Kiinteistö Nro 2/2019 | 6,90 & energia Paaluttamaton kerrostalo vajoaa Järvenpäässä MAALÄMPÖ yleistyy kerrostaloissa Osuuskunnat tulossa asuntoyhtiöiden rinnalle Jyväskylän rakennusennätys Uusi tavoite: Suomi kierrätyksessä EU-maiden kärkipäähän Joutuvatko kiinteistöt pian maksumiehiksi. NOIN KUUSI asuntoa päivässä LISÄÄ TEHOA PÄÄSTÖJEN HILLINTÄÄN
ILMASTA SÄÄSTÖÄ! Kotimaisillakin ilmanvaihtosuodattimilla voit säästää. Meiltä myös Keskuspölynimurit, tarvikkeet ja varaosat sekä Beam ja Puzer valtuutettu huolto. Asiakkaanamme et maksa liikaa! Sammonkatu 50, Tampere • Puh. 010 279 0000 myynti@suodatinkeskus.com • www.suodatinkeskus.com. Hintavahtimme pitää siitä huolen
Vantaa on edelläkävijä verkostokaupunkistrategian kehittäjänä Suomessa, Mare toteaa. 46 Fira tuo markkinoille uutena asumisvaihtoehtona asumisosuuskunnan. K-ryhmä on Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä. Alue on kohonnut viidessä vuodessa Vantaan kaupunkimaamerkiksi, jossa on nyt yhteensä 176 kauppaa ja ravintolaa. Vuoden kaupunkikeskusta -palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare sanoo Vantaan kehittämisen olleen suuri, pitkä ja vaikuttava prosessi, ei yksin Vantaan, vaan koko metropolialueen kannalta. Kompostointi on todellinen ekoteko. 22 Kulunut talvi on rasittanut taloyhtiötä. Tikkurilan lisäksi kehitämme kaikkia muitakin kaupunkikeskustoja elinvoimaisiksi ja omaleimaisiksi. Se on Lumo-asukkaan verkkosovellus, josta asukas voi varata ja ostaa palveluita sekä maksaa vuokran myös mobiililaitteella. – Vantaa on ansainnut vuoden 2019 keskustapalkinnon ennakkoluulottomista toimistaan, jotka palvelevat metropolialueen yhteistyötä ja vahvistavat kaikkien neljän kaupungin kilpailukykyä kansainvälisestikin. Vanhaa voidaan purkaa, mutta myös säästää sovitellen, yhdistys tiedottaa. Taloyhtiössä uusittiin samalla koko lämmönjakohuone ja sen tekniikka, kertoo hallituksen puheenjohtaja Simo Tolkki As Oy Järvenpään Haltianpolku 11:sta. Sivu 22 6 Hiilidioksiditonnin päästöoikeuden hinta huutokaupassa lähentelee jo 25 euroa. Elävä Kaupunkikeskusta 2019 . Elävät kaupunkikeskustat ry on myöntänyt Vantaan kaupungille Vuoden Elävä Kaupunkikeskusta -palkinnon. Sivu 36 Maalämpö halvempaa kuin kaukolämpö – Varovainen arviomme on, että maalämpöä käyttämällä säästämme ostetun energian kuluissa noin 65-75 prosenttia kaukolämpöön verrattuna. 16 Ympäristöystävällinen maalämpö on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan niin uudisrakentamisessa kuin vanhojen kerrostalojen lämmitysjärjestelmiä uudistettaessa. Arkkitehtejä on liian vähän, ja sen seuraukset ovat, että arkkitehtuurin alalla on huutava työvoimapula. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo kaupungin olevan todella riemuissaan palkinnosta. 50 Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki Jyväskylä on kasvanut liki 1400 uuden asukkaan vuosivauhdilla läpi 2000-luvun. Sivu 16 Luminen talvi tuo lisälaskuja – Näppituntuma on, että runsaslumisesta talvesta aiheutuu 20-25 prosenttia suuremmat kulut kuin vaikkapa viime vuonna. – Houkuttelevuus syntyy vastakkaisuuksista ja ajallisista korosteista rohkealla otteella. 36 50 vuoden iän saavuttanut Kojamo Oyj eli entinen VVO palvelullistaa asumista kovaa vauhtia. Tosin nyt ei ole ollut mikään ankara pakkastalvi. 4 P uhuvat päät S isältö 2 / 19 Suomeen tarvitaan lisää arkkitehtejä – Suomessa työskentelee noin 3000 arkkitehtiä – Norjassa heitä on 6000 ja Ruotsissa 10 000. 38 Kesko on on Vuoden rakennuttaja 2018. Talo saattaa alkaa myös painua. Runsas lumentulo ja liukkaat kelit tuntuvat budjeteissa. Erityisesti Tikkurilaa kiitellään siitä, ettei siellä ole tavoiteltu yhtenäistä kaupunkikuvaa. 26 Helsingin Hakaniemi on myllerryksessä. Ulkomaiset sijoittajat olivat ostajina kahdessa kolmesta kaupasta. 40 Kerrostaloasuntojen suuri tuotanto ylittää markkinoiden vedon, joten isot rakennusliikkeet ovat rajoittaneet gryndiasuntojen tuotantoa. Se haluaa investoida arkkitehtuurin vientiin ja koulutukseen. Päämääränä on nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Tässä mallia kaikille Suomen kaupunkisuunnittelijoille: hillityn yhtenäinen kaupunkikuva on tylsää. Tarkat luvut selviävät vasta, kun kaikki huoltoyhtiöt, jotka usein laskuttavat jälkijättöisesti, ovat lähettäneet laskunsa. 76 Ympäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. Sataprosenttisesti ollaan oltu maalämmön varassa eikä lisätehoa ole tarvittu kertaakaan. – Vantaalla näkyy monella tapaa Suomen kaupungistumisen historia ja sen eri vaiheet, erityisesti Tikkurilassa. Uudiskohteet sitä vastoin on monesti rakennettu korttelimuodostelmaan, sanoo isännöitsijä Irina Havinmaa Realia Isännöinti Oy:stä Helsingistä. Sivu 30 Kojamolla uusi My Lumo -palvelu – Kojamo julkisti Slush side-event RecoTech –tapahtumassa viime joulukuun alussa uuden asumisen My Lumo -palvelun. Kasvulle ei näy pysähtymisen merkkejä. Kuluttajat ovat tottuneet saamaan parempia, yksilöllisempiä palveluita nopeasti ja uskomme, että sama kuluttajakäyttäytyminen tulee myös asumiseen, selvittää Kojamon kehitysjohtaja Teemu Suila kertoo. Syynä on usein puupaalutuksen lahoaminen. 14 Helsingissä tutkitaan edellytyksiä laajentaa kävelykeskustaa ja rakentaa autoliikenteelle maanalainen kokoojakatu. 68 Ensi syksynä 50 vuoden ikään tuleva vantaalainen Hakunilan Huolto Oy uusi brändinsä ja otti vuoden alussa markkinointinimekseen Asuma Palvelut. 44 Suomessa tehtiin kiinteistökauppoja viime vuonna 9,3 miljardilla eurolla. Arki toimistoissa on hyvin hektinen, kaikilla on kädet täynnä töitä. Työvoimapula tuottaa sen ongelman, että kehittämiseen ja kansainvälistymiseen on hyvin vähän resursseja, toteaa Arkkitehtitoimistojen Liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro. 72 Yhteiskomposti sopii hyvin useamman talon taloyhtiöön. Vanhoissa taloyhtiöissä on isot piha-alueet, jonne lumia pystyy kaatamaan eikä lumia tarvitse kuljettaa tontilta pois. Historiaa haviseva alue on muutaman vuoden kuluttua niin eri näköinen, ettei samaksi uskoisi. Olemme pitkään ottaneet vastaan Suomen suurinta kasvua ja ehkä juuri siksi kaupunkimme on rohkea, rento, rönsyilevä ja täyttä urbaania kaupunkikulttuuria.. Osuuskunta Osku aikoo tarjota markkinahintoja edullisempaa vuokra-asumista omistusasumisen laatukriteerein. Viime vuoden alle 16 euron keskihinnalla valtio sai päästökaupasta ennätystulot. Palkintoperusteissa nostettiin esiin erityisesti Tikkurila timanttina Vantaan kaupunkihelminauhassa. 62 Kattoliitto kehottaa huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, kun katoille asennetaan aurinkopaneeleita tai muita laitteita. 20 Lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu Airbnb kasvattaa suosiotaan Suomessa pohjoista myöden. 10 Huonosta talon perustuksesta seuraa vaurioita. 30 Arkkitehtitoimistojen Liitto vaatii järeitä toimia suomalaisen korkeatasoisen arkkitehtuurin turvaamiseksi. Palkinto myönnetään vuosittain huomionosoituksena onnistuneesta kaupunkikeskustan kehittämisestä. Palkintoraati luonnehtii Vantaan pääkeskustaksi koetun Tikkurilan olevan vanha, arvostettu markkinapaikka ilman liian jykevää historiaa
Helsingin osuus asunnottomista oli 38,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät ARAn vuosittain kunnille tekemässä kyselyssä. Maalämmön käyttö ei ole aivan uusi vaihtoehto kiinteistöjemme lämmityksessä, mutta sitä ei ole otettu käyttöön kovin laajasti. Kevään yhtiökokouskausi on parhaillaan käynnissä, ja yksi varsinaisen yhtiökokouksen tärkeimmistä asioista on hallituksen valitseminen. Pynnönen myös painottaa, että erilaisista näkökulmista on ehdottomasti hyötyä taloyhtiöiden hallitustyöskentelyssä. Miksi maalämpöä ei ole hyödynnetty laajemmassa mittakaavassa. Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. – Myös naisnäkökulman on tärkeää tulla esille taloyhtiön päätöksenteossa, ja siksi naisia on hyvä saada hallituksiin nykyistä enemmän. Konkurssien määrä väheni . Tämän takia joudutaan vakavasti tarttumaan uusiin toimiin. Pynnönen muistuttaa kaikille taloyhtiön asioista kiinnostuneille sukupuolesta riippumatta, ettei hallitustyöskentelyyn osallistuakseen tarvitse olla kiinteistönpidon tai rakennusalan osaaja. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa informaatioja viestintäpalvelut, rahoitusja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallintoja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveysja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihdeja virkistystoiminnan.. Meidän sijaintimme ei aurinkoon nähden ole paras mahdollinen, mutta emme silti voi olla kateellisia päiväntasaajan valtioille, joilla aurinkoenergiaa on runsaasti; jopa liikaa tarpeeseen verraten. Naistenpäivän yhtenä tarkoituksena on sukupuolten tasaarvoisuus. Putkiverkosto maassa ei ole aivan ikuinen, ja sen uudistaminen on luonnollisesti vaikeaa. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 71,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 64,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Yli puolet (55 %) Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla. Suuri syy siihen on maalämmön käytön taloudellisuus muihin lämpölähteisiin verrattuna, mutta ennen kaikkea maalämmön kielteinen vaikutus ilmastomuutokseen. – Naisille on tilausta taloyhtiöiden hallituksissa. Keinoja on luonnossa monia – isä aurinko on luomakuntamme ydin ja sen energiamäärä on rajaton. Olemme pyöreän maapallomme pinnassa sen verran epäedullisessa paikassa, että aurinkoenergian hyödyntämimnen jää vuosikierrossa osa-aikaiseksi. Onhan se kaiken muun lisäksi myös taloudellisesti edullinen. Siellä heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa taloyhtiön asioiden hoitamiseen, asumisviihtyvyyteen ja omaisuuden arvoon, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 2 081, mikä on 399 henkilöä (16,1 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. – Hallituksen jäsenen tärkein ominaisuus on kiinnostus omasta taloyhtiöstä. Vireille pantujen konkurssien määrä väheni kaikilla päätoimialoilla. Pynnösen mielestä hallituksen jäsenyyttä harkitsevat pelkäävät usein liikaa myös vastuukysymyksiä. Alalla pantiin vireille 135 konkurssia, mikä on 23 konkurssia (14,6 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Sen hyödyntäminen ei ole uutta, mutta näyttää, että sen käyttö tulee lisääntymään. Sitä me olemme jo oppineet käyttämään. Ja silloin maalämmön käyttöönotosta tulee meille velvoite, jota emme voi vastustaa, eikä siihen tule olemaan aihettakaan. Me aurinkoenergiasta vähemmän hyötyvät kansat olemme kehittämässä yhdeksi merkittäväksi vaihtoehdoksi maalämpöä ihmisen tarpeisiin. Kiinteistöliitto kannusti naisia mukaan taloyhtiöiden päätöksentekoon. Saattaa olla, että lähivuosina asuntojen rakentajat velvoitetaan maanlämmön käyttöön sellasissa olosuhteissa, joissa se on mahdollista. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Kiinteistöliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitukset ovat miesvaltaisia, ja naisia niissä on vain noin kolmannes. Tärkeää on tahto toimia taloyhtiön parhaaksi ja myös kiinnostus ottaa asioista selvää. Onko sen huoltaminen vaikeaa, ja onko ylipäätään kaikilla kiinteistöillä mahdollisuutta ottaa maalämpö omaan käyttöönsä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–helmikuussa 2019 pantiin vireille 447 konkurssia, mikä on 81 konkurssia (15,3 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Maalämmön talteenotto on suhteellisen helppoa, tarvitaan vain lämpöä maasta kokoava putkiverkosto, josta lämpö johdetaan kiinteistöjemme lämmitykseen. Taloyhtiöiden hallituksissa naisia on kuitenkin edelleen selvästi miehiä vähemmän. Verkko saattaa alkaa vuotaa mistä hyvänsä ja sen korjaaminen ei ole helppoa, kun vuotopaikan etsiminen lienee hankalaa. Enemmän naisia päätöksentekoon . Yhä useammalla asunto Suomessa . Saattaa olla todennäköistä, että yhteiskunta rakennuslupia myöntäessään tulee yhä enemmään kiinnittämään huomiota kiinteistöjen energialähteisiin. – Vastuuta pelätään usein aivan turhaan. Näyttää siltä, että joka tapauksessa maassa olevan lämmön hyödyntäminen ihmisten asuntojen lämmitykseen on kasvamassa. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palvelujen päätoimialalla. Maalämmön asentaminen on myös kustannuksia kysyvää, mutta itse lämpöenergia sinänsä on ilmaista – se ei maksa mitään, samoin kuin aurinkoenergia on maksuntonta. Tuleeko maahan pantava putkiverkosto siinä määrin kalliiksi, ettei sitä ole sen vuoksi otettu laajemmin käyttöön. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Asunnottomien kokonaismäärä näyttäisi vähentyneen edellisestä vuodesta (7 112), mutta tarkka vertailu ei ole mahdollista, sillä luvut eivät ole Helsingin osalta vertailukelpoisia aikaisempiin. Mutta se on ongelma, että Suomessa sitä voidaan hyödyntää vain noin puolisen vuotta. Yli puolet Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a Maassa olevan lämmön käyttö tullee pakolliseksi I lmastomuutos on tänään muoti-ilmaisu, jolla korostetaan hiilidioksidien kasvavaa määrää ja sen aiheuttamaa haittaa luomakunnassamme. Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 5 482 asunnotonta. Riittää, että hallituksen jäsenet toimivat huolellisesti ja pyrkivät ottamaan asioista selvää silloin, kun oma osaaminen ei riitä. Kuinka suuri maa-alue tarvitaan yhden kerrostalon lämmitykseen. Maalämmön käyttö mitä todennäköisimmin tulee lisääntymään
Vuonna 2017 käyttöön otetun päästökaupan epäsuorien vaikutusten kompensaatiojärjestelmän mukaan energiaintensiivisen teollisuuden toimialoille korvataan päästöoikeuden hinnan vaikutusta sähkön hintaan. Viimeiset syöttötariffituet maksetaan vuonna 2022. 6 Laajennetaanko päästökauppa myös koskemaan kiinteistöjen lämmitystä. Energiaviraston markkinaasiantuntija Anna-Maija Sinnemaa kuitenkin kertoo, että vuonna 2019 huutokaupattava päästöoikeuksien määrä tulee laskemaan edeltävien vuosien tasosta huomattavasti. Viime vuoden alle 16 euron keskihinnalla valtio sai päästökaupasta ennätystulot, 252 miljoonaa euroa. Kauppalehden selvityksen mukaan yksin vuonna 2011 käyttöön otetun tuulivoiman syöttötariffin perusteella myönnettiin 12:lle suurimmalle tuulivoimayhtiölle 235 miljoonaa euroa tukia vuosina 2015-2017, keskimäärin lähes 80 miljoonaa vuodessa. Se on keskeinen osa vuonna 2018 sovittua päästökauppajärjestelmän uudistusta. Päästöjen hillintään tarvitaan paljon lisää muskeleita – rokotetaanko kiinteistöjäkin. Päästöoikeuden hinta yhä nousussa Hiilidioksiditonnin päästöoikeuden hinta huutokaupassa lähentelee jo 25 euroa. Tähän asti näihin tarkoituksiin on käytetty enemmän varoja kuin huutokaupoista on saatu. Syynä tähän on markkinavakausvaranto, EU:n laajuinen mekanismi, missä osa huutokaupattavista päästöoikeuksista siirretään perustettuun varantoon liikkeelle laskun sijaan. Edellisvuonna kertyi edellinen ennätys, 95,3 miljoonaa 5,75 euron keskihinnalla. Suomen huutokauppakalenterin mukainen osuus vuoden 2019 päästöoikeuksista on 11,2 miljoonaa EUA:ta (European Emission Allowance, hiilidioksiditonni), mutta kokonaismäärä tulee siis laskemaan. S uomen valtion kassaan kilahti viime vuonna päästökauppatuloja 251,8 miljoonaa euroa päästöoikeuden 15,68 euron keskiarvohinnalla. Lentoliikenteen päästöoikeuksia huutokaupataan Suomen puolesta 103 000.. Tänä vuonna ei tulokasvua Tänä vuonna valtion päästökauppatulot nousivat jo helmikuussa yli 22 miljoonaan euroon. – Huutokauppatuloilla ei ole teknistä korvamerkintää valtion budjetissa, kertoo erityisasiantuntija Mikko Paloneva työja elinkeinoministeriöstä (TEM). – Kahdeksan puolueen sopimuksella on kuitenkin päätetty, että vähintään puolet tuloista on käytettävä uusiutuvan energian edistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja vastaaviin tarkoituksiin. Viime vuonna kompensaatiotukea maksettiin 58 laitokselle yhteensä 26,75 miljoonaa euroa. Menettelyn tavoitteena on pienentää tulevina vuosina päästöoikeuksien tarjontaa markkinoilla ja sitä kautta vähentää päästöoikeuksien ylijäämää
Hinta jopa kaksinkertaistuu. Loput oikeuksista huutokaupataan. Vasta näin suuri nousu saisi tehokkaimmatkin kivihiilija ruskohiilivoimalat kannattamattomiksi, Carbon Tracker arvioi. Sitten kun uusiutuvat ja varastointi ovat raivanneet tarpeeksi tilaa, siirretään myös kaasu syrjään. 7 Laajennetaanko päästökauppa myös koskemaan kiinteistöjen lämmitystä. CB:n mukaan päästöoikeuden hinnannousu kyseenalaistaa kivija ruskohiililaitosten käytön enää vuoden 2021 jälkeen. Kivihiilestä ensin maakaasuun CB:n analyysin mukaan näkyvissä oleva hintakehitys ohjaa vaihdokseen hiilestä kaasuun Italiassa, Espanjassa, Saksassa ja Hollannissa. – Jotta EU:n päästökauppajärjestelmä toimisi Pariisin sopimuksen eli korkeintaan kahden asteen ilmaston lämpenemistavoitteen mukaisesti, pitäisi päästöoikeushintojen olla pitkäaikaisesti 45–55 euroa tonnilta. – Pitemmällä tähtäyksellä pitää asettaa raja myös sille, kuinka paljon kaasua voimme polttaa, mikäli aiomme pysytellä Pariisin sopimuksen puitteissa. Tiedot toteutuneista huutokaupoista löytyvät Energiaviraston kotisivuilta sekä huutokaupat toteuttavan EEX-pörssin kotisivuilta. Britannia on jo pitkälti tehnyt tämän vaihdoksen kansallisen politiikkansa pohjalta. – Vuoteen 2040 mennessä otaksumme EU:n sähköntuotannon olevan täydellisesti hiilivapaata, uusiutuvineen ja sähkön varastointijärjestelmineen.. Päästöoikeuden hinta yhä nousussa P ää st öo ik eu de n hi nt a €/ 10 00 kg C O 2 5 10 15 20 25 13.11.2017 11.11.2016 12.11.2015 17.11.2014 14.11.2013 13.11.2012 Lähde: Reilua Energiaa 2/2018 / EEX Päästöoikeuden hinta huutokaupoissa 2012-2018 – Niin myönteiseltä kuin päästöjen hintakehitys näyttääkin, on tärkeää muistaa, että EU:n päästökauppajärjestelmä on pohjimmiltaan poliittinen rakennelma, toteaa Carbon Trackerin tutkimusjohtaja Mark Lewis. Analyysiyhteisö Carbon Trackerin mukaan viime vuoden ennätysmäistä hinnannousua vauhditti ennakointi vuonna 2019 käynnistyvästä markkinavakausmekanismista, jolla puretaan päästöoikeuksien ylijäämää. Huutokauppatulot kuuluvat jäsenmaille. Mikko Palonevan mukaan on todella suurta epävarmuutta siitä, miten jyrkästi päästöoikeuden hinta jatkossa nousee. – Maakaasu tuottaa poltettaessa 50 prosenttia vähemmän CO2-päästöjä kuin kivihiili, joten hiilen vaihtaminen kaasuun sähköntuotannossa on helpoin tapa vähentää päästöjä päästökauppajärjestelmän laajuudessa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, toteaa Carbon Trackerin tutkimusjohtaja Mark Lewis. Lewisin mukaan ensisijainen tavoite on päästä eroon hiilestä vuoteen 2030 mennessä tai hyvin pian sen jälkeen. Suomen päästökauppasektorin päästöt pienenivät 25,1 miljoonaan tonniin vuonna 2017. Analyysiyhteisö elokuun raportti arvioi päästöoikeuden hinnan kipuavan 35–40 euroon vuosien 2019–2023 aikana. Osa päästöoikeuksista annetaan päästökaupan toimijoille, lähinnä teollisuudelle, ilmaiseksi. Viime syksynä Pariisin sopimuksen tavoitteita lisäksi tiukennettiin 1,5 asteeseen
Vastaavasti päästöoikeuksien lukumäärän noustessa kasvaisivat kuitenkin myös jäsenmaiden huutokauppatulot päästöoikeuksista. Aiheutuvat lisäkulut ajavat päästöttömämpien energiaratkaisujen etsintään. – Päästöoikeuksien ilmaisjako myönnetään jatkossa viideksi vuodeksi kerrallaan. Kriteerit täyttävät toimialat ja toimialan osat pääsevät niin sanotulle hiilivuotolistalle ja ovat oikeutettuja laskennallisesti täyteen päästöoikeuksien ilmaisjakoon. – Seuraavalla kaudella ilmaisjako seuraa laitoksen tuotannon muutoksia nykyistä tarkemmin. Kansalliset ohjauskeinot eivät kuitenkaan välttämättä takaa päästöjen vähentämistä optimaalisella tavalla. Tämä voisi olla kuluttajan kannalta epäsuotuisaa ja mahdollisesti heikentäisi ohjauksen vaikuttavuutta polttoaineverotukseen verrattuna. E U:n päästökaupan laajentaminen myöhemmin myös kiinteistökohtaiseen lämmitykseen tarjoaisi kuluttajalle samanlaisen kustannuskannustimen lämmitysteknologian valintaan ja energiakulutuksen vähentämiseen kuin polttoaineverotus. – Määräaika seuraavan kauden ilmaisjaon hakemiselle on jo huhtikuun 2019 lopussa, Mikko Paloneva muistuttaa. Pöyry huomauttaa, että jos EU:n päästökauppajärjestelmällä korvattaisiin fossiilisten polttoaineiden verotusta, olisi sillä huomattava vaikutus jäsenmaiden verotuloihin. Laitoksia putoaa ilmaisjakelusta Pöyry Management Consulting Oy on arvioinut Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä, kun uudistettu päästökauppadirektiivi muuttaa hiilivuodon riskille merkittävästi alttiina olevan teollisuuden kriteereitä neljännellä päästöoikeuskaudella eli 2021 alkaen. Verojen suuruus kuitenkin vaihtelee merkittävästi maiden välillä. Hakemukseen on liitettävä tietoja laitoksen toiminnasta, uusi ilmaisjaon tarkkailumenetelmäsuunnitelma sekä näiden todentamisraportit. Kiinteistökohtaisen lämmityksen sisällyttäminen päästökaupan piiriin voisi auttaa lämmityssektoria vähentämään päästöjä markkinaehtoisella tavalla ja tukea EU:n pyrkimystä hiilineutraalisuuteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Euroopan komission julkaiseman alustavan hiilivuotolistan perusteella Suomen teollisuuden ilmaisjaon määrään ei ole odotettavissa merkittävää muutosta, mutta yksittäisille teollisuudenaloille ja laitoksille hiilivuotolistalta putoamisella voi kuitenkin olla merkitystä. Fossiilisten polttoaineiden korkeaa verotusta käytetäänkin jo nykyisin kannustamaan kuluttajaa valitsemaan uusiutuvaan energiaan perustuva lämmitysratkaisu. Vaihteluja eri maiden välillä Pöyryn mukaan päästökaupan ohjausvaikutusta kiinteistökohtaisen lämmityksen päästövähennyksiin EU:ssa pidetään melko alhaisena, ja lämmityssektorin kehitystä voidaan toisaalta ohjata myös muilla keinoilla. – Suomessa hallitus linjasi ennen joulua, että Suomi edistää päästökaupan laajentamista, TEM:n erityisasiantuntija Mikko Paloneva toteaa. Teollisuuden puolelta hiilivuotolistalta poistuu 69–91 laitosta. Ilmaisjako vähenee, sähkön hinta nousee S ähköntuotantoon ei Suomessa saa ilmaisia päästöoikeuksia, joten hinnankorotus siirtyy suoraan sähkön hintoihin. Tällaisen huomion esittää Pöyry Management Consulting tarkastallessaan EU:n aikeita myöhemmin laajentaa päästökauppa kattamaan koko lämmityssektori, siis myös kiinteistökohtainen lämmitys. Korvaamalla polttoainevero kokonaan tai veron täydentäminen päästökaupan päästökustannuksilla johtaisi todennäköisesti nykyistä suurempaan vaihteluun kuluttajan lämmityskustannuksissa, koska päästöoikeuden hinta määräytyy markkinaehtoisesti. Määräaika kauden 2021–2025 ilmaisjaon hakemiselle on tietyin poikkeuksin vappuaatto 2019. Ilmaisjaon määrää muutetaan, jos laitoksen tuotanto on noussut tai laskenut yli 15 prosenttia kahden vuoden liukuvana keskiarvona. Vero-ohjauksella vai päästömaksuilla. Päästökauppadirektiivi antaa myös EU-maille mahdollisuuden mitätöidä päästöoikeuksia, kun maat sulkevat sähköntuotantolaitoksia kansallisin toimin. Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien arvioidaan aiheuttavan vuodessa yhteensä noin 650 MtCO 2 verran päästöjä EU:n päästökauppaan kuuluvissa maissa. Tällöin korostuu maksutta jaettavien päästöoikeuksien merkitys. Kiinteistökohtaisen lämmityssektorin hintajousto on arvioitu matalaksi, mistä johtuen lämmityssektorin potentiaali uutena edullisena päästövähennyslähteenä olisi todennäköisesti rajallinen. Energiatehokkuutta voidaan edistää lisäksi lämmitysmuodosta riippumattomilla ohjauskeinoilla. – Direktiivin muutosta ei kutenkaan tule kymmeneen vuoteen, mutta vuosina 2023–2024 tätä asiaa varmasti tarkastellaan, hän arvioi. Päästöoikeuden hinnannousu tehostaa päästökauppaa, mutta lisää teollisuuden kustannuksia. Muut ohjauskeinot kuten fossiilisten polttoaineiden korkea verotus ja investointituet hiilineutraaleihin lämmitysteknologioihin siirtymiseen voivat paremmin ohjata sekä olemassa olevien että uusien rakennusten päästövähennystä. Näistä laitoksista 214 laitosta kuuluu kvantitatiivisen arvion perusteella merkittävän hiilivuodon riskin listalle, joten ne pääsevät ilmaisjaon piiriin. Komission ehdotuksen mukaisen ilmaisjaon piiriin voi kuulua yhteensä 236 suomalaista laitosta. Päästökaupan ohjausvaikutusta kiinteistökohtaisen lämmityksen päästövähennyksiin voidaan kuitenkin pitää melko alhaisena. Näin voitaisiin varmistaa, että esimerkiksi hiilivoimaloita sulkevat suomalaistoimet vähentävät päästöjä myös EU-tasolla. Analyysin perusteella hiilivuotolistan ulkopuolelle neljännellä kaudella jää 69 laitosta niistä laitoksista, jotka ovat olleet kolmannella kaudella ilmaisjaon piirissä. Yhteensä 22 laitosta on ilmaisjaosta putoamisen vaarassa.. Jos nämä päästöt huomioitaisiin päästökaupassa, ne vastaisivat noin 25 prosenttia koko EU:n päästökaupasta. Suomessa hallitukselle annettaisiin lakimuutoksella valtuus päättää mitätöinnistä. Nykyiset energiatehokkuusvaatimukset, kansallinen polttoaineverotus ja muut ohjauskeinot eivät ole kuitenkaan osoittautuneet tehokkaiksi kiinteistökohtaisen lämmityssektorin päästöjen vähentämisessä. 8 Kiinteistön lämmitys jatkossa omassa vai EU:n holhouksessa
EU:n päästökauppajärjestelmän laajennuksen myötä järjestelmän piiriin tulisi suuri määrä hyvin pieniä kiinteistökohtaisia lämmitysratkaisuja. Saksalle ja Ranskalle kyse on paljon isommasta asiasta kuin Suomelle. 9 Lämmityssektorin loppuenergiankulutus EU:n päästökaupan kattamissa maissa vuonna 2012 Päästöjen jakautuminen asiakassegmenteittäin kiinteistökohtaisessa lämmityksessä EU:n päästökaupan kattamissa maissa vuonna 2012 20 40 60 80 100 120 140 160 MtCO2 Asuminen Palvelut Teollisuus Asumissektori tuottaa 64 prosenttia kaikista kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöistä EU:n päästökaupan kattamissa maissa. Muutakin kuin hiilen hinnoittelua Hiilen hinnoittelu, joko markkinapohjaisesti tai verottamalla, ei Lewisin mielestä yksin riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Isoissa maissa teollisuuden kiinteistöjen osuus on kuitenkin niin suuri, että vääntö kiinteistökohtaisesta päästökaupasta tulee olemaan kova. Kun ne tarvitsevat aiempaa vähemmän oikeuksia, kannustaa se taas teollisuutta ja keinottelijoita myymään ylijäämäoikeuksiaan, raportissa täsmennetään. Carbon Trackerin raportin mukaan korkea hiilen hinta on omiaan kiihdyttämään laajamittaisen energianvarastoinnin kehitystä, älyverkkoja ja sähkön kysyntäpuolta, jossa energian käyttäjät suuntaava kulutustaan huippukulutusaikojen ulkopuolelle. Tarvitaan myös muita politiikkatoimia, uusia teknologioita ja ennen kaikkea yksityisten sijoittajien panoksia. Lähde: Pöyry Management Consultingin Päästökaupan hiilivuotoa torjuvien toimien vaikutukset –selvitys 100 200 300 400 500 600 700 800 900 TWh Kiinteistökohtaiset lämmitysratkaisut Kaukolämpö Päästöt jakautuvat epätasaisesti valtioiden kesken, jolloin mahdollisen päästökaupan laajentamisen vaikutukset kohdistuisivat erisuuruisina eri jäsenmaihin. Kompensoidakseen tulevaa alijäämää sähköntuottajien on tarjottava korkeampaa hintaa päästöoikeuksista, jotta siirtyminen hiilestä kaasuun olisi mahdollista. Lähde: Pöyry Management Consultingin Päästökaupan hiilivuotoa torjuvien toimien vaikutukset –selvitys – Niin myönteiseltä kuin päästöjen hintakehitys näyttääkin, on tärkeää muistaa, että EU:n päästökauppajärjestelmä on pohjimmiltaan poliittinen rakennelma. Näkemyksemme on, että mikäli seuraavien kahden, kolmen vuoden aikana hinnat ylittävät 50 euroa ja pysyvät niin korkealla enemmän kuin parin kuukauden ajan, paineet vastatoimiin kasvavat suuriksi, etenkin itäisessä Euroopassa, Lewis sanoo. Terttu Iiskola Lähteet: Energiateollisuuden Energiauutiset, Energiaviraston Reilua Energiaa 2/2018 ja Pöyry Management Consultingin Päästökaupan hiilivuotoa torjuvien toimien vaikutukset – selvitys – Vuoteen 2040 mennessä otaksumme EU:n sähköntuotannon olevan täydellisesti hiilivapaata, uusiutuvineen ja sähkön varastointijärjestelmineen.
Talo on vajonnut toista metriä alaspäin. Normaalissa rakentamisessa tulee harvoin on. Suunnittelija määrittää paalujen tarpeen ja mitoituksen, Mattila selvittää. Perusmuurit kestävät. Nyt teatteriin kävellään suoraan sisään eikä portaita ole juuri lainkaan. Pohjatutkimuksen tekijä antaa lausunnon perustustavasta tarvitaanko paaluttaa vai voiko talon tehdä maavaraisen perustuksen päälle. – Talon perustusta suunniteltaessa aina ensin tehdään pohjatutkimus, jossa selvitetään talon alla olevat maakerrokset ja niiden kantavuus. Sillä kohdalla on 50 metriä savea. Isoissa kohteissa, kuten esimerkiksi Oodissa, perustusurakka oli oma urakkansa, jolloin perustusurakoitsija teki kaiken pohjalaattaan saakka. Talon perustus kuuluu useimmissa tapauksissa normaaliin rakennesuunnitteluun ja rakennusurakkaan. 10 Betoniteollisuuden toimitusjohtaja Jussi Mattila: Perustus kriittisen tärkeä Huonosta talon perustuksesta seuraa vaurioita. Sellaisia paaluja ei siihen aikaan ollutkaan, että ne olisivat yltäneet kovaan pohjaan saakka. A ina silloin tällöin tulee tietoa taloista, jotka ovat vuosien varrella alkaneet vajota. Talo saattaa alkaa myös painua. – Meillä on vuonna 1860 tehty piirros Turun ruotsalaisesta teatterista, jossa oli komeat, noin puolitoista metriä korkeat portaat. Paalut ovat vain hidastaneet painumista, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila kertoo valaisevan esimerkin. Mattilan mukaan perustukset osataan yleensä tehdä hyvin. Syynä on usein puupaalutuksen lahoaminen
– Sata vuotta sitten rakentajat jakoivat perustusolosuhteet kahteen kategoriaan eli mäkimaastoon ja peltomaastoon. Paaluista voidaan tehdä jatkoskappaleilla periaatteessa kuinka pitkiä tahansa. gelmia perustusten kanssa. Käytännössä korjaaminen tarkoittaa paalutuksen tekemistä talon alle. Alle kolmimetrisiä paaluja laitetaan harvoin. Kun mäkimaasto loppui kesken, jouduttiin menemään peltomaastoon, mikä tarkoitti käytännössä paalutusta, Mattila kertoo. Paalutukselle kaikkein hankalin olosuhde on Mattilan mukaan kivinen täyttömaa, jossa paalu saattaa vaurioitua. Helsinki Outlet Kehä III:n varrella valittiin vuoden 2018 paalutustyömaaksi. – Puupaalu on niin kauan hyvä, kun se on koko matkaltaan pohjaveden alapuolella. – Paalujen pitäisi olla kantavien seinien alla, mutta sinne niitä ei saa vaan ne pitää lyödä seinän viereen mielellään kummallekin puolelle, tehdä kuormasiirtorakenteita, kun massiivinen kerrostalo on päällä. – Väittäisinkin, että paalutuksen osuus on suuri tämän päivän kaupunkirakentamisessa. 11 Betoniteollisuuden toimitusjohtaja Jussi Mattila: Perustus kriittisen tärkeä Paalutuksen osuus suuri rakentamisessa Paaluja on kahta päätyyppiä: teräsbetonisia lyöntipaaluja ja teräsputkipaaluja lyötävinä tai porattavina. Porapaalutuksessa voidaan kuitenkin porata läpi mistä materiaalista tahansa. Paalu ei ulotu aina kallioon asti vaan tukeutuu kallion päällä olevaan pohjamoreniin. Pihan ja rakennuksen alle meni arviolta 2 300 betonipaalua yhteispituudeltaan yli 30 kilometriä. – Esimerkiksi Turussa monet vanhat kerrostalot ovat olleet puupaaluilla, ja niistä käsittääkseni suurin osa on jo paalutettu uudelleen. Puupaalut joudutaan vaihtamaan Perustusten korjaaminen on kallista, jos siihen joudutaan jälkikäteen menemään. Talolla pitää olla liikkumattomat perustukset. Siellä se ei lahoa. – Minulla on sellainen tuntuma, että teräsbetonipaalu ja anturaperustustekniikka on pysynyt likimain samana, mutta porapaalutus on mennyt eteenpäin. Uusiminen tehdään kellarista eri tekniikoilla. Tällöin puupaalut ovat alkaneet lahota, Mattila selvittää. Nyt otetaan rakentamiseen koko ajan hankalampia ja huonompia paikkoja, kun esimerkiksi Helsinki laajenee, kuten Arabianranta, Kalasatama, Jätkäsaari ynnä muut kaikki ovat joko täyttömaata tai vanhaa pehmeikköä. Isoissa megakohteissa, kuten korkeissa kerrostaloissa, perustukset varmistetaan vielä tarkemmin. Mattila oli aikanaan purkamassa 25 vuotta järvessä ollutta laituria, joka oli juntattu pohjaan puupaalun tavoin. Myös kunnallistekniikan kanssa tulee ongelmia, jos viemärit alkavat kaataa väärinpäin, Mattila korostaa. Sen sijaan, että lyödään paalu maahan, teräsputkipaalut voidaan porata varsinkin hankalissa olosuhteissa, sanoo Jussi Mattila. Jos perustukset eivät ole liikkumattomat, niin melkein kaikissa tapauksissa tulee rakennusmateriaalista riippumatta halkeamia ylärakenteisiin. Mäkimaastoon pyrittiin rakentamaan, koska siellä oli kova pohja käytännössä ihan pinnassa. Helsinki Outlet paalutti koko tontin – Kyllähän hyvän perustuksen tekeminen on aivan kriittisen tärkeätä. Kohteessa käytettiin pisimmillään noin 25-metrisiä paaluja. Joskus huonolla alueella myös pihat tulevat ongelmaksi. Porapaalu menee luotisuoraan sinne, mihin sen pitääkin mennä. Suomessa tyypilliset paalupituudet ovat hieman toistakymmentä metriä. Hän muistaa, kuinka järven pohjan alapuolella puu oli vaaleaa kuin eilen kuorittua, ilman yhtäkään mustaa täplää. Molemmat ovat yleisesti käytettyjä, Betoniteollisuuden jäsenliikkeet valmistavat teräsbetonipaaluja. Mutta kun yhä enemmän sadevesiä ohjataan suoraan viemäreihin, ne eivät enää imeydykään maahan, ja kun kunnallistekniikkaa on rakennettu, niin pohjaveden pinnat ovat laskeneet. Norjalaisten investoimassa Helsinki Outletissa Kehä III:n varrella Ikeaa vastapäätä paalu. Vanhassa kaupunkien rakennuskannassa ennen sotia kaikissa pehmeiköille tehdyissä taloissa on käytetty puupaaluja, jotka tulevat ennemmin tai myöhemmin vaihdettavaksi nykymateriaaleihin. Se on kallista ja raskasta hommaa. – Nyt otetaan rakentamiseen koko ajan hankalampia ja huonompia paikkoja, kun esimerkiksi Helsinki laajenee, kuten Arabianranta, Kalasatama ja Jätkäsaari. Talon vierellä, missä on paaluantura, maa on jäänyt koholleen, ja painunut jo metrin päästä talon vierestä
Mitä syvemmällä teräkset ovat betonissa sitä pitempi on sen käyttöikä, ja mitä tiiviimpi on betonimassa sitä pitempi on sen käyttöikä. Pakkasen kestävyyden varalta betonissa on lisähuokoistus eli siinä on ilmatäytteisenä pysyviä huokosia, jotka pystyvät ottamaan veden jäätymispaineen vastaan. Tällöin lyhyempi käyttöikä voi olla järkevää. Samalla tavalla kuin talon rungolle, käyttöikäsuunnittelu tehdään myös perustuksille. 1960-luvulla ei ilmeisesti ollut tapana paaluttaa, kun monta muutakin sen aikaista taloa on vinksallaan, hallituksen puheenjohtaja Lassi Paavonkallio toteaa. Hän kuitenkin korostaa, että 50 vuoden päästä vain noin viisi prosenttia taloista on tullut korjaustarpeen piiriin. Talon nostaminen ja korjaaminen tulisi liian kalliiksi, joten taloyhtiön hallitus on päättänyt purkaa talon, hallituksen puheenjohtaja Lassi Paavonkallio toteaa. Huokosmäärille on omat määritelmät ja betonin tiiviydelle omat. Sen mukaisesti betonisokkeli tai -julkisivu voidaan suunnitella esimerkiksi 50, 100 tai 150 vuoden käyttöiälle. 12 ”Pallo lähtee vierimään itsestään kerrostasanteelta alaspäin” Paaluttamaton talo vajoaa Talo Järvenpään keskustassa vajoaa pikku hiljaa molemmista päistään. 50 vuoden käyttöiälle suunniteltavat betonitalot kestävät keskimäärin 150 vuotta. A s Oy Järvenpään Tupalantie 16 vajoaa pikku hiljaa molemmista päistään. Tekniikan tohtori on toiminut parikymmentä vuotta elinkaaritutkijana Tampereen yliopistossa, ja opettaa samoja asioita oppilaitoksessa edelleen.. Nykyään betonijulkisivuissa käytetään lähes yksinomaan ruostumatonta terästä. Aikamoinen moka se on ollut. – 1960-70 -lukujen taloissa korjaustarvetta on aiheuttanut paljon se, että teräkset ovat olleet liian pinnassa, Mattila kertoo. Vuonna 1964 valmistunut kerrostalo Järvenpään kaupungin keskustassa vajoaa molemmista päistään. Toinen merkittävä syy vajoamiseen voi olla se, että kun aikanaan talon vierestä kulki soratie, nyt siinä on kaksikaistainen, vilBetonin käyttöikä voidaan suunnitella Toimitusjohtaja Jussi Mattila kertoo, että betonille on ollut käytössä jo noin 15 vuoden ajan rakenteellinen käyttöikäsuunnittelu. Savimaalle rakennetun talon perustusta ei aikanaan paalutettu. Kyllä niiden todellisen käyttöiän täytyy olla paljon pitempi, Mattila korostaa. – Käyttöiällä voidaan säätää rakennuksen tekninen ikä, mutta toiminnallinen ikä on toinen juttu, koska kiinteistöjen käyttötarkoitukset muuttuvat. Tuohon aikaan rakentaminen ei aina ollut laadukasta ja paalutus saattoi jäädä tekemättä. – Esimerkiksi kun Suomen suurimman lähiön Tampereen Hervannan ensimmäiset talot tulevat muutaman vuoden päästä 50 vuoden ikään, niin ei ole mitenkään kestävä ajatus, että taloja ruvetaan purkamaan. Muilla materiaaleilla ei vielä ole olemassa vastaavaa käyttöikäsuunnittelua. Talo voi olla teknisesti hyvässä kunnossa, mutta sille ei olekaan enää käyttöä. Normikerrostalo suunnitellaan Mattilan mukaan yleensä 50 vuoden käyttöikään. – Betoni on edistyksellinen materiaali. Käyttöikä suunnittelu on Jussi Mattilan lempiaiheita. Betonin käyttöikä määräytyy kahden tekijän perusteella kuinka syvällä teräkset ovat betonissa ja mikä on betonimassan koostumus. – Syytä en tiedä, miksei paalutusta tehty. Asunto-osakeyhtiö haluaa purkaa talon ja rakentaa tontille kaksi uutta taloa. – Perustukset ja runko suunnitellaan monesti pitemmälle käyttöiälle, mutta täydentävät rakenteet kuten tekniset järjestelmät ja kalusteet lyhyemmälle sen mukaan, kuinka helppo niitä on uusia
Lisäksi muutama muu urakoitsijaa on kiinnostunut hankkeesta. Liikenteen aiheuttama tärinä tuntuu talossa jatkuvasti. Mattilan mukaan vesivuodossa on yleensä kyse vedeneristyksestä. Betoni viihtyy maaperässä Perustukset eli perusmuurit tehdään betonista paaluista ja anturoista ylöspäin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pallo lähtee vierimään itsestään kerrostasanteelta alaspäin. – Mitä rakentaessa säästetään, se tulee jossain vaiheessa maksuun. Toki kun vanhalle betonipinnalle on kertynyt epäpuhtauksia, materiaalit voivat homehtua. Sama koskee kaikkia investointeja, Mattila toteaa. Esimerkiksi WC:n ovi saattaa aueta, jos sitä ei lukitse. – Esimerkiksi vesistösillan pilarit menevät veteen, mereen tai järveen, ovat siellä koko käyttöikänsä ajan, sulavat ja jäätyvät, jäätyvät ja sulavat. Jouni Suolanen tettiin koko tontti laidasta laitaan. Kerrostaloihin tehdään perusmuureja elementeistä. Talon sisäpiha on jäänyt katutason alapuolelle, ja sitä kuivatetaan yhä jatkuvasti uppopumpulla, jotta vesi ei pääse nousemaan rakennukselle. Ilmaston vaikutus perustusten betoniin on Mattilan mukaan vähäistä. Myös kolmannella tontilla, Tupalantie 13:ssa pohditaan uudisrakentamista. Valituksia saattaa tulla kaavaluonnoksesta ja sen jälkeen asemakaavan muutoksesta. kasliikenteinen Postikatu. Vanhassa talossa olisi tulossa lähivuosina muutakin remontoitavaa, kuten putkija viemäriremontti. On puhuttu myös talon nostamisesta ja oikaisemisesta. Osa autopaikoista tulisi puoli kerrosta upotetun autokannen alle, osa viereiselle tontille. Pientaloihin käytetään harkkomateriaaleja. Kaupungin tiedossa on, että vajoamisongelma koskee muutamaa alueen taloa. Jouni Suolanen Kuvat: Betoniteollisuus ry. Hallituksen puheenjohtaja Lassi Paavonkallio osoittaa halkeamaa. Talon vinous huomattiin viitisentoista vuotta sitten. Ainoastaan kapealla kaistaleella rannikkoseudulla on vanhaa, sulfaattipitoista merenpohjaa. – Betonia perustuksiin suunnitellaan aika harvoin vesitiiviinä. – Maaperässä oleva perustus on betonille kaikkein helpoin ympäristö ja käyttökohde. Betonin kovettuminen on veden ja sementin välinen reaktio mitä enemmän betoni saa vettä sitä paremmin se voi. Aloittaessamme prosessia emme tienneet, että kortteli pikku hiljaa uudistuu. Yleensä perustukset on myös routasuojattu niin, että ne eivät mene pakkaselle eivätkä jäädy ja sula. Hän itse asuu toisessa talossa Järvenpäässä, ja on laittanut Tupalantien asunnon vuokralle. – Vajoaminen ei haittaa asumista. Asukkaat ovat tottuneet olotilaan, mutta jos käy vieraita, he huomaavat kaltevuuden, Paavonkallio kertoo. Muutenkin betonissa on varauduttu hyvin ilmastonmuutokseen. Muutama vuosi sitten liike näytti pysähtyneen, mutta se oli ehtinyt rikkoa tiiliverhoilua, sokkelia ja kallistaa lattioita. Tämä on meille tuhannen taalan paikka, Paavonkallio iloitsee. Taloyhtiössä onkin päädytty yksimielisesti esittämään talon purkamista ja kahden kahdeksankerroksisen talon rakentamista tontille. Talo purkuun ja kaksi tilalle Vuosien varrella taloyhtiössä on todella mietitty asiaa ja käyty läpi erilaisia vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi. 13 Vajoaminen on aiheuttanut muun muassa halkeaman talon tiiliseinään. – Aikoinaan käytiin kiivastakin keskustelua, mutta nyt olemme tyytyväisiä ratkaisuun, että olemme toimineet noin. Kun betoni on maan sisällä, säävaihtelut siellä ovat paljon lievempiä kuin mitä varsinaisen ilmaston puolella maan päällä. Myös mittavat kosteusongelmat ovat piinanneet kiinteistöä. – Mennee vuoden 2020 puolelle ennen kuin tulisi valmis kaava, ja pääsemme purkamaan taloa, koska kaavan läpimeno kestää, Paavonkallio kaavailee. Sokkeliksi mielletään perusmuurin ulkopuolelle näkyvä osa. Korjaaminen olisi tullut tosi kalliiksikin, Paavonkallio toteaa. Betoni pitää vedestä Tämän jutun kirjoittajan 30 vuoden ikää lähestyvässä kerrostalossa pääsi vettä perustuksen ja kivetyn kävelytien saumasta kellariin, mikä vaati betonin kuivatuksen. Eristeet eivät ole ikuisia, niillä on omat käyttöikänsä. ”Tuhannen taalan paikka” Asuntoyhtiön hanketta siivittänee se, että samalla kadulla on toinenkin purettava taloyhtiö Tupalantie 8:ssa. Betoni on vaikeimmin homehtuvia materiaaleja. Siksi joskus joudutaan käyttämään sulfaatin kestävästä betonista tehtyjä paaluja. Olennaista on pintavesien poisohjaus ja hyvät vedeneristyskerrokset. Perusmuuri voi olla kellarikerroksen korkuinen. Vesi ei ole Mattilan mukaan millään tavalla vaarallista tai haitallista betonille. Homehtumisen kannalta betoni käyttäytyy luonnonkiven tavoin, johon kasvaa jäkälää ja sammalta. Asemakaavan muutos on luonnosvaiheessa, ja se tuli alueen asukkaiden nähtäville helmi-maaliskuun vaihteessa. Yleensä betonin tiiviys perustuu tiiviyskerroksiin ja nimenomaan vedeneristeisiin. Vajoaminen ei ole taloyhtiön ainoa murhe. Sen sijaan Ikean tontti on pahasti painunut, koska sitä ei ole paalutettu. – Kun kaupunki muokkaa aluetta muutenkin ja alue uudistuu, kaupunki on tyytyväinen, että halusimme tällaista ratkaisua eikä meillä ole ollut vaikeuksia keskusteluissa kaupungin kanssa. Paikalla valamisen osuudeksi Mattila arvioi noin neljänneksen. Vajoamista mitattiin vuosittain ja arvot näyttivät sen lisääntyneen. Taloyhtiö on jo keskustellut vakavasti yhden rakennusliikkeen kanssa kiinteistön ostosta. Talojen väliin jäisi yhteinen piha. Jonkun verran perustuksia tehdään kerrostalojen runkojen tavoin myös paikalla valamalla. – Paikka on mahdollisimman hyvä keskellä Järvenpäätä, hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja järvinäköalalla Tuusulanjärvelle, Paavonkallio suosittelee. Sulfaatti on betonille huono. Nykyiset vedeneristeet ovat myös laadultaan vanhanaikaisia parempia
– Tiettyjä katuja on jo ajateltu kävelykaduksi. – Projektin ajatus on, että keskustan vetovoimaisuus paranisi. – Yksi vaihtoehto on rakentaa tunneli, jossa on kaksi kaistaa suuntaansa. Tunnelissa tulee turvallisuussyistä ja pelastuslaitoksen vaatimuksesta. Toinen vaihtoehto on, että molemmilta Esplanadin kaduilta poistetaan yhdet kaistat, jolloin jäljelle jää kaistat suuntaansa. Eri vaihtoehtoja Kävelykeskustan laajennukselle on useita erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Kolmas vaihtoehto on, että vain Pohjoisesplanadista tulisi kävelykatu. Viime vuoden aikana kaupunki keräsi sekä asukkaiden, yrittäjien että suunnittelutoimistojen ideoita ja näkemyksiä aiheesta. Keskustan ulkopuolelle rakennetaan useita kaupallisia keskittymiä ja tällä projektilla halutaan turvata keskustan elinvoima, sanoo projektinjohtaja Katariina Baarman Helsingin kaupunginkansliasta. Sen toteuttamiseksi on esitetty useita erilaisia visioita. Järkevää on muuttaa kävelykaduiksi sellaisia alueita, joissa Maanalaiseksi kokoojakaduksi on useita eri vaihtoehtoja. Kävelykeskustan laajennuksen tarkoitus on lisätä keskusta-alueen viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. – Kävelykeskustan laajuus ei ole itsetarkoitus, vaan kävelykeskustan laatu, Baarman kiteyttää. Kuva: Helsingin kaupunki Keskustan ulkopuolelle rakennetaan useita kaupallisia keskittymiä ja tällä projektilla halutaan turvata keskustan elinvoima. Esplanadin puiston reunoilla kulkevien Eteläesplanadin ja Pohjoisesplanadin muuttaminen kävelykaduiksi on aiheuttanut paljon ristiriitaisemman vastaanoton. Siihen on ratkaisuksi nähty maan alle rakennettava kokoojakatu. Nykyään kävelylle on varattu lähinnä Keskuskatu, Aleksanterinkadun poikkikatuja, osa Salomonkatua poikkikatuineen, osa Kalevankadusta sekä Iso Roobertinkatu. Esimerkiksi Postikatu Sokoksen ja rautatieaseman välillä, jossa jalankulkuvirrat ovat valmiiksi suuret. Keskeistä on saada satamien liikenne pois keskustan kaduilta. Vaihtoehdot on laadittu laajan ja monipuolisen vuorovaikutuksen perusteella. Hyötyjiksi nähdään kaikki ketkä keskustassa kulkevat: asukkaat, asiakkaat, alueella toimijat sekä turistit. – Yksi vaihtoehto on, että molemmista tehdään kävelykatu. Baarmanin mukaan tunnelille on karkeasti ajateltuna kolme vaihtoehtoa. Tunneli alkaisi Salmisaarenkadulta ja päättyisi joko Sörnäisten rantatielle tai Hermannin rantatielle. Keskustassa kuitenkin pitää tietty määrä autoja päästä kulkemaan. Keskustan läheisyydessä on kolme suurta satamaa: Eteläsatama, Länsisatama ja Katajanokan satama. 14 Helsingin ydinkeskustan elivoima halutaan säilyttää Lisää kävelijöitä keskustaan Helsingissä tutkitaan edellytyksiä laajentaa kävelykeskustaa ja rakentaa autoliikenteelle maanalainen kokoojakatu. Kävelykaduillakin tosin on esimerkiksi huoltoajo ja tontille ajo sallittu. on jo valmiiksi paljon kävelijöitä ja joilla on potentiaalia kehittyä. Autot maan alle Jotta kävelykeskustaa voidaan laajentaa, läpiajoliikenne tulisi saada pois keskustasta. Alkuvuodesta esiteltiin seitsemän eri ratkaisumallia, miten laajennus voisi toteutua. Kaivokatu on toinen paikka, jossa on suuret virrat ja sitä on ajateltu kaduksi, jossa olisi kävelijöiden lisäksi vain joukkoliikennettä ja pyöräilyä. Sieltä olisi yhteydet satamiin ja katuverkkoon. H elsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Yksi osa strategiaa on kävelykeskustan laajentaminen. Tavoite on saada keskustaan enemmän käyttäjiä. Sen huono puoli on, että se kenties tukkii liikaa keskustan sisäistä liikennettä
Pauli Jokinen Keskuskatu on jo nyt suosittu kävelykatu. Toinen vaihtoehto on tunneli, jossa on yksi kaista suuntaansa. – Se ei niin paljon veisi kaduilta liikennettä pois, Baarman arvelee. Mutta urakka hoitui ongelmitta, ja jo kolmen viikon kuluttua Ristiniementiellä ihasteltiiin auringon kanssa kilpaa hohtavia uusia Vesivek-kattoja. 15 olla eritasoliittymät. Lue koko tarina: vesivek.fi/kokemuksia. Toteutuessaan kokoojakatu rahoitetaan suurelta osin tienkäyttömaksuilla. On tärkeää, että onnettomuusriskit ovat pienet. Yleissuunnitelman ja muiden selvitysten perusteella kaupunginvaltuusto päättää keväällä 2020 hankkeen jatkotoimenpiteistä. – Keskustan alla oleva huoltotunneli on tarkoitettu huoltoliikenteelle ja pysäköinnille. Kolmas vaihtoehto on jo olemassa olevan huoltotunnelin hyväksi käyttäminen ja kytkeminen kokonaisuuteen. Kuva: Laura Oja Kattoluuri: 019 211 3800 / vesivek.fi ”Ei kukaan uskonut, että se olisi mahdollista.” 23 asbestikattoa ja puolen metrin lumikerros, säätilat vaihtelivat paukkupakkasesta lumimyräkkään, muistelee espoolaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ann-Marie kattoremontin olosuhteita. – Maksut vaikuttavat käyttäjämääriin, mutta liikenteen määrä tunnelissa saattaisi olla noin 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Baarman arvioi. Keväällä Helsingin kaupunkiympäristölautakunta valitsee yhden tai korkeintaan kaksi vaihtoehtoa, joista laaditaan tarkempi rakennetekninen yleissuunnitelma. Sinne ei kovin paljon liikennettä voisi ohjata
Taloyhtiö otti maalämmön ja lämmöntalteenoton käyttöön huhtikuun alussa viime vuonna. Aikaa ideasta toteutukseen meni kolmisen vuotta. V arovainen arviomme on, että maalämpöä käyttämällä säästämme ostetun energian kuluissa noin 65?75 prosenttia kaukolämpöön verrattuna, toteaa hallituksen puheenjohtaja Simo Tolkki As Oy Järvenpään Haltianpolku 11:sta. 16 Energiatehokkuutta kerrostaloihin Maalämpö säästää ympäristöä Maalämpö on kerrostaloon soveltuvista lämmitysmuodoista käyttökustannuksiltaan edullisin. Ympäristöystävällinen maalämpö onkin kasvattanut jatkuvasti suosiotaan niin uudisrakentamisessa kuin vanhojen kerrostalojen lämmitysjärjestelmiä uudistettaessa. Tarjouskierrok. Vuonna 1978 rakennetussa kerrostalossa on 29 huoneistoa, kolme ja puolikerrosta sekä kolme porraskäytävää. Talohallitus pohti perinjuurin, kannattaisiko hommaan ryhtyä ja teki omia laskelmia
siakin käytiin läpi kaksi. Taloyhtiössä uusittiin samalla koko lämmönjakohuone ja sen tekniikka. 17 As Oy Järvenpään Haltianpolku 11 • Maalämpöja lämmöntalteenottourakka valmistui huhtikuussa 2017 • Lämpöpumppu: Gebwell Taurus 90 kW • Lämpökaivoja: 7 kpl • Kiinteistö käytti aiemmin kaukolämpöä. Kokonaisenergiankulutus oli vuodessa noin 294 000 kWh kaukolämpöä. Vasta toisella kerralla asiasta oltiin niin varmoja, että hanketta ryhdittiin toteuttamaan, Simo Tolkki kertoo projektin vaiheista. Jos kaivojen määritellylle vähimmäisetäisyydelle ei kerrostalon alueella ole tilaa, kaivot voidaan porata vinoon, jolloin niiden välinen etäisyys tavallaan pitenee. – Kun yhtiökokous oli hyväksynyt projektin, ovat asukkaat olleet enimmäkseen aika hiljakseen. Lämpö riittänyt hyvin lämmitykseen Vajaan vuoden kokemuksen perusteella Simo Tolkki kertoo, että maalämmöstä saatava lämpö on riittänyt hyvin huoneistojen lämmitykseen. Tosin nyt ei ole ollut mikään ankara pakkastalvi. – Sataprosenttisesti ollaan oltu maalämmön varassa eikä lisätehoa ole tarvittu kertaakaan. Jos taloyhtiössä ei ole ketään, joka haluaa ja pystyy systeemiä valvomaan, kannattaa ostaa järjestelmätoimittajalta ylläpitoja valvontapalvelu, Simo Tolkki. Kerrostalossa on yleensä suhteellisen pieni tontti siihen nähden, kuinka monta energiakaivoa tarvitaan tuottamaan kerrostalon lämmitysenergia. Varajärjestelmänä toimii sähkökattila, joka lämmittää patterivettä. Myös käyttövesivaraajissa on varavastukset. Me hallituksen jäsenet olemme tulkinneet sen luottamukseksi toiminnallemme. – Maalämpöä käyttämällä arvioimme säästävämme ostetun energian kuluissa noin 65?75 prosenttia kaukolämpöön verrattuna, toteaa hallituksen puheenjohtaja Simo Tolkki As Oy Järvenpään Haltianpolku 11:sta. Jos maalämmön teho ei jostakin syystä riitä tai keruuverkosto vaurioituu tai kompressorit lakkaavat toimimasta, niin varajärjestämällä saadaan tuotettua lämpöä osateholla. • Arvioidut kulutusluvut maalämmöllä ja lämmöntalteenotolla vuodessa • Lämpöpumpun energiankulutus noin 93 519 kWh • Lisälämmönlähteen energiankulutus noin 4 860 kWh • Vuotuinen energiansäästö noin 195 621 kWh • 11 kuukauden mitatut luvut • Energiankulutus 68 900 kWh • Tuotanto 220 000 kWh Maalämpöön siirtymisellä asuntoosakeyhtiö Järvenpään Haltianpolku 11:n osakkaat säästävät noin 65 senttiä kuukaudessa vastikeneliötä kohden
– Investointipäätöksemme perustui siihen ajatukseen, ettei sähkön hinta eikä kaukolämmön hinta, joka Järvenpäässä on kallista, kallistu eikä halpene. Näillä oletusarvoilla investoinnin takai. Lähde: www.tomallensenera.fi Maalämpölaitteita tuodaan tekniseen tilaan Haltianpolku 11:ssa Järvenpääsä. Patteriverkoston lämpötilaksi riittää useimmiten kovillakin pakkasilla alle +65 astetta, jolloin maalämpö riittää koko rakennuksen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Kerrostalon patteriverkosto voidaan lähes aina yhdistää maalämpöjärjestelmään. Jo vanhankin tekniikan aikana siitä oli onnistuttu säästämään. Tosin järjestelmätoimittaja on näyttänyt satunnaisesti seuraavan toimintaa ilman valvontasopimustakin järjestelmän elinkaaren alkuvaiheessa. Talvisaikaan poistoilman lämpö käytetään suoraan lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Havaintojemme perusteella järjestelmätoimittaja kävi säätämässä lämpöpumpun toista kompressoria. Jos lämmin sisäilma päästetään ulos sellaisenaan, rakennuksesta poistuu huippuimurien kautta noin 30–40 prosenttia lämmitysenergiasta. – Meillä järjestelmää seurataan omin voimin. Kaikki on sujunut ja toiminut hyvin. Kesäisin poistoilman lämpöä on tarjolla enemmän kuin käyttöveden lämmitykseen tarvitaan, jolloin ylimääräinen lämpö siirretään peruskallion lämpökaivoihin, ja sitä hyödynnetään seuraavalla lämmityskaudella. Takaisinmaksuaika vajaat 15 vuotta Investoinin takaisinmaksuaika riippuu ratkaisevasti siitä, miten sähkön hinta ja sähkön siirtohinta kehittyvät. Maalämpökerrostaloa voi lisäksi viilentää kesäaikaan edullisesti ja ekologisesti, kun maalämpöjärjestelmään yhdistetään maaviileää hyödyntävä viilennysverkosto. Samalla taloyhtiössä uusittiin lämmönjakohuone ja sen tekniikka. Simo Tolkin mukaan vaikuttaa siltä, että poistoilman lämpötilan huomioiminen lämmityskäyrässä on vähentänyt lämmitysenergian tarvetta. Toki alunperin oli tarkoituskin, etteivät asukkaat tule huomaamaan, että patterit nyt lämpiävät eri tekniikalla. Silmälläpito on ollut lähinnä insinöörin kiinnostusta uuteen järjestelmään. Tämä energia on mahdollista hyödyntää, jos taloon asennetaan poistoilman lämmöntalteenotto. Maalämpö kerrostaloissa Maalämpö on vanhaan kerrostaloon vaivaton ja kaikista lämmitysmuodoista edullisin ratkaisu etenkin, jos maalämpöjärjestelmään yhdistetään poistoilman lämmöntalteenotto. neuvoo. 18 – Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Kerrostalojen ilmanvaihto toimii joko huippuimureilla tai painovoimaisesti
Silti säästöt ovat isot. Lämmityskulut pienentyneet Maalämpöön siirtyminen ei vanhassa kerrostalossa, jonka patteriverkosto on mitoitettu aika korkeille lämpätiloille, alenna lämmityskuluja yhtä paljon kuin vesikiertoisen lattialämmityksen yhteydessä. Jos rakennuksen läheisyydessä on sopiva vesistö, putkisto voidaan sijoittaa sinne. Kaivojen poraaminen maaperään edellyttää hyväksyttyä energialupahakemusta, johon on mm. Lähde: www.tomallensenera.fi toiminut hyvin. 19 Maalämpö on luonnon oma lämpövarasto. – Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Suuremmalle maa-alueelle putkisto voidaan asentaa myös vaakatasoon maan alle reilun metrin syvyyteen. sinmaksuaika on 12-15 vuotta. Suuremmalle maa-alueelle putkisto voidaan asentaa myös vaakatasoon maan alle reilun metrin syvyyteen. Uusiutuvana ja puhtaana energianlähteenä maalämpö on kestävä valinta. Hanke on rahoitettu pankkilainalla, jonka pääomavastike vastaa syntyvää säästöä. Yleensä lämmönkeruuputkisto asennetaan kallioon porattuun syvään lämpökaivoon. Lämmityskustannukset ovat olleet As Oy Järvenpään Haltianpolku 11:ssa noin 25 000 euroa vuodessa vähän talvesta riippuen ja kiinteistösähkö on maksanut noin 3 000 euroa. Toki alunperin oli tarkoituskin, etteivät asukkaat tule huomaamaan, että patterit nyt lämpiävät eri tekniikalla. Taloyhtiössä tulee ajankohtaiseksi lähivuosina käyttövesiputkiston remontti. Mitä on maalämpö. Maalämpö on nykyään Yleensä lämmönkeruuputkisto asennetaan kallioon porattuun syvään lämpökaivoon. Simo Tolkki on kaavaillut, että samassa yhteydessä, kun talossa on putkimiehiä muutoinkin töitä tekemässä, olisi varsin kohtuuhintaista vetää viilennysjärjestelmän putkistot kaikkiin huoneistoihin. merkitty kaivojen sijainti tonttialueella ja kaivojen syvyys. Ympäristöministeriö on asettanut tiettyjä ehtoja energiakaivojen poraamiselle kuten, että ne eivät saa sijaita liian lähellä toisiaan eikä pohjavesialuetta. Lämpö saadaan talteen lämmönkeruuputkistolla ja maalämpöpumpulla, ja se jaetaan rakennukseen vesikiertoisten patterien tai vesikiertoisen lattialämmityksen avulla. Maalämmön avulla lämpenee käyttövesi, ja kesällä samaa järjestelmää voi käyttää viilennykseen. Lisäksi investointi maalämpöjärjestelmään on nostanut asuntojen arvoa ja on myyntivaltti, jos on myymässä huoneistoaan. Nyt vuotuinen sähköja siirtolasku näyttäisi olevan 13 000-15 000 euron luokkaa. Kuvassa valmis energiakaivo ilman kantta. Liisa Airaksinen Kuvat: Tom Allen Serena Oy. Kaikki on sujunut ja erittäin suosittu lämmitysmuoto, koska se tulee ajan myötä huomattavasti edullisemmaksi kuin esimerkiksi öljylämmitys, sähkölämmitys tai kaukolämpö. Auringon säteily ja maapallon ytimen hehku lämmittävät maaperää, kalliota ja vesistöjä. – Jos silloin olen vielä hallituksen puheenjohtaja, aioin esittää yhtiökokouksen päätettäväksi, että putkiremontin ohella rakennetaan viilennysjärjestelmä, jonka käyttäminen ei maksa mitään maalämpötalossa. Taloyhtiössämme noin 65 senttiä kuukaudessa vastikeneliötä kohden, Simo Tolkki arvioi
yöpymisen jälkeen vuokralainen ja vuokranantaja voivat kirjoittaa toisistaa arvion Airbnb-sivustolle . Sanna Hughes tähdentää, että tärkeintä on majoittajan kannalta muistaa ilmoittaa toiminnasta saatavat tulot verottajalle. Tässä tapauksessa ei tarvita mitään erityisiä lupia. vuonna 2008 perustettu yhdysvaltalainen yritys ja internet-sivusto, jonka kautta voi ilmoittaa oman huoneensa tai vastaavan tilan vuokrattavaksi . vuonna 2018 yrityksen listoilla oli neljä miljoonaa vuokrattavaa kohdetta 65 000 kaupungissa ja yli 190 eri maassa. Kuka tahansa voi alkaa Airbnb-majoittajaksi. perii asuntojen välittämisesti 10-13 prosenttia vuokrasta. Säännöt selviksi Jotta majoittumisesta ei koituisi häiriötä muille taloyhtiön asukkaille, kannattaa vieraita ohjeistaa taloyhtiön järjestyssäännöistä ja muista asumiseen liittyvistä asioita kuten esimerkiksi siitä, mihin roskat viedään. Hätätilanteiden varalta on hyvä kertoa, mistä taloyhtiössä löytyy esimerkiksi alkusammutuslaitteisto, hätänumero ja poistumistie. – Meillä ei ole käytössämme tilastotietoa Airbnb:n käytöstä tai historiallisesta kehityksestä Suomessa, mutta oman käsitykseni mukaan Helsinki ja Rovaniemi erottuvat ainakin toistaiseksi muista kaupungeista suosioltaan. Lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu Airbnb kasvattaa suosiotaan Suomessa pohjoista myöden. Airbnb-toimintaan sovellettavat säännökset riippuvat siitä, katsotaanko toiminta ammattimaiseksi majoitustoiminnaksi vai ei. Myös vakuutusten kattavuus. – Jos kyse on asunto-osakeyhtiöstä, kannattaa huomioida osakkaan velvollisuus ilmoittaa asukkaiden lukumäärä vesimaksun määräämistä varten, jos vesimaksu perustuu henkilölukumäärään. Pääkaupunkiseudun lisäksi Airbnb näyttää olevan suosittua aivan Pohjois-Suomessa saakka. – Valitettavasti rajaveto näiden kahden välillä ei ole mitenkään selvä, koska lainsäädäntöä on aikoinaan kirjoitettu selvemmin perinteistä hotellitoimintaa ajatellen, muistuttaa Hughes. P äälakimies Sanna Hughes Suomen Vuokranantajista kertoo, että esimerkiksi Helsingin majoituspaikoista Airbnb kattaa tällä hetkellä jo viidenneksen. 20 Helsinki ja Rovaniemi Airbnb-majoittujien suosiossa Säännöt selvitettävä ennakolta Airbnb . Tarjontaa on kyllä ympäri Suomen. Lähde: wikipedia Airbnb:n toiminta perustuu vertaisarviointiin, jossa sekä majoittaja että vieras arvioivat toisensa majoittumisen jälkeen. Ennen sivustolle kirjautumista on kuitenkin syytä huomioida muutamia tärkeitä seikkoja. Ammattimaiseen majoitustoimintaan sovelletaan merkittävästi tiukempaa sääntelyä kuin ei-ammattimaiseen. Kun henkilö vuokraa omaa asuntoaan tai esimerkiksi vapaa-ajan asuntoa Airbnb:n kautta vain satunnaisesti, kyse on selvästi ei-ammattimaisesta toiminnasta.
Maksu etukäteen Majoittajan kannalta on hyvä asia, että maksu yöpymisestä peritään vieraalta jo etukäteen. Jos majoitustoiminnasta aikoo tehdä ammattimaista, on siitä tehtävä etukäteen ilmoitus kaupungin terveysviranomaiselle. Vastaavasti häiriötä aiheuttava vieras saa majoittajalta heikon arvion, joka vaikuttaa taas siihen, miten hänet hyväksytään jatkossa vieraaksi. Airbnb:stä on mahdollista ottaa vakuutus siltä varalta, että vieraat ovat tehneet vahinkoa asunnolle. Airbnb:n toiminta perustuu vertaisarviointiin, jossa sekä majoittaja että vieras arvioivat toisensa majoittumisen jälkeen. Jos majoitustoimintaa aletaan harjoittaa käyttötarkoitukseltaan asuinkäyttöön tarkoitetussa huoneistossa, on hyvä varmistaa, onko se mahdollista ilman huoneiston käyttötarkoituksen muuttamista. Helsingin majoituspaikoista Airbnb kattaa tällä hetkellä jo viidenneksen. lyhytaikaisessa majoitustoiminnassa kannattaa selvittää omalta vakuutusyhtiöltä. – Ulkomaalaisia koskevat matkustajatiedot on toimitettava poliisille. – Joissain kaupungeissa rakennusvalvonta onkin puuttunut taloyhtiöissä harjoitettavaan ammattimaiseen majoitustoimintaan ja todennut, että tällaista toimintaa ei voi harjoittaa asuinkäyttöön tarkoitetussa huoneistossa, toteaa Sanna Hughes. Eli jos esimerkiksi majoittaja, jonka asunto ei vastaa kuvausta, saa todennäköisesti heikot arviot, joka vaikuttaa asunnon tulevaan kysyntään. Toisaalta Airbnb pitää maksua hallussaan 24 tuntia sisäänkirjautumisesta, jolloin myös vieras pystyy varmistumaan, että majoitus on luvatun kaltainen. Lisäksi ammattimaisessa majoitustoiminnassa majoittajan on kerättävä vieraista matkustusilmoitukset ja säilytettävä niitä laissa edellytetyllä tavalla. – Jos toiminta on arvonlisäveron alaista, on toiminnan harjoittajan ilmoittauduttava arvonlisäverorekisteriin ja hoidettava arvonlisäveroa koskevat ilmoitukset ja verojen maksaminen, Hughes ohjeistaa. Tällöin vieraan henkilöllisyys on tiedossa ja mahdollisten ongelmien selvittely on helpompaa. Lisäksi on selvitettävä, täyttääkö huoneisto paloja pelastusturvallisuutta koskevat vaatimukset, Hughes vinkkaa. Myös lieveilmiöitä Vaikka Airbnb tarjoaa hyvän markkinapaikan aivan tavallisille yksityishenkilöille oman asuntonsa vertaisvuokraukseen, liittyy toimintaan myös joitakin lieveilmiöitä. Sanna Hughesin mukaan taloyhtiöissä huolta on aiheuttanut järjestyssääntöjen noudattaminen, avainturvallisuus ja mahdolliset vieraiden aiheuttamat vahingot. Vaikuttaa hintoihin Airbnb-toiminnan ammattimaistuminen on jo vaikuttanut joissakin suosituissa matkailukohteissa Euroopassa pitkäaikaisten vuokra-asuntojen saatavuuteen ja hinnoitteluun. Tulot ja verot maksetaan lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin muutkin vuokratulot. Suomessakin on viime aikoina käyty paljon keskustelua asuinhuoneistojen käyttötarkoituksesta ja siitä, voidaanko huoneistoa käyttää majoitukseen. 21 Suomen Vuokrananatajien päälakimies Sanna Hughes pitää Airbnb-majoitusta melko turvallisena. – Myös vieraiden vaihtuvuus ylipäätään huolettaa taloyhtiön pitkäaikaisia asukkaita. Airbnb tarjoaa myös alustan majoittajan ja vieraan väliseen kommunikaatioon ja apua mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen, Hughes kertoo. Matti Kuoppala Vieraiden vaihtuvuus huolettaa taloyhtiön pitkäaikaisia asukkaita.. Melko turvallista Päälakimies Sanna Hughes pitää itse Airbnb:tä melko turvallisena alustana. – Majoittaja pystyy asettamaan majoittumisen ahdoksi, että majoituksen varaava vieras on tunnistautunut Airbnb-alustalle kirjautuessaan. Aina kyse ei ole siitä, että vahinkoja olisi tapahtunut tai häiriötä aiheutunut, vaan asukkaiden huolesta siitä, jos näin tapahtuu. Airbnb-toiminta on veronalaista toimintaa, joten majoittajan pitää itse huolehtia majoitustoimintaan liittyvien tulojen ja menojen ilmoittamisesta ja verojen maksamisesta. – Majoittajan kannattaa kuitenkin tutustua Airbnb:n tarjoamiin vakuutuksen ehtoisihin ja rajoituksiin tarkasti ja harkita omaisuutensa vakuuttamista myös muuta kautta, vinkkaa Hughes
T aloyhtiöiden talvilasku muodostuu lumen aurauksesta, kattolumien pudotuksesta ja lumien poisajosta sekä liukkauden torjunnasta. Lumien poisajo kallista Vanhoissa taloyhtiöissä on isot piha-alueet, jonne lumia pystyy kaatamaan eikä lumia tarvitse kuljettaa tontilta pois. – Hoitamissani taloyhtiöissä ei ole onneksi sattunut mitään haavereita eikä läheltä piti -tilanteita. Lopullisen päätöksen asiasta tekee isännöitsijä, joka samalla valitsee tekijäksi asiantuntevan ja luotettavan yrityksen. Töiden pitää sujua turvallisesti niin, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmiselle eikä kiinteistön rakenteille. Kulut vaihtelevat suuresti taloyhtiöittäin riippuen yhtiön sijainnista ja siitä, onko tontilla tilaa lumien kaatopaikalle vai pitääkö lumia kuljettaa pois. Talvitöihin lisää rahaa Eri taloyhtiöillä on eri huoltoyhtiöt ja erilaisia huoltoyhtiösopimuksia.. Runsas lumentulo ja liukkaat kelit tuntuvat budjeteissa. Huoltoyhtiöt on velvoitettu tarkkailemaan kattolumia ja ajoissa ilmoittamaan isännöitsijälle lumenpudotustarpeista, etteivät isot lumimassat tai jääkalikat pääse yllättäen tippumaan alas. Uudiskohteet sitä vastoin on monesti rakennettu korttelimuodostelmaan, esimerkiksi kauppakeskusten yhteyteen tai muutoin tiivisti. Isännöitsijä päättää viime kädessä, milloin lumien pudottaminen on tarpeen ja valitsee tekijäksi luotettavan yrityksen, jottei lumitöistä koidu vaaraa kadulla kulkeville ihmisille eikä kiinteistön rakenteille. – Uusien talojen tonttialueilla ei juurikaan ole lumenkaatopaikkoja ja lunta on pitänyt kuljettaa pois, mikä on kallista, Irina Havinmaa kertoo. Kuva: Liisa Airaksinen Kulunut talvi on rasittanut taloyhtiötä. Irina Havinmaan vastuulla on 13 taloyhtiötä ja yksi kiinteistöosakeyhtiö, jotka ovat pääosin Helsingissä. Myös huoltoyhtiön kanssa solmittu huoltosopimus vaikuttaa kulurakenteeseen. 22 Isännöitsijä Helsingistä ja Joensuusta: Runsaslumisesta talvesta lisälaskua taloyhtiöille Huoltoyhtiöiden vastuulla on tarkkailla kattolumia ja ilmoittaa ajoissa isännöitsijälle, kun niitä on tarvetta pudottaa. – Näppituntuma on, että runsaslumisesta talvesta aiheutuu 20-25 prosenttia suuremmat kulut kuin vaikkapa viime vuonna. Tarkat luvut selviävät vasta, kun kaikki huoltoyhtiöt, jotka usein laskuttavat jälkijättöisesti, ovat lähettäneet laskunsa, sanoo isännöitsijä Irina Havinmaa Realia Isännöinti Oy:stä Helsingistä
Kun suojasää sulattaa jään pinnan, sepeli painuu jään sisään ja kun. 23 – Vastuullani olevissa kiinteistössä ei onneksi ole sattunut mitään vahinkoja, vaikka lunta ja liukkaita kelejä on tänä talvena riittänyt, kiittelee isännöitsijä Irina Havinmaa Realia Isännöinti Oy:stä Helsingistä. Huoltoyhtiöiden aurauskalusto on ollut liikkeellä lumisimpina päivinä jopa läpi vuorokauden, kertoo isännöitsijä Jarmo Multanen Realia Isännöinti Oy:stä Joensuusta. Sepeli on usein huono vaihtoehto sahaavalla säällä. – Hiekoittaminen on tänä talvena ollut haastavaa, kun kelit sahaavat edestakaisin. Joidenkin huoltoyhtiöiden kanssa on tehty kaikki talvityöt kattavia sopimuksia, ja toisten kanssa sellaisia, joissa lumityöt ovat erillisveloitettavia. Käytettävällä hiekoitushiekalla on ratkaiseva merkitys siihen, onko katukäytävällä tai pihalla turvallista kulkea. Kuva: jarmo.multanen – Joensuussa on koettu kaksi runsaslumista talvea peräkkäin. Sama koskee liukkauden torjuntaa
Viime talvena Joensuussa oli sellainen tilanne, että vaikka tavaratoimittajat olivat hyvin varautuneet sepelin määrään, hiekoitussepeli loppui jo joulun tienoilla. Liukkauden torjuntaan menee valtavat määrät hiekoitussepeliä, mikä sekin maksaa. – Hiekkaa ei voi käyttää uudelleen. 24 Kattolumet ovat merkittävä tekijä runsaslumisina talvina ja kelien sahatessa. Tällä erää lisärahan varaaminen talousarvioihin on perusteltua, jottei tulisi suuria ylityksiä, Irina Havinmaa toteaa. Joensuun alueella yhdellä isännöitsijällä on hoidossaan suurinpiirtein tuplamäärä kohteita eteläiseen Suomeen verrattuna. – Aikaisemmin talvella saattoi olla viisikin viikkoa pakkasta. Katot ovat kuitenkin hyvin kestäneet lumikuorman. Ainoastaan hallikiinteistöjen kattoja on kokonaan tyhjennetty lumesta. Talvilasku vielä suurenee keväämmällä, kun hiekat pitää puhdistaa kaduilta ja pihoilta pois ja kuljettaa kaatopaikalle. Nyt säät muuttuvat nopealla aikataululla. Se on ongelmajätettä, koska siinä on epäpuhtauksia.. – Euromääräisesti mitattuna se tekee useita tuhansia euroja, mutta summa vaihtelee suuresti eri kohteissa. – On hirveän vaikea ennustaa, minkälainen talvi kulloinkin on tulossa. Nyt säät muuttuvat nopealla aikataululla. Jokapäiväinen lumen kuormaamisja poiskuljettamisralli maksaa. Nyt kun takana on muutama leuto talvi, budjetit ovat pysyneet hyvin kasassa. Huoltoyhtiöt ajoivat ympäri maakuntaa sitä hakemassa. Lisäksi kaupunki veloittaa lumenkaadosta kaatopaikalle. Koska tämä runsasluminen talvi saattaa aiheuttaa kustannuksia takapainotteisesti, varaudutaan niihin lähestulkoon poikkeuksetta joka taloyhtiössä seuraavassa talousarviossa. Jarmo Multanen arvioi, että runsas lumentulo ja siitä aiheutuneet lisätyöt ovat kasvattaneet taloyhtiöiden talvilaskua 10-15 prosenttia. – Kaatopaikoilla on toistaiseksi ollut tilaa, mutta ainakin viime talvena ne rupesivat menemään tukkoon ja nyt lumimäärät alkavat jo olla samaa luokkaa. Huoltoyhtiöiden koko kalusto on pyörinyt välillä jopa läpi vuorokauden, kertoo isännöitsijä Jarmo Multanen Realia Isännöinti Oy:stä Joensuusta. – Aikaisemmin talvella saattoi olla viisikin viikkoa pakkasta. Yleensä talvea varten budjetoidaan varoja keskiarvon mukaan ja ylipäätään talousarvio on aina arvio, Irina Havinmaa korostaa. Joensuussa taas paljon lunta – Joensuussa tämä talvi kuin myös edellinen talvi ovat olleet poikkeuksellisen kovia lumitalvia. Joensuun keskusta-alueella ja uusimmalla asuntoalueilla, kuten Penttilässä, tonttien rakennusoikeus on hyödynnetty niin tehokkaasti, ettei tonteilla ole tilaa lumikasoille, vaan lumi joudutaan melkein saman tien lastaamaan kuorma-autojen kyytiin ja viemään pois. Huoltoyhtiöiden kanssa on solmittu kiinteät kuukausisopimukset, jotka kattavat normaalit aurausja hiekoitustyöt. pakkanen jäädyttää uudestaan jään pinnan, niin taas on liukasta. Kalustosta ollut pulaa Ongelmia on Multasen mukaan syntynyt siitä, ettei lumia saada tonteilta pois riittävän nopealla aikataululla, koska kalustoa ei ole tarpeeksi. Kun lunta on satanut, sitä on tullut kerralla runsaasti, useimKattolumet hallitusti alas Kattolumet ovat toinen merkittävä tekijä runsaslumisina talvina ja kelien sahatessa. Lumen poiskuljetukseen voikin upota kolmesta viiteenkin päivää. Joka päivä on nykyään erilainen sää. Sahaavat kelit, jossa lumisateet, suojakelit ja pakkasyöt vaihtelevat vähän väliä, tekevät kaduista ja piha-alueista liukkaita. Se on kaksinkertaista konetyötä, kun lumet lastataan pyöräkoneella ja kuljetetaan pois kuorma-autolla. Joka päivä on nykyään erilainen sää. – Turvallisuusriski ovat kerrostalojen lipoille kertyvä lumi ja jää alaspudotessaan, etenkin keskusta-alueella, jossa jalkakäytävät ovat lähes poikkeuksetta seinän vieressä. Kattolumien poistosta pitää huolehtia ajoissa, jotta vaaratilanteilta vältytään. Laskutustyötä sen sijaan ovat lumen lastaukset poiskuljetusta varten ja poiskuljetus. Liisa Airaksinen miten yli 20 senttiä
Ruotsissa matalavirtamenetelmää on käytetty jo pitkään. Näin vältytään energiankulutusta kasvattavalta lämmityskäyrän nostolta. asukkaan korkean iän takia. Patteriverkoston perussäätö: Matalavirtaa käyttäen paras energiansäästö ja paras kaukolämmön jäähtymä ±1°C tarkkuus! OTA YHTEYTTÄ:. menoveden jäähtymisen eristämättömissä nousuputkissa. Täytön jälkeen annamme 5 vuoden ilmattomuustakuun verkostolle. Ohjelmamme ottaa huomioon mm. Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO www.termotohtori.. Täytämme lämmitys-ja jäähdytysverkostot Airsepex-menetelmällämme siten, että vedestä ensin poistetaan siihen liuenneet kaasut, happi ja typpi. etunimi.sukunimi@termotohtori.. TkT Aatos Kärkkäinen DI Ville Tasapuro 0400-311 780 0400-870 385 info@termotohtori.. Asiasta on tehty myös laajaa akateemista tutkimusta, joissa em. matalavirtatekniikan edut on tuotu esille. Teemme suunnittelukohteisiimme myös tasapainon tarkastukseen liittyvät paine-eromittaukset ja LJ-keskussuunnitelmat ym. Ainoa keino saada tilanne kuntoon on tehdä täydellinen perussäätö, siis lähes kaikkien kiinteistön pattereiden vesivirtoja on pienennettävä. Täyttö ja huuhtelu hapettomalla vedellä vähentävät korroosioon liittyviä ongelmia. Vesivirtojen ollessa pieniä voidaan linjasäätöventtilit usein jättää täysin auki tai korvata palloventtiileillä. Perussäätölaskennan teemme Jaconi-ohjelmallamme, jossa laskenta perustuu rakennuksen ja verkoston tarkkaan matemaattiseen mallinnukseen. Tällöin voidaan tarvittaessa jokin huoneisto säätää muita lämpimämmäksi esim. Usein ongelma on se, että yksi tai useampi huone on aivan liian kylmä, vaikka pattereiden vesivirrat ovat maksimissaan. Menetelmällämme on täytetty tuhansia verkostoja yli 10 vuoden kuluessa. Kun kiinteistön perussäätö tehdään matalavirtatekniikkaa soveltaen, saadaan pattereista tarvittaessa helposti lisätehoa vesivirtaa lisäämällä
– Hakaniemenrannan rakentaminen on kantakaupungin täydennysrakentamishankkeista tulevien kymmenen vuoden aikana suurin, ja sen vaikutus kaupungin ilmeeseen on suuri, luonnehti arkkitehtuurikilpailun puheenjohtajana toiminut apulaispormestari Anni Sinnemäki. 26 Maisema tulee muuttumaan radikaalisti Hakaniemi pian myllerryksessä Uudistunut Hakaniemenranta ilmasta käsin. Hakaniemenrannan suunnittelusta järjestetyn ideakilpailun voittivat Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik Oy ja VSU maisema-arkkitehdit Oy ehdotuksellaan Cinque palazzi. Rantaan ja Sörnäisten rantatien varrelle on suunniteltu asuntoja noin 2500 hengelle. – Rakentaminen vaatii runsaasti maantäyttötöitä, sillä rakennukset ovat tulossa lähes rantaan kiinni, sanoo projektinjohtaja Sirpa Kallio Helsingin kaupunginkasliasta.. Hakaniemen rantaan on tulossa uusia rakennuksia, joissa on sekä asuntoja, toimistoja että liiketiloja. Voittajatyössä Hakaniemen puoleinen ranta on kaupunkimaisesti rakennettu – rannassa on asuinkortteleita, joiden ensimmäiset kerrokset on esitetty kokonaan liiketiloiksi. Hakaniemen alueen suunnittelussa on johtoajatuksena, että siitä tehdään yhä kiinteämpi osa kantakaupunkia ja vahvistaa sen merkitystä joukkoliikenteen keskeisenä solmukohtana. H elsingin keskustan pohjoispuolella oleva Hakaniemen alue on perinteinen työväen Mekka, jossa on työväentaloa, Metallitaloa ja vappupuheista tunnettu tori. Uusissa asuinkortteleissa saattaa olla jopa 16-kerroksisia rakennuksia. Alueella alkaa nyt vuosia kestävät muutostyöt, joiden aikana maisema muuttuu radikaalisti. Merihaan edustalle on esitetty rantapuistoa. Rantaa on porrastettu niin, että siellä pääsee veden äärelle. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik Oy ja VSU maisema-arkkitehdit Oy Historiaa haviseva Hakaniemi on muutaman vuoden kuluttua niin eri näköinen, ettei samaksi uskoisi. Rakennusten edustalla on rantabulevardi, joka tarjoaa tilaa myös oleskelulle
Hän on myös Jätkäsaareen valmistuneen 78 metriä korkean Clarion-hotellin taustalla ja lisäksi hänet muistetaan paljon kohua herättäneestä designhotellista, jota puuhattiin Katajanokalle, mutta joka suuren vastustuksen takia jäi rakentamatta. Kuva: Helsingin kaupunki Tältä näyttää Hakaniemen hotelli havainnekuvassa. Kuva: Snøhetta Hotelli rannan maamerkiksi Asuntojen lisäksi Hakaniemen rantaan on tulossa uusi hotelli, joka toimii jatkossa maamerkkinä. Sen takana on norjalainen sijoittaja Arthur Buchardt, joka on tuttu nimi Helsingissä. Hotelliin on tulossa noin 400 huonetta. – Hakaniemen hotellin asemakaava hyväksyttiin viime vuonna, mutta siitä on valitettu, joten menee vielä tovi, että sitä päästään rakentamaan, toteaa Sirpa Kallio. Hakaniemen hotellin on suun. 27 Havainnekuva Hämeentiestä peruskorjauksen jälkeen
Kuva: Sari Korolainen nitellut norjalainen arkkitehtitoimisto Snøhetta. Hakaniemen tori nimittäin tullaan repimään auki ja sinne ollaan rakentamassa parkkiluolaa. Lisäksi Merihakaan on tulossa Kalastamasta silta, joka on tarkoitettu kevyelle liikenteelle ja raitiovaunuille. Lisäksi kaupunki on edellyttänyt, että sinne tulee asiakaspaikkoja. – Uudella sillalla parannetaan kevyen liikenteen liikkumismahdollisuuksia. – Parkkihalli palvelisi Antiloopin toimitilojen ihmisiä. Monet Antiloopin rakennuksista kokee mittavat remontit lähivuosina. Tällä pyritään siihen, että on vähemmän melua ja ilmanlaatu on parempi. Hotellin katolle tulee avoin terassi ja rannan puoli pidetään avoimena kävelyreittinä. Sitä kautta kadusta saadaan viihtyisämpi, Sirpa Kallio sanoo. Sisätilan lämpötilaerot eri vuodenaikoina ovat suuret, eikä hallissa ole riittävästi kylmätiloja toiminnan kehittämiseksi. Uusia siltahankkeita Hakaniemen ja Kruunuhaan yhdistävä Hakaniemensilta tullaan purkamaan ja sen viereen rakennetaan uusi silta. Vuonna 1961 avatun ja elinkaarensa päässä olevan sillan liikennemäärä on viime aikoina ollut runsaat 30 000 autoa vuorokaudessa, mutta se nousee kevään mittaan, kun remonttiin menneen Hämeentien liikenne ohjataan Sörnäisten rantatielle. Tavoitteena on, että uutta siltaa päästään rakentaHavainnekuva Hakaniemenrannan ideakilpailun voittaneesta ehdotuksesta Cinque palazzi. 28 Tori ja halli muutosten kourissa Hakaniemen kuuluisa halli on parhaillaan remontissa. Ne ohjataan nyt pääosin Sörnäisten rantatielle. Väliaikaisrakennus on ja pysyy väliaikaisena, sanoo Sirpa Kallio. Se on osa Kruunusiltoja, jolla ollaan yhdistämässä Helsingin keskustaa ja Laajasaloa. Noin 70 prosenttia hotellista tulee täyttömaan päälle. Uusi silta rakennetaan vanhan viereen, jotta nykyinen silta voi olla auki niin kauan kuin rakennushanke kestää. Raitiovaunut ohjataan Kallion läpi. Parkkihallia suunnittelee kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi, joka omistaa useita rakennuksia Hakaniemen länsiosassa. Parkkiluolan suunnitteluvaraus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti, Kallio sanoo. Yhtiön hallussa on muun muassa vanha Elannon tavaratalo ja Ympyrätalo. Hakaniemen hallia peruskorjataan. Reunoilla on pyöräkaistat ja jalkakäytävät. Hämeentiestä tehdään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen katu, jossa yksityisautoilu on kielletty. Remontin myötä rakennukseen saadaan ajanmukaiset ilmanvaihtoja sähköjärjestelmät, esteettömät kulkuyhteydet sekä toimivat sosiaalija varastotilat. Peruskorjaus on osa Helsingin strategiaa, jonka mukaan liikenneratkaisuissa suositaan kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä. Remontti valmistuu vuonna 2021. Sillalle on tulossa eri tasossa kulkevat autotie ja kevyen liikenteen väylä, sanoo Kallio. Lehtihaastatteluissa kauppiaat ovat kertoneet pitävänsä väliaikaisrakennuksesta niin paljon, etteivät kaikki edes haikaile takaisin vanhaan halliin. Halli remontoidaan alkuperäiseen asuunsa ja samalla pyritään parantamaan hallimyynnin olosuhteita. Yksityisautoilu pois Hämeentieltä Sörnäisen ja Hakaniemen yhdistävä vilkas Hämeentie muutetaan perusteellisesti. – Tulevaisuudessa Hämeentien keskellä ajaa raitiovaunut ja niiden vieressä bussit. Valmistuessaan se tulee olemaan Suomen pisin silta, noin 1200 metriä. Rakennuksen nykyinen talotekniikka on pääosin 1970-luvulta, ja alapohjan tukirakenteet ovat heikkokuntoiset. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik Oy ja VSU maisema-arkkitehdit Oy maan vuonna 2021 ja sen arvioidaan olevan valmis vuonna 2024. Pauli Jokinen. Hämeentietä on viime vuosina ajanut noin 8500 henkilöja jakeluautoa vuorokaudessa. Vuonna 1914 valmistuneen hallin remontti on valmistumassa vuonna 2021. Tavoite yhteyden valmistumiselle on vuonna 2026. Hallin kauppiaat ovat väistötiloissa väliaikaisrakennuksessa, joka sijaitsee viereisellä torilla. Se suljettiin liikenteeltä maaliskuun alussa ja katutyöt kestävät parisen vuotta. Peruskorjauksen aikana Hämeentiellä uusitaan vesija lämpöputkia, kunnostetaan ratakiskoja ja vaihdetaan kaapeleita. – Asemakaava mahdollistaa, että sinne rakennettaisiin jopa 700 autopaikkaa
– Olemme iloisia voidessamme aloittaa uudelleen tuotannon Loimaan tehtailla, joilla on yli 70 vuoden historia. Domus Yhtiöiden liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa vuonna 2017. Massatuotetut rakenteet alentaisivat puurakentamisen hintaa. Rakennustietosäätiö RTS:n arvion mukaan vuosina 2018-2020 Suomessa on aloitettu tai aloitetaan 186 uutta puukerrostalohanketta. – LVL-levyn lujuus on betonin luokkaa, sillä on hyvä kantokyky eikä se juurikaan painu, mutta rakenteiden kokoaminen on pitkälti käsityötä. – Suurin osa työntekijöistä menetti työnsä konkurssissa. J oensuun uusin opiskelijatalo ja Suomen korkein puukerrostalo juhli 16. Valmiit rakenteet laskisivat hintaa Penttilänkulmassa on pilotoitu uusia materiaaleja ja materiaaliyhdistelmiä. 29 ”Massatuotetut rakenteet alentaisivat puurakentamisen hintaa” Korkein puukerrostalo harjakorkeudessa Suomeen on valmistunut vuoteen 2018 mennessä 65 yli kaksikerroksista puukerrostaloa. Rakennus valmistuu elokuussa uuden lukuvuoden kynnyksellä. Rakennuksen kosteusriskit minimoitiin rakentamalla elementit paikan päällä työmaalle pystytetyssä teltassa säältä suojassa. Tomi Rautiaisen mukaan ilmastoystävällisen puurakentamisen yleistyminen edellyttää, että puurakenteita voidaan jalostaa valmiiksi teollisiksi ratkaisuiksi. materiaalivalintaan; paloturvallisuusmääräysten takia julkisivu päädyttiin verhoamaan pääosin kivipohjaisella kuitulevyllä. Puukerrostalon poikkeuksellinen korkeus vaikutti julkisivun Ilmastoystävällisen puukerrostalon puuosiin sitoutuu Stora Enson tutkimusten mukaan yhteensä 1 600 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa 700 henkilöauton keskimääräistä vuotuista päästöä. Tämän ilmastoystävällisen puukerrostalon puuosiin sitoutuu Fenestralle Loimaan ikkunatehdas Fenestran nimi palaa ikkunavalmistajaksi Suomeen. – Aiomme jatkaa laajentumista Pohjoismaissa, koska korkealaatuisten ikkunoiden kysynnälle on vahvat näkymät. Tuotantoprosesseja uudelleenarvioidaan tehokkuuden lisäämiseksi, Laast perustelee Loimaan tehtaan ostoa. Talossa on yhteensä 117 opiskelijoille tarkoitettua asuntoa. Terttu Iiskola Stora Enson tutkimusten mukaan yhteensä 1 600 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa 700 henkilöauton keskimääräistä vuotuista päästöä. Puurakenne on melko kevyt ja sen jäykistäminen vaatii asiantuntemusta. Päätuotteet tulevat olemaan puualumiinija puuikkunat. Fenestra Suomi tiedottaa alkavansa tuotannon uudestaan Loimaalla jo huhtikuun alkupuolella. – Olemme iloisia voidessamme aloittaa uudelleen tuotannon Loimaan tehtailla, joilla on yli 70 vuoden historia. Tämä on hyvä uutinen sekä meille että alueen asukkaille, Fenestran toimitusjohtaja Lauri Laast sanoo. Domuksen ostaminen sopii täydellisesti pitkän aikavälin strategiaamme, Fenestran hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Livonia Partnersin edustaja Styv Solovjov sanoo. Fenestran konkurssipesä myi yrityksen Viroon vuonna 2014, ja nyt virolaiset omistajat ovat ostaneet Domuksen konkurssipesältä Loimaan tehtaat. Näistä Joensuun Penttilänkulman opiskelijatalo on ensimmäinen yli 8-kerroksinen. – Suomessa ei ole aiemmin rakennettu puusta näin korkeaa rakennusta. A-Insinöörit vastasi 14-kerroksisen puutalon erityisasiantuntemusta vaatineiden puurakenteiden suunnittelusta. Aikomuksemme on kasvaa myynnin kasvun myötä ja siirtyä tuotannossa kaksivuorotyöhön asteittain, Laast kertoo. Fenestra jatkui Viron Harjumaassa Baltialainen sijoitusrahasto Livonia Partners omistaa 60 prosenttia Fenestrasta ja johtoryhmä Lauri Laast, Riho Prass ja Martti Siitam omistavat yhteensä 40 prosenttia. – Tavoittelemme synergioita logistiikassa ja myynnissä. Tämä on hyvä uutinen sekä meille että alueen asukkaille.. Betonipaaluperusteisen rakennuksen rungon pystyosat ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta on tehty viilupuusta (LVL) ja vaakatasot ristiinliimatusta puulevystä (CLT). Olemme tiedottaneet heille tilanteesta ja olemme aloittaneet rekrytoinnit uudelleen. K auppa kattaa Loimaalla sijaitsevat ikkunaja alumiinitehtaat, joiden tuotanto loppui joulukuussa 2018 sen jälkeen, kun edellinen omistaja oli hakeutunut konkurssiin. Lisäksi jokainen kerros suojattiin asennuksen jälkeen väliaikaisella katolla. Laastilla on kokemusta ongelmallisten yritysten kääntämisessä uuteen nousuun: hän on johtanut konkurssipesältä ostettua Fenestraa Viron Harjumaalla vuodesta 2014 yrityksen nykyisen johdon kanssa. Rakenteiden suunnittelu on edellyttänyt uusien ratkaisujen kehittämistä niin lujuuden, kantokyvyn, painumisen kuin paloturvallisuudenkin osalta, kertoo rakennesuunnittelusta vastannut yksikönjohtaja Tomi Rautiainen A-Insinööreistä. maaliskuuta harjakaisiaan. Tietomallinnetun puukerrostalon rakennuttaa Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli
Maakunnista mainittakoot Merikeskus Vellamo Kotkassa ja Serlachius-museon laajennus Mäntässä. 30 Suomalainen arkkitehtuuri halutaan turvata Lisää vientiä ja koulutusta Arkkitehtitoimistojen Liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro kaipaa arkkitehdeille työrauhaa. Arkkitehtitoimistojen Liitto vaatii järeitä toimia suomalaisen korkeatasoisen arkkitehtuurin turvaamiseksi. Näihin kysymyksiin haettiin vastausta Arkkitehtitoimistojen Liiton ATL:n tilaisuudessa Helsingissä, jonne oli kutsuttu myös kansanedustajia kertomaan näkemyksiään aiheesta. – Tulevissa vaaleissa ja tulevalla vaalikaudella rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin merkitys lienee suurempi kuin pitkään aikaan, kiteyttää Arkkitehtitoimistojen Liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro. Se haluaa investoida arkkitehtuurin vientiin, koulutukseen ja vaatii rakennetulle ympäristölle omaa ministeriä. 2010-luvulla maahan on saatu monia kansainvälistä huomiota herättäneitä rakennuksia, kuten Helsingissä sijaitsevat Keskustakirjasto Oodi, Amos Rex ja yliopiston kirjastona toimiva Kaisa-talo. S uomalainen arkkitehtuuri on arvossaan. Kalle Euro kertoo, että Suomessa työskentelee noin 3 000 arkkitehtiä – Norjassa heitä on. Suomeen lisää arkkitehtejä Arkkitehtitoimistojen Liitto kaipaa maahamme lisää arkkitehtejä. Mutta miten pidetään huolta, että suomalainen arkkitehtuuri on jatkossakin korkeatasoista ja miten turvataan arkkitehtien työolot
Meillä on valmistunut hienot Oodi ja Amos Rex ja muita kansainvälistä mainetta saavuttaneita rakennuksia, ja nyt olisi hyvä tilaisuus luoda Suomen maabrändiä arkkitehtuurin avulla, mutta arkkitehtitoimistoilla ei ole siihen aikaa, Euro sanoo. – Työvoimapula tuottaa sen ongelman, että kehittämiseen ja kansainvälistymiseen on hyvin vähän resursseja. – Arkkitehtejä on liian vähän, ja sen seuraukset ovat, että arkkitehtuurin alalla on huutava työvoimapula. 31 Suomalainen arkkitehtuuri halutaan turvata Lisää vientiä ja koulutusta Kampin kappeli Helsingissä valmistui, kun Helsinki oli Euroopan design-pääkaupunki. Suomessa työskentelee noin 3 000 arkkitehtiä – Norjassa heitä on 6 000 ja Ruotsissa 10 000.. Arkkitehtitoimistojen Liitto Helsingin yliopiston Kaisakirjaston arkkitehtuuri on herättänyt mielenkiintoa ulkomailla. Aikaa ei jää myöskään kansainvälistymiselle. Suomalainen arkkitehtuuri on hyvin korkeatasoista, varmasti maailman kymmenen korkeatasoisimman joukossa, Euro uskoo. – Jos suomalainen toimisto pääsee rakentamaan ulkomaille rakennuksia, se tuo Suomelle hyvää imagoa. Arki toimistoissa on hyvin hektinen, kaikilla on kädet täynnä töitä. Kansainvälistymisellä olisi myös se vaikutus, että se tasaa toimistojen kausivaihtelua, sillä Suomen markkinat ovat pienet ja töiden määrä vaihtelee kausiluontoisesti. 6 000 ja Ruotsissa 10 000
– Nykyinen hallituskausi lähti liikkeelle siitä, että sen parempi mitä vähemmän ministereitä. En tiedä, ovatko edelliset hallitukset varsinaisesti epäonnistuneet, mutta nyt on ilmassa niin suuria muutoksia, että tarvitaan uusi ministeri huolehtimaan rakennetun ympäristön asioista, sanoo liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro. – Se on aina helppo pantenttiratkaisu, että lyödään joka asialle oma ministeri. Meillä on liian usein tilanteita, että ministerillä on liikaa vastuita, eikä ihminen pysty kaikkiin asioihin keskittymään. Olen sitä mieltä, että ministerien määrä voisi olla pikkuisen suurempi kuin tällä hetkellä, vaikka kesken kauden ministereitä onkin lisätty. 32 Ehdotus: Uusi ministeri rakennetulle ympäristölle Arkkitehtitoimistojen Liitto ehdottaa tulevalle hallitukselle rakennetun ympäristön ministeriä. Amos Rexin sisäpiha valmistui viime vuonna. Meillä on vieläkin kulttuurija EU-ministeri jostain ihme syystä. Lisäksi uusi maankäyttöja rakennuslaki teettää töitä. Rakennetun ympäristön ministeri voisi olla mahdollisesti ympäristöministeriön sisällä. Mutta rakennetun ympäristön asioita ei pitäisi mihinkään kaatosalkkuun laittaa. Poliitikot eivät uudelle ministerille varauksetta lämmenneet. Ajatus rakennetun ympäristön ministeristä on mukava, mutta en tiedä vaatiiko se omaa ministeriä vai pitäisikö se yhdistää johonkin toiseen salkkuun, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Siren. SDP:n Riitta Myller muistuttaa, että aikanaan kun ympäristöministeriö perustettiin, sen haluttiin olevan nimenomaan keskittynyt ympäristö-, asuntoja maankäyttöasioihin. – Ne liittyvät läheisesti tosiinsa. Tehtävien irrottaminen toisistaan ei ole toivottavaa ja järkevää. Vuosien varrella on nähty hyvin järjettömiä kombinaatioita. RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz, arkkitehti itsekin, on sitä mieltä, että rakennettu ympäristö ei kaipaa omaa ministeriä ja ne tehtävät istuisivat parhaiten ympäristöministerin salkkuun. – Tulevalla hallituksella on niin paljon työsarkaa rakennetun ympäristön saralla, että uusi ministeri olisi paikallaan. Se johtaa siihen, että käytännössä virkamiehet hoitavat hommat. Eli ei tällaisia omituisia kombinaatioita. Keskustan Antti Kurvinen on Sirenin kanssa samoilla linjoilla. – Olennaista on se, että onko ministerin salkkukokonaisuus sellainen, että hänellä on oikeasti aikaa paneutua kyseiseen asiaan. Odotamme, että hallitus ottaisi huomioon rakentamisen laadun parantamisen ja suunnittelun osuuden kasvattamisen rakentamisessa, jotta saadaan parempaa elinympäristöä ihmisille. – Työvoimapula tuottaa sen ongelman, että kehittämiseen ja kansainvälistymiseen on hyvin vähän resursseja.. Virheiden Satu Hassi korostaa sitä, että salkkukokonaisuuden tulisi olla sellainen, että ihminen pystyy sitä hallitsemaan. – Vuosien varrella on nähty hyvin järjettömiä kombinaatioita. Mutta se mitä oman ministerin sijaan tarvittaisiin, olisi rakennetun ympäristön tutkimuslaitos, joka antaa tutkittua ja neutraalia tietoa, miten rakentamisen laatua voi parantaa. – Kaikille mahdollisille asioille on mukava ehdottaa omaa ministeriä. Rakennetun ympäristön ministeri voisi olla mahdollisesti ympäristöministeriön sisällä. Sitä perustellaan ilmastonmuutoksella ja maan sisäisellä muuttoliikkeellä, jotka tulevat vaikuttamaan rakentamiseen merkittävästi
– Arkkitehteja on liian vähän: toimistoissa on huutava pula yliopistokoulutetuista arkkitehdeista muista organisaatioista puhumattakaan. Lähde: ATL vaatii lisää arkkitehtien koulutusta. Kasvavat kaupungit tulee suunnitella entistä paremmin, mutta myös alueet, joissa väestö vähenee, tulee suunnitella ja rakentaa uudelleen siten, että nekin ovat toimivia pienenevän väestön kannalta. Toinen asia on maankäyttöja rakennuslain uudistus. Ilmastonmuutos ja uusi laki Kalle Euron mukaan tulevan hallituskauden suurimmat haasteet liittyvät kahteen asiaan. – Kansainvälisen tason arkkitehtuuri, kuten vuonna 2018 valmistuneet Amos Rex (JKMM arkkitehdit) tai Helsingin keskustakirjasto (arkkitehtitoimisto ALA) vahvistavat Suomen maabrändiä. Rakentaminen ja rakennettu ympäristö aiheuttavat tutkimusten mukaan jopa 20 prosenttia hiilijalanjäljestä ja se on merkittävä määrä. Suomalainen arkkitehtuuri tehdään arkkitehtitoimistoissa. Sitä kautta se parantaa rakentamisen laatua. Arkkitehdeillä on merkittävä rooli kaavoituksen ja rakentamisen johtajina ja asiantuntijoina. – Tulevassa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa pitää olla vahva yritysnäkökulma. – Joko nykyisille laitoksille lisää rahoitusta, jotta ne voivat ottaa lisää opiskelijoita, tai sitten kokonaan uusia arkkitehtien koulutuspaikkoja. Arkkitehtitoimistojen Liiton esitykset 1 Suomea on lähivuosikymmeninä rakennettava ekologisesti uudelleen, siksi: – Seuraavaan hallitukseen tarvitaan rakennetun ympäristön ministeri. Toinen niistä on ilmastonmuutos. 2 Tuleva yhteiskuntamme ja palvelut uusiutuvat jatkuvasti, siksi: – Arkkitehtikoulutuksen tarjoamaa kattavinta suunnittelukoulutusta kannattaa hyödyntää laajasti. 4 Tuleva Maankäyttöja rakennuslain uudistus muokkaa tulevaisuuttamme, siksi: – Rakennushankkeissa tulee vahvistaa suunnittelun roolia niin hankesuunnitteluvaiheessa kuin koko rakentamisen prosessin aikana. Siellä tullaan edelleen asumaan ja on monien ihmisten kannalta tärkeää, että nekin kaupungit toimivat. – Suunnitteluun panostaminen säästää kustannuksia, parantaa käytettävyyttä ja lisää viihtyvyyttä rakennuksen ja sen ympäristön koko elinkaaren ajan. Euron mukaan lain uudistus voi parhaimmillaan muuttaa rakennusja suunnitteluprosesseja nopeammiksi ja ketterämmiksi. – Tulevissa vaaleissa ja tulevalla vaalikaudella rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin merkitys lienee suurempi kuin pitkään aikaan. Pula on este alan kasvulle ja kansainvälistymiselle. – Uudistus on lähtenyt jo liikkeelle, mutta kaikki siihen liittyvät päätökset tullaan tekemään tulevan vaalikauden aikana. – Se vaikuttaa jo nyt paljon yhteiskunnassa. – Arkkitehdin ammattinimikkeen rajaaminen lainsäädännöllä vain yliopistossa annetun arkkitehdin tutkintonimikkeen omaaville henkilöille. 33 Helsingin keskustakirjasto Oodi on ollut alkuvuoden puhutuimpia tapauksia. – Arkkitehtitoimistojen tuottaman arkkitehtuurin vienti kannattaa taloudellisesti ja tuo samalla positiivista näkyvyyttä Suomelle. – Arkkitehtitoimistojen toimintaa pitää edesauttaa. Arkkitehtikoulutusta pitää selkeästi lisätä. Pauli Jokinen. – Se voi myös toivottavasti lisätä suunnittelun osuutta rakentamisessa. 3 Arkkitehtuurivienti on palveluvientiä, joka tuo Suomeen tuloja, siksi: – Suomalaisen arkkitehtuurin vientiin kannattaa investoida. – Ilmastonmuutos aiheuttaa paineita rakentamiselle. Sitä täytyy saada pienennettyä, Euro sanoo. Syrjäseudut huomioitava Kalle Euro toteaa, että muuttoliike tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa yhä enemmän rakennettuun ympäristöön. Ihmiset muuttavat suuriin kasvukeskuksiin, kuten Turkuun, Helsinkiin ja Tampereella ja syrjäkylät tyhjenevät. Siksi poliitikkojen merkitys arkkitehtitoimistojen kannalta on ensi kaudella normaalia suurempi. Tätä voidaan tukea myös korkeatasoisella uudella arkkitehtuurija designmuseolla
34 Purkava uusrakentaminen helpottuu Taloyhtiöille vaihtoehtoja Asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa rakennusten purkamisesta ja uusrakentamisesta helpotetaan. – Asunto-osakeyhtiölakiin lisättiin säännökset purkavan uusrakentamisen toteutustavoista. Tähän mennessä purkavan uusrakentamisen hankkeita on ollut vähän, koska päätökseen on vaadittu osakkaiden yksimielisyys. Uudistukseen liittyvät lainmuutokset tulivat voimaan maaliskuun alussa. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen kertoo, mitä muutokset tarkoittavat. Enemmän vaihtoehtoja ja turvaa Uudistus tuo taloyhtiöille nykyistä enemmän toteutusja rahoitusvaihtoehtoja mittaviin peruskorjauksiin ja lisäksi sen tarkoituksena on turvata kunkin osakkaan asuminen, asuntovaral. Jos osakas ei kannata purkavaa uusrakentamista, hänellä on jatkossa oikeus vaatia asunto-osakkeidensa lunastusta käyvästä hinnasta. Lisäksi lakiin tuli uusia säännöksiä yhtiökokouksen päätöksentekoa ja sitä varten laadittavasta purkamisen ja uusrakentamisen suunnitelmasta ja sitä koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta sekä niiden toimittamisesta osakkeenomistajille ja velkojille ennen yhtiökokousta. Keskeisin muutos on se, että taloyhtiön yhtiökokous voi päättää 4/5 määräenemmistöllä purkamisesta ja uusrakentamisesta aiemman yksimielisen päätöksen sijasta. P urkavalla uusrakentamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että kasvukeskusten taloyhtiöt purkavat tai luovuttavat isojen peruskorjausten ja -parannusten tarpeessa olevia rakennuksiaan ja tilalle rakennetaan enemmän uusia asuntoja ja muita huoneistoja. – Käytännössä purkava uusrakentaminen voi olla taloudellisesti tarkoituksenmukaista sellaisilla kasvukeskusten 1960-80-luvuilla harvemmin rakennetuilla alueilla, joilla on hyvät liikenneyhteydet, suurten peruskorjausten tarpeessa olevia asuinrakennuksia, ja jonne voi saada mittavasti lisää rakennusoikeutta
Laskuri on vapaasti käytettävissä ja sen on toteuttanut Lucify Oy osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta. Taloyhtiöille purkava uusrakentaminen voi tarjota mahdollisuuden rahoittaa hanketta lisärakennusoikeuden tuotolla. Tämä tuotto riippuu monista tekijöistä, kuten mahdollisen lisärakennusoikeuden määrästä, autopaikkavaatimuksista ja maankäyttömaksusta, jonka kunta perii lisärakennusoikeudesta, toteaa Jauhiainen. Kuva: Oikeusministeriö lisuuden arvo sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien asema, luettelee Jauhiainen ja listaa, millä tavoin purkavaa uusrakentamista voidaan toteuttaa. – Toinen tapa on se, että taloyhtiö luovuttaa kokonaan tai osittain rakennuksensa ja kiinteistönsä yhteistyökumppanilleen, joka purLisäksi jos taloyhtiön rakennukset ovat purkukunnossa, yhtiökokous voi myös päättää rakennusten ja kiinteistöjen myynnistä ja selvitystilasta, jossa yhtiön netto-omaisuus jaetaan osakkaille, tarkentaa Jauhiainen. Purkavaan uusrakentamiseen liittyvä lakimuutos vauhdittaa uusien asuntojen syntymistä ja mahdollistaa alueiden tehokkaamman käytön. – Kolmantena vaihtoehtona on se, että yli 90 prosenttia purkukuntoisen taloyhtiön osakkeista ja niiden äänimäärästä hankkineella sijoittajalla tai rakennusliikkeellä on oikeus ja velvollisuus lunastaa loput osakkeet käyvästä hinnasta. – Taloyhtiön päätöksenteon helpottaminen ei tietenkään yksin riitä, lisäksi tarvitaan muun muassa asiantuntijapalveluita taloyhtiöille, purkavassa uusrakentamisessa toimivia vakuuskäytäntöjä ja kuntien vastaantuloa kaavoitusasioissa, toteaa Jyrki Jauhiainen. Laskuri löytyy osoitteesta https://plr.lucify.com/ Kati Wikström kaa ja rakentaa uudet rakennukset, joissa olevia huoneistoja tarjotaan taloyhtiön vanhoille osakkaille näiden vanhojen huoneistojen suhteessa. Lisähuoneistoja tarjotaan yhtiön päätöksen mukaisesti myös muille. Tehokkaampaa alueiden käyttöä Muutos vauhdittaa uusien asuntojen syntymistä sekä mahdollistaa alueiden tehokkaamman käytön ja kehittämisen. Tällöin osakkaalle tarjottavan uuden huoneiston käypä arvo on vähintään vanhan arvo, vanhojen osakkaiden uusien huoneistojen käypien arvojen keskinäinen suhde vastaa heidän vanhojen huoneistojensa arvojen suhdetta, ja uuden huoneiston hallintaoikeus vastaa likimain vanhaa huoneistoa ja osakkaan vastikeperuste ei kasva. – Purkava uusrakentaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että taloyhtiö purkaa vanhat rakennukset ja rakennuttaa uusia rakennuksia, joiden uusia osakehuoneistoja tarjotaan vanhoille osakkaille näiden vanhoja huoneistoja ja osakkeita vastaavasti. Taloyhtiöille purkava uusrakentaminen voi tarjota mahdollisuuden rahoittaa hanketta lisärakennusoikeuden tuotolla.. – Purkavan uusrakentamisen mahdollisuuksien yhtiökohtaisen arvioinnin helpottamiseksi on luotu yleiskäsityksen antava laskuri. – Osakkaille tarjotaan uudet huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. 35 Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen kertoo lakiuudistuksen keskeisimmän uudistuksen olevan, että taloyhtiön yhtiökokous voi päättää 4/5 määräenemmistöllä purkamisesta ja uusrakentamisesta. Sen avulla voidaan havainnollistaa hankkeen edellytyksiä ja vaikutuksia taloyhtiön, sen jokaisen osakkaan, yhtiön ja osakkaan velkojan, kiinteistön sijaintikunnan, verottajan ja muiden sidosryhmien kannalta
50 vuoden iän saavuttanut Kojamo Oyj eli entinen VVO palvelullistaa asumista kovaa vauhtia. – Kuluttajat ovat tottuneet saamaan parempia, yksilöllisempiä palveluita nopeasti ja uskomme, että sama kuluttajakäyttäytyminen tulee myös asumiseen. Entistä parempaa asumista kaupungeissa My Lumo otetaan käyttöön vuoden 2019 alkupuolella asteittain kaikille Kojamon asukkaille. Palveluja innovaatioalusta tarkoittaa yhteensopivaa kokonaisuutta, joka koostuu Kojamon kiinteistöistä, asiakassuhteesta/ palveluista ja datasta sekä mahdollisuudesta hyödyntää näitä ratkaisujen kehittämiseen ja palvelujen tuottamiseen. Kojamo on kehittänyt digitaalisia palveluitaan vuodesta 2008 alkaen, ja tuonut markkinoille esimerkiksi vuokrasopimuksen sähköisen allekirjoituksen ja Lumo-verkkokaupan, jossa vuokrasopimuksen voi tehdä heti. My Lumo on Lumo-asukkaan verkkosovellus, josta asukas voi varata ja ostaa palveluita sekä maksaa vuokran myös mobiililaitteella. My Lumo on osa Kojamon innovaatioja palvelualustaa, joka tarjoaa asukkaille ja yhteistyökumppaneille yhteisen alustan asumisen palveluiden pilotointiin ja kehittämiseen. Lähes nollaenergia-asuntoja on valmistunut 800 ja rakenteilla on 1 037. Kojamo julkisti Slush side-event RecoTech –tapahtumassa viime joulukuun alussa uuden asumisen My Lumo -palvelun. Hyvä esimerkki tämän päivän arkea helpottavasta palvelusta on Postin ja Kojamon yhteistyönä tuomat Kaikki Kojamon omat rakennushankkeet ovat lähes nollaenergiataloja (nZeb) vuodesta 2016 alkaen. – Ensimmäisessä vaiheessa My Lumo tarjoaa asukkaille arkea sujuvoittavia digitaalisia palveluita, kuten vikailmoituksen ja vuokranmaksun helposti ja nopeasti mobiililaitteella, Suila sanoo. – Eri toimijoiden datan rajapintojen avaaminen on edellytys tiedon saavutettavuudelle ja jalostamiselle, minkä avulla kaupunkiasuminen voi palvelullistua. My Lumo on osa asukkaan digitaalisen palvelun ja vuorovaikutuksen jatkumoa. K ojamo Oyj:n tavoitteena on olla asumisen edelläkävijä ja suunnannäyttäjä kiinteistöja rakennusalan digitalisoituessa jatkossa voimakkaasti. Smartpost-automaatit 18 Lumo-taloon, Suila kertoo. Tavoitteenamme on palvella asiakkaitamme yhä paremmin asumisen arkea helpottaen, Kojamon kehitysjohtaja Teemu Suila kertoo. Kojamo tekee uusien innovaatioiden kehittämisessä yhteistyötä muun muassa start up -yritysten kanssa. 36 Kojamo palvelullistaa kaupunkiasumista My Lumo auttaa asukkaita Kojamo tarjoaa asukkaille viihtyisää asumista ja asumista helpottavia palveluja. Jatkossa My Lumo -palvelun kautta voi varata ja ostaa kotiin toimitettavia palveluita, joita voivat olla esimerkiksi siivous
Asumisen murros jälleen edessä – Kojamo otti viime syksynä käyttöön suomalaisen Leanheatin kaukolämmitteisten rakennusten tekoälyratkaisun, joka säätää automaattisesti kiinteistön lämmitystä muun muassa asuntojen todellisen lämpötilan ja sääennusteen perusteella, ehkäisee ylilämmitystä ja auttaa kiinteistön omistajaa tekemään asuntojen välisen tasapainon säätelyn aiempaa tarkemmin, Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen toteaa. – Ennen kesää näemme verkossa tehtyjen asuntovuokrausten 10 000 sopimuksen rajapyykin ylittämisen, Nieminen arvioi. Mittavien investointiensa seurauksena tuore pörssiyhtiö ja taloudeltaan vahva Kojamo on Suomen suurin kiinteistösijoitusyhtiö ja yksityinen asuntosijoitusyhtiö sijoituskiinteistöjen käyvällä arvolla mitattuna. Nyt asumiskokemuksessa uutta eivät ole jääkaappi, sähköuuni ja juokseva vesi, vaan asumisen palvelullistuminen, Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen toteaa. Kojamo rakennuttaa yhteensä osin Euroopan investointipankin rahoittamana noin 3 800 asuntoa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tekoäly ohjaa jo yli 28 000 Lumo-kodin lämmitystä sääennusteen mukaan.. Tulevaisuudessa osasta palveluista voidaan Niemisen mukaan maksaa kuukausimaksu ja osasta käytön mukainen kertamaksu niin kuin mistä tahansa palvelusta. – Suomen kiinteistöja rakentamisen ala tarjoaa sopivankokoisen markkinan mahdollisuudet toimia koekenttänä uudenlaisille, myös kansainvälisesti skaalautuville palveluille. Kojamo on investoinut Lumo-asuntoihin viimeisen viiden vuoden aikana kaksi miljardia euroa, ja kehittää nyt Lumo-konseptista vaihtoehtoa sekä vuokraettä omistusasumista harkitseville. Tekoäly ohjaa asuntojen lämmitystä Kojamo parantaa asumisen viihtyisyyttä Lumo-kotien älyratkaisuilla. Jo alun perin vuokra-asumisen rohkea uudistaja VVO perustettiin helpottamaan muuttoa työn perässä kaupunkiin. Leanheat-ratkaisu on Niemisen mukaan hyvä esimerkki siitä, millä tavalla yritysvastuu on kiinteä osa Kojamon toimintaa. – Edessämme on nyt samanlainen murros kuin 50 vuotta sitten. Jo nyt Lumo-kotiin kuuluvat esimerkiksi laajakaista, sähköinen asumisen asiointikanava sekä yhteiskäyttöautopalvelu. – RAKLI on johtava kiinteistöja rakentamisalan järjestö, joka edustaa merkittävää määrää rakennetun ympäristön toimijoita, Nieminen toteaa. Kojamo on liittynyt Suomen Tilaajavastuu Oy:n koordinoimaan Platform fo Trust -ohjelmaan, joka edistää yhteistyötä ja datan virtausta eri toimijoiden välillä. Kojamo toimii Suomen merkittävimmissä kasvukeskuksissa, ja tarjoaa Lumo-brändillään vuokra-asumista sekä uudenlaisia palveluita kaupunkiasumiseen. Platform of Trust on luottamukselle ja avoimuudelle perustuva markkinapaikka ja alusta, jonka päällä eri toimijat voivat kehittää omia palveluitaan. Haluamme olla mukana johtamassa perinteisen toimialan digimurrosta ja luoda parempaa kaupunkiasumista, Suila sanoo. Lähes nollaenergia-asuntoja on valmistunut 800 ja rakenteilla on 1 037. Lisäksi kaikki Kojamon omat rakennushankkeet ovat lähes nollaenergiataloja (nZeb) vuodesta 2016 alkaen. – Kuluttajat ovat tottuneet saamaan parempia, yksilöllisempiä palveluita nopeasti ja uskomme, että sama kuluttajakäyttäytyminen tulee myös asumiseen, kehitysjohtaja Teemu Suila toteaa. Jouni Suolanen Kuvat: Kojamo Oyj ja ruokapalveluita sekä yhteisten kerhotai etätyötilojen varaamista. Kun Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO vuonna 1969 perustettiin, Suomi kaupungistui, ja maalta muuttava väestö tarvitsi asuntoja. Yritys rakensi koteja kymmenille tuhansille uusille kaupunkilaisille, joille keskuslämmitys ja sisään juokseva vesi olivat uutta ylellisyyttä. 37 Toimitusjohtaja Jani Nieminen valittiin helmikuun lopulla RAKLIn hallituksen puheenjohtajaksi tulevaksi kaksivuotiskaudeksi. – Sitä työtä Kojamo jatkaa suunnaten tulevaisuuden parempaan kaupunkiasumiseen, joka teemoittaa koko juhlavuotta, Nieminen toteaa. Kojamon osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla
Keskossa asiantuntemukseen on panostettu, Anttila toteaa. Kehitystyöhön liittyy olennaisesti myös Keskon osallistuminen alan kehittämiseen jakamalla muille omia kokemuksiaan ja näkemyksiään rakentamisalan Kesko investoi ja rakentaa halutuille kauppapaikoille.. 38 Kesko rakennuttaa vastuullisesti ja energiatehokkaasti Vuoden rakennuttaja 2018 Keskon kauppapaikkojen rakennuttamisessa ohjenuoria ovat kestävä kehitys, energiatehokkuus ja elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Panostuksia on lisäksi paljon tehty myös muun muassa lauhdelämpöjen hyödyntämiseen ja valaistuksen energiatehokkuuteen. Aurinkosähköä ja lauhdelämpöä K-ryhmä on Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä. Vuoden rakennuttaja seuraa aikaa ja eri tekniikoiden kehittymistä. – Useille kauppapaikkahankkeille on osana rakennuttamisen prosessia haettu ulkopuolisen arvioijan tekemä kansainvälinen ympäristöluokitus BREEAM tai LEED, Anttila kertoo. Mukana alan kehittämisessä Keskon rakennuttamisen asiantuntijat haluavat aktiivisesti kehittää rakennusalaa ja omaa ammattitaitoaan olemalla avoimia yhteistyölle, uusille ajatuksille ja innovaatioille. K-ryhmä on Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä. Myös ylläpitoja korjaustoiminnassa Keskon lähtökohtana on elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten vähentäminen, kertoo rakennuttamisja ylläpitojohtaja Jukka Anttila Kesko Oyj:stä. K-ryhmä on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa vuosille 2017–2025. K un Kesko suunnittelee ja rakentaa uutta kauppapaikkaa tai kauppakeskusta, yhtenä merkittävänä edellytyksenä on kestävä kehitys ja energiatehokkuus. – Nopea kehitys edellyttää asiantuntemusta tunnistaa milloin uuteen tekniikkaan on järkevää siirtyä. Sopimuksen piirissä ovat kaikki K-ryhmään kuuluvat kauppaketjut. Sähköautojen latauspisteet ovat jo useamman vuoden olleet tuttu näky Keskon uusilla kauppapaikoilla
Keskon asiantuntijat osallistuvatkin aktiivisesti alan kehitystoimintaan alan järjestöjen toimikuntien ja työryhmien kautta. Connected Work on Keskon oma konsepti työympäristöjen kehittämiseen liittyen. Vuoden rakennuttajiksi on aikaisemmin valittu Finavia, Etera, SOK, Järvenpään Mestariasunnot, Liikennevirasto, Helsingin Yliopisto, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT, Lahden kaupunki, Sponda Oyj, Pirjo Honkaniemi sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Jouni Suolanen. Palkinnon saadakseen rakennuttajan tulee hallita kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisten rakennuttamismenettelyjen soveltaminen. Juuri valmistunut projektinjohtourakan sopimusmallien uusimistyö on osoitus kiinteistöja rakentamisalan kyvystä yhteisesti kehittää asioita. Keskolla on ollut keskeinen rooli uudistustyön käytännön toteutuksessa. Keväällä 2019 valmistuvan Keskon uudessa Kalasataman kampuskokonaisuuden suunnitteluprosessissa on hyödynnetty työympäristökonsultointia sisältäen palvelumuotoilun näkökulman. Palkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen. Kesko kehittää työympäristöjä Käyttäjien aktiivinen rooli ja osallistaminen rakennushankkeessa on keskeinen osa nykypäivän rakennuttamista ja tuottavuutta tukevien työympäristöjen kehittämistä. – Connected Work –teemaan kuuluu olennaisesti myös digitaalisuus, jonka suomien mahdollisuuksien ymmärtäminen on muodostunut rakennuttamisessa yhä tärkeämmäksi asiaksi, Anttila toteaa. Kesko ja yrityksen rakennuttajatiimi palkittiin vuoden 2018 rakennuttajana. Yksi keskeisimmistä osa-alueista tuottavuuden ja laadun parantamiseen tähtäävässä yhteisessä kehitystyössä on alan sopimusmallien eteen tehty työ. K-ryhmä on Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä. Sähköautojen latauspisteet ovat jo useamman vuoden olleet tuttu näky Keskon uusilla kauppapaikoilla. Valinnassa annetaan arvoa myös alan kehitysja koulutustoimintaan osallistumiselle sekä asiakastarpeiden hyvälle täyttymiselle. Vuoden rakennuttajan valitsee RAKLI ry. 39 Vuoden rakennuttaja -palkinto Rakennuttaja toimii rakennushankkeessa tilaajana, jonka asettamiin vaatimuksiin ja ammattitaitoon valmiin rakennuksen toimivuus pitkälti perustuu. Vuoden rakennuttajapalkinnon valintakriteereissä painotetaan esimerkillistä toimintaa ja hyvän rakennuttamistavan noudattamista. foorumeilla. Tulevien tilojen tarkoitus on tarjota paras mahdollinen tuki Keskon liiketoiminnalle ja uusille työnteon tavoille
Aloitusmäärän huippu jäänee. R akennusmarkkinoiden asiantuntijayritys Foreconin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan uusien asuntojen, erityisesti kerrostaloasuntojen rakentamismäärä on Suomessa noussut jo kestämättömän korkealle kysyntään nähden. YIT parantaa suhdannekestävyyttään siirtämällä lähes 600 asuntoa uuteen vuokrausyhtiöön. 40 Suuret rakennusliikkeet pienentäneet myyntiriskiä, YIT mukaan vuokra-asuntoyhtiöön Asuntorakentajat nyt varovaisia Kerrostaloasuntojen suuri tuotanto ylittää markkinoiden vedon, joten isot rakennusliikkeet ovat rajoittaneet gryndiasuntojen tuotantoa. EK varoittaa ylirakentamisesta ”vaaravyöhykkeen” kaupungeissa
Neljän suuren yrityksen osuus kerrosja rivitalojen gryndialoituksista oli 30 prosenttia vuonna 2017, mutta putosi 22 prosenttiin viime vuonna, kun gryndiasuntojen kokonaisaloitusmäärä pysyi ennallaan. Viimeiset asunnot valmistuvat 2020-luvulle tultaessa. – Asuntomarkkinoiden käännettä odottavien määrä on alkanut kasvaa viime kuukausina, kirjoittaa johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Foreconin katsauksen pääkirjoituksessa. Suuressa asuntorakentamisbuumissa on syntynyt monia ekologisuuteen pyrkiviä, innovatiivisiakin alueita. Työpaikkoja syntyy paitsi uusiin toimistotaloihin myös suojeltuihin konepajarakennuksiin. Tilastotiedot vielä tarkentuvat, mutta kerrostaloaloitusten kokonaismäärä päätynee Foreconin mukaan noin 33 000–34 000 asunnon tasolle, hieman vuoden 2017 määrän yli. Vuosina 2017 ja 2018 gryndiasuntojen vuosittaisen aloitusmäärä kerrosja rivitaloissa oli Foreconin analyysin mukaan noin 22 000 asuntoa vuodessa. Tuorein joulukuun tilastotieto kertoi aloitusmäärän laskeneen vuoden viimeisinä kuukausina noin 15 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu alkoi vuoden 2015 lopulla 15 000 asunnon tasolta, mikä tarkoittaa määrän kasvamista 2,2 kertaiseksi. Konepajan alueella Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun välissä Vallilan-Pasilan muutos on pisimmällä. Aloitusmäärä väheni lähes 30 prosenttia. Perustajaurakoitujen kerrosja rivitalojen päälle tulevat ammattisijoittajille neuvottelutai kokonaisurakalla rakennetut kovan rahan vuokra-asuntoja sisältävät kerrostaloasunnot, 5 000–6 000 asuntoa sekä ARA-lainoitetut asunnot noin 8 500 asuntoa vuodessa. Kuva: YIT/ Joni Nuutinen viime vuoden lokakuuhun, jolloin vuositason aloitusmäärä nousi yli 35 000 kerrostaloasuntoon. Eniten neljästä gryndiasuntojen aloituksia vähensi SRV, sitten YIT ja Skanska. Neljä suurta asuntotuottajaa ja pörssiyhtiötä (YIT, SRV, Skanska ja Bonava) aloittivat viime vuoden tilinpäätösja vuosikertomustietojen mukaan vuonna 2017 yhteensä noin 6 700 ja vuonna 2018 enää noin 4 800 gryndiasuntoa. Näiden yhteinen aloitusmäärä kasvoi noin 1 500 asunnolla vuonna 2018. Suurista Bonava lisäsi selvästi gryndiasuntojen aloituksia edellisvuodesta. Pörssissä on muitakin asuntorakentajia, mutta niiden aloituksista ei tiedotteissa ollut vastaavia tietoja. Alueella on noin 2 500 asukasta ja tuhansia työpaikkoja. – Tämä tarkoittaa, että muiden kuin edellä mainittujen suurten yritysten aloitukset kasvoivat viime vuonna keskimäärin yli 10 prosenttia ja osuus gryndimarkkinoista kasvoi vuoden 2017 70 prosentista 78 prosenttiin, Pajakkala toteaa. EK:n suhdannebarometrin mukaan myymättömien kerrostaloasuntojen määrä on ollut viime aikoina jyrkässä nousussa. Määrä pysyi käytännössä samana. 41 Suuret rakennusliikkeet pienentäneet myyntiriskiä, YIT mukaan vuokra-asuntoyhtiöön Asuntorakentajat nyt varovaisia YIT myi viime vuonna keskimäärin kahdeksan uutta gryndiasuntoa joka arkipäivä. Esimerkiksi YIT myi – Vuokra-asuntorakentaminen on turvallista, kun niihin ei sisälly urakoitsijalle myyntiriskejä.. Myymättömistä vain 15% isoilla Pajakkala kirjoittaa, että urakoinnissa asunnoista saatava kate ilmeisimmin pieneni, mutta asunnoissa ei ole riskiä jäädä myymättä. Kuvassa YIT:n Asunto Oy Helsingin Iita. Isot rakentajat varovaisina Kerrostaloaloitusten määrätieto on Foreconin mielestä kiinnostava siksi, että suurin osa aloituksista on rakennusliikkeiden perustajaurakoituja, niin sanottuja gryndiasuntoja, jotka pyritään myymään kuluttajille ja kuluttajasijoittajille sekä osin myös ammattisijoittajille
Uunituore KTI:n tilasto kertoi ammattisijoittajien saaneen vuonna 2018 edellisvuotta paremman, yli kahdeksan prosentin tuoton vuokra-asunnoista, joten mielenkiinto vuokra-asuntojen rakentamiseen pysynee hyvänä. Myytävien asuntojen arvo on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Vuokra-asunnot varmempia Gryndialoitusten vähenemistä oli korvattu lisäämällä vuokra-asuntojen rakentamista urakkapohjalta ammattisijoittajille sekä ARA-hankkeiden rakennuttajille. Valmiita myymättömiä gryndiasuntoja neljällä suurella oli nyt vuodenvaihteessa vajaa 500. viime vuonna keskimäärin kahdeksan uutta gryndiasuntoa joka arkipäivä. Syksyllä yhtiö aloittaa ensimmäisen, 300-asuntoisen tornin ennakkomyynnin. YIT vuokraajaksi yhteisyrityksessä YIT lähti mukaan yhteisyritykseen, joka sijoittaa YIT:n rakentamiin vuokrakäyttöön suunnattuihin asuntoihin Suomessa. SRV:n Asunnot-yksikön johtaja Antero Nuutinen vakuutti kuitenkin Länsiväylässä 13.2., että sekä Keilaniemen että Redin asuintorneja painetaan eteenpäin täysillä. 42 Uusien asuntojen, erityisesti kerrostaloasuntojen rakentamismäärä on Suomessa noussut jo kestämättömän korkealle kysyntään nähden. Pakarinen muistuttaa, että jokaisessa kaupungissa on toki ominaispiirteensä, jotka vaikuttavat sekä asuntotuotantoon että nettomuuttomäärään. Monia hankkeita onkin käynnistetty viime aikoina, Pajakkala toteaa. Tilastokeskuksen mukaan uusien asuntojen myynti taas kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia. Tilastot kertovat, että uusien kerrostaloasuntojen myyntimäärä on vähentynyt loppuvuosipainotteisesti noin kuusi prosenttia (KVKL) vuonna 2018. Erityistä harkintaa vaikkapa Vantaalla Uusien gryndiasuntojen käynnistämisessä tulee käyttää erityistä harkintaa. Valmiiden myymättömien määrä on kasvanut, mutta on toistaiseksi edelleen siedettävä, Pajakkala näkee. Uusia gryndiasuntoja valmistuu markkinoille kasvava määrä vielä vuoden ajan. on turvallista, kun niihin ei sisälly urakoitsijalle myyntiriskejä. Tietoisuus markkinoiden tilanteesta on avainasia, Pajakkala varoittaa. – Esimerkiksi Rovaniemelle uusia asuntoja valmistuu muuttovirtaan nähden paljon. Samassa yhteydessä YIT myy muodostettavalle yhteisyritykselle lähes 600 valmista tai rakennusvaiheen loppuvaiheessa olevaa asuntoa, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Osasyy asuntotuotannon korkeaan tasoon löytyy matkailusta, eli airbnb -majoitukselle on tarvetta (KL 16.2.2019). Pääkaupunkiseudun korkeiden asuintornien rakentaminen on osoittautunut SRV:lle takkuiseksi ja Redin osalta toistaiseksi tappiolliseksikin. Pakarisen tarkkailulistalla ovat Pori, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä ja Vantaa. EK:n uusi johtava ekonomisti Sami Pakarinen on Kauppalehden mukaan laittanut tarkkailulistalle viisi paikkakuntaa Suomessa. Näissä kaupungeissa rakennetaan asuntoja paljon suhteessa siihen, kuinka paljon uusia asukkaita paikkakunnalle muuttaa. Yhteisyrityksessä sijoittajina ovat YIT (49 %) sekä ryhmä suomalaisia yksityisiä sijoitusyhtiöitä mukaan lukien Oma Säästöpankki ja LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa. – Kumpikaan tilasto ei kata koko markkinaa, mutta ne kuvastavat uusien asuntojen myynnin nihkeyttä. Havainnekuvan Otaniemen Keilaniemen 32-kerroksisia torneja on määrä alkaa rakentaa vuoden 2020 alkupuolella, mutta kaavavalitus sekä asuntomarkkinasuhdanne varjostaa hankkeita. Neljällä suurella on siten pieni, noin 15 prosentin osuus valmiista uusista myymättömistä asunnoista, Pajakkala toteaa. – Etuovi.comin tiedostoissa oli myytävänä 1.3.2019 noin 3 800 uutta valmista, vuonna 2018 tai sitä ennen valmistunutta omistusasuntoa kerrosja rivitaloissa. – Vuokra-asuntorakentaminen
Kyselyssä rakennuskustannukset ja työvoiman saatavuus nousivat tonttien saatavuuden rinnalle rakentamisen pahimmiksi pullonkauloiksi. Terttu Iiskola 14 Korkeat hinnat ja rakentamiskustannukset lisäävät sijoittajien varovaisuutta Kiivas rakentaminen on nostanut asuntorakentamisen kustannuksia ja vahva sijoituskysyntä painanut tuottovaatimuksia. Rakennuskustannukset ja tonttien saatavuus nähtiin nyt suurempana haasteena kuin kertaakaan aiemmin barometrin kymmenvuotisessa historiassa. RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa kaikkien sijoittajaryhmien ennakoidaan toki jatkavan vuokra-asuntosijoitustensa lisäämistä, mutta etenkin kotimaisten suursijoittajien – instituutioiden, sijoitusyhtiöiden ja asuntorahastojen – asuntosijoitusten kasvuodotukset ovat nyt maltillisempia kuin vuosiin. Syyskuisessa RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa lähes 80 prosenttia vastaajista ennakoi ulkomaisten sijoittajien kasvattavan edelleen sijoituksiaan Suomen asuntomarkkinoille. Tarjonnan voimakas kasvu asettaa rajansa vuokrien nousuodotuksille. Hinnan alas painamiseksi kodeissa on tingitty neliöistä sekä varusteista. Siksi osa sijoittajista näyttää nyt vetävän välillä henkeä uudisrakennusinvestoinneissaan. Asuntokannan hallinto sekä yhteisyrityksen raportointi on ulkoistettu FinCap-konsernille. KTI Asuntovuokraindeksit uudet vuokrasopimukset, vuosimuutos 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 Q PKS, 1-2 h Q PKS, 3+ h Q Muut suuret kaupungit, 1-2 h Q Muut suuret kaupungit, 3+ h -4 -2 2 4 6 8 10 12 % Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus kasvaa Kansainvälisten sijoittajien määrä Suomen asuntosijoitusmarkkinoilla on kasvanut kuluvana vuonna merkittävästi. 14 Korkeat hinnat ja rakentamiskustannukset lisäävät sijoittajien varovaisuutta Kiivas rakentaminen on nostanut asuntorakentamisen kustannuksia ja vahva sijoituskysyntä painanut tuottovaatimuksia. Tonttien saatavuus Rakennuskustannukset Työvoiman saatavuus Rahoituksen saatavuus Muut julkiset rahoitusja tukimuodot Sijoittajakysyntä Vuokra-asuntojen kysyntä Asuntoihin sijoittavien kiinteistörahastojen verohuojennukset Rakentamismääräykset / niiden kehitys Q Edistää merkittävästi Q Edistää jonkin verran Q Ei vaikutusta Q Vaikeuttaa jonkin verran Q Vaikeuttaa merkittävästi 20 40 60 80 100 % Rakentamiseen vaikuttavia tekijöitä Kuinka seuraavat tekijät tulevat vaikuttamaan vuokraasuntojen rakentamiseen seuraavan vuoden aikana. Kyselyssä rakennuskustannukset ja työvoiman saatavuus nousivat tonttien saatavuuden rinnalle rakentamisen pahimmiksi pullonkauloiksi. – Asunnot voidaan realisoida vaiheittain sopivalla hetkellä. Asuntokannan tehokas käyttö ja uudenlaiset omistusmallit kasvattavat myös yhtiön invesAloitusmäärän huippu jäänee viime vuoden lokakuuhun, jolloin vuositason aloitusmäärä nousi yli 35 000 kerrostaloasuntoon. Round Hill Capital sekä Morgan Stanley Real Estate Investingin ja Aberdeen Standard Investmentsin rahastot ovat tehneet ensimmäiset sijoituksensa suomalaisiin asuntoihin, ja NREP ja AXA Investment Managersin rahastot ovat jatkaneet salkkujensa kasvattamista. Siksi osa sijoittajista näyttää nyt vetävän välillä henkeä uudisrakennusinvestoinneissaan. Siksi osa sijoittajista näyttää nyt vetävän välillä henkeä uudisrakennusinvestoinneissaan. – Vahvistamalla vuokra-asuntotarjontaa panostamme uuden strategiamme mukaisesti suhdanteita kestäviin liiketoimintoihin, jotka tuovat ennustettavaa kassavirtaa pitkäaikaisista palvelutai vuokrasopimuksista tai trendinomaisesti kasvavasta kysynnästä, hän muotoilee. Lähde: RAKLIn Vuokra-asuntobarometri, syksy 2018 YHTIÖN NIMI OMISTUKSESSA OLEVIEN VUOKRA-ASUNTOJEN LUKUMÄÄRÄ SUOMESSA, KPL Round Hill Capital 3 263 Morgan Stanley Real Estate Investingin hallinnoima rahasto 1 594 NREP 1 350 AXA IM:n hallinnoimat rahastot 1 230 Aberdeen Standard Pan-European Residential Property 824 Bayerische Versorgungskammer (BVK) 356 Barings Real Estate Advisersin hallinnoima rahasto 301 Suurimmat ulkomaiset sijoittajat Suomen asuntomarkkinoilla Lähde: KTI, lehdistötiedotteet 14 Korkeat hinnat ja rakentamiskustannukset lisäävät sijoittajien varovaisuutta Kiivas rakentaminen on nostanut asuntorakentamisen kustannuksia ja vahva sijoituskysyntä painanut tuottovaatimuksia. – Järjestely ainakin poistaa hieman epävarmuutta siitä, että yhtiön taseeseen jäisi myymättömiä asuntoja asuntokysynnän pahasti hiipuessa. Kaikkiaan KTI:n seurannan mukaan ulkomaisten sijoittajien omistuksessa on jo yli 9 000 suomalaista vuokra-asuntoa. Analyysitalo Inderesin analyytikko Olli Koponen arvelee, että myytyjen asuntojen hinta on selkeästi alhaisempi, mitä markkinoilta niistä luultavimmin olisi hyvässä suhdanteessa saanut. Kuva: YIT Perustettava yhteisyritys vuokraa omistamiaan asuntoja, ja vuokranvälityksestä vastaa osittain YIT:n oma asuntovuokraustiimi. Tonttien saatavuus Rakennuskustannukset Työvoiman saatavuus Rahoituksen saatavuus Muut julkiset rahoitusja tukimuodot Sijoittajakysyntä Vuokra-asuntojen kysyntä Asuntoihin sijoittavien kiinteistörahastojen verohuojennukset Rakentamismääräykset / niiden kehitys Q Edistää merkittävästi Q Edistää jonkin verran Q Ei vaikutusta Q Vaikeuttaa jonkin verran Q Vaikeuttaa merkittävästi 20 40 60 80 100 % Rakentamiseen vaikuttavia tekijöitä Kuinka seuraavat tekijät tulevat vaikuttamaan vuokraasuntojen rakentamiseen seuraavan vuoden aikana. Kyselyssä rakennuskustannukset ja työvoiman saatavuus nousivat tonttien saatavuuden rinnalle rakentamisen pahimmiksi pullonkauloiksi. Tonttien saatavuus Rakennuskustannukset Työvoiman saatavuus Rahoituksen saatavuus Muut julkiset rahoitusja tukimuodot Sijoittajakysyntä Vuokra-asuntojen kysyntä Asuntoihin sijoittavien kiinteistörahastojen verohuojennukset Rakentamismääräykset / niiden kehitys Q Edistää merkittävästi Q Edistää jonkin verran Q Ei vaikutusta Q Vaikeuttaa jonkin verran Q Vaikeuttaa merkittävästi 20 40 60 80 100 % Rakentamiseen vaikuttavia tekijöitä Kuinka seuraavat tekijät tulevat vaikuttamaan vuokraasuntojen rakentamiseen seuraavan vuoden aikana. Kaikkiaan KTI:n seurannan mukaan ulkomaisten sijoittajien omistuksessa on jo yli 9 000 suomalaista vuokra-asuntoa. Round Hill Capital sekä Morgan Stanley Real Estate Investingin ja Aberdeen Standard Investmentsin rahastot ovat tehneet ensimmäiset sijoituksensa suomalaisiin asuntoihin, ja NREP ja AXA Investment Managersin rahastot ovat jatkaneet salkkujensa kasvattamista. RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa kaikkien sijoittajaryhmien ennakoidaan toki jatkavan vuokra-asuntosijoitustensa lisäämistä, mutta etenkin kotimaisten suursijoittajien – instituutioiden, sijoitusyhtiöiden ja asuntorahastojen – asuntosijoitusten kasvuodotukset ovat nyt maltillisempia kuin vuosiin. KTI Asuntovuokraindeksit uudet vuokrasopimukset, vuosimuutos 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 Q PKS, 1-2 h Q PKS, 3+ h Q Muut suuret kaupungit, 1-2 h Q Muut suuret kaupungit, 3+ h -4 -2 2 4 6 8 10 12 % Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus kasvaa Kansainvälisten sijoittajien määrä Suomen asuntosijoitusmarkkinoilla on kasvanut kuluvana vuonna merkittävästi. Rakennuskustannukset ja tonttien saatavuus nähtiin nyt suurempana haasteena kuin kertaakaan aiemmin barometrin kymmenvuotisessa historiassa. Kaikkiaan KTI:n seurannan mukaan ulkomaisten sijoittajien omistuksessa on jo yli 9 000 suomalaista vuokra-asuntoa. RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa kaikkien sijoittajaryhmien ennakoidaan toki jatkavan vuokra-asuntosijoitustensa lisäämistä, mutta etenkin kotimaisten suursijoittajien – instituutioiden, sijoitusyhtiöiden ja asuntorahastojen – asuntosijoitusten kasvuodotukset ovat nyt maltillisempia kuin vuosiin. 43 Vantaan Hakunilaan on juuri valmistunut YIT:n uusia ”tehoasuntoja”, yhteensä 57 Smarttia. Round Hill Capital sekä Morgan Stanley Real Estate Investingin ja Aberdeen Standard Investmentsin rahastot ovat tehneet ensimmäiset sijoituksensa suomalaisiin asuntoihin, ja NREP ja AXA Investment Managersin rahastot ovat jatkaneet salkkujensa kasvattamista. Kolmiot ovat kooltaan 50–53,5 neliötä ja kaksiot 35–47,5 neliötä ja yksiöt 26–28,5 neliötä. Sisustussuunnittelija Laura Seppäsen stailasi YIT:n Smartin nuorelle naiselle. KTI Asuntovuokraindeksit uudet vuokrasopimukset, vuosimuutos 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 Q PKS, 1-2 h Q PKS, 3+ h Q Muut suuret kaupungit, 1-2 h Q Muut suuret kaupungit, 3+ h -4 -2 2 4 6 8 10 12 % Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus kasvaa Kansainvälisten sijoittajien määrä Suomen asuntosijoitusmarkkinoilla on kasvanut kuluvana vuonna merkittävästi. Rakennuskustannukset ja tonttien saatavuus nähtiin nyt suurempana haasteena kuin kertaakaan aiemmin barometrin kymmenvuotisessa historiassa. Vuokrakassavirta tuo yhtiön liiketoimintaan mielestämme yhtiön hakemaa suhdannekestävyyttä, mutta asuntojen hintoihin ja sitä kautta arvonnousupotentiaaliin liittyy mielestämme aina riski suurestakin arvonlaskusta, jolloin suhdannekestävyyttä voi hieman kyseenalaistaa. Karpalo-talossa on yksi neljän huoneen asunto, jossa on 61,5 neliötä. Syyskuisessa RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa lähes 80 prosenttia vastaajista ennakoi ulkomaisten sijoittajien kasvattavan edelleen sijoituksiaan Suomen asuntomarkkinoille. Tarjonnan voimakas kasvu asettaa rajansa vuokrien nousuodotuksille. YIT:llä oli vuodenvaihteessa noin 400 myymätöntä asuntoa sijoittajasuhdejohtaja Hanna Jaakkolan mukaan. Syyskuisessa RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa lähes 80 prosenttia vastaajista ennakoi ulkomaisten sijoittajien kasvattavan edelleen sijoituksiaan Suomen asuntomarkkinoille. Tarjonnan voimakas kasvu asettaa rajansa vuokrien nousuodotuksille. Lähde: RAKLIn Vuokra-asuntobarometri, syksy 2018 YHTIÖN NIMI OMISTUKSESSA OLEVIEN VUOKRA-ASUNTOJEN LUKUMÄÄRÄ SUOMESSA, KPL Round Hill Capital 3 263 Morgan Stanley Real Estate Investingin hallinnoima rahasto 1 594 NREP 1 350 AXA IM:n hallinnoimat rahastot 1 230 Aberdeen Standard Pan-European Residential Property 824 Bayerische Versorgungskammer (BVK) 356 Barings Real Estate Advisersin hallinnoima rahasto 301 Suurimmat ulkomaiset sijoittajat Suomen asuntomarkkinoilla Lähde: KTI, lehdistötiedotteet tointikapasiteettia ja lisäävät pääomankiertonopeutta. Lähde: RAKLIn Vuokra-asuntobarometri, syksy 2018 YHTIÖN NIMI OMISTUKSESSA OLEVIEN VUOKRA-ASUNTOJEN LUKUMÄÄRÄ SUOMESSA, KPL Round Hill Capital 3 263 Morgan Stanley Real Estate Investingin hallinnoima rahasto 1 594 NREP 1 350 AXA IM:n hallinnoimat rahastot 1 230 Aberdeen Standard Pan-European Residential Property 824 Bayerische Versorgungskammer (BVK) 356 Barings Real Estate Advisersin hallinnoima rahasto 301 Suurimmat ulkomaiset sijoittajat Suomen asuntomarkkinoilla Lähde: KTI, lehdistötiedotteet
Asuntomarkkinoilla tehtiin 19 prosenttia kaikista kaupoista. ”Net take-up of offices exceeded 80,000 sqm in 2018” The investment performance of offices has improved in recent years after many years of weak returns. Ruotsalaisen Cibus Nordic Real Estaten keväällä Siriukselta ostaman liikekiinteistösalkun hinta nousi 767 miljoonaan euroon. Capital growth has been supported by both increasing rental values and decreasing yields, and capital growth has remained positive every year since 2013 despite the continuous decline in most other areas. Muissa isoimmissa kaupungeissa lasku alkoi useita vuosia myöhemmin. Ulkomaiset sijoittajat olivat ostajina kahdessa kolmesta kaupasta, mukana ainakin seitsemän uutta. Ensimmäiset sijoituksensa Suomen asuntomarkkinoille tekivät esimerkiksi Round Hill Capital, Morgan Stanley Real Estate Investing, Aberdeen Standard Investments, AXA, NREP ja BVK. Yksittäisistä kiinteistökaupoista suurin syntyi, kun eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen myi Prime-toimistokiinteistöjen tuottovaatimukset Helsingin seudulla ovat alentuneet tasaisesti 10 vuoden ajan. This is the highest annual net take-up within the past decade. In 2017 and 2018, both decreasing yields and increasing rental values have supported the capital growth of offices. Kaupan 24 prosentin osuus koostui pääosin pienemmistä kaupoista. Gross take-up also increased and amounted to some 355,000 sqm. ”Yield compression slowing down in Helsinki CBD” Prime office yields in the Helsinki CBD have decreased steadily during the past decade, supported by low interest rates and strong investment demand. Pörssiyhtiö Technopoliksen myyntihinta eurooppalaiselle pääomasijoittajalle Kildarelle nousi 950 miljoonaan euroon. Ulkomaalaiset sijoittivat laajasti eri sektoreille sekä alueille. In the latest RAKLIP ho to : S AT O laajasti eri kiinteistösektoreille, mutta tuotto-odotukset eivät enää Helsingissäkään laske. K iinteistötietokeskus KTI:n Finnish Property Market 2019 on varsin yksityiskohtainen 92-sivuinen opus, joka on suunnattu kansainvälisille sijoittajille. Ulkomaalaiset sijoittivat laajasti eri sektoreille sekä alueille. Kaupassa siirtyi toimistoym.-neliöitä 428 700. 4 P ro pe rt y se ct or s: m ar ke t st ru ct ur e, pr ac ti ce s an d in ve st m en t pe rf or m an ce 50 Supported by the strengthening economy, net take-up of offices increased in 2018, amounting to some 83,000 sqm. Töölönlahdenkatu 3:n lasipalatsin saksalaiselle Deka Immobilienille 189 miljoonalla. Volyymi 1,8 miljardia euroa alan kaikkien aikojen toiseksi suurin. Poikkeuksia oli kaksi. KTI:n seurannan mukaan ulkomaiset sijoittajat omistavat Suomessa jo noin 9500 vuokra-asuntoa. Ulkomaalaiset sijoittajat olivat aktiivisia Suomen kiinteistömarkkinoilla jo edellisvuonna. Ulkomaiset 66 prosenttia Ulkomaisten sijoittajien osuus oli 66 prosenttia, kun se edellisenä vuonna kävi 70 prosentissa. Toimistojen tuottovaateet nousivat esimerkiksi Tampereella 6,5 prosenttiin ja Turussa 6,8 prosenttiin. Lokakuulle osui myös yhdysvaltalaisen Morgan Stanley Real Estate Investingin 516 miljoonan euron Itis-kauppa, joka on suurin yksittäisen kiinteistökohteen kauppa Suomessa ikinä. Lokakuisessa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan prime-toimiston nettotuottovaatimus asettui 4,1 prosenttiin. Source: KTI Index Q Q ––– -6 -4 -2 2 4 6 8 10 12 2 2 1 2 2 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 2 1 2 1 1 2 1 2 2 1 3 2 1 4 2 1 5 2 1 6 2 1 7 2 1 8 % Office rents and yields in Helsinki and other European capitals In recent years, Helsinki CBD offices have outperformed all other office sub-markets in Finland. Kannattavan sijoituksen tuotto-odotusten uskotaan saavuttaneen pohjat. Hoitoalan kiinteistöjen 600 miljoonan volyymi oli kaikkien aikojen suurin. Erityisen merkittävää kasvu oli kuitenkin asuntosektorilla. In 2018, office properties produced a total return of 6.7% (7.7% in 2017). Uusin markkinakatsaus kertoo, että sijoittajien kiinnostus levisi Ulkomaisten sijoittajien osuus oli 66 prosenttia, kun se edellisenä vuonna kävi 70 prosentissa. In 2018, however, capital growth slowed down close to zero, and income return continued to decrease, which deteriorated the investment performance of central Helsinki offices. Toimistotaloja yli kolmannes Toimistokiinteistöt pysyivät suosituimpina 39 prosentin osuudella kokonaisvolyymistä. 44 Ulkomaiset sijoittajat kahdessa kolmesta transaktiosta Kiinteistökauppoja tehtiin viime vuonna 9,3 miljardilla Suomessa tehtiin kiinteistökauppoja viime vuonna 9,3 miljardilla eurolla. However, at the same time, increasing values and the concentration of institutional investments in the best quality properties have pressured income returns. Toimistokiinteistöjen tuottokehitys, 2000-2018 Tuotot Arvonnousu Kokonaistuotto. Volyymi aleni yhdeksän prosenttia, mutta oli silti kaikkien aikojen toiseksi suurin
Se rantautui Suomeen syyskuussa, jolloin se osti AXAlta Porkkalankatu 5:n 12 360-neliöisen toimistorakennuksen Ruoholahdesta. Graafista puuttuu vielä maailman suurin varainhoitaja, yhdysvaltalainen BlackRock. Home ownership is widespread in all forms of housing, including apartments as well as detached and terraced houses and single-family houses. In the KTI Index, capital growth for retail properties has been negative every year since 2011, and in 2018, the total return on all retail properties decreased to 2.1%. Properties used for the provision of public services are a diversified market segment ranging from normal office properties to highly specialised large hospital buildings and serviced housing offered for specific target groups. Only in the past couple of years, the market has started to attract private investors. 4.3 Rental residential sector Stock There are some 2.68 million occupied housing units in Finland, and of these, about 40% are single-family homes. Osuus on pysytellyt melko vakaana viime vuosina, eli ulkomaiset sijoittajat ovat kasvattaneet Suomi-sijoituksiaan samassa tahdissa markkinoiden kokonaiskoon kasvun kanssa. Due to increasing rents, income return remained healthy at more than 5%. In 2018, residential took back its position as the best performing sector in the KTI Index, with the total return of 8.8%. Koko kiinteistösijoitusmarkkinasta asuntojen osuus lähentelee jo 30 prosenttia. In other public use property segments, the amount of private investments is still rather small in relation to the total supply of these properties. The average size of a Finnish household has been decreasing steadily, and in 2017, some 76% of all households consisted of only one or two persons. of households Finnish households by size Kaikissa suurimmissa kaupoissa ostajana oli silloin ulkomainen taho, kuten noin 3,7 miljardin euron arvoisessa kaupassa, jossa yhdysvaltalainen rahastojätti Blackstone osti pörssilistatun Spondan. The largest domestic property funds investing in healthcare properties are managed by eQ Bank, Titanium Rahastoyhtiö and Evli Fund Management Company. Hintaa ei kerrottu. ”Investment potential continues to increase in public use properties” Healthcare properties are a diversified market segment consisting of assisted living facilities and nursing homes for different target groups (e.g. Perinteisten toimitilakiinteistösektoreiden heikko menestys sekä vuokra-asuntojen vahva kysyntä ovat kääntäneet sijoittamisen painopistettä asuinkiinteistöjen hyväksi. Vuokratulojen uskotaan pysyvän vakaina vain isoissa kaupungeissa. The structural change in the healthcare and social service provision caused by the approaching reform is also opening up new opportunities for both healthcare service operators and property investors. 45 Pörssiyhtiö Technopoliksen myyntihinta eurooppalaiselle pääomasijoittajalle Kildarelle nousi 950 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 niiden osuus oli pudonnut alle kolmannekseen. In Helsinki, their share is even higher, 7%. Private sector investors own, for instance, various educational and cultural buildings as well as sports facilities, but these typically represent individual assets in investors’ portfolios. Uusia ulkomaisia sijoittajia on ilmaantunut. Toimisto Liike Tuotannollinen Asunto Hotelli Muut 15; 30 % 13; 25 % 4; 7 % 14; 29 % 2; 5 % 2; 4 % Lähde: KTI VVO-yhtymä Oyj Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Sponda Oyj SATO Oyj Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keva LähiTapiola-ryhmä ja LähiTapiolan rahastot Citycon CapMan Real Estate Aberdeen Asset Management OP Vakuutusja eläkeyhteisöt sekä OP:n rahastot ICECAPITAL kiinteistöpääomarahastot Technopolis Oyj Certeum Oyj RBS Nordisk Renting Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Avara Oy Wereldhave Finland Fennia Ryhmä Kiinteistöpääomarahasto Forum Fastighets KB Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Union Investment NV Property Fund I Ky AB Sagax Sampo Group Niam (IV, V ja Core Plus) Veritas Eläkevakuutus Stiftelsen för Åbo Akademi Ålandsbankenin Asuntorahasto 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Institutionaaliset sijoittajat Listatut kiinteistösijoitusyhtiöt Listaamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt ja rahastot Kansainväliset sijoittajat Säätiöt Kuluneen neljän vuoden muutos 30 suurimman kiinteistösijoittajan markkina-arvoissa kertoo erisuuruisista kasvuista – paitsi Varman tai Cityconin kohdalla. The amount of healthcare properties in the investment market has increased rapidly in recent years, and, according to KTI estimates, the market value of the healthcare properties owned by professional investors amounted to close to €3 billion at the end of 2018, showing an increase of almost 40 per cent compared to the previous year. billion, representing 24 per cent of the total volume. The share of dwellings in apartment buildings stands currently at 45%. elderly people and mental patients as well as disabled people), children’s day care facilities, medical facilities and even hospital properties. Lokakuussa se lunasti kulttuurihistoriallisesti merkittävän uusrenessanssityylisen Tullihallituksen talon Erottajalta Lapis Rakennus Oy:n konkurssipesältä hintaa paljastamatta. Investment performance of retail properties reflects the increasing uncertainty in the market. Tämän vuoden tammikuussa oli vuorossa 12 200 neliön suuruinen arvokiinteistö Aleksanterinkatu 15:ssä, entisen vakuutusyhtiö Salaman 1800-luvun lopussa valmistunut uusrenessanssiluomus. Ilmarinen on noussut suurimmaksi, koska siihen on liitetty Eteran omistukset. Viime vuosina sijoittajien agendalle on ilmaantunut myös kokonaan uusia kiinteistösektoreita, joista hoivakiinteistöt nauttivat vahvinta suosiota nykymarkkinoilla. 4.4 Public use properties Stock Properties used for the supply of different kinds of public services have increased their attractiveness in the investment market in recent years. In 2018, capital growth for shopping centres turned negative also in the Helsinki metropolitan area. Ulkomaiset sijoittajat vakiinnuttaneet paikkansa Suomalaisista sijoituskiinteistöistä noin 20 prosenttia on nykyisellään ulkomaisten sijoittajien omistuksessa. According to Statistics Finland, the total stock of healthcare facilities amounted to some 12.9 million sqm at the end of 2017. It is also increasingly common for public sector organisations to rent normal office premises from private sector investors. 4 Pr op er ty se ct or s: m ar ke t st ru ct ur e, pr ac tic es an d in ve st m en t pe rf or m an ce 63 In the KTI Index, residential properties’ capital growth has remained positive every year since the index’s start in 2000. The transactions carried out by Cibus Nordic Real Estate and Morgan Stanley Real Estate Investing rank high in the all-time list of largest transactions in Finland. Nettomääräisesti ulkomaisten sijoittajien suomalaisten sijoitusten määrä on vuoden 2012 hienoista laskua lukuun ottamatta kasvanut joka vuosi vuodesta 2005 lähtien. Because of the decreasing average size of households, the demand for smaller dwellings is increasing in the largest cities in particular. Viime vuonna asuntojen kokonaistuotto oli 8,8 prosenttia, kun vuokratuotot ylittivät viisi prosenttia. Expectations remain the most positive for large shopping centres in the Helsinki metropolitan area, whereas for smaller centres and other areas, the outlook for both rents and occupancy rates is negative. Sponda ja Technopolis ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. OP-Henkivakuutukselta ostetulle talolle tuli hintaa vajaa 113 miljoonaa euroa. Ulkomaisia sijoittajia on nähty transaktiomarkkinoilla ahkerasti sekä myyjän että ostajan roolissa. Pension funds’ investments in healthcare sector have typically been targeted at assisted living facilities for elderly people. ”Increasing uncertainty in the retail property markets” In the Shopping Centre Barometer carried out by KTI and the Finnish Council of Shopping Centers, the outlook for shopping centres had also turned clearly more uncertain during 2018 compared to the previous year. Sijoittaminen kauppakeskuksiin on tullut nopeasti epävarmaksi. At the same time, public sector operators are also increasingly interested in considering alternative opportunities for providing both the services and the premises needed for service provision. The total volume of retail property transactions remained high in 2018, at €2.2. Shopping centres’ investment performance was even weaker than that of other retail properties. eQ’s special mutual fund eQ Hoivakiinteistöt has increased markedly in recent years and the market value of its property portfolio exceeded Source: KTI Index Q Q ––– 2 4 6 8 10 12 14 2 2 1 2 2 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 2 1 2 1 1 2 1 2 2 1 3 2 1 4 2 1 5 2 1 6 2 1 7 2 1 8 % 4 P ro pe rt y se ct or s: m ar ke t st ru ct ur e, pr ac ti ce s an d in ve st m en t pe rf or m an ce 56 Source: KTI Index Q Q ––– -5 5 10 15 20 2 2 1 2 2 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 2 1 2 1 1 2 1 2 2 1 3 2 1 4 2 1 5 2 1 6 2 1 7 2 1 8 % in Tampere and Turku, rents are expected to remain stable, whereas elsewhere in the country, the outlook for rental growth is negative. KTI Kiinteistöindeksin markkinatietokannassa toimistokiinteistöjen osuus oli reilusti yli puolet vielä kymmenen vuotta sitten. VVO on muuttunut ay-kapitalismin mestariteokseksi Kojamoksi ja kasvattanut asunto-omistuksensa yli 3,5 miljardista yli viiteen miljardiin. Investor interest was first mainly targeted at healthcare properties, but during the past years, other kinds of public properties such as educational buildings have also started to attract investors. Samana aikajaksona asuinkiinteistöjen suhteellinen osuus kaksinkertaistui 26 prosenttiin. Lähde: KTI (kysely sijoittajille) Ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan sektorijakauma, mrd € ; % suorat kiinteistösijoitukset Suomessa, arvio vuoden 2014 lopussa Myös markkinoiden kiinteistösektorijakauma muuttuu Toimijarakenteen ohella myös kiinteistösijoitusmarkkinoiden sektorirakenne on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Asuinkiinteistöjen tuottokehitys, 2000-2018 Kauppakiinteistöjen tuottokehitys, 2000-2018 Suurimmat kiinteistösijoittajat Suomessa, top 30 (suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo vuoden 2014 lopussa, mrd euroa) Tuotot Arvonnousu Kokonaistuotto Tuotot Arvonnousu Kokonaistuotto. Kiinteistösijoittajat ovat kiinnostuneet erityisesti pääkaupunkiseudusta, jossa tehtiin yli 60 prosenttia Suomen kiinteistökaupoista. Terttu Iiskola KTI:n indeksissä asuinkiinteistöjen arvonnousua on tapahtunut kaikkina vuosina sitten 2000. Municipalities and the Finnish state are still the predominant owners of these properties. In 2017, about 64% of Finnish households live in owneroccupied homes. Players The demand for healthcare and other social sector properties is increasing with the ageing of the population. In the Finnish context, most of these facilities have traditionally been owned by municipalities and other public sector organisations, which have also provided social services and have operated the facilities. – Syitä kansainvälisten kiinteistösijoittajien kiinnostukseen Suomea kohtaan ovat hienoisesti korkeampi nettotuottotaso verrokkimaihin verrattuna hyvä talouskehitys, moniin muihin Euroopan maihin verrattuna jäljessä kulkeva taloussykli, liiketoimintaympäristön vakaus, turvallisuus ja läpinäkyvyys sekä Suomen kuuluminen euroalueeseen, luettelee Helsingin kaupunginkanslian tuore tilastojulkaisu. Private sector players in the healthcare property investment sector include institutional investors, domestic property funds and companies and some specialised foreign investors. 200,000 400,000 600,000 800,000 1,000,000 1,200,000 1 9 8 5 1 9 8 7 1 9 8 9 1 9 9 1 1 9 9 3 1 9 9 5 1 9 9 7 1 9 9 9 2 1 2 3 2 5 2 7 2 9 2 1 1 2 1 3 2 1 5 2 1 6 2 1 7 1 person 2 persons 3+ persons Source: Statistics Finland No. Otherwise, a large number of relatively small transactions contributed to the total volume
Pääkaupunkiseudulla on kova pula kohtuuhintaisista asunnoista, mikä näkyy myös Tradekan arjessa. Osuuskunta Osku aikoo tarjota markkinahintoja edullisempaa vuokraasumista omistusasumisen laatukriteerein. Alustavasti rahoituksen osuus on ehkä 0,5-1,0 miljoonaa euroa kohteesta riippuen, sanoo Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro. 46 Fira ja Tradeka tuovat markkinoille uuden asumisosuuskuntamallin Osuuskunnassa jäsenet omia vuokranantajiaan Rakennusalaa uudistava Fira tuo markkinoille uutena asumisvaihtoehtona asumisosuuskunnan. Osuuskuntamallin kerrostalot ovat tarkoitettu Havainnekuva Helsingin Koskelaan nousevista asuinkerrostaloista.. Fira rakentaa kaksi uuden osuuskuntamallin mukaista asuinkerrostaloa Vantaan Koivuhakaan ja Helsingin Koskelaan. F iran yhteistyökumppani mallin kehittämisessä ja rahoittamisessa on Tradeka. Puron mukaan Tradeka ei hae hankkeesta taloudellista hyötyä, vaan näkee mukanaolon yhteiskunnallisesti tärkeänä asiana. – Haluamme osaltamme olla takaamassa ihmisille kohtuuhintaista asumista, jossa heillä olisi mahdollisuus myös omistajuuteen. – Emme ole siirtymässä rakennustai kiinteistöalalle, mutta olemme hankkeessa nimenomaan rakentamisaikaisen rahoittajan roolissa
Asumisosuuskunta yhdistää omistusja vuokra-asumisen parhaat puolet ja mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisvaihtoehdon ja haluamme siksi olla mukana tämän asumismallin kehittämisessä. Jäseneksi 10 prosentilla Firan mallissa asukkaat muodostavat asumisosuuskunnan, joka omistaa rakennettavan kiinteistön. Osuuskunnan jäsenyydestä pääsee eroon myymällä osuutensa käyvän arvon mukaan, jolloin jäsen myös hyötyy asunnon arvonnoususta. Tänä keväänä lahjoitimme 1,1 miljoonaa euroa. Asunnon koosta riippuen liittymismaksut alkavat noin 13 000 eurosta ja liittymismaksu maksetaan kahdessa erässä. Asumisen kustannukset muodostuvat todellisten kustannusten mukaan ja kaikki tuotot käytetään osuuskunnan hyväksi. – Meitä kiinnostavat kaikki uudet ideat ja mallit, joiden avulla asumisen kustannuksia saadaan madallettua. Haluamme käyttää pääomaa ihmisten hyväksi, mihin asuntotuotanto on hyvä mahdollisuus. Osakas saa siis asua vuokaralla niin kauan kuin haluaa ja niin kauan kuin noudattaa osuuskunnan sääntöjä. Tradeka haluaa edullista asumista Tradeka lähti mukaan projektiin, koska se haluaa monipuolistaa asumismalleja Suomessa. He omistavat osuuden asunto-osuuskunnasta ja maksavat vuokraa osuuskunnalle, jonka osakkaita he ovat. Näitä sijoituksia varten Tradeka-Yhtiöillä on strategiassaan Luo uuttaja Malta ja toteuta -kategoriat. Yhteistyö Firan kanssa on osa Tradekan strategisesta Malta ja toteuta -omistuskategorian ”kärsivällisen rahan” sijoittamista, joissa Tradeka on valmis tinkimään sijoitusten tuotosta jonkin tavoiteltavan ja yhteiskunnallisesti merkittävän päämäärän hyväksi. – Strategian mukaisesti tulemme allokoimaan näihin kategorioihin yhteensä kymmenen prosenttia sijoitusvarallisuudestamme. Tällä hetkellä sijoitukset koostuvat parista suorasta vähemmistösijoituksesta sekä noin kymmenestä sijoituksesta kotimaisiin start up-, venture capitalja clean tech -rahastoihin. – Olemme Firassa halunneet kehittää uudenlaisen asukaslähtöisen asumisen mallin, joka on aidosti ihmisten puolella, alentaen asumisen kustannuksia ja lisäten yhteisöllisyyttä. Koen tämän mielenkiintoiseksi uudeksi vaihtoehdoksi ihmisille, jotka haluavat, että rahaa jää muuhunkin kuin asuntolainan maksamiseen, sanoo Fira Groupin toimitusjohtaja Jussi Aho. Tradeka on aikaisemmin ollut mukana projekteissa, joiden tavoitteena on ollut asumisen hintojen kohtuullistaminen. Lisäksi asukas maksaa asumisesta noin 10–15 prosenttia alueen markkinahintavuokraa matalampaa kuukausivuokraa. Perinteisen lahjoitustoiminnan ohella Tradeka pyrkii myös tekemään sijoituksia sellaisiin kohteisiin, joiden koemme vievän Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin. Toimitusjohtaja Perttu Puron mukaan Tradeka haluaa osaltaan olla takaamassa ihmisille kohtuuhintaista asumista, jossa heillä olisi mahdollisuus myös omistajuuteen. – Tähän liittyen tuemme muun muassa yleishyödyllistä toimintaa, johon olemme käyttäneet viime vuosina puolesta miljoonasta muutamaan miljoonaan euroa vuodessa. He omistavat osuuden asunto-osuuskunnasta ja maksavat vuokraa osuuskunnalle, jonka osakkaita he ovat. – Koen tämän mielenkiintoiseksi uudeksi vaihtoehdoksi ihmisille, jotka haluavat, että rahaa jää muuhunkin kuin asuntolainan maksamiseen. Tradekan tavoitteena on mahdollistaa asunto-osuuskunta-asuntojen rakentamisen ja mallin kehittäminen. 47 Firan mallissa asukkaat ovat omia vuokranantajiaan. Hanke kiinnostaa meitä siis tästäkin näkökulmasta. Juhani Karvonen. kaikille kansalaisilla, eikä niitä ole rajattu Tradekan jäsenistölle, mutta totta kai he voivat niitä hankkia samaan tapaan kuin muutkin. Viime vuonna käytimme edustajiston päätöksen mukaisesti yhteiskuntavastuuhankkeisiin 11 miljoonaa euroa. Vuokratulot käytetään talon ylläpitoon ja rakennuttamista varten otetun lainan takaisinmaksuun. Tradeka ja Fira kehittelivät yhteistä mallia puolisentoista vuotta. Tätä mallia ei toetuteta asuntosijoittajien tarpeita silmällä pitäen, sanoo Puro. Luo uutta -kategoriaan kuuluvat sellaiset sijoitukset, jotka ovat omiaan edistämään talouselämämme rakennemuutosta ja uuden osaamisen syntymistä sekä uusien työpaikkojen syntymistä. – Omassa liiketoiminnassamme olemme nähneet, että asumisen hinta voi muodostua esteeksi työvoiman saamiselle isoissa kaupungeissa. – Kysyntä on ainakin toistaiseksi ollut hyvä, sillä ennakkovaraksia on kohteisiin jo tehty. Perttu Puro uskoo mallin olevan yksi vastaus korkeiden asumiskustannusten lieventämiseen. Firan mallissa asukkaat ovat omia vuokranantajiaan. Tradeka pyrkii voitonjakolupauksensa mukaisesti käyttämään vuosittain vähintään kymmenen prosenttia verojen jälkeisestä tuloksesta yhteiskunnan hyväksi. Koska asukas on osuuskunnan jäsen, hänen asumisoikeutensa on paremmin turvattu kuin tavallisessa vuokra-asunnossa. Asumisosuuskunnan jäseneksi pääsee maksamalla kymmenen prosenttia asunnon rakentamiskustannuksista. Osuuskunta ei esimerkiksi pysty myymään asuntoa tai irtisanomaan vuokrasopimusta osakkaan tahdon vastaisesti
Helsinkiä rakennetaan vilkkaammin kuin koskaan. Sen lisäksi meillä on myös muita tärkeitä alueita, kuten Raide-Jokerin seutu, Myllypuro, Vuosaari sekä Mellunkylä. 48 Helsingin asuntorakentaminen voimakasta Rakenteilla kokonaisia uusia kaupunginosia Helsingin Kalasatamaan rakennetaan parhaillaan voimakkaasti. U usien kaupunginosien rakentaminen ja esikaupunkien täydentyminen kertoo Helsingin vetovoimasta ja siitä, että ihmiset haluavat asua ja muuttaa Helsinkiin. Muista voisi mainita vielä Kuninkaankolmion sekä Pasilan. Kolmiot muodostivat 22 prosent. Asuntojen lisäksi vuonna 2019 Kalasataman alueelle valmistuu Keskon pääkonttori K-kampus, Lindström Invest Oy:n toimitilahanke Rantatien Loikka ja ammattikorkeakoulu Arcadan liikuntahalli sekä opiskelija-asunnot. Vuodenvaihteessa kaupungissa oli rakenteilla 10 032 asuntoa. Rakenteilla on kokonaisia uusia kaupunginosia, kuten Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Kuninkaantammi. Kerrostaloasuntoja Vuonna 2015 Helsingin asunnoista 86 prosenttia sijaitsi asuinkerrostaloissa, kahdeksan prosenttia erillisissä pientaloissa ja 6 prosenttia rivija ketjutaloissa. – Asuntorakentaminen on voimakasta myös Länsisatamassa, jossa on tällä hetkellä rakenteilla yli 1 300 asuntoa. Merkittävä hanke on myös Kruunuvuorenranta, jonne on rakentumassa jo yli 700 asuntoa. Pyrimme luonnollisesti siihen, että koko Helsinkiä kehitetään ja rakennetaan jatkuvasti, kertoo Helsingin kaupungin Asuntotuotannon myyntija markkinointiyksikön päällikkö Tarja Jouppi. Vaikka Helsingin asuntokanta on kasvanut 2000-luvun alusta noin 58 000 asunnolla, talotyyppijakauma on pysynyt samaan aikaan käytännössä muuttumattomana. Havainnekuvat Helsingin Asumisoikeus Oy Fortunasta, jonka arvioitu valmistumisaika on marraskuu 2019 – tammikuu 2020. Vilkkainta asuntorakentaminen on merenranta-alueilla, kuten Kalasatamassa, jossa rakennetaan parhaillaan noin 2 500 asuntoa. Viime vuonna alueella käynnistyi ennätysmäärän, yli 1 700 asunnon, rakentaminen. Vuoden 2015 lopussa 23 prosenttia Helsingin asunnoista oli huoneistotyypiltään yksiöitä kahdeksan ja 36 prosenttia kaksioita. Helsingin asuntotuotanto on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin aikaisempina vuosina
Lähde: Helsingin kaupunki, Talousarvio vuodelle 2019. Korjausvelan kasvun rajoittamiseksi suunnitelmakaudella 2019–2021 käytetään keskimäärin 200 miljoonaa euroa vuodessa korjaushankkeisiin ja korvaavaan uudisrakentamiseen. Suurimmista kaupungeista Tampere ja Turku muistuttavat huoneistotyyppijakaumiensa osalta huomattavasti Helsinkiä. Sama ilmiö on ollut nähtävissä Ruotsissa jo pidempään, Jouppi toteaa. Espoossa pienten asuntojen osuus on 39 prosenttia ja Vantaalla 45 prosenttia, kun Helsingissä pieniä asuntoja on yhteensä 59 prosenttia asuntokan nasta. Yksiöt olivat puolestaan vuonna 2018 keskimäärin 32,6 neliötä, kun ne kahdeksan vuotta aiemmin olivat 35,6-neliöisiä. Uudisja lisärakennushankkeista merkittävimpiä vuosina 2019–2021 ovat Jakomäen sydän eli alueen uusi yhtenäinen peruskoulu sekä nuorisoja päiväkotitilat, Jätkäsaaren peruskoulu, Vuosaaren lukion korvaava uudisrakennus, Puotilan ala-asteen korvaava uudisrakennus ja Kalasataman korttelitalo (peruskoulun toinen vaihe). ’Summa on lähes 20 prosenttia edellisvuotta suurempi. – Asumisväljyys parantui vuoteen 2007 asti, jolloin kehitys pysähtyi 34,5 neliöön henkeä kohti. Uudisrakentamisesta 96 miljoonaa euroa on korvaavaa uudisrakentamista, joten talousarviovuonna 2019 käytetään yhteensä 224 miljoonaa euroa rakennusten korjausvelan hillitsemiseen. Tällä määrärahalla on mahdollista toteuttaa noin 70 kouluja päiväkotirakennuksen perusparannukset tai korvaavat uudisrakennukset. tia ja suurimmat, vähintään neljän huoneen perheasunnot 18 prosenttia asuntokannasta. Pienten, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntojen osuus on Helsingissä selvästi korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen jälkeen on ollut vielä pieni lasku, kertoo Jouppi. Soili Kaivosoja Kuvat: Helsingin kaupunki Helsingissä on yli kaksinkertaisesti asuntoja verrattuna asuntokannaltaan maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Tampereeseen. – Meidän on tietysti vastattava haasteeseen ja pystyttävä tarjoamaan asuntoja sekä Helsingin kaupungin oman asuntotuotannon että muiden toimijoiden voimin. Investointiohjelman lisäksi kaupunki toteuttaa uudishankkeitaan myös vuokraja osakekohteina sekä kiinteistöyhtiömuotoisina. – Helsingin kaupungin tavoitteena on rakennuttaa 1 500 uutta asuntoa vuosittain. Asumisväljyys oli vuoden 2017 lopussa 34 neliötä henkeä kohti. 2000-luvun alun Nurmijärvi-ilmiön jälkeen tilanne on muuttunut niin, että ihmiset haluavat asua kaupungeissa. Uusien kerrosja luhtitalojen kaksioiden koot olivat vuonna 2010 noin 50 neliötä, kun ne viime vuoden lopussa olivat 47,9 neliötä. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?. Merkittävimpiä yksittäisiä korjaushankkeita suunnitelmakaudella 2019–2021 ovat Aleksis Kiven peruskoulun, Tahvonlahden ala-asteen, Lauttasaaren ala-asteen, Pohjois-Haagan ala-asteen, Pihlajiston ala-asteen, Kallion ala-asteen ja Etu-Töölön lukion perusparannukset. 49 Helsingin kaupungin Asuntotuotannon Myyntija markkinointiyksikön päällikkö Tarja Jouppi kertoo, että Helsingin kaupungin tavoitteena on rakennuttaa 1 500 uutta asuntoa vuosittain. Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman viisivuotiskaudella 2019–2023 on varauduttu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan korjausrakennushankkeisiin ja korvaaviin uudisrakennushankkeisiin yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla. Vuoden 2017 lopussa Helsingissä oli 362 000 kerrostaloasuntoa. Vastaavat luvut kolmioissa 69 sekä 77,8 ja neliöissä 88,5 ja 99,4. Kouluja rakennetaan ja peruskorjataan Helsingin kaupunki on varannut yhteensä 260,1 miljoonaa euroa vuonna 2019 uudisja lisärakennushankkeisiin sekä rakennusten korjaushankkeisiin. Kaksiot yleisimpiä Yleisin huoneistotyyppi on nykyään kaksi huonetta. Kaikkien asuntojen keskipinta-ala oli vuonna 2010 80,9 neliötä sekä vuonna 2018 73,5 neliötä. Merkittävimpiä rakenteilla olevia kiinteistöyhtiömuotoisina uudishankkeita ovat Metropolia-ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoitettu Myllypuron kampusrakennus ja kaupunkiympäristön toimialan tilahanke. – Keskimäärin kerrosja luhtiasuntojen koot olivat Helsingissä vuonna 2010 60,2 neliötä ja vuonna 2018 54,8 neliötä. Kysyntä määrää Helsinkiin muuttaa vuosittain 8 000 – 9 000 uutta helsinkiläistä. Kaikkien huoneistotyyppien neliömäärät ovat laskeneet vuodesta 2010 vuoteen 2018. Viime vuonna Helsinkiin valmistui 4 843 uutta asuntoa. Siihen sisältyy Hitas-rakentaminen, asumisoikeusasunnot sekä Aran vuokra-asunnot, Tarja Jouppi kertoo
Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan Jyväskylän kaupungilla oli lainaa 2412 euroa per asukas, mikä on selvästi maan keskiarvon eli 3052 euron alapuolella. Kasvulle ei näy pysähtymisen merkkejä. sentilla kaupungissa on edetty jo vuodesta 2013 saakka. Jyväskylän kaupungin vuosien 2019-2021 taloussuunnitelman mukaan kunnallisveroprosentin oletetaan säilyvän vuoden 2018 tasolla, mikä tarkoittaa 20 prosentin veroa. T avoitteena on kasvun säilyttäminen, sanoo Jyväskylän kaupungin talousjohtaja Ari Hirvensalo . Tärkeimpiä ovat päiväkodit ja koulut, mutta myös sote-investoinnit tulevat esille soten kaaduttua. Hippos 2020 tärkein investointi Tulevien vuosien tärkein investointi Jyväskylässä on talousjohtajan mukaan uusi liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä, Hippos 2020. Lisäksi päätöksenteon pohjaksi valmistellaan laajaa selvitystä kulttuuri-investoinneista, toteaa Ari Hirvensalo. Vuoden 2017 verotettava tulo asukasta kohti oli Jyväskylässä 15 369 euroa, mikä on vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Yhteensä uuden Hippoksen rakentaminen maksaa 220-250 miljoonaa euroa. Tällä samalla proJyväskylä on muuttovoittoinen kunta. 50 Tärkein investointi liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Hippos 2020 Jyväskylä kasvaa tasaisesti Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki Jyväskylä on kasvanut liki 1400 uuden asukkaan vuosivauhdilla läpi 2000-luvun. – Syynä tähän on ainakin Jyväskylän suuri opiskelijoiden määrä, arvelee Hirvensalo. Muuttovoitto koostuu 15–24-vuotiaiden ikäryhmästä eli opiskelijaikäluokasta. Työttömyys vähentynyt Työttömyys on vähentynyt Jyväskylässä merkittävästi.. Uuden monitoimikeskittymän rahoituksesta peräti 90 prosenttia on yksityisen puolen rahaa. Uuden monitoimiareenan, areenakeskuksen, jalkapallokeskuksen, voimistelutalon ja liikuntakeskuksen lisäksi alueelle rakentuu tapahtumakansi sekä elämyksellinen liikuntapuisto. Euromääräisesti suurin investointi on vuonna 2020 valmistuva uusi sairaala, jonka kustannusarvio on noin 500 miljoonaa euroa. Alueelle rakennetaan nykyaikaiset, muunneltavat liikuntatilat, jotka kaksinkertaistavat nykyiset tilat. – Kaupungin ivestoinneissa on kasvupaineita
– Mikä on erikoissairaanhoidon ja laajemminkin perusturvan menokehitys. 2000-luvulla työpaikkojen määrä kasvoi Jyväskylässä yhteensä 16,6 prosentilla eli lähes 8 700 työpaikalla. Sosiaalija terveyspalvelu-uudistuksen monia vaiheita on seurattu Jyväskylässäkin silmä tarkkana. Matti Kuoppala Keski-Suomen keskussairaalan alueelle Kukkumäkeen valmistuu täysin uusi sairaala vuonna 2020. Visiona on olla kasvava ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki. Havainnekuva: JKMM Arkkitehdit Oy. Pystyykö sairaanhoitopiiri säästämään käyttömenojaan niin, että säästöt kattavat uuden sairaalan lainanhoitomenot, kuten rakentamispäätöksen yhteydessä luvattiin, kyselee Hirvensalo. Talousjohtaja Ari Hirvensalon mukaan soten kaatuminen lisäsi nyt selvästi tulevaisuuden uhkia. Vuosina 2015–2016 työpaikkojen määrä lisääntyi 769:lla. – Kaupungin ivestoinneissa on kasvupaineita. Soten kaatuminen tuo uhkakuvia Talousjohtaja Ari Hirvensalon mukaan Jyväskylän kaupungin suurin haaste tulevaisuudessa liittyy kansantalouden kehitykseen ja sen mahdollistamana verotulojen kasvuun, työllisyyskehitykseen, erikoissairaanhoidon ja laajemmin sote-menojen kehitykseen. 51 Talousjohtaja Ari Hirvensalon mukaan soten kaatuminen lisäsi nyt selvästi tulevaisuuden uhkia. 2000-luvulla työpaikkojen määrä oli Jyväskylässä suurimmillaan vuonna 2011, jolloin työpaikkoja oli 62 253. Sairaalan toteutussuunnittelu ja rakentaminen alkoivat vuonna 2016. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän työpaikkojen määrän kasvu on suhteellisesti toiseksi ripeintä vuoden 2000 lähtötasosta. Kun työttömyysprosentti oli vielä vuoden 2018 tammikuussa reilut 14 prosenttia, oli se tämän vuoden vastaavana ajankohtaja 12,1 prosenttia. Tärkeimpiä ovat päiväkodit ja koulut, mutta myös sote-investoinnit tulevat esille soten kaaduttua. Jyväskylässa töitä on tällä hetkellä eniten tarjolla rakennusinsinööreille, sovellusarkkitehdeille, sosiaalityön erityisasiantuntijoille, rakenusalan työnjohtajille, myyntiedustajille sekä ravintolaja suurtaloustyöntekijöille. Kaupunkistrategian mukaan Jyväskylä haluaa olla rohkeasti aikaansa edellä. Visiona on olla kasvava ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki. Kaupunkistrategian mukaan Jyväskylä haluaa olla rohkeasti aikaansa edellä
Kaisa-Liisa Ikonen. Esimerkiksi uudelle Kankaan asuinja yritysalueelle valmistuneessa opiskelija-asuntotalo Koas Towerissa on kaikkiaan 117 pientä asuntoa. Edellinen huippulukema on toissa vuodelta, jolloin asuntoja valmistui 1712. Esimerkiksi Kauramäkeen syntyy omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja noin 700 asukkaalle ja Kankaalle loppujen lopuksi yli 5 000 asukkaalle. – Täydennysrakentamisessa halutaan hyödyntää jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. Uusia ja kasvavia asuinalueita Asuinalueita paitsi täydennysrakennetaan, perustetaan myös uusia. Merkittävimpiä uusia asuinalueita ovat keskustan kupeessa sijaitseva Kangas, sairaalan läheisyydessä oleva Kukkula, kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Savulahti ja Jyväskylän eteläpuolinen Kauramäki. Kolmessa vuodessa asuntorakentamisen määrä on lähes tuplaantunut. Asuntopula vaivaa kaupunkia ajoittain, varsinkin uusien opiskelijoiden saapuessa syksyisin kaupunkiin. Omakotirakentamisen huippuvuosina taloja valmistui vuodessa tuplamäärä. Vaikka asuntorakentaminen on huimassa nousukiidossa, asuntojen koot eivät ole seuranneet samassa tahdissa. 52 Jyväskylässä tehtiin asuntorakentamisen ennätys: Noin kuusi asuntoa päivässä Vuonna 2018 Jyväskylään rakennettiin 2052 uutta asuntoa. Täydennysrakentamisen etu on myös se, että sen kautta saadaan joissain tapauksissa taloyhtiöille varoja korjaustarpeisiin, kertoo tonttipäällikkö Paula Hartman Jyväskylän kaupungilta. Jyväskylän keskusta-alueelle on monissa yhteyksissä esitetty korkeaa rakentamista. Opiskelukaupungissa panostetaankin pieniin opiskelija-asuntoihin ja sijoittajille suunnattuihin asuntoihin. Täydennysrakentamista tapahtuu etenkin keskustan alueella. Kymmenisen vuotta sitten valmistunut Lutakon alue on laajentanut Jyväskylän keskustaa Jyväsjärven suuntaan. Asuntojen kerrosalamäärä läheni 200 000 neliömetriä. Määrä on kutakuinkin sama kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2015 kaupunkiin valmistui 1168 asuntoa, seuraavana vuonna 1371 asuntoa ja viime vuonna 2052 asuntoa. Kuva: Visit Jyväskylä / Kimmo Rampanen Asuntorakentaminen painottuu nimenomaan kerrostaloihin. Uusien asuntojen määrä kasvoi vuodessa lähes 20 prosenttia. Vaikka Jyväskylällä on paljon mahdollisuuksia laajentaa asutusta taajamiin, kaupungin tulevaisuusvisioissa keskitytään keskusta-asumisen kehittämiseen. – Kangas on yksi kaupungin kärkihankkeista ja se valmistuu vaiheittain vuoteen 2040 mennessä, Hartman toteaa. Toimistorakennuksia valmistui viime vuonna 2576 kerrosalaneliömetriä, teollisuusrakennuksia 16 613 kerrosalaneliömetriä ja liikerakennuksia 12 545 kerrosalaneliömetriä. Tänä vuonna asuntoja valmistuu vähemmän. A suntorakentaminen on jo pitkään ollut kasvussa Jyväskylässä. Toimistorakentaminen on ollut 2010-luvun aikana Jyväskylässä melko vähäistä, mutta toimistorakentamisen volyymit ovat nyt kasvussa. Uudelle Kankaan asuinja yritysalueelle syntyy asuntoja peräti 5 000 asukkaalle. Yhteenlaskettu asuntojen kerrosala kasvoi viime vuonna vain 10,9 prosenttia. Tämä on uusi ennätys, sillä aikaisemmin 2000 asunnon haamurajaa ei ollut ylitetty. Omakotitaloja valmistui Jyväskylässä viime vuonna vain 157. Kaupunki on tilannut kolmelta arkkitehtitoimistolta korkean rakentamisen visiosuunnitelmat, joiden herättämistä ajatuksista on avattu kaupunkilaisille avoin verkkokysely. Rakentamisen suunta ylöspäin Jyväskylä on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi nopeiten kasvava kaupunki ja uusille asunnoille on todellista tarvetta
Jyväskylässä on väläytelty myös varsin innovatiivisia ja rohkeita investointikohteita, jotka muuttaisivat koko kaupunkikuvaa. Älykäs ekosysteemi Myös kulttuuritilat kokevat lähiaikoina muutoksia. Erityisen paikasta tekee se, että Hippokselle tulee myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimustiloja. Kulttuurielämän käytössä on paljon peruskorjattavia tiloja, minkä lisäksi kaupunkia vuosia puhuttanut musiikkitalohanke saataneen lähiaikoina ratkaistua. Lopputuloksena on kansainvälisesti ainutlaatuinen keskittymä, joka yhdistää liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja tutkimuksen sekä alojen teknologisen tuotekehityksen tiiviiksi koko– Rakenteilla on Pohjoismaiden monipuolisin sisäliikuntakeskus, johon valmistuu harjoittelutilat 20 lajiperheelle. Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu korkeaa kaupunkirakentamista, jossa keskustaan rakennettaisiin jopa 20-kerroksisia asuintaloja, Sandelin kertoo. Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin kertoo, että Jyväskylässä investoidaan lähiaikoina muun muassa terveyteen, liikuntaan ja kulttuuriin. S uomessa on tällä hetkellä käynnissä useita erilaisia areenahankkeita. Koko hankkeeseen on arvioitu kuluvat miljardi euroa. Kaupungin muita kärkihankkeita ovat uusi Kankaan kaupunginosa, johon rakentuu vuoteen 2040 mennessä asuintilaa yli 5 000 ja työpaikkoja noin 2 100 ihmiselle. Eteläportti houkuttelee Jyväskylän ja Muuramen talousalueelle uusia yrityksiä ja varmistaa monipuolisella tonttitarjonnalla nykyisten ja tulevien yritysten kehitystarpeet. Havainnekuva: PES-Arkkitehdit Oy. Valmistuessaan Hippoksesta tulee Pohjoismaiden merkittävin liikunnan, urheilun ja huippu-urheilun, terveyden edistämisen sekä hyvinvoinnin ja tapahtumien keskus. Huikeita visioita Muutoksia on tulossa myös liikennejärjestelyihin. Hippos2020-hanke synnyttää Suomeen kansainvälisesti ainutlaatuisen liikuntakeskittymän. 53 Kaupungin väkiluku kasvaa prosentin vuosivauhtia Jyväskylä tunnetaan liikuntakaupunkina Liikuntakaupunkina tunnettu Jyväskylä investoi lähitulevaisuudessa entistä ponnekkaammin urheiluun, terveyteen ja hyvinvointiin. Yritysalue tulee tarjoamaan monipuolisesti tilaa teollisuuden yhdistävää gondolihissiä liikkumisratkaisuksi ja turistinähtävyydeksi. Teollisuuden investoinneista Eteläportti-hanke on tärkein. Vuosi sitten Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen visioi jopa kaupunginosia Hippos2020 on tällä hetkellä Jyväskylän merkittävin investointihanke. Lisäksi uusi sairaala Nova valmistuu lähiaikoina, hanke on viimeisessä vaiheessa ja sairaala otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana. – Rakenteilla on Pohjoismaiden monipuolisin sisäliikuntakeskus, johon valmistuu harjoittelutilat 20 lajiperheelle. Myös ydinkeskustan kehittämistä pohditaan paljon, sillä tavoitteena on kaksinkertaistaa keskustan väkimäärä. Eteläportissa on yhteensä 40 hehtaaria maa-aluetta, jotka on tarkoitettu yritystoimintaan kaavoitettavaksi. Realistisesti aivan niin hurjiin hankkeisiin ei olla ryhtymässä, mutta tulevaisuusvisiot ovat silti näyttäviä: – Keskustaa halkovan ratapihan kattamista ja käyttöönottoa selvitellään vakavasti. Kaisa-Liisa Ikonen tutkimusja tuotekehitys-, tuotantoja logistiikkatoiminnoille sekä kaupan ja palveluiden toimijoille. Teollisuuden tontteja on yhteensä 182 000 m 2 ja joustavaa liiketilaa 74 000 m 2 . Myös Jyväskylässä panostetaan vuonna 1982 valmistuneen Hippos-hallin peruskorjaukseen, mutta liikuntakeskuksesta uudistuu muutakin kuin seinät. – Eteläporttiin ei rakenneta pelkästään infraa ja valmiita tontteja, vaan kokonainen älykäs ekosysteemi teollisuuden tarpeisiin, Sandelin täsmentää. – Kulttuuritilojen uudistaminen on kaupungin näkökulmasta iso asia, jota suunnitellaan koko ajan. Kaupungin läpi kulkevan Rantaväylän liittymiä pohditaan uusiksi, ja Jyväskylän keskustaan aletaan pian rakentaa uutta, isoa pysäköintilaitosta. Kuva: Business Jyväskylä naisuudeksi, kuvailee Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin 250 miljoonan euron hanketta. Investointisuunnitelma täsmentyy vuoden kuluessa, Sandelin lupaa
Kolmen korttelin saneeraus kestää 2–3 vuotta ja tulee varmasti vaikuttamaan liikennöintiin, mutta ainahan jotain haittaa syntyy, kun paikkoja uudistetaan, Lohi toteaa. Kaupungin kunnallistekniikan investointiohjelman vuosibudjetti on noin 22–24 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Väinönkadun muuttaminen kävelykaduksi on vaikeuttanut liikkumista ydinkeskustassa jo pitkään, mutta hankkeen pitäisi valmistua tulevan kesän aikana. 54 Jyväskylässä uuden sairaalan ympäristö ja keskusta myllerryksessä Alueelle uutta infraa Jyväskylän Kauppakadun muuttaminen pihatieksi on ollut yksi keskustan liikennöintiin merkittävästi vaikuttaneista hankkeista viime vuosina. – Korjausvelkaa on jonkin verran, mutta sitä saatiin viime vuonna ja saadaan tänä vuonna taitettua ihan hyvin. Vaikeuttavat liikennettä Myös ydinkeskustaan rakennettavan uuden pysäköintilaitos P-Paraatin rakennustöiden alkaminen. Koski jatkaa, että eniten soraääniä aiheuttavat tällä hetkellä ydinkeskustan työmaat, jotka vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen paitsi jalankulkijoiden, myös joukkoliikenteen ja yksityisautoilijoiden osalta. J yväskylän kaupungin katujen, puistojen ja satamien kunto on kaupungin rakennuttajapäällikkö Jari Lohen mukaan hyvä. Pihatie on vaikeuttanut pysäköintiä Jyväskylän yläkaupungiksi kutsutulla alueella, mutta toisaalta se on lisännyt kaupunkikulttuurin mahdollisuuksia. Jyväskylän keskustassa saneerataan katuja ja uuden sairaalan alueelle tuotetaan kokonaan uutta infraa. 2015 valmistuneen yliopiston lisärakennus Ruusupuiston ympäristön liikennejärjestelyjen uudistaminen on myös vielä kesken, hanke valmistuu syyskuuhun mennessä. Ongelmakohtia, puutteita ja toiveita toki on, mutta niitähän on aina. – Yliopistonkadun saneeraus käynnistyy seuraavaksi
Tulevaisuudessa isompia hankkeita Jyväskylässä ovat muun muassa uuden torin rakentaminen ja Sataman kärki, mutta näissä asioissa ollaan vasta suunnitteluvaiheessa. Kuva: Jyväskylän kaupunki – Sairaalan yhteydessä on iso työmaa ja katujärjesteleyt muuttuvat siellä esimerkiksi Länsiväylän osalta. Muutostyöt tulevat vaikuttamaan myös alueen pysäköintiin. Lähellä keskustaa Kukkumäessä on meneillään kaupungin merkittävin rakennushanke, kun uusi sairaala, Keski-Suomen sairaala Nova valmistuu vuonVuonna 2019 Jyväskylässä saneerataan, rakennetaan tai kehitetään katuja ja puistoalueita, satama-alueille ei ole luvassa muutoksia. Puistoja viherrakentamisessa huomioidaan Jyväskylän status urheilukaupunkina, ja liikuntapaikkoja onkin olemassa ja tulossa paljon. Kaisa-Liisa Ikonen vaikeuttaa liikennettä merkittävästi, sillä paikallisliikennekeskus joutuu siirtymään saneeraustöiden tieltä kokonaan toiselle kadulle. Infra täytyy saada kuntoon ennen sairaalan käyttöönottoa.. Katujen suhteen tehdään ylläpitotöitä koko ajan: kaupungissa on vielä jonkin verran sorakatuja, joita päällystetään resurssien mukaan. Nämä ohjelmat helpottavat kaupunkisuunnittelua todella paljon, Lohi kehuu. Tavoitteena on kohdentaa kunnostuksia ja uusia investointeja tasapuolisesti, järkevästi ja oikea-aikaisesti suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin sekä hallita viherpalveluverkon kattavuutta. Viherpalveluohjelma tukena Jyväskylässä on noin 150 yleistä puistoa, joista vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulla. – Samankaltainen työkalu on käytössä myös asuntorakentamisessa. – Sairaalan yhteydessä on iso työmaa ja katujärjesteleyt muuttuvat siellä esimerkiksi Länsiväylän osalta. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2016. 55 na 2020. Infra täytyy saada kuntoon ennen sairaalan käyttöönottoa ja liikennejärjestelyt ovatkin alueella rullanneet ihan hyvin poikkeustilanteesta huolimatta, Lohi toteaa. Lohi kertoo, että suurena apuna Jyväskylän puistojen ja viheralueiden suunnittelussa, korjauksissa ja investoinneissa on Viherpalveluohjelma Kymppi-V, pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa esitellään viheralueiden kehittämisen tavoitteet seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Toimintamalli perustuu paikkatietoon ja sen tietokanta päivittyy jatkuvasti
N oin 141 000 asukkaan Jyväskylän työttömyysprosentti helmikuussa 2019 oli 12,1. Älyteknologiaa ja innovaatioita ICT-puolella onkin Jyväskylässä kunnostauduttu erilaisten älyteknologiaratkaisuiden kehittämisessä. Jyväskylä on kouluttajakaupunki, yli puolet akateemisista ihmisistä muuttaa pois seudulta valmistuttuaan. Paikallisilta yrityksiltä saapuva viesti osaajapulasta on viime aikoina voimistunut huomattavasti, toteaa Sandelin. Kaikkiaan raskas teollisuus on digitalisoitunut hyvin ja siirtynyt myös palvelupuolelle: teollinen jalka on muuttunut palveluosaamiseksi, jonka ydintä ovat älykkäät ratkaisut. Uusia yrityksiä Jyväskylään perustetaan vuosittain noin 700. – Kuten muillakin kaupungeilla, myös meillä on vaikeuksia saada sitä pitkäaikaistyöttömien kovaa ydintä työllistymään, mutta positiivinen rakennemuutos on vaikuttanut Jyväskylään niin, että uusia työpaikkoja syntyy koko ajan. Akateemisista ihmisistä yli puolet muuttaa muualle opintojen jälkeen. 56 Työttömyys hupenee Jyväskylässä hyvää vauhtia Töitä tuhannelle ICT-osaajalle Opiskelijakaupunkina Jyväskylä on houkutteleva, mutta haasteena on saada osaajat pysymään paikkakunnalla opintojen jälkeen. Jyväskylän ICT-klusteriin kuuluviin yli 500 yritykseen arvioidaan tarvittavan tuhat osaajaa vuoteen 2022 mennessä. Tämä johtuu kaupungin monipuolisesta opiskelutarjonnasta. Esimerkiksi älykkäiden sähköverkkojen sekä älykkään mittausteknologian ja -palveluiden tuottaja Aidon, älyviherseiniä valmistava Naava ja selluloosasta tekstiilikuituja kehittävä Spinnova ovat kaikki jyväskyläläisiä rohkeita innovaatioja menestystarinoita. Anne Sandelin toteaa, että jyväskyläläiset työnantajat ovat onnekkaassa asemassa, kun heillä on jatkuvasti mahdollisuus rekrytoida riveihinsä tuoretta osaamista. – ICT-alaa ei voi tarkastella tiukasti omana sektorinaan, sillä digitalisaation myötä osaajille on tarvetta niin konepajoissa, finanssialalla, julkishallinnossa kuin terveysalallakin. Sandelin jatkaa, että perinteiset palveluja teollisuuden alan työpaikat ovat uudistuneet ja muuttuneet ja korkea teknologia on tuonut tullessaan uusia näköaloja: – Esimerkiksi raskaan teollisuuden Valmet on perinteisiä työnantajiamme, mutta sekin on muuttunut korkean teknologian yritykseksi. Vetovoimainen, nuorekas kaupunki Jyväskylä on varsin nuorekas kaupunki: 45 prosenttia kaupungin väestöstä on alle 29-vuotiaita. Elinkeinojohtaja Anne Sandelin iloitsee siitä, että kaupungin työllisyys on viime aikoina parantunut hyvää vauhtia. Kuva: Jyväskylän kaupungin kuvapankki Nuorekkaassa Jyväskylässä riittäisi töitä ICT-osaajille: vuoteen 2022 mennessä kaupunkiin syntyy arviolta tuhat uutta ICT-alan työpaikkaa.. Kaupungista harrastetaan myös paljon pendelöintiä, eli töissä käydään vaikka Tampereella tai Helsingissä, mutta vakituinen koti halutaan pitää Jyväskylässä. Vaikka kaupungissa on pula älyteknologiaosaamisesta, suurimpien työllistäjien joukosta löytyy silti perinteisiä nimiä. Rakennemuutos luo uusia työpaikkoja etenkin ICT-osaajille. – Kaupungin vetovoima ei ole ongelma, mutta esimerkiksi kaikille liikunnanopettajille ja taidehistorioitsijoille meillä ei toki riitä töitä. Kaisa-Liisa Ikonen Jyväskylän haasteena on saada koulutettu työvoima juurtumaan kaupunkiin. Jyväskylä houkuttelee myös lähiseutujen asukkaita töihin Keski-Suomen keskukseen. ICT-puolta vaivaa kuitenkin työntekijäpula, johon kaupungissa on vastattu valtakunnallisella Suomen kuivin rekry -kampanjalla. Viisi suurinta työllistäjää ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky., Jyväskylän yliopisto, Keskimaa Osk ja Valmet Oyj. Tällä hetkellä näiden toimijoiden yhteenlaskettu liiketoiminnan volyymi on noin miljardi euroa
Myös esimerkiksi luontomuseo, käsityömuseo ja Suomen Ilmavoimamuseo houkuttelevat kävijöitä. Nykyään Ateenassa toimii kuusi yliopistoa ja asukkaita siellä on noin 3,8 miljoonaa. Päijänne ympäröi Jyväskylää, ja kaupunki on kehittänyt satama-aluettaan ja sen palveluita viime vuosina merkittävästi. Jyväskylä tunnetaan edelleen sivistysja koulutuskaupunkina, jossa on yliopiston lisäksi myös ammattikorkeakoulu. Kaisa-Liisa Ikonen myös muita huomattavia vuoria ja kukkuloita. Jyväskylästä ei ehkä löydy antiikin ajan raunioita, mutta taideja kulttuurielämä on vilkasta. Musiikkia ja museoita Ateenassa voi ihastella antiikin raunioita, perinteisiä kirkkoja ja poliittisia rakennuksia sekä lukuisia museoita eri aikakausilta. Jyväskylä profiloituu liikuntakaupunkina ja yliopistossa on Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän keskustaa halkoo jääkaudella syntynyt maamuodostelma, jota kutsutaan Harjuksi.. Esimerkiksi vuosittaisessa Valon kaupunki -tapahtumassa riittää ihmeteltävää kaikenikäisille. Jyväskylän seudulta on tehty arkeologisia löytyjä kivikaudelta lähtien, mutta asutuskeskuksena Jyväskylä alkoi kasvaa vasta 1500-luvulla. Ateenassa voi harrastaa monipuolisesti kulttuuria ja urheilua. Kesällä on paljon festivaaleja. Ensimmäinen suomenkielinen lyseo ja opettajankoulutusseminaari perustettiin Jyväskylään 1800-luvun puolivälissä ja yliopisto kaupunkiin saatiin vuonna 1966. Ateena on myös merkittävä satamakaupunki. Kulttuurija etenkin teatterielämä on vilkasta. Jyväskylän Kesä on perinteikäs, kansainvälinen kulttuuritapahtuma. Jyväskylässä on lukuisia arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia ja myös Aallolle omistettu museo. Vettä ja kukkuloita Ateenan keskiössä on kautta aikojen ollut kaupungin linnavuori Akropolis. Ateenassa on Mäkinen kaupunki tunnetaan myös Laajavuoren alueesta ja etenkin siellä sijaitsevista hyppyrimäistä. Jyväskylässä asuu noin 141 000 ihmistä. Ateena on Kreikan politiikan, talouden, yritysmaailman, teollisuuden ja kulttuurin keskus, jolla on vuosituhantiset perinteet koulutuksen ja filosofian vaalimisesta. Jyväskylää kutsutaan Suomen Ateenaksi, mutta mitä yhteistä kaupungeilla todellisuudessa on. Jyväskylä Jyväskylän sivistysja koulukaupunkimaine synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Ateena vs. 57 Mitä yhteistä on suomalaisella ja kreikkalaisella kaupungilla. A teenan varhaishistoria ulottuu noin vuoteen 4000 eaa, mutta varsinaista kukoistuskautta Ateenassa elettiin antiikin aikaan, noin vuosina 500–400 eaa, jolloin Ateenaa alettiin pitää länsimaisen sivistyksen, taiteiden, oppineisuuden ja kulttuurin kehtona sekä demokratian syntypaikkana. Kaupunkioikeudet Jyväskylä sai vuonna 1837. Pero Luostarisen suunnitteleman Yliopistoportin ali kulkee päivittäin noin 15 000 opiskelijaa ja 2 600 yliopiston työntekijää
Messuilla painotettiin tänä vuonna saneerausta. Palautteen mukaan messuilla tehtiin hyvin kauppaa ja kiinnostus osastoja kohtaan oli kiitettävää, sanoo Kalajanniska. Y ksi osoitus Rakennusmessujen suosiosta ja hyvästä maineesta on kävijämäärä, joka oli jälleen himpun verran yli 17 000 ihmistä. Tänä vuonna heitä oli noin 250, mutta osa oli yhteisosastoilla, joten ihan tarkkaa kuvaa määrästä on vaikea saada. Tänä vuonna Vallox esitteli osastollaan uusia ja yleisimpiä laitteitaan sekä saneerauskoneita. Messujärjestäjä halusi painottaa saneerauksia. Joka tapauksessa meillä oli tällä kertaa ihan uusiakin näytteilleasettajia, mikä on tietysti hyvä merkki. – Etenkin Pohjanmaa oli hyvin edustettuna näytteilleasettajien joukossa. Näytteilleasettajia oli saapunut ympäri maata. Ilmanvaihtokoneiden päivitystä Vallox on ollut Jyväskylän messuilla näytteilleasettajana jo pitkään. Messujen toinen päivä oli tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille, toinen kuluttajille, mikä sekin oli onnistunut ratkaisu. 58 Ammattilaiset ja kuluttajat Jyväskylän Rakennusmessuilla Saneeraus näkyvästi esillä Jyväskylän Rakennusmessuilla on pitkät perinteet: ne on järjestetty jo 44 kertaa. – Messuyleisöltä on tullut vuosien mittaan toiveita saneerausko. – Se osoittautui hyväksi vedoksi, koska saimme saneerauspuolelta uusia näytteilleasettajia. Meillä määrä on pysynyt vuodesta toiseen samalla tasolla, eikä mitään romahdusta tai isompaa laskua ole tullut kuten aika monilla muilla messutapahtumilla on käynyt, sanoo myyntipäällikkö Mia Kalajanniska
Messut keräävät kahtena päivänä niin kuluttajia kuin ammattilaisiakin.. Tekniikka on saneerauskoneissa tietysti uusinta uutta. – Jyväskylä on yksi kaupunki meidän aika laajassa messuruletissamme. Uusissa laitteissa on esimerkiksi takkakytkimet ja kosteusanturit suurelta osin vakiona, mitä ei 1980-luvun laitteissa ollut lainkaan. Logistisesti Jyväskylä on hyvä paikka ja kävijät ovat kiinnostuneita. Näin järjestelmästä saadaan helposti automaattinen ilmanvaihto, joka haistelee niin kosteutta kuin hiilidioksidipitoisuuttakin. Useissa laitteissamme on mukana kosteusanturi, mutta pakettiin voidaan lisätä erillisen seinälle ripustettava hiilidioksidianturi. Uudet laitteet ovat todella energiapihejä muun muassa tasavirtapuhaltimien ja tehokkaiden talteenottokennojen ansiosta. – Vanhat ilmanvaihtokoneet on yleensä sijoitettu aika ahtaisiin nurkkiin, eikä tilaa ole paljon. Käytössä oleva ilmanvaihtokonekanta on iso, joten vaihtoja tulee Satumäen mukaan runsaasti ajankohtaiseksi. 59 – Palautteen mukaan messuilla tehtiin hyvin kauppaa ja kiinnostus osastoja kohtaan oli kiitettävää. Saneerauskoneissa on otettu huomioon etenkin niiden asennettavuus. Olemme panostaneet laitteissamme niiden helppoon peruskäyttöön. Kotimaisia arvostetaan Satumäki kehuu Jyväskylää hyväksi messupaikaksi. – Käyttöikä on jo venynyt aika pitkäksi ja moni muu kodinkone on vaihdettu jo monta kertaa tässä ajassa. Valloxin tuotteet valmistetaan kotimaassa Loimaalla. Vanhan laitteen tilalle on helpompi asentaa uusi, kun se mahtuu samaan paikkaan, eivätkä kanavajärjestelytkään muutu. – Kotimainen valmistus on ilman muuta asia, jota asiakkaat arvostavat. Vanhat ilmalämmityslaitteet ovat usein peräisin 1970tai 1980-luvuilta. Ilmanvaihtokoneiden päivitys tulee vastaan yhä useammassa taloudessa. Laitteiden päivityksellä haetaan toimintavarmuutta ja energiatehokkuutta. Asennuksen jälkeen ei Jyväskylän Rakennusmessuilla tehtiin paljon kauppaa. neiden esittelyille, joten toimme niitä esiin tasavertaisesti uusien koneiden kanssa, sanoo aluepäällikkö Arto Satumäki
Toimme osastolle myös ponttiharkkomme, joka on lähinnä perustusharkko, sanoo Sandelin. Osastolla oli ulko-ovia ja sisustuslevyjä, muttei varsinaisesti mitään uutuuksia. Järjestelmässä on myös etäkäyttömahdollisuus. – Meillä oli messuilla esillä aika tavalla normaali messusetti. Logistisesti Jyväskylä on hyvä paikka ja kävijät ovat kiinnostuneita. Terassilaatta on jatkojalostettu versiomme klassisesta pesubetonilaatasta. – Se on tarkoitettu pihakivetykselle ja kulkuväylille, muttei sovellu neljän sentin paksuutensa takia ajoteille. – Terassilaatan erikoisuus on mikrorouhe, jonka ansiosta sen pinta on erityisen tiivis ja luonnonkivimäinen, miellyttävä jalan alla. Olemme paneutuneet myös tietosuojaan, sanoo Satumäki. – Etäkäyttö yleistyy koko ajan. – Meillä oli uutuutena vallikivikulma, jota ei ole yhdelläkään muulla valmistajalla. Uutuuksia myös betonituotteissa Hankasalmelainen Halltex on ollut mukana Jyväskylän messuilla jo vuosikausia. Halltexin päämarkkinat ovat saneerauspuolella. Järjestelmää voi käyttää kännykällä tai läppärillä ilman mitään lisäkomponentteja. Sisustuslevyjä käytetään yleisesti kaikissa saneerauskohteissa, ulko-ovia lähinnä omakotitaloissa, sanoo myyntipäällikkö Jukka Merikanto. asiakkaan tarvitse tehdä mitään, vaan järjestelmä hoitaa itse itsensä. HB-Betoniteollisuus oli messuilla ensimmäistä kertaa hieman pitemmän tauon jälkeen. Tähän saakka kulmat on pitänyt leikata, sanoo myyntijohtaja Mika Sandelin. B-pesubetonilaatta on ollut vuodesta toiseen suosittu ja haluttu laattavaihtoehto kotipihoille. Valloxin osastolla esiteltiin ilmanvaihtokoneita. – Jyväskylä on yksi kaupunki meidän aika laajassa messuruletissamme. Eri rouhekokoja käyttämällä saadaan laatan pinta näyttäväksi sekä miellyttäväksi jalan alla. Se on vallien kulmiin tarkoitettu 90 asteen betonielementti, jonka voi asentaa suoraan kulmaan. Juhani Karvonen. HB-Terassilaatta on malliston uutuus viime vuodelle. 60 – Kotimainen valmistus on ilman muuta asia, jota asiakkaat arvostavat. Kuva: Vallox Saneeraus kiinnosti tänä vuonna messuvieraita. Lisäksi osastolla oli patinoituun muurikiveen suunniteltu valaisin ja hienopesubetonilaatta
Liikuntasali on koulun ja päiväkodin lisäksi harrastuskäytössä. Vaikka kaikki sisäilmaongelmaiset kohteet saneerattaisiin, voi ilman lisätutkimuksia edelleen jäädä arvoitukseksi, mitä materiaaleja voidaan missäkin yhteydessä käyttää ilman sisäilmaongelman riskiä. Juhani Karvonen Havainnekuva Lahteen nousevasta Rakokiven monitoimitalosta.. Kaikkien on puhallettava yhteen hiileen ja materiaaleiksi on valittava mahdollisimman vähäriskisiä materiaaleja. Joka tapauksessa kosteutta on päässyt betoniin tai tasoite ei ole kuivunut riittävän kauan. Muovimatolla olisi muutoin tällaisessa kohteessa etunsa, koska muovimatto on helppohoitoinen, lämmin ja joustava. Kohteissa on tehty aikanaan tarvittavat mittaukset, mutta matot on pitänyt irrottaa. – Yhdistelmä on hyvin herkkä. – Olemme tehneet linjapäätöksen, että muovimattoja ei käytetä toistaiseksi ja yleensäkin liimattavia lattiapäällysteitä pyritään välttämään. Tiloissa järjestetään myös Wellamo-opiston kurssitoimintaa. – Paksut betonirakenteet kuivataan sähköisesti ja muutenkin betonille annetaan pitkät kuivumisajat. Nykyinen tilanne on se, että me rakentajat saamme tietoa materiaalien ominaisuuksista yritysten ja erehdysten kautta. – Kehityshankkeessa pyrimme hyvällä rakentamiselle, valvonnalla, seurannalla, suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla varmistamaan, että kosteudenhallinta toimii, eikä tarvitsisi saneerata kosteusongelmien takia. – Monitoimitalohankkeelle on asetettu korkeat sisäilmatavoitteet, ja suunnittelussa panostetaan siihen, että eri tiloja voidaan käyttää eri tavoin. Rakentaminen päässee alkuun jo kevään aikana, ja monitoimitalon pitäisi olla valmis helmikuun lopussa 2021. Muovimatto korvataan esimerkiksi palatekstiilimatolla. Rakokiven hankkeessa muovimattoja ei käytetä. Tarjouspyynnöt oli jätettävä 15. Joissakin lattioissa käytetään hiottua betonia tai uivia vinyylilattioita, mutta myös massapinnoitteita voidaan käyttää. Rakennusaikana on ajatuksena järjestää säännöllisesti yhteisiä tilaisuuksia, työpajoja ja koulutuksia, joihin osallistuvat kaikki työmaalla työskentelevät, ei vain työnjohto. Joissakin rakenuksissa yhdessä huoneessa ei ole ongelmaa, mutta seinän takana sellainen on, vaikka betoni olisi valettu samanaikaisesti. hankkeessa, mutta me yritämme nyt vain skarpata hieman tavallista tarkemmin. Holmlund toivoo, että materiaaliteollisuus heräisi huomaamaan sisäilmaongelmat. Muovimatoista eroon Yhtenä selkeänä syynä sisäilmaongelmiin ovat Holmlundin mukaan betonipinnalle kiinnitetyt muovimatot. Jostain syystä betoni ei ole kuivunut eri huoneissa samalla tavoin. – Materiaaleja ja niiden yhteensopivuutta pitäsi tutkia ja testata. 61 R akokiven monitoimihallissa on kyse kaikkiaan 9650 neliön kohteesta, joka tulee pitämään sisällään kolmesarjaisen alakoulun, päiväkodin, kirjasto ja aluekeittiön. Mahdollisuuksia kosteuteen on paljon, mutta joka tapauksessa betonimuovimattoyhdistelmä on erittäin herkkä. Betonirakenteissa vesisementtisuhde pidetään mahdollisimman pienenä. Holmlund korostaa, että he eivät tee mitään uudella tavalla, koska Suomessa osataan rakentaa oikein, ja asiat ymmärretään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikkien materiaalien turvallisuudesta erilaisissa käyttökohteissa ei ole varmuutta. Rakennusinsinööri ei voi tuntea kaikkien materiaalien kemiallisia ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia, eikä niiden keskinäisiä soveltuvuuksia tai yhteisvaikutuksia. Jo rakennusluvassa edellytetään kuivaketjun toteutumista rakennusaikana ja Kuivaketju10-järjestelmän käyttämistä. Meillä on pannassa yksi materiaali, jonka takia olemme joutuneet purkamaan aika monta lattiaa. Monitoimitalon kokousja luokkatiloja voidaan myös vuokrata iltakäyttöön. Olennaista on tiedonkulku kaikilla tasoilla jokaisessa rakentamisen ja suunnittelun vaiheessa. Voi olla, että joku työntekijä on kävellyt lumisilla kengillä lattialla ja lattiaan on jäänyt ylimääräistä kosteutta. Kosteusongelmaan kiinni pääseminen voi viedä aikaa, sanoo Holmlund. Myös Lahdessa on viime vuosina jouduttu korjaamaan sisäilmaongelmia melko uusissakin rakennuksissa. maaliskuuta mennessä. Käyttäjinä on noin 640 lasta ja 110 työntekijää. – Kaiken pitäisi toimia samalla tavon missä tahansa rakennus”Olennaista on tiedonkulku kaikilla tasoilla” Sisäilmaongelman riski minimiin Lahden Nastolan Rakokiven monitoimitalon rakennushankkeessa pyritään tosissaan samaan sisäilmaongelman riski mahdollisimman pieneksi. Rakennusprojektin yhteydessä toteutetaan kehityshanke, jonka tavoitteena on kehittää betonirakentamisen laatua, sanoo projektipäällikkö Tom Holmlund. Kosteudenhallintakoordinaattori on mukana hankkeessa jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Rakennusaikataulussa huomioidaan yhtenä tekijänä myös rakenteiden kuivuminen
– Tilaajan tai suunnittelijan olisi pidettävä urakoitsijat ajantasalla, mitä katolla aiotaan kenties tehdä. Tiedonkulun toimittava Liittoon saakka ei ole kantautunut tietoja suoranaisista riidoista, mutta Nuikan mukaan huoli on herännyt. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kovin hyvä sen enempää urakoitisijoille kuin kiinteistön omistajallekaan, sanoo Nuikka. Pahimmillaan juuri korjattu katto rei’itetään tai sitten laitteet on otettava irti, kun kattoa ryhdytään uusimaan. kotitalouksissakin, sanoo toimitusjohtaja Sanna Nuikka. Pahimmillaan esimerkiksi katon vedenpitävyys voi vaarantua ja takuu raueta, mikäli asennuksia ei ole toteutettu ammattitaitoisesti. – Jos vanhalle katolle kiinnitetään erilaisia kalusteita ja laitteita ja kattosaneeraus on vaikkapa suunniteilla, eivät urakoitsijat tule ottaneeksi toistensa urakoita huomioon. Erityisesti kiinnostus aurinkoenergiaan on koko ajan kasvanut, ja aurinkopaneelit katolla ovat yleistyneet niin teollisuusrakennuksissa kuin. Aurinkopaneelien ja muiden laitteiden asentamisessa on kuitenkin monia huomioonotettavia asioita, jotta katon toimivuus on taattu. Tämä ei tunnu aina edes E rilaisten laitteiden, kuten satelliittiantennien ja -lautasten sekä mainoskylttien ja aurinkopaneelien asennukset katoille ovat yleistyneet, eikä yhtälö ole ongelmaton. 62 Työturvallisuudessakin parantamisen varaa Kattoliitto huolissaan asennu ksista Kattoliitto kehottaa huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, kun katoille asennetaan aurinkopaneeleita tai muita laitteita
Muun maussa isännöitsijät kyselevät aika usein opasta, Sanna Nuikka kertoo. Kattoliitto pyrkii tapaturmien lukumäärässä nollaan. Rakennesuunnittelun lisäksi on varmistettava kattourakoitsijan ja laiteasennusta suorittavan tahon keskinäinen tiedonkulku. – Olemassa olevan rakenteen kuormituksen kestävyys tai sallittavat lisäkuormat on huomioitava suunnittelussa. Edellinen opas on julkastu vuonna 2013. – Se on suosittu käsikirja kaikille sellaisille henkilöille, jotka joutuvat tekemisiin esimerkiksi kattoremonttien kanssa. – Työntekijät tietävät säännöt, mutta asenne tuntuu joskus höltyvän. Tähän oppaseen uutena asiana tulivat sokkelirakenteet. Aurinkopaneelien kiinnitys ja sijoittaminen tulee aina suunnitella kohdekohtaisesti, jotta varmistetaan alustan kantavuus, kiinnityksen kestävyys, vesitiiveys, vedenohjaus sekä lumija tuulikuormat. Kun turvallisuuteen keskitytään, myös tapaturmat vähenevät. Huolimattomuutta kuvastaa myös se, että esimerkiksi mattopuukolla aiheutetaan jokin verran tapaturmia. Aurinkopaneelien asentajalla ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia varmistua katon teknisestä toiminnasta. Näistä suurin osa olisi helposti estettävissä viiltosuojahansikkailla. Kuuma, 200-asteinen bitumi aiheuttaa aina vakavan palovamman jos sitä pääsee iholle. Kattoliiton suositus onkin, että tilaaja on aina ennen katolle tehtäviä laiteasennuksia yhteydessä takuun myöntäneeseen kattourakoitsijaan. Katoille asennettavissa aurinkovoimaloissa rakennesuunnittelija onkin tärkeä yhteistyökumppani. Esimerkiksi silmävammat ovat suojalaisen käytön ansiosta vähentyneet ja turvakengät ovat laskeneet naulaanastumisten aiheuttamien vammojen määriä. Myös viherkattojen ja pihakansien osalta tietoja on Nuikan mukaan päivitetty huomattavasti. Nämä ovat aika turhia tapaturmia, mutta meidän täytyy liittona niistä muistuttaa. Esimerkiksi urakoitsijoiden myöntämien takuiden ehtona on yleensä katon säännöllinen huolto. Esimerkiksi viime kesänä palovammoja tapahtui hieman normaalia enemmän. Katolle jälkiasennuksia tehtäessä vastuuja takuuasiat voivat jäädä epäselviksi tilaajalle. Vaikka viime vuonna liiton jäsenyritysten työntekijöille ei vakavia tapaturmia sattunutkaan, ei pieniltä vahingoilta ole voitu välttyä. Kattoliiton toimitusjohtaja Sanna Nuikan mukaan katolle jälkiasennuksia tehtäessä vastuuja takuuasiat voivat jäädä epäselviksi tilaajalle. Emme julkaise vuosittain uutta opasta, mutta muutokset tehdään pdf:nä ja niistä tiedotetaan erikseen. Uusi opas nettiin Kattoliitto julkaisee tänä keväänä uuden Toimivat katot-oppaan, joka on ilmaisena netissä kaikkien luettavissa. Oppaassa on kuitenkin kymmenien asiantuntijoiden koostamaa tietoa. – Taloyhtiön ja isännöitsijän tulisi huomata välittää viesti urakoitsijoille. – Tämä voi vaikeutua tai estyä kokonaan katolle asennettujen lisävarusteiden johdosta, jolloin katolle myönnetty takuu raukeaa. Lumen alle on jäänyt pressua, joka on tietysti liukas tai katolle on muutoin unohtunut esteitä, joihin joku sitten kompastuu. Vahvikkeet voivat rikkoa vaikkapa vesieristyksiä. Ohjeistuksen kautta on tapahtunut selkeää paranemista tietyissä asioissa. Asia ei ole itsestäänselvyys myöskään rakenteilla olevissa kohteissa, joissa jokainen urakoitsija huolehtii omasta vastuustaan ja urakastaan. Kattoliiton mukaan tiedonkulkuun urakoitsijoiden välillä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja tilaajille korostettava kokonaisuuden ja suunnittelun tärkeyttä. Oppaan käytäntöihin voi tehdä poikeuksia, mutta niihin tulisi olla perusteltu syy. Juhani Karvonen. – Ne johtuvat usein työmaan epäjärjestyksestä. Tapaturmat nollaan Kattoliitto paneutuu myös työturvallisuuteen. Kun kuumaa bitumia sattui sitten roiskahtamaan, ei suojavaatetusta enää ollutkaan riittävästi. toimivan uudiskohteissa. Kesä oli kuuma ja vaatetusta vähennettiin kuumuuden takia. Sanna Nuikka perää tiedonkulun parantamista urakoitsijoiden välillä. Nyt meillä on tavoitteena oppaan jatkuva päivitys, jottei ilmestymisväli olisi liian pitkä. Iso osa tapaturmista johtuu huolimattomuudesta ja asenteesta. Myös muun muassa liukastumiset ja kompastumiset ovat katoilla yleisiä. – Opas ei ole mikään sääntökirja, mutta osoittaa hyvän rakentamistavan mukaiset rakenteet ja toteutustavat. – Esimerkiksi aurinkovoimalat saattavat olla aika isoja, painavia laitoksia, eikä laitoksen tilaajalla ole välttämättä käsitystä katosta ja sen omaisuuksista tai rakenteista. – Me pyrimme tapaturmien lukumäärässä nollaan. Opas kertoo miten hyvä katto rakennetaan ja suunnitellaan. Seurannan ansiosta pystytään kehittämään työtapoja ja ohjeistusta nopeastikin. Liitto myös seuraa aktiivisesti jäsenyritystensä tapaturmien määrää ja niihin johtaneita syitä. 63 Työturvallisuudessakin parantamisen varaa Kattoliitto huolissaan asennu ksista – Erilaisten laitteiden, kuten satelliittiantennien ja -lautasten sekä mainoskylttien ja aurinkopaneelien asennukset katoille ovat yleistyneet, eikä yhtälö ole ongelmaton
Kun vuodot sattuivat. Huoneistoja on yhteensä 90 ja asukkaita 145. – Kesän 2017 rankkasateiden aikaiset useamman rappukäytävän ”ämpäritalkoot” saivat meihin talon asukkaisiin vauhtia siinä määrin, että kattoremontin teettämisestä ei tarvinnut yhtiökokouksessa edes äänestää, vaikka osin samaan ajankohtaan oli jo sovittu piha-alueiden salaojaremontin teettäminen, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ritva Sarkkinen. Vettä tuli sateella muun muassa porraskäytäviin siinä määrin, että asukkaiden oli turvauduttava jopa ämpäreihin. Uusi kermikatto asennettiin uudenlaisella urakkamallilla. Taloyhtiöön kuuluu kaksi kuusikerroksista taloa, joista toisessa on kaksi, toisessa kolme rappukäytävää. 64 Kattoremontti uudenlaisella urakkamallilla Uusi kermikatto taloyhtiöön Asunto-osakeyhtiö Rautkalliontie 10:n katto-ongelmille piti tehdä jotain. Talot on rakennettu lähiörakentamisen kulta-aikaan vuosina 1975 ja 1976. aina sadekelillä, voitiin päätellä, että ongelman aiheuttaja oli katolla. V antaalaisessa asunto-osakeyhtiö Rautkalliontie 10:ssä alkoi muutama vuosi sitten ilmetä vesivuotoja. Taloyhtiön hallituksessa sen enempää kuin taloyhtiössäkään ei ollut sellaisia henkilöitä, jotka Vantaalaisessa Asuntoosakeyhtiö Rautkalliontie 10:ssä alkoi muutama vuosi sitten ilmetä vesivuotoja
Uuden katon kannalta tärkein seikka, elinkaariajattelu, eli säännöllinen ylläpito oli unohdettu täysin. Mikä on Elinkaarikatto ® . – Me Kattotutkalla olimme huomanneet, että yksikään yleisimmin kattoremonteissa käytetyistä urakkamalleista ei ulotu suunnittelua ja toteutusta pidemmälle. KVR-mallia on Sulkalan mukaan usein vierastettu taloyhtiöissä, koska urakoitsijalle on pelätty antaa myös suunnittelijan rooli. Totuttua suoraviivaisemmasta suunnittelusta sekä innovatiivisten ratkaisuiden hyödyntämisestä toteutusvaiheessa syntyy suoraa kustannussäästöä, joilla tilaaja kattaa kattoremontin valmistumisen jälkeen uuden katon ylläpidon 25 vuodeksi. – Loimme Elinkaarikatto ® -urakkamallin, joka on jalostettu versio KVR-urakasta. – Uuden katon kannalta tärkein seikka, elinkaariajattelu, eli säännöllinen ylläpito oli unohdettu täysin. Kuten muissakin urakkamalleissa, myös Elinkaarikatto ® -urakkamallissa tilaaja voi normaaliin tapaan käyttää ulkopuolista valvojaa, joka valvoo toteutusta eli toimii tilaajan edustajana. Siinä tilaaja saa yhdellä sopimuksella ja hinnalla perusteellisen lähtötilanteen kartoituksen, teknisen suunnittelun ja remontin toteutuksen. Kattotutkan aluepäällikkö Jouko Saukonojan mukaan kermikatto on hyvin tyypillinen 1970-luvun lähiörakentamisessa käytetty kattotyyppi, joita pääkaupunkiseudulla lienee satoja. Mietimme, voisimmeko luoda urakkamallin, jossa uuden katon ylläpito olisi otettu huomioon jo urakkasopimusta tehtäessä, kertoo markkinointipäällikkö Heikki Sulkala Kattotutkalta. Kun katto jää uusimisen jälkeen ilman säännöllistä huoltoa, vähenee tilaajan kattotyöhön tekemän investoinnin hyöty vuosi vuodelta. Kattoremontin toteutusvaiheessa Rautkalliontiellä vanhat kermit poistettiin, alusrakenne tarkastettiin ja asennettiin uudet kumibitumikermit.. – Urakkamallia valitessaan taloyhtiössä kannattaakin pohtia tarkasti, miksi asiat tehdään usein vain sillä totutulla tavalla, kun ne on mahdollista tehdä suoraviivaisemmin, edullisemmin ja ennen kaikkea pitkällä tähtäimellä taloyhtiön kannalta järkevämmin, kannustaa Heikki Sulkala taloyhtiöpäättäjiä. 65 Kattotutka kehitti kattoremontteihin uudenlaisen urakkamallin 25 toimintavuoden, yli 18 000 kattotarkastuksen, yli 50 000 kattotyön ja yli kolmen miljoonan tehdyn kattoneliön tuomalla kokemuksella. Toisin sanoen 25 vuoden huoltosopimus ei lisää remontin kokonaiskustannuksia
Varsinaisen ongelman tälläkin katolla aiheuttivat haurastuneen kermin aiheuttamat vuodot kattokaivojen ja läpivientien kohdalta. Ontelolaatan päällä on tyypillisesti 25-40 cm:n kerros kevytsoraa ja sen päällä pintabetonilaatta sekä kermi. Kuva: Kattotutka Kattoremontin toteutusvaiheessa Rautkalliontiellä vanhat kermit poistettiin, alusrakenne tarkastettiin ja asennettiin uudet kumibitumikermit. Tarjouspyynnöstä poiketen aluepäällikkö Jouko Saukonoja päätti tehdä taloyhtiölle esityksen katon uusimisesta uudella Elinkaarikatto ® -urakkamallilla, jossa tilaaja saa tavanomaista kattoremonttia paljon enemmän, mutta käytännössä samalla hinnalla. – Meillä oli jo ennestään myönteiset kokemukset Kattotutkan toiminnasta ja heidän tarjoama uusi urakkamalli sopi meidän tarpeisiimme täydellisesti. Rautkalliontie 10:ssä taloyhtiön alkuperäinen kermikatto oli saneerattu vuonna 1993, jolloin alkuperäisen kermin päälle oli asennettu lisäkermi. Tällainen korjaustapa oli yleinen 90-luvulla. Tällainen yläpohjatyyppi on osoittautunut teknisesti luotettavaksi rakenteeksi. – Se oli Joukolta hyvä valinta! Kun saimme Elinkaarikatto ® -tarjouksen, totesimme heti, että tämähän on todella hyvä juttu. Pintabetonilaattaan tai kevytsoraan ei tarvinnut koskea. Kermi itsessään ei yleensä reikiinny, vaan tyypillisimpiä vuotokohteita ovat ilmastointien läpiviennit, kattoluukkujen juuret ja kattokaivot. Olimme käyneet paikkaamassa niitä jo muutamana aiempana vuotena, mutta paikkauksillakin tulee raja vastaan jossain vaiheessa, jolloin on syytä ryhtyä pohtimaan katon uusimista, täsmentää Saukonoja. Remontti kesti noin kolmisen kuukautta, mikä on yrityksen mukaan aika tavanomainen aika tämän kokoisessa kattoremontissa. – Yläpohjan rakenne on yleensä näissä katoissa erittäin hyvä. Uusi urakkamalli ratkaisi urakoitsijan Kun taloyhtiö pyysi tarjoukset kattoremontista keväällä 2018, oli Kattotutka tuonut markkinoille juuri täysin uudenlaisen urakkamallin kattoremonttien toteutukseen. Remontti sujui kaikilta osin erittäin hyvin, mistä kertoo sekin, että saimme vain yhden valituksen melusta koko remontin aikana. Myös käyttämämme konsultti suositteli meille tätä vaihtoehtoa tutustuttuaan kaikkiin saamiimme tarjouksiin. Näissä kohteissa kattoremontit liittyvät usein kermien hapertumiseen läpivientien kohdalta, sillä ennen pitkää kermi väistämättä menettää joustavuutensa. Kattotutkan toiminta urakkaneuvotteluissa oli myös merkittävää päätöksenteon kannalta, sillä saimme heiltä kansantajuisesti tiedon kaikesta siitä, mitä katolle tulisi tehdä ja miksi. Tästä johtuen hallitus päätti palkata ulkopuolisen konsultin hoitamaan sekä salaojaettä kattoremonttiin liittyvät asiat ammattimaisesti. Kun läpivienti alkaa vuotamaan, vesi voi päätyä alakerroksiin saakka, koska kuilut ovat pitkät, toteaa Saukonoja. Käymme muun muassa puhdistamassa kattokaivot ja tarkastamme katon kunnon säännöllisesti. Kattoremontin osalta konsultti teetätti katolle kuntoarvion ja remonttisuunnitelman, joiden pohjalta laadittu tarjouspyyntö lähetettiin kolmelle kattourakoitsijalle. Hyväksyimme Kattotutkan tarjouksen, joka ei ollut halvin, mutta kokonaisuutena paras, kertaa puheenjohtaja Ritva Sarkkinen. Kuva: Kattotutka Vanha katto oli aikansa elänyt. Kuva: Kattotutka Sen jälkeen kattoa oli paikkailtu aina tarpeen vaatiessa. Tässä taloyhtiössä voidaan unohtaa kattohuolet seuraavan neljännesvuosisadan ajalle, lupaa aluepäällikkö Jouko Saukonoja Kattotutkalta. Kattokaivot ja läpiviennit vuotavat Kattotutkan aluepäällikkö Jouko Saukonojan mukaan kermikatto on hyvin tavanomainen 1970-luvun lähiörakentamisessa käytetty kattotyyppi, joita pääkaupunkiseudulla lienee satoja. – Kun remontti tehtiin Elinkaarikatto ® -urakkamallilla, sopimukseen sisältyy katon vuosihuollot seuraavan 25 vuoden ajalle urakoitsijan vastuulla ja täystakuulla. teen kerrottu kiinteä vuosihinta. Juhani Karvonen. – Katolla oli toki nähtävissä, että esimerkiksi ammattitaidottomien lumenpudottajien aiheuttamia reikiä on jouduttu paikkaamaan. Kevytsorakerros on tuulettuva. Huoltosopimuksella on jo tarjousvaiheessa etukäKuvassa aluskermi oli jo asennettu ja pintakermin asennus aloitettu. Ritva Sarkkinen kertoo, että hallitus hyväksyi tarjouksen, joka ei ollut halvin mutta kokonaisuutena paras. Remontin yhteydessä myös sadevesien pystyviemärit korjattiin sukittamalla sekä reunapellitykset ja katolla olevat läpivienteihin liittyvät rakenteet uusittiin. Sarkkinen kertoo taloyhtiön hakeneen ennen kaikkea laadukasta työn jälkeä, pitkää takuuta sekä huolettomuutta tulevaisuudessa katon osalta. Korkea talo vaatii tehokkaan nostokaluston. 66 olisivat hallinneet taloyhtiön remontteihin liittyvät asiat omasta mielestään riittävän hyvin. 90-luvulla asennettu lisäkermi oli selvästi myös elinkaarensa päässä, mutta sekään ei ollut varsinainen syy kattovuodoille
mennessä Ari Hertzberg, puh. Seuraavassa numerossa: Uusiutuva energia ja ympäristö Aurinkoenergia Maalämpö Piha ja asuinympäristö Viherrakentaminen Kiinteistökoneet Jätehuolto ja kierrätys Kiinteistö & energia 3/2019 ilmestyy toukokuussa, viikolla 20. www.kiinteistojaenergia.. Ilmoitusvaraukset 24.4. Kiinteistö & energia. 09 413 97 340 ari.hertzberg@karprint.. Kari Ylönen, puh. 09 413 97 395 kari.ylonen@karprint.
– Emme kuitenkaan ole enää omakustannusperiaatteella toimiva aluehuoltoyhtiö, vaan jo 1990 –luvun alkupuolelta lähtien olemme olleet taloudellisin periaattein toimiva yksityinen kiinteistönhuolto-, siivousja isännöintiyritys muiden yritysten joukossa, Syrjälä kertoo. Lisäksi yrityksellä on muita asiakkaita, jotka eivät liity Hakunilan Huolto isännöi, huoltaa ja siivoaa 50-vuotias yritys uusi brändinsä. Asuma Palvelut –brändin alla toimi neljä aputoiminimeä: Asuma Huolto, Asuma Siivous, Asuma Isännöinti ja Asuma Business. H akunilan Huolto Oy on yhä asiakkaidensa pitkäaikainen yhteistyöja sopimuskumppani. Asuma Business on kasvualusta ja teknisen asiantuntemuksen palvelu, johon voidaan tuoda muun muassa uusia, yrityksen perustoimintoja tukevia palveluja. Hakunila on kivijalka kaikelle toiminnallemme, ja alueen asiakkaat, joista pidämme huolta, toimitusjohtaja Antti Syrjälä selvittää. Samalla uudistimme koko yritysilmeen tähän päivään. Kasvuhakuinen yritys tekee isännöintiä, huoltoa ja siivousta pääkaupunkiseudulla. Yrityksen toimisto ja tukikohta pysyy Hakunilan keskustassa. Yrityksen omistajia ovat yhä sen syksyllä 1969 perustaneet Hakunilan alueen 52 asunto-osakeyhtiötä. 68 Ensi syksynä 50 vuoden ikään tuleva vantaalainen Hakunilan Huolto Oy uusi brändinsä ja otti vuoden alussa markkinointinimekseen Asuma Palvelut. – Halusimme ottaa käyttöön aputoiminimen, joka kuvaa toimialaamme ja kertoo osaamisestamme. Uusi brändi Asuma Palvelut näkyy yhtenäisessä yritysilmeessä, kuten yrityksen logossa ja työntekijöiden yhtenäisissä asuissa. Muutos koskee ainoastaan Hakunilan Huolto Oy:n brändiä. Yrityksen omistuspohja, henkilöstö ja palvelut säilyvät entisinä. Isännöintiä, huoltoa ja siivousta Hakunilan Huollon perustaneista omistajataloyhtiöistä edelleen iso osa on yrityksen asiakkaita
– Isännöinti ei ole paikkaan sidottu. 69 Hakunilan Huolto Liikevaihto: 3,8 miljoonaa euroa vuonna 2018, 4 miljoonaa euroa budjetoitu vuodelle 2019 Henkilöstö: kiinteistönhoito 20, siivous 16, isännöinti ja hallinto 21 Konekanta: 6 Wille –työkonetta, joilla tukikohta kallioväistösuojassa Mellunmäessä Perustettu: 1969 Yritys tekee siivousta eri puolilla pääkaupunkiseutua. Kiinteistönhuoltoa yritys tekee Hakunilan lisäksi muun muassa Kontulassa, Mellunkylässä, Mellunmäessä ja Vaaralassa sekä siivousta eri puolilla pääkaupunkiseutua. Asuma Palvelujen/ Hakunilan Huollon iso kiinteistönhuoltotiimi. Asuma Palvelut –brändin alla toimi neljä aputoiminimeä: Asuma Huolto, Asuma Siivous, Asuma Isännöinti ja Asuma Business. Isännöinnissä asiakkaita on Hakunilan lisäksi muun muassa Helsingin keskustassa, Hakaniemessä, Vuosaaressa, Mellunmäessä, Herttoniemenrannassa, Kruunuvuorenrannassa, Käpylässä ja Alppilassa sekä Tikkurilassa. Esimerkiksi viereiseltä, pienkerrostalojen ja rivitalojen Nissaksen alueelta tuli 90-luvun aikana noin 30 kiinteistöä asiakkaiksi. Hallitus terävöitti liiketoimintaa A IT -tutk innon (A m matti-isännöitsijän tutkinto) ja JET –tutkinnon (Johtamisen erikoisammattitutkinto) suorittanut Antti Syrjälä tuli vetämään Hakunilan Huoltoa kesällä 2017 Isännöitsijäkonttori Oy:stä, missä toimi pitkään isännöitsijöiden ja muun. Muut asiakkaat ovat Syrjälän mukaan kasvava ryhmä. – Palvelumme pystyvät toimimaan laajalla alueella pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueella, Syrjälä vakuuttaa. Tätä palvelua on sektoreistamme helpoin tuottaa nykytekniikalla ja viestinnällä, Syrjälä toteaa. omistamiseen
Vanhat asiakkaat ovat ottaneet sen hyvin vastaan ja ymmärtävät tuoreistamisen tarpeen. Siihen vaikuttavat muun muassa yhteiskunnan vaatimukset, digitalisaatio ja kehittyvä talotekniikka. Nopeaa muutosta kiinteistöalalla Muutos kiinteistöalalla on nopeaa. Samat henkilöt tekevät kuitenkin työt kuten ennenkin uudesta visualisesta ilmeestä huolimatta, Syrjälä korostaa. Brändi-uudistuksen yhteydessä yrityksen koko henkilöstö kuvattiin, mikä toi kasvot muillekin kuin isännöitsijöille. Esimerkiksi yrityksen huoltomiehen video lumitöissä työkoneellaan talven umpihangessa on ollut suosittu. Olemme myös liikekiinteistöissä varteenotettava vaihtoehto, Syrjälä määrittelee. Valmisteilla olevassa uudessa strategiassa korostetaan hallittua ja harkittua kasvua sekä haetaan pitkäaikaisia asiakassopimuksia. – Uuden asiakkaat eivät uudistuksesta edes tiedä siitä. Hakunilan Huollon hallitus halusi yrityksen liiketoiminnan terävöittämistä ja uudelleen profilointia muun muassa aputoiminimen avulla. Facebookin Hakunilan puskaradio –ryhmä on hyvä väylä kertoa paikallisille ihmisille asioista nopeasti, ja seurata kirjoittelua yrityksestä. Vaikka brändi-uudistus aiheutti piikkimäisen kulun budjettiin, sen vaikutus on pitkäkestoinen ja istuu pitkässä juoksussa Syrjälän mukaan hyvin yhtiön talouteen. Jouni Suolanen Kuvat: Hakunilan Huolto Oy. Se on myös saanut kiitosta asiakkailta. – Asuma Palvelut –brändillä haemme yritykseen uutta yritysilmettä ja ei-paikallista sointia. Emme ole sidottuja vain yhteen alueeseen tai toimialaan, toimitusjohtaja Antti Syrjälä korostaa. Isännöinnissä Hakunilan Huollolla on käytössä sähköinen kotiportaali, johon asiakkaat, osakkaat ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenet pääsevät katsomaan tarvitsemiaan tietoja omilla tunnuksillaan yrityksen nettisivuilta. Uusia huoltoja siivousasiakkaita on tullut muun muassa viereisen Kaskelan alueen uusista kerrostaloista. Asiakkuuksien määrä on lisääntynyt kaikilla liiketoimintasektoreilla. Myös vanhemmat asukkaat ovat Syrjälän mukaan tottuneet portaalin käyttöön. Asukastiedotteet tulevat toki perinteiseen tapaan myös talojen ilmoitustauluille. Yritys on mukana myös kuvapainotteisessa Instagramissa. Asiakkaana on myös neljän kerrostalon kohde Tikkurilassa, mihin rakennettiin ullakkoasuntoja saunatilojen tilalle sekä tehtiin samassa yhteydessä putkiremontti ja hissit uusittiin. – Isännöinti ei ole paikkaan sidottu. 50 vuoden jälkeen on jo hyvä tehdä uudistuksia. – Strategian mukaan pyrimme olemaan pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Uudellamaalla kumppanina mielenkiintoinen vaihtoehto erilaisille kiinteistöille. Viime vuonna yritys otti käyttöön myös Facebookin lisäinfon tuomiseksi asiakkaille somen kautta. henkilöstön esimiehenä. Sivustoa kehitetään jatkuvasti yhteistyökumppanin kanssa. 70 Yrityksen isännöitsijät takana vasemmalta Birgitta Vesa-Lehtinen, Sari Pekanpalo, Ari Rauske, edessä vasemmalta Ulla Haikonen ja Eija Piironen. Tätä palvelua on sektoreistamme helpoin tuottaa nykytekniikalla ja viestinnällä
M ikä on suomalaisten kuntien ja alueiden resepti energiarikkauksiin. Mutta mitkä ovat uhat ja mahdollisuudet tämän muutoksen keskellä. Ei siis ole yhtä suurta ratkaisua, jota hyödyntää, vaan energiarikkauksien resepti on löydyttävä monista eri aineksista.. Vastaavasti kymmenen uutta neljän megawatin tuuliturbiinia kattaisi 60 prosenttia tästä energiavajeesta. – Mikseivät maanviljelijät voisi itse laittaa tuuliturbiineja. Ajattelumallit tuulivoimasta ovatkin paljolti sellaisia, että pohjalainen talonpoika vastaan saksalainen energiaparoni. Tosiasiassa 70 prosenttia tuulivoimayhtiöistä on suomalaisia, Välisuo huomauttaa. Enemmän demokratiaa Energiamurroksessa piileekin Välisuon mukaan energiantuotannon demokratisoitumisen mahdollisuus. – Maaseutu on ennen tuottanut ruokaa koko Suomelle, mutta nyt maatalous on entistä harvempien käsissä ja siitä saadut tulotkin ovat kutistuneet. Uusi voi olla Välisuon mukaan esimerkiksi Pohjanmaalla tuulivoimaa, aurinkosähköä tai lämpöpumppuja ja lämmön varastointia. Eivätkä maanomistaja ja kunnat ole ainoita, jotka voivat hyötyä uusista energiarikkauksista. Nyt isot firmat rakentavat näitä ja käärivät voitot. Välisuon mukaan jokaisella kiinteistöomistajalla on mahdollisuuksia: he voivat laittaa kiinteistöön maalämmön tai hyödyntää aurinkosähköä, joka omaan käyttöön tuotettuna on jo kustannustehokasta. Millaisia energiaresursseja on käytettävissä. – Meillä on metsää, turvetta ja koskia. Tästä puhui tekniikan tohtori, tutkija Petri Välisuo Minä & tiede -yleisöluennolla Vaasan yliopistossa. Välisuon mukaan energiamurros on todellisuutta, energiatuotannon tulee muuttua puhtaammaksi ja fossiilisista polttoaineista pitää vaihtaa kestävämpiin, uusiutuvan energian ratkaisuihin. 71 Maaseudun resepti: tuulta, aurinkoa ja lämpöpumppuja Energiarikkaudet suomalaisille. Suomalaisilla on metsää, turvetta ja koskia. Uusia ratkaisuja on vaikka kuinka paljon, niitä ei vain vielä ole otettu käyttöön. Tästä puhuttiin Minä & tiede -yleisöluennolla Vaasassa. Riittävätkö energian lähteiksi kosket, metsä ja turvesuot, vai tarvitaanko tulevaisuudessa ehkä muitakin ratkaisuja. Välisuo kertoo tehneensä laskelmia, kuinka paljon kuntien olisi tuotettava energiaa yli oman tarpeen, jotta koko Suomi voisi saada energiansa hajautetuista ja uusiutuvista lähteistä. Nyt tarvitaan joukkoon vielä jotain muuta. Voivatko energiarikkaudet tulla jatkossa suomalaisille maanomistajille. Energiamurros tuo maaseudulle uuden mahdollisuuden maaseudun pitäisi ryhtyä tuottamaan energiaa koko Suomelle ja vientiin, Välisuo kannustaa. Isoimmat rikkaudet eivät ehkä tulevaisuudessa mene Saudi-Arabian öljysheikeille, vaan suomalaisille maanomistajille. – Mikseivät maanviljelijät voisi itse laittaa tuuliturbiineja. Uusia ratkaisuja on vaikka kuinka paljon, niitä ei vain vielä ole otettu käyttöön, sanoo tekniikan tohtori, tutkija Petri Välisuo. Hän on ottanut laskelmiin esimerkkitapaukseksi eteläpohjalaisen Teuvan kunnan. Näitä on jo paljon käytössä, nyt tarvitaan palettiin jotain uutta, Välisuo sanoo. – Jos energiantuotanto jaetaan tasan pinta-alan mukaan kaikille kunnille, niin Teuvan oma osuus tästä kansallisesta energiavajeesta voitaisiin kattaa lisäämällä metsäbiomassan käyttöä, joka kestävällä tasolla kattaisi tarpeesta noin kymmenen prosenttia, lisäämällä maalämmön käyttöä tai aurinkovoimaa, jotka toisivat kukin korkeintaan 20 prosenttia
– Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä, että komposti haisee. Jätteet saa takaisin itselle multana, jota voi käyttää omassa puutarhassa. Kompostin paikka Aloittelevan kompostoijan ensimmäinen askel on valita kompostille paikka. Kompostoinnissa on monia hyötyjä. HSY neuvoo sijoittamaan kompostin riittävän kauas ikkunoista ja ilmanottoaukoista. Kompostointi on helppoa ja palkitsevaa hommaa, mutta muutamia niksejä kannattaa pitää mielessä. Hyvin toimivasta kompostista ei tule hajuhaittoja, Mattero-Mero. – Se on ympäristöystävällinen teko, kun käsittelee biojätteen sen syntypaikalla. Kompostointi on myös ekoteko. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden asiantuntija kertoo, miten päästä alkuun. Sekajätteen seassa biojäte päätyy jätevoimalaan, jolloin sen sisältämät ravinteet menetetään ja kuljetuksestakin syntyy turhia päästöjä, Mattero-Meronen tähdentää. – Se on hyvä tapa kierrättää ravinteet omalla pihalla. 72 Yhteiskomposti sopii useamman talon yhtiöön Kompostointi on ekoteko Kevään tullen on hyvä aika aloittaa kompostointi, joka on ympäristöystävällinen teko ja tuottaa rahanarvoista multaa omiin tarpeisiin. Se on usein erittäin hyvää ja ravinnerikasta multaa, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Mattero-Meronen. Myös useamman talon yhtiöön voi perustaa yhteiskompostin. K ompostointi on pientaloissa ja mökeillä oivallinen tapa päästä eroon maatuvista jätteistä ja tuottaa multaa
ruoantähteet . tupakantumppeja tai siivousjätettä . Naapurin mielipidettä kannattaa kysyä, jos sen sijoittaa lähelle naapurin tonttia. – Selvittäkää asukkaiden halukkuus osallistua kompostointiin ja kompostin hoitoon, tarvittaessa lomakekyselyllä. Sen valintaan Kompostoijan välinelista on lyhyt: kompostointiin tarvitaan biojäteastia kotiin, kompostori pihalle, seosainetta ja talikko.. – Päättäkää kompostin hoidosta: ostopalvelu (esimerkiksi huoltoyhtiö) vai asukkaista koottu ryhmä. biojätteen peittäminen seosaineella). – Varmistakaa, että vastuuhenkilöiden yhteystiedot ovat helposti asukkaiden löydettävissä. Sopikaa kompostimullan käytöstä: piha-alueiden lisäksi multaa saattaa riittää asukkaille jaettavaksi. – Yhdistäkää kompostin tyhjennys pihatalkoopäivään. Kompostin alustan tulee läpäistä vettä, eikä sadevedet saa kerääntyä kompostin alle. – Tiedottakaa alussa ja muistuttakaa jatkossa hyvistä käytännöistä: mitä kompostiin saa laittaa ja mitä kuuluu jokaisen kompostinkäyttäjän perustehtäviin (esim. Sopikaa hoitovuoroista ja -toimista. Kompostoijan välineet eivät rasita lompakkoa. Kompostoijan välinelista on lyhyt: kompostointiin tarvitaan biojäteastia kotiin, kompostori pihalle, seosainetta ja talikko. kasvijätteet, myös rikkakasvit mieluummin ennen siementen kehittymistä, ja niiden auringossa kuivatetut juuret Ei saa kompostoida . Asukkaiden vapaaehtoiseen ryhmään tarvitaan useita sitoutuneita henkilöitä, jottei hoito jää muutaman harteille. vaarallisia jätteitä, kuten lääkkeitä, kemikaaleja, painekyllästettyä puuta . Nämä kompostiin . kotieläinten häkkien purut . – Tilatkaa tarvittaessa HSY:ltä oma kompostointikurssi/ kompostointineuvoja yhteistilaan. – Pääkaupunkiseudulla kompostoijat ovat yleensä pientalojen asukkaita. – Sopikaa, paljonko rahaa voidaan käyttää varusteiden hankintaan. Neuvomme sijoittamaan kompostin vähintään viiden metrin päähän naapurin rajasta. 73 Kompostointi houkuttelee katsojia taloyhtiöissä. Kompostoreja on markkinoilla useita erilaisia. – Miettikää paikka kompostorille/kompostoreille. – Tehkää HSY:lle kompostointi-ilmoitus. Innostakaa uutta väkeä mukaan säännöllisesti. pehmopaperit . kahvinja teenporot, suodatinpussit ja teepussit . haitallisten vieraskasvien, kuten jättiputkien tai jättipalsamin siemeniä Kompostointi taloyhtiössä Kompostin voi perustaa taloyhtiöön ja silloin kannattaa muistaa seuraavia asioita: – Keskustelkaa asiasta taloyhtiön hallituksessa ja asukaskokouksessa; kertokaa mitä kompostointi on ja miksi siitä on hyötyä. tuhkaa tai kalkkia (komposti tulee liian emäksiseksi ja pieneliöiden toiminta estyy) . – Hankkikaa kompostori(t) – huolehtikaa riittävästä mitoituksesta. Lähde: HSY nen korostaa
Erittäin ravinnerikkaaksi kehuttu kompostimulta on taattua tavaraa. Pauli Jokinen Kuvat: HSY/Jenni-Justiina Niemi – Puolikypsä, alle vuoden vanha komposti on voimakas lannoite. Seosaineeksi käyvät muun muassa risuhake, kutterinlastu, lehdet tai puunkuorintajäte. Jos kompostori on täyttymisen vuoksi tyhjennettävä muina vuodenaikoina, puolikypsä komposti laitetaan jälkikompostoitumaan. Sitä tuleekin levittää maahan vain keväällä ja alkukesällä, jolloin kasvien kasvu on voimakkaimmillaan.. Suurempia komposteja voi myllätä viikoittain. Jos kiinteistössä tulee paljon jätettä, kannattaa harkita mekaanista tai moottoroitua kompostoria. Sopivasti seosainetta Yleisimmin kompostiin laitetaan biojätettä ja puutarhajätettä. – Hänen tehtävänä on tarkkailla, että komposti toimii hyvin ja möyhiä sitä aika ajoin. Hyvin toimiva komposti ei juurikaan toimenpiteitä vaadi. vaikuttaa muun muassa jätteen määrä. Puutarhajätteessä ei seosainetta juurikaan tarvita. Jos kompostia käyttää useampi asunto, kannattaa valita vastuuhenkilö, joka hoitaa kompostia. Jos komposti ei toimi hyvin, niin usein syynä on vähäinen seosaineen määrä, Mattero-Meronen neuvoo. Sitä tuleekin levittää maahan vain keväällä ja alkukesällä, jolloin kasvien kasvu on voimakkaimmillaan. Seosainetta laitetaan noin puolet biojätteen määrästä tai enemmänkin, jos jäte on hyvin kosteaa, Mattero-Meronen sanoo. Kompostin jätteen maatumisaika vaihtelee jätteen määrän, laadun ja kompostin toimivuuden mukaan. – Komposti voi hyvin, kun se on lämmin, painuu kasaan ja on tuoksultaan multamainen. Seosaineen tarkoitus on parantaa kompostin ilmavuutta, sitoa kosteutta ja tuoda hiiltä hajottajien energialähteeksi. Kompostin pöyhiminen kerran tai pari kuukaudessa riittää. – Puolikypsä, alle vuoden vanha komposti on voimakas lannoite. Toisessa ääripäässä on viljelypalstat, joihin riittää aivan tavallinen kompostori. Kompostin katsotaan olevan kypsää, kun se on rakenteeltaan tasalaatuista, muruisaa tummaa massaa. Kompostoinnin perusasiat ovat molemmissa tapauksissa samankaltaiset, mutta seosainetta neuvotaan laittamaan hieman eri määrät. Näppärimmät tekevät kompostorin itse netistä löytyvien ohjeiden avulla. – Sen sijaan sinne joukkoon voi laittaa esimerkiksi lantaa tai kanankakkaa, jotka vauhdittavan sen maatumista. Tyhjennykselle otollisimmat vuodenajat ovat kevät, jolloin multa saadaan käyttöön kasvukaudeksi, ja syksy, jolloin kompostoriin saadaan tilaa talveksi. 74 Aloittaminen on helppoa. Helppoa hoitoa Kompostin hoito on helppoa. – Keittiöjätteen kohdalla komposti täytetään kerroksittain
Lue lisää LEMENE-hankkeesta sivuiltamme: www.kiwatti.fi Toimitamme Lempäälän Energia Oy:n LEMENE-hankkeeseen 7300 aurinkopaneelin 2 MWp järjestelmän!. Kohteitamme ovat mm. Tavoitteena on aurinkoenergian ympärivuotinen käyttö energiavarastoja hyödyntäen. Toteutamme joustavia ratkaisuja uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin. Hanke valmistuu vuonna 2019. Kysy lisää! Kiwatti Oy, Äyritie 8 A, 01510 Vantaa, Puhelin: 020 710 9360, info@kiwatti.fi www.kiwatti.fi LEMENE-hankkeen perusajatuksena on rakentaa älykäs ja energiaomavarainen toimintaympäristö, jolla turvataan alueen energiansaanti. paikalliset energiayhtiöt, yrityskiinteistöt, vaativammat teollisuuskohteet, kuten aurinkoja tuulienergiakentät ja -puistot, sekä erikoiskohteet, kuten sääasemat sekä teleoperaattoreiden tukiasemat ja mastot. Myymme ja asennamme aurinko-, ja tuulienergialla toimivia avaimet käteen -järjestelmiä sekä hybridiratkaisuja yrityksille ja julkiselle sektorille. Kiwatti Oy on uusiutuvien energiapalvelujen toimittaja. Uusiutuvan energian ratkaisut yrityksille ja julkiselle sektorille
Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä. Kierrätysastetta voidaan nostaa erityisesti lisäämällä biojätteen ja muovin mutta myös esimerkiksi pahvin ja kartongin kierrätystä. Sen keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristosekä sähköja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Eräiden jätejakeiden erilliskeräystä on tehostettava merkittävästi, mihin tarvitaan uusia ohjauskeinoja, sanoo ympäristöneuvosRiitta Levinen Ympäristöministeriöstä. Näiden jätejakei. Tosin esimerkiksi kierrätetyn paperin määrä on viime vuosina jonkin verran laskenut, mikä johtuu siitä, että paperia käytetään määrällisesti entistä vähemmän. Y mpäristöministeriö on aloittanut jätelainsäädännön uudistuksen, jonka tavoitteena on osaltaan nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi. Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa viimeistään vuonna 2025. – Lasin, metallin ja paperin osalta kierrätysaste on aika hyvä. Haastavimpia Suomelle ovat muovija puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet, sillä kierrätys tulisi yli kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Käytännössä kaikkien jätejakeiden erilliskeräystä tulee laajentaa, varsinkin keräystä suoraan kiinteistöiltä. Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia – ja velvollisuuksia jätteiden erilliskeräykseen. Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. Ympäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. – Jätesäädöspaketin asettamat tavoitteet ovat kovat, minkä vuoksi etenkin yhdyskunta-, pakkausja rakennusjätteiden kierrätystä on entisestään tehostettava. 76 Jätesäädöspaketilla aiotaan lisätä kierrätysastetta Suomi kierrätyksessä EU:n kärkeen Muovinkeruussa riittää Suomessa vielä haasteita. Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet. Biojätteen ja muovin osalta kierrätysastetta voisi kohottaa edelleen aika paljon ja kartonginkin osalta jonkin verran. Biojätteen ja muovin osalta parannettavaa Suomalaiset kotitaloudet ovat vuosien mittaan oppineet lajittelemaan jätteitä, minkä ansiosta kierrätysaste on noussut nykyisiin lukemiin. – Vuonna 2017 kierrätysasteemme oli 41 prosenttia. Toisin sanoen meillä on paljon kirittävää jo tuohon vuoden 2020 tavoitteeseen yltämiseksi Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
Jätteen kuljetukseen liittyvien siirtoasiakirjojen käyttöä on tarkoitus digitalisoida ja muuttaa raportointia sähköiseksi, sanoo Levinen. Erilliskeräykselle ehkä minimirajat Suomessa kunnat vastaavat kotitalouksien jätehuollosta. Nykyisessä laissa kunnilla on yleinen velvoite hoitaa jätehuoltoa ja kierrättää jätteitä, mutta mitään täsmällistä velvoitetta jätteen erilliskeräykseen ja kierrätykseen ei ole. Kunnat ja alueet ovat määritelleet erilliskeräyksen velvoiterajoja alueellisten olosuhteiden, esimerkiksi väestötiheyden ja kuljetusmatkojen pituuden mukaan, sanoo Riitta Levinen. 77 Ympäristöneuvos Riitta Levisen mukaan erityisesti elintarvikejätteen, ruokajätteen, määrää on vähennettävä. – Lisäksi jätesäädöspaketissa tarkennetaan muun muassa sivuttuotteen ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia menettelyjä sekä vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden kulun seurantaa ja jäljitettävyyttä. Tuottajavastuujärjestelmän halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Jätehuollon seurantaa ja raportointia on tarkoitus tehostaa. Työryhmän toimikausi päättyy kesäkuun lopussa. den kierrätyksen tehostamisessa on tekemistä niin kotitalouksilla kuin kaupan ja muun elinkeinotoiminnan alallakin Erityisesti elintarvikejätteen, ruokajätteen, määrää on vähennettävä. Lakiesitys on tarkoitus saada valmiiksi syksyllä ja eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta ensi vuonna. Uudet direktiivit on siirrettävä kansallisiin lainsäädäntöihin vuoden 2020 heinäkuuhun mennessä. Juhani Karvonen Suomalainen on oppinut kierrättämään hyvin paperia, lasia ja metalleja.. Elintarvikejätteen määrän kehittymistä ryhdytään seuraamaan nykyistä järjestelmällisemmin. Lainsäädäntömuutoksessa ei ole kyse ainoastaan kierrätystoiminnan tehostamisesta vaan useista muistakin yksityiskohdista. Kunnat ja jätehuoltoalueet saavat määrittää, missä rajoissa erilliskeräystä ja kierrätystä hoidetaan. Paikkakunnasta riippuen erilliskeräystä vaaditaan nykyisin esimerkiksi yli 20, 10 tai 5 asunnon taloyhtiöissä. Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksen tarvittavien lainsäädäntömuutosten keskeisiä linjauksia. – Aikaa on siis vain puolitoista vuotta. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät niin sanotut tuottajavastuumaksut halutaan porrastaa niin, että niissä otetaan huomioon tuotteiden kierrätettävyys, korjattavuus ja uudelleenkäytettävyys. – Ehkä meillä tulisi lainsäädännöllä määrätä tietty minimitaso, jonka puitteissa lajittelua tulisi toteuttaa. Tämä edistää toiminnanharjoittajien mahdollisuuksia hyödyntää aiemmin jätteenä pidettyä materiaalia. Suomi aikoo myös sujuvoittaa menettelyjä, joiden perusteella voidaan todeta, ettei aine tai esine ole enää jätettä. – Näitä velvoiterajoja on jatkossa ehkä syytä yhtenäistää koko maassa, mutta tietenkään aivan samoja lajittelumääräyksiä ei voi ulottaa jopa puolelle maata. Kuva: Olli Häkämies/YHA 10 20 30 40 50 60 70 vuonna 2020 50% vuonna 2025 55% vuonna 2030 60% vuonna 2035 65% Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää – Jätesäädöspaketin asettamat tavoitteet ovat kovat, minkä vuoksi etenkin yhdyskunta-, pakkausja rakennusjätteiden kierrätystä on entisestään tehostettava. Aikataulu on hyvin kiireinen, sillä valmistelussa on myös laaja asetusten muutostyö. Alueellista harkintaa tulee edelleen jättää jo kuljetusmatkojenkin takia
www.2727350.. 0103372720 • www.ovella.. organisoi . LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Ikkunaremontit Telineet www.ikkuna-asiantuntija.. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ovella Systems Oy • P. 09-530 8620 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Taivaltie 5, 01610 Vantaa www.isannointisaarinen.fi E-mail: etunimi.sukunimi@isannointisaarinen.fi. • info:ovella@ovella.. Kiinteistöhuolto Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. (Kohteessa n.100 pp, keskellä mukava PyöräNojaPN-2 ja seinillä tehokas Compact PTL-2 -järjestelmä) UUSI RT 38941! Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! . llarit sisällä ja ulkona
* Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. LIIKEHAKEMISTO 79 Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 09-2525 2425 www.contesta.. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. Kiinteistö & energia. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.
80 Taloyhtiöt haluavat kierrättää nykyistä enemmän Kierrätystietoa kaivataan lisää Yli puolet taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä kertoo lisänneensä jätteiden kierrätystä viime vuonna. Lajitteluohjeita myös keräystiloihin Vastaajat toivoivat konkreettisia lajitteluohjeita, joita haluttiin nähtäville myös jätehuoneisiin. Vastaajat toivoivat konkreettisia lajitteluohjeita, joita haluttiin nähtäville myös jätehuoneisiin. Myös pienissä yhtiöissä muovipakkausten nykyistä suurempaan keräyspotentiaaliin uskotaan, sillä miltei puolet enintään kymmenen huoneiston taloyhtiöistä uskoi, että muovijakeen keräystä voi lisätä. Miltei neljännes vastaajista katsoi, että tiedonpuute jätehuollon tavoitteista ja merkityksestä on esteenä lajittelulle ja kierrätykselle. K iinteistöliitto toteutti vuodenvaihteessa jäsentaloyhtiöilleen jätehuoltoon ja kiertotalouteen liittyvän kyselyn, johon vastasi lähes 5000 taloyhtiöiden edustajaa. Odotuksien mukaista on se, että pienten yhtiöiden tapauksessa hieman runsaat puolet näki tilojen pienuuden olevan haaste. – Jätehuollon viestinnässä ei enää riitä pelkästään suomen ja ruotsin kieli. Jukka Kero muistuttaa, että Suomen noin 90 000:stä taloyhtiöstä 60 prosenttia on enintään kymmenen huoneiston yhtiöitä, joihin jätehuollon kiristyvät määräykset iskevät lähivuosina. Joka toinen taloyhtiö pitää mahdollisena lisätä muovipakkausten kierrätystä. Lähes yhtä moni, 93 prosenttia taloyhtiöistä, lajittelee biojätteen. Huono lajitteluaktiivisuus nähtiin syyksi noin 38 prosentissa vastauksia ja jätekeräystilojen pieSuomen noin 90 000 taloyhtiöstä 60 prosenttia on enintään kymmenen huoneiston yhtiöitä, joihin jätehuollon kiristyvät määräykset iskevät lähivuosina. Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksille kohdistettu kysely toteutettiin joulu-tammikuussa. – Kaiken kaikkiaan taloyhtiön vastuuhenkilöillä tuntuu olevan selkeän myönteinen tahtotila jätteiden säntilliseen käsittelyyn ja kierrätykseenkin, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Metallin, lasin ja pakkauskartongin kierrätystä uskoi pystyvänsä lisäämään 20-25 prosenttia pienten yhtiöiden edustajista. Kolme neljästä kyselyn vastaajasta arvioi, että lajittelun ja kierrätyksen esteenä on kansalaisten välinpitämättömyys. Kaikista vastaajista hieman runsas viidennes kertoi, ettei osaa sanoa, mitä jätejaetta heidän yhtiössä voitaisiin kerätä lisää. Joka toinen taloyhtiö pitää mahdollisena lisätä muovipakkausten kierrätystä. – Tietoa tarvitaan lajittelun onnistumisen ja motivaation lisäämisen kannalta. Kyselyyn vastasi nettilomakkeelle 4798 vastaajaa kaikkialta Suomesta ja kaikenkokoisista taloyhtiöistä. Viestinnän tulee kattaa nettiviestinnän ohella monipuolisesti esimerkiksi printtimedia. Tietoa tarvitaan myös jätehuollon käytännön organisoimisesta. Pieni osa vastaajista tavoitettiin sosiaalisen median välityksellä. Pääkaupunkiseudulla osuus on muuta maata suurempi, 56 prosenttia. nuus noin kolmanneksessa vastauksia. Miltei kolmannes vastaajista katsoi, että kulutustavarat on valmistettu liian lyhytkestoisiksi. Kiinteistöliiton kyselyn perusteella taloyhtiöissä nähdään erityisenä haasteena vuokralaisten ja liikehuoneistojen jätehuollon sovittaminen muun taloyhtiön ja sen osakkaiden velvoitteisiin sekä käytäntöihin. Tietoa on löydyttävä myös sosiaalisen median kanavista, Kero toteaa. Asukkaiden saatavilla tulee olla konkreettisia lajitteluohjeita ja koulutusaineistoa. Joka kolmas arvioi, että jätteiden lajittelu lisääntyy tänä vuonna entisestään. Kaikkein säntillisimmin koko maassa lajitellaan keräyspaperia, jota kerää 95 prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä. Kartonkipakkaukset lajitellaan jo 83 prosentissa taloyhtiöistä. Muovipakkauksia kierrättää 40 prosenttia vastaajien taloyhtiöistä. Vastaajien taloyhtiöissä isojen yhtiöiden osuus on suurempi kuin koko taloyhtiökannassa.. Pienissä taloyhtiöissä hallinto on hyvin ohutta, mikä asettaa haasteita myös jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Pienissä yhtiöissä tämän ei uskota olevan läheskään yhtä usein haasteena. Yhtiötasolla 55 prosenttia vastaajista arvioi asukkaiden välinpitämättömyyden olevan haasteena kierrätyksen lisäämisessä
Amisbarometriin vastanneet rakennusalan opiskelijat uskovat työllistymiseen myös pitkällä aikavälillä. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. itselleni . Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 81 R akennusala kärsii ristiriidasta töiden ja tekijöiden sijoittumisen välillä. Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Stadin ammattija aikuisopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteinen kampus mahdollistaa eri koulutusasteiden opiskelijoiden tiiviin yhteistyön toistensa ja yritysten kanssa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Myös luottamus mielekkään työn löytymiseen opintojen jälkeen on rakennusalan opiskelijoiden keskuudessa suurempaa kuin muilla aloilla. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan . Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Myös infran rakentamiseen tarvitaan tekijöitä ympäri Suomen. Vain 2,5 prosenttia piti pysyvän työpaikan löytymistä hyvin epätodennäköisenä. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. – Rakennusalan työvoimapula kasvukeskuksissa on tosiasia, joka yhteishaussa valintaansa tekevän nuoren kannattaa muistaa. Suurten kaupunkien vetovoima vahvistuu Suomessa ja väestö keskittyy entisestään. Lisäksi ala ja sen työtehtävät kehittyvät entistä vauhdikkaammin digitalisaation ja yhteisten alustojen myötä, Rakennusteollisuus RT:n koulutusja työvoima-asioiden asiantuntija Lauri Pakkanen toteaa. Myös viihtymiseen alalla luotetaan – vain viisi prosenttia pitää alan vaihtamista tulevaisuudessa hyvin todennäköisenä. Vaikka asuntojen rakentamistahti kausittain hidastuisi, rakentaminen ei kasvukeskuksissa lopu. määräaikaisena 71€/v. Suunnitteilla olevien miljardiluokan liikenneinvestointien toteutuminen edellyttää runsaasti työvoimaa, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo. Tutkintovaihtoehtoja on kolme. Jo nyt alalla on jatkuva pula työvoimasta. Amisbarometri kertoo, että rakennusalan opiskelijoilla on muiden alojen opiskelijoita suurempi luotto omalle alalle työllistymiseen. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) . Siitä kertoo muun muassa ELY-keskusten ammattibarometri. Rakennusalan ammattikouluja on lähes joka kunnassa. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Puhelin: ............................................................................................................................. Allekirjoitus: ................................................................................................................... Työvoimapulan ja alan opintoihin hakeutumisen ristiriita tulee esiin vielä julkaisemattoman nuorten hakeutumista ammatillisille koulutusaloille selvittäneen tutkimuksen tuloksissa. Nimi: .................................................................................................................................... Rakennusalan opintojen vetovoima on maakunnittain tarkasteltuna heikoin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, jotka molemmat ovat vahvan kasvun alueita. Erityisen vähän rakennusala kiinnostaa pääkaupunkiseudulla eli juuri siellä, missä työpaikkoja on eniten. Rakennusalan työvoimapula koskettaa ennen kaikkea suuria kaupunkeja, mutta niissä alan ammattiopintoihin haetaan peruskoulun jälkeen vähiten. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Opiskelijoilla iso luotto tulevaan Hyvät työllisyysnäkymät ovat myös rakennusalan jo valinneiden tiedossa. Työ on myös merkityksellistä, sillä siitä jää pysyvä jälki, joka vaikuttaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Sähköposti: ..................................................................................................................... MDI:n tuoreen ennusteen mukaan Helsingin, Tampereen ja Turun seudut kasvavat selvästi vuoteen 2040 mennessä. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Kaupungistumisen eteneminen tietää lisää rakentamista ja rakennusalan työntekijöiden kysynnän kasvua. Puhelinnumero: .......................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ – Rakennusalan valinneet opiskelijat tietävät, että ala tarjoaa monipuolisia töitä vaihtelevissa ympäristöissä. Alan ammattiopinnot vetävät vähiten nuoria kasvavilla kaupunkiseuduilla, joissa rakentaminen on kaikkein vilkkainta myös tulevaisuudessa. Kiinteistö & energia Palvelukortti Lisää kaupunkilaisnuoria rakennuksille. kestotilauksena 64€/v . Randell uskoo, että Helsingin Myllypuroon nouseva kansainvälinen huipputason kiinteistöja rakentamisalan kampus tulee jatkossa lisäämään alan opintojen houkuttelevuutta Helsingin seudulla. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen
Randell pitää sinänsä myönteisenä sitä, että ilmanvaihtoon kiinnitetään huomiota. Silti vain harva harkitsee tai omaa pörssisähkösopimuksen, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain. – Jos suositukseen ja etenkin sen taustamuistioon perehtyy kunnolla, niissä on paljon hyvää tietoa. Pelkona on kuitenkin ohjeiden yksioikoinen tulkinta ja että tarvittavat korjaukset jätetään tekemättä. Valtaosalle vastaajista (66 %) on kuitenkin tärkeää, että pörssisähkösopimuksia on tarjolla alhaisesta kiinnostuksesta huolimatta. Siksi tässä mennään mielestämme riskirajoilla, Randell summaa. Keskeisimmät muutokset koskevat ilmanvaihdon suodattimia ja pesualtaiden hajulukkoja. Kiinteähintaisen sähkösopimuksen valintaa perustellaan etenkin hinnoittelun ymmärrettävyydellä. BCDC Energia -tutkimushankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat aurinkoja tuulienergian mahdollisimman laajamittaisen ja kustannustehokkaan käytön. – Oikea tapa reagoida olisi korjata epäkunnossa olevat järjestelmät ja sitten miettiä niiden järkevää ja käyttötarpeen mukaista käyttöä. Säästöjä ei tulisi koskaan hakea terveyden kustannuksella. Tutkimuksessa selvitettiin Tuloksien mukaan 72 prosentilla vastanneista on kiinteähintainen sähkösopimus (x snt/kWh). Hajulukon puhdistamisvastuun siirtäminen yhtiölle on järkevää seuraavista syistä: lavuaarin tukkeutuminen johtaa pahimmassa tapauksessa ylivuotoon ja vesivahinkoon. Usein ajatellaan, että kosteuskuormaa ei lainkaan synny, jos rakennuksessa ei ole ihmisiä. 82 Valtaosalla kiinteähintainen sähkösopimus n Tutkimuksen mukaan kotitaloudet pitävät sähkönkulutuksen joustavuutta tärkeänä päästöjen hillitsemiseksi. Ilmanvaihtoa käytettäisiin lyhyesti jaksotettuna ja vähintään tunnin tilojen käytön päättymisen jälkeen. Jos vaikka rakennuksen painesuhteet ovat Randellin mukaan pielessä, oikea ratkaisu tuskin on se, ettei ilmanvaihtoa käytetä öisin. Ilmanvaihdon sulkeminen riskialtis säästökeino n Sisäilmayhdistyksen julkaisemalla Hyvä sisäilma -suosituksella on Rakennusteollisuus RT:n mielestä hyvä tarkoitus, mutta se voi kääntyä pyrkimystään vastaan. Lisäksi valintaa perustellaan halulla välttää pörssisähkösopimukselle tyypillistä hintavaihtelua sekä edullisuudella. Suosituksessa ohjeistetaan keskeyttämään ilmanvaihto esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa pääsääntöisesti silloin, kun rakennuksissa ei ole ketään. – Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa olennaisesti asumisterveysolosuhteisiin. Tuloksien mukaan vain murto-osa (11 %) vastaajista on harkinnut pörssisähkösopimuksen hankkimista ja vielä pienemmällä osalla (5 %) kyseinen sopimus on jo käytössä. Korjaamisen lisäksi on huolehdittava erityisesti käyttöönotosta, käyttäjien osaamisesta, kunnossapidosta ja seurannasta. Hajulukon puhdistaminen aika ajoin on siksi tärkeää. Tutkimuksessa markkinat yhdistetään uuden sukupolven ICTja digipalveluihin sekä täsmentyviin sääennusteisiin. Sähkölaskun suuruudessa ei kuitenkaan saisi olla merkittävää vaihtelua valtaosan (71 %) mielestä. Joissain tapauksissa suositus voi parantaa nykyistä tilannetta, sillä osassa kuntia rakennusten ilmanvaihto pidetään kokonaan pois kytkettynä niiden ollessa tyhjinä. Lisäksi Vastuunjakotaulukkoon on lisätty tuhoeläimet ja niiden hävittämisvastuut”, kertoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli. – Esimerkiksi, jos lavuaari vetää heikosti, osakkaan kannattaa esitoimena yrittää puhdistaa hajulukko viemärinavausaineella, ja ellei tässä onnistuta, kutsua huoltoyhtiö avaamaan tukos, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies, VT Mia Pujals. Energiansäästöön on käytettävissä paljon keinoja, kuten tehokas lämmöntalteenotto. myös kotitalouksien näkemyksiä pörssisähkösopimuksiin liittyen. Myös kuntien osaaminen ja resurssit vaihtelevat suuresti. Samassa yhteydessä on ollut järkevä tehdä tiettyjen kunnossapitovastuiden osalta tarkastuksia. – Vastuunjakotaulukot on uusittu, koska Kiinteistöliitto on halunnut laajentaa Vastuunjakotaulukkoa kattamaan tuoretta teknistä kehitystä rakennuskannassamme. – Toimenpide on, hajulukon mallista riippuen, monille asukkaille hankala ja työkaluja vaativa, jolloin puhdistaminen saattaa jäädä tekemättä. Myös ulkoiset kosteuskuormat voivat päästä rakenteisiin, ja kesällä loma-aikaan esimerkiksi rankkasateet ja helteet yhdessä voivat luoda melkoisen trooppiset olosuhteet sisälle, jos ilma ei vaihdu. Siksi yhden ohjeen soveltaminen kaikkeen on vaikeaa, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo. Jaksottaisen ilmanvaihdon sijasta esimerkiksi viikonloppuisin ja loma-aikoina voitaisiin suosituksen mukaan pitää ilmanvaihto päällä jatkuvalla osateholla, mutta se ei ole mahdollista kaikissa järjestelmissä. Tulokset perustuvat Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen BCDC Energia -tutkimushankkeessa toteutettuun kyselyyn, jossa selvitettiin kotitalouksien näkemyksiä energiaan liittyvistä palveluista ja sopimuksista. Se tulisi käynnistää kaksi tuntia ennen käyttäjien saapumista. Jos esimerkiksi koulussa on vanha, huonosti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä ja vaurioituneita rakenteita, ilmanvaihdon sulkeminen käyttöajan ulkopuolella on arveluttava tapa yrittää edistää energiatehokkuutta ja sisäilmaa. Tuloksien perusteella 78 prosenttia vastaajista haluaisi vaikuttaa toimillaan enemmän oman sähkölaskunsa suuruuteen. Sisäilmayhdistys ja kymmenen kaupungin muodostama Kuntien sisäilmaverkosto ovat laatineet yhdessä suosituksen ilmavavaihdosta ei-jatkuvakäyttöisissä rakennuksissa. Ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen yhtiön toimesta on järkevää, koska ilmanvaihtojärjestelmä on yhtiön vastuulla oleva perusjärjestelmä, joka ei täysin toimi, mikäli suodattimet ovat likaisia. Vastuunjakotaulukot sisältävät myös käytännön ohjeistusta osakkaille tiettyjen huoneiston hoitotoimien suorittamisesta. Mikäli vaihtaminen jätetään osakkaiden vastuulle, vaihto saattaa jäädä tekemättä, koska monet osakkaat tai heidän vuokralaisensa eivät käytännössä osaa tai viitsi vaihtaa suodattimia itse, Hupli toteaa. Näiden osalta vastuuta on siirretty yhtiölle. Tässä sopimustyypissä sähkön hinta vaihtelee tunneittain sähköpörssin spottihintoihin perustuen. Näiden riskien torjumiseksi on perusteltua, että yhtiö huolehtii myös hajulukon puhdistamisesta osana yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaa vesija viemärijohtojärjestelmää, Pujals toteaa. Tuloksien mukaan 72 prosentilla vastanneista on kiinteähintainen sähkösopimus (x snt/kWh). – Rakennuksia ja teknisiä ratkaisuja on kovin erilaisia ja eri kuntoisia. Myös virheellisesti takaisin paikoilleen kootun hajulukon tiivisteet ja liitännät voivat jäädä vuotamaan, mikä myös johtaa vesivahinkoon. Yllättävän suuri osa vastaajista (14 %) ei tiedä sopimustyyppiään.. Kunnossapitovastuihin tullut muutoksia n Taloyhtiön kunnossapitovastuiden tulkintoihin on tullut muutoksia
Jätehuolto & kierrätys. Lukitus. kari.ylonen@karprint.. Energian kulutuksen seuranta & optimointi. Piha ja asuinympäristö. www.kiinteistojaenergia.?. Kiinteistöja asuntosijoittaminen. Viherrakentaminen. Hälytysjärjestelmät. Pelastussuunnittelu. Kiinteistökoneet. Strateginen suunnittelu. Sisäilma. LVIS lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö. Energiainvestointien suunnittelu. Jätehuolto Talven huoltoja kunnossapitotyöt. Vuoden 2019 numeroiden teemat ja ilmestyminen Nro 3, ilmestyy viikolla 20 UUSIUTUVA ENERGIA JA YMPÄRISTÖ Aurinkoenergia. Nro 7, ilmestyy viikolla 47 HISSIT JA KIINTEISTÖKONEET Talopesulat, varastot ja muut yhteiset tilat. Nro 8, ilmestyy viikolla 51 RAKENTAMINEN Uudisrakentaminen. Vuosisuunnittelu. Nro 6, ilmestyy viikolla 43 ENERGIAN SÄÄSTÖ & DIGITAALISET RATKAISUT Sähkönkulutus. Puurakentaminen. Varaa ilmoitus Kiinteistö & energia -lehdestä Ilmoitusmyynti: Ari Hertzberg Kari Ylönen 09 413 97 340 09 413 97 395 ari.hertzberg@karprint.. Viestintä & tiedotus. Kiinteistöalan koulutus. Kiinteistö & energia Kiinteistö & energia 2019 Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti 8 numeroa täynnä asiaa kiinteistöjen rakentamisesta, kunnossapidosta, korjauksesta ja kehityksestä sekä alaan liittyvistä ratkaisuista. Nro 4, ilmestyy viikolla 25 TURVALLISUUS & TALOTEKNIIKKA Valvonta. Nro 5, ilmestyy viikolla 36 TALOYHTIÖT & SUUNNITTELU Isännöinti. Lämmitysjärjestelmät. Maalämpö. Valaistus
EDULLISEMMIN JA ENEMMÄN KUIN KATTOREMONTTI 26 vuoden, 18 000 tarkastuksen ja yli 50 000 kattotyön kokemuksella tiedämme, että taloyhtiöiden vesikattojen elinkaari ei ole 20-40 vuotta, kuten yleisesti ajatellaan. M at ka pu he lim es ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 17 ,1 7 sn t/ m in . Kattoremontit nyt uudenlaisella urakkamallilla sisältäen Vesikaton Kuntotarkastuksen, suunnittelun ja toteutuksen sekä uuden katon ylläpidon 25 vuoden ajalle. Oikein tehdyllä ja huolellisesti hoidetulla katolla 25 vuotta on vasta ensimmäinen kvartaali katon elinkaaressa. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Pu he lu t ki in te äs tä ve rk os ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 7, 02 sn t/ m in . Yksi hinta ja sopimus! E L IN KA A RI KATTO ® 010 680 4000 MYYNTI@KATTOTUTKA.FI MUISTA TARKAS TUS JA KEVÄTHUOLTO KATOLL E Teemme taloyhtiönne uuden katon 25 vuoden takuulla! Teemme taloyhtiönne uuden katon 25 vuoden takuulla!