Julkisten tilojen käyttöä tehostettava Säästäminen kiinteistökuluissa yhä vaikeampaa. ja isännöinti Nro 3/2016 6,50 Kiinteistö Kalasataman koteja ohjataan mobiilisti Lasitiilillä näyttäviä julkisivuja Oma huoltomies taloyhtiölle kullan arvoinen Kiertotalouskylässä maan ensimmäinen muovijalostamo Ikkunaremontissa vaihto 4-lasisiin
Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. 010 680 4000 Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Varmista, että teidänkin taloyhtiönne/kiinteistönne katolla työskentelevät todelliset kattoalan ammattilaiset, pyydä meiltä tarjous kaiken kokoisista kattotöistä toimimme valtakunnallisesti! PARHAAT REMONTTIAJAT VARATAAN NYT! JO 50.000 KATTOTYÖTÄ YMPÄRI SUOMEN! kattotutka.fi
VAIHE1. 010 288 6200 MITÄ IKINUORI SISÄLTÄÄ. Viihtyvyys sekä arvo nousee ja säilyy. Hyödyt siis selvityksestä, vaikka et juuri nyt etenisi pidemmälle. Yhtiökokous päättää. A KUINKA TALOYHTIÖSI HYÖTYY. Kuntotutkimuksen pohjalta Consti tekee tarjouksen Ikinuori ™ yhtiökokouksessa. VAIHE2. Taloyhtiön hallitus teettää julkisivuista Constin kuntotutkimuksen. S MITÄ 12 VUODEN YLLÄPITOTAKUU TARKOITTAA. hallitusammattilainen ja maalaus kunnostus maalaus kahdesti KUINKA PÄÄTÄT ASIASTA. KUINKA HYÖDYT ASUKKAANA. MIKSI CONSTI. JOKA KOLMAS TALOYHTIÖ KORJAA* Korjausbarometrin mukaan joka kolmas taloyhtiö aikoo korjata valvoa seuraavia korjauksia: Voit myös lykätä korjauksia ja antaa talon rapistua. Saat näennäisesti alhaisen vastikkeen, mutta asumisviihtyvyytesi ja asuntosi suhteellinen arvo laskee vuosittain. TULOS: Talosi julkisivu on ikinuori vähintään seuraavat 12 vuotta. Se liitetään osaksi taloyhtiösi lakisääteistä pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Viihtyvyys, toimivuuus ja yhtiön arvo nousee heti ja säilyy korkeana. HOIDA JULKISIVUONGELMAT KERTAPÄÄTÖKSELLÄ VUOSIKYMMENIKSI ETEENPÄIN Ikinuori ™ on palvelu, jossa taloyhtiösi kaikki julkisivut kunnostetaan vuoden aikana ja ylläpidetään ikinuorina seuraavat 12 vuotta. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous: Risto Kivi (0400 441141) julkisivut@consti.. * Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri 2015 CONSTI.FI. Kertapäätöksellä
Hallitus ajaa voimalla läpi asioita, ja oppositio räksyttää ulkopuolella. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. 79 Kiinteistönpidon kustannukset nousevat jatkuvasti ja säästäminen on yhä vaikeampaa. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. 68 Jyväskylä on asettanut energiatehokkuustavoitteekseen tuottaa sähköä ja lämpöä hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä. – Aluekehityksessä on valtavia uudistustarpeita, mutta politiikassa keskitytään lyhytnäköiseen toistensa ideoiden alas ajamiseen. S isältö 3 / 16 JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Oman tontin koko on jopa 30 000 neliötä. 76 Vantaan Kaivokselassa sijaitsevassa Asunto Oy Kaivosvoudissa asuu tyytyväistä väkeä. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 54 Lasitiilillä ja –lankuilla voi toteuttaa monimuotoisia, pitkäikäisiä ja helppohoitoisia julkisivuja ilman suuria teräsrakenteita. Sivu 6 Suunnitelmallisuus puuttuu – En näe Suomen kaupungistumiskehityksessä tietoista suunnitelmallisuutta. – Nykyinen suunnittelujärjestelmä ei pysty vastaamaan kaupunkien kasvun haasteisiin. 60 Kiinteistöhuoltoa voitaisiin Pestok Oy:n mukaan kehittää entisestään parantamalla isännöitsijöiden, huollon ja hallitusten vuorovaikutusta. 32 Siivous on osa kaupan asiakaskokemusta. 34 Julkisen puolen kiinteistöjen tehokkaasta käytöstä on vaikea luoda kokonaiskuvaa. – Jo tällä hetkellä pankit noudattavat yleisesti Finanssivalvonnan suositusta yksittäisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta. 12 Ekokemin uusin investointi on Riihimäelle valmistuva Kiertotalouskylä, jossa on ekojalostamo, maan ensimmäinen muovijalostamo ja biojalostamo. 16 Lainakatto asuntolainoille voi Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan edesauttaa säästämisen kulttuuria ja vkauttaa asuntomarkkinoita. Sivu 76 Kaivosvoudin pihapiirissä viihdytään – Olemme viihtyneet taloyhtiössä erinomaisesti, monen muun tavoin. Asuinympäristönä Kaivosvouti on siten todella vehreä ja luonnonläheinen, eikä naapuri talo ole kiinni ikkunoissa. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 67,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 60,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 0782-7911 6 Kaupunkiseutukehittäminen kokonaisuutena ei ole ollut kenenkään vastuulla ja politiikassa jyllää syvälle juurtunut vastakkainasettelu. Suomalainen kiittelee. 18 Pitkäkestoinen ja vähäriskinen asuntosijoitus voi vaurastuttaa. 20 Nuorille on Helsingissä vuokrattu asuntoja vanhusten palvelutalosta. (toimitusaineisto) Uu si oi ko ra ta ja pä äk au pu nk ise ud un P uhuvat päät Vastuu virheistä ja huomautukset. 38 Ryhmärakentamisessa rakennuttajana toimii perinteisen rakennusyrityksen sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. 64 Kaupungit ovat valmistautuneet sote-uudistukseen muun muassa laskemalla valmiiksi kiinteistöjensä sote-salkun. 4 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Sivu 70 Suunnittelu julkisivuremontin A ja O Rakennus-Kasevan toimitusjohtaja Timo Häll toteaa, että julkisivuremontti on suurimpia remontteja, joita kerrostaloihin tehdään. MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. Säännön muuttuminen suosituksesta ehdottomaksi vaikuttaa ehkä psykologisesti asunnonostajien ja lainanhakijoiden mielialoihin, mutta ei välttämättä näy markkinakäyttäytymisessä yleisemmin. 84 Avoimuus on valttia osakkaiden houkuttelemisessa osallistumaan. Remontti on toteutettava samanlaisena kuin alkuperäinen. Sivu 16 Lainakatto vakauttaa Lainakatto asuntolainoille voi Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan edesauttaa säästämisen kulttuuria Suomessa ja toimia asuntomarkkinoita vakauttavana tekijänä. 66 Energiatehokkuussopimuksilla saadaan hyviä tuloksia, joiden ansiosta Suomessa on voitu lähestyä kansallisia ja EU-tason energiatehokkuustavoitteita vapaaehtoisin keinoin. 74 Ikkuna on rakennuksen huonoimmin lämpöä eristävä osa. Taloyhtiössä asuu edelleen melko paljon alkuperäisiäkin asukkaita, toteaa vantaalaisen Asunto Oy Kaivosvoudin pitkäaikainen asukas Tapani Suomalainen. – Talot on aikanaan rakennettu siten, että niiden väliin jää suuri, metsäinen piha. 70 Julkisivun elinkaari on 30 – 40 vuotta. 86 Asukkaiden omat viestit, niin sanotut “heippalaput” ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaaja palvelu 03150 Huhmari. 24 Konstsamfundet myi Forumin Spondalle. 28 Äly ohjaa kodin ja kiinteistön toimintoja Kalasatamassa. 26 Ydinvoimalan rakennustyömaa kaksinkertaistaa Pyhäjoen asukasmäärän. 44 Kahden eristyslasin ikkunat tulivat markkinoille 10 vuotta sitten, mutta todellisuus taloyhtiöissä noudattaa vain u-arvo 1:n vaatímusta. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. Täällä kaikki vain tapahtuu, jälkijunassa ja kriisien kautta, kun yhtäkkiä huomataan, että joku trendi on maailmalla päällä, sanoo aluekehitystutkija Timo Aro. Karprint Oy:n tilaajarekistereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Se tulee heti linjasaneerauksen eli putkiremontin jälkeen. 40 Suomessa kiinteistöjen kunto rapistuu, eivätkä perinteiset rakentamisen toteutustavat tulevaisuudessa välttämättä toimi. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 50 Isännöitsijältä vaaditaan osaamista ja arvovaltaa viedä korjaukset läpi. Pitkälle vaurioitunut julkisivu on usein vaurioittanut myös rakenteita. Muutokset rakennuksen julkisivuun on hyväksytettävä kaupunkikuvalautakunnassa.. – Kustannus on noin 200 300 €/m 2 , riippuen talon iästä ja julkisivun kunnosta
Suomi on luonnonolosuhteistaan huolimatta kyennyt menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Keskustaa halutaan kehittää viihtyisämmäksi, ja osana sitä autoilua vähentää. Miten me selviämme tässä kilpailutilanteessa, jolla ei ole eikä tule loppua. Helsinki on listan sijalla 16 ja nousi viime vuodesta yhden pykälän. Tänään olemme valuneet vuosien kuluessa sisäisten kansallista kielteistä kyynärpäätaktiikkaa käyttävien EU-maiden välisen kilpailun häntäpäähän. Visioissa yhä useampi käyttäisi bussia ja polkupyörää, ja viettäisi aikaansa vehreällä puistokadulla. Myös maaja vesirakentamisen indikaattorit ovat kehittyneet positiivisesti. Rakentaminen kotimaisena tuotantomuotona etenee niin kuin kansallista talousongelmaa ei olisi olemassakaan. Suomen vienti ei vedä. Katu halutaan kävelijöille Oulussa. Monia autoilijoita suunnitelma närästää. Tupakointikieltoihin tarvitaan pelisäännöt Tupakointi ja sen rajoittaminen asunnoissa ja parvekkeilla keskusteluttavat taloyhtiöissä jatkuvasti. Rakentaminen vilkastui Rakentamisessa on tapahtunut selvä käänne parempaan Suomessa. Olisi toivottavaa, että maan hallitus käynnistäisi keskustelun meidän kiinteistökantamme uustuotantoon käytettävien varojen ohjaamiseksi nykyisen kiinteistökannan ylläpitoon ja uustuotannon määrän vähentämiseen kansantalouden velkaantumisen pienentämiseksi. Voidaan kysyä, miksi me kilpailemme itsemme näännyksiin saakka. Vuosittain tehtävässä PwC:n ja Urban Land Instituten Emerging Trends in Real Estate Europe -kyselytutkimuksessa arvioidaan Euroopan merkittävimpien kaupunkien houkuttelevuutta kiinteistösijoituskohteina. Münchenin sijoittuminen listan kymmenenneksi korostaa Saksan kiinnostavuutta. Taloyhtiöille tarvitaan selkeät pelisäännöt tupakoinnin kieltämiseen sekä toimivat keinot puuttua tupakointikieltopäätösten rikkomiseen. Helsinki kiinnostaa sijoittajia Pääomavirrat Euroopan kiinteistömarkkinoilla jatkuvat voimakkaina. Kysyntää olisi enemmän kuin täällä on tarjontaa, kiinteistösijoitusmarkkinoihin erikoistunut PwC:n asiantuntija Jari Lehtinen sanoo. Geoenergia on hajuton, mauton, näkymätön, uusiutuva, luotettava ja oikein käytettynä loputon energianlähde. Viime vuonna uusia asuntoja alettiin rakentaa noin 30 000, mikä on yli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014, ilmenee rakennusalan suhdanneryhmän (Raksu) 19. Jos ideat toteutuvat, niin Oulun Aleksanterinkatu pyhitetään kävelijöille. Geoenerfia fossiilisen tilalle Geoenergialla voi korvata kaikkien Suomen kiinteistöjen käyttämän fossiilisen energian, mutta sen hyödyntäminen Suomessa laahaa esimerkiksi Ruotsia jäljessä. Kiinteistösijoittajien listan kärjessä ovat Berliini, Hampuri ja Dublin. Tarkoitukseen tarvittavat varat löytyvät eläkerahastoista ja ulkomaisesta velkapääomasta. Julkisessa keskustelussa rakennuskannan keski-iän pidentämiseen ei kiinnitetä huomiota – korjausvelkaa on runsaasti, ja se poistunee vain rakennuksia purkamalla ja lisää uutta tuotantoa synnyttämällä. Lisäksi liikerakentaminen, kuten kauppakeskusten rakentaminen, on vilkastumassa. Onneksi metsämme tuottavat satoa lähes kilpailijamaiden verran. Geologinen tutkimuskeskus on julkaissut verkkosivuillaan kartan, josta näkee geoenergiapotentiaalin eri puolilla Suomea. Tuore tupakkalakiehdotus ei ratkaisevasti selkiytä tilannetta, katsoo Kiinteistöliitto. Näin myös meriliikenne, onhan talvikautena meriväylien aukipito kustannuksia kysyvää. Tänään me palvelemme toinen toisiamme yhä suuremmalla joukolla. Vientiä emme kykene lisäämään, kun kotimaiset yritykset kansallisen kilpailun seurauksena kuolevat yksi toisensa perään. GTK:n mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan cleantech-tekniikoiden kehittämistä ja aktiivista käyttöönottoa. Vilkasliikenteinen katu haluttaisiin katkaista autoliikenteeltä keskustan kohdalla, välillä Saaristonkatu Hallituskatu. Kyse ei ole juurikaan terveestä kilpailusta, vaan alan saama vieras pääoma on lähes ilmaista ja mahdollistaa kysyntää vahvemman uustuotannon. Meidän luonnonolosuhteemme ovat erilaiset – pohjoinen sijaintimme vaatii meiltä suurta kekseliäisyyttä, vielä suurempaa ponnistelua, niin aivokuin fyysistäkin kapasiteettia. Aiemmin pientalojen lämmitysjärjestelmänä tunnettu maalämpö tekee tuloaan myös kau kolä m mön energia na. Tämä on kansantalouden kannalta epäedullista, erityisesti tässä vaiheessa, kun kokonaistaloutemme kehittyminen on jo ajat sitten pysähtynyt eikä parempaa ole näkyvissä. 5 P ääkirjoitus Rakennusten ikää syytä lisätä ja uusrakentamista jarrutettava E lämisen olosuhteet taloudellisesti mitattuina meillä Suomessa ovat kustannuksiltaan lähes puolitoistakertaiset keskieurooppalaisiin kilpailijoihimme verrattuna. Rakennusten keski-ikä on lyhentynyt, yhä enemmän niin julkisen talouden kuin liike-elämänkin kiinteistöjä tulee puretuksi ja uusia syntyy tilalle. helmikuuta julkaistusta raportista. Meidän peltomme tuottavat satoa reilun puolet Keski-Eurooppaan verrattuna, asuinkiinteistöjemme rakennuskustannukset ovat merkittävästi kilpailijamaiden kiinteistöjä kalliimmat suuremman energiankulutuksen vuoksi, liikkuminen maanteillämme ja rautateillämme maksaa enemmän. Kiinteistöliitto peräänkuuluttaa lain ja sen perustelujen täsmentämistä, jotta tupakkalain uudet keinot eivät jäisi kuolleeksi kirjaimeksi. – Investointimarkkinavolyymi Helsingissä on noussut ja kiinteistöalan kauppoja tehdään paljon. Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi asuntorakentamisen olevan vilkasta kuluvana vuonna ja teollisuusrakentamisen arvioidaan niin ikään vauhdittuvan suurten investointien takia. Tuotamme ruokaa kovan kilpailun alaisuudessa, ”halpuutamme” ruokaamme ja kaupat ovat avoinna jo miltei 20 tuntia vuorokaudessa. Raksu ennustaa koko rakentamisen kokonaistuotannon kasvavan vuonna 2016 noin 3–4 prosenttia ja ennuste tämän vuoden asuntoaloituksille on 28 000–29 000 asuntoa. Tupakkalakimuutos on ehdotettu tulevaksi voimaan 20.5.2016
6 Kaupunkiseutukehittäminen kokonaisuutena ei ole ollut kenenkään vastuulla, politiikassa jyllää syvälle juurtunut vastakkainasettelu Kasvukäytäväkeskitys – sattuma vai suunnitelma. Havainnekuva KeskiPasilan ratapihakortteleista.. – Liikkuvuuden ja lisääntyneiden liikenneyhteyksien myötä syntyy suuria, laajoja ja yhtenäisiä työssäkäyntialueita esimerkiksi eteläiseen ja lounaiseen Suomeen, sanoo Timo Aro
Näin Aro totesi Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa -tausta-analyysissaan tammikuussa. – Maakunta/itsehallintoalueuudistus törmää nyt samaan; se saadaan näyttämään hajautusmoodilta, kun lennossa on muutettu suuntaa 180 astetta vahvojen kuntien tavoitteesta. – Nykyinen suunnittelujärjestelmä ei pysty vastaamaan kaupunkien kasvun haasteisiin. Henkisiä edellytyksiä katsoa pidemmälle. – Tietoa on käytettävissä enemmän kuin koskaan, mutta Suomesta puuttuu henkisiä edellytyksiä katsoa aikajanalla vähän pidemmälle. Millainen tämä vuorovaikutus on ja mitä siitä seuraa. 7 T uo lohdutont on kuulemaa, tuo aluekehitystutkija Timo Aron sanoma. Aluerakenteen muutoksiin on varauduttava tulevaisuuslähtöisesti ja kaupunkiseutujen yhteistä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua on vahvistettava, Timo Aro vaatii. Se on jäänyt vain kansainvälisten trendien seurailuksi, Aro sanoo aluetalouspolitiikasta. Keskittymiskehitys ja ”En näe Suomen kaupungistumiskehityksessä tietoista suunnitelmallisuutta. Täällä kaikki vain tapahtuu, jälkijunassa ja kriisien kautta, kun yhtäkkiä huomataan, että joku trendi on maailmalla päällä”. Keskuskaupunkien muuttovoitot kehyskuntia suuremmat Käänne nousukauden huipulla vuonna 2007. Niinpä politiikka on poukkoilevaa ja ennakoimatonta. – Liikkuvuuden ja lisääntyneiden liikenneyhteyksien myötä syntyy suuria, laajoja ja yhtenäisiä työssäkäyntialueita esimerkiksi eteläiseen ja lounaiseen Suomeen. – Kaupunkien kehittämisen nostamisesta esiin kehkeytyi syvälle juurtunut vastakkainasettelu, joka on aiheuttanut paljon vahinkoa. Kaukomuutot ammatin ja työpaikan perässä olivat runsaita. – Maaseudun/kasvukaupunkien välillä on voimakas kaupungistumiskehitys nähdään täällä rinnakkaisena ilmiönä. Aluerakenteen muutoksiin on varauduttava tulevaisuuslähtöisesti ja kaupunkiseutujen yhteistä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua on vahvistettava, Aro vaatii. – Verkostoihin perustuvassa maailmassa johtaminen entiseen tapaan ei ole mahdollista, tutkija painottaa. Hallitus ajaa voimalla läpi asioita, ja oppositio räksyttää ulkopuolella. – Kuntien rajat ylittävässä muutossa on samaan aikaan voiriippuvuussuhde, paljon isompi asia kuin se, maksaako Helsinki metsäautoteiden kunnossapitoa. Vai päinvastoin. – Nyt, kun maassa on 900 000 muuttoa, niistä 2/3 on kuntien sisäisiä, ja kuntien rajat ylittävistä muutoistakin puolet tapahtuu saman työssäkäyntialueen sisällä. Aluetalouspolitiikka ei suunnitelmallista – Helsingin yliopistossa Heikki Laukkanen ja Seppo Laakso ovat tuoneet vahvasti esiin metropolisysteemin, mutta sen enempää kaupunkiseutukehittäminen ei ole ollut kenenkään vastuulla. – Meillä oli 1990-luvulle asti vahva ja yhteinen hajautetun Suomen, tasapainoisen kehittämisen perinne. Sitä olisi vakavasti katsottava. Politiikassa ja keskustelussa on juututtu rajoihin ja ideologioihin, kun pitäisi visioida ihmisille tulevaisuutta ja toivoa. Sellainen kansa kuin johtajat. – Kun isoja uudistuksia ollaan tekemässä, kuten sote ja maakuntahallinto, olisi hyvä olla jokin visio siitä, millainen Suomi/ maakunta on 10 vuoden kuluttua. – Aluekehityksessä on valtavia uudistustarpeita, mutta politiikassa keskitytään lyhytnäköiseen toistensa ideoiden alas ajamiseen. Asumiseen liittyvät syyt nousivat yhä suuremmiksi 1980-luvulta 2000-luvulle. Koulutusja työajuri vaihtunut kotiajatteluksi Aro kertoo, että työ ja koulutus ohjasivat aluekehitystä Suomessa aina 1970/80-lukujen taitteeseen saakka
8 makas keskittymiskehitys. – Siihen asti kantavana ajatuksena oli ollut maan asuttuna pitäminen ja aluekehittäminen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saa muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu. Nuorista (15–24-vuotiaat) muuttajista kärsi muuttotappiota yhdeksän kuntaa kymmenestä. Euroopan unioniin liittymisen (1995) jälkeen alettiin puhua kaupungistumisesta. Parhaiten menestyvät kuitenkin maakunnat, joilla on selkeä kaupunkikeskuksensa, maakunnan kehityksen moottori.. Lama ja EU herättivät hiukan – 1990-luvun alun laman jälkeen esiintyi ensi kertaa huomio osaamisen ja kasvukeskittymien merkityksestä. Tämä trendipohja johti sitten siihen, että kasvukeskittymiä alettiin perustaa lähes jokaisen seutukunnan keskuskaupunkiin
Esimerkkeinä it-nousussa Nokian kasvattama Salo tai nyt matkailubuumissa Kittilä ja itse asiassa koko Tunturija Pohjois-Lappi. – Kotiseutuni Satakunta/Pori on ollut hyvä esimerkki. Pienistäkin kasvanut suuria Minne osaamiskeskukset ovat lopulta syntyneet. – Koulutustarjonnan lisäksi nuorille tärkeät vetovoimapalvelut ovat ratkaisevia. Ihmisten kokemuksia aliarvioitu – Ihmisten kokemusten merkitystä on aliarvioitu. – Samoin vieraskielisten määrän kehitys: heidän määränsä on noin 12-kertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2015. – Eri ikäryhmien arvoja ei ole tarkasteltu preferensseinä, vetovoiman näkökulmasta. Osin tähän on johtanut julkisen palvelun työpaikkojen väheneminen muualla kuin kasvukeskuksissa. Toimialarakenteen muutos oli 1990-luvulla raju, ja Aron mukaan Suomi joutui muuttuneeseen tilanteeseen ajopuuna. – Tässä tulee se ongelma, että monet maakunnat ovat jo siinä. – On selvää, että näiden sosiaalisten ympäristöjen on aivan mahdotonta keskustella keskenään asiallisesti. – Vahvoja osaamiskeskittymiä, jonkun asiantuntijuuteen perustuvia opiskeluja työpaikkoja tarvitaan muuallakin kuin kasvukäytävällä. Yhteiskuntien eriytymistä mittaa hyvin se, että Helsingissä vieraskielisiä on 14 prosenttia ja Reisijärvellä 0,2 prosenttia. – Matkailun merkitykseen ei ylipäätään – valitettavasti – ole oikein uskottu Suomessa. 9 Yhtenäiskulttuurista hajatodellisuuteen 1990-luvulla Suomi oli vielä yhtenäiskulttuurin maa. Itä-Suomi + Pohjois-Suomi: -193 M € Uusimaa: +1,1, mrd € Uusimaa + 4 Etelä-Suomen maakuntaa: 1,9 mrd € – Eri ikäryhmien välillä myös tiedonhankinta on hyvin jakautunut, ja kaikki ryhmät jakautuvat lukemattomiin alaryhmiin. – Vanhempien ja nuorten ryhmien välillä on nyt todella isot erot. – Yliopistojen ympärille rakentui Nokian imussa osaamiskeskuksia. Korkeakoulutuksella on ollut valtava merkitys alueelle. – Toisaalta tyypillistä on myös se, että joistakin pienistä paikkakunnista on kasvanut paljon suurempia kuin alun perin uskottiin. Aina kun on perustettu korkeakoulukeskus, se on luonut kehitysuskoa ja tuonut suuria positiivisia vaikutuksia alueelle, Aro toteaa. Sillä, mitä paikkakunnalla tapahtuu ja että siellä ylipäätään on tapahtumia, pöhinää, on merkitystä kaikelle kehitykselle, Aro sanoo. Ne ovat hiipuneet hiljentyviltä kotiseuduilta samalla kun paluumuutto kotiseudulle on hiipunut. – Internetja muun teknologian myötä muutos on ollut kauhean raju, Aro sanoo. Ryhmien sosiaalinen sekä alueellinen etäisyys kasvaa koko ajan niin asenteissa kuin arvostuksissa. Korkeakouluille selkeät kehitysalueet – Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkitys alueiden kehitykselle on ollut ilmeinen aina 1950-luvulta asti
– Kyllä, jospa päätoimittajat tekisivät yhteistyötä siinä, millaisia sisältöjä mediaan tarvitaan isojen ilmiöiden näkemiseksi ja niiden hyödyntämiseksi eikä jatkettaisi jämähtäneissä asetelmissa! Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy Valtiotieteen tohtori, aluekehitystutkija, Porin kaupungin kehittämisjohtaja Timo K. 10 – Tästä seuraa juuri päinvastainen kehitys kuin halutaan: pendelöinti lisääntyy! Matkaetäisyydestä aikaetäisyyteen Aro toteaa, että asuntorakentamisen kannalta iso muutospiirre on kasvukäytävien merkitys. Valtakunnallinen Muuttoliikesymposiumi, marraskuu 2015 tilanteessa, että pienimmillä paikkakunnilla olevia yksiköitä on supistettu. ARA-päivät 2016, tammikuu 2016 Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa , tausta-analyysi Turun ja Tampereen kaupungeille, tammikuu 2016 Muuttoliike ja aluekehitys – Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii. Jos päämedioiden päätoimittajilla olisi yhteinen Suomen kehitysvisio/sisältöfoorumi, niin olisiko sillä valtaa. – Valtakunnan media ei valitettavasti esittele vaihtoehtoisia visioita vaan on päivänpolitiikan vanki. Tarvittaisiinko jonkinlainen valtakunnallinen välialueohjelma kasvukeskusten ja tyhjenevän maaseudun tulevaisuudenvisioiden yhteensovittamiseksi. Kehitys päinvastainen kuin halutaan. Arvot, muutokset, realismi. Poliittisesti herkistä asioista ei synny asiallista keskustelua vaan intressikenttäsotaa, jota media pitää elossa. Kaikki supistukset ja muutokset, jotka tähtäävät korkeakoulutarjonnan vähentämiseen, lamaannuttavat taloususkoa. Toki tutkimusja hallintokielen kääntäminen kansan käsitettäväksi on työlästä, mutta vain sellainen on yhteiskuntakehityksen ja talouden kannalta aidosti tarpeellista journalismia. – Tämähän johtaa siihen, että ensiasunnon ostajat ja nuoret vuokra-asujat eivät pysty saamaan asuntoa paikasta, missä haluaisivat asua, Aro näkee. Media jämähtänyt klikkausten vangiksi Suomalainen media ei ole vaivautunut kertomaan kansalle sitäkään, millaisiin tosiasioihin ja tulevaisuuden näkymiin hallituksen ohjelmat perustuvat. Seutukuntien elinvoimaindeksi , analyysi Suomen kasvukäytävä -verkostolle, helmikuu 2016 Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät , Asuntomarkkinat 2016 -seminaari, tammikuu 2016 Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030. Muuttotappioalueen asunnon vakuusarvoilla ei saa lainaa asunnon ostamiseen matkaetäisyyden kulmasta, kun tarkastelukulma pitäisi olla aikaetäisyys. – Tilannehan on ihan hullu: valtava 10–15 miljoonan neliön asuntotuotantotarve samaan aikaan, kun vastaava määrä kasvukeskusten ulkopuolella on vajaakäytössä ja taloja puretaan, Aro sanoo. Teksti: Terttu Iiskola Kuvitus: Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n analyysit. – Jollakin tavallahan todellisuus pitäisi tunnistaa. Itä-Suomen yliopisto on hyvä esimerkki rajojen ylittämisestä. – Meillä on liikkumistalousajattelun loukku. – Liikkuvuutta on tarkasteltu kasvukeskuksesta, missä työpaikka voisi olla. Käytännössä on palattu samankaltaiseen tilanteeseen kuin 1950-luvulla: jos ei maaseudun erheellä ollut metsätuloja, se ei pystynyt auttamaan lapselleen autoa tai asuntoa kaupungista. Hypon Ari Pauna on kiinnittänyt huomion vain parin vuoden aikana kehkeytyneeseen ilmiöön, siihen, että erityisesti pääkaupunkiseudun asunnot on myyty institutionaalisille sijoittajille vuokra-asunnoiksi. Niissä kasvuluvut ovat aivan huikeita, ja kasvun moottoreina ovat rautatiet ja moottoritiet. On vaarallista, jos synnytetään pilvilinnoja, jotka eivät toteudu, Aro vastaa. – Kun maakuntahallinto nyt (ehkä) tulee, niin pitäisi ehdottomasti nähdä maakuntien välisen yhteistyön voima, esimerkiksi äänestysaluekohtaisesti ja/tai – korkeakoulukeskeisesti. Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro. Sen pitää perustua erikoistumiseen ja siihen, mitä ympäröivä elinkeinoelämä tarvitsee tulevaisuudessa. Samaan aikaan ASP-säästäjien määrä on kasvanut. – Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudelleenprofiloituminen on käynnissä. Tästä kaikesta on seurannut asuntojen hintojen radikaali eriytyminen. – Sellaisissa maakunnissa, joissa on voimakas myönteisesti visioiva maakuntalehti, media on pystynyt vahvistamaan omalle maakunnalle merkittäviä asioita, Timo Aro näkee. – Isot yhteiskunnan ilmiöt tapahtuvat varkain, kun median merkitystä mitataan pintatietoklikkauksilla ja politiikan merkitystä gallupeilla ja äänestäjien määrällä
Taloyhtiön olisi kuultava tupakointikieltohakemuksen kohteena olevien tilojen haltijoita ennen hakemuksen tekemistä. 11 T aloyhtiöiden asukkaat tuntevat edelleen huonosti pelastussuunnitelman. Tavoitteena on saada selkeitä lasitai levypintoja, joissa on vähemmän näkyviä pystyprofiileja, ja luoda minimalista, aineetonta tyylikkyyttä. Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma laaditaan rakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Lumon Oy:lle on myönnetty Avainlippu ja Design From Finland -tunnukset. Lumon Oy uudistaa parvekejulkisivua. Näihin ei muutoksia ole tulossa. Lisäksi uusi tiiviimpi asennustapa vähentää käryjen, tuoksujen, tupakansavun kulkeutumista parvekkeelta toiselle sekä parantaa huomattavasti parvekkeiden akustiikkaa, ääneneristystä. (66 prosenttia) ja rivitaloasujista (61 prosenttia) ilmoittaa, että ei ole perehtynyt taloaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. – Käytännössä kaikki kerrostaloasukkaat kuuluvat pelastussuunnittelun piiriin, ja laki velvoittaa tiedottamaan asukkaille suunnitelmasta. Asukkaalle ei tällaista oikeutta ehdoteta. Ei umpinaisia parvekekaukaloita, vaan tavoite on avata istumakorkeudella oleva maisema esteettömästi parvekkeelle ja sen takana sijaitseviin asuintiloihin mahdollistaen osalle parveketta intiimisuojan. Suurin osa kerrosja rivitaloasujista ilmoittaa, että ei ole perehtynyt taloaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Tupakkalakimuutos on ehdotettu tulevaksi voimaan 20.5.2016. Uusi lakiehdotus antaa taloyhtiölle mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvekkeille ja -pihoille sekä jopa huoneistoihin. L umon Oy tuo uuden parvekekaidejärjestelmän uudistuotantoon sekä julkisivuja parvekekorjauksiin. T aloyhtiöille tarvitaan selkeät pelisäännöt tupakoinnin kieltämiseen sekä toimivat keinot puuttua tupakointikieltopäätösten rikkomiseen, toteaa Kiinteistöliitto. Tulos osoittaa, että pelastussuunnittelujärjestelmässä on edelleen paljon parannettavaa ja järjestelmän toimivuutta tulisi tutkia, SPEKin Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma laaditaan rakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Lumon parvekejulkisivu uudistuu. Tällä hetkellä tupakointi on jo kiellettyä taloyhtiön yleisissä ja yhteisissä sisätiloissa. SPEKin arvioiden mukaan pelastussuunnittelu koskee noin 2,5 miljoonaa suomalaista. Suurin osa kerrostaloasujista Tupakointikieltoihin tarvitaan pelisäännöt Taloyhtiöissä ei tunneta pelastussuunnitelmaa tutkija Heikki Laurikainen toteaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämässä tutkimuksessa haastateltiin tuhatta suomalaista. Samalla kaikkien parvekelasija terassituotteiden kahvat, helat ja vetimet saivat uuden yhtenäisen designin. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä tutkimuksesta.Kyselyssä selvitettiin väestön turvallisuustaitoja ja käsityksiä omatoimisesta varautumisesta. Lisäksi taloyhtiö voi kieltää tupakoinnin yhteisellä piha-alueella ilmanottoaukkojen välittömässä läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla. Kiinteistöliitto peräänkuuluttaa lain ja sen perustelujen täsmentämistä, jotta tupakkalain uudet keinot eivät jäisi kuolleeksi kirjaimeksi. Lakiehdotus jättää oleellisia kysymyksiä avoimeksi
Ekokem tuottaa Riihimäen kaukolämmöstä noin 98 prosenttia ja Hyvinkään kaukolämmön tarpeesta noin 70–85 prosenttia. Kuva: Ekokem Oy Ab. Ekojalostamossa yhdyskuntaEkokem investoi Kiertotalouskylään Ekokemin uusin investointi on Riihimäelle valmistuva Kiertotalouskylä. Muovi halutaan kiertoon entistä tehokkaammin Jäte päätyy Ekokemille hyvin sekalaisessa muodossa. Biojalostamon omistaa Biotehdas Oy. Kiertotalouskylässä on ekojalostamo, maan ensimmäinen muovijalostamo ja biojalostamo, joiden kautta kierrätetään yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit. 12 K iertotalouskylä on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa jokaiselle materiaalivirralle on suunniteltu paras mahdollinen kierrätysmuoto
13 jätteestä erotellaan noin 37 prosenttia biojätettä, 10 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Kierrätykseen kelpaavasta muovijätteestä voidaan valmistaa uusia muovipusseja ja erilaisia muoviprofiileita. Kaksi kaupunkia lämpenee jätteellä Ekokemin polttamilla kotitalousjätteillä, teollisuuden, kaupan ja rakentamisen jätteillä sekä myös vaarallisilla jätteillä lämpenee osin kaksi kaupunkia, Riihimäki ja Hyvinkää. – Keräämme muovia muun kotitalousjätteen mukana noin sadan kilometrin säteellä Riihimäeltä. Muovikassi saa uuden elämän Uuden laitoksen raaka-aineena on pääosin LDPE-muovit muun muassa muovikassit LDPE-muovit ovat kalvomuoveja eli niitä, joita on esimerkiksi monissa elintavikepakkauksissa. Mikäli se kaikki käsiteltäisiin Biojalostamon kaltaisessa laitoksessa, syntyisi energiaa 12 500 omakotitalon vuositarpeen verran. Ongelmana on vain kuidun epäpuhtaus. Teknisesti muovin erottaminen kotitaloisjätteestä on ollut mahdollista jo pitkään, mutta eottelu on vaatinut paljon jälkikäsittelyvaiheita, sanoo Onikki. Se on viety osin kaatopaikoille, mutta suurelta osin poltettu energiaksi. – Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste kohoaa 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 98 prosenttiin. Nopeuden ansiosta on mahdollista käsitellä riittävän suuria kapasiteetteja. Muovin jälkeen kotitalouksien bioja orgaanisesta jätteestä jäävät hyödyntämättä materiaalina enää kuitujäte. Biojalostamo tuottaa biojätteestä biokaasua liikennekäyttöön. Toistaiseksi kierrätyskuidulle ei ole käyttäjään löytynyt. – Muovinpesuun erikoistuneita laitoksia on Euroopassa useita kymmeniä. – Muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös erilliskerätyt kotitalousmuovipakkaukset. Kuva: Ekokem Oy Ab uusiokäyttöön on ollut hankalaa. Onikin mukaan kotitalousjätteestä noin viisi prosenttia on muovipussijätettä. Yhdyskuntajätteen seassa on aiemmin jäänyt hyödyntämättä vuosittain arviolta 400 000 tonnia biojätettä. Periaatteessa kuitukin olisi kierrätettävissä, koska sen erottaminen sekajätteestä on teknisesti aivan mahdollista. Kotitalousjätteen muovin haasteena on ollut epäpuhtaus, minkä vuoksi sen jalostaminen Muovi halutaan kiertoon entistä tehokkaammin Jätevoimalaitoksissa Ekokem polttaa vuodessa noin 260 000 tonnia tavanomaista jätettä. Erotteluprosessien tarkkuus on parantunut, samoin kuin nopeus. Muovit ohjataan takaisin muoviteollisuuteen raaka-aineeksi, korvaamaan neitseellistä raakaainetta. Kun Suomessa kotitalousjätteen vuotuinen määrä on noin 1,5 miljoonaa tonnia, muovin osuus noin noin 140 000 tonnia. Erilliskerättynä muovipakkausjätettä tulee meille tuottajavastuun mukaisen organisaation kautta kaikkialta Suomesta. Muovin kierrättäminen vie vain noin 15 prosenttia energiasta, jonka uuden muovin valmistaminen vaatii, sanoo Onikki. Ekojalostamon Laitosten käsitelykapasitteeti on vuodessa 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä, sanoo tekninen johtaja Petri Onikki. Puhtaat muovijätejakeet ovat olleet haluttuja maailmalla, mutta likaista muovia ei juuri kukaan ole halunnut. Riihimäen jätevoimaloiden pääpolttoaineena on syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte, joka on peräisin kotitalouksista, Kiertotalouskylän myötä entistä suurempi osuus jätevirroista tulee hyödynnetyksi.. Riihimäen Ekokemille valmistuva kotitalouksen jätemuovista uusiomuovia tuottava laitos on Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Meidän laitoksemme erikoisuus piilee siinä, että prosessissa voidaan suoraan erottaa kotitalousjätteestä muovinraakaaine. Jalostamossa muovit erotellaan, murskataan, pestään ja granuloidaan. Onikin mukaan tietotekniikan ansiosta esimerkiksi materiaalien tunnistusmenetelmät ovat kehittyneet jatkuvasti. Kaasun ohella prosessista saadaan talteen ravinteita, esimerkiksi typpeä
Näillä laitoksilla on lupa polttaa syntypaikkalajiteltua jätettä. Ekokem käsittelee Riihimäellä sekä tavanomaisia kotitalousjätteitä että vaarallisia, lähinnä Jätteiden käsittely vaatii ammattitaitoa ja myös hyvät välineet. Laitoksella on ainoana maassa korkealämpötilapoltto, minkä ansiosta vaikeatkin vaaralliset jätteet voidaan käsitellä turvallisesti polttamalla. – Ekokem tuottaa Riihimäen kaukolämmöstä noin 98 prosenttia ja Hyvinkään kaukolämmön tarpeesta noin 70–85 prosenttia. Polttolaitoksissa ei hyödyntämättä jää käytännössä juuri mitään. Jonkin verran kotitalousjätettä vastaanotetaan myös Lahden seudulta, Raaseporista ja Turun seudulta. Ekokem tuotti Riihimäelle 489 gigawattituntia kaukolämpöä ja 102 gigawattituntia sähköä kahdella jätevoimalaitoksella ja yhdellä rumpu-uunilla, sanoo tuotelinjapäällikkö Antti Kokko. Yhtiö vastaanottaa energiaksi kelpaavaa kotitalousjätettä noin 150 kilometrin säteeltä alueelta, jossa asuu noin 400 000 ihmistä. Lisäksi Ekokem käsittelee eri tavoin vaarallisia jätteitä, joita Riihimäen laitokselle tuodaan ympäri maata. Polttolaitos hyödyntää lähes kaiken Ekokemin huomattava asiakas on Kiertokapula, jonka toiminta-alue Valkeakoskelta Järvenpäähän. 14 teollisuudesta peräisin olevia jätejakeita. Tampereella ja Varkaudessa laitokset ovat valmistumassa. teollisuudesta ja kaupasta. Laitoksessa voidaan polttaa myös lietteitä. Poltossa syntynyt kuona voidaan käyttää maanrakennusaineena esimerkiksi tienpohjissa. – Kiertokapulalta tulee vuodessa 70 000 tonnia jätettä. – Jätteistä saadaan energiaa parhaimmillaan erittäin korkealla hyötysuhteella. Ekokemin kahden jätevoimalan lisäksi Suomessa on toimivat jätepolttoalaitokset Kotkassa, Vaasassa, Oulussa ja Vantaalla. Hylättyjä materiaaleja, metalleja, muovia, lasia, paperia ja öljyjä, palautetaan vuosittain uudelleen käytettäväksi kierrätykseen kymmeniä tuhansia tonneja. Jopa poltosta syntyneet savukaasut hyödynnetään lämmön ja sähköntuotannossa. Jätevoimalaitoksissa Ekokem polttaa vuodessa noin 260 000 tonnia tavanomaista jätettä. Kuva: Ekokem Oy Ab Tuotelinjapäällikkö Antti Kokon mukaan jätteistä saadaan energiaa parhaimmillaan erittäin korkealla hyötysuhteella.. Ekokem toimii myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa
Orgaaniset jätteet kuten maalit ja öljyt ovat helpommin poltettavia kuin klooria tai muita halogeeneja sisältävät jätteet. Tuhkakin käytetään maanrakennukseen Ekokemille saapuvan jätteen tulisi olla syntypaikkalajiteltua. – Olemme ottaneet huomioon sen, ettei hieno ajatus syntypaikkalajittelusta aina toimi, minkä vuoksi poltossa on tietty toleranssi ja laitosten prosessit ovat mitoitettu hallitsemaan toimitetun jätteen laadunvaihtelut. Käytännössä kaikki metalli saadaan polton jälkeen talteen lukuun ottamatta mehupurkkien alumiinipinnoitetta. Höyrykattilan jälkeinen savukaasujen sisältämä lämpö hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa erillisillä savukaasujen lämmön talteenotto laitteilla. Se jää hyödyntämättä, koska sitä ei voida enää tuhkan seasta erottaa. – Materiaali testataan aina ennen sen käyttöönottoa. Materiaalille tulee olla myös viranomaisten lupa. 15 Piipusta tupruaa vain vesihöyryä Laitoksissa on höyrykattilat, joiden tuottamalla höyryllä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Neitseellisten maa-aineksia säästyy vuosittain yli 200 000 tonnia, koska jätteitä ja teollisuuden sivutuotteita voitiin käyttää ympäristörakentamiseen. – Suuri osa metalleista jää poltossa palamatta, ja polton jälkeen metallit otetaan talteen kuonasta. Tällaisia korkealämpötilakäsittelyä edellyttäviä vaarallisia jätteitä ovat muun muassa klooratut liuottimet, PCB ja eräät torjunta-aineet. Savukaasut sisältävät vesihöyryä, hiilidioksidia ja ympäristöluvassa määriteltyjen raja-arvojen alittavat määrät normaaleja voimalaitosten savukaasujen komponentteja. – Vaarallista jätettä vastaanotamme vuodessa sen verran vähän, että yksi rumpu-uuni riittää käsittelemään koko valtakunnan vaaralliset jätteet. Savukaasut käsitellään ja puhdistetaan haitallisista aineista monivaiheisella prosessilla. Jätteitä kertyy vuodessa noin 50 000 tonnia. Vaarallisia jätteitä Ekokem vastaanottaa koko maasta. Sisääntulevissa jätejakeissa on silti aina metallia. Jätteitä kertyy vuodessa noin 50 000 tonnia.. Juhani Karvonen Muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös erilliskerätyt kotitalousmuovipakkaukset. – Laitoksen piipusta tupruaa käytännössä vesihöyryä, joka on siis peräisin savukaasujen puhdistuksesta. Vaarallisia jätteitä Ekokem vastaanottaa koko maasta. Jätevoimaloilta syntyvä kuona on koostumukseltaan rakeista, ei hienoa lentotuhkaa. Tätä kautta metallia kertyy tuhansia tonneja vuodessa. Kuona vastaa hyvinkin soraa, vaikkeivät kanto-ominaisuudet olekaan aivan soran luokkaa. Kuonaa voidaan käyttää esimerkiksi tienpohjiin ja kenttien rakenteisiin sekä kaatopaikkojen penkkoihin. Kiertotalouskylän muovijalostamoon ohjataan paitsi yhdyskuntajätteestä erotellut muovit, myös erilliskerätyt kotitalousmuovipakkaukset. Tyypillisiä vaarallisia jätejakeita ovat muun muassa jäteöljyt ja teollisuuden käyttämät kemialliset aineet
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus: Lainakatto asuntolainoille voi Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan edesauttaa säästämisen kulttuuria Suomessa ja toimia asuntomarkkinoita vakauttavana tekijänä. – Jo tällä hetkellä pankit noudattavat yleisesti Finanssivalvonnan suositusta yksittäisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Asuntolainakatolla myönteisiä vaikutuksia – Asuntolainaaminen on muuttunut selvästi kireämmäksi, ja riskit on otettu aikaisempaa paremmin huomioon. Säännön muuttuminen suosituksesta ehdottomaksi vaikuttaa ehkä psykologisesti asunnonostajien ja lainanhakijoiden mielialoihin, mutta ei välttämättä näy markkinakäyttäytymisessä yleisemmin, pääekonomisti Juhana Brotherus Hyposta toteaa. 16 F inanssivalvonta suosittelee pankeille, että asuntolainaa annetaan korkeintaan 90 prosenttia asunnon hinnasta. Loppu 10 prosenttia vaadittaisiin omia säästöjä tai muita reaalivakuuksia. Pankit katsovat nyt hyvin tarkasti, mihin lainoja annetaan, pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.. Kesällä suositus muuttuu sitovaksi. Ensiasunnon ostajalla riittää 5 prosenttia omaa pääomaa
Ruotsissa on ollut ja on yhä edelleen asuntomarkkinakuplaa nähtävissä, kun siellä ei ole ollut riittävän varhaisessa vaiheessa lainakaton tapaisia keinoja käytettävissä. Asuntokuplaa ei näkyvissä – Mitään kuplaa ei ole näköpiirissä, mutta ei erityistä alennusmyyntiäkään. Suomi on yhä edelleen pieni avoin talous, ja globaalin talouden myrskyjen aallot heijastuvat myös Pohjolan perukoille. Asuntojen hinnat näyttävät olevan sillä tasolla, millä niiden pitäisikin olla, ottaen huomioon kotitalouksien keskitulojen kehityksen ja vuokrien hintatason pitkällä aikavälillä, Brotherus kertoo. Myös yksittäiset ikävät tilanteet, kuten työttömyys, ovat haastavia. Nykytilanteessa ja tästä eteenpäin tarvitaan lisärakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Se romutettiin Suomessa kymmenen vuotta sitten, kun asuntolainaa sai jopa 110 prosenttia eli asunnon hinnan ja vielä vähän rahoitusta remonttija muuttokustannuksiinkin. Brotheruksen on vaikea nähdä, että lainakatolla olisi suuria vaikutuksia asuntokauppaan. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Hypo ja Jouni Suolanen Osa asuntolainan ottajista saattaa lähteä asuntokaupoille juuri ennen lainakaton vahvistumista. Finanssivalvonta katsoo tilannetta, ja tämän tyyppisiin rankempiin toimiin ei varmaankaan ryhdytä, ellei sitten ole selviä huolia velkaantumisesta ja asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta, hän korostaa. Muualla Suomessa asuntojen hinnat pysyivät ennallaan. Myös asuntojen hinnat nousivat hieman.. Hyvässä tapauksessa lainakatto voi toimia asuntomarkkinoita vakauttavana tekijänä. Jos omaa pääomaa vaadittaisiin 20 prosenttia, niin silloin se varmasti jähmettäisi asuntokauppaa. Pääkaupunkiseutu on tietysti oma lukunsa, jossa uudistuotantoa kaivataan hyvinkin runsaasti, koska asuntopula on täällä kaikkein voimakkain, Brotherus vastaa. – Toisaalta jos asunnot ostetaan pelkästään vieraalla pääomalla, kotitaloudet ovat tietyllä tavalla riskirajoilla. – Kun lainakatto tulee viralliseksi, ja siitä keskustellaan yleisesti, niin ehkä se voi edesauttaa ennakkosäästämisen kulttuuria. Viimeisen kuukauden aikana riskit ovat Brotheruksen mukaan kuitenkin lisääntyneet, kun globaali taloustilanne on muuttunut epävarmemmaksi. 17 paa käytiin nihkeästi, ja asuntojen hinnat kääntyivät jopa pieneen laskuun pääkaupunkiseutua myöten. Onko rakentamisen ja asuntokaupan suhde nyt tasapainossa. Sen tyyppinen ilmiö on Brotheruksen mukaan myös havaittu, että jos lainanottaja laittaa vähänkin omaa rahaa asuntoon, asuntokauppaan ja asuntomarkkinoilla toimimiseen suhtaudutaan vakavammin kuin jos ollaan asuntomarkkinoilla pelkästään pankin tai sijoittajien rahoilla. – Voi olla, että lopputulos olisi sama lainakaton voimaan astumisen jälkeen, mutta se voi tietyllä tavalla synnyttää kipinän toimia ennen lainakaton voimaan astumista, Brotherus pohtii. Pieniä vihreitä versoja näkyvissä Asuntokauppa on Brotheruksen mukaan kohtalaisen hyvä talouden ja talouskehityksen mittari. – Finanssivalvonnalla on kuitenkin mahdollisuus kiristää lainakattoa entisestään omalla päätöksellään. – Asuntolainaaminen on muuttunut selvästi kireämmäksi, ja riskit on otettu aikaisempaa paremmin huomioon. Lainakatto edesauttaa ennakkosäästämistä Brotherus katsoo, että lainakatolla on pitempiaikaisia myönteisiä vaikutuksia. Kasvukeskuksissa rahoitusta riittää, ja pankkikilpailua on paljon, mutta esimerkiksi korjausvelkainen omakotitalo muuttotappioalueella ei ole pankkien kannalta haluttu lainoituksen kohde. Brotherus pitää lainakattoa yhtenä hyvänä lisäkeinona viranomaisten käyttöön. Pankit ja pankkien rahoittajat eli kansainväliset institutionaaliset sijoittajat katsovat hyvin tarkasti, mihin lainoja annetaan. Silloin kotitalouksille ja lainanottajille jää enemmän varaa kulutukseen, millä voi olla yleiseen talouden dynamiikkaan myönteisiä vaikutuksia. Asuntomarkkinoilla on takana 2,5 vuoden kuoppa, jossa kaupAsuntokaupassa alkoi näkyä viime vuoden lopulla piristymisen merkkejä ja kauppojen määrät kääntyivät nousuun. Jos asuntomarkkinoilla tulee iskuja tai yleisessä taloustilanteessa tapahtuu heikkenemistä, hyvinkin nopeasti voidaan olla siinä tilanteessa, että asunnon arvo ei riitä kattamaan koko lainaa. Suomalaispankkien lainanannossa on tapahtunut radikaali muutos eikä Brotherus näe paluuta vanhaan aikaan ennen vuoden 2009 finanssikriisiä, jolloin pankkien rahahanat olivat auki. – Koko Suomen tasolla on viimeisten vuosien tai vuosikymmenien aikana rakennettu kuta kuinkin riittävästi, mutta valitettavasti vääriin paikkoihin. Mitä se kertoo tämän hetken talouden tilasta. Asuntomarkkinoilla ja kokonaistaloudessa on mahdollisuutta pieneen kasvuun. – Viime vuoden loppupuolella nähtiin käänne, jossa kauppojen määrät kääntyivät nousuun, ja vuoden lopulla jopa asuntojen hinnat nytkähtivät pääkaupunkiseudulla ylöspäin. Omat säästöt auttavat suhtautumaan Vieraalla pääomalla asuntojen ostamisessa on Brotheruksen mukaan puolensa. – Se kertoo, että nyt on pieniä vihreitä versoja näkyvissä, ei suurta piristysruisketta, mutta myönteistä kehitystä parin–kolmen vuoden alakulon jälkeen. – Ruotsissa on lähdetty ampumaan tykillä kärpästä, nostettu ohjauskorkoja, ja ajettu sitä kautta koko talous deflaatioon ja työllisyyskehitys heikommaksi, vaikka kyseessä on vain yhden talouden sektorin ylikuumentumistila, Brotherus korostaa
Kirjassa nimittäin painotetaan vuokratuoton hyvää kassavirtaa asunnon epävarmemman arvonnousun sijasta. 18 P ankkija sijoitustoiminnassa työkseen toimivat ja asuntosijoittamisesta omakohtaistakin kokemusta kartuttaneet Joonas Orava ja Olli Turunen ovat kirjoittaneet hyödyllisen ja kakunnista ja alueista. Oikeanlainen asunto oikealta paikkakunnalta on yksi onnistumisen takeista. Kirja käsittelee asuntosijoittamista kaikista eri näkökulmista: sopivan kohteen valinta, ostaminen, kunnostus ja remontointi, vuokraus, hallinnointi ja vaurastuminen. – Lähtökohtaisesti suosittelemme pitkäjänteistä strategiaa. Loppujen lopuksi onnistumisessa eli vaurastumisessa on kyse pitkäaikaisten sijoitusten tekemisestä. Jos asia menee häätöön saakka, menetät todennäköisesti useamman kuukauden vuokrat prosessin aikana ja lisäksi asunto saatetaan tuhota eikä rahoja ole helppoa saada karhuttua jälkikäteen. Se kannattaa tehdä siististi, mutta yksinkertaisen neutraalisti.. Jokaisen kappaleen lopussa on mielenkiintoinen ”Kymmenen vinkkiä”-kappale. – Vuokraus onnistuu näppärästi netin vuokrasivustojen kautta, kuten tori.fi tai oikotie.fi. Kirja on julkaistu vuonna 2013, joten sen tilastotieto ulottuu vuoteen 2012 saakka. Niitä ovat yliopistopaikkakunnat, mutta pääkaupunkiseudun vauhdikas kehitys asuntojen hintakehityksen suuruudessa muuhun maahan verrattuna tulee selväksi. Pitkäkestoinen ja vähäriskinen sijoitus voi vaurastuttaa selkeän opaskirjan Osta, vuokraa ja vaurastu . Yliopistopaikkakunnan yksiö paras Viisas asuntoon sijoittaja tutkii Tilastokeskuksen tietoja kasvussa olevista ja vireistä paikon paras, Joonas Orava kertoo. Vuokralaiseen kannattaa satsata Kannattavinta vuokraaminen on silloin, kun sen tekee itse, koska silloin yhden kuukauden vuokra välityspalkkiona säästyy. Parhaita ovat pienet asunnot, ensisijaisesti yksiöt. Lisäksi pienten asuntojen vuokrattavuus Velkarahaa asuntosijoittamisen alussa korkeintaan 70 prosenttia Osta, vuokraa ja vaurastu -opaskirja antaa kattavat tiedot ja vinkkejä asuntosijoittajille. Lääkkeeksi tähän on vuokralaisten haastatteOsta, vuokraa ja vaurastu kirjassa on käytännönläheisiä vinkkejä jokaisen kappaleen lopussa, kuten asunnon remontoinnista. Pääteesit ovat oikea asunnon ja vuokralaisen valinta sekä optimaalinen lainarahan käyttö. Laskin kädessä asuntosijoittaminen voi onnistua jopa lainarahan neljän prosentin korkotasolla. Yhtenä riskinä on huono vuokralainen: Hän saattaa pilata asuntosi vuokratuoton pitkältä ajalta. Niissä on korkein vuokra suhteessa neliöihin, joten taloyhtiön nousevat kulut ja remontit rasittavat pieniä asuntoja vähemmän kuin isoja. Asuntosijoittamista arvotetaan suhteessa arvopapereihin siksi parempana, että siinä sijoittajalla on enemmän omia vaikutusmahdollisuuksia
www.varsinaisbitumi.. Asuntosijoittaminen vaatii Ostaa, vuokraa ja vaurastu -kirjan kirjoittaja Joonas Oravan mukaan pitkäjänteisyyttä, aikaa, kiinnostusta asuntosijoittamista kohtaan, rahaa tai vakuudeksi käypää omaisuutta. ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Periaatteessa kannattaa ottaa velkaa niin paljon kuin saa, jotta oman pääoman tuotto on mahdollisimman hyvä. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Mira Piispa ja Nyblin – Hyvä diili ilman alkupääomaa toimii, kun löydät kohteen, jonka vuokra riittää vastikkeen, korkojen ja verojen maksuun sekä lainan lyhentämiseen, Joonas Orava kirjoittaa asuntosijoittamista aloittavalle, jolla ei ole juurikaan säästöjä. Mikä toiselle on paljon, on toiselle vasta alkua. – Velkavivulla voi parantaa oman pääoman tuottoa olettaen, että saat sijoituskohteestasi paremman tuoton kuin mitä maksat pankille. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet.. Myös vuokralaisen kohtelemisesta kuin asiakkaana Orava muistuttaa niin ikään. – Näin matalan koron aikaan saattaa helposti unohtua, että korkotaso voi jossain vaiheessa olla taas esimerkiksi neljä prosenttia. AVUX Kuka keksi työnohjauksen. 19 lu haun yhteydessä, luottotietojen tarkistus ja vakuuden periminen, Orava neuvoo. Käytännössä sopiva velan määrä on sidoksissa oman talouden kokonaistilanteeseen. Orava neuvoo kyselemään pankin neuvoja ja sitä, miten voi vähentää valitun vaihtoehdon kustannukset verotuksessa. Orava neuvoo, että sitten kun omasta asunnosta vapautuu vakuuksia, voi lähteä ostoksille jopa sadan prosentin vieraalla pääomalla. Jo kymmenessä vuodessa tuloksia Vaurastuminen on Oravan mukaan suhteellinen käsite. – Toinen hyvä keino suojautua on pitää käteispuskureita tilillä tai matalan riskin rahastossa, josta saat ne tarvittaessa nopeasti käyttöösi, Orava neuvoo. Korkotason nousuun voi suojautua ottamalla lainaan kiinteän korkojakson tai esimerkiksi korkokaton. Korostan sitä, että tämä on pitkäjänteistä touhua, jossa on turha lähteä tavoittelemaan nopeita pikavoittoja. Tässä markkinassa on melko tyypillistä, että kohteen antama tuotto on korkotasoa korkeampi. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Velan määrä riippuu kokonaistilanteesta Sijoitusasunnon hankinta kannattaa aloittaa maltillisesti ja osittaisella 50 tai 30 prosentin omarahoituksella. – Aktiivinen ja asiansa osaava ihminen voi saavuttaa jo kymmenessä vuodessa hyviä tuloksia. Varautuminen koronnousuun järkevää Kolmas riskitekijä on korkotason nousu, mikäli asuntoon käyttää paljon velkaa
Vuokraa he maksavat 250 euroa, ja osa vuokrasta korvataan työnteolla eli vanhusten kanssa seurustelulla. Yhdessäoloa vanhusten ka nssa. Vuoden kokeilua on tarkoitus laajentaa myös muualle. Meneillään on vuoden kokeilu, mutta asuntohaun suuri suosio osoitti, että kokeilulle on todellista tarvetta: – Nuorisoasiankeskus otti meihin yhteyttä kysyäkseen, miten voitaisiin helpottaa nuorten asumista. Nuoria vanhusten palvelutalon vuokralaisiksi kokeiluluonteisesti Nuorille on alettu Helsingissä vuokrata asuntoja vanhusten palvelutalosta Laajasalossa. Vuokranmaksun lisäksi nuorten kanssa on sovittu ajan viettämisestä vanhusten kanssa. Samaan aikaan itse kuulin Hollannin vastaavista kokeiluista Aalto-yliopiston professori Paul Lillrankilta ja Nuorisoasiankeskuksen virastopäälliköltä Tommi Laitiolta, Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Maritta Haavisto Helsingistä kertoo. 20 H elsinkiläiseen palvelutalo Rudolfiin tuli tammikuussa kolme nuorta, alle 25-vuotiasta vuokralaista. He elävät suurkaupungissa haasteellisissa asuntotilanteissa, koska vuokrat ovat korkeita
Löysimme 22 nuoren ryhmähaastattelun ja yksilöhaastatteluiden kautta nuoria, joiden asumistilanne oli vaikea ja joilla oli valmius vapaaehtoistyöhön. Saimme runsaasti eli yli 300 hakemusta. Jo tähän mennessä meillä on positiivisemmat koHollannin malli erilainen Hollannissa on vastaavaa toimintaa, joten Nuorisoasiankeskuksen Oman muotoinen koti -hankkeen henkilökuntaa kävi tutustumassa siihen. 21 Jopa liian vähän työtä Valittujen kolmen, 18-, 19ja 23-vuotiaiden nuorten kanssa tehtiin virallinen vuokrasopimus ja lisäksi ”herrasmiessopimus” 3–5 viikkotunnin työstä palvelutalossa. Myös asukkaita oli mukana haastattelussa, Haavisto kertoo. Palvelutalo Rudolfin kummallakin puolella ulkona on oleskeluja kesällä grillaustilaa.. Toiminta on käytännössä naapuriapua, jonka lähtökohta on hieman erilainen kuin meidän hankkeemme, Haavisto kertoo. Taimi Taskiselta ja Jonatan Shayalta löytyy yhteisiä keskustelunaiheita. – ”Työsopimus” ei ole kirjallinen, vaikka nuorten mielestä suullisesti vaadittukin on vähän. Heillä on halu osallistua talon elämään. Helsingin Laajasalossa nuorten asuntoja alkoi kokeiluluonteisesti vuoden ajan tammikuusta alkaen tarjota Roihuvuoren palvelukeskuksen alueella toimiva palvelutalo Rudolf siitä syystä, että osa sen asunnoista on 1970-luvun talon esteellisyyksien takia asukkaille soveltumattomia. Yhdessäoloa vanhusten ka nssa – Palvelutalossa on kerrosten välillä portaita, mutta jälkikäteen on pystytty rakentamaan kerroshissi liikuntaesteisille, palvelutalon johtaja Mia Rosenström näyttää. – Hollanissa opiskelijoita asuu lähellä vanhuksia. Esteellisiä yksiöitä nuorille Rudolf toimii pääasiassa vanhusten palvelutalona, ja saatavilla ovat kaikki palvelut, mitä voi tarvita: ruoka-, hoivaja siisteyspalvelut. Pyörätuolilla liikkuva Taimi käyttää talon kaikkia palveluita, mutta Jonatankin on joskus käynyt ruokalassa aamupuurolla. – Talo on rinteessä, ja kerrosten välillä on myös portaita. – Ilmoittelimme asiasta loppuvuonna sosiaalisessa mediassa, mistä iltapäivälehdet ja Nyt-liite bongasivat sen ja kirjoittelivat asiasta. Ulko-ovia ja sisäänkäyntejä on niin ikään monessa tasossa, joten liikkumisesteisille tai hyvin muistisairaille talo ei sovellu, Haavisto kertoo. Nuoret ovat saaneet sieltä 23 neliön parvekkeellisia yksiöitä, joissa on keittonurkkaus ja kylpyhuone
22 kemukset kuin ennalta käsin ajattelin, Maritta Haavisto sanoo. – Toiminta ei ole missään nimessä kannattamatonta. Teksti ja kuvat: Mira Piispa ’Enemmänkin nuoria olisi tervetulleita Palvelutalo Rudolfiin’ Niin vanhat kuin nuoretkin Palvelutalo Rudolfin asukkaat ovat tyytyväisiä kotiinsa. Soitin heti asiasta. Itse olen löytänyt harrastuksen vasta kymmenen vuotta sitten halvaannuttuani ja tänne muutettuani, Taskinen kertoo. – En olisi välttämättä pitänyt opiskelija-asunnosta. Nuoret myös haluavat oppia vanhoista ajoista. Jonatan Shaya, 19, on saanut huoneen, keittonurkkauksen, kylpyhuoneen ja parvekkeen kodikseen. Meidän pitää myös ajatella inhimimllistä hyötyä kummallekin osapuolelle. Me myös piirrämme yhdessä: aloitamme yhtä aikaa tyhjältä paperilta. Terapeutit kuljettavat invataksilla esimerkiksi esityksiin Vuotalossa ja pitävät erilaisia kerhoja. Hän sanoo, että koska on oma yksiö, siellä on myös riittävästi omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Kannattavaa ja inhimillistä hyötyä Kaupungin kiinteistövirastolla ei ole ollut mitään kokeilua vastaan. Nuorilla on nimettyjä naapureita, joiden kanssa he ovat enemmän, ja spontaaneja pullakahvittelujakin on tapahtunut. Rudolfissa on 135 asuntoa kahdessa talossa; osa paikoista on muistisairaiden ryhmäkotina. – Yhdistäviä tekijöitäkin on jo löytynyt, kuten piirustusharrastus. Ennen nuorten tuloa palvelutalossa on käynyt tervehtimässä lähinnä päiväkotilapsia – jotkut nuoret ovat lisäksi käyneet ulkoilemassa vanhusten kanssa. – Välillä kahvitellaan, ja leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Jonatan tuo kahvileivät. – Äitini työkaveri huomasi tämän asuntohakemuksen ja kertoi meille. Tasot on laskettu niin, että yletän niille pyörätuolillani. Kesällä Jonatan pääsee Taimin kanssa sähköpyörätuolilla tutustumaan enemmän ympäristöön. Käytännössä vuokra on lähes saman suuruinen vanhalta ja nuorelta asukkaalta. Kokemuksia jaetaan muillekin Vanhukset odottavat nuorten tuovan raikkautta ja nykypäivän asioita tavalliseen keskusteluun. Meidän koulumme ei sellaista tarjoakaan, mutta luulen, että siellä voisi olla aika yksinäinen ja eristynyt. Minä halusin – olenhan ollut nuorempana mummini luona palvelutalossa ja nähnyt sen elämää. Kokeilun jatkuminen riippuu sopivista tiloista, sillä kaupungin tilojen mahdollisimman korkea käyttöaste on kaikkien etu. Esimerkiksi Rudolf-kiinteistön välivuokraus on täysin meidän sote-puolen vastuulla, Haavisto kertoo. – Nuoria ja hoitajia saisi olla enemmänkin, mutta onneksi kaikki ovat reiluja – se on tärkeä asia. – Toisaalta jatkuminen varmasti riippuu tiloista eli löytyykö muita vanhuksille esteellisiä tiloja ja toisaalta siitä, nähdäänkö monen polven asuminen tärkeänä. Yksi nuorista on 19-vuotias Jonatan Shaya, joka on todella tyytyväinen löydettyään asunnon joulukuussa, kun hänen tammikuussa äidin muuton vuoksi olisi ollut muutettava kotoaan joka tapauksessa. Hakemusta täyttäessä piti miettiä, haluaako olla vanhusten kanssa tekemisissä. Taimi on sitä mieltä, että palvelutaloon sopisi enemmänkin nuoria, jos asuntoja kerran on tyhjillään. Tyhjiäkin asuntoja on. Hiihtolomaviikolla myös Jonatan on ollut mukana kuvataidekerhossa, mutta muuten hän näkee vanhuksia iltaisin ja viikonloppuisin. – Kun nuoret ovat päivisin töissä tai koulussa, niin illalla ja viikonloppuisin on hyvä järjestää yhteisiä tapahtumia ja yhteistä aikaa. He ovat tuoneet jo parissa kuukaudessa mielen virkeyttä vanhuksille. Uudistamisen ilmapiiri kaupungissa on olemassa, ja tahtotilaa kokeilla erilaisia asioita löytyy, Maritta Haavisto sanoo. Myöhäisenä iltapäivänä asukkaita kokoontuu yhteisiin tiloihin ruokailua varten ja nuoret asukkaat palailevat töistä ja opinnoista kotiin. Taimi Taskinen, 80, on Jonatanin naapuri kakkoskerroksesta, ja he ovat lyhyessä ajassa jo tutustuneet ja kyläilleet toistensa luona. Keitän omassa kodissani vain kahvia. Nyt keräämme kokemuksia ja mietimme, laajennetaanko kokeilua Helsingissä. Palvelutalossa on kuntosali, jota käyttävät naapuruston vanhukset, kuten Lempi Mentunen.
Tähän kuluu keskimääräisessä kerrostalossa noin kolmasosa ARA-tuotanto 2015 lämmityskustannuksista. Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa.. Uusien asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet olivat vuonna 2015 keskimäärin 11,44 euroa neliöltä koko maassa, kun uusien 8500 uutta ARA-asuntoa V uonna 2015 aloitettiin noin 8500 uuden asunnon rakentaminen ARAn rahoituksella. Normaaleja ARA-vuokraasuntoja aloitettiin yli 60 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 2 900 asuntoa. ARA teki vuoden aikana erityisryhmien asuntojen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankintaan liittyviä avustuspäätöksiä 120 miljoonan euron edestä. Reaaliaikaista Verconin VertoLiveä käytetään internetselaimella ja kulutustiedot siirtyvät automaattisesti pilvipalveluun, joten laskutuksen perustana on aina todellinen kulutus sekä lämpimän että kylmän veden osalta. Asumisoikeusasuntojen vastikkeet edulliset A sumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n tekemän selvityksen mukaan vuonna 2015 valmistuneiden asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet olivat edullisempia kuin uusien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tai uusien ARA-vuokra-asuntojen vuokrat. Tämä merkitsee, että kun vesikuutioiden perusteella vesilasku on yleisesti 15–20 euroa/m 3 /asukas, on todellinen vedestä johtuva kustannus 28–30 euroa/m3/asukas. Avustuksia uusien hissien rakentamiseen ARA myönsi yhteensä 29 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan ARA-tuotanto painottui suurimpiin kasvukeskuksiin, joiden osuus ARA-tuotannosta oli 83 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla eri asumismuotojen kustannusten erot olivat suuret. Avustuksella rakennettiin yhteensä 273 uutta hissiä vanhoihin kerrostaloihin. 23 vuokratalojen neliövuokrat olivat 12,18 euroa ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat olivat 13,29 euroa neliöltä. Noin puolet aloitetusta ARA-uudistuotannosta sijaitsee pääkaupunkiseudulla, vuokraasunnoista jopa kolme neljäsosaa. Myös erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja aloitettiin 2 900 asuntoa, asumisoikeusasuntoja 1 900 ja takauslainoitettuja vuokra-asuntoja reilut 800 asuntoa. Vercon Oy:n myyntipäällikkö Tapio Raskin mukaan edelleen on runsaasti taloyhtiöitä, joissa ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita ja asukkaiden vesimaksu perustuu vain vesilaitoksen laskutukseen. Suomalainen Vercon on kehittänyt vedenmittaustekniikkaa jo yli 30 vuoden ajan. 97% taloyhtiöasiakkaista suosittelee ! 15 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI Soita 03 3398 6722 Paikalliset pojat ! Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on. Vesimaksua laskettaessa unohdetaan yleensä aina veden lämmitys. Hankkeissa oli yhteensä 4 300 asuntoa, ja suurimmat kohderyhmät olivat opiskelijat 1 800 ja vanhukset 1 700 asuntoa. Vesikustannuksia voi pienentää K iinnittämällä huomiota lämpimän veden käyttöön on mahdollista säästää merkittäviä summia. Uusien vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat olivat keskimäärin 17,14 euroa neliöltä, uusien ARA-vuokratalojen vuokrat 12,90 euroa ja uusien asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet 11,99 euroa neliöltä
Forumin kortteli sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa parhaalla kauppapaikalla. Sponda rahoittaa yrityskaupan olemassa olevilla kassavaroilla ja lyhytaikaisella noin 300 miljoonan euron bridge-lainalla. Taxell lupaa Konstsamfundetilta jatkoa Forumin investointeihin, joita se on tehnyt usean vuoden ajan – ja pyrkimystä jopa lisätä investointeja. Forum Fastighets Kb on sitoutunut merkitsemään kaikki merkintäetuoikeusannissa merkitsemättä. Kaupan arvo on 576 miljoonaa euroa. 24 S ponfan Forumin ostolle loi hyvät edellytykset se, että Konstsamfundetin toimitusjohtaja Kaj-Gustav Bergh on Spondan hallituksen puheenjohtaja. Taxell kiittelee, että useiden kiinteistöyhtiöiden yhdistyminen mahdollisti 20 vuoden aikana Forumin kehittämisen yhä suuremmaksi, ja kattavan kasvojen kohottamisen, mikä on hiljattain saatu päätökseen. Tallgrenin ja Lasse Koivun johdolla suurelta osin rahoittaa 1890 -luvun puolivälissä valmistuneen Forumin rakentamista, Konstsamfundetin puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell toteaa. Keskeistä oli myös Konstsamfundetin rohkea päätös C.O. Konstsamfundet aikoo jatkossakin olla tärkeässä omistajan roolissa Spondassa, ja siten olla mukana kehityksessä, Taxell korostaa. – Kauppa on looginen jatke siinä ketjussa, joka alkoi, kun Konstsamfundetin perustaja Amos Anderson aikanaan osti tontin. Konstsamfundet myi Forumin Spondalle – Näemme Spondan hyvänä omistajana, jolla on aukoton osaaminen alalla, ja joka pystyy kehittämään Forumin korttelia myös muuttuvassa maailmassa, Konstsamfundetin puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell toteaa. Kuusi kiinteistöä keskustakorttelista Kiinteistösijoittaja Sponda Oyj ostaa kuusi kiinteistöä Forumin kauppakeskuksen korttelista Helsingin keskustasta Forum Fastighets Kb ja Föreningen Konstsamfundetilta. – Näemme Spondan hyvänä omistajana, jolla on aukoton osaaminen alalla, ja joka pystyy kehittämään Forumin korttelia myös muuttuvassa maailmassa. Sponda suunnittelee keräävänsä mahdollisella merkintäetuoikeusannilla arvioilta 220 miljoonaa euroa
Sponda Oyj on Suomen suurimpien kaupunkien toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Konstsamfundet tukee myös ammattikoulutusta sekä ruotsinkielisiä sanomaja aikakauslehtiä. Vuosina 2012–2015 toteutettuun kauppakeskuksen laajennusja parannusprojektiin Konstsamfundet vaalii Amos Andersonin perintöä A mos Anderson perusti Föreningen Konstsamfundetin vuonna 1940 ja määräsi testamentissaan yhdistyksen ainoaksi perillisekseen. Konstsamfundetin pääasialliseen toimintaan kuuluu suomenruotsalaisen kulttuurin eri alojen, kuten musiikin, kirjallisuuden, kielen, tiedonvälityksen, kuvaamataiteen ja teatterin tukeminen ja edistäminen. Kauppaan kuuluvat kiinteistöt sijaitsevat osoitteissa Mannerheimintie 14, 16, 18 ja 20, Yrjönkatu 23, 29 ja 31 sekä Simonkatu 8. Osakeannilla yhtiö palauttaisi kauppaa edeltävän pääomarakenteen ja omavaraisuustason. Jouni Suolanen jääneet uudet osakkeet. Kauppakeskuksessa on yhteensä noin 140 liikettä, joiden yhteenlaskettu vuosimyynti on noin 200 miljoonaa euroa. Se asettaa isoja vaateita omaisuuden hallinnoinnille. Tämän hetken vuokrausaste vastaa noin 37,7 miljoonan euron liikevaihtoa vuonna 2016. Meidän tulee pitää omaisuuden tuotto korkealla tasolla ja samaan aikaan minimoida riskejä viisaalla hajautuksella. Sponda keskittää ydinkeskustaan – Yrityskauppa sopii täydellisesti tämänhetkiseen strategiaamme kasvattaa kauppakeskusja toimistokiinteistöjen osuutta portfoliosta ja samalla keskittää kiinteistöomistuksia entisestään prime-alueelle Helsingin ydinkeskustaan, Spondan toimitusjohtaja Kari Inkinen toteaa. Vuoden 2015 aikana valmistuneen laajennusja parannusprojektin takia tilat eivät olleet täydessä käytössä koko vuotta 2015. – Amos Andersonin perinnön ja yhdistyksen omaisuuden vaaliminen tämän päivin maailmassa on haastava tehtävä, eikä vähiten siksi, että yhteiskunnan panostukset ovat pienentyneet usealla alueella koulutuksessa, mediassa ja kulttuurissa. JS. 25 investoitiin yli 50 miljoonaa euroa ja sen yhteydessä modernisoitiin tiloja, parannettiin energiatehokkuutta sekä kasvatettiin myyntipinta-alaa noin 8 000 neliömetrillä. Kauppaan ei sisälly Simonkatu kuudessa sijaitseva MTK:n ja Pellervo-seuran omistama Maalaistentalo. Forum on yksi Suomen suurimpia ja vilkkaimpia kauppakeskuksia ja siellä vierailee vuosittain lähes 14 miljoonaa kävijää. Spondan arvioitu nettotuotto ensimmäisen vuoden jälkeen on noin 4,9 prosenttia. Vuonna 2015 kohteen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 36,6 miljoona euroa. Spondan toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja kehittää toimistotiloja, liiketiloja ja kauppakeskuksia asiakkaiden menestykselliselle toiminnalle. Siksi me olemme nyt tehneet Forumin kaupan, Konstsamfundetin puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell korostaa. 76 918 neliömetrin pinta-alasta noin 48 prosenttia on liiketilaa, 41 prosenttia toimistotilaa ja 11 prosenttia varastoja muuta aputilaa. Kuusi kiinteistöä kuuluu kauppaan K orttelin kuusi kaupan kohteena olevaa kiinteistöä sisältävät Forumin kauppakeskuksen sekä toimistotiloja. Kauppaan kuulumaton Yrjönkatu 25 on asuinkäytössä ja Yrjönkatu 27:ssä toimii Konstsamfundetin ylläpitämä Amos Andersonin taidemuseo. Spondan sijoituskiinteistöjen käypä arvo on noin 3,2 miljardia euroa ja vuokrattava pinta-ala noin 1,2 miljoonaa neliömetriä. JS Forum siirtyi Spondan omistukseen. Konstsamfundet ylläpitää Amos Andersonin taidemuseota Helsingissä sekä Söderlångvikin museota entisessä kesäasunnossaan Dragsfjärdin kunnassa
Työpaikkaomavaraisuus tavoite on 100 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Ydinvoimalan rakennus heijastuu kko Pohjois-Pohjanmaalle aina Kokkolasta Ouluun saakka. Ydinvoimalan rakennustyömaa kaksinkertaistaa Pyhäjoen asukasmäärän Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen on pohjoispohjanmaalaiselle Pyhäjoen kunnalle lottovoittoon verrattava onnenpotku. Kunnan palveluita kehitämme sen mukaan kuin tarvetta aikanaan ilmenee. Ydinvoimalan rakentaminen alkaa vuonna 2018, tällä hetkellä meneillään ovat maanrakennustyöt. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuudesta ei ole tällä haavaa tietoja, mutta niihinkin asioihin vastaamme tarpeen mukaan. Viime vuosina Pyhäjoelle on valmistunut asemakaavoja Oulun jälkeen eniten Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo kunnanjohtaja Matti Soronen. Pienet urakoitsijat ovat rakentaneet rivitaloja ja omakotitaloja, mutta nyt esimerkiksi YIT suunnittelee 4,5-kerroksisen ja 40 huoneiston kotimaisia. Alueen ensimmäiset teollisuushallit on rakennettu jo 1990-luvulla. Se on ensimmäinen kerrostalo kautta aikojen Pyhäjoella. Pyhäjoella rakentaminen on ollut tähän saakka pienimuotoista. Kunta valmistautunut jo vuosia Pyhäjoelle on laskettu vuoteen 2025 mennessä muuttavan 1000 uutta vakituista asukasta ja 1000 tilapäistä asukasta voimalan rakentamisen ajaksi Hanhikiven niemelle ja 1000 tilapäisasukasta muualle Pyhäjoelle. Esimerkiksi maanrakennusvaiheessa 100 prosenttia yrityksistä on Ydinvoimalahanke tuo Pyhäjoelle 3000–4000 työntekijää.. – Kunta on valmistautunut hankkeeseen ja sen mukanaan tuomiin vaikutuksiin muun muassa maanhankinnalla, kaavoituksella, viestinnällä eri sidosryhmien kanssa sekä valtion ja EU:n osittain rahoittamia kehittämisja investointihankkeita hyödyntäen. Pyhäjoelle rakennetaan tulevina vuosina sekä asuintaloja että liikeja toimistotiloja. Ydinvoimalan rakentaminen alkaa vuonna 2018. Kun voimalan rakentamisja ylläpitohenkilökuntaa muuttaa paikkakunnalle, selviää varsinainen asuntotuotannon tarve. – Varsinainen rakentamisvaihe on valmis vuonna 2024. 26 P ääosin kahden viimeisen vuoden aikana kunnasta on myyty tai vuokrattu asuntotontteja 350 asukkaan tarpeisiin. Urakoitsijoita on joka puolelta maata ja paikallisia yrityksiäkin ydinvoimalatyömaa jonkin verran työllistää. Välillisiä työllisyysvaikutusia emme ole vielä laskeneet. Sen jälkeen ydinvoimalan ylläpito edellyttää noin 500 ihmistä. Noin puolentoista kilometrin päässä kunnan keskustasta sijaitseva Ollinmäen alue muodostaa tulevaisuudessa teollisuuden, toimistojen, palveluiden ja tilapäisen asumisen kokonaisuuden. Valtatie 8:n liikennemäärät kasvavatt 30 prosentilla Pyhäjoen taajaman kohdalla, joten tietä parannetaan liittymillä ja kevyen liikenteen väylällä, joka ulottuu 30 kilometrin päähään Raaheen saakka. Tällä hetkellä työvoima on lähes täysin suomalaista. Aikanaan ydinvoimalan työllistävä vaikutus on noin 500 henkilöä. Julkista rakentamista sekä infran kunnostamista ja rakentamista tulee varmaan eteen tulevaisuudessa. Kunnan ensimmäinen kerrostalo jo suunnitteilla kerrostalon rakentamista. Tällä hetkellä kunnan väkiluku on 3300, mutta rakentamisvaihe tuo kuntaan 3000–4000 työntekijää. Ollinmäki on rakentamisen pääalueita. Kymmenellä prosentilla tonteista on alkanut rakentaminen
Pyhäjoella panostetaan myös tuuleen Hanhikiven ydinvoimala ei ole ainoa merkittävä energiainvestointi lähivuosina. www.jarmopakarinenoy.. – Pyhäjoen kunnan alueelle on suunnitteilla noin 10 tuulipuistoa ja 100 tuulivoimalaa. Fennovoiman maanrakennustyöt Hanhikivellä ovat alkaneet. Siellä voisi olla koulutus-, majoitusja juhlatiloja sekä liikunnan, kulttuurin ja vapaa-ajan asumisen tiloja. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?. Viime syksynä saareen valmistui silta ja saari on tällä hetkellä jatkokehittelyn alla. Kunnassa asuu 3 207 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 365,09 km 2 , josta 6,61 km 2 on vesistöjä. Alueen tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on runsaat 27 hehtaaria ja kokonaisrakennusoikeutta on 136 000 kerrosneliömetriä. Juhani Karvonen Pyhäjoki Pyhäjoki sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Pyhäjoen liikekeskuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa tänä vuonna Osuuskauppa Arinan johdolla. Toinen asuinalue on Aatosvainio, jonne kunnallistekniikan rakennuttaminen alkaa ensi kesänä. Yrityssekä asuintontteja on 53, joista vapaana on nyt noin 15. Rakennusoikeutta on 18700 neliötä. Fennovoima hakee vuokralaisiksi yrityksiä, jotka tukevat liiketoimintaa kymmenen vuoden mittaisen rakentamisvaiheen aikana. Asemakaakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 65 hehtaaria. Nuo 100 tuulimyllyä tuottaisivat kiinteistöverokertymää keskimäärin noin 700 000 euroa vuodessa seuraavan 25 vuoden ajanjaksolla. – Muun muassa Kielosaaressa on kunnan omistamalle maalle varattu runsaasti rakennusoikeutta. Investointien kokonaisarvo on noin 500 miljoonaa euroa. –Fennovoima välittää tontteja lähinnä teollisuusyrityksille, mutta alueella on tontti myös päivittäistavarakaupalle. Liikekeskus alkaa tänä vuonna Asuinrakentamista on lisäksi yksittäisiä tontteja muuallakin kunnassa. – Taloa on tarkoitus pyörittää yrittäjien toimesta ja sen on tarkoitus palvella olevaa ja tulevaa väkeä. 27 –Ollinmäen uuden vaiheen ensimmäinen rakennus maamerki Energy Tower -toimistohotelli valmistui viime vuoden marraskuussa. Toinen alueen laajennusvaihe viedään loppuun tulevana kesänä, jolloin alueelle valmstuu muun muassa tarvittava infra noin 1000 ihmisen asunnoille. Valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen Pyhäjoki-talon rakentamisesta. – Rakennusoikeutta 9550 neliön tontilla on 1970 neliötä. Omakotitalotontteja on 52 sekä rivitalotontteja kaksi. Vuokralle tarjottavat tontit sijaitsevat laitostyömaan läheisyydessä. Hanhikivelle on kaavoitettu työpaikka-alue, jonka tontteja yritykset voivat varata ennakkoon. Väestötiheys on 5,91 asukasta/km 2 . Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Kuva: Fennovoima Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Tavoitteena on mahdollistaa uskottavien tuulivoimahankkeiden rakentuminen kunnan ja kuntalaisten edut huomioiden. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.
Vanhemmat voivat todeta, ovatko lapset jo tulÄly ohjaa kodin ja kiinteistön toimintoja Kalasatamassa Kodin toimintoja ohjataan mobiilisti noin sadassa huoneistossa nykyaikaisella huoneistoautomaatiolla vuosi sitten valmistuneissa Kalasataman asuntoosakeyhtiöissä Fiskarissa ja Fregatissa.. Oma sauna on mahdollista käynnistää ajastettuna mobiilisti tai laittaa valot päälle ennen koululaisten kotiintuloa. Asukas voi varmistaa etänä, että esimerkiksi kahvinkeittimessä ja silitysraudassa ei ole jäänyt virta päälle. 28 H elenin toteuttama Hima –kodin etäohjauspalvelu antaa asukkaille mahdollisuuden tarkkailla energianja vedenkulutustaan reaaliaikaisesti sekä ohjata sähköjä sovelluksen kautta älypuhelimella tai tabletilla ABB:n huoneistoja taloautomaatiojärjestelmällä
Kotona/poissa – kytkimellä voidaan ohjata oven vierestä tai etänä kaikki kulutuslaitteet pois päältä tai päälle. Asukkaiden toiveet otettiin huomioon Jo kohteen suunnittelukokouksissa haettiin asukkaiden kiinnostuksen kohteita ja tarpeita palveluista. – Hienoa on se, että koko ajan opimme lisää asukkailta, kehitämme ja lisäämme palveluja toiveiden mukaan. Kodin sähkölaitteita ja valaistusta voidaan etäohjata mobiilisti tai paikan päällä asunnossa. Myös sähköauton lataus voidaan ajastaa talojen yhteensä 48 latauspisteessä. Järjestelmässä on standardit rajapinnat. Siitä voi olla jatkossa hyötyä esimerkiksi vanhustenhoidossa, projektinjohtaja Atte Kallio Heleniltä kertoo. 29 Palvelu on otettu asukkaiden keskuudessa hyvin vastaan, ja kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä. Kokouksiin osallistui useita tulevia asukkaita.. Tekniikan rakentaminen taloihin on maksanut 0,5 – 1 neliön verran eli noin 2000 – 5 000 euroa asuntoa kohden asunnon koosta riippumatta. Kaikki eivät toki ole yhtä aktiivisia kulutuksen seurannassa. Palvelua kehitetään jatkuvasti Ominaisuuksien lisääminen on tärkeää, koska Kalasatamaakin rakennetaan vielä 20 vuotta. Osa on tullut jopa ylitarkoiksi energian käytön suhteen niin, että varmistaa kaikki sähkölaitteet pois päältä ennen nukkumaan menoa. Etänä voi tarkistaa muun muassa, jäikö kahvinkeitin päälle – jos jäi, sen voi sammuttaa. – Avointa dataa kerätään reaaliaikaisesti ja samaa dataa voidaan hyödyntää uudenlaiPalveluntoimittaja Helenin projektinjohtaja Atte Kallio (vas.) ja taloautomaatiotoimittaja ABB:n myyntijohtaja Harri Liukku taustallaan Kalasataman Fiskarissa ja Fregatissa käytettyä automaatiota. Standardi rajapinta mahdollistaa uusien palvelujen syntymistä, jolloin samaa tietoa voidaan hyödyntää myös uudella tavalla vaikkapa vanhusten palvelujen kehittämiseen. – Kotona/poissa -kytkin on kaikkien suosikki, rakennusteollisuuden myyntijohtaja Harri Liukku ABB:ltä kertoo. Tekniikkaa kyllä löytyy tarpeiden mukaan. Järjestelmään voi rakentaa lisätoimintoja ajan mittaan. – Uskomme, että kun 10-20 vuodessa nämä palvelut vakiintuvat, kukaan ei edes halua ostaa asuntoa talosta, jossa ei näitä ole, Kallio katsoo. Palvelu sinällään perustuu vanhaan, skaalautuvaan ja monistettavaan teknologiaan. leet kotiin
Tuotannossa älykkyys tarkoittaa esimerkiksi hajautetun, uusiutuvan energiantuotannon lisäämistä. Siinä voidaan siirtää huoneiston ja koko taloyhtiön sähkönkäytön kuormia halvoille tunneille, ohjata ylimääräistä sähköntuottoa verkkoon ja hyödyntää jäähdytyksestä saatavaa energiaa. Sähkön kokonaiskulutuksen lisäksi voidaan mitata myös laitekohtaista kulutusta. – Sähkövarastolla tuetaan paikallisen sähköverkon varmuutta. Paljon muitakin mahdollisuuksia Järjestelmä mahdollistaa esimerkiksi putkistojen ja huoneistojen vesivuotojen valvomisen sekä asuntojen lämpötilan ja sisäilman laadun seurannan. Tiedot välitetään eteenpäin TCP/IP-rajapintaa käyttäen. Sähkövarasto valmistuu keväällä Helsingin Kalasatamassa älykkäät energiaratkaisut otetaan käyttöön koko ketjussa energian tuotannosta jakelun kautta kulutukseen. – Innovaatio herätti niin runsaasti kiinnostusta, että kaikki Suvilahden voimalan paneelit myytiin muutamassa päivässä eri puolille Suomea, Helenin pjojektinjohtaja Atte Kallio kertoo. JS As. Taloissa on käytössä CIM (Common Information Model) -yleinen tietomalli, joka mahdollistaa sähkön käyttäjien, tuottajien ja sähköverkon ylläpitäjien välisen tiedonsiirron. – Avoin rajapinta mahdollistaa tiedon jakamisen ja hyödyntämisen eri tahoille, kuten isännöitsijöille, Helenille, rakennusautomaatiotoimittajalle. Tiedot voi tarkistaa tabletilta tai älykännykästä.. Jouni Suolanen Kuvat: Helen ja Jouni Suolanen. JS räänkuuluttaa. Kevään aikana Suvilahden voimalan pihalle valmistuu Pohjoismaiden suurin, litium akkuihin perustuva sähkövarasto. Kalasatamassa on Helenin Suvilahden aurinkovoimala, joka valmistuessaan oli Suomen suurin. Toivoisimme, että huoltoyritykset ja isännöitsijät ymmärtäisivät ottaa palvelusta kaiken irti, Liukku peSähkökuormat kulutustyypeittäin Fiskarissa ja Fregatissa käytössä oleva ABB:n KNX-taloautomaatiojärjestelmä yhdistää rakennuksen kaikki sähköiset toiminnot yhtenäiseksi, älykkäästi toimivaksi, kaksisuuntaiseksi verkoksi. Hima -kodin etäohjauspalvelu ladataan älykännykkään tai tablettiin. Fiskarin ja Fregatin KNX -taloautomaatiojärjestelmä seuraa kaukolämmön, veden ja kokonaissähkön kulutusta myös kiinteistökohtaisesti. Oy Kalasataman Fiskari As. Oy Kalasataman Fregatti asuntoa nuttajat Oy Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Uusimaa Oy Saunan saa helposti ajastettua päälle oikeaan aikaan niin, että se on lämmin vaikka lenkiltä tultaessa. Huoneistojen sähkökuormat ryhmitellään ryhmäkeskuksessa kulutustyypeittäin, joita ohjataan KNX-taloautomaatiojärjestelmän standardikomponenteilla. Kalasatama toimii nyt mallialueena, mutta vastaavia järjestelmiä on käytössä myös muun muassa Jätkäsaaren ja kokemusten karttuessa myös muilla uusilla alueilla. Kuka tahansa saattoi ostaa oman nimikkopaneelinsa netistä, ja sen tuottama sähkö hyvitetään sähkölaskussa. Sillä pystytään nopeasti reagoimaan jänniteheilahteluihin sekä tasaamaan tuotannon ja kulutuksen huippuja. Ryhmäkeskuksen kulutustyyppejä ovat esimerkiksi kiuas, liesi, pesukoneet, ohjattavat pistorasiat, valot ja esimerkiksi sähköinen lattialämmitys wc-tiloissa. Palveluja voivat tarjota myös vaikkapa siivousja hoivayritykset, elintarvikeliikkeet, taksit ja kirjasto. Se on merkittävä pilottihanke, Kallio korostaa. Yksittäiset investoinnit tukevat toinen toisiaan. Helsingin kaupunki edistää Kalasataman alueella asukasportaalin syntymistä avoimen tiedon päälle, ja mahdollistaa jatkossa erilaisia uusia sähköisiä palveluja, kuten ajantasaisen tiedon saunan varaustilanteesta, asukastapahtumista tai bussiaikatauluista. Hyödyntäminen on jäänyt toistaiseksi vähän puolitiehen. 30 seen käyttöön, Liukku kertoo. Megawattiluokan sähkönvarastointi on uutta koko maailmassa
Laurea ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto ovat saaneet mittavan rahoituksen yritysten digitalisaation kehittämiseen USCO – Using Digital Co-Creation for Business Development -hankkeessa. Postilaatikot valmistetaan Suomessa kuten kaikki muutkin Bobi-postilaatikot jo 25 vuoden ajan. ÄLYKÄSTÄ ASUMISMUKAVUUTTA IKKUNAREMONTILLA. Valmistusmateriaali on pakkasenkestävä UV-suojattu polypropeeni. Uuden rohkean muotokielen ansiosta postilaatikon kansi kaartuu postilaatikon etuseinää pitkin alaspäin muodostaen samalla reilunkokoisen tyhjennysluukun, josta posti on helppo tyhjentää. Bobi Bellan muotoilu on tuotesuojattu Euroopassa ja Japanissa. 31 S uomalaisyritysten digitalisaatiota kehitetään miljoonan euron tutkimushankkeella. Lähtökohtana oli ajatus siitä, voidaanko Suomessa valmistaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä postilaatikoita, joiden kuluttajahinta jäisi reilusti alle sadan euron. Ikkunat ja ovet Myyntipalvelu: 0800 550 880 www.pihla.. Isännöintialalta hankkeessa on mukana Isännöintiverkko Oy. Rakenne mahdollistaa sen, että postilaatikko voidaan jättää myös lukitsematta ja lukita vain tarpeen mukaan, esimerkiksi lomalle lähdettäessä. Bobi on tuonut markkinoille uuden, kaarevan postilaatikon. – Niistä saatava kokonaishyöty ylläpito ja kustannukset huomioon ottaen on kaatunut kuitenkin omaan mahdottomuuteensa. Isännöinnin työkalujen kehittämistarpeet on tiedostuttu jo pitkään, mutta kustannustehokasta ja järkevästi toteutettavaa kokonaisratkaisua siihen ei ole vielä ollut tarjolla. Tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka digitaalisen liiketoiminnan edellytyksiä voidaan edistää organisaatiotasolla ja palveluiden kehityksessä. Värivaihtoehtoja on tyylikäs tummanharmaa tai tummanvihreä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin osarahoittaman kolmevuotisen hankkeen budjetti on noin miljoona euroa. Uusi Bobi Bella on suunniteltu eurooppalaisen EN 13724 -normin mukaisesti ja on lukittava. Postilaatikkouutuus Bobillta Isännöintiala digitalisoituu Tekes-hankkeella Y mpäri maailmaa pyöreäpäisistä metallisista postilaatikoista tunnettu suomalainen Bobi tuo markkinoille täysin uudella tavalla ajatellun postilaatikon. Asennustapoja on useita; seinään tai maahan, yksin tai ryhmässä. Hankkeeseen osallistuu useita erikokoisia yrityksiä: Danske Bank, Fennia, Humap Consultation, Isännöintiverkko, Kesko ja Silta Oy. – Isännöintialan digitalisaatiosta jälkeenjäänyttä tilannetta on alalla viimeisten vuosien aikana yritetty parantaa ongelma kerrallaan yksittäisillä sovelluksilla, toteaa Isännöintiverkon toimitusjohtaja Iiro Mähönen. Isännöintiverkon toimitusjohtaja Iiro Mähönen. Oli postilaatikko sitten lukossa tai ei, niin suurikokoinen tyhjennysluukku ei avaudu itsestään kovallakaan tuulella. Myös Verohallinto ja Keva kehittävät toimintaansa hankkeen avulla
32 M e olemme lopulta palvelemassa kuluttaja-asiakasta, ja tekemässä ostokokemuksesta onnistunutta. – Kun aukiolot ovat pidentyneet, iltatunneille on tullut lisää Siivous on osa kaupan asiakaskokemusta Kaupan aukiolon vapautuminen tuo kiinteistöalan yrityksille kuten ISS Palveluille ja sen asiakkaille uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. – Olemme tietyissä yksiköissä menneet siihen, että siivoojat saattavat olla kaupassa samaan aikaan asiakkaiden kanssa tekemässä siivousta, sanoo JukkaPekka Tilus.. – Näen positiivisena sen, että vastatessamme ihmisten vaihteleviin tarpeisiin, oikeanlaisella kokonaispalvelun ja tukitoimintojen suunnittelulla ja toteutuksella voimme palvella paremmin kaupan asiakkaita ja samalla saada yritykselle ja kaupalle tehokkuutta ja säästöä. – Meidän pitää olla tietoisia siitä, milloin esimerkiksi kaupassa siirrellään jotain tai tehdään lay-out -muutoksia, jotta voimme siivota ja tehdä erilaisia kausitöitä oikeisiin aikoihin – ja elää kaupan rytmityksen mukaan, Tilus toteaa. Siivous on muuttunut siinäkin mielessä yhä enemmän asiakaspalvelutyöksi, Tilus korostaa. Siivouksen jälki näkyy erityisesti silloin, jos jälki on huonoa, mutta lisää tyytyväisyyttä, kun on siistiä. Tiimissä tekeminen kauppaympäristössä lisää kommunikaatiota kaupan henkilökunnan ja ISS:n henkilökunnan välillä, ja sitä kautta parantaa yhteistä tekemisen laatua, mikä puolestaan näkyy kaupassa asioivalla asiakkaalla. Lisää töitä iltatunneille Mitä kaupan aukiolon vapautuminen on merkinnyt ISS Palveluille. Siitä on tullut positiivista palautetta. ISS suhtautuu kaupan aukiolon vapautumiseen myönteisesti. Vastaavaa teemme toimistoympäristöissä. Haluamme aina olla osa kaupan tiimiä tarjotessamme kaupan toiminnan kannalta tärkeitä tukipalveluita, kauppaja palvelut liiketoimintayksikön johtaja Jukka-Pekka Tilus ISS Palvelut Oy:stä korostaa. – Olemme tietyissä yksiköissä menneet siihen, että siivoojat saattavat olla kaupassa samaan aikaan asiakkaiden kanssa tekemässä siivousta. Tavoitteena on puhtaassa ja siistissä kaupassa ostoksia tekevä tyytyväinen asiakas
Elintarvikesiivousta ja kylmätiskejä päästään puhdistamaan vasta, kun ne on tyhjennetty, Tilus vastaa. – Olemme myös lisänneet jonkun verran resursseja turvallisuuspalveluissa iltaja yötunneille ja vahvistaneet autopartioiden määrää lähinnä kaupunkikeskuksissa. Se ruokkii ehkä myös keskustelua siitä, millä tavalla kaupan tukipalvelukokonaisuutta mietitään. Aukiolon vapautuminen on jo Tiluksen mukaan tuonut pientä kasvua liikevaihtoon sekä kaupan toimialalle että ISS:lle. – Loppujen lopuksi kyse on siitä, että ihmisten tarpeet aukioloaikojenkin suhteen vaihtelevat aika paljon. Tilus näkee vapautumisessa mahdollisuuksia kaupan kehitykselle. Liiketoimintayksikön johtaja Jukka-Pekka Tilus pitää kaupan siivoustyön perimmäisenä tavoitteena ostavan asiakkaan onnistunutta ostoskokemusta. Aukiolo on selkeästi pidentynyt isommissa yksiköissä ja kaupunkikeskuksissa, jolloin avautuminen on aikaistunut ja sulkeminen myöhäistynyt. Enemmän mahdollisuuksia työntekijöille Mitä vaikutuksia on nähtävissä työntekijöille. Jopa ympärivuorokautisia aukioloja löytyy. Voidaanko esimerkiksi siivousta rytmittää entistä enemmän yöja aamusiivousten lisäksi päivätunneille, Tilus pohtii. – Yleensä pyrimme siihen, että aina on enemmän kuin yksi henkilö töissä kaupassa samanaikaisesti, jolloin pidämme turvallisuustason vakiona aukiolotuntien aikana. Erityisesti kaupan suuryksiköissä ja hieman pienemmissäkin yksiköissä tehtävät ja työn määrä on jonkin verran kasvanut, ja se jaksottuu pitemmälle aikavälille. Ainakin toistaiseksi työntekijöitä on löytynyt ihan hyvin, Tilus kertoo. ISS tekee kaupassa sopimuksista riippuen siivouksen lisäksi muun muassa teknistä huoltoa, energiamanageeerausta, valvomotyyppistä työtä kuten kameravalvontaa, erilaisia turvallisuuspalveluita ja ulkoalueen kiinteistönhoitoa. Jouni Suolanen Kuvat: ISS Palvelut Oy töitä. 33 ja. – Uskon, että vielä tämän vuoden aikana tulee tapahtumaan aika paljon elämistä aukioloajoissa ja niiden muokkautumisessa. Osa tulee varmaan lähemmäs vanhoja aukioloaikoja ja joissain otetaan vielä lisää aikaa, Tilus pohtii. Turvallisuusriskit eivät ole meidän osaltamme kasvaneet millään tavalla. Vapautumisella ja aikataulujen säätämisellä vastataan joustavaan tarpeeseen. Aukioloissa tapahtuu elämistä Kaupan aukiolossa ei ole Tiluksen mukaan niinkään alueellisia eroja vaan enemmänkin eroja kaupan koon ja paikan mukaan ja ketjuistakin riippuen. – Kun tuntimäärät lisääntyvät, pystymme myös tarjoamaan enemmän kokopäiväisiä töitä tai täysiä päiväja viikkotunteja, mikä vaikuttaa sitä kautta myös positiivisesti työntekijöiden saatavuuteen. – Aukiolon vapautuminen on jonkin verran lisännyt työtuntien määrää, ja joissain paikoissa olemme rekrytoineet uusia työntekijöitä tai lisänneet työtunteja ympäri Suomen, Tilus kertoo. Vapautuminen antaa myös enemmän vaikutusmahdollisuuksia työtehtävien ajalliseen sijoittumiseen ja omaan työaikaan. – Jos meidän asiakkaillemme avautuu lisää liiketoimintamahdollisuuksia, niin kyllähän se tuo aina myös meille lisää mahdollisuuksia. Kauppakin vasta kokeilee, ja se tulee jatkossa toimipaikkakohtaisesti määrittämään aukioloaikoKaupan siivoustyö sisältää muun muassa elintarvikesiivousta, asiakastilojen ja henkilökunnan tilojen puhtaanapitoa, erilaisia kausiluonteisia töitä, ja jopa ulkoalueiden ja sisäänkäyntien siivousta. Siivousta tehdään tiimissä yhdessä kaupan henkilöstön kanssa.. – Kun työ jakaantuu pitemmälle aikavälille vuorokauden sisällä, aamuvirkuille löytyy edelleen töitä, mutta erityisesti nuoremmat ovat kiinnostuneita tekemään iltaja yövuoroja
Suomen Kuntaliitto ry:n tilapalvelupäällikkö Jussi Niemen mukaan kysymykseen, ovatko julkisen puolen kiinteistöt riittävän tehokkaassa käytössä, ei varmaan ole yhtä vastausta. 34 T ilanteet eri kunnissa vaihtelevat hyvin paljon. – Yleisellä tasolla näkisin, että tilojen käytön tehostamisessa on varaa parantaa. Vastaavasti koulujen liikuntatilat voivat olla hyvinkin ahkerassa iltakäytössä. Tilojen käyttöä tehostettava. – Jos tehokkaan käytön määritelmänä on tilan vuorokautinen käyttöaste, niin voidaan yleisellä tasolla todeta, että koulujen käyntiaikojen ulkopuolella koulutilojen käytössä voisi paljon tehostamisen varaa esimerkiksi iltakäytölle. Tilojen Kuntaliiton Jussi Niemi toivoo uutta ajattelua: Julkisen puolen kiinteistöjen tehokkaasta käytöstä on vaikea luoda kokonaiskuvaa. – Asukasmäärältään kasvavissa kunnissa ollaan ihan erilaisessa tilanteessa kuin kunnissa, joissa asukasmäärä vähenee, sanoo Suomen Kuntaliitto ry:n tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi. Lisäksi tuntuu, että ”tehokkaan” käytön määritelmä ei merkitse kaikille ihan samaa
Rakennuksen elinkaaren loppuminen tai rakennuksen jääminen tarpeettomaksi lienevät yleisimmät syyt purkamiseen. Vastaavasti vanhalla asuinalueella kunnan toisessa osassa voi olla samaan aikaan vapaana päivähoidon kapasiteettia. –Tässä yhteydessä suosittelisin kiinteistöjen salkutusta. Rakennuskannan kunto sekä määrä ja kunnan tarpeet määrittävät toteutustavan.Kiinteistöjen jalostus on pitkäjänteistä puuhaa ja parhaimmillaan yhdessä sovittua kunnan strategisten linjausten ohjaamaa johdonmukaista toimintaa. 35 koja usein käyty läpi. – Vanhoja käytöstä poistuneita rakennuksia ja kiinteistöjä on mahdollista kiinteistökehitystoimenpitein jalostaa myyntiä tai kunnan omaa toimintaa varten. Tällaisen prosessin yhteydessä on mahdollisesti syntynyt tilanteita, joissa muodostuu vajaakäytöllä olevia tai kokonaan tyhjilleen jääviä rakennuksia. tehokkaampi käyttö voi kuitenkin edellyttää uudenlaista ajattelua ja toimintatapojen muuttamista. Rakennuksen purkaminen ja tontin jalostaminen uutta käyttöä varten voivat olla myös normaalia rakennusten ja kiinteistöjen ”kiertokulkua”. Yhtä oikeaa mallia salkutuksen käytännön toteuttamiselle ei ole olemassa. Kuntien yhdistymisen yhteydessä on Niemen mukaan syytä käydä kiinteistömassaa läpi analyyttisesti ja johdonmukaisesti. Kunnissa rakennetaan tällä hetkellä esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja.. Lisäksi olemassa oleva kouluja päiväkotiverkko voi olla sellainen, että uusi asuinalue tarvitsee esimerkiksi uuden päiväkodin. Parasta mahdollista lopputulosta voi tavoitella, kun esimerkiksi kiinteistöjen realisointi on kunnan strategiassa linjattua ja kiinteistöjen salkutukseen perustuvaa johdonmukaista toimintaa. Tarkastelun ansioista kouluun on voitu perustaa esimerkiksi uusia esiopetuksen ryhmiä. Salkutuksessa yhdistetään rakennuksen käyttötarve ja rakennuksen kunto, siis tekniset tiedot, ja päätetään niiden pohjalta rakennuksen tuleva kohtalo. Purkamisten tyypillisenä syynä eivät ole homevauriot, vaikka niitä melko paljon rakennuskannassa esiintyykin. Kunnan kaavoitustoimen toimenpiteet sanelevat osin sitä, puretaanko vanhoja kiinteistöjä. Salkutusta kannattaa kunnissa harkita Suomessa viime vuosikymmenen aikana tehdyt kuntaliitokset ovat siirtäneet kiinteistömassaa suuremmille kunnille. Rakennusten purkamiseen voidaan päätyä monesta syystä. – Asukasmäärältään kasvavissa kunnissa ollaan ihan erilaisessa tilanteessa kuin kunnissa, joissa asukasmäärä vähenee. On olemassa muutamia esimerkkejä, joissa koulutilojen käyttöä on onnistuttu tehostamaan eräänlaisen kapasiteettitarkastelun avulla. Kunnat rakentavat, kun asukasmäärä kasvaa Kunnissa rakennetaan tällä hetkellä esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja. Niemi kehottaa kuntia tutkimaan tarkoin ja kehittävän palvelutarpeen ja palveluverkkojen vastaavuutta samalla kun ne suunnittelevat pitkän tähtäimen investointiohjelmia. Salkutuksessa toimitilaomaisuus luokitellaan yleensä 3–6 salkkuun tai koriin niiden tulevien käyttötarpeiden mukaisesti. Kiinteistössä käynnissä olevassa remontissa parannetaan muun muassa ilmastointia sekä uusitaan ikkunoita. Kunnan tonttiyksiköllä ja kaavoitustoimella on tässä keskeinen rooli. Kuntien yhdistymisten yhteydessä on palvelutarpeita ja palveluverkTeknisen viraston vanha kiinteistö on myyty yksityiselle. Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva kaupungintalo täyttyy lähiaikoina. Palveluntarve ja olemassa oleva palvelupisteiden verkko eivät aina kohtaa
Kaupunki sitoutuu maksamaan kiinteistön rakentajalle hoidosta ja kunnossapidosta koko elinkaarisopimuksen ajan. Tällä taataan se, että rakennuksen kunnossapitoon tarvittavat rahat ovat käytettävissä, eikä niitä poisteta mahdollisen rahanpulan takia. Elinkaarihankkeen ansiosta kaupungin taseeseen ei synny velkoja, sanoo projektipäällikkö Risto Saari. Julkisia tiloja tyhjillään homeongelmien takia T ällä hetkellä kaupungin suurin yksittäinen rakennushanke on kaupungin länsiosaan suunnitteilla olevan Nummen palvelukeskuksen rakentaminen. Caverionilla on vastuu kunnossapidosta ja peruskorjauksista. Kaupungintalossa tunkua Keskustassa sijaitseva kaupungintalo täyttyy lähiaikoina, sillä korttelin päässä sijaitsevan teknisen viraston vanha kiinteistö on myyty yksityiselle. Lammilla, Kalvolassa ja Rengossa on tehty uudet ja osin saneeratut koulukeskukset. Kuntaliitos toi Hämeenlinnan omistukseen muun muassa koulukiinteistöjä. Oppilaat on sijoitettu Hämeen Ammattikorkeakoulun tiloihin Myllymäkeen. – Kaupungin länsipuolella oleva Kaurialan yläaste on ollut viime vuodesta lähtien tyhjillään sisäilmavaikeuksien takia. Lähinnä Tuomelan koulun perusteellinen saneeraus valmistuu kesällä 2016.. Elinkaarihankkeen edullisemmat kustannukset ovat Saaren mukaan kaksipiippuinen juttu. Sen sijaan kantakaupungin kivikoulut ovat osoittautuneet ongelmakiinteistöiksi. Kaupungin itäpuolella sijaitsevan Tuomelan koulun perusteellinen saneeraus valmistuu kesällä 2016. Ensi kesänä alkava 26 miljoonan euron rakennusprojekti toteutetaan ensimmäistä kertaa elinkaarihankkeena. Nummen palvelukeskukseen tulevat kuulumaan koulu liikuntasalitiloineen, päiväkoti ja neuvola sekä kirjasto. Viereisellä tontilla olevan HYK:n koulurakennuksen peruskorjausta pyritään aikaistamaan. 36 Hämeenlinna kokeilee elinkaarimallia uudessa palvelukeskushankkeessa Hämeenlinnassa, kuten luultavimmin monessa muussakin suomalaisessa kaupunkikunnassa, viime vuosien rakentamiseen ovat vaikuttaneet kiinteistöjen sisäilmaongelmat. Kun selvitys lopullisesti valmistuu, koulukuviot toivottavasti selviävät. – Keskuksen rakentaa YIT ja samaan konserniin kuuluva Caverion pitää sopimuksen mukaan huolta 2025 vuoden ajan keskuksesta. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat johtuvat osaltaan siitä, että kaupunki on pitänyt vuokratason alhaisena eikä rahaa ole riittänyt saneerauksiin tai kunnossapitoon, sanoo Saari. Kantakaupungin pienet koulut odottavat peruskorjausta tai päätöstä niiden lopettamisesta. – Haja-asutusalueiden pienet koulut on lopetettu suurelta osin. Liitoskuntien puukoulut ovat olleet kohtuullisen helppoja myytäviä. Kaupungilla on meneillään kouluverkkoselvitys. Palvelukeskuksen tontilla oleva vanha Nummen koulu on purettu sisäilmaongelmien takia. – Joka tapauksessa tulevaisuudessa kiinteistö tulee pidettyä käyttökelpoisessa kunnossa. Lisäksi kuntaliitokset ovat lisänneet kaupungin kiinteistömassaa vuosikymmenen vaihteessa. Ne ovat nyt hyvässä kunnossa. – Esimerkiksi kolmikerroksinen kivikoulu, jossa on leveä runko, on vaikea muuttaa asuintaloksi. Kuntaliitos kasvatti kiinteistömassaa Vuonna 2009 Hämeenlinnaan liitettiin viisi sen ympäristökuntaa Lammi, Kalvola, Renko, Tuulos ja Hauho
Entiset kunnantalot saatu kaupaksi Liitoskuntien kunnantalot ovat vuosien jälkeen alkaneet mennä kaupaksi. Hauholla kunnantalo on myyty samoin kuin Tuuloksessa. Kiinteistössä ilmeni mittava vesivahinko ja se tyhjennettiin työntekijöistä. Lammilla se on myymättä. Yhtiö on sataprosenttisesti kaupungin omistama yhtiö. – Pari viikkoa sitten Kalvolan Iittalan komea kunnantalo myytiin yksityiselle asunnoksi. – Wetterhoffin kiinteistöa yritetään vuokrata tai myydä. 37 sosiaalipuolen toimintoja on keskustassa sijaitsevassa Uppsalatalossa. Teollisuuskiinteistöjä on muutama Linnan kehitysyhtiöllä, joka on samoin kaupungin oma yhtiö. Emme ole näihin tarjouksiin mukaan lähteneet, sanoo Saari. Nyt kiinteistö on kunnostettu, mutta kuusikerroksinen ja 5700 neliön rakennus on käytännössä tyhjänä. Tarvittavan ilmamäärän johtaminen kaupungintalon huoneisiin saattaa olla haaste. – Kiinteistöa yritetään vuokrata tai myydä. Juhani Karvonen Entinen Wetterhoffin kiinteistö on kunnostettu, mutta kuusikerroksinen ja 5700 neliön rakennus on käytännössä tyhjänä. Entisen kotiteollisuusopettajaoppilaitos Wetterhoffin kiinteistössä linja-autoaseman kupeessa oli muutama vuosi sitten kaupungin toimintoja. Ennen kaupungin omistukseen päätymistä kiinteistö oli Hämeen Ammattikorkeakoululla. Siinä mielessä niistäkin olisi hyvä päästä eroon. Noin suuriin tiloihin on vaikea saada vuokralaisia.. Noin suuriin tiloihin on vaikea saada vuokralaisia. Saaren mukaan kaupungin syliin päätyviä kiinteistöjä on nykyään verraten harvoin. Kummassakin on yksityiset vuokralaiset ja toiminta on hyvällä mallilla. Kiinteistössä käynnissä olevassa remontissa parannetaan muun muassa ilmastointia sekä uusitaan ikkunoita. Siellä on ollut yhdellä työntekijällä yksi huone, nyt samaan huoneeseen on mahdutettava vähintään kaksi, jopa kolme henkilöä. – Joskus esimerkiksi yksityiset hoivakodit tarjoavat kiinteistöjään kaupungille, kun niiden toiminta loppuu. Kaupungit omistamat asunnot on Hämeenlinnan Asunnot Oy:llä. – Toisaalta kaupungin perustehtäviin ei kuulu tämän tyyppisten kiinteistöjen vuokraus. Uutta kaupungintaloa ei ole suunnitteilla. Kaupungin kulttuurija kongressikeskus Verkatehdas ja hotelli Vanajanlinna ovat kaupungin omistuksessa. – Teknisen viraston kiinteistön siirtyminen yksityiseen omistukseen aiheuttaa tungosta kaupungintalossa. Rengossa kunnantoimisto oli kerrostalossa, jonka huoneisto on edelleen kaupungin
Ryhmärakentamisessa asunnonhankkijat toimivat itse rakennuttajina. Kuva Jätkänsaareen suunnitellusta kerrostalosta. Ydinryhmään voi ilmoittautua maaliskuun alusta lähtien. Rakennusliike ei omista rakennusta tai sen asuntoja missään vaiheessa. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan kerrostalokotiinsa ja maksavat ainoastaan toteutuneista rakennuskustannuksista. Firan ryhmärakennushankkeessa rakennetaan asuinkerrostalokohde Helsingin Jätkänsaareen. 38 Ryhmärakentaminen on edullisempaa, vain toteutuneet rakennuskustannukset maksetaan Ryhmärakentamisessa rakennuttajana toimii perinteisen rakennusyrityksen sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. Asiakkaat rakennuttavat kerrostalokotinsa itse. Kun asunnon ostajat ovat jo hankkeen alkumetreiltä tiedossa, mahdollistaa se uuden ajan asumisyhteisön syntymisen
– Rahoituksen myötä ryhmärakentamisesta voi tulla konkreettinen ja houkutteleva vaihtoehto yhä suuremmalle joukolle ihmisiä. 39 R yhmärakentaminen on palvelulähtöinen tapa kilpailla omistusasuntomarkkinoilla, joka on perinteisesti ollut rakennusliikkeiden valtavyöhykettä. Ryhmärakentamisen uudelleentulemista on myös vauhdittanut Helsingin kaupungin asuntopolitiikka, jossa uusille, huokeammille tavoille toteuttaa asuntorakentamista on annettu painoarvoa. Rahoitusta helpottava lakimuutos astui voimaan viime syksynä. – Ryhmärakentamisen yleistymisen yhtenä esteenä ovat olleet muun muassa rahoituksen saamiseen liittyvät hankaluudet. – Ryhmärakentaminen mahdollistaakin asukkaiden itsensä näköisen kerrostalokodin, Salo toteaa. Rakennusliike ei omista rakennusta tai sen asuntoja missään vaiheessa, Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo kertoo. Fira toimii hankkeessa sekä ryhmärakennuttajakonsulttina että projektinjohtourakoitsijana. – Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet tilaratkaisuihin ovat ryhmärakentamisessa usein paremmat kuin perinteisessä uudisasuntotuotannossa. Kun singin ensimmäinen ryhmärakennuskohde valmistui yli sata vuotta sitten. Ydinryhmään pääsee mukaan maaliskuun alusta alkaen. – Hel– Ryhmärakentamisessa asukkaan pääsevät vaikuttamaan tilaratkaisuihin ja luomaan itsensä näköisen kerrostalokodin, Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo toteaa. Rakentaminen ei kuitenkaan todellisuudessa maksa näin paljoa. Helsingin Jätkäsaaressa käynnistyvässä, ryhmärakentamisella toteutettavassa kerrostalohankkeessa Firan yhteistyökumppanina toimii S-pankki, joka myöntää lainan taloyhtiölle. Jopa 60 vuoden ajan ryhmärakentaminen oli merkittävä rakennusmuoto, kunnes rakennusliikkeet ottivat tuotannollisen vastuun ja valtasivat rakennusalan 1950-luvun jälkeen, Salo kertoo. Jos ajatellaan kerrostaloa esimerkiksi merellisessä ympäristössä, voivat hinnat nousta todella korkealle, jopa 10 000 euroon neliöltä. Ydinryhmässä mukana olevat pääsevät vaikuttamaan hankkeeseen omaa asuntoaan laajemmin, esimerkiksi yhteisten tilojen osalta. Uskon, että ryhmärakentamisesta tulee pääkaupunkiseudulla trendi, sillä ihmiset arvostavat hyvää sijaintia, vaikutusmahdollisuuksia ja edullisempaa asumisen hintaa, Salo toteaa. Vaikka ryhmärakentaminen tuntuu uudenlaiselta tavalta toimia, ryhmärakentaminen ei ole itse asiassa lainkaan uusi tapa toteuttaa kerrostaloja. – Jopa vaikutusmahdollisuuksia ja kustannusetuja arvokkaampaa on se, että ryhmärakentaminen luo kaupunkiin uudenlaista asumisen yhteisöllisyyttä. Kun ryhmärakentamisen hankkii palveluna, ei asukkaalta edellytetä projektinjohdollista tai rakentamiseen liittyvää osaamista. Oleellista lakimuutoksessa on ollut ryhmää, joka ei ole kuitenkaan osakeyhtiö, säätelevien sopimusten vahvistaminen lailla. Samalla saa lisätietoja ryhmärakentamisesta ja myös tulevista hankkeista ja tapahtumista, Salo sanoo. Itse asiassa Helsingin keskustasta valta osa on aikanaan toteutettu ryhmärakentamisen keinoin. Jätkänsaaren toteutettavassa kerrostalohankkeessa on kyse tiettävästi Suomen ensimmäisestä pankin rahoittamasta ryhmärakennushankkeesta, jossa laina myönnetään taloyhtiölle. Tähän asti harvoilla on ollut mahdollisuutta ottaa henkilökohtaista lainaa kerrostalojen ryhmärakentamiseen. – Parhaillaan keräämme kommentteja viimeisistä pohjakuvista ja laadimme kustannusarviota. Asiakkaat rakennuttavat kerrostalokotinsa itse. Uutena toimintamallina Fira lukitsee kattohinnan, mikä luo merkittävää turvaa asunnonostajille, Salo kertoo. Tavanomaisesta uudistuotannosta ryhmärakentaminen poikkeaa erityisesti siinä, että asunnon ostajat ovat tiedossa jo hankkeen alkumetreiltä lähtien. Ryhmärakentamisella kerrostalo Jätkänsaareen nousevaan kerrostaloon rakennetaan ryhmärakentamisen mallilla noin 75 asuntoa. – Kun ydinryhmä on kasassa, kutsumme muun rakentajaryhmä koolle, uskon, että tämä tulee tapahtumaan vielä ennen kesälomia, sillä ryhmärakennushankkeessa on mukana jo satoja kiinnostuneita. – Tyypillisestihän kiinteistöstä pyritään saamaan kunkin alueen korkein mahdollinen hinta. Nykyaikaisia ryhmärakennushankkeita on jo aloitettu Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Fira. Vaikka ryhmärakentamisella toteutettu talo tarjoaa yksityisyyttä normaaliin tapaan, voi toisten rakentajien joukosta löytää kontakteja samanhenkisiin ihmisiin, Salo pohtii. Ryhmärakentamisessa asunnonhankkijat toimivat itse rakennuttajina, jolloin rakentamisen valta ja vaikutusmahdollisuudet ovat ihmisillä grynderien sijaan. Nyt aika on kypsä ryhmärakentamisen paluulle. Ryhmärakentamisen myötä asunnonhankkijat voivat saada kodin huippupaikalta, yleistä hintatasoa alhaisempaan hintaan, Salo sanoo. Lisätietoja: www ryhmärakentaminen.fi rakennuttajakate jää pois, luo se kustannussäästöjä. Lähettämällä Firalle sähköpostia, saa tietoa Jätkäsaari-hankkeen edistymisestä ja voi olla mukana suunnittelemassa sitä. Oman rahoituksen osuuden vähentyminen helpottaa kaupunkilaisten lähtemistä mukaan. Ilmoittautuminen mukaan hankkeen ydinryhmään aukeaa maaliskuun alussa. Helsingin Jätkänsaareen toteutetaan ryhmärakentamisen mallilla 75 asunnon kerrostalokohde. Ryhmärakentamisessa asunnon hinta määräytyy todellisten rakennuskustannusten, ei alueen yleisen hintatason mukaan. Myös pankit ovat suhtautuneet varovaisesti ryhmärakentamisen rahoittamiseen, Salo kertoo. Lakimuutokset selkeyttivät myös pelisääntöjä esimerkiksi asettamalla maksujen enimmäismäärät ryhmärakentamisen palveluja tuottaville yrityksille. Kustannushyötyjen lisäksi ryhmärakentaminen tarjoaa etuja vaikuttamisen muodossa. Laina kattaa 70 prosenttia rakennuskustannuksista, tulevat asukkaat vastaavat rahoituksesta 30 prosentin osalta
40 S uomi on Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Korjaaminen maksaa usein liikaa. Suuri ongelma ovat 1960ja 1970-luvuilla rakennetut betonilähiöt, joiden 570 000 asunnon putkistot, parvekkeet ja julkisivut alkavat olla jo kipeästi korjauksen tarpeessa. Talonrakennuksesta jo yli puolet saneerausta. Noin 44 prosenttia maamme asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Lähiöiden valtavaa kunnostustarvetta onkin suuruusluokaltaan verrattu sodan jälkeiseen jälleenrakentamiseen. Rakentamisen laatuongelmat ja rakennusten energiankulutus ovat suuri haaste. – Jos kerrostaloon tehdään mittava energiaremontti, se ei kaikilta osin maksa itseään kosProfessori toivoo vikoja ennakoivaa asennetta ylläpitoon Suomessa kiinteistöjen kunto rapistuu, eivätkä perinteiset rakentamisen toteutustavat tulevaisuudessa välttämättä toimi. Tällä hetkellä jo yli puolet Suomen talonrakentamisesta on korjausrakentamista
Aikanaan joitakin rakentamiskäytäntöjä on pidetty hyvinä, mutta ne ovat myöhemmin osoittautuneetkin huonoiksi ratkaisuiksi. Suomessa on perinteisesti uskottu asuntosäästämiseen. – Kun tilajako ja talotekniikka uusitaan, se maksaa herkästi 60– 70 prosenttia uudisrakentamisen kustannuksista. Saari näkee ongelmien taustalla rakentamisen pirstaloituneen toteutustavan ja katkenneen ohjausja laatuketjun. –Kiinteistöjen ylläpito ja käyttö eivät ole olleet sitä, mitä pitäisi. Tilakustannukset ovat siis noin 20 prosenttia. Allianssi kannattaa suurissa hankkeissa Suomessa rakennusalan maine on kärsinyt homeja sisäilmaongelmista. – Tutkimukset ovat osoittaneet että toimiston sisäympäristön laatu vaikuttaa ihmisten tuottavuuteen ja viihtyvyyteen. Nyrkkisääntö on, että noin 80 prosenttia toimistotalojen kustannuksista on toiminnan kustannuksia, siis lähinnä tiloissa työskentelevien ihmisten palkkakustannuksia. Entisiä toimistoja teollisuustiloja muutetaan usein toisenlaiseen käyttöön. Silloin korjauskustannukset ovat lähes uudisrakennuskustannusten tasoa, sanoo Saari. Hissejäkään ei ole matalammissa kerrostaloissa. – Esimerkiksi Keski-Euroopassa painovoimainen ilmanvaihto on hyvin yleinen, tosin olosuhteet ovat hieman erilaiset. – Kun korjaukset tehdään lohkoittain, voidaan pääosaa tiloista käyttää, vaikka osassa kohdetta on korjauksia käynnissä. Kiinteistöjen auditointi eli niiden säännölliset tarkastukset ja vikojen ennakointi tulisi olla arkipäivää kiinteistön ylläpidossa Lähiöissä riittää töitä vuosikymmeniksi Asunto-osakeyhtiöissä riittää Saaren mukaan paljon korjaamista. TTY:n rakennustekniikan laitoksella on valmisteilla tutkimus, Professori Arto Saaren mukaan kiinteistökannan kuntoon saattamiseksi tarvitaan asenteiden ja toimintatapojen muutosta. 41 jonka lähtökohtana on, että on fiksumpaa korjata iso rakennuskohde erillisinä paloina eikä kerralla. Vakiintuneita tiimejä ei synny etenkään julkisia kaan takaisin. Toimistotalot ovat yleensä syvärunkoisia. Vanhasta rakennuksesta voi jäädä jäljelle vain runko. Esimerkiksi liian lämpimät sisätilat alentavat työtehoa. Rakentamisen viranomaisohjaus on tiukempaa kuin monissa muissa maissa. – Espoossa toimistotiloja on tyhjillään neljäsosa, Helsingissä ja Vantaalla noin 10 prosenttia Syvärunkoiseen kiinteistöön asuntojen sijoittaminen voi vaatia miltei koko talon purkamista. Saaren mukaan kiinteistöjen huono kunto on ongelma etenkin muuttotappiopaikkakunnilla. Ympäristökään ei ole välttämättä asumiselle kovin viihtyisä asumiseen. Uusille kerrostalolle on asetettu aika kovat vaatimukset esimerkiksi äänieristyksen suhteen määräysten mukaan. Tämä on johtanut siihen, että laaja joukko ihmisiä omistaa lähes arvottoman asunnon muuttotappioalueella. Saaren mukaan kiinteistöjen kunto on heikentynyt monesta syystä. Hyvään sisäilmaan kannattaa panostaa. – Pankit eivät välttämättä myönnä remonttilainaa, koska kiinteistön arvo on remontin jälkeen pienempi kuin remontin hinta. Joka tapauksessa koneellisen ilmastoinnin rakentaminen vanhan taloon voi tulla kalliiksi. Välipohjat eivät myöskään eristä askelten ääniä normien mukaiseksi. Rakennusten sisärungot ovat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa, mutta talotekniikka on pääosin vielä 1970-luvulta. Saaren mukaan joukossa on suoranaisia rakennusvirheitä. Kiinteistökannan kuntoon saattamiseksi tarvitaan asenteiden ja toimintatapojen muutosta. Tällöin kalliita väistötiloja tarvitaan oleellisesti vähemmän, Saari kertoo. Saaren mukaan jo toimistorakennusten rakennusmassa on sellainen, ettei niiden muuttaminen asunnoiksi ole yksinkertaista. – Esimerkiksi Tampereen Hervannassa, Suomen suurimmassa lähiössä, on paljon 1970-luvun elementtirakenteisia kerrostaloja, joissa on alkuperäiset betoniset ulkokuoret sekä putket. Toimistotilan käyttömuutos voi olla ongelma Rakennuksen korjaustarve voi johtua myös sen käyttötarkoituksen muuttumisesta. Asenteen pitäisi olla se, että kiinteistön ylläpito on tärkeää samaan tapaan kuin autojakin huolletaan ja katsastetaan. Jos taloa muutenkin korjataan, samalla kannattaa tehdä energiakorjauksia, sanoo rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari Tampereen teknisen yliopiston rakennustekniikan laitokselta. – Jos rakennuksen vaippa, parvekkeet ja talotekniikkaa halutaan uudistaa tämän päivän vaatimusten mukaisesti, edellyttää se koko talon purkua vain sisärunko säilyttäen. Ikkunajako ei sovi yleensä asuintaloon, äänieristys on vaillinainen, porraskäytävät ovat väärässä paikassa. Asenteen pitäisi olla se, että kiinteistön ylläpito on tärkeää samaan tapaan kuin autojakin huolletaan ja katsastetaan.. – Kun työmailla on pitkä aliurakoitsijaketju, tieto ei aina kulje ketjussa, eikä laatua varmisteta asianmukaisesti
Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Vanhan kiinteistön purkulupa myönnettiin viime vuonna, sanoo Korhonen. www.suodatinkeskus.com. Saari suosittelee allianssimenettelyn lisäämistä Suomessa. Jos virheitä ilmenee, kaikki ovat etukäteen sovitun kaupallisen mallin mukaisesti yhteisesti vastuussa, Saari kertoo. Tyypilliset ongelmat ovat sisäilmaan liittyviä. Virheiden havaitseminen ja niihin reagointi on osa urakoitsijan ammattitaitoa, Saari muistuttaa. Henkilökohtaisen vastuun hämärryttyä on vaikea sanoa kenen syytä virhe on. Rakennustöiden johtamisessa olennaista on työn suunnittelu, työntekijöiden perehdytys ja ohjeistus sekä toteutuksen valvonta. Kuopiossa kiinteistökannan kunto on rakennustarkastaja Ilkka Korhosen mukaan kohtuullisen hyvä. Kokonaisuutena pitäisin kiinteistöjen kuntoa aika hyvänä, viime vuosina kiinteistöjen ylläpidossa on menty parempaan suuntaan. Tyypilliset ongelmat ovat sisäilmaan liittyviä. Allianssin osapuolet jakavat voiton. 42 maksamaan jo uuden rakennuksen hinnan. – Kuopion kaupungin kiinteistössä oleskeleville on käytössä sähköinen sisäilman ilmoituslomake, jossa eri tahot tekevät ilmoituksen kunkin kiinteistön kohdalle, jos kiinteistössä ilmenee esimerkiksi sisäilmaongelma. Rakentamisen laatua parannettaessa koulutus on kaiken lähtökohta. Kuopiossa kiusana sisäilmaongelmat Kuopiossa kiinteistökannan kunto on rakennustarkastaja Ilkka Korhosen mukaan kohtuullisen hyvä. Saari suosittelee Australiasta lähtöisin olevan allianssi-menettelyn lisäämistä Suomessa. Korhosen mukaan menneisyydessä kiinteistökantaa on hoidettu hieman väärillä periaatteilla. Saari korostaa koulutuksen tärkeyttä. Allianssiin on kova innostus. Kuopiossa on purettu muun muassa koulukiinteistöjä sisäilmaongelmien takia. Allianssihankkeissa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja yhteisvastuusta tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijan kesken. – Ammattitaitoisista suunnittelijoista rakennuttajista työnjohtajista ja työntekijöistä on jossain määrin pulaa. Juhani Karvonen kohteita kilpailutettaessa. – Toisaalta kaikkien toimijoiden yhteenhiileen puhaltaminen voi tuottaa laadullisesti hyviä tuloksia. Allianssimalli pitäisi saada siirrettyä myös alihankintaketjuun, jolloin malli voisi vieläkin tehokkaampi. Myöhemmin on selvinnyt, etteivät suunnittelu tai toteutus olekaan täysin toimineet ja saneeraus on jäänyt puolitiehen. – Esimerkiksi viime viikolla tehtiin rakennuslupapäätös uuden koulukiinteistön rakentamisesta. Tilaajan, urakoitsijan, arkkitehdin ja suunnittelijan yhteisellä sopimuksella tehtävä kohde on raskas kilpailuttaa, eikä sovellu siten pieniin kohteisiin. – Tapana on ollut kursia ja parsia kiinteistöjä kuntoon ja nuo saneeraukset ovat kenties tulleet Lähiöiden valtavaa kunnostustarvetta on suuruusluokaltaan verrattu sodan jälkeiseen jälleenrakentamiseen. – Se voisi olla yksi ratkaisu laatuongelmiin. Ehkä tavoitteena on ollut työntekijöiden pitäminen tyytyväisinä, jotta he kokisivat jotain tulleen tehdyksi. Kuopion kaupungin menettelytapaohje sisäilma-ongelmissa on tehty yhteistyössä, Kuopion Tilakeskuksen, työnantajapalvelun ja Kallaveden työterveyden sekä työsuojeluvaltuutettujen kesken ja se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kolmisen vuotta sitten. Kun ilmoituksia on kasaantunut saman kiinteistön kohdalle riittävästi, Kuopion Tilakeskus selvittää sisäilmatyöryhmän kanssa niitä toimenpiteitä, jotka ovat kiinteistöllä edessä. Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa
Eihän nykyistä u-arvoa 1:kään olisi koskaan saaIkkunaremontissa vaihto 4-lasisiin. Monenlaista ongelmaa ikkunaja parvekkeenoviremonteissa silti on. – Ne eivät ole lyöneet vielä läpi. Etelän ikkunaremontteja tuntuu vaivaavan epäusko sekä rutiini. Tämä karhulalainen taloyhtiö on poikkeus etelässä, mutta pohjoisessa nelilasiset ikkunat ovat lyöneet itsensä läpi. 44 N elilasisia eli kahden eristyslasin ikkunoita on ollut saatavilla yli 10 vuotta. Karhunpuiston nelilasisten ikkunoiden valintaan vaikuttivat arvot sekä pieni hintaero. – Kerrostalojen ikkunaremontit ovat antoisia siinä mielessä, että kustannus menee suoraan asuntojen hintaan, toisin kuin isommissa remonteissa, hän toteaa. Toivotaan, että hinnat halpenisivat hiukan, sanoo Julkisivuyhdistyksen hallituksen jäsen, helsinkiläisen Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy:n toimitusjohtaja Toni Hautakangas. – Jos viranomainen kasvattaa vaatimustasoa, nelilasinen ikkuna yleistyy. Kahden eristyslasin ikkunat tulivat markkinoille 10 vuotta sitten, mutta todellisuus taloyhtiöissä noudattaa vain u-arvo 1:n vaatímusta
– Hirveitä hintaeroja ei kolmija nelilasisten ikkunoiden välillä ole, Reingoldt kertoo. Yli 150 huoneiston ikkunaremontti suunniteltiin vuonna 2013 ja valmistui viime vuonna. Karhulan urheilukeskuksen laidalle 1964 valmistunut asuntoosakeyhtiö Karhunpuisto puolestaan valitsi Skaalan nelilasiset ikkunat ja parvekeovet, joiden malliasennus oli maaliskuussa. Asennustyöt ovat toukokuussa. – Kyllä me pystymme toimittamaan nelilasiset ikkunat asennettuina alle 1000 euron hintaan, vakuuttaa puolestaan Skaalan julkisivuremonteista vastaava Antti Hautapakka. 36-asuntoinen As. Tahtotila taloyhtiöissä on, että pyritään optimoimaan energiatehokkuus, mutta käytännössä kilpailutilanteessa pienikin rahan säästö on osakkaille tärkeämpää kuin energiansäästö. Hallituksen puheenjohtaja Kari Pokki kertoo, että nelilasisen ikkunan ominaisuudet sekä asukkaiden arvot painoivat vaaassa enemmän kuin pieneksi katsottu hintaero. 45 vutettu ilman viranomaismääräystä, Hautakangas toteaa. Kolmilasiset ikkunat ja parvekeovet pystymme toimittamaan 700–750 eurolla aukolta, ja nelilasisiin tulee lisähintaa noin 20 prosenttia. Oy Karhunpuisto odotti nelilasisen ikkunan malliasennusta maaliskuun räntäsateisella viikolla.. Meritorni on ennen sotia valmistunut vuokrataloksi mutta muutettu asunto-osakeyhtiöksi 1980-luvulla ja remontoitu perusteellisesti. Kotkansaaren tunnetussa maamerkissä Meritornissa päädyttiin kolmilasisiin ikkunoihin mutta Karhulan Karhunpuistossa nelilasisiin. – Tuoteosuus on ikkunaremontissa usein pienempi kuin muu työ, joka on sama molemmissa vaihtoehdoissa, Hautapakka perustelee . Neliötä kohden kolmilasisille huurtumattomille puu/alumiinikehysikkunoille budjetoitiin hintaa 54,90 euroa. – Ei ole kyse isoista rahoista vaan tahdosta. – Esimerkiksi 50-neliöisessä kaksiossa on yleensä neljä ikkunaa ja parvekkeenovi, ja niiden vaihto nelilasisiin tulee maksamaan noin 5000 euroa alv:n sisältäen. Kustannukset ovat tietysti aina kohdekohtaisia, mutta paljosta ei hinta todellakaan ole kiinni. – Hintaerossa olemme kilpailukykyinen siksi, että meillä on ainoana suomalaisen ikkunatehtaana oma eristyslasielementtien valmistus. Tasan asuntoa kohden laskien Skaalan nelilasiset ikkunat maksavat noin 7000 euroa ja Skaalan kolmilasiset noin 6000 euroa. Hintakisa käydään alle tonnista aukolta Osaralla lasketaan suunnilleen niin, että ikkunaremontin hinta ei saa ylittää 1000 euroa per ikkuna, parvekeikkunan ja -oven kohdalla 2000 euroa. Ikkunat ja parvekeovet uusittiin noin 450 000 euron budjetilla, joka tosin ylittyi. Meritorniin 3-lasiset, Karhunpuistoon 4-lasiset Kotkan Seudun Talokeskuksen isännöitsijällä Tuula Reingoldtilla on takanaan kahden asuinkiinteistön ikkunaremontin suunnitteluttaminen. Skaalan kolmilasiset olisivat maksaneet 210 000 euroa ja toisen tarjouksen mukaan 228 000 euroa. Urakalle 36 asunnon taloyhtiössä tulee hintaa 256 000 euroa
– Miksi ei uskota, että uusi ikkuna kestää ainakin yhtä kauan kuin 1970-luvulta asti eli yli 40 vuotta kestänyt puukehysikkuna, joka lisäksi on vaatinut jatkuvaa huoltoa ja maalausta. – Jos uskottaisiin, että uuden ikkunan käyttöikä on 50 vuotta, remonttiin olisi varaa satsata, Hautakangas toteaa. – Kolmilasiselle u-arvon 1 ikkunalle saamme kohteessa 23 vuoden takaisinmaksuajan. –Teolliset 1970–80-lukujen puuikkunat alkavat olla jo hapertuneet vaihtoon, vaikka niitä olisi huollettu hyvin. Lämmöneristävyys ei sytytä Osaran Hautakangas toteaa, että taloyhtiöissä lämmöneristävyydestä on paljon tällaista spekulaatiota. – Kun vakioikkunallakin saadaan lämmöneristävyys paranemaan, ja takaisinmaksuaika on osakkaiden mielestä siinäkin pitkä, parempiin ikkunoihin ei sytytä, vaikka maksuajan pidennys ei ole suuri. 46 Skaalan ikkunatoimituksissa kylmemmässä pohjoisessa valitaan 50–70-prosenttisesti nelilasiset ikkunat, etelässä vain joka viidennessä kaupassa. ”Asumismukavuudesta lähtisin” Skaalan Hautapakka perustelee nelilasisen ikkunan valintaa aina ensin asumismukavuudella. – Vanhat ikkunat hukkaavat vuodessa energia 200–300 kilowattituntia neliöltä, uudet kolmilasiset 80–100 kWh ja nelilasiset vain 30–50 kWh, Hautapakka kuvaa. Lyhytaaltoinen auringonsäteily Pitkäaaltoinen lämpösäteily lasipintojen ja puitteiden välissä Johtuminen kiinteässä aineessa ja kaasussa Luonnollinen konvektio (ilmavirtaus) ikkunan sisällä ja sisäpinnalla Pakotettu konvektio (ilmavirtaus) ulkopinnalla (tuuli). Se on selvä, Hautakangas myöntää mutta tietää myös taloyhtiöiden vastalauseita: – 1990-luvun alumiini-ikkunoissa punertavat ja ruskeat värit alkavat jo haalistua, eikä niille ole keksitty vielä pinnoitusmenetelmää... Jos haluaisimme päästä u-arvoon 0,8, aika venyisi ainakin 25 vuoteen. Käyttöikään ei uskota – Kun uudet ikkunat kestävät 40– 50 vuotta, nelilasisten hankinta on kannattava matemaattisena toimituksena, Hautapakka sanoo. Pienikin raha ratkaisee. – Ei kylmähohkaa, auringonsuoja on, huurtumisen esto on ja energiaa säästyy. Hintaero on niin pieni, että miksi vaihtaa kolmilasiset ikkunat kolmilasisiin! 1960-luvulla rakennettiin uusiin taloihin vain kaksilasisia ikkunoita, 1970-luvulta lähtien kolmilasisia. kysyy Hautapakka. Osaran Hautakangas ottaa esimerkiksi juuri lasketun kohteen, Energian kulku ikkunan läpi Suomalaiset ikkunatyypit jossa vanhojen ikkunoiden U-arvo ilmoitetaan 2,8:ksi, mutta voi käytännössä olla paljon huonompi
– Ikkunan kestävyys riippuu myös paljon käyttäjästä. Ikkunan sisäpuolinen osuus on osakkaan vastuulla, mutta käytännössä ei. Karmin siirto ulospäin on kalliimpaa kuin uusien ikkunoiden vaihtaminen. Pahinta: puuttuu itsenäinen suunnittelu – Iso ongelma syntyy yleensä silloin, kun taloyhtiö on pyytänyt tarjouksia ikkunaremonteista ilman omaa itsenäistä suunnittelua. – Useammassa hankkeessa on käynyt niin, että ikkunat ovat menneet kokonaan vaihtoon, vaikka ne eivät ole vielä tulleet käyttöikänsä päähän. Muutoinkin Hautakangas painottaa pitkäjänteistä suunnittelua. – Oma, itsenäinen suunnittelu takaa, ettei tule eturistiriitoja ja urakkakilpailutuksessa kaikki tarjoajat ovat samalla viivalla. Ikkunatehtaan kokonaispalvelutarjous näet tuntuu houkuttelevalta ja helpolta. Parvekeseinät suuritöiset Vanhojen kerrostalojen parvekeratkaisut voivat olla sellaisia, että joudutaan tekemään radikaaleja muutoksia ikkunanvaihdon yhteydessä. Jos ikkunaa pidetään auki niin, että puite ja joskus karmikin kostuu jatkuvasti, niin totta kai ikkuna pilaantuu muita nopeammin. Ja ainakin pääkaupunkiseudulla rakennusvalvonta on yksityiskohtaisen tiukka, kertoo Osaran Hautakangas. Silloin saatetaan joutua uusimaan koko taustasei– Näin lämmöneristävyydessä vaadittu u-arvo 1 eli perusikkuna MSE on käytännössä muodostunut standardiksi. Remonttikustannukset minimoitiin kolmilasisin ikkunoin.. Meritornin yli 150:ssä eri suuruisessa asunnossa on suhteellisen vähän parvekeovia. Kun kaupat on tehty, ja rakennusvalvontavaiheessa huomataan, että detaljit eivät vastaakaan vaatimuksia, suunnitelmien muuttaminen tulee kalliiksi. – 1960-luvun talojen parvekeikkunat voivat olla niin isoja pääsaranoituja ikkunoita, että ne kannattaa käsiteltävyyden vuoksi muuttaa kiinteiksi, Hautakangas kertoo. Useinkaan taloyhtiö ei ole miettinyt ulkoseinän eristyksen lisäystä. 47 Lasiosan U-arvo (eristyslasissa selektiivilasi + argon) 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 5 10 15 20 25 30 Eristyslasin lasiväli (mm) L äm m ön lä p äi sy ke rr oi n (W /m ²K ) 1 + 3K tai 2K + 2K 3K 1 + 2K Ikkunan koon vaikutus MSEA-ikkunan U-arvoon 0.9 1 1.1 1.2 1.3 1.4 0.3 0.6 0.9 1.2 1.5 1.8 2.1 Karmin leveys (m) L äm m ö n lä p äi sy ke rr o in (W /m ²K ) Korkeus 3 M 4 M 6 M 9 M 12 M 18 M – Suunnitteluun käytetty raha tulee helposti takaisin, eikä hyvin suunnitellusta urakasta tule sanottavasti lisätöitä, jotka kasvattavat kustannuksia. – Vanhoissa taloissa on usein karmisyvyys vain 130 milliä, mihin nelilasinen ikkuna ei oikein tahdo mahtua. – Energiaa säästävämpien ikkunoiden hintojen pitäisi tippua tai energian hinnan nousta, jotta niiden valinta katsottaisiin kannattavaksi. – Sandwich-elementtitalojen parvekeseinä on usein tehty paikalla puusta
On valittava ikkuna, jossa on kaksilasinen eristyslasielementti ja kolmas lasi. 48 – Useimmat ikkunavalmistajat tarjoavat ilmanvaihdon ohjauksen uusimmissa malleissaan, ja ne riittävät yleensä koneelliseen poistoilmanvaihtoon. – Lasitus liittyy kuitenkin paremminkin julkisivusaneeraukseen kuin ikkunaremonttiin, Hautakangas toteaa. Voi olla myös esimerkiksi ilmavuotoja ikkunan ja seinän liitoksessa, ja sen tiivistäminen on hankalaa. Tällainen ilmanvaihtoratkaisu on yllättävän edullinen ja maksaa helposti itsensä takaisin. Sekä ilmanvaihtoon että lämmön talteenottoon on aivan uusiakin innovaatioita Suomessa, esimerkiksi Skaalan Alfaikkuna. Raitis tuloilmahan vähenee, kun ikkunaaukot tiivistyvät, hän sanoo. Energiankulutuksen laskentakaava Jyväskylä E = 140 * U 160 * g + 50 * L missä E = vuotuinen energiankulutus (kWh/m 2 /a) U = lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K) g = auringonsäteilyn kokonaisläpäisy (-) L = ilmavuoto (m 3 /m 2 h) 50 Pa:n paine-erolla Sodankylä Helsinki E = 125 * U 170 * g + 45 * L E = 175 * U 185 * g + 60 * L nä. – Eristyslasielementit ovat hyviä siksi, että niissä voidaan käyttää eristävänä aineena edullista argonkaasua ja selektiivilaseja kaasun puolisilla pinnoilla. – Kuntotarkastuksessa tutkitaan, onko tarvetta korjata lasivaurioita tai uusia lasituskittauksia ja -listoja sekä maalata puitteet. Mikä siis kannattaa milloinkin. Osaran Hautakangas toteaa, ettei uutuuksista ole vielä tutkittua tietoa. – Riittävä ilmanvaihto jätetään huomiotta liian usein. – Se on aina kiinteistökohtainen kysymys, johon vastauksen laskee asiantuntija. –Tosiasiassa vanhojen ikkunoiden kunnostaminen alkuperäiseen tasoon voi tulla lähes yhtä kalliiksi kuin vaihtaminen uusiin. Kunnostukseen voi kuulua myös ulkopuitteen vaihto uuteen tai etuikkunan asennus ennen kuin ikkunoita uusitaan kokonaan. Huoltojakin laiminlyödään – Ensisijaisesti kannattaa aina pitää olemassa olevat ikkunat kunnossa, huoltaa sekä vaihtaa rikkoutuneet lasit, lukot ja saranat ja uusia tiivisteet, Hemmilä opastaa. Parvekelasitukset ja kaihtimet säästävät Myös parvekelasitukset vaikuttavat suoraan lämmöneristävyyteen. Lämmöneristävyyteen kannattaa satsata – Jos ikkunat on pakko vaihtaa, kannattaa satsata hyvään lämmöneristävyyteen, Hemmilä sanoo. Ne kannattaa ottaa mukaan tarjouspyyntöön.. VTT:n asiantuntijan Kari Hemmilän mukaan ikkunoiden vaihtaminen ja ilmanvaihdon uusiminen voi jopa lisätä energiankulutusta ikkunatyypistä huolimatta, jos vanhan talon ilmanvaihto on riittämätön. – Vähimmäisvaatimus on u-arvo 1, johon ei päästä kolmipuitteisilla ikkunoilla. Kannattaisiko siis laskettaa kaikkien uusien lämmöntalteenottovaihtoehtojen sekä jopa Uudet vasta kun korjaus ei kannata On täysin tapauskohtaista, millainen ikkunaja parvekeoviremontti kerrostaloon kannattaa tehdä, sanoo VTT:n asiantuntija Kari Hemmilä. Kunnostus kalliimpaa kuin uudet. U-arvoon vaikuttavat merkittävästi myös ikkunan sisään asennetut kaihtimet. Helsingin rakennusvalvonnassa eivät muutoinkaan mene läpi monet vanhan karmin sisään asennukset. Teksti: Terttu Iiskola Graafit: Ikkunoiden remontointi, Kari Hemmilä, VTT 2005 Skaalan ilmastoivien ikkunoiden hyödyt ja haitat, ennen kuin suin päin lähdetään vain uusimaan ikkunoita. Paras on tietysti ikkuna, jossa on kaksi eristyslasielementtiä. – Ikkunoita valmistetaan 130–210 millin syvyyksisinä, eikä lasien määrä yleensä vaikuta siihen, sopiiko uusi ikkuna vanhaan seinään. Hemmilä ei näe karmisyvyyksissä esteitä. Ilmanvaihdosta ei kuitenkaan voida tinkiä. – Jokaisella ikkunavalmistajalla on omat hintansa, joten hintavertailu kannattaa tehdä vain urakkakohtaisesti. – Jo tarjouspyynnön muotoilusta asti pitää kannattavuusvertailussa käyttää asiantuntijaa, sillä muutoin on suuri riski, että ei saada sellaisia tarjouksia kuin halutaan eikä keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. – Ikkunaremontissa on laskettava, kattavatko lämmitysenergian säästöt hankintakustannukset kohtuuajassa. – Nelilasisilla ikkunoilla voidaan päästään u-arvoon 0,60,8, mikä vastaavasti säästää lämmityskustannuksissa. Ilmanvaihdosta lisäkuluja
asuintornin, Majakan, asukkaat pääsevät muuttamaan arviolta vuoden 2018 loppupuolella. Lajitteluun kannustaa yhtä paljon myös tieto siitä, että siten asukas voi vaikuttaa ympäristön tilaan ja saada roskansa uusien tuotteiden raaka-aineiksi. REDI:n kauppakeskus avataan syksyllä 2018. Se on monelle omantunnon kysymys. Kauppakeskus Redi lämmittää työmaansa suomalaisella biokaasulla euron. – Tällä hetkellä biokaasulla tuotettua lämpöä käytetään kauppakeskuksen kellarikerrokseen tulevan pysäköintilaitoksen tiloissa. REDI on Suomen suurin käynnissä oleva kaupunkirakentamisen hanke. Yhteistyö SRV:n kanssa osoittaa taas, miten monenlaiseen käyttötarkoitukseen biokaasu soveltuu, Gasumin biokaasuyksikön myynnin päällikkö Jani Arala sanoo. REDI valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2023 mennessä.. Roskien lajittelu on selvästikin arjen ekoteko, ympäristöasiantuntija Minna Partti kertoo. Aktiivisimmat lajittelijat löytyvät Vantaalta. Työmaalla työskentelee noin 400 henkilöä, ja biokaasun kulutuksen on arvioitu olevan noin 8 000 MWh vuodessa riippuen työmaan lämmitettävästä tilavuudesta ja lämpötilasta. Suuri energiankulutus Työmaa on huomattavan iso alue ja lämmityskohteeksi pitkäaikainen projekti, sillä kauppakeskus valmistuu vuonna 2018. Kauppakeskus REDI:n työmaa on tähän mennessä Suomen ainoa biokaasulla lämpiävä rakennustyömaa. Erään vastaajan mielestä tuntuisi idioottimaiselta jättää lajittelematta, kun jäteastiat ovat lähellä. 49 G asum on tehnyt sopimuksen SRV:n kanssa kauppakeskus REDI:n rakennustyömaan lämmittämisestä biokaasulla. REDIn tornit nousevat Kalasatamaan vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, ja ensimmäisen – REDI:n työmaan lämmityksessä käyttöön otettu biokaasu on hieno edistysaskel kestävälle rakennusteollisuudelle. Asukkaita motivoi roskien lajitteluun erityisesti se, että keräyspaikat ovat lähellä kotia. Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden syksyllä 2015 teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 1 021 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta, ja sen toteutti Innolink Research. Pysäköintilaitokseen rakennetaan maanvaraisia lattioita ja tässä rakennusvaiheessa biokaasulla toimivat puhaltimet puhaltavat lämmintä ilmaa pitäen maan lämpimänä”, kuvaa biokaasun tämän hetkistä käyttöä Jukka Nikkola, SRV:n työmaapäällikkö REDI:n työmaalta. Biokaasun käyttö kohteessa aloitettiin tammikuussa. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat lajittelevat roskansa varsin aktiivisesti. Roskien lajitteluun motivoivat etenkin lajittelun helppous ja ympäristösyyt. Asukkaita motivoi roskien lajitteluun sen helppous – erityisesti se, että keräyspaikat löytyvät läheltä kotia. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmönja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi. Suomen suurin kaupunkirakentamishanke Gasumin biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu, kotimainen biopolttoaine, jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta sekä tästä kesästä eteenpäin myös Riihimäen uudesta biokaasulaitoksesta. – Useat vastaajat kertovat, että lajittelu on oikea tapa toimia. Kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen ja kaikkiaan kahdeksan tornin yhteenlaskettu liikevaihto nousee yli miljardin Helppous ja ympäristösyyt motivoivat ihmisiä lajittelemaan A sukkaat lajittelevat roskansa varsin aktiivisesti pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella
– Toisinaan suorastaan hirvittää lukea vanhoja pöytäkirjoja. Eniten säästyy, kun peruskorjaukset tehdään ajoissa Isännöitsijältä vaaditaan osaamista ja arvovaltaa viedä korjaukset läpi minen on lämmityksen suhteen huippuedullista, Artzén sanoo. Ei voi kuin ihmetellä, mitä ihmisillä on liikkunut mielessään, kun peruskorjaukset on jätetty tekemättä. Kenties on ajateltu, ettei korjauksia kannata tehdä, ennen. Puhuttaessa taloyhtiöissä saavutettavista säästöistä Artzén korostaa pienten säästöjen sijaan suuria, pitkän tähtäimen säästöjä. Nyt parissa taloyhtiössä laina on jo maksettu, minkä ansiosta asuLämmitykseen ja korjauksiin kuluu taloyhtiöissä merkittäviä summia rahaa. – Lämmitys on monessa taloyhtiössä yksi suurimmista kulueristä. Itse ratkaisin ongelman jo vuosia sitten saneeraamalla öljylämmitteiset kiinteistöt maalämpöyhtiöiksi. Omasta mielestäni hyvin hoidetussa taloyhtiössä korjausbudjettia ei juuri tarvita, Artzén sanoo. Edullisen lainan aikana, kun lasketaan säästynyt vuotuinen öljy, investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Niin sanottujen edullisten isännöitsijöiden yhtiöissä, joissa ei ole ajallaan huolehdittu riittävistä peruskorjauksista, korjauskulut juoksevat. – Peruskorjausten siirtämisestä tai laiminlyönnistä koituvat korjauskulut esimerkiksi vesijohtoverkon vahinkojen tai viemärivahinkojen muodossa ovat täysin hukkaan heitettyä rahaa. 50 J o kolmekymmentä vuotta päätoimisena ammatti-isännöitsijänä Turussa toiminut Pether Artsén on löytänyt viisastenkiven saavuttaa säästöjä taloyhtiöissä. Artzénin mukaan isännöitsijän ammattitaito ja aktiivisuus tuovat taloyhtiölle suurimmat säästöt. Turkulaisisännöitsijä Pether Artzén on kuitenkin saanut aikaan hoitamissaan yhtiöissä aikaan merkittäviä säästöjä vaihtamalla lämmitysmuodoksi maalämmön ja tekemällä tarvittavat peruskorjaukset ajoissa. Remonttien laiminlyönnistä iso lasku Artzén on saanut hoidettavakseen yhtiöitä, joissa peruskorjauksissa on laistettu siirtämällä niitä eteenpäin
Siirretyt peruskorjaukset saattavat näyttäytyä säästöinä lyhyellä tähtäimellä, mutta todellisuudessa peruskorjausten laiminlyöminen maksaa osakkaille lopulta enemmän. Korjauskulut esimerkiksi vesijohtoverkon vahinkojen tai viemärivahinkojen muodossa ovat täysin hukkaan heitettyä rahaa.. Isännöitsijältä täytyy kuitenkin löytyä arvovaltaa saada asukkaat esimerkiksi ymmärtämään, etteivät mitkään vesiputket kestä 50 vuotta pidemTurkulainen isännöitsijä Pether Artzén ei usko lyhyen tähtäimen säästöihin. – Suurimman säästöt syntyvät pitkällä tähtäimellä, esimerkiksi fiksusti toteutetuista energiainvestoinneista sekä ajallaan tehdyistä peruskorjauksista. – Joissakin taloyhtiössä on haluttu hetkellistä säästöä, jolloin on otettu tietoinen riski lykkäämällä remontteja. 51 kuin muutama vahinko on osoittanut korjaukset ajankohtaiseksi ja siten vakuuttanut asukkaatkin korjausten tärkeydestä. Kun vahinkoja sattuu, ja korjauskuluja kertyy, kiukutellaan rahan menosta. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä korjausbudjetti on minimaalinen
Ammataito kunniaan Artzénin ajatukset ajoissa tehtyjen peruskorjausten synnyttämistä säätöistä eivät ole ainoita laatuaan. Kun isännöitsijä on hinnoitellut työnsä oikein, motivaatio työhön säilyy, ja aika riittää kiertää kiinteistöillä pelkän puhelimeen vastaamisen sijaan. Artzénilla on takanaan parikymmentä putkiremonttia, joissa hän on itse toiminut valvojana. Kukkarossa hyvän hoidon huomaa siitä, ettei ylimääräisiä korjauskuluja kerry ja lämmityskulut pysyvät aisoissa. Peruskorjausten siirtämisestä tai laiminlyönnistä koituvat korjauskulut esimerkiksi vesijohtoverkon vahinkojen tai viemärivahinkojen muodossa ovat täysin hukkaan heitettyä rahaa.. Isännöitsijän, joka tuntee kiinteistön kuin omat taskunsa, on tärkeää olla aktiivisesti mukana suunnittelussa ja tehdä tiivistä yhteistyötä urakoitsijan kanssa. Kun isännöitsijällä on aikaa hoitaa taloyhtiötä ja kiertää kiinteistöllä, herättää se luottamusta. – En suosi rahan keräämistä etukäteen. Urakoitsijalta saa myös kullanarvoisia neuvoja suunnittelun tueksi, jolloin voidaan välttää vaikeat ja kalliit suunnitelmapäätökset ja löytää esimerkiksi putkille järkevämmät ja edullisemmat reitit heti työn alkumetreillä, Artzén sanoo. – Yllättävää kyllä, ainuttakaan kättä ei ole noussut. Yhtä lailla vahinko voi sattua remontin puolesta puhuneen huoneistossa, Artzén muistuttaa. – Vastaan on tullut tapauksia, joissa viemärilinjaston vaurioista on koitunut kalliit vahingot. Näissäkin asioissa pitää katsoa kokonaisuutta. Isännöitsijän tehtävänä on saada tarvittavat peruskorjaukset vietyä läpi taloyhtiöissä. – Kun saan uuden yhtiön isännöitäväkseni, edellytän, että taloyhtiössä sitoudutaan peruskorjauksiin. Korjauksen jälkeen ongelma on tullut vastaan toisaalla, jolloin on vasta herätty siihen, että kenties putket ovat kokonaisuudessaan pään. Työ jää joka tapauksessa isännöitsijän harteille. – Peruskorjaushankkeissa ulkopuolisesta suunnittelusta syntyy usein turhia kustannuksia. Kiiminkiläinen isännöitsijä Vesa Ojala tuo yhtälailla taloyhtiöiden säästöistä puhuttaessa esiin korjausvelan, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Eräässä yhtiössä oli kerätty rahaa saneeraushankkeeseen ennalta, mutta hintatason nousu söi käytännössä kerätyn summan verran rahaa. Vahingoissa ikävää on se, etteivät ne suinkaan osu niiden kohdalle, jotka ovat remontteja äänekkäimmin vastustaneet. – Itse olen huolehtinut hinnoittelussani siitä, että pystyn aidosti panostamaan aikaani ja osaamistani taloyhtiöön. Aktiivisuus tuo säästöjä Artzénin mukaan isännöitsijän tulee aidosti välittää kiinteistöistä. Ongelmallista on myös se, Ammattitaidolla hoidettu taloyhtiö erottuu jo kaukaa. 52 ettei ulkopuolisella valvojalla välttämättä riitä mielenkiintoa tai resursseja kohteeseen, mikäli takuuaikana, vielä vuosien jälkeen jotain ongelmaa ilmenee. Seinät, katot, ikkunat ja piha-alueet eivät repsota mistään kohtaa, vaan niiden kuntoa on ylläpidetty ja peruskorjaukset tehty ajallaan. – Ulkopuolinen valvoja maksaa. Lopulta, vaikka korjaukset olisi viety läpi puoliväkisin, ihmiset ovat olleet hyvin tyytyväisiä, Artzén sanoo. Artzén on toisinaan yhtiökokouksessa pyytänyt niitä ihmisiä nostamaan kätensä ylös, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan ensimmäisen vesivahingon. Jos olenkin hivenen naapurin isännöitsijää kalliimpi, tulee isännöinnistä maksettu summa muissa kustannussäästöissä takaisin. Tämä synnyttää positiivisen kierteen. Artzén väittääkin, että niissä yhtiöissä, joissa hallitus luottaa isännöitsijään, on johdonmukaisesti alhaisempi vastike. Artzénin isännöimissä yhtiöissä kaikki suuret peruskorjaukset putkisaneerauksista julkisivuihin on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikki isot korjaukset on Artzénin isännöimissä yhtiöissä hoidettu lainarahalla. En yksinkertaisesti suostu heittämään ihmisten rahoja kankkulan kaivoon. Kun peruskorjauksia on venytetty tai ylläpitokorjauksissa on säästetty, kostautuu tilanne myöhemmin
Edelleenkin on isännöitsijöitä, joilla ei ole kolutusta alalle, ja jotka saattavat tähän vedoten laistaa vastuusta, jos esimerkiksi peruskorjauksia on laiminlyöty. Lyhytnäköinen säästö kostautuu myöhemmin. Säästöihin pyrkiminen ei yksin selitä tilannetta, vaan syynä moniin laiminlyönteihin näyttää olleen ammattitaitoisen isännöitsijän puuttuminen. En voi ymmärtää sitä, miksei isännöitsijöiltä vaadita tutkintoa, eihän tilintarkastajanakaan voi toimia kuka tahansa, Artzén hämmästelee. Kun lisäksi hallitukset muodostuvat maallikkojäsenistä, on ongelmakenttä valmis. Teksti: Tuula Kolehmainen Isännöitsijän tehtävänä on kyetä viemään tarvittavat peruskorjaukset, kuten putkiremontti läpi taloyhtiössä. Yksi sun toinen konttoripäällikkö, rakennusmestari tai pankinjohtaja saattoi ryhtyä pyörittämään omaa isännöintiyritystään. – 1990-luvulla alalle tuli paljon itse oppineita, oman toimen ohessa työskenteleviä isännöitsijöitä. – Etenkin seinäja kattorakenteiden huoltoa ja ylläpitokorjauksia on sivuutettu. Siinä vaiheessa, kun peruskorjausurakka on tehtävä välittömästi, joutuu urakan toteuttamaan suhdanteista riippumatta, todennäköisesti kalliimmalla hinnalla. Lämmitys on monessa taloyhtiössä yksi suurimmista kulueristä. Artzén on suorastaan tuohtunut siitä, ettei isännöitsijöinä toimivilta edelleenkään edellytetä koulutuksen tuomaa ammattipätevyyttä. Seinien ja kattojen ylläpitokorjausten laiminlyönnistä aiheutuu suurempia ja kalliimpia korjauksia. Joissain Ojalalle tulleissa taloyhtiöissä ylläpitokorjauksia on laiminlyöty, minkä vuoksi edessä onkin ollut huomattavasti mittavampia remontteja. Ojala on kollegojensa kanssa pohtinut syitä korjausten lykkäämiseen tai laiminlyömiseen taloyhtiöissä. Jos rakenteita joudutaan nyt tämän vuoksi kokonaan uusimaan, kuluu siihen pitkä penni, Ojala sanoo. – Ennen lakimuutoksia monia, etenkin pienempiä yhtiöitä johdettiin osakasvetoisesti, mikä näkyy väistämättä kiinteistönpidossa, Ojala toteaa. Vahinkojen korjaus maksaa aivan turhaan, sillä valtaosa vahingoista olisi voitu välttää ajallaan tehdyillä peruskorjauksilla. 53 tulleet tiensä päähän. Itse ratkaisin ongelman jo vuosia sitten saneeraamalla öljylämmitteiset kiinteistöt maalämpöyhtiöiksi.
54 Lasitiilillä ja lasilankulla näyttäviä julkisivuja Lasitiilillä ja -lankuilla voi toteuttaa monimuotoisia, pitkäikäisiä ja helppohoitoisia julkisivuja ilman suuria teräsrakenteita. Lasilankkuseinä kaksoisjulkisivurakenteena.. Tänä päivänä niitä tehdään niin uudisrakennuskuin peruskorjauskohteisiin
Asennustöiden lisääntyessä 2000-luvulla, työnjohtotehtävät sa Helsingin Kampin liikekeskus, Helsingin Biomedicum, Eduskuntatalon lisärakennus, Helsingin ja Oulun Stockmann -tavaratalot, Helsingin Ruoholahden kauppakeskus, useita asuintalohankkeita kuten Helottivat entistä enemmän aikaa. – Lähes 30 vuoden ajan olen toiminut lasitiilien parissa ja lasilankkujenkin kanssa liki 20 vuotta. Valtaosa kohteista on liittynyt julkisiin rakennuksiin, kuten kouluihin, sairaaloihin, asuinkerrostaloihin ja kauppakeskuksiin. – Erityisesti korjausrakentaminen on tuonut mukaan laajemmat toimituskokonaisuudet. Kaikkea emme tee itse vaan hyödynnämme laajaa yhteistyöverkostoamme, ja myymme koko paketin asiakkaalle, Viita kertoo. Toimitukset yhä suurempia kokonaisuuksia Yhä useammin toimitukset ovat kokonaisuuksia, johon saattaa kuulua lasitiilien, lasilankkujen ja julkisivulevyjen ohella alumiiniikkunoita, alumiini-teräsrakenteita, pellityksiä ja eristyksiä ja tuoteosasuunnittelua. Aikaisemmin suurin osa kohteistamme oli asuinkiinteistöjä, kun lämmöneristysmääräykset eivät olleet vielä niin tiukkoja, Viita tiivistää. Lasin käyttöä osana tunnelmallista puistonäkymää.. Uusimpana tuotealueena ovat julkisivulevyurakointia, joka näyttelee yhä suurempaa osuutta yrityksen liiketoiminnassa. Alkuaikoina työni pääpaino oli uusien lasitiilikiinnitysjärjestelmien kehitystyö. Yrityksen lasitiilillä/lasilankuilla toteuttamia tunnettuja uudiskohteita ovat muun muasNäyttävät ja lämpimän sävyiset lasilattiatiilet Kampin kauppakeskuksessa. 55 S uomen Lasitiilirakenne Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Viita jos kuka osaa kertoa lasitiilistä. 90-luvulla työni sisälsi kasvavassa määrin markkinointi ja myyntiä. Lasitiilien ja profiililasien lisäksi yritys tekee mittatilaustyönä erilaisia lasitöitä kuten siirtolasiseiniä, kaidelasituksia ja erityyppisiä lasiovia ja -seiniä. – Tämä päivänä suurin osa ajasta menee tarjouslaskentaa, suunnitteluun ja projektijohtamiseen. Suomen Lasitiilirakenne Oy on lasitiileihin ja lasilankkuihin eli profiililaseihin erikoistunut yritys
Lasitiilien valmistajat ovat vähentyneet viimeisten vuosien aikana. 5–10 vuotta sitten Euroopassa oli useita lasitiilitehtaita, nyt niitä on jäljellä enää muutama. Suomen Lasitiilirakenne Oy on keskittynyt tuoteosasuunnittelua vaativien lasitiilija lasilankkukohteiden sekä julkisivukohteiden tuoteosaurakointiin. Jälleenmyynti, kuluttajamyynti ja yksittäisten lasituotteiden projektimyynti on keskitetty Vitrea Oy:lle. Normaalit, perinteiset lasijulkisivujen markkinat ovat moninkertaiset, jolloin myös toimijoita on paljon. Lasilankkutehtaita on kaksi, jotka hallitsevat koko Euroopan markkinoita. – Lasitiilien kysyntä on yhtä sinikäyrää koko sen historian ajan. Liiketalo saneerauksen jälkeen. Lasitiilien ja -lankkujen markkinat ovat hyvin pienet Suomessa. Sen sijaan lasijulkisivujen ikkunalasivalmistajia ja urakoitsijoita on paljon. – Me hoidamme jatkuvasti muutamaa projektia samanaikaisesti, ja pääpaino on julkisivurakentamisessa, Viita kertoo. Merkittäviä lasitiilikorjauskohteita ovat Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto Porthania ja Kuopion Pelastusopisto. Konserni tuo maahan lasitiiliä ja erilaisia erikoislaseja. Edellinen nousu alkoi 1980 -luvun lopussa, kulta-aikaa oli 1990-luvun lopulta aina vuoteen 2005–2007. Lasilankku ja taustatuulettuva rakenne. Keravan terveysasemalla kaareva lasilankkuseinä porrashuoneesa.. Arkkitehdit eivät piirrä niitä enää niin paljon. Lasitiilen kysynnässä suuria vaihteluita Suomen Lasitiilirakenne kuuluu samaan konserniin Vitrea Oy:n kanssa. Vaikka yrityksen markkinaosuus on suuri lasitiili ja -lankku -julkisivuissa, ne ovat kuitenkin julkisivujen kokonaismarkkinoilla marginaalituote. 56 singin Jätkäsaari ja Ruoholahti. Ehkä myöskään tuote ei ole Lasilankku sopii hyvin asuintalojen puolilämpimiin luhtikäytäviin. Sen jälkeen kysyntä on laskenut tasaisesti. Vaikkakin yrityksen toiminta kattaa koko maan, toiminta keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja pääasiassa pääkaupunkiseudulle
Lasitiilellä on perinteitä Suomessa Suomessa valmistettiin lasitiiliä 60-luvun puoliväliin saakka Ahlströmin tehtaalla. – Monet saneerauskohteista ovat museoviraston suojeluksessa. 70-luvun energiakriisin aikana myös lasitiilen käyttö väheni erittäin alhaiselle tasolle. Jyväskylän yliopiston lasijulkisivua. Suomessa on vajaa 1,2 miljoonaa parveketta, joista tällä hetkellä noin 2,5 prosenttia uusitaan tai korjataan vuosittain. Korjausrakentamisen osuus on kasvava trendi, sillä korjattavien julkisivujen määrä kasvaa koko ajan rakennuskannan vanhetessa. Yritykset vastasivat kysymyksiin, jotka käsittelivät heidän markkinaodotuksiaan, trendikehitystä sekä kilpailutilannetta ja sen kehitystä. Lasilankkuseinä iltavalaistuksessa. Kokonaisuudessaan puu hallitsee julkisivurakentamista, niin uudiskuin korjausrakentamisessa. JS Julkisivuyhdistyksen Foreconilla teettämä uraauurtava tutkimus valottaa julkisivurakentamisen tilannekuvan vuonna 2015 Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa rappauksen osuuden korjausrakentamisenmarkkinoista.. Energiankulutuksen vähentäminen lisää kiinnostusta julkisivujen uusimiseen, mutta mikäli julkisivu on hyvässä kunnossa, ei julkisivukorjaukseen helposti lähdetä. Ikkunoiden uusiminen lisää helposti talon energiatehokkuutta ja siksi uusimiseen lähdetään helpommin, kun ikkunat tulevat uusimisikään. Vastanneet yritykset edustivat julkisivurakentamisen eri osa-alueita, joten myös barometrivastaukset kuvastavat hyvin kokonaisuutta. Tutkimus on ostettavissa Julkisivuyhdistykseltä. Toinen yleinen julkisivumateriaali on tiili. Julkisivujen korjausrakentaminen on kasvava trendi ja sen osuus on jatkuvasti ollut nousussa – tällä hetkellä se on noin 40 prosenttia. Rappausta tehdään tällä hetkellä noin 1,1 miljoonaa neliötä. Lisäksi julkisivuille tehdään pienempiä korjaustoimenpiteitä ja maalauksia sekä ikkunoiden ja parvekkeiden uusimisia ja korjauksia, jotka rajattiin pois tutkimuksesta. Nämä kaksi muodostavat kannasta 60 prosenttia. Koko rakennuskannassa yleisin julkisivumateriaali on samoin puu. Alvar Aallon arkkitehtitoimisto suunnitteli paljon lasitiilisiä pintoja. Alamäki alkoi uusissa rakennuksissa energiamääräysten ja U-arvon kiristymisvaatimuksista, Viita ruoskii, mutta uskoo vahvasti lasitiilen uuteen nousuun. Saneerauksissa pyrimme käyttämään mahdollisuuksien mukaan myös vanhoja lasitiiliä, Viita kertoo. Lasitiiltä käytetään myös lattioissa, kuten Kampin liikekeskuksessa. 57 uudistunut riittävän nopeasti ja tarpeeksi. Vuosittain julkisivuja rakennetaan 12 miljoonaa neliötä, josta 60 prosenttia on uudisrakentamista. Nykyisillä lasitiilillä päästään U-arvoon 1,4 ja lasilankuilla noin 0,8:aan, mikä vastaa tämän päivän lämpölasi-ikkunoiden 0,6– 1,0 arvoa. Taloyhtiöiden korjaamisesta reilu kolmannes menee putkiremontteihin ja muuhun talotekniikkaan, toinen reilu kolmannes julkisivuihin ja kolmas vajaa kolmannes kaikkeen muuhun. Korjausrakentamisen julkisivumäärällä tarkoitetaan julkisivun pintamateriaalin uusimista tai merkittävää paikkauskorjausta. Puun osuus kaikesta julkisivurakentamisesta on yli 50 prosenttia, mikä selittyy pientalokannalla. Myös ikkunoiden uusiminen on aktiivista. Parvekkeiden tekninen käyttöikä tulee nopeammin vastaan kuin julkisivujen. Parvekkeiden korjaus ja uusiminen tai parvekkeiden lisääminen on kovassa kasvussa. Parvekkeita on tulossa korjausikään ja korjaustarve kasvaa voimakkaasti. Osa julkisivuista on hyvin pitkäikäisiä, melkeinpä ikuisia, eikä niitä tarvitse julkisivumateriaalin osalta korjata koskaan tai elinkaari on hyvin pitkä. Kuilujen kansi on hiilen käytön loputtua valettu kiinni ja sen päälle on asennettu lasitiili. Lasitiiltä käytettiin paljon 50-60 -lukujen tehdaskiinteistöissä sekä 60–70 -lukujen asuintaloissa. Julkisivujen tuotantokysely lähetettiin 55 yritykselle, joista vastasi 18 yritystä. Julkisivujen markkinatutkimus nosti esiin sen, että rappaus on kasvattanut osuuttaan viime vuosina ja on noussut kolmanneksi suosituimmaksi materiaaliksi korjausrakentamisessa. Julkisivujen korjaaminen on asuinkerrostaloissa toinen mittava remontti, vesijohtosaneerauksen lisäksi. Peruskorjattaessa haasteina on Viidan mukaan löytää kunnostukseen kelpaavia lasitiiliä ja pyrkiä säilyttämään arkkitehtoninen ilme nykyaikaisin asennusmenetelmin. Erikoisuutena Viita mainitsee lasitiilen käytön 50–60 -lukujen asuintalojen hiilikuiluissa. Uudisrakentamisessa tiilija betonipinnat ovat vielä rappausta suuremmat. Metalli on toinen merkittävä julkisivumateriaali, jota käytetään erityisesti teollisuushalleissa. 12 miljoonaa neliötä julkisivua vuosittain S uomessa julkisivuja on rakennuskannassa yhteensä 522 miljoonaa neliötä. Parvekkeita myös uudistetaan ja varustellaan ahkerasti, mikä lisää korjaamisen kasvua. Niitä on asuintalojen porrashuoneiden ikkunoissa, sisäänkäyntitiloissa ja varastoissa
Isojen pintojen lasijulkisivun alumiini-ikkunaseinän kustannus Lasilankku sopii isoihin pintoihin – Lasilankku sopii erityisen hyvin isoihin lasipintoihin, julkisivujen verhoukseen, ja niitä käytetään paljon asuinkerrostalojen puolilämpimissä luhtikäytävissä. Se on siinä suhteessa normaalia alumiini-ikkunarakentamista, Viita toteaa. Lasitiilellä on oma arkkitehtoninen ilmeensä, jota on vaikea jäljitellä. Hyvä suunnittelu, oikeat tuotteet ja ammattitaitoiset asentajat takaavat laadukkaan ja pitkäaikaisen lopputuloksen. 58 on noin 300–400 euroa neliöltä. – Vanhoissa julkisivuissa riittää nyt työtä. Vanha lasitiiliseinä ennen korjausta Helsingin Unioninkadulla. Lasitiiliseinä korjauksen jälkeen Helsingin Unioninkadulla. . Koko ajan on menossa työmaa jossain päin pääkaupunkiseutua, Viita kertoo. – Pisimmät yhtenäiset lasilankkuseinät, mitä olemme rakentaneet, ovat pitkälti yli 100 metriä leveitä, toteaa Viita. Lasitiilissä ja lasilankuissa käytetään yleensä alumiinisia karmirakenteita, jotka tehdään haluttuun mittaan ja muotoihin. Koska lasitiilissä oleva kuvio on tiilen sisällä ja pinta on sileä, niitä tarvitsee harvoin pestä, koska lika tai pöly ei näy samalla lailla kuin normaalissa lasissa. – Olen johtanut lasitiiliasennuksia vuodesta 1988 asti. Se on tiili, mutta lasia. Lasitiili on helppohoitoinen – Lasitiili on ajaton ja erittäin kestävä. Jouni Suolanen Kuvat: Suomen Lasitiilirakenne Oy Porthaniassa uusittiin huomattavan suuria lasitiilipintoja ilman näkyviä terästukirakenteita, Viita korostaa. Siinä on monia kuviovaihtoehtoja sekä kirkasta ja sameaa pintaa. – Vanhoissa julkisivuissa riittää nyt työtä.. Lasitiilen hinta julkisivussa vaihtelee monesta eri tekijästä ja kohteesta riippuen, mutta Viita antaa sille karkean hinta-arvion noin 300–700 euroa neliöltä ja lasilankulle 300–400 euroa neliöltä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Ristonmaan paloasemalle on asennettu lasilankut julkisivuun. Lasitiileillä saadaan yksinkertaisesti toteutettuja, monimuotoisia kaarevia ja kaltevia pintoja ilman suuria teräsrakenteita ja profiileja. Julkisivurakenne on taustatuulettuva. Lasitiilellä toteutetut pinnat ovat Viidan mukaan myös erittäin helppohoitoisia. Oikein rakennettuna lasitiili kestää Viidan mukaan ”niin kauan kuin lasi pysyy kasassa”. Korjaustyöt ovat selkeästi lisääntyneet, ja tärkeimpiä osa-alueita meille ovat muun muassa taloyhtiöiden julkisivusaneeraukset, Viita toteaa. Lasilankulla voidaan luoda julkisivulle ”teollinen ulkonäkö”, ja saavutetaan Viidan mukaan huikeita, lankkumaisia ja pitkiä lasirakenteita ilman näkyviä, raskaita tukirakenteita
– Toteutunut kauppa vahvistaa edelleen eQ Hoivakiinteistöt rahaston merkittävää asemaa suomalaisena hoivakiinteistösijoittajana, toteaa eQ Varainhoidon kiinteistösijoitusten johtaja Tero Estovirta. asunnot sijaitsevat Helsingin Jätkäsaaresta Hyvinkäälle ja Nummelaan ulottuvalla alueella. eQ Hoivakiinteistöt -rahaston kiinteistöomaisuus nousee kaupan myötä yli 430 miljoonaan euroon. Rahasto on avoinna merkinnöille neljä kertaa ja lunastuksille kaksi kertaa vuodessa. Toimintansa aikana rahaston toteutunut tuotto kulujen jälkeen on ollut 8,4 prosenttia p.a. Tunnetuimman hankkeen Tampere-taloa vastapäätä sijaitsevan Sorsapuiston Tähden 93 asuntoa valmistuvat keväällä 2016. I SS:llä on siivouksessa käyttössä Mobilogtoiminnanohjausjärjestelmä. E lo on allekirjoittanut sopimuksen 89 vuokra-asunnon rakentamisesta Vantaan Tikkurilaan. Toukokuussa 2015 perustettu tytäryhtiö Pohjola Rakennus Oy Keskija Itä-Suomi on jo iso toimija alueellaan. Tikkurilan asuntokohde on osa Elon rakennuttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on käyttää noin 200 miljoonaa euroa noin 1 000 uuden vuokra-asunnon rakennuttamiseen lähivuosina. Vuokrasopimusten keskimaturiteetit ovat pitkiä ja vuokrakassavirrat ovat vakaita. – Pienillä vuokra-asunnoilla hyvien liikenneyhteyksien päässä kasvukeskuksissa on jatkuvasti kova kysyntä, sanoo Elon projektinjohtaja Antti Pyötsiä. Seuraavana markkinoille on tulossa Tampereen Kalevanrinteen Iriksen 57 asuntoa. Hitas-asunnot toteutetaan arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehdin suunnitelmien pohjalta. Yhtiöllä on tällä hetkellä 136 asuntoa rakenteilla Jyväskylän seudulla.. Tikkurilaan rakennettavat asunnot ovat osa viiden asuntoosakeyhtiön korttelia, joka sijaitsee Tikkurilan ydinkeskustassa entisen Toyotan myyntipisteen paikalla. Rakennustyöt käynnistyvät heti ja asunnot valmistuvat keväällä 2017. Järjestelmässä on ajankohtainen tieto työtilanteesta, mikä auttaa tiimien esimiehiä suunnittelemaan resursseja tehokkaimmalla tavalla. Rakenteilla olevat ISS:n siivoojat Mobilogissa eQ Hoivakiinteistöille 27 kiinteistöä Healthcarerahastolta E rikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt on ostanut 27 kiinteistöä Northern Horizon Capitalin hallinnoimalta Healthcare I -rahastolta. Rahasto omistaa kaupan jälkeen 123 hoiva-alan kiinteistöä Suomessa. – Käynnistämme uusia kohteita sitä mukaa, kun löydämme asuntotuotantoon sopivia tontteja kasvukeskuksista. Rahasto jakaa sijoittajilleen 6 prosentin tuotto-osuuden vuosittain. Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot rakentaa SRV. Suunnitteilla ovat myös Lexus ja Starlet. Kun tieto on nopeasti käytössä, toiminta on kustannustehokasta, mahdollisiin ongelmiin voi reagoida nopeasti ja investoinnit voi ajoittaa oikein. Toteutuneet työtunnit on helppo klikata mobiilikäyttöliittymään. Vuokralaiset ovat hoivatoimialan merkittävimpiä toimijoita Suomessa. Kielikään ei muodostu enää muuriksi – raportointi onnistuu helposti mobiilissa. – Uusi toimintamalli vaatii aina opettelua, mutta kun raportteja ei enää tarvitse kirjata paperilla ja kynällä, prosessit ovat nopeutuneet. Niiden yhteenlaskettu vuokrattava pinta-ala on lähes 50 000 m 2 . Uudellamaalla Pohjola Rakennuksen tämän hetken merkittävämpänä hankkeena on As Oy Helsingin Atriumpiha Jätkäsaaressa, jonne valmistuu 2017 yhteensä 68 asuntoa. Tampereen seudulla on tällä hetkellä rakenteilla 578 asuntoa. Käynnissä on jo Carina-niminen perustajaurakointikohde ja LähiTapiolalle rakennetaan Celica. Ensi vuonna pyrimme aloittamaan kolme uutta asuntokohdetta pääkaupunkiseudulle, kertoo Elon kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Timo Stenius. Uudellamaalla on tällä hetkellä rakenteilla yhteensä 312 asuntoa ja tänä vuonna aloitetaan vielä 118 asunnon rakentaminen. – Järjestelmän avulla asiakas näkee, että palvelu sujuu ja sovitut asiat on hoidettu. Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt sijoittaa varansa suomalaisiin hoiva-alan kiinteistöihin. Hankitut kohteet ovat pääosin tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettuja, vuosina 2006–2012 valmistuneita kiinteistöjä. Kaikki kohteet ovat täyteen vuokrattuja. Kortteliin tulee yhteensä 400 asuntoa noin 800 asukkaalle. Yhtiöt onkin nimetty Toyotan automallien mukaan: Elolle rakennettavan yhtiön nimi on Verso. 59 Elo rakentaa Tikkurilaan vuokra-asuntoja Yli tuhat asuntoa rakenteilla P ohjola Rakennus -konsernilla on tällä hetkellä 1 133 asuntoa rakenteilla Pirkanmaalla, Hämeessä, Uudellamaalla sekä Keskija Itä-Suomessa
Taloyhtiön tai teollisuusja liikekiinteistön on tärkeää löytää aidosti kiinnostunut kiinteistöhuollon toimija partneriksi viemään kiinteistön hoitoa eteenpäin sekä ylläpitämään laatua ja kiinteistön ympäristöä niin sisällä kuin ulkonakin. Oman kaluston ansiosta huoltotöitä ei tarvitse ohjata aliurakoitsijoille Pestok Oy on vuonna 2004 perustettu kiinteistöhuollon asiantuntijayritys. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanit sekä asiakkaat ovat yhtä mieltä siitä, että Pestokin kanssa homma toimii, ja että avaimet on annettu juuri oikealle kumppanille, Jari Rannasmaa sanoo. Kiinteistönhuollon ja taloyhtiön yhteistyötä tarvitaan lisää. Kilpailutuksessa tulisi vertailla laatua, ei ainoastaan hintaa. Toiminnan johtoajatuksena on alusta asti ollut asiakaslähtöisyys, nopea reagointi ja laadukas joustava toiminta. Ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi kiinteistöhuoltoyritys on panostanut omaan, monipuoliseen kalustoon ajoneuvoista kaivinkoneisiin, katupesureihin ja aina kattoja kuvaavaan helikopterikameraan saakka. Vahvaa perheyritystä luotsaavat yrittäjäpariskunta Jari Rannasmaa ja Pirjo Kivivirta. Pestokin porukka kysyykin, kenelle olet valmis antamaan kiinteistösi avaimet. Yritys tarjoaa parille sadalle taloyhtiölle ja teollisuusja liikekiinteistölle monipuolisen kattauksen kiinteistöhuollon palveluita, KeskiUudenmaan, Vantaan, Sipoon ja Helsingin alueella. – Luottamuksellinen suhde kiinteistön hoidossa on ensiarvoisen tärkeää. 60 V uonna 2004 perustettu kiinteistöhuoltoyritys Pestok Oy on paikallisesti suurin kiinteistöhuoltoalan yritys Keski-Uudellamaalla. Kiinteistöhuoltoa voitaisiin Pestok Oy:n mukaan kehittää entisestään parantamalla isännöitsijöiden, huollon ja hallitusten vuorovaikutusta
– Tässä kilpailussa pitää pysyä mukana ja sen vuoksi henkilöstöämme koulutetaan vastaamaan tähän tarpeeseen. Kaikkihan kuitenkin lähtee asiakkaan toiveista ja tarpeista, Rannasmaa toteaa. Aloituspalavereissa, joissa käydään läpi esimerkiksi taloyhtiön tarvitsemia palveluita, huoltomiehet ja siivoojat ovat itse mukana. Sillä, että huoltomies on tuttu kaveri ja lähestyttävissä entisaikojen talonmiehen tapaan, on meillä saavutettu hyviä tuloksia. Niihin tehtäviin, joihin alihankkijoita käytetään, työn laadun tulee olla hyvää, eikä asiakkaalle saa koitua lisälaskua, Rannasmaa toteaa. Vuosien saatossa vaatimukset kiinteistöjen automaation suhteen ovat nousseet merkittävästi. Aluehuoltomiehet, jotka vastaavat tietyn alueen kiinteistöistä, tuntevat talot ja ihmiset. Huoltoautoja yrityksellämme on 26 ja vaihtolavoja parikymmentä. – Pestok Oy:ssä puhelimen toisessa päässä on aina ihminen, ja kysymyksiin saa nopean vastauksen, myyntipäällikkö Petra Tall sanoo. – Kiinteistöhuolto jää liian usein näkymättömäksi toimijaksi. – Meiltä löytyvät traktorit, kaivinkoneet, kuormaajat, kastelevat ja keräävät harjakoneet, imulakaisuautot, katupesurilla varustettu painepesulaitteisto, auraussekä hiekoituskalusto sekä ajoruohonleikkurit. Luotettavat, pitkäaikaiset yhteistyökumppanit huolehtivat sähköja LVI-töistä. – Nykypäivänä palveluiden ostajilla ei välttämättä ole aavistustakaan siitä, kuka kiinteistössä siivoaa, meillä tilanne on päinvastainen. Kun traktorit, kaivinkoneet ja lakaisukoneet löytyvät omasta takaa, ei töitä tarvitse ketjuttaa aliurakoitsijoille.. Siivoustyöhön Pestokilla on oma vetäjänsä, joka valvoo puhtaanapidon korkeaa laatutasoa. 61 Oma henkilökunta ja kalusto Pestok Oy:ssä työskentelee omaa, vakituista henkilökuntaa 37 henkeä. Huoltomiehiä ei tunneta saati tavoiteta tarvittaessa. Ammattitaitoisen henkilökunnan ohella Pestok Oy:ssä on panostettu monipuoliseen, omaan kalustoon, jonka ansiosta kiinteistöhuollon töitä ei tarvitse ohjata tyypilliseen tapaan aliurakoitsijoille. Lisäksi käytössämme on kattojen ilmakuvaukseen tarvittava helikopterikamera, Rannasmaa kertoo. Passiivisen toteuttamisen sijaan annamme myös ammattitaitoomme pohjautuvia suosituksia kiinteistöhuoltoon liittyen, Pestok Oy:n myyntipäällikkö Petra Tall sanoo. – Toimiva kiinteistönhuolto rakennetaan ammattitaitoisen, hyvinvoivan ja joustavan henkilöstön avulla, yrittäjäpariskunta Jari Rannasmaa sekä Pirjo Kivivirta toteavat. Kuten muissakin kiinteistöhuollon töissä, myös siivouksessa on tärkeää tietää, kuka kiinteistön puhtaudesta huolehtii. Perheyritys Pestok Oy on kiinteistöhuollon ammattilainen Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa, Vantaalla, Sipoossa ja Helsingissä. Monipuolinen kalusto on Pestok Oy:n vahvuus. Nykypäivänä kiinteistöhuolto jää usein näkymättömäksi ja etäiseksi toimijaksi, jonka henkilöstöä voi olla vaikea tavoittaa
– Oma näkemykseni on, ettei massa korvaa laatua, tavoitettavuutta tai henkilökemioita isännöinnissä eikä liiemmin kiinteistönhuollossa. Kiinteistön ulkoalueiden ammattitaitoinen huolto lisää kiinteistön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.. Asiakaspalvelusta vastaavana Pirjo Kivivirta näkee ja kuulee suoran palautteen kentältä. – Näin talvisin tulee usein esiin se, että piha-alueisiin tulisi kiinnittää taloyhtiöissä paremmin Tärkeää on kehittää kiinteistöhuoltoyrityksen, isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä selkeyttää eri osapuolten vastuualueita. Pienemmässä organisaatiossa toiminta on usein joustavampaa, henkilöstö tunnetaan ja voidaan tavoittaa langan päähän aina ja ripeästi, Rannasmaa toteaa. – Itse koen, että mitä tiiviimpää yhteistyö kiinteistöhuollon, isännöitsijän ja hallituksen välillä on, sitä parempi on lopputulos, Rannasmaa sanoo. Kiinteistömassoista puhuttaessa haetaan niihin usein valtakunnallisia kiinteistöhuollon toimijoita. 62 Huollon, isännöitsijän ja hallituksen yhteistyö tiiviiksi Rannasmaan mukaan tänä päivänä erityisen tärkeää olisi kehittää kiinteistöhuoltoyrityksen, isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä selkeyttää eri osapuolten vastuualueita kiinteistönpidossa
Pestok Oy:n kautta hoituvat myös vuokrayhtiöiden huoneistoremontit ja huoneistojen loppusiivoukset. Halvempikin huoltoyhtiö voi toimia, mutta halpa ei välttämättä ole aina edullista. – Kilpailutus, johon tänä päivänä herkästi lähdetään, on sinänsä positiivinen asia. Kesällä kiinteistöhuolto vastaa puiden ja pensaiden hoidosta sekä nurmikoiden leikkauksesta. Rannasmaan mukaan kiinteistöhuollon kohdalla tuijotetaan nykyisin liiaksi hintaa. Pestok Oy:llä on kuorma-autoja sekä parikymmentä vaihtolavaa kiinteistöjen tarvitsemia kuljetuspalveluita varten.. Arjen nopealle avulle ei voi lyödä hintalappua. Lumenkasauspaikat ovat monessa kiinteistössä jääneet jopa kokonaan huomioimatta, Pirjo Kivivirta kertoo. 63 – Monen edullisen hinnan päälle laskutetaan yllättäen piilokuluja, eli erilaisia tarvikeja huoltoautolisiä. Lisätietoja: www.pestok.fi Teksti: Tuula Kolehmainen huomiota. Kilpailutustilanteessa ne eivät kuitenkaan suinkaan aina käy ilmi. Valveutuneimmat isännöitsijät osaavat edellyttää, että erillistyönlisät näkyvät hinnassa. Pestok Oy:ssä halutaan vaalia nykyaikaisen laadun ja modernin tekniikan rinnalla entisaikojen talonmieshenkeä. Järeän kaluston ansiosta myös mittavammat pihanrakennustyöt hoituvat vaivatta. Pitkän päälle voi tulla kulujen ja korjausten muodossa hyvinkin kalliiksi, jos kiinteistöstä ja talotekniikasta, kuten vesipisteistä, lämmityksestä tai ilmanvaihdosta ei pidetä asianmukaisesti huolta, Rannasmaa sanoo. Moni taloyhtiö on karvaan kokemuksen kautta joutunut huomaamaan, ettei se halvin huoltoyhtiö olekaan kenties paras. Säännöllisten tarkastuskäyntien ansiosta talotekniset laitteet pysyvät hyvässä toimintakunnossa. Me katsomme, että huoltoauto, josta löytyvät yleisimmät varaosat, kuuluu palveluun, eihän huoltomies voi kulkea linja-autolla, Petra Tall sanoo. Karu totuus on kuitenkin se, ettei halvalla saa hyvää, vaan hommat jäävät tekemättä, tai työn laatu ei vastaa odotuksia. Hinnan sijaan vertailussa tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutta ja tehdä ratkaisut ennen kaikkea palvelun sisällön ja laadun suhteen. – Kun kiinteistöhuoltoyrityksiä kilpailutetaan, usein tärkeimpänä kriteerinä on hinta. Aluehuoltomiehet tuntevat talot ja asukkaat
Näilläkin keinoilla syntyisi joustavuutta rakennushankkeiden läpiviemiseen. Kaupungin päätöksenteko vie aina aikaa ja vaatii meiltä muun muassa valmistelua. Poliittisen päätöksenteon byrokratiaa puretaan EU:n suuntaan voisi vähentää. – Hankesuunnitelma on ainoa, joka viedään poliittiseen päätöksentekoon. Kansallisella tasolla esimerkiksi erilaisten ilmoitusten tekoa Kaupunki voi säästää hankkeissa toteuttamalla niitä allianssi – tai elinkaarihankkeina.. 64 J yväskylässä on laskettu sote-salkku valmiiksi niin eurokuin pintaalamääräisestikin. Kiinteistöbyrokratiassa olisi purettavaa, tosin muun muassa hankintalaki sanelee tietyt rutiinit. – Lain mukaan alle 30 000 euron hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa, mutta alaraja voisi olla vaikkapa 100 000 euroa. – Meillä on salkussa noin 130 000 neliötä kiinteistömassaa. Eurot on helppo kilpailuttaa, mutta laadun mittaaminen ja sen kilpailuttaminen ovat monesti se vaikeampi osio, sanoo Eriksson. Kuntien hankinnat perustuvat hankintalakiin, jossa on kieltämättä byrokratiaa aika paljonkin. – Hankintalaki säätelee kuntien, mutta päätöskäsittely vaihtelee kunnittain suuresti. Yli 10 miljoonan hankinnat siunaa valtuusto, 5–10 miljoonan hankkeet päättää kaupunginhallitus ja alle viiden miljoonan hankkeet Tilapalvelun johtokunta. Odottelemme nyt hallituksen seuraavia päätöksiä, Jyväskylän kiinteistöjohtaja Esko Eriksson. Osassa kunnista hankkeet kulkevat koko päätöksentekoprosessin läpi, mutta osassa prosessia oiottu. Kaupungit suosivat rakentamisessaan uusia urakkamalleja Kaupungit ovat valmistautuneet sote-uudistukseen muun muassa laskemalla valmiiksi kiinteistöjensä sote-salkun. Menettely on nopeuttanut hankkeiden läpivientiä merkittävästi. Kun voimme päättää itse operatiivisesta hankkeen totutuksesta itsenäisesti, läpimeno nopeutuu. Jyväskylässä rakennushankkeiden ja hankintojen läpivienti on pitkälti delegoitu Jyväskylän Tilapalvelu-liikelaitokselle. Kaupungit suosivat hankkeissaan allianssija elinkaarimalleja. Erikssonin mukaan hankintalain tuomaa byrokratiaa voitasiin vähentää tiettyjä rajoja muuttamalla
– Niitä on 24, joukossa muun muassa vanhainkoteja ja terveysasemia. Eriksson ei näe rakentamisen tai hankintojen keskittämisen kuntasektorilla tuovan etuja kuin kenties pienillä paikkakunnilla. – Kiinteistötoimea ei voi tästä enää paljon yksinkertaistaa, byrokratia on viety minimiin. Olennaista on riskien hinnoittelu elinkaarimallissa, mitä kautta myös suurin säästö syntyy. Normaalit rakennushankkeet eivät mene poliittiseen päätöksentekoon, mutta hankintalaki tuo byrokratiaa etenkin kilpailutuksessa. 65 pyrkineet löytämään kuhunkin hankkeeseen mahdollisimman sopivan mallin. Oulussa allianssi-malli on käytössä kolmessa kohteessa, joista kaksi on koulukeskusten saneerauksia ja yksi uudiskohde. – Nykyisissä hankkeissa on tiukat budjetit, mutta ne ovat pitäneet hyvin. Juhani Karvonen Uudet urakkamallit säästävät Kaupunki voi säästää hankkeissa toteuttamalla niitä allianssi – tai elinkaarihankkeina. – Haemme koko ajan uusia käytäntöjä, joilla kustannustehokkuutta voidaan nostaa ja pitää laatua korkealla. – Elinkaari ja allianssimallien edut tulevat esiin isoissa hankkeissa, koska hankkeen läpivieminen joka tapauksessa työllistää. Leskisen mukaan myös byrokratia vähenee. Urakoitsijan on avattava omaa kustannusrakennettaan, mikä ei välttämättä ole aina urakoitsijalle helppoa. Elinkaarimallissa emme vuokraa tiloja, vaan ostamme olosuhteita ja käyttöaikaa. Lahdessa kiinteistöpalvelut ulkoistettu Lahden kiinteistöpäällikkö Jouni Arola ei ota vielä kantaa siihen, mite sote-alueet tai maakuntajako vaikuttavat rakentamiseen. Olemme Turun kaupungin toimialajohtaja Jouko Turton mukaan Turussa hyödynnetty erilaisia urakkamalleja muun muassa allianssia ja projektijohtourakkaa. Turton mukaan Turussa hyödynnetty erilaisia urakkamalleja muun muassa allianssia ja projektijohtourakkaa. Pieniin hankkeisiin allianssimalli ei sovellu. Ne ovat 20–30 miljoonan euron hankkeita. Yli puolen miljoonan euron hankkeiden aloitukset viedään kaupunginhallitukselle, ja myös isojen hankkeiden hankesuunnitelmat hyväksytään poliittisessa päätöksenteossa, sanoo Arola. Allianssi koettu Oulussa hyväksi – Emme tiedä vielä, mitä sotehanke kiinteistökentässä merkitsee. Jatko riippuu osaltaan hallituksen päätöksistä, sanoo toimialajohtaja Jouko Turto. Esimerkiksi sähköpostien määrä on vähentynyt. Kiinteistöjohtaja Esko Erikssonin mukaan Jyväskylässä on laskettu sote-salkku valmiiksi niin eurokuin pinta-alamääräisestikin.. Lahdessa kaikki kiinteistöpalvelut on Arolan mukaan ulkoistettu. omistajan käyttö ja hoitovastuu vuosikymmeniksi eteenpäin muille tahoille kuin kaupungille. – Pohjankartanon ja Pitkäkankaan koulukeskusten peruskorjaushankkeet ovat suuruusluokaltaan alle 10 miljoonan euron, Hiukkavaaran uudisrakennushanke on yli 20 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä kahta kouluhanketta toteutetaan allianssilla. Palveluntuottajat eivät ole kovin paljon kiinnostuneetkaan käyttämään näitä malleja pienissä kohteissa. – Teimme aikanaan selvityksen perinteisen urakkamallin ja elinkaarihankkeen välillä. – Saneerauksissa syntyy helposti ylimääräisiä kustannuksia. Siinä selvityksessä todettiin, että elinkaarimalli oli edullisempi kokonaiskustannuksiltaan. Sote-kiinteistöjen osuus Oulun kaupungin kiinteistöistä on noin 20 prosenttia, sanoo Oulun Tilakeskuksen toimitusjohtaja Jouko Leskinen. Yhteistoiminta säästää aikaa ja kustannuksiakin, koska kaikki osapuolet ovat sitoutuneet hankkeeseen. Jyväskylässä on juuri valmistunut Huhtasuon päiväkotija koulukeskus, mikä on toteutettu elinkaarimallilla. Infrapuolella Lahden uusi Matkakeskus on tästä esimerkki. Allianssimallissa takuuaika on viisi vuotta, kun normaalissa hankkeissa se on pari vuotta. Perinteisessä mallissa tilaaja ilmoittaa hinnan, johon suunnittelija ja urakoitsija sovittavat oman toimintansa. Elinkaarimallissa on tarkoitus saada kiinteistön ns. Lahdessa on käytetty allianssimallia hyvällä menestyksellä. Rakennusten kunnossapito edellyttää kuitenkin kasvavaa panostusta ylläpitoon ja ennen kaikkea ennakoivan ylläpidon kehittämistä. Allianssimallissa pyritään toteuttamaan hanke mahdollisimman edullisesti. – Tähän ei vielä vastata, kun emme tiedä, mitä muutokset merkitsevä, sanoo Arola. Jos hanke onnistuu alle kustannuarvion, urakoitsijalle on tiedossa lisäpalkkio. Suuremmissa kaupungeissa tämä osaaminen on paremmalla tasolla. Allianssilla Turussa toteutetaan myös Jyrkkälänpolun asuintalojen peruskorjausta sekä Naantalissa uuden voimalaitoksen rakentamista. Etenkin työaikaisia kustannuksia on vaikea arvioida etukäteen. Turussa sotekiinteistöt yhtiöitetty Turussa sote-kiinteistöt on yhtiöitetty. Budjetit tuskin olisivat pitäneet, jos hankkeissa olisi käytössä perinteiset urakkamallit. Allianssi sopii myös saneerauskohteisiin, koska niissä tulee aina vastaan yllätyksiä. Jos paikkakunnalla ei ole ostamisen osaamista, keskittämisestä voi olla etuja. Allianssi-malli on koettu Leskisen mukaan kustannustehokkaaksi. – Allianssimallissa istumme kerran viikossa päiväksi yhteen ja selvitämme kaikki asiat. Riskin ottaa se, joka pystyy siihen parhaiten vastaamaan
Jatkuvan parantamisen periaate sisältyy keskeisesti kaikEnergia-asiat puhuttivat Keski-Suomessa Energiatehokkuussopimustoiminnalla on saatu aikaan hyviä tuloksia, joiden ansiosta Suomessa on voitu lähestyä kansallisia ja EU-tason energiatehokkuustavoitteita vapaaehtoisin keinoin. Sopimusten tavoitteena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä järjestelmällisesti parempaan energiatehokkuuteen. – EU-tukia myönnetään lähes ainoastaan sellaisille tahoille, jotka ovat sitoutuneet sopimuksiin, Outinen muistutti. Energiatehokkuussopimuksilla saadaan hyviä tuloksia 440 miljoonan säästöt sopimuksilla Energiansäästösopimusten vuotuiset vaikutukset vuosina 2008–2014 vastaavat noin 3,2 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä, joka vuonna 2014 oli 372 TWh. Vuonna 2017 voimaan astuvat energiatehokkuussopimukset eivät tuo suuria muutoksia nykytoimintaan. Uusi energiatehokkuussopimuskausi käynnistyy vuoden 2017 alussa. Nykyiset energiatehokkuussopimukset 2008–2016 ovat jatkoa vuonna 1997 käynnistyneille energiansäästösopimuksille. Tapahtumaan osallistui viitisenkymmentä kuulijaa pääasiassa Keski-Suomesta, mutta muun muassa oppilaitosten ja yhdistysten edustajia oli paikalla kauempaakin Suomesta. Sopimustoimintaan liittyvä energiatehokkuustoimenpiteiden raportointi on tärkeä osa Suomen energiansäästön raportointia EU:lle. Luvassa viilauksia energiatehokkuussopimuksiin Energiaviraston yli-insinööri Pia Outisen esitelmä käsitteli energiatehokkuussopimuksia ja etenkin sitä, millaisia muutoksia niihin on tulossa vuonna 2017. Uusia elinkeinoelämän, kiinteistöalan ja kuntaalan sopimuksia viimeistellään parhaillaan. Vuonna 2017 alkavan kauden sopimustoiminnan valmistelu on aloitettu vuoden 2015 alusta ja on nyt edennyt viimeistelyvaiheeseen. Ministeriöiden, toimialaliittojen, yritysten ja yhpäivittämiseksi. Avauspuheenvuoron seminaarissa piti Keskusta-puolueen kansanedustaja Anne Kalmari, joka puhui biotaloudesta talouden seuraavana aaltona. Tilaisuus kesti yhden päivän ajan ja sen aikana kuultiin 13 esitystä sekä muutamia kommenttipuheenvuoroja. Sopimukset koskevat muun muassa teollisuutta, energia-alaa, palveluita, kuntia, kaupunkeja ja asuinja toimialakiinteistöä. Myös jatkossa energiatehokkuussopimuksilla edistetään energiatehokkuuden toteutumista eri toiminta-alueilla. 66 K eski-Suomen Energiapäivä järjestettiin Jyväskylässä 17.2. Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa keskeisiä EU:n energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden toimeenpanossa. – Säästöt lämmössä ja polttoaineissa 8,75 TWh – Sähkön säästö 3,27 TWh – Säästöt energiakustannuksissa 440 miljoonaa euroa – Hiilidioksidipäästöjen vähenemä noin 3,6 miljoonaa tonnia teisöjen välisillä vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla edistetään energiatehokkuuden toteutusta eri toimialoilla. Outinen kuvaili uusia sopimuksia vanhojen sopimusten Keski-Suomen Energiapäivä keräsi tänä vuonna Jyväskylään noin 50 energia-asioista kiinnostunutta kuulijaa.. Vuoden 2016 aikana yritykset ja yhteisöt tekevät liittymispäätöksensä ja -viimeistelynsä sopimuksiin. Kaikki puheenvuorot liittyivät tavalla tai toisella energia-asioihin. Kalmarin lisäksi Energiapäivässä kuultiin Pia Outista, Pirkko Melvilleä, Lauri Penttistä, Kari Srömiä, Tero Hirvelää, Tapani Tommilaa, Asko Ojaniemeä, Lauri Kärnää, Jarno Kuokkasta, Outi Pakarista, Minna Lappalaista, Tommi Lahtea, Petteri Korpiojaa ja Pasi Jalosta
Erot kuntien energiatehokkuussopimusten tuloksissa näkyvät siinä, kuinka hyvin kunnat ovat niihin sitoutuneet, ei siinä, kuinka suuresta kunnasta on kyse, Outinen totesi. Liittyjät asettavat ensimmäiselle jaksolle 7,5 prosentin ja toiselle jaksolle 4 prosentin energiansäästötavoitteet. Ensimmäinen jakso toteutuu vuosina 2017–2025 ja toinen vuosina 2021–2025. artiklan mukainen sitova kumulatiivinen energiansäästötavoite jäsenvaltioille kaudella 2014–2020 on 49TWh – EED:n 3. – Suomea voidaan tavallaan pitää syyllisenä pakollisiin energiakatselmuksiin, sillä energia-asiat toimivat Suomessa todella hyvin ja Suomea pidetään mallimaana. Energiatehokkuussopimuksia valmistellaan tänä vuonna – Maaliskuu 2016: toimialojen sopimuksia viimeistellään ja ne saadaan valmiiksi maaliskuun alkuun mennessä. – Ensimmäisen kauden aikana sitoudutaan vähentämään energiankulutuksesta yksi prosentti vuodessa, tämän jälkeen 0,7 prosenttia vuodessa, niin pysytään linjassa EU:n tavoitteen kanssa, Outinen summasi. Vuosina 2008–2014 energiatehokkuussopimukset ovat vaikuttaneet merkittävästi niin sähkön kuin lämmön ja polttoaineidenkin kulutukseen elinkeinoelämän, kunta-alan ja kiinteistöalan sektoreilla. Sopimukseen liittyneet yritykset ja yhteisöt asettavat omat energiankäytön tehostamistavoitteensa, toteuttavat niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja raportoivat vuosittain energiatehokkuustoimenpiteiden toteutumisesta ja muusta sen parantamiseen tähtäävästä toiminnasta. Kaudella 2014–2020 sitova kumulatiivinen energiansäästötavoite EU:n jäsenvaltioille on 49 TWH. artiklan mukainen ohjeellinen tavoite vuonna 2020 on loppuenergiankulutuksen absoluuttinen taso 310 Twh ja sitä vastaava primäärienergiankulutuksen taso 417TWh – Säästötavoitteiden saavuttamisessa on energiatehokkuussopimuksilla keskeinen rooli. Tällöin alkaa myös uuden sopimuskauden markkinointi. – Huhtikuu 2015: Liittymispäätökset ja -valmistelut kunnissa alkavat – Lokakuu 2016: Allekirjoitustilaisuus Säätytalolla – Tammikuu 2017: Uusi energiatehokkuussopimuskausi alkaa Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari puhui seminaarin avauspuheenvuorossa biotalouden merkityksestä.. – Jatkossa tullaan kunta-alan energiasopimuksista poistamaan vaihtoehto liittyä energiatehokkuussopimukseen tai -ohjelmaan, sillä sama ohjelma sopii hyvin kaikille riippumatta, kuntayhtymiä ja kunnan koosta. Sopimuskaudessa kaksi jaksoa EU:n uusi energiasopimuskausi on jaettu kahteen osaan. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Energia-asiat puhuttivat Keski-Suomessa Energiatehokkuussopimuksilla saadaan hyviä tuloksia Energiatehokkuusdirektiivi – Energiatehokkuusdirektiivin (EED) 7. 67 kiin sopimuksiin. Uusissa sopimuksissa myös huomioidaan jo tehtyjä energiamuutoksia vuodesta 2014 lähtien. Yritykset ja kunnat ovat tehneet hyvin säästöjä, Outinen totesi. Sopimusasiat sujuvat Suomessa Outinen totesi, että energiatehokkuusasiat ovat Suomessa EU:n näkökulmasta hyvällä mallilla ja Suomi tulee pääsemään sille asetettuihin energiatehokkuustavoitteisiin
Vuoden 2050 tavoite on mahdollistaa fossiiliton ja hiilineutraali energiantuotanto ja liikkuminen kaupungissa. Kohteissa tarkkailtiin ja tehostettiin energian ja veden käyttöä kiinnittämällä huomio muun muassa Resurssiviisas energia-asioiden suunnittelu vaikuttaa päästöihin ja talouteen Jyväskylä on asettanut energia-tehokkuustavoitteekseen tuottaa sähköä ja lämpöä hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä. Hanke päättyy maaliskuussa 2016, ja sen aikana on saatu tehtyä Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Kokeilukulttuuri viitoittaa tietä Resurssiviisaita energiaratkaisuja on Jyväskylässä kartoitettu esimerkiksi neljän taloyhtiön kokeilussa, jonka tavoitteena oli tehostaa energiankäyttöä. -toimintasuunnitelma, PLEEChanke , että toimintasuunnitelma määrittelee tarkemmin toimenpiteitä resurssiviisaan Jyväskylän energiaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimii osana tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa. – Resurssiviisaus on lähellä kestävän kehityksen periaatetta, mutta sen tulokulma on erilainen: resurssiviisaassa suunnittelussa edetään talous kärjessä, Melville selvensi. Tutkimusja kehittämispäällikkö Pirkko Melville Jyväskylän kaupungilta painotti esitelmässään Resurssiviisaus Jyväskylässä – tiekartta hiilineutraaliin energiaan , että energiatehokkuushankkeessa pyrittiin nimenomaan resurssiviisauteen. 68 J yväskylä osallistui viiden muun keskikokoisen kaupungin ohella 36 kuukauden mittaiseen PLEEChankkeeeen (Planning for Energy Efficient Cities). PLEEC-hanketta esitellyt projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimistosta taas muistutti puheenvuorossaan Energiaviisas Jyväskylä Tutkimusja kehittämispäällikkö Pirkko Melville Jyväskylän kaupungilta esitteli Jyväskylän suunnitelmia kehittyä hiilineutraaliksi ja fossiilittomaksi kaupungiksi.. Suunnitelma ilmaisee kaupungin tahtotilan Aiheesta kuultiin KeskiSuomen Energiapäivässä kaksi puheenvuoroa
Lisäksi on pohdittu kulutuksen ja materiaalien, ruoan tuotannon ja kulutuksen, vedenkäytön ja luonnonvesien sekä kestävien yhteisöjen vaikutusta resurssiviisauteen. Kuva: SITRA / Jyväskylän kaupunki liikenteen tehostamisella, biokaasun liikennekäytön lisäämisellä ja maamassojen optimoinnilla voidaan säästää 100 miljoonaa euroa vuodessa, lisätä tuhat työpaikkaa vuodessa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 500 kt vuodessa. Pilottihankkeissa korostuvat Melvillen mukaan asukkaiden aito sitouttaminen energiansäästöön, tekemällä oppiminen, haastaminen ja resurssiviisauden levittäminen: – Kertomukset onnistuneista kokeiluista vahvistavat ymmärrystä kestävän kehityksen elämäntavan tärkeydestä. Resurssiviisailla ratkaisuilla voi olla merkittäviä vaikutuksia aluetalouteen. Jyväskylän kaupungin julkaisemien laskelmien mukaan puupolttoaineilla, lähiruualla, vedenkulutuksen vähentämisellä, rakennusten energiatehokkuudella, biokaasun tuotannolla biojätteestä, ruokahävikin vähentämisellä, joukkoja kevyen tiekartta on PLEEC-hankkeessa jaettu kuuteen eri haaraan, joista energiantuotanto ja -kulutus sekä liikkuminen ja yhdyskuntarakenne ovat keskiössä. Vuonna 2030 kaupungin tavoite on olla hiilineutraali ja vuoteen 2050 mennessä lisäksi fossiiliton. Esimerkiksi energiantuotannon ja kulutuksen tavoitteena vuosille 2017–2019 on löytää puun toimitusketjuille uusia ratkaisuja ja etsiä aluekohtaisia energiatehokkuusratkaisuja. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Energiaviisas Jyväskylä -tavoitteet lämmitys minen edelleen, sekä jatkuva energiantarpeen vähentäminen liikennettä, pyöräilyä ja kävelyä lisääminen mahdollisuudet ja vaihtoehdot (energiatehokkuuden lisäämisen ohella) PLEEC-hankkeen projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimistosta esitteli Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelmaa. Vuonna 2050 Jyväskylä haluaa olla jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kaupunki, Melville summasi. Kokeiluista saatujen tulosten avulla voidaan jatkossa suunnitella mittavampia toimenpiteitä: – Kokeilukulttuuri on tärkeä osa tekemällä oppimista, Melville painotti. Lauri Penttinen luetteli useita tahoja, joiden panoksella yksin ja yhdessä on merkitystä vaiheittain etenevien energiaviisaustavoitteiden toteutumisessa: – Kaupungin keskeisiin yksiköihin ja yhtiöihin kuuluu muun muassa Tilapalvelu, Rakennusvalvonta, Jyväskylän Vuokraasunnot Oy, Jyväskylän Energia ja Kaupunkisuunnittelu. Tiekartassa kuusi haaraa Jyväskylän resurssiviisauden. Jokaiselle tiekartan osaalueelle on tehty vuosisuunnitelmat asioiden edistämiseksi. Vuosina 2020–2025 kaupunkiin on suunnitelman mukaan tarkoitus avata 1–2 tuulivoimapuistoa sekä aurinkovoimala. Melville painotti myös resurssiviisauden vaikutuksia aluetalouteen. 69 valaistukseen, kierrätykseen, jakamiseen ja yhteiskäyttöön. – Tiekartta on visio ja ilmaisee tahtotilaa
70 R akennus-Kasevan toimitusjohtaja Timo Häll toteaa, että julkisivuremontti on suurimpia remontteja, joita kerrostaloihin tehdään. Tästä on sovittava kaupungin kanssa. Kannattaa myös ottaa yhteyttä referensseinä mainittuihin taloyhtiöihin, ja selvittää miten julkisivuremontti on todellisuudessa mennyt. Tämä säästää kustannuksia ja koko remontti sujuu muutenkin paremmin. Hällin mukaan kokenut suunnittelija osaa vähentää työnaikaisia riskejä tekijöille, talon käyttäjille sekä ohikulkijoille ja pystyy ennakoimaan työmaalla syntyviä lisäja muutostöiden tarpeita. Suunnittelu julkisivuremontin A ja O Julkisivuremontti on kallis ja se tulee suunnitella hyvin ja kokonaisvaltaisesti. Se tulee heti linjasaneerauksen eli putkiremontin jälkeen. Keskustassa sijaitsevissa kohteissa rakennustelineet rajoittavat ainakin jalkakäytävän käyttöä. Kannattaa siis valita sellainen urakoitsija, joka on suunnitellut vastaavan tyyppisiä julkisivusaneerauksia ennenkin. Kaupungin kanssa neuvoteltava – Lämpörappaus on nykyään suosittua vanhoihinkin kohteisiin, vaikkakin se nostaa kustannuksia. Muutokset rakennuksen julkisivuun on hyväksytettävä kaupunkikuvalautakunnassa, Häll kertoo. – Kustannus on noin 200– 300 €/m 2 , riippuen talon iästä ja julkisivun kunnosta. Vanha tekniikka ongelmana Rakenteiden nykyinen kunto sekä tekniikat, joilla ne on aikanaan toteutettu, täytyy huomioida tarkasti. Julkisivun elinkaari on 30–40 vuotta Rakennus-Kasevan toimitusjohtaja Timo Häll.. Tämä säästää kustannuksia pidemmällä aikavälillä, Häll neuvoo. Jos rakennus on suojeltu, niin museoviranomaisten kanssa on syytä keskustella jo suunnitteluvaiheessa, Häll muistuttaa. Remontti on toteutettava samanlaisena kuin alkuperäinen. – Arkkitehti ottaa kantaa mahdolliseen parvekeja ikkunaremonttitarpeeseen, jotka kannattaa tehdä samalla kerralla. Julkisivun elinkaari on kaiken kaikkiaan noin 30–40 vuotta. Pitkälle vaurioitunut julkisivu on usein vaurioittanut myös rakenteita. Jalkakäytävä on otettava työmaan käyttöön ja rajattava työmaa-aidoilla pois normaalista käytöstä, Häll valottaa käytännön asioita
Teksti ja henkilökuvat: Virpi Piippo Rakennuksen ulkopuolella olevaa tekniikkaa on tarkasteltava erityisesti. Julkisivuremontti tehdään ulkoisesti yleensä samanlaisena kuin alkuperäinen. Ikkunaremonttikin vaikuttaa vain vähän. Talon käyttäjien kannalta positiivista on, että talon sisätilojen käyttöön julkisivuremontti ei vaikuta. Annettiin nuhjaantua Ennen julkisivukorjaukset tehtiin pääosin puurakennuksiin, Suomen suurimmissa kaupungeissa on ollut kivitaloja vasta noin 100 vuotta. Hallitsemattoman poistamisen huomaa vasta seuraavalla lämmityskaudella. Näitä on siis Timo Hällin mukaan kokenut suunnittelija osaa vähentää työnaikaisia riskejä tekijöille, talon käyttäjille sekä ohikulkijoille ja pystyy ennakoimaan työmaalla syntyviä lisäja muutostöiden tarpeita.. Liiketilojen valomainokset, markiisit ja jäähdytyslaitteiden ulkoyksiköiden suojaaminen kannattaa suunnitella etukäteen, sillä näihin saattaa mennä yllättävän paljon aikaa ja ehtiä syntyä jo vahinkojakin. Energiatalouden kannalta julkisivuremonttia parempiakin säästökohteita on. Kannattaa siis valmistautua siihen, että purettava vanha tekniikka joudutaan kokonaan uusimaan. – Kivitalojen julkisivu kestää noin 30–40 vuotta. Silloin ei ymmärretty vaurioiden etenemisen merkitystä rakenteille. Lama 90-luvulla hidasti näiden tekoa, sillä oli helppo antaa nuhjuisen julkisivun rapistua pikkuhiljaa lisää. Puutaloissa korjattiin lähinnä lahovaurioita ja maalattiin. Jos julkisivuremontissa säästää esimerkiksi 50 000 euroa, niin saman voisi sijoittaa tehokkaammin lämmöntalteenottojärjestelmään tai yläpohjan lisäeristykseen, jos ne ovat tekemättä. Keljua on tietenkin, että talo on hupun alla muutaman kuukauden eikä ikkunoista näe ulos, Häll sanoo. – Siellä on yleensä lämpöantureita, joista lämmitysjärjestelmä ottaa ulkoilman lämpötilatiedon. 71 ryhdytty tekemään vasta sotien jälkeen ja ennen 1980-lukua vielä aika vähän. Jos talo on liikennevirtojen äärellä, niin talon suojaukseen käytettäviä pressuja voi käyttää mainostilana, jota voi myydä mainostoimiston kautta. Jos vanhaa tekniikkaa joutuu poistamaan remontin tieltä, ne vaurioituvat erittäin herkästi, eikä varaosiakaan vanhoihin laitteisiin yleensä enää saa
En usko että se kestää vaativassa meri-ilmastossa. – Minkä näköinen se mahtaa olla muutaman vuoden kuluttua. Myös se kuinka joku materiaali kestää ajan hammasta, on otettava huomioon, sillä muuten kiinteistölle tulee huomattavia lisäkuluja, kun julkisivua joudutaan korjaamaan jatkuvasti, Jaatinen tietää. Sama ongelma on myös rapatuissa rakennuksissa. Hyvästä suojauksesta on täällä Mikkelissä hyvä esimerkki. Nykyään Julkisivun sulauduttava muuhun ympäristöön Anna-Maija Jaatisen mukaan perinteinen punatiili on kestävä ja lähes ikuinen. Määräys tuli rakennushallitukselta, että yhtään isompia ikkunoita ei saa tehdä. Jaatisen asuinpaikan lähistöllä olevalla ammattikorkeakoululla maalarit ovat työskennelleet tiiviisti puisen julkisivun parissa. rakennetaan paljon sellaisia ”wau-rakennuksia”, joka herättää kylläkin ihmisten huomion, mutta ei ole kotoisa. Julkisivussakin täytyy olla kiva tunnelma, vaikka se olisi kuinka moderni. Jaatinen kertoo vielä, että betonielementtitalot, joita on aikoinaan tehty halvalla, alkavat nyt rapautua, sillä ilmansaasteet syövät niitä ja niiden pinnat joudutaankin usein uusimaan kokonaan. Huomio räystäisiin ja vedenpoistoränneihin – Suomen ilmasto on sellainen, että täällä kaikki ryhtyy mätänemään helposti. Rappaustakin voi välillä suhteellisen helposti uusia. On ihan eri asia Välimeren maissa, jossa ei ole pakkasia. – Uusi Poliisitalo Jyväskylässä oli koko ajan suojaamattomana ja ihan märkänä jatkuvasti. Siihen lätkäistiin betonit päälle ja sehän tuli todella kalliiksi. Kun Jyväskylään tehtiin aikoinaan säästöaikaan virastotalo, ikkunat tehtiin todella pieniksi. S isustusarkkitehti AnnaMaija Jaatinen on suunnitellut lukuisia julkisivuja niin toimistorakennuksiin kuin muihinkin. Esteettisyys unohtuu valitettavan usein. Olisi tärkeää että ihmisen olisi mukava elää täällä. – Se on tietenkin työläs rakentaa ja vaatii ihmistyötä, mutta nykyään sitä voi tilata elementteinä tehtaalta. 72 Suomen ilmasto on haastava julkisivuille ja tulevia remontteja voidaan välttää tai helpottaa jo rakennusvaiheen hyvällä suunnittelulla. Seinämaalin hengittäessä muovimaali tippuu alas Jaatinen ihmettelee Guggenheimmuseosta esitettyjä suunnitelmia, jossa merenrannalle ehdotetaan puista julkisivua. Jaatisen mukaan perinteinen punatiili on kestävä ja lähes ikuinen. Joku insinööri oli päättänyt, että laitetaan minimiin kustannukset. Lisäksi remontin aikana on kiinnitettävä huomio rakennuksen suojaamiseen kosteudelta. – Siihen on tehty täysmaalaus, vaikka rakennus on ollut siinä vasta muutaman vuoden. Siksi räystäisiin ja vedenpoistoränneihin on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Suomen talvi on haasteellinen, sillä välillä seinä on märkä, sitten se jäätyy ja sulaa vuorotellen. Enää tällaisia määräyksiä ei niin paljoa olekaan, vaan tuntuu, että kaikki on mahdollista. – Aluekaavamääräyksissä on määritelty, esimerkiksi Jyväskylän Sepänkadulla, että alue on punatiiltä, silloin ei voi laittaa esimerkiksi vaaleaa rappausta sekaan. Tällaisia virheitä on tehty aika paljon, kun on maalattu ihan modernejakin rakennuksia. Kodikkuus kunniaan Lasia käytetään nykyään paljon, mutta Jaatisen mielestä lasitornit eivät ole kodikkaita. Sama koskee rapattuja taloja. – Helsingin Käpylässä, Tampereen Pispalassa tai Mikkelin Nuijamiehen alueella on miellyttävää kävellä. Siinä maali ei meinaa millään kestää, etenkään, jos käytetään muovimaalia. Siellä aurinko kuivattaa seinät ja ne kestävät paremmin, Jaatinen sanoo. Ilmanvaihto kuntoon Seinärakenteiden ilmanvaihdon on oltava kunnossa. Hänen mielestään on tärkeää huomioida rakennuksen julkisivun sulautuminen harmonisesti muuhun alueen miljööseen. Ne eivät luo kaupunkimaista ja kodikasta miljöötä, jossa olisi mukava kävellä. VP Betonielementtitalot, joita on aikoinaan tehty halvalla, alkavat nyt rapautua ja niiden pinnat joudutaankin usein uusimaan kokonaan, sanoo Anna-Maija Jaatinen.. – Vaikka muut rakennukset eivät olisi hyviäkään siinä vieressä, niin uusi rakennus ei saisi olla huutomerkki, hän sanoo. Ne eivät tule kestämään kauaa. Jos vesi lorottaa koko ajan seinälle, niin kyllä niitä saa korjata toistuvasti. Ihmettelen moderneja puurakennuksia, joissa ei ole räystäitä lainkaan. Toimistotiloissa olisi tärkeää, että huoneet olisivat valoisat. Tosin se on hieman erinäköinen ja siihen tulee elementtisaumat näkyviin. – Itse maalasin vastikään autotallin kalkkimaalilla kolmeen kertaan ja siitä tuli varsin hyvä, mutta jos olisin laittanut muovimaalin, niin se olisi tippunut levyinä alas ihan hetkessä. Onhan se tietenkin kaunis, mutta vaatii kovasti kunnostusta ja työtä. Se on puuta ja koko rakentamisen ajan siinä oli suuri muovikatos päällä, jonka sisällä sitä rakennettiin. Estetiikka on unohdettu, tai sitten sellaista ei osata rakentaa, Jaatinen toteaa. Lähellämme on uusi lastentarha. Rappaustakin voi välillä suhteellisen helposti uusia
8 nroa vuodessa 60€ ja taide NYT 6,90 Mika Törösen Helsinki: Raitiovaunujen elävä kuvaus saa kuulemaan niiden kolinan Jo 1600-luvulla Suomessa oli huippuluokan hopeaseppiä Värikkäistä emaliastioista välittyy sodanjälkeinen elämänhalu Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. Eroahdistus helpottuu harjoittelulla Neljänsuoran keikkakoira ELLI kiertää Suomea Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. www.sielunpeili-lehti.. 8 nroa vuodessa 51€ 1 – 2016 7,50 Ruotsissa latvalinnustus toimii, Suomen kielto ihmetyttää Laukaalla taisteltu jo 20 vuotta ampumaradasta Kuutamokytis antoi hyvän peurasaaliin Alastarossa Helsinkiin uusi ampumaurheilukeskus Koirasudet levittäytyneet susilaumoihin Uusi sarja alkaa: 6,90 Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. www.ekoelo.. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. 6 nroa vuodessa 41€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2016 6,60 5,90 ERIKOISHINTA Löytökissa Roosa perheelle rakas Pidä kissa Lihaa ja liikuntaa Muutosahdistus voi ilmetä merkkailuna Kenellä Suomen söpöin kissa. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. www.asejaera-lehti.. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. www.meidankoira.. www.kissafani.. 8 nroa vuodessa 58€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 7/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 4, 90 ERIKOISHINTA Kierrättäjän jätemaksut minimissä Kun rakentaja kierrättää, eurojakin säästyy Kierrätys on IN kalustamisessakin Lumilapiolle käyttöä etelässäkin Maatilan 1700-luvun päärakennukselle Katriina ei pelkää poraa Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. 8 nroa vuodessa 57€ Seniori TERVEYS 4,90 1/2016 6,70 voi tuoda sydänveritulpan Eläkesuunnittelu kannattaa! Kulttuuri pitää virkeänä ja nupin kunnossa aina kun yläpaine nousee 20 KULTTUURIMATKAT ja AKTIIVILOMAT kiinnostavat eläkeläisiä Vaikkei ELÄKE enää kerrykään, ei Tapiolla ole kiire pois töistä Pääosa syöpää sairastavista uskoo vakaasti paranemiseen Hoitamaton diabetes Aivohalvausriski kolminkertaiseksi Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. 6 nroa vuodessa 35€ ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 1/2016 7,30 Ota talteen! Kurssija tapahtumakalenteri D-vitamiiniterveiset IDUT ja VERSOT sisältävät jopa 40 kertaa enemmän ravintoaineita kuin aikuinen kasvi Ylipainon syynä. www.kiinteistojaisannointi.. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. * Kilpirauhasen toimintahäiriö * Liian vähäinen yöuni TERVEYSPOLIITIKKO IRENE ÄYRÄVÄINEN: Täydentävät hoidot virallisiksi soteen Rakasta talvea Kiitollisuus valtava voima Suoliston bakteeristo säätelee rasvojen aineenvaihduntaa Liiku ntav inkk inä Kun dalin ijoo ga Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. Herra Peetu on ihmistä viisaampi Reipas Aamu Suomen ensimmäinen poliisikissa Rotuesittelyssä letkeän rennot ja komeat ragdollit Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. www.luontaisterveys-lehti.. 7 nroa vuodessa 29€ Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Lehden internetosoitteessa, tilaukset@karprint.. RO TU ES ITTE LYSSÄ SUOMEN LA PIN KO IR A 6/2015 6,30 KOIRA Meidän 4,90 ERIKOISHINTA Näin ompelet koiralle puvun! Mitä koiralle lahjapakettiin. www.talomestari-lehti.. 6 nroa vuodessa 38€ 1/16 6,40 5,50 ERIKOISHINTA Kesäallergiaan valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin! POLARALLE juoksu aina ollut helppoa Pahansuopa nimetön arvostelu netissä harmittaa Hevonen kertoo kivusta ilmeellään Suomen vaunuhistoriallinen seura vaalii ajoperinteitä Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. www.senioriterveys.. 09 413 97 300. 6 nroa vuodessa 39€ Sielun peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti 1/2016 7,30 U k , k s t v Ayurvedan tuella kohti onnellista elämää Oivaltava, yllättävä satu Hämäränkärriäinen Pyh rm n Deittileikeissä koskettaminen on sallittu Arjen kiihkeää peliä JO PIENILLÄ LAPSILLA RIIPPUVUUKSIA Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen: Koskettava kehitystarina anteeksiannosta Olen elänyt synnissä, nyt on valoa näkyvissä, mutta jäljet entisestä jäävät Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. www.hevosmaailma.. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. 6 nroa vuodessa 36€ ja isännöinti Nro 12/2015 6,50 Kiinteistö Toimitilojen vajaakäyttö haittaa kaupunkikehitystä Kattojen tarkastus käy kätevästi kopterikameralla Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen – rahoitus jäissä Kiinteistöala hakee parempaa imagoa kouluttautumisesta Kiinteistö ja Isännöinti Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Kehonrakentajien, kuntosalikävijöiden ja kuntoilijoiden tietopaketti. 6 nroa vuodessa 39€ Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 1/2016 6,90 Maukas SILMUSALAATTI valtaa markkinoita Puolita hiilijalanjälkesi! Kuusenpihkavoide on ihmeaine Siivouksessa ei tarvita paljon kemiaa Luomutontilla pärjää entisajan Mieli virkistyy hevosen Ekoelo 4,90 Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. www.bodytreeni.. www.antiikkijataide.. 8 nroa vuodessa 60€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Extrahinta 5,90 Hyvinvointianalyysi auttaa harjoittelussa Viidennes väestöstä ei liiku lainkaan Linda Sonntagin treenillä VAHVAT KÄDET Terveyttä ja hyvinvointia tuorepuristetuista mehuista Fat bikella hankien halki ja liukasta uhmaten Bodytreeni Uudistunut Bodytreeni on jokaisen omatoimisesta terveyden vaalimisesta kiinnostuneen ikioma lehti
Vastaava muutosremontti on tehty lukuisiin rakennuksiin ja niitä on edelleen jatkuvasti meneillään ympäri Suomea. Raot saumoissa ja heikot eristeet antavat itsensä ilmi viimeistään tammikuussa, kun pakkanen paukkuu ja pohjoisen kuuraparta puhaltaa jäätävää viimaa. 74 S uomen ilmasto on armoton huonosti rakennetulle ja eristetylle rakennukselle. Täällä onkin aina rakennettu hyvin ja tehty lähtökohtaisesti kerralla kunnollista. Kaksilasiset ikkunat ovat korvautuneet kolmilasisilla 1970-luvun jälkeen uudisrakennuksissa. Energian jatkuva kallistuminen ja pitkä kylmä talvi ovat pitäneet huolen siitä, että kehitystyö kannattaa ja rakennuksien lämmöneristyksiin panostetaan aina vain enemmän. Riittävästä tasosta vielä parempaan Rakentaminen on joka tapauksessa aina iso taloudellinen investointi. Harakoille ei ole järkeä vuotaa lämpöä. Suomessa ei ole varaa rakentaa huonosti. Eron huomaa heti matkoilla Keski-Eurooppaan tai Englantiin talviaikaan. Samalla kyse on kuitenkin investoinnista, sijoituksesta tulevaisuuteen, jolloin laadukkaammin ja kalliimmin tehty ratkaisu voikin säästää pitkässä juoksussa itsensä takaisin. Siellä on usein sisällä vetoisaa ja koleaa. Suomalainen haluaa talon, jonka jokaisessa huoneessa on tarkasti tasalämpöistä ja paljain jaloin pitää pystyä kävelemään sisällä kovimmallakin pakkasella. Lämmitysjärjestelmien vertailussa ratkaisu saatetaan tehdä sillä perusteella, että se säästää itsensä takaisin kahdessakymmenessä vuodessa. Joka tapauksessa tavoite on hyvä ja yksi osa tätä kehitystä on nelilasisen ikkunan tulo markkinoille. Mennäänkö sitten jo liian pitkälle eristämisessä, on ollut viime aikojen puheenaihe Suomessa. Ylimääräinen ilmanvaihto halutaan minimoida, tehdään liiankin tiivistä ja samalla saatetaan luoda homeongelmia. Matalaenergiaja passiivienergiatalot on eristetty kauttaaltaan paksusti ja tiiviisti. Kustannukset halutaan pitää kurissa. Suomessa tämä ajattelu on onneksi aina ollut luontaista. Viime aikoina ikkuna on kuitenkin alkanut saada neljännenkin lasin. Talven aikana korjaaminen on vaikeaa ja kallista. Laatu maksaa takaisin energialaskussa, mutta tuntuu toki myös muutenkin arjessa. Mielipiteitä löytyy puolesta ja vastaan ja kaikkea siltä väliltä. Hyvälaatuisissa kolmilasisissa oli jo saavutettu hyvä asumismukavuus, mutta energian säästössä voidaan näin vielä parantaa. Rakennukset on huonosti eristetty ja ikkunat ovat edelleen usein yksilasisia, kaksilasisia vasta pikkuhiljaa harkitaan. Kohti nelilasisia ikkunoita Ikkuna on rakennuksen huonoimmin lämpöä eristävä osa. Suomessa rakennuksia on aina eristetty hyvin, mutta elintason kasvaessa eristepaksuudet ovat tasaisesti kasvaneet. – Jos uusien rakennusten u-arvovaatimuksia tiukennetaan, se tulee todennäköisesti näkymään nelilasisten ikkunoiden myynnissä, Leila Mäenpää arvioi.
Ovia ja ikkunoita Ruovedellä valmistava Pihla kuuluu Suomen suurimpiin ikkunavalmistajiin. Luokituksen laskennassa käytetään yhtä kokoa, joka on 1230 x 1480 mm, jotta vertaileminen on helppoa. U-arvot, auringonsuojat ja äänieristys eivät tule ilmaiseksi ja niiden parantaminen maksaa. Näistä kolmesta tekijästä on muodostettu laskukaava, jolla vuotuinen energiankulutus lasketaan ja määritetään ikkunan energialuokitus. – Nelilasinen ikkuna muodostaa luontaisesti selvästi paremman auringonvalon suojan. Nyt luokiteltuja ikkunoita on noin 1600 ja arvioni on, että niistä jo noin puolet yltää A+ tai A++ energialuokkaan, Seuna kertoo. Energialuokitellut ikkunat teknisine tietoineen: www.energiaikkuna.fi Nelilasiset ikkunat yleistyvät hitaasti Nelilasisia ikkunoita löytyy jo lukuisilta valmistajilta. Energiaan liittyvä kysymyksiä voi jättää myös suoraan eneuvonta.fi-osoitteessa. Tosin nelilasiseenkin voidaan vielä haluta lisäksi auringonsuojalasi. Lainsäädäntö voi kuitenkin vaikuttaa asiaan tulevaisuudessa.. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot. Nelilasisissa ikkunoissa on päästy jo niin hyvään lämmöneristävyyteen, että ulkolasin pinta on hyvin viileä, eli lämpö ei läpäise juurikaan ikkunalaseja. Nelilasinen on tietysti arvokkaampi ratkaisu, mutta riippuu kohteesta ja sen vaatimuksista kuinka iso hintaero on. Ikkunoiden energialuokitukset Asiantuntija Sami Seuna Motivasta kertoo, että ikkunoiden tekninen kehitys on ollut viime aikoina nopeaa. Nelilasisen ikkunan äänieristys on myös parempi. Laskukaava painottuu kuitenkin u-arvoon eli ikkunan lämmönläpäisyarvoon. Nelilasisessa ikkunassa paremmat u-arvot saavutetaan helpommin, Mäenpää toteaa. – Myyjän on tunnettava tuotteet ja osattava arvioida asiakkaan tarve ja vaatimukset ikkunalle. – Nelilasiset ikkunat valtaavat markkinoita hitaasti, sillä lasitekniikka on muutenkin kehittynyt valtavasti ja 1+2 -ratkaisulla päästään jo hyviin arvoihin, Pihlan tuotepäällikkö Leila Mäenpää kertoo. – Toki luokitus on haettu yleensä laadukkaimmille ikkunamalleille, Seuna jatkaa. Tietoa tästä löytyy motiva.fi-osoitteesta. Niissä on vastaava idea kuin valkoisissa kodinkoneissa kuten pyykinpesukoneissa ja jääkaapeissa. – Yksi Motivan tärkeitä tuotoksia on energialuokitusten luominen ikkunoille. Teksti: Virpi Piippo Kuvat: Pihla Energimerkintätaulukko: Motiva Ikkunarakenteiden lyhenteitä: 2-lasinen eristyslasi tai kolminkertainen eristyslasi (sisäpuitteessa eristyslasi, sisäja ulkopuite kytketty yhteen) Ikkunoiden energialuokat Luokka E-arvo A++ < 45 A+ 45–64 A 65–84 B 85–104 C 105–124 D 125–144 E 145–164 F 165–184 G > 185 E-arvo on vuotuinen laskennallinen energiankulutus (kWh/m 2 , a) Nelilasiset ikkunat yleistyvät, mutta vielä hitaasti. Motivalla on myös energianeuvontaa kuluttajille. Nelilasisessa ikkunassa on kuitenkin lämmöneristyksen lisäksi muitakin parempia ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa päätöksen tekoon. Tätä arvoa on käytetty paljon ikkunoiden markkinoinnissa. – Kun luokitukset otettiin käyttöön muutama vuosi sitten, A+ tai A++ luokkaan yltäviä ikkunoita oli vain muutama noin tuhannesta luokitellusta ikkunasta. – Parhaat luokitusarvot saaneet ikkunat ovat useimmiten nelilasisia, mutta on tuossa esimerkiksi yksi kolmilasinen, jolla on todella alhaiset arvot. Ikkunoiden energialuokitus ei ole pakollinen, vaan valmistaja voi hakea sitä vapaaehtoisesti haluamilleen ikkunamalleille. – Jos uusien rakennusten uarvovaatimuksia tiukennetaan, se tulee todennäköisesti näkymään nelilasisten ikkunoiden myynnissä, Mäenpää arvioi. Valmistajat pitävät kuitenkin tarkimmat tekniikkansa usein liikesalaisuutenaan, Seuna kertoo. Tästä voi seurata huurtumista, kun uloimman lasin pintalämpötila putoaa alle ulkoilman kastepisteen. Ne voivat olla hyvin monenlaisia eikä mitään yleissääntöä voi antaa. Vuotuiseen energiankulutukseen vaikuttaa kuitenkin myös muita tekijöitä, kuten auringonsäteilyn kokonaisläpäisysuhde ja ikkunan ilmavuoto. Nelilasiset ikkunat yleistyvät, mutta vielä hitaasti. 75 Motiva neuvoo Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. – Pihlan nelilasissa ikkunoissa on yleensä aina huurtumista estävä lasitus, Mäenpää kertoo. Vaikutus on ehkä vain 1–2 desibeliä karmisyvyydestä riippuen, mutta joskus sillä jo on merkitystä, Mäenpää kertoo. Ikkunan energiateknisiin ominaisuuksiin vaikuttaa lasien määrän lisäksi moni muukin seikka kuten ilmatiiviys, lasien optimaalinen etäisyys toisistaan, lasien väliin laitettava kaasu, lasin paksuus ja selektiivipinnoitteet. Ikkunoiden kohdalla on pitkään puhuttu u-arvosta, joka kertoo ikkunan lämmönläpäisyn. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Lainsäädäntö voi kuitenkin vaikuttaa asiaan tulevaisuudessa
Se, että taloyhtiö on hoitanut isot remontit ajoissa, saa myös Suomalaiselta kiitosta. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1962, ja ne on tähän päivään tultaessa jo läpikäyneet niin putkisaneerauksen kuin julkisivuremontinkin. Oma huoltomies on kullan arvoinen Asunto Oy Kaivosvoudin vehreässä pihapiirissä viihdytään Vantaan Kaivokselassa sijaitsevassa Asunto Oy Kaivosvoudissa asuu tyytyväistä väkeä. – Arvostan sitä, että kerrostalot on rakennettu luonnon keskelle, eivätkä talot ole kiinni toisissaan, Suomalainen sanoo.. 76 A sunto Oy Kaivosvouti, Vantaan Kaivokselassa on kahden asuinkerrostalon ja yli 200 huoneiston taloyhtiö. Tapani Suomalainen on Viihtynyt taloyhtiössään jo 1990-luvun alusta lähtien. Putkiremontti hoidettiin jo vuonna 2008 ja pari vuotta sitten uusittiin julkisivut, ikkunoineen ja lisäeristeineen, Suomalainen sanoo. Oman tontin koko on jopa 30 000 neliötä. – Olemme viihtyneet taloyhtiössä erinomaisesti, monen muun tavoin. Asuinympäristönä Kaivosvouti on siten todella vehreä ja luonnonläheinen, eikä naapuri talo ole kiinni ikkunoissa. Arjen huoltotyöt hoituvat Kaivosvoudissa nekin erinomaisesti. Suomalainen kiittelee. Asukkaiden viihtyvyyttä lisää vehreä, metsäinen puutarhapiha grillikatoksineen, jollaisia ei tänä päivänä enää rakenneta. Tämä johtuu siitä, että taloyhtiöllä on ikioma huoltomies. Taloyhtiössä asuu edelleen melko paljon alkuperäisiäkin asukkaita. Talot on aikanaan rakennettu siten, että niiden väliin jää suuri, metsäinen piha. – Kaikki on tehty. Vuodesta 1991 lähtien Tapani Suomalainen on asunut perheineen taloyhtiössä. Suuret remontit on tehty ajallaan, ikioma, taloyhtiössä asuva huoltomies hoitaa kiinteistöjä nopeasti ja huolella
Krzywacki antaa taloyhtiössä myös arvoa Isännöinti Saarisen ammattitaitoisille isännöitsijöille, joilta löytyy myös teknistä osaamista. Hyvin hoidettu yhtiö Vuodesta 2013 Asunto Oy Kaivosvoudissa asunut Petri Krzywacki tuo taloyhtiön hyvistä asioista puhuttaessa Suomalaisen tavoin esille vihreän pihapiirin. 77 . –Taloyhtiö yritti aikanaan ostaa kaupungilta maata parkkipaikkoja varten, mutta se ei onnistunut. Jos jotain kehittämisen arvoista toisin esille, on se grillikatoksen sähköistäminen. Viihdyn miljöössä, missä rakennukset on istutettu ympäröivään luontoon ja pihalle on varattu runsaasti tilaa. Erityiskiitosta mieheltä satelee Suomalaisen tavoin omalle huoltomiehelle. – Huoltomiehemme Seppo Lehtonenasuu samassa taloyhtiössä. Suomalainen ei osaa mainita mitään kielteistä taloyhtiössä. Parkkipaikoista on pulaa asunto Oy Kaivosvoudissa, kuten koko Kaivokselassa. Suurella puutarhatontilla on asukkaille käytössä tilava grillikatos. Vuositarkastustyöt, ilmanvaihdon huolto tai esimerkiksi patterien ilmaus ovat sujuneet hyvin ja jämptisti. Hän on tyytyväinen isännöitsijään ja hallitukseen, johon häntä on myös itseään pyydetty useasti. Mikäli saisimme grillipaikalle valaistuksen, voisi kesäilloista nauttia hivenen pidempään, Suomalainen pohtii. Vaikka isännöitsijöitä ei arjessa tapaakaan, kaikesta näkee, että kiinteistöistä pidetään jatkuvasti hyvää huolta, eikä niin, että tilanteeseen puututaan vasta, kun laastit rapisevat seinistä. Talojen päädyssä oleva maa-alue on tyhjillään, mutta siihen ei saa parkkeerata. Kaikesta näkee, että kiinteistöistä pidetään jatkuvasti hyvää huolta, eikä niin, että tilanteeseen puututaan vasta, kun laastit rapisevat seinistä.. – Kaivoksela sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella ja on hintatasoltaan maltillinen. Asunto Oy Kaivosvouti sijaitsee Vantaan Kaivokselassa. Se on suuri etu, sillä huoltomiehen tavoittaa helposti ja korjaukset ja huoltotoimenpiteet hoituvat todella nopeasti, Suomalainen kiittelee. Vaikka taloyhtiö on suuri, ei esimerkiksi vuokralaisista ole viime vuosina ollut mitään harmia. Tällaisestakin on toisaalla kokemusta, Krzywacki sanoo. Myös ulko-ovet kunnostettiin, lukitus uusittiin ja pihan roskaastiat vaihdettiin taannoin. Taloyhtiöön kuuluu kaksi pitkänmallista taloa ja yli 200 asuntoa. Kun muutin taloyhtiöön, tunsin itseni heti tervetulleeksi, ihmiset tervehtivät toisiaan ja taloyhtiössä on muutoinkin hyvä henki, Krzywacki pohtii. – Kun muutin taloyhtiöön, julkisivusaneeraus ikkunaremontteineen oli valmistumaisillaan. Suomalainen toivoisi grillikatokseen sähköjä ja sen myötä valaistusta. – Olen kuitenkin tyytyväinen ihan riviasukkaana
Myös saunatilat ovat hyväkuntoiset ja todella avarat. Asunto Oy Kaivosvoudissa, vuonna 1962 rakennetuissa taloissa on tehty kaikki isot remontit, putkiremontista julkisivusaneeraukseen.. – Teimme putkiremontin, kun ongelmia ei vielä ilmennyt, ja toisaalta hinnat olivat vielä edullisia. Huoltomies tiedotti tästä riskistä onneksi ajoissa, mutta samalla hävisivät viimeisetkin, ylimääräiset parkkipaikat. Kun esimerkiksi havaitsin porraskäytävän valon palaneen, soitin huoltomiehelle. Kun huoneisto tulee myyntiin, se menee kaupaksi usein jo samana päivänä. Ei kulunut, kuin viisi minuuttia, kun rappukäytävästä kuului jo työn ääniä. Ainoa asia, joka vaatisi Krzywackin mukaan kohennusta on parkkipaikkojen vähyys. Parkkipaikkojen puute on ongelma, joka vaivaa Kaartisen mukaan koko Kaivokselaa. Yhtenä syynä tähän on myös se, että isoja asuntoja on taloyhtiössä vähän. Kaartinen on tyytyväinen, että taloyhtiössä päätettiin lähteä isoihin remontteihin ajoissa. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Aikanaan rakennettiin väljästi ja viihtyisästi. – Vanha leikkimökki oli kieltämättä huonokuntoinen ja joutikin lähteä. Hän tosin työskentelee toisaalla, mutta saamme hallituksessa suurta etua hänen tietämyksestään, Kaartinen sanoo. – Parkkipaikkoja on niukalti, mutta samaan aikaan perheissä on usein kaksikin autoa. Hallituksessa isännöintialan osaamista Asunto Oy Kaivosvoudin hallituksessa istuva Kaarina Kaartinenon viihtynyt taloyhtiössä jo 1970-luvulta lähtien. Nykyinen huoltomiehemme kuitenkin lähentelee eläkeikää, enkä tiedä, kauanko hän haluaa jatkaa, toivottavasti vielä tovin, Kaartinen sanoo. Viime kesänä huoltomies muurasi uuden grillin grillikatokseen ja asensi pihalle hidasteita, taloyhtiömme on kerta kaikkiaan hyvin hoidettu, Krzywacki toteaa. Taloyhtiö hallituksen puheenjohtajamme on hänkin ammatiltaan isännöitsijä. Toinenkin, hieman pienempi parannusehdotus Krzywackilta löytyy. Asunto Oy kaivosvouti onkin haluttu taloyhtiö, josta asunnot menevät kaupaksi miltei samana päivänä, kun ne tulevat myyntiin. Parkkipaikoista pulaa Krzywackin mielestä kaivosvoudissa positiivisia asioita ovat toimivat, yhteiset tilat. – Toivottavasti saamme jatkossakin pitää oman huoltomiehen, emmekä joudu hankkimaan kiinteistöhuoltoa toisaalta. – Itse jonotin tolppapaikkaa todella kauan, vieraspaikkoja ei ole yhtiöllä lainkaan. – Vuonna 2006, jäin pois isännöitsijän tehtävästä, jolloin Isännöinti Saarinen Oy jatkoi taloyhtiömme hoitoa. Toistaiseksi parkkipaikkaongelmaan ei ole löydetty ratkaisua, Kaartinen toteaa. Nykyisin siivous hoituu siivousyrityksen kautta. Yritimme takavuosina jopa osta maata kaupungilta, mutta se ei onnistunut. Moni odottaakin, että voi muuttaa yhtiön sisällä isompaan asuntoon, Kaartinen sanoo. 30 vuoden ajan Kaartinen toimi Kaivosvoudin isännöitsijänäkin. 78 – Huoltomies on aina läsnä ja apu tulee salaman nopeasti. Kaivosvoudissa on aina ollut oma huoltomies, aikanaan yhtiöllä oli jopa ikioma siivooja. Taloyhtiöön halutaan jäädä asumaan, vaikka elämäntilanne muuttuu. Nyt taloyhtiömme onkin todella haluttu paikka asua. Toivoisin kuitenkin, että tilalle saataisiin uusi leikkimökki, josta lapset niin kovasti pitivät, Krzywacki sanoo. Pihan siistimisen yhteydessä lasten leikkipaikalta näet katosi leikkimökki. Osasta nykyisiäkin parkkipaikkoja joudutaan ilmeisesti tien läheisyyden vuoksi luopumaan. – Yhtiöllä on hyvä ja toimiva pesutupa, mikä onkin tärkeää, kun ei omista omaa pesukonetta. Huoltomies kertoi kiertävänsä rappukäytävät joka tapauksessa kerran kuussa ja tarkistavansa valaistuksen. Toisen talon päädyssä on tyhjä aukio, jossa ennen pysäköitiin, mutta eräänä päivänä kaupunki keksi alkaa sakottaa siellä pysäköinnistä
P ohjoiset olosuhteet eivät anna armoa taloyhtiöille. Kiinteistöhuolto, joka on yhä useammin ulkoistettu, lohkaisee myös leijonan osan kustannuksista. Kylmä tammikuu teki piikin lämmityskustannuksiin, mutta onneksi lopputalvi on nyt ollut lauhempaa, Väntsi toteaa. Lämmitys on väistämätön kuluerä, monissa taloyhtiössä lämmitykseen palaa suurin siivu vuotuisista varoista. Kerrostaloissa ja vuokrakiinteistöissä hyödynnetään paikallista hakelämpöä, mutta lämmityskustannukset ovat silti suuret, pienkerrostalossa 15 000 ja vuokrakohteessa 27 000 euron luokkaa vuodessa. Korjauspuskurista voisi olla kuitenkin hyötyä, sillä taloyhtiö, joka on ottanut useita lainoja, ei ole enää hyvässä asemassa kilpailuttamaan pankkeja.. Savonrannassa ja Kerimäellä toimiva isännöitsijä Pirjo Väntsi kertoo, että hänenkin isännöimissään taloyhtiöissä ja kiinteistöissä lämmitys on kustannuksista suurin. Lämmitys kiinteistön kulueristä suurin Harva taloyhtiö kerää rahaa korjauksiin etukäteen, sillä halpa laina houkuttaa. Kiinteistövero nousee jatkuvasti, tonttien vuokrat ja kallistuvat vakuutukset kiristävät nekin merkittävästi taloyhtiöiden kukkaronnyörejä, eri puolilla Suomea. 79 – Pienemmissä taloyhtiöissä sähkölämmityksen kustannukset ohjautuvat osakkaille. Kustannukset kallistuvat jatkuvasti, säästäminen yhä vaikeampaa Kiinteistönpidon menoeristä lämmitys vie suurimman potin
Sen sijaan kiinteistövero nousee jatkuvasti, eikä siihen voi valitettavasti vaikuttaa. Asukkaat ovat suhtautuneet tarvittaviin remontteihin suopeasti ja osallistuneet varojenkeruutalkoisiin. 80 Kiinteistöhuollon kustannukset vaihtelevat kohteittain. Kiimingissä toimiva Isännöinti Vesa Ojala Oy hoitaakin itse kiinteistöhuollon tehtäviä kuten lumitöitä ja liukkauden torjuntaa.. Toistaiseksi mittavammat saneeraukset eivät ole olleet ajankohtaisia, mutta hieman pienempiä korjauksia on tehty useissa yhtiöissä. Kiinteistöveroon huima nousu Rovaniemellä, Levillä ja Ylläksellä toimivan Isännöintipalvelu JES Oy:n isännöitsijä Jorma Saukko toteaa myös lämmityksen taloyhtiöiden suurimmaksi kulueräksi. Esimerkiksi rivitaloyhtiössä kerättiin katon vaihtoon tarvittu summa, 20 000 euroa kokonaisuudessaan ennakkoon. Kiinteistöhuollon osuus taloyhtiön kokonaiskustannuksista voi olla jopa 10 prosenttia. Isännöinti ja ulkoapäin ostettu kirjanpito vievät oman osansa budjetista. Väntsin isännöimissä taloyhtiöissä on pyritty keräämään rahaa korjauksiin ennakkoon. – Isännöinnin palkkiot ovat nykyisellään alakanttiin, mutta hintojen nostoon ei toisaalta ole mahdollisuutta, muuten tulee välittömästi napinaa taloyhtiöistä, Väntsi sanoo. – Muutama rivitaloyhtiö lämpiää sähköllä, mutta pääosin isännöimäni taloyhtiöt kuulu– Lämmitys on taloyhtiöissä suurin vuotuinen kustannuserä, vaikka lämmityksessä hyödynnetäänkin paikallista hakelämpöä, Savonrannassa ja Kerimäellä toimiva isännöitsijä Pirjo Väntsi kertoo. – Jotta korjauksiin ei tarvitsisi ottaa kerralla kovin suurta lainaa, olemme keränneet korjausvastiketta ja siten kartuttaneet remonttikassaa. Osassa Väntsin isännöimiä taloyhtiöitä huoltotyöt hoidetaan talkoovoimin, mutta niissä yhtiöissä ja liikekiinteistöissä, joissa kiinteistöhuollon palvelut tilataan ulkoapäin, koituu kiinteistöhuollosta kustannuksia. Kuluja olen onnistunut kuitenkin supistamaan kilpailuttamalla tarkoin vakuutukset ja jätehuollon, Väntsi kertoo. – Isännöimäni kiinteistöt sijaitsevat omilla tonteilla, minkä vuoksi vuokrannousupaineita ei ole. Kerrostalon ikkunaremontin kohdalla osa osakkaista halusi maksaa osuutensa heti pois, osa osakkaista maksaa remontin mieluummin rahoitusvastikkeena
Tulevana kesänä parissa taloyhtiöässä alkaa julkisivuremontti, parissa muussa yhtiössä edessä on linjasaneerausurakka. Etukäteissäästäminen ei ole alhaisen korkotason aikana erityisen suosittua, vaan saneeraukset toteutetaan pääosin lainarahalla. On toki muistettava, että talot ovat Rovaniemellä merkittävästi pienempiä kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla, 30–40 huoneiston yhtiö on täkäläisittäin jo suuri. Perusmaksun korotukset vaikeuttavat säästöjen syntymistä ja näkyy vastikkeissa, Saukko sanoo. Huolimatta siitä, että kulutusmaksua pudotettiinkin nelisen prosenttia, raju nousu heijastuu väistämättä hoitovastikkeisiin. – Kerrostaloyhtiöissä käytetään huoltoyhtiöiden palveluita, mutta rivitaloyhtiöissä ihmiset ovat valmiimpia tekemään huoltotöitä myös itse. Tämä nostaa kustannuksia ja heijastuu väistämättä vastikkeisiin, Saukko toteaa. 81 vat kaukolämmön piiriin. Kiinteistöveron korotukset ovat olleet saukon mukaan 50 prosentin luokkaa. Kun inflaatio on nollassa, jopa miinuksen puolella, nousu on kova huolimatta siitä, että kulutusmaksua pudotettiinkin nelisen prosenttia. Palkkiot kohtuulukemissa Isännöinnin palkkioista puhuttaessa Jorma Saukko toteaa päässeensä hinnoista asiallisiin sopimuksiin. – Toki, jos palkansaajalta itseltään kysytään, vastaus on kaiketi aina se, että palkkiot ovat liian pieniä. Uusien vuokrasopimusten myötä hinnat nousevat huimasti, Saukko toteaa. Koska talkoohenki on katoava luonnonvara, ovat pienempienkin yhtiöiden huoltotyöt siirtymässä enenevässä määrin ulkopuolisille urakoitsijoille. Säästöihin pitäisi pyrkiä, mutta esimerkiksi korotukset kiinteistöveroon, tonttivuokriin, vesimaksuihin tai vakuutuksiin tekevät säästämisestä entistä vaikeampaa. Se ei kuitenkaan erityisesti lämmitä, sillä viime marraskuussa kaukolämmön perusmaksu nousi Rovaniemellä jopa 28 prosenttia. Rovaniemellä, vaikkakaan ei minun isännöimissäni yhtiöissä, on paljon on myös kiinteistöjä, joilla vanhat tontinvuokrasopimukset ovat umpeutuneet. Pikemminkin tilanne synnyttää painetta nostaa vastikkeita.. Saukon isännöimissä yhtiöissä löytyy vielä jossain määrin talkoovoimaa kiinteistöhuollon tehtäviin. Peruskorjaukset ja huolto vievät euroja Jorma Saukon mukaan taloyhtiöiden kassasta merkittävä erä hupenee erilaisiin remontteihin ja kiinteistöhuoltoon, taloyhtiöstä riippuen. Kaukolämmön perusmaksu nousi viime vuoden lopulla Rovaniemellä jopa 28 prosenttia. Itse olen kuitenkin isännöinnin ja kirjanpidon palkkiooni tyytyväinen. – Se on kova isku etenkin kiinteistöille, jotka sijaitsevat omilla tonteillaan. Tietenkään maksuosuudet eivät neliöittäin muutu, mutta saneerauksen kokonaiskustannukset jäävät silti etelän suuryhtiötä pienemmiksi, Saukko sanoo
– Osakkaat haluavat herkästi hinta mielessään kilpailuttaa kiinteistöhuoltoa, mikä johtaa työn laadun heikkenemiseen. Asukkaille isännöitsijä näyttäytyy kenties hahmona, joka poikkeaa kerran vuodessa yhtiökokouksessa. Kiinteistöhuollon osuus taloyhtiön kokonaiskustannuksista voi olla jopa 10 prosenttia. Silti suurin hintojen nousu on tapahtunut vakuutuksissa. Osittain kyse on siitä, etteivät ihmiset edelleenkään tiedä, mitä kaikkea isännöitsijä tekee. Pankit eivät tänä päivänä tee tiliä koroilla, mutta toisaalta taloyhtiöt joutuvat maksamaan lainasta muita kuluja ja kustannuksia. Kun isännöintiyritys hoitaa omasta takaa myös kiinteistöhuoltoa, voidaan työn jälki paremmin taata ja saavuttaa myös säästöjä, kun yksi maksava porras jää välistä pois. Joskus tuntuukin siltä, että ainoa asia, mikä kiinteistöhuollossa toimii, on laskutus. Isännöitsijän palkkioista Ojalalla on selkeä kanta. – Isännöimissäni kolmessakymmenessä yhtiössä on niin kaukolämpötaloja kuin sähkölläkin lämpiäviä kiinteistöjä. Vuokratontilla sijaitsevien kiinteistöjen kulurasite on Ojalan mukaan suuri. Yhtiö, jolla on entuudestaan velkaa useamman lainan verran, ei voi lähteä keskustelemaan ja kilpailuttamaan pankkeja. Sadevesi on asia, jolle yksikään taloyhtiö ei voi mitään. Kun edukkaaksi koettu kiinteistöhuoltoyritys on ulkoistanut niin lumityöt, pihatyöt kuin siivouksenkin, on sirkus valmis. Tämä kuitenkin tulee taloyhtiölle usein kalliiksi. – Pienissä yhtiöissä, joissa on edetty osakaspohjalta, ei aina ymmärretä, miksi isännöinnistä pitää maksaa. Palaute asiakkailta on ollut erittäin positiivista, Ojala sanoo. Ojalan mukaan kiinteistöhuollolta tulisikin saada nykyistä enemmän räätälöityjä palveluita kokonaiskiinteistöhuollon sijaan. 82 Kiinteistöhuollossa parantamisen varaa Osakkaiden oma tekeminen on Ojalan mukaan vähentynyt radikaalisti, lapion sijaan tartutaan puhelimeen. – Jonkinlaista korjauspuskuria olisi hyvä olla olemassa, sillä esimerkiksi 10 000 euron lainan kulut saattavat olla 500 euroa, silloin voi pohtia, mikä onkaan todellinen korko lainalle. Työstä pitäisi voida laskuttaa enemmän. Eri asia sitten on, saavutetaanko kilpailutuksilla todellisia säästäjä, kun hinnat kipuavat ylöspäin kautta linjan. Kaupungin määräämiin maksuihin on tullut jatkuvasti korotuksia. – Tosiasia on, että kaikesta tehdystä työstä ei voi laskuttaa oikein, sillä asukkaat olisivat välittömästi sitä mieltä, että hinta olisi liian kallis. Tämä on osaltaan syynä siihen, etteivät isännöinnin hinnat pääse nousemaan. Remontit lainarahalla Vesa Ojalan mukaan saneeraukset toteutetaan taloyhtiöissä valtaosin lainarahalla. Joukossa on kuitenkin niitäkin kiinteistöjä, jossa sähkölaskun maksaa taloyhtiö, Ojala sanoo. Kiinteistöverotustakin korotettiin Oulun seudulla tänäkin vuonna. LaiEdelleenkään kaikki asukkaat eivät ymmärrä, mitä isännöitsijä tekee ja mistä hänelle maksetaan. Käytännössä vesimaksujen alennuksilla saavutettu hyöty valui hukkaan. Pienissä remonteissa on saatettu kerätä jokunen tuplavastike ja Saukon mukaan tarjouspyynnöistä voi erottaa ne yhtiöt, joissa ei ole aikaisemmin ollut ammattiisännöitsijää. – Veden hintaa laskettiin, mutta samaan aikaan hulevesimaksuja alettiin periä tonttien koon mukaan. Säästää pitäisi, mutta minkäs teet, jos kustannukset nousevat jatkuvasti, se pitää ihmisten ymmärtää, Ojala sanoo. – Olemme ratkaisseet huollon ongelmia hoitamalla yhtiöissä itse kiinteistöhuollon tehtäviä kuten lumitöitä ja liukkauden torjuntaa. – Kun toimimme itse kiinteistöllä, kuten talonmiehet aikanaan, pysymme koko ajan kartalla yhtiön tilanteesta, ja osakkaiden on helpompi lähestyä tuttuja kavereita. Suurimmassa osassa sähkölämmitteisistä taloista, laskun maksaa asukas. – Jätehuoltomaksuja ja vakuutuksia on osakkaiden mielestä helpointa kilpailuttaa. Kaikesta tehdystä työstä ei voi laskuttaa oikein, sillä asukkaat olisivat välittömästi sitä mieltä, että hinta olisi liian kallis.. Tässä olisi toisaalta isännöitsijöillä myös peiliin katsomisen paikka. Teksti: Tuula Kolehmainen hankittu siten varoja pienempiä uudistuksia, vaikkapa lämminvesivaraajaa varten, mutta isompia remontteja varten rahat saadaan pankista. Kaupunki nostaa maksuja Kiiminkilänen isännöitsijä Vesa Ojala nimeää lämmityskulut myös suurimmaksi kulueräksi. Kun paikalle tarvitaan eri alojen osaajia, soitamme heidät paikalle, aivan kuten tekee tavanomainenkin kiinteistöhuoltoyhtiö. nojen siirto pankista toiseen ei kustannusten vuoksi olisi käytännössä järkevää, Ojala sanoo. Tilanne voisi helpottua, mikäli isännöitsijällä olisi enemmän aikaa näyttäytyä kiinteistöillä, siihen toisaalta tarvittaisiin väljempää taloutta. Joukossa on niitä, joiden mielestä täysi palvelu pitäisi saada puoli-ilmaiseksi, silloin yhteisymmärrystä ei ehkä synny, Saukko sanoo
Kauppahinnasta on maksettu ennakkomaksuna noin 13 miljoonaa euroa, ja loppu kauppahinta maksetaan useassa erässä noin kuuden vuoden aikana. Tonttien lisäksi YIT ostaa Senaatti-kiinteistöiltä Pasilan aseman. Aktiivisimmat lajittelijat löytyvät Vantaalta. Uudistettu allasosasto avataan yleisölle maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna, ja urakka kokonaisuudessaan valmistuu vapuksi. Lisäksi kirjoissa on perustiedot LVISjärjestelmistä, rakentamista ohjanneista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista, käytetyistä materiaaleista ja tarvikkeista sekä RT-ohjekorttien luettelo. Uudistuksen suunnittelusta vastsi julkisten tilojen sisustusprojekteihin erikoistunut Promakers Oy. Energiakriisi ja vastareaktio 1960ja 70-lukujen teollista asuntotuotantoa kohtaan muuttivat kerrostalojen rakenteita ja arkkitehtuuria aiempaa monimuotoisemmaksi vuosina 1975–2000. Pääosa tonteista ostetaan Triplan kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteuttamista varten perustettuun projektiyhtiöön, josta YIT:n omistusosuus tulee joulukuussa 2015 allekirjoitetun aiesopimuksen mukaisesti olemaan 35 prosenttia. Kaupungistumisen ja lähiörakentamisen ensimmäinen vaihe käynnisti rakentamisen rationalisoinnin ja standardoinnin ja johti lopulta elementtirakentamiseen. Kirjasarja on jälleen kokonaisuudessaan saatavilla, kun pitkään loppuunmyytyinä olleet vuosia 1940–1975 käsittelevät kirjat ilmestyvät näköispainoksina. Hankkeen toteutussopimus allekirjoitettiin vuonna 2014 Helsingin kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston ja YIT Rakennus Oy:n välillä. Kirjasarja perustuu Rakennustietosäätiön tekemään laajaan tutkimustyöhön vuosina 1986–2015. Consti remontoi kylpylässä kaikkiaan noin 3 000 neliötä, ja urakan arvo on noin kaksi miljoonaa euroa. Asukkaita motivoi roskien lajitteluun erityisesti se, että keräyspaikat ovat lähellä kotia. Lopputulos edustaa uudenlaista, aiempaa maanläheisempää ja modernimpaa Haikkoa. Pasilan aseman velaton kauppahinta on 13 miljoonaa euroa ja tonttien kokonaiskauppahinta 141 miljoonaa euroa. YIT osti tontteja Senaatti-kiinteistöiltä Pasilan asemakin YIT:lle Y IT allekirjoitti sopimuksen Keski-Pasilan Tripla-hankkeen maakaupoista Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kyselyyn vastasi 1 021 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta, ja sen toteutti Innolink Research. Massiivinen tiilimuurirunko oli yleisin runkotyyppi. Rakentamisen ”hulluina vuosina” suurmuotit ja betonielementtitekniikka valtasivat alaa. Samassa yhteydessä tehtiin kiinteistökaupan esisopimus sekä allekirjoitettiin KVR-urakkasopimus kaupungille tulevista julkisista osista.. Roskien lajittelu on selvästikin arjen ekoteko, ympäristöasiantuntija Minna Partti kertoo. Kirjat sopivat myös opetuskäyttöön. – Useat vastaajat kertovat, että lajittelu on oikea tapa toimia. Roskien lajitteluun motivoivat etenkin lajittelun helppous ja ympäristösyyt. Töistä vastaa Consti Korjausurakointi Oy, joka on yksi Suomen johtavista hotellisaneerausten toteuttajista. Consti remontoi Haikkoon modernin kylpylän H aikon kartanon kylpylärakennuksessa on meneillään mittava remontti. Tutkimus antaa kokonaiskuvan suomalaisen kerrostalorakentamisen anatomiasta 1800-luvun vuokrapalatseista elementtitalojen massatuotantokaudelle saakka. Asukkaita motivoi roskien lajitteluun sen helppous – erityisesti se, että keräyspaikat löytyvät läheltä kotia. Ennen toista maailmansotaa paikalla rakennetut asuinkerrostalot ovat arvokas osa rakennuskantaamme. Erään vastaajan mielestä tuntuisi idioottimaiselta jättää lajittelematta, kun jäteastiat ovat lähellä. Tutkittua tietoa kerrostalojen korjausrakentamiseen K errostalot-kirjasarja on perusteellinen ja luotettava käytännön käsikirjasto korjausrakentamisen ammattilaisille: suunnittelijoille, rakennuttajille, urakoitsijoille ja kuntotutkimusten tekijöille sekä kaikille arkkitehtuurista ja rakentamisesta kiinnostuneille. Lajitteluun kannustaa yhtä paljon myös tieto siitä, että siten asukas voi vaikuttaa ympäristön tilaan ja saada roskansa uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Se on monelle omantunnon kysymys. Kirjoissa esitellään yksityiskohtaisten, esimerkkirakennuksiin perustuvien piirustusten avulla ajanjakson runkotyypit, rakenteet ja rakennusosat. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat lajittelevat roskansa varsin aktiivisesti. Nyt allekirjoitettu kauppakirja perustuu Helsingin kaupungin, valtion ja YIT:n jo aiemmin solmimiin sopimuksiin. – Remontoimme meren puolelle ylellisiä kahden huoneen deluxehuoneistoja, jotka mahdollistavat esimerkiksi pienten porukoiden majoittumisen yhdessä, Consti Korjausurakoinnin aluejohtaja Pirkka Lähteinen kuvailee. Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden syksyllä 2015 teettämästä kyselystä. 83 Helppous ja ympäristösyyt motivoivat ihmisiä lajittelemaan A sukkaat lajittelevat roskansa varsin aktiivisesti pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella
Taskinen hämmästelee. On omituista, että osakkaiden ja hallituksen jäsenten välille syntyy niin usein riitoja: jostain syystä osakkaat voivat kuvitella, että hallituksen jäsenet pelaavat taloyhtiöiden rahoja omaan pussiinsa ja näitä tilanteita ratkotaan sitten käräjillä saakka. – Totta onkin, että hallitustehtävä on vastuullinen ja aikaa vievä. Vielä hankalampaa on löytää innokkaita ja sitoutuneita osakkaita mukaan taloyhtiöiden hallituksiin. Väärinkäytökset ovat toki mahdollisia, mutta kokemukseni mukaan harvinaisia, Taskinen huokaa. Itse toimin tällä hetkellä asunto-osakeyhtiömme hallituksen puheenjohtajana, ja tehtävä vie vuodessa ainakin 50 tuntia vapaaehtoista työaikaa. Avoimuus lisää luottamusta Myös Kiinteistöliiton vastikään julkaisemasta tiedotteesta selviää, että noin kolmasosassa taloyhtiöistä on osakkaiden näkemysten mukaan toistuvia ristiriitoja ja erimielisyyksiä osakkaiden kesken. Avoimuus valttia osakkaiden houkuttelemisessa Tieto lisää aktiivisuutta Hallitus ei saa osakkailta tukea Vielä muutama vuosikymmen sitten taloyhtiön hallitukseen kuuluminen oli kunnia-asia. Tärkein asia nykytilanteessa olisi kuitenkin avoimuuden lisääminen ja tiedottamisen tehostaminen: – Osakkaiden pitäisi pystyä nykäisemään hallituksen jäseniä hihasta vaikka pihalla ja kertomaan havaitsemistaan epäkohdista heti. 84 O sakkaiden houkutteleminen yhtiökokouksiin aiheuttaa päänvaivaa monissa asunto-osakeyhtiöissä. Ihmisillä riittää kuitenkin innostusta tehdä vapaaehtoistyötä vaikka minkälaisissa yhdistyksissä. Ongelmat. Nykyään kokouksiin osallistuminen ja varsinkin hallitusvastuuseen sitoutuminen koetaan vastenmieliseksi ja hankalaksi. Kun osakkailla on hyvin tietoa taloyhtiön tapahtumista, myös houkutus vaikuttaa asioihin kasvaa. Miksi taloyhtiöiden asiat eivät kiinnosta, vaikka asunnossa voi olla satoja tuhansia omaa rahaa kiinni. Osakkailta ei tule tarpeeksi tukea hallituksen jäsenille, jotka saattavat tuntea olevansa sylkykuppeja. Asioiden hoitamiseen voitaisiin hänen mielestään vaikuttaa myös uudistamalla asunto-osakeyhtiölakia, joka nyt on tehty lähinnä taloyhtiön hallinnon sujuvuuden parantamiseksi, ei osakkaiden innostamiseksi osallistumaan. Jouko Taskinen Suomen Asunto-osakkeenomistajat (SAO) ry:stä uskoo, että ongelman syy piilee osin suomalaisessa, jurossa perusluonteessa, mutta vielä enemmän vikaa on avoimuuden ja läpinäkyvyyden laiminlyömisessä: – Avoimuuteen ja tiedottamiseen liittyvät asiat pitäisi vastuutta selkeämmin hallitukselle tai isännöitsijälle. Riidat vievät jopa käräjille Taskinen uskoo, että hallituksen jäsenille maksettavat kunnolliset palkkiot voisivat olla hyvä kannustin väen aktivoimiseen
Myös nykyteknologiaa kannattaa hyödyntää: puheenjohtaja voi tavoittaa asukkaat myös sähköpostitse. Kunnossapitotarpeista kannattaa kysellä osakkailta muutenkin. – Hyvä yhtiökokousviestintä on avointa ja ennakoivaa. Kun mahdollisimman suuri osa osakkaista pääsee vaikuttamaan yhtiökokouksen valmistelussa ja osallistuu päätöksentekoon yhtiökokouksessa, luottamus lisääntyy ja ristiriidat vähenevät taloyhtiöissä, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Taskinen uskoo myös kunnossapitotarveselvityksen voimaan: – Siihen kannattaa panostaa ja tehdä se huolella aivan kuten asunto-osakeyhtiölaki edellyttää. – Isoja muutoksia ei haluta tehdä, jos tietoa ei ole ennakkoon tarpeeksi. Yhtiökokouksen aika osakkaille tiedoksi hyvissä ajoin ennen kokouskutsun lähettämistä 2. Puutteellinen tiedottaminen saattaa niissäkin tapauksissa jarruttaa remonttien aloittamista. Kaisa-Liisa Ikonen Hallituspalkkiot voisivat olla hyvä kannustin väen aktivoimiseen. Kyselyt ja viestintäkanavat avuksi Taskisella on tarjota muutamia käytännöllisiä vinkkejä avoimuuden ja viestinnän parantamiseen: Vinkkejä yhtiökokousviestintään: 1. Osakkaille mahdollisuus kysyä yhtiökokousasioista etukäteen hallitukselta tai isännöitsijältä 4. Meidän taloyhtiöillämme on suljettu Facebook-sivusto, jonka kautta voidaan keskustella ajankohtaisista asioista. Siksikin avoin ja runsas, molempiin suuntiin tapahtuva viestintä on asunto-osakeyhtiöissä tärkeää. Kuva: Kiinteistöliitto SAO:n hallituksen jäsen, rakennusinsinööri Jouko Taskinen kertoo, että osakkaat aktivoituvat hoitamaan taloyhtiön asioita yleensä vain silloin, kun luvassa on isoja remontteja. Saatujen tietojen yhteenveto käsitellään seuraavassa yhtiökokouksessa. 85 ovat usein seurausta puutteellisista tiedoista ja väärinkäsityksistä, ja niitä tulisi ratkoa lisäämällä avointa ja ennakoivaa viestintää ja kannustamalla osakkaita osallistumaan yhtiökokouksiin. Yhtiökokouksen päätökset osakkaiden ja asukkaiden tietoon Lähde: Viestintäsuositus taloyhtiöille: oikeusministeriö, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen korostaa osallistumisen merkitystä taloyhtiöiden arjen sujuvuuteen. Koska asukaskunta taloyhtiöissä vaihtuu jatkuvasti, tällainen kysely olisi hyvä teettää vaikkapa kolmen vuoden välein. Yhtiökokouskutsun mukaan valtakirjalomake 5. Osakkaille jo ennen yhtiökokousta tietoa käsiteltävistä asioista 3. – Se, että osakkaiden näkemyksiä kuullaan mahdollisimman laajasti yhtiökokouksessa päätöksiä tehtäessä, on sekä yhtiön että osakkaan kannalta parempi vaihtoehto kuin tehtyjen päätösten moittiminen jälkikäteen.. Osakkaiden kysymyksiin vastaukset joko yhtiökokouksessa tai jälkikäteen kaikille osakkaille 6. Itse lähetin osakkaille alkuvuodesta osakaskyselyn, jossa hallinnon sujumisen lisäksi kysyttiin korjaushalukkuutta lähivuosina. Kuva: Ari Korkala – Hallituskokousten jälkeen osakkaille on hyvä kerätä selkeä ja seikkaperäinen tiedote kokouksessa käsitellyistä asioista
Jos jokin asia ylittää ärsytyskynnyksen, ei Asujamaan isännöimissä yhtiöissä kuitenkaan liimailla lappuja seiniin, vaan otetaan ennemminkin yhteys puhelimella tai sähköpostilla isännöitsijään. – Taloyhtiössä tarvitaan yhteishenkeä, joka syntyy aktiivisen tiedottamisen ohella osallistumisesta esimerkiksi talkoisiin ja yhteisten asioiden hoitoon. Asujamaan mukaan esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa pyykkituvan rikkoutunut kone. Eräässäkin yhtiössä, jossa on tulossa linjasaneerausurakka, on asukkaiden kesken tavattu useamman kerran kuukaudessa, Asujamaa sanoo. Tällä tavoin kaikki voittavat. Lapuissa on kenties kyse suomalaisesta perusarkuudesta ja siitä, että ihmiset haluavat valittaa, mutta samalla pysytellä anonyymeinä. Kun tunnet naapurisi, et laputa Asujamaan mukaan silloinkin, kun asukkaat tuntevat toisensa, lappujen liimailu karsiutuu pois. Perinteisesti isännöintityö on hinnoiteltu kokonaispaketiksi, ja hinnat on hilattu kilpailutuksen vuoksi hyvin alhaisiksi. Jokaisella taloyhtiöllä on paperimappeja ainoastaan neljä. Avainasemassa ovat toiminnan tehostaminen ja uudenlainen tapa ajatella hinnoittelua. Heippalappuja ei tarvita, kun viestintä pelaa. Taloyhtiö saa juuri niitä palveluita, joita se haluaa, ja toisaalta isännöitsijällä on aidosti aikaa huolehtia jokaisesta isännöimästään taloyhtiöstä, Asujamaa toteaa. Tämä saa aikaan sen, että yhdellä isännöitsijällä on pakottava tarve haalia suuri määrä yhtiöitä hoitaakseen. Muut tiedot on talletettu skannaamalla dokumentit sähköiseen muotoon. Asujamaan mukaan isännöintiyritys pystyy parantamaan palveluaan ja siten vaikuttamaan myös lappuviestintään. – Isännöimissäni taloyhtiöissä on käytössä asukassivut, jotka toimivat sähköisenä tiedotuskanavana. – Lappuja on kirjoitettu lähinnä hallituksen toimesta, esimerkiksi pysäköintiin liittyvinä täsmäiskuina, Asujamaa kertoo. – Epäselvät ongelmatilanteet saavat ihmiset hätääntymään, soittelemaan ja valittamaan ympäriinsä ja pahimmassa tapauksessa lappuja alkaa ilmaantua, kun asukkaat ärsyyntyvät ja kokevat tarvetta ottaa tilanteet haltuun itse. Uskon, että tämä on syynä siihen, miksi lappuja ei kiinteistöjen seiniltä löydy. 10+ Isännöinti Oy:n taloyhtiöissä asukkaat eivät liimaile lappuja seinille Nopea tiedonkulku ehkäisee valittamista Asujamaan mielestä avoin ja nopea tiedonkulku on ykköskeino pyrittäessä välttämään asukkaiden keskinäistä lappuviestintää. Kun asukkaat saavat isännöitsijään helposti yhteyttä, ja taloyhtiön asioissa tieto kulkee, vähentyy tarve ikävään ja jopa asiattomaan lappuviestintään. Me pyrimme järjestämään ainakin kahdesta kolmeen kertaa vuodessa asukasiltoja, etenkin, jos edessä on isompia korjaustoimenpiteitä. Isännöitsijä Sami Asujamaa ei ole törmännyt ilmiöön isännöimissään taloyhtiöissä. Toisaalta yhteydenotot kertovat, että isännöitsijä on tavoitettavissa ja häneen luotetaan. – Me olemme ratkaisseet ongelman siten, että valtaosa taloyhtiön tilaamista töistä laskutetaan perushinnan päälle. Kun isännöitsijän asioiden hoitoon luotetaan, talossa on mahdollisuus parempaan yhteishenkeen Asujamaa pohtii. Vastaavasti tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä, missä mennään tai tuleeko korjaaja lainkaan, alkaa hyvin pian tapahtua. Teksti: Tuula Kolehmainen H ei sinä, joka rämpytät kitaraa, voisitko hankkia treenikämpän.” ”Heippa, voisitko olla pesemättä koirankarvaisia vaatteitasi pesukoneessa!!” Tämän tyyppiset asukkaiden lappuviestit ovat puhuttaneet viime aikoina mediassa. Asukkaiden omat viestit, niin sanotut ”Heippalaput” ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Tieto esimerkiksi yhtiökokouksista, talkoista, jätteiden lajittelusta tai joistain korjauksen alla olevista vioista tavoittaa asukkaat nopeasti, ja asukkaat voivat itsekin viestiä tärkeäksi katsomistaan asioista asukassivujen keskustelupalstalla. Yksittäisen asukkaan henkilökohtaiset, pienet harmitukset eivät sinänsä kuulu isännöitsijän työsarkaan, vaan ne olisi Asujamaan mukaan aina parempi ratkoa asukkaiden kesken suoraan keskustelemalla. 86 – Siinä, missä perinteisemmät isännöintiyritykset keräävät paperia mappeihin, me olemme sähköistäneet informaation arkistoinnin. Heippalaput ovat ilmiönä toki tuttuja 10+ Isännöinti Oy:n isännöitsijälle Sami Asujamaalle, mutta hän ei ole niitä kohdannut isännöimissään taloyhtiöissä. Jos tieto rikkinäisestä koneesta ja siitä, että asia on hoidossa, tavoittaa asukkaat nopeasti, ongelmaa ei synny. – On totta, etteivät ihmiset etenkään kerrostaloissa koputtele herkästi oville ja juttele ikävistä asioista suoraan toisilleen
020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. LIIKEHAKEMISTO 87 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti KIINTEISTÖN JA ASUMISEN PALVELUT SAMAN KATON ALTA ISÄNNÖINTI – KIINTEISTÖNVÄLITYS HUOLTO – RAKENNUTTAMISPALVELUT HELSINKI – ESPOO – VANTAA – HYVINKÄÄ 010 281 2320 isannointi@kuudi.. KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi. 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. www.2727350.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. www.kuudi.
* Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella. JatkoElementillä saadaan telineet yhdistettyä ja jatkettua kuinka pitkäksi yksiköksi halutaan. 09-3877197 0400 421 677 Tasoiteja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla Maalaus ja saneeraus www.ikkuna-asiantuntija.. (03) 872 1050 Telineet Viimeisintä uutta PyöräNojan kehityksessä: KUMPARE ja JATKOELEMENTTI Kumpare auttaa pyöräilijää laittamaan pyöränsä oikein keskelle telinettä. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. ä s s y t s y p n ä r ö y p ä ä ti p u k k u o K jo lukitsemisvaiheen aikana. LIIKEHAKEMISTO 88 Sadevesijärjestelmät Hissihuolto KOTIMAISTA SUOJAA SINULLE JA KIINTEISTÖLLE! LUMIESTEET SEINÄJA LAPETIKKAAT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOSILLAT MYÖS ASENNETTUNA! www.orima.. Esteetöntä toimintatilaa on riittävästi, kun pyörät ovat suorassa rivissä ja pystyssä. 09-2525 2425 www.contesta.
Hinnat sis. LIIKEHAKEMISTO 89 Kattoremontit puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, 01900 Nurmijärvi Savo: Kylmämäentie 1, 70800 Kuopio. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. 180 €) EZ2300M 74 (72) x 91 ... TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ KULKUSILLAT JA -RAMPIT TUKEVA ALUMIININEN ELEMENTTIRAKENNE TEHOKAS UUSIOKÄYTTÖ MAAHANTUONTI JA MYYNTI: KUUSILUOTO OY KIVIPURONPOLKU 1, 04380 TUUSULA 040 1244 282 TILAA / PYYDÄ ESITE LASTAUSRAMPPI.FI TUTUSTU MALLISTOOMME : EDULLISESTI SUORAAN MAAHANTUOJALTA! EZ SALKKURAMPIT (alk. 274 cm Musta, 2-osaan taittuva ramppi EZ2750 Kevyt, 4-osaan taittuva ramppi KOKOON TAITTUVA Rampit ja kulkusillat Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. 0500 354 900, 044 386 1208, 0400 402 084 LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. Matkaviestinverk. alv
Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Van ha Tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I ja isännöinti Nro 1/2016 6,50 Kiinteistö Lämpöpumpuista eniten hyötyä peruskorjauksessa Tyhjää toimistotilaa yli miljoona neliötä Huoneistohotellit häiritsevät asukkaita Suomeen tarvitaan 30 000 uutta asuntoa vuosittain Lappeenrannassa tehtiin teatteri kauppakeskukseen Rakennusten korjaustarve noin 3,5 miljardia vuosittain Kiinteistöala työllistää maahanmuuttajia Käytä palvelukorttia, kun K iin te ist ö ja isä nn öin ti ja isännöinti Nro 3/2016 6,50 Kiinteistö Kalasataman koteja ohjataan mobiilisti Lasitiilillä näyttäviä julkisivuja Oma huoltomies taloyhtiölle kullan arvoinen Kiertotalouskylässä maan ensimmäinen muovijalostamo Ikkunaremontissa vaihto 4-lasisiin. Julkisten tilojen käyttöä tehostettava Säästäminen kiinteistökuluissa yhä vaikeampaa Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 60€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Puhelimitse: 09-413 97 300 Kestotilaus 60€/vuosi Määräaikainen 67€/8 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Määräaikaistilaus 67€ www.lehtiluukku.