Ympäristömyrkyt leviävät pesuaineiden nestesumussa Oulun Lipporannassa asutaan yksin ja yhteisössä Kuka korjaa tai purkaa. Hämeenlinnan rappiotalo isona riesana Lentoasema uudistuu Puun käytöllä halutaan luoda Suomi-kuvaa Suuret erot yritysten päästövähennyksissä. Kiinteistö Nro 1/2019 | 6,90 & energia Espoossa puretaan kokonainen kortteli Osasyy sisäilmaongelmiin
Oikein tehdyllä ja huolellisesti hoidetulla katolla 25 vuotta on usein vasta ensimmäinen kvartaali katon elinkaaressa. M at ka pu he lim es ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 17 ,1 7 sn t/ m in . Teemme taloyhtiönne uuden katon 25 vuoden takuulla! Teemme taloyhtiönne uuden katon 25 vuoden takuulla! EDULLISEMMIN JA ENEMMÄN KUIN KATTOREMONTTI 26 vuoden, 18 000 tarkastuksen ja yli 50 000 kattotyön kokemuksella tiedämme, että taloyhtiöiden vesikattojen elinkaari ei ole 20-40 vuotta, kuten yleisesti ajatellaan. Kattoremontit meiltä nyt uudenlaisella urakkamallilla sisältäen Vesikaton Kuntotarkastuksen, suunnittelun ja toteutuksen sekä uuden katon ylläpidon 25 vuoden ajalle. 010 680 4000 MYYNTI@KATTOTUTKA.FI. Yksi hinta ja sopimus! TEEMM E KATTOT ÖITÄ YMPÄR I VUODEN JA SUOME N PYYDÄ ILMAINEN ESITTELYKÄYNTI VAIKKA TALOYHTIÖN HALLITUKSEN KOKOUKSEEN TAI YHTIÖKOKOUKSEEN! E L I NK A A RIK AT TO® Pu he lu t ki in te äs tä ve rk os ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 7, 02 sn t/ m in
Ratkaise lämmitysjärjestelmän tasapainoongelmat Danfossin automaattisten ASV-PV linjasäätöventtiilien avulla Nykyaikainen ratkaisu epätasaiseen lämmönjakoon, patteriverkoston ääniongelmiin ja ylisuuriin energiakustannuksiin Danfoss ASV-PV automaattisen linjasäätöventtiilin etuja: • tasainen huonelämpötila koko kiinteistössä • 100% tasapaino muuttuvissa olosuhteissa täydellä ja osakuormalla • vähentää paine-erosta johtuvia meluhaittoja • nousuputket toisistaan riippumattomia • helppo mitoitus / vähemmän laskelmia • nopea asennus ja huolto • luotettava lämmitysjärjestelmä ei valituksia • lämmitysenergian säästö 20% energiaa säästyy kun järjestelmä on oikein säädetty Jopa asv.danfoss.?
Kuluttajat pääsevät vertailemaan avaimet käteen -järjestelmiä toimittavia yrityksiä sekä laiteja hintatietoja Aurinkosähköä kotiin -kampanjasivulla 4.maaliskuuta alkaen. 48 Pinta-alallisesti ja euromääräisesti suuri Kirstinharjun vuokratalokorttelin purkaminen ja uudisrakentaminen Espoon keskuksen Suvelassa alkaa huhtikuussa. Jos talo puretaan, aion hakea täältä vuokra-asunnon, kun uudet talot valmistuvat, sanoo Espoon Suvelassa asuva Anneli Makkonen. Seuraavakin taantuma tullee tuontitautina ulkomailta. 52 Espoo rakentaa yhteistyössä Fortumin kanssa päästötöntä kaupunkia. Vuositavoite on 3000 asuntoa. Niiden mukaisesti tuettavien hankkeiden kategoriat ovat: 1) biojalostamohankkeet, 2) kivihiilen ja muiden fossiilisten energialähteiden korvaaminen kaupunkialueilla ja 3) muut suuret uuden energiateknologian demonstraatiohankkeet. Motiva kerää yrityksiltä tarjouksia aurinkosähköjärjestelmien mallikohteista aurinkosähkökampanjaan. Haku on auki toukokuun loppuun saakka, ja se on tarkoitettu investointikustannuksiltaan yli viiden miljoonan euron hankkeille. Sivu 48 Täyssavuttomuus usein hankalaa – Asunto-osakeyhtiö voi kieltää tupakoinnin kaikissa tiloissaan yhtiöjärjestyksen muutoksella. Koska kaikkien osakkaiden suostumus on oltava, esimerkiksi isoissa asuntoosakeyhtiöissä kieltoa harvemmin saadaan läpi yhtiöjärjestykseen, kertoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli. Investointituki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. 58 Täydelliseen rappiotilaan päässyt kerrostalo on todellinen ongelmajäte Hämeenlinnan Lammilla. Aurinkosähköä kotiin -kampanjassa kerätään tänä vuonna toista kertaa valtakunnallisesti tarjouksia omakotitaloihin sekä rivija kerrostaloihin tai pkyritysten käyttöön soveltuvista aurinkosähköjärjestelmistä. 24 Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käynnissä historiallisen suuret muutostyöt. 55 Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on mahdollista poistaa vuoteen 2045 mennessä. 10 Helsingissä alkoi viime vuonna 7 943 uuden asunnon rakentaminen, mikä on ennätyksellisen korkea määrä. Demohankkeisiin 40 miljoonaa . Taantuman vaara on kasvanut viime kuukausien aikana. 76 Asunto-osakeyhtiö voi määrätä kiinteistönsä yhtiöjärjestysmääräyksellä täysin savuttomaksi, jos kaikki osakkaat siihen suostuvat. Käytännössä se voi olla hankalaa. 20 Työterveyslaitos, THL ja sitä myötä siivousfirmat eivät usko Helsingin yliopiston tutkimuksiin nestesumussa leviävistä myrkkymikrobeista. Kirstinmäki 6:n asukkailla ei ole muuta tietoa kuin että kenties parin vuoden päästä on muutettava. Isännöinnin keskittyminen on yleistä. Osa lentoaseman laajennustöistä on valmiina jo kuluvan kevään aikana. Kasvukauden tunnelma kestää vielä vuoden, kun nousu näkyy arjessa parempina palkkoina, toipuvana työllisyytenä ja matalina lainakorkoina, toteaa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus. Sivu 6 Myrkkyjä pesuaineiden sumussa – Laitossiivouksessa 1990-luvulta alkaen käyttöön otetussa leave on -siivoustekniikassa ei siivousaineita huuhdota pois, vaan ne jäävät kertymään kemikaalikuormaksi sisäpinnoille. Tätä mieltä on eduskunnan tarkastusvaliokunta. Työja elinkeinoministeriö on avannut uuden energiateknologian suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien haun vuodelle 2019. Sivu 20 6 Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus: Rakentamisen suhdanne näyttää tasoittuvan, ja talouskehityksen taakka siirtyy kuluttajille. Pienempi 3-6 kWp:n järjestelmä soveltuu useimpien omakotitalojen tarpeisiin, suurempi 10-20 kWp:n järjestelmä kattaa puolestaan rivija kerrostalojen sekä pk-yritysten sähkönkulutuksen. 30 Asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Espoo on palkittu energiatyöstään Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. Tukiohjelman tavoitteena on edistää uuteen energiateknologiaan perustuvia kansallisesti ja kansainvälisesti monistettavia ratkaisuja.. 66 Y-Säätiö rakennuttaa Suomen ensimmäisen täysin massiivipuisen kerrostalon Jyväskylään. 64 Suomen suurimman puukerrostalohankkeen ensimmäisen vaiheen talot valmistuvat jo tämän vuoden aikana Riihimäelle. Kestävä kasvu on jatkossa yhdellä alkava prosenttiluku. Siivousaineessa veden pintajännitystä pienentävä kostutinkemikaali alentaa pisarakokoa ja levittää siten aineen laajalle, tähdentää Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen. 17 Helsingin keskustakirjasto Oodi oli hankala pala purtavaksi niin arkkitehdeille kuin rakennusurakoitsijalle. 4 P uhuvat päät S isältö 1 / 19 Koko kortteli puretaan Espoossa – Olen asunut Kirstinmäessä korttelin eri taloissa vuodesta 1988 lähtien. 72 Realia Isännöinti osti Kantakaupungin Isännöinti Oy:n ja kasvatti näin osuuttaan isännöintialalla. Sivu 76 Tulevalla hallituksella riittää haasteita – Seuraavalla hallituksella riittää haasteita, koska se ei saakaan apua maailmantaloudesta. 12 Noin 500 kerrostaloasunnon kokonaisuudessa Oulun Lipporannassa toteutuu ensimmäistä kertaa uusi yhteisöllisen asumisen konsepti. Pääosa siivousaineiden kemikaaleista on haihtumattomia tai hitaasti haihtuvia, joten ne eivät poistu tuulettamallakaan. Tavoitteena on hiilijalanjäljen minimoiminen. Kehityserot ovat suuret. Kukaan ei halua pitää sitä pystyssä. Tänä vuonna energiatukivaltuudesta on tähän tarkoitukseen varattu 40 miljoonaa euroa. Muutos kuitenkin edellyttää yhtiökokouksen yksimielistä päätöstä ja lisäksi kirjallisia suostumuksia niiltä osakkeenomistajilta, jotka eivät ole olleet edustettuina asiasta päättävässä yhtiökokouksessa. Aurinkosähköä kotiin -kampanja . 40 Energiaja muun teollisuuden päästökaupan alaiset päästöt ovat vähentyneet 20 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2017. Joidenkin tietojen mukaan rakennuttajaa ei ole vielä löytynyt, eikä taloa kenties edes purettaisi. Häätöä ei ole vielä tullut, eikä toisaalta ilmoitusta siitäkään, milloin tämä kiinteistö puretaan. Kampanjahintojen tulee olla voimassa vähintään kesäkuun loppuun saakka. 46 Espooseen valmistui vuonna 2018 yhteensä 3?852 uutta asuntoa, mikä on lähes 600 enemmän kuin edellisenä vuonna. Hanke sisältää yhteensä yhdeksän kerrostaloa. Kampanjan yhteistyökumppanina on Suomen Omakotiliitto. Rakennuksessa oli monia erikoisia ratkaisuja. 60 Kaukolämpö ilman fossiilisia polttoaineita onnistuu pitkälle kustannustehokkaasti lämpöpumppujen, tuulivoiman, lämpövarastojen sekä kysyntäjouston avulla
Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä menneeseen. Vaikka Suomen kansantalous kasvaa ja varallisuus maassamme lisääntyy, olemme me edelleen hännänhuippu tässä vähäisessä Pohjois-Euroopan kansakuntien ryppäässä. Pieni, mutta ei vähäinen Tanska elää keskieurooppalaista hyvinvointia ja kelpaa malliksi meille muille. Kansallinen yhtenäisyys näyttää myönteiseltä ja taloudellinen hyvinvointi on viime vuosina edennyt kansalaisten tyydytykseksi hyvin. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a Valta vaihtuu keväällä sopuisassa hengessä V alta vaihtuu jälleen Suomen tasavallassa. Eurooppalaisessa mittapuussa Suomi on pieni, pohjoinen valtio. Voisi odottaa, että teollinen jalostustoiminta tässä maassa voisi kehittyä siten, että se näkyisi myös nousevana kansantulona. Apuna rakennuksen kuntosovellus Raku . Raku on taloyhtiöille suunnattu verkkosovellus, jolla voidaan laatia asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapitotarveselvitys sekä myös asuinkiinteistön kunnossapitosuunnitelma. Selvityksen tavoitteena oli tarjota alan toimijoille läpileikkaus liiketoiminnan digitalisoinnin nykykäytäntöihin ja tulevaisuuden kehityssuuntiin. Monista työnäytöksistä saa vinkkejä esimerkiksi materiaalivalintoihin ja työskentelytekniikoihin. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Rakennusosien ja teknisten järjestelmien jäljellä oleva käyttöikä ilmaistaan liikennevalojen avulla. Yritysten valmistautuminen muutokseen kuitenkin vaihteli huomattavasti, sillä vain 13 prosentilla yrityksistä oli erillinen digistrategia, joka oli linkitetty myös yrityksen strategiaan. Suomi on varakas maa – meillä on suuri kansallinen omaisuus, metsät. Tovin viime aikoina tuntui, että kehityksen pyörä olisi edennyt vilkkaammin kuin aiemmin. Ohjelmassa on muun muassa puurakentaminen vs. Jos teoreettista käyttöikää on jäljellä yli kymmenen vuotta, niin sovellus antaa sille vihreän liikennevalon. Kysely toteutettiin marrasjoulukuussa ja se oli jatkumoa vuonna 2016 toteutetulle vastaavalle kyselylle. Sen lisäksi me suomalaiset olemme keskenämme naapureita enemmän eripuraisia. Se on mahdollista, mutta lienevätkö meidän kansalliset resurssimme siinä määrin vähäiset, ettemme menesty kansainvälisessä kilpailussa. Raku on Kiinteistöliiton jäsentalojen käytettävissä maksutta. Olemme ikäänkuin siirtyneet elämään yhdessä aiempaa sopuisammin. Rakentamisen ja talotekniikan alueelta messuilta tavoittaa muun muassa talotoimittajia sekä sähkö-, lvija rakennusalan yrityksiä. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Sijaintimme on syrjäinen ja ilmastommekin kylmä. Me kykenemme jalostamaan puuraaka-aineen ja myymme sen maailmalle. Valtiollinen ylin päätäntäelin eduskunta valitaan keväällä. Näiden tietojen pohjalta asunto-osakeyhtiön hallitus tekee esityksen lakisääteisen kunnossapitotarveselvityksen ja asuinkiinteistön kunnossapitosuunnitelman sisällöksi. RAKLIn digikysely toi yllättyksiä . JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Digitaalisuuden vaikutus toimialan muutokseen oli lähes yksimielistä, sillä 95 prosenttia vastaajista näki, että digitaalisuus tulee muuttamaan toimialaa vähintään jonkin verran. Naapurimme Ruotsi on edelleen vahva ykkönen ja Norja toisena merkittävine öljyvaroineen. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Jyväskylän Rakennusmessut ovat 8.-10. Suomi on elänyt viime vuodet tasapainoisesti kansantalous on kasvanut myönteisesti ja työttömien määrä on pysynyt kohtuudessa. betonirakentaminen -paneelikeskustelu. Keltainen liikennevalo osoittaa, että teoreettista käyttöikää on jäljellä 5-10 vuotta ja punainen liikennevalo, että teoreettista käyttöikää on jäljellä alle viisi vuotta. RAKLI selvitti viime vuoden lopulla jäsenistönsä nykytilaa digitaalisuuden hyödyntämisessä ja siihen liittyviä tulevaisuuden näkymiä. Me lakkoilemme ja me moitimme vallanpitäjiä. Kunnossapitosuunnitelmasta nähdään ehdotettujen toimenpiteiden lisäksi myös niiden vaikutus yhtiövastikkeeseen seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä. Se näkyy kansantulon kasvussa ja lisääntyvänä yritteliäisyytenä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 71,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 64,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Kysely lähetettiin kaikille RAKLIn jäsenien yhteyshenkilöille ja vastauksia saatiin tällä kertaa 38 kappaletta. Suomi ei ole kyennyt tuottamaan maailmanmarkkinoille juuri muuta merkittävää kuin puujalostustuotteita jalostusaste ei ole paperissa ja kartongissa kovin korkea. Parempaan on aina pyrittävä ja toivottavasti siihen olemme menossa entistä vauhdikkaammin. Ilman metsävaroja me tuskin olisimme edes itsenäisiä – emme olisi kyenneet sitä säilyttämään. Rakennusmessuille Jyväskylään . TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Sovellus koostuu neljästä kokonaisuudesta, joita ovat kiinteistön perustiedot, teknisen kunnon arviointi, kunnossapitotarveselvitys ja kunnossapitosuunnitelma. Sen luonnonvarat ovat mitättömän vähäiset metsiä lukuunottamatta. Mukana tulevat olemaan tärkeimmät talovalmistajat, talopaketit sekä uusimmat talotekniikan ratkaisut. Metsä on meidän rikkautemme – mitä me olisimmekaan ilman metsiä. Satavuotiaan Suomen parlamentti on vaihtunut miltei kolmisenkymmentä kertaa. Rakennuksen kuntosovellus helpottaa taloyhtiön hallituksen velvollisuuksien hoitamista kiinteistönpidon järjestämisessä. Sovelluksen ehdottamien liikennevalojen värejä voidaan muuttaa kuntoarvioiden, kuntotutkimusten tai muiden selvitysten perusteella. Taloyhtiön teknisen kunnon arviointi on jaettu kolmeen osaan, joita ovat rakennustekniikka, talotekniikka sekä sähköja tietotekniset järjestelmät. Sovellus laskee valittujen rakennusosien ja järjestelmien teoreettisen jäljellä olevan käyttöiän pääosin Rakennustietosäätiön ohjekortin perusteella. maaliskuuta Jyväskylän Paviljongissa. Muutos vuodesta 2016 on kuitenkin selvä, sillä silloin tehdyssä kyselyssä digistrategia oli vain neljällä prosentilla.. Olemme edelläkävijöitä metsätuotteiden jalostuksessa. Tänä keväänä vaihto tapahtunee aivan suojasäässä – poliittinen ilmasto on leuto
6
Viennissä suurimmat odotukset kohdistuvat palvelualoihin. Aloitusalueelle arvioidaan syntyvän noin 500 asuntoa, 300 hotellihuonetta ja 1 000 työpaikkaa. Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypo julkaisi Talouskatsauksensa tammikuussa. Taantuman vaara on kasvanut viime kuukausien aikana. Aloitusalueen rakentaminen voi käynnistyä asemakaavoituksen vahvistuttua, arviolta vuosina 2020–2021. Trigoni, näkymä Veturipuistosta Länsialueelle. Kestävä kasvu on jatkossa yhdellä alkava prosenttiluku. Suomen talouskasvu kehittyy yhä tyypilliseen tapaan: Suomen talous supistuu taantumassa Eurooppaa enemmän. Nyt rakentamisen suhdanne näyttää tasoittuvan, ja talouskehityksen taakka siirtyy kuluttajille. Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus: Nousukausi ohi, kohti kituliasta kasvua Vastuu talouskasvusta siirtyy kuluttajille Rakennusala on vetänyt Suomen talouden kasvua usean vuoden ajan. Hankkeen arvo on noin 500 miljoonaa euroa. Euroopan keskuspankin (EKP) kireä rahapolitiikka käänsi valuutta-alueen laskuun vuoden 2011 aikana, ja Suomi sukelsi syvemmälle, Brotherus toteaa. Kasvukauden tunnelma kestää vielä vuoden, kun nousu näkyy arjessa parempina palkkoina, toipuvana työllisyytenä ja matalina lainakorkoina, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa. – Seuraavakin taantuma tullee tuontitautina ulkomailta. Suomi pääsee kiinni kasvuun myöhemmin, mutta kasvaa nousukaudella nopeammin. Aloitusalueen toteuttamiseen sisältyy kahden tornin ja jalustan rakentaminen. Nyt tahti tasaantuu, kun maailmantalouden tuki hiipuu ja tuottavimmat työvoimareservit ehtyvät. 7 Suomen talouskasvu kehittyy pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan yhä tyypilliseen tapaan: Suomen talous supistuu taantumassa Eurooppaa enemmän, Suomi pääsee kiinni kasvuun myöhemmin, mutta kasvaa nousukaudella nopeammin. – Kehityskaari toteutui myös tällä vuosikymmenellä. YIT vastaa Pasilan tornialueen aloitusalueen suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta Helsinki High-rise -arkkitehtuurija toteutuskilpailun voittaneen suunnitelmansa mukaisesti. Havainnekuva: YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n kanssa. Seuraavalla hallituksella riittää haasteita, koska se ei saakaan vastaavaa apua maailmantaloudesta. S uomen talous kasvoi kolmannen vuoden peräkkäin noin 2,5 prosentin vauhdilla vuonna 2018
– Parhaassa työiässä olevien (25-54-vuotiaat) miesten työllisyysaste oli 2017 Kreikan, Italian ja Espanjan jälkeen OECD-maiden neljänneksi matalin. Lähde: Hypo, Macrobond Työllisyysaste lähellä Portugalia Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa. – 2000-luvun aikana kotitalouksien velkaantuminen (velka suhteessa tuloihin) on noussut 60 prosentista 120 prosenttiin ja yritysten velka on noussut 110 prosentista 140 prosenttiin. Vastaava prosentti Saksassa oli 16 prosenttia ja Britanniassa 10 prosenttia. Sen sijaan menopuolella on tehtävä valintoja. – Korkotaso nousee ennen pitkää tai jos ei nouse, uuden rahoituskriisin riski nousee. Etuuksien ja palvelujen turvaaminen edellyttää ajoissa tehtyjä uudistuksia, jotka eivät ole helppoja, Hetemäki totesi raportin julkistamistilaisuudessa. Lisäksi tarvitaan viiden miljardin euron rakenneuudistukset. – Portugali on lähempänä SuoUusien asuntolainojen keskikorko (”todellinen korko”) Saldoluku, luottamusmittari, kausitasoitettu, standardisoitu BKT volyymin vuosimuutos Rakennusaloitusten ja -lupien kuutioiden vuosimuutos sekä rakennusalan luottamus. Valtiovarainministeriö laati eväät tulevalle hallituskaudelle. – Vaihtotase suhteessa bruttokansantuotteeseen oli Suomessa puoli prosenttia alijäämäinen, kun se oli Ruotsissa 2,5 prosenttia ja Tanskassa 5,5 prosenttia ylijäämäinen. Tehtävää jää seuraavalle vaalikaudelle. – Minkään keskeisen ongelman hoitamisessa Suomi ei voi epäonnistua. Jos vaihtotase on ylijäämäinen, kansantalous saa ulkomaisista liiketoimista enemmän tuloja kuin sillä on ulkomaisista toimista menoja. (Lähde: OECD) Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan jopa 25 prosenttia tuon ikäisistä suomalaisista miehistä oli vailla töitä. (Lähde: OECD) – 20 prosenttia suomalaisista 25-34-vuotiaista miehistä ei ollut töissä 2017. (Lähteet: Suomen Pankki ja IMF). (Lähteet OECD ja Tilastokeskus) – Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2018 oli 60 prosenttia, kun Ruotsissa suhde oli 37 prosenttia ja Tanskassa 35 prosenttia. Julkisen talouden sopeuttamistarve on tulevalla vaalikaudella kaksi miljardia euroa. Silti Suomi on työllisyysasteessa pahasti jäljessä muita pohjoismaita ja Saksaa. Hallitus saavutti tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteesta ilahduttavasti etuajassa nousukauden aalloilla maailmantalouden vetämänä. Sen mukaan veronkevennyksiin ei ole enää varaa. 8 Martti Hetemäen lista kirjaa ongelmat Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki julkaisi listan Suomen talouden keskeisistä ongelmista osana ministeriöiden kansliapäälliköiden raporttia. – Etuuksien ja palvelujen turvaaminen edellyttää ajoissa tehtyjä uudistuksia, jotka eivät ole helppoja. Tasaista kilpaa käydään pääministerin paikasta kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien välillä. Tulevan hallituksen hallitusohjelman kolmena kriittisinä kohtina Brotherus pitää työllisyyttä, sotea ja kaupungistumista. (Lähde: Tilastokeskus) – Suomen 55-64-vuotiaiden työllisyys olisi ollut 47 000157 000 korkeampi vuonna 2017, jos Suomessa olisi yhtä hyvä työllisyys kuin Tanskassa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa
MAL-sopimuksilla voidaan vaatia riittävää rakentamista, kannustaa normien purkuun, ja valtio voi myös itse näyttää esimerkkiä esimerkiksi tonttitarjontaa tehostamalla kasvukeskuksissa. It-alakin vastaa vaihtotaseesta Talouskehityksen suurin taakka siirtyy Brotheruksen mukaan rakentamiselta kotitalouksille, kun yksityinen kulutus kasvaa työllisyyden ja palkkojen tukemana. – Suomen taantumasta osaltaan nostaneelta megatrendiltä ei auta ummistaa silmiä tai kuvitella hajasijoittamisen sopivan nykypäivään, Brotherus toteaa. Tätä taustaa vasten yllättävääkin on rakennusalan ylöspäin osoittava luottamus. Talouskasvu nojaa entistä enemmän kuluttajiin, kun rakentaminen rauhoittuu ja vienti kärsii kauppasodasta. Lähde: Hypo, Macrobond men työllisyysastetta kuin Suomi muita Pohjoismaita, Brotherus toteaa. USA:ssa kymmenen vuoden nousukausi johti vain vaivoin yli 2 prosentin korkotasoon. On mahdotonta saada kannustimia kustannussäästöihin ja tehokkuuteen, jos valtiolta voi aina ruinata lisäbudjetteja. – Romahdusvaara on ilmeinen, vaikka kasvukaupungeissa riittää rakennettavaa vielä vuosikausiksi, Brotherus arvioi. Euroopan keskuspankki (EKP) lopetti joulukuussa arvopaperien osto-ohjelman, minkä myötä myös asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on noussut aavistuksen. Kaupungistumisen on oltava ehdottomasti Hypon mielestä mukana hallitusohjelmassa. Maakuntien myötä myös verotusoikeus tulee, halutaan sitä tai ei. Talouskasvu, kaupungistuminen, asuntomarkkinat ja tuottavuus tarvitsevat vakaata, riittävää rakentamista kasvukeskuksiin vielä vuosiksi. Korot pysyvät alhaisina Vielä viime kesänä odotettiin kiitettävän kasvun johtavan pian myös korkeampiin korkoihin euroalueella. Pörssin rakennusyhtiöltä on kuultu jo ensimmäiset yt -ilmoitukset parin vuoden vilkkaan rekrytointiaallon jälkeen, ja pian luottamusluvut ropisevat alas, Brotherus jatkaa. – Rakentamisessa aloitukset ja luvat ovat kääntyneet jo laskuun. – Karu muutos väestöennusteessa nostaa työperäisen maahanmuuton merkitystä. – Kotitalouksien velkaantuminen on yhä maltillista, ja isoimmat korjaustarpeet koskevat villiä ja vilkasta vakuudetonta luotonantoa ja sijoituslainoja. Kaupungistuminen vaatii tontteja Sosiaaliturvauudistus tulee tehdä Brotheruksen mukaan asiantuntijoita kuullen tulevien tarpeiden pohjalta. – Euroalueella koronnostot siirtyvät 2020-luvulle ja nousu on niukkaa senkin jälkeen. Samalla asuntosijoittajien suurin rynnistys on rauhoittunut, kun uusia asuntoja valmistuu ennätysmäisesti, ja pankit ovat hinnoitelleet sijoittajien tuomat riskit oikeaoppisemmin. – Maakunnat tulevat todennäköisesti vääjäämättä, mutta määrät eivät voi perustua vanhoihin viireihin ja virsiin. – Tavaravienti ja teollisuus kasvavat, ellei kauppasota kriisiydy entisestään, mutta suurimmat tulevaisuuden toiveet kohdistuvat palvelualoihin myös ulkomaankaupan osalta. – Sopii toivoa, että ala ei vajoa vanhaan tapaan huipusta pohjille. Jouni Suolanen %, työllisyysaste, OECD Ruotsi Norja Ranska Hollanti Itävalta Espanja Saksa Suomi Italia Tanska Portugali 80 78 76 74 72 70 68 66 64 62 60 58 56 2018 80 78 76 74 72 70 68 66 64 62 60 58 56. It-ala ja matkailu vastaavat jatkossa tuottavuuden ja työllisyyden lisäksi myös vaihtotaseen tasapainosta. 9 Portugali on tällä hetkellä lähempänä Suomen työllisyysastetta kuin Suomi muita Pohjoismaita. Asuntovelallisen ei siis tarvitse hermostua vieläkään, vaikka varasuunnitelma on aina hyvä olla takataskussa valmiina, Hypon Brotherus rauhoittelee. Ensi vuonna hallituksen pöydällä ovat Brotheruksen mukaan sosiaalija perheturvauudistus, työttömyysputket, vuorotteluvapaat ja työvoimapalveluiden resurssit. Rakentaminen saattaa romahtaa Poliittiset riskit hallitsevat maailmantalouden otsikoita ja ravistelevat rahoitusmarkkinoita: kauppasodan siirtyminen twiiteistä tekoihin, Brexit-päivämäärän lähestyminen, USA:n liittovaltion hallinnon sulku rajamuurin takia, ja EU:n budjettisäätöjen vesittäminen synkentävät tunnelmia
Uusilla alueilla tontin luovutus edellyttää tavoitteiden. Toivomme, ettei lamauutisointi vähennä yritysten investointihalukkuutta, koska mikään ei viittaa siihen, etteikö rakentaminen voisi jatkua yhtä vilkkaana kuin se on jatkunut pari viime vuotta. Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina. – Helsinki kehittää vanhoja asumisalueita kohti näitä tavoitteita. Asuntoja valmistui 4 843. Isoimmat asuntorakentamishankkeet ovat käynnissä Kalasatamassa. Rakennusteollisuus on jo joitakin vuosia ennustanut rakentamissuhteiden kääntymistä laskuun. Tammi seisoo nimeään kantavassa puistossa alueen pohjoisosassa lähellä Vantaanjokea. Asuntokannassa Helsingissä tavoitellaan sellaista alueellista hallintamuotojakaumaa, että 45 prosenttia vapaarahoitteisia omistusja vuokra-asuntoja sekä 25 prosenttia asunnoista on valtion tukemia Aravuokra-asuntoja. – Helsingillä on kunnianhimoiset kasvutavoitteet, joiden toteutuminen vaatii asuntoja toimitilarakentamista nykyiseen tahtiin. Herttoniemessäkin rakennetaan Kuninkaantammi on uutta Helsinkiä. 10 V oimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaavaja rakentamiskelpoisuustilanteen vuoksi Helsingissä alkoi vuonna 2018 yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen. Kuva: Susa Junnola vilkkaasti. Myös Jätkäsaaressa on meneillään useita hankkeita, Kari Pudas summaa Helsingin keskeisimmät kehittämisja rakentamisalueet. Pääkaupungin asuntotuotannon arvioidaan säilyvän vilkkaana myös tämän ja ensi vuoden aikana. Asuntorakentamisen pääkohteet Asuntotuotantotavoite tälle vuodelle on 7 000 asuntoa. Loput ovat jotakin tältä välitä, mikä Helsingissä tarkoittaa lähinnä Hitas-omistusasuntoja tai asumisoikeusasuntoja. Perässä seuraavat Länsisatama, Kruunuvuorenranta, Pasila ja Kuninkaantammi. Muualla Suomessa orastavia hiljenemisen merkkejä rakentamisessa ei Helsingissä ole nähtävissä. Toimitilarakentaminen keskittyy akselille Pasila-Vallila-Kalasatama. Se sijaitsee Kaarelan kaupunginosassa Luoteis-Helsingissä, Hakuninmaan pientaloalueen pohjoispuolella ja Hämeenlinnanväylän varressa, Keskuspuiston ja Vantaanjoen helmassa. Asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana Helsingissä Hiljenemistä ei näkyvissä Helsingissä alkoi viime vuonna 7 943 uuden asunnon rakentaminen, mikä on ennätyksellisen korkea määrä. Kuninkaantammi on saanut ylvään nimensä tammesta, jonka tarinan mukaan istutti Ruotsin kuningas Kustaa III 1700-luvun lopulla. – Helsingissä ei ainakaan tällä hetkellä ole asuntorakentamisessa näkyvissä sen tyyppistä suhdannenotkahdusta, mistä valtakunnan tasolla puhutaan, aluerakentamispäällikkö Kari Pudas Helsingin kaupunginkansliasta sanoo. Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 7 109 asunnon rakentamiseksi
Liisa Airaksinen Kuvat: Helsingin kaupunki – Mitkään meille päin näyttäytyvät indikaattorit eivät osoita kysynnän tai investointihalukkuuden vähenemistä Helsingissä. – Purkavasta saneerauksesta on puhuttu paljon, mutta Helsingissä nämä hankkeet ovat kohdistuneet pääosin kaupungin omiin vuokra-asuntoihin. Vanhasta rakennuskannasta poistuu toimitiloja, mutta ei juurikaan asuntoja. – Pieniä asuntoja rakennetaan samaan malliin kuin ennenkin, mutta isommat asunnot ovat pintaalaltaan vähän pienempiä kuin aikaisemmin, kertoo aluerakentamispäällikkö Kari Pudas Helsingin kaupunginkansliasta. Rakennuslupia myönnettiin Helsingissä viime vuonna yli 7100. – Toteutuuko tavoite ja miten käy yksityisille investoinnille, sitä on vaikea ennustaa. – Pieniä asuntoja valmistuu yhtä paljon kuin aikaisemmin, mutta kaikkien isompien asuntojen pinta-alat ovat viime vuosina pienentyneet, Kari Pudas selvittää. Kuva: Pertti Nisonen. perheasuntoja, mikä tarkoittaa sitä, että niissä on oltava kaksi tai useampi makuuhuone. Valmistuneista asunnoista valtaosa kerrostaloissa Helsingissä kaikkien valmistuvien asuntojen täytyy täyttää rakentamismääräysten sekä maankäyttöja rakennuslain mukaiset vaatimukset. Myllypuron kampus, jota rakennetaan Metropolia ammattikorkeakoulun käyttöön, on kaupungin iso investointi, jonka toteuttaa kaupungin sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Mitä lähemmäs esimerkiksi merenranta-alueilla siirrytään rantaviivaa, sitä enemmän sinne valmistuu vapaarahoitteisia omistusja vuokra-asuntoja. Vahvaa rakentamista tulevinakin vuosina Rakennustuotannon seurantamittareita ovat valmistuneet rakennukset, aloitetut rakennustyömaat ja myönnetyt rakennusluvat. Uusien rakentamisesta kaupunki vastaa joko itse tai vuokrahankkeena, jolloin kaupunki perustaa kiinteistöyhtiön rakennushanketta toteuttamaan, Kari Pudas toteaa. 11 täyttymistä. Kaikentyyppisiä asuntoja Aloitusvaiheessa uusille alueille rakennetaan usein tuettuja asuntoja. Mitkään meille päin näyttäytyvät indikaattorit eivät kuitenkaan osoita kysynnän tai investointihalukkuuden vähenemistä Helsingissä, Kari Pudas korostaa. Niiden asuinpinta-alan on oltava vähintään 20 neliötä ja opiskelija-asuntojen 16 neliötä, Pudas kertoo. Kun koko alue on valmis, niin tavoiteltu hallintamuotojakauma toteutuu, Kari Pudas mainitsee. Uudisrakennuskerrostalojen huoneistoalan keskiarvo oli 54,8 neliötä. – Kaupunki edellyttää, että osan omistusasunnoista pitää olla ns. Pienempiä projekteja on kuutisenkymmentä. Kaupungin tavoite on, että tänä ja ensi vuonna aloitetaan yhtä monen uuden asunnon rakentaminen. Julkiset rakennushankkeet Suurin osa julkisista rakennuksista, joissa on Helsingin kaupungin toimintaa, on kaupungin omassa omistuksessa. Muita isoja projekteja ovat Jakomäen sydän, jossa kehitetään Jakomäen keskustaa ja palvelukokonaisuutta, sekä Vuosaaren lukio. – Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa taitaa tuettu tuotanto juuri nyt olla etupainotteista, mutta tilanne tasoittuu, kun sinne valmistuu jatkossa enemmän vapaarahoitteisia asuntoja kuin tähän mennessä. – Suuria julkisia hankkeita ovat lisäksi projektialueiden esirakentaminen katuineen ja puistoineen esimerkiksi Kalasatamassa, Länsisatamassa ja Pasilassa. Viime vuonna valmistuneista asunnoista valtaosa, 87 prosenttia, oli kerrostaloasuntoja ja yli 60 prosenttia yksiötä ja kaksioita. – Viimeistelyvaiheessa oleva keskustakirjasto Oodi on ollut viime vuosien suurimpia projekteja. Vuosittaisesta rakennusoikeudesta noin 60-70 prosenttia on kaupungin myymillä tai vuokraamilla tonteilla. Vuokra-asuntotuotannossa ei ole vastaavia vaatimuksia
Eikä tässä tapauksessa mikä tahansa rakentaminen, vaan yhtiö on ottanut käyttöönsä aivan uudenlaisen asumiskonseptin, Kotikatu 365:n. Noin 500 kerrostaloasunnon kokonaisuudessa Oulussa toteutuu ensimmäistä kertaa uusi yhteisöllisen asumisen konsepti. Harrastuksiin ja hyvinvointiin on käytettävissä yhdessä muiden asukkaiden kanssa muun muassa kuntosali, saunatilat, etätyöpiste, lastenleikkihuone, vierashuone ja olohuone. Rakennuttaminen on yksi Health City Finlandin liiketoiminnan kivijaloista. – Täällä on selvästi halvimmat kerrostaloneliöt verrattuna Suomen muihin suurimpiin kaupunkeihin. Me tarjoamme kuluttajille kodin ja palvelut, Kelhä kertoo. Me haluamme olla asumisen Technopolis. Lipporantaan rakennetaan noin 500 kerrostaloasuntoa, joiden koot vaihtelevat 20 neliöstä liki 90 neliöön saakka. Asukkaiden yhteisessä käytössä on myös muun muassa kulkuneuvoja, kuten polkupyöriä.. – Kaikki tuntevat Technopoliksen, joka tarjoaa yrityksille toimitiloja. Kotikatu 365:n ideana on se, että asukas voi nauttia tavalliseen tapaan oman kodin rauhasta, mutta osallistua halutessaan helposti myös yhteisötiloissa tapahtuvaan toimintaan. Yksi uusi kerrostaloalue, Lipporanta kohoaa parhaillaan aivan kaupungin keskustan tuntumaan, jokisuiston alueelle. 12 Oulun Lipporannassa asutaan yksin ja yhteisössä Uusinta uutta: Kotikatu 365! Yhteistiloista löytyy muun muassa viihtyisä olohuone, jossa voi katsella naapurin kanssa televisiosta vaikka urheilua. J os kaupungin keskustassa työskentelevien torninostureiden määrästä voi jotakin päätellä, on Oulussa meneillään tällä hetkellä kova rakennusbuumi. Lipporannan hankekehittäjänä toimivan Health City Finlandin toimitusjohtajan Jari-Pekka Kelhän mukaan Oulu on yksi koviten kilpailluimmista kerrostalomarkkinoista Suomessa. Lisäksi täällä on hyvä imu uusista työpaikoista ja hyvät liikenneyhteydet kaikkialle Suomeen, kehuu Kelhä
Lipporannan hankekehittäjänä toimivan Health City Finlandin toimitusjohtajan Jari-Pekka Kelhän mukaan Oulu on yksi koviten kilpailluimmista kerrostalomarkkinoista Suomessa. Siellä asuu muun muassa eräs ulkomailta yliopistolle töihin tullut professori, jonka perheen kaikki kolme sukupolvea asuvat samassa kerrostalossa. Tämä on myös lääketieteellisesti hyvin perusteltua, sillä juuri yksinäisyys on pahin ihmisten sairastuttaja Suomessa. – Nuorin asukas on puoli vuotta ja vanhin hyvinkin jo seniori-iässä. Lipporannassa on myös monisukupolvisuutta. Asukkaita tällä hetkellä noin 200 Lipporannassa on meneillään tällä hetkellä ensimmäinen rakennusvaihe, jonka rakennusoikeudesta on jäljellä noin 40 prosenttia. Kelhän mukaan palveluiden tuominen asukkaiden kotiovelle asti ei aiheuta passivoitumista. Siellä asukas voi ilmoittautua erilaisiin tapahtumiin kuten joulujuhliin, talkoisiin tai vaikkapa sauvakävelyretkelle. Uuden kerrostaloalueen rakentamisen aloittaminen vie tunnetusti paljon aikaa. 13 Lipporannan kerrostalorakentamisen ensimmäinen vaihe valmistuu tämän kevään aikana. Näin kävi myös Oulun Lipporannan kohdalla.. Päinvastoin. Asukkaita Lipporannassa on nyt noin 200. Me palveluoperaattorina taas tuotamme tiettyjä yhteistapahtumia asukkaiden toiveita kuunnellen. Minun mielestäni tämän konseptin syvin sielunelämä on siinä, että yhteistilojen varaukset voidaan tehdä helposti digialustan kautta. Myymättä olevia asuntoja alueella on 15 prosenttia. Halvin tapa hoitaa omaa terveyttä on tavata muita ihmisiä. Ruokaja nettipalvelu tulossa Jari-Pekka Kelhän mukaan konseptin palvelutarjonta tulee lisääntymään jatkossa myös ruokapalveluilla sekä nettiapteekilla. – Oulussa on selvästi halvimmat kerrostaloneliöt verrattuna Suomen muihin suurimpiin kaupunkeihin. – Tätä kautta pääsemme palvelutarjotaan, jonka yhtenä tärkeimpänä osana on digitaalisuus. Kaavoitusprosessin jälkeen edessä on vielä pahimmillaan pitkäksi venyvä valitusprosessi. Näet muita ihmisiä, oli se sitten iso tai pieni tapaaminen. – Jos ajatellaan, että tilaat kotiisi siivouksen, ehdit sillä välin perheesi kanssa vaikka ruokakauppaan tai elokuviin. Samalla voit myös itse luoda oman tapahtuman. Lisäksi täällä on hyvä imu uusista työpaikoista ja hyvät liikenneyhteydet kaikkialle Suomeen
14 Lipporanta soveltuu asunnoksi niin senioreille kuin leikki-ikäisille. Jari-Pekka Kelhän mukaan Kotikatu 365 -konseptin mukaisia kerrostaloja ollaan rakentamassa muun muassa Kuopioon sekä Vantaalle puhutaan tuhansien uusien kerrostaloasuntojen luomisesta Suomeen. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että perinteinen kahdeksan kerroksinen kerrostalo poistuisi nyt valikoimasta. Konseptiasuminen suosittua ulkomailla Kelhä arvioi omistusasumisen innokkuuden edelleen vähentyvän seuraavien vuosien aikana. Lisäksi asuntojen koot pienenevät ja tämä luo mahdollisuuden yhteisölliselle kaupunkiasumiselle. Konseptiasuminen vaatii enemmän tilaa ja kerrostaloasuminen tulee aina olemaan keskeinen kasvavien Kotikatu 365:n ideana on, että asukas voi nauttia tavalliseen tapaan oman kodin rauhasta, mutta osallistua halutessaan helposti myös yhteisötiloissa tapahtuvaan toimintaan.
Matti Kuoppala Ensimmäisessä vaiheessa alueen ytimeen nousee kruunuksi neljä kerrostaloa: Lipporannan Koski, Virta, Lahti ja Selkä. Lähin Natura-luonnonsuojelualue Letonniemi sijaitsee alle neljän kilometrin päässä. Alueen ja talot on suunnitellut oululainen arkkitehti Sampo Valjus, joka tunnetaan muun muassa korkeiden tornitalojen suunnittelijana. Pitää olla oikea paikka siihen, Kelhä tietää. Yhteistilojen sisustuksesta vastaa visuaaliseen suunnitteluun erikoistunut Visionary Design Partners Helsinki Oy. Luontoihmisiä hemmotellaan Luontoihmisiä hemmotellaan puolestaan hyvillä kalastusmahdollisuuksilla sekä lintubongauspaikoilla ja luontopoluilla. – Oulun hienoin kävelyreitistö löytyy kivenheiton päästä. Koko Lipporannan kruunu valmistuu kevään 2019 aikana ja loput kuusi kerrostaloa 3-4 vuoden aikana. Lisäksi talojen alle rakentuu pysäköintitilaa ja alueelle oma pysäköintihalli. Konseptiasuminen ei ole tavatonta Suomen rajojen ulkopuolella. kaupunkien tapa saada lisää asuntoja. Toki aina kun hanketta kartoitetaan, on tärkeää miettiä, missä se sijaitsee. 15 Palveluita vauvasta vaariin Asukkailla on käytettävissä yhteisiä kulkuneuvoja kuten esimerkiksi polkupyöriä. Ykkösvaiheen rakentajana toimii Oulun Rakennusteho Oy. Esimerkiksi Amerikassa ja Norjassa konseptiasuminen on nousussa opiskelijoiden keskuudessa. Alueen ytimeen sijoittuvat myös laajat, noin 500 neliömetrin yhteistilat ja erillisiä liiketiloja, joissa toimii liikuntapäiväkoti Touhula ja Coronarian 24-paikkainen palveluasumisen yksikkö ikääntyneille. Turha kerrostaloasumista on kovin kauas keskustasta viedä. Oulun merellisen länsipään moninaiset harrastusmahdollisuudet ovat lipporantalaisten saatavilla. Myös jokisuisto on hieno. Kotikatu 365 -konseptin mukaisia kerrostaloja ollaan rakentamassa muun muassa Kuopioon sekä Vantaalle.. Yksi tunnetuimmista on Tampereen maamerkki Hotelli Torni. Lipporannan sijannin näkee erinomaiseksi. Kävelysillat, pyörätiet, urheilustadion ja uimahalli, kuntoiluja melontareitit, venesatamat sekä uimaranta kylpylähotelleineen löytyvät aivan lähistöltä. Kerrostalot koostuvat moderneista 1-4 huoneen huoneistoista, joiden pinta-alat vaihtelevat 21,5 ja 88 neliön välillä
16 Sähköinen lupapalvelu otettiin käyttöön vuonna 2015 Oulun rakennusvalvonta sähköiseen aikakauteen Oulun rakennusvalvonta saavutti ensimmäisenä kuntana Suomessa 80 prosentin käyttöasteen rakennuslupien sähköisessä hakemisessa palvelukanavan kautta. O ulun kaupungin mukaan hakemusten kasvuun vaikutti laadukas ja aktiivinen sähköisen lupapalvelun markkinointi asiakkaille. Ja koska kaikki vielä paperisena tulevat lupahakemukset skannataan ja viedään sähköiseen lupajärjestelmään rakennusvalvonnan toimesta, käsitellään lupahakemukset Oulussa sähköisesti. Matti Kuoppala. Uusilla digitaalisilla toimintatavoilla voidaan molempien tavoitteita edistää ja parantaa, kertoo johtaja Pekka Seppälä. Syksyllä 2018 Oulun rakennusvalvonnassa otettiin käyttöön sähköinen ohjelmistorobotti, joka suorittaa nykyisin kaikki rutiinitehtävät kuten sähköisten pääpiirustusten leimaus ja arkistointi Loota -asianhallintajärjestelmään sekä sähköisten lupapäätösasiakirjojen muodostaminen ja allekirjoituspyyntöjen lähettäminen. Ohjelmistorobotille rutiinihommat Sähköisen toimintatavan suunnittelu eteni sähköiseen allekirjoitukseen, leimaamiseen sekä sähköiseen päätösten toimittamiseen. – Rakennusvalvonnalle on erittäin tärkeää asikkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys sekä lyhyet käsittelyajat. Lisäksi asiakkaille toimitettiin edelleen paperinen lupapäätös leimattuna ja käsin allekirjoitettuna. Nykyisin sähköisen palvelun – Rakennusvalvonta toimii hyvänä esimerkkinä kokonaan sähköisessä toimintatavassa sekä ohjelmistorobotiikan hyödyntämisessä koko kaupunkikonsernille. käyttöaste on noussut jo 97 prosenttiin. Lupahakemusten kehittämiselle oli tarvetta, sillä prosessissa oli vielä vaiheita kuten paperisten lupasarjojen toimittaminen arkistointia varten. – Rakennusvalvonta toimii hyvänä esimerkkinä kokonaan sähköisessä toimintatavassa sekä ohjelmistorobotiikan hyödyntämisessä koko kaupunkikonsernille, toteaa tietohallintoasiantuntija Tapio Matinmikko Oulun Digistä. Sähköinen lupapalvelu ja käsittelyjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2015. Nykyisin Oulun rakennusvalvonnan sähköisen palvelun käyttöaste on noussut jo 97 prosenttiin
Uusimpana on Musiikkitalo. Paljon urbaanimpaan paikkaan ei rakennusta voi saada, päivittelee Antti Nousjoki Oodin suunnittelusta vastaavasta Arkkitehtitoimisto ALAsta. Vieressä on myös Postitalon kaltaista funkkista ja Kiasman ja Sanomatalon vau-arkkitehtuuria. Nousjoen mielestä Oodi oli mahtavin mahdollinen suunnitOodin aaltoileva julkisivu on näyttävä.. – On haastavaa saada moderni rakennus kohtaamaan kaupungin keskustan. H elsingin uusi keskustakirjasto Oodi asettuu arkkitehtuuriltaan vaativaan ympäristöön. Mutta ainakin yleisömäärään, kommentteihin ja lehtikirjoituksiin tuijottamalla saa kuvan, että hyvin Oodi vaativan paikkansa täyttää. Töölönlahden eteläisellä puolella Oodi vertautuu arkkitehtuurin merkkiteoksiin Finlandia-taloon, Eduskuntataloon ja Eliel Saarisen rautatieasemaan. Rakennuksessa on monia erikoisia ratkaisuja, mutta valmistuttuaan se on valloittanut sydämet. 17 ”Moderni rakennus kohtaa kaupungin keskustan” Kirjasto kuin taivas Helsingin ihasteltu keskustakirjasto Oodi oli hankala pala purtavaksi niin arkkitehdeille kuin rakennusurakoitsijalle
18 Ala-aulassa ei ole lainkaan kantavia pilareita. Oli kova työ, että saatiin kaikki aikataulujen puitteissa valmiiksi, kertoo Seppänen. Oodin pääja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. Työmaalla työskenteli rakennusvaiheessa 2000 henkeä. Kaikkiaan Oodissa on tilaa noin 10 000 neliötä. – Kyselimme suunnitteluKantavat lasilevyt ovat Oodin erikoisia ratkaisuja.. Kolmannessa kerroksessa on kirjastotilat. Marraskuussa 2012 kuusi ehdotusta valittiin kilpailun toiselle kierrokselle, ja kesäkuussa 2013 voittajaksi julistettiin Arkkitehtitoimisto ALA ehdotuksellaan Käännös. Ei kompromisseja Oodin ovat rahoittaneet Helsingin kaupunki sekä valtio, jonka myöntämä rahoitusosuus on 30 miljoonaa euroa. Oli kova työ, että saatiin kaikki aikataulujen puitteissa valmiiksi. Oodin suurimmat lasiseinät ovat yli viisi metriä korkeat. Se on melko ainutlaatuinen tapa tehdä kantavia rakenteita. – Tämän rakennuksen voisi luokitella taideteokseksi, se ei ole tavallista bulkkituotantoa. Taloon sisältyy monia omaperäisiä, rakentajalta erityisosaamista vaativia ainutlaatuisia ratkaisuja, kuten kaksi teräskaarta, joiden varassa rakennus lepää. – Meidän työryhmän lähtökohta oli ymmärtää kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden ohjeet ja toiveet, ja sen jälkeen jäsensimme ne osaksi keskustaa ja lopulta rakennusta. – Rakennuksen kannatus on ratkaistu kahdella teräskaarella. – Oodissa ei ole tehty kompromisseja, vaan arkkitehtien suunnitelmia on pyritty noudattamaan uskollisesti, toteaa Oodin vastaava työnjohtaja Tero Seppänen YIT:ltä. Tammikuussa 2012 julkistettuun avoimeen kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun saapui 544 ehdotusta eri puolilta maailmaa. – Tämän rakennuksen voisi luokitella taideteokseksi, se ei ole tavallista bulkkituotantoa. Toiveet olivat ristiriidassa keskenään; haluttiin samaan aikaan tapahtumia ja rauhaa, joten se toi suunnitteluun lisähaasteita. – Halusimme, että ensimmäinen kerros on Kansalaistorin jatke, siksi sinne ei haluttu pilareita rajaamaan tilaa, arkkitehti Antti Nousjoki sanoo. telutehtävä, jonka arkkitehti voi kotikaupunkiinsa saada. Kuin taideteos Arkkitehtien suunnitelmat olivat poikkeukselliset ja vastaavia ei toteuteta Suomessa päivittäin. Kokonaiskustannus on 98 miljoonaa euroa. Erilaiset kerrokset Arkkitehtien tehtävä oli toteuttaa rakennus, jonka suunnittelussa tuli kuulla kaupunkilaisten toiveita. YIT aloitti keskustakirjasto Oodin rakentamisen syyskuussa 2015. – Tällaisia rakennuksia ei kukaan tee yksin, vaan avain hankkeen onnistumiseen ja erilaisten haasteiden ratkaisemiseen on ollut osapuolien tiivis yhteistyö. Esimerkiksi siltarunko perustuu kahdelle 100 metrin pituiselle ja 800 tonnia painavalle teräskaarelle. Sen hyöty on, että ykköskerroksen aulassa ei ole kantavia pilareita, sanoo YIT:n Tero Seppänen
Toisen kerroksen Kaupunkiverstaalla voi luoda uutta ja tuunata vanhaa. Kun arkkitehtuurikilpailun kautta etsittiin voittajaa, niin jo silloin oli selvää, voittajasta riippumatta, että rakennus tulee olemaan ikoninen osa Helsinkiä. Lähtökohta oli, että haluttiin kirjoja. Myös Oodi lisää sivistystä, joka toimii keskustelun pohjana, Terho toteaa. Helsingin kaupunginkirjasto perustettiin vuonna 1860. – Varhaisvaiheessa oli ymmärrystä siitä, että kirjastot tuottavat sivistystä kansalle. Rakennusta on pidetty valtion itsenäisyysvuoden lahjana Suomelle ja pääkaupunki Helsingille. – Rakennus koostuu suurista avoimista tiloista. Pauli Jokinen Yläkerrassa on korkeat lasiseinät. vaiheessa kuntalaisilta, mitä he haluaisivat. Kulttuuriministeri Sampo Terhon mielestä kirjastot liittyvät olennaisena osana koko Suomen historiaan. Pormestari Jan Vapaavuori haluaa Oodista uutta kaupunkitilaa. Se mietitytti kovasti, miten siinä onnistutaan, pohtii Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. Kaikkiaan Helsingin kirjastoilla on 37 toimipaikkaa. Uudenlaisten kaupunkitilojen rakentaminen on Vapaavuoren mielestä tärkeää. Kirjasto lahjana Suomen itsenäisyydelle symboloi Suomen sivistysihannetta, se kuvastaa meidän erityissuhdetta kirjastolaitokseen. – Valtio ja kaupunki voivat toteuttaa Oodin vain puoliväliin saakka. Oodi ei kuitenkaan ole Helsingin uusi pääkirjasto, vaan pääkirjasto säilyy Pasilassa. Valtion lahja Oodi on suurelta osin myös valtion hanke. – Oodin avaaminen on hieno hetki Helsingille ja Suomelle. Mihin keskustakirjastoa tarvitaan. Toisessa kerroksessa sijaitsevat myös huippuluokan studiot soittamista, äänittämistä, kuvaamista ja editoimista varten. Halusimme välttää sitä, että teemme tavanomaista tilaa, joka toistuu samanlaisena joka kerroksessa. Oodissa asiakkaita palvelee kolme kerrosta. Uskallan väittää, että Oodi tulee olemaan uuden kaupunkielämän keskus. Oodin suunnitteluvaiheessa demokratian perinne on tuotu tähän päivään ja kansalaisia kuullaan, Terho sanoo. Kaikkien käytössä on laaja valikoima välineitä 3D-printteristä saumuriin ja laserleikkurista tarratulostimeen. Ensimmäinen kerros on nopeatempoinen ja muuntuva tila, jossa sijaitsevat erilaisia tapahtumia palveleva avara aula, kirjaston infopiste ja kirjojen palautus sekä kahvila. Oodin kolmannen kerroksen Kirjataivaassa perinteinen kirjastotunnelma kohtaa nykyaikaiset kirjastopalvelut. Idea tästä esitettiin jo 1998, jolloin silloinen kulttuuriministeri Claes Andersson ehdotti asiaa. Helsingin keskustakirjasto Oodi maksoi lähes 100 miljoona euroa, josta valtion osuus oli 30 miljoonaa. Oodin valmistuminen päättää pitkän kehityshistorian tällä alueella. Kulttuuriministeri Sampo Terhon mukaan Oodi on perusta suomalaiselle sivistykselle. 19 Oodin kolmannen kerroksen Kirjataivaassa perinteinen kirjastotunnelma kohtaa nykyaikaiset kirjastopalvelut. Helsingin keskustakirjasto Oodi maksoi lähes 100 miljoona euroa, josta valtion osuus oli 30 miljoonaa. Oodi on hänen mukaansa Helsingin kasvot maailmalle. Sen sijaan toteutimme kolme täysin erilaista kerrosta, jotka poikkeavat toisistaan ja joilla on eri käyttötarkoitus, sanoo Antti Nousjoki Arkkitehtitoimisto ALAsta. Oodista avautuu näkymät Musiikkitaloon ja Eduskuntataloon.. Suomessa yleisten kirjastojen asemasta säädetään lailla. – Kirjastoja perustetaan sinne, missä sivistys ja itsensä kehittämisen mahdollisuuden kuuluvat kaikille. Tänä päivänä keskustellaan osallistumisesta ja osallistamisesta. Kaupunkilaiset tekevät Oodista kaupunkielämän keskuksen. Se on ikään kuin edustalla olevan Kansalaistorin jatke. Kierreportaista on tehty taideteos. – Yleisen kirjaston tarina on myös Suomen tarina. Lisäksi haluttiin, että siellä on tapahtumia, mutta haluttiin myös hiljaisuutta ja rauhaa. Suomalaisen kirjaston tarina on pitkä
Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen ravisteli vakiintuneita arvioita rakennusten terveyshaittojen syistä kokoamassaan tietokirjassa Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (2016). 20 Helsingin yliopiston tutkimuksissa selvisi, että ihmistä sairastuttavat ympäristömyrkyt leviävät vesikkeleinä eli pienimolekyylisessä siivousaineja hengityskosteussumussa. Työterveyslaitos, THL ja sitä myötä siivousfirmat eivät usko Helsingin yliopiston tutkimuksiin nestesumussa leviävistä myrkkymikrobeista. Y li kaksi vuotta sitten Helsingin yliopiston mikrobiologian tutkijat julkaisivat perustellun epäilyksensä siitä, että siivoustekniikalla on osuutensa koulujen ja työtilojen sisäilmaongelmiin. Tutkimuksessa nousi esiin hälyttävä sisäilmaa pilaava yhdistelmä: siivousaineiden kostutinkemikaalit ja laitossiivouksessa 1990-luvulta alkaen käyttöön otettu leave on -siivoustekniikka. Onko tutkimuksen tietoa hyödynnetty missään. Ympäristömyrkyt leviävät puhdistusaineiden nestesumussa Siivousteknologia osasyyllinen ongelmiin. Hankkeen nimi oli Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa . Työsuojelurahaston tukeman nelivuotisen tutkimushankkeen tulokset ovat runsaudensarvi, jossa näkökulmia ei ole yhtä tai edes kahtakymmentä vaan paljon enemmän
Pääosa siivousaineiden kemikaaleista on haihtumattomia tai hitaasti haihtuvia kemikaaleja, joten ne eivät poistu tuulettamallakaan, Salkinoja-Salonen selittää. Siivousaineessa veden pintajännitystä pienentävä kostutinkemikaali alentaa pisarakokoa ja levittää siten aineen laajalle. – Suurin osa yleisesti käytettävien siivousaineiden kostutinkemikaaleista ja muista ainesosista on EU-riskianarvioinnissa määritelty vakaviakin terveyshaittoja aiheuttaviksi. Kun tutkijat käyttivät pyyhintätekniikkaa mikrokuituliinalla, löydöksiä saatiin niin vaakakuin pystypinnoilta, kuten ovenkarmeista, vaikka ilmasta niitä ei havaittu. Katso lisää Sisäilman laatu-luento: Salkinoja-Salonen_LuentoLabAlanLuentopäivät20180507/bbbb.pdf Kostutinkemikaali pirstoo kosteuden, homeiden toksiinipisarat ja desinfioivat biosidit nestesumuksi, joka altistaa tilojen käyttäjien keuhkot, silmät ja ihon.. Ongelmarakennuksille on tyypillistä bakteerien vähyys tai jopa täydellinen puuttuminen. Myös itiöt ja rihmasto ovat toksisia, mutta vesikkeleiden toksiinipitoisuus on niihin verrattuna jopa monisatakertainen, Salkinoja-Salonen kertoo. Suomi on sitä paitsi moniin maihin verrattuna kuiva maa, jossa suhteellinen kosteus on suurimman osan vuotta tavattoman alhainen, Salkinoja-Salosen ryhmä totesi. – Sittemmin havaittiin, että monet muutkin lajit erittävät toksiininsa vesikkeleinä. – Siinä siivousaineita ei huuhdota pois vaan ne jäävät kertymään kemikaalikuormaksi sisäpinnoille. – Rakennuksen kosteus on vain yksi eikä riittävästi selittävä osatekijä. – Tämä viittaa runsaaseen biosidien käyttöön, jolla pahimpien toksiinintuottajien kilpailijat on suorastaan raivattu tieltä, Salkinoja-Salonen sanoo. Tutkimusryhmän jäsen Johanna Salo raportoi yleisen sisätilahomeen (Penicillium expansum) toksiineja sisältävistä vesikkeleistä Aalto-yliopiston rakennustekniikan diplomityössään 2014. – Tilanne on pahimmillaan esimerkiksi koululuokissa, joissa henkilötiheys on suuri ja on paljon hengityksestä tulevaa kosteutta. Lisäksi koneellisen ilmanvaihdon turbulenssi ja ihmisten ja tavaroiden liikkuminen levittävät aineita sisäilmaan, Salkinoja-Salonen sanoo. Y dinkysymys yliopiston tutkimuksessa oli: mitkä olosuhteet aikaansaavat rakennuksen muuttumisen houkuttelevaksi nimenomaan toksiineja aineenvaihdunnassaan tuottaville mikrobeille. Nestesumulla tärkeä rooli Tärkeimmäksi löydökseksi nousi tieto, että terveyshaittatilojen tärkeimmät sisätilahomeet kuljettavat toksiininsa pieninä nestepisaroina, vesikkeleinä, eivätkä itiöhiukkasina. Näinkin suuressa aineistossa dominoivat kuivissa oloissa kilpailukykyiset myrkylliset homeet, jotka lisäksi ovat resistenttejä eli sietokykyisiä rakennuksessa käytetyille biosideille eli mikrobeja tappaville desinfioiville aineille, Salkinoja-Salonen sanoo ryhmän tiedotteessa. 21 Ympäristömyrkyt leviävät puhdistusaineiden nestesumussa Siivousteknologia osasyyllinen ongelmiin Ei vain myrkyt vaan olosuhteet Leave on -siivoustekniikassa ei siivousaineita huuhdota pois, vaan ne jäävät kertymään kemikaalikuormaksi sisäpinnoille. Huomio siivoustekniikkaan! Tutkimuksessa nousi esiin hälyttävä sisäilmaa pilaava yhdistelmä: siivousaineiden kostutinkemikaalit (wetting agent) ja laitossiivouksessa 1990-luvulta alkaen käyttöön otettu leave on -siivoustekniikka. – Tuloksemme viittaavat siihen, että sisäilmaterveyshaittaa aiheuttavien rakennusten pääongelma ei ole rakenteiden kosteus, vaan sisätiloihin on luotu olosuhde, joka suosii tiettyjä vahvasti toksisia homeita. Kostutinkemikaali pirstoo kosteuden, homeiden toksiinipisarat ja desinfioivat biosidit nestesumuksi, joka altistaa tilojen käyttäjien keuhkot, silmät ja ihon. – Tämä laittaa uusiksi sisätilanäytteiden keruutekniikat ja selittää tuloksia niistä tutkimuksista, joissa merkkejä homeesta ei ole, vaikka oireilua on. – Selkeän tuoteturvallisuustiedon jaon kautta pitäisi olla mahdollista saada työtiloista vastaavat tahot luopumaan tällaisista aineista ja siivoustekniikoista, sanoo Salkinoja-Salonen, jonka työryhmän tutkimuksiin kaikki valmistajat eivät itse tietoja luovuttaneet, vaan tutkijat joutuivat käyttämään kuntia välikäsinään
Tutkimuksessa nousi esiin hälyttävä sisäilmaa pilaava yhdistelmä: siivousaineiden kostutinkemikaalit ja laitossiivouksessa 1990-luvulta alkaen käyttöön otettu leave on -siivoustekniikka.. TTL:n vaatimukseen saada tieto, mistä toksisuuden aiheuttaja on peräisin, etsii ratkaisua Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun Sähkötekniikan ja automaation laitos. Salkinoja-Salonen kiinnostui kemian ohella lääketieteellisestä fysiologiasta ja biokemiasta ja sitä kautta ihmisen ympäristöterveyteen vaikuttavista mikrobeista. Kun lähtöpaikka rakennuksessa selviää, ei tarvitse avata rakenteita laajasti, vaan voidaan kohdentaa oikeanlaiset korjaustyöt kustannustehokkaasti ja rakenteet varmasti puhdistavasti. Homesairauksien ilmaannuttua julkisuuteen 1990-luvulla hän kiinnostui ihmisen terveyttä horjuttavista ympäristömikrobeista ja on sinnikkäästi jatkanut tutkimusta, vaikka on joutunut vähättelyn kohteeksi. Tavoitteena ovat sensorianturit, jotka työnnetään rakenteisiin porattuihin reikiin imemään ilmaa, josta voidaan mitata, onko rakenteessa ja missä siellä sellaista ravinnepohjaa, jossa voi kasvaa orgaanisia sairastuttavia aineita. Näistä useat ovat sellaisia, joita viranomaisohjeen (STM) mukaisissa tutkimuksissa ei oteta huomioon. Tavoitteena on uusi bisnesmalli: pilvipalveluna toimiva sisäilmavalvonta, joka hälyttää riittävän aikaisin, ettei vahinkoja synny, Visala muotoilee. – Tarvitaan lisää tutkimusta ja sellaisia sensoreita, jotka pystyvät tunnistamaan aiheuttajat. Tämä on seuraus sairaasta reviirinsuojelusta suomalaisessa ympäristöterveydenhoidossa. Hän on ohjannut kaikkiaan yli 50 väitöskirjaa. Vastaus on: ei. Esimerkiksi SOL Siivous puolestaan vetoaa Työterveyslaitokseen: – Terveysriskiä ei voida arvioida sisäilman toksisuudella. 22 – Jos syitä sisäilma-altistuksiin olisi yksi – tai edes viisi tai kaksikymmentä, asia olisi ratkennut jo vuosia sitten, sanoo Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja SalkinojaSalonen. – Millainen on terve talo ja miten pidetään huoli siitä, että siellä on vain terveitä kasvustoja. Nyt tiedämme paljon, ja olemme jo lähellä sitä, että osattaisiin rakentaa täysin terve talo ja käyttääkin sitä niin, että talo pysyy terveenä.” Kun suomalaisia työtiloja vaivaavien toksiinintuottajahomeiden fluoresenssi-havainto yhdistettiin mikroskopointiin, tunnistui 13 lajia. Tutkijat ja TTL yhä vastakkain Onko yliopiston tutkimusta hyödynnetty. – Rakennusten terveysongelmat ovat niin kallis kansantaloudellinen asia, että siihen täytyy löytyä ratkaisuja, sanoo professori Arto Visala. Salkinoja-Salonen laajoine mikrobitutkimusaineistoineen on mukana mikrobiologian asiantuntijana. On katsottava rakennus kokonaisuutena. Visalan ryhmä teki ison kokeen Helsingin ja Vantaan oirekouluista ja totesi, että käytetyt VOC-anturit eivät paljastaneet oireiden aiheuttajia. ”Tämä olikin paljon monimutkaisempaa kuin työtä alkaessani olin ajatellut tai edes osannut kuvitella. ”Jos syitä sisäilma-altistuksiin olisi yksi tai edes viisi tai kaksikymmentä –, asia olisi ratkennut jo vuosia sitten, Salkinoja-Salonen sanoo kirjansa jälkipuheessa. Hän työskenteli aluksi teollisuudessa ja yliopistossa tutkijana Hollannissa ja valmistui kemian tohtoriksi Amsterdamissa 1971. TTL painottaa, että solutoksisuuden mittaaminen sisäilmasta tai pölystä kerätyistä näytteistä ei kerro, mistä toksisuutta aiheuttava tekijä on peräisin. Aalto Yliopisto myönsi hänelle tekniikan kunniatohtorin arvon 2016. Tavoitteena sensorianturit Insinööritiedeyhteisössä nähdään tulehdustila isojen toimijoiden välillä, mutta kukaan ei halua tulla esiin Salkinoja-Salosen ryhmän puolustajana ilman kiistatonta tutkimusnäyttöä. Sinnikäs ympäristötutkija Vuonna 1940 syntynyt Mirja Salkinoja-Salonen on työskennellyt tutkijana ulkomailla puolet ajastaan sitten ylioppilaaksi tulon 1958. Hän tuli mikrobiologian professoriksi Helsingin yliopistoon 1972 ja julkaisi vuonna 1976 perusoppikirjan Mikrobiologian perusteet . On katsottava rakennus kokonaisuutena, perustelee SOL:n kehittämisen johtaja Sari Mattila. Terttu Iiskola – Terveysriskiä ei voida arvioida sisäilman toksisuudella. Työterveyslaitos (TTL) ja THL tyrmäsivät Salkinoja-Salosen ryhmän tulokset riittämättöminä kannanotossaan viime kesänä yleistyksellä: ”Sisäilmaoireiden mekanismit ovat nykytiedon mukaan moninaiset, eikä niitä tällä hetkellä tunneta kunnolla”. Tarkastellaanko kiinteistön siivousta lainkaan kiinteistön arvon säilymisen, työturvallisuuden tai kiinteistössä työtä tekevien ja opiskelevien terveyden näkökulmasta. Kansalaiset ovat voimattomia reviiri-itsekkyyden edessä. Onko siivoustapakysymykseen mitenkään herätty
Omistajan on oltava sellaisessa tilanteessa, ettei sillä ole taloudellisia edellytyksiä kattaa kaikkia purkamisesta aiheutuvia kustannuksia. 50 prosentin kasvu ARA sai viime vuoden lopussa purkuavustusten määrärahaan miljoonan euron lisäyksen aikaisempaan kahteen miljoonaan. Asunto kohden avustus oli 1923 euroa, toissa vuonna 2424 euroa. ARA myöntää tällaisille taloille hakemuksesta purkuluvan ja purkuavustuksen sekä hyväksyy hankkeen kustannukset. purkuavustusten määrärahaan – Tammikuun lopussa käsittelyssä oli kahdeksan hakemusta ja vireillä kuusi hakemusta, Turunen kertoo. Valtion tuella on rakennettu vuosina 1949–2019 yli miljoona asuntoa (445000 omistus-, 540 000 vuokraja 45000 aso-asuntoa) sekä peruskorjattu 380 000 asuntoa. Purkuavustukset Myönnetyt purkuavustukset €/asuntoja (keskiarvo/asunto) 2012: 164 745 2013: 723 000/885 (817) 2014: 293 235/356 (824) 2015: 1 145 837/951 (1205) 2016: 493 480/889 (555) 2017: 1 999 901/825 (2424) 2018: 2 995 623/1558 (1923) omistaja on huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa, jotka ovat jatkuneet pitkään ja vaarantavat yhteisön koko talouden. Tämä tieto olisi kieltämättä mielenkiintoista, mutta tietoa ei ole ainakaan toistaiseksi kerätty, kertoo valvontapäällikkö Sami Turunen ARAsta. Varsinkin yli 40-vuotiaat elementtirakenteiset kerrostalot ovat niin huononkuntoisia, että kasvukeskusten ulkopuolella niitä ei ole järkevää peruskorjata. Terttu Iiskola ARA sai viime vuoden lopussa purkuavustusten määrärahaan miljoonan euron lisäyksen aikaisempaan kahteen miljoonaan.. Avustuksen suuruus on enintään 70 prosenttia purkamisesta aiheutuvista kustannuksista. A RA tuki viime vuonna purkamisia jo kolmella miljoonalla eurolla. – ARAlla ei ole valmiina tilastoa kohteiden rakentamisvuosista tai purettujen rakennusten iästä. Myös tänä vuonna avustuksia jaetaan kolmella miljoonalla, ja alkuvuoden hakijamäärä viittaa jopa suurempaankin kysyntään. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että vuokratalon Purkutyötä ei saa aloittaa ennen kuin jäljellä oleva valtion laina on maksettu takaisin ja ARA on tehnyt päätöksen avustuksen myöntämisestä. Purkutyötä ei saa aloittaa ennen kuin jäljellä oleva valtion laina on maksettu takaisin ja ARA on tehnyt päätöksen avustuksen myöntämisestä. 23 Viime vuonna sai purkuluvan 1558 ARA-asuntoa Purkuavustukset kasvussa Vanhojen valtion asuntorahaston ARAn avustuksella rakennettujen asuntojen purkuvauhti kiihtyy. Muuttotappioalueilla asukkaitakaan ei riitä
– Toiminnallisesti Aukion funktio on se, että se kytkee yhteen pari kesää sitten valmistuneen terminaalisiiven jo olemassa olevaan terminaali-infraan ja jatkossa siihen kytkeytyy myöhemmin tänä vuonna käyttöön otettava länsisiipi. Uusi Aukio on T2:n sydän T2-terminaalin ensimmäiset uudet osat ovat käytössä jo helmikuun aikana. Se on integraatiopiste, jonne keskitetään vaihtoliikenteen turvatarkastus. – Uudistuksella pyritään parempaan läpimenoon, yritämme saada entistä enemmän matkus. Uudessa linjastossa on kymmenen turvatarkastusporttia. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käynnissä historiallisen suuret muutostyöt. Bodyscannereiden kanssa olemme tehneet testejä pitkään. Videonäytöt perustuvat Arkkitehdit Davidsson Tarkelan ja Rune & Berg Designin yhteiseen Metsäaukio-nimiseen kilpailutyöhön. – Se on järjestelmänä parasta mitä on saatavilla. – Matkustajat tulevat keskitetysti turvatarkastukseen ja sen jälkeen Aukiolle. 24 Puun käytöllä luodaan matkustajille kuvaa Suomesta Muutostyöt vahvistavat lentoaseman ilmettä Terminaali 2:n laajennustyön arkkitehtikilpailun voittaja. Osa lentoaseman laajennustöistä on valmiina jo kuluvan kevään aikana. Se kiertää ympäri kolmionmuotoista tilaa. Uutta matkustajaja matkatavaratilaa tulee yhteensä 25 000 neliömetriä. Keskeiset muutokset ovat T2-terminaalin laajennukset ja uusi sisäänkäynti sekä T1:n laajennusosa. Eli sinne tulee kaikki Schengen-alueen ulkopuoliset matkustajat, muun muassa Venäjältä, Aasiasta, Englannista ja Amerikasta. Jo vuonna 2014 käynnistynyt Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on lentoaseman historian suurisuuntaisin laajennushanke, ja se ulottuu aina 2020-luvun alkuun. Linjastossa on kymmenittäin erikoisominaisuuksia, joita laitevalmistajalta vaadittiin. Näillä tullaan pärjäämään pitkälti 2030-luvulle saakka, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson. Viime vuonna lentoasemalla oli 20,8 miljoonaa matkustajaa. Näillä laajennuksilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden kysyntään. Lentoasemaa kehitetään kasvavan lentoliikenteen tarpeisiin ja hurjia muutoksia on luvassa. Finavian jätti-investoinnin myötä Helsinki-Vantaa valmistautuu palvelemaan 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Olemme aloittaneet jo pari kolme vuotta sitten suunnittelemaan sitä. Se on orientoitumisvyöhyke, jonka jälkeen matkustajat siirtyvät jatkolennoille eteenpäin, kertoo Hansson. – Uudistusten perimmäinen tarkoitus on palvella paremmin lentomatkustajia. Aukio on arkkitehtonisesti upea tila. Sen jylhät, suomalaisella puulla verhoillut seinäja kattorakenteet tarjoavat puitteet erilaisille tapahtumille ja ilmiöille. Sen eteen ollaan tehty pitkään tuotekehitystä. Matkustajien kannalta näkyvin uudistus on uusi Aukio, jonne kaukolentojen matkustajat saapuvat turvatarkastuksen jälkeen. S uomen vilkkain lentoasema Vantaalla on parin vuoden päästä hyvin eri näköinen kuin tällä hetkellä. Kuvien lisäksi tilassa saattaa kuulla luonnon ääniä. T2:n Aukion ympärille sijoittuvat lukuisat myymälät ja ravintolat. Uudistukset ovat osa Finavian miljardi-investointia, jonka tarkoitus on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa eurooppalaisten lentoasemien joukossa. Aukiota ympäröi joka suunnalla ledinäyttöjen nauha. Finavia luonnehtii, että Aukio on ”kaukolentoja palvelevan alueen sydän, jonka kautta matkustajat siirtyvät lennoilleen ja saapuessaan saavat ensikosketuksensa Suomeen.” Aukion kautta kulkee lentoaseman koko Schengen-alueen ulkopuolinen liikenne. Yhteensä seinillä on lähes 500 näyttöä ja niissä esitellään suomalaista luontoa ja vuodenaikojen vaihtelua. Aukio on osa kaukolentoalueen laajennusta, jonka on kokonaisuudessaan suunnitellut arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit. Olemme tehneet tutkimuksia ja testanneet erilaisia ideoita, joista sitten lopulta olemme kehittäneet nyt avattavan turvatarkastusjärjestelmän, sanoo Hansson. Kuvassa uusi sisäänkäynti saapuvien matkustajien tasolta kuvattuna. Matkustajia vastassa on muun muassa uudenaikaiset henkilöskannerit, joiden avulla voidaan nähdä, jos matkustajalla on metalliesineitä vaatteittensa alla. Uudet turvatarkastuslinjastot Terminaali 2:een avautuu myös kokonaan uudet turvatarkastuslinjastot
Kun prosessi on nopea, asiakastyytyväisyys on parempi, Hansson toteaa. 25 Tällä tullaan luomaan matkustajille kuvaa Suomesta: havainnekuva luodosta keskellä saapuvien aulaa. Terminaalin laajennus tehdään kahteen kerrokseen: porttien 5-7 odotustilat sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa lentokoneen pysäköintipaikan tasolla, ja porttien 8-11 toisessa kerroksessa, mistä on hissija porrasyhteys asematasolle. Asiakaskokemus on tärkeää. Terminaalissa avataan seitsemän uutta lähtöporttia. Sama arkkitehtitoimisto on suunnitellut muun muassa Helsingin uuden keskustakirjaston Oodin, ja lentoaseman T2:n sisäänkäynnissä on paljon samaa muotokieltä. Aukio on kaukolentoja palvelevan alueen sydän, jonka kautta matkustajat siirtyvät lennoilleen ja saavat ensikosketuksensa Suomeen.. Uudistunut T1 tulee asiakkaiden käyttöön alkuvuoden aikana. – Terminaalissa on samankaltaisia aiheita kuin Oodissa. Helsinki-Vantaan näkyvimmät muutokset tapahtuvat terminaali 2:ssa, mutta myös pienempää T1-terminaalia laajennetaan. Sillä luodaan matkustajille kuvaa Suomesta, Hansson kertoo. Emme paljasta tarkkoja matkustajamääriä, mitä turvatarkastuksesta kulkee, mutta tavoitteemme on usean kymmenen prosentin parannus. Muun muassa puun käyttö on yhteistä. Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema sisäänkäynti avataan yleisölle näillä näkymin vuonna 2022. Uusilta porteilta siirtyminen koneeseen ja koneesta terminaaliin tapahtuu kävellen. tajia läpi turvatarkastuksesta per tunti. Meillä oli jo suunnittelutavoittessa määritelty, että puuta tullaan käyttämään. T2:lle näyttävä sisäänkäynti Lentomatkustajille kenties suurin näkyvä muutos tulee olemaan T2:n sisääntulon uudistuminen
Päästöjä alennetaan määrätietoisesti myös muilla Finavian lentoasemilla. – Matka pikkuisen kasvaa, vaikka parkkipaikkojen määrä pysyy suunnilleen ennallaan, Hansson sanoo. Lisäksi taksialueet ja bussiasema tulevat uudistumaan. Finavia on valmistautunut parkkihallin purkuun jo etukäteen ja on laajentanut P5-pysäköintihallia vuonna 2016. Nyt se saa väistyä uuden T2:n sisäänkäynnin tieltä. Lentoasemalle myönnettiin jo vuonna 2017 kansainvälinen ACA-sertifikaatti. Uudistusten myötä lentoaseman pysäköintiin tulee suuria muutoksia. 1 miljardi euroa Lähde: Finavia valmistuu vuonna 2020. * Uusi multimodaali matkakeskus, joka linkittää yhteen eri liikennemuodot. Lentoasemalla asioivia autoilijoita palvelevat nyt kaksi muuta parkkihallia ja ulkoalueet. * Uutta pysäköintitilaa: 4 800 paikkaa (P5:n laajennus ja uusi pysäköintihalli) * Lisää laajarunkokoneiden siltapaikkoja: +100 % (16 kpl) * Lisää kapasiteettia matkatavarankäsittelyyn: +50 % * Lisää kapasiteettia passintarkastukseen: +50 % * Finavian investointi: n. Uudet parkkihallit rakenteilla Remontit eivät voi olla aiheuttamatta häiriöitä ja poikkeusjärjestelyjä. täysin hiilineutraali lentoasema.. – Häiriöitä uudistukset aiheuttavat väistämättä. * Uudistunutta asematasoa (lentokoneiden pysäköintialueita ja rullausteitä): 450 000 m2 eli noin 90 jalkapallokentän verran. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään muun muassa bioenergian ja maalämmön avulla. Kansainvälinen ACA-ohjelma (Airport Carbon Accreditation) käynnistettiin vuonna 2009 tukemaan lentoasemien ympäristötehokkuutta osana koko lentoliikenneteollisuuden päästötavoitteita. Tuolloin lentoasemalle saatiin 3 000 parkkipaikkaa lisää. Sen purkaminen on aloitettu vuodenvaihteen tienoilla. Laajennus vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. Käytännön vaikutukset näkyvät etenkin liikennejärjestelyissä ja järjestelyt muuttuvat remonttien edetessä, Hansson sanoo. Hiilidioksidipäästöjen laskeminen nollaan on saavutettu aktiivisilla teoilla, joita on tehty jo usean vuoden ajan. Pysäköintialueiden ja terminaalin välillä pääsee liikkumaan Finavian ilmaisella parkkibussilla. * Terminaalin koko pinta-ala 2020-luvun alussa on yli 250 000 m2, jolloin sinne mahtuu 10 Eduskuntataloa. Käytännössä sertifikaatin saavuttaminen on merkinnyt mittavaa selvitystyötä, Finavian päästötehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä jäännöspäästöjen kompensointia. 26 Hiilineutraali lentoasema Isot uudistukset Helsinki-Vantaan lentoaseman uudistukset: * Lisää pinta-alaa terminaaliin: +45 % (103 000 m2). Kokonaan uusi pysäköintihalli Helsinki-Vantaa on virallisesti hiilineutraali lentoasema. Parkkihalli on palvellut yli seitsemää miljoonaa autoa. Terminaali 2:een tulee kymmenen uutta turvatarkastuspistettä. Finavian tavoitteena on myös sitouttaa lentoasemilla toimivat yritykset uusiutuvien polttoaineiden käyttäjiksi. Asemalle on asennettu suuri määrä aurinkopaneeleita ja ajoneuvoihin tankataan biodieseliä. Halli on suljettu tammikuussa ja nyt pysäköintiä on järjestetty uusiksi. Sinne on tulossa lähes 2000 autopaikkaa. ACA-sertifikaatin myöntöhetkellä Helsinki-Vantaan lentoasema oli järjestyksessä maailman 34. Pauli Jokinen Kuvat: Pauli Jokinen, ALA Arkkitehdit Keskusportaikko saapuvien tasolta lähtevien tasolle. Uusi Aukio oli vielä viimeistelemättä tammikuussa. Nykyinen P2/P1-nimellä kulkeva pysäköintihalli on yli 30 vuotta vanha ja tiensä päässä. Helsinki-Vantaa ja Lapin lentoasemat ovat olleet ohjelmassa mukana vuodesta 2011
Luvitusvaiheessa oleva hanke voi parhaimmillaan olla rakennusvalmis muutamassa kuukaudessa. Viimeisten kahden vuoden aikana tuulivoiman kannatus on kääntynyt pienen notkahduksen jälkeen taas nousuun, nyt 80 prosenttia suomalaisista haluaisi kotimaista tuulivoimatuotantoa lisättävän. – Suomen on mahdollista rakentaa energiaomavaraisuutta lisäävää uusiutuvan energian tuotantoa hyvinkin nopeasti, sillä hankkeet, joilla on kunnan rakennuslupa tai kaavapäätös voidaan rakentaa nopealla aikataululla. 27 80 prosenttia suomalaisista haluaa lisää tuulivoimaa Tuulivoima on pitänyt paikkansa Suomen toiseksi halutuimpana sähköntuotantomuotona Energiateollisuuden vuosittain toteuttamassa Energia-asenteet-seurantatutkimuksessa. – Meillä on Suomessa huomattava määrä täysin tai lähes rakennusvalmiita tuulivoimahankkeita. Suomi voisi yli kolminkertaistaa tuulivoimakapasiteettinsa lyhyessä ajassa Uusia tuulivoimahankkeita yli 200 Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) teettämän hankekartoituksen mukaan Suomessa on suunnitteilla yli 16 500 MW:n edestä tuulivoimahankkeita. Tutkimustulosten mukaan tuulivoiman haluttavuus on pysynyt korkeana koko 2000-luvun ajan parhaimmillaan haluttavuus on käynyt yli 90 prosentissa. S uunnitteilla olevien hankkeiden määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti, myös luvitettujen ja kaavoitettujen hankkeiden määrä on kasvanut viime vuodesta. Yhteensä Pohjois-Pohjanmaalle suunnitellaan 70 hanketta, joista 37 hankkeella on jo kunnan myöntämä rakennuslupa tai kaavapäätös. Tuulivoiman rooli on noussut tärkeäksi etenkin nyt, kun tuulivoiman tuotantokustannusten lasku on mahdollistanut ensimmäisten ilman valtion tukea toteutettavien tuulivoimahankkeiden rakentamisen. Todellisena ja äärimmäisenä uhkana sen näkee peräti 62 prosenttia suomalaisista. Yhteensä Suomeen suunnitteilla olevien hankkeiden lukumäärä on 211.. – Suuri joukko suomalaista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluaa, että Suomi lisää uusiutuvan energian käyttöä. Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 2041 MW verran tuulivoimaloita. Suurin osa Suomeen suunnitelluista tuulivoimahankkeista on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa myös suurin osa jo tuotannossa olevasta tuulivoimahankkeista sijaitsee. Pelkästään näiden hankkeiden vuosituotanto olisi yli 26 TWh. Kritiikille, joka perustui muun muassa jo sulkeutuneen syöttötariffin kustannuksiin, ei ole enää perusteita, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Kaikista Suomen rakennusluvallisista ja kaavoitetuista tuulivoimahankkeista 30 prosenttia sijoittuu hyvätuuliselle Pohjois-Pohjanmaalle. Tuulivoiman haluttavuus on kasvanut varmastikin siksi, että se nähdään todellisena keinona taistella ilmastonmuutosta vastaan. Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 2041 MW verran tuulivoimaloita. STY:n hankelistan mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 3800 MW:n edestä maatuulivoimahankkeita, joilla on kunnan myöntämä rakennuslupa ja kaava sekä yli 3100 MW:n edestä hankkeita, joilla on kunnan myöntämä kaava. Tällä tuotannon lisäyksellä ja jo tuotannossa olevalla tuulivoimalla voitaisiin kattaa yli 30 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Toteutuessaan kaikki suunnitteilla olevat hankkeet tuovat Suomeen yli 24 miljardin investoinnit. Tuulivoima-alan 2030-tavoite 30 TWh vuosittainen tuulivoimatuotanto ja 30 prosentin osuus sähköntuottannosta voitaisiin siis saavuttaa pelkästään nyt luvitetuilla ja kaavoitetuilla tuulivoimahankkeilla”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Kasvava huoli ilmastonmuutoksesta näkyy tutkimuksessa selvästi. Yli 7000 MW:lla tuulivoimahankkeista on jo kunnan myöntämä rakennuslupa tai kaava. Yhteensä PohjoisPohjanmaalle suunnitellaan 70 hanketta, joista 37 hankkeella on jo kunnan myöntämä rakennuslupa tai kaavapäätös. Kyselytutkimuksen mukaan ainoastaan aurinkovoima on tällä hetkellä tuulivoimaa Suomessa suositumpaa: vastaajista 93 prosenttia haluaa Suomeen lisää aurinkovoimaa. Kyselytutkimukseen vastaajien mielestä poliittisilla päätöksillä pitää tavoitella ilmastonmuutoksen torjuntaa ja uusiutuvan energian lisärakentamista
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä muita keinoja on käytettävissä kuntien kasvun tukemiseksi sekä pienenevien kuntien ongelmien ratkomiseksi. VOS eli uudistettava valtionosuusjärjestelmä ei ole toimiva väline kasvuun kannustamisessa, mutta se kompensoi kasvukipuja. Kasvun pullonkauloiksi etenkin pääkaupunkiseudulla on aiemmin tunnistettu kaavoituksen ja asuntotuotannon ongelmat. Kaupunkien kasvattamisen ongelmat liittyvät myös kasvun mukanaan tuomiin kustannuspai. A luekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja Kaupunkitutkimus TA selvittivät uudistettavan valtionosuusjärjestelmän (VOS) soveltuvuutta erityisesti kasvavien kuntien kaavoituksen ja asuntotuotannon lisäämiseen. Samaan aikaan väestömäärältään kasvaville kaupungeille aiheutuu erilaisia kasvun kustannuksia, kun taas väestöltään supistuvat kunnat tarvitsevat erityistä tukea peruspalveluiden järjestämiseen. 28 Tutkimus valtionosuusjärjestelmän soveltuvuudesta kunnille VOS helpottaa kasvukipuja Soteja maakuntauudistuksen yhteydessä kuntien rahoituskehys kokee suuria muutoksia. Valtionosuusjärjestelmän muutokset tähtäävät tasapainottamaan eri kuntien rahoituksen heilahteluja uudistuksessa. Kaupunkiseutujen kasvun pullonkaulojen nähdään heikentävän yleistä talouskehitystä jähmettämällä valtakunnallista muuttoliikettä ja vaikeuttamalla työvoiman liikkuvuutta
Tutkimuksessa suositellaan lisäksi vieraskielisten määrään liittyvien VOS-kertoimien määrittelyä vastaamaan kuntien todellisia kustannuksia. – Tutkimuksen päätuloksena todettiin, että VOS-järjestelmä ei sisällä varsinaisia kasvun kannustimia, mutta sen avulla voidaan ratkoa kunnan sisäisiin kasvun kustannuksiin liittyviä ongelmia, joilla ei ole seudullisia ulkoisvaikutuksia. Myöskään kaupunkien sisäiseen kasvuun liittyviä kysymyksiä, kuten palveluiden ja elinkeinojen kehittymisen kysymyksiä, ei ole syytä liittää MAL-sopimuksellisuuteen. Erityisesti kasvavat kunnat tarvitsevat tukea sille, että ne voivat luoda edellytyksiä riittävälle ja laadukkaalle rakentamiselle. Toinen tärkeä kysymys on Antikaisen mukaan osaavan työvoiman saanti. Pullonkauloiksi etenkin pääkaupunkiseudulla on tunnistettu kaavoituksen ja asuntotuotannon ongelmat. VOS ei ole toimiva väline kasvuun kannustamisessa, mutta se kompensoi kasvukipuja. Tutkimuksessa havaittiin, että VOS-järjestelmä itsessään ei aiheuta kuntakohtaista asukasvalikointia, sillä kasvavat keskuskaupungit eivät kykene valikoimaan kuntaan muuttavia asukkaita, vaikka tähän syntyisikin kannustimia. – Tällöin keskeiseksi kysymykseksi tulee kansainvälinen työvoima ja sen integroituminen. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen kertoo tutkimuksen päätuloksen olleen se, ettei VOS ole toimiva väline kuntien kasvuun kannustamisessa, mutta sen kompensoivan kasvukipuja. Kuva: Helsingin kaupunki/Sami Kurikka neisiin peruspalveluiden kysynnän kasvun ja kaupunkien perusinfrastruktuurin rakentamisen myötä. Lisäksi tutkimuksessa suositellaan VOS-järjestelmän ohelle muita keinoja, joilla huomioidaan kuntien kasvun tai taantumisen aiheuttamat erityispiirteet. Tutkimuksen perusteella suositellaan, että kaupunkien kasvun aiheuttamia kustannuksia edelleen kompensoitaisiin VOS-järjestelmän avulla. VOS-järjestelmä itsessään ei aiheuta kuntakohtaista asukasvalikointia, sillä kasvavat keskuskaupungit eivät kykene valikoimaan kuntaan muuttavia asukkaita, vaikka tähän syntyisikin kannustimia. Asukasvalikoinnin logiikka syntyy suuremmista verotuloista, eikä niinkään VOS-järjestelmän kriteereistä. Eli kasvavat kunnat saavat VOSin kautta kompensaatiota yhdyskuntarakenteen investoinneille. Antikainen kertoo näitä keinoja olevan erityisesti MAL-sopimukset valtion ja seutujen välillä. Kuitenkin, mikäli nämä instrumentit rahoitettaisiin vähentämällä muiden kuntien valtionosuuksia, VOS-järjestelmän perustoiminnan edellytykset heikkenisivät kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen liittyen. Toisaalta monissa väestöään menettävissä kunnissa nähdään tarvetta tiivistää ja kehittää hajanaista yhdyskuntarakennetta esimerkiksi palvelurakenteen tehostamiseksi ja asumisen edellytysten parantamiseksi. Sopimuksia valtion ja seutujen välille Tutkimuksen perusteella MAL-sopimusmenettelyä suositellaan jatkossakin hyödynnettävän suurten kaupunkiseutujen ylikunnallisten haasteiden ratkaisemiseen sekä kasvun mahdollistamiseen. – Sopimusten kautta valtio sitoutuu kokonaisvaltaisemmin ja koordinoidummin kasvuun sekä pitkäjänteiseen kehittämiseen. MAL-sopimusmenettelyä ei ole kuitenkaan syytä ulottaa uusille kaupunkiseuduille, joita kasvuun ja kaupunkiseutujen toimivuuteen liittyvät valtakunnallisesti merkittävät ongelmat eivät kosketa. Kati Wikström. Kasvukipujen kompensointia Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen tähdentää tutkimuksen selvityskysymyksen olleen, että voisiko VOS toimia kasvun kannustamisen välineenä. Ehdotuksemme olisi VOSissa vielä suoraviivaisempi ja vahvempi kytkentä vieraskielisten määrään. VOS-järjestelmällä voidaankin lieventää kasvusta aiheutuvia kustannuksia, kuten esimerkiksi kasvavan vieraskielisen väestön kotouttamisen kuluja. Soteja maakuntauudistus sekä nopeat väestörakenteen muutokset aiheuttavat kustannuspaineita peruspalveluiden järjestämiselle ja kuntien muuhun taloudenpitoon. Tutkimuksen mukaan VOS-järjestelmään on mahdollista liittää nopeasti kasvavia sekä taantuvia kuntia tukevia kertoimia. Monissa maankäytön, asumisen ja liikkumisen ratkaisuissa on syytä etsiä laajempien toiminnallisten alueiden ja kehitysvyöhykkeiden yhteisiä, ei kuntakohtaisia ratkaisuja. Kasvaville kunnille aiheutuu monipuolisia kasvusta aiheutuvia kustannuksia ja haasteita, kun taas taantuvissa kunnissa kustannuksia syntyy voimistuvista vaatimuksista kehittää toimivaa yhdyskuntarakennetta, vaikka asuntotuotannolle ei ole määrällistä tarvetta. 29 – Monissa maankäytön, asumisen ja liikkumisen ratkaisuissa on syytä etsiä laajempien toiminnallisten alueiden ja kehitysvyöhykkeiden yhteisiä, ei kuntakohtaisia ratkaisuja. – Tässä on nimenomaan painotettava sanaa seudullinen. Kuva: MDI Väestömäärältään kasvaville kaupungeille aiheutuu monia kasvun kustannuksia
Valiokunnan mukaan asuntopolitiikasta tulee laatia kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma, joka tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä. – Pitkään on puhuttu siitä, että asuntomarkkinoilla on paljon ongelmakohtia. Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Pia Viitanen (sd) kertoi mietinnöstä tammikuisessa Asuntomarkkinat 2019 -seminaarissa, joka järjestettiin Helsingissä. E duskunnan tarkastusvaliokunta on linjannut asuntopolitiikan suuntaviivoja. Tätä mieltä on eduskunnan tarkastusvaliokunta. Asuntopolitiikan uudet linjat Asuntojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Valiokunta sai viime vuoden loppupuolella valmiiksi mietinnön asuntopolitiikan kehittämiskohteista. 30 Ongelmana kalliit hinnat, lähiöiden eriytyminen... Valiokunta esittää kymmenen päätösehdotusta, joilla saadaan muutoksia nykyiseen asuntopolitiikkaan. Esimerkiksi kohtuuhintaisia asuntoja on liian vähän erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Etenkin pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähyys vaikeuttavat työvoiman saamista. Asuntomarkkinoiden toimintaympäristö on haasteellinen ja siksi nähtiin, että tällainen tutkimus tulee tehdä, Viitanen sanoo. Pienituloisille kotitalouksille se on kohtuuton ongelma. Valiokunta kiinnittää huomiota valtion ja koko julkisen sektorin vastuuseen toimintojen sijoittamisesta alueellisesti siten, ettei olemassa olevien toimintojen siirtäminen tai lakkauttaminen johda ei-toivotun rakennemuutoksen vauhdittumiseen. Sen mukaan tulee selvittää, miten voidaan ehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia elinkeinoja koulutuspolitiikalla. Se puolestaan vaikeuttaa talouskasvun edellytyksiä. Kohtuuhintaista tuettua asumista Valiokunta näkee, että valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarvitaan edelleen. esiin asuntojen kohtaanto-ongelman, eli kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Suurissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat nousseet käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna aika lailla. Valtion asuntorahastoa tarvitaan myös tulevaisuudessa talousar. Valiokunnan mukaan kohtuuhintaista valtion tukemaa vuokra-asuntokantaa tulee lisätä pääkaupunkiseudulla sekä niillä kasvavilla seuduilla, joilla vuokra-asunnoista on kysyntää pitkällä tähtäyksellä. Kysyntä ja tarjonta eri paikoissa Valiokunta nostaa mietinnössä – Pidän tärkeänä, että kiinnitämme suurta huomiota siihen, että asuinalueet eivät pääsisi eriytymään ja ne voisivat kehittyä myönteisessä hengessä, lähiöhengessä. Se korostaa kuitenkin, että rahoitusmallien pitää olla tehokkaita. Valiokunta näkee merkittäväksi haasteeksi myös asuntomarkkinoiden pahenevan eriytymisen. Valiokunta nostaa esille myös tarpeen kehittää asuinalueita, jotta voidaan ehkäistä niiden eriarvoistumista. Vastaavasti syrjäseuduille aiheuttaa päänvaivaa se, että asuntojen arvot laskevat ja moni miettii, miten saa asunnon kaupaksi. Kansanedustaja Pia Viitanen on huolissaan lähiöiden kehittymisestä. – Asuntojen hinnat on tänään suuri ongelma. Valiokunnan mukaan asumistukijärjestelmän kehittämistarpeita tulee arvioida ensi vaalikaudella, jolloin tarkastellaan sosiaaliturvauudistusta. 31 Ongelmana kalliit hinnat, lähiöiden eriytyminen... Ministeri Kimmo Tiilikainen piti puheen Asuntomarkkinat 2019 -tilaisuudessa. Asumistuen määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja toimeentulotuella katetaan entistä enemmän asumismenoja. Tämä kokonaisuus pitäisi saada hallintaan, Viitanen sanoo. Asuntopolitiikan uudet linjat Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan lähiöihin ja eriytymiseen tulee kiinnittää huomiota
Hänen mukaansa ei ole mitään järkeä säilöä ihmisiä pieniin yksiöihin. Asuntomarkkinat 2019 -tapahtumassa kuultiin puheenvuoroja eri vinkkeleistä. Vaattovaara on kritisoinut muun muassa pieniä asuntoja. – Pitää rakentaa sellaista asuntokantaa, joka miellyttää myös tulevia sukupolvia. Näkökulmia kaupunkikehittämiseen Määrääkö asuntojen hinnat kaavoitus vai rakennusyhtiöt. 32 Kaupunkien kehittämiseen suhtaudutaan monella eri tapaa ja erilaisia näkökulmia riittää. Saarimaan mukaan virheellisesti puhutaan, että asuntomarkkinoilla vapaat markkinat määräävät hinnat. Tutkimustietoa on vaikka millä mitalla siitä, mitä ahdas asuminen aiheuttaa. – Mutta eihän meillä ole markkinaehtoista rakentamista. Silloin taas pohdin, että mistä tässä kaikessa kaupungistumisessa oikein on kyse. Vaattovaaran mukaan voisi harkita jopa sellaista, että kielletään yksiöiden rakentaminen kokonaan. Kaavoituksen myötä asuntoja on vähemmän kuin jos rakennettaisiin täysin vapailla markkinoilla. Rahaston varallisuutta tulee suunnata nimenomaan asumiseen. – Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus kotiin ja kohtuuhintaiseen kotiin. – Asuntojen hinnat ovat niin korkeat ja rakentamisen hinta sen verran alhaalla, että aivan varmasti tulisi enemmän. Pauli Jokinen Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on sitä mieltä, että yksiöiden rakentamisen voisi kieltää. Kuvassa rakentuvaa Kalasatamaa Helsingissä. Todennäköisesti asuntoja tulisi nykyistä enemmän. Saarimaa ottaa esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren. Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset, eli MAL-sopimukset ovat toimineet valiokunnan mukaan neljällä kaupunkiseudulla hyvin seutujen kehittämisessä ja parempien asuntotuotantoedellytysten luomisessa. Tulisi korkeampia taloja ja vähemmän puistoja. – Jos Jätkäsaareen olisi annettu rakentaa täysin markkinaehtoisesti, ilman mitään rajoituksia, ilman autopaikkanormeja, ilman kerrosneliömetrirajoituksia, niin mitä arvelet, rakennettaisiinko sinne enemmän vai vähemmän asuntoja. vion ulkopuolisena rahastona turvaamaan asumisen rahoitusta. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, joka määrää ylärajat rakentamiselle. – Vuosikymmeniä olemme halunneet pois ahtaasta asumisesta. Ei meillä ole täysin vapaata rakentamista. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on kritisoinut kaupungistumisen monia ilmiöitä. – Siksi ne ovat kalliimpia, Saarimaa summaa. Ei markkinat päätä paljonko johonkin rakennetaan. Luultavasti kävisi niin, että sinne tulisi liikaa asuntoja, jolloin niistä tulisi liian halpoja. – Olen huolissani siitä, että ymmärretäänkö asuntopoliittisessa keskustelussa lainkaan sitä, miten markkinat toimivat. Voidaanhan ihmisiä sulloa vaikka purkkeihin, jos halutaan. Ihmisellä on myös oikeus turvalliseen kotiin ja mietinnössä kiinnitetäänkin huomiota myös rakentamisen laatuun sekä viihtyisään kodin ympärillä olevaan ympäristöön, Viitanen kertoo. Kaavoitus rajoittaa Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa on lähes kaikissa ajatuksissaan eri mieltä kuin Vaattovaara. Miksi siitä on nyt tehty hyve ja halutaan rakentaa yhä pienempiä asuntoja. Valiokunnan mielestä MAL-sopimuksia tulee kehittää pidempiaikaisiksi. – Eräänä aamuna istuin metrossa, jossa oli lisäkseni yksi matkustaja. Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessorina toimivan Tuukka Saarimaan mukaan kaavoitus määrittää asunnoille hinnan. Lisäksi ne tulee tehdä sitovimmiksi ja valtion tulee olla valmis laajentamaan sopimuksia myös uusille kaupunkiseuduille.
– Kaavoittajat ovat tehneet kaupungeissa hyvää työtä. 33 Tarkastusvaliokunta linjaa, että asuntopolitiikasta tulee laatia kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. – Pidän tärkeänä, että kiinnitämme suurta huomiota siihen, että asuinalueet eivät pääsisi eriytymään ja ne voisivat kehittyä myönteisessä hengessä, lähiöhengessä. Ohjelmassa tulee esittää myös ne keskeiset toimet, joilla tavoitteisiin on tarkoitus päästä. – Se on yhteiskunnan ensimmäinen vastuu, että meillä kaikilla olisi katto pään päällä ja seinät ympärillä. Kattoluuri: 019 211 3800 / vesivek.fi Aleksis Kivi, Väinö Linna, Vesivek ja muut tutut, nyt Oodissa. Kiitos luottamuksesta, ollaan yhteyksissä! Vesivek toimitti ja asensi uuteen Helsingin kaupunginkirjasto Oodiin kattoturvajärjestelmät, tikkaat, kulkusillat ja vaijerijärjestelmän. – Kaavoittajat ovat tehneet kaupungeissa hyvää työtä. Mutta ei voida hetkeksikään herpaantua. – Se tulee laatia heti seuraavan eduskuntakauden alussa. Ohjelman tulee sisältää selkeä kuva valtion asuntopoliittisesta roolista, asuntopolitiikan linjauksista ja pitkän tähtäyksen tavoitteista. Valiokunnan raporttiin pääsee tarkemmin kokonaisuudessaan tutustumaan eduskunnan verkkosivuilla. Viitanen haluaa korostaa asiaa, sillä lähiöissä asuu puolitoista miljoonaa ihmistä, joten asia ei ole lainkaan vähäpätöinen. Ratkaisu mahdollistaa jatkossa turvalliset huoltoja kunnossapitotyöt. Ohjelman perustana tulee olla selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista ja ohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä. Asunnottomuuden torjunnalla ollaan tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä ja tavoitteemme on ollut asunnottomuuden puolittaminen. Pauli Jokinen hyvää politiikkaa ja sitä tarvitaan jatkossakin. On kunnia olla mukana tärkeissä rakennuskohteissa. Lähiöissä asuu 1,5 miljoona ihmistä Pia Viitanen nostaa esiin lähiöt ja eriytymisen. – Eriytymistä ehkäisemällä voimme parhaiten torjua sen, ettei meillä nähdä niitä ikäviä ilmiöitä, jotka ovat tuttuja monista Euroopan suurkaupungista. Ei voida ajatella, että asiat ovat nyt valmiit ja hyvin. Viitasen tavoin Tiilikainen puuttui eriytymiseen. Ja meille kaikki kohteet ovat tärkeitä, olipa kyse sitten Oodista tai lähiökorttelin pienestä taloyhtiöstä. – Kyse ei ole pelkästään rakentamisesta, vaan siihen liittyy kokonaisuus, jossa on mukana muun muassa palvelut, koulut, yhteisöllisyys ja turvallisuus. Asuinalueiden kehittämistä tulee tehdä niin valtakunnan kuin kuntien tasolla. Pitkän aikavälin kehittämisohjelma Tarkastusvaliokunta linjaa, että asuntopolitiikasta tulee laatia kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. Ohjelman tulee ulottua yli vaalikausien.. Mutta ei voida hetkeksikään herpaantua. Kaikille katto pään päälle Siinä missä Pia Viitanen pureutui asuntopolitiikan tulevaisuuteen, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen piti Asuntomarkkinat 2019 -tilaisuudessa lyhyen katsauksen kuluvan hallituskauden saavutuksiin asuntopolitiikan saralla. Meillä on tässä suhteessa tehty Sillä saisimme asiantuntijoiden haluamaa pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikkaan, Viitanen sanoo. Jokaisella on oikeus viihtyisään asuinympäristöön. Ei voida ajatella, että asiat ovat nyt valmiit ja hyvin
Hankkeita arvioitiin raporttien perusteella sekä useita sidosryhmiä haastattelemalla. IPMA-palkinto myönnetään projektin johtamisen huippuosaamista osoittaneelle hankkeelle. Tuomariston mukaan projektia ohjasivat arvoina Rantatunneli on paitsi Suomen pisin maantietunneli myös liikenteenohjauksen, -turvallisuuden ja muiden järjestelmien osalta nykyaikaisin, pisimmälle automatisoitu tunneli.. Hanke kilpaili mega-kokoisten projektien kategoriassa. Tampereen Rantatunneli-projektin johtaminen voitti jättikokoisten hankkeiden sarjan IPMA Global Project Excellence Award -kisassa. Kategorian muut finalistit olivat Kiinasta, Venäjältä ja Kazakstanista. Rantatunneli-hankkeessa tuomaristo näki useita menestystekijöitä. K ansainvälinen projektinhallinnan keskusjärjestö IPMA teki viime kesänä laajan ja monivaiheisen arvioinnin erilaisista Mega Sized -projekteista ympäri maailman. 34 Projektia leimasivat johtajuus, innovatiivisuus ja läpinäkyvyys Tampereen Rantatunnelille suuren kilpailun voitto Tampereen Rantatunneli-projektin johtaminen voitti jättikokoisten hankkeiden sarjan IPMA Global Project Excellence Award -kisassa
Viidestä ehdokkaasta karsittiin vaiheittain kaksi sopivinta loppukilpailuun, joista lopuksi näyttöjen perusteella valittiin tilaajan kanssa parhaiten yhteistyötä tekeväksi arvioitu ryhmittymä, missä oli urakoitsija ja kaksi suunnittelutoimistoa. Juhani Karvonen. Kilpailutuksessa arvioitiin laaduntuottoja yhteistyökykyä 75 prosentin painoarvolla ja hintakomponentin painoarvo oli 25 prosenttia. Urakkamuotona allianssiurakka Johtaminen monimutkaisessa ja paljon riskejä sisältävässä hankkeessa on aina haastavaa. Tilaajana on oltava valmis ottamaan ensimmäinen askel yhteistyön kehittämiseksi. Hanke on rahoitettu yhteisesti Tampereen kaupungin kanssa, koska kaupungilla on maankäytön ja keskustan kehittämisintressi ja Liikennevirastolla valtatien kehittämisintressi. Tilaaja arvioi, että palveluntuottajille maksettavat suoraan korvattavat kustannukset ilman palkkiota ovat 150 miljonaa euroa ja kysyttiin, että paljonko ryhmittymä haluaa palkkiota sen päälle. – Se vaatii sitoutumista ja omien tehtävien priorisointia niin että on aina hankkeen käytettävissä. johtajuus, innovatiivisuus ja läpinäkyvyys. Allianssia ei enää koeta mysteeriksi, vaan se on yksi käyttökelpoinen sekä tehokas menetelmä haastavien hankkeiden toteuttamiseen. 35 Tuomariston mukaan projektia ohjasivat arvoina johtajuus, innovatiivisuus ja läpinäkyvyys. Johtamisessa voi ja mielestäni pitääkin keskittyä sen varmistamiseen, että tiimi voi keskittyä mielekkääseen ja tuottoisaan tekemiseen tiedostaen myös koko ajan että miksi, Mäkiaho selvittää. – Tunneli rakennettiin keskelle kaupunkia ja tunneliin johdettiin aiemmin keskustassa maan päällä estevaikutusta ja muuta haittaa ympäristöön aiheuttava VT12:n osuus, jonka maanpäälliset kehittämismahdollisuudet oli jo käytetty loppuun, sanoo projektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta Kyseessä on Suomen pisin maantietunneli ja teknisten liikenteenohjauksen, -turvallisuuden ja muiden järjestelmien osalta nykyaikaisin, pisimmälle automatisoitu tunneli. Teknisen osaamisen lisäksi teknologiaosaamisen johtamisesta on hyötyä, koska hankkeella työskentelee laaja joukko erittäin osaavia ja taitavia asiantuntijoita. Tunnelissa on Suomessa ensimmäinen tietunneliin toteutettu automaattinen sammutusjärjestelmä. – Hanke kilpailutettiin neuvottelumenettelyllä. Hankkeessa on lukuisia muitakin innovaatioita, joilla saavutettiin paitsi kustannussäästöjä myös suuria merkittäviä parannuksia laadullisesti. Hintakomponentti ei ollut hintatarjous vaan palkkiotarjous. Rantatunneli maan pisin maantietunneli Rantatunnelin rakennuttajana oli Liikennevirasto. Mauri Mäkiaho (vas.) ja projektien toteutusosaston johtaja Pekka Petäjäniemi juhlivat johtamisesta saatua palkintoa. Henkilöstöstrategiassa sallittiin epäonnistuminen sekä innovatiivisuutta tukevat ratkaisut. – Esimerkiksi hankkeen sopimusja toimintamalli sekä sen hyviksi osoittautuneet käytännöt ovat yleistyneet merkittävästi. Projektijohto toimi roolimallina, sidosryhmät olivat läsnä kaikilla tasoilla. – Sen oli alitettava tilaajan budjetti ja niin myös lopulta tapahtui, samalla kun kaikki toiminnalliset, turvallisuus, laadulliset ja ympäristön huomioimiseksi asetetut tavoitteet ylittyivät positiivisessa mielessä. Projektijohto toimi roolimallina, sidosryhmät olivat läsnä kaikilla tasoilla. Korkea asiakastyytyväisyys, alkuperäistä aikataulua nopeampi toimitus ja sitä seuranneet kustannussäästöt vakuuttivat myös tuomariston. Kaikki kulut avoimin kirjoin ja hankeen tavoitekustannus asetettiin tilaajien ja palveluntuottajien yhteistyönä. Johtaminen monimutkaisessa ja paljon riskejä sisältävässä hankkeessa on aina haastavaa
36 RAKLIn tekninen johtaja Mikko Somersalmi: Muuntojoustavuus vie vähäpäästöisyyteen
Keskeisiä päästöihin vaikuttavia tekijöitä ovat tilojen muunneltavuus ja energiankäyttö.. Kuva: Helsingin kaupunki. Tuloksiakin on saavutettu. Olennaista olisi tehdä muuntojoustavaa kaupunkiympäristöä, joka sopii erilaisiin käyttötarkoituksiin, tekninen johtaja Mikko Somersalmi korostaa. Energiasopimustoiminnassa edellinen sopimuskausi päättyi vuonna 2016, ja uusi alkoi vuonna 2017 ja jatkuu vuoteen 2025 saakka. Raportin osana ilmoitetaan kiinteistökannan hiilijalanjälki, joka on perustunut pitkälti energiankulutuksen hiilijalanjälkeen, tekninen johtaja Mikko Somersalmi kertoo. R AKLIn jäsenkunnassa, jossa on asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia, on tehty jo pitkään työtä vähähiilisyyden eteen erityisesti kiinteistön käytön aikaiseen ja energiankulutuksen suhteen. Nyt vähähiilisyys on noussut Somersalmen mukaan pinnalle myös muuten kuin pelkästään kiinteistöjen käytön aikaisen tai energiankulutuksen osalta. Tyhjät tilat uuteen käyttöön Vuonna 2018 päättynyt RAKLIn Tilat käyttöön –klinikka etsi Kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat monimutkainen kokonaisuus. – Toimitilojen ja vuokra-asuntojen energiatehokkuudessa moni jäsenistämme saavutti sopimuksen tavoitteet jo ennen vuotta 2016. Vähähiilisyyttä tulisi tarkastella suhteessa koko kaupunkiympäristöön. Kuva rakenteilla olevasta Helsingin Jätkäsaaresta, josta tulee tiivis, kaupunkimainen alue lähelle keskustaa. Niin kauan kuin kaikki tuotettu energia ei ole puhdasta, niin energiatehokkuus edistää merkittävästi myös vähähiilisyyttä, Somersalmi toteaa. – Vähähiilisyys ei ole yksinkertainen asia. Tähän liittyy muun muassa maankäyttöja rakennuslain uudistumisen ajatus elinkaariohjauksesta ja vähähiilisen laskennan ohjaustapa, joka oli ympäristöministeriön lausuntokierroksella viime vuoden lopulla. 37 RAKLIn tekninen johtaja Mikko Somersalmi: Muuntojoustavuus vie vähäpäästöisyyteen Tekninen johtaja Mikko Somersalmi peräänkuuluttaa tilojen muuntojoustavuutta. – Osa jäsenistöstä on tehnyt jo pitemmän aikaa vastuullisuusraportointia
Varsinkin pääkaupunkiseudulla tarvitaan kipeästi uusia asuntoja, joita voitaisiin tehdä ainakin osaan tyhjiä toimistotiloja. Kiinteistöjen vähähiilisyyttä tulisikin Somersalmen mielestä tarkastella suhteessa koko kaupunkiympäristöön. Kaukolämmössä pyritään eroon fossiilisista polttoaineista ja korvaamaan ne uusiutuvilla polttoaineilla. Rakennuskanta ratkaisee Peruskorjausten yhteydessä tulisi Somersalmen mielestä miettiä energiatehokkuuden ohella rakennuksen konseptia eli minkälaista tarvetta tiloille on jatkossa mihin käyttöön ne on tarkoitettu, ja minkälainen elinkaari tilankäytölle on tulevaisuudessa. – Kun rakennuksen sisällä on mahdollisimman vähän kantavia seiniä, asuntoja ja yhteisiä tiloja voidaan myöhemmin muuttaa tarvittaviin ja muuttuneisiin käyttötarkoituksiin. On paljon sellaisiakin paikkoja, missä on parempi tehdä kiinteistökohtainen erillisratkaisu energiatuotannon osalta, Somersalmi katsoo. Hyvänä esimerkkinä Somersalmi pitää Fortumin kaukolämpöverkon avaamista viime vuoden puolella entistä toimivamman kokonaisuuden saamiseksi sekä siinä, miten kiinteistöt voisivat olla mukana osana energiamarkkinaa. – Kaukolämpöverkko järkevöityy siellä, mihin sitä rakennetaan. EED:n toimeenpanoon liittyen toimii työryhmiä, joissa haetaan uusia tulokulmia energiatehokkuuden kiihdyttämiseen. Myös asunnot voidaan ja kannattaa rakentaa muuntojoustaviksi. – Sekin on kestävää kehitystä, että kun jonkin rakennuksen toiminnallinen käyttöikä loppuu eikä sille enää löydetä käyttöä, niin kiinteistöä ei jouduta purkamaan vaan se voidaan helposti konvertoida toiseen käyttötarkoitukseen. 38 Kaukolämpö kehittyy hyvää vauhtia. Somersalmi muistuttaa, että rakennusten toiminnallinen elinkaari lyhenee koko ajan. Osana sitä ovat olleet vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. – Tämä liittyy kestävään kehitykseen siinä mielessä, että me emme voi täysin tietää, minkälaiset toiminnalliset vaatimukset rakennuksilla on esimerkiksi 30 vuoden kuluttua, Somersalmi muistuttaa. Asiaa käsiteltiin enemmän sähkön osalta, mutta lämpö on myös mukana kokonaisuudessa. Siksi kaivataan entistä enemmän muuntojoustavia, helposti muunneltavia ja saneerattavia rakennuksia, jotta ne vastaisivat eri käyttötarkoituksiin. Suomen rakennuskanta uusiutuu hitaasti, noin yhden prosentin vauhdilla vuodessa. Kiinteistöt voisivat muuttaa kulutustaan joustavasti silloin, kun sähkön tuotantoa ei ole tarpeeksi. Samaan aikaan kun tyhjää toimistotilaa on runsaasti, rakennetaan uusia toimistotiloja, koska vanhat tilat eivät sovellu käyttäjien tarpeisiin. – Sillä on todella paljon merkitystä, minkälainen on vanhan, olemassa olevan rakennuskannan hiilijalanjälki. Rakennusmateriaalien päästöistä on tehty laskentoja RAKLIn jäsenistön piirissä koemielessä, ja pyritty selvittämään uudisrakentamisen aikainen materiaalien hiilijalanjälki. Korjausrakentamista tehdään saman verran kuin kanta uusiutuu. Kaukolämpö järkevöityy Kaukolämmössä pyritään eroon fossiilisista polttoaineista. – Onhan siellä mahdollisuuksia vielä sekä helpon tekemisen takana että vähän edistyneempiä asioita, kuten esimerkiksi big -datan hyödyntäminen ja IoT, Somersalmi kertoo. Rakennusmateriaaleja olisi mahdollista kierrättää nykyistä enemmän, mutta mitä materiaaleille tehtäisiin, kun ne puretaan. Markkina elää, mutta vielä taloudellinen yhtälö ei tue kulutusjoustotoimintaa tai energian varastointia kiinteistöjen osalta tarpeeksi. Vasta näiden jälkeen hän miettisi materiaalien käyttöä, ja niiden kierrätettävyyttä. Kun meillä ei ole vielä puhdasta energiaa kaikilta osin, niin silloin energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat keinoja, joilla tällä hetkellä parhaiten vaikutetaan hiilijalanjälkeen. Energiansäästöä sopimuksilla RAKLIn jäsenet ovat tehneet pitkään energiatehokkuus työtä. Olennaista olisi tehdä muuntojoustavaa kaupunkiympäristöä, joka sopii erilaisiin käyttötarkoituksiin ja tiloja voitaisiin hyödyntää myös jatkossa. Vantaan Energian jätelaitoksessa syntyy lämpöä ja sähköä Vantaan kaupungin tarpeisiin. Jouni Suolanen Kuvat: RAKLI ja Jouni Suolanen keinoja tyhjien tilojen käytölle. Samalla voidaan hoitaa esimerkiksi kaukojäähdytys, ja sitä kautta resurssitehokkaasti kierrättää lämpöä. on jatkuvasti paremmin käytössä. Niissä on haettu yhteisiä tavoitteita, mutta ei ole säädetty keinoja. Se ei ole yksinkertainen asia. Toistaiseksi se on Somersalmen mukaan kuitenkin ollut haastavaa eikä läheskään kaikista materiaaleista ole tietoja saatavilla. EED antaa isossa kuvassa Suomelle tavoitteet kokonaisenergiatehokkuudesta. Hän ennakoisi myös, miten tilojen käyttötarkoitusta voi tarvittaessa muuttaa. Energiatehokkuus on Somersalmen mukaan usein myös hyvää liiketoimintaa, ja uusia keinoja. – Meillä oli juuri tilaisuus jäsenille energian kulutusjoustosta. – Vähähiilisyyteen on monta näkökulmaa. EU:ssa on uusiutunut kaksi merkittävää energiatehokkuuteen liittyvää direktiiviä – EED (Energy Efficience Directive) ja EPBD (Energy Performance of Buildings Directive). Nyt kysymys on kansallisista toimeenpanoajoista, joiden aikana direktiivien sisältö implementoidaan kansalliseen lainsäädäntöön. Useiden tutkimusten mukaan kestävää kehitystä tavoiteltaessa pitäisi pyrkiä tiiviisiin, resurssitehokkaisiin kaupunkiympäristöihin. EDPP puolestaan sääntelee rakennusten energiatehokkuutta. Rakennuksen eri osilla on hyvin erilaisia käyttöikiä, jolloin yksittäisten osatekijöiden kierrätettävyyttä pitäisi miettiä suhteessa niiden laskennalliseen ja tekniseen elinkaareen, Somersalmi pohtii
Mirmar toimitti Oodiin myös kipsilevyväliseiniä. Mirmar Oy Marko Miir +358 40 873 6954 Mirko Karu +358 40 481 8291. Mirmar Oy vastasi Oodin ensimmäisen kerroksen alakattourakasta, joka sisälsi poikkeuksellisen paljon eristämistä äänenvaimennuksen vuoksi
Fortumin Meri-Pori on lauhdevoimalaitos, joka tuottaa sähköä pääosin kulutushuippujen aikana. Kehityserot ovat suuret. Fortumin Suomenojan voimalaitos tuottaa lämpöä ja sähköä Espooseen, Kauniaisiin ja Kirkkonummelle. Siksi sen 63 prosentin päästövähennyksestä voi ennen kaikkea päätellä käyttöaikojen lyhentyneen.. 40 Energiateollisuuden polttolaitokset vähentäneet 35 % vuodesta 2013 Suuret erot yritysten päästövähennyksissä Energiaja muun teollisuuden päästökaupan alaiset päästöt ovat vähentyneet 20 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2017. Se vähensi päästöjään noin 11 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2017. Meri-Porin voimalaitos pudotti päästöistään 63 prosenttia, Finnsementin Lappeenrannan tehdas lisäsi 50 prosenttia
Meri-Porin voimala (511 000) kuitenkin vähensi viidessä vuodessa päästöjään peräti 63 prosenttia, Suomenojakin (805 000) 11 prosenttia. Niiden osuus 55,5 miljoonan tonnin kokonaismäärästä oli 25,1 miljoonaa tonnia eli noin 45 prosenttia. Helenin voimaloista suuripäästöisin, Hanasaari B päästi 1,42 miljoonaa tonnia, mikä on 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 41 Teollisuuden päästöjen kehitys on paljolti sidoksissa markkinatilanteeseen, mikä näkyy esimerkiksi sementtiklinkkeriä tuottavien laitosten päästöjen kasvuna. Helsingin energialaitoksen Helenin kokonaispäästöt eivät vähentyneet noin 3,25 miljoonasta tonnista lainkaan. Salmisaaren B kasvatti päästöjään 43 prosenttia 962 000 tonniin. 1 PJ = 1000 TJ; 1 TJ = 0,278 GWh. Kontiosuon voimala (123 000) tuprutti yhä viisi prosenttia enemmän. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat kaksi prosenttia vuodesta 2016 ja olivat EU:n asettaman päästökiintiön tasolla. Toimiala 2013 2014 2015 2016 2017 %/-16 %/-13 Polttolaitokset 18320873 15681169 12518820 13598509 11927788 0,88 0,65 Rautaja terästehtaat, mukaan lukien jatkuva valu 4357305 4525914 4695632 4865718 4492895 0,92 1,03 Mineraaliöljyn jalostus 3223099 3090764 2912592 3247606 3307048 1,02 1,03 Massan ja paperin valmistus 2915927 2866901 2798835 2770364 2607586 0,94 0,89 Sementtiklinkkeriä tuottavat laitokset 747834 717060 701990 827398 905942 1,09 1,21 Kalkin tuotanto tai dolomiitin tai magnesiitin kalsinointi 598383 583153 571700 627543 645724 1,03 1,08 Orgaanisen kemian kemikaalien tuotanto suurissa erissä 540165 537361 554162 572356 531690 0,93 0,98 Typpihapon tuotanto 181808 188276 195526 193699 187289 0,97 1,03 Vetykaasun ja synteesikaasun tuotanto 210401 208558 193474 191657 177179 0,92 0,84 Rautametallien valmistus ja jalostus polttoyksiköissä 75493 77073 81153 86814 83101 0,96 1,10 Muiden kuin rautametallien tuotanto, jalostus polttoyksiköissä 83154 82113 80908 82310 81132 0,99 0,98 Mineraalivillan valmistus lasista, kivestä tai kuonasta 78362 66122 61185 49458 48598 0,98 0,62 Keraamisia tuotteita polttamalla valmistavat laitokset 46744 42250 36780 43283 46973 1,09 1,00 Lasia ja lasikuituja valmistavat laitokset 20641 16110 20427 20634 20926 1,01 1,01 Kipsin tai kipsilevyjen ja muiden kipsituotteiden valmistus 16752 14286 13515 16579 15064 0,91 0,90 Metallimalmien pasutus ja sintraus ja pelletointi 8652 7864 7827 7310 8246 1,13 0,95 Muut direktiivin 2003/87/EY 24 artiklantoiminnot (opt-in) 71150 60613 42225 43572 35683 0,82 0,50 Päästöt yhteensä 31496743 28765587 25486751 27244810 25122864 0,92 0,80 Toimialakohtaiset todennetut päästöt [t CO2] vuosilta 2013-2017 T ilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2017 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 55,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2-ekv.) eli 15,8 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 1990. Vertaamme seuraavassa yli 100 000 tonnia päästäneitä laitoksia. Energiavirasto seuraa päästökaupan alaisten CO2-päästöjen kehitystä toimialoittain, yrityksittäin ja laitoksittain vuodesta 2013 lähtien. Vuosaaren A (100 000) puolestaan vähensi 58 prosenttia ja B (675 000) 47 prosenttia. Kolmanneksi suurin energiantuotannon päästäjä oli Turun Seudun Energiantuotanto ainoalla eli Naantalin voimalaitoksen 1,14 tonnillaan. Neljänneksi suurin päästäjä, Vaskiluodon Voima (807 000) onnistui vähentämään päästöjään 45 prosenttia. Kertooko mineraalivillojen päästösäästö sitten heikosta kilpailutilanteesta selluvillaa vastaan vai onnistuneista päästövähennystoimista. Päästöt laskivat lähes 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkönja lämmöntuotannon polttoaineena 3,1 miljoonaa tonnia, joka vastaa energiasisällöltään 79 petajoulea (PJ). Vuodesta 2013 vuoteen 2017 päästökaupan alaiset hiilidioksiditonnit vähenivät viidenneksen, keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Verrattuna 2000-luvun keskiarvoon kivihiilen kulutus oli 31 prosenttia matalammalla tasolla. Vaasan Vaskiluoto 2 (480 000) tehosti peräti 56 prosenttia, Seinäjoen voimalaitos Merkittävimpien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla on kääntynyt puhtaaseen suuntaan hitaasti. Petajoule (PJ) on energian yksikkö, jota käytetään polttoaineiden ja muiden energialähteiden energiasisällön ilmaisemiseen. Energiaviraston keräämät päästötiedot kuvaavat muustakin kuin päästötehokkuuden muutoksista. Määrä on alentunut 15 prosenttia vuodesta 2013. Vuoden 2018 päästötilastot valmistuvat keväällä. Polttolaitokset -35 prosenttia Toimialakohtaisessa vertailussa suurin päästäjäryhmä eli polttolaitokset on kirinyt kovimmin. Fortum Power and Heat vähensi päästöjään noin 30 laitoksessaan 55 prosenttia 1,49 miljoonaan tonniin. Sen päästöt vähentyivät 35 prosenttia viidessä vuodessa. Graafi: Energiavirasto Merkittävimpien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla TJ
Rauta ja teräs vaatii kuumaa Rautaja terästehtaat ovat polttolaitosten jälkeen toiseksi suurin päästötoimiala 4,49 miljoonalla tonnillaan. Toiminnanharjoittajakohtaiset todennetut päästöt [t CO2] vuosilta 2013-2017 Toiminnanharjoittaja 2013 2014 2015 2016 2017 %/2013 SSAB Europe Oy 3745499 3851105 4017708 4221633 3875154 1,03 Helen Oy 3257591 3157019 2907644 3268465 3254717 1,00 Neste Oyj 3223099 3090764 2912592 3167327 3045539 0,94 Fortum Power and Heat Oy 3346558 2123629 1263101 1842373 1489565 0,45 Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1343107 1316455 1106338 1370835 1142106 0,85 Stora Enso Oyj (Group) 1190497 1283047 1152218 1147964 1031728 0,87 Finnsementti Oy 747834 717060 701990 827398 905942 1,21 Vaskiluodon Voima Oy 1463118 1261276 1077156 1240548 806981 0,55 Outokumpu Stainless Oy 640434 697749 708526 672901 640302 1,00 Oulun Energia Oy 613119 528431 531656 532615 534273 0,87 Borealis Polymers Oy 540165 537361 554162 572356 531690 0,98 UPM-Kymmene Oyj 537273 595720 527850 508456 486060 0,90 Vantaan Energia Oy 774651 558404 454951 503768 484574 0,63 Tampereen Sähkölaitos Oy 669020 623734 553388 455112 419348 0,63 Nordkalk Oy Ab 451866 432273 371469 391313 404035 0,89 Lahti Energia Oy 594919 480420 411197 427310 370833 0,62 Oy Alholmens Kraft Ab 560960 688131 363183 348194 270980 0,48 Tornion Voima Oy 333829 293474 251383 252845 269693 0,81 Oy Aga Ab 80279 261509 3,26 Sappi Finland Operations Oy 248872 159517 224735 274341 249436 1,00 (327 000) 13 prosenttia. Sappi Finland Lohjalla tuotti samansuuruiset 250 000 tonnin päästöt kuin 2013. Esimerkiksi rakentamisen buumi nostaa tuotantoja sekä päästöjä. Porvoon Kilpilahden muu kemianteollisuuskin on merkittävä päästöjen aiheuttaja. Ovako Imatran 60 540 tonnia oli 29 prosentin kasvussa. Lämmön ja sähkön tuotannossa ovat päästöluvut kaunistuneet. Kuudenneksi suurin päästäjä, Vantaan Energia (485 000) pääsi 37 prosentin parannukseen suurimman laitoksensa eli Martinlaakson (466 000) 34 prosentin parannuksen ja jätevoimalansa pienten päästöjen ansiosta. Alan suurin toimija Neste on Suomen kolmanneksi suurin CO2-päästöfirma 3,05 miljoonan tonnin päästöillään. Metsä Fibren Joutsenon tehdas (17 248) vähensi päästöjään peräti 70 prosenttia. UPM oli alan toiseksi suurin metsäteollisuuden päästöyritys 486 000 tonnillaan, missä oli 10 prosentin vähennys. Toiseksi suurimmaksi päästäjäksi nousi Kymin tehdas Kuusankoskella 115 000 tonnillaan, jossa oli noususuhdannekasvua kuusi prosenttia. Metsäteollisuus vähensi 11 % Kovasta tuotantovauhdin kasvusta huolimatta metsäteollisuus onnistui vähentämään päästöjään 11 prosenttia yhteensä 2,61 miljoonaan tonnin. Neste on onnistunut vähentämään päästöjään viidessä vuodessa kuusi prosenttia. Agan vetylaitos päästi 261 500 tonnia vuonna 2017. Naantalin jalostamo (263 000) on petrannut päästösaralla 23 prosenttia, mutta Porvoon jalostamo (2 782 000) vain kolme prosenttia. Outokumpu Stainless päästi yrityksistä yhdeksänneksi eniten, 640 000 tonnia, saman kuin 2013. Stora Enso (1,032 miljoonaa tonnia) oli alan suurin päästäjä, mutta se pääsi 13 prosentin vähennykseen. Lahti Energia (371 000) pääsi 38 prosentin parannukseen, jossa Kymijärven voimala (353 000) vaikutti -35 prosentilla. Finnsementti oli vuonna 2017 Suomen seitsemänneksi suurin päästötuottaja 906 000 tonnillaan, jossa oli kasvua 21 prosenttia siitä Lappeenrannan tehtaalla 50 prosenttia. Päästöluvuista voidaan osin päätellä myös yrityksen menestystä kilpailussa. Tampereen Sähkölaitoksen (419 000) 37 prosentin päästövähennys oli pääosin Naistenlahden voimalan (263 000 ja -35%) sekä Lielahden voimalan (116 000 ja -40%) ansiota. Myös Anjalan tehtaat (107 000) pääsivät 29 prosentin vähennykseen. Ratkaisevat ratkaisut puuttuvat vielä. Metsä Groupin 436 000 tonnia muodostuivat pienistä laitoksista ennen Metsä Boardin Äänekosken biotuotetehtaan käyttöönottoa. Oman lukunsa ansaitsee Sunilan sellutehdas (27 290), joka vähensi päästöjään melkein puolet innovatiivisen kehitystyönsä ansiosta. Parhaisiin parantajiin kuuluivat myös Ahlholmens Kraft (271 000, -52%), Porin Prosessivoima (128 000, -51%) ja Napapiirin Energia ja Vesi (107 000, -48%). Terttu Iiskola. Kasvua tuli kolme prosenttia viidessä vuodessa tuotannon kasvaessa. Polttoaineita isoilla päästöillä Mineraaliöljyn jalostus on Suomen kolmanneksi suurin päästötoimiala 3,31 miljoonalla tonnillaan. Tästä on selkeimpiä esimerkkejä on Finnsementti, jonka Paraisten ja Lappeenrannan tehtailla valmistetaan valtaosa Suomessa käytettävästä sementistä. Suurimmat päästöt (130 000) tuotti Tervasaaren tehdas, joka kuitenkin sai aikaan 24 prosentin parannuksen viidessä vuodessa. Rakennusbuumi lisää lastia Teollisuudenalojen onnistumista päästötalkoissa ei voi suoraan vertailla, koska markkinoiden kasvu sekoittaa prosentteja. Yrityskohtaiset erot ovat kuitenkin isot, sillä rakennusalan buumissa Saint-Gobainen Forssan lasivillatehtaan päästöt kasvoivat peräti 113 prosenttia ja Hyvinkään neljä prosenttia. Oulun Energian (534 000) kokonaisvähennys oli 13 prosenttia, sama kuin Toppilan voimalaitoksen (532 000). Oulun (240 000) ja Veitsiluodon (210 000) tehtaat päästivät yli 200 000 tonnia, mutta molemmat saivat aikaan parannusta: Oulu seitsemän prosenttia ja Veitsiluoto 37 prosenttia. Kotkamills (239 000) vähensi kuusi prosenttia. Parocin Paraisten kivivillatehtaan päästöt kasvoivat 23 prosenttia, mutta Oulun laskivat 49 prosenttia. Teollisen jalostuksen tuotannossa sen sijaan luvuista voidaan pääosin päätellä markkinatilanteen kehitystä. SSAB Europe on koko Suomen suurin päästöyritys 3,88 miljoonalla tonnillaan, jossa on sama kolmen prosentin kasvu, sama kuin Raahen terästehtaalla (3 792 000). Mineraalivillan valmistus lasista, kivestä tai kuonasta puolestaan pääsi 38 prosentin vähennykseen. 42 Energiaviraston listauksen 20 suurinta päästöjen tuottajaa. Muoveja ja peruskemikaaleja tuottavat Borealis Polymersin laitokset tuottivat 532 000 tonnin päästöt vuonna 2017, eivätkä onnistuneet vähentämään niitä kuin kaksi prosenttia. Osittain niiden päästöjä vähentää tehtaiden suuri biolämpöja sähkötuotanto
– Sähköä tuotetaan yhteistuotannossa entistä vähemmän, koska se ei enää jatkossa kannata niin hyvin kuin nyt. Tästä syystä päästöt kaukolämmön tuotannossa puoliintuvat 2020-luvulla. Polttamalla tehdään kuitenkin vielä pitkään lämpöä ja sähköäkin Suomessa. V uosi 2030 on käytännössä yrityksille jo huomenna, huomauttaa Energiateollisuus ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. • päästöjen ohjaus päästökauppasektorin ulkopuolella kasvaa merki äväs . ET kannattaa tiukempia päästökiintiöitä ja poliittisia päätöksiä erityisesti pitkälle eteenpäin (2040 ja 2050), jotta investointiympäristö olisi selkeä. Eli yhteisen päästökiintiön mukaan. – Kun (tuuli)sähköä on paljon tarjolla, sähkön hinta laskee ja silloin kaukolämpöjärjestelmät voivat toimia joustona ja kannattaa lämmittää ennemmin sähköllä kuin polttamalla polttoaineita. Lähes kaikki polttamalla tuotettava sähkö tuotetaan teollisuuden ja yhdyskuntien lämmön tuotannon yhteydessä. aineitakin tarvitaan vähemmän. – Mahdollisesti otetaan käyttöön myös aurinkolämpöä ja ydinkaukolämpöä. • Lämmön tuotantoon kehitetään ei-pol avia ratkaisuja. Metsätalouden sivuvirtoja hyödyntävällä energiantuotannolla on edelleen merki ävä rooli. • Päästökauppa ohjaa teollisuu a vähentämään päästöjä muun muassa sähköistämisen avulla. Ydinkaukolämmön kehitys on Suomen osalta epävarmaa ja ajoittunee aikaisintaan 2030-luvulle. Sähköntuotannossa lisääntyvät tuulivoima, ydinvoima. Kuva: ET Sähkö on keskeinen väline vähennettäessä päästöjä energiasekä muilla sektoreilla, näkee Energiateollisuus. Terttu Iiskola Suomesta ilmastoneutraali 2030-luvulla. Lisää sähköä, ei polttamalla Polttolaitosten päästöt vähenevät nyt Suomessa nopeasti, kuten jo näkyy Energiaviraston tilastoista. – Keskeisiä keinoja on polttamisen korvaaminen muulla energiantuotannolla. • Liikenteen sähköistyminen ja bionesteet ajavat alas liikenteen päästöjä. • Päästöoikeuden hinnan nousu työntää fossiilisten pol oaineiden ja turpeen käytön marginaaliin sähkön-j a kaukolämmön tuotannossa. – Päästökauppasektorin päästöt vähenevät EU:ssa sitä tahtia, mikä on poliittisesti sovittu. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan eniten kokonaispäästöjen laskuun ovat vaikuttaneet tärkeimpien fossiilisten polttoaineiden kulutuksen väheneminen ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden kasvu. – Teollisuusprosessien päästöjen vähentäminen on haastavampaa, mutta teollisuuden päästöissä on myös aika paljon energiantuotannon päästöjä, joita myös vähennetään melko nopeasti. Eli päästöt putoavat kymmenenteen osaan siitä, mitä olivat kymmenen vuotta sitten. Polttamalla tuotetaan enää hyvin vähän sähköä erillistuotantona. ET arvioi, että päästöt puolittuvat kaukolämmön tuotannossa 2020-luvulla. – Otetaan käyttöön hukkalämpöjen hyödyntämistä ja myöhemmin muun muassa geotermistä energiaa, ja 2030-luvulla todennäköisesti myös sähköllä tehdään ajoittain kaukolämpöä. – Ensi vuosikymmenellä korvataan merkittävästi hiiltä ja turvetta biopolttoaineilla. – Osin myös vesivoima ja aurinkosähkö, joiden lisäyspotentiaali Suomessa on paljon pienempi, Leskelä lisää. – Sähkö on myös keskeinen keino vähentää päästöjä muilla kuin energiasektorilla. Päästökauppa tiukemmaksi Päästökaupassa oikeudelle päästää kasvihuonekaasuja tulee hinta, ja Leskelä pitää selvänä, että yritykset tekevät investointeja ja muuttavat toimintaansa välttääkseen päästökustannusta. Niinpä onkin keskeistä, miten kaukolämmön ja teollisuuden energia voidaan tuottaa vähemmillä päästöillä. Vuosi 2030 on käytännössä yrityksille jo huomenna. Nyt on sovittu, että ne vähenevät 2,2 prosenttia vuodessa, mutta Pariisin sopimus edellyttää nopeampaa vähentämistä. Päästötöntä sähköä on melko helppo rakentaa, mutta oleellista teollisuudelle on, että sähkö on kilpailukykyistä hinnaltaan. Lämmitykseenkin sähkökäyttöisyys Oleellista on, että polttaminen vähenee myös lämmityksessä. Siksi poltto. – Olemme kannattaneet tiukempaa päästökiintiötä ja sen päättämistä erityisesti pitkälle eteenpäin (2040 ja 2050), jotta investointiympäristö olisi selkeä. Hän hahmottaa kehitystä Suomessa: – Kaukolämmön ja sähköntuotannon päästöt olivat kymmenen vuotta sitten luokkaa 25 Mt (megatonnia=miljoonaa tonnia), nyt luokkaa 15 Mt, vuonna 2030 luokkaa 7 Mt ja vuonna 2040 luokkaa 2-3 Mt CO2/a. Monella teollisuudenalalla tutkitaan prosessipäästöjen vähentämistä, ja yleensä se tarkoittaa polttoaineiden korvaamista sähköllä. Nopea ilmastoneutraalisuus edelly ää muun muassa, e ä • päästökauppa on keskeisin ja nykyistä vahvempi ohjauskeino päästökauppasektorilla. 43 Energiateollisuus: Sähkö korvaa polttoaineita Energiateollisuus ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistuttaa, että vuosi 2030 on käytännössä yrityksille jo huomenna. Sähkön käyttö voi lisääntyä merkittävästi, mikäli energiaintensiivinen teollisuus alkaa vähentää päästöjä toden teolla. Hiilen käyttö käytännössä loppuu energiantuotannossa. Hiiltä ei siis kuitenkaan kokonaan korvata muilla polttoaineilla, vaan polttoaineiden kokonaistarve myös vähenee, Leskelä arvioi. • emme tarvitse uusia tuotantotukia, veroja tai kieltoja
Soletair-hankkeessa, teknologialla nimeltä power-to-x tai p2x erotetaan vedestä vety ja happi sähkön avulla veden elektrolyysillä. Tutkimusta on myös muualla maailmalla. Haasteet ovat suuria esimerkiksi terästeollisuudelle, jonka prosessit tuottavat paljon hiilidioksidia. LUT:n koelaitoksessa ensimmäisen kontin laitteisto erottaa vedyn vesijohtovedestä. – EU:n ja isojen yritysten täytyy nyt perusteellisesti miettiä asemaansa tulevaisuuden energia-, teknologiaja markkinamurroksessa. L UT:n professorin Jero Aholan mukaan suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vuoksi on nyt katsottava pitemmälle kuin lähivuosien päästövähennyslukuihin. – Jos korkeintaan 1,5 asteen lämpenemistä tavoitellaan, aikaa on todella vähän, hän muistuttaa. Lopulta energiaa ei tuoteta juuri lainkaan polttamalla vaan siirrytään pääosin vähäpäästöiseen sähköön, Ahola kuvaa. Näin suuri murros onnistuu LUT-yliopiston mukaan vähäpäästöisen sähkön avulla. – Aikaa kuluu nyt sivuseikkoihin eli kiistelyyn biopolttoaineista, jotka voivat globaalisti olla vain prosenttien ratkaisuja. Liikenne kannattaa Aholan mielestä sähköistää niin pitkälle kuin mahdollista, mutta esimerkiksi biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita tarvitaan myös liikenteessä. – Ei vain fossiilisesta vaan myös biopolttamisestakin on pääosin päästävä eroon, Ahola painottaa. Halpeneeko sähkö, missä tuotetaan. Esimerkiksi pitkän matkan liikenne laivoin ja lentokonein ei onnistu akkujen avulla. On vain ajan kysymys, milloin alalle kehkeytyy isoja globaaleja tuotantolaitoksia. Teollisuudelle pelkistyshaasteita Teolliseen valmistukseen ja jalostukseen tulee uusia teknologisia haasteita, mutta Suomen Teknologiateollisuus on selkeästi liputtanut 1,5 asteen tavoitteen puolesta. – Energiatehokkuusmielessä sähköön siirtymisestä on valtava hyöty. Siksi sähköautojen valmistuskin uhkaa mennä kokonaan Kiinaan. Euroopassa ollaan hitaita. Sähkö on tehokkain, koska esimerkiksi autossa 80 prosenttia akkuun ladatusta energiasta päättyy itse pyörän pyörittämiseen. Näin syntyy synteettisiä hiilivetyjä, jotka korvaavat fossiilista öljyä ja maakaasua. – Lisäksi tarvitaan energiavarastoja ja kulutuksen joustoja älykkäässä energiaverkossa. Toisen kontin laitteisto kaappaa ilmasta hiilidioksidia, ja kolmannen yhdistää eli syntetisoi aineet. – Ydinvoiman rakentamisestakin käydään tarpeetonta keskustelua, sillä se toteuttaa vähäpäästöistä energiantuotantoa. Synteettisen bensiinin ja me– Energiatehokkuusmielessä sähköön siirtymisestä on valtava hyöty. – Teollinen rakenne täytyisi kokonaan muuttaa. Teollinen rakenne täytyisi muuttaa Jos halutaan välttää hiilivetyjen joutumista ilmakehään, energiaa ei voida tuottaa polttamalla. 44 Halpenevan sähkön avulla aletaan tuottaa ei-fossiilisia synteettisiä polttoaineita Teollinen rakenne täytyisi muuttaa Professori Jero Ahola ennustaa, että aurinkoja tuulisähköä tuotetaan Afrikassa jopa 10 euron hintaan kymmenen vuoden kuluttua. Mihin Suomen energiaintensiivinen teollisuus silloin sijoittuu. – Vaikka metallit saataisiin maksimaalisesti kiertoon, aina tarvitaan uuttakin terästä, Ahola toteaa ja kuvaa: – Tulevaisuudessa on siirryttävä vetypelkistettyyn teräkseen, eli valmistus pitää dekarbonoida korvaamalla sähköllä tuotetulla vedyllä fossiilisen kivihiilen käyttö teräksen pelkistämisessä. Lämpöpumpuilla sähköstä lisäksi saadaan 3–4-kertainen hyöty. Biokaasun tuotantokin voidaan tuplata tuottamalla biokaasussa olevasta hiilidioksidista ja vedestä sähkön avulla myös metaania. Sähköpolttoaineiden valmistusta pilotoitu LUT:n ja VTT:n Soletair hankkeessa on onnistuttu pilotoimaan polttoaineiden tuottamista ilman hiilidioksidista ja vedestä aurinkosähkön avulla. Sähkö on tehokkain, koska esimerkiksi autossa 80 prosenttia akkuun ladatusta energiasta päättyy itse pyörän pyörittämiseen.. Ensin fossiiliset polttoaineet lämmityksessä ja liikenteessä korvataan ilmastoystävällisillä. Ilmasta kaapataan hiilidioksidi vedyn synteesiin. Kun ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, lämmitys ja liikenne sekä suurelta osin jalostava teollisuuskin on vapautettava fossiilisen hiilen käytöstä
Jero Ahola, 44, visioi suuria mullistuksia. – Synteettisten sähköllä tuotettavien polttoaineiden kehitys ja tuotanto on tuotava samalle viivalle. Ahola on hyvillään koululaisten ja nuorten aktivoitumisesta ruotsalaisen Greta Thunbergin haastamina. Jero Ahola toteaa, että aurinko ja tuuli ovat globaalisti halvimmat tavat tuottaa sähköä. Terttu Iiskola – Pitäisi päästä sellaiseen tilanteeseen, että hiilen sitominen metsään olisi metsänomistajalle puun myynnin lisäksi vaihtoehtoinen tapa ansaita metsällä.. – Suomessa ei säilytetä nykyistä elintasoa tekemällä niin kuin ennen. – Kyllä minä toivon, että Soletair-polttoaine on massatuotannossa vuoteen 2030 mennessä, viimeistään vuoteen 2040 mennessä, hän vastaa. Ahola kysyy painavasti: – Pysyykö energiaintensiivinen teollisuutemme Suomessa, vai mihin uusi tuotanto sijoitetaan. – Pitäisi päästä sellaiseen tilanteeseen, että hiilen sitominen metsään olisi metsänomistajalle puun myynnin lisäksi vaihtoehtoinen tapa ansaita metsällä. Nyt vielä tonneissa mitattuna metsäteollisuuden päätuotehan on hiilidioksidi, Ahola sanoo. 45 taanin valmistus maksaa ehkä kolminkertaisesti elektrolyysiin tarvittavan sähkön hinnan. – On nähty, että vähitellen oppimisen ja tottumisen kautta asiat etenevät hyvinkin nopeasti. Jatkossa metsäteollisuuden tavoite on todennäköisesti pyrkiä polttamaan mahdollisimman pieni osa käytettävästä puusta. Meritse kuljettaminen on hyvin edullista. Vaihtoehtona hän näkee riskin, että Pohjois-Ruotsista ja Suomesta kaivettuja rautamalmeja ja muita kaivannaisia aletaan kuljettaa jalostettaviksi Afrikan autiomaassa tuotetun halvan aurinkoja tuulisähkön maihin. Yksi kaadettu ja poltettu puukuutio vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia päästönä. Neste ryhtyi biodieseleiden edelläkävijäksi ja on sen ansiosta menestyvä maailman ykkönen. Koululaiset, hiilinielut... Tuodaanhan nyt jo Australiasta kaivettu bauksiitti jalostettavaksi alumiiniksi Islantiin, jossa sähköenergia on halpaa. Metsäkeskustelukaan ei ole Aholan mielestä päässyt vielä asian ytimeen. – Meksikossa on päästy jo 15 euron megawattituntihintaan tuulessa, kun Suomen tuulivoimaloissa puhutaan 25-35 euron tuotantokustannuksesta. Kilpailukyvyn ratkaisee tuotannon kasvu ja teknologian jatkokehitys. Voivatko ne toteutua ne hänen eläessään. Mitä murros tekee teollisuudelle. Hän uskoo, että koululaisista nousee vaikuttava voima, joka huolehtii tulevaisuudestaan. – Lopulta puun arvo voi olla siinä, että se kasvaessaan sitoo hiiltä ilmasta. Sillä on iso merkitys terästeollisuudelle, jos vetyä voidaan kuljettaa suuria määriä halvalla, Ahola sanoo. Sähköä tarvitaan paljon lisää uusiutuvista lähteistä, ja sähkön hinta vaikuttaa jatkossa energiaintensiivisen teollisuuden sijoittumiseen. Puiden kasvattaminen on edullisin tapa hoitaa hiilidioksidin sidonta. Meidän on valmistettava korkean teknologian tuotteita ja palveluita, pilotoitava tutkimusta ja teknologiaa. Tämä on iso kysymys. – Koska teknologian hinta painuu koko ajan alaspäin, on nähtävissä, että aurinkovyöhykkeellä Pohjois-Afrikassa, Chilessä, Argentiinassa ja ympäri maapallon sähkön tuotantokustannus alenee jopa 10 euroon MWh:lta vuoteen 2030 mennessä, professori povaa
Vuositavoite on 3000 asuntoa, mikä ylittyi reippaasti. Vuonna 2018 asuntoja valmistui eniten Perkkaalle (432 asuntoa), Suurpeltoon (370) ja Saunalahteen (331). – Hyvän kehityksen odotetaan jatkuvan edelleen Espoossa, vaikka vuosia kiivaana jatkuneessa rakentamisen tahdissa muutoin onkin nähtävissä pientä hidastumista, Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen toteaa. Rakentaminen näyttää ainakin toistaiseksi pysyvän nykyisellä tasollaan. Espoossa asuntorakentamisen tason pitää vielä pitkään korkealla paitsi metrovyöhykkeen vetovoima, myös tulevan Raide-Jokerin varren tiivistäminen sekä uudet asuinalueet, kuten Kera ja Finnoo, joiden rakentamispotentiaali on valtava. V uonna 2019 arvioidaan valmistuvan noin 4500 asuntoa ja noin 4400 asunnon rakennustyöt alkavat. Kuva: Jyrki Vesa – Hyvän rakentamiskehityksen odotetaan jatkuvan edelleen Espoossa, vaikka vuosia kiivaana jatkuneessa rakentamisen tahdissa muutoin onkin nähtävissä pientä hidastumista, Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen toteaa. Kuva: Markku Ojala Espooseen valmistui vuonna 2018 yhteensä 3852 uutta asuntoa, mikä on lähes 600 enemmän kuin edellisenä vuonna. 46 Espooseen valmistui lähes 4 000 uutta asuntoa viime vuonna Hyvä kehitys jatkuu Metrovyöhyke houkuttelee rakennuttajia ja uusia asukkaita myös tulevina vuosina esimerkiksi Niittykumpuun. – Metrovyöhyke houkuttelee rakennuttajia ja uusia asukkaita myös jatkossa, minkä lisäksi muualtakin Espoosta löytyy sekä täydennysrakennettavia että täysin uusia tai uudistuvia alueita, jonne rakennetaan tulevaisuudessa runsaasti asuntoja, Savolainen jatkaa. Näillä alueilla rakentaminen jatkuu vilkkaana myös vuonna 2019. Lähivuosina uusia asuntoja valmistuu runsaasti myös Espoon
Suurpeltoon niistä rakennettiin 370 asuntoa, mikä on toiseksi eniten koko Espoon alueella. Rakentaminen jatkui tiiviisti myös viime vuonna, jolloin käynnistyivät muun muassa Karamäen päiväkodin uudisrakennushanke ja Teatteri Hevosenkengän Tusculum-lisärakennus, joka myös valmistui. Rakennuslupien määrä korkea Rakennuslupien määrä pysyi edellisen vuoden tapaan ennätyksellisen korkealla; uusia rakennuslupia myönnettiin asunnoille 5029. Alkaneiden asuntorakennushankkeiden määrä pysyi vuonna 2018 samalla tasolla kuin vuonna 2017. Pidemmällä aikavälillä myös Otaniemeen ja Kivenlahteen rakennetaan merkittävä määrä koteja uusille asukkaille. Tavoitteena on yhdistää kaupunkirakenteessa Otaniemi ja Keilaniemi kehittämällä Kivimiehen aluetta, jossa sijaitsee tällä hetkellä lähinnä valtion ja yliopiston toimintaa palvelevia rakennuksia. Havainnekuva Kivimiehen alueesta. Yhteensä on noin 97 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 asunnoille myönnettiin rakennuslupia 5287. 47 Kaupungin omat rakennuskohteet Vuosi 2017 oli Espoossa suurten rakennushankkeiden vuosi. Kaikista aloitetuista asunnoista kerrostaloja oli 79 prosenttia (3306 asuntoa) ja pientaloja 21 prosenttia (870 asuntoa). Uusi asuinalue on suunniteltu noin 3000 uudelle asukkaalle. Jos kaavoitus etenee suunnitellusti, päästään Kivimiehen aluetta rakentamaan 2020-luvun alkuvuosina, jolloin alue olisi pääosin valmis 2030-luvun alussa. Valmistuneista asunnoista valtion tukemaa tuotantoa oli 16 prosenttia (630 asuntoa), josta 413 oli korkotuettuja normaaleja Ara-vuokra-asuntoja (11 prosenttia kaikista valmistuneista asunnoista). Aalto-yliopistolla ja Senaatti-kiinteistöillä onkin keskeinen rooli alueen maanomistajina ja kiinteistökehittäjinä. Tähän on vaikuttanut Espoon nopeana jatkunut kasvu talouden noususuhdanteen aikana ja metron varren voimakas rakentaminen, Anne Savolainen kertoo. Silloin valmistui koulujen ja päiväkotien lisäksi poikkeuksellisen monta isoa julkista rakennushanketta, joista merkittävin oli vuoden 2017 maaliskuussa ovensa avannut Espoon sairaala. Vuoden aikana aloitetuista asunnoista valtion tukemaa tuotantoa oli 14 prosenttia (575 asuntoa), josta 444 oli korkotuettuja Ara-vuokra-asuntoja (11 prosenttia kaikista aloitetuista asunnoista). Kuva: Netta Savinko keskukseen, Niittykumpuun ja Tapiolaan, missä uudistuotantoa toteutetaan erityisesti Tapiolan keskukseen ja Jousenpuistoon. Liisa Airaksinen Kuvat: Espoon kaupunki. – Asunnoille on myönnetty rakennuslupia kahtena peräkkäisenä vuonna noin 2000 edeltäneitä vuosia enemmän. Tänä vuonna isoimpia hankkeita ovat Monikon koulukeskuksen rakentaminen ja Meritorin koulun peruskorjaus. Kuva: Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Espooseen valmistui viime vuonna 3852 asuntoa. Uusien kerrostalojen lämmitysmuotona on pääasiassa kaukolämpö. Kaikista valmistuneista asunnoista kerrostaloja oli 75 prosenttia (2910 asuntoa) ja pientaloja 25 prosenttia (942 asuntoa). Aloitettuja asuntoja oli 4176 (vuonna 2017 yhteensä 4095). Uudisrakentamiseen sekä kiinteistökannan perusparantamiseen oli vuodelle 2018 varattu 62,6 miljoonaa euroa ja lisäksi yhtiöhankkeisiin on varattu 34 miljoonaa euroa
Hyväksytyn kaavan mukaan tontille nousee 14 enintään 9-12-kerroksista pistetaloa, sanoo Espoon. Kaupungin nykyinen strategia suosii tiiviimpää ja monimuotoisempaa asumista, minkä vuoksi alueelle on tehty kaavamuutos. Espoon mittakaavassa kyse on jopa historiallisen suuresta hankkeesta, sillä 1970-luvulla rakentunut neljän vuokratalon kortteli rakennetaan vaiheittain kokonaan uudestaan. Uusien ara-vuokra-asuntojen lisäksi tontille tullaan rakentamaan opiskelija nuoriso-, asumisoikeusja omistusasuntoja. N ykyisen Espoon Asuntojen 253 asunnon tilalle Kirstinharjuun on tulossa ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä arviolta 450 vuokra-, asumisoikeusja omistusasuntoa. Niistä noin 250 asuntoa tulee olemaan Espoon Asuntojen vuokra-asuntoja, loputNAL-Asuntojen asuntoja ja Asuntosäätiön asumisoikeusasuntojaja vapaarahoitteista asuntotuotantoa. – Vaiheittain etenevä urakka käynnistyy huhtikuussa, kun ensimmäinen 1970-luvun kerrostalo puretaan. 48 Espoon Asunnot tarjoaa korvaavan asunnon jokaiselle ”pakkomuuttajalle” Koko kortteli puretaan Pinta-alallisesti ja euromääräisesti suuri Kirstinharjun vuokratalokorttelin purkaminen ja uudisrakentaminen Espoon keskuksen Suvelassa alkaa huhtikuussa
Jokaiselle häädetylle on tarkoitus tarjota vuokra-asuntoja, joka voi kuitenkin olla periaatteessa mistä päin tahansa Espoota. – Nyt alueella on yhteensä 253 asuntoa. Jos oma liikuntakyky olisi heikko, ei sinne toimistoon välttämättä edes jaksaisi ilman avustajaa mennä, sanoo Roisko – Hakemusta ei voi edes netistä tulostaa, jotta sitä voisi jakaa eteenpäin. Mitään ei ole tarjottu mutta heinäkuussa pitäisi muuttaa pois, ihmettelee Roisko. – Oman asuinalueen joutuminen ”jyrän alle” vetää mieltä matalaksi, sanovat Makkonen ja Roisko. Espoon Asunnot rakentaa alueelle seitsemän vuokrakerrostaloa. Asukkaat ovat pettyneet kaupungin tapaan hoitaa pakkomuutto. Suurin osa niistä valmistuu vuoden 2022 aikana. Sähköisesti uuden asunnon etsiminen saattaa olla iäkkäälle asukkaalle suorastaan ylivoimainen tehtävä. – Vaikka olen saanut häätöilmoituksen itsenäisyyspäivän jälkeen, uudesta asunnosta ei ole tullut mitään tietoa. Epätietoisuudesa eläminen on kuitenkin aika turhauttavaa. – Olen asunut korttelin eri taloissa vuodesta 1988 lähtien. ”Iäkäs ja autoton ei selviä ilman apua” Vuosikymmeniä Suvelassa asuneet Anneli Makkonen ja Hilkka Roisko kokevat eläneensä löysässä hirressä vuodesta 2012 saakka. Kirstinmäki 6:n asukkailla ei ole muuta tietoa kuin että kenties parin vuoden päästä on muutettava. Hän ei ole saanut häätöpaperia postin kautta lainkaan. Häätöä ei ole vielä tullut, eikä toisaalta ilmoitusta siitäkään, milloin tämä kiinteistö puretaan. Makkosen talo Kirstinmäki 6 on viimeisenä purkujonossa. Jos talo puretaan, aion hakea täältä vuokra-asunnon, kun uudet talot valmistuvat, sanoo Makkonen. Autopaikat tulevat molemmissa kortteleissa pihakannen alle. Anneli Makkonen ja Hilkka Roisko ovat huolissaan etenkin niiden iäkkäiden asukkaiden puolesta, joille muutto ja sähköinen asioiminen voivat olla ylivoimaisia tehtäviä.. Todellista keskustelua tai vaihtoehtojen pohtimista ei ole juurikaan ollut. Kirstimäki 6:ssa ei vielä tiedetä muuton ajankohtaa. Todellisuudessa mitään apuja muuttoihin ei ole saatu, vaan asukkaat maksavat muuttonsa itse. Kirstinharju 8 kokee saman kohtalon vuonna 2020. Joidenkin tietojen mukaan rakennuttajaa ei ole vielä löytynyt, eikä taloa kenties edes purettaisi. Kun tietokonetta ei ole, on lähdettävä asuntotoimistoon. 49 Asuntojen rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä. Yritetty on, jatkaa Makkonen Makkonen on vuosien varrella ollut mukana hyvin monessa tiedotusja muussa tilaisuudessa. Jollei asukas tarjottua asunto voi ottaa, on hän sitten omillaan, sanoo Makkonen. Asioiden hoitaminen ilman sitä on kuitenkin osoittautunut vähintään työlääksi. Kirstinharju 4 on jo miltei tyhjä ja sen purku alaa huhtikuussa ja Kirstinharju 6:n elokuussa. Vaihtoehtoja on kuitenkin vain yksi. Itsellänikään ei ole nettiä ja ilmeisesti paperille tehdyt asuntohakemukset käsitellään viimeisenä. Pelkästään Espoon Asuntojen uudistuotanto tulee pitämään sisällään lähelle saman asuntomäärän. Kirstinharju 6:ssa asuva Roisko sai häätöilmoituksen joulukuussa ja hänen on muutettava viimeistään huhtikuussa. – Esimerkiksi samassa talossa asuu 82-vuotias nainen, jolla ei ole nettiyhteyksiä. Yhden hyvän puolen Makkonen ja Roisko nykytilanteesta löytävät – Vuokria ei ole korotettu. – Olen yrittänyt kysellä, mutta etenkään viime vuosina vastauksia ei ole juuri saatu lukuunottamatta ympäripyöreitä latteuksia. Makkonen on Kirstinharjun vuokratalojen asukastoimikunnan puheenjohtaja ja Roisko varapuheenjohtaja. Kaikilla ei ole nettiä Makkonen ja muistuttavat, ettei likikään kaikilla asukkailla ole nettiä käytössä. Kirstimäki 6:n kohtalo on vielä avoin. Espoon asunnot edellyttää, että asuntohakemus on uudistettava joka kolmen kuukauden välein. – Espoon Asuntojen edellinen toimitusjohtaja lupasi, että he avustavat muutossa ja hommaavat häädetyille asunnon
Syksyllä purkutöitä jatketaan viereisen 65 asunnon Kirstinharju 6:n kiinteistössä – Kuusi Espoon Asuntojen uusista vuokrataloista nousee Kirstintien varteen, niistä ensimmäinen purettavan talon ja nykyisen ison maanpäällisen parkkipaikan tilalle.Uudiskortteliin suunnitellaan yhteisöllisyyttä tukevia toimintoja yhteisen pihasuunnittelijan suunnittelemana Purku-urakka kestää toista vuotta Espoon Asuntojen vuokratalojen lisäksi alueelle tulee Asuntosäätiön rakennuttamia asumisoikeusasuntoja sekä Nuorisoasunnot Oy:n alle 30-vuotiaille tarkoitettu vuokrakerrostalo. Kirstinmäki 6:n kiinteistön paikalle kaava mahdollistaa vapaarahoitteisten omistustai vuokra-asuntojenrakentamisen. Toisen Kirstinharju 4 on jo miltei tyhjentynyt muutamaa asukasta lukuunottamatta. – Kun yksi talo on saatu puretuksi, urakoitsija siirtyy seuraavaan kiinteistöön. – Loppujen lopuksi peruskorjaus olisi tullut yhtä kalliiksi tai jopa kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. – Muiden toimijoiden hankkeiden toteutuminen nostaa rakentamiskustannukset lähemmäs 150 miljoonaa euroa. Tietysti nykyiset asukkaat voivat hakea uusia asuntoja tältä alueelta niiden valmistuessa, mutta vuokrataso ei tule olemaan sama. Kirstinharjussa vuokrat ovat olleet aika maltilliset osaksi juuri sen takia, että kohteita ei ole saneerattu, Pirjo Räihä kertoo. Muiden toimijoiden hankkeet eivät liitty meidän investointeihimme Me myymme toisille maan, mutta rakennusinvestointi on heidän. – Tarjoamme jokaiselle uuden asunnon, mutta emme voi luvata sitä samalta alueelta. Kolmannen vaiheen purkutyöt ja 93 asunnon asukkaiden irtisanomiset täsmentyvät kun uudisrakentamisen aikataulu tarkentuu. Käytännössä talot olisi pitänyt saneerata runkorakenteita myöten, sanoo Räihä. Kirstinharjussa Espoon Asunnoille rakennusoikeutta on runsaat 14 000 kerrosneliötä. Räihän mukaan korttelin talojen peruskorjaustakin on aikanaan harkittu. Räihä arvioi, että keskineliövuokrat Espoon Asuntojen vuokrataloissa nousevat uudisrakentamisen myötä muutamalla eurolla. Hintoihin sisältyvät purkukustannukset, jotka tulevat olemaan melko mittavat. Peruskorjaus ei olisi kannattanut Irtisanottujen on lähdettävä kodeistaan puolen vuoden kuluessa irtisanomispäivästä. Silti Kirstinharjuun nousee kaiken tyyppisiä asuntoja yksiöistä neliöihin. Vapaarahoitteeseen asuntotuotantoon kuuluu neljä 6-12-kerroksista rakennusta. Rakentamisen on tarkoitus alkaa 2020-luvun alkupuolella. Asuntosäätiön ja NAL-asuntojen osalta urakoitsijat kilpailutetaan erikseen Euroissa laskettuna puhutaan pelkästään Espoon Asuntojen osalta yli 50 miljoonan euron hankkeesta. Asuntosäätiölle kerrosneliöitä valmistuu noin 4000 NAL-asunnoille 2500 sekä vapaarahoitteiselle vuokraja omistusasuntotuotannolle 10100 kerrosneliötä. – Nykyisen talon purkamisen ja uudisrakentamisen aikataulu riippuvat siitä, kuinka nopeasti rakentaja tälle tontille löytyy. 50 – Tarjoamme jokaiselle uuden asunnon, mutta emme voi luvata sitä samalta alueelta. – Nykyisin Kirstinharjussa suuria perheasuntoja, mutta tulevaisuudessa alueen asunnot ovat kokoluokaltaan tyypillisesti tehokkaita kaksioita ja kolmioita. – Autohalli ja sen päälle pihakansi rakennetaan asuntorakentamisen aikana. Vanhojen kiinteistöjen purku tapahtuu kahdessa vaiheessa ensimmäinen 33 asunnon kiinteistössä irtisanomiset alkoivat viime vuoden syyskuussa ja talon purku alkaa huhtikuussa. Purku etenee vaiheittain, parhaillaan valitaan purku-urakoitsijaa kahteen ensimmäiseen purettavaan taloon. Espoon Asunnot rakentaa alueelle seitsemän vuokrakerrostaloa. Yksi taloista on alkuperäisessä kunnossa, muissa on remonttia on tehty 1990-luvulla. Espoon Asuntojen omistamissa Kirstinharjun vuokrataloissa asuntojen keskineliövuokra on tällä hetkellä noin 10 euroa. Toisaalta on otettava huomioon koko ajan se, että talot tyhjentyvät vähitellen sitä mukaa kuin asukkaille löytyy korvaavia asuntoja. Juhani Karvonen. Ensimmäisenä puretaan 33 asuntoa käsittävä Kirstinharju 4. Kirstiharju 6:ssa olisi julkisivuremontti tullut vastaan ilman purkamispäätöstä. kiinteistön purku alkaa elokussa ja asukkaat on irtisanottu tammikuussa. Yhtiönvuokrat ovat noin neljänneksen alueen yleistä vuokratasoa alhaisempia. Perussaneeruksen lisäksi taloissa olisi pitänyt muuttaa huonekokoja, jotka eivät vastaa enää tämän päivän kysyntää. Suurin osa niistä valmistuu vuoden 2022 aikana. Kaikkiaan 180-190 asunnon rakentaminen ajoittuu tämän vuoden joulukuusta alkuvuoteen 2022. Uudisrakentamiseen urakoitsija kilpailutetaan alkusyksystä 2018. Tämän on meille erittäin mittava hanke, koska normaalisti uudisrakennushanke on hankinta-arvoltaan 20-30 miljoonaa. Parhaillaan kilpailutetaan purku-urakoitsijaa
Talossa tehtiin perinteinen putkiremontti, jossa kaikki märkätilat uusittiin rakenteineen. Yleisissä tiloissa suoritettiin myös perusparannukset. As Oy Cytisus As Oy Cytisus on kahden talon asunto-osakeyhtiö, jossa toisessa on kuusi kerrosta ja toisessa kolme kerrosta. – Valmishormeilla saavutimme aikatauluun varmuuden sekä pystymme nopeuttamaan linjan koosta riippuen viikosta kahteen viikkoa haitta-aikaa asuntoa kohden. Työt alkoivat asunnoissa 8.5.2017, ja kaikki asunnot olivat valmiit 20.10.2017. Olemme käyttäneet valmishormeja jo 2000-luvun alusta alkaen, yksikön johtaja Juha Silovaara Bravida Finland Oy:Stä kertoo. Yleisissä tiloissa suoritettiin myös perusparannukset, ja pinnat ennallistettiin. As Oy Pirjolax As Oy Pirjolax on isojen asuntojen kohde, jossa kaikissa asunnoissa on myös saunat. Asuntoja kohteessa on 20 kappaletta. L vis–nousut toteutettiin Silotek Oy:n valmiselementtihormeilla, jotka oli valmistettu kyseisille kohteille räätälöitynä. Uusitussa saunassa on hyvä kylpeä.. Perusparannus tehtiin myös yleisissä tiloissa. Työt alkoivat asunnoissa 2.2.2015, ja kaikki asunnot olivat valmiit 29.5.2015 – Valmishormeilla saavutimme aikatauluun varmuuden sekä pystymme nopeuttamaan linjan koosta riippuen viikosta kahteen viikkoa haitta-aikaa asuntoa kohden. Jouni Suolanen Kuvat: Bravida Finland Oy As Oy Cytisus on kahden kerrostalon taloyhtiö, jossa toisessa on kuusi ja toisessa kolme kerrosta. Valmishormeja käyttämällä saimme myös paikalla tehtävää lv-asennusta vähemmäksi, ja näin siirrettyä resursseja muille työmaille. Taloissa tehtiin perinteinen putkiremontti, jossa kaikki märkätilat uusittiin rakenteineen. Lvis–tekniikkaa uusittiin koko kiinteistöön. Lvis -tekniikka uusittiin koko kiinteistöön. As Oy Pirjolax on isojen asunnon taloyhtiö. Lvis–tekniikka uusittiin koko kiinteistöön. Asuntoja on yhteensä 30. 51 Espoolaistaloyhtiöissä nousut valmiselementtihormeilla Remonttiaika väheni tuntuvasti Espoolaiset taloyhtiöt As Oy Pirjolax ja As Oy Cytisus saivat peruskorjauksen yhteydessä talotekniikkaelementit, kun Lvis–tekniikkaa uusittiin koko kiinteistöön. Yhteinen saunaosasto uudistettiin tilajärjestelyin urakan yhteydessä
Yksi tavoitekokonaisuus liittyy energiaan. Espoon kaupunginvaltuusto on perustanut Kestävä Espoo –kehitysohjelman, jossa on mukana kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä sekä keskeisiä viranhaltijoita yhteensä kymmenen henkilöä. – Ohjelmalle on asetettu kestävän kehityksen keskeisiä tavoitteita ja kehitystoimenpiteitä. – Espoon energiatavoitteet liittyvät päästöttömyyteen, hintakilpailukykyyn ja älykkäisiin energiaratkaisuihin niin, että energia on mahdollisimman vii. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 15 prosenttia vuodesta 2014. Kun HSY seuraa vuosittain pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ilmastopäästöjä, niin vuonna 2017 Espoossa päästöt asukasta kohden olivat alueen pienimmät. E spoon kaupungin ja Fortumin yhteistyö on tuottanut jo tuloksia. Kaupunki haluaa laittaa hyvät keksinnöt kiertoon malliksi maailmalle. Ohjelman omistaja on kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Espoon tavoitteena on hiilineutraalius ensi vuosikymmenellä. Neljännes energiasta tuotetaan uusiutuvilla Espoolla ei ole omaa energiayhtiötä vaan kaupunki toimii Kohti päästötöntä kaupunkia Espoo näyttää energiasuuntaa Espoo rakentaa yhteistyössä Fortumin kanssa päästötöntä kaupunkia. 52 saasti ja tehokkaasti tuotettu, käytetty ja jaettu, Espoon kaupungin kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala määrittelee. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark allekirjoittivat 29.1.2018 uuden sopimuksen, jolla jatketaan yhteisten energiatavoitteiden toteuttamista ja kaupunkiratkaisujen kehittämistä. Keskeinen osa sitä on energiatuotanto. Ohjelmassa on tarkemmin määritelty kaupungin tulevaisuustavoitteet energiassa, Laitala kertoo. Espoo on palkittu energiatyöstään Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi
Mistä hiilineutraalia energiaa sitten saadaan. 53 energiasektorissa kumppaninsa Fortumin kanssa. Uusi laitos vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 90 000 tonnia vuodessa, mikä on noin 14 prosenttia Espoon kaukolämpötuotannon nykyisistä hiilidioksidipäästöistä. Fortumin Suomenojan laitoksella lämpöpumppulaitos ottaa hukkalämmöt talteen HSY:n jäteveden puhdistamon puhdistetusta vedestä. Fortumin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kivihiilen poltosta luovutaan kaukolämmön tuotannossa ensi vuosikymmenellä. Laitokseen valmistaudutaan rakentamalla 5,6 kilometrin mittainen kaukolämpölinja Kivenlahden ja Puolarmetsän välille. Kivenlahteen uusi biolämpölaitos Kivenlahden uusi biolämpölaitos sijoittuu Kivenlahden nykyiselle laitosalueelle, jossa tuotetaan kaukolämpöä jo nyt kahdella puupellettikattilalla. Tällä hetkellä 25 prosenttia Espoon kaukolämmöstä tuotetaan hiilineutraaleilla energiamuodoilla, esimerkiksi biomassalla ja hukkalämmöillä. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Tavoitteena on aloittaa bioja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen rakentaminen 2020-luvun alkupuolella. HSY:n jäteveden puhdistamo puhdistaa veden, josta lämpö otetaan talteen. Vuonna 2020 valmistuva laitos nostaa Espoon Suomenojan laitoksen lämpöakku varastoi lämpöä. Teemme jatkuvasti uusia investointeja, jotta kaukolämpö tuotettaisiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä kokonaan uusiutuvilla tai polttovapailla hiilineutraaleilla ratkaisuilla, Laitala kertoo. Espoon hyvä energiasuunta johtuu Laitalan mukaan erityisesti kaukolämmön tuotannon muutoksesta. Keskeisiä tuotantomuotoja ovat Laitalan mukaan erilaiset polttovapaat teknologiat kuten hukkalämmön talteenotto esimerkiksi datakeskuksista, geoterminen lämpölaitos Otaniemessä tai Kivenlahden biovoimalaitos, tai mahdollinen Ämmässuon biovoimalaitos. kaukolämpöverkossa käytettävien uusiutuvien polttoaineiden osuutta noin 60 prosentilla. Ämmässuolle bionergialaitos Fortum on varannut HSY:ltä noin neljän hehtaarin kokoisen määräalan Ämmässuolta Ekoteollisuuskeskus Ekomon alueelta energiantuotantolaitoksen suunnittelua varten. – Neljä vuotta sitten kaukolämmön tuotannossa uusiutuvaa energiaa oli yksi prosentti, tällä hetkellä neljännes tuotetaan uusiutuvilla. Suomenojan laitoksen massiivinen lämpöpumppu. Putkiyhteydellä siirretään uuden laitoksen myötä kasvavaa lämmöntuotantoa Kivenlahdesta muualle Espoon kaukolämpöverkkoon. Seuraavaksi Fortum hakee ympäristölupaa ja rakennuslupaa ensimmäisen vaiheen rakentamiselle. – Espoon energiatavoitteet liittyvät päästöttömyyteen, hintakilpailukykyyn ja älykkäisiin energiaratkaisuihin niin, että energia on mahdollisimman viisaasti ja tehokkaasti tuotettu, käytetty ja jaettu.
Meillä on kestävä teollisuus, infrastruktuuri ja innovaatiot, olemme edelläkävijä koulutuksessa ja osaamisessa. Bioöljyn käyttö vähentää CO2-päästöjä jopa yli 90 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Laitala pitää sitä tilannetta hyvänä myös Fortumille. Siinä mielessä olemme hyvä esimerkki kansallisestikin eri lämmön tuotannon vaihtoehdoista. Espoo valittiin viime vuoden heinäkuussa YK:n 25 edelläkävijäkaupungin joukkoon, joka toteuttaa maapallon kestävän kehityksen tavoitteita. – Tämä on heille pääkonttorija testipaikka. Veden kierto maaperässä on suljettu. Palkinnon nouti kaupunginhallituksen puheenjohtaja. 54 Pasi Laitala pitää Kivenlahden ja Ämmässuon laitoksia varsin merkittävinä Espoon energiatuotannolle. – Älykäs järjestelmä osaa mitoittaa, milloin taloja lämmitetään erityisesti, ja milloin pysäytetään lämmittäminen joksikin hetkeksi kuitenkin siten, että sisälämpötila ei laske yli puolta astetta. Espoon hiilijalanjäljen pienenemisen vaikutus pitää olla Laitalan mielestä laajempi kuin pelkkä Espoo. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark onkin sanonut, että he kehittävät ja keksivät uusia, parhaita ratkaisuja Espoossa. Sitä kautta päästöt laskevat, kun niitä ei aiheuteta. – 5,7 kiloa painava pysti on komeampi kuin jalkapallon MM-kisojen pysti, kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala naurahtaa. Meille on onnellinen asia se, että pystymme yhdessä Fortumin kanssa viemään uusia ratkaisuja maailmalle. Yhtiö on kansainvälinen energiatoimija Itämerellä, ja varmasti Uniperin kautta myös laajemmin uusia ratkaisuja viedään eteenpäin. Keväällä on Laitalan mukaan tarkoitus tehdä lopulliset päätökset kakkoskaivon loppuun poraamisesta ja sen suunnasta. Palvelun avulla on parannettu asumismukavuutta, pienennetty lämmityskustannuksia ja tehostettu lämmöntuotantoa. Veden lämpötila on riittävä, ja vähän korkeampikin kuin oli oletettu, Laita sanoo. Yhtenä perusteena oli kaupungin erinomainen yhteistyö energiayhtiöiden kanssa. Kakkoskaivo on jo puolivälissä eli noin 3,3 kilometrin syvyydessä. – Bioöljy kuuluu siihen peruskuormaan, millä kaukolämpöä tuotetaan. Jos kaikki menee nappiin, lämmön tuotanto kaukolämpöverkkoon voisi alkaa vuoden 2020 keväällä. – Meillä on Espoossa nestemäinen bioöljy, pelletti, ja kohta tulee toivottavasti geotermistä lämpöä, otamme talteen Tiedon ja Elisan datakeskusten lämpöä, ja Suomenojalla otetaan talteen hukkalämpöä jätevedestä eli Espoosta löytyvät lähes kaikki lämmöntuotantomuodot. Voitimme saman tien koko kisan, jossa 160 kaupunkia haki titteliä World Intelligent Forum –kilpailussa. Espoo voitti energiagaalassa Espoon toimet päästöttömyyden ja kestävän kehityksen eteen on noteerattu myös maailmalla. Täällä ovat kehittämistoimijat. – Kun teemme erilaisia toimia, raportoimme niistä kaksi kertaa vuodessa kaupunginvaltuustolle, mutta myös YK:lle, ja sitä kautta koko maapallolle. Fortum on pilotoinut älykästä lämmityksensäätöjärjestelmää ja lämpöenergian kysyntäjoustoa Espoon Asuntojen kiinteistöissä vuodesta 2015 alkaen. – Tero Saarno ST 1:stä kiteytti minulle hankkeen niin, että poraaminen oli oletettua vaikeampaa, mutta tulokset ja arvot, joita poraustyön kautta on saatu, näyttävät oletettua paremmilta. Otaniemen geolämmöstä hyviä arvoja Espoon Otaniemeen on porattu maailman syvin tuotantokäyttöön tarkoitettu lämpökaivo 6,4 kilometrin syvyyteen. Ilmastotyössä olemme etenemässä suunnitelmallisesti kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Espoon asunnoissa kulutusjousto ja Ekolämpö Espoon Asuntojen noin 15 000 asunnossa on otettu käyttöön kulutusjousto ja Ekolämpö. Veden virtausta ja liikkumissuuntia testataan kallioperän mikromurtumissa. Sen takia on tärkeää, että kun teemme näitä juttuja Fortumin, Nesteen ja muiden kanssa, ne ovat niin hyviä, että ne kelpaavat ja toimivat muuallakin, Pasi Laitala korostaa. Jouni Suolanen Kuvat: Fortum Oyj Kivenlahden uusi biolämpölaitos sijoittuu Kivenlahden nykyiselle laitosalueelle, jossa tuotetaan kaukolämpöä jo nyt kahdella puupellettikattilalla. Puhtaammat raaka-aineet ovat aina perustuotannossa, mutta lämmitystarpeen kasvaessa nousevat myös fossiiliset polttoaineet käyttöön, Laitala selvittää. – Arvioisin, että näillä laitosinvestoinneilla Suomenojan pienempi, kivihiiltä polttava yksikkö pystyttäisiin ottamaan pois käytöstä lähimmän kahden vuoden aikana. – Me olimme maailman ensimmäinen kaupunki, joka teki sopimuksen YK:n kanssa. Laitoksessa käytettävä Fortum Otso -bioöljy valmistetaan puuperäisestä raaka-aineesta kuten metsätähteestä, -hakkeesta tai sahanpurusta Fortumin Joensuun laitoksella. – Kun Espoo valittiin vajaa vuosi sitten maailman älykkäimmäksi kaupunkiyhteisöksi, olimme finaalissa ainoa eurooppalainen kaupunki. Kokemukset ovat positiivisia. Kulutusjoustoratkaisussa energiaa ostetaan silloin, kun se on edullisempaa, ja pystytään siten vaikuttamaan myös energiatehokkuuteen, Laitala toteaa. Palvelussa tekoäly ohjaa automaattisesti kiinteistön lämmitystä asuntojen todellisen sisälämpötilan ja sääennusteen perusteella. Espoo voitti maailman arvostetuimmassa energiagaalassa Iranissa vuoden alussa ensimmäisen kaupungeille annetun energiapalkinnon. Vermon bioöljylaitos tuottaa lämpöä Fortumin Vermon bioöljylaitos vihittiin käyttöön lokakuussa 2017. Lämmön käyttöönotto on Laitalan mukaan nopeaa, koska se ei tarvitse erillistä laitosta vaan vesi kiertää pumpun avulla järjestelmässä, ja lämmönvaihdin ottaa sen suoraan kaukolämpöverkkoon. Yritykset tarvitsevat näitä huippuratkaisuja. – Sen olemme velkaa muulle Suomelle ja muille toimijoille. Fortumin kanssa toteutettu SmartLiving -palvelun hanke on kokoluokaltaan Pohjoismaiden suurin. Kuva: Jouni Suolanen. Espoo voitti maailman arvostetuimmassa energiagaalassa Iranissa vuoden alussa ensimmäisen kaupungeille annetun energiapalkinnon. Lämmönkulutus on pienentynyt pilottikiinteistöissä jopa kymmenen prosenttia
Suomessa on laadittu pitkän aikavälin ilmastostrategioita ja -selontekoja, mutta nyt valmistunut toimenpideohjelma on ensimmäinen puhtaasti liikenteeseen keskittyvä. Toimenpiteet on jaettu neljään kokonaisuuteen. Edellinen laaja selonteko on vuodelta 2014, mutta monet seikat ovat muuttuneet sen jälkeen. Ajoneuvokantaa on uudistettava nollaja vähäpäästöisillä autoilla ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on lisättävä vuoteen 2030 asti. Päästötavoite voidaan saavuttaa Liikenne tuottaa viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä – Taloyhtiöt ovat toisinaan kieltäneet latauspisteen hankkimisen, vaikka osakas olisi hankkimassa sitä omalla kustannuksellaan.. Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nollaja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista. 55 Bussit voisivat tulevaisuudessa liikkua entistä enemmän sähköllä samoin kuin kaupungin sisällä toimiva jakeluliikenne. Toimenpideohjelma on jatkoa valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalle, jonka mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä, sanoo liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenneja viestintäministeriöstä. – Hiiletön liikenne vaatii muutoksia ihmisten tavassa liikkua, jotta liikkumisesta tulee kestävää. Tähän mennessä tehdyt pitkän aikavälin ilmastoselonteot ovat kattaneet kaikki ilmastonmuutokseen vaikuttavat lähteet, ei vain liikennettä. Liikenteessä voidaan yltää nollapäästöihin vuoteen 2045 mennessä Kohti hiiletöntä autoilua Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on mahdollista poistaa vuoteen 2045 mennessä. Toiseksi tavarakuljetuksia on tehostettava. L iikenneja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä on koonnut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Nyt julkaistu ehdotus toimenpideohjelmaksi koostuu 28 keinosta, joilla päästään hiilettömään liikenteeseen ja irti fossiilisista polttoaineista ilman kohtuutonta hintaa yhteiskunnalle. – Toimenpideohjelma tehtiin nykyisen liikenneja viestintäministerin aloitteesta, mutta ohjelma tulee palvelemaan toden teolla vasta seuraavaa hallitusta
Toisissa taloyhtiöissä lakia on kuitenkin tulkittu niin, että tasapuolisuus tulee täytetyksi, jos muilla osakkailla ei juuri sillä hetkellä ole halukkuutta latauspisteen hankkimiseen. Muutos ei tapahdu hetkessä, valinnat pitää kokea oikeiksi. Tuen myöntää Asumisen kehittämiskeskus ARA, ja se voi parhaimmillaan olla jopa 35 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. – Monet eurooppalaiset energia-alan tutkimuslaitokset uskovat sähköauton hinnan putoavan polttomoottoriauton tasolle vuoteen 2025 mennessä. – Esimerkiksi tukkirekalle pitäisi olla sellainen akusto etteivät tukit enää mahtuisi kyytiin. Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan on toimittava nopeasti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. – Taloyhtiöissä tuntuu olevan suurta vaihtelua siihen, miten osakkaan latauspisteeseen suhtaudutaan. – Kaasuasemia on nyt noin 40 ja Gasum rakentaa 35 asemaa lisää lähivuosina. Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nollaja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista.. Taloyhtiöt ovat toisinaan kieltäneet latauspisteen hankkimisen, vaikka osakas olisi hankkimassa sitä omalla kustannuksellaan. – Tavoite on kova, minkä vuoksi nyt oli aihetta tutkia toimenpideohjelmalla miten tavoitteeseen voidaan päästä. Sähköbussi menestyy jo nyt tarjouskilpailussa dieselbussille, Saara Jääskeläinen tietää. Kun kaasuauto maksaa suurin piirtein saman verran kuin dieselauto ja sen käyttö on huomattavasti bensiiniä ja dieseliä halvempaa, moni autoilija varmasti vaihtaa dieselin kaasuun, jos kaasuasema on riittävän lähellä. 56 Liikenneneuvos Saara Jääskeläisen mukaan liikenteeseen tulisi saada enemmän vaihtoehtoisia käyttövoimia. Kuva: Tomi Parkkonen Suomessa. Liikennevälineiden osalta muutos on Suomessa haastava. Kaikkea liikennettä ei saa sähkölle Kaupunkiliikenteessä sähköauto on hyvin käyttökelpoinen, ja esimerkiksi bussit sekä kaupungin sisällä toimiva jakeluliikenne voisivat liikkua sähköllä. Kaasuun liittyy erilaisia ennakkoluuloja, mutta todellisuudessa kaasuauto vastaa hyvin pitkälti perinteistä bensiinitai dieselautoa. – Sähköbusseille tuntuu olevan hyvä markkinaehtoinen tilanne. Taustalla on asunto-osakeyhtiHaasteena on muun muassa autojen latauksen järjestäminen erityisesti taloyhtiöissä. Valtio on vuoden 2018 alusta alkaen tarjonnut myös tukea taloyhtiöiden hankkeisiin, joilla edistetään sähköautojen latausmahdollisuuksia taloyhtiöiden pihoissa. Jääskeläinen uskoo, että tavoite on mahdollista saavuttaa. – Liikenteeseen tulisi saada enemmän vaihtoehtoisia käyttövoimia. – Autokantamme vanhentuu, minkä vuoksi liikenteessä tulee olemaan entistä enemmän autoja, joiden päästöt eivät ole parhaallamahdollisella tasolla. Taloyhtiöissä näytetään joka tapauksessa haluavan pelata varman päälle. Jääskeläinen näkee muutoksen olevan paljolti asenneja tahtokysymys, mutta kyse on myös tankkausasemaverkostosta. Lupaa latauspisteelle ei ole annettu, jos taloyhtiössä on katsottu, että yhtiön sähköjärjestelmä ei kestäisi useita latauspisteitä ilman isoa remonttia. Sähköautot ovat vähitellen saaneet tunnustusta ja niiden markkinat ovat kehittyneet viiden viimeisen vuoden aikana merkittävästi, mutta haasteena on muun muassa autojen latauksen järjestäminen erityisesti taloyhtiöissä. Sen sijaan pitkän matkan raskasta liikennettä ei sähkölle voida laittaa. ölain vaatimus tasapuolisuudesta osakkaiden kohtelussa. – Tärkeintä on päästä käsiksi liikennevälineisiin ja toisaalta ohjata ihmisten valintoja siihen, että he käyttäisivät joukkoliikennettä entistä enemmän liikkumiseen. Suomessa tavoitteeksi on asetettu liikenteen päästöjen vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalisuus vuoteen 2045 mennessä. Ratkaisu piilee sähköja kaasuautoissa, mutta samalla muun muassa latausja tankkausasemaverkostoa tulisi entisestään parantaa
Vanhojen autojen päästöt ovat keskimäärin uusia autoja korkeammat. Osa ehdotetuista toimenpiteistä voi aiheuttaa toivotun päästövähennyksen ohella myös kielteisiä vaikutuksia yrityksille ja kotitalouksille. Muun muassa fossiilisten polttoaineiden ja suuripäästöisten ajoneuvojen veroa nostettaisiin pienissä erissä vuosi vuodelta. Yhdyskuntasuunnittelu on kestävän liikkumisen ytimessä, sillä parhaimmillaan se ohjaa kulkemaan jalan, pyörällä, kimppakyydillä tai julkisella liikenteellä. Monet eurooppalaiset energia-alan tutkimuslaitokset uskovat sähköauton hinnan putoavan polttomoottoriauton tasolle vuoteen 2025 mennessä, sanoo Jääskeläinen. Liikenteen päästöjä vähentävät toimenpiteet kustannettaisiin nostamalla eniten päästöjä tuottavien toimintojen verotusta ja maksuja. Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi kasvatetaan voimakkaasti kotimaassa tuotetun biokaasun käyttöä. Fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin kielto vuonna 2045 ohjaisi siirtymää uusiutuviin polttoaineisiin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin jo tätä aikaisemmin. Haja-asutusalueella ollaan useammin riippuvaisia omasta autosta. – Sähköauton hankkiminen voi olla myös rahakysymys, mutta hinnat tulevat alaspäin. Kun vähäpäästöisten liikkumispalveluiden tarjontaa parannetaan, saadaan yksityisautoilulle vaihtoehtoja erityisesti kaupunkiseuduille. Jatkossa tulisi tarkastella, onko tarvetta laajemmalle verouudistukselle, jolla turvataan työssäkäyntija asiointimahdollisuudet ja kuljetukset koko maassa ja samalla siirrytään kohti vähäpäästöistä liikennettä. Tavoitteena on myös nestemäisten biopolttoaineiden osuuden nostamista kaikista nestemäisistä polttoaineista 30 prosenttiin vuonna 2030 ja sataan prosenttiin vuonna 2045 kotimaisessa liikenteessä. Liikkumispalveluilla on suurempi merkitys kaupunkiseuduilla, missä on myös suurin potentiaali vähentää päästöjä. Päästöttömiin teknologioihin ja kestäviin liikkumistapoihin siirtymistä puolestaan tuettaisiin. Raskaassa kalustossa vastaavat tavoitteet ovat vuonna 2030 noin 7 000 sähköautoa ja noin 6 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 42 000 sähköautoa ja 22 000 kaasuautoa. Toimenpideohjelman johtoajatuksena on saastuttaja maksaa -periaate. T avoitteena on, että liikennevälineiden uusiutuminen nopeutuu ja nollaja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus ajoneuvokannasta kasvaa nykyisestä muutamasta prosentista sataan. Tärkeää on ohjata ihmisten valintoja siihen, että he käyttäisivät joukkoliikennettä entistä enemmän liikkumiseen. Toimenpideohjelman mukaan vuonna 2030 Suomessa on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin kaksi miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa. 57 Ideana saastuttaja maksaa -periaate – Liikkumisja kuljetuskustannusten fossiilisia polttoaineita käytettäessä ennakoidaan nousevan, mitä liikenteen alan tuet ja kannusteet eivät välttämättä riitä kompensoimaan. – Liikkumisja kuljetuskustannusten fossiilisia polttoaineita käytettäessä ennakoidaan nousevan, mitä liikenteen alan tuet ja kannusteet eivät välttämättä riitä kompensoimaan. Tavoitteena on ohjata kestäviin ratkaisuihin, jotka ovat erilaisia kaupungissa, kaupunkiseutujen välissä ja haja-asutusalueella. Liikenteen verorasitus ei kokonaisuutena kasvaisi, mutta verot kohdennettaisiin eri tavoin. – Tähän vaikutetaan etenkin polttoaineveron korotuksilla ja hankintatuilla. – Päästövähennyksiä tavoiteltaessa ei pyritä rajoittamaan liikkumista ja kuljettamista. – Nestemäisten biopolttoaineiden absoluuttinen määrä tieliikenteessä ei kuitenkaan nouse vuoden 2030 jälkeen. Valmistuksen osuus keskivertoauton koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä on noin 10-15 prosenttia, Sirpa Jääskeläinen sanoo. Sähköauton osalta tilanne on tällä hetkellä sikäli erilainen, että sähköauto on edelleen selvästi kalliimpi kuin perinteinen polttomoottoriauto. Juhani Karvonen
H ämeenlinnan Lammin taajaman keskustassa Linjatie 5 on kaksikerroksinen kahden rapun kerrostalo. Kukaan ei halua pitää sitä pystyssä. Kodinkone on saanut kyytiä rappukäytävässä. Sen kaikki ikkunat on rikottu, ovet suurelta osin revitty auki ja irtaimisto käytännössä tuhottu kodinkoneita myöten. Tuulet ovat. 58 Rappiotalon kohtaloa pomputettu Lammilla vuosikausia ”Pahuuden pesä” kaikkien riesa Täydelliseen rappiotilaan päässyt kerrostalo on todellinen ongelmajäte
Kerrostalolle on ollut tarkoitus Kerrostalo oli itsenäisen Lammin kunnan aikana kunnan vuokratalo, jonka yksityinen taho osti aikanaan ilmeisesti pakolaiskeskukseksi. Joulukuussa rakennusvalvonta päätti uudesta 15 000 euron uhkasakosta. Kaupunki ei pääse tässä tapauksessa voitolle eikä taida päästä kukaan muukaan. Kaupunki ei voi koskea yksityisessä omistuksessa olevaan taloon, minkä takia kaikki korjaustoimenpiteet ovat olleet silkka mahdottomuus. Yhtäkään hyvää ratkaisua ei ole. – Kun yksityinen taho hankkii omistukseensa kokonaisen kerrostalon, on omistajilla varmasti jokin suunnitelma talon käytölle. Siistimiskehotukseen lähdettiin, koska Hämeenlinnan rakennusvalvontaan oli tullut runsaasti ilmoituksia Linjatie 5:n pihalla olevista jätteiden lisäksi rikotuista ovista ja ikkunoista sekä rakennuksessa luvattomasti liikkuvista ihmisistä. – Rakennusvalvonnan saama vastaus on käsittääkseni ollut, ettei kunnostusta ole varaa tehdä. Joka tapauksessa nyt näyttää siltä, että saatamme saada asialle ratkaisun tämän kevään aikana. Kaupunki antoi omistajalle aikaa siistimiseen vuoden 2014 alkuun saakka, mutta kehotukseen ei reagoitu. Tyhjillään jo vuodesta 2012 Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2012 alusta. En voi kuvitella, että yksikään kiinteistösijoittaja olisi tämän tason kohteesta kiinnostunut. Omistajayhtiöllä ei puolestaan ilmeisesti ole varaa talon purkamiseen. Rakennusvalvonta lähetti rakennuksen omistajalle parin vuoden jälkeen kirjeen, jossa omistajaa kehotettiin siistimään kiinteistönsä. Talossa on paljon rikkoutunutta lasia ja mahdollisesti paikoin sortumisvaaraakin. Yhtäkään hyvää ratkaisua ei ole. Olemme kuitenkin päässeet pankin kanssa alustavaan sopimukseen siitä, että pankki laittaisi kiinteistön pakkohuutokauppaan. Hämeenlinnan kaupunki olisi halunnut kiinteistön korjattavaksi tai purettavaksi jo vuosia sitten, mutta talo on yksityisessä omistuksessa. Sen jälkeen meillä olisi laillinen oikeus purkaa kiinteistö ja laittaa tontti myyntiin. Myös tuo uhkasakko kaikui kuuroille korville. Sen jälkeen rakennusvalvonta on lähettänyt omistajalle vuosien varrella useita uhkasakkoja yhteensä useita kymmeniä tuhansia eroja. Asiakastietoon merkitystä puhelinnumerosta ei vastata. – Talo sijaitsee aika lähellä koulua ja lapset pääsevät huoneistoihin aivan vapaasti. Pakkohuutokaupalla eroon kiinteistöstä Brännkärrin mukaan kaupunki on halunnut edistää talon purkamista tavalla tai toisella. Kun päätös uhkasakon perimisestä saa lainvoiman, uhkasakko on ulosottokelpoinen. Linjatie 5:n omistava on Helsingissä. Linjatietä ei halua enää kukaan kontolleen. Kiinteistön jätehuolto oli jo tuolloin laiminlyöty, ja jäteastioissa olleitä jätteitä oli levitelty piha-alueelle. Kaupungin ympäristöja rakennuslautakuta velvoitti kiinteistön omistajan siistimään talon piha-alueen ja suojaamaan rakennuksen ulkopuolisilta ihmisiltä sekä vahingonteoilta. Tietysti haluamme välttää tuota tilannetta ja päästä talosta eroon jo yleisen turvallisuudenkin takia. Jos jollekulle ulkopuoliselle sattuisi jotakin, ensimmäinen kysymys kaupungin suuntaan olisi varmasti, miksi näin pääsi käymään. Kaupuginlakimies Christer Brännkärrin mukaan kaupungilla on vain kahdenlaisia vaihtoehtoja. Aikaa omistajalle annettiin tuon vuoden kesäkuun loppuun saakka, mutta siistimistä ei tapahtunut. – Ne ovat joko huonoja tai erittäin huonoja. Brännkärr pitää Linjatie 5:tä varsin harvinaisena poikkeuksena. Kaupunki ei kuitenkaan uhkasakoista rikastu, sillä raha menee valtiolle, minkä jo lakikin määrää, sanoo Brännkärr. Suomessa on jonkin verran kuntien vuokrataloja, jotka ovat tyhjentyneet esimerkiksi huonokuntoisuuden takia. Näissä tapaukssa Ara on tietääkseni tullut vastaan purkukustannuksissa, sanoo Brännkärr. Tavoitteena on vain päästä eroon ”pahuuden pesästä” , joka on kaikkien riesa, sanoo Brännkärr. Tässä tapauksessa tuo menettely on arvioitu turhaksi, koska omistaja tuskin maksaisi noitakaan kustannuksia. Talo on tällä hetkellä panttina pankilla. Ensimmäinen uhkasakko määrättiin huhtikuussa 2015 siistimiskehotuksen yhteydessä. Juhani Karvonen – Vaihtoehdot ovat joko huonoja tai erittäin huonoja. Periaatteessa kaupunki voisi turvautua teettämisuhkaan, mikä tarkoittaisi, että kaupunki remontisi talon ja hakisi kustannuksia omistajalta. Kaupunki voisi ostaa sen pakkohuutokaupasta käytännössä täytääntöönpanokulujen hinnalla. 59 tuivertaneet ja lumi pyryttänyt sisään jo vuosia, joten runkokin on kastunut sekä sisältä että ulkoa. Rakennusvalvonta on lähettänyt omistajalle vuosien varrella useita uhkasakkoja yhteensä useita kymmeniä tuhansia eroja. Kun alkuperäinen suunnitelma ei toimikaan, eikä omistajilla ole mitään muuta vaihtoehtoa kiinteistölle, voi käydä kuten Lammilla on käynyt. Keskus jäi perustamatta ja talon omistava yhtiö on käytännössä konkurssissa. Ikkunoiden edustoilla on pelkkää lasinsirua.. – Pankki on ollut tähän saakka aika varovainen perinnässään, koska talolla ei ole käytännössä mitään arvoa. Kaupunki ei pääse tässä tapauksessa voitolle eikä taida päästä kukaan muukaan
S mart Energy Transition -hankkeen tutkijat ovat mallintaneet fossiilivapaan Suomen ja samalla selvittäneet, miten kivihiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista voitaisiin luopua kaukolämmön tuotannossa.. 60 Kaukolämpö voidaan tuottaa ilman fossiilisia polttoaineita myös Helsingissä 10-kertaisesti tuulivoimaa ja Katri Valan lämpövarasto Kaukolämpö ilman fossiilisia polttoaineita onnistuu pitkälle kustannustehokkaasti lämpöpumppujen, tuulivoiman, lämpövarastojen sekä kysyntäjouston avulla. Fossiilivapaassa Suomessa tuulivoiman määrä kymmenkertaistuisi ja lämpöpumppujen hyödyntämän hukka-, geoja muun ympäristölämmön määrä kuusinkertaistuisi nykyisestä
Osa lämpöpumpuista sijoitettaisiin rakennuksiin, kuten konesaleihin, toimistotaloihin, kauppakeskuksiin, kouluihin, yrityksiin ja taloyhtiöihin. Helsingin lämpöpumppujen sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin noin 170 tuulivoimalaa (700 MW), jotka voitaisiin rakentaa tuuliolosuhteiltaan ihanteellisille alueille esimerkiksi Pohjanmaalle tai Lappiin. Nyt Helen tuottaa kaukolämpöä yhteistuotantovoimalaitoksissa ja lämpöpumppulaitoksissa. 61 – Lämpöpumppujen ja kaukolämpöverkkojen vastakkainasettelun sijaan pitäisi kehittää malleja, joilla nämä yhdistetään. Helen aloitti rakennustyöt viime syksynä. – Päättäjien ja alan toimijoiden on tärkeää ymmärtää, ettei biomassaa voida käyttää paljon nykyistä enempää energiaksi. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön tuotantoon käytettävät fossiiliset polttoaineet voitaisiin pitkälti korvata lämpöpumpuilla (1100 MW), joiden määrä vastaa yhteensä noin kymmentä Katri Valan lämpöpumppulaitosta. Helenin kahdessa suuressa lämpöpumppulaitoksessa, Katri Valan puiston alla ja Esplanadin puiston alla, teollisen mittakaavan lämpöpumput pystyvät hyödyntämään hukkaenergioita kiinteistöistä, kodeista ja konesaleista. Selvitys osoittaa, että puhdas kaukolämpöjärjestelmä on teknisesti toteuttamiskelpoinen myös suurissa kaupungeissa. Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin rakennetaan Suomen suurin lämpövarasto. Siksi katse pitää siirtää lämpöpumppuihin, tuulivoimaan, lämpövarastoihin ja kulutusjoustoon, sanoo hankkeen johtaja, professori Armi Temmes Aalto-yliopistosta. Kuva: Helen Oy/ Katri Tamminen. Sadasosa sähkön varastoinnin hinnasta Lämpöpumppujen ja tuulivoiman rinnalle tarvitaan lämpövarastoja tasaamaan tuulija aurinkovoiman vaihteluja. Pakkasilla lämpöä tuotetaan lisäksi lämpölaitoksissa, joita on eri puolilla Helsinkiä. Kylmässä ilmastossa lämpövarastot ovat huomattavasti sähköHelsingin kaupunki rakennutti Mankalan vesivoimalaitoksen vuonna 1950 saadakseen sähköä ilman välikäsikustannuksia
Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia polttoaineita taas ovat kivihiili, maakaasu, turve ja öljy. varastoja edullisempi vaihtoehto: kaukolämpöverkkojen yhteyteen sijoitettuina niiden kustannukset ovat jopa alle sadasosa sähkövarastojen kustannuksista. – Lämpöpumppujen ja kaukolämpöverkkojen vastakkainasettelun sijaan pitäisi kehittää malleja, joilla nämä yhdistetään. Kun tuulee paljon ja sähkö on halpaa, tuulivoimalla käytetään lämpöpumppuja ja tankataan lämpövarastoja. Tuontipolttoaineiden käytössä ei tapahtunut muutosta vuoteen 2017 verrattuna. Niiden yhteenlaskettu osuus kaukolämmön tuotannossa oli viime vuonna 33 prosenttia. Tuontipolttoaineiden keskinäinen käyttö sen sijaan muuttui. Kun ei tuule ja sähkö on kallista, lämpöpumput purkavat lämpövarastoja ja bio-CHP-laitoksen tuotanto käynnistyy, Rinne selittää. Suomalaisen tuulisähkön kapasiteetti voisi kasvaa Smart Energy Transition -hankkeen arvioiden mukaan jopa 19 000 megawattiin. Rinne arvioi, että tuulisähkökapasiteetin aiheuttamat tuotantopiikit jäävät vaikutuksiltaan vaatimattomiksi, mikäli sähköverkot on mitoitettu oikein. Kaukolämmön tuotannossa osa polttoaineista on kotimaisia, osa on tuontitavaraa. Lähde: Energiateollisuus ja Helen Terttu Iiskola. Päästöttömien polttoaineiden osuus oli 46 prosenttia, sama kuin vuonna 2017. Sähkön tarjonnan kasvu voi johtaa myös siihen, että kaukolämpöä on kannattavaa tuottaa sähkökäyttöisillä kattiloilla. Biomassat ovat kuitenkin väliaikainen ratkaisu, kun tosissaan pyritään tiukkaan tavoitteeseen, ilmaston vain 1,5 asteen lämpenemiseen. Kivihiiltä kului vähän vähemmän ja vastaavasti maakaasua vähän enemmän. H iilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden osuus kuitenkin kasvoi kahdella prosentilla, kun kehnoa puupolttoainetta korvattiin turpeella kylmän alkuvuoden aikana. Sähkökäyttö kasvaa 125 terawattituntiin Rinne ennustaa, että kaukolämVuosi sitten vihittiin käyttöön Salmisaaren pellettilämpölaitos. Nykyisin Suomi käyttää vuosittain noin 85 terawattituntia sähköä. Sähkövarastot ja asuintalojen kulutusjousto sopivat ratkaisuksi sekuntien ja tuntien pituiseen vaihteluun, mutta lämpövarastoilla voidaan kattaa päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Eniten kasvaisi tuulisähkön ja aurinkosähkön tuotanto. 62 Kaukolämpöä 33,7 terawattituntia, 46 prosenttia päästöttömästi Kivihiilen käyttö väheni hivenen Suomi käytti viime vuonna kaukolämpöä 33,7 terawattituntia, kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. – Suomi voi hyötyä olemalla aktiivisesti mukana vaihtelevan tuulija aurinkovoiman sekä kaukolämpöverkkojen yhdistämiseen liittyvässä teknologiaja markkinakehityksessä, Armi Temmes korostaa. Tuontipolttoaineita ovat kivihiili ja maakaasu. – Eri energialähteitä voidaan vuorotella sähkömarkkinoiden hintojen mukaan. Kaukolämmön tuotannossa päästöttömiä polttoaineita ovat metsäpolttoaineet, teollisuuden puutähteet, biomassat ja hukkalämpöjen hyödyntäminen. – Lämmön viikkovarasto riittää joustoksi esimerkiksi Helsingissä, sillä vähätuuliset jaksot kestävät yleensä vain muutaman päivän – ei kauempaa. – Jos edullista tuulisähköä on saatavilla ylen määrin, niin sillä olisi järkevää jopa kuivattaa biovoimalaitoksissa käytettävää puupolttoainetta. Tuulivoiman katvejaksot voidaan hoitaa kaukolämpöverkoissa kustannustehokkaasti lämpövarastojen sekä joustavan biosähkön ja -lämmön yhteistuotannon (CHP) avulla, kertoo Smart Energy Transition -hankkeen tutkija Samuli Rinne Aalto-yliopistosta. Kuva: Helen Oy/Katri Tamminen mön tuotannon sähköistymisen seurauksena Suomen vuotuinen sähkönkulutus nousee 125 terawattituntiin. Olemme tutkineet puhtaiden energiaratkaisujen ympärille rakentuvaa liiketoimintaa, ja Suomessa on jo paljon osaamista. Kivihiilen osuus tuotantopaletissa laski 23 prosentista 20 prosenttiin – maakaasun osuus taas nousi kymmenestä prosentista 13 prosenttiin
Sähkölämmityksen osuus on 17 prosenttia, lämpöpumppujen 15 prosenttia, puun 13 prosenttia ja öljyn 8 prosenttia. Kaukolämpöyhtiöt etsivät aktiivisesti ratkaisuja kivihiilen käytön vähentämiseksi. Pääosin kehitys selittyy sillä, että uudisrakentaminen on keskittynyt isoihin kaupunkeihin. Koko maassa kaukolämpötalouksia on 1,46 miljoonaa. Kaukojäähdytys tuotetaan suurimmaksi osaksi lämpöpumpuilla. Syynä on uusiutuvan energian käytön lisääntyminen. Vuoden 2007 jälkeen uusiutuvan energian hyödyntäminen pompahti jyrkkään nousuun. Kalasatama, Jätkäsaari ja Kruunuvuorenranta sekä uudet isot kauppakeskukset ovat valinneet kaukolämmön lämmitysmuodokseen. Yhtiöistä 70 prosenttia käyttää pääpolt. Viimeisten kymmenen vuoden aikana päästöt ovat kuitenkin laskeneet peräti 26 prosenttia. Suomen kaikista rakennetuista asuinja palvelurakennuksista kaukolämmitykseen on kytketty 46 prosenttia. 2010-luvulla uusiutuvan energian käyttö on jo kaksinkertaistunut kaukolämmön tuotannossa. Biomassa korvaa fossiilisia poltossa Biomassojen käyttö kaukolämmön tuotannossa alkoi 1980-luvun alussa. – Energiatoimiala todennäköisesti saavuttaa päästövähennystavoitteensa etuajassa, nopeammin kuin mitä tähän mennessä on arvioitu. Kolme neljästä rakennusluvan saaneesta uudisrakennuksesta valitsi lämmitysmuodoksi kaukolämmityksen. Parhaimmillaan lämpöpumppujen markkinaosuus oli vuonna 2013, jolloin noin 20 prosenttiin uudisrakennuksista asennettiin lämpöpumppu. Rakennuslupatilastot kertovat myös, että lämpöpumppujen markkinaosuus uudisrakennuksissa on viime vuosina laskenut. Yhtiöiden väliset erot polttoaineiden käytössä ovat suuria. Nyt sen osuus on enää kolmannes huippuvuosien käytöstä. Yhtiöiden väliset erot polttoaineiden käytössä ovat suuria. Tapahtuneen syynä oli kylmä alkutalvi ja heikkolaatuinen märkä energiapuu. 63 Helsingin rakennusbuumi kasvatti kaukolämmitystä Kaukolämmitys oli viime vuonna uudisrakennuksissa selvästi suosituin lämmitysmuoto. Metsäpolttoaineiden osuus oli 17 prosenttia (18% vuotta aikaisemmin), teollisuuden puutähteiden osuus 12 prosenttia (11%), biomassojen 7 prosenttia (8%) ja hukkalämpöjen 10 prosenttia (9%). Yli 90 prosenttia Helsingin kiinteistöistä on liittynyt kaukolämpöön. toaineena uusiutuvaa energiaa tai hukkalämpöjä – joillakin alueilla uusiutuvalla energialla tuotetaan jo kaikki kaukolämpö. Suomessa on noin 150 kaukolämpöyhtiötä, joista lähes kaikki ovat kuntien omistamia. Syynä oli kuuma kesä ja kaukojäähdytyksen tarjonnan laajentuminen. Kaukojäähdytyksen tuottamisessa hyödynnetään myös vesistöistä ja ulkoilmasta saatavaa energiaa. Lähde: Energiateollisuus Terttu Iiskola Kotimaiset polttoaineet ovat turvetta lukuun ottamatta päästöttömiä. Sen osuus kasvoi viime vuonna 85 prosenttia. Samalla biomassojen rinnalla ryhdyttiin käyttämään teollisuuden ja yhdyskuntien hukkalämpöjä, joista voidaan jalostaa kaukolämpöä. Maakaasun käyttö on keskittynyt maakaasuverkon varrella oleville alueille ja kivihiilen käyttö suurimpiin rannikkokaupunkeihin. Öljy on kutistunut marginaaliin. Viime vuonna kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat hitusen. Yli 90 prosenttia kaukojäähdytyksestä tuotetaan energialähteillä, jotka muuten menisivät hukkaan. Kehnoa puuta korvattiin turpeella, mikä lisäsi hiilidioksidipäästöjen määrää. Esimerkiksi Helsingissä liitettiin kaukolämpöön enemmän tehoa kuin 40 vuoteen. Vielä 2000-luvun alussa maakaasu oli tärkein kaukolämmön tuotannon polttoaine. Turpeen käyttö kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä 16 prosenttiin. Niiden osuus viime vuonna tuotetusta kaukojäähdytyksestä oli 68 prosenttia. Lähteet: Energiateollisuus ja Helen Suomessa on noin 150 kaukolämpöyhtiötä, joista lähes kaikki ovat kuntien omistamia. Kaukojäähdytys leviää tuulen lailla Kaukojäähdytysenergian myynti kasvoi viime vuonna peräti 35 prosenttia. – Tällä vauhdilla kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt puoliintuvat ensi vuosikymmenellä ja 2030-luvulla kaukolämmön tuotanto on jo päästötöntä, toteaa Energiateollisuus ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Viimevuotinen hiilidioksidipäästöjen kasvu on Leskelän mukaan tilapäinen ilmiö. Fossiilisista polttoaineista maakaasun ja öljyn käyttö ovat vähentyneet eniten. Viime vuonna kaukojäähdytysenergiaa myytiin 300 000 megawattituntia, kun vuotta aikaisemmin myynti oli vielä 220 000 megawattituntia. Vapaajäähdytyksen osuus oli 20 prosenttia, kompressoreilla syntyi jäähdytyksestä kahdeksan prosenttia ja absorptiolämpöpumpuilla neljä prosenttia. Yhä useampi kiinteistö on valinnut lämmitystavakseen puupelleteillä ja biokaasulla tuotetun uusiutuvan kaukolämmön. Kaukojäähdytystä tarjoaa tällä hetkellä 11 yhtiötä. Uusia liittymiä tuli 80 megawatin verran, mikä vastaa kaksinkertaisesti Mäntsälän kaukolämpöjärjestelmän liittymistehoa. Viime vuonna lämpöpumppujen markkinaosuus supistui 18 prosenttiin
Kilpailukykyisiin kustannuksiin päästään sillä, että moduulirakentaminen on nopeampaa ja joustavampaa perinteiseen kerrostalorakentamiseen verrattuna. Yrityksellä on henkilökuntaa 230 sekä nykyaikaiset moduulitehtaat Virossa. Ekologinen lämmitysjärjestelmä Rakennusten pääsääntöinen rakennusmateriaali on puu. Riihimäellä on Suomen kahdeksanneksi liikennöidyin rautatieasema. 64 ICON rakennuttaa Riihimäelle moduulikerrostaloja Suomen suurin puukerrostalohanke Suomen suurimman puukerrostalohankkeen ensimmäisen vaiheen talot valmistuvat jo tämän vuoden aikana Riihimäelle. – Tehdasolosuhteissa valmiiksi tehtävät moduulit kuljetetaan tontille ja kiinnitetään taloihin paikan päällä, kertoo Havulehto. Entisen lasitehtaan alueelle nousee yhdeksän neljäkerroksista puukerrostaloa, joihin tulee kaikkiaan 342 asuntoa. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä uudistuotantoasunnot ovat täällä puolet edullisempia kuin esimerkiksi Tikkurilassa ja 70 prosenttia edullisempia kuin Helsingin keskustassa, kertoo ICON Corporation Oy:n toimitusjohtaja Markus Havulehto. Pääosin asunnot ovat yksiöitä, mutta joukossa on myös kaksioita ja kolmioita. Pääurakoitsijaksi on valittu virolainen Astel Modular Oü, joka tunnetaan toimijana muun muassa Ruotsissa ja Virossa. Asuinpinta-alaa tulee olemaan yhteensä 12 000 neliötä. – Sijoitamme pääkaupunkiseudulle ja sitä Riihimäki edustaa, sillä täältä kuljetaan kasvavasti töihin Vantaalle ja Helsinkiin. Puun käytön ansiosta rakennukset voidaan valmistaa moduulivalmisteisina tehdasolosuhteissa. Hanke sisältää yhteensä yhdeksän kerrostaloa, joihin rakentuu 324 kotia. Riihimäki valikoitui rakennuskohteeksi edullisemman hintatasonsa sekä hyvän sijaintinsa ansiosta. – Sen käyttökustannukset ovat huomattavasti perinteistä lämmitysmuotoa edullisemmat ja sen Havainnekuva parvekenäkymästä (taiteilijan näkemys) .. S uomalaisomisteinen ICON Kiinteistörahastot on käynnistänyt Riihimäelle Suomen suurimman puukerrostalohankkeen. Hankkeen ekologisuutta lisää lämmitysjärjestelmä, joka toteutetaan ilmavesi-hybridinä
Lisäksi pihapiiriin tulee rantalentopallokenttä ja ulkosalimahdollisuus, joka on kasvava trendi maailmalla. 65 Entisen lasitehtaan alueelle nousee yhdeksän neljäkerroksista puukerrostaloa, joihin tulee kaikkiaan 342 asuntoa. – Näihin syntyy Riihimäen edullisimmat huoneistoneliöt, Havainnekuva Riihimäelle nousevasta yhdeksän puukerrostalon alueesta (taiteilijan näkemys) . Yhteisöllinen paviljonkialue Alueelle rakentuu lisäksi yhteinen paviljonkialue, joka on asukkaiden yhteisessä käytössä edistäen yhteistöllistä asumista. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisen vaiheen neljä kerrostaloa rakentuvat jo tämän vuoden aikana. tuottamat päästöt ovat samalla pienemmät, Havulehto kertoo. Palvelu mittaa asuntojen olosuhteita, joita hyödynnetään lämmitysjärjestelmän ohjauksessa ja optimoinnissa. Tilat sisältävät myös yhteiskäyttöiset saunat. Tämän ansiosta asuntoihin pystytään tuottamaan mahdollisimman hyvät olosuhteet mahdollisimman kustannustehokkaasti. Asuinpinta-alaa tulee olemaan yhteensä 12 000 neliötä. Edullinen hoitovastike Kustannustehokkuutta haetaan ohjaamalla lämmitysjärjestelmää ohjausjärjestelmällä, joka on kytketty asuntojen sisäilmapalveluun. Iconin tavoitteena on ollut hankkeen kautta tuoda edulliset hinnat mahdolliseksi asuntojen ostajille. Soili Kaivosoja Havainnekuvat: ICON Kiinteistörahastot Havainnekuva 1h+k asunnon olohuoneesta (taiteilijan näkemys) .. Paviljongissa voidaan järjestää juhlia, kisastudioita, lasten syntymäpäiviä sekä grillijuhlia. Toisen vaiheen rakentaminen aloitetaan ensimmäisen vaiheen myynnin mukaisesti ja kokonaan hankkeen on määrä olla valmis 2020-2021. Tässä hankkeessa on edustettuna ekologisuus ja yhteiset ajanviettomahdollisuudet omassa pihapiirissä ennennäkemättömällä tavalla, kertoo hankkeen arkkitehti Antti Saravuo Visiomo Oy:stä. Tavoitteena on lisäksi, että hoitovastike olisi kaksi euroa neliötä kohti kuukaudessa, mikä on noin 50 prosenttia edullisempi hinta kuin uudistuotannossa yleensä, toteaa Markus Havulehto. Suomen suurin puukerrostalohanke on lähes 40 miljoonan euron investointi. – Järjestelmä hyödyntää lämmityksen ohjauksessa kaikkia asunnosta saatavia tietoja, ulko-olosuhteita sekä ennusteita. – Maailmalla kasvava trendi on asumisen yhteisöllisyys ja yhteiskäyttötilat. kun verrataan muuhun uudistuotantoon
66 Jyväskylään nousee Suomen ensimmäinen massiivipuukerrostalo Hiilijalanjälki minimiin Puurakentaminen on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja puurakenteisia kerrostaloja on valmistunut useita ympäri Suomen. Nyt asiassa on kuitenkin tapahtumassa selvä muutos ja on ennustettu, että jo 2020-luvulla puurakentaminen valtaa huomattavan osuuden asuntotuotannosta, toteaa Jwood Ky:n rakennuttajakonsultti Jouni Liimatainen. Saksassa ja Itävallassa massiivipuun käyttö on kasvanut noin 20 prosentin vuosivauhdilla ja tahti kiihtyy koko ajan. Y-Säätiö rakennuttaa nyt Suomen ensimmäisen täysin massiivipuisen kerrostalon Jyväskylään. Hänen mukaansa puuelementtirakentaminen on paitsi monella mittarilla mitattuna varsin energiatehokasta, myös nopeaa, turvallista ja. Tavoitteena on hiilijalanjäljen minimoiminen. – Suomessa on pitkät perinteet puurakentamisessa, mutta kerrostalojen suhteen olemme jämähtäneet 1960-luvun betonirakentamiseen. M assiivipuuelementit ovat viime vuosina nousseet keskeiseksi rakennusmateriaaliksi erityisesti Keski-Euroopassa. Liimatainen on ollut mukana useiden puukerrostalojen suunnitteluja toteutushankkeissa
Rakentamista ilman muoveja Tekniikkaa puuelementtirakentamisen kehittämiseen on haettu ulkomailta, mutta kokemusta on alkanut karttua myös Suomesta. saadaan ilman muoveja tiiviitä rakenteita, joihin ei synny kastepisteitä. 67 – Massiivipuu on hyvin kantavaa. Palo-, äänija tuotantoteknisesti puuelementtirakentaminen on omaa – Suomessa on tuhansia hirrestä tehtyjä omakotitaloja, jotka on rakennettu samalla periaatteella ja tiedetään, että ne ovat lämpimiä ja tasaavat hyvin kosteutta. Massiivipuusta Jyväskylä on aikaisemminkin kunnostautunut puurakentamisen edelläkävijänä. Se toimii itsessään lämmöneristeenä ja on taloteknisesti erikoista, koska se ei yksin pala, vaan tarvitaan ulkopuolinen paloa ylläpitävä palokuorma. Massiivipuurakenteet ovat isompia, mutta toimivat samalla tavalla. Massiivipuu mahdollistaa uudenlaisia rakenteita, sillä sitä käytettäessä ei tule rakenteellisia kylmäsiltoja kuten betonista. Vuonna 2015 valmistunut Puukuokka on sekin rakennettu pääasiassa massiivipuuelementeistä. Liimatainen toteaa, että puu rakennusmateriaalina tarjoaa Suomessa hyviä mahdollisuuksia. Erityisesti pienissä asunnoissa on jo päästy betonirakentamista edullisempiin kustannuksiin, vaikka uuden tekniikan kehittäminen toki aina maksaa. Puumannin elementit tulevat olemaan koko kerroksen korkuisia.. Elementit tehtaalta kuivina työmaalle Liimatainen vakuuttaa, että puu yksin riittää eristämään lämpöä. Se toimii itsessään lämmöneristeenä ja on taloteknisesti erikoista, koska se ei yksin pala, vaan tarvitaan ulkopuolinen paloa ylläpitävä palokuorma. – Massiivipuu on hyvin kantavaa. Levyistä voidaan tehdä jopa 16 metriä korkeita ja 40 senttimetriä paksuja. Arkkitehtitoimisto AT:n visualisointi Jyväskylän Mannilanmäkeen nousevista Puumannipuuelementtikerrostaloista. Rakentaminen alkaa kesällä 2019 ja alustavasti asukkaat pääsevät muuttamaan Puumanniin kesällä 2020. • Ekologinen • Oleellisesti pienempi hiilijalanjälki • Korostuu mentäessä kohti nollaenergiataloja • Energiatehokas • Terveellinen koko ajan edullisempaa. Rakennusten ostoenergian tarvetta optimoidaan jäteveden lämmön talteenotolla ja energiatehokkaalla vesikiertoisella lattialämmityksellä. – Tuotantomenetelmän ansiosta työmaaenergian käyttö putoaa huomattavasti alle puoleen. Jyväskylään rakennettava massiivipuukerrostalo poikkeaa aikaisemmista massiivipuukerrostaloprojekteista siinä, että sen vaippa ja julkisivu ovat kokonaan massiivipuuta. luokkaansa ja riski työvirheisiin on minimoitu. – Yleensä massiivipuukerrostaloissa on käytetty kymmenen senttimetriä paksua massiivipuurakennetta yhdessä eristekerroksen kanssa. Aiemmissa hankkeissa on ollut erillisiä eristeja verhouskerroksia. Tähän Puumanni-työnimellä kulkevaan rakennuskokonaisuuteen tulee ainoastaan 20 senttimetriä paksut massiivipuurakenteet, Liimatainen selventää. Miksi puurakenne
68 Suomessa on tällä hetkellä kolme CLT-tehdasta, joissa valmistetaan massiivipuuelementtejä. Energiatehokkuus riippuu asukkaista Puumannin suunnittelu-, rakennusja toteutusvaiheessa energiatehokkuus ja hiilijalanjäljen minimoiminen ovat siis selkeästi keskiössä, mutta itse asumisen hiilijalanjälkeä on hankala ennustaa. Paloturvallisuus ja äänieristys Puumanniin valmistuu kaksi massiivipuukerrostaloa, joissa on yhteensä 48 ARA-vuokra-asuntoa. Lisäksi tehdasolosuhteissa huolellisesti tehdyillä liitoksilla, verrattuna työmaaolosuhteisiin, voidaan saavuttaa huomattavasti parempi varmuus tiiviydestä. – Puuelementtitaloissa pystyvät asumaan sellaisetkin ihmiset, jotka oireilevat herkästi sisäilmaongelmille, Liimatainen lisää. Rakennustyömaalla syntyy perinteisesti paljon jätettä ja materiaalihukka voi olla jopa 20 prosenttia. Kuva: Jouni Liimatainen – Puuelementtitaloissa pystyvät asumaan sellaisetkin ihmiset, jotka oireilevat herkästi sisäilmaongelmille. Energiaa ei enää kulu asuintilojen lämmitykseen läheskään niin paljon kuin veden lämmitykseen. Asuntokohtainen mittariseuranta on helppo ja tehokas tapa vaikuttaa näihin asioihin, Liimatainen summaa. Myös elementtien siirtoihin ja kuljetuksiin kuluu vähemmän energiaa, koska elementit ovat betonirakenteita kevyempiä. Massiivipuuelementit rakennetaan ristikkäin liimatuista laudoista. • Asiakaslähtöinen • Terveellisempi • Parempi laatu • Paloturvallisempi • Energiatehokkaampi • Ekologinen. – Uusissa rakennuksissa käyttöveden lämmitys on suurin energiatehokkuuteen vaikuttava asia. Lisäksi rakentaminen on energiatehokkaampaa, koska kuivatusenergian ja työmaan lämmityksen tarve ovat huomattavasti pienempiä kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Suunnittelun optimointi ja tehokas koneistus on materiaalin käytössä tärkeää: CNC-koneilla massiivipuulevyt saadaan sahattua juuri oikean kokoisiksi, joten hävikkiä ei tule, Liimatainen lisää. Lisäksi kiinteistön paloturvallisuuteen ja äänieristykseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tällöin riski vesihöyryn kondensoitumisesta rakenteeseen ja mahdollisuus mikrobija homekasvustoille on kerroksellisiin rakenteisiin verrattuna merkittävästi pienempi. On asukkaista kiinni, kuinka paljon lämmintä vettä käytetään. Energiaa pyritään säästämään myös sillä, että talojen porrashuoneet suunnitellaan puolilämpimiksi. Asuntojen keskikoko on 50,3 neliömetriä ja taloissa on sekä yksiöitä, kaksioita että kolmioita. – Myös hävikki jää massiivipuurakentamisessa pieneksi, mikä on hyvä juttu paitsi energiatehokkuuden, myös taloudellisuuden kannalta. Elementeistä voidaan tehdä hyvinkin suuria ja ne voidaan sahata tarkasti asiakkaan toiveiden mukaan jo tehtaalla, mikä nopeuttaa ja keventää rakennusurakkaa huomattavasti. Samoin ilmanvaihdon osalta energiankulutus on huikeasti kehittynyt, mutta riippuu asukkaista, kuinka hyvin he hyödyntävät tekniikan tuomia mahdollisuuksia. Asuntoihin valmistuu huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, joka hyödyntää korkealla vuosihyötysuhteella lämmön talteenottoa. Kaisa-Liisa Ikonen Miksi puukerrostalo. Rakennusfysikaalisesti massiivirakenne on yksinkertainen ja turvallinen. Rakennusten ostoenergian tarvetta optimoidaan jäteveden lämmön talteenotolla ja energiatehokkaalla vesikiertoisella lattialämmityksellä. Liimatainen tähdentää, että rakentamisen hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi se, että materiaalit voidaan tuoda läheltä
Torilla on otettu onnistuneesti huomioon oleskelun, jalankulun ja terassien tarpeet sekä sijainti koskimaisemassa. Torilta on näkymät koskimaisemiin.. Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja lehdistön edustajat. Kunniakirjat saivat rakennuttaja Tampereen kaupunki, Viiden tähden keskusta -kehityshanke, suunnittelija Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, valaistussuunnittelija WhiteNight Lightning Oy, toteuttaja VRJ Länsi-Suomi Oy ja kivitöiden tekijä Alain Gassa, VRJ Etelä-Suomi Oy. kerran. Vuolteentoria kehystää teollisuusmaisema: vesilaitos, vastarannalla sijaitseva Takon tehdas ja Kehräsaaren vanha tehdas, joka on muutettu kauppatiloiksi. Vuolteentori on kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla ja vilkkaiden kävelyreittien solmukohta. Aukiolle johtaa kaksi siltaa ja sitä reunustavat hotelli ja kauppakeskus, jonka terassit ja sisäänkäynti aukeavat torin suuntaan. T eollisen ja uuden Tampereen solmukohdassa sijaitseva Vuolteentori yhdistää nykyaikaisella tavalla alueen teollisen historian ja uuden toiminnan. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen rakennuttajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille. Torin aikaisempaa ilmettä hallitsivat keskeneräisyys, luvaton pysäköinti ja väliaikaiset rakenteet. Peruskorjattu tori on tuomariston mukaan nyt omaleimainen, vetovoimainen, kaupunkilaisten aktiivisesti käyttämä aukio. 69 Vuolteentori yhdistää historian ja uuden toiminnan Vuoden Ympäristörakenne 2018 Tampereen ydinkeskustan koskimaisemassa sijaitseva Vuolteentori on palkittu Vuoden 2018 Ympäristörakenteena. Se toistuu betonija luonnonkiveyksessä ja paikallavaletun muurin muodoissa. Lankarullakuvio kehräämöhistoriasta Vuon na 2014 jä r jestet yn Vuolteentorin ideakilpailun voittanut Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:n Rullaati rullaa-ehdotuksen perusidea on kehräämöhistoriaan pohjautuva lankarullakuvio. Aukiolle johtaa kaksi siltaa ja sitä reunustavat hotelli ja kauppakeskus, jonka terassit ja sisäänkäynti aukeavat torin suuntaan. Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 7. Vuolteentori on kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla ja vilkkaiden kävelyreittien solmukohta. helmikuuta Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä. Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 28
S ilotek Oy:n tehtaalla Vantaan Piispankylässä elementit kootaan yksitellen oikeisiin mittoihinsa eri työpisteissä. – Tutkimme ja mittaamme talon yhdessä linjassa seinät. Näin asuntojen pystyja vaakaelementit voidaan asentaa kohteessa nopeasti ja taloudellisesti. Talotekniikkaelementit sopivat sekä uusiin että peruskorjauskohteisiin. 70 Nopea putkiremontti talotekniikkaelementillä Säästöä ajassa ja kuluissa Sertifioituun Silotek ® -talotekniikkaelementtiin räätälöidään tehtaalla kaikki LVIS–putkistot elementiksi. Niissä elementit on helppo asen. Toimitusjohtaja Aku Harnio käy mittaamassa tarvittavien elementtien koon kohteessa ja toimittaa valmiit elementit isolla pakettiautolla kohteeseen. Vanhoissa 1930-40–lukujen taloissa heittoa on enemmän, 1960-70–lukujen elementtitalot ovat suoria
Sadan asunnon taloyhtiön peruskorjauksen urakka-aika voi lyhentyä noin 20 päivää. – Onkohan meillä jotain tekemistä siinä, että kohteet menestyvät, Harnio naurahtaa arvoituksellisesti. taa päällekkäin. Säästöä syntyy toimitusjohtajan mukaan myös asennuskustannuksista, kun asentaja asentaa koko elementtipaketin kerralla paikalleen sen sijaan, että esimerkiksi putkimies, eristemies ja rakennusurakoitsija tekevät kaikki omat työvaiheensa. Sen jälkeen muut linjat ovat toistoa, kun elementit on valmistettu kyseiseen kohteeseen sopiviksi. Uudisja korjausrakentamiseen Elementit soveltuvat uudisja korjausrakentamiseen. Eri kokoisia talotekniikkaelementtejä erilaisiin kohteisiin. Viime vuoden voittajakohde Vuoden 2018 putkiremontin voittajakohteessa As Oy Untuvaisentie 2:ssa on käytetty ja käytetään Silotekin talotekniikkaelementtejä. Jouni Suolanen Kuvat: Jouni Suolanen ja Silotek Oy. Aina elementit on kuitenkin saatu paikoilleen, Harnio kertoo. Harnio laskee, että elementtiä on asennettu kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 10 000 asuntoon etupäässä pääkaupunkiseudulla, mutta myös muun muassa Jyväskylässä, Tampereella ja Hämeenlinnassa. – Kun kohde alkaa, teemme ensin yhden linjan valmiiksi. Elementit räätälöidään siistillä tehtaalla kuhunkin kohteeseen sopivaksi. Esivalmisteltu elementti on jopa neljä kertaa nopeampi asentaa perinteiseen asennukseen verrattuna. Tilanne on Silovaaran mukaan erilainen ja mukava, kun elementit tulevat tehtaalta valmiina ja eristettyinä, jolloin ne voidaan asentaa pölyttömästi paikoilleen. Elementti voidaan asentaa ahtaisiinkin tiloihin, pienempään kuin mitä ratkaisu vaatisi paikan päällä tehtynä. Sen jälkeen muut linjat ovat toistoa, kun elementit on valmistettu kyseiseen kohteeseen sopiviksi, Silovaara toteaa. – Olemme käyttäneet talotekniikkaelementtejä vuosikausia, ja käytämme yhä valtaosassa kohteitamme talotekniikkaelementtejä. Se ei myöskään vaadi ympäröiviä rakenteita, koska kaikki putket on kannakoitu kiinni kehikkoon. Urakoitsijan kannalta iso merkitys on työvoiman säästössä tilanteessa, jossa ammattitaitoisista putkimiehistä on pulaa. Elementit on asennettu useisiin Vuoden Putkiremontin voittajakohteisiin, kuten viimeksi vuonna 2018 palkinnon saaneeseen As Oy Untuvaisentie 2:een. 71 Sadan asunnon taloyhtiön peruskorjauksen urakka-aika voi lyhentyä noin 20 päivää. Reklamaatioita ei ole tullut. Työmaalla tehtäväksi jää kerroskohtaiset liitokset ja koteloiden pinnoitus kipsilevyllä tai vastaavalla. – Kun kohde alkaa, teemme ensin yhden linjan valmiiksi. Näin ollen urakan kokonaissäästö on lähes 50 000 euroa. Toimitusjohtaja Aku Harnio Silotekin tehtaan näyttelytilassa taustanaan talotekniikkaelementtejä. Asuntokohtainen kustannus on noin 450 euroa runsaan 800 euron sijaan perinteisellä tavalla tehtynä. Vesiputkissa on vuodonilmaisimet kerroksittain. Kahdeksan kerroksen Untuvaisentien kohteessa kaksi miestä kantaa kerralla yhden elementin kerroksiin. Vesiputkissa on kupariset vuodonilmaisimet. Ne suunnitellaan aina kohdekohtaisesti. Näin ollen urakan kokonaissäästö on lähes 50 000 euroa. Elementtejä käyttämällä yksi putkimies kolmesta voidaan jättää pois, linjasaneerausyksikön johtaja Juha Silovaara Bravida Finland Oy:stä toteaa. Talotekniikkaelementissä kaikki putket voivat olla yhdessä elementissä, kuten LVI-putkistot, vesiputket, ilmastointi, viemäri, kaasu, sadevesijärjestelmä sekä sähköja tietoliikennekaapelit, kun etukäteen on selvitetty niiden palo-osasointitarve
Isännöinnin keskittyminen ja suurempien yrityskokonaisuuksien muodostaminen on alalla yleistä. Kuva: Kiinteistöliitto. Kaupan myötä Realia Isännöinnin liiketoiminta vahvistui Helsingissä. – Olimme jo jonkin aikaa pohtineet yhtiökumppanini Antti Koljosen kanssa yhtiömme seuraavaa kehitysja omistusvaihetta, ja olemme erittäin tyytyväisiä, kun löysimme Realia IsännöinKiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen kertoo isännöinnin olevan vahvasti asiakaspalvelua, jossa onnistuminen ratkaistaan asiakasrajapinnassa. Kantakaupungin Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Juha Leppänen toteaa kaupan olleen luonteva ratkaisu yhtiön kehitykselle. Yrityskauppa on osa Realia Groupin ja sen tytäryhtiöiden kasvustrategiaa ja tukee Realia Isännöinnin tavoitetta toimia isännöintialan suunnannäyttäjänä. 72 Realia Isännöinti vahvisti liiketoimintaansa Isännöinnin keskittyminen alkaa olla jo hyvin yleistä Realia Isännöinti osti Kantakaupungin Isännöinti Oy:n ja kasvatti näin osuuttaan isännöintialalla. P ohjoismaiden suurimpaan kiinteistöjohtamisja kiinteistönvälityspalveluita tarjoavaan Realia Group -konserniin kuuluva Realia Isännöinti on ostanut pääkaupunkiseudulla toimivan Kantakaupungin Isännöinti Oy:n
Tämän kaltaisissa tilanteissa kärsijä on asiakas, harmittelee Hiltunen. Kunhan asiakas ei kärsi Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen kertoo, että isännöinnin toimialalla on jo vuosia ollut suuntana suurempien yrityskokonaisuuksien muodostaminen. Realia Group -konsernin toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo kaupan sopivan yrityksen kasvustrategiaan. Asiakastiedon mukaan kiinteistöjen isännöinnin toimialakseen ilmoittavia yrityksiä on noin 2 400. Voi olla myös tilanteita, joissa ostajayrityksen toiminta on esimerkiksi laatu-/ hintasuhteeltaan heikompaa kuin ostetun yrityksen. – On myös tilanteita, joissa yrityskaupat mahdollistavat toiminnan jatkumisen, kun yrityksen perustaja haluaa lopettaa yrittämisen. – Pidän tärkeänä, että isännöintipalveluiden laadun arvioimiseksi ja mittaamiseksi kehitetään työkaluja, joita asiakkaat voivat hyödyntää isännöintipalvelua ostaessaan sekä kilpailutusvaiheessa että sopimusaikana. Asiakkaiden kannalta olisi arvokasta, jos sekä isännöintiyritykset että henkilöisännöitsijät hankkisivat ISA-auktorisoinnin, muistuttaa Hiltunen. Kiinteistöjen isännöinnin toimialakseen ilmoittavia yrityksiä on noin 2 400. Kantakaupungin Isännöinti Oy jatkaa yrityskaupan jälkeen toistaiseksi toimintaansa omana yhtiönään. Uskon kuitenkin, että isännöinnin onnistuminen ratkaistaan asiakasrajapinnassa, jossa ratkaiseva tekijä on isännöitsijä, kiinteistösihteeri tai muu isännöintiyrityksen työntekijä, joka tekee käytännön työtä asiakastaloyhtiön hallituksen ja osakkaiden kanssa. nistä vahvan ja vakaan uuden omistajan rakentamallemme palvelukokonaisuudelle. – Huono puoli on se, jossa yrityskauppojen seurauksena tilaajien mahdollisuus kilpailuttaa ostamaansa palvelua laadullisin ja taloudellisin kriteerein heikkenee. Näiden yrityksien keskikoko on edelleen pieni. – Koska asiakaspotentiaali on laaja, uusillakin yrityksillä on mahdollisuus sekä tulla markkinoille että kasvattaa toimintaansa. 73 – Uusia asunto-osakeyhtiöitä perustetaan vuosittain yli 1 000, joten asiakaspotentiaali lisääntyy jatkuvasti varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Suuremmat yritykset pystyvät myös investoimaan tietojärjestelmiin ja henkilökunnan osaamiseen. – Yleensä suurempi yrityskoko mahdollistaa palveluiden laadun ja monipuolisuuden kehittämisen sekä tuottavuuden parantamisen. – Paljon puhuttu digitalisaatio luo mahdollisuuksia isännöinnin palveluiden ja laadun kehittämiselle. Hiltusen mukaan tässä ilmiössä on havaittavissa niin etuja kuin huonojakin puolia. Vahvasti asiakaspalvelua Hiltunen tähdentää, että isännöinnin kehittymisen ja suunnan onnistuminen ratkaistaan asiakasrajapinnassa. Kaupan myötä Realia Isännöinnin liiketoiminta vahvistui Helsingissä. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, jolloin pitkän linjan isännöintiyrittäjät myyvät yrityksiään. Ääritapauksissa voi olla tilanteita, että kunnassa tai alueella on vain yksi tai muutama toimija, jolloin ei voi puhua enää toimivista markkinoista. – Uusia asunto-osakeyhtiöitä perustetaan vuosittain yli 1 000, joten asiakaspotentiaali lisääntyy jatkuvasti varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Myös osaavaa henkilökunta saattaa jättää yrityksen kaupan yhteydessä. Toivotan Kantakaupungin Isännöinti Oy:n henkilöstön lämpimästi tervetulleeksi Realia Group -konserniin. Isännöinti on Hiltusen mukaan vahvasti asiakaspalvelua, ja onnistumisen ratkaisee kyky tuottaa laadukkaasti asiakkaan tilaamia palveluita. – Olen erittäin tyytyväinen, että tämän yrityskaupan myötä strategiamme mukainen kasvu isännöintiliiketoiminnassa jatkuu. Kati Wikström. Kuva: Helsingin kaupunki/Mika Lappalainen Isännöintialalla keskittyminen ja suurempien yrityskokonaisuuksien muodostaminen on yleistynyt. – Toimialalle tulokynnys on alhainen, ja uusia yrityksiä perustetaan tiheään tahtiin. – Tämä sama ilmiö näkyy myös tietysti useilla muillakin toimialoilla
Laskelmien mukaan taloyhtiön lämmityskulut putoavat lähes kolmasosaan nykyisestä. Samalla taloyhtiöstä tulee hiilineutraali. Nelikerroksinen ja nelirappuinen Vehnä-Hovi on rakennettu 1973, ja siinä on yhteensä 44 huoneistoa. Se vastaa kymmenen suurehkon omakotitalon lämmittämiseen tarvittavaa tehoa. Tampereella kaukolämmön pääenergianlähteenä ovat puu ja turve, Helsingissä ja. Maalämpöpumppujen teho on noin 100 kilowattia. Samalla uusitaan taloyhtiön poistoilmapuhallin ja modernisoidaan pihavalaistus sekä päivitetään kiinteistön rakennusautomaatio nykyaikaan. Se vastaa kymmenen suurehkon omakotitalon lämmittämiseen tarvittavaa tehoa. Viime vuodesta lähtien se on tarjonnut remontteja myös taloyhtiöille. Kaukolämmön polttoaineet vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti. 74 Energiaremontti maksaa itse itsensä Asumisen päästöt nollaan Huittisissa Satakunnan ensimmäinen Energiaremonttikohde kustantaa mittavan remontin energialaskusta säästämillään rahoilla. Säästöjen lisäksi energiaremontti parantaa asukkaiden olosuhteita: ilmanvaihto paranee ja pihalla näkee paremmin. Taloyhtiö aikoo myydä sähköä omille asukkailleen, kun se on lainsäädännön kannalta mahdollista. Järjestelmä suunnitellaan niin, että sitä voidaan myöhemmin laajentaa. Huittisissa kaukolämpö syntyy polttamalla turvetta, öljyä ja haketta. Lämpöpumput käyttävät täysin päästötöntä vihreää sähköä. Juurikolle itselleen on tärkeää myös se, että energiaremontti poistaa asumisen hiilijalanjäljen kokonaan. – Kaukolämmöstä luopuminen on minusta suurin ympäristöteko, minkä kerrostaloasukas voi tehdä, Timo Juurikko sanoo. Taloyhtiön katolle asennettavan 65 neliön aurinkosähkövoimalan teho on yhdeksän kilowattia (kWp). Muutokset pienentävät taloyhtiön energialaskua reilut 19 000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä lämmitykseen kuluu vuodessa 350 megawattitunnin verran kaukolämpöä. Remontissa vaihdetaan kaukolämpö maalämmön ja aurinkosähkön yhdistelmään, minkä lisäksi poistoilman lämpö otetaan talteen. Timo Juurikko on silminnähden innostunut. – Kustannussäästö on merkittävä, kertoo As Oy Vehnä-Hovin hallituksen puheenjohtaja Timo Juurikko. palveluyhtiö LeaseGreen. – Nämä loivasti joelle päin laskevat katot sopivat erinomaisesti aurinkosähkölle. Remontin toteuttaa energiaMaalämpöpumppujen teho on noin 100 kilowattia. Seuraavaan lämmityskauteen mennessä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen tarvittava energia saadaan kiinteistön pihalle porattavista energiakaivoista ja auringosta. H uittisten keskustassa sijaitseva As Oy Vehnä-Hovi tekee laajan energiaremontin. Etävalvonnan avulla varmistetaan, että olosuhteet ja säästöt toteutuvat luvatusti
Ensimmäinen kohde Satakunnassa LeaseGreen toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Tukholmassa. Energiaremontti rahoitetaan OP:n uudenlaisella rahoitusmallilla, jossa remontin kustannukset veloitetaan taloyhtiöltä kiinteällä kuukausimaksulla. Samaa sanoo Vehnä-Hovin isännöitsijä Päivi Valkama Realia Isännöinti Oy:stä. Tavoitteena on, että remontin ansiosta talon tekniikka on kunnossa seuraavat 20 vuotta. – Energiaremontin pointtina on, että saamme nyt kokonaisuuden, jossa kaikki osat toimivat varmasti yhteen. Turussa puolestaan kivihiili. Rahaa myös muihin remontteihin As Oy Vehnä-Hovi käynnisti lähes samaan aikaan energiaremontin kanssa hissihankkeen, joka maksetaan perinteiseen tapaan yhtiölainalla. Sen ansiosta taloyhtiön lämmityskulut putoavat lähes kolmasosaan nykyisestä. Vehnä-Hovissa remontin kustannukset maksetaan kokonaan uuden energiajärjestelmän tuottamilla säästöillä. – Meidän kannalta on tärkeää, että voimme maksaa energiaremontin leasing-mallilla. Olisimme voineet hankkia maalämmön jostain, lämpöpumpun toisaalta ja aurinkopaneelit kolmannelta toimittajalta, mutta tällöin kokonaisuus ei olisi ollut kenelläkään hanskassa. Valkama on huomannut, että monessa taloyhtiössä mietitään nyt energia-asioita. Koko Suomessa niitä on tuhansia, kertoo Energiaremonttien asiantuntija Ilkka Mäkelä.. – Kaukolämmöstä luopuminen on minusta suurin ympäristöteko, minkä kerrostaloasukas voi tehdä. Se on meille iso helpotus, että yksi toimija ottaa kokonaisvastuun koko projektista alusta loppuun saakka. Näin emme joutuneet ottamaan sitä varten erillistä lainaa, Juurikko sanoo. As Oy Vehnä-Hovi on Satakunnan ensimmäinen Energiaremontti-kohde. – Satakunnassa ja Pirkanmaalla on toistatuhatta kerrostaloa, jotka voivat hyötyä energiaremontista. 75 Huittisten keskustassa sijaitseva As Oy Vehnä-Hovi tekee laajan energiaremontin. Tampereen toimisto vastaa myös Satakunnan energiaremonteista. – Minulta on muutama asukas kysynyt, voiko tämä olla tottakaan, kun kaikki vaikuttaa niin hyvältä. Vanhoissa taloissa on niin paljon korjausvelkaa ja remonttitarvetta, että asukkaiden maksuosuus voi kasvaa kohtuuttomaksi. Asukkaiden yhtiövastike pysyy Juurikon mukaan ennallaan, vaikka talon tekniikka paranee. – Itse olen jo pidemmän aikaa kauhulla ajatellut erityisesti vanhojen taloyhtiöiden tilannetta, kun kaukolämmön hinta nousee ja sitä ei voi mitenkään kilpailuttaa. Vehnä-Hovin lähes 30 vuotta palvelleet kaukolämmönvaihtimet olivat jo elinkaarensa päässä, ja ne korvataan maalämpöpumpuilla. Hän uskoo, että Vehnä-Hovin esimerkki saa monet taloyhtiöt miettimään kaukolämmöstä luopumista
Käytännössä etenkin isoissa taloyhtiöissä täystupakoimattomuus voi olla lähes mahdotonta toteuttaa. 76 Tupakointia voidaan rajoittaa taloyhtöissä lainsäädännöllä Täyssavuttomuus hankalaa Asunto-osakeyhtiö voi määrätä kiinteistönsä yhtiöjärjestysmääräyksellä täysin savuttomaksi, jos kaikki osakkaat siihen suostuvat. P eriaatteessa asunto-osakeyhtiö voi kieltää tupakoinnin kaikissa tiloissaan yhtiöjärjestyksen muutoksella. – Koska kaikkien osakkaiden suostumus on oltava, esimerkiksi isoissa asuntoosakeyhtiöissä kieltoa harvemmin saadaan läpi yhtiöjärjestykseen. Osakkaat saattavat kieltoa karsastaa, koska se voi vaikuttaa asuntojen myyntiin ja hintoihin, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli. Savuttomuus on helpointa määrätä uusiin taloyhtiöihin.. Muutos kuitenkin edellyttää yhtiökokouksen yksimielistä päätöstä ja lisäksi kirjallisia suostumuksia niiltä osakkeenomistajilta, jotka eivät ole olleet edustettuina asiasta päättävässä yhtiökokouksessa
Kaikki asukkaat tai osakkaat eivät välttämättä savuttomuutta halua. Rajoituskeinoja löytyy jo laista Tupakointi on jo tällä hetkellä moni tavoin säädelty. Osakkaat saattavat karsastaa tupakointikieltoa, koska se voi vaikuttaa asuntojen myyntiin ja hintoihin. – Meille ovat monet viranomaiset kertoneet, ettei kaupunkioloissa ole mahdollista valvoa kieltoa juuri kolmatta kerrosta korkeammalle. – Rikkeisiin puuttuminen voi olla käytännössä hankalaa. Lainsäädäntö ei salli tupakointia yleisissä tiloissa kuten porraskäytävissä. Kun rikkeet ylittävät moitittavuuskynnyksen, voidaan asunto ottaa haltuunottomenettelyllä taloyhtiölle. Perustuipa tupakointikielto sitten yhtiöjärjestysmääräykseen tai viranomaisen kieltoon, on käytössä hallintaanottomenettely. Valvonta liki mahdotonta Huplin mukaan ohjaus on yleensä parempi vaihtoehto kuin pakonomainen kielto. Tulevien osakkaiden katsotaan tulevan tietoisiksi tupakointikiellosta jo osakkeita ostaessaan ja sitoutuvan yhtiöjärjestysmääräykseen. – Täyskielto voi poikia tupakoinnin haittojen lisääntymisen, mikä voi tuoda taloyhtiölle isoja riskejä korjausvelvollisuuden suhteen. Juhani Karvonen – Grynderit eivät ole kovin innokkaita kieltoa määräämään, koska kielto voi vaikuttaa asuntojen kysyntään ja niiden myyntiin.. Viranomaisen määräyksen rikkomisesta voidaan määrätä uhkasakko, mitta se on pitkä ja kivien tie. Kunnan viranomainen voi kieltää tupakoinnin parvekkeilla, jos savu voi kulkeutua esimerkiksi toiselta parvekkeelta toiselle parvekkeelle. – Taloyhtiö voi järjestysmääräyksin kieltää tupakoinnin esimerkiksi yhtiön pihalla ilmanvaihtokanavien läheisyydessä tai piha-alueella lasten leikkipaikalla. Taloyhtiö voi järjestysmääräyksin kieltää tupakoinnin esimerkiksi yhtiön pihalla ilmanvaihtokanavien läheisyydessä tai pihaalueella lasten leikkipaikalla. Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Huplin mukaan savuttomuus on helpointa määrätä uusiin taloyhtiöihin. 77 Jo nykyisellä lainsäädännöllä tai viranomaisten sekä taloyhtiön omien kieltojen perusteella voidaan tupakointia jo merkittävästi rajoittaa. Parveketupakointikiellon määräämisen kynnys on lainkin mukaan erittäin matalalla, Hupli selventää. Näillä eväillä kiinteistö on mahdollista saada savuttomaksi melko pitkälle. – Perustajaosakas voi lisätä kiellon yhtiöjärjestykseen helposti jo yhtiön perustamisvaiheessa. Käytännössä valvonta on miltei mahdottomuus. Näitä kieltoja on määrätty Kiinteistöliiton arvion mukaan reiluun sataan taloyhtiöön. Esimerkiksi asuntosijoittaja, joka on voinut vuokrata asuntonsa tupakoitsijalle voi nähdä asian siltä kantilta, että tupakointikiellosta tulee ongelma voimassa olevan vuokrasuhteen kannalta. Grynderit eivät ole kovin innokkaita kieltoa määräämään, koska kielto voi vaikuttaa asuntojen kysyntään ja niiden myyntiin. Ensiksi viranomaisen on todennettava rikkomus, minkä jälkeen voidaan asettaa uhkasakko, mutta rike pitää todentaa vielä uudestaan ennen kuin uhkasakko voidaan laittaa maksuun. Sen sijaan asunnossa eivät viranomaiset voi tupakointia kieltää kuin erityisen painavista syistä. Erityiset allergiatalot ovat tietysti asia erikseen, mutta niitä on aika vähän
Suomen suurin tuulivoimakunta on Kalajoki, jossa on kymmenen prosenttia Suomen tuulivoimaloista.. Suurin osa Suomen tuulivoimahankkeista on rakennettu Pohjois-Pohjanmaalle, jonne sijoittuu 42 prosenttia kaikista maamme tuulivoimaloista. Kilpailuun osallistuneiden työmaiden turvallisuusarvioinnin suorittivat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen tarkastajat, jotka tekivät loppukilpailuun osallistuneille työmaille kaksi tarkastusta, yhden keväällä ja yhden syksyllä. Voiton vei NCC Suomi Oy:n kohde, jossa työturvallisuuden tasoa mittaava TR-indeksi oli historiallinen: täydet 100. Kilpailun taso oli kaiken kaikkiaan korkea, sillä kymmenen parhaan joukossa oli seitsemän kokonaan tapaturmatonta työmaata. Uusimpien tilastojen mukaan Suomeen rakennettujen tuulivoimahankkeista 70 prosenttia on suomalaisessa omistuksessa. Suomen tuulivoimakapasiteetti vuoden 2018 lopussa oli 2041 megawattia (MW), 698 tuulivoimalaa. Kymmenen parasta valittiin TR-mittauksen perusteella. Ajoittain tempoilevasta politiikasta ja vuoden 2018 nollarakentamisvuodesta huolimatta tuulivoima-alan kasvu ei ole pysähtynyt, kuten viime vuonna tehdyt markkinaehtoiset investointipäätökset osoittavat. – Suomalainen tuulivoima-ala on nähnyt 2010-luvulla monenlaisia ajanjaksoja, välillä on ollut nousukiitoa ja välillä tuulivoiman tulevaisuus Suomessa on huolestuttanut. Kilpailun toteuttavat edellisen vuoden tapaan yhteistyössä Sosiaalija terveysministeriö, Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueet, Talonrakennusteollisuus ry, Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammattiliitto Pro ja Työturvallisuuskeskus. Kustannusten nousua hillitsi etenkin ostettujen kuljetuspalveluiden sekä valmisbetonituotteiden halpeneminen edellisen vuoden joulukuusta. 78 Maarakennusalan kustannukset nousivat Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 2,2 prosenttia vuoden 2017 joulukuusta vuoden 2018 joulukuuhun. Tämä tarkoittaa neljännestä Suomen kaikista omakotitaloista. Kokonaisindeksin nousuun vaikutti erityisesti bitumien ja moottoripolttoöljyn kallistuminen. Kilpailuun ilmoittautui yhteensä 32 työmaata eri puolilta Suomea. Tästä huolimatta vuoden 2017 loppuun valmistunut uusi tuulivoimakapasiteetti mahdollisti sen, että tuulivoimatuotanto kasvoi yli 5,8 TWh:iin (5857 GWh) vuonna 2018. Tämä kertoo tuulivoima-alan potentiaalista ja vahvasta halusta kehittyä Suomessa, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Tuulivoimatuotanto kasvoi yli 20 % n Vuoden 2018 aikana Suomeen ei rakennettu yhtään uutta tuulivoimalaa, mutta tuulivoiman vuosituotanto kasvoi yli 20 prosenttia 5,8 terawattituntiin (TWh). Lähde: Tilastokeskus Tapaturmattomat työmaat palkittiin n Rakennusalan valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu osoitti, että alan yhteinen Nolla tapaturmaa -tavoite on mahdollista saavuttaa. Suomen tuulivoimatuotannolla voidaan kattaa noin 300 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittainen sähkönkulutus. Finaaliin yltäneiden kohteiden työturvallisuutta arvioitiin kahdella osa-alueella: TR-mittauksella sekä kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien määrällä kilpailun aikana. K ustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin teknisten ja muiden järjestelmien 0,3 prosentista päällysteiden 7,7 prosenttiin. Lähde: Tilastokeskus Maarakennusindeksin (2015=100) kokonaisindeksin, maarakennetöiden ja päällysteiden kustannuskehitys 1/2015-12/2018. Maarakennuskustannusindeksi 2015=100, joulukuu 2018. Vuoden aikana purettiin kaksi tuulivoimalaa, eikä yhtään uutta voimalaa rakennettu. Turvallisuus alkaa minusta -työturvallisuuskilpailun voittajatyömaa, Asunto Oy Vantaan Asteria, on kisan koko historian ensimmäinen työmaa, jossa TR-indeksi ylsi sataan pisteeseen. Kisan kärkeen ylsi useita työmaita, joilla ei sattunut yhtään työtapaturmaa koko viime vuoden aikana. Seuraava valtakunnallinen ”Turvallisuus alkaa minusta” -työturvallisuuskilpailu järjestetään vuonna 2020. Vuonna 2018 Suomen sähkönkulutuksesta katettiin tuulivoimalla noin seitsemän prosenttia ja sähköntuotannosta noin yhdeksän prosenttia
Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Nimi: .................................................................................................................................... Erityistä puukerrostaloissa on ekologisesti kestävän rakennusmateriaalin lisäksi uusien asumisen palveluiden tuominen asuntoihin ja yhteisiin asukastiloihin. lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) . – Puukerrostalohanke sopii hyvin Suomen Asuntomessujen asukaslähtöiseen strategiaan. Messutalot tulevat toimimaan alustana erilaisille asumisen palveluille, kertoo Cubestan toimitusjohtaja Ilkka Rainio. Puhelin: ............................................................................................................................. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. määräaikaisena 71€/v. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Allekirjoitus: ................................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Asuntomessut ovat mukana kehittämässä sellaisia asuinympäristöjä, joissa asukkaan viihtyminen ja hyvinvointi ovat isossa roolissa. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. 1) Tilaus Tilaan . – Tuusulan messutaloissa esimerkiksi porrashuoneet varustetaan kylmäsäilytystiloin, joihin asukkaat voivat tilata ruokakassinsa kotiin kuljetettuna kylmäketjun katkeamatta. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Kohteeseen kehitettävät palvelut toteuttavat erinomaisesti tätä visiota, sanoo Heikki Vuorenpää, Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää.. Tuusulan asuntomessualueen rakennuskantaa täydentää Cubesta Oy:n toteuttama yhdeksän puukerrostalon kortteli. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Nyt Asuntomessuille toteutuva kortteli on yhtiön ensimmäinen puukerrostalo-hanke Tuusulaan. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Cubesta on rakentanut puurakenteisia pienkerrostaloja Espooseen ja puukerrostalon Järvenpäähän vuonna 2018. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Tämä on vain yksi esimerkki konkreettisista tavoista helpottaa asumista ja asukkaan arkea. Asuntomessuille valmistuu kahden kerrostalon muodostama kokonaisuus, joista toinen talo esitellään rakennusvaiheessa. Sähköposti: ..................................................................................................................... 79 Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... itselleni . Kiinteistö & energia Palvelukortti Tuusulan asuntomessualueen rakennuskantaa täydentää Cubesta Oy:n toteuttama yhdeksän puukerrostalon kortteli. Puukerrostaloja Tuusulan asuntomessuille n Vuonna 2020 järjestettävillä Asuntomessuilla esitellään puukerrostalorakentamista. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. kestotilauksena 64€/v . Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä
09-530 8620 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Taivaltie 5, 01610 Vantaa www.isannointisaarinen.fi E-mail: etunimi.sukunimi@isannointisaarinen.fi. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ovella Systems Oy • P. 0103372720 • www.ovella.. www.2727350.. llarit sisällä ja ulkona. LIIKEHAKEMISTO 80 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. (Kohteessa n.100 pp, keskellä mukava PyöräNojaPN-2 ja seinillä tehokas Compact PTL-2 -järjestelmä) UUSI RT 38941! Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! . organisoi . • info:ovella@ovella.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Ikkunaremontit Telineet www.ikkuna-asiantuntija.. Kiinteistöhuolto Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh
09-2525 2425 www.contesta.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Kattoremontit. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. LIIKEHAKEMISTO 81 Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh
Pahimmillaan esimerkiksi katon vedenpitävyys voi vaarantua ja takuu raueta, mikäli asennuksia ei ole toteutettu ammattitaitoisesti. kerroksessa.. Jo perinteeksi muodostuneeseen paras talo, paras piha ja paras sisustus -äänestykseen pystyi osallistuBunkkeri-nimellä tunnettu suojeltu, kolmikerroksinen talo, sijaitsee messualueen keskellä ja kertoo koko alueen vanhasta historiasta omalla tarinallaan. Hansakorttelin uudistamisessa on nyt alkuvuonna käynnissä vilkkain vaihe. Erilaisten laitteiden, kuten satelliittiantennien ja -lautasten sekä mainoskylttien ja aurinkopaneelien asennukset katoille ovat yleistyneet eikä yhtälö ole ongelmaton. Kiinteistön uudistamisen ja modernisoinnin arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta ja hankkeen kokonaiskustannus on noin 40M€. Alueen historia ja nykypäivä olivat kävijöiden mieleen, sillä Paras Talo -äänestyksen kärkisijan nappasi vanha 1930-luvulla rakennettu kohde, Bunkkeri. Lisäksi hotellin yhteyteen tulee ravintola, baari sekä liiketiloja. Hotellioperaattoriksi on valittu Primehotels Oy. Kauppakeskuksen kävijämäärä ja myynti olivat odotusten mukaisia mittaTurun Hansakorttelin myynti oli viime vuonna noin 220 miljoonaa euroa ja kävijämäärä noin 12 miljoonaa. Olemassa olevan rakenteen kuormituksen kestävyys tai sallittavat lisäkuormat on huomioitava suunnittelussa. Messujen kantava teema asuminen läpi ihmiselämän rakentui monipuolisten messukohteiden ja asuinympäristön yhdistelmästä, jonka ansiosta uudella keskustan kupeessa sijaitsevalla asuinalueella sujuu elämä vauvasta vaariin niin palveluiden kuin asumismuotojen puolesta. Kuva: Tomi Glad maan täyttämällä messuvierailun yhteydessä jaetun tutkimuslomakkeen. Rakennusmestarien taloon valmistuva hotelli avataan vuoden 2020 loppupuolella ja sen nimi, brändi sekä tarkemmat liiketoimintakonseptit julkaistaan myöhemmin projektin edetessä. Lähes vuoden kestäneen hotellioperaattorien kartoituksen ja kilpailutuksen tuloksena operaattoriksi valikoitui kotimainen kasvuyhtiö Primehotels Oy ja pääurakoitsijaksi Lehto Remontit Oy. Kattoliitto huolissaan laiteasennusongelmista n Kattoliitto kehottaa huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, kun katoille asennetaan aurinkopaneeleita tai muita laitteita. Hotellihuoneita kiinteistöön valmistuu 230 kappaletta, kokousja juhlatiloja yli 500 neliötä.. Kuukauden mittaisilla Asuntomessuilla kävijöillä oli mahdollisuus äänestää suosikkikohdettaan Paras talo, paras piha ja paras sisustus -äänestyksessä. Bunkkeri paras talo 2018 asuntomessuilla n Asuntomessut järjestettiin viime kesänä Porin Karjarannassa. Käynnissä olevan remontin vuoksi moni liike joutui muutostöiden vaikutusalueella vaihtamaan paikkaansa tai muuttamaan väliaikaiseen väistötilaan Hansakorttelissa ja muutamat liikkeet jopa lopettamaan toimintansa väliaikaisesti. vista uudistustöistä huolimatta. Kattoliitto painottaa, että aurinkopaneelien kiinnitys ja sijoittaminen tulee aina suunnitella kohdekohtaisesti, jotta varmistetaan alustan kantavuus, kiinnityksen kestävyys, vesitiiveys, vedenohjaus sekä lumija tuulikuormat. Rakennusmestarien talo muuttuu hotelliksi n Helsingissä Fredrikinkadun ja Eerikinkadun kulmassa sijaitseva Rakennusmestarien talo uudistetaan hotelliksi. Erityisesti kiinnostus aurinkoenergiaan on koko ajan kasvanut, ja aurinkopaneelit katolla ovat yleistyneet niin teollisuusrakennuksissa kuin kotitalouksissakin. Primehotels Oy:n lippulaivasta Hotel Katajanokasta tuli marraskuussa 2018 Suomen ensimmäinen Marriott–hotelli ja yhtiön Marriott-yhteistyö laajenee myös kolmella uudella hotellilla lähitulevaisuudessa. Vuonna 1937 rakennettu Shellin entinen asuinja autovajarakennus on kunnostettu asuinkäyttöön talon alkuperäinen henki huomioiden. Hansakorttelin myynnin veturina toimivat vuonna 2018 kauneusja terveyspalvelut, jotka kasvoivat yli seitsemän prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Ääniä annettiin yhteensä 9119. Hansakorttelin myynti ja kävijämäärät laskivat noin kolme prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. – Tiesimme odottaa, että käynnistyneet uudistustyöt vaikuttavat kauppakeskuksen kävijämääriin ja myyntiin. Hanke on osa Primehotels Oy:n kasvustrategiaa. Paras Talo -voittajassa, Bunkkerissa, messukävijöitä viehätti erityisesti käytetyt rakennusmateriaalit sekä kohteen erilainen ulkonäkö. Rakennusmestarien talon kiinteistökehityshankkeen seurauksena rakennuksen käyttötarkoitus on päätetty muuttaa hotelliksi. Aurinkopaneelien ja muiden laitteiden asentamisessa on kuitenkin monia huomioonotettavia asioita, jotta katon toimivuus on taattu. 82 Hansakorttelin asema säilyi uudistustöistä huolimatta n Turun Hansakorttelin vuosi 2018 sujui Hansakorttelin kauppakeskusjohtaja Timo Palviaisen mukaan odotusten mukaisesti. Kauppakeskuksessa on aloitettu muun muassa kulkuyhteyksien parantaminen, tilojen laajennukset ja kokonaan uusien tilojen rakentaminen Thalian ja Antintalon 3. Hansakorttelissa toimii yli 130 yritystä