Kiinteistö Kiinteistö Nro 2/2020 | 7,50 & & energia energia Pormestari Jan Vapaavuori: Helsinki haluaa Helsinki haluaa korvata kivihiilen korvata kivihiilen Turku ilmastoTurku ilmastokaupunkien kaupunkien A-luokkaan A-luokkaan Sade ja lämmin sää Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos betonin vihollinen betonin vihollinen Jos maasta on pulaa Talo nousee Talo nousee veden päälle veden päälle Koronakriisi koettelee nyt myös taloyhtiöitä Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero:
Kevät on parasta ja edullisinta aikaa asentaa! Varmistat asennuksen ennen mahdollisia varaosien ja laitteiden saatavuushaasteita. Hyödynnä kevään maksuetu: Asennus nyt, maksu vasta syksyllä! (korko 0% ja kulut 0eur) Mukavuutta kesäasumiseen! Vuonna 2019 asensimme yli 1000 ilmalämpöpumppua pelkästään kerrostaloasuntojen viilennykseen.. Myös asennusjonot kasvavat koko ajan kun kelit lämpenevät. www.lampoykkonen.
Sijoitusten kokonaistuotto oli viime vuonna 8,8 prosenttia. Ranskalainen sijoitusyhtiö Ardian on ostanut Lakiakankaan tuulipuiston Isojoella Etelä-Pohjanmaalla saksalaistaustaiselta CPC Finland Oy:ltä. 72 Vanhojen ikkunoiden uusimisesta on monia hyötyjä. Ardianin infrastruktuuri-investoinnit keskittyvät Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja isona fokusalueena ovat kestävän kehityksen mukaiset energiahankkeet. Isännöitsijöillä pitää olla käytössään monia erilaisia keinoja, joilla he voivat todistaa taloyhtiön maksukyvyn pankille. 42 Vuokranantajan ja vuokralaisen on hyvä sopia esimerkiksi maksukäytännöistä nykyisessä koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. 18 Etelä-Suomen lämmin ja lumeton talvi vähensi lämmityksen, lumen poiskuljetuksen ja lumen katoilta pudottamisen tarvetta. Vesi on mukana lähes kaikissa huokoisten materiaalien vauriomekanismeissa. – Haluamme kehittää kohteitamme jatkuvasti ja taata asiakkaillemme uusiutuvaa, puhdasta energiaa. Isännöitsijän henkilökohtaisten neuvottelutaitojen merkitys lainan saamisessa onkin kasvanut, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Korona-kriisi haastaa nyt taloyhtiöitä. 4 P uhuvat päät S isältö 2 / 2020 6 Suunnitelmallisuus ja siihen liittyvät hyvät käytännöt ovat oleellisia taloyhtiöiden kiinteistönpidossa. Fingridin kaukonäköisen kantaverkon vahvistusohjelman ansiosta tähänkin voimalaan on mahdollista rakentaa muutama turbiini lisää”, toteaa Ardianin sijoitusten hallinnoinnista Pohjoismaissa vastaavan eNordicin johtaja Eero Auranne. Se on kuitenkin vielä melko harvinaista ja etsii uomiaan. 12 Kelluva rakentaminen saattaa olla tulevaisuuden trendi kaupungeissa, joissa rannat on jo rakennettu täyteen. Lakiakankaan tuulipuistossa on tällä hetkellä 14 turbiinia ja tuotantokapasiteetti on 57MW. Saksalaisen CPC Germanian suomalainen tytäryhtiö CPC Finland Oy rakennutti Lakiakankaan tuulipuiston Isojoelle vuosina 2018-2019. Yrityskaupan arvoa osapuolet eivät julkista. Tämä selviää Isännöintiliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Uusimmat 12 turbiinia rakennettiin markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. 66 Jyväskylän keskustassa Puutarhakadulla tutkitaan hulevesien kestävää hallintaa katualueilla Green Street -menetelmän mukaisesti. Ardian on Euroopan suurin yksityinen sijoitusyhtiö, ja sillä on 90 miljardin euron sijoitusvarallisuus vastuullaan. Sivu 12. 71 Parvekelasitukset ovat yleistyneet taloyhtiöissä. Teollisen koon sähkövarastot reagoivat sekuntienkin tarpeisiin. Taloyhtiöt ovat säästäneet jonkin verran talvilaskusta. Tuulipuiston kapasiteettia voidaan nostaa nykyisestä, ja alueelle on mahdollista rakentaa kuusi uutta turbiinia, jolloin kapasiteetti nousisi 34MW:lla. Työmaaturvallisuuden lisäksi on huomioitava jalankulkijoiden, kevyen liikenteen ja autoliikenteen turvallisuus. Sivu 32 Hulevedet kuriin Jyväskylän alueella – Talven jäljiltä tien kunnostustyöt ovat vielä kesken ja esimerkiksi istutusten ympärille pystytetty suoja-aita tullaan poistamaan, kunhan perennat vähän vahvistuvat. Katutöistä koituu väistämättä haittaa – Katutyöt aiheuttavat väliaikaisia haittoja saneerattavan katuosuuden kiinteistöjen omistajille, käyttäjille ja asukkaille. 54 Energiavarastoilla on nopeasti kasvava rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä. Kotimainen Bluet suunnittelee kelluvia rakennuksia. Allas Sea Pool on hyvä esimerkki siitä, mitä kelluvalla rakentamisella voidaan saada aikaan. 46 Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri julkaistiin loppuvuodesta. Kaikkien yhteinen toive lienee, että katuhanke sujuu jouhevasti, sanoo johtaja Kimmo Kurunmäki Rakli ry:stä. Tuulipuisto on maailman suurimpiin sijoitusyhtiöihin kuuluvalle Ardianille ensimmäinen sijoituskohde Suomessa. Kaikkia sen mahdollisuuksia ja valtavaa potentiaalia ei vielä tunnisteta. – Tämä investointi on hyvä esimerkki pyrkimyksestämme luoda Suomeen ja muihin Pohjoismaihin pitkäkestoista ja sitoutunutta uusiutuvan energian omistajuutta. Vain kokemus näyttää, miten erilaiset kiveykset läpäisevät vettä, kuinka helppo ne on pitää puhtaina ja miten pitkään ne pysyvät avoimina, toteaa Jyväskylän kaupungin rakennuttajainsinööri Erja Mutanen. 30 Kiinteistösijoitukset keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme jatkaa Lakiakankaan tuulipuiston onnistunutta yhteistyötä paikallisten kumppaneiden kanssa, sanoo Ardianin infrastruktuurirahaston johtaja Simo Santavirta. 26 Lehtisaari–seuran puheenjohtajan Ben Grassin mielestä Vantaan seurakuntayhtymän roima tontinvuokrien korotus ajaa osan asukkaista taloudellisesti ahtaalle. Sivu 16 Ranskalainen Ardian ostaa tuulipuiston ?. Ardianin infrastruktuurirahaston koko on yli 15 mrd euroa. Se on Helsingin paraatipaikalla ja alue on vuosikausia ollut parkkipaikkana, kertoo Bluetin toimitusjohtaja Tytti Sirola. Siksi on tärkeää, että kaikki nämä tahot näkemyksineen pääsisivät tilaajan ja urakoitsijoiden rinnalla jo varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan saneeraushankkeiden valmisteluun. Kelluva rakentaminen nyt yhä suositumpaa – Kelluva rakentaminen on suositumpaa kuin koskaan. 50 Kiinteistöjen purkutöiden turvallisuus korostuu työmailla. Moni asia voidaan hoitaa etänä. Vihreän infrastruktuurin rakentaminen etenee. Tälle vuodelle ennustetaan muutosta korona-viruksen takia. 32 Katutöiden sujuvuuden maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet ovat mukana hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa alusta alkaen. 60 Hallitus on tehnyt esityksen sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten energiatehokkuutta parantavaksi laiksi. 16 Taloyhtiöiden on entistä vaikeampaa saada taloyhtiölainaa korjaushankkeita varten. CPC jää kaupan jälkeenkin vastaamaan tuulipuiston jokapäiväisestä tuotannosta yhteistyössä Ardianin ja eNordicin kanssa pitkäaikaisella sopimuksella. Ilmastomuutoksen osuus korostui entisestään. Uusiin kerrostaloihin parvekelasit asennetaan yleensä jo rakennusvaiheessa, vanhoissa ne lisätään usein remonttien yhteydessä. Sivu 66 Lainansaanti hankalaa isoissakin kaupungeissa – Muuttuneilla lainamarkkinoilla isännöinniltä vaaditaan entistä enemmän kekseliäisyyttä rahoituksen kokoonkeräämiseksi. 38 Ilmaston lämpeneminen ja sateiset talvet vaikuttavat siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. 34 Energiatehokkuuden parantamisen korjausrakentamisessa arvioidaan vähentävän 20 prosentin osuuden päästöistä vuoteen 2050 mennessä. Se tuottaa selvää taloudellista säästöä ja uudenaikaiset ikkunat ovat myös helppokäyttöisiäja hoitoisia
Uudiskohteiden aloitusten arvo nousee vuoden 2020 toisella neljänneksellä yhdeksän prosenttia verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon. Suomessa yhteiskunnan rakentama infrastruktuuri on mallikelpoista ja myös yhteiskunta on säätänyt lait, joita kansalaiset joutuvat noudattamaan muun muassa investointihankkeissaan. – Tämä on palvelun pilottiversio. Alalla on Könkön mukaan jo pitkään jatkunut työntekijäpula ja se näkyy pienten taloyhtiöiden ja omakotitaloasujien ajoittaisina vaikeuksina löytää suunnittelijaa. Haasteena on LVI-suunnitelman teko. Meillä ei ole olemassa kansainvälisiä vertailuja siitä, onko kiinteistöjen rakentaminen ja ylläpito kansainvälisesti kilpailukykyistä. Listaus on suunnattu erityisesti omakotiasujien ja pienten taloyhtiöiden käyttöön. Esimerkiksi tiloissa, jotka ovat aktiivisessa käytössä, on nyt syytä kiinnittää erityistä huomiota kosketeltavien pintojen siivoukseen. Uskomme, että näin on erityisesti silloin, kun otetaan huomioon se vaativuustaso, jonka kylmä ilmastomme meille asettaa. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Q2-raporttiin saatujen tietojen mukaan rakentamisaloitusten arvo kasvaa vuoden 2020 toisella neljänneksellä yhdeksässä maakunnassa ja laskee kahdeksassa maakunnassa verrattuna vuoden 2019 toiseen neljännekseen. Vuoden 2020 alussa talouden kasvunäkymät ovat kuitenkin heikentyneet sekä vientikysynnän heikkenemisen että ennen kaikkea koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Odotamme lääketieteen uutta panostusta viruksen nujertamiseksi. Kiinteistökenttä elää kuitenkin vakaana ongelmista huolimatta, joskin jokapäiväinen elämä vaikeutuu. Tänään elämme kriisiaikaa miltei kaikkialla maailmassa leviävän viruksen aiheuttamien sairauksien vuoksi. – Energiatehokkuus on tietysti hyvä ympäristön kannalta, ja rakennukset tärkeässä roolissa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta kyllähän meitä jokaista kiinnostaa myös asumiskustannusten vaikutus omaan lompakkoon. – Asumiskustannuksista suurin osuus on energiankäyttöä, kertoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Konkö. Uudisrakentamisen ilmoitettujen aloitusten määrä (837 kappaletta) on hieman pienempi kuin vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Turun seudun kiinteistökauppavolyymi ylsi ennätykselliseen 380 miljoonaan euroon vuonna 2019. Pienten taloyhtiöiden LVI-suunnitteluun ?. Tällaisia pintoja ovat esimerkiksi portaiden ja liukuportaiden käsinojat sekä toimistotiloissa työpisteet.. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä alkavissa korjausrakentamisen kohteissa laskua on aloitusten määrässä (-17%) mutta arvo pysyy lähes samalla tasolla (-3%) kuin vuoden 2019 vastaavalla jaksolla. Se on hyvinvoiva, jonka varallisuus maailman kansojen keskuudessa asettuu aivan eturiviin. Me emme voi kerskua olevamme edellä läntisiä naapureitamme, mutta me olemme nuori yhteiskunta naapureihimme verrattuna, ja luonnon olosuhteet pohjoisesta sijainnistamme johtuen vaativat meitä naapureita enemmän. Asuntorakentamisen volyymit ovat laskeneet parin vuoden takaiselta huipputasoltaan, mutta hotellija toimistotarjonta kasvaa. Alan osaajavaje synnytti ajatuksen tuottaa listaus. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Näistä luonnonolosuhteista johtuen me Suomessa olemme joutuneet kiinnittämään aina erityistä huomiota kaikessa rakentamisessa. espajantauti aiheutti merkittävän miinuksen koko kansakunnan elintasossa. Nousijoiden joukossa ovat KeskiPohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa, Etelä-Savo, Lappi ja Satakunta. Suomen kiinteistöinvestoinnit kestävät kansainvälisen vertailun ?. RAKLI kehottaa nyt kiinteistöjen ylläpitoa keskittymään toimenpiteisiin, joilla on vaikutusta koronaviruksen leviämisen estämisessä. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a S uomi, rakas isänmaamme, on maailman pohjoisin valtio. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Metsät on suuri kansallisomaisuutemme, mutta myös kiinteistöt ja muu infra on kansainvälisesti merkittävän laadukasta. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Kyseinen liitto on talotekniikka-alan ammattihenkilöiden puolueeton, yleishyödyllinen järjestö. RAKLI ohjeistaa koronaepidemiassa ?. Mutta meillä laatu on hyvää – uudet rakennetaan entistä paremmin ja ne ylläpidetään siten, että ne säilyvät. Vastaavia on tapahtunut vuosisatojen kuluessa viimeisen vastaava, saman laajuinen ns. Meillä on laadukas kiinteistökanta, ja tästä johtuen kiinteistöjemme keski-ikä on luonnonolosuhteet huomoiden korkea – se viestii, että rakentamisen laatu on hyvää ja kansantaloutemme taloudellista arvoa mitattaessa korkea. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Kymenlaakso pysyy viime vuotisella tasolla. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Tänään elämme samoissa tunnelmissa. Jos osoittautuu, että tästä on aidosti hyötyä sekä jäsenillemme että asiakkaille, kehitämme käytettävyyttä edelleen. – Suunnitteluja konsultointialan yritysten työaika on melko tiukasti kiinnitetty isoihin projekteihin. Rakennushankkeita poikkeusaikanakin Vuosi 2019 oli hyvä Turun seudulla ?. Voimme olla ylpeitä kaikesta, jonka olemme suhteellisen lyhyen historiamme aikana saavuttaneet. RPT Docu Oy:n uusimman Rakennusalan trendit Q2 -raportin mukaan kuluvan vuoden toiselle neljännekselle suunniteltujen rakennushankkeiden aloitusten arvo on kuusi prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Meillä Suomessa ilmasto-olosuhteistamme johtuen ei rakennuskanta ole iältään samaa luokkaan kuin esimerkiksi Välimeren kulttuurimaissa, ja meidän kiinteistöjemme suuruudet eivät kilpaile USA:n massiivisten kiinteistöjen kanssa. Suomen LVI-liitto SuLVI ry julkaisee LVI-suunnittelupalveluita tarjoavien henkilöjäsentensä tiedot ”Löydä LVI-suunnittelija” -palvelussa. Laskijoiden ryhmässä ovat EteläKarjala, Pohjanmaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Kanta-Häme, Pohjois-Savo ja VarsinaisSuomi
6 Suunnitelmallisuus kiinteistön arvon kivijalka Suunnitelmallisuus kiinteistön arvon kivijalka Korona-kriisi haastaa Korona-kriisi haastaa nyt myös taloyhtiöitä nyt myös taloyhtiöitä
Alueen taloissa on paljon älykkäitä ratkaisuja. Helsingin Kalasataman uudehkoja kiinteistöjä hoidetaan alusta asti hyvin ja viimeisimpään tietoon pohjautuen, jolloin ne säilyttävät arvonsa. Artikkelin kirjoittajan, pääekonomisti Jukka Keron mukaan ajallaan tehtävät korjaukset ja suunnitelmallisuus pitävät taloyhtiöiden arvoa yllä, ja varmistavat esimerkiksi viihtyisyyden ja kiinteistöturvallisuuden.. Osana kokonaisuutta johtaminen on laitettava kuntoon. Suunnitelmallisuus ja siihen liittyvät hyvät käytännöt ovat oleellisia taloyhtiöiden kiinteistönpidossa. Ne varmistavat esimerkiksi viihtyisyyden ja kiinteistöturvallisuuden sekä yleensä myös kiinteistön taloudellisen ja ympäristönäkökohtien mukaisen vastuullisuuden. Lainsäädäntö tuo lisää velvoitteita korjaamiseen – korjaamisen muodon ja ajankohdan valinnassa on kuitenkin pelivaraa. Mikään näistä ei ole rakettitiedettä. Ne koskevat taloyhtiön yleisen tahtotilan tai strategian lisäksi keskeisesti teknisiä asioita ja taloutta. 7 K orona-kriisin aikana, kuten poikkeusoloissa yleensä, harkinnan perusteella tulee tehdä joustavasti myös tarvittavia lisäratkaisuja, jotta toiminnan jatkuvuus varmistetaan kaikissa olosuhteissa. Ajallaan tehtävät korjaukset ja suunnitelmallisuus pitävät taloyhtiöiden arvoa yllä. Palveluita on runsaasti saatavilla Suunnitelmallisen kiinteistönpidon perusvälineitä on tarjolla kaikille, ja paljon
Komission aloite on nimeltään Green Deal , suomeksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Rahoituslaitos ottaa huomioon kaiken saatavilla olevan tiedon tehdessään rahoituspäätöstä. Energiayhtiöt siirtyvät koko ajan pois fossiilisista polttoaineista. Taseessa olevalla rakennuksen tasearvolla ei ole käytännössä mitään tekemistä markkina-arvon kanssa. Neuvonnasta saadaan lisäksi tulitukea laajalla rintamalla, ja koulutusta on tarjolla valtavan paljon. Tämä pätee myös kiinteistöasioihin. Isojen korjaushankkeiden yhteydessä on energiatehokkuutta parannettava jo nykyisellään. Tilinpäätösaineiston sisältö Tilinpäätösten sisältöön ja suunnitteluun on syytä panostaa kunnolla, sillä laadukas tilinpäätös on erinomainen informaatiopaketti taloyhtiöstä ja sen hoidosta. Ympäristöministeriö ylläpitää Korjaustieto-sivustoa, johon on linkitetty isot resurssit, muiden muassa neuvontapalvelua tarjoavat organisaatiot. Kiinteistön vakuuttaminen Kovina aikoina korostuvat perusasioiden hoitaminen. Taloyhtiöiden lainansaanti on viime aikoina noussut keskusteluihin mediassa. Isännöitsijöiden osaaminen ja jatkuva koulutus ovat avainasemassa taloyhtiöiden menestyksen kannalta. Teknisten asioiden lisäksi RAKUssa huomioidaan myös korjaushankkeiden rahoitus. päivänä. Kiinteistöliitto suosittelee vakuutusmeklarin käyttöä vakuutusturvan sisällön, laajuuden ja muutostarpeiden hallitsemiseksi. Lisää on tulossa parhaillaan menossa olevien säädöshankkeiden valmistuttua. Myös vedenkulutuksen mittarointiin ja kulujen jakoon tulee syksyyn mennessä lisää säädöksiä. Rahoituksen saatavuus riippuu useasta eri tekijästä. Kiinteistöliiton ja Rakennustietosäätiön yhdessä rakentama RAKU-sovellus on kaikkien saatavissa. n Jukka Kero Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Lisätietoa suunnitelmallisesta kiiteistönpidosta: https://www.kiinteistoliitto.fi/ palvelut/tutkimus/hankkeet/ paattyneethankkeet/ suunnitelmallinenkiinteistonpito/; https://www.ymparisto.fi/fi-FI/ RakentaminenKorjaustieto Tilinpäätösten sisältöön ja suunnitteluun on syytä panostaa kunnolla, sillä laadukas tilinpäätös on erinomainen informaatiopaketti taloyhtiöstä ja sen hoidosta. Säädösesitys annettiin eduskuntaan maaliskuun 19. Samassa yhteydessä koventuvia tavoitteita tullaan tukemaan rahoituspanoksilla, joita valmistellaan eurooppalaisella tasolla. Asian muotoilun ovat tältä osin vielä kesken. Lisää on tulossa parhaillaan menossa olevien säädöshankkeiden valmistuttua.. Tämä vaatii aina suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja usein myös ennakkovarautumista tulevia korjauksia varten. Siksi rahoituksen saatavuutta ja yhtiön lainakelpoisuutta olisi syytä miettiä jo nyt, vaikka tarve ei vielä nyt olisikaan ajankohtainen. Korjaushankkeiden ajaksi järjestettävä vakuutusturva on laitettava kuntoon ennen kuin urakoista sovitaan. Asiaan onneksi pystytään reagoimaan. 8 Esimerkiksi Kiinteistöliiton ympäristöministeriön kanssa kehittämät niin sanotut KIPI-kortit antavat kompakteja vinkkejä monista tärkeistä perusasioista. RAKU kehittyy tänä vuonna, jolloin esimerkiksi rivitaloyhtiöt pystyvät nykyistä helpommin palvelun ottamaan käyttöön. Rahoituksen saatavuuteen liittyen jokaisessa taloyhtiössä tulee pohtia, miten yhtiö pidetään houkuttelevana rahoittajan (ja myös potentiaalisten ostajien) silmissä. Rakennuksen tasearvo ei siis ratkaise taloyhtiön lainansaantia. Rahoittaja arvioi taloyhtiön tilinpäätöstiedot ja punnitsee yhtiön rahoituskelpoisuutta. Rahoitus on korostuneessa roolissa sen takia, että viimeisen vuoden aikana taloyhtiöiden korjausrahoituksen saamisessa on esiintynyt haasteita. Viime aikojen kehitys osoittaa selvästi sen, että erityisesti korjaushankkeiden rahoituksen suunnittelu, kilpailutus ja riskienkin hallinta ovat olleet tähän saakka riittämättömällä painolla osana isännöitsijöiden osaamista ja koulutusta. Tähän on tultava muutos. Kiinteistöliiton talousja veroneuvonnassakin tarkastellaan paljon juuri rahoitusasioita. Rahoitus onkin otettava suunnittelupöydälle korjaushankkeen alusta alkaen. Tilinpäätöstiedot ovat osa arviointia. Taloyhtiöt osana ilmastopolitiikkaa Sähköautojen latausjärjestelmiin täytyy varautua tiettyjen kriteereiden lauetessa. Jos rahoitustarve on nyt tai puolen vuoden päästä, taloyhtiön kädet ovat usein sidotut ja vain vähän on enää rahoituksen suhteen tehtävissä. Tämä kasvattaa kohteena olevien taloyhtiöiden määrää noin 80 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 30 000 uutta yhtiötä velvoitteen piiriin. Esityksessä sähköautojen latausvalmistelujen määräykset laaja-alaisten korjausten kohdalla ulotettiin neljän autopaikan yhtiöihin direktiivivelvoitteen kymmenen sijasta. Syynä tähän on se, että uuden komission tarkoituksena on avata kaikki ilmastopolitiikan alueella vähänkään toimivat säädösrakennelmat EU-tasolla. Lainsäädäntö tuo lisää velvoitteita Valtion ja EU:n säädökset koskevat yhä enemmän korjaushankkeita. Matala tasearvo voi kertoa tekemättömistä korjauksista, mutta tilanne voi olla myös päinvastainen. Realistista on kuitenkin pohtia, miten päällä oleva Korona-kriisi tulee runtelemaan lyhyellä aikavälillä Brysselin suunnalla Green Dealin valmistelua, mutta jollain aikavälillä asiat etenevät. Tällöin myöskään yhtiön tekemät päätökset aktivoida korjauskuluja tai tehdä poistoja eivät ole lainansaannin kompastuskiviä. Kiinteistöliiton jäsenpalveluissa on käytännön työkaluja, joiden avulla kiinteistönpito tulee entistä varmemmalle pohjalle. Eikä tämä jää tähän, sillä uusi kierros on tulossa heti nykyisten jälkeen. Taloyhtiöiden vakuutukset on oltava jatkuvasti kunnossa. Taloyhtiön markkina-arvo Määräyksistä riippumatta juuri mikään isompi korjaus ei niin sanotusti liikahda, mikäli rahaa korjauksiin ei jostain syystä ole. RAKUn avulla taloyhtiö voi muodostaa vähintään kymmeneksi vuodeksi suunnitelmansa kaikkia korjauksia ja kunnossapitotoimenpiteitä varten. Yhtenä osana tätä on kiinteistöturvallisuus, jonka yhtenä mutta vain yhtenä! välttämättömänä kulmakivenä on vakuutusturva. Oleellista on vakuusarvo eli yhtiön kiinteistön markkina-arvo, ei rakennuksen tasearvo. Isojen korjaushankkeiden yhteydessä on energiatehokkuutta parannettava jo nykyisellään. Taloyhtiön päässä sitten ratkaistaan eritoten se, mikä on energiatehokkuus ja paljonko energiaa lämmitys, sähkö, lämmin vesi käytetään. Isännöinnin merkitys hyvissä käytänteissä on korvaamaton. Täytyy muistaa, että iso osa ilmastopoliittisista ratkaisuista tulevat toteutetuksi taloyhtiöiden ulkopuolella, käytännössä lämmöntuotannossa ja sähköntuotannossa
Rahaa ei tule, ennen kuin asunto myydään. Teknisen isännöinnin rooli on hyvin korostunut toiminnassamme taloyhtiöissä. 9 Suunnitelmallinen kunnossapito pitää kiinteistön arvon n Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksen on esitettävä vuosikokoukselle vähintään viiden vuoden kunnossapitotarpeet. – Pääsääntöisesti ei ole. Kulomäki katsoo, että taloyhtiötä ei voi hoitaa ilman teknisen isännöitsijän apua. Toki jollain voi olla motivaatio jopa mennä hallitukseen sen takia, että pääsee edistämään tai estämään korjauksia, mutta se kuuluu demokratiaan. Nuorin on juuri valmistunut kerrostalo. – Isännöitsijätoimiston tehtävänä on ylläpitää korjaussuunnitelmaa, ja esittää yhtiökokoukselle kiinteistön tekniset korjaustarpeet. En ole huomannut, että siitä olisi tullut mitään ongelmaa. – Me olemme nimenneet jokaiseen taloon erikseen hallinnollisen isännöitsijän ja teknisen isännöitsijän. Hallituksen tehtävä on arvioida korjaussuunnitelmaa sekä priorisoida ja määritellä, missä kunnossa kiinteistö halutaan pitää eli mitä korjataan ja koska, Kulomäki toteaa. Perheyritys SKH–Isännöinti isännöi lähes 300 kiinteistöä pääkaupunkiseudulla. Jouni Suolanen. – Vaikeus tulee siitä, että jos teet kattokorjauksen tai maalaat julkisivun, niin asukas ei osaa sanoa suoraan, toiko se hänelle lisää rahaa vai oliko se meno, kun sitä ei voi ulosmitata. Tekninen henkilökunta ja tekninen isännöitsijä hoitavat tekniset asiat, SKH–Isännöinnin päävastuullinen isännöitsijä Markku Kulomäki toteaa. – Se on niin löysä vaatimus, että sillä ei kiinteistöä pidetä kunnossa. Kulomäki tietää, että yleensä ottaen talojen asukkaat ovat melko homogeeninen joukko esimerkiksi kaupunginosittain, ja korjauksia tehdään sen mukaan. Taloyhtiön korjaustoiminta on ollut suunnitelmallista ja korjauksia on tehty vanhaa kunnioittaen. Tekninen isännöintityö tehdään kokousten väliaikana, ja raportoidaan hallituksen kokouksessa. Isännöitsijä katsoo, että operatiivinen toiminta pyörii. Vanhin kohde on vuonna 1882 rakennettu hirsirakenteinen rivitalo keskellä kaupunkia Kampissa. Täytyyhän se olla jonkun päätyö miettiä, miten korjauksia tehdään ja viedään eteenpäin ei sitä voi oman toimen ohella tehdä mitenkään. Sitten on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on tärkeintä korjata eli korjauskohteen valinta. Osakkaat ovat fiksuja, ja kaikki ymmärtävät, että kiinteistöä pitää korjata ja pitää kunnossa. Onko korjaussuunnitelmien toteutumisessa isoja eroja taloyhtiöissä. Muut ovat yksittäisiä riitaja muita asioita, Kulomäki korostaa. Teknisen isännöinnin rooli korostuu Korjausasiat ovat taloyhtiön hallituksen ydintehtävä. Talossa asuville osakkeenomistajille se on koti. Kuva: SKH-Isännöinti Oy – Taloyhtiössä pitää olla systematiikka ja selkeät roolit, jolla korjaustoiminta menee eteenpäin. – Osakkaat kyllä sitoutuvat korjausohjelman noudattamiseen. Valtaosa kohteista on asunto-osakeyhtiöitä. Hyvin säilynyt, hirsinen rivitalo Helsingissä Kampissa. Se on ylivoimaisesti eniten työllistävä asia hallinnossa, miten taloa korjataan ja ylläpidetään. Yhtiökokous vahvistaa suunnitelman vuosittain. – Mitäpäs paljon muuta siellä on käsiteltävää kuin se, miten omaisuutta hoidetaan käytännössä. Pienin kohde on kahden perheen rivitaloyhtiö, suurin Suomen suurin taloyhtiö. Hallitus keskittyy päätöksentekoon. SKH–Isännöinnissä on 18 isännöitsijää ja 19 teknistä henkilökuntaa. Siksi taloyhtiöissä myös asukkaiden tunteet ovat usein pinnalla. Isännöinnin osaamisvaatimusten ohella viranomaistoimintaan ja rakentamiseen liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet ja määräykset lisääntyneet. – Eihän se yksittäisen ihmisen elämäntilanne taloyhtiön korjaustoimintaan kovin paljon vaikuta. Taloudelliset kysymykset ovat aina tärkeitä korjauksissa. Osakkeenomistajat ovat oikeutettuja tietämään, miten hallitus aikoo omaisuutta hoitaa, mitä korjataan ja koska ja paljonko se suurin piirtein maksaa, päävastuullinen isännöitsijä Markku Kulomäki SKH–Isännöinti Oy:stä korostaa. Asunto-osakeyhtiössä käytössä omat rahat Markku Kulomäki puhuu pitkästä ja laajasta kokemuksesta. Kulomäen mukaan kunnossapitotarpeesta pitää pystyä muodostamaan korjaussuunnitelma, joka on kiinteistön ylläpidon strategia ja asiakirja, jota hallitus käsittelee jokaisessa kokouksessa. Osakkaiden tahto näkyy korjausohjelmassa niissä keskusteluissa, mitä yhtiökokouksessa käydään. Vuokrataloyhtiöissä kiinteistön omistaja päättää pitkälti korjauksista, mutta asunto-osakeyhtiön ominaispiirre on se, että asukkaat käyttävät omia rahojaan. Teknisen isännöinnin tarvetta lisää entistä suunnitelmallisempi toiminta ja monimutkaistunut yhteiskunta. Sijoitusasunnon omistaja puolestaan miettii asiaa lukujen kautta
Seitsemän prosenttia (1 300 MW) tällä hetkellä tiedossa olevista tuulivoimahankkeista on rakenteilla. Tammikuussa 2020 STY:n päivitetyn tuulivoimahankelistan mukaan Suomeen nyt suunnitteilla oleva reilu 18 000 MW tarkoittaa yhteensä 212 tuulivoimahanketta, joista 205 on suunniteltu maalle ja seitsemän merelle. S uomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) ylläpitämän tuulivoimahankelistan mukaan Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä uusia tuulivoimahankkeita. tuulivoimapotentiaali, jolla vastata sähkönkysynnän kasvuun. Rakentamalla hankkeet, joilla jo on rakennuslupa ja kaava, nousisi tuulivoiman osuus 27 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Eniten tuulivoimahankkeita on suunnitteilla PohjoisPohjanmaalle (67), Pohjanmaalle (34), Etelä-Pohjanmaalle (25) ja Keski-Suomeen (17). Vaikka tiekartat ovat vielä kesken, on jo tässä vaiheessa selvää, että usealla teollisuuden alalla vähähiilisyys tulee tarkoittamaan sähkönkulutuksen kasvua, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Nyt kehitteillä olevien hankkeiden lisäksi tuulivoima-alan yritykset etsivät aktiivisesti uusia tuulivoimalle sopivia alueita ja hankkeita käynnistetään myös tänä vuonna huomattava määrä, Mikkonen summaa. Tuulivoimalla halutaan vastata hyvin sähkönkulutuksen kasvuun, joka johtuu ilmastonmuutoksen torjunnasta ja teollisuuden, lämmöntuotannon ja liikenteen sähköistymisestä. Tuulivoimaa voidaan rakentaa tasaisesti koko maahan, sillä kehittynyt tuulivoimateknologia mahdollistaa myös sisämaahan rakentamisen. Lisäksi lähes 40 prosentilla (6 600 MW) tiedossa olevista tuulivoimahankkeista on kunnan myöntämät rakennusluvat ja kaava tai kaava. n. – Tuulisuus nousee, mitä ylemmäs mennään. Eniten hankkeita koko Pohjanmaalle Eniten tuulivoimahankkeita on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaalle (67 hanketta), Pohjanmaalle (34), Etelä-Pohjanmaalle (25) ja Keski-Suomeen (17). Hankelistan yli 18 000 MW:n 3 400 tuulivoimalaa kattaisivat tuotannossa yli 71 prosenttia nykyisestä sähkönkulutuksesta. Tuulivoimaloiden kasvaneet tornikorkeudet mahdollistavat hyvän tuotannon myös sisämaassa, jossa muun muassa metsäisyys vaikuttaa tuuliin. Tulevaisuudessa uudet tuulivoimahankkeet rakennetaan markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Vastataan sähkönkysynnän kasvuun Nyt julkaistu hankelista osoittaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan, että Suomessa on valtava Tuulivoimaloiden kasvaneet tornikorkeudet mahdollistavat hyvän tuotannon myös sisämaassa, jossa muun muassa metsäisyys vaikuttaa tuuliin. Hankelistan mukaan tuulivoimaa on suunnitteilla Suomen jokaiseen maakuntaan ainakin yhden tuulivoimahankkeen verran. 10 ”Tuulisuus nousee, mitä ylemmäs mennään” Suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaa Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaa. Myös liikenteessä ja lämmityksessä ilmastonmuutoksen torjunta tulee johtamaan sähkönkulutuksen kasvuun. – Toki pitää muistaa, että tuulivoimahankekehityksen aikana tehdään paljon tutkimuksia ja selvityksiä, jotka voivat pysäyttää hankkeen jatkokehittämisen. Tuulivoima-alueen sijaintiin vaikuttavat muun muassa asutus, kunnan tahtotila, luontoarvot, sähköverkon kapasiteetti alueella, hankkeen koko ja keskeisimpänä tietenkin tuulien voimakkuus. Suomessa suunnittelussa olevien tuulivoimahankkeiden määrä on ollut tasaisessa nousussa viime vuosien aikana. Ylipäätään nopeasti kehittynyt teknologia mahdollistaa nyt markkinaehtoisen tuulivoimarakentamisen pitkälti missä päin Suomea vain, Mikkonen kertoo. – Rakentamalla hankkeet, joilla jo on rakennuslupa ja kaava, nousisi tuulivoiman osuus 27 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. – Eri teollisuudenalat Suomessa tekevät parhaillaan vähähiilisyystiekarttojaan
Aina voi harkita mahdollisuutta rakentaa veden päälle. Nyt vastaavia uimaloita ollaan toteuttamassa myös Ouluun ja Turkuun. M itä tehdä, jos on vettä, mutta ei maata. Kotimainen Bluet on suunnitellut kelluvia rakennuksia sekä kotimaahan että ulkomaille. Esimerkiksi Helsingin keskustassa Kauppatorin viereen avattiin vuonna 2016 merikylpylä Allas Sea Pool, joka on osittain rakennettu meren päälle. On helpompi lähteä tekemään kauppaa ulkomaille, kun on konsepti valTytti Sirola luottaa kelluvan rakennuksen mahdollisuuksiin. Niiden teknisen toteutuksen taustalla on Bluet, joka on erikoistunut kelluvaan rakentamiseen. 12 ”Pitää olla hyvin kekseliäs ja luoda uutta” Rakentamista veden ylle Kelluva rakentaminen saattaa olla tulevaisuuden trendi kaupungeissa, joissa rannat ovat jo rakennettu täyteen. Kelluva talo Ruotsissa.. – Me suunnittelemme kelluvia rakenteita sillä ajatuksella, että niitä on helppo monistaa. Tekniikka ja ratkaisut ovat jo hyvin pitkälti olemassa
13 Allas Sea Pool on rakennettu Helsingin Kauppatorin viereen.
Pitää hyvin tarkkaan miettiä, miten rakenteiden kuljetukset ja hinaukset järjestetään. Sinne voidaan rakentaa vaikka kelluvia työmaaparakkeja. Tuollaista kylpylärakennusta ei olisi ollut mahdollista rakentaa kokonaan maalle, joten ainoa vaihtoehto käytännössä oli rakentaa se osittain meren päälle. Pelätään, että rannat suljetaan ja menetetään maisemat. Monilla meren tai järven rannassa sijaitsevilla kaupungeilla on samankaltaisia ongelmia: rannat on jo rakennettu täyteen. Tilan ahtaus on yleensä se syy, miksi joku rakennelma tehdään kelluvaksi. Se on Helsingin paraatipaikalla ja alue on vuosikausia ollut parkkipaikkana. Bluetin suunnittelemat kelluvat rakennukset valmistetaan alihankkijoilla. kuljetetaan lopulliseen paikkaansa. Referensseistä löytyvät muun muassa Harstadin kelluva uimala Norjassa, vapaa-ajan keskus Melbourne Docklands Australiassa ja kuumavesikylpylä Vök Baths Islannissa. Se on oma operaationsa, Sirola tuumaa. Kelluvalla rakentamisella taas avataan rantoja ihmisten käyttöön. Yleensä kun rannoille halutaan rakentaa, valitusrumba on kova. – Allas Sea Pool on hyvä esimerkki siitä, mitä kelluvalla rakentamisella voidaan saada aikaan. Ne voidaan siirtää muualle, kun tarve vaatii.. 14 – Allas Sea Pool on hyvä esimerkki siitä, mitä kelluvalla rakentamisella voidaan saada aikaan. Kelluvassa rakentamisessa on myös se puoli, että rakennelmat voi tarvittaessa viedä pois. Bluetilla on useita asiakkaita ulkomailla. Rannat tärkeitä kohteita asukkaille Kelluva rakentaminen on suositumpaa kuin koskaan. Ranta-alueiden käyttö monipuolistuu, Sirola sanoo. miina, sanoo Bluetin toimitusjohtaja Tytti Sirola. Se on kuitenkin vielä melko harvinaista ja etsii uomiaan. Sirola uskoo vahvasti kelluvan rakentamisen tulevaisuuteen. Kelluvaa rakentamista Islannissa. – Niitä on usein todella haastavaa rakentaa paikan päällä, sillä kyseisissä paikoissa on monesti hyvin ahdasta. Se on Helsingin paraatipaikalla ja alue on vuosikausia ollut parkkipaikkana. Talot ja kelluva perustus kootaan useimmiten valmiiksi jollain väliaikaisella työmaalla, josta ne Kelluva katettu laituri Tuusulassa. – Esimerkiksi joku kehittyvä ja kasvava alue voi tarvita väliaikaisesti lisää tilaa ja sitä voidaan tehdä meren päälle. Yritämme pitää rannalle rakentamisen minimissään ja viedä rakentamisen meren päällä niin paljon kuin on mahdollista. Kotimaassa Bluet on suunnitellut muun muassa vapaa-ajan keskusta Helsingin Jätkäsaareen ja Fjällbon puiston uimapaviljongin Tuusulaan. Kaikkia sen mahdollisuuksia ja valtavaa potentiaalia ei vielä tunnisteta. – Ranta on ihmisille erittäin tärkeä alue
Bluet pyrkii hankkimaan suurehkoja toimeksiantoja yrityspuolelta ja kaupungeilta. Tytti Sirolan lisäksi yhtiötä perustamassa olivat projektinjohtaja Petteri Huomo ja tekninen johtaja Kimmo Saharinen. Pitää olla luova, ja onneksi muun muassa meidän tekninen johtajamme Kimmo Saharinen on luova insinööri, Sirola naurahtaa. – Kelluva rakentaminen on kombinaatio monesta asiasta. – Kelluvien saunojen ja pienten talojen toimittajia maailmasta löytyy, joten meidän ei kannata sinne itseämme tunkea. Pelätään, että jätevedet ohjataan suoraan veteen. Tällaiset ovat hyvin potentiaalisia asiakkaitamme. Paikat, joihin kelluvaa rakentamista suunnitellaan, ovat hyvin monipuoliset. Mutta tietoa puuttuu. Kolmikko oli työskennellyt aikaisemmin yhdessä Marina Housingissa ja heillä on pitkä työhistoria kiinteistöja rakennusalalla. Se ei oikein sellaisenaan menestynyt silloisessa globaalissa taloustilanteessa. Sirolan mukaan myös kustannustietoisuus alalla on vielä lastenkengissä. Joka paikassa on kuitenkin vielä uutuudenviehätystä kelluvaa rakentamista kohtaan. Ei tiedetä esimerkiksi jäteratkaisuista ja infrasta. Maailmalla on esimerkiksi paljon hotelleja meren ääressä ja niitä on vieri vieressä, eikä tilaa laajentumiselle ole muualle kuin veden päälle. Uudistimme strategiaa ja lopulta lähdimme puhtaalta pöydältä liikkeelle. Hollannissa on myös laajaa ja korkeatasoista ammattiosaamista. Siinä kävi niin, että perustamisajankohta oli taloudellisesti huono ja yhtiö oli keskittänyt toimiaan Lähi-idän suuntaan. Kassavirrasta suurin osa tulee kuitenkin vielä kotimaasta. . Kelluvat rakennukset eivät ole veneitä, vaan niihin pätevät ihan samat säädökset kuin maalla oleviin taloihin. Eikä ymmärretä minkä määräysten mukaan rakennetaan. – Hollanti on edelläkävijä, siellä on pitkä historia kelluvassa rakentamisessa. Marina Housing oli keskittynyt erityisesti asuntotuotantoon, mutta Bluetin kanssa haluttiin lähteä liikkeelle erilaisista lähtökohdista. Ulkomailla jo pitkä historia Kelluvia rakennuksia on maailmalla tehty vuosikymmeniä. Asiakkaan tarpeet ovat lähtökohtana. Sirola kertoo, että Bluetin asiakaskontakteista noin 70 prosenttia tulee ulkomailta. Tietoa pitäisi levittää enemmän ja sitä me pyrimme tekemään, Sirola linjaa. Emme halua sitoutua esimerkiksi pelkästään asuntorakentamiseen. – Kyselyitä tulee todella paljon sekä ulkomailta että kotimaasta. – Ei aina ymmärretä, että rakennusta ei tehdä minkään peruslaiturin päälle, vaan siinä pitää olla kunnolliset perustukset, johon liittyy viemärit ja muu infra. Mutta useissa paikoissa on rakennettu paalujen varaan veden päälle, joten ne eivät ole aidosti kelluvia rakennuksia. Bluet on täysin kotimainen yhtiö ja se on perustettu vuonna 2016. Pauli Jokinen Kuvat: Bluet Rakennuksia tehdään usein väliaikaisissa tiloissa, eikä paikan päällä.. Me hyödynnämme suunnittelussamme laivanrakennusta, satamarakannusta ja asuntorakennusta. Kelluvia hankkeita on käynnissä lukuisissa maissa. Mallit ja tavat, jotka toimivat perusrakentamisessa, eivät aina toimi sellaisenaan kelluvassa rakentamisessa. – Kelluva rakennukset synnyttävät mielenkiintoa. – Marina Housingin oli tarkoitus keskittyä kelluvaan asuntorakentamiseen. Lähi-idässä, kuten Dubaissa, on tehty suuria rakennushankkeita ja toteutettu kenotekoisia saaria meren ylle. Yhdessä perustimme Bluetin, Sirola kertoo. Oli luonnollista, että Turun ja Oulun vastaavien hankkeiden suunnittelu lankesi heille. Kelluvia hankkeita on käynnissä lukuisissa maissa. – Monissa paikoissa suunnitellaan kelluvaa rakentamista, mutta toteutusajat ovat usein hyvin pitkät. Mielenkiintoa on, tietoa puuttuu Kelluva rakentaminen herättää kaavoituksesta vastaavissa poliitikoissa ja virkamiehissä monenlaisia ajatuksia. 15 Uusia tilaratkaisuja ranta-alueille . Pitää olla hyvin kekseliäs ja luoda uutta, sillä monia teknisiä ratkaisuja ei ole vanhastaan olemassa. Kanadassa on vuosikymmeniä sitten tehty kelluvia asuinalueita. Tarpeita on erinäköisiä. Lähi-idässä, kuten Dubaissa, on tehty suuria rakennushankkeita ja toteutettu kenotekoisia saaria meren ylle. Luomme uusia tilaratkaisuja paikoille, jonne ei välttämättä muuten rakennettaisi. Lisäksi rakennukset pitää ankkuroida kunnolla. Poliitikkojen ja virkamiesten lisäksi yritysmaailmassa on puutetta kelluvan rakentamisen tietotaidossa. Kelluva rakentaminen on usein kustannustehokkaampaa kuin maantäyttötyöt. Kuluttajakauppaa he eivät tee lainkaan. – Kelluvien saunojen ja pienten talojen toimittajia maailmasta löytyy, joten meidän ei kannata sinne itseämme tunkea. Keskitymme kelluvaan infraja liiketoiminnallisten kokonaisuuksien rakentamiseen, jolla tuomme lisää rakentamismahdollisuuksia ja rakennusalaa ranta-alueelle, oli kyse sitten uima-altaasta, ravintolasta tai vaikka jalkapallokentästä. Kelluvaa infrarakentamista Marina Housingin ydinporukka, joka sittemmin perusti Bluetin, oli suunnittelemassa Helsingin Allas Sea Poolia. – Hanke, sijainti ja asiakkaan lähtökohdat ratkaisevat
16 Taloyhtiöiden lainansaanti vaikeutunut myös isoissa kaupungeissa ”Liikaa sijoittajia tai vakuusarvo ei riitä” Taloyhtiöiden on entistä vaikeampaa saada taloyhtiölainaa korjaushankkeita varten. Kyselyyn vastasi 174 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Tämä selviää Isännöintiliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Heistä lähes puolet oli kohdannut jonkinlaisia vaikeuksia saada taloyhtiöilleen lainaa. Rahoitushaasteet eivät koske vain muuttotappioalueita, vaan myös isoja kaupunkeja. Muuttuneilla lainamarkkinoilla isännöinniltä vaaditaan entistä enemmän kekseliäisyyttä rahoi. Lainan saaminen on vaikeutunut muuttotappioalueiden ohella monissa isoissakin kaupungeissa, kuten Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella ja jopa joillakin alueilla Helsingissä. I sännöintiliitto teki tammikuussa jäsenilleen kyselyn siitä, miten pankit myöntävät taloyhtiöille lainaa korjaushankkeita varten
tuksen kokoonkeräämiseksi. 17 – Laina on helppo evätä esimerkiksi sillä perusteella, että taloyhtiössä on liikaa sijoittajia tai että vakuusarvo ei riitä, vaikka ongelmia voitaisiin ratkoa monin tavoin. Kaikkien velallisten taloyhtiöiden keskimääräinen velkakin oli kyselyn mukaan vain hieman alle 200 euroa huoneistoneliöltä. Kun suunnitelma on tehty, rahoituksen miettiminen on liian myöhäistä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Rahoitus on syytä nostaa esiin hankesuunnittelun alussa. Siksi pitää selvittää, mitä osakkaat haluavat, jotta päätöksiä tehdään yhteisen eikä äänekkäimpien osakkaiden tahdon perusteella, Mia Koro-Kanerva korostaa. Suomalaisiin tavanomaisiin asunto-osakeyhtiöihin vuosittain tehtävien korjausten arvo noin kolme miljardia euroa. – Isännöitsijän pitää muuttuneilla lainamarkkinoilla osoittaa pankille monin eri tavoin taloyhtiön maksukyky saadakseen rahoituksen korjaushankkeisiin. Lainarahoituksen kiristyminen asettaakin uusia vaatimuksia isännöitsijöille. Kiinteistöliitto pitää välttämättömänä, että taloyhtiöt edelleen saavat pankeilta rahoitusta korjauksiinsa. – Osakas voi saada henkilökohtaista lainaa taloyhtiölainaa huomattavasti paremmilla ehdoilla, kuten pidemmällä 25 vuoden maksuajalla 15 vuoden sijaan. Taloyhtiöiden markkina-arvo on karkeasti arvioiden 300–350 miljardia euroa, jota vastaan on arviolta 70 miljardia euroa asuntoja taloyhtiölainoja. Taloyhtiöissä pankkien tiukentuneet rahoituskäytännöt ovat herättäneet hämmennystä, sillä taloyhtiöiden taloudellinen asema ei ole äkillisesti muuttunut. Lisäksi taloyhtiön dokumenttien on oltava sellaisia, että pankit pystyvät selkeästi näkemään taloyhtiön taloustilanteen, Kero sanoo. – Moni isännöitsijä etsii nyt ratkaisua pienistä pankeista, koska uudistuotanto on niellyt monen pankin taloyhtiölainavarannot melkein kokonaan ja ne väistelevät peruskorjauslainojen myöntämistä melko suoraviivaisesti. Liisa Airaksinen. Aiemmin oma tilipankki toimi taloyhtiön korjaushankkeen rahoittajana, mutta nykyään lainaa haetaan useilta pankeilta ja maan eri puolilta. Näillä varmistetaan rakennusten tekninen kunto tulevaisuudessa, ja samalla esimerkiksi merkittävien energiaja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. – Isännöitsijöiden on syytä yhdessä hallitusten kanssa ottaa rahoitus osaksi taloyhtiön strategista suunnittelua ja huolehtia siitä, että osakkaat ymmärtävät, ettei lainarahoituksen saaminen korjaushankkeisiin vanhaan malliin ole enää itsestään selvää. – On tärkeää, että taloyhtiöt tiedostavat tulevat korjaustarpeet useita vuosia ennen kuin varsinaisiin remontteihin ryhdytään. – Isännöitsijöillä pitää olla käytössään monia erilaisia keinoja, joilla he voivat todistaa taloyhtiön maksukyvyn pankille. – On tärkeää, että osakkaat ymmärtävät suunnitelmallisen korjaustoiminnan tärkeyden ja sen, ettei korjauksien tekemistä voi loputtomasti pitkittää. Isännöitsijän on korjaushankkeen rahoitusta pohdittaessa samalla tutkittava, onko tarjolla vaihtoehtoisia keinoja, kuten se, että taloyhtiö keräisi osakkailta korjausrahoitusta jo ennakkoon. Kyselyvastauksista ilmeni lisäksi, että pankit tarkastelevat entistä tarkemmin rahoitusta hakevien taloyhtiöiden korjaushistoriaa ja vaativat näin taloyhtiöiltä sitoutumista yhä suunnitelmallisempaan kiinteistönpitoon. Kun suunnitelmat on tehty, rahoituksen miettiminen on aivan liian myöhäistä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. – Rahoituslaitoksilta toivotaankin selkeitä linjauksia siitä, millaista tietoa taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden tulisi lainapäätösten tueksi pankeille tarjota, Jukka Kero toteaa. . Taloyhtiöt kaipaavat enemmän ohjeistusta Taloyhtiöissä pankkien tiukentuneet rahoituskäytännöt ovat herättäneet hämmennystä, sillä taloyhtiöiden taloudellinen asema ei ole äkillisesti muuttunut. Isännöitsijän henkilökohtaisten neuvottelutaitojen merkitys lainan saamisessa onkin kasvanut, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Laina on helppo evätä esimerkiksi sillä perusteella, että taloyhtiössä on liikaa sijoittajia tai että vakuusarvo ei riitä, vaikka ongelmia voitaisiin ratkoa monin tavoin. Taloyhtiöiden lainaneuvottelut ovat usein isännöitsijän aktiivisuuden ja ammattitaidon varassa. – Taloyhtiöiden olisi tärkeää tiedostaa tulevat korjaustarpeet jo useita vuosia ennen kuin varsinaisiin remontteihin ryhdytään ja nostaa rahoitus esiin jo hankesuunnittelun alkuvaiheessa. Kuva: Kiinteistöliitto ”Taloyhtiöiden rahoitus varmistettava” . Kaikki osakkaat eivät kuitenkaan saa lainaa, ja on jo taloyhtiöitä, joissa korjauksia ei pystytä tekemään, kun lainaa ei saada, Koro-Kanerva toteaa. Kiinteistöliiton vuoden takaisen kyselyn mukaan kolmasosa yhtiöistä oli kokonaan velattomia, ja saman verran oli vain vähän velkaisia. Korjaushistoria entistä tärkeämpi Vaihtoehtoisia keinoja rahoituksen hankkimiseksi on pilkkoa hanke pienempiin osiin tai myydä rakennusoikeutta tai rahoittaa osa hankkeesta osakkaiden omilla, henkilökohtaisilla lainoilla. Isännöitsijän henkilökohtaisten neuvottelutaitojen merkitys lainan saamisessa on myös kasvanut, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. – On tärkeää, että osakkaat ymmärtävät suunnitelmallisen korjaustoiminnan tärkeyden ja sen, ettei korjauksien tekemistä voi loputtomasti pitkittää
Koko maan keskilämpötila oli historiallisessa vertailussa korkeampi kuin kos. Talvikuukausien keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Taloyhtiöt ovat säästäneet jonkin verran talvilaskusta. 18 Kosteat säät uutena haasteena Leuto talvi toi kustannussäästöjä taloyhtiöille Etelä-Suomen lämmin ja lumeton talvi vähensi lämmityksen, lumen poiskuljetuksen ja lumen katoilta pudottamisen tarvetta. I lmatieteenlaitoksen mukaan talvi eli joulu-helmikuu oli poikkeuksellisen lauha lähes koko maassa lukuun ottamatta Keskija Pohjois-Lappia
Vertailukelpoisia tilastoja on olemassa 1900-luvun alusta alkaen. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Gustavsonin hallinnoimat Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Suurin säästö syntyy siitä, ettei lumia ole tarvinnut pudottaa katoilta ja kuljettaa pois. www.jarmopakarinenoy.. – Lämmityksestä taloyhtiöille ei ole kertynyt kovin suuria säästöjä, mutta jotakin on kuitenkin säästetty kovaan talveen verrattuna. 19 – Euromääräiset säästöt ovat niin kiinteistökohtaisia, että niitä on tosi hankala ruveta arvioimaan, mutta ehkä jotakin muutaman tuhannen euron luokkaa ne saattaisivat olla. Säästöt lämmityksessä riippuvat myös kiinteistön koosta ja tyypistä. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. kaan aiemmin. – Taloyhtiöiden talvilasku on alentunut eteläisessä Suomessa leudon ja vähälumisen talven vuoksi. Säästön suuruus vaihtelee kiinteistökohtaisesti, mutta voi olla jopa muutaman tuhannen euron luokkaa, arvioi isännöitsijä, yksikönpäällikkö Mika-Rainer Gustavson Realia Isännöinnistä Porvoosta.. Koko ajan on pitänyt lämmittää, koska lämpötila on pyörinyt nollan molemmin puolin, vaikkei pitkiä ja kovia pakkasjaksoja olekaan ollut, sanoo isännöitsijä, yksikönpäällikkö Mika-Rainer Gustavson Realia Isännöinnistä Porvoosta. Lämmityksen osuus säästöistä on aika pieni
Kun huoneiden lämpötila pyritään termostaattien avulla pitämään tietyllä tasolla, vie lämmitys vähemmän energiaa, toteaa asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta, joka on valtionyhtiö ja neuvoo ja kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Meillä oli parikin kiinteistöä, joissa lunta ei ehditty tiputtamaan samaan aikaan kuin muissa taloyhtiöissä. Kova tuuli ja kostea sää vaakasateineen aiheuttavat uusia murheita. – Lumien poiskuljetus on kallista puuhaa, kun paikalle tarvitaan kauhakuormaaja tai vastaava kuormaamaan lumet kuorma-autoon, joka sitten kuljettaa ne pois lumenkaatopaikalle. Jos tämän talven kaltaiset kosteat talvet jatkuvat, talot ovat kosteusrasituksessa ympäri vuoden ja rakennuskantamme on uuden haasteen edessä. – Vaikka talvi paikka paikoin on ollut luminen, se ei kuitenkaan ole ollut niin luminen, että siitä kertyisi taloyhtiöille lisäkustannuksia. Rakenteet saattavat kastua siinä määrin, että vettä rupeaa tulemaan jostakin kohdin läpi, esimerkiksi rakenteiden halkeamista. Kova tuuli ja kostea sää vaakasateineen aiheuttavat uusia murheita. Poikkeustalvesta ei lisälaskua pohjoiseen n Kemin keskusta-alueella on ollut normaalia vähälumisempaa, vaikka lunta onkin satanut reilusti ainakin jos lumen määrää mitataan lumien poiskuljetuksella piha-alueilta tai kattolumien pudottamisella. Hiekoitustyöstä ei taloyhtiöille kerry lisäkuluja, koska se sisältyy huoltosopimukseen, mutta hiekoitusmurskeesta sitä vastoin kertyy. Lauhat ja kosteat talvet uusi haaste Pakkasella on kuivaa, mutta leudolla kelillä kosteaa, mistä voi aiheutua haittaa talojen rakenteille. – Viime talvena taloyhtiöt, jotka ehtivät pudottaa lumia katoilta, joutuivat niistä tietysti maksamaan. Kun töitä ei tänä talvena ole tarvinnut tehdä, näiltä osin talvikulut ovat alentuneet. – Näkemykseni on, että vaikka talvi paikka paikoin on ollut luminen, se ei kuitenkaan ole ollut niin luminen, että siitä kertyisi taloyhtiöille lisäkustannuksia, Ritva Avila toteaa. Gustavsonin mukaan huoltoyhtiöiden kanssa solmitut perushuoltosopimukset kattavat pääosin kaikki talvityöt, kuten piha-alueiden puhdistuksen lumesta ja liukkauden torjunnan, joten niistä ei kerry säästöä leutona ja vähälumisena talvenakaan. Näitä tapauksia on ollut jo muutamia ja niiden korjaamisesta syntyy lisäkustannuksia, Mika-Rainer Gustavson toteaa. Seuraavalla viikolla ei enää ollut aihettakaan, kun lumi oli lähes kokonaan kadonnut katoilta. Tällä hetkellä tien pinta näyttää olevan sula, mutta sen päällä on märkä kerros. – Liukkauden torjunta on teettänyt huoltoyhtiöille paljon töitä, koska hiekoitusta on tarvittu tavallista paljon enemmän. Sateet ovat ikään kuin syöneet lunta ja saaneet sen painumaan kasaan. Hötölumi kumminkin sulaa nopeasti. Joukossa on lisäksi maalämpötaloja ja sellaisia, joissa on lämmöntalteenottojärjestelmä. Siitä muodostuu kuitenkin tietyissä tilanteissa riski henkilöturvallisuudelle ja siksi luomia joudutaan poistamaan katoilta. – Kolikolla on aina toinenkin puoli. Kuluneen talven sahaavat kelit, jossa lumisateet, suojakelit, pakkasyöt ja vesisateet ovat vaihdelleet vähän väliä, ovat tehneet kaduista ja piha-alueista liukkaita. Ongelmia on lisäksi tuottanut se, että jossakin vaiheessa hiekoitusmurskeesta on ollut pienoista pulaa. Erillisveloitettavaa työtä on kattolumien pudotus ja lumien poiskuljetus piha-alueelta. Etelässä satava lumi on yleensä kevyttä toisin kuin pohjoisessa eikä se kovasti vaaranna talojen rakenteita. Etelässä lumetonta, pohjoisessa lunta Lumitilanne oli helmikuun lopussa kaksijakoinen. Oulun ja Pohjois-Karjalan pohjoisosan välisen linjan eteläpuolella lunta oli harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän, ja sen pohjoispuolella harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Rakenteet saattavat kastua siinä määrin, että vettä rupeaa tulemaan jostakin kohdin läpi. – Poikkeuksellista tässä talvessa on ollut se, että vaikka lunta on satanut ja lumitöitä on täytynyt tehdä, lumia ei ole tarvinnut ajaa piha-alueilta pois eikä lumilippoja pudottaa katoilta eikä kattoja tyhjentää lumesta samassa määrin kuin aikaisempina vuosina, sanoo isännöitsijä Ritva Avila Realia Isännöinnistä Kemistä. 20 taloyhtiöt lämpiävät pääasiassa kaukolämmöllä. Edellisenä talvena esimerkiksi kattolumia ja etenkin lumilippoja jouduttiin pudottamaan useamman kerran, ja kuljettamaan lumia pois. Kova tuuli lisää lämmityksen tarvetta Motivan mukaan talojen lämmitystarpeeseen vaikuttaa ulkoilman lämpötilan lisäksi tuulisuus, mikä lisää lämmityksen tarvetta. – Kun keskilämpötila ulkona nousee eli ilma lämpenee yhden asteen, kodin lämmitystarve pienenee noin viisi prosenttia. Maan eteläja länsiosassa oli lumetonta, kun taas Keski-Lapissa lunta oli paikoin noin 120 senttimetriä. Jos yöksi tulee pakkasta, se jäätyy ja taas on liukasta. Kaikki Avilan hallinnoimat kiinteistöt sijaitsevat Kemin kaupungin keskustassa. – Euromääräiset säästöt ovat niin kiinteistökohtaisia, että niitä on tosi hankala ruveta arvioimaan, mutta ehkä jotakin muutaman tuhannen euron luokkaa ne saattaisivat olla. – Tästä talvesta tekee poikkeuksellisen se, että vaikka lunta on satanut ajoittain reilustikin, ei lumenkuljetuksia ja kattolumien pudotuksia ole tarvinnut tehdä. n Liisa Airaksinen – Kolikolla on aina toinenkin puoli. Syy lienee lauhoissa ilmoissa räntäja vesisateineen, jotka tavallaan ovat syöneet lunta ja saaneet sen painumaan kasaan, sanoo isännöitsijä Ritva Avila Realia Isännöinnistä Kemistä.. – Uskoisin, että syy siihen, ettei lumenkuljetuksia ja kattolumien pudotuksia ole tarvittu, vaikka lunta onkin ollut, on Pohjois-Suomen poikkeuksellisen lauhat ilmat ja monet räntäja vesisateet ainakin Kemin alueella
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
Toinen kysymys on se, onko asuntokanta riittävän monipuolinen tulevaisuudessa, kun väestörakenne muuttuu. Ongelmina pidettiin lähinnä vaikutuksia omaan työmäärään, kiinteistöjen kustannuksiin ja asukasvaihtuvuuteen. Pienten asuntojen suuri osuus uudisrakentamisesta ei myöskään ole leimallisesti helsinkiläinen ilmiö. 2018 ja mikä vaikutus niiden lisääntymisellä on asuinalueisiin. Pienissä asunnoissa asutaan myös yleensä vuokralla. – Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi nuoret aikuiset ja pienituloiset. Tutkimus perustuu rakentamisen tilastoihin, kuuden suuren kaupungin alueiden tarkasteluun, isännöitsijäkyselyyn ja sidosryhmähaastatteluihin. Kehityksellä vähäiset riskit Tilastoissa pienten asuntojen ilmiö näkyy selvästi. PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen kertoo, että pienten asuntojen määrän kasvussa on tunnistettavissa mahdollisia ongelmia, mutta ne näyttävät jääneen pieniksi ja olevan osin suhdanneluonteisia. Jotta pienasuntovaltaisista kiinteistöistä voisi muodostua laajempi ongelma, niiden kielteisen vaikutuksen pitäisi kuitenkin ulottua korttelitai kaupunginosatasolle asti. – Tutkimuksessa haastatellut isännöitsijät tunnistivat niin ikään kehityksen riskejä, mutta hekin näkivät ne pieninä. 2010-luvulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa on rakennettu vuosittain keskimäärin 3 100 yksiötä, mutta vuonna 2017 määrä oli 5 100 ja vuonna 2018 jo 6 900 kappaletta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mikä on pienten asuntojen osuus asuntotuotannossa vuosina 2010Yksiöiden suhteellinen osuus asuntotuotannossa on kasvanut 2010-luvulla kaikissa kaupungeissa. Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksen mukaan kehitys ei ole kuitenkaan johtanut merkittäviin kielteisiin seurauksiin esimerkiksi asuinalueiden eriytymisen tai viihtyvyyden kannalta. 22 Ei merkittäviä kielteisiä seurauksia Pienet asunnot vahvassa kasvussa Yksiöiden ja kaksioiden rakentaminen on kasvanut voimakkaasti suurissa kaupungeissa 2010-luvulla. – Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa havaittiinkin, että yksiöiden suuri suhteellinen määrä on vääristänyt asukkaiden ikäjakaumaa tietyillä alueilla. Näin ollen riski laajemmasta eriytymiskehityksestä koskee Ruuskasen mukaan alueita, joilla sijaitsee paljon kiinteistöjä, joissa on verrattain suuri pienten asuntojen osuus. P ienet asunnot ovat Suomessa yhä suositumpia. – Isännöitsijöiden näkemys oli, että pieniä asuntoja syntyy hyville sijainneille ja hyvien palveluiden ääreen, mikä osaltaan vähentää riskejä. Kehityksen yhdeksi ongelmaksi on arveltu, että pienten asuntojen yleistyminen edistää tiettyjen asukasryhmien keskittymistä tietyille alueille, sanoo Ruuskanen. Tarkastellut kaupungit ja niiden alueet olivat Espoo (Matinkylä, Suurpelto), Helsinki (Latokarta
– Yksiöiden osuus uusista asunnoista on ollut Tampereella, Turussa ja Oulussa pääkaupunkiseutua suurempi. no, Rastila), Oulu (Limingantulli, Toppila), Tampere (Kalevanrinne, Vuores), Turku (Vasaramäki, Virusmäki-Raunistula) ja Vantaa (Myyrmäki, Tikkurila). Pienten asuntojen osuus asuntotuotannossa ja vaikutukset asuinalueiden eriytymiseen -nimisen tutkimusraportin toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja 4FRONT Oy. Myös kaksioiden koko on laskenut, mutta ei yhtä voimakkaasti. 23 – Isännöitsijöiden näkemys oli, että pieniä asuntoja syntyy hyville sijainneille ja hyvien palveluiden ääreen, mikä osaltaan vähentää riskejä. Pienten asuntojen kysynnän sen sijaan odotetaan pysyvän voimakkaana kasvukeskuksissa, kun kaupungistuminen jatkuu. – Kerrostaloasuntojen rakentamisen volyymi tasaantuu lähivuosina, sillä myönnettyjen rakennuslupien määrät saavuttivat huippunsa vuonna 2017 ja ovat sen jälkeen laskeneet. Vuonna 2018 keskimäärin pienimmät kaksiot sijaitsivat Tampereella. Eniten on rakennettu yksiöitä Alueellisesti tarkasteltuna pienimpien asuntojen osuus on kasvanut 2010-luvulla erityisesti muissa suurissa kaupungeissa kuin Helsingissä. Näissä kaupungeissa yksiöiden osuus lähti vuoden 2015 jälkeen selkeään kasvuun. – Pääkaupunkiseudulla yksiöiden koot ovat vaihdelleet vuosittain, mutta suunta on ollut laskeva. Yksiöiden ja kaksioiden koot ovat pienentyneet. Pienistä asunnoista on puhuttu leimallisesti pääkaupunkiseudun ilmiönä, vaikka niiden osuus on noussut eritoten muissa suurissa kaupungeissa, tiivistää Ruuskanen. n Kati Wikström Kuvat: PTT Yksiöiden keskimääräiset pinta-alat Kaksioiden keskimääräiset pinta-alat. PTT:n tutkimusjohtaja OlliPekka Ruuskanen kertoo, että pienistä asunnoista on puhuttu leimallisesti pääkaupunkiseudun ilmiönä, vaikka niiden osuus on noussut eritoten muissa suurissa kaupungeissa. Turussa kaksioiden koko laski tarkasteluajanjaksolla yli viisi neliötä. Samalla asuntojen koko on laskenut. Hankkeen rahoittajina toimivat Asuntojen rahoitusja kehittämiskeskus ARA, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kuntaliitto, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Turun kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan kaupunki ja Ympäristöministeriö. Oulussa, Turussa ja Tampereella yksiöiden koon lasku on ollut voimakasta
Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttääkin muiden toimenpiteiden lisäksi myös lämmöntuotannon päästöjen merkittävää vähentämistä nykyisestä. 24 Kansainvälinen haastekilpailu kivihiilen korvaamiseksi Helsinki Energy Challenge Helsinki valmistelee kansainvälistä Helsinki Energy Challenge -haastekilpailua. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. H elsinki on sitoutunut kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Sillä haetaan ratkaisua kivihiilen korvaamiseen Helsingin lämmityksessä mahdollisimman kestävästi ja mahdollisimman vähäisellä biomassan käytöllä. Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä on tehty jo päätös. Tällä hetkellä merkittävä osuus, noin 56 prosenttia, Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu lämmittämiseen käytetyn energian tuotannosta. Kivihiiltä käyttävät voimalaitokset sijaitsevat Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Hallituksen kiellettyä kivihiilen polton vuodesta 2029 alkaen, myös Salmisaaressa kivihiileen
Myös Maailman talousfoorumi, World Economic Forum, osallistuu tähän ponnistukseen Helsingin rinnalla. Helsinki ei halua korvata yhtä kyseenalaista polttoainetta toisella kyseenalaisella polttoaineella, vaan etsiä kauaskantoisia vastuullisia ratkaisuja. ”Helsinki on eturintamassa” Jan Vapaavuori kertoo, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän ajan suurin haaste ja Helsinki on eturintamassa sen vastaisessa taistelussa. Haastekilpailun avulla halutaan tarjota kaikille tahoille tasapuolinen mahdollisuus saattaa omat ratkaisunsa arvioitavaksi yhtenäisin ehdoin sekä rohkaista asian tiimoilta poikkitieteelliseen ja innovatiiviseen keskusteluun. Kilpailua kehitetään suunnitteluvaiheessa kotimaisilta ja kansainvälisiltä tahoilta saadun palautteen avulla. – Ratkaisun löytäminen ei ole yksinkertaista, mutta yhteistyössä kansainvälisten kumppaniemme kanssa pääsemme pidemmälle kuin yksin, sanoo Vapaavuori. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Helsinki Energy Challenge -haastekilpailulla etsitään kauaskantoisia ja vastuullisia ratkaisuja kivihiilen korvaamiseksi lämmityksessä. sen rajallisen saatavuuden vuoksi. Kilpailun palkinto on miljoona euroa. – Globaalit muutosvoimat digitalisaatiosta ilmastonmuutokseen vaativat meiltä uudenlaista ajattelua ja johtajuutta. Kilpailuhakemusten viimeinen jättöaika on 31.5. Helsinki Energy Challenge haastaa hakemaan konkreettista ratkaisua Helsingin lämmityshaasteeseen, mutta myös energiakysymykseen laajemmin, maailmanlaajuisesti. 25 – Helsinki Energy Challenge -kilpailun myötä saatavista ratkaisuista on hyötyä myös omaa kaupunkiamme laajemmin, sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Merkittävä osa kivihiilellä tuotetusta lämmöstä on tähän mennessä suunniteltu korvattavan biomassaan perustuvalla tuotannolla. Biomassa on päästötöntä vain laskennallisesti eikä se tule ratkaisemaan globaalia ilmasto-ongelmaa myöskään – Maailman johtavien kaupunkien C40-ilmastoverkosto tukee hankettamme jo nyt valmisteluvaiheessa. Kuva: Helsingin kaupunki perustuva tuotanto on ajettava alas vuoteen 2029 mennessä. Avoin kilpailu uusille ratkaisuille Helsingin kaupunki haluaa löytää uusia ratkaisuja lämmön tuottamiseen päästöttömästi, ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. Helsinki tulee myös haastamaan muita kaupunkeja mukaan ratkaisemaan päästöttömän lämmityksen kysymystä. Helsinki Energy Challenge -kilpailulla haetaan olemassa olevia suunnitelmia mahdollisesti täydentäviä ratkaisuja ja myös täysin uusia mahdollisuuksia, joilla biomassan käyttö saadaan mahdollisimman vähäiseksi. kello 16. Biomassan käyttö lämmöntuotantoon ei ole kuitenkaan ongelmatonta. – Helsinki Energy Challenge -kilpailun myötä saatavista ratkaisuista on hyötyä myös omaa kaupunkiamme laajemmin, sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kilpailu on avoinna kaikille, kuten kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja eri tahojen muodostamille konsortioille. n Kati Wikström. Kuva: Helsingin kaupunki Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän ajan suurin haaste ja Helsinki on eturintamassa sen vastaisessa taistelussa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toteaa kaupunkien toimintaympäristön muuttuvan valtavaa vauhtia. Lisäksi sen käyttö aiheuttaisi todennäköisesti logistisia haasteita. Verkkosivuilla energychallenge.hel.fi on julkaistu taustatiedot Helsingin nykyisestä lämmitysjärjestelmästä, jotta aiheesta kiinnostuneet voivat alkaa jo valmistautua kilpailuun. Kilpailun avulla saatujen ratkaisumallien toivotaan hyödyttävän myös muita Helsingin kaltaisia haasteita omaavia kaupunkeja. Ratkaisujen löytämiseksi valmisteilla on kansainvälinen haastekilpailu Helsinki Energy Challenge, jossa tullaan hakemaan uusia innovaatioita, teknologioita ja ratkaisuja Helsingin tulevaisuuden lämmöntuotantoon. Pitkän tähtäimen vastuullisten energiaratkaisujen tuleekin perustua muihin, päästöttömiin tuotantomuotoihin biomassan sijaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteistyökumppaneilla tulee olemaan suuri merkitys
Lehtisaaren tontit ja rakennusoikeudet on aikoinaan vuokrattu asunto-osakeyhtiöille ja liikekeskuksen osalta keskuksen yritysten Liikekeskus Oy:lle. L ehtisaari on vehreä, meren ympäröimä kaupunginosa Länsi-Helsingissä heti Kuusisaaren jälkeen Otaniemeen päin mentäessä. – Uusista maanvuokrasopimuksista alettiin neuvotella vii– Kun asuin välillä Munkkiniemessä ja muutin takaisin Lehtisaareen, en olisi uskonut, että maanvuokrataso menee tällaiseksi. Tällainen maanomistus palautettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen yhteydessä yleensä kirkolta kruunulle, mutta Lehtisaari jäi tuntemattomasta syystä luterilaisen kirkon eikä valtion omistukseen. Vantaan seurakuntayhtymä omistaa edelleen Lehtisaaren maa-alueesta yli puolet ja Helsingin seurakuntayhtymä loput. Alueliitosten seurauksena Lehtisaari jaettiin vuonna 1952 Helsingin pitäjän kirkon (nykyisin Vantaan seurakunta) ja Helsingin seurakuntien kesken. Saaren maanomistuksen muotoutumisella – ja siten tämän päivän ongelman synnyllä – on pitkä historia. Vain kaksi tonttia on asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa. Syntyi kahdet vuokramarkkinat Ongelma syntyi, kun 1960-luvun alussa tehdyt vuokrasopimukset seurakuntayhtymien ja asunto-osakeyhtiöiden välillä päättyivät vuoden 2019 lopussa. Saari on todennäköisesti lahjoitettu alun perin katoliselle kirkolle niin sanottuna sielunmessulahjana. 26 Rakennusneuvos, varatuomari Ben Grass: Tontinvuokrien korotus ajaa asukkaita ahtaalle Lehtisaari–seuran puheenjohtajan Ben Grassin mielestä Vantaan seurakuntayhtymän roima tontinvuokrien korotus vaikuttaa luonnonläheisen alueen asukkaiden mielialaan, vaikeuttaa asuntojen myyntiä ja ajaa osan asukkaista taloudellisesti ahtaalle. Tämä on kuitenkin hieno, viihtyisä alue ja merenranta on lähellä joka puolella, Lehtisaari-seuran ja kuvan senioritalon As Oy Lehtihovin hallituksen puheenjohtaja Ben Grass toteaa.. Liikekeskus on siirtynyt seurakuntayhtymien omistukseen
27 Vantaan seurakuntayhtymän taloissa maanvuokrat nousivat paljon korkeammiksi kuin Helsingin seurakuntayhtymän taloissa eli Lehtisaareen syntyi kahdet tontinvuokramarkkinat. Kuvassa Vantaan seurakuntayhtymän tontilla oleva viiden erillisen talon As Oy Lehtisaaren Salpa. Moni taloyhtiö pohtii parhaillaan siirtymistä kaukolämmöstä maalämpöön. Lehtisaaren uudehkoa omistusasuntotuotantoa hienolla paikalla Laajalahden rannalla.. Lehtisaaren pääosin 1960-luvuilla rakennetuissa taloissa isossa osassa on tehty putkiremontteja
Vantaan seurakuntayhtymä tavoittelee viiden prosentin tuottoa tonttien käyvästä arvosta, ja kirkon teettämät tonttiarviot ovat tosi korkeita. Grass ihmettelee, miten kirkko tekee tällaisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat konkreettisesti lähiön asukkaisiin ja lähiön ilmapiiriin. – Seurakuntayhtymät toimivat eri tavalla. Näin pelkkä maanvuokra nousee taloyhtiöissä 4-8 euroon vastikeneliömetriltä, kun se on Helsingin kaupungin tonteilla yleensä kolmen euron luokkaa. Helsingin seurakuntayhtymän päätös erosi selvästi Vantaan seurakuntayhtymän päätöksestä ja se johti tässä vaiheessa riidan päättymiseen Helsingin seurakuntayhtymän osalta. Seurakuntayhtymät aikovat purkaa varsin huonoon kuntoon päässeen ostoskeskuksen ja rakentaa tilalle uusia asuntoja. Vantaan seurakuntayhtymän taloissa maanvuokrat nousivat paljon korkeammiksi kuin Helsingin seurakuntayhtymän taloissa eli Lehtisaareen syntyi kahdet tontinvuokramarkkinat, Grass selvittää. Tämä prosessi johti käräjäoikeusmenettelyyn ja yhden yhtiön osalta välitystuomioon. Lehtisaaren kehittymisen kannalta on avainkysymys, että päästään uudelleen neuvottelemaan seurakuntayhtymän kanssa korotusten lopullisesta tasosta. Vantaan seurakuntayhtymän vuokrasopimukset ovat 50 vuoden ja Helsingin seurakuntayhtymän 20 vuoden pituisia. Maanvuokrataso rasittaa myös Lehtisaareen tulevia uusia taloja. Grass antaa esimerkin 70 neliön asunnosta. Ikävintä on se, että kun Vantaan seurakuntayhtymän ratkaisut ovat niin rajuja, se vaikuttaa alueen asuntojen myyntihintoihin, ja on rasite ihmisille, miten selvitä vastikkeista, Grass toteaa. Jos tontinvuokra ja kiinteistövero on korotuksen jälkeen 5 euroa neliöltä, se tekee 350 euroa. tisen vuotta sitten. Kohde on saanut helpotusta vanhaan asemakaavaan esimerkiksi parkkipaikkojen ja huoneistojakauman suhteen, mutta silti vastiketaso nousee korkeaksi maanvuokran takia. Lehtisaaressa asuu noin 1500 asukasta. – Lehtisaaren rakentamisellekin olisi ollut edullista, ettei olisi ollut tontinvuokrariitoja, Grass korostaa. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät hankkivat omistukseensa ostoskeskuksen ja paikalle noussee asuntoja lähivuosina. Ja tämä olisi pitänyt ottaa huomioon maanvuokraratkaisussa ja ottaa myös huomioon talojen kiinteistönhoidolliset tarpeet. – Oikeusprosesseissa haettiin kohtuullista maanvuokratasoa. PH-Asunnot Oy rakentaa ostoskeskuksen viereen Papinpöydänkujalle uusia kerrostaloja. Kun siihen lisätään samansuuruinen hoitovastike, vastike on 700 euroa. 28 – Oma rivitaloyhtiöni ei ole mukana oikeusprosessissa, mutta jokainen Vantaan mailla oleva taloyhtiö toivoo, että Vantaan seurakuntayhtymän päätös muuttuisi. Lehtisaari-seuran tarkoituksena on jatkaa tätä keskustelua ja pyrkiä vuoropuheluun. Vuonna 2017 oli jo syntymässä sovintoratkaisu, mutta Vantaan seurakuntayhtymä kumosi päätöksen. Kokonaisvastike nousee kohisten Maanvuokran korotukset ovat jo prosesseista huolimatta astuneet voimaan, ja vuokrat nousevat porrastetusti täysimääräisiksi viiden vuoden kuluessa. – Oma rivitaloyhtiöni ei ole mukana oikeusprosessissa, mutta jokainen Vantaan mailla oleva taloyhtiö toivoo, että Vantaan seurakuntayhtymän päätös muuttuisi. Grassin mukaan se käsitys on virheellinen, että saaressa asuisi pelkästään vaurasta väkeä. Kun siihen lisätään vielä korjauslainan rahoitusvastike, kokonaisvastike on helposti 800-900 euroa, mikä on pienituloisille korkea, kun asumismenot monella osakkeenomistajalla vievät menoista yli puolet. Sen seurauksena oli varsinainen taistelu, jolloin Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät esittivät erittäin voimakkaita korotuksia, kertoo noin 20 vuotta alueella asunut ja vuoden alusta Lehtisaari-seuraan puheenjohtajaksi ryhtynyt Ben Grass. Prosesseissa ei löydetty ratkaisua, joka olisi tyydyttänyt taloyhtiöitä, ja kahdeksan taloyhtiötä jatkaa prosessia nyt hovioikeudessa, ja osa yhtiöistä joutuu nyt pakon edessä tyytymään kirkon päättämään maanvuokraan. Tämäkin on jo varsin harvinaista suomalaisessa tonttipolitiikassa. Lehtisaaren ostoskeskus on nähnyt parhaat päivänsä. Vastiketta nostaa sekin, että kiinteistövero siirtyi kokonaan taloyhtiön maksettavaksi. n Jouni Suolanen. Senioritalo As Oy Lehtihovin julkisivu Kuusisaarentieltä nähtynä. Ostoskeskus siirtyi molempien seurakuntien omistukseen noin vuosi sitten, kun liikekiinteistöjen omistajat myivät niille osuutensa. Vantaan seurakuntayhtymä perustelee korotuksia tarpeella saada rahaa toimintaansa
Missiona oli: ”Asuminen VVO:n asunnoissa vahvistaa asukkaan identiteettiä”. – Kojamo on kyennyt maksamaan lisää osinkoja, ja on omistajilleen erittäin hyvä sijoitus. – Kojamo on kyennyt maksamaan lisää osinkoja, ja on omistajilleen erittäin hyvä sijoitus. Hän on toiminut myös hallitusammattilaisena monissa perheyhtiöissä – ja työt jatkuvat edelleen. – Teimme tuolloin valtavaa kiinteistöalan ja asumisen kehitystyötä, kuten esimerkiksi kehitimme isännöinnin koulutusta. Se on maan suurin kiinteistönomistaja, mutta Kojamon perusta lepää VVO:n historiassa. – Olen halunnut pitää itseni mukana alalla ja toiminnassa. Minua kiinnostaa edelleen kiinteistöja rakennusalan ja yhteiskuntavastuun kehittäminen. Osingoistaan ay-liike ei yhä maksa veroja. Merkittävä alan kouluttaja Kiinteistöalan Koulutuskeskus syntyi VVO-lähtöisesti. Kojamolla on nykyisin yhtä paljon asuntoja kuin minun lähtiessäni yhtiöstä. – VVO:n historia pitäisi kirjoittaa uudelleen. Niitä pitää tuottaa riittävästi. VVO loi puitteet Kojamon suuruudelle, Grass korostaa. Jouni Suolanen – Pyrimme löytämään vuokratason, joka mahdollisti myös tehokkaan peruskorjauksen. Säännellyillä rahamarkkinoilla VVO tarvitsi toimintaansa valtion rahoitusta saadakseen myös lainarahaa. Hän oli VVO:n toimitusjohtajana ja sitten konsernijohtajana yhteensä runsas 30 vuotta eläkkeelle siirtymiseensä saakka. On hyvä, että me, joilla on kokemusta, voimme yhä antaa panoksen yhteiskunnalle. Asukkaat osallistuivat talojen ja yrityksen hallintoon aina vuokranmäärityksiä myöten. Kahdessa yhtiössä hallitusjäsenyys on tuottanut Kauppalehden kilpailussa Kultaisen nuija -palkinnon. Syynä oli muun muassa uuden asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen ja kehitystyö vuokra-asuntoasiassa. – Pörssiyhtiön haasteet ovat erilaiset, mutta Kojamosta voi olla ylpeä. – Pyrimme löytämään vuokratason, joka mahdollisti myös tehokkaan peruskorjauksen. Grassin toiminta pohjoismaisen asuntojärjestö NBO:n (Nordisk Organisation för allmännyttiga och ko-operativa företag) hallituksessa ja kansainvälisessä IFHP:ssä (International Federation for Housing and Planning) toi Suomeen merkittävää pohjoismaista ja kansainvälistä asumisen tietoutta. Pitkään vallinneen nollakoron aikana rahaa on rahoituslaitoksista tarjolla nyt eri lailla. Asukas oli yritykselle asiakas, mikä tuli ottaa huomioon myös esimerkiksi isännöinnissä. Vuonna 1990 hänet nimitettiin 1990-luvun asuntovaikuttajaksi yhdessä ministeri Pirjo Rusasen kanssa. Kojamolla on nykyisin yhtä paljon asuntoja kuin minun lähtiessäni yhtiöstä. 29 Kojamo syntyi VVO:n perustalle n Rakennusneuvos Ben Grass on ollut mukana monessa kehittämässä rakennusja kiinteistöalaa ja erityisesti VVO:ta (Valtakunnallinen Vuokratalo-osuuskunta). – Pörssiyhtiön haasteet ovat erilaiset, mutta Kojamosta voi olla ylpeä. Grass toimi pitkään Koulutuskeskuksen varapuheenjohtajana. Se on maan suurin kiinteistönomistaja, mutta Kojamon perusta lepää VVO:n historiassa.. Ammattiyhdistysliike omistaa yhä pörssiyhtiötä isolla osuudella. Grass muistaa, että osuuskunnan voitonjako omistajille eli ammattiyhdistysliikkeelle oli vähäistä. Aikanani VVO:ssa pidettiin yhteiskuntavastuuta ja eettisiä periaatteita kunnia-asiana, Grass toteaa. Grass muistuttaa, että hänen aikanaan rahoitusmarkkinat olivat aivan erilaiset. Eläkkeellä Grass ei jäänyt lepäämään laakereilla vaan aloitti heti muun muassa taloyhtiöiden hallituksia avustavan Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n puheenjohtajana. Tähän tarvitaan riittävästi tontteja, kaavoituspolitiikkaa, joka ei lisää kustannuksia sekä hyvin rakennettuja ja energiatehokkaita taloja, Grass tiivistää. Hän toteaa, että Kojamo kasvaa edelleen ja sillä on myös vahva rooli suomalaisen vuokra-asumisen kehittäjänä. Grass toimi muun muassa Isännöitsijäyhdistyksen (nykyisin Isännöintiliitto) puheenjohtajana, oli aktiivinen Kiinteistöliiton hallituksessa sekä Kiinteistöliiton omistaman Talokeskuksen hallituksessa ja monissa muissa järjestöissä. Hän oli myös Suomen Asuntomessujen varapuheenjohtajana Teuvo Ijäksen ollessa puheenjohtajana. – Asuminen on niin tärkeä asia ihmisille, että huono asuminen on yhteiskuntaa heikentävä elementti. Yritys on myynyt valtion lainoittamat vuokra-asuntonsa eri yhteisöille ja keskittyy nykyisin pelkästään niin sanottuun kovan rahan vuokra-asuntotuotantoon ja sen omistamiseen. Työtä asumisen ja kiinteistöalan hyväksi VVO oli Grassin aikana aktiivisesti mukana kiinteistöalan järjestötyössä. Asukasdemokratia toteutui talotoimikunnissa, kuntakohtaisissa vuokralaisneuvostoissa ja valtakunnallisissa kokouksissa. Myös osakeyhtiönä osingonjakopolitiikka oli ”erittäin maltillista”. Vuonna 1995 VVO muuttui osuuskunnasta osakeyhtiöksi. Olen ylpeä siitä, että asukashallintojärjestelmän eli asukasdemokratian myötä sadat ja sadat VVO:n taloissa asuvat asukkaat pystyivät näkemään vuokra-asumisen uutena ulottuvuutena. Miten oli mahdollista, että velkapääomalla ja yhteistyöllä omistajien kanssa kyettiin luomaan noin mittava asunnonomistusjärjestelmä vuokra-asuntoineen ja asumisoikeusasuntoineen, Grass heittää ilmaan kysymyksen. VVO Yhtymän nimi muutettiin vuonna 2017 Kojamo Oy:ksi, ja sen jälkeen se muuttui pari vuotta sitten pörssiyhtiöksi. Asumisen hintaa pitää seurata niin, että saadaan hankittua kohtuuhintaisia asuntoja. VVO loi kestävät puitteet Kojamolle Energiakriisin aikaan 1970-luvun lopulla VVO loi yhdessä Motivan kanssa energiaekspertti-verkoston, jossa energiaekspertit valvoivat talojen energiankäyttöä, ja tietoa välitettiin energia-asioista ja energiansäästöstä. Motiva piti VVO:ta ”loistavana laboratoriona”
Sijoitusten kokonaistuotto oli viime vuonna 8,8 prosenttia. Voimakas globaali kaupungistuminen ohjaa sijoittamista. Asuntokiinteistöt olivat vuoden 2019 parhaiten tuottava kiinteistösektori 14,3 prosentin kokonaistuotollaan. S uomen kiinteistösijoitukset keskittyvät yhä voimakkaammin Etelä-Suomen suurten kaupunkien yhteyteen. Asuntojen suurta tuottoa selittää se, että isot sijoittajat Asunnot kiinnostavat sijoittajia enemmän kuin muut kohteet.. Asunnot tuottivat parhaiten KTI Kiinteistöindeksin kokonaistuotto nousi 8,8 prosenttiin vuonna 2019. 30 Korona vaikuttaa liiketilatuottoihin Kaupungit vetävät sijoittajia Kiinteistösijoitukset keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Helsinki ympäristöineen ja muut suuret kaupungit dominoivat kiinteistösijoittamista. Indeksi kuvaa Suomen ammattimaista kiinteistösijoitusmarkkinaa. – Olemme arvioineet, että ammattimaisista kiinteistösijoitusmarkkinoista arvolla mitattuna noin kaksi kolmasosaa olisi pääkaupunkiseudulla. Tuottoja nosti etenkin asuntokiinteistöjen markkina-arvojen merkittävä nousu. Asuntokiinteistösijoitusten positiiviseen arvonmuutokseen vaikuttaa ennen kaikkea matala, keskimäärin 4,2 prosentin nettotuottovaatimus, joka on viime vuosina laskenut selkeästi matalan korkotason ja suuren sijoituskysynnän painamana. Yksikertainen selittäjä on se, että sijoittajat katsovat kauemmas tulevaisuuteen, ja kasvava kaupunkiseutu nähdään varmana sijoitusalueena, kertoo KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva. Asuntosijoittamisen rooli ja osuus on muuttunut ammattimaisten kiinteistösijoittajien piirissä. Tälle vuodelle ennustetaan muutosta korona-viruksen takia. – Asuntokiinteistöjen voimakas arvonnousu kuvastaa tietynlaista toimintatapojen ja markkinoiden kehitystä
suomen markkinoille tuli useita kokonaan uusia ulkomaisia sijoittajia. Erilaiset tapahtumat ovat kasvaneet ja sitä kautta hotellien kysyntä on ollut nousussa. Kuten kotimaisia sijoittajiakin, myös ulkomaisia kiinnostaa kiinteistöt hyvillä sijainneilla. Viime vuosina suosiotaan kasvattaneita, julkisten palvelujen tuottamiseen tarvittuja niin kutsuttuja yhteiskuntakiinteistöjä on kiinteistösijoitusmarkkinoilla nyt yli 5 miljardin euron arvosta. Kauppojen lukumäärä pysyi viime vuonna korkeana Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kauppakeskuksissa on jo paikoitellen valmiiksi pulaa kävijöistä ja tiloja tyhjillään. Se oli 34 prosenttia edellistä vuotta matalampi, mutta pysyi silti verrattain korkeana. Pauli Jokinen. Ulkomaisten sijoittajien osuus kokonaisvolyymista oli noin 45 prosenttia. Toimistokauppojen arvo oli 2,3 miljardia euroa, ja niiden osuus kokonaisvolyymista 37 prosenttia. KTI tilastoi viime vuodelle lähes 300 yli miljoonan euron kiinteistökauppaa. Kiinteistöjen markkina-arvot ovat laskeneet vuosi vuodelta. – Se heijastaa laajemminkin vähittäiskaupan murrosta. Hotellikiinteistöjen kokonaistuotto säilyi reilun seitsemän prosentin tasollaan vuonna 2019. Toimistokiinteistöjen markkina-arvot nousivat hienoisesti, mutta liikekiinteistöjen arvonmuutos pysytteli edelleen negatiivisena. Ulkomaiset sijoittajat ostivat viime vuoden aikana Suomesta kiinteistöjä yhteensä 2,8 miljardilla eurolla. Lisäksi vuoden aikana tehtiin muun muassa useita suuria asuntosalkkujen ja toimistokiinteistöjen kauppoja. ”Korona iskee suoraan palveluihin” Kaleva laittoi merkille liiketilojen alhaisen tuoton. Hotellija yhteiskuntakiinteistöt Hotellikiinteistöt ovat kasvattaneet suosiotaan kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Hotellitarjonta kasvaa kovaa vauhtia, ja hotellit ovat kiinnostaneet sijoittajia. Hanna Kalevan mukaan vähittäiskaupan muutos vaikuttaa liikekiinteistöjen tuottoihin. KTI Kiinteistöindeksin tulokset perustuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamiin, yhteisarvoltaan noin 27,5 miljardin euron kiinteistösijoituksiin, jotka kattavat noin 36 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusvarallisuudesta. Vuonna 2018 kauppoja tehtiin peräti 350 kappaletta. Myös uusia operaattoreita on tullut alalle, Kaleva kertoo. Suomen hotellitarjonta on painottunut keskitasoiseen tarjontaan, ja se tarjonta on monipuolistunut. Ulkomaiset sijoittajat Ulkomaisten sijoittajien kiinteistöomistukset Suomessa jatkoivat viime vuonnakin kasvuaan. KTI arvioi, että kiinteistökauppojen volyymin lasku kahteen edelliseen vuoteen verrattuna johtuikin siitä, että suuria miljardiluokan kauppoja ei viime vuodelle osunut. Helsingin keskustassa moni elinkaarensa päähän päässyt toimistokiinteistö on löytänyt uuden elämän hotellikäytössä. Verkkokauppa kasvaa ja kauppakeskusten vuokralaisprofiili muuttuu. Etenkin suuriin kaupunkeihin nousee uusia hotelleja. Koronaviruksen vaikutukset tulevat toki näkymään myös hotellikiinteistöjen tuottokyvyssä ainakin tilapäisesti. Toimistokiinteistöt olivat kolmatta vuotta peräkkäin vaihdetuin kiinteistötyyppi. Toimitilakiinteistöistä vuonna 2019 parhaiten tuottivat tuotannolliset kiinteistöt korkean nettotuottotasonsa ansiosta. muuttivat arvonmääritysmenetelmää paremmin ammattimaisten sijoittajien toimintatapoihin sopivaksi. Liikekiinteistöjen arvonmuutos pysytteli edelleen negatiivisena. Sektori sisältää esimerkiksi erilaisia asumispalvelu-, terveydenhuoltoja kulttuurikiinteistöjä. Kauppakeskukset ovat viime vuosina muuttuneet siihen suuntaan, että niissä myydään tavaran sijaan enemmän palveluja. Suurimmassa asuntokaupassa Starwood Capital Group osti yhteistyössä Avaran kanssa lähes 2 200 vuokra-asuntoa Elolta ja OP Ryhmän vakuutusyhtiöiltä. – Hotellien osuus kiinteistöindeksissä ei ole ihan valtava, mutta selkeästi kasvussa. Vastaavasti he myivät kiinteistöjä 1,5 miljardilla eurolla. Korona-epidemia iskee ikävä kyllä suoraan palveluihin. Asuntoportfolioiden osuus oli 25, ja liikekiinteistöjen osuus vain 17 prosenttia, joka oli matalin liikekiinteistöjen osuus viimeisten 15 vuoden aikana. 31 – Asuntokiinteistöjen voimakas arvonnousu kuvastaa tietynlaista toimintatapojen ja markkinoiden kehitystä. Se oli selkeästi kahta edellistä vuotta matalampi. Korona-viruksen eteneminen tulee osaltaan vaikuttamaan kuluvan vuoden sijoituksiin ja niiden arvoihin. Luku on suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 2017. . . Vuoden 2019 kiinteistökauppavolyymi oli KTI Transaktioseurannan mukaan 6,3 miljardia euroa. Siirryttiin tuottopohjaiseen arviomenetelmään, joten se vaikutti kertaluonteisesti indeksiin, Kaleva selittää. Suurin yksittäisen kohteen kauppa tehtiin jo vuoden alkupuolella, kun Elo osti Unibail-Rodamco-Westfieldiltä osuuden kauppakeskus Jumbosta 249 miljoonalla eurolla. – Lyhyen tähtäimen vaikutukset tulevat olemaan aika hurjat
– Kaikkien yhteinen toive lie. Mitä sujuvammaksi katutyöt saadaan, sitä paremmin luonnistuu ihmisten liikkuminen ja katujen käyttö. Siksi Rakli ry näkee tärkeäksi, että kaikki nämä tahot näkemyksineen pääsisivät tilaajan ja urakoitsijoiden rinnalla jo varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan saneeraushankkeiden valmisteluun ja suunnitteluun. Kasvu vaatii jatkuvaa täydennysrakentamista katutöineen, joita on koko ajan käynnissä jossakin päin kaupunkia. H elsinki esimerkiksi kasvaa koko ajan ja iso osa kasvusta tapahtuu olemassa olevassa kaupunkirakenteessa. 32 Yhteistyötä ja viestinnän uudistamista Katutyöt sujuvammiksi Katuja korjataan jatkuvasti isoissa kaupungeissa. Katutyöt aiheuttavat väliaikaisia haittoja saneerattavan katuosuuden kiinteistöjen omistajille, käyttäjille ja asukkaille. Katutöiden sujuvuuden maksimoiseksi ja haittojen minimoimiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet ovat mukana hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa alusta alkaen
Tutkimuksessa on pitkälti keskitytty siihen, miten tilaajan ja urakoitsijoiden keskeinen yhteistyö saadaan sujumaan ja mitkä ovat yhteiset pelisäännöt. nee, että katuhanke sujuu jouhevasti ja aiheuttaa mahdollisimman vähän ja lyhyen aikaa kestäviä häiriöitä, sanoo johtaja Kimmo Kurunmäki Rakli ry:stä. Lisäksi pitää ottaa huomioon alueen muut toimijat. – Siellä, missä kiskot on rakennettu katuverkkoon, on katuja remontoitaessa pyritty ottamaan huomioon kaikki tarpeelliset kunnostusja korjaustoimet, kuten keskeisellä Hämeenkadulla, joka on uusittu kadun molemmilta puolilta seinästä seinään. – Ongelmia voi syntyä, jos viestinnässä on puutteita. Vähän harvinaisemmista projekteista Kurunmäki ottaa esille raitiotieverkoston rakentamisen Tampereelle. Mitä sujuvammin katutöitä tehdään, sitä paremmin luonnistuu katujen käyttö ja ihmisten liikkuminen kaduilla.. Tutkimus katutöiden sujuvoittamisesta Helsingin kaupungin Aalto-yliopistolta tilaama tutkimus katusaneerauksien sujuvammasta ja nopeammasta toteutuksesta on valmistunut. Yhteistyöllä eteenpäin Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiton hanke on osoittanut, että yhteistyön laajentaminen vaatii paljon katutyöprojektin johtamiselta ja koordinoinnilta. Kun monttu on kaivettu, on kaikkien edun mukaista, että samalla kertaa hoidetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, vaikka näin toimien hankkeen kesto saattaakin vähän pidentyä. Hänen mukaansa suuri merkitys on lisäksi sillä, miten väliaikaiset ratkaisut, vaikkapa liikennejärjestelyt, toteutetaan. Yhteisen ratkaisun löytämistä helpottaa se, että asioita on jo etukäteen mietitty ja menettelytavoista sovittu. – Rakli haluaa olla mukana. – Kun katutyömaalla ilmenee jokin yllättävä tilanne, se pitää ottaa nopeasti haltuun ja ratkaista kestävällä tavalla ja mielellään siten, että kaikilla osapuolilla yhteinen näkemys toimintatavoista. Hyvin hoidettuja hankkeita Parhaillaan Helsingin Hämeentiellä on menossa katuprojekti, jossa viestintään on otettu uudenlainen ote, ja siitä on tullut hyvää palautetta niin kaupungille kuin pääurakoitsijalle. Muualla Suomessa katusaneeraus ei ole yhtä vilkasta kuin Helsingissä. 33 – Kaikkien yhteinen toive lienee, että katuhanke sujuu jouhevasti ja aiheuttaa mahdollisimman vähän ja lyhyen aikaa kestäviä häiriöitä. Raitiotiekiskot eivät joka paikassa kulje katuverkossa, vaan niille on rakennettu myös omaa väylää. Kaikkien relevanttinen osapuolten yhteinen kehitysvaihe, ennen kuin siirrytään projektissa varsinaiseen rakentamiseen ja saneeraamiseen, on hyvin merkittävä tekijä hankkeen hyvässä toteutuksessa. Työmaan valmistuminen ilman viiveitä on hyvin tärkeää kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille, Kimmo Kurunmäki sanoo. Kaupungin ja kiinteistöomistajien vuoropuhelua tarvitaan etenkin silloin, kun katuremontin ja kadunvarren rakennushankkeiden aikatauluja sovitetaan yhteen. Jos kiinteistössä sijaitsee kauppa, sen toiminnan kannalta on kaksi keskeistä seikkaa, jotka pitää ottaa huomioon katuhankkeiden toteutuksessa. Kurunmäen mukaan hieman kärjistetty esimerkki kuvaa sitä, mitä saattaa sattua ja sen takia asioita pitää suunnitella yhdessä. Rakli järjesti tammikuun lopulla aiheesta keskustelutilaisuuden, jossa olivat puhumassa Olli Seppänen ja Jyrki Paavilainen Helsingin kaupungilta. Pahimmassa tapauksessa saattaa käydä niin, että ensin kaupunki tilaa katuremontin ja vuoden päästä teleoperaattori kaivaa kadun taas auki ja asentaa piuhansa. – Meidän mielestämme on tärkeää, että kaikki katusaneerauksen kannalta relevantit tahot pääsevät tilaajan ja urakoitsijoiden rinnalla jo varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan projektin valmisteluun ja suunnitteluun, sanoo johtaja Kimmo Kurunmäki Rakli ry:stä. – Yksittäisten projektien yhteensovittamista aikataulullisesti tarvitaan lisää. n Liisa Airaksinen Helsingin koko ajan jatkuva kasvu vaatii täydennysrakentamista katutöineen. Onko ne tehty turvallisesti ja laadukkaasti vaiko epäselvästi ja vaarallisesti. Meitä katuhankkeet kiinnostavat myös kiinteistöjen omistajien tai käyttäjien näkökulmasta, Kurunmäki sanoo. Tutkimuksen esiintuomia suosituksia ja toimintaehdotuksia Helsingin kaupungin on tarkoitus pilotoida muutamassa käytännön katusaneeraushankkeessa. Helsingissä keskeisissä katuhankkeissa ovatkin mukana kaupungin ohella energiayhtiö Helen sekä HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) ja teleoperaattoreita, joilla on kaapeleita maan alla. Tutkimustulosten maaliskuun lopulle suunniteltu esittely on siirretty tuonnemmaksi koronavirustilanteen vuoksi. – Katutöistä huolimatta kaupassakäynnin pitää olla asiakkaille sujuvaa eikä kaupan logistiikkaan saa tulla minkäänlaisia katkoja tai rajoituksia, Kurunmäki toteaa. Keskustelutilaisuudessa puhunut kaupan alan edustaja toivoikin, että kaikki katusaneeraushankkeen vaikutusalueella toimivat tahot ja keskeiset yrittäjät saisivat olla mukana saneeraushankkeen valmistelussa ja viestinnässä. Saneerausurakan toimijoiden kesken viestintä yleensä toimii, mutta asioista ei aina kerrota kuntalaisille eikä kadunvarren toimijoille. Tutkimustyötä on tehty professori Olli Seppäsen johdolla. Projektien yhteensovittaminen Kun joku katu kaivetaan auki, on kadunvarren kiinteistöjen omistajilla siinä tilanteessa oiva tilaisuus tehdä omiin kiinteistöihinsä tarvittavia kunnallisteknisiä ja muita saneeraustoimia. – Hyvä viestintä ja vuorovaikutus eivät sinänsä lyhennä haittojen kestoa, mutta kun on kaikki tietävät, missä mennään, häiriötkin on helpompi hyväksyä
Energiatehokkuus edellä kannattaa kuitenkin edetä, koska alentamalla käyttökustannuksia se kannustaa investointeihin fossiilisista polttoaineista luopumiseksi.. – Energiatahokkuustoimien tuomat käyttökustannussäästöt ovat kuitenkin usein olennaisia punnittaessa investointeja fossiilisista polttoaineista luopumiseksi, hän painottaa. Tavoitteesta saavutetaan: x 20 % energiatehokkuuden parantamisella, x 30 % vanhojen rakennusten poistumalla ja tilatehokkuutta parantamalla ja x 40 % luopumalla fossiilisista YM: Kattava suunnitelma rakennusten ilmastopäästöjen vähentämiseksi Energiatehokkuus edellä kohti nollaenergiatasoa Energiatehokkuuden parantamisen korjausrakentamisessa arvioidaan vähentävän ”vain” 20 prosentin osuuden päästöistä vuoteen 2050 mennessä. Äsken valmistuneen Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian tavoitteena on vähentää rakennuskannasta johtuvat päästöt vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttiin nykyisestä. 34 R akennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä näkee, että energiatehokkuuden merkitys tuppaa jäämään varjoon ilmastokeskustelussa
• Korjaushankkeiden LCA-arviointia koskeva lainsäädäntö. Luonnollinen kehitys Alueellinen väestökehitys Kaupunkikehitys Palveluverkkostrategiat Kiinteistö ja tilastrategiat Ð Rakennuskannan ikääntyminen Älykäs automaatio ja muu teknologiakehitys Ð Kansalaisten arvot Kansallinen tavoite Kaupunkien tahto ja yhteistyö Teknologiakehitys Ð Poistuma Tilatehokkuus Energiatehokkuutta parantava kunnossapito ja korjaustoimenpiteet Vähähiilinen lämmitys Ï ARA purkuavustus As Oy lain muutos Ï Velvoittava lainsäädäntö Energiatehokkuussopimukset Energiaja korjausavustukset Perustutkintoja täydennyskoulutus Informaatio-ohjaus ja neuvonta Ï Velvoittava lainsäädäntö Verotus Avustukset Kehitystä edistävät politiikat ja toimet Rakennuskannan lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskevat noin 92 prosenttia vuosina 2020–2050.. Energiatehokkuuden parannukset korjaustoimien ja kunnossapidon yhteydessä ja 3. Tilastokeskuksen tuoreimman alueellisen ennusteen mukaan väestön keskittymiskehitys tulee jatkumaan, koska luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike keskittyvät suuriin kaupunkeihin (Kuva 16). Suomen väestön määrä kääntyy laskuun vuoden 2030 jälkeen. Väestöä menettäneillä alueilla asuntoja ja ei-asuinrakennuksia on jäänyt kokonaan tyhjäksi tai vajaakäyttöön. Kehitystä edistetään velvoittavalla ja mahdollistavalla lainsäädännöllä, julkisella tuella sekä panostuksilla osaamiseen ja informaatio-ohjaukseen (Kuva 15). Arviointimenetelmän ensimmäinen versio siirtyi rakennushankkeiden testattavaksi syksyllä 2019. Kehitystä edistetään velvoittavalla ja mahdollistavalla lainsäädännöllä, julkisella tuella sekä panostuksilla osaamiseen ja informaatio-ohjaukseen. Niiden odotettu osuus vuonna 2050 Kohti hiilineutraaliutta . • Tuotetaan tietokannat ja laskentajärjestelmät korjaushankkeiden vähähiilieli LCA-arviointiin. Kaikki vuoteen 2020 mennessä valmistuneet ja edelleen vuonna 2050 jäljellä olevat rakennukset täyttävät kansallisen vaatimuksen eli kuuluvat vuoden 2018 lain mukaisiin energialuokkiin A, B ja C. Kaikilla, mutta erityisesti muuttotappioalueilla, kannattaa omistajan pohtia rakennuksen/rakennuskannan tulevaa käyttöä. Suomen korjausrakentamisen strategian keskeiset keinot Kuva 15. Näissä on nähtävissä luonnollista kehitystä rakenteellisten muutosten, teknologisen kehityksen ja arvostusten johdosta. Vanhan rakennuskannan odotettavissa olevan elinkaaren ja tilankäyttöön liittyvien trendien perusteella vuonna 2050 on jäljellä enää noin 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä valmistuneista rakennuksista. Mikäli näköpiirissä oleva käyttöaika on lyhyt, tuskin kannattaa investoida pitkälle menevään korjaukseen. Suomen korjausrakentamisen strategian keskeiset keinot. 82-sivuinen strategia sisältää yhteensä 85 toimenpidettä, joista 36 on jo toimeenpantu, 16 on valmisteltavana ja 33 on annettu suosituksina viranomaisille, kiinteistöjen omistajille ja muille sidosryhmille. Energiankulutuksen vähentäminen Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050 on kattava selvitys koko nykyisen rakennuskannan energiankulutustilasta rakennustyypeittäin. Asuinrakennusten omistajia kannustetaan tekemään energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Monilla alueilla väestö vanhenee ja vähenee. Strategiassa on otettu huomioon erityisesti kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet. Näissä on nähtävissä luonnollista kehitystä rakenteellisten muutosten, teknologisen kehityksen ja arvostusten johdosta. Onko riskinä rakennuksen jääminen tyhjilleen tai rakennuskannan osin vajaakäyttöön. Rakennuksen sijainti on tärkeä tekijä suunniteltaessa rakennukseen tehtäviä toimenpiteitä. Järjestelmän kehitystyön osana on testattu EU Levels -menetelmän soveltuvuutta (Level(s) – test report from Finland, Ympäristöministeriö). Ennen vuotta 2020 valmistuneita rakennuksia, jotka täyttävät vaativimmat uudisrakennusten asetuksen 1010/2017 E-lukuvaatimukset, kutsutaan Suomen etenemissuunnitelmassa lähes nollaenergiarakennuksiksi. Hiilineutraaliuden edistämiseksi valmisteilla: • Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä (hallitusohjelma 2019) • Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla (hallitusohjelma 2019) • Asuinrakennuksissa luovutaan kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä 2050 mennessä (energiaja ilmastostrategia). Vuoteen 2020 mennessä valmistuneen rakennuskannan muuttamisessa erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi on tunnistettu kolme keskeistä keinoa: 1. • Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2017 vähähiilisen rakentamisen tiekartan (Hiilijalanjälki rakentamisen ohjauksessa). 2.3 Poistuma ja tilatehokkuus Pitkään jatkunut maan sisäinen muuttoliike on keskittänyt Suomen väestöä Etelä-Suomen suurille kaupunkiseuduille. Jokaisen korjausrakentamista suunnittelevan kannattaa tulostaa se luettavakseen ympäristöministeriön sivuilta. Asuinrakennuksissa oli asuntoja kolme miljoonaa. • Rakennusalan yritykset laativat Rakennusteollisuus ry:n johdolla tiekartan toimialansa muuttamiseksi vähähiiliseksi ja ryhtyvät toimenpiteisiin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 35 polttoaineista rakennusten lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Aluetason kaupunkirakenteen tiivistämisstrategiat, palveluverkkostrategiat tai organisaatioiden tilatehokkuusstrategiat toteutetaan usein vanhoista rakennuksista luopumalla. Fossiilisista polttoaineista luopuminen energiantuotannossa. Suomen asuinrakennusten ja ei-asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala oli vuoden 2020 alussa 415 miljoonaa neliömetriä ja se muodostui 1,4 miljoonasta rakennuksesta, joista asuinrakennuksia oli 1,2 miljoonaa. Rakennuksia poistuu tyhjilleen jäämisen lisäksi teknisistä, toiminnallista ja taloudellista syistä. Rakennusten elinkaaren vähähiilisyyden ohjaus otetaan käyttöön 2020-luvun aikana. Mikäli kysyntää näyttäisi olevan myös pitkällä jänteellä, edetään korjaustoimenpiteissä siinä järjestyksessä, mitä rakenteiden tai järjestelmien kunto edellyttää. Poistuma ja tilatehokkuuden parantaminen, 2. 26 2.2 Strategiset linjaukset Vuoteen 2020 mennessä valmistuneen rakennuskannan muuttamisessa erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi on tunnistettu kolme keskeistä keinoa: 1) Poistuma ja tilatehokkuuden parantaminen; 2) Energiatehokkuuden parannukset korjaustoimien ja kunnossapidon yhteydessä ja 3) Fossiilisista polttoaineista luopuminen energiantuotannossa. • Kiinteistöalan yritykset laativat RAKLI ry:n johdolla tiekartan toimialansa muuttamiseksi vähähiiliseksi
– Keskinäisessä kilpailussa vuokralaisista tai omistaja-asukkaista heikkokuntoisella rakennuksella on huonot edellytykset menestyä. 36 on rakennustyypistä riippuen 82–100 prosenttia rakennuksista. – Mikäli näköpiirissä oleva käyttöaika on lyhyt, tuskin kannattaa investoida pitkälle menevään korjaukseen. Rakennuskannan lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskevat noin 92 prosenttia vuosina 2020–2050. 30 % nykyisistä pois käytöstä Pitkään jatkunut maan sisäinen muuttoliike on keskittänyt Suomen väestöä Etelä-Suomen suurille kaupunkiseuduille. Monilla alueilla väestö vanhenee ja vähenee. Väestöä menettäneillä alueilla asuntoja ja ei-asuinrakennuksia on jäänyt kokonaan tyhjäksi tai vajaakäyttöön. Milloin kannattaa vielä korjata. Ympäristöministeriö on tuottanut kiinteistönomistajille ja suunnittelijoille oppaita vanhojen rakennusten energiatehokkuusvaatimusten toteuttamiseen (Rakentamismääräyskokoelma): • Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa • Energiatehokkuuden parantaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaushankkeessa • Kosteusteknisesti toimivia korjausrakentamisen periaateratkaisuja • Rakennusten lisälämmöneristäminen • Ikkunoiden ja ovien korjaus ja muutoshankkeiden ohjeistus • Poistoilmalämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä Kaikissa rakennuksissa sijainnista riippumatta tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Aluetason kaupunkirakenteen tiivistämisstrategiat, palveluverkkostrategiat tai organisaatioiden tilatehokkuusstrategiat toteutetaan usein vanhoista rakennuksista luopumalla. Onko riskinä rakennuksen jääminen tyhjilleen tai rakennuskannan osin vajaakäyttöön. Vuoden 2019 hallitusohjelmassa on kirjaus fossiilisesta polttoöljystä luopumisesta 2030-luvun alkuun mennessä. Tilastokeskuksen tuoreimman alueellisen ennusteen mukaan väestön keskittymiskehitys tulee jatkumaan, koska luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Vuokrataloyhtiöiden, toimitilavuokraajien ja kuntien kannattaa myös organisoida rakennuskannan käyttöä niin, että Oppaita tarjolla . Suomen etenemissuunnitelman toimenpiteillä lämmitysenergiankulutus (brutto) laskee vuodesta 2020 vuoteen 2050 noin 50 prosenttia. Vanhan rakennuskannan odotettavissa olevan elinkaaren ja tilankäyttöön liittyvien trendien perusteella vuonna 2050 on jäljellä enää noin 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä valmistuneista rakennuksista. Valtion rakennuksissa pyritään luopumaan fossiilisesta öljystä jo 2024 mennessä.. – Mikäli rakennuksessa on edessä energiatehokkuusparannusten lisäksi muita kalliita korjauksia, voi harkinnan arvoinen ratkaisu olla purkaminen. Kaikilla, mutta erityisesti muuttotappioalueilla, kannattaa omistajan pohtia rakennuksen/ rakennuskannan tulevaa käyttöä. Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä (46 MtCO2) asuinja muiden rakennusten lämmityksen osuus on 7,8 MtCO2 (17 prosenttia). Suomen väestön määrä kääntyy laskuun vuoden 2030 jälkeen. Mikäli kysyntää näyttäisi olevan myös pitkällä jänteellä, edetään korjaustoimenpiteissä siinä järjestyksessä, mitä rakenteiden tai järjestelmien kunto edellyttää. Kasvavilla kaupunkiseuduilla puretun rakennuksen tontille on mahdollista anoa kaavamuutos, joka oikeuttaa suuremman energiatehokkaan rakennuksen rakentamiseen. Vähäisen kysynnän alueilla on yleensä useita rakennuksia samassa tilanteessa. Strategian laatijat muistuttavat, että rakennuksen sijainti on tärkeä tekijä suunniteltaessa rakennukseen tehtäviä toimenpiteitä. Rakennuksia poistuu tyhjilleen jäämisen lisäksi teknisistä, toiminnallista ja taloudellista syistä. Ostoenergian odotettu kulutus vähenee samalla enemmän, noin 60 prosenttia
Vuoden 2019 hallitusohjelmassa on kirjaus fossiilisesta polttoöljystä luopumisesta 2030-luvun alkuun mennessä. Vuodelle 2021 on valmisteilla avustus pientaloille öljylämmityksestä luopumiseen. Kuvassa sekä päästökauppasektorin keskitetysti tuotettu lämmitysenergia (sähkö, kaukolämpö) että taakanjakosektorilla kiinteistökohteisesti tuotettu lämmitysenergia (lämpöpumpuilla tuotettu energia, fossiiliset ja puu). Viimeistään vuosikorjausten yhteydessä tulisi korjata rakenteiden vauriot ja talotekniikkajärjestelmien toimintahäiriöt. – Siirtyminen öljylämmityksestä maalämpöön on myös kustannusoptimaalisin tapa täyttää pientalojen korjausrakentamiselle asetetut vaatimukset. Myös sähkölämmitys on hyvä vaihtoehto öljylämmitykselle, jos rakennuksen näköpiirissä oleva käyttöaika on lyhyt. Öljylämmityksen korvaamista edullisemmalla lämmityksellä puoltaa myös selvitys suomalaisesta energiaköyhyydestä, jossa riskiryhmäksi tunnistettiin omissa öljylämmitystaloissa asuvat vähävaraiset kotitaloudet, strategia sanoo. Tilojen ja teknisten järjestelmien oikeaan käyttöön kuuluu suunnitellun mukaisten säätöjen ja asetusten pysyvyyden (lämmitys, ilmanvaihto, veden paine) ja terveellisten sisäolosuhteiden varmistaminen sekä energiankulutuksen reaaliaikainen seuranta ja puuttuminen poikkeamiin. Asuinrakennusten omistajia kannustetaan tekemään energiatehokkuutta parantavia korjauksia muun muassa energia-avustuksella, jota on tarjolla yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. . Suurin osa rivitalojen, asuinkerrostalojen ja ei-asuinrakennusten lämmitysenergiasta tuotetaan päästökauppasektorilla energiateollisuudessa. Ennen vuotta 2020 rakennettujen asuinja muiden rakennusten lämmitysenergian kulutus (TWh) vuosina 2020, 2030, 2040 ja 2050. Valmisteltavana on määräys, jonka mukaan automaatioja ohjausjärjestelmä on asennettava teholtaan yli 290 kW:n lämmitysja ilmastointijärjestelmiin 2025 mennessä ja korjattaviin rakennuksiin 2021 lähtien (hallituksen esitys tulossa 2020). Vaatimukset koskevat rakennuksen vanhoja järjestelmiä korvaavia ja parannettuja teknisiä järjestelmiä, ja niitä on sovellettava sikäli kuin ne ovat teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Terttu Iiskola Väestöä menettäneillä alueilla asuntoja ja ei-asuinrakennuksia on jäänyt kokonaan tyhjäksi tai vajaakäyttöön. Vuosikorjaustoimenpiteitä ovat esimerkiksi hanojen ja venttiilien tiivisteiden uusiminen tarvittaessa (vaikuttaa veden kulutukseen), ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistäminen (vaikuttaa lämpöhäviöihin). Pitkäjänteinen kunnossapito Kaikissa rakennuksissa sijainnista riippumatta (kaikki energialuokat; kaikki ikäluokat) tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Sen hiili-intensiivisyyden pienentämiselle on asetettu tavoitteita. Strategiana voi olla rakennuksen tai rakennuksien asteittainen parantaminen kohti lähes nollaenergia -tasoa tai varautuminen rakennuksen tai rakennusten purkamiseen. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset. Valtion rakennuksissa pyritään luopumaan fossiilisesta öljystä jo 2024 mennessä. % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2020 2030 2040 2050 Lä m m ity se ne rg ia n ku lu tu ks en pi en en ty m in en 20 20 -2 05 Ilmastonmuutoksen vaikutus Poistuman vaikutus Energiatehokkuuden parantumisen vaikutus Lämmitysenergian kulutus 10 20 30 40 50 60 70 2020 2030 2040 2050 Lä m m ity se ne rg ia n ku lu tu s lä m m ön lä ht ei tt äi n 20 20 -2 05 (T W h) Sähkö Kaukolämpö Lämpöpumppuenergia Fossiiliset polttoaineet Puu % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2020 2030 2040 2050 Lä m m ity se ne rg ia n ku lu tu ks en pi en en ty m in en 20 20 -2 05 Ilmastonmuutoksen vaikutus Poistuman vaikutus Energiatehokkuuden parantumisen vaikutus Lämmitysenergian kulutus 10 20 30 40 50 60 70 2020 2030 2040 2050 Lä m m ity se ne rg ia n ku lu tu s lä m m ön lä ht ei tt äi n 20 20 -2 05 (T W h) Sähkö Kaukolämpö Lämpöpumppuenergia Fossiiliset polttoaineet Puu. Osana tätä kannattaa omistajan laatia kiinteistökohtainen tai omistuksessa olevaa rakennuskantaa koskeva strategia, jossa päätetään toimenpiteistä 15–20 vuoden aikajänteellä. Strategian sivuilta on luettavissa yksityiskohtaiset tiedot kaikista valmisteilla olevista säädöksistä. Siniset palkit osoittavat lämmitysenergian kulutuksen pienentymisen vuoteen 2020 verrattuna (%). Rakennusten teknisille järjestelmille tullaan myös asettamaan järjestelmävaatimukset, jotka koskevat kokonaisenergiatehokkuutta, oikeaa asentamista sekä asianmukaista mitoitusta, säätämistä ja ohjaamista. Ilmaston lämpenemisen, rakennusten poistuman ja energiatehokkuuden parantumisen vaikutukset on osoitettu omilla väreillään. Kohti vähähiilistä lämmitystä Kiinteistökohtaisten laitteistojen teknisen käyttöiän päätyttyä öljylämmitys kannattaa vaihtaa kaukolämpöön, lämpöpumppuun (maalämpöpumppu; ilma-vesilämpöpumppu; voivat vaatia kovilla pakkasilla lisälämmönlähteen) tai biopolttoaineeseen. Automaatiosääntöjä jo tänä vuonna Hallitus esittää jo tänä vuonna uusia määräyksiä rakennusautomaatioon. Muun muassa kivihiilen käytöstä lämmöntuotannossa on luovuttava vuoden 2029 loppuun mennessä (kivihiilen energiakäytön kieltävä laki 416/2019). Lämmitysenergian kulutus vuonna 2020 olemassa olevassa rakennuskannassa 2020–2050. Mikäli kyseisissä rakennuksissa on energiatehokkuuden parantamisen lisäksi paljon muita korjaustarpeita tai terveysriskejä, purkaminen ja uuden rakentaminen ovat vaihtoehto rakennusten sijainnista riippumatta. 37 vajaakäytössä olevista tai heikkokuntoisimmista tiloista luovutaan kokonaan
– Rannikolla vaurioituminen on ollut sisämaata nopeampaa, lähinnä juuri kosteusrasituksen vuoksi, sanoo projektipäällikkönä Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä ja korjausrakentamisen erikoisasiantuntijana Renovatek Oy:ssä sekä Julkisivuyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Toni Pakkala. Rannikon olosuhteet sisämaahan Suomen kerrostalokannasta yli puolet rakennettiin nopean kaupungistumisen vuoksi vuosina 1960–1989.. Tutkimus on maailmanlaajuisesti uraauurtava, sillä vaikka ilmastonmuutokseen sopeutumistutkimuksia on tehty runsaasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ne ovat keskittyneet pääsääntöisesti uudisrakentamiseen, rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan tai yksittäisiin vauriomekanismeihin. Pakkala selvitti väitöstutkimuksessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia olemassa olevaan betonirakennuskantaan. 38 Oikein ajoitetut kunnostukset entistä tärkeämpiä tulevaisuudessa Ilmaston lämpeneminen tuo haasteita betonirakenteille Ilmaston lämpeneminen ja sateiset talvet vaikuttavat siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. T ulevaisuudessa kosteusrasitustaso tulee nousemaan merkittävästi joka puolella Suomea. Ryhmässä työskentelevä Pakkala pureutuu väitöstutkimuksessaan siihen, miten ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen. Nykyisen rakennuskannan, varsinkin säälle alttiiden betonirakenteiden vaurioitumisesta nykyilmastossa on tehty jo pitkään tutkimusta Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä. Tulevaisuudessa on tärkeää pitää nykyisistä rakennuksista huolta järkevästi ajoitetuilla kunnossapitotoimenpiteillä. Vesi on mukana lähes kaikissa huokoisten materiaalien vauriomekanismeissa. Nykymääräysten mukainen betonirakentaminen kestää muuttuvan ilmaston rasitukset
Huolehtiminen olemassa olevasta rakennuskannasta, jolla ei vastaavia ominaisuuksia ole,. Pakkasrapautuminen vaatii veden lisäksi myös jäätymis-sulamissyklejä. Loppusyksystä ja talvella myös kuivuminen on hitaampaa, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana. Sisämaahankin on tulevaisuudessa odotettavissa rannikon olosuhteet – Jo nykyäänkin ankarimmin rasitetut rakennukset rannikolla joutuvat tulevaisuudessa entistä suuremman viistosaderasituksen piiskaamaksi ja sisämaassa puolestaan lähestytään rannikon nykyisiä olosuhteita. Myös pilvisyys lisääntyy, jolloin auringonvalo ja sen lämmittävä vaikutus ovat muutenkin vähäisimmillään Suomen leveyspiirillä, Pakkala selvittää. Vaikka tuulen mukana julkisivuille päätyvä vesisateen eli viistosateen määrä kasvaakin, Suomen oloissa tyypilliset betonirakenteiden vauriomekanismit, kuten pakkasrapautuminen ja raudoitteiden korroosio, eivät kuitenkaan välttämättä kiihdy merkittävästi. 39 – Sademäärät kasvavat ympäri vuoden, mutta merkittävintä kasvu on talvikausina, jolloin lämpenemisen vuoksi sade tulee yhä useammin vetenä tai räntänä lumen sijaan. – Kosteus saattaa myös hidastaa reaktiota, jossa betonin teräksiä suojaava alkalisuus vähitellen poistuu. Uudet rakennukset kestävät muutosta Pakkala havaitsi tutkimuksessaan myös, että nykymääräysten mukainen betonirakentaminen kestää muuttuvan ilmaston rasitukset. – Tutkimuksissa on huomattu, että niiden säilyvyysominaisuudet ovat heikot pääasiassa rakennusaikaisen puutteellisen tiedon ja siten puutteellisten vaatimusten vuoksi. Toisaalta ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa sitä ja samalla kosteuden kasvu nopeuttaa merkittävästi terästen ruostumista, kun se lopulta pääsee alkamaan. Rannikolla ne vähenevät lämpötilojen noustessa, mutta sisämaassa niiden määrä pysyy nykyisellä tasollaan. Siitä huolimatta rakenteet ovat kestäneet nykyilmastoa melko hyvin, Pakkala kertoo. Kosteussuojatussa rakentamisessa pressujen takana on vielä vedenpitävät muovieristeet. Sademäärät kasvavat ympäri vuoden, mutta merkittävintä kasvu on talvikausina, jolloin lämpenemisen vuoksi sade tulee yhä useammin vetenä tai räntänä lumen sijaan
Jollei kosteushallintakoordinaattoria nimetä, myös rakennuslupa jää saamatta. n Juhani Karvonen Ulkosalla olevat tarvikkeet on jo tehtaalla muovitettu. Asunto-osakeyhtiöt tilaavat kuntotutkimuksia monesti vasta siinä vaiheessa kun vauriot ovat silminnähtäviä. Onneksi purkuun päätyy vielä aika vähän. – Kosteudenhallintakoordinaattorit ovat tässä suhteessa erittäin hyvä uudistus, Pakkala korostaa. Jos kosteutta ilmenee, ei rakenteita pinnoiteta. Betonielementeissä kosteus kuivuu kun niitä saadaan paikalleen ja työnaikainen lämmitys sisällä päälle.. Niillä pystytään alentamaan rakennusten kovimmalla rasituksella olevien yläosin rasitusta merkittävästi. Urakoitsijan on nykyisin nimettävä puolueeton kosteudenhallintakoordinaattori jo rakennuslupavaiheessa. Etenkin isoissa kaupungeissa ja niiden keskustoissa saatetaan purkaa huonokuntoinen kerrostalo ja rakentaa tilalle uusi entistä korkeampi rakennus. 40 – Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kunnossapitosyklien tulee lyhentyä ja niiden vauriotilannetta tulee seurata yhä tiheämmin kuntotutkimuksilla. nousee kuitenkin merkittävään rooliin. Suomessa ei ollut ohjeistusta betonirakenteiden pakkasenkestävyyteen 1970-luvulla. Halkeilu puolestaan nopeuttaa vaurioitumista entisestään, kun vettä pääsee sen kautta rakenteeseen enemmän. Erot voivat olla yllättävänkin isot saman rakennuksen eri sivuilla. Tiilirakenteisissa kerrostaloissa on samat ongelmat, mutta toisaalta vanhoissa, esimerkiksi 1950-luvulla rakennetuissa tiilikerrostaloissa saattaa esiintyä edelleen vain vähäisiä kosteusvauroita Rakennuksen kunto riippuu paljon muun muassa rappauksesta ja tuuletuksen järjestämisestä. Kasvavan viistosaderasituksen hillitsemiseen on myös paljon perinteisiä, hyvin tunnettuja menetelmiä, kuten räystäät. Suomessa tuulee ja sataa yleisesti lännen ja kaakon välistä, minkä takia rakennusten kosteusrasitus on lievempää pohjoissivuilla. Uudiskohteissa käytetään myös betoniin lattiavalussa upotettavia ja kosteutta mittaavia antureita. Haja-asutusalueilla ja pienissä kaupungeissa tämäkään mahdollisuus ei ole välttämättä mielekäs, mutta vanhan rakennuksen purkaminenkin voi olla kipeä vaihtoehto. Pakkala pitää tärkeän rakennusaikaista sääsuojausta. Näin mahdollisesti nopeutuviin vauriomekanismeihin voidaan reagoida ajoissa ja estää tai hidastaa niiden etenemistä. Rakentamisen laatu ja betonilaatu saattoivat vaihdella jopa saman rakennuksen eri kerroksissa tai eri työvuoroissa. Pahemmissa vaurioissa voidaan joutua uusimaan betonirakenteita tai esimerkiksi poistamaan vaurioitunutta pintaa rakenteesta. – Pakkasrautuminen ja raudoitteiden korroosio aiheuttavat halkeilua noin 5-15 vuoden päästä siitä, kun itse korroosio ja rapautuminen on alkanut. – Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kunnossapitosyklien tulee lyhentyä ja niiden vauriotilannetta tulee seurata yhä tiheämmin kuntotutkimuksilla. Vaurioita voidaan useimmiten korjata Paras tapa välttää isot kosteusvaurot on teettää kuntotutkimus riittävän ajoissa – Joskus voi riittää rakenteiden uusi pinnoitus tai peittävä korjaus, johon kuuluu lisälämmöneristys ja esimerkiksi tuulettuva levyratkaisu. Nykyiset määräykset astuivat voimaan vuonna 1989. Betonirakentamisessa oli tietämättömyyttä ja puutteita vielä pitkälle 1990-luvulle. Kaikkein pahimmissa tapauksissa rakennukselle ei ole enää mitään tehtävissä, vaan ainoa vaihtoehto on purkaa se. Myös rakennuksen päädyillä ja pitkillä seinustoilla voi olla kosteusrasituksessa suuria eroja. Uudiskohteilla voidaan rakennusvaihessa tilata paikalle puolueeton kosteustutkija, joka poraa betoniin reikiä, joista rakenteeseen sisäinen kosteus mitataan. Kosteudenhallinta tulee tänä päivänä esiin rakennuslupavaiheessa. Myös esimerkiksi puustolla ja järkevällä aluesuunnittelulla voidaan vaikuttaa rakennusten säilymiseen paremmassa kunnossa, Pakkala sanoo. Joskus saattaa olla hyvä korjata pitkät sivut pinnoituksella ja päädyt järeämmin. Yleisesti ottaen vanhat rakennukset ovat sietäneet sääolosuhteita melkohyvin. Ne jäävät lattiaan pysyvästi, jolloin betonin kosteutta voidaan mitata vielä valmistumisen jälkeenkin. Rakennus on otettava huomioon kokonaisuutena
Erityisesti pienemmissä kunnissa selvitystä ei kovin usein ole laadittu. Etenkin tilaajan rooli korostuu, tilaajien on osattava vaatia toimenpiteitä. Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteudenhallintakoordinaattorit Myös kosteudenhallintakoordinaattori on nimetty aiempaa useammin hankkeeseen, mutta valtaosassa hankkeissa nimitystä ei ole tehty. Rakennusvalvonnoissa toimintamalli tunnetaan Paanasen mukaan kuitenkin suhteellisen hyvin. Edellisessä kyselyssä rakennusvalvonnoissa nähtiin, että toimintamalli olisi lisännyt työmäärää. Kosteusvaurioiden ehkäisemisessä on suuri merkitys työn tilaajalla. Myöskään Kuivaketju10-toimintamallin käyttö ei ole kovin laajamittaista ja paikallinen vaihtelu on huomattavaa. Kuivaketju10-toimintamallia noudatetaan suhteellisen harvoin ja sen tunnettuus on melko huono. Sähköisen järjestelmän käyttäjät kokivat, että Kuivaketju10 on lisännyt hankkeen osapuolten tietoisuutta kosteudenhallinnasta ja parantanut osapuolten välistä yhteistyötä. Silti asiaan liittyy edelleen epätietoisuutta. Marraskuisella kyselytutkimuksella RALA haki vastauksia siihen, miten toimintamallin tuntemus rakennusvalvonnoissa on muuttunut ja miten uudistettu versio on käyttäjien keskuudessa koettu. Etenkin pienissä kunnissa kosteudenhallintakoordinaattori puuttuu monista hankkeista kokonaan. teki jo vuonna 2018. 41 RALA teki kyselyn Kuvaketju-toimintamallista Kosteudenhallinta etenee hitaasti Kosteudenhallinta rakennushankkeissa kehittyy hitaasti parempaan suuntaan. Uudistus teki Kuivaketju10:n käytöstä joustavampaa helpottamalla tehtävien sisältöjen muokkausta ja kuittaamista. Yli 20 prosenttia vastaajista arvioi, että alle 20 prosentissa hankkeista on selvitys tehty. Osa toimenpiteistä olisi pitänyt ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Ensimmäisen kyselyn RALA Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteudenhallinnan on toimittava myös rakennusvaiheen jälkeen vielä kiinteistön ylläpidossakin. n Juhani Karvonen Lähde: RALA. – Toimintamallin tunnettuutta piti huonona tai erittäin huonona 51 prosenttia vastauksista. Rakennusvalvonnoille suunnatun kyselyn vastaukset kertovat, että tietoisuus kosteudenhallintaan liittyvistä vaatimuksista on parantunut, mutta on kokonaisuudessaan kuitenkin vielä vaatimattomalla tasolla. Ohjeistusta pidetään selkeänä, ja vain pari prosenttia vastaajista koki ohjeistuksen epäselvänä. Kyselyyn vastasi 1128 Kuivaketju10-toimintamallin sähköisen järjestelmän käyttäjää sekä 66 Rakennusvalvonnan henkilöä. Rakennusvalvonnoissa toimintamallin tunnettuus on huomattavasti parempi. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin työmäärän lisääntyminen, vaikka tämä onkin väistämätöntä panostettaessa aiempaa enemmän kosteudenhallintaan. Tietoisuus vielä heikoissa kantimissa RALA ry uudisti Kuivaketju10-toimintamallin sähköistä järjestelmää viime vuoden kesällä. – Tilaaja päättää kosteudenhallinnasta jo siinä vaiheessa kun tarjouspyynnöt lähtevät liikkeelle. Olennaista kosteudenhallinnankin osalta on tilaajan tahtotila, sanoo RALA:n asiantuntija Rune Paananen. – Uudessa kyselyssä tilanne oli kääntynyt, eikä toimintamallilla nähty olevan juurikaan merkitystä työmäärään. – Muutokset tuntuvat etenevän aika hitaasti. Kysely oli kohdennettu rakennusvalvonnassa työskenteleville sekä Kuivaketju10 sähköistä järjestelmää käyttäville. Uusi elokuussa käyttöön otettu versio poisti käyttäjäpalautteen perusteella tunnistettuja ongelmakohtia. – Yhteenvetona kyselystä voisi sanoa, että kosteudenhallintaselvitys on kohteissa tehty vähän paremmin kuin aiemmin, mutta silti melko usein siinä on puutteita. – Järjestelmän käyttöliittymään oltiin pääasiassa tyytyväisiä, ja toimintamallin koettiin vaikuttavan positiivisesti rakentamisen laatuun helpomman ja systemaattisemman kosteudenhallinnan kautta. R akentamisen Laatu RALA ry selvitti kosteudenhallinnan parissa työskentelevien kokemuksia Kuivaketju10-toimintamallista toteutetulla kyselytutkimuksella. – Isona ongelmana on kosteudenhallintakoordinaattorien vähyys, sillä 40 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että koordinaattoreita on huonosti tai erittäin huonosti saatavissa, sanoo Paananen. RALA:n asiantuntija Rune Paanasen mukaan kosteusvaurioiden ehkäisemisellä on suuri merkitys työn tilaajalla. Osa vastaajista piti ketjun kalleutta suurena esteenä sen käytön yleistymiselle samoin kuin sen soveltumattomuutta hankkeelle tai organisaatiolle
Vuokranantajan ja vuokralaisen on hyvä sopia esimerkiksi maksukäytännöistä nykyisessä koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Hughes kehottaa malttiin ja joustavuuteen. – Luotettavasta vuokralaisesta kannattaa pitää kiinni, sillä uutta vuokralaista ei välttämättä aivan heti asunnolle löydy. – Vuokranantajalla ei ole velvoitetta pudottaa vuokraa, mutta vuokrananantaja voi suoda vuokralaiselle maksuaikaa tai muutenkin sopia maksujärjestelyistä. Sopimukset maksuaikatauluista on hyvä tehdä kirjallisesti, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes. Vuokralaisen ja vuokranantajan on ainakin hyvä avoimesti keskustella tilanteesta. 42 Avoimia näyttöjä ei kannata pitää, yhtiökokoukset sähköisesti Korona aiheuttaa myös vuokranmaksuvaikeuksia Hyvästä vuokralaisesta kannattaa pitää kiinni ja vuokranmaksussa tarvittaessa joustaa. Etenkin liikehuoneistojen vuokralaisille vuokranantajan on hyvä olla arTaloyhtiöt ovat tuoneet porraskäytäviinsä käsidesipulloja.. K oronaviruksen aiheuttama pandemia voi näkyä myös vuokrahuoneistoissa. Moni asia voidaan hoitaa etänä, eivätkä keskinäiset kohtaamiset ole välttämättömiä. Tietysti vuokranantajan on toimittava tässä suhteessa omien resursseidensa mukaan
Jos vuokralainen on yli 70-vuotias, pitää olla erityisen tarkkana yhteydenpidossa. Pienempi tulokin on parempi kuin ei mitään. Asuntojen vuokraus ja myynti ovat varmasti vaikeampia nyt kuin normaaliaikoina. Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto suosittavat yhtiökokousten lykkäämistä tai etäyhteyksiä, muun muassa Skypen käyttöä. . kannattaa sopimuksen allekirjoituksessa käyttää vahvaa sähköistä tunnistamista. Sulkemisen sijaan pesutuvan siivousta voisi tehostaa. – Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus päästä esittelemään vuokra-asuntoa uudelle vuokralaisehdokkaalle vuokralaisen kanssa yhdessä sovittuna ajankohtana. – Vaikkei vuokranantajalla ole mitään suoranaista velvollisuutta huolehtia vuokralaisen hyvinvoinnista, on hyvä etenkin iäkkäämpien vuokralaisten vointia joskus hieman kysellä. Toisaalta esimerkiksi pesutupien osalta on Hughesin mukaan hyvä miettiä, onko niiden täydellinen sulkeminen perusteltua. Lain mukaan yhtiökokoukset on kuitenkin pidettävä kesäkuun loppuun mennessä – Etäyhteydet ovat ilman muuta harkinnan arvoisia ja niitä voi nyt hieman vaikka testatakin. Muun muassa pesutupien tai saunojen käyttö voidaan kieltää. Juhani Karvonen. Hughes muistuttaa, että myös vuokralaisella on omat ”velvollisuutensa”. Jos vuokrasopimus tehdään kokonaan digitaalisesti, Taloyhtiöt voivat rajoittaa yleisten tilojensa käyttöä. Ainakin tänä keväänä ihmisten muuttohalukkuus on varmaan vähäistä ja liikkumisrajoitusten myötä muutot ovat osin kenties mahdottomia tai ainakin hankalia järjestää. Asunnossa asuvan vuokralaisen toiveet esittelyistä on hyvä kuunnella herkällä korvalla. Jokainen taloyhtiö voi tässä suhteessa toimia itsenäisesti harkintansa mukaan. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että todennäköisen taantuman vaikutukset toki saattavat olla yllätykselliset ja vakavat myös asuntosektorilla. Vuokrasuhteen aikana yhteydenpitoa voi hoitaa etänä esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse. Tapaamiset voidaan hoitaa etänä Virusepidemian aikana kannattaa pidättäytyä turhista tapaamisista. Asuntonäyttöjen osalta niiden tarpeellisuutta on syytä miettiä. Muuttohalukkuus vähenee Epidemia tulee vaikuttamaan vuokra-asuntomarkkinoihin kenties pitkäänkin. Avoimia asuntonäyttöjä ei kannata pitää nyt ollenkaan. fi-palvelussa. Hyvää vuokralaista ei kannata menettää. mollinen. Taloyhtiöt voivat rajoittaa yleisten tilojensa käyttöä. Yksityisnäytöt kaikkein potentiaalisimmille vuokralaisille voivat tulla kysymykseen, kun vain etäisyyksistä pidetään huolta ja noudatetaan muutenkin nykyisiä ohjeita. Hughes muistuttaa, että vuokrasopimuksen voi allekirjoittaa myös sähköisessä muodossa. Hyvää vuokralaista ei kannata menettää. Näinä aikoina myös siisteydestä ja hygieniasta tulee pitää huolta, eikä kaikilla asukkailla ole välttämättä omaa pesukonetta. Naapuriapu voi olla tarpeen esimerkiksi kaupassakäynnissä. – Mitä vähemmän asunnossa on liikettä, sen parempi se on kaikille osapuolille. Taloyhtiöiden yhtiökokousten pitäminen vaikeutuu koronavirusepidemian myötä. Yleensä maksujärjestelyistä on paljon helpompi sopia etukäteen kuin että vuokralainen vain jättäisi vuokransa maksamatta. Toisaalta osakemarkkinoiden sahatessa asuntosijoittaminen ei välttämättä ole lainkaan huono sijoitusmuoto vakautensa ansiosta. – Hyvä vuokralainen ilmoittaa vuokranantajalle mahdollisista maksuvaikeuksistaan ajoissa. Ruokakassin voi jättää vaikkapa oven ulkopuolelle. Videoesittelyt ovat suositeltavia, jos vain sellaisia on mahdollista järjestää. Muun muassa pesutupien tai saunojen käyttö voidaan kieltää. Uuden liikkeen saaminen voi kestää hyvinkin pitkään ja tyhjät tilat jäävät vain rasitteeksi vuokranantajalle. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughesin mukaan moni asia voidaan hoitaa etänä, eivät keskinäiset kohtaamiset ole välttämättömiä. – Tässä voi hyödyntää esimerkiksi Suomen Vuokranantajien sopimuspohjia sopimustieto. Lisäksi korkotaso näyttää pysyvän matalana tulevaisuudessa. Etäyhteydet voisivat helpottaa osakkaiden osallistumista yhtiökokouksiin myös normaalitilanteessa ja lisätä kenties yhtiökokouksiin osallistuvien määriä, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes. – Vaikutukset riippuvat epidemian kestosta. 43 – Etenkin liikehuoneistojen vuokralaisille vuokranantajan on hyvä olla armollinen. Yhtiökokouksia voi harjoitella etänä
Asunnon ja kiinteistön kaupan jälkeisissä virhevastuuselvittelyissä homekoiratarkastuksen merkitys on suuri. Tutkimuksen suorittivat varatuomari Valtteri Laukkanen ja asianajaja Esa Kärnä Asianajotoimisto Teräskulma Oy:stä. Homekoiran merkkausten perusteella on syytä aina tehdä jatkotutkimuksia rakenteita avaamalla. Homekoiratarkastus auttaa paikallistamaan jatkotutkimuspaikkoja ja säästää näin jatkotutkimuskustannuksia. Selvityksessä tutkittiin aineiston jutuissa kaupan jälkeen laadittuja homekoiraja rakenneavausraportteja ja vertailtiin niiden havaintoja. mekoira oli merkannut, paljastui myös vaurio rakenneavauksissa (88,0 %) – 10 tapauksessa rakenneavausten perusteella rakennuksessa ei ollut vauriota (12,0 %) – 50 tapauksessa jokaisesta homekoiran merkkaamasta kohdasta, jonka lähelle oli sen jälkeen tehty myös rakenneavaus, paljastui vaurio (68,5 % osumatapauksista, 60,2 % kaikista tapauksista) – 65 tapauksessa vaurio paljastui useammasta kuin joka toisesta homekoiran merkkaamasta kohdasta, jonka lähelle oli sen jälkeen tehty myös rakenneavaus (89,0 % osumatapauksista, 78,3 % kaikista tapauksista) – 5 tapauksessa vaurio paljastui harvemmasta kuin joka toisesta homekoiran merkkaamasta kohdasta, jonka lähelle oli sen jälkeen tehty myös rakenneavaus (6,8 % osumatapauksista, 6,0 % kaikista tapauksista) – 3 tapauksessa ei ollut tehty jatkotutkimuksia homekoiran merkkauskohdan lähelle, mutta niissä paljastui kuitenkin vaurio jossain kohdassa rakennusta (4,1 % osumatapauksista, 3,6 % kaikista tapauksista) Tulosten arviointia Aineiston perusteella homekoirat löytävät asunnon ja kiinteistön virheen kannalta merkityksellisiä vaurioita lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä eli erittäin hyvin. Selvityksen tulokset Homekoirat löytävät hometta: – 73 tapauksessa, jossa hoAineiston perusteella homekoirat löytävät asunnon ja kiinteistön virheen kannalta merkityksellisiä vaurioita lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä eli erittäin hyvin. Lisäksi homekoirien merkkaukset voivat osaltaan tukea päätelmää siitä, että rakenteiden vauriot ovat ilmayhteydessä sisäilmaan. Ostajan velvollisuutena on näyttää toteen seikat, joihin ostaja vetoaa virheenä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi samassa huoneessa merkkauskohdassa tai sen vieressä olevaa rakenneavauskohtaa taikka merkkauskohdassa väliseinän toisella puolella olevaa rakenneavauskohtaa. Selvityksen kohteeksi valittiin Asianajotoimisto Teräskulma Oy:n tietokannoista 83 viimeisintä asunnon tai kiinteistön kaupan virhettä koskevaa toimeksiantoa, jossa asunnon tai kiinteistön kaupan jälkeen kaupan kohteessa oli tehty ensin Suomen Homekoirayhdistykseen kuuluvan homekoirayrittäjän homekoiratutkimus ja sen jälkeen rakenneavauksia. Raporteista ilmenevistä rakenneavauksista vertailukohdiksi otettiin kohdat, joiden lähelle myös homekoira oli merkannut. n. Rakenneavausten vauriohavainnolla tarkoitetaan kuntotutkimuksen tekijän aistinvaraista havaintoa vaurioista ja/tai materiaalimikrobinäyttein todettua vaurioviitettä. 44 Homekoirat löytävät vaurioita erittäin hyvin Kun homekoira merkkaa kohteen Homekoirat paljastivat vauriot lähes yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. V iime vuosina yhä useammassa asunnon tai kiinteistön kaupan riitatilanteessa on ennen rakennetta avaavia tutkimuksia suoritettu homekoiratarkastus. Jos homekoiran merkkauskohdan lähelle ei ollut tehty rakenneavauksia, huomioitiin muualle rakennuksessa tehdyt rakenneavaukset. Kiinteistöoikeuteen erikoistunut Asianajotoimisto Teräskulma Oy toteutti selvityksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka usein homekoirien merkkaama rakennekohta paljastuu rakennetta avaavissa tutkimuksissa vaurioituneeksi
Vanhassa vara parempi! Uusikin peltikatto on joka tapauksessa maalattava, ja uuden maalaus voi olla ongelmallista. Kattopinta vaatii kuitenkin huollon ja suojamaalauksen. Katon kuivuttua sivelemme ruostesuojamaalin katon pintaan, kauttaaltaan ja tasaisesti. Näin toteuttamamme työ tuottaa katollenne lujan suojan, joka kestää kauan, katon seuraavaan huoltomaalaukseen asti. Sitten maalaamme katon kahteen kertaan korkeapaineruiskulla. Uusi saumapeltikatto puolestaan maksaa korkeimmillaan 1000 €/neliö, ja sen lisäksi uusikin katto on maalattava. 45 Homekoirat löytävät vaurioita erittäin hyvin Kun homekoira merkkaa kohteen HÄMEEN KATTOPINTA OY kattopinta.com 050 543 2782 hameenkattopinta@gmail.com UUSIEN JA VANHOJEN SAUMAPELTIKATTOJEN HUOLTOMAALAUSTA HUOLLATA KATTOSI. Huoltomaalausta vaille jäänyt peltikatto herättää usein kysymyksen, uusiakko katto vaiko tehdä vanhalle katolle viimein huoltomaalaus. Kattonne huollossa ensin puhdistamme katon huolellisesti, poistaen karkean ruosteen ja lopuksi pesten katon painepesurilla. Ei pelti vaihtamalla parane, ja monessa tapauksessa vanha pelti on uutta laadukkaampi. Tuplasaumakatto ei tarvitse seurakseen aluskatetta jos ullakko pidetään vilpoisena ja tuuletettuna. Vanhan teräspeltikatteen elinaika huollettuna on kymmeniä vuosia, ennen seuraavaa huoltoa. Ei huolta, vaikka kattopellin pinta olisi värjäytynyt ruosteenruskeaksi, koska huononkin sinkkipinnan alla on täydessä kunnossa oleva teräspelti. Peltikaton reiän paikkauksesta veloitamme 50200 € ja katon täydellisestä huoltomaalauksesta korkeimmillaankin vain 50 €/neliö. Uusien sinkkipeltipintojen maalauksenkin olemme kehittäneet takuuvarmaksi. ENNEN JÄLKEEN Huoltomaalauksella ei haeta jatkoaikaa katon uusimiselle – päinvastoin kuin usein esitetään – vaan teräksen suojaamista seuraavaan huoltomaalaukseen asti. SÄÄSTÄT SATOJA TUHANSIA , JOPA MILJOONIA EUROJA. Talvisin kylmänä pidettävä ullakko estää kondensiokosteuden muodostumisen peltikaton alapintaan, myös aluskatteella varustetun peltikaton kohdalla.
Puolet kaupunkilaisista on muuttanut ruokavaliotaan ilmastoystävällisemmäksi. Kyseessä oli toinen kerta, kun barometri julkaistiin. Mitä he siitä ajattelivat. Yllättävän aktiivisia ihmiset ovat olleet. Heiltä kysyttiin muun muassa ilmastonmuutoksesta. YIT:n kestävän kehityksen johtaja Juha Kostiainen kertoo, mitä barometrista selvisi. Neljännes on vähentänyt naudanlihan syöntiä, ja viidennes maitotuotteiden ja riisin käyttöä. Autoilijat pitivät kävelyä ja pyöräilyä tärkeänä. Kysyimme myös ruokavaliosta. Vain noin viidennes on ollut passiivisia ilmastonmuutoksen suhteen. Kolmannes on Millaisissa paikoissa ja millaisessa kaupungissa ihmiset haluavat elää. Barometri on suunnattu suurimpien kaupunkien asukkaille. Barometrissa vastaajina oli 1022 ihmistä Suomen suurimmista kaupungeista. Ilmastomuutoksen osuus korostui entisestään.. Kestävää kaupunkiympäristöä Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri julkaistiin loppuvuodesta. Barometrista näkyy selvästi, että ihmiset ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta. 46 R akennusyhtiö YIT julkaisi Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin loppuvuonna 2019. Joka toinen haluaa edistää kestävää kehitystä vähentämällä kulutusta. Kiinnostava huomio oli myös se, että autoilijat ovat muuttaneet ajatteluaan vuoden aikana
Yli puolet vastaajista ei halua mitään rajoitteita liikkumiseen. Sitten on se toinen puoli. Pysäköintipaikkoja halutaan lisää, mutta käypää hintaa niistä ei olla valmiita maksamaan. Barometrissa kysyttiin myös sitä, mitkä tekijät tekevät kaupungista tai kaupunginosasta houkuttelevan. Kyselyssä nousee esiin, että ihmiset suhtautuvat myönteisesti kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. 37 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pysäköintipaikkoja taloyhtiöissä tulisi lisätä. Julkisten ja kevyen liikenteen lisäksi yksityisautoilu nähtiin tärkeäksi. Kysely keskittyi suurten kaupunkien asukkaisiin, joten koko Suomen kuvaa se ei kerro. r r r Barometrissa kysyttiin liikkumisesta, kuten ruuhkamaksuista ja pysäköinnistä kaupungissa. Ruuhkamaksuja ja tietulleja vastustettiin, se kävi selväksi. Vain 28 prosenttia haluaa ruuhkatai tietullimaksut. 47 lisännyt kotimaisten kasvisten käyttöä, ja neljännes lisännyt palkokasvien käyttöä. Niitä ei haluta, vaikka ne tulot käytettäisiin liikenneinvestointeihin. Rakennusmateriaalien valinta on osa kestävää kehitystä. Siinä nousi esiin lähiluonto, joka aina suomalaisissa tutkimuksissa korostuu. Lähipalvelut. Se antaa kuvaa vain siitä, millaisessa kaupungissa nykyiset kaupunkilaiset haluaisivat asua. Trigoni tulee valmistumaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle Helsingin Pasilaan. Kun ylipäänsä kuvailtiin hyviä sijainteja, niin Juha Kostiaisen mukaan kestävä kehitys otetaan YIT:llä mukaan monilla eri tasoilla. Kaupungin keskustat olivat suosikkisijainteja, ja niissä on hyvät kulkuyhteydet. Miten ihmiset suhtautuvat liikkumiseen kyselyn mukaan. Ihmiset haluavat, että lähellä on metsää ja puistoja. luonto ja palvelut nousivat esiin ensimmäisinä, ja niiden jälkeen tuli heti sujuvat liikenneyhteydet. Ihannetyöpaikkaa ihmiset kuvailivat sellaiseksi, että sinne pääsee sujuvasti julkisille kulkuvälineillä. Millaisissa paikoissa ja millaisessa kaupungissa ihmiset haluavat elää. Kyselyssä nousee esiin, että ihmiset suhtautuvat myönteisesti kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Helsinkiläisistä jopa 89 prosenttia ei haluaisi muuttaa kotikaupungistaan pois. r r r Barometrilla haluttiin selvittää kestävää kaupunkiympäristöä. 39 prosenttia vastaajista piti Helsinkiä kaikkein houkuttelevimpana asuinpaikkana. Ja toisaalta 81 prosenttia oli sitä mieltä, että oma kotikaupunki on paras paikka asua, eikä sieltä haluta muuttaa pois
Ylätasolla se liittyy siihen, että pyritään olemaan sijainneissa, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Jos ajattelee kaupan muutosta ylipäätään, niin perinteisesti kivijalassa olleet vaatekaupat ja kenkäkaupat menee verkkoon. Jos ajatellaan kansainvälisiä brändejä, niin ne tarvitsevat Triplan kaltaisia suuria kauppakeskuksia, koska brändeille pitää pystyä lupaamaan riittävä asiakasvirta. Ja riittävää asiakasvirtaa ei ole keskustan lisäksi muualla, jos sitä ei varta vasten synnytetä. Esimerkiksi Kööpenhamina on kaksi kertaa tiiviimpi kuin Helsinki, meillä ei vaan ole luonnostaan monia suuria ja tiheitä keskittymiä. Kivijalkaliikkeet painottuvat enemmän palveluihin. Nämä kaikki tiedot yhdessä antavat kuvaa, millaista asumista ihmiset haluavat ja millaisissa ympäristöissä he haluavat elää. Barometri julkaistiin Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumassa viime vuoden marraskuussa. r r r Kaupunkilaiset kokevat lähipalvelut tärkeiksi. Esimerkiksi keskustat ovat sellaisia. Silloin palvelut ovat usein kävelyetäisyydellä. Miten barometria hyödynnätte. Kivijalkaliikkeet ovat jo pidempään olleet vaikeuksissa verkkokaupan puristuksessa. Kivijalkakauppojen rakenne on muuttunut selvästi. Ihmiset ovat valmiita toimimaan ilmastonmuutoksen eteen. Monenlaisia asioita otetaan huomioon. Suurimmat muutokset vuoden takaiseen barometriin oli selvästi ilmastonmuutoksen vaikutuksen korostuminen. Kun mennään kiinteistötasolle, niin kysymykset energiatehokkuudesta ja rakennusmateriaaleista ovat tärkeitä. r r r Kestävät kaupunkiympäristötbarometri julkaistiin nyt toista kertaa. Nyt olemme toista kertaa julkaisseet barometrin tapahtuman taustaksi. Siellä sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on kasvanut, eikä perinteinen vähittäiskauppa ole sielläkään niin hallitsevassa asemassa. Miten näet niiden tilanteen. Ne voivat olla ruokakauppaa, ravintolaa, partureita, kampaamoita, kauneusyrityksiä tai tanssistudioita. Helsingin Kamppi ja Punavuori koettiin kiinnostavina kaupunginosina ja ne ovat erittäin tiiviitä alueita. Palvelut ovat yleensä parhaat siellä, jossa on tiivistä kaupunkia. Mielellämme kehitämme kokonaisuuksia, joissa on palveluita, toimistoja, asumista ja esimerkiksi hotelleja. Jos katsotaan vaikka meidän omaa Triplaa Helsingin Pasilassa, niin siellä on varmaan 80 kahvilaa ja ravintolaa. YIT tekee useita tekoja ilmastonmuutoksen eteen. Nettikauppojen lisäksi vaatteita ja kenkiä myydään lippulaivamyymälöissä ja kauppakeskuksissa. Kuva YIT:n työmaalta.. Tämä barometri on yksi osa tutkimustyötä, jota teemme. Tampereella tutkitaan, miten puun ja betonin yhdistelmä rakentamisessa toimii. Tämä on osa kokonaispakettia, jolla pyritään olemaan selvillä mitä yhteiskunnassa tapahtuu, ja mitä eri asiakasryhmät ja sidosryhmät ajattelevat ja miten he käyttäytyvät. Siellä rakennamme kerrostalon puisista volyymielementeistä. Viihtyisyyden ja katutilan elävyyden kannalta ei ole niinkään väliä, onko kivijalassa kenkäkauppa tai tanssistudio, kunhan siinä on toimintaa. r r r Miten YIT haluaa näkyä kestävän kaupunkikehityksen saralla ja miten se näkyy teidän strategiassanne. Esimerkkeinä tällaisista ovat Tripla ja Keilaniemen ranta. Tähän tarpeeseen on syntynyt isoja kauppakeskuksia. n Pauli Jokinen Kuvat: YIT Rakennusyhtiö YIT toteuttaa kestävän kaupunkikehityksen barometria vuosittain. On tarve hyödyntää enemmän uudistuvaa energiaa. Varmaan toteutamme sen myös kuluvan vuoden lopulla. Tapahtuma on järjestetty jo seitsemän kertaa. 48 koettiin tärkeiksi. Vaikka osa kivijalkakaupoista siirtyy kauppakeskuksiin, niin sielläkin tapahtuu muutosta. Kun on asuntoja tiiviisti, palvelut lähellä ja hyvät yhteydet, niin se itsessään luo kestävää kaupunkia. Jatkossa pohditaan yhä enemmän erilaisia energiaratkaisuja. Lisäksi jo edellä mainitut liikenneyhteydet koettiin tärkeiksi
Toteutus aloitetaan välittömästi 13 rakennuksessa. Lisäksi käyttöön otetaan kiinteistökohtaisia lämpöpumppuja, jotka ottavat lämpöä talteen poistoilmasta. LeaseGreenin mukaan tavoitteiden toteutumista valvotaan ja energiatehokkuutta parannetaan digitaalisella seurannalla. – Yksittäisissä kohteissa päästöjen leikkaus voi olla täydet 100 prosenttia, eli asukkaat saavat jatkossa asua energiankäytöltään hiilineutraaleissa taloissa, Lindfors toteaa. Sillä optimoidaan kiinteistötekniikalle oikeat säädöt sääolosuhteiden mukaan. 49 Yhtiö Suomen suurimpia kiinteistösijoittajia Varma siirtyy lämpöpumppuihin Varman käyttämissä kiinteistöissä siirrytään lämpöpumppuihin. Aurinkopaneelit ja maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa hyödyntävä maalämpö tukevat tavoitteitamme myös siinä, että lisäämme uusiutuvien energianmuotojen käyttöä kiinteistöissä, Lindfors sanoo. Jo tämän vuoden aikana kaukolämmöstä irtautuu kokonaan kahdeksan asuinkerrostaloa, jotka siirtyvät maalämpöön. Osassa kerrostaloista maalämpö korvaa kaukolämmön kokonaan. taa 61 asuinkerrostaloa, joissa on noin 4000 asuntoa. Varman kiinteistöpäällikkö Matti Lindforsin mukaan kahdeksan kerrostaloa luopuu kaukolämmöstä tämän vuoden aikana kokonaan. n Pauli Jokinen Kuvat: Varma. Samalla talojen tekninen taso parantuu, Luther uskoo. Ei vain vähimmäisvaatimuksia Varma on Suomen suurimpia kiinteistösijoittajia. – Emme halua olla toteuttamassa vain alan vähimmäisvaatimuksia, vaan mahdollistamassa uusien energiaratkaisujen kehittymistä ja koko rakennusalan muuttumista ilmastoystävällisemmäksi. – Saavutamme todella merkittävän leikkauksen Varman asuntokiinteistöjen hiilijalanjälkeen energiatehokkaiden ja digitalisoitujen ratkaisujen avulla. Energiasäästötoimien myötä Varman kohteissa siirrytään käyttämään maalämpöpumppuja ja aurinkosähköpaneeleja. Lutherin lausunnot ovat perusteltuja, sillä Varmasta on laskettu, että toteutettavat päästövähennykset vastaavat yli 1700 bensiinikäyttöisen henkilöauton vuosittaista käyttöä tai 7600 meno–paluulentoa Helsingistä Espanjaan. Varman kiinteistöpäällikkö Matti Lindforsin mukaan tänä vuonna käynnistyvät energiansäästötoimet ovat monelta tapaa perusteltuja niin kannattavuudeltaan kuin ympäristövaikutustensa vuoksi. Varma asennuttaa lämpöpumppuja ja aurinkopaneeleja 36 hallitsemaansa asuinkerrostaloon. Varman Lindfors korostaa, että asuintaloissa suurin kasvihuonepäästöjen aiheuttaja on lämmitys. Varman kiinteistö Helsingin Arabiassa. Tämän ja ensi vuoden aikana energiansäätötoimenpiteitä tehdään yhteensä 36 Varman asuinkerrostalossa. Vuoden 2018 lopussa Varman kiinteistösalkun arvo oli 3,9 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että Varman koko asuntokannan päästöt kevenevät arviolta 48 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Yhtiö ryhtyy moniin energiansäästötoimiin omistamissaan kiinteistöissä. Varman tavoitteena on olla mukana taistelussa ilmastonlämpenemistä vastaan ja energiansäästötoimet ovat osa Varman ilmastotavoitteiden toteuttamista. Yhtiö omisVarma on Suomen suurimpia kiinteistösijoittajia. Koska kaukolämpö aiheuttaa tällä hetkellä valtavan suuren osan asuntokiinteistöjen hiilidioksidipäästöistä, on Varman tavoite uusilla energiaratkaisuilla korvata kaukolämmön kulutusta. Varman innostava esimerkki osoittaa, että voimme vähentää päästöjä samalla, kun lisäämme taloudellista hyvinvointia, luonnehtii LeaseGreenin toimitusjohtaja Thomas Luther. – Tulokset ovat nähtävissä jo vuoden, kahden aikajänteellä. Toteuttajana LeaseGreen Varman energiaremontit suunnittelee ja toteuttaa energiapalveluyhtiö LeaseGreen. Yhtiö omistaa 61 asuinkerrostaloa, joissa on noin 4000 asuntoa. V arma on ottanut ilmastonmuutoksen haasteet tosissaan. Yhtiön tavoitteena on puolittaa asuntokantansa päästöt seuraavan kolmen vuoden aikana. Nyt tehtävät toimenpiteet ovat vasta alkua, sillä yhtiön tavoitteena on, että kiinteistöjen käyttämä lämpö on päästötöntä vuoteen 2030 mennessä ja sähkö 2025 mennessä
Kellarirakenteet puretaan vaiheittain maanrakennuksen yhteydessä. Y LVA (entinen HYY Yhtymä) purattaa parhaillaan kahta kiinteistöä Helsingin Hakaniemessä osoitteissa Toinen linja 7 ja Siltasaarenkatu 13. Hanke käynnistyi purkusuunnitelmalla Vuonna 2019 tapahtuneessa tonttikaupassa vanhat kiinteistöt siirtyivät Helsingin kaupungin toimitilayhtiöltä YLVAlle. Vastuullisuus on meillä kaiken keskiössä, kertoo rakennuttajapäällikkö Olli Olkkonen. – Maan alla talot yhdistyvät Hakaniemen pohjoisen metron sisäänkäynnin lippuhalliin, mistä kohdasta metron liukuportaat tulevat ylös. – Kilpailutimme kohteessa myös purkamisen kierrätysja hyödyntämisasteen. Mitään massiivisen yllättävää ei Olkkosen mukaan selvitysvaiheessa ilmennyt. Olkkonen kertoo tavoitteena olevan, että molemmat kohteet on purettu maan tasalle juhannukseen mennessä, minkä jälkeen työ muuttuu maanrakennukseksi. Toinen linja 7:n purkaminen on tässä edennyt jo maan tasalle. Rakenteiden purkusuunnittelua tehtiin viime vuoden kesän ja syksyn aikana sekä selvitettiin kaikki mahdolliset rakenteissa menevät kaapelit ja putket, Olkkonen kertoo. Ravintolamaailma ja toisella puolella päivittäistavarakauppa aukeavat suoraan lippuhallista, kertoo YLVAn rakennuttajapäällikkö Olli Olkkonen. Purkuhanke käynnistyi purkusuunnitelman tekemisellä. Toinen linja 7:ään tulee toimistojen lisäksi muun muassa liiketilaa, päivittäistavarakauppa ja kattoravintola. Kohteen purkaminen alkoi Toinen linja 7:stä ja eteni vaiheistukselle parin kuukauden viiveellä Siltasaarenkatu 13:een. Metron sähkönsyöttöasema on kadun alla, ja metron lippuhalli rajautuu tontteihin. Uuteen kiinteistöön tulee toimistojen lisäksi muun muassa liiketilaa, päivittäistavarakauppa ja kattoravintola. – Helsingin kaupungin sekä kaupungin toimitilayhtiön järjestämän tontinluovutuskilpailun ehtona oli kiinteistöjen purkaminen ja uusien rakennusten tekeminen tilalle, Olkkonen kertoo. Miksi taloja lähdettiin purkamaan. Jalustaosassa on liiketilaa. Toinen linja 7:n toimistotalo valmistuu vuoden 2022 alussa, Siltasaarenkadun hotellija asuintalot valmistuvat vuosina 2022-23. – Tutkimme huolellisesti, mitä kunnallistekniikkaa talojen ympärillä on ja mitä tekniikkaa taloissa on. Niiden tekniikka piti tutkia tosi tarkkaan. muassa hotelli ja asuntoja. Kiinteistöt sijaitsevat Siltasaarenkadun varrella vastapäätä toisiaan metroaseman vieressä. 50 Vastuullisuus korostuu työmailla Purkutöiden turvallisuus YLVAn aikaisemmin Helsingin kaupungin käytössä olleiden virastorakennusten purkamisessa korostuu työmaaturvallisuuden lisäksi jalankulkijoiden, kevyen liikenteen ja autoliikenteen turvallisuus. Katu nousee ylöspäin kohti Kallion kirkkoa. Siltasaarenkatu 13:n kahteen erilliseen, jalustan päällä olevaan taloon tulee muun
Se on osaltaan palkkio, että asukkaat ovat tyytyväisiä lopputuotteeseen sitten, kun se on aikanaan valmis, Olkkonen korostaa. Betonista tehdään täyttöainetta ja teräs sulatetaan uudelleenkäyttöön. Alalla työskentelevien henkilöiden määrä on usein muutama kymmenen henkilöä per yritys. – Delete esitti kierrätysasteeksi yli 90 prosenttia ja hyödyntämisasteeksi yli 95 prosenttia, kun otetaan huomioon myös energian hyödyntäminen. Delete on purkanut keskustassa ahtaissa olosuhteissa kokonaisia rakennuksia, esimerkiksi Haapaniemenkadulla ison toimistokolossin. Ihmisiä liikkuu tontin ympärillä. Delete veti pisimmän korren. – Turvallisuus lähtee siitä, että saadaan jalankulku, kevyt liikenne, autoliikenne ja purkaminen erilleen toisistaan. Tarjoajat joutuivat hinnan lisäksi kertomaan, mitä purkujätteelle käy. Rakennuksia on purettu Suomessa vuosittain varsin tasaiseen tahtiin. Haitta-aineet purettiin kaikki pois ennen kuin varsinainen raskas purku käynnistyi, Olkkonen kertoo. n Jouni Suolanen Kuvat: YLVA. – Ehkä poikkeuksellista kilpailutuksessa oli se, että kilpailutimme myös purkamisen kierrätysja hyödyntämisasteen. Tilastokeskuksen mukaan 2010-luvulla purkamisten määrä on vaihdellut vuosittain 4 000 ja 6 000 rakennuksen välillä. Tarjous pyydettiin alan merkittäviltä kokonaisia taloja purkavilta yrityksiltä. Paikalle rakentuvaan uuteen kiinteistöön tulee tulee muun muassa hotelli ja asuntoja. – Tämä on mielenkiintoinen kohde ja rakennuspaikka. Pihdeillä betoni haukotaan pieniksi palasiksi. Sen jälkeen monttua louhitaan vähän syvemmäksi, minkä jälkeen alkaa uusien kiinteistöjen rakentaminen tonteille. Toivottavasti lopputuote miellyttää ympäristön asukkaita. Purkujäte kierrätetään Kiinteistöjen purku kilpailutettiin purkusuunnitelmalla. Vastuullisuus on meillä kaiken keskiössä. Esimerkiksi teräs ja betoni otetaan erilleen. Muovia on aika pieni määrä. Siltasaarenkatu 13:ssa purkaminen on kuvassa alkanut. estetään se, ettei mitään pääse varmasti putoamaan. Sitten jäte viedään Deleten omaan lajittelulaitokseen, missä se jatkokäsitellään. Siellä on tilaa ja neliöitä, joita käytetään eri tarkoituksiin. Se on erityispiirre tässä työmaassa. 51 – Siellä menee vähän metron tekniikkaa olemassa olevien talojen läpi, käytännössä hormeja ja paineentasauskuilu, koska metro huohottaa vähän ilmaa. Tämä johtuu siitä, että arvokas purkujäte on sovittu urakkahinnassa purkavan yrityksen omaisuudeksi. Työmaan turvallisuus kaikki kaikessa Talojen runko puretaan pulverointisaksilla, joissa on valtavat, voimakkaat pihdit. Kuorma-autot joutuvat ajamaan tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa raitsikat ja bussit menevät läheltä. Se on meille ykkösprioriteetti, että pystytään purkamaan ilman riskejä. – Pihtien puraistessa pääteräkset jo melkein erottuvat pois ja materiaali murenee. Purkamista suojataan tarkoin. Minulle on ainakin herännyt käsitys, että Suomeen on muodostunut purkuosaamista ja myös kalustoa purkamiseen löytyy, Olli Olkkonen toteaa. Näistä osa on pelkästään purkamisiin ja purkujätteiden kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä, osa pelkästään kierrätykseen. Kuorma-autoliikenteen pitää olla äärimmäisen varovaista. Ne puretaan, integroidaan uusiin rakennuksiin, ja ohjataan uusille reiteille uusien talojen läpi. Osaamista löytyy purkualalla Purkualalla toimii Suomessa noin sata yritystä. Purkutöitä tekevät myös jotkut rakennusalan yritykset. – Monttua pitää louhia vähän syvemmälle, koska uudet rakennuksemme lähtevät hieman syvemmältä maan alta kuin nykyiset talot. – Suojamattoa roikotetaan aina purkukohdan vieressä. – Teräs ja betoni ovat painoprosenteissa ehdottomasti suurin erä. Työmaan turvallisuus on kaikki kaikessa. Kun monttu saadaan louhittua uusien rakennusten perustustasoon asti, rakennukset lähtevät siitä ylöspäin perinteisenä uudisrakentamisena. Kadulle on tehty kunnon varoalueet, millä Rakennuttajapäällikkö Olli Olkkonen kertoo, että Siltasaarenkatu 13:n ja Toinen linja 7:n purkaminen etenee purkusuunnitelmasta purkamiseen maan tasalle juhannukseen mennessä. Niistä on aina toinen auki, kun toisen sisäänkäynnin ympäristöä puretaan. Kun toinen sisäänkäynti on purettu, niin sisäänkäynti siirtyy toiseen. Lisäksi muun muassa kupari hyödynnetään. Me pystymme myös jäljittämään sen, mihin purkumateriaali menee. – Molempien talojen alla on metron sisäänkäynti. – Ainakin mitä Deleten toiminta on ollut, niin purkaminen vaikuttaa Suomessa tosi ammattitaitoiselta. Haluamme tehdä purun niin, ettei minkäänlaista riskiä aiheudu jalankulkijoille, kevyelle liikenteelle tai autoilijoille, Olkkonen korostaa. Mitään ei räjäytetä eikä rikota purkukuulalla vaan käytännössä tullaan maan tasalle asti yhdellä työkalulla saksimalla, Olkkonen kertoo. Olkkosen mukaan purkukustannukset ovat pieni, vain muutaman prosentin osuus hankkeen kokonaiskustannuksista. Yritys tekee lajittelun työmaalla tiettyyn pisteeseen. Tärkeää on myös saada purkujäte pois kantakaupungista. Se voidaan hyödyntää energiana. Delete on pitkällä rakennusjätteen kierrätyksessä. YLVA sai useita hyviä tarjouksia. Monttua kaivetaan syvemmäksi Kun kiinteistöt on purettu maan tasalle, työmaa muuttuu louhintatyömaaksi molemmilla tonteilla. Olkkosen mielestä purkamisalan yrityksille on olemassa jalostunut markkina
Suurimmaksi hakijaryhmäksi näyttävät nousevan vuokrataloyhtiöt vuoden 2019 tilastojen perusteella. Kuva: YLVA rään. Purkutyötä ei saa aloittaa ennen kuin jäljellä oleva valtion laina on maksettu takaisin ja ARA on tehnyt päätöksen avustuksen myöntämisestä. Jos selvityksen toimittaminen hakuvaiheessa ei ole mahdollista, on se toimitettava ARAlle viimeistään maksatusvaiheessa. Kuntien omistamiin tai muuten ARA-tuettuihin vuokrataloihin myönnettiin viime vuonna 1 030 asunnon purkulupa, vuonna 2018 määrä oli 1 558 purkulupaa. ARA-taloja puretaan nyt ennätystahtiin. Avustuksen hakijoina ovat Nevalan mukaan esimerkiksi kuntien vuokrataloyhtiöt, säätiöt ja yhdistykset. – Kun korotetun avustusprosentin myöntämisen mahdollistava asetus on ollut voimassa vasta 1.3.2020 alkaen, ei näin lyhyen ajan perusteella voida vielä tehdä johtopäätöksiä siitä, onko sillä ollut vaikutuksia hakemusten määAsumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n lainoittamia asuntoja on purettu ennätyksellisen paljon kahden viime vuoden aikana. Kun purkutyöt on tehty, purkuavustuksen maksatusta haetaan ARAan toimitettavalla lomakkeella ARA 5c. Purkuavustusvaltuuden määrä on tänä vuonna kahdeksan miljoonaa, viime vuonna viisi miljoonaa ja vuonna 2018 kolme miljoonaa euroa. Kuvan kohde, Helsingissä sijaitseva Toinen Linja 7 on jo purettu maan tasalle. Hakijan pitää tehdä purkukartoitus Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että avustus on vuokratalon omistajayhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tarpeen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Avustuksen edellytyksenä on ARAn myöntämä purkulupa. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Aholan mukaan tänä vuonna saattaa olla luvassa uusi ennätys, 2 000 asunnon purkulupaa, johtuen tämän vuoden avustusvaltuuden nostosta. Avustuksen hakijan on laadittava kokonaisselvitys purkamisen, mahdollisesti haetun purkuakordin ja avustuksen vaikutuksista taloudelliseen tilanteeseensa. Tällä hetkellä hakemuksia ei ole tullut suurta määrää, ARAn lakimies Helena Nevala kertoo. Ehtona korotetun avustuksen myöntämiselle on, että purettava vuokratalo sijaitsee alueella, jonka asuntomarkkinatilanne ja väestökehityksessä tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet vuokrataloyhteisön toimintaa ja yhteisö on huomattavissa ja pitkäaikaisissa taloudellisissa vaikeuksissa. Purettava talo voi olla käyttöja luovutusrajoitusten alainen tai myös rajoituksista vapautettu. Lisätietoja saa Purkukartoitus – oppaasta. Hakemuksissa ei vielä ruuhkaa Avustusta voi tänä vuonna saada enintään 90 prosenttia kustannuksista. Hakemuksia on tullut eri puolilta maata, vähän enemmän Itäja Pohjois-Suomesta. A sumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n lainoittamia asuntoja on purettu ennätyksellisen paljon kahden viime vuoden aikana. Purkuavustusta voi saada ARAn lainoittamaan kohteeseen enintään 90 prosenttia kustannuksista. Avustuksella ei kateta jäteveron ja kaatopaikkamaksun osuutta. Purkuhankkeiden hintahaitari vaihtelee riippuen purettavasta kohteesta ja sen koosta esimerkiksi 30 000 eurosta ylöspäin aina useamman sadan tuhannen euron purkukustannuksiin. n Jouni Suolanen. 52 Purkuavustus nousi 90 prosenttiin ARA-taloissa kova purkutahti ARA-vuokratalon purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen on mahdollista saada avustusta valtiolta jopa 90 prosenttia. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on myös se, että hakija esittää selvityksen purkujätteen hyödyntämisestä (purkukartoitus). Loppuvuodesta tilannetta voi arvioida siltä pohjalta uudestaan. Samalla on esitettävä arvio purkukustannuksista ja selvitettävä kokonaistaloudellisesti edullisin purkamistapa ottaen huomioon myös purkujätteen kierrätysmahdollisuudet
OTA YHTEYTTÄ p. YKSI HINTA JA SOPIMUS! Kysy myös ainutlaatuisesta IKIKOURU® -ratkaisustamme! Enemmän kuin tavallinen kattoremontti Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Valtakunnallinen palveluverkosto ammatilaisille kattotutka.. ELINKAARIKATTO ® Kattoremontit nyt uudenlaisella urakka mallilla sisältäen vesikaton kuntotarkastuksen, suunnittelun ja toteutuksen sekä uuden katon ylläpidon 25 vuoden ajalle. 010 680 4000 tai myynti@kattotutka.. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.
Professuuri on alkuvaiheessa viisivuotinen, mutta tutkimustyötä on tarkoitus tehdä pidemmän aikaa. 54 Säätöä ja optimointia sekunneista sesonkeihin Energiavarastot eri tarpeisiin Energiavarastoilla on nopeasti kasvava rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä, sen kaikissa kokoluokissa. – Yhteiskunta sähköistyy, ja puhdasta sähköä on tarjolla rajattomasti, hän toteaa. Se vaatii tarkkuutta ja automaatiota. Uusiutuvan sähkön tuotanto ei ole yhtä helposti ohjattavissa kuin perinteisen. Käytöt ja säädöt eri sesonkeihin Viime vuosina kehitettyjä energiavarastoja on pääosin kahdenlaisia: sähköä varaavia akustoja ja lämpöä veteen varaavia laitoksia, joihin myös syväporausratkaisut kuuluvat. – Tehtävään valittavan täytyy hallita hyvin energiajärjestelmän kokonaisuus, mutta muutoin tutkimusryhmä muotoutuu valittavan henkilön spesifisen osaamisen mukaan, Partanen kertoo. – Näihin vuosiin asti energian tuotanto on joustanut kulutuksen mukaan. Sähkövarastoilla täytyy olla mutkikkaat optimointiohjelmat, joilla ne ”aistivat” kulloisenkin. asiakastarpeen ja optimihinnan huippu-, taajuusja loistehomarkkinoilla. Kuva: Ilari Alaperä, Sähkövarastot jakeluverkossa, Fortum Spring Tarpeen kesto Sekunneista minuutteihin Varteista tuntiin Päivittäinen Viikosta kuukauteen Vuodenajoittainen Tuottajat Järjestelmäoperaattorit Verkkooperaattorit Tukkumarkkinoille osallistuvat Loppukäyttäjät Sähkön tuotanto CHP-tuotannon optimointi Vältä energian ylivuotoa Jännitteen säätö Taajuuden säätö Seuraa kuormaa Verkon vahvistus ja jaksotus Ennusteiden korjaukset Tukkumarkkinan arbitraasi, kannattavuusvertailu Varmistus Vähittäismarkkinan arbitraasi Omakulutuksen optimointi Kulutushuippujen tasaus Verkon ulkopuolinen tuotanto Vaikeutuu uusiutuvien tuotannon vuoksi Ei vaikeudu entisestään S ähkötekniikan professori Jarmo Partanen, 63, LUT School of Energy Systems -johtaja, on innoissaan kuin pieni poika, kun aletaan puhua energiavarastoista. Partanen kehaisee, että LUT:n energiajärjestelmäosastolta valmistui viime vuonna lähes 250 diplomi-insinööriä. Heidän isoisänsä ja isänsä rakensivat nykyisen elintason fossiilisen energian varaan, ja nyt jälkipolvet pyrkivät vastaamaan siitä seuranneisiin ihmiskunnan isoihin kysymyksiin, Partanen filosofoi. Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö tukee professorin palkkaamista 225 000 eurolla, ja muuta rahoitusta kerätään parhaillaan. Erikoisosaamisen tarve alalla kasvaa. – He ovat nuoria, jotka haluavat ratkaista ihmiskunnan isoja ongelmia. Professori tutkimaan energiavarastointia LUT-yliopistoon perustetaankin tämän vuoden kuluessa professuuri nimenomaan energian varastoinnin tutkimukseen. Vesivoimayhtiöillä ovat pohjoismaissa edelleenkin merkittävimmät energiavarastot, noin 100 terawattituntia, joka on huomattava suhteessa pohjoismaiden vuotuiseen energian käyttöön, 400 Twh:iin. – Tavoitteena on, että muutaman vuoden päästä professorin ympärillä on noin kymmenen hengen ryhmä, joka saa rahoitusta eri lähteistä. Kuluttajat tuntevat elektroniikassa käytettävät akut, autonakut Tämä kaavio kuvaa hyvin nykyaikaisen sähköjärjestelmän monitasoisuutta ja hienosäätöisyyttä. Teollisen koon sähkövarastot reagoivat sekuntienkin tarpeisiin ja maanalaiset lämpövesivarastot tasaavat tarpeita vuodenaikojen mukaan. – Varastoja säätöjärjestelmillä, jotka turvaavat kulloistenkin tarpeiden mukaisen energian saatavuuden sekä ylläpitävät sähkön taajuuden ja laadun, on isosti kasvava rooli energiajärjestelmässä, Partanen sanoo. Sähköjärjestelmän tehotasapaino on siis varmistettava uusin keinoin
Geotermian näyttö tammikuussa . – Uskomme, että tällä teknologialla on merkittävä vientipotentiaali ratkaisuna lämmityksen ja jäähdytyksen päästöjen vähentämiseen. Yhdessä pohjoismaisen kiinteistökehitysyhtiö NREP:n kanssa heinäkuussa 2019 käynnistetty hanke aloitti lämmöntuotannon tammikuun puolivälissä Espoon Koskelossa. Vuonna 2018 perustettu QHeat teki historiaa käynnistäessään ensimmäisen toimivan geolämpölaitoksen Suomessa. Merus toimitti järjestelmän verkkoinvertterit, kojeistot, muuntajat ja yhdisti ne ranskalaisen SAFTin toimittaman akuston kanssa kokonaisuudeksi TuuliWatin Iin Viinamäen tuulipuiston yhteyteen. Ainutlaatuista lämpökaivossa on myös sen mahdollistama kiinteistön jäähdyttäminen kesäaikaan. Kuvassa sisäkuva Viinamäen akustokonttien sisältä. Hallitusohjelmassa on kirjaus: “Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit.” – Nykyisin sähkövero on 22,5 €/MWh, mutta sähköveron muutoksen myötä on näköpiirissä, että sähkövero alenee tasolle 7 €/MWh ja myöhemmin jopa EU:n minimitasoon 0,5 €/MWh. Kuva: Merus Power Viime vuosina kehitettyjä energiavarastoja on pääosin kahdenlaisia: sähköä varaavia akustoja ja lämpöä veteen varaavia laitoksia, joihin myös syväporausratkaisut kuuluvat.. Aalto-yliopiston Smart Energy Transition -hankejohtaja Armi Temmes ja tutkija Karoliina Auvinen herättelivät kaukolämpöyhtiöitä joulukuisessa blogissaan: – Poliitikotkin ovat ymmärtäneet, että tie hiilineutraaliin Suomeen voi tapahtua puhtaan sähköistämisen kautta. Suomen ensimmäinen teollisen luokan syvälämpökaivolaitos käynnistettiin tammikuussa Espoon Koskelossa tammikuussa. sekä kotitalouden lämminvesivaraajat. Asiakkaita ovat kaikki kansainvälisistä ja Fingridin sähköverkkojärjestelmistä aina yrityksiin ja asukkaisiin asti. QHeatin toimitusjohtaja Miska Eriksson kiittää Business Finlandia ja NREP:ia pilottihankkeen rahoittamisesta. Hän on elämänsä aikana nähnyt valtavan alansa kehityskaaren. Asiantuntijat povaavat teollisten geotermisten lämpökaivojen läpimurron tapahtuvan kahdessa vuodessa. Merus toimitti myös Lempäälän LEMENE-hankkeen 1,6 MW:n energiavaraston. Käytännössä tämä tarkoittaa arviolta yli 1 000 MWh lämpöenergian tuotantoa vuodessa, mikä vastaa noin kolmen kerrostalon vuotuista lämmönkulutusta. LUT-yliopisto saa energian varastoinnin tutkimukseen lahjoitusprofessorin, jonka ympärille kootaan noin kymmenen tutkijan ryhmä. Syvälämpö kattaa NREP:n Logicentersin 16 000 neliömetrin lämmityksestä 60–80 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Energiavarastojen rooli, tehtävä sekä hinta määräytyvät asiakkaan tarpeiden mukaan. Lopullisia energiantuotannon lukumääriä mittaillaan vielä. 55 LUT-yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen on innoissaan nopeasta energiavarastotutkimuksesta ja -kehityksestä. QHeatin kaivo porattiin 1300 metrin syvyyteen, noin kilometrin syvemmälle kuin tavalliset maalämpökaivot. Karkeasti tällä QHeatin syvälämpöteknologialla voidaan tuottaa lämpöenergiaa jopa 40 kertaa perinteiseen maalämpöön verrattuna. Isot akustot vastaavat sähköjärjestelmässä nopeisiin, jopa sekuntitason muutoksiin, mutta ne eivät pysty varaamaan enerMerus Power on kotimainen yritys, joka kehittää, valmistaa ja myy akkuenergiavarastoja Suomessa. Tämän muutoksen perusteella investointien kannattavuuslaskelmat on hyvä katsoa uudelleen läpi, asiantuntijat viestivät kaukolämpöyhtiöille sekä kiinteistönomistajille. QHeat onnistui ensimmäiseksi St1 Deepin kilometrien syvyistä porausta Espoossa on seurattu pitkään, eivätkä suunnitellut aikataulut ole pitäneet muuallakaan syväporakaivohankkeissa. Teollisella tasolla on kysymys samoista asioista mutta suhteellisesti valtaisassa mittakoossa. Siellä on nyt pohjoismaiden suurin, kuuden megawatin sähkövarasto
Asiakas ei huomaa mitään. Mikä on virtuaaliakku. Tuuliwatin Iin Viinamäen tuulipuiston yhteyteen äsken valmistunut kuuden megawatin akusto on nyt pohjoismaiden suurin sähkövarasto, ja sen hinnaksi kerrotaan 3,5 miljoonaa euroa. – Saksassa ja Kaliforniassa verkkomaksut ovat sähkölaskussa paljon hallitsevampia kuin Suomessa, joten siellä niitä on myyty kymmenin tuhansin. giaa yleensä tunteja pidempiin käyttöihin. Nykyisen tulkinnan mukaan sähkövarasto voidaan luokitella yhtä aikaa sekä kulutukseksi että tuotannoksi, joten verot ja siirtomaksut joudutaan maksamaan sähköä ladattaessa ja tuotantomaksu sähköä purkaessa, hän kertoo. Myös teknologioiden hinnat tulevat nopeasti alas, niin kuin kaikilla sähköja elektroniikkateknologioissa on nähty. Huipputehon tasaamisen tarve sen sijaan ei häviä Helenin Karppinen huomauttaa, että lainsäädännön jälkijättöisyys vaikeuttaa alan kehitystä. Sähkövarastoilla vastassa kilpailu Sekä sähkön että lämmön varastointimuodoille ovat syntyneet omat markkinansa. – Aikansa niiden kannattavuuslaskelmat pitävät, professori Partanen toteaa. Fortum rakensi Kuruun akuston, joka on liitetty Elenian keskijänniteverkkoon. Fortum rakentaa tällaisia ratkaisuja lisää. Yksittäisille kiinteistöille tarkoitetut varastoakut ovat vielä kalliita ratkaisuja eivätkä ole menneet kaupaksi. Saarekekäyttöalueina toimivat myös Nurmon ja Lempäälän Marjamäen teollisuusalueiden sähkövarastot. Kuka siihen voi osallistua. Sähkövarmuutta kunnanperille Fortumin ja jakeluyhtiö Elenian yhteinen, täysin uudenlainen ratkaisu valmistui viime vuodeksi Pohjois-Pirkanmaalle Kurun sähköaseman yhteyteen. Käytännössä varasto toimii niin, että se ohjaa automaattisesti vesivaraajan veden lämmityksen sellaisiin hetkiin, jolloin se on sähköjärjestelmän kuormituksen kannalta edullista. – Taajuudensäätömarkkinoilla on potentiaalia vain muutama Fortumin ja Elenian pilottiakusto Kurussa korvaa täydellä akulla noin kolmen tunnin sähkökatkon yli 100 asiakkaalle, joiden tarvitsema keskiteho on 71 kilowattia. Osoitettiin sähkövaraston tuovan kustannussäästöä jakeluverkkoyhtiölle heidän välttäessään kantaverkkoyhtiölle maksettavia loistehomaksuja, kehityspäällikkö Juha Karppinen Helenistä kertoo. – Saatiin vahvistus sähkövarastojen teknisille vaatimuksille osana taajuussäätöä. Virtuaalivarasto koostuu noin 2500 kiinteistön lämminvesivaraajista, joiden keskikoko on noin kolme kilowattia. 56 . Lähde mukaan virtuaaliakkuun! Normaalitilanteessa Kurun akusto toimii osana Spring by Fortumin virtuaaliakkua, yhdessä tuhansien kotitalouksien lämminvesivaraajien kanssa, jossa sen kapasiteettia tarjotaan kantaverkkoyhtiö Fingridin reservimarkkinoille säätövoimaksi. Miten sähköyhtiö sitten voi varmistaa sähkönsaannin asiakkailleen joutumatta rakentamaan kalliita kaapeleita sivukylillekin. Isot maanalaiset lämpövarastot sen sijaan suunnitellaankin palvelemaan vuodenaikojen vaihtelun mukaan lämmön ja viileän lähteinä. Se pystyy reagoimaan nopeisiin tuotannon ja kulutuksen vaihteluihin monia perinteisiä voimalaitoksia nopeammin, sanoo Alaperä. Välissä valmistuivat ainakin Fortumin Kurun (2018) sekä Atrian Nurmon ja Lempäälän Marjamäen megavarastot, joiden käyttöönotto on parhaillaan menossa. – Muutamia kotiakkujen myyntikampanjoita olemme tehneet, mutta eivät ne ole lähteneet, toteaa liiketoiminnankehityspäällikkö Ilari Alaperä Spring by Fortumista. Kuva: Ilari Alaperä, Sähkövarastot jakeluverkossa, Fortum Spring Keskeytyshaitat kuriin Kurussa Sähkövarastot Valmis Teho kWh Suvilahti 2016 1200 Kuru 2018 300 Nurmo 2019 1000 Lempäälä 2019 1200 ja 1600 Viinamäki 2019 1000 sata megawattia. Viime vuosina on kerrottu aikanaan ensimmäisistä ja ainutlaatuisista piloteista, jotka tuottavat säästöjä ja/tai tuottoja yhtiöille. Kiinteistönomistajat voivat ilmoittautua Fortumille halukkaiksi tällaisiin sopimuksiin, jotka toteutetaan yleensä oman verkkoyhtiön kautta. Sitten voi tulla ylikapasiteettia ja hinta romahtaa. Markkinoilla Suvilahden sähkövarasto täydentää nyt Helenin reservikaupankäyntiä osallistumalla sähköverkon taajuuden ylläpitoon normaalissa tilanteessa, eli tarjoamalla säätökykyään FCR-N-markkinapaikalle. Täydellä akulla saareketta voidaan syöttää keskimäärin kolme tuntia. . Helen hyödynsi valmistuessaan 2016 Pohjoismaiden suurinta (1,2 MW, 600 kWh) Suvilahden sähkövarastoaan ensimmäiset kolme vuotta tutkimuskäytössä yhdessä Helen Sähköverkko Oy:n ja Fingrid Oyj:n sekä LUT-yliopiston kanssa. Niiden latausja purkuajat liikkuvat päivissä. Rakennettiin rajapinta sähkövaraston ulkopuoliselle ohjaukselle. – Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista sähkön varastointia. – Akustolla saamme normaalioloissa tuotua markkinoille erittäin nopeaa säätövoimaa. – Energiayhtiöt ovat tuotteistaneet sopimuksia, ja tapauksesta riippuen varaajan omistaja voi saada korvaukseksi esimerkiksi sähkön perusmaksun poiston, Alaperä kertoo. Esimerkkinä viime vuoden tuotoista: 1 MW:n akkuenergiavarasto teki 115 000 € tuloa omistajalleen taajuudensäätömarkkinoilla. Sähkökatkotilanteessa akusto syöttää sähköä 31 kilometrin ilmajohtosaarekkeelle 10 muuntopiiriin ja yli 100 asiakkaalle. Miten tuo virtuaaliakku sitten toimii. Parin kuukauden kuluttua Fortum Alaperän mukaan uutisoi lisää tällaisia sopimuksia. Akulla lyhennetään asiakkaiden kokemia keskeytysaikoja, ja Elenia saa kustannussäästöjä. Terttu Iiskola Isot akustot vastaavat sähköjärjestelmässä nopeisiin, jopa sekuntitason muutoksiin.
Tilavuus vastaa kuutta eduskuntataloa. Seuraavaksi eli tulevana kesänä Suomeen valmistuu EPV Energian ja Vaasan Sähkön massiivinen lämpöakku Vaasan Vaskiluotoon. Suunnitellussa hankkeessa otetaan käyttöön Kruunuvuoren alapuolella sijaitsevat kallioluolat, joista toista on aiemmin käytetty öljyn varmuusvarastona. Esplanadin jäähdytysvaraston vesimäärä on 25 miljoonaa litraa, mikä vastaa jopa keskimääräisen järven vesimäärää. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2018. Varaston latausja purkausteho on 120 MW. Lämpövarastoilla ja lämpöpumpuilla on edessä suuret näkymät. – 100 metristä yhteen kilometriin syvyiset porareiät tulevat suuressa mittakaavassa lisääntymään, koska alan teknologia koko ajan halpenee. Öljyluolat lämpöakuiksi Helenillä on hiilijalanjälkensä pienentämiseksi suunnitelmat yhteensä yli 600 000 kuutiometrin varastojen rakentamiseksi lämpövarastokäyttöön vuoteen 2030 mennessä. Jäähdytysvarastot ladataan yöaikaan ja latausta puretaan päivällä, kun asiakkaiden jäähdytystarve on suurimmillaan. Lämpöakuiksi voidaan rakentaa sekä entiset öljyvarastoja kaivosluolat että geotermiset syväporakaivoratkaisut. Vuosaaren ja Salmisaaren voimaloiden alla olevat yhteensä 45 000 m 3 ovat olleet jo pitkän toiminnassa, kapasiteetiltaan yhteensä 2 250 MWh. Kahden entisen öljyvarastoluolan yhteistilavuus on 210 000 m 3 30 metriä maanpinnan alla. Helenille valmistuu kesällä 2021 Mustikkamaan luolalämpövarasto, jonka perustoiminta-ajatus on jatkuva tuotannon optimointi. – Varastot tuovat tehokkaan ja monipuolisen ratkaisun pyrkiessämme kokonaan eroon kivihiilestä. Varastoitava energiamäärä on 11 600 MWh ja vuodessa varastoitu energiamäärä noin 140 000 MWh. Energiavaraston kapasiteetti on 7–9 gigawattituntia, latausja purkuteho 100 MW, mikä riittää 4-20 vuorokaudeksi riippuen purkutehosta. Lisäksi Helenillä on jäähdytysvesivarastot eli kylmäakut Pasilassa ja Esplanadin alla. – Lämpöä ei saa takaisin sähköksi kohtuukustannuksilla, mutta sähköjärjestelmä integroituu lämpöön lämpöpumpun välityksellä. – Niiden etuna on hinta, joka on vain murto-osa siitä, mitä vastaavan energiamäärän varastointi maksaisi akuilla, Jarmo Partanen kertoo. Pumppuja käytetään jo laajasti maanalaisissa energiavarastoissa, jatkossa myös geotermisen energian tuotannossa. – Mitä syvemmälle maan alle mennään, sitä lämpimänpää siellä on, Partanen huomauttaa. Pasilan alla lainehtii 11 miljoonaa litraa. Lämpöpumput suunnilleen kolminkertaistavat käyttämänsä sähköenergian. Maanalaiset vesivarastot saadaan kustannustehokkaiksi lämpöja viileäakuiksi kaukolämmön hiilijalanjäljen vähentämiseksi. Teholliselta tilavuudeltaan 260 000 kuution suuruiseen akkuun varastoidaan 45–100 -asteista vettä. Suunnitteilla Helenillä on myös Suomen ensimmäinen energian kausivarasto osana ekologisen Laajasalon Kruunuvuorenrannan kaupunginosan energiajärjestelmää, jossa hyödynnetään uudella tavalla auringon lämmittämää merivettä sekä asuinrakennusten kierrätyslämpöä. Luolien tilavuus on yhteensä 300 000 m 3 ja ne sijaitsevat noin 50 metriä merenpinnan alapuolella. Projektin kokonaiskustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa, ja se on saanut työja elinkeinoministeriön tukea. Se riittää noin neljäksi vuorokaudeksi. Ne tasaavat kaukolämmön kulutushuippuja ja mahdollistavat pidemmällä tähtäyksellä myös tuulija aurinkoenergian käytön nykyistä joustavammin ja laajemmin sekä Vaasan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen. Helenille valmistuu ensi vuonna suuri lämpövarasto Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin. – Vertailun vuoksi: tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimman Viinamäen sähköakun latausja purkuteho on 6 MW, EPV:n lämpöliiketoiminta-alueen johtaja Mats Söderlund vinkkaa. Helsingissä talvikauden lämmöntarve on kesäaikaan nähden kymmenkertainen ja hiilijalanjälki painaa päälle. 57 . Kuva: Helen Oy/Katri Tamminen Lämpövarastot ovat hyvin kustannustehokkaita Lämpöakut Valmis Tilavuus m 3 Kapasiteetti MWh Vuosaari 25000 5250 Salmisaari 25000 5000 Vaskiluoto 2020 215000 5000-5000 Mustikkamaa 2021 265000 15600 Laajasalo 2030 305000 avoin
– Hallituksen ohjelmassa on painotettu jakamistaloutta, mikä voi näkyä tulevaisuudessa myös yhteiskäyttöautoissa. – Meillä on suositukset hinnoille, mutta omistaja saa päättää lopullisen hinnan. Toisaalta kuka tahansa voi ryhtyä vuokraamaan omaa autoaan Blox Carin kautta. Vuokrataloyhtiöissä yhteiskäyttöauto on yleistymässä ja yhteiskäyttöautolle on pihoille sijoitettu parkkipaikkoja. Samoin taloyhtiö voi auttaa järjestelyissä, esimerkiksi auton avaimen säilymispaikan organisoimisessa. Usealla paikkakunnalla on mahdollisuus hyödyntää yrityksen palvelua. Perushintoihin voi sisältyä paljon kilometrejä, mutta jotkut aloittavat alhaisilla hinnoilla ja veloittavat kaikki kilometrit. Pynnösen mukaan vuodelta 2010 peräisin oleva asunto-osakeyhtiölain tilanne saattaa yhteiskäyttöauton osalta muuttua. Useasta pihasta löytyykin autoja, jotka liikkuvat vain harvoin. Nämä ongelmat voidaan ratkaista vertaisvuokrauksella, joka on vielä monille taloyhtiöille tuntematon. Widget toimii hakukoneena Blox Carin helposti asennettavalla autohakuwidgetillä taloyhtiö voi ilmoittaa asukkailleen taloyhtiön ja lähialueen vuokrattavat autot. Blox Carilla on jo lähes 15 000 käyttäjää ja yli 600 autoa ympäri Suomen. – Taloyhtiö voi tukea hankintaa esimerkiksi vuokraamalla parkkiruudun asukkaille yhteiskäyttöä varten. Hakukoneen kautta esimerkiksi Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan taloyhtiön asukas voi katsoa, onko hänen oman taloyhtiönsä yhteiskäyttöauto jo varattu vai onko esimerkiksi lähikortteleissa vapaita autoja. Palvelu on pääkaupunkiseudun ohella kasvussa muun muassa Tampereella, Turussa, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Monilla on myös vähällä käytöllä oleva kakkosauto. – Taloyhtiö ei voi järjestää asukkaille yhteiskäyttöautoa, mutta voi olla käytön mahdollistaja. Juhani Karvonen Auton voi vuokrata vaikka kaupassa käyntiin.. Omistaja saa tästä tuottoa ja muut asukkaat saavat auton käyttöönsä, kertoo Konsta Lehikoinen Blox Carista. – Esimerkiksi toimistotyössä päiväsaikaan töitä tekevä autonomistaja voi ajaa autollaan työpaikalle ja vuokrata autoaan päivän mittaan muille, Lehikoinen selvittää. – Taloyhtiö voi vastikkeeksi oman auton vuokraamisesta tarjota esimerkiksi parkkipaikkaetua yhteiskäyttöä suosiville auton omistajille, sanoo Lehikoinen. parempaa palvelua. – Widget toimii pienenä hakukoneena taloyhtiön kotisivulla ja sen kautta voi nostaa esille taloyhtiön tai esimerkiksi korttelin vertaisvuokrausautot. Blox Carin autohaku on taloyhtiölle ja asukkaille ilmainen, auton vuokraaja maksaa vain auton käytöstä. Omaa autoaan vuokraavat sellaiset, joiden auto seisoo esimerkiksi päiväsaikaan vailla käyttöä. On myös mahdollista nostaa esille ainoastaan esimerkiksi sähköautot. Yhteiskäyttöauton hankinta ja ylläpito ovat asukkaiden yhteisen sopimuksen varassa. – Palvelun konsepti hyödyntää jo liikennekäytössä olevia autoja, jolloin uusia autoja ei tarvitse ostaa palvelua varten. Blox Carin tarjoama malli tuo huomattavia kustannussäästöjä tarjoten samalla asukkaille Taloyhtiö ei voi järjestää autoa . Yhteiskäyttöauto ei ole sitä. Lähes kaikki vakuutusyhtiöt sallivat vertaisvuokrauksen, eikä autoja tarvitse uudelleenrekisteröidä Vuokrausilman kuljettajaa -käyttöön. T aloyhtiön vuokraama tai leasing-yrityksen kautta otettu yhteiskäyttöauto aiheuttaa yhtiölle kuluja ja vaivaa muun muassa huoltojen ja pysäköinnin suhteen. 58 Jokainen voi laittaa autonsa muiden vuokrattavaksi Vaihtoehtona yhteiskäyttöauto Yhteiskäyttöautot ovat yksi vaihtoehto taloyhtiössä. Jokainen autonomistaja voi määrittää vuokrauksen hinnan ja kenelle autoaan haluaa vuokrata. Jos autoa ei vielä omalla paikkakunnalla ole, voi sellaisen sinne helposti saada. . Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnösen mukaan yhteiskäyttöautot ovat kasvattaneet suosiotaan vuokrataloyhtiössä, mutta asunto-osakeyhtiöissä yhteiskäyttöautoilla on tällä hetkellä myös lainsäädännöllisiä esteitä. Blox Car haluaa hyödyntää juuri näitä autoja kannustamalla omistajia tekemään niistä yhteiskäyttöautoja. Vertaisvuokraaminen on yhteiskäyttöä, jossa yksityiset ja yritykset voivat laittaa autojaan vuokralle, ja kuka tahansa voi niitä vuokrata. Laki sanoo, että vastikkeita pitää käyttää asumiseen liittyviin palveluihin
Luultavasti laitteistoja menee ainakin aluksi enemmän vientiin, sillä muun muassa Saksassa kierrätys on meitä pitemmällä. Laitteiston kehitystä on tehty yhteistyössä oululaisten teknologiaosaajien kanssa kuten VTT, Spectral Engine ja Oulun Ammattikorkeakoulu. Muoviroskiksen sisällä on prosessori, joka tunnistaa ja lajittelee sisään tulevan jätteen NIR-teknologiaa käyttäen. 100 prosentin kierrätysasteeseen, kertoo Pehkonen. Siinä pätee sama logiikka kun teollisuudessakin. n Juhani Karvonen. Laitteisto otettiin käyttöön Oulun Rakennusteho Oy:n toteuttamassa 150 huoneiston uudiskohteessa joulukuussa 2019. 59 Oululaisyritys automatisoi muovijätteen jalostamisen raaka-aineeksi Muoviroskis osaa lajitella Oululainen Head Recycle Systems Oy on kehittänyt pilottilaitteiston, joka mahdollistaa kotitaloudessa syntyvän muovin kierrättämisen uudelleen käytettäväksi. – Tällä hetkellä valtaosta kierrätetystä muovista ei sovellu uusiomuovin raaka-aineeksi, korkeintaan hyödynnettäväksi polton kautta. Asiakkaiden kanssa on jo keskusteltu alustavista toimituksista, paljastaa Pehkonen. Vaikka muovia tällä hetkellä kierrätetään, on ongelmana kierrätysmuovin huonolaatuisuus. Lisäksi taustalla on joukko automaation ja ympäristöteknologian ammattilaisia. – Se tunnistaa jätteen sekä lajittelee muovijätteen kahteen jakeeseen: jatkojalostukseen soveltuvat muovit ja energiajätteeksi soveltuvat raaka-aineet. E n odota laitteistojen yleistyvän kovin nopeasti ainakaan vanhoissa taloyhtiöissä, koska hinta on tällä hetkellä 50 000-60 000 euroa. – Kotitalouksien lisäksi robotiikkajärjestelmiä tullaan kehittämään yrityksille ja teollisuudelle kiertotalouden toteutumiseksi. Pehkosen mukaan yritys on ensimmäinen maailmassa, joka automatisoi muovin käsittelyn näin pitkälle kotitalouksissa. Tällä pääsemme kierrätettävissä olevan muovin osalta Head Recycle Systemsin perustajat Johnny Pehkonen ja Veikko Lesonen eivät odota laitteistojen yleistyvän kovin nopeasti ainakaan vanhoissa taloyhtiöissä, koska hinta on tällä hetkellä 50 000-60 000 euroa. Saksassa on jo kokeiltu sitä, että kierrätykseen vääriä jakeita laittavat taloyhtiöt voivat joutua maksamaan sakkoja huonosta raaka-aineesta. Sen sijaan uudiskohteissa laitteistoilla on parempi kysyntä. Muovijäte tunnistetaan kahteen jakeeseen Laitteisto sijoitetaan taloyhtiön jätepisteeseen, jossa se on integroitavissa olemassa olevaan jätteenkeräykseen. Head Recycle Systems panostaa muovijätteen käsittelyn automatisoinnin kehitykseen soveltamalla korkean teknologian sovelluksia kuten tekoälyä. Laitteisto otettiin käyttöön Oulun Rakennusteho Oy:n toteuttamassa 150 huoneiston uudiskohteessa joulukuussa. Uskoisin kuitenkin, että määräykset Suomessakin tiukentuvat ja 5-15 vuoden kuluessa meilläkin saatetaan jo edellyttää näitä laitteistoja, sanoo Head Recycle Systemsin toinen perustaja ja toimitusjohtaja Johnny Pehkonen. Head Recycle Systems Oy on vuonna 2018 perustettu yritys, joka automatisoi muovijätteen jalostamisen uudelleenkäytettäväksi raaka-aineeksi. Yrityksen perustivat teollisuusneuvos Veikko Lesonen sekä diplomi-insinööri Johnny Pehkonen. Jos yritys tuottaa huonoja raaka-aine-eriä, joutuu se maksamaan sakkoja raaka-aineiden jalostajalle. – Suomessa meillä ei ole kehittynyt ansaintalogistiikkaa, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi taloyhtiöt voisivat taloudellisesti hyödyntää muovinkeräystä
60 Laki osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutosta Lisää latauspistevalmiuksia Lisää latauspistevalmiuksia
Kiinteistöliitto toteaa, että hallituksen esitys ulottaa velvoitteet koskemaan jo neljän autopaikan taloyhtiöitä tuo sääntelyn piiriin peräti noin 30 000 taloyhtiötä lisää, mutta yhtiöiden pienen koon vuoksi vain 20 prosenttia autopaikkoja lisää. Esityksessä on myös hyvää Hallitus karsi lausuntokierroksella saamansa palautteen myötä lakiesityksestään asukkaalle kaavaillun mahdollisuuden vaatia latauspisteen rakentamista sen jälkeen, kun taloyhtiö on toteuttanut pysäköintipaikkojen latauspistevalmiuden. ”Latauspistepakosta vaikeuksia pienille taloyhtiöille” . H allitus on hyväksynyt esityksen laiksi, joka lisää sähköautojen latausmahdollisuuksia ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta automaation avulla. Laki toisi Suomeen arviolta 73 000–97 000 latauspistettä ja 560 000–620 000 latauspistevalmiutta vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Rousi Visions/Kiinteistöliitto Laki toisi Suomeen arviolta 73 000–97 000 latauspistettä ja 560 000–620 000 latauspistevalmiutta vuoteen 2030 mennessä.. Kiinteistöliitto kantaa huolta hallituksen esityksestä sähköautojen latauspistepakon ulottamisesta koskemaan kaikkia yli neljä autopaikkaa käsittäviä taloyhtiöitä. Kiinteistöliitto pyytää vakavasti huomioimaan erityisesti pienten taloyhtiöiden edellytykset vastata kiristyviin velvoitteisiin aikana, jolloin osalla taloyhtiöistä on muutoinkin vaikeuksia saada rahoitusta välttämättömiin korjaushankkeisiinsa. Tämänkokoisia ja suurempia taloyhtiöitä on Suomessa noin 39 000, ja niissä yhteensä noin 1,4 miljoonaa autopaikkaa. – Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeä tavoite, jonka edistämisessä olemme mielellämme mukana. Sähköautojen latauspistepakko tässä laajuudessa toteutettuna ei kuitenkaan kestävällä tavalla edistä tavoitetta, vaan saattaa jopa vesittää taloyhtiöiden mahdollisuuksia toteuttaa muita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä korjaushankkeita, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. 61 Hallitus on tehnyt esityksen sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten energiatehokkuutta parantavaksi laiksi. Pieniä taloyhtiöitä sijaitsee myös kasvukeskusten ulkopuolella, missä sähköautojen latauspisteille ei ole vielä näköpiirissä erityisen suurta tarvetta. Latauspistevalmiuden toteuttaminen lisää vuokranantajan kustannuksia, jotka väistämättä päätyvät myös vuokralaisen maksettaviksi kohonneina vuokrakustannuksina. Laki on osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpanoa. Liiton mukaan lakiesitys sisältää alkuperäiseen EU-direktiiviin verrattuna huomattavia lisäkiristyksiä taloyhtiöiden velvoitteisiin. – Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeä tavoite, jonka edistämisessä olemme mielellämme mukana. Kiinteistöliitto kantaa huolta latauspistepakon vaikutuksista myös vuokra-asumiseen esimerkiksi kuntien omistamissa vuokrataloyhtiöissä. Kiinteistöliitto piti alkuperäistä kirjausta erittäin ongelmallisena esimerkiksi osakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta, ja on siksi tyytyväinen hallituksen päätökseen luopua tällaisesta esityksestä. Sähköautojen latauspistepakko tässä laajuudessa toteutettuna ei kuitenkaan kestävällä tavalla edistä tavoitetta, vaan saattaa jopa vesittää taloyhtiöiden mahdollisuuksia toteuttaa muita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä korjaushankkeita, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin. Suomenkin EU:ssa hyväksymän rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan velvollisuus latauspistevalmiuden rakentamiseen merkittävien korjaushankkeiden yhteydessä koskee kaikkia yli kymmenen autopaikkaa käsittäviä taloyhtiöitä
Kun pysäköintipaikkoja on yli 30, latauspistevalmius tulee asentaa vähintään 20 prosenttiin pysäköintipaikoista kuitenkin niin, että latauspistevalmiuden vähimmäismäärä ei saa olla pienempi kuin 15. Esitystä muokattiin saadun palautteen perusteella, ja muun muassa sähköautojen latauspisteisiin ja valmiuteen liittyviä velvoitteita porrastettiin ja madallettiin siten, että latausmahdollisuudet parantuvat, mutta eivät aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. Olemassa olevissa, muussa kuin asuinkäytössä olevissa rakennuksissa, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulisi olla 31.12.2024 mennessä asennettuna vähintään yksi latauspiste. Tavoitteena – Olemassa olevia rakennuksia koskevissa velvoitteissa päädyttiin direktiivin perusvaatimuksiin, jotta latauspisteiden asentamisesta ei tule rakennusten omistajille kohtuuttomia kustannuksia. Hallituksen esitys Kaikkiin uusiin ja laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa, täytyisi tehdä jokaiselle paikalle sähköautojen latauspistevalmius. Lisäksi uusiin tai laajasti korjattaviin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin tulisi asentaa latauspistevalmius seuraavasti: kun pysäköintipaikkoja on 11-30, latauspistevalmius tulee asentaa vähintään 50 prosenttiin pysäköintipaikoista. Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jolla on alle kymmenen työntekijää ja vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa. Hallitus ei esitä asuinrakennuksille velvoitteita varsinaisten latauspisteiden asentamiseen, vaan siitä päättäisi taloyhtiö tai rakennuksen tai pysäköintipaikkojen omistaja. Velvoitteet latauspisteiden ja latauspistevalmiuden asentamiseen eivät koskisi mikroyrityksen omistuksessa ja käytössä olevaa, muussa kuin asuinkäytössä olevaa rakennusta. – Latauspisteitä tarvitaan lisää, jotta yhä useammalla on mahdollisuus vaihtaa fossiilisilla polttoaineilla kulkeva auto sähköautoon. Autoilijalla pitää olla varmuus siitä, että sähköauton pystyy lataamaan kodin ja työpaikan lisäksi niin työkuin lomamatkoilla koko maan alueella. Liikenteen sähköistäminen on tärkeä keino kohti hiilineutraalia Suomea 2035, kertoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Rakennuksen omistaja päättäisi, onko latauspiste normaalitehoinen vai suuritehoinen. Hallituksen esitysluonnos oli lausunnoilla loppusyksystä. Lisäksi uusiin ja laajasti korjattaviin pysäköintitaloihin, jotka on tarkoitettu yhden tai useamman asuinrakennuksen pysäköinnin järjestämiseen, tulisi asentaa latauspistevalmius kaikille pysäköintipaikoille. Hallitus suunnittelee yhdessä kuntien ja yritysten kanssa myös muita toimia, joilla varmistetaan, että sähköautojen pikalatausverkko on tarpeeksi kattava. – Olemassa olevia rakennuksia koskevissa velvoitteissa päädyttiin direktiivin perusvaatimuksiin, jotta latauspisteiden asentamisesta ei tule rakennusten omistajille kohtuuttomia kustannuksia. Uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulisivat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien. Uusiin tai laajasti korjattaviin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikka, olisi asennettava vähintään yksi normaalitehoinen (3,7-22 kW) tai suuritehoinen (yli 22 kW) latauspiste, kun pysäköintipaikkoja on 11—50, vähintään yksi suuritehoinen tai kaksi normaalitehoista latauspistettä, kun pysäköintipaikkoja on 51—100 tai vähintään yksi suuritehoinen tai kolme normaalitehoista latauspistettä, kun pysäköintipaikkoja on yli 100. Uusia ja laajasti korjattavia rakennuksia koskevat velvoitteet ovat direktiivin velvoitteita kunnianhimoisempia. on, että sähköautolla voi lähitulevaisuudessa matkustaa ympäri Suomen vailla ongelmia, kun latausmahdollisuuksia on riittävästi, ministeri Mikkonen kertoo. ?. 62 Latauspisteitä tarvitaan hallituksen mukaan lisää, jotta yhä useammalla on mahdollisuus vaihtaa fossiilisilla polttoaineilla kulkeva auto sähköautoon. – Tavoitteena on, että sähköautolla voi lähitulevaisuudessa matkustaa ympäri Suomen vailla ongelmia, kun latausmahdollisuuksia on riittävästi, kertoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Olemassa olevia rakennuksia koskeva velvoite on direktiivin perustason mukainen
63
C DP julkaisi johtavien ilmastotyötä tekevien kaupunkien A-listauksen 18. A-listalle nostettiin 105 kaupunkia arvoiduista yli 850 kaupungista ympäri maailmaa. Listauksella halutaan kiinnittää huomiota kaupunkien keskeiseen rooliin. helmikuuta Ranskan eurooppaja ulkoministeriössä Pariisissa. CDP on maailman johtava ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin kerääjä maailmassa. Kaupungit ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja samaan aikaan muutokset aiheuttavat niille uhkia. CDP:n selvitysten mukaan jo 85 prosenttia maailman kaupungeista arvioi ilmaston aiheuttavan uhkia itselleen ja 75 prosenttia pitkäaikaisista uhista arvioidaan vakaviksi tai erittäin vakaviksi. Turku aikoo olla hiilineutraali 800-vuotisjuhliinsa mennessä. Tunnustus velvoittaa Valinnan perusteina ovat suunnitelma, teot, raportointi ja läpinäkyvyys. helmikuuta. 64 Hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä Turku pääsi ilmastokaupunkien A-luokkaan Turku nostettiin ylimpään A-luokkaan maailman johtavien ilmastokaupunkien joukossa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus sanoo A-listan kaupungiksi pääsyn velvoittavan entistä määrätietoisempiin töihin ilmaston hyväksi. n Kati Wikström. A-pistemäärä edellyttää, että kaupunki julkistaa ilmastotietonsa, laatii kattavan päästökartoituksen, asettaa päästövähennystavoitteen, julkaisee ilmastotoimintasuunnitelman sekä suorittaa haavoittuvuusarvioinnin ilmaston vaarojen ja vaikutusten tunnistamiseksi Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus otti tunnustuksen vastaan Turun puolesta 25. Turun kaupungin ilmastotyötä tehdään kaupunginvaltuuston 11.6.2018 yksimielisesti hyväksymän ilmastosuunnitelman mukaisesti. Tilaisuudessa palkittiin kaikki eurooppalaiset A-listan kaupungit. Kaupungit kattavat alle kaksi prosenttia maailman – Turun saama tunnustus ja pääsy maailman ilmastotoimia tekevien kaupunkien A-listaukselle tuntuu hyvältä. CDP:n analyysin mukaan A-listaukseen otetut kaupungin toteuttavat keskimäärin yli kaksinkertaisen määrän ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä ja yli viisinkertaisen määrän toimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia verrattuna muihin pisteytettyihin kaupunkeihin. Suomesta listalla on Turun lisäsi myös Lahti. Turku aikoo olla hiilineutraali vuonna 2029, kun kaupunki täyttää 800 vuotta. Tunnustus kertoo meidän edenneen hyvin ilmastopolitiikkamme toteutuksessa, sanoo Kattelus. Kuva: Turun kaupunki/Esko Keski-Oja pinta-alasta, mutta niiden alueilla syntyy noin 70 prosenttia maailman päästöistä. – Turun saama tunnustus ja pääsy maailman ilmastotoimia tekevien kaupunkien A-listaukselle tuntuu hyvältä, mutta samalla velvoittaa meitä jatkamaan työtä yhä määrätietoisemmin. Se on maailmanlaajuinen voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tehtävänä on kannustaa yrityksiä, kaupunkeja ja hallituksia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään sekä turvaamaan vesivarat ja suojelemaan metsiä
Kierrätysasteen nostaminen on rakennusalalla tärkeää myös kiristyvän ympäristölainsäädännön vuoksi. 65 Paroc, Lassila & Tikanoja ja Eko-Expert kohti kiertotaloutta Kivivilla laitetaan kiertämään Paroc, Lassila & Tikanoja ja Eko-Expert ovat lanseeranneet kierrätysjärjestelmän kivivillalle. Kaikki nostavat kierrätysastettaan ja pienentävät kustannuksiaan. Syntyvän leikkuuhukan päätyminen kaatopaikalle kuormittaa ympäristöä sekä aiheuttaa yrityksille kustannuksia jätemaksujen muodossa. Säästää aikaa ja ympäristöä L&T:n asiakkuuspäällikkö Jari Heinon mukaan uusi järjestelmä on erittäin helppokäyttöinen. – Villan kierrättäminen on rakentamiselle ja teollisuudelle todellinen win–win -tilanne. Kun kiinteistöjen rakennusaikainen ympäristökuorma pienenee, niiden on myös helpompi tavoitella vihreän rakentamisen LEEDja BREEAM-sertifikaatteja, IEko-Expertin toimitusjohtaja Ilari Hirvensalo toteaa. – Meitä ajaa vapaaehtoinen tuottajavastuu ja halu rakentaa kestävää tulevaisuutta. L&T:llä on palveluverkosto sekä valmiit välineet keräilyn tehokkaaseen hoitoon. Tämä kokonaisuus on osa kiertotaloutta käytännön tasolla. Käytännössä leikkuuhukka lajitellaan sen syntypaikalla, jossa hukkapalat kerätään keräysastioihin. Kuva: Paroc tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Kun kiinteistöjen rakennusaikainen ympäristökuorma pienenee, niiden on myös helpompi tavoitella vihreän rakentamisen LEEDja BREEAM-sertifikaatteja. Sen jälkeen ne kuljetetaan Eko-Expertille, joka jatkojalostaa niistä puhdasta puhallusvillaa. n. Paroc on tarjonnut aiemminkin rakennusteollisuudelle villan kierrättämisen mahdollisuuksia, mutta nyt Eko-Expertin ja L&T:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen myötä koko kierrättämisen ketju saadaan REWOOLjärjestelmän myötä rakennusteollisuudessa ja työmailla käytettävästä kivivillasta syntyvä leikkuuhukka saadaan tehokkaasti uusiokäyttöön. Kivivillaa käytetään rakentamisessa eristemateriaalina. EU:n jätedirektiivin mukaan vuonna 2020 jäsenmaiden on kierrätettävä rakennusja purkujätteistään 70 prosenttia materiaalina. – Kun rakennusyritys haluaa jatkossa työmaalleen villankierrätyksen, se järjestyy yleensä yhdellä puhelinsoitolla. Kuva: Paroc EU:n jätedirektiivin mukaan vuonna 2020 jäsenmaiden on kierrätettävä rakennusja purkujätteistään 70 prosenttia materiaalina. Hukkapalojen kierrätys säästää sekä rahaa että ympäristöä ja tukee rakennusalan hiilineutraaliustavoitteita. Parocin kehityspäällikkö Susanna Tykkä-Vedder kertoo, että kierrätysjärjestelmä on asiakkaiden taholta kovasti toivottu ja odotettu. Sillä, että villa saadaan pois sekajätelavalta, vastaamme myös asiakkaidemme toiveisiin. Kivivillan kierrätysmahdollisuuksien parantuessa lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä tulee yrityksille helpompaa. Asiakkaalla on mahdollisuus ostaa tai vuokrata kierrättämiseen soveltuvat säkit, astiat, puristimet tai paalaimet L&T:n valikoimista. Vuoden mittaisen pilottivaiheen aikana on kerätty kokemuksia oikeanlaisista keräilyastioista sekä opeteltu toimintatapoja. Kierrätysjärjestelmä on ollut valmiina laajempaan käyttöön tammikuusta alkaen. R akennusala otti tammikuussa harppauksen kohti kiertotaloutta, kun Parocin, Lassila & Tikanojan ja Eko-Expertin luoma kivivillan kierrätysjärjestelmä tuli saataville
Green Street -hanke on osa laajempaa hallitusohjelman Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon -kärkihanketta ja sillä tähdätään Jyväskylää halkovan Tourujoen valumavesien hyvän tilan saavuttamiseen. Green Street -mallilla tarkoitetaan hulevesien hallintaa katualueilla vihreän infrastruktuurin keinoin. J yväskylässä on ryhdytty tutkimaan hulevesien kestävämpää hallintaa. 66 Hulevedet pyritään hyödyntämään Jyväskylässä paikallisesti Kadun alla valtava imeytysallas Jyväskylän keskustassa Puutarhakadulla tutkitaan hulevesien kestävää hallintaa katualueilla Green Street -menetelmän mukaisesti. Mallissa katutilaan lisätään läpäisevää pintaa erilaisten viherpainanteiden ja istutusalueiden avulla. Pilottihanke ei ole sujunut ongelmitta, mutta vihreän infrastruktuurin rakentaminen etenee kuitenkin suunnitelman mukaan. Läpäisevän pinnoitteen kautta vesi ohjautuu maanalaiseen viivyttävään rakenteeseen. Tavoitteena on hajauttaa hulevedet moneen pienempään järjestelmään ja käyttää valtaosa niistä paikallisesti muun muassa alueen kasviston hyödyksi. Jotta jokeen
Hulevedet ohjataan imeytysaltaaseen Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 6,2 miljoonaa euroa. Taustalla näkyvä kirkkorakennus aiotaan purkaa, ja uusi rakennustyömaa voi mahdollisesti aiheuttaa ongelmia katualueella.. 67 Puutarhakadun alla on iso imeytysallas, jonne alueen hulevedet ohjataan. Istutuksia rajaavat puuaidat poistetaan, kunhan kasvillisuus vahvistuu. Hankkeen ensimmäinen vaihe eli Puutarhakadun ylin kortteliväli on nyt valmistunut. – Puutarhakatu on yhteensä 400 metriä pitkä ja hanke etenee korttelinväli kerrallaan. virtaavien hulevesien määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa, on tarvittu uudenlaista kaupunkisuunnitteluun integroituvaa lähestymistapaa. Rakennuttajainsinööri Erja Mutanen kertoo, että kohde oli varsin vaativa työstettäväksi ja hankkeeseen on uponnut sekä aikaa että rahaa odotettua enemmän. Pilottivaiheelle oli budjetoitu 0,8 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin rakennuttajainsinööri Erja Mutanen esittelee Green Street -hankkeen valmistunutta osuutta Puutarhakadun yläpäässä. Sieltä ne ohjautuvat kasteluvedeksi alueen istutuksille ja käyttämättä jäänyt vesi virtaa imeytyksen jälkeen puhdistuneena läheiseen Tourujokeen
Mukana oli useita rakennuttajia, joiden aikataulujen yhteensovittamista ei saatu toimimaan sujuvasti. Green Street -mallilla tarkoitetaan hulevesien hallintaa katualueilla vihreän infrastruktuurin keinoin. – Kaupungin yleinen linjaus on, että kadunvarsipysäköintipaikkoja vähennetään, sillä kaupunkilaisia halutaan kannustaa ekologisen liikkumisen tapoihin. Vain kokemus näyttää, miten erilaiset kiveykset läpäisevät vettä, kuinka helppo ne on pitää puhtaina ja miten pitkään ne pysyvät avoimina, Mutanen lisää. – Tarkoitus on, että tämä uusi tekniikka palvelisi myös kiinteistöjä ja olisi viisasta, jos taloyhtiöt tarkastelisivat omien hulevesisysteemiensä mahdollisia ongelmia silloin, kun tällaisia mittavia korjaustöitä tehdään, niin ongelmia voitaisiin ratkoa yhdessä. 68 Tämä aloitusosuus oli todella haasteellinen, sillä alue on tiiviisti rakennettu ja kadunvarsi oli täynnä eri suuntiin risteävää vanhaa kunnallistekniikkaa, jota piti samalla uusia. Puutarhakadulla toimiva yrittäjä Anne Holmberg sanoo, että kunnostustyön myötä kaventunut ajoväylä ja vähentyneet parkkitilat ovat tehneet alueesta ahtaan varsinkin talvisin. – Tämä aloitusosuus oli todella haasteellinen, sillä alue on tiiviisti rakennettu ja kadunvarsi oli täynnä eri suuntiin risteävää vanhaa kunnallistekniikkaa, jota piti samalla uusia.. Uuden kiinteistön rakentaminen voi johtaa siihen, että juuri valmistunutta kadun kohtaa joudutaan jälleen avaamaan tai ainakin sen istutuksia uusimaan. – Kadun alle virtaa valtava määrä hulevesiä myös kauempaa ja viereisten taloyhtiöiden pihoista. – Talven jäljiltä tien kunnostustyöt ovat vielä kesken ja esimerkiksi istutusten ympärille pystytetty suoja-aita tullaan poistamaan, kunhan perennat vähän vahvistuvat. Esimerkiksi Puutarhakadulla sijaitseva kirkko tullaan lähiaikoina purkamaan ja sen tilalle on suunnitteilla asuintaloyhtiö, mikäli asemakaava sen sallii. Mutanen jatkaa, että Green Streetin kaltaiset pitkäkestoiset hankkeet ovat pulmallisia myös siksi, että kaupunkirakenteeseen voi tulla muutoksia hankkeen edetessä suunnittelusta toteutukseen. Hulevedet on teiden kallistuksien avulla onnistuttu ohjaamaan maan alle kaivettuun isoon viivytysaltaaseen ja kadunvieren viheralueilla ja pysäköintitaskuissa on käytetty erilaisia maa-ainesseoksia, joiden vaikuttavuutta vedenlaatuun tutkitaan ja vertaillaan tulevana kesänä. Tavoite on, että hulevesiviemäriin ei päätyisi entistä määrää vettä, vaan vedet voitaisiin käyttää mahdollisimman pitkälti paikallisesti. Katuleveys taas on suunniteltu standardien mukaan ja esimerkiksi vääriin paikkoihin kertyneet lumet ovat ylläpidon moka, Mutanen vastaa. Mutanen jatkaa, että haasteista huolimatta pilottihanke käynnistyi hyvin. – Pilottihankkeen virheistä otetaan opiksi ja toivottavasti olemme viisastuneet jatkoa ajatellen, kun katua on vielä kuitenkin pitkästi jäljellä, Mutanen summaa. Maan alla on halkaisijaltaan 80-senttimetrinen hulevesiviemäri ja katurakenteen salaojitukset. Tänä vuonna kerätään kokemuksia Kadun seuraava pätkä on tarkoitus kunnostaa vuonna 2021. n Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Erja Mutanen Hulevedet ohjataan kallistusten avulla uudenmallisiin imeytyspaikkoihin, jotka johtavat vedet imeytysaltaaseen. Pilottivaiheessa testataan myös erilaisten pinnoitusratkaisujen läpäisevyyttä. Hienoista teknisistä ratkaisuistaan ja kestävän kehityksen periaatteista huolimatta Green Street -hanke on saanut osakseen myös kritiikkiä. Mutta jos kiinteistöt eivät lähde mukaan, ei kaupunki voi niitä yhteistyöhön velvoittaakaan. Tämä vuosi on hankkeen välivuosi, jolloin tutkitaan tehtyjen valintojen toimivuutta. Vedenlaatua tarkkaillaan näytteenottokaivon kautta. Ajokaistan ja kevyenliikenteenväylän väliselle maa-alueelle on istutettu puita ja perennoita. Taloyhtiöt mukaan yhteistyöhön Rakennuttajainsinööri harmittelee sitä, että kaikki alueen kiinteistöt eivät lähteneet mukaan kadunpätkän kunnostushankkeeseen
Viherja arkkitehtuuripolitiikka yhdistyvät Jyväskylässä Palkinnoksi TunnustusPAANU 2019 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi kestävän kehityksen TunnustusPAANUn 2019 Jyväskylän kaupungille. n. 69 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi kestävän kehityksen TunnustusPAANUn 2019 Jyväskylän kaupungille. Monialainen osaaminen kaupunkisuunnittelussa johtaa siihen, että ongelmia osataan ratkoa monesta kulmasta ja silloin päästään parhaisiin tuloksiin! Tunnustuksen jakoi 19.2. – Jyväskylässä on ollut monipuolisia ja konkreettisia pilottikohteita, joissa kestävä kehitys on huomioitu hienosti. Vihersuunnittelu ei ole kaupungissa irrallinen asia, vaan se huomioidaan kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa ilmastotietoisesti ja kestävään kehitykseen nojaten, Tunnustus myönnettiin kestävyyden ja kaupunkivihreän integroimisesta ansiokkaasti kaupunkisuunnitteluun sekä resurssiviisauden ja ekologisesti kestävien toimintatapojen edistämisestä. Taegen jatkaa, että Jyväskylän kaupunkisuunnittelua on viety kestävän kehityksen suuntaan myös konkreettisesti, ei vain paperilla. avaa EKO-SAFAn puheenjohtaja, arkkitehti Jonna Taegen. Kaupunkisuunnittelun tulevaisuutta Taegen uskoo, että Jyväskylä voi viherpolitiikan ja arkkitehtuuripolitiikan yhdistäjänä inspiroida myös muita kaupunkeja. – Kaupungin projekteista on jäänyt mieleen muun muassa Green Street -hankkeen toteus, kaupunkia halkovan Tourujoen palauttaminen luonnontilaan ja hulevesikanavien nostaminen osittain maan päälle puroiksi. Vuoden 2019 palkinto myönnettiin Jyväskylän kaupungille, jonka viherpolitiikan ja arkkitehtuuripolitiikan yhdistäminen on kokonaisvaltaista ja edelläkävijämäistä. Useita pilottiprojekteja Palkinnon saajaksi ehdotettiin lukuisia eri tahoja, mutta Jyväskylän kaupunki kiinnitti Taegenin mukaan erityistä huomiota palkintoraatiin kaupunkisuunnitteluteemansa ajankohtaisuudella ja innovatiivisuudela. – Koko kestävän kehityksen ajatusmaailma on Suomen kaupunkirakentamisessa vielä lapsenkengissä, mutta uskon, että näistä kiehtovista pilottikokeiluista otetaan mallia ja kaupunkisuunnittelua aletaan toteuttaa yhä kokonaisvaltaisemmin muissakin kaupungeissa. pidetyssä tilaisuudessa SAFAn puheenjohtaja Henna Helander. Toimenpiteet ovat luonnonmukaisia ja helppoja, mutta kuitenkin aivan uusia koko Suomen mittakaavassa. T unnustusPAANU on perinteinen palkinto, jonka Suomen Arkkitehtiliitto SAFA jakaa vuosittain toimijalle, joka on huomioinut kestävän kehityksen rakennusalalla. Jyväskylän kaupungin palkitsemisella SAFA haluaa herättää keskustelua kestävän ja ilmastotietoisen suunnittelun merkityksestä ja mahdollisuuksista. Jyväskylässä kaupunkibiologit pitään huolen siitä, että luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituspäätöksiä tehdessä. – Jyväskylän kaupunkisuunnittelupolitiikassa kiinnostavaa on muun muassa se, että asemakaavoituksessa on mukana myös biologeja, kun yleensä työryhmässä on vain arkkitehteja, maisema-arkkitehteja ja insinöörejä
– Haluamme tutkia puuraAsukkaat muuttavat Jyväskylän Palokassa sijaitseviin ARA-vuokrakoteihin kesän alussa. kentamisen mahdollisuuksia, sillä kestävä asuminen on meille merkittävä arvo. S uomen ensimmäiset täyspuiset massiivipuukerrostalot valmistuvat kesäkuussa Jyväskylään, Ne rakennuttaa vuokra-asuntotoimija M2-Kodit, joka on osa yhteiskunnallista Y-Säätiö-konsernia. Muissa puukerrostaloissa eristys on rakennettu koolausten ja villojen avulla. Myös asumisen aikaiseen energiankulutukseen on kiinnitetty huomiota. – Ulkoja parvekeovet sekä ikkunat eristävät lämpöä hieman tavallista tehokkaammin. Näin kuivatusenergian ja lämmityksen tarve on ollut rakennuttajan mukaan perinteistä betonirakentamista huomattavasti pienempi. Hirsitalo kerroksen korkuisista hirsistä Jyväskylän M2-puukerrostalojen koko runko ja ulkoseinät ovat yhtä 20 sentin paksuista CLT-levyä (Cross Laminated Timber). Taloissa hyödynnetään jäteveden lämpö Myös asumisen aikaiseen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään M2-Kotien taloissa huomiota. Myös huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä hyödyntää lämmön talteenottoa. Talot on rakennettu tehtaalta valmiina tulleista tilaelementeistä. Puutuotteiden valmistamisessa hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä, sillä elinaikanaan puu sitoo hiiltä itseensä ja muuttaa sen yhteyttäessään hapeksi. Lisäksi kaikesta viemäriin menevästä vedestä otetaan lämpö talteen. Asukkaat muuttavat Palokassa sijaitseviin ARA-vuokrakoteihin kesän alussa. n. – Se on kuin hirsitalo, mutta meidän hirtemme ovat kerroksen korkuisia, projektipäällikkö Riku Lehtiö Y-Säätiöstä kuvaa. Talot on rakennettu tehtaalta valmiina tulleista tilaelementeistä. Energiaa säästetään lisäksi sillä, että talojen porrashuoneet ovat puolilämpimät. Elementtien siirtoihin ja kuljetuksiin on kulunut vähemmän energiaa, sillä massiivipuuelementit ovat betonirakenteita kevyempiä. Sillä lämmöllä esilämmitämme rakennusta, eikä kaukolämpöä tarvita niin paljon, Riku Lehtiö sanoo. Tilaelementit ovat olleet työmaalle tullessaan kuivia ja taloa on koottu vain kuivalla säällä. Puurakentamisella M2-Kodit pyrkii minimoimaan talojen rakentamisenaikaisen hiilijalanjäljen. 70 ”Haluamme tutkia puurakentamisen mahdollisuuksia” Ensimmäiset täyspuiset kerrostalot Jyväskylään valmistuu Suomen ensimmäiset täyspuiset kerrostalot. On tärkeää, että myös ARA-rakentaminen on ympäristöä huomioivaa, sanoo Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman. Palokan Mannisenmäkeen nousevat puukerrostalot rakennetaan mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä. Hiilidioksidipäästöjä syntyy rakentamisessa eniten sementin ja betonin valmistamisesta. Kohteen pääurakoitsijana toimii JVR-Rakenne Oy ja arkkitehtina Antti Nyyssönen Arkkitehtuuritoimisto AT:sta
Siirtää parvekeremontin tarvetta Lasittaminen jatkaa parvekkeen käyttöikää sekä keväällä että syksyllä, kun lasitettu tila pysyy suojaisena ja lämpimänä. K eväisin Keski-Suomen parvekelasitus Oy:n puhelin pirisee usein, kun aurinkoiset mutta vielä viileät päivät saavat ihmiset pohtimaan parvekelasien hankkimista: – Kevät ja kesä ovat sesonkiaikaa, mutta parvekelaseja voidaan asentaa ympäri vuoden. – Ennen tilauksen tekemistä asiantuntija käy tutustumassa kohteeseen ja ammattilainen näkee heti, voidaako lasit asentaa. Uusissa kohteissa parvekelasit asennetaan usein jo asennusvaiheessa. Peteri sanoo, että suurimpaan osaan kerrostaloparvekkeista lasit voidaan asentaa ongelmitta. Keski-Suomen parvekelasitus Oy:n käyttämät lasit ovat ylivieskalaisen Alutec Oy:n valmistamia ja niille luvataan kahden vuoden asennustakuu ja viiden vuoden materiaalitakuu. Yleensä lasituspäätöstä harkitaan rauhassa, mutta toisinaan lasitukset päätetään hankkia hetken mielenjohteesta, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Sauli Peteri. Tästä syystä vanhoihin taloihin lisätäänkin usein lasitukset parvekeremontin yhteydessä, Peteri sanoo. Asennustyön osuus on noin 20 prosenttia ja sen kustannukset ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Valitse suomalainen valmistaja Parvekelasit valmistetaan rakennusmääräysten mukaan karkaistusta lasista ja niiden liu’ut ja muut osat ovat perinteisesti alumiinia, muovia ja ruostumatonta terästä. Varsinkin pieniä kerrostaloparvekkeita voi lasituksen ja pienen lämmittimen avulla pitää käyttömukavina myös talvisaikaan. – Lasitus voi siirtää parvekeremontin tarvetta useilla vuosilla. Jos tilauksella ei ole kiire, niin asennusaikaa voidaan katsella vaikka joulukuulle. Parvekelasit pidentävät parvekkeen käyttöikää ja suojaavat rakennuksen seiniä sääolosuhteilta. Suurin osa hinnasta koostuu materiaaleista. – Perinteinen 3,6 metriä pitkä betonielementtiin asennettava lasitus maksaa noin 1500–2000 euroa. Peteri jatkaa, että parvekelaseja joutuu yleensä odottamaan 5–9 viikkoa, sillä mittatilaustuotteet toimitetaan lasitehtaan aikataulujen mukaan. Peterin mukaan lasitusjärjestelmät ovat kehittyneet paljon viimeisen 15 vuoden aikana. Uusiin kerrostaloihin parvekelasit asennetaan yleensä jo rakennusvaiheessa, vanhoissa taloissa lasit lisätään usein parvekeremonttien yhteydessä. myös yksittäiset osakkeenomistajat voivat tilata lasit asuntonsa parvekkeelle. – Nyt keväällä myydään kesäasennusaikoja ja pyrimme kuuden viikon aikajänteeseen. n Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Keski-Suomen parvekelasitus Oy. On huomioitava, että tukirakenteet kestävät lasien asentamisen ja kuormat täytyy tarkistaa kaikista suunnista. 71 Parvekkeita lasitetaan yhä innokkaammin Lasitus jatkaa käyttöikää Parvekkeita ja terasseja lasitetaan nyt paljon erityisesti omakotitaloissa, mutta myös taloyhtiöissä lasitukset ovat yleistyneet. – Valmistajia on maailmanlaajuisesti satoja ja aina silloin tällöin teemme huoltoja lasituksiin, jotka on tilattu halvalla jostain ulkomailta. Parvekeremontin yhteydessä lasituskustannukset maksetaan usein taloyhtiön voimin, mutta – Halvat elementit eivät kestä Suomen olosuhteita. Lasitus myös vähentää asuntoon kantautuvaa liikenteen melua ja estää rakenteiden rapautumista, kun lumi ja vesi eivät pääse tekemään tuhojaan talojen suojattuihin seiniin. Peteri suosittelee valitsemaan parvekkeille suomalaisen valmistajan lasit, sillä ne on kehitetty pohjoisiin olosuhteisiin: muoviosat kestävät hyvin pakkasta eivätkä lasit säikähdä vaihtelevista keliolosuhteista. Halvat elementit eivät kestä Suomen olosuhteita. Itse lasitusten laskennallinen ikä on Peterin mukaan noin 25–30 vuotta
Käyttöikään vaikuttaa monet asiat, kuten miten ikkunoita on hoidettu ja ovatko ne kärsineet vuosikaudet vaurioita sateesta tai auringonvalosta johtuen. Uudempien kolmelasisten ikkunoiden uusimisessa hyöty on puolestaan pienempi, sanoo Lämpöluxin tekninen johtaja Kyösti Huhtala. – Takaisinmaksuaika on pitkä oikeastaan kaikissa energiaremonteissa. Ikkunaremontissa takaisinmaksuaika on Huhtalan mukaan yleensä yli kymmenen vuotta. Tällaisissa kohteissa energiasäästö saattaa olla moninkertainen ikkunoiden laskennalliseen energiasäästöön verrattuna. – Joissain kohteissa on karmien saumat teipattu ja tilkitty, kun muuten ei pysty sisällä olemaan. Uudenaikaisten puualumiini-ikkunoiden käyttöikä saattaa olla jopa 50 vuotta, kun niitä hoitaa ja huoltaa säännöllisesti. – Karkeasti voidaan sanoa, mitä vanhemmat ikkunat uusitaan, sitä suuremmat ovat hyödyt. uusiin, säästöä sähkölaskuun tulee jopa 500 euroa vuodessa. Kyösti Huhtala arvelee, että vanhoissa pientaloissa säästö on satasia vuodessa. Monissa vanhoissa 1950-luvun taloissa on kaksilasiset ikkunat, ja niiden uusimisessa hyöty on suurin. Purueristeetkin ovat saattaneet painua. – Jos vanhassa talossa on kaksilasiset ikkunat, jotka vaihdetaan Ikkunoiden uusimisella säästää energiaa. Jos taas vanhat ikkunat ovat kolmelasiset, lähtökohta on parempi ja säästö jää pienemmäksi. 72 ”Säästöä sähkölaskuun tulee jopa 500 euroa vuodessa” Ikkunoiden uusiminen säästää rahaa Vanhojen ikkunoiden uusimisesta on monia hyötyjä. Asumismukavuus nousee aivan uudelle tasolle ikkunanvaihdon jälkeen, Huhtala sanoo.. Yhtiön neuvojen mukaan ikkunoita voi räätälöidä jokaiseen taloyhtiöön ja taloon sopivaksi. Ikkunoiden mitat, muotoilut ja lisävarustelut sovitaan jokaisen asiakkaan kanssa erikseen, kunhan perusteellisen tarvekartoitus on tehty. 1990-luvun taloissa hyöty jää sitäkin pienemmäksi. 1980-luvulla rakennettujen talojen ikkunaremontin vuotuisen energiasäästöhyödyn Huhtala on laskenut olevan 200-300 euron luokkaa. Monen sadan euron säästöt Ikkunoiden uusimisella saattaa säätää paljonkin vuosittain. Se tuottaa selvää taloudellista säästöä ja uudenaikaiset ikkunat ovat myös helppokäyttöisiäja hoitoisia. Pihla Groupiin kuuluva Lämpölux on toteuttanut selvityksen ikkunaremontin kustannussäästöistä. Lisää asumismukavuutta Lämpöluxin säästölaskelmat ovat suuntaa antavia, eikä niissä ole huomioitu ikkunoiden kuntoa tai eristystä rakenteeseen. Selvitys tehtiin pientaloja silmällä pitäen. P ihla Group tekee monenlaisia ovia ja ikkunoita sekä pientaloihin että kerrostaloihin. Kerrostaloissa vanhojen puuikkunoiden kohdalla 1970ja 1980-luvun ikkunat alkavat olla vaihtokunnossa. Vanhoissa ikkunoissa voi olla tiivisteet hajalla, ja niiden karmieristysten väleistä vetää
Aurinkosuojauksen tarkoituksena on vähentää auringon aiheuttamaa sisätilojen lämpiämistä, häikäisyä sekä estää haitallista UV-säteilyä. – Ikkunoissa on vuosikymmenien aikana tapahtunut paljon edistystä. Se korostuu etelään ja länteen antavien ikkunoiden kohdalla. Aurinkosuojauksen tarkoituksena on vähentää auringon aiheuttamaa sisätilojen lämpiämistä, häikäisyä sekä estää haitallista UV-säteilyä. Etenkin kesäisin ikkunoista pääsee sisään suhteellisen paljon auringonvaloa, joka tuottaa asuntoon lämpöä. Ikkunoiden aurinkosuojauksen voi tehdä usealla eri tavalla. Huhtalan mukaan sen takia usein asuntoja ylilämmitetään, kun varpaat tuntuvat kylmältä. Ovat helppohoitoisia ja -käyttöisiä 3. Ikkunoilla saadaan lämpö pysymään sisällä, mutta joskus halutaan päinvastaista: lämpöä ei haluta sisälle. Tärkeät faktat . Energiansäästön lisäksi uudet ikkunat ovat myös helpompia käyttää kehittyneiden helojen ansiosta. Pienentävät lämmityskustannuksia 2. Parantavat ilmanlaatua 5. Lisäävät kiinteistön arvoa Ikkunoiden välistä vuotava kylmä ilma laskeutuu alaspäin ja tekee lattiat kylmäksi. Lämmöstä voi toki nauttia, mutta kukaan ei halua asuntoonsa polttavan kuumaa nahkasohvaa ja saunalta muistuttavaa makuuhuonetta. 73 – Mitä vanhemmat ikkunat uusitaan, sitä suurempi on hyöty. Auringonvalolta voi suojautua lisävarustuksin, kuten sälekaihtimilla tai vekkikaihtimilla, mutta yksinkertaisin tapa toteuttaa aurinkosuojaus on valita ikkunaan auringonsuojalasi niihin huoneisiin, joissa auringon säteilystä on eniten harmia. Myös tiivisteet eristää ääntä. Jos edellisiä ei voida toteuttaa, kannattaa uusiin ikkunoihin valita aina sälekaihtimet ja auringonsuojalasit niihin tiloihin, joissa auringon säteilystä on eniten harmia. . Viisi syytä uusia ikkunat: 1. Kodin viilentäminen koneellisesti näkyy sähkölaskussa, mutta kustannustehokkaampi tapa on vähentää ikkunoiden kautta asuntoon tulevan lämmön määrää. Suojaa auringonvalolta . Vähentävät ulkoa kantautuvaa melua 4. Pauli Jokinen. Se on ihan selvä, että mitä useampi lasi, sitä enemmän ikkuna ehkäisee melua. Auringonvalolta suojautumiseen tehokkain keino on varjostaa auringon paahdetta, kuten pidemmillä räystäillä tai markiiseilla ja verhoilla. Uudet ikkunat ovat helppokäyttöisempiä ja -hoitoisempia. Lämpö kerrostuu, lämmin nousee ylös katon rajaan ja lattiat jäävät kylmiksi. Jos lasi helisee, ikkunan kittaukset ovat puutteelliset. Uusien ikkunoiden ääneneristyskyky on parempi ja melualueella tällä onkin iso merkitys asumismukavuuteen
74 Rakennetun ympäristön päästöt tarkastelussa Jäljet johtavat lämmitykseen Leijonanosa rakennetun ympäristön päästöistä aiheutuu kiinteistöjen lämmityksestä. Viimeisestä päästöneljänneksestä puolet tulee rakennusmateriaaleista ja toinen puoli muun muassa työmaatoiminnoista ja kuljetuksista. R akennusten käytönaikainen energiankulutus muodostaa kolme neljäsosaa Suomen koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Käytännössä tämä tarkoittaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten lämmön talteenottoa ja esimerkiksi lämpöpumppujen tai aurinkoenergian parempaa hyödyntämistä, sanoo Rakennusteollisuus RT:n ympäristöja energiajohtaja Pekka Vuorinen. Kokonaiskuva käy ilmi laskelmista, jotka on tehty nyt ensimmäistä kertaa näin kattavasti Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekartan nykytila-analyysissä. Rakennusten ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästölähde on edelleen niiden energiankulutus, vaikka vähäpäästöisempiin energialähteisiin siirtyminen on pienentänyt käyttövaiheen hiilijalanjälkeä reilulla neljänneksellä viime vuosikymmenellä. – Laskelmat vahvistavat, että nopeiden päästövähennysten aikaansaamiseksi tärkeintä on leikata nykyisen rakennuskannan energiankulutusta ja kehittää sen energiamuotoja. – Talojen energiaremontit ovat ikään kuin kädenojennus yhteiskunnan muille sektoreille, sillä
Koska valtaosa kerrostaloista on kytketty kaukolämpöön ja kaukolämmön osuus käytetystä energiasta on suurin, on Vuorisen mukaan myös joudutettava kaukolämmön vähäpäästöisempien tuotantomuotojen käyttöönottoa. Kaikkien materiaalien valmistuksen päästöjen vähentäminen on silti yksi käytettävistä keinoista hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Varsinaisen rakentamisen osuus sekä energiankäytöstä että päästöistä on viitisen prosenttia. Päämääränä on hiilineutraali Suomi 2035. Laskelmien rakennukset käsittävät Suomen koko rakennuskannan. tuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on tällä hetkellä hyvin merkittävä. Laskelmissa on eritelty talonja infrarakentamiseen käytetyt materiaalit, mutta työmaatoiminnot, logistiikka ja purkaminen ovat yhtenä kokonaisuutena. Hiilijalanjäljen määrittämisessä käytettiin elinkaariperusteista laskentatapaa, vaikka hiilijalanjälki laskettiin läpileikkauksena yhdelle vuodelle. Rakennusteollisuuden hanke on osa hallitusohjelman mukaista, työja elinkeinoministeriön koordinoimaa eri toimialaliittojen tiekarttatyötä, jonka pohjalta hallitus alkaa valmistella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmastoja energiastrategiaa. Infraan sisältyvät maamme liikenneverkot sekä yhdyskuntatekniikka. n ne vapauttavat energiaa muuhun käyttöön. Tämän keskeisenä osana oli Suomen koko rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen laskeminen, joka tehtiin ensimmäistä kertaa näin laajasti. Laskennan tuloksena on yhden vuoden kokonaispäästöt Suomen rakennetusta ympäristöstä, 16 590 kt CO2. Infrarakentamisessa päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätysja uusiomateriaalien käytöstä. Tiekartan on tarkoitus valmistua kesäkuun alussa. Tiedot kerättiin vuodelta 2017. Rakennuksissa käytetään yli neljännes kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta, ja ne aiheuttavat 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusteollisuus RT tekee Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan yhteistyössä ympäristöministeriön ja sidosryhmiensä kanssa. Laskelmissa on käytetty rakennusmateriaalien valmistuksen päästöjä. Tiekartta valmis kesäkuun alussa Rakennusteollisuuden tiekarttatyön seuraavissa vaiheissa tarkastellaan mahdollisuuksia ja riskejä, pyritään löytämään tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi sekä asetetaan tavoitteet ja välietapit matkalle vuoteen 2035. Useiden tutkimusten mukaan eri rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen välillä ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja, kun niitä tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren ajalta. 75 Rakennusten ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästölähde on edelleen niiden energiankulutus. Liikenneverkkojen osalta lukuihin ei vielä sisälly siltoja, tunneleita ja vastaavia rakenteita lähtötietojen puuttumisen vuoksi. Luku saatiin laskemalla yhteen kyseisen vuoden uudisja korjausrakentamisen, purkamisen sekä olemassa olevien rakennusten käytön ja ylläpidon päästöt. RT painottaa, että rakennetun ympäristön osuus energiankulu. Suomen rakennuskannan tämänhetkiset lämmitystavat. Rakennettujen neliömäärien mukaan rakennuksista puolet oli sellaisia, joiden päärakennusmateriaali on betoni, reilu kolmanneksessa puu ja lopuissa muun muassa teräs. Mistä päästöt muodostuvat Vuodenvaihteessa käynnistetyn vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekarttatyön ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin nykytilan kartoitus. Useiden tutkimusten mukaan eri rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen välillä ei ole merkittäviä eroja, kun niitä tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Laskelmista ja toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy
Testivaunu • Hannoverista Tampereelle tuotu, saksalaisen LHB:n (Linke-Hofmann-Busch) valmistama TW6000mallin raitiovaunu • Vaunutyyppiä on valmistettu vuosina 1974-1992, Tampereen testivaunu on vuosimallia 1981 • Vaunua on muokattu testeihin ja se on teipattu punakeltaisin huomiovärein • Vaunulla testataan raitiotien ratainfraa • Vaunun mitat: pituus 28,3 metriä, leveys 2,4 metriä • Raideleveys 1435 mm Protovaunu • Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu, jolla tehdään vaunutestit ja lopulliset ratainfran todentamistestit • Saapuu Tampereelle toukokuussa • Tampereen raitiovaunut valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla • Vaunun mitat: pituus 37,3 metriä, leveys 2,65 metriä • Raideleveys 1435 mm tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla. Ratikan tulo antaa hyvän syyn yhteispelin petraamiseen. Koeajot vievät ratikka-aikaan Tampereen kaupungin liikenneinsinööri Heljä Aarnikko muistuttaa, että sujuva liikenne on yhteispeliä. – Vanhat liikennesäännöt pätevät edelleen, mutta raitiovaunu tuo mukanaan myös uusia asioita, joita Tampereella liikkuessa ei ole tarvinnut aiemmin ajatella. Nopeustestit eri kaduilla Hervannassa sijaitsevan raitiovaunuvarikon ja Turtolan raitiopysäkin välisellä rataosuudella tehdään testejä kaikkien raitiotien teknisten järjestelmien osalta. Testit kestävät tarvittaessa huhtikuun lopulle. Loppuvuodesta raitiotiellä nähdään testiajossa jo useampi Ratikka, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo. Testivaunun avulla testataan ratikan käyttöä ja toimivuutta Hervannassa. Nopeustestit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti, joka Hermiankadulla on 30 km/h, Atomipolulla 15 km/h, Insinöörinkadulla 30 km/h ja Hervannan valtaväylällä 70 km/h. – Vaunutoimittajamme Škoda Transtech on toimittanut käyttöömme käytetyn raitiovaunun, jolla pääsemme varmistamaan, että rata ja raitiotiejärjestelmä ovat kunnossa, kun ensimmäinen Tampereen Ratikka lasketaan kiskoille. – Tilannenopeudet, vilkun käyttö, liikennevalojen ja suojatiesääntöjen noudattaminen ovat asioita, joissa meillä tamperelaisilla olisi kasvun varaa. Tamperelaisille tarjoutuu Aarnikon mukaan hyvä mahdollisuus opetella Ratikka-ajan kaupunkiliikenteessä liikkumista koeajojen aikana. Testien aikana käytetään liikenteenohjaajia, jotka tarvittaessa hetkellisesti pysäyttävät autoliikenteen ja ohjaavat jalankulkua ja pyöräilyä. Tamperelaiset ovat kuitenkin jo päässeet opettelemaan maaliskuusta lähtien tositoimia raitiovaunun kanssa Hervannassa. Tampereen Ratikan kyydissä matkustamista päästään harjoittelemaan ensimmäisen kerran huhtikuussa 2021 ja varsinainen liikenne alkaa saman vuoden elokuussa. Ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, Testauksessa käytetään Saksasta tuotua vuonna 1981 valmistettua raitiovaunua. – Radan maksiminopeustestit on ajettava yhtenäisesti aina yhden kadun tai osuuden mittaisena suorituksena, minkä vuoksi liikenteenohjausta käytetään apuna. 2 Testivaunu liikkuu jo Hervannassa Tampere pääsee ratikka-aikaan! T ampereen raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testaukset on aloitettu testivaunulla raitiovaunuvarikolla. Jokaisella testiosuudella vaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia eli enintään viiden kilometrin tuntinopeudella. Jos koeajo suunnitellulla osuudella keskeytyy, se toistetaan hetken kuluttua uudestaan. Yhden katuosuuden koeajo kestää kerrallaan joitakin minuutteja, eli muun liikenteen keskeytykset eivät kestä pitkiä aikoja, kertoo projekti-insinööri Petra Brunnila Raitiotieallianssista. Koeajoalueelle on pystytetty koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä ja testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla. Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle loppukeväällä ja seuraava vaunu jo syksyllä. n. Varikolla testataan asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot. Testauksessa käytetään Saksasta tuotua vuonna 1981 valmistettua raitiovaunua. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla
Investointitukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille. Investointituki edistää vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energiaja ilmastostrategian toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Etusijalla ovat hankkeet, joissa hyödynnetään muita kuin polttoon perustuvia teknologioita. Tuen tavoitteena on edistää vapaaehtoista, nopeutettua luopumista kivihiilen käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Kiinteistön hoito koronan aikana . Kivihiilestä luopuminen vähentää kasvihuonekaasujen lisäksi myös rikkidioksidi-, raskasmetallija muita päästöjä. – Kaukolämpö voidaan tuottaa kannattavasti Calefan lämpöpumpputeknologialla. Valtioneuvosto antoi maaliskuussa asetuksen hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituesta vuosina 2020– 2025. Ympäristövaikutukset vain ovat täysin päinvastaiset. Asetuksella investointikannuste . Calefa on toimittanut Puumalan innovatiivisen lämpöpumppulaitoksen valmiina kokonaisjärjestelmänä. – Puupohjaisille tuotteille ja jalosteille on jatkuvasti laajenevat markkinat sekä Suomessa että erityisesti maailmalla. Uskonkin, että useimmat hiiltä vielä käyttävät toimijat tarttuvat tähän mahdollisuuteen, toteaa ministeri Lintilä. Lopputuote, joka kaukolämpöputkessa kulkee eli lämpöenergia, on molemmissa tapauksissa sama. Jos hanke sisältää uutta teknologiaa, voi tuen osuus olla sen osalta enintään 40 prosenttia. – Uuden teknologian lämpöpumput mukautuvat eri olosuhteisiin ja vuodenaikoihin, Vuori sanoo. Investointitukeen on varattu vuosille 2020–2022 yhteensä 90 miljoonaa euroa, eli 30 miljoonaa euroa vuodessa. LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen suomensi keskeisimmät kohdat FINVACin verkkosivuille. Teknologia ja osaaminen päästöttömään kaukolämmöntuotantoon ovat jo valmiina, ja tekoihin pitää Vuoren mukaan ryhtyä heti. Tukea voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista. Kaukolämpöä on totuttu tuottamaan polttamalla, mutta varjopuolena ovat CO 2 -päästöt, pienhiukkaset ja ilmaston lämpeneminen. Polttaminen hukkaa energiaa ympäristöön. Kaukolämpöverkon vaatimia korkeita lämpötiloja pystytään tuottamaan kannattavasti -20...+30°C ulkoilmasta. Käytännössä ulkoilmaa jäähdytetään ja talteen otettu energia jalostetaan lämpöpumpulla korkeampaan lämpötilaan, jonka jälkeen se siirretään kaukotai aluelämpöverkkoon. Hiilen käyttäminen sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on Suomessa kielletty vapusta 2029 alkaen. Puulle löytyy siis paljon parempiakin käyttötarkoituksia ja jalostusasteita kuin polttaminen, Vuori toteaa. Kaukolämmön tuottaminen lämpöpumpuilla on Vuoren mukaan jo vahvasti tätä päivää. 77 Kaukolämpöä tuotetaan ilmastoa jäähdyttäen . Laitos kerää energiaa auringonvalosta ja ulkoilmasta, ja jalostaa sen lämpöpumpulla 80-asteiseksi kaukolämmöksi. – Sen sijaan lämpöpumpulla kaukolämpöä tuottaessa vuosihyötysuhde on noin 3, kun lämpöä jalostetaan ympäri vuoden pakkaskeleistä kesäkeleihin. REHVAn yhteenveto koskee erityisesti ilmavirtausten mukana liikkuvia viruksia: • riittävä jatkuva ilmanvaihto 24/7 vähentää altistusta • ulkoilmaa ilmanvaihtoon mahdollisimman paljon • ei palautusilmaa • ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi • huoneilman kosteudella ei vaikuta virukseen, kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80 % • huonelämpötilalla ei ole merkitystä, lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 C lämpötiloissa • alhainen ilman kosteus heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle, ilman kosteuden säätely ei ole kuitenkaan tarpeen • mahdollisten vuotojen vuoksi regeneratiivista lämmöntalteenottoa vältettävä epidemian aikana • kanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin) • ilmanvaihtolaitoksen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (hiukkaskoko on 80-160 nm) • huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa edellyttäen että suodatin HEPA-tasoa.. – Kestävä vaihtoehto on olemassa, muistuttaa hollolalaisen Calefa Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuori. Eurooppalaisten LVI-järjestöjen-liitto REHVA on julkaissut yhteenvedon korona-viruksen leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa. – Uuden teknologian lämpöpumput mukautuvat eri olosuhteisiin ja vuodenaikoihin, sanoo Calefa Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuori. Myös puun polttamiselle kannattaa nähdä vaihtoehtoja. – Kannustan toimijoita suunnitelmissaan eteenpäin, jotta hiiltä korvaavat investoinnit saadaan ripeästi liikkeelle. Näiden jälkeen etusijalla ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannon hankkeet verrattuna lämmön erillistuotannon hankkeisiin. Hankkeiden arvioinnissa huomioidaan myös teknologian uutuusarvo ja monistettavuus. Polttaminen hukkaa energiaa Polttamalla tuotetun lämpöenergian hyötysuhde jää aina vähäisemmäksi, kuin itse raaka-aineen sisältämä energia. – Öljyn ja kivihiilen käyttö kaukolämmöntuotannossa tulee Suomessa tällä vuosikymmenellä joka tapauksessa loppumaan. Suur-Savon Sähkölle valmistui Puumalaan syksyllä 2019 uusi lämpöpumppulaitos, joka tuottaa kaukolämpöä päästöttömästi. – Investointituki kannustaa hallitusohjelman mukaista nopeutettua siirtymää pois kivihiilen energiakäytöstä ja edistää energiantuotannon hiilineutraalisuuden tavoitetta, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Se edistää Suomen energiajärjestelmän vähähiilisyyttä, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja terveellistä elinympäristöä. Se on tullut mahdolliseksi uudella teknologialla. Hyöty on moninkertainen sähkönkulutukseen nähden. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti vuoden 2020 aikana. Kattilahyötysuhde on yleensä 0,7 0,9. Hankekohtaisen harkinnan perusteella myönnettävän tuen osuus hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 30 prosenttia. Tukiohjelman tavoitteena on, että mahdollisimman moni kivihiiltä käyttävä tuotantolaitos korvattaisiin jo vuoden 2025 loppuun mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. Kohteessa n. www.2727350.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. UUSI DD-4! DD-4kerrosteline: 4 pyörää kahdessa kerroksessa! EU designregnro: 007509153-0001. 0103372720 • www.ovella.. ovella organisoi 2020. 200 pp, PyöräNoja DD-4 , Junior V-3 & LVV-tanko -parkkiratkaisuilla. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! Ovella Systems Oy • P. • info:ovella@ovella.. Lataa DWG-objektit www.ovella.?
Kattoremontit Kiinteistö & energia PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.. LIIKEHAKEMISTO 79 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Konevuokraus
Se ei ylity edes suoraan johtojen alla, jossa magneettikenttä on suurimmillaankin noin 20 mikroteslaa. Väreen latauspisteverkostossa on yli 100 latauspistettä.. Are laajeni viime vuoden alussa Ruotsiin ostamalla perheomisteisen Kungälvs Rörläggerin. – Yritysoston myötä Are pystyy tarjoamaan kaikkia taloteknisiä palveluita kiinteistöjen koko elinkaarelle myös Ruotsissa, kertoo Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu. Kuopion Portti palvelee sijainnillaan erinomaisesti kaupunkiliikenteen lisäksi 5-tiellä etelä-pohjoissuuntaan kulkevia pitkämatkalaisia ja esimerkiksi matkailijoita. Suurteholataukseen perustuva 150 kilowatin latauspiste on osa Väreen latausverkostoa ja kuuluu muiden Väreen latauspisteiden tavoin valtakunnalliseen Charge & Drive -latausverkostoon. Yritys palvelee noin 30 asunto-osakeyhtiötä. Rainto Oy on Keminmaalla ja Kemin alueella laadukkaita isännöintipalveluita tarjoava yritys, jonka isännöintiliiketoiminta on käynnistynyt vuonna 1995. Climat80 Gruppenin kaupan toteuduttua Are toimii Ruotsissa 10 paikkakunnalla lähes 650 talotekniikka-alan ammattilaisen voimin ja sen liikevaihto on 111 miljoonaa euroa. Rakennetussa ympäristössä kenttien lähteitä ovat esimerkiksi voimajohdot, matkapuhelimet tukiasemineen sekä sähkölaitteet. Sähköja magneettikenttiä esiintyy kaikkialla. Konserni työllistää 400 ammattilaista ja sen liikevaihto on noin 66 miljoonaa euroa. Energiapalveluyhtiö Väre on avannut Itä-Suomen ensimmäisen sähköautojen hyperlatauspisteen Kuopion Portissa. Talotekniikkayritys Are ostaa Climat80 Gruppenin, joka on yksi Etelä-Ruotsin johtavista talotekniikka-alan yrityksistä. Väre kertoo haluavansa olla kehittämässä sähköisen liikenteen palveluja valtakunnallisesti koko Suomessa. Perheyritys Are laajentaa . Yhdistämällä taitomme olemme entistäkin vahvempi ja monipuolisempi toimija Ruotsin markkinoilla, Heikki Pesu kertoo. Latauspiste mahdollistaa yhden auton lataamisen jopa 150 kilowatin latausteholla tai kahden auton samanaikaisen lataamisen 75 kilowatin teholla. Yrityskauppa on osa Realia Groupin ja sen tytäryhtiö Realia Isännöinnin kasvustrategiaa ja tukee Realia Isännöinnin tavoitetta toimia isännöintialan suunnannäyttäjänä. Myös kasvillisuus ja rakennelmat vaimentavat sähkökenttää tehokkaasti. Climat80 Gruppen on talotekniikkakonserni, joka toimii Etelä-Ruotsin alueella Malmössä, Lundissa ja Helsingborgissa. Sähköja magneettikenttien yleisöaltistusta koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2018 lopussa. Suurteholatauspisteen lisäksi Väre avasi samalla Kuopion Portin pysäköintitaloon yhteensä kymmenen 22 kilowatin asiointilatauspisteitä. Aren henkilömäärä ja liikevaihto yli kaksinkertaistuivat vuonna 2014 toteutetun Lemminkäinen Talotekniikka Oy:n yritysoston myötä. Väre Oy:n sähköisen liikenteen asiantuntija Mika Petsalon mukaan uusi hyperlatauspiste mahdollistaa kahden sähköauton yhtäaikaisen pikalatauksen. Parhaimmillaan hyperlatauspiste nopeuttaa sähköauton latausta kolminkertaisesti perinteiseen 50 kilowatin tehoiseen pikalatauspisteeseen verrattuna. Kuopion Porttiin hyperlatauspiste . Sähkökentän voimakkuus riippuu voimajohdon jännitteestä, ja siirryttäessä kauemmaksi voimajohdon keskilinjasta sähkökenttä vaimenee nopeasti. – Tiedostamme kuitenkin, että epävarmuuden tunne voimajohdon mahdollisista terveysriskeistä voi aiheuttaa huolta voimajohtojen läheisyydessä asuville ihmisille. – Alusta asti tavoitteenamme on ollut tarjota myös Ruotsissa kiinteistöjen koko talotekniikka aina suunnitteluvaiheesta toteutukseen, käyttöönottoon, jatkuvaan ylläpitoon sekä modernisointiin. Tämä parantaa merkittävästi sähköautoilijoiden palveluja pitkillä matkoilla, Petsalo sanoo. Yritysoston ansiosta Aren palveluvalikoima Ruotsissa laajenee putkija sähköosaamisen lisäksi myös ilmanvaihto-, jäähdytysja kiinteistöpalveluihin. Sähköja magneettikentät ovat suurimpia siellä, missä virtajohtimet ovat lähimpänä maata. – Latauspisteessä on kaksi CCS-latauspistoketta ja yksi CHAdeMO-latauspiste. Etäisyyden kasvaessa magneettikenttä pienenee edelleen. Latauspisteet sijaitsevat P-Matkakeskuksen 1-, 2ja 3-kerroksissa. – Latausaikaan vaikuttaa käytettävissä olevan lataustehon lisäksi auton vastaanottokyky, akuston kapasiteetti, sen varaustaso ja lämpötila sekä ulkolämpötila. Olemme erittäin vaikuttuneita Climat80 Gruppenin henkilöstön osaamisesta. Sen vuoksi haluamme tämän julkaisun välityksellä tuoda esille riippumattomien asiantuntijatahojen näkemyksiä voimajohtojen sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä kysymyksistä, Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo toteaa. Uuden hyperlatauspisteen sijoittamisella Kuopioon Väre halusi tuoda Itä-Suomen mukaan sähköautoilun hyperlatausaikaan ja parantaa sähköisen liikenteen palveluja maakunnassa. Pohjoismaiden suurimpaan kiinteistöjohtamisja kiinteistönvälityspalveluita tarjoavaan Realia Group -konserniin kuuluva Realia Isännöinti on ostanut Keminmaalla toimivan Rainto Oy:n. Realia Isännöinti osti Rainto Oy:n . Fingrid on julkaissut uuden esitteen voimajohtojen sähköja magneettikentistä. Huoltopalveluiden osuus Climat80 Gruppenin liikevaihdosta on merkittävä. 80 Sähköja magneettikentät . Kantaverkon voimajohdot täyttävät sosiaalija terveysministeriön asetuksen (1045/2018) raja-arvot, ja niiden täyttymistä valvoo Säteilyturvakeskus (STUK). Voimajohdon magneettikenttä on verrannollinen voimajohdoissa kulkevaan virtaan, joka on suurin 400 kilovoltin johdoissa. Julkaisuun haastateltujen asiantuntijoiden mukaan kantaverkon voimajohdot täyttävät laissa määrätyt raja-arvot eikä voimajohtojen magneettikenttiin nykytiedon valossa liity terveysriskejä. Väestölle asetettu magneettikenttäaltistuksen toimenpidetaso on 200 mikroteslaa. Maapallon sisäosien sähkövirrat, aurinko ja salamointi synnyttävät luontaisia sähköja magneettikenttiä. – Yritysoston myötä Are pystyy tarjoamaan kaikkia taloteknisiä palveluita kiinteistöjen koko elinkaarelle myös Ruotsissa, kertoo Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu
Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Sähköposti: ..................................................................................................................... Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Puhelin: ............................................................................................................................. 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) r kestotilauksena 65€/v r määräaikaisena 72€/v. www.kiinteistojaenergia.. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Nimi: .................................................................................................................................... 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puh. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. tilaukset@karprint.. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Allekirjoitus: ................................................................................................................... Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Lähiosoite: .....................................................................................................................
Tunneleissa liikenteenohjaukselta vaaditaan erikoiskohteen vuoksi tavallista avo-osuuden opastusta enemmän. 82 VAV-konserni myi kiinteistöjä . VAV-konserni myi Vantaalta VAV Yhtymä Oy:n omistaman kiinteistön osoitteesta Knaapinkuja 6 Seutulasta sekä VAV Asunnot Oy:n omistamat Malvatie 1 ja Malvatie 4 Ruskeasannasta sekä Mikaelintie 4 Asolasta ABC Asunnoille. Jarkko Salonvaara (vasemmalla) on aloittanut Vahanen Development Oy:n toimitusjohtajana. Tunnelit eivät saa jonoutua täyteen autoa, jotta poikkeustilanteet, kuten onnettomuus tai tulipalo, kyetään hallitsemaan turvallisesti. Kilometrin pituisen Liipolan tunnelin tekniikan suunnittelussa avainasiana on ollut liikenneja paloturvallisuus sekä liikenteen sujuvuus. Vahanen Development Oy:n toimitusjohtaksi on nimitetty Jarkko Salonvaara, joka on viime vuodet toiminut johtotehtävissä JLL Finland Oy:ssä. Vuonna 2019 toimme asukkaillemme My Lumo -palvelun, ja nyt uudistimme jo asemansa vakiinnuttaneen Lumo-verkkokaupan. Vuokrauksen jälkeen asiakas voi muuttaa omaan Lumo-kotiin parhaimmillaan jo seuraavana päivänä. Kaistaopasteita Liipolan tunneliin tulee 20, häiriöhavaintotutkia 10, liikenteenseurantakameroita 14, sähkökeskuksia 12, laitekeskuksia 15, hätäasemia 10, savunpoistopuhaltimia 28 ja tunnelivalaisimia 396. Ajoneuvoista mahdollisesti putoavat esineet ovat tunneleissa myös korkea turvallisuusriksi. Nyt www.lumo.fi uudistaa asunnon vuokrausta edelleen ja tarjoaa kaikki asuntonsa verkkokaupasta. Tunnelin tekniikkatilat rakennusvaiheessa. – 2019 keväällä aloitettujen tekniikkatilojen rakentaminen on lähes valmiina ja niiden viimeistely ja kaapelointi jatkuu parhaillaan. Tunnelia ja koko eteläistä kehätietä seurataan ja valvotaan ITMF Oy:n tieliikennekeskuksista, joista tämän tunnelin pääoperointipiste on Tampereella. Digitaalinen tiekarttamme sisältää tulevaisuudessa merkittäviä uudistuksia helpottamaan asukkaidemme arkea ja yhteisöllisyyttä, digijohtaja Katri Harra-Salonen kuvaa. Vahanen-yhtiöt laajentaa tarjontaa . Uudistuneessa Lumo-verkkokaupassa voi tehdä asunnon vuokrauksen heti tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa kiinnostuksensa tiettyyn asuntoon, minkä jälkeen Lumo on yhteydessä asiakkaaseen arkisin 24 tunnin aikana ja etsii asiakkaalle sopivan asunnon. Mahdollisten onnettomuusja tulipalotilanteiden varalle tunnelin turvallisuusjärjestelmä kattaa lisäksi muun muassa viranomaisverkon, hätäpuhelimen, hätäasemat, paloilmoitusja palovesijärjestelmät sekä savunpoistopuhaltimet. Asuntojen vuokraus on siirtynyt pysyvästi verkkoon ja on voimakkaassa kasvussa. Lumo vuokraa verkkokaupassa . – Liipolan tunnelissa tekniikkaa on todella paljon, vaikka läpiajajalle läheskään kaikki eivät ole näkyvissä. Tyypillinen verkkokaupasta asunnon vuokraava asiakas on esimerkiksi työn perässä toiselle paikkakunnalle tai kaupungin toiselle alueelle muuttava sinkku tai pariskunta, joka etsii kotia sopivan etäisyyden päässä työpaikasta lähellä palveluja ja hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Tunnelitekniikkaan lukeutuvat muun muassa kamerajärjestelmät, säätyvä LED-tunnelivalaistus, kaistaopasteet, tiedonsiirtoverkko, sähkönjakelun rengasverkko sekä jätevesija kuivatusvesijärjestelmät, listaa tunnelin telematiikan asennuspäällikkö Matti Poutanen Caverion Suomi Oy:sta. Hyvä vauhti verkkopalveluidemme kehittämisessä jatkuu. Liipolan tunnelin tekniikka . Vt 12 Lahden eteläisen kehätien tunneliin tulee paljon tekniikkaa varmistamaan turvallisen liikkumisen. – Kehitämme asumisen edelläkävijänä digitaalisia palvelujamme voimakkaasti. Kuvassa myös Vahanen Environment Oy:n toimitusjohtaja Pekka Määttänen. Vuokraamalla asunnon verkkokaupasta, ilman vuokravakuutta, verkkokauppa tekee asunnon vuokraamisen ylivoimaisen helpoksi ja vaivattomaksi. Myytävät kiinteistöt ovat rivitaloja, joissa on yhteensä 61 asuntoa. Jo puolet kaikista asuntovuokrauksista tehdään suoraan Lumo-verkkokaupassa, kun vuosi sitten osuus oli 37 prosenttia valtakunnallisesti. Tammikuussa perustettu Vahanen Development Oy keskittyy jätteen kierrätyksen ja jätteen käsittelyteknologioiden moderneihin ratkaisuihin sekä älykkäiden, hiilineutraaleiden energiantuotantomuotojen selvityksiin ja toteutusmuotoihin uudisrakentamisessa. Varsinaisen tekniikan ensimmäisiä testejä on aloiteltu helmikuussa 2020, kertoo Poutanen.. Tunneleihin liittyy myös tavallista enemmän hallittavia turvallisuusriskejä. Vuokra-asuntojen markkinaa uudistaneessa Lumo-verkkokaupassa on tehty jo yli 16 000 vuokrausta. Esteiden havaitseminen ja mahdollinen väistäminen on rajoitettua tunnelin seinien vuoksi. Myynneistä saatavat varat käytetään uudistuotannon oman pääoman rahoittamiseen ja vanhan kiinteistökannan korjaustoimintaan
Kutittaa niin strösselisti. UUSI ISOVER PREMIUM 33 EI KUTITA. Lue lisää eristeuutuudesta: isover.?. EI PÄTKÄÄKÄÄN. Kevään ensimmäinen hyttysen purema. Tämä uutuus ei myöskään pölise, on nopea asentaa ja eristää lämpöä 9 % aiempaa enemmän
KAIKKI CONSTILTA SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Constin parvekeratkaisu sisältää kaiken suunnittelusta ja rakennusluvan hankinnasta toteutukseen. Saat viikon sisällä sitovan tarjouksen sekä esityksen aikataulusta. Nopeutetulla Consti Parveke -remontilla korjausvaiheen kesto pystytään jopa puolittamaan. Uusi elementtiparveke valmistuu nopeimmillaan viidessä viikossa, ja remontin hinnan ollessa kiinteä, yllättäviä lisäkustannuksia ei synny. LISÄARVOA JA ASUMISMUKAVUUTTA EDULLISESTI, SITOVA HINTA JA LAAJENNETTU TAKUU Consti Parveke tarjoaa taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille helpon ratkaisun elementtiparvekkeiden uusimiseen. Lisäksi parvekkeille tarjotaan viiden vuoden takuu. Consti Parveke soveltuu erityisesti elementtirakenteisten parvekkeiden uusimiseen, joita on rakennettu paljon 1970ja 1980-luvun elementtitaloihin. CONSTIN AMMATTILAISET ODOTTAVAT YHTEYDENOTTOASI. Kun betoniparvekkeet uusitaan moderneiksi lasitetuiksi parvekkeiksi, kiinteistön arvo ja asuntojen käyttömukavuus lisääntyvät. PARVEKEREMONTTI ON HELPOMPAA KUIN ARVAATKAAN! #t un ne ra ke nt am in en PALVELUT TALOYHTIÖILLE PARVEKEREMONTTI Ota yhteyttä ja kutsu Constin edustajat kohteeseenne tutustumiskäynnille. Lähempänä asiakasta WWW.CONSTI.FI/TALOYHTIOILLE Puh. 010 288 6000 taloyhtiöt@consti.. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti