Kiinteistö Nro 2/2018 | 6,70 & energia Pohjoismainen tilastovertailu: Helsingin kasvu vaatimatonta Vuokraturva: Sijoitusasuntomarkkinat nyt tulikuumat Omaa tuotantoa 65 % Sähkön riittävyys tuonnin varassa Länsimetro nosti asuntojen neliöhintoja 160 eurolla Ouluun maailman älykkäin sairaala
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
Rakennusmessuilla panostettiin tällä kertaa erityisesti messuklinikoihin, joissa ammattilaiset opastivat messuvieraita päivittäin ilman ajanvarausta. Rakennusmessut vetivät väkeä . Sivu 68 Jyväskylän sähkömessut nosteessa – Jyväskylän Sähkö, Tele, Valo ja AV –messut ovat kasvaneet pohjoismaiden suurimmaksi alan messuksi. Se näkyy myös Lahdessa. En näe hyötyä asiakkaalle, että istumme autossa pitkiä matkoja kiinteistökäynneillä, toteaa toimitusjohtaja ja yrityksen omistaja Jari Väyrynen. Olemme kuitenkin ottaneet koko sijoitusasuntojen ostotuotteen pois markkinoilta, koska jokaisella ajalla on eri mahdollisuudet. Käytännössä vain kantava runko säilytetään, kertoo Skanskan yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo. Sähkönkulutus ennätyslukemiin . kello 8-9. 14 Helmikuun viimeisenä päivänä saavutettiin Suomessa kuluvan talven sähkönkäytön tehohuippu, ylitettiin 14 000 megawattia. 60 Turun telakan työtilanne sekä Uudenkaupungin autotehtaan rekrytoinnit pitävät huolen, että Turussa rakennetaan myös jatkossa. Messut ovat olleet jo usean kerran maksimikoossa loppuunmyyty eikä niitä pysty juuri kasvattamaan. Siperiasta vyörynyt erittäin kylmä ilmamassa nosti Suomen sähkönkulutuksen tuntimittauksen talven ennätykseen noin 14 000 megawattiin 28.2. Isoilla osastoilla, kuten esimerkiksi Onnisen osastolla oli edustettuna monia eri toiminimiä Keski-Euroopasta asti, kertoo messujen järjestelyistä koko tuon ajan vastannut Ilari Tervakangas. 30 Helsinki rakentaa asuntoja enemmän kuin vuosikausiin. Nyt emme halua tarjota asuntojen ostopalvelua vaan seurata mihin suuntaan markkinat kehittyvät. Sisustusta ja designia esitellyt Showroom-osasto näkyi tänä vuonna entistä vahvemmin. Toimimme Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä. Tälläkin kertaa messuhalleissa oli noin 300 osastoa, jotka edustavat yli tuhatta toiminimeä yli 20 maasta. 22 Suomi tarvitsee kansainvälisemmän ja kilpailukykyisemmän metropolin ollakseen kansainvälisesti yrityksiä ja osaajia houkutteleva. Ohjelmassa oli joka päivä lukuisia tietoiskuja ja työnäytöksiä. Jyväskylän Rakennusmessut keräsi saman katon alle lähes 250 rakentamisen, remontoinnin, sisustuksen ja pihanlaiton näytteilleasettajaa. Kylmän viikon aikana voimalaitokset olivat toimineet ilman merkittäviä häiriöitä. Talven sähkönkulutuksen huippulukema saavutettiin helmikuun viimeisenä päivänä. Kilpailu vaikuttaa myös hinnoitteluun. Sama suhdanne jatkuu myös tänä vuonna. Sähkön kulutushuippu, 14 273 MWh/h, toteutui 5.1.2017 tunnilla 17-18. 46 Uusia kirkkoja rakennetaan hyvin vähän. 76 Tampereen Hervantaa kehitetään ikäystävälliseksi kaupunginosaksi. 72 Jyväskylän Sähkömessuilla tavataan vuodesta toiseen. Messujen ohjelmalavaa tähdittävät muun muassa MTV3:lla keväällä alkavan Remonttipiiskuri-ohjelman isäntä Perttu Sirviö sekä kevään sisustustrendit esitellyt messuemäntä Saija Palin. Messukävijöille haluttiinkin tarjota fiilistelytila, jossa oli paljon hypisteltävää, katseltavaa sekä tekniikkaa. 10 Varo maksamasta liikaa asunnosta, jonka taloyhtiössä on korjausvaje. juhlavuottaan viettävä Vuokraturva elää yrityksen perustaneen Timo Metsolan johdolla ajassa ja seuraa markkinoiden muutosta. Ensimmäiset kymmenen vuotta puhuin asuntosijoittamisen mahdollisuuksista, viimeiset kymmenen vuotta olen puhunut asuntosijoittamisen riskeistä. 62 Palveluntarve kasvaa voimakkaasti Jyväskylän kaltaisissa kasvukeskuksissa, kun alueelle muuttaa 1500-2 000 ihmistä vuodessa. 1960-luvun lopulta peräisin olevista Dja F-osista puretaan lähes kaikki vanhat väliseinät, hormit, välipohjien pintalaatat sekä osa alapohjia ja olemassa oleva talotekniikka. Esimerkiksi F-osan toisessa kerroksessa ovat kuvantamishuoneet käytössä koko työmaan ajan. Voimalaitoskapasiteettia oli huipputunnilla vielä käyttämättä ja 700 megawatin tehoreservikapasiteetti ei vielä tässä tilanteessa käynnistynyt. Helsingissä rakennetaan nyt Kemin kaupungin verran 28 kuukauden välein. Puu-Kivistön korttelialue tulee olemaan puurakentamisen lippulaiva. Sivu 72 6 Helsingin seutu on epäonnistunut kasvussa naapurimaiden pääkaupunkien rinnalla. Sivu 42 JPV-Isännöinti perustettu 2009 – JPV-Isännöinti Oy on vuonna 2009 perustettu isännöintiyritys, jolla on asiakkaina noin 50 taloyhtiötä Keski-Uudenmaan alueella. Siellä meidän on tarkoitus myös pysyä. Edellisellä viikolla 22.2 samalla tunnilla hinta oli 74,96 euroa/ megawattitunnilta. Kulutushuippu jäi talven 2016 kulutushuipusta, 15 105 MWh/h, joka on myös Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys.. Nyt sijoitusasuntomarkkinat ovat tulikuumat. Pääosin talot ovat omistusasuntoja rivija paritaloissa sekä myös kerrostaloissa. 54 Finavia ylläpitää Suomessa 21 lentoaseman verkostoa ja tekee kentille tarvittavat investoinnit. Siksi valtion on tuettava pääkaupunkiseudun kasvua. 56 Kuopio kaksinkertaistaa asuntotuotannon määrän tänä vuonna. 64 Vantaalla halutaan korostaa puurakentamisen laatua. 50 Isännöinnin välinen kilpailu on tuttua etenkin isommissa kaupungeissa. Yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat tälle vuodelle 30 miljoonaa euroa. 68 20. Viime talvi oli leuto, mutta tammikuun 2017 alkuun ajoittui lyhyt kylmä jakso, jolloin saavutettiin talven sähkön kulutushuippu. 28 EU:n energiadirektiivin uudistus alkaa vaikuttaa Suomessa 2020–luvun alkupuolella kansallisten säädösten kautta. Sähkön hinta huipputunnilla oli 249,97 euroa/megawattitunnilta. Sivu 50 Asuntosijoittaminen tuo omat riskinsä – Meihin ottaa yhteyttä sellaisia asiakkaita, joilla on vaikka kuusi sijoitusasuntoa, ja he haluaisivat ostaa ehkä saman verran lisää. Esteettömyys ja viihtyisyys ovat avainasemassa. 59 Oulun asuntotuotannon kasvu oli viime vuonna yli 50 prosenttia edellisvuosiin nähden. 4 P uhuvat päät S isältö 2 / 18 Lahteen rakennetaan uusi sairaala – Erityisenä haasteena sairaalahankkeessa ovat käytössä olevan rakennuksen osan taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen ja asiakkaiden turvallisen liikkumisen varmistaminen työmaan läheisyydessä sekä työmaan kautta koko rakennusvaiheen ajan. 36 Pörssiyhtiöt Caverion sekä Consti ovat olleet sijoittajille pettymyksiä, tappiollisia vuonna 2017, eivätkä jaa osinkoa. Isoja hankkeita on tehty avustuksen turvin. Miten tämän saa selville. Kasvava yritys työllistää kaksi isännöitsijää ja kaksi toimistotyöntekijää. Viimeksi Suomi sai uuden kirkon vuonna 2010. 42 Sote eli sosiaalija terveyspalveluiden uudistus sai vauhtia sairaalainvestointeihin. Asuntosijoittaminen ei ole riskitöntä, kuvaa Vuokraturvan perustaja, omistaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola. Nyt kävijöitä oli runsaat 14 000. 12 Tamperelainen taloyhtiö on vähentänyt ostoenergian tarvettaan yli 50 prosentilla
Viherja ympäristörakentajat ry:n Vihertaitaja-kilpailussa palkittiin viherrakentajia. Niin se tekee tänäänkin. Piha palvelee kilpailun järjestäjien mukaan eri ikäisiä ihmisiä ja tuloksena saatiin sukupolvien kortteli perheille, opiskelijoille ja erityisryhmille. Kyseessä on Suomen ensimmäinen Joutsenlippu-merkitty päiväkoti. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 70,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 63,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 4 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Meillä Suomessa on tullut kansallisesti tärkeimmäksi kehittää kaupunkeja – niiden kansainvälistä vetovoimaa halutaan nostaa. Arvovaltaiset tutkijat esittävät ratkaisuksi kaupunkirakenteen tiivistämistä, ja esille on tuotu myös uusi tavoitteellinen ilmaisu: kansainvälistymisloikka. Materiaalien vaihtumiset menevät hienosti lomittain niiden vaihtumista huomaamatta. Viime aikoina pääkaupunkiseudun kehittäminen kansainväliseksi metropoliksi on saanut julkisuudessa huomattavasti jalansijaa. Tuottavatko nämä toimenpiteet tähän maahan sellaista jalostustoimintaa, jonka tuotteita me voimme myydä kansainvälisille markkinoille. Metsät ovat edelleen Suomen suurin rikkaus – niitä on viisimiljoonaiseen kansakuntaan suhteutettuna miltei maailmanennätyksellinen määrä. Turun Hansakorttelin kävijämäärä oli viime vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2016: Varsinais-Suomen suosituimmassa kauppakeskuksessa vieraili yhteensä 12,4 miljoonaa kävijää. Kohde on kunnianhimoisesti suunniteltu ja toteutettu. Hansakorttelin suosio vakaana . – Rouheutta saatiin aikaiseksi käyttämällä porraskiviä reunakiveyksissä ja istutusaltaissa. Meillä ei ole suuria tarpeita korostaa pienen Suomen pääkaupunkia kansainvälisenä metropolina eikä sen rakentamista sellaiseksi ole perusteltua. Vapaa-ajan myynti kasvoi viime vuonna 14 prosenttia. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a S uomi elää yhä edelleen viennistä. Myös laaja ravintolaja kahvilatarjontamme on saanut asiakkailtamme erinomaisen vastaanoton, ja alue kasvoi viime vuonna kymmenen prosenttia. Kansalaisille ja valtakunnan päättäjille tullaan vahvasti hokemaan, miten pääkaupunki tulee saada kansainvälisesti nykyistä vetovoimaisemmaksi. Sen sijaan meillä on välttämätöntä lisätä kansantuloa ja se tapahtuu ulkomaan vientiä lisäämällä, vientituotteiden jalostusarvoa nostamalla ja jalostuksen teknistä valmiutta parantamalla. Niitä voidaan rakentaa sitten, kun niiden aika on. Siitä syntyy kansantalouden perusta ja kansalaisten elinvoima. Piha-alueella on käytetty paljon erilaisia materiaaleja ja kasveja, muun muassa köynnöksiä, sekä tehty hienoja yksityiskohtia. Tämä johtuu ravintoloidemme kasvaneesta suosiosta ja vahvoista uusista tulokkaistamme, sanoo Palviainen. Niissä ja muussa jalostuksessa on kansakunnan tuki ja turva. Meillä rakennetaan autoja, meillä jalostetaan metsän tuottamaa raaka-ainetta taitavasti ja osaavasti. Hansakorttelin uudistuminen on osa koko Turun keskustan kehittämistä ja esimerkiksi Toriparkki toteutuessaan vaikuttaa myös Hansakorttelin tilajärjestelyihin.. MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.. Kyseessä oli viihtyisän yhteispihan rakentamisurakka. Me emme elä viime aikoina runsaasti puheenaihetta antaneilla katubulevardeilla. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Suomi elää edelleen metsästä Viherrakentajia palkittiin . Erilaisia muotoja on piha-alueella paljon ja ne antavat pihalle ilmeikkyyttä ja vaihtelevuutta. Oleskelualueilla on käytetty maalattuja puukalusteita ja pyörätelineet on tehty betonista. Elintasomme on kasvanut ja hyvinvointi valtakunnassa lisääntynyt. Se tuo mieleen ennemminkin hollantilaisen taloyhtiön piha-alueen, palkinnon perusteluissa kehutaan. Palkinnot julkistettiin Viherympäristöliiton valtakunnallisilla Viherpäivillä helmikuussa Jyväskylässä. – Hyvän kehityksen taustalla on muun muassa vapaa-ajan lisääntynyt tarjontamme. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen on kävijämäärään erittäin tyytyväinen, koska kiinteistössä käynnistyivät viime vuonna uudistustyöt, jotka vaikuttivat muun muassa sisäänkäynteihin. Näin on tehty kasvavassa määrin jos ei useita vuosisatoja, niin kuitenkin jo hyvin pitkään. Asuntoja kiinteistöyhtiöpihat -sarjassa Vuoden Vihertaitaja -palkinnon sai Viherpojat Oy, joka rakensi Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan CIN-korttelin piha-alueen. Hyvä niin, kunhan vain pääkaupunkiseudun metropolin vahvistaminen voidaan osoittaa kansallisesti kannattavaksi. Meidän vahvimmat pörssiyhtiömme eivät elä Helsingin metropolin varjossa, vaan ne ovat pääasiassa jalostusyrityksiä Suomen maaseuduilla ja monet maamme rajojen ulkopuolellakin. Tänään meidän on aika panostaa resurssimme vientituotteiden kehittämiseen jalostamalla omia raaka-aineitamme. Alkuvuoden haasteet liittyivät pukeutumiseen ja päivittäistavarakauppaan, mutta myös nämä alat ovat jälleen kasvussa. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Suomi on perinteisesti elänyt metsästä. Päivittäistavarakaupan ja pukeutumisen kasvua tukevat monet uudet toimijamme, kuten Ruohonjuuri ja New Yorker, joka avaa liikkeensä Hansakorttelissa kevään aikana, kertoo Palviainen. Tuskin. Julkiset kohteet -sarjassa Vuoden Vihertaitajaksi valittiin VRJ Länsi-Suomi Oy, joka vastasi maanrakennus-, kivija vihertöistä Vuolteentorin alueella Tampereella. Viherpojat Oy palkittiin myös Julkiset kohteet-sarjassa. Se tuskin on välttämättömyys. Tänään puhutaan, että Suomi tarvitsee yhä kasvavan, kansainvälisemmän, saavuttavamman ja kilpailukykyisemmän metropolin ollakseen kansainvälisesti yrityksiä ja osaajia houkutteleva. Kohde on hyvällä tavalla epätyypillinen suomalainen asuntoyhtiön piha. Helsingin kaikkinainen kehittäminen, vahva, entistä vilkkampi rakentaminen on otettu puheenaiheeksi. – Myyntimme laski hivenen vuoden 2017 alkupuolella, mutta kääntyi taas mukavaan kasvuun vuoden loppupuoliskolla. Mahdollisuuksia on runsaasti. Erityisen hyvin kehittyivät vapaa-aikaan liittyvä myynti sekä kahviloidenja ravintoloiden myynti. Hansakorttelin myynti säilyi kävijämäärien ohella vuoden 2016 tasolla, ja oli viime vuonna 227 miljoonaa euroa. Tuotamme, jalostamme ja myymme tuotteita rajojemme ulkopuolelle. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Yritys sai kunniamaininnan Hyvinkäällä sijaitsevan Kenttäkadun päiväkodin pihan rakentamisesta
K ertovatko uutisten lööpit Helsingin seudun surkeasta kasvusta monipuolisesta tilastoihin perustuvasta pohdiskelusta vai tarkoitushakuisesta politiikasta. 6 Pohjoismainen tilastovertailu: Suomessa vähäisempi väestönkasvu ja maahanmuutto Helsingin kasvu vaatimatonta Helsingin seutu on pahasti epäonnistunut kasvussa naapurimaiden pääkaupunkien rinnalla. Puhutaan kuitenkin prosentin osista. tammikuuta. Näin alkoi kutsu metropoliselvityksen esittelyyn 9. Tutkimuksen tilaajat ovat Suomen HypoteekkiLaajemmassa kansainvälisessä vertailussa Suomen pääkaupungin kehitys yltää vain keskinkertaiseksi.. Metropoliselvitys muodostaa neljännen osan Kaupunkipolitiikan tiekartta -sarjassa. Siksi valtion on tuettava pääkaupunkiseudun kasvua ja tiivistymistä. Tilastovertailu yllättää: jos vain väestönkasvusta puhutaan, tuki tarvitaan maahanmuutolle. Helsingin seutu kasvaa nopeasti, mutta silti vauhti on pohjoismaisiin pääkaupunkeihin Osloon ja Tukholmaan verrattuna vaatimatonta. Laajemmassa kansainvälisessä vertailussa Suomen pääkaupungin kehitys yltää vain keskinkertaiseksi
Uudenkaupungin autotehtaan myötä kuvio saattaa Länsi-Suomen osalta olla jo nyt erilainen. Miten vertailukelpoisia erilaiset kasvuluvut ovat, ja mikä kehityksessä on syytä ja mikä seurausta. Lähde: State of the Nordic Region 2018 yhdistys, Palvelualojen Ammattiliitto, Rakennusteollisuus RT, Rakennustietosäätiö, SAK ja Sitra. Vertailemme kahden selviOslo on sekä kaupunkina että seutuna ollut vuosikymmeniä Helsinkiä pienempi, mutta kuluvalla vuosikymmenellä Oslon kasvu on ollut huomattavasti Helsinkiä ripeämpää.. Kehitys pakkautuu rannikoille muualla paitsi Tanskassa, jossa isojen maatilojen länsiosa hiljenee. Suurkaupunkikehitys näkyy erityisesti Ruotsissa, jossa Tukholman ympäristökuntineen uskotaan jatkavan 10 prosentin tai jopa suurempaa kasvua. Punaiset ja keltaiset värit merkitsevät väestökatoa, siniset eriasteisia kasvuja. Noin joka viides Pohjoismaiden kansalaisista asuu viidellä suurimmalla kaupunkialueella. Selvityksen on toteuttanut aluepolitiikan konsulttitoimisto MDI. 7 Kunnittainen väestön määrä 2016 ja kehitys 2011–2016 Pohjoismaiden neuvoston State on the Nordic Region 2018 -katsauksessa
Ympäristökuntien kasvu oli Oslossa ja Helsingissä suunnilleen yhtä suurta mutta Tukholmassa paljon suurempaa. Lähde: Kaupunkien mestarien liigaan Oslon seudun keskuskaupunki kasvoi enemmän kuin ympäristökunnat vuosina 2012–2015. Helsinki jäänyt selvästi jälkeen ”Helsingin seutu on Suomen mittakaavassa kasvukeskus, mutta kansainvälisesti vertaillen alueen väestönkehitys on 2010-luvulla jäänyt selvästi Oslon ja Tukholman kasvuvauhdista”, tiivistää MDI:n metropoliselvitys. Vuonna 2016 Suomen pääkaupunkiseudulla asui 1,23 miljoonaa ihmistä, Oslon seudulla 0,98 miljoonaa. PN:n katsaus vahvistaa, että itse Oslon kaupunki on kahden prosentin vuosikasvullaan 20112016 yltänyt Helsingin kaupunkia 30 000 asukasta suuremmaksi. Oslon kaupungin asukasmäärä on 12,6 prosenttia koko maasta, mutta koko Norjan vertailussa yli 50 000 asukkaan kaupunkiseutujen väestöosuus on pienempi kuin naapureissa, vain 48,5 prosenttia, Suomessa ja Ruotsissa yli 56 prosenttia.. 8 Suomen vähäinen maahanmuutto on pääsyynä siihen, ettei Helsingin seutu ole kasvanut yhtä lujaa vauhtia kuin Tukholman ja Oslon seutu. Lähde: Kaupunkien mestarien liigaan 2010-luvulla on jouduttu havaitsemaan, että muiden Pohjoismaiden pääkaupunkiseudut kasvavat Helsinkiä nopeammin. Maahanmuutolla on suuri rooli Pohjoismaiden pääkaupunkien väestönkasvussa. Selvästi. Kuinka paljon. Oslon kaupunkiseutu on kuitenkin kasvanut vain 1,5 prosentin vauhtia eli samaa vauhtia kuin Helsingissä. Vuoden 2015 jälkeen on tapahtunut paljon sellaista, mistä ei ole tilastoja. Jos Helsingin seudun nettomaahanmuutto olisi ollut vuosina 2012–2015 yhtä suurta kuin Tukholman ja Oslon, niin Helsingin kasvu olisi lähennellyt Tukholman kasvua. Esimerkiksi Oslo on sekä kaupunkina että seutuna ollut vuosikymmeniä Helsinkiä pienempi, mutta kuluvalla vuosikymmenellä Oslon kasvu on ollut huomattavasti Helsinkiä ripeämpää”. tyksen tulokset: Raportti Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisesta Kaupunkien mestarien liigaan ja Pohjoismaiden neuvoston tuore State of the Nordic Region 2018 . Vertailuvuodet 2012–2015 ovat ongelmalliset ja kausi lyhyt. Muualla oli toisin päin. Oslon kehitys onkin ollut sellaista kuin MDI:n raportin tekijät olisivat halunneet Suomeenkin: keskuskaupunki tiivistyy vahvasti suhteessa naapureihin. ”2010-luvulla on jouduttu havaitsemaan, että muiden Pohjoismaiden pääkaupunkiseudut kasvavat Helsinkiä nopeammin
Vain Tanskassa ja Islannissa yli 50 000 asukkaan seutujen vetovoima oli suurempi kuin Suomessa. Nettomuuton osuus kasvusta oli Suomessa vain 2,9 prosenttia, keskimäärin 5,8, Ruotsissa 7,2 ja Norjassa peräti 8,4 prosenttia. Terttu Iiskola. Kööpenhaminan seutu on hajanaisin. Norjassa alle puolet väestöstä asui yli 50 000 asukkaan kaupunkiseuduilla. Oslon asutus on sekä valtakunnallisesti että seutunsa sisällä keskittynein: 12,63-67,5. Onkin syytä katsoa, miten maahanmuutto on vaikuttanut maiden ja isojen kaupunkien kasvulukuihin. 9 Tässä taulukossa on verrattu State of the Nordic Region 2018 -katsauksen (PN) ja Helsingin metropoliselvityksen (MDI) lukuja. Ylemmät taulukot kuvaavat maiden kasvun järjestyksessä koko maan viiden vuoden väestönkasvua 2011–2016 mennessä sekä kymmenen vuoden kasvua 2007–2017 (PN). PN:n selvityksen mukaan muuttovoitto hakeutuu pääosin isoihin kaupunkeihin, eli Tukholman ja Oslon kovien kasvulukujen suurin tekijä on maahanmuutto; cityt ovat siis olleet vetovoimaisia maahanmuuttajille. %/koko maa 2016 +%/v. Maahanmuutto ei riitä Helsingille ”Kaikissa kaupungeissa kasvun vahvin osatekijä on maahanmuutto,” MDI toteaa. Yli 50 000 asukkaan kaupunkiseutujen kasvu oli Suomessa (5,3/2,1 %) 2,5-kertainen koko maan kasvuun verrattuna, ja niissä asui lähes 56 prosenttia kansasta. Itse pääkaupungin osuus koko maan väestöstä oli pienin Tukholmassa, vain 9,37 prosenttia, mutta keskuskaupungin osuus omalla seudullaan kuitenkin 61 prosenttia. %/ koko maa %/ pks 2012->2015 %/v. Erot voivat olla johtopäätösten kannalta merkittäviä. Helsingin vuosikasvu on ollut 1,3 prosenttia, Oslon 2,0, Kööpenhaminan 1,9 ja Tukholman 1,8. Ahvenanmaa, Grönlanti, Fär-saaret) Väkiluku 2016 +% Yli 50 000 +% %/koko maa Väkiluku 2017 +% Luonn. Metropoliselvityksen ”viime vuodet” ovat 2012-2015, PN:n 2011-2016. Tilastovuosien valinnalla voidaan vaikuttaa tuloksiin sekä päätelmiin. Helsingin pääkaupunkiseudun vuosikasvuprosentiksi viideltä vuodelta 2011-2016 PN saa korkeamman luvun (1,5) kuin MDI kolmelta vuodelta 2012-2015 (1,1). Maakunnallinen keskittymisero on kuitenkin merkittävä; suomalaiset ovat pakkautuneet enemmän Uudellemaalle kuin ruotsalaiset ja norjalaiset pääkaupunkiseutumaakuntiinsa. Pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen väestönkehitys 2011->2016 2007->2017 (ei sis. Lyhyt vertailuaika ongelmallinen MDI:n ja Pohjoismaiden neuvoston vertailuajat poikkeavat toisistaan ja osuvat ongelmalliseen ajanjaksoon, sillä vuoden 2015 loppuun ja vuoden 2016 alkuun osuivat suuret pakolaisaallot. Pohjoismaat pääkaupunkiseutuineen ovatkin hyvin erilaisia. PN:n katsaus vahvistaa tämän ja myös seuraavan: ”Maassamuuton osuus kasvusta on viime vuosina ollut suurempi Helsingin seudulla kuin muualla. Tämä seudun sisäänpäin kasvaminen on ollut vahvinta juuri Oslossa, heikointa Helsingissä. Pohjoismaiden keskiarvo oli vain 1,5-kertainen ja asukasosuus 55 prosenttia. PN:n katsaus havaitsee yhteiseksi ominaisuudeksi vain kasvun suuntautumisen rannikoille. Pääkaupunkiseutujen osuus koko maan väestöstä on PN:n tilastossa Suomessa ja Tanskassa 22,4 prosenttia, Norjassa 18,7 prosenttia ja Ruotsissa vain 15,4 prosenttia. Trendi on päinvastainen kuin hajautumisen leimaamalla edellisellä vuosikymmenellä. Helsingin väestö oli vuonna 2016 kaikkiaan 11,45 prosenttia koko Suomen väestöstä ja Helsinki itse asutti 51 prosenttia PN:n käyttämän seutumaakunnan väestöstä. Islantilaiset taas ovat kovia tekemään lapsia, tanskalaiset ja suomalaiset haluttomampia; tai itse asiassa muuttovoittoväestö on nuorempaa ja synnyttää Norjassa ja Ruotsissa enemmän lapsia kuin pahimmin vanhenneen Suomen väestö. PN:n vertailussa kuitenkin on isommat alueet kuin DMI:llä, Suomessa koko Uusimaa. Koska kaikissa pohjoismaisissa suurkaupungeissa tulomuuttajat painottuvat nuoriin aikuisiin, muuttoliike lisää vitaalisuutta, mikä ilmenee suurena luonnollisena kasvuna (syntyneiden enemmyys) erityisesti nopeimmin kasvavissa kaupungeissa Tukholmassa ja Oslossa”. Tilastot voidaankin suoraan lukea myös niin, että Suomen vähäinen maahanmuutto on pääsyynä siihen, ettei Helsingin seutu ole kasvanut yhtä lujaa vauhtia kuin Tukholman ja Oslon seutu! Toinen suurkaupunkien väestönkasvun piirre on kasvun suuntautuminen kaupunkiseuduilla sisäänpäin 2010-luvulla. Ero vaikuttaa tuloksissa. Kymmenen vuoden vertailutaulukossa ilmenee, että Suomen manneralueen väkiluku on kasvanut heikoimmin (4,3 %) ja Norjan nopeimmin (12,3%) vuosina 2007–2017. Muutto Suomi 5 487 308 2,1 3 048 845 5,3 56,6 5 474 083 4,3 1,4 2,9 Tanska 5 707 251 2,6 3 283 465 4,6 57,5 5 748 769 5,5 1,3 4,2 Pohjoismaat 26 592 090 3,9 14 618 814 6,2 55,0 26 949 609 8,1 2,3 5,8 Islanti 332 529 4,4 213 619 5,6 64,2 338 349 10,0 8,0 2,0 Ruotsi 9 851 017 4,6 5 541 582 6,6 56,3 9 995 153 9,7 2,4 7,2 Norja 5 213 985 6,0 2 531 303 8,6 48,5 5 258 317 12,3 4,0 8,4 Pääkaupunkiseudut Pääkaupunkikunnat DMI-kasvu 2011->2016 +%/v. Kun verrataan itse pääkaupunkikuntia, erot ovat taas erilaiset. Pohjoismaissa tällaisia kaupunkiseutuja on 31, joista 18 luokitellaan pikkukaupungeiksi ja kahdeksaksi keskikokoisiksi kaupungeiksi. OECD:n ja EU:n functional urban area (suomeksi lähinnä asiointitai työssäkäyntialue) on vähintään 50 000 asukkaan kaupunkialue, jonka asukastiheys on vähintään 1500 asukasta neliökilometrillä. Kuuteen suureen urbaanikaupunkiin kuuluu pääkaupunkien lisäksi Göteborg. Näin määritetty urbaanisuus on Suomessa siis kasvanut vuosina 2011–2016 nopeammin kuin muissa pohjoismaissa. Helsinki 1 231 595 1,5 22,4 628 208 1,3 11,45 51,0 1,1 Kööpenhamina 1 280 371 1,3 22,4 591 481 1,9 10,36 46,2 1,0 Tukholma 1 515 017 2,1 15,4 923 516 1,8 9,37 61,0 1,7 Oslo 975 744 1,5 18,7 658 390 2,0 12,63 67,5 1,8 Mitä kaikkea taulukoista voi lukea. Siitäkin suuri osa on maahanmuuttajataustaisen väestön muuttoa muualta Suomesta Helsingin seudulle
Miten nämä asiat saa selville. Muutamassa vuodessa saattaa taloyhtiössä olla edessä isoja remontteja, joihin ostaja ei ole varautunut rahoitussuunnitelmissaan. Varovainen on syytä olla myös katsoessaan asuntoa sellaisesta taloyhtiöstä, jonka omistus on valtaosin yhden sijoittajan käsissä. Onko korjaustarpeita piilossa budjetoimatta, vain ”hiljaisena tietona”. PTT ennustaa alkaneelle vuodelle 2,2 prosentin nousua. Oman kodin ostohuumassa on riski, että käytetyistä asunnoista maksetaan liikaa niiden kuntoon nähden. Edessä voi olla pakkomyynti ostohintaa alemmalla hinnalla, jos ei pankkisuhde ole vahva.. Tänä vuonna yhä useampi kaupunki pääsee takaisin kasvuuralle. Varo maksamasta liikaa asunnosta, jonka taloyhtiössä on korjausvaje. K äytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat Suomessa viime vuonna noin 1,9 prosenttia. Korjausvajeen pitää alentaa käytetyn asunnon hintaa Viehättävää vanhaa asumisympäristöä mutta miltä näyttää taloyhtiössä sisältä. Tätä selittää talouskasvu, alhaalla pysyvät korot, suotuisa tuloja työllisyyskehitys sekä siitä seuraava taloudellisen epävarmuuden väheneminen. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintoihin ennustetaan siis edellisvuosia voimakkaampaa kasvua. 10 Ostajan etua valvoo pankki, myyjän etua välittäjä – kenen etua isännöitsijä
– Isännöitsijä on taloyhtiön nykyisten omistajien etujen valvoja suhteessa uuteen omistajaan, muistuttaa HyPon pääekonomisti Juhana Brotherus. Jos paperit eivät ole kunnossa, asuntokauppa on iso riski, tiedottaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Yksi iso sijoittaja mahdollinen riski Tieto asunto-osakeyhtiön omistajakunnasta saattaa jäädä ”hiljaiseksi tiedoksi”. – Huolellinen asunnonvälittäjä selvittää kaikki riskit, mutta vain osa välittäjistä perehtyy taloyhtiöihin hyvin tai tuntee toimialueensa niin, että ostaja saa kaiken mahdollisen oikean tiedon. Niin ei toimi vaikeuksiin joutunut sijoittaja vaan jättää ensin yhtiövastikkeet hoitamatta. Asunnon pitäisi siten olla korjausvajeen verran edullisempi kuin uusi asunto. Asuntorahastoja on perustettu paljon ja asuntojen portfolioeli kimppakaupat ovat lisääntyneet viime vuosina, kun keskuspankit ovat lykänneet löysää rahaa markkinoille. – Isännöitsijäntodistus voi olla sillä tavalla puolueellinen, että se jättää mainitsematta jotakin hiljaista tietoa. – Isännöitsijä on taloyhtiön nykyisten omistajien etujen valvoja suhteessa uuteen omistajaan, kuvaa HyPon pääekonomisti Juhana Brotherus. Kuka valvoo ostajan etua. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. – Finanssikriisin yhteydessä pankeissa huomattiin, että yksityiset ihmiset ovat valmiita hoitamaan oman asuntonsa – kotinsa – kulut ja lainanlyhennykset kaikesta muusta tinkien, Brotherus kertoo. Terttu Iiskola. – Pankissa yleensä myös tunnetaan alueen asuntojen kunto ja hintataso niin, että pankki helposti puuttuu lainaneuvottelussa ostajan haluaman asunnon mahdolliseen ylihintaan. – Jos ostaja joutuu vaikeuksiin, seuraa vaikeuksia myös pankille. – Jos osakkeiden suurin omistaja on vaikkapa yksi asuntorahasto, on riski suurempi siihen verrattuna, että omistus on hajaantunut laajalle, Brotherus myös varoittaa. – Kaikkein karuin tilanne tulee vastaan, jos sijoittaja ei selviydy vastikemaksuista, koska silloin kulut kaatuvat muiden osakkaiden harteille, ainakin hetkellisesti. Helposti ajatellaan, että sijoittajalla on rahaa hoitaa asiat toisin kuin vaikeuksiin mahdollisesti joutuvalla yksityisellä. Helsingin pörssin viimeaikaiset tapahtumatkin osoittavat, että rahastojen toiminta voi olla epävakaata. Kun remonttivajetta ei oteta riittävästi huomioon, syntyy käytettyjen asuntojen ylihintakupla. Finanssivalvojat ovat – aivan oikein – kovistelleet pankkeja vahtimaan, ettei lainanottajille seuraa asuntokaupoista ylivelkaantumista. Voiko isännöitsijän todistukseen luottaa. 11 – Kaikkein karuin tilanne tulee vastaan, jos sijoittaja ei selviydy vastikemaksuista, koska silloin kulut kaatuvat muiden osakkaiden harteille, ainakin hetkellisesti. – Asuntokauppaan liittyvistä papereista pitäisi selvitä, kuinka paljon korjausvajetta on kertynyt. Ei siis riitä, että isännöitsijäntodistuksessa luetellaan korjauskohteet aikatauluineen. Hyvin laadittu isännöitsijäntodistus kertoo tulevien korjausinvestointien vaikutuksen asunnon arvoon. Isännöitsijältä tai hallituksen puheenjohtajalta tai asunnonvälittäjältä tulee saada euromääräinen selvitys siitä, millaisia laskuja nämä suunnitelmat käytännössä tarkoittavat myynnissä olevan asunnon kohdalla. Asuntokaupassa ostajan kanssa samalla puolella pöytää on pankki, Brotherus sanoo. Taloyhtiöstä voi tulla tahtomattaan pikavippaaja asuntosijoittajalle tai -rahastolle, Brotherus sanoo. Jos ei hintatasosta puhuta, kannattaa asiakkaan itse pyytää pankista mielipide hintatasosta. – Ennen kauppakirjojen allekirjoitusta kannattaa itsekin olla yhteydessä joko isännöitsijään tai hallituksen puheenjohtajaan. Erotus muodostaa riskin, joka asunnonostajan pitää voida havaita. Tilastokeskuksen mukaan asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen arvo on ollut viime vuosina vain reilu kaksi miljardia euroa eli noin kaksi kolmasosaa tarpeesta
12 Tamperelainen taloyhtiö vähentänyt ostoenergian tarvettaan yli 50 prosentilla Kaksisuuntainen kaukolämpöjärjestelmä käyttöön Varapuheenjohtaja Erkki Palonen on tyytyväinen aurinkokeräimeen ja paneeleihin. Pohjolankatu 18-20 on EU-GUGLE -projektin alusta lähtien 2013 ollut rohkeasti edelläkävijänä kokeilemassa erilaisia energiaremontoinnin ratkaisuja taloyhtiössään. EU-GUGLE etsii ja testaa malleja rakennusten perusparantamiseen kohti nollaenergiatasoa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen on alusta lähtien tehokkaasti ajanut korjausprojekteja eteenpäin, ja tästä hyvästä taloyhtiö ehti suorittaa kaksi erillistä remontointikierrosta projektin aikana. Tampereen kaupungin ja VTT:n EU-GUGLE -projektin demonstraatiokohde As Oy Pohjolankatu 18-20 sai Lähienergialiiton järjestämässä Vuoden lähienergiaratkaisu -kilpailussa kunniamaininnan kaksisuuntaisesta kaukolämpöratkaisusta. E U-GUGLE -projektissa kahdeksan kerrostaloa Tammelan kaupunginosassa sai EU:lta tukea yhteensä 1,4 miljoonaa euroa rohkeisiin ja innovatiivisiin energiaremontteihin, joiden tuloksia seurataan mielenkiinnolla Euroopan laajuisesti
– Aurinkopaneelit tuottavat sähköä. Vuoden 2014 EU-GUGLE -hankkeeseen sisältyi lämmön talteenotto poistoilmasta, lämmönvaihtimien uusiminen, kymmenen neliön aurinkokeräimet ja kahdeksan autotallin oven uusiminen. Kiinteistössä on toteutettu lämmönvaihtimien uusiminen vuonna 1999, vesikaton pinnoitteen uusiminen vuonna 2003, ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen vuonna 2010, patteriventtiilien ja termostaattien vaihto vuonna 2010, lämpölinjastojen säätö vuonna 2010, ilmastoinnin säätö vuonna 2010, kylmävesirunkoputken uusiminen pohjakerroksessa vuonna 2010, parvekkeiden rapautumisen estäminen ja pellitys vuonna 2012, parvekkeiden kaidelasien uusiminenvuonna 2012 ja parvekelasit loppuihin ikkunoihin yhteistarjouksella vuonna 2012 . – Esimerkiksi LTO-poistoilmasta takaisinmaksuaika olisi ollut 6,5 vuotta, mutta EU-GUGLE –avustuksella aika väheni 3,9 vuoteen, Vesterinen kertoo. Tavoitteena on levittää malleja älykkäät kaupungit -verkostoon ja kaikkialle Eurooppaan vuoteen 2020 mennessä. Maalämpö tuli kiinteistöön viime vuonna. – Esimerkiksi LTO-poistoilmasta takaisinmaksuaika olisi ollut 6,5 vuotta, mutta EU-GUGLE –avustuksella aika väheni 3,9 vuoteen. Juhani Karvonen. Hanke toteutettiin kahdessa jaksossa Taloyhtiö sai EU-GUGLE -hankkeeseen 200 000 euroa, mikä oli 50 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tähän mennessä Pohjolankatu 18-20 on vähentänyt ostoenergian tarvettaan 56 prosenttia ja kaikki demonstraatiokohteet yhteensä 40 prosenttia Tampereella. Lämpöä otetaan talteen jätevedestä. Taloyhtiössä on EU-GUGLE -projektin myötä otettu käyttöön kaksisuuntaisen kaukolämpöjärjestelmän lisäksi aurinkokeräimet ja paneelit, poistoilmasekä maalämpöpumppu, jäteveden lämmöntalteenotto, tehokkaat led-valaistusratkaisut ja uudenaikainen automaatioja etävalvontajärjestelmä. Kaksisuuntainen kaukolämpö merkitsee, että myymme ylimääräisen lämpöenergian kaukolämmölle, jolloin ostoenergian määrä pienenee ja tehomaksu vähenee. Tänä vuonna hoitovastike on 2,37 euroa neliöltä, ja ensi vuonna on tarkoitus pitää hoitovastike alle kahdessa eurossa neliöltä. Hankkeeseen kuuluvia toimenpiteitä tehtiin kahdessa erässä. Vuoden 2017 toi kiinteistöön maalämmön, lämmön talteenoton jätevedestä, huoneistokohtainen viilennyksen, huoneistokohtaisen olosuhdeseurannan, aurinkoenergian lisäämisen. kuudessa pilottikaupungissa. – Taloyhtiön tavoitteena on tarjota edullista ja viihtyisää asumista. Kaksisuuntainen kaukolämpö merkitsee, että ylimääräisen lämpöenergia myydään kaukolämmölle, jolloin ostoenergian määrä pienenee ja tehomaksu vähenee. 13 EU-GUGLE -projektin tavoitteena on levittää malleja älykkäät kaupungit -verkostoon ja kaikkialle Eurooppaan vuoteen 2020 mennessä. Edullista ja viihtyisää asumista EU-GUGLE -projektissa mukana olevien taloyhtiöiden energiankulutusta ja järjestelmien suoriutumista seurataan ja raportoidaan vuoden 2018 loppuun asti. Lisäksi lämmöneristystä lisättiin 50 milliä autotallien kattoihin, liikesiiven ikkunat uusittiin, porraskäytäviin vaihdettiin LED-valaistus, vakiopaineventtiilit vaihdettiin kaikkiin hanoihin ja siirryttiin etävalvontaan. Kun hankkeet on alustettu ja perusteltu hyvin, ne ovat menneet taloyhtiössä läpi, sanoo Vesterinen Yhtiön kiinteistö on valmistunut 1980, sen huoneisto-ala 3 684 neliötä ja asuinhuoneistoja 54 ja liikehuoneistoja yksi. Taloyhtiössä uusittiin myös ikkunat ja ovet vastaamaan tämän päivän standardeja sekä asuntoihin asennettiin viilennysyksiköt
Tuloksia syntyi. päivänä 2016: 15 105 MW.. 14 Sähkön kulutuksen kasvu tasaantunut, mutta omaa tuotantoa vain 65 prosenttia Sähkön riittävyys tuonnin varassa Helmikuun viimeisenä päivänä saavutettiin Suomessa kuluvan talven sähkönkäytön tehohuippu, ylitettiin 14 000 megawattia. Kapasiteetti ei paukkunut, mutta... Helmikuun lopun yli 14 000 MW:n kulutushuippu ei ollut kovin lähellä teoreettista kotimaista kapasiteettirajaa, eikä myöskään tehonkäyttöennätys, joka syntyi tammikuun 7. Sähkön kulutushuipuilla on merkitystä, sillä sähkö tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Nettotuonti naapurimaista Suomeen muodosti silloin Suomen sähköturvan, lähes neljänneksen kulutuksesta. Tuotantoteho eli kapasiteetti kuvaa sitä, miten paljon kunakin hetkenä sähköä pystytään tuottamaan tai tuotetaan. Sähkön kokonaiskulutus on tasaantunut ja oli viime vuonna 85,5 TWh. Ryhdyttiin energiansäästötalkoisiin ja tuottamaan uusiutuvia energioita tuulivoimatuella. Lisäksi sähköjärjestelmät, kuten sähkön siirtoverkot, on mitoitettava suurimman mahdollisen kulutuksen mukaan. Yhden megawatin tehosta syntyy tunnin kulutuksessa yksi megawattitunti. Kulutun sai olla vuonna 2020 enintään 98 terawattituntia (TWh), kun se siihenastisessa perusurassa olisi kasvanut 103 TWh:iin. K ymmenen vuotta sitten valtioneuvosto asetti Suomen sähkönkulutukselle selkeän katon. Näin Matti Vanhasen hallitus ja energiaministeri Mauri Pekkarinen esittivät, vaikka tiedettiin energiajärjestelmän aiempaa enemmän perustuvan sähköön
Kaapelit ahtaat huippukulutuksessa Tuohon Kalevalan päivän Suomen huippukulutusaikaan tanskalaisen tuulisähkön tuotanto laski Tanskan ja Etelä-Norjan hinnan alle 50 euron, mutta siirtokaapeliin yli Pohjanlahden ei mahtunut enempää virtaa Suomeen. Suomi on ajanut jo monen vuoden ajan lisäkaapelin rakentamista, mutta Ruotsissa on oltu nihkeitä satojen miljoonien hankkeen rahoittamiseen. helmikuuta 2018, huipputunnin aikana 249,97 euroon megawattitunnilta. 15 Helmikuun viimeisenä päivänä saavutettiin Suomessa kuluvan talven sähkönkäytön tehohuippu, ylitettiin 14 000 megawattia. Yli 17 000 MW:n maksimin saaminen tuotantoon Suomessa on käytännössä mahdotonta, hyvinkin monista käytännön syistä. Nettotuonti naapurimaista Suomeen muodosti silloin Suomen sähköturvan, lähes neljänneksen kulutuksesta. Normaalisti vesivoima ja tuulisähkö tarjotaan muualta pohjoismaista halvemmalla kuin tuottaminen kalleimmilla suomalaisilla voimalaitoksilla maksaisi. Markkinahinta nousi kysyntähuipun tunteina reilustikin yli 200 euron. Siksi Suomeen tuodaan jatkuvasti paljon sähköä. Viime vuonna käytetystä 85,5 terawattitunnista tuotiin 23,9 prosenttia eli Suomessa tuotettiin vain 65 TWh. Sähkön kokonaiskäyttö 2017 (85,5 TWh) Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2017 (85,5 TWh) Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 2016 Energiaviraston sivuilla on luettelo Suomen 428 sähköntuotantolaitoksesta, ja niiden yhteenlaskettu maksimiteho on yli 17000 MW. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkö ostetaan sieltä, missä se on halvinta. Niinpä puuttuva sähkö ostettiin Pohjois-Ruotsista (Norjan vesivoima) ja Virosta (Venäjä). Miksi sähkön markkinahinta sitten nousivat taivaisiin 28
Nettotuonti voi vähetä yli. Vesivoimaa vangittiin 2439 MW, teollisuus tuotti sähköä voimaloissaan 1476 MW:n teholla. Kuvakaappaus 8.3. 1858,7 2793 2603,6 1719,7 178,01 8,13 411,2 Tuotanto Suomessa Sähkön tuotannon ja tuonnin aikavaihtelu 2017 (viikkokeskiteho) megawattitunnilta, kun se vasta hiljattain oli ollut vain 40 euroa. Ydinvoiman tuotanto on tasaista perussähköä, huipputuntina 2791 MW. Yhtiö säästi niinä tunteina tuhansia euroa oman tuotannon ja markkinahinnan erotuksella. 16 Helmikuun viimeisenä päivänä kello 9 Fingridin Sähköjärjestelmän tila -sivulta voi lukea tuotantotilanteen: Yhteensä 14089 MW, josta nettotuontia 3504 MW (25%). Esimeriksi Kouvolan KSS Energia käynnisti huippupäivänä muutamaksi tunniksi Hinkismäen kaasuturbiinilaitoksensa, joka tuottaa 40 MW teholla sähköä ja 70 MW:n teholla lämpöä kaukoverkkoon. 2018 klo 13.01. Tuulesta irtosi 329 MW ja auringosta 5 MW. Tuonti laskuun toukokuusta 2019 Sähköntuotannon ja tuonnin vaihtelun graafi osoittaa, että vuodenaikojen mukaan vaihtelevan tuotantomäärän jousto ei tapahdu juurikaan nettotuonnin muodossa vaan pääasiassa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa, joka vaihtelee lämpötilan mukaan. Muu erillistuotanto synnytti sähköä 594 MW:n teholla. Eniten sähköä saatiin sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, peräti 2955 MW
Hankinnassa otettiin huomioon tehoreservin kokonaistaloudellisuus, jolloin tarjolla oleva kapasiteetti ja sen kustannukset vaikuttivat valitun tehoreservikapasiteetin määrään. 17 . Sähkökäyttöisiä lisälämmittimiä pitää välttää. Kuka haluaa parin tunnin voimaloita. Tehoreserviä löytyy 729 MW Tehoreservijärjestelmä turvaa sähkön toimitusvarmuuden Suomessa tilanteissa, joissa sähkön markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan sähkönkulutusta. Energiavirastolla on keskeinen tehtävä tehoreservijärjestelmässä. Järjestelmän hallinnoinnista ja laitosten käynnistämisestä päättää järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid Oyj. Tehoreserviin voivat osallistua sekä voimalaitokset että sähkönkulutuksen joustoon kykenevät kohteet. – Kun sähköstä aiheutuvia kustannuksia ja energiaa halutaan säästää, pitäisi keskittyä pienentämään nimenomaan kulutushuippuihin kohdistuvaa sähkönkäyttöä, hän muistuttaa. Tehoreservikaudella 1.7.2017 – 30.6.2020 tehoreservijärjestelmässä toimivat voimalaitokset ovat Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantali 1, 110 MW, Tampereen Sähkölaitos Oy:n Naistenlahti 1, 129 MW, Fortum Power and Heat Oy:n osuus Meri-Porista, 308 MW sekä Kanteleen Voima Oy:n Haapavesi, 160 MW. Tehoreservin kokonaiskapasiteetti kaudella 1.7.2017 – 30.6.2020 on yhteensä 729 MW. Lämmitä takkaa huippukylmillä Jopa kaksi kolmasosaa tehohuipusta nielee rakennusten sähkönkäyttö,jossa on mukana tuotannon käyttö, ilmeni tammikuun 2016 tehohuipun syiden selvityksestä, jota johti Tampereen teknillisen yliopiston projektipäällikkö Juhani Heljo. Järjestelmä rahoitetaan sähköjärjestelmän ja kantaverkon hyödyntämiseen perustuvilla sähkönkulutukselle kohdistettavilla erillisillä maksuilla, joita Fingrid kerää siirtopalveluiden käyttäjiltä. Vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 13,8 miljoonaa euroa. Energiavirasto on valinnut tehoreserviin talvikausiksi myös Fortum Power and Heat Oy:n omistaman kulutuskohteen Suomenojan lämpöpumpun, jonka sähkönkulutuksen jousto on 10 MW sekä Helen Oy:n Katri Valan lämpöpumppulaitoksen, jonka jousto on 12 MW. – Kapasiteetin loppuminen voi aiheuttaa kuitenkin suuret vahingot, mutta lisätuotannon rakentaminen on monimutkainen kysymys. Tulevaisuudessa sekä hetkellinen tehontarve, että sähkön tuotannon vaihtelu todennäköisesti kasvavat entisestään. Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Virasto määrittää maassamme tarvittavan tehoreservin määrän, kilpailuttaa reservilaitokset, vahvistaa reservin ehdot sekä valvoo järjestelmän toimintaa ja lain noudattamista. Järjestelmä on ollut käytössä vuoden 2007 alusta. Tammikuun 2016 tehopiikkiselvitys toi esille jo pitkään kyteneen, monitahoisen tehontarpeen ongelman. puolella vasta, kun Olkiluodon kolmosvoimala saadaan käyttöön – toivon mukaan toukokuussa 2019. 20 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku + kestävimmät kattovarusteet 100% taloyhtiöasiakkaista suosittelee ! Paikalliset pojat ! Soita 019 211 3900. Sen kapasiteetti tulee olemaan 1600 MW, kun yhteiskooltaan vain hiukan suuremmat OL 1 ja 2 tuottivat viime vuonna yhteensä sähköä 13,4 TWh. Sähkö ja sähköteho ovat yhä tärkeämpiä yhteiskunnalle. – Yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet sähkön huipputehon tarpeeseen ovat yllättävätkin suuret. Siirtyminen ilmastoneutraalimpaan energiajärjestelmään merkitsee yhteiskunnan sähköistymistä. – Sähkölämmitteisen talon varaavaa takkaa kannattaa käyttää, jo viihtyisyydenkin takia. Sen perusteena oleva laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä uudistettiin maaliskuussa 2011. – Kuka haluaa rakentaa ja maksaa voimaloita, joita tarvitaan ehkä muutamana päivänä vuodessa, tai ei edes joka vuosi, Juhani Heljo pohtii. Terttu Iiskola Kuvat: Fingrid Oy:n nettisivut ja Energiateollisuuden Energiavuosi 2017 -Sähkö Lähde: Energiaviraston sivut ja Energiateollisuuden Energiavuosi 2017 -Sähkö Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on
18 Sähkön tuotannon energialähteisiin saatava aikaan iso muutos Kivihiili tahdon asia, aurinko taitokysymys Uusiutuvat: 47 % Hiilidioksidineutraalit: 80 % Kotimaiset: 52 % Sähköntuotanto energialähteittäin 2017 (65,0 TWh) Sähkön tuotanto kivihiilellä, liukuva 12 kk summa Tuulivoimatuotanto ja kapasiteetti Viime vuonna tuotetusta 65 terawattitunnista sähköä ydinvoima jauhoi kolmanneksen, ja sen osuus tulee kasvaa Olkiluoto kolmosen valmistuttua toukokuussa 2019. Hiilidioksidineutraalia tuotantoa oli 80 prosenttia, koska ydinvoima on myös päästötöntä. Kotimaisuusaste oli 52 prosenttia, kun polttoaineiden tuonti otetaan lukuun. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kivihiiltä käytettäisiin edelleen ”jossain määrin”, sillä kivihiili on maakaasua kilpailukykyisempi polttoaine. Jo vuoteen 2030 mennessä päästöttömän ja uusiutuvan osuus on nostettava yli 50 prosenttiin, omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen turpeen. Sähkön tuotannossa tämä merkitsee lauhdesähkön tuotannossa hiilen käytöstä luopumista lähes kokonaan. Tanskan tuotannosta 44 prosenttia oli tuulivoimaa, Suomessa 16 prosenttia. Mihin ollaan nyt menossa. Norja (149 TWh) tuotti lähes kaiken sähkönsä vesivoimasta, kun Suomessa koskia riitti vain neljännekseen omasta tuotannosta. Tuulivoiman merkitys on vahvassa kasvussa. Kivihiilen osto sähköntuotantoon on ollut kymmenen vuotta lasku-uralla, mutta tekee aaltoliikettä, joka herättää kritiikkiä. Muista pohjoismaista vuonna 2016 Ruotsi (yhteensä 151 TWh) tuotti ydinvoimaa enemmän kuin Suomi, 40 prosenttia, mutta vesivoimaa sillä oli 41 prosenttia. Energiateollisuus ry:n tilastograafissa sillä ei ole piiruakaan. U usiutuvista energialähteistä Suomen sähköntuotannosta syntyi viime vuonna 47 prosenttia. Perusskenaariossa vuonna 2030 kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa on 3–7 TWh lauhdetuotannon määrästä riippuen. Lauhdetuotannon määrä riippuu markkinatilanteesta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Juha Sipilän hallituksen vuoden 2016 selonteko kansallisesta energiaja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 asettaa tavoitteeksi hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan energian kustannustehokkaasti tuotettuna. Kivihiilen vähennys on tahdon asia, auringon hyödyntäminen sähkönä isossa mitassa taitokysymys. Lauhdeja yhteistuotantolaitokset ovat yleensä tuotantokäytössä talvella suuren sähkönkysynnän aikana ja ovat näin ollen tärkeitä sähkötehon riittävyyden kannalta.. Aurinkosähkön tuotannon määrää ei tilastoida missään kunnolla. Suurin kivihiilen polttaja on pääkaupunkiseutu, jossa kivihiilen käytön vähentäminen on ”vain” poliittisen tahdon kysymys
– Taloudellisesti tehokkaaseen suuremman mittakaavan aurinkosähkötuotantoon voidaan päästä kokonaisvaltaisella yhteistuotannon järjestelmäuudistuksella, jossa hyödynnetään pumpputeknologiaa. Energy Information Administration sa vasta huhtikuussa. Kattavaa ja luotettavaa tietoa aurinkoenergian kokonaismäärästä ei ole toistaiseksi saatavilla, kertoo DI Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta. Aurinkosähkö on Suomessa nykyisin pääasiassa ostosähköä korvaavaa pientuotantoa, jonka varastoinnin Auvinen ei usko suuresti lisääntyvän muihin kuin sähköautojen akkuihin. Kattavaa ja luotettavaa tietoa aurinkoenergian kokonaismäärästä ei ole toistaiseksi saatavilla. EIA:n Annual Outlook 2018 visioi, että suurimmat kivihiilen (musta) käytön vähennykset tapahtuvat vuoteen 2025 mennessä, kun kaasun (sininen) hinta on matala. – Aurinkosähkö ei vastaa Suomessa talven kapasiteettihaasteeseen, mutta kesällä aurinko paistaa juuri oikeaan aikaan. Auringosta vuodessa 10 terawattituntia! Aurinkosähkön tuotantovolyymi voi kasvaa Suomen energiajärjestelmässä jopa 10 TWh:n tasolle vuoteen 2050 mennessä, todetaan Auvisen vetämässä FinSolar-selvityksessä. – Oikeiden aurinkolämpöja off grid -aurinkosähkökapasiteettimäärien selvittämiseksi tulisi Sä hk ön ha nk in ta ka pa si te et ti. GW Ba se lin e Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Py sä hd ys M uu to s Ba se lin e Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Py sä hd ys M uu to s Ba se lin e Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Py sä hd ys M uu to s Tuonti Aurinko Tuulivoima Vesivoima Muu lämpövoima Ydinvoima 2010 2020 2030 2050 40 35 30 25 20 15 10 5 Öljy Maakaasu Ydinvoima Biopolttoaineet ja jäte Bio (CCS) Vesivoima Aurinkovoima Tuulivoima. Viime syksyn kyselyn tulokset valmistuvat Energiavirastostehdä tarkemmat tutkimukset sekä ylläpitää vuosittaisia myyntitilastoja, Auvinen sanoo. Eri skenaarioissa vuosien 2030 ja 2050 välillä aurinkoenergia alkaa korvata tuontia ja nousta merkittäväksi energianlähteeksi. maaliskuuta 11 MW:n tehon. Tuulivoiman lisäys vähenee, kun verotuet sen rakentamiseen loppuvat 2020-luvun alussa. USA:n sähköntuotannon lisäykset ja vähennykset energialähteittäin Presidentti Donald Trump puhuu lyhyen aikansa, mutta Yhdysvaltain energiavirasto (EIA) suunnittelee pitkälle vuoteen 2050. Aurinkosähkön seurantakin pimeässä Jotta Suomen ja koko maailman tavoitteisiin päästöttömyydestä yllettäisiin, aurinkoenergia on saatava voimallisesti käyttöön. Pohjoismaisen NEPT 2016 -selvityksen mukaan Suomessa tuotettaisiin aurinkosähköä vuonna vain 2050 pieni siivu tuulen osuuden rinnalla, joka kasvaa yli neljännekseen. Fingridin Sähköjärjestelmän tila -sivulla aurinkosähkön tuotanto vaihtelee valoisuuden mukaan ja saavutti 1. Vaikka kaupallisen aurinkosähkötuotannon veroedut vähenevät sekä asuntojen aurinkosähkötuet loppuvat, aurinkosähkön kasvu jatkuu sekä isossa että pienessä mittakaavassa vahvana. Terttu Iiskola Kuvat: Energiateollisuus ry, Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energiaja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 ja U.S. Aurinkoisena kesäpäivänä sähkön kulutuksen, sähkön pörssihinnan ja aurinkovoimalan tuotannon huiput ovat samaan aikaan. – Systemaattinen ja vuosittainen aurinkoenergian tilastodatan kerääminen on vielä alussa Suomessa. Auringon (keltainen) ja tuulen (vihreä) osuus kasvaa parhaillaan voimakkaasti. Samoin ydinvoima (punainen) vähenee. – Sen onnistumiseksi tarvitaan vielä paljon oivalluksia ja kehitystyötä. Paras hyötysuhde saadaan siitä, että pystytään käyttämään kausivarastointia ja kytkemään se taajuudensäätömarkkinaan. 19 – Systemaattinen ja vuosittainen aurinkoenergian tilastodatan kerääminen on vielä alussa Suomessa
– Pahimmassa tapauksessa koko taloyhtiötä terrorisoivaa asukasta ei saada häädettyä. Vuokranantajan ja taloyhtiön pitää pystyä turvaamaan kiinteistössä asuvien kotirauha, perustelee Suomen Vuokranantajien päälakimiesSanna Hughes. Nämä aiheuttavat paljon harmia naapurustossa, sanoo Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtajaAnne Viita. Häiriöstä ilmoitetaan usein ensimmäisenä isännöitsijälle, joka harvoin osuu paikalle itse tapahtuman ollessa käynnissä. Käytännössä näihin tilanteisiin liittyy usein runsasta päihteiden käyttöä. Viidan mukaan tietosuojavaltuutettu on ollut lausunnosta miltei täysin eri kannalla. Lakiehdotuksen mukaan poliisilla olisi tietyissä tilanteissa oikeus luovuttaa henkilötietoja yksityisille yhteisöille ja henkilöille. Jos häiritsijä kieltää kaiken, eikä poliisi voi antaa mitään mitään tietoja, milloin häiriö on tapahtunut ja onko hälytys ollut aiheellinen, eikä kukaan uskalla todistaa oikeudessa, ei häiriköintiä saada kenties loppumaan, sanoo Sanna Hughes. – Lisäksi poliisin tulisi voida edellä mainittuja tilanteita koskevassa oikeudenkäynnissä kertoa todistajan ominaisuudessa käynnistään huoneistossa, sanoo Hughes. Oikeudessa vaaditaan aina näyttöä. S isäministeriö julkaisi joulukuussa ehdotuksen laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa. – Lakiehdotuksen käsittely ja mahdollinen läpimeno on arvoitus, sanoo Viita. – Tyypillisiä esimerkkejä häiriköinnistä ovat huoneistostaanottomenettelyä käynnistää. – Suomen Vuokranantajat ry, Vuokralaiset VKL ry ja RAKLI ry ehdottavat lausunnossaan, että lakiin lisättäisiin poliisille oikeus luovuttaa tietoja vuokranantajalle ja taloyhtiölle vuokrasopimuksen päättämistä tai huoneiston halsa metelöinti, äänekäs musiikin soittaminen ja tappelut. Tiedonsaantioikeus koskisi tilanteita, joissa poliisille on tehty ilmoitus häiritsevän elämän viettämisestä tai järjestysmääräysten rikkomisesta taloyhtiössä. Jos riittävää näyttöä ei ole, vuokrasopimusta ei voida päättää. Poliisin ei tarvitse luovuttaa kotikäyntejä koskevia tietoja kokonaisuudessaan, kunhan tiedoista kävisi ilmi, montako kertaa ja milloin poliisille on tehty ilmoitus asukkaan aiheuttamista häiriöistä ja vastaavasti montako kertaa ja milloin poliisi on ilmoitusten johdosta käynyt huoneistossa ja onko käynti liittynyt häiritsevään elämän viettoon tai järjestysmääräysten rikkomiseen. Jos vuokrahuoneistossa häiriköidään toistuvasti, vuokranantajan pitäisi saada tiedot poliisin kotikäynneistä vuokrasopimuksen purkamisen tueksi. Juhani Karvonen. Poliisin käynti paikalla ja mahdollisuus kutsua poliisi todistajaksi olisi näissä tilanteissa erittäin tärkeää näyttöä vuokranantajalle ja taloyhtiölle. Jos riittävää näyttöä ei ole, vuokrasopimusta ei voida päättää eikä huoneiston hallinlintaanottoa varten. Jos huoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai rikotaan järjestysmääräyksiä, vuokranantajalla on lain mukaan oikeus vuokrasopimuksen päättämiseen ja taloyhtiöllä oikeus huoneiston hallintaanottoon. 20 Poliisille toivotaan oikeutta luovuttaa henkilötietoja taloyhtiöille Näyttö häiriköinnistä vaikeaa Näyttövelvollisuus häiritsevästä elämästä on vuokranantajalla tai taloyhtiöllä. Nyt näyttö häiriöistä jää monesti uupumaan, kun naapurit eivät uskalla todistaa asiassa. Vuokranantajan tulisi saada tietoja, jotta hän voisi arvioda esimerkiksi mahdollisesti omaisuutensa kohdistuneesta uhasta Oikeudessa oltava aina näyttöä Näyttövelvollisuus häiritsevästä elämästä on vuokranantajalla tai taloyhtiöllä. Viita ei välttämättä usko että häiriökäyttäytyminen sinänsä olisi lisääntynyt, mutta väkivalta tai sen uhka tuntuu häiriköintitapauksessa kasvaneen
21 Uusi kiinteistöalan ammattitapahtuma Real Estate Expo kokoaa yhteen kiinteistöjen kehittämiseen, ylläpitoon, saneeraamiseen sekä huoltoon keskittyneet alan toimijat saman katon alle. YHTEISTYÖSSÄ:. Tapahtuma on maksuton. MAKSUT ON AMMATT ITAPAHTU MA TAPAHTUMAN KAHDELLA SEMINAARILAVALLA MUKANA ILKKA RAUTAKIVI kiinteistöpäällikkö, Olympiastadion KRISTIAN MARKKANEN turvallisuuspäällikkö, Ikea Retail Park ARI KANERVA lakimies, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva MIIMU AIRAKSINEN toimitusjohtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL L Ä M P Ö P U M P P U J Ä R J E S T E L M Ä T Helmilämpö energiansäästöratkaisuja vahvalla kokemuksella Technology Partner NÄYTTEILLEASETTAMASSA MM. @RealEstate2018 #RealEstateExpo Tutustu ammattitapahtumaan ja rekisteröidy kävijäksi: realestateexpo.. Tule inspiroitumaan ja kuulemaan ajankohtaisia asiantuntijoita sekä löytämään kiinteistöösi tai taloyhtiöösi sopivimmat ratkaisut. TAVATAAN TAMPEREELLA TOUKOKUUSSA! Tervetuloa mukaan kevään 2018 merkittävimpään kiinteistöalan kohtaamispaikkaan! VARAA PÄIVÄT KALENTERISTASI JA REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI! realestateexpo.
22 Metropolisopimuksella yhteiset tavoitteet vetovoimaisuuden kasvattamiseen Megavoimaa Helsinkiin Suomi tarvitsee yhä kasvavan, kansainvälisemmän, saavutettavamman ja kilpailukykyisemmän metropolin ollakseen kansainvälisesti yrityksiä ja osaajia houkutteleva. Selvityksen lähtökohtana on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja ajatus siitä, että kaupungistumisen megatrendiin Suomessa pitää. L aajemmassa kansainvälisessä vertailussa Suomen pääkaupungin kehitys yltää vain keskinkertaiseksi, toteaa Kaupunkipolitiikan tiekartta -sarjan neljäs raportti Kaupunkien mestarien liigaan. Tutkimusryhmä esittää ratkaisuksi metropolisopimusta, kaupunkirakenteen tiivistämistä, liikenneyhteyksien sujuvoittamista ja kansainvälistymisloikkaa
23 Raportin mukaan Helsingin kantakaupunkia tulee laajentaa ja metropolin muita keskuksia tiivistää. – On vaarana, että jättämällä hyödyntämättä kaupungistumisen hyödyt Suomi antaa naapureilleen turhan kilpailuedun, joka viime kädessä haittaa kaikkien suomalaisten elinolojen kehitystä, raportin tiivistelmässä todetaan. Metropolin iskukyvyn parantamiseksi tutkimusryhmä esittää kolmea keskeistä toimintalinjaa: metropolisopimusta, sujuvia yhteyksiä tiiviissä kaupungissa ja kansainvälistymisloikkaa. Metropolisopimus sitoisi paljon Selvitys ehdottaa Helsingin seudulle omaa metropolisopimusta, joka rakentuu nykyisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen päälle. Helsingin kantakaupunkiin luodaan laaja kävelykeskusta vastata nimenomaan Helsingin seudulla. Matkaa hiilineutraaliksi kestävän kehityksen kaupunkikeskukseksi on paljon. Väestön oppimiskyky on hyvällä tasolla, mutta korkeakoulujen ja tutkimusrahoituksen leikkaukset uhkaavat heikentää tieteen tasoa. Sopimusmenettely olisi aiempaa laajempi ja sisältää kasvun vauhdittamisen kannalta olennaiset koulutus-, tutkimusja innovaatiopolitiikat ja 15 vuoden aikajänteen. Metropolisopimuksessa määriteltäisiin metropolin kehityksen kannalta tärkeimmät kasvualat ja kehittämisen kaupunkipoliittiset kysymykset. Sopimukseen on tarkoitus osallistuttaa valtion ja kaupunkien lisäksi korkeakoulut ja yritykset. Metropolisopimus perustuisi metropolialueen toimijoiden laatimaan kasvuvisioon, jossa asetetaan tavoitteet seudun kasvulle, työllisyyskehitykselle ja kansainvälistymiselle. Helsingin seudun talouskasvu on ollut tällä vuosikymmenellä selvästi pohjoismaisia ja eurooppalaisia verrokkikaupunkeja hitaampaa. Seutu on rakenteeltaan pirstaleinen ja yhteyksiltään tehoton. Valtio ja Helsingin seudun kunnat luovat uuden Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävän metropolisopimusmenettelyn, johon osapuolet sitoutuvat pitkäjänteisesti . Yliopistot ovat avainasemassa seudun kansainvälistymisen vetureina, joten kehityskuva on huolestuttava. Mikä Helsingin seudussa mättää. Lisäksi kaupungit huolehtisivat sosiaalisen segregaation torjumisesta, asunnottomuuden poistamisesta ja asuntomarkkinoiden monimuotoisuudesta. Kaupungit myös sitoutuisivat yhteiseen kunnianhimoiseen ilmastosopimukseen, jolla leikataan liikenteen päästöjä ja vähennetään hengitettäviä hiukkasia puoleen vuoteen 2030 ja 20 pro20 40 60 80 O su u s % Markkinapalveluiden osuus arvonlisäyksestä vertailukaupungeissa ja koko alueella (2014) n Kauppa, kuljetus, matkailuja ravintolapalvelut n Liike-elämäja rahoituspalvelut n Informaatiopalvelut n Taiteet, viihdeja virkistyspalvelut He lsin ki Tu kh olm a Gö teb or g Kö öp en ha mi na Os lo Ta llin na Rii ka Po hjo ism aa t + Ba ltia. – Näissä onnistuminen edellyttää Helsingin seudulta luottamuksen perustuvaa strategista ketteryyttä ja poikkeuksellisen hyvää organisointikykyä, selvitys perustelee ehdotuksensa kehityksen edistämiseksi, raportissa sanotaan. Englannin kielestä tehdään metropolialueella virallinen ja helppokäyttöinen hallintokieli . Kaupungit sitoutuisivat varmistamaan väestönkasvun edellyttämän tonttivarannon hyvin saavutettaville paikoille. Kriittiset menestystekijät Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suurten kaupunkien menestystekijöitä ovat ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, riittävän tiivis kaupunkirakenne, työvoiman saatavuus ja oppimiskykyinen väestö, tutkimukseen perustuvat innovaatioympäristö, kansainvälisiä osaajia houkuttelevat viehkeä kaupunkiyhteisö sekä kyky investoida kestävään liikkumiseen ja asuntotuloantoon. Erityisesti palveluviennissä jäädään selvästi muiden jälkeen, selvityksessä todetaan. Seudun kehitysvision tarkoituksena on löytää keinot metropolin kasvun varmistamiseksi, ja metropolisopimuksessa valtio sitoutuisi mahdollistamaan ja rahoittamaan vision ratkaisuja. Kärkihankkeet . Valtio rahoittaa pääradan luotijunayhteyden Helsinki-Vantaan lentokentän kautta . Tukholmaan verrattuna infrainvestointien taso on edelleen vaatimaton. Seudun kasvun tulppana on ollut pitkään alimittainen asuntotuotanto
Alkutuotantovaltaiset alueet – maaseutu . 40 80 12 00 16 00 20 00 Kööpenhamina Hampuri Helsinki Tukholma Göteborg Oslo EU28 Tutkimusja kehittämismenot suhteessa asukaslukuun vertailualueilla (NUTS2, PPS, 2013) €/ as uk as senttiin vuoteen 2050 mennessä. Liikenteen on oltava tehokasta ja tilaa vieviä kulkumuotoja tulee hallita. 24 Alueellisen kilpailukyvyn avaintekijät EU-maiden alueiden taloudellisesta kehityksestä tehdyn tutkimuksen ”Analysis of the Main Factors of Regional Growth” (Cambridge Econometrics ym. Sosiaalinen pääoma . Peruspalveluvaltaiset alueet – taantuvat alueet . Yritystoiminnan klusteroituminen ja verkostoituminen . Tutkimus, teknologia, kehittäminen, innovatiivisuus ja osaamispääoma . Kantakaupunkia tulee laajentaa Raportin mukaan Helsingin kantakaupunkia tulee laajentaa ja metropolin muita keskuksia tiivistää. Helsingin designosaaminen on ulotettava koskemaan myös rakennetun ympäristön muotoilua. Turvataan Suomen huippuyliopistojen perusrahoitus ja varmistetaan korkeakoulujen edellytykset houkutella ulkomaista henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kansainvälistymisloikka englanniksi Toiveena on, että metropolin kansainvälistymistä, tunnettuutta ja vetovoimaa kasvatetaan määrätietoisesti. Vähäpäästöiseen liikenteeseen tulee investoida aiempaa enemmän, huomioiden myös tieja parkkimaksut kustannustehokkaina keinoina vähentää liikenteen päästöjä. Metropolialueen kehitysvisiossa ja metropolisopimuksessa laaditaan seudun yhteinen näkemys niistä joukkoliikenteen investoinneista, jotka linkittäisivät seudun alakeskuksia parhaiten toisiinsa. Myös Helsingin seudun sisäisiä yhteyksiä tulee jatkuvasti parantaa keskittyen liikenteen puhtauteen. Toteutetaan myös tunnin juna Turkuun. Samalla Helsingin seudun yrityksiä on sitoutettava kansainvälistymään ja helpottamaan ulkomaisten opiskelijoiden ja osaajien työllistymistä. Sääntelyä on yhtäältä vähennettävä (esim. Turismiin perustuvat alueet – ympäristöja kulttuuriresurssit . Kaupungit myös asettaisivat tavoitteeksi matkailun kaksinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä. Perusteollisuusvaltaiset alueet – teollisuuskaupungit . Metropolialueella otettaisiin käyttöön ruuhkamaksujärjestelmä hillitsemään liikenteen haittoja ja lisäämään pelivaraa liikenneinvestointeihin. Ruuhkamaksujärjestelmä sujuvoittaa liikennettä kaupunkiseudun sisällä, ennaltaehkäisee ruuhkautumista ja on lisäksi merkittävä askel kohti puhtaampaa liikkumista. Uusi lentoaseman rata voi aikanaan jatkua Tallinnaan ja liittyä Rail Balticaan. 2012) tunnistettiin tekijät, joiden onnistunut hyödyntäminen on edistänyt hyvin menestyneiden alueiden kasvua 2000-luvun alkupuolella ennen finanssikriisiä: . Metropolialueella otetaan käyttöön yhteiset kaavoitusperiaatteet, jotka ohjaavat keskustojen tiivistämiseen sekä kaupunkiympäristöjen laadun parantamiseen. Tukholma ja Kööpenhamina puolestaan sijoittuvat liike-elämän palveluiden ja rahoituksen dominoiviin alueisiin. Sujuvat yhteydet saatava toimimaan Selvityksessä ehdotetaan, että pääradalle rakennetaan kolmas raide ja että osa nopeista junayhteyksistä ohjataan lentoaseman kautta. käyttötarkoitusvaatimukset, valokulmat ja pysäköintipaikat), ja toisaalta kehitettävä ohjaamaan käveltävän, sekoittuneen, vaihtelevan sekä aidosti tiiviin korttelikaupunkirakenteen toteutukseen. Yritystoiminnan rakenne ja erikoistuminen . Parannetaan yritysten edellytyksiä houkutella kansainvälisiä osaajia tekemällä englannin kielestä metropolialueella virallinen asiointikieli ja sujuvoittamalla sijoittumispalveluja entisestään. Ulkomaiset investoinnit Aluetyypit Tutkimuksessa Euroopan alueet on ryhmitelty aluetyyppeihin: . Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja niiden perustana oleva liikenneinfra . Korkean teknologian teollisuuden dominoimat alueet – dynaamiset teollisuuskaupungit . Samalla kytketään Helsinki-Vantaan lentoasema olennaisesti nykyistä nopeammin junayhteyksin maakuntakeskuksiin. Liike-elämän palveluiden ja rahoituksen dominoimat alueet – monipuoliset metropolit Helsinki-Uusimaa lukeutuu tutkimuksessa korkean teknologian teollisuuden dominoimiin alueisiin. Rahoitusta on kohdennettava erityisesti metropolisopimuksessa tunnistettuihin kasvualoihin ja -alustoihin sekä pitkäjänteiseen kaupunkitutkimukseen, joka kartoittaa pidemmällä aikavälillä kehityksen trendejä, eli tuottaa oikeita kysymyksiä ja visaisia ongelmia ratkaistavaksi yhteisesti. Vetovoimaisten kaupunkiympäristöjen luominen edellyttää toimenpiteitä kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyn joustavoimiseksi. Metropolialueen kansainvälistä brändiä vahvistetaan edistämällä kiertoja alustataloutta sekä älyratkaisujen kehittämistä.
Pilottikokeiluilla ja alustatalouden edistämisellä tuetaan toimivaa kaupunkia ja uutta liiketoimintaa. Raportin toiveen mukaan kaupungit edistävät omia, kansalaisten ja yksityisen sektorin toimia eläväisemmän ja hauskemmankaupungin tekemiseksi. He lsin ki Tu kh olm a Gö teb or g Kö öp en ha mi na Os lo Ta llin na Rii ka Ha mp ur i Po hjo ism aa t + Ba ltia Alueiden tuottavuus (arvonlisäys/työllinen, 2014) 20 40 60 80 10 12 1 00 €/ ty öl lin en Panostuksia viihtyisyyteen Kansainvälisissä elinolovertailuissa Helsinki pärjää suhteellisen hyvin, on jopa Euroopan kärkeä. Toteutetaan Helsinkiin kattava kävelykeskusta, panostetaan Helsingin saariston avaamiseen ja kantakaupungin merenrantojen viehkeyteen sekä luodaan kansainvälisesti profiloitu talvitapahtumien kokonaisuus. Seudun kunnat luovat älykkäiden ratkaisujen testiympäristöjä yhdessä alueen yritysten ja yliopistojen kanssa. Maantieteellisesti läheisemmät toimipaikat muodostavat vahvempia ja tiheämpiä työvoimavirtaverkostoja kaupunkialueen sisällä, ja työpaikanvaihdosten kautta tapahtuva verkostoituminen on puolestaan yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuustasoon. 25 . | hssr.. Puhtautta, eläväisyyttä sekä mahdollistavaa ja vastaanottavaista ympäristöä käytetään metropolin brändäyksen kärkenä. Kaikki samalla tinkimättömyydellä. Tutkimuksen perusteella osaamisintensiivisten alojen toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että pääkaupunkiseudun kaupungeissa edistetään vahvimpien keskittymien kasvua suuremmiksi, tiiviimmiksi, monipuolisemmiksi ja toimivammiksi yritysalueiksi. | 020 759 8560. Osaamisemme ja kokemuksemme kattaa koko korjaushankkeen. Terttu Iiskola Lähde: MDI:n selvitys Kaupunkien mestarien liigaan Meillä suunniteltu on puoliksi tehty. Metropolialueen kansainvälistä brändiä vahvistetaan edistämällä kiertoja alustataloutta sekä älyratkaisujen kehittämistä. Tämä vaatii täydennysrakentamisen ja vanhojen rakenteiden uudistamisen mahdollistamisen, jotta toimitilatarjonta voi sopeutua yritysten muuttuvaan kysyntään vetovoimaisilla alueilla. Täydennysrakentamisella lisää työpaikan vaihtoja Pääkaupunkiseudun osaamisintensiivisten alojen yritysten henkilöstön liikkuvuudesta tehdyn tutkimuksen (Lahdelma 2016) tulosten mukaan työpaikan vaihdokset edistävät tiedon ja osaamisen siirtymistä yritysten välillä. info@hssr.. Tämän seurauksena yritysten ja alueiden tuottavuus ja kilpailukyky kasvavat. Palvelujamme ovat kaikki korjausrakentamisen asiantuntijapalvelut: suunnittelu, valvonta, rakennuttaminen, kuntotutkimukset ja selvitystyöt
Pietari on kuitenkin PohjoisEuroopan suurin kaupunki, isoin tiivis urbaanialue State of the Nordic Region 2108 -katsauksen kartastossa. Pohjoisin Norjakin on vetovoimaisempi kuin Uudenmaan naapurit Kanta-Häme (263 pistettä, 63.), Päijät-Häme (250, 66.) ja Kymenlaakso (180, 72.). Kakkonen on Oslo 750 ja kolmonen Kööpenhaminan Hovestaden 745 pisteellään. Ne myös saavat heikoimmat pisteet työvoima-asioissa. Kasvukäytävät tukevat kasvua Silmämääräisestikin Pohjoismaiden kilpailukykykartasta näkee, että parhailla suurkaupungeilla on vierellään elinvoimaiset naapurit ja kasvukäytävät. 26 Helsinki ilman kasvukäytäviä Riittääkö Suomelle Helsinkiin panostaminen, kun Pohjoismaiden neuvoston aluevetovoimakartta osoittaa, että Helsingillä ei ole sellaisia kasvukäytäviä kuin Oslolla, Tukholmalla ja Kööpenhaminalla. sijalta, kun aiempi nelonen, Oslon naapuri Akershus putosi kuudenneksi 690 pisteeseen. Metropoliselvityksessäkään ei puhuta Pietarista, jota Helsingissä vierastetaan. Helsinki on menettänyt kilpailukykyään erityisesti työvoimadimensiolla, joka vastaa Ruotsin Skånen tasoa. Helsinki-Pietari-Tallinna olisi luonteva Suomenlahden rannikoiden kasvukäytävästö. Ruotsissa on nykyhallituksen aikana kannettu huolta maaseutualueiden elinvoiman kehittämisestä Tukholman seudun ja Etelä-Ruotsin luonnollisen vahvan kasvun vastapainona. Ne tukevat katsauksen tekijöiden mukaan urbaanikehitystä. Sijoitus viidentenä on säilynyt vuoden 2015 karttaan verrattuna. Kasvualueet imetty tyhjiin Helsingin rankingluku on samaa luokkaa kuin Norjan ja Ruotsin pääkaupunkien naapureiden; katsauksesta ei ilmene, olisiko Helsingin kaupunki tai vain pääkaupunkiseutu yksin saanut yli 750 pistettä. PohjoisPohjanmaa on 219 pisteellään sijalla 59. Uppsala Tukholman kyljessä on yhdeksäs (625). Se nousi 10. Suomessa kovin ääni on kuulunut pääkaupunkiseudun ja isojen kaupunkien kaupunginjohtajilta, joiden oma palkka on sidottu kaupungin väkilukuun – ei talouskasvuun. Sijalle 7 nousi Tukholman naapuri Västra Götaland, joka on 655 pisteellään vetovoimaisin kaupunkimainen seutu, jolla ei ole suurkaupunkia. Hallitusohjelma siis korostaa kasvukäytäviä: Hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. Mistä Helsingille kasvukäytävät. S tate of the Nordic Region 2018 -katsauksen kehityskykykartalla HelsinkiUusimaan urbaaniseutu esiintyy Pohjoismaissa yksinäisenä punasaarekkeena 715 potentiaalipisteellään. Juha Sipilän (kesk.) hallitusta luotaessa silmissä oli tämä näkymä. Silmään pistää myös se tosiasia, että Uudenmaan naapuriseudut on ikään kuin imetty tyhjiin – toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa kaikki maaseutukin Gävlen aluetta lukuun ottamatta on tummempaa eli samaa keltaista kuin Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Tukholman kaupunkiseutu on kivunnut kolmossijalta ykköseksi 758 pisteeseen. Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Kartalta näkyy Neuvostoliiton ajan perimä: pakenema Venäjän rajalta. Neloseksi on noussut Islannin pääkaupunkiseutu 720 pisteeseen. Terttu Iiskola. Tekeekö kukaan sen mahdollisuuksista muitakin selvityksiä kuin merenalaisrautatien Helsinki-Tallinna ja puolustustai ympäristöpoliittiset uhkakuvat. Siellä paranivat työvoimadimension pisteet työllisyysprosentin noustua 76:sta 81:een, 25-64-vuotiaiden korkeakoulutusasteen kohottua 47 prosentista 51:een ja nuorisotyöttömyyden alennuttua 20:stä 19:ään prosenttiin. Kööpenhaminasta johtaa Skånen, Hallannin ja Göteborgin seudun kautta kasvukäytävä Oslon seudulle ja sieltä edelleen Buskerudin kautta haarautuen laajalle Norjan rannikkoseudulle, jossa keskuksina ovat Bergenin ja Trondheimin yliopistokaupungit ja yli 600 pisteen seudut. Muu Suomi on listan hännillä, Grönlannin jälkeen sijoilla 62-74. Suomen toiseksi vetovoimaisimmat alueet ovat Österbotten (375, sija 41) ja Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, jotka tulevat vasta sijoilla 33 (433 pistettä) ja 34 (430)
R akentamisen luottamusindikaattori nousi hieman tammikuusta. Ei voida kuitenkaan sanoa, että siinä olisi merkittävää käännettä heikompaan suuntaan. Soili Kaivosoja Kuva: EK. Rakentamisen suhteellisen korkeaa tasoa ylläpitää se, että meillä on vielä muuttoliikettä maalta kaupunkiin. – Luottamusindikaattorit ovat osa Euroopan komission harmonisoitua tiedustelujärjestelmää. Näin saamme myös kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa, Urrila kertoo. Ruotsalaiset asuvat jo voimakkaasti kaupungeissa, kun meillä on vielä tätä kaupunki-maaseutu -rakennemuutosta, talouspolitiikan johtaja Penna Urrila toteaa. – Kyllähän Ruotsissakin on ollut kova rakennusja asuntobuumi, mutta siellä on takana kova väestönkasvu. – Viimeisen vuoden aikana muut alat ovat lähteneet vauhdittumaan ja rakentamisen kasvu ei ole enää samanlaista. – Rakentaminen elpyi toimialoistamme aikaisimmin. Luottamus on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa (-7) vahvempaa. Koska kysely toteutetaan joka kuukausi, on indikaattorissa aina jonkin verran kuukausikohtaista heiluntaa. Suomessa rakennetaan tällä hetkellä kohtuullisen paljon, vaikkakin jonkin verran on alueellisia eroja siinä, mitä rakennetaan ja kuinka paljon. Suomen rakentamisen luottamusindikaattori oli tammikuussa vähän EU-maiden keskiarvon alapuolella. Rakentaminen puolestaan alkoi vauhdittua kolmisen vuotta sitten kasvukeskusten kasvun ja tiettyjen teollisuushankkeiden myötä. Kaupunkien kasvu Kaupunkiseutujen kasvu Suomessa on ollut melko nopeaa eurooppalaiseenkin mittakaavaan verrattuna. Historiaa katsottaessa, indikaattoreilla ei ole kovin pitkälle menevää ennustekykyä esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Urrila vertaa asuinrakentamisen ja esimerkiksi liikenteen väylien rakentamisen suhteellisen korkeaa tasoa muun muassa Ruotsiin. Rakentaminen seurailee yleensä muita aloja, mutta muutama vuosi sitten rakentaminen oli se, joka lähti vetämään parhaiten. 27 Rakentaminen vauhdittui suhdannenousun etunenässä Luottamusindikaattori vahvistui – Luottamusindikaattorit kuvaavat suhdannetilannetta kyselyhetkellä, painottaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n talouspolitiikan johtaja Penna Urrila. Yritykset vastaavat tuotantoa, tilauksia ja henkilöstöä koskeviin kysymyksiin, joista luottamusindikaattorit lasketaan. Ruotsissa aluerakenne on tällä hetkellä jo stabiili. Rakentamisen luottamus vahvistui hieman helmikuussa. missä ollaan menossa. Siinä meillä on jonkinlainen takamatka useimpiin muihin maihin nähden. – Erityisesti Helsingin seutu ja muutamat muut kaupungit Suomessa kasvavat aika paljon. Laskentamenetelmä Luottamusindikaattorit syntyvät suhdannekyselyillä, joka tehdään EK:n jäsenyrityksille sekä muille suomalaisille yrityksille kerran kuukaudessa. Joka maassa on samankaltainen kysely. Urrilan mukaan kansantalouden tasolla rakentaminen on ollut kuitenkin viime vuodet suhteellisen vilkasta. – Kuukaudesta toiseen tapahtuvaan muutokseen ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, vaan se kertoo enemmänkin trendistä ja suunnasta. – Kuukaudesta toiseen tapahtuvaan muutokseen ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, vaan se kertoo enemmänkin trendistä ja suunnasta. Käänne parempaan tapahtui vuosina 2014 – 2015 ja ala oli silloin suhdannenousun etunenässä, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n talouspolitiikan johtaja Penna Urrila. Finanssikriisin ja eurokriisin jälkeen teollisuudessa oli paljon rakennemuutosta ja sen takia teollisuudessa oli heikko tilanne. Rakentamisen luottamusindikaattori lasketaan kahden kysymyksen vastauksista, tilauskanta normaaliin verrattuna ja henkilökunta-odotus lähikuukausina. Ne kertovat vain tämän hetkisestä tunnelmasta yrityksissä, Urrila muistuttaa. Se lähti liikkeelle, vaikka muu teollisuus oli aika heikossa tilanteessa. Vaikka kasvusykäystä ei juuri nyt näy, hoiti rakentaminen veturivuoronsa aikanaan ja nyt kasvuveturit ovat muilla aloilla. Kuka sen kussakin maassa toteuttaa, vaihtelee maittain. Indikaattorin tarkoitus on välittää nopeasti suoraan yrityksistä tulevaa tietoa siitä, Luottamusindikaattorin uusin saldoluku on +3, kun tammikuun tarkistettu lukema oli 0
– Suomi on jo ottanut tärkeitä askeleita direktiivin osoittamaan suuntaan. ”Suomi ottanut tärkeitä askeleita” Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. – Enemmän direktiivi pyrkii siihen, että jäsenvaltioissa helpotetaan ja kannustetaan toimiin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Direktiivi on samassa linjassa. – EU:n politiikassa ja kansallisessa ilmastostrategiassa sähköautojen lisäämiselle on isot tavoitteet. Sähköautoille on tulossa lisää latauspisteitä. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan mukaan uusi direktiivin muutoskaan ei pakota korjaamaan kiinteistöjä vaan enemmänkin kannustaa rakennusten energiatehokkuuteen. Haakanan mukaan uusi direkputkitus siten, että sähköautojen latauspiste on mahdollista asentaa myöhemmin vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan. Direktiivi astunee voimaan kesällä, ja siitä on 20 kuukautta aikaa tehdä kansallisia säädöksiä, kertoo ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä. Direktiivin konkreettiset vaikutukset tulevat kansallisista säädöksistä. EU:n energiadirektiivin uudistus alkaa vaikuttaa Suomessa 2020–luvun alkupuolella kansallisten säädösten kautta. – Suomessa vaikutukset alkavat näkyä 2020–luvun alkupuolella. – Energiatehokkaassa rakennuksessa täytyy olla hyvä ilmanvaihto ja lämmön talteenotto, ja rakennuksen pitää olla energiatehokas. Haakana katsoo, että maakohtaisesti sovellettavan direktiivin vaatimukset olivat kohtuulliset. Direktiivi on samassa linjassa. Energiaja ilmastostrategiamme ja ilmastopolitiikan tiivin muutoskaan ei pakota korjaamaan kiinteistöjä tai edellytä yksittäistä rakentajaa korjaamaan rakennustaan. E U-maiden suurlähettiläät saavuttivat helmikuun alussa Brysselissä sovun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Direktiivin edellyttämät vaatimukset eivät ole kovin rankkoja, kun esimerkiksi asuintalopuolella esitetään vain putkitusta laajasti korjattaessa ja uudisrakentamisessa, Haakana kommentoi. Jäsenmaiden tulee asettaa vuoteen 2025 mennessä vaatimukset latauspisteiden vähimmäismäärästä myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, ei kuitenkaan asuinrakennuksiin. Kun rakennetaan hyvälaatuisesti, asiat ovat kunnossa. Lataus menossa. Uusi direktiivi tuo lisäyksiä ja muutoksia vanhaan direktiiviin, jossa oli jo vaatimukset uudisrakennuksia ja laajoja peruskorjauksia koskien, kuten esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusvaatimuksien asettamisesta. Direktiiviehdotus vie EU:ta kohti energiatehokkaampia rakennuksia ja vähähiilistä rakennuskantaa muun muassa sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten korjauksia vauhdittamalla. Muun tyyppisissä rakennuksissa, joissa on yli kymmennen pysäköintipaikkaa, olisi uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä asennettava ainakin yksi latauspiste ja lisäksi. 28 EU:n energiadirektiivi uudistuu Sähköautoille lisää latauspisteitä – EU:n politiikassa ja kansallisessa ilmastostrategiassa sähköautojen lisäämiselle on isot tavoitteet. Haakanan mukaan direktiivi asettaa tietyissä asioissa tiukat reunaehdot, mutta siinä on myös joustonvaraa. Vaatimukset eivät rankkoja Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa, asennetaan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste
Kun rakennetaan hyvälaatuisesti, asiat ovat kunnossa.. Lisäksi suurehkot, muut kuin asuinrakennukset tulee varustaa automaatioja valvontajärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä, kun tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. EU-suurlähettiläiden saavuttama yhteisymmärrys vahvistaa joulukuun kolmikantaneuvotteluissa saavutetun alustavan sovun. EU:n parlamentin hyväksyntä Euroopan komissio antoi ehdotuksen rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta 30.11.2016 osana niin sanottua puhtaan energian pakettia, joka pyrkii vauhdittamaan EU:n siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta direktiiviehdotus on tervetullut kirittäjä, sanoo asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Astuakseen voimaan direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta. suunnitelmamme ohjaavat kohti vähäpäästöistä liikennettä, uudisrakentamisessa ollaan lähellä nollaenergiatasoa ja uusi vähähiilisen rakentamisen ohjelma vauhdittaa kehitystä julkisella puolella. EU:n energiaministerit muodostivat direktiivistä yleisnäkemyksen istunnossaan kesällä 2017, jonka jälkeen asia siirtyi Euroopan parlamentin käsittelyyn. Lämmitysja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden tarkastukset kohdistuvat jatkossa aiempaa suurempiin rakennuksiin. Vaihtoehtona voidaan tarjota neuvontaa käyttäjille, jos vaikutusten voidaan osoittaa olevan tarkastuksia vastaavat. Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty, se tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jäsenmaiden, komission ja parlamentin väliset niin sanotut kolmikantaneuvottelut saatiin päätökseen viime joulukuussa. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta. 29 Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Jouni Suolanen Kuvat: Teemu Kuusimurto, ympäristöministeriö – Energiatehokkaassa rakennuksessa täytyy olla hyvä ilmanvaihto ja lämmön talteenotto, ja rakennuksen pitää olla energiatehokas
Niin maakuntauudistus kuin sote-järjestelytkin vaikuttavat rakentamiseen, kuten myös yli 75-vuotiaiden kasvava ikäluokka. R AKLIn tekninen johtaja Mikko Somersalmi kertoo, että Suomessa mennään tällä hetkellä rakentamisen osalta niin sanotusti isolla pensselillä sekä volyymin että vaikuttavuuden kannalta.. 30 Digitaalisuus ja käyttäjäkokemukset valtaavat rakennuttamisalaa Sote ja maakuntauudistus vaikuttavat rakentamiseen Rakennuttamisessa on tänä vuonna luvassa muutoksia ja muutamia vahvoja suuntauksia. Haasteita tuovat tuottavuuden kasvattaminen ja monien rakentamiseen liittyvien säädösten muutokset
Ei pelkästään asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen, vaan myös koko elinympäristön on pystyttävä palvelemaan entistä iäkkäämpää väestöä muun muassa heidän liikkumisensa osalta. Tuottavuuden kasvattaminen on yksi erinomainen keino tuon asetelman muuttamiseen. Kuva: RAKLI johtamisen ja prosessien kehittämisen sekä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisen kautta. RAKLIn tekninen johtaja Mikko Somersalmi kertoo rakennuttamisessa otettavan yhä enemmän huomioon käyttäjien tarpeita ja niiden ymmärtämistä. – Myös hyvinvoinnin ja hyvinvointia tukevien tilojen trendit korostuvat rakennuttamisessa ja niissä palveluissa, joita tilojen kautta tarjotaan. Tuottavuuden kasvattaminen näkyy Somersalmen mukaan rakennuttajan kannalta ”arvoa rahalle” -ajatuksen toteutumisena ja rakennuttamisen aikatauluina sekä kustannuksina, jotka pitävät tai jopa leikkautuvat alkuperäisistä arvioinneista. Uudistus jättää myös kunnille paljon vanhoja Sote-kiinteistöjä, joille olisi löydettävä uusia käyttötarkoituksia. – ”Arvoa rahalle” -ajatus tar– Rakennuttaminen vuonna 2018 on ajassa elämistä ja muuttuvan säädösympäristön ennakointia sekä muutoksiin reagointia. Se on rakentamisen tuottavuuden ja laadun kehittämistä muun muassa hankkeiden – Suomessa mennään tällä hetkellä rakentamisen osalta niin sanotusti isolla pensselillä sekä volyymin että vaikuttavuuden kannalta.. Tämä tarkoittaa entistä enemmän yhteistoiminnallisuutta korostavien prosessien ja toteutusmuotojen hyödyntämistä. – Ikärakenteen muuttuminen ja muun muassa kotitalouksien koon pieneneminen korostavat käyttäjien tarpeiden ymmärtämistä. – Monia suuria sairaalahankkeita on jo käynnistynyt ja paljon on myös Sote-rakentamista tulossa. Vertailevat tutkimukset muun muassa RAKLIn Suomen ja Itävallan asuinrakentamisen kustannuksista osoittavat, että Suomessa on erittäin kallista rakentaa. Ajatus kiinteistöistä palvelualustoina tulee toivottavasti myös parantamaan rakennuksien koko elinkaaren aikaisen tiedon hallintaa. – Meidän on mietittävä millä resepteillä tuottavuuden nosto saadaan siirrettyä työmaille ja kuinka suuri potentiaali on työmaan tasolla. Kehittyvät rakennuttamisen prosessit yhdistettynä korkeaan rakennuttamisen volyymiin, antavat meille oikeasti mahdollisuuden uudistaa rakennettua ympäristöämme käyttäjien tarpeita entistä paremmin kuunnellen. Lisäksi maakuntauudistus ja Sote-järjestelyt tuovat omat tarpeensa rakentamiselle. Käyttäjän tarpeiden ymmärtämistä Rakentamisen korkeasuhdanteelle ei näy loppua ja kaupunkien keskustoja uudistetaan täydennysrakentamisen kautta. Erilaiset hoivakiinteistöt ovat jo pitkään olleet nousevana trendinä. – Rakennuttaminen nykyään on palvelumuotoilutyyppisten prosessien nivomista rakennuttamisen prosessiin, jotta tilankäyttäjien tarpeita ymmärrettäisiin syvällisemmin ja asiakkaille tarjottaisiin parhaita tilaratkaisuja. – Osaaminen ja tiedonhallinta kiinteistöjen kunnosta ja tekniikasta sekä ymmärrys kiinteistöjen hyödyntämisen mahdollisuuksista korostuvat. Näissä kaikissa hankkeissa korostuvat vaativina kohteina tietysti rakennuttamisen pinnalla olevat asiat. Somersalmi painottaa, että asuntojen kysyntää ja julkista taloutta mietittäessä on muun muassa huomioitava, että ainoa kasvava ikäluokka tällä hetkellä on yli 75-vuotiaat. Digitalisaation tuomat hyödyt Digitaalisuus, tietomallinnuksen hyödyntäminen ja tuottavuuden kasvattaminen ovat vääjäämättä kasvava suuntaus. Digitalisaatio luo huikeita apuvälineitä ja mahdollisuuksia uudistua ja kehittää rakennuttamisen prosesseja. Helppo käytettävyys korostuu sekä fyysisten rakenteiden että esimerkiksi digitaalisten järjestelmien osalta. 31 Älyteknologialla voidaan parantaa elinympäristöä
Yhteensovitus vaatii, että rakennuttamisen prosesseja johdetaan tarkemmin ja kaikki osapuolet huomioiden. keskiöön ja ulosmitataan digitaalisuuden hyötyjä. – Nämä voivat olla vaikkapa terveydenhuoltopalveluita tai jakamistalouteen perustuvia palveluita. Osapuolten parempaa yhteistoimintaa tukevat myös uudet toteutusmuodot ja digitaaliset työkalut. – Digitaalisuuden kasvattaminen näkyy teknisen laadun puolella muun muassa rakentamisen parempana laatuna prosessin ja tiedonhallinnan kautta. Kiinteistöissä pystytään digitalisoitumisen avulla tarjoamaan käyttäjille erilaisia palveluita käytettävissä olevan harmonisoidun tiedon perusteella. Nämä ovat Somersalmen mukaan kuitenkin vain apuvälineitä. Somersalmi kertoo, että rakentamisen prosessin aikana käytetään yhä enemmän erilaisia tapoja käyttäjäkokemustiedon saamiseksi. – Rohkeat kokeilut, läpinäkyvyys ja avoimuus ovat myös päivän kuumia puheenaiheita. Rakennuttamiseen on tullut mukaan palvelumuotoilulle ominaisia piirteitä ja prosesseja. Käyttäjien hyvinvointia ja käyttäjien tuottavuutta tukevat tilat ovat kasvava trendi. – Digitaalisuuden pitäisi näkyä myös kasvaneena käyttäjän kokemana laatuna, kiinteistön palvelualustan kautta. Paljon on kysymys myös paremmasta ihmisten johtamisesta ja yhteistyön kulttuurista. Rakennusprosessin aikana tuottavuuden kasvattaminen näkyy toimivampina ketjuina ja saumattomampana yhteistyönä eri tekijäosapuolten kesken. Nämä kaikki esittävät Somersalmen mukaan osaamishaasteen rakennuttamiselle ja prosessissa mukana oleville. – Näitä voivat olla erityyppiset kyselyt, esimerkiksi rakennussuunnitelmien visualisointi käyttäjille mallien avulla tai rakennettuna mallitiloihin. Parhaillaan Rakennustiedossa työstetään palvelumuotoilun ohjekorttia rakennusalalle, olen mukana siinä toimikunnassa. Digitaalisuuden kasvattamisen lisäksi, tämä edellyttää myös kerättävän tiedon harmonisointia. Digitaalisuuden kasvattaminen yhdistettynä osaavaan kiinteistöjen käyttöön lisää kiinteistöjen energiatehokkuutta ja näkyy käyttäjille parempina asumisen olosuhteina. – Kaikkien rakentamisen osapuolien tulee toimia entistä paremmin yhteistyössä, jotta yhteensovitusongelmat eivät kulminoidu vasta työmaalla. Se näkyy myös mahdollisuutena pitää entistä parempaa huolta kiinteistöstä koko sen elinkaaren ajan, tarkemman ja monipuolisemman tiedon kautta. Esimerkiksi esillä olleiden rakennusten sisäilmahaasteiden myötä halutaan olla varmoja siitä, että kyseessä on terveellinen rakennus. Käyttäjäkokemus aina keskiöön Käyttäjäkokemuksista saatavan tiedon hyödyntäminen tulee kasvamaan entistä enemmän. Tuottavuutta voidaan kasvattaa työmailla tilaajan vaatimustason noston kautta. Somersalmi painottaa, että digitaalisuus voi auttaa tuomalla asumiseen käyttäjän arkea helpottavia palveluita. Älykoti, joka esimerkiksi muistuttaa jääkaapin sisällön täydennystarpeista tai ilmoittaa, jos koittaa myös, että rakennukset tukevat niissä tapahtuvaa toimintaa entistä paremmin eli ovat entistä käyttäjäystävällisempiä. – Hieno esimerkki digitaalisuuden hyödyntämisestä on Oulun rakenteilla oleva älysairaala eli Tulevaisuuden sairaala OYS 2030, mainitsee Somersalmi. Niiden avulla nostetaan käyttäjäkokemus. Jotta tilaaja ja rakennuttaja voisivat nostaa vaatimustasoa palveluntuottajien suuntaan, on oman osaamisen ja käytettävien resurssien oltava vaatimustason mukaisia. 32 Useat rakentamiseen liittyvät säädösmuutokset tuovat haasteita
Keskeinen MRL:n tekemä muutos joulukuussa oli seuraava: rakennuksen rakennusoikeuden saa ylittää väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun tai hormin rakentamiseen tarvittavan pintaalan verran samoin kuin siltä osin, kun huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus ylittää 200 mm. – Tilankäyttäjien kasvavat vaatimukset myös haastavat rakennuttajia uudistumaan. – Paljon on kysymys myös säädösten tulkinnasta kentällä. tietosuojadirektiivin soveltaminen alkaa toukokuussa. – Näkyvin muutos on ehkä uusi kosteustekninen asetus, joka määrää asettamaan kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön rakentamisprojektiin. Tiedonantovelvollisuuteen on tulossa muutoksia ja. Väestönsuojalisäys on helpotus väestönsuojien rakentamispakkoon. Rakennuttaja haluaisi, että tulkinnat olisivat mahdollisimman yhtenäisiä eri kaupunkien välillä. Osaamisvaatimukset rakennuttamisessa korostuvat Somersalmen mukaan digitalisaation vakiintumista. Somersalmi muistuttaa, että tarkkana saa olla myös ääniympäristöasetuksen kiristyneiden vaatimusten kanssa. Lisäksi energiatehokkuusdirektiivi muuttuu ja se vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Säädösympäristöön jäi myös monia asioita, jotka nostavat automaattisesti laatutasoa ja siten myös kustannustasoa Suomessa suhteessa muihin maihin. Joidenkin määräysten käytännön yhteensovitus myös mietityttää, esimerkiksi kiristyneiden ääniympäristövaatimuksien ja esteettömyysvaatimuksien yhteensovittaminen. – On esimerkiksi kummallista, että Helsingissä satamassa saa olla laivoja, joissa on paljon ikkunattomia hyttejä, mutta maissa ei saa rakentaa hotellihuoneita ilman avattavia ikkunoita. Kaikissa hankkeissa, mutta erityisesti pidempikestoisissa kehityshankkeissa, korostuu ympäröivän maailman ja säädösympäristön seuranta. Näkyviä ovat myös puutalorakentamisen saamat helpotukset muusta määräystasosta. Säädösympäristön muuttuva maailma Haasteita rakennuttamiselle tuo säädösympäristön muuttuva maailma. Tämän eteen kymmenen suurimman rakennusvalvonnan edustajat ovat tehneet nyt töitä. Hyvinvointia tukeva asunto osaa myös säätää sisäolosuhteita asujan mieltymysten mukaisiksi. ovi on jäänyt lukitsematta. Tuloksia esitellään www.pksrava.fi -sivustolla. – Uusien rakentamista säätelevien Ympäristöministeriön asetusten sekä MRL:n muutosten omaksuminen ja tulkinta voivat aiheuttaa haasteita ennen niiden vyöryn ja hankkeiden toteutusmuotojen kehittymisen myötä. 33 Useat rakentamiseen liittyvät säädösmuutokset tuovat haasteita. Sama koskee vesija viemärilaitteistojen vaatimuksia. – Tämä muutos tarjoaa mahdollisuuden miettiä taloteknisten järjestelmien sijoittamista entistä fiksummin. Kati Wikström – On esimerkiksi kummallista, että Helsingissä satamassa saa olla laivoja, joissa on paljon ikkunattomia hyttejä, mutta maissa ei saa rakentaa hotellihuoneita ilman avattavia ikkunoita
Tilamaan mukaan kauppakeskusten katot ovat usein ideaalikohteita aurinkosähkötuotannolle. Järjestelmien hinnat ovat laskeneet, mikä on edelleen lisännyt kysyntää. Goodmanin katolle asennetaan lähes 2000 paneelia; voimalan nimellisteho tulee olemaan 587 kWp. Investointi on myös konkreettinen osoitus ympäristövastuullisesta toiminnastamme, jatkaa Kauppakeskus Goodmanin omistavan Kevan Petri Louhio. Voimalan toimittaa suomalainen Solnet Green Energy, joka on erikoistunut isojen aurinkovoimaloiden toimituksiin. Solnetin voimalan paloja sähköturvaominaisuudet ovat markkinoiden parhaat, sanoo Solnetin Antti Tilamaa. Tänä päivänä aurinkosähköjärjestelmissä ei enää haeta edullisinta hankintahintaa, vaan suurinta tuottoa. 34 Moottoritien päälle lähes 2000 aurinkopaneelia Aurinkovoimala kauppakeskukseen Hämeenlinnassa kolmostien päälle rakennetun kauppakeskus Goodmanin katolle tullaan asentamaan lähes 2000 aurikopaneelia. Kesäisin tarvitaan jäähdytystä, mikä nostaa sähkön kulutusta. Moderneilla älykkäillä järjestelmillä varmistetaan järjestelmän optimaalinen toiminta kaikissa olosuhteissa, sanoo Tilamaa. K auppakeskus Goodmanille Hämeenlinnaan rakennetaan kevään aikana yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Vuosi sitten Goodman muun muassa saavutti ensimmäisenä kauppakeskuksena Suomessa BREEAM In-Use -ympäristösertifikaatilla luokitustason Excellent sekä kiinteistön että ylläpidon osalta. – Ne ovat pinta-alaltaan usein laajoja ja energiaa tarvitaan nimenomaan päiväsaikaan, jolloin aurinkokin paistaa. Solnet Green Energy on toimittanut Kevalle aurinkovoimaloita muihinkin kohteisiin, joten oli luontevaa jatkaa yhteistyötä heidän kanssa. Aurinkosähköllä riskitön tuotto Aurinkosähkövoimalan tuotto on 8-10 prosenttia. Uskon sekä asiakkaidemme että kauppakeskuksessa toimivien yritysten ottavan aurinkopaneelit lämmöllä vastaan, kertoo kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro. Alusta alkaen Goodmanissa on kiinnitetty huomiota ympäristöasioihin. – Aurinkosähkö on meille loistava investointi, sillä saamme tasaista ja ennustettavaa tuottoa. Julkisissa kohteissa myös turvallisuus on olennaista. – Aurinkovoimala on jatkoa tälle kehitykselle ja nostaa Goodmanin ympäristöystävällisyyden uudelle tasolle. Aurinkosähköstä saa siten tasaisen ja ennakoitavan lähes riskittömän tuoton. Meillä on jo sähköautojen latauspisteitä ja keväästä alkaen myös yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. – Älykästä voimalaa optimoidaan paneelitasolla, jonka etuina ovat suurempi sähkön tuotanto sekä pienet elinkaarikustannukset. – Globaalisti aurinkosähköjärjestelmien volyymit ovat kasvaneet, millä on ollut suotuisa vaikutus hintatasoon. – Goodmanin katto on useassa eri tasossa ja varjostavia tekijöitä on runsaasti. Etelä-Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala on tulossa Kauppakeskus Goodmanille Hämeenlinnaan. Paneelitasolla optimoitu voimala on ainoa vaihtoehto tällaisissa kohteissa. Juhani Karvonen – Tänä päivänä aurinkosähköjärjestelmissä ei enää haeta edullisinta hankintahintaa, vaan suurinta tuottoa.
– Caverionin tappioihin ovat johtaneet jo vuosia sitten aloitettujen projektien alaskirjaukset, esimerkiksi Berliinin lentokentällä, jonka alun perin piti valmistua noin 10 vuotta sitten. – Kiristyneessä kilpailuja resurssitilanteessa heikko projektijohtaminen ja riskien hallinta johti vaikeuksiin useissa projekteissa. Jälkikäteen neuvotellaan siitä, miten lisätyöt huomioidaan, ja asiakas maksaa projektin Caverionilla oli Suomessakin Äänekosken sellutehtaalla suuri hanke, joka oli tappiollinen. – Isoissa projektitoimituksissa on käyty kovaa hintakilpailua, ja laadun ja aikataulun pitämiseksi on tullut lisäkustannuksia, joita ei ole budjetoitu, sekä lisätöitä, joista ei ole sovittu riittävän selkeästi ennakkoon. C averion luettelee kilpailijoikseen kotimaassa Onnisen ja Lemminkäinen talotekniikkaliiketoimintojen yhtymästä rakentuneen Aren ja pohjoismaisen toimialansa kannattavimman Bravidan Tukholman pörssistä sekä korjausrakentamiseen erikoistuneen Constin Helsingin pörssistä. Hän on juuri lisännyt omistuksensa yhtiössä yli 15 prosentin. Kysyimme analyytikolta, millaisissa vaikeuksissa suomalainen rakennusja teollisuuspalvelutoimiala näiden perusteella on – kasvun keskellä. Caverion ja Consti tappiollisia Koneen Antti Herlin luottaa Caverioniin. Alaskirjattu ikuisuusprojekteja – Caverionin vaikeudet johtuvat pääosin ulkomaantoimintojen epäonnistuneista projektitoimituksista, joissa on ollut johtamisrakenteisiin ja kilpailukykyyn liittyviä haasteita erityisesti Saksassa ja Ruotsissa. – Asiakas on ilmeisen tyytyväinen, mutta Caverion ei, Aho arvioi. – Alalla on tapahtunut tällä vuosikymmenellä suuri kilpailudynaaminen muutos, joka on tuottanut vaikeuksia molemmille. Constilla lyhyen aikavälin virheitä – Taloyhtiöiden linjasaneerauksia, muuta talotekniikkaa, julkisivukorjauksia ja korjausrakentamista pääosin tekevälle Constille taas ovat olleet haasteellisia yksittäiset liiketoimintayksiköt pääkaupunkiseudulla. Kuva: Kone Pörssiyhtiöt Caverion sekä Consti ovat tänä keväänä sijoittajille pettymyksiä, tappiollisia vuonna 2017, eivätkä jaa osinkoa. – Caverionin ja Constin vaikeudet johtuvat eri syistä ja kokoluokastakin, Inderesin analyytikko Petri Aho vastaa. 36 Kuvastaako tämä laajemmin rakennusja teollisuuspalvelutoimialan vaikeuksia. Isot toimijat eivät ole lyhyessä ajassa pystyneet tarvittavaan projektinhallinnan muutokseen. – Constin tilauskanta kuitenkin menee läpi keskimäärin suunnilleen vuodessa, ja yksittäiset projektihaasteet ovat suhteellisen pieniä, joten odotamme, että. Toimialalla on nähty viime vuosina isojakin konkursseja, ja keskisuuret kilpailijat ovat vallanneet alaa ketteryydellään. – Ruotsi oli aikoinaan Caverionin parhaita yksiköitä, mutta markkinat ovat muuttuneet sielläkin
Liikevaihto laskenee tänä vuonna, mutta oikaistu käyttökate yli kaksinkertaistuu viime vuoden 22,3 miljoonasta eurosta. Siitä seurasi toimitusjohtajan vaihdos. Caverionin suurin omistaja on Koneen pääomistaja Antti Herlin suoraan ja yhtiöidensä kautta. Projekteissa vähennetään riskitasoa ja nostetaan katevaatimuksia. Caverion takaisin menestykseen Caverionin kehitys oli kolme ensimmäistä vuotta myönteinen, mutta kesken vuotta 2016 omistajat ja sijoittajat yllätti katteen romahdus. – Pelkkien tappioiden tarkastelu on peräpeiliin tuijottamista, sillä ne liittyvät pitkälti historiallisiin projektitoimituksiin. Kilpailu edellyttää ”erehtymättömyyttä” Aho kertoo, että projektialalla on tapahtunut suuri kilpailudynaaminen muutos 5– vuoden aikana. – Yhtiö keskittyy enemmän huoltoja ylläpitoliiketoimintaan, joka ei sisällä yhtä suuria riskejä kuin projektien läpivienti. 37 kannattavuudessa nähdään positiivinen käänne jo tänä vuonna. Tuulilasissa näyttää valoisammalta. Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtoranta sai uuden työpaikan vuoden 2017 alusta ja tehtäväkseen johtaa Caverionin käänne. Hän perustaa luottamuksensa palveluyhtiö Caverionin tulevaisuuteen Koneen hyviin palveluliiketoiminnan kehittämisen kokemuksiinsa. Tuloksemme ei ollut tyydyttävä, mutta käänneohjelma ja uusi strategiamme luovat suuntaa tulevaisuudelle, hän sanoo vuosikertomuksessa. Alalla ei ole paljon toimijoita, koska keskisuuret yritykset eivät tyypillisesti pysty kilpailemaan niissä. Ari Lehtoranta sai kutsun Caverionin johtoon vuoden 2017 alusta, tehtävänään kääntää yhtiö kannattavaan nousuun. – Elinkaarihankkeissa eli isoissa suunnittelun, tuotannon ja ylläpidon käsittävissä hankkeissa Caverionin kilpailukyky on edelleen hyvä. Kuva: Caverion – Kiristyneessä kilpailuja resurssitilanteessa heikko projektijohtaminen ja riskien hallinta johti vaikeuksiin useissa projekteissa.. – Vuotta 2017 leimasivat käänneohjelma ja toiminnan tasapainottaminen. Strategiassa tavoitteena on saada yhtiö kuntoon ensi vuoteen mennessä ja siitä kannattavaan kasvuun. Edessäpäin näyttää valoisammalta Aho pitää uskottavina Caverionin nykyjohdon suunnitelmia yhtiön kilpailukyvyn ja tuloksen parantamiseksi. Hän on lisännyt omistustaan yli 15 prosentin alkuvuoden 2018 aikana
Keskeisimmät yritysostot: 1995: Huber Oy, 2001: Calor AB, 2003: ABB:n kiinteistötekniset palvelut, 2008: MCE AG:n kiinteistötekniset palvelut, 2010: Caverion GmbH. – Kilpailu ulkopuolisten suunnittelemissa urakoissa on paikoin erittäin kireää, ja projekteja pystyy tekemään kannattavasti vain, jos prosessit, sopimukset ja riskit ovat ”erehtymättömästi” hallinnassa. 1970-luvulla YIT alkoi tarjota myös kiinteistöjen huoltoa ja kunnossapitoa sekä hieman myöhemmin teollisuuden putkistojen kunnossapitoa. Caverionilla on noin 16 000 työntekijää 12 maassa. Terttu Iiskola – Yhtiö keskittyy enemmän huoltoja ylläpitoliiketoimintaan, joka ei sisällä yhtä suuria riskejä kuin projektien läpivienti. Caverionilla on kaksi liiketoimintayksikköä: Projektit ja Palvelut. Tässä liiketoiminnassa ovat myös nykyisen Caverionin kiinteistöteknisten palvelujen ja teollisuuden palveluiden juuret. Kaupankäynti Caverionin osakkeella alkoi Helsingin pörssissä 1.7.2013. ?. – Toimijoiden määrä on kasvanut, ja ketterät toimijat ovat pystyneet hyödyntämään tilanteen. Vuosien saatossa YIT kasvoi Suomen johtavaksi vesihuoltolaitosten, vedenhankintajärjestelmien ja vesijohtoputkien rakentajaksi. – Alan kasvun myötä projektien hallinnalle olennaiset resurssihaasteet ovat suuria erityisesti suunnittelun ja työnjohdon osaamisessa. – Ne ovat luoneet juuresta asti omaan osaamiseen perustuvan uuden toimintamallin, hyvin tehokkaan menetelmän. Osana YIT:tä Caverionin historia ulottuu vuoteen 1912, jolloin ruotsalainen Allmänna Ingeniörsbyrån (AIB) perusti Helsinkiin sivutoimipisteen. Se suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja kiinteistöille, teollisuudelle ja infrastruktuurille Pohjois-, Keskija Itä-Euroopassa. – Energiatehokkuus on läsnä kaikessa tekemisessämme oli kyse projektien hankekehityksestä, kiinteistöjen teknisestä isännöinnistä tai palveluista. Aho mainitsee saneerausyritys Firan ja rakennusliike Lehdon. Ne tekevät pääasiassa vain omia suunnitelmia omin menetelmin tarkkaan hiottuina teollisuusmaisina prosesseina. – Muiden suunnitelmilla tehtävissä talotekniikan projekteissa on ollut nähtävissä jopa epäterveen kovaa kilpailua. Caverion syntyi kesäkuussa 2013 kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden irtautuessa YIT-konsernista itsenäiseksi konsernikseen. 38 Yhtiö nuori, historia pitkä Caverion Oyj on Euroopan johtavia yhtiöitä toimialallaan
39 Caverion kouluttaa itse osaajansa Suomen maajohtaja Ville Tamminen kertoo, että luotettavaan laatuun päästään omalla koulutuksella ja avoimella kulttuurilla. – Strategisten asiakkuuksiemme kanssa olemme edenneet digitalisaatiossa pitkälle. – Avoimen kulttuurin hallinnassa korostuu taas asioiden priorisointi. Pärjäämme hyvin, kun osallistamme laajalti henkilöstöä hankkeisiin, jotta tarpeeksi moni saa onnistumisen kannalta riittävän informaation, ja valitsemme osaamisellemme sopivat hankkeet ja priorisoimme niitä. – Vaikeinta ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on monesti kommunikointi, joten olemme keskittyneet luomaan viestinnällisesti avoimen kulttuurin, jossa pyritään laajasti tiedon jakamiseen ja yhdessä oppimiseen. – Käytännössä se tarkoittaa, että keskitymme hankkeisiin, joissa tavoitteet, suunnitelmat, aikataulu, eri hankkeen osapuolet, sopimusehdot ja kaupallinen logiikka luovat onnistumisen edellytykset kaikille osapuolille. Yhtiö uskoo elinkaarirakentamiseen. Energiatehokkuus on olosuhteiden hallinnan yksi kulma. Pyrimme kaikessa liiketoiminnassamme takaamaan hyvät olosuhteet asiakkaillemme energiatehokkaasti. Vuokra-asuntotuotannon kanssa digitalisaatiohankkeita on useita, Tamminen kertoo. – Energiatehokkuus on läsnä kaikessa tekemisessämme oli kyse projektien hankekehityksestä, kiinteistöjen teknisestä isännöinnistä tai palveluista. Kuva: Caverion Sähköasentaja Ville Vihlman ja projektijohtaja Tomi Iltanen Porin LNG-terminaalin kaasutankin katolla. Uskomme, että vain onnistunut ja laadukas projektitoimitus on avain seuraavaan projektiin, Tamminen kertoo haasteista henkilöstölle. Siihen voi päästä vain laadukkaalla toteutuksella. Caverionin Suomen maajohtaja Ville Tamminen kertoo, että strategiana on tehdä projektija palvelutuotantoa ensisijaisesti omalla resurssilla. – Asia on monille perinteisten taloyhtiöiden päättäjille etäinen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Uskomme sen motivoivan henkilöstöämme, Tamminen kertoo. – Mittaamme asiakastyytyväisyyttä projektitoimituksissa ja mittaamme myös nettosuositusindeksiä, joka tällä hetkellä on 37. – Pidämme kiinni projektitoimituksen laadusta ja hallinnasta, ja meille se merkitsee asiakaskokemusta. Priorisointi ja avoimuus motivoivat Mitkä asiat ovat vaikeimpia alalla, joka vaatii ahkeruutta ja tiivistä tarkkuutta suunnittelusta valvontaan. Olosuhteet ja energiatehokkuus voidaan taata vain, jos kiinteistön käyttö, suunnitteluvastuu, rakentaminen ja ylläpito mietitään yhtenä kokonaisuutena. 4000 rakennusta etävalvonnassa Pelkästään kiinteistön taloteknisessä etävalvonnassa Caverionilla on Suomessa noin 4000 rakennusta. Digitaalinen palvelualustamme on julkaistu jo muutama vuosi sitten. Kuva: Caverion C averionilla on oma koulutusputki, joka helpottaa rekrytointia ja resurssienhallintaa. Teemme lukuisia integraatioita eri taloteknisten ja tietoteknisten järjestelmien kesken sekä pilotoimme eri tapoja mitata ja analysoida rakennusten käyttäjäja olosuhdetietoa. Onko esimerkiksi taloyhtiöissä vastarintaa. Terttu Iiskola. – Silloin on syytä varmistaa osaava henkilöstö omalla koulutuksella
Lisäksi tilojen omistajat näkyisivät entistä paremmin julkisissa rekistereissä. 3D-kiinteistöjen käyttöönotolla ei muutettaisi 2D-kiinteistön olemusta. Apua suuriin rakennushankkeisiin Lain on tarkoitus helpottaa laajoja rakennushankkeita. Jatkossa voi olla mahdollista muodostaa kolmiulotteisia kiinteistöjä. Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus edistäisi myös kiinteistöjen ja rakennusten hallinnan digitalisointia. Kolmiulotteisuuteen ei missään tilanteessa velvoitettaisi, vaan sen käyttö on toimijoille mahdollisuus, jos lainmukaiset edellytykset täyttyvät. Mahdollistamalla kiinteistöjen jakaminen myös korkeussuunnassa yksinkertaistettaisiin asemakaava-alueen suurten ja monitasoisten rakennushankkeiden toteuttamista. Nykyään kiinteistöt ovat tasona kartalla, mutta jatkossa ne voisivat olla myös kolmiulotteisia kokonaisuuksia, kuten maan tasalla olevat liiketilat tai maanalainen parkkihalli. Monimutkaisia rakennushankkeita on nyt tehty hallinnanjakosopimuksin ja keinotekoisin kiinteistöjärjestelyin. Uusi laki auttaisi hahmottamaan kiinteistöjä myös korkeussuunnassa. Tulevaisuudessa rakennuksen sisällä olevia tilakokonaisuuksia olisi helpompi kiinnittää ja pantata lainan vakuudeksi. 3D-järjestelmän avulla kiinteistöjä on helpompi hallita ja hahmottaa, perustelee hallitussihteeri Timo-Ville Nieminen maaja metsätalousministeriöstä. – 2D säilyy ennallaan ja 3D tulee vaan lisävaihtoehdoksi sellaisissa tapauksissa, joissa siitä on hyötyä. Minkäänlaisia uusia oikeudellisia perusteita kiinteistönomistajien omaisuudensuojan rajoittamiseksi ei 3D-kiinteistöjen vuoksi ole suunnitteilla. Eri tasoissa voi olla eri käyttötarkoituksia. Arjen kiinteistönomistukselle ei tapahdu mitään. Olemassa olevaa kiinteistöjärjestelmää ei ole tarkoitus muuttaa kolmiulotteiseksi, vaan 3D tulisi käyttöön perinteisen 2D-kiinteistön rinnalle uutena vaihtoehtona. Kolmiulotteisiin kiinteistöihin tulisi mukaan myös korkeusulottuvuus. Esityksen tavoitteena on muuttaa kiinteistönmuodostamislakia, kiinteistörekisterilakia sekä maankäyttöja rakennuslakia. Vaihtoehto 2D-kiinteistölle Perinteinen 2D-malli ei ole poistumassa. S uomen hallitus on esittänyt lakia kolmiulotteisesta kiinteistönmuodostamisesta. Tarkoitus on, että 3D-kiinteistön mahdollistaminen ei myöskään automaattisesti synnyttäisi uusia velvollisuuksia toimijoille tai viranomaisille. Useita eri toimintoja sisältävissä hankkeissa kiinteistöjaotus voisi seurata eri käyttötarkoituksia. Kiinteistöt on vanhastaan määritelty kaksiulotteisesti eli pituus kertaa leveys. Perinteisesti kiinteistön omistaja on Suomessa aina omistanut maata, mutta laki voi tuoda siihen muutoksen. Kiinteistöjärjestelmä sinänsä ei tule kolmiulotteiseksi, sinne vaan syötetään 3D-tiedot lisätietoina, sanoo Timo-Ville Nieminen. Pauli Jokinen. Eduskunta päättää laista oman aikataulunsa mukaisesti. 3D-kiinteistö olisi kolmiulotteisesti määritelty suljettu tila, joka voitaisiin rajata perinteisestä kiinteistöstä. 40 Kolmiulotteisesti määritelty suljettu tila Nyt tulevat 3D-kiinteistöt Kiinteistöissä voi olla eri kerroksissa eri käyttötarkoitus. Perinteinen kaksiulotteinen kiinteistö kuitenkin säilyisi pääsääntönä jatkossakin. Lait muuttuisivat siten, että uuden kolmiulotteisen kiinteistön muodostaminen maanpinnan alaja yläpuolelle olisi asemakaavaalueella mahdollista. Kolmiulotteiset kiinteistöt olisivat aina rakennettuja tiloja, mikä johtaisi uudentyyppisiin naapuruussuhteisiin kiinteistöjen välillä. – Nykyään kaupungistuvassa yhteiskunnassa on suuri tarve rakentaa taloja, joissa on useita kerroksia. Se helpottaa etenkin suuria rakennushankkeita, joissa rakennetaan useita kerroksia. Maaja metsätalousvaliokunta käsitteli lakiesitystä helmikuussa
Siksi ei ole samantekevää millaisen kumppanin valitset.. Asiakaspalvelu Puhelin: 010 327 0760 Sähköposti: asiakaspalvelu(at)ars.fi Olemme kiinteistövakuuttamiseen ja riskienhallintaan erikoistunut vakuutusmeklari. Oy Actual Risk Service Ltd Lapintie 18 B 29 33100 Tampere Riskin toteutuminen voi tehdä kipeää. Vahinkotilanteissa vakuutusmeklari on isännöitsijälle ja taloyhtiölle tärkeä edunvalvoja
Lahden kaupungin terveyspalvelut siirtyivät vuoden 2017 alusta perustetun hyvinvointikuntayhtymän alaisuuteen. Hyvinvointikuntayhtymä keskittää sairaalatoimintojaan PäijätHämeen keskussairaalaan ja avovastaanottoja Lahden kaupunginsairaalaan. Hanke liittyy Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimintojen uudelleenorganisointiin. Käytännössä vain kantava runko säilytetään. Kaupunkiin nousee uusi sairaala, Kivimaan uimahalli, Launeen monitoimitalo ja Länsiharjun koulu. Esimerkiksi F-osan toisessa kerroksessa ovat kuvantamishuoneet käytössä koko työmaan ajan. Lopullinen nimi päätetään toisen vaiheen valmistuttua, jolloin kaikki toiminnat ovat löytäneet paikkansa. Muutostöissä rakennus muutetaan Lahden pääterveysasemaksi. Varsinaisen muutosalueen ulkopuolelle jää osa tiloista lähinnä kellarikerroksissa. Lisäksi matala Grakennus puretaan ja sen tilalle tehdään polkupyöräkatos. Uudistamisen ensimmäinen vaihe valmistui viime heinäkuussa. Nämä tilat on – Kiinteistöstä käytetään edelleen nimeä Lahden kaupunginsairaala tai kaupunginsairaala, vaikka sairaalatoimintaa siellä ei enää ole. – Kiinteistöstä käytetään edelleen nimeä Lahden kaupunginsairaala tai kaupunginsairaala, vaikka sairaalatoimintaa siellä ei enää ole. Kuva: Skanska Lahden kuluvan vuoden rakennuskohteet liittyvät kiinteästi monen kaupunkilaisen arkeen. Korjaustyöt ovat olleet Koskipalon mukaan varsin laajoja: 1960-luvun lopulta peräisin olevista Dja F-osista puretaan lähes kaikki vanhat väliseinät, hormit, välipohjien pintalaatat sekä osa alapohjia ja olemassa oleva talotekniikka. Se näkyy myös Lahdessa, jossa kaupunginsairaalaan uudistamisen toinen vaihe on käynnissä. – Erityisenä haasteena hankkeessa ovat käytössä olevan rakennuksen osan taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen ja asiakkaiden turvallisen liikkumisen varmistaminen työmaan läheisyydessä sekä työmaan kautta koko rakennusvaiheen ajan. Projektipäällik kö Pirjo Asikainen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kiinteistöpalveluista kertoo uuden rakennuksen nimestä. Talotekniikkajärjestelmät päivitetään vastaamaan tämän päivän vaatimustasoa. Lopullinen nimi päätetään toisen vaiheen valmistuttua,. S ote eli sosiaalija terveyspalveluiden uudistus sai vauhtia sairaalainvestointeihin. 42 Sairaala, uimahalli, monitoimitalo... F-osan vesikatolla ilmanvaihtokonehuoneisiin tehdään laajennustöitä, ja molemmissa rakennuksen osissa uusitaan lisäksi ikkunat ja tehdään sokkelija salaojakorjauksia. Skanskan yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo kertoo projektin haasteista. Toisen vaiheen työt käynnistyivät syyskuussa ja valmistuvat vuoden 2019 keväällä. Lahti rakentaa ja uudistaa Lahden kaupunginsairaalan havainnekuva
Toisen vaiheen kustannukset kohoavat runsaaseen 17 miljoonaan euroon. – Siellä vanha pyöristetyn muotoinen lasten-/kahluuallaskokonaisuus korvataan kokonaan uudella suorakaiteen mallisella altaalla, joka palvelee paremmin muun muassa lasten uimaopetusta. Hallissa omat käyttäjäryhmänsä Kivimaan uimahalli on pohjoisen Lahden asukasmäärältään suhteellisen suuren asuma-alueen selkeä oma halli omine käyttäjäryhmineen ja näin perustellusti yksi uimahalliverkon säilytettävistä halleista. Uutena rakennetaan myös kylmäallas ja valvomohuone, joka korvaa entisen toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisessa paikassa sijainneen tilan. – Pesutiloissa suihkuseinäkejärjestelyt rakennetaan kokonaan uudelleen ja pukutiloissa kaapistot sekä muu asiakkaita varten tarvittava varustus uusitaan. – Hallin vedenkäsittelyjärjestelmä uusitaan kokonaisuudessaan entisestä painehiekkasuodatuksesta kalvosuodatustekniikkaan. Kivimaan uimahallin perusparannushanke käsittää peruskorjausiän normaalin rakennusja taloteknisen korjauksen lisäksi turvallisuuden, toiminnallisuuden ja viihtyvyyden parantamista. Toisen vaiheen aikana niissä tehdään kuitenkin jonkin verran talotekniikkaan sekä rakennustekniseen perusparannukseen liittyviä töitä. Rakentaminen on käynnissä ja hanke valmistuu lokakuussa 2018. Tuona aikana näkemykset suomalaisesta sosiaalija terveydenhuollosta ovat muuttuneet moneen kertaan, ja niin myös hankkeen sisältö. Kaiteet ja käsijohteet ovat myös säännösten mukaan rakennettavia eli jalkojen tai käsien kiinnijuuttumiset voidaan näin ennaltaehkäistä. Pääoveen on tulossa oviautomatiikka eli painikkeista sähköisesti avautuvat ovet pyörätuolia käyttäville. Lahden Tilakeskuksen projektipäällikkö Simo Lahtela kertoo, että uimahallin nykyisiä tiloja hyödynnetään remontissa, mutta ne saatetaan ajantasalle ja toiminnallisesti paremmiksi. – Eri toiminta-alueiden lattialaattojen kitkaominaisuudet on tarkoin määritelty ja näkörajoitteisia varten erilaisten reunojen kohdat erotetaan eri väreillä sekä muun muassa pukukaappien opasteet varustetaan kohomerkinnöin. den huomioiminen. Hankesuunnitteluvaihe mukaan lukien kyse on lähes kymmenen vuoden työstä. Aiemmin pelkkänä nurmialueena toiminut piha muutetaan toimintapihaksi, jonne sijoitetaan liikuntavälineitä. Kuntosalille otetaan hieman lisätilaa viereisestä käytävästä. Allasosaston akustiikkaa parannetaan uudella alakattojärjestelmällä, jolloin kaikua saadaan vaimennettua. – Ulkopuolella suurin muutos tulee olemaan sisäpihan hyötykäyttöön ottaminen. Hallin ilmanvaihto uusitaan kokonaisuudessaan. Valittu tekniikka tuo mukanaan. Lahden kaupunginsairaalan uudistamisen toinen vaihe päättää hankekokonaisuuden, joka tähän mennessä on Lahden tilakeskuksen kaikkien aikojen suurin. Sisäpihan toiminta-alueen uudet liikunnalliset laitteet soveltuvat verryttelyja lämmittelykäyttöön. – Sen myötä erityisesti allasosaston olosuhteet paranevat huomattavasti. Esimerkiksi esteettömiä WC-, pukuja pesutiloja rakennetaan lisää. 43 Lahden kaupunginsairaalan korjaustyöt ovat olleet varsin laajoja, kertoo yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo. Kuva: Arkkitehtitoimisto Perko uusittu jo uudistushankkeen aikaisemmissa vaiheissa. – Suunnittelussa on huomioitu uimahalleille laaditut suositukset ja suunnitteluohjeet, joissa määritellään muun muassa tilantarpeet ja varustelut kullekin toiminnolle, esteettömyyteen liittyvät seikat ja erilaisten käyttäjäryhmien tarpeiLauneen monitoimitalon uudisrakennukseen sijoittuvat alaja yläkoulu, päiväkoti, nuorisoja liikuntatilaa sekä jakelukeittiö. Muutoksia tehdään muun muassa asiakaspalvelutiloihin, pukuja pesutiloihin sekä lastenallasosastolla. Sisätilat muuttuvat eniten allasosastolla. Rakentaminen alkaa kesällä ja hanke valmistuu syksyllä 2020. Ison altaan syvään päähän rakennetaan askelmaporras entisen tikasratkaisun tilalle. Pesutiloissa on Lahtelan mukaan huomioitu esteettömyyden lisäksi myös iäkkäämmät käyttäjät, jotka käyttävät mielellään seinustalla olevia istuinpaikkasuihkuja. Kuva: Skanska Havainnekuva Launeen monitoimitalosta. Lahtela kertoo, että turvallisuuteen ja eri käyttäjien tarpeisiin on kiinnitetty huomiota. Uimahallista toiminnallisempi Vuonna 1986 valmistunutta Kivimaan uimahallia ei ole aiemmin peruskorjattu, joten nyt hanke käsittää lähes täydellisen perusparannuksen. – Lahdessa on asukasmäärään nähden todella vähän uima-allaskapasiteettia ja hallit ovat suhteellisen pieniä. Tämä johtaa siihen, että käytössä olevissa halleissa on todella suuri käyttöaste ja tätä kautta pintamateriaalien ja tekniikan kuluminen on normaalia suurempaa. Hanke ei sisällä ulkopuolista laajentamista ja sisäpuoliset tilalaajentumat kohdistuvat ilmanvaihtokonehuoneeseen, kuntosaliin ja asiakaspalvelutiloihin
Monitoimitalosta kohtaamispaikka Launeen monitoimitalon uudisrakennukseen sijoittuvat alaja yläkoulu, päiväkoti, nuorisoja liikuntatilaa sekä jakelukeittiö. Länsiharjun koulun perusparannusja laajennushankkeessa rakennettiin ensin noin 1500 neliömetrin suuruinen uusi liikuntarakennus, jossa on myös kouluterveydenja hammashoidontilat. Lähes koko piha pinnoitetaan erilaisilla leikkialuepinnoitteilla ja sinne tulee tekonurmikenttä ja monenlaisia urheiluja leikkimahdollisuuksia. Lahden Tilakeskuksen projektipäällikkö Sari Honkanen kertoo urakan olleen varsin mittava. Kouluun mahtuu sen valmistumisen jälkeen noin 580 oppilasta. Kerrosten välisiä yhteyksiä parannetaan ja luokkahuoneita uudistetaan niin, että ne avautuvat myös käytäville. Korjausja muutostöiden suunnittelussa kuunneltiin käyttäjien mielipiteitä, koska heidän tarpeensa on syytä tunnistaa ja tilan toimivuus taattava. Koulu korjataan Honkasen mukaan täysin, mutta vanhaa kunnioittaen, koska rakennus on suojeltu. 44 Länsiharjun koulu on kengätön Länsiharjun koulun perusparannusja laajennushankkeessa rakennettiin ensin noin 1500 neliömetrin suuruinen uusi liikuntarakennus, jossa on myös kouluterveydenja hammashoidontilat. Hanke on kokonaisuudessaan valmis vuoden 2019 alussa. Rakennuksen tavoitteena on toimia alueen yhteisöllisenä ja toiminnallisena keskuksena, jonne kaupunkilaisten on mukava tulla. Uudisrakennus sijoitetaan nykyisen Launeen koulun paikalle siten, että talosta on käyntiyhteys Laune-halliin. – Käytäviä voi hyödyntää opetusja ryhmätiloina. Liikuntarakennuksen liikuntahalli toimii päärakennuksen perusparannuksen ajan väistötilana, jolloin erillisten väistötilojen tarvetta voidaan vähentää. Urakkaan kuuluu myös mittava piha-alueiden uudistaminen, alueen pinta-ala on 13 000 m2. – Rakennus purettiin lähes alkutekijöihinsä ja kellarikerroksen perustukset alennettiin, jotta sisätiloista saadaan toimivammat. Perusparannuksen jälkeen liikuntahalli varustellaan lopulliseen käyttöönsä. Monitoimitaloon luodaan yhteiskäyttöön soveltuvia avoimia tiloja, joita myös kansalaistoiminta voi hyödyntää. ???Valmistuttuaan monitoimitalo korvaa nykyisen Launeen koulun, Salinkallion koulun, Mustikkamäen päiväkodin sekä Launeen nuorisotilan. Lisäksi peruskorjataan vuonna 1932 valmistunut noin 4700 neliömetrin suuruinen suojeltu koulurakennus. Kati Wikström. Monitoimitalon kustannusarvio on 29,5 euroa. Hankkeen kustannukset ovat 6,6 miljoonaa euroa. Uusi koulu on jatkossa kengätön eli oppilaat ottavat ulkokengät jaloistaan siirtyessään koulun sisätiloihin. Länsiharjun koulun havainnekuva. Rakennuksen modernisoitu oppimisympäristö tulee tarjoamaan monikäyttöisiä ja helposti muunneltavia opetustiloja. Rakentaminen alkaa kesällä ja hanke valmistuu syksyllä 2020. Vanha liikuntasali korjataan ja korkeaa tilaa hyödynnetään rakentamalla sinne parvi – vanhasta liikuntasalista muodostuu sen avulla kolme luokkatilaa. Turvallisuusasiat on tarkastettu ja pihalla voi samaan aikaan olla sosiaalinen tai rentoutua rauhassa. – Uusi liikuntasali on huomattavasti suurempi kuin entinen ja koulun pihalla on aktivoivia toiminnallisuuksia entisen hiekkapihan sijaan. Kuva: Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Lahden Tilakeskuksen projektipäällikkö Simo Lahtela kertoo, että Kivimaan uimahallin turvallisuuteen ja käyttäjien tarpeisiin on kiinnitetty huomiota paremman veden laadun verrattuna perinteiseen järjestelmään. Koko hankkeen kustannukset: 14, 5 miljoonaa. Tontille tehdään lisäksi turvalliset leikkija oleskelupihat. Kellarikerrokseen tulee koulun uusi sisäänkäynti
Asokotien asunnoista noin 65 prosenttia on 1990-luvun tuotantoa. – En malta olla nostamatta esiin ammattimaisten kiinteistönomistajien roolia. Lisäksi säätiö peruskorjaa vanhoja taloja. Kiinteistöjohtaja Henrik Hämäläinen puolestaan totesi, että taloudellisista syistä remontteja ei voida tehdä ihan niin paljon kuin olisi tarve. Perustajajärjestöt ovat yhä mukana toiminnassa lukuun ottamatta Virkamiesliittoa, joka on lakkautettu. Asokotien toimitusjohtaja Jari Riskilä kiitteli yhtiötä blogissaan, siitä, että vastikkeet on pystytty pitämään kohtuullisina. Sen suurin tytäryhtiö on Asokodit, joka omistaa noin 16 000 asuntoa yli 30 paikkakunnalla. Talotekniikka on tänä päivänä keskeinen asumisen laatuun vaikuttava tekijä. Samoin asumisen verotus on vuosi vuodelta kiristynyt ja rakentamisen hinta kallistunut, kirjoitti Riskilä. Asuntosäätiön ensimmäinen suurempi peruskorjaushanke valmistui hiljattain Tuusulan Kievarintiellä. Teknisen huollon uudet kumppanit Asuntosäätiöllä on tavoitteena rakennusten ennakoiva ylläpito, jotta korjausvelkaa ei kerry suuria määriä. Taloteknisten laitteiden tarkastuskäytännön lisäksi Asuntosäätiön kohteissa tarkastetaan ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden säännöllisesti muun muassa katot ja leikkipaikat. Asuntosäätiö haluaa panostaa kiinteistöjen ennakoivaan ylläpitoon. Näin siitäkin huolimatta, että vanhenevaa asuntokantaa on pitänyt korjaustoiminnan kautta pitää kilpailukykyisenä ja vanhojen talojen lainaehdot ovat nostaneet kustannuksia erityisesti viime vuosina. – Kilpailutamme yhteistyökumppanit säännöllisesti ja korostamme valinnassa toimijoiden osaamista. Asuntosäätiö pyrkii toimissaan, tytäryhtiöidensä kautta, tuottamaan nykyaikaisia asuntoja ja painottamaan toiminta-alueidensa sosiaalisen monipuolisuuden tärkeyttä. Asioita on osattu hoitaa hyvin, kun vastikkeet on pystytty pitämään lain vaatimassa raamissa.. – Vastiketason täytyy säilyä kohtuullisena. Asuntosäätiön asumisoikeusyhtiöllä Asokodeilla on tällä hetkellä ARAn käsittelyssä kahdeksaan kohteen perusparannuslainan hakemus. Asokotien tilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä. A suntosäätiö on yksi Suomen suurimmista asuinkiinteistöjen omistajista. Asuntosäätiön 1990-luvulla valmistunut asuntokanta on tullut siihen ikään, että suuret korjaushankkeet alkavat tulla ajankohtaisiksi. Tavoitteena asuntopulan voittaminen Asuntosäätiön perusti vuonna 1951 kuusi kansalaisjärjestöä. Vastikkeet kohtuullisina Asumisoikeustalojen remontit rahoitetaan Aran takaamalla lainoituksella, ja kulut tasataan siten, että remontoitavan talon vastikkeet eivät nouse kerralla kohtuuttomasti. Hankkeet aloitetaan tämän vuoden aikana, jos ARA myöntää lainoille takauksen. Perustajat ovat Invalidiliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Virkamiesliitto, Vuokralaiset VKL ry, Väestöliitto ry. Pauli Jokinen – En malta olla nostamatta esiin ammattimaisten kiinteistönomistajien roolia. Säätiö on juuri valinnut teknisen huollon kumppaneiksi ARE Oy:n ja Caverion Oy:n. Asuntosäätiön perustamisen tavoitteina oli asuntopulan voittaminen ja tavallisten ihmisten asumistason kohottaminen. Asioita on osattu hoitaa hyvin, kun vastikkeet on pystytty pitämään lain vaatimassa raamissa. Se omistaa ympäri maata noin 17 000 asuntoa. Haluamme varmistaa, että asuntojen kilpailukyky on myös tältä osin kunnossa, toteaa kiinteistöjohtaja Henrik Hämäläinen. Vuosittain säätiö rakentaa noin 500 asuntoa, jotka edustavat erityyppisiä omistusmuotoja. Meille ei ole kertynyt vielä isoa korjausvelkaa, koska olemme korjanneet kohteita ennakoivasti, kertoo Hämäläinen. Ensimmäinen peruskorjaushanke valmistui hiljattain Tuusulaan. 45 Asuntosäätiö säästää ennakoimalla Asokoti Vantaan Leinelässä. Teknisen huollon päätehtävänä on pitää kunnossa kohteiden talotekniikkalaitteet, kuten lämmitykseen, sähköön, veteen ja automaatioon liittyvät laitteet
Seurakuntien kiinteistöjen arvo on lähes mittaamaton. E vankelis-luterilaiset seurakunnat ovat Suomessa suuria kiinteistöjen omistajia. Kun kaikki seurakunnat saadaan kiinteistörekisteriin mukaan, niin silloin meillä on koko maata kattava luettelo, Pihlala sanoo. 46 ”Kirkkojen arvot mittaamattomia” Uusia ei rakenneta, vanhoja saneerataan Helsingin Vanha kirkko on 1800-luvulta. Arviolta seurakuntien hoidossa on noin 6000 rakennusta. – Jos jossain kohtaa seurakuntia yhdistetään, niin tieto ei välttämättä aina seuraa mukana. On tärkeää koota rekisteriä. – Sieltä saadaan esimerkiksi kulutustiedot seurakuntalaista kohti tai kiinteistömenoja rakennustyypeittäin. Kiinteistörekisteri antaa uutta tietoa Suomessa on 279 seurakuntataloutta ja kirkkoja noin 800. Olemme itsekin hyvin uteliaita ja kiinnostuneita näistä tiedoista. Kirkon keskusrahasto hallinnoi kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien rakennuksia sekä piispojen taloja, mutta muut rakennukset ovat seurakuntien omistuksessa ja hallinnassa. Näitä tietoja ei ole aikaisemmin ollut saatavilla. Siihen on luvassa muutos, sillä parhaillaan ollaan luomassa seurakuntien yhteistä kiinteistörekisteriä. Uusia rakennuksia syntyy hyvin vähän, mutta sitä enemmän seurakunnat tekevät peruskorjauksia. Viimeksi Suomi sai uuden kirkon vuonna 2010. Järjestelmä tulee pitämään sisällään hyvin hyödyllistä tietoa. – Kun aloitin noin yhdeksän vuotta sitten yliarkkitehtina kirkossa, tilanne kiinteistöjärjestelmän osalta oli aika heikko. Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala kertoo, että kiinteistöistä ei ole ollut ajantasaista ja täsmällistä tietoa, koska jokainen seurakunta hallinnoi omia kiinteistöjään, eikä faktoja ole koottu yhteen paikkaan. Nyt ollaan siinä pisteessä, että kiinteistöjärjestelmä on rakennettu ja parhaillaan on käynnissä seurakuntien liittyminen järjestelmään, Pihkala sanoo. Kiinteistörekisterin arvellaan valmistuvan kuluvan vuoden lopulla.. Mitään tietojärjestelmää kiinteistöistä ei ollut olemassa. Pihkalan mukaan seurakunnat pääsääntöisesti tuntevat omat kiinteistönsä hyvin
– Arvioimme, että kiinteistöjemme yhteenlaskettu rakennustekninen hinta on 730 miljoonaa euroa, mutta tämä luku ei huomioi esimerkiksi tonttien markkinaarvoa. Kirkkojen arvoa vaikea mitata Pääsääntö Suomessa on, että seurakunta omistaa ja hallinnoi kiinteistöjään. Helsingissä on pelkästään kirkkoja lähes 40. Helsingillä on myös muuta rakennuskantaa poikkeuksellisen paljon. Helsingillä on myös muuta rakennuskantaa poikkeuksellisen paljon. Helsingin Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen sanoo, että kiinteistöjen arvoa voidaan mitata monella tapaa. Helsingin Jätkäsaareen valmistui juuri Atrium-niminen rakennus, jossa on katutasossa seurakunnan toimitiloja sekä kerroksissa 83 vuokra-asuntoa. Jos ajatellaan markkinahintaa, niin uskoisin, että meillä on noin miljardin arvoinen kiinteistökanta, Heinonen arvioi. Helsingissä on pelkästään kirkkoja lähes 40. – Arvoja on hankala mitata, sillä monien kirkkojen arvot ovat mittaamattomat, sanoo Pihkala. Uudisrakentamista hyvin vähän Seurakuntien tehtävänä on pääasiassa kiinteistöjen ylläpito, sillä uutta rakennetaan hyvin vähän. Suurten kaupunkien seurakuntayhtymillä on paljon omistuksia, mutta pienillä syrjäkylien tai saariston seurakunnilla ei ole paljon muuta kuin kirkko huolehdittavanaan. Rakennusten neliömäärä on 227 000 ja kuutiomäärä on vähän yli miljoona, ja se selittyy sillä, että kirkot ovat korkeita, sanoo Helsingin Seurakuntayhtymän Heinonen. – Alakerrassa on kappeli palvelemassa lähiseudun asukkaiden tarpeita. Monenlaisia kiinteistöjä Seurakunnilla on hyvin erilaisia kiinteistöjä: kirkkoja, seurakuntasaleja, asuinrakennuksia ja hautausmaarakennuksia. Seurakunnilla on myös kiinteistöjä, joissa on vuokra-asuntoja tai liiketiloja ja näiden kautta seurakunnat hankkivat lisää tuloja. Jos kaupungissa on useita seurakuntia, kuten Helsingissä, niin silloin perustetaan seurakuntayhtymä, jonka omistuksessa seurakuntien rakennukset ovat. 47 Kampin kappeli Helsingissä on seurakuntien suurimpia rakennushankkeita 2010-luvulla. Töölön kirkko Helsingissä peruskorjattiin hiljattain.. Seurakunnat ovat myös kooltaan hyvin erikokoisia. Suomen seurakuntien kiinteistöjen arvoa ei ole tilastoitu kootusti. Atriumin budjetti on ollut noin 24 miljoonaa euroa, sanoo Heinonen. – Meillä on kirkkojen lisäksi muun muassa toimitaloja ja leirikeskuksia
Rakennusavustusta peruskorjauksiin Suomen seurakuntien yhteenlasketut kiinteistömenot ovat vuosittain noin 25 prosenttia käyttötalousmenoista. Helsingissä budjetoitiin viime vuodelle kiinteistömenoja 15,2 miljoonaa euroa. Viimeinen suurempi ponnistus oli Kampin kappelin rakentaminen. – Vältämme uusien kirkkojen ja kappelien rakentamista, koska ne ovat melko kalliita rakentaa ja jos niitä ei syystä tai toisesta tarvitse, niin niitä on hyvin hankala konvertoida mihinkään muuhun käyttöön. Korjaushankkeita on kymmenittäin joka vuosi. Kaikkia ei kuitenkaan henkilöstöresurssien puutteessa ehditty tehdä, joten toteutuneet kulut olivat 11 miljoonan euron luokkaa. Östersundomin kappeli rakennetiin 1700-luvulla. Helsingin kirkot on rakennettu suurimmilta osain 1950ja 1960-luvuilla, joten ne alkavat olla peruskorjausiässä. 48 Vanhat kirkot vaativat paljon huoltoa. Se tarkoit– Vältämme uusien kirkkojen ja kappelien rakentamista, koska ne ovat melko kalliita rakentaa ja jos niitä ei syystä tai toisesta tarvitse, niin niitä on hyvin hankala konvertoida mihinkään muuhun käyttöön.. Peruskorjauksissa isoja kuluja Seurakunnat tekevät vähän uudisrakentamista, mutta sitäkin enemmän investoidaan kiinteistöjen ylläpitoon ja peruskorjauksiin. Seurakuntataloja on tällä vuosikymmenellä valmistunut myös hyvin vähän. Antti Pihkala kaivaa tilaston, jonka mukaan vuonna 2010 valmistui Kuokkalan kirkko Jyväskylään ja Hollolan kirkko, mutta sen jälkeen Suomeen ei ole rakennettu yhtään kirkkoa. Se valmistui vuonna 2012. – Seurakuntayhtymän yksi tehtävä on pitää kiinteistöt siinä kunnossa, että seurakunnat pystyvät niissä toimimaan, sanoo Heinonen. Heinonen kertoo, että Helsingin seurakuntayhtymällä on linjaus, että uusia kirkkoja ja kappeleita ei rakenneta. Koko itsenäisyyden aikana Suomeen on rakennettu 273 kirkkoa. Lauttasaaren kirkko on seuraavana vuorossa. Rakennukset ovat hyvin eri ikäisiä, on keskiaikaisia kirkkoja ja 1970-luvun seurakuntasaleja
Tällä hetkellä avustus on yhteensä kuusi miljoonaa euroa vuodessa. – Se on viime vuosina pyörinyt aika samoissa summissa. – Rakennussuojelu on tärkeä ja keskeinen tehtävä seurakunnilla. Yleensä avustusta myönnetään vähävaraisille seurakunnille. Vanhojen rakennusten peruskorjaus on haasteellista, etenkin kun valtaosa kirkoista on suojeltu kirkkolain mukaan. Pauli Jokinen KATTO-ONLINE Raportit kätevästi pilvipalvelussa Soita ja tilaa katollesi hoiva-aika: 020 734 5090 tai lue lisää: www.kattohoiva.fi SUUNNITTELU JA VALVONTA Kilpailutus ja rakennuttaminen KUNTOARVIOT Korjaussuunnitelmat ja ylläpitopalvelut TUTKIMUKSET Rakenneselvitykset, ILDja savuvuodonpaikannukset KAUSIHUOLTOPALVELUT Kevät, syksy, talvi LUMITURVA Lumenpudotus K A T O N E L I N K A A R I P A L V E L U T. Harvoin tulee mitään ristiriitoja, sanoo Pihkala. 49 Suomessa on paljon keskiaikaisia kirkkoja. Seurakunta voi hakea kirkkohallitukselta rakennusavustusta, kun kiinteistön korjaus, restaurointi, laajennus tai uudisrakentaminen tullee ajankohtaiseksi. taa vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan 256 miljoonaa euroa. Kuvassa Lohjan keski-aikainen kivikirkko. Olennaiset muutokset vanhassa kirkossa tehdään yhteistyössä museoviraston kanssa. Se sisältää kaiken mitä kiinteistöihin menee, kuten lämmityksen ja korjausinvestoinnit, Pihkala sanoo
Jyväskylässä paljon tarjontaa Keski-Suomen kasvukeskuksessa Jyväskylän seudulla KeskiSuomen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja, KTM, AIT Hannu Mähönen näkee selkeän kahtiajaon kaupungin ja maakunnan kesken. En näe hyötyä asiakkaalle, että istumme autossa pitkiä matkoja kiinteistökäynneillä, toimitusjohtaja ja yrityksen omistaja Jari Väyrynen toteaa. Isännöinti on niin paikallista, ettei hinta ole Mähösen mukaan valtakunnallisesti tai maakunnissa verrannollinen. – Esimerkiksi viiden kerroksen ja sadan asunnon kivitalon Jyväskylän keskustassa hinta yhden huoneiston osalta on varmasti eri kuin viiden asunnon rivitalon Jämsässä. Kilpailu vaikuttaa myös hinnoitteluun. Jyväskylän seudulla kilpailu on kovempaa kuin kaupungin ulkopuolella, missä tarjontaa ei ole niin paljon, ja se on paikallista, Mähönen toteaa. Pääosin talot ovat omistusasuntoja rivija paritaloissa sekä myös kerrostaloissa. Isännöintipalkkio määräytyy aina taloyhtiökohtaisesti kuukausikorvauksen ja erillistehtävien summana. I soissa kaupungeissa kilpailu voi olla kovaakin isännöinnissä, kun taas pienillä paikkakunnilla ja pieniin taloyhtiöihin ei ole aina helppo löytää ammattimaisia isännöitsijöitä. – En ole kokenut kilpailua kovaksi. Isoissa kaupungeissa kilpailu on usein kovempaa. Ovathan isot kerrostalotkin usein vaativampia hoitaa. – Toimimme Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä. 50 Kaupungeissa kilpaillaan isännöintikohteista Runsas tarjonta tuo kilpailua Pienissä kaupungeissa isännöinnistä kilpaillaan sopuisasti. Sovussa ollaan, ja taloyhtiöiden vaihdot menevät sujuvasti. – Jyväskylässä on paljon tarjontaa. Siellä toimivat kaikki isot valtakunnalliset ketjut, joitakin paikallisia toimistoja ja lisäksi pienempiä toimistoja. Alueella toimii kymmenkunta isännöintiyritystä. Siellä meidän on tarkoitus myös pysyä. Sieltä tulee aina uusia näkemyksiä, Väyrynen kuvaa. Isännöinnin välinen kilpailu on tuttua etenkin isommissa kaupungeissa. Kilpailu vaikuttaa myös hinnoitteluun, mutta kaupunkiseudulla hinnat eivät välttämättä ole edullisempia. – Eri taloyhtiöissä tarvitaan. Kasvava yritys työllistää kaksi isännöitsijää ja kaksi toimistotyöntekijää. Oman toimen ohella toimivia isännöitsijöitä lopettaa, koska osaaminen ei enää riitä nopeasti muuttuvalla alalla eikä muutoksiin ehdi perehtyä. Väyrynen kuvaa toimintaaluetta tyypilliseksi pienille kaupungeille. Kilpailua kiristävät muun muassa valtakunnalliset isännöintiketjut. JPV-Isännöinti Oy on vuonna 2009 perustettu isännöintiyritys, jolla on asiakkaina noin 50 taloyhtiötä Keski-Uudenmaan alueella. Isännöintikustannuksia tai korvauksia ei voi sillä lailla verrata, koska talot ovat erilaisia. Varsinkin pitkään toimineiden yritysten kanssa olemme tuttuja ja keskustelemme alan asioista eri tilaisuuksissa. Hinta määräytyy kohteittain isännöintisopimuksen mukaan, Mähönen muistuttaa
Jyväskylässä näkyy Mähösen mukaan valtakunnallinen ilmiö isännöinnin keskittymisestä niin, että jotkut yritykset vaihtavat omistajaa. JPV-Isännöinnin isännöintipalkkio on esimerkiksi 20 asunnon yhtiöstä noin 570-600 euroa kuukaudessa. Isännöinti on kuitenkin edelleen hyvin henkilökeskeistä palvelua. Uusia tehtäviä isännöitsijöille ovat tuoneet muun muassa sähköinen asiointi ja kevään aikana voimaan astuva EU:n tietosuojaasetus. – En ole kokenut kilpailua kovaksi. 51 – Meillä ovat yrityksen perustamisen jälkeen kaikki asiakastaloyhtiöt pysyneet. Sen vuoksi ammatti-isännöinnin kustannus pienelle taloyhtiölle nousee usein korkeaksi huoneistoa kohden. Olen menossa asiasta juuri Isännöintiliiton isännöintiyrityksille tarkoitettuun koulutukseen, kertoo aikanaan toiselta alalta isännöintiin siirtynyt, AIT -tutkinnon suorittanut Väyrynen. Palkkio määräytyy taloyhtiökohtaisesti Jari Väyrynen on samaa mieltä siitä, että isännöinnin hinta riippuu täysin kohteesta. Isännöitsijöiden määrä ei ole vähentynyt, ja isännöintitoimistotkin ovat pitkälti samoja, mutta saattavat siirtyä toisen brändin alle. Kahden vuoden välein tehtävän asiakaskyselyn mukaan asiakkaat ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä. – Olen kuullut hallituksen jäseniltä, että jotkut uudet toimijat kokeilevat tulla halvalla hinnalla alueelle, ja tarjoavat esimerkiksi 20 prosenttia edullisemmin isännöintiä kuin nykyinen hinta on tällä hetkellä, tietämättä edes sitä nykyistä hintaa, Väyrynen valaisee. Hinta näyttää myös olevan merkityksellinen kohteista kilpailtaessa. Varsinkin pitkään toimineiden yritysten kanssa olemme tuttuja.. Kokouspalkkio on noin 115 euroa kahden tunnin kokoukselta. Se tekee muutoksia asiakastietojen käsittelyä ja vastuuta käsittelystä. – Lain aiheuttamat muutokset kallistuvat meillä pääasiassa minulle. Isännöintipalkkiossa on kaksi osaa: isännöintiluettelon perustehtävät kuten kirjanpito, hallinto ja määrättyjen lakipykälien täyttäminen sekä erillisveloitettavat työt, kuten korjausten junaileminen tai pelastussuunnitelman laatiminen ynnä muuta. Sovussa ollaan, ja taloyhtiöiden vaihdot menevät sujuvasti. erilaisia palveluita, mutta jokaisessa pienessä ja isossa taloyhtiössä on tietyt perusasiat hoidettava. – Meillä ovat yrityksen perustamisen jälkeen kaikki asiakastaloyhtiöt pysyneet. Kahden vuoden välein tehtävän asiakaskyselyn mukaan asiakkaat ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä, kertoo järvenpääläisen JPV-Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Jari Väyrynen. Lisäksi tulevat maksut erillistehtävistä ja kokouspalkkiot. Meille on tullut paljon taloja oto-isännöitsijöiltä, jotka ovat päättäneet lopettaa, Väyrynen kertoo
Jäsenmaksu on asunto-osakeyhtiöille rakennuksen tilavuuden mukaan 150 eurosta ylöspäin. Jari Väyrynen kaipaa alalle uusia nuoria ihmisiä, koska he osaavat toimia vanhoja sujuvammin digitaalisesti sekä tuovat vireyttä ja uusia näkemyksiä, mikä auttaa myös asiakkaita. Se aiheuttaa paljon lisätöitä, Väyrynen toteaa. Kasvukeskuksissa riittää osaavia isännöitsijöitä. Esimerkiksi taloyhtiön nettisivuja ei aina haluta, koska ne maksavat ja niitä ei osata käyttää. JPV-Isännöinti Oy isännöi Keski-Uudenmaan alueella rivi-, parija kerrostaloja. Haluamme varmistaa, että jäsentaloyhtiömme ovat hyvissä käsissä sekä ammattitaitoisen isännöitsijän ja hallituksen hoidossa, Mähönen korostaa. Isännöitsijäntodistuksen mediaanihinta liitteineen oli isännöitsijöiden mukaan 100,00 euroa, jossa on nousua 25 prosenttia vuodesta 2013. – Asiakkaiden toiveet ovat vähän erilaisia. – Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia. – Pienillä paikkakunnilla ja muuttotappiokunnissa on haaste ja on huoli, ettei ammatti-isännöitsijöitä ole tarjolla varsinkaan pienille taloyhtiöille. Erillisveloitusten suuruus vaihtelee huomattavasti. Kiinteän isännöintipalkkion suuruus vaihtelee huomattavasti taloyhtiön koon mukaan. Jyväskylässä on hyvin ammattitaitoisia isännöitsijöitä saatavilla. – Jotkut uudet toimijat kokeilevat tulla halvalla hinnalla alueelle, ja tarjoavat esimerkiksi 20 prosenttia edullisemmin isännöintiä kuin nykyinen hinta on tällä hetkellä. Vuodesta 2013 kokouspalkkiot ovat kohonneet merkittävästi: päiväkokouksissa on nousua 16,7 prosenttia, työpäivän jälkeen pidettävissä 21,4 prosenttia, iltakokouksissa 40,4 prosenttia sekä viikonloppukokouksissa 56,7 prosenttia. Nuoret haluavat toimia sähköisesti, vanhempi väki ei välttämättä halua vaan haluaa paperitiedotteet. Kiinteät kuukausipalkkiot ovat kallistuneet eniten pienemmissä taloyhtiöissä. Muut hinnoitteluperusteet ovat huoneistoneliöt tai työmäärä, joita kumpaakin käytetään 14 prosentissa taloyhtiöistä. Jouni Suolanen. Taloyhtiöt eivät saa välttämättä yhtään tarjousta. Olemme murrosvaiheessa, jossa isännöitsijä joutuu toimimaan kahdenlaisella tavalla ja monikanavaisesti. 40 asuinhuoneiston talossa (2 400 htm2) kiinteän isännöintipalkkion mediaani oli 700 euroa kuukaudessa, jossa on nousua 25 euroa vuoteen 2013 verrattuna. Kiinteän kuukausipalkkion lisäksi isännöintiyritykset veloittavat taloyhtiöiltä ja asunto-osakkeenomistajilta erilliskorvauksia esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, remonttien valvonnasta sekä kokouspalkkioita, kilometrikorvauksia ja kopiointimaksuja. Kokouspalkkiot ovat päiväkokouksissa selkeästi iltaja viikonloppukokouksia edullisempia. Sadan asuinhuoneiston taloyhtiössä (6 000 htm2) isännöinnin kuukausipalkkion mediaani oli 1300 euroa, joka on sama kuin vuonna 2013. Erillisveloitettaviin töihin kuuluu myös isännöitsijäntodistukset, jonka maksajana on yleisimmin asunto-osakkeenomistaja. Isännöintiä on vaativaa ja haastavaa hoitaa, jos siihen ei ole saanut koulutusta eikä pysty sitä tekemään täysipäiväisesti, Mähönen toteaa. Isännöitsijät vastasivat kokouspalkkionsa olevan työpäivän aikana 70 euroa/tunti, heti työpäivän jälkeen 85 euroa/tunti, myöhemmin illalla 100 euroa/tunti ja viikonloppuisin 141 euroa tunnilta. Kiinteän kuukausipalkkion mediaani 20 asuinhuoneiston talossa (1 400 htm2) oli 426 euroa, jossa on nousua 26 euroa vuoteen 2013 verrattuna. Hinnat sisältävät arvonlisäveron ja perustuvat koko maan vastausaineistoon. 52 Erillisveloituksissa laaja hintahaitari Kiinteistöliiton KTI Kiinteistötieto Oy:ltä tilaaman Isännöintipalkkiot 2017 –kyselyn mukaan isännöinnin kiinteä kuukausipalkkio määräytyy 61 prosentissa taloyhtiöistä huoneistojen lukumäärän perusteella. Haasteita pienillä paikkakunnilla Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys tarjoaa koulutusta ja neuvontaa jäsentaloyhtiöiden isännöitsijöille sekä hallitusten jäsenille, puheenjohtajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksessä on noin 1450 jäsentä pääasiassa asunto-osakeyhtiöitä
Tätä kauempana asemista metron rakentaminen ei ole vaikuttanut asuntojen hintoihin. Metron lähialueiden asuntokannan arvo onkin noussut metron vaikutuksesta lähes 300 miljoonaa euroa. Tämä johtuisi siitä, että länsimetro mahdollistaa sulavan työmatkaliikenteen ItäHelsingistä eteläiseen Espooseen, jossa sijaitsee huomattavan paljon työpaikkoja. Tutkimuksen mukaan Länsimetro on nostanut 800 metrin säteellä uusista metroasemista sijaitsevien asuntojen neliöhintoja keskimäärin noin 160 eurolla. Tutkimuksessa myös osoitettiin, että hintojen nousu asemien läheisyydessä johtui nimenomaan metron rakentamisesta, kun verrokkialueilla hintatrendit olivat samankaltaisia vielä ennen metron rakentamisen alkamista. Länsimetro avattiin vuonna 2017, mutta sillä on ollut suuri vaikutus olemassa olevan asuntokannan kokonaisarvoon jo ennen sen avaamista, vaikka vaikutus keskittyykin vain uusien metroasemien välittömään läheisyyteen. Neliöhinnat nousivat keskimäärin 160 eurolla. Saavutettavuus nostaa hintoja Länsimetron kaltaisen suuren liikenneinvestoinnin ilmeisin vaikutus on saavutettavuuden parantuminen tulevien asemien lähialueilla. Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan liikenneinvestointien vaikutukset ovat yleisestikin ottaen suurimmat kävelymatkan etäisyydellä asemista. Tutkimuksessa selvitettiin hintavaikutuksen maantieteellinen laajuus, ajoitus sekä keskimääräinen suuruus. Asia ilmenee Helsingin kaupunginkanslian tuoreessa tutkimuksessa. Saavutettavuuden parantuminen vaikuttaa suoraan alueella asuvien ihmisiin laskien näiden matkustusaikaa töihin ja harrastusten pariin, mikä puolestaan nostaa asuntojen hintoja. Kuva: Länsimetro Oy Asuntojen hinnat nousivat Espoossa Länsimetron asemien läheisyydessä jo ennen kuin metro avattiin. 53 Länsimetro nosti asuntojen hintoja Länsimetro avattiin viime vuonna. L änsimetro on nostanut asuntojen hintoja Espoossa noin neljä prosenttia uusien asemien välittömässä läheisyydessä, missä metron aiheuttama säästö matka-ajoissa on ilmeisin. Pauli Jokinen Länsimetrolla oli suuri vaikutus olemassa olevan asuntokannan kokonaisarvoon jo ennen sen avaamista, vaikka vaikutus keskittyykin vain uusien metroasemien välittömään läheisyyteen.. Analyysien pohjana käytettiin Kiinteistövälittäjien keskusliiton asuntohinta-aineistoa. Helsingin kaupunginkanslian tutkimuksessa selvittiin, miten asuntomarkkinat reagoivat Länsimetron ensimmäisen vaiheen tuomaan kaupunkirakennemuutokseen metron rakentamisaikana tulevien asemien läheisyydessä. Tämä johtuu siitä, että kaupunkirakenne on lähellä uusia metroasemia jo entuudestaan kohtalaisen tiheää. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, että Länsimetron rakentaminen saattaisi vaikuttaa asuntojen hintoihin myös vanhojen metroasemien läheisyydessä Helsingin puolella. Lisäksi asemien seudulle syntyy lähipalveluita ja työpaikkoja. Tämä kehitys ei kuitenkaan näytä toteutuneen ennen metron valmistumista
54. Helsinki-Vantaa varautuu investoinneissaan tulevaisuudessa jopa 40 miljoonaan vuotuiseen matkustajaan. Samalla se vastaa yhä kasvavan lentomatkustajien joukon palvelutarpeisiin. Trafi tarkastaa lentoasemien tasoa ja toimintaa jatkuvasti. Matkustajaliikenne kovassa kasvussa Finavia pitää yllä lentoasemaverkostoa Helsinki-Vantaan lentoasema kasvaa ja kehittyy lentoliikenteen lisääntyessä kovaa vauhtia. Finavia ylläpitää Suomessa 21 lentoaseman verkostoa ja tekee kentille tarvittavat investoinnit
Palveluiden saatavuus edellyttää kuitenkin lentokentän ympäristössä riittävää kysyntää. Nopeutuvat maaliikenneyhteydet verottavat lentoliikenteen suosiota kotimaassa. Lentoasemien. hyväksyntätodistuksiksi. – Mitään verkostoa nopeasti uhkaavaa tekijää ei ole tiedossa. Kymmenisen vuotta sitten toiminnassa olivat lisäksi Varkauden, Kauhavan ja Sodankylän lentoasemat, jotka ovat muuttuneet harrastajatasoisiksi lentopaikoiksi pienilmailun tarpeisiin. Lentomatkustus on yleisesti ottaen kasvussa. Lapin kentät, Oulu ja Helsinki pärjäävät ehkä parhaiten, Vaasa ja Kuopiokin pärjäävät kohtuullisesti. Kenttien määrää ei ole tällä hetkellä tarkoitus kasvattaa tai vähentää. Tarkastuksissa katsastetaan Nurmen mukaan lentokentän fyysisiä ominaisuuksia ja kentänpitäjän, kuten kuntien ja kenttäoperaattoreiden toimintaa. Trafi antaa edelleen tarkempia, lakia täydentäviä kansallisia ilmailumääräyksiä. – Aikaisemmin luvat olivat suomalaiset ja voimassa viisi vuotta kerrallaan. Me tarkastelemme lentoasemien pitoa niin, että ne täyttävät määräysten edellyttämät vaatimukset, lentopaikat ja turva-asiat yksikön päällikkö Jari Nurmi Trafilta kertoo. Verkko-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikael Nyberg Liikenneja viestintäministeriöstä toteaa, että niin kauan kuin verkoston lentokentille on kaupallista liikennettä, niitä ylläpidetään. Lisäksi kaupunkien omistamat lentoasemat ovat Mikkelissä ja Lappeenrannassa sekä säätiöomisteinen kenttä Seinäjoella. 55 Matkustajaliikenne kovassa kasvussa Finavia pitää yllä lentoasemaverkostoa F inavian omistuksessa ja lentoasemaverkostossa on 21 lentoasemaa eri puolilla Suomea. Trafi toteuttaa viranomaistoimintaa tekemällä auditointeja ja pistokoeomaisia tarkastuksia lentoasemille ja lentopaikoille. Tällä hetkellä kentät ovat hyvässä kunnossa, Nurmi lupaa. – Meillä kiertää tarkastajia ympäri Suomen valvontasuunnitelman mukaisesti. Yhtiöt lentävät omalla riskillään Finavian lentoasemat toimivat verkostoperiaatteella. Joillakin kentillä matkustus on vähäisempää, Nyberg toteaa. Trafi tarkastaa lentokenttiä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi osallistuu lentoasemia koskevien eurooppalaisten normien valmisteluun yhteistyössä Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn kanssa. Lentoasemien kansalliset hyväksyntätodistukset muutettiin vuoden 2017 lopussa EU –asetuksen mukaisiksi, toistaiseksi voimassa oleviksi EU– Lentoaseman pitäjä tuo infran, mutta lentoliikenne on markkinaehtoista eli täytyy olla riittävästi matkustajia, jotta lentoyhtiöiden palvelu voidaan ylläpitää. Trafi myöntää lentoasemien ja pienlentopaikkojen rakennusja pitoluvat sekä yksittäisiä lentopaikkojen rakenteita, järjestelmiä ja laitteita koskevia lupia, kuten esimerkiksi kiitoja rullausteiden valo-ohjausjärjestelmille. Myös Helsingin kaupungin asuntotuotantoon kaavailema Malmin kenttä on harrastelentopaikka
HelsinkiEnontekiö reitille liikennevirasto myöntää avustusta. Finavian ulkopuolisilla kentillä on erilaista lentoliikennettä kuin verkoston kentillä, Nyberg toteaa. palvelujen tasoa Mikael Nyberg pitää hyvänä. Mahdollista ylijäämää hyödyntää koko verkosto. Esimerkiksi kalaa tulee kylmärekoilla Norjasta ja lähtee Aasiaan Helsinki-Vantaalta.. Verkostokenttien palvelut on hinnoiteltu EU-sääntelyllä siten, että verkoston piirissä olevilla lentoasemilla sovelletaan yhtenäistä hinnoittelua. Niitä käytetään esimerkiksi tilauslentoihin, puolustusvoimien tarkoituksiin sekä koulutusja harrastustoimintaan. 56 Lentoliikenne sujuu hyvin myös talvella, kun kentät pidetään hyvässä kunnossa ja niitä huolletaan jatkuvasti. Samoista palveluista peritään samanlaista maksua yksittäisen lentoaseman kannattavuudesta riippumatta. Lentoliikenne on järjestettävä ensisijaisesti markkinaehtoisesti, ja lentoyhtiöt lentävät kentille omalla kaupallisella riskillä. Veronmaksajien rahaa niihin ei laiteta, Nyberg korostaa. Verkoston liikenne tapahtuu tyypillisesti HelsinkiVantaan kautta muun muassa Keski-Eurooppaan ja Aasiaan. Se hyvä mitä Helsinki-Vantaalle tapahtuu, säteilee muille kentille konsernin sisällä. Helsinki-Vantaa on noin 20 miljoonalla vuotuisella matkustajalla niin hyvässä taloudellisessa tilanteessa, että käytännössä sen rahoituksella ylläpidetään ja hoidetaan myös investoinnit maakuntakentille. Lentoliikennettä esimerkiksi Helsingin ja Savonlinnan välillä hoitaa tällä hetkellä unkarilainen yhtiö. Liikenneja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva Trafi sääntelee lentoasemien toimintaa sekä valvoo verkostoa, kenttien ylläpitoa ja lentoliikennettä. Aasian liikenne edistää investointeja Helsinki-Vantaa kilpailee pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa matkustajista. – Sillä tulorahoituksella, joka lentoasemien verkostoon syntyy, ylläpidetään kaikkia kenttiä. Verkosto on kattava, lentoasemia on paljon ja etäisyydet niille ovat kohtuulliset. Finavia toimii Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön alaisuudessa, joka asettaa sille tulostavoitteet ja määrittää Finavian osingonmaksukyvyn. Finavia ylläpitää lentoasemaverkostoa. – Verkoston ulkopuolisille lentoasemille voidaan myöntää valtionavustusta ja ne voivat toki toimia ketterämmin ja joustavammin. Oslon Gardermoen on omassa luokassaan yli 50 miljoonalla matkustajalla vuodessa. – Lentoaseman pitäjä tuo infran, mutta lentoliikenne on markkinaehtoista eli täytyy olla riittävästi matkustajia, jotta lentoyhtiöiden palvelu voidaan ylläpitää, Nyberg korostaa. Lentoasemaverkosto toimii kannattavasti verkostotasolla, ja julkisin varoin lentoreittejä voidaan ostaa vain tiukoin kriteerein. Liikennevirasto ostaa lentoliikennepalvelut ainoastaan Helsinki-Savonlinna ja Maarianhamina-Tukholma välisille lentoliikenneyhteyksille. Lentorahtina kuljetetaan erityisesti elektroniikkaa ja kalliita tarvikkeita sekä helposti pilaantuvia tuotteita. Helsinki-Vantaa yltää vuositasolla noin 20 miljoonalla matkustajalla lähes samalle tasolle Tukholman Arlandan 25 miljoonan matkustajan kanssa, kun taas Kööpenhaminan Kastrup hätyyttelee jo 30 miljoonan vuosimatkustajan rajaa
Olemme tyytyväisiä heidän työhönsä, Nyberg vakuuttaa. Suurimpia lähivuosien investointeja ovat laajennuksen ytimessä oleva keskusaukio ja sen yhteyteen rakennettava lentoaseman uusi pääsisäänkäynti sekä terminaali 1:n yhteyteen rakennettava länsisiipi. Finavialla on hyvä ja toimiva johto, joka rakentaa hienosti yrityksen konseptia. – Biokerosiinin käyttöön tarvittaisiin riittävän suuri kysyntä ja vähän valtion tukea, jotta toimivat markkinat saataisiin avattua. Heinäkuussa 2017 valmistunut eteläsiipi on kehitysohjelman ensimmäinen merkittävä etappi. – Tarkoitus on, että Finavia saavuttaa Tanskan ja menee ohikin. Näin vähennettäisiin kasvihuonepäästöjä lentoliikenteen osalta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, ja samalla edistettäisiin kuvaa Suomesta teknologian ja biotalouden edelläkävijänä. – Meillä kiertää tarkastajia ympäri Suomen valvontasuunnitelman mukaisesti. Sitä kokeillaan jo Finnairin koneissa. Lentorahtina kuljetetaan erityisesti elektroniikkaa ja kalliita tarvikkeita sekä helposti pilaantuvia tuotteita. Biokerosiini on tällä hetkellä noin kolme kertaa fossiilisia polttoaineita kalliimpaa. Se on huomattavasti enemmän kuin maantieliikenteen noin 2 prosentin ja kansantalouden 1-2 prosentin kasvu, Nyberg huomauttaa.. Suurin osa lentorahdista kulkee Helsinki-Vantaan kautta. Lentoliikenteen matkustajamäärissä oli kasvua yli yhdeksän prosenttia vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Nyberg kertoo ministeriön tukevan biopolttoaineiden käyttöönottoa lentoliikenteessä. Helsinki-Vantaalle valmistui keväällä 2017 uusi rahtierminaali, jossa on kerrosneliöitä tuplasti vanhaan terminaaliin verrattuna. – Rahti kulkee ruumassa pääosin matkustajaliikenteen mukana. Lähtöselvitys on mahdollista tehdä automaatilla. Uskomme, että biokerosiini tulee tulevaisuudessa käyttöön lentoliikenteessä, Nyberg toteaa. Esimerkiksi kalaa tulee kylmärekoilla Norjasta ja lähtee Aasiaan Helsinki-Vantaalta. 57 Lähtöaula on lentoliikenteen hermokeskus. Uuden rahtikeskuksen kapasiteetti on jopa 350 000 tonnia vuodessa. Kapasiteetin kasvuun varaudutaan Nybergin mukaan koko ajan etunojassa kehittämällä hyviä ja viihtyisiä tiloja ja palveluita. Helsinki-Vantaalla on käynnissä noin 900 miljoonan euron investoinnit, jotka on Nybergin näkemyksen mukaan mahdollistanut Finnairin ja Finavian yhteinen kasvutarina. Arvolla mitattuna rahtiliikenne kasvaa matkustajaliikennettä nopeammin, mutta pääosin matkustajaliikenne ja rahtiliikenne tukevat toisiaan, Nyberg kertoo. Jouni Suolanen Kuvat: Finavia Oyj Eteläinen matkustajaliikenteen siipirakennus valmistui viime vuonna. Finnair saa vuoteen 2023 mennessä uuden 19 koneen Airbus-laivaston, joka kasvattaa rahtikapasiteettia yli 40 prosenttia. Tällä hetkellä kentät ovat hyvässä kunnossa. – Investoinnit etenevät suunnitellusti. Investointien tarve perustuu Aasian liikenteen kovaan kasvuun, ja sen myötä Finnairille tulevaan uuteen kalustoon sekä kentän palvelutason parantamiseen. Helsinki-Vantaalla tavoitteena on nostaa matkustajamääriä aluksi 30 miljoonaan eli varaa kehittyä ja kasvaa on vielä paljon, Nyberg katsoo. Lisäksi on erikseen rahtija kuriirikoneita. Rahti kulkee matkustajakoneissa Lentorahtia kulkee lentoasemien kautta noin 200 tonnia vuodessa
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on kolme sairaalaa, jotka ovat Oulun yliopistollinen sairaala OYS, Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala. Uudistusohjelmassa on monia keskeisiä tavoitteita, jotka liittyvät eri osa-alueisiin. Tilasuunnittelun johtavana ajatuksena on yhteiskäyttöisyys. Synnytysten lisääntyminen heijastuu muuhunkin toimintaan, sillä äitiyspoliklinikan, vierihoitoosaston ja vastasyntyneiden tehohoidon tarve lisääntyy samassa suhteessa. Näin ollen Oulun yliopistollisen keskussairaalan tulee olla valmis hoitamaan entistä isompaa väkijoukkoa ja muun muassa suurempia synnytysmääriä. Hankeen kustannukset ovat 500 miljoonan euron luokkaa. Potilas hyötyy myös teknologisista ratkaisuista, joiden avulla voidaan lyhentää potilaan sairaalassaoloaikaa ja lisätä hoitomahdollisuuksiaan kotona. Sairaansijojen ja vuodeosastojen lukumäärä vähenee, mutta vastaavasti vuodeosastoilla hoidetaan yhä vaikeahoitoisempia potilaita, toteaa sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen. Toisena vaiheena on tarkoitus aloittaa tukipalveluja logistiikkakeskuksen, pysäköintitalon, potilashotellin ja päiväsairaalan muodostaman kokonaisuuden yksityiskohtainen suunnittelu ja rakentaminen. Ikääntyneiden kiinteistöjen peruskorjauksen ohella tavoitteena on uudistaa sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua. Pauli Jokinen. 58 Oulun alueella tehdään sairaanhoidon historiaa Maailman älykkäin sairaala Havainnekuva tulevan naisten sairaalan sisätiloista. Tällöin myös kustannustehokkuuden on laskettu paranevan. – Hoitoa siirtyy vuodeosastoilta avohoitoon, jossa voidaan toteuttaa yhä vaativampia toimenpiteitä aiempaa lyhyemmin hoitoajoin ja taloudellisemmin. Sairaaloissa työskentelee noin 6800 eri alojen ammattilaista. Yhdessä uusien teknologisten ratkaisujen kanssa se tukee ja mahdollistaa tuottavuuden parantamisen sairaalassa. Ohjelma aloitetaan lasten ja naisten sairaalan rakentamisella. Tehokkaiden tilaratkaisujen arvellaan nopeuttavan prosessien läpimenoaikoja ja myös kustannustehokkuus paranee. Piirin alueella asuu yli 400 000 henkilöä ja koko Pohjois-Suomen kattavalla erityisvastuualueella noin 740 000 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaalle ollaan rakentamassa maailman älykkäintä sairaalaa. Hankkeen yhteydessä on arvioitu, että tulevaisuuden sairaalassa tilatarve voi olla nykyistä pienempi,mutta toiminnallisesti tilat ovat tehokkaammat. T ulevaisuuden sairaala OYS 2030 on kunnianhimoinen uudistamisohjelma, jossa luodaan Oulun alueella maailman älykkäintä sairaalaa. Sairaalan toimintaa kehitetään entistä enemmän potilaslähtöiseksi ja potilas osallistuu aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. OYS huolehtii koko Pohjois-Pohjanmaan alueen erikoissairaanhoidosta. Potilaan etu paranee Uudistukset etenevät vaiheittain. Ohjelma keskittyy vuosille 2015-2030 ja se vaati noin 500 miljoonan euron investoinnit. Oleellisia hyötyjä potilaalle ovat myös potilasturvallisuuden parantaminen ja kohentuva hoidon laatu. Kasvava väestö kaipaa uudistuksia Oulun seutu on kasvukeskus, jonka väestömäärän on ennustettu kasvavan jatkossakin. Hoitotyössä tavoitteena on muun muassa nykyistä joustavampi henkilöstöresurssien hyödyntäminen ja potilaiden hoidon nykyistä lyhyemmät kokonaisläpimenoajat. Ohjelman tavoitteena on uudistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden toimintaa ja rakentaa ja perusparantaa vanhoja kiinteistöjä vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) on pohjoisin ja maantieteellisesti laajin Suomen viidestä yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä
Hankeen suuruus on noin 46 500 kerrosneliötä. Pohjantien parannus on osa valtatie 4:n laajaa remonttia, joka toteutetaan Oulun ja Kemin välillä. 59 Asuntotuotannossa voimakasta kasvua Ouluun iso sairaalahanke ja biovoimalaitos Hiukkavaaratalo on Oulun Hiukkavaaran kaupunginosassa sijaitseva monitoimitalo, jossa on päiväkoti, peruskoulu, nuorisotila, lähikirjasto ja liikuntasali. Oikeaoppinen talotekniikka on avainasemassa energiatehokkuuden tavoittelussa, Pekka Seppälä toteaa. Sama suhdanne jatkuu myös tänä vuonna. Huomio energiatehokkuuteen Oulu on jo pitkään tunnistettu energiatehokkaana kaupunkina. Oulun asuntotuotannon kasvu oli viime vuonna yli 50 prosenttia edellisvuosiin nähden. – Viime vuonna asuntoja valmistui vähän yli 3 000. Rakentaminen ja rakennukset on energiankäytöstä 42 prosenttia, kun liikenteen osuus on 17 prosenttia. Hanke sai luvat helmikuun lopussa ja rakentaminen alkaa vielä tämän kevään aikana. Suurin infrainvestointi liittyy valtatie 4:een, jossa Pohjantie tullaan muuttamaan kuusikaistaiseksi. Siitä hyvänä esimerkkinä vaikkapa se, että viime vuonna rakennetut talot tulevat säästämään energiaa elinkaarensa aikana määräysten vähimmäistasoon nähden suunnilleen yhtä paljon kuin Merikosken voimalaitos tuottaa sähköä, Seppälä antaa esimerkin. Asuntotuotanto kasvoi yli 50 % Vuosina 2015 ja 2016 Oulussa oli uusien asuntojen keskiarvo vähän alle 2 000 asuntoa vuodessa. Uusi rakennus sijoittuu OYS:n pohjoispäähän Kajaanintien lähelle. – Ajoneuvoyhdistelmien painojen nousun myötä siltakannet eivät ole enää riittäviä, siitä johtuen joudumme tekemään Pohjantiellä ison remontin. Oulun rakennusvalvonta on tarjonnut rakentajille ennakoivaa laadunohjausta jo vuodesta 2005. O ulussa rakentaminen käy vilkkaana. – Rakennutamme tasaiseen tahtiin kouluja ja päiväkoteja. Kasvua edellisvuosiin oli 52 prosenttia, joka on jo iso nousu, Pekka Seppälä kertoo tyytyväisenä. – Toinen iso hanke liittyy yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämiseen, jossa Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle saneerataan tiloja yli 30 000 kerrosneliötä ammattikorkeakoululle sopiviksi, kertoo Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä. Soili Kaivosoja Kuva: Oulun kaupunki Rakentaminen on vilkasta Suomen kasvuseuduilla. Oulun Energialle biovoimalaitos Oulun kaupungin omat rakennusinvestoinnit tälle vuodelle ovat 150 miljoonan euron luokkaa. Useampia siltaremontteja sisältävä investointi maksaa kaupungille kahdeksan miljoonaa euroa. Näiden lisäksi investointilistalla on muun muassa sairaalaremontteja, Seppälä toteaa. – Olemme ohjeistaneet rakentajia tekemään parempaa, mitä laki vaatii. Laanilan teollisuusalueelle rakentuvan laitoksen suunnittelu on aloitettu ja sen rakentamisen on tarkoitus alkaa kesäkuussa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä rakennuttaa Oulun yliopistollisen sairaalan kupeeseen Lasten ja naisten sairaalaa. Oulun Energia on tehnyt tammikuun alussa päätöksen 200 miljoonan euron investoinnista uuden biovoimalaitoksen rakentamiseen. – Ainoastaan talojen oikea eristäminen ei riitä siihen, että saamme energiankäytön kuriin. Asuntorakentamisessa näkyy tällä hetkellä alhainen korkotaso, sijoittajamarkkinat sekä kuluttajien kasvanut luottamus.
V iime vuosi oli asuntotuotannossa ennätyksellinen, jos ei nyt kautta aikain, niin vähintään pariin kymmeneen vuoteen. – Meillä on turkulaisittain väkiluvun kasvu kovaa. Ennakkotieto oli 2200 uuden asukkaan Turun telakan tilauskirjan varmistuminen sekä Uudenkaupungin autotehtaan rekrytoinnit pitävät huolen, että Turun asuntotuotanto on jatkossakin voimakasta. Näköpiirissä ei ole alueellisesti hiipumisen merkkejä, vaikka Liski toteaakin, ettei asuntotuotanto voi loputtomiin jatkua samalla tasolla. 60 – Viime vuosi oli asuntotuotannossa ennätyksellinen, jos ei nyt kautta aikain, niin vähintään pariin kymmeneen vuoteen, kertoo Turun kaupungin kiinteistökehityspäällikkö Petri Liski. Telakka ja Uudenkaupungin autotehdas kirittäjinä Turun rakentaminen nyt lähes ennätyslukemissa. Viime vuoden aikana valmistui 1 368 uutta asuntoa ja näyttää siltä, että myös tämän vuoden luvut pysyvät erittäin korkealla tasolla, vähintään samassa suuruusluokassa, kertoo Turun kaupungin kiinteistökehityspäällikkö Petri Liski
Varmastikin erikoisin investointi on kolmen miljoonan euron arvoinen funikulaari eli rinnehissi, joka toteutetaan osana Kakolanmäen asuinalueen joukkoliikenneratkaisua. kaavat joita nyt rakennetaan ovat tiukasti kaupunkirakentamiseen liittyvää. – Kohteita on tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa, mutta niiden kohdalla ei olla vielä varsinaisessa rakentamisvaiheessa. Turun telakan investointiohjelmat ja tilauskirjan varmistuminen sekä Uudenkaupungin autotehtaan rekrytoinnit tulevat pitämään huolen, että tuotantoluvut pysyvät vähintään pari kolme vuotta todella korkealla tasolla. Syvälahden monitoimitalo valmistuu tämän kevään aikana. – Näiden lisäksi alkavat työt Blue Industry Parkissa eli telakan ympäristössä. Kaikkiaan infrastruktuuriin tullaan käyttämään Turussa tänä vuonna 48 miljoonaa euroa. nen näkyy myös infrainvestoinneissa. Investointivarauksia käytetään lisäksi muun muassa koulujen luokkatilojen pintakorjauksiin, päiväkotien osastokorjauksiin, koulujen pihojen parannustöihin sekä koulujen ja päiväkotien keittiösaneerauksiin. Julkisella puolella korjausrakentamista Turussa julkisen puolen investoinnit käytetään tänä vuonna pääsääntöisesti korjausrakentamiseen. Uudisrakentamispuolella on käynnissä mittaviakin suunnitelmia. Sen lisäksi tänä vuonna alkaa Logomolle johtavan kävelysillan rakentaminen, kertoo vastaava rakennuttaja Jukka Mäenpää Turun Kiinteistöliikelaitoksen Infrapalveluista. – Siellä on tällä hetkellä menossa arkeologiset kaivaukset, mutta toivotaan, että varsinainen korjaustyö pääsisi alkuun vielä tänä vuonna. – Joskus kymmenkunta vuotta sitten oli poliittinen tarve tehdä pientalokaavoja. Turussa on tehty yleiskaavan rakennemallipäätös, jossa päätettiin, että kasvu keskitetään ei pelkästään keskustan täydentämiseen, mutta sen lisäksi joukkoliikenneväylien yhteyteen. Se alkaa tänä vuonna ja on aika suuri työ. Soili Kaivosoja Kuvat: Turun kaupunki luokkaa. 61 Logomolle vievä kävelysilta valmistuu tämän vuoden aikana. Kuva: Valentino Valkaj. – Se on johtanut siihen, että. Uusien asemakaava-alueiden rakentaminen alkaa Pääskyvuorenrinteessä, Marjamäen ja Pyölinmäen asuntoalueilla sekä Koroistenkaarella. Niiden lisäksi Viinamäenkadulla aloitetaan päiväkodin rakentaminen, kertoo Turun kaupungin rakennuttamispäällikkö Merja Lumme. Yhteyksien saaminen paremmiksi on tarpeen, kun volyymit Meyerin telakalla kasvavat. Ellei talouselämässä tule tapahtumaan jotain todella ihmeellistä. Taseen ulkopuolisina hankkeina pyörivät edellä mainittujen lisäksi käynnissä olevat Syvälahden ja Yli-Maarian monitoimitalot. Nyt kasvuluvut ja -paineet ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä pystyisi pientalokaavoilla hallitsemaan mitenkään, Petri Liski toteaa. Kauppatorin alle rakennetaan toriparkki, jossa meidän osuutemme on tehdä torin pinnan uudistus. Isommista korjauskohteista voi mainita Puolalan koulun peruskorjaus, joka on käynnistymässä sekä Katedralskolanin liikuntasalin peruskorjaus. – Uudisrakennuksista Aunelan kirjasto ja nuorisotalo sekä Satava-Kakskerran paloaseman rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vielä tämän vuoden aikana. – Isommista töistä voisi mainita vielä Aurajoen rantamuurin parantamistyön, joka jatkuu yhdellä osalla, Jukka Mäenpää kertoo. Rinnehissi Kakolanmäelle Asuntotuotannon vilkastumiFunikulaari eli rinnehissi osaksi joukkoliikenneratkaisua. – Ne ovat molemmat kiinteistöyhtiö-muotoisia toteutuksia, kuitenkin kaupungin 100-prosenttisesti omistamia, Merja Lumme toteaa. – Meillä on käynnissä suhteellisen suuria hankkeita. Kaavatuotanto on Turussa painottunut kerrostalovaltaiseen tuotantoon, joka selittää osaltaan myös korkean volyymin
J yväskylän asuntotuotannolla on kerrottavana hyviä uutisia: asuntorakentamiseen on myönnetty viime vuosina rakennuslupia edellisvuosia enemmän. Palveluntarve kasvaa voimakkaasti Jyväskylän kaltaisissa kasvukeskuksissa, kun alueelle muuttaa 1500-2000 ihmistä vuodessa. Jyväskylässä satsataankin koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. 62 Asuntojen rakentaminen vauhdissa Jyväskylässä Tontit tekevät kauppansa Väinönkadun kävelykatu tulee yhdistymään Kauppakadun kävelykatuun. Uustuotantoa syntyy erityisesti uusille, voimakkaasti kehittyville alueille. Vuonna 2016 rakennuslupia myönnettiin 1952 asunnolle ja viime vuonna yhteensä 2253 asunnolle. Vuokra-asunnot Jyväskylässä rakentaa kaupungin omistama Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy. Priorisoinnit tehdään kuitenkin tärkeysjärjestyksessä yhteistyössä käyttäjien kanssa ja palveluverkkoselvityksiin perustuen, kertoo Jyväskylän kaupungin kiinteistöjohtaja Esko Eriksson. Tänä vuonna on siis valmistumassa paljon asuntoja, kertoo Jyväskylän kaupungin tonttipäällikkö Paula Hartman. Kuva: Merja Huovelin – Tarpeita on aina enemmän kuin resursseja. – Kankaan alue on merkittävä. – Lukumääräisesti rakennuslupien määrä on kasvanut selkeästi
63 Lutakko on Jyväskylän halutuimpia asuinalueita. Se on kouluista ensimmäinen, jossa panostetaan uuden opetussuunnitelman mukaiseen niin sanottuun monikäyttöympäristöön. Uuteen sairaalahankkeeseen liittyvät katujen muutostyöt alkavat tänä vuonna ja työllistävät kaupunkia syksyyn 2020 asti, jolloin sairaala on tarkoitus ottaa käyttöön. Niistä ajoista investoinnit ovat puolittuneet ja vuosittainen talonrakentamisen investointimäärä on nykyisin noin 25 – 30 miljoonaa euroa. Priorisoinnit tehdään kuitenkin tärkeysjärjestyksessä yhteistyössä käyttäjien kanssa ja palveluverkkoselvityksiin perustuen, kertoo Jyväskylän kaupungin kiinteistöjohtaja Esko Eriksson. Kouluja ja päiväkoteja Jyväskylässä julkisen puolen talonrakennuksen investointitaso oli huipussaan vuoden 2009 jälkeen, kun alueen kuntaliitos toteutettiin. Soili Kaivosoja Jyväskylän julkisen puolen investoinnit ovat vuosittain noin 25-30 miljoonaa euroa.. Merkittävimmät kohteet ovat keskustan alueella Väinönkadun muuttaminen pihaja kävelykaduksi sekä Uusi sairaala -hankkeeseen liittyvät katujen muutostyöt. – Väinönkadun kävelykatu kytkeytyy jo olemassa olevaan Kauppakadun kävelykatuun ja laajentaa näin keskustan kävelykatualuetta. Kouluhankkeita tehdään jatkossakin, joskin tänä vuonna tehdään myös päiväkoteja aiempia vuosia enemmän. Tarkoitus on, että kaupunki ostaa tarvittavat liikuntapalvelut kouluille, päiväkodeille ja seuroille hankkeen rahoittavalta yhtiöltä. Kaikkia julkisia rakennuksia ei lähdetä automaattisesti rakentamaan kaupungin omaan taseeseen. Kankaan alueen lisäksi voimakkaasti kehittyvä alue on Mannisenmäki, jossa on tällä hetkellä paljon kerrostalohankkeita, mutta myös rivija omakotitaloja. Keskustan merkittävä kaupunkikehitysalusta, Kankaan alue, jatkuu myös tänä vuonna. Tai kuten viimeisin, Hippos 2020 -hanke, jossa yksityinen sijoittajaraha kattaa lähes 90 prosenttia. Suunnitteluvaiheessa olevan koulun kustannusarvio on lähes 30 miljoonaa euroa. Uudemman paperitehtaan puolta on aloitettu jo purkamaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 300 miljoonaa euroa ja tavoitteena on käynnistää hanke vielä tämän vuoden loppupuolella, kertoo Esko Eriksson. – Kaupunki tulee liikuntaan, urheiluun, tutkimukseen ja hyvinvointiin keskittyvän keskittymän käyttäjäksi ja osaomistajaksi noin 10 prosentilla. Yksi suurimmista kouluhankkeista on Keljonkankaan yhtenäiskoulu. Vanha paperitehdas muuttuu asumisen ja yritystoiminnan alueeksi. Vanha puoli on suojeltu kohde ja sinne tulee rakentumaan yritystoimintaa. Perinteiset luokkatilat alkavat olla vanhanaikaisia, vaikka niitäkin toki tarvitaan jonkin verran. Vaihtoehtoina voivat olla leasingtai elinkaarimalliratkaisu. Rakenteelliset muutokset aloitetaan tämän vuoden aikana ja ne jatkunevat ensi vuoden puolelle, kertoo Jyväskylän kaupungin rakennuttajapäällikkö Jari Lohi. Sitä jatketaan ja se on meille merkittävä kohde. Eriksson toteaakin, että Jyväskylän kaltaisissa kasvukeskuksissa palveluntarve kasvaa, kun uusia ihmisiä muuttaa jatkuvasti alueelle. Kouluhankkeissa panostetaan tulevaisuudessa aivan uudenlaisiin oppimisympäristöihin. Kävelykatu laajenee Jyväskylän infrainvestoinnit ovat suhteellisesti samalla tasolla kuin muutamana edellisvuotena. Jyväskylässä muuttokasvu on vuosittain noin 1500-2000 henkeä. – Kun katsomme tilannetta tonttimyynnin näkökulmasta, olemme todella tyytyväisiä. Tonttimyynti on vilkastunut selkeästi myös yrityspuolella, Paula Hartman toteaa. Viime vuosina kärjessä ovat olleet kouluhankkeet, jotka ovat vieneet investointipotista 60-70 prosenttia. Kuva: Kimmo Rampanen aluekehityshanke aivan keskustan tuntumassa. – Vaikka tänä vuonna on useampi pieni päiväkoti työn alla, ovat kouluhankkeet kuitenkin euroina suurimmat. – Ainahan tarpeita olisi enemmän kuin resursseja. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kankaan alueelle viime vuonna. – Asuntorakentaminen on jo käynnistynyt uuteen käyttöön valjastettavalla alueella
Puu-Kivistön korttelialue tulee olemaan puurakentamisen lippulaiva. Uusia alueita ei ole tarkoitus ottaa käyttöön, vaan teemana on kasvaa täydennysrakentamalla sisäänpäin, toteaa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. Teema on saanut jo huomiota, kun Vantaan Tikkurilan ydinkeskustan julkiset tilat, Kirjastopuisto Voimassa olevassa yleiskaavassa on olemassa tuotannolliseen toimintaan laskennallisesti 45 vuoden varannot.. V antaan kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa joukon tavoitteita, jotka pyritään huomioimaan uuden yleiskaavan laatimisessa. 64 Vantaan keskeisimmät investoinnit kouluissa ja päiväkodeissa Asuntotuotannossa liputetaan puurakentamisen puolesta Vantaalla halutaan korostaa puurakentamisen laatua. Pääteemat ovat paikallinen elinympäristö ja näkyvä kaupunki, seudullinen joukkoliikennekaupunki sekä kansainvälinen lentokenttäkaupunki. – Uuden yleiskaavan laadinnan lähtökohtana on voimakkaan kasvun mahdollistaminen
Soili Kaivosoja Kuvat: Vantaan kaupunki – Meillä on vireillä muutaman oman ja kuuden ostopäiväkodin rakentamiset. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä kertoo Vantaan kasvun perustuvan täydennysrakentamiseen. Puiston rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. – Tämä on linjassa sen kanssa, että keskuksia tiivistettäessä julkisten tilojen laatua tulee kohentaa ja nostaa. – Muista pääkaupunkiseudun kaupungeista poiketen meillä on vielä hyvät mahdollisuudet tuotannolliseen toimintaan. 65 Leinelän taideasuinalue sijaitsee Kehäradan varressa, keskellä Vantaata. – Uuden yleiskaavan laadinnan lähtökohtana on voimakkaan kasvun mahdollistaminen. Se näkyy voimakkaana työpaikkarakentamisena Aviapoliksen ympäristössä. Rajatorpan ja Hämeenkylän uudet koulut aiotaan toteuttaa allianssimallilla, jossa koulujen rakentaminen niputetaan yhdeksi noin 40 miljoonan euron hankkeeksi. Alueella on menossa useita erityisesti logistiikkaan liittyviä hankkeita muun muassa Postilla, Wihurilla, DSV:llä ja Keskolla. Aiemmin katuja pysäköintialueena toiminut Vantaan kaupungintalon ympäristö on muuttunut Tikkurilantorin ja Kirjastopuiston rakentamisen myötä arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti kävelykeskustaksi, torikaupan alueeksi, tapahtumapaikaksi ja oleskelualueeksi. Vantaan Kivistössä sijaitseva Aurinkokiven palvelukeskus valmistui 2016. Puu-Kivistö lippulaivana Kunnallistekniikan osalta suurimmat investoinnit koskevat uusien alueiden kunnallistekniikkaa, joka tukee asuinrakentamista. Uusia alueita ei ole tarkoitus ottaa käyttöön, vaan teemana on kasvaa täydennysrakentamalla sisäänpäin.. Koulut tehdään allianssimallilla Kaupungin merkittävimmät lähitulevaisuuden investoinnit ovat kouluissa sekä päiväkodeissa. Asuntotuotannossa panostetaan myös puukerrostalorakentamiseen. Toisen vaiheen rakennustyöt alkavat vielä tämän kevään aikana ja Tikkurilantori palkittiin Vuoden 2017 Ympäristörakenteena. Päiväkoteja tehdään niin paljon kuin pystytään. Talonrakentamispuolella olemme ensi vuonna 60 – 70 miljoonan euron tasossa. Aviapolis kasvaa vauhdilla Olemassa olevissa kaavoissa ja erityisesti voimassa olevassa yleiskaavassa on olemassa tuotannolliseen toimintaan laskennallisesti 45 vuoden varannot. – Haluamme korostaa puurakentamisessa laatua. Puistoista mittavin on Tikkurilan jokiranta, joka on Tikkurilan uudistuneen keskustan merkittävin virkistysalue. Puu-Kivistön korttelialue tulee olemaan kuitenkin puurakentamisen lippulaiva. – Näiden lisäksi meillä on vireillä muutaman oman ja kuuden ostopäiväkodin rakentamiset. Ne ovat noin viiden miljoonan euron hankkeita. Ne ovat noin viiden miljoonan euron hankkeita. Päiväkoteja tehdään niin paljon kuin pystytään. Kaupungin on tarkoitus luovuttaa Puu-Kivistön aloituskorttelin asuntotuotanto kilpailuttamalla. Finnair Gargolle valmistui juuri lentorahtiterminaali, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä kertoo. Vantaalle syntyy RS-asuntoja sekä omistusasuntoja puukerrostaloihin lähiaikoina muuallekin. – Asuntotuotannon suurin painopiste on Myyrmäen keskustassa, Kivistössä sekä Aviapoliksen alueella, Penttilä kertoo. Kunnallistekniikkaan investoimme noin 45 miljoonaa euroa
66 Yhdyskuntatekniikan investoinnit kasvavat merkittävästi Kuopio kaksinkertaistaa asuntotuotantonsa 2018 Kuopio kaksinkertaistaa asuntotuotannon määrän tänä vuonna. – Tämä vuosi on meille tuotannon osalta ennätyksellinen. Yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat tälle vuodelle 30 miljoonaa euroa, joka on 10 miljoonaa viime vuotta enemmän. Lisäksi keskustan tuntumaan Kasarminkadulle on valmistumassa kohde, jossa on erityisasumisen lisäksi myös normaalia vuokra-asumista. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa rakennutetaan valtion korkotuella ja sitä pyrimme saamaan vuosittain noin kolmanneksen verran tuotannosta. Opiskelija-asuntoja valmistuu reilut 200 ja Niiralan Kulmalla valmistuu noin 110 asuntoa kolmeen eri taloon. Investoinnit painottuvat uudisja täydennysrakentamisen infraan. Kaupungin vuokra-asuntoja rakennuttavat vuokrataloyhtiöt Niiralan Kulma Oy, Kuopas eli Kuopion Opiskelija-asunnot Oy sekä Kiinteistö-KYS Oy, kertoo Kuopion kaupungin asuntotoimenjohtaja Katri Hiltunen. Kuopioon valmistuu tänä vuonna 1 600 uutta asuntoa, joka on kaksinkertainen määrä tavoitteisiin nähden. – Pientalovaltaisen Hiltulan. Todellinen investointipotti Yhdyskuntatekniikan puolella pääuutinen on investointipotti, joka kasvoi viime vuoden 20 miljoonasta eurosta tämän vuoden 30 miljoonaan euroon. – Tänä vuonna valmistuviin asuntoihin on tulossa mittava määrä eli lähes 550 asuntoa kohtuuhintaista tuotantoa, joka sisältää myös valtion korkotuella rakennettavat asumisoikeusasunnot. K uopion kaupungilla on paljon myönteistä kerrottavaa. Tavoitteemme on ollut jo useamman vuoden tuottaa asuntotuotantoa vähintään 800 uuden asunnon verran vuodessa
Kuopioon valmistuu tänä vuonna 1 600 uutta asuntoa, joka on kaksinkertainen määrä tavoitteisiin nähden. Luvut sisältävät sekä uudisrakentamisen että saneeraukset. Kuopion aseman seudun kehittäminen on käynnistetty. Hankkeen toteuttaa YIT, kertoo toimitilajohtaja Hannu Väänänen. – Hankemalleina on perinteinen taserahoitteinen hankemalli, nyt jo laajamittaisesti käytössä oleva elinkaari-malli sekä uutena leasing-malli, josta on jo päätökset tehty. – Lippumäkeen on varattu kolme miljoonaa euroa tekojääradan rakentamiseen. Päiväkotipuolella se on suunnilleen puolet siitä. Sen hinnaksi on arvoitu noin 25-30 miljoonaa euroa. Eli toimimme laajasti useammalla rintamalla, Hannu Väänänen kertoo. Hankemalli valitaan sen mukaan, minkälaisia tiloja tarvitaan. Hyvinvointipuolen kohteista Väänänen mainitsee uimaja jäähalli -kohteen lisäksi liikuntapaikkoihin sekä museoon liittyvät hankkeet. Sen lisäksi kehitämme Puijon Urheilulaakson aluetta. 67 Yhdyskuntatekniikan puolella pääuutinen on investointipotti, joka kasvoi viime vuoden 20 miljoonasta eurosta tämän vuoden 30 miljoonaan euroon. Päiväkotien kohdalla vuokraamme lisäksi jo markkinoilla olevia tiloja, Väänänen kertoo. Neljäntenä hankintamallina on vuokrapäiväkoti, jossa investori rakentaa meille päiväkodin ja me vuokraamme sen 20 vuodeksi. Kuopion Portin rakentamisen lähtökohdaksi on muotoutunut moderni hybridirakentaminen. Hankemalli valitaan tilojen mukaan Toimitilainvestoinneissa tullaan käyttämään neljää hankemallia. Näitä hankintamalleja hyödyntäen etenemme. Aiemminhan sitä on käytetty ainoastaan isoissa, jopa megaluokan hankkeissa, kertoo kaupungininsinööri Ismo Heikkinen. Tavoitteena on, että allianssimalli leviäisi myös vähän pienemmille kohteille. Merkittävimpiin kohteisiin kuuluu maalis-huhtikuussa alkava uimaja jäähalli-kokonaisuus. Kuopiossa investoinnit suunnitellaan valtuustokausittain. Reilun 100 miljoonan hanke toteutetaan leasing-hankemallina. Sen lisäksi tehdään parhaillaan musiikkikeskuksen peruskorjausta, jonka arvo on kahdeksan miljoonaa. Kuluvan valtuustokauden linjaukset on tehty vuoteen 2021 asti. Seuraava iso kehityskohde on Savilahdessa, jossa on jo aloitettu infran toteuttaminen allianssimenettelyllä. Summassa on mukana 20 vuoden ylläpitosopimus. – Talonrakentamisinvestoinnit ovat tällä valtuustokaudella 40-60 miljoonan eron luokkaa vuosittain. lahden alueen rakentuminen jatkuu kuten myös Lehtoniemen kerrostaloalueen sekä kaupungin tuntumassa olevan Mölymäen rakentaminen. Kuopiossa on varattu tänä vuonna rahaa myös urheilurakentamiseen. – Rakennutamme uuden uimahallin ja vanha jäähalli peruskorjataan. – Museolle on tulossa 15 miljoonan peruskorjaus ja laajennus. Allianssi on aloitettu suunnittelulla, rakentaminen alkaa todennäköisesti vasta vuoden 2019 alussa. Uimahalli leasinghankemallilla Jos on vauhtia asuntotuotantopuolella, on sitä myös toimitilapuolella. Soili Kaivosoja Kuvat: Lapti. Koulupuolella tunnistettavat investointitarpeet ovat neljän vuoden aikana noin 100 miljoonan euroa. Se on merkittävästi korkeampi kuin muutaman edeltäneen vuoden taso
Toimistossa työskentelee noin sata työntekijää. 68 ”Viimeiset 10 vuotta olen puhunut asuntosijoittamisen riskeistä” Vuokraturva panostaa nyt Viron asuntomarkkinoille 20. Toimistotilat ovat valoisat ja avarat, työhuoneet isot, ja näkymät ikkunoista hyvät ympäröivään luontoon. Metsola panostaa nyt Viron sijoitusasuntomarkkinoille ja Suomessa asuntojen myyntipalveluihin. Toimiston yläpuolella punatiilisen rakennuksen vesitornissa lilluu tuhansia litroja vettä. juhlavuottaan viettävä Vuokraturva elää yrityksen perustaneen Timo Metsolan johdolla ajassa ja seuraa markkinoiden muutosta. – Olemme pyrkineet sijoittumaan kartalla kellotaulun keskelle, Metsola osoittaa pää. – Uskon siihen, että kun olemme yhdessä tilassa, yrityksen kulttuuri on helpompi pitää yhtenäisenä, ja viedä asioita haluamaamme suuntaan yhdessä, kuvaa yrityksen perustaja, omistaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola. V uokraturvan toimisto sijaitsee entisissä Helsingin Veden tiloissa Helsingin Länsi-Pasilassa
– Toisin kuin institutionaaliset asuntosijoittajat, tyypillinen yksityinen vuokranantaja ei nyt korota vuokria, hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola toteaa. Silloin vuokranantajana toimimista pidettiin vielä arveluttavana ja meidän toimintaamme lähes rikollisena, Metsola ihmettelee vieläkin. Metsola on oppinut pitkästä kokemuksesta sen, että on parempi keskittää kuin hajauttaa liikaa toimintaa. Seuraavana vuonna nimeksi tuli Suomen Vuokraturva. Emossa on kymmenkunta työntekijää. Asuntorahasto ARA maksaa jo purkuavustusta lainoittamilleen vuokrataloille. Parempi keskittää kuin hajauttaa Yrityksellä on toimipisteet lisäksi Turun, Tampereen, Lahden ja Oulun seuduilla. Jyväskylä ja Kuopiokin ovat olleet harkinnassa, mutta noihin kaupunkeihin yritys ei ole vielä lähtenyt. Ilmoitus kertoi, että ”sijoitusasunto on sijoitus Suomeen”. – Alusta asti Vuokraturvan erotti muista vastuun ottaminen siitä, että vuokrat tulevat maksetuiksi. Yhtiöryhmä tekee noin 25-26 miljoonan euron liikevaihtoa, mistä asuntojen vuokrauspalvelujen osuus on noin 10 miljoonaa, muu on sijoitustoimintaa. Sinne on Timo Metsolan mukaan vaikea saada vuokralaisia. Kymmenisen vuotta sitten yritysryhmä ryhmittyi konserniksi. – Meillä on paljon asiakkaita, joilla on asioita useassa kaupungissa. Palvelut ovat samat kuin pääkonttorissa. – Rupesimme järjestämään pankkien kanssa yhteisiä asiakastilaisuuksia. Tällä hän tarkoittaa yrityksen hyvää sijaintia asiakkaisiin nähden. Nimi lyheni vuonna 2006 Vuokraturvaksi. Yrityksen perusti vuonna 1998 silloinen 23–vuotias tekniikan ylioppilas Timo Metsola nimellä Uudenmaan Takuuvälittäjät. – Hajauttaminen voi paperilla näyttää hienolta, mutta käytännössä kasvu voi pysähtyä, jos yrittää liikaa asioita samaan aikaan. Kussakin toimistossa työskentelee vajaa kymmenen henkilöä. Välityspalkkiota vastaan vuokranantaja saa takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokrasta, Metsola kertoo yhä jatkuvasta käytännöstä. – Tykkään siitä, että hallinto on oman väen käsissä, mutta jokaisella yhtiöllä on oma liiketoimintansa. Usea tuhat ihmistä osti meidän kauttamme sijoitusasunnon, ja me laitoimme asunnot vuokralle. – Tämä pitäisi nähdä rakennemuutoksen tukemisena niin, että kaikilla paikkakunnilla olisi joskus vielä edellytykset toimiviin asuntomarkkinoihin, ja muuttotappio laantuisi. mahdollisuutensa. Pahimmillaan ne jäävät mätänemään paikoilleen eikä kukaan kerää niitä maastosta. Siitä käynnistyi Suomessa asuntosijoitusbuumi.. Metsola ehdottaa, että ARA neutraalina toimijana miettisi myös romutuspalkkio-mallia. Emoyhtiö hoitaa muun muassa konsernin taloushallintoa ja tuottaa palveluja kaikille konsernin yhtiöille. 69 Romutuspalkkio tasaamaan asuntomarkkinoita Timo Metsola ehdottaa vanhoille asunnoille romutuspalkkiota siinä tapauksessa, kun paikkakunnan asuntotarve on pysyvästi alentunut eikä asuntoa saa myytyä, ja henkilö haluaisi muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle – Myymättömät omakotitalot lannistavat koko paikkakunnan tunnelmaa. Asuntosijoittamisen ideaa ja mahdollisuuksia ei Metsolan mukaan heti ymmärretty, vaan se vei oman aikansa. Konsernin sisällä emoyhtiössä kehitämme konsernia, ja laitamme pystyyn uutta toimintaa, Metsola valaisee. Kuva: Vuokraturva kaupunkiseudun karttaa. Jos asuntojen tarjonta ja kysyntä olisivat järkevässä suhteessa, voisi löytyä normaalit asuntomarkkinat, mikä mahdollistaisi myös normaalin asuntolainoituksen, Metsola pohtii. Välityspalkkio on yhden kuukauden vuokra plus arvonlisävero. Marraskuussa 2005 Vuokraturvalla oli yhdessä Vuokralaisten Keskusliiton ja Suomen Vuokranantajat ry:n kanssa yhteinen etusivun ilmoitus Helsingin Sanomissa. Sitten nimi muutettiin Vuokraturva-yhtiöt Oy:ksi. Meille on tärkeää, että pystymme hoitamaan asiakkaita suurimmissa kaupungeissa, Metsola perustelee. Vuokraturva suosittelee asiakkailleen pidättäytymistä vuokrankorotuksista, koska se johtaa nyt helposti asuntojen irtisanomisiin. Asuntosijoittaminen tuli hyväksytyksi Yritysasioita paljon pohtinut Timo Metsola on sitä mieltä, että yritystoiminnassa kaikella on oma aikansa, ja jokaisella ajalla omat Kehyskunnissa on tehty paljon uustuotantoa ja hinnat ovat nousseet. Enoyhtiöksi Metsola perusti Timo Metsola Oy:n, joka omisti Vuokraturvan ja rahastoja. Silloin asuntojen romutuspalkkio olisi yksi keino työkalupakissa ratkaista ongelmaa, Metsola sanoo. Ihmisten asenne muuttui – vuokranantaja ei ollutkaan enää riistäjä vaan tärkeä yhteiskunnan tukipilari. Vuokrasääntelyn purkaminen vuonna 1995 vapautti vuokraasuntomarkkinat
Sinne on vaikea saada vuokralaisia. Esimeriksi kehyskunnissa on tehty paljon uustuotantoa ja hinnat ovat nousseet. Nyt emme halua tarjota asuntojen ostopalvelua vaan seurata mihin suuntaan markkinat kehittyvät, Metsola toteaa. Iso osa kappaleista on Metsolan itsensä säveltämiä ja sanoittamia. 70 – Vahva talouskasvu ja ennätyksellisen korkealle noussut luottamus kuluttajien omaan talouteen ovat lisänneet isojen vuokra-asuntojen ja perheasuntojen kysyntää selvästi, sanoo Vuokraturvan Timo Metsola. Perheasuntojen kysyntä kasvussa vuokramarkkinoilla. Molempien levyjen nimi on Lintuja tuulessa , uudemman alaotsikko kuuluu Kuiskaus . Alunperin hänestä piti tulla muusikko. Lisäneliöiden kustannus on siis hyvin pieni. Metsolan mukaan edullisista vuokra-asunnoista on kova pula. Samaan aikaan kolmen tai neljän huoneen perheasuntojen vuokrat ovat myös lähentyneet kaksioiden vuokria, joskin toisesta suunnasta, koska niistä on ollut vuosia jatkuneen taantuman aikana markkinoilla enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Niitä laulavat Metsolan lisäksi tunnetut solistit kuten Tapio Liinoja, Sani ja Arja Koriseva. Asunnon ostotarjouksia annetaan nyt kasvukeskuksissa halutuilla paikoilla yli pyydetyn hinnan. Asuntosijoittaminen ei ole riskitöntä, Metsola korostaa. – Meihin ottaa yhteyttä sellaisia asiakkaita, joilla on vaikka kuusi sijoitusasuntoa, ja he haluaisivat ostaa ehkä saman verran lisää. – Nyt pitäisi onnistua ostamaan asuntoja alueilta, joille kysyntä on siirtymässä. Relocation-palvelussa yritys toimitti ulkomaisille, Suomeen muuttaville asiantuntijatyöntekijöille kaikki tarvittavat eväät elämiseen uudessa maassa avaimet käteen –periaatteella asunnosta harrastusryhmiin viemiseen. Kuva: Vuokraturva Yrittäjä Timo Metsola on myös musiikkimies. Kun työelämää oli tarpeeksi takana ja urautuminen uhkasi, hän teki pitkäsoittolevyn ja sitten toisenkin. – Nyt pitäisi onnistua ostamaan asuntoja alueilta, joille kysyntä on siirtymässä. Hän soitti jo nuorena pianoa, harmonikkaa ja viulua, ja hänestä piti tulla muusikko. Melodisia, rauhallisia sävellyksiä kuuntelee mielellään. Levyillä on kauniita valsseja ja hieman haikeitakin laulelmia ison orkesterin säestäminä. Olemme kuitenkin ottaneet koko sijoitusasuntojen ostotuotteen pois markkinoilta, koska jokaisella ajalla on eri mahdollisuudet. Erityisesti asuntosijoittajan pitäisi katsoa aina eteenpäin ja yrittää vainuta, mistä mahdollisuudet seuraavaksi nousevat. Yksiöpula on nostanut yksiöiden vuokrat hyvin lähelle kaksioiden vuokria. Tilanteeseen on johtanut Metsolan näkemyksen mukaan asuntosijoitusbuumi, miinusmerkkiset korot sekä se, että Helsingin kaupunki on rajoittanut pienten asuntojen rakentamista yli kymmenen vuoden ajan. Kun olen 20 vuoden aikana keskittynyt paljon työhön, uskon sen rinnalla monipuoliseen, oman työn ulkopuoliseen tekemiseen, Metsola kertoo. Uskon ilmiöön, jossa esimerkiksi musiikin tai liikunnan avulla pääsee hyvään mielentilaan, joka on siirrettävissä työhön. Tilanne on monessa mielessä järjetön, ja tämä onkin näkynyt yksiöiden vuokrien nousun selvänä vähentymisenä tai pysähtymisenä, sanoo Metsola. On tärkeää, että menee omalta mukavuusalueeltaan ulos, ja tuulettaa tekemistä leipähommassa. Uudistuotantoa valmistuu kalliimpaan hintaluokkaan, kun kysyntä kohdistuu matalampaan päähän ja edullisiin asuntoihin pääkaupunkisedulla. – Yritän varoa leipiintymistä ja kyllästymistä. Relocation–palvelu tyrehtyi muutokseen Ikkunoita avautuu ja sulkeutuu, eikä Metsolan katsannossa saa urautua. Nyt sijoitusasuntomarkkinat ovat tulikuumat. – Käytännössä tämä edellä kuvattu ilmiö tarkoittaa myös sitä, että yksiön ja kolmion vuokraero on kutistunut ajoittain jopa hämmästyttävän pieneksi. Vuokraturva auttoi alkuun muun muassa pörssiyhtiöiden ja Suomeen muuttaneen EU:n kemikaaliviraston työntekijöitä, Asuntosijoittaminen tuo omat risikinsä Nyt tilanne on yrityksen kannalta ja markkinoilla muuttunut. Musiikki tuulettaa työn tekemistä Timo Metsola on myös musiikkimiehiä. – Ensimmäiset kymmenen vuotta puhuin asuntosijoittamisen mahdollisuuksista, viimeiset kymmenen vuotta olen puhunut asuntosijoittamisen riskeistä. – Asuntokohtaisien vuokrien hajonta koon mukaan ei enää asetu tasaisesti viuhkaksi. Kiinnostusta voimistaa se, että uuden pienen vuokra-asunnon ja selvästi isomman hyväkuntoisen vanhemman asunnon vuokraero on kutistunut paikoin olemattomaksi. Erityisesti asuntosijoittajan pitäisi katsoa aina eteenpäin ja yrittää vainuta, mistä mahdollisuudet seuraavaksi nousevat
Moni ulkomailta Suomen syksyyn tullut oli palannut maitojunalla takaisin kotimaahansa. Yritys pystyi silottelemaan maahan muuttaneiden ensimmäisten kuukausien kivistä polkua. – Kuutisen vuotta olemme toimineet tässä bisneksessä, mutta meitä on syytetty huijaamisesta ja siitä, ettei noin halvoilla palkkioilla voi asuntoja myydä. Meitä rupesi nyppimään. Virossa on tosi vähän vuokra-asuntoja Suomeen tai muihin maihin verrattuna. Viro on nyt Metsolan yhtiöiden painopistealue, kun sijoitusasunnon ostaminen Suomessa on muuttunut haastavaksi. Suomessa Vuokraturva keskittyy asunnonvälitykseen. Tämä on ollut monille perinteisille kiinteistönvälitysyrityksille liikaa. Myyntiturvaa Metsola kuvaa terveellä tavalla kompromissivaihtoehdoksi, jossa hyödynnetään teknologiaa, mutta välittäjä tekee silti kuitenkin kaiken sen, mitä välitystyöhön perinteisesti Suomessa kuuluu. Olimme tuoneet huippuasiantuntijoita Suomeen ja saimme maahan huippuosaamista. 71 C M Y CM MY CY CMY K mainos_v1_fogra.psd.pdf 1 9.2.2018 12.31 – Nyt pitäisi onnistua ostamaan asuntoja alueilta, joille kysyntä on siirtymässä, Timo Metsola neuvoo. Asiak. – Viron tilanne muistuttaa 90-lukua Suomessa, jolloin aloittelin toimintaa. Tallinnassa kysyntää vuokra-asunnoista Mitä uutta toiminnassa on nyt menossa. Yrityksen Tallinnan yksikkö on Viron suurin vuokranantaja. – Työantajat maksoivat palvelun, ja verottaja muutti muutaman vuoden jälkeen tulkintaa niin, että siitä tuli työntekijöille veronalaista tuloa, ja siitä tuli heille jälkiveroja. Toiminta oli niin Suomen edun mukaista kuin vain voi olla, Metsola harmittelee yhä. Jouni Suolanen Kuvat: Vuokraturva minkä tarjouskilpailun yritys voitti selvästi. Erityisesti Tallinnassa on kova kysyntä hyvistä, hyvällä paikalla olevista vuokra-asunnoista, Metsola perustelee. Se vei pohjan palvelulta. Myyntiturva välittää asuntoja kiinteällä välityspalkkiolla. Palvelupaketti oli hyvä ja suosittu. kaiden kiitollisuus oli Metsolasta varsin palkitsevaa. Ne puheet ovat kuitenkin loppuneet, ja asiakasmäärät ovat vahvassa kasvussa, Metsola toteaa. Viro itsenäistyi uudestaan vuonna 1991. Vähän kärjistäen kaikki olivat sitä ennen asuneet vuokralla, mutta saivat itsenäisyyden myötä asunnot omiksi. Palvelun ansiosta paluu romahti
Lähes kaikki toimialan ihmiset käyvät joka toinen vuosi järjestettävillä messuilla opiskelijoista alan huippuihin ja vaikuttajiin. Sähkömessuille kävijät saapuvat yleensä työkavereiden tai tuttujen kanssa sekä isoissa ryhmissä eri puolilta Suomea. Messut ovat kasvaneet pohjoismaiden suurimmaksi alallaan. 72 Sähkömessuilla vallitsee Jyväskylän henki Valoja kiinteistöala kasvaneet Messuilla tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. Etukäteen netistä saatetaan hakea tietoa. Nyt kävijöitä oli runsaat 14 000. Onnisen osastolla oli edustettuna useita eri toiminimiä. Valopuoli on kasvanut eniten ja lisäksi kiinteistöautomatiikka, kertoo Jyväskylän Sähkö, Tele, Valo ja AV –messujen järjestelyistä koko tuon ajan vastannut Ilari Tervakangas. Erityisesti ledipuolella kehitys on huimaa, ja valaistuksen ohjaus on sekin kehittynyt Tervakankaan mukaan huomattavasti. Messuhalleissa oli noin 300 osastoa, jotka edustavat yli tuhatta toiminimeä yli 20 maasta. T uotepuolella on tapahtunut selkeä muutos runsaassa 20 vuodessa. Jyväskylän Sähkömessuilla tavataan vuodesta toiseen. Netillä ei ole Tervakankaan mukaan juuri mitään vaikutusta messuihin, koska ihmiset haluavat tulla kohtaamaan toisiaan. Sähkö, Tele, Valo ja AV –messut ovat kasvaneet pohjoismaiden suurimmaksi alan messuksi. Ilari Tervakangas vastuullisena järjestäjänä ja Tiina Lampinen myyntisihteerinä ovat tehneet vuosia yhdessä Jyväskylän Sähkö, Tele, Valo ja AV-messuja. – Tämä tarkoittaa sitä, että esillä olivat jälleen myös kansainvälisesti katsoen ajankohtaisimmat uutuudet ja edelläkävijäratkaisut. Neliöt täyttyivät tälläkin kertaa Messut ovat Tervakankaan mukaan olleet jo usean kerran maksimikoossa loppuunmyyty eikä niitä pysty juuri kasvattamaan. Tervakankaan mukaan alan yrityksille Suomessa on luonteenomaista, että ne ovat kansainvälisiä toiminnaltaan, taustoiltaan tai edustuksiltaan. Isoilla osastoilla, kuten esimerkiksi Onnisen osastolla oli edustettuna monia eri toiminimiä Keski-Euroopasta asti. Tälläkin kertaa messuhalleissa oli noin 300 osastoa, jotka edustavat yli tuhatta toiminimeä yli 20 maasta. Tänä vuonna kävijöitä oli tarkasti laskien 14 177. Ostopäätös tehdään kuitenkin messuilla, missä näkee tuotteen. – Kävijäjoukko koostuu urakoitsijoista, asentajista, suunnittelijoista, asiantuntijoista, arkkitehdeista, opiskelijoista, kokeneista konkareista sekä alan piirissä muuten työskentelevistä ja siitä kiinnostuneista, luettelee Jyväskylän Messujen Ilari Tervakangas
Se kannatti tulla katsomaan, Tervakangas toteaa. He seuraavat alansa kehitystä näköalapaikoilta, vievät sitä itse aktiivisesti eteenpäin, ja haluavat jakaa näkemyksensä ja kokemuksensa. – Esiintyjät olivat tapahtumaan osallistuvia huippuosaajia ja toimijoita. Mielenkiintoa lisäsivät monet pienemmät yritykset, joiden innovaatiot ja palvelut olivat esillä ensi kertaa. Messujuna on monelle tuttu ja bussien rivistö täyttää pihan. konkreettisesti, ja tavataan asiantuntijoita, jotka osaavat kertoa tuotteesta. Tuttuja tapaamaan Jyväskylän hengessä Sähkömessuille kävijät saapuvat yleensä työkavereiden tai tuttujen kanssa sekä isoissa ryhmissä eri puolilta Suomea. Opiskelijoiden oma messupolku Messujen useat eri seminaarikokonaisuudet sekä ja kymmenet tietoiskut tarjosivat syventävää tietoa ajankohtaisista aiheista koko messujen ajan. On paljon jo aiemmin yhdessä koettua sekä uutta ajankohtaista, joista riittää puhuttavaa. Tapahtuma on luonteva ympäristö saada myös uusia tuttavuuksia, sillä niin kävijät kuin näytteilleasettajat edustavat eri organisaatioita, työrooleja ja kokemustaustoja. Ilari Tervakangas tietää kokemuksesta, että paikalle halutaan tulla tapaamaan vanhoja tuttuja. – Kävijälle tämä merkitsee ainutlaatuista kattausta, josta kiinnostavimmat esitykset poimimalla saa omiin tarpeisiin räätälöidyn tietopaketin. Alan järjestöt puolestaan olivat paitsi tapahtuman taustavoimia myös esillä itse eri palveluineen. – Tapahtumassa vallitseekin tutuksi tullut Jyväskylän henki, joka saa tulemaan paikalle yhä uudelleen, kerta toisensa jälkeen, kertoo syksyllä seuraavien messujen suunnittelua aloitteleva Ilari Tervakangas. Jouni Suolanen Kuvat: Jyväskylän Messut Oy. 73 – Internetissä voi tehdä kauppaa bulkkituotteella, mutta kun tarvitaan oikeaa tuotetietoa, se hankintaan muualta, kuten messuilta. – Internetissä voi tehdä kauppaa bulkkituotteella, mutta kun tarvitaan oikeaa tuotetietoa, se hankintaan muualta, kuten messuilta, aikanaan sähköpuolelta messujärjestelyihin siirtynyt Tervakangas tietää. – Viime kerralla hyvän vastaanoton saanut opiskelijoiden messupolku teki käynnistä kiinnostavan ja hyödyllisen tutustuttaen uudet alalle tulijat yrityksiin. Polulle oli tehty oma esite, johon merkityiltä osastoilta löysi rintamerkillä varustetun opiskelijakummin, Tervakangas kertoo
Toimijat voivat olla monentyyppisiä, mutta yleishyödyllisiä tahoja, kuten muun muassa kunnat ja kuntien vuokrataloyhtiöt, kuntayhtymät, säätiöt, yhdistykset ja asuntoosakeyhtiöt. Sitä on toivottu monta vuotta, ja uudistusta on kiitelty kentällä. Sen ohella huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa rakentamisen laatu ja investointien kohtuuhintaisuus sekä se, soveltuuko kyseinen hanke haettavalle erityisryhmälle. Avustusten painopiste on ikääntyneiden asunnoissa, jotka saivat kaksi kolmannesta avustuksista. Uudet avustusvaraukset jakaantuivat käyttäjäryhmittäin seuraavasti: ikääntyneet 21,7 M€ (678 asuntoa), kehitysvammaiset (+ autismi) 7,5 M€ (93 asuntoa), nuoret 2,3 M€ (153 asuntoa), päihdekuntoutujat 1,5 M€ (19 asuntoa). Tämä on ollut myös monien hakijoiden toiveena. Hakuaika oli rajoittava, varsinkin kun hanke pitää usein saada nopeasti liikkeelle, esimerkiksi kiinteistöjen homeongelmatapauksissa, erityisasiantuntija Saara Nyyssölä ARAsta toteaa. Hakemukset vähentyneet Vuodesta 2015 lähtien hakemuksia on tullut ARAan jopa puolet vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Avustusvarausten yhteismäärä on suuruudeltaan 33 miljoonaa euroa. Hakumäärä oli selvästi edellisvuotta pienempi johtuen osaltaan siitä, että opiskelijaja nuorisohankkeissa siirryttiin syksyllä jatkuvaan hakuun. Avustuksia voi hakea sekä uudisettä peruskorjaushankkeisiin, myös kiinteistöjen hankintaan. Jos hanke on kriteerit täyttävä ja hyvin valmisteltu, ARA lupaa päätöksen muutamassa viikossa. Jos hakemusta pitää täydentää, se kestää kauemmin, erityisasiantuntija Saara Nyyssölä kertoo. Silloin hanke menee nopeasti eteenpäin. Läheskään kaikki hakemukset eivät mene läpi. Tällä vuodelle valtion budjetissa on varattu rahaa erityisryhmien investointiavustuksiin 105 miljoonaa euroa, mikä on hiukan vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Silloin hanke menee nopeasti eteenpäin. Hankkeet arvioidaan monesta eri näkökulmasta. Ikääntyneiden hankkeissa painopiste oli viime vuoden tapaan seniorija tukiasumisessa. Asuntorahasto ARA siirtyi helmikuun alusta alkaen kaikissa erityisryhmähankkeissa jatkuvan haun menettelyyn. Perustaparantamisen hakemukset ovat lisääntyneet. Nyyssölän mukaan tarvetta ei ole ollut niin paljon kuin muutama vuosi sitten. J atkuvassa haussa ARA voi joustavasti valita edellytykset täyttäviä, tarpeellisia hankkeita tuen piiriin ympäri vuoden. Jos hakemusta pitää täydentää, se kestää kauemmin, Nyyssölä vertaa. 74 ARA jatkuvaan hakuun erityisryhmien investointiavutuksissa – Haettavat hankkeet ovat hyvin eri vaiheissa. Hanke hylätään, jos sille ei ole osoittaa pitkäkestoista tarvetta eli asunnolta edellytettävää pitkää käyttöä. ARA nimeää hakemuskelpoiset tahot. – Haettavat hankkeet ovat hyvin eri vaiheissa. – Tuleva sote-maakuntauudistus verottanee myös osaltaan uusien hankkeiden käynnistämistä kunnissa, Nyyssölä katsoo. Jouni Suolanen. Aikaisemmin hakuprosessi on kestänyt pitkään, kun hakemukset ovat tulleet kerran vuodessa. Joku on valmisteltu pitkälle. ARA on viimeksi tammikuussa tehnyt avustusvaraukset 30 hankkeelle yhteensä 943 erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen tai peruskorjaamiseen. Joku on valmisteltu pitkälle. Lisäksi hoivakiinteistörahastot ovat pystyneet rahoittamaan hankkeita ARAa nopeammalla aikataululla. Hankkeen pitkäkestoinen tarve on tärkein kriteeri. Ikääntyneille eniten avustuksia Avustuksia haettiin 84 miljoonan euron edestä 54 hankkeeseen. Se arvioidaan Nyyssölän mukaan ensimmäiseksi. Lisäksi syksyn opiskelijahankkeet saivat 47,0 miljoonaa euroa (2 251 asuntoa) Kunnat tai muut julkisyhteisöt saivat avustusvarauksista 10 M€ (30 prosenttia), säätiöt ja yhdistykset 14 M€ (42 prosenttia) ja yritykset 9 M€ (28 prosenttia). Nyt hakemuksista päätetään Nyyssölän mukaan sitä mukaa kuin niitä tulee. – Tämä on tosi hyvä uudistus
Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty, se tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Euroopan komissio antoi ehdotuksen rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta 30.11.2016 osana niin sanottua puhtaan energian pakettia, joka pyrkii vauhdittamaan EU:n siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2030 mennessä. Tarkoitus on muun muassa vauhdittaa sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten korjauksia. EU:n energiaministerit muodostivat direktiivistä yleisnäkemyksen istunnossaan kesällä 2017, jonka jälkeen asia siirtyi Euroopan parlamentin käsittelyyn. Lämmitysja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden tarkastukset kohdistuvat jatkossa aiempaa suurempiin rakennuksiin. Juhani Karvonen Lähde: Ympäristöministeriö. 75 Uusille asuinrakennuksille tulisi rakentaa kymmenen pysäköintipaikkaa EU haluaa vauhdittaa sähköautojen latausmahdollisuuksia Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa, asennetaan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta direktiiviehdotus on tervetullut kirittäjä, sanoo asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen . Jäsenmaiden, komission ja parlamentin väliset niin sanotut kolmikantaneuvottelut saatiin päätökseen viime joulukuussa. D irektiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa, asennetaan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste. Jäsenmaiden tulee asettaa vuoteen 2025 mennessä vaatimukset latauspisteiden vähimmäismäärästä myös kaikkiin rakennuksiin, Energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen vie EU:ta kohti energiatehokkaampia rakennuksia ja vähähiilistä rakennuskantaa. – Suomi on jo ottanut tärkeitä askeleita direktiivin osoittamaan suuntaan. Lisäksi suurehkot, muut kuin asuinrakennukset tulee varustaa automaatioja valvontajärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä, kun tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Vaihtoehtona voidaan tarjota neuvontaa käyttäjille, jos vaikutusten voidaan osoittaa olevan tarkastuksia vastaavat. EU-suurlähettiläiden tänään saavuttama yhteisymmärrys vahvistaa joulukuun kolmikantaneuvotteluissa saavutetun alustavan sovun. Muun tyyppisissä rakennuksissa, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa, olisi uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä asennettava ainakin yksi latauspiste ja lisäksi putkitus siten, että sähköautojen latauspiste on mahdollista asentaa myöhemmin vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan. Astuakseen voimaan direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta. Pitkän aikavälin korjausstragia Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Energiaja ilmastostrategiamme ja ilmastopolitiikan suunnitelmamme ohjaavat kohti vähäpäästöistä liikennettä, uudisrakentamisessa ollaan lähellä nollaenergiatasoa ja uusi vähähiilisen rakentamisen ohjelma vauhdittaa kehitystä julkisella puolella. joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, ei kuitenkaan asuinrakennuksiin
Esteettömyys ja viihtyisyys ovat avainasemassa. Ikäystävällisen Hervannan kehittämishanke oli osa ympäristöministeriön koordinoimaa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa. Vaikka itse hanke päättyi, jatkuu kehitystyö hankkeen aikana esiin nousseiden tarpeiden mukaan. V iime vuoden lopussa päättyneellä kaksivuotisella hankkeella oli tarkoitus luoda Hervannasta ikäihmisille viihtyisä asuinympäristö. 76 Tampereen Hervannasta tehdään ikäystävällinen kaupunginosa Esteettömyys ja viihtyisyys avainasemassa Tampereella Tampereen Hervantaa kehitetään ikäystävälliseksi kaupunginosaksi. Valtakunnallisen ohjelman toimenpiteet liittyivät asuntokannan korjaamiseen, asumisratkaisujen ja asuinalueiden kehittämiseen ikääntyneiden tarpeisiin sekä asumista tukevien
Ikäihmisten määrä nousee Hervannassa ikääntyneiden asukkaiden määrä kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Osallisuuden tunne vahvistuu, kun ihminen pääsee osallistumalla vaikuttamaan itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin ja toimimaan siinä aktiivisesti ja sitoutuneesti, sanoo hankepäällikkö Päivi Moisio Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksessä. Suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana kaupungin hallinnonalojen lisäksi ikääntyneitä asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä. Kehittäminen liittyi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan ja Tampereen kaupunkistrategian toteutukseen. Kuva: Savolainen Hervannassa yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrän arvioidaan kasvavan yli 120 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. – Mallinsimme ja toteutimme hankkeessa ikäystävällistä palveluja asuinaluetta. – Alue rakennettiin pääosin 1970–1980-luvuilla, ja suuri osa alkuperäisistä asukkaista on pysynyt alueella. 77 Osallisuuden tunne vahvistuu, kun ihminen pääsee osallistumalla vaikuttamaan itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin ja toimimaan siinä aktiivisesti ja sitoutuneesti. palvelujen vahvistamiseen. Toimenpiteet kohdistuivat asuinympäristöön ja asumiseen sekä ikääntyneen väestön toimintaja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Hervannan asukkaiden ikära. Kuva: Savolainen Esteetön kävelyreitti on tehty tunnetuksi asukkkaille
– Ensimmäisenä saatiin vauhtiin esteettömän asiointireitin suunnittelu ja toteuttaminen lähitorin ja hyvinvointikeskuksen välille. Hervanta on kokonsa puolesta liian iso lähiöksi, sillä asukkaita on nyt noin 27 000. Hervannan uuden lähitorin toiminta alkoi kesällä 2016 ja samalla käynnistyi lähitorin toimintamallin kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa. Asiointireittien varsille toivotaan penkkejä levähdyspaikoiksi. Kaupunginosaan oli vuoteen 2011 mennessä rakennettu 292 kerrostaloa, joista suurin osa 1970ja 1980-luvulla. Tällöin Hervannan alueella asuu noin 3 000 yli 75-vuotiasta ja lähes 800 yli 85-vuotiasta henkilöä. 78 Asiointireittien varsille toivotaan penkkejä levähdyspaikoiksi. Keväällä 2016 käynnistyivät myös ympäristön ja asumisen esteettömyyden parantamiseen liittyvät tehtävät. Samoin reittien käveltävyys on tärkeää, ajoratojen ylityskohdissa tarvitaan keskisaarekkeita ja pintojen tasoeroihin luiskauksia. Uusi matalan kynnyksen neuvontapiste ja asukkaille toimintaja osallistumismahdollisuuksia tarjoava kohtaamispaikka löysi hyvin asiakkaansa. Vanhoissa kerrostaloissa asiaa voi olla vaikea korjata, mutta uudisrakentamisessa ei tarvitse ainakaan tehdä samaa virhettä.. Kerrostalovaltaisen keskustan liepeillä on pienja rivitaloalueita. Tampereelle rakennettava raitiotieverkosto ulottuu Hervantaan, mikä on liikkumisen suhteen iso etu. Kuva: Torkkeli kenne muuttuu nopeasti. Samaan aikaan koko Tampereen alueella yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrän arvioidaan kasvavan hiukan alle 60 prosenttia. Hervannassa kuten luultavasti monessa muussakin suomalaisessa lähiössä kiinnitettiin huomiota yhteen suomalaisen rakennustyylin kummallisuuteen. – Kaupungin väestösuunnitteen mukaan Hervannassa yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrän arvioidaan kasvavan yli 120 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tuolle rakentamistavalle ei kukaan ole oikein osannut antaa mitään syytä tai selitystä. – Ykkösasiaksi asukkaiden toiveissa nousi palvelujen ja viheralueiden saavutettavuus, mikä tarkoittaa esimerkiksi liikenneväylien turvallisuutta. Esimerkkejä konkreetisista ratkaisuista ovat Moision mukaan esteettömän kävelyja asiointireitin toteuttaminen, yhteisöllisen asumisen edistäminen ja neuvonnan ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen lähitoritoiminnan kautta. – Aika monessa kerrostalossa hissi on rakennettu muutaman askelman korkeammalle kuin mikä on sisäänkäynti. Ne käynnistyivät vaiheittain kehittämistyön kuluessa. Hervanta on asukasluvultaan keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoinen. Kuva: Päivi Moisio Yksi tärkeä kokonaisuus oli Keinupuiston lähitorin palvelupiste, joka toimii osana Hervannan hyvinvointikeskusta. Myös valaistuksessa on parannettavaa. Hervannan asunnoista lähes 60 prosenttia on vuokra-asuntoja ja joka toinen asukas elää yhden hengen taloudessa. Hanke konkretisoitui 20 toimenpiteeseen Hankkeen alkaessa järjestettiin asukastilaisuuksia ja niiden avulla tunnistettiin hankkeelle 20 eri tehtävää. Viidentoista vuoden kuluttua asukasmäärän arvioidaan kasvavan noin 30 000:een, Moisio selventää. Asuntojen esteettömyyskorjauksiin liittyvät tietopaketit, täydennyskoulutukset ja kokeilu kotihoidon asiakkaiden asuntojen esteettömyyden selvittämiseksi toteutettiin kevään 2017 aikana. Moni ikäihminen toivoo, ettei ulko-oven ja hissin oven välissä olisi yhtään ylimääräistä rappusta
Hervanta rakennettiin pääosin 1970–1980-luvuilla. Hervannan ikäystävällisyyden toteuttaminen jatkuu edelleen yhteishankkeen jälkeen kaupungin, alueen järjestöjen, yritysten, asukkaiden ja muiden ryhmien yhteispelinä. Kaupunki, asukkaat, kolmannen sektorin toimijat ja muut yhteisöt toteuttivat hankkeen tehtäviä osana omaa toimintaansa ja olemassa olevilla resursseilla. – Järjestimme hankkeen valmisteluvaiheessa asukastilaisuuksia ja kysymällä asukkailta ja alueen työntekijöiltä alueen kehittämistarpeita. Yksi tärkeä kokonaisuus oli Keinupuiston lähitorin palvelupiste, joka toimii osana Hervannan hyvinvointikeskusta. Kuva: Päivi Moisio Esteettömyys nousee toiveissa korkealle Esteettömyyden toiveet kohdistuvat ennen kaikkea asuinympäristöön. – Esimerkiksi osa asiointireitistä kulkee samalla katuosuudella kuin rakenteilla oleva raitiotie. Kehitystyö ei jää hankkeeseen Kaupungistuminen ja ikääntyneen väestön määrän kasvu tapahtuvat samaan aikaan ja muutos on nopea eri puolilla Eurooppaa. Hissien jälkiasennuksia on kaupungissa tehty vain 117 asuinkiinteistöön. Tavoite oli kiinnittää toimijoiden huomio aktiivisena vanhenemisen tavoitteeseen ja ikäystävällisten ratkaisujen kasvavaan tarpeeseen. Kulku sisäänkäynnille, jätepisteelle tai autopaikalle tulee olla myös hyvin valaistu. Näin määriteltiin hankkeelle käytännön tehtävät. Hankerahoitus kohdistui tehtävien koordinointiin sekä viestintään ja koulutukseen. Asuintalon ulkoportaan viereen voi asentaa luiskan. Yhdellä kädellä avattava tai sähköisellä avauslaitteella varustettu ulko-ovi helpottaa liikkumista. 79 – Pihareiteillä ei saisi olla jyrkkiä korkeuseroja, vaan niiden pitäisi olla tasaisia, pihojen hiekoituksesta ja muusta kunnossapidosta pitäisi huolehtia. – Ikääntymisen aiheuttamat muutokset ihmisen fyysisessä, sosiaalisessa ja kognitiivisessa toimintakyvyssä edellyttävät kaupunkirakenteiden ja asuinympäristön muokkaamista helposti saavutettaviksi. Sen läheisyydessä korostuu liikkumisen turvallisuus. Hankkeessa esiin nousseita ideoita toteutetaan lähivuosina. Tätä on nyt toteutettu Hervannan kohdalla. – Yli 75-vuotiaista hervantalaisista 31 prosenttia asuu alle 500 metrin etäisyydellä lähitorista ja 65 prosenttia alle kilometrin etäisyydellä. Suuri osa alkuperäisistä asukkaista on pysynyt alueella. Kaupungin esteettömyysasiamiehen mukaan Tampereella asui vuonna 2017 arviolta 25 000 henkilöä hissittömässä kerrostalossa ja heistä 3500-4500 on yli 65-vuotiaita. Joku kaupunginosa voidaan suunnitella ja rakentaa muita paremmaksi asuinympäristöksi ikäuhmisille. Omaan asuntoon toivotaan tilaa kulkuväylille ja kylpyhuoneisiin, oviaukkojen levennyksiä, kynnysten poistamista ja tukikahvojen asentamista, luettelee Moisio. Juhani Karvonen. Moision mukaan on olemassa erilaisia keinoja tukea ikääntyneen väestön aktiivisuutta ja hyvinvointia. Aikaisemminkin on ollut voimakkaita kaupungistumisen aaltoja, mutta uutta on ikääntyneen väestön osuuden voimakas kasvu kaupungeissa, joita rakennettaessa ei osattu ottaa huomioon ikääntyneiden tarpeita. – Pihareiteillä ei saisi olla jyrkkiä korkeuseroja, vaan niiden pitäisi olla tasaisia, pihojen hiekoituksesta ja muusta kunnossapidosta pitäisi huolehtia. Tampereella monet iäkkäät henkilöt ovat joutuneet muuttamaan pois kodistaan asunnon esteiden vuoksi. Kuva: Blom Pihareiteillä ei saisi olla jyrkkiä korkeuseroja, vaan niiden pitäisi olla tasaisia, pihojen hiekoituksesta ja muusta kunnossapidosta pitäisi huolehtia. Raitiotien linjausta noudattavalle esteettömän asiointireitin osalle levähdyspaikat asennetaan vasta raitiotien rakentamisen mukaisessa aikataulussa, kertoo Päivi Moisio
Asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok) aikana vuonna 2008 euromääräiset tulorajat poistettiin, mutta nykyhallitus otti ne uudelleen käyttöön pääkaupunkiseudun kunnissa vuoden 2017 alussa. Asukasvalintaan vaikuttavat asunnontarve, varallisuus ja tulot. Kun tuloraja ylittyi, muu sosiaalinen tarveharkinta jäi huomioimatta. Lisäksi hallitus on luopunut suunnitelmista ryhtyä tekemään pääkaupunkiseudun ARAasuntojen asukkaille tulojen määräaikaistarkastuksia, koska tulorajoista päätettiin luopua. Tulorajojen poisto ei kuitenkaan koske pienija keskituloisille. Asetetuissa tulorajoissa ei otettu huomioon lainkaan esimerkiksi ihmisen mahdollista velkaantuneisuutta ja sitä miten paljon hänelle jäi palkastaan käteen. 80 Asukasvalintaan vaikuttavat asunnontarve, varallisuus ja tulot Pääkaupunkiseudun ARAasuntojen tulorajat pois Vantaan Asunnot Oy:n VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski pitää tulorajojen poistamista erittäin hyvänä ratkaisuna. Vaikka euromääräisistä tulorajoista luovutaan, asukkaiden valinta perustuu jatkossakin sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Tulorajojen olemassalo oli asunnonhakijaa kohtaan epäoikeudenmukainen ehto. Nykyhallitus palautti tulorajat vuoden 2017 alusta lukien asetuksen muutoksella pääkaupunkiseudun neljään kaupunkiin. Ympäristöministeriön tilaama selvitys osoitti siinä useita ongelmakohtia, kuten tulotarkistusten mahdollisesti aiheuttamat kannustinloukut. Ratkaisulla pyrittiin myös hillitsemään nousseita asumistukimenoja. – Jos vuokra-asunnononhakijan bruttotulot ylittivät valtioneuvoston asettaman tulorajan, ei hänellä ollut oikeutta ARAasuntoon. Bruttotuloihin perustunut valinta koettiin epäoikeudenmukaisena V altioneuvosto päätti asetusmuutoksesta, jolla luovuttiin maaliskuun alusta alkaen pääkaupunkiseudun euromääräisistä tulorajoista valtion tukemissa niin sanotuissa pitkän tuen vuokraja osaomistusasunnoissa. – Pääkaupunkiseudun tiukassa asuntomarkkinatilanteessa valtion tukemat asunnot haluttiin ohjata niitä eniten tarvitseville pienituloisille ja vähävaraisille perheille. Muualla maassa tulorajoja ei enää sovellettu. Pääkaupunkiseudun ARA-asuntojen tulorajoista luovuttiin. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella ARAasuntojen uusia asukkaita ja asuntojen vaihtajia koskeneet tulorajat ehtivät olla voimassa runsaan vuoden ajan, jolloin tulorajojen vaikutusta seurattiin tiiviisti. Jatkossa asuntojen kiertokin helpottuu ja perheet voivat vaihtaa paremmin tarvettaan vastaavaan asuntoon ilman tuloja varallisuustarkastelua. Asunnon tarve saattoi silti olla hyvinkin akuutti, mutta hakija putosi pois joukosta vain bruttotulojensa takia, kertoo ylitarkastaja Anne Salin Arasta
Omistusasunnon hankkiminen voi olla monella hankalaa jos senkin takia että pankit ovat kiristäneet omaan luotonantoaan Vain kaksi prosenttia hakijoista saa vuosittain aravavuokra-asunnon VAV:lla. Aravavuokra-asunnot ovat keskimäärin parikymmentä prosenttia edellisempi kuin vapaiden vuokramarkkinoiden asunnot. Muut toimijat ovat niitä Vantaalla jonkin verran toteuttaneet. Asunto jäi saamatta koska tuloraja ylittyi, vaikka muutoin sosiaaliset perusteet olisivat olleet tarpeen. Etenkin työssäkäyvät pienituloiset henkilöt kärsivät usein noista rajoista. Asukasvalintoja tehtäessä selvitetään ainoastaan hakijaruokakunnan tulot, mutta ei heidän asunnontarvettaan tai varallisuuttaan. Kunkin aikuisen osalta tulorajaa korotetaan 2480 euroa, ensimmäisestä lapsesta 650 ja kustakin seuraavasta 650 euroa. Aran ohjeet asukasvalinnassa painottavat sosiaalisia perusteita Lyhyiden korkotukiasuntojen rakentamisesta on VAV:lla keskusteltu. Asunnon tarve saattoi silti olla hyvinkin akuutti. Lyhyen korkotukiasuntojen tulorajat ovat voimassa koko maassa. – Yhden hengen taloudet ovat yleistyneet ja ihmisten elämäntilanteet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti. – Tavoitteena on ARA-vuokra. Tämän selvityksen tarkoituksena oli tuottaa materiaalia arviointiin siitä, tulisiko asukkaan tuloja varallisuustaso tarkistaa määräajoin ja irtisanoa vuokrasopimus tulorajan ylittyessä vai tulisiko vuokrasopimukset solmia määräaikaisina. Kuitenkin esimerkiksi elatusmaksut tai luottokorttivelat saattoivat pienentää käteen jäävän summaa huomattavasti. – Uudella rahoitusmallilla edistetään kasvukeskuksissa asuvien ja niihin muuttavien perheiden mahdollisuuksia löytää tuloihinsa nähden kohtuuhintaisia asumisratkaisuja. Tänä päivänä ei kukaan voi pitää työpaikkaansakaan varmana. Selvityksen perusteella tarkistusten hyödyt ja haitat jäävät vähäisiksi. – Vapautuvien soveltuvien asuntojen määrä ei riitä aiheuttamaan merkittäviä kannustinhyötyjä paremman kohtaannon kautta ja tarkistukset synnyttävät uusia kannustinloukkuja. Kohdentaminen pienituloisille Vuoden 2017 alusta pääkaupunkiseudun asukasvalintapäätösten yhteydessä on Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman mukaisesti huomioitu tulorajat, ja suunnitelmana on, että jatkossa tulot myös tarkistetaan määräajoin. asuntojen parempi kohdentaminen pienituloisille. Edullisten vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut etenkin sen jälkeen kun toimeentulotukija asumistuki siirtyivät Kelan maksettaviksi. Juhani Karvonen tarkoitettuja niin sanottuja lyhyellä korkotukilainalla rahoitettuja ARA-asuntoja. Bruttotulot saattoivat yksin asuntoa hakevalla juuri yltää 2700 euroon kuukaudessa, mutta lomarahat ja vuorolisät nostivat sen laskennallisesti muutamalla eurolla yli 3000 euron tulorajan. Näiden asuntojen tulorajoista on annettu erillinen valtioneuvoston asetus . – Toistaiseksi niitä kohteita ei VAV:lla ole aloitettu. Vaikutus yksittäistä asukasta kohden jäänee kuitenkin vähäiseksi asuntojen suuresta määrästä johtuen. – Tulorajojen olemassalo oli asunnonhakijaa kohtaan epäoikeudenmukainen ehto. Lisäksi kartoitettiin kansainvälisiä kokemuksia asukkaiden tulojen seurannasta, Anne Salin kertoo. – Se on valitettavan vähän, koska kysyntää on paljon. Ensimmäiset asunnot ovat nyt valmistumassa pääkaupunkiseudulle sekä Uuteenkaupunkiin, Raumalle, Jyväskylään ja Porvooseen. Selvitys perustuu aineistoanalyyseihin, haastatteluihin ja asukkaille tehtyyn kyselyyn. Toisaalta vaihtuvuus jäänee sen verran vähäiseksi, ettei suoria segregaatiovaikutuksiakaan synny. Tarkoituksena on myös edistää työvoiman liikkuvuutta. – Perheen yhden aikuisen bruttotulot saavat olla maksimissaan 3540 euroa kuukaudessa. 81 – Jos vuokraasunnononhakijan bruttotulot ylittivät valtioneuvoston asettaman tulorajan, ei hänellä ollut oikeutta ARA-asuntoon. Ojankosken mukaan edullisten vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut etenkin sen jälkeen kun toimeentulotukija asumistuki siirtyivät Kelan maksettaviksi. ARAasuntoa hakevilla luottotietojen häiriöt ovat todella yleisiä, sanoo Ojankoski. Viimekädessä tulojen tarkistuksissa vastakkain ovat tukijärjestelmän oikeudenmukaisuus ja ARA-järjestelmän negatiiviset imagovaikutukset Pienituloiset kärsijän osassa Vantaan Asunnot Oy:n VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski pitää tulorajojen poistamista erittäin hyvänä ratkaisuna. Tarkistusten kustannukset tulevat omakustannusperiaatteen mukaisesti siirtymään vuokriin koskien siten myös nykyisiä asukkaita
Oikeilla menetelmillä ja materiaaleilla tehty kiinteistön vesikatto on tehty kestämään sukupolvelta toiselle. – 25 vuoden, yli 15 000 kattotarkastuksen, yli 50 000 kattotyön ja yli kolmen miljoonan tehdyn kattoneliön pohjalta uskomme, että meillä on perspektiiviä kertoa, millaisia haasteita kattoremonteissa yleisimmin tulee vastaan. K attotutka Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja kehitysjohtaja Kari Lindgren kertoo heidän nähneen 25 vuoden aikana monenlaisessa kunnossa olevaa kattoa. Uudenlainen palvelu – Uudessa palvelussa viemme KVR-urakkamallin kattoremonteissa totuttua pidemmälle. – Kehitimme uudenlaisen ELINKAARIKATTO®-mallin, jonka uskomme haastavan vallalla olevan ajattelun taloyhtiöiden kattoremonteissa Remontin kipukohdat Jotta voidaan kehittää uusi ja parempi ratkaisu, on tunnettava ensin nykytilanteen keskeisimmät kipukohdat, joita kiinteistöjen kattoremontteihin hyvin usein liittyy. 82 Kokonaisvastuu katosta 25 vuodeksi Kattotutka Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja kehitysjohtaja Kari Lindgren kertoo nähneensä neljännesvuosisadan aikana monenlaisessa kunnossa olevaa kattoa. Suunnittelun ja lopulta remontinkin hinta nousee helposti, jos lähtötiedot vanhan katon elinkaaren tilanteesta ovat riittämättömiä ja sen perusteella esimerkiksi kattoa ylitai alikorjataan. Uudenlaisella toimintamallilla voidaan saada kymmenien prosenttien säästö. Kuva: Kattotutka Oy KVR-urakkamalli haastaa vallalla olevan ajattelun taloyhtiöiden kattoremonteissa. Lindgren muistuttaa, että uusitunkin katon säännöllinen huolto on erittäin tärkeää, mutta usein se jää puuttumaan. – 25 vuotta kattoalalla toimineena olemme voineet itse todeta, että neljännesvuosisata sitten tehty taloyhtiön tai muun kiinteistön vesikatto voi olla aivan erinomaisessa kunnossa tai vastaavasti se voi olla jo täysin käyttöikänsä eli elinkaarensa päässä. Lindgren listaa keskeisimmät kipukohdat: suunnittelu maksaa liikaa, remontti on väärin mitoitettu, käytetyt ratkaisut ovat toimimattomia tai työnjälki on huolimatonta, ja mikä harmillisinta, remontoidun katon säännöllisestä huoltamisesta ei huolehdita. – Tilaaja saa yhdellä sopimuksella ja etukäteen tiedossa olevalla hinnalla remonttia vaativalle katolleen tarkastuksen, kattoremontin suunnittelun ja toteutuksen sekä katon ylläpidon seuraavan 25 vuoden ajalle kattourakoitsijan kokonaisvastuulla. – Kipukohtien taklaamiseksi suunnittelulla on iso rooli. Kati Wikström. – ELINKAARIKATTO®mallissa remontin suunnittelu ja toteutus tehdään urakoitsijan toimesta tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa, ja tilaaja voi aina valita ulkopuolisen valvojan, joka valvoo suunnitelman mukaista toteutusta. – Tämä uusi peltija kermikatoille saatava palvelumme takaa sen, että muita kumppaneita ei katon ylläpidossa tarvita. Olemme myös nähneet, että hyvin tehdyn ja oikein ylläpidetyn katon elinikä voi kivuta parhaimmillaan jo toiselle vuosisadalle. Lisäksi jos suunnittelussa ei huomioida katon erityispiirteitä, voi kesken remontin syntyä myös suunnittelupoikkeamia, jotka aiheuttavat lisätöitä ja -kustannuksia. Palveluun kiinteästi kuuluva 25 vuoden huoltosopimus on Lindgrenin mukaan olennainen osa ajattelumallia, jossa katolle voidaan myöntää kattourakoitsijan 25 vuoden täystakuu. Tarjoamme kattoremontin toteutuksen tavalla, jossa kaikki edellä kerrotut mahdolliset kattoremontin kipukohdat jäävät pois, sanoo Lindgren. – Halusimme syventyä tähän kiinteistönomistajien ja isännöitsijöiden toistuvasti kohtaamaan tilanteeseen ja luoda neljännesvuosisadan kokemustamme hyödyntäen jotain sellaista, millä ongelma ratkaistaan niin, että jokaisen taloyhtiön/kiinteistön katolle saadaan mahdollisimman pitkä elinkaari. – Jokaisella katolla on oma elinkaarensa, ja tiedämme vuosien kokemuksella, että huoltamattomilla katoilla se on monin kerroin huollettua kattoa lyhyempi
Ulkomaisia toimijoita houkuttelee Suomen useimpia muita läntisen Euroopan maita korkeampana pysyttelevä nettotuottotaso. – Korkeaa vajaakäyttöastetta ylläpitävät tilankäyttäjien pyrkimys tilankäytön tehostamiseen ja uudisrakentamisen suuri määrä. Sijoittajien suosiossa olivat etenkin toimistoja liikekiinteistöt, joiden osuus vuoden kiinteistökaupoista oli yhteensä 66 prosenttia. K iinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäynti oli viime vuonna ennätysvilkasta. Metron itäpäähän avattiin myös uusi Easton-kauppakeskus loppuvuodesta 2017. Vuonna 2017 Helsingin kiinteistökauppavolyymi nousikin jälleen selkeästi edellistä, vuonna 2016 saavutettua ennätystasoa korkeammaksi. Pääkaupunkiseudulla KTI:n seuraamista ammattimaisten sijoittajien toimistotiloista vuokrattuna oli hieman yli 82 prosenttia syyskuussa 2017. Kuva: Helin & Co Architects, Voima Graphics Oy, SRV KTI Kiinteistötieto Oy:n Hanna Kaleva kertoo toimistotilamarkkinoiden piristyneen tuntuvasti. Tyhjän tilan jakautuminen modernit, nykypäivän vaatimuksia vastaavat tilaratkaisut. – Vuoden lopun tilanteessa rakenteilla oli lähes 280 000 uutta liiketilaneliötä, ja vuoden 2017 aikana valmistui yli 100 000 neliötä. Espoossa Länsimetron liikkeelle saamaa liiketilakantaa kasvattavat myös laajeneva Ainoa Tapiolassa sekä Otaniemeen nouseva Metrokeskus. – Vuoden 2017 kokonaiskauppavolyymiä nostavat etenkin muutamat suuret yksittäiset kiinteistösalkkuja –yrityskaupat, kuten amerikkalaistaustaisen sijoitusjätti Blackstonen hallinnoiman rahaston ostama Sponda. Uusia liiketiloja Myös uutta liiketilaa nousee pääkaupunkiseudulle runsaasti, kun kehittyvät joukkoliikenneyhteydet ohjaavat myös vähittäiskaupan rakentamista. – Valtaosa uusista liiketiloista sijaitsee suurissa kauppakeskuksissa raideyhteyksien päässä. KTI Kiinteistötieto Oy:n Hanna Kaleva kertoo, että ennätysmatala korkotaso on houkutellut lisää pääomia kiinteistösijoitusmarkkinoille. Uutta toimistotilaa on runsaasti rakenteilla tyhjän tilan suuresta määrästä huolimatta. Helsingin toimitilavuokramarkkinat ovat piristyneet talouskasvun siivittämänä. – Pääkaupunkiseudun kiinteistöt kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia. Käyttöasteiltaan korkein toimistoikäluokka on vuosina 2000–2009 valmistuneet kohteet. Asiat käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian uudesta tilastojulkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2017. Myös Helsingin ydinkeskustasta löytyy tyhjää tilaa. – Niiden vetovoimaa vahvistavat usein hyvän sijainnin lisäksi. – Vanhimmissa eli ennen vuotta 1950 valmistuneissa toimistokohteissa käyttöaste on keskimääräistä selkeästi korkeampi, 86,5 prosenttia. Koko pääkaupunkiseudun toimistojen vajaakäyttöaste oli syksyllä 14 prosenttia, mikä tarkoittaa yhteensä noin 1,2 miljoonaa tyhjää toimistoneliötä. 83 Pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinat vilkastuivat Toimistotilaa rakenteilla runsaasti Kalasatamaan rakentuva kauppakeskus REDI. Vanhimmat kohteet sijaitsevat tyypillisesti parhailla paikoilla kuten esimerkiksi Helsingin keskustassa. Koko Suomen kiinteistökauppavolyymi ylitti ensimmäistä kertaa 10 miljardin euron rajan vuonna 2017. Kati Wikström eri-ikäisiin toimistokohteisiin kuvastaa hyvin vuokralaisten kiinnostusta hyväsijaintisiin ja -laatuisiin tiloihin. Tyhjiä toimistoja Tyhjien toimistotilojen määrä pysyttelee pääkaupunkiseudulla kuitenkin korkeana piristyneestä tilakysynnästä huolimatta. Suurimpia rakenteilla olevia hankkeita ovat Kalasataman Redi, Pasilan Tripla sekä Espoonlahden Lippulaiva. Helsingin merkittävistä toimistomarkkina-alueista matalimmat käyttöasteet ovat Pitäjänmäellä ja Lauttasaaressa. – Pääkaupunkiseudun tuotannollisten tilojen rakentaminen keskittyy sen sijaan Vantaalle, jossa lentokentän läheisyyteen nousee muutamia uusia logistiikkatai terminaalirakennuksia. Matalin vuokrausaste löytyy 1970-luvulla valmistuneista toimistokohteista, joista syyskuun 2017 tilanteessa vuokrattuna oli alle 70 prosenttia. Ulkomaisten sijoittajien osuus vuoden 2017 kaupankäyntivolyymistä nousi 68 prosenttiin
Suomeen asennettujen voimaloiden keskiteho vuonna 2017 oli 3,3 MW. Loput ovat pääosin eurooppalaisessa omistuksessa. Kokonaisuudessaan Suomeen rakennettavien tuulivoimahankkeiden koko on kasvanut. 84 Pohjois-Pohjanmaa edelleen johtava tuulivoimamaakunta Valtaosa Suomeen asennetuista voimaloista suomalaisomistuksessa Euroopan tuulivoimayhdistyksen Wind Europen tilastojen mukaan keskiteholtaan 3-3,4 MW maatuulivoimaloita asennettiin muun muassa Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin, Itävaltaan ja Kroatiaan. Kristiinankaupunkiin rakennettiin viime vuonna eniten tuulivoimaa, mutta Suomen suurin tuulivoimakunta on yhä Kalajoki 64 tuulivoimalallaan. Meidän puistokokomme ovat kuitenkin edelleen pieniä verrattuna esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin, jossa suurimpaan rakenteilla olevaan puistoon odotetaan valmistuvan yli tuhat tuulivoimalaa, sanoo Mikkonen. Yli kaksi kolmasosaa Suomen tuulivoimalakannasta on suomalaisessa omistuksessa. Suuremmissa puistoissa yksikkökustannukset voimalaa kohden ovat pienemmät, mikä tarkoittaa kustannuksen laskua myös tuotetulle energialle. Euroopan tuulivoimayhdistyksen Wind Europen tilastojen mukaan keskiteholtaan 3-3,4 MW maatuulivoimaloita asennettiin muun muassa Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin, Itävaltaan ja Kroatiaan. – Voimalat eivät eroa kokonsa puolesta muista Euroopan metsäisille alueille rakennettavista voimaloista, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Ulkomaista Suomeen ovat tuoneet pääasiassa suuret ja alalla pitkään toimineet eurooppalaiset toimijat, joiden hankekehityksestä ja voimaloiden operoinnista vastaavat pääosin Suomeen perustetut tytäryhtiöt. Eniten tuulivoimaa on rakennettu PohjoisPohjanmaalle, jossa sijaitsee lähes puolet kaikesta Suomen tuulivoimasta.. Lähes kaikki Suomeen rakennetut tuulivoimalat ovat Euroopassa valmistettuja. Maakunnassa on 42 prosenttia Suomen tuulivoimasta. Suomeen asennettujen voimaloiden keskiteho vuonna 2017 oli 3,3 MW. Eniten Suomeen tuulivoimaloita on toimittanut tanskalainen Vestas (52 %). S uomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna merkittävästi, 34 prosenttia, edellisvuoteen verrattuna. Eniten tuulivoimaa Pohjois-Pohjanmaalla Tuulivoiman rakentaminen on jatkunut vahvana etenkin PohjoisPohjanmaalla, joka on edelleen Suomen johtava tuulivoimamaakunta. – Suuren hankkeen kaavoitus ja luvittaminen vie pääsääntöisesti pidempään kuin pienten hankkeiden, joten pienempiä hankkeita ehti valmistua tuulivoimarakentamisen käynnistyttyä vuosikymmenen alkupuolella. Eniten tuulivoimaa Suomeen viime vuonna rakensivat isot kotimaiset toimijat, kuten EPV Tuulivoima Oy (24 %), TuuliWatti Oy (18 %) sekä Suomen Hyötytuuli Oy (15 %). Pohjanmaalla puolestaan sijaitsee Suomen tällä hetkellä suurin tuulipuisto, kun Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimahankkeen 34 voimalaa valmistuivat. Suomalaiset omistavat valtaosan eli 70 prosenttia Suomeen rakennetuista tuulivoimaloista
Rahoitusta 28 uudelle hankkeelle Digitaalisuus etenee vauhdilla kiinteistöja rakentamisalalla KIRA-digi 360 KIRA-digi 360:n tulevat tilaisuudet 2018: Tuloksia esille tilaisuuksissa Timo Seppälä Hannele Pokka Kiinteistöja rakentamisalan digitalisaatiota vauhdittavan KIRA-digi -hankkeen viidennellä kokeiluhakukierroksella myönnettiin noin 900 000 euroa tukea 28 uudelle kokeilulle. Jouni Suolanen. Ne uudistavat alan toimintatapoja, luovat ja testaavat uusia digitaalisia ratkaisuja sekä parantavat niiden yhteentoimivuutta. 85 – Hakemusten taso oli kaiken kaikkiaan kova ja oli ilo nähdä, että monissa kokeiluissa testataan aidosti uusia asioita myös kansainvälisestä näkökulmasta. K Teemu Lehtinen Nyt rahoitettiin 28 hanketta Minna Perähuhta Teppo Lehtinen Tuula Råman Urpo Hautala
Yleisimpiä syötteitä ovat tuotantoeläinten lanta, biojäte, peltobiomassat kuten nurmi sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat. Arkkitehtitoimisto Timo Viikari & Co Oy on perustettu vuonna 1971. Onko tankkaajia heti kaikelle syntyvälle kaasulle. Kiinteistöalalla toteutettiin lähes 6000 energiankäyttöä tehostanutta toimea, jotka säästivät energiaa 0,51 TWH/a. Erityisen hienoa tässä on se, että tulokset on saavutettu vapaaehtoisin voimin pitkäjänteisellä työllä, iloitsee Aija Tasa RAKLIsta. Toinen kannattavuuteen vaikuttava seikka on, miten biokaasutuksen lopputuotteet hyödynnetään. – Kannattavuuden tarkastelussa on huomioitava kunkin kunnan yksilöllisyys ja tarpeet. Kiinteistöalalalla nyt energiatehokkuustalkoot Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat kannustaneet yrityksiä ja kuntia tehokkaampaan energiankäyttöön jo usean vuoden ajan. Syötteet ovat sitä raaka-ainetta, josta biokaasulaitoksessa syntyy mädättämällä energiaa. Vahanen-yhtiöiden konsernijohtaja Risto Rädyn mukaan yritysosto vahvistaa niin Vahasen kuin arkkitehtitoimisto Timo Viikarin toimintaa. Vahanen-yhtiöiden yritysosto Biokaasu kiinnostaa kuntia yhä enemmän. www.jarmopakarinenoy.. Toinen merkittävä osaamisalue arkkitehtitoimistolle on toimitilojen ja toimistorakennusten uusimissuunnittelu. Kiinteistöja rakennusalan konsulttikumppani Vahanenyhtiöt ostaa korjausrakentamisen suunnitteluun erikoistuneen Arkkitehtitoimisto Timo Viikari & Co Oy:n liiketoiminnan. Tämän vuoksi kiinteistöalan on jatkettava esimerkillistä toimintaansa myös tällä sopimuskaudella ja RAKLIn mukaan onkin hienoa, että jo 74 yhteisöä on liittynyt vuokra-asuntoyhteisöjen (VAETS) ja toimitilojen (TETS) toimenpideohjelmiin. Kokonaissäästö oli vuosittain lähes 16 terawattituntia energiaa ja jopa 560 miljoonaa euron vuotuiset kustannussäästöt. Ratkaisussa houkuttaa paikallisuus, kiertotalouden tukeminen sekä mahdolliset uudet työpaikat. Vahanen-yhtiöt haluaa kaupan myötä kasvattaa korjausrakentamisen erityisosaamista, josta Viikarilla on kokemusta vuosikymmenten ajalta. Myös kiinteistöala on vahvasti mukana tukemassa energian tehokasta käyttöä monin eri toimin. Näitä palikoita voidaan tapauskohtaisesti pyöritellä eri asentoon ja etsiä kuhunkin kohteeseen kannattavin ratkaisu, summaa Taavitsainen. Esimerkiksi tankkaustoiminnan yhteydessä on Taavitsaisen mukaan hyvä arvioida olemassa olevat ja potentiaalit markkinat. –Kannattavuus kunnalle voi rakentua myös esimerkiksi kunnan oman autokannan vaihtamisella kaasuautoiksi, jolloin autojen käyttökustannukset pienenevät ja syntyvälle biometaanille saadaan ensimarkkinat. 86 Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Kannattavuuden arviointi ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Vuosina 2008-2016 kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa oli mukana 75 yhteisöä ja niiden 1032 toimipaikkaa sekä yli 220 000 vuokra-asuntoa. Se on muuttanut vanhoja koppikonttoreita monitilatoimistoiksi sekä uudistanut tilojen tekniikkaa ja sisustusjärjestelyjä. Tuloksia pidetään erinomaisina. Energiatehokkuusinvestointeja tehtiin yli 1,3 miljardilla eurolla, joista kahdeksan prosenttia oli kiinteistöalalla. Useassa kunnassa pohditaan parhaillaan, voisiko biokaasulaitos olla järkevä ratkaisu kunnan sähkön ja lämmöntuotannon yhtenä välineenä tai paikallisena liikennepolttoaineena. – Mikäli biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitysten laskenta ei ole tuttua, jää joku näistä elementeistä helposti huomioimatta ja kannattavuus ei vastaa todellisuutta. Voisiko kunta edesauttaa markkinoita. – Kiinteistöala on yksi esimerkillisimmistä toimialoista energiatehokkuustalkoissa ja siitä iso kiitos alan toimijoille. Kaasu voidaan käyttää lämpönä, lämpönä ja sähkönä tai jalostaa liikennebiometaaniksi eli kaasuautojen polttoaineeksi. Kiinteistöjen osuus Suomen energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin 40 prosenttia. Vuoden 2017 alussa alkoi uusi sopimuskausi, joka jatkuu vuoteen 2025 asti. Esimerkiksi osa viljelijöistä ei ole halukkaita hyödyntämään jäännöstä, jos laitoksen syötteenä on yhdyskuntalietettä. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Se on erikoistunut vanhojen rakennusten ja taloyhtiöiden julkisivuja muutosrakentamiseen. Asia on voinut nousta esille myös aktiivisten kuntalaisten taholta. Koko sopimusjärjestelmässä oli vuosina 2008-2016 mukana 667 yritystä energia-, palveluja kiinteistösekä teollisuuden aloilta ja 134 kuntaa ja kuntayhtymää. Siihen, kuinka hyvin jäännös on käytettävissä lannoitteena, vaikuttaa se, mitä syötteitä laitoksessa käsitellään ja millainen on laitoksessa käytettävä käsittelymenetelmä. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Osa kunnista haluaa ottaa tarkasteluun mukaan myös yhdyskuntalietteen. Lisäksi lopputuotteeksi jää mädätysjäännös, joka on erinomainen lannoite maanviljelykseen. Tehdessämme toteutettavuusselvityksiä alueellisista biokaasulaitoksista lähdemme liikkeelle alueella olevista biokaasulaitokseen soveltuvista raaka-aineista eli syötteistä, kertoo Envitecpolis Oy:n johtava biokaasuasiantuntija Toni Taavitsainen. Toimisto on tehnyt erityisesti Helsingin keskustan ja eteläisen Helsingin jugendrakennusten korjaamista. – Kannattavuustarkastelussa täytyy huomioida sekä raakaaineet että lopputuotteet, kohteeseen soveltuvat ja tarvittavat teknologiaratkaisut, toiminnan tarvitsema logistiikka sekä työaika. Syötteeksi soveltuu periaatteessa kaikki biomassa eli mätänevä aines
Alueelta on alle kolmen tunnin ajomatka kaikkiin Eteläja Länsi-Suomen tärkeimpiin satamiin. 19. Määräaikaistilaus 70€ www.lehtiluukku.. Toimialajohtaja Pasi Leimi on tyytyväinen kyselyn suosiosta ja kertoo, että tuloksia analysoidaan ja arvioidaan tarkemmin sijaintipaikan kokonaisselvityksen yhteydessä. – Vastausten perusteella voi ennakoida, että jos halli olisi nykyistä lähempänä ja palvelutarjonta monipuolisempaa, käyttäjämäärä lisääntyisi huomattavasti. Uudessa monitoimijäähallissa voisi vastaajien mielestä olla konsertteja (84,4 prosenttia vastaajista), myös muuta urheilukäyttöä jääurheilun lisäksi (84,2), messuja (78,7), ravintoloita ja kahviloita (70,1), muita palveluita, esimerkiksi kuntosali ja fysioterapia (59), SaiPan myymälä (52,7), muita myymälöitä (41,9). Myös hallin monipuolista käyttöä (52), saavutettavuutta julkisella liikenteellä (50,1) ja kaupallisten palvelujen yhdistämistä muuhun toimintaan (45,5 prosenttia) arvostettiin. Mihin Lappeenrannan uusi jäähalli. Vastaajista 68,8 prosenttia oli jääurheilun katsojia ja 15,2 prosenttia jääurheilun harrastajia tai huoltajia. Perusteluissaan vastaajat arvostavat varsinkin mahdollisuutta kulkea hallille kävellen tai pyörällä (62 prosenttia). Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). 87 Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 63€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. helmikuuta sulkeutunut kysely oli avoinna kaupungin verkkosivuilla ja Asiakaspalvelukeskus Winkissä. Prisman lähialueella sijaitsevia Kivenkadun ja Opintien sijaintipaikkoja oli kysytty erillisinä toisistaan, ja yhteenlaskettuna ne ylittävät Armilan suosion (Kivenkatu 10,1, Opintie 9,8, Armila 13,2), Leimi laskee. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kiinteistön myyjä on J.P Morgan Asset Managementin hallinnoima rahasto. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Kiin teis tö ja en erg ia Info KE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Genestalle kiinteistö Genesta on hankkinut Espoossa Juvan Teollisuuskatu 25:ssä sijaitsevan 66 680 neliömetrin logistiikkakiinteistön GNRE Fund II rahastolle. Vastaajien joukossa oli myös esimerkiksi muiden urheiluseurojen jäseniä, matkailijoita tai elinkeinoelämän edustajia. Noin 22,9 prosenttia kertoi käyttävänsä nykyistä hallia viikoittain, mutta keskustasijainti ja monipuoliset palvelut innostaisivat noin 41,8 prosenttia vastaajista käymään hallilla joka viikko, Leimi vertaa. Kisapuiston ruksasi parhaaksi 26,4 prosenttia vastaajista. Hänen mukaansa erityisesti Lappeenkatu herätti kiinnostusta ja sai eniten suosiota, kun pyydettiin valitsemaan monitoimijäähallille paras sijaintipaikka. Pelkälle jääurheilulle hallin rajoittaisi 9,1 prosenttia vastaajista.. Kohde sijaitsee Juvanmalmilla, joka on yksi pääkaupunkiseudun neljästä suuresta varastoja logistiikkakeskittymästä. – 40,5 prosenttia vastaajista piti sijaintia Lappeenkadulla parhaana, mutta myös nykyisellä paikalla eli Kisapuistolla on vankka kannattajajoukkonsa. Erinomaisella paikalla lähellä valtateitä ja muuta infrastruktuuria sijaitseva kiinteistö on erinomainen lisäys rahastoomme, Genestan toimitusjohtaja David Neil kommentoi. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Lappeenrannan kaupunki sai 1166 vastausta kyselyynsä uuden monitoimijäähallin sijainnista. Urheiluseurojen tarpeet keräsivät taakseen 25,8 prosenttia ja kaupunkikuvalliset tekijät 25,2 prosenttia vastauksista. Juvanmalmi sijaitsee strategisella paikalla, josta on hyvät yhteydet HelsinkiVantaan lentoasemalle ja koko pääkaupunkiseudulle. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. – Olemme innoissamme, kun pääsemme lisäämään Juvan Teollisuuskatu 25 -kiinteistön Suomen portfolioomme. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin
09-2525 2425 www.contesta.. Kiinteistöhuolto Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT. 09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. www.2727350.. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Ikkunaremontit Telineet Hissit www.ikkuna-asiantuntija.. LIIKEHAKEMISTO 88 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.
Kiinteistö & energia PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.. LIIKEHAKEMISTO 89 LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Kattoremontit. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. www.varsinaisbitumi.. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.
Yleisimmät kiinteistövahingot, jotka on rajattu Strömmerin mukaan useimmista perusvakuutuksista pois, ovat altaan poistoputken vuoto ja auki jääneen hanan aiheuttama vesivahinko. 90 Taloyhtiön äkillisille ja ennalta arvaamattomille vahingoille All Risk -vakuutukset kasvussa Talvella kiinteistönomistajan vastuuvahingot ovat yleisiä liukastelun ja katolta putoavan lumen takia. Strömmer suosittelee käyttämään kiinteistövakuuttamisessa ammattilaista, joka ottaa kantaa vakuutuksen sisältöön ja vakuutusperusteisiin. – Näitä vuotovahinkoja tapahtuu todella usein, ja varsinkin auki jääneen hanan aiheuttamat vesivahingot saattavat olla erittäin suuria. IlkivalOy Actual Risk Service Ltd:n toimitusjohtaja Ari Strömmer kertoo All Risk -vakuutusten sopivan äkillisiin ja ennalta arvaamattomiin vahinkoihin. sekä laiterikot. Korvattavuuden ehtoja on tarkennettu näiden otsikkojen alle ja lisäksi jokaiseen vahinkotyyppiin on rajoitusehdot, joilla rajataan osa vahingoista pois korvauksen piiristä. All Risk -vakuutuksista korvataan erilaisia vahinkoja kattavammin kuin perusvakuutuksista. Lyhyesti lueteltuna useimmista perusvakuutuksista korvattavia vahinkotapahtumia ovat palo-, rikos-, luonnonilmiö, vuotoja konerikkovahingot. – Esimerkiksi edellä mainitut altaan poistoputken vuodot ja auki jääneen hanan aiheuttamat vahingot korvataan AR-vakuutuksista, muttei perusvakuutuksista. Oy Actual Risk Service Ltd:n toimitusjohtaja Ari Strömmer kertoo All Risk -vakuutusten poikkeavan perusvakuutuksista niiden korvauslaajuuden vuoksi. A ll Risk -vakuutuksista korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, joita ei ole erikseen vakuutusehdoissa rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. – Olemme tehneet lähes 1400 taloyhtiölle vakuutustietojen tarkastukset rakennuspiirustuksista ja olemme huomanneet, että omaisuudessa paloluokkien, tilavuuksien ja kiinteistöä palvelevien lisärakennusten osalta lähes 30 prosentissa on ollut merkittäviä virheitä. – Lisäksi talvisin myös kiinteistönomistajan vastuuvahingot ovat yleisiä, kun taloyhtiöiden piha-alueilla liukastellaan ja lunta putoaa kiinteistöjen katoilta muun muassa autojen päälle. Strömmer muistuttaa, että kiinteistövakuutukset suojaavat hyvin taloyhtiön riskejä, mutta hyvästäkään vakuutuksesta ei ole hyötyä, mikäli vakuutusperusteet on väärin ilmoitettu. taja murtovahingot ovat yleisiä erityisesti liikekiinteistöissä ja rauhattomilla asuinalueilla. Kati Wikström. Strömmerin mukaan yleisimpiä taloyhtiöissä tapahtuvia vahinkoja ovat erilaiset vuotovahingot Taloyhtiöille on tarjolla All Risk -vakuutuksia, joiden suosio on viime vuosina kasvanut. Toisena esimerkkinä on niin kutsuttu kalmavahingon korvaus eli ARvakuutus korvaa kuolemantapauksessa ruumiin aiheuttaman vahingon huoneistolle, koska kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, eikä ehdoissa ole rajoitusta kyseistä vahinkotyyppiä koskien. – Kattavin on kiinteistön All Risk -täysarvovakuutus, joka sisältää omaisuusvakuutuksen, oikeusturvavakuutuksen, kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen ja hallinnon vastuuvakuutuksen. – Perusvakuutukset ovat niin sanottuja ilmiöpohjaisia vakuutuksia, joista korvataan vain ehdoissa erikseen luetellut vahinkotapahtumat
Kiinteistö ja energia 2018 KerabitPro Helsinki conv.indd 1 18.1.2018 15:40:26
M at ka pu he lim es ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 17 ,1 7 sn t/ m in . Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Pu he lu t ki in te äs tä ve rk os ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 7, 02 sn t/ m in . Taloyhtiön kattokvartaali on 25 vuotta! Taloyhtiön kattokvartaali on 25 vuotta! EDULLISEMMIN JA ENEMMÄN KUIN KATTOREMONTTI 25 vuoden, 15 000 tarkastuksen ja 50 000 kattotyön kokemuksella tiedämme, että taloyhtiön katon elinkaari ei ole 20-40 vuotta, kuten yleisesti ajatellaan. Tarjoamme nyt kattoremontit kokonaisurakkana sisältäen myös suunnittelun. Valitkaa vastuullisesti! U U S I EL INK AARI K AT T O ® 010 680 4000 MYYNTI@KATTOTUTKA.FI. Oikein tehdyllä ja huolellisesti hoidetulla katolla 25 vuotta on usein vasta ensimmäinen kvartaali katon elinkaaressa. Uudesta toimintamallista syntyvällä säästöllä saatte katollenne täyden huolenpidon kattourakoitsijan kokonaisvastuulla 25 vuodeksi