Kiinteistö Kiinteistö Nro 1/2021 | 7,50 & & energia energia Isännöintialalla iso hintakartelliepäily 22 miljoonan euron 22 miljoonan euron seuraamusmaksut seuraamusmaksut Vahva yrittäjyys Vahva yrittäjyys Etelä-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan talouden veturi talouden veturi Energiaturpeen Energiaturpeen tuotanto minimiin tuotanto minimiin Monella taloyhtiöllä edessä Uusi katto vai Uusi katto vai vanhan korjaus. Uusi tieliikennelaki aiheutti Pysäköintiongelmia Pysäköintiongelmia taloyhtiöiden pihoilla taloyhtiöiden pihoilla Jätelaki kiristymässä Lisää lajittelua Lisää lajittelua ja jäteastioita ja jäteastioita. vanhan korjaus
Tämä uutuus ei myöskään pölise, ei kutise ja on nopea asentaa. Kuuma juoma ei pitkään lämmitä. UUSI ISOVER PREMIUM 33 LÄMMITTÄÄ. Tutustu eristeuutuuteen: isover.?. 9 % AIEMPAA ENEMMÄN
Me Constilla haluamme olla taloyhtiön luottokumppani, joka asettaa asukkaat etusijalle. Samalla vertaillaan myös eri korjausvaihtoehtoja, jolloin päätöksenteko tulevasta remontista on taloyhtiössä turvallisempaa.. CONSTIN AMMATTILAISET ODOTTAVAT YHTEYDENOTTOASI. CONSTI KODIKAS AUTTAA PÄÄTÖKSENTEOSSA Consti Kodikas -palvelussa taloyhtiötä tarkastellaan kokonaisuutena, jossa taloudelliset, tuotannolliset ja sosiaaliset näkökulmat saatetaan yhteen ja näin saadaan hallitumpi kokonaiskuva tulevasta remontista. Putkiremontti on asukkaiden remontti ja se on aina muutakin kuin putkien uusimista. Lähempänä asiakasta WWW.CONSTI.FI/TALOYHTIOILLE Puh. 010 288 6000 taloyhtiöt@consti. SOPIVIN PUTKIREMONTTI TILANTEESEEN JA TARPEESEEN #t un ne ra ke nt am in en PALVELUT TALOYHTIÖILLE PUTKIREMONTTI TALOYHTIÖN LUOTTOKUMPPANI Remontin ei tarvitse olla kivulias, monimutkainen ja epäselvä. Kaiken voi tehdä selkokielisesti ja yhdessä voi suunnitella paljon. Se on mahdollisuus luoda unelmien kylpyhuone
10 Kilpailuja kuluttajavirasto esittää 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja hintakartelliepäilystä kuudelle isännöintiyritykselle sekä alan järjestölle. Ehdotusaika päättyy maaliskuun lopussa. 34 Viime kesänä voimaan tullut uusi tieliikennelaki on johtanut hankaliin pysäköintiongelmiin taloyhtiöiden pihoilla. Voittaja julkistetaan Flooran päivänä, 13. Sivu 28 Ala ei näyttäydy nyt moitteettomana – On todella hyvä, että Kilpailuja kuluttajavirasto on arvioinut alan toimintatapoja perusteellisesti. 50 Koronavuonna sähköyhtiöiden asiakastyytyväisyys lähti nousuun. Pudotus jatkui nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Sivu 41 Etelä-Pohjanmaalla hyvä työllisyysaste – Työllisten osalta olemme mannerSuomen huippua. Helsinkiin muutti tuhansia uusia asukkaita sotien jälkeen. 42 Turpeen energiakäyttö on kohdannut ilmastokeskustelussa alasajovaatimuksia. 17 Helsingissä lähiörakentaminen oli vastaus kaupungistumiselle. Haluaisimme kuulla vapaaehtoistoimijoiden, kaupungin ja yritysten välisistä verkostoista ja verkostojen saavutuksista. Tunnustuspalkinto jaettiin jo 30. kerran. Työttömienkin määrä on viimeiset kymmenen vuotta pysytellyt maakuntien häntäpäässä, valtakunnallisen keskiarvon alapuolella, toteaa maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta. 46 Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan As Oy Sompasaaren Sumpin ryhmärakentaminen oli monivaiheinen. Millaista yhteistyötä alueella on. Eri alojen asiantuntijoista koostuva raati eli Kotiseutuliiton kaupunkityön jaosto seuloo ehdotuksista kärkiehdokkaat ja tekee esityksen voittajasta Suomen Kotiseutuliiton hallitukselle, joka nimeää voittajan.. Tilannetta pidetään poikkeuksellisena, sillä monilla muilla aloilla asiakastyytyväisyys on laskenut. Kisan pääkriteerinä vuonna 2021 ovat kaupunginosan uudenlaiset kumppanuudet ja yhteistyön muodot. Sivu 36 Tuomioistuimeen mennään harvoin – Suoraan tuomioistuimeen mennään sovittelussa vain noin prosentissa tapauksista, mutta tuomioistuinsovitteluun menneistä jutuista 80 prosenttia sovitaan ja niistä saadaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu aikaan, muistuttaa opetusneuvos, varatuomari, asianajaja Keijo Kaivanto. Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotiseudun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Tulevaisuus näyttää jokseenkin hyvältä. Yhteisöllisen talon asukkaiden käytössä on monenlaisia tiloja yhteiseen toimintaan. Nyt rakentamismääräysten näkökulma laajenee myös kasvihuonekaasupäästöjen kuten hiilidioksidin huomioonottamiseen, sanoo Kohti vähähiilistä rakentamista –kirjan toinen kirjoittaja, tekniikan tohtori Tarja Häkkinen. Viime vuonna Vuoden kaupunginosaksi tuli 295 ehdotusta, joiden joukosta voittajaksi valikoitui Helsingin Lauttasaari. Onko alueella aktiivinen kaupunginosaseura tai muu asukkaita kokoava liike. Haussa on viihtyisä ja yhteisöllinen kaupunginosa, jossa on monipuolista toimintaa, aktiivisia asukkaita ja yhteisöjä sekä kaikille avoimia tapahtumia. Tänä päivänä energiaremonteille on tarjolla monta vaihtoehtoa niin menetelmien, laitteiden kuin rahoituksenkin suhteen. Avoin kansalaistoiminta – erityisesti asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö – lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. 60 Helsinkiläinen Hyväntoivonpuisto on saanut Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon. Uusi jätelaki määrää kaikki kiinteistöt ottamaan oppia edelläkävijöistä. toukokuuta. 22 Tamperelainen taloyhtiö teki energiaremontin, jonka avulla tuli säästöä 40 000 euroa vuodessa. Arvioinnin avuksi on valmistunut tietokanta. Peltikatolla on monia etuja. 36 Etelä-Pohjanmaa on maaseutumaakunta, jossa yrittäjyys on voimissaan ja työllisyys korkealla tasolla. Nyt yhtiössä on uusi maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton hybrijärjestelmä. Sivu 11 Haussa Suomen paras kaupunginosa Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään jälleen Suomen parasta kaupunginosaa. 4 P uhuvat päät S isältö 1 / 2021 6 Vapaaehtoisuuteen perustuva lajittelu on vähentänyt jätehuollon kustannuksia. 74 Konesaumapeltikatto on yksi kestävimmistä kerrostaloissa. Kehitys jatkuu edelleen. 70 Merkittävälle osalle pelti-, tiilija huopakatoista voidaan antaa rutkasti lisää elinaikaa huoltotyöllä. Se on lähtökohta sille, että alaa voidaan kehittää, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa – omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa. 24 Kiinteistökauppojen volyymi putosi viime vuonna 5,6 miljardiin euroon kotimaisen kaupan hiljennyttyä. 56 Isännöitsijä Ossi Ojanen jyväskyläläisestä Noste Isännöinti Oy:stä on tyytyväinen siihen, että digiloikka on vihdoinkin yltänyt myös isännöintitoimistojen tasolle. Jos koko maassa olisi sama työllisyysaste, meillä olisi paljon vähemmän murheita. 40 Rakentamismääräyksiin valmistellaan kasvihuonekaasupäästöjen huomioonottamista rakentamisessa. Alalla työskentelevät kokevat suurena haasteena energiaturpeen käytön vähenemisen. Rakennusmääräysten näkökulma laajenee – Koko rakentamisen ympäristöohjaus on vuosikausia keskittynyt rakennusten energiaan ja energiankulutuksen vähentämiseen. Hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja hyvä yrittää. Hyviä ja rakkaita kaupunginosia siis riittää – mikä palkitaan tänä vuonna. 28 Keijo Kaivanto on ollut kehittämässä kiinteistöalaa monella tavalla, kuten alan koulutuksessa, kirjojen kirjoittajana, työsuhdeasioiden edistäjänä ja asianajotoimistossa. Kaikkien isännöintialalla olevien toimintatapojen pitää ehdottomasti olla selkeitä ja avoimia. 67 Taloremontti on suunniteltava huolellisesti. 14 Helsingin rakennuskanta ennen itsenäisyyttä oli monipuolinen sekoitus puurakennuksia ja uusia kivitaloja
Suomessa hintakartellikiistoja on jouduttu käsittelemään oikeusteitse sangen vähän. Suomessa merkittävä joukko ammattimaisia kiinteistönomistajia on sitoutunut nollahiilirakennusten edistämiseen, ja sitoutuneiden kiinteistöja rakennusalan toimijoiden määrä maailmassa lähes kaksinkertaistui viime vuoden aikana. Etäosallistumisen onnistuminen edellyttää huolellista valmistautumista ja maininnan etäosallistumisen mahdollisuudesta kokouskutsussa, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Kilpailuja kuluttajaviraston toimintakentässä harvoin tulee esille näin merkittävän suuria euromääräisiä seuraamusmaksuja. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Nyt taloyhtiöillä eli niiden osakkailla ja isännöitsijöillä on ollut aikaa ottaa haltuunsa erilaisia etäosallistumiseen tarkoitettuja työkaluja. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. – Net Zero Carbon 2030 -sitoumus tukee tavoitettamme ja hiilipäästöt ovat myös asiakkaillemme tuttu mittari. Isännöintiliiton ja sen kanssa yhteistyötä asiassa tehneet yritykset pyrkivät osoittamaan, että Kilpailu-ja kuluttajaviraston esitys on aiheeton. Yhteensä sitoumuksen on allekirjoittanut Suomessa 11 ja koko maailmassa yli 110. Kiinteistöliiton lakineuvonnassa huomattiin viime vuoden aikana, että yhtiökokousten osallistujamäärä kasvoi, kun moni taloyhtiö otti käyttöön etäosallistumismahdollisuuden. Pynnönen muistuttaa, että laki ei kuitenkaan salli yhtiökokouksen järjestämistä pelkästään etäkokouksena, vaan kokoukselle on aina määriteltävä myös fyysinen paikka. – Tämä on erittäin hyvä suuntaus, ja toivomme, että kiinnostus oman taloyhtiön asioita kohtaan kasvaa entisestään, kun etäosallistuminen otetaan pysyvästi käyttöön, Pynnönen sanoo. Isännöintiliitto kiistää syytökset hintakartellista ja korostaa, että kysessä on ollut kilpailun edistäminen. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Kansainvälinen, Suomessa syksyllä 2019 käynnistynyt Net Zero Carbon Buildings -sitoumus edistää kiinteistöjen energiankäytön ilmastopäästöjen vähentämistä. Kestävää rakennettua ympäristöä Suomessa edistävä Green Building Council Finland arvioi, että kiinteistöja rakennusala elää parhaillaan vähähiilisen vihreän rakentamisen vallankumousta. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ke.toimitus@karprint.. Etäosallistuminen yhtiökokouksiin Etäosallistuminen voi pysyä vielä pitkään ainoana turvallisena tapana osallistua taloyhtiön yhtiökokoukseen. – Tänä keväänä etäosallistumisen pitäisi olla mahdollista kaikissa ammattiisännöitsijän hoitamissa taloyhtiöissä. Asia selvinnee – mutta ilmeisesti vasta useiden eri oikeusasteiden käsittelyjen jälkeen – ja niitä tultaneen käymään todennäköisesti kunkin kiinteistöyhtiön kotipaikkakunnan alioikeuksissa. Vähähiilinen kiertotalousyhteiskunta on myös FIGBC:n uuden strategian rakennetun ympäristön kestävyysvision taustalla, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen sanoo. Sitoumus haastaa rakennusja kiinteistöalan yrityksiä sekä kaupunkeja asettamaan tavoitteeksi kiinteistöjen hiilineutraalin energiankäytön vuoteen 2030 mennessä. Tuleeko Kilpailuja kuluttajaviraston esitys saamaan lainvoiman – se jää nähtäväksi. Kiinteistöliitto on yhdessä Isännöintiliiton kanssa koonnut verkkosivuilleen ohjeita yhtiökokousten erilaisista etäosallistumismahdollisuuksista. Tässä vaihessa kyse on vasta Kilpailuja kuluttajaviraston esityksestä, joka perustuu viraston tekemään selvitykseen. Kunniakas kiinteistöala sai mustan tahran kunniakkaaseen menneisyyteensä! Kiinteistöala sai mustan tahran hattuunsa Hiilineutraalia energiankäyttöä Net Zero Carbon Buildings -sitoumus sai loppuvuodesta kolme uutta allekirjoittajaa. Asia ei ole loppuun käsitelty. Yhdessä vaikutusmahdollisuutemme kasvavat ja pääsemme nopeammin merkittäviin tuloksiin, Antiloopin Head of Sustainability and Property Management Erika Salmenvaara toteaa. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a K ilpailuja kuluttajavirasto esittää kuudelle isännöintilan yritykselle yli kahdenkymmenen miljoonan euron suuruista seuraamusmaksua hintakartellista, jota isännöitsijätoimistot ovat pitäneet yllä vuodesta 2o14 alkaen. Uusimmat Net Zero Carbon -sitoumuksen allekirjoittajat Suomessa ovat kiinteistönomistaja Antilooppi, vaihtoehtorahastojen hoitaja Trevian Rahastot AIFM Oy sekä rakennusja kiinteistöalan asiantuntijakonserni Granlund. Antilooppi, Trevian Rahastot ja Granlund lähtevät mukaan kirittämään nollahiilirakennusten yleistymistä Suomessa. Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt pitävät etäosallistumisen keinovalikoimassaan senkin jälkeen, kun koronatilanne sallii myös perinteisen kokoontumisen. Etäosallistuminen on ainoastaan lisämahdollisuus kokoukseen osallistumiseen.. – Näinä turbulentteina aikoina voidaan iloita siitä, että useat rakennetun ympäristön toimijat ovat todella tarttuneet kestävyysmuutoksen edistämiseen. Tässä vaiheessa asia on keskeneräinen – kyseessä on vasta Kilpailu-ja kuluttajaviraston esitys seuraamusmaksuksi – maksajat tämän selvityksen mukaan tulevan olemaan alan suuria toimijoita. Nyt esille tullut hintakartellitoiminta on selvityksen mukaan jatkunut pitkään ja on käsittänyt laajaa toimintaa koko suomalaisen kiinteistömassan ylläpidosta, todetaan Kilpailuja kuluttajaviraston selvityksessä. Viime keväänä koronavirus iski Suomeen kesken yhtiökokouskauden, ja osa taloyhtiöistä siirsi yhtiökokouksensa myöhempään ajankohtaan. On jossain määrin hämmästyttävää, että Kiinteistöliitto ei ole kyennyt valvomaan jäsentensä etua niin, etteivät isännöintipalkkiot ole päässeet nousemaan niin merkittävästi, ja asiaan on tarttunut nyt Kilpailuja kuluttajavirasto. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh
Nelilokerokeräys toimii hyvin rivitaloissa Kari Väänäsen mukaan, ”kunhan se jäteyhtiö ei kumoa autoon kaikkia samaan kasaan”. ”Meillä on biojätekin kerätty jo toista vuotta” (Kotka). Soittokierros eri puolille Suomea tuottaa ongelmia odottavalle yllättäviä vastauksia: ”Meillä on ollut jo vuodesta 2008 seitsemän jakeen lajittelu” (Turku). Ei kumoa, vastaa Jari Mannervuo. Sekaeli energiajätteen määrästä ja laskusta sen näkee, isännöitsijä Kankaanpään tuumii. Kuvat: Lassila&Tikanoja J ätteiden lajittelu ja kierrätys kannattaa taloudellisesti. 6 Muovin ja puun lajittelun tehostuttua kierrätysaste on myös noussut tuntuvasti vuodesta 2017 alkaen, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallinen tilastointi vuosilta 2013–2019. Ihmiset ovat olleet hyvinkin valmiit kierrättämään, mutta on vielä joitakin kiinteistöjä, jotka eivät ole ajan tasalla. Lassila&Tikanojan jätekeräilyautossa on tarkalleen sopivat kammiot kullekin neljälle jakeelle. Kankaanpää isännöi isoja kerrostaloyhtiöitä, joissa kustannusvertailu on tiivistä ja kehitys sen Vapaaehtoisuus kirittänyt jätteiden lajittelua ja kierrätystä Uudella jätelailla myös hidastelijat mukaan Kiinteistöjen jätehuollon kustannukset eivät juurikaan nousseet 2010-luvulla, vaikka uusia lajitteluja kierrätysmääräyksiä tuli jatkuvasti. Vuosien 2013 ja 2018 välillä jätekustannukset eivät juurikaan nousseet ARAn rahoittamissa eikä KTI Ylläpitokustannusvertailun kerrostaloissa.. – Kyllä meillä aika hyvin on otettu vastaan Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) määräykset aina biojätelajittelua myöten. – Vaikka lajitteluastioiden lisäämisestä ja vaihtamisesta sekä kuljetuskaluston kehittämisestä on syntynyt kuluja, ne ovat korvautuneet kiinteistöille lajittelusta syntyvillä säästöillä. Yleisvaikutelmaksi tulee, että uuden jätelain määräykset ”pakottavat” jälkeen jääneet kunnat, jäteja ympäristöpalveluyhtiöt ja kiinteistöt tuomaan lajitteluja kierrätyspalvelunsa asukkailleen samaan tasoon, millä parhaimmilla paikkakunnilla jo ollaan. Kierrätyshenkisen vapaaehtoisuuden, uusien jätemääräysten ja palvelutarjonnan parantumisen myötä kiinteistöjen jätteiden lajittelu on lisääntynyt hyvää vauhtia. ”Meillähän on jo lajittelua!” Minkälainen ongelma kiinteistöille ovat uuden jätelain määräykset, jotka ovat menossa eduskunnan käsittelyyn maalis-huhtikuussa. Aina on niitä, jotka laistavat Sen paremmin Jari Mannervuo kuin Vantaan isännöitsijäyhdistyksen puheenjohtaja Juha Kankaanpääkään eivät ole nähneet lajittelun ja kierrätyksen parantamisessa ongelmaa. Vapaaehtoisuuteen perustuva lajittelu on vähentänyt kustannuksia. Jätekustannusten nousemattomuuden vahvistaa ARAn viime elokuinen selvitys talojen hoitokuluista. Maksuttomat lajittelujakeet ovat vähentäneet kalliin polttoon menevän loppujätteen määrää sekä jäteastioiden tyhjennysvälejä. – Kiinteistönomistajat osaavat kyllä laskea, miten jätehuollossa syntyy säästöjä, kertoo yksikön päällikkö Jari Mannervuo Lassila&Tikanojan Turun ympäristöpalveluista. Uusi jätelaki määrää kaikki kiinteistöt ottamaan oppia edelläkävijöistä
Kierrätyksen pitäisi siis olla helppoa, mutta keräysastioista näkee, että kaikkia lajittelu ei kiinnosta. 5–9 asunnon kiinteistöille uudistus merkitsee lisälaskua, jos kiinteistön asukkaat ovat tähän asti lajitelleet hyvin ja kuljettaneet itse jakeet ekopisteisiin. – Maahanmuuttajien totuttaminen suomalaisille kierrätystavoille myös takkuilee kieliongelmien takia. Käytännössä lakimuutos merkitsee lisää jäteastioita talojen pihoille. Kuva: Suomen Kiertovoima EU:n kierrätysastetavoitteet kulkijoita, jotka viskaavat sekajätepussin mihin sattuu. Kiinteistöjen lajittelussa riittää parannettavaa, mutta parannus ei vaadi rahaa vaan kuluttajan viitseliäisyyttä. – Erään arvion mukaan 5–9 huoneiston kiinteistössä, jossa vielä ei lajitella pakkausjätettä, kustannukset voisivat nousta 15–30 euroa asukasta kohti vuodessa, jos pakkaukset lajitellaan neljään eri materiaaliin, neuvotteleva vir. Muutos tietää keräyspisteiden vähenemistä ainakin kartongille, lasille ja metallille. Miten on pienemmissä. Vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä on jatkossa oltava omat jäteastiat ainakin kartongille, metallille, lasille ja muoville. Suomen Kiertovoiman tilaston mukaan kotitalouksien sekajäte sisälsi viime vuonna keskimäärin eniten biojätettä (33 %), muovia (17 %) sekä paperia, kartonkia ja pahvia (9 %). Muovipakkausten ja puun lajittelussa ja kierrätyksessä on vielä tekemistä, mutta kehitys on hyvä. Kuva: Ympäristö.fi Sekajätteessä palaa rahaa polttomaksun vuoksi. Sekajätettä on kertynyt vähän, säästöä on syntynyt. Ekopisteet harvenevat Kotitalouksille tuleva jätelakiuudistus tarkoittaa entistä parempia jätehuoltopalveluja: pakkausjätteiden ja biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tulee järjestää vuoden 2023 alusta kaikissa taajamissa kiinteistöillä, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Muovinkeräyspisteiden määrä taas nousee nykyisestä 500–600:sta selvästi. – Noin 10–20 prosenttia asukkaista on sellaisia, jotka ”eivät kerkiä” lajittelemaan tai hajamielisiä kännykkä korvalla EU:n direktiivissä säädetään pakkausten kierrätystavoitteista seuraavasti: • Kokonaistavoite: 65 % (2025), 70 % (2030) • Muovi: 50 % (2025), 55 % (2030) • Puu: 25 % (2025), 30 % (2030) • Rautametallit: 70 % (2025), 80 % (2030) • Alumiini: 50 % (2025), 60 % (2030) • Lasi: 70 % (2025), 75 % (2030) • Kuidut (paperi ja kartonki): 75 % (2025), 85 % (2030) Pakkausjätteiden ja biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tulee järjestää vuoden 2023 alusta kaikissa taajamissa kiinteistöillä, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa. – Jätteiden kierrätyksen kanssa on sama kuin lain määräämien palovaroitinten kanssa. Kun tarkastamme huoneistot, neljäsosalla ei ole palovaroitinta lainkaan tai sen patterit ovat tyhjentyneet. 7 mukaista. Suomessa saavutettiin jo vuonna 2018 EU:n vuoden 2025 kierrätysastetavoite pakkausten osalta. – Asenteet kierrätystä kohtaan ovat jatkuvasti parantuneet, mutta kaikkia asukkaita ei millään saada mukaan talkoisiin, Kari Väänänen tokaisee. Kotkalainen Isännöintipalvelu Kari Väänänen isännöi 12–40 asunnon rivitaloja, joissa myös biojätteen keräily on ollut pakollinen vuoden 2020 alusta. Tästä vähitellen seuraa, että markettien parkkipaikoilla olevat Rinki-, Sorttija muut ekopisteet harvenevat
• Monilokeroastia on 660 litraa. hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Muut hoitokulut Korjaukset 0,83 0,36 0,68 0,72 0,28 0,28 1,07 1,07 0,53 0,53 1,69 1,64 5,62 5,13 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 ARA 2018 KTI 2018 €/htm2/kk Hallinto Käyttö ja huolto + Ulkoal. Monilokeroisessa jäteastiassa on kaksi isompaa lokeroa, joista toiseen kerätään muovipakkaukset ja toiseen kartonki. – Tyhjennämme monilokeroisen jäteastian ja biojäteastian kerran viikossa tai joka toinen viikko taloyhtiössä kertyvän jätemäärän mukaan. HSY vaatii jo biojätteenkin Pienillä tonteilla joudutaan myös miettimään, mihin uudet keräilysastiat sovitetaan. • Sekajäteastia on kooltaan 140–660 litraa. Miltei 40 prosenttia koko kannasta on maksimissaan viiden huoneiston kokoluokassa. Monilokeroastian kahteen pieneen lokeroon asukkaat voivat lajitella pienmetallin ja lasin. Tällöin lisätilaa tarvitaan noin viisi metriä. Monilokeroinen jäteastia vie kuitenkin vähemmän tilaa ja säästää tyhjennyskustannuksissa. 8 0,84 0,88 0,69 0,68 0,29 0,28 1,08 1,04 0,53 0,50 1,69 1,31 5,65 5,20 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 2018 2013 €/asm 2 /kk Hallinto Käyttö ja huolto + Ulkoal. Lähde: ARA Hoitokulut ovat KTI Ylläpitokustannusvertailun kiinteistöissä alhaisemmat kuin ARA-kiinteistöissä, ja jätehuollon osuus on niissä myös hiukan pienempi kuin ARA-taloissa. – Uudet astiat, eli pakkausten monilokeroja biojäteastia, tarvitsevat lisätilaa vähintään noin kaksi metriä. Jos taloyhtiö haluaa kaikille jätelajeille omat astiat, se on mahdollista. Kiinteistöliiton pääekonomistin Jukka Keron mukaan karkeasti ottaen 60 prosenttia miltei 90000 taloyhtiöstä on korkeintaan kymmenen huoneiston kokoisia. Tyhjennämme kaikki monilokeroastian sisältämät jätelajit yhdellä kertaa samaan nelikammioiseen jäteautoon. • Biojäteastia on joko 140 tai 240 litraa. Jätelain muutos koskee kymmeniä tuhansia pieniä taloyhtiöitä. hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Muut hoitokulut Korjaukset kamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä kertoo. • Huomioi mahdollinen paperinkeräysastia. Lähde: ARA. Lisäksi tarvitaan ohjattu jätepaperin kierrätys. ARA-talojen hoitokulujen keskiarvot 2018 ja 2013 osoittavat, että jätehuollon osuus ei ole kasvanut. Kalliin polttoon menevän sekajätteen astiakoko saadaan pienenemään ja kustannukset alenemaan huolellisella lajittelulla. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen ympäristöpalveluyhtiö kertoo verkkosivuillaan: – Tuomme 5–9 asunnon kiinteistöille jo olevan sekajäteastian lisäksi monilokeroisen jäteastian ja biojäteastian, jos ei sitä jo ole kiinteistöllä. Uusien astioiden tyhjennysrytmit on määritelty olemassa olevien astioiden tyhjennysrytmien pohjalta. Tätä pienemmät HSY tarjoaa jo nyt mittatietoineen 5-9 asunnon kiinteistöille kolmen jäteastian ryhmän, lokerikkoastiassa on myös biojäteosa. Huoneistomäärällä mitattuna jakauma ei ole läheskään niin vino. HSY aloitti uuden jätelain vaatiman toiminnan jo tämän vuoden alusta. Yli viiden asunnon kiinteistöt voivat halutessaan tilata 660 litran muovipakkausastian
kartonkija muovipakkaukset) erilliskeräysvelvoitteiden minimitaso säädetään jäteasetuksella. Nelilokerikot vapaaehtoispohjalta Kiinteistöliiton parin vuoden takainen kysely osoitti, että taloyhtiöiden vastuuhenkilöillä oli selkeän myönteinen tahtotila jätteiden säntilliseen käsittelyyn ja kierrätykseenkin. Tähän asti yli puolet kotien jätteestä on vielä sekajätettä, jossa on runsaasti kierrätyskelpoista materiaalia. Nimenomaan vapaaehtoinen kysyntä johti myös nelilokeroisen keräilyastian syntyyn muutama vuosi sitten Lassila&Tikanojalla. 4. Suomen jätelaki muutetaan vastaamaan EU:n muutettua jätesäännöspakettia, ja erityisesti kierrätystä on oleellisesti lisättävä. Asumisen biojätteen erilliskeräysvaatimus kiristyy kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta jokaiseen asuinkiinteistöön yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kierrätykseen kerättävien jätteiden (biojäte, pienmetalli, metalli-, lasi-. Jätekeräilyautossa on tarkalleen sopivat kammiot kullekin neljälle jakeelle. Kunnat järjestävät pakkausjätteiden kiinteistöittäisen erilliskeräyksen ja pakkausten tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä ja kuljetuksesta perustuen yhteistoiminnasta laadittavaan valtakunnalliseen sopimukseen. – Automaatio pelaa. HSY:n tavoitteena on nostaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalousjätteiden kierrätysaste 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Näin kiinteistölle on syntynyt säästöä, kertoo Jari Mannervuo. 3. – Paperi on nopeasti vähentynyt ja muovipakkaukset lisääntyneet, joten astiastojen kokoja ja tyhjennysvälejä sovitellaan kiinteistökohtaisesti jatkuvasti tavoitteena vähentää kiinteistön jätekuluja. Keskeisimmät muutosehdotukset ovat seuraavat: 1. Omilla keräilykentillämme ne kuitenkin sijaitsevat lähellä toisiaan. Alkuun lähdettiin siitä, että nelilokerikko muoville, kartongille, paperille ja metallille tyhjennettiin neljän viikon välein ja polttokelpoinen sekajäte kahden viikon välein. Hallitus antanee esityksen eduskunnalle maaliskuussa. Kuntien hallintoja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteiden sekä muun julkisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan erilliskeräys tulisi järjestää jokaiselta taajamassa tai asematai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailutai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä viimeistään vuoden siirtymäajalla, jos jätteitä syntyy asetukseen määritettyä viikoittaista kilorajaa enemmän. Kunta siirtää saamansa korvauksen alentamaan asukkaiden pakkausjätteiden jätemaksuja. Kotikompostointi voi korvata erilliskeräyksen. 5. – Kalliin polttojätteen noutoväli on saatu pidennetyksi neljään viikkoon sitä mukaa kun lajittelu on parantunut. Omakotitaloille – jopa alle viiden asunnon kiinteistöille – Mannervuo suosittaa omaa biojätteiden kompostointia jo nyt. hyötyjätteet kahden vuoden siirtymäajalla. Kunnille ja pakkausten tuottajille säädetään velvoite järjestää asumisen pakkausjätteiden keräys yhteistoiminnassa siten, että pakkausten tuottajat vastaavat 80 % koko pakkausjätehuollon kustannuksista. 9 astiat täyttyvät liian nopeasti ja aiheuttavat sen vuoksi haasteita tyhjennyksissä. 2. Kotitalouksien kierrätystä vauhditetaan erityisesti uusilla jäteastioilla, jotka mahdollistavat aiempaa helpomman jätteiden lajittelun. Kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston asumiseen tarkoitetuissa kiinteistöissä tulee erilliskerätä em. Saostusja umpisäiliölietteen kuljetukseen ehdotetaan jäävän kaksoisjärjestelmä. Lähde: Kuntaliitto Pakkausjätteen jakaumat 2019 Lähde: Suomen Kiertovoima Jätelakiuudistus eduskuntakäsittelyyn – Asenteet kierrätystä kohtaan ovat jatkuvasti parantuneet, mutta kaikkia asukkaita ei millään saada mukaan talkoisiin.. Terttu Iiskola HSY:n astiavalikoima yli kymmenen asunnon kiinteistöille. Suurin järjestelyongelma on siinä, kun auto joutuu tyhjentämään neljä eri jaekuormaansa tietyssä järjestyksessä. Jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luovutaan kierrätykseen kerättävien jätteiden osalta kahdessa vuodessa ja sekajätteiden osalta viidessä vuodessa ja siirrytään kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen. Lisäksi tarvitaan ohjattu jätepaperin kierrätys
– Toiminta on ollut omiaan vaikuttamaan isännöintialan hintatasoon koko Suomessa, sillä suurin osa kartellissa mukana olleista isännöintiyrityksistä on Kuutta isännöintiyritystä sekä alan järjestöä syytetään hintakartellista Tulossa 22 miljoonan euron seuraamusmaksut. Asukkaat maksajina Kilpailuja kuluttajaviraston mukaan hinnoista sopiminen kilpailijoiden kesken ja hintasuositusten antaminen ovat erittäin vakavia kilpailunrajoituksia, joiden ainoa tarkoitus on nostaa keinotekoisesti hintoja asiakkaiden vahingoksi. Isännöintiliiton lisäksi mukana kartellissa olivat liiton hallitukseen rikkomuksen aikaan kuuluneet yritykset Arenna Oy, Isännöinti Ilkka Saarinen Oy, OP Koti Kainuu Oy, Kiinteistö-Tahkola, Realia Services sekä REIM Hämeenlinna ja sen emoyhtiö REIM Group. Keskeisessä roolissa kartellin muodostamisessa on ollut Isännöintiliiton hallitus. Kuvan talot eivät liity tapaukseen.. KKV:n mukaan kyseessä on ollut pitkään kestänyt järjestelmällinen kartellitoiminta, joka on ollut omiaan vaikuttamaan isännöintialan hintatasoon koko Suomessa, sillä suurin osa kartellissa mukana olleista isännöintiyrityksistä on toiminut valtakunnallisesti. Keskusteluja hintojen korottamisesta ja yhdenmukaistamisesta käytiin pääosin hallituksen kokouksissa ja seminaareissa. Kilpailuja kuluttajavirasto esittää yhteensä 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja hintakartelliepäilystä. Kilpailuja kuluttajaviraston mukaan kuusi isännöintialan yritystä on osallistunut hintakartelliin ja sopinut hinnoista. Hintojen korottamisesta ja hinnoittelun yhtenäistämisestä viestittiin jäsenyrityksille ja koko isännöintialalle aktiivisesti vuosina 2014–2017. Hintasuosituksia annettiin esimerkiksi tiedottein, tapahtumissa ja Isännöintiliiton verkkosivuilla. 10 K uusi isännöintipalveluita tarjoavaa yritystä ja alan toimijayhdistystä ovat Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) mukaan syyllistyneet hintakartelliin, jonka tavoitteena on ollut nostaa isännöintipalveluista taloyhtiöiltä perittäviä maksuja. KKV kuvaa kartellia maanlaajuiseksi ja vakavaksi. Lisäksi sovittiin, että lakiuudistusten myötä isännöintiyrityksille tulevat uudet tehtävät veloitetaan asiakkailta isännöintisopimusten ulkopuolisina lisäpalveluina. Tavoite erikseen veloitettavien lisäpalveluiden osuuden kasvattamisesta isännöintialan hinnoittelussa kirjattiin myös Isännöintiliiton strategiaan. Hintasuosituksia koko alalle KKV:n selvitysten mukaan Isännöintiliitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat vuonna 2014 isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista
– Ymmärrämme, ettei ala näyttäydy tämän tutkinnan valossa nyt moitteettomana, ja tästä syystä sekä isännöinti että heidän asiakkaansa joutuvat rakentamaan luottamusta uudelleen, korostaa Koro-Kanerva. Nykyisin käytössä varovaisuusperiaate Isännöintiliitto kertoo ottaneensa käyttöönsä varovaisuusperiaatteen, kun KKV alkoi tutkia asiaa maaliskuussa 2017. Se tarkoittaa, että liitto ei ota mitään kantaa isännöinnin kannattavuuteen, kustannustasoon ja kustannustason nousuun. Se on lähtökohta sille, että alaa voidaan kehittää, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Isännöintiliitto väittää, että se ei ole pyrkinyt hinnoittelurakenteen yhdistämiseen. Isännöintiliitto on laatinut tiedotteita, joissa on puhuttu yleisluontoisesti isännöinnin hinnankorotuspaineista. Liitto kertoo, että se on tutkinnan alkamisen jälkeen tehnyt monia uudistuksia ja muutoksia toiminnassaan. Realia Isännöinti Oy), ja euroa euroa euroa KKV esittää seuraamusmaksuja isännöintiyrityksille ja niiden emoyhtiöille sekä Isännöintiliitolle oheisen taulukon mukaisesti. – Tulin kehittämään liitosta yhteistyötä tekevää ja avointa asiantuntijajärjestöä. Minulle on tärkeää, että ala itse voi olla ylpeä omasta hyvästä työstään ja asiakkaat siitä palvelusta, jonka isännöinniltä saavat. Kaikkien isännöintialalla olevien toimintatapojen pitää ehdottomasti olla selkeitä ja avoimia. Seuraamusmaksujen kokonaismäärä on noin 22 miljoonaa euroa. – Tutkimuksen päätteeksi muodostunut tulkinta siitä, että Isännöintiliitto olisi rikkonut kilpailulakia, on kuitenkin virheellinen, eikä KKV:n esittämää kilpailua rajoittavaa kokonaissuunnitelmaa ole ollut. Toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo Isännöintiliiton pitävän Kilpailuja kuluttajaviraston tulkintaa virheellisenä, liiton mukaan kilpailun rajoittavaa kokonaissuunnitelmaa ei ole ollut. Isännöintiliitto torjuu syytökset hintakartellista 12 (Arenna Oy:n (ent. Koro-Kanertvan mukaan isännöinti ja heidän asiakkaansa joutuvat nyt rakentamaan luottamusta uudelleen. Tämän toiminnan tavoitteena on ollut pyrkimys nostaa alan arvostusta, palveluiden eriytymistä ja laatukilpailua, jotta taloyhtiöt saavat parempaa isännöintiä. 11 Isännöintiliitto korostaa, että kyseessä on vasta epäily. – On todella hyvä, että KKV on arvioinut alan toimintatapoja perusteellisesti. Kuva: Aleksi Poutanen. Liitto kiistää tiedotteessaan KKV:n väitteen kilpailua rajoittavasta kokonaissuunnitelmasta. Sitä kautta haluan viedä alaa entistä osaavampaan, asiakaslähtöisempään ja läpinäkyvämpään suuntaan. Colliers Isännöinti Finland Oy ja Ovenia Isännöinti Oy) osallisuudesta) ja (entinen Ovenia Group Oy) euroa euroa (entinen OP Kiinteistökeskus Kainuu Oy) euroa (Isännöintipalveluita tarjotaan alueellisten Kiinteistö-Tahkola -nimisten yritysten kautta) euroa (ent. Taulukko: KKV. Mia Koro-Kanerva aloitti liiton johdossa syyskuussa 2019. Liiton johto on myös vaihtunut tutkinnan kohteena olevalta ajanjaksolta. Isännöintiliitto ei ole pyrkinyt hinnoittelurakenteen yhtenäistämiseen
Isännöintialalla korkeampien hintojen maksajina ovat viime kädessä taloyhtiöiden asukkaat, sanoo KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo. • OP Koti Kainuu Oy, Kajaani (entinen OP Kiinteistökeskus Kainuu Oy): 302 075 euroa. Mutta harvoin taloyhtiöiden hallituksien jäsenet ovat kiinteistöalan ammattilaisia. Hallituksen vastuu Petri Kuoppamäki korostaakin taloyhtiön hallituksen vastuuta. Kuoppamäki huomauttaa markkinoiden viime vuosina keskittyneen: isommat isännöintiyritykset ovat ostaneet pienempiä alan yrityksiä, ja sama kehityssuuntaus on ollut huoltoyhtiöillä. Taloyhtiön hallituksen vastuulla on valvoa isännöitsijän toimintaa. – Taloyhtiön pitää olla ammattimainen palveluiden ostaja. – Miten järjestelmää voisi muuttaa, kysyy Petri Kuoppamäki. – Isännöitsijällä on iso vastuu taloyhtiön asioiden hoitamisesta asianmukaisesti. KKV alkoi selvittää asiaa vuonna 2017, ja suoritti tällöin tarkastuksia isännöintiyritysten ja Isännöintiliiton toimitiloissa. Seuraamusmaksuja KKV esittää seuraamusmaksuja isännöintiyrityksille ja niiden emoyhtiöille sekä Isännöintiliitolle. Jollei KHO muuta määrää, on markkinaoikeuden päätöstä valituksesta huolimatta noudatettava. Isännöintiliitolle ehdotettu seuraamusmaksu on pienin, koska sen oma liikevaihto on varsin pientä. Seuraamusmaksujen kokonaismäärä on noin 22 miljoonaa euroa. Sama luottamuskysymys pätee myös taloyhtiöihin. Esityksen kohteena olevat yritykset ovat tehneet yhteistyötä suunnitelmallisesti nostaakseen hintojaan ja vaikuttaakseen koko toimialan hintatasoon. Kuva: Anni Hanén / Aalto-yliopisto. – Taloyhtiön pitää olla ammattimainen palveluiden ostaja. – On myös syytä korostaa, että KKV:n selvityksen mukaan hintakartelliepäily koskee vain pientä joukkoa isännöintialalla. Koko ammattikunnan osaamista ja etiikkaa ei voi mollata tämän perusteella. Onko taloyhtiöiden hallitusten jäsenillä mahdollisuuksia ottaa nykyistä isompaa vastuuta asioiden hoidosta, jos esimerkiksi isännöintijärjestelmää nykyisestä haluttaisiin muuttaa. Miksi isännöintialan hintakartelli on ollut mahdollinen. toiminut valtakunnallisesti. Taloyhtiön hallitusten pitää Kuoppamäen mukaan valvoa isännöitsijän toimintaa. – Asunto-osakeyhtiöiden toimintaa säätelevä lainsäädäntö on tiukentunut viime vuosina. Maksut määräytyvät rikkomuksen laadun, laajuuden, moitittavuuden ja keston perusteella. Kuoppamäki myös painottaa isännöitsijän vastuuta. Suomessa olemassa olevassa järjestelmässä isännöitsijä tuo taloyhtiön hallitukselle alan asiantuntemuksen. Tästä palvelusta taloyhtiöt maksavat, vastaa Kuoppamäki. • Kiinteistö-Tahkola -nimellä tunnetut Oulun kiinteistötieto Oy ja sen tytäryhtiö Suomen Kiinteistöhallinta Oy, Oulu: 1 693 950 euroa. • Realia Services Oy (ent. Tällaisessa mallissa riski on sisäänrakennettu, voidaan esimerkiksi teettää huoltoyhtiöllä ylimääräisiä tehtäviä joista laskutetaan taloyhtiöitä. Seuraamusmaksut määrää markkinaoikeus. • Suomen Isännöintiliitto ry: 73 106 euroa. – Jos isännöintitoimisto omistaa kokonaan tai osan jostakin huoltoyhtiöstä, se voi aiheuttaa riskejä väärinkäytöksistä. – Kun menet lääkärin vastaanotolle, sinun pitää vain luottaa lääkäriin. Näyttö hintakartellista perustuu osin näillä tarkastuksilla kerättyyn asiakirjanäyttöön ja osin Isännöintiliiton julkiseen viestintään. Tuomioistuin arvioi, onko hintakartellia ollut olemassa vai ei. Altistaako järjestelmä väärinkäytöksille. Markkinaoikeuden ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) eräin poikkeuksin. Ovenia Group Oy): 4 500 387 euroa. Varsinkin isoissa kaupungeissa isännöintitoimistoilla voi olla joko suoraan tai mutkan kautta kautta kytkös johonkin huoltoyhtiöön. KKV:n esityksestä perusteluineen on mahdollista valittaa markkinaoikeuteen 30 päivän kuluessa ratkaisun tiedoksisaannista. 12 Aalto-yliopiston kilpailuoikeuden professori Petri Kuoppamäki pitää isännöintialan kartelliepäilyä merkittävänä. – Esityksemme mukaan kyse on pitkään kestäneestä, järjestelmällisestä kartellitoiminnasta. Mutta onko nykyinen järjestelmä järkevä, vai pitäisikö sitä muuttaa. Taloyhtiöiden pitää luottaa siihen, että isännöitsijä hoitaa asianmukaisesti taloyhtiön asioita. Altistaako järjestelmä, jossa on taloyhtiön osakkaat, heidän valitsemansa hallitus, isännöintiyhtiö ja usein myös huoltoyhtiö, väärinkäytöksille. Kuoppamäki korostaa KKV:n päätöksen olevan hyvin perusteltu, mutta kyseessä on vasta epäily kartellista. Kuoppamäki vertaa taloyhtiöiden tilannetta lääkärissä käymiseen. Kuoppamäki huomauttaa käytännössä kaikkien kerrosja rivitaloasukkaiden maksavan yhtiövastikkeissa tai vuokrana kartellin aiheuttamia korkeampia kustannuksia. Asioiden hoitaminen taloyhtiöissä lakien ja asetusten mukaisesti vaatii paljon asiantuntemusta, asioihin paneutumista. Realia on ostanut Arennan liiketoiminnan rikkomuksen jälkeen, joten Arennan maksu osoitetaan Realialle. Eero Wihuri. – Taloyhtiöissä hallitus tekee aina parhaansa. • REIM Group, Lappeenranta ja REIM Hämeenlinna Oy: 1 300 285 euroa. Aalto-yliopiston kilpailuoikeuden professori Petri Kuoppamäki korostaa taloyhtiöiden maksavan isännöintipalveluista, koska isännöitsijä tuo asiantuntemuksen taloyhtiön hallituksille. Lisäksi Isännöintiliiton antamilla hintasuosituksilla on pyritty nimenomaisesti nostamaan koko Suomen isännöintitoimialan hintatasoa, todetaan KKV:n julkaisemassa tiedotteessa. • Isännöinti Ilkka Saarinen Oy, Tampere: 220 371 euroa. Seuraamusmaksut on vahvistettava ja tämä tapahtuu markkinaoikeudessa. KKV:n tekemä esitys ei ole vielä lainvoimainen. Se on keino ehkäistä mahdollisia väärinkäytöksiä. Realia Isännöinti Oy), Realia Group Oy ja Realia Holding Oy, Helsinki: 13 887 627 euroa. Se on keino ehkäistä mahdollisia väärinkäytöksiä. KKV ehdottaa seuraamusmaksuja seuraavasti: • Realia Services Oy, Helsinki Arenna Oy:n eli entisten Colliers Isännöinti Finland Oy:n ja Ovenia Isännöinti Oy:n osallisuudesta ja Colliers International Finland Group Oy (ent
Kilpailutuksen voi toki tehdä, vaikka perimmäisenä tarkoituksena ei olisikaan isännöitsijän vaihto. – Ja jos taloyhtiöllä on lainaa tehdyn remontin vuoksi, lainaehtoja on myös hyvä arvioida jos rahoitusmarkkinoilla lainamarginaalit laskevat. Isännöitsijäyritys voi vuoden loppupuolella esittää maksujen ja palkkioiden korotuksia seuraavan vuoden sopimukseen. – Kilpailutus on keino varmistaa, että taloyhtiön isännöintikulut ovat asianmukaisella tasolla. Taloyhtiöt taas voivat hakea vahingonkorvauksia epäillystä kartellista johtuneesta ylihinnasta erillisessä oikeusprosessissa. – Jos esimerkiksi taloyhtiön rakennukset ovat sen ikäisiä, että tulevina vuosina on tulossa isoja remontteja, kuten esimerkiksi putkiremontti, asia kannattaa huomioida taloyhtiön ja isännöitsijän välisen sopimuksen tehtäväluettelossa. – Kilpailutus kertoo, millainen hintataso eri palveluilla on sillä hetkellä. – Taloyhtiöt ovat erilaisia. Hiltunen muistuttaa, että vaikka markkinaoikeuden ratkaisu osoittaisi, että isännöintiyrityksillä on ollut kartelli, taloyhtiöiden pitäisi kyetä osoittamaan, että niille on aiheutunut taloudellista vahinkoa. Nyt pitää odottaa markkinaoikeuden päätöstä. Taloyhtiön ja isännöitsijän välisessä sopimuksessa sovitaan, millaisia palveluita taloyhtiö ostaa isännöitsijältä, ja missä laajuudessa palveluita ostetaan. Jos taloyhtiöllä on osaava isännöitsijä, taloyhtiöt haluavat pitää hänestä kiinni. Taloyhtiöiden hallitusten on hyvä vuosittain arvioida kaikki tehdyt sopimukset. Taloyhtiöt voivat selvitellä asiaa niin, että tilikirjoista katsotaan palveluista maksetut hinnat ennen vuotta 2014 ja verrataan niitä vuosien 2014-2017 hinnoitteluun, jolloin KKV:n mukaan kartelli oli olemassa. Käytännössä taloyhtiön tulisi kyetä todistamaan, että isännöintipalvelusta on maksettu ylihintaa kartellin seurauksena. Kiinteistöliitto tekee kolmen vuoden välein selvityksen isännöinnin maksuista ja palkkioista, myös tämän tutkimuksen tulokset antavat osviittaa taloyhtiöille, kertoo Harri Hiltunen. Hintataso selville kilpailutuksella Taloyhtiön hallitus saa selville isännöintipalkkioiden oikean hintatason kilpailuttamisella. Kun se on lainvoimainen, tiedetään askelmerkit pidemmälle, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Tässä kohdassa taloyhtiön hallituksen on hyvä käydä asiaa läpi ja katsoa, onko maksujen ja palkkioiden korotuksille perusteita. – Esimerkiksi viiden-seitsemän vuoden välein se on hyvä tehdä. Hiltunen kannustaa taloyhtiöitä myös kerran vuodessa arvioimaan kiinteistön huoltoon liittyvät sopimukset, samoin vakuutukset. Niiden välillä on eroja koossa ja esimerkiksi rakennusten iässä. Taloyhtiöiden ei Hiltusen mielestä kannata kilpailuttaa isännöintisopimuksia joka vuosi. Isännöintisopimuksen vastattava taloyhtiön tarpeita Vaikka Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) mukaan kuusi isännöintiyritystä on syyllistynyt hintakartelliin, on taloyhtiöiden mahdollisesti saamat vahingonkorvaukset monen mutkan takana. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen kehottaa taloyhtiöiden hallituksia arvioimaan vuosittain, vastaako isännöintisopimuksen sisältö taloyhtiöiden tarpeita. Tämä on hankalaa, koska kartellista johtuva hinnannousu on kyettävä erottamaan muusta hinnannoususta. – Ensiksi on syytä tiedostaa, että kyseessä on KKV:n epäilys; lainvoimaista tuomiota mahdollisesta hintakartellista ei ole vielä olemassa. Tämä kysymys nousee esille hintakartellitutkimuksen tuloksena. Sopimus käytävä vuosittain läpi Perusasia on, millaista isännöintipalvelua taloyhtiö tarvitsee. Taloyhtiön kyettävä näyttämään vahingot KKV:n tekemä esitys ei ole vielä lainvoimainen. KKV:n markkinaoikeudelle esittämät seuraamusmaksut ovat käytännössä sakkoja, jotka kartelliin osallistuneet yritykset maksavat valtiolle. On riski, että jos kilpailutuksen tuloksena halutaan saavuttaa pientä säästöä, ja vaihdetaan isännöitsijää, saadaan ammattitaidoltaan heikompi isännöitsijä. Seuraamusmaksut on vahvistettava ja tämä tapahtuu markkinaoikeudessa.. – Lisäksi pitäisi kyetä osoittamaan, kuinka suuri ylihinta on euroissa. Kuva: Rousi Visions/Kiinteistöliitto. Taloyhtiön hallituksen pitää tarkkaan pohtia, millaista isännöintiä halutaan juuri tähän taloyhtiöön. Taloyhtiöitä edustavan Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen sanoo perusasian olevan ymmärrys siitä, millaisia isännöintipalveluita taloyhtiö haluaa. 13 Mitä taloyhtiön hallitus voi tehdä varmistuakseen isännöintipalkkioiden oikeasta hinnoittelusta. Uudessa tai uudehkossa taloyhtiössä ei tarvitse varautua putkiremonttiin, siksi asiaa ei tarvitse huomioida tehtäväluettelossa. – Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa vuosittain käydä isännöintisopimus läpi ja varmistua, että sopimus vastaa taloyhtiöiden tarpeita. Tämä on tarpeen varsinkin tilanteissa, joissa esitetty maksun tai palkkion korotus on yleistä kustannustason nousua korkeampi
Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja pieneksi suurkaupungiksi se kasvoi vuosisadan jälkipuolella. – Asuminen oli vuosisadan vaihteessa monimuotoista ja sitä leimasi säätyperinteet, sanoo arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta. 14 M illaista oli Helsingin rakennuskanta 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Mitä tuosta ajasta on vielä jäljellä?. Ahdasta asumista hellahuoneissa Vanhan Helsingin jäljillä Helsingin rakennuskanta ennen itsenäisyyttä oli monipuolinen sekoitus puurakennuksia ja uusia kivitaloja. Keskustan tuntumaan oli noussut kivitaloja, mutta kaupunki oli vielä 1900-luvun alussa monin osin puutalovaltainen kaupunki. Mutta puutalokorttelit korvautuivat vähitellen suurikokoisilla uusrenessanssija jugendlinnoilla
Monet julkiset rakennukset edustavat jugendia, kuten Kansallisteatteri, Kansallismuseo ja päärautatieasema. Ensimmäiset sähköasemat olivat korttelikohtaisia. Mutta kaupungissa on myös lukuisia jugendtyylisiä asuintaloja. Kivitalojen asunnot valaistiin ensialkuun usein kaasulla. Fleminginkadulla puutalojen viereen nousi suuria kivitaloja. Vuonna 1884 perustettiin Helsingin ensimmäinen sähköyhtiö. Grönqvistin talo Esplanadin puiston laidalla on eräs näyttävimmistä rakennuksista, joita tuolta ajalta on jäljellä. Niitä voi tänä päivänä ihailla vaikkapa Katajanokalla, Eirassa tai Kalliossa. Eräs ensimmäisistä paikoista oli Sinebrychoffin panimo Bulevardilla. 1900-luvun alun tilastojen mukaan työväestön asunnoista noin kaksi kolmasosaa oli hellahuoneita. Asunnoista oli huutava pula Monet säätyläisetkin asuivat tuolloin vielä puutaloissa, sillä puutalotontit olivat väljiä ja viihtyisiä. 15 Ruoholahden villat ovat esimerkkejä sadan vuoden takaisesta työväenasumisesta. – Viemäreiden tyhjentäminen mereen oli kielletty, vaan sitä varten oli omat viemärit. Kuva: Simo Rista, Helsingin kaupunginmuseo Helsingissä elettiin vielä sääty-yhteiskunnassa, jossa asumisen käytännöt erosivat sen mukaisesti huomattavasti. Oli lähes mahdotonta uida tai peseytyä meressä. Joidenkin tietojen mukaan 1880-luvun alussa valmistunut Grönqvistin talo oli aikanaan Pohjoismaiden suurin asuintalo. Mutta silti mereen päätyi paljon jätettä, ja Helsingin sisälahdet olivat todella saastuneita 1900-luvun alussa. Ensimmäiset sähkövalot syttyivät Tampereella Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882 ja pian sähkövaloja nähtiin jo Helsingissäkin. – Myös katuvalot toimivat kaasulla. Uudet kivitalot pitivät sisällään uudenlaista talotekniikkaa ja -infraa. – Niissä elettiin vanhan puutaloperinteen mukaisesti, eli taloudenpito käsitti koko tontin piharakennuksineen ja päärakennuksineen, Lindqvist sanoo.. Kivitaloihin vesi vedettiin keittiöön saakka. Ensimmäiset vesivessat tulivat asuntoihin 1800-luvun lopulta. Kunnallistekniikkaan liittyvät asiat tävässä voi vielä tänä päivänäkin nähdä vanhat kaasuvalaisimet paikoillaan. tekivät tiiviin asumisen mahdolliseksi. Syntyi myös ensimmäiset jäteveden käsittelylaitokset. – 1870-luvulla perustettiin vesilaitos ja puutalokortteleissa oli vesiposteja. – Kivitalojen rakentamisen lähtökohtana oli, että asumiseen liittyvä taloudenpito voitiin hoitaa asuntojen piirissä. Varakkaampi väki asui kivitaloissa. Uudenlaista asumista kivitaloissa Helsingissä on runsaasti jäljellä 1900-luvun alkuvuosien jugendrakennuksia. Stockmannia vastapäätä on Tallbergin talo, ja sen rappukäyTyöväestö asui pääasiassa hellahuoneissa
Työväen asuntoja syntyi monista eri lähtökohdista. Monilla oli alivuokralaisia. Asumistaso oli varsin matala. – Piti olla säännölliset tulot, jotta oli mahdollisuus asunnon vuokran tai osuuden maksamiseen. Stockmannia vastapäätä on Tallbergin talo, ja sen rappukäytävässä voi vielä tänä päivänäkin nähdä vanhat kaasuvalaisimet paikoillaan. Empire-keskustasta löytyy Helsingin vanhimmat kivitalot.. Sadan markan villat on laajin ja lajissaan vanhin yhtenäisesti rakennettu työväenasuntoalue Helsingissä. 1900-luvun alun tilastojen mukaan työväestön asunnoista noin kaksi kolmasosaa oli hellahuoneita. Siihen tarpeeseen syntyi työväen asuntoyhtiöitä. Työväen asuminen oli suuri ongelma, joka piti ratkaista. Helsingissä pääsee muutamissa paikoissa aistimaan vanhaa työläisten puutaloidylliä. Asuminen kaupungissa oli kallista. Toinen paikka on Ruholahdessa, jossa sijaitsee niin sanotut Sadan markan villat. Helsingissä asuttiin ahtaasti monia vuosikymmeniä. – Varsinainen suurempi muutos asumisessa tapahtui vasta sotien jälkeen, jolloin modernin asumisen ihanteet löivät läpi. Asuminen levittäytyi myös kaupunkialueen ulkopuolelle, jossa se oli edullisimmin ratkaistavissa, Lindqvist kertoo. Tehtaissa saattoi työskennellä vain muutamia ihmisiä, ja kymmenen hengen tehdas oli jo suuri. Alppilassa on puutalojen ympäröimä umpikortteli, jossa yhdessä talossa sijaitsee Työväenasuntomuseo. 16 Kivitalot alkoivat kortteli korttelilta syödä puutaloja. Kaupunki teollistui ja veti piiriinsä työvoimaa ja asukkaita. Pauli Jokinen – Katuvalot toimivat kaasulla. – Alkoi syntyä jopa uusia työläiskaupunginosia, joista Kallio on tunnetuin. Asunnoissa oli omat makuhuoneet, olohuoneet ja keittiöt. Tämä ihanne levittäytyi kaikkien kaupunkilaisten asumiseen. – Joskus asuttiin jopa tuotantolaitoksissa, tietää Lindqvist. Niitä rakennutti yksityiset yritykset, tehtailijat työntekijöilleen, myös kaupunki ja lopulta työväki perusti myös omia asuntoyhtiöitä, Lindqvist sanoo. Kuvassa Grönqvistin talo Esplanadilla. Tällaisia paikkoja olivat muun muassa Sörnäinen ja Hietalahti. Työväestö asui pääasiassa hellahuoneissa. Tehtaita oli aivan keskustassa, mutta kaupungin laitamille nousi uusia teollisuusalueita. Se oli paljon enemmän kuin esimerkiksi Tukholmassa samaan aikaan. – Esimerkiksi Ruoholahden villoissa pyrittiin nostamaan asuntojen tasoa. Asumistaso varsin matala Helsingin tehtaat olivat 1800-luvun alussa pieniä. Filantrooppiselta pohjalta syntynyt yhtiö Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiö rakensi puiset asuinrakennukset vuosina 1879-83. Niissä tyypillinen asunto käsitti huoneen ja keittiön aputiloineen. Keskelle puutalojen kortteleita kohosi uusrenessanssilinnoja. – 1800-1900-lukujen taitteessa Helsingin kasvu oli todella voimakasta eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan. Työväen asuntoja syntyi tehdasalueiden läheisyyteen
Syntyi lähiöt. 17 Helsingissä voimakas kaupungistuminen sotien jälkeen Kymmenien lähiöiden kaupunki Helsingissä lähiörakentaminen oli vastaus kaupungistumiselle. Helsingin ensimmäisiin lähiöihin voi tutustua esimerkiksi Pohjos-Haagassa, Herttoniemessä tai Maunulassa. Lähiön määritelmä tosin oli jo alusta pitäen ongelmallinen, ja vielä tänä päivänäkin lähiön määritelmä ei ole selkeä. – Lähiöiden käsite on hyvin epämääräinen. Helsingissä lähiöt ovat Lindqvistin mukaan hyvin monimuoMaunula on rakennettu maastomuotojen mukaan.. Joidenkin näkemysten mukaan lähiöiden esiasteita rakennettiin jo ennen sotia. Helsinkiin muutti tuhansia uusia asukkaita sotien jälkeen. Sillä on tarkoitettu monia esikaupunkiasumiseen liittyviä asioita, toteaa arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta. Se tarkoitti, että kaupunkiin suuntaavalle väestölle ja ahtaasti asuneille kaupunkilaisille piti löytää uudenlaisia asumismahdollisuuksia. Helsingissä syntyi keskustan ulkopuolisia asuinalueita, puutarhakaupunkeja, kuten Puu-Vallila ja Puu-Käpylä. Lisäksi oli omia kuntia, jotka myöhemmin liitettiin Helsinkiin. Tällaisia ovat muun muassa Kulosaari, Munkkiniemi ja Tapanila. Kehitys jatkuu edelleen. S otien jälkeen 1940-luvun lopulla Helsingissä alkoi jälleenrakennuskausi ja voimakas kaupungistuminen
Rintamamiestaloja nousi muun muassa Pirkkolaan, Kaarelaan, Paloheinään, Pitäjänmäelle ja Pakilaan. Pihlajamäen. 1960-luvulla rakennettu Pihlajanmäen alue on suojeltu. Syntyi uusia pientalovaltaisia kaupunginosia. Pihlajamäki rakennettiin pääosin 1960-luvun puolivälissä. Vasemmalla näkyvä Merihaka edusti uudenlaista lähiörakentamista 1970-luvulla. Iso osa näistä kaupunginosista on nykyään radan varrella; toiset junaradan, toiset metron. Vanhoista huvilakaupungeista tuli osa Helsinkiä. Niin sanotussa Suuressa alueliitoksessa Helsinkiin liitettiin muun muassa Haaga, Kulosaari, Oulunkylä, Pitäjänmäki, Laajasalo ja monet muut lähialueet. Etenkin asemien lähistölle on noussut uutta ja tiiviimpää rakennuskantaa vanhojen arvorakennusten seuraksi. Pientaloalueita kaupungin reunalle Kaupungin reunamille kylvettiin omakotiasumisen ensimmäisiä siemeniä. – Esimerkiksi Oulunkylän luonne on muuttunut tyystin, kun vanhemman esikaupunkiasutusten päälle on rakennettu uusia kerrostaloja. Viherkaupunkiajattelu leimasi lähiörakentamista, Lindqvist sanoo. – Sodan jälkeen näitä vanhoja alueita haluttiin kehittää ja tiivistää. Uudenlaista rakentamista 1940-luvun lopulla lähiöistä tuli uusi asemakaavoituksen komponentti. Viherkaupunkiajattelu leimasi lähiörakentamista. Helsinkiin liitettiin vuonna 1946 suuri joukko kuntia, jotka sijaitsivat kaupungin ympärillä. Pihlajamäki on eräs edustavimmista esimerkeistä. Kerrostalolähiöitä rakennettiin – Suunniteltiin vehreitä asuinympäristöjä, jotka koostuivat pienistä korttelisikermistä. Rakennuttajina olivat Haka ja Sato. – On moderneja lähiöitä, jotka ovat syntyneet radan varrelle. – Suunniteltiin vehreitä asuinympäristöjä, jotka koostuivat pienistä korttelisikermistä. 18 toisia, koska ne ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. kantakaupungin ulkopuolelle, ja niille tyypillistä oli bussiyhteydet keskustaan sekä oma palvelurakenne ostareineen ja kauppoineen. Syntyi täydennysrakentamista, Lindqvist kommentoi. Siellä kerrostalot on sijoitettu maastonmuotojen mukaan, korkeimmat tornit kallioiden päälle. Mielenkiintoinen ratkaisu on Liusketiellä, joka on sijoitettu maastoon siten, että talon itäpää on 4-kerroksinen, länsipää 8-kerroksinen. Toisaalta on vanhoja puutarhakaupunkeja, joita nykyään voidaan nimittää myös lähiöiksi
Kruununvuorenranta on entistä öljysataman aluetta. 1990-luvulle tultaessa ryhdyttiin rakentamaan tyystin erilaisia lähiöitä, ja tukeuduttiin enemmän olemassa olevan kaupungin rakenteeseen. Pohjois-Pasilaan tulee tuhansia asuntoja entisten varikkoalueiden ja postikeskuksen tilalle. Muun muassa Vihdintie, Tuusulanväylä ja Hämeenlinnanväylä on suunniteltu muutettavan kaupunkibulevardeiksi. Se näkyi siinä, että lähiöissä on monia pehmennettyjä puutarhakaupungin piirteitä, Lindqvist kertoo. Vuonna 2050 Helsingissä on arvioiden mukaan noin 850 000 asukasta, eli noin 200 000 enemmän kuin nykyään. Metro avattiin vuonna 1982, ja sen varrelle nousi Uusi satama valmistui Vuosaareen 2008. Syntyi Itä-Pasilan ja Merihaan alueet, jotka rakennettiin useaan eri tasoon. Vuonna 2050 Helsingissä on arvioiden mukaan noin 850 000 asukasta, eli noin 200 000 enemmän kuin nykyään. Näkyvin maamerkki on niin sanottu Terassitalo, jossa on ulokkeita, parvekkeita, terasseja ja istutuksia. Kokonaan uusia kaupunginosia valmistuu monille alueilla. – Myös kaavalla suojeltu Maunula on hyvä esimerkki aikansa lähiörakentamisesta. Toteutuessaan bulevardien varrelle tulee tuhansia asuntoja. Teollisuus ja satamat siirtyivät kantakaupungista pois uusien asuinalueiden tieltä. Helsinki jatkaa kasvuaan Uutta Helsinkiä rakennetaan nyt vauhdilla. Jätkäsaari ja Kalasatama nousevat entisten satamien alueille. Syntyi myös asuntolainajärjestelmä, jonka myötä oman asunnon hankkiminen tuli helpommaksi. – Syntyi teollinen asuntotuotanto. Päätös metrosta puolestaan vaikutti merkittävästi itäisen Helsingin kehitykseen. Se kertoo, miten erityyppisiä alueita kaupungin sisälle mahtuu. Siellä toteutettiin betonirakentamista suuressa mittakaavassa. Sen jälkeen satamatoiminnot siirrettiin sinne, ja Kalasataman sekä Jätkäsaaren alueet vapautuivat asuntorakentamiselle. Kuva: Constantin Grünström, Helsingin kaupunginmuseo lukuisia uusia lähiöitä: Myllypuro, Kontula, Mellunmäki. Talot rakennettiin nopeasti vuosina 1973-1974 rakennusyhtiö Hakan toimesta. Myös rakenteilla olevan Raide-Jokerin varrelle rakennetaan ahkerasti. Näitä 1950ja 1960-luvun lähiöitä suunnitteli arkkitehdit, joista moni oli aloittanut uransa jo 1920-luvulla. Asuntorakentamista tehtiin uudenlaisella volyymilla. – Taka-Töölön ja Pihlajamäen asukkaat arvostivat täysin samoja kaupunkimaisuuden ja luonnonläheisyyden piirteitä omassa asuinympäristössään, vaikka asuinalueet ovat täysin erityyppisiä. Hyvänä esimerkkinä toimii Teuvo Pakkalan tien alue Pohjois-Haagassa. Täydennysrakentamisalueille syntyy noin 40 prosenttia Helsingin asunnoista, eli se tarkoittaa noin 2000-3000 asuntoa vuosittain. Pikku-Huopalahden postmodernia asuinaluetta on kutsuttu Helsingin Logolandiksi. Siellä asunnot ovat eri korkuisia ja niissä on monenlaisia geometrisia muotoja. Siellä otettiin huomioon ympäristön vehreys ja asukkaat arvostavat sitä edelleenkin. Pohjois-Haaga on ensimmäisiä sodan jälkeen valmistuneita lähiöitä. – Metro ohjasi kaupunkisuunnittelua idässä. Liikenne ja pysäköinti rakennettiin maan tasalle ja sen päälle terassikansia jalankulkijoille. Lisäksi yleiskaavaan merkityt kaupunkibulevardit ovat merkittävä osa täydennysrakentamista. Viimeisimmät suuret muutokset koskevat satama-alueita. Esikaupunkialueilla täydennysrakentamista tehdään vilkkaasti juuri nyt muun muassa Herttoniemeen, Mellunkylään ja Vuosaareen. Sen jälkeen satamatoiminnot siirrettiin sinne, ja Kalasataman sekä Jätkäsaaren alueet vapautuivat asuntorakentamiselle. 19 1960-luvulla rakennettu osa on suojeltu asemakaavalla. Lindqvist mainitsee 1990-luvulla tehdyn kyselytutkimuksen, joka kertoi asukkaiden arvostuksista oman elinympäristönsä suhteen. Kaupunki kaavoitti vuonna 1970 alueen, johon nousi ruutukaavassa elementtikerrostaloja, ikään kuin minikaupungiksi. Rakentamista kantakaupungissa Metron ja junaratojen ohella katseet käännettiin kohti keskustaa. Tällaisia paikkoja ovat Oulunkylä ja Viikki. Uusi satama valmistui Vuosaareen 2008. Kaupunkiin syntyy uusia asuinalueita ja vanhoja tiivistetään. Pauli Jokinen. Teollista asuntotuotantoa 1960-luvun puolivälin jälkeen syntyi modernit asuntotuotantovälineet
Toiminnan sisältö riippuu pitkälti siitä, mikä taho organisoi toimintaa, Karvinen uskoo. Nyt jo Motiva on lähtenyt pilotoimaan toimintaa kunnallisen energianeuvontaverkoston kautta. Lisätietoja Taloyhtiöklubi-hankkeesta: www.taloyhtioklubi-hanke.fi Jouni Suolanen. Helsingissä pilottialueita ovat Lauttasaaren Katajaharju, Myllypuro, Kannelmäki, Mellunmäki ja Pihlajisto. 20 Taloyhtiöklubi tuo naapurit yhteen Yhteisöllistä toimintaa Taloyhtiöklubi tarjoaa pääkaupunkiseudun taloyhtiöille uudenlaista, yhteisöllistä toimintaa, kuten keskusteluja ja kokemustenvaihtoa, kehittämistä ja yhteishankintoja. Katajaharjusta ja Myllypurosta toiminta lähti laajenemaan kunnianhimoiseksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteishankkeeksi, jonka päärahoittajana on ympäristöministeriö. – Tämä on uudentyyppistä ja pitkäjänteistä toimintaa, joka tähtää taloyhtiöiden ja alueiden monipuoliseen kehittämisen. Toimintaa pilotoidaan pääkaupunkiseudulla Katajaharjun esimerkin perusteella Helsingin kaupunki kiinnostui Karvisen ideoimasta taloyhtiöiden yhteistyön toimintamallista, ja marraskuussa 2019 käynnistyi yhteistyössä kaupungin ensimmäinen virallinen pilottialue Myllypurossa. Karvinen myös itse toimii yhden alueen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Katajaharjusta ja Myllypurosta toiminta lähti laajenemaan kunnianhimoiseksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteishankkeeksi, jonka päärahoittajana on ympäristöministeriö osana Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmaa. Yhteistyössä paljon mahdollisuuksia Taloyhtiöklubi-hankkeen tavoite on kehittää toimintamalli, jota voidaan jatkossa soveltaa myös muilla alueilla ja kaupungeissa koko Suomessa. – Klubit ovat korostetun riippumattomia palveluntuottajista ja yrityksistä. Taloyhtiöklubi on aina taloyhtiöiden puolella. Ja kun hankkeita voidaan toteuttaa enenevissä määrin taloyhtiöiden yhteistyössä, myös ostovolyymit kasvavat. Ensimmäinen klubin innoittama energiaremontti on jo käynnistynyt Katajaharjussa, kun yksi taloyhtiö on käynnistänyt hankkeen maalämpöja lämmöntalteenottoremontista, Taloyhtiöklubi-toiminnan kehittänyt Kimmo Karvinen Good House Oy:stä toteaa. Taloyhtiöklubi-hankkeessa toimintaa pilotoidaan yhdeksällä alueella pääkaupunkiseudulla. Karvinen haluaa saada taloyhtiöt laajasti kiinnostumaan energiansäästämisestä. Katajaharjun Taloyhtiöklubiin kuuluu 25 taloyhtiötä edustaen suurinta osaa naapuruston taloyhtiöistä. onkin kovaa kiinnostusta uusiutuvaan energiaan, kuten maalämpöön ja aurinkosähköön, mutta monessa taloyhtiössä hankkeet ovat toistaiseksi vasta ajatuksen tasolla. Karvisen mukaan on välttämätöntä, että suurin hyötyjä eli taloyhtiöt osallistuvat jossain määrin itse rahoitukseen. Pääpaino on energiatehokkuuden parantamisessa. – Taloyhtiöklubi-toiminta on suoraa jatkoa aikaisemmalle työlleni ratkoa taloyhtiöiden haasteita, hän toteaa. – Vuosien varrella syntynee useita erilaisia toimintamalleja taloyhtiöiden naapurustoyhteistyötä tukemaan. Samassa korttelissa kymmenkunta muutakin taloyhtiötä pohtii energiaremontin toteuttamista. Kiinteistöjen määrä yhdessä klubissa on järkevää rajata 30-40 taloyhtiöön, Kimmo Karvinen toteaa. Vaihtoehtoja ovat julkinen, taloyhtiöiden ja palveluntuottajien raha. – Klubien perustamisessa alueen karttarajaus on tärkeää yhteisen identiteetin ja taloyhtiöiden sopivan määrän varmistamiseksi. – Jo kaksi vuotta toimineena Katajaharjun Taloyhtiöklubi on paras esimerkki klubien toiminnasta. T aloyhtiöklubi-toiminta sai alkunsa Helsingin Lauttasaaren Katajaharjussa vuoden 2019 alussa. Toisaalta kaupungeilla ja kunnilla on strategiatavoitteineen intressi olla mukana myös rahoituksessa. Taloyhtiöiden säännöllisissä yhteisissä kokouksissa on laajasti pohdiskeltu yhteistä kehittämistä eri teemoissa, kuten esimerkiksi miten isännöinti ja kiinteistönhuolto voitaisiin järjestää alueella klubin toimesta, – Taloyhtiöiden naapurustoyhteistyö mahdollistaa myös uusia asukasja aluepalveluja. Toiminnassa monet asiat täytyy miettiä ja rakentaa uudelleen, koska tällaista mallia ei ole aikaisemmin ollut. Taloyhtiöissä Toimitusjohtaja Kimmo Karvinen on työskennellyt yli 15 vuotta taloyhtiöiden kehittämisen parissa. Kaikilla pilottialueilla on tarkoitus saada Taloyhtiöklubi toimimaan kevään aikana. Parhaimmillaan taloyhtiöiden tiivis naapurustoyhteistyö saa aikaan systeemisen muutoksen palvelujen ostamisen ja myymisen logiikkaan asunto-osakeyhtiömarkkinassa. Taloyhtiöiden innostuminen energiatehokkuuden parantamiseen ja muuhun kehittämiseen tarkoittaa investointeja ja siten lisää liiketoimintamahdollisuuksia alan yrityksille. Vantaalta mukana ovat Myyrmäki ja Koivukylä, Espoosta Matinkylä ja Suvela. Iso kysymys on taloyhtiöiden alueellisen yhteistoiminnan rahoitus. Esimerkiksi Katajaharjussa Taloyhtiöklubin käyttöön on tulossa yhteiskäyttöauto, Karvinen kertoo. – Palveluntuottajille toimintamalli on mielenkiintoinen ja kiinnostaa yrityksiä. Kimmo Karvinen toimii hankkeen projektipäällikkönä. Samalla Karvinen painottaa, että klubit ovat korostetun riippumattomia palveluntuottajista ja yrityksistä ja Taloyhtiöklubi on aina taloyhtiöiden puolella. Sen jälkeen, kun yhteistyöverkostot saadaan perustettua, mahdollisuuksia on vaikka mihin, Karvinen kannustaa. Siellä alue rajautui vanhan Myllypuron alueelle, missä on keskenään samanikäistä kiinteistökantaa. Karvinen katsoo, että yhteistyö taloyhtiöiden välillä voi johtaa uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, mistä syntyy usein konkretiaa, kuten yhteisten piha-alueiden hoitoa tai entistä tehokkaampia jätehuollon hankintoja
KESTO-tiilikuviot ovat ainoat jäykisteurilla varustetut tiilikuviopellit. Toteutettu ratkaisu estää veden pääsyn ruuvireikien kautta puurakenteisiin. 0207 281 600 Kaikki peltituotteet ja tarvikkeet verkkokaupastamme vuorokauden ympäri! Kattosillat Seinätikkaat Kattotikkaat Sadevesijärjestelmät Lumiesteet Yhteistyössä:. KESTO-lukko on ainoa vesiuralla varustettu lukkosaumapelti. KESTO-tiilikuviot KESTO-tiilikuviot L ja XL, sekä pala ovat täysin uusia ja entistä enemmän tiilipääsyn rakenteisiin, sekä lisäten jäykkyyttä. KESTOPELTI-TUOTTEET VALMISTAA: Joensuun Kourutuote Oy, Helatie 5, 80100 Joensuu Puh. Uusittu KESTO-Lukkosauma KESTO-lukko on perinteistä konesaumakattoa muistuttava lukkosaumakate. Tilaa kattopaketti suoraan uudelta kattopeltitehtaaltamme kestopelti.. Kattopellit leikataan 3D-leikkausmenetelmällä. KESTO-lukkoon on suunniteltu aivan uusi mallisuojattu vesiura, joka ohjaa mahdollisen kondenssiveden pois kattorakenteista. Nyt uutena tuplattu sauman etureuna ja taivutettava sauman sulkijaläppä
Kaukolämmöstä maalämpöön As. Va. Projektin johdosta vastasi energiasiantuntija, projektipäällikkö Jukka Kinnunen. Uusiutuva energia, joksi maalämpö luetaan, pienentää lämpöyhtiöiden verkkoinvestointeja, joten myötämielinen suhtautuminen energiaremonttiin on ymmärrettävä, selvittää tekninen isännöitsijä Petri Salmijärvi Tampereen KV-Isännöinti Oy:stä. Oy Peltolammin veteraanitalossa energiakulut olivat noin 61 000 euroa energiaremontin jälkeen noin 22 000 euroa. Meillä on maahantuojan koulutus hommaan, kertoo Suomen Ekolämpö Oy:n toimitusjohtaja Mikko Väyrynen. Suomen Ekolämpö Oy valikoitui energiaremontin toteuttajaksi. Olemme asentaneet NIBE-maalämpöpumppujärjestelmiä jo 12 vuoden ajan. Kun siihen lisättiin vielä maalämpö, säästöä saavutettiin jo 60 prosenttia. Jos energiaa tulee enemmän kuin sitä käytetään, kuten kesällä monesti tapahtuu, se voidaan varastoida maan uumeniin. Oy. Kinnunen täsmentää, että ennen energiaremonttia As. Se vastasi projektinjohdosta, mikä tarkoittaa käytännössä lämpöselvityksen tekoa, kilpailutusta, sopimusten laadintaa, urakan valvontaa ja seurantaa. Jos energiaa tulee enemmän kuin sitä käytetään, kuten kesällä monesti tapahtuu, se voidaan varastoida maan uumeniin. Nämä toimenpiteet auttoivat jonkin verran kulurakenteessa, mutta tarvittiin lisätoimenpiteitä. Peltolammin Veteraanitalolle lämpöselvityksen. – Energiasäästön toteutuminen vaati urakoitsijalta paljon. P irkanmaalaiseen As. Suurin säästö saavutetaan niiden yhteensopivuudella. Suurehko 72 huoneiston vuonna 1968 rakennettu taloyhtiö sijaitsee vuokratontilla. 22 Tamperelaisen taloyhtiön kustannuksia alas Isot säästöt energiaremontilla Tamperelainen taloyhtiö teki energiaremontin, jonka avulla tuli säästöä 40 000 euroa vuodessa. Oy Peltolammin Veteraanitaloissa päätettiin luopua kaukolämmöstä ja asentaa maalämpö. – Ensimmäiseksi tehtiin energiakartoitus, joka antaa selkeät askelmerkit energiaremontin tekoon, sanoo Kinnunen. Edessä oli asuinkustannusten suuri nousu tai uusi mahdollisuus energiaremontin myötä. – Paikallinen energiayhtiö suhtautui suopeasti ekotekoon, mikä ei aina välttämättä ole niin. Varastoitu energia otetaan maasta, kun sitä tarvitaan. Täytyy tuntea oikeanlaiset toteutusmenetelmät. Taloyhtiöön oli tehty lämmitysenergiaa pienentäviä remontteja jo 2014, jolloin oli uusittu ikkunat ja parvekkeiden ovet. – Pelkällä poistoilman talteenotolla saavutettiin 40 prosentin säästö lämmityskuluissa. Peltolammin Veteraanitaloon oli tulossa iso tontin vuokrakorotus. Näillä toimenpiteillä huoneistokohtaiset energiakustannukset ovat keskimäärin alle 30 euroa kuukaudessa per huoneisto, sanoo Lamitin Kinnunen. Uusi hybridijärjestelmä Maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton toisiaan tukeva hybridijärjestelmä on asiantuntijoiden mukaan erittäin suuressa roolissa lämmitysenergian säästöjen saavuttamiseksi. Oli myös tehty hormien nuohous ja ilmamäärien säätö sekä asennettu uudet termostaatit pattereihin putkiremontin yhteydessä. Pelkkä poistoilman lämmöntalteenotto ei yksinään riitä kattamaan kaikkea tarvittavaa lämpöenergiaa. Lämmityskulutkin olivat mittavat, vuodessa noin 61 000 euroa. Vuonna 2018 Lamit Oy astui kuvaan mukaan. Vuosivuokra on noin 15 000 euroa. Sen jälkeen lämmitystä täydennetään maalämmöllä. Nyt yhtiössä on uusi maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton hybridijärjestelmä. Se teki As. Valitettavan usein halutut säästöt jäävät saavuttamatta kokemuksen puutteen vuoksi. Lamit hallinnoi eli otti vastuun Veteraanitalon energiaremontista. Säästöä on syntynyt vuositasolla noin 40 000 euroa. Oy. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ensin hyödynnetään lämpöisen poistoilman energia
– Sitä hienosäädetään jatkuvasti, jolloin saavutetaan lisää säästöä. Oy Peltolammin Veteraanitalon hallituksen puheenjohtaja Juha Eerola kertoo, että noin Torpankatu 4, 24100 Salo Pieni Teollisuuskatu 1 D, 02920 Espoo Keskus 010 384 3100, gsm 0400 503 078 BITUMIKATTOSANEERAUKSET JA KAIKKIEN KATTOJEN HUOLLOT kolme vuotta sitten taloyhtiön hallituksessa oli ryhdytty miettimään energiaremonttia, joka tarkoitti maalämmön ja poistoilman hyödyntämistä sekä aurinkoenergian käyttöönottoa. Paikallisuus ratkaisi As. rastoitu energia otetaan maasta, kun sitä tarvitaan. Oy. Peltolammin Veteraanitalo Tampereella Peltolammin kaupunginosassa • Rakennusvuosi 1968 • Vuokratontti 60 vuoden vuokrasopimuksella. – Ryhdyimme kilpailuttamaan energiakonsulttia. – Niihin on haettu ARA:n energia-avustusta. Kokonaisinvestoinnin takaisinmaksuaika noin 11 vuotta. Halusimme, että asiantuntija on paikallinen ja helposti saavutettavissa tarpeen mukaan. Faktat taloyhtiöstä • As. Kevään aikana taloyhtiöön on lisäksi tulossa aurinkosähköjärjestelmä. Kun siihen lisättiin vielä maalämpö, säästöä saavutettiin jo 60 prosenttia. Lamit Oy veloitti työstä noin 9,5 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tähän mennessä energiansäästö on ollut huikea. • 72 asuinhuoneistoa • Pinta-ala 4080 m 2 • Rakennustapa betonielementti • Ennen kaukolämpö ja nyt maalämpö/poistoilman lämmöntalteenotto Taloyhtiössä energia kannattaa hyödyntää käyttämällä hyväksi hybridijärjestelmää. Haluamme olla edistyksellinen aikaansa seuraava taloyhtiö, lisää Eerola.. 23 – Pelkällä poistoilman talteenotolla saavutettiin 40 prosentin säästö lämmityskuluissa. Oivalsimme hyvin nopeasti, että hankimme ammattitaitoisen energiakonsultin vetämään projektia. – Ilmaista energiaa lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen saadaan maasta ja poistoilmasta noin 70 prosenttia, Kinnunen tähdentää. Energiaremontin kulut olivat yhteensä runsaat 400 000 euroa. Energia-asiantuntija Kinnunen tarkkailee kuukausittain taloyhtiön energiankulutusta. – Kävimme tutustumassa erääseen taloyhtiöön, jossa oli aiheeseen liittyvää omaa osaamista. Lamitin Jukka Kinnunen vei voiton, koska hänen asemapaikkansa on Tampere
Pudotus jatkui nyt kolmatta vuotta peräkkäin, ja lasku alkoi ulkomaisten toimijoiden osuuden romahtamisesta huippuvuosista 2017–2018. – Koronan vaikutus oli valtava toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä, jotka olivat hiljaisimpia vuosikausiin. Kauppavolyymi Suomen kiinteistömarkkinoilla. – Ulkomaiset sijoittajat ovat yhä erittäin kiinnostuneita Suomen markkinoista, eikä tähän ole näköpiirissä mitään isoa muutosta lähiaikoina, Kaleva kertoo. Kokonaisvolyymi 5,6 miljardia euroa oli samaa tasoa kuin vuonna 2015 ja vuonna 2006. 2,0 1,7 1,6 1,9 1,7 2,7 2,5 2,3 1,5 1,7 1,3 1,7 1,8 2,9 3,7 5,3 3,0 3,4 3,5 2,6 0,4 1,0 1,3 1,1 2,9 3,8 1,8 0,3 0,7 0,5 0,5 0,7 1,5 1,9 2,1 7,2 6,1 2,9 2,9 2,0 2,0 2,6 3,2 2,8 5,6 6,3 4,2 1,8 2,4 1,8 2,1 2,5 4,3 5,6 7,4 10,2 9,5 6,4 5,6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 EUR miljardia Ulkomainen ostaja Kotimainen ostaja 2 Source: KTI | Talouskasvujen huiput ja lamat näkyvät kiinteistömarkkinoillakin. Ulkomaiset yhä kiinnostuneita Ulkomaisten toimijoiden euromäärä kaupoissa oli sama 2,9 miljardia kuin edellisvuonna, joten niiden osuus nousi yli puoleen kaikista kaupoista. Ennen finanssikriisiä talouskasvun aikaan Korona lamasi kiinteistömarkkinat puoleksi vuodeksi Ulkomainen kiinnostus yhä korkealla tasolla Kiinteistökauppojen volyymi putosi viime vuonna 5,6 miljardiin euroon kotimaisen kaupan hiljennyttyä. Pudotus vuodesta 2019 oli 0,8 miljardia, ja se johtui pääasiassa kotimaisen markkinan hiljentymisestä. Jatkossa paljon riippuu tietenkin siitä, miten talous selviää koronasta ja mihin tilakysyntä eri sektoreilla kehittyy. Hanna Kaleva painottaa kuitenkin, että Suomen markkinoilla yksittäiset isot kaupat, kuten Sponda vuonna 2017, keinuttavat volyymia. – Tällä hetkellä kauppojen syntymistä estää osaltaan tarjonnan puute, eli myyntipuolella ei ole riittävästi tarjontaa vastaamaan entistä valikoivampien sijoittajien kysyntään. 24 K TI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva kertoo, että peräti puolet volyymistä syntyi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kansainvälisten investoreiden hankinnat Suomesta olivat huipussaan vuosina 2017 ja 2018 (7,2 ja 6,1 miljardia). Viimeisellä neljänneksellä kuitenkin jäätiin enää vähän vuoden 2019 loppuneljänneksestä, hän vertailee. Nyt rahaa on markkinoilla ja paremminkin puute halutuista kohteista
Loppuvuotta kohden kaupankäynti piristyi taas selkeästi. Silti ei jouduttu samanlaisiin romahduksiin kuin vuosina 2008–2013. Kiinteistökaupat vuosineljänneksittäin Vuoden 2020 keväällä kaupankäynti hiljeni hetkeksi lähes kokonaan koronan tuoman äkillisen epävarmuuden sekä ihan teknisten esteiden, kuten matkustusja liikkumisrajoitusten takia. Sisältyy pohjavuotojen Android/IOS tuki, autom. ulkomaiset toimijat hankkivat Suomesta kiinteistöjä myös paljon, 2,9 miljardilla eurolla vuonna 2006 ja 3,8 miljardilla vuonna 2017. – Ainakaan tällä hetkellä ei ole mitään syytä odottaa samankaltaista pudotusta kaupankäyntiin kuin nähtiin finanssikriisin jälkeen. Turusta valmistuneella kauppatieteiden ja markkinoinnin maisterilla on takanaan yli 20 vuotta KTI Kiinteistötiedossa, toimitusjohtajana vuodesta 2005. Julkisten käyttötilojen osuus nousi 23 prosenttiin, asuntojen osuus jäi 18 prosenttiin ja kaupan tilojen 17 prosenttiin. Pääomaa on markkinoilla paljon, ja suomalaiset kiinteistöt kiinnostavat sekä ulkomaisia että kotimaisia sijoittajia. Ulkomaisten toimijoiden osuus koko volyymista oli peräti 71 prosenttia vuonna 2017, kun ennen finanssikriisiä osuus oli korkeimmillaan 61 prosentissa vuonna 2007. HSY-lataus pk-seudulla.. Esimerkiksi Spondan myynnillä oli yksinään iso vaikutus vuoden 2017 volyymiin. – Suomessa kauppavolyymi heilahtelee jo senkin mukaan, mihin ajankohtaan osuu isoja kauppoja. 25 0,7 0,6 1,7 2,3 0,3 0,3 0,5 0,4 0,7 0,5 2,2 1,2 2,1 1,3 2,8 1,1 1,9 1,2 0,6 0,5 0,4 0,8 0,6 0,5 1,0 2,2 1,5 1,4 2,0 1,9 0,5 0,4 0,6 1,6 0,8 0,3 0,9 0,3 0,5 0,4 1,5 1,5 1,7 4,8 1,7 1,6 0,8 0,7 2,5 1,8 0,5 0,6 0,7 0,4 0,5 1,2 1,2 1,3 2,0 2,9 3,7 1,6 1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 EUR miljardia Q1 Q2 Q3 Q4 Hanna Kalevaa on kutsuttu Suomen kiinteistömarkkinoiden ruhtinattareksi. Toimistoja kolmannes Toimistotilojen osuus volyymista pysyi 32 prosentissa, vaikka toimistojen tilatarpeen vähenemisestä on puhuttu paljon koronan keskellä. – Sijoittajakiinnostus kohdistuu sellaisiin kiinteistöihin, Kameraan perustuva. Siksi viime vuoden 5,6 miljardia on ihan kohtuullisen korkeakin volyymi, Kaleva taustoittaa
Suurten kaupunkien vuokra-asunnot, yhteiskuntakiinteistöt sekä hyväsijaintiset modernit toimistot ovat erityisesti sijoittajien suosiossa. Suurin arvokiinteistökohde oli vuonna 1932 valmistunut arkkitehti Toivo Paatelan luomus Arkadiankatu 23 Helsingissä. 26 joissa vakaalle vuokrakassavirralle on edellytyksiä myös tulevaisuudessa. Lindström myi kiinteistöyhtiönsä ruotsalaiselle Castellumille 150 miljoonalla eurolla loppuvuonna. Terttu Iiskola Kuvat: KTI Kiinteistötieto Oy. Alkuneljänneksellä tapahtui myös kolme suurta kiinteistökauppaa, joiden hintoja ei ole julkistettu. YIT myi myös yli 600 asuntoa kolmannella vuosineljänneksellä OP-Vuokratuoton kanssa muodostamalleen konsortiolle 130 miljoonalla eurolla. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myi 900 vuokra-asuntoa ruotsalaiselle AREIMille. OP:n pääpaikka suurin kauppa Kolme suurinta kauppaa syntyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kokonaan myydyksi tuli myös hoivakiinteistösijoittaja Hemfosa Finland 370 miljoonalla eurolla. Kohteen päävuokralaisia ovat OP-Ryhmä, Ulkopoliittinen Instituutti ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Eläkevakuutusyhtiö IlmariKaupan ala; 17% Toimistot; 32% Teollisuus; 10% Asunnot; 18% Julkiset rakennukset; 23% Muut; 1% 4 : KTI | 7 4 9 41 32 13 25 13 6 3 10 3 7 7 30 11 6 15 25 12 15 30 26 28 6 8 13 17 4 5 7 3 3 53 61 44 17 31 25 23 28 34 34 29 71 65 45 53 5 22 33 27 8 19 25 32 24 29 20 16 18 29 18 4 4 6 9 8 11 10 4 11 3 3 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Institutionaaliset sijoittajat Kiinteistöyhtiöt Yhtymä Kansainvä Rakennusyhtiöt Kotimaiset rahastot Julkinen sektori Muut t ja konsernit liset sijoittajat Kauppojen jakautuminen kiinteistötyypeittäin 2020 Ostajien profiili, % kaikista kaupoista nen myi vielä loppuvuonna 10 hoivakiinteistöä Hoivatiloille 82 miljoonalla eurolla. Kauppahinta oli 480 miljoonaa euroa. Myös logistiikkatilojen tarve kasvaa verkkokaupan kasvun myötä, ja siksi nekin kiinnostavat sijoittajia, mutta markkina on melko rajattu, Kaleva kertoo. Vuoden suurimmaksi kiinteistökaupaksi nousi OP:n Vallilan pääkonttorikiinteistön siirto eläkevakuuttaja Varmalle ja kahdelle ulkomaiselle investorille, korealaisille NHIS:lle ja indonesialaiselle Shinhan Investmentille. Sponda myi Antilooppi Ky:lle 9 kauppakiinteistöä sekä VVT Kiinteistösijoitukselle liikekiinteistön Vanhanlinnantie 3:sta Helsingin Itäkeskuksesta. OP-Henkivakuutus myi sen kolmannella vuosineljänneksellä 45,5 miljoonalla eurolla globaalille LaSalle E-Regi Fundille. Saman arvoinen portfolio siirtyi hollantilaisen Aedifican yhtiölle Aureit Holdingille Hoivatilat Oyj:n tultua ostetuksi pörssistä. Ostaja oli ruotsalainen SBB/Norden AB, joka osti lisäksi loppuvuonna 55 hoivakiinteistöä eQ Hoivakiinteistöiltä 222 miljoonalla eurolla. Suurin liiketilakauppa siirsi loppuvuonna 7 liiketilaa eQ Liikekiinteistöiltä ruotsalaiselle Cibus Nordic Real Estatelle 102 miljoonan euron kauppahinnalla. Kauppaan kuuluvat Helsingistä muun muassa Rantatie Business Park, Lindström Talo, Kalasataman Kummeli, Helsingin Yrittäjätalo ja valmisteilla oleva Viitta Business Park Suurin asuntorypäskauppa tapahtui myös loppuvuonna, kun YIT:n ja Ålandsbankenin yhteisyritys ÅB Kodit myi 630 uutta asuntoa Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Hämeenlinnasta globaalille M&G European Property Fundille 148,5 miljoonalla eurolla. – Ulkomaiset sijoittajat ovat yhä erittäin kiinnostuneita Suomen markkinoista, eikä tähän ole näköpiirissä mitään isoa muutosta lähiaikoina
Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. Suositus huoltomaalaukselle 2070.. luotettava kumppani 100-vuotias katto voi kestää maalattuna jopa seuraavat 100 vuotta. HÄMEEN KATTOPINTA OY 050 543 2782 hameenkattopinta@gmail.com kattopinta.com katto.net HUOLLATA KATTOSI JA SÄÄSTÄ RAHAA TOIMIMME KOKO SUOMESSA. Fredrikinkatu 69, Helsinki Yrjönkatu 13, Helsinki Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. pääkaupunkiseudulla. TILAA ILMAINEN ARVIOKÄYNTI. Vältä näin korkeat kustannukset. Huoltomaalaus tehty 2020. ENNEN JÄLKEEN Peltikatto vuodelta 1926
Aika pitkälti terveys ratkaisee monenkin asian. Yksi peruste jatkaa työuria eri muodoissa voi olla se, että on vaihtoehtoja, kuten työskentely etänä kotona ja paikasta Opetusneuvos Keijo Kaivanto täytti 70 vuotta Kiinteistöalan monitoimimies Opetusneuvos, varatuomari, asianajaja Keijo Kaivanto on ollut kehittämässä kiinteistöalaa monella tavalla, kuten alan koulutuksessa, kirjojen kirjoittajana, työsuhdeasioiden edistäjänä ja nyt riitojen ratkaisijana asianajotoimistossa.. 28 V aratuomari Keijo Kaivanto eläköityi vuoden 2015 keväällä neljännesvuosisataisesta Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen toimitusjohtajuudesta ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön rehtoriudesta, mutta ei jäänyt laakereille lepäämään. – Suunta on se, että eläkeiän nousu on yleiselläkin tasolla vastassa. Hänet kutsuttiin samana vuonna Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n Senior Legal Advisoriksi, ja on toiminut yrityksessä joulukuusta 2018 lähtien asianajajana. Monta kertaa on myös toisinpäin niin, että pysyy terveempänä, kun käyttää aivoja
– Tuomioistuinsovittelu edellyttää, että molemmat osapuolet suostuvat siihen. ”Kirjoittaminen ihan kivaa” Keijo Kaivanto on kirjoittanut yli 30 kirjaa yksin tai yhdessä muiden kirjoittajien kanssa kiinteistöalalta ja työsuhdeasioista. Varatuomari Keijo Kaivanto edistää taloyhtiöiden asiaa myös Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHAn asiamiehenä. Kyseessä voi olla myös esimerkiksi maineriski tai joku muu vastaava – Tuomioistuinsovittelu edellyttää, että molemmat osapuolet suostuvat siihen. Ensin toimitin muiden tekstiä, mutta seuraavat kirjat olivatkin sitten omia kirjoja, ensin Kiinteistöalan Kustannukselle, myöhemmin Kauppakaarelle, Talentumille ja nyt AlmaTalentille. Yksi viimeisimmistä kirjoista on Kaivannon yhdessä Kiinteistöliiton päälakimiehen, varatuomari Jenni Huplin kanssa kirjoittama Taloyhtiöriidat – Vinkkejä erimielisyyksien hallintaan (2017, Kiinteistöalan Kustannus Oy, nykyisin Kiinteistömedia Oy). Kun sieltä saadaan kompromissi, jonka kanssa voidaan elää, niin usein voidaan säästää paljon rahaa ja aikaa. – Sellaiset tapaukset voivat olla vaikeampi sopia, missä on todella isot taloudelliset intressit. Totesin, että tämä kirjoittaminenhan on itse asiassa ihan kivaa. Niissä on painettakin mennä sopimaan jo ennen kuin mennään oikeuteen. Keijo Kaivanto oli kehittämässä kiinteistöalan koulutusta neljännesvuosisadan ajan Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen toimitusjohtajana. Yleensä sovittelussa molemmilla osapuolilla on oma juristi, jotka neuvottelevat keskenään. Tyypillisimmillään sovittelussa on pikkuriitoja, joissa oikeudenkäyntikulut olisivat suurempia kuin intressi. Juristien mukanaolo takaa kuitenkin sen, että sopimukset tulevat tehdyiksi asianmukaisesti. Ne sovitaan useimmiten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Tuomioistuinsovitteluun löytyy nopeasti päivämääriä verrattuna tavanomaiseen oikeusprosessiin, joissa myös usein valitetaan ylempiin oikeusasteisiin, ja oikeusprosessi saattaa kestää vuosia. – Kirjoittaminen vaatii kesHallitusammattilaisten palvelun hyödyntäminen taloyhtiöissä on kolminkertaistunut vuosina 2010-2020 yhdestä kolmeen prosenttiin.. Päivitettyä teosta julkaistaan Isännöinnin käsikirjan nimellä edelleen. Ansioistaan hänelle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi. Esimerkiksi sovittelua on kuitenkin vaikea käydä etänä, koska ”riitapukareiden” tapaamisessa mukana on paljon psykologiaa. Suoraan tuomioistuimeen mennään sovittelussa Kaivannon mukaan vain noin prosentissa tapauksista, mutta tuomioistuinsovitteluun menneistä jutuista 80 prosenttia sovitaan ja niistä saadaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu aikaan. Suurin osa kirjoista on syntynyt iltaisin työn ohella. Työsuhderiidat päätyvät nykyisin harvemmin oikeuteen. 29 riippumattomuus, Kaivanto pohtii työnteon jatkamistaan. Silloin esimerkiksi taloyhtiön riidassa pörssiyhtiötä vastaan pörssiyhtiö saattaa sen mielellään sopia, vaikka se ei myöntäisi yhtään vaatimusta, Kaivanto kertoo. Kun sieltä saadaan kompromissi, jonka kanssa voidaan elää, niin usein voidaan säästää paljon rahaa ja aikaa. Toisena merkittävänä teoksena Kaivanto muistaa Isännöitsijän käsikirjan toimittajuuden vuosina 1980-1986, ja kirjoittajana vuodesta 1983 lähtien. Kuva Helsingin Kalliosta. Osaa kirjoista käytetään myös oppikirjana ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja aikuiskoulutusyhteisöissä. Sovittelua voivat tehdä myös pelkästään osapuolet keskenään. – Siitä lähti innostus kirjoittamiseen. Kaivanto tapaa asiakkaat mielellään kasvotusten. Normaalioloissa myös oikeudessa ollaan paikan päällä, mutta nyt pandemian takia suositaan etätapaamisia. Kuva: Jouni Suolanen harmi tai haitta. Toimitustyö oli rankkaa karsintaa, koska käytössä oli alun perin tuhat liuskaa tekstiä, josta noin puolet käsitteli tekniikkaa. Valtaosa kiinteistöalan johtavan asianajotoimiston jutuista pyörii asuntoja kiinteistöyhtiöiden tai asuntoja kiinteistökaupan ympärillä. Ehkä eniten juttuja on taloyhtiöriidoissa, joissa osapuolina ovat esimerkiksi osakas ja taloyhtiö, taloyhtiö ja urakoitsija tai osakkaat keskenään. Kaivanto karsi ja yksinkertaisti tekstiä rankasti. Sovittelu on muutenkin lisääntynyt riitatapauksissa. Erikseen on tuomioistuimen vetämä sovittelujärjestelmä. Tuomioistuinsovittelusta saadaan myös täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, jota ei voi moittia jälkeenpäin, Kaivanto toteaa. Kirjoittamisen makuun Kaivanto pääsi oikeustieteen kandidaatiksi valmistumisensa jälkeen ensimmäisessä työpaikassa Asuntohallituksen esittelijänä ja asuntosihteerinä, missä hän kirjoitti Asuntohallituksen rahoituksella tutkimuksen Asunnonhakijan oikeusturva asuntohallinnossamme (1982)
Kaivanto suoritti myöhemmin esitystaidon opettajan logonomi-tutkinnon. Sellainen ei ole vielä yleistynyt, että ulkopuolisia käytettäisiin ennen kuin ongelma syntyy eli että oltaisiin sparraajina tai apuna taloyhtiön strategian tekemisessä tai hyvän hallintotavan viemisessä käytäntöön, Kaivanto kertoo. Kun siihen varaa ajan ja keskittyy, niin tekstiä syntyy ihan eri tavalla. Kirjaa on vaikea kirjoittaa, jos työ keskeytetään koko ajan puhelimen soimisella tai muulla keskeytyksellä. Kaivanto pyrki ja pääsi. Hän on ollut mukana monessa, kuten esimerkiksi kehittämässä isännöitsijöiden auktorisointijärjestelmää. Ulkopuolisia hallituksiin hädässä Juristin provisiopalkkaisen työn asianajotoimistossa ja kirjojen kirjoittamisen lisäksi Kaivantoa työllistää Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:n asiamiestehtävä, joka pitää sisällään hallitustyöskentelyä, jäsenasioiden hoitoa, koulutusta ja tiedottamista. Varmaan se oli kohtalon merkki, enkä ole katunut, Kaivanto toteaa. 30 kittymisen. Kirjoittamisen makuun Keijo Kaivanto pääsi oikeustieteen kandidaatiksi valmistumisensa jälkeen ensimmäisessä työpaikassa Asuntohallituksen esittelijänä ja asuntosihteerinä. – Kun tuli aloittamisajankohta, kaikki luennot menivät niin päällekkäin, etten millään pystynyt opiskelemaan niitä yhtä aikaa. Se paperi, jossa oli hyväksymismerkintä biokemian opiskeluun, tuli annettua vahingossa vastaanottovirkailijalle, enkä paperia takaisin saanutkaan. Eli Suomen yhteensä noin 90 000 taloyhtiöstä vajaassa 3 000 taloyhtiössä on toiminut ulkopuolinen hallitusjäsen. Opinnot eivät kuitenkaan jääneet pelkästään oikeustieteelliseen. Hallitusammattilaisten palvelun hyödyntäminen taloyhtiöissä on kolminkertaistunut vuosina 2010-2020 yhdestä kolmeen prosenttiin. – Ponnen mennä opiskelemaan. Opinnot onnistuivat iltalinjalla työn ohella. – Toistaiseksi se on vielä kuitenkin ollut enemmän palokuntatyyppistä toimintaa niin, että silloin kun on hätä käsissä, pyydetään ulkopuolisia paikalle. Isän ohje oli lukea juristiksi, koska ”täytyyhän sukuun yksi juristikin saada”. Kuva: Jouni Suolanen Kaivanto on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa yli 30 kirjaa kiinteistöalalta ja työsuhdeasioista. Sattuma teki töitä puolestani. Äidin ohje oli mennä lukemaan biokemiaa, koska siellä voi ratkaista astman arvoituksen. Monipuolisuus näkyy opinnoissa Sattuma ohjasi aikanaan Keijo Kaivannon juristin opintoihin. Hän pääsi myös oikeustieteelliseen. Asunto-osakeyhtiöissä ollaan aina ihmisten kanssa tekemisissä, ja niissä hoidetaan ihmisten tärkeintä omaisuutta tämä kiinnostaa Keijo Kaivantoa. Kuva Espoon Matinkylästä
Kun minulla oli ehtinyt jo olla kaksi tupo-neuvottelukierrosta STK:ssa, totesin, ettei tässä varmaan mitään uutta ihan äkkiä tule vastaan, niin vaihdoin sitten kiinKeijo Kaivannon monialaisuutta ja rentoa elämänasennetta kuvastaa se, että hän toimi pari vuotta kiinteistöalan olutseura Harjakaisten puheenjohtajana seuran perustajan, silloisen Rautatieasuntojen toimitusjohtajan Reijo Savolaisen vetäydyttyä tehtävästä. Opinnoissa oppi sen, miten hyvä puhe rakennetaan, miten voi parantaa valmiuksia hyvänä puhujana ja selkeänä esiintyjänä. Kirjassa on mukana myös mietelauseita ja vitsejä. STK:ssa Kaivanto hoiti sivutoimisesti myös Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistyksen asiamiehen pestiä. Kaivanto on myös musiikkimies. Kaivannon työskennellessä Suomen Kiinteistöliiton työmarkkinaosaston päällikkönä työmarkkinajohtaja Seppo Riski pyysi Kaivantoa Suomen Työnantajain Keskusliiton asiamieheksi työmarkkinaosastolle hoitamaan toimihenkilöiden työehtosopimuksia vuonna 1985. Juridiikka taustanaan jossain vaiheessa hänen mielessään siinsi myös diplomaatin ura, mutta ”kivinen urapolku” jäi. Kaivanto esiintyi myös kiinteistöalan tapahtumissa. Nykyisin hän soittelee lähinnä omaksi ilokseen. Trumpetinsoittoa, kulttuuria ja liikuntaa. Yhteiskunnalliset aineet hän koki varsin mielenkiintoisena. Kaivanto ei silloin vielä ehtinyt mukaan, mutta pikkusisko esiintyi Presidentinlinnassa soittokunnan laulajissa. Samoihin aikoihin Suomen Kiinteistötyöantajain Liitto ja Suomen Kiinteistöliitto yhdistyivät vuonna 1982, jolloin Kaivannosta tuli Suomen Kiinteistöliiton työmarkkinaosaston päällikkö. Orkesteri esiintyi eri paikoissa, jopa Presidentti Urho Kekkosen aikaan linnan juhlissa. – Olin telkkariohjelmissakin, ja soitin fanfaareja sähköautokilpailun voittajille kolmen pojan kanssa, Kaivanto muistelee. Kaivanto otti myös maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta oppiaineeksi ympäristönsuojelun, kun opiskeli valtiotieteellisessä tiedekunnassa valtio-oppi pääaineenaan valtiotieteiden maisterin arvon. Keijo sai trumpetin joululahjaksi kahdeksanvuotiaana, ja ryhtyi soittamaan sitä isän opastuksella. Toimihenkilöiden tupo syntyi ensimmäisenä ja ainoana laatuaan vuonna 1986, Kaivanto muistelee. Pyynnöstä uusiin tehtäviin Kaivannon työskennellessä Asuntohallituksessa hyvä opiskelutoveri Lasse Laatunen kehotti hakemaan Kiinteistötyönantajain Liiton lakimiehen paikkaa, missä Kaivanto aloitti joulukuun alussa 1979. Hän oli toimittamassa suosittua sadan laulun kiinteistölaulujen kokoelmaa Lauluja Kiinteistöpitoihin (1982, Kiinteistöalan Kustannus). – STK:ssa vastassa olivat heti toimihenkilösopimusneuvottelut ja tupo-kierros. Pari-kolme vuotta hän soitti Suomi-Pojat Soitinyhtyeessä. Mukana oli aika paljon juridiikkaa. Keijon isä soitti aikanaan Tampereen Kotkissa. Vapaa-aikaan mahtuu musiikin lisäksi kulttuuritapahtumia, perheen yhdessäoloa ja liikuntaa, kuten koripalloa tuttavaporukassa, hiihtoa, kävelyä ja sauvakävelyä. 31 logonomiksi tuli siitä, että minua syytettiin aina siitä, että puhun liian nopeasti. Hän on soittanut poikasesta asti trumpettia muun muassa Suomi-Pojat Soitinyhtyeessä. Nykyään Kaivanto soittelee lähinnä omaksi ilokseen, ja joskus joissain yksityistilaisuuksissa. Siellä oppi myös sen, miten neuvotteluja ja kokouksia vedetään. Musiikki on tärkeää Keijo Kaivannolle. – Koko ajan yhdistys kasvoi suuremmaksi, ja yhdistyksen hallitus ehdotti, että siirtyisin yhdistyksen päätoimiseksi vetäjäksi. Suomen Puheopistossa oli erittäin hyviä opettajia ja opiskelijakavereita. Seura kokoontui hauskoissa, ohjelmallisissa tapahtumissa Pasilan vanhan rautatieaseman ravintolassa. Munkkiniemen yhteiskoulussa hän voitti kilpailussa ykköspalkinnon kappaleella Tummat silmät
– Yhdistymiselle oli myös vastustusta, mutta lopulta se saavutettiin. Tämä tulee esille erityisesti pienissä yhtiöissä, kuten rivija paritaloyhtiöissä. Kiinteistöalassa koko elämän kirjo Mikä kiinteistöalassa ja sen juridiikassa on ollut kiinnostavaa. Kiinteistöalaa leimaa kaikkia alojen tapaan tänä päivänä digitalisaatio. Jouni Suolanen Kuvat: Keijo Kaivanto. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen nykyisen toimitusjohtajan Jarno Tuimalan johdolla alan koulutus on kehittynyt Kaivannon näkemyksen mukaan asiakkaiden tarpeiden mukaan ja uusia tuotteita on kehitetty. – Koulutussäätiö pääsi osaksi virallista tutkintojärjestelmää. – Se on kiehtova ja monimuotoinen kokonaisuus. Toinen mieltä nostattava asia työuralta oli seurata vierestä ja lopulta vaikuttaa Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen vaiheisiin ja ratkaisuihin. Opettaja-, luennointija esiintymiskokemusta on yli 40 vuoden ajalta. Keijo Kaivannolla on monipuolinen koulutus juridiikasta, valtiotieteistä ja puheopista. Toisaalta Kaivannon mukaan haetaan monikäyttöisyyttä ja –muotoisuutta, kuten asunto-, ja toimitilaratkaisuissa. – En olisi voinut kuvitellakaan, että jossain vaiheessa olen yhtiön ja säätiön johdossa. – Siellä voi olla todella lukkiutuneita riitoja. Iso murros on ollut digitaalisen koulutuksen tuottaminen. Kun ratkaisevassa kokouksessa olimme varatuomari Pekka Arjasmaan kanssa juristeina, jotka kirjoitimme pöytäkirjan, niin jäi mieleen, että tässä tehdään historiaa. Tähän Kaivanto kaipaa enemmän turvakeinoja. Toisaalta on selkeitä pelisääntöjä, mutta siellä on koko elämän kirjo, eri osapuolia ja rooleja niin monta, ja niiden myötä sattumuksia. Isommissa yhtiöissä on aina määräenemmistöt, joilla voidaan päätöksiä tehdä, jolloin yksi kylähullu ei yleensä sotke hommia, mutta pienissä yhtiöissä voi sotkea aika totaalisesti. Eikä ole vailla merkitystä miten sitä hoidetaan. Digitaalisuus tulee koulutukseen Kiinteistöalan Koulutuskeskus järjestää seminaareja ammattilaisille, tänä päivänä myös etänä. Uhrasimme oman hyvän koulutusohjelman yleiseksi. – Se oli hyvin mielenkiintoinen periodi päästä kehittämään alaa, ja ehkä niistä ansioista minulle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi vuonna 2010, Kaivanto kertoo. – Olosuhteet ovat haasteelliset tänä päivänä koronapandemian takia, mutta ymmärtääkseni ammatillisen koulutuksen puolella on tullut tunkua pitkäkestoisiin koulutuksiin. Uusi liitto lähti kasvuun Uransa virstanpylväistä Kaivanto mainitsee juuri kahden liiton yhdistymisen Kiinteistöliiton nimen alle. Siellä hoidetaan ihmisten tärkeintä omaisuutta. – Oppimista tukevia, itse opiskeltuja valmiita aineistoja voisi kehittää entistä enemmän. Ja kun pääsin sitä kehittämään niin, että saatiin valtakunnallinen erikoisoppilaitosstatus eli järjestelmän puitteet kuntoon, se oli iso juttu vuosien 1993-97 välillä. Kiinteistöalan Koulutussäätiö toimii ammatillisena valtion tukemana oppilaitoksena. Tuona aikana organisaatio kasvoi alle kymmenestä henkilöstä yli 40 työntekijään ja toimintaa tuli paljon lisää. Ainoa työ, mitä Kaivanto on hakenut kaksikin kertaa, on Kiinteistöliiton toimitusjohtajuus, mutta siihen hän ei tullut valituksi. Ammattitutkinnot olivat uraauurtava juttu sillä hetkellä alan koulutuksessa. – Isommissa yhtiöissä on aina määräenemmistöt, joilla voidaan päätöksiä tehdä, jolloin yksi kylähullu ei yleensä sotke hommia, mutta pienissä yhtiöissä voi sotkea aika totaalisesti. Sitten tulikin kutsu vuoden 1989 lopussa Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen toimitusjohtajaksi. Siellä vastassa olivat jälleen työmarkkinaneuvottelut ja työehtosopimukset. Asiantuntija –kirjoittajien pitäisi myös aina miettiä, miten kirjasta saa tehtyä hyvän oppimateriaalin, Kaivanto ehdottaa. Eniten kärsii lyhytkoulutus eli ajankohtaiskoulutus. Kun ajatellaan vaikka eri sidosryhmien suhteita, niin siellä on hyvin monipuolista juridiikkaa. Alan koulutusjärjestelmälle koitui suureksi hyödyksi jatkossa, että annettiin kaikkien oppilaitosten järjestää isännöitsijän ammattitutkintoa ympäri maata. On paljon huonoja esimerkkejä siitä, kuinka huonosti asioita hoidetaan sotkemalla mukaan sellaisia asioita, mitkä eivät sinne kuulu, Kaivanto tietää. – Esimerkiksi asunto-osakeyhtiömaailmassa ollaan aina ihmisten kanssa tekemisissä. – Ja niinhän siinä kävikin, että uusi liitto lähti todella voimakkaaseen kasvuun Erkko Räsänen johdolla. Muihin tehtäviin hänen kiinnostustaan on aina kysytty. Enemmistöoikeuksien turvin usein vähemmistöjä sorretaan. Se on myös poikinut lisää ammattitutkintoja, ja ohjelmaan on tullut useita erikoisammattitutkintoja, kuten isännöinnin erikoisammattitutkinto. Riitaisuudet kuopattiin, ja tehtiin uusi, vahvempi liitto, Kaivanto muistelee. Haetaan tehokkuuksia ja kustannusten säästöä, mikä näkyy muun muassa toimitilojen käytössä. Oppilaitos saatiin myös valtion tuen piiriin, ja sinne tuli muun muassa isännöitsijän ammattitutkinto. Siitä lähti 25 vuotta kestänyt ura Koulutuskeskuksen ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön johdossa. Yhdistyminen oli hyvä ratkaisu. 32 teistönhoitoyhteisöjen vetäjäksi vuonna 1988. Haetaan myös entistä kestävämpiä ja pitkäikäisempiä ratkaisuja rakennuksissa
Täydelliseen suihkuhetkeen Seuraavan sukupolven käytännölliset ja tyylikkäät sadesuihkuhanat täydentävät Oras Nova -tuoteperhettä. oras.com. Edulliset ja täydellistä käyttö mukavuutta tarjoavat hanat on suunniteltu sopimaan kaikkiin kylpyhuoneisiin
– Olemme saaneet pysäköintiongelmasta runsaasti yhteydenottoja eri puolilta maata, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. – Tällä hetkellä isoimpien kaupunkien keskeisillä paikoilla sijaitsevissa taloyhtiöissä lainsäädäntömuutos on ajanut pysäköintitilanteen paikoin suorastaan kaoottiseksi. 34 Uusi tieliikennelaki vaikutti taloyhtiöihin Pysäköinninvalvonnassa ongelmia Viime kesänä voimaan tullut uusi tieliikennelaki on johtanut hankaliin pysäköintiongelmiin taloyhtiöiden pihoilla. Esimerkiksi kerrostalon pihalla asukkaita pääosin palveleva pysäköintialue ei ole tie, mutta se ei ole myöskään maastoa.. Uusi tieliikennelaki aiheuttaa tulkinnallisia haasteita. S äännöksen puuttumisen vuoksi yksityiset alueet, kuten taloyhtiön piha-alueet, jäivät kunnallisen pysäköinninvalvonnan ulkopuolelle. Joillakin paikkakunnilla kunnallinen pysäköinninvalvonta on ilmoittanut taloyhtiöille, ettei se pysty puuttumaan tilanteeseen, jos joku on pysäköinyt vastoin taloyhtiön pysäköintisääntöjä ja -ohjeita. Uusi laki ei sisällä säännöstä, jonka mukaan pysäköinti yksityisellä alueella olisi kiellettyä ilman maanomistajan tai -haltijan lupaa
Yksinkertaisinta olisi palauttaa tieliikennelakiin maininta siitä, että pysäköinti yksityisalueella on kielletty ilman maanomistajan lupaa, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Kiinteistöliitto on ehdottanut liikenneja viestintäministeriölle, ympäristöministeriölle ja oikeusministeriölle tilanteen korjaamista pikaisesti lainsäädäntömuutoksin. Tieliikennelain 2 §:n 2-kohdan mukaan tiellä tarkoitetaan maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Mikäli kunta ei anna suostumusta liikenneohjauslaitteen asettamiselle, niin kiinteistöomistaja ei voi määrätä maa-alueensa olevan tietä (tieliikennelaki 73 §). Kati Wikström. Esimerkkinä tästä on kerrostalon piha ja siellä oleva pääosin osakkaita palveleva pysäköintialue. – Asuinrakennusten yhteydessä sijaitseva taloyhtiön pysäköintialue ei mielestämme ole maastoa, eikä siten sovellu maastoliikennelain piiriin. Tiealueen ulkopuoliset yksityiset alueet jäivät näin ollen 1.6.2020 lähtien pääosin kunnallisen pysäköinninvalvonnan ulkopuolelle. Maastoliikennelakikaan ei käytännössä mahdollista virheelliseen pysäköintiin puuttumista. Maastolla tarkoitetaan maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie, ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kiskotai ilmaliikenteeseen. Toinen tulkintaongelma liittyy siihen, onko kiinteistön omistajalla oikeus määrätä alueen status. Ensimmäinen tulkintaongelma liittyy maa-alueen määrittelyyn. Kiinteistönomistajien mahdollisuudet puuttua pysäköintiin yksityisellä maalla muualla kuin tieksi katsotulla alueosuudella rajoittuvat tällä hetkellä vain yksityisen pysäköinninvalvontapalvelun käyttämiseen, toteaa Pynnönen. Pysäköintialue ei ole maastoa Liikenneja viestintäministeriöstä on kerrottu, että valvonta olisi edelleen mahdollista maastoliikennelain perusteella, vaikka tieliikennelain perusteella se ei enää sitä ole. lähtien antaa pysäköintivirhemaksun vain pysäköinnistä maastoon (maastoliikennelaki 1710/1995), pysäköinnistä pelastustielle (pelastuslaki 379/2011) tai joutokäynnin vuoksi (tieliikennelaki 729/2018). Mikäli kunnan suostumus tieliikennelain mukaiselle liikenneohjauslaitteelle puuttuu tai sitä ei saada, niin alue on käytännössä maastoliikennelain piiriin kuuluva maasto. Lähde: Kiinteistöliitto Kiinteistöliitto selventää ministeriöille lähettämässään ehdotuksessa uuden lain ja sen tulkinnan haasteita. – Kiinteistöliiton mielestä tilanne olisi korjattava nopeasti. Maastoliikennelakia sovelletaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttöön maastossa, kertoo Pynnönen. Tiellä sovelletaan tieliikennelakia ja maastossa maastoliikennelakia. 35 Uusi tieliikennelaki Tieliikennelakia ei sovelleta muualla kuin laissa määritellyllä tiellä. Tulkintahaasteita Tieliikennelain ja maastoliikennelain tulkinnasta on seurannut haasteita. Kiinteistönomistajien mahdollisuudet puuttua pysäköintiin yksityisellä maalla rajoittuvat tällä hetkellä yksityisen pysäköinninvalvontapalvelun käyttämiseen. Tulkinnanvaraiseksi arviointi menee tilanteissa, joissa maa-alue ei ole tarkoitettu yleiseen liikenteeseen, eikä sitä myöskään käytetä yleiseen liikenteeseen, mutta kyseinen maa-alue on tarkoitettu moottoriajoneuvoliikenteeseen. Yksinkertaisinta olisi Pynnösen mukaan palauttaa tieliikennelakiin siinä aiemmin ollut maininta siitä, että pysäköinti yksityisalueella on kielletty ilman maanomistajan lupaa. Tieliikennelain 71 §:n mukaan liikenteenohjauslaitteen saa asettaa muulle tielle kuin maantielle ja kadulle tienpitäjä, kun asettamiseen on saatu kunnan suostumus. Tällä hetkellä isoimpien kaupunkien keskeisillä paikoilla sijaitsevissa taloyhtiöissä lainsäädäntömuutos on ajanut pysäköintitilanteen paikoin suorastaan kaoottiseksi. Kuva: Kiinteistöliitto – Taloyhtiöiden tilanne on todella vaikea, kun taloyhtiö ei pysty ongelmatilanteissa kääntymään kunnallisen pysäköinninvalvonnan puoleen. Kunnallinen pysäköinninvalvonta on voinut 1.6. Lainkohdan mukaan kiinteistönomistajalla olisi siis valta päättää maa-alueen olevan tie, jos hän saa kunnan suostumuksen liikenteenohjauslaitteen asettamiseen. Kyseessä ei ole tie, mutta se ei ole myöskään maastoa. Asunto-osakeyhtiön pihaja pysäköintialue ei myöskään ole sellaisenaan rinnastettavissa yleiseksi tieksi. Tilanteeseen ei pystytä nykylain perusteella nopeasti puuttumaan, kiteyttää Pynnönen
Tulevaisuus näyttää jokseenkin hyvältä. Joskus myös ruokaprovinssiksi tituleeratun alueen vankka maatalous ja lakeuksien laajat pellot tuottavat elintarvikkeita koko maan tarpeisiin.. – Työllisten osalta olemme manner-Suomen huippua. Jos koko maassa olisi sama työllisyysaste, meillä olisi paljon vähemmän Maakuntajohtaja Asko Peltola: Vahva yrittäjyys on EteläPohjanmaan talouden veturi Etelä-Pohjanmaa on maaseutumaakunta, jossa yrittäjyys on voimissaan ja työllisyys korkealla tasolla. 36 E telä-Pohjanmaan maakunnan tilanne on hyvä niin työllisyyden kuin työttömyydenkin näkökulmasta
– Toki se, että väki ja työpaikat keskittyvät alueellisesti, heijastuu maakuntaamme ja sen asutusrakenteeseen ja kaikkeen muuhunkin. 37 ja samalla työllistämään muita. Tosin tilanne on sama muissakin maakunnissa. Vain vähän reilu 30 prosenttia maakunnan väestöstä asuu siellä. Vain Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat selkeästi kasvattaneet väestöään. Se ei kuitenkaan ole kovin suuri suhteessa maakunnan asukasmäärään. Asko Peltola kertoo, että Seinäjoen kehitykseen liittyy eräs mielenkiintoinen yksityiskohta. Kuva: EteläPohjanmaan liitto murheita. – Se on Suomen maakuntakeskuksista ainoa, jonka väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti 1950-luvun alusta nykyhetkeen asti ja kasvaa edelleen. Maakuntajohtaja näkee, että väestötappio on isohko ongelma. Meillä on suurten teollisuusyritysten rinnalla monia mikroyrityksiä, joissa on töissä yhdestä kolmeen henkeä. – Mielestäni kyse on jonkinmoisesta maakunnan yhteisestä eetoksesta, joka kannustaa uutterasti löytämään töitä itselle. Maakuntajohtaja näkee, että hyvä työllisyystilanne johtuu osaltaan Etelä-Pohjanmaan vankasta yrittäjähengestä ja itsensä työllistämisestä. Maakunnan kipukohta Hyvän työllisyyden varjopuoleksi Asko Peltola uumoilee osaajapulaa, kun koronan jälkeen päästään taas täyteen vauhtiin. – Seinäjoki on mennyt hienosti eteenpäin ja se on merkittävä kaupan keskittymä, mutta samalla se on kooltaan suhteellisen pieni, mikä kertoo yhdestä alueellemme tyypillisestä piirteestä. Maakunnassa ei läheskään – Hyvä työllisyystilanne johtuu osaltaan Etelä-Pohjanmaan vankasta yrittäjähengestä ja itsensä työllistämisestä. Vuonna 2017 valmistuneen sillan näyttävä yläkaari painaa 46 tonnia. Suomessa on maakunnan keskuspaikkoja, joissa väestöstä asuu puolet tai jopa yli 60 prosenttia. Vetovoimainen Seinäjoki Asko Peltola luonnehtii Seinäjoen kaupunkia vetovoimaiseksi maakuntakeskukseksi. – Olemme ennakoineet, että kaikille yrityksille ei välttämättä riitä ammattitaitoista työvoimaa, kun eläköityviä työntekijöitä on enemmän kuin uusia tulee. Lakeuden aamunkoi on kävelysilta, joka yhdistää Seinäjoen keskustan ja Itikanmäen uuden asuntoalueen. – Nuoria lähtee muualle, eikä syntyvyys, vaikka se onkin suurempaa kuin maassa keskimäärin, pysty korvaamaan kuolleisuutta. Asutus on hajallaan ympäri maakuntaa, ja taajamia on vähän. Työttömienkin määrä on viimeiset kymmenen vuotta pysytellyt maakuntien häntäpäässä, valtakunnallisen keskiarvon alapuolella, toteaa maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta. Seinäjoki vetää väkeä, mutta mitä kauemmaksi maakuntakeskuksesta mennään, sitä isommiksi kasvavat väestöhaasteet. Kuva: Etelä-Pohjanmaan liitto – Hyvällä työllisyydellä on myös kääntöpuolensa. Ja varsinkin kun monet nuorista muuttavat pois opiskelun perässä. Jo lähivuosina edessämme on tilanne, ellei syntyvyys ratkaisevasti nouse ja väestötappio vähene, että meidän pitää hankkia ammattiväkeä yritysten tarpeisiin kasvattamalla kansainvälistä tulomuuttoa, toteaa maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta
Metallikin liittyy pitkälti elintarviketuotantoon ja/tai puuteollisuuteen. – Liitos on luonnollista jatkoa sille, että Isokyrö on jo vuosia ollut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsen. 38 riittävästi korkeakoulupaikkoja, mutta toisaalta ei myöskään korkeakoulutusta vaativia työpaikkoja yritysrakenteesta johtuen. Etelä-Pohjanmaa on maaseutumaakunta laajoine peltoineen ja lakeuksineen. – Me tuotamme elintarvikkeita yli oman tarpeen. Vaikka maahanmuutto on arkaluontoinen asia, maakuntajohtaja näkee, että myös Etelä-Pohjanmaan pitää valmistautua siihen, että sen hyödyntää entistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. – Työvoiman pitää olla osaavaa, muttei välttämättä korkeakoulutettua, koska kyse on pienistä yrityksistä. Luku on manner-Suomen maakuntien korkein. Uusin tulokas on Isokyrö, joka liittyi maakuntaan tämän vuoden alussa. Joskus meitä myös tituleerataan ruokaprovinssiksi. Etelä-Pohjanmaan liitossa on 18 jäsenkuntaa. Kuva: Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki on vetovoimainen ja kehittyvä maakuntakuntakeskus ja merkittävä kaupan keskittymä. Maahanmuuttajia on jo töissä maatiloilla lomittajina ja isoilla tuotantolaitoksilla, kuten Atrian elintarviketehtaalla ja Skaalan ikkunatehtaalla. Meillä sitä on valitettavasti pienemmässä mittakaavassa kuin lähes kaikissa muissa maakunnissa. Väestöstä suurin osa, noin 69 % asuu maaseutualueella. Olemme kiistatta elintarvikemaakunta. Tarvetta on enemmän toisen asteen koulutuksen saaneista työntekijöistä. Ruokaprovinssi Asko Peltola kertoo, että Etelä-Pohjanmaa seisoo taloudellisesti kolmella jalalla: ruoka, puu ja metalli. – Koska koko Suomen sisälläkään ei väestökasvu ole missään päin kovin suurta, katse pitää suunnata maamme rajojen ulkopuolelle ja kasvattaa kansainvälisten osaajien tulomuuttoa. Vetoja pitovoimaa lisää Peltolan mielestä maakunnan pitää pystyä vahvistamaan vetovoimaansa ja pitovoimaansa ja pyrkiä pitkällä aikavälillä saamaan lisää muuttajia alueelle. – Seinäjoki on Suomen maakuntakeskuksista ainoa, jonka väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti 1950-luvun alusta nykyhetkeen asti ja kasvaa edelleen. Etelä-Pohjanmaasta käytetäänkin usein nimitystä ruokamaakunta. Täällä on laajat pellot ja vahvaa maataloutta. – Jos maakunnassa on ylipisto tai vastaava, luo se itsessään ympärilleen akateemista tutkimus-, kehitysja innovaatioyhteisöä. Kuva: Etelä-Pohjanmaan liitto. Se on silti maamme pienin maakuntakeskus suhteessa maakunnan koko väestöön
– Perinteisesti Etelä-Pohjanmaata ei ole pidetty maisemaltaan kovin erikoisena, vaikka lakeudet ovatkin hienoja luontokohteita. Esimerkiksi se, että teuraseläinten arvo-osia menee nyt vähemmän, koska ravintoloissa syönti on vähentynyt. 39 Maakunnan järvialueella toimiva ammatti-instituutti on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Venäjän kanssa. Sen merkitys on kuitenkin viime vuosina kasvanut, etenkin Ähtärin eläinpuistoon tulleiden pandojen myötä. – Atria on investoimassa 155 miljoonaa euroa uuteen siipikarjatehtaaseen Nurmoon. Joitakin koronaryppäitä on silloin tällöin noussut esille, mutta ne on saatu tyrehdytettyä. Liisa Airaksinen. Kuvassa kerrostaloja rakennetaan Seinäjoen pohjoisessa kaupunginosassa, Itikanmäellä. Tällä hetkellä matkailun kehittämisessä nähdään uusia mahdollisuuksia. – Opiskelijoita tulee Venäjän Karjalasta. Kuva: Etelä-Pohjanmaan liitto Ähtärin eläinpuistossa noin 60 eri eläinlajia. Koronapandemian vaikutukset pieniä Koronasta maakunta on Asko Peltolan mukaan selvinnyt kohtuullisesti. Kaupunkimaisesti rakennetaan vain Seinäjoella. Kuva: Timo Ahopelto Kulttuurimatkailua Matkailu on ollut pienessä roolissa. – Suunnitelmissa on tehdä Seinäjoesta entistäkin elinvoimaisempi ja toimivampi tiivistämällä kaupungin ydinkeskustaa. Karhu on metsän kuningas ja maamme kansalliseläin. Yksi esimerkki on viime vuonna Seinäjoelle avattu kauppakeskus Ideapark. Soteuudistus valmiiksi Henkilökohtaisesti Asko Peltola toivoo, että soteuudistus etenisi nopeasti, kun sitä on kohta 15 vuotta yritetty saada valmiiksi. – Kesäisiä tapahtumia on paljon ja monenlaisia, ja toivottavasti taas tulevana kesänä. Osa jää tänne, kun on löytänyt kumppanin tai perustanut yrityksen tai molempia. Yleisön ehdottomia suosikkeja ovat pandat Lumi ja Pyry, jotka tulivat Suomeen vuonna 2018. Rakentaminen vilkasta Isoja rakennusprojekteja on saatu päätökseen ja uusia on lähdössä liikkeelle. Rakentaminen jatkuu joidenkin kohteiden osalta ja lisää on tulossa alueen kaavoituksen edetessä. Teollisuudella on mennyt kohtalaisesti, vaikka ongelmat heijastuvat tietysti alihankintaketjussa myös alapäin. Etelä-Pohjanmaalla kaupunkimaisesti rakennetaan vain Seinäjoella. – Sote on poliittisesti mielipiteitä jakava kysymys, jonka oletan näin kuntavaalien alla nousevan näkyvästi esille. Tervetuloa käymään, Asko Peltola kutsuu. Rakentamisen volyymissa on suuria eroja maakunnan sisällä, mutta Seinäjoella rakentaminen jatkuu vilkkaana. – Taloudellisesti Etelä-Pohjanmaa seisoo kolmella jalalla: ruoka, puu ja metalli. Eläimistä suurin osa on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja. Asuntorakentamista maakuntajohtaja luonnehtii pääosin pientalorakentamiseksi, koska suurin osa väestöstä asuu maaseudulla. Tarkoitus on rakentaa korkeita kerrostaloja sekä kehittää aseman seutua ja näin kuroa kiinni välimatkaa vanhoihin kaupunkeihin. Alueen uudistaminen kaupunkimaiseksi asumisen, työpaikkojen ja kulttuurin kaupunginosaksi alkoi vuonna 2013. – Meillä lähinnä matkailu ja kulttuuri ja niihin liittyvät palvelut ovat kärsineet koronatilanteesta. Maakunta on joka tapauksessa tunnettu kulttuuritapahtumista, joista maakuntajohtaja mainitsee Seinäjoella joka vuosi järjestettävät Tangomarkkinat, Vauhtiajot ja Provinssirockin sekä Ilmajoen musiikkijuhlat. Maakunnallinen ratkaisu, jossa toiminta nojaa laajemmille harteille, mahdollistaa sen, että kokonaisuus on paremmin hahmotettavissa ja palveluita pystytään kehittämään. Toki pieniä muutoksia sielläkin näkyy. Siinä mielessä voidaan sanoa, että olemme kulttuurimaakunta. Kyse on todella merkittävästä investointihankkeesta, Asko Peltola sanoo. – Elintarviketeollisuutta tarvitaan aina, olipa korona tai ei. Hän uskoo, että sen myötä syntyvät sotehyvinvointialueet ja uusi palvelurakenne pystyvät hoitamaan sosiaalija terveyspalveluita entistä järkevämmin kaikkien maakunnan asukkaiden hyväksi. Lisäksi PowerParkiin, Kauhavalla sijaitsevaan monitoimija huvipuistoon, on joka vuosi rakennettu jotakin uutta
40 simmin käytetyssä Portland-sementissä päästöjä aiheuttaa se, että se tehdään kalkkikivestä, josta valmistuksen yhteydessä kalkkikiven hajotessa vapautuu hiilidioksidia. Rakentamismääräyksiin on tulossa ohjeet kasvihuonekaasupäästöjen huomioonottamiseen rakentamisessa. Lisäksi päästöjä aiheutuu siitä, että kun sementti valmistetaan polttamalla yli 1000 asteen lämpötilassa ja polttoaineista vapautuu hiiltä. Rakentamisen ohjaus siis tulee ottamaan huomioon rakentamisesta aiheutuvat päästöt, kuten esimerkiksi betonin ja muiden rakennusmateriaalien. Rakennuksen konseptin, koon ja tehokkuuden huolellinen harkinta johtaa vähähiiliseen lopputulokseen. Materiaalituotannossa isoja harppauksia Häkkisen mukaan suuri muutos vähähiilisyyteen tapahtuu vasta sitten, kun tapahtuu isoja kehitysaskelia rakennustuotteiden valmistuksessa. Suomen ympäristökeskus tulee omistamaan nyt helmikuussa julkaistavan tietokannan. Se tulee uudisrakentamiseen, mutta varmasti ohjaus aikanaan laajenee myös korjausrakentamiseen, Häkkinen toteaa. Tuotekehitystä tähän suuntaan tapahtuu jo nyt yrityksissä, ja rakennusmateriaaliteollisuudessa tunnetaan suurta mielenkiintoa vähähiilisten materiaalien kehittämiseen. Rakentamisen päästöt aiheutuvat pääasiassa energian käytöstä elinkaaren eri vaiheissa. – Tähän on tulossa avuksi tietokanta, joka antaa tyypilliset päästöarvot kaikille tavanomaisille rakennusmateriaaleille. Häkkinen on ollut itsekin ympäristöministeriön pyynnöstä tekemässä tietokantaa. Aikanaan ohjaus varmasti laajenee myös korjausrakentamiseen, tekniikan tohtori Tarja Häkkinen toteaa. Hiilidioksidipäästöt pitää laskea jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Arvioinnin avuksi on valmistunut tietokanta, joka antaa tyypilliset päästöarvot kaikille tavanomaisille rakentamisessa käytettäville materiaaleille. Uudet määräykset voivatkin Häkkisen mukaan ohjata muun muassa kevyempään rakentamiseen ja puurakentamiseen. Häkkinen kertoo, että kun sementti ja vesi reagoivat keskenään, niin aikojen kuluessa se osa hiilidioksidista, joka on tullut kalkkikiven hajoamisesta, sitoutuu takaisin betoniin, mutta erittäin hitaasti Kasvihuonepäästöt rakentamismääräyksiin Vähähiilisyys huomioon Rakentamismääräyksiin valmistellaan kasvihuonekaasupäästöjen huomioonottamista rakentamisessa. Tietokanta helpottaa suunnittelua, vaihtoehtojen tutkimista ja valintaa, Häkkinen kertoo. Betoni tehdään sementistä, runkoaineesta ja vedestä. Uusi Kohti vähähiilistä rakentamista -kirja sisältää perustiedot rakennuksen vähähiilisyydestä. – Rakennuslupavaiheeseen tulee lähivuosina pakolliseksi se, että uudelle rakennukselle lasketaan aina rakennuksen elinkaariarvioon pohjautuva hiilijalanjälkiarvio. Energiankulutus onkin jo ohjauksen piirissä. – Koko rakentamisen ympäristöohjaus on vuosikausia keskittynyt rakennusten energiaan ja energiankulutuksen vähentämiseen. R akennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, joten sen päästöjen vähentämisellä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. – Lähivuosikymmenien näköpiirissä on se, että esimerkiksi teräksen ja sementin tuotannossa tapahtuu isoja harppauksia hiilidioksidipäästöjen vähenemisessä, ja siihen suuntaan ohjauksen on tarkoitus myös aiheuttaa lisää painetta. Kyse ei ole pelkästään isoista valinnoista vaan menee läpi koko rakentamisen ketjun. Esimerkiksi materiaalien paino vaikuttaa päästöihin. Nyt rakentamismääräysten näkökulma laajenee myös kasvihuonekaasupäästöjen kuten hiilidioksidin huomioonottamiseen, Kohti vähähiilistä rakentamista – kirjan toinen kirjoittaja, tekniikan tohtori Tarja Häkkinen kertoo. Tavalli. Betonin hiilidioksidipäästöt aiheutuvat Häkkisen mukaan jopa yli 80-prosenttisesti betonin sisältämästä sementistä. Uusissa energiatehokkaissa rakennuksissa materiaalien vaikutus hiilijalanjälkeen korostuu. – Rakennuslupavaiheeseen tulee uudisrakentamiseen lähivuosina pakolliseksi elinkaariarvioon pohjautuvan hiilijalanjälkiarvion laskeminen rakennukselle. – Lähivuosikymmenien näköpiirissä on se, että esimerkiksi teräksen ja sementin tuotannossa tapahtuu isoja harppauksia hiilidioksidipäästöjen vähenemisessä
Yhä enemmän käytetään aurinkoenergiaa, maalämpöä ja ilmalämpöpumppuja, joiden avulla voidaan hajautetusti tuottaa uusiutuvaa energiaa. Olemassa olevan kiinteistökannan ohjaaminen parempaan energiatehokkuuteen, ja hiilidioksidinäkökulman huomioonottaminen olemassa olevissa kiinteistöissä on Häkkisen mielestä yhä ongelmallinen ja haasteellinen asia. AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon. – Kirjan kirjoittaminen oli kiva harrastus. – Uudisrakentamista on helppo ohjata, ja sille on helppo asettaa sääntöjä ja määräyksiä, mutta paljon hankalampi juttu on olemassa oleva kiinteistökanta. Kirjan toinen kirjoittaja, tekniikan tohtori, arkkitehti Matti Kuittinen toimii professorina Aalto-yliopistossa sekä erityisasiantuntijana ympäristöministeriössä. Tuottaako rakentaminen enemmän päästöjä kuin kiinteistöjen käytön aikainen. Ja jos rakennusten energiankäyttö enenevässä määrin pohjautuu uusiutuviin energioihin, niin jälleen materiaalien merkitys korostuu, Häkkinen perustelee. – Se ei vielä pidä paikkaansa. Kun rakennusta korjataan, pitäisi aina ottaa energianäkökulma huomioon ja pyrkiä vähähiilisiin vaihtoehtoihin. – Ilmastotietoisuus saattaa hyvinkin nopeasti levitä taloyhtiöiden hallituksiin. Jouni Suolanen. Hiili varastoituu puuhun pitkäikäisissä tuotteissa sadaksi tai jopa useaksi sadaksi vuodeksi. Missä ovat pahimmat puutteet. Hän on tehnyt töitä muun muassa Suomen ympäristökeskukselle ja ympäristöministeriölle muutamissa hankkeissa. 41 ja vain betonin pinnan kautta. Betonin ja puun hiilen sitovuutta ei voi Häkkisen mukaan verrata, koska puussa hiilen sitoutumisen mekanismi on niin erilainen. Mitä enemmän mennään nollaenergiataloihin tai hyvin vähän energiaa kuluttaviin taloihin, niin silloin edelleen materiaalien osuus korostuu. Suunnittelun osa-alueita tuodaan esille, kuten vähähiilistä rakennuspaikkaa, käytönaikaista energiankulutusta, uusiutuvan energian ratkaisuja, taloteknisiä ratkaisuja, rakenteita ja materiaaleja, käyttöikäsuunnittelua ja muuntojoustavuutta. Uudisrakentamista helppo ohjata Mikä on jo rakentamisen päästöjen kannalta hyvin. Häkkinen jäi eläkkeelle runsas vuosi sitten VTT:stä, mutta jatkaa kestävän rakentamisen konsulttina. – Sähkön ja kaukolämmön päästöjä pystytään jatkuvasti vähentämään, ja niissä on edistytty huomattavasti. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnin ja taloyhtiöliittymän ansiosta. Kaikki päästöt eivät voi ikinä sitoutua takaisin betoniin. Siihen on hyvin vaikea asettaa määräyksiä, koska esimerkiksi kiinteistönomistajien taloudelliset resurssit ovat erilaisia toteuttaa määräyksiä toteuttavia toimenpiteitä. Kuva: Matti Kuittinen Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions. www.kuparisolutions. Oli iso motiivi ja halu kirjoittaa kirjaa laajemmalle yleisölle, kun olen vuosikymmeniä tätä asiaa tehnyt työkseni VTT:llä vähähiilisen rakentamisen tutkijana, Häkkinen toteaa. Häkkisen mielestä hyvä keino tilanteen parantamiseksi on tiedottaminen asian tärkeydestä. Kohti vähähiilistä rakentamista –kirjassa kerrotaan muun muassa, miten elinkaariarviointia käytännössä sovelletaan rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin. – Uudisrakentamista on helppo ohjata, ja sille on helppo asettaa sääntöjä ja määräyksiä, mutta paljon hankalampi juttu on olemassa oleva kiinteistökanta. Kirjassa tuodaan esiin vähähiilisen rakennuksen suunnittelun lähestymistapoja ja vaihtoehtoja. Opas tuli tarpeeseen Kohti vähähiilistä rakentamista – Opas arviointiin ja suunnitteluun (Rakennustieto Oy, 2020) tuli tarpeeseen, koska vähähiilisyydestä ei ole ollut aikaisemmin opasta, joka kokoaa asian yksiin kansiin, ja jota voi käyttää käsikirjana, suunnittelun oppaana ja oppikirjana. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on Häkkisen mukaan menty paljon eteenpäin, ja näköpiirissä on rakentamisen energiankäyttöä palvelevien energioiden päästöjen vähentyminen. Kysymys on osittain myös tahdosta. Toisaalta puun korjuu vähentää metsän hiilivarastoa, joka palautuu hitaasti
Päästökaupan hintana on tällä hetkellä 34-37 euroa hiilidioksiditonnilta ja energiavero vajaat kuusi euroa. Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä etenkin pohjalaismaakunnissa ja Satakunnassa. – Päästökaupan hinta on noussut nopeasti, eikä nousu varmaan katkea. Vielä vuonna 2018 hinta oli alle kymmenen euroa. Pääsyynä on hiilidioksipäästöoikeuden hinnan nousu. Sen sijaan kasvualustaturpeeen tuotanto jatkunee jossakin määrin. E nergiaturpeen tuotanto kutistuu minimimiin Suomessa kenties jo muutamassa vuodessa. 42 Energiaturpeen tuotanto saattaa kutistua minimiin Turvealan mittavat haasteet Turpeen energiakäyttö on kohdannut ilmastokeskustelussa alasajovaatimuksia. – Energiaturpeen kysyntää ohjaa erityisesti EU:n päästökauppa, jonka hintataso on koronakriisin aiheuttaman suurimman säikähdyksen jälkeen palautunut viime vuoden alun tasolle. Vuoteen 2030 mennessä kasvihuonepääs. Alalla työskentelevät kokevat suurena haasteena energiaturpeen käytön vähenemisen. Päästökaupan hinta ja kotimainen energiavero tekevät energiaturpeen polton kannattamattomaksi, sanoo toimialapäällikkö Hannu Salo Bionergia ry:stä
Kasvuja ympäristöturpeen kysyntä on maailmalla nousussa. Toimialapäällikkö Hannu Salo on huolissaan turvealaa uhkaavasta työttömyydestä. Hallitusohjelman päämääränä on vähintään puolittaa energiaturpeen käyttö 2030 mennessä. Energiaturpeen merkitys jää siirtymäajan huoltovarmuuspolttoaineeksi, mikä tarkoittaa tuotannon ja käytön jatkumista huoltovarmuuden edellyttämällä tasolla. Meidän arviomme mukaan puolittuminen tapahtuu nopeammin päästökustannusten ja verojen nousun takia, Energiateollisuuden vähähiilitiekartan taustaselvityksen mukaan energiaturpeen käyttö kaukolämmön ja sähköntuotannossa supistuu 13 TWh:n tasolta vuodesta 2017 vuoteen 2035 mennessä tasolle 3 TWh. Turvetuotannosta poistuville suonpohjille on maanomistajasta riippuen monia maankäyttömuotoja. Suot jäävät osin hyödyntämättä. 43 – Öljynimeytykseen ja kasvualustojen tuottoon turvetta kannattaa ehkä vielä Suomessa soilta ottaa, mutta tuolloin suon turvekerroksista käytetään vain pintakerros. Öljynimeytykseen ja kasvualustojen tuottoon. – Päästökauppaan tulee vaikuttamaan myös se, että EU on kiristämässä sen tavoitetasoa 2020-luvulla. töjä pitäisi vähentää 55 prosenttia, joten hinta pikemminkin tulevaisuudessa nousee. Riihimäen Sammalistonsuolla on päädytty lintukosteikkoon
Näissä maakunnissa alan vaikutus on 200 henkilötyövuotta. – Turvetta tuotetaan touko-elokuussa. Energiaturpeen tuotanto on ollut vahvaa Eteläja Pohjois-Pohjanmaalla Pirkanmaan länsiosissa ja osissa Satakuntaa. Palaturpeen etuna on, että se soveltuu pienempiin kattiloihin ja oikein varastoituna se säilyy hyvin. Turpeen alueellinen merkitys kaukolämmön tuotannossa vaihtelee suuresti. Energiaturpeen noston yhteydessä saadaan maatunutta suon pintakerrosta, jota käytetään kasvualustana ja eläinten kuivikkeena. Suot jäävät osin hyödyntämättä, sanoo Salo. – Tammikuun lopulla yhden viikon aikana viisi alan yritystä aikoi jättää konkurssihakemuksen. Turvetuotanto työllistää eniten Pohjanmaan maakunnissa sekä Savo-Karjalassa, joilla keskittyy yli puolet kolme neljännestä alan työllistävästä vaikutuksesta. Muutamissa kunnissa, esimerkiksi Karvialla ja Kihniössä, ei ole käytännössä mahdollista siirtyä suoraan metsätalouteen, jolla turveyrittäjät voisivat kompensoida menetyksiään. Osalle urakoitsijoista turpeen tuottaja, esimerkiksi Vapo, on kustantanut erikoiskoneet, mutta osalle ne ovat omassa omistuksessa. Työttömyys uhkaa nyt turvealaa Hannu Salon mukaan turvealan alasajo johtaa suoraan työllisyyden laskuun tuotantopaikkakunnilla. – Tänä päivänä turvetuotantoalueen on voinut perustaa jo ennestään ojtetulle suolle, jolla ei ole juurikaan luonnonsuojelullisia tai metsätaloudellista arvoja. Suomessa turvetuotannossa on 48 000 hehtaaria, josta 42 000 hehtaaria energiaturpeella ja loput kuutisen tuhatta hehtaaria kasvuturpeella. – Pintaturpeen hyödyntäminenkään ei auta turvealan kapasiteetin säilyttämisessä. Siirtolavatteja voisi tietysti käyttää muussakin työssä. Palaturve säilyy vuosia, kun jyrsintäturve tulisi käyttää 1-3 vuodessa energiahäviöiden vähentämiseksi. Vain pienellä osalla on luultavasti mahdollisuus saada jotakin korvaavaa työtä. Turvetta voi käyttää polttoaineena palaja jyrsinturpeena kaikissa kiinteää polttoainetta käyttävissä kattiloissa, Salo selvittää. – Siellä on eniten soita ja käyttökohteita. Isommat voimalaitokset käyttävät jyrsintäturvetta kattiloissaan. – Kaikki lämpölaitokset eivät ole päästökaupan piirissä. Ympäristölupia on vaikea saada ja ehdot ovat kiristyneet. Turpeen lyhyenä, noin neljän kuukauden mittaisena tuotantoaikana, alalla on työskennellyt 5 000–6 000 toimihenkilöä, yrittäjää ja kausityöntekijää. Toisaalta Kaakkois-Suomen, Satakunnan ja Lapin maakunnissakin ala on merkittävä työllistäjä. Jyrsimillä on romuraudan arvo. – Turveyrittäjillä on erikoiskalustoa, josta esimerkiksi jyrsimet eivät sovellu maatalouteen. Kun tuotanto loppuu alue joko istutetaan metsälle, soistetaan uudelleen tai otetaan esimerkiksi pelloiksi. Lisäksi turveala on työllistänyt vielä 2018 parisen tuhatta kausityöntekijää tuotantokaudella. Turvetuotannon suora työllistävä vaikutus on vuonna 2019 ollut noin 2 300 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 4 200 henkilötyövuotta. Palaturpeelle on edelleen kysyntää pienissä lämpölaitoksissa ja kiinteistökohtaisessa lämmityksessä. Energiateollisuuden kaukolämpötilaston mukaan seitsemässä maakunnassa osuus oli yli 30 prosenttia vuonna 2017. Juhani Karvonen Kuvat: Hannu Salo. Kaikkia maita ei osteta edes luonnonsuojelullisiin tarkoituksiin, joten ne jäävät omistajilleen tuottamattomiksi. 44 – Tammikuun lopulla yhden viikon aikana viisi alan yritystä aikoi jättää konkurssihakemuksen. Suomessa lasketaan olevan noin 100 000 hehtaaria sellaista taloudellista ja ympäristöllisesti hyödytöntä maa-alaa, jolle turvetuotanto oli kannattavaa. Kuivikeja kasvuturvettakin voidaan tuoda tulevaisuudessa esimerkiksi Venäjältä. Varsinaisen tuotantokauden jälkeen ala on työllistänyt täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti noin 1500 henkilöä, jotka ovat tehneet muun muassa ympäristöön liittyviä töitä, huoltaneet koneita ja hoitaneet turpeen toimituksia. Salo kertoo, että Suomessa on 400-500 urakoitsijaa, jotka ovat suoraan kiinni tuotannossa ja kuljetuksissa. – Turve voidaan tarvittaessa korvata puulla ja päinvastoin. turvetta kannattaa ehkä vielä Suomessa soilta ottaa, mutta tuolloin suon turvekerroksista käytetään vain pintakerros. Järvi-Suomessa turvetuotantoon soveltuvia soita ovat aika vähän. Kymmenisen prosenttia energiaturpeesta käytetään kasvihuoneissa, maatiloilla ja pienissä teollisuuslaitoksissa lämmönlähteenä. Energiaturpeella ei sähköä juuri tehdä Kaupunkien suuret energiayhtiöt eivät turpeella juurikaan sähköä tee. – Jyrsinturpeen tuotantoon liittyvät koneet eivät käy oikein mihinkään muuhun. Turvetuotantoalueita on käytössä Suomessa noin 60 000 hehtaaria. – Saan aika usein yhteydenottoja maanomistajilta, jotka toivovat maa-alueilleen hyötykäyttöä. Niistä ei ole esimerkiksi pellonmuokkaukseen tai kuntien käyttöön. ”Haluaisivat soistaan eroon” Suomi on Euroopan soisin ja maailman kolmanneksi soisin maa Kanadan ja Venäjän jälkeen. Pieni osa yrittäjistä saattaa pystyä hankkimaan korvaavaa työtä, mutta vuoteen 2025 mennessä alalta poistuu 1600 henkilötyövuotta. – Kaiken lisäksi ympäristöluvan edellyttämät näytteenoton ja tarkkailun kustannukset pysyvät korkeina loppuun saakka, vaikka viimeisinä vuosian turvesuo tuottaa vähemmän turvetta
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
Kalasataman Sumppi nousi ryhmärakennuttamisella Yhteisöllistä asumista As Oy Sompasaaren Sumpin ryhmärakentaminen oli monivaiheinen, ammattitaitoa vaativa hanke. Yhteisöllisen talon asukkaiden käytössä on monenlaisia tiloja yhteiseen toimintaan. Sumppiin valitut asukkaat ovat liittyneet yhdistykseen. Ryhmärakennuttaminen jatkuu Kalasataman Verkkosaaressa useilla kohteilla.. 46 H elsingin Kalasataman Sumpin taustalla on Koti Kaupungissa –yhdistys, jonka ensimmäinen ryhmärakennettu talo Malta valmistui Jätkäsaareen syksyllä 2013
Urakkasopimus solmittiin helmikuussa 2018. Yhdessä ryhmärakennuttajakonsultti, rakennusalan diplomi-insinöörin Susanne Vatasen kanssa he perustivat vähän ennen Sumpin valmistumista ryhmärakennuttamishankkeiden johtamiseen erikoistuneen rakennuttajakonsulttiyritys Sagarak Oy:n. Kaupunki antoi luvat kuuden maalämpökaivon poraamiseen 320 metrin syvyyteen talon tontille ja parkkihallin alle. Koti Kaupungissa ry:n perustaja, ryhmärakennuttajakonsultti, VTM Salla Korpela oli vetämässä Messin ja Sumpin tonttihakuja. Parille parvekkeelle valuvaa vettä tutkitaan. Pankit suhtautuivat tuolloin jopa kielteisesti ryhmärakennushankkeiden lainoittamiseen. Myös Tampereen kaupungilla on haku menossa. Kuntosali on ollut jo käytössä. ”Monet odotukset täyttyivät” Sumpin hanke eteni vaiheittain. – Monet odotukset täyttyivät ja tavoitteet toteutuivat. Ensimmäinen kokous pidettiin helmikuussa 2016. Esimerkiksi paikalla valettua välipohjaa pidettiin hyvänä, koska se antoi vapauksia suunnitteluun, Vatanen toteaa. Hankkeelle valittiin johtoryhmä ja perustettiin suljettu Facebook-ryhmä yhteydenpitoa varten. Ryhmärakennuttaminen perustuu ammattitaitoon. Hoitovastike on 5,80 euroa neliöltä, nettimaksu 13 euroa kuukaudessa, ja käytön mukaan tasattava vesimaksu 20 euroa. Jos sitä ei ole omasta takaa rakennuttajaryhmässä, maankäyttöja rakennuslaki velvoittaa palkkaamaan hankkeeseen ammattilaisen, hallituksen puheenjohtaja Susanne Vatanen toteaa. Ryhmärakennuttamissopimus tehtiin marraskuussa 2016, kun 80 prosenttia asunneliöistä oli varattu. Alan ammattilaisina heitä molempia heitä kiinnosti perinteisestä rakentamisesta poikkeava tapa. Hartelan urakka koostui kiinteähintaisesta kokonaisurakasta ja laskutustyönä projektinjohtourakasta. Kosteusvalvojan palkkaami. Laskutustyöt kilpailutettiin. Kaikki allekirjoittivat asukassopimuksen talon tavoitteista ja arvoista. Yhtiölainan nostamisen edellytyksenä oli 40 prosentin oma osuus. 47 Talo toimii uusiutuvalla energialla. Keväällä 2020 valmistui Verkkosaareen ryhmärakennuttamisella Koti Kaupungissa -yhdistyksen junailemana As Oy Kalasataman Messi. Verkkosaareen on tulossa hakuun 13 tonttia. Sumpin talosaunasta aukeaa upea näkymä yli Kalasataman kattojen. Helsingin kaupungin suosima ryhmärakennuttaminen ei pääty tähän. – Totesin, että ryhmärakennuttaminen on minulle harrastus, jota haluan tehdä jatkossa työkseni. Sumppi valmistui hitas-ehdoilla kaupungin vuokratontille Sompasaareen lokakuun lopulla 2019. Lopullinen asuntojen hinta nousi suunnitellusta ja oli noin 5 000 euroa neliöltä. Vatanen muutti Sumpin 112 neliön huoneistoon puolisonsa, arkkitehti Jouni Korhosen ja heidän kahden lapsensa kanssa Kivikon omakotitalosta. Rakennuslupa hankkeelle tuli joulukuussa 2017. Vatanen oli aikaisemmin mukana rivitalon ryhmärakennuttamisessa Helsingin Suutarilassa. Muutamassa asunnossa jouduttiin vaihtamaan reikäisiä laattoja. Susanne Vatanen vetämässä taljaa. Handelsbanken myönsi kuitenkin yhtiölainan, joka kattaa 60 prosenttia rakennuskustannuksista, vakuutena rakennettava talo. Tavanomaisia rakennusvirheitä, kuten maalipintoja ja paikkauksia talossa korjataan yhä
Asukkaat saivat oikeasti vaikuttaa asuntojensa ratkaisuihin. – Lämmintä vettä on tullut ja asunnot ovat olleet lämpimiä. Lämpöenergiaa maalämmöstä Talo toimii uusiutuvalla energialla. 48 nen osoittautui välttämättömäksi, koska naapuritalosta valui kosteutta Sumpin yhteistilan seinään, koska oli rakennettu ilman sääsuojaa. Myös huoneistojen viilennys tapahtuu lämpökaivoja käyttäen. Yksilöllisiä asuntoja Jokainen asukas varasi huoneistolleen sopivan neliömäärän 15 neliön haarukalla sekä maksoi osallistumismaksun. Iris ja Aarni Korhonen pelaamassa Afrikan tähteä Susanne Vatasen ja Jouni Korhosen perheen tarpeisiin suunnitellussa asunnossa. Sen takaisinmaksuajaksi Vatanen arvioi kymmeniä vuosia, toisin kuin maalämmön, joka maksaa itsensä noin seitsemässä vuodessa. Yhteiskeittiössä valmistetaan jatkossa yhteisiä aterioita talon asukkaille ja mahdollisesti myös vieraille.. Kauas on tultu taloyhtiöiden vanhoista pannuhuoneista. Kaupunki antoi luvat kuuden maalämpökaivon poraamiseen 320 metrin syvyyteen talon tontille ja parkkihallin alle, koska talon omalle tontille ne eivät kaikki mahtuneet. Lähes jokainen asunto-osakeyhtiön 39 huoneistosta on erilainen. Talon yhteistiloja ovat yhteisaula, kuntosali, askarteluhuone, monitoimisali keittiöineen ja öisin vierashuoneena toimiva klubi kuudennen kerroksen kattoterassin yhteydessä. Kohteen suunnitteli Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy. Energiankulutus on ollut paljon arvioitua vähäisempää, Vatanen kommentoi kokemuksia vuoden alun paukkupakkasten ja edellisen leudon talven jälkeen. Kun vertailuja tehtiin kustannuksissa kaukolämmön ja kaukokylmän kanssa, niin Vatasen mukaan eroa ei enää juuri ollut sen jälkeen, kun viilennyskin saatiin maalämmöstä. Asukkaat suunnittelivat yhteistyössä arkkitehtien, myös asukasarkkitehtien, kanssa yksilöllisiä ratkaisuja asuntoihinsa. – Jokainen asukas kävi juttelemassa arkkitehdin kanssa ja esittämässä omia toiveitaan. Asuntokohtaisissa iv-koneissa on lämmön talteenotto. Kostea betoni kuivatettiin ja maalattiin uudestaan. Yhteistiloja alettiin käyttää Vaiheittain käyttöönotettuja yhteistiloja on Sumpissa Kalasataman kaavamääräyksiä enemmän. Toivotut talon – Jokainen asukas kävi juttelemassa arkkitehdin kanssa ja esittämässä omia toiveitaan. Niistä saadaan kiinteistösähköä. Asunnoissa on esimerkiksi keittiöitä eri paikoissa. Jätevedestä otetaan lämpö talteen kellarissa olevalla laitteistolla. Talon yhteistilat hahmoteltiin työpajoissa. Huoneistoissa on lattialämmitys paikalla valettujen välipohjien pintavaluissa. Talon katolle tuli yhteensä 16 aurinkopaneelia. Rajoitteita ja reunaehtoja olivat esimerkiksi julkisivukokonaisuus, ikkunakoko, yksinkertainen runkorakenne ja märkätilojen päällekkäisyys kustannussyistä, Vatanen kertoo. Kolmiossa saattaa olla sama määrä neliöitä kuin neljässä huoneessa, kaksio ja kolmio voivat olla päällekkäin eri kerroksissa
Asukastoimikunnan kahdeksasta jäsenestä puolet vaihtuu kahden vuoden välein. – Uskon, että vapaaehtoinen yhteisöllisyys on voimavara. Viimeinen tilaisuus ennen koronaa oli tyttäremme syntymäpäivät viime vuoden helmikuun viimeisenä päivänä. Pääsisäänkäynti johtaa yhteisaulaan, missä voi istuskella ja jutella naapureiden kanssa. Hallituksessa ja asukastoimikunnassa on yksi yhteinen jäsen, jotta tieto kulkee elinten välillä. Yhteisiä tiloja varataan isännöitsijätoimisto Kiinteistö Tahkolan sähköisestä järjestelmästä. On juhlittu, juotu jouluglögejä kattoterassissa ja joogattu. Pitää kunnioittaa toisen yksilöllisyyttä ja rauhaa. Vatanen muistuttaa, että yhteisöllisyydellä on Suomessa pitkät perinteet. Vanhoja kalusteita kierrätettiin FB:n kierrätyskanavassa. Sumpille perustettiin nettiin uusi viestialusta Slack monine kanavineen asukastoimikunnan ja hallituksen tiedottamiseen. Jouni Suolanen Kuvat: Jouni Korhonen Talon yhteistiloja ovat yhteisaula, kuntosali, askarteluhuone, monitoimisali keittiöineen ja öisin vierashuoneena toimiva klubi kuudennen kerroksen kattoterassin yhteydessä. Siellä on jo tehty monta tuhannen palan palapeliä, Susanne Vatanen kertoo. Siihen on osoitettu pieni rahasumma budjetista. Korona alkoi pian sen jälkeen kun taloon oli muutettu, mutta kaikkia yhteistiloja on jo ehditty käyttää. Näin saadaan vaihtuvuutta ja uskallusta lähteä mukaan. Asunnon olohuone. Sen lisäksi toimii asukastoimikunta ja asukaskokous. – Siellä mottona oli olla yhteydessä, mutta antaa myös oma rauha. Naapurit ovat vieneet ruokaa karanteenissa oleville ikäihmisille. Vatanen vieraili Saksassa yhteisöllisessä kerrostalossa. Kattopuutarhaan istutettiin kukkasipuleita, yrttejä, kesäkurpitsaa ja retiisejä. Yhteisöllisyys vaatii kuitenkin kannustusta ja yhteisiä toimintatapoja. Auttaminen tuo merkityksellisyyttä, sisältöä elämään ja turvaa, kun tietää, että ongelmien tullessa naapuri on auttamassa ja tukemassa. Kyläyhteisössä oltiin riippuvaisia toinen toisistaan. Kattoterassilla on myös kattopuutarha, jossa oli ensimmäisenä kesänä jo istutuksia. Kesällä oli muutama yhteinen tilaisuus. Yhteiskävelyjäkin on tehty viereiselle Mustikkamaalle. – Yhteiskeittiötä ja 60-paikkaista ruokasalia ei saatu heti käyttöön, ja sen käyttö on jäänyt toistaiseksi aika vähäiseksi. Muutot asuntoihin oli rytmitetty doodle-kalenterilla ruuhkien välttämiseksi. Asukastoimikunta järjestää toimintaa taloon. 49 yhteiset poreamme ja viinikellari eivät toteutuneet. Nykyisinkin se on mahdollista, vaikka siihen ei ole enää välttämättä kovaa henkistä tarvetta. Yhteispesulaa varataan sähköisesti isännöitsijätoimistosta.. Yhteisöllisyys vaatii kannustusta Taloyhtiöön on valittu seitsemän hengen hallitus ja yhtiökokous kokoontuu. Ihmiset auttavat mielellään toisia eikä se ole itselle usein iso vaiva, Vatanen korostaa. Kaksi kertaa voi koputtaa, mutta ei kolmatta
S ähköyhtiöt voivat taputtaa itseään selkään. 50 Asiakkaat tyytyväisiä sähköyhtiöihin Isot yritykset vetureina Koronavuonna sähköyhtiöiden asiakastyytyväisyys lähti nousuun. EPSI Ratingin mukaan etenkin yksityisasiakkaiden osalta tilanne on poikkeuksellinen, sillä monin tavoin haasteellinen vuosi on tuonut mukanaan laskua muiden toimialojen asiakastyytyväisyyteen. Sähkön vähittäismyynti 2020 -tutkimuksessa havaittiin, että sähkön vähittäismyynnin asiakastyytyväisyys lähti nousuun koronasta huolimatta. – Korona-aika on vaikuttanut. Tämä käy ilmi EPSI Ratingin tutkimuksen mukaan. Tilannetta pidetään poikkeuksellisena, sillä monilla muilla aloilla asiakastyytyväisyys on laskenut
– Sähkö ei ole tuotteena kiinnostava, joten toimijoiden ei tulisi olla passiivisia, vaan huolehtia olemassa olevista mahdollisuuksista rakentaa hyviä asiakassuhteita. Yksityisasiakkaiden parissa kuitenkin vain 20 prosenttia ja yritysasiakkaiden parissa 16 prosenttia yhteydenotoista on tapahtunut sähköyhtiön aloitteesta. Siinä avainasemassa on sähköyhtiöiden viestintä ja asiakaspalvelu. Kuva: Katja Lösönen Heidi Laitinen arvelee, että hyvä tiedonkulku auttaa asiakkaita olemaan tyytyväisempiä.. Aika jälkeen koronan. merkittävästi lähes kaikkiin toimialoihin. Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut paljon, kiteyttää EPSI Ratingin maajohtaja Heidi Laitinen. – Karkeasti sanoen: mitä paremmin olet pitänyt asiakkaasi ajan tasalla, hyödyntäen mahdollisia yhteydenpidon kanavia, sitä paremmin sinuun luotetaan ja sitä tyytyväisempiä asiakkaita sinulla on. EPSI Ratingin syksyn 2020 toimialatutkimuksissa näkyy myös jo pilkahdusta uudesta normaalista korona-pandemian jälkeisestä ajasta. Tämän johdosta häiriöt ja keskeytykset vaikuttavat meihin enemmän, ja haluamme olla paremmin informoituna, kuin ennen pandemiaa. Hyvä ja määrätietoinen tiedonkulku auttaa asiakkaita olemaan tyytyväisempiä, sanoo Laitinen. – Proaktiivinen yhteydenpito on jopa vähentynyt viime vuoteen verrattuna, kun taas samalla proaktiivisen yhteydenpidon painoarvo asiakastyytyväisyydessä on selkeästi noussut. Aloitteellisuus kasvattaa luottamusta Aloitteellisuuden ja informoinnin kasvanut merkitys heijastuu osaltaan myös siihen, että luottamus omaa sähköyhtiötä kohtaan on yleisesti korkeampaa näiden yhtiöiden kuin muiden keskuudessa. 51 Tilastot ovat puhdasta matematiikkaa. Sähkön vähittäismyynnin asiakastyytyväisyys lähti pitkän nousujohteisen kauden jälkeen Vaasan Energia oli asiakaskyselyn ykkönen. Tällöin on varmistettava, että asiakkaille tiedotetaan asioista, jotka ovat merkityksellisiä ja jotka kiinnostavat heitä, toteaa EPSI Ratingin maajohtaja Heidi Laitinen. Sekä yksityisettä yritysasiakkaiden keskuudessa asiakastyytyväisyys on kuitenkin muita korkeampaa niillä asiakkailla, jotka ovat olleet yhteydessä sähköyhtiöönsä viimeisten 12 kuukauden aikana, ja yhteydessä olleista muita tyytyväisempiä ovat ne, joihin sähköyhtiö on ollut oma-aloitteisesti yhteydessä. Suoraan yhteydessä sähköyhtiöön EPSI Ratingin kyselytutkimuksen perusteella yksityisasiakkaista 28 prosenttia ja yritysasiakkaista 42 prosenttia on ollut suoraan yhteydessä sähköyhtiöönsä viimeisten 12 kuukauden aikana. – Sähkö ei ole tuotteena kiinnostava, joten toimijoiden ei tulisi olla passiivisia, vaan huolehtia olemassa olevista mahdollisuuksista rakentaa hyviä asiakassuhteita. Kun isojen yhtiöiden asiakastyytyväisyys nousee, koko toimialan asiakastyytyväisyys nousee. Useat ovat siirtyneet etätyöskentelyyn, ja kokonaisuudessaan kotona vietetään enemmän aikaa. Ne asiakkaat, joiden yhteydenpidossa nimenomaan sähköyhtiö on ollut yhteyttä ottava osapuoli, tyytyväisyys on korkeampaa kuin muut, selittää Laitinen
Pienet toimijat eivät ole ehkä samalla tavalla parantaneet palveluita koronan aikana, vaan jättäneet sen samalle tasolle, joka oli edeltävänä vuonna. Tilastot ovat puhdasta matematiikkaa. Asiakkaat ottavat useammin yhteyttä. Asiakkaat ovat vaatineet lisää palvelua yhtiöiltä. lulaatu. Kun isojen yhtiöiden asiakastyytyväisyys nousee, koko toimialan asiakastyytyväisyys nousee. Vaasan Sähkö kärjessä Erityisesti Vaasan Sähköllä on syytä tyytyväisyyteen. laskuun vuonna 2018, mutta vuosi 2020 palauttaa asiakastyytyväisyyden korkealle tasossa, samalle tasolle jossa se oli vuonna 2009. Yhtiö sijoittuu kärkeen sekä yksityisettä yritysasiakkaiden vertailussa. Toimialan keskitason yläpuolelle ja lähelle kärkikolmikkoa sijoittuvat Vattenfall ja Helen. – Siinä on takana se, että maaliskuun jälkeen asiakkaat ovat vaatineet yhtiöiltään entistä enemmän pro-aktiivista otetta. Toimialan tyytyväisyys oli vuosikymmenen aallonpohjassa toissa vuonna eli 2018. Pauli Jokinen Kuvat: EPSI Finland. Nyt korona-aikana ihmiset ovat tyytyväisiä, jos asioita pystyy hoitamaan digitaalisesti. – Heillä on sellaisia työkaluja ja palveluita, jotka ovat digitaalisesti hyödynnettävissä, toisin kuin pienillä yhtiöillä. Tyytyväisyys isoihin yhtiöihin juontaa juurensa siitä, että he olivat yhteydessä asiakkaisiin heti, kun epidemia alkoi. Länsi-Suomessa oltiin tyytyväisimpiä. Asikastyytyväisyyden kokonaiskehitys. Asiakastyytyväisyys alueittain. Vertailun viimeiseksi jäi viime vuoden tapaan Fortum. – Yleisesti ottaen sinä vuonna asiakkaat olivat hyvin kriittisiä joka toimialalla, oli kyse sitten energiayhtiöitä tai vakuutusyhtiöistä. Suuret yhtiöt ovat pystyneet siihen vastaamaan, pohtii Laitinen. Yksityispuolella Vaasan Sähkön kärkisijan taustalla ovat vertailun korkeimmat pisteet tuotelaadussa, rahalle saatavassa vastineessa sekä imagossa. – Aikaisempina vuosina se oli toisen päin. Asiakkaat on pystytty jakamaan karkeasti kahteen ryhmään, joista toinen ei pidä minkäänlaisista digitaalisista palveluista. Asiakkaat ovat olleet myös tyytymättömiä tuotteiden ja palveluiden hintakehitykseen. Yhtiöt, jotka ovat näistä asioista pystyneet selkeästi viestimään, ovat pärjänneet kyselyssä. Rankingin toiselta sijalta löytyvän Turku Energian osalta vertailussa korkeimmin arvioitiin imagon lisäksi palveYksityisasiakkaiden ja yritysasiakkaiden tyytyväisyys. Tyytyväisiä isoihin yhtiöihin EPSI Ratingin tutkimuksessa huomiota herättävää oli, että etenkin suurten toimijoiden asiakkaat ovat entistä tyytyväisempiä. Kolmanneksi sijoittuvan Herrforsin puolestaan katsottiin suoriutuvan eri osa-alueilla toimialan keskitasoon nähden tasaisen vahvasti. Digiänkyrät vaativat nyt digi-palveluja Kuten edellä mainittiin, digitaaliset palvelut ovat nostaneet asiakastyytyväisyyttä. Nyt hekin ovat alkaneet vaatia niitä koronan myötä, Laitinen tulkitsee. 52 Vaasan Sähkö sijoittuu kärkeen sekä yksityisettä yritysasiakkaiden vertailussa. Laitisen mukaan myös ympäristökysymykset ja kestävä kehitys ovat näkyneet asiakkaiden vastauksissa. Imagokyselyssä tosin kärkisijan jakaa Turku Energia. Lisäksi ympäristöasioiden merkitys oli asiakkaille tärkeää, eikä yhtiöiden katsottu pystyvän vastaamaan siihen, Laitinen pohtii
Monenlaiset selvitykset Raksavirtaa-hankkeessa kehitettiin korjausrakennustyömaiden toimintaa ja tuottavuutta. Hyvä raksamies saadaan hyvällä työnjohtajalla. – Pitäisi edetä kuten kilpikonna: tasaisesti ja pienin askelin. Tätä on tutkittu Raksavirtaahankkeessa. Hankkeessa kehitetty malli on sovellettavissa erityyppisille työmaille. Esimerkiksi asuinkerrostalojen korjauksessa työmaa-alueet jaetaan huoneistoittain niin sanottuihin märkätiloihin ja kuiviin tiloihin. Perinteinen malli on jäniksen malli: välillä juostaan ja sitten taas odotetaan. Hankkeen tuloksena kehittyi uusi tuotantomalli, joka tuo uutta osaamista tahtituotantofilosofian hyödyntämiseen rakennustyömailla. – Alalla puhutaan paljon lean-tuotannosta eli suomeksi tahtituotannosta, joka tarkoittaa, että jokainen työvaihe tapahtuu juuri oikeaan aikaan. Rakennusala on konservatiivinen: muutokset tapahtuvat hitaasti. Projekteissa tulee aina yllätyksiä ja siksi kilpikonnan malli on parempi. Ongelmana ovat monimutkaiset urakointimallit: aliurakoitsijoita on paljon, aliurakoitsijat vaihtuvat, eikä välttämättä ketään kiinnosta kokonaisuus. 54 Pullonkaulana työmaiden arkijohtaminen Miten tehdään hyvä raksamies. Hankkeessa olivat mukana muun muassa Consti Oy, Rakennusteollisuus RT sekä Rakennusliitto. Niin ikään selvitettiin rakennusalan työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Yllättävintä hankkeessa oli, miten hidasta ja vaikeaa oli joidenkin asioiden edistäminen. Hyvän raksamiehen reseptiä tutkittiin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja Hämeen ELY-keskuksen hallinnoimassa Tampereen yliopiston ja Työtehoseuran toteuttamassa Raksavirtaa-hankkeessa. – Itseä sieppaa välillä, että suurin osa rakennusalan projekteista sujuu hyvin, mutta mediassa korostuvat negatiiviset jutut, kommentoi Kuusela. Hankkeessa selvisi, että hyvä raksamies saadaan tekemällä hyvä työnjohtaja. Se vaatii työnjohdolta osaamista ja malttia. Työtehoseuran Kuuselan mukaan tahtituotannon ideaa pitää – Pitäisi edetä kuten kilpikonna: tasaisesti ja pienin askelin. Käytännössä tästä ollaan vielä kaukana, toteaa tutkimuspäällikkö Minna Kuusela Työtehoseurasta. Hankkeessa selvitettiin myös uuden tuotantomallin mukanaan tuomia haasteita. Raksavirtaa-hankkeessa selvitettiin rakennustyömaiden toimintaa kolmen vuoden ajan. Niitä voivat olla esimerkiksi ongelmat yhteistyössä ja vakiintuneiden toimintatapojen muuttaminen.. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä Raksavirtaa-hankkeen kanssa. viedä koulutuksiin, varsinkin työnjohtotasolla. Hanke on toteutettu yhteistyössä Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohankkeen kanssa. Pullonkaulana työmailla on arkijohtaminen: päivittäistä johtamista työmaajohdon ja työntekijöiden välillä pitäisi kehittää paljon. R akennusalan maine ei ole hyvä: aikataulut paukkuvat, budjetit ylittyvät eikä laatukaan ole sitä, mitä pitäisi. Perinteinen malli on jäniksen malli: välillä juostaan ja sitten taas odotetaan. Mistä on hyvä raksamies tehty. Märkätilat valitaan usein tarkkaan mietityn tuotantoprosessin mukaan tehtäväksi, sillä ne yleensä tahdistavat koko huoneiston korjaustyöt ja siten määrittävät huoneiston korjaustyön keston. Hanketta hallinnoi Hämeen ELY-keskus ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Tulokset ovat alustavia, mutta niiden mukaan tahtituotanto ja parempi suunnittelu lisäävät myös työntekijöiden työtyytyväisyyttä
Hallitusten jäsenet pitävät tärkeinä esimerkiksi omia hallitussivuja, joilta voi seurata muun muassa ostolaskuja. V iime keväänä monessa taloyhtiössä oltiin tiukan paikan edessä. Sähköiset palvelut helpottavat asumisen asioiden hoitamista ja esimerkiksi päätöksentekoon osallistumista, Tenhunen sanoo. Isännöintiliiton kyselyyn vastasi 295 isännöitsijää ja 98 asukasta eri puolilta Suomea.. Valtaosa uskoo, että hallitusten kokouksia hoidetaan etäyhteyksillä myös epidemian jälkeen. Isännöintiliiton kehityspäällikkö Ira Tenhunen pitää tätä ymmärrettävänä. Isännöintiliiton digiselvitys paljastaa, että ainakin osa uusista toimintamalleista tuli jäädäkseen. 55 Moni toivoo muutoksesta pysyvää Korona toi taloihin digiloikan Taloyhtiöissä otettiin viime vuonna huima digiloikka. – Suomalaisissa taloyhtiöissä on aktiivisia hallituksia, joita kiinnostaa asioiden hoitaminen ja seuraaminen. – Jos yhtiökokouksessa käsitellään isoja asioita, joista halutaan keskustella yhdessä, voivat etäyhteydet tuntua epävarmalta. Odotuksia on kuitenkin paljon. Tavallisille asukkaille merkityksellisiä ovat arkea helpottavat palvelut, kuten sähköiset huoltoilmoitukset tai asukassivut, joilta voi lukea taloyhtiön tiedotteita ja ohjeita. 73 prosenttia ilmoitti, että korona lisäsi etäyhteyksien käyttöä myös yhtiökokouksissa. Asukkaille tärkeitä ovat palvelut, jotka ovat saatavilla kellon ympäri eivätkä toimistoaikaan tietystä puhelinnumerosta, Tenhunen summaa. yhtiössä otettiin digiloikka, joka näkyi etenkin kokoustavoissa. – Odotukset ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana entisestään. Sen sijaan asumisen sähköiset palvelut ovat vielä monelta osin kankeita tai jopa olemattomia. Tenhunen kuitenkin rohkaisee myös etäyhteyksien pariin. Toimivatko ne, entä osaavatko kaikki käyttää niitä. – Jäseniltämme kuulemamme palautteen perusteella etäyhteyksien avulla pidetyt kokoukset sujuivat pääosin oikein hyvin. Loppupeleissä taloyhtiön hallitus päättää, miten yhtiökokous järjestetään, Tenhunen sanoo. Myös osallistujia on ollut enemmän, eli uusi kokoustapa on mahdollistanut osallistumisen aiempaa useammalle, Tenhunen sanoo. Asumisenkin asioita haluttaisiin jo hoitaa kotisohvalta. Isännöintiliiton digiselvityksessä 85 prosenttia isännöitsijöistä kertoi, että korona lisäsi sähköisiä hallituksen kokouksia paljon tai erittäin paljon. Pidetäänkö yhtiökokous täysin uudella tavalla etäyhteyksien avulla vai odotetaanko epidemian laantumista, jotta voidaan kokoontua kasvokkain. Lain mukaan myös fyysinen kokouspaikka on määriteltävä ja sinne on saatava tulla. Korona ei antanut juurikaan vaihtoehtoja, joten monessa taloEsimerkiksi pankkiasiointia hoidetaan luontevasti kotoa käsin. Asukkaista noin 65 prosenttia pitää sähköistä asiointia asumisen asioissa erittäin tärkeänä ja noin puolet on tyytymättömiä sen nykytilaan, selvitys paljastaa. Odotukset kasvaneet Esimerkiksi pankkiasiointia hoidetaan luontevasti kotisohvalta, mutta asumisen sähköiset palvelut ovat vielä monelta osin kankeita tai jopa olemattomia. Hieman yli puolet isännöitsijöistä uskoo, että mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä jää pysyväksi vaihtoehdoksi yhtiökokouksissa
Ojanen kiittelee sitä, kuinka tietotekniikan avulla voidaan. 56 Noste Isännöinti Oy:n laskut tarkistaa robotti Digitalisaation mahdollisuudet Moderni isännöitsijätoimisto vastaa asiakkaan tarpeisiin nopeasti ja automatisoi rutiinityöt. I sännöitsijä, tiiminvetäjä Ossi Ojanen jyväskyläläisestä Noste Isännöinti Oy:stä on tyytyväinen siihen, että digiloikka on vihdoinkin yltänyt myös isännöintitoimistojen tasolle. Haasteita isännöitsijän työhön tuovat ikääntyvät taloyhtiöt uudistustarpeineen ja isännöitsijöiden tehtäväkentän jatkuva laajeneminen
Noste on Suomen ensimmäisiä isännöitsijätoimistoja, joka hyödyntää laskujen tarkastuksessa ja muissa rutiinitöissä robotiikkaa. Esimerkiksi Ojasen kymmenvuotisen uran aikana on tullut jatkuvasti uusia lakimuutoksia ja viranomaismääräyksiä, jotka. Nostetta isännöintiin Jyväskyläläisellä Noste Isännöinti Oy:llä on hoidettavanaan noin 350 kiinteistöä, joista valtaosa on asuintaloyhtiöitä. Korona on pakottanut viemään digitalisaatiota eteenpäin ja monet vastarannankiiskitkin ovat saattaneet huomata uudet käytännöt yllättävän toimiviksi. Isännöitsijän on hankala pakottaa uusia keinoja läpi, jos hallitus ei suhtaudu muutoksiin myötämielisesti. Siinä missä vanhempi väki on tottunut tiettyihin rutiineihin, nuoremmat haluaisivat klikkailla hommat kuntoon kätevästi kotisohvaltaan oman aikataulunsa rajoissa. Tietotekniikkaa hyödynnetään yhä enemmän myös kokousjärjestelyissä ja esimerkiksi ajanvarauksessa. Muutoksiin vaihtelevasti Ojanen lisää, että valmiudet sähköisten järjestelmien käyttämiseen ovat olleet isännöitsijöilläkin jo pitkään, mutta asukasosakeyhtiöiden hallitukset ovat saattaneet suhtautua niiden käyttöönottoon nihkeästi. Jyväskyläläisessä Noste Isännöinti Oy:ssä työskentelee yhteensä noin 30 henkilöä. – Ikuinen haaste on, että hallituksiin kaivattaisiin myös sitä nuorempaa väkeä. Ojanen jatkaa, että asukkaiden erilaiset tarpeet ja toiveet isännöinnin hoitamiselle ovatkin yksi isännöintityön kompastuskivi. Nyt robotti hyväksyy laskut automaattisesti, kunhan ne vain täyttävät Einarille annetut speksit. 57 – Ikuinen haaste on, että hallituksiin kaivattaisiin myös sitä nuorempaa väkeä. – Aiemmin laskujen läpikäymiseen tarvittiin kahden ihmisen työpanos ja niitä piti pallotella edestakaisin isännöitsijän ja kirjanpitäjän välillä. Isännöitsijältä vaaditaan toki asiakaspalvelutaitoja, ja kokoukset järjestetään hallitusten toivomalla tavalla, mutta fakta on, että kahvittelun lomassa keskustelut lähtevät helposti harhailemaan. Tämä oli työlästä ja turhauttavaa. Vanhanaikainen käsitys vallitsee Isännöitsijän työkenttä on viime vuosina muuttunut ja laajentunut valtavasti. Nosteen liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa. Korona-aikana etäpalaverikäytännöstä on tullut rutiinia. Noste Isännöinti tarjoaa kokonaisvaltaista, kiinteistöjen järkevään johtamiseen erikoistunutta isännöintipalvelua ja panostaa muun muassa digitaalisiin palveluihin. Noste Isännöinti Oy tunnettiin aiemmin nimellä Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti Oy. – Taloyhtiöiden hallituksissa on usein vanhempaa väkeä, jotka haluavat hoitaa asiat samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty. – Kokoukset hoituvat nopeammin ja sujuvammin, kun etäpalavereissa pitäydytään käsiteltävissä asioissa eikä käytetä aikaa katkenneista harjanvarsista puhumiseen. hoitaa aikaa vieviä rutiinitöitä. Yli 10 000 asunnon ja 15 000 asukkaan isännöitsijänä Noste on Keski-Suomen suurin isännöintitoimisto. Aiemmin Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti Oy:nä tunnettu yritys on toiminut yli 25 vuoden ajan ja se on Keski-Suomen suurin isännöintialan yritys. Myös etäkokousajat on ollut helpompi sopia, kun osakkaat voivat osallistua kokoukseen vaikka toiselta puolelta maailmaa. Isännöitsijän on hankala pakottaa uusia keinoja läpi, jos hallitus ei suhtaudu muutoksiin myötämielisesti. Nimi vaihtui joulukuussa 2020, kun myös yrityksen liiketoimintastrategiaa päivitettiin toimintaa ja tulevaisuuden tavoitteita kuvaavammaksi. Noste Isännöinti esimerkiksi on ottanut käyttöönsä Einari-robotin, joka käsittelee kuukausisopimusveloitukset automaattisesti. Se työllistää yhteensä noin 30 työntekijää, joista 16 on isännöitsijöitä
– Luonnossa liikkuminen ja kalastaminen ovat minulle tärkeitä juttuja. 58 Ossi Ojanen on työskennellyt isännöitsijänä noin kymmenen vuotta. Usein työt tulevat uniinkin ja niitä saattaa herätä pyörittelemään mielessään keskellä yötä. – Olen pyrkinyt viettämään ainakin yhden työpäivän viikossa toimistolla myös etätyöaikana, jotta saan vaihtaa ajatuksia työkavereiden kanssa. Tämän olen huomannut ihan käytännössä verenpaineessakin: jo parin mökkeilyviikon jälkeen kohonneet arvot ovat normalisoituneet. – Varsinkin kevät on rankkaa aikaa, kun taloyhtiöiden vuosikokouksia on hoidettavana kymmeniä. Hän sanoo, että etätöissä töihin keskittyminen voi olla helpompaa kuin toimistossa, mutta on kuitenkin tärkeää purkaa työhön liittyviä paineita ja onnistumisenkin kokemuksia työkavereiden kanssa. Silti asukkaat eivät läheskään aina tiedä, mitä isännöitsijä oikein tekee ja ajatellaan, että jokaisesta palaneesta käytävänlampusta on syytä pirauttaa isännöitsijälle. Ikääntyvät talot ja asukkaat haastavat Suurimman lohmon isännöitsijän ajasta vievät taloyhtiöiden korjaushankkeet. Haasteellisen työn vastapainoksi hän panostaa mielekkäisiin vapaa-ajan harrastuksiin ja ottaa lomista kaiken irti. Vielä 1990-luvulla näin ehkä olikin, mutta sittemmin isännöitsijän toimenkuva on muuttunut merkittävästi. Lomareissulle heti työpäivän jälkeen Lomalla isännöitsijä vaihtaa täysin vapaalle. – Liikunta auttaa tehokkaasti unohtamaan työasiat ja fyysisen rasituksen jälkeen myös nukkuu paremmin. Tärkein stressinpurkukeino on Ojaselle liikunta. Mökillä luonnon helmassa stressitasot laskevat. – Mielikuva on yhä vähän vanhanaikainen, että isännöitsijä on eräänlainen talonmiehen jatke. Hän pelaa padelia eli eräänlaista tenniksen ja squashin yhdistelmää 5–6 kertaa viikossa, ja pulahtaa lisäksi työpäivän päätteeksi avantoon aina kun vain mahdollista. Lähiöiden ikääntyvän talokannan lisäksi ikääntyvä väestö asettaa uusia haasteita ja tarpeita. Ojaselle loma tarkoittaa vaellusreissua Pohjois-Lapissa: viikko tai kaksi tunturissa saa taatusti ajatukset irti paperinpyörittelystä ja keskeneräisistä korjaushankkeista. On tärkeää pitää stressi kurissa ja levätä, että jaksaa hoitaa työt hyvin. Stressi jää avantoon ja padel-kentälle Moderni isännöintitoimisto panostaa viestintään ja saavutettavuuteen. – Muun muassa verottajalle annettavat urakkailmoitukset korjaushankkeista ovat tuoneet uusia tehtäviä isännöitsijätoimistolle, isännöitsijä sanoo. Suosittelen kokeilemaan! Isännöitsijä Ossi Ojanen hakeutuu stressaavan työn vastapainoksi luontoon. Padelpallopeli pitää huolta fyysisestä kunnosta. laventavat isännöitsijän vastuuta ja lisäävät työn vaativuutta. – Varsinkin kevät on rankkaa aikaa, kun taloyhtiöiden vuosikokouksia on hoidettavana kymmeniä. Kun auton nokka kääntyy kohti pohjoista, lomafiilis valtaa heti mielen ja arkirutiini katkeaa. – Pitkään aloitin loman viettämällä muutaman rauhallisen lomapäivän kotona leväten, mutta nykyään olen ottanut tavakseni lähteä Lappiin heti viimeisen työpäivän päätteeksi. Koronan aikana hän on tehnyt mökiltä myös etätöitä. Luonnossa verenpaine laskee Liikunnan lisäksi mökkielämä on Ojaselle tärkeää. Jyväskyläläinen isännöitsijä suuntaa Muuramen saarimökilleen heti jäiden sulettua ja viihtyy siellä koko kesän. – On paljon 1970-luvulla rakennettuja hissittömiä taloja, joissa asumisen esteettömyys, turvallisuus ja mukavuus aiheuttavat päänvaivaa. Ojanen pitää huolta myös sosiaalisista suhteista. Oman haasteensa tuovat myös rahoituksen rajoitukset: pankit eivät suostu antamaan remonttilainaa ennen kuin vanhat velat on maksettu pois, ja joillakin taloyhtiöillä lainoja voi olla päällekkäin useita.. On mukavaa, kun voi vain huikata käytävällä ja saa samantien kollegoilta palautetta mieltä askarruttaviin asioihin. Usein työt tulevat uniinkin ja niitä saattaa herätä pyörittelemään mielessään keskellä yötä. Ojanen listaa, että isännöitsijän pitää hallita hallinnollisten seikkojen, remonttien suunnittelun ja valmistelun sekä talousasioiden lisäksi laaja-alaisesti muun muassa lakiasioita, rakennusteknisiä ratkaisuja ja jopa sosiaalipuolen kiemuroita. Avantouinti ja Lapin vaellukset pitävät mielen virkeänä ja verenpaineen aisoissa
Paljon on kuitenkin vielä työsarkaa jäljellä, että toimintamallit hioutuvat kaikkia osapuolia tehokkaasti palveleviksi. – Taloyhtiö voi puuttua häiriökäyttäytymiseen vain osakkeen haltuunotolla tai sillä uhkaamisella, mutta se toimintamalli on köyhä, kun isännöitsijöillä ei ole viranomaisvaltuuksia, eikä poliisi saa luovuttaa asukkaita koskevia tietoja eteenpäin. Kaisa-Liisa Ikonen. Isännöintityö kaikkineen on entistä ammattimaisempaa ja digitalisaation ansiosta isännöitsijöiden on helpompaa verkostoitua eri alojen yhteistyökumppaneiden kanssa. Digitalisaatio tullut jäädäkseen Vaikka isännöitsijän työ on vuosi vuodelta vaativampaa ja asukkaiden yhteydenototkin aina vain kärkkäämpiä, Ojanen näkee isännöintialan tulevaisuudessa paljon toivoa. – Uskon, että tulevaisuudessa yksittäisetkin isännöitsijät hoitavat hommansa entistä ammattimaisemmin ja että digiloikka on tullut jäädäkseen. Kuitenkin on oltava selkeää näyttöä, jos haltuunottoon ryhdytään. Viime vuosina isännöitsijöiden työtaakkaa on kasvattanut myös lisääntynyt häiriökäyttäytyminen. Vaikka paljon pitää osata tehdä itse, kaikkeen ei sentään tarvitse kyetä. 59 Korona on kiihdyttänyt isännöintialan digiloikkaa. Nämä ovat työläitä prosesseja, Ojanen huokaa. Isännöitsijä, tiiminvetäjä Ossi Ojanen Noste Isännöinti Oy:ltä on iloinen tietotekniikan tuomista mahdollisuuksista, mutta pitää silti myös kasvokkain käytyjä kohtaamisia arvokkaina. Yhteiskunnan eriarvoistuminen näkyy sosiaalisen puolen ongelmina, joille isännöitsijän on liki mahdoton tehdä mitään
– Kilpailu oli harvinaisen tiukka. H elsingin Jätkäsaari on entiselle satama-alueelle rakennettu kaupunginosa. Puistoon on istutettu paljon puita, joiden kasvun myötä alueesta tulee metsämäinen. – Kaikki maa, mistä puiston muodot on tehty, on siitä samasta paikasta. Kuka tahansa finalisteista olisi kelvannut voittajaksi, kertoo palkintoraadissa istunut KIVI ryn:n toiminnanjohtaja Sini Laine. Puisto nousi voittajaksi Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun finalistien joukosta. Kadut ovat kapeat ja asuntojen välit pienet. Tuomaristo luonnehti Hyväntoivonpuistoa Helsingin Jätkäsaaren sydämeksi. Helsingin kaupunkiympäristötoimialan projektijohtaja Petra Rantalainen kertoo, että Helsinki panostaa paljon rakennettaviinja peruskorjattaviin puistoihin. Puiston rakentamisessa ei ole tehty merkittäviä maansiirtotöitä, Laine tietää. kerran. Tila ja ympäröivät rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden. Alue on rakennettu erittäin tiiviisti. Tunnustuspalkinto jaettiin jo 30. 60 Vuoden Ympäristörakenne 2020 Palkittu Hyväntoivonpuisto Helsingissä sijaitseva Hyväntoivonpuisto on saanut Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon. Muut finalistit olivat Tikkurilan jokiranta Åvik, Ankkapuisto Vantaan Korsosta ja Sipoonlahden yhtenäiskoulun piha. Juuri alueen tiivis rakenne on eräs syy, miksi Hyväntoivonpuisto erottuu edukseen. Varsinkin aluerakentamisaluei. Tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota alueen elävyyteen ja toiminnallisuuteen
Ne voivat olla julkisia tai yksityisiä kohteita, Laine sanoo. – Etsimme hyvin toteutettuja ja kestävän ympäristörakentamisen arvoja toteuttavia kohteita. Hyväntoivonpuisto Helsingissä palkittiin vuoden 2020 Ympäristörakenteena. Vuoden Ympäristörakenne -palkitut 2010-luvulla: • 2020 Hyväntoivonpuisto, Helsinki • 2019 Puistokansi Bryga, Helsinki • 2018 Vuolteentori, Tampere • 2017 Tikkurilan Kirjastopuisto, Vantaa • 2016 Hiljentymisen piha, Helsinki • 2015 Jokipuisto, Kotka • 2014 Lounatuulenpuisto, Hyvinkää • 2013 Saunalahden koulu, Espoo • 2012 Katariinan Meripuisto, Kotka • 2011 Eiranrannan puistoalue, Helsinki • 2010 Uutelan kanava, Helsinki Sapokan vesipuisto Kotkassa on yksi aikaisempien vuosien palkituista. Hyväntoivonpuiston palkitseminen kertoo hänen mielestään siitä, että kokonaisuutta arvostetaan suunnittelusta ja rakentamisesta kunnossapitoon asti. den puistot on tehty kovaa käyttöä ajatellen. 61 Kilpailussa on vuosien saatossa palkittu muun muassa Hartwallin tehdaskiinteistön pihat Lahdesta ja Uutelan kanava Helsingissä. Kilpailun järjestävät KIVI ry, Betoniteollisuus ry ja Puutarhaliitto ry. Palkittuja Tampereella, Kotkassa... Juhlavuoden palkinto Vuoden Ympäristörakenne -palkintoa on jaettu 30 kertaa. Palkitut kohteet ovat usein julkisia ympäristörakennelmia, mutta tälläkin kertaa finaalissa. Tuomaristossa ovat mukana myös Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton edustajat. Hyväntoivonpuisto sai kiitosta muun muassa kasvillisuudesta
Alueella ja leikkipuistossa on paljon pieniä yksityiskohtia, ja varsinkin valaistus sai tuomaristolta kiitosta. Siksi kilpailuun voivat osallistua esimerkiksi taloyhtiöpihat, ulkoiluja virkistysalueet, teiden ja liikennealueiden ympäristöt, puistot, liikekeskusten ja julkisten rakennusten ympäristöt, kävelykadut ja jopa kokonaiset asuinalueet. Tila ja ympäröivät rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden. Kilpailu vuosittain Kilpailukohde voi olla julkinen tai yksityinen, laaja tai suppea kokonaisuus. oli mukana muutaman taloyhtiön pihat. Teknisen rakentamisen laatu on hyvää. Vuosien varrella on muotoutunut kokoonpano, joka kattaa alan eri toimijoita. Lisätietoa: Maisemabetoni.fi. – Kilpailu on alkujaan lähtöisin betonirakentamisen puolelta. Laine näkee, että voittajakohteita yhdistää se, että niissä on tehty joitain merkittäviä uudenlaisia ratkaisuja. Tuomaristoa miellytti erityisesti alueen luonnonmukaisuus ja se, että vettä on runsaasti. Viime vuoden finalistit Vuoden 2020 Vuoden Ympäristörakenne -finalistit: Åvik – Tikkurilan jokiranta Tikkurilan jokiranta kehittyy rinnakkain uudistuvan keskustan kanssa. – Toivomme, että rohkeammin muualta Suomesta lähdettäisiin mukaan kilpailuun. Pauli Jokinen Kuvat: Maisemabetoni. Yhdessä he päättävät, kenelle palkinto myönnetään. – Palkittujen joukossa on myös Helsingissä sijaitsevan Pukinmäen McDonald’sin piha. Ehdotuksia voivat tehdä asiantuntijat, yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Siellä tuumattiin 30 vuotta sitten, että ympäristörakentamista olisi hyvä myös palkita, Laine kertoo. Ne voivat olla julkisia tai yksityisiä kohteita. 62 – Etsimme hyvin toteutettuja ja kestävän ympäristörakentamisen arvoja toteuttavia kohteita. Sitten joukossa on Sapokan vesipuisto Kotkassa, joka kerää katsojia ulkomaita myöten. Pihassa on otettu huomioon niin opetuksellisuus kuin toiminnallisuuskin. Puistoon on istutettu paljon puita, joiden kasvun myötä alueesta tulee metsämäinen. Sini Laineen mukaan Etelä-Suomi ja Helsingin seutu on kilpailussa hyvin edustettuna. Tällaisia 1990-luvun helmiä on myös palkittu. Hyväntoivonpuisto Hyväntoivonpuisto on Helsingin Jätkäsaaren sydämenä sijaitseva uudenlainen viheralue ja asukkaiden olohuone. Tuomariston mielestä kohteessa on onnistunut maisema-arkkitehtoninen kokonaissuunnitelma. Alue on tiiviisti yhteydessä ympäristöönsä, ja vanhoja puita on jätetty kasvamaan. Ankkapuisto Ankkapuisto on yksi Vantaan kestävän ympäristörakentamisen pilottikohteista. Etelä-Suomesta paljon kohteita Tällä kertaa kilpailuun osallistui 14 kohdetta. yhtenäiskoulu, jonka pihalla vietetään aikaa myös koulun jälkeen. Palkitut kohteet ovat hyvin erilaisia, Laine sanoo. Uutelan kanava Helsingissä palkittiin kymmenen vuotta sitten. Hän kaipaisi kilpailuun mukaan enemmän kohteita ympäri Suomea. Kilpailu järjestetään vuosittain ja ehdotuksia voi tehdä järjestäville tahoille jatkuvasti. Kilpailussa on vuosien saatossa palkittu muun muassa Hartwallin tehdaskiinteistön pihat Lahdesta ja Uutelan kanava Helsingissä. Tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota alueen elävyyteen ja toiminnallisuuteen. Kilpailun ulkopuolelle on rajattu vain yksityiset omakotitalopihat. Sipoonlahden yhtenäiskoulun piha Sipoonlahden koulu on Etelä-Sipoossa sijaitseva luokkien 1.–9. – Se voi olla vaikka luonnon monimuotoisuutta edistävä ratkaisu. Pihan toteutus kertoo uudenlaisesta ajattelusta, joka suosii monipuolisuutta, kierrätysmateriaalien käyttöä ja pihan jatkuvaa kehittämistä. Ankkapuistossa on englantilaisen puiston tunnelmaa
Kun otetaan huomioon tuotteen valmistus, kuljetus ja asennus sekä toisaalta energiatehokkuus ja rakenteita suojaava vaikutus, voidaan lasituksen laskea kuittaavan hiilipäästönsä keskimäärin vähän yli kolmessa vuodessa, Hilliaho kertoo. – Lumon otti sen käyttöön viimeisimmän investointimme valmistuttua Kouvolan tuotantoomme viime kesänä”, kertoo Antti Vänskä kertoo. Ympäristöministeriön mukaan puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino edistää kansallisen energiaja ilmastostrategian mukaisten ilmastotavoitteiden tavoittamista vuoteen 2035 mennessä. – Tutkimusten mukaan parvekelasien tuoma energiansäästö vaihtelee Saksassa 5,6-12 prosentin välillä ja keskimäärin noin 8,2 prosenttia, Lumon Oy:n henkilöstöjohtaja ja tekniikan tohtori Kimmo Hilliaho kertoo. Koronatilanteesta huolimatta Lumonin tuotteilla riittää kysyntää ulkomaita myöden. – Parvekelasitus on ympäristöystävällinen teko. 63 L umon on valittu toimittamaan parvekeja kaidelasitukset Saksan Hampuriin rakentuvaan puukerrostaloon, joka tulee valmistuessaan olemaan Saksan korkein puukerrostalo. Parvekelasitukset sopivat Hilliahon mukaan vähähiiliseen rakentamiseen myös sen puolesta, että niiden hiilijalanjälki kumoutuu keskimäärin kolmessa vuodessa ja neljässä kuukaudessa. Talossa on 18 kerrosta, 181 asuinhuoneistoa sekä 1 700 neliötä toimistoja 2000 neliötä liiketilaa. Osassa Saksan puukerrostalokohteen kaidelasituksissa tullaan hyödyntämään silkkipainotekniikkaa. vanha lasittamaton parveke kestää noin 35 vuotta, kun taas uusi lasitettu parveke hyvin huollettuna kestää jopa 60-130 vuotta. Lumon on valittu toimittamaan parvekeja kaidelasitukset Saksaan nousevaan korkeaan puukerrostaloon. on tuettu muun muassa Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmalla. – Parvekelasitukset tuovat tutkitusti energiansäästöä ja lisäävät parvekkeiden elinkaarta merkittävästi. Puurakentamisella selvä trendi Puurakentamisen trendi on ollut globaalisti kasvussa jo useamman vuoden ajan, ja esimerkiksi Suomessa se on nostettu osaksi hallituksen biotaloustrategiaa, jota Kohteena Saksan korkein puukerrostalo Kaksi kilometriä Lumon-tuotteita Suomalainen perheyhtiö Lumon toimittaa parvekeja kaidelasitukset Saksan korkeimpaan puukerrostaloon. Tilaus käsittää Lumon-tuotteita yhteensä yli kaksi kilometriä, joka on neliömetreiksi muutettuna reilut 5000 neliötä lasia. Kohteen tilaaja ja rakennuttaja on Garbe Immobilien-Projekte GmbH ja projektin nimi on Roots . – Kun parvekelasituksen tuomaan energiansäästöön yhdistetään lasitusten tuoma suoja parvekerakenteille, ovat lasituksen hyödyt kiistattomat. Lasi ja alumiini ovat molemmat kierrätettäviä raaka-aineita. – Puukerrostaloissa rakenteet ovat alttiimmat sääolosuhteiden rasitukselle kuin perinteiset betoniparvekkeet, joten sen vuoksi niiden lasittaminen on pidemmän elinkaaren saavuttamiseksi erittäin tärkeää. – On ollut ilo huomata, että vallitsevasta maailmantilanteesta huolimatta olemme saaneet lisää onnistumisia kansainväliseltä puolelta, sanoo CEE-maiden liiketoimintajohtaja Antti Vänskä. Kohteen on määrä valmistua vuoden 2023 alussa.. Lumon uutisoi viimeksi elokuussa mittavasta kaupasta Venäjälle, jonne yritys toimitti Lumon-lasituksia yli yhdeksän kilometriä. Sen vuoksi on hienoa, että Lumon-tuotteet on valittu julkisivuratkaisuksi ekologisesti tehokkaaseen puukerrostaloon, Vänskä iloitsee. Tutkimukset osoittavat, että betoniparvekkeiden tapauksessa – Parvekelasitukset tuovat tutkitusti energiansäästöä ja lisäävät parvekkeiden elinkaarta merkittävästi
Terveysilman marraskuussa teettämään ilmanvaihtokyselyyn vastasi tuhat yli 18-vuotiasta suomalaista. Yhtä moni tunnistaa kokevansa näin useamman kerran viikossa. Puolet asuu kerrostalossa, 20 prosenttia rivitai paritalossa ja 30 prosenttia omakotitai erillistalossa. Lisääntynyt kotoilu näkyy Kyselyssä kartoitettiin myös terveysoireita, joita huono sisäilma ihmisille aiheuttaa. Määrä vastaa noin 870 000 asuntoa. Naiset kokivat Happi loppuu ja on pakko avata ikkuna. Syynä ovat yleensä puuttuvat, rikkinäiset tai tukitut korvausilmaventtiilit. 64 J oka kolmannesta suomalaiskodista ilmanvaihto puuttuu joko kokonaan tai se ei toimi kunnolla. Epäpuhdasta ilmaa alkaa vuotaa rakenteiden raoista. Ikkuna on avattava välillä hapen saamiseksi. Kotinsa sisäilman arvioi huonoksi viisi prosenttia Terveysilman laajaan ilmanvaihtokyselyyn vastanneista. Tämä vahvistaa, että Suomessa on yli miljoona asuntoa, joista ilmanvaihto joko puuttuu kokonaan tai se ei toimi kunnolla, kertoo Terveysilman Markus Mäkinen. Paikalleen asennettuna yhden venttiilin hinta on noin 150 euroa, Mäkinen neuvoo. Kohtalaiseksi kotinsa sisäilmaa kuvailee 29 prosenttia suomalaisista. Asukkaiden oman arvion mukaan sisäilman laatu on huono noin 150 000 asunnossa ja kohtalainen 870 000 asunnossa. Tämä saa monet kiinnittämään huomiota myös ilmanvaihdon ongelmiin. Se tarkoittaa, että raitista ilmaa ei tule riittävästi ilmanvaihdon kautta. Vastaajista 49 prosenttia oli miehiä ja 51 prosenttia naisia. sisäilmaa pitää 60 prosenttia vastaajista, ja viidellä prosentilla ilmanvaihto on jopa liian tehokas. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on vähän yli kolme miljoonaa asuntoa, joten osuus vastaa noin 150 000 asuntoa. – Mielenkiintoista on, että saimme täsmälleen samat tulokset, kun kysyimme saman kysymyksen kolme vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Isoja ongelmia sisäilman kanssa on vain yhdellä prosentilla eli 30 000 asunnossa. Päivittäin tai monta kertaa päivässä tämän tunteen saa kotonaan joka kymmenes suomalainen. Lähes joka kymmenes vastaaja myöntää, että hänen kotonaan venttiileitä on tukittu vedon tunteen takia. Lähes joka kymmenes tukkii ilmanvaihtoventtiileitä vedon tunteen takia. Hyvänä kotinsa Sisäilman laadussa parannettavaa ”Happi loppuu, ikkuna auki” Sisäilman laadussa on parantamista yli miljoonassa suomalaiskodissa. – Hapettomuuden tunne johtuu hiilidioksidimäärän kasvusta. Terveysilman tuore kysely kartoitti suomalaisten kokemuksia oman kotinsa sisäilmasta ja ilmanvaihdosta. Tämä on helppo korjata, sillä korvausilmaventtiilit voi asentaa myös jälkikäteen. Eniten hapettomuudesta kärsitään kerrostaloissa ja vähiten omakotitaloissa. Hapen loppumisen tunne johtuu hiilidioksidimäärän kasvusta. Koronarajoitusten vuoksi suurin osa viettää nyt entistä enemmän aikaa kotona. Päänsäryn ja väsymyksen kaltaisia oireita raportoitiin nyt enemmän kuin kolmen vuoden takaisessa kyselyssä. Päivittäin tai monta kertaa päivässä tämän tunteen saa kotonaan joka kymmenes suomalainen.. Yleensä syynä on, että korvausilmaventtiilit puuttuvat tai ne ovat rikki. Korvausilmaventtiilejä ei saa sulkea tai tukkia, sillä se vain pahentaa vetoisuutta. Happi loppuu, pakko tuulettaa Happi loppuu ja on pakko avata ikkuna. Isoja ongelmia sisäilman kanssa on noin 30 000 kodissa
– Venttiilien tukkiminen ja sulkeminen lisää vedon tunnetta. Talvella siihen kiinnittää herkemmin huomiota, kun ilma on kylmää. Rakennevuotoina sisään tuleva ilma ei ole puhdasta, vaan sen mukana sisäilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia, Mäkinen muistuttaa.. Jos raitista ilmaa ei tulee riittävästi venttiilien kautta, koneellisen poistoilmanvaihdon imu synnyttää asuntoon alipaineen. Moni tunnustaa kiinnittävänsä nyt enemmän huomiota kotinsa sisäilmaan ja ilmanvaihtoon. – Vetoisuus tuntuu usein lattianrajassa. Vain viisi prosenttia kertoo viettävänsä edelleen paljon aikaa kodin ulkopuolella. Erityisesti alle 25-vuotiaat nuoret aikuiset kokevat näin. Se ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, vaan pahentaa sitä. Kolmannes vastaajista kertoo, että heidän kotonaan ilmaa vuotaa sisään ikkunanraoista ja rakenteiden väleistä. Joka neljäs vastaaja kertoo, että kotona vietetyn ajan määrä on lisääntynyt hyvin paljon koronarajoitusten myötä. 65 saavansa kaikkia oireita useammin kuin miehet. Se voisi selittää, miksi terveysoireiden määrä on kasvanut. Sama ilmiö toistuu, jos korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan, Mäkinen summaa. Venttiileitä ei saa tukkia Joissain kodeissa ilmanvaihto ei Korvausilmaventtiilejä ei saa sulkea tai tukkia, sillä se vain pahentaa vetoisuutta. Jonkin verran enemmän aikaa kotona viettää 41 prosentilla suomalaisista. Rakennevuodot ja vedon tunne ovat yleisiä ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Erityisen paljon venttiilejä tukitaan rivija paritaloissa. Yleisimmät huonoon sisäilmaan liitetyt terveysoireet ovat nenän tukkoisuus tai vuoto, limakalvojen kuivuus, väsymys, kurkun kuivuus, kuiva yskä, päänsärky ja univaikeudet. Yhtä moni kokee, että kotona tuntuu vetoa myös silloin, kun ikkunat ovat kiinni. Joka kolmas toteaa, että koronarajoituksilla ei ole ollut vaikutusta, koska he viettävät aina paljon aikaa kotona. Kyselyn mukaan heidän kotona viettämänsä ajan määrä on lisääntynyt eniten koronarajoitusten seurauksena, Mäkinen jatkaa. – Suurin osa suomalaisista viettää nyt enemmän aikaa kotona koronarajoitusten vuoksi, joko etätöiden tai muiden syiden takia. toimi kunnolla asukkaiden oman käytöksen vuoksi. Se imee ilmaa hallitsemattomina rakennevuotoina lattian, ikkunanja ovenkarmien tai muiden rakenteiden raoista. Lähes joka kymmenes vastaaja myönsi, että hänen kotonaan on tehty juuri näin. – Vain hieman alle puolet vastaajista kokee, että sisäilma pysyy raikkaana, vaikka kotoilun määrä on kasvanut. Lisääntynyt kotoilu laittaa ilmanvaihdon koville, Mäkinen kommentoi. Tavanomainen virhe on, että ilmanvaihdon venttiilejä tukitaan tai suljetaan vedon tunteen takia
Se nopeuttaa aikatauluja ja säästää kustannuksia sekä uudisettä saneerauskohteissa. Vuonna 1988 perustettu HauCon-ryhmä on yksi Pohjoismaiden johtavista betonirakentamisen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen toimittajista rakennusteollisuudelle ja elementtitehtaille. Parvekkeet ovat Lindgrenin mukaan tärkeä osa suomalaista kerrostaloasumista. Kun tuentakalusto jää pois, tulee aikaja kustannussäästöä. Uudella Schöckin IQlick-järjestelmällä on rakentajille monia etuja. Suomen yhtiö on toiminut vuodesta 2012 alkaen. Myös erilaisiin asuinkäyttöön saneerattaviin kiinteistöihin lisätään entistä useammin huoneistokohtaiset parvekkeet. Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. – Ahtailla tonteilla tai liikenteellisesti haastavissa paikoissa pullonkaulana ovat usein parvekeasennusten tuennan rakentaminen ja purkaminen. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. 66 Schöckin ratkaisuja myös Lontoon Riverwalkilla Uusi IQlick-ripustusjärjestelmä H auCon tuo Suomen nopeasti kasvavaan parvekerakentamiseen IQlick-ripustusjärjestelmän, jolla parvekkeiden ripustaminen on mahdollista ilman työnaikaista tuentaa. Yhteensä henkilöstöä on noin 80 ja liikevaihto noin 80 miljoonaa euroa.. Se mahdollistaa useimpien parvekemallien asentamisen jälkikäteen ilman työnaikaista tuentaa ja tuo selvää resurssien säästöä. www.jarmopakarinenoy.. – Uuden järjestelmän avulla työmaan logistiikka helpottuu ja nopeutuu. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Schöckin kustannuksia ja aikaa säästäviä ratkaisuja on nähtävissä myös Lontoon Riverwalkilla. IQlick-innovaatio nopeuttaa aikatauluja ja säästää kustannuksia sekä uudisettä saneerauskohteissa. HauCon tunnetaan muiden muassa rakentamisen innovaatioita jo yli 50 vuotta tuottaneen saksalaisen Schöckin yhteistyökumppanina. Huomioitava ominaisuus on myös, että parveke voidaan kuormittaa täysin jo heti asennuksen jälkeen. Parvekkeista sisustetaan viherhuoneita ja parvekkeille on siirretty myös kuntoiluharrastuksia. – IQlickin avulla yksittäisen parvekkeen asennus kestää yleensä vain noin 15 minuuttia. 1970ja 80-lukujen kerrostaloyhtiöihin on tulossa lähivuosina mittava määrä parvekeremontteja. HauCon Finlandin toimitusjohtaja Björn Lindgren tuntee rakentajien haasteet. Uuden järjestelmän avulla työmaan logistiikka helpottuu ja nopeutuu. Etenkin kuluneena poikkeusvuonna, jolloin kotona on vietetty entistä enemmän aikaa, on niiden merkitys korostunut. Kun tuentakalusto jää pois, tulee aikaja kustannussäästöä, Lindgren toteaa
LämpöYkkönen on energiatehokkaisiin lämmitysja viilennysratkaisuihin keskittyvä yritys. Olennaista on, että taloyhtiö tietää, mitä tahtoo remontilta ja myös budjetti on laadittu. Lämmitysmuodon muuttaminen tulee kyseeseen tänä päivänä yhä useammin. Energiatehokkuutta parantava remontti voi liittyä esimerkiksi ilmanvaihtoon, lämmitykseen, viilennykseen tai jopa koko lämmitysmuodon vaihtamiseen. – Kerrostalojen osalta monesti on kyse ilmanvaihdon, lämmitysmuodon tai viilennyksen modernisoinnista. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä on tänä päivänä vielä jonkin verran, Energiatehokkuutta parantavassa remontissa kerrostalojen osalta monesti on usein kyse ilmanvaihdon, lämmitysmuodon tai viilennyksen modernisoinnista. Suunnitteluun kannattaa panostaa, sanoo Matti Perkkiö LämpöYkköseltä. Suunnittelussa kannattaa miettiä myös mahdollisuuksia uusien energiamuotojen käyttöön. Lämmitykseen on kerrostaloissa tarjolla sähköä, kaukolämpöä, maalämpöä ja aurinkoenergiaa. E nergiatehokkuusremontti liittyy yleensä osana isompaan koko kiinteistöä koskevaan lämmitysremonttiin. Tänä päivänä energiaremonteille on tarjolla monta vaihtoehtoa niin menetelmien, laitteiden kuin rahoituksenkin suhteen. 67 Energiatehokkuusremontilla monta ulottuvuutta Menetelmiä ja laitteita riittää Taloremontti – oli kyseessä minkä kokoinen kiinteistö hyvänsä – on aina suunniteltava huolellisesti. Kuva: Vesa Tyni
Muun muassa Helsingin keskustassa metro voi estää kaivojen porauksen. Jos tarve on pelkkään viilennykseen, selvitään pienemmillä kustannuksilla. Viilennysremontti tulee maksamaan 2000-2500 euroa per asunto. – Suurimmassa osassa kerrostaloista järjestelmä on, mutta lämmöntalteenotto vaihtelee suuresti kerrostalon iästä sen asiakkaistakin riippuen Nykyinen järjestelmä saattaa olla hyvinkin kirjava. 68 mutta niitä uusitaan kiivaaseen tahtiin. Jos niitä ei ole, koko ilmanvaihto on käytännössä rakennettava uudestaan. Etenkin kaupunkien ydinkeskustoissa voi olla alueita, joille ei voi porata kaivoja. Lämpöpumppu käy kerrostaloihin Maalämpö ei tuo asukkaille yleensä lisäkustannuksia, kun lasketaan yhteen investointi ja säästöt. Asiakkaat ovat niitä eri tavoin tukkineet varmistaakseen sen, ettei vedontunnetta synny tai lämpöä karkaa. Voi olla, ettei putkistolle ole edes helppo tilaa löytää rakenteista. Maalämpö on ollut yleistymässä jo vuosia kerrostaloyhtiöissä. virtaa. SULPU:n mukaan Suomessa on noin 30 000 kerrostaloa, joissa ei ole mitään lämmöntalteenottoa. Joissakin vanhoissa kiinteistöissä voi olla, ettei edes kanavia ole aikanaan rakennettu. Ilmalämpövesipumput ovat nousussa myös kerrostaloissa. Lämmön talteenotossa parannettavaa Energiatehokkuusremontissa lämmöntalteenottoa voidaan parantaa tai jopa rakentaa uusi järjestelmä. Kaukolämpö on usein edullinen. Aurinkoenergian käyttöön vaikuttaa moni seikka kuten sääolot ja kiinteistön sijainti vaikuttavat. – Tuloilmakanavat saattavat olla tukittu. Monesti kerrostalolle tarvitaan useampi kaivo, joten tontin riittävyys kaivojen sijoittamiselle on varmistettava, Matti Perkkiö painottaa. Investointina se on karkeasti ottaen puolet halvempi, mutta järjestelmien tehokkuus on miltei samaa luokkaa. Laite on huoneistokohtainen ja osakkaat maksavat kustannukset. Joillakin alueilla pohjavesi voi myös estää poraamisen. – Maalämpö on yleensä helppo sijoittaa kerrostaloon, koska pannuhuoneessa on kattila valmiina. Viilennyslaitteen sijoitus on yleensä huomattavasti yksinkertaisempaa. Maalämpö edellyttää aina kaivoja. Kuva: Henri Huhtala – Maalämpö on yleensä helppo sijoittaa kerrostaloon, koska pannuhuoneessa on kattila valmiina. – Maalämpö ei ole välttämättä joka paikassa mahdollinen vaihtoehto. Kerrostaloyhtiöissä ilmavesilämpöpummpu ei ole lyönyt itseään läpi, mutta kerrostaloillekin ilma-vesilämpöpumput ovat tänä päivänä todellinen vaihtoehto. Sisäyksikölle löytyy yleensä sijaa huoneistoista ja ulkoyksikön voi sijoittaa esimerkiksi parvekkeelle. Palvelusopimusmalli taloyhtiöille Energiatehokkuusremonttia mietittäessä tulee ottaa huomioon, mikä on tämän hetken energian hinta. Sen sijaan lämmitykseen liittyvä saneeraus maksaa aina enemmän, Perkkiö kertoo. Jos ilmamäärä vähenee ei säästöäkään synny, esimerkiksi jos talossa on huoneistokohtainen tuloja poistoilma. Aurinkopaneeleilla voidaan hoitaa valaistus tai vaikka kesäisin käyttöveden lämmitys. Taloyhtiölle ei synny aloituskustannuksia ja palvelun hinta on energiakustannusten luokkaa. – Viilennys synnyttää kosteutta ja kondensoitunut kosteus tulee saattaa pois kondenssivesiputkea pitkin. Ilmavesilämpöpumppujen ulkoyksiköiden sijoittelu voi sen sijaan olla kerrostalossa aika hankalaakin, mutta innovatiivisia, muun muassa erilaisia hybridiratkaisuja on markkinoille tulossa. – Aurinkopaneelit on enemmän vihreä teko. Aurinkosähkö on kuitenkin marginaali energialähde kerrostaloissa, eikä se säästä energiakustannuksissa merkittävästi. Säästö perustuu kuitenkin siihen, paljonko ilmaa talteenottokennon läpi – Urakoitsijan palvelusopimusmallissa vastuu palvelun toimimisesta on urakoitsijalla. Maalämpöä on markkinoitu. Onneksi nämä tapaukset ovat tänä päivänä jo aika harvinaisia. – Ehkä ensimmäinen kysymys on, halutaanko taloyhtiössä lämmitystä vai viilennystä. Sadesäällä vettä voi kertyä jopa kymmeniä litroja päivässä. Joka tapauksessa remontin hinta nousee, eikä sitä kannata pelkästään ilmanvaihtoremonttina teettää vaan jonkin suuremman esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä. Matti Perkkiön muistuttaa, että energiatehokkuusremonttia mietittäessä suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mikä on tämän hetken energian hinta. Ilmavesilämpöpumppu on ohittanut maalämmön omakotitaloissa ja rivitaloyhtiöissäkin ilmavesilämpöpumppu on saavuttanut suosiota. Kaikkea energiaa ei tarvitse tehdä ilmavesilämpöpumpulla, vaan esimerkiksi aurinkopaneelit ovat voivat olla tukena energiantuotannossa. Takaisimaksuaika voi olla toistakymmentä vuotta, mutta käyttöikä kymmeniä vuosia. Esimerkiksi sähköauton latauksen voi hoitaa aurinkopaneeleilla
Suunnittelu vie enintään 1-2 kuukautta. Tämä malli on yleistymässä. Mallilla pyritään siihen, että toimittaja vastaa remontista esimerkiksi lämmityksestä koko järjestelmän elinkaaren ajan, joka voi olla 5-20 vuotta. – Kysymykset liittyvät usein energiatehokkuuteen. Heinaro muistuttaa, että tarkastajien pätevyys on aina hyvä varmistaa. – Palvelusopimuksiin sisältyy laitteisto ja sen kunnossapito. Hyvä puoli palvelusopimuksessa on, ettei se nosta osakkeenomistajien kustannuksia. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös laajasti energiatehokkuus, koska taloyhtiöille on myös tarjolla energiatehokuuteen liittyviä palveluita, esimerkiksi järjestelmien etävalvontaa. Rahoituksen varmistaminen on tänä päivän taloyhtiölle tärkeää. – Pääasia on, että suunnitteluun käytetään riittävästi aikaa ja se aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että pelkällä lämmitysjärjestelmän vaihdolla ei korjata mahdollisia olosuhteisiin liittyviä ongelmia, jonka vuoksi korjaushankkeita on hyvä pohtia aina kokonaisuutena, esimerkiksi myös rakenteellisia korjauksia. Taloyhtiö voi ottaa lainan ja maksaa sen kerralla. Budjetin miettiminen on taloyhtiön ensimmäisiä taloyhtiölle lankeavia asioita. Eri energialähteitä voi käyttää hybrideinä hyvinkin monipuolisesti. Pidemmän aikavälin suunnittelun tueksi taloyhtiön kannattaa teettää esimerkiksi kuntoarvio, jonka pohjalta tarkempaa suunnittelua voidaan lähteä tekemään. Kilpailutus kannattaa. Laina puolestaan vaikuttaa osakkeenomistajien kustannuksiin. Rahoitusmalleja taloyhtiöllä on käytössään käytännössä kaksi. – Emme yleensä lähde tekemään tarjousta, jollei suunnittelua ole tehty huolella. 69 parikymmentä vuotta, ja sen hinta on jossain mielessä vakiintunut. Remontin etuja ja kustannuksia pitäisi ajatella mahdollisimman pitkälle ajalle jopa vuosikymmeniksi. Juhani Karvonen Kokonaisuus kannattaa hahmottaa suunnittelulla tarkkaan, sanoo Harri Heinaro Motivasta. Suunnittelu maksaa 3000-10000 euroa. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös hankeen elinkaari etenkin energiatehokkuutta parantavissa saneerauksissa. Energiatehokkuuden suhteen taloyhtiöillä on tänä päivänä runsaasti vaihtoehtoja – Mitään yleispätevää ohjetta ei voi antaa, koska jokainen kiinteistö on tässä suhteessa omansa. Monesti tilaajat tuijottavat vain hintaa, mutta hintaa pitäisi suhteuttaa myös aikaan ja mahdollisiin palveluihin. Taloyhtiön koolla ei ole merkitystä, palvelusopimusmalli toimii niin isoissa kuin pienissäkin taloyhtiöissä. Älytekniikkakin on hyvin kehittynyttä, mutta kaikki ei ole välttämättä tarpeen. Taloyhtiölle ei synny aloituskustannuksia ja palvelun hinta on energiakustannusten luokkaa. Silloin osakkeenomistaja ei osta urakkaa, vaan maksaa kuukausihinnan. Heinaro saa myös kyselyitä taloyhtiöiden hallituksilta, miten remontti olisi parasta teetättää. Toinen vaihtoehto on, että urakoitsija hoitaa myös suunnittelun tai sen hankkimisen, mikä vaihtoehto on myös taloyhtiöiden käyttämä. Suunnittelusta ja suunnitteluprosessista kysytään aika paljon. – Pankit eivät välttämättä anna lainaa, joten perusasia on tuntea taloyhtiön maksukyky. – Toinen malli on urakoitsijan palvelusopimusmalli, jolloin vastuu palvelun toimimisesta on urakoitsijalla. FISE ylläpitää pätevyysrekisteriä ja rakennusvirhepankkia, jonka tavoitteena on edistää tietoutta hyvän rakennustavan mukaisista korjaustavoista sekä jakaa tietoa virheellisistä tai riskejä sisältävistä rakenneratkaisuista. – Energian osto kannattaa suunnitella etukäteen, koska tuolloin syntyvät suurimmat säästöt. Energiatehokkuus on kuitenkin ratkaiseva tekijä, Matti Perkkiö tietää. FISE Oy on rakennus-, LVIja kiinteistöalalla toimiva henkilöpätevyyksiä toteava ja niiden kehittämiseen keskittyvä yritys. Ulkopuolisen suunnittelijan etuna saattaa olla, että hän pystyy tuomaan vaihtoehtoja laajemmin esiin kuin suunnittelija, joka toimii myös urakoitsijana. Maalämpö on ollut pitkään suosittu, mutta erilaiset lämmitysratkaisut ovat nousseet viime vuosina esille. Motivassa korostetaan riittävää aikaa suunnitteluun Ikkunoiden vaihto kannattaa suunnitella sisällytettäviksi energiatehokkuusremonttiin.. Hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet ja vihreä energia on ikään kuin nostanut arvoaan, vaikka yleisesti energian hinta onkin meillä aika korkea. Perkkiö toteaa, että paras vaihtoehto on aina tehdä suunnittelu ennen kilpailutusta, koska siinä vaiheessa tehdään yleensä isoimmat säästöt. Vihreä energia on joka tapauksessa yleistynyt. Taloyhtiö voi käyttää suunnittelussa ulkopuolista alan yritystä. Asukaskyselykin voi olla hyvä tehdä
Hanhivaara on toteuttanut lukuisia vaativia kattojen rakennusja korjausurakoita yhtäjaksoisesti 1970-luvun lopulta alkaen. Yritys huoltaa ja korjaa kattoja kaikkialla Suomessa. 70 M arkkinoijat myyvät uutta peltiä kattoihin, joille monissa tapauksissa sitä ei tarvittaisi, sanoo hämeenlinnalainen kattourakoitsija Perttu Hanhivaara Hämeen Kattopinnasta. Huomattava osa niistä on kansallisesti tai histoLisäikää saadaan jopa kymmeniä vuosia Katto kuntoon huolloilla Merkittävälle osalle pelti-, tiilija huopakatoista voidaan antaa rutkasti lisää elinaikaa huoltotyöllä.
kunnossa oleva teräspelti, katon vaihto on tarpeeton toimi, Perttu Hanhivaara tähdentää. Uusi konesaumapeltikatto puolestaan maksaa usein sääsuojattuna yli tuhat euroa neliöltä, ja sen lisäksi uusikin katto on vielä maalattava. – Huoltomaalausta vaille jäänyt peltikatto herättää usein kysymyksen, uusitaanko katto vaiko tehdäänkö vanhalle katolle viimein huoltomaalaus. 71 riallisesti arvokkaissa kulttuurikohteissa. Pelti ei vaihtamalla parane, ja monessa tapauksessa vanha pelti on uutta laadukkaampi. Vanhan teräspeltikatteen elinaika huollettuna on kymmeniä vuosia ennen seuraavaa huoltoa. Uusien sinkkipeltipintojen maalauksen olemme kuitenkin kehittäneet takuuvarmaksi. Teräspeltikatto huoltomaalattuna neljännesvuosisadoittain kilpailee tasapäin kuparikaton kanssa, jotka tehdään satojen vuosien tähtäimin. Koska huononkin sinkkipinnan alla on täydessä Kattopinta vaatii huollon ja suojamaalauksen. Huolta ei kannata kantaa, vaikka kattopellin pinta olisi jo värjäytynyt ruosteisen ruskeaksi, jolloin katto olisi jo monen silmään uudistamisen tarpeessa. Katon kuivuttua sivelemme ruostesuojamaalin katon Pelti kestää huollettuna katossa sukupolven, jollei kaksikin.. – Vanhan katon arvo voi olla hyvin tehtynä uuttakin arvokkaampi pelkällä 20-50 euron huoltomaalauskustannuksella ja uutta kattoa pidemmällä toimintatakuulla. Vanhan teräspeltikatteen elinaika huollettuna on kymmeniä vuosia ennen seuraavaa huoltoa. Kattopinta vaatii kuitenkin huollon ja suojamaalauksen. Tarpeeton vanhan katon purkutyö altistaa kiinteistön usein ikäviin paloja vesivahinkoihin. Osloon yritys on rakentanut Pohjoismaiden suurimman kuparisen kupolikaton. – Uusikin peltikatto on joka tapauksessa maalattava, ja uuden maalaus voi olla ongelmallista. Maalaus suojaa hyvin terästä Päinvastoin kuin usein esitetään huoltomaalauksella ei haeta jatkoaikaa katon uusimiselle, vaan teräksen suojaamista seuraavaan huoltomaalaukseen asti. – Katon huollossa ensin puhdistamme katon huolellisesti, poistamme karkean ruosteen ja lopuksi pesemme katon painepesurilla. Peltikaton reiän paikkaus maksaa 50-100 euroa ja katon täydellisestä huoltomaalauksesta korkeimmillaankin vain 50 euroa neliöltä. Myös Reima Pietilän suunnitteleman Metso-kirjastotalon kuparikatto Tampereella on Hanhivaaran yrityksen valmistama. Hänen ulkomaisiin projekteihinsa lukeutuvat kattourakat Islannissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Hanhivaaran patentoiman kuparisuomukatteen ovat saaneet ylleen muun muassa Jämijärven kirkko, Riihimäen keskuskirkon torni sekä siunauskappelit Hausjärvellä, Honkajoella ja Sotkamossa. Asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa Suomen valtio ja lukuisat kaupungit, kunnat ja seurakunnat sekä monet suuret yhtiöt tehdashalleineen
Hikoilua usein luullaan katon läpi tulevaksi vuodoksi, Hanhivaara tietää. Yhtenä syynä huopakattojen huonoon maineeseen ovat olleet Hanhivaaran mukaan 1960ja 1970-lukujen bitumikatot. – Katon ollessa sateelta suojattuna koko asennustyön ajan jäävät riskit näiltäkin osin vähäisemmiksi. Yhdistämällä vanha ja uusi vesieriste saavutetaan kestävä eriste kokonaisuus. Kattokaivot, läpivientitiivisteet ja kaikki ylösnostot uusitaan bitumihuopakaton normiston mukaisesti. Talvisin kylmänä pidettävä ullakko estää kondensiokosteuden muodostumisen peltikaton alapintaan. Sitten maalaamme katon kahteen kertaan korkeapaineruiskulla. Yhdistämällä näin aikaansaatu vesieriste on Hanhivaaran mukaan uudistunut alkuperäistä paremmaksi ja katon elinkaari uudella pinnalla jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. – Hyvään kuntoon esikäsitelty alusta pinnoitetaan hitsaamalla uusi huopa kauttaaltaan kiinni olemassa olevaan ja muutoin hyvään vesieristeeseen. Korjauksen viimeistelyyn kuului maalaus. Tarpeeton vanhan katon purkutyö altistaa kiinteistön usein paloja vesivahinkoihin. Katon paino-ongelmat tulevat vastaan ehkä kolmannen saneerauksen jälkeen. 72 pintaan, kauttaaltaan ja tasaisesti. Nykymenetelmässä kermit kuumennetaan liekillä kiinni toisiinsa, jolloin syntyy yhtenäinen eristys. Tuolloin 1960ja 1970-luvuilla ei Suurin osa huopakatoista voidaan uudistaa pitkäkestoiseksi uusimalla vanhan huovan päälle tukeva pintahuopa. – Esimerkiksi 1970-luvun huopakatoista – jotka ovat siis käytännössä tasakattoja – on vuosikymmenten aikana ilmennyt ongelmia yllättävänkin vähän. – Vanhojen tasakattojen ongelmana olivat niiden rakennusvaiheessa tehdyt virheet tai kermien heikkolaatuisuus. Kustannussäästökin on merkittävä, jos purkutyö voidaan jättää tekemättä ja seuraava saneerauskin voidaan tehdä tulevaisuudessa uudistamalla taas pinta samalla tavoin. Huopakaton kermit hitsaamalla katosta voi tulla uudenveroinen.. Vanhan bitumihuovan pinta puhdistetaan, höyrypatit aukaistaan, kaikki heikoiksi havaitut kohdat ja mahdolliset liikuntasaumat vahvistetaan hitsaamalla alushuopa vahvistamaan kyseiset kohdat. Peltiä on käytetty on käytetty koko vuosisadan ajan. Läpiviennin tiivisteen vuotaminen toi kosteutta sisäkattoon. – Tuplasaumakatto ei tarvitse seurakseen aluskatetta, mikäli ullakko ja alusta pidetään vilpoisena ja tuuletettuna. Vanhan huovan päälle pintahuopa Suurin osa huopakatoista voidaan uudistaa pitkäkestoiseksi uusimalla vanhan huovan päälle tukeva pintahuopa. – Tarvittaessa suojapellit maalataan tai tehdään uudet valmiiksi maalatusta pellistä. Sen sijaan esimerkiksi 1960-1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä on suosittu huopaa. Huopakatto on mainettaan parempi Perttu Hanhivaara tietää, että huopakatto on mainettaan parempi. Tavoitteemme on saavuttaa tiivis ja pitkäkestoinen vesikatto asiakasta tyydyttävään hintaan
Tämän tiivisteen halkeama päästi kosteutta rakenteisiin. Huopakatoissa on kaksi alun alkaen kermikerrosta, mikä tekee katosta hyvin tiiviin. Kun APP-muovibitumihuopa levisi 1980-luvun puolivälissä Ruotsista Suomeen, materiaali parani ja samanaikaisesti alkoi myös koulutus huopakaton tekijöille. Irtosora korvataan mekaanisella kiinnityksellä. Kun singelillä sorastettua kattoa uusitaan, alkuperäinen huopa on usein säilynyt soran alla hyvässä kunnossa. 73 kattojen tekijöillä ollut aina pätevyyttä ja tietotaitoa. taan, tuntuu monesti olevan kyse siitä, että taloyhtiön hallitus on saatu uskomaan muutoksen tarpeellisuus, vaikka huopakatto olisi pienellä saneerauksella toiminut oikein hyvin. – Me taitamme aina kermin ulkoreunan ylitse, jolloin vesi pääsee valumaan pois katolta ongelmatilanteissa. Muovibitumi ei ime kosteutta, minkä ansiosta uuden eristeen voi laittaa suoraan kermin alle. Huopakattoja tehdään edelleen siten, että huopa katkaistaan kolmioriman päälle, jolloin kutistumisilmiö ennen pitkää saattaa johtaa vuotamisen. Aikaisemmin tasakatot päällystettiin usein singelillä eli irtosoralla. – Mitä loivempi katto on, sen suositeltavampi huopa on materiaalina. Huopakaton saneeraus maksaa 40-80 euroa neliöltä, kun esimerkiksi perinteisellä peltikatolla hinta on sadasta eurosta ylöspäin. Oikein tehty tasakatto kestää yli metrin lumikuorman neliötä kohden. Jos muodonmuutos toteutetaan, tuntuu monesti olevan kyse siitä, että taloyhtiön hallitus on saatu uskomaan muutoksen tarpeellisuus. Hanhivaara sanoo, että huopakaton vahvuutena ovat läpiviennit, kun katto hyvin tehty. Juhani Karvonen. – Se on suojannut huopaa muun muassa UV-säteilyltä. Katon vaihtoa voidaan joskus perustella esimerkiksi lumikuormalla. – Jos muodonmuutos toteute– Tasakatto ei ole huono ratkaisu, kun katto on rakennettu oikein. Huopakaton etuna on edullisuus. Kermejä saatettiin asentaa huolimattomasti, läpivientien teossa oli puutteita eikä huopamateriaalikaan ollut kovin kehittynyttä. Tasakatto ei ole huono ratkaisu, kun katto on rakennettu oikein. Läpiviennin kumitiivistelläkin tulee joskus aika täyteen. Huomattava osa niistä on kansallisesti tai historiallisesti arvokkaissa kulttuurikohteissa. Katon muuttaminen tasakatosta harjakatoksi on Hanhivaaran mukaan harvinaista. – Meillä on edelleen kiinteistöjä, joissa 1980-luvulla tehty muovibitumihuopa on uuden veroinen. Niitä ei tarvitse välttämättä edes saneerata lähiaikoina. Huopakaton ongelmana voi olla huovan kutistumisilmiö, jolloin huopa jää vähitellen vajaaksi reunoiltaan ja vesi ei tulviessaan pääse valumaan katolta reunan yli vaan valuu osin seinärakenteisiin. Huopakatto edullinen uudistaa Huopakaton uusiminen on usein edullisempaa kuin muiden kattotyyppien. Jos kattoon tarvitaan uusi kermi, voi sen hitsata vanhan päälle. Se on myös rakennusteknisesti kestävä kattomalli. Sitä ei tarvitse poistaa, vaan uusi huopa voidaan hitsata vanhan päälle. – Jos huopakatto vuotaa, se vuotaa monesti läpiviennistä, mutta silloin katto on yleensä huonosti tehty. Perttu Hanhivaara on toteuttanut lukuisia vaativia kattojen rakennusja korjausurakoita yhtäjaksoisesti 1970-luvun lopulta alkaen. Kun katon jyrkkyys on yhden suhde kolmeen, on huovan sijaan yleensä valittu pelti
– Kattopeltien laitto aloitetaan toisesta reunasta. – Lukkosaumakaton voi asentaa ilman erikoistyökaluja tai peltisepäntaitoja. Pelti on tänä päivänä suosituin kattomateriaali. Koneja lukkosaumakatolla ei ole loppujen lopuksi suurta eroa. Olemme suunnitelleet pellityksen niin, että pellit menevät aina hieman limittäin, joten ruuvit jäävät aina toisen pellin reunan alle. Jos konesaumakatto toimii, ei ole Kekäläisen mukaan mitään syytä korvata sitä lukkosaumalla. Vanhassa Joensuun Kourutuotteessa tunnetaan pelti ja katot Katto kestää puoli vuosisataa Konesaumapeltikatto on yksi kestävimmistä kerrostaloissa. Katon kestoikä on vähintään 30-50 vuotta, jos olosuhteet ovat normaalit. Tuohon aikaan pellit olivat noin kahden metrin pätkissä, joten saumoja syntyi aika paljon verrattuna tähän päivään. Lukkosauma vaihtoehto konesaumalle Konesaumakatolle vaihtoehtona on lukkosauma, josta Joensuun Kourutuote on tuomassa markkinoille uutta mallia. Peltikatto kattoturvatuotteineen kestää huollettuna hyvinkin yhden sukupolven ajan. Kun kattotuotteet kiinnitetään saumoihin, ei vuodon mahdollisuutta ole käytännössä olemassa. Saumakatossa kaikki saa kiinni saumoihin, jolloin pellin läpi ei tarvitse lyödä reikää ja kattotuotteet ovat muutoinkin tukevammin kiinni. Kattotuotteetkin, kuten tikkaat, kattosillat ja lumiesteet, on saatettu naulata tai ruuvata kiinni peltiin. – Jotkut alan yritykset ostavat meiltä pellit ja tekevät omat urakkansa meidän pelleillämme, Kekäläinen kertoo. Pellin toinen pää ruuvataan jälleen kiinni ruodelautoihin. Peltikatossa vuotoriski on tämän ansiosta pienempi kuin huopakatossa, Kekäläinen selvittää. Se on hieman nopeampi asentaa, mikä tekee siitä myös hieman edullisemman. Materiaalikustannuksiltaan lukkosaumakatto on hieman kalliimpi kuin konesaumakatto.. – Huopakatto saatetaan vaihtaa peltikattoon varsinkin jos huopakatto on alkanut vuotaa. Huopakatto on harvinaisempi kerrostaloissa. Saumat hakattiin kiinni käsin, nyt se työvaihe tehdään tietysti koneellisesti. Yrityksellä on omaa peltivalmistusta ja oma tehdas Joensuussa. Kerrostaloissa on tyypillisesti peltitai huopakatto, harvoin tiilikatto. Väärin ei pysty asennusta juurikaan tekemään. Konesaumakaton realistinen ikä on noin 50 vuotta. Lumiesteet saattavat vuosien varrella löystyä lumen painosta, jolloin reiätkin suurenevat. Yritys myös asentaa kattovarusteita ja räystäskouruja sekä tekee kattoremontteja. Lukkosaumakaton kestoiästä ei voi antaa kuin arvion. Painaminen käytännössä tarkoittaa, että liitoskohtaa naksahtelee paikoilleen, kun joku kävelee sitä pitkin. Esimerkiksi lukkosauman reuna on tuplattu ja vesiura on patentoitu. Lukkosaumatun ja konesaumatun peltikaton lisäksi asennetaan jonkin verran tiilikuvioista peltikattoa. Sen jälkeen seuraava pelti kiinnitetään edelliseen painamalla. Käytämme ruostumattomasta teräksestä valmistettuja tai karskaistuja pinnoitettuja ruuveja. Lukkosauma on edullisempi Lukkosaumakaton tekemisen periaate on yksinkertainen. Näin edetään koko katto eli jokaisen pellin toinen sivu ruuvataan ruodelautaan ja toinen sivu painetaan kiinni toiseen peltiin. Joensuun Kourutuote on valmistanut lukkosaumakattoja vajaat kymmenen vuotta. Naulaus lisää vuotoriskiä Profiilipeltikatossa käytettiin ennen naulausta. Sen sijaan esimerkiksi tiilija suorapeltikatoissa lumiesteitä käydään korjaamassa silloin tällöin. Uraa pitkin esimerkiksi mahdollinen kondensaatiovesi pääsee valumaan alas, eikä osu ruuveihin. Nykyisin voimme valmistaa lappeen mittaisia peltejä. Reiät ovat pellissä valmiina. Peltikatot ovat yleensä konesaumattuja ja ne saattavat olla peräisin 1950tai 1960-luvulta, sanoo Anssi Kekäläinen Joensuun Kourutuotteesta. 74 P eltikatto on helppohoitoinen ja pitkäikäinen. Pelleissä on myös vesiura ennen ruuviriviä. – Kun naulanreikiä on runsaasti, syntyy jostakin vuotoja. Pinnoitteella on 25 vuoden takuu ja tekninen takuu, käytännössä puhkiruostumistakuu on 50 vuotta. Ensimmäisen pellin ulompi reuna ruuvataan kiinni ruodelautaan. – Konesaumattu peltikatto voi olla valmistettu 1950-luvulla, eivätkä katon pellit sinänsä ole kovin huonossa kunnossa. Konesaumakatto on parempi ratkaisu, jos katossa on runsaasti jiirejä, koska konesaumakatosta saadaan tiiviimpi. Konesauma on aavistuksen verran tiiviimpi, koska pellit ovat limittäin ja saumattu tuplasti. – Lukkosaumakatto näyttää perinteiseltä konesaumatulta peltikatolta, mutta on asennettavuudessaan monin verroin vaivattomampi. Katon tuulettuvuudella on aina merkitystä ja joskus konesaumakaton harjaan on lisättävä tuuletusputkia, mikä tietysti lisää kustannuksia. Se pysyy puhtaampana kuin esimerkiksi huopakatto. Konesauma on kymmenisen prosenttia kalliimpi kuin lukkosauma. – Profiilit ovat omia ja niissä on tietyt ominaisuudet. Vuoto alkaa usein jiirien kohdalta Vaikka pelti on pitkäikäinen, tulee peltienkin vaihto ennen pitkää vastaan. Peltikatolla on monia etuja. Kattoremonttien osuus liikevaihdosta on Kekäläisen arvion mukaan noin 15 prosenttia. Jos katontekijä pysyy katolla turvallisesti ja työkalut pysyvät käsissä, voi katon asentaa kuka tahansa. peltikatossa saumat ovat se arka kohta ja katto kannattaa ennen pitkää vaihtaa nykyaikaiseen konesaumakattoon. Ruuvit ovat lättäkantaisia, joten ne eivät jää pullottamaan pellin pinnasta. Jos konesaumakatto on tiensä päässä, saattaa lukkosauma olla vaihtoehto. Lukkosaumakatto on siistimpi, koska pellit valmistetaan tehtaalla. – En muista, että lumieste olisi koskaan irronnut konesaumakatosta, vaikka meilläkin on ollut tuhansia remonttija asennuskohteita
75 Työn osuus lukkosaumakatossa on selvästi edullisempi kuin konesaumakatossa, joten kokonaiskustannuksiltaan lukkosaumakatto on hieman edullisempi vaihtoehto.
Katon maalaus maksaa 25-30 euroa neliöltä. si höyrysulun viat eivät heti aina näy päällepäin. Suurin ero on haalistumisessa, sillä polyesteripinnoite haalistuu polyuretaania nopeammin. Pinnoitteita on runsaasti markkinoilla eri paksuuksilla ja eri pohja-aineilla. Kattoremontti voidaan tänä päivänä tehdä läpi vuoden hupun suojassa. 76 – Teemme kumpiakin kattoja ja työn osuus lukkosaumakatossa on selvästi edullisempi kuin konesaumakatossa, joten kokonaiskustannuksiltaan lukkosaumakatto on hieman edullisempi vaihtoehto. Kapillaari-ilmiö saattaa saada aikaan kosteutta pelleissä. Ilman sitä tuore maali irtoaa nopeasti. – Jos katto on ollut tiilikuviopeltiä, aluskate saattaa tarvita uudistusta ja tihentää ruodelaudoitusta. Sinkitty peltikatto oli melko yleinen 1940ja 1950-luvuilla. Piipunjuuret ovat kaikissa katoissa ehkä se arin kohta, josta vuoto helpoimmin syntyy. Aluskate joskus syytä tutkia Kattoremontissa on joskus tarpeen tutkia ja korjata myös aluskate. –Markkinoilla on myös peltija peltialumiinikourua. Yksittäiset ruostepisteet eivät haittaa. Paras materiaali on sinkitty ja pinnoitettu teräskouru. Lukkosaumakaton kestoiästä ei voi tällä hetkellä antaa kuin arvion. – Ne eivät enää sovi uuteen kattoon, eivät 20-30 vuotta vanhat kattoturvatuotteet ole CE-hyväksyttyjä. Nykyiset kourut ovat entistä kestävämpiä ja lisäksi ne on maalipinnoitettu niin sisäkuin ulkopinnoiltaan, kertoo Anssi Kekäläinen. – Kun kouru puhdistetaan vuosittain, kestää se 40-50 vuotta ilman puhkiruostumista. – Ruoste voi johtua löystyneistä saumauksista tai vuotavista naulan rei’istä. Tuolloin lääkkeenä saattaa olla yläpohjan eristys. – Pinnoitteelle annamme 25 vuoden takuun, ja tekninen takuu, käytännössä puhkiruostumistakuu, on 50 vuotta. Teräskouru voi aina vääntyä, mutta sen saa oikaistuksi. Katon kestoikä on vähintään 30-50 vuotta, jos olosuhteet ovat normaalit. Nykyisin teräskourujen pellinvahvuus on 0,6 milliä, kun se ennen oli 0,5 milliä. Ulkopuoliset kiinnikkeet ovat kourujen puhdistuksen kannalta parhaimmat, mutta sisäpuolisiakin kiinnikkeitä käytetään, Kattoremontin yhteydessä uusitaan myös kattoturvatuotteet. – Polyuretaanipinnoite on pinnoitemäärältään paksumpi ja polyesteripinnoite ohuempi. Kattoja saattaa olla edelleen vanhimmissa taloissa. – Sinkittyä peltiä ei ole pinnoitettu, mutta toki se on saatettu maalata useaan kertaan. Samoin esimerkiksi lumen tiputus vaikuttaa katon kunnossa pysymiseen. Konesaumakaton realistinen ikä on noin 50 vuotta.. Peltikaton kunto tulee ottaa tarkastelun alle viimeistään siinä vaiheessa, jos pelleissä alkaa näkyä ruostetta. Alumiini on kevyt ja ruostumaton, mutta sen heikkoutena on repeävyys. – Kosteusvauriot ja esimerkikKourut tehdään aina määrämitassa Joensuun Kourutuotteen osaamista ovat myös kourut ja syöksytorvet. Kosteutta oli päässyt rakenteisiin ja kattoa piti uusia aika laajasti, Kekäläinen kertoo. Putoava lumi saattaa repäistä alumiinikourun, mutta teräskouru ei repeä meikäläisen kokemuksen mukaan koskaan. Materiaalikustannuksiltaan lukkosaumakatto on hieman kalliimpi kuin konesaumakatto. Ruuvinreikiä on yhtä paljon kuin ruuvejakin. – Noin 800 neliön katon maalaus tulee maksamaan 20 000 euroa mihin meillä sisältyvät pohjustus ja ruostesuojaus. Tiilikuviopeltiä on kerrostaloissa aika harvoin ja yleensä aluskatekin on aika hyvässä kunnossa. Kaksi miestä asentaa noin 200 neliön lukkosaumakaton yhdessä päivässä, kun vastaavan kokoinen konesaumakatto vie kahdelta mieheltä kolme päivää. Jos rakennuksessa on lämpövuotoja, saattaa yläpohjaan pesiytyä kosteutta. Jos katon kunto epäilyttää, ulkopuolisen tahon tekemä kuntotarkastus on luotettava mittari katon kunnosta. – Saumakatossa ne jäävät näkymättömiin katteen alle, kun taas tiilikuvioisessa katossa pellit on ruuvattu toisiinsa päältäpäin. – Huoltomaalaus tulisi tehdä 25-30 vuoden jälkeen ensimmäisen kerran ja sen jälkeen kymmenen vuoden välein pari kertaa aina sinne 50 vuoteen saakka. Tiilikuvioisen ja saumakaton suurin ero on kiinnitysruuveissa. Kattoikkunoita on kerrostaloissa harvoin, mutta joskus meillä on sellainenkin kohde ollut. Katon maalaaminen voi pidentää ikää vuosilla. Polyuretaanilla takuu on 25 vuotta, polyesterillä kymmenen vuotta. Pinnoitteissa valinnanvaraa Pinnoitteen takuu on tänä päivänä 25 vuotta, minkä jälkeen pelti saattaa tarvita huoltomaalausta. Nämä katot ovat kestäneet yleisesti ottaen hyvin. Jos pellissä on ruostetta, on peltiin levitettävä pohjustusainetta. Juhani Karvonen Vaikka pelti on pitkäikäinen, tulee peltienkin vaihto ennen pitkää vastaan. Kekäläinen sanoo, että aistinvarainen katselmus vuosittain olisi aina hyvä tehdä, mutta rakenteiden piilevät vauriot eivät välttämättä silmällä selviä. Kourut katkaistaan työmaalla määrämittaan, jottei liitoksia tarvitsisi tehdä
Energiaa säästyy myös puhallintehon säätämisellä. – Maksimitehoa tarvitaan vain silloin, kun asunnossa on esimerkiksi juhlien vuoksi poikkeuksellisen paljon ihmisiä, laitetaan ruokaa, saunotaan tai vaikka kuivatetaan pyykkejä. Jos laitteisto on käyttäjälle tuntematon, kannattaa apua pyytää huoltoyhtiöltä. • Kytke ilmanvaihtolaitteesta mahdollinen viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle. Kettunen kannustaa herättelemään termostaattien toimintaa kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen. Markkinoilla on ohjelmoitavia älytermostaatteja, joiden avulla voi asettaa patterin tavoittelemaan eri lämpötilaa eri kellonaikoina. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin sanoa, että 20–22 °C on sopiva lämpötila oleskelutiloissa. si voi säästää lämmityskuluissa. – Ennen kuin käsi käy termostaatille, kannattaa tarkistaa ikkunoiden tiivisteet ja varmistaa, että raitisilmaventtiilit tuloilmaikkunoissa ja muissa ilmaventtiileissä ovat talviasennossa, Kettunen sanoo. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta. • Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa. • Lämmitä tulisijaa pakkasia ennakoiden. Paksut verhot ja huonekalut kannattaa siirtää pois patterien edestä, jotta lämpö pääsee leviämään tasaisesti huoneeseen. Minimiteholle laite kannattaa säätää silloin, kun ei olla kotona, vinkkaa Kettunen. Varastot ja autotallit puolestaan voi pitää huomattavasti viileämpinä. Asettamalla matalamman huonelämpötilan yöajakNyrkkisääntönä on, että 20–22 °C on sopiva lämpötila oleskelutiloissa. Ohjeeksi annetaan, että älä sulje raitisilmaventtiileitä talvellakaan kokonaan. Vaikka lämmitystä voi ajastaa, pitää pesutilojen ilmanvaihdon olla toiminnassa jatkuvasti. Kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityksen ajastaminen on kukkarolle ja ympäristölle fiksua. Tulisijalla huippukulutukset kuriin Etenkin sähkölämmittäjien on hyvä lämmittää tulisijaa ennakoivasti aina ennen pakkasten kiristymistä ja jatkaa lämmitystä kylmän jakson ajan. Lämmöntalteenotto on vakiona ainakin 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa, ja joissain vanhemmissakin koneissa mallista riippuen, neuvoo Kettunen. Näin saadaan madallettua kylmän jakson aiheuttamaa kulutuspiikkiä. Vanhat heikosti toimivat patteritermostaatit ja -venttiilit kannattaa vaihtaa uusiin. Älä sulje raitisilmaventtiileitä talvellakaan kokonaan Tarkista kodin pakkasvalmius Pakkaskeleillä on syytä tarkistaa, että kodin lämmitys ja ilmanvaihto ovat säädetty oikein. Ajoita mukavuuslämmitystä aamuin illoin niihin ajankohtiin, jolloin tilaa käytetään ja kuivatetaan. Sitä kylmemmässä alkaa jo viluttaa! saattaa aiheuttaa liian matalalle säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitysvastuksen tai lämmitysvesipatterin lämpötila-asetus. Vedontunnetta. 77 Olethan muistanut nämä! • Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta. • Ilmanvaihtoventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan. • Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen. Lämpötiloja kannattaa seurata säännöllisesti pitkin talvea ja säätää lämmitystä tarpeen mukaan, neuvoo Motiva Oy:n asiantuntija Teemu Kettunen. K ylmän tunne on yksilöllistä. Parhaimmillaan säästät jopa puolet kylpyhuoneen lämmitykseen kuluvasta sähköstä, Kettunen vinkkaa. – Luotettavan mittaustuloksen saat, kun asetat mittarin huoneen väliseinälle riittävän kauaksi ikkunoista ja ulkoseinistä, reilun metrin korkeuteen. – Ilmanvaihtokoneesta kannattaa tarkistaa, että lämmöntalteenotto on päällä. Vältä kodin vedontunnetta Vedon tunne voi houkutella nostamaan huonelämpötiloja suositusten yläpuolelle. Tuntihintaisen sähkösopimuksen tapauksessa lisähyötyä tuo, että pakkasjakson aikana sähkön tuntihinnat voivat olla tavanomaista korkeammalla, jolloin tulisijan käytön tuoma säästökin on suurempi. Liian korkea lämpötila voi jopa sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, joten tarkkana kannattaa olla. Makuuhuoneessa makoisammat unet tulevat astetta tai paria alemmassa lämpötilassa. Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. – Mukavuuslattialämmitys saattaa kasvattaa kodin sähkölaskua jopa parilla kympillä kuussa. Energiatehokas lämpötila tuloilmalle on 16–17 °C. Energiataloudelliset säädöt ja asumistottumukset tukevat terveellisiä sisäilmaolosuhteita ja pienentävät asumisen ilmastovaikutuksia. Myös kerrostaloasunnoissa voi olla huoneistokohtainen ilmanvaihtokone
0103372720 • www.ovella.. • info:ovella@ovella.. www.2727350.. ovella® Citypark® PYÖRÄNOJA (Pat.Reg. ovella® systems organisoi vuonna 2021. Kysy nyt 3. Koko Uudenmaan alueella. ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. FI10333) • järjestyksessä säällä kuin säällä! • kestävä ja muodokas pyöräparkki! • Varusteet: kumpare, organisointiketju, katos, sähköpyöränlataus. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Kattoremontit Ovella Systems Oy • P. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A 5, 5. KAIKKI KATTOTYÖT KATTOREMONTIT HUOLTO JA KORJAUSTYÖT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOPESUT JA SAMMALEEN POISTOT KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987
LIIKEHAKEMISTO 79 Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Teuvo Pakkalan tie 8 N, 00400 Helsinki Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. Kiinteistö & energia Konevuokraus Rakennussuunnittelu. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. 09-726 0077 O Y ASIANTUNTIJAMESTARIT LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.
80 Skanska ja sen allianssikumppanit Sweco sekä Integrated Työyhteenliittymä ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa Ahveniston sairaalan toteuttamisesta. Asuintalojen lisäksi niiden väliin rakennetaan yhteispysäköintirakennus ja -kansipiha. Lahdessa ei ole toista tällaista kohdetta, tämä on uniikki, sanoo Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Harry Koskela. Tämänkaltainen ympäristötaide antaa meille siihen hyvän mahdollisuuden, lisää Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen. Lahden Asunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy aloittavat neljän kerrostalon, yhteispysäköintirakennuksen ja -kansipihan rakentamisen Jaksonkadulle, Lahden Matkakeskuksen viereen keväällä 2021. Rakennus on jaettu kolmeen eri päämassaan, joista kuumaan sairaalaan kuuluvat muun muassa leikkausosastot, päivystys, kuvantamistilat ja laboratorio. – On hienoa, että pitkän ja vaikeankin kehittämisvaiheen jälkeen meillä on hyvä suunnitelma uudesta sairaalasta ja pääsemme vihdoin rakentamaan. Valmistuessaan uusi sairaalarakennus korvaa nykyisen keskussairaalakokonaisuuden, joka on tullut käyttöikänsä päähän. Kolmanteen osaan sijoittuvat potilasosastot. Elektiivinen sairaalapuoli sisältää vastaanottotiloja ja monitilatoimistot. Taide personoi ne ihan uudella tavalla ja ne muokkaavat upealla tavalla koko korttelia ja kaupunkikuvaa. Lisäksi sairaalan yhteyteen rakennetaan sairaala-apteekki sekä pelastusasema. Tulevan uudiskohteen seinissä nyt jo kadonnut, vanha puinen Lahden rautatieasema piirtyy luonnollisessa koossaan upeina graafisina kuvioina osaksi urbaanin Matkakeskuksen kaupunkikuvaa. Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta kokonaan uusi sairaala puolestaan tarjoaa modernit työtilat ja lisää merkittävästi vetovoimaamme työnantajana, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta. – Jaksonkadun talot eivät ole Taide personoi Lahden Jaksonkadun uudet asuintalot valmistuttuaan pelkkiä asuinrakennuksia. Ihmiset, jotka omalta osaltaan kirjoittavat korttelin, Jaksonkadun ja koko alueen tarinaa tästä eteenpäin. Lahden Matkakeskuksen kupeeseen rakennettavat asuintalot personoi Tatu Tuomisen taideteos ”Ratavarren Aarre”. Toteutusvaihe käynnistyy heti helmikuussa, ja rakentaminen elokuussa 2021. Hämeenlinnan Ahvenistolle uusi sairaala Hämeenlinnan Ahvenistolle rakennetaan uusi sairaala. – Allianssimuotoisen toteutusmallin vahvuus on laadukkaassa yhteistyössä, ja hankkeen kehitysvaiheessa saavutimme konseptin, johon kaikki osapuolet voivat olla tyytyväisiä. Jaksonkadun kotien uskotaan olevan erinomainen valinta sekä työmatkalaisille että perheille. Rautatieaseman historian mukaista taidetta tuodaan talojen julkisivujen lisäksi porraskäytäviin. Suunnitelmissa on otettu erityisesti huomioon pendelöinti ja sen kasvu tulevaisuudessa. Valmistuttuaan talot kehittävät merkittävästi koko Mannerheiminkadun ja radan välisen alueen ilmettä Matkakeskuksen länsipuolella. 74 000 bruttoneliömetriä Uuden keskussairaalan kokonaisuus kattaa noin 74 000 bruttoneliömetriä, ja se sisältää kaikki sairaalatoiminnot. Tatu Tuomisen taideteos levittäytyy ympäri korttelia näyttäen osia vanhasta asemarakennuksesta, ja avaa kuin aikajatkumona näkymän menneisyyteen uudisrakennuksen sisällä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille hankkeen kokonaiskustannus on noin 356 miljoonaa euroa, josta allianssin tavoitekustannus on noin 308 miljoonaa euroa. Talojen julkisivuihin syntyy näyttävä Tatu Tuomisen teos “Ratavarren Aarre”, joka on kunnianosoitus radanvarren pitkälle historialle. Uuden keskussairaalan kokonaisuus kattaa noin 74 000 bruttoneliömetriä, ja se sisältää kaikki sairaalatoiminnot. Hyvät kulkuyhteydet Assi sijaitsee Ahvenistontien varrella hyvin kulkuyhteyksien päässä, ja alueen perinteinen luonnonmaisema on pyritty huomioimaan kohteen suunnittelussa. TA-Rakennuttaja Oy:n projektipäällikkö Ella Pihlaisen mukaan Jaksonkadun vahvuuksia ovat sen erinomainen sijainti ja saavutettavuus. Valmistuvan korttelin nimeksi valittiin ”Ratavarren Tarina” ja sen nimeämisen lähtökohdaksi otettiin kolme tärkeää asiaa: jatkuvuus, korttelin asukkaat ja ihmiset sekä kortteliin levittäytyvä julkinen taide. – Haluamme tuoda jatkossa rakentamiseen enemmän moni-ilmeisyyttä ja arkkitehtuurista ulottuvuutta. Julkisivuissa käytetään sekä tiilipintaa että graafista betonia. Suunnittelussa on huomioitu käyttäjien monipuoliset tarpeet, ja yhteistyö jatkuu rakentamisen ajan tiiviisti. Ahveniston sairaalan, tuttavallisemmin Assin, toiminta käynnistyy syksyllä vuonna 2026. Skanska toimii hankkeessa projektinjohtourakoitsijana, Sweco vastaa rakenneja taloteknisestä suunnittelusta ja Integrated Työyhteenliittymä arkkitehtisuunnittelusta. Hämeenlinnaan tulevan uuden sairaalan myötä Kanta-Hämeeseen muodostuu korkeatasoinen terveydenhuollon keskittymä. Havainnekuva: Skanska. Assin toteutusvaihetta edeltävä kehitysvaihe käynnistyi vuonna 2018 yhdessä allianssikumppaneiden kanssa. Rakennuksen eri osia yhdistää yhteinen aulatila. Assista tulee kestävästi rakennettu maailman inhimillisin sairaala, kertoo tulosyksikön johtaja Mirja Serenius Skanskalta. Tarinan sisältä löytyykin se todellinen aarre – koti ja ihmiset. Kanta-Hämeen väestölle hanke varmistaa maakunnan erikoissairaanhoidon ja päivystyksen palveluita pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 2023 tammikuun loppuun mennessä Lahden Matkakeskuksen viereen Jaksonkadulle nousee neljä kuusikerroksista kerrostaloa. Sopimuksen arvo Skanskalle on noin 272 miljoonaa euroa. Havainnekuva: Upeart.. Hankkeen taidekoordinoinninsta vastaa Upeart, ja uudiskohteessa tullaan hyödyntämään näyttävästi ympäristötaidetta
Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Sähköposti: ..................................................................................................................... Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. 1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) kestotilauksena 65€/v määräaikaisena 72€/v. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ www.kiinteistojaenergia.. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Puhelin: ............................................................................................................................. tilaukset@karprint.. Allekirjoitus: ................................................................................................................... 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Puh. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Lähiosoite: ...................................................................................................................... Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Nimi: .................................................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.
Niin ikään on tärkeää varautua myös yllättäviin ja odottamattomiin menoeriin. – Selvitä kuntakohtaiset taksamuutokset. kaikista menoista. Koronakriisin tuoman epävarmuuden ja yllätyksellisyyden vuoksi yhtiön maksukyvyn turvaaminen on entistäkin tärkeämpää, Järvinen muistuttaa.. – Älä unohda korjaustarpeita! Taloyhtiön tulevat korjaustarpeet on syytä huomioida hyvissä ajoin etukäteen ja tarvittaessa myös varautua niihin taloudellisesti. Taloyhtiön suurin kuluerä on lämmitys, joka vie lämmitystavasta riippuen noin neljänneksen Talousarviot viimeistelyvaiheessa Korona huomioon budjetissa Monessa taloyhtiössä viimeistellään parhaillaan talousarviota hyväksyttäväksi kevään yhtiökokouksessa. 82 T alousarviota tehdessä lähtökohtana ovat aina edellisen tilikauden toteutuneet kustannukset. Tärkeä muistilista Muista nämä taloyhtiön talousarviota laatiessasi: – Huomioi historia! Talousarvion laadinnan lähtökohtana on aina edelliseltä tilikaudelta siirtyvä vastikekohtainen ylitai alijäämä. – Varaudu yllätyksiin! Taloyhtiön kassasta on syytä löytyä jatkuvasti noin kahden kuukauden vastikkeita vastaava määrä maksukyvyn turvaamiseksi. – Muista marssijärjestys! Hallitus ja isännöitsijä laativat talousarvion, yhtiökokous päättää ja vahvistaa vastikkeet. Tärkeää on kuitenkin huomioida myös odotettavissa olevat muutokset, kuten korotukset erilaisiin taksoihin ja veroihin sekä taloyhtiössä tapahtuvaan kulutukseen. Kiinteistöliitto kokosi vinkit taloyhtiön taloudenhoidon kannalta keskeisimmän asiakirjan laatimiseen. – Paikallisen lämpöyhtiön taksamuutokset on hyvä olla tässä vaiheessa jo selvitettyinä, samoin oman kunnan veden hintojen mahdolliset muutokset ja marraskuussa julkistetut kiinteistöveroprosentit, Järvinen toteaa. Maksukyvyn turvaaminen Taloyhtiön talousarvio on tärkeää laatia huolellisesti, jotta yhtiö pystyy mitoittamaan oikein myös perimiensä vastikkeiden määrän. – Taloyhtiön maksuvalmiuden ja reagointikyvyn varmistamiseksi sekä ylläpitämäksi yhtiöllä tulisi jatkuvasti olla noin kahden kuukauden vastikkeita vastaava summa kassassaan. – Koronakriisin seurauksena ihmiset ovat viettäneet tavallista enemmän aikaa kotona, jolloin esimerkiksi veden kulutus on saattanut lisääntyä runsaastikin, sanoo Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. – Huomioi hinnankorotukset! Erilaisten palveluja hankintasopimusten hinnankorotusten perusteet on hyvä tutkia tarkasti ja tarvittaessa kilpailuttaa sopimukset. Lämmityskuluja arvioitaessa on huomioitava edellisen vuoden lämmitystarve ja mitoitettava kulut normaalin vuoden mukaisesti. Jos taloyhtiöllä on suunnitteilla korjauksia, kannattaa selvittää niihin saatavilla olevat avustukset vuoden 2021 osalta
010 851 1000 www.kerabitpro.. Tutustu referensseihin kotisivuillamme. Pyydä tarjous! Kattoja pihakansirakentaja palveluksessanne KerabitPro Oy puh. Kiinteistö ja Energia 1_2021 KerabitPro 218x295mm.indd 1 Kiinteistö ja Energia 1_2021 KerabitPro 218x295mm.indd 1 10.2.2021 10.50.26 10.2.2021 10.50.26. Meiltä myös aurinkoja viherkatot sekä vähähiiliset bitumikatot ja elementtikatot
Air Termico Ekologinen tuloilman esilämmitys säästää energiaa Koneelliseen ja painovoimaiseen poistojärjestelmään | +358 10 4215 700 Ekologista lämmöntalteenottoa ilma on TALVI Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti