Nro 2/2024 2,90 Nyt vain 9,90€ Miksi asuminen on niin kallista. Millaisia ovat tulevaisuuden talot. Kaavavalitus voi maksaa miljoonia Seinäjoki vaalii kaupunkikeskustansa elinvoimaa Littoisten vanha verkatehdas muuttui omaleimaiseksi asuintaloksi
Tutkinto-opinnoissa voit suorittaa koko tutkinnon tai keskittyä yksittäisiin tutkinnon osiin. TAITOTALO asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi Strömberginkuja 3, 00380 Helsinki • taitotalo.fi Hanki lisää ammattitaitoa ja kilpailukykyä tutkinnolla tai syvennä osaamistasi ammatillisilla kursseilla. Tarjoamme monipuolisesti opintoja isännöinti-, puhtausja kiinteistönhoitoalalle. Osa tutkinnoista on mahdollista opiskella myös verkko-koulutuksena paikkakunnasta riippumatta. ISÄNNÖINTIALA Ammattitaitoa syventäviä kursseja • Kiinteistöjen energiatehokas hallinta • Isännöinnin LVI-tekninen tehopäivä • Kiinteistöteknisten vikailmoitusten tehokas hallinta Ammattitutkinto • isännöitsijä • tekninen isännöitsijä • kiinteistö-assistentti, osatutkinto Erikoisammattitutkinto • isännöitsijä PUHTAUSJA KIINTEISTÖPALVELUALA Ammattitaitoa syventäviä kursseja • Kiinteistöjen energiatehokas hallinta • Ilmanvaihtojärjestelmän ylläpito • Vesityökortit • SuLVI: Perustietoa LVI-järjestelmistä • WCja hanaopisto • Lattioiden pintapesuja hoitomenetelmät • Puhtaanapito terveydenja sosiaalihuollon tiloissa • Eristyshuoneen siivous • Uima-allasja märkätilojen hygieniaosaamiskoulutus ja -testi Perussiivouksen täsmäkoulutus, Basic cleaning -training Cleaning training of hotel and accommodation facilities, Cleaning training of food industry facilities, Cleaning training of residential facilities, Elintarviketeollisuuslaitosten puhtaanapito Perustutkinto • toimitilahuoltaja • kodinhuoltaja • kiinteistönhoitaja Ammattitutkinto • toimitilahuoltaja • Site Facilities Operator • kodinhuoltaja • laitoshuoltaja • kiinteistönhoitaja • tekninen kiinteistönhoitaja Esihenkilötutkinnot • lähiesimiestyön ammattitutkinto puhtausja kiinteistöpalvelualalle • puhtausja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto Toteutamme esihenkilövalmennusta sekä yrityskohtaisia koulutuksia useista eri isännöinti-, puhtaus-, ja kiinteistönhoitoalan aiheista – kysy lisää kiinteistoala@taitotalo.fi Tutustu ja hae mukaan taitotalo.fi/isannointi l taitotalo.fi/puhtaus l taitotalo.fi/kiinteisto NOSTA OSAAMISESI UUDELLE TASOLLE Koulutamme puhtausja kiinteistöpalvelualan tekijöitä monipuolisesti ja joustavasti
CONSTIN AMMATTILAISET ODOTTAVAT YHTEYDENOTTOASI. Lähempänä asiakasta WWW.CONSTI.FI/TALOYHTIOILLE Puh. Kun betoniparvekkeet uusitaan moderneiksi lasitetuiksi parvekkeiksi, kiinteistön arvo ja asuntojen käyttömukavuus lisääntyvät. PARVEKEREMONTTI ON HELPOMPAA KUIN ARVAATKAAN! #t un ne ra ke nt am in en PALVELUT TALOYHTIÖILLE PARVEKEREMONTTI Ota yhteyttä ja kutsu Constin edustajat kohteeseenne tutustumiskäynnille. KAIKKI CONSTILTA SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Constin parvekeratkaisu sisältää kaiken suunnittelusta ja rakennusluvan hankinnasta toteutukseen. Saat viikon sisällä sitovan tarjouksen sekä esityksen aikataulusta.. Uusi elementtiparveke valmistuu nopeimmillaan viidessä viikossa, ja remontin hinnan ollessa kiinteä, yllättäviä lisäkustannuksia ei synny. 010 288 6000 taloyhtiöt@consti. Lisäksi parvekkeille tarjotaan viiden vuoden takuu. Consti Parveke soveltuu erityisesti elementtirakenteisten parvekkeiden uusimiseen, joita on rakennettu paljon 1970ja 1980-luvun elementtitaloihin. LISÄARVOA JA ASUMISMUKAVUUTTA EDULLISESTI, SITOVA HINTA JA LAAJENNETTU TAKUU Consti Parveke tarjoaa taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille helpon ratkaisun elementtiparvekkeiden uusimiseen. Nopeutetulla Consti Parveke -remontilla korjausvaiheen kesto pystytään jopa puolittamaan
– Vihreät lainat ovat taloyhtiöille yksi potentiaalinen vaihtoehto, joten omasta pankista kannattaa kysyä, olisiko sellaista tai EIR-takausta mahdollista saada taloyhtiölle, vinkkaa Isännöintiliiton tietoasiatuntija Olli Rekonen. Oikeuden käsittelyajat ovat niin pitkiä, että stadionin hintalappu on noussut useilla miljoonilla euroilla vaarantaen koko hankkeen toteutumisen. – Ikävä kyllä oikeus ei ole millään tavalla toteutunut tässä tapauksessa, kiteyttää Tampereen yliopiston pohjarakentamisen professori Tim Länsivaara. Olosuhteista huolimatta sähköä riitti, ja merkittävä sähkön kulutuksen hintajousto varmisti osaltaan sähkön riittävyyttä. Miksi. Sähkön kulutus oli tällöin 14 993 megawattituntia tunnissa. Energian hinta Suomessa on selvästi alle EU:n keskiarvon, sillä olemme panostaneet uusiutuvaan energiaan ajoissa. Sähkö riitti vaikeuksista huolimatta Sähkön kulutushuippu toteutui talvella 2023-2024 tammikuussa keskiviikkona 3.1.2024 tunnilla 19-20. Sivu 24. Seinäjoen kaupunki saa tulevana kesänä päätökseen mittavan 10 vuotta kestäneen Aallon suunnittelemien rakennusten korjausrakentamishankkeen. Seinäjoki peruskorjasi Aalto-rakennukset Seinäjoen keskustassa on lukuisia Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. Kaikki esille nousevat ideat otetaan ylös ja lopputuloksena valmistuu hankesuunnitelma, joka toteuttaa kaikki mahdolliset toiveet, sanoo rakennuskustannuksiin perehtynyt Vihdin Jäähalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Harju. Myös veden hinta on Suomessa alhainen. 4 5 Energiatehokkuus voi auttaa lainansaannissa Moni taloyhtiö pohtii, mistä saada rahat tarvittaviin korjauksiin. Parvelelasit eivät kuitenkaan pysy kunnossa itsestään, vaan ne tarvitsevat säännöllistä huoltoa. – Näiden lainojen kiinnostava puoli taloyhtiön näkökulmasta on, että lainaehdot voivat olla tavanomaista taloyhtiölainaa edullisemmat tai rahoituksen saatavuus voi olla tavallista helpompaa, valottaa Rekonen. Sivu 6 Toiveet täytäntöön kustannuksista piittaamatta Julkiset rakennushankkeet ovat usein kalliita. Sivu 68 Onko asuminen Suomessa kallista. Näin siitäkin huolimatta, että asuintontti paljastui rakennuskelvottomaksi. Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeen yhteydessä voi parantaa taloyhtiön mahdollisuuksia saada rahoitusta vaikkapa putkiremontille. A jankohtaista S isältö 2 / 2023 10 Kiinteistöalan uutisia. Asumisasioista vuosina 2019-2021 vastannut ympäristöministeri, nykyinen kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.) korostaa, että jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Turun hovioikeuden äänin 2-1 tekemä päätös ratkaisi, ettei Pälkäneen kunnan tarvitse maksaa korvauksia rivitaloyhtiön osakkaille. Tiedot käyvät ilmi kantaverkkoyhtiö Fingridin tilastoista. 38 Vantaan kaupunki suosii puurakentamista saavuttaakseen hiilineutraaliuden jo vuonna 2030. Taloyhtiöiden energiatehokkuutta ja päästöttömyyttä parantaville hankkeille on nykyisin saatavilla pankeista niin sanottua vihreää taloyhtiölainaa sekä EIR-takausta. Kulutuksen maantieteellisellä jakautumalla painotettu lämpötila oli kyseisenä ajanhetkenä 24 pakkasastetta. Esimerkiksi lapsiperheiden asumiseen kuluu pienempi tulo-osuus kuin muissa Pohjoismaissa. – Julkisista rakennuksista tehdään kaikki toiveet täyttäviä kustannuksia miettimättä. Konsulttiyhtiö kutsuu työryhmiin ja työpajoihin kaikki mahdolliset tulevien tilojen käyttäjät. 56 Taloyhtiön kiinteistövakuutus kattaa tavallisimmin omaisuusvahinkoja, vastuuvahinkoja omaisuusja henkilövahingoissa, varallisuusvastuuvahinkoja ja oikeusturvavahinkoja. Uudet rahoitusvaihtoehdot eivät ole vielä tuttuja kaikille lainanhakijoille. Vuoden ensimmäisen viikon pitkä ja poikkeuksellisen kylmä pakkasjakso yhdessä lämpövoimalaitosten vikaantumisten kanssa muodostui sähkön riittävyyden kannalta talven hankallimmaksi ajanjaksoksi. 28 Oulun Heinäpäähän suunnitellun jalkapallostadionin rakentaminen tyssäsi kaavamuutoksesta hallinto-oikeuteen tehtyihin valituksiin. 62 Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi investoimalla energiankierrätysjärjestelmään, jossa energiaa kerätään poistoilmasta ja tehdään kylmää jäähdytysverkkoon. 46 Teknologia muuttaa olemassa olevia rakennuksia ja koteja älykkäiksi rakennuksiksi. – On hyvä muistaa, että Suomessa ei asuta erityisen kalliisti tai ahtaasti. 52 Parvekelasitusten materiaalit lasi ja alumiini ovat ikuisia, eivätkä muutamat muoviosatkaan ole lyhytikäisiä. EIR-takaukset on saatavilla pankkien kautta ja ne ovat osa EU-Invest -lainantakausohjelmaa, tarkoituksena on vauhdittaa muun muassa taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavia investointeja. Millaisia ne ovat. 34 Helsinkiläinen iso rivitaloyhtiö vaihtoi kalliiksi käyneen kaukolämmön maalämpöön. 42 Littoisten kylän sydän oli päässyt vuosien saatossa pahasti rapistumaan, mutta remontin myötä vanha verkatehdas kokosi jälleen kyläyhteisön huomaansa. Ensin kunta tai valtio tilaa konsulttiyhtiöltä hankesuunnitelman. Sivu 14 Talo vajoaa – asukkaat jäävät korvauksetta Vanhaan soramonttuun Pälkäneellä rakennettu rivitalo alkoi vajota, lopulta asuinkelvottomaksi tuomitusta talosta häädettiin asukkaat ja asunnot muuttuivat arvottomiksi. 18 Helsingin Olympiastadionin yli 330 miljoonan euron remontti on ruma esimerkki julkisten varojen vastuuttomasta käytöstä. – Kehitimme siinä myös rakennuttamisen näkökulmasta uusia toimintatapoja, joita pyrimme soveltamaan myös tavanomaisempiin korjauskohteisiin, jotta saataisiin niitäkin viilattua, sanoo Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi
4 5 P ääkirjoitus Kannen kuva: Seinäjoki vaalii kaupunkikeskustan vetovoimaa. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Vuokra-asuminen on viimeisen parin vuoden aikana muuttunut suhteessa kohtuuhintaisemmaksi verrattuna omistusasumiseen. Tutkimus osoittaa, että omien asumismenojen suhteen ollaan luottavaisempia ja niihin pyritään aktiivisesti vaikuttamaan, mutta yleinen kehitys huolestuttaa. Vain joka viides pitää asumiskustannuksia Suomessa kohtuullisina. Naisten ja miesten välillä on selvä ero: naisista selvästi yli puolet (54%) kokee asumisen ylittävän kohtuullisen hintatason, miehistä tätä mieltä on 40 %. – Lopputulos on suomalaisen kodinomistajan kannalta pääpiirteissään hyvä. Kuva: Seinäjoen kaupunk i Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2024 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksessa luodattiin suomalaisten näkemystä kohtuuhintaisesta asumisesta. Lähes puolet suomalaisista (47%) pitää asumisen hintatasoa Suomessa kohtuuttomana. Keskusta saa lisää vetovoimaa menneillään olevasta isosta asemaa uudistavasta hankkeesta. Suomalainen energiajärjestelmä on huomioitu aiempia esityksiä paremmin, minkä lisäksi pidämme keskeisenä, että lopputulos mahdollistaa joustoja, jotta kussakin jäsenmaassa voidaan ottaa käyttöön juuri siellä toimivia ratkaisuja, toteaa Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. Päivityksen myötä rakennuksille asetetut energiatehokkuuden vaatimustasot kasvavat, mutta yksittäisiin asuinrakennuksiin ei ole tulossa tiettyyn päivämääriin sidottuja korjausvelvoitteita. Energian hinta, taloyhtiön ylläpitokustannukset sekä remontointija korjauskustannukset ovat nousseet pilviin. Raha on isännätöntä, ja se näkyy. Lähes puolet kansalaisista (47%) kokee, että kohtuuhintainen asuminen toteutuu Suomessa melko tai erittäin huonosti. 050-475 0964 kari.ylonen@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 77 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Digilehti: Kestotilaus 61 €/v Määräaikainen 67 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Ahdingon aiheuttaa se, että vastikkeita ei ole haluttu nostaa kuluja vastaavalle tasolle vaan on jääräpäisesti pidetty kiinni vuosikausia liian alhaisista vastikkeista. Se, että yksittäisten asuinrakennusten energiakorjausvelvoitteen sijasta tarkastellaan asuinrakennuskantaa kokonaisuutena, on todella tärkeää. Nyt hoitovastike pitäisi yli tuplata, jotta taloyhtiö voisi maksaa juoksevat kulunsa. Taloyhtiöihin, ja sitä kautta omistusasumiseen, kohdistuvat korkeat veloitukset ovat nostaneet asumisen kokonaishinnan pilviin, taloyhtiömuoto on yleisenä taloudenhoitajana heikko, maksetaan pehmeästi liian kovia hintoja, niin yhteistyökumppaneille kuin liian vähäisellä kilpailuttamisella erinäisille urakoitsijoille. Oma tilanne nähdään valoisampana, vaikka joka kolmannella kuukausittaiset asumiskulut ylittävät EU:n määritelmän kohtuuhintaisuudesta. Taloyhtiöt välttyvät päivämäärään sidotuilta korjausvelvotteilta Euroopan parlamentti hyväksyi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen maaliskuun puolivälissä. Eikä vähiten taloyhtiön isännöitsijä ja hallitus. Niillä on taloyhtiöiden teettämänä ollut aina erityinen taipumus nousta korkeammalle tasolle kuin muissa asumisen muodoissa, mutta näin korkea taso alkaa olla jo yksinkertaisesti liikaa. Vuokra-asumisen kireä kilpailutilanne pitää toistaiseksi vielä vuokrien markkinahintoja kurissa. Kilpailu ei toimi, kukaan ei välitä. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Vain joka viides pitää asumisen kustannuksia kohtuullisina A suntosäätiön tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat huolissaan asumisen hintatasosta. Yhä useampi taloyhtiö keikkuu kuilun reunalla Jopa pääkaupunkiseudulla on taloyhtiöitä, jotka huojuvat uhkarohkeasti maksukyvyttömyyden rajoilla. – Eräässäkin pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa taloyhtiössä hoitovastiketta ei ole nostettu isännöitsijän esityksistä huolimatta kymmeneen vuoteen ja kun lyhyen ajan sisään on tullut muutama vesivahinko, on taloyhtiön jo vuosia supistuneet vastikepuskurit syöty hetkessä ja pakollisia lämmitys-, vesija sähkölaskuja on rästissä. Kun lisäksi korjauksia on paljon tekemättä, on tulevaisuudenkin talousnäkymät heikot, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen puh
Eurostatin mukaan asumiskustannukset ovat kohtuuttomat, jos yli 40 prosenttia kaikista käytettävissä olevista tuloista, mahdollinen asumistuki huomioiden, menee asumiseen. Teksti: Eero Wihuri Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan Suomessa asuminen ei ole erityisen kallista. Rahastetaanko Suomessa ihmisen perustarpeella. Stadionin rakentaminen maksoi noin 300 miljoonaa euroa. Asuminen on ihmisen perustarve. Miksi. Asumisen hinta koostuu monista tekijöistä, poliitikot voivat vaikuttaa vain osaan niistä Miksi asuminen on niin kallista. Stadionille mahtuu jalkapallo-otteluissa yleisöä noin 50 000, konserteissa vieläkin enemmän. Asuminen on kuitenkin kallista. Varsinkin isommissa kaupungeissa keskituloistenkin perheiden kuukausimenoista iso osa on erilaisia asumiseen liittyviä kustannuksia. 6 Solnaan Tukholman keskustan pohjoispuolelle valmistui syksyllä 2012 uusi stadion, Friends Arena. Stadionilla on suljettava katto, mikä mahdollistaa tapahtumien järjestämisen sisätiloissa. Kuvituskuva: Pexels
Esimerkiksi Ranskassa ei edes tunneta sanaa putkiremontti. Asumisen hinta vaihtelee Suomessa alueittain. Asuntojen vuokrat vaihtelevat 10-30 euron neliöhinnan välillä. – Olen huomannut, että monet Espanjasta loma-asunnon itselleen ostaneet ovat ihmetelleet, miten edullista Espanjassa on rakentaa verrattuna Suomeen. Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan Suomessa asuminen ei ole erityisen kallista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tilanteita, joissa asuntolainan lyhennys, yhtiövastike ja taloyhtiön remonttilainan lyhennyksiin kerättävä rahoitusvastike voivat yhteensä olla 2 000 euroa kuukaudessa, tai hieman ylikin. Edellä kuvatut luvut perustuvat tavallisessa helsinkiläisessä kerrostaloyhtiössä asuvan nelihenkisen perheen kuukausituloihin ja -kustannuksiin. Nämä remontit ovat kalliita. Metsolan mukaan asumisen kustannuksia Suomessa nostaa myös verotus. Metsola korostaa, että Suomessa rakentamista ja asumista ohjataan lainsäädännöllä sekä monilla normeilla, joilla on hyvät aikeet. Espanjassa ei tarvita rakennusteknisesti niin vaativia taloja kuin Suomessa. Metsola huomauttaa Suomen olevan kympin oppilas sääntöjen noudattamisessa. – Suomessa putkiremontit tehdään pääosin linjasaneerauksissa, jossa uusitaan kaikki mahdollinen. Suomessa asumisen taso on korkealla, asian kääntöpuolena voidaan kysyä, onko meillä siihen varaa. Maihin lukeutuvat Norjan ja Sveitsin lisäksi muun muassa Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Verojen jälkeen nettotulot ovat yhteenlaskettuna noin 5 500-5 600 euroa. Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kannustaa suomalaisia ottamaan oppia virolaisesta rakentamisesta. Kuudessa maassa on maaseudulla suhteessa vähemmän ihmisiä, joilla on kohtuuttomaksi luokitellut asumiskustannukset. Monenlaisia fiksuja vaihtoehtoja voisi löytyä näiden ääripäiden välistä. Inflaation kiihtyminen nosti korkotasoa, samalla lähes kaikkien asumiseen liittyvien tuotteiden, materiaalien ja palveluiden hinnat ovat nousseet. Monissa muissa EU-maissa viranomaiset etsivät linjaa muodostaessaan paikkoja, joissa on aita kaikkein matalin. Energiatehokkuudella vaikutusta Asumisasioista vuosina 2019-2021 vastannut ympäristöministeri, nykyinen kansanedustaja. – Virosta suomalaisilla olisi opittavaa, sillä maassa luotiin oma rakentamisen toimintatapa, joka on suoraviivaisempi kuin Suomessa. Kuitenkin Espanja sijaitsee Etelä-Euroopassa ja Suomi pohjoisessa. Suomen kaupungeissa keskimäärin 7,5 prosentilla asumismenot nousevat yli 40 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Monissa muissa maissa vanhoja putkia ei korvata uusilla, vaan uudet putket vedetään rakenteen päälle ja koteloidaan. Esimerkiksi Metsola nostaa putkiremontit. Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin suomalaiset maksavat asumisesta noin viidenneksen nettotuloistaan. – Normien noudattamisen yhteenlaskettuna lopputuloksena asumisen hinta kuitenkin kipuaa korkealle tasolle. Espanjassa ei ole routaa, johon taas Suomessa pitää varautua. – Rakentamisessa veroluonteisten kustannusten, suorien ja välillisten, yhteenlaskettu osuus on 40-45 prosenttia kustannuksista. Tästä summasta reilut 2 000 euroa asumiskuluihin ovat iso menoerä, varsinkin kun esimerkiksi myös ruokakustannukset ovat nousseet tuntuvasti, samoin sähkön hinta. Kuva: Meeri Utti Photography Oy – Ilmasto vaikuttaa paljon rakennuskustannuksiin ja sitä kautta asuntojen hintoihin. Lisäksi Suomessa vain 3,6 prosentilla väestöstä on maaseudulla kohtuuttomat asumiskustannukset. – Tätä voi hieman karrikoiden kuvailla niin, että Suomessa viranomaiset etsivät aidan korkeinta kohtaan tulkitessaan EU:n direktiivejä, Suomen lainsäädäntöä sekä asetuksia. Mutta tilastot eivät kerro koko totuutta. Eurostatin mukaan asumiskustannukset ovat kohtuuttomat, jos yli 40 prosenttia kaikista käytettävissä olevista tuloista, mahdollinen asumistuki huomioiden, menee asumiseen. Jos kotitaloudessa on kaksi keskituloista, bruttotulot ovat yhteenlaskettuna noin 7000 euroa tai hieman yli. Suomessa taloihin pitää rakentaa kunnolliset, kestävät perustukset ja eristeet, joita taas Espanjassa ei tarvitse tehdä samalla tavalla. Omistusasunnot maksavat Suomessa keskimäärin 2 100 euroa per neliö, mutta suurissa kaupungeissa asunnot ovat paljon kalliimpia. 7 A sumisen kustannukset ovat nousseet Suomessa entisestään parin viimeisen vuoden ajan, koska Ukrainan sota kiihdytti inflaatiota. Eurostatista saa tilastoja sekä kaupunkiettä maaseutualueille. Korkein aita Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola sanoo asumisen hinnan koostuvan tekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa, ja tekijöistä, joihin emme voi vaikuttaa. Tämä tarkoittaa, että 15 EU-maassa sekä Norjassa ja Sveitsissä asumismenot ovat Suomea suhteellisesti korkeammat
Näin tehdäänkin ja vuosien varrella joitain normeja väljennettykin. – Pidän tärkeänä, että viranomaisilla on riittävät resurssit käsitellä lupaja valitusasioita niin, että nämä prosessit ovat sujuvia, eivätkä jarruta rakentamista. Mikkonen muistuttaa asuntojen hintojen muodostuvan markkinoilla. – Pidän tärkeänä, että valtion tukijärjestelmää kehitetään myös asumisen osalta. Nyt kaavoitus kunnissa on välillä hyvinkin hidasta. Mikkonen huomauttaa, että asuntojen energiatehokkuus on yksi asumisen hintaa kohtuullistava tekijä. Monet rakennusja asumisalan toimijat pitävät yhtenä syynä asumisen kalleuteen monimutkaista sekä sekavaa asuntotuotannon tukijärjestelmää, joka perinteisesti on tukenut asuntotuotantoa asumisen sijaan. Valtion tukema ARA-tuotanto takaa etenkin isoissa kaupungeissa markkinahintoja edullisemmat asumiskustannukset asukkailleen. Tarvitaan hyvää kaavoitusja tonttipolitiikkaa sekä lisää kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, hän painottaa. Energian hinta Suomessa on selvästi alle EU:n keskiarvon, sillä olemme panostaneet uusiutuvaan energiaan ajoissa. Olen ympäristöministerinä muun muassa käynnistänyt hankkeen. – On hyvä muistaa, että Suomessa ei asuta erityisen kalliisti tai ahtaasti. Tuloeroja kaventava politiikka johtaisi myös kohtuuhintaisempaan asumiseen. Voidaanko asumisen hintaa lähteä alentamaan muuttamalla kaavoitusta niin, että siirryttäisiin esimerkiksi kaksiportaiseen kaavoitukseen. Samalla on tärkeää tunnistaa, että on asioita, joista ei voi tinkiä, esimerkiksi esteettömyydestä, väestösuojista sekä asumisen ekologisuudesta on tärkeää pitää huolta, Krista Mikkonen sanoo. – Rakennuskustannusten nousuun on vaikea vaikuttaa, mutta esimerkiksi materiaalitehokkuutta lisäämällä ja kiertotaloudella voidaan paitsi vähentää ympäristölle aiheutuvaa haittaa myös hillitä kustannuksia. On kuitenkin tärkeää turvata valitusoikeus niin, että mahdolliset väärinkäytökset ja ongelmat pystytään havaitsemaan, Krista Mikkonen toteaa. Kuva: Vihreiden eduskuntaryhmä kaavoja on riittävästi valmiina. Hyvällä ja vuorovaikutteisella kaavoituksella pystytään valituksia välttämään. Tässä mallissa työssäkäyntialueittain valmistellaan yleiskaavat ja kuntatasolla nykyistä väljemmät asemakaavat. Siksi hänen mukaan etenkin kasvukeskuksissa on tarpeen huolehtia siitä, että asuntoja rakennetaan riittävästi. sanoo kansanedustaja, vuosina 2019-2021 ympäristöministerinä asuntoja asumisasioista vastannut ministeri Krista Mikkonen (vihr.). Voiko tälle tehdä jotakin. Voisiko sääntelyn vähentämisellä leikata asumiskustannuksia. – Energiatehokkuudella voidaan edelleen vähentää lämmityskustannuksia, lisäksi uusiutuvan ja puhtaan energian tuotantoa pitää vauhdittaa, jossa asuntojen energiakustannuksen ovat kohtuullisia. – Kohtuuhintaisen asumisen lisääminen on ollut asuntopolitiikan tavoitteena pitkään, mutta tässä tavoitteessa ei ole onnistuttu erityisen hyvin. Muun muassa Helsingin seudun MAL-sopimuksien avulla tätä asiaa onkin saatu edistettyä merkittävästi, Krista Mikkonen vastaa. Selvisimme Euroopan energiakriisistä kohtuullisen hyvin, koska olemme jo tehneet energiasiirtymää tuontienergiasta kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Lisää kiertotaloutta Krista Mikkosen mukaan tonttien hinnat muodostuvat pääosin markkinoilla ja kaavamuutosmaksut kokonaisuudessa varsin pieniä. – Viime vaalikaudella öljylämmityksestä luopumisen tuki ja valtion tukemat energiatehokkuusremontit ratkoivat monen osalta lämmityskustannuksiin liittyviä ongelmia. Entä säädelläänkö rakentamista ja asumista liikaa. Esimerkiksi lapsiperheiden asumiseen kuluu pienempi tulo-osuus kuin muissa Pohjoismaissa. – En näkisi kaavoitusjärjestelmää suurena syynä asumisen kalleuteen. Myös veden hinta on Suomessa alhainen. Kaavoituksen pitää olla kunnissa pitkäjänteistä, ja kasvualueilla kuntien pitää hoitaa asiat niin, että asuntorakentamis–?Kohtuuhintaisen asumisen lisääminen on ollut asuntopolitiikan tavoitteena pitkään, mutta tässä tavoitteessa ei ole onnistuttu erityisen hyvin. – Eri säännöksiä on hyvä käydä läpi ja pyrkiä tunnistamaan sellaista sääntelyä, joka ei ole välttämätöntä. Voisiko kaavoitusvalitusten käsittelyä nopeuttaa niin, että kaavasta ja rakennusluvasta valitettaisiin kerralla, ja valitukset käsiteltäisiin kerralla, eikä niin, että tulee kaksi erillistä valituskierrosta, jotka vievät paljon aikaa ja maksavat paljon. – Tilasin ympäristöministerinä ollessani selvityksen asuntomarkkinoiden hintatekijöistä. 8 Krista Mikkonen (vihr.) korostaa, että jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämän tutkimuksen mukaan asuntojen hintoihin vaikuttaa erityisesti reaalitulojen kehitys ja tuloerojen kasvaessa osa ihmisistä jää yhä kauemmaksi kohtuuhintaisen asunnon hankkimisesta
Olen huolestunut rahaston rajusta leikkaamisesta, jota uhkaa lisätä erityisesti erityisryhmien asuntojen hintaa, Krista Mikkonen toteaa. Mutta katseita kannattaisi kääntää Viroon, jossa toiminta on suoraviivaista ja rakentamisen laatu varsin korkea, paikoin laatu on parempaa kuin Suomessa. – Toki yksittäisiä veroja on syytä katsoa ja pohtia niiden mielekkyyttä. Yksi konkreettinen esimerkki on puurakentaminen, jota ei ole Suomessa saatu kunnolla lentoon. Pitäisi uskaltaa muuttaa asioita totutuista tavoista. Siksi tärkeää olisi pohtia kokonaisuutta. Viron historia on erilainen kuin Suomen, Virossa uudet toimintatavat luotiin pääosin 2000-luvun maan uudelleen itsenäistymisen jälkeen. VAR ja ARA ovat valtiolle tärkeitä instrumentteja, joita on hyvä koko ajan kehittää. Lopputuloksena kuitenkin asumisen hinta kohoaa korkealle. Uskallus muuttua Timo Metsola kannustaa miettimään, miten rakentaminen ja asuminen olisi toimiva kokonaisuus. – Lisäksi kannattaisi katsoa avoimin mielin, mitä muissa maissa on tehty. – Nyt rakentamiseen ja asumiseen vaikuttavat asiat muodostavat melkoisen viidakon. – Ei Suomessa keksitty betonielementtirakentamista, vaan ideat haettiin ulkomailta. – Berliinissä voi asua hyvin kohtuullisilla kustannuksilla eikä kaupungissa ole asuntopulaa.. Olisimme kuitenkin säilyttäneet varainsiirtoverovapauden ensiasunnon ostajille, sillä sen poistaminen heikentää entisestään nuorten ihmisten mahdollisuuksia omaan asuntoon. Pitkä korkotukimalli nimenomaisesti tukee kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista ja peruskorjausta. Esimerkiksi hallituksen päätös laskea varainsiirtoveroa oli hyvä päätös. n Suomessa rakentamista ja remontteja ohjataan lainsäädännöllä sekä monilla normeilla, joilla on hyvät aikeet. Suomen kaupungeissa keskimäärin 7,5 prosentilla asumismenot nousevat yli 40 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Metsolan mukaan Virossa edullisempiin rakennuskustannuksiin vaikuttavat alhaisempi työn hinta ja kevyempi verotus, mutta nämä tekijät eivät selitä kokonaan edullisempaa rakentamisen hintaa. – Asiat, jotka toimivat Virossa ja Ruotsissa, voivat toimia myös Suomessa. Virosta suomalaisilla olisi opittavaa, sillä maassa luotiin oma rakentamisen toimintatapa, joka on suoraviivaisempi kuin Suomessa. Verojen laskemista nykyisessä taloustilanteessa Mikkonen pitää hankalana, koska valtion verotulot laskevat muutenkin huomattavasti tulevina vuosina. Kun Suomea verrataan Ruotsiin ja Norjaan, ei suomalainen rakentaminen olekaan niin kallista. Suomessa ja Virossa tulkitaan sertifikaatteja ja EU-tason vaatimuksia eri tavoin sillä seurauksella, että meillä rakentamiseen eivät esimerkiksi kelpaa kaikki rakentamisen komponentit, jotka Virossa ovat sallittuja, ja se nostaa uusien asuntojen hintaa. 9 pitkän korkotukimallin valmistelusta ja esitys annettiin eduskunnalle viime hallituskauden aikana. Berliini on suurkaupunki, jota Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kutsuu vastauksena asumisen utopiaan
Elokuussa 2022 Oulun käräjäoikeus asetti Kiinteistö Oy Oulun Torihotellin konkurssiin. Taloyhtiö voi joissakin tapauksissa kieltää ilmalämpöpumpun asentamisen. Huoneistoparvekkeelle tapahtuvan asennuksen yhteydessä kieltäminen on mahdollista, mikäli voidaan osoittaa, että muutostyöstä yhtiölle tai toiselle osakkaalle aiheutuva haitta ylittää muutostyöstä sitä haluavalle osakkaalle koituvan hyödyn. Ilmalämpöpumpun asentaminen voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin rakennusosiin, ja sen vuoksi osakkaan on tehtävä taloyhtiölle muutostyöilmoitus. – Olisi kuitenkin hyvä, että yhtiön näkemys ilmalämpöpumpun asentamiseen olisi tulevia kesiä varten valmiiksi olemassa. SRV:n ja Scandicin solmima sopimus sisältää hotellin noin 4500 neliön tilat, joihin tulee 144 huoneen Scandic Go -hotelli. Viime vuosina kerrostaloasunnoissakin yleistyneen ilmalämpöpumpun ehtii vielä asennuttaa ensi kesäksi, mutta asunto-osakeyhtiössä asennus on hoidettava yhteistyössä taloyhtiön kanssa, ja prosessiin on sen vuoksi varattava oma aikansa. Tavoiteaikataulu rakentamisen käynnistymiselle on vuoden 2024 loppuun mennessä, jolloin valmistuminen ajoittuisi vuodelle 2025. Ruotsin rakennusala ennakoi rakennustahdin painuvan tänä vuonna vuoden 2008 finanssikriisin tasolle.. Ehtojen tulee olla tarpeen yhtiön rakennukselle tai toiselle osakkaalle muutostyöstä aiheutuvan haitan tai vahingon ehkäisemiseksi. Jos asennus ulottuu osakehuoneiston ulkopuolelle taloyhtiön alueelle aiheuttaen esimerkiksi muutoksia taloyhtiön julkisivuun, voidaan asennus kieltää. Silloin osakkaat saavat nopeallakin aikataululla ilmalämpöpumpun asennettua, ja varmistetaan osakkaiden yhdenvertainen kohtelu, Tapio Haltia sanoo. Taloyhtiö voi kuitenkin asettaa ehtoja asennettavan laitteen ominaisuuksille sekä asennukselle ja valvonnalle, kertoo Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia. Konkurssien määrä kasvoi 84 prosenttia edellisvuodesta. Ilmalämpöpumpun asennus vaatii taloyhtiölle tehtävän muutostyöilmoituksen Rakennusalalla raju konkurssiaalto Ruotsissa Rakennusalan suhdannetilanne on heikko myös länsinaapurissamme Ruotsissa. periaatepäätöstä, tällainen olisi hyvä tehdä ennen ensimmäisen ilmalämpöpumpun asentamista. Hotellin lisäksi Torihotellin ensimmäiseen kerrokseen tulee ravintolatiloja sekä torille päin aukeava monitoimisali. Kiinteistö Oy Oulun Torihotellin konkurssiin asettamisen jälkeen SRV on hankkeen tähänastisena urakoitsijana ja konkurssipesän päävelkojana edistänyt hankkeen suunnittelua ja tilojen vuokrausta sinä aikana, kun rakentaminen on ollut pysähdyksissä. Scandic Go -hotelli Oulun Torihotelliin Scandic lähtee operoimaan Oulun Torihotellia pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. SRV jätti maaliskuussa 2022 Oulun käräjäoikeuteen kanteen pantin realisoimiseksi Kiinteistö Oy Oulun Torihotellin laiminlyömien sopimusvelvoitteiden vuoksi. Jos taloyhtiössä ei ole ennestään asennettu ilmalämpöpumppuja eikä asiasta ole yhtiökokouksen ns. 10 n ?Kiinteistöalan uutisia Oletko miettinyt ilmalämpöpumpun hankkimista helpottamaan lähestyvän kesän hellepäiviä. Samalla taloyhtiön on syytä selvittää kunnan rakennusvalvonnan suhtautuminen ilmalämpöpumppujen asentamiseen sekä mahdollinen viranomaisluvan tarve. Ilmalämpöpumpun asentaminen voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin rakennusosiin, ja sen vuoksi osakkaan on tehtävä taloyhtiölle muutostyöilmoitus. Ilmalämpöpumpun hankkimista suunnitteleva osakas toimittaa hallitukselle tai isännöitsijälle muutostyöilmoituksen, minkä jälkeen hallitus harkitsee suostumuksen antamista ja sille mahdollisesti asetettavia ehtoja. Ruotsissa Suomen tavoin Ukrainan sodan johtuva inflaation kasvu on hiljentänyt asuntomarkkinat, sillä inflaatio on nostanut korkotasoa ja sitä kautta rakentamisen hintaa sekä hidastanut kysyntää. – Jos taloyhtiössä huoneistoihin on aiemminkin asennettu ilmalämpöpumppuja ja asiasta on tehty yhtiökokouksessa hyväksyvä periaatepäätös, hallituksen antama lupa yleensä riittää. Jos periaatepäätöstä ei ole aiemmin tehty, vie päätöksentekoprosessi taloyhtiössä oman aikansa, ja ilmalämpöpumpun hankkiminen tulevaa kesää viilentämään saattaa pahimmassa tapauksessa olla jo myöhäistä. Samalla SRV keskeytti rakennustyöt Oulun Torihotellin työmaalla. Suuri ruotsalainen uutislehti Aftonbladet uutisoi maaliskuun puolivälissä yhteensä 384 rakennusalan yrityksen ajautuneen konkurssiin tammikuun ja helmikuun aikana kuluvana vuonna. Ruotsissa on uusien asuntojen rakentamisen ohella myös korjausrakentaminen vähentynyt merkittävästi. Päätöksellä linjataan muutostyölle asetettavia reunaehtoja esimerkiksi asennuspaikan ja kondenssiveden hallinnan sekä vastuukysymysten osalta. Yhtiökokouksessa päätetään asiasta yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä
Junaliikenteen energiankäyttö pieneni Sähköjunaliikenteen energiankäyttö pieneni viime vuonna noin kahdeksan prosenttia verrattuna edellisvuoteen, mikä vastaa noin 7 000 rivitaloasunnon vuosikulutusta. Vuoden aikana yhtiö investoi myös energiatehokkaampaan kalustoon hankkimalla uusia vetureita ja sähköbusseja. Hankkeesta saadut opit pyritään hyödyntämään jatkossa myös muilla asuinalueilla. Jos neuvontapalvelusta saadut kokemukset ovat hyviä, pilottihanke jatkuu valituilla alueilla vielä vuoden 2025 ajan. – Käytännön ongelmat liittyvät tällä hetkellä erityisesti Venäjällä asuviin osakkeenomistajiin, joita erityisesti Itä-Suomen alueella sijaitsevissa asunto-osakeyhtiöissä on runsaasti. veturinkuljettajien ennakoiva ajotapa. Tällä tarkoitetaan sitä, että kuljettaja esimerkiksi minimoi jarruttamisen tarpeen, antaa junan rullata ja ajaa matalammalla ajonopeudella. Muutoksella halutaan helpottaa esimerkiksi Itä-Suomen taloyhtiöiden tilannetta, jotka eivät voimassa olevan lain puitteissa pysty turvautumaan hallintaanottomenettelyyn osakkaan asuessa Venäjällä. Neuvontaan osallistuville tuotetaan alustava asiantuntija-arvio täydennysrakentamishankkeen kustannuksista ja tuotoista. Kaupunki satsaa neuvontaan, koska sen tavoitteena on edistää aktiivisesti täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen on taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille vapaaehtoista. Esimerkiksi Lauttasaaressa palvelua tarjotaan Vattuniemen ja Katajaharjun alueilla. Kuvassa etualalla on jo aiemmin täydennysrakentamisena toteutettu asuintalo. Neuvontaa tarjotaan tänä vuonna pilottialueilla, jotka on valittu Kontulasta, Länsi-Pakilasta ja Lauttasaaresta. Tiedot voivat toimia jatkosuunnitelmien pohjana ja taloyhtiön päätöksenteon apuna. Kuva: Roni Rekomaa Helsingin kaupunki kokeilee uudenlaista neuvontapalvelua, jonka tavoitteena on tehdä täydennysrakentamisesta helpompaa taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille. Esitys etenee lausuntokierroksen jälkeen eduskuntakäsittelyyn todennäköisesti toukokuussa. Kaupungin linjaukset ja tavoitteet alueiden täydennysrakentamisen edistämiselle ovat näin ollen selkeät. 11 Kontula on yksi alueista, joille tarjotaan täydennysrakentamisneuvontaa. Hallintaanottomenettelyssä on noudatettava tarkasti asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Investoinneissa Green North Energy hyödyntää Business Finlandin tuella kehittämäänsä tuotantokonseptia, jota se soveltaa jo Naantaliin rakentuvassa pilottilaitoksessa. Ilman täydennysrakentamista Helsinkiin ei valmistu lähivuosina riittävästi uusia asuntoja. Tällä hetkellä hallintaanotto ei ole mahdollinen, jos varoitusta ja yhtiökokouksen päätöstä ei pystytä antamaan vastaanottajalle laissa säädetyllä tavalla tiedoksi. Tiedoksiannot voivat estyä esimerkiksi sen takia, että kohdevaltioon ei ole saatavilla tarvittavia postitai kuriiripalveluita, eikä asiakirjoja voida toimittaa sähköisesti. Helsinki tarjoaa maksutonta neuvontaa täydennysrakentajille pilottialueilla Luvassa helpotusta taloyhtiöiden tiedoksiantovelvoitteeseen Asunto-osakeyhtiölakityöryhmä on saanut valmiiksi välimietinnön, joka koskee hallintaanottomenettelyyn liittyvien tiedoksiantojen helpottamista niissä tilanteissa, joissa osakkeenomistaja on ulkomailla tavanomaisten tiedoksiantokeinojen tavoittamattomissa. Pilottialueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ja taloyhtiöiden päättäjien on mahdollista saada omakohtaista neuvontaa tonttinsa täydennysrakentamisen mahdollisuuksista. Yhteensä yli miljardin euron suunnitelluilla investoinneilla tähdätään vihreän siirtymän vauhdittamiseen, huoltovarmuuden paranemiseen ja lukuisten uusien työpaikkojen syntymiseen Suomeen. Parhaimmillaan taloyhtiö voi saada täydennysrakentamisesta merkittäviä tuloja ja rahoittaa sen avulla esimerkiksi taloyhtiön parannuksia ja peruskorjauksia. Hyvään tulokseen vaikutti merkittävästi VR:n monivuotinen energiatehokkuusohjelma, jossa vuonna 2023 keskiössä oli mm. n ?Kiinteistöalan uutisia. Uusia vetyinvestointeja Suomeen Suomalainen Green North Energy on tehnyt aiesopimukset kahden kaupungin kanssa vihreiden vetyja ammoniakkilaitosten osalta. Isännöintiliitto on ajanut pitkäjänteisesti tiedoksiantomenettelyn helpottamista isännöintialalta saadun palautteen pohjalta. Jos tällainen omistaja jättää yhtiövastikkeet maksamatta, ei taloyhtiöllä ole käytettävissään tehokasta keinoa puuttua maksulaiminlyönteihin, mikä voi pahimmillaan johtaa nopeastikin taloyhtiön merkittäviin maksuvaikeuksiin, Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama kuvailee tilannetta. Lain päivittämisen tavoitteena on muuttaa asunto-osakeyhtiölakia siten, että huoneiston ottaminen taloyhtiön hallintaan esimerkiksi maksulaiminlyöntien takia on mahdollista sellaisessakin tilanteessa, jossa nykysääntelyn mukaisia tiedoksiantokeinoja ei ole mahdollista käyttää. Pilottikohteiksi on valittu alueita, joille on hiljattain tehty alueelliset suunnitteluperiaatteet
– Kun vanhan mallisilla venttiileillä varustetut ikkunat päästävät sisään ulkoilman lämpöistä korvausilmaa, uusi Air Termico esilämmittää 10–20 Celsius astetta pelkästään lämpöhukasta. Moni onkin laskenut kiinteistön sisälämpötilaa lämmityskulujen pienentämiseksi. Sen ansiosta ulkoa saatava kylmä ilma voidaan kierrättää ikkunan sisällä. Suomessa kehitetyn tuloilmaikkunan avulla saadaan korkeat ilmavirrat ja pystytään samalla parantamaan asuinterveyttä ja -mukavuutta. Yksittäisen asukkaan omalla toiminnalla voi olla pitkäaikaisia seurauksia; venttiilien tarpeeton sulkeminen voi aiheuttaa esimerkiksi sisäilman laadun heikentymistä ja jopa kosteusvaurioita. T ilanne koskettaa koko yhteiskuntaa ja niinpä kotitaloudet on haastettu mukaan energiatalkoisiin. – Niissä kerrostaloympäristöissä, joissa alipaineet ovat säädetyllä tasolla, ei tule valituksia, asuinviihtyvyys on hyvä ja varmasti myös energiankulutus paremmalla tasolla, kun nurkista ei vedä, Tapio Tarpio summaa. Mittapöytäkirjaan olisi Tarpion mielestä tärkeätä saada lisätyksi huoneiston todellinen alipaine. Ilmanpaineen säätäminen ei ole kuitenkaan aina ongelmatonta. Ratkaisun kehittäjä Tapio Tarpio on tehnyt alalla pitkän työpäivän. Ratkaisu on myös esteettinen, sillä suodatinpalkin suodattimet ovat piilossa kotelossa. Aurinkoenergian hyödyntäminen on yksi edullisimpia ja vaivattomimpia tapoja saada hukkalämpöä talteen. Silloin se ei vain saanut ilmaa siipiensä alle, sillä ikkunat olivat tuohon aikaan jo lähtökohtaisesti hataria ja vetoisia, hän kertoo. Ilmanpaineella iso merkitys asuinviihtyvyyteen Pohjolan oloissa vietetään paljon aikaa sisätiloissa etenkin talvikaudella. www.airtermico.fi ILMOITUS. Kiristyneiden energiatehokkuusvaatimusten myötä ikkunoiden u-arvot kuitenkin parantuivat. Matala ratkaisu mahtuu lähes kaikkiin ikkunoihin ilman listoitusten jyrsintää, mikä helpottaa asennusta. Tämä aiheuttaa voimakasta vedon tunnetta, mikä ei ole terveellistä. Toimittanut: Irmeli Kojonen Tarpio toivoisikin määräysten päivittämistä tältä osin. Sulkemisen asemesta pitäisikin kutsua paikalle ammattilainen säätämään ilmanpaine oikeaksi, jolloin vedontunne häviää. Lämmitysenergian säästämiseksi ja asuinviihtyvyyden takaamiseksi rakennukset halutaankin tänä päivänä eristää yhä tiiviimmiksi. Seuraavaksi Tarpio paneutui perinteisten venttiilien ongelmakohtaan, eli siihen, että säätömahdollisuudesta huolimatta niistä saatava ilma on ulkoilman lämpöistä. – Valitettavasti se puuttuu pöytäkirjoista tänä päivänä. Korvausilmaventtiili voidaankin nähdä investointina, joka maksaa itsensä takaisin pienemmän lämmitystarpeen myötä. – Tässä hyödynnetään ikkunan fysikaalisia ominaisuuksia eli sitä, että kylmä ilma kiinnittyy pintoihin, ja ampaisee sitten itseään lämpimämpää ikkunapintaa pitkin ylös ja tuloilmaventtiilin kautta sisätiloihin, hän valottaa. – Se on taso, jossa ihmiset kokevat ilmanvaihdon miellyttäväksi ja jossa tuloilmaikkunoista saadaan myös irti paras hyötysuhde, Tarpio toteaa. Kotimainen innovaatio sai alkunsa lamavuosista Kotimainen Air Termico Oy tunnetaan uraa uurtavasta tuotekehityksestään sisäilman laadun parantamisessa. – Ryhdyin kehittämään tuloilmaikkunan venttiiliä eteenpäin. Tuloilmaventtiili on ollut hänen elämänuransa, sillä pikkupatentteja on sen myötä kertynyt kaikkiaan lähes viitisenkymmentä kappaletta. Uusi konstruktio mahdollistaa entistä tehokkaamman ilman kierrätyksen ikkunan välitilassa, ja on myös ääniteknisesti edistyksellinen kokonaisuus. . Ja kun tammikuun lopussa aurinko alkaa taas lämmittää, aurinkoisten tuntien aikana saatava hyöty voi olla jopa kaksinkertainen, Tapio Tarpio Air Termico Oy:stä huomauttaa. Varsinaiseen mittapöytäkirjaan, jonka tekee ilmanvaihdon mittamies, ei tällaista saraketta ole kuitenkaan vielä laitettu. Alipaineen tasoon tulisi kiinnittää tänä päivänä ylipäätään enemmän huomiota. Myös kotimainen Air Termico hyödyntää tätä uusimmassa innovaatiossaan. 1990-luvulla hän teki ilmanvaihtourakointia Etelä-Suomessa. Myös ilmanpaineella on iso vaikutus asuinviihtyvyyteen. Optimaaliseen lopputulokseen päästään säätämällä poistoventtiileitä siten, että huoneiston alipaine jää 5–15 Pascalin väliin. Nykyaikainen tuloilmaikkuna onkin hyvä vaihtoehto kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi saneerauksen yhteydessä. Hänen ansiostaan markkinoille saatiin myös uudentyyppiset ikkunaventtiilit, jotka levisivät pian laajempaan käyttöön. Näppärä ratkaisu esilämmittää tuloilman ikkunan välitilassa. Itse tuloilmaikkunaventtiilihän on ideana jo vanha keksintö – se on professori Tuomolan 1940-luvulla esille tuoma ajatus. Tarpion kehittämään uuteen venttiiliratkaisuun tulikin toimivat takaiskut estämään huurtumista. Mikä hienoa, ratkaisu soveltuu sekä painovoimaiseen että koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Aurinkoenergiaa hyödyntävä tuloilmaikkuna pienentää lämmityskuluja Kuluneen talven aikana monessa kodissa on jouduttu kovan eteen. Toinen tärkeä ominaisuus on tuloilmaikkunan sydän, eli suodatinpalkki. – Silloin kun toiminto saadaan säädettyä oikealle tasolle, kannattaakin muistaa, että se on yhteinen hyvä, eikä sitä pidä lähteä enää itse virittämään, Tarpio painottaa. Energiatehokkuuteen pyrittäessä sisäilman laadusta, eli riittävästä korvausilman saannista huolehtiminen nousee tärkeään rooliin, sillä korkea hiilidioksidimäärä aiheuttaa väsymystä ja heikentää unen laatua. Sen lanseeraama tuloilmaventtiili, Air Termico, huolehtii riittävän korvausilman saannista automaattisesti ulkoilman lämpötilojen mukaan. Tämän hetkisenä käytäntönä nimittäin on, että koneellisessa poistossa mitataan alipainetta ainoastaan venttiililautasen yli. Jos sen rinnalle otetaan koneellinen ilmanpoisto, alipaine tulisi säätää noin 10 Pascalin tasolle. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa alipaineet ovat tietyllä tasolla. Näppärän konstruktionsa ansiosta innovaatio tuo selvää säästöä myös energiakuluihin. Olen työssäni nähnyt miten alipainetaso voi monessa taloudessa olla 30–40 Pascalia, paikoin jopa 100 Pascalia. Asiantuntijat ovat painottaneet, ettei tämä saa tapahtua kuitenkaan asuinterveyden ja kiinteistön kunnon kustannuksella ja että sisäilman laadusta on myös syytä huolehtia. Vuosikymmenen puolivälissä, laman iskettyä Suomeen hän ryhtyi piirtämään ja testaamaan eri venttiiliratkaisuja ja kehitti mm. Kesäkuumalla ilmavirran lämpeneminen estetään kääntämällä suodatinpalkki toiseen asentoon. Dir Air Oy:n asennuspöytäkirjaan kirjataan aina vaipan yli mitattavat alipainetasot. Rivija kerrostalojen asukkaat voivat oma-aloitteisesti säätää tai tukkia venttiileitä, mikä nostaa naapurihuoneiston alipainetta. uudet automaattisäätöiset seinäventtiilit. Sähkön hintojen nousu ja sen synnyttämä epävarmuus ovat saaneet kuluttajat tutkailemaan eri säästömahdollisuuksia energiankulutuksessaan
Aurinkoenergian hyödyntäminen on yksi edullisimpia ja vaivattomimpia tapoja saada hukkalämpöä talteen. Sähkön hintojen nousu ja sen synnyttämä epävarmuus ovat saaneet kuluttajat tutkailemaan eri säästömahdollisuuksia energiankulutuksessaan. Ilmanpaineen säätäminen ei ole kuitenkaan aina ongelmatonta. Korvausilmaventtiili voidaankin nähdä investointina, joka maksaa itsensä takaisin pienemmän lämmitystarpeen myötä. Myös kotimainen Air Termico hyödyntää tätä uusimmassa innovaatiossaan. Tämä aiheuttaa voimakasta vedon tunnetta, mikä ei ole terveellistä. Sulkemisen asemesta pitäisikin kutsua paikalle ammattilainen säätämään ilmanpaine oikeaksi, jolloin vedontunne häviää. . – Valitettavasti se puuttuu pöytäkirjoista tänä päivänä. Näppärä ratkaisu esilämmittää tuloilman ikkunan välitilassa. Toimittanut: Irmeli Kojonen Tarpio toivoisikin määräysten päivittämistä tältä osin. Ratkaisu on myös esteettinen, sillä suodatinpalkin suodattimet ovat piilossa kotelossa. Kotimainen innovaatio sai alkunsa lamavuosista Kotimainen Air Termico Oy tunnetaan uraa uurtavasta tuotekehityksestään sisäilman laadun parantamisessa. Alipaineen tasoon tulisi kiinnittää tänä päivänä ylipäätään enemmän huomiota. Moni onkin laskenut kiinteistön sisälämpötilaa lämmityskulujen pienentämiseksi. Energiatehokkuuteen pyrittäessä sisäilman laadusta, eli riittävästä korvausilman saannista huolehtiminen nousee tärkeään rooliin, sillä korkea hiilidioksidimäärä aiheuttaa väsymystä ja heikentää unen laatua. Asiantuntijat ovat painottaneet, ettei tämä saa tapahtua kuitenkaan asuinterveyden ja kiinteistön kunnon kustannuksella ja että sisäilman laadusta on myös syytä huolehtia. Itse tuloilmaikkunaventtiilihän on ideana jo vanha keksintö – se on professori Tuomolan 1940-luvulla esille tuoma ajatus. Toinen tärkeä ominaisuus on tuloilmaikkunan sydän, eli suodatinpalkki. 1990-luvulla hän teki ilmanvaihtourakointia Etelä-Suomessa. – Tässä hyödynnetään ikkunan fysikaalisia ominaisuuksia eli sitä, että kylmä ilma kiinnittyy pintoihin, ja ampaisee sitten itseään lämpimämpää ikkunapintaa pitkin ylös ja tuloilmaventtiilin kautta sisätiloihin, hän valottaa. Optimaaliseen lopputulokseen päästään säätämällä poistoventtiileitä siten, että huoneiston alipaine jää 5–15 Pascalin väliin. Mikä hienoa, ratkaisu soveltuu sekä painovoimaiseen että koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Hänen ansiostaan markkinoille saatiin myös uudentyyppiset ikkunaventtiilit, jotka levisivät pian laajempaan käyttöön. Sen ansiosta ulkoa saatava kylmä ilma voidaan kierrättää ikkunan sisällä. Aurinkoenergiaa hyödyntävä tuloilmaikkuna pienentää lämmityskuluja Kuluneen talven aikana monessa kodissa on jouduttu kovan eteen. – Niissä kerrostaloympäristöissä, joissa alipaineet ovat säädetyllä tasolla, ei tule valituksia, asuinviihtyvyys on hyvä ja varmasti myös energiankulutus paremmalla tasolla, kun nurkista ei vedä, Tapio Tarpio summaa. Silloin se ei vain saanut ilmaa siipiensä alle, sillä ikkunat olivat tuohon aikaan jo lähtökohtaisesti hataria ja vetoisia, hän kertoo. Lämmitysenergian säästämiseksi ja asuinviihtyvyyden takaamiseksi rakennukset halutaankin tänä päivänä eristää yhä tiiviimmiksi. – Kun vanhan mallisilla venttiileillä varustetut ikkunat päästävät sisään ulkoilman lämpöistä korvausilmaa, uusi Air Termico esilämmittää 10–20 Celsius astetta pelkästään lämpöhukasta. uudet automaattisäätöiset seinäventtiilit. www.airtermico.fi ILMOITUS. Suomessa kehitetyn tuloilmaikkunan avulla saadaan korkeat ilmavirrat ja pystytään samalla parantamaan asuinterveyttä ja -mukavuutta. Dir Air Oy:n asennuspöytäkirjaan kirjataan aina vaipan yli mitattavat alipainetasot. Jos sen rinnalle otetaan koneellinen ilmanpoisto, alipaine tulisi säätää noin 10 Pascalin tasolle. Ja kun tammikuun lopussa aurinko alkaa taas lämmittää, aurinkoisten tuntien aikana saatava hyöty voi olla jopa kaksinkertainen, Tapio Tarpio Air Termico Oy:stä huomauttaa. Varsinaiseen mittapöytäkirjaan, jonka tekee ilmanvaihdon mittamies, ei tällaista saraketta ole kuitenkaan vielä laitettu. Matala ratkaisu mahtuu lähes kaikkiin ikkunoihin ilman listoitusten jyrsintää, mikä helpottaa asennusta. Tuloilmaventtiili on ollut hänen elämänuransa, sillä pikkupatentteja on sen myötä kertynyt kaikkiaan lähes viitisenkymmentä kappaletta. Myös ilmanpaineella on iso vaikutus asuinviihtyvyyteen. Ratkaisun kehittäjä Tapio Tarpio on tehnyt alalla pitkän työpäivän. Uusi konstruktio mahdollistaa entistä tehokkaamman ilman kierrätyksen ikkunan välitilassa, ja on myös ääniteknisesti edistyksellinen kokonaisuus. Nykyaikainen tuloilmaikkuna onkin hyvä vaihtoehto kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi saneerauksen yhteydessä. Tämän hetkisenä käytäntönä nimittäin on, että koneellisessa poistossa mitataan alipainetta ainoastaan venttiililautasen yli. Yksittäisen asukkaan omalla toiminnalla voi olla pitkäaikaisia seurauksia; venttiilien tarpeeton sulkeminen voi aiheuttaa esimerkiksi sisäilman laadun heikentymistä ja jopa kosteusvaurioita. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa alipaineet ovat tietyllä tasolla. Mittapöytäkirjaan olisi Tarpion mielestä tärkeätä saada lisätyksi huoneiston todellinen alipaine. Olen työssäni nähnyt miten alipainetaso voi monessa taloudessa olla 30–40 Pascalia, paikoin jopa 100 Pascalia. Ilmanpaineella iso merkitys asuinviihtyvyyteen Pohjolan oloissa vietetään paljon aikaa sisätiloissa etenkin talvikaudella. Kesäkuumalla ilmavirran lämpeneminen estetään kääntämällä suodatinpalkki toiseen asentoon. T ilanne koskettaa koko yhteiskuntaa ja niinpä kotitaloudet on haastettu mukaan energiatalkoisiin. Seuraavaksi Tarpio paneutui perinteisten venttiilien ongelmakohtaan, eli siihen, että säätömahdollisuudesta huolimatta niistä saatava ilma on ulkoilman lämpöistä. Tarpion kehittämään uuteen venttiiliratkaisuun tulikin toimivat takaiskut estämään huurtumista. Kiristyneiden energiatehokkuusvaatimusten myötä ikkunoiden u-arvot kuitenkin parantuivat. Sen lanseeraama tuloilmaventtiili, Air Termico, huolehtii riittävän korvausilman saannista automaattisesti ulkoilman lämpötilojen mukaan. – Silloin kun toiminto saadaan säädettyä oikealle tasolle, kannattaakin muistaa, että se on yhteinen hyvä, eikä sitä pidä lähteä enää itse virittämään, Tarpio painottaa. – Ryhdyin kehittämään tuloilmaikkunan venttiiliä eteenpäin. Näppärän konstruktionsa ansiosta innovaatio tuo selvää säästöä myös energiakuluihin. Vuosikymmenen puolivälissä, laman iskettyä Suomeen hän ryhtyi piirtämään ja testaamaan eri venttiiliratkaisuja ja kehitti mm. – Se on taso, jossa ihmiset kokevat ilmanvaihdon miellyttäväksi ja jossa tuloilmaikkunoista saadaan myös irti paras hyötysuhde, Tarpio toteaa. Rivija kerrostalojen asukkaat voivat oma-aloitteisesti säätää tai tukkia venttiileitä, mikä nostaa naapurihuoneiston alipainetta
Salpausselän kainalossa sijaitsevassa kunnassa liikuntapaikkarakentaminen konkretisoi yksityisen ja julkisen rakentamisen välisen kustannuseron. 14 –?Julkinen hankintalaki on hankala, lisäksi julkisista rakennuksista tehdään kaikki toiveet täyttäviä kustannuksia miettimättä Miksi julkinen rakentaminen on yksityistä kalliimpaa. Vihdin suurimpaan taajamaan Nummelaan valmistui talvella 2020 juuri ennen koronapandemian puhkeamista 8 600 neliön halli, jossa on täysimittainen jalkapallokenttä, juoksuratoja. Tähän johtopäätökseen voi tulla, kun tutkii, miksi julkinen rakentaminen on kalliimpaa kuin yksityisten tahojen rakentaminen. Kyllä on. Kun rahalla ei ole isäntää, meno on sen mukaista. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri O nko julkinen rakentaminen kalliimpaa kuin yksityinen rakentaminen. Tämän todistavat esimerkit Helsingin seudulla sijaitsevasta Vihdin kunnasta
– Meidän toiminta-ajatuksemme on selkeä. Hallien päivätunnit halliyhtiö myy Vihdin kunnalle, kunta saa halvalla hinnalla koulujen liikuntakäyttöön erinomaiset olosuhteet. Kunnan rakennuttamana hallin kustannusarvio oli 16,5 miljoonaa euroa. Hallin rakentaminen maksoi 3,5 miljoonaa euroa, 407 euroa neliötä kohden. Jos käyttäjät sitoutuvat, rakennamme hallin, Matti Harju selvittää. Tämän hallin hintalappu oli noin viisi miljoonaa euroa. Halliyhtiön toiminnan edellytyksenä ovat olleet halleihin sitoutuneet seurat, jotka vastaavat lainanhoitokuluista ja käyttökustannuksista. Vuonna 2009 rakentui täysimittainen jalkapallohalli, ja vanha palloiluhalli muutettiin jäähalliksi. Hänellä on selkeä käsitys, miksi julkisen sektorin rakennushankkeet ovat niin kalliita. Tarjouksia voi tulla vain muutamia, sanoo Vihdin Jäähalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Harju. Ensinnäkin julkinen hankintalaki on ongelmallinen. – Ja tarjouskilpailuihin osallistuvat yritykset tietävät, ettei tarjouksia tule isoja määriä. Tarjouksia voi tulla vain muutamia. 15 –?Julkinen hankintalaki on ongelmallinen. – Pääongelmia on kaksi. Kilpailutuksiin vaaditaan hirvittävästi dokumentteja ja lopputuloksena on kilpailutus, johon ei saada kunnolla tarjouksia. – Ensin liikuntahallin rakentamista suunnitteli Vihdin kunta itse. ja muun muassa seiväshyppypaikka sekä muita yleisurheilun suorituspaikkoja. Halliyhtiön rakentamat hallit ovat maksaneet yhteensä 6,6 miljoonaa euroa. Kilpailutuksiin vaaditaan hirvittävästi dokumentteja ja lopputuloksena on kilpailutus, johon ei saada kunnolla tarjouksia. Vertailuna Vihdin kunta rakennutti vuonna 2019 kirkonkylään liikuntahallin, johon mahtuu yksi täysimittainen salibandykaukalo. Siksi. Halliyhtiö ei ole koskaan maksanut osinkoja, ja pienet voitot on käytetty investointeihin sekä kunnossapitoon. Sitten halliyhtiö rakensi kamppailulajihallin ja perään uuden jalkapalloon sekä yleisurheiluun soveltuvan urheiluhallin. Raha katoaa Rahaa katoaa kun kunta rakentaa, Matti Harju toteaa. Me pystyimme rakentamaan vastaavanlaisen hallin 3,5 miljoonalla eurolla, sanoo Vihdin Jäähalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Harju. Yleishyödylliseksi osakeyhtiöksi itsensä määritellyt Vihdin Jäähalli Oy rakensi ensin Nummelaan tekojään, jäähallin vuonna 1996 ja vuonna 2000 pienen jalkapallohallin
– Ensin kunta tai valtio tilaa konsulttiyhtiöltä hankesuunnitelman. Hankesuunnitelmassa ei ole minkäänlaista kattoa sille, mitä rakennus maksaa. Tähän liittyy myös julkisuuslainsäädäntö, joka edellyttää hankintasuunnitelman julkisuutta. Ennen hankesuunnitelman tekoa pitäisi asettaa kustannuskatto, paljonko tämä rakennus voi maksaa, ja vasta sitten tehdä hankesuunnitelma. – Hallinnon avoimuus on hyvä asia, mutta hankintasuunnitelman julkisuuden vuoksi tarjouksia tekevät yritykset näkevät suoraan, paljonko rahaa on varattu. – Hanke on koko Suomeakin ajatellen ainutlaatuinen yhteistyö kolmannen sektorin ja kunnan välillä. Rahaa lainaan Vihdin esimerkki kertoo, että hyviä, toimivia tiloja voidaan rakentaa kunnan ja osakeyhtiön yhteistyöllä kustannustehokkaasti. – Tässä mennään rakenteellisesti pieleen. Vuonna 2020 valmistuneen urheiluhallin rahoitus toteutettiin niin, että Vihdin kunta lainasi rahat halliyhtiölle. Ja loppuhuipennuksena yritykset usein haluavat lisätienestejä lisätöillä, hän jatkaa. 8 600 neliön hallin rakennutti Vihdin Jäähalli Oy 3,5 miljoonalla eurolla. Vihdin kunnan rakennuttamana vastaava halli olisi maksanut 16,5 miljoonaa euroa.. Rahaa säästyy, Matti Harju korostaa. Vähemmälläkin valvonnalla pärjättäisiin, jos se organisoitaisiin paremmin. Yhtiö lyhentää lainaa kunnan kanssa sovitustun ohjelman mukaan. – Me emme myöskään tee halleihin mitään ylimääräistä, mutta niissä on kaikki oleellinen, hän jatkaa. – Valvonnasta tulee rakennushankkeille paljon kustannuksia. Harjun mukaan julkisen sektorin rakennushankkeisiin liittyy myös liiallista valvontaa. Jos rakennusalan yritys tekee töitä kunnalle tai valtiolle, yrityksen toimintaa valvotaan viimeisen päälle, työmailla on valvojia valvojan päällä. Ideoiden kehittely on Harjulle tuttua, sillä hän kehitti 1980-luvun puolivälissä menetelmän, jonka avulla Valio onnistui luomaan laktoosittomat maitotuotteensa. Näin yritykset voivat virittää tarjouksensa sen mukaisesti. n Vihdin Nummelaan valmistui talvella 2020 urheiluhalli, jossa on täysimittainen jalkapallokenttä ja yleisurheilun suorituspaikkoja. Halli valmistui kahdeksassa kuukaudessa kunnalle esitetyillä kustannusarvioilla ja käyttäjien arviot ovat olleet hyvin positiivisia, Matti Harju kiteyttää. – Kaikki esille nousevat ideat otetaan ylös ja lopputuloksena valmistuu hankesuunnitelma, joka toteuttaa kaikki mahdolliset toiveet. – Kun Vihdissä hallin rakennuttaa Vihdin Jäähalli Oy, osakeyhtiö voi toimia notkeammin ja kiertää hankintalainsäädännön ongelmat. 16 tarjouskilpailuihin voi osallistua tarjouksella, jossa hinta on yläkanttiin. Matti Harju on keskustellut paljon julkisen sektorin edustajien kanssa siitä, miten rakentamista voitaisiin järkeistää ja sitä kautta alentaa kustannuksia. – Valitettavasti julkisen sektorin edustajat usein loukkaantuvat, jos heille esittää ajatuksia kustannusten hillinnästä. Konsulttiyhtiö kutsuu työryhmiin ja työpajoihin kaikki mahdolliset tulevien tilojen käyttäjät. Toinen ongelma, perustavanlaatuinen, julkisissa rakennushankkeissa on Matti Harjun mukaan valuvika. Tavoitteena oli tehdä käyttäjien kannalta hyvä halli mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti
– Energiakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama niukkuus puupolttoainemarkkinoilla näkyy kaukolämmön hinnoittelussa viiveellä. Uudet sähköön perustuvat kaukolämmön tuotantoinvestoinnit eivät vielä ole täysin käytössä, eivätkä niiden vaikutukset asiakkaiden maksamiin hintoihin näy vielä tilastoissa, hän jatkaa. Nousu syksylle Kaukolämmön hintojen nousu ajoittui syksylle, vaikka polttoaineiden hinnoissa nousu näkyi jo aiemmin keväällä. Energiateollisuus ry julkaisi tilaston kaukolämmön hintatilanteesta 1.1.2024, jossa esitetään kaukolämmön hinnat kolmelle erikokoiselle asuinrakennustyypille, jotka ovat omakotitalo, rivitalo ja kerrostalo. Sen perusteella ei voida suoraan vertailla eri yrityksiä keskenään eikä yksittäinen asiakas voi sen avulla arvioida omia lämmityskustannuksiaan, sillä asunnon tehotarve tai energiakulutus ei välttämättä vastaa tilaston tyyppirakennusta. Vuoden 2023 heinäkuun alkuun mennessä kaukolämmön kokonaishinnoissa nousivat reilut kaksi prosenttia. Energiateollisuus ry:n kokoama hintatilasto on indeksityyppinen tilasto, jonka avulla voidaan vertailla yksittäisen yrityksen hintakehitystä sekä keskimääräisten kaukolämpökustannusten muutoksia. Hinnat ovat pysyneet samana 64 verkossa (28 prosenttia), ja jopa hieman laskeneet seitsemässä verkossa (3 prosenttia). Varsinkin metsähakkeen hinta on noussut merkittävästi. Kaukolämmön hintoja on kysytty Energiateollisuuden jäseniltä, ja tilastossa on yhteensä 228 kaukolämpöverkkoa. Kivihiilen ja maakaasun hinnat ovat palanneet energiakriisiä edeltävälle tasolle, mutta puupolttoaineiden hinnat ovat jatkaneet nousua myös vuoden 2023 loppupuolella, kertoo Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja nimi Janne Kerttula. n Kaukolämmön hinta nousi sähkölämmitystä vähemmän Kaukolämmön reaalihinnan kehitys (Kuluttajahintaindeksillä korjattuna, verollinen ja veroton keskihinta). Heinäkuun 2023 alusta tammikuun 2024 alkuun kaukolämmön kokonaishinnat ovat nousseet omakotitaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa noin viisi prosenttia. 17 Kaukolämmön reaalihinnan kehitys Kuluttajahintaindeksillä korjattuna, verollinen ja veroton keskihinta 29.2.2024 K aukolämmön polttoaineet ovat kallistuneet. Tämä on näkynyt myös kaukolämmön hinnoissa maltillisena kasvuna varsinkin vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Omakotitaloissa nousua on noin kahdeksan euroa, rivija kerrostaloasunnoissa korotusta on kolmesta neljään euroa kuukaudessa. – Nousseet kustannukset ovat siirtyneet syksyn aikana kuluttajahintoihin. Kaukolämmön hintatilastossa käytetään tyyppirakennuksina kolmea erikokoista asuinrakennusta, jotka vastaavat energiankäytöltään 2000-luvun uudisrakennuksia. Kaukolämpöverkoista noin 157:ssa eli 69 prosentissa on nostettu hintoja viime heinäkuun hintatilanteeseen verrattuna
Remontti on esimerkki julkisten varojen suoranaisesti vastuuttomasta käytöstä, remontin budjetti paukkui reilusti yli suunnitellun. Ja siltikään Suomessa ei ole nykyajan vaatimukset täyttävää isoa stadionia. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri. 18 Helsingin Olympiastadionin yli 330 miljoonan euron remontti on ruma esimerkki julkisten varojen vastuuttomasta käytöstä Kohtuuttoman kallis ulkoilmamuseo Helsingin Olympiastadion remontointiin perusteellisesti vuosina 2016-2020. Remontti maksoi reilut 330 miljoonaa euroa alkuperäisen kustannusarvion ollessa noin 200 miljoonaa euroa
Toisen maailmansodan vuoksi olympialaiset peruuntuivat, mutta vuonna 1952 Helsinki sai isännöidä kilpailuita, joihin otti ensimmäistä kertaa osaa myös Neuvostoliitto. Surullisinta on, että Helsingin Olympiastadionin remontin kustannusarvio paisui yli 100 miljoonaa euroa suunnitellusta, eikä siltikään maamme pääkaupungissa ole nykyaikaista stadionia, jossa voisi järjestää isoja tapahtumia ympäri vuoden.. Stadionilla voikin järjestää tapahtumia ympäri vuoden, myös talvella. Helsingin Olympialaisten vuoksi Olympiastadionilla on ikoninen asema suomalaisessa raYli 330 miljoonaa euroa maksaneen remontin yhteydessä muun muassa eteläja pohjoiskaarteen katsomot katettiin, kaikki penkit muutettiin erillisiksi istuimiksi ja stadionin sisätilat uusittiin. Stadionilla on myös muun muassa ajettu motocrossia ja hiihdetty kilpaa. Ja miksi yhä stadionilla järjestettävät tapahtumat kärsivät jonoista. Samanaikaisesti Euroopassa jalkapallo-otteluissa on kymmeniä tuhansia katsojia enemmän, eikä jonoja ole laisinkaan. Jonoja oli sisääntuloporteilla, myyntipisteissä ja vessoissa. Varsinkin jalkapalloihmisten suosiossa on meemi, jossa vertaillaan Eurooppaan 2000ja 2010 -luvuilla rakennettujen uusien stadionin hintoja Helsingin Olympiastadionin remontin hintaan. Vertailu kertoo koruttomasti, miten Olympiastadionin remontti maksoi yli 300 miljoonaa euroa, ja miten Eurooppaan on rakennettu uusia stadioneita jopa alle 200 miljoonalla eurolla. Ja yhä vaan jonoja. Syyt juontuvat historiaan. Jonoja on reilusti, vaikka jalkapallo-otteluissa noin 36 000 paikkainen stadion ei olisikaan täynnä. Miksi Olympiastadionin remontti oli niin kallis. Tukholmaan valmistui vuonna 2013 uusi jalkapallostadion Tele 2 -areena, jossa on lämmitettävät katsomot ja liikuteltava katto. Torinoon Italiaan rakennettiin jalkapalloseura Juventukselle stadion noin 122 miljoonalla eurolla, hankkeessa vanha stadion remontointiin perusteellisesti lattiasta kattoon, samalla poistettiin juoksuradat. Jonoja. Suojeltu stadion Jonoja. Jonoja. 19 S osiaalisessa mediassa kiertävät meemit, nykyajan pilakuvat, osuvat usein kohdalleen. Olympiastadionin remontti onkin esimerkki julkisten varojen vastuuttomasta käytöstä. Viime vuonna järjestetyissä tapahtumissa sisääntuloporttien jonoja oli saatu lyhennettyä uusilla järjestelyillä, mutta myyntipisteiden ja vessojen jonot ovat ennallaan. Espanjan Baskimaahassa sijaitsevaan Bilbaoon puolestaan rakennettiin jalkapallostadion San Mames 211 miljoonalla eurolla. Helsingin Olympiastadion valmistui vuonna 1938, tarkoituksena oli järjestää olympialaiset vuonna 1940. Surullisinta on, että Helsingin Olympiastadionin remontin kustannusarvio paisui yli 100 miljoonaa euroa suunnitellusta, eikä siltikään maamme pääkaupungissa ole nykyaikaista stadionia, jossa voisi järjestää isoja tapahtumia ympäri vuoden. Tämän stadionin hintalappu oli noin 270 miljoonaa euroa. Tällainen oli asiakaskokemus lokakuussa 2021, kun koronarajoitusten hellitettyä remontoidulla Helsingin Olympiastadionilla järjestettiin ensimmäinen iso yleisötapahtuma, Suomen ja Ukrainan välinen jalkapallon miesten MM-kisojen karsintaottelu. Olympialaisten jälkeen Olympiastadionilla on järjestetty muun muassa yleisurheilun MMja EM -kilpailuita, jalkapallon maaotteluita sekä kotimaisten ja ulkomaisten artistien konsertteja
Stadionilla järjestettiin myös monia muita urheilun suurtapahtumia, kuten maailman vanhimman jalkapallokilpailun FA Cupin loppuottelu joka vuosi. 20 kennushistoriassa. Vanhan Wembleyn purkamiseen päädyttiin, koska sitä pidettiin liian vanhana ja kykenemättömänä vastaamaan uuden vuosituhannen haasteisiin. Siellä järjestettiin vuoden 1948 Lontoon Olympialaiset, stadion isännöi myös jalkapallon MM -turnausta vuonna 1966. Näin ollen Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnitteleman Olympiastadionin ulkonäköön ei voi tehdä suuria muutoksia. Ympäristöministeriö päätti sen suojelemisesta rakennussuojelulailla vuonna 2006. Vaikka Berliinin Olympiastadion on historiallinen rakennus, sitä voitiin remontoida vapaammin kuin Helsingin Olympiastadionia. Symboli -näkökulmaa voi pohtia myös siitä vinkkelistä, että perinnetietoiset britit purkivat vanhan kansallisstadioninsa Wembleyn, joka oli maailman kuuluisimpia stadioneita. Stadion onkin nykyaikainen, katsomoista on esteettömät näkymät kentälle eikä mitään palveluita tarvitse jonottaa, toisin kuin Helsingin Olympiastadionilla.. Olympiastadionin suojelu erityislailla velvoittaa Museovirastoa asiantuntijaviranomaisena varmistamaan, että historiallisten rakenteiden ja ulkoasun suojelu toteutuu käytännössäkin. Oma mielenkiintoinen pohdinnan aihe on, onko Olympiastadion Suomessa jopa yliarvostettu. Monista kunnostuksista huolimatta vanhan Wembleyn perusrakenteet olivat pysyneet samana vuodesta 1924. Stadion symboloi Suomen toipumista talvija jatkosodan koettelemuksista, se on myös symboli Suomen yleisurheilun kulta-ajoille. Silti vanha Wembley purettiin kokonaan ja sen paikalle rakennettiin täysin uusi areena vuosina 2010-2012. Ja vaikka Olympiastadion oli rakennusteknisesti huonossa kunnossa ennen remonttia, suojelupäätöksen vuoksi purkaminen edes osittain ei ollut vaihtoehto, vaan ainoaksi vaihtoehdoksi jäi peruskorjaus
Se on ollut kallista ja johtanut huonoihin ratkaisuihin, kirjoitti blogissaan vuonna 2013 silloinen urheiluja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas). Säätiön mukaan suojellun rakennuksen uudistamisen yhteydessä ilmeni lukuisia yllätyksiä, ja työ osoittautui huomattavasti ennakoitua vaativammaksi huolellisesta suunnittelusta huolimatta. Tähän asti stadikkaa on korjattu pieninä paloina pakon edessä. – Nostimme asian esille valtion liikuntaneuvostossa ja pidimme sitä esillä niin, että vuoden 1952 olympialaisten stadionin remontti saatiin mukaan silloiseen hallitusohjelmaan. Länsinaapurissa Ruotsissa, Tukholman keskustan pohjoispuolella Solnassa sijaitsi Råsundan stadion. Vaikka Råsundan stadionilla oli historiallista arvoa, ruotsalaiset ymmärsivät, että taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevintä on purkaa vanha stadion ja rakentaa nykyaikainen stadion tilalle. Olympiastadion piti remontoida siis 209 miljoonalla eurolla valtion ja Helsingin kaupungin jakaessa kustannukset. Vaihtoehtoina olivat stadionin remontoiminen perusteellisesti tai pienimuotoisempi remontoiminen ja uuden nykyaikaisen stadionin rakentaminen. Miten tämä on mahdollista. 21 Vuonna 1937 valmistunut stadion purettiin vuonna 2012, tilalle rakennettiin reilun kilometrin päähän uusi stadion, Friends arena. Olympiastadionia hallinnoivan Stadion-säätiön mukaan hankkeen aikana tapahtuneen kustannusten nousun taustalla oli erityisesti voimakkaan noususuhdanteen takia kallistuneet rakennusurakoiden hinnat. – Suurimpia yksittäisiä päätöksiä, joita olen ministerinä voinut tehdä, oli valtion mukaan saaminen Olympiastadionin perusparannukseen pelkän peruskorjauksen sijasta.. – Suurimpia yksittäisiä päätöksiä, joita olen ministerinä voinut tehdä, oli valtion mukaan saaminen Olympiastadionin perusparannukseen pelkän peruskorjauksen sijasta. 209 miljoonan euron enimmäisbudjettia pidettiin kohtuullisena ja ennen muuta sitä, että valtion tuki hankkeelle voi olla kaikissa tilanteissa enintään 104,5 miljoonaa euroa. Stadionin remontin loppulasku oli kuitenkin lähes 337 miljoonaa euroa. Se katsottiin järkeväksi summaksi perusparantaa vanha stadion ja korjata se myös vastaamaan 2020-luvun urheilun vaatimuksia, kirjoitti blogissaan vuonna 2020 kansanedustaja Timo Heinonen (kok). Kyseessä oli Ruotsin jalkapallomaajoukkueen kansallisstadion, joka isännöi vuonna 1958 jalkapallon MM-kisoja, stadionilla pelattiin muun muassa loppuottelu. Kulut käsistä Remontin yhteydessä muun muassa eteläja pohjoiskaarteen katsomot katettiin, kaikki penkit muutettiin erillisiksi istuimiksi ja stadionin sisätilat uusittiin. Noin 300 miljoonaa euroa maksaneella stadionilla on suljettava katto, mikä mahdollistaa tapahtumien järjestämisen sisätiloissa myös talvella. Tunne ja symboliarvot voittivat. Silloin vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että ikoninen Olympiastadion pitää ja myös tulee remontoida säilymään tuleville sukupolville. Kohtalokkaat päätökset Helsingin Olympiastadion oli huonossa kunnossa 2010-luvulle tultaessa. Olympiastadion päätettiin remontoida
Sopimuksessa oli selkeä kattosumma, mutta remontin aikana tuo ehto poistui valtion ja Helsingin kaupungin välisestä sopimuksesta. Samalla Helsingin kaupungille avautui avoin piikki remontoida stadionia ilman taloudellisia rajoitteita.. Valtio on linjauksissaan määrittänyt, kuinka suurella summalla se enintään osallistuu hankkeeseen. Hankkeeseen nimetyn ohjausryhmän tehtävänä oli varmistaa, että hankkeen kustannukset pysyvät hallinnassa ja hanke aikataulussa. Tarkastuksessa saadun käsityksen mukaan ohjausryhmä ei kyennyt asianmukaisesti suoriutumaan tehtävästään, VTV totesi raportissaan. Hankkeen keskeiselle urakalle ei sen sijaan ole määritelty kiinteää kattohintaa vaan se muuttui, kun lisäja muutostöitä hyväksytään. Tätä ristiriitaa ei tuotu esiin riittävän selkeästi ja oikea-aikaisesti hankkeen rahoituksen käsittelyssä, VTV:n ylitarkastaja Olli Piiroinen painotti tammikuussa 2021. – Valtionapuviranomaisen suorittama valvonta ei vastannut monimuotoisen ja pitkäkestoisen hankkeen vaatimuksia. – Hankkeeseen valitun urakkamallin maksuperuste on ristiriidassa valtion rahoituslinjauksen kanssa. Kustannuksia nosti merkittävästi myös halu rakentaa stadionille maanalaisia liikuntatiloja. Se totesi tammikuussa 2021, ettei hankkeen ohjausryhmä onnistunut huolehtimaan kustannusten hallinnasta eikä remontin aikataulusta. Tämä on kuitenkin vain osatotuus. Maan alle rakennettiin kolme eri kokoista liiTällaisia olivat muun muassa aiempaa laajemmat ja vaativammat kallion louhinnat ja vahvistukset, kosteusvaurioituneiden rakenteiden uusiminen sekä betonirakenteiden lisätyöt uudisja peruskorjauksessa. 22 – Hulluksi tilanteen teki se, että 330 miljoonan euron hinnalla olisi tehty paljon järkevämpääkin niin Olympiastadionille kuin aidosti 2020-luvun urheilustadionillekin. Stadionin remonttibudjetti paisui niin paljon, että Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV tutki asiaa. Valtion piti alunperin osallistua remonttikustannuksiin 50 prosentin osuudella, mutta ”kuitenkin enintään 104,5 miljoonaalla eurolla”
Stadion on nyt katettu, mutta siellä ei ole vieläkään lämmitettäviä katsomoita eikä siirrettävää kattoa. Korotuksen ansiosta nyt koko stadionin katsomon kattava katos ei näy katutasosta. Muutoksiakin tosin on: esimerkiksi julkisivun yläosassa oleva puuverhous on 2,5 metriä aikaisempaa korkeammalla. Jos se olisi tehty esimerkiksi Bilbaon stadionin kustannuksilla, niin olisi saatu yli 50 000 katsojan moderni stadion 211 miljoonalla. Helsingin Olympiastadion on tiukasti suojeltu, ulkonäkö on alkuperäinen. 23 Helsingin Olympiastadionilla on runsaasti näköesteellisiä katsomopaikkoja. Tapahtumia pitää tihrustaa varsinkin katsomoiden yläosista pylväiden ja kaiuttimien välistä. – Ja tämän päälle olisi nykyinen vuonna 1938 alunperin rakennettu Olympiastadion voitu remontoida aikaa kestäväksi ilman massiivisia maanalaisia laajennuksia ja vajaaksi jääneitä yleisökatteita. Remontoitu vanha stadion, joka ei edelleenkään vastaa nykyajan vaatimuksia. kuntasalia sekä lämmittelytila ja sisäjuoksurata. n. Näissä tiloissa on otettu huomioon myös kansainvälisten urheiluliittojen vaatimukset Heikko lopputulos Mitä 337 miljoonalla eurolla saatiin. Järkevintä olisi ollut rakentaa kokonaan uusi, aidosti moderni stadion ilman yhtään Museoviraston edellyttämään kompromissiä esimerkiksi Kehäradan ja kehäteiden varteen. Stadionin myyntipisteet ja wc-palvelut ovat edelleen alimitoitetut, siksi esimerkiksi jalkapallomaaotteluissa ruuhkia sekä jonoja on kaikkialla. Lisäksi maan alle rakennettiin pukuhuoneja pesutiloja noin 540 neliötä sekä tiloja valmentajille, tuomareille, hierojille ja doping-kontrollille. Stadionista käytetään ilkikurisesti nimitystä ”Suomen kallein ulkoilmamuseo”. Kokonaisuutena hintalappu olisi siis jäänyt nykyistä stadion remonttihintalappua pienemmäksi ja meillä olisi ollut aidosti moderni uusi urheilustadion ja sen rinnalla toinen upea historiallinen peruskorjattu stadion. Tämän vuoksi stadionilla ei voi järjestää juuri minkäänlaisia yleisötapahtumia talvella. Kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston nykyinen puheenjohtaja Timo Heinonen tuo koruttomasti blogissaan, jonka hän kirjoitti elokuussa 2020, esille paremman vaihtoehdon. Mitä 337 miljoonalla eurolla olisi voitu saada aikaan tekemällä toisenlaisia valintoja. Uusitun stadionin katsomokapasiteetti on 36 200 katsojaa, mutta konserteissa paikalle mahtuu jopa 50 000 katsojaa. – Hulluksi tilanteen teki se, että 330 miljoonan euron hinnalla olisi tehty paljon järkevämpääkin niin Olympiastadionille kuin aidosti 2020-luvun urheilustadionillekin. Stadionin katsomokapasiteetti on niin pieni, että esimerkiksi isompia jalkapallon arvo-otteluita Helsinkiin ei voi hakea. – Vanhasta Olympiastadionista olisi siis voitu tehdä kohtuullisella remontoinnilla toimiva stadion pienemmille yleisurheilutapahtumille, mutta myös konserteille ja tapahtumille
Rivitalo vajosi asuinkelvottomaksi – asukkaat vaille korvauksia Vanhaan soramonttuun rakennettu rivitalo alkoi vajota, lopulta asuinkelvottomaksi tuomitusta talosta häädettiin asukkaat ja asunnot muuttuivat arvottomiksi. Kunnan rakennusja ympäristöjaosto asetti vuonna 2018 rakennuksen käyttökieltoon. Neljän huoneiston asunto-osakeyhtiön rakenteet alkoivat vajoamisen takia murtumaan, joten rivitalo todettiin lopulta asuinkelvottomaksi. Vaatimukset vanhentuivat Kodeistaan häädetyt asukkaat lähettivät kunnalle korvausvaatimuksen toukokuussa 2012. Vuonna 1988 Asunto-osakeyhtiö Onkkaalanrivi rakennettiin soramontun paikalle. Pälkäneen kunta vastasi siihen vuonna 2016. Asukkaat häädettiin arvottomiksi ja turvattomiksi käyneistä kodeistaan. Pälkäneen kunta ja rivitaloyhtiön iäkkäät osakkeenomistajat ovat vuosia kiistelleet oikeudessa kunnan korvausvelvollisuudesta. Pälkäneen kunta omisti vuosina 1966–1986 soramontun, jota soran oton jälkeen täytettiin ainakin orgaanisella jätteellä 1970-luvun puoliväliin saakka. Viimeinen asukas velvoitettiin häädön uhalla rakennuksesta pois kesällä 2019. Osapuolet ovat vuosikausia kiistelleet siitä, onko kunta omalla toiminnallaan vastuussa talon vaurioitumisesta. Teksti: Kati Wikström Asunto-osakeyhtiö Onkkaalanrivi on nyt tyhjillään, ja asukkaat on häädetty arvottomiksi sekä turvattomiksi käyneistä kodeistaan. Vuosien kuluessa rakennus alkoi kuitenkin vajoamaan jätteen lahoamisen vuoksi. Nyt korkein oikeus ei myönnä yhtiölle valituslupaa, Asunto Oy Onkkaalanrivin osakkaiden oikeustaistelu on käynyt mahdottomaksi. Kuva: Paavo Mustonen. Asunto-osakeyhtiö katsoi kunnan myyneen rakennuskelvottoman tontin ja vaati korvauksia, mutta hovioikeus piti vaatimuksia vanhentuneina. Turun hovioikeuden äänin 2-1 tekemä päätös ratkaisi, ettei Pälkäneen kunnan tarvitse maksaa korvauksia rivitaloyhtiön osakkaille. Pälkäneen kunta kaavoitti tontin ja myönsi sille rakennusluvan. Mistä erikoisessa kiistassa on kyse. 24 P älkäneelle, joka sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen itäpuolella, rakennettiin vuonna 1988 rivitalo
Rivitalon osakkaiden vaatimukset todettiin vanhentuneiksi. He tilasivat kaivinkoneen kaivamaan tonttia. Sen oli laatinut asianajaja jo vuonna 2018. kaikki kuoppaan päätynyt ei ollut maa-ainesta. Kokonaisuudessaan vajoama tulee ajan myötä olemaan 70-100 senttiä Kaikki keinot käytetty Asukkaat hävisivät Pälkäneen kuntaa vastaan nostamansa korvausvaatimuskiistan ensin Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja sitten Turun hovioikeudessa. televat sillä, että kunta on kaavoittanut tontin ja myöntänyt sille rakennusluvan, vaikka tontti on ollut rakennuskelvoton täyttömaa, selventää Paavo Mustonen. Kyseisen rivitalon täyttöaines alkaa hajoamaan pidemmän ajan kuluessa. Alkujaan noin 4 500 neliön tontti jaettiin uudelleen siten, että. Siten muut kunnat ovatkin toimineet. Vanhusten olisi pitänyt osata uudistaa vaatimuksensa kolmen vuoden kuluessa. Saatuaan kielteisen päätöksen korkeimmalta oikeudelta, asukkaat alkoivat selvittämään tontin maaperää omatoimisesti. Tämän he perus– On syytä huomauttaa, että rakentaja ja asukkaat eivät olleet tietoisia kaatopaikan olemassaolosta eikä sitä havaittu pohjatutkimuksissa paksun täyttökerroksen vuoksi. Kuva: Tampereen Yliopisto – Nyt asiasta on vuosien ajan käyty oikeutta, jonka mukaan Pälkäneen kunta ei ole korvausvelvollinen, kertoo oikeustaistelussa osakkaita avustanut Paavo Mustonen. Käräjäoikeuden mukaan kiistassa jäi näyttämättä, että kunta olisi menetellyt huolimattomasti. Nyt keinot on käytetty. 25 Paavo Mustonen on vuosikausia auttanut Pälkäneellä sijaitsevan Asunto-osakeyhtiö Onkkaalanrivin osakkaita oikeustaistelussa. Turun hovioikeuden päätös syntyi äänin 2-1. – Ei ole säädöstä, joka estäisi korvaamasta vahinkoa. He hakivat korkeimmalta oikeudelta päätökseen valituslupaa, mutta sitä ei myönnetty. – Taloyhtiön osakkaiden mielestä Pälkäneen kunta on korvausvelvollinen. Näyttöä maaperästä ei näin ollen saatu. – Kunta oli ostanut sorakuopan ja täyttänyt sen ”pääasiassa eloperäisillä materiaaleilla”. Kunta oli kaatopaikasta tietoinen. Kaivuri pääsi tonttien uudelleenjaon myötä vain viiden metrin syvyyteen, kun tontin jätetäyttö alkaa 7-10 metristä. Kaavoittajalla on kymmenen vuoden vastuu. – Tontti oli alun perin kolmen taloyhtiön yhteinen ja hallintasopimuksilla jaettu. Kuva: Paavo Mustonen –?Kaatopaikkojen tai lahoavan aineksen päälle rakentaminen ei ole ikinä ollut sallittua, korostaa Tim Länsivaara, Tampereen yliopiston pohjarakentamisen professori. – Pälkäneen kunta perusteli korvausvaatimusten hylkäämistä vaatimusten vanhenemisella, ja kiisti kaiken tietoisuuden sorakuopan täytöstä. Tällä hetkellä tontin maaperä on painunut 40 senttiä. Eriävän mielipiteen jättäneen hovioikeudenneuvoksen mukaan kunta oli ympäristövahinkolain mukaan vastuussa aiheutuneesta vahingosta ja näin ollen myös korvausvelvollinen rivitaloyhtiölle. Hallintolaki edellyttää ripeää toimintaa. Mustonen toimitti hovioikeuteen kunnan arkistosta löytämänsä selvityksen sorakuopan täytöstä
Yhdellä vanhuksista on asuntolainaa arvottomasta asunnostaan vielä 50 000 euroa, hän jatkaa. – Oikeus ei toteutunut Toteutuiko rivitalon vajoamiskiistassa oikeus. Taloyhtiöllä on myös kiinnelainaa 38 000 euroa, joka pitäisi maksaa, Paavo Mustonen selvittää. – Jokainen voi osaltaan pohtia kenellä tässä on moraalinen vastuu. Kaivurilla kaivettua maa-aine sta Pälkäneen vajoavan rivitalon tontilta kolmen metrin syvyydestä. – Ikävä kyllä oikeus ei ole millään tavalla toteutunut tässä tapauksessa. Kunta on esittänyt, että rivitalo olisi pitänyt paaluttaa. Kuvan aines on kuopattu noin 50 vuotta sitten, mutta se haisee todella vahvasti edelleen. Kunta oli kaatopaikasta tietoinen, hän jatkaa Tontille oli tehty pohjatutkimus ja annettu perustamistapalausunto, jonka kunnan rakennusvalvonta oli hyväksynyt. Vaikka talo olisi paalutettu, olisivat pihat painuneet kuten nyt, sanoo Tim Länsivaara. – Lisäksi vanhukset ovat ottaneet henkilötakauksilla lainaa taloyhtiön asioiden hoitoon, sekin pitäisi maksaa pois. Toisaalta ratkaisu ei olisi toiminut myöskään teknisesti. Korvauksia ei tulossa Asukkailla ei ole mitään mahdollisuutta saada korvauksia. – Ikävä kyllä oikeus ei ole millään tavalla toteutunut tässä tapauksessa, kiteyttää Tampereen yliopiston pohjarakentamisen professori Tim Länsivaara. Lahoaminen käynnistyy hitaasti, etenee hiljalleen kiihtyvällä vauhdilla, kunnes taas hidastuu. – Tuo ei olisi mitenkään ollut kannattavaa rivitalon osalta Pälkäneellä 1980-luvulla. Tämä on tietenkin virhe ja huolestuttavaa jo pelkästään kaatopaikalle mahdollisesti vietyjen haitallisten aineiden vuoksi, selventää Länsivaara. – Ongelmalliseksi tapauksen tekee se, että vedotaan rakentamisessa yleisesti käytettävään 10-vuotisvastuuseen, hän jatkaa. Kuva: Paavo Mustonen Tällä hetkellä osakkaat asuvat vuokralla kuka missäkin ja yksi on laitoshoidossa. – Vanhukset ovat velvollisia maksamaan kunnan asianajokulut eli noin 52 000 euroa. Tämän jälkeen kukaan ei vaadi täytön tutkimista, arvelee Mustonen. Lopputontti meni Bja Ctaloille. – Pälkäneen rivitalon tapauksessa painuminen johtuu kuitenkin siitä, että rakennus on rakennuslain ja asetusten vastaisesti rakennettu entisen kaatopaikan päälle. Näin myös painumien osalta. Kunta tiesi kaatopaikasta Pälkäneen rivitalon tapauksessa toisena osapuolena ei ole rakennuttaja, vaan alueen kaavoittanut viranomainen, joka vastaa myös rakennusvalvonnasta ja on tämän lisäksi luovuttanut kyseisen tontin. Yleensä rakennusvirheet tulevat esiin hyvissä ajoin ennen 10 vuoden ikää. Rakennuksen painuminen tapahtuu lahoavan aineksen maatumisen myötä. – Oletettavaa on, että kunta purkaa rakennuksen jossakin vaiheessa ja tekee siihen luultavasti kaavamuutoksen. 26 vaurioituneelle A-talolle jäi 900 neliön. – On syytä huomauttaa, että rakentaja ja asukkaat eivät olleet tietoisia kaatopaikan olemassaolosta eikä sitä havaittu pohjatutkimuksissa paksun täyttökerroksen vuoksi. Kunta on tarjoutunut lunastamaan kiinteistön omia saataviaan vastaan. Länsivaara korostaa, ettei kaatopaikkojen tai lahoavan aineksen päälle rakentaminen ei ole ikinä ollut sallittua. Kunta myöntää periaatteellisen vastuunsa, mutta korvausvaatimukset ovat vanhentuneet. – Havaittavaa painumista ei välttämättä ole tapahtunut edes vielä tuon 10 vuoden aikana. n. Orgaaninen aines hajoaa hitaasti hapettomassa tilassa. B-taloa on paalutettu myöhemmin, korjattu useaan kertaan ja sen alla jätetäyttö on ohuempi, kertoo Mustonen
Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita. Perinteisiin menetelmiin verrattuna hapeton huuhtelu puhdistaa tehokkaasti säästäen samalla verkostoa korroosion vaikutukselta. Ota yhteyttä ja kysy lisää asiakaspalvelu@termotohtori.fi 0400 292 945 LÄMMITYSVERKOSTOJEN ASIANTUNTIJA MAINOS Asiantuntija varmistaa energiatehokkuuden ja toimivuuden koko pitkälle käyttöiälle Patteriverkostojen perussäätö on kannattava investointi, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Energiakustannuksissa on mahdollista saavuttaa jopa yli 15 % vuotuinen säästö (Motiva, 2022). Airsepex®tekniikkaa soveltaen on täytetty ja huuhdeltu tuhansia verkostoja jo vuodesta 2003 lähtien.. Täytölle ja huuhtelulle annamme viiden vuoden ilmattomuustakuun. Ota yhteyttä ja kysy lisää asiakaspalvelu@termotohtori.fi 0400 292 945 LÄMMITYSVERKOSTOJEN ASIANTUNTIJA MAINOS Asiantuntija varmistaa energiatehokkuuden ja toimivuuden koko pitkälle käyttöiälle Patteriverkostojen perussäätö on kannattava investointi, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Airsepex® täyttää ja huuhtelee ilmaongelmat historiaan Täytämme kaikenlaiset lämmitysja jäähdytys-verkostot Airsepex®-palveluna kertaheitolla täysin ilmattomiksi. Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita. Palveluun sisältyy aina vesianalyysi. Palveluun sisältyy aina vesianalyysi. Airsepex® täyttää ja huuhtelee ilmaongelmat historiaan Täytämme kaikenlaiset lämmitysja jäähdytys-verkostot Airsepex®-palveluna kertaheitolla täysin ilmattomiksi. Energiakustannuksissa on mahdollista saavuttaa jopa yli 15 % vuotuinen säästö (Motiva, 2022). Airsepex®tekniikkaa soveltaen on täytetty ja huuhdeltu tuhansia verkostoja jo vuodesta 2003 lähtien. Perinteisiin menetelmiin verrattuna hapeton huuhtelu puhdistaa tehokkaasti säästäen samalla verkostoa korroosion vaikutukselta. Täytölle ja huuhtelulle annamme viiden vuoden ilmattomuustakuun
Muun muassa näin koki ja tunsi iso joukko oululaisia jalkapalloihmisiä, kun vuosia valmisteltu stadionhanke tyssäsi ainakin hetkellisesti hallinto-oikeuteen tehtyihin valituksiin. Oulun kaupunki myönsi investointiavustusta 4,2 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, ettemme voisi pelata kotiotteluita Oulussa kahden ensimmäisen kuukauden aikana lainkaan, sillä Raatin stadionin luonnonnurmi on pelikunnossa vasta toukokuussa, Kaismo kuvailee tilannetta. Hankkeeseen oli odotettavissa tukea myös opetusja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Palloliitolta, mikä pienentää kaupungin investointiosuutta. Täydellinen epäusko. Kuokka olisi ollut mahdollista laittaa maahan, sillä rahoitus oli kunnossa, kertoo AC Oulun ja OTC Stadion Oy:n puheenjohtaja Tomi Kaismo. Teksti: Eero Wihuri Oulussa jalkapallostadionin hintalappu noussut 13 miljoonasta lähes 17 miljoonaan euroon valitusten vuoksi Valitus voi maksaa miljoonia T yrmistys. – Stadion on meille elintärkeä, koska Oulussa ei ole tällä hetkellä kunnollista pelipaikkaa pääsarjatason jalkapallolle. Helmikuussa 2023 Oulun kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kaavamuutoksen, joka sallii jalkapallostadionin rakentaminen ydinkeskustan kupeeseen Heinäpään kaupunginosaan. Se mahdollistaa pelaamisen myös varhain keväällä ja myöhään syksyllä. Luonnonnurmen vuoksi AC Oulu joutuu pelaamaan keväällä ja myöhään syksyllä kotiottelunsa jossakin muualla. Jalkapallokausi on pidentymässä, tarvitsemme stadionin, jolla voi pelata käytännössä ympäri vuoden, hän jatkaa. Kun kaavamuutos helmikuussa 2023 hyväksyttiin, suunnitelmissa oli odottaa vain kevään tuloa ja aloittaa stadionin rakennustyöt. – Kaikki asiat olivat kunnossa ja valmiina. Oikeuden käsittelyajat ovat niin pitkiä, että stadionin hintalappu on noussut useilla miljoonilla euroilla vaarantaen koko hankkeen toteutumisen. Suunnitelmassa stadion oli tarkoitus rakentaa 75-prosenttisesti yksityisellä rahoituksella. 28 Oulun Heinäpäähän suunnitellun jalkapallostadionin rakentaminen tyssäsi kaavamuutoksesta hallinto-oikeuteen tehtyihin valituksiin. Jalkapallon miesten mestaruussarjassa pelaavan AC Oulun pääomistajan OTC-sijoitus Oy:n tytäryhtiö OTC Stadion Oy suunnitteli noin 5 000 -paikkaisen stadionin, jossa on lämmitettävä tekonurmipinnoite. Nyt stadionhanke on vaarassa kaatua, koska valituksen käsittelyaikana rakennuskustannukset ovat nousseet useilla miljoonilla euroilla. Kaksi valitusta Valon voittaessa pimeyden keväällä 2023 Oulussa ei kuitenkaan päästy iskemään kuokkaa maa. – Pelimäärien kasvaessa kausi tulee tulevaisuudessa alkamaan todennäköisesti jo maaliskuun alkupuolella. Nyt AC Oulu pelaa kotiottelunsa Raatin yleisurheilustadionilla, jossa on luonnonnurmipinnoite
Budjetti turpoaa Valitusten käsittelyaika hallinto-oikeudessa on reilu vuosi. Syynä on se, että Oulun kaupunginvaltuuston yksimielisestä kaavamuutospäätöksestä jätettiin kaksi valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. 29 Ouluun on suunniteltu Heinäpään kaupunginosaan noin 5 000 -paikkaista jalkapallostadionia. Valituksissa pelätään myös liikenneja pysäköintiongelmien kasvua. Tehdyissä valituksissa ollaan huolissaan muun muassa siitä, että stadionin viereen suunniteltujen kahden uuden jalkapallokentän meluselvityksissä ei huomioitu pallon potkimisesta lähteviä iskumaisia ääniä eikä tuomarin pillistä lähtevää kapeakaistaista ääntä. Jos korkein hallinto-oikeus ottaa. Yhden valituksen tekivät kuusi lähialueella asuvaa yksityishenkilöä, jotka vaativat kaavamuutoksen kumoamista. Valitusten yllätyksellisyydestä kertoo jotakin se, että Oulun silloinen kaupunginjohtaja Seppo Määttä vetosi sosiaalisessa mediassa valittajiin, että nämä vetäisivät valituksensa pois. Stadionin toteutuminen on epävarmaa kaavavalituksen käsittelyn aikana kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi. Jo ennen kaavamuutoksen hyväksymistä Oulun kaupunginvaltuustossa hanke oli lykkääntynyt vuodella linnustoselvityksen tekemisen vuoksi. Selvityksen tekoa vaadittiin, kun OTC Stadion Oy haki suunnitteluvarausta Heinäpään stadionin suunnitellulle paikalle. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Arktes Oy han jalkapallostadionin työmaalla. Jos hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen asian käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa, käsittelyaika venyy lisää vähintään puolisen vuotta. Mutta jalkapallostadionista tehdyt valitukset yllättivät, koska kaupunginvaltuusto teki yksimielisen kaavapäätöksen, Tomi Kaismo sanoo. – Valitusoikeus kuuluu suomalaiseen demokratiaan, ja valitusoikeus toki pitää olla. Jalkapallostadionia suunnitellaan Heinäpään jo olemassa olevan urheilukeskuksen laidassa olevan jalkapallohallin ja viereisen Stora Enson tehdasalueen väliin. Alueella on pelattu ja harjoiteltu jalkapalloa olemassa olevilla kentillä yli 40 vuoden ajan. Lisäksi valituksien mukaan mukaan stadion aiheuttaisi mahdollisesti monipuolista haittaa tehtaan ja stadionin väliin jäävälle, yhden kadun kattavalle kapealle omakotitalokaistaleelle, ja muualle lähialueelle. – Vaikea ymmärtää, miksi maailman eniten harrastettua lajia yritetään kampittaa, Määttä kirjoitti kommentoidessaan Tomi Kaismon Linkedin-postausta. Toisen valituksen teki lähialueella asuva yksityishenkilö
Esimerkiksi Jyväskylässä Hipposkeskus on toinen hyvä esimerkki siitä, miten pitkään valmistelu rakennushanke voi viivästyä valitusten vuoksi. Koko Hippoksen hintalapuksi on arvioitu noin 210 miljoonaa euroa. Lähes neljän miljoonan euron turpoaminen johtuu inflaatiosta, joka on korottanut rakennuskustannuksia, Tomi Kaismo selvittää. Jokainen vaihe raSuunnitelmassa stadion oli tarkoitus rakentaa 75-prosenttisesti yksityisellä rahoituksella. Nyt rahoitusneuvottelut ovat vielä sen verran kesken, ettei hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentaminen ole alkanut. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Arktes Oy – Alkuperäinen budjetti oli noin 13 miljoonaa euroa, nyt stadionin rakentaminen maksaisi lähes 17 miljoonaa euroa. – Alkuperäinen budjetti oli noin 13 miljoonaa euroa, nyt stadionin rakentaminen maksaisi lähes 17 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin osuus hankkeesta on 23 miljoonaa euroa. Hankkeeseen oli odotettavissa tukea myös opetusja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Palloliitolta, mikä pienentää kaupungin investointiosuutta. Emme tiedä, millainen on kustannustaso sillä hetkellä, kun valitukset on käsitelty, Kaismo selvittää. Kaikki valitukset kaatuivat oikeuskäsittelyssä. Oulun kaupunki myönsi investointiavustusta 4,2 miljoonaa euroa. Oulun jalkapallostadion ei ole ainoa iso hanke, joka on Suomessa törmännyt valituskierteeseen ja siitä aiheutuneisiin ongelmiin. Mitään toimintoja ei ole lisätty eikä mitään ole poistettu. Valitukset vaarantavat Oulun jalkapallostadionin rakentamisen, koska rakennuskustannukset kasvavat koko ajan. Kustannusten nousu vaarantaa koko stadionhankkeen toteutumisen. Sovittelun mahdollisuus. Se kattaisi viitisen prosenttia kokonaiskuluista. Hippos-hankkeessakin viimeisin oikeuteen tehty valitus aiheutti ajallisen viivästyksen lisäksi sen, että koko rahoituspaketti pitää koota uudelleen, vaikka rahoitus ja rakennusluvat olivat ensimmäisen vaiheen osalta kunnossa. Oman mausteensa tuo se, että julkisen rahoitusosuuden toteutuminen suunnitellussa muodossa ei ole varmaa. Inflaatio on nostanut kustannuksia tuntuvasti, hän jatkaa. Uefan ohjelmakausi ehtii vaihtua valituskierteen aikana, eikä ole takeita, että Uefalla on seuraavalla kaudella samanlainen suhtautuminen olosuhdehankkeisiin – Valitusten aiheuttaman viivästymisen vuoksi valmis rahoitusmalli on nyt vaarassa, Kaismo kiteyttää. Valitus hallinto-oikeuteen muutti tilanteen. Hippoksen alueelle rakennettava Hipposkeskus on sittemmin vaiheistettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen on liikuntakeskus ja pysäköintitalo, toinen osaamiskeskus ja kolmas jääurheilukeskus. Osa julkisesta rahoituksesta olisi Euroopan jalkapalloliitto Uefan Palloliiton kautta kanavoimaa olosuhdetukea. – Hankkeen kustannukset ovat valitusaikana nousseet jo niin paljon, että joudutaan tarkasti laskemaan kannattavuutta, koko hankkeen järkevyyttä. – Stadionin toteutussuunnitelmaan ei ole koskettu. 30 asian käsittelyyn, oikeusasteissa yhteenlaskettu käsittely aika venyy yli kahteen vuoteen. Kolmen jyväskyläläisen joukko teki hallinto-oikeuteen tukun valituksia hankkeen eri käänteissä. Lähes neljän miljoonan euron turpoaminen johtuu inflaatiosta, joka on korottanut rakennuskustannuksia.
Siinä voidaan sopia esimerkiksi, että rikoksesta epäilty suorittaa uhrille vahingonkorvauksen. – Jos olisin tiennyt stadionhankkeeseen lähtiessäni, mitä kaikkea on edessä, en varmastikaan olisi lähtenyt mukaan. – Voisiko valitusoikeutta rajoittaa tapauksissa, joissa valtuuston päätös on yksimielinen. n Kaikki tarkastajamme ovat sertifioituja, ISO 17024 mukainen sertifiointi perustuu yleiseurooppalaiseen tarkastajien pätevyysmääritykseen TR 17207 ollen puolueeton pätevyyden varmistamisja ylläpitojärjestelmä turvallisuudesta huolehtiville ammattilaisille. Sovittelussa käsitellään uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu niiden hyvittämiseksi. Jo yli 10 000 tarkastettua leikkipaikkaa kertovat asiakkaidemme vahvasta luottamuksesta ja tarkastajiemme korkeasta laadusta. – Sovittelu voisi toimia niin, että käytäisiin perusteellisesti läpi ne asiat, jotka askarruttavat valituksen tehneitä tai valituksen jättämistä pohtivia. Olisimme olleet valmiit muuttamaan stadionin toteutussuunnitelmia heidän palautteensa pohjalta. Siksi tapauksissa, joissa valtuusto tekee selkeän päätöksen, pitäisi joko rajoittaa valitusoikeutta tai vaihtoehtoisesti valitusten käsittelyaikoja pitäisi nopeuttaa. Tuomioistuin voi myös jättää tuomitsematta vastaajan rangaistukseen tai tuomita hänet lievempään rangaistukseen. – Sovittelu olisi erinomainen asia kaavoitusasioissa. Raportistamme löydät selkeät kuvat, korjausehdotuksen ja kustannusarvion. Tässä vaiheessa voisi vielä tehdä tarvittavia muutoksia toteutussuunnitelmiin niin, ettei valitusta tarvitsisi jättää hallinto-oikeuteen, Kaismo esittää. Eli ensin katsottaisiin, antaako valitus aihetta oikeuskäsittelyyn vai ei. Tiesitkö, Turvaa lasten leikit Leikkija ulkokuntoilupaikkojen suunnittelut Meiltä myös laadukkaat leikki-, ulkokuntoiluja ulkokalusteet että leikkipaikan turvatarkastus pitää tehdä joka vuosi. Esimerkiksi me olisimme halunneet keskustella valitusten tehneiden ihmisten kanssa. Valitukset viivästyttävät niin paljon hankkeita, että valitusten käsittelyaikana rakennuskustannukset ehtivät nousta moneen kertaan, Tomi Kaismo toteaa. Palveluun sisältyy vuotohälyt, kulutusraportit, asiakasportaali, pohjakulutuksen analysointi. 31 hoitetaan erillisinä kokonaisuuksinaan. He eivät kuitenkaan halunneet keskustella kanssamme. Leikkipaikat eivät ole vain leikkipaikkoja. Kaismo korostaa, että nykyinen tilanne on kestämätön. Leikkiturva suunnittelee ja toteuttaa, leikkipaikka kerrallaan.” Leikkiturva Oy on leikkipaikkojen turvallisuusasioihin erikoistunut yritys. Rikosasioissa, esimerkiksi pahoinpitely-, varkaus ja vahingonteko -tapauksissa rikoksesta epäilty ja uhri voivat kohdata toisensa puolueettoman sovittelijan välityksellä. – Valitusten käsittelyssä kestää liian kauan aikaa. – En yhtään ihmettele, että moni iso hanke kaatuu tai on vaarassa kaatua. ” Päävesimittarin 24/7 etäluenta Käy kaikkiin kohteisiin, perustuu optiseen lukuun. Lisäksi voitaisiin pohtia, voisiko hallinto-oikeuksiin perustaa jonkinlaisen elimen tai tahon, joka esitutkisi valitukset. Käyttöönotto 179 € Moderni toteutus, kustannus 25 % vanhasta markkinatasosta Meihin luotetaan – kasvu +50% 2023 www.kiinteistömittaus.fi, Vantaa, 040 7725 456. Siksi pitäisi myös saada lisää ihmisiä hallinto-oikeuksiin käsittelemään valituksia. Teemme mm. Tomi Kaismo korostaa, ettei hän kannata valitusoikeuden poistamista. 16,90 €/kk, alv %. Tätä voisi mielestäni pohtia. Sovittelussa saavutettu sovinto voi joidenkin lievempien rikosten osalta johtaa siihen, että asian käsittely esitutkintaviranomaisessa päättyy. Mutta hänen mielestään valitusten käsittelyaikoja pitää lyhentää, samoin valitusoikeutta voisi tietyin edellytyksin rajoittaa. Tällä hetkellä oma motivaatio on koetuksella. Sovittelu saattaa myös johtaa siihen, että syyttäjä jättää syytteen nostamatta. Leikkipaikan turvatarkastukset Huollot/ asennukset Turva-alustojen HIC-testaukset SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ: p.0400 211 221 | www.leikkiturva.. Kaismo toivoo myös kaavoitusasioihin sovittelun mahdollisuutta. – Suomessa on edustuksellinen demokratia. Kun valtuustoon vapailla vaaleilla valitut kaupunginvaltuutetut tekevät päätöksiä, demokratia toteutuu. Jos rikoksen osapuolet päätyvät sovintoon, sovittelija tekee siitä kirjallisen sopimuksen
Helpottaa tilapulaa Helsingissä on pulaa vainajien säilytystiloista. Tarkennetuissa suunnitelmissa vainajapaikkoja lisättiin reilusti ja tilojen teknisiä ratkaisuja muutettiin. Monissa nykyisissä tiloissa ei myöskään ole mahdollista hyvästellä tai valmistella vainajaa viimeiselle matkalleen. Säilytyspaikkojen lisäksi uudisrakennukseen tulee vainajien hyvästelyyn tarkoitettuja tiloja, joissa on huomioitu erilaisista kulttuuritaustoista tulevien helsinkiläisten tarpeet. Enimmäishinnan nousu on indeksikorjatusta enimmäishinnasta tarkalleen 2,990 miljoonaa euroa arvonlisäverottomana, kun alun perin hinnaksi arvioitiin 10,5 miljoonaa euroa. Suunnitelmiin sisältyy nyt myös aiempaa laajempi jäädytysjärjestelmä, jotta lämpötila torneissa pysyy tasaisena. Seuraavan 10 vuoden aikana käytöstä poistuu noin 120 vainajapaikkaa muun muassa seniorikeskusten yhteydestä. Vainajat sijoitetaan viiteen vainajansäilytystorniin sekä muutamaan erilliskylmiöön. Vainajatiloissa vainajat säilytetään automaatiohisseillä varustelluissa viilennetyissä torneissa. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee kokonaishinnan korotusta, minkä jälkeen asia etenee päätettäväksi kaupunginvaltuustoon. Havainnekuva: Verstas Arkkitehdit Oy Malmin hautausmaalle Helsinkiin tilat 300 vainajan säilyttämiseen. Suunnitelmaa on tarkennettu muun muassa Helsingin lisääntyvän vainajatilatarpeen vuoksi. Malmin Kalmistotielle nousevaa uudisrakennusta käytetään hautaamista tai tuhkaamista odottavien vainajien lyhytaikaiseen säilyttämiseen. n Malmin keskitettyjen vainajatilojen vainajansäilytyspaikkojen määrää lisättiin tarkennetussa suunnitelmassa. 32 H elsingin Malmin hautausmaan läheisyyteen on tarkoitus valmistua keskitetyt vainajatilat kesällä 2026. Tiloihin keskitetään vainajien säilytys Helsingin sairaaloista ja hoivakodeista. Vainajatilojen rakentamisen oli tarkoitus käynnistyä jo alkuvuodesta, mutta suunnitelman hiominen on vaikuttanut aikatauluun. Rakennuksen sisälle tulee alun perin suunnitellun kolmen vainajansäilytystornin sijaan viisi tornia, joihin mahtuu yhteensä noin 300 vainajaa. Mikäli kokonaishinnan korotus hyväksytään suunnitellussa aikataulussa, rakentamaan päästään toukokuussa. Rakennuksen ulkoisiin mittoihin muutokset vaikuttavat vain vähän. Haasteita aiheuttavat myös kasvava väestömäärä, väestön ikääntyminen ja vainajien aiempaa pidemmät säilytysajat. Myös hankkeen enimmäishinta on noussut tilaratkaisujen tarkentamisen myötä noin 12,9 miljoonaan euroon lokakuun 2023 kustannustasossa
pääkaupunkiseudulla. Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. Uusi pinta 2020. Suositus huoltomaalaukselle 2050. MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Uusittu pinta 2020. TILAA HUOLTOMAALAUS / TARJOUS Pinnoitamme PELTI-, TIILIja MINERIITTIKATOT HÄMEEN KATTOPINTA OY hameenkattopinta@gmail.com kattopinta.com, 050 5432 782 MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Huoltomaalaus tehty 2020. MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Seuraava huolto 2060. Eristystyöt huopakatoille ICOPAL-kattotuotteilla ja RALA-pätevyydellä. kattopinta.com Suomenlinnan katot 2022 Kotimaiset maalit Kirkon katon huoltomaalaus 2022 TOIMIMME KOKO SUOMESSA. Uusi pinta 2020. Suositus huoltomaalaukselle 2070. ENNEN JÄLKEEN Peltikatto vuodelta 1926. Eristystyöt huopakatoille RALA-pätevyydellä. Vältä näin korkeat kustannukset. pääkaupunkiseudulla. 100-vuotias katto kestää maalattuna jopa seuraavat 100 vuotta. 100-vuotias katto kestää maalattuna jopa seuraavat 100 vuotta. TILAA HUOLTOMAALAUS / TARJOUS Pinnoitamme PELTI-, TIILIja MINERIITTIKATOT HÄMEEN KATTOPINTA OY hameenkattopinta@gmail.com kattopinta.com, 050 5432 782 MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Huopakatot ICOPAL-järjestelmätakuulla 25 vuotta HÄMEEN KATTOPINTA OY hameenkattopinta@gmail.com HUOLLATA KATTOSI JA SÄÄSTÄ RAHAA Fredrikinkatu 69, Helsinki Yrjönkatu 13, Helsinki Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. Suositus huoltomaalaukselle 2070. Uusittu pinta 2020. HÄMEEN KATTOPINTA OY hameenkattopinta@gmail.com HUOLLATA KATTOSI JA SÄÄSTÄ RAHAA Fredrikinkatu 69, Helsinki Yrjönkatu 13, Helsinki Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. Eristystyöt huopakatoille RALA-pätevyydellä. ENNEN JÄLKEEN Ehjä peltikatto vuodelta 1995. MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Suositus huoltomaalaukselle 2070. MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Uusittu pinta 2020. Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. kattopinta.com Suomenlinnan katot 2022 Kotimaiset maalit Kirkon katon huoltomaalaus 2022 TOIMIMME KOKO SUOMESSA. Suositus huoltomaalaukselle 2070. Suositus huoltomaalaukselle 2070. MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Eristystyöt huopakatoille RALA-pätevyydellä. TILAA HUOLTOMAALAUS/TARJOUS TYKSin hallintorakennus, katon maalaus 050 543 2782 044 050 1984 Mineritiittija tiilikatot uudistuvat maalauksella. Uusittu pinta 2020. ENNEN JÄLKEEN Peltikatto vuodelta 1926. Eristystyöt huopakatoille ICOPAL-kattotuotteilla ja RALA-pätevyydellä. Suositus huoltomaalaukselle 2070. Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. Seuraava huolto 2060. Eristystyöt huopakatoille ICOPAL-kattotuotteilla ja RALA-pätevyydellä. TILAA HUOLTOMAALAUS/TARJOUS TYKSin hallintorakennus, katon maalaus 050 543 2782 044 050 1984 Mineritiittija tiilikatot uudistuvat maalauksella. HÄMEEN KATTOPINTA OY hameenkattopinta@gmail.com HUOLLATA KATTOSI JA SÄÄSTÄ RAHAA Fredrikinkatu 69, Helsinki Yrjönkatu 13, Helsinki Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. Kotimaiset maalit. MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Seuraava huolto 2060. pääkaupunkiseudulla. Vältä näin korkeat kustannukset. Uusittu pinta 2020. pääkaupunkiseudulla. pääkaupunkiseudulla. Huoltomaalaus tehty 2020. Uusittu pinta 2020. Suositus huoltomaalaukselle 2070. Suositus huoltomaalaukselle 2050. MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. kattopinta.com Suomenlinnan katot 2022 Kotimaiset maalit Kirkon katon huoltomaalaus 2022 TOIMIMME KOKO SUOMESSA. Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. ENNEN JÄLKEEN Ehjä peltikatto vuodelta 1995. Suositus huoltomaalaukselle 2070. Uusittu pinta 2020. Suositus huoltomaalaukselle 2070. Vältä näin korkeat kustannukset. Huoltomaalaus tehty 2020. Huopakatot ICOPAL-järjestelmätakuulla 25 vuotta MAALAUTA KATTOSI AMMATTILAISELLA Ehjä teräspeltikate vuodelta 1995. Uusittu pinta 2020. Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. Uusittu pinta 2020. Uusi pinta 2020. 100-vuotias katto kestää maalattuna jopa seuraavat 100 vuotta. TILAA HUOLTOMAALAUS/TARJOUS TYKSin hallintorakennus, katon maalaus 050 543 2782 044 050 1984 Mineritiittija tiilikatot uudistuvat maalauksella. Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. Uusittu pinta 2020. ENNEN JÄLKEEN Peltikatto vuodelta 1926. ENNEN JÄLKEEN Ehjä peltikatto vuodelta 1995. pääkaupunkiseudulla. Suositus huoltomaalaukselle 2070. Suositus huoltomaalaukselle 2050
1970-luvun loppupuolella rakennetussa rivitaloyhtiössä havahduttiin lämmityskustannusten reippaaseen kasvuun keväällä 2021. Rivitaloyhtiössä on yhteensä 55 asuntoa, asuinja talousrakennuksia tontilla on yhteensä 16, lämmitettäviä Iso rivitaloyhtiö tuskastui jatkuvasti kohonneisiin kaukolämpölaskuihin – energiaremontti kesti yli kaksi vuotta Isot säästöt maalämmöllä Helsinkiläinen iso rivitaloyhtiö vaihtoi kalliiksi käyneen kaukolämmön maalämpöön. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri. 34 n ?Energiaremontit R aha ratkaisee, lauloi aikanaan Irwin Goodman. Lämmitystavan vaihtoprojekti kesti noin kaksi ja puoli vuotta. Mitä kaikkea lämmitystavan vaihdossa pitää huomioida. Euro oli vahva konsultti myös helsinkiläisessä rivitaloyhtiössä, jonka mittava maalämpöprojekti valmistui viime vuoden joulukuussa
Ideasta päätökseen Koska rivitaloyhtiö, kuten valtaosa helsinkiläisistä taloyhtiöistä, sijaitsee vuokratontilla, ensimmäiseksi hallitus selvitti Helsingin kaupungin kannan lämmitystavan vaihdokseen. Näin toimittiin, jotta taloyhtiö projektijonoon välittömästi. neliöitä 4 072. Kohdekäyntien jälkeen taloyhtiöt saivat tarjoukset alkuvuodesta 2022. Taloyhtiön osakas kävi tutustumassa keväällä 2021 kahteen helsinkiläiseen taloyhtiöön, joissa kaukolämpö oli vaihdettu maalämpöön. Eli lämmityslasku oli kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa.. Helsingin kaukolämpötuotannossa fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, merkitys on ollut, ja on yhä, suuri. Samana syksynä taloyhtiö myös teetätti ensimmäisen energiatehokkuuslaskelman, joka kertoi maalämpöhankkeen olevan ARA -tukikelpoinen. Tiedot saavutetuista säästöistä sytyttivät innostusta, ja osakas ryhtyi puhumaan asiasta muille osakkaille. Syksyllä 2021 taloyhtiön hallitus kävi tutustumassa taloyhtiöön, joka siirtyi ensimmäisenä asuintalona Helsingissä kaukolämmöstä maalämpöön. Taloyhtiö kilpailutti pankit, kun suunnitelma oli valmis, ja tiedettiin urakkahinta. Kun remontti valmistui, kaukolämpölasku oli reilut 40 000 euroa vuodessa. Projektinjohto vertaili tarjoukset tarkasti, ja teki suosituksen taloyhtiölle kilpailutuksen voittajasta. Kun maalämpöjärjestelmän toteutussuunnitelma oli valmis ja rahoitusasiat tiedossa, pidettiin asukasinfo osakkaille. Taloyhtiössä tehtiin mittava julkisivuremontti vuosina 2015-2016. Loppuvuodesta 2021 taloyhtiö aloitti maalämpötoimittajien kilpailuttamisen. Talven ja kevään aikana kilpailutuksen voittanut ST1 teki suunnitelman, miten maalämpöprojekti voidaan toteuttaa. Samanaikaisesti selvitettiin myös sähköasioita, taloyhtiölle tuli tarve uusia sähköpääkeskus. Näin kävikin, vuonna 2022, kun lämmitysremontti oli jo vauhdissa, taloyhtiön lämmityslasku oli yli 82 000 euroa. Taloyhtiön osakkaille pidettiin loppuvuodesta 2021 asukasinfo, jossa kerrottiin ensimmäisten selvitysten tuloksista. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen nosti kaukolämmön hintaa, koska energian ja päästöoikeuksien hinnat nousivat. Ylimääräinen yhtiökokous oli tarpeen, koska suunnitteluun ei aiemmin oltu myönnetty rahaa. Taloyhtiö kilpailutti tammikuussa 2022 myös valvonnan, projektinjohdon ja ARA-tuen vaatiman energialaskelman teon. Taloyhtiön hallitus päätti valita maalämpöjärjestelmän toimittajaksi ST1:n, jonka tarjous oli taloyhtiön kannalta paras sekä hinnaltaan että järjestelmän toimivuudelta. Porausten valmistuttua kulkuväylät maisemoitiin. Vuonna 2021 rivitaloyhtiön lämmityslasku oli varsin lauhasta talvesta huolimatta kivunnut jo noin 75 000 euroon ja ennusteet näyttivät kaukolämmön hinnannousun jatkuvan. Kun suunnitelmat olivat valmiina, hallitus hyväksyi urakkasopimuksen ST1:n kanssa. Remontissa muun muassa uusittiin ovet ja ikkunat, lämpövuodot tukittiin, lisäksi betonikuoren päällä oleva puuverhoilu uusittiin. Yhtiökokouksessa henki oli jo sellainen, että taloyhtiön hallitusta kannustettiin selvittämään mahdollisuudet taloyhtiön lämmitystavan muuttamiseen. Maalämpöjärjestelmän rahoitus kiinnosti pankkeja, taloyhtiö sai useita hyviä tarjouksia. ST:1:n edustaja ja taloyhtiön hallitus kertoivat perusteellisesti hankkeesta. 35 Isot säästöt maalämmöllä Maalämpökaivoja porattiin muun muassa kulkuväylien alle. Taloyhtiö oli yhteydessä kolmeen maalämpöjärjestelmiä toimittavaan yritykseen. Tämän jälkeen ylimääräinen yhtiökokous myönsi hallitukselle rahaa maalämpöhankkeen suunnitteluun. Sopimus hyväksyttiin ehdollisena yhtiökokousklausuulilla. Helsingin kaupungin energiatiimin avustuksella taloyhtiö teki kirjallisen lupapyynnön maalämpöön siirtymisestä, ja vain muutaman päivän kuluttua kaupungilta näytettiin vihreää valoa
Valvojan ja projektinjohdon valintaan kannattaa panostaa. Tieto ei lisää tuskaa vaan takaa asioiden miellyttävän sujumisen. Kokemus osoitti, että hallituksella pitää olla selkeä tilannekuva koko ajan. Uudessa pääkeskuksessa on 3x200A varaus sähköautojen latauksille. Vaakaputkitukset tehtiin viime kesänä. Lämpöpumppu lämmittää kolmea 750 litran kierukkavesivaraajaa. Hankkeen aikana taloyhtiön hallituksen jäsenet joutuivat useaan kertaan ”potkimaan” asioita eteenpäin. Hankkeen toteutusaika oli noin 2,5 vuotta. 19 maalämpökaivoa Taloyhtiön tontille porattiin kevättalvella 2023 19 maalämpökaivoa. Lisäksi hanke opetti kysymisen tärkeyden. Taloyhtiölle myönnettiin ARA-tuki, se on 15 prosenttia urakan toteutuneista kustannuksista. Mitoitusvuotena kokonaisuus kuluttaa sähköä noin 209 MWh ja tarjoaa noin 535 MWh säästöt ostoenergiassa. Ensimmäiset yhdeksän sähköautojen latauspaikkaa valmistuvat taloyhtiöön ensi keväänä. Maalämpö ja aurinkovoimala maksoi reilut 600 000 euroa. Lämpöpumppu lämmittää kolmea 750 litran kierukkavesivaraajaa. Vaikka hankkeella oli projektinjohtaja ja valvoja, moni käytännön asia, ja viime kädessä myös hankkeen toteutumisen valvonta, oli kuitenkin hallituksen vastuulla. Asukasinfojen lisäksi osakkaille on kerrottu hankkeen työvaiheista kirjeillä. Lämmityslinjaan asennettiin käyttöveden esilämmityksellä varustetun 750 litran puskurisäiliö sekä 105 kW:n sähkökattila lisäja varaenergian tarvetta varten.. Alkukesästä 2022 yhtiökokous hyväksyi yksimielisesti maalämpöön siirtymisen. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, vaan tietoa kannattaa kysellä taloyhtiöiltä, isännöitsijältä ja maalämpöyrityksiltä. Tiedottamista pitää tehdä jokaisessa projektin eri vaiheessa. Isossa rivitaloyhtiössä havaittiin maalämpöprojektin olevan maraton, ei sprinttijuoksu. Vuosisäästö kaukolämmön vuosikulutuksella on noin 40 000 euroa. He vahtivat asioiden sujumista. Lisäksi maalämpöjärjestelmään kuuluu teholtaan 51 kWp:n aurinkovoimala, jonka tuotannolla katetaan lämmitysja kiinteistösähköä. n Taloyhtiön maalämpöjärjestelmässä on kaksi tulistinmaalämpöpumppua yhteisteholtaan 200kW. Samalla taloyhtiö pystyy varautumaan myös sähköautojen latauspaikkoihin. Lämmönjakohuoneeseen jouduttiin tekemään isoja muutostöitä, jotta kaikki laitteet mahtuivat sisälle. Lämmityslinjaan asennettiin käyttöveden esilämmityksellä varustetun 750 litran puskurisäiliö sekä 105 kW:n sähkökattila lisäja varaenergian tarvetta varten. Syksyllä 2023 laitteisto asennettiin lämmönjakohuoneeseen, maalämpö otettiin käyttöön marraskuun loppupuolella. Mitä tehdään, milloin ja miksi. 20 vuoden säästöiksi on laskettu noin 819 000 euroa. Lisäksi taloyhtiö uusi sähköpääkeskuksen. 36 Hallituksella pitää olla selkeä tilannekuva koko ajan. Merkittävä säästö Taloyhtiön maalämpöjärjestelmässä on kaksi tulistinmaalämpöpumppua yhteisteholtaan 200kW. Tiedottamisen merkitystä ei voi kylliksi korostaa. Vanha keskus oli kooltaan 400A, uusi on kooltaan 630A. Päätöksenteko taloyhtiössä sujui jouheasti. Maalämpöjärjestelmä tuo taloyhtiolle merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksiin. Asukasinfojen lisäksi hallitus laati kirjallisen esittelyn hankkeesta, joka jaettiin osakkaille. Tämä oli mahdollista tiedottamisen ansiosta
– Energiapoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää, että kaukolämmön rooli energiajärjestelmässä ymmärretään ja otetaan huomioon. Vaasassa odotetaan, että jopa 10 prosenttia kaukolämmöntuotannosta tulee jatkossa hukkalämpölaitoksesta. Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä, kun sähköä on edullisesti tarjolla. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa otetaan talteen turbiineissa sähköntuotannon yhteydessä syntyvä hukkalämpö. Se on yhä suosituin lämmitysmuoto uudisrakennuksissa. Puolet kaikista vuonna 2022 rakennetuista kiinteistöistä liitettiin kaukolämpöverkkoon. Kuoppien tasaaja Energiateollisuuden mukaan kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Muutos on ollut tuntuva, sillä vuonna 2010 kivihiilellä tuotettiin 20 prosenttia kaukolämmöstä, maakaasulla 30 prosenttia ja turpeella 19 prosenttia. Viime vuonna enää yhdeksän prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin turpeella. Kaukolämpöverkko on kaikkiaan 166 Suomen kunnassa. Suurin osa puupolttoaineesta on metsähaketta. Teksti: Eero Wihuri mukaan puusta tuli kaukolämmön merkittävin polttoaine vuonna 2013. Motivan keräämien tietojen Kotimaiset energiayhtiöt kehittävät uusia keinoja kaukolämmön tuotantoon. Myös turpeen käyttö väheni prosenttiyksiköllä. Kaukolämmön yhteydessä voidaan tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän joustoa ja hintavakautta sähköjärjestelmään, Jukka Leskelä painottaa. Kaukolämpöä tuotetaan useilla, toisistaan merkittävästi eroavilla lähteillä. Kivihiilen osuus oli enää kahdeksan prosenttia, parin vuoden sisällä se putoaa lähelle nollaa. Kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet edelleen. Huippuvuonna 2018 kaukolämmön osuus uudisrakennuksissa oli lähes 65 prosenttia. Kuva: Vaasan Sähkö Kaukolämmön tuotanto sähköistyy vähitellen Kaukolämmön sähköistyminen on alkanut. Kaukolämmön polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua, kivihiiltä, turvetta ja puuta. – Fossiilisten poltto loppuu lähes kokonaan lähivuosina. Bioenergian käyttö lisääntyi jonkin verran, myös hukkalämpöjä hyödynnettiin entistä enemmän, ja sähkö tuli uutena energialähteenä mukaan kaukolämmitykseen. Tämä säästää kalliita polttoaineita, joita käytetään, kun sähkön hinta nousee. Uutta tässä on se, että jäljellä olevia päästöllisiä polttoaineita ei enää korvata bioenergialla, vaan sähköllä ja hukkalämmöillä. Vaasassa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettiin hukkalämpöä hyödyntävä laitos. Päästöjen väheneminen johtui fossiilisten polttoaineiden vähentyneestä käytöstä, lisäksi fossiilisen jakeen sisällä kivihiiltä korvattiin vähemmän päästöjä tuottavalla maakaasulla. 37 K aukolämmön tuotannossa investoidaan koko ajan lisää sähkökattiloihin ja niiden tuotannon odotetaan kasvavan merkittävästi. Ilman kaukolämmön korkeaa osuutta sähkön kysyntäja hintapiikit olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia ja sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden rakentaminen vastaavasti kalliimpaa. Sähkön hintavaihtelut ovat houkutelleet investoimaan sähkökattiloihin, joita alettiin ottaa käyttöön laajalla rintamalla vuoden 2023 aikana. Kaukolämpöä tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa ja erillisissä lämpölaitoksissa. Energiantuotannossa bioenergian käyttö kääntyy vähitellen laskuun, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Viime vuonna laskua oli 24 prosenttia. Energiateollisuuden mukaan tällä hetkellä jo yli puolet kaukolämmön tuotannosta perustuu ilmastoneutraaleihin polttoaineisiin. Kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. n. Vaasan Sähkön rakennuttama laitos tuottaa nyt lämpöä vaasalaisiin koteihin. Vähemmän päästöjä Kaukolämmön ympäristövaikutukset riippuvat siitä, millaisessa voimalaitoksessa sitä tuotetaan ja mitä polttoainetta voimalaitoksessa käytetään. Uusilla rakennettavilla kerrostaloalueilla kaukolämmön suosio on jopa hieman kasvanut edellisvuodesta muutaman vuoden laskun päätteeksi. Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa (puu, hake, pelletti, biokaasu), ympäristövaikutukset vähenevät edelleen. Yhteistuotanto onkin energiatehokas tapa tuottaa energiaa, ja sen osuus kaukolämmön tuotannossa on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä, toimivat erittäin hyvällä hyötysuhteella. Tilastot myös osoittavat, että sähkön ja lämmön kulutuspiikit osuvat samoille päiville. Energiateollisuuden mukaan suomalaisista kiinteistöistä 45 prosenttia lämpenee kaukolämmöllä
Isoissa hirsipäiväkodeissa on erittäin hyvä huoneakustiikka sekä kaikki muut hirsirakennuksen aistiystävälliset ominaisuudet. Näin on myös Koivukylän uudessa päiväkodissa Vantaalla.. V antaan kaupunki ratkaisee kasvavien asuinalueiden palvelutarpeita vähähiilisiä hirsipäiväkoteja rakentamalla. Massiivipuisten päiväkotien rakentamisella on Vantaalla jo pitkät perinteet: ensimmäinen hirsipäiväkoti rakennettiin kaupunkiin 1990-luvulla. – Uudet hirsipäiväkodit täyttävät kaupungin tavoitteet: ne ovat vähähiilisiä, energiatehokkaita ja haluttuja, kertoo Vantaan kaupungin rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa. Vantaalle valmistui viime joulukuussa Ruusupuun päiväkoti ja vuonna 2022 Koivukylän päiväkoti, jotka toteutettiin KVR-urakkamallilla, jossa Hoivarakentajat vastasi ainoana kumppanina kiinteistöjen suunnittelusta ja rakentamisesta. 38 n ?Puurakentaminen Vantaa panostaa hirsisiin päiväkoteihin Vantaan kaupunki suosii puurakentamista saavuttaakseen hiilineutraaliuden jo vuonna 2030. Syy on selvä: Massiivipuusta rakentaminen on ympäristölle ystävällinen tapa tuottaa terveitä ja vetovoimaisia päiväkoteja
n Vantaan Kivistössä sijaitseva Ruusupuun hirsipäiväkoti valmistui joulukuussa 2023. Vantaan päiväkotihankkeiden kilpailutusvaiheessa vuonna 2021 ehdotuksemme oli kaikista kilpailuehdotuksista vähähiilisin. maalämpö, energiatehokas valaistus ja vettä säästävät hanat. Olemme tuon jälkeenkin jatkaneet panostuksia vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen ja saavuttaneet erinomaisia tuloksia,kertoo Hoivarakentajien hankekehityspäällikkö Jussi-Pekka Salmi. Koivukylän hirsipäiväkodin energiatehokkuusluku on 56 kWhE/(m2 a), kun keskimäärin Suomessa A-luokkaan rakennettujen päiväkotien e-lukujen keskiarvo on 80 kWhE/(m2 a). Kumpikin rakennus on kaksikerroksinen. Kilpailutuksen kriteeri Vantaan kaupungin vuonna 2018 julkaistu resurssiviisauden tiekartta ohjaa rakentamista jo nyt niiden kriteerien mukaiseksi, joita vuonna 2025 voimaan tuleva rakennuslaki tulee edellyttämään. 39 Vantaa panostaa hirsisiin päiväkoteihin SAFA-arkkitehti Sakari Miettunen suunnitteli sekä 224-paikkaisen Koivukylän päiväkodin että 168-paikkaisen Ruusupuun päiväkodin. Tässä päiväkodissa ympäristöystävälliseksi lämmitysmuodoksi valittiin kaukolämpö. Päiväkotien suunnittelussa on panostettu huoneakustiikkaan ja aistiystävällisyyteen. Käytännössä tämä näkyi Koivukylän päiväkodin ja sen lisäoptiona olleen Ruusupuun päiväkotihankkeen kilpailutuksessa, jossa rakennuksen hiilijalanjälki oli yksi valintakriteereistä. Hirsipäiväkodin käyttökustannuksia alentavat mm. Lain tavoitteena on sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota sekä parantaa rakentamisen laatua. Lukemat perustuvat energiatodistusrekisterin tietoihin ajalta 1.1.2018-18.10.2022. – Koivukylän hirsipäiväkoti on 30 prosenttia energiatehokkaampi kuin muut A-luokkaan yltävät päiväkodit Suomessa keskimäärin. – Koivukylän hirsipäiväkoti on 30 prosenttia energiatehokkaampi kuin muut A-luokkaan yltävät päiväkodit Suomessa keskimäärin.. Ruusupuun päiväkodin energialuokka on A ja sen e-luku on myös keskiarvoa alhaisempi eli 76 kWhE/(m2 a). Vähähiilisyyden lisäksi Hoivarakentajien rakentamat uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät hirsipäiväkodit ovat huomattavan energiatehokkaita
Talot nousivat Myyrmäen Kilterinrinteen ja Kilterinkujan väliin jäävälle tontille, josta purettiin pois vanha toimistokiinteistö. Kaksi vuokra-asuintaloa Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolle toteutti Rakennusliike Lapti Oy. Kiitosta saa myös liito-oravan siipiä muistuttava harjakatto. Vantaan Myyrmäkeen valmistui 149 vuokra-asuntoa, joissa on panostettu käytännölliseen hybridilämmitysmuotoon. Samassa korttelissa sijaitsee myös Laptin rakentama Asunto Oy Vantaan Bronksi, johon valmistui 63 omistusasuntoa syksyllä 2023. Metsolan päiväkodissa merkittävää ovat kaunis ja onnistunut arkkitehtuuri sekä tyylikkäät tilat. Lisäksi se pitää merkittävänä rakennuksen kaunista ja onnistunutta arkkitehtuuria sekä tyylikkäitä tiloja. Kortteliin on suunnitteilla vielä toinenkin samankokoinen kerrostalo omistusasumiseen. 40 Hurraa! -palkinto puiselle Metsolan päiväkodille Vantaan Myyrmäkeen 149 uutta vuokra-asuntoa Asunto Oy Kilterinrinne 3:ssa Vantaan Myyrmäessä hyödynnetään vielä melko harvinaista kaukoja maalämpöä yhdistävää hybridilämmitystä. Vuoden 2023 Hurraa!-palkinnon saa Tapiolassa sijaitseva Metsolan päiväkoti. Käyttöveden lämmitykseen ja paukkupakkasilla käytetään kaukolämpöä. Taloista löytyy pesutupa, saunaosasto, asuntokohtaiset irtaimistovarastot, pyöräkellarit ja maanalainen paikoitushalli, josta löytyy myös sähköautojen latauspisteitä. Lautakunnan mukaan suunnittelussa ja toteutuksessa on onnistuneesti toteutettu lapsille turvalliset, terveelliset ja monipuoliset tilat varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Espoon ympäristöja rakennuslautakunta sekä Espoon rakennusvalvonta ovat myöntäneet tunnustuksen erityisen ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutetulle, rakennettuun ympäristöön liittyvälle teolle. Maalämpö on edullinen lämmitysmuoto, ja maalämpöjärjestelmää hyödynnetään myös asuntojen viilennyksessä. Kerrostaloissa on asuntoja yksiöistä kolmioihin. Perusteluissa lautakunta korostaa puurakentamisen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnan keinona. Kohteen pääsuunnittelijoina ovat toimineet Vesa Erikkilä ja Marko Voho Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:stä, joka on nykyään osa AFRY Ark Studiota.. Asunto Oy Kilterinrinne 3:ssa hyödynnetään vielä melko harvinaista kaukoja maalämpöä yhdistävää hybridilämmitystä
Huonokuntoisesta teollisuustalosta tuli omaleimainen asuinrakennus ja kylähenki sai samalla uuden elämän. 42 n ?Muodonmuutos Littoisten kuuluisa kylähenki elää – huonokuntoinen teollisuustalo muuntui omaleimaiseksi asuintaloksi Verkatehdas yhteisön sydämenä Littoisten kylän sydän oli päässyt vuosien saatossa pahasti rapistumaan, mutta remontin myötä vanha verkatehdas kokosi jälleen kyläyhteisön huomaansa. Teksti: Kati Wikström
1960-luvulla ulkomaalainen halpatuonti muutti markkinoita ja Neuvostoliiton kauppa ei vetänyt Nykypäivänä Littoisten kylä on jälleen herännyt henkiin ja Verkatehtaan alueelle kokoonnutaan mieluusti. Juttusarja historiallisista rakennuksista Kiinteistö&Energian juttusarjassa esittelemme vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen. Samalla valmistuivat sisäpihan matalat rakennukset sekä Sippaantien puoleiset osat torniin asti. Kuva: Museovirasto/Turun Museokeskus. 1920-luvun rakentamisen tuloksena toteutui tehtaan läntinen siipi ja pohjoissiiven järven puoleinen osa. Littoisten kylä oli tiivis ja omavarainen 1950-luvulle saakka. Tiivis kyläyhteisö Verkatehtaan myötä Littoisten kylään alkoi kehittymään merkittävä kyläyhteisö, joka tarjosi parhaimmillaan kaiken tarvittavan aina koulusta kauppoihin sekä hotellija kirkkopalveluihin asti. Turun verkatehtaan kankaat kuljetettiin pestäväksi Littoisiin, koska poikkeuksellisen pehmeävetinen Littoistenjärvi kirkasti kankaan värit ja viimeisteli laadun. Koko alue sai eloa, kun 1820-luvulle paikalle perustettiin Littoisten Verkatehdas. 43 V uonna 1739 Littoisten kylään, järven varteen perustettiin Verkavanuttamo. 1930-luvulle saavuttaessa Littoisten Verkatehtas hallitsi yli 500 hehtaarin maa-aluetta ja sen alueella asui tai työskenteli yli 1000 ihmistä. Alue alkoi kehittymään, kun tehdasta laajennettiin voimakkaasti. Tehtaan asukkaat tarvitsivat asuntoja ja yhteiskunta alkoi rakentumaan niiden sekä tehtaan ympärille. Se oli toimiessaan Suomen toiseksi vanhin verkatehdas. Tehdas oli Turun seudun suurin työllistäjä. Kylässä vallitsi kuuluisa Littoisten henki, jossa toisten asiat tiedettiin ja elämä oli varsin yhteisöllistä. Tehdas ja kyläyhteisön yhdistykset ylläpitivät urheiluja kulttuuritoimintaa, joten myös vapaa-aikana harrastettiin yhdessä. Samoin kuin kymmenkerroksinen torni, josta tuli alueen näkyvin maamerkki ja ajannäyttäjä. Talvisodan aikana aluetta pommitettiin ja sen seurauksena tehdas kärsi todella suuria vaurioita, jotka korjattiin sodan päätyttyä. Kuva: Samu Franzen Littoisten Verkatehtaan kymmenkerroksinen torni on alueen näkyvin maamerkki ja ajannäyttäjä
– Lisäksi raskaat teollisuuskoneet vaativat vahvaa välipohjaa ja sellainen oli tehty betonista, selventää Ojala. – Voitimme oikeustaiston, vaikkakin se hidasti projektia. – Toinen haaste oli tekniikan piilottaminen lattioiden alle, koska halusimme säilyttää vanhan rakennuksen tunnelman, toteaa Olli Ojala. Olli Ojala teki myöhemmin samanlaisen uudistuksen vanhaan Kakolan vankilaan ja on nyt Kakola Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja. Oikeustaistelu kesken hankkeen Nykyään Verkatehdas on lähes 400 ihmisen koti. Tehtaaseen tarvittiin valoa aikana, jolloin sähköjä ei vielä ollut. 1800-luvulle poikkeukselliseen tapaan, Verkatehtaaseen oli rakennettu valtavasti ikkuna-aukkoja. Tehtaaseen tarvittiin valoa aikana, jolloin sähköjä ei vielä ollut. 1970-luvun lopussa herättiin valtakunnallisesti huomaamaan, kuinka vanhat teollisuusympäristöt ja tehdasrakennukset olivat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Tehtaassa oli suuria saleja, joten varsinaisia purkutöitä sisätiloissa tarvittiin hyvin vähän. – Teknisessä mielessä vanhan verkatehtaan muuttaminen asuintaloksi oli varsin helppoa. 44 odotetulla tavalla. 1994 käynnistettiin kaavamuutosprosessi, jonka tarkoituksena oli saada tehdas jälleen Littoisten sydämeksi, tällä kertaa asuinrakennuksena. Samalla se kärsi huollon ja hoidon puutteesta. Vaikka rakennus olikin järven rannalla. Omaperäisyys huomioitiin Vanhassa tehdasrakennuksessa oli monia omaperäisiä piirteitä, jotka tuli ottaa huomioon. – Negatiivinen puoli oli se, että rakennus sijaitsi hieman kauempana Turun keskustasta, joten asuntojen myyntihinnat olivat halvemmat. Loft-asunnot valmistuivat 2000-luvun alussa ja tehtaassa on noin 180 asuntoa ja lisäksi joitakin liiketiloja. Julkisen haasteen muodosti oikeustaistelu, jossa Turun Museokeskus harasi hanketta vastaan vedoten suojeluseikkoihin. Museovirasto luokitteli Verkatehtaan ja parikymmentä sen ympärillä olevaa rakennusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristökohteiden joukkoon vuonna 1987. Rakennukseen tehtiin useampia puolentoista kerroksen asuntoa. Tehtaan toiminta päätettiin siirtää Turun Raunistolaan, jonne oli rakennettu uudet tuotantotilat. Kiinteistöneuvos Olli Ojala osti tehdasrakennuksen samana vuonna ja alkoi kunnostamaan sitä asunnoiksi. Kuva: Museovirasto/Turun Museokeskus. Kaava sai lainvoiman helmikuussa 1996, jonka jälkeen rakennustyöt alkoivat ripeästi. Littoisten Verkatehtaan yli 230 vuotta kestänyt taival loppui kannattamattomana vuonna 1968. Vain putkissa oli asbestia eli rakentamaan päästiin nopeaan. Joskus on myös pakko tehdä kompromisseja rakennuksen raunioitumisen, purkamisen ja uudelleenrakentamisen suhteen, kertoo Ojala. Museoviraston mukaan Verkatehtaan alue on poikkeuksellisen hyvin säilynyt tehdasmiljöö Suomessa. Kuva: Museovirasto/Turun Museokeskus Verkatehtaaseen oli rakennettu ajalle poikkeukselliseen tapaan valtavasti ikkunoita. Yksi seikka oli huomattava noin 4-4,5 metrin huonekorkeus. Tehtaassa oli suuria saleja, joten varsinaisia purkutöitä sisätiloissa tarvittiin hyvin vähän sisätilojen remontissa. Kuva: Museovirasto/Turun Museokeskus Raskaat teollisuuskoneet vaativat vahvaa välipohjaa ja sellainen oli tehty betonista. Uuteen kukoistukseen 1970ja 1980-luvuilla tehdasalue alkoi rapistumaan ja verkatehdas muuttui sekalaiseksi teollisuusja varastorakennukseksi. Rakentamisen ja muutoksen puolustajia olivat kuitenkin Museovirasto ja kunta. Sellaisen säilyttäminen olisi välttämätöntä jo kansallisen identiteetin takia. Tämä antoi alueelle tulevaisuuden toivoa
Selvisi, että sisäpihoille sai rakentaa parvekkeita, mutta ikkuna-aukkoja ei saanut suurentaa. – Vanhaa hyvää käsityötä tulee vaalia. – Rakennuksen pienimmät asunnot ovat noin 20 neliön kokoisia ja suurimmat noin 140 neliötä. Sen sijaan sisätiloissa suurin osa meni uusiksi. Yleensä täyshirsisen tai täystiilisen rakennuksen kestävyys on todellakin huippuluokkaa. Historian tulee näkyä Olli Ojala kuvailee ostohetkellä tehdasrakennuksen olleen melko huonossa kunnossa, alue oli täysin hyljeksitty. Olen nähnyt myynti-ilmoituksia, joissa asuntojen mainostetaan olevan Verkatehtaan välittömässä läheisyydessä, myhäilee Ojala. Kuva: Samu Franzen – Koimme myös oivalluksen remontoinnin aikana. n. Hänen mukaansa historialliseen rakennukseen tulisi jättää mahdollisimman paljon vanhaa, vaikka siitä tekeekin teknisesti nykyajan mittapuihin sopivan. – Kohteen sielu tulee säilyttää sekä sen historialliset piirteet. Yleensä kyseessä on rakennus, joka on tehty valmistumisajankohtansa parhaalla osaamisella ja rakennustekniikalla. Ratkaisimme tämän rakentamalla portaita ikkunoiden sisäpuolille, joista oli käynti parvekkeelle. 45 Rakennukseen tehtiin parvekkeet vanhoihin ikkuna-aukkoihin. Lisäksi alueella oli kaikenlaista epämääräistä toimintaa. Kuva: Samu Franzen Parvekekahveilla voi ihailla hyvin säilynyttä ja historiallista tehdasmiljöötä. Ikkuna-aukot alkoivat puolen metrin korkeudesta. – Nyt Littoisten kylästä on tullut suosittu asuinalue, ja naapurialueidenkin asuntojen myyntihinnat ovat nousseet. Asumismukavuuksista ei toki tule tinkiä. – Tehtaassa ei ollut väliseiniä, sen sijaan portaikkoja oli runsaasti. Kuva: Samu Franzen Littoisten Verkatehtaan sisätilat ovat uudet ja modernit. Luonnollisesti talotekniikka piti tehdä täysin uusiksi. Vain muutamia tiilipaikkauksia ja saumakorjauksia jouduttiin tekemään. Niistä tuli todellinen hitti. Verkatehtaan ulkopuoli säilyi lähes ennallaan. Historian havinan täytyy jäädä näkyviin, summaa Ojala. Huoneistot poikkeavat toisistaan ja ovat näin ollen jokainen aivan omanlaisensa, tarkentaa Ojala
Teknologia muuttaa olemassa olevat rakennukset sekä kodit älykkäiksi. 46 O lemme matkalla kohti hiilineutraalia maailmaa, Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035 ja muu Eurooppa pian sen jälkeen. Tällä hetkellä rakennukset tuottavat vielä 40 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, kun mukaan lasketaan rakentaminen, rakennusmateriaalit sekä rakennusten käyttö. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa sitä, että uudet rakennukset ovat pitkälti hiilineutraaleja. Teknologia muuttaa olemassa olevia rakennuksia ja koteja älykkäiksi rakennuksiksi. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: VTT VTT:n FutureHubin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2020 Espoon Otaniemeen. Rakennuksessa on paikallinen energiajärjestelmä, joka sisältää useita älykkäitä ratkaisuja ja tukee samalla VTT:n tutkimustoimintaa ja pilotointeja.. Rakennus on itsessään tutkimuskohde. Energian kulutTeknologia muuttaa olemassa olevat rakennukset sekä kodit älykkäiksi – ne tuottavat, varastoivat ja myyvät puhdasta energiaa Millaisia ovat tulevaisuuden talot. Millaisia ne ovat
Rakennuksessa on nykyaikainen taloautomaatiojärjestelmä sekä useita erilaisia mittareita ja antureita, joilla kerätään jatkuvaa mittausdataa.. Kaukolämmöllä lämmitettävän VTT Future Hubin rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit ja pihalle sähköauton latauspisteet. Millaisia liiketoimintamalleja tulevaisuuden rakennuksiin ja paikallisiin energiajärjestelmiin voidaan luoda. Miten paikallista energianhallintaa, akustoja, aurinkotuotantoa ja sähköauton latausta voidaan sovittaa yhteen eri olosuhteissa. – Tulevaisuuden rakennusten energiaratkaisut voivat perustua sekä kiinteistökohtaisiin että rajattujen alueiden kuten kortteleiden laajuisiin toteutuksiin. Hän väitteli Tampereen yliopistossa vajaat neljä vuotta sitten energiajärjestelmistä. Tällä hetkellä Kotilainen työskentelee teknologian tutkimuskeskus VTT:llä älyrakennusten tutkimustehtävissä. Miten uudet mikroverkkoratkaisut soveltuvat kaupunkiympäristöön hyödyntämällä esimerkiksi DC-sähkönjakelua. 47 tamisen ja hiilidioksidipäästöjen aiheuttamisen sijaan älyrakennukset tuottavat, varastoivat ja myyvät puhdasta energiaa. – Ne ovatkin olennainen toimija pyrkimyksessä hiilineutraaliuteen. Uudet älyrakennukset voivat olla energiapositiivisia tuottamalla enemmän energiaa kuin ne käyttävät, kun taas vanhojen rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa älykkään remontin kautta, sanoo Kirsi Kotilainen. Kiinteistöjä itsessään voidaan lämmittää esimerkiksi geolämmön ja aurinkopaneeleiden yhdistelmäratkaisuilla. VTT FutureHub Living Labin avulla voidaan kehittää yrityksille uusia ratkaisuja ja antaa vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miten rakennuksen olosuhteet ja käyttäjän näkökulma huomioidaan osana aktiivista kysyntäjoustoa. Ilmastonmuutos ja kasvava energian kysyntä ajavat väitöstutkimuksen mukaan meidät etsimään uusia tapoja hallita energian tuotantoa, jakelua sekä kulutusta
Tähän kuuluu kestävä ja optimoitu energiantuotanto ja -kulutus, joka voidaan toteuttaa käyttämällä pieniä modulaarisia kaukolämpöreaktoreita ja energiayhteisöjä. Rakennuksia valvotaan ja niiden ylläpitoon panostetaan tarpeen mukaan jo selvästi ennen ongelmien ilmenemistä. – Vaikka olemassa olevan rakennuksen muuttaminen älykkääksi maksaa, kiinteistönomistaja hyötyy muutoksesta alentuneina ylläpitokustannuksina. – Taloissa tarvitaan hyvät eristeet, ovet ja ikkunat, jotka sitovat energiaa. Nämä alueelliset energiaratkaisut parantavat myös rakennusten joustavuutta energiapulan ja tiukentuvien ympäristösäännösten yleistyessä, Kotilainen jatkaa. – Olennaista on myös talojen muovautuvuus vuodenaikojen mukaan. Lämpöä ja viilennystä Älykkäissä rakennuksissa Kirsi Kotilaisen mukaan myös energiatehokkuus on olennainen asia. Puhdas sisäilma Vietämme tyypillisesti yli 80 prosenttia ajastamme sisätiloissa ja tarvitsemme vähintään 12m3 puhdasta ilmaa päivässä. – Älyrakennuksessa ilmastointi on energiatehokasta eikä vaadi juurikaan ylläpitoa, sillä rakennuksissa on tunnistimet, joiden avulla järjestelmä tietää milloin ja missä ilmastointia tarvitaan, Kirsi Kotilainen toteaa. Tämä parantaa esimerkiksi aurinkovoimaloiden käyttömahdollisuuksia, koska aurinkoisilla säillä energiaa voidaan kerätä talteen jota sitten käytetään pilvisinä päivinä, Kotilainen havainnollistaa. Jatkossa voimme seurata tarkasti rakenteiden tilaa ja voimme ennakoida paljon nykyistä paremmin tulevat korjaussekä remonttitarpeet, Kirsi Kotilainen toteaa. Kunnossapito ei enää ole vikoihin reagoimista vaan niitä ennakoimista. Tulevaisuudessa remonttien avulla voidaan muuttaa jo olemassa olevia rakennuksia älykkäiksi. Rakennusten muuttamisella älykkäiksi on monia hyötyjä, kuten merkittävästi pienemmät operatiiviset ja ylläpitokustannukset. n VTT FutureHubissa on nykyaikainen taloautomaatiojärjestelmä sekä useita erilaisia mittareita ja antureita, joilla kerätään jatkuvaa mittausdataa. 48 – Älyrakennukset voivat myös toimia osana älykästä kaupunginosaa. Iso asia on myös se, ettei remonttitarpeet tule enää yllättäen, hän jatkaa. Akkuratkaisut mahdollistavat energian vastaanottamisen ja luovuttamisen. Hän huomauttaa rakennusten olevan aina osa ympäristöään. – Älykäs, optimoitu ilmastointi voi vähentää siihen käytettyä energiaa jopa 50 prosenttia tinkimättä rakennuksen käyttäjien turvallisuudesta ja käyttömukavuudesta, hän jatkaa. – Tulevaisuudessa esimerkiksi taloyhtiöllä tai koko korttelilla voi olla käytössään energiavarasto. Akut eivät ole toistaiseksi olleet riittävän kustannustehokkaita ratkaisuita, mutta aika tulee ratkaisemaan tämän ongelman. Älykkäiden sähköverkkojen yleistymisen myötä älyrakennukset voivat toimia osana sektori-integraatiota ja tarjota kysyntäjoustoa tuottamalla ja varastoimalla energiaa sen kuluttamisen lisäksi. – Joustomahdollisuudet yleistyvät. VTT kehittää uusia materiaaleja, joihin upotetut tunnistimet tekevät jo olemassa olevista rakennuksista energiatehokkaita ja itseään käytön perusteella optimoivia. Talvisin asunnoissa tarvitaan lämpöä, kesällä usein viilennystä. – Digitaalisuudella on iso rooli älykkäissä rakennuksissa. Myös robotiikkaa hyödynnetään mittauksissa.. Sähköajoneuvojen suosion kasvaessa rakennusten pitää myös yhdistyä sähköautojen latausinfrastruktuuriin
Helsinki – Tampere – Kouvola – Turku – Oulu – Jyväskylä 09 5420 2400 | finland@howdenfinland.fi | howden finland.fi Vakuutusmeklaripalvelu – Vahinkopalvelu – PLUS-tuotteet – Henkilökohtaisesti – Sähköisesti – Sinulle ja kiinteistöllesi Koko Suomen Howden.
Käytännössä viimeinen hetki vaatimusten esilletuomisessa on se yhtiökokous, jossa hankkeen rahoituksesta päätetään. Parvelasituksen kustannukset lankeavat kaikille osakkaille Julkisivu pysyy paremmassa kunnossa ja energiaa säästyy Taloyhtiössä kaikki osakkaat maksavat lasituksista ja niiden kunnossapidosta, vaikkei osakas lasitusta omalle parvekkeelleen haluaisikaan. Uudistus rahoitetaan kaikilta osakkeenAsianajaja Marina Furuhjelm muistuttaa, että osakkaan vastuulla on esittää mahdollinen hyvitysvaatimus riittävän ajoissa, jotta se voidaan ottaa hankkeessa huomioon. – Se vaatii kuitenkin kaikkien taloyhtiön muiden osakkeenomistajien suostumuksen, mikä on käytännössä hyvin epätodennäköistä. Teoriassa osakas voi irrottautua maksuvelvollisuudesta. Yhtiökokous päättää parvekkeiden lasituksista normaalilla äänten enemmistöllä. – Korkeimman oikeuden linjauksen perusteella lasitus säästää kiinteistön julkisivua, alentaa parvekkeiden ja julkisivun ylläpitokustannuksia, minkä ansiosta lasitus on kaikille yhteiseksi hyödyksi riippumatta siitä, onko kaikissa huoneistossa parveke vai ei. Teksti: Juhani Karvonen omistajilta perittävillä vastikkeilla, sanoo asianajaja Marina Furuhjelm Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. 50 n ?Parvekelasitukset K orkein oikeus linjasi vuonna 2005 tekemässään ratkaisussaan, että kaikki osakkaat osallistuvat kustannuksiin, jos parvekelasitus tehdään taloyhtiön saneerauksena esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä. Jos yksittäinen osakas on omalla kustannuksellaan teettänyt lasituksen ennen kuin taloyhtiö on päättänyt lasituksesta koko yhtiön osalta, voi osakas kuitenkin saada yhtiövastikkeesta hyvitystä, jos hänen asentamansa lasitus pienentää taloyhtiön lasitushankkeen kustannuksia ja tuo taloyhtiölle säästöjä. Jos. Yhteiseksi hyödyksi lasketaan myös esimerkiksi energiakustannuksissa säästäminen. – Osakkaan vastuulla on esittää hyvitysvaatimuksensa riittävän ajoissa, jotta se voidaan ottaa hankkeessa huomioon. Lähtökohtana on, että taloyhtiön hankkeena asennetut parvekelasitukset ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla ja osakkeenomistajan asennnuttamat parvekelasit ovat osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla. – Osakkaan tulee esittää selvityksen siitä, miten ja milloin lasitus on asennettu. Yhteys urakoitsijaan Marina Furuhjelm kehottaa ottamaan yhteyttä urakoitsijaan, joka voi arvioida taloyhtiölle muodostuvan säästön määrän. – Hallitus ei voi tuota päätöstä tehdä, koska lasitus vaikuttaa vastikkeisiin tavanomaista enemmän. Korkeimman oikeiden päätöksen taustalla on yhdenvartaisuusperiaate osakkaiden kesken. Hyvityksestä päättää yhtiökokous tai hallitus yhtiökokouksen valtuutuksella. Tietysti yhtiökokous voi erikseen valtuuttaa hallituksen päättämään hankkeesta
Hyvityksen määrässä huomioidaan lasituksen ikä ja esimerkiksi yhtiölle aiheutuneet muut ylimääräiset kustannukset. Lasitukseen on mahdollista saada myös kotitalousvähennys. Jos kiinteistössä on liikehuoneistoja, ovat nekin velvollisia ottamaan osaa kustannuksiin yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella, Marina Furuhjelm sanoo. – Useimmiten taloyhtiöissä päädytään asentamaan samanlaiset uudet lasitukset kaikille parvekkeille yhtenäisyyden takia. Hänen mukaansa lasitukset aiheuttavat taloyhtiöissä enää varsin vähän riitoja. – Hänen tulee pyytää muutostyöhön lupa taloyhtiöltä, koska lasitus vaikuttaa julkisivuun. Myöskään uusi asukas ei voi edellyttää taloyhtiön kustantavan lasitusta, jos edellinen osakas on ne irrottanut. Purkamiset ja välivarastoinnit tuovat taloyhtiölle kustannuksia ja vähentävät taloyhtiön säästöjä ja sitä kautta osakkaan hyvitystä. – Siinä tapauksessa että osakas haluaa asentaa lasituksen omalla muutostyönä, hänen täytyy etukäteen ilmoittaa muutostyöstä yhtiölle ja selvittää, onko lasitus mahdollinen asentaa hänen parvekkeellensa. n Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka.. – Kyseessä on tavanomainen uudistus, joka myös säästää julkisivua ja saattaa vähentää energiakustannuksia. Jos taloyhtiö teetättää julkisivuremontin, jonka yhteydessä kaikki parvekkeet lasitetaan, pitää yksittäinen osakkaan omalla kustannuksellaan teettämä lasitus kuitenkin purkaa, välivarastoida ja asentaa uudelleen. Hyvityksen määrä pitää laskea tapauskohtaisesti. – Asenteet ovat ehkä muuttuneet ja toisaalta julkisivuremonttien yhtydessä lasitiuksia on alettu teettättää entistä enemmän. Kaikki toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset maksaa muutostyölupaa pyytänyt osakas. Kunnossapito ja asennus voidaan sisällyttää vastikkeisiin. Vaikka lasituksen kunnossapito olisikin taloyhtiön vastuulla, osakas on velvollinen pitämään lasit puhtaina ja ilmoittamaan taloyhtiölle mahdollisista vikaantumisista. Myöskään kaupunkien rakennusviranomaiset eivät kovin kirjavaa lasitusta hyvällä katso. Jos osakas on itse luopunut laseista, hän ei voi vaatia taloyhtiötä asentaman lasitusta jälkikäteen, vaan hänen on tehtävä se omalla kustannuksellaan muutostyönä. Jos lasituksen on asennuttanut edellinen asukas, on nykyinen osakas siitä vastuussa. Yli kymmenen vuotta vanhassa lasituksessa ikähyvitys on jo niin pieni, ettei siitä ole juurikaan hyötyä osakkaalle, Furuhjelm toteaa. – Aika harvoin hyvitys on osakkaalle merkittävä. Mikäli rakennuslupa on haettava, hakee taloyhtiö tarvittavan rakennusluvan rakennusvalvonnalta. 51 osakas esittää hyvitysvaatimuksen tämän jälkeen, hän ei voi olettaa sitä enää otettavan huomioon. Jos taloyhtiö on lasitukset asentanut, on kunnossapitovastuu tällöin taloyhtiöllä. Osakkaallakin vastuunsa Kunnossapitovastuu kuuluu taloyhtiölle tai osakkaalle riippuen siitä, kumpi on lasituksen asentanut
52 Lasitusten huolto kannattaa antaa ammattilaisen hoitoon.
Silti lasitus tulisi huollattaa säännöllisin väliajoin. Taloyhtiö voi tehdä huoltosopimuksen lasittajan kanssa, jolloin asianmukaiset huollot tulevat tehdyksi määrävälein. 53 Materiaalit pitkäikäisiä, silti tarve säännölliselle huollolle Parvelasi tarvitsee auton tavoin määräaikaishuollon Parvekelasitukset ovat hyvin pitkäikäisiä ja kestävät materiaaliensa puolesta. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Lumon
Tiivisteet ja muoviosat altistuvat auringonpaisteelle, joten ne vaativat aika-ajoin päivitystä. Parvelelasit eivät kuitenkaan pysy kunnossa itsestään, vaan ne tarvitsevat säännöllistä huoltoa. Jos avautumismekanismeissa on jotakin säätämistä tai muoviosia pitää vaihtaa, voidaan nekin toimenpiteet tehdä samalla. Monilla alan yrityksillä on myös huoltosopimuksia. Määräaikaishuollon yhteydessä lasituksen kiinnitykset tarkistetaan ja profiilit voidellaan, kaikki liikkuvat komponentit käydään läpi ja vaihdetaan tarvittaessa, samoin tiivisteet, Kimmo Hilliaho selvittää. Suosittelemme lasitusten määräaikaishuoltoa viiden vuoden välein, jolloin voimme säätää lasituksen, voidella kiskot ja vaihtaa päätytiivisteet. Muovikomponentit ovat herkimpiä vaurioille, ja esimerkiksi pyörän murtuminen vaatii aina ammattilaisen tekemän huollon, sanoo Hilliaho. Uudisrakennuksissa rakenteet voivat elää painumisen seurauksena vielä muutaman vuoden kuluttua valmistumisesta. Lasituksia uudistetaan myös ulkonäöllisistä syistä. Eri valmistajilla on hieman toisistaan poikkeavia huolto-ohjeita ja materiaaleja. Siinä välissä voimme huoltaa yksittäisiä lasituksia, jos siihen on tarvetta. Lasien yläja alaprofiilit on hyvä voidella samoin kuin pyörästöt. Lumon myöntää määräaikaishuolletuille lasituksillemme myös viiden vuoden takuun. Avautumisja sulkeutumismekanismit on suunniteltu kestämään aikaa, eikä niitä kovin helposti saa rikki kovallakaan käytöllä. 54 P arvekelasitusten materiaalit lasi ja alumiini ovat ikuisia, eivätkä muutamat muoviosatkaan ole lyhytikäisiä. – Meidän ensimmäinen lasituksemme Kouvolassa vuodelta 1990 on edelleen hyvässä kunnossa ja toimii moitteettomasti, tosin taloyhtiö on sitä varmaan säännöllisesti huollattanut, sanoo Suomen maajohtaja Kimmo Hilliaho Lumonilta. Lasituksen profiileiden voitelun esimerkiksi silikonisprayllä voi jokainen tehdä itsekin. Lasit voi tietysti pestä ja pyyhkiä normaalilla ikkunanpesuaineella. – Eri asia on sitten se, onko esimerkiksi yläprofiilin voitelu tikkailta kovin turvallista. Lumon on tehnyt uudistuksia lasituksiinsa viiden-kuuden vuoden välein. Ammattilaisen hoidettavaksi Lähtökohtaisesti lasituksen huolto kannattaa aina antaa ammattilaisen hoidettavaksi. Lumonin maajohtaja Kimmo Hilliahon mukaan moni taloyhtiö haluaa vaihtaa lasituksen uudempaan malliin esimerkiksi ulkonäöllisistä syistä.. – Huollon tarve johtuu yleensä pikemminkin rakenteiden elämisestä kuin kovasta käytöstä. – Meillä taloyhtiöt teetättävät määräaikaishuoltoja kaikille lasituksille viiden vuoden välein. – Huollon tarve kohdistuu lähinnä muovikomponentteihin ja tiivisteisiin, mutta liukuja avautumismekanismit on hyvä huoltaa jo turvallisuudenkin takia. – Lasitus vaatii säännöllistä huoltoa samoin kuin autokin. Hän suosittelee lasitukseen samaa suhtautumista kuin autoihin
Parikan mukaan kohteet, joihin lasitusta ei voitaisi asentaa, ovat hyvin harvinaisia. Jollei uudessa kerrostalossa ole parvekelasituksia, vaikuttaa se suoraan talon arvoon sekä asuntojen kysyntään, sanoo Hilliaho. Uusissa kiinteistöissä koko etuseinä voi olla lasitttu. – Aika usein vikaantumisessa on kyse jonkinlaisesta tahattomasta väärinkäytöstä, esimerkiksi liukuovia on jotenkin väännetty tai muutiin käsitelty kovakouraisesti. Ne täytyy kuitenkin remontin takia purkaa, varastoida ja asentaa uudelleen, mikä ei ole välttämättä taloudelisesti kovin mielekästä, hän jatkaa. Julkisivuremonttien yhteydessä lasitus usein vaihdetaan. Saneerauksissa vanha kaiderakenne yleensä säilytetään, tosin joskus ne puretaan pois ja koko etuseinä lasitaan, sanoo yksikönjohtaja Petri Parikka Consti Oy:stä. Julkisivuremonttien yhteydessä lasitus lähes poikkeuksetta vaihdetaan uuteen. Meillä on ollut periaatteena, että lasituksen saa avattua yhdellä kädellä luontevasti ilman, että kahvaa tarvitsee kääntää. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki on listannut ne kiinteistöt, joille ei lasitusta sallita, mikä tietysti säästää meiltä vaivaa. Hilliahon mukaan taloyhtiöt ovat enenevässä määrin alkaneet uusimaan parvekelasituksiaan, mutta kyse ei ole vanhan lasituksen huonokuntoisuudesta tai toimimattomuudesta. Käytännössä suurimpaan osaan 1960ja 1970-lukujen kerrostaloista on asennettu parvekelasitus. – Joissakin vanhoissa arvokiinteistöissä saattaa olla rajoitteita lasituksille. Me annamme lasitukset aliurakoitsijoille. n Toimiva lasitusratkaisu tuo asuntoon usein ikään kuin yhden huoneen lisää.. Parikan mukaan kokonaiskustannuksissa ei ole välttämättä isoa eroa siinä, säilytetäänkö vanhoja rakenteita vai uudistetaanko kaikki. – Tänä päivänä lasitus on jo standardi, kun se 1990-luvulla oli vielä jonkinlainen lisävarustus. – Jos vanha kaide on kovin huono ei sitä kannata alkaa paikkaamaan vaan on parasta tehdä uusi jo ulkonäöllisistäkin syistä. – Monesti lasitus käy jollain tavoin toimimattomaksi jos vanhaa ja uutta rakennetta yhdistetään. Remonttien yhteydessä Lasitusten asentaminen vanhaan kiinteistöön tehdään tänä päivänä lähes aina julkisivuremonttien yhteydessä. Kun taloyhtiö sen tekee, myös vastuu lasitusten kunnossapidosta on taloyhtiöllä. Tiedossa on ainakin yksi tapaus, jossa lasitus on pettänyt ja ihminen pudonnut parvekkeelta. – Ehkä sellainen satavuotis suojeltu kiinteistö voisi olla kohde, johon rakennusvalvonta ei lasitusta salli. – Jos esimerkiksi takuutarkastuksessa ilmenee jotain pientä vikaa, voimme sen korjata saman tien. Lasitusten huoltotoimenpiteet liittyvät yleensä kiskojen voiteluun ja lukitusmekanismien kunnostamiseen. – Vanhoissa parvekkeissa on monesti parvekkeen etuosassa esimerkiksi betonikaide, jota voidaan hyödyntää uudessa lasituksessa. Takuuseen eivät korjaukset silloin mene. Lasituksen voi asentaa lähes kaikkiin taloyhtiöihin. Asukkaat ovat ehkä lasittaneet parvekkeitaan aikaisemmin omalla kustannuksellaan, mutta julkisivuremontin myötä kaikki saavat lasituksen, joka lasketaan taloyhtiön omaisuudeksi. – Onnettomuuden jälkeen on lasituksia tarkastettu monessa kohteessa ja joissakin tapauksissa parvekkeet ovat olleet hetken käyttökiellossakin. Lasit eivät välttämättä avaudu kunnolla. Joskus taloyhtiö haluaa säästää kustannuksissa säilyttämällä vanhat kaiteet. – Moni taloyhtiö haluaa vaihtaa lasituksen uudempaan malliin esimerkiksi ulkonäöllisistä syistä. 55 – Uudistukset ovat liittyneet lasituksen käytettävyyteen tai designiin. Jos parvekemalli on vain sellainen, että lasitus saadaan yläpäästään kiinni, asennus yleensä onnistuu
Vakuutuksista säästäminen ei kannata Taloyhtiön kiinteistövakuutus kattaa tavallisimmin omaisuusvahinkoja, vastuuvahinkoja omaisuusja henkilövahingoissa, varallisuusvastuuvahinkoja ja oikeusturvavahinkoja. Teksti: Juhani Karvonen – On järkevää sopia taloyhtiön ja osakkaan kesken ennen korjaustöihin ryhtymistä, miten esimerkiksi kiinteistövakuutuksen omavastuuta tai muita vähennyksiä jaetaan taloyhtiön ja osakkaan kesken. Vesivahingoissakin vahingon määrä on yleensä helposti kuitenkin aina tuhansia euroa. Palvelemme kiinteistöja asunto-osakeyhtiöitä sekä yritysasiakkaita eri toimialoilta. Howden Finland on yritysten ja kiinteistöjen vakuutuksiin erikoistunut yritys. Kiinteistöjen vakuuttaminen ja vahinkojen hoito ovat toimintamme tukijalka Suomessa. Vastuu käyttölaiteen ylläpidosta on asukkaalla, putkistojen kunnosta vastaa tavallisimmin taloyhtiö. Astianpesukoneen rikkoutunut vedenpoistoletku on hyvin yleinen vuodon syy. Omaisuusvahingoista vesivahinkojen lisäksi merkittäviä korvaussummia aiheuttavat palovahingot. Kiinteistövakuutus on yleisesti ottaen kattava. Tästä asiasta saa tarvittaessa hyvää neuvontaa esimerkiksi Kiinteistöliitosta tai vakuutusmeklarilta, hän jatkaa. Vastuista sovittava Taloyhtiöissä saattaa kunnossapitovastuu yhtiöjärjestyksenkin perusteella olla normaalista poikkeavaa, mikä voi vaikuttaa siihen, miten vahinkoa lähdetään korjaamaan ja kenellä siitä on vastuu. Jos vahinkoon ei liity asukkaan taholta huolimattomuutta, voi korvaaminen kiinteistövakuutuksesta olla järkeväkin vaihtoehto, koska yleensä myös taloyhtiön vastuulle kuuluvaa rakennetta vaurioituu vahingossa, Timo Kykkänen sanoo. Käyttölaitevahingoissa on tyypillisesti kyse astianpesukoneen aiheuttamasta vesivahingosta, sanoo liiketoimintajohtaja Timo Kykkänen Howden Finland Oy:stä. – Rakennusten omaisuusvahingoista vesivahingot johtuvat yleisimmin käyttövesiputkiston vuodoista. Howden on vakuutusmeklarina vakuutusyhtiöistä riippumaton toimija. Vakuutusmeklari toimii aina asiakkaansa edustajana ja edunvalvojana. Vastuu käyttölaiteen ylläpidosta on asukkaalla, putkistojen kunnosta vastaa tavallisimmin taloyhtiö. – Rikkoutunut vedenpoistoletku on hyvin yleinen vuodon syy. Tilastollisesti tulipalot ovat harvinaisia, mutta tietysti korvaussummat ovat yleensä aika mittavat, hän jatkaa. Myös käyttölaitteiden vuotovahingot esimerkiksi astianpesukoneista ovat varsin yleisiä. Taloyhtiön etu on pyrkiä saamaan korvaukset vahingon aiheuttajalta, koska taloyhtiön omaa vahinkotilastoa kannattaa varjella. Vakuutuksen sisältöön tehdään harvoin rajoitteita yhtiöjärjestysten perusteella taloyhtiöiden osalta. 56 T ilastollisesti omaisuusvahingoista erilaiset vuotovahingot ovat yleisimpiä. Lain määritelmän mukaan vakuutusmeklari toimii asiakkaansa puolesta asiakkaan kanssa solmitun toimeksiantosopimuksen perusteella. Kuvituskuva: Pexels. – Käyttölaitteiden vuotovahingot korvataan yleensä kattavasti kiinteistövakuutuksesta. – Kiinteistön käyttäjän kiinteistölle aiheuttaman huolimattomuusvahingon taustalla voi olla myös päihteiden käyttöä tai esimerkiksi sairauskohtauskin
Kiinteistövakuutuksen korvauspiiriä ja sisältöä voi laajentaa. – Tässä suhteessa vakuutusyhtiöllä on erilainen sietokyky, mutta pahimmassa tapauksessa tilanne voi olla sellainen, ettei yksikään vakuutusyhtiö jätä tarjousta. – Taloyhtiön pitäisi tehdä saneerauksia kiinteistön rakennuksen kunnon ylläpitämiseksi, mutta sillä ei ole varaa niihin. – Ennen 1990-luvun alkua ei ullakkotilan huoneistokohtainen palo-osastointi ollut pakollista rakentamismääräyksissä. Kiinteistön kokonaiskustannuksista ainoastaan ehkä kolme-viisi prosenttia on vakuutuskustannuksia. Asiantuntija apuna Vakuutusmeklareiden palveluita on Suomessa käytetty reilusti yli 30 vuotta. Ihmiset tekevät tätä työtä ja joskus tilannetta voidaan tulkita väärin. 57 – Osa kilpailuttaa säännöllisen määrävälein tai merkittävien peruskorjausten jälkeen. Ongelma ei ole vielä iso, mutta vakuutusyhtiöiden suhtautumisen kiristymistä on ollut selvästi havaittavissa, sanoo Kykkänen. Toisaalta vakuutusmaksut voivat myös taloyhtiössä pudota, jos saneerauksia on tehty ja vakuutus kilpailutetaan. Tilastojemme mukaan yli kymmenessä prosentissa vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiä on jokin virhe ja tuommekin asiakkaillemme lisäkorvauksia yli miljoonan euron edestä vuosittain uudelleenkäsittelypyyntöjen ja Vakuutuslautakuntaan menevien valitusten kautta, Timo Kykkänen toteaa. Kokemusta ja näkemystä Korvauskäytännöt ja ehtojen tulkitseminen vaativat ammattilaisten kokemusta ja näkemystä. Jos vakuutusyhtiö kokee, että samassa taloyhtiössä tapahtuu paljon vahinkoja eikä niiden estämiseksi ole tehty tarpeellisia toimenpiteitä, saattaa vakuutusyhtiö jättää tarjouksen tekemättä. Jos vahinko on mittava, eikä kotivakuutus esimerkiksi korvaa vahinkoa, on kiinteistövakuutuksen kattavuudella suuri merkitys taloyhtiölle, Kykkänen jatkaa. Periaatteessa taloyhtiö voisi jättää kiinteistövakuutuksen ottamatta, mutta todellisuudessa sellaista ei tapahdu. Liiketoimintajohtaja Timo Kykkäsen mukaan kiinteistön kokonaiskustannuksista ainoastaan ehkä 3-5 prosenttia on vakuutuskustannuksia.. – Lisäturvaa voi nykyisin ottaa esimerkiksi tuhoeläinten torjunnan aiheuttamiin kustannuksiin. Jos kiinteistön rakennukset ovat pantattu lainanvakuudeksi, on vähintään palovakuutus yleensä vaadittu lainanantajan toimesta. Niissä säästäminen on väärä paikka pudottaa kustannuksia. – Täysarvovakuutuksen hinnoittelu on sidottu myös rakennuskustannusindeksiin. Niitä tapauksia käsitellään ja katetaan yrityksen vakuutuksesta.Taloyhtiön hallituksen jäsenillä on vastuuvakuutusturva varallisuusvahinkoja varten. Kiinteistövakuutus ei ole pakollinen, vaan vapaaehtoinen vahinkovakuutus. – Vakuutusehtojen korvauskäytännössä voi olla joskus samoista vakuutusehdoista erilaisia tulkintoja. Vakuutustuotteiden hinnat ovat nousseet mikä johtuu osin rakennuskustannusindeksin noususta. Varallisuusvahingot aiheutuvat tilastojen osalta useimmiten taloyhtiömaailmassa isännöintiyritysten virheistä. Oikeusturvavakuutus on myös tavanomainen vakuutustuote, joka on yleensä voimassa niin taloyhtiöllä kuin yrityksilläkin. n – Esimerkiksi vesihanan auki jääminen ja siitä seurannut vesivahinko voidaan melko usein kuitenkin korvata kotivakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta. – Koska vakuutus on vapaaehtoinen, vakuutusyhtiö voi sen myös irtisanoa. Kykkäsen mukaan viime vuosina on ollut havaittavissa vakuutusyhtiöiden suhtautuvan varsin nihkeästi tarjouksissaan vanhojen rivitaloyhtiöiden vakuuttamiseen. – Taloyhtiöissä tehtävät peruskorjaukset nostavat jonkun verran riita-asioiden todennäköisyyden riskejä, minkä vuoksi oikeusturvavastuuvakuutuksen sisältöä ja laajuutta kannattaakin tarkastella ennen ison hankkeen suunnitteluvaiheen alkamista. Taloyhtiölle tilanne voi olla tukala, jopa mahdoton. – Vaikka kotivakuutukset vaikuttavat tuote-esitteissä samanlaisilta, niidenkin sisällöissä on paljon eroja vakuutusyhtiöstä sekä valittavasta turvatasosta riippuen. Vakuutustuotteet ovat yksilöllisiä ja niiden tulkinta etenkin vahinkotilanteessa voi vaihdella. Joskus vahinko voi olla aika mittavakin, yhdessä tapauksessa luteiden torjuntaa meni taloyhtiössä pitkäkestoisessa vahingossa yli 30 000 euroa, minkä kattoi taloyhtiön ottama lisäturva, Kykkänen toteaa. Vakuutusyhtiöt niin tekevätkin, etenkin jos samoja vahinkoja tapahtuu jatkuvasti, Timo Kykkänen sanoo, – Vakuutusturva kannattaa pitää kuitenkin riittävällä tasolla. – Keskeinen osa kiinteistövakuutusten hoitoa on vahinkopalvelumme, jolla varmistamme taloyhtiölle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset. Taloyhtiöt kilpailuttavat kiinteistövakuutuksia varsin säännöllisesti. Joskus taloyhtiö kokee vakuutusyhtiön tekemät muutokset ehdoissa epäedullisiksi ja etsii uutta vakuuttajaa. Taloyhtiöissä on vahinkotilanteiden ja vakuutusasioiden hoidossa päätetty käyttää entistä useammin asiantuntijaa
– Kilpailu osoittaa, että opiskelijoilla on oivallinen kyky analysoida Helsingin keskustaa ytimekkäästi ja nähdä keskustan mahdollisuuksia ennakkoluulottomalla tavalla. Nyt kilpailu on ratkennut. Kilpailijat saivat esittää myös aluerajauksen ulkopuolelle ulottuvia ehdotuksia. Tuomariston mukaan Dallaillen esittää monipaikkaisen kehittämisen strategian, jossa erityisen ansiokkaana pidetään työssä esitettyä tapaa hahRohkeita ehdotuksia Helsingin ydinkeskustan kehittämiseen Havainnekuva voittajaehdotuksesta nimeltä Dallaillen.. Kaupallisten toimijoiden olosuhteiden nähtiin yleisesti parantuvan seurauksena viihtyisämmästä ja eläväisemmästä keskustasta. Useat kilpailijat esittivät keinoja fyysisen liikkumisen lisäämiseen osana aktiivista, hyvinvoivaa kaupunkielämää. Saimme mielestäni erittäin laadukkaan ja monipuolisen valikoiman kilpailutöitä. Kokonaisuus haltuun Ensmmäisen palkinnon ja 15 000 euroa voitti työ nimeltä Dallaillen, jonka tekivät Anne Kantola, Jan Mustonen ja Venla Varkila. Suunnittelupainotteiset ehdotukset ovat kilpailussa vähemmistössä, mikä voi kertoa siitä, että opiskelijat hakevat ratkaisuja keskustan ongelmiin muualta kuin rakentamisesta. Kilpailussa tarkasteltiin rautatieasemalta noin kilometrin säteellä piirretyn ympyrän sisälle jäävää aluetta. Niissä oli runsaasti hyviä ja toteuttamiskelpoisia ideoita. Toisena kokonaisuutena näkyivät omatoimisuuden, vuorovaikutuksen ja verkottuneen viestinnän teemat. Kilpailun päätehtävänä oli analysoida Helsingin ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta ja tehdä ehdotus, jonka tavoitteena on lisätä keskustan kävijämääriä ja keskustassa vietettyä aikaa. Kaikkien osallistujien tuli kilpailutyön palautuspäivänä olla kandidaattitai maisterivaiheessa olevia yliopisto-opiskelijoita tai ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Kilpailuun saatiin kaikkiaan 23 hyväksyttyä työtä. Kilpailun teemoista ratkaisuissa korostuivat yhtenä kokonaisuutena ympärivuotinen tapahtumallisuus ja elämyksellisyys, käveltävän keskustan edellytysten parantaminen ja alueellinen laajentaminen sekä paremmat mahdollisuudet viipyilyyn ja viihtymiseen. Kilpailualue ei kuitenkaan ole tarkkarajainen. Kilpailutöissä ydinkeskustan haasteena näyttäytyy eräänlainen kaupunkitilan jäykkyys ja formaalius, ja kaupunkilaisten rajalliset mahdollisuudet muuntaa, muokata ja toimia kaupunkitilassa itse. Valtaosa kilpailijoista oli valinnut lähestymistavaksi mittakaavaltaan pienehköt, usein kaupunkilaisten omatoimisuudelle perustuvat toimenpiteet. Kilpailualue oli Helsingin ydinkeskusta, ja sen keskipiste on päärautatieaseman edustalla. Kilpailun parhaimmistoa ovat kokonaisvaltaiset työt. 58 H elsingin kaupunki käynnisti yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Helsingin seudun kauppakamarin kanssa syksyllä 2023 Ytimessä-opiskelijakilpailun Helsingin ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi. Tarkoituksena oli löytää innostavia uusia näkemyksiä ja ajatuksia keskustan roolista sekä sen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tuomariston arvion mukaan kolme palkittua työtä kuitenkin erottuivat selvästi muista, toteaa tuomariston puheenjohtajana toiminut Helsingin pormestari Juhana Vartiainen
Rohkeita ehdotuksia Helsingin ydinkeskustan kehittämiseen mottaa ja ottaa haltuun laaja kaupunkitilallinen kokonaisuus Kauppatorilta Töölönlahdelle saakka. Rautatieaseman ympäristöön ehdotetaan uutta katujärjestelyä, jossa yksityisautot rajataan pois alueelta. 59 – Ehdotuksen tavoitteena on laajemman ja mielenkiintoisemman kävelykeskustan rakentaminen. – Ehdotus on erittäin hyvin rakennettu, monipuolinen ja tasapainoinen kilpailutyö, joka yhdistelee monipaikkaiseen strategiaan fyysisiä kehittämisehdotuksia, lisärakentamista sekä olevien rakenteiden kohentamista, tuomaristo kiittelee. n. Kauppatorille on ideoitu modulaarisia katosrakenteita ja toiminnallisia vyöhykkeitä. Kävelytunneleiden esiin nostamista pidettiin onnistuneena huomiona. – Ehdotuksessa on erittäin runsaasti ideoita neljälle kohdealueelle, joissakin ideoissa on nähtävissä myös uutuusarvoa. Osa ideoista ei ole keskustassa toteuttamiskelpoisia sellaisenaan, ja etenkin jakeluliikenteen tarpeet ja huollon sujuvuus työssä sivuutetaan kokonaan. Monin osin työ sisältää kuitenkin mahdollisuuksia pilotointiin ja jatkokehittämiseen, tuomaristo kiittelee. – Ehdotuksen tavoitteena on laajemman ja mielenkiintoisemman kävelykeskustan rakentaminen ja autoliikenteen rajoittaminen tätä tarkoitusta palvelemaan. Kaivokadun suunnitelma on pitkälti kaupungin skenaariotarkastelujen mukainen. Samalla paikkoihin kytketään runsas määrä ympärivuotisia uusia kaupunkitapahtumia, joiden seassa on myös täysin uudenlaisia ajatuksia. – Ehdotuksessa on kilpailutöiden joukosta erottuvaa rohkeutta isoillekin toimenpiteille, mitä pidettiin kiitettävänä. Runsaasti ideoita Toisen palkinnon ja 6 000 euroa sai työ nimeltä Joy in Movement, jonka tekivät Selina Zander, Laura Jaun?k?, Nea Vesterinen, Linda Autio ja Katarina Jakobsson. Makasiininpuistossa näkyy tässäkin työssä omatoimisen, matalan kynnyksen tapahtumajärjestämisen teema Jan Gehlin ajatusten jalanjäljissä. Keskuskadulle on luotu kalusteiden ja istutusten konsepteja, Kaisaniemen puistoon erilaisia tapahtumia ja taidetta. Esitetyt liikenteen muutokset ovat linjassa kaupungin käynnissä olevan suunnittelun kanssa, joskaan kaupungin suunnittelutyön lopputulos ei ole vielä selvillä
Yksiöiden osuus valmistuneesta tuotannosta oli noin 31 prosenttia ja kaksioiden osuus noin 28 prosenttia. Huoneistotyypeistä rakennettiin lukumäärällisesti eniten yksiöitä. Tästä ARA-vuokra-asuntoja oli 1 118, asumisoikeusasuntoja 802 sekä Hitasja hintakontrolloituja asuntoja 381. Kolme huonetta käsittävien asuntojen osuus oli 25 prosenttia ja neljä huonetta tai enemmän käsittävien asuntojen osuus 16 prosenttia tuotannosta. Kuva: Tero Pajukallio Helsingissä valmistui yli 8 000 asuntoa – viime vuoden tavoite täyttyi U usia helsinkiläisasuntoja valmistui runsaasti Pasilaan ja Jätkäsaareen sekä Kalasatamaan keskittyi kokonaan uutta asuntotuotantoa. Valmistuneen kerrosalan määrä on ollut keskimäärin noin 276?000 kerrosneliömetrin tuntumassa viimeisen neljän vuoden aikana. Valtion korkotukemien ARA-vuokra-asuntojen osuus vuoden kokonaistuotannosta oli noin 19 prosenttia (1 541 asuntoa), joista 303 asuntoa oli opiskelijaja nuorisoasuntoja. 60 Aloitettua asuntotuotantoa sijoittui eniten Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Vuoden 2023 lopulla Helsingissä oli rakenteilla noin 7 000 asuntoa. Toimitilarakentamista aloitettiin reilu 265 000 kerrosneliömetriä, mikä jää kahden edellisen vuoden tasosta. Rakentamisen heikentynyt suhdanne näkyi asuntoaloituksissa edellisvuoden tapaan, ja nyt luvitettuja asuntoja oli kahta edellisvuotta merkittävästi vähemmän. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosalan määrä oli miltei samoissa lukemissa edellisvuoteen verrattuna. Välimuodon asuntotuotannosta Hitasja hintakontrolloituja asuntoja valmistui 838 ja asumisoikeusasuntoja 954. Uusien asuinalueiden osuus rakenteilla olevasta asuntotuotannosta on noin 53 prosenttia ja täydennysrakentamisen 47 prosenttia. Sääntelemättömästä tuotannosta vuokra-asuntoja valmistui 2 423 ja omistusasuntoja 2 236. Keskipinta-ala säilyi Kaikkien valmistuneiden asuntojen keskikoko säilyi edellisvuoden tasolla ollen 55,2 neliömetriä. Vuoden aikana valmistuneesta asuntotuotannosta sääntelemätöntä oli 57 prosenttia (4 659 asuntoa) ja välimuodon asuntotuotantoa noin 24 prosenttia (1 979 asuntoa). – Kaupunki pyrkii jatkossakin mahdollistamaan merkittävän asuntorakentamisen toteutumisen kaupungin käsissä olevin keinoin, sanoo Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen. Muuta kuin asuinrakentamista oli keskeneräisenä eri puolilla kaupunkia painottuen erityisesti Laaksoon, jossa on käynnissä Laakson sairaala-alueen laajennus. Myönnetyissä luvissa oli uutta kerrosalaa noin 328 000 kerrosneliömetriä. Vuoden aikana aloitettiin 5?027 asunnon rakentaminen ja rakennusluvitettuja asuntoja oli 4 401. Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa on määritelty vuotuiseksi asuntotuotantotavoitteeksi 8?000 asuntoa vuodesta 2023 alkaen. Tämä kuva on Kalasatamasta. Kaupungin omana tuotantona aloitettiin 1 435 asunnon rakentaminen. Kaupungin oman tuotannon osuus vuoden 2023 aikana valmistuneista asunnoista oli noin 28 prosenttia (2 301 asuntoa). Muuna kuin asuinrakentamisena eli toimitilarakentamisena vuonna 2023 valmistuneiden rakennusten kerrosala oli reilu 250?000 kerrosneliömetriä, mikä on hieman enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kaupunkiin valmistui vuoden aikana 8?179 asuntoa ja vuotuinen asuntotuotantotavoite ylitettiin. Suurten aluerakentamisen projektialueiden ulkopuolella asuntoja valmistui eniten Oulunkylän ja Vuosaaren peruspiireihin. Aloitettua asuntotuotantoa sijoittui eniten Kalasatamaan ja Jätkäsaareen, mutta myös pienempinä määrinä eri puolille kaupunkia. Suurempien perheasuntojen osuus tasaantui hieman edellisvuodesta. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on AM-ohjelman mukaisesti 25 prosenttia vuotuisesta kokonaistuotannosta. n. – Rakenteilla olevien asuntojen määrä on laskenut ja vuoden 2023 lopussa kaupungissa oli rakenteilla noin 7 000 asuntoa. Tämänhetkisten rakentamisen lukujen valossa asuntotuotannon määrät tulevat pysymään huippuvuosia selvästi maltillisemmalla tasolla ainakin tänä ja ensi vuonna, sanoo asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann Helsingin kaupungilta
010 2290 190 Pyydä tarjous kattoremontista: www.kattokeskus.. Skannaa koodi ja tutustu videolta taloyhtiön kattoremonttiin!. KATTOREMONTIN AMMATTILAINEN Toteutamme kattoremontit yli 25 vuoden kokemuksella ja nopealla aikataululla. KATTOREMONTIN AMMATTILAINEN Toteutamme kattoremontit yli 25 vuoden kokemuksella ja nopealla aikataululla. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kumppanikseen. www.kattokeskus.. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät KATTOREMONTIN AMMATTILAINEN Toteutamme kattoremontit yli sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät UUSIMAA | PIRKANMAA | VARSINAIS-SUOMI | KESKI-SUOMI | POHJOIS-SAVO YLI 15 000 KATTOREMONTIN KOKEMUKSELLA
Huippuimuri oli tuon aikakauden vallitseva ilmanvaihtotapa. Voisi sanoa, että yksi ja sama lämpöenergia kiertää järjestelmässä vuoroin lämpimänä vuoroin kylmempänä, sanoo teknologiajohtaja Mika Manner Tom Allen Senera Oy:stä. Teksti: Juhani Karvonen Energiankierrätysjärjestelmä säästää taloyhtiössä tai toimistokiinteistöissä energiakustannuksia vuosittain jopa kymmeniä tuhansia euroja.. Kesäkaudella poistoilman lämmön talteenottoa eli LTO:ta käytetään lämpökaivojen lataamiseen, mikä pienentää lämpökaivojen energiakuormitusta merkittävästi ja parantaa koko järjestelmän hyötysuhdetta pitkällä aikajänteellä. Huippuimuri ainoastaan poistaa rakennuksesta ilmamäärän, joka vastaa vähintään rakennuksen puolta ilmatilavuutta tunnissa. 62 R akennuksen poistoilman lämmön talteenottoa käytetään siten, että lämpöpumppujärjestelmä käyttää ensisijaisena lämmön lähteenään rakennuksen poistoilmaa. Asuinkerrostalojen hybridijärjestelmiä ohjataan erillisellä rakennusautomaatiojärjestelmällä, joka liitettynä pilvivalvomoon mahdollistaa järjestelmien reaaliaikaisen etävalvonnan, vikadiagnostiikan sekä säätöarvojen muuttamisen. – Käytännössä ainakin kaikki meidän toimittamamme etävalvottavat energiakierrätysjärjestelmät ovat tänä päivänä hybridijärjestelmiä, joissa poistoilma hyödynnetään maksimaalisesti. Säästö on aina taloyhtiötai rakennuskohtainen ja riippuu muun muassa huoneistojen määrästä ja lämmitettävästä pinta-alasta sekä olemassa olevan talotekniikan kunnosta. Asuntoihin saadaan korvausilma joko ulkoseinissä olevilla korvausilmaventtiileillä tai useimmiten ikkunoissa olevista raitisilmaventtiileistä, Mika Manner selvittää. Poistoilman lämmöntalteenoton ansiosta lämpöä ei valu kiinteistöstä taivaalle lainkaan. Energiankierrätysjärjestelmä hyödyttää taloudellisesti taloyhtiöitä Jopa kymmenien tuhansien eurojen vuosisäästöt Tyypillisessä asuinkerrostalon energiankierrätysjärjestelmässä yhdistyvät maalämpö sekä poistoilman lämmön talteenotto yhdeksi järjestelmäksi. Energiankierrätysjärjestelmä säästää taloyhtiössä tai toimistokiinteistöissä energiakustannuksia vuosittain jopa kymmeniä tuhansia euroja. Vasta kun ulkolämpötila laskee noin viiden asteen alapuolelle, käytetään lämmön lähteenä myös maalämpökaivoja. Huippuimurit hukkaavat energiaa Lähes kaikissa suomalaisissa kerrostaloissa vakiintui 1960-luvulta aina 2000-luvun alkuun saakka ilmanvaihtotapana koneellinen poisto, joka käytännössä tarkoittaa katolle sijoitettua huippuimuria tai useampia huippuimureja. Ilma vaihtuu siis vähintään kerran kahdessa tunnissa. Järjestelmää kutsutaan usein hybridijärjestelmäksi, koska siinä yhdistyy kaksi eri lämmön lähdettä, joita lämpöpumppujärjestelmä hyödyntää. – Huippuimurit vastaavat rakennuksen ilmanvaihdosta, toisin sanoen puhaltavat kaiken lämpimän sisäilman taivaan tuuliin
Ilmanvaihto kuluttaa väistämättä lämmitysenergiaa. Sen saa yleensä irti alle puolessa tunnissa, minkä jälkeen samalle alustalle voi tuoda lämmöntalteenottoyksikön. 63 –. Poistoilmasta kerätyllä lämpöenergialla voidaan lämmittää sekä patteriverkosto että lämmin käyttövesi. Vielä viitisentoista vuotta sitten ei hybridijärjestelmiä tunnettu. Lisäksi järjestelmään kuuluu sähkökattila, joka voi tuottaa tarpeen vaatiessa tehoa patteriverkostoon. Suojelukohteet ovat monesti aika haastavia ja joissakin tapauksissa olemme joutuneet vetämään linjan porraskäytäviin, mikä vaikeuttaa asennusta ja lisää kustannuksia, sanoo Manner. 10-20% lisää lämmönkeruutehoa. Kun kentästä ei vain oteta lämpöä, vaan sitä joskus ladataankin, pysyy kentän energiatase hyvänä ja se tuottaa lämpöä vuosikymmeniä, sanoo Mika Manner. Lämmönkeruunesteneste kuljettaa lämmönputkilinjoja pitkin lämpöpumpuille. Käyttövesivaraajia on aina vähintään kaksi, koska järjestelmän tulee olla kaikilta osin varmennettu, Mika Manner selvittää. Sen sijaan lämmönkeruulinjojen rakentaminen on monesti konstikkaampaa. Isossa järjestelmässä erillisiä lämpöpumppuja on suuremmissa taloyhtiöissä jopa kymmenen kappaletta, jotka kaikki ovat etävalvonnassa. Jopa poistoilman kosteus on tiivistetty lämmön talteenottokennoon, josta saadaan n. – Olemme kehittäneet hybridijärjestelmän ominaisuudeksi kesäaikaisen poistoilman lämpöenergian latauksen lämpökaivoihin. Jos lämpökaivokentän energiatase jäisi vajaaksi, on virhettä vaikea jälkikäteen korjata. Pumput syöttävät lämmön patterija käyttövesiverkostoon. n. – Kerrostalossa vähintään puolet ilmasta on vaihduttava kerran tunnissa. Keskikokoisessa kerrostalossa ilmamäärä voi olla noin 10 000 kuutiometriä, josta vähintään 5 000 kuutiometriä on vaihduttava tunnin välein, mikä tarkoittaa noin 1 400 litraa sekunnissa. – Jos yksi pumppu vikaantuu, on edelleen suurin osa kapasiteetista käytössä. Jos mitoitus on vain toisella perusteella tehty, riski siihen, ettei kenttä toimikaan kunnolla on olemassa. Ne korvataan portaattomasti säätyvillä EC-puhaltimilla. Hybridijärjestelmä soveltuu käytettäväksi kaiken kokoisissa taloyhtiöissä – Me olemme asentaneet 1 000 kilowatin järjestelmän isoon kuuden kerrostalon taloyhtiöön ja toisaalta 50 kilowatin järjestelmiä pieniin taloyhtiöihin. – Kenttä pitää mitoittaa sekä energiaettä tehoperusteisesti. Maalämpöä harkiten Mikäli maalämpökaivot on sijoitettu liian tiheästi tai niitä kuormitetaan liikaa, voi maalämpö eli kallioperässä oleva lämpöenergia hiipua. Tässä järjestelmässä 3040 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta hukkaantuu ilmanvaihdon myötä, koska poistoilman lämpöenergiaa ei hyödynnetty millään tavoin. Mitä enemmän pihamaalla on asfalttitai nurmikenttää sen helpompaa kaivojen suunnittelu ja sijoittelu yleensä on. Huippuimurit ovat katolla yleensä pulttikiinnityksellä. – Näiden kautta ulkoilma tuli ”raakana” asuntoihin. Nyt suunnittelemme ne lähtökohtaisesti jokaiseen soveltuvaan asuinkerrostaloja toimistokohteeseen. –Ne pitää tuoda jotakin kautta katolta alas. Yleisesti poraussyvyys on noin 300 -350 metriä, mutta pienillä tonteilla olemme poranneet jopa 600 metriin. Hybridijärjestelmässä voi olla yksi tai useampia nestekiertoisia lämpöpumppuja, jotka keräävät lämpöä poistoilmasta ja maalämpökaivoista. Kehitys on ollut tässä suhteessa huikeaa viime vuosina. Etenkin ahtailla kaupunkikeskustojen tonteilla ei ole välttämättä tarpeeksi tilaa sijoitella kaivoja tarvittavan etäälle toisistaan. Eri paikkakuntien rakennusvalvonnoilla on kuitenkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, miten linjoja voi julkisivuille missäkin kohteessa sijoittaa. – Asfaltin alla kulkee yleensä vesija viemäriputkia ja esimerkiksi autojen lämmityspaikkojen latauskaapeleita. – Lämmöntalteenottoyksiköissä, joita voi kerrostalossa olla useita, poistoilman sisältämä lämpöenergia siirtyy lämmönkeruunesteeseen lämmönsiirtimen välityksellä. Tuolloin yhdestä kaivosta saadaan kahden matalamman kaivon tehot. Nykyisessä kierrätysjärjestelmässä huippuimurit korvataan lämmöntalteenottoyksiköillä. Hybridijärjestelmässä jäteilman lämpöenergian määrä on lähes nolla. – Vanhat huippuimurit olivat yleensä kaksinopeuksisia. Tuolloin maalämmön riittävyys ei muodostu ongelmaksi. Riskinä on, ettei kallioperän lämmöntuotto riitä kallioperän jäähtyessä. Mannerin mukaan energiakierrätyksellä saadaan aikaan merkittäviä tuloksia. Kylpyhuoneissa ja keittiöissä on omat poistoilmaventtiilinsä. Poistoilman lämmöntalteenoton ansiosta lämpöä ei valu kiinteistöstä taivaalle lainkaan, sanoo teknologiajohtaja Mika Manner Tom Allen Senera Oy:stä. Mitoitus on tarkka laji, jossa raja-arvojen on toteuduttava, jotta kaikki olisi turvallista tulevaisuutta silmällä pitäen. Meille helpoin ja edullisin asennustapa on tuoda pari ränniputken kokoista linjaa alas julkisivua pitkin esimerkiksi parvekelinjojen kyljessä
64 n ?Vaasan seutu S hanshanin tavoitteena on käynnistää tuotannon ensimmäinen vaihe vuonna 2026 ja sitä seuraisi ainakin yksi vaihe lisää. Ltd) on alallaan maailman suurin toimija ja kokonaisuudessaan maailman ykkönen anodimateriaalituotannossa. Tehdas toisi yli tuhat uutta työpaikkaa ollessaan täysimittaisesti toiminnassa. Shanshan (viralliselta nimeltään Shanghai Shanshan Lithium Battery Materials Technology Co. Kiinalainen Shanshanin 1,3 miljardin euron investointi loisi yli 1 000 työpaikkaa Anodimateriaalitehdas suunnitteilla Mustasaareen Kiinalainen Shanshan suunnittelee rakentavansa anodimateriaalien tuotantolaitoksen Mustasaareen. Yritys on tehnyt ennakkovarauksen tontista Mustasaaresta. Tuotantolaitoksen 100 000 tonnin vuotuinen tuotantokapasiteetti perustuu litiumioniakkujen synteettiseen grafiittiin. – Kunnan rooli hankkeessa on perinteinen kaavoittajan ja kunnallistekniikasta vastaajan rooli niin kuin yleensä teollisuusalueita kehitettäessä, mutta aivan toisessa mittakaavassa. Myös rakennusvaiheella on suuri työllistävä vaikutus. Investoinnin arvo on 1,3 miljardia euroa. Teksti: Liisa Airaksinen Havainnekuva suunnitteilla olevasta anodimateriaalitehtaasta.. Yrityksen varaama tontti on kooltaan valtava, noin 52,5 hehtaaria, varmaankin Suomen suurimpia teollisuustontteja, sanoo Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg
Jos hanke toteutuu, se tarkoittaa suurta muutosta Suomen teolliselle rakenteelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Nyt on tärkeää ponnistella hyvän ja kaikki vaatimukset täyttävän ympäristövaikutusten arvioinnin eteen. Kuvassa hän pitää puhetta ennakkovaraussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. – Tietenkin on ollut osittain myös sattumankauppaa, että tämän kokoluokan akkuteollisuuskokonaisuus on tulossa kuntaan, vaikka olemme toimineet vähän eri tavalla kuin kunnat yleensä. – Avainkysymys on toki se, että riittävän iso osuus nuorista lähtee mukaan tähän tuotantoon. Sähkön hinta on kohtuullinen ja toimitusvarmuus korkealla tasolla. Tontti sijaitsee Vaasan ja Mustasaaren kunnan rajalla, Mustasaaren puolella. Akkutuotanto tarvitsee paljon sähköä eikä jakelussa saisi olla sähkökatkoksia, Ahlberg arvelee. – Jos tuotantolaitoksen tuottamaa anodia käytettäisiin vain autojen akkuihin, se kattaisi vuosittain 10 prosenttia kaikista uusista sähköautoista, joita Euroopassa otetaan käyttöön, Ahlberg kuvailee hankkeen kokoluokkaa. Rakennusoikeutta tontilla on 600 000 neliötä, hän jatkaa. Olemme olleet tosi aktiivisia ja ottaneet vahvan roolin kunnan elinvoiman vahvistamisessa. Varmaan tännepäin myös muutetaan muualta Suomesta ja ehkä ulkomailtakin. Tämä on tavallaan uusteollistumista Suomen kamaralla ja vaatii toteutuakseen laajaa yhteistoimintaa valtion, kuntien ja yritysten kesken. – Olemme nyt prosessin keskellä. Kysymysmerkkejä on tietenkin vielä ja pyrimme löytämään niihin vastauksia, kuten kannattaako näin isoa laitosta rakentaa ja syntyykö samalla liian suuri riippuvuus yhdestä laitoksesta ja miten voidaan taata riittävän monipuoliset työmarkkinat. Työsarka on valtava, sillä tuotantolaitos on lajissaan yksi Suomen ensimmäisiä, sanoo Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg. Ku va : Jo ha nn a H ie tik ko -K ol jo ne n / VA SE K. Rurik Ahlbergin mukaan tällä hetkellä ollaan neuvottelemassa yhteistä toimintasopimusta Shanshanin kanssa. Tontille tehdystä ennakkovarauksesta ollaan nyt siirtymässä varaukseen. 65 – Shanshan tekee ympäristövaikutusten arviointia ja varmaankin pohdiskelee sitä, kannattaisiko tontille lähteä toteuttamaan jotakin jo tässä vaiheessa, esimerkiksi aloittaa valtavan tontin tasoitustyöt. Ahlberg uskoo, että työvoimaa riittää, koska Vaasan seudulla on paljon nuoria ja hyvä koulutusrakenne, on yliopistollisia yksiköitä, ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia. On myös hyvä seurata, mitä muualla Suomessa tapahtuu ja koittaa ottaa niistä oppia omaksumalla hyviä käytäntöjä ja välttämällä muiden tekemiä virheitä. n – Jos seisoo tontin yhdessä nurkassa ja katsoo toiseen suuntaan, tontti yltää 1,3 kilometriä eteenpäin ja 500 metriä oikealle puolelle. –?Shanshanin ennakkovaraus on alkusysäys prosessille, joka tähtää Suomen teollisuusprofiilin uudistamiseen, mikä on merkittävä asia sekä alueellisesti että kansallisesti. – Ratkaisevaa on oletettavasti ollut Suomen toimivat sähkömarkkinat muihin Euroopan maihin verrattuna. Ahlberg pitää tärkeänä, että ympäristövaikutusten arvioinnit tehdään kunnolla. – Poikkeuksellinen hanke on herättänyt poikkeuksellisen runsasta keskustelua ja moninaista pohdintaa. Tässä on monella tapaa jotakin samaa kuin 1960-70-luvuilla, kun isoja tuotantolaitoksia tuli Suomeen, Rurik Ahlberg pohtii. Shanshan on tutkinut tontteja Euroopasta jo useita vuosia ja päättynyt lopulta Suomeen ja Mustasaareen. Ahlbergin mukaan kunta on vuodesta 2010 lähtien hankkinut omistukseensa isoja maa-alueita ja lähtenyt kaavoittamaan niistä toisenlaista teollisuusaluetta
Hotellihuoneet toimivat jatkossa varausjärjestelmään integroidulla automaatiolla. Tietyt laitteet saavat virransyötön 1–2 tuntia etukäteen, jolloin ilmanvaihto ja lämmitys tehostuvat. Hukkalämpö hyödynnetään jatkossa hotellissa maksimaalisesti. – Royal-hotellin uudistus on myös koko Vaasan alueen suurin investointi matkailuinfrastruktuuriin vuosikymmeniin, kertoo Osuuskauppa KPO:n MaRa-toimialajohtaja Riku Asukas. – Energiansäästö saadaan tällä tekniikalla maksimaaliseksi. Kestävän matkailun puolestapuhujana olen erityisen ylpeä hotellin monista energiatehokkuuteen liittyvistä innovaatioista, joita vaasalaiset yritykset ovat hotelliin luoneet, Jansson toteaa. Ensimmäisenä uudistettiin hotellin Torni-rakennus. Päälämmitysmuotona on kalliolämpö, jota varten hotellin kellariin on porattu 18 maalämpökaivoa. Hotelliuudistuksen lähtökohtana on ollut luoda Royal-hotellista yksi maan energiatehokkaimmista hotelleista. – On hienoa, että saamme kehittyvään bisnesja matkailukaupunkiimme elämyksellisen lippulaivahotellin. Keittiöiden kylmälaitteiden hukkalämpö ja jäteveden lämmön talteenottojärjestelmän tuottama lämpö hyödynnetään kiinteistön lämmitykseen lämpöpumpun avulla. – Vaasa on kokoaan isompi kaupunki niin kansainvälisyydessään kuin palvelu-, kulttuurija koulutustarjonnaltaan. Vuoden mittaisten uudistustöiden jälkeen torniosasta löytyy 139 värikkäästi sisustettua huonetta, huipun trooppisen lämmin saunaja allasosasto, kolme uutta ravintolaa sekä kattavat tapahtumatilat. Royal-hotellin uudistuksella valmistaudumme jo tulevaan, Asukas jatkaa. Automaation avulla hotellissa tiedetään, milloin vieras on tulossa huoneeseen. Tämä on mahdollistettu muun muassa maalämmöllä, omalla aurinkovoimalalla sekä hukkalämmön tehokkaalla talteenotolla. Uima-allas katolla, 342 aurinkopaneelia ja värikäs sisustus Royal -hotelli Vaasan suurin matkailuinvestointi vuosikymmeniin Hotel Royalin torniosaan avautui kolme uutta ravintolaa.. Kun vieras astuu huoneeseen, valot syttyvät. Uusi hotelli vetää jo itsessään matkailijoita. Hotelliin tulee lisäksi monia energiatehokkuutta edistäviä innovaatioita, joilla minimoidaan tyhjien tilojen energiankulutus. Uudistunut hotelli lämpiää uusiutuvalla energialla. Ja kehittyy edelleen vauhdilla. 66 n ?Vaasan seutu O suuskauppa KPO uudistaa täysin vaasalaishotelli Original Sokos Hotel Royal Vaasan. Kyseessä on hotellin omistavan Osuuskauppa KPO:n historian suurin yksittäinen matkailuja ravitsemistoimialan investointi koskaan. Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson korostaa uudistuksen merkitystä Vaasan seudun matkailulle. Näin mittavaa älykästä taloautomaatiojärjestelmää ei mistään muusta suomalaisesta hotellista vielä löydy, kertoo ABB Vaasan aluemyyntipäällikkö Oskar Järnefelt. Kesäaikana hukkalämpö ladataan parkkihallin alla olevaan porakaivokenttään talven lämmityskautta varten
Näiden tuottamalla aurinkosähköllä katetaan 10 prosenttia rakennuksen tarvitsemasta sähköenergiasta, mikä tarkoittaa hotellille noin 12 000 euron säästöjä sähkölaskussa vuositta Torniosan uudistus on ensimmäinen vaihe Original Sokos Hotel Royalin täydellisessä muodonmuutoksessa, jonka aikana siitä luodaan energiatehokasta elämyshotellia. Hotellin tornirakennuksen julkisivuun ja toisen kerroksen katolle asennetaan yhteensä 342 aurinkopaneelia. 67 Yhdennentoista kerroksen uimaaltaasta avautuu näkymä Vaasan keskustaan. Liikeja infrapunatunnistimilla vältetään jatkuva valaistus hotellihuoneissa, hotellin julkisissa tiloissa ja parkkihallissa. – Järjestelmä kerää myös paljon tietoa esimerkiksi lämpötiloista ja hiilidioksidipitoisuudesta. n Original Sokos Hotel Royalin torniosan tilat: • 139 huonetta, huoneluokat: Standard, Superior, Junior Suite, kaksi Suitea • Trattoria Puistikko, Kebabravintola Babista, tilausravintola Royal • Working Lounge ja seitsemän kokoustilaa (12-80 hengelle) • Huippu Panoramic Sauna & Pool, trooppinen saunaja allasosasto • Kuntosali, 8 sähköauton latauspaikkaa, lainattavissa polkupyöriä ja sähköpyöriä Uudistuksen tekijät: • Uudistuksen tilaaja: Osuuskauppa KPO • Rakennuttaja: KPO-Kiinteistöt Oy • Pääurakoitsija: WestGroup, Vaasan työmaa • Urakoitsija, kerrokset 3.-10.: Vaasan Rakennuskorjaus Oy • Pääja arkkitehtisuunnittelu: Oy Polyplan Ab, Vaasa • Rakennesuunnittelu: Contria Oy, Vaasa • LVI-urakka: Tammi Kiinteistötekniikka Oy, Vaasa • LVIA-suunnittelu: Granlund-konserni • Sähköja AV-suunnittelu: Sweco Finland Oy • Automaatiourakka: ATN Automation, Vaasa • Sähköurakka: ARE, Vantaa • Aurinkovoimalaurakka: Solnet Finland Oy, Helsinki • Sisustussuunnittelu, hotellitilat: Sisustusarkkitehtuuritoimisto KOKO 3, Helsinki • Sisustussuunnittelu, saunaosasto: Oy Polyplan Ab, Vaasa. Hotel Royalin aulatila on 15 metriä korkea. Seuraavassa vaiheessa työt jatkuvat hotellin Central-osassa, jonne rakentuu noin 130 huonetta ja pysäköintilaitos. Osuuskauppa KPO on yli 1,1 miljardin euron vuosimyynnillään Suomen suurimpia alueosuuskauppoja, toimintaa Ylivieskan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan talousalueilla. Analysoimalla tätä tietoa voidaan jatkokehittää energiansäästötoimia hotellissa, Järnefelt jatkaa. Myös talotekniikan yritys ARE:n toteuttamalla sähköuudistuksella, 4 500 led-valaisimella ja valaistusohjausjärjestelmällä saadaan jatkossa aikaan suuria energiasäästöjä niilläkin. Kokonaisuus valmistuu vuoden 2025 aikana
– Kaikki rakennukset olivat talotekniikkaan yltävän laajan peruskorjauksen tarpeessa. Aallon kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Elissa Aallon johdolla alueelle valmistui vielä teatteritalo vuonna 1987 Aallon laatimien luonnosten pohjalta. Vuonna 2021 valmistuivat viimeiset sisätilat, ja seuraavana vuonna tehtiin julkisivuremontit loppuun. Ne on toteutettu kahden 1950-luvun arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Suomen Arkkitehtiliitto myönsi Seinäjoen kaupungille SAFA-palkinnon vuonna 2021 esimerkillisestä ja laadukkaasta työstä, jossa on edistetty korjausrakentamisen käytäntöjä. Viimeisenä on vuorossa alueen keskellä sijaitsevan Kansalaistorin kunnostus. Kehitimme siinä myös rakennuttamisen näkökulmasta uusia toimintatapoja, joita pyrimme soveltamaan myös tavanomaisempiin korjauskohteisiin, jotta saataisiin niitäkin viilattua, sanoo Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Seinäjoen kaupunki. –?Aalto-rakennusten korjausprosessi on ollut monella tapaa opettavainen kokemus. Viime vuonna tehtiin pihatöiden ensimmäinen vaihe ja tuleva kesänä viimeinen. 68 n ?Seinäjoen seutu S einäjoella on laaja kulttuurija hallintokeskus Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia: kaupungintalo, kirjasto ja valtion entinen virastotalo, jotka ovat valmistuneet vuosina 1962, 1965 ja 1968. Alueen routasuojausta ja vedenpoistoa parannetaan sekä uusitaan rikkoutuneita graniitteja, Aittoniemi kertoo. – Hanke on ollut Seinäjoen kaupungille liki 10 vuoden ponnistus tai itse asiassa vähän ylikin, koska alueen keskellä oleva Kansalaistori on kunnostuksen kohteena tulevana kesänä. Kun samalle alueelle valmistui vuonna 2012 uusi Apila-kirjastorakennus, se ikään kuin sysäsi liikkeelle Aalto-keskuksen pitkän peruskorjaushankkeen, kertoo Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi. Aalto-keskukseen kuuluu myös Seinäjoen seurakuntakeskus ja Lakeuden ristin kirkko, mutta niistä vastaa Seinäjoen seurakunta. Alkuperäisratkaisuja kunnioittavaa korjausrakentamista Seinäjoen kaupunki saa tulevana kesänä päätökseen mittavan 10 vuotta kestäneen Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten korjausrakentamisen
– Aalto-kirjasto oli auttamattomasti liian pieni, mikä näkyi sen viimeisinä käyttövuosikymmeninä muun muassa siinä, että tilat oli ahdettu täyteen kirjahyllyjä ja lukusalikalusteet, pöydät ja tuolit oli viety varastoon. Perustelujen mukaan kaupunki on myös toteuttanut omistamiensa Aalto-kohteiden korjaukset alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Seuraavaksi oli vuorossa kaupungintalo, sitten virastotalo ja viimeisenä teatteri. 69 Seinäjoen kaupunki on peruskorjannut mittavassa projektissa Alvar Aallon suunnitteleman kaupungintalon, kirjaston ja valtion entisen virastotalon, jotka ovat valmistuneet 1960-luvulla sekä 1987 valmistuneen teatterin. Kirjaston lainaussalin viuhkamainen muoto on rakennuksen omaleimaisin visuaalinen piirre. Aalto suunnitteli kirjaston aikoinaan 17 000 asukkaan kaupungille. Alkuperäinen väljyys. Aittoniemi kertoo, että peruskorjaus aloitettiin kirjastosta, kun sen toiminta siirtyi uuteen kirjastoon, joka yhdistyy maanalaisella käytävällä vanhaan kirjastoon. Tällä hetkellä yksistään Seinäjoen keskustan alueella asuu yli 50 000 ihmistä. Samalla rakennukset on päivitetty taloja muulta tekniikalta tähän päivän
Se varmistaa sen, että jos kupari jostakin syystä vuotaa, vesi ei vuoda rakenteisiin, vaan hallittuun vedenpoistoon. – Ensimmäiseksi päätimme, ettemme hätäile, vaan varaamme suunnitteluun riittävästi aikaa ja etenemme mallikorjausratkaisuilla. Sen jälkeen kuparit naputeltiin varovasti takaisin paikoilleen. Rakennusten talotekniikka meni kokonaan uusiksi, mikä vaati aikaa ja tarkkaa suunnittelua. Aalto-kirjaston lainaussaliin säleikön kautta heijastuva valo lankeaa kauniisti kattoon, seiniin ja hyllyköihin. Ilmanvaihtojärjestelmää ei rakennuksissa käytännössä ollut. – Mallikorjaavilla ratkaisuilla pystyimme tutkimaan, ennen kuin teimme teknisiä ja taloudellisia sitoumuksia, tiettyjen rakennusosien korjauksia niin, että lopputulos oli sekä laadullisesti että taloudellisesti hyvä. Kuparipeltityöt teetettiin luottopeltisepällä malliasennuksen kautta.. Mallikorjaaminen toimiva ratkaisu Jussi Aittoniemen mukaan arvorakennusten korjausrakentamisessa pitää tarkkaan miettiä rakennusja toteuttamistapoja, jotta hinta-laatutavoitteet pystytään saavuttamaan. Kaikki rakennukset ovat samaa 60-lukua samanlaisine rakenneja pintamateriaaliratkaisuineen teatteria lukuun ottamatta. 70 oli tyystin kadonnut, mutta nyt se on palautettu. Kaupungintalon katolla päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että katon kuparit nostettiin irti vuota vuodalta ja tehtiin niiden alle vesikaton ominaisuudet täyttävä aluskate. Aittoniemen mukaan keskeisin haaste olikin, miten tämän päivän ilmanvaihto – Mielestäni arvorakennuksen suunnittelija ja rakennuttaja voivat todeta arvorakennuksen peruskorjauksen onnistuneen silloin, kun käyttäjät korjauksen jälkeen sisälle tullessaan toteavat, ettei täällä ole tehty mitään. Kirjastossa on, teemaan hyvin sopivasti, taideja historia-aineistot
Poistoilma otettiin hyllyjen takaa siirtämällä ylimmäisen hyllyn takalevy viisi senttiä irti seinästä. 71 Aalto-keskukseen valmistui vuonna 1987 teatteritalo, joka rakennettiin Alvar Aallon kuoleman jälkeen hänen leskensä, Elissa Aallon johdolla Aallon laatimien luonnosten pohjalta. – Mielestäni arvorakennuksen suunnittelija ja rakennuttaja voivat todeta arvorakennuksen peruskorjauksen onnistuneen silloin, kun käyttäjät korjauksen jälkeen sisälle tullessaan toteavat, ettei täällä ole tehty mitään. Kanavisto vietiin seinän viertä kiertävien sokkelien alle ja sokkelia madallettiin niin, että sokkelin yläreunaan jäi neljän sentin rako. – Kirjastoon saatiin toimiva ilmanvaihto ottamalla tuloilma kirjaston hyllyjen sokkelista. – Jos vaikkapa painikeoven kahvasta oli maali haalistunut kymmenientuhansien käsien tartuttua kahvaan vuosien kuluessa ja kahva roikkui löysästi, sinne vaihdettiin jousitukset ja systeemit, jotta se toimii jämäkästi. Mutta se saa näyttää vanhalta, koska se on vanha kahva. – Konservointitöihin palkkasimme määräaikaiseen työsuhteeseen kaksi konservaattoria. Aittoniemi kertoo, että pintarakenteiden materiaalin osalta päädyttiin pitämään ohjenuorana, ettei korjata ehjää, patina ja käyttöikä saavat näkyä, onhan sinänsä modernilla rakennuskannalla ikää jo 50-60 vuotta. Urakoitsijalle on haaste hinnoitella sellaista työtä, johon heillä ei välttämättä ole omaa osaamista. He jatkoivat töitä myös Artekin irtokalusteiden parissa.. kaikkine laitteineen saadaan istutettua suojeltuihin arvorakennuksiin. Konservointi oma kokonaisuus Jussi Aittoniemi nostaa esille vielä yhden tekijän, jolla oli ratkaiseva merkitys peruskorjauksen hyvään hinta-laatusuhteeseen – konservoinnin. Näin saimme euroilla kilpailutettavat isot urakat selkeiksi ja helposti laskettaviksi. – Päädyimme ratkaisuun irrottaa erityisosaamista vaativat konservoivat työt urakkalaskelmista. – Tämäntyyppisessä korjaustyössä on paljon sellaisia kohteita, jotka pitää kunnostaa konservoivin metodein
72 Korjausrakentamisprojekti on kestänyt 10 vuotta. Suomen Arkkitehtiliitto myönsi Seinäjoen kaupungille SAFA-palkinnon vuonna 2021. Paljon myös keskustellaan siitä, milloin on syytä korjata ja milloin purkaa. Keskustan elinvoiman ylläpito ei ole vain Seinäjoen haaste, vaan monien muidenkin kaupunkien, myös Helsingin. Seinäjoella on seuraavaksi suunnittelussa 1930-luvulla rakennetun vanhan lääninsairaalan korjaaminen. Asemahanke on nyt työmaana ja valmistuu vuodenvaihteessa 2024–25. Elinvoimainen keskusta Jussi Aittoniemen mukaan Seinäjoki vaalii keskustan elinvoimaa pyrkien vastaamaan haasteisiin. Ensimmäisessä korjausvaiheessa osa siitä muutettiin kansalaisopistoksi. – Olemme seuranneet kustannuksia kahdella tavalla: peruskorjauskustannusten osalta ja ottaen mukaan kaikki kustannukset, kuten talotekniikan ja teatterin näyttämötekniikan uudistamisen tähän päivään. Nyt sieltä on siirtymässä hammashoitola ja muita palveluita asemalle, kun se valmistuu. – Tämäntyyppisillä ratkaisuilla koetaan pitää keskustaa kehityksessä mukana ja elinvoimaisena, Jussi Aittoniemi sanoo. Itse uskon, että tämä on juuri yksi sellainen iso korjaushanke, joissa tarkkaan mietityillä rakennuttamisratkaisuilla voidaan saada prosessiin suuriakin hyötyjä, Aittoniemi pohtii. – Ideapark on kuitenkin lisännyt Seinäjoen kaupungin vähittäiskaupan kokonaisvolyymia. Näyttämötekniikka esimerkiksi maksoi 3,8 miljoonaa, Aittoniemi sanoo. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 31 miljoonaa euroa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että purkuliipaisin tuntuu välillä olevan vähän turhan herkässä. Ne ovat yksityisten omistamia ja jos liiketilat eivät vedä, niistä tulee nopeasti konttoritiloja. Asiakkaita tulee laajemmalta alueelta ja enemmän. Parista keskustaan 1980–90-lukujen taitteessa valmistuneesta kauppakeskuksesta monet erikoisliikkeet ovat muuttaneet Ideaparkiin. Se on viitisen vuotta sitten valmistunut Ideapark, joka sijaitsee aika lähellä keskustaa, vain puolentoista kilometrin päässä. – Rakennukseen on tarkoitus tehdä uusia tiloja musiikkiopistolle ja -museolle. Nettikaupan ja uuden kulutuskäyttäytymisen puristuksessa Seinäjoki on pärjännyt hyvin. Sen yksi perustelu oli, että hanke on toteutettu kohteiden alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Työpaikkojakin syntyy 250–300 työntekijälle. Alueelle tulee noin 10 000 kerrosneliötä palvelutilaa, pääosin hyvinvointialueen toimintaa: perhepalvelukeskus, hammashoitola ja neuvola sekä muutama tuhat neliötä muuta liikeja toimistotilaa sekä noin 6 000 neliötä asumista. – Tänä päivänä iso osa ja enenevässä määrin yhä suurempi osa rakentamisen volyymista tuntuu olevaa korjaavaa. Loppusilauksen se saa tulevana kesänä, kun Aalto-alueen keskellä sijaitseva Kansalaistori kunnostetaan. Kerrostalolähiörakentaminen oikeastaan yltää sinne saakka. – Keskustassa on tyhjiä liiketiloja. Loppukustannukset pyörivät jossakin 1 300–1 400 eurossa neliöltä, kun otetaan huomioon kaikki työt mukaan lukien pihaja ympärysalue. Toinen keskustan vanhemmista liikekeskuksista on jo konttoristunut melkein kokonaan, Aittoniemi toteaa. n. Aittoniemi uskoo, että keskusta saa lisää vetovoimaa menneillään olevasta isosta asemaa uudistavasta hankkeesta. Mutta toisenlaisiakin näkemyksiä on. Se on ollut poissa sairaalakäytössä 1970-luvun lopulta lähtien. Mutta haaste on se, ettei kaupankäynti enää tapahdu keskustassa ja keskusta on huomattavasti aikaisempaa hiljaisempi. – Meillä on toki oma erityishaasteemme
Aliceco Energy on suurten kaupallisen mittakaavan e-Fuels-laitosten ja uusiutuvan energian kehittäjä Suomessa ja kansainvälisesti sekä ideointiomaisuuden omistaja. Polttoprosessille haetaan parhaillaan patentteja, Viktor Ekman kertoo. Varmistusta tarvitaan myös siihen, että tuotannolle riittää tarpeeksi sähköä ja verkkokapasiteettia, Ekman sanoo. Suomeen on suunnitteilla muitakin vihreän metanolin tuotantolaitoksia. Yrityksen ovat perustaneet Viktor Ekman, Clas-Eirik Strand ja Stefan Storholm. Ensimmäinen maailmassa – Kokkolaan suunnitella oleva laitos on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Laitoksen tarvitsema energia tuotetaan merellä ja maalla sijaitsevilla tuulivoimapuistoilla ja/tai aurinkovoimaloilla. Rahoituspäätös on tarkoitus saada vuoden 2026 aikana, jolloin laitos voisi olla kaupallisessa käytössä 2029. Kuva: Kokkolan satama K okkolan satamaan on nousemassa vuosikymmenen lopulla uudentyyppinen ja suuren mittaluokan vihreän energian laitos. Päätuotetta eli vihreää metanolia syntyy vuodessa 400 000 tonnia. Hankkeen takana ovat pietarsaarelainen Aliceco Energy ja ranskalaisen energiajätti Total Erenin tytäryhtiö TEH2. Merellä ja maalla Vanadis-laitos tulee syntetisoimaan e-metanolia ottamalla talteen alueella sijaitsevassa Kokkolan Energian biovoimalaitoksessa syntyvästä biomassasta hiilidioksidia ilman, että talteenotossa käytetään suuria määriä kemikaaleja. Ekman arvioi laitoksen työllistävän tuotantovaiheessa noin sata henkilöä ja rakennusvaiheessa 500–600 henkilöä. E-metanoli korvaisi laivojen nykyisin käyttämää dieseliä ja raskasta polttoöljyä. Pyrimme saamaan asiakkaiksi isoja varustamoja ja energiayhtiöitä, sanoo Aliceco Energyn toimitusjohtaja Viktor Ekman. 73 n ?Kokkolan seutu Teksti: Liisa Airaksinen Suunnitteilla oleva vihreän metanolin tuotantolaitos tulisi sijaitsemaan Kokkola Industrial Parkin alueella. Ympäristövaikutusten arviointiprosessi on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Biomassan polttovaiheessa käytetään ilman sijasta happea, mikä on ympäristöystävällinen ratkaisu ja laskee tuotantolaitoksen investointikustannuksia sekä parantaa tuotannon kustannustehokkuutta. n Kokkolaan suunnitteilla miljardiluokan e-metanolitehdas. Täydellä kapasiteetilla laitoksen on tarkoitus toimia vuonna 2029 ja tuottaa vähähiilisiä sähköpolttoaineita (e-fuels) teollisuudelle ja merenkulun tarpeisiin. Laitos tarvitsee myös vesivoimaa PPA (Hydro Power), että se saadaan pyörimään vuoden ympäri. Aliceco keskittyy paikalliseen kehittämiseen Kokkolassa ja Total Eren tuo projektiin vahvan tietotaitonsa aurinkoja tuuliprojektien kehittämisestä sekä vetylaitoksista, rahoituksesta, rakentamisesta ja käytöstä. Se tuottaisi suuria määriä vihreää metanolia laivojen ja teollisuuden tarpeisiin. – Rahoituksesta vastaa ranskalaisyhtiö TEH2, jos se päättää, että investointi toteutetaan. Toteutuessaan Kokkolaan suunniteltu laitos tuottaisi kuitenkin niin paljon polttoainetta vuodessa, että se olisi tuolloin yksi Euroopan suurimmista sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksista. – Laitoksen päätuotteella e-metanolilla on valtavan iso markkinapotentiaali, koska vihreän metanolin kysyntä kasvaa maailmalla voimakkaasti. Laitos olisi Aliceco ja TEH2 vastaavat yhdessä projektin etenemisestä. Sen tytäryhtiö TEH2 on keskittynyt vetyyn. Päämajaansa Pariisissa pitävä Total Eren on johtavia uusiutuvan energian itsenäisiä voimantuotantoyhtiöitä. Kehittämämme happipoltto on innovaatioratkaisu ja se olisi tuolloin ensimmäistä kertaa käytössä kaupallisessa mittakaavassa. Vähähiilisten sähköpolttoaineiden tuottamista varten perustettu hanke on saanut nimekseen Vanadis Fuels Project. Yritykset tulevat myös tukeutumaan partnereihin: paikalliseen energiantuottajaan Kokkolan Energiaan, Kokkola Industrial Parkiin, joka on tärkeä epäorgaanisen kemian alan teollisuuspuisto ja Kokkolan satamaan, joka on Suomen kolmanneksi suurin rahtisatama. Varsinainen tuotantolaitos tulee sijaitsemaan Kokkola Industrial Parkin alueella. Hankkeen kustannusarvio on vähintään 1,5 miljardia euroa. Hankkeeseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten ovatko metanolimarkkinat kypsiä investoinnille vielä vuosikymmenen lopulla ja millaiseksi lopputuotteen hinta muodostuu
On hienoa päästä Hartelan ja Terveystalon kanssa yhteistyössä toteuttamaan hanketta ja edistämään osaltamme Turun Kupittaan kehitystä, toteaa Kevan kiinteistösijoitusjohtaja Carl-Henrik Roselius. Työskentely Kevan kanssa on ollut tiivistä ja odotan innolla hankkeen toteuttamista yhteistyössä. Kiinteistön kokonaisala on noin 14 000 neliömetriä, ja se tulee kokonaisuudessaan Terveystalon käyttöön. Hartela toimii kohteen kehittäjänä ja rakentajana. – Pitkäjänteisenä sijoittajana tämä sairaalaja lääkärikeskushanke on Kevalle erittäin sopiva sijoituskohde. Hartela Länsi-Suomen toimitusjohtaja Lari Mallius on iloinen yhteistyöstä Kevan kanssa. Hankkeiden tarvitsemat uudet pysäköintipaikat sijoitetaan tulevaan Keilaniemen kalliopysäköintilaitokseen. Osa kiinteistön käyttämästä energiasta saadaan aurinkopaneelijärjestelmästä. Uusi Keilarannanpuisto palvelee paitsi alueen asukkaita ja työssäkävijöitä, myös kaikkia Rantaraitin käyttäjiä.. Korttelialueelle tulee sijoittaa Rantaraitille avautuvia liikeja palvelutiloja. Kortteli on Keilarannan ja Valovirran Hartela myi Terveystalolle Turkuun rakennettavan kiinteistön Kevalle Turussa, mukaan lukien Humalistonkadun Pulssin lääkärikeskus ja sairaala. Hankkeen tavoitteena on LEED Gold -tason ympäristösertifikaatti. Ranta-alue toteutetaan viihtyisänä ja korkealaatuisena virkistysympäristönä. Arvostamme pitkiä vuokrasuhteita ja tämän hankkeen myötä on ilo päästä toteuttamaan Terveystalolle nykyaikaisia toimitiloja. Hanke käynnistyy välittömästi, ja Terveystalon on tarkoitus muuttaa uusiin tiloihin kesän 2027 aikana. Espoon Keilaniemeen suunnitellaan toimistoja, hotelli ja kongressikeskus sekä vehreä julkinen rantavyöhyke. 74 Hartela on myynyt Turun Kupittaalle rakennettavan sairaalaja lääkärikeskuksen Kevalle. Uuden korttelin rakennusoikeus on yhteensä 42 300 k-m?. Hienoa päästä aktiivisesti kehittämään Kupittaan alueen voimakasta kasvua. – Uusien toimitilojen toteuttaminen Terveystalolle on innostava hanke, jossa pääsemme kehittämään ja rakentamaan asiakkaillemme asiakastyötä parhaiten tukevat nykyaikaiset toimitilat. Tämän hankkeen jälkeen korttelissamme on jäljellä yksi merkittävä rakentamisen paikka, jonka kehittämisessä teemme myös aktiivisesti töitä, kertoo Lari Mallius. Ranta-alue toteutetaan viihtyisänä ja korkealaatuisena virkistysympäristönä. Kiinteistön kokonaisala on noin?14 000 neliömetriä, ja se tulee kokonaisuudessaan Terveystalon käyttöön. Hotellitornin kerrosluku on kolmekymmentäneljä ja hotellitorniin sijoitetaan myös yleinen näköalatasanne. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Keilarantaan hotellitorni, kongressikeskus ja toimistorakennus sekä vehreä julkinen rantavyöhyke. Kohteen pääja arkkitehtisuunnittelijana toimii ARCO. Rakennus nousee Kupittaalla osoitteeseen Kalevantie 5. Keilaniemen uuteen hotellitorniin myös näköalatasanne eteläpuolelle pääosin meritäyttöalueelle sijoittuva uusi liike-, toimisto-, hotellija kokousrakennusten kortteli. Toimitilat toteutetaan EU-taksonomian mukaisesti ja rakennetaan A-energialuokkaan. Modernit tilat suunnitellaan vahvassa yhteistyössä asiakkaan kanssa tukemaan potilastyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Kuva: Espoon kaupunki Kiinteistön kokonaisala on noin 14 000 neliömetriä, ja se tulee kokonaisuudessaan Terveystalon käyttöön. Kupittaalle muuttaa suurin osa Terveystalon toiminnoista n ?Kiinteistöalan uutisia Uusi liike-, toimisto-, hotellija kokousrakennusten kortteli Espoon Keilaniemessä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan syksyisen käsittelyn jälkeen korttelialue erotettiin omaksi asemakaavaksi, koska alueeseen liittyvät maankäyttösopimusneuvottelut ovat kesken. Kohteen myynnissä Hartelan avustajina toimivat asianajotoimisto Merilampi Oy ja Mrec Oy
Lakkautuspäätös vaikeuttaa asuntorakentamisen suunnitelmien toteutusta ja etenkin segregaation torjumista. 75 – ASO-järjestelmää tulee kehittää, ei lakkauttaa Asuntopolitiikan poukkoilevuus vaikeuttaa rakennusja kiinteistöalan toimijoiden sekä kaupunkien ja kuntien toimintaa. – Jo nyt kevään ensimmäisten aurinkoisten päivien aikana olen omalla mökillä pystynyt elämään vuorokausia pelkän aurinkosähkön varassa, kun päivällä käyttämätön sähkö voidaan tallentaa ja käyttää yöllä, kertoo yrittäjä Janne Väisänen. Kyseessä on yksi maailman myydyimmistä inverttereistä, jota on käytetty aurinkoenergian käyttöön ja myyntiin sekä ylimääräisen energian tallentamiseen energia-akkuihin. Asumisoikeusjärjestelmä on osoittautunut toimivimmaksi ns. Tästä myös suurimmat kaupungit ovat ilmaisseet huolensa. Kyseinen ominaisuus ei ole tullut esiin valmistajan myyntimateriaaleissa, koska muualla maailmassa sähkön hinta ei ole yhtä korkea kuin Suomessa pakkasten aikaan. – Kyseessä älykäs hybridi-invertteri, jota on käytetty aiemmin vain aurinkoenergian tuotantoon ja jakeluun. Nyt samaa tekniikkaa voidaan hyödyntää myös edullisen pörssisähkön lataamiseen energia-akkuun, kertoo laitetta maahantuovan Suomen Energia Avun yrittäjä Mikko Väisänen. Korttelihankekokonaisuuksissa tämä voi tarkoittaa myös vapaarahoitteisten ja ARA-rahoitettujen hankkeiden lopettamista, painottaa Kankainen. Hybridi-invertteri mahdollistaa energian lataamisen talteen edullisen pörssisähkön aikana ja sähkön käytön, kun sen hinta on kovimmillaan. Lainsäädännön tavoitteiden toteutumista tulee seurata ja arvioida huolellisesti. Tuotannon nopea lopetus kaataa nykyisiä ja suunnitteilla olevia hankekokonaisuuksia. Nopea alasajo ei ratkaise asumisoikeusjärjestelmän haasteita. Asumisoikeusjärjestelmän uudistuotannon äkkinäinen pysäytys on ääriesimerkki poukkoilevasta asuntopolitiikasta, joka ei ole kenenkään etu, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen. – Uudistuksella suunnataan asumisoikeusasunnot eniten niitä tarvitseville. ARA-tuotannon tulevaisuutta selvittäneen Markus Lahtisen selvitysryhmän loppuraportissa kritisoidaan asumisoikeusasuntotuotannon lopettamista nopealla aikataululla. Hybridi-invertteri mahdollistaa energian lataamisen edullisen pörssisähkön aikana Markkinoille on tullut laite, joka mahdollistaa sähkön lataamisen talteen halvan hinnan aikana. Tämä on erityisen hyödyllistä alueilla, joilla aurinkoenergian itsenäinen tuotanto ja käyttö ovat tärkeitä sähkön vakauttamiseksi tai sähköverkon keskeytystilanteiden aikana. Älykäs hybridi-invertteri ja energia-akku auttavat saamaan edullisesta pörssisähköstä täyden hyödyn. Älykäs hybridi-invertteri mahdollistaa energian lataamisen talteen edullisen pörssisähkön aikana ja sähkön käytön, kun sen hinta on kovimmillaan. Älykäs hybridi-invertteri ja energia-akku toimivat myös ilman aurinkopaneeleita, mutta ne auttavat myös saamaan aurinkoenergiasta täyden hyödyn ja vähentämään riippuvuutta sähköverkosta. Asuntopolitiikalla voidaan ehkäistä alueiden eriarvoistumista, ja siinä asumisoikeusjärjestelmä on toiminut tehokkaasti. Vaarassa on monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotarjonta. Suomen Energia Avulla huomattiin, että invertterin avulla voidaan pörssisähkölle myynnin lisäksi myös ostaa pörssisähköä ja tallentaa sitä energia-akkuihin. Sähkön hinnat kurittivat viime talvena suomalaisia, ja moni pörssisähkön varassa oleva pesi pyykkinsä öisin edullisen hinnan aikaan. Asumisoikeusasuntojärjestelmän lopettaminen veisi päättäjiltä toimivan kaupunkisuunnittelun työvälineen. välimallin ratkaisuksi, ja sitä voidaan edelleen kehittää lainsäädäntöä päivittämällä. Lopettaminen vaarantaisi myös nykyisen asumisoikeusasuntokannan vakauden, ja vastiketason jo pelkästään uudistuotannon loppuessa.Asumisoikeuslaki uudistui juuri, ja sitä on otettu käyttöön vaiheittain. – Asuntohankkeiden elinkaari suunnittelusta toteutukseen kestää useita vuosia, joten 1–3 vuoden lykkäys asotuotannon osalta ei riitä. Invertteri sopii niin kotitalouksiin kuin suurtalouksiin. Lisäksi energia-akkuun tallennettuun sähköön voi turvautua sähkökatkon aikana. Invertteri on keskeinen osa aurinkosähköjärjestelmää, ja sen tehtävänä on muuntaa aurinkopaneelien tuottama tasavirta vaihtovirraksi, jota voidaan käyttää kiinteistön sähköverkossa. – Selvitysryhmän loppuraportti peräänkuuluttaa ansiokkaasti pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden lisäämistä asuntopolitiikassa. Vielä ei tiedetä kuinka esimerkiksi mainittu uudistus vaikuttaa asumisoikeusasuntojen kohdentumiseen, muistuttaa Esa Kankainen. Siirtymäkausi päättyi vuoden 2023 lopussa, ja uudistus on ollut voimassa vasta vajaat kolme kuukautta. Akkuja on saatavilla eri kokoluokissa ja kapasiteeteissa, jotta ne voidaan räätälöidä eri sähköjärjestelmien tarpeisiin. – Onneksi nykyisessä heikossa suhdannetilanteessa ymmärrettiin antaa lisäaikaa asumisoikeusasuntojen uudistuotannolle, mikä tasaa osaltaan rakennusalan suhdannepohjaa, toteaa Kankainen. – Erityisesti silloin kun sähkön hinta on kallista ja öisin edullisempaa, on fiksua ladata talteen edullista pörssisähköä, ja käyttää tallennettua sähköä päivällä, kun sähkö on kallista, Mikko Väisänen kertoo. Lakiuudistuksen viimeisin osa järjestysnumerouudistus tuli voimaan syyskuun alussa 2023 siirtymäkaudella
Kuva: Juho Kuva. 76 n ?Isännöitsijän vapaa-aika Asunto-osuuskunta Museokatu 7–13 on Kotkan vanhimpia rakennuksia ja suojeltu asemakaavalla. Tommi Yrjölä on sen toimitusjohtaja eli käytännöllisemmin isännöitsijä
Muutokseen tottuu Tommi Yrjölän isännöimä kohde on asunto-osuuskunta eli kunnossapitorajat eivät tule suoraan asunto-osakeyhtiölaista. Vuonna 1922 valmistuneessa kokonaisuudessa on kahdeksan rakennusta ja 32 huoneistoa. – Osalla on vintti kylmää tilaa ja osalla rakennettu lämpimäksi, samoin kellarit ovat erilaisia. – Yhtään ilmalämpöpumppua ei ole vielä asennettu, mutta asukkailla on kiinnostusta niihin. Kyseessä on vuonna 1922 valmistunut rakennus. – Muutimme juuri osuuskunnan sääntöihin paljon tulkintoja asunto-osakeyhtiön lain puolelta. Asiaa pitää alkaa selvittelemään, tuumii Yrjölä. Teksti: Kati Wikström Tommi Yrjölä isännöi Kotkassa suojeltua kahdeksan rakennuksen kokonaisuutta Remontteja, entisöintiä ja nikkarointia A sunto-osuuskunta Museokatu 7–13 on Kotkan vanhimpia rakennuksia, ja se suojeltu asemakaavalla. Tommi Yrjölän isännöimässä kohteessa tehtiin mittava remontti. Yksi tuhoutui sodan pommituksissa siten, että se on ainoa tolpparunkoinen rakennus, kun muut ovat hirsirunkoisia, tietää Yrjölä. Eli kunnossapitovastuun rajojen määrittely on haastavaa. – Osuuskuntalaki ei tunne myöskään isännöitsijää, joten olen kohteessa nimettynä toimitusjohtajana samalla tavalla, kuin kiinteistö osakeyhtiöissä. Rakennuksista tuli erittäin hienoja ja toimivia, minkä lisäksi niiden lämmöneristyskyky parani. Siinä tavoiteltiin rakennuksen alkuperäistä asua sekä asumisviihtyvyyden parantamista. – Olemme niin hallituksen kuin asukkaiden kanssa todella tyytyväisiä ison remonttihankkeen lopputulokseen. 77 Suojellun rakennuksen isännöitsijä Tommi Yrjölä käynnisti entisöimisprojektin työajallaan ja remontoi sen jälkeen vapaa-ajalla omaa taloaan. Liikunta antaa hänelle energiaa ja kesämökin pienemmät remontit virkistävät vapaa-aikaa. Kuva: Yrjölän kotialbumi. Hän aloitti kohteessa isännöitsijänä vuonna 2020 ja kiinteistö sai pitkään tarvitsemansa remontin. – Rakennukset ovat vuosien saatossa muuttuneet paljon. Ihan käytännön selvyyksien vuoksi. Kohde on kaavalla suojeltu, joten näkyvät kunnostukset vaativat aina Museoviraston ja kaupungin rakennusvalvonnan siunauksen. Niitä isännöi Tommi Yrjölä Retta Isännöinnistä
Näkymä mökin laiturilta on rauhoittava. Liikunnalla jaksamista Tommi Yrjölä pitää kunnostaan huolta juoksemalla, rullahiihtämällä kesäisin ja talvisin perinteisemmin hiihtämällä. Kuva: Yrjölän kotialbumi Tommi Yrjölä sai suvun mökin kahdeksan vuotta sitten käyttöönsä. 78 Yrjölän mukaan kaikissa hänen isännöimissään kohteissa palkitsevinta on se, että oman työn jälki näkyy ja hyvät asiakaspalautteet kannustavat. Lisäksi hän käy kuntosalilla. Osaamista vaaditaan monilta osa-alueilta. Isännöitsijän työ on hyvin laaja-alaista. Tässä he ovat retkellä Valkmusan kansallispuistossa. Monia asioita hoidetaan samanaikaisesti eli keskeytyksiä tulee runsaasti, summaa Yrjölä. Kuva: Yrjölän kotialbumi Joka keväinen laskettelureissu ystävien kanssa antaa Tommi Yrjölälle arkeen voimaa. – Lainsäädännöt, ohjelmistot ja toimintatavat muuttuvat koko ajan. Kuva: Yrjölän kotialbumi Santalahden luontopolulla voi liikunnan lisäksi ihailla hienoja maisemia. – Kohteiden erilaisuus tuo mukavia haasteita ja vaihtelua. Tällöin haasteeksi saattaa nousta ajan riittäminen, jotta asioihin ehtisi perehtymään riittävästi. Työ on jatkuvaa muutosta ja uuden oppimista sekä vanhasta poisoppimista. Kuva: Yrjölän kotialbumi. Tommi Yrjölä urheilee mieluusti ja viettää aikaa poikansa kanssa
Tällöin haasteeksi saattaa nousta ajan riittäminen, jotta asioihin ehtisi perehtymään riittävästi. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen. Kuntosaliharjoittelu kuuluu viikkoohjelmaan. Sisätiloissa kaikki on remontoitu, paitsi wc ja kodinhoitohuone. Vaihtelen aerobista liikkumista ja kuntosaliharjoittelua. TV-sarjoista Sons of Anarchy jäi erityisesti mieleen. Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. Kuva: Yrjölän kotialbumi – Pyrin harrastamaan liikuntaa kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Harrastukset auttava Yrjölää erottamaan vapaa-ajan ja työn. – Joka toinen viikko vietän aikaa myös viisivuotiaan poikani kanssa. – Pidän muun muassa dekkareista ja Jo Nesbøn Harry Hole-kirjasarja on yksi suosikeistani. Perhesählyssä nimensä mukaisesti vanhemmat ja lapset pelaavat yhdessä, kertoo Yrjölä. Näin saan ne pois mielestä ja hoidettua seuraavana päivänä, kertoo Yrjölä. 79 Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. Yrjölä pitää myös lukemisesta ja sarjojen katselusta sekä seuraa NHL-kiekkoa. Eniten taidan katsella pohjoismaisia rikossarjoja. Mökkeilyyn kuuluu veneilyä, saunomista, grillailua – ja tietenkin pientä remonttia. Mutta remontoimalla talosta saa juuri haluamansa, joten on työ ollut varsin palkitsevaa. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. Mukavan kotiarjen lisäksi Tommi Yrjölä käy poikansa kanssa huvipuistoissa niin sisäkuin ulkotiloissa. Tässä ollaan Särkänniemessä. Kesäisin Yrjölä mökkeilee Kymijoen varrella. Seuraan myös muita sarjoja, kuten True Detective. Osaamista vaaditaan monilta osa-alueilta. Tommi Yrjölä pyrkii liikkumaan 2-3 kertaa viikossa. Olemme käyneet muun muassa Åressa ja Levillä, tänä vuonna meitä kutsuvat Tahkon rinteet. Suvun mökki siirtyi hänelle kahdeksan vuotta sitten. – Jos asioita pulpahtelee mieleen vapaa-ajalla, kirjoitan ne nopeasti muistiin. – Nyt talvella olemme luistelleet ja liityimme mukaan vanhempi-lapsi sählyporukkaan. Oma koti kutsuu Lähiaikoina Tommi Yrjölällä on ollut kiireistä, koska hän on remontoinut loppuvuodesta 2023 ostamaansa omakotitaloa. – Tämä on vienyt useamman kuukauden vapaa-aikaa. Ihan normaalia arkea kotona ja silloin tällöin riehaannumme sisäleikkipuistoissa. – Keväisin teemme ystävien kanssa perinteisen laskettelureissun. Itse asiassa muutimme nyt koko viikonlopun ja pääsimme viimein pojan kanssa nukkumaan uuteen kotiin. Kuva: Yrjölän kotialbumi. Apunaan hänellä on ollut siskonmies ja veljenpoika, jotka ovat Yrjölän mukaan tehneet suurimman osan. n – Isännöitsijän työ on hyvin laaja-alaista. Yleensä kyseessä on pitkä viikonloppu, jonka aikana urheillaan ja nautitaan hyvästä seurasta. Lisäksi kahdeksan kollegaa tarjoaa aina vertaistukea
Näin sähköjärjestelmään saadaan tehokkaasti tuntuva määrä lisäkapasiteettia silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan. Silloin, kun sähköä on tarjolla paljon, vettä pumpattaisiin Kemijärvestä ylempänä sijaitsevaan varastointialtaaseen. 80 Pumppuvoimalaitos Kemijärvelle. Suurimpana syynä tähän on yhteiskunnan sähköistyminen. Muun muassa Norjan ja Itävallan vuoristoseuduilta tuttu pumppuvoimalaitos keskittyy sähkön varastointiin. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä 13 100 kerrosneliömetriä, josta 3 000 kerrosneliömetriä voi käyttää päivittäistavarakaupalle. Pumppuvoimalaitoksemme varmistaisi sähkön saatavuutta Suomessa. PVO-Vesivoiman suunnittelema pumppuvoimalaitos mahdollistaisi muihin varastointiratkaisuihin verrattuna pitkäaikaisen, jopa viikon mittaisen, varastoinnin, Pulli toteaa.. Tavoitteena on monipuolinen asuntojakauma: alustavasti puolet asunnoista onvähintään kolmen huoneen asuntoja. Suunnitteilla olevan pumppuvoimalaitoksen tehtävänä on tasata ja varmistaa sähkön tarjontaa ja tuotantoa. Vesivarastot ovat erinomaisia sähkövarastoja. Pistetilanne oli muuten tasainen, mutta voiton ratkaisi Kymppirakenteen hyväksi kaupunkikuvallinen laatu. Sähkön kulutuksen on Suomessa arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana. Hakemukset pisteytettiin tontinkäyttösuunnitelman ja konseptikuvauksen perusteella ja kriteereinä olivat esimerkiksi asemakaavan ja laatuohjeen noudattaminen, asuntotyyppija kokojakauma, arkea helpottavat palvelut ja laatutaso. – Tarve sähkön varastoinnille kasvaa merkittävästi. Muut varastointiratkaisut, kuten akut ja vedyn tuotanto, ovat vielä kalliita ja sopivat lähinnä sähkön lyhyeen varastointiin. Kymppirakenteen suunnitelma erottui selvästi edukseen toteuttamalla asemakaavaa ja Lamminrahkan laatuohjetta kaupunkikuvalliseen ilmeeseen panostaen. Kangasalan Lamminrahkan keskustakortteliin uusi rakentaja Kangasalan ja Tampereen rajalla sijaitsevaan Lamminrahkan uuteen kaupunginosaan valittiin uusi rakentaja kilpailutettuun kortteliin. Rakennusten julkisivuissa on asemakaavamääräysten mukaisesti vahva arkkitehtoninen idea. Havainnekuva: Pohjolan Voima n ?Kiinteistöalan uutisia Suomen suurimpiin energiayhtiöihin lukeutuva Pohjolan Voima selvittää mahdollisuutta rakentaa pumppuvoimalaitos Kemijärven alueelle. Kattomaailman, julkisivujäsentelyn ja massoittelun vaihtelun sekä värien ja materiaalien avulla luodaan pikkukaupunkimaista viihtyisää tunnelmaa. – Noin 500 MW:n tehoinen pumppuvoimalaitos sijaitsisi Pohjolan Voiman Jumiskon voimalaitoksesta noin viiden kilometrin päässä jo nykyisin metsätalouskäyttöön ojitetulla Askanaavan alueella. Korttelin 1527 haun voittajaksi valittiin Kymppirakenne Oy. Asemakaava myös velvoittaa toteuttamaan liiketiloja maantasokerrokseen torin laidalle sekä Mossin puistokadun varrelle. Uusimman varauksen myötä Lamminrahkan eteläosan kaikki yhtiömuotoiset korttelit ovat nyt varattuja. Pumppuvoimalaitoksen ajatus perustuu korkeuseron hyödyntämiseen. Korttelista muodostuu viehättävä ja arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus, jossa on huomioitu päivittäistavarakaupan sekä muiden palveluiden mahdollinen sijoittuminen kortteliin sekä asukkaiden kohtaamispaikkojen luominen. Kortteliin kuuluu lisäksi yleisten pysäköintilaitosten korttelialue, jolle voi osoittaa myös muiden läheisten kortteleiden autopaikkoja ja jolle tullaan toteuttamaan Lamminrahkan päiväkodin saattoliikenteen pysäköinti. Silloin, kun sähköä on tarjolla paljon, vettä pumpattaisiin Kemijärvestä ylempänä sijaitsevaan varastointialtaaseen. Kun sähköstä on pulaa, laskettaisiin vesi turbiinin läpi takaisin varastointialtaasta Kemijärveen. Lamminrahkan keskustakortteliin 1527 saatiin hakuajan loppuun mennessä kaksi hakemusta. Pumppuvoimalaitoksen ajatus perustuu korkeuseron hyödyntämiseen. Pohjolan Voiman mukaan Suomi tarvitsee merkittävästi lisää säädettävää sähkökapasiteettia sekä tuotetun sähkön varastointikapasiteettia, jotta pystytään varmistamaan sähkön saatavuus suomalaisille ja vakaa toimintaympäristö kotimaiselle teollisuudelle. Kun sähköstä on pulaa, laskettaisiin vesi turbiinin läpi takaisin varastointialtaasta Kemijärveen. Pumppuvoimalaitokset mahdollistavat osaltaan puhtaan siirtymän investointeja, kuten vetytaloutta, tuulija aurinkovoiman lisäämistä ja teollisuuden sähköistymistä. Olemassa olevaa, koeteltua teknologiaa hyödyntävä pumppuvoimalaitos vahvistaisi Kemijärven seudun, Lapin ja koko Suomen kilpailukykyä: se toisi työpaikkoja hankkeen eri vaiheisiin ja kiinteistöverotuottoja kunnalle, PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli sanoo
Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko • Lämmöneristys • Kosteuseristys www.fuktisol.fi Puh. www.2727350.. Telineet Perustus Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. (02) 479 5115 info@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! Kattoremontit ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. 050-475 0964 kari.ylonen@karprint.fi U U UU UU FILLARIKOUKKU FK-1 & KAARITELINE U2 PYÖRÄTELINE JUNIOR V-3 & KAARITELINE U2 KAARITELINE U2 Ovella Systems Oy P. Koko Uudenmaan alueella. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. 010337270, www.ovella.fi, ovella@ovella.fi Pyydä tarjous taloyhtiöösi organisoinnista! ov ell a® FK -1 ja U2 ka ar i. Kysy nyt 3 LIIKEHAKEMISTO Ilmoitusvarauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5
La hj at ila uk se n sa aj a: .... .... .... Tilauslahjaksi vielä 1 numero kaupan päälle. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Uusrenessanssityyliä edustavam rakennuksen suunnitteli Georg Schreck. .... .... .... .... Samalla mahdolliset kehitysja korjauskohteet havaitaan aikaisemmin, mikä mahdollistaa nopeat toimenpiteet kiinteistöissä. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... Tilaa asiantuntevaa tietoa kiinteistönhallinnasta ja taloudenpidosta koko vuodeksi! Nyt kestotilaus edulliseen hintaan 77 euroa, 8 numeroa. .... .... 050-475 0964. .... .... .... Tämä puolestaan lisää mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen huoltoon. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Nykyään Raatihuone toimii kaupungin edustuskäytössä ja on tärkeä osa Tampereen keskustorin maisemaa. .... M ai ni ts e til at es sa si ko od i UU SI 20 24 . .... .... Tampereen Raatihuoneen jäähdytysjärjestelmä uusiksi Tampereen Raatihuone valmistui Keskustorille vuona 1890. .... Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Urakan yhteydessä Raatihuoneen automaatio liitetään osaksi pilvivalvomopalvelua. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Esimerkiksi seinille asennettavat laitteet tulee mukauttaa kunkin huoneen sisustukseen, Bravidan Tampereen automaatioyksikön yksikönpäällikkö Markku Kivilähde kertoo. .... .... .... .... N im i: .... .... Ti la us la hj ak si vi el ä 1 nu m er o ka up an pä äl le . .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Kiinteistöalan ammattilainen, kiinteistöasiantuntija tai asunnon omistaja. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Edustuskäyttöön raatihuone otettiin 1970-luvulla. .... .... .... .... .... Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti . .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Uusrenessanssityyliä edustava Tampereen Raatihuone on Georg Schreckin suunnittelema, vuonna 1890 rakennettu raatihuone sijaitsee Tampereen keskeisimmällä paikalla Keskustorilla. .... .... .... .... .... .... .... – Koska kohde on suojeltu, on tärkeä toteuttaa automaation saneeraus rakennusta kunnioittaen. .... Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... Pilvivalvomon avulla kiinteistöjen toimivuutta, viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta voidaan seurata entistä tehokkaammin. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Ilmoitusvaraukset 26.4.2024 mennessä kari.ylonen@karprint.fi puh. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Saneerauksen yhteydessä kohteen automaation ohjelmistot modernisoidaan vastaamaan nykypäivän energiatehokkuusvaatimuksia. .... .... .... .... Kuva: Tampereen kaupunki Kiinteistö Kiinteistö && energia energia n ?Kiinteistöalan uutisia • taloyhtiöiden pihatyöt ja viherrakentaminen • pihasuunnittelu, pihojen rakentaminen • sähköautojen latauspisteet, • jätehuolto ja kierrätys • sadevesikaivojen ja rännien asentaminen • vesija viemärikalusteiden kunto • teräsja lasirakentaminen Maakunnat: Tampere-Hämeenlinna Seuraavassa numerossa teemana: Ilmestyy toukokuussa viikolla 22. .... .... .... .... .... .... Pu he lin : .... .... .... .... .... .... .... Säästöjen lisäksi Raatihuoneen sisäilmaston laatu paranee ja kiinteistön viihtyvyyttä voidaan parantaa entisestään. .... .... .... .... .... .... Mainitse tilatessasi koodi UUSI 2024. .... .... .... .... .... .... .... .... 82 TI LA U SK O RT TI K ar pr in t O y So pi m us 50 03 50 5 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS Va st aa not ta ja m ak sa a po st im ak su n Ky ll ä ki it os ! Ti la an Ki in te is tö ja en er gi a -le hd en ke st ot ila uk se na ed ul lis ee n hi nt aa n 77 eu ro a, 8 nu m er oa . Sä hk öp os ti: .... .... .... .... .... .... .... .. .... .... .... .... .... .... .... .... .. .... .... ...
C M Y CM MY CY CMY K
Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet jalostamaan kokemuksesta alan parasta asiantuntijuutta ja palvelua. Kuhanen, Asikainen & Kanerva on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Työhön liittyy kuitenkin suuri vastuu. Käänny siis ajoissa asiantuntijan puoleen, jos kohtaat tehtävässäsi juridisia pulmia. 029 360 1100 / Unioninkatu 13 TAMPERE / puh. PAL.VKO 2024-20 601526-2402 Meillä on aito halu auttaa asiakasta ja taito viestiä monimutkaisistakin asioista ymmärrettävästi. Lupaamme, että oikeudellista asiantuntemusta vaativissa tilanteissa ratkaisu löytyy aina. 029 360 1200 / Koskikatu 7 A 1. Saara Mantere Lakimies, OTM Isännöinnillä on keskeinen rooli taloyhtiön toimivassa arjessa. Lue lisää ww.kak-laki.fi Isännöitsijän paras tuki lakiasioissa HELSINKI / puh