajohdoissa, kehitysinsinööri Tiia Niemi Pori Energiasta kertoo. Kaukojäähdytys laajenee Porin keskustassa Kaukojäähdytystoiminta alkoi Porissa vuonna 2012. 67 – Ison osan vuodesta lämpöpumpun toiminta on mahdotonta tai huonolla hyötysuhteella, kun meriveden lämpötila laskee niin alas. Asiakaskiinteistöt ovat hotelleja, toimistokiinteistöjä, kauppakeskuksia ja asuinkiinteistöjä, joita on vajaa kymmenen prosenttia asiakaskunnasta. Meriveden käyttöön ei kuitenkaan aina ole tarvetta. Ihminen kestää Kivirinteen mukaan paremmin hieman viileää kuin kuumaa. Sitä käytetään jo Helsingin lisäksi muun muassa Turussa, Porissa, Oulussa, ja sisämaassa Tampereella ja Jyväskylässä. Kiinteistöt vaihtavat kaukokylmään usein silloin, kun niiden oma jäähdytyskone tulee elinkaarensa päähän ja alkaa oireilla niin, että vuotuiset huoltokulut kasvavat. – Meriveden hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että lämpöpumpulle on suuri ongelma löytää ympärivuotista lämmönlähdettä. – Eri energialähteiden kombinaatiolla olemme kuitenkin päässeet todella hyviin käyttötunteihin, Kivirinne vahvistaa. Konetta pitää käyttää runsaat 6 000 tuntia vuodessa, jotta se on tuottoisaa. Jouni Suolanen. Merivettä käytetään aina silloin kun se on mahdollista, ja muut lämmönlähteet kuten rakennukset ja Viikinmäki eivät tuota riittävästi lämpöä. Konetta pitää käyttää runsaat 6 000 tuntia vuodessa, jotta se on tuottoisaa. Se otettiin käyttöön vuonna 2006, kun asiakkaiden jäähdytyksen tarve ja kysyntä kasvoi riittävän suureksi
68 K eskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Priima-Yhtiöihin kuuluva Kaarinan Yrityspalvelut Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen 45 senioriasuntoa käsittävän Kuninkaanlaakson talo C:n rakentamisesta. Priima-Yhtiöt toteuttaa samalla D-talon, johon tulee 39 asuntoa eli tontille rakennetaan yhteensä 87 uutta asuntoa. Talo D:n eli As Oy Kuninkaanlaakson kruunun asunnot myydään RS-tuotantona ja talo C:n asunnot tulevat vuokrattaviksi. Seniorija palveluasumista tarjoava alue on merkittävä jo valtakunnallisesti.. Valtakunnallisesti merkittävä seniorija palveluasumisen kokonaisuus Turun Kuninkaanlaakso laajenee Turun Kuninkaanlaakso saa lisää asuntoja
Hoivapalvelukeskusten operoinnista vastaa Esperi. Tämän vaiheen valmistuttua Kuninkaanlaakson kokonaisuudessa on 151 ensisijaisesti senioriasumiseen tarkoitettua asuntoa yhteistiloineen sekä kaksi hoivapalvelukeskusta, joissa on yhteensä paikat noin 120 asukkaalle. Asunnot myös täyttyivät nopeasti, kertoo toimitusjohtaja ja Jari Rastas Priima-Yhtiöistä. Kuninkaanlaakson seniorikorttelin laajennusosa on kaavoitettu vuonna 2014. – Tämä uusi osio toistaa ensimmäistä hanketta, jossa A-talo oli Eteran sijoituskohde ja B-talo meidän RS-tuotantoa. Se oli työllisyydenkin kannalta silloin merkittävää. 69 Valtakunnallisesti merkittävä seniorija palveluasumisen kokonaisuus Turun Kuninkaanlaakso laajenee Talot vastaavat toteutukseltaan toisiaan. – Olemme edelleen kiitollisia Eteran päätöksistä tuolloin. Sitä edelsi sitkeä vaatimukset täyttävän rakennuspaikan etsintä. Kaikkiaan alueella tulee olemaan uudisrakennusten valmistuttua 18 000 kerrosneliötä hoivaja senioriasumista samalla tontilla. – Kuninkaanlaakso on valtakunnallisestikin merkittävä seniorija palveluasumisen kokonaisuus. Työt alkavat C-talon osalta jo maaliskuussa. Tulemme myös panostamaan kohteen uusien palvelujen kehittämiseen. Huolimatta talouden syöksystä Etera päätti, että hanke etenee. Näkymä sisäpihalta.. Kuninkaanlaakson hanke on saanut alkulaukauksen jo vuonna 2006, jolloin alkoi ensimmäisen vaiheen suunnittelu. Kuninkaanlaakso rajoittuu puistoalueeseen. Ensimmäinen hoivapalvelukeskus valmistui 2007 2007 ja sen perään valmistuivat senioritalot A ja B vuosina 2009-2010. Palvelut ja luonto lähellä Kuninkaanlaakso on sijainniltaan keskeisellä paikalla palvelujen Kaikkiaan alueella tulee olemaan uudisrakennusten valmistuttua 18 000 kerrosneliötä hoivaja senioriasumista samalla tontilla
Yhtiöllä on rakenteilla ja vireillä useita hankkeita. – Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita erityisesti kotiin tuotettujen palveluiden sujuvuudesta. Miesten takana D-talon tontti. Uuden hankkeen esteettömyyskartoituksessa sekä pihaja ympäristösuunnittelussa ovat olleet mukana ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ohjelma mahdollistaa myös palveluiden tilaamisen kotiin. Kuninkaanlaakson Cja Dtalojen rakentamisesta vastaa Priima-Yhtiöihin kuuluva Turun Teollisuuden Rakentajat Oy, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Uusissa kohteissa onkin otettu huomioon eri palvelutoimijoiden mahdollisimman helppo toimiminen. Erityisesti senioriasumisessa on tärkeää, että paikka on viihtyisä, mutta myös palvelujen on oltava välittömässä läheisyydessä, siten että asuminen omassa kodissa on mahdollista mahdollisimman pitkään. Toimitusjohtaja Jari Rastas (oikealla), isännöitsijä Pauli Puisto ja Priima-Yhtiöiden kaupallinen johtaja Olli Saha. Se toimii samalla indikaattorina, jolla voidaan halutessa seurata esimerkiksi asukkaiden tilannetta. taja, jonka avulla asukkaat voivat olla muun muassa yhteydessä omaisiinsa sekä palveluntuottajiin. Kaavoituksessa onkin hyödynnetty ympäristöä viihtyvyyden parantamiseksi. Priima-Yhtiöillä on oma tablettipohjainen ohjelma, PriimaAvus– Kaupungilla on ollut merkittävä rooli alueen joustavassa kaavoituksessa alusta alkaen. Jari Rastas on Suomen Yrittäjien rakentamisen valiokunnan pitkäaikainen jäsen, ja hän ennustaa rakentamisen jatkuvan Varsinais-Suomessa vireänä pari seuraavaa vuotta. Senioriasuminen on otettu huomioon myös avarampina käytävinä. – D-talossa kaikki asukkaat tulevat saamaan PriimaAvustajan. Kaupungilla on ollut merkittävä rooli alueen joustavassa kaavoituksessa alusta alkaen. Ulko-ovet aukeavat sähköisesti, joka helpottaa liikkumista. – Märkätilat näyttävät normaaleilta, mutta rakenteet on tehty niin, että niihin pystyy helposti lisäämään tarpeen mukaan tukija lisäkaiteita, Jari Rastas kertoo. Se on luonut pohjan myös nykyiselle työllemme. 70 ääressä, silti aivan luonnon tuntumassa. Toistaiseksi neuvottelut C-talon osalta päätöstä ei ole vielä tehty. Priima-Yhtiöiden kaupallinen johtaja Olli Saha (vasemmalla), toimitusjohtaja Jari Rastas ja oikealla isännöitsijä Pauli Puisto. Kohteen ja sen palveluiden kehittämisessä on mukana muun muassa Turun ammattikorkeakoulu. Kohteissa on paljon suunniteltuja yksityiskohtia jotka helpottavat asumista ja rutiineja, kaikkea ei edes huomaa. Soili Kaivosoja. Ensimmäinen sosiaalisektoriin liittynyt hankkeemme valmistui Espooseen, Rastas kertoo. – Turulla on suuret visiot kaupungin kehittämisestä. Uusinta tekniikka ja innovaatioita Suunnitteluosaamisella sekä uusimmilla teknisillä ratkaisuilla on iso rooli uusimmassakin hankkeessa. Täällä osataan ajatella innovatiivisesti tulevaisuutta eri tasoilla niin elinkeinotoiminnassa kuin myös lapsiperheiden ja vanhusväestön huomioonottamisessa. PriimaAvustaja antaa turvaa Priima-Yhtiöillä on pitkä historia yhteistyöstä niin yksityisen sektorin kuin eläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Vedenkulutuksen luenta ja seuranta tapahtuu digitaalisesti huoneistokohtaisesti. Kaikki yhteistilat sijaitsevat D-talossa, mutta ne palvelevat kuitenkin kokonaisuutta. Taloon tulee lisäksi Smartpost-yksikkö, joka helpottaa postin lähettämistä ja vastaanottoa. – Talotekniik kapuolella hyödynnämme Gebwellin lämmönjakolaitteitta, jotka ovat valvottavissa ja säädettävissä myös etänä. Taloyhtiössä on myös latauspaikkavalmiudet sähköautoille. – Kun viimeinen vaihe valmistuu, ei aluetta enää voi laajentaa, sillä se rajoittuu puistoihin ja katuihin. Näin siksi, että vastikkeet ja ylläpitokulut saadaan pysyvään kohtuullisina. – Ensimmäiset julkiset kohteet on rakennettu jo lähes 20 vuotta sitten. Turun kaupunki saa Rastaalta kiitosta paneutumisesta toimintaa tukevien palveluiden kehittämiseen. Kohteen ja sen palveluiden kehittämisessä on mukana muun muassa Turun ammattikorkeakoulu. Kaupunki toteutti muun muassa Kuninkaanlaakson ensimmäisen vaiheen jälkeen alueen läheisyyteen monitoimi-liikuntapuiston – Se on yksi esimerkki siitä, miten kaupunki on ottanut huomioon Kuninkaanlaakson alueen. Myös Aja B taloilla on yhteinen kokoontumistilansa
Isännöinti Kuvajan palveluksessa on 14 työntekijää. – Toinen heistä on rakennusinsinööri ja toinen rakennusmestari. – Ja isännöitsijä huolehtii päivittäisistä asukkaiden ilmoittamista huolista, vioista ja puutteista sekä järjestelee remontteja sekä valmistelee kokoukset, laatii toimintakertomuksen ja tekee budjetin sekä viisivuotiskorjaussuunnitelman. T yöpäivä loppuu kun kaikki kiireelliset ja tärkeät hommat on hoidettu. 71 Isännöitsijän päivä ei pääty kellon mukaan ”Asiakkaita kuunneltava, ohjattava ja neuvottava” Seppo Kuvajan mukaan tilapäisasuntoihin turvaudutaan esimerkiksi vesivahingon yllättäessä. Asiakkaat tulevat edelleenkin asioimaan toimistolla, mutta henkilökohtaiset käynnit ovat Kuvajan mukaan harventuneet. Kiinteistösihteereiden toimenkuva on monipuolistunut muun muassa viime vuosien lainmuutosten myötä. Kirjanpitäjä puolestaan vastaa taloyhtiön laskujen maksatuksesta, tiliöinneistä, kirjanpidosta, tilinpäätöksen laatimisesta sekä lainaosuuslaskelmista. Toimistossa on myös kaksi teknistä isännöitsijää, jotka hoitavat omat kohteensa ja auttavat muita tarpeen vaatiessa. Taloyhtiön asioita hoidetaan tiimeissä eli taloyhtiölle on nimetty isännöitsijä ja varaisännöitsijä sekä kiinteistösihteeri ja kirjanpitäjä. Meillä on tapana vastata soittoihin, soittopyyntöihin ja sähköposteihin nopeasti, ja sen takia monia muita asioita täytyy hoitaa aamulla tai illalla, sanoo hämeenlinnalainen 30 vuotta alalla ollut Seppo Kuvaja. – Kiinteistösihteeri hoitaa vuokranvalvonnan ja laskutuksen lisäksi juoksevat asiat kuten pesutupaja saunavuorot, autopaikat, asukkaiden ja osakkaiden muutokset sekä paljon muitakin asioita, isännöitsijä selvittää. – Työmäärä on kasvanut, mutta toisaalta onneksi erilaiset ohjelmistot ovat helpottaneet työtä. Sen jälkeen Seppo Kuvaja ei useinkaan tiedä alkaneen työpäivän kestoa. Heidän tietotaitoaan tarvitaan nykyisin esimerkiksi kosteusja. Isännöitsijän aamu alkaa sähköpostien lukemisella
Seppo Kuvajan mukaan tilapäisasunto voittaa hotelliolot. – Ne ovat hyvä apu, koska kosteusmittarit eivät paljasta hometta, jos rakenteet ovat ehtineet jo kuivua. Yleensä kohteessa käytetään kahta koiraa, jotka varmistavat toisensa löydöt. Home muodostuu vasta kun rakenne on ollut pitkään märkä. Homekoira haistaa sen aina myös kuivuneena. 72 Pohjakerrokseen on saneerattu kuntosali. Koirat eivät ole samaan aikaan tutkimassa kohdetta, Kuvaja selvittää. – Insinööritoimistojen käyttö saneerauksissa on asiantuntemuksen ja vastuidenkin osalta käy. Joskus vauriokohta voi olla jo kuivunut, mutta hometta on ehtinyt jo muodostua. homevaurioiden selvittelyssä. Homekoirien ohella ulkopuolista apua tarvitaan isoissa saneerauksissa. Heidän asiantuntemuksensa on tarpeen, kun tutkitaan, johtuuko ongelma esimerkiksi rakenteista vai tilojen käytöstä. Kuvaja on käyttänyt homevaurioiden selvittelyssä myös homekoiria, mutta koirilla pitää olla asiantunteva ohjaaja, joka on perehtynyt rakennustekniikkaan
– Esimerkiksi iso saneeraus on aina sellainen tilanne, että taloyhtiön kanssa pitää edetä rauhallisesti. Tänä päivänä ihmiset tuntuvat sietävän melua aika vähän. Omat näkemykset osattava kertoa Seppo Kuvaja tietää, että hyvä isännöitsijä osaa neuvoa ja ohjata päätöksenteossa, vaikka hallitus ja yhtiökokous päättävät asioista. Sijaisasuntoja tarvitseville Seppo Kuvaja osti vajaat pari vuotta sitten Hämeenlinnan keskustasta Vapaakirkon toimistotilat. Esimerkiksi saneerauksissa liiketiloilla saattaa olla erilaiset intressit kuin asukkailla. Toisaalta esimerkiksi viikoittain toistuvat perheriidat tai päivittäin haukkuva tai ulvova koira saa naapurien hermot kiristymään. Yleensä syynä on, että isännöitsijä ei ole tehnyt töitään tai tekee niitä huonosti tai hitaasti. Kahdessa asunnossa asuu ulkomaalaisia keikkatyöläisiä noin vuoden, ja parissa muussa vesivahingon takia kotoaan muuttaneita perheitä. Saneerausta pitää valmistella huolella ja perustella sen tarpeellisuus tehdyillä tutkimuksilla. Hyvällä suunnittelulla säästetään paljon kustannuksia korjaustyövaiheessa. Tällä erää kahdeksasta asunnosta neljä on vuokrattu kalustettuna, mutta asuntoja kalustetaan tarpeen mukaan lisää. 73 Kuvajan ostaman Vapaakirkon tiloista löytyy nykyisin muun muassa saunaosasto. Saneeraus suunnitellaan ja valmistellaan niin hyvin, että osakkaat tietävät mitä tehdään, milloin tehdään ja mitä se tulee maksamaan yksittäiselle osakkaalle, ennen kuin päätös remontin aloittamisesta tehdään yhtiökokouksessa. – Aluksi aioin vuokrata asunnot pitkäksi aikaa, mutta tarvetta ilmeni nimenomaan kalustetuille laadukkaille vuokra-asunnoille. – Valmisteluprosessi ja suunnittelu saattaa kestää 1-2 vuotta. Ajatuksena oli saneerata toimistolle tilat katutasoon ja kellariin ja muuttaa yläkerran kahden rapun tilat vuokra-asunnoiksi. Uudiskohteita tarjotaan isännöintiin aika paljon. Osassa isännöitävistä kohteista on myös liikehuoneistoja. – Saneeraus suunnitellaan ja valmistellaan niin hyvin, että osakkaat tietävät mitä tehdään, milloin tehdään ja mitä se tulee maksamaan yksittäiselle osakkaalle.. Pihassa on myös yhteiskäyttöauto. Se helpottaa myös rakennusliikkeiden työtä, kun isännöitsijä tietää mikä korjaus kuuluu rakennusliikkeelle ja mikä ei kuulu. Saneeraukset valmisteltava hyvin Isännöitsijän ammattitaitoon kuuluu osata asetella sanansa oikein mitä erilaisimpien ihmisten edessä. – Taloyhtiöt kyselevät melko usein meiltä, että haluammeko ottaa heidän taloyhtiön hoitoomme. Pihalla on kaksi pikalataustolppaa sähköautoille, joissa asiakkaat, asukkaat ja työntekijät saavat ladata autojaan ilmaiseksi. – Hämeenlinnan keskustassa arvoasuntojen saneerauksessa huomioidaan myös muut parannustyöt, jotka kannattaa suorittaa saman remontin yhteydessä; tavoitteena on kiinteistölle pitkä elinkaari. Lisäksi hyvin hoidettu isännöinti tuo myös taloyhtiölle arvostusta ja nostaa asuntojen arvoa. Jossain pienissä muuttotappiopaikkakunnissa kannattaa saneerauksessa miettiä, mikä on kiinteistön nykyarvo ja paljonko kiinteistön saneeraukseen kannattaa käyttää rahaa. – Esimerkiksi lyhyttä asuntokauppaa tekevä asuntosijoittaja saattaa vastustaa kaikkia muita remontteja paitsi omistamansa asunnon remonttia. Isännöitsijän on tässäkin osattava luovia, jotta kaikki tuntisivat tulevansa kohdelluksi tasapuolisesti. – Suurin osa toimiston isännöimistä taloyhtiöistä ovat olleet meidän toimiston hoidettavana jo pitkään ja sitä kautta taloyhtiöistä ja yhtiön asukkaista ja osakkaista on meillä hyvä tieto ja tuntemus. Saneeraustarve mietittävä erikseen Saneeraus on mietittävä aina kiinteistön sijainnin mukaan. – Liikehuoneisto tekee isännöinnin monesti hieman työläämmäksi. tännössä välttämätöntä. Kuvaja sanoo ettei tiedä, että yksikään muu isännöintitoimisto harjoittaisi samaa toimintaa. – Ne käsitellään aina nimettöminä, jottei mitään kostonkierrettä syntyisi. Isännöitsijän on myös syytä tuntea kohteidensa asukkaat ja osakkenomistajat, koska etenkin saneerausten valmistelussa voi olla hyvinkin erilaisia motiiveja. Tänä päivänä on laadittava myös turvallisuusasiakirjat ja palkattava valvojan lisäksi turvallisuuskoordinaattori, joka valvoo että korjaustyöt tehdään turvallisesti. – Rakennusliikkeidenkin etu on saada uusiin kohteisiin luotettava ja ammattitaitoinen isännöintitoimisto. Jos tuo saneerauksen suoraan yhtiökokouksen päätettäväksi, ei se suurella varmuudella menisi läpi. Isännöitsijän arkeen kuuluu myös erilaisten valitusten käsittely. Suunnitelmat tulee tehdä niin hyvin ja perusteellisesti, ettei tuossa vaiheessa enää tarvitse keskustella saneerauksen tarpeellisuudesta tai laajuudesta. Taloyhtiöt vaihtavat isännöintiä harvakseltaan. Asunnon vesivahingon tai tulipalon takia asukkaiden on muutettava pois kotoaan ja silloin asukkaan kotivakuutus korvaa sijaisasunnon vuokrakustannukset. Nykyisin ohjaamme pienet taloyhtiöt niihin erikoistuneille pienille yhden henkilön toimistoille, joita Hämeenlinnassakin on. Ennen kuin päätös töiden aloittamisesta saadaan aikaiseksi on pidetty useita kokouksia. Pieniä taloyhtiötä emme enää ota, mutta nykyiset asiakkaamme hoidamme hyvin
Juhani Karvonen Laura Majaniemelle on kertynyt soittopyyntöjä pieni pinkka. – Varsinainen ongelma ei ole välttämättä se, minkä asiakas tuo voimakkaimmin esiin. Avoin ja keskusteleva hallitustyö on elintärkeää. Koko kiinteistön valaistus on tehty Winledin led-valaisimilla, joissa värisävyt ja varjot on huomioitu 3D-suunnittelulla. Hyvä työilmapiiri auttaa myös työssä jaksamisessa. Tänä päivänä ihmiset tuntuvat sietävän melua aika vähän.. Hotellissa ei ole keittiötä, vaatekomeroita eikä pyykinpesumahdollisuutta, joten hotellissa ei viihdy montaa päivää. Vaihdoin toimenkuvaa, koska halusin lisää haasteita. Joskus on Majaniemen mukaan osattava ikään kuin kuunnella sen ohi, mitä ihminen sanoo. 74 ”Ihmisen huoli henkilökohtainen” H ämeenlinnalainen Laura Majaniemi tuli asunto-osakeyhtiöpuolen isännöitsijäksi vuokraasuntomarkkinoilta elokuun alusta. Siellä saneerauksia hoitavat paljolti tekniset isännöitsijät. Muutama asiakas onkin jo todennut että tehän teette yllättävän ahkerasti töitä, kun ohi ajaessaan näkevät meidän myös iltaisinkin tekevän töitä. – Asunto-osakeyhtiöpuolella isännöitsijällä on enemmän vastuuta. – Tiedottamisen laajuudesta ja tavoista on myös tärkeää sopia. Majaniemi kertoo päässeensä hyvin kiinni Isännöinti Kuvajassa uuteen työnkuvaan ja haastetta riittää. Ihmistuntemus auttaa paljon asiakastilanteissa ja ongelmanratkaisussa. – Tietysti suunnittelu vei oman aikansa, mutta olen vetänyt vuosien saatossa niin monta saneerausta, että osasin valita parhaat suunnittelijat ja parhaat tekijät. – Pihassa on myös yhteiskäyttöauto, joka on tarkoitus muuttaa sähköautoksi tai hybridiksi. Uraan on mahtunut muun muassa asuntosihteerin toimi Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ja erilaisia toimenkuvia vuokra-asuntojen parissa esimerkiksi Kojamo Oyj:ssa ja SKV:llä. Entisen Vapaakirkkokeskuksesta ei ole saneerauksen jäljiltä muuta vanhaa kuin runko. Isännöitsijän on tiedettävä esimerkiksi millaisia kustannuksia hän voi hyväksyä ilman hallituksen hyväksyntää. Isännöitsijän tärkeimpiä taitoja ovat vuorovaikutustaidot. – Asukas voi itse valita asuuko hän hotellissa vai laadukkaassa kalustetussa vuokra-asunnossa. – Kuntosali on tehty työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja sitä käyttävät myös taloyhtiön asukkaat. Juhani Karvonen – Valitukset käsitellään aina nimettöminä, jottei mitään kostonkierrettä syntyisi. Kummankin on myös tunnettava roolinsa, mikä osaltaan helpottaa yhteistyötä merkittävästi. – Isännöitsijän on osattava kuunnella asiakasta. Yhteiset pelisäännöt sovittava Alku on tärkein isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen yhteistyössä – Yhteiset pelisäännöt kannattaa sopia heti yhteistyön alkaessa, jotta kumpikin osapuoli tietää valtuutensa. Pihalla on kaksi pikalataustolppaa sähköautoille, joissa asiakkaat, asukkaat ja työntekijät saavat ladata autojaan ilmaiseksi. Kiinteistössä on keskitetty Daikin ilmalämpöpumppu eli yhdellä koneella hoidetaan kaikkien huoneistojen jäähdytys. Isännöitsijän on muistettava, että ihmisen huoli on aina henkilökohtainen eikä huolta saa vähätellä, vaikka se itsestä vaikuttaisi vähäpätöiseltä. LVIS-suunnittelun teki KHTT Oy, valaistussuunnitelman teki Winled Oy ja arkkitehtisuunnittelun teki RCo Oy. Toimiston edessä on aina pysäköintitilaa ja takapihalla on meille parkkipaikkoja. Yhteinen näkökulma yhtiön tulevaisuudesta ja toimiva yhteistyö johtavat tehokkaaseen päätöksentekoon ja ovat pohja hyvälle hallinnolle. – Toimistossa on isot suoraan kadulle avautuvat ikkunat. – Esimerkiksi kosteusvaurioita tuntuu nyt olevan aika runsaasti, mutta onneksi tässä talossa saan ohjeistusta ammattitaitoisilta ja kokeneilta kollegoiltani kun sitä tarvitsen. Uutta on muun muassa isommat korjausrakentamishankkeet, joita ei vuokrapuolella tullut hoidettavakseni. Saunaosasto ja kuntosali Pohjakerrokseen Kuvaja rakennutti saunaosaston porealtaineen sekä kuntosalin. Saunaosastossa on asukkailla vakiovuorot sunnuntaina ja torstaina, mutta muuna aikana sitä käyttävät työntekijät ja sitä vuokrataan myös tutuille ulkopuolisille. Kuvajan mukaan toimitilat ovat toimivat ja asiakkaiden ja huoltomiesten on nyt helppo poiketa katutason tiloihin. Itse saneeraus kesti kahdeksan kuukautta, mutta sitä ennen suunnittelutöitä tehtiin kymmenen kuukautta. Koska kukaan ei voi tietää ja hallita aivan kaikkia asumiseen ja rakentamiseen liittyviä tietoja ja taitoja, on isännöitsijän myös osattava olla yhteydessä oikeaan asiantuntijaan etsiessään oikeita ratkaisuja asiakasyhtiöiden tarpeisiin. Viestintä ja tiedottaminen nousevat kovaksi kakkoseksi. Pääurakoitsijana toimi Kantaputki Oy
75
– Emme ole halvin, mutta emme myöskään kallein. Meidän kapasiteetti oli jo täydessä käytössä, ja emme pystyneet enempää lämpöä tuottamaan. Hintavertailussa asetumme keskipaikkeille. Jos uusia kohteita on tullut, ne ovat liittyneet mukaan. Muuramen Lämmöllä keskusta-alueella liki sata asiakasta Lämpöä yhteistuotannon voimin Muuramen Lämpö Oy ryhtyi toimittamaan asiakkailleen yhteistuotantolämpöä vuonna 2013. 10 vakituista työntekijää Muuramen Lämpö työllistää kymmenen vakituista työntekijää. Me jatkoimme lisäinvestointina keskusta-alueen putkea. – Lämpö on Muuramen Lämmön päätoiminta-alue. Lämpöasiakkaina on omakotitaloasiakkaista aina isompiin kiinteistöihin. Samassa yhteydessä jatkettiin putken rakentamista Muurameen noin kuuden kilometrin matkalla. Muuramen Lämmöllä on keskustan alueella lähes 100 asiakasta. Sen osa-alueisiin kuuluu lämmön myynti, kiinteistön hoito sekä vuokraustoiminta. Siirryimme vuonna 2013 Jyväskylän Energiaan, eli Jyväskylän Energia toimittaa meille kaukolämmön. 76 – Meillä on noin 110 kaukolämpöasiakasta ja noin 50 kiinteistöhoitoasiakasta laidasta laitaan. K aukolämmön tuottaa Jyväskylän Energia ekotehokkaana yhteistuotantona turpeella ja puulla, jonka osuus on kasvussa. Hommat tehdään. – Investoimme selkeisiin kohteisiin, Lehtonen summaa. Tähän asti Muuramen Lämpö Oy:n tuotanto on perustunut palaturpeen, öljyn ja puupelletin polttamiseen lämpökeskuksissa. Ulkopuolisilta toimijoilta ostetaan öljykattiloiden huolto ja ylläpitopalvelut. Verkkoa on tarpeen mukaan laajennettu. Silloin se rakensi linjan Kinkomaan Säynätsalon risteyksestä Muurameen. Vuonna 2015 meidän 9-tien varrella oleva kaukolämpölaitos purettiin, koska kunta kaavoitti siihen liiketilatontteja. – Meillä on noin 110 kaukolämpöasiakasta ja noin 50 kiinteistöhoitoasiakasta laidasta laitaan. Sen lisäksi Muuramen kunta kasvaa. He työskentelevät lähinnä kiinteistön hoidon puolella Muuramen alueella. Näistä syistä päädyimme tähän ratkaisuun, kertoo Muuramen Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Jani Lehtonen. Kerrostalot, julkiset ja liikerakennukset käyttävät kaukolämpöä ja samoin osa omakotija rivitaloista. Lämpöasiakkaina on omakotitaloasiakkaista aina isompiin kiinteistöihin, Lehtonen kertoo. Yhteistuotanto Jyväskylän Energian ja Muuramen Lämmön kanssa vahvistettiin vuonna 2012, kun Jyväskylän Energia päätti rakentaa kaukolämpöputket Kinkomaalta Säynätsaloon. Muuramen Lämpö Oy on Muuramen kunnan tytäryhtiön omistama yhtiö eli käytännössä kunnan 100-prosenttisesti omistama
– Vuonna 2017 myimme 22 gigawattituntia. – Niitä nettiohjelmia ja sovellutuksia käytämme, joita on järkevä käyttää. Tuo summa koostuu perusmaksusta ja kulutusmaksusta. – Pientä rotaatiota on olemassa, niin kuin kaikilla, Lehtonen kertoo. – Liikevaihtomme kasvoi hiukan, se on nyt kaiken kaikkiaan noin 2,2 miljoonaa. Virpi Piippo. Toimintavarmuus yhteistyöllä – Aiemmin lämpömme tuotettiin 95-prosenttisesti turpeella, joka ostettiin Vapolta. Siitä lämmön myynnin osuus on noin 77 prosenttia, talohuolto on noin puolen miljoonan luokkaa. Nyt viitisen vuotta toiminut yhteistyö on osoittautunut hyväksi, sillä se tuo toimintavarmuutta. Moni on työskennellyt meillä jo 20-30 vuotta, eli aika lailla alusta saakka. Kunta ohjaa toimintaa, koska se on omistajana. – Vuodenaikojen mukaan myös mennään. niin kuin ne on sovittu. Etenkin uudempi porukka haluaa käyttää näitä, mutta pärjäämme ilmankin. Myös tyytyväisyyskyselyissä olemme keskivaiheilla, Lehtonen kertoo. Hommat tehdään niin kuin ne on sovittu, sanoo Muuramen Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Jani Lehtonen. Työntekijämme ovat ammattitaitoisia ja sitoutuneet tähän työhön. – Emme ole halvin, mutta emme myöskään kallein. Olemme puolestamme itse Jyväskylän Energialle suurimpia asiakkaita, Lehtonen valottaa. – Aiemmin oli ongelmia, että lämpöä ei saatu kaikille. Jos Jyväskylän Energia ei pysty syöttämään kaukolämpöä Muuramen Lämmölle vaikkapa putkirikon sattuessa, Muuramen alue hoituu varavoimalla. Kapasiteetti lisääntyy tarpeen mukaan. Se on ollut monta vuotta sama. Ostimme myös haketta, joka tuotiin pitkän matkan päästä, Jani Lehtonen kertoo. Se on tasaisesti hilkalleen mennyt ylöspäin, mutta ei mitenkään räjähdysmäisesti. Kun on pakkasta enemmän, niin myydään lämpöä enemmän. Heillä oli vaikeuksia tuottaa turvetta, sillä sen kuivuus on hyvin riippuvainen säistä. Verkon toimintaalue tiivis Verkon toiminta-alue on tiivis, käytännössä Muuramen keskusta. Kaikkia tarjolla olevia asiakkaita Muuramen Lämpö ei pysty ottamaan. Megawatin hinta on 63 euroa ilman alv:ta. Kunta kaavoittaa uusia alueita, ja tietenkin haluamme olla siinä mukana. Digitalisaatio ei ole juurikaan näkynyt yrityksen toiminnassa. Hintavertailussa asetumme keskipaikkeille. Se tarkoittaa meille verkon kasvattamista ja sitä kautta investointeja. Yritys on voinut taata asiakkaille lämmön saatavuuden. Pitää olla kuivaa. Ne on nyt muutettu kevyeen polttoöljyyn. 77 Varavoimakattilat olivat aiemmin raskaassa polttoöljyssä. Etenkin kaukaisempien pisteiden kanssa oli näin, mutta nyt näitä ongelmia ei enää ole
78 Taloyhtiön saneerauskorjaus sujui suunnitellusti Putkivuodot käynnistivät remontin
Vanhat pinnat ja kalusteet poistettiin, jonka jälkeen päästiin laatoittamaan sekä uusimaan kattopinnat. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Tarja Hellsten, rakennesuunnittelusta Kristian Koskenniemi, LVI-suunnittelusta Jukka Laitinen sekä sähkösuunnittelusta Timo Yrttiaho ja Aleksi Suomi. osa-alueet ovat remontissa mukana, puhutaan LVISRAsaneerauksesta. Hankesuunnitelman sekä varsinaiset suunnitelmat teki Suomen Talokeskuksen Lahden toimisto. Putkiremonttiin voi kuulua myös lämpöpattereiden korjauksia, ilmastoinnin parantamista, sähköjohtojen ja sulaketaulujen uusimista, talon toiminnan automaattiseen ohjaamiseen liittyviä parannuksia tai korjauksia. Kyseisen putkivuodon seurauksena ylimääräinen yhtiökokous päätti marraskuussa 2015 tilata taloyhtiöön hankesuunnitelman, kertoo taloa isännöivä isännöintipäällikkö Jarkko Tolonen Reim Lahti Oy:stä. – Taloyhtiön hallitus sai valtuudet talon käyttövesiputkistosaneerauksen suunnitelmien tilaamisesta sekä urakkakilpailuttamisesta. Putkiremontilla tarkoitetaan yleensä kuitenkin myös talon viemäriputkien (WC, lavuaarit, lattiakaivot) vaihtamista tai viemäriputkien sisäpuolen pinnoittamista ja viemäreihin liittyvien laitteiden uusimista. Osassa asuntoja uusittiin myös saunan paneelit. 79 Putkiremontti iso kokonaisuus Yleensä putkiremontin aika on, kun talo on 30-50 vuoden ikäinen. LVI-töistä vastasi LVI-Kiviaho Oy ja sähköurakoitsijana toimi T-Seal Oy. Uudet käyttövesiputket ovat komposiittiputkea ja viemäriputket muovia. Huoneistojen kokonaispintaala on 1 572 neliötä. Putkiremonttiin kuuluu myös vesikalusteiden ja WC-istuinten uusiminen. Taloyhtiössä oli aiemmin ilmennyt pieniä putkivuotoja. Lähde: www.ymparisto.fi Hollolalaisessa kerrostalossa valmistui viime vuoden alussa koko taloa koskeva saneerausremontti. Asunnon omistajien toiveet esimerkiksi kylpyhuoneen vesikalusteista tai pintamateriaaleista otetaan huomioon mietittäessä putkiremontin kokonaisuutta. Perinteinen linjasaneeraus Suunnittelun pohjana käytettiin hankesuunnitelmaa, jossa oli eri vaihtoehtoja remontin toteuttamisesta. Remonttitarpeeseen vaikuttavat myös pesutilojen kunto sekä lisääntyneet tukokset ja vuodot. Urakoitsijoiden puolelta pääurakoitsijan vastaavana työnjohtajina toimivat Rakennusräätäleiden Matti Paronen ja Jukka Papinaho. Pääurakoitsijaksi valittiin Rakennusräätälit Oy, joka toimi työmaan päätoteuttajana. Kylpyhuoneiden saneeraus vei remontista paljon aikaa. 50 neliömetrin kokoisen asunnon laaja putkiremontti maksaa noin 20 000 euroa ja 75 neliömetrin kokoisen asunnon noin 30 000 euroa. Maaliskuussa 2015 talossa havaittiin iso vuoto ensimmäisen kerroksen asunnossa, joka sijaitsee väestösuojan päällä. LVI KVV-työnjohtajana oli Jarmo Hahl ja sähkötöissä työnjohtaja Petri Laipio. Käyttövesiputkiston saneeraus päätettiin toteuttaa laaditun hankesuunnitelman pohjalta. Myös kylpyhuoneiden sähköasennukset uusittiin kokonaan. Viime vuoden maaliskuussa päätettiin, että urakka toteutetaan valmistuneiden suunnitelmien pohjalta, Tolonen kertoo. Huhtikuussa 2016 käyty varsinainen yhtiökokous päätti, että käyttövesiputkiston saneeraus toteutetaan perinteisen linjasaneerauksen mukaan. Vanhemmissa taloissa lattiat joudutaan piikkaamaan, koska vesieriste on niissä betonien välissä, kertoo työmaata taloyhtiön puolesta valvonut Arto Taavila. – Pohjaviemäreitä ei remontin yhteydessä uusittu, Tolonen kertoo. A sunto Oy Hollolanhelmi Hollolassa on vuonna 1984 valmistunut asuinkerrostalo, jossa on yhteensä 30 asuntoa. Maaliskuussa 2015 talossa havaittiin iso vuoto ensimmäisen kerroksen asunnossa, joka sijaitsee väestönsuoja päällä. – Kylpyhuoneissa oli muovimatot lattioissa, joten vanhoja betonilattioita ei tarvinnut piikata auki eikä näin ollen valaa uusia lattioita. Hollolalaisessa Asunto Oy Hollolanhelmessä tehtiin laaja remontti viime vuoden aikana. Taloyhtiössä oli aiemmin ilmennyt pieniä putkivuotoja. Kylpyhuoneet uusiksi Marraskuussa valmistuneessa remontissa uusittiin vesija viemärijohdot, asennettiin vesimittarit sekä uusittiin vesikalusteet. – Remontti oli helppo toteuttaa, sillä taloyhtiön osakkaat olivat erittäin joustavia, eikä päätettävistä asioista tarvinnut taistella, kertoo isännöitsijä Jarkko Tolonen. Jos kaikki em. – Arkkitehti oli valinnut kalusteet sekä muutaman laattamallin, joista asukkaat saivat valita mie. – Vuodon seurauksena koko huoneisto piti purkaa ja kasata uudelleen. Putkiremontin yhteydessä voidaan korjata tai parantaa talon rakenteitakin. Vastaavan kokoisen asunnon remontti maksaa noin 400 euroa per neliömetri eli noin 12 000 euroa. Mitä maksaa Esimerkiksi 30 neliömetrin kokoisen asunnon laaja putkiremontti, jossa uusitaan putket, kylpyhuone ja sähköt, maksaa pääkaupunkiseudulla keskimäärin noin 700 euroa neliömetriltä eli noin 21 000 euroa. Projektin johtajana ja urakan aikaisena taloyhtiön valvojana toimi Talokeskuksen rakennusmestari Arto Taavila. Kylpyhuoneiden vedeneristeet, pinnat ja kalusteet uusittiin samoin kuin saunojen lattiamateriaalit. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella hinnat ovat matalampia. Yksinkertaisimmillaan putkiremontti on käyttövesiputkien ja niihin liittyvien laitteiden uusimista
– Jokaisen huoneiston ovessa oli lisäksi huonekortti, johon kirjattiin kaikki muutokset. Osa tosin karkasi Laki määrää Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksen pitää laatia korjaussuunnitelma vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Korjaussuunnitelma käsitellään vuosittain yhtiökokouksessa. – Kellaritilojen sähköasennuksia uusittiin ja valaistusta parannettiin muutenkin, kertoo Jarkko Tolonen. Jonkin verran ylimääräistä aikaa kului kolmoslinjassa, jossa oli vaikeuksia mahduttaa kaikki tarvittavat kalusteet kylpyhuoneeseen sen pienuuden takia. Siitä tekijät näkivät, mikäli huoneistoon oli tilattu jotain poikkeavaa. Rahoitus pääomalainalla Talossa ei ollut aiemmin savun. Oli mahdollista myös valita omat laatat ja kalusteet, jolloin erotus laskutettiin asiakkaalta, Taavila kertoo. remontin alta muun muassa kesämökeilleen. Kerhotilaan asennettiin kattoon muun muassa akustolevyt, Taavila kertoo. – Mitään suurempia ongelmia ei urakan aikana ollut. Muuten muutostöitä olisi ollut vaikea hallita, Taavila kertoo. Myös Jarkko Tolonen oli tyytyväinen remontin sujumiseen. Yleisissä tiloissa uusittiin porrashuoneiden valaisimet liiketunnistimilla toimiviksi. Remontin aikana yhteyshenkilö Rakennusräätäleillä oli remontin ajan yhteyshenkilö, joka piti huolta asukasyhteydenpidoista sekä toivotuista asuntokohtaisista muutoksista. Remontin yhteydessä uusittiin myös jokaisen huoneiston antennija telejärjestelmien nousujohdot ryhmäkeskukselle saakka. Entä miten aikataulutus onnistui. Lisätöinä toteutettiin lopuksi muun muassa porrashuoneen ja pyörävaraston maalaus sekä kerhohuoneen täydellinen saneeraus. Remontti sujui lähes ongelmitta Suurin osa talon asukkaista asui maaliskuusta marraskuuhun kestäneen remontin ajan asunnoissaan. Linjasaneerauksen lopuksi uudistettiin vielä taloyhtiön kerhohuone, joka on ahkerassa käytössä. Tällä kertaa pöydän ääressä työmaan valvojana toiminut Arto Taavila (vasemmalla) sekä taloyhtiön isännöitsijä Jarkko Tolonen. Yleisiin tiloihin asennettiin lisäksi palovaroitinjärjestelmä. 80 – Kokonaisuudessaan urakka maksoi 812 404,16 euroa, joka sisälsi kaikki työt, valvonnan, suunnittelun sekä haittaainekartoituksen. Kylpyhuoneet saivat kaikki uudet pinnat ja kalusteet. – Alussa oli jonkin verran viiveitä, mutta kun alkuun päästiin kunnolla, sujui remontti suunnitellusti. Vanhat kylpyhuoneet purettiin kokonaan ja vanhat muovimatot sekä seinälaatat vaihdettiin uusiin materiaaleihin. leisensä
Iäkkäin asukkaamme Toini on jo yli 80-vuotias, hallituksen puheenjohtaja Peter Fredriksson kertoo. Yhteistyö YIT:n kanssa on toiminut erinomaisesti, sanoo Hemsön Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen. Entä mitä saneeraus tuli maksamaan. – Mikä parasta, saimme projektiin myös ARA:n esteettömyysavustuksen, joka kattoi 45 prosenttia porrashissin hankintahinnasta. Pohjaviemäreiden kuvauksien yhteydessä havaittiin myös, että pihalla oleva sadevesiviemäri jouduttiin uusimaan. Päätökseen vaikutti myös se, että porrashissi oli taloyhtiölle edullinen vaihtoehto. Työmaan valvojana toiminut Arto Taavila tarkastaa kylpyhuoneen patterin lämpötilaa. Taloyhtiöön harkittiin ensin tavanomaista hissiä, mutta tilat tulivat vastaan. Oy Sibeliuksen bulevardin taloyhtiön hallitus päätti hankkia molempiin rappuihin kellarikerrokseen ulottuvan porrashissin Sibeliuksen bulevardi 36 on idyllinen pienkerrostaloyhtiö Porvoon keskustassa. Hoivakodissa on 126 paikkaa ja päiväkodissa tilaa 72 lapselle. poistojärjestelmää, joten se lisättiin remontin yhteydessä. Toinikin käyttää porrashissiä joka päivä, Fredriksson kiittelee.. Toisaalta kuka tahansa voi loukata itsensä, jolloin on haasteellista käyttää portaita. Hyödynsimme vanhaa reittiä, jolloin ei tarvinnut tehdä uusia reikiä vesikattoon, kertoo Arto Taavila. Projekti on kehitetty yhdessä YIT:n kanssa ja se on osa kesällä 2016 solmittua raamisopimusta. Kaupunkiympäristössä myös lapsiperheet arvostavat arjen sujuvuutta ja sitä, että kotiin pääsee kantamusten kanssa porrashissillä. – Kokonaisuudessaan urakka maksoi 812 404,16 euroa, joka sisälsi kaikki työt, valvonnan, suunnittelun sekä haitta-ainekartoituksen. Kuva: Hemsö Lisäarvoa porvoolaiseen keskusta-asumiseen As. Ne osakkaat, jotka eivät maksaneet osuuttaan kerralla, hoitavat lainaa kuukausittain rahoitusvastikkeella, isännöitsijä Jarkko Tolonen kertoo. Porrashissi toisi etenkin iäkkäiden asukkaiden elämään helpotusta. – On ilahduttavaa jatkaa laadukkaiden ja hyvin salkkuumme sopivien yhteiskuntakiinteistöjen kehittämistä. Urakkaa varten otettiin Päijät-Hämeen Osuuspankilta hoitolainaa 830 000 euroa, joka muutettiin pääomalainaksi urakan valmistuttua. Porrashissit ovat nyt olleet taloyhtiön asukkaiden käytössä muutaman kuukauden ajan. Attendon ja Touhulan kanssa on tehty kohteesta 15-vuotiset vuokrasopimukset. Kohteen rakentaminen alkaa välittömästi ja rakennuksen arvioidaan valmistuvan maaliskuussa 2019. Ensinnäkin porrashissien asennus sujui sutjakasti ja mikä tärkeintä, asukkaat kokevat, että ne ovat tuoneet merkittävää lisäarvoa asumiseen. Rakennuksen kokonaisala on 7 300 neliömetriä. Hoivaja päiväkotikokonaisuus rakentuu Vantaalle. – Savunpoistojärjestelmä hoidettiin seinäluukulla, joka aukenee hissin konehuoneen kulun kautta ulos. – Tämä on rauhallinen taloyhtiö, jossa asuu paljon eläkeläisiä. – Eräs asukkaamme ehdotti porrashissiä ja ajatus vaikutti todella hyvältä, sillä porrashissi on huomattavasti kevyempi projekti ja helppo asentaa. Kiinteistö on tarkoitus sertifioida LEED Gold -tasoisena. Kokonaisinvestointi on noin 21 miljoonaa euroa. – Olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen. 81 Marraskuussa valmistuneessa remontissa uusittiin vesija viemärijohdot, asennettiin vesimittarit sekä uusittiin vesikalusteet. Soili Kaivosoja Hemsö kehittää hoivaja päiväkotikohteen Vantaalle Hemsö kehittää yhdessä YIT:n kanssa hoivaja päiväkotikokonaisuuden Vantaalle. Taloyhtiössä on kaksi porrasta, 14 asuntoa kolmessa asuinkerroksessa sekä kellarikerros
Pikalatauspisteitä löytyy varsin kattavasti Kuopion pohjoispuolelle saakka. Verkoston laajentaminen on sähköautoilun mahdollistamista ja varautumista tulevaisuuteen, sanoo Fortumin Charge & Drive -liiketoiminnan maajohtaja Tero Era. Latauspisteistä 50 on pääasi. T äyssähköja hybridiautojen myynnin ennakoidaan tulevaisuudessa kasvavan selvästi. Fortum kaksinkertaisti viime vuonna latureidensa määrän. Kun jokaisessa laturissa on yleensä kaksi latauspistettä, nousi latauspisteiden määrä noin 400:aan. 82 Sähköautojen latausverkosto laajenee koko Euroopassa Fortum ennakoi sähköautoryntäystä Sähköautojen latausverkosto kasvoi Suomessa viime vuoden aikana merkittävästi. – Latureiden määrä nousi noin 80:stä 200 laturiin viime vuoden aikana
sä OP Ryhmän kanssa asentanut Osuuspankin konttoreiden yhteyteen 50 paikallista latauspistettä, jotka ovat kaikkien sähköautoilijoiden käytettävissä. Mega-E -projektissa suunnitellaan 322 suurteholaturia sekä 27 lataushubia. – Etelä-Suomessa autoilija pääsee kaupungista toiseen ilman, että hänen tarvitsee jarrutella menoaan latauksen loppumisen pelossa. – Useampi autonvalmistaja on kuitenkin jo tuomassa noin 90 kWh:n akulla varustettuja autoja, joita voidaan ladata 150 kilowatin teholla. assa maanteiden varsille hyvien taukopaikkojen yhteyteen asennettuja pikalatauspisteitä. Fortum on mukana Mega E -hankkeessa, joka aikoo levittäytyä 20 maahan vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäisiä suurteholatauspisteiden asennuksia tehdään Oslon ja Tukholman välille tämän vuoden aikana. – Sieltä verkosto laajenee Turun ja Helsingin välille. Ensimmäisinä maina se kattaa Belgian, Tanskan, Viron, Suomen, Ranskan, Saksan, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Hollannin, Norjan, Puolan, Ruotsin ja Iso-Britannian. Tärkeää on luoda verkosto eri tarpeita silmälläpitäen. – Kevään mittaan on tarkoitus asentaa useampia kymmeniä latauspisteitä lisää. – Ne soveltuvat muutaman tunnin lataukseen. Fortumin Charge & Drive ¬liiketoiminnan maajohtaja Tero Eran mukaan Fortum kaksinkertaisti viime vuonna latureidensa määrän. Yhteistyökuvio on merkittävä mahdollistaen sähAuto latautuu vaikka omistajan golffaamisen aikana. Suurteholatauksessa puhutaan 150-350 kilowatin latauksesta. Osuuspankkien yhteydessä olevien latauspisteiden teho on 22 kilowattia. – Mega-E -hanke tarkoittaa suurteholatauspisteiden verkosto luomista kaikkialle Eurooppaan, kertoo Tero Era. Niitäkin asennettiin viime vuonna parikymmentä lisää. Myös Euroopan Unioni on mukana rahoittamassa Mega-Ehanketta. Kaupungissa usein muutaman tunnin asiointi riittää,. Kentällä kilpailevat muun muassa Ionity, jonka takana ovat muun muassa BMW, Daimler, Ford ja Volkswagen sekä Ultra E, jota esimerkiksi Audi, BMW ja Renault tukevat. Verkon rakennustöihin tänä vuonna Pääyhteistyökumppanina Fortumilla on Mega-E -hankkeessa Allego, joka rakentaa latausverkostoa etenkin Keski-Euroopassa. 83 Fortum mukana Allegon kanssa Mega E -hankkeessa Ajoneuvojen latausverkostojen rakentaminen kiihtyy koko Euroopassa. MegaE -hanke ei ole ainoa, jossa tavoitellaan kattavaa, Euroopan peittävää verkostoa. Toistaiseksi autovalmistajilla ei ole tarjolla sellaisia autoja, joiden akut kestäisivät maksimilatauksen 350 kilowatin teholla. Muitakin tahoja saattaa olla tulossa mukaan yhteistyöhön, joka tarkentuu ajan kanssa. Toivon, että ensimmäinen suurteholatauspiste saadaan Suomeen vielä tämän vuoden aikana. Yhteenlaskien iso toimijat ovat luvanneet rakentaa muhkeat 10 000 latauspistettä. Rahoituksen pitäisi olla kunnossa vuoden puoliväliin mennessä, minkä jälkeen verkoston rakentamisen on tarkoitus alkaa. Lisäksi Fortum on yhteistyösköautoilua eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä alalla on kova kilpailu, mikä osoittaa sähköautoilua kohtaan kasvavaa kiinnostusta. – Yhteistyön rooleja ja työnjakoa ei ole vielä täysin jaettu, mutta suunnitelmana on, että Fortum huolehtii Pohjois-Euroopan latausverkostosta ja Allego Keski-Euroopasta. Tuolloin auton akku lataantuu viidessä minuutissa noin 150 kilometrin ajoa varten. – Charge & Drive onkin nyt kattavin julkinen latausverkosto Suomessa
Norjassa täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä on noin 200 000, Ruotsissa 40 000 ja meillä noin 6000. Keskinopeat laturit esimerkiksi Osuuspankin yhteydessä sen sijaan soveltuvat niin täyssähkökuin hybridiautoillekin, Era selventää. Eri ennusteissa uskotaan, että viimeistään vuonna 2025 sähköauto on hankintahinnaltaan polttomoottoriauton tasolla. – Norjassa latauspisteitä on jo noin 50 kilometrin välein, mikä tekee sähköautoilusta huoletonta. Pikalatauspisteet on tarkoitettu pääasiassa täyssähköautoille. Autoilun nautinto hiipuu, jos kuljettajan pitää jatkuvasti miettiä reittivalintojaan sen mukaan mihin lataus riittää. 84 – On ennustettu, että Euroopassa 70 prosenttia uusista autoista olisi sähköautoja vuonna 2040. – Myös työntekijä voisi ladata vaivattomasti oman autonsa työpäivän aikana, vaikka omassa taloyhtiössä ei olisikaan latauspistettä. Viime syksynä saimme asennettua pari pikalatauspistettä Tampereen ja Jyväskylän välille, jossa oli aukkoa. Työsuhdeautojen käyttöedun verotusarvoa voisi pudottaa täyssähköautoilla, tämä nopeuttaisi sähköautojen kasvua. Taloyhtiöilläkin kiinnostusta Tero Era ei pidä mahdottomana ajatusta, että esimerkiksi taloyhtiöt ottaisivat lataustolpan pihalleen. mutta siinä ajassa autokin tulee pitkälti ladatuksi. Idässä verkosto ulottuu Imatralle ja myös Jyväskylä-Oulu ja Tampere-Vaasa väleillä on useampia latauspisteitä. Norjassa on latauspisteitä on jo noin 50 kilometrin välein, mikä helpottaa esimerkiksi hiihtolomamatkan suunnittelua. Suomi saattaa yltää näihin lukuihin jo aiemmin, koska samat trendit vaikuttavat myös meillä. – Joitakin hybridimalleja voidaan ladata pikalatauksella, mutta hybridien kohdalla pikalataus ei ole niin tarpeen. Autohan liikkuu jollakin toisella energialla, kun lataus loppuu. Pikalatauspisteitä on valtateiden varsilla muun muassa ABC-asemien yhteydessä, kuten tämä piste Oriveden Orituvalla. Suomessa on noin 1500 täyssähköautoa, joten kasvunvaraa on ja porkkana on tarpeen auton ostoa suunnitteleville. Pisteestä saa ladattua 50 kilowatin tasavirtalatauksen. Pikalatauspisteitä löytyy varsin kattavasti Kuopion pohjoispuolelle saakka. Polttomoottoriauton käyttö. – Noin 20-30 minuutin latauksella noin 80 prosenttia akusta latautuu, jolla täyssähköauto kulkee autosta riippuen reilut 100 kilometriä. Nyt jo varsin kattava verkosto Maanteiden varsille, muun muassa ABC-asemien yhteyteen tuodut pikalatauspisteet mahdollistavat täyssähköautoille entistä pitemmät ajomatkat. Verkosto on nyt kattava aika suuressa osassa maata. Jos sen sijaan latauspisteitä olisi kovin monta, pitää kuorman tasaaminen autojen välillä hoitaa älykkään latausjärjestelmän avulla. Yrityksille latauspiste voi olla jopa pieni mainosvaltti asiakkaiden suuntaan. Uskoisin, että näitä mahdollisuuksia pohditaan monien taloyhtiöiden kokouksissa tänä keväänä. – Etelä-Suomessa autoilija pääsee kaupungista toiseen ilman, että hänen tarvitsee jarrutella menoaan latauksen loppumisen pelossa. – Kun latausverkko on riittävän taaja, ihminen uskaltaa ostaa täyssähköauton. – Kiinnostus taloyhtiöissä tähän suuntaan on kasvanut. Muutaman latauspisteen vieminen pihalle ei yleensä edellytä suuria muutostöitä. Suomi tulee jälkijunassa Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä mitä tulee sähköautojen määriin. Eran mukaan tarkoituksena on kasvattaa latausverkostoa etukäteen
käy tulevina vuosina entistä vähemmän hyväksyttäväksi. Suuret megatrendit, ilmastonmuutos, digitalisaatio, kaupungistuminen ja etenkin suurkaupungeissa päästöjen terveyshaitat laittavat ihmiset miettimään, miten he haluavat liikkua. Vuosaaren satama-allasta sekä sinne johtavaa väylää halutaan syventää, jotta satama voisi vastaanottaa täydessä lastissa olevia suurempia laivoja. Sähkönkulutus on laskenut 2008 vuoteen verrattuna lähes saman verran, noin kahdeksan terawattituntia. Työkalun huolto kolme päivässä. Suomi saattaa yltää näihin lukuihin jo aiemmin, koska samat trendit vaikuttavat myös meillä. – On ennustettu, että Euroopassa 70 prosenttia uusista autoista olisi sähköautoja vuonna 2040. Tätä on tehokkuus työmailla. 85 – Eri ennusteissa uskotaan, että viimeistään vuonna 2025 sähköauto on hankintahinnaltaan polttomoottoriauton tasolla. Rakennusalan tuotteita ja palveluita tuottava Hilti tarjoaa ilmaiseksi työkaluilleen Hilti Connect -nimisen palvelun. Suomalaisille toimijoille myönnettiin tässä EU-haussa tukea noin 17 miljoonaa euroa. Suomen valtio oli mukana Vuosaaren satamahankkeessa sekä Kouvolan rautatieja maantieterminaalihankkeessa. Kyseessä oli niin sanottu Blending-haku, jossa hankkeessa tuli olla mukana yksityistä rahoitusta. Sähköautoa ladataan tyypillisesti kotioloissa yöaikaan, jolloin kulutus on pienimmillään ja sähkön hinta edullisimmillaan. – Auton hinta ratkaisee pitkälti myyntimäärät ja valtion 2000 euron hankintatuki edesauttaa myyntiä. Tukea haettiin yhteensä 21,32 miljoona euroa. Juhani Karvonen Kuvat: Fortum Liikennehankkeille 17 miljoonaa EU-rahaa Suomalaiset toimijat hakivat kesäkuussa 2017 väyläja liikennehankkeille EU:n Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustukea (CEF-rahoitustukea). Sähkönkulutus luultua pienempää Hallituksen asettama tavoite on 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä – Niiden aiheuttama sähkönkulutus on yllättävänkin pieni, yhden terawattitunnin luokkaa, mikä on noin prosentin lisäys maan kokonaissähkönkulutukseen. Mobiilisovellus tehostaa rakennustyömaan tuottavuutta. Helsingissä toimivan Vuosaaren satamaväylää koskeva hanke sai suurimman rahoituksen. – Autojen toimintamatka pitenee ja on jo 300 kilometriä useissa malleissa. Vuosaaren satamaväylää koskeva hanke sai noin 6,7 miljoonan euron rahoituksen. Moni siirtyy sähköautoiluun vielä hybridien kautta, niitä rekisteröitiin viime vuonna Suomeen enemmän kuin ennen. Kuva: Helsingin satama Oy Työkalun käyttöohjeet, opastusvideot, työkalun takuutiedot ja huoltohistoria sekä lista yhteensopivista tarvikkeista digitaalisena ja aina mukana. Määrä on noin Imatran vesivoimalaitoksen vuosituotannon verran. Vuosaaren väylän kulkusyvyyttä ja satamaallasta on tarkoitus syventää nykyisestä 11 metristä 13 metriin. Koko autokannan uudistuminen vienee Eran mukaan muutaman vuosikymmenen, joten kokonaiskulutuksessa ja tuotannossakin ehtii tapahtua paljon. Tällä kertaa tukea myönnettiin Euroopan laajuisesti 39 eri hankkeeseen noin miljardi euroa. Jos maan kaikki noin 2,5 miljonaa autoa kulkisivat sähköllä, kulutus olisi noin kymmenen terawattituntia. Sähköautot ja akkutekniikka kehittyvät jatkuvasti. Tarvikkeiden tai huoltonoudon tilaus yhdellä klikkauksella ajasta ja paikasta riippumatta. Kun otetaan huomioon pienemmät huoltoja energiakustannukset, sähköauto voi olla piankin edullisuudessaan polttomoottoriauton luokkaa. Verkkojen Eurooppa eli CEF Transport -ohjelmasta investoidaan vuosina 2014-2020 Euroopan liikenneinfrastruktuurin parantamiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen. Muiden suomalaisten toimijoiden hankkeet saivat yhteensä noin 11 miljoonan euron rahoituksen. Väylän syventäminen mahdollistaa nykyaikaisten konttialusten pääsyn satamaan ja poistaa ulkomaankaupan pullonkaulan. Se hyödyntää NFC-teknologiaa ja on käytettävissä mobiililaitteella. Fortum on yhteistyössä OP Ryhmän kanssa asentanut Osuuspankin konttoreiden yhteyteen 50 paikallista latauspistettä. Kaikkiin Hiltin uusiin työkaluihin on asennettu NCF-tunniste vuodesta 2017 ja vanhoihin työkaluihin tunniste on lisätty elokuusta 2017 lähtien työkalun huollon yhteydessä. Hankkeet ovat Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman multimodaalinen matkakeskus ja MEGA-E: Metropolitan Greater Areas – Electric -hanke, jossa Fortum Oyj on mukana
Hankkeeseen kuuluu myös pysäköintihalli, jossa on noin 120 pysäköintipaikkaa. Nykyisellä ydinkeskustan kampuksellamme on korkea 95 prosentin vuokrausaste ja uudella Asemakeskuksella 34 prosentin esivuokrausaste. Technopoliksen uusi kampus rakennetaan Tampereen keskustaan. – Selvitystyö on osa pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jonka olemme käynnistäneet Hakaniemessä sijaitsevien kiinteistöjemme kehittämiseksi. Sovellus ohjaa tekoälyn avulla sähkön käyttöä sopivampiin ajankohtiin elintarviketurvallisuudesta tinkimättä. Lisäksi Antiloopin tavoitteena on selvittää pysäköintilaitoksen teknisiä reunaehtoja ja järjestää urakkakilpailu 31.12.2020 mennessä. – Huurteen iTOP-järjestelmä mahdollistaa niiden skaalautuvan liittämisen meidän jatkuvasti kasvavaan virtuaaliakkuumme, kertoo kehityspäällikkö Ilari Alaperä Fortumilta. Hakaniemi on uudistumassa mittavasti lähivuosina, ja kiinteistöjemme avulla voimme tukea koko alueen kehitystä. Nyt kokeilemallamme ratkaisulla ei ole vaikutusta toimipaikan olosuhteisiin, kertoo Etelä-Karjalan Osuuskaupan kiinteistöpäällikkö Mikko Härkönen.. Huurteelta uusi teknologiaratkaisu Huurre, Fortum, S-Voima ja Etelä-Karjalan Osuuskauppa sopivat vuoden alussa Huurteen automaatioteknologiaan perustuvan energian kysyntäjoustoratkaisun kehittämisestä. Nämä luvut antavat uskoa projektin onnistumiseen, sanoo Henri Rantalainen, Technopolis Oyj:n Tampereen toiminnoista vastaava johtaja. Esivuokrausaste on tällä hetkellä 34 prosenttia. Energiatuotannon hajautuessa kysynnän tasaamisella voidaan parantaa sähköjärjestelmän luotettavuutta sekä pienentää kustannuksia. – Kysyntäjousto on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää sekä hiilidioksidipäästöjämme että luoda säädettävyyttä koko sähköjärjestelmään. Kuva: Technopolis Maanalaisen pysäköinnin edellytykset selvitettävä Antilooppi on jättänyt Helsingin kaupungille pyynnön Hakaniemen torin maanalaisen alueen varaamisesta pysäköintilaitoksen jatkosuunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten voimassa olevan asemakaavan pääperiaatteiden mukaisesti. Asemakeskuksen kampukselle on tavoitteena saada kultatason LEED-sertifikaatti – Olen erittäin innoissani siitä, että saamme uuden korkean profiilin kampuksen Tampereen ydinkeskustaan. Fortum on valinnut Huurteen tarvittavan kysyntäjoustoautomaation ja tasapainottavina kulutuselementteinä toimivien jäähdytysja lämmöntuottoratkaisujen teknologiakumppaniksi. – Huurteen teknologiakeskuksessa kehitetyllä Huurre iTOP -ohjaustekniikalla edistämme uudistuvan energian integrointia energiaja ilmastostrategian mukaisesti ja autamme Suomea menestymään globaalissa energiamurroksessa, kertoo Huurteen jäähdytysja lämmöntuottoautomaatioyksikön myyntijohtaja Janne Mäntynen. Erilaiset jäähdytysja lämmitysratkaisut kuluttavat globaalisti huomattavia määriä energiaa. Antilooppi omistaa Hakaniemen alueella kuusi kiinteistöä, joissa on yhteensä noin 70 000 m 2 vuokrattavaa pinta-alaa. Ensimmäisenä käyttökohteena on Etelä-Karjalan Osuuskaupan Imatran Prisma, josta kerätään kokemuksia seuraavia vaiheita varten. Kuva: Antilooppi Technopolis rakentaa kampuksen Tampereelle Technopolis on päättänyt 46 miljoonan euron investoinnista uuteen toimistokampukseen Tampereelle. 86 Hakaniemen torin maanalaista pysäköintiä selvitetään. Antiloopin tavoitteena on selvittää pysäköintilaitoksen toteuttamisen mahdollisuuksia ja oikeaa laajuutta, jotta pysäköintilaitos tukisi Hakaniemen alueen kehittymistä ja vetovoimaa työpaikkana, asuinalueena ja liikepaikkana. Pysäköinti on olennainen palvelu kiinteistöjen käyttäjille, sanoo Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi. Uusi Asemakeskuksen kampus on Tampereen ydinkeskustassa. Rakennustyöt alkavat arvioilta helmikuun aikana Tampereen Kaupungin rakennuslupapäätöksen jälkeen. Asemakeskuksen kampuksen vuokrattava pinta-ala on valmistumishetkellä 13 200 m 2 . Rakennusprojekti saadaan päätökseen arviolta joulukuussa 2019, ja ensimmäiset vuokrasopimukset on sovittu alkaviksi 1. Fortumin Spring-hanke on kehittänyt virtuaaliakkukonseptia, jossa kapasiteettia säädetään joustavasti kantaverkon tasapainon ylläpitämiseksi. Samassa yhteydessä selvitettäisiin alueen nykyiset ja tulevat liikkumisen tarpeet. tammikuuta 2020. Huurre on kehittänyt älykkään iTOP-sovelluksen sähköverkon kysyntäjouston automaattiseen hallintaan. Investoinnin alkutuotto on arviolta 6,4 prosenttia ja vakiintunut tuotto 7,9 prosenttia
Osana projektia toteutettiin muun muassa energiakatselmus ja vesitehokkuuden kehitysprojekti. Rakennuksen energiankäyttöä, jätekertymiä ja kierrätysasteita on seurattu koko rakennuksen käyttöajalta, joten GOLD-tason saavuttaminen ei LähiTapiolan pääkonttori palkittiin ympäristösertifioinnilla. Kiinteistön sijainti Tapiolassa hyvien julkisen liikenteen yhteyksien sekä pyöräilyverkoston äärellä auttoi myös GOLD-tason saavuttamisessa. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 87 Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 63€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Seuraavaksi Revontulenkujalla on vuorossa sen olosuhteiden hallinnan ja ylläpidonjohtamisen kehittäminen yhteistyössä Nuukan kanssa, kertoo LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon ympäristöpäällikkö Eero Kokkonen.. Kehitämme jatkuvasti kiinteistöjemme ylläpitoa ja ympäristövastuullisuutta. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Kiin teis tö ja en erg ia Info KE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r LähiTapiolan pääkonttorille tunnustusta Kiinteistö Oy Revontulenkuja 1, joka toimii LähiTapiolan pääkonttorina, on saavuttanut käyttövaiheen GOLD-tasoisen LEED-ympäristösertifioinnin. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Lisäksi kiinteistön katolla on 200 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä, joka tuottaa kohteelle sähköä noin 750 aurinkopaneelilla. Määräaikaistilaus 70€ www.lehtiluukku.. Sertifiointiprosessin aikana arvioitiin kiinteistön ylläpitoa ja toimintaa sekä toteutettiin GOLD-tasoon tarvittavia kehitystoimenpiteitä. Kuva: LähiTapiola vaatinut merkittäviä uusia panostuksia kiinteistöltä. – Pääkonttorimme LEEDsertifiointi on konkreettinen esimerkki ympäristövastuullisista ja kestävää kehitystä tukevista toimintamalleistamme. Espoossa sijaitsevan Revontulenkujan sertifiointi on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen aiempaa vaativammalla LEED v4-järjestelmällä saavutettu käyttövaiheen luokitus. LähiTapiolan pääkonttorissa toimintamallit ja ympäristömyönteisyys olivat jo valmiiksi hyvällä tasolla, minkä LEED-luokituksen korkea taso todentaa. Kyseessä on Euroopan kolmas GOLD-tason käyttövaiheen sertifioinnin v4järjestelmällä saavuttanut rakennus. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. 09-2525 2425 www.contesta.. Kiinteistöhuolto Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. www.2727350.. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Hissit. LIIKEHAKEMISTO 88 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.
Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Kattoremontit. 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.. Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. www.varsinaisbitumi.. Ikkunaremontit Kiinteistö & energia PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. www.ikkuna-asiantuntija.. LIIKEHAKEMISTO 89 ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA
LeaseGreenin arvion mukaan Valion Eläkekassa saavuttaa näillä noin 500 000 euron elinkaarisäästöt kiinteistöjen nykyisiin energialaskuihin verrattuna. Yrjönkatu 36 on toimistokiinteistö, jonka tiloissa toimivat muun muassa Israelin suurlähetystö, Ranskan kaupallinen edustusto ja Partioaitta. Sairaalahankkeen laajuus on noin 46 000 bruttoneliömetriä. Toinen kohde on Vantaalla, Aviapoliksen kaupunginosassa. Valion työntekijöiden eläkesijoituksista huolehtivan eläkekassan koko sijoitusvarallisuuden arvo on yli 800 miljoonaa euroa. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. Urakan kokonaiskustannukset ovat 164 miljoonaa euroa. Vt12 Liipolan tunnelin itäinen suuaukko. Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia koko Lahden seudulla. Pääurakoitsija NCC:n osuus on 74,3 miljoonaa, talotekniikkaurakoitsija Aro-Systemsin 38,8 miljoonaa automaatiourakoitsija Siemensin 1,4 miljoonaa euroa. Hyvät sisäilmaolosuhteet ja energiatehokkuus varmistetaan hyödyntämällä olosuhteiden monipuolista mittausdataa ja tekoälyä. Toinen modernisoitavista kiinteistöistä sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, Forumin korttelin naapurissa. Investoinnin tuoton ennustetaan kohoavan 15 prosentin tuntumaan. Toinen modernisoitavista kiinteistöistä sijaitsee Vantaalla Aviapoliksessa, Rälssitie 6. Caverion on tehnyt tunneleiden teknisiä järjestelmiä koskevan sopimuksen Vt12 Lahden eteläisen kehätien Lahden pään hanketta toteuttavan VALTARI-allianssin kanssa. Sillä sinetöitiin Oulun lasten ja naisten sairaalan sekä ydinsairaalan ensimmäisen vaiheen urakka. Projekteissa uudistetaan kiinteistöjen rakennusautomaatio, ilmanvaihto ja valaistus. 90 OYS:n uudisrakentaminen sinetöitiin urakkasopimuksella Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamisohjelman ensimmäistä rakennusvaihetta koskeva urakkasopimus on tehty. Rakentaminen toteutetaan yhteisvastuullisena allianssiurakkana. Urakkaan kuuluvat purkutyöt alueella ovat jo käynnissä. Suunnittelun Havainnekuva sairaalasta. Kuva: Tulevaisuuden sairaala 2030 ja rakennuttamisen osuus on yhteensä 15 miljoonaa euroa. Kuva: Caverion. VALTARI-allianssin muodostavat Liikennevirasto, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Skanska Infra Oy ja Pöyry Finland Oy. Havainnekuva, VALTARI-allianssi. Valion Eläkekassa ja LeaseGreen yhteistyöhön LeaseGreen toteuttaa energiajärjestelmän modernisoinnin kahteen Valion Eläkekassan omistamaan kiinteistöön pääkaupunkiseudulla. Kuva: Valion Eläkekassa Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Caverion valittiin Vt12 Lahden eteläisen kehätien Lahden pään allianssin kehitysvaiheeseen. Caverionin vastuualueena ovat kehitysvaiheessa tunneleiden tekniset järjestelmät: lämmitys, vesi ja viemäri, ilmanvaihto ja ilmastointi, jäähdytys, sähköistys, informaatioja viestintäteknologia sekä turvallisuus ja tieliikenteen ohjaus eli telematiikka. Talo on rakennettu vuonna 1980 ja sen pinta-ala on noin 3600 m 2 . Kiinteistösijoitusten markkinaarvo on lähes 250 miljoonaa euroa. Päävuokralaisena on Nordic Waterproofing Oy. Uudisrakentaminen alkaa viimeistään ensi syksynä, ja rakennukset valmistuvat vuoden 2021 loppuun mennessä. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelman ensimmäisen vaiheen projektiallianssiin kuuluvatAro Systems Oy ja NCC Suomi Oy (urakoitsijat), A-Insinöörit Suunnittelu Oy, AInsinöörit Rakennuttaminen Oy, Granlund Kuopio Oy, Granlund Tampere Oy, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, Prodeco Oy, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Uki Arkkitehdit Oy (suunnittelijat ja konsultit). Se on vuonna 1987 rakennettu Kiinteistö Oy Rälssitie 6, jossa on sekä toimistoja että varastoja. Allianssihankkeen kehitysvaihe on käynnistynyt elokuussa 2017 ja se kestää kuluvan vuoden kevääseen
Kiinteistö ja energia 2018 KerabitPro Helsinki conv.indd 1 18.1.2018 15:40:26
Uudesta toimintamallista syntyvällä säästöllä saatte katollenne täyden huolenpidon kattourakoitsijan kokonaisvastuulla 25 vuodeksi. Valitkaa vastuullisesti! U U S I EL INK AARI K AT T O ® 010 680 4000 MYYNTI@KATTOTUTKA.FI. Tarjoamme nyt kattoremontit kokonaisurakkana sisältäen myös suunnittelun. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Pu he lu t ki in te äs tä ve rk os ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 7, 02 sn t/ m in . Oikein tehdyllä ja huolellisesti hoidetulla katolla 25 vuotta on usein vasta ensimmäinen kvartaali katon elinkaaressa. M at ka pu he lim es ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 17 ,1 7 sn t/ m in . Taloyhtiön kattokvartaali on 25 vuotta! Taloyhtiön kattokvartaali on 25 vuotta! EDULLISEMMIN JA ENEMMÄN KUIN KATTOREMONTTI 25 vuoden, 15 000 tarkastuksen ja 50 000 kattotyön kokemuksella tiedämme, että taloyhtiön katon elinkaari ei ole 20-40 vuotta, kuten yleisesti ajatellaan