Kiinteistö ja energia Nro 3/2017 | 6,50 Asunto-osakeyhtiö teki suomalaisista kodinomistajia 1880-luvun arvokiinteistö palaa asuinkäyttöön Työmarkkinajärjestöt vaativat Helsingin asuntorakentamisen kaksinkertaistamista Puukerrostaloihin 6000 uutta asuntoa Suomi panostaa biopolttoaineisiin Jos katon huoltomaalaus jää tekemättä, kestoikä puolittuu
Esimerkkejä Kiinteistönhoidon AmiPakin tarjonnasta: Ilmanvaihtojärjestelmien hoito (2 pv) 18.–19.4. ja 17.10.2017 Esimerkkejä Puhtausalan AmiPakin tarjonnasta: Perussiivouksen tavoitteet ja menetelmät (½ pv) 11.4.2017 Lattioiden kunnossapito ja hoito I (½ pv) 11.4.2017 Lattioiden kunnossapito ja hoito 2 (½ pv) 18.4.2017 Märkätilojen perussiivouksen käytännönharjoituksia (½ pv) 19.4.2017 Puhdistusaineet ja niiden turvallinen käyttö (½ pv) 25.4.2017 Uima-allasja märkätilojen hygieniaosaamiskoulutus ja -testi (1 pv) 26.4.2017 Kuivien tilojen perussiivouksen käytännönharjoituksia (½ pv) 27.4.2017 AmiPakki avattu sinulle kiinteistöpalvelualan osaaja! KEHITY AMMATTILAISENA – HELPOSTI LYHYTKOULUTUKSILLA Varaa paikkasi pian! Ilmoittautumiset: amiedu.?/koulutushaku Kysy lisätietoja: kiinteistoala@amiedu.. ja 23.–24.5.2017 Ilmanvaihtokoneiden mekaaninen huolto (1 pv) 3.5.2017 Ilmanvaihtokoneiden säätöhuolto (1 pv) 10.5.2017 Ilmanvaihdon perusteet (1 pv) 16.5.2017 WCja hanaopisto (1 pv) 16.5.2017 Kaukolämmitysjärjestelmän perusteet (1 pv) 19.9.2017 Ilmanvaihdon automaatio (1 pv) 22.9.2017 Kiinteistöautomaation perusteet (1 pv) 26.9.2017 Esimerkkejä Isännöinnin AmiPakin tarjonnasta: Huoneistoremontin pelisäännöt (½ pv) 5.5.2017 Kuntoarvio vai kuntotutkimus. Koulutus on työelämälähtöistä, se on suunniteltu yhteistyössä alan yritysten ja yhteisöjen kanssa. Amiedun lyhytkoulutukset vahvistavat osaamistasi, parantavat kilpailukykyäsi ja ovat oiva perehdytyksen apuväline vaikkapa esimiehille. 010 80 80 90 asiakaspalvelu@amiedu.. ja 17.10.2017 Kiinteistön taloudelliset riskit ja vakuutuskäytännöt (½ pv) 9.8. Strömberginkuja 3, 00380 Helsinki. Asiakaspalvelu puh. Vahvistat osaamistasi valitsemallasi erityisalueella. – hyödyt taloyhtiölle (1 pv) 16.5.2017 Johda kiinteistön korjausrakentamista kustannustehokkaasti (2 pv) 14.–15.6.2017 Pelastussuunnitelmasta turvallisempaan kiinteistöön (½ pv) 9.8. Kehitä helposti, joustavasti ja edullisesti omaa tai henkilöstösi osaamista. Vaikuttavaa osaamista amiedu.. Amiedun AmiPakki on kattava valikoima lyhyitä täsmäkoulutuksia, joiden kesto on ½ – 2 päivää
WWW.VERTO.FI. VertoLive on älykkyydessään ylivertainen käyttöliittymä täsmälliseen, huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen seurantaan. KUN SÄÄSTÄT VETTÄ, SÄÄSTÄT MYÖS ENERGIAA HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ Verto on yli 30 vuoden kokemuksella Suomen johtava huoneistokohtaisten vedenmittausjärjestelmien valmistaja. Se toimii verkkoselaimessa, ilman erillisiä ohjelmia ja siirtää tiedot automaattisesti pilvipalveluun. Mittaustulos on luotettava, lukema etäluettava ja järjestelmä helppokäyttöinen
Sotien jälkeen se helpotti asuntopulaa ja mahdollisti rahoituksen saamisen rakentamiseen. 56 Kiinteistöliitto juhli 110 vuottaan juhlaseminaarissaan Helsingin Marina Congress Centerissä. – Puupohjaisen raaka-aineen käyttö pienentää metsien hiilinieluja ja voi lisätä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita. 18 Puurakentaminen kasvaa kerrostaloissa ja kunnallisissa kiinteistöissä. Uudisrakentamisen määrä kasvoi viime vuonna huimasti, ja ero kuroutui umpeen. 64 Helsingin seudun väestö kasvoi ennätyssuureksi. 23 Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet kasvavissa kaupungeissa. Consti saneeraa 1889valmistuneeseen kiinteistöön 60 huoneistoa. Nyt tuolla kannalla ovat saneeraukset edessään, sanoo toimitusjohtaja Markku Riihimäki Forecon Oy:stä. Huippukulutuksen aikana sähkön riittävyyttä koetellaan. Hyvä vertailukohta on maalämpö, josta on tullut helppoa ja siten suosittua. 10 Kun pääkaupunkiseudun kehyskunnat houkuttelivat asukkaita vielä kymmenisen vuotta sitten, muuttoliike suuntautuu nyt kaupunkeihin. 60 Pakkasilla joudutaan ostamaan ulkomailta ennätysmäärät sähköä. – Suuremmat kaupungit keskustoineen ja palveluineen vetävät nyt ihmisiä puoleensa. 42 Aurinkosähkö ja tuulivoima eivät toistaiseksi kykene kilpailemaan kannattavuudessa puupohjaisten polttoaineiden kanssa. Yrittäjät hakeutuvat kaupunkeihin, minkä kautta syntyy myös ja työpaikkoja, Helsingin kaupunkisuunnittelun varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara sanoo. Pienet kerrostaloasunnot määräävät asuntomarkkinoiden suunnan. 46 Kehyskunnat eivät kiinnosta, nyt halutaan kaupunkiin Maailma on muuttunut nopeasti ja muuttoliikkeen suunta, joka vielä kymmenen vuotta sitten oli kaupunkien keskustoista kehyskuntiin, on kääntynyt äkisti toisin päin. Rakennuksia korottamalla kiinteistöön saadaan lisää asuinneliöitä. Hyvästä vuokralaisesta halutaan pitää kiinni. Puun osuus energiantuotannossa kasvaa Uusiutuvista energialähteistä eniten kasvaa puuperäisen bioenergian käyttö. Muitakin biotalouden investointeja on suunnitteilla. 72 Metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotetun energian osuus nousussa. Korkeavuorenkatu 21:ssä sijaitseva arvokiinteistö palautetaan asuinkäyttöön. Vuosituhannen vaihteesta lukien seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. 14 Asunto-osakeyhtiö on erityinen, suomalainen kodinomistamisen malli. 66 Uusiutuvan energian osuus kasvaa kiinteistöjen lämmityksessä. 62 Hyvä ja oikein hoidettu maalipinta lisää katon elinikää jopa kymmenillä vuosilla. Biopolttoaineilla on kaukolämmössä koko maassa jo kolmanneksen osuus. 34 Tuulivoima kasvaa vauhdilla. 39 Kiinteistöveron akkokorotus ei kaikkia kuntia miellytä. 26 Kansallinen energiaja ilmastostrategia linjaa toimet, joilla Suomi saavuttaa tavoitteensa vähentää kasvihuonepäästöjä 80-95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. 30 Kaupunki kasvaa katoille, joita Helsingissä on enemmän kuin puistoja. Äänekoskelle avataan uusi sellutehdas. Ympäristöministeriössä on menossa uusi puurakentamisen ohjelma. Toki on toimijoita, jotka haluavat etenkin aurinkosähköä myös muista kuin kannattavuussyistä, esimerkiksi vihreän imagon vuoksi, Motivan uusiutuvat energian asiantuntija Timo Määttä sanoo.. 74 Helsingissä runsaasti vuokra-asuntotuotantoa. 68 Työmarkkinajärjestöt vaativat 50 prosentin lisäystä Helsingin seudun asuntorakentamiseen. 52 Ikkunat ovat lämmöneristyksen kannalta talon heikoin rakenneosa. Ihmiset haluavat asua keskustassa, nopeiden kulkuyhteyksien äärellä. 4 P uhuvat päät S isältö 3 / 17 Sivu 10 Sivu 42 Sivu 26 6 Ruotsissa panostetaan maaseudun elinvoimaisuuteen, Suomessa keskitytään suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kehittymiseen. 20 Pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä noin 48 prosenttia hyödynnettiin materiaalina vuonna 2015. 86 Rakennusalan Suomi 100 vuotta -juhlakirja ilmestyy syksyllä. Vuonna 2015 ero oli vajaan miljardin korjausrakentamisen eduksi. Samankaltaista kehitystä odotetaan aurinkoenergian osalta. 76 Katon materiaali määrittää huoltotavan ja -tiheyden.s 82 Helsinkiin on valmistunut uusia Hitas-asuntoja vuosina 20112016 Helsinkiin yhteensä 2 752 kappaletta, keskimäärin 459 asuntoa vuodessa. Hiilinielun pienenemisen vaikutusta Suomen päästövelvoitteeseen tai kansantalouteen ei arvioitu, sillä EU:n ehdotusta nielujen vertailutasosta ei vielä ole saatavilla, sanoo tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä. Pitkällä tähtäimellä korjausrakentamisen määrä kasvaa, koska muun muassa Suomen kerrostalokanta on rakennettu pääosin 1960ja 1970-luvuilla. 54 Mekaaninen ja elektroninen lukitus yhdistyvät. Helpot ja kannattavat energiamuodot yleistyvät – Uusiutuvan energian pitää olla helppoa ja kannattavaa, laitteiden, asennuksen, aivan kuten huollonkin, tulee toimia ongelmitta. Suomen rakennuskannan vuosittaisen korjaustarpeen on arvioitu olevan arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa. Ikkunoiden uusiminen kannattaa. Sivu 36 Kiinteistökanta vanhenee, korjausrakentaminen kasvaa – Viime vuonna korjausja uudisrakentamista oli kumpaakin noin 12,5 miljardia euroa. 50 Kotitalouksista vain alle puolet on varautunut häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoon tai veden jakelun katkoksiin. 28 Yksityiset vuokranantajat nostavat harvakseltaan vuokria. 40 Itäja Pohjois-Suomi näivettyvät, jollei työllisyys parane. Kotitalouksien tuottamasta jätteestä valtaosa on biojätettä ja paperia. 36 Korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti. 46 Consti yhtiöt Oyj toteuttaa Korkeavuorenkatu 21:ssa sijaitsevan, historiallisen arvokiinteistön saneerauksen
Itse toimenpiteet poikkeavat toisistaan. Ruotsi ja Norja ovat eri asemassa. Sen aikaansaaminen laajaan Suomeen ei tule olemaan helppoa. Miten Ruotsin ja Norjan malli tulee vaikuttamaan Suomeen. Asumistuki ja kohtuuhintaiset ARA-vuokra-asunnot ovat molemmat tulonsiirtoja, jotka tulisi nähdä julkisen sektorin menoina, ja joita tulee arvioida samoin kriteerein. Osittain lautaverhoillut paritalot ovat erityisesti perheasuntoja. Onko Suomen hallituksella halua puuttua maaseudun kehittämiseen Ruotsin mallia plagioimalla. Metsät, pellot ja puhdas luontomme tarjoavat uusia mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle. Nämä kustannukset ovat todellisia, vaikka ne eivät näy kunnan kirjanpidossa. Parlamentaarisen komitean kaikki jäsenet yhtyivät kannattamaan maaseudun elinvoimaisuuden parantamista. Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen Leineläntielle, alueen päiväkodin viereen valmistuu 8 paritaloasuntoa ja 14 pienkerrostaloasuntoa. Julkista keskustelua asumisen kalleudesta vääristää se, että kahdesta tavasta tukea pienituloisten asumista vain asumistuella on näkyvä hintalappu. TOIMITUSSIHTEERI: Tuula Kolehmainen kiintsari@gmail.com MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. Osittain lautaverhoillut paritalot ovat lähtökohtaisesti perheasuntoja. Ympäristötaide kuuluu olennaisesti Leinelän omaleimaiseen yleisilmeeseen. Keskustelussa asumistukimenojen kasvu nähdään ongelmana ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen ongelman ratkaisuna. Uusimaa on merkittävä kasvualue, mutta sen kasvu on keskittynyt pääasiassa vain pääkaupunkiseudun kuntiin. Nyt valmistuva asumisoikeuskiinteistö on ensimmäinen, jossa on myös pientaloasumista. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Suomessa kasvu keskittyy kaupunkeihin, ja miltei kokonaisuudessaan Suomen kasvu ulottuu Helsingin-Turun-Tampereen ja Lahden muodostamalle alueelle. Uudenmaan kasvupalveluiden kehittämiseksi syntynee erillisratkaisu. Naapurimaan hallituksessa on syntymässä päätös siirtää 50 miljoonaa euroa 23:lle syvimmässä ahdingossa olevalle, harvaan asutulle kunnalle ja 30 miljoonan avustusta laajakaistojen rakentamiseen maaseutukuntiin. Kunta menettää vuokratuloja, kun se vuokraa omistamiaan asuntoja alle markkinahinnan. Me emme kykene ilman vientiteollisuuden vahvaa osuutta nostamaan valtakunnan elinvoim aisuutta. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 68,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 61,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 Kasvu keskittyy kaupunkeihin – onko maaseutu avainasemassa. Panostukset kohtuuhintaiseen asumiseen eivät ratkaise sitä ongelmaa, että asuminen on pääkaupunkiseudulla kallista.. Leinelän alueelta löytyy tasaisesti niin vuokra-, asumisoikeuskuin omistusasuntojakin. Takavuosina kasvu ulottui laajemmalla alueelle – tänään työpaikat ja vilkas asuntotuotanto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle 22 uutta asumisoikeusasuntoa Leinelän taidekaupunginosaan, Kehäradan varrelle. Tuskin se on mahdollista. Teema näkyy paitsi alueelle tulevissa tilataideteoksissa, myös rakennusten kaartelevassa muotokielessä ja alueen kaduissa. Kerrostalosta löytyy myös kahteen kerrokseen sijoittuvia tai työtilan käsittäviä koteja. Elinvoimaa maaseudulle -projektissa Ruotsin valtio siirtäisi 5–7 vuodessa 10 000 työpaikkaa Tukholmasta maaseudulle ja rahoittaisi myös avustuskuntien asuntotuotantoa. Tarvitaan vankkaa asuntotuotantoa ja työpaikkojen luomista. Jokaiseen sote-lääniin tarvitaan elinvoimaa: työtä ja tuotantoa. Taidetta, energiaa ja uusia asuntoja Vantaan Leinelässä . Asumistuki ja kohtuuhintaiset ARA-vuokra-asunnot ovat kuitenkin molemmat tulonsiirtoja, jotka tulisi nähdä julkisen sektorin menoina. Suomi ei ole kilpailukykyinen, kuten Elinkeinoelämän keskusliiton vientisektorin johto sen näkee ja vaatii muutosta. Alueen taideteokset muodostavat kokonaisuuden, jonka teemana on elämän kiertokulku. Vastuu kasvupalveluiden aikaansaamisesta on pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä, jonka jäseniksi voivat halutessaan liittyä muutkin Uudenmaan kunnat. Uusimaa on nostettavissa pääkaupunkiseudun rinnalle, mutta suurin investoinnein. Tulevatko uudet Sote-läänit elvyttämään maaseutualueita. Näin toteaa tasavallan hallituksen maatalousja ympäristöministeri. Tuleeko uusi maakuntamalli merkitsemään suomalaisen maaseudun vahvaa elvytystä. Molemmille tukimuodoille on roolinsa asuntopolitiikassa, mutta etenkin kohtuuhintaisuuspolitiikan tavoitteita on selkeytettävä ja mitoitus sovitettava tavoitteisiin. Kasvualueiden ulkopuolella kehittyy ainoastaan Oulun seutu. Leineläntielle, alueen päiväkodin viereen valmistuu 8 paritaloasuntoa ja 14 pienkerrostaloasuntoa. Vantaan Leinelästä on muutaman vuoden aikana muodostunut kotipaikka jo yli tuhannelle ihmiselle. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. K iin te is tö ja en er gi a Maaseutu on avainasemassa, kun Suomen taloutta käännetään kasvuun ja ponnistelemme ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Kaupungistuminen on Pohjoismaissa lisääntynyt. Jos mallia katsotaan muista Pohjoismaista, niin arvelu voi osua oikeaan lähinnä periaatteelliselta kannata. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Ruotsin hallitus teetti selvityksen maaseudun tilasta. Tältä osin niitä tulee arvioida samoin kriteerein. . Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet toimivat koko maan kasvun vetureina. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh
Suomessa taas puhutaan vain isojen kaupunkien taloudellisesta vetovoimasta ja kasvukeskusten tukemisesta. S yksyllä 2014 valtaan tullut Ruotsin sosiaalidemokraattien ja vihreiden hallitus, pääministerinään Stefan Löfven (sd), teetti selvityksen Ruotsin maaseudun tilasta ja asetti kaikki puolueet kattavan parlamentaarisen komitean rakentamaan ehdotukset maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Bucht puhuu aidosta juurikastelusta harvaan asutuille kunnille.. Maaseutuministeri Sven-Erik Buchtille (sd) loppumietintönsä tammikuussa jättänyt maaseutukomitea ehdottaa noin 50 miljoonan euron rahoitusta 23:lle syvimmässä ahdingossa olevalle, harvaan asutulle kunnalle, noin 30 miljoonan euron avustuksia laajakaistojen rakentamiseen ja konkreettisen 75 kohdan ehdotuksen listan valtion toimista kehityksen muuttamiseksi. 6 Ruotsi esittää valtion vahvaa tukea harvaan asutuille kunnille, Suomessa painotetaan maakunnille tulevaa vastuuta Ruotsi panostaa maaseutuun, Suomi keskittyy kaupunkeihin Ruotsissa kaikki puolueet ovat huolissaan harvaan asutun maaseudun tulevaisuudesta ja yhtä mieltä vahvojen erityistukien tarpeesta
Myös muilla Uudenmaan kunnilla on mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseneksi. Vuoden 2019 alusta käytäntöön tuleva maakuntauudistus nostaa maakunnat myös aluekehitysvastuuseen.. Toimenpidelistauksessa painotetaan koulutusta paitsi opintolainojen osalta, myös korkeakoulutuksen saavutettavuudessa. Parlamentaarista yhteistyötä aluekehityskokonaisuudesta ei ole, toisin kuin Ruotsissa. Aluekehittäminen ja rakennerahaston välittävän toimielimen tehtävät ovat maakunnan tehtäviä. Hallitusohjelma korostaa kasvukäytäviä: Hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. Ruotsin yhteiskuntasopimus Maaseutukomitean puheenjohtaja Johan Persson (sd) perusteli komitean loppulausuntoa tarpeella luoda uusi yhteiskuntasopimus, jonka tuella tulevaisuudessakin on mahdollista asua, elää ja työskennellä kaikkialla Ruotsissa. Esityksen mukaan ihmisiä kannustetaan, Norjassa hyväksi koetun mallin mukaan, muuttamaan harvaan asutulle alueelle muun muassa myöntämällä lääkäreiden ja hoitajien opintolainoihin helpotusta sekä laskemalla työnantajien ja työntekijöiden sivukuluja. Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Työja elinkeinoministeriö tiedottaa, että maakuntauudistuksen jälkeen maakunnat vastaavat alueensa strategisesta kehittämisestä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. 7 Ruotsi esittää valtion vahvaa tukea harvaan asutuille kunnille, Suomessa painotetaan maakunnille tulevaa vastuuta Uudellemaalle erityisratkaisu Uudenmaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu osoitetaan kuntayhtymälle, jonka perustavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kokoomuksen ollessa hallituksessa yksittäisiin kuntiin tuskin lisätään mitään tukia, pikemminkin päinvastoin. . Ruotsi loisi elinvoimaa maaseudulle siirtämällä sinne 5–7 vuodessa 10 000 työpaikkaa Tukholmasta ja rahoittamalla asuntotuotantoa. Ruotsissahan tällaista ongelmaa ei ole ollutkaan, pääosin siksi, että siellä maakunnan taso on ollut vahva jo kauan. Pienten kuntien ongelma poistuu. Erityisesti painotetaan nuorten ja maahanmuuttajien edellytyksiä menestyä maaseudulla. Suomessa mennään kasvukäytävät edellä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa ei mainita maaseutupolitiikkaa. Ruotsi panostaa maaseutuun, Suomi keskittyy kaupunkeihin Suomessa pyritään edistämään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä ja elinkeinopolitiikkaa. Valtion ja maakuntien yhteistyön edistämiseksi ja alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa ja kehittää valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä toisistaan erillisten, rinnakkaisten sektoriohjausten sijaan. Valtiolla on jatkossakin vahva intressi alueiden elinvoiman ja kasvun – ja sitä kautta koko Suomen menestymisen edistämisessä. Elinkeinoelämäpaketti koskee koulutusta, valtion työpaikkoja ja tukia kehityksestä kärsineille kunnille. Tähän liittyy laajakaistayhteyksien varmistaminen valtion tuella. Kunnilta otetaan pois vastuu sosiaalija terveyshuollosta. Maakunnille iso kehitysvastuu Vuoden 2019 alusta käytäntöön tuleva maakuntauudistus nostaa maakunnat myös aluekehitysvastuuseen. Esimerkiksi työvoimatoimistojen alasajo lopetetaan ja poliisin saavutettavuutta parannetaan. Yliopistoilta ja korkeakouluilta edellytetään, että ne parantavat kaikin keinoin koulutuksen saavutettavuutta myös harvaan asutuissa kunnissa
Kasvupalvelujen päälinjat säädetään valmisteilla olevassa laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. ALKE- ja kasvupalvelulaki Uudenmaan erillisratkaisua koskeva laki Kasvupalveluun liittyvät sisältölait § Laki rekrytointi ja osaamispalveluista § Laki kotoutumisen edistämisestä § Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki lausunnolle syksyllä Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Eduskunnalle Eduskunnalle Eduskunnalle syyskuussa Lausunnolla 8 viikkoa Lausunnolla 8 viikkoa Lausunnolla 5 viikkoa Aluekehittämisja kasvupalvelulain sekä siihen liittyvien lakien käsittely Maakunnille itsehallinnollista asemaa TEM on valmistellut maakuntiin liittyvää kasvupalvelu-uudistusta. Team Finlandin rakenteellisista muutoksista päätetään hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Suomi tarvitsee vireää maaseutua myös seuraavat sata vuotta, Tiilikainen painottaa. Valmistelua varten on asetettu aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen säädösvalmistelun lakityöryhmä sekä ohjausryhmä. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa nykyistä tehokkaammin kasvu ja elinvoima koko maassa. Maaseutuparlamentti järjestetään tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa Suomessa. – Uudistamme myös valtakunnallisia kasvupalveluita. – Siksi on arvokasta, että Maaseutuparlamentissa julkaistaan Suomen ensimmäinen maaseutupoliittinen julkilausuma. 8 Maaseutuparlamentilta politiikkajulistus n – Meillä on kuitenkin erittäin aktiivinen maaseutupolitiikan neuvotteluryhmä MANE, joka järjestää syyskuussa maaseutuparlamentin, kertoo maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Uudenmaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu on pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä, jota koskevat kaikki samat oikeudet, velvollisuudet ja rajoitteet kuin maakunnilla. Jokainen maakunta saa jatkossa vastuun ja vapauden kehittää oman menestysreseptinsä itse, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä. Ruotsissa pyritään aktiivisesti valtion tuilla edistämään maaseudun elinvoimaisuutta. Teksti: Terttu Iiskola. – Maaseutu on avainasemassa, kun Suomen taloutta käännetään kasvuun ja ponnistelemme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Lakiesitys lähti lausuntokierrokselle maaliskuun alussa. Uudellemaalle erillisratkaisu Uudenmaan kasvupalveluiden osalta tehdään erillisratkaisu, jonka perusteena ovat Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet koko maan kasvun veturina. Metsät, pellot ja puhdas luontomme tarjoavat uusia mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle. Myös maahanmuuton haasteellisuus on poikkeuksellinen muuhun maahan verrattuna. Nämä mahdollisuudet kannattaa ehdottomasti hyödyntää, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Maaseutuparlamentissa työstetään Suomen ensimmäinen maaseutupoliittinen julkilausuma, joka viedään myös Hollannissa järjestettävään Euroopan Maaseutuparlamenttiin lokakuussa 2017. – Yhteys maakunnasta maailmalle ja maailmalta maakuntiin on saatava toimimaan saumattomasti, sanoo Lintilä. – Nykyiset TEja yrityspalvelut yhdistetään uusiksi kasvupalveluiksi. Maaseudun pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää kansallista tahtotilaa, joka jatkuu myös tulevilla hallituskausilla. Mahdottomuuksista mahdollisuuksia -teemainen tapahtuma Leppävirralla on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan ohjelmaa. Kuntayhtymän jäseniksi voivat halutessaan liittyä muutkin Uudenmaan kunnat. Laki uudistaa aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelut vastaamaan maakuntien itsehallinnollista asemaa. Maaseutuparlamentissa muotoillaan yhteinen tahtotila suomalaiselle maaseudulle ja nostetaan maaseudun mahdollisuudet politiikan agendalle. Kyseessä on iso systeeminmuutos: tähän saakka valtiovallan vastuulla olevat palvelut tulevat maakuntien järjestämisvastuulle
Ruotsissa maatalouden osuus on 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomessa 3,3 prosenttia. Joka viides suomalainen asuu 20 kilometrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan KokkolaJoensuu -alapuolella vuonna 2015 . Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä . . Ulkopuolelle jäi 1,7 miljoonaa suomalaista. Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestönkehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia . NordRegion tutkimus Pohjoismaiden väestökehityksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla . Skandinavian korkean kölin vuoksi Ruotsin matkailullinen Lappi on Keski-Ruotsissa ja maatalous on menestynyt Suomea etelämpänä. Oulun kaltaista pohjoista teollisuusja itkaupunkiseutuakaan Ruotsissa ei ole lainkaan. Aluetutkija Timo Aron laskelmien mukaan Suomessa on 10 vähintään 100 000 asukkaan kaupunkiseutua, joilla vuonna 2016 asui vajaa 69 prosenttia väestöstä. Ruotsissa asuu 9,995 miljoonaa ihmistä väestötiheydellä 23,7 neliökilometrillä, Suomessa 5,505 miljoonaa 18,1/km 2 . Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 19902015 . Lähes kaikki 5,5 miljoonaa suomalaista asuvat pohjoisempana kuin Ruotsin väestön valtaosa. Suomen melkein kaikki kehitys taas on tapahtunut Ruotsin kasvualueiden pohjoispuolella, osin muodostaen vahvan kilpailun Keskija Pohjois-Ruotsille.. Yli 88 prosenttia suomalaisista asuu 500 kilometrin sisällä Helsingistä ja yli puolet väestöstä 200 kilometrin säteellä Helsingistä. Maaseuduksi lasketuissa 158 kunnassa asuu 2,3 miljoonaa ihmistä ja harvaan asutuiksi luetuilla alueilla 1,3 miljoonaa. Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki lausunnolle syksyllä Kaupunkialueiden kasvu tai keskittyminen ei ole mikään suomalainen ilmiö Väestömäärä vyöhykeittäin suhteessa Helsinkiin (km) 2015 Suomi sinnitellyt pohjoisempana Ruotsin laaja pohjoisosa on jäänyt kehityksen ulkopuolelle, kun Norjassa on onnistuttu valtion tukipanoksin maaseudun vireyttämisessä. lisäksi ensijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion, Joensuun, Porin ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä pistemäisesti muualla maassa. 9 Population Change 2003-2013 Total population change 2003-2013 Approximations of the areas within which 80% of the total population increase took place in each country Lähde: NorgRegio Population increase > 10.0% Population increase 0.0 10.0% Population decline Data source: NSIs n Suomi ja Ruotsi ovat maantieteellisesti varsin erilaiset valtiot. Suomessa aikanaan ensimmäinen pysyvän asutuksen elinkeino eli maatalous on viety pohjoisimmaksi maailmassa. Väestöllisesti kasvavat alueet em. Punaisella ympyräviivalla kuvatuille alueille on keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kasvusta: Suomessa Helsinki-Turku-TampereLahti -vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu . . Ruotsin asutuksesta yli puolet sijoittuu eteläisille Tukholman, Göteborgin ja Malmön talousalueille ja 87 prosenttia vähintään 100 000 asukkaan talousalueille
Kehyskunnat houkuttelivat Entinen pääministeri Matti Vanhanen esitteli vuonna 2008 visiotaan kehyskunnista puutarhakaupunkeina kasvukeskusten ympärillä. Maailma on kuitenkin muuttunut nopeasti ja suunta on kääntynyt äkisti toisin päin. Palvelut ja tapahtumat ovat kaupungin vahvoja vetovoimatekijöitä. Helsingin kaupunkisuunnittelun varapuheenjohtaja Osmo Soininvaaran mukaan keskusta-asumisen suosio on noussut melkein kaikkialla maailmassa. Ihmiset haluavat asua kaupungeissa, syrjäiset paikkakunnat kuihtuvat Jyväskylä on yksi suosituista asuinpaikoista. Helsingin kaupunkisuunnittelun varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara kertoo, että tätä kaupunkikehitystä on seurattu osittain innostuneena ja osittain huuli pyöreänä. Nurmijärvi-ilmiönä tunnetuksi tulleessa ajatuksessa ihmiset. Kasvukeskuksessa käytäisiin vain töissä. 10 K ymmenen vuotta sitten puhuttiin Nurmijärvi-ilmiöstä, jossa Helsingistä ja muista kasvukeskuksista muutettiin kehyskuntiin asumaan. Kun vielä kymmenisen vuotta sitten ihmiset hakeutuivat Helsingin kehyskuntiin asumaan, haluavat he tänä päivänä asua kaupungin ytimessä, hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kehyskuntien muuttoliikkeessä tapahtunut U-käännös Muuttoliike Nurmijärvelle ja muihinkin kehyskuntiin oli vilkasta. Suuremmat kaupungit keskustoineen ja palveluineen vetävät nyt ihmisiä puoleensa
Viime elokuu oli oikein tapahtumien ilotulitus, Soininvaara mainitsee. – Iso muutos tapahtui noin vuoden 2005 jälkeen. Tässä on kuitenkin Soininvaaran mukaan tapahtunut iso muutos. Jollakin se tarkoittaa,. Nyt tehdään paljon parempia kaupunkeja muutenkin, Soininvaara sanoo. Dramaattinen muutos muuttoliikkeessä Soininvaaran mukaa muuttovirran suunta kääntyi nopeasti. 11 Kehyskuntien muuttoliikkeessä tapahtunut U-käännös Osmo Soininvaara kertoo, että jopa pyöräillessä hän näkee muutoksen ihmisten asumistottumuksissa. Näin ollen ulospäin työntävä voima on poistunut. Se ei voi olla mikään muotioikku. – On kaksi seikkaa, jotka ovat muuttuneet. Helsinkiläiset nuoret eivät enää lähde kesällä pois kaupungista, sillä täällähän on vaikka mitä. Ei muotioikku siirry Vancouverista tänne Helsinkiin noin vain, Soininvaara sanoo. Se on tehnyt vapaa-ajasta, tapahtumien muodossa, kaupungeissa paljon mielenkiintoisempaa, Soininvaara sanoo. Jos ei ottanut, tapahtumat epäonnistuivat. Vapaa-aika sanelee matkustusta Soininvaara kertoo, että HSL:ssä on tehty mielenkiintoinen tutkimus liikennemääristä, joka selittää, minkä takia joukkoliikenteen osuus liikenteessä on pienentynyt. – Nytkin Musiikkitalossa ovat salit täynnä, vaikka on keskiviikko ja kello kymmenen aamupäivällä. Autoista poistui lyijy ja Helsingissä, jossa ollaan paljon edellä muita, on kaukolämpö eikä talokohtaista koksilämmitystä. – Maalaisbusseille ja rekka-autoille ei toisaalta voida mitään, Soininvaara tokaisee. Vapaa-ajan matkat muodostavat pääosan tehdyistä matkoista. Aiemmin muuttajia imeneestä kunnasta on tullut muuttotappiokunta. Vuonna 2005 Helsingin seudun väkiluvun kasvusta melkein puolet suuntautui Helsingin seudun kehyskuntiin. Työmatkaliikenteessä joukkoliikenne on pysynyt ihan yhtä hyvänä kuin ennenkin, mutta se on enää murto-osa ihmisen tekemistä kaikista matkoista. Valitettavasti moni ennen niin eloisa kylä kuolee pois. Keskusta-asumisen suosio on noussut melkein kaikkialla maailmassa, Soininvaara kertoo. Toinen vaihtoehto oli lähettää ihmisille kirjeitä. – Moni haluaa nykyisin kerrostaloon ratikkapysäkin viereen, eikä koti kaukana kaikesta enää kiinnosta. Tämä vaikuttaa asumiseen. Ihmiset haluavat kaupunkeihin. Näiden takia ilma on tullut dramaattisesti puhtaammaksi. Helsingissä on panostettu lisäksi siihen, että Helsingin liikenteen bussit ovat vähäpäästöisiä. Nyt ajatellaan, että pitää päästä helposti harrastuksiin. Jotkut selittävät tilannetta erilaisilla kotimaisilla muuttumistekijöillä, kuten lainansaannin vaikeutumisella tai muulla selityksellä. Kaupunkien ilmalaatu parantunut Ennen keskusta-asuminen oli epäterveellistä ilman huonon laadun vuoksi. Ihmiset käyttävät paljon enemmän urbaaneja palveluita. Sekin menee muutamaan kuntaan, joista yksi on Kirkkonummi ja toinen on Nurmijärvi. – Ennen ajateltiin, että pitää päästä kätevästi töihin. Työmatkat sujuisivat sieltä päivittäin kasvukeskukseen kätevästi. Siellä on ilmainen kenraaliharjoitus ja se vetää porukkaa. Etenkin Vantaalla oltiin kauhuissaan, että sinne ei enää kukaan muuttaisi, kun kaikki haluaisivat Tuusulaan, Nurmijärvelle ja Vihtiin, Soininvaara kertoo. Suunta oli alkanut kääntyä kuitenkin jo muutamaa vuotta aiemmin. Internetinhän piti tappaa kaupungit, koska tieto kulkee kaikkialle, mutta kävikin päinvastoin. On ihan selviä asioita, miksi kaupunkiasuminen on tullut niin suosituksi ja sama ilmiö on tapahtunut kaikkialla. Ajankäyttö muuttunut Ilmalaadun lisäksi on muuttunut ihmisten suhtautuminen vapaa-aikaan, ajankäyttöön ja palveluiden saatavuuteen. Nettikin tukee kaupunkien vetovoimaa Nettimaailma on tehnyt tapahtumat helpoiksi toteuttaa, Soininvaara kertoo. Nurmijärvenkin väestönkasvu perustuu nyt syntyvyyteen. – Kehyskuntiin muutto romahti ihan hetkessä, ja tällä hetkellä kehyskuntien osuus Helsingin väestön kasvusta on enää 11 prosenttia. – Kumma, kun suomalaisten pankkien toimet vaikuttavat Pohjois-Amerikkaan saakka. Kaikki urbaani pöhinä ja kaikenlaiset tapahtumat kiinnostavat ihmisiä. Ajattele mitä se maksoi! Nyt tieto kulkee sosiaalisessa mediassa laajalle ja ilmaiseksi. asuisivat väljästi omakotitaloissa kaukana suuremman kaupungin hälystä. Totta kai muoti voi muuttua takaisin, mutta minäpä en usko, että näin käy. Kaikkialla on tapahtunut sama dramaattinen muutos. – Kun minä olin nuori ja järjestimme kaiken maailman keskustelutapahtumia, ne onnistuivat, jos Minne mennä -palsta otti ne julkaistavakseen
– Tampere, jossa on paljon kaikkea muutakin, menestyy paremmin. – Tämä on saanut Helsingin päivähoitojärjestelmän ihan kaaokseen, sillä esimerkiksi Vallilassa lapsiperheiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa 70 prosentilla. Kävin puhumassa Kuopiossa, ja he olisivat maksaneet minulle lentolipun. Tai sitten se onkin niin, että rautatie mahdollistaa kasvun. Ihmiset tekevät töitä junassa, autolla ajaessa tuo aika menee ihan hukkaan. Rautatie merkittävässä asemassa Soininvaara kertoo, että Suomessa on kaksikymmentä seutukuntaa, joissa väkiluku on kasvanut. On erittäin ikävää, että meillä tehtiin aikoinaan sellaisia teollisuuskaupunkeja kuten Myllykoski, jossa oli paperitehdas eikä mitään muuta. Ei olisi kiva olla päiväkodinjohtaja, ja miettiä, että mihinkä minä nyt nämä lapset laitan, Soininvaara miettii. Sitten kun ei ole paperitehdasta, ei ole enää mitään, Soininvaara sanoo. – Jos pitää kombinoida näitä kaikkia,. 12 Helsinkiinkö kaikki haluavat. – Tuotannon siirtyminen Kiinaan on pientä siihen verrattuna, että se automatisoituu. Soininvaaran mukaan 1800-luvulla on osattu hämmästyttävän hyvin ennustaa, mitkä paikkakunnat tulevat kasvamaan. Suuret kaupungit kuitenkin kasvattavat suosiotaan globaalisti. Toki sieltä ovat työpaikat vähentyneet ihan yhtä dramaattisesti kuin Kouvolassakin, mutta Kouvolassa on vaikea löytää korvaavia työpaikkoja. Jos kaikki olisivat sekatyöläisiä niin pienempikin paikkakunta menestyisi, mutta toisen asteen koulutuksesta tulee jo 250 eri ammattiryhmää. Noin viidessäkymmenessä seutukunnassa väkiluku on pienentynyt. – Ne kaksi, jotka eivät ole rautatiepaikkakuntia, ovat Porvoo, joka kasvaa jotenkin Helsingin imussa sekä TunturiLappi, jossa on sitten ihan joitakin muita vetovoimatekijöitä, eikä se ole kasvanut kuin aika pienellä määrällä, Soininvaara kertoo. Rautatiet on rakennettu sinne. Koska Tampereella on muutakin, Tampere voi oikein hyvin tällä hetkellä. Yhden teollisuuslaitoksen kunnat vaikeuksissa Teollisuus automatisoituu ja katoaa. Soininvaara kertoo, että luova yhteiskuntaluokka kulkee junalla. Muuttoliikkeen kääntymisestä paineita lasten päivähoidolle Aikaisemmin nuoret sinkut asuivat Kalliossa ja sitten he muuttivat muualle, kun he saivat lapsia. Toisaalta löytyy myös esimerkkejä paremmasta varautumisesta tilanteiden muuttumiseen. Sen takia vanhat teollisuuskunnat ovat vaikeuksissa. että pitää asua lähellä ratsastustallia, mutta aika monella se tarkoittaa ihan jotakin muuta. Nyt moni jää lapsen kanssa ahtaaseen asuntoon Kalliossa. – Väki ei ole niin rikasta, että se matkustaisi lentäen. Sanoin, että minähän tulen junalla, koska lentomatka kestää kaksi tuntia, mikä menee kokonaan hukkaan. Onneksi sentään eivät. Junamatka on hyvää työaikaa, Soininvaara toteaa. Muuttoliikkeen kääntyminen vaikuttaa ensin dramaattisesti päivähoitoon, sillä ovathan lapset ovat ensin pieniä ja vasta sitten koululaisia. Syrjäytyminen pahenee, jos alamme toimia brittien mallin mukaan, jolloin syrjäytyneitä aletaan siirtää kehyskuntiin. Sen takia niin monet pyrkivät ratikkaverkon äärelle, Soininvaara pohtii. Noista kahdestakymmenestä kasvaneesta seutukunnasta 18 on rautatiepaikkakuntia. Ammattivalikoima suuri isoissa kaupungeissa Ammatit ovat urbaaneja ja niitä on nykyään iso määrä. Tampere on osannut panostaa kaupunkirakenteeseen, Soininvaara sanoo
Niin hassua kuin se onkin, lähiöitä pitäisi tiivistää. Näin valitettavasti vain tapahtuu, Soininvaara huokaisee. Nyt on toisin, Soininvaara tietää. En minä antaisi sille lainaa. Uusi vapaa-aikakäsitys vie keskusta-asumiseen Vapaa-aikakysymys puolestaan selittää, miksi keskusta-asuminen on suosiossa. Venehjärvellä maisemat hipovat silmää, mutta raitilla kulkee vain mummoja ja vaareja sekä muutamia peräkammarin poikia. 13 Syrjäytyminen pahenee, jos alamme toimia brittien mallin mukaan, jolloin syrjäytyneitä aletaan siirtää kehyskuntiin. Tämä ei toki tarkoita sitä, että tänne jäisi vain Helsinki tai kuusi muuta kasvukeskusta. Usein asukkaat vastustavat tätä, mutta kun lukee asuntosijoittajien ohjeita, siellä sanotaan, että ostakaa sieltä, missä tiivistetään, sillä siellä asuntojen arvo nousee. Heillä oli varmastikin vielä huonommat televisioohjelmat kuin meillä. Idylliä Vienan Karjalan puolella. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua Helsingin kantakaupunkiin, vaikka siltä saattaisi välillä tuntua. Kuopio on yksi näistä paikoista, jossa keskusta-asumisen suosio on kasvanut tavattomasti. Kun ei saada peruskorjauseikä asuntolainaa, niin minkäs sille voi. Näillä tapahtumilla on toki paljon merkitystä, mutta asiaan liittyy myös elinkeinoelämän muutos, Soininvaara päättää. – En tiedä, mitä tapahtuu lähiöille. Onneksi ihmiset ovat tarpeiltaan ja mieltymyksiltään erilaisia, Soininvaara kertoo. – Illan suussa vanhukset toivat nojatuolin talon eteen ja katsoivat tielle. Yrittäjät hakeutuvat kaupunkeihin, minkä kautta syntyy myös ja työpaikkoja. – Täältä Helsingin keskustasta sai 60-luvulla halvemmalla asuntoja kuin Tapiolasta. että tulee hyvä työyhteisö, täytyy olla aika iso paikkakunta. – Helsinki on ottanut paljon maahanmuuttajia, mutta täällähän tärkein maahanmuuttajaryhmä eivät ole somalit, vaan virolaiset, Soininvaara tietää. Kun talon joskus haluaa myydä, kukaan ei sitä osta, koska ostajilla ei ole sitä kotiseuturakkautta tähän niemen nokkaan, Soininvaara pohdiskelee. Ja kun sille erikoistuneelle puolisollekin täytyisi saada samalta paikkakunnalta töitä, tarvitaan vielä isompi paikkakunta. Sitä paikkakuntaa vain ei enää ole. – Kyllä minä monesti pyöräillessäni mietin, että joku on laittanut unelmiensa 250 neliöisen talon vanhan kotitilansa luokse kauas kaikesta. – Itse asiassa vain 10 prosenttia suomalaisista haluaa tänne Helsinkiin. Maahanmuuttajat haluavat hekin kaupunkeihin. Meillä on kalliit talot, koska ne on rakennettu niin hyvin. Isoja alueita jää tyhjilleen. Siellä on paljon etenkin puualan yrityksiä.. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Kymönkoski Viitasaarella on eloisa pieni paikka. Soininvaara muistelee, kuinka hän taannoin ajoi polkupyörällä Helsingistä Nizzaan Puolan maaseudun läpi, pikkutietä pitkin. Pohjanmaalla Seinäjoella ja Vaasassa on onnistuttu toimimaan oikein, eikä sieltä ole väkikatoa tapahtunut. Selvästi on niin, että mukavat kaupungit menestyvät. Maahanmuutosta ei pelastusta pienille paikkakunnille Maahanmuutosta ei löydy ratkaisua syrjäseutujen autioitumiselle ja väen keskittymiseen kasvukeskuksiin. Näille alueille tulee parempia kauppoja, joukkoliikenneyhteydet paranevat, ja palvelut paranevat, koska väkeä on enemmän. Siellä saattaa olla vanha kauppa, jonka ikkunat ovat rikki. Tämän takia meillä menetetään enemmän infrastruktuuria kuin esimerkiksi Amerikassa. Pieniin lähiöihin on vaikea puhaltaa henkeä, Soininvaara arvioi. Vuoteen 2010 mennessä keskusta-asuntojen hinnat ovat nousseet kaikkialla isoissa kaupungeissa verrattuna kehyskuntiin. – On paljon alueita, joiden tilanne on hankala. Myös tapahtumia tulee ihmisten myötä. Itä-Suomessa taas asiat ovat kovin huonosti. – Jos jonkun kunnan asukkaiden mediaani-ikä on 60 vuotta, niin vaikea on keksiä, mitä tälle tekisi, koska en minä voisi sinne niitä 65-vuotiaita palkata, Soininvaara miettii. Tämä työpaikkakehityskulku selittää sen, miksi isot paikkakunnat kasvavat, Soininvaara kertoo. Suomessa käy Soininvaaran mukaan niin, että jotkut paikkakunnat vain kuihtuvat. Jos katsoo lakkautettuja kuntia, jotka on yhdistetty isompaan, ei siellä ole mitään. Se on paljon enemmän, kuin tänne mahtuu, mutta toisaalta 90 prosenttia ei halua pääkaupunkiin
Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet on koottu ensi kertaa historiateokseksi ”Kansan osake”. Myös asunnon omistussuhde on erilainen. – Muualla maailmassa jokainen asunto on kiinteistö, joka omistetaan. –Tätä suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa ei vielä koskaan ole laitettu yksiin kansiin. Siksi koko satavuotiasta Suomen ja Kiinteistöliiton suurta 110 juhlavuotta on hyvä juhlistaa asunto-osakeyhtiöjärjestelmän historian parissa, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Yhteiset tilat ja rakenteet omistetaan yhteisesti. Kirjan on julkaissut Suomen Kiinteistöliitto ry. Monet Keski-Euroopan kaupunkien kerrostaloista ovat perinteisesti vuokrataloja, mikä on tarkoittanut myös asuntoomistuksen keskittymistä. 14 H istoriateoksen ”Kansan osake. Asunto-osakeyhtiö on suomalainen ilmiö, ja asunto-osakeyhtiön malli on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet” ovat kirjoittaneet Esko Nurmi, Laura Puro ja Martti Lujanen. Suomalaisen asunto-osakeyhtiö osakkeet antavat asukkaalle hallintaoikeuden,. Kodinomistusyhteiskunta syntyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Asunto-osakeyhtiö teki suomalaisista kodinomistajia Asunto-osakeyhtiö on erityisesti suomalainen kodinomistamisen malli, joka helpotti asuntopulaa ja rahoituksen saamista rakentamiseen
Alueelle perustettiin samana vuonna myös Asunto-osuuskunta Käpylä, johon kuului 29 asuntoa. Helsingissä puhuttiin ”puulaakivilloista”. Käyttövesi noudettiin kaivosta, sillä vesijohdot yleistyivät ensin varakkaamman väestön asuintaloissa. 1880-luvulla alkoi ilmestyä asunto-osakeyhtiöitä, joissa asukkaat tulivat omistajiksi. – Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on hajauttanut omistusta eri yhteiskuntaluokkiin ja toiminut yhteiskuntaa vakauttavana tekijänä. 15 Kodinomistusyhteiskunta syntyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Työläiset asuivat 1800ja 1900 -lukujen taitteessa usein yksitai kaksikerroksisissa puutaloissa. – Ensin asunnon tarvitsijat perustivat asunto-osakeyhtiöitä, ja työväkeä rohkaistiin perustamaan niitä. Suomessa asunto-osakeyhtiö on laajentanut asunto-omistamisen koskemaan kaikkia yhteiskuntaluokkia. Käpyyn kuului kaikkiaan 36 kaksikerroksista kahden perheen taloa. Kuva: Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo Helsingin Käpylää 1920 -luvun lopussa. Varhaiset asunto-osakeyhtiöt olivat toinen toisensa tunteneiden asunnontarvitsijoiden yhteenliittymiä. Näkymä Pieni Roobertinkatu 4-6:n pihalta. Kaupunkikuvaan alkoi ilmestyä myös monikerroksisia taloja. Asunto-osakeyhtiöt tuovat vakautta suomalaiseen yhteiskuntaan ja ovat todellista lähidemokratiaa. Etualalla vuonna 1920 perustetun Asunto-osuuskunta Kävyn rakennuksia. Nämä ovat erinomainen syy juhlia”, Hiltunen toteaa. Ensimmäiset puiset työväenasuntoyhtiöt Taimi ja Alku rakennettiin Helsinkiin 1880-luvun lopulla, minkä jälkeen myös keskiluokka otti yhtiömuodon vähitellen omakseen. Asunnon tarvitsijat perustivat asuntoosakeyhtiöitä Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä osakeyhtiöt vakiinnuttivat asemaansa yritysmuotona Euroopassa 1800 -luvun puolivälissä, mikä loi pohjaa myös asuntojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla. He saivat peruspääoman, joilla rakensivat kohtuullisen kokoisia puutaloja. Eirasta rakennettiin 1910 -luvun alussa huvilamainen kaupunginosa, joka laajeni myös kuvan kallioille. Kuva: Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo Eiran Laivurinkadun ja Pietarinkadun risteyksen vastavalmistuneita taloja vuonna 1909. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo asunto-osakeyhtiöstä kansainvälisessä vertailussa kirjassa kirjoittanut ympäristöministeriön entinen ylijohtaja VTL Martti Lujanen vertaa. Pikku hiljaa alkoi syntyä myös kivitaloja, ja vauraampi väki huomasi, että osakeyhtiö on hyvä tapa tehdä kivitalo Helsinkiin, toimittaja Esko Nurmi kertoo. Asunto-osakeyhtiöt tuovat vakautta suomalaiseen yhteiskuntaan ja ovat todellista lähidemokratiaa.. Samalla se on tuonut demokraattisen päätöksenteon osaksi ihmisten arkea. Osakeyhtiöasetus kirjoitettiin lakiin vuonna 1864 Ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset talot olivat vuokrakasarmeja 1800-luvun puolivälissä. Yhtiöitä oli synnytetty tutussa piirissä esimerkiksi ammattikunnittain tai työtovereiden kesken. Molemmat osuuskunnat ovat yhä toiminnassa
Alueen asemakaava on aikakauden tapaan vielä väljä ja monimuotoinen. Näitä yksiöitä rakennettiin paljon muun muassa Kallioon ja Vallilaan. Pääomapula vaivasi yhteiskuntaa, ja asuntorakentamisen rahoituskysymys vaati ratkaisua. Tässä mielessä omassa osakkeessa on ollut kyse todellisesta kansan osakkeesta. 1980-luvulta lähtien asuntotuotanto on vähitellen privatisoitunut, kun yhä suurempi osuus asunnoista on rakennettu vapaarahoitteisina. 1950-80 lukujen aikana Suomeen valmistui yhteensä 250 000 asuntoosakeyhtiö -muotoista arava-asuntoa. Asunto-osakeyhtiöt myös vuokra-asuntojen tuotannossa Muutto maalta kaupunkiin ja elintason nousu kiihdyttivät asuinrakentamisen 1960 70-luvuilla ennennäkemättömiin mittoihin. Tätä seurasi kotimainen suhdannekuoppa ja kansainvälinen, suuri lama. Asunnontarvitsijan oma säästäminen on ollut arvossaan. Asunto-osakeyhtiöitä käytettiin sodan jälkeen myös vuokra-asuntojen tuotannossa. Asunto-osakeyhtiöitä ajautui pakkohuutokauppoihin. Kuva: Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo Helsinkiin 1960-luvun alkupuolella noussutta Pihlajamäen lähiötä on usein pidetty ensimmäisenä aluerakennuskohteena. Kuva: Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo Kaupunkien ankaraa asuntopulaa ratkomaan perustettiin vuonna 1949 Aravaksi nimetty valtion virasto. Aravan maamerkiksi nimitetyt kahdeksankerroksiset asuintalot nousivat Helsingin Mannerheimintielle 1940ja 1950-lukujen taitteessa. Tähän kannusti avokätinen verohuojennuslaki, joka teki sijoitusasunnoista 10 vuodeksi täysin verovapaita. Aravalainojen avulla valtio ryhtyi pääomittamaan asutuskeskusten rakennustuotantoa, joka näin saatiin uudestaan käyntiin. Asunnostajan suojaksi luotiin vuonna 1972 niin kutsuttu RS-järjestelmä, joka turvasi osakkeenmerkitsijöitä asunto-osakeyhtiön perustamisja rakennusvaiheessa. Syntyi viihtyisiä ja hyvin suunniteltuja kokonaisuuksia kuten Espoon Tapiola ja Helsingin Herttoniemi. Asunto-osakeyhtiöiden valta-asema vakiintui Suomessa toisen maailmansodan jälkeen, ja samalla syntyi kaupungeissa nykyisenkaltainen kodinomistusyhteiskunta. 1930-luvun loppupuolen noususuhdanteessa ahkera asunto-osakeyhtiöiden perustaminen oli lähes pelkästään grynderivetoista. Alussa Aravan hyöty koitui varakkaille, mutta 1960-70 -luvuilla myös pienija keskituloiset pääsivät siihen kiinni, tutkija VTM Laura Puro kertoo. Vuosina 1950-1990 kaupunkiväestön kodinomistusluvut nousivat 30 prosentista lähelle 70 prosenttia. Alkupääoman kasaamistapana asuntoosakeyhtiömuoto osoitti voimansa. Yleensä pääomista on ollut niukkuutta tai pulaa. 16 Arava perustettiin ratkomaan asuntopulaa Asunto-osakeyhtiörakentaminen lähti varsinaiseen nousuun 1900-luvun alkuvuosina.1920 -luvun puolivälin jälkeen kiivaan rakennuskauden aikana lisääntyivät ammattimaisten perustajaurakoitsijoiden eli grynderien käynnistämät hankkeet. Se oli tarpeellista sillä. Asunto-osakeyhtiömuotoa käytettiin 1930-luvulla kasvavassa määrin sijoittajille myytävien vuokra-asuntojen tuottamiseen. Vielä 1930-luvulla suuri enemmistö kaupunkien ja kauppaloiden väestöstä asui vuokralla, yhteiskuntaluokasta riippumatta. – Sodan jälkeisenä aikana hävisi runsas 30 000 asuntoa. Asuntoja syntyi aluerakentamisen tuloksena etenkin uusiin lähiöihin ja niissä sijaitseviin asunto-osakeyhtiötaloihin
Kun vuoden 1926 asunto-osakeyhtiölaissa oli 27 pykälää, vuoden 2010 laissa on yli 300 pykälää. Uudistuotannon supistuessa 1970-luvun lopulla voitiin yhä enemmän kiinnittää huomiota kiinteistöjen ylläpitoon ja peruskorjauksiin. Kalevaan nousi 1950-luvulla useampia Lex Raatikaisen nojalla rakennettuja asunto-osakeyhtiöitä samoin kuin Tampereen kaupungin puolikunnallista asuntotuotantoa. Osittain juuri peruskorjausten helpottamiseksi asuntoosakeyhtiölakia uudistettiin 1990-luvun alussa. 17 Ilmakuva Tampereen Kalevan kaupunginosasta, joka on varhaisimpia avoimen korttelirakenteen mukaan rakennettuja asuinalueita Suomessa. Alue oli ensimmäinen, jossa noudatettiin Helsingin kaupungin hitas-sääntöjä. Asunto-osakeyhtiö joustava ja kestävä Asunto-osakeyhtiölaki syntyi vuonna 1926. Siihen asti oli tultu toimeen yleisen osakeyhtiölain säännöksillä. Laki antoi asunto-osakeyhtiölle entistä selkeämmän muodon ja vahvisti luottamusta järjestelmään. Uudessa laissa on pyritty entistä tarkemmin määrittelemään osakkaan ja taloyhtiön vastuiden rajoja korjausja muutostöitä tehtäessä, jolloin myös riitojen ratkaisu on helpompaa. Kuva: Hannu Vallas, Helsingin kaupunginmuseo. Se on soveltunut myös yhteiskunnan tukemiin asuntotuotannon muotoihin. Tietyt osakkeet oikeuttivat tietyn huoneiston hallintaan. Suomalainen asunto-osakeyhtiö -malli on joustavana kestävä. Vuonna 2010 asunto-osakeyhtiölaki irrotettiin kokonaan osakeyhtiölaista. 1950-luvun ja 1960-luvun alun lähiöt rakennettiin yleensä metsälähiöideologian mukaisesti irralleen olemassa olevasta kaupunkirakenteesta. Kuva: Heikki Havas, Helsingin kaupunginmuseo Helsingin Katajanokan kärjen rakentaminen aloitettiin 1970-luvun lopulla. Asunto-osakeyhtiölaissa määriteltiin muun muassa, mihin tarkoituksiin osakkailta kerättävää yhtiövastiketta sai käyttää. Merkittävää asunto-osakeyhtiöissä on osakkaiden yhtiökumppanuus, joka tuottaa yhteenkuuluvuutta ja yhdessä tekemistä. Teksti: Jouni Suolanen Peltojen takaa nousevat näkyviin helsinkiläisen Maunulan lähiön talot Koivikkotiellä. Kuva: Matti Selänne, Vapriikin kuva-arkisto uudisrakentamisessa oli esiintynyt harhaanjohtamista ja huijaustakin. Korjausrakentamisen tarve on kasvanut etenkin 1990-luvulta lähtien, kun asunto-osakeyhtiökanta on tullut peruskorjausikään. Helsingissä yhtiömalli on taipunut myös asuntojen hintaja laatutason sääntelyyn, eli hitasiin, ilman uutta lainsäädäntöä. 1920 -luvulla Helsingissä ja Tampereella käynnistynyt puolikunnallinen asuntorakentaminen oli sekin asunto-osakeyhtiömuotoista. Asunto-osakeyhtiö onkin Suomen laajin lähidemokratian muoto, jonka avulla nurkat pidetään kunnossa yhteisin päätöksin
S uomen pientalot rakennetaan perinteisesti suurimmaksi osaksi puusta. 18 Urbaanin puurakentamisen perustuttava teollisiin konsepteihin Puurakentaminen kasvaa kerrostaloissa ja kunnallisissa kiinteistöissä, mutta betonilla on yhä valta-asema. Puiset koulurakennukset ovat yleistymässä, kun on haluttu tavoitella terveellistä ja viihtyisää sisäilmastoa, luettelee rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Kerrostaloista kuitenkin yhä 95 prosenttia rakennetaan betonista. Puurakentamiseen panostetaan eri tahoilla aina hallitusohjelmaa myöten. Karjalainen veti edellisen hallituksen puurakentamisen. Suunnitteilla on yli 5 000 asuntoa. – Kaikkiaan uusia asuinpuukerrostalokohteita on nyt vireillä noin 6 000 asunnon verran eri puolille Suomea. Puisia monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme. Omakotija rivitalorakentamisessa puu on ollut aina hallitseva materiaali. Vuonna 2016 on aloitettu noin 600 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen, ja tänä vuonna varmistuneita aloituksia on noin 500. Uusia puisia koulurakennuksia on rakenteilla ja vireillä noin kymmeneen kuntaan. Puu kasvattaa osuuttaan Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen 52 kappaletta eli yhteensä 1 233 asuntoa
Teksti: Jouni Suolanen ohjelmaa. Suomalaisen puurakentamisen brändiksi on haluttu nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen, energiatehokkaaseen ja talotekniikaltaan älykkääseen rakentamiseen. Puurakentamiselle mahdollisuuksia Suomi on ollut jäljessä muuta Länsi-Eurooppaa puurakentamisessa. Myös puurakentamisen hinta on ollut betonirakentamista korkeampi. Kehitystyö on keskittynyt erityisesti puukerrostalojen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Teollisten konseptien myötä puuratkaisuihin perustuvasta kerrosrakentamisesta saadaan Raunemaan mukaan hinnaltaan ja toteutusajaltaan aidosti kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen vaihtoehto kaupunkirakentamiseen. Kuvassa myös kohteen rakentaneen Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 2011 niin, että puun käyttö tuli mahdolliseksi myös 5 – 8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuinja työpaikkarakennuksissa. Wood City sisältää asuinrakennusten lisäksi toimistoja hotellitiloja – Löytääkseen lopullisen jalansijansa Suomessa urbaani puurakentaminen tarvitsee toistoja, ja rakentamisen on perustuttava teollisiin konsepteihin. Isojen, betonirakentamiseen tottuneiden rakennusliikkeiden asenne puurakentamiseen on ollut jähmeä. Ohjelma sopii Karjalaisen mukaan hyvin ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johtamaan ympäristöministeriöön, koska siellä tehdään maamme rakentamispäätökset. Heinolla on kova kokemus puualasta. Uusi puurakentamisen ohjelma käynnistettiin ympäristöministeriöön ajalle 1.8.2016 – 31.12.2018. Suomalaista puurakentamista on kehitetty Karjalaisen mukaan voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Kohteiksi on haluttu yksittäisiä rakennuksia suurempia kokonaisuuksia, joissa puuta on käytetty luontevalla ja kilpailukykyisellä tavalla. Puurakentamisohjelman tarkoituksena oli muun muassa pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa. Wood Cityn asuinkerrostalot toteutetaan Stora Enson massiivipuisella tilaelementtitekniikalla, jossa tilaelementit varustellaan valmiiksi talotekniikkaa ja sisäverhoilua myöten tehtaalla, kuivissa sisätiloissa ja nostetaan paikoilleen työmaalla. Asuintalojen rakennuttajana toimii Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT. Puurakentamista on hidastanut myös kokemuksen, osaamisen ja tiedon puute. Kohde on voittanut NBO:n pohjoismaisen asuntokilpailun. Vantaan Kivistön asuntomessuille vuonna 2015 valmistui Euroopan suurin puukerrostalo Puu-Mera. Ohjelma edistää puurakentamista Työja elinkeinoministeriö TEM vei läpi Valtakunnallisen puurakentamisohjelman Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) ohessa vuosina 2012 – 2015. vat, kahdeksaan kerrokseen yltävät puurakennukset Euroopassa. Hänen mukaansa puurakentamisen vauhti on kova. Pääkaupunkiseudulla puukerrostaloja rakentuu ainakin Helsingin Kuninkaantammeen ja Honkasuolle sekä Espoon Tapiolaan ja Leppävaaraan. Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan myös puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan lähes 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Hän on ollut edistämässä puurakentamista Woodfocuksessa, Metsäteollisuus ry:ssä, Puuinfossa, Joensuun tiedepuistossa, Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja viimeksi omassa yrityksessään Heinopuussa. Pukinmäen Eskolantien neljä puukerrostaloa Puukerrostalot ovat 5–7-kerroksia ja niissä on yhteensä 93 asumisoikeusja vuokra-asuntoa. Lisäksi puun käyttömahdollisuuksia laajennettiin myös betonisten lähiökerrostalojen korjaamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Kahdeksankerroksisiin asuintaloihin valmistuu yhteensä 98 ARA -rahoitteista vuokra-asuntoa. 19 Vantaan Kivistön asuntomessualueelle vuonna 2015 valmistunut puukerrostalo PuuMera on Euroopan suurin. Jätkäsaareen Wood City puukortteli Stora Enso ja SRV rakentavat Helsingin Jätkäsaareen nousevan Wood City -puukaupunkikorttelin, jonka asuintalot ovat valmistuessaan Suomen korkeimmat puukerrostalot. Ohjelmien nimissä on etsitty uusia puurakentamisen kohteita yhteistyössä maamme merkittävimpien rakennuttajien, rakennusliikkeiden sekä kasvukeskusten kuntapäättäjien ja kaavoitustahojen kanssa. Wood Cityssä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla sekä näyttävä nykyarkkitehtuuri että modernit puupohjaiset kerrosrakentamisen ratkaisut, SRV:n tuotantojohtaja Antti Raunemaa kertoo. Valtiovalta haluaa edistää puurakentamista myös aluetalouden ja työllisyysnäkökohtien kannalta. Ympäristöministeriöön on palkattu puurakentamista edistämään ohjelmapäälliköksi maatalousja metsätieteiden kandidaatti, metsänhoitaja Petri Heino. Asuintalot ovat ensimmäiset massiivipuisella tilaelementtitekniikalla toteutetta. Seuraavan kahden vuoden aikana Suomessa rakennetaan kaksi kertaa niin paljon puukerrostaloja kuin viimeisten 20 vuoden aikana yhteensä. Kohde sai kiitosta muun muassa rohkeasta värinkäytöstä ja ilmeikkäistä julkisivuistaan. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat Karjalaisen mukaan kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, silloissa, pihaja ympäristörakentamisessa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerrosja täydennysrakentamisessa. Puurakentamista puoltaa muun muassa ilmastoystävällisyys, kotimaisten raaka-aineiden käyttö sekä asukkaiden tyytyväisyys. Kyselyissä vastaajat ovat kertoneet pitävänsä puukerrostaloista, jotka tuovat vaihtelua betonivaltaiseen kaupunkiympäristöön. Jyväskylään rakennettu kahdeksankerroksinen puukerrostalo Puukuokka palkittiin vuoden 2015 arkkitehtuurin Finlandiapalkinnolla
Muualla Suomessa ne jätehuoltotoimijasta riippuen voi laittaa myös kuivajätteeseen. 20 Jo 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteistä pystytään hyödyntämään kierrättämällä jätteet materiaalina tai tuottamalla niistä energiaa. Vuonna 2015 bioja puutarhajätettä syntyi 26 prosenttia eli 82 kiloa per henkilö. Vanhoista vaatteista ja kankaista voi tehdä siivousrättejä tai matonkuteita. Käyttökelpoiset vaatteet viedään esimerkiksi kirpputoreille tai vaatekeräykseen. Hyödyntämisasteella tarkoitetaan yhteenlaskettua kierrätysja energiahyödyntämisastetta. Tekstiilijätteen kierrätysmahdollisuuksia kartoittavia hankkeita on paraikaa käynnissä. – Materiaalihyödyntämistä eli kierrättämistä voidaan sen sijaan vielä lisätä, mikäli esimerkiksi ihmisten lajitteluinto paranee, ja uusia kierrätystekniikoita kehitetään. Käyttökelvottomat ja kierrätykseen kelpaamattomat tekstiilit on kerätty pääkaupunkiseudulla sekajätteisiin jo pitkään. Puutarhajätettä erilliskerättiin kolme prosenttia eli noin 9,5 kiloa. Pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnetään jo 96 prosenttia Puolet kotitalousjätteestä biojätettä ja paperia E U:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Arvioiden mukaan noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015. Jätettä 315 kiloa asukasta kohden Asukasmäärään suhteutettuna pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalousjätteen määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 2004 lähtien. – Pääkaupunkiseudulla kotien sekajäte, johon käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat, ei mene kaatopaikalle. Vantaan jätevoimala hyödyntää vuodessa 320 000 tonnia kierrätykseen kelpaamatonta jätettä. Kierrättämällä vaatteita tekstiilijätteen määrä myös vähenee. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien jätteestä vajaa 50 prosenttia hyödynnetään materiaalina ja jäljelle jäävä sekajäte energiana. Pääkaupunkiseudulla lajitteluohjeet eivät ole muuttuneet kaatopaikkakiellon vuoksi. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätettä vuonna 2015 noin 366 000 tonnia eli 315 kiloa asukasta kohti. Metsänrannan mukaan täyteen sadan prosentin hyödyntämisasteeseen tuskin ylletään, mutta melko lähelle voidaan päästä. Kotitalouksien tuottamasta jätteestä valtaosa on biojätettä ja paperia. Taustalla on vuonna 2016 voimaan astunut valtioneuvoston asetus, joka rajoittaa biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kuten tekstiilien ja muovien sijoittamista kaatopaikalle, kiertotalousasiantuntiJätteet voi lajitella siististi myös kotioloissa. Sekajätettä syntyi 47 prosenttia 148 kiloa henkilöä. Biojätteen erilliskeräykseen päätyi kuusi prosenttia eli noin 19 kiloa per henkilö. – On mahdollista, että hyödyntämisprosentti vielä hieman nousee, sillä vuoden 2016 alusta lähtien kaatopaikalle on kotitalouksista päätynyt ainoastaan Sortti-asemille toimitettuja palamattomia jätejakeita, kuten keraamisia kalusteita. Käyttökelpoiset osat kuten vetoketjut, printit tai napit voi hyödyntää tai tarjota niitä tuunaajille. Jätteiden hyödyntäminen energiatuotannossa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisää energiaomavaraisuutta. Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää ja Nea Metsänranta Helsingin seudun ympäristöpalveluista eli HSY:stä sanoo. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Jätteiden käsittely on kuitenkin kehittynyt. Pääkaupunkiseudulla kierrätyskelvottomat tekstiilit kuuluvat siis kiinteistöissä sekajäteastioihin. – Jätevoimalan myötä jätteen kokonaishyötykäyttöaste on noussut merkittävästi. Hyväkuntoiset vaatteet kierrätykseen Hyväkuntoisia vaatteita ei tulisi laittaa jätteisiin. Sekajätteeseen päätyy muun muassa jonkun verran biojätettä, likaisia pakkauksia ja vaippoja ja siteitä.. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Jätteeksi tulisi laittaa vain rikkinäiset ja käyttökelvottomat tekstiilit
Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää. 21 Paperi on suurimpia yksittäiseen kierrätysasteeseen vaikuttavia jätelajeja. Paperin kulutuksen laskiessa sen vaikutus kierrätysasteeseen kuitenkin koko ajan vähenee
– Kierrätyksen lisääntymiseen vaikuttavat sekä asukkaiden lajitteluaktiivisuus että materiaalihyödyntämiseen perustuvien uusien jätteenkäsittelyteknologioiden kehittyminen ja käyttöönotto. Paperi, kartonki, lasi ja metalli hyödynnetään raaka-aineina uusiotuotteille. Muovia on edelleen melko paljon sekajätteen joukossa. – Siten kierrätetystä biojätteestä saadaan talteen ravinteiden lisäksi myös biokaasu. Pantillisia muovipakkauksia on kerätty jo pitkään. Paperin kulutuksen laskiessa sen vaikutus. – Pantittomat muovipakkaukset jalostetaan Ekokemin kiertotalouskylässä uusiomuovin raakaa-aineeksi. – Ne ovat myös suurimmat yksittäiset kierrätysasteeseen vaikuttavat jätelajit. Romu puretaan ja romun sisältämät mahdolliset vaaralliset aineet ohjataan asianmukaiseen hävitykseen. Kotitaloudessa voi kierrättää miltei kaiken. Kotitalousjätteiden lajittelu on järjestetty hyvin, tosin biojätettä ei hygieniasyistä kerätä alueellisissa kierrätyspisteissä. Palvelu toimii HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää kierrätysasteeseen kuitenkin koko ajan vähenee. Niitä esitellään erilaisina kaavioina ja taulukkoina. Biojätteessä vielä kierrätyspotentiaalia Biojätteen parempi lajittelu nostaisi kotitalousjätteen kierrätysastetta Pääkaupunkiseudun kotitalouksien bioja puutarhajäte jalostetaan biokaasuksi ja multatuotteiksi. Paristot ja akut murskataan, ja muun muassa niistä saatava metalli menee kierrätykseen. – Niitä kehitetään jatkuvasti ja kierrätykselle etsitään uusia tapoja. Siellä sekajätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä. Teksti:Juhani Karvonen Biojäte hyödynnetään energiaksi ja multatuotteiksi. Biojätteen lajittelun tehostumisella olisi selkeästi suurin vaikutus kierrätysasteen nousuun pääkaupunkiseudulla. HSY kokoaa pääkaupunkiseudun laskennallisiin arvioihin perustuvia jätetietoja Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Jatkossa tärkeää on kuitenkin saada entistä enemmän kotitalousjätteen arvokkaita materiaaleja talteen kierrätyksellä. Puu toimitetaan tukipolttoaineeksi eri voimalaitoksiin. Erilliskeräykseen kelpuutetaan vain pakkausmuovi, koska keräyksen organisoi pakkausteollisuus. Myös muualla Suomessa sekajäte yleensä hyödynnetään energiaksi polttamalla. Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää – Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkausjäte, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte. Sen myötä biojätekertymät kasvoivat. HSY on kampanjoinut biojätteen lajittelun puolesta vuonna 2015. Lasi hyödynnetään metallin tavoin raaka-aineina uusiotuotteille. Myös kumijäte, kuten auton renkaat hyödynnetään materiaalina. Biojäte ja paperi muodostavat noin puolet pääkaupunkiseudulla syntyvästä kotitalousjätteestä. Kierrätyspisteverkosto on kuitenkin pääkaupunkiseudulla kattava. Puu ja sekajäte hyödynnetään energiana. HSY on myös tehnyt merkittävän investoinnin biojätteen käsittelyyn rakentamalla biokaasulaitoksen. Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Sähköja elektroniikkaromu menee pääsääntöisesti materiaalihyödynnettäväksi. Nyt sitä päätyy kotona edelleen liian paljon sekajäteastiaan, korostaa Metsänranta. Pantittomien muovipakkausten kierrätys alkoi viime vuonna ja niitä kerätään pääsääntöisesti alueellisista kierrätyspisteistä. – Prosessista jäänyt mädäte kompostoidaan yhdessä karkean biojätteen kanssa. Sekajätteestä tehdään Vantaan jätevoimalassa sähköä ja kaukolämpöä. 22 HSY on syksystä 2014 lähtien kuljettanut pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien sekajätteen Vantaan jätevoimalaan. Palveluun on koottu tietoja vuodesta 2004 lähtien, ja uusimmat tiedot ovat vuodelta 2015. Lajittelumahdollisuuksia kehitetään Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014 sekä alueen jätteiden lajittelumahdollisuudet
Asuntomarkkinoiden voittajat sijaitsevat kasvavissa kaupungeissa, kun syrjäseudut sulavat hitaasti hiipuen. Lisäksi opiskelijoiden siirtyminen asumistuen piiriin nostaa pintaan uuden uhkakuvan kaupunkien asuntomarkkinoille. Asuntomarkkinat astuvat uuteen epävarmaan aikaan tänä vuonna. Sato osti 1255 asuntoa SVK-Yhtymältä ja 1015 asuntoa Suomen Laatuasunnoilta. Pienet kerrostaloasunnot määräävät nyt asuntomarkkinoiden suunnan ja sävyn. Uudistuotanto vastaa vahvaan kysyntään ja takoo uusia ennätyksiä. Markkinakonsultti Catellan tilaston mukaan 15800 asuntoa myytiin isoissa portfoliokaupoissa. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n jäsenet välittivät viime vuonna 58 400 asuntoa. Niistä suurin oli 8631 valtion lainoittaman vanhan asunnon siirto VVO:lta Y-säätiölle. Taantumasta toipuvan Suomen asuntomarkkinoilla sekä kysyntä että tarjonta kasvoivat viime vuonna jopa huippuihin, ja vire on jatkunut tämän vuoden alussa. Viime vuonna aloitettiin 37 000 uuden asunnon rakentaminen, kun vuonna 2014 luku oli vain 25 000 asuntoa. Jos vuokraasumista pidetään vain lyhytaikaisena ratkaisuna, saattaa kysyntä tällöinkin kohdistua pienempiin asuntoihin. Muutos tuo yksinasuvalle opiskelijalle lisätukea, joka valuu vääjäämättä yksiöiden hintoihin ja vuokriin. Eläkevakuutusyhtiö Elo osti 1800 asuntoa YH-Kodeilta ja Ilmarinen 471 asuntoa SRV:ltä. VVO puolestaan osti 2274 vapaarahoitteista asuntoa Icecapitalilta. Hypon mukaan kompaktit kerrostaloasunnot määräävät nyt asuntomarkkinoiden suunnan ja sävyn. Saksaan Bayerische Versorgnungskammerille myi Lähitapiola 356 asuntoa.. Omakotikauppa näyttää sekin piristyvän vuosien aallonpohjan jälkeen. Toisaalta taloudellisesti epävarmoina aikoina moni asunnon ostaja saattaa myös hankkia mieluummin pienen asunnon, jonka jälleenmyynti on helpompaa ja arvonnousu todennäköisempää. Näin kuvaa asuntomarkkinoita maaliskuun katsauksessaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja AsuntoHypoPankin pääekonomisti Juhana Brotherus. Suositut pienet asunnot ovat menneet syvälle asuntosijoittajien salkkuihin ensiasunnon ostajien ulottumattomiin, mikä tuo tulpan koko asuntokaupan verenkiertoon. Ennätysmäisen suuri uusien asuntojen valmistuminen ja tulo markkinoille viivästyttää vanhojen asuntojen kauppaa. Tilastokeskuksen viralliset luvut valmistuvat vasta toukokuussa, mutta kiinteistönvälittäjien mukaan viime vuonna noustiin kolmen edellisen vuoden alhosta, jolloin ensiasuntojen ostajia oli alimmillaan 20035 vuonna 2014. Niihin nivoutuvat niin ensiasunnonostajat, asuntosijoittajat kuin kestävä kaupungistuminenkin. Yksiöiden kysyntää vahvistetaan nyt siis hallinnollisilla päätöksillä, vaikka jo viime vuonna hinnat nousivat suurissa kaupungeissa 4–6 prosenttia. Epävarma talouden tilanne on lisäksi vähentänyt asunnon ostoaikeita ja lisännyt vuokra-asumisen kysyntää. Häviäjinä ovat pariskunnat ja ilman yliopistoa sinnittelevät kunnat. Murrosalueilla hintatasokin tippuu. Niin asuntojen kysyntä kuin tarjontakin kasvoivat viime vuonna. HyPon mukaan kolmannes niistä meni sijoittajien salkkuihin. 23 H alutut asunnot viedään jälleen käsistä jo ennen näyttöä. Lasku vuoden 2006 huipusta 34159:stä oli yli 40 prosenttia. Korkeat hinnat vähentävät kysyntää ja voivat ohjata sitä pieniin asuntoihin, päättelee puolestaan Pellervon Taloudellinen tutkimuskeskus PTT. Niihin nivoutuvat niin ensiasunnonostajat, asuntosijoittajat kuin kestävä kaupungistuminenkin. Ensiasunnon ostajat hankkivat sekä uusia että vanhoja asuntoja. Taantumasta piristyvän Suomen asuntomarkkinat hyvät kasvukeskuksissa, surkeat muualla Pienten asuntojen kauppa kaupungeissa vilkasta Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet etenkin kasvavissa kaupungeissa. Ensiasunnon ostajat ovat rohjenneet taas ostoksille
Pieni piristyminen on oikeansuuntainen asia, mutta kirittävää silti riittää, Malila toteaa. Käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi yli 8 prosenttia vuodentakaiseen tammikuuhun verrattuna.. 24 Piristyykö omakotikauppa Tammikuun asuntomarkkinoilla KVKL:n toimitusjohtajaa Jukka Malilaa ilahdutti erityisesti omakotitalokaupan hyvä vire. Vanhojen asuntojen kaupan arvo oli kokonaisuudessa reilu 11,2 miljardia ja uusien asuntojen arvo yhteensä yli 5,2 miljardia euroa. Asuntojen hinnat kallistuivat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Vuoden 2017 tammikuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 216 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 507 euroa ja muualla Suomessa 1 638 euroa. Se estää muuttoja ja vaikuttaa negatiivisesti yhteiskunnan toimivuuteen. Malila toivoo maan päättäjiltä vauhtia suunnitelmiin laskea asuntokauppaa hidastavaa varainsiirtoveroa. – Tilanteessa on ristiriita, koska omakotiasuminen on Suomessa perinteinen ja haluttu asumismuoto. Ihmisten mahdollisuus muuttaa, vaihtaa mieleiseen asuntoon ja työpaikkaan heikentyy, kun asunnonvaihto on kalliimpaa. Kehyskunnissa eli Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Riihimäellä, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä hinnat laskivat tuntuvasti. Vuositasolla omakotitalojen kauppa on vähentynyt vuoden 2007:n yli 15 000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12 000 kappaleen tasolle. Omakotitalokaupan hiljainen tilanne on huolestuttavaa paitsi asuntokaupan myös alan teollisuuden puolesta. Tammikuussa piristymistä on havaittavissa myös vanhojen omakotitalojen kaupassa. Erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä kasvavat, sillä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,4 prosenttia, kun muualla Suomessa hinnat laskivat lähes saman verran, eli 3,3 prosenttia. Asuntolainoja ennätysmäärä Suomen asuntokaupan kokonaisarvo ylsi vuonna 2016 lähes 16,5 miljardiin euroon, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. Tämän takia myös yritysten työvoimansaanti vaikeutuu, hän painottaa. Kiinteistökaupan korkeampi varainsiirtovero on epäreilu talokauppaa kohtaan ja voitelee tällä hetkellä muiden asuntotyyppien kauppaa suhteessa omakotitalokauppaan. – Omakotitalokauppa on hiipunut SuoLä hd e: Ti la st ok es ku s, M ac ro bo nd , PT T Lä hd e: Ti la st ok es ku s, M ac ro bo nd , PT T Vanhojen kerrostalojen hintakehitys asunnon koon suhteen Vanhojen osakeasuntojen kaupat messa vuosikausia. – Varainsiirtovero on jäänne, joka ruokkii tehottomuutta ja luo kustannuksia. Viimeaikainen kuluttajien luottamuksen yleinen vahvistuminen onkin tuonut hieman positiivisempia näkymiä myös pientalopuolelle. Osakeasuntojen hinnat laskivat kehyskunnissa Epävakautta markkinoilla kuva se, että Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerrosja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,1 prosenttia joulukuusta tammikuuhun
Euromääräisten asuntolainojen kanta oli tammikuun lopussa 93,270 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,1 prosenttia. Asuntotyypeistä heikoimmaksi jäivät tällä kertaa rivitalot, mutta niidenkin kauppa lisääntyi vuodentakaisesta tammikuusta reilut 2,5 prosenttia. 25 Tammikuun erityinen ilonaihe olivat käytetyt omakotitalot, joiden kauppa nousi mukavat 12 prosenttia vuoden 2016 tammikuusta. Teksti: Terttu Iiskola HyPon Katsaus 1/2017 pähkinänkuoressa: Mahdollisuudet Riskit Omakotitalojen hinnat Uudistuotanto Lä hd e: Tila sto ke sk us , M ac ro bo nd , PT T Lä hd e: Lä hd e: ST H Gr ou p O y. Viime kuukausista marraskuussa kuitenkin nostettiin 1,539 miljardia asuntolainoja, jouluksi uuteen kotiin. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,15 prosenttia ja laskennallinen marginaali 1,11 prosenttia. Suomen Pankin seurannan mukaan kotitaloudet nostivat tammikuussa uusia asuntolainoja 1,2 miljardin euron edestä. Hyvin liikkuivat myös vanhat kerrostalot, joiden kauppa lisääntyi reilut 9 prosenttia. Käytettyjä osakeasuntoja välitettiin tammikuussa noin 2160, rivitaloasuntoja vajaa 900 ja omakotitaloja reilu 750. Kasva tammikuusta 2015 on yli neljä miljardia
Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteet vuonna 2030 VTT:n mallilaskelmien mukaan kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennystarve taakanjakoeli päästökaupan ulkopuolisella sektorilla on runsaat 5,3 Mt CO2-ekv (hiilidioksidiekvivalentti) vuonna 2030. Uusiutuvan energian osuus kasvaa ensi vuosikymmenellä Energiaja ilmastostrategian vaikutusarvioiden keskeinen johtopäätös on, että esitetyillä linjauksilla Suomi voi saavuttaa sekä EU:n asettaman taakanjakosektorin, eli päästökaupan ulkopuolisen sektorin, päästövähennystavoitteen että kansalliset tavoitteet liittyen uusiutuvan energian lisäämiseen, fossiilisten poltto-aineiden käytön vähentämiseen ja energian hankinnan omavaraisuuteen. Metsien kasvua ja hiilensitomiskykyä vahvistetaan pitkällä aikavälillä.. Edellä mainitussa tekstissä kerrotaan päästökaupan ulkopuolisen, taakanjakosektorin, päästövähennystarpeesta vuoteen 2030 mennessä. – Hiilidioksidiekvivalenttina ilmaistaan kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen päästöt, eli paitsi hiilidioksidi myös muun muassa metaani, F-kaasut, typpioksiduuli, jotka on listattu Kioton protokollassa. EU:n päästötavoitteet koskevat siis näitä kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeessa on tuotettu kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman, ilmastolain ja EU:n asettamat energiaja ilmastotavoitteet. – Suurin kasvu kohdistuu kotimaisen puupohjaisen raaka-aineen käytölle, mikä pienentää metsien hiilinieluja ja voi lisätä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita, sanoo tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä. 26 K estävä energiaja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa -tutkimushanke tarkastelee laaja-alaisesti energiaja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Taakanjakosektoriin kuuluvat esimerkiksi liikenne, rakennukset ja rakentaminen, maatalous, päästökaupan ulkopuolinen teollisuus ja päästökaupan Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa kannustetaan käyttämään ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita
– Edellä mainitun taakanjakosektorin päästövähennystavoite on EU:n asettama, mutta energiaja ilmastostrategiassa on esitetty toimet, jolla siihen voitaisiin päästä. – Haasteena kuitenkin on saadaanko tarvittavat investoinnit toteutettua riittävän ajoissa esimerkiksi liittyen kehittyneiden biojalosteiden tuotantoon kotimaassa. Energiankulutuksen kasvun hidastuminen ja painottuminen uusiutuvaan energiaan vaikuttaa kansantaloudellisessa tarkastelussa valtiontalouteen ennen kaikkea polttoaineverokertymän kautta, sillä biopolttoaineiden verotus on fossiilisia kevyempää. Taakanjakosektoriin kuuluu myös jätehuolto, mutta Suomi on energiaja ilmastostrategiassa esittänyt sen siirtämistä päästökaupan piiriin, sanoo Koljonen Koljonen pitää hallituksen tavoitetta haasteellisena, mutta mahdollisena saavuttaa. – Nielun pienenemisen vaikutusta Suomen päästövelvoitteeseen tai kansantalouteen ei arvioitu, sillä EU:n ehdotusta nielujen vertailutasosta ei vielä ole saatavilla. – Strategiassa linjatuilla toimenpiteillä 55 prosentin energian hankinnan omavaraisuustavoite ja tuontiöljyn energiankäytön puolitus kotimaan tarpeisiin saavutettaisiin niukasti. Pidemmällä aikavälillä laajamittainen aurinkosähköntuotannon kasvu edellyttää varastointiteknologioiden kehittymistä mukaan lukien aurinkoenergian kausivarastot. Suomen metsien hakkuumahdollisuudet riittävät sekä metsäja energiateollisuuden raaka-ainetarpeen tyydyttämiseen. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan alueellinen metsähakkeen saatavuus pelkästään metsäteollisuuden sivutuotteista riippuu kuitenkin siitä, mihin esimerkiksi biojalostamoinvestoinnit sijoittuvat. VTT:n mallilaskelmien avulla arvioitiin kustannustehokas polku saavuttaa sekä EU:n asettama päästövähennystavoite että energiaja ilmastostrategiassa esitetyt linjaukset muun muassa liikenteen, rakennusten lämmityksen ja muiden päästöjen vähentämiseksi. Biojalostamot taas vaativat tarkastelussa ainakin ajoittain investointitukia. Uusiutuvista energialähteistä eniten kasvaa puuperäisen bioenergian käyttö. – Vaikutusarvioissa kansantuote supistuisi 2030 noin 0,6 prosenttiyksikköä verrattuna perusuraan, jossa kansantuotteen kasvu on 29 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, Koljonen sanoo. Tämän vuoksi kivihiiltä käytettäisiin vielä noin 2 TWh vuonna 2030. Lisäksi kivihiilen käytöstä luopuminen saattaa aiheuttaa paineita rannikon kaupunkien energiantuotannolle, jotka saattavat joutua turvautumaan puuperäisen polttoaineen tuontiin. Lähde: Valtioneuvoston kanslian tiedote Teksti: Juhani Karvonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljosen mukaan suurin kasvu kohdistuu kotimaisen puupohjaisen raaka-aineen käytölle. Vaikutus syntyy yksityisen kulutuksen ja investointien laskusta sekä ulkomaankaupan hidastumisesta. Tuulivoiman kehitys sen sijaan hidastuu, kun tuotantotuki uusille voimaloille poistuu, mutta ilman oletettua 2 TWh:n tuulivoiman lisäystä uusiutuvan energian 2030 tavoitetta ei saavutettaisi. Strategian vaikutusarviointilaskelmissa kivihiilen käyttöä ei suljettu kokonaan pois, vaan tarkasteluissa sallittiin kivihiilen käyttö kattamaan talvipakkasten kysynnänhuiput. Työllisyys pienenisi noin 0,15 prosenttiyksikköä perusuraan verrattuna, mutta kasvaisi kuitenkin yli kolme prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Kansantuotteen kasvuun minimaalinen vaikutus Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaikuttaa taloudelliseen ohjaukseen ja valtiontalouteen. 27 Uusiutuvan energian osuus kasvaa ensi vuosikymmenellä ulkopuolinen energiantuotanto. Seuraavilla vuosikymmenillä nielu palautuu nykytasolle, jos puunkäyttö tasaantuu. Tieliikenteen polttoaineen bio-osuuden kasvattaminen 30 prosenttiin myydystä polttoaineesta ja kaasuja sähköautoille asetetut tavoitteet kasvattavat tieliikenteen uusiutuvan energian osuuden noin 32 prosenttiin. – Metsäteollisuuden sivuvirtojen roolin ennakoidaan kasvavan energiantuotannossa, mutta myös metsähakkeen käyttö kasvaa. Puuperäinen polttoaine tulee suurimmaksi osaksi metsäteollisuuden sivutuotteista, joten energiaja ilmastostrategian linjauksilla ei ole kovin suurta merkitystä puun käytön lisäykseen verrattuna kotimaisen puun kokonaiskäyttöön. Suuri osa biopolttoaineesta on toisen sukupolven biopolttoainetta, joka tuotetaan kotimaisista raaka-aineista. Laskettujen vaikutusarvioiden mukaan hallitusohjelman tavoitteet olisi saavutettavissa. Aurinkosähkö kasvaa Laskelmien mukaan uusiutuvan energian osuus kasvaisi jo vuonna 2020 noin 43 prosenttiin energian loppukulutuksesta tasolle, mikä on reilusti yli EU:n Suomelle asettaman 38 prosentin uusiutuvan energian tavoitteen. Aurinkosähkön tuotanto kasvaa jo nykyisillä toimilla, kun investointien kustannukset ovat tulleet nopeaan tahtiin alaspäin. Osa kivihiilestä korvautuisi puuperäisen biopolttoaineen tuonnilla. Uusiutuvan sähköntuotannon osalta aurinkosähkön tuotannon arvioidaan kasvavan selvästi. Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteet vuonna 2030 Strategiassa linjatuilla toimenpiteillä 55 prosentin energian hankinnan omavaraisuustavoite ja tuontiöljyn energiankäytön puolitus kotimaan tarpeisiin saavutettaisiin niukasti.. Metsät ovat jatkossakin nettohiilinielu, mutta jos kotimaisen runkopuun hakkuut kasvavat energiaja ilmastostrategian puunkäytön arvioiden mukaisesti vuoteen 2035 mennessä noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, ennakoidaan hiilinielun pienenevän vuosina 2021 2030 noin puoleen nykyisestä, Koljonen huomauttaa. – Vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 50 prosenttiin 2020-luvun aikana saavutettaisiin juuri ja juuri. Tuulivoiman kehitys hidastuu, kun tuotantotuki uusille voimaloille poistuu
Vuokrasopimuksista 92 prosentissa on sovittu korotuksista, mutta korotuspykäliä ei juurikaan käytetä. Valtaosa on pienvuokranantajia. Yksityiset vuokranantajat ovat tasaisesti kumpaakin sukupuolta ja tavallisia palkansaajia. Vuokrankorotuksiin ei suurta halukkuutta Kaksi kolmasosaa vuokrasopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia. Vuokrankorotuksen tekee vuosittain vain 18 prosenttia tutkimukseen vastanneista. 28 S uomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajan Mia Koro-Kanervan mukaan yhdistyksen tekemän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten vuokranantajien toimintatapoja ja näkemyksiä vuokraasuntomarkkinoista. Vain reilu 4 prosenttia vastaajista omistaa yli 10 vuokra-asuntoa. sattuman kautta, esimerkiksi perinnön yhteydessä. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista käyttää kahden kuukauden vakuutta sopimuksissaan.. Reilu neljäsosa kyselyyn vastanneista ilmoitti talouden ansiotuloiksi alle 50 000 euroa per vuosi ja 41,5 prosenttia vastanneista ilmoitti vuoden ansiotulojensa olevan 50 000-99 999 euroa per vuosi. Vuokranantaja 2016 -kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 3000 yksityistä vuokranantajaa. Vastaukset tukivat käsityksiämme, joita olimme tähän saakka muodostaneet osin mutu-tuntumalla, sanoo Koro-Kanerva. Noin 60 prosenttia vastaajista omistaa 1-2 vuokra-asuntoa. Täysin määräaikaisiin sopimuksiin luottaa vain 4,3 prosenttia yksityisistä vuokranantajista. – Yksityiset vuokranantajat ovat merkittävä asuntopoliittinen toimija, heidän omistuksessaan on kaksi kolmasosaa vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista. Moni yksityinen vuokranantaja on päätynyt asuntosijoittajaksi Yksityiset vuokranantajat nostavat harvakseltaan vuokria Hyvästä vuokralaisesta halutaan pitää kiinni Suomen Vuokranantajat ry:n tekemä laaja kyselytutkimus paljastaa, että yksityiset vuokranantajat ovat asiakaspalveluhenkisiä ja näkevät asuntosijoittamisen kannattavana sijoitusmuotona. Vakuus on yksityisille vuokranantajille tärkeä
Jälleenvuokraus, alivuokraus ja majoitussivustojen käyttö on vähäistä. Sen sijaan kiistoja siitä, mikä on ollut huoneiston normaalia kulumista ja mikä ei, esiintyi aika yleisesti vuokrasuhteen päättyessä. Yksityisillä vuokranantajilla on edelleen tilaa joutavuutensa ansiosta. – Noin 70 prosenttia vastaajista kertoi, ettei vuokralainen ole näitä käyttänyt. – Kolmasosa vuokranantajista olikin joutunut purkamaan vuokrasopimuksen. – Toisaalta peräti 20 prosenttia vuokranantajista ei tiennyt vuokralaisten kotivakuutuksista. Koro-Kanervan mukaan yksityisellä vuokranantajalla on ihmisläheisempi suhtautuminen vuokraamiseen kuin institutionaalisella vuokranantajalla, jolle tuottoprosentti on tärkeä. Asuntosijoittaminen kannattavaa Asuntosijoittamisen kannattavuus on Koro-Kanervan mukaan edelleen hyvällä tasolla. – Häätöprosessi kestää vuokranantajan kannalta liian pitkään. Kyselyssä 55 prosenttia harkitsisi uuden vuokra-asunnon hankintaa, mikäli pääomatuloveroa kevennettäisiin. – Kilpailu on kuitenkin koventunut toimijoiden määrän kasvaessa. Tällä hetkellä alle 30 000 euron tuloista maksetaan 30 prosenttia veroa, ylittävältä osalta 34 prosenttia. Monesti korotuksiin turvaudutaan vasta pakon edessä. Prosentuaalinen 37,1 prosentin korotusperuste on yleistymässä, mutta myös ilman korotusperustetta tehtyjä sopimuksia on vielä kahdeksalla prosentilla vastanneista. Häätöprosesseja selvissä tapauksissa pitäisi vuokranantajien mielestä ehdottomasti nopeuttaa. Sijainnilla on myös merkitystä prosessin nopeudelle. Vastaajista 37 prosenttia vastaajista kertoi sijoittaneensa asuntoihin, koska koki sen kannattavaksi sijoitusmuodoksi. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat häiritsevä elämä ja huoneiston huono hoito. Puolet vuokranantajista käy asunnossa vain tarvittaessa. Jotkut prosessit olivat vastaajien mukaan kestäneet yli vuoden ja lähes kolmasosa häätöprosesseista oli kestänyt yli neljä kuukautta. Kotivakuutus on 80 prosentilla vuokralaisista. Keskimäärin vuokranantajat olivat ryhtyneet toimiin, kun kahden kuukauden vuokrat olivat olleet maksamatta. 29 Hyvästä vuokralaisesta halutaan pitää kiinni Yksityiset vuokranantajat ovat varsin haluttomia korottamaan vuokria. Asumistuki ei näyttele suurta roolia vuokralaisvalinnassa. Vuokrankorotusperuste on usein elinkustannusindeksi 38,2 prosenttia. Teksti Juhani Karvonen Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan lähes kaksi kolmasosaa vuokranantajista käyttää kahden kuukauden vakuutta sopimuksissaan. Häätöön on joutunut turvautumaan 16,5 prosenttia vuokranantajista.. Institutionaaliset sijoittajat korottavat vuokria liiketoimiensa edistämiseksi, mutta yksityiset haluavat ikään kuin kiittää hyvää vuokralaista pidättäytymällä korotuksista. – Viime vuosina elinkustannusindeksi ei ole noussut juuri nimeksikään, joten se on toiminut ”vuokrankorotusjarruna”. – Yksityisistä vuokranantajista 44 prosenttia vastasi, että vuokralainen tai joku vuokralaisista saa asumistukea. – Suoranaiset asuntojen tärvelemiset ja tuhoamiset olivat yksityisten vuokranantajien kohdalla harvinaisia. – Pääomatuloveroa on kiristetty viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Bruttovuosituotoksi kolmannes vastaajista ilmoitti 3-5 prosenttia ja vajaa kolmannes oli asettanut tavoitteeksi 5-7 prosentin bruttovuosituoton. Häätöön oli joutunut turvautumaan 16,5 prosenttia vuokranantajista. Lähes 23 prosenttia vuokranantajista kertoi, ettei tiedä, onko vuokralainen jotain edellä mainittua käyttänyt. – Suurin osa yksityisistä vuokranantajista ei välttämättä edes laskea tuottoa. Vuokra-asunnossa vieraillaan tarvittaessa Reilu kolmasosa vuokranantajista vierailee vuokra-asunnossa kerran vuodessa tai useammin. Kolme neljäsosaa vuokrasopimuksen purkamisista johtui maksamattomista vuokrista. Keskimäärin prosessi kestää noin kolme kuukautta. – Harva vuokranantaja näyttää korottavan vuokraa säännöllisesti. Pääomatuloveron keventäminen lisäisi asuntosijoittamista. Etenkin kasvukeskuksissa on rakennettu viime vuosina uudistuotantoa. Neljännes ilmoitti, ettei saa tukea ja 30 prosenttia vastanneista ei tiedä, saako vuokralainen tukea vai ei. Moni yksityinen vuokranantaja haluaa pitää kiinni hyvästä vuokralaisestaan. Vuokrasuhteen purkaminen johtuu yleisimmin vuokranmaksun laiminlyönnistä
Katoille voi rakentaa aurinkoenergiaa tai puutarhoja. 30 T iivistyvissä kaupungeissa rakennusmaa on kallista ja siitä on paikoin pulaa. Rakennuksia voi myös korottaa, jolloin kiinteistöön saadaan lisää asuinneliöitä. Harvoin ajatellaan, että yksi ratkaisu voisi löytyä katoilta. Kiistellyn Malmin lentoaseman alueen pinta-ala on 138 hehtaaria. Kaupunkien katoilla on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia. Kattorakentamisen mahdolKatot voidaan valjastaa energiantuotantoon Rakentaminen siirtyy katoille Helsingissä on kattopinta-alaa enemmän kuin puistoja. Pelkästään Helsingissä kattojen pinta-alaksi on laskettu 3500 hehtaaria. Kaupungeissa käydäänkin taisteluita siitä, minne rakennetaan, missä voidaan tiivistää, mistä nakerretaan viheralueita, ja tarvitseeko ylipäänsä rakentaa lisää. Katoissa piilee valtavasti käyttämätöntä potentiaalia.
Joskus esimerkiksi autopaikkanormit voivat tulla vastaan, eli taloyhtiöllä ei ole tarjota tarpeeksi autopaikkoja uusille asukkaille. Jätkäsaaren vanha bunkkeri tulee saamaan uusia kerroksia päälleen. Jotkut taloyhtiöt ovat rohkeasti lähteneet lisäämään taloonsa lisää kerroksia. Hännisen mukaan lisäkerrosten rakentaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi Helsingin kantakaupungin alueella. Kerrosten lisärakentaminen on kallista, joten jos asuntoja ei saa kaupaksi, niin ei niitä silloin kannata edes rakentaa. Hakaniemen Ympyrätaloon on suunniteltu korotusta, mutta sen toteutuminen on epävarmaa. Wuorion taloon Unioninkadulla on vuosien varrella rakennettu uusia kerroksia.. Niitä voisi hyödyntää esimerkiksi rakentamiseen, aurinkoenergian tuotantoon ja viherkattojen rakentamiseen. – Rakennuksessa on säilytetty vanha räystäslinja. Muitakin ongelmia on tullut vastaan. Ne ovat kaikki merkittäviä ja kasvavia trendejä, tiivistää Hänninen. Helsingissä on kautta aikojen hyödynnetty kattoja. Helsingissä viherkattoja on rakennettu muun muassa Kaisaniemeen yliopiston kielikeskuksen katolle ja Meilahden urheiluhallin katolle. Katoille saisi rakennettua runsaasti asuntoja. Näyttelyn lisäksi Laiturissa on pidetty keskusteluja luentotilaisuuksia ja työpajoja, joissa on pohdittu, miten kattoja voisi tulevaisuudessa hyödyntää. Hänninen esittelee esimerkkinä 1950-luvun talon Munkkiniemen Rakuunatieltä, johon on rakennettu lisäkerroksia. Näkee heti, mihin vanha päättyy ja mistä uusi alkaa. 31 lisuuksia on alkuvuoden aikana pohdittu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytilassa Laiturissa, jossa on arkkitehti Pekka Hännisen suunnittelema Katollanäyttelykokonaisuus. – Jos taloyhtiö rakentaa lisäkerroksia, siitä saa rahaa. Jos rakentamista siirretään katoille, kenties sillä voidaan säätää puistoja, Hänninen pohtii. Arkkitehti Pekka Hänninen puhuu kattorakentamisen puolesta. Korotuksia on kaavailtu asuintalojen lisäksi myös julkisiin rakennuksiin ja liikerakennuksiin. Lisäkerrosten rakentaminen ei ole aivan yksinkertaista. – Jos alueelle muuttaa yhä enemmän ihmisiä, heidät on pakko saada mahtumaan johonkin. Kattorakentamisesta on puhuttu vuosikausia. – Helsingin Siltamäessä suunniteltiin rakennusten korottamista ja todettiin, että rakennus kyllä kestää korottamisen, mutta maa talon alla ei kestä, Hänninen sanoo. Lisää kerroksia katoille Kattojen pinta-ala Helsingissä on suurempi kuin puistojen. Olettaen, että rakennus sijaitsee sellaisella alueella, jossa kauppa käy. – Kaupungissa on suunnaton määrä kattoja
Aurinkopaneelit ovat yleistyneet sekä pientaloissa että suuremmissakin rakennuksissa. Jos keskustassa katsoo vanhoja taloja, niin monia niistä on ajan saatossa korotettu. Vantaalla sijaitsevan Postin logistiikkakeskuksen katolle asennetaan kuluvana talvena lähes 2000 aurinkopaneelia tuottamaan keskukselle energiaa. Energiaa katoilta Kattoja on mahdollista valjastaa energiantuotantoon. Pientaloalueilla paneelit ovat tuttu näky.. – Lisäkerrosten rakentaminen ei ole mitenkään uusi juttu. 32 Helsingissä on kattopinta-alaa enemmän kuin puistoja. Finlandia-talon katolle asetettiin yli 150 aurinkopaneelia, jotka tuottavat maksimissaan noin 20-25 prosenttia talon kokonaiskulutuksesta. Katoille voi rakentaa vaikka terasseja. –Aurinkovoimaloiden rakentaminen katoille on todella voimakkaasti kasvava suuntaus. Paneeleiden hinnat putoavat jatkuvasti ja niitä on mahdollista saada monen värisinä, Hänninen toteaa. Uskon, että suuntaus tulee yleistymään
Katoille on mahdollista rakentaa virkistysalueita: asukkaiden yhteisiä kattoterasseja, kattopuutarhoja tai leikkipaikkoja. Savoy-ravintolan kattoterassilla kasvatetaan mehiläisiä. Pitää muistaa, että kattoja pitää myös varjella. Pekka Hännisen mukaan kattoja pitää käyttää hyödyksi, mutta harkiten. Viherkaton voi tehdä käytännössä minkälaiselle katolle tahansa. Katot esimerkiksi pidättävät sadevettä ja siten auttavat hulevesien käsittelyssä. – Entisaikoina katoilla kasvoi turvetta, Hänninen huomauttaa. Helsingissä viherkattoja on rakennettu muun muassa Kaisaniemeen yliopiston kielikeskuksen katolle ja Meilahden urheiluhallin katolle. Suomessa on niin laakeaa, että kattomaisemista harvoin pääsee nauttimaan. Teksti: Pauli Jokinen – Aurinkovoimaloiden rakentaminen katoille on todella voimakkaasti kasvava suuntaus. 33 – Jossain aurinkopaneeleita näkee jo niin paljon, että voi miettiä, ovatko ne enää kivan näköisiä vanhojen puutalojen yhteydessä. Katot vihertämään Kattojen viherrakentamisessa Suomi on hieman jälkijunassa verrattuna Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. – Viherkatoista on paljon hyötyjä. Helsingissä asiaan on herätty, ja kaupunki on julkaissut viherkattostrategian. Hän näyttää esimerkkinä maisemakuvan Kreikan saaristosta, jossa kukkulan rinteeseen rakennetun kylän keskeinen esteettinen elementti ovat kauniit identtisen väriset katot. Hänninen muistuttaa myös kattojen suojeluarvoista. Kattoja pitää suojella Katoille on mahdollista rakentaa myös virkistysalueita: asukkaiden yhteisiä kattoterasseja, kattopuutarhoja tai leikkipaikkoja. Viherkatot eivät ole uusi keksintö, sillä Suomessakin katoilla on kasvanut kasveja iät ja ajat. – Joissain taloissa parvekkeen näkösuojat on korvattu aurinkopaneeleilla. – Haarapääskyjen ja varpusten kannat ovat vähentyneet, koska katot ovat siistiytyneet. Ehkä niitä pääsee ihastelemaan Kauppatorin maailmanpyörästä, Hänninen miettii. – Suomessa katot rakennetaan kestämään suuria lumikuormia, joten viherkerros ei siinä paljon paina. Helsingin Viikissä aurinkopaneeleita on käytetty systemaattisesti. – Jossain paikoissa kattomaisemat ovat ainutlaatuisen kauniita, eikä sellaisia maisemia sovi tuhota. – Katajanokalla on kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajoja jugendkortteleita, joissa on komeita kattoja. – Jossain uudisrakennuksissa on tehty katolle saunaterasseja, mutta voisihan vanhoissakin ra. Viherkattostrategialla muun muassa edistetään ilmastonsuojelua, meluntorjuntaa, vesiensuojelua ja luonnonsuojelua. Kaikkia kattoja ei kannata rakentaa. Toisaalta on tutkimuksia, joiden mukaan aurinkopaneeleita ostetaan sitä enemmän, mitä enemmän niitä on näkyvillä. – Viherkerros jopa suojaa kattoa ja tutkimusten mukaan pidentää kattojen ikää. Talotkin on rakennettu lounaan suuntaan, jotta ne hyötyisivät auringosta mahdollisimman paljon. Myös jatkuva auringon porotus on katolle vahingollista. Niitä pitää myös tarvittaessa suojella. – Viherkatot lisäävät luonnon monimuotoisuutta, koska kaupungit ovat muuten suurelta osin kivierämaata, Hänninen toteaa. Se on nerokas ratkaisu, jossa paneelit toimivat osana parvekkeen seinää, Hänninen kehuu. Katot ovat myös lintujen asuinpaikkoja. Kaupunki pyrkii edistämään viherkattojen rakentamista asemakaavoituksen, tontinluovutuksen ja viherkattojen koerakentamisen avulla. kennuksissa kattoja hyödyntää yhteiskäyttöön
Sähköä tuulivoimalla tuotettiin vuoden 2016 aikana 3,1 terawattituntia. T uulivoiman rakentaminen on Suomessa kiivaimmillaan juuri nyt. Tuulivoimalla katettiin koko Suomen sähkönkulutuksesta viime vuonna 3,6 prosenttia.. Tuulisähkötuotanto kasvoi lähes kolmanneksen. Kuluvana vuonna rakentaminen vain kiihtyy. Suomalaiseen tuulivoimaan investoitiin viime vuonna lähes miljardi euroa. Voimaloita on kaikkiaan 552 kappaletta. Viime vuoden investointien jälkeen Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi yli 1500 megawattiin. Viime vuonna rikottiin kaikkien aikojen ennätyksiä. Viime vuonna rakennettujen voimaloiden yhteenlaskettu teho on 570 megawattia. Vuoden 2016 aikana maahan rakennettiin 182 uutta tuulivoimalaa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 34 Pohjanmaa ja Lappi tuulivoiman kärkisijoilla Tuulivoima kasvaa vauhdilla Kuluva vuosi tulee olemaan vilkkain tuulivoiman rakentamisessa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan vuoden 2016 tuulisähköntuotannolla voitaisiin kattaa esimerkiksi koko Pohjanmaan maakunnan vuosittainen sähköntarve. – Suomeen luotiin taannoin tuulivoiman kannustinjärjestelmä, jonka myötä on syntynyt kokonaan uusi energiantuotannonala, kiittelee Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Suominen
Alueen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuoden aikana entisestään. – Tuulivoiman rakentaminen on paljon kiinni paikallisesta päätöksenteosta, joten kaavoitus vaikuttaa siihen paljon. Vuodesta 2017 odotetaan vilkasta Myös kuluvana vuotena tuulisähköntuotannon ennustetaan kasvavan vauhdilla. – Vuoden loppuun mennessä uusien tuulivoimaloiden tulee olla kytkettynä verkkoon, jotta ne pääsevät järjestelmään mukaan, Suominen kertoo. – Käytännössä tämä on johtanut tuulivoimaloiden rakentamisen nopeutumiseen. Toinen merkittävä tuulivoimaloiden toimittaja on saksalainen Nordex, jonka osuus Suomen voimalakannasta on 23 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaa veturina Tuulivoimalat yleistyvät vauhdilla suomalaisessa maisemassa ja niitä on rakennettu jo lähes kaikkiin maakuntiin. – Siellä on hyvät tuuliolosuhteet ja runsaasti tuulivoimalle soveltuvia alueita. Tuulinen Pohjois-Pohjanmaa on suosittua seutua tuulivoimarakentamiselle. Vestas on kasvattanut markkinaosuuttaan tasaisesti viime vuosina. Vuoden 2016 aikana maahan rakennettiin 182 uutta tuulivoimalaa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.. Lapin jälkeen tulee Satakunta. Lähes puolet Suomeen rakennetuista tuulivoimaloista on tanskalaisen Vestaksen toimittamia. Syöttötariffiin pääsevien voimaloiden pitää olla pitkälti valmiina vuoden 2017 loppuun mennessä. 35 Lapista löytyy toiseksi eniten, eli 17 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetista. Voimalat kotimaisessa omistuksessa Valtaosa Suomeen rakennetuista tuulivoimaloista on kotimaisessa omistuksessa. – Ulkomaalaisten omistajien joukossa on pitkään uusiutuvan energian parissa toimineita, vakaita keskieurooppalaisia yrityksiä ja rahastoja, jotka ovat erikoistuneet vihreisiin investointeihin. Todennäköisesti rakennetaan jopa enemmän kuin viime vuonna, Suominen uskoo. Uutta tuulivoimakapasiteettia ennustetaan rakentuvan noin 600-700 megawattia. Suomen kolme suurinta tuulivoimaloiden omistajaa ovat suomalaisomisteiset TuuliWatti Oy, Taaleri Pääomarahastot Oy ja EPV Tuulivoima Oy. Kuva Oulun Hietasaaren edustalta. Teksti: Pauli Jokinen Suurin osa tuulivoimasta rakennetaan Pohjanmaalle. Valtaosa Suomeen rakennetuista tuulivoimaloista on kotimaisessa omistuksessa. Monet kunnista ovat suopeita tuulivoimalle ja näkevät, että siitä saa verotuloja ja sillä on työllisyysvaikutuksia, sanoo Suominen. Nämä toimijat tuovat näkemyksiä eri markkinoilta ja alan kansainvälisestä kehityksestä vahvan suomalaisomistuksen tueksi, kommentoi järjestöpäällikkö Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistyksen tiedotteessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on parhaillaan suunnittelussa, ja siinä tullaan päivittämään tuulivoima-aluevaraukset ja mahdollisesti esittämään lisää tuulivoimalle varattuja alueita. Korkeiden tornien ja pitkien lapojen myötä tuulivoimarakentaminen on mahdollista myös sisämaan maakunnissa. Kuluva vuosi on varmaan kiihkein rakentamisen vuosi. Suomalaiset omistavat noin 70 prosenttia maassamme olevista tuulivoimahankkeista. Alkujaan kannustinjärjestelmän piti olla voimassa vuoteen 2020 asti, mutta uuden hallituksen päätösten myötä tuulivoimaloiden pitää olla valmiita jo tänä vuonna. Etelään on hankalampi rakentaa, kun siellä on enemmän ihmisiä ja kesämökkejä, Suominen toteaa. Lähes puolet kaikesta Suomen tuulivoimakapasiteetista löytyy nyt PohjoisPohjanmaalta. Pohjanmaan jälkeen seuraavaksi eniten tuulivoimakapasiteettia on rakennettu Lappiin, josta löytyy 17 prosenttia koko maan kapasiteetista. Vuonna 2011 tuli voimaan uusiutuvan energian syöttötariffi ja se sulkeutuu nyt tuulivoiman osalta
– Sotien jälkeen alkoi rakennusbuumi etenkin kerrostalojen osalta. Ympäristöministeriö, Kiinteistöliitto, RAKLI ry, Isännöintiliitto, Rakennusteollisuus RT ja Opetushallitus julkaisivat kansallisen Korjausrakentamisen strategian jo vuonna 2007. Kiinteistönpidon arvo on vuositasolla noin 18 miljardia euroa, josta korjaamista on vajaa 70 prosenttia. 36 Suomen rakennuskannassa riittää saneerattavaa vuosikymmeniksi Uudisrakentamista heiluttavat suhdanteet, korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti Asunto-osakeyhtiöiden omistajakunta koostuu pitkälti maallikoista, joille suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjaaminen on haasteellista. Korjaustarpeita ei välttämättä tunnisteta ajoissa, eikä korjauksia osata ennakoida. Rivitalorakentaminen oli voimakasta 1980-luvulla, joten kerrostalosaneerausten jälkeen alkaa rivitalokannan saneeraus. On arvioitu, että oikea-aikaisten ylläpito-, huoltoja korjaustoimenpiteiden avulla voitaisiin säästää jopa 30 prosenttia koituvista korjauskustannuksista. Merkittävä osa Suomen kerrostalokannasta on peräisin 1960-1980-luvuilta. R akennusten ylläpito ja korjaaminen on maamme talouden kannalta erittäin merkittävä osa-alue. Alkuperäisen strategian tavoitteena oli suunnitelmallisuuden ja kiinteistönpidon parantaminen, mikä on edelleen ajankohtaista. Uudisrakentaminen riippuu suuresti suhdanteista ja sen määrä vaihtelee pitkällä aikavälillä enemmän, sanoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. – Kiinteistöjämme ei ylläpidetä, korjata ja kehitetä yhteiskun. Suomen rakennuskannan vuosittaisen korjaustarpeen on arvioitu olevan arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa. Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi asuintalokannassa on arvioitu yhteensä vähintään 15 miljardia euroa 25 vuoden ajalta
Vuonna 2013 luvanvaraisiin korjaushankkeisiin sisällytettiin energiatehokkuusvaatimuksia, jotka on otettava huomioon korjauksia suunniteltaessa. Korjausrakentamisen kehitys on ollut pitkään vakaata, suhdanteet eivät sitä juuri heiluta. nan nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavalla tavalla. 37 Uudisrakentamista heiluttavat suhdanteet, korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti Toimitusjohtaja Markku Riihimäen mukaan asuntojen saneeraustarpeen hiipuessa alkaa toimitilojen saneeraus. Hakasteen mukaan korjausrakentamisen haasteet liittyvät sekä kysyntään että tarjontaan. Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on. – Itse korjaustoiminta on suurelta osin pienten yritysten ja pientalojen kohdalla kiinteistönomistajien omatoimisuuden varassa. Myös esteettömyyteen ja rakennusperintöön liittyvät asiat voivat olla haasteellisia. Nyt tuolla kannalla ovat saneeraukset edessään, sanoo toimitusjohtaja Markku Riihimäki Forecon Oy:stä. Forecon Oy on VTT:n Rakentamisen markkinat ja liiketoimintatieto -tiimin toiminnan pohjalta vuonna 2013 perustettu yritys. Vuosina 2014-15 ero suureni, kun uudisrakentaminen väheni ja korjausrakentaminen kasvoi vahvasti muun muassa asuintaloyhtiöille myönnettyjen avustusten ansiosta. Korjaustarpeita ei välttämättä tunnisteta ajoissa, eikä korjauksia ennakoida. Korjausja uudisrakentaminen tasoissa Rakennusten korjausrakentamiseen käytetty rahamäärä ylitti uudisrakentamisen rahamäärän vuonna 2013. 20 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku + kestävimmät kattovarusteet Paikalliset pojat ! Soita 019 211 7390 100% taloyhtiöasiakkaista suosittelee !. – Viime vuonna korjausja uudisrakentamista oli kumpaakin noin 12,5 miljardia euroa. Pitkällä tähtäimellä korjausrakentamisen määrä kasvaa, koska muun muassa Suomen kerrostalokanta on rakennettu pääosin 1960ja 1970-luvuilla. Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Uudisrakentamisen määrä kasvoi viime vuonna huimasti, ja ero kuroutui umpeen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalle on noussut kuitenkin edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat tuotteistaneet korjauspalvelunsa käyttäjälähtöisiksi. Vuonna 2015 ero oli vajaan miljardin korjausrakentamisen eduksi. Ylläpitoja korjausvaje koskee ensisijaisesti asuntokantaa, mutta isoja puutteita esiintyy myös julkisen sektorin kiinteistönpidossa, Hakaste sanoo. Riihimäen mukaan asuntojen korjausrakentaminen jatkuu nousevalla käyrällä vielä vajaat kymmenen vuotta. – Suomessa etenkin asuntoosakeyhtiöiden omistajakunta koostuu pitkälti maallikoista, joille suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjaaminen on haasteellista. Uudisrakentamisen nousut ja sukellukset ovat olleet siihen verrattuna isoja. Forecon tuottaa rakentamisen markkinainformaatiota, toimintaympäristön suhdannetietoa, asiantuntija-analyyseja sekä ennakoi alan kehitystä, materiaalimenekkejä, tulevia tarpeita ja muutoksia rakennusja kiinteistöalan toimijoiden päätöksenteon tueksi
Mukaan on luettu vain tekninen korjaustarve, ei ehjien rakenteiden uusimista, jota tehdään sisutuksen uusimisen yhteydessä. vuosina eriytynyt omaksi alakseen muusta rakentamisesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalle on noussut kuitenkin edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat tuotteistaneet korjauspalvelunsa käyttäjälähtöisiksi. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve merkittävästi. Rakennusten ikä on keskeinen syy saneeraustarpeelle sekä uudisrakentamisen matalampi taso. – Kun asuntojen saneeraustarve hiipuu, alkaa toimitilojen saneeraus. Korjauksista 23 prosenttia on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Korjausrakentamisen tarpeen kasvu jatkuu laajasti vielä pitkään, mutta eri talotyypeissä ja korjaustoimenpiteissä kehitys on alkanut jo eriytyä, sanoo Riihimäki. Syynä on monia muita maita myöhäisempi teollistuminen, kaupungistuminen ja vaurastuminen ja sitä kautta kansainvälisesti katsoen nuori rakennuskanta. Niiden osalta korjausrakentamisen huippu tulee hieman myöhemmin kuin asuntorakentamisen kärki. – Useimmissa läntisen Euroopan maissa korjaamisen käytetty rahamäärä on pitkään ylittänyt uudisrakentamisen vastaavan rahamäärän, esimerkkeinä vaikka Ruotsi, Tanska ja Saksa. Asuinrakennusten korjaustarve 9,4 miljardia euroa VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun laatiman Asuinrakennusten teknisen korjaustarpeen ennakointimalli Askon mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Suomessa osuus on nykyisin tasolla kuusi prosenttia, kun Euroopan taso on reilu neljä prosenttia. Tosin kaikki ei ole korjausrakentamista, vaan myös kiinteistöjen ylläpitoa. Korjausrakentamisen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut. Kansainvälisessä tarkastelussa Suomen korjausrakentamisen kasvu on ollut poikkeuksellista. Mallin mukaan korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Riihimäen mukaan uudisrakentamisen suhdanteet eivät vaikuta samalla tavoin korjausrakentamiseen kuin joskus aikaisemmin, koska korjausrakentamisessa on mukana siihen erikoistuneita yrityksiä entistä enemmän. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. 38 Korjausrakentaminen on viime vuosina eriytynyt omaksi alakseen muusta rakentamisesta. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Trendinä on, että korjaustarve kasvaa seuraavalla kymmenvuotiskaudella, jolloin vuosina 2026–2035 se yltää 11,3 miljardiin euroon. Korjausrakentaminen on viime Suomen kerrostalokanta on rakennettu pääosin 1960ja 1970-luvuilla. Vuosittainen kasvu on seuraavien kymmenen vuoden ajan 100300 miljoonaa vuodessa. Loput 7 prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen; esimerkiksi tavoitteena on rakentaa 500 hissiä vuosittain. Viime vuonna korjausja uudisrakentamista oli kumpaakin noin 12,5 miljardia euroa. Teksti: Juhani Karvonen. Nyt näillä kiinteistöillä ovat saneeraukset edessään
Kiinteistöverot tuottavat kunnille lisätuloja Pakkokorotus ei kaikkia kuntia miellytä Kunnilla on ollut tälle vuodelle edessä iso kiinteistöveroremontti. Lisää korotuksia suunnitteilla Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on tänä vuonna 0,93–1,80 prosenttia ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,41–0,90 prosenttia. Kiinteistöverot ovat noin 7,5 prosenttia kuntien verotuksen kokonaistuotosta. Kovimmin korotukset osuvat 21 kuntaan, joissa sekä yleinen että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentit ovat alarajalla tai sen alle. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyy lisää noin 45 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 15 miljoonaa euroa. Lähes kaikki kunnat päättivät jo aiemmin erikseen tuon muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin, vaikka se oli vapaaehtoista. Suhteellinen osuus voi vielä kasvaa Yhteensä lakimuutoksien perusteella kuntien kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan tälle vuodelle noin 75 miljoonalla eurolla. – Pakkokorotus koetaan osassa kuntia oman päätäntävallan heikkenemisenä, mikä tietysti harmittaa. Suurin muutos euromääräisesti ja muutoinkin oli yleisen kiinteistöveroprosentin sekä vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin alaja ylärajojen korotukset. – Joukossa ovat muun muassa Helsinki ja Espoo sekä useimmat merkittävät kasvukeskukset. Lakimuutokset tuottavat siis yhteensä noin 75 miljoonaa euroa. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyy noin 60 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat muutenkin korkealla, kunnat ovat halunneet pysyttää varsinkin vakituisen asumisen prosenttia alarajalla hillitäkseen asumiskulujen nousua, Hakola sanoo. 39 K iinteistöveron korotus toteutetaan nostamalla vuoden 2017 vakituisen asuinrakennuksen että yleisen kiinteistöveroprosentin alaja ylärajoja. Kuntien verotulojen kokonaismäärä on 1,7 miljardin euroa. Kaikkiaan 89 kunnan on korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 53 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia. Tämän lisäksi kunnat saavat valtionosuuksia, maksutuloja ja esimerkiksi myyntituloja, Hakola sanoo. Osassa kunnista pakkokorotus koskee kumpaakin veroprosenttia, verotuksen kehittämispäällikkö Jukka Hakola Kuntaliitosta toteaa. Kiinteistöveron korotus toteutetaan nostamalla vuoden 2017 vakituisen asuinrakennuksen että yleisen kiinteistöveroprosentin alaja ylärajoja. Kiinteistöverojen tuotto on noin 75 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 89 kunnan on korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 53 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia. – Jos soteja maakuntauudistus toteutuvat ja osa kunnallisja yhteisöverotuksesta siirtyy valtiolle, kiinteistöverojen suhteellinen osuus kuntien verotuloista kasvaa noin 7,5 prosentista 16,5 prosenttiin. Lakimuutos kiinteistöprosenttien korotuksesta tuottaa kunnille 8 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Verotulot muodostavat kuntien kaikista tuloista noin puolet. Teksti: Juhani Karvonen. Korotuksia on suunnitteilla myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin
Tämä tarkoittaa, että sataa työikäistä kohden oli 60 lasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Uusimman, vuoden 2015 väestöennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Ennusteen mukaan 60. Työikäisen väestön määrä Suomessa kääntyi laskuun vuonna 2010 ja trendi jatkuu nykyisen väestöennusteen mukaan aina 2020luvun loppupuolelle saakka. Työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä noin 63 prosentista 61 prosenttiin vuoteen 2020 ja 59 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kuntien asukasmäärä ja työllisten osuus kuntien väestöstä vähenevät etenkin Itäja Pohjois-Suomessa. – Vuonna 2040 on 65 vuotta täyttäneitä lähes 390 000 enemmän kuin tällä hetkellä. Väestö ikääntyy ja työllisten osuus kuntien asukasmääristä vähenee Itäja Pohjois-Suomi näivettyvät, jollei työllisyys parane Suomi näyttää tulevaisuudessa jakautuvan kahtia entistä syvemmin. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2016 lopussa 59,1. Myös taloudellinen huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työssäkäyviin heikkenee tulevaisuudessa, ellei työllisyyttä saada nousuun. Lisäksi ikääntyminen koettelee paljolti samoja alueita. Noin 50 kunnan asukkaista työssäkäyviä on vain neljännes vuonna 2030. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan vuonna 1984, jolloin sataa työikäistä kohden oli 47 lasta ja yli 64-vuotiasta. – Jos työssäkäyviä ja työn ulkopuolella olevia haluttaisiin olevan suhteessa saman verran nyt kuin vuonna 2030, se vaatisi noin 140 000 työssäkäyvää nykyistä enemmän, Ruotsalainen toteaa. Väestöllinen huoltosuhde, eli lasten ja 65 vuotta täyttäneiden määrä suhteessa työikäiseen väestöön, kasvaa, sillä samassa ajassa työikäisten määrä pysyy suurin piirtein ennallaan, sanoo kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen Tilastokeskuksesta. Tuolloin huoltosuhdetta kasvatti suuri lasten osuus väestöstä, nyt sen nousuun vaikuttaa yhä kasvava vanhusväestön osuus. – Edellisen kerran väestöllinen huoltosuhde oli näin korkea 1960-luvun alkuvuosina. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen, 15 – 64-vuotiaaseen väestöön oli vuoden 2016 lopussa lähes 60. 40 S uomen väestö vanhenee vauhdilla
Tämä ei siis ole ennuste, että näin oikeasti tapahtuisi, vaan tällä yritetään osoittaa, mitä tapahtuu, jos työllisyysaste pysyy muuttumattomana, sanoo Ruotsalainen. – Vaikka alueiden välillä on tasoeroja, on trendi kaikissa sama: 1980-luvun puolivälistä vuoteen 2010 saakka huoltosuhde nousi loivasti, sen jälkeen tapahtui jyrkkä käänne ylöspäin. Valtaosassa Eteläja Länsi-Suomen kunnista ja suurimmista kaupungeista työllisten määrä on yli 40 prosenttia väestöstä. 1980-luvulta aina 2000-luvun alkuun Ahvenanmaan huoltosuhde oli muuta Suomea korkeampi. Ensimmäinen 30 prosenttiin pääsevä on Lestijärvi sijalla 80. Ahvenanmaalla on ollut muista poikkeava kehitys. Jos työllisyys pysyy samalla tasolla, tarkoittaa se yhä pienenevää työllisten määrää, sillä työikäisen väestön määrä jatkaa vähenemistään maahanmuuttovoitosta huolimatta vielä useita vuosia. Viime vuonna Suomen väkiluku oli 5,5 miljoonaa ja vuonna 2030 sen arvioidaan olevan 5,76 miljoonaa. ollut hieman alle 70 prosenttia. Yhdessäkään niistä ei työllisten osuus nouse yli 27 prosentin. – Kun muualla luvut ovat muutaman viime vuosikymmenen aikaan olleet hyvin lähellä toisiaan, Helsinki-Uudenmaan huoltosuhde on ollut monta yksikköä alempi. – Työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä väestöstä on viime aikoina Rautavaaralla vähiten työllisiä n Vähiten työllisiä oli viime vuonna asukasmäärän suhteutettuna Rautavaaralla, jossa luku oli 28,4 prosenttia. Nykyisen väestöennusteen mukaan työikäisiä on vuonna 2020 noin 42 000 ja vuonna 2030 noin 60 000 nykyistä vähemmän. Vuonna 2030 työllisten osuus on pienin Sallassa, jossa heitä on 22 prosenttia väestöstä. Keski-Suomesta mukaan mahtuvat Kuhmoinen, Kannonkoski, Luhanka, Multia ja Karstula sekä Satakunnasta Siikainen ja Merikarvia. Suuralueista edullisin väestöllisen huoltosuhteen taso on ollut Helsinki-Uudellamaalla, jonne muuttoliike on tuonut työikäistä väestöä. Seuraavat 30 kuntaa ovat paljolti samoja kuin on ollut vuonna 2015. Edullisin huoltosuhde Helsinki-Uudellamaalla Alueittaiset erot ovat varsin suuria. Eläkkeelle lähtevien tilalle ei ole palkattu vastaavaa määrää uusia työntekijöitä, eivätkä irtisanotut ole aina löytäneet uutta korvaavaa työpaikkaa. Prosentuaalisesti työllisten osuus laskee 42 prosentista 38 prosenttiin. – Viimeisimmän väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Etelä-Savon väestöstä lähes puolet on lapsia tai yli 64-vuotiaita, jolloin huoltosuhdeluku on jo yli 90. Viimeisten vuosien väestörakenteen kehitys ja väestöennuste antaisivatkin tähän ennusteeseen aihetta. Maakunnista korkein huoltosuhdeluku on muuttotappiosta kärsineessä EteläSavossa. Sijalla 254 oleva Kaustinen ylittää ensimmäisenä 40 prosenttia Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä työllisten osuus nousee 45 prosenttiin. – Oletuksena laskelmassa on, että työllisyysaste vuoden 2014 tasolla. Kun koko Suomen väestön määrä kuitenkin kasvaa, yhä suurempi osa väestöstä on työllisyyden ulkopuolella eli eläkkeellä, työttömänä, koulussa tai opiskelemassa. – Uusimaa erottuu ikärakenteeltaan edukseen muista maakunnista. Työvoimapulasta viitteitä Suurta työvoimapulaa on ennustettu pitkään. Kärjessä porskuttaa Jomala, joka on myös ainoa 50 prosentin ylittäjä. Ongelmat kasautuvat samoihin kuntiin. Pohjois-Savoa edustavat Tuusniemi, Vesanto ja Pielavesi. Teksti: Juhani Karvonen. Vuodesta 2010 työikäisen, 15 – 64-vuotiaan väestön määrä vähentyi lähes 80 000 henkilöllä vuoden 2015 loppuun mennessä. – Aivan viime vuosina työssäkäyvien määrä on vähentynyt. Väestön muuttoliike suuntautuu työpaikkojen perässä kasvukeskuksiin. Ensimmäiset 30 kuntaa ovat ItäSuomen, Kainuun ja Lapin kuntia: Pudasjärvi, Lieksa Ilomantsi, Rääkkylä, Hyrynsalmi, Posio, Salla, Puolanka, Juuka, Vaala, Suomussalmi, Paltamo, Outokumpu, Ranua, Kemijärvi, Enonkoski, Kuhmo ja Pello. Työllisten osuus väestöstä on pudonnut kaksi prosenttiyksikköä vuodessa. Kunnan väkiluku on hiipunut vajaassa 10 vuodessa parillasadalla asukkaalla Työllisten osuus oli viime vuonna alle 30 prosenttia Kivijärvellä, Kinnulassa ja Kaavilla, jossa se oli tasan 30. Samaan aikaa työllisten osuus putoaa 3,53 miljoonasta 3,34 miljoonaan. 41 Väestö ikääntyy ja työllisten osuus kuntien asukasmääristä vähenee huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2032 mennessä. Lisäksi joukossa ovat eteläsavolainen Heinävesi ja pohjalainen Perho Ensimmäinen 40 prosentin ylittäjä on Huittinen sijalla 200. Kolme Ahvenanmaan kuntaa Lemland, Jomala ja Sottunga ylittävät 50 prosenttia. Ennusteen mukaan muutos on myös suurin Kainuun ohella juuri Etelä-Savossa, joissa molemmissa vuonna 2040 jokaista sataa työikäistä kohden on noin 23 lasta tai yli 64-vuotiasta enemmän kuin vuonna 2016. Tilanne ei näytä parantuvan tulevaisuudessakaan. Tampereella luku on 40 ja Turussa 39 prosenttia. Työikäisen väestön määrä Suomessa kääntyi laskuun vuonna 2010 ja trendi jatkuu nykyisen väestöennusteen mukaan aina 2020-luvun loppupuolelle saakka. Vuoden 2016 lopussa siellä oli sataa työikäistä kohden 71 lasta ja yli 64-vuotiasta. Työllisten 18-67-vuotiaiden osuus väestöstä vähenee. Helsingissä työllisten osuus on 47,7, Vantaalla 48,6, Espoossa 46,6, Tampereella 41,9 ja Turussa 41,3 prosenttia. Tällä hetkellä Uudenmaan väestöllinen huoltosuhde on noin 50, joka tarkoittaa sitä että noin kaksi kolmasosaa väestöstä kuuluu työikäiseen, 15 – 64-vuotiaaseen väestöön
Uusiutuvan energian hyödyntämisessä Suomi sijoittuu Latvian kanssa kakkossijalle, uusiutuvan energian ykkösmaa Euroopassa on Ruotsi. Bioenergian hyödyntämiseen Suomessa pitkät perinteet ja toimiva järjestelmä Uusiutuvan energian tulee olla kannattavaa. Vaikka niissä on paljon potentiaalia, ne eivät toistaiseksi juurikaan kilpaile kannattavuudessa puupohjaisten polttoaineiden kanssa. Aurinko ja tuuli ovat nekin tärkeitä uusiutuvan energian lähteitä. 42 Valtion energiastrategiset linjaukset painottavat uusiutuvista energiamuodoista ennen kaikkea biopolttoaineiden kasvua
Motivan uusiutuvat energian asiantuntija Timo Määttä kertoo Suomen panostavan erityisesti bioenergiaan. Ainespuun korjuun yhteydessä saadaan kerättyä energiapuuta kustannustehokkaasti. Erityisesti Suomessa panostetaan kiinteiden ja nestemäisten biopolttoaineiden hyödyntämiseen. Energian loppukulutuksesta uusiutuvan energian osuus nouseekin yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. – Puupohjaisten polttoaineiden hyödyntämiseen on olemassa jo valmiiksi hyvät ja toimivat järjestelmät, Määttä sanoo. Biopohjaisella energialla on nykyisellään useita etuja tuulivoimaan tai aurinkoenergiaan nähden. Puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 25 prosenttia vuonna 2015. – Metsäteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet. Aurinkoenergian osuus oli noin prosentin luokkaa, tuulivoimakin vain joitain prosentteja. Metsäteollisuus onkin panostanut voimakkaasti kustannustehokkaaseen bioenergiaan. 43 U usiutuvan energian osuutta tullaan Suomessa kasvattamaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Aurinkoenergia kasvaa ja kehittyy myös Suomessa, mutta maltillisempaa vauhtia kuin bioenergia.. Laitokset pystyvät tuottamaan metsäteollisuuden sivutuotteista tehokkaasti energiaa, Motivan uusiutuvat energian asiantuntija Timo Määttä sanoo. Puupohjaisten polttoaineiden hyödyntämiseen on olemassa jo valmiiksi hyvät, toimivat järjestelmät. Myös valtion asettamat linjaukset luovat suuntaa biopolttoainepuolen kasvuun
Energian kokonaiskulutus 2017 na avaa puulle uusia mahdollisuuksia. Kivihiilen korvaaminen tulevaisuudessa puulla onkin merkittävä muutos rannikon suurissa voimalaitoksissa. Aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa kuitenkin edistetään valtiovallan taholta edelleen tukien muodossa. – Puu vie varastotilaa enemmän kuin esimerkiksi kivihiili. Auringon ja tuulen avulla ei olisi mahdollista nykyisellään vastata kysyntään. Muutos tuo mukanaan myös haasteita. – Näkemykseni on, että aurinkoenergiassa ja tuulivoimassakin tavoitellaan kasvua. Jotakin. Metsien tarjoamia mahdollisuuksia kannattaakin hyödyntää. 44 – Puu on Suomessa merkittävin resurssi. Sen sijaan varastoidusta puusta bioenergiaa voidaan tuottaa silloin kun tarvetta. Muiden Euroopan maiden, esimerkiksi Saksan ja Espanjan tavoin Suomessa ei kuitenkaan haluta kasvattaa jotakin tiettyä energiamuotoa yksin tukien avulla. Aurinkoenergiaa kannattavammaksi Nykyistä edeltäneessä energiastrategiassa asetettiin aurinkoenergian ja tuulivoiman kasvun suhteen selkeämpiä tavoitteita. – Taustalla on kaiketi tiettyä täkäläistä varovaisuutta, ajatukset tasapuolisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Paitsi, että tekniikka on jo pitkällä, kyetään bioenergiaa kannattavasti varastoimaan. Kasvupotentiaalia on yli nykyisen käytön, Määttä sanoo. Varastointitilan tarve tulee ratkaista jollakin tavoin, Määttä pohtii. Tarkkoihin lukemia tai prosenttiosuuksia ei tällä kertaa ole kirjattu. Suomen aikomus luopua kivihiilestä energiantuotannossa 2020-luvun aikaTuulivoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta on ollut vain parin prosentin luokkaa. Tämähän on suurimpia haasteita aurinkoenergian ja tuulivoiman kohdalla, etenkin, jos puhuttaisin suuren mittakaavan energiantuotannosta. Kuitenkin, koska ei tarkoin tiedetä, miten teknologia kehittyy, ei myöskään haluta määrittää tiettyä energiamäärällistä tavoitetta
Aurinkoenergian teoreettinen potentiaali on merkittävä, mutta se ei vielä kohtaa taloudellisen potentiaalin kanssa. – Suomella on EU-piireissä ja maailmallakin maine uusiutuvan energian edelläkävijämaana. energiamuotoa ei lähdetä kasvattamaan hinnalla millä hyvänsä. Aurinkoenergian ja tuulivoiman hinta kuitenkin on tullut ja tulee jatkuvasti alaspäin. Nykyisellään aurinkoenergia ei vielä ole riittävän kannattavaa perinteisellä investoinnin takaisinmaksuajalla tarkasteltuna. Suomi uusiutuvan energian kärjessä Kun tarkastellaan uusiutuvien energiamuotojen osuutta energian loppukulutuksesta, Suomi sijoittuu Latvian kanssa kakkossijalle, Uusiutuvan energian kärkimaa Euroopassa on Ruotsi. Toki on toimijoita, jotka haluavat etenkin aurinkosähköä myös muista kuin kannattavuussyistä, esimerkiksi vihreän imagon vuoksi, Määttää sanoo. – Uusiutuvan energian pitää olla helppoa ja kannattavaa, laitteiden toimivia ja asennuksen, aivan kuten huollonkin, tulee olla toimivaa. Paneeleita tuodaan muun muassa Saksasta ja Kiinasta, laajemmat markkinat määrittävät hintoja, Määttä sanoo. Harva laskee yksinomaan tuulivoiman tai aurinkoenergian varaan, vaan suuntaus on hajauttaa uusiutuvan energian hyödyntämistä useille eri lähteille ja tuotantomuodoille. 45 Suomen metsissä on valtavat uusiutuvan energian resurssit. Toki, joissain piireissä, joissa halutaan nostaa esiin Saksan tai Espanjan hyödyntämää aurinkoenergiaa tai Tanskan hyödyntämää tuulivoimaa, Suomi näyttää monien muiden maiden tavoin ikään kuin jäävän jälkeen. Määtän mukaan se, että Suomessa ollaan tällä hetkellä odottavalla kannalla ei jarruta aurinkoenergian kehitystä. Hyvä vertailukohta on maalämpö, josta on tullut helppoa ja siten suosittua. Samankaltaista kehitystä odotetaan aurinkoenergian osalta. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1970-2010 Suomi toimii bioenergian osalta monin paikoin mallimaana. Saksa on vienyt aurinkoenergiaa voimallisesti eteenpäin. – Suomen pienet markkinat eivät vaikuta kovin voimakkaasti aurinkoenergian yleiseen kehittymiseen. Metsäteollisuus onkin panostanut voimakkaasti bioenergiaan. Suuntaus onkin, että aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan suhtaudutaan myönteisesti, mutta niiden uskotaan tulevan markkinavoimien ja yleisen ympäristömyönteisyyden myötä kannattavaksi ilman voimakasta taloudellista tukemistakin, Määttä sanoo. – Suomi toimii bioenergian osalta monin paikoin mallimaana itäisen KeskiEuroopan maille, jotka haluavat panostaa bioenergian käyttöön. Suomi tuo Määtän mukaan esiin ennen kaikkea bioenergiaosaamistaan, josta ollaan kiinnostuneita maailmalla esimerkiksi Britanniaa myöten. Teksti: Tuula Kolehmainen Kaaviot: Tilastokeskus Aurinkoenergian teoreettinen potentiaali on merkittävä, mutta se ei vielä kohtaa taloudellisen potentiaalin kanssa.. Totuus on kuitenkin se, että meillä käytetään uusiutuvaa energiaa enemmän kuin näissä maissa. Tämä on suorastaan välttämätöntäkin, jos mielimme korvata öljyä ja maakaasua uusiutuvalla energialla, Määttä toteaa
Hankkeen arvo on lähes 20 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä.. Toimistokäytössä pitkään ollut rakennus peruskorjataan täysin, ja kiinteistö palautetaan jälleen asuinkäyttöön. Consti saneeraa Korkeavuorenkatu 21:n arvokiinteistön 46 Historiallinen kiinteistö palaa asuinkäyttöön Consti yhtiöt Oyj toteuttaa Korkeavuorenkatu 21:ssa sijaitsevan, yhden Suomen historiallisimman arvokiinteistön saneerauksen
Kaupungin hienoin uusrenessanssitalo herää henkiin. Katutason liiketilat olivat leipomoiden, kahviloiden ja käsityöläisten myymälöiden eloisassa käytössä. Historiankirjoituksiin ja tapahtumien keskeiseksi näyttämöksi talo päätyi erityisesti vuosina 1930-1939, aina Talvisodan syttymiseen asti. Korkeavuorenkatu 21:n kiinteistö on nähnyt kaupungin vaiheita jo yli sadan vuoden ajalta. Asukkaat saivat väistyä, kun kiinteistö muokattiin toimistokäyttöön. Sittemmin kiinteistö myytiin Venäjälle ja toimistokäyttöön otettu rakennus palveli tsaarin virkamiehiä. Vuodesta 1939 vuoteen 2012 saakka talossa toimi Suomen Rajavartiosto. Vuonna 1918 upean talon omistus siirtyi juuri itsenäistyneelle Suomen valtiolle. Johanneksen kirkkoa vastapäätä sijoittuva rakennus on korttelinsa vanhin kivitalo, joka nousi valmistuttuaan upeudessaan alueen maamerkiksi. Palauduttuaan Suomelle talossa toimi Puolustusministeriö ja yleisesikunta. Talon ensimmäiset asukkaat muuttivat sisään keväällä 1889, rakennuttaja Färlander heidän joukossaan. Rakennus palveli Venäjän Tsaarin virkamiehiä, näistä huomattavimmin Tsaarin salaista poliisia, Ohranaa. Viime vuosisadan vaihteessa, vuonna 1904, talo myytiin Venäjän valtiolle. Korkeavuorenkatu 21 etelästä kuvattuna, vuodelta 1907.. Korttelinsa vanhinta kivitaloa asuttivat varakkaat porvarit. Pian tämän jälkeen, vuonna 1921, taloon muutti Puolustusministeriö ja yleisesikunta. Vuoden 2018 lopussa asukkaat pääsevät palaamaan arvokiinteistöön. 47 Historiallinen kiinteistö palaa asuinkäyttöön H elsingissä, Korkeavuorenkatu 21:ssa sijaitsee tehtailija Per Erik Färlanderin vuosina 1888-1889 rakennuttama uusrenesanssikiinteistö, tulevalta nimeltään Grand Residence 21. Talon asukkaat olivat menestyviä porvareita, kauppiaita ja virkamiehiä. Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo Valmistuessaan Grand Residence 21 on Helsingin ensimmäinen huipputasoinen, kaupunkiasumispalveluilla varustettu asuinkiinteistö
Vaikka alkuaankin asuinkäytössä olleen kiinteistön palauttaminen asunnoiksi onnistuu kohtalaisen helposti, vaatii saneeraus jonkin verran huonejärjestelyjä. Talotekniikka kuitenkin uusitaan saneerauksessa täysin. Ensin puretaan, sitten suunnitellaan Lattioiden avaamisen yhteydessä kiinteistön välipohjat puhdistetaan. Kantavat rakenteet ovat hyvässä kunnossa, ja vanhat lattiakannakkeet jäävätkin paikalleen. Kiinteistön sähköt keskuksineen uusitaan turvallisiksi ja maadoitetuiksi. LVISsaneerauksessa ilmanvaihto nykyaikaistetaan täysin. Vuosisadan ajan toimistokäytössä ollut Korkeavuorenkatu 21:n kiinteistö muutetaan asuinkäyttöön. 48 Marsalkka Mannerheimin johtama Puolustusneuvosto kokoontui tuolloin talon neljännessä kerroksessa, jossa sijaitsi myös marsalkka Mannerheimin työhuone. Rakennukseen tehdään myös ullakkoasuntoja ja uudempaa, 1980-luvulta peräisin olevaa pihasiipeä levitetään kasvattamaan asuinpinta-alaa entisestään. Kattoholvaukset ja ikkunapenkit säilyvät, eikä seiniä lähdetä suoristamaan levyttämällä. Kiinteistöön toteutetaan 60 asuntoa. Pihakannen alle toteutetaan täysautomatisoitu pysäköintijärjestelmä automaattisella, pakkaavalla hissitoiminnolla. Vuodesta 1939 vuoteen 2012 saakka talossa toimi Suomen Rajavartiosto. Consti onkin lähtenyt toteuttamaan mittavaa urakkaa siten, että purkutyöt tehdään ensin, jonka jälkeen vasta viedään suunnitelmat loppuun. Talotekniikka uusiksi Kiinteistössä on asuinhistoriansa vuoksi ollut entuudestaan vesi, viemärit ja sähkö. Kiinteistöön toteutetaan 60 asuntoa. Tekniikkaa tulee kiinteistöön myös lisää. Consti osallistuu myös kivijalan liiketilojen rakentamiseen, Consti Julkisivut Oy;n toimitusjohtaja Risto Kivi kertoo. – Vanhojen kiinteistöjen lattioissa voi perinteisesti piillä yllätyksiä, mutta sellaisia ei ole nyt jo tehtyjen purkutöiden perusteella tiedossa. – Huoneistoihin toteutetaan jäähdytysvalmius asukkaiden niin toivoessa, Kivi kertoo. – 1800-luvun sähköt ovat toteutukseltaan varsin erilaiset, kuin mitä ovat tämän päivän määräykset. – Arvokohteessa reitit, putket ja kuilut tulee suunnitella tarkoin. Suomen valtio päätti vuonna 2012 myydä ainutlaatuisen kiinteistön Grand Residence Development Oy:lle, joka palauttaa sen Consti yhtiöiden avulla takaisin alkuperäiseen asuinkäyttöön, osaksi hienointa, helsinkiläistä kaupunkielämää. Vanhojen kiinteistöjen saneerauksessa voi toteutusvaiheessa tulla vastaan yllättäviä asioita. Purkamalla ensin voimme kuitenkin välttyä suurimmalta osalta yllätyksiä ja siten li. Avaamme kaikki välipohjat, joissa pystymme kuljettamaan lämmitysputket, viemäröinnit ja sähköt. Toimistoista asunnoiksi Asukkaat pääsevät jälleen muuttamaan Korkeavuorenkatu 21:n arvotaloon vuoden 2018 lopulla. Sähkövedot pyritään roilottamaan piiloon, jotta voidaan välttyä levyttämiseltä, Kivi sanoo. Toki aina on mahdollista, että jokin kulma onkin korjattu vuosisatojen kuluessa erilaiseksi tai jokin reitti valettu umpeen. Sitä ennen kiinteistö käy läpi täydellisen saneerauksen, talon arvo ja suojelulliset näkökohdat huomioiden. – Vuosisadan ajan toimistokäytössä ollut kiinteistö muutetaan asuinkäyttöön. Toki kaikki pinnat menevät nyt uusiksi, mutta vanhaa kunnioittaen. Kylpyhuoneita saneeratussa kiinteistössä tulee olemaan enemmän kuin aikaisemmin, Kivi kertoo. Sähköjen ohella vesi, viemäröinti ja lämmitys uusitaan. – Kun purkutyöt tehdään ennen suunnitelmien valmistumista, ei suunnittelijan tarvitse arvata, mitä puretuista rakenteista löytyy, vaan hän voi päivittää suunnitelmia purun kuluessa. Olemme itse vahvasti mukana suunnitteluprosessissa. – Porrashuoneet ja pinnat huoneistoissa on entisöity aikanaan kohtuullisen hyvin
Niitä kunnostamaan tarvitaan vanhojen takkojen korjaaja ja entisöijä. Constin referenssilistalta löytyy muun muassa Yrjönkatu 13:ssa sijaitseva hotelli St. Kuva: Pasi Salminen säkustannuksilta tai aikatauluun liittyviltä yllätyksiltä, Kivi sanoo. Paljon tarvitaan myös perinteisten taitojen osaajia. – Arvokohde kunnostetaan aina vanhaa kunnioittaen. Kaisaniemenkatu 1:n arvokiinteistö sai Constin toimesta uudet kuparikatot. Vanhoissa kiinteistöissä on paljon kiinnostavia yksityiskohtia. Vaativat käyttötarkoitusmuutokset sekä arvokiinteistöjen remontit ovatkin Constin erityisosaamista. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että keittiön kaappien tulee olla piilotettavissa. Vanhaa kunnioittaen Kun kyseessä on suojeltu arvokohde, tulee saneerauskin tehdä sen mukaisesti, yhteistyössä museoviraston kanssa. – Kiinteistössä on hienoja, vanhoja takkoja 60 kappaletta. Kaivokatu 12:n kivijulkisivun ja kuparikaton saneeraus on sekin Constin käsialaa.. 49 Consti yhtiöt Oyj on erikoistunut vanhojen arvokohteiden saneerauksiin. Keskustassa Kaivokatu 12:n julkisivujen ja kattojen korjaukset, sekä Kaisaniemenkatu 1, kaikkien julkisivujen, sisäpihojen ja kuparikaton saneeraus ovat niin ikään Constin käsialaa. Korjauksessa tarvitaan perinteistä käsityötä ja enemmän työvoimaa. Talon historiallinen julkisivu korjataan kauttaaltaan entiseen loistoonsa. Työ on vaativaa, mutta erittäin mielenkiintoista, Consti Julkisivut Oy;n toimitusjohtaja Risto Kivi sanoo. Arvokohteet erikoisalana Korkeavuorenkadun saneerauskohde jatkaa Constin arvokiinteistökorjausten sarjaa. Keskimäärin työmaalla uurastaa sata työntekijää päivässä. George, jonka pääjulkisivu kunnostettiin aikaisemmin ja nyt kiinteistön toimistotilat muutetaan luksushotelliksi. Kohteessa kunnostettiin myös julkisivut ja sisäpihat. Historialliselta kannalta erityisesti rakennuksen julkisivun säilyttäminen alkuperäisessä ulkoasussaan on tärkeää. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Consti, Pasi Salminen, Helsingin kaupunginmuseo Lähde ja lisätietoja: www.grandresidence21.fi – Arvokohde kunnostetaan aina vanhaa kunnioittaen. Paljon tarvitaan myös perinteisten taitojen osaajia. Hänen mukaansa sisätilojen uusimisessa ja tekniikan modernisoimisessa voidaan käyttää hieman suurempia vapauksia. Kalliossa Constilla alkaa pian 1910-luvun arvokiinteistön, Franzenin aukion täyssaneeraus, jossa kunnostetaan katot, julkisivut ja kiinteistön asunnot. Grand Residencen urakka on mittakaavaltaan valtava. – Vanhan talon ilme ja historia tulee säilyä kadulta katsottaessa. Kohteeseen tulee myös uusia asuntoja. Kohteessa yhdistetään myös mukavasti Constin osaaminen niin toimitilojen kuin asuintalojen saneeraajana sekä talotekniikan monipuolisena tekijänä. Vanhan arvokohteen kunnostusja muutosurakka on suuri työllistäjä. Työ on vaativaa, mutta erittäin mielenkiintoista, Kivi sanoo. Esimerkiksi väritys tulee noudattamaan alkuperäisiä sävyjä ja kipsikoristeet uusitaan samanlaisiksi, vanhantyylisiksi kipsikoristeiksi, Kivi kertoo. Myös kipsikoristeiden korjaaminen ja entisöinti vaatii spesiaalitaitoja, Kivi huomauttaa. – Arvokiinteistön sisätilojen ohella katto, julkisivut ja ikkunat kunnostetaan ja uusitaan. Kun arvoasuntoja rakennetaan historialliseen kohteeseen, on nykyaikaiset asumisen määräykset sovitettava yhteen museoviraston määräysten kanssa. Kyseessä onkin Constin viime vuoden suurin yksittäinen vahvistunut kauppa. Oleellista on se, mitä näkyy kadulta eli julkisivu, katto ja mitä ikkunoista näkyy sisälle. Vanhan arvokohteen kunnostusja muutosurakka on suuri työllistäjä. Keskimäärin työmaalla uurastaa sata työntekijää päivässä. – Korjauksen arvo on karvan alle 20 miljoonaa euroa, Kivi kertoo. Uudempiin kohteisiin nähden ero on siinä, että historiallisen kohteen saneerauksessa käytetään perinteisiä materiaaleja ja värejä. Kiinteistössä on myös perinteisiä, vaikeita kasettirappauksia, joita toteuttamaan onneksi vielä löytyy ammattilaisia, vaikkakin harvakseltaan
Häiriötilanteista tutuimpia ovat pitkät sähkökatkot (19 prosenttia), tuhoa aiheuttaneet myrskyt (19 prosenttia) ja tulipalot (11 prosenttia). Tämä johtuu siitä, että maaseudulla pidetään todennäköisempänä, että jotakin sattuu. Luottavaisin mielin tulevaan Enemmistö suomalaisista suhtautuu sangen luottavaisesti tulevaan. Tämä näkyy muun muassa siinä, että suurimmalla osalla kaupunkilaisista olisi tarve päästä kauppaan häiriötilanteessa, kun taas maaseudun asukkaista useampi jäisi kotiin. Luottavaisin mielin tulevaan Kaupunkilaisilla on maaseudun asukkaisiin verrattuna vähemmän kotivaraa häiriötilanteita varten. Se, että suurin osa kotitalouksista suhtautuu myönteisesti tai vähintään neutraalisti kotitalouksien varautumiseen ja pitää varautumista hyödyllisenä, on hyvä lähtökohta varautumisen edistämiseen yhteiskunnassa.. Väestön olisi hyvä hallita varautumisen perusteet myös taajaan asutuilla alueilla, Laurikainen toteaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää tulevan kevään aikana 72h-varautumiskursseja taloyhtiöille. Voidaan sanoa, että keskimäärin maaseudulla ollaan paremmin varautuneita kuin kaupungeissa. Häiriötilanteisin tulisi varautua siten, että selviäisi kolme vuorokautta ilman viranomaisapua. – Varautumisessa on kuitenkin havaittavissa alueellisia eroja. Jokaisen, myös taloyhtiöiden tulisi selvitä 72 tuntia, eli kolme vuorokautta ilman viranomaisapua. Kyselyssä selvitettiin muun muassa väestön uhkakäsityksiä sekä kotitalouksien omatoimista varautumista. 50 Häiriötilanteet tulisi ennakoida myös kaupungeissa Kun sähköt katkeavat pimeys, kylmyys ja viestintäyhteyksien hiipuminen voivat yllättää. Harvinaisempia ovat kokemukset pitkästä, vähintään kolme vuorokautta kestäneestä vedenjakeluhäiriöstä (8 prosenttia) tai teleliikenteenhäiriöstä (7 prosenttia), elintarvikepulasta (7 prosenttia) tai laajasta tulvasta (3 prosenttia). – Kaupunkilaiset, joilla on vähemmän elintarvikkeita omasta takaa, luottavat useammin kunnan kykyyn järjestää elintarvikkeiden hätäjakelu. Kotitalouksista vain alle puolet on kuitenkin suunnitellut omaa toimintaansa häiriötilanteiden varalle. Maalla ollaan paremmin varautuneita kuin kaupungeissa, joissa eletään kenties liiankin luottavaisina siihen, että järjestelmä toimii häiriöittä. Harva uskoo uhkien, kuten tulipalojen tai sähkökatkojen osuvan omalle kohdalle. Kaupungeissa sähkökatkojen kaltaiset häiriöt ovat harvinaisempia kuin maalla, mutta sielläkin voi esiintyä vakavia häiriötilanteita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä tutkimuksessa haastateltiin tuhatta Manner-Suomessa asuvaa, tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia. Vain alle puolet, eli 44 prosenttia, kotitalouksista on jossain määrin suunnitellut omaa toimintaansa häiriötilanteessa. Kotitalouksista vajaa puolet on varautunut häiriötilanteisiin Häiriötilanne kuten sähkökatko tai vedenjakelun katkokset voivat yllättää niin maalla kuin kaupungissakin. P uolella suomalaista on kokemuksia jostain häiriötilanteesta, yleisimmin sähkökatkosta, myrskystä tai tulipalosta. – Tulosten mukaan kotitalouksilla on suhteellisen vähän kokemuksia häiriötilanteista, millä saattaa olla vaikutusta siihen, että tietoinen varautuminen häiriötilanteisiin on tulipalon uhkaa lukuun ottamatta melko vähäistä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen pohtii. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotien häiriötilannevarautumista. TNS Gallup Oy keräsi tutkimusaineiston huhtikuussa 2016
Poikkeustilanteessa astioita voi olla mahdotonta enää löytää, Laurikainen muistuttaa. Ruokaa tulisi olla varastossa häiriötilanteita varten. Kiinteistön kannalta oleellista on pohtia, kiinteistön kriisinkestokykyä. Varautuminen onkin hänen mukaansa ennen kaikkea ajattelutapa. Myös veden jakelun häiriöön on syytä varautua. Kiinteistön lämmitystä on etenkin talvikuukausina oleellista pohtia. Kotoa olisi syytä löytyä elintarvikkeita ja vettä muutaman päivän tarpeisiin.. Lähde ja lisätietoa: SPEK: Kotivara Häiriötilannekokemusten ja varautumisen välinen riippuvuus liittyen sähkökatkoihin ja myrskyihin (%) Tapahtumat, joihin itse tai joihin kotitaloudessa varauduttu (%), n = 1001 häiriötilannevarautumista. Mitä tapahtuu, jos lämmitys katkeaa, onko talossa takkaa, onko puita häiriötilannetta varten. Kännykät ja tietokoneet tarvitsevat kaikki sähköä toimiakseen. Sama koskee taloyhtiöitä, Laurikainen sanoo. Teksti: Tuula Kolehmainen Kaaviot: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK Maaseudulla osataan varautua häiriötilanteisiin paremmin kuin kaupungeissa. – Jonkinlainen vara-akkujärjestelmä voi olla paikallaan. Näitä ovat muun muassa henkilökohtaiset lääkkeet, hygieniatarvikkeet, vaipat, radio ja paristot sekä taskulamppu ja paristot. Laurikaisen mukaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksessa kävi ilmi, että etenkin naiset olivat huolissaan erilaisista uhkista ja ilmaisivat kiinnosVaraa kotiin ruokaa poikkeustilanteiden varalle n Yhden henkilön viikon kotivara voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: – Perunaa 0,5 kg, riisiä ja makaronia 0,5 kg, öljyä ja rasvoja 0,5 kg, sokeria 0,5 kg, UHT-maitoa 1 l sekä vettä. Onkin hyvä miettiä, kuinka valaistus hoituu ja ruokaa laitetaan, jos sähköä ei olekaan. Muista erikseen lapset, vanhukset ja sairaat. 51 Kotitalouksista vajaa puolet on varautunut häiriötilanteisiin Ennakoi häiriötilanteet Heikki Laurikaisen mukaan jokaisen, niin maalla kuin kaupungissakin olisi hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, kuinka omassa perheessä on varauduttu häiriötilanteisiin. Puuhellat ja retkikeittimet mahdollistavat ruoanlaiton myös poikkeustilanteessa. Kodin turvallisuusasiat eivät ole yksin miesten asioita, vaan kuuluvat niin naisille kuin miehillekin, Laurikainen toteaa. Nykytekniikkaan ei kannata yksin luottaa, vaan säilyttää kotona perinteinen patteriradio. tuksensa häiriötilanteisiin varautumiseen. Kannellisia vesiastioita on hyvä olla varastossa, jos vettä täytyy hakea ja kantaa kotiin kauempaa. – Kotona kannattaa olla häiriötilanteita varten muutama litra vettä. – Koen, että naisia olisi hyvä rohkaista huolehtimaan kotitalouksien varautumisesta. – Lisäksi juomia, vettä ja herkkuja 16 l + 1 kg, leipää ja viljavalmisteita 1,5 kg, maitoa ja maitotuotteita 1,3 kg, hedelmiä ja marjoja 1 kg, vihanneksia ja juureksia 1,5 kg, lihaa, kalaa, kanaa ja kananmunia 1 kg. Häiriötilanteessa viestintäyhteyden säilyttäminen ulkomaailmaan on tärkeää. Muista myös vesi! Kotivaraan sisältyvät myös välttämättömyystarvikkeet, joita tulee varata samaksi ajaksi kuin elintarvikkeitakin. Jos sähkökatkos jatkuu pidempään, loppuvat laitteistojen akut yllättävän äkkiä. Naiset eivät kokeneet käytännössä olevansa varautuneita poikkeusolojen varalle. Radion välityksellä voi kuulla viranomaistiedotteet silloinkin, kun netti on poikki ja kännykän akku hiipunut, Laurikainen sanoo. – Lähtökohtana on se, että jokaisen tulisi häiriötilanteessa selviytyä kolme vuorokautta ilman viranomaisapua. – Nykyihminen tarvitsee sähköä lämmitykseen, valaistukseen, ruoanlaittoon ja yhteyksien pitämiseen ulkomaailmaan
Seunan mukaan yksi uudenaikainen ja laadukas energiaikkuna päästää ulos lämpöä suunnilleen saman verran kuin 1960-luvun. Ilmanpitävyyteen vaikuttavat muun muassa ikkunan eri osien väliset liitokset, ja avattavien ikkunoiden tiivisteet, erityisesti sisäpuitteen ja karmin välinen tiiviste. I kkunat ovat lämmöneristyksen kannalta talon heikoin rakenneosa. 52 Ikkuna on rakennuksen lämmöneristyksen heikoin lenkki Uusi ikkuna eristää yhtä hyvin kuin vanha ulkoseinä Ikkunoilla voi olla suuri merkitys vanhan talon energiatehokkuudessa. – Ikkunat tuovat huoneistoon auringon säteilyä, joka vähentää valaistukseen ja lämmitykseen tarvittavan energian määrää, mutta samalla niiden kautta virtaa lämpöä ulos, sanoo energiatehokkuusasiantuntija Sami Seuna Motivasta. Ikkunoiden energiatehokkuudella, pinta-alalla ja ilmansuunnalla on vaikutusta kokonaisuuteen
I k k u noiden energ ialuokitus on kehitetty, jotta kuluttajat voisivat mahdollisimman helposti vertailla eri ikkunamallien energiatehokkuutta. – Ikkunat kehittyivät 1970 ja 1980-luvuilla ja markkinoille alkoi ilmaantua kolmilasisia ilmaeristeisiä ikkunoita, joiden ilmanpitävyys oli kohtuullista tasoa. Esimerkiksi E-arvo 100 kWh/ m 2 tarkoittaa, että yksi ikkunaneliömetri aiheuttaa 100 kWh:n vuotuisen energiankulutuksen. Laadukkaan, nykyteknologialla valmistetun ikkunan kautta vuotaa lämpöä ulos saman verran kuin vanhasta seinärakenteesta. Pelkkä U-arvo ei kuitenkaan kerro kaikkea ikkunan energiatehokkuudesta. Niistä kenties tunnetuin on U-arvo mutta myös E-vertailuarvo on tärkeä ikkunoiden ominaisuuksia miettiessä. – E-arvon perusteella ei voida laskea tarkkaa lämpöhäviötä, mutta suuntaa luku antaa. talon kunnostamaton ulkoseinä, jos verrataan samansuuruisia pinta-aloja ikkunassa ja seinässä. Ikkuna on rakennuksen lämmöneristyksen heikoin rakenneosa. 53 Energialuokitus: Rakennusosien, myös ikkunoiden, lämmöneristävyyttä kuvataan lämmönläpäisykertoimella eli U-arvolla (yksikkö W/(m 2 K)), joka on käänteinen arvo lämmöneristävyydelle. Markkinoilla on esimerkiksi tuloilmaikkunoita, joissa kylmä tuloilma lämpenee lasien välissä ennen huoneilmaan pääsyä. Energiatehokkaimmat ikkunamallit on listattu osoitteessa: www.energiaikkuna.fi – Ikkunoiden lopulliseen kokonaislaatuun vaikuttaa myös asennus, mikä kuluttajan on hyvä ottaa huomioon ikkunaurakoitsijaa valitessaan, Seuna huomauttaa. Vanhoissa rakennuksissa ilmavuotojen suuruus on moninkertainen uusiin taloihin verrattuna. Korkeatasoisia energiaikkunoita valitaan ennen kaikkea passiivitason taloihin, joissa rakennuksen vaippa pyritään tekemään mahdollisimman energiatehokkaaksi. Markkinoilla on tässä suhteessa hyvinkin paljon toisistaan eroavia ikkunoita. – Parhaissa ikkunoissa on erittäin korkea ilmapitävyys, jalokaasueristys lasien välissä ja usein selektiivipinnoite, jolla vähennetään lasien välistä lämmönläpäisyä. Seunan mukaan ikkunaremontti lähtee liikkeelle yleensä asumisviihtyvyyden parantamisesta tai luontevana osana julkisivuremonttia. Ikkunoiden U-arvo oli tuolloin suuruusluokkaisesti noin 2,5. Sisäpuitteen ja karmin välinen tiiviste vaikuttaa ikkunan ilmanpitävyyteen. Vanhoissa taloissa voi olla painovoimainen ilmastointi, jota voidaan tehostaa myös lisäämällä ilmanvaihtoventtiileitä. Mikäli kerrostalo sattuu sijaitsemaan pohjoiseteläsuunnassa, etelän puoleiset asunnot saavat lämpöenergiaa auringosta enemmän kuin pohjoisen puoleiset. Rakennuksen ilmanvaihto tulee kuitenkin ottaa huolellisesti huomioon ja varmistua riittävästi korvausilman saannista. Ilmanpitävyys on noissa ikkunoissa Seunan mukaan useimmiten varsin heikko, joten kyseisten ikkunoiden energiatehokkuus on niin ikään huono. – Uusien ikkunoiden asennusta mietittäessä tulee pitää mielessä, miten ikkunoiden vaihto vaikuttaa ilmanvaihdon nykytilanteeseen. Uusien ikkunoiden asentaminen vanhaan taloon kannattaa. E-lukuarvo määrää, mihin energialuokkaan ikkuna kuuluu. Tämän ikkunan tiivisteet ovat tiensä päässä. Ikkunaa kannattaa hoitaa ja huoltaa. Parhaat nelilasi-ikkunat yltävät noin 0,5 tasolle U-arvossa. – Ääritapauksessa ero vuotuisissa ikkunan lämpöhäviöissä on laskennallisesti 10-20 -kertainen uuden ja vanhan ikkunan välillä. – Jos mahdollista, uusien ikkunoiden asennuksessa on hyvä ottaa huomioon ilmansuunta. Minusta ikkunanvaihtoon kannattaa lähteä ilmanvaihto edellä. Uusien ikkunoiden asentaminen vanhaan taloon kannattaa, mutta tuolloin tulee aina ottaa huomioon rakennuksen ilmanvaihto. Mitä pienempi luku on, sen energiatehokkaampi on ikkunakin. Nelilasiset ikkunat ovat yleistyneet 2000-luvun aikana, mutta kolmilasiikkunat ovat edelleen yleisimpiä ikkunahankintoja. Ilmanvaihto on hyvä laittaa ensiksi kuntoon suunnitellen ilmanvaihto samassa yhteydessä kuin tulevat ikkunatyypit. Ikkunalla on monta mittaria Ikkunoiden ominaisuuksia ja laatua voi mitata monella barometrilla. – Kun vanha ikkuna huolletaan säännöllisesti, voi sen käyttöikää pidentää jopa kymmenillä vuosilla. Kolmilasi-ikkuna on edelleen yleisin Vanhassa, 1950-luvun ikkunassa oli tyypillisesti kaksi lasia, joiden välissä oli ilmaa. Energialuokituksessa lasketaan U-arvon, g-arvon sekä ikkunan ilmanpitävyyden mukaan vertailuarvo E, jonka yksikkö on kWh/m 2,a . Ilmanvaihto voi muuttua Ero uuden ja vanhan ikkunan välillä on huikea. – Yksistään energiatehokkuuden parantaminen on harvoin ikkunaremontin päämotiivi, energiatehokkuus tulee ikään kuin kylkiäisenä. Tällä hetkellä luokituslistalta löytyvä, pienin E-vertailuarvo on 14 kuuluen ylimpään A++ energialuokkaan. U-arvon kasvaessa lämmöneristävyys heikkenee. Teksti: Juhani Karvonen. Ikkunat kannattaa valita muun muassa asukkaiden tarpeiden, huoneen käyttötarkoituksen, varjostuksien ja ilmansuuntien mukaisesti. E-arvo kuvaa ikkunan laskennallista lämpöhäviötä kWh per ikkunaneliö vuodessa. Nelilasiset ikkunat ovat yleistyneet 2000-luvun aikana, mutta kolmilasi-ikkunat ovat edelleen yleisimpiä ikkunahankintoja
Kokonaisuuteen kuuluvat myös 32 tuuman kosketusnäytöt, jotka toimivat esimerkiksi ilmoitustauluna, asukkaiden nimitauluna ja varauskalenterina. Ratkaisun avulla voidaan muun muassa seurata yhteisten tilojen käyttöä, mikä ehkäisee tehokkaasti väärinkäytöksiä ja järjestyshäiriöitä. Samanlainen järjestelmä tulee myös Mekaaninen ja elektroninen lukitus yhdistyvät Sähköistä lukitusta hallitaan etäyhteydellä Erilaiset tunnisteet kuten tagit alkavat yhä useammin korvata taloyhtiöiden ulko-ovien yleisten tilojen lukituksessa ja kulunvalvonnassa käytettyjä avaimia. Uusi tunniste on helppo tilata. Yksikön päällikkö Mikko Iirola kertoo yhtiön asentaneen etähallittavan Abloy Optimakulunhallintajärjestelmän taloyhtiön yleisiin tiloihin ja ulko-oviin. viereiseen Asunto Oy Hiirenportaaseen, jonka viereen puolestaan rakentuu huhtikuun 2018 aikana Asunto Oy Helsingin Villiviini. – Oleellisempi asia että kadonnut tunniste saadaan nopeasti poistettua. Upea paikka sijaitsee Konepajan alueella Vallilassa Alppilan kupeessa. 54 H yvä esimerkki nykypäivän lukitusratkaisusta löytyy Asunto Oy Kissankidasta, jossa on 59 asuntoa ja 42 myytävää autopaikkaa. Ulko-ovien ja yhteisten tilojen lukot avautuvat tunnisteella. Kissankidassa Turvaexpertit asensi sähköisessä lukituksessa tarvittavat rungot ja seinien lukijat. As Oy Kissankita sijaitsee Vallilassa, ja yhtiössä on 49 asuntoa.. Asunnon avain on kuitenkin yleensä vielä mekaaninen. – Asukas käyttää tunnistetta kaikkialla muualla paitsi kotiovessaan. – Serveri toimii järjestelmän aivoina, kommunikointi tapahtuu verkon yli, sanoo Iirola. Alueella on yhdistetty luovasti vanhaa teollisuusrakentamista ja modernia arkkitehtuuria. Järjestelmä on akkuvarmistettu mahdollisten sähkökatkojen varalta. Asunto Oy Kissankita on YIT:n projekti, jossa mukana lukituspuolella oli AV Turvaexpertit Oy, yhteistyössä Abloyn ja Sowelluksen kanssa. Kosketusnäyttöpalvelun tuottaa Sowellus Oy, taustalla on LokiTime-asukasja avainhallintajärjestelmä. Järjestelmä sisältää myös serverin, johon saa etäyhteyden. Yksi kadonnut tunniste ei johda uudelleensarjoittamiseen, vaan tunnisteen käyttö estetään hallintajärjestelmän avulla. Vaikka AV Turvaexpertit Oy tekee paljon yhteistyötä Abloyn AV Turvaexpertit asensi etähallittavan Abloy Optimakulunhallintajärjestelmän Kissankita-taloyhtiön yleisiin tiloihin ja ulko-oviin. Tunnisteiden hallinta sujuu käymättä asiakaskohteessa
Avainpalveluasiakkaat välttyvät perinteiseltä selvitystyöltä sekä avainten varastoinnin aiheuttamilta ongelmilta ja turvallisuusriskeiltä, sillä avaimet luovutetaan ja säilytetään yhtiön tiloissa. Mekaanista avainta käytetään esimerkiksi taloyhtiöissä asunnon käyttöja varmuuslukkoon sekä oman kellarikomeron oveen. Työsarkaa riittää. Tämän ansiosta asukkaiden luovuttamien avainten tiedot ovat saatavilla helposti, mikä helpottaa avainhallinnasta vastaavan työtä esimerkiksi työtai vuokrasopimuksen päättyessä. Tosin tiedotuksen lisäys ei automaattisesti takaa parempaa viestintää. Kokonaisuuteen kuuluvat 32 tuuman kosketusnäytöt, jotka toimivat esimerkiksi ilmoitustauluna, asukkaiden nimitauluna ja varauskalenterina, kertoo yksikön päällikkö Mikko Iirola. AV Turvaexpertit Oy panostaa avainhallintaan, johon kuuluvat turvamateriaalin asianmukainen säilytys ja kaikkien lukostossa tehtävien muutosten dokumentointi. Taloyhtiön kannattaa siirtyä digitaalisen viestintäkanavan käyttämiseen, koska se tutkitusti lisää tiedottamista ja muuta asukasviestintää. On arvioitu, että porraskäytävänäytöt tehostavat taloyhtiön asukasviestintää. Turvaexpertit on luonut oman avainhallintakonseptinsa, jossa uudet avaimet voidaan lisätä suoraan rekisteriin, jolloin tieto kiinteistön avaimista on aina ajan tasalla. Yli 25 vuoden kokemuksella Vuonna 1991 perustetun AV Turvaexpertit Oy:n erikoisalaa ovat kulunhallintaja valvonta, oviautomatiikka, paloturvallisuusjärjestelmät, lukitusturvan kartoitus ja avainhallin rakenteelliset murtosuojaukset ja kaikki perinteiset lukkosepän työt. Yhtiö seuraa ja kehittää yhdessä yhteistyökumppanien kanssa myös sähköisiä lukituskulunvalvontaratkaisuja. Yhtiön tulisi pitää huolta, että sen lukitusjärjestelmä on riittävän moderni ja mahdollisimman turvallinen.. Kiinteistöliitto on muistuttanut, että on taloyhtiön vastuulla huolehtia avaimista ja lukoista sekä siitä, että lukitusjärjestelmä vastaa nykyajan vaatimuksia. Informaation tulee olla selkeää. Usein, kuten Abloy Sento Optimaratkaisussa, mekaaniseen avaimeen yhdistetään sähköinen tunnisteosa. Eri vaihtoehtoja on lukuisa määrä. – Yhtiön tulee huoltaa lukitusjärjestelmää säännöllisesti. Puutteellinen avainhallinta vaarantaa kiinteistön lukitusturvallisuuden ja voi aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Uudiskohteiden lukitus suunnitellaan nykyisin hyvin, mutta Abloyn arvion mukaan jopa 70 prosentissa suomalaisista kotitalouksista on yhä vapaasti kopioitavissa oleva avainjärjestelmä. Teksti: Klaus Susiluoto Ulko-ovien ja yhteisten tilojen lukot avautuvat tunnisteella. 55 kanssa, on yrityksellä tarjota lukitusjärjestelmiä myös muilta toimijoilta. Asukasviestintä tehostuu n Elektroniset porraskäytävänäytöt yleistyvät. Yhtiöllä on 27 työntekijää. Paperisista tiedotteista päästään joka tapauksessa päästään eroon
Vuokrasääntelyn purkua vuonna 1995 seuranneiden kymmenen vuoden aikana markkinoille tuli lähes 100 000 uutta vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, ja tarjonnan kasvu on jatkunut. – Euroopan unioni on yksi suurista kiinteistöalan pelaajista kiinteistönomistajien näkökulmasta. ARA-vuokra-asunnot asumistuen saajille Vuokrasääntelyä on esitetty keinoksi hillitä valtion kasvavia asumistukimenoja,. Alkusysäyksenä järjestäytymiselle oli kysymys katurasituksesta ja sen jakautumisesta. Inhan munaan vuokrasääntely on ollut esillä koko liiton historian ajan. Keskustelua vuokrasääntelystä käydään myös muissa Euroopan unionin maissa. – Kun vuokrasääntely purettiin vuonna 1925, asuntopula poistui nopeasti uusien vuokra-asuntojen syntymisen myötä. Sääntelyn tie olisi vuokraasumisen tuhon tie. Kiinteistöliitto Kanta-Häme perustettiin jo vuonna 1892. – Vuokrankorotukset pysyivät aisoissa, eikä pelko vuokrien noususta toteutunut, Inha muisteli. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli taiteilijakoti Lallukan perustajanakin tunnettu viipurilaissyntyinen liikemies Juha Lallukka. – Järjestäytymisen tarvetta oli Inhan mukaan kiinteistöalalla jo 1870 -luvulla eli aikaisemmin kuin monilla muilla aloilla. 56 K iinteistöliiton puheenjohtaja, rahoitusneuvos Matti Inha kertasi Kiinteistöliiton syntyvaiheita 110 vuotta sitten. Kuluneen talven aikana julkisuudessa käytyä keskustelua vuokrasäännöstelyn palauttamisesta asuntomarkkinoille Matti Inha pitää haitallisena, ja tyrmää ehdotukset vuokrasääntelystä. Yksityisten pääomien kanavoituminen vuokra-asuntosijoituksiin on sekä lisännyt asuntojen tarjontaa että Vuokrasääntely esillä koko liiton historian ajan Kiinteistöliitto juhli näyttävästi 110 vuottaan Kiinteistöliitto juhli 110 vuottaan Suomen talouden myötä nousevissa tunnelmissa juhlaseminaarissaan Helsingin Marina Congress Centerissä. Katurasitusasiaa tuli edistää myös valtakunnan tasolla. kansantaloutemme kasvua vauhdittavia rakennusinvestointeja, Inha korosti. Siitä kärsisivät sekä vuokralaiset, kun vuokra-asunnot myytäisiin omistusasunnoiksi, että vuokra-asuntoa haluavat, kun vuokra-asuntojen tarjonta supistuisi merkittävästi, Inha korosti. – Vuokrasäännöstelyn ja -sääntelyn historia kertoo karua kieltä niiden haitallisista vaikutuksista vuokra-asuntojen tarjontaan, uustuotantoon, kunnossapitoon ja korjaamiseen. – Nykyinen huoneenvuokralainsäädäntö on tehnyt vuokra-asuntosijoittamisesta kilpailukykyisen ja kiinnostavan vaihtoehdon perinteisille osakeja korkosijoituksille. Vuokrasääntely palautettiin vuonna 1940-luvulla. Salintäyteinen yleisö sai kuulla asiantuntevia esityksiä liiton ja asumisen historiasta sekä nykypäivän haasteista. Sääntely oli Inhan mukaan perusteltuakin sota-aikana. Kiinteistöliitto perustettiin vuonna 1907. Vuokrasääntelyn purusta uusia asuntoja Huoneenvuokralaki uudistettiin vappuna 1995, ja siitä lähtien vapaarahoitteisten asuntojen vuokratasoa ei ole säännöstelty. 1930 -luvulla oli jopa pulaa vuokralaisista. Kiinteistönomistajien tavoitteena on, ettei Euroopan unionin talouspolitiikalla tiukennettaisi vuokrasääntelyä, sanoi puheenvuorossaan Euroopan kiinteistöfederaation toimitusjohtaja Michael MacBrien. Vanhat tutut vuosikymmenten takaa tapasivat toisiaan
Pääasiallinen syy oli mahdollisuus oman talon asioihin vaikuttamiseen. – Kiinteistönomistajien tavoitteena on, ettei Euroopan unionin talouspolitiikalla tiukennettaisi vuokrasääntelyä, Michael MacBrien sanoi. Koulutustasoltaan 47 prosenttia hallituksen jäsenistä on suorittanut korkeakoulututkinnon, 32 prosenttia opistoasteen tutkinnon. Aloitetuista asunnoista valtaosa eli 29 000 asuntoa rakennetaan yksityisiksi omistusja vuokra-asunnoiksi. Asunto-osakeyhtiö joustava järjestelmä Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen, pääekonomisti Jukka Kero ja päälakimies Jenni Hupli pohtivat videolla mielenkiintoisesti asunto-yhtiöiden nykyisiä haasteita. – Vuosi 2016 oli mielenkiintoinen. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että kunta tai muu omistaja sijoittaa ARA-asuntojen asukasvalinnassa vähintään puoleen jaettavista asunnoista asumistukea saavan tai siihen oikeuttavan ruokakunnan. Inhan mukaan asumistukimenoja voidaan alentaa parantamalla asumistukeen oikeutettujen ruokakuntien mahdollisuutta tulla valituiksi vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja edullisempiin ARA -asuntoihin. Vuoden aikana aloitettiin 37 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on suurin määrä 25 vuoteen. halunnut hallitusvastuuseen. 57 Kiinteistöliitto juhli näyttävästi 110 vuottaan Matti Ihnan mukaan Vuokra-säännöstelyn ja -sääntelyn historia kertoo karua kieltä niiden haitallisista vaikutuksista vuokra-asuntojen tarjontaan, uustuotantoon, kunnossapitoon ja korjaamiseen. Kiinteistöliiton viime vuonna suorittaman kyselyn mukaan 75 prosenttia taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on iältään yli 55-vuotiaita. Palkkiota hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan vain puolessa taloyhtiöistä. Asunto-osakeyhtiö taitaa olla kasvava jotka johtuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. – Ja historia osoittaa, että se on ollut myös varsin joustava järjestely, joka on sopeutunut niin sotatilanteisiin kuin talouden isoihin häiriöihin, Kero jatkoi. Kyselyn mukaan uusien jäsenten saamisen helppous vaihtelee suuresti. – Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa oleva kirjaus ”Valtion tukema asuntotuotanto: ARA-asuntojen asukasvalintaa muutetaan toimeentulotukija asumistukiasiakkaita suosivaksi” olisi tehokas keino vähentää asumistukimenoja. Moni ei eri syistä asumisen omistusmuoto Suomessa, Hiltunen aloitti. Hiltusen mukaan Suomen 88 000 asunto-osakeyhtiötä tarkoittaa, että tarvitaan iso määrä osaavia ihmisiä pyörittämään niitä hallitusten jäseniksi ja asiakasrajapintaan, ottaen huomioon, että valtaosa taloyhtiöistä on pieniä yhtiöitä, joissa ei välttämättä ole kovin paljon ostopalveluita tähän mennessä.. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajat kertoivat, miksi ovat tehtävään halunneet. Kaksi kolmesta hallituksen jäsenestä on miehiä, yksi nainen. Omistusasunnoissa asuvat tuntuivat viihtyvän asunnoissaan. Asumistuen saajista alle puolet asuu ARA-asunnoissa. Kuitenkin hallituksen valinta yhtiökokouksessa sujuu yleensä hyvin sopuisasti: 93 prosenttia hallituksista oli valittu yksimielisellä päätöksellä. Tuki eurojen säästöjen lisäksi tällainen muutos pienentäisi kannustinongelmaa ja parantaisi työvoiman liikkuvuutta erityisesti matalapalkka-aloilla, Inha korosti puheessaan. Salintäyteinen yleisö sai kuulla asiantuntevia esityksiä liiton ja asumisen historiasta sekä nykypäivän haasteista. Taloyhtiön hallituksessa oli pääsääntöisesti kolmesta viiteen jäsentä. Hallituksessa voi vaikuttaa Puheenvuorojen lomassa yleisölle näytettiin katugallup -videota
Asunnon omistaminen linkittyy moneen muuhun asiaan yhteiskunnassa, kuten työllisyyteen ja elinkeinopolitiikkaan. Kaikki on kiinni siitä, miten porukka toimii keskenään. – Yleistä epävarmuutta on nyt ilmassa poikkeuksellisen paljon. – Korostan suunnitelmallisuutta. Silloin joudutaan kysymään, miten sovitetaan yhteen yhtiön tarpeet ja osakkeenomistajien omat suunnitelmat ja tarpeet. Meneillään on teknologinen vallankumous, median ja kansainvälisen kaupan rakenteet ovat murroksessa. Siinä on yhteen sovitettavia intressejä, Hupli korosti. Taloyhtiössä on ihmiset, infra ja loputon määrä mahdollisuuksia. Tee taloyhtiöstä maailman paras Skootterilla läpi talvisen kaupungin paikalle saapunut Kreab Oy:n toimitusjohtaja Mikael Jungner esitteli visioitaan taloyhtiöiden digiloikasta. Esimerkiksi joku talossa asuva eläkeläinen voisi ottaa vastaan asukkaille tulevat tavarat ja jakaa ne heille. Hiltusen mielestä hyvän pohjan antaa se, että valtaosa hallitusten jäsenistä on koulutettuja. Asunto-osakeyhtiöihin muuttaa hyvin erilaisessa elämänvaiheessa olevia ihmisiä, ja ikärakenne ulottuu aivan nuoresta vanhempiin ihmisiin eli asukaskunta saattaa olla hyvin heterogeeninen. Kolikon toinen puoli ovat tietoturvakysymykset, missä on mahdollisuuksien ja haasteiden kenttä taklattavana. Kiinteistöja asuntovarallisuutta koskettavina trendeinä Vapaavuori näki kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, ikääntymisen, digitalisaation ja yksilöllistymisen. – Rakennuskantaa leimaa tällä hetkellä vahvasti korjaustarve. Sillä on valtava merkitys kansakunnalle, paljonko asuntoja on, ja missä kunnossa ne ovat. Jungner näkee taloyhtiöissä huikeita mahdollisuuksia innovaatioihin, joita toteuttamalla asukkaiden elämisen taso nousee. Taloyhtiö voisi Jungnerin visioissa toimia start up -henkisesti esimerkiksi yhteistyössä jonkun ohjelmistoyhtiön kanssa – ja tehdä taloyhtiöstä maailman parhaan. Vapaavuori muistutti, että kiinteistöissä aikahorisontti on pitkä ja megatrendit olennaisia kiinteistönomistajan kannalta. Luovuus kukkii porukassa, Mikael Jungner muistutti.. Hiltunen katsoi, että taloyhtiön fokuksen pitäisi olla 10-20 vuotta eteenpäin, jolloin rahankäytölle ja taloyhtiön tekemisille luotaisiin jonkinlainen raami. Se tuo paljon mahdollisuuksia. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Jouni Suolanen, Tarja Pitkänen Jan Vapaavuoren mukaan asunnon omistaa aina joku. Luovuus kukkii porukassa. Keron mukaan tulevina vuosina ei ole kyse pelkästään haasteiden taklaamisesta vaan monissa taloissa pystytään tekemään uusia juttuja, kuten energiatehokkuuden parantamista sekä lisäja täydennysrakentamista. Omistusasunnoilla valtava merkitys Euroopan investointipankin varapääjohtajan Jan Vapaavuori korosti omistamisen merkitystä erityisesti rakennusja asuntokannassa. Ihmisten on hyvä olla yhdessä. Hupli näkee, että yhteiskunnassa on syntymässä avoimuuden, vuorovaikutuksen ja viestinnän tarve, yhteisöllisyys on nousemassa. Ihmisten on hyvä olla yhdessä. 58 Korjaushanke työllistää hallitusta Hupli edellytti hallituksen jäseniltä osaamisja oppimishalua. – Sillä on valtava merkitys kansakunnalle, paljonko asuntoja on, ja missä kunnossa ne ovat. Selvää on, että iso korjaushanke haastaa ja työllistää myös hallituksen jäseniä ihan eri lailla, Hupli totesi. Ehdottomasti pitää ottaa käyttöön kaukoputki kiikareiden sijasta. Talossa voisi olla yhteinen sähköauto. – Toimiva arkielämä syntyy palveluista toinen toisilleen. – Asenteen täytyy olla vahva, ja jonkun täytyy ottaa luja ote asioihin, on se isännöitsijä, hallitus tai molemmat, hän jatkoi.. Kaukoputki käyttöön taloyhtiöissä Kero muistutti, että osakkeenomistajat voivat olla taloudellisesti hyvin erilaisessa asemassa. – Ikäihmisten asumisen tarpeet on kovin erilaiset kuin lapsiperheen. – Toimiva arkielämä syntyy palveluista toinen toisilleen ja teknologian päälle, ei teknologiasta itsestään. – Asumisväljyys kertoo kansakunnan varallisuudesta. – Ei ole olemassa erikseen asunto-osakeyhtiön tai osakkeenomistajien rahoja, vaan viime kädessä oikeastaan kaikki ovat osakkeenomistajien rahoja. – Bisneskään ei ole taloyhtiössä kielletty. Olen itse asunut kahdessa taloyhtiössä Bulevardilla, joista toisessa yhtiövastiketta ei kerätty talossa toimivien yritysten ansiosta lainkaan. Se koskee sekä taloutta että teknistä kuntoa, taloyhtiön kehittämisestä puhumattakaan, Hupli sanoi. Talon tilaisuuteen voitaisiin kutsua ulkopuolinen puhuja. – Taloyhtiön digitaalisuuden avain on se, miten kiinteistön vuorovaikutus ihmisten kanssa järjestetään. Hupli muistutti, että rakennuskannan tietotekninen kehitys ja automaation lisääntyminen globaalina ilmiönä ottaa isoja harppauksia eteenpäin. Asunnon omistaa aina joku. Jonkun pitää vetää toimintaa, ja voidaan lähteä pienestä liikkeelle. Mahdollista on esimerkiksi korjata kimpassa naapuriyhtiön kanssa
AIR TERMICO TULOILMAI KKUNA ON INVESTOIN TI : • ENERGIANS ÄÄSTÖÖN • PAREMPAA N SISÄILMAA N • OMAAN TERVEYTEE N • ASUMISM UKAVUUTE EN SOPII HYVIN MYÖS MELUALUEE LLE
Eniten Sähköä tuodaan Suomeen Ruotsista.. 60 Edullista sähköä kannattaa ostaa rajan takaa Sähkön riittävyyttä koetellaan Sähköä voidaan tuoda ulkomailta Suomeen enimmillään runsaat 5000 megawattia
Suomessa ja Pohjoismaissa on käytössä niin sanottu N-1-kriteeri, joka tarkoittaa, että järjestelmän pitää kestää mikä tahansa yksittäinen häiriö ja 15 minuutin kuluessa pystymme varautumaan seuraavaan. Suomen sähkönkulutuksen tuontiennätys on tammikuulta 2016, jolloin mitattiin 15 105 megawatin huippukulutus. johdon rakentamista pohjoiseen. Huipputilanteen aikana loppiaisviikolla Ruotsista tuli sähköä reilut 2000 megawattia, Venäjältä tuli noin 1400 megawattia ja Virosta noin 600 megawattia. Nyt marginaalia oli vielä jäljellä, mutta jos olisi samaan aikaan tullut häiriöitä voimalaitoksiin tai rajajohdoille, tilanne olisi ollut haastavampi. – Etelä-Suomessa on merikaapeleita kuljettamassa sähköä. Me olemme yksi Euroopan vähiten omavaraisia maita sähkön osalta tällä hetkellä. Mitä tapahtuu, jos tarve tuontisähkölle olisi suurempi kuin kapasiteetti 5100 megawattia. Loppu tuotiin ulkomailta. Huippukulutuksen aikana tuontikapasiteetti on koetuksella. Ei kannata tehdä sähköä kalliimmalla, mitä markkinoilta saa. Tämä tapahtui 5.1. – Merikaapelien ohjausjärjestelmät eivät mahdollista suurempaa tehoa, eivätkä välittä enempää sähköä. Oikeastaan emme ole omavaraisia lainkaan, paitsi kesällä, Kaukonen sanoo. Viroon kulkee tasasähkökaapelit, joista saadaan noin 1000 megawattia. – Meillä on myös häiriöreservit vikatilanteita varten. Jos häiriöreservit ovat käytössä, eikä sekään riitä, on viimeinen keino rajoittaa kulutusta. Pietarin lähellä yksi voimalaitos on kytketty suoraan Suomen verkkoon. Joskus osapuolten kannattaa seisottaa omaa voimalaitosta Suomessa ja ostaa sähkö ulkomailta, koska se on niin edullista. Suurin osa energiasta saatiin kotimaan sähköntuotannosta. Jo yhden asteen nousu nostaa sähkön kulutusta noin 150 megawatilla. kello 17-18. – Loppiaisen paikkeilla oli etelässä noin 20 astetta pakkasta ja pohjoisessa yli 30 astetta. Se voisi mahdollisesti olla valmis vuonna 2025, Kaukonen sanoo. Tammikuun pakkasilla lähes koko tuontikapasiteetti oli käytössä. Kantaverkkoyhtiö Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan Suomen sähkönkulutuksen keskituntiteho nousi 14 300 megawattiin. Myös Norjasta tulee sähköä, mutta se on hyvin vähäistä, Kaukonen kertoo. Venäjältä saadaan yhteensä tarvittaessa tuontisähköä noin 1400 megawattia. Reservit ovat sitä varten, Kaukonen toteaa Hänen mukaansa sähkön riittävyys ei ollut vaarassa huippukulutuksen aikana. Noin kymmenen astetta pakkasta lisää, niin aletaan olla tiukoilla. Häiriöreservit tarkoittavat voimalaitoksia, jotka saadaan 15 minuutissa käyntiin kauko-ohjauksella meidän kantaverkkokeskuksesta. – Se tarkoittaa, että pyydämme jakeluverkkoyhtiöitä kytkemään sopivan määrän kulutuksesta irti muutamaksi tunniksi kerrallaan. Ruotsalaisten kanssa on suunniteltukin yhden lisäPakkasilla joudutaan ostamaan ulkomailta ennätysmäärät sähköä. – Meidän järjestelmämme perustuu sähkömarkkinoihin ja ostajat hankkivat sähköä sieltä mistä sitä saa edullisimmin. Enempää ne kaapelit ja niihin liitetyt laitteistot eivät kestä ilman vaurioita. Silloin lähes koko tuontikapasiteetti oli käytössä, sillä tuontikapasiteettia on yhteensä käytettävissä 5100 megawattia. – Suurin osa sähköstä tulee Ruotsista, josta voi tulla parhaimmillaan runsaat 2500 megawattia. Kuinka kovat ja pitkät pakkasjaksot pitää olla, että ollaan ongelmissa. Omista voimaloistamme saamme runsaat 900 megawattia ja lisäksi käytössämme on muutama sata megawattia vuokrattua varavoimaa. 61 L oppiaisviikolla koettiin pakkasjakso, joka nosti Suomen sähkönkulutuksen talven huippulukemiin. Enimmillään loppiaisen aikaan ulkomailta tuotiin sähköä 4750 megawatin keskiteholla. – Näistä se 5100 megawattia syntyy. Myös vaihtosähköverkossa on sovitut käyttövarmuusrajat, joita ei voida ylittää. Sähkö on rajan takana viime aikoina ollut niin halpaa, että markkinoiden tulos on ollut siirtoa Suomeen päin. Verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa Vapon varatoimitusjohtaja Jyrki Vainionpää kuvailee Suomen omavaraisuutta sähkön tuotannossa heikoksi. Suomessa käynnistetään lisää voimaloita, jos se on mahdollista. Raumalta kulkee Uppsalan pohjoispuolelle kaksi kaapelia, joiden yhteiskapasiteetti on 1200 megawattia. Teollisuus kuluttaa karkeasti ottaen puolet sähköstä, mutta sähkölämmityksen suhteellinen osuus kasvaa pakkasella, Kaukonen kertoo. Vikatilateita varten Suomess on häiriöreservit. Suomessa tuotettiin tuolla hetkellä noin 10 000 megawatin teholla sähköä. Pohjoisessa on kaksi 400 kilovoltin vaihtosähköyhteyttä Suomen ja Ruotsin välillä. Häiriöreservit tarkoittavat voimalaitoksia, jotka saadaan 15 minuutissa käyntiin kauko-ohjauksella kantaverkkokeskuksestamme. Jos rakennetaan lisää yhteyksiä, saadaan tietysti lisää kapasiteettiakin. – Tällä kertaa jäätiin aika paljon vielä siitä, mikä tilanne oli vuosi takaperin. Teksti: Pauli Jokinen Suurin osa sähköstä tulee Ruotsista, josta voi tulla parhaimmillaan runsaat 2500 megawattia.. Jos tarve käy suureksi, tehdään toimenpiteitä täällä Suomessa, jotta Ruotsista ei tulisi enempää sähköä. Mistä tämä 5100 megawatin tuontikapasiteetti muodostuu. Niiden kaupallinen kapasiteetti on yhteensä 1500 megawattia. Kulutushuiput ovat usein vain muutaman tunnin pituisia. Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, mistä tuontisähkö maahamme tuli huippukulutuksen aikana. Pitääkö tämä paikkansa
Pinnoitus lisää katon elinikää parillakymmenellä vuodella ja pinnoituksella voi korjata ruostevaurioitakin. – Peltikattomaali on levitettävä uudelle pinnalle ainakin kahteen kertaan. Nykyisin lähes kaikki kattoelementit ovat tehdasmaalattuja. Hilseily ei ole merkki sinänsä katon huonokuntoisuudesta. Meillä on myös erityisiä maalipinnoitteiden poistoaineita. Maalia on oltava katossa riittävästi, jotta maalipinta kestää oletetun eliniän. 62 Maalit ja pinnoitteet lisäävät vanhan katon elinikää Kattomateriaalit vaativat erilaista hoitoa ja käsittelyä Vanhan katon saa monesti kunnostettua maalaamalla tai vetämällä siihen maalin ohella uuden pinnoitteen. – Olen tavannut kattoja, joilta on hakattu jäätä jollakin petkeKaton pinta on uudenveroinen huoltomaalauksen jälkeen. Sågbom suosittelee maalauksen oikeaa ajoitusta. Lumenpuhdistajan pitää tietää mitä tekee, Sågbom muistuttaa. Suuri osa kerrostalojen katoista on peltiä. – Maalaus on enemmän esteettinen toimenpide, toki hyvällä maalauksella on myös vaikutusta katon kestoikään, Kim Sågbom Oy Hagmans Nordic Ab:stä sanoo. Maalin kuivumisaika riippuu täysin siitä, mitä maalia käytetään, Sågbom selittää. Katon pitkälle kestoiälle olennaista on hyvä pinnoitus. Maalaus tuli ajoittaa käytännössä toukokuun alusta elo-syyskuun vaihteeseen. M aali ei tuo kattoon ainoastaan väriä, vaan suojaa myös peltiä säältä. Myös aamulla kasteen pitää kuivua ennen maalausta. – Hilseily voi johtua esimerkiksi siitä, että maalaus on tehty väärin, mutta sinkkipinta on monesti vielä aivan hyvä. Itse työn ja maalin kuivumisen aikana lämpötilan pitäisi pysyä yli kymmenessä asteessa. Vanhaa pinnoitettakaan ei ole syytä aina poistaa. Vanhoissa kiinteistöissä katto saattaa vuotaa ikääntymisen takia. leellä. Paikkaus ei ole yleensä ole kovin pitkäikäinen korjaus. Vain peltisepän tekemä konesaumattu peltikatto pitää yleensä maalata paikan päällä. Jos ruoste on syönyt peltiin reikää, eivät pinnoitus ja maalaus enää auta, vaan silloin on vaihdettava koko katto. Kun kattoa hoidetaan oikein säännöllisesti, sen elinikä voi olla 50-60 vuotta. – Huonokuntoisen katon voi monesti korjata pinnoituksella. Vanhaa pintaa ei aina tarvitse poistaa Sågbomin mukaan vanhaa maalipintaa ei välttämättä tarvitse poistaa, jos maalipinta on ehjä. Hyvä ja oikein hoidettu maalipinta lisää katon elinikää jopa kymmenillä vuosilla. – Muut kattotyöt voidaan tehdä läpi vuoden, mutta maalausta ei voi tehdä pakkasessa ja ilman kosteudenkin pitää olla alle 80 prosenttia. Sågbomin mukaan oikein maalatun katon huoltoväli on 10–20 vuotta. Hoitamattomana katon elinikä saattaa lyhentyä jopa kymmeniä vuosia. Kun kato on naarmuilla, lommolla tai jopa puhki, ei sitä enää voi pinnoitteilla tai maaleilla korjata. – Jos vanha maali on tarttunut peltiin hyvin, ei sitä ole syytä poistaa. Iltakastekaan ei ole maalatulle pinnalle eduksi, vaan maalin pitää kuivua kunnolla ennen iltakastetta. Maalauksen tarve riippuu hyvin monesta tekijästä,. – Maalin pitää kuivua hyvin ennen kuin se kestää sadetta. Peltikaton maalipinnan hilseily on yleensä esteettisesti ikävännäköistä, mutta ei vaadi katon uusimista. Suurimmat vauriot katoille syntyvät lumenpoistosta. Niiden käyttö kattosaneerauksessa on tapauskohtaista. Ruiskumaalaus ei aina mahdollista Nykyiset maalit kestävät vuosikymmeniä
63 MetalAqua on vesiohenteinen huippulaadukas, uudenaikainen peltikattomaali. muun muassa katon jyrkkyydestä. Peltipinta elää esimerkiksi lämmön vaikutuksesta, minkä takia maalilta vaaditaan joustavuutta. Puhdasta peltiä ei saa maalata heti, koska riski on suuri, että maali irtoaa ennen aikojaan. Materiaalikustannukset ovat muutaman euron neliöltä, mutta tietysti työ maksaa. Maalaus tehdään usein varsinkin isoissa kohteissa korkeapaineruiskulla. Suurin osa nykyisestä maaleista ovat vesiohenteisia. Kivisuoja estää sammaloitumista Tiilikattojen ongelma on sammaloituminen. Onnistuneen maalauksen edellytys on alustan puhdistaminen ja Tiilikatoille löytyy sekä maaleja että värittömiä suojaaineita, joilla estetään sammaleen ja jäkälän kasvu. – Kova maali ei jousta, mistä seurauksena on ennen pitkää maalipinnan halkeilu. Aikanaan kattomaalit olivat liuotinohenteisia. Katto on pesty kattoja julkisivupesuaineella ja maalattu betonikattomaalilla. Alkyydimaali ei ole joustavuudeltaan yhtä hyvää kuin akrylaattimaalit. Tiilikatto ennen pesua ja maalausta ei ole mikään silmänilo. Maalilla voidaan jopa vaihtaa katon väriä, suoja-aineella taas estetään vain sammaleen ja jäkälän kasvu. – Tiilikatoille löytyy sekä maaleja että värittömiä suoja-aineita, joilla estetään sammaleen ja jäkälän kasvu. Vanha alkydimaali saattaa olla pinnaltaan liituuntunut, minkä takia pinnalle kertynyt liituuntunut pinta on pestävä pois. Maalivalmistajat ovat heränneet siihen, että myös tiilikatolle voi tehdä jotakin. – Puhtaan pellin pitää antaa hapettua vähintään vuoden verran. – Toisaalta esimerkiksi kaupunkien keskustoissa ruiskumaalaus ei välttämättä onnistu, koska roiskeita lentää väistämättä, eikä esimerkiksi kadulla olevia autoja voida riittävästi suojata. Pohjamaali on usein vielä liuotinohenteinen, vaikka vesiohenteisia vaihtoehtoja tähänkin kehitetään koko ajan. Sama katto näyttää pesun ja maalauksen jälkeen kuin uudelta. – Peltikatolle hyvä vaihtoehto on vesiohenteinen akrylaattimaali. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Oy Hagmans Nordic Ab. – Pelkkä painepesuri ei riitä, koska se ei poista kaikki peltiin jääneitä epäpuhtauksia. muu esikäsittely. – Nykyisillä menetelmillä ja materiaaleilla ruiskumaalaus tuo käytännössä yleensä yhtä hyvän lopputuloksen kuin pensselimaalauskin. Sammaleen poisto katosta tehdään ennen käsittelyä pesuaineen ja painepesurin voimin. Maalaamaton pelti tulisi pestä erityisellä peltipesuaineilla. Pestessä pelti on myös harjattava
Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui noin 1 457 000 henkeä. 64 K aupungistumiskehitys näkyy pääkaupunkiseudun muuttotilastoissa entistä selvempänä. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvoi viime vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 19 000 asukkaan lisäystä. Edulliset asunnot ja hyvät joukkoliikenneyhteydet saavat väen muuttamaan Helsingistä lähikuntiin.. – Vielä muutama vuosi sitten kantaväestön muutto muualta Suomesta ja ulkomaalaisten muuton keskinäinen suhde on ollut se, että ulkomailta on muutto on ollut määrältään mittavampaa kuin kotimaan muutto. Helsinki ja Helsingin seutu, jolla tarkoitetaan 14 lähikuntaa, ovat saaneet muuttovoittoa muualta Suomesta kantaväestön muuton ansiosta, mutta erityisesti myös ulkomailta muuton ansiosta. Pohjaennuste on tehty vuonna 2012, eivätkä sen arviot ole Vuoren mukaan suuresti muuttuneet. – Nopeampi kasvu perustuu oletukseen, että Helsingin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä alueena, joka hyödyntää kasautumisja saavutettavuusetujaan ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kilpailukykyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Vuosituhannen vaihteesta lukien seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. nuste tehdään vuosittain. Suuret linjat ovat pysyneet muuttamattomina jo kymmenkunta vuotta. Helsingin ja sen lähikuntien väestöenKaupungistumiskehitys alkaa näkyä entistä selvemmin pääkaupunkiseudulla Helsingin seutu kasvoi lähes 20 000 asukkaalla Helsingin seudun väestö kasvoi ennätyssuureksi. – Tuolloin Helsinkiin ja Helsingin seudulle laadittiin kolme väestöennustevaihtoehtoa, joista nopean kasvun vaihtoehtokin on jäänyt toteutunutta pienemmäksi. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Pääkaupunkiseudun työllisyystilanne on ollut parempi kuin keskimäärin muualla Suomessa, sanoo järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskuksesta. Nopea vaihtoehto perustuu taloudelliseen skenaarioon, jonka mukaan Helsingin seudun talous elpyy lähivuosina talouden taantumasta, ja jatkossa tuotanto ja työllisyys kasvavat pitkällä ajalla jonkin verran nopeammin kuin EU-alue keskimäärin ja myös nopeammin kuin Suomi kokonaisuutena. Viime vuosina kantaväestön muutto muualta Suomesta on kasvanut ja ulkomainen muutto pysynyt ennallaan, mikä kertoo siitä, että kaupungistuminen on kiintynyt
n Koko Helsingin seudulla 1960-luvun alku oli historiallisen nopean väestönkasvun aikaa, sillä asukasluku kasvoi yli 20 000 henkeä vuosittain ja kasvu tuli puoliksi Helsingistä ja muualta seudulta. Edellä esitettyjen väestöprojektioiden nopea vaihtoehto perustuu Vuoren mukaan oletukseen, että Helsingin seudun ja Helsingin muuttovoitto pysyy viime vuosien tasolla vuoteen 2050 asti. Tämä on ollut tyypillinen ilmiö talouden elpyessä. – Tämä merkitsisi, että Helsingin seudun väkiluku kasvaisi lähes 2 miljoonaan ja Helsingin väkiluku lähes 0,9 miljoonaan vuonna 2050. 1990-luvun alkupuolelta alkaen noustiin uudelle tasolle: seudun kasvu oli keskimäärin yli 15 000 vuodessa. Vantaa kasvoi alueista nopeimmin 1970-luvun puoliväliin asti, mutta sen jälkeen väestö on kasvanut selvästi nopeimmin Espoossa ja toiseksi nopeimmin kehysalueen maalaiskunnissa. Helsingistä muutetaan lähikuntiin enemmän kuin niistä Helsinkiin. Heistä noin 8000 sai oleskeluluvan ja tästä luvusta puolet näyttää sijoittuvan Helsingin seudulle, mistä määrästä puolet Helsinkiin. Talouden elpymisellä on vaikutusta asuntojen hintoihin. Helsingin väestö kuitenkin väheni 1970-luvun alussa nopeasti ja kasvoi vain hitaasti 1980-luvulla. Kuvassa Munkkivuoren ostoskeskus 1960-luvulla. – Vuonna 2015 turvapaikkaa haki Suomesta noin 32 000 henkilöä. – Lähikuntiin nähden Helsinki on viime vuosina kärsinyt muuttotappiota vuosittain. Osa muuttoliikkeestä on työperäistä muuttoa, mutta osa muuttajista on pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Vuosittain maahanmuuttajia on ollut 14 000. Viime vuosina Virosta tulevat olivat huomattava osa seudun muuttovoitosta, mutta nyt muuttovirta on kääntynyt takaisin. Pois muuttaneiden määrä pysynyt vakiona Viimeiset kymmenen vuotta Helsingin seudulta muualle Suomeen muuttaneiden määrä on ollut melko vakio. – Sen lisäksi eliniän piteneminen on toteutunut ennakoitua nopeammin, jonka seurauksena yli 65-vuotias väestö on kasvanut enemmän kuin silloin ennakoitiin. Muuttoliikkeessä on ollut pientä kasvua, mutta myös Suomesta ulkomaille muuttajien määrä on kasvanut. Vaihtoehdon toteutumisen todennäköisyyttä ei ole mahdollista esittää, mutta nykyisen tiedon valossa näin nopea kasvu on täysin mahdollinen ja siihen on perusteltua varautua, Vuori sanoo. Muuttaneita on ollut vuosittain noin 28500 ja seudulle muuttaneita 35200. Asukasluku kasvoi yli 20 000 henkeä vuosittain. Helsingin seudun muuta Länsi-Eurooppaa vahvempi tuotannon ja työllisyyden kasvu on pitänyt yllä vetovoimaa, joka on generoinut ulkomaista muuttoa. Väestönkasvu perustunut maahanmuuttoon Helsingin seudun väestönkasvu on 1990-luvulta alkaen perustunut ennen kaikkea maahanmuuttoon. Helsingin oletetaan saavan lähes kaksi kolmannesta seudun ulkopuolisesta muuttovoitosta, mutta menettävän muuttajia muualle Helsingin seudulle. Viime vuonna turvapaikanhakijat saivat aikaan tilastollisen poikkeuksen. Sen sijaan muun seudun väestönkasvu jatkui tasolla 10 000– 17 000 henkeä vuodessa. Lähde Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys: Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050 Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuoren mukaan muuttoliikkeessä on ollut pientä kasvua, mutta myös Suomesta ulkomaille muuttajien määrä on kasvanut. Edulliset asunnot ja hyvät joukkoliikenneyhteydet vetävät väkeä Helsingistä lähikuntiin. 65 Helsingin seutu kasvoi lähes 20 000 asukkaalla Vuonna 2016 päivitetyn ennusteen nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun muuttovoiton oletetaan olevan vuoteen 2050 asti vuosittain jonkin verran vuosien 2013-2015 keskimääräistä tasoa pienempää ja muuttovoitosta noin 70 prosenttia odotetaan tulevan maahanmuuttajista. – Ulkomailta muuttoa on hankala arvioida, koska ulkomailta Suomeen muuton syyt ovat hyvin moninaiset. Siitä suurin osa on tullut Euroopasta. Muuttovoittoa on ollut siis noin 6700 henkilöä. etenkin Vantaalla, ja sinne on muuttanut eniten väkeä Helsingistä. Helsingin oletetaan saavan vajaa puolet muuttovoitosta koko ajan. Rakentaminen on lähtenyt käyntiin Helsinki kasvoi 1960-luvulla 1960-luvun alku oli Helsingissä nopean väestönkasvun aikaa. Teksti: Juhani Karvonen. Toisin sanoen koko seudun kasvu suuntautui Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin. Ulkomailta muutto on ollut viimeisen kymmenen vuotta melko vakiintuneella tasolla, kun turvapaikanhakijat jätetään luvusta pois
– Jos suuri kiinteistö on öljylämmityksessä ja sen on mahdollista siirtyä kaukolämpöön, todennäköisesti se siirtyykin jossain vaiheessa. Biopolttoaineet ovat kasvavassa roolissa. Suur-Uski pitää hyvänä sitä, että Suomessa on lämmityksessä vaihtoehtoja. Alalla on tarve siirtyä pois kivihiilestä ja öljystä uusiutuviin polttoaineisiin. Uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämmön osuus Espoon kaukolämmön tuotannosta nousee tämän vuoden aikana lähes 30 prosenttiin, kun vuonna 2015 osuus oli 16 prosenttia ja vuonna 2014 alle prosentin – Kivihiilen osuus Espoon kaukolämmön tuotannossamme on toistaiseksi selvästi isoin. Kehitämme ja tuomme myös muita vaihtoehtoja hukkalämmön lisäksi. Fortum siirtyy uusiutuviin Fortumin tavoitteena on tehdä kaukolämpö hiilineutraaliksi Espoossa vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkialueilla valitaan helppo kaukolämpö Yhä useampi kiinteistö lämpiää uusiutuvalla energialla voidaan tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta korostaa. Kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotantoon on vähentynyt vuosien varrella, ja polttoaineissa mennäänkin yhä enemmän ympäristöystävälliseen, uusiutuvan energian suuntaan. – 1970 -luvulla öljy ja kivihiili olivat kaukolämmön pääpolttoaineet, joilla on nyt pieni osuus kaukolämmön kokonaistuotannossa. Biopolttoaineilla on kaukolämmössä koko maassa jo kolmanneksen osuus. Liedossa ja Seinäjoella harkitaan uusiutuvaa energiaa vanhoihin kuntakiinteistöihin. Kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään muun muassa lämpöpumppuja, aurinkoenergiaa, maalämpöä, puupolttoaineita ja jäteaineita. Asiakkaat haluavat usein valita kaukolämmön sen helppouden takia. 66 S uurten kiinteistöjen lämmitysenergiasta noin 45 prosenttia katetaan kaukolämmöllä, ja kaukolämmön kysyntä on yhä edelleen kasvussa. Suurin osa rakentamisesta tapahtuu pääasiassa kaupunkialueilla, missä ollaan kaukolämpöalueilla, ja täten uudisrakennuksissa vallitseva lämmitystapa on kaukolämpö. Asiakkaan ei itse tarvitse miettiä uusiutuvan energian ratkaisuja, vaan lämmöntoimittaja hoitaa siirtymän vihreään suuntaan. Tekniikan kehittyessä kaukolämpöä Uusiutuvan energian osuus kasvaa kiinteistöjen lämmityksessä. Voimala tuottaa kaukolämpöä ja sähköä kaupungin asukkaille.. Kivenlahteen on valmistunut pellettilaitos Vantaan energian jätevoimala on Suomen suurin. Kaukolämpöalueella kaukolämpö onkin järkevin vaihtoehto kokonaistaloudellisesti ja ympäristön kannalta. Nämä kiinteistöt ovat toki pääasiassa jo siirtyneetkin kaukolämpöön, Suur-Uski kertoo
Kaukolämmön lisäksi Fortum tarjoaa myös kaukokylmää. Lämmitys öljystä uusiutuvaan kannattaa Uusiutuvan energian käyttöä selvitettiin myös Alaviitalan ja Niemistön öljylämmitteisissä kouluissa Seinäjoella. Uusiutuva energia osoittautui kilpailukykyiseksi lämmitysvaihtoehdoksi. Se soveltuisi hyvin kohteeseen, mutta toisaalta hajauttaisi nykyistä järjestelmää, jolloin mahdolliset muutokset tulevaisuudessa olisi hankalampi toteuttaa. Uusiutuva energia tuo säästöjä Vanhan kiinteistön saneeraus on hyvä ajankohta selvittää uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet rakennuksissa, joissa käytetään fossiilista polttoainetta lämmitykseen. Niemistössä vaikeuskerrointa lisää asfaltoitu piha. Fortumin kaukolämmön isoimmat voimalat ovat lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia. Maalämpö ei sekään yksistään riitä, vaan rinnalla pitää aina olla jokin muu lämmitysmuoto. Alkuperäiset öljypolttimet olivat vielä käytössä, mutta energiatehokkuuden näkökulmasta ne olivat jo aikansa eläneet, sanoo asiantuntija Sami Seuna Motivasta. Selvityksessä arvioitiin myös ilmavesilämpöpumpun asentaminen Alaviitalan liikuntahallille pellettilämmityksen yhteydessä. Pitkälti rakennuksen korkean iän vuoksi siellä havaittiin merkittäviä energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia. Maalämpöä pidettiin kuitenkin mielenkiintoisena mahdollisuutena, jos sekä Tarvashovi että läheinen koulu kytkettäisiin yhteiseen maalämpöjärjestelmään. Ilma-vesilämpöpumppu aiheuttaisi kaikkein vähiten työtä asfaltoidun pihan suhteen, mutta maalämmön kustannuksia asfaltointi nostaa putkistoasennusten vuoksi. Lämmitysmuodon vaihto öljystä uusiutuvaan energiaan todettiin kannattavaksi molemmissa kohteissa. 67 Kaupunkialueilla valitaan helppo kaukolämpö Yhä useampi kiinteistö lämpiää uusiutuvalla energialla ja Vermossa on käytetty Joensuussa valmistamaamme bioöljyä, myyntipäällikkö, DI Raimo Leino Fortum Markets Oy:n City Solutionsista kertoo. Jonkun verran Fortum ottaa talteen konesalien lauhdutuslämpöä. Maalämmön hyödyntämisen arvioitiin olevan vaikeampaa muun muassa lämpökaivojen sijoituksen, lämpökanaalien kaivuun sekä erittäin korkean menoveden lämpötilan vuoksi. – Alaviitalan koulussa paras vaihtoehto olisi puuhake tai puupelletti, mutta myös maalämpö olisi varsin kannattava. – Säästötoimien löytäminen oli helppoa, koska suurin osa LVI-tekniikasta oli lähes 50 vuoden ikäistä. Liedon kunnan Tarvashovi -kiinteistössä toimii uimaja urheiluhalli. Teksti: Jouni Suolanen Seinäjoen Alaviitalan koulussa puuhake tai puupelletti, olisivat parhaita vaihtoehtoja, mutta, mutta myös maalämpö olisi kannattava ratkaisu. Aurinkosähköllä Leino ei näe suuriakaan hyötyjä lämmöntuotannossa. Joensuussa tuotetulla bioöljyllä korvataan raskasta polttoöljyä. Niemistössä taas kannattaisi varustaa sähkölämmitteiset kiinteistöt ilmalämpöpumpuilla ja asentaa päärakennukseen ilmavesi-lämpöpumppu tai maalämpö, selostaa Motivan asiantuntija Harri Heinaro. Fortumin haketta polttavat Järvenpään ja Joensuun voimalaitokset ovat puhtaasti biolaitoksia. Niemistössä sähkölämmitteiset kiinteistöt kannattaisi varustaa ilmalämpöpumpuilla ja asentaa päärakennukseen ilmavesilämpöpumppu tai maalämpö, Motivan asiantuntija Harri Heinaro opastaa.
Helsingin seudulla on kyllä valmiita toimistotontteja 27 vuodeksi mutta suuri pula on kohtuuhintaista asuintonteista. Toive voi kuitenkin toteutua vasta 2020-luvulla. päästä moneen vuoteen. Se on ollut aikamoinen arvovalinta, Pipatti sanoo.. – Rakentamisen edellytykset tulevat kaavoituksesta, ja se on pitkäpiimäinen prosessi. Rakennustyön lisäykseen ei voida Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia lisää asuntoja tämänhetkiseen asuntokantaan nähden. 68 Työmarkkinajärjestöt puuttuivat kaikkein kipeimpään yhteiskunnalliseen asiaan, kun vaativat 50 prosentin lisäystä Helsingin seudun asuntorakentamiseen, kiittää Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Työmarkkinajärjestöt esittivät helmikuun alussa tiukan asialistan Helsingin seudun kaavoituksen ja asuntotuotannon lisäämisestä Helsingin seudun kuntien rakennettava puolet enemmän asuntoja! M ikäli asuinrakentamisen vauhtia lisätään voimallisesti vielä nykyisestä buumista, eikö se saa talonrakennusalalle aikaan valtaisan työvoimapulan ja hintojen nousun. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan näin ei tapahdu. Erityisesti kohtuuhintaista asuintonteista on pääkaupungissa suuri pula
Helsingin seudun kuntien tulee rakentaa 18 000 uutta asuntoa vuosittain: Helsingin 7500, Espoon 3750 ja Vantaan 3000. Kuntien tulee luoda selkeät ja avoimet pelisäännöt maankäyttömaksujen ja muiden kaavoituskorvausten määräytymiselle täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi. Normien karsiminen ei saa tarkoittaa laadusta tinkimistä. Kaupungit tarvitsevat normitalkoot lieventämään asuntojen hintaa nostavia tarpeettomia kaavamääräyksiä esimerkiksi autopaikkojen, julkisivumateriaalien sekä talojen muodon ja sijoittelun osalta. Kaavoitustoimet alkavat vaikuttaa 5–8 vuoden päästä.. Helsingin seudun kuntien on hankittava enemmän raakamaata asuntorakentamiseen. Kuntien on kaavoitettava ja investoitava enemmän sekä purettava kaavoituksen sääntelyä. 6. Myös asuinalueiden ensimmäisille asukkaille on turvattava toimivat joukkoliikenneyhteydet. Tuloksekas maapolitiikka edellyttää tarvittaessa myös maanlunastuksen käyttöä. Työmarkkinajärjestöt: Helsingin seudun asuntotavoitteita nostettava 50 prosenttia n Helsingin seudun kuntien on rakennettava vuosittain 50 prosenttia enemmän uusia asuntoja, esittävät työmarkkinajärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK. 3. Keskusta-alueille, asemaseuduille ja joukkoliikenneyhteyksien lähistölle on rakennettava selvästi nykyistä enemmän asuntoja. Asuntotuotantotarve (asuntojen lukumäärä vuodessa 6 25.1.2016 Kaupungistumisskenaarion mukaan asuntotuotantotarpeen jakautuminen kaupunkiseuduille vuoteen 2040 mennessä Eri kaupunkiseutujen osuus nykyisestä asuntokannasta, toteutuneesta tuotannosta 1991–2015 sekä asuntotuotantotarpeesta 2016–2040 kaupungistumisskenaarion mukaan Helsingin; 48% Tampereen; 11% Oulu; 9% Turun; 7% Jyväskylän; 4% Kuopion; 3% Seinäjoen; 2% Vaasan; 2% Lahden; 2% Joensuun; 2% Hämeenlinnan; 2% Lappeenrannan 1% Porin; 1% Kouvolan; 0% Muut; 5% Asuntotuotannon jakautuminen seutukunnittain 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Muut Kouvolan Porin Lappeenrannan Hämeenlinnan Joensuun Lahden Seinäjoen Vaasan Kuopion Jyväskylän Turun Oulu Tampereen Helsingin Osuus tarpeesta (kaupungistuminen) Osuus tuotannosta 19912015 Osuus asuntokannasta Kaupungistumisskenaarion mukaan asuntotuotantotarpeen jakautuminen seutukunnittain kaupunkiseuduille vuoteen 2040 mennessä Kaavoitukseen konsultit avuksi Pääkaupunkiseudulla on vallinnut koko 2000-luvun voimakas asuintonttien alikaavoitus ja sen seurauksena alirakentaminen. 4. Työmarkkinajärjestöillä on kunnille seitsemän ehdotusta: 1. 2. 5. – Varsinkaan kohtuuhintainen tuotanto ei ole vastannut lähellekään tarvetta. 7. Helsingin, Espoon ja Vantaan päätökset asuntorakentamisesta ovat keskeisiä Suomen talouskasvulle ja työmarkkinoiden toimivuudelle. Tonttien tehokkaampi rakentaminen alentaa asumisen hintaa, jättää tilaa viheralueille ja takaa paremmat palvelut. Kaupunkien on ylläpidettävä rakentamiskelpoista tonttivarantoa, jolla varmistetaan kerrostalojen rakentamistarpeet vähintään viideksi vuodeksi. Myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on lisättävä. Rakennuskelpoisia tontteja ei ole riittänyt ARAtuotannolle, eikä rakennuttajayhteisöjen innovatiivisille, edullisille malleille, Pipatti listaa. 69 Pääkaupunkiseudulla on vallinnut koko 2000-luvun voimakas asuintonttien alikaavoitus ja sen seurauksena alirakentaminen
Manner-Suomen asuntotuotantotarve 2015-2040 Pipattin mukaan työmarkkinajärjestöjen toivoma kasvu realisoituu vasta 2020-luvulla, vaikka uudet kuntavaltuustot vaatisivat kaavoituksen lisäystä heti. – Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jotta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi. – Esimerkiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan nähden. 70 Eri kaupunkiseutujen osuus nykyisestä asuntokannasta, toteutuneesta tuotannosta 1991–2015 sekä asuntotuotantotarpeesta 2016–2040 kaupungistumisskenaarion mukaan 6 25.1.2016 Kaupungistumisskenaarion mukaan asuntotuotantotarpeen jakautuminen kaupunkiseuduille vuoteen 2040 mennessä Eri kaupunkiseutujen osuus nykyisestä asuntokannasta, toteutuneesta tuotannosta 1991–2015 sekä asuntotuotantotarpeesta 2016–2040 kaupungistumisskenaarion mukaan Helsingin; 48% Tampereen; 11% Oulu; 9% Turun; 7% Jyväskylän; 4% Kuopion; 3% Seinäjoen; 2% Vaasan; 2% Lahden; 2% Joensuun; 2% Hämeenlinnan; 2% Lappeenrannan 1% Porin; 1% Kouvolan; 0% Muut; 5% Asuntotuotannon jakautuminen seutukunnittain 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Muut Kouvolan Porin Lappeenrannan Hämeenlinnan Joensuun Lahden Seinäjoen Vaasan Kuopion Jyväskylän Turun Oulu Tampereen Helsingin Osuus tarpeesta (kaupungistuminen) Osuus tuotannosta 19912015 Osuus asuntokannasta – Jotta pääkaupunkiseudun työvoimatarve saadaan tyydytetyksi, tarvitaan kaavoituksen olennaista ripeyttämistä sekä pendelöinnin edullistamista nykyisestä. – Tonttivarannon työstämistä pitää tarkastella 10 vuoden tähtäimellä ja jopa ylikaavoittaa, Pipatti toteaa. Muualla Suomessa uusien asuntojen rakentamistarve jää vähäiseksi heikon väestökehityksen vuoksi. Teksti: Terttu Iiskola. VTT:n erikoistutkija Terttu Vainion mukaan merkittävin ero aiempaan nähden on asuntotarpeen yhä voimakkaampi keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille. Se on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Se kasvaa entisestään, mikäli kaupungistuminen jatkuu samalla kehitysuralla kuin nyt on toteutunut. Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osuus asuntotuotannosta on noussut jo lähes 90 prosenttiin kaikista valmistuneista uusista asunnoista. – Vain kaupunkien viranhaltijat ovat tähän asti saaneet suunnitella kaavoja.Täydennysrakentamisen kaavoituksella on erityisen kiire, joten siihen pitää ottaa mukaan yksityisiä konsulttivoimia. Yhteiskunnalta vaaditaan monitahoista pohdiskelua ongelmien ratkaisemiseksi, toteaa rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:stä korostaa, että edessä on huomattava yhteiskunnallinen haaste. Lähes kaikki kasvukaupunkeihin VTT:n Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimus uusien asuntojen rakentamistarpeesta vuosina 2016–2040 arvioi väestökehityksen perusteella, kuinka paljon uusia asuntoja tulee rakentaa ja minne
71
– Uusiutuvan energian osuus loppukäytöstä vuonna 2016 tulee ylittämään laskentatavasta riippumatta 40 prosenttia. Keskimääräinen prosenttiosuus on 20. E nergiaviraston arvioiden mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoaineita yli 130 terawattituntia vuonna 2016. Hallituksen tavoite realistinen Hallitus on nostanut uusiutuvan energian osuuden tavoitteen 50 prosenttiin ensi vuosikymmenellä. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden jäteliemillä ja sivutuotteilla tuotettu energia, nämä edustavat yhteensä yli 60 prosenttia uusiutuvasta energiasta. EU:n komissio teki viime vuonna esityksen uudesta tavoitteesta vuodelle 2030. Tämä olisi tuotantoennätys ja noin viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomi saavutti EU:n tavoitteen etuajassa Suomen vuodelle 2020 asetettu EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukainen 38 prosentin tavoite ylitettiin vuonna 2014. Uusiutuvan energian tuotanto oli viime vuonna arviolta yli 130 terawattituntia ja osuus loppukulutuksesta tulee ylittämään 40 prosenttia. – Tavoitteena on, että vuonna 2020 metsähakkeella tuotetaan 5,3 ja tuulivoimalla 6 terawattituntia sähköä. Prosenttiosuus jyvitettiin jäsenmaiden kesken. – Suomen ohella oman tavoitteensa on tässä suhteessa ylittänyt 2-3 muuta maata, niiden joukossa Ruotsi ja Tanska. – Jos tavoite ylittyy jonkin valtion kohdalla, voisi se kenties myydä osuuksiaan muille maille, Ripatti pohtii. 72 Suomi kasvattaa uusiutuvan energian tuotantoaan Metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotetun energian osuus nousussa Energiaviraston mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoaineita yli 130 terawattituntia vuonna 2016. Hallituksen tavoitetta Ripatti pitää realistisena. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden jäteliemillä ja sivutuotteilla tuotettu energia, nämä edustavat yhteensä yli 60 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Sen osuus sähkön käytöstä oli vajaat neljä prosenttia. Teollisen kokoluokan uusiutuvan energian käyttöä edistetään Energiaviraston hallinnoiman syöttötariffijärjestelmän avulla. Suhteellisesti eniten lisääntyi tuulisähkön tuotanto. Ruotsin osuus oli 45 prosenttia. Vuonna 2016 syöttötariffijärjestelmän laitokset tuottivat sähköä metsähakkeella noin 2 ja tuulivoimalla lähes 3 terawattituntia, Ripatti kertoo. Myös energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö kasvaisivat arvioiden mukaan hieman edelliseen vuoteen verrattuna. – Uusiutuvan energian tuotanto perustuu metsäteollisuuden sivuvirtoihin tai metsästä suoraan. Suomen ja Ruotsin ydinenergia huomioon ottaen päästöttömän energian osuus loppukulutuksesta on yli 70 prosenttia, sanoo johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta. Suhteellisesti eniten, yli 25 prosenttia lisääntyi tuulisähkön tuotanto. Jos tähän lisätään tuontisähkön alkuperä, niin Ruotsin vesija tuulivoiman myötä osuus lähentelee 50 prosenttia. Sen osuus uusiutuvasta energiasta on kuitenkin vain runsaat kaksi ja sähkön käytöstä vajaat neljä prosenttia. Sen mukaan kaikkien maiden tulisi keskimäärin saavuttaa 27 prosentin tavoite uusiutuvan energian loppukulutuksesta
Sähkön hinta on laskenut tarjonnan lisääntyessä. Teksti: Juhani Karvonen. Sähköä tuodaan kokonaissähköstä noin 20 prosenttia, lähinnä Ruotsista. Joissakin prosessissa voisi joustaa. Säästö syntyisi siitä, ettei kulutushuippuja varten rakennettua kapasiteettia tarvittaisi. – Tuontiöljyn määrää pyritään vähentämään korvaamalla sitä biopolttoaineilla etenkin biodieselillä. Myös siirtoyhteyksiä on tarkoitus parantaa, joten kotimaista sähköä on vaikea määrittää. Viime vuosina Suomessa kulutushuippuja ovat olleet tammikuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Aurinkoenergialla voi kuitenkin olla paikallinen kokonaisuutta tukeva vaikutus. – Vaikka sen osuutta kasvatettaisiin kymmenkertaiseksi, se ei näkyisi energituotannon struktuurissa juuri millään tavoin. Sellutehdas tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa, eli sen tase on positiivien. – Jos polttoaineen valmistuksessa on käytetty toisen sukupolven raaka-ainetta esimerkiksi elintarvikejätteitä ja erilaisia tähteitä, voidaan tämä määrä laskea kaksinkertaisena jakeluvelvoitteeseen. Aurinkoenergian kasvuluvut ovat olleet erittäin suuret mutta, toisaalta lähtötaso on hyvin pieni. Nykyään sähkön kokonaiskulutus on runsaat 80 terewattituntia. Energian kokonaiskulutus pysyisi samana, mutta sen käyttö jakautuisi tasaiasemmin vuorokauden, viikon ja vuodenajan suhteen. Energiaviraston johtaja Pekka Ripatin mukaan isoin ongelma on energiasektorin kulutushuiput, joita on vuodessa noin keskimäärin kuukauden verran. Sähkösaunat vievät hurjasti sähköä ja suomalaiset laittavat saunansa päälle hyvin samoina aikoina viikosta. Kulutusta pitäisi saada tasattua joustoilla. Yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkö kannattaa tuottaa siellä, missä se on edullisinta ja siirtää sinne, missä sitä tarvitaan. – Kulutusjoustot ovat myös tarpeen vaihtelevan tuotannon, kuten tuulisähkön lisääntymisen vuoksi. Nykyisin sähköntuotantoa pyritään lisäämään yhteispohjoismaisessa mittakaavassa. Uusiutuvan energian tuotanto perustuu metsäteollisuuden sivuvirtoihin tai metsästä suoraan kerättävään puuainekseen kuten hakkeeseen. Sähköä tuodaan kokonaissähköstä noin 20 prosenttia, tuonti tapahtuu lähinnä Ruotsista. Ripatin mukaan olennaista on vähentää tuontiöljyn määrää. Kulutushuiput pitäisi saada tasattua Ripatin mukaan isoin ongelma ovat energiasektorin kulutushuiput, joita on vuodessa noin keskimäärin kuukauden verran. Tavoitteena on, että vuonna 2020 tuulivoimalla tuotetaan 5-6 terawattituntia sähköä. – Paperitehtaalla prossessi taas vie sähköä. 73 kerättävään puuainekseen kuten hakkeeseen. – Tällä hetkellä ei markkinaehtoisia investointeja sähköntuotantoon ei juurikaan tehdä tuettuja tuulivoimaloita lukuunottamatta. Tukijärjestelmään pääsy sulkeutuu marraskuun jälkeen, mutta tukiaika on tämän jälkeen 12 vuotta ja voimaloiden käyttöaika 20-25 vuotta. – Tätäkin olisi mahdollista tasata olisi automaattisella ohjausjärjestelmällä. Viime vuosina paperitehtaita on suljettu, mutta esimerkiksi Äänekoskelle avataan uusi sellutehdas. Yksi mahdollisuus joustoihin olisi esimerkiksi lämmityksen pienentäminen muutamaksi tunniksi kulutushuippuina, mikä ei tuntuisi missään. Jakeluvelvoitelain mukaan öljy-yhtiöiden on sekoitettava polttoaineeseen 20 prosenttia biopolttoainetta. – Se on vuoden kylmintä aikaa, ja tehtaat ajetaan täyteen kapasiteetin lomakauden jälkeen. – Meillä on tätä varten kapasiteettia, joka seisoo tyhjänpanttina suuren osan vuodesta. – Ruotsin sähköstä jo puolet tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, joten tuontisähkönkin kohdalla suhde pitänee paikkansa. Muitakin biotalouden investointeja on piirustuslaudalla, mutta investointipäätöksiä ei ole vielä tehty
Kun vielä vuosi sitten Helsingissä asunnontarvitsijoita oli enemmän kuin asuntoja, vilkkaan rakentamisen ansiosta tarjontaa on nyt runsaasti. Kuva: Helsingin Vuosaaresta, Aurinkolahden kaupunginosasta. Vuokra-asuntomarkkinoilla onkin melkoisen vilkasta, viime vuonna vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistui yli 1000 ja noin 900 asunnon tuotanto käynnistyi. – Helsingin kaupunki tuottaa tänä vuonna reilut 500 uutta vuokra-asuntoa ja ensi vuonna odotamme yli 700 asunnon lisäystä tarjontaan, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asunto-osaston osastopäällikkö Markku Leijo kertoo. Uudistuotannon ja sijoitustoiminnan vuoksi tarjonta on kasvanut, mutta hintatasoon sillä ei ole Helsingin vuokra-asuntotilanne on parantunut vilkkaan asuntotuotannon ansiosta. 74 Oulun loistava asuntotilanne hieman heikentynyt Helsingissä runsaasti vuokra-asuntotuotantoa Vuokra-asuntotilanne elää ja muuttuu nopeasti. Oulussa asunnon löytyminen on hieman hidastunut vuodentakaisesta. H elsingin vuokra-asuntomarkkinoilla on tällä hetkellä historiallisen paljon tarjontaa. – Tuotantobuumi jatkuu myös lähitulevaisuudessa, sillä rakennuslupia on haettu runsaasti tähän säätelemättömään vuokra-asuntotuotantoon, Leijo sanoo. Syynä hyvään tilanteeseen on se, että vuokra-asuntoja on tuotettu viime aikoina runsaasti
Asunnoista oli ylitarjontaa, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että vuokralaisilla oli, mistä valita. Kuluttajan maksukyky tai maksuhalu ei aina riitä vapaiden markkinoiden vuokrapyyntöihin, Leijo toteaa. – Nykyään meillä on myös tuloja omaisuusrajat. Hakualueella on suuri merkitys, sillä asuntoja vapautuu eniten Itäja Pohjois-Helsingin alueilla, Leijo kertoo. – Asuntohakemusten määrä on Oulussa hienoisessa nousussa, mutta muutokset ovat vielä kohtuullisen pieniä. Vapailla markkinoilla vuokrat ovat siis korkealla tasolla. Teksti: Tuula Kolehmainen Oulun loistava vuokra-asuntotilanne on hivenen vaikeutunut vuodentakaisesta. Merkittävää osaa Oulun vuokra-asunnoista hallinnoivan Sivakkayhtymä Oy:n asuntopalvelupäällikkö Maritta Schavikin kertoo, että vuoden mittaan Oulun vuokra-asuntotilanteessa on tapahtunut muutoksia. – Tuleva kevät näyttää, onko kysyntätilanne Oulun vuokraasuntomarkkinoilla kääntänyt pysyvämmin suuntaa, vai onko kyseessä hetkellinen ilmiö, Schavikin toteaa. Oulun asuntotilanne muuttunut Oulussa vallitsi pitkään väljä vuokra-asuntotilanne. Mahdollisuus tarjouksen saamiseen riippuu hakijan tilanteesta ja toisaalta siitä millaista asuntoa hän hakee. Tämä johtuu siitä, että kohtuuhintaista tarjontaa on edelleen liian vähän kysyntään nähden. – Viime vuoden jälkeen vuokra-asuntomarkkinat ovat hieman muuttuneet. Oulussa vuokra-asuntojen vaihtuvuus on ainakin meillä kääntynyt laskuun ja juuri haetun kaltaisen asunnon saanti ei ole asiakkaalle enää niin helppoa, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Hankalaksi tilanne ei kuitenkaan vielä ole hakijan kannalta muuttunut, Schavikin sanoo. Kuukausittain vuokra-asuntohakemuksia on tullut Sivakka Oy:lle 1800. Maahantuonti Puh. Kaupungissa vallitsikin todelliset vuokralaisen markkinat. Hakijat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Hakemukset ovat voimassa kolme kuukautta. (09) 291 7387 Fax (09) 291 7249 E-mail: matro@co.inet.fi www.matro.fi Myynti: paikalliset jälleenmyyjät. – Vaikka vuokra-asuntotuotanto on vilkasta kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Helsingin kaupungin vuokraasuntojen hakijamäärä on vakiintunut noin 15 000 tasolle, asuntoja vapautuu reilut 2000 vuosittain. – Hakijoiden määrä nousee aina silloin kun meillä on uustuotantoa tarjolla, Leijo kertoo. Vasta vuonna 2016 tilanne alkoi hivenen tasoittua vaihtuvuuden vähentyessä. 75 Helsingissä runsaasti vuokra-asuntotuotantoa vielä ollut merkittävää vaikutusta. Kaupungin vuokra-asuntoja ei välitetä jonojärjestelmäperiaatteella, koska asukasvalinta perustuu tarveharkintaan. Nyt asukkaat eivät saa toivotunkaltaista asuntoa aivan yhtä helposti kuin ennen. Joitakuita uhkaa asunnottomuus, mutta yhtä lailla hakemusten joukossa on niitä, jotka haluavat merinäköalaa tietyltä alueelta
– Ajan myötä pintaan syntyvä patina suojaa kuparia hapettumiselta. Kattoremontille on vaikea määrittää tyyppihintaa. Kupari on materiaalina yksi kalleimmista. Vanhoissa kaupunkikeskustoissa jyrkkä peltikatto on tyyppirakenne. V anhoissa kaupunkikeskustoissa jyrkkä peltikatto on tyyppirakenne. Peltikaton kestävyys perustuu sinkkiin, joka suojaa peltiä ruosteelta. – Oikein tehty ja hyvin huollettu, konesaumattu peltikatto kestää. Kuparikatto ei ole aivan tavaton ratkaisu, joskin se on melko harvinainen vanhoissa kaupunkikeskustoissa. Kattomestarit on koko Suomessa toimiva kattoalan asiantuntijayhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Hämeenlinnassa. Hanhivaara pitää kuparikattoa on rakennusteknisesti kestävimpänä ja huoltovapaimpana ratkaisuna. Katon soveltuvuus kohteeseen, mutta myös helppo hoidettavuus, korjattavuus ja rakennettavuus sanelevat kattotyypin valinnan. – Kattotöissä työkustannukset ovat yleensä noin 75 prosenttia. Kuparikatto vaatii erittäin suurta ammattitaitoa, minkä vuoksi kustannukset nousevat aika korkeiksi. 76 Kattomateriaali määrittää huoltotavan ja -tiheyden Oikein valittu ja rakennettu katto kestää vuosikymmeniä Kattotyypit ja katoissa käytetyt materiaalit määrittävät paljolti sen, miten helppo kattoa on huoltaa tai korjata. Peltiä on käytetty 1950-luvulla rakennetuissa ja sitä vanhemmissa kiinteistöissä, sanoo toimitusjohtaja Matti Hanhivaara Kattomestareista. – Sen sijaan esimerkiksi 1960-1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä on suosittu huopaa. Katolla kannattaa käydä ainakin kerran vuodessa, olipa materiaali mikä hyvänsä. Kattomestarit Oy tarjoaa vesikaton kattoremonttien ohella vuosihuoltosopimuksia koko Suomessa. Maalikerros suojaa sinkkiä. Konesaumapeltikatto tuntuu budjetissa Konesaumapeltikaton teko tuntuu maksajan pussissa, mutta oikein rakennettuna ja huollettuna sen kestoikä on pitkä
Oma lukunsa on kuparista tehty peltikatto, jonka kestoikä voi olla helposti yli sata vuotta. Tasakatoissa ja loivissa harjakatoissa yleinen materiaali on huopa. Mitä loivempi katto on, sen suositeltavampi huopa on materiaalina. ILMASTA SÄÄSTÖÄ! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Sammonkatu 50, Tampere • Puh. – Tasakatto ei ole huono ratkaisu, kun katto on rakennettu oikein. Galvanoitu, pinnoittamaton konesaumattu peltikatto tulee huoltomaalata viimeistään ensimmäisen kerran 3-10 vuoden kuluttua, minkä jälkeen toimenpide on uusittava noin 15 vuoden välein. Välikaton tuuletuksen on toimittava hyvin. Korroosiovaurioita voi käsitellä, millä estetään ruosteen eteneminen. Lämpövuotojen seurauksena pelti alkaa hikoilla ja kosteutta voi päästä eristeisiin ja muihin kattorakenteisiin. jopa sata vuotta. Jokainen katto on huollettava, materiaalista riippumatta. Aluskate estää myös kondensaatioilmiön syntymisen. Meiltä myös Keskuspölynimurit, tarvikkeet ja varaosat sekä Beam ja Puzer valtuutettu huolto. Korroosiovaurion kärsineet kohdat ovat kuitenkin jatkossa katon heikoimpia kohtia. Myös loiva harjakatto on varsin suosittu. 77 Toimitusjohtaja Matti Hanhivaaran mukaan katolle saa lisäaikaa huoltomaalaamalla se noin viidentoista vuoden välein korroosiovaurioiden ehkäisemiseksi. Hanhivaaran mukaan konesaumattu peltikatto ei välttämättä vaadi edes aluskatetta. Kun katon jyrkkyys on yhden suhde kolmeen, on huovan sijaan yleensä valittu pelti. Konesaumapeltikatossakin aluskate on paikallaan, jos yläpohjassa on lämpövuotoja. 010 279 0000 myynti@suodatinkeskus.com • www.suodatinkeskus.com Kotimaisillakin ilmanvaihtosuodattimilla voit säästää. Aika ajoin korjattavaksi tulee kattoja, joita korroosio on pahasti syönyt. Huopa on mainettaan parempi Kerrostaloja liikekiinteistöissä yleinen kattomuoto on tasakatto. Hintavahtimme pitää siitä huolen. Huopa on saanut materiaalina huonon maineen. – Jos säännölliset huoltomaalaukset jäävät väliin, voi katon kestoikä jopa puoliintua. Jos säännölliset huoltomaalaukset jäävät väliin, voi katon kestoikä jopa puoliintua.. Vanhojen tasakattojen ongelmana olivat niiden rakennusvaiheessa Oikein tehty ja hyvin huollettu, konesaumattu peltikatto kestää jopa sata vuotta. Katolle saa lisäaikaa huoltomaalaamalla se noin viidentoista vuoden välein korroosiovaurioiden ehkäisemiseksi
Myös lumenpudotus kuuluu sopimukseen. Mikäli pinnoite on alkanut irtoilemaan useista paikoista, olisi se syytä poistaa kokonaisuudessaan, jotta pellin voisi huoltomaalata. Huopakaton etuna on edullisuus. Profiilipeltikaton ongelmana hilseily Peltiprofiilikaton kestoikä ei yleensä ylitä 30 vuotta, koska muun muassa kateruuvien tiivisteet alkavat pettää. Vanhoissa huopakatoissa saattoi syntyä poimuja, mutta nykyaikaisilla kermeillä poimuja ei juurikaan synny. Kattomestarit Oy:n Matti Hanhivaara pitää kuparikattoa on rakennusteknisesti kestävimpänä ja huoltovapaimpana ratkaisuna. – Vesiohenteiset peltikattomaalit eivät oman kokemustemme mukaan juurikaan hilseile. Tiilikaton työkustannukset eivät useimmiten kohoa muita kattotöitä korkeammaksi. – Alkanutta kuoriutumista ei voida pysäyttää kokonaan, mutta hidastaa. Yleensä hyvä vaihtoehto on vaihtaa kattopellit uusiin, Hanhivaara toteaa. Jollei pinnoite ole täysin poistettu, on vaarana, että pinnoite jatkaa kuoriutumista lähivuosina huoltomaalauksesta huolimatta, vaikka kaikki irtonainen ja heikosti kiinni oleva pinnoite olisikin poistettu huoltokäsittelyssä. 78 Tiili on käytetty materiaali jyrkillä ja korkeilla katoilla. Tiilikaton ominaisuutena on roskien kerääntyminen ja sammaleen kasvu. Myrkkykäsittely on on aina hankala, kallis ja myrkyissä on omat riskinsä. Yksi entisajan keino estää sammaloitumista on lisätä harjaan kuparinauha. – Mitä korkeammalla katto on, sitä vähemmän se sammaloituu. Kun singelillä sorastettua kattoa uusitaan, alkuperäinen huopa on usein säilynyt soran alla hyvässä kunnossa. Tehdasväripinnoitetusssa peltikatossa ongelmia saattaa tuottaa muovipohjainen pinnoite, joka voi alkaa kuoriutua pois. Huopakatoissa on kaksi kermikerrosta, mikä tekee katosta hyvin tiiviin. Pinnoitteen voi ottaa pos muun muassa tietyillä myrkyillä, mutta niitä hommia emme ole ryhtyneet tekemään. Tiilien asettelu on suhteellisen helppoa ja nopeaa. Tiilikatto olisi hyvä pestä painepesurilla 4-5 vuoden välein. Tällä tavoin vastuu lumenpudotuksista siirtyy meille. Teksti: Juhani Karvonen. Tuossa vaiheessa tiili alkaa haurastua. Veden on päästävä valumaan putkia pitkin katolta pois ja sihtien on kerättävä roskat pois. Huopakaton heikkous ovat läpiviennit. Se on myös rakennusteknisesti kestävä kattomalli. Joskus esiintyvän maalipinnan hilseilyyn syynä voivat olla esimerkiksi huonot pohjatyöt tai muilta osin epäonnistunut huoltomaalaus. Sitä ei tarvitse poistaa, vaan uusi huopa voidaan vetää vanhan päälle. Nykymenetelmässä kermit kuumennetaan liekillä kiinni toisiinsa, jolloin syntyy yhtenäinen matto. Jos huopakatto vuotaa, se vuotaa monesti läpiviennistä. Hanhivaaran mukaan viime vuosina taloyhtiöt ovat enenevässä määrin tehneet kattohuoltosopimuksia. Se on suojannut huopaa muun muassa UV-säteilyltä. Huopakaton uusiminen on usein halvempaa kuin muiden kattotyyppien. tehdyt virheet tai kermien heikkolaatuisuus. Betonitiilikatolle Hanhivaara lupaa yli 30 vuoden elinikää säännöllisesti huollettuna. Kun kermit poltetaan toisiinsa kiinni, ei ylimääräisiä reikiä tarvitse tehdä. Tiilikatto on pidettävä puhtaana Tiili on käytetty materiaali jyrkillä ja korkeilla katoilla. Mahdollisiin huoltomaalustöihin onkin syytä ryhtyä mahdollisimman nopeasti viimeistään siinä vaiheessa kun hilseilyä ilmenee, jolloin maalauksen onnistumisprosentti on huomattavasti korkeampi. Tiilikattokin on mahdollista maalata joka lisää katon käyttöikää jopa puolella. Kun kaadot ovat riittävät, eikä vesi jää lillumaan katteen päälle, kattomalli toimii. Huopakaton saneeraus maksaa 40-90 euroa neliöltä, kun perinteisellä peltikatolla hinta on satoja euroja neliöltä. Jos alustat on rakennettu tukeviksi, huopa sopii tasakaton materiaaliksi. Olennaista on, että maali todella hierretään peltiin, eikä tyydytä vain sivelemään sitä kevyesti ja pidetään kiinni maalivalmistajan kalvopaksuuksista. Peltiprofiilikaton uusiminen on usein kallimpaa kuin huopakaton. – Sopimus takaa, että käymme keväisin ja syksyisin tarkistamassa katon ja raportoimme sen kunnosta. Aikaisemmin tasakatot päällystettiin usein singelillä eli irtosoralla
Asuinkiinteistöissä vihreää sähköä Varman omistamien toimitilojen pinta-ala on yhteensä noin 1,3 miljoonaa m 2 . Asuntokohtainen sähkövalinta on aina asukkaan kontolla. – Siirrymme kiinteistösähköissä 100-prosenttisesti uusiutuvaan sähköön vuoden 2019 alkuun mennessä. Muita keinoja ovat systemaattinen energiatehokkuuden parantaminen Varman hallinnoimissa kiinteistöissä sekä muun muassa aurinkopaneelien lisääminen toimitilojen katoille. Selvitämme lisäksi investointeja muun muassa taloautomaatioon, ilmanvaihtoon sekä valaistukseen liittyviin ratkaisuihin, Varman toimitilajohtaja Toni Pekonen toteaa. Tämän vuoden alusta Varma sitoi kaikki vuokra-asuntokiinteistönsä kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen ja siihen liittyvään vuokra-asuntojen toimenpideohjelmaan. Kiinteistösähkö tarkoittaa talotekniikan tarvitsemaa sähköä: ilmanvaihtokoneita, pumppuja, ulkovalaistusta ja porrashuoneiden valaistusta, kertoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Aarne Markkula. Vastaavassa toimitilojen sopimuksessa Varma on ollut mukana jo vuodesta 2011. Tämän saavuttaminen tarkoittaa myös investointeja. Varman tavoitteena on säästää asuinkiinteistöissä energiaa joka vuosi 620 000 kWh, mikä vastaa noin 30 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. AVUX SAUMATONTA KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA Kiinteistöhuolto As Oy Isännöitsijä: Miksi maksaa useammasta järjestelmästä, jotka eivät keskustele keskenään! Käytä yhtä järjestelmää kiinteistön työnohjaukseen ja viestintään. Varman tavoitteena on keventää kiinteistösijoitusten hiilijalanjälkeä 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vuokra-asuntoja sillä on noin 4 300, yhteensä noin 260 000 m 2 . – Kahteen toimitilakiinteistöömme asennettiin aurinkopaneeleja kesällä 2016, ja tänä vuonna asennamme niitä 5-6 kiinteistöön. Tavoite saavutettiin vuoden etuajassa, kesällä 2015. Hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentilla tarkoittaa yli 11 600 hiilidioksiditonnin (tCO2) vähennystä. . Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät vuoteen 2025 mennessä noin 2 000 tonnia vuodessa. Vuosina 2011-2016 Varman toimitilakiinteistöissä säästettiin energiaa 7,9 prosenttia, mikä vastaa 1093:n noin 120-neliöisen sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Tavoitteeseen pyritään pääsemään siirtymällä vihreään sähköön. Tulokset mitataan ja raportoidaan vuosittain. Toimitilojen nykyinen tavoite on säästää 10 prosenttia energiaa vuoteen 2025 mennessä. 79 Varma siirtyy käyttämään uusiutuvaa sähköenergiaa kaikissa vuokraasuntokiinteistöissään vuoteen 2019 mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa lämmityksen ohjaamista niin, että ulkolämpötilan vaihtelut otetaan entistä tarkemmin huomioon, ja että ilmanvaihto on säädetty järkevästi. Molemmissa on määritelty energiansäästötavoitteet vuoteen 2025 saakka. Suurin energiansäästö ja samalla CO2-päästövähennys saadaan aikaan lämpöenergian järkevällä käytöllä. Ota AVUX! www.avux.fi Pyydä AVUX tarjous! avux@kuparisolutions.fi Soita 0400 353 082 Varman vuokrataloissa siirrytään uusiutuvaan sähköön. Tavoitteena on säästää asuinkiinteistöissä energiaa joka vuosi 620 000 kWh
Viherkohteista merkittäviä ovat Tapiolan Silkkiniityn perusparannus, Leimuniityn puisto, Uusmäkeen valmistuvat kattavat ulkoilureitit sekä Karaniityn puisto. Espoosta löytyy alueita, joilla ei ole vielä vahvistettua asemakaavaa. Olemme Helsingin kanssa kaupungeista Suomen suurimpia infrainvestoijia, Petri Vainio sanoo.. – Merkittävinä kehityskohteina säilyvät Tapiolan keskustan rakentaminen, Kehä I Keilaniemessä, Otaniemen alue sekä metroasemien ympäristöt, investointipäällikkö Petri Vainio kaupunkitekniikan keskuksesta kertoo. Espoon infrarakentamisen investoinnit pysyvät vuosina 2017-2018 korkeana. Rantaraitilla liikkuvat voivat iloita Haukilahden venesataman parannuksesta sekä esteettömyyden parantumisesta, kun Villa Kolin osuus saadaan rakennettua rantaan. Tällaisia alueita kaavoitetaan vähän kerrassaan. 80 Espoon Kunnallistekniikan investointiohjelma osoittaa lähivuosien infrakehityskohteet Tapiolan keskustaa ja metroasemien ympäristöjä kehitetään Tapiolan keskus on yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista Espoossa. Esimerkiksi Kurttilaan ja Saunaniemeen on tulossa uusien kaavojen myötä paljon täydennysrakentamista lähivuosina. K aupunkitekniikan keskuksen julkaisema Espoon Kunnallistekniikan investointiohjelma vuosille 2017-2018 osoittaa Espoon infrarakennuskohteet tuleville kahdelle vuodelle. Muun muassa Huvilaharjuun valmistuvat uudet kadut vesihuoltoineen seuraavien kahden vuoden kuluessa. Espoo jatkaakin Helsingin kanssa Suomen merkittävimpänä kuntainfran rakentajana. Erityisesti panostetaan Tapiolan keskukseen, metroasemien seutuihin ja kauniisiin espoolaisiin puistoihin. Selkeästä esityksestä kaupunkilaiset voivat tarkastaa, mitä omalle kotiseudulle rakennetaan lähitulevaisuudessa. – Investointien taso pysyy vuosina 2017-2018 korkeana vuoden 2016 tavoin. Rakennamme ja suunnittelemme infraa vuosittain noin 160 miljoonalla eurolla. Espoo jatkaa kaavoitettujen, tiivistyvien pientaloalueiden rakentamista. Tämä edellyttää myös infran rakentamista. Karttakirjassa esitetään alueittain suunnittelukohteet 2017, rakentamiskohteet 2017-2018 ja näitä vastaava kartta. Vanhojen alueiden vesihuoltoa parannetaan myös muun muassa Siikajärven Kotimäessä
Niitynpään mukaan uusi toimintamalli on muodostettu niin, että jokaisen tiimiläisen työkuorma on kohtuullinen, ja hyvästä laadusta palkitaan. Tiimissä on 28 talkkaria ja kaksi työnjohtajaa. Lumo-talkkarit ottavat kokonaisvaltaisesti haltuun kiinteistöön liittyvät toimenpiteet ja tulevat tutuiksi myös asukkaiden kanssa, Kujansuu kertoo. Uusi toimintamalli tuokin kiinteistönhoitajan lähemmäs asukkaita. Suurin muutos entiseen verrattuna on se, että tiimi kalustoineen vastaa vain VVO-konsernin kohteista, ja jokainen Lumo-talkkari vastaa nimettyjen kohteidensa kaikista kiinteistönhoitotehtävistä. Meille on tärkeää, että asukkaiden asumiskokemus on hyvä, ja että me voimme vaikuttaa siihen omalla työllämme. Yhdessä kehittämällä ja uusia toimintamalleja käyttöönottamalla lopputulos on yhdessä asetettujen tavoitteiden mukainen, L&T:n kiinteistöhuollon liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää sanoo. Vuorovaikutuksella parempiin tuloksiin On tärkeää että kiinteistöjen huolto on laadukasta, joustavaa ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Yhteneväinen tapa toimia helpottaa yhteistyötä ja luo mahdollisuudet toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Tiimi vastaa noin 250 kohteen kiinteistöhuollosta pääkaupunkiseudulla. VVO-konsernin ja L&T:n toimintamallissa täysin uudenlainen talkkaritiimi ottaa vastuun pääkaupunkiseudun Lumo-talojen kiinteistöhuollosta. Hyvällä kiinteistöhoidolla luodaan edellytyksiä sujuvalle arjelle ja positiivisia asiakaskokemuksia. – Meidän tavoitteenamme on tuottaa paras mahdollinen asiakaskokemus ja kehittää hyvää asumista. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.. Kiinteistöjen asukkaille toimintamallin muutos näkyy entistä asiantuntevampana ja sujuvampana kiinteistönhoitona. Jokaisessa talossa nimetty talonmies. Talkkareiden hyvinvointi ja työssä jaksaminen luovat perustan laadukkaaseen, asiakaslähtöiseen kiinteistön hoitamiseen. Lumo-talkkaritiimi pitää kiinteistön piha-alueet ja yhteistilat kunnossa sekä hoitaa asukkaiden ilmoittamat viat kuntoon mahdollisimman nopeasti. VVO-yhtymän yksikön johtaja Pasi Kujansuun mukaan toimintamallia on testattu ja hiottu käytännössä viime syksystä asti. 81 L umo-talkkarien myötä palataan takaisin aikaan, jolloin jokaisessa talossa toimi nimetty talonmies. – Haluamme kehittää palveluitamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita
82 Uusia Hitas-asuntoja Kruunuvuorenrantaan ja Haagaan Helsinkiin nousee yli 400 Hitas-asuntoa vuosittain 2737 2860 2942 3023 3013 3051 3109 3151 3137 3107 3176 3140 3205 3229 3276 3281 3354 3322 3306 3411 3342 3336 3353 3367 3384 3417 3462 3492 3534 3555 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 eu ro a Hitas-asuntojen velaton rajahinta 2010 alkaen (euroa/m 2 ) Helsingissä on hintaja laatusäädeltyjä Hitas-taloyhtiöitä 532 kappaletta. Uusia Hitas-asuntoja rakennetaan kuitenkin jatkuvasti, yli 450 asunnon vuosivauhtia. Bonavan Kruunuvuorenrantaan rakennuttamien Bianca-asuntojen rakentaminen on jo alkanut. Kuva: Bonava.. Uusien Hitasasuntojen on määrä valmistua helmikuussa 2018. Bonava rakentaa uusia Hitas-koteja Kruunuvuorenrantaan ja Etelä-Haagaan
Rakenteilla olevien yhtiöiden keskineliöhinnat vaihtelevat noin 3 400 eurosta 5 200 euroon neliöltä. Enimmäishinnan sääntely kohdistuu sekä uusiin että vanhoihin Hitas-asuntoihin. Tuotantotapa ja asuntojen ensimmäinen myyntihinta on säännelty, mutta jälleenmyyntihinnat eivät kuulu sääntelyn piiriin.. Hitas-asuntoja voikin omistaa vain yhden kerrallaan. 54 23 6 22 1 21 3 22 3 21 6 13 5 38 43 2 49 7 90 8 62 7 63 69 4 10 31 82 6 67 36 38 34 8 11 13 11 23 87 96 2 13 98 65 2 10 00 79 7 15 32 11 4 17 5 41 6 28 3 36 9 37 7 31 8 47 5 27 5 1 06 16 2 2 53 23 8 25 2 28 21 7 52 8 69 4 50 3 30 5 51 7 57 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 1 9 7 8 1 9 7 9 1 9 8 1 9 8 1 1 9 8 2 1 9 8 3 1 9 8 4 1 9 8 5 1 9 8 6 1 9 8 7 1 9 8 8 1 9 8 9 1 9 9 1 9 9 1 1 9 9 2 1 9 9 3 1 9 9 4 1 9 9 5 1 9 9 6 1 9 9 7 1 9 9 8 1 9 9 9 2 2 1 2 2 2 3 2 4 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 2 1 2 1 1 2 1 2 2 1 3 2 1 4 2 1 5 2 1 6 2 1 7 kpl Sääntelyn piirissä (16 477 as.) Vapautuneet kaupungin ilmoituksella (5 750 as.) Vapautuneet hakemuksesta (1 298 as.) Valmistuneet Hitas-asunnot 1978-2017 Ostaisinko Hitas-asunnon H itas on Helsingin kaupungin omistamille vuokratonteille rakennettavien asuntojen hintaja laatutason sääntelyjärjestelmä. Uudiskohteita valmistuu muun muassa Jätkäsaareen, Kruunuvuorenrantaan ja Kalasatamaan, joitakin kohteita rakentuu myös vanhoille asuinalueille. Sääntelyn päättymisestä ilmoitetaan yhtiön isännöitsijälle. Uusien asuntojen myyntihinnat voivat poiketa hyväksytystä keskimääräisestä H itas-asunnot on tarkoitettu ostajan omaan käyttöön, ei asuntosijoittajien salkkuihin. Hitas asuntoja koskevat Hitasjälleenmyyntirajoitukset. Hitas I:ssä kaupunki tulee yhtiön osakkaaksi ostamalla yhden huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Uusia Hitas-asuntoja on valmistunut vuosina 2011 2016 Helsinkiin yhteensä 2 752 asuntoa, keskimäärin 459 asuntoa vuodessa. Asunnon ostamiseen ei liity tuloja varallisuusrajoja. Hitas II:ssa kaupunki ei tule osakkaaksi pienehköissä, yleensä alle 20 huoneistoa käsittävissä, pientaloyhtiöissä, eikä ryhmärakennuttamishankkeissa, joissa kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista olla osakkaana. 83 Bonava suunnittelee uusia Hitas-asuntoja keskeiselle paikalle arvostettuun EteläHaagaan. Hintoja säännellään Kaupunki sääntelee Hitas-hankkeiden hintatasoa ja laatutasoa. Kiinteistöviraston asunto-osasto ylläpitää Hitas-rekisteriä ja valvoo Hitas-asuntojen jälleenmyyntiä. Ostajat valitaan arvonnalla, johon kaikki kohteesta kiinnostuneet, vähintään 18-vuotiaat oikeustoimikelpoiset, luonnolliset henkilöt voivat osallistua kohteen hakuaikana. Uudet Hitas-asunnot ovat jonkin verran vapaasti hinnoiteltavia asuntoja edullisempia. Hintasäätelystä vapautuneita taloyhtiöitä vuodesta 2010 alkaen on 193 kappaletta, yhteensä 7046 asuntoa. Asunnon hinta voi olla enintään voimassa oleva rajahinta tai vahvistettu enimmäishinta. Asiakkaan rakennusaikana teettämät muutostyöt voivat kuitenkin korottaa asunnon jälleenmyyntihintaa. Suurin Hitas-asuntojen rakennuttaja on kaupungin oma virasto, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT). Myytäville Hitas-asunnoille määritetään jo tontinluovutusvaiheessa jälleenmyyntihinta, joka on sidottu indeksiin. Asunnon hinta on siten enintään voimassa oleva rajahinta tai vahvistettu enimmäishinta. Uudet Hitas-asunnot ostetaan suoraan kohteiden rakennuttajilta, jotka vastaavat myös asuntojen markkinoinnista. Hitas taloyhtiöitä on Helsingissä yhteensä 532 kappaletta. Sen tarkoituksena on valvoa, että Hitasasunnot pysyvät kohtuuhintaisina koko olemassaolonsa ajan. Hitas-asunnon voi aina myydä voimassaolevalla rajahinnalla, jolloin huoneistossa tehtyjä parannuksia ei oteta huomioon. Mikäli kohteen kaikkia asuntoja ei saada varattua arvonnan perusteella, rakennuttaja saa päättää käytettävästä myyntimenettelystä ottaen huomioon asunto-osaston antamat ohjeet ja Hitas-asuntoja koskevat määräykset, kuten esimerkiksi useamman Hitas-asunnon omistamisrajoituksen. Ennen asunnon myyntiä omistaja tilaa isännöitsijältä enimneliöhinnasta asuntojen pintaalan ja sijaintikerroksen mukaan. Asuntojen jälleenmyyntihinnat kuuluvat sääntelyn piiriin Hitas I ja Hitas II kohteissa. Mikäli on asuntoon tehty huoneistotai yhtiökohtaisia parannuksia, Hitas-asunnon omistaja voi hakea Helsingin kaupungilta enimmäishinnan vahvistamista. Hintasääntely on voimassa vähintään 30 vuotta yhtiön valmistumispäivästä. Puolihitas tarkoittaa tonttien luovuttamista sellaisilta alueilta, joilla asuntojen rakentamiskustannusten ja alueen markkinahintatason välillä ei ole oleellista eroa. Vanhan Hitas-asunnon voi ostaa kuten minkä tahansa omistusasunnon. Hitas-asunnon myyminen Hitas-asunnon omistaja vastaa itse asuntonsa myymisestä eteenpäin. Kiinteistöviraston asunto-osasto hyväksyy kunkin hankkeen suunnitelmat ja hankinta-arvon sekä valvoo uudiskohteiden kauppoja ja kauppahintoja
Lisäksi alueelle rakennetaan kaksi uutta koulua, useita päiväkoteja, asukaspuistoja ja liikuntapuisto. – Laajasalo ja erityisesti Kruunuvuorenranta ovat voimakkaasti kehittyviä asuinalueita. Bonava rakennuttaa Biancan uuden kotikorttelin myötä Kruunuvuorenrantaan uusia asuntoja, jotka sopivat monenlaisiin elämäntilanteisiin, olipa kyseessä omaan uuteen kotiin muuttava nuori tai vaikkapa senioripariskunta, Helsingin yksikönjohtaja Matti Kuronen, Bonava Suomi Oy:stä sanoo. sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU mäishinnan vahvistamista varten isännöitsijäntodistuksen, joka riittää enimmäishinnan vahvistamiseen, mikäli huoneistokohtaisia parannuksia ei ilmoiteta. Asunto Oy Helsingin Haagan Huvilat tuo Helsingin Etelä-Haagaan ihastuttavan neljän kerrospihatalon kokonaisuuden, joka mahdollistaa pientalomaisen asumisen mukavassa naapurustossa. Jokaisella kerrostasolla on vain kaksi asuntoa ja jokaisella asukkaalla on vain yksi seinänaapuri. Biancan asuntojen rakentaminen on jo alkanut ja asuntojen on määrä valmistua helmikuussa 2018. Mikäli huoneistoja yhtiökohtaiset parannukset ilmoitetaan tarvitaan kauppaa varten enimmäishinnan vahvistamislomake. Hitaskoti.fi -palvelu on tarkoitettu yksityisille Hitas-asuntojen myyjille ja ostajille, jotka ostavat huoneiston omaan käyttöönsä. Uusien asuntojen suunnittelussa korostuvat asumisen väljyys ja joustavuus sekä selkeys ja ajattomuus. Tuleva siltayhteys Kruunuhaasta Sompasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan tuo raitiotieja kevyenliikenteen väylineen koko Laajasalon lähemmäksi kantakaupunkia. Etelä-Haagan uudet Hitasasunnot sijoittuvat liikenneyhteyksien kannalta erinomaiselle paikalle. Uudisrakentamisesta huolimatta suuri osa alueesta jää puistoiksi, metsäksi, luonnonsuojelualueeksi, vapaiksi rannoiksi ja virkistyskäyttöön. Huonekorkeus on kaikissa asunnoissa tavallista korkeampi ja jokaisesta asunnosta on näkymiä kolmeen ilmansuuntaan. Kruunuvuorenrannasta on lyhyt matka Herttoniemen palveluihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Käteviä kulkuyhteyksiä tarjoilevat myös bussija raitiovaunuyhteydet. Tuotteemme tulevat suoraan tehtaaltamme, asentajina omat FI-sertifioidut peltisepät, ainoana Suomessa. 84 vesivek.fi Sadevesijärjestelmät Tikkaat ja kattoturvatuotteet Huoltopalvelut Toimitamme taloyhtiöösi tasokkaimmat kattotuotteet 30 vuoden kokemuksella. Viime vuosiin asti suljettuna öljysataman alueena tunnettu kohde saa nyt uuden elämän upeana kotikeitaana uusine asuntoineen, uimarantoineen, venesatamineen sekä rantapromenadeineen. Teksti: Tuula Kolehmainen. Uudet ja kohtuuhintaiset Hitasasunnot sopivat niin sinkuille, pariskunnille, perheille kuin varttuneemmallekin väelle. Hitas-koteja Kruunuvuorenrantaan Bonava rakennuttaa 57 uutta Hitas-asuntoa Laajasalon uudelle asuinalueelle Kruunuvuorenrantaan. Kerrospihatalo on uudenlainen, moderni asumismuoto. Haagaan uutta rakentamista Bonava suunnittelee uusia Hitas-asuntoja keskeiselle paikalle arvostettuun Etelä-Haagaan, runsaan 12 000 asukkaan suosittuun kaupunginosaan kaupungin sydämessä. Kruunuvuorenrannasta pääsee Herttoniemen metroasemalle nopeasti bussilla. Hämeenlinnanväylä ja Kehä I ovat Haagan välittömässä läheisyydessä. Helsingin Biancan lähialueelta löytyvät jo nyt kaikki hyvän elämän eväät Laajasalon Yliskylän ostoskeskuksesta kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoon ja terveyskeskukseen. Jokaisessa asunnossa on myös oma kerrospiha terasseineen sekä oma sisäänkäynti hissistä terassin kautta asuntoon. Neljä–kuusikerroksisissa Asunto Oy Helsingin Biancan taloissa on Bonava-koteja kompakteista yksiöistä viiden huoneen saunallisiin perheasuntoihin. Isännöitsijän tai yhtiön hallituksen edustajan tulee toimittaa kauppakirjakopiot sekä muut luovutusasiakirjat kiinteistövirastoon määräajassa. Arkkitehtuuriltaan Haagan Huvilat mukailevat nimensä mukaisesti huvilamaista muotokieltä. Helsingin Biancan Hitas-kotien uusi kortteli sijaitsee merellisessä miljöössä, Laajasalon saaren lounaisosassa. Naapurustosta löytyy Huopalahden rautatieasema, joten junalla pääsee keskustaan nopeimmillaan vajaassa kymmenessä minuutissa. Asunnon omistaja hoitaa kaikki asuntokauppaan ja Hitas-koti ilmoituksiin liittyvät asiat itse
Kun tilaat SALTO -lukituksen kauttamme, saat: ENEMMÄN TURVALLISUUTTA ENEMMÄN JOUSTAVUUTTA HELPPOKÄYTTÖISYYTTÄ TEHOKKUUTTA Kysy lisää ja pyydä tarjous osoitteesta: myynti@turvaexpertit.fi Palvelemme kattavasti koko Uudenmaan alueella 24 h lukkopäivystys numerosta 0400 45 25 15. Kaikki sopivat yhteen, kaikki toimivat, oli kyseessä sitten kiinteistöt, hotellit, sairaalat, kauppakeskukset tai yliopistot ym. oppilaitokset. SALTO:n kulunhallinta-alusta yhdistää elektroniset ovikomponentit, lisälaitteet ja ohjelmiston, tarjoten räätälöidyn kaapelittoman verkotetun kulunhallintaratkaisun. www.turvaexpertit.fi Hämeentie 99, 00550 Helsinki Avoinna arkisin klo 8-16 Puhelin: 09 77 44 930 myynti@turvaexpertit.fi AINA LÄHIN LUKITUKSEN ASIANTUNTIJA SANO HYVÄSTIT MEKAANISILLE AVAIMILLE SALTON AVULLA! SALTO on maailmanluokan kulunhallintaja valvontaratkaisu, joka on yksinkertainen käyttää, antaa käyttäjälleen mahdollisuuden hallita kulkua heidän haluamallaan tavalla ja turvaa kaikki ovet ilman kallista ja monimutkaista kaapelointia! Vuodesta 2001 alkaen, SALTO on noussut yhdeksi maailman viidestä suurimmasta sähköisten kulunhallintalaitteiden valmistajaksi
Teos kertoo itsenäistyvän maan rakennetun ympäristön syntyvaiheista ja rutiköyhän yhteiskunnan rohkeasta ja ennakkoluulottomasta tahtotilasta. Kirjassa on 16 pääartikkelia, joita täydentää yhdestä kahteen syventävää erikoisartikkelia. Juhlakirja Suomen rakennetusta ympäristöstä kuuluu itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlan virallisiin hankkeisiin. Tänä aikana syntyivät kaupungit ja taajamat, rakennukset ja infra, kodit, työpaikat, koulut ja sairaalat, koko rakennettu ympäristö. Sotien jälkeen Suomi ratkaisi pahimman asuntopulan tyyppitalojen tuotannolla ja esikaupunkien rakentamisella. Professori, FT, taidehistorioitsija Riitta Nikulan artikkeli Torpasta lähiöön käsittelee Suomen asuntorakentamisen pitkää taivalta. Ketkä Suomea rakensivat ja miksi. Mitä on suunnitteilla seuraaville vuosikymmenille. Kirjan päätoimittaja on arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi. Se luotaa myös tulevaan, kirjan aikajänne on 1800-luvulta nykyhetkeen. Kirja on hyvä yleistietolähde ja samalla arvokas ja kestävä, lahjaksikin sopiva ikikirja ja kahvipöytäkirja, jota voi lukea jaksoittain eri kohdista. M aa, jossa nyt elämme, rakennettiin suurelta osin viimeisten puolentoista vuosisadan aikana. 86 Rakennusalan Suomi 100 vuotta -juhlakirja ilmestyy syksyllä Näin Suomi rakennettiin Ketkä loivat Suomen rakennetun ympäristön lähiöistä kulttuuripalatseihin ja infrastruktuuriin. Tähän vastaa syksyllä 2017 ilmestyvä Rakennusurakka Suomi-kirja. Kirjassa kerrotaan elävästi, miten yhteiskunta ja rakentaminen ovat monin tavoin vaikuttaneet toisiinsa. Kirjan artikkelien kirjoittajat pohtivat tämän valtavan ponnistuksen, suuren kansallisomaisuuden ja koko rakennetun ympäristön merkitystä myöhemmälle menestystarinalle. Kirjassa on runsas ja kiinnostava kuvitus, joka käsittää yli 300 valokuvaa vanhoista arkistolöydöistä tuoreempiin nykyteoksiin. Raken. Lajissaan ensimmäinen ja ainutlaatuinen teos avaa yhteiskunnan ja rakentamisen toisiinsa linkittyviä vaiheita 1800-luvulta nykyhetkeen. Kirja on korkealaatuinen ja värikäs. Hänen johdollaan asiantuntevat kirjoittajat kuljettavat lukijaa halki itsena?isen Suomen historian. Teos ilmestyy suomenja englanninkielisenä. Kirja tuo esiin myös ihmiset rakennetun ympäristön vaikuttajina: rakennuttajat, jotka tekevät päätökset, rakentajat, jotka tekevät työn ja rakennusten käyttäjät, jotka asuvat, työskentelevät, saavat hoitoa, huvittelevat ja elävät rakennetun ympäristön keskellä. Ra kennusura k ka Suom i -kirjassa pureudutaan näihin kysymyksiin eri kirjoittajien näkökulmista. Yhteiskunnan ja rakentamisen symbioosi Rakennusurakka Suomikirjan tarkastelu kattaa rakennetun ympäristön infrastruktuurista kulttuuripalatseihin, vesijohtoverkoista rakentamisen prosesseihin ja avaa näkymiä menneeseen nykytiedon valossa. Artikkelien kirjoittajat ovat aiheensa parhaita, arvostettuja asiantuntijoita ja tutkijoita
Rakennusurakka Suomiteos ilmestyy suomenja englanninkielisenä lokakuussa 2017. Elina Standertskjöld Armeija rakentajana FT, tietokirjailija Anne Mäkinen Hyvinvointia ja huolenpitoa kansalle arkkitehti Marja Heikkilä Kauppinen Suomalainen kulttuuri ja vapaa-aika – luokkarajoista moninaisuuteen professori, TkT, arkkitehti Aino Niskanen Suomi liikkuu ja viestii historioitsija, FT Marko Nenonen Tehtaita ja tehtaalaisia tutkija, HuK Lauri Putkonen Suomi purkaa ja korjaa arkkitehti Netta Böök n Suomi rakentaa maailmalla Rakennusvientiä ja kansainvälistymistä historioitsija, FL Mikko Laakso Suomi vie arkkitehtuuria arkkitehti Kristo Vesikansa n Talonrakennus, rakenteet, suunnittelu ja toteutus Rakentamisen sääntely varatuomari, VTM, virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen Irti perinteistä: Talonrakennustekniikka 1800-luvun lopulta 1950-luvulle arkkitehti Petri Neuvonen Talonrakennustekniikka 1950-luvulta 2010-luvulle professori, TkT, Di Matti Pentti Rakennustyömaa eilen, tänään ja huomenna Pesonen. Historioitsija Mikko Laakson artikkeli kertoo rakennusviennistä ja maamme kansainvälistymisestä. Muutos nykyhetkeen on mullistava. Muut julkaisijat ovat Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto, Rakennusmestarien Säätiö, Rakennusteollisuus RT ry, RAKLI ry, RIL-säätiö, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden hanke. Kirjassa on asiantuntijan kirjoittamaa 16 pääartikkelia, joita täydentää yhdestä kahteen syventävää erikoisartikkelia. Suomalaisesta rakennusalan osaamisesta tuli 1960luvulla vientituote, jolle on siitä lähtien riittänyt kysyntää. Kirjahanketta koordinoi Rakennustietosäätiö RTS sr. Arkkitehti Marja Heikkilä-Kauppisen artikkeli kertoo, kuinka hyvinvointiyhteiskuntamme rakentui. Kirjan päätoimittaja on tekniikan tohtori, arkkitehti Harri Hautajärvi. Rakennusurakka Suomi-kirjan aiheet ja kirjoittajat: n Kuinka Suomi rakennettiin Torpasta lähiöön professori, FT, taidehistorioitsija Riitta Nikula Kaupungissa on tulevaisuus taidehistorioitsija, FT, dosentti Anja Kervanto Nevanlinna Vallan ja hallinnon huoneissa FT, tutkija Eija Rauske Oppimisen rakennukset ja ympäristöt taidehistorioitsija, fil.lis. Sadan vuoden takaisessa Suomessa monet vanhukset, sairaat, orvot ja osattomat olivat hätää kärsimässä. 87 nusurakka Suomi -kirja ilmestyy syksyllä 2017
www.2727350.. Kiinteistöhuolto Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. Kiinteistö ja energia. Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. 09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LIIKEHAKEMISTO 88 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. 09-2525 2425 www.contesta.. 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS
Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. www.varsinaisbitumi.. LIIKEHAKEMISTO 89 ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, 01900 Nurmijärvi Savo: Kylmämäentie 1, 70800 Kuopio Kattoremontit Telineet Varaa paikkasi palveluhakemistosta: Kari Ylönen p. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. Hinnat sis. Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. alv. 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.?. Matkaviestinverk. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.
TEOLLISUUSKIINTEISTÖT M e h u o l e h d i m m e k i i n t e i s t ö s t ä s i Ahjonkulma 1, 04220 Kerava Puh. LIIKEKIINTEISTÖT . ASUINKIINTEISTÖT . 020 793 1059 www.pestok.. huolto@pestok.?
Kiinteistö ja energia_3_2017_KerabitPro conv.indd 1 20.1.2017 7:46:05
BAS2 Posti Oy Posti Green Tilavuus, l Halkaisija, mm Korkeus, mm 30 315 580 60 400 715 100 400 870 140 460 870 Flaaming_K&I_218x268_konv.indd 1 22/12/16 14:22