Nro 3/2022 8,90€ Maailmanmestari Timo Jutila Maailmanmestari Timo Jutila loi aitiobisneksen Tampereelle loi aitiobisneksen Tampereelle Ilmastoystävällinen puurakentaminen yleistyy vähitellen Kaukolämpöä tuulesta ja puhdistetuista jätevesistä Kaupan ja teollisuuden kasvu vaatii uusia toimitiloja
Uudistunut ISOVER CLIMCOVER ROLL on huippuunsa hiottu ilmanvaihtokanavien eriste. Kierrätyslasista valmistettu ekologinen eriste ei kutita tai pistele ihoa, ja mikä parasta – se ei myöskään pölise! ISOVERin nitojakiinnityksellä asennustyö hoituu nopeasti. Paras eristää kunnolla. Uusien ominaisuuksiensa ansiosta sitä on mukava ja kevyt käsitellä. NIIN NOPEA JA MUKAVA ASENTAA, ETTÄ AIKAA JÄÄ MYÖS NAUTISKELUUN. Tutustu: tekniset.isover.?
kekkila.fi/viherrakentaminen | kekkila.fi/multa-asemat Kekkilä tarjoaa laadukkaat kasvualustat pihan eri istutusalueille nurmikosta hyötypuutarhaan ja viherkatoille. Kasvualustat valmistetaan kestävän ympäristörakentamisen periaatteiden mukaisesti ja niissä hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätysraaka-aineita. Täyttää leikkikenttäpinnoitteiden turvastandardit. LISÄTIETOA TUOTTEISTA JA TILAUKSET Kekkilä asiakaspalvelu 020 331 404 | tilaukset@kekkila.. Lue lisää. Helppo asentaa ja huoltaa. TURVAKATE TM luonnonmukainen valinta leikkipaikoille Kekkilä Turvakate TM on kotimaisesta lehtipuusta valmistettu luonnollinen ja testatusti turvallinen putoamisalusta leikkija kuntoiluvälineiden alle. Sitoo leikkialueen osaksi maisemaa
54 Tampereen kaupunki haluaa kehittää keskustaa myös Tammerkosken länsipuolella, koska kaupunki tiivistyy ja uusi raitiotie lisää merkittävästi keskustan saavutettavuutta. Keskusteluyhteys maalämpöpumpun ja maaviileälaitteiston välillä lisää järjestelmän tehokkuutta ja käytettävyyttä sekä säästää energiaa. Moni hyödyntää maalämpöjärjestelmän tuomaa mahdollisuutta maaviileän käyttämiseen, sanoo Gebwell Oy:n myyntijohtaja Petrus Monni. Kuluttajien ostotottumukset ohjaavat investoreita rakentamaan kauppakeskuksia. Klubimme sijainti on nyt sellainen, että täältä näkee hyvin jääkiekko-ottelut ja konsertit, kertoo Tampereen uudessa areenassa klubitoimintaa aitiossa pyörittävä jääkiekon maailmanmestari Timo Jutila. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan puun koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Kyseisen joen vedenkorkeuden toistuvuudesta tilattiin lausunto Suomen ympäristökeskukselta, joka totesi, että vedenkorkeus kyseisessä joessa on noussut tasolle, joka toistuu useammin kuin kerran 20 vuodessa. Sivu 16 Monipuolistuvat kaukolämmön tuotantotavat – Kuluva vuosikymmen, 2020 -luku, tulee olemaan muutoksen vuosikymmen. 48 Kauppakeskusten vetovoima jatkuu vahvana. Hoidettu piha vaikuttaa niin viihtyvyyteen kuin asuntojen arvoonkin. Sivu 42 Piha vaikuttaa asunnon arvoon – Taloyhtiön hallituksilla on ratkaiseva osuus siihen, miten pihaa kehitetään vai annetaanko pihan olla ennallaan. Verkkokauppa tarvitsee vähintään hyvän varastotilan, josta tuotteet toimitetaan niitä tilanneille. Käytännössä siis esimerkiksi keväällä lumen sulamisesta aiheutuvien vesistötulvien korvattavuus on suomalaisissa kiinteistövakuutustuotteissa varsin heikkoa. 4 P uhuvat päät S isältö 3 / 2022 Sijainti tärkein asia aition valinnassa – Kolme tärkeintä asiaa ovat sijainti, sijainti ja sijainti. Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta siirrytään kohti päästötöntä lämmöntuotantoa. 46 Verkkokaupan kasvu ei vähennä kaupan uusien tilojen tarpeita. Käyttökokemukset ovat tuoneet tietoa siitä, mitkä asiat olisi pitänyt tehdä toisella tavalla. 6 Puurakentaminen yleistyy Suomessa vähitellen, puurakentaminen kasvoi viime vuonna kuusi prosenttiyksikköä puun kallistumisesta huolimatta. Joissakin laajaa turvaa suppeammissa tuotteissa tulvavahinkoja ei korvata edes silloin, kun kyseinen edellytys eli kerran 50 vuodessa tai harvemmin täyttyy, kertoo vakuutusmeklariyritys Howden Finlandin palvelujohtaja Jani Korhonen. Se taas lisää osaltaan toimitilan tarvetta vähintään varastoinnissa. Puurakentamisen lisäämistä puoltavat ilmastosyyt. Valtiostakaan ei ole enää apua, koska se lopetti tulvavahinkojen korvaamisen 1.1.2014. 22 Hämeenlinnan Asunnot Oy teetätti kolmeen kerrostaloonsa maalämmön vuonna 2017. 32 Taloyhtiöiden kierrätysvelvollisuudet lisääntyvät. Näkymän pitää olla hyvä myös konserteissa, joita varten toiseen päätyyn rakennetaan esiintymislava. Vesistötulvia on hankalaa saada korvattaviksi – Lähes kaikilla Suomen kiinteistövakuutusyhtiöillä on tämänkaltaiset tulvavahingot otettu korvattavuuden piiriin ainakin laajemmissa vakuutustuotteissa, mutta tällöinkin vesistötulvien korvattavuudelle on asetettu samanlainen korkea raja kuin edellä kerrotussa esimerkissä. Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva Asunto Oy Puistotalo on saanut vajaan vuoden ajan lisäpuhtia lämmitysja käyttöveteen tarvitsemansa energian tuottamiseen viereisen lähikaupan kylmäkoneiston hukkalämmöstä. 64 Yhä isompi osa taloyhtiöistä maksaa hallituksensa jäsenille rahapalkkion näiden tekemästä työstä, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä.. Sivu 38 Ympäristöystävällinen maaviileä – Helteillä maaviileä tuo energiatehokasta viilennystä kesän kuumuudessa. Näin ollen vakuutusyhtiön kielteinen päätös oli vakuutusehtojen mukainen. Vesistötulvien lisäksi kiinteistövakuutuksen ehtoihin on yleensä otettu mukaan myös merivesija rankkasadetulvat. Halusimme, että aitiosta on esteetön näkymä estradille. Hoidetulla pihalla on turvallista oleskella ja se kutsuu käyttäjiään viihtymään sekä viettämään aikaa pihalla, toteaa Viherviisikko Oy:n viherrakentamisen ja ylläpidon päällikkö, hortonomi Kirsi Tainamo. Kaukolämmön tuotannossa tämä voi tarkoittaa muun muassa geolämpöä, tuulisähköllä tuotettua kaukolämpöä ja puhdistetusta jätevedestä talteen otettua hukkalämpöä, sanoo Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva. Meriveden tulvimisista aiheutuneiden rakennusvahinkojen korvattavuuden edellytykset ovat yleensä yhtä tiukkoja kuin vesistötulvillakin eli niitä korvataan vain, jos sattuneen tulvan +esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Taloyhtiön kiinteistövakuutus ei vahinkoa korvannut, koska vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vain poikkeuksellisen vesistötulvan, mikä vakuutusehtojen mukaan tarkoitti sitä, että tulvan esiintymistodennäköisyyden pitää olla kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Sivu 12 Korvataanko taloyhtiöille tulvien vahingot. Erityisesti huono hyötysuhde yllätti. Joki tulvi yli äyräiden ja vedet nousivat taloyhtiön kellarikerrokseen kastellen lattioita ja seinien alaosia. Kattavimmissa on jo julkisia palveluita mukana, toisissa jopa kirkko. Maaviileä on ympäristöystävällinen tapa jäähdyttää kiinteistö. Uuden lain mukaan jokaisessa yli vähintään viiden huoneiston taloyhtiössä on jatkossa oltava omat jäteastiansa sekaja biojätteelle, kartonki-, muovija lasipakkauksille sekä metallille. 18 Helsinkiläinen taloyhtiö teki ainutlaatuisen energiauudistuksen, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia
Asuinrakennusten korjaustarve kasvaa tulevina vuosina Suomen asuinrakennusten tekninen korjaustarve on tulevina vuosikymmeninä keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tampereen yliopiston tutkimus. Tämä tarkoittaa noin 7,8 miljardin euron investointeja. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.. Kuva: JetSet Club Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2022 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Sen sijaan Fennovoiman venäläisomistaja RAOS Voima jatkaa ainakin toistaiseksi Fennovoiman omistajana. Tänä keväänä kunnan hyväksymä kaava oli kuudella prosentilla suunnitteilla olevista voimaloista ja yhdeksällä prosentilla oli jo kunnan myöntämä rakennuslupa. Tuulivoimarakentamisen kannalta olisi tärkeää, että kaavoitusja luvitusvaiheet nopeutuisivat. Lupien valmistuttua ja investointipäätöksen tekemisen jälkeen tuulivoiman rakentaminen etenee sujuvasti. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.karprint.. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.. 5 P ääkirjoitus S uomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan kotimainen tuulivoimarakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Sopimuksen purkaminen koskee laitostoimittaja RAOS Projectia. Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.. Suomalaiset ostivat tammi-maaliskuun aikana 21540 ilmalämpöpumppua, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 9761. Sopimus Rosatomin kanssa purettiin Fennovoiman mukaan merkittävien viivästymisten sekä Rosatomin kyvyttömyydestä toteuttaa hanke. Asuinrakennusten kerrosalasta omakotija paritalot muodostavat yli puolet, kerrostalot reilun kolmasosan ja rivitalot noin 10 prosenttia. Energiahintojen yleinen nousu, valtion tukipolitiikka, kerrostalomarkkinasegmentin aktivoituminen sekä laitteiden saatavuuteen liittyvät pelot siivittivät ilmalämpöpumppujen myynnin ennennäkemättömään kasvuun. Suomessa on kuluvana vuonna käynnissä yhteensä reilu 330 maaja merituulivoimahanketta, joista valtaosa on hyvin varhaisessa vaiheessa. Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30 puh. Myös kasvava vetytalous tarvitsee kotimaista tuulivoimalla tuotettua puhdasta sähköä. Keskeisintä olisi, että hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen saataisiin lisää resursseja käsittelemään kaavoista ja luvista jätettyjä valituksia, jolloin tuulivoimahankkeiden eteneminen nopeutuisi. Tilastot havainnollistavat, että mitä keskemmäs Suomea mennään, sitä pienempiä hankkeet ovat. Ennen investointipäätöstä ja rakentamista tehdään huolellisesti selvityksiä sekä haetaan lupia ja lausuntoja eri tahoilta. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. On hankkeita, jotka ovat edenneet kaavoituksessa jo pitemmälle sekä hankkeita, jotka ovat rakentamisvalmiudessa. Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa tulisi olla käynnissä tasainen virta hankkeita, jotta on mahdollista rakentaa tuulivoimaa riittävästi teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistämiseksi. Aikavälillä 2022–2050 asuinrakennusten teknisen korjaustarpeen arvioidaan olevan vuosittain keskimäärin 4,07 miljoonaa neliötä. Valtaosa hankkeista sijaitsee edelleen Pohjanmaan maakunnissa, vaikka hiljalleen tuulivoimaa suunnitellaan ja rakennetaan myös kohti Keskija Itä-Suomea. Tällä hetkellä korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista korjaustarvetta, mutta tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska rakennuskanta ikääntyy. Myös ilmavesilämpöpumppujen myynti kasvoi yli 40 prosenttia ja maalämpöpumppujen myynti 35 prosenttia. – Sota Ukrainassa on pahentanut hankkeen riskejä, joita RAOS Project ei ole kyennyt ehkäisemään, Fennovoima kertoo tiedotteessaan. Myynnin kasvu oli peräti 120 prosenttia. – Viime vuosien aikana toimittajan merkittävät viivästykset ovat jatkuneet ja kasvaneet, todetaan Fennovoiman tiedotteessa. Suunnitelluista voimaloista 26 prosenttia on esiselvitysvaiheessa ja 25 prosentissa hankkeista kaavoitus on vasta aloitettu. Kunnista eniten hankkeita on suunnitteilla Pyhäjärven, Iin, Siikalatvan, Oulun ja Siikajoen alueille. Keski-Suomen tuulivoimahankkeisiin on suunnitteilla Pohjois-Suomen tuulivoimahankkeita vähemmän voimaloita. Fennovoima on suunnitellut ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoen Hanhikiven alueelle. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 75 €/v (8 nroa) Kestotilaus 68 €/v Painopaikka: Karprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen. Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Tästä noin 95 prosenttia on taloudellisesti perusteltua. Tärkeää olisi, että tuulivoimaa päästäisiin rakentamaan myös Itä-Suomeen. Ilmalämpöpumppujen myynti kovassa kasvussa Kiinteistö Kiinteistö && energia energia TILAA www.karprint.fi. Kannen kuva: Jääkiekon maailmanmestari Timo Jutilalla on Satu-vaimonsa kanssa Tampereen uudessa monitoimiareenassa isoon aitioon rakennettu klubi. Fennovoima purki ydinvoimasopimuksen Fennovoima purki venäläisen Rosatomin kanssa tehdyn ydinvoimalan laitossopimuksen. Tuulivoimasta merkittävä sähköntuottaja Suomeen. Suunnitellusta tuulivoimakapasiteetista 42 prosenttia sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, yli 10 %, Pohjanmaalla, yli 8 % Lapissa, 5 % Etelä-Pohjanmaalla, 5 % Kainuussa ja 4 % Keski-Suomessa
– Puurakentaminen kasvoi viime vuonna kaksi prosenttiyksikköä, vaikka puumateriaalin hinta kasvoi merkittävästi. Puurakentamista on pyritty Suomessa edistämään erilaisten hankkeiden avulla 1990-luvulta lähtien. Vajaa kolmannes puukerrostaloista on kolmekerroksisia.Suomeen valmistui viime vuonna noin 36 000 uutta asuntoa, puukerrostaloasuntoja niistä oli noin tuhat. Parhaimmillaankin puukerrostalojen osuus on ollut vain muutama prosentti kaikesta kerrostalorakentamisesta Suomessa. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan Suomessa on vajaassa 25 vuodessa rakennettu Puurakentaminen lisääntyy vuosi vuodelta – ilmastosyyt kannustavat puun käyttöön Puusta vähitellen pitkälle Ilmastoystävällinen puurakentaminen lisääntyy vähitellen, tällä hetkellä reilu kolmannes maassamme tapahtuvasta rakentamisesta on puurakentamista. Rakennetuista puukerrostaloista noin puolet on nelikerroksisia. Edistymistä on tapahtunut, tällä hetkellä reilu kolmasosa maassamme vuosittain tehtävästä rakentamisesta on puurakentamista. Tekemistä kuitenkin vielä riittää. Betonista tuli hallitseva rakennusmateriaali asuintaloissa, liikeja toimistorakennuksissa sekä julkisissa rakennuksia 1960-luvulla. Valmistuneiden puukerrostaloasuntojen tilavuus. Puusta voi tulla lähivuosina entistäkin merkittävämpi rakennusmateriaali. Teksti: Eero Wihuri 87 puukerrostaloa, joissa on yhteensä 2 505 asuntoa. 6 P uurakentaminen oli Suomessa pitkään yleisin rakennusmuoto, mutta alkoi hiipua 1950-luvulla
Lisäksi rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä sekä kuluttaa noin 40 prosenttia primäärienergiasta. Tämän ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää, että vähennämme uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä rakentamisessa ja korvaamme niitä kestävän kehityksen mukaisilla materiaaleilla, kuten esimerkiksi puulla.. Puun käyttämisen hyödyt voivat jäädä punnitsematta. – Rakentamisen ilmastopäästöjä tarkastellaan rakentamisen aikaisina päästöinä ja rakennuksen elinkaaren päästöinä. Nyt koko rakennuksen päästöistä elinkaaren aikaiset päästöt ovat noin 50 prosenttia. Ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissa, kuten halleissa ja silloissa. Asuntosäätiö ja A-Kruunu suunnittelevat yhdessä Helsingin Postipuistoon puurakenteista korttelia, johon tulisi noin 200 uutta asumisoikeusja vuokraasuntoa. Ne laskevat 25 prosenttiin, kun hiilettömät energian tuotantomuodot ovat korvanneet vanhat tuotantomuodot, hän jatkaa. Havainnekuva: Asuntosäätiö Helsingin keskustakirjasto Oodissa on taidokkaasti yhdistetty puuta muihin materiaaleihin. Rakennussektori ei useinkaan tarkastele, voisiko puuta käyttää esimerkiksi osamateriaalina. – Puun käyttö rakentamisessa edistyy, mutta vielä on tehtävää jäljellä. 7 kasvoi viime vuonna 19 prosenttia edellisvuodesta, kertoo Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola. EU-maiden on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Kyse on isosta asiasta, sillä rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala, ja valtaosa tästä kulutuksesta perustuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Ilmasto puoltaa puuta Puurakentamisen lisäämistä puoltavat ilmastosyyt. Kuva: Helsingin kaupunki/Kuvatoimisto Kuvio osuus uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta on jopa 50 prosenttia. Betonin valmistuksessa sideaineena käytettävän sementin tuotanto esimerkiksi aiheuttaa arvioiden mukaan viisi-kahdeksan prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Hiilen sitomista koko rakennuskantaan voitaisiin lisätä puun käytön avulla, hän jatkaa. Rakentamisen aikaiset päästöt ovat puusta rakennetulla talolla 40 prosenttia pienemmät kuin betonista rakennetulla, sanoo Matti Mikkola. Ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta puurakentamisen merkitys on siinä, että puu sitoo hiiltä pitkäkestoisesti. Ympäristöministeriön johdolla toteutetaan puurakentamisen ohjelmaa vuosina 2016-2022. Kansallisesti ongelma on melko pieni, mutta vaikka Suomen kahden sementtitehtaan osuus maamme hiilidioksidipäästöistä onkin melko vähäinen, noin 1,6 prosenttia, globaalisti sementin valmistus tuottaa enemmän ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne. Puun käyttämisen hyödyt voivat jäädä punnitsematta, sanoo puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan puun koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. – Mielenkiinto puurakentamiseen ja sen hyväksyttävyys ovat kasvaneet myös sen kiistattomien ympäristöhyötyjen ansiosta. Painon mukaan mitattuna rakentamisen – Rakennussektori ei useinkaan tarkastele, voisiko puuta käyttää esimerkiksi osamateriaalina. – Kiinteistön elinkaaren aikaiset ilmastopäästöt laskevat sitä mukaa, kun menemme hiilettömiin energian tuotantomuotoihin
Kunnalle puurakentaminen on keino vähentää ilmastopäästöjä, tukea paikallista elinkeinoa ja kotimaan taloutta – Kunnat voivat lisätä puun käyttöä rakentamisessa omissa projekteissaan sekä kaavoittamalla puurakentamiselle alueita, Heino sanoo. Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. 8 Puutuoteteollisuudessa on laskettu, että jos kaikki Euroopassa rakennettavat uudet asunnot tehtäisiin betonin sijaan puusta, luonnonvarojen kulutus vähenisi jopa 70 prosenttia. Vihdin valtuusto päätti toteuttaa reilun 36 miljoonan euron hankkeen betonirakenteisena. Petri Heino korostaakin, että puurakentaminen täytyy toteuttaa Suomen metsien kannalta kestävällä tavalla. Hän myös muistuttaa rungon osuuden talon rakennuskustannuksista olevan 15 prosentin luokkaa. Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkolan mukaan kyse on usein suunnittelusta, ja oikeanlaisen tarjouskilpailun järjestämisestä. – Puurakennukset ovat pitkäikäisin käytettävissä oleva keino hiilen varastoimiseen. Tästä johtuen kunnat voivat saada puukohteista kalliilta tuntuvia tarjouksia, tai valmistajat jättävät kokonaan tarjoamatta. Myös asuntorakentamisessa rakennusliikkeiltä on kuulunut arvioita, joiden mukaan puukerrostalon rakentaminen maksaa 10-20 prosenttia enemmän perinteinen betonirunkoinen talo. Ympäristöministeriön mukaan puurakentamisen lisääntyminen ei pienennä Suomen hiilinieluja, vaikka puumateriaalin saaminen edellyttää metsän kaatamista. Ruotsissa rakennetaan puukerrostaloja, jotka ovat hinnaltaan noin 20 prosenttia vastaavanlaisia betonikerrostaloja edullisempia, Matti Mikkola huomauttaa. Hinnaltaan kilpailukykyinen. – Edellytyksenä hiilivaraston syntymiselle on, että biopohjainen materiaali on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä eikä sen korjuulla ole pysyvästi heikennetty ekosysteemin hiilinielua. Samalla rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen aikainen energiankulutus vähenisi 40 prosenttia ja päästöt pienenisivät 60 prosentilla. Monissa kunnissa aikeet rakentaa koulu tai päiväkoti puusta ovat vaihtuneet betonirakentamiseksi, koska puurakentaminen on koettu liian kalliiksi. Hiilivarasto säilyy ainakin niin kauan kuin biopohjainen materiaali on käytössä rakennuksessa, todetaan ympäristöministeriön verkkosivuilla. – Oikein suunniteltuna ja tehokkaasti toteutettuna puu on hinnaltaan kilpailukykyinen materiaali. Lisäksi puumateriaalien käyttöä voidaan edelleen lisätä muun muassa julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerrosja täydennysrakentamisessa. Kuva: A-Insinöörit/Petra Tiihonen teollinen toteuttaja ja osaava suunnittelija. Suunnittelussa piirretyt ensimmäiset viivat ovat ne kalleimmat viivat. Tästä syystä suunnitteluun kannattaa heti alussa osallistaa Kuopion Saaristokaupunkiin valmistui viime vuonna kaksi M2-Kotien vuokra-asuintaloa puusta. – Puurakentamisen kustannukset ovat hyvin paljon kiinni suunnittelusta. Myös Keravan kaupunki hiljattain luopui aikeista rakentaa puukoulu, Pellossa kunta luopui suunnitelmasta rakentaa hirsinen monitoimitalo. – Puurakennukset ovat pitkäikäisin käytettävissä oleva keino hiilen varastoimiseen.. Syksyllä 2021 Vihdin kunta päätti aloittaa ison koulun ja päiväkodin rakentamisen. VTT:n mukaan Suomen rakennettuun ympäristöön on sitoutunut 84 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. – Kunnissa usein suunnittelua viedään ”liian pitkälle” ennen yhteydenottoa potentiaalisiin toimittajiin. Puurakentaminen mahdollistaa pitkälle viedyn esivalmistuksen ja tämä pitää huomioida ja mahdollistaa suunnittelussa. Se vastaa hiilen määrää, jonka metsät sitovat reilun kahden vuoden kasvun aikana. Alunperin runsaalle 200 päiväkotilapselle ja noin 600 alakoululaiselle piti rakentaa tilat puusta, mutta Vihdin kunta luopui aikeista kustannusten vuoksi. Puun käytön lisääminen rakentamisessa vaatii Petri Heinon mukaan valtion lisäksi toimenpiteitä myös kunnilta
Puu siis palaa, mutta se on silti paloturvallinen materiaali, sillä sen kuormankestävyys ja sortuminen voidaan ennakoida tasaisen hiiltymisen ansiosta, ja tämän perusteella rakenteille voidaan laskea riittävät palonkestävyysvaatimuksien mukaiset rakennepaksuudet. Tämä hidastaa puun sisäosien lämpenemistä ja suojaa hiilikerroksen alla olevaa puuta palorasitukselta niin hyvin, että tuuman syvyydessä hiiltymärajan alla puun lämpötila on reilusti alle veden kiehumispisteen. – Olisikin tärkeää tutkia mahdollisuuksia yhdistää puuta esimerkiksi betoniin ja teräkseen, toteaa Petri Heino. Puukerrostalojen rakenteille asetetaan esimerkiksi sama 60 minuutin palonkestovaatimus kuin betonikerrostaloillekin. Kun arvioidaan rakennusten runkomateriaaleja, puu on yleensä aina vähähiilisin vaihtoehto. – Mitä enemmän teollinen puurakentaminen yleistyy, sitä kustannustehokkaammaksi se muuttuu ja samalla kilpailun lisääntyminen varmistaa, että kustannukset pysyvät kohtuullisina. Satoja vuosia Puun yleistyminen rakentamisessa voi tapahtua niin sanotuissa hybridikohteissa, eli kiinteistöissä joissa yhdistellään puuta muihin rakennusmateriaaleihin. Puu saatetaan Helsingin Olympiastadionin remontissa yhdistettiin puuta, betonia ja terästä muun muassa uusien katosten rakenteissa. Vaikka puu on kevyttä ja sitä on helppo muokata, se on silti äärimmäisen vahva materiaali, joka kestää hyvin hoidettuna satoja jopa tuhansia vuosia. 9 – Erilaisia lukuja saatetaan heittää ilmoille aika hulvattomastikin. Yksi puun eduista on keveys. Esimerkiksi puurunkoisen kerrostalon suunnitteluun kannattaa varata enemmän aikaa, mutta pystytys taas vie yleensä vähemmän aikaa kuin muilla materiaaleilla toteutettuna, korostaa puolestaan Petri Heino. Puurakennus on noin 80 prosenttia kevyempi kuin vastaava betonista valmistettu rakennus. Matti Mikkola arvioi, että tulevaisuudessa puutaloihin voisi jatkossa valmistua vuosittain 15-20 prosenttia uusista asunnoista. – Todellisuudessa puukerrostalot täyttävät ja jopa ylittävät kaikki paloturvallisuuden kriteerit, korostaa Matti Mikkola. Kun rungon osuus on noin 15 prosenttia rakennuskustannuksista, miten puusta tehdyn talon kokonaiskustannukset saadaan laskettua 10-20 prosenttia betonista tehtyä taloksi suuremmiksi, Mikkola kysyy. – Samalla kannattaa huomioida, millaiset päästöt rakennus elinkaarensa eri vaiheissa tuottaa. Vääriä mielikuvia Puurakentamisen yleistymistä voivat jarruttaa myös väärät mielikuvat. Siksi hiilikerroksen suojaaman massiivisen puurakenteen lujuusominaisuudet pysyvät tulipalossa ennallaan ja puu säilyttää kantokykynsä. Rakennuksen runkomateriaalilla ei henkilöturvallisuuden kannalta muutenkaan ole tulipalossa juuri merkitystä, vaarallisimpia ovat irtaimiston palaessa syntyvät myrkylliset savukaasut. – Se on täysin mahdollinen tavoite.. Puukerrostalot on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä, joka sammuttaa palon ja nostaa näin henkilöturvallisuutta merkittävästi Puu hiiltyy palaessaan, tällöin pintaan syntyvä hiilikerros toimii eristeenä. Kuva: Stadion-säätiö/Wellu Hämäläinen esimerkiksi kokea turvattomaksi mahdollisissa tulipaloissa. Keveyden ansiosta puutalon rakentaminen vaatii vähemmän logistiikkaa, koska elementtejä voidaan tuoda suurissa ja valmiissa paketeissa pelkän raaka-aineen sijaan. Hän myös kannustaa laskemaan, mitä rakennuksen käyttäminen tulee sen elinkaaren eri vaiheissa maksamaan
10 ’Meanderille’ on toteutumassa. Osa asunnoista on kaksikerroksisia. – Newil&Baun tultua mukaan hankkeeseen Meanderin huoneistojakaumaa on monipuolistettu ja Meander pitää nyt sisällään kirjon erilaisia asuntotyyppejä. 117 asuntoa tavoitteli yli 1 400 halukasta ostajaa – talon suunnitteli arkkitehti Steve Holl Helsingin Taivallahteen huippuarkkitehdin suun Helsingin Töölöön rakennetaan Meander-nimistä kerrostaloa. Steve Hollin suunnitteleman, Helsingin Taivallahteen rakennettavaan taloon tulee viherkatto. Suomessa nykytaiteen museo Kiasman pääsuunnittelijana tunnetun Steven Hollin arkkitehtitoimiston ehdotus Meander voitti Taivallahden kasarmialueen täydentämisrakentamisesta järjestetyn kutsukilpailun vuonna 2006. John F. Rakennuksen on suunnitellut Kiasmankin suunnitellut yhdysvaltalainen arkkitehti Steven Holl. – Nyt voittoisa suunnitelmamme vuodelta 2006 olemassa olevan kaupunkikorttelin sisään rakentuvalle, tilaa muokkaavalle Talon toteutusta on odotettu pian 16 vuoden ajan.. Rakennuksen suunnitellut yhdysvaltalainen arkkitehti Steven Holl saapui Suomeen tilaisuutta varten. Nouseva katto saadaan paikoilleen syksyllä 2023 ja asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä 2024. Kaikki kiinteistön asunnot varattiin arvonnassa, johon jätettiin yli 1 400 arpaa. Myös piha, sisustus, yleistilat, asukkaiden palvelut ja ekologisuus on tuotu uudella tavalla mukaan suunnitteluun, Kareoja valottaa tehtyjä muutoksia. Uuden asuintalon peruskivi muurattiin huhtikuun viimeisellä viikolla. Sen on määrä valmistua vuonna 2024. Rakennukseen ei ole tehty ulkoisia muutoksia, mutta muilta osin kokonaisuus on suunniteltu uudelleen vastaamaan asukkaiden tarpeita. Vanhaan sorakuoppaan Meander-talo nousee sorakuoppaan Taivallahden kasarmialueelle parin vuoden päästä. Meanderin runkotyöt alkavat kesäkuussa, josta eteenpäin talon rungon muoto alkaa näkyä tontilla. Rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja talo päivitetään Newil&Baun asuntokonseptin mukaiseksi Steven Hollin alkuperäistä visiota kunnioittaen. – Projekti on ollut varsinainen iskunkestävyystesti ja on ollut hienoa huomata, että Steven Hollin suunnittelemat arkkitehtoniset perusratkaisut ovat säilyttäneet elinvoimaisuutensa kaikki nämä vuodet, Pentti Kareoja kertoo. Kennedyn sanoin, ’me kaikki tulimme merestä... Ulkoisesti Meander on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa ja kerrostuneisuuden, jossa puuosia suojaa lasitus. – Rakennuksen muodoilla puolestaan synnytetään mittakaavaltaan mukavan kokoisia pihatiloja rakennuksen ympärille, Holl jatkaa. Kortteli nousee asteittain kohti lahtea, ja horisontti, jossa taivas ja maa kohtaavat, muistuttaa meitä paikasta jossa elämä sai alkunsa. Talon toteutusta on odotettu pian 16 vuoden ajan. Arkkitehti Steven Hollin visioimat joen tavoin kaarevat muodot syntyvät tontille paikallaanvaluna. meillä on suolaa veressämme, hiessämme, kyynelissämme, toteaa Holl. – Nyt se vihdoin toteutuu, iloitsevat sekä Newil&Baun toimitusjohtaja Petri Ylivuori että Meanderin suomalainen pääsuunnittelija, professori Pentti Kareoja ARK-house arkkitehdeistä. Newil&Baun ostettua oikeudet Meanderiin yhtiö aloitti jatkosuunnittelun yhteistyössä Steven Holl Architectsin ja sen Suomessa toimivan kumppanitoimiston ARK-house arkkitehdit Oy:n kanssa. Asukkaiden käyttöön tulee muun muassa oma elokuvateatteri, viinikellari ja joogasali. Havainnekuva: NEWIL & BAU K errostaloon tulee 117 kaupunkikotia, joista pienimmät ovat 22,5 neliön yksiöitä ja suurimmat 218,5 neliön edustusasuntoja. – Meanderin on sanottu muistuttavan puulaivaa lasipullossa, kuvailee arkkitehti Steven Holl puuytimen ympärillä olevaa parvekevyöhykettä, jonka ympärille muotoutuvat parvekkeet avattavine ikkunoineen
luotettava kumppani
– Tuotantotavat monipuolistuvat, sanoo Aarva. Yhteistuotanto onkin lähes tuplasti tehokkaampaa kuin erillistuotanto. Voimakas uusiutuminen Kaukolämmön tuotanto on parhaillaan voimakkaasti uusiutumassa. Ne ovat tulevaisuuden vihreitä energiaväyliä, joiden avulla kokonaisten kaupunkien lämmitys saadaan vihertämään kertaheitolla, kunhan kaukolämpö tuotetaan päästöttömästi. Teksti: Eero Wihuri S uomen yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö, sitä alettiin kehittää jo ennen toista maailmansotaa. Eri kaupungien kaukolämpöä tuottavat yhtiöt kehittävät uusia, päästöttömiä tuotantotapoja. Muutoksen sysäsi liikkeelle ilmastosyyt, nyt merkitykselliseksi on noussut myös energiariippuvuuden vähentäminen Venäjästä. Tämä voi tarkoittaa muun muassa geolämpöä, tuulisähköllä tuotettua kaukolämpöä ja puhdistetusta jätevedestä talteen otettua hukkalämpöä. Suurin osa puupolttoaineesta on metsähaketta. Sotien jälkeen kaukolämpöverkon rakentaminen lähti liikkeelle Helsingistä, jossa kaukolämpöä suosi uusi lähiörakentaminen. Lisäksi tulevaisuudessa kaukolämpöverkko on kaksisuuntainen. Kaukolämmöllä on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa, kun lämmöntuotannossa tähdätään nollapäästöihin. Nyt, kun käynnissä on ilmastokriisi, ja päästöt pitäisi saada kuriin pika-aikataululla, täytyy myös lämmityssektorin päästöt minimoida mahdollisimman nopeasti. – Kuluva vuosikymmen, 2020 -luku, tulee olemaan muutoksen vuosikymmen. Rakennusten lämmitys kattaa noin neljänneksen Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Vuonna 2018 kaukolämmön käyttömäärä oli yhteensä 33 500 Kotkan Energia Oy ja Nordic Ren-Gas Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan Power-to-Gas-laitoksen toteutettavuussuunnittelusta. Motivan, valtion kestävän kehityksen yhtiö, keräämien tietojen mukaan vuonna 2018 noin 46 prosenttia Suomen asuinja palvelurakennusten lämmitysenergiasta tuotettiin kaukolämmöllä. Kaukolämpöverkko on kaikkiaan 166 Suomen kunnassa. Kaukolämpöverkot mahdollistavat uudet vihreät lämmön tuotantotavat, kuten kaukolämmön kiertotalouden tai sektori-integraation, eli esimeriksi lämmön tuottamisen tuulisähkön avulla. Kaukolämmön voittokulku saikin lopullisen sysäyksen 1970-luvun energiakriisistä. Päästövähennystalkoissa avainasemassa ovat kaukolämpöverkot. Puusta tuli kaukolämmön merkittävin polttoaine vuonna 2013. Silloin sähkölaitoksen hukkalämmöt saadaan hyötykäyttöön. Kotkaan suunniteltu Power-to-Gas-laitos on elektrolyysiteholtaan yli 40 MW ja investoinnin kokonaissumma noin 100 miljoonaa euroa.. Suomessa kaukolämmöstä 70–75 prosenttia tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaukolämpöyhtiöt paitsi myyvät lämpöä myös ostavat asiakkaiden hukkaKaukolämmön tuotantotavat monipuolistuvat – hukkalämpö talteen Muutoksen vuosikymmen Kaukolämmön avulla on vuosikymmenten ajan lämmitetty rakennuksia, niin koteja, julkisia tiloja kuin yritystenkin tiloja. Kaukolämmön polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua, kivihiiltä, turvetta ja puuta. Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta siirrytään kohti päästötöntä lämmöntuotantoa, sanoo Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva. Millaista on tulevaisuuden kaukolämpö. 12 gigawattituntia, käytöstä asuintalojen osuus oli yli puolet, 54 prosenttia. Tämä on yksi syy, miksi kaukolämpöverkot ovat ilmastoneutraalin yhteiskunnan keskeisin tekijä
Lämpövarastoja on jo Suomessa. Tuhka aiheuttaa kattiloissa ongelmia, sillä se takertuu niiden seinämiin ja syövyttää metallirakenteita. Puhtaampaa ja tehokkaampaa bioenergiaa Bioenergia on merkittävin uusiutuvan energian muoto Suomessa ja sen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vihreässä siirtymässä on tärkeä globaalistikin. – Väitöskirjassani tutkittu biomassan pölypolttoteknologia soveltuu hyvin nopeavasteiseen energiajärjestelmään, sillä laitokset ovat nopeasti käynnistettävissä silloin kun sähköä tai lämpöä tarvitaan, hän jatkaa. Tulevaisuudessa verkko myös kerää dataa muun muassa kaukolämmön käyttötottumuksista sekä säästä ja optimoi tuotantoa. – Sivujakeet ovat suuren tuhkapitoisuutensa vuoksi haastavia polttolaitosten kannalta. Vaasassa tuotetaan tällä hetkellä kaukolämpöä ja sähköä kivihiilestä sekä biokaasusta. Kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen minimointi on polttolaitosten suunnittelun olennainen tavoite, Niko Niemelä kertoo. Samalla, kun lämpöpumput ottavat hukkalämpöä talteen, syntyy prosessissa myös niin kutsuttua kaukojäähdytystä. Energiantuotantoon päätyvät biojakeet tulevat olemaan enenevissä määrin sivuvirtoja muun muassa. Lämpövarastot mahdollistavat lämmön tuotannon silloin, kun se on kannattavinta ja lämmön käytön silloin, kun lämmölle on tarvetta. Niemelän mukaan tarvitsemme tuulivoiman lisäksi myös lämpöä ja säätövoimaa. Tällaisia sivujakeita ovat esimerkiksi puun kuori ja olki. Energiayhtiö Vaasan Sähkö panostaa määrätietoisesti päästöttömään energiaan ollakseen tuotannoltaan hiilineutraali 2020-luvun aikana. Bioenergiaa tarvitaan esimerkiksi tuulija aurinkosähkön säätövoimana, kaukolämmön tuotannossa sekä teollisuuden korkean lämpötilan prosesseissa, joissa sähköistäminen on haastavaa. Siksi olikin hämmästyttävää, miten hyvin simulaatiot vastasivat mittauksia, joita teimme työn aikana Münchenin teknillisen yliopiston koereaktorille ja Helen Oy:n kaukolämpökattilalle, Niko Niemelä tiivistää. Biopohjaisia raaka-aineita, kuten puuta, tarvitaan ensisijaisesti muihin käyttötarkoituksiin kuin energiantuotantoon: niitä käytetään esimerkiksi korkeamman jalostusasteen tuotteiksi, rakentamiseen tai vaikkapa muovien korvaajaksi. Biomassaa kestävästi hyödyntävillä polttolaitoksilla on tässä tärkeä rooli. 13 lämpöä. Olennaista on myös lämmön varastointi. Esimeriksi Vaasan Vaskiluodon vanhaan öljyvarastoluolaan avattiin vuonna 2020 kaupungin ensimmäinen lämpövarasto, joka oli avautuessaan Suomen suurin. Näin kaukolämpö on vihreää, kannattavaa ja mahdollisimman edullista asiakkaille. Mallien avulla voidaan simuloida biopolttoaineen palamisprosessia, tuhkan ja pienhiukkasten käyttäytymistä, kaasumaisten ja nokipäästöjen muodostumista, sekä voimalaitoskattiloiden lämmönsiirtoa. – Simuloinnit ovat äärimmäisen monimutkaisia kokonaisuuksia, sillä niissä mallinnetaan yhtäaikaisesti turbulenttia virtausta ja kemiallisia reaktioita. Energiantuotanto on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus eikä mikään yksittäinen tuotantomuoto kykene ratkaisemaan kaikkia vihreän siirtymän haasteita. Kuva: Vaasan Sähkö Oy. Sivujakeiden poltosta muodostuu yleensä myös enemmän typpioksidipäästöjä, sekä erilaisia pienhiukkasia kuten sulfaatteja ja nokea. Tuulija aurinkosähköstä puhutaan syystäkin paljon, sillä niiden merkitys energiantuotannossa kasvaa erittäin nopeasti. – Bioenergia on yksi osa kokonaisuutta ja se on avainasemassa tasapainottavana tekijänä, kun teollisuus, liikenne, kotitaloudet ja energiantuotanto muodostavat voimakkaasti toisiinsa kytkeytyneen energiajärjestelmän, Niko Niemelä muistuttaa. Tämä avaa energiayhtiöille mahdollisuuden jäähdytysliiketoimintaan: kaukolämpöverkkojen rinnalle on mahdollista rakentaa kaukojäähdytysverkkoja, jotka mahdollistavat kiinteistöjen jäähdytyksen kiertävän viileän veden avulla. teollisuudesta ja maaja metsätaloudesta. Useita teknologioita Hyvä esimerkki kaukolämmön tuotantotapojen kehittämisestä on Tampereen Sähkö– Kuluva vuosikymmen on muutoksen vuosikymmen, kun kaukolämmön tuotannossa siirrytään fossiilittomiin tuotantotapoihin, sanoo Suomen Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva. Hän pitää väitöstutkimuksessaan tärkeimpänä kehittämiään mallinnusmenetelmiä, sillä niiden avulla voidaan hyödyntää myös huonolaatuisempia biojakeita energiantuotannossa ja vähentää kattiloissa syntyviä päästöjä. Niko Niemelä kehitti väitöstutkimuksessaan mallinnusmenetelmiä puhtaampien ja tehokkaampien bioenergialaitosten suunnitteluun
Jotta varastointi olisi tehokas tapa vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, tulisi hiilidioksidin pysyä varastoituneena tuhansia vuosia. Energiakaupunkien jäsenyhtiöt ovat kaupunkien omistamia energiayhtiöitä ja niiden omistuksessa olevia mankala-periaatteella toimivia yhtiöitä, jotka ovat sitoutuneet tarjoamaan moderneja, skaalattavia ja kestäviä energiaratkaisuja kasvavien kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden tarpeisiin. Näyttää siltä, että yhteiskunnassa alkaa olla yhä enemmän tahtoa löytää hinta myös hiilidioksidin varastoinnille, pohtii Sähkölaitoksen Energiamarkkinat-yksikön johtaja Jukka Joronen. Biovoimalaitoksesta voi tulla hiilinegatiivinen laitos. Energiapolitiikan lyhytjänteinen sääntely ja toimintaympäristön ennakoimattomat muutokset vaikuttavat korostetusti energiamurroksen ytimessä olevien kaupunkienergiayhtiöiden toimintaedellytyksiin, toteaa Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarva. – Hinnan vakauden takaa monipuolinen tuotantorakenne ja ajoissa tehty energiakäänne. Niiden toimialana on sähkönja lämmöntuotanto, myynti ja jakelu sekä niihin kytköksissä olevat palvelut. Energiamurros, ilmastonmuutoksen torjunta ja energiariippuvuuden vähentäminen Venäjästä etenevät kiihtyvällä tahdilla paitsi Euroopassa myös Suomessa. Suomen ilmastotavoitteiden ja puhtaan sekä toimitusvarman energian tuotanto ja jakelu ovat suurelta osin kaupunkiympäristössä toimivien energiayhtiöiden harteilla. Tampereen Sähkölaitos ja Q Power selvittävät tänä vuonna voimalaitosten hiilidioksidin talteenottoa, hyödyntämistä sekä pysyvää varastointia. Hankkeessa kartoitetaan soveltuvimmat pysyvät varastointipaikat Euroopassa, sillä varastoitavat hiilidioksidimäärät ovat suuria. Haastamme yleisen hintakehityksen uusiutuvien energialähteiden monipuolisella käytöllä. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon ansiosta saamme parhaan hyödyn polttoaineesta, sanoo Tampereen Sähkölaitoksen asiakkuusjohtaja Mikko Erma. Työn alla olevien hankkeiden kokoluokka on yli 100 miljoonaa euroa. – Toisin kuin päästöoikeuksille, hiilidioksidin talteenotolle ei ole selkeää markkinaa, mikä olisi edellytys pilottia suurempien BECCS-projektien toteutukselle. Hiilidioksidin talteenottoprosessi tuottaa myös paljon hukkalämpöä, joka voidaan käyttää hyödyksi kaukolämmön tuotannossa. Tähän on tärkeänä syynä hinta. Palamisessa vapautuu hiilidioksidia, joka on nykyteknologialla mahdollista ottaa talteen. Tampereen Sähkölaitoksen tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto vuonna 2030. Pidämme asiakkaiden puolesta huolta, että lämmitys toimii, vaikka Ukrainan kriisin vuoksi polttoainemarkkinoilla on nyt haasteita, hän jatkaa.. Tähän Energiakaupungit haluaa kiinnittää huomiota, hän jatkaa. Jos hiilidioksidia ei varastoida loppusijoituspaikkaan, se voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi raaka-aineena teollisuudessa, jatkojalosteissa tai siitä voidaan tuottaa yhdessä vedyn kanssa synteettisiä polttoaineita esimerkiksi Q Powerin bioreaktoreilla ja Power-to-X-teknologialla. Hiilidioksidin kuljetusmahdollisuudet lopulliseen sijoituspaikkaan tutkitaan myös. – Yli miljoona suomalaista käyttää Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden tuottamaa ja toimittamaa energiaa, joten niiden ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energia-alan kehitykseen tekemien panostusten kerrannaisvaikutukset ovat huomattavia, hän jatkaa. – Mikäli kaupunkien erityispiirteitä ei huomioida päätöksenteossa ja sääntelyssä, on riskinä positiivisen kehityksen hidastuminen ja kaupunkien elinvoiman heikentyminen. 14 Kaupunkienergiayhtiöt johtamaan energiamurrosta 13 merkittävää kaupunkienergiayhtiötä perustivat vuoden 2022 alussa Energiakaupungit ry:n, joka toimii jäsenyhtiöidensä sanansaattajana valtakunnallisesti ja EU-tasolla. Kaukolämmön kehitystyö on meillä erittäin vilkasta ja otamme palettiimme mukaan yhä uusia tapoja tuottaa kaukolämpöä hiilineutraalisti. Yhdistyksen jäsenyhtiöitä ovat: Alva-yhtiöt Oy, EPV Energia Oy, KSS Energia Oy, Kuopion Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Pori Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Turku Energia Oy, Vaasan Sähkö Oy ja Vantaan Energia Oy. Naistenlahdessa hiilinegatiivisuus on mahdollista silloin, kun poltetaan hiilineutraaleita polttoaineita, otetaan hiilidioksidi talteen ja varastoidaan se.Hiilidioksidin talteenottaminen ja varastointi (Carbon Capture and Storage, CCS) yhdistettynä bioenergiaan on yksi konkreettinen keino vähentää hiilidioksidia ilmakehästä. Hinta on itse asiassa nyt 0,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2013. – Olemme myös vähentäneet maakaasun käyttöä radikaalisti, eikä meillä ole koskaan käytetty kivihiiltä. Talteenottoon on saatavilla useita eri teknologioita, joiden soveltuvuutta Naistenlahti 3 -biovoimalaitokseen tarkastellaan selvitystyössä. Kaukolämpö on ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto Tampereella ja siihen liittyy jatkuvasti lisää kiinteistöjä. Tamperelaisen kaukolämmön hinta on pysynyt erittäin vakaana. Toimintaympäristön nopea muutos ja energia-alalla vallitseva epävarmuus haastavat siten myös kaupunkiympäristössä toimivia energiayhtiöitä, joilla on keskeinen kansallinen rooli koko energia-alan kehityksessä. Parhaillaan Tampereen Sähkölaitos selvittää usean eri teknologian soveltuvuutta polttoon perustumattomaan kaukolämmön tuotantoon. Konkreettisena tutkimuskohteena on se, miten hiilidioksidin talteenotto voisi tapahtua Tampereella nyt rakenteilla olevassa Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksessa. Talteenotto voi ratkaista hiilineutraaliustavoitteen toteutumisen ja siksi se on merkittävä asia koko Tampereenkin mittakaavassa. Sähkölaitoksella yhteistyökumppaneineen on menossa muun muassa Tarastenjärven geolämpöpilotti, matalalämpöverkon pilotointi Hiedanrannassa, biohiilen tuotannon laajennussuunnittelu, vetypolttoaineen tuotantolaitoshanke, bioenergian hiilidioksidin talteenottohanke sekä sähkökattilahanke. – Kaupunkienergiayhtiöiden roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa, aluekehityksen vetureina ja maan kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden varmistajina ei ymmärretä yhteiskunnallisessa keskustelussa riittävästi. Vaikka selvitystyön pääpaino on pysyvässä varastoinnissa, myös nämä vaihtoehdot tutkitaan. – Kaupunkienergiayhtiöt ovat avainasemassa paitsi alueidensa kehityksen mahdollistajina myös ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun voittamisessa Suomessa, olemme energiamurroksen ytimessä, toteaa Energiakaupungit ry:n puheenjohtaja, Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen
Säästä energiankulutuksessa ja kuluissa valitsemalla ekologinen maalämpö PLANEETAN KOVINTA ENERGIAA Lue lisää www.rototec.?
Maalämmön porakaivon keruupiirissä kiertää kesällä noin 0-8 asteinen liuos. Lämpöpumppu on siis suoraa sähkölämmitystä huomattavasti energiatehokkaampi lämmitystapa. Lämpöpumppu itsessään toimii samalla periaatteella kuin jääkaappi tai pakastin, mutta sitä käytetään eri tavalla. Maakylmäjärjestelmässä taloa viilennetään suoraan maaperästä otettavalla kylmällä. Viilennysjärjestelmän voi kytkeä myös ilmanvaihtokoneen yhteyteen, silloin on varmistettava, että ilmanvaihtokanavisto soveltuu järjestelmän käyttöön mahdollisten kondenssivesien kannalta. Vaivattominta on asentaa viilennys jo järjestelmän asennusvaiheessa. 16 M aalämpöjärjestelmää voi hyödyntää kesällä jäähdytykseen sisään puhallettavassa ilmassa. Järjestelmä toimii kumpaan suuntaan tahansa: viilennystarpeen ilmaantuessa sisätiloissa, voidaan. Maalämpö ei ole geotermistä energiaa, eli maapallon sisäosista pinnalle nousevaa lämpöä, vaan se perustuu pääasiassa maankuoreen varastoituneeseen auringon lämpöön. Maaviileä on mahdollista toteuttaa parhaiten kohteissa, joissa on lämmityksenä maalämpö. Tyytyväiset käyttäjät pääsevät nauttimaan miellyttävästä sisäilmasta samalla, kun järjestelmän investointija käyttökustannukset ovat huomattavan alhaiset verrattuna perinteisiin ilmastointilaitteisiin. lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään tai veteen varastoitunutta auringon energiaa. Maalämmön etuna muihin lämpöpumppujärjestelmiin on se, että suuren massansa takia maaperä pysyy tasalämpöisenä ympäri vuoden, ja verrattuna esimerkiksi ilmalämpöpumppuun maalämpö toimii kovillakin pakkasilla ongelmitta. Maaviileää voi hyödyntää suurista kiinteistöistä ja konttoritiloista omakotitaloihin ja vapaa-ajan asuntoihin. Maakylmäjärjestelmässä keruupiirin viileä liuos ohjataan kattoja/tai seinäasennettavaan puhallinkonvektoriin, ja kylmä ilma viilentää huonetta. Maaviileä on lähes ilmainen tapa sisäilman jäädyttämiseen, koska käyttäjät hyödyntävät maalämpöjärjestelmän energiakaivossa kiertävää viileää liuosta. Maalämpöpumpuissa on valmius viilennyksen kytkentään. Maaviilennyksestä käytetään myös nimeä maajäähdytys, passiiviviilennys, passiivijäähdytys, maakylmä ja maaviileä, Gebwell:n Oy:n myyntijohtaja Petrus Monni kertoo. Maalämpöpumpun avulla maajäähdytyksen edut saa helposti käyttöön. Maaviileän käyttökustannukset ovat hyvin edulliset: käytännössä sähköenergiaa kuluttaa ainoastaan tekniseen tilaan sijoitettava kiertovesipumppu ja mahdollinen sisäyksikön puhallinmoottori, käyttökustannukset ovat alle 20 prosenttia koneellisen jäähdytyksen tai viilennyksen käyttökustannuksista. Tekniikka perustuu siihen, että poratussa energiakaivossa olevassa putkistossa oleva neste kiertää lämpöpumpun ja erillisen huomaamattoman minivesijärjestelmän kautta puhallinelementtiin. Energiatehokas ja vaivaton Helteillä maaviileä tuo energiatehokasta viilennystä kesän kuumuudessa. – Maaviileä on ympäristöystävällinen tapa jäähdyttää kiinteistö. Maalämpöpumppu käyttää sähköä lämmön siirtämiseksi maaperästä lämmitettävään kohteeseen, ja sillä saadaan tuotettua lämpöpumpun kuluttamaa sähköenergiaa suurempi lämpömäärä. Maalämpö on lämpöpumppuun perustuva – Edullisuuden lisäksi maajäähdytys on myös ympäristöystävällinen tapa viilentää kiinteistö. Teksti: Juha Ahola harvoin myös pelkkää jäähdytystä varten maakaivoja on porattu. Ylijäämälämpö kulkeutuu takaisin porakaivoon, mikä taas parantaa poratun lämpökaivon tehoa talvisaikaan. Moni hyödyntää maalämpöjärjestelmän tuomaa mahdollisuutta maaviileän käyttämiseen, sanoo Gebwell Oy:n myyntijohtaja Petrus Monni. Keskusteluyhteys maalämpöpumpun ja maaviileälaitteiston välillä lisää järjestelmän tehokkuutta ja käytettävyyttä, mutta ennen kaikkea säästää energiaa. Muita maakylmän käyttökohteita ovat esimerkiksi viinikellarit ja ruokavarastot. Maaviilennysjärjestelmän asentaminen on edullisinta juuri maalämpöasennuksen yhteydessä, vaikka joskus Taloa viilennetään suoraan maaperästä otettavalla kylmällä Maaviileä parantaa asumisen mukavuutta kustannustehokkaasti Maaviileä asennetaan yleisesti maalämpöasennuksen yhteydessä. Silloin sen asentaminen on edullisempaa kuin jälkikäteen
Puhallinkonvektorin lämmönsiirtimessä lämmönkeruunesteeseen siirtyy huoneilmasta lämpöä, jolloin huoneilma jäähtyy. Silloin energiakaivosta tuleva lämmönkeruuneste voidaan ohjata erillisen kiertovesipumpun avulla rakennuksen viilennysputkistoa pitkin maaviileän puhallinkonvektoriin. Kesällä maalämpöjärjestelmää voidaan hyödyntää myös rakennusten jäähdyttämisessä maaviileän avulla. Tämän takia lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistäminen maalämmöllä on liikekiinteistöissä ylivoimainen ratkaisu.. Gebwell Oy:n pääkonttori ja tehdas sijaitsevat Leppävirralla. Maaviileä on ekologinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen tapa jäähdyttää sisäilmaa. Gebwell Oy:llä on tytäryhtiöt Ruotsissa, Gebwell Sverige AB ja Puolassa, Gebwell Sp. 17 Gebwell Oy Gebwell Oy on vuonna 2005 perustettu Suomessa sijaitseva ja Euroopanlaajuisesti toimiva lämmitysja jäähdytysratkaisuihin erikoistunut yritys. Maaviilennyksen hyödyntämiseen tarvitaan lämpökaivon lisäksi vain kiertovesipumpun jäähdytysenergian tuottamiseen ja puhallinkonvektorin ja/tai IV-koneen jäähdytyspatterin maaviileän jakamiseen kiinteistön huoneilmaan. Lämmönkeruuneste kuljettaa ylimääräisen lämmön energiakaivoon tai se voidaan hyödyntää käyttöveden lämmityksessä. lämpöä ohjata maaperään, jos sitä ei saada kokonaan sidotuksi esimerkiksi lämpimään käyttöveteen. Liikekiinteistöissä jäähdytysenergian ja -tehon tarve voi olla jopa verrattavissa Maaviilennyksessä maalämmön energialähteeksi poratussa lämpökaivossa kiertävää maaliuosta käytetään myös kiinteistön viilennykseen. Vesistöja maapiiri lämmönlähteinä eivät sovellu maaviileän käyttöön, sillä niistä ei saada kesällä tarpeeksi jäähdytysenergiaa. z o.o. Yrityksen liikevaihto vuonna 2020 oli 35,8 miljoonaa euroa. Mitä on maaviileä. Kaukojäähdytykseen verrattuna tämä on huomattava etu, sillä jakeluverkoston ulottaminen haja-asutusalueelle tai paksujen putkien ja suurien vesivirtojen asentaminen tiiviisti rakennetuille alueille saattavat asettaa sekä taloudellisia että käytännöllisiä haasteita. Kesäisin maaja kallioperä ovat viileämmät kuin ulkoilma. Maaviileälaitteisto voidaan asentaa, kun maalämpöjärjestelmän lämmönlähteenä on riittävän syvä energiakaivo. Huoneilmasta maaperään johdettu ylijäämälämpö kiinteistön lämmitysenergian ja -tehon tarpeeseen. Maaviileää voidaan käyttää sekä asemakaavaettä haja-asutusalueella. Maaviileää voidaan hyödyntää sekä omakotitaloissa että suurissa kiinteistöissä. parantaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta ja näin myös vähentää talvikauden sähkönkulutusta ja lämmityskustannuksia. Syksyllä 2021 Gebwell työllisti Suomessa 207 henkilöä. Lämpökaivosta kerättävä maaviileä on ympäristöystävällinen ja käyttökustannuksiltaan huomattavan edullinen tapa sisäilman jäähdyttämiseen
Projekti on herättänyt laajaa kiinnostusta ja näyttää esimakua, miten kiinteistöjen energiankäyttöä tulevaisuudessa suunnitellaan. Kaikki lähti kuitenkin taloyhtiön tarpeesta. Kaukolämmön hinnan noustessa kiihtyvää tahtia ja energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa EU:n uuden ympäristöohjelman seurauksena, tämän energian hyötykäyttö on muuttunut jatkuvasti houkuttelevammaksi. Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen, hän jatkaa. Pelkäsimme kuukausien tärinää ja meteliä, mutta porausääniä tulikin vain ensimmäisen 20 metrin matkalta. Myymälän pyörittämisestä syntyvä hukkalämpö ohjataan ulkoilman sijasta kiinteistön lämmitykseen ja kesäisin maalämpökaivoihin, jotka toimivat koko kiinteistön energiapankkina. Nyt tontilla on viisi noin 450 metriä syvää lämpökaivoa, mikä itsessään ei riittäisi tämän kokoiselle kiinteistölle. Kiinteistössä hyödynnetään maalämpöä, jäteveden hukkalämpöä sekä rakennuksen kivijalassa sijaitsevan Alepan kylmälaitteista syntyvää lauhdelämpöä. H elsingin Munkkiniemessä sijaitseva Asunto Oy Puistotalo on saanut vajaan vuoden ajan lisäpuhtia lämmitysja käyttöveteen tarvitsemansa energian tuottamiseen viereisen lähikaupan kylmäkoneiston hukkalämmöstä. Helsinkiläisen Asunto Oy Puistotalon tapauksessa tätä energiaa onkin nyt syyskuun alkuun mennessä kerätty runsaasti hyötykäyttöön. Yhtään valitusta ei ole tullut. Postipuiston Alepa sijaitsee vastavalmistuneen, yli sata huoneistoa kattavan, asuintalon kivijalassa. Potentiaalia lauhdeteknologian hyödyntämiseen Suomessa on valtavasti ja se käyttö tulevaisuudessa todennäköisesti kasvaa. Energiaratkaisu on Alepan, energiayhtiö Helenin ja kiinteistön rakennuttaneen Ilmarisen yhteishanke, jossa uusi kiinteistö lämpenee ja viilenee hiilineutraalisti. 18 Kallistuva kaukolämpö vaihtui ruokakaupan kylmälaitteiden hukkaenergiaan Lauhde talteen Helsinkiläinen taloyhtiö teki ainutlaatuisen energiauudistuksen, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Kiinteistössä, jonka kerrosala on 2 885,5 neliötä, on 45 asuntoa, Alepa-myymälä ja uima-allasosasto. – Tontin koosta johtuen maalämpöjärjestelmä ei olisi ollut mahdollinen ilman lauhteen hyödyntämistä. Lauhdeteknologiaa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi lämpimän käyttöveden talteenotossa ja kylmäkoneiden yhteydessä. – Kaupankin kannalta on hienoa huomata, että järjestelmä toimii myös retroasennuksena kivijalkamyymälöissä. Hellekausilta energiaa on myös saatu runsaasti talteen lämpökaivoon, jonka lämpötila oli syksyllä 10 astetta suurempi kuin normaalisti ja taloyhtiön uima-allaskin on saatu lämmitettyä, kertoo projektin toteutuksesta vastanneen hiilineutraaliuspalveluita toteuttavan Lem-Kemin energiaprojektien johtaja Jyri Kelin. Elintarvikkeiden viilentämisen sivutuotteena syntyy valtava määrä hukkalämpöenergiaa, eli lauhdetta. Projekti onkin ollut meille erinomainen oppi siitä, miten täysimittaisesti paikallista energiaa voidaan hyödyntää, he jatkavat. – Valitsimme maalämmön sen ympäristöystävällisyyden ja todistetun toimivuuden johdosta. Harva kylmäaltaasta jäätelöä noukkiva tulee ajatelleeksi mitä jäähdytysjärjestelmien takana tapahtuu. – Postipuiston kiinteistö on erinomainen kiertotalousratkaisu, joka lämmittää, viilentää ja tuottaa lämpöä kiinteistön tarpeisiin. Lämmönkulutus on 807 megawattituntia vuodessa, käyttöveden osuus tästä on 240 megawattituntia. – Taloyhtiön tontti on myös rinteessä, väestösuojan vieressä, mikä lisäsi porausten haasteellisuutta. Asunto Oy Puistotalossa lämmitys hoidettiin aiemmin kaukolämmöllä. – Säästettävä energiamäärä on valtava. Lämpöä ja viilennystä Ruokakaupan hukkaenergiaa hyödynnetään myös uudessa, Helsingin Postipuistoon valmistuneessa kerrostalossa. Kaupan myötämielisyys projektille ja oikeiden toimittajien löytäminen oli myös keskeistä, koska lauhdeteknologia taloyhtiöissä on vielä uutta, sanoo Asunto Oy Puistotalon hallituksen puheenjohtaja Kristiina Blom. Erinomaista oppia Hiilinegatiivisuuteen pyrkivä HOK-Elanto on innoissaan toteutetusta projektista. Lämmön talteenotto kylmälaitteistosta hyödyttää myös kivijalassa olevaa elintarvikemyymälää, kylmälaitteiden toimiessa paremmalla hyötysuhteella, jatkaa energiaratkaisun suunnittelusta vastannut Suomen energiainsinöörien energia-asiantuntija Anssi Luhtamäki. Urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden aktiivinen tiedottaminen asukkaille ja osakkaiden kuunteleminen on myös ollut äärimmäisen tärkeää projektin onnistumisen kannalta. – Uusissa elintarvikemyymälöissä energian hyötykäyttö on usein huomioitu jo suunnitteluvaiheessa ja omissa kiinteistöissä on kertynyt kokemusta ylimääräisen hukkalämmön hyödyntämiseksi, kertovat HOK-Elannolle taloteknisiä palveluita tuottavan Kiinteistöässän energiamanageri Antti Hiltunen ja HOK-Elannon kylmätekniikasta vastaava huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta. Kyse on maalämpöjärjestelmään kytketystä lauhteen talteenotosta. Esimerkiksi koneellisella ilmanvaihdolla varustettu taloyhtiö voi säästää poistoilman talteenotolla noin 30–40 prosenttia lämpöenergian kulutustaan, kun 23 celciusasteinen energiarikas ilma voidaan hyödyntää uudelleen
HOK-Elannossa on kuitenkin haettu ratkaisuja näissä myymälöissä syntyvän ylimääräisen hukkalämmön hyödyntämiseksi jo pitkään.. Kuva: Lari Lappalainen hiilineutraalisti, kertoo vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki HOK-Elannosta. Rakennusten energiantuotanto tulee jatkossa monesta eri paikasta, mikä tarkoittaa entistä laajempaa uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä ja aiemman hukkaenergian hyödyntämistä. 19 Myymälän pyörittämisestä syntyvä hukkalämpö ohjataan ulkoilman sijasta kiinteistön lämmitykseen ja kesäisin maalämpökaivoihin, jotka toimivat koko kiinteistön energiapankkina. Alepa saa vastineeksi lämmöstä pienemmät kiinteistökustannukset ja kylmälaitteille hyvät lauhtumisolosuhteet, mikä vaikuttaa suoraan myymälän energiankäyttöön ja järjestelmien kuormitukseen. Myymälöiden energiatehokkuutta on kuluneen reilun kymmenen vuoden ajan tehostettu muun muassa kylmälaitteistojen ja kiinteistöjärjestelmien kehittämisellä, liElintarvikkeiden viilentämisen sivutuotteena syntyy valtava määrä hukkalämpöenergiaa, eli lauhdetta. säämällä ovia kylmäkalusteisiin ja valaistusratkaisuilla. – Kaksisuuntaisen energiantuotannon ja -käytön kehittäminen on osa suurempaa kehityskulkua energiatehokkaassa rakennuttamisessa. Kerrostalokiinteistöjen kivijalassa sijaitsevien Alepoiden lämmöntalteenotto on tähän mennessä ollut vielä vaatimatonta. – Hyöty korostuu etenkin kesällä hellejaksojen aikana, jolloin kylmälaitteet ovat kovilla, Kattilamäki kertoo. Kiinteistön käyttäjälle energiatehokkuus näkyy myös taloudellisena hyötynä, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen
20 T uulipuiston 27 tuulivoimalaa ovat Vestaksen kehittämiä uusia suurvoimaloita, minkä ansiosta puisto tuottaa yksinään noin puolet koko kaupparyhmän vuotuisesta sähköntarpeesta. Suomen suurin tuulivoimapuisto rakennettiin Simon Sarvijoelle, tuulivoimapuisto tuottaa vuodessa noin 0,5 terawattituntia sähköä, se vastaa noin puolta S-ryhmän sähköntarpeesta. Oulun ja Kemin välissä sijaitsevan Simon kunnan Sarvisuolle on rakennettu Suomen suurin tuulivoimapuisto. Kunkin voimalan kokonaisnimellisteho on 5,6 megawattia ja S-ryhmä haluaa olla sähköomavarainen Suomen suurin tuulipuisto pian valmis S-ryhmän suurin tuulivoimainvestointi Simon Sarvisuolla on jo lähes täydessä tuotantokunnossa. – Olemme käynnistämässä kevään aikana seuraavaa rakentamisaaltoa yhdessä osuuskauppojen kanssa. Aurinkosähkön tuotanto on sääolojen ansiosta korkeimmillaan kesäkuukausina. Ne turvaavat sen, että tuotamme sähköä uusiutuvilla energialähteillä sen määrän kuin sitä itse kulutammekin, S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen iloitsee. Puiston rakentaminen on ollut yhteensä noin 150 miljoonaa euron investointi. S-ryhmä julkaisi pari vuotta sitten tiukat ilmastotavoitteensa, joiden mukaan ryhmä pudottaa ilmastopäästöjensä määrää 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä. Pysymme siis yhä vahvasti aurinkosähkön suurimpana tuottajana ja kuluttajana, Mikko Halonen linjaa. Jo vuonna 2025 koko ryhmä aikoo olla oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen, eli silloin se sitoo ilmasta hiiltä enemmän kuin sitä sinne tuottaa.. Niiden tornien korkeus on 166 metriä ja roottorin halkaisija 162 metriä. – Näiden uusien voimaloiden käyttöönoton jälkeen olemme S-ryhmässä askeleen lähempänä omavaraisuutta käyttämämme sähkön suhteen. Aurinkosähköhän kannattaa kuluttaa paikallisesti. Tuulivoimaloita säädetään vielä kevään ajan, ja täydessä tuotantokunnossa puisto on alkukesästä. Halosen mukaan kesän korostuminen tuotannossa ei ole ongelma. Sarvisuon tuulipuiston Enventus V162 -voimaloiden kokonaiskorkeus on 247 metriä. S-ryhmästä on kasvanut Suomen kolmanneksi suurin tuulivoiman tuottaja. Tänä vuonna määrä kasvaa voimakkaasti. S-ryhmän kiinteistöjen katoille ja ympäristöön sijoitettujen aurinkopaneelien määrä saavutti 100 000 paneelin rajapyykin viime vuoden lopulla. Vuonna 2020 käynnistynyt Sarvisuon hanke kuuluu valtion uusiutuvan sähkön preemiojärjestelmän piiriin, sillä se oli yksi vuonna 2018 järjestetyn tuotantokilpailutuksen voittajista. – Kesällä myös myymälöidemme viilennystarve on suurimmillaan, ja aurinkosähkön tuotantohuippu osuu näin juuri oikeaan aikaan. Arviomme mukaan aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvaa seuraavien kahden vuoden aikana merkittävästi. Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvaa seuraavien kahden vuoden aikana merkittävästi. Kuva: SOK/ Timo Heikkala puiston kokonaisteho noin 151 megawattia. Kilpailutuksessa etsittiin yhteiskunnan kannalta edullisimpia tuotantotapoja
Osaava ja luotettava ilmanvaihtoalan ammattilainen Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa Säännöllinen ilmanvaihtokanavien puhdistus on tärkeää, sillä ilmanvaihdolla ja sen toimivuudella on suuri merkitys ihmisen terveydelle. Kokemus yli 10 000 kohteesta IV Kympillä vuosittain yli 1 000 tyytyväistä asiakasta Etelä-Suomen alueella. IV-kanavien puhdistus, IV-asennus ja IV-huolto. PALVELUMME: • IV-kanavien puhdistus • IV-asennus • Ilmanvaihdon mittaus ja säätö • Ilmanvaihtoremontti • IV-urakointi Asiakaspalvelu p. 050 5511 602 Sähköposti ivkymppi@ivkymppi.. Osoite Vesuripolku 7 B, 00760 HELSINKI ENNEN ENNEN JÄLKEEN JÄLKEEN Monipuolisia IV-palveluita jo vuodesta 2010 lähtien. Ilmamäärien mittaus ja säätö ovat perusta toimivalle ilmanvaihdolle. Luotettava ja osaava yritys Olemme täysin suomalainen yritys ja toimineet IV-alalla yli 10 vuotta. Monipuoliset palvelut Erikoisosaamistamme ovat mm. Työlle aina 100 % laatutakuu Työn jälkeiset mahdolliset puutteet tai epäkohdat korjataan veloituksetta
Käyttökokemusten ja hankkeesta tehdyn opinnäytetyön pohjalta on löytynyt erinäisiä asioita, mitä ehkä olisi pitänyt tehdä toisin. Kaukolämpösiirtimet olivat vanhoja ja saneerauksen tarpeessa. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. Parolantien 13-17 kerrostaloissa oli ennen lämpösaneerausta lämmitysmuotona kaukolämpö. Parolantie 15:sta teknisessä tilassa sijaitHuono hyötysuhde yllätti Hämeenlinnan Asunnot Kannattiko kaukolämmön vaihto maalämpöön. 22 H ämeenlinnassa Parolantiellä sijaitsevassa kolmessa 1950-luvulla valmistuneessa kerrostalossa toteutettiin lämmitysremontti muutama vuosi sitten. Hämeenlinnan Asunnot Oy teetätti kolmeen kerrostaloonsa maalämmön vuonna 2017
Selitys huonosta hyötysuhteesta on Hupposen mukaan edelleen auki. Lisäksi SPF arvo ottaa huomioon myös lämpimänvedentuotannon. Samalla opinnäytetyössä tarkasteltiin sekä poistoilmasta saatavaa lämpöenergiaa ja onko lämmitystapa muutoksesta ollut taloudellista hyötyä kiinteistön omistajalle. Jälkikäteen ilmeni, että sähkölaskusta oli jäänyt pois kokonaan sähkön myyntihinta ja laskuissa oli vain verkkoyhtiön laskuttama siirtomaksu. Porauspöytäkirjat osoittavat energiakaivojen yhteissyvyydeksi 6 i084 metriä. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen maksaa satoja tuhansia euroja. Kun tarkastellaan sähkönkulutusta maalämpölaitteiden osalta, vuonna 2018 sähköä lämmitykseen kului 420,48 MWh vuonna 2019 438,21 ja vuonna 2020 yhteensä 3 980,05 Mwh. Kun järjestelmä on aika iso, on näinkin merkittävällä hyötysuhteen putoamisella jo vaikutusta esimerkiksi oletettuihin säästöihin. Kun myyntihinta huomioidaan, on takaisimaksuaika lähempänä 20 vuotta, mikä alkaa olla jo aika pitkä aika. – Laitevalmistaja ilmoitti SPF-luvuksi 3,49 mikä tarkoittaa, että yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan aikaiseksi 3,49 kilowattituntia lämpöenergiaa, mikä olisi aika hyvä hyötysuhde. Hämeenlinnan Asunnoilla ei oltu luettu energiaja sähkölaittaiteita erikseen kulutuslukemia, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus ja kannattavuustarkastelu pohjautuivat laitteiston omaan mittaushistoriaan sekä laskujen tiedoista saatuihin sähkön kulutuslukemiin ja euromääriin, sanoo Hupponen. – Maalämpölaitteisto otettiin käyttöön heinäkuussa 2017. – Energialukumittaria ei oltu luettu ollenkaan maalämpölaitteiston toiminta-aikana, eikä kausivaihteluita ollut tiedossa. Hyötysuhde yllätti Heikki Hupposen sanoo yllätyksenä tulleen huonon hyötysuhteen sen suhteen, millä sähkön määrällä saatiin lämpöenergiaa tuotetuksi. Vuotta 2021 ei ole otettu mukaan laskelmiin maalämpölaitteistossa sattuneen tulipalon takia. Hämeenlinnan Asunnot Oy teetti kohteeseen hankesuunnitelman, jolla selvitettiin vaihtoehtoja kaukolämmölle. – Takaisinmaksuajaksi laskettiin opinnäytetyötä tehdessä 13,5 vuotta. Asuntoja on kolmessa talossa yhteensä 111. Uudella lämmitysjärjestelmällä tavoiteltiin säästöjä nykyisiin lämmityskuluihin. Tammikuussa 2016 porattiin testikaivo mittauksia varten ja loppujen lopuksi tontille porattiin 21 energiakaivoa. Jatkuva Loimuan myyntipäällikkö Toni Nikkanen pitää maalämpöä hyvänä kirittäjänä kaukolämmölle. Lämpimän veden kulutukseen tarvittava energia on noin140 Mwh. Olisi tärkeää, että valvomo ilmoittaisi mahdolliset viat heti ja ne myös korjattaisiin saman tien. Jos kaukolämpölaitteisto olisi uusittu, kustannukset olivat olleet kymmeniä tuhansia euroja. Kiinteistöissä on eroja sähkön, veden lämmitysenergian kulutuksissa. Kolmen kiinteistön energiakulutus oli keskiarvollisesti viiden vuoden ajalta 1 349 Mwh. – Yksi lämpöpumppu paloi helmikuussa ja 2021 ja savuvahingot aiheutti mittavaa vahinkoa koko järjestelmälle Laitteisto piti uusia kokonaisuudessaan. Katolle asennettiin kuusi lämmöntalteenottoyksikköä, joilla kerätään poistoilmasta lämpöä talteen. Maalämpö toki edustaa vihreitä arvoja, mutta sen taloudellisuudesta Heikki Hupponen ei ole täysin varma ainakaan siinä määrin kuin tarjousvaiheessa tilaajan annettiin ymmärtää. Kiinteistöjen yhteenlaskettu vedenkulutus oli 6 053 kuutiota. Kunnossapitopäällikkö Heikki Hupposen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kaukolämpölaitteistojen vaihto maalämpökeskukseen onnistui näissä kolmessa 1950-luvulla rakennetussa asuinkiinteistössä. Lämmitysjärjestelmän saneerauksen tavoitteena oli myös lisätä hiilivapaata energiaa. Investoinnin kustannukset nousivat tätäkin kautta, toteaa Hupponen.. Vaihtoehtona kaukolämmölle oli maalämpö, jonka yhteyteen liitettäisiin poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä. Oman lisänsä laskelmiin toi tulipalo. Pumpun palaminen uudessa järjestelmässä on harvinaista, mutta mahdollista. Lämpö siirretään putkistoa pitkin lämmönkeruunestettä hyväksi käyttäen lämpöpumpuille. 23 si alakeskus, josta lähtivät lämpökanaalit kahteen muuhun kiinteistöön. Keskusvalvomosta käsin valvotaan, operoidaan ja optimoidaan Loimuan kaikkia tuotantolaitoksia ja verkkoja sekä myös asiakkaille suunnattuja kiinteistökohtaisia valvomopalveluita. SPF arvo laskee hyötysuhteen koko vuodelle. valvonta ja seuranta olisi ollut paikallaan. – Myös energiakaivojen yhteenlaskettu pituus ei ehkä ole riittävä, mutta tämä on vielä selvittämättä. – Todellisuudessa tuo luku oli opinnäytetyön tekemisen aikaan 2,39. Kaivojen syvyyksistä on jossain vaiheessa puhuttu, mutta urakkapöytäkirjoista ei käy ilmi, miksi ne ovat lyhyempiä kuin mitä laitevalmistaja on suositellut
24 Väärä mielikuva. – Maaperät vaihtelevat. – Kaukolämmön hinta on pysynyt tasaisena viimeiset viisi vuotta hinta on noussut keskimäärin 2-3 prosenttia vuodessa. Kaukolämpöjärjestelmän vikaantuminen on yleensä helpompi korjattava, hän jatkaa. Nyt aloitettava seuranta kertoo osaltaan maalämmön vaikutuksista energiatalouteen. Hämeenlinnaan saatiin yksi maamme ensimmäisistä kaukolämpöverkoista 1960-luvulla, joten kaukolämmöllä on kaupungissa pitkät perinteet. Parolantien kiinteistöissä kaukolämpö vaihtui maalämpöön.. Myymme maalämpöä lämmityspalveluna, mihin sisältyvät laitteiden käyttö ja kunnossapito. Maalämpö vaatii vuosittaisen huollon kylmäalan ammattilaiselta, koska lämpöpumput sisältävät kylmäainetta. Kaukolämpöverkko on huoleton ja lämmöntuotannoltaan hyvin vakaa. Hämeenlinnan seudulla yli 90 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvalla energialla lähinnä kotimaisella hakkeella sekä teollisuuden hukkalämmöllä. Valvomopalvelumme soveltuvat mille tahansa lämmitysjärjestelmälle ja sen piirissä on jo toistasataa kiinteistöä, sanoo Nikkanen. – Jos maalämpöjärjestelmä jostain syystä vikaantuu esimerkiksi juhlapyhien aikana, saattaa ammattitaitoista korjaajaa olla hankala saada paikalle, koska kaikilla LVI-alan liikkeillä ei ole välttämättä ammattitaitoa tehdä korjausta, eikä varaosia ole saatavissa. – Valvomopalvelun avulla keräämme nyt tärkeää tietoa esimerkiksi hyötysuhteesta ja ylipäätään lämmitysjärjestelmän toiminnasta sekä reagoimme ongelmatilanteisiin. Jos se on väärä, voi ongelmia ilmetä. Kivilajien lämmönjohtavuudessa on eroja ja eniten kallioperän lämpöominaisuuksiin vaikuttavat kallioperän koostumus, rikkonaisuus sekä pohjaveden liikkeet. – Takaisinmaksuajaksi laskettiin opinnäytetyötä tehdessä 13,5 vuotta. Kaukolämpö voi olla varteenotettava vaihtoehto, kun laitteisto on uusi ja toimiva, sanoo Heikki Hupponen. Maalämpökiinteistöjä on kuitenkin palvelun piirissä aika vähän. Valvomopalvelut pelaavat Lämpöyhtiö Loimua ryhtyy valvomaan Parolantien kiinteistöjä valvomopalveluilla seitsemänä päivänä viikossa vuorokauden ympäri. – Kannattavuus riippuu laitteiston toteutuvasta hyötysuhteesta sekä sähkön hintakehityksestä. Maalämpö on meille hyvä kirittäjä ja ensimmäiset omat toteutukset maalämmön suhteen olemme tekemässä tänä vuonna kohteisiin, joissa kaukolämpö ei ole vaihtoehto, kertoo Loimuan myyntipäällikkö Toni Nikkanen. – Kun verrataan yleisesti ottaen euromääräisesti maalämpöjärjestelmän kannattavuutta kaukolämpöön, tuloksista on havaittavissa, että maalämmön vuosittaiset käyttökustannukset ovat pienemmät kuin kaukolämmössä. Taloudellinen kannattavuus paranee, jos nykyistä kokonaisuutta saadaan toimimaan paremmin. Järjestelmän toimittajilta pitäisi saada takuut laskelmien paikkansapitävyydestä. – Kaukolämmön järjestelmän toimivuuden tarkkailun voi tehdä pätevä kiinteistöhuoltaja ja tarvittavat korjaukset pienikin LVI-alan yritys ehkä muutaman sadan euron hintaan, toteaa Hupponen. Maalämmöstä voi syntyä mielikuva, että rahaa tulee säästöinä sisään säkkikaupalla. Jälkikäteen ilmeni, että sähkölaskusta oli jäänyt pois kokonaan sähkön myyntihinta ja laskuissa oli vain verkkoyhtiön laskuttama siirtomaksu. Kyse on siitä, montako wattia per metri lämpöä saadaan. – Yllätyksiä on jo tullut, ja varmasti tulee muun muassa kaukolämmön ja sähkön hintojen nousupaineiden takia. – Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen vaatii hyvin asiantuntevan suunnittelun ja laskelmat. Laitteiston hyötysuhde jää siten meidän kontollemme, hän jatkaa. Maalämpölaitteisto vaatii enemmän seurantaa ja huoltoa. Meidän etumme on keskinen sijainti valtakunnallisesti, sanoo Nikkanen. Kaukolämmön suhteen tätä riskiä ei ole, hän jatkaa. – Moni kaukolämpöasiakkaamme käyttää valvomopalveluita, mutta Parolantiellä sitä ole vielä ollut. Itänaapurin hakkeesta olemme luopuneet ja kotimainen metsähake riittää hyvin. – Vuoteen 2030 tuotannon pitäisi olla täysin hiilineutraalia, joten viimeisessä kymmenessä prosentissa on vielä kirittävää, mutta meillä on suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi. Hupponen muistuttaa, että maalämmössä piilee monta epävarmuustekijää. Odotukset maalämpöä kohtaan voivat olla aika suuret, mutta säästöt saattavat jäädä odotettua pienemmiksi. – Maalämmössä hyvin olennaista on mitoitus. – Parolantiellä oletuksena oli, että varovaisella arviolla maalämpöpumppuja LTO-laitteiston investoinnin takaisinmaksuaika olisi reilu kymmenen vuotta, jollei yllättäviä kustannuksia tule ja kaukolämmön sekä sähkön hinta pysyvät vuosina 2017–2020 vallinneella tasolla. Maalämmössä on syytä pitää mielessä, että kaivot voivat jäähtyä, eikä energiaa enää saada talteen samalla tavoin kuin ennen. Eroja voi olla tässä suhteessa samalla tontillakin. Energiakaivannon syvyydet ovat suorassa suhteessa urakkahintaan. Olennaista on ammattimainen suunnittelu, ja tilaajaan tulee myös pysyä kyseenalaistamaan laskelmat sekä mitoitus. – Kiinteistöt vaihtavat melko harvoin kaukolämmöstä maalämpöön, mutta aivan tavatonta se ei ole
HÄMEEN KATTOPINTA OY 050 543 2782 hameenkattopinta@gmail.com kattopinta.com katto.net HUOLLATA KATTOSI JA SÄÄSTÄ RAHAA TOIMIMME KOKO SUOMESSA. Fredrikinkatu 69, Helsinki Yrjönkatu 13, Helsinki Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. TILAA ILMAINEN ARVIOKÄYNTI. luotettava kumppani 100-vuotias katto kestää maalattuna jopa seuraavat 100 vuotta. ENNEN JÄLKEEN Peltikatto vuodelta 1926. Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. Suositus huoltomaalaukselle 2050. Huoltomaalaus tehty 2020. ENNEN JÄLKEEN. pääkaupunkiseudulla. Vältä näin korkeat kustannukset
Energiatehokkuus on osoitettava rakennuslupaa haettaessa energiaselvityksellä, kertoo Hyttinen Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto (LTO-kone tai -laite) on kiinteistötekniikan järjestelmä, jolla siirretään poistoilman sisältämää lämpöenergiaa takaisin tuloilmaan. – Uudiskohteissa LTO-järjestelmä on käytännössä lähes vakiona kaikissa kohteissa. Kun poistoilman lämpö, sekä sydäntalvella tarvittaessa jälkilämmitysvastus, lämmittävät ulkoa tulevaa korvausilmaa vältytään ikävältä vedon tunteelta. Keskitetyssä järjestelmässä kiinteistön katolle rakennetaan konehuone, jonka kautta. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: IV-kymppi LTO-remontti kannattaa taloyhtiössä tehdä yleensä linjasaneerauksen yhteydessä. Saneerauksissa LTO-järjestelmä voidaan asentaa myös vanhoihin kiinteistöihin, mutta järjestelmät poikkeavat hieman toisistaan riippuen siitä, onko kyseessä uusi vai vanha kiinteistö. Lämmöntalteenotto perustuu lämmönsiirtimen läpi virtaavien aineiden lämpötilaeroihin. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä jokaisessa huoneistoissa on oma laitteensa. L TO-järjestelmä soveltuu sekä vanhoihin kerrostaloihin ja uudiskohteisiin. Hyvällä LTO-laitteistolla saadaan takaisin koko ilmanvaihtolaitoksen rakentamiskustannukset. Erikoisosaamista ovat muun muassa IV-kanavien puhdistus, IV-asennus ja IV-huolto. Olipa tapa mikä tahansa energiaa säästyy. Suurimpia LTO-järjestelmän etuina ovat taloudelliset säästöt, jotka voivat olla jopa 40 prosenttia. Nykyaikaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ilma vaihdetaan hallitusti. – LTO-järjestelmä toimii siten, että ulkoilma virtaa suodattimien kautta lämmön talteenottopatteriin. Ne ajavat kuitenkin saman asian, sanoo toimitusjohtaja Iikka HyttinenIV-kympistä Yritys asentaa ilmanvaihtojärjestelmiä mutta päätoimialana on järjestelmien huolto. Ilma lämpenee ja sekoittuu sisäilmaan, ja ilma johdetaan lämpimänä takaisin huoneistoihin, selvittää Huttunen. 26 ilma kiertää huoneistoihin. Lämmöntalteenottolaitteilla parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta ja pienennetään ilmanvaihdon aiheuttamaa lämpöhäviötä. LTO-laitteisto on rakennusmääräysten mukainen vaatimus uusien ilmanvaihtojärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen. Lisäksi asumismukavuus kohenee modernin ilmanvaihdon ansiosta. Lämmön talteenotossa vaihtoehtoina keskitetty tai huoneistokohtainen järjestelmä Jopa kymmenien prosenttien säästöt Lämmön talteenotto voidaan tehdä kerrostalossa kahdella tavalla, joko huoneistokohtaisesti tai keskitetysti. – Lämmitykseen vaikuttaa LTO-järjestelmän tehokkuus
Hyttinen kehottaa kurkistamaan ilmanvaihtokanavaan ainakin kerran vuodessa. Huippuimuri imee nimensä mukaisesti ilmaa pois ja korvausilma tulee huoneistoon esimerkiksi ikkunoiden kautta. Keskitetyssä järjestelmässä suodattimet voi vaihtaa kiinteistöhuoltoyritys tai vaikkapa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, toteaa Huttunen. Suunnittelun osuus korostuu, koska väärin arvioitu ilmamäärä vaikuttaa ennen pitkää asumismukavuuteen ja virhearviointia on vaikeaa ja kallista korjata. Yleensä kuitenkin huono sisäilma huomataan vasta pitkän ajan kuluessa, kun oireet ovat jo selkeitä. Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät hiukkasmaiset ja kaasumaiset epäpuhtaudet. – Hyvin suunnitellussa ilmanvaihtojärjestelmässä suodatettua ja sopivan lämpöistä tuloilmaa tuodaan puhtaimpiin tiloihin kaikkiin makuuhuoneisiin, olohuoneeseen,saunaan sekä takan yläpuolelle tehostamaan takan ilmansiirtoa. Huoneisto alipaineistetaan ja kanavat harjataan perimmäisestä kulmasta alkaen koneeseen päin. Jos kaapelit vedetään pintavetoina, voi ne koteloida jälkikäteenkin. Mitä puhtaampaa sisäilma on, sitä paremmin ihmiset voivat. Jos kohteesi seinissä tai katossa on märkiä läikkiä, kohteessasi saattaa olla kosteusvaurio ja jopa hometta saattaa esiintyä sisäilmassa, selvittää Huttunen. Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät hiukkasmaiset ja kaasumaiset epäpuhtaudet.. – Vanhoissa kerrostaloissa on edelleen melko usein painovoimainen ilmanvaihto, uudet on tehty puolestaan tiiviiksi. Jos taloyhtiössä on huoneistokohtainen lämmöntalteenotto, voi jokainen asukas vaihtaa suodattimet itse. Suunnittelulla voidaan etukäteen laskea haluttu ilmamäärä. Pölyä ei synny koska alipaineistuksen ansiosta. Huippuimurin ilma harakoille Kiinteistön koko ei vaikuta siihen, onko keskitetty vai huoneistokohtainen ratkaisu parempi. Jos ilmanvaihtokanavat ovat likaiset, todennäköisesti hengitysteihin kulkeutuu myös likaista ilmaa. Keskitetty järjestelmä saattaa tulla edullisemmaksi – Huoneistokohtaisella laitteella jokainen asiakas voi säätää ilman määrää asunnossaan, mutta keskitettyä järjestelmää on vaikeampi säätää ainakaan sillä tavoin, että se olisi kaikille asukkaille mieliksi, sanoo Iikka Huttunen. – Huippuimuri imee 22-asteista huoneenlämpöistä sisäilmaa suoraan harakoille, mikä ei ole tietenkään energiatehokasta. – Jos kärsit silmien ja limakalvojen kuivuudesta tai ärsytyksestä, sisäilma on todennäköisesti liian kuivaa. Kerrostalossa suosittelen lupien hakemista. LTO-järjestelmän asentaminen puhtaasti ilmanvaihtosaneerauksena ei yleensä ole taloudellisesti mielekäs vaihtoehto, huomauttaa Huttunen. Kanavien puhdistus pitää tehdä 5-10 vuoden välein. – Erityisesti allergiakodeissa ilmanvaihto kannattaa suunnitella huolella.Ilmanvaihtojärjestelmä poistaa likaisen ilman ja tuo tilalle puhdasta ilmaa. – Jos ilmanvaihtokanava on kauttaaltaan pölyssä, on puhdistuksella jo kiire. Vanhoissa kiinteistössä saattaa olla ilmanvaihdon käytetty huippuimuria. LTO-järjestelmä ei välttämättä vaadi rakennustai muita lupia – Omakotitalossa ei välttämättä tarvita lupia, mutta suunnitelmat kannattaa teettää. Jos huippuimurijärjestelmä muutetaan LTO-järjestelmäksi huippuimuri voidaan käyttää joko liesituulettimen poistona tai jäteilmana, poistokanavat voidaan hyötykäyttää ja ottaa poistot niissä olevissa huoneista. Omakotitalossa LTO-järjestelmä maksaa 2 000-5 000 euroa, taloyhtiössä 20 000-35 000 euroa – Remontti edellyttää rakenteiden muun muassa seinien osittaista purkua jotta kanavat voidaan vetää. Ilma poistetaan tiloista, joissa kosteus ja epäpuhtaudet syntyvät eli saunasta, pesuhuoneesta, WC-tiloista,kodinhoitohuoneesta, vaatehuoneesta ja keittiöstä, kertoo Iikka Huttunen. Jollei suodattimia vaihdeta, ilmanvaihdon teho heikkenee, ilma ei tunnu riittävän ja sisäilmaan pääsee hiukkasia – Kanavien puhdistus vie 2-4 tuntia. 27 Kesän lämpimillä ilmoilla lämmön talteenotto voidaan ohittaa. Suurimpia LTO-järjestelmän etuina ovat taloudelliset säästöt, jotka voivat olla jopa 40 prosenttia. – Käytännössä ainoa vuosittainen huoltotoimenpide on suodattamien vaihto. Saneerauskohteissa seiniä joudutaan kenties rakentamaan uusiksi. Lämmöntalteenotossa hyötysuhde on jopa 80 prosenttia. Jollei korvausilmaa pääse huoneistoon voi huoneilmaan päästä homeitiöitä, painottaa Iikka Huttunen. LTO-järjestelmä ei kaipaa isoja huoltotoimenpiteitä. Järjestelmillä omat etunsa Jos huoneistokohtainen IV-laite maksaa pari tuhatta euroa kappaleelta, investointi on etenkin isossa kerrostalossa aika kallis. Jos painovoimalla toimivassa ilmanvaihdossa on liikaa alipainetta rakenteet yleensä falskaavat jostakin kohden. – Tuolloin rakenteita joka tapauksessa on purettava. Lisäksi asumismukavuus kohenee modernin ilmanvaihdon ansiosta. LTO-remontti kannattaa taloyhtiössä tehdä yleensä linjasaneerauksen yhteydessä
Sähköistämisessä energialähteet, kuten tuulivoima, muunnetaan sähköksi ja hyödynnetään käyttövoimana esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Sekä energian tuotannossa että kysynnässä on odotettavissa huomattavasti nykyistä enemmän ajallista vaihtelua, raportissa todetaan. Kun sähköä tuotetaan päästöttömistä F ossiilisista polttoaineista irtautuminen ja sähköistäminen vaikuttaa merkittävästi energiajärjestelmään, sekä energian kulutukseen että tuotantoon. pullonkaulojen huomioimista, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, jossa esitetään tapoja mallintaa energiajärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Myös vuorokauden sisällä tapahtuvat muutokset voivat olla suuria vaikkapa sähköisen liikenteen tarpeista johtuen. Sähköistämisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja käyttösovellusten laajentamista eri sektoreilla. Sähköistetty energiajärjestelmä tarvitsee nykyistä enemmän sähköä ja sen myötä joustoratkaisuja. Sään mukaan vaihtelevat uusiutuvat energialähteet kuten aurinkoja tuulivoima lisäävät vaihtelua energian tuotannossa. – Sähkön kulutuksen huipputeho voi kasvaa huomattavasti erityisesti pakkaskausina, jolloin lämmitystarve on suurempi. Huippuja reservitehoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Peter Lund. ja vaatii uudenlaisten haavoittuvuuksien ja. 28 Energiajärjestelmän sähköistämisellä iso merkitys energiamurroksessa Päästöt alas ja irti fossiilisista Energiajärjestelmien sähköistäminen on keskeinen osa energiamurrosta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
Energiaturvallisuus sekä mahdollisten uusien haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen syntymisen riskit on huomioitaEnergialähteet, kuten tuulivoima, muunnetaan muunnetaan sähköksi ja hyödynnetään käyttövoimana esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Polttoaineita tarvitaan Myös sähköistetyssä järjestelmässä tarvitaan polttoaineita tasapainottamaan energian kysyntää ja tuotantoa sekä takaamaan energiajärjestelmän toimintavarmuutta. – Euroopan ja Suomen riippuvuudesta Venäjän fossiilisesta energiasta voidaan irtaantua nopeammin uusien tehokkaiden sähköä hyödyntävien ratkaisujen avulla. Skenaariotarkastelut osoittavat, että energiajärjestelmän sähköistämisen avulla Suomen päästöjä on mahdollista leikata 90–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä Suomen ilmastopaneelin suosittelemien päästövähennystavoitteiden mukaisesti. Nykyiset energiaja ilmastopolitiikan suunnittelun tukena käytettävät energiajärjestelmämallit eivät välttämättä riittävästi huomioi paikallista vaihtelua ja vaikutusten dynaamisuutta. Simuloitu stressitesti Raportin sähköistämisskenaarioissa mallinnettiin sähkön kulutusta ja tuotantoa Suomessa vuonna 2050 ja tarkasteltiin eri sektoreilla voimakkaasti lisääntyvän sähkön käytön asettamia haasteita energiajärjestelmän toimivuudelle, sähköverkon kestävyydelle sekä kytkennöille muihin energialähteisiin ja -varastoihin. Raportin paikallistason tarkastelussa käytettiin esimerkkitapauksena Helsinkiä. Erilaiset käyttökatkokset tai sähkön saatavuusongelmat pakkaskaudella ovat keskeisiä toimintavarmuushaasteita kaupunkien energiahuollon sähköistämisessä. 29 energialähteistä, sähköistäminen avaa uusia mahdollisuuksia merkittäviin päästövähennyksiin monilla perinteisesti fossiilienergiaa hyödyntäneillä toimialoilla. Raportti on ennen muuta sähköjärjestelmän simuloitu stressitesti, jossa etsittiin sähkön kustannustehokkaan ja järkevän käytön kriittisiä tekijöitä. – Tarvittavan infrastruktuurin varmistamiseksi ja pitkäjänteisen kehitystyön turvaamiseksi sähköistämisen mahdollisuudet tulee tunnistaa Suomen energiaja ilmastopolitiikassa, kuten esimerkiksi energiaveroratkaisuissa on jo tehty, sanoo Peter Lund. Sähkön tarve voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Paikallistasolla lämmitys muodostaa merkittävän osan loppuenergian kokonaiskulutuksesta. Sähköistämisen suunnittelussa tulee käyttää tarpeeksi monipuolisia lähtötietoja, esimerkiksi erilaisia säävuosia, jotta erilaiset ääritilanteet tulevat myös otetuksi huomioon. – Sähköistämisen vaikutuksia energiajärjestelmään tulee tarkastella sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Lisäksi tehtiin herkkyysanalyysi, jonka avulla tarkasteltiin, miten muutokset eri sähköntuotantomuotojen osuuksissa vaikuttavat energiajärjestelmään, ottamatta erikseen kantaa siihen, mistä energialähteistä sähköä tulisi Suomessa tuottaa. – Tarvitaan pikaisesti lisäselvityksiä siitä, missä määrin biopohjaisia ratkaisuja voidaan ilmastokestävästi hyödyntää polttoaineeksi, ja missä määrin tarvitaan vedyn ja hiilidioksidin avulla valmistettavia sähköpolttoaineita, toteaa Peter Lund. Jos sähköä on saatavilla markkinoilla edullisesti, tulisi lämmitykseen ohjata ensisijaisesti sähköä, eikä suosia polttoainepohjaista lämmöntuotantoa tukimekanismein, hän jatkaa. – Sähkön sektorikytkentää tulisi edistää, kun ylijäämäsähköä on saatavilla tai sähkön kulutus on alhainen. – Sähkön kulutuksen huipputeho voi kasvaa huomattavasti erityisesti pakkaskausina.. Polttoaineiden tarvetta voidaan vähentää energian käyttöä tehostamalla. Kuva: Pexels va aiempaa tarkemmin, toteaa Lund. Lisäksi on tärkeää huolehtia politiikkajohdonmukaisuudesta. Energiankäytön tehostamisella voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia kokonaissähköntarpeeseen. Seuraavan sukupolven mallien kehittämiseen tulisi kiireesti panostaa, kertoo Peter Lund
Ikkunaremonttien taustalla on monia syitä, eikä energiatehokkuuden parantaminen ole välttämättä pääsyy. Kahdella selektiivillä voidaan päästä tuohon U-arvoon 0,8. Jos taloyhtiö haluaa tai jotkut muut vaatimukset edellyttävät, voi U-arvo olla esimerkiksi 0,8 tai 0,6, kertoo Aku Ilkola. Jos U-arvo on 0,5, ikkunan lämmönläpäisy on 10 wattia. Eristeet ja asennustavat Arvot eivät ole yksin kiinni ikkunasta, vaan esimerkiksi eristeistä, ja myös asennustavoilla on iso merkitys. Saneerauskohteissa tuo U-arvo on suositus. Remontilla halutaan poistaa vedontunnetta ja remonttiin voi olla myös sisustuksellinen syy. Ikkunoissa tyypillisin ratkaisu on kolmilasinen 1+2, jolla saadaan jo useimmat U-arvovaatimukset täyttävä ikkuna – Kolmelasisessa on yksi tai kaksi selektiivilasia, jotka eristävät lämpöä, nelilasisesEnergiatehokkuus ja radiosignaalien läpäisy eivät sulje toisiaan pois Useiden ominaisuuksien ikkuna Ikkunoiden vaihdossa tulee ottaa huomioon talon sijainti, ilmansuunnat, auringonpaiste, tuuletus ja mobiilisignaalit. – Sitä pienemmän U-arvon ikkunoita asennetaan yllättävän vähän. – Käytännössä saneerauksissa asennetaan aina 1,0 U-arvon tai paremmat ikkunat. Tänä päivänä yleisin ikkuna on U-arvoltaan 1,0 ja se täyttää uudisrakentamisen vaatimukset. Uudiskohteissa tulee jo lakisääteisesti asentaa U-arvoltaan yhden ikkunat. Uusi vakioikkuna on toki huomattavasti parempi kuin esimerkiksi 1970-1980 -lukujen ikkuna, jolloin U-arvot alkoivat kakkosella. U-arvo ilmaisee ikkunan lämmön läpäisykykyä wattia per neliö per ulkoja. – Tietysti hintakin vaikuttaa, mutta ennen kaikkea U-arvoltaan aivan huippuikkunaa ei koeta välttämättä tarpeelliseksi, koska muutos entiseen on jo ratkaisevan suuri, toteaa Aku Ilola. Kun U-arvo on tasan yksi, neliön kokoinen ikkuna läpäisee 20 wattia lämpöenergiaa kun lämpötilaero on 20 astetta. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Pihla sa niitä voi ollakolme. Ominaisuudet eivät kumoa toisiaan, vaan yhdessä ikkunassa voi olla useita ominaisuuksia. 30 sisälämpötilaero asteina. Ikkunoille on laskettu tietty energialuokitus. A mmattimainen suunnittelu ikkunaremonteissa on lisääntynyt, jolloin jokaiseen kohteeseen osataan valita sille parhaiten soveltuvat ikkunat. Näin sanoo tuotepäällikkö Aku Ilola Pihla Groupista. Ikkunat ovat tyypillisesti kolmetai nelilasisia.Valtaosa ikkunoista on kolmilasisia, joilla päästään jo vakioikkunoidenkin osalta hyviin U-arvoihin. Määräyksien osalta U-arvorajoja voidaan kiristää lähivuosina. Nelilasinen puolustaa paikkaansa, kun halutaan minimoida energiankulutus, selvittää Ilola. Lämmöneristävyyttä voidaan parantaa selektiivilaseilla ja niillä saadaan eroja ikkunoihin
Kaihtimet saattavat olla aikansa eläneet ja koko ikkunan toiminnallisuus huonontunut, kertoo Aku Ilola. – Ikkuna ei ole monesti puolta tuntia pitempään pois paikaltaan. – Auringonsuojalasilla vähennetään noin 40 prosenttia auringon tuottamaa ylilämpöä, vaikka ikkunan U-arvo pysyisi edelleen yhdessä. Laitteisto kuitenkin lisää energiankulutusta. 31 U-arvon ohella ikkunoissa puhutaan myös G-arvosta. – Etenkin vanhoissa taloissa on hyvä muistaa, mitä ikkunanvaihto voi tuoda mukanaan. Vakioikkuna on jo sellaisenaan äänieristykseltään vanhoja ikkunoita parempi ja sama pätee auringonsuojaukseen. Auringon energia voi kuumentaa huoneilmaa merkittävästi, jolloin asumisviihtyvyyttä voi kasvattaa jäähdytyslaitteistolla, sanoo Aku Ilola. Jos ikkunoita on useita, ei antennilasia kaikkiin välttämättä tarvita. Vesipellit on valmiiksi taivuteltu ja kaikki listat mitattu, joten ikkunan voi nostaa paikalleen suoraan. Uudiskerrostaloissa antennilasia käytetään paljon, koska sillä voidaan korvata kalliita operaattoreiden sisätukiasemia, toteaa Aku Ilola. Ilmanvaihto on vanhoissa taloissa pelannut tätä kautta, mutta koska uudet ikkunat tiivistävät vuodot, nykyisin ikkunoihin laitetaan aina korvausilmaventtiili. Mitä matalampi G-arvo on, sen paremmin ikkuna suojaa auringon aiheuttamalta ylilämmöltä. Monesti vanhoissa taloissa ikkunanpuitteet ovat pähkinänruskeat, jopa mustat. Uusinta uutta on tuloilmalaite joka asennetaan ikkunan kylkeen. – Monesti halutaan poistaa vedontunnetta ja remonttiin voi olla myös sisustuksellinen syy. Laite sekoittaa tuloilman ikkunan sisällä huoneilmaan ja ohjaasekoitetun ilman kattoa kohden. Nykyaikainen auringonsuoja ei näy ikkunan tummumisena. Laite on lisävaruste, sen tuottama tuloilma on lähellä huoneilman lämpötilaa ja jakautuu tasaisesti, joten vedontunnetta aiheuttavia ilmasuihkuja ei enää ilmene sekä sisäilma pysyy raikkaana ja puhtaana. Ratkaisu on antennilasi, jonka ansiosta signaalit läpäisevät lasin. Vedontunne on ollut monissa vanhoissa taloissa vuosikymmenien aikana puheenaihe, josta on luultavasti monesti asukkaat valittaneet – Vedontunteen taustalla on liikkuva ilma. – Kuuluvuus on saattaa olla lähes nolla. Ikkunan rakennedetaljit, asennustavat ja materiaalit ovat parantuneet, mikä on osaltaan vaikuttanut muun muassa äänieristykseen, toteaa Aku Ilola. Lisäksi vuotoilma puhaltaa tiensä sisään jostakin raosta. Saneerauskohteissa tuo U-arvo on suositus.. Antennilasi päästää signaalit läpi Ikkunat koostuvat erilaisista selektiivilaseista ja jokaisessa selektiivissä voi olla tietty ominaisuus. – G-arvo mittaa sitä, miten paljon ikkuna heijastaa auringon lämpöä takaisin. Puu on luonnollinen, lämpöä eristävä materiaali ja alumiiniverhous takaa pitkän elinkaaren sekä vähentää huollon tarvetta. Uudiskohteissa tulee jo lakisääteisesti asentaa U-arvoltaan yhden ikkunat. Vanhat ikkunat ovat läpäisseet signaalit vaivatta, mutta uusi ikkuna ei sitä teekään, toteaa Ilola. Se ottaa usein ilman ikkunan lasien välistä ja lämmittää tuloilmaa, mutta silläkään ei vedontunnetta täysin ole mahdollista saada pois. Joistakin markkinoilla olevista signaaliratkaisuista poiketen antennilasi toimii tehokkaasti eri ominaisuuksien, kuten sälekaihtimien kanssa, eikä rajoita muita lasien ominaisuuksia, huomauttaa Ilola. Vaikka lasivalinnoilla on ikkunan ominaisuuksissa suurin painoarvo, myös karmeilla on osansa. Näkymätön antennikuvio toimii kaikilla käytössä olevilla mobiilitaajuuksilla ja signaali läpäisee ikkunan. Ikkunasaneeraukselle monta syytä Ikkunaremontteja taloyhtiöt teetättävät monista syistä, eikä energiatehokkuuden parantaminen ole välttämättä pääsyy. G-arvo on tietyllä tavalla käänteinen U-arvolle. Antennikuvion kautta signaalit leviävät laajasti huoneistoon, häiritsemättä näkymää ikkunan läpi. – Tietysti myös ilmatiiveydellä on osansa energiatehokkuudessa ja ääneneristyksessä. – Suosittelemme, että ainakin jokaisessa huoneessa olisi yksi antennilasi yhdessä ikkunassa. Jos ennen nimenomaan ikkunan äärellä mobiililaite toimi parhaiten, tänä päivänä se saattaa olla huoneistossa se kohta, jossa kuuluvuus on heikoin, selvittää Aku Ilola. Vakioikkunoiden äänenvaimentavuus on huomattavasti parempi kuin vuosikymmeniä sitten. Vanhan ikkuna lämmöneristys on huono ja kylmä ilma liikkuu ikkuna pintaa pitkin alaspäin lattialle. – Ikkunaremontissa ajatellaan usein ensisijaisesti energiatehokkuutta, vaikka sillä on monia vaikutuksia asumismukavuuteen. Mitä useampia ominaisuuksia ikkunan lasituksessa on, sitä enemmän siinä on selektiivipintoja. G-arvo paranee auringonsuojaselektiivillä. Auringonsuojauksessa on kyse siitä, että yksi ikkunan selektiivilasi korvataan auringonsuojaselektiivillä. Energiatehokkuusvaatimusten kiristyessä mobiililaitteiden signaalit ovat läpäisseet entistä huonommin ikkunoita. Eristeenä käytetään polyuretaania joka ilmatiiviinä massana estää ilmavuotoja ja toimii tiivisteenä ikkunan ja seinän välillä. – Antennilasia kuluttajat osaavat tänä päivänä jo kysyä, koska mobiililaitteiden ja 4Gtai 5G-modeemien toimivuus koetaan tärkeänä. Karmit ovat käytännössä aina puusta, yleensä männystä, valmistettuja ja alumiiniverhoiltuja. Valkoiseen vaihtaminen tuo usein raikkautta huoneistoon. Passiivinen auringonsuojausikkunan kautta on energiatehokkaampaa. Uusien ikkunoiden selektiivilaseissa on silmälle lähes näkymätön metallikerros, joka toimii kuten alumiinifolio, eli signaali ei pääse siitä läpi. Kuuluvuuden suhteen jokainen talo on erilainen ja kuuluvuus voi olla erilainen saman asunnon eri huoneissakin esimerkiksi ilmansuunnasta riippuen. Ikkunaremontti mielletään kesäajan työksi, mutta entistä useammin remontti tehdään talvella
Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Kiertokapula S uomessa astui voimaan uusi jätelaki kesällä 2021. Pienemmissä kiinteistöissä voidaan pohtia myös yhteisastian käyttöä esimerkiksi metallin ja lasipakkausten keräyksissä lähikiinteistön kanssa,sanoo ympäristökouluttaja Minna Sawkins Kiertokapula Oy:stä. 32 Kierrätystä tehostettava ja jätekatoskin voi vaatia uusimista Taloyhtiöille lisää kierrätysvelvoitteita Uuden lain mukaan jokaisessa yli vähintään viiden huoneiston taloyhtiössä on jatkossa oltava omat jäteastiansa sekaja biojätteelle, kartonki-, muovija lasipakkauksille sekä metallille. Jätelaki siirtää myös kaikkien pakkausjätteiden kiinteistökohtaisen keräysvelvoitteen kuntien vastuulle tai niiden omistamille jäteyhtiöille, kuten esimerkiksi Kiertokapula Oy:lle. Sekajäteastia muuttuu biojätteen lajittelun myötä ns. Osa uudesta jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024. Vanha katos ei välttämättä riitä täyttämään jätelain vaatimuksia. Biojätteen keräys laajenee vuonna 2024 yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön ja vuonna 2023 starttaa poistotekstiilien alueellinen keräys Suomessa. – Osassa taloyhtiöitä on varauduttava siihen, etteivät kaikki jäteastiat mahdu nykyiseen jätepisteeseen tai -huoneeseen, jolloin jätepistettä on laajennettava. kuivajäteastiaksi, jolloin sen tyhjennysväliä voidaan pidentää.. Kiertokapula toimii 13 kunnan alueella Uudeltamaalta eteläiselle Pirkanmaalle
Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet.. Jos nykyinen taloyhtiön jätekatos ei enää riitä tiloiltaan, voidaan osa astioista sijoittaa jätekatoksen ulkopuolelle. Uudistetun jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Jäljelle jäävästä massasta tuotetaan biokaasulaitoksella biokaasua. Tiettyjä jätejakeita saattaa kertyä omakotitaloissa ja pienissä taloyhtiöissäkin varsin vähän. – Sekajäteastia muuttuu biojätteen lajittelun myötä ns. – Suuremmat taloyhtiöt voivat käyttää vaihtoehtoisesti syväkeräysastioita. Sekajätteestä saadaan sähköä ja kaukolämpöä, toteaa Minna Sawkins. Mikäli pakkaus on hankala puhdistaa, voi sen laittaa sekajätteeseen, toteaa Minna Sawkins. Lajittelussa ei kuitenkaan tarvitse olla liian ”tunnollinen”. Hän kehottaa olemaan tarkkana siinä, etteivät jätejakeet sekoitu vääriin astioihin. Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Uusi jätelaki velvoittaa taloyhtiöt kierrättämään entistä tehokkaammin, mikä saattaa vaikuttaa siihen, että jätekatosta on laajennettava. – Yhteiset jätepisteet ja -astiakimpat ovat mahdollisia ja suositeltavia naapureiden tai pienten taloyhtiöiden kesken. Ympäristökouluttaja Minna Sawkins pitää suomalaisia varsin mallikelpoisina kierrättäjinä. Syväkeräyksessä pystytään osassa kiinteistöjä hyödyntämään maksimityhjennysvälejä, mikä vähentää kiinteistöllä isojen ajoneuvojen liikennöintiä piha-alueella. Näitä ovat esimerkiksi asbesti tai lasivilla.Kotitalousjätteestä liki kaikki voidaan kierrättää tai hyödyntää energiana, hän jatkaa. – Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi kartongeille tarkoitettuun jäteastiaan eksyneet sekajätteet tai muovipakkaukset voivat aiheuttaa, että astia joudutaan tyhjentämään sekajätteenä. Yhden asukkaan huolimattomuus voi pilata kaikkien muiden lajittelun. Kun pakkaus on sen verran siisti, että sen kehtaa itse säilyttää keräysastiassa, on se riittävän hyvin puhdistettu. 33 – Osassa taloyhtiöitä on varauduttava siihen, etteivät kaikki jäteastiat mahdu nykyiseen jätepisteeseen tai -huoneeseen, jolloin jätepistettä on laajennettava. Biojätteille on toimialueella kaksi erilaista käsittelymenetelmää. Kahdentoista viikon tyhjennysväliä voi hakea tietyin ehdoin jätelautakunnasta kirjallisesti. Suurin osa erilliskerätyistä biojätteistä kuljetetaan Hämeenlinnaan St1:n bioetanolilaitokseen, jossa siitä prosessoidaan bioetanolia autojen polttoaineen raaka-aineeksi. – Vain noin prosentti kaikista vastaanotetuista jätteistä päätyy kaatopaikalle jätetäyttöön. Jakeita ei pitäisi sekoittaa Suomalaiset ovat oppineet lajittelemaan jätteensä varsin mallikelpoisesti. Kun biojätteet lajitellaan pois sekajätteen joukosta, voidaan jäteastian tyhjennysväliä pidentää. – Sivutuotteena syntyy kaukolämpöä ja sähköä. kuivajäteastiaksi, jolloin sen tyhjennysväliä voidaan pidentää Kiertokapulan asiakaspalvelussa jopa kahdeksan viikkoon. Nurmijärven alueelta erilliskerätyt biojätteet käsitellään Kekkilän kompostointilaitoksessa, selvittää Minna Sawkins. Mikäli biojätettä kerätään syväkeräyksenä, voi pisin tyhjennysväli olla neljä viikkoa. Kun jätekatokseen hankitaan uusia jäteastioita, tulee huomioida, että ne ovat standardin mukaisia ja soveltuvat materiaalivahvuuksiensa, mitoituksiensa ja rakenteidensa puolesta koneelliseen tyhjennykseen Suomessa käytössä oleville vakiojäteautoille. Astiaja tilatarpeet kannattaa etukäteen selvittää esimerkiksi Kiertokapulan neuvonnastamme, sanoo Sawkins. Tällöin säästetään niin jätekustannuksissa kuin tyhjennysten aiheuttamissa hiilidioksidipäästöissä. – Kiertokapulan alueella jäteautojen keräämä sekaja kuivajäte kuljetetaan Fortumin jätevoimalaan Riihimäelle hyödynnettäväksi energiana, eli se poltetaan jätevoimalassa. – Esimerkiksi muovipakkauksia ei tarvitse pestä lämpimällä vedellä ja pesuaineella vaan huuhtaisu kylmällä vedellä riittää. Lähes kaikki hyödynnetään Lasija muovipakkaukset, kartongit ja pahvit sekä metallit hyödynnetään raaka-aineena uusien tuotteiden valmistuksessa
Näin keräyskapasiteetti kasvaa tavanomaisiin jäteastioihin verrattuna. Salli kehitti jäteastian, joka on pystysuunnassa ja osittain maan alla. Oivallus sai alkunsa huomiosta, että perinteisiä jätepisteitä vaivaavat usein ahtaus, hajuhaitat ja eläimet. Päällimmäinen kerros painaa pohjalla olevia jätteitä tiiviimmiksi, mikä kasvattaa säiliöön mahtuvaa jätemäärää entisestään. Hygienisyys ja siisteys ovat asioita, joita taloyhtiöt arvostavat jäteastioissa.. Maan alla viileässä jätteet eivät myöskään haise, eivätkä eläimet pääse säiliöön. Vaihtoehtoa ei löytynyt, joten Veikko Salli kehitti syväkeräysmenetelmän. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Molok H ygienisyys, siisteys, kestävyys ja tilan tarve ovat asioita, joilla on merkitystä taloyhtiöille jäteastioita valittaessa. 1990-luvulla hotellija ravintolayrittäjänä toiminut Veikko Salli kehitti Molok-säiliöt pohtiessaan, miten oman yrityksen pihassa olevaa jätehuoltoa voisi parantaa siistimpään ja hygieenisempään suuntaan. 34 Keräyskapasiteetti kasvaa – päällimmäinen kerros painaa jätteitä alemmas Syväkeräyksellä monia etuja Kun jäteastia on pystysuunnassa ja osittain maan alla, keräyskapasiteetti kasvaa merkittävästi. Kukaan ei halua ylitse pursuavia jäteastioita hajuhaittoineen
Pohjapatjaksi asennetaan 10 senttiä karkeaa mursketta, sen päälle 50 senttiä ankkuroivaa mursketta, jonka päälle tulee vielä 70 sentin välikerros ja pinnalle saa halutessaan esimerkiksi kivituhkaa. Molokit mahtuvat hyvin pieneenkin pihaan. Ne eivät jää itse jätesäiliöön, ja näin runkokaivo pysyy hygieenisempänä, kertoo Jani Parkkonen. – Biojäteastian sisällä on muovinen kovasäiliö nostosäkin sijasta. Molok-säiliöiden etuna ovat pidemmät tyhjennysvälit. Syväkeräysastioita täytyy siten tyhjentää paljon harvemmin kuin pinta-astioita, ja näin syntyy vähemmän pakokaasupäästöjä. Joskus takavuosina Molokeja saattoi pullahdella keväisin maasta, kun routa suli, mutta nykyisellä asennustekniikalla ne pysyvät maassa paikallaan lähes poikkeuksetta. Palamissuuntakin on aina ylöspäin, joten tulen leviämisen vaara on huomattavasti pienempi kuin katoksissa, sanoo Parkkonen. – Tyhjennysvälit ovat pitemmät kuin pinta-astioissa, joten Molok voi tulla taloyhtiölle edullisemmaksi, mutta hinta ei ole useinkaan se ratkaiseva tekijä. Maanalaisiin astioihin mahtuu enemmän ja tiiviimmin, eikä hygienia muodostuu ongelmaksi, hän jatkaa. Molok voidaan asentaa puolen metrin tai 1,5 metrin syvyyteen tai myös maanpäällisesti. joten maaperä pysyy puhtaana. Molokit perustetaan tukevasti, jotteivät ne liikkuisi muun muassa roudan takia. Uusien jätehuoltomääräysten mukaan tulevaisuudessa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöillä tulee olla seitsemän jäteastiaa. Muut arvot painavat enemmän, huomauttaa Parkkonen. Ympäristön kuntoon laittaminen ja alueen siistiminen päivän tai kaksi. Seitsemän erikseen kerättävän jakeen jätehuoltojärjestelmä mahtuu yhden parkkiruudun kokoiseen tilaan eli 5x1,6 metrin tilaan. 35 – Tänä päivänä taloyhtiöt ja ylipäätään käyttäjät arvostavat jäteastioissa siisteyttä, hygieenisyyttä ja pientä tilaa, sanoo Molokin aluepäällikkö Jani Parkkonen. Pinta-astia toimii aivan samalla periaatteella kuin syväkeräysastia. Molokkeja ei ole voitu asentaa juuri siihen paikkaan kuin taloyhtiö olisi halunnut esimerkiksi, kallion, putkien tai kaapelien takia. Mitä suurempi taloyhtiö on, ja mitä enemmän sieltä lasketaan jätteitä kertyvän, sitä syvemmälle astiat kaivetaan. Parkkosen mukaan Molokit on voitu asentaa lähes kaikille pihoille. Kun jokainen jätejae haetaan eri autolla, on liikenteelläkin merkitystä taloyhtiöiden asukkaille, toteaa Parkkonen, Elinkaarikustannukset tulevat edullisemmiksi syväkeräysastioilla verrattuna usein tyhjennettäviin katokseen sijoitettuihin pinta-astioihin. – Perustuksiin laitetaan useita murskelajeja. Muutaman päivän asennus Asennus ei ole ole Jani Parkkosen mukaan niin suuri urakka kuin monesti kuvitellaan. Myös ilkivalta on pieni ongelma. Runkokuilu on vain nostettu maan päälle, eikä kaivettu maahan, sanoo Parkkonen. – Asennus kestää kaksi-kolme päivää. – Maan alla syväkeräysastioiden lämpötila pysyy viileänä, joten myös jätteiden hajuhaitat vähenevät. – Jos Molok-säiliöitä on maassa noin 60 000, polttoyrityksiä on ehkä muutamia vuodessa. Näissäkin tapauksissa on ollut kyse enemmän taloyhtiön hallitusten päätöksistä kuin siitä, ettei syväkeräysastiaa olisi teknisesti voitu pihalle sijoittaa. – Pinta-astiaa suosittelemme alle 10 huoneiston taloihin, mutta syväkeräys on paikallaan 20-140 huoneiston taloihin. Molokin sytyttäminenkin on jo vaikeaa, eikä se pala pitkään, koska maan alla happi loppuu nopeasti ja liekit sammuvat. Jopa kallioon olemme Molokkeja asentaneet. Kovasäiliön pohjaluukkuna toimii nesteitä keräävä, useamman kymmenen litran kippo. – Osittain maanalaiset syväkeräys-astiat tarvitsevat vain noin kolmasosan siitä pinta-alasta, jonka jätekatos ja tavanomaiset pinta-astiat vievät. Seitsemän eri jaetta sisältävän Molok-aseman hankintahintahinta asennettuna liikkuu samoissa kuin roskakatoksen, johon mahtuu muutama pintasäiliö, sanoo Parkkonen. Aluepäällikkö Jani Parkkosen mukaan taloyhtiöt ja ylipäätään käyttäjät arvostavat jäteastioissa siisteyttä, hygieenisyyttä ja pientä tilaa. Tietysti hinta nousee jonkin verran, mutta tulos on ollut näyttävä. – Jos maaperä on kovin vetinen, tehdään pyöreille muovirunkokaivoisille säiliöille lisäankkurointi, betonirunkokaivot eivät tarvitse lisäankkurointia. Viiden kuution syväkeräysastiaan mahtuu paljon jätettä, koska syvässä astiassa jäte lisäksi tiivistyy painovoiman ansiosta, selvittää Parkkonen. – Parinkymmenen vuoden aikana sellaisia pihoja, joille Molokkeja ei ole voitu kaivaa, on ollut puolenkymmentä. Seitsemän erikseen kerättävän jakeen jätehuoltojärjestelmä mahtuu yhden parkkiruudun kokoiseen tilaan eli 5x1,6 metrin tilaan.. Säiliöt ovat täysin veden pitäviä. – Taloyhtiön koosta ja jätejakeesta riippuen tyhjennysvälit voivat olla kaksi-neljä viikkoa. Biojäteistä puristuu nesteitä, jotka valuvat omaan kuppiinsa. – Teknisesti kuoppa voidaan kaivaa tai louhia mihin maaperään tahansa. Pidempi tyhjennysväli Molok-säiliöitä on useita eri kokoja syväkeräysastioina sekä pinta-astioita mutta ne ovat päällisin puolin saman näköisiä. – Mitä syvempi syväkeräysastia on, sitä suuremmalle taloyhtiölle se sopii, koska siihen mahtuu myös enemmän jätettä
Jotta yhtiökokouksissa osakkaiden päätöksenteko olisi helpompaa ja merkittävät energiatehokkuusparannukset saavat hyväksynnän, tuotetaan niistä puolueetonta ja ajankohtaista tietoa. Kerran tai kahdesti vuodessa järjestettävät yhtiökokoukset olivat taloyhtiöiden hallitusten eniten käyttämä viestintäkanava, kertoo hankkeen projektipäällikkö Auli Honkanen HSY:n Ilmastoinfosta. Vaikutusten kokeilua Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä neljässä pilottitaloyhtiössä, joissa kokeillaan energiatehokkuuteen tähtäävän asukasviestinnän vaikutuksia käytännössä. Hankkeessa tuotetaan asukkaille ja osakkaille suunnattua tietoa siitä, miten jokainen voi säästää energiaa ja miten se vaikuttaa asumiskustannuksiin. – Osallisuudella luodaan yhteisöllisyyttä, joka vaikuttaa positiivisesti niin koko taloyhtiön kuin oman asunnon arvonnousuun ja viihtyvyyteen. – Tuloksista kävi ilmi, että taloyhtiöissä pidetään energiansäästötoimenpiteitä tärkeinä, mutta niistä ei juuri viestitä, tai ei ainakaan asukkaiden mielestä tarpeeksi. Lisäksi reilut sata vastausta saatiin asukaskyselytutkimuksena hankkeessa mukana olevissa neljässä pilottitaloyhtiössä. Viestintämateriaalit tulevat hankeen päätyttyä kaikkien halukkaiden käytettäväksi. Hankkeessa tuotetaan kaivattua viestintämateriaalia ja seurataan viestinnän vaikutuksia. Näin Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenille tehdyn kyselyn mukaan taloyhtiöissä kaivataan lisää tietoa energian säästämisestä. Taloyhtiöiden hallituksille suunnattu kyselytutkimus toteutettiin Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenille, vastauksia saatiin 372 hallituksen jäseneltä. Asukkaille hanke tarjoaa konkreettista tietoa energiatehokkuustoimista asunnoissa ja taloyhtiöissä.Taloyhtiön hallitus saa aktiivisista asukkaista yhteistyökumppaneita, joiden tietotaito saadaan käyttöön taloyhtiön yhteiseksi hyväksi. Taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille tarjotaan tukea, jotta he pystyvät huomioimaan energiatehokkuuden remonttihankkeidensa valmistelussa ja suunnittelussa sekä tiedottaa asukkaita näistä oikea-aikaisesti. saatiin kokonaiskuva taloyhtiöviestinnän toimivuudesta niin asukkaan, osakkaan kuin hallituksenkin jäsenen näkövinkkelistä. Taloyhtiöiden energiatehokkuutta vauhditetaan asukasviestintää kehittämällä Käytännönläheistä apua taloyhtiöiden hallituksille Helsingin seudun ympäristöpalveluiden TAVIShankkeessa taloyhtiöiden hallituksille tarjotaan tukea energia-asioista viestimiseen, lisäksi tuetaan asukkaiden, osakkaiden ja taloyhtiön hallituksen vuoropuhelua energiatehokkuushankkeiden edistämiseksi. Energiatehokkuustoimilla vaikutetaan myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Samalla taloyhtiöissä osallistutaan Suomen tärkeimpiin talkoisiin, ilmastotalkoisiin, kannustaa Auli Honkanen.. 36 E nsimmäinen toimenpide oli viestinnän lähtötilanteen kartoitus. Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta pyritään vahvistamaan taloyhtiöiden viestintää
Vanhan pihan uudistamiseksi ei välttämättä tarvita mittatarkkoja piirustuksia eikä koko pihaa tarvitse uudistaa kerralla. Hoidettu piha vaikuttaa niin viihtyvyyteen kuin asuntojen arvoonkin. Viherviisikko Oy on yksi suurimpia puutarhaja vihersisustusalan toimijoita pääkaupunkiseudulla. Kasvit tuovat pihaan väriä ja eloa. Vaikutusta asunnon arvoon Kirsi Tainamon mukaan ei ole kovin yleistä, että taloyhtiöt panostaisivat pihasuunnitteluun tai edes pihan ylläpitohoitoon. Taloyhtiöstä on hyvä valita yhteyshenkilö, joka vie keskitetysti toiveita eteenpäin, painottaa Kirsi Tainamo.. Kun pihaa hoidetaan, ei synny vaaraa kasvillisuuden huonosta kunnosta eikä näkymäesteistä, joita ylisuuriksi kasvaneet pensaat ja puut aiheuttavat, toteaa Tainamo, Piha on yleensä käyntikortti sisätiloihin ja jokainen asukas tai vierailija joutuu pihalla kulkemaan. – Erilaiset istutukset ovat oiva tapa loihtia pihaan toivottua tunnelmaa. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Viherviisikko P ihasuunnittelussa ja viherrakentamisessa kannattaa käyttää ammattilaisia, koska he osaavat huomioida esimerkiksi Suomen vaativan ilmaston ja maaperän laadun. Puut, pensaat, perennat ja kesäkukat lisäävät kiinteistön viihtyisyyttä, ja samalla hyvin hoidetut istutukset antavat piha-alueesta positiivisen ensivaikutelman, kertoo Tainamo. Nyt tuntuu siltä, että kysyntä on lisääntynyt sekä pihanhoidon että pihojen kohennuksen suhteen. – Ammattilaisia kannattaa konsultoida niin suunnitteluun, istutustöihin kuin huoltoonkin liittyen, kannustaa Tainamo. Pihakasveja valitessa tulee kiinnittää huomiota niiden vaatimiin olosuhteisiin ja hoidon tarpeeseen. – Taloyhtiön hallituksilla on ratkaiseva osuus siihen, miten pihaa kehitetään vai annetaanko pihan olla ennallaan. – Sen jälkeen otetaan yhteyttä viheralan yritykseen ja käydään niin vaihtoehtoja kuin aikatauluja läpi. Viihtyisän pihan elementtejä on monia. 38 Hoidettu piha kutsuu viihtymään ja nostaa asunnon arvoa Pihasta keidas Pihasuunnitteluun ja viherrakentamiseen panostaminen kannattaa, sillä hoidettu asuinympäristö nostaa asuntojen arvoa. – Hoidetulla pihalla on turvallista oleskella ja se kutsuu käyttäjiään viihtymään sekä viettämään aikaa pihalla. – Pihanhoitoon panostaminen on kuitenkin yleisempää. Usein toimeen ryhdytään, kun pensaat kasvavat tielle, peittävät ikkunat ja vanhat rakenteet sortuvat, hän jatkaa. – Piha on yleensä käyntikortti sisätiloihin ja jokainen asukas tai vierailija joutuu pihalla kulkemaan, sanoo Viherviisikko Oy:n viherrakentamisen ja ylläpidon päällikkö, hortonomi Kirsi Tainamo. Vaihtoehtojen pohdintaa Kun taloyhtiössä on syntynyt päätös pihan kohentamisesta, on hyvä tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja miettiä kohennuksen sekä suunnittelun budjetti. – Piha-alueen ja viherrakentamisen onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttavat myös ilmansuunnat, kasvualustojen syvyydet sekä kaikkien pienimpienkin yksityiskohtien huomioiminen ja räätälöiminen juuri talon asukkaiden tarpeisiin, sanoo Viherviisikko Oy:n viherrakentamisen ja ylläpidon päällikkö, hortonomi Kirsi Tainamo. – Tämä vaikuttaa asunnon ostajiin myönteisesti ja kertoo taloyhtiön aktiivisuudesta, muistuttaa Tainamo. Toimivassa ja viihtyisässä pihassa on paikka kaikille asukkaille sekä toiminnoille. Kokonaisvaltaista viheralan palvelua on tehty kaikenkokoisten yritysten, taloyhtiöiden ja kiinteistöjen pihoihin yli 25 vuoden ajan. – Taloyhtiöillä ei välttämättä ole tietoa erilaisista tavoista kohentaa pihan yleisilmettä ja hoitaa olemassa olevaa kasvillisuutta. – Kauniisti toteutettu kiveys tuo pihaan ryhtiä, lisää pihan toiminnallisuutta ja nostaa samalla kiinteistön arvoa. Kiveyksillä ja laatoituksilla rakennetut kulkureitit ovat lisäksi helppohoitoisia, ja niiden avulla voidaan korostaa pihan parhaita puolia, hän jatkaa
Osa taloyhtiöistä haluaa hoitaa pihaa itse ja osa taas ulkoistaa hoidon ja nauttii pihasta, ilman hoitovelvoitetta, kertoo Tainamo. Pihan suunnittelussa tulee huomioida asukkaiden tarpeet, toiveet ja budjetti. – Samoin kuin esimerkiksi ilmansuunnat, kulkuväylät, huolto-, jäteja pyöräkatokset, pyykinkuivatus sekä leikkialueet. Toimivaa ja turvallista Vanhan pihan uudistamisen suunnittelun lähtökohtana ovat taloyhtiön tarpeet ja pihalla jo olevat rakenteet. Joskus riittää käsivarainen luonnos, jonka pohjalta viherrakentamista voidaan tehdä ja toisinaan tarvitaan mittatarkat piirustukset, hän jatkaa. 39 Helsingin Brahen asuintalon perusparannetuissa istutusaltaissa kasvien kasvu on ollut voimakasta ja kasvillisuus on hyvin juurtunut paikalleen. – Joskus viihtyisämmän pihan saamiseksi riittää olemassa olevan kasvillisuuden hoito, paikkausja lisäistutukset. Voisi miettiä,. – Myös se kuinka aktiivisia asukkaat itse ovat, on yksi suunnittelun lähtökohta
– Viihtyisä piha voi olla kuin taloyhtiön keidas. Myös sokkelinvieruksen sepelöinnit kuuluivat urakkaan. – Usein toivotaan helppohoitoisuutta. Entä onko yhtiössä paljon lapsia, onko enemmän nuoria tai vanhempia asukkaita ja mikä on asuntojen keskikoko. On toki myös tarpeen tiedostaa, että kasvit ovat elävää materiaalia ja voidakseen hyvin, ne tarvitsevat säännöllistä hoitoa. 40 Helsingissä sijaitsevan Brahen asuintalon haasteena oli istutusaltaiden sijainti, kulku altaille oli haasteellista aluetta rajaavien metalliaitojen sekä itse istutusaltaiden korkeuserojen vuoksi. Uusien istutusaltaiden kasvillisuutta kasteltiin säännöllisesti elokuulle asti. – Tulisi pohtia, halutaanko pihalle oleskelualueita, leikkipaikkoja, pelikenttiä, nurmikkoa ja kulkuväyliä. – Toimivassa pihassa on huomioitu kulkuväylät, valon, varjon ja vuodenaikojen vaihtelut, korkeuserojen tuomat haasteet, kasvillisuuden monimuotoisuus ja eri toimintojen jäsentäytyminen pihalla, toteaa Tainamo.. Paikka, joka kutsuu viihtymään ja nauttimaan vehreydestä. Turvallisuus sekä kauneus syntyvät, kun asioita on yhdessä pohdittu ja toiveiden pohjalta tehdään uudistuksia harkiten ja hyvässä yhteishengessä, hän jatkaa. Hyvä suunnittelu huomioi myös rakenteiden ja kasvien jatkohoidon. Rauhallinen ja suojaisa paikka, jossa rentoutua, kokoontua tai vaikkapa etätyöskennellä. Espooseen uudisrakennuskohteen pihalle valmistuivat kivituhkakäytävät, nurmialueet asukaspihoille, varastorakennuksen pohjan kiveys sekä tonttia ja asukaspihoja rajaavat istutukset. Asukaskunta ja asukkaiden ikärakenne vaikuttavat tarpeisiin ja suunnitteluun, sanoo Kirsi Tainamo. haetetaanko pihalta luonnonmukaisuutta vai rakennettuja kokonaisuuksia
Uudisrakennuskohde Espoossa, jonka urakkaan kuuluivat kohteen viherja kivityöt.. Hoitokäynnit sisältävät rikkakasvien kitkentää, pensaiden ja puiden leikkauksia sekä kivipihojen puhdistusta. Erillinen ja huomioitava seikka on pihan ylläpito. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennetaan kestäviä ratkaisuja, hyvistä materiaaleista ja noudatetaan alalla vallitsevia hyviä sekä hyväksyttyjä käytäntöjä, kertoo Kirsi Tainamo. – Usein riittää kolme-kuusi pihanhoitokäyntiä kasvukauden aikana. – Viherrakentamisessa, kuten muussakin rakentamisessa, tulisi huomioida kestävä kehitys ja hyvät rakentamistavat. Ammattilaisten käsissä kaikki työvaiheet tehdään oikeassa aikataulussa ja kasvilajien vaatimukset huomioiden. – Säilyäkseen hyväkuntoisina pitkään, myös kovat pinnat, kuten kiveykset ja kivituhka-alueetkin kaipaavat säännöllisiä toimenpiteitä. – Hoidetulla pihalla on turvallista oleskella ja se kutsuu käyttäjiään viihtymään sekä viettämään aikaa pihalla. 41 Ylläpidolle suunnitelma Viherrakentaminen tarkoittaa puistojen, koristepuutarhojen, pihojen sekä muiden istutettujen viheralueiden rakentamista ja ylläpitoa. – Ammattitaitoiset suunnittelijat huomioivat tämän, valitessaan sopivia ja viihtyisiä ratkaisuja pihoille, hän jatkaa
42 KIINTEISTÖKEHITYS Jääkiekkolegenda Timo Jutila perusti vaimonsa kanssa klubin Tampereen uuteen monitoimiareenaan Visio New Yorkista – toteutus Tampereelle Sijainti, sijainti ja sijainti olivat kolme tärkeintä asiaa, kun jääkiekkolegenda Timo Jutila valitsi vaimonsa Sadun kanssa klubiaitiolleen paikan Tampereen uudelta monitoimiareenalta. Silmä kiertää viime vuoden loppupuolella valmistuneen Tampereen uuden monitoimiareenan, Nokia-areenan, katsomoita.. Teksti: Eero Wihuri J ääkiekon maailmanmestaruuden pelaajana ja joukkueenjohtajana voittanut Timo Jutila kävelee aition parvekkeelle
Tavattuaan Satu-vaimon 2013, alkoi heillä yhdessä kypsyä ajatus uudenlaisesta asiakastapahtumakonseptista. He ovat luoneet aitioonsa klubin, johon kuka tahansa voi ostaa yhden paikan tai varata vaikka kaikki klubin 50 paikkaa. Satu oli aiemmin toiminut pitkään terveydenhuoltoalalla erikoissairaanhoitajana ja tottunut siellä kokonaisvaltaiseen työskentelymalliin. Tampereen Nokia-areenalla yhtä aitiota isännöi Timo Jutila vaimonsa Satu Jutilan kanssa. Aitiokulttuuri lähti rakentumaan Suomessa todenteolla 1990-luvun alussa, kun Turkuun valmistui Turkuhalli. Mallia ja ideoita haettiin myös Kanadasta ja eri Euroopan maista. Visio New Yorkista Vuonna 1999 päättyneen peliuransa jälkeen Timo Jutila teki töitä Suomen Jääkiekkoliitossa miesten A-maajoukkueen joukkueenjohtajana ja kotiseurassaan Tapparassa muun muassa yritysmyynnin parissa. Ei tämän hienompaa areenaa ole missään, hän sanoo tyytyväisenä. Se oli ensimmäinen todellinen monitoimiareena Suomessa, jossa yritysten edustajat saattoivat vaalia sidosryhmäsuhteitaan aitioissa ruokailemassa peliä tai konserttia seuraten. Tampereen uutta areenaa kehutaan Euroopan hienoimmaksi. Jutiloiden bisnesideana on myydä aitio päiväsaikaan vaikkapa kokouskäyttöön ja iltaisin areenan tapahtumien, kuten jääkiekko-otteluiden ja konserttien, seuraamiseen. – Jäin Tapparasta pois vuonna 2015 ja silloin vaimoni Sadun kanssa syntyi idea omasta klubista. Rautatiekiskojen tehdyn kannen päälle rakennetun kokonaisuuden muotokielen on suunnitellut kansainvälisesti arvostettu arkkitehti Daniel Libeskind. Uuteen Nokia-areenaan Jutilat halusivat pysyvän aition, josta he muokkasivat klubin. Avainasia on monipuolisuus. Pian aitioita ryhdyttiin rakentamaan myös vanhoihin jäähalleihin. Sitten valmistuivat vuonna 1997 Hartwall-areena Helsinkiin ja 1999 Espoon LänsiAuto-areena, kumpaankin areenaan rakennettiin runsaasti aitioita. – Näimme New Yorkissa sky boxin, jossa toimi klubi. Jo tuolloin oli tiedossa, että Tampereelle rakennetaan uusi nykyaikainen areena. Asiakkaita tilaan mahtuu 50. – Lähdimme Sadun kanssa katsomaan Amerikkaan, miten hommat siellä hoidetaan. 43 KIINTEISTÖKEHITYS Timo Jutilan ja hänen Satuvaimonsa JetSet Clubin käytössä on noin 60-neliöinen aitio. Nokia-areenassa on myös aitioita, kuten nykypäivän viihdekeskuksissa pitääkin olla. Niitä voidaan käyttää sisällöntuotannossa samalla tavalla kuin mediakuutiotakin.. – Esimerkiksi jos seurueen koko on kuusi Areenan maljaan eli katsomojen ja permannon sisäpintaan on rakennettu noin 600 metriä katsomoja kiertäviä led-nauhanäyttöjä. Klubi rakennettiin jokaiseen peliin erikseen, ja jokaisen pelin jälkeen oli vuorossa purkaminen, kertoo Timo Jutila. Timo ja Satu Jutila ottavat vieraita vastaan tarvittaessa vuoden jokaisena päivänä Tampereen uudella areenalla. – Hakametsässä klubin pyörittäminen oli hankalaa, koska siellä ei ollut minkäänlaisia puitteita valmiita. Tuli ajatus, että tällainen voisi toimia Suomessakin, sanoo Jutila. Sinne myytiin yksittäisiä paikkoja yksittäisiin tapahtumiin. Konserteissa jopa 15 000 katsomopaikan ja jääkiekko-otteluissa yli 13 000 katsomopaikan tarjoavan areenan yhteydessä on muun muassa hotelli, kasino, erilaisia kokoustiloja, ravintoloita ja kauppoja. Neljä vuotta Jutilat omien sanojensa mukaan harjoittelivat klubitoimintaa Tampereen Hakametsän jäähallissa, joka valmistuessaan vuonna 1965 oli Suomen ensimmäinen jäähalli. Jari Kurrin avustuksella pääsimme tutustumaan New Yorkin Madison Square Gardeniin ja siellä nähtyjen asioiden pohjalta syntyi visio klubista. – Puitteet ovat ihan viimeisen päälle. Satu Jutila sanoo klubin olevan yrityksille ja yksityishenkilöille joustavampi ratkaisu, kun kokonaisen aition vuokraaminen peliin tai konserttiin
Lopulta neuvottelut johtivat siihen, että nyt Jutiloilla on käytössään 50-paikkainen aitio klubitilana. – Keräsimme Hakametsässä paljon asiakkailtamme palautetta. Areena on urheiluja viihdetapahtumien keskus sekä Ilveksen ja Tapparan uusi kotiareena. Tilan äänentoistosta huolehti Eppu Normaalin perustama Akun Tehdas. – Kolme tärkeintä asiaa ovat sijainti, sijainti ja sijainti. Sanottiin, ettei riitä. Sisustus luo kuitenkin vain puitteet. Kun sanoimme, että haluamme 60-paikkaisen aition, meitä pidettiin ihan hulluina. Monitoimiareena valmistui ja avattiin joulukuussa 2021. Meille on tulossa muun muassa kesällä klubille häiden jatkot. – Sopimus areenayhtiön kanssa on mallia 5+3 +3 -vuotta. Toiveiden, ideoiden ja palautteiden pohjalta sisustimme tilan omalla kustannuksellamme, sanoo Satu Jutila. 44 KIINTEISTÖKEHITYS henkilöä, on helpompaa tulla klubille kuin varata 15 hengen aitio. Aitiossa on myös erikoinen baaritiski, se on valettu betonista. Sopimuksen mukaisesti aitio, boksi, on käytössämme vuoden jokaisena päivänä, kertoo Timo Jutila. – Minulta on kysytty, miksi täällä ei ole esillä vanhoja pelipaitoja. Kansi ja Areena -hankkeella on edistetty uuden kaupunginosan syntyä Tampereen ydinkeskustaan. – Klubimme sijainti on nyt sellainen, että täältä näkee hyvin jääkiekko-ottelut ja konsertit. Kyse on juurikin siitä, että areenalla on erilaisia tapahtumia. – Koronan hellittäessä otettaan ihmisillä on patoutunutta tarvetta tavata toisiaan ja nauttia elämyksistä. Kuva: Marko Kallio/Tampereen kaupunki. – Esimerkiksi kokouksissa näytöille voidaan heijastaa tietokoneen ruudulla olevat asiat. Sitten voidaan aterioida rauhassa ennen tapahtuman alkua, hän jatkaa. – Yrityksille klubi tarjoaa mahdollisuuden hoitaa ensin työasioita, aitiossa voi pitää päivällä vaikkapa koulutustilaisuuden tai kokouksen. – Klubilla voi tavata ihmisiä, joita välttämättä ei muuten tapaisi. – Meillä on pöytiin tarjoilu ja kaikki palvelut on huomioitu niin, ettei asiakkaan tarvitse poistua täältä kuin vessaan tai tupakalle, sanoo Timo Jutila. Jutiloiden JetSet Clubin asiakkaista 90 prosenttia on yritysvieraita. Halusimme, että aitiosta on esteetön näkymä estradille. – Meillä tulee olemaan MM-kisoissa yhteensä 3 500-4 000 asiakasta, ynnäilee Satu Jutila. Emme halunneet vain jääkiekko-otteluihin soveltuvaa tilaa, sanoo Timo Jutila. Lisäksi ilmoitimme, että haluamme pidemmän sopimuksen. Lisäksi eräs rouva, joka täyttää ensi syksynä 70 vuotta, haluaa viettää syntymäpäiväjuhlansa klubilla jääkiekko-ottelussa, kertoo Timo Jutila. Pitkä sopimus Kun Nokia-areenan rakentaminen alkoi, Jutilat aloittivat neuvottelut aitiosta monitoimiareenan rakentaneen SRV:n kanssa. Vuonna 2022 areenalla on tarkoitus olla 150 suurempaa tapahtumaa. Aition, jossa klubi toimii, sisustus on Satu Jutilan käsialaa. Sopimuksen optiovuodet ovat meillä. Jutilat pohtivat tarkkaan myös aition sijaintia. Toukokuussa Tampereella järjestettävissä jääkiekon MM-kisoissa Jutilat järjestävät mittavat VIP-palvelut. Vaikka vähintään 60 liigaottelua muodostaa ison osan uuden areenan tapahtumakirjosta, ei monitoimiareena ole pelkästään jääkiekkoa varten. – Mutta myös yksityishenkilöt ovat innostuneet. Timo Jutila pitää tärkeänä, että klubilla yritykset voivat verkostoitua keskenään. Jutilat halusivat, että he saavat sisustaa tilan itse. Jutilat ovat panostaneet aitioon paljon, kuusinumeroisen summan euroja. Keskiössä on toiminta. Tämä näkyy klubin sisustuksessa. Näkymän pitää olla hyvä myös konserteissa, joita varten toiseen päätyyn rakennetaan esiintymislava. – Meille tarjottiin aluksi 36-paikkainen boksi viiden vuoden sopimuksella. Hanke on tehnyt mahdolliseksi uuden monitoimiareenan ja kahden tornitalon kokonaisuuden rakentamisen pääradan päälle. Tilan äänieristykseen on panostettu, seinät ovat mikrosementtiä ja molemmissa päädyissä on 86 tuuman näytöt. Kysyntää klubin palveluille on olemassa, toteaa Satu Jutila
Juuri Helsingissä viime vuoden lopussa oli tyhjää toimistotilaa enemmän kuin koskaan toimitilavälttäjä Catellan mukaan. Kohteet eivät alan toimijoiden mukaan aina kelpaa käyttäjille edes vuokraa alentamalla. 83 metriä korkeassa talossa on runsaasti nykyaikaista toimistotilaa. Teksti: Juha Ahola Espoon Keilaniemessä sijaitseva Nesteen entinen pääkonttori kävi läpi muodonmuutoksen, jossa sen sisätilat remontoitiin. Se kävisi jouheammin, jos käyttötarkoitus olisi alunperin laajempi. Silloin tyhjinä olevat toimistotilat voitaisiin ehkä saada tai ohjata kokonaan muuhun käyttöön. Asumisen käyttöön tämäntyyppisiä kohteita on usein vaikea muuttaa. Alkuperäinen käyttötarkoitus joka kaavassa on tiukasti rajattu voi hyvinkin nopeasti kohteen valmistuttua vanheta kokonaan ja joustoa tilojen käyttöön saamiseksi tarvitaan. 45 KIINTEISTÖKEHITYS T yhjän toimistotilan määrä paisuu. Koko Euroopassa ei ole montaakaan kaupunkia, joissa vajaakäyttö olisi yli 10 prosenttia. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2007 lopun tilanteesta. Pääkaupunkiseudulle on kuitenkin kuluVarsinkin 1970ja 1980 -luvuilla valmistuneissa taloissa kohteita on tarjolla paljon Tyhjää toimistotilaa on yllin kyllin Viime vuoden lopussa tyhjillään oli noin 1,2 miljoonaa neliötä tyhjää toimistotilaa. Erityisesti Helsingin seudulla sen määrä on suorastaan eri lähteiden mukaan valtaisa. Pääkaupunkiseudulla on 162 jalkapallokentällistä tyhjää toimistotilaa. Lisäksi nähtävissä on, että tyhjien toimistotilojen määrä vielä lisääntyy, koska yritykset pyrkivät vajaakäyttöisistä tiloista eroon ja koronavaikutus on oma lukunsa. Nähtäväksi jää miten pysyvä vaiktus koronavuosilla on ollut ja miten vaikutus jää pysyväksi. Ne eivät kuntonsa tai huonon sijaintinsa vuoksi kelpaa toimitilaa tarvitseville. Suomessa pääkaupunkiseudulla vajaiden toimistotilojen määrä on suurempi kuin vertailukaupuneissa. Finassikriisin aikaan tyhjien tilojen määrä lähti nousuun, eikä se ole sen koommim tasaantunut. Erityisesti 1960ja 1970 – luvuilla rakennettua toimistotilaa on paljon tarjolla. vana vuonna rakenteilla yli 130 000 neliötä uutta toimistotilaa. Se ehkä nähdään vasta jonkun kuluttua tilanteen tasautumisen jälkeen. Yksi avain voisi olla kaavoitus, jossa toimitilat tai kiinteistön koko käyttötarkoitus voisi olla alunperin joustavampi. Sen myötä kiinteistön ja siinä sijaitsevan toimiston käyttötarkoitus oli helpompi vaihtaa ja se onnistuisi sujuvammin, niin etteivät tilat olisi tyhjillään pitkiä aikoja, jopa vuosia.. Suomen luku on 13,7 prosenttia, kun vertailuluku muiden Pohjoismaiden pääkaupungeissa Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa on vajaa 10 prosenttia, noin kuusi-kahdeksan prosenttia koko toimistojen määrästä paikkakunnalla. Työnteko on siirtynyt mittavassa määrin etätyöhön, pääasiassa monin kohdin kotioloihin, ja se puolestaan vähentää toimistotilojen käyttöä merkittävästi. Suomessa on lisäksi tarjolla heikkokuntoista toimistotilaa enemmän, joka taas ei kelpaa oikein kenelläkään
Sama tilanne, vielä kireämpi, vallitsee kaupan toimitilojen kohdalla. Sen toimitilat sijaitsevat Vantaalla. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun lisäksi ainakin Suomen kaikissa yliopistokaupungeissa podetaan tuotannollisten ja logistiikan yritysten toimitilojen puutetta. Tällä hetkellä Arto Merisalo toimii kiinteistökehitystehtävissä Nordic Icon Group NG Oy:ssä. Lähes krooninen pula varsinkin hyvistä kauppapaikoista ja liiketiloista on jopa kaupan kehityksen esteenä. Ollut tekemisissä erilaisten alan toimijoiden kanssa ja pannut toimeen monen monta kaupan sekä yrityselämän toimitilakohdetta, kokonaan uusia sekä entisten uudistuksia. Monessa kunnassa palvelut vähenevät pikku hiljaa ja kunnan yleisilme hiipuu passiiviseksi ja hiljaiseksi. Hän on koko ikänsä toiminut yritysten ja kaupan toimitilabisneksessä, yrittäjänä sekä toimitusjohtajana kiinteistökehityksen toimialalla. Teksti: Juha Ahola S uomessa on kiinteistömarkkinoilla kahtiajakautunut tilanne. 46 KIINTEISTÖKEHITYS Varsinkin pääkaupunkiseudulla sekä yliopistokaupungeissa kysyntä ylittää tarjonnan Kauppa, logistiikka ja teollisuus hakevat tilaa Kyvytön virkamiesjohto sekä aikaansaamattomat johtavat luottamusmiehet. – Usein törmää siihen, että kunnalla ei ole tarjota sopivalta paikalta tai muuten sopivaa rakennuspaikkaa yrityksen tai yritysten toi. Siinä senior advisor Arto Merisalon mielestä syyt siihen, miksi joissain kunnissa elinvoimaisuus, yritykset ja sitä myöden työpaikat eivät lisäänny. Kunta taantuu. Arto Merisalo tietää mistä puhuu
Tunnusomaista kiinteistökehittämisen rintamalla on se, että jopa 80 prosenttia Merisalon junailemista kiintestökaupoista ja investoinneista kohdistuu ulkomaisille rahastoyhtiöille. Korona-aika on lisännyt merkittävästi ostamista kotimaasta. – Logistista tarvetta Länsi-Suomen suuntaan on vähemmän kuin pohjoisen suuntaan noin kokonaisuutena ilmaisten. Verkkokauppa tarvitsee vähintään hyvän varastotilan, josta tuotteet toimitetaan niitä tilanneille. Silti uusia myymälöitä tarvitaan, Merisalo linjaa. – Jopa päinvastoin. Turun satama on lisäksi hiljentynyt, Merisalo jatkaa. – Pääosin yritykset hakevat toimipaikkamahdollisuutta valtateiden 3 ja 4 varrelta. Toinen asia on, että kaupan verkkokauppa-asiakkaat tulevat monen ketjun ja kaupan kohdalla asioimaan kauppaan. Suomalaisista kaupan yhtiöistä Merisalo mainitsee Tokmannin ja ruotsalaisista Rustan, jotka ovat merkittävästi kasvattaneet ketjunsä myymäläyksiköitä Suomessa – Tokmanni on markkinajohtaja, pörssiyhtiö, yli 200 myymälällään Suomessa. Logicenters rakentaa Tokmannille uuden logistiikkakiinteistön nykyisen kiinteistön viereen Mäntsälään Kapulin yritysalueelle. 47 KIINTEISTÖKEHITYS mipaikaksi. Digitalisoituminen ja verkkokauppa eivät ole vähentäneet toimitilatarvetta lainkaan. Hyviä ja toimivia toimitiloja kysytään edelleen kiihtyvään tahtiin. Samaan aikaan sen verkkokauppa on yhdeksässä vuodessa ponnahtanut merkittävälle tasolle, tuossa ajassa 1,5 miljoonasta eurosta peräti noin 130 miljonaan euron liikevaihtoon. Silloin tarvitaan verkkokaupan oma toimipiste, joka sekin lisää toimitilan kysyntää. Verkkokauppa ei ole vaikuttanut kaupan toimitilakysyntään juuri mitään. Se taas lisää osaltaan toimitilan tarvetta vähintään varastoinnissa, Arto Merisalo sanoo. – Kärkkäinen laajenee entisestään ja avaa kaupan yksiköitä lisää Suomeen. Näitä kuntia löytyy yllättävän paljon, vaikka sijainti olisi miten hyvä, Arto Merisalo ihmettelee. Logicenters kasvattaa Tokmannin varastotilaa 55 000 neliöllä ja sen ensimmäisen vaiheen arvioidaan valmistuvan kesällä 2023 ja kokonaisuudessaan kiinteistö valmistuu kesällä 2024. Erityisesti luoteinen Uusimaa, Vihti ja Karkkila, sekä jossain määrin myös Lohja ovat passiivisia eikä yritystoimialan asioita haluta edistää aktiivisesti. – Verkkokauppa ei ole vähentänyt kaupan toimitilatarvetta. Erityisesti ihmettelen Etelä-Hämeessä sijaitsevaa Loppea, jonka sijaintinsa puolesta pitäisi olla kärkikastissa yritysten sijoittumiskuntana, mutta näin ei jostain syystä ole, hän jatkaa. Kaavoitus laahaa Logistiikka ja teollisuusyritykset potevat pulaa toimitiloista erityisesti pääkaupunkiseudulla. – Toimitilamarkkina on yleisesti ottaen hyvässä vedossa. Sen takia mahdollisuudet neuvotella yritysten kanssa muutosta kunnan alueelle ovat olemattomat. Siitä ovat hyötyneet ilmeisesti niin ruokatavarakauppa sekä erityisesti myös huonekalukauppa, Masku ja Isku muun muassa. Elinkeinoasioissa valveilla oleva kunta hoitaa ja järjestelee kaavojaan ja pitää huolta siitä, että maata tonttitarjontaan on saatavilla sekä myös muita yritystoimitiloja, Merisalo kiteyttää. Ne ovat hakemassa sijoituksia ja tuottoja ja sitä myöden kauppapaikkojen sekä kiinteistöjen omistus kiinnostaa heitä. – Ei ole sattumaa, että S-ryhmän keskusvarasto muutti Espoon Kilosta Sipooseen, Merisalo muistuttaa. – Mutta muu infrarakentaminen, yrityksiä silmällä pitäen, on vähän niin sun näin, Merisalo tiivistää. Lännen puoli ei vedä, valtatiet 1 ja 2 eivät ole niin houkuttelevia valtakunnallisesti katsoen. – Kaavoitus laahaa perässä. Kaavoitus ei ole kunnossa tai kunta ei ole varautunut hankkimaan maata, johon yritystoimintaa voi saada houkutelluksi tai ohjata, Merisalo täräyttää. Pääkysyntä kohdistuu Merisalon mukaan kuitenkin Helsinkiin, Vantaalle, Espooseen sekä Keravalle, Tuusulaan, ja Mäntsälä vetää erityisesti. Maanomistusolot ovat hoitamatta ja sitä myöden tonttitarjonta. – Maariski Suomen kohdalla ei juuri näy toimititilojen kaupassa, mutta Ukrainan tilanne ehkä hiukan sarastaa Suomeen, jonka vuoksi maariskin voi sanoa hiukan lisääntyneen. Se tapahtuu siis niiden silmissä, jotka ulkomailta katsastavat Suomea ja hakevat toimitilasijoituksia. Vaan jopa lisänneet sitä, Merisalo täsmentää. – Löytyy kuntia, joissa ei kerta kaikkaan ole tarjota tonttia tai sopivaa toimitilaa. Merisalon mukaan suuremmat kunnat ovat taipuvaisia panostamaan asuntorakentamiseen. Kehitys on ehkä ollut kokonaan vastasuuntaista, kun ulkomailta johdettu verkkokauppa tarvitsee tavaran toimittamista varten toimitilaa Suomesta, sanoo Arto Merisalo. Se ei toimi yritysten kannalta riittävän jouhevasti koko Suomessa. Havainnekuva: Logicenters. Se näkyy niin paikkakuntien kasvussa kuin yritystoimitilojen kysynnässä, sanoo Merisalo. Digitalisoituminen ja verkkokauppa Kaupan toimitilojen kysyntä on Suomessa keskimäärin hyvässä vedossa. Kunta ei ole huolehtnut yritystoimitilojen varannosta eikä liiemmälti myöskään tonttitarjonnasta. Pääkaupunkiseudulta on lähdettävä linjalle Lahti – Riihimäki – Hämeenlinna, silloin voidaan päästä merkittävämpiin tuloksiin yritystoimitilojen hankinnan kannalta. – Vihtiä erityisesti tämä vaivaa, Lohjalla jonkun verran myös
Suomessa oli silloin noin 70 kauppakeskusta, mutta niiden määrä oli jopa kolminkertaistumassa, sillä suunnitteilla oli yhteensä 165 uutta kauppakeskusta. Kauppakeskusten markkinaosuus vähittäiskaupasta oli silloin noin 17,5 prosenttia. 48 KIINTEISTÖKEHITYS Uusia suurhankkeita on vireillä, jolloin kaupankäynnin painopistealue voi muuttua Kauppakeskusten hyvä vetovoima säilyy Suomessa kauppakeskusten määrä lisääntyy edelleen. Se on liikkeiden lukumäärältään Pohjoismaiden suurin ja vuokrattavalta pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin kauppakeskus. Tulevia kauppakeskushankkeita ovat Vantaalle rakennettava Kivistön kauppakeskus. Kuva: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Teksti: Juha Ahola U usia kauppakeskuksia rakennetaan, ajoittain kiivaasen tahtiin, välillä taas on verkkaisempaa, jolloin keskitytään tulevien kauppakeskusten suunnitteluun tai vanhojen perusparannuksiin. Mall of Tripla avattiin Helsingin Pasilaan vuonna 2019. Kuluttajien ostotottumukset ohjaavat investoreita rakentamaan kauppakeskuksia. Lisäksi pienempiä kauppakeskuksia on avattu, muun muassa Lohjalle kauppakeskus Lohi. Suomessa toimi 112 kauppakeskusta vuonna 2020. Kattavimmissa on jo julkisia palveluita mukana, toisissa jopa kirkko. Vuonna 2019 kokonaismyynti oli noin 6,95 miljardia euroa, kävijämäärä 428 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 2,46 miljoonaa neliömetriä. Espooseen, Espoonlahteen, kauppakeskus Lippulaiva keväällä 2022, kauppakeskus Ratina avattiin Tampereen ydinkeskustaan 2018, Skandinavian shopping center Vaalimaalle vuonna 2020. Viime vuosina Suomeen on avattu Helsingin Pasilassa sijaitseva kauppakeskus Mall of Tripla vuonna 2019, samoin Helsingissä sijaitseva Redi vuonna 2018 , Seinäjoella sijaitseva Ideapark Seinäjoki 2019. Kymmenkunta vuotta sitten Erikoiskaupan liitto pelkäsi uusien kauppakeskuksien ja niiden rakentamisen keskusta-alueiden ulkopuolelle voivan vähentää keskustojen elinvoimaa, syynä erikoisliikkeiden määrän väheneminen
Pääkaupunkiseudulla käyttöaste on edelleen muuta maata korkeampi, mutta myös suurten kaupunkien ulkopuolisten kauppakeskusten käyttöaste ylitti vuoden lopussa 92 prosenttia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Kauppakeskusten käyttöasteet ovat pysyneet rajoituksista huolimatta korkeina läpi koko korona-ajan.. Suomessa on myös Ideaparkit kolmella paikkakunnalla, jotka ovat Lempäälä, Oulu ja Seinäjoki. Saavutettu energiansäästö on 75% kiinteistön lämmitykseen kuluvasta energiasta. Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset ovat Jyväskylä Seppä, Kempele Zeppelin, Kuopio Matkus, Lahti Karisma, Trio, Raisio Mylly, Tampere Duo, Koskikeskus, Ratina, Turku Hansa, Skanssi, Ylöjärvi Elo. Lisäksi isoja kauppakeskuksia ovat Hyvinkään Willa, Hämeenlinnan Goodman, Keravan Karuselli, Kotkan Pasaati, Kouvolan Veturi, Lappeenrannan IsoKristiina, Lohjan Lohi, Mikkelin Stella, Porin IsoKarhu ja Puuvilla, Rovaniemen Sampokeskus, Salon Plaza, Tornion Rajalla På Gränsen sekä Vaasan Espen. Kauppakeskusten käyttöasteet ovat pysyneet monia toimialoja koskevista rajoituksista huolimatta korkeina läpi koko korona-ajan. Siellä tehtiin viime vuonna energiaremontti, sen avulla päivittäistavarakauppojen ja kiinteistön jäädytysverkosta ja poistoilmasta kerätään hukkalämpö talteen, joka hyödynnetään kiinteistön lämmityksessä. Niissä vuoden 2021 kävijämäärä oli koko maan tasolla edelleen pari prosenttia vuotta 2020 pienempi. Vuoden 2021 lopussa kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste nousi koko maan tasolla 94,5 prosenttiin. Grafiikka: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Tilojen korkea käyttöaste Vaikka kauppakeskuksia on toteutunut runsaasti tämän näkymän jälkeen, eivät keskustojen erikoisliikkeet ole merkittävästi kärsineet uusien kauppakeskusten rakentamisesta. Kaupunkikeskustojen kauppakeskusten palautuminen oli etätyösuositusten vuoksi keskustojen ulkopuolella sijaitsevia hitaampaa. Toisaalta myös korona-ajan pudotus on ollut pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempi. Helsinki: Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla. Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset kaupungeittain ovat: Espoo: Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello. Kuva: Kari Palsila Kauppakeskusten myyntija kävijämäärät kasvoivat vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna: kokonaismyynti kasvoi reilut viisi prosenttia, ja kävijöitä oli vajaan prosentin verran enemmän kuin 2020. Kauppakeskukset vilkastuivat eniten pääkaupunkiseudulla, jossa kävijöitä oli viimeisellä vuosineljänneksellä yli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Vantaa: Jumbo-Flamingo, Myyrmanni, Dixi. 49 KIINTEISTÖKEHITYS Vantaalla sijaitseva Jumbo-Flamingo on Suomen suurimpia kauppakeskuksia
Muut ovat Leppävaara, Matinkylä-Olari, Tapiola ja Espoon keskus. Kuva: Citycon. 50 KIINTEISTÖKEHITYS Kauppakeskuksen yhteyteen toimistotilaa, asuintaloja, metroasema ja bussiterminaali Espoon Lippulaivaan odotetaan vuosittain 8 miljoonaa asiakasta Espoossa, aivan läntisimmässä osassa kaupunkia, avautui mittava kaupan alan kohde tänä keväänä. Lippulaivan kokonaisuuteen kuuluu liikkeiden, palveluiden ja toimistotilojen lisäksi kahdeksan asuinkerrostaloa, ja Espoonlahden metroasema sekä bussiterminaali, jotka sijaitsevat keskuksen yhteydessä. – Nyt avattiin tilat kaupalle ja muulle palveluille, yhteensä 44 000 neliötä, mutta kaiken kaikkiaan koko Lippulaivan keskuksessa tulee asuinrakennusEspoonlahden uudessa Lippulaivassa on vuokrattavaa pinta-alaa kaikkiaan 44 000 neliötä, joista noin 2 000 neliötä on kaupunkikeskuksen ylimpään kerrokseen sijoittuvaa toimistotilaa. Espoonlahti on 300 000 asukkaan Espoon yksi kaupunkikeskus, joita koko kaupungissa on yhteensä viisi. Teksti: Juha Ahola L ippulaiva on Suur-Espoonlahden uusi kaupunkikeskus. Espoonlahden kaupunkikeskuksen ydin, kauppakeskus Lippulaiva näki päivänvalon virallisesti maaliskuun lopussa
Lippulaivassa on yli kaksikymmentä kahvilaa ja ravintolaa, mikä parantaa huomattavasti Suur-Espoonlahden kahvilaja ravintolatarjontaa. Citycon Oyj on suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt keskeisillä paikoilla kaupungeissa sijaitsevien päivittäistavaravetoisten kauppakeskuksien omistamiseen, hallinnointiin sekä kehittämiseen. Kaupan tilat ovat kahdessa kerroksessa, kahden pitkän käytävän varrella. Lippulaivan tarjontaan lukeutuvat kaikki Suomen suuret päivittäistavarakaupan toimijat K-Supermarket, Prisma, Lidl ja Tokmanni sekä K-Market ja Alko. Kerrostalot sijaitsevat Lippulaivan lounaan puoleisessa päädyssä, ja niihin tulee yhteensä 167 asuntoa. 51 KIINTEISTÖKEHITYS ten kanssa olemaan neliötä 150 000, kertoo Lippulaivan rakennuttanut ja sitä kehittävän Citycon Oyj:n liiketoimintajohtaja Mari Laaksonen. Lippulaivan painopiste on vahvassa ruokakaupan ja arjen asioinnin tarjonnassa, joka palvelee kasvavan vaikutusalueen asukkaita heidän päivittäisen asioinnin tarpeissaan. Arjen asiointi Lippulaivassa on noin 100 erilaista liikettä, kahvilaa, ravintolaa ja palvelua. Citycon Oy:n liiketoimintajohtaja Mari Laaksonen pitää Espoonlahden Lippulaivaa erityisenä projektina, koska samalla paikalla oli jo aiemmin kauppakeskus. Kun se purettiin, viistoon vastapäätä rakennettiin tilapäiseksi kaupan keskukseksi Pikku Lippulaiva, joka nyt uuden valmistuttua sulki ovensa. Erityistä on se, että uuden keskuksen paikalla toimi jo aiemminkin kauppakeskus Lippulaiva, joka avautui vuonna 1993. Lippulaivan ravintolamaailma Koggi tarjoaa esimerkiksi aasialaista ja italialaista ruokaa sekä burgereita. Citycon on markkinajohtaja Suomessa. Rakentaminen alkoi keväällä 2021, ja kerrostaloista ensimmäinen, johon tulee 117 asuntoa, valmistuu tämän vuoden lopussa. Keskuksessa on vuokrattavaa pinta-alaa kaikkiaan 44 000 neliötä, joista noin 2 000 neliötä on kaupunkikeskuksen ylimpään kerrokseen sijoittuvaa toimistotilaa. Rakenteilla olevien asuinkerrostalojen sekä Lippulaivan kauppakeskusosan rakentamisesta vastaa Skanska. Metron liikennöinnin aloittaminen on tämän hetken tiedon mukaan käsillä ensi vuonna. Myös metroasema tuo hankkeeseen uutta ulottuvuutta. Älykkäällä ohjauksella tarkoitetaan sitä, että sähkönkulutuksen ollessa huipussaan voidaan esimerkiksi ilmanvaihdon sähkönkulutusta hetkellisesti pienentää. Yhtiön tavoitteena on lisätä asuinja toimitilojen osuutta keskuksissaan täydennysrakentamisen kautta. Ja erityistä tässä kohteessa myös on, yleisessä tiedossa oleva asia, että kauppakeskuksen yhteyteen valmistuu metroasema. Sähkönkulutusta optimoidaan älykkäällä ohjauksella, johon mukaan otetaan monipuolisesti Lippulaivan sähkönkulutuskohteita, varavoimakone ja suuri sähköakku. Upouuden Lippulaivan paikka on siis jo vakiintunut kauppapaikka ja sen valmistumista ikään kuin odotettiin. Yhdessä kerroksessa sijaitsevat lisäksi palvelut, kuten Espoonlahden aluekirjasto ja Pilkkeen päiväkoti. Löytyy perheravintolaa, kahvilaa, olutravintolaa, mehubaaria ja pikaruokaa. Eli kysymyksssä on todellinen kaupunkikeskuksen pääpaikka, Laaksonen sanoo. Lisäksi päivittäistavarakaupan osuus on Lippulaivassa suuri, muotikaupan osuus on vähäinen. Kyseessä on Cityconin ensimmäinen kehityshanke, jonka yhteyteen rakennutetaan asuinkerrostaloja. – Kaupunki avasi kauppakeskukseen myös aluekirjaston. Loput kolme vuokrataloa valmistuvat vuoden 2023 alussa, ja Lippulaivan katolla on viherkattoa ja aurinkopaneeleita, joiden tuottamaa sähköenergiaa käytetään keskuksessa muun muassa hissien, liukuportaiden ja yleisten alueiden valaistuksen vaatiman sähköntarpeen täyttämiseen. Kaupunkikeskukseen sijoittuu myös erilaisia palveluja ja toimintoja, kuten Espoonlahden aluekirjasto, englanninkielinen päiväkoti Pilke Playschool, kuntokeskus Elixia sekä Terveystalo. Citycon rakennuttaa Lippulaivan luoteispäätyyn, bussiterminaalin päälle neljä 4–14-kerroksista vuokrakerrostaloa, joihin valmistuu noin 275 asuntoa. Jotkut ehkä odottavat metron avautumista ja lähtevät sitten projektiin eli avaavat kaupan tai yrityksen, Laaksonen arvelee. Aurinkopaneeleita on yhteensä 2 400 neliömetriä. Myös Lippulaivan yhteyteen rakennettavien asuintalojen lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään geoenergiaa. – Liiketilojen vuokrausaste oli kuitenkin jo avausvaiheessa korkealla tasolla. Pysäköintipaikkoja on 1 300. Yhtiön omistuksessa tai hallinnassa on useita kymmeniä kauppakeskuksia Pohjoismaissa ja Virossa. Lippulaivan välittömään yhteyteen rakennetaan kaikkiaan kahdeksan asuinkerrostaloa, joihin tulee yhteensä 564 asuntoa. Asuinkerrostaloista ensimmäinen valmistuu kuluvan vuoden heinäkuussa ja toinen marraskuussa. – Lippulaivan avautuessa liiketilojen vuokrausaste oli melko korkea, yli 90 prosenttia. Noin 1 400 polkupyörälle on varattu pysäköintialue. Noin kymmenen prosenttia Lippulaivan vuokrattavasta pinta-alasta on varattu kahvilaja ravintolatoimijoille. Kuva: Citycon kahden vuokrakerrostalon rakentaminen aloitetaan myöhemmin. Sähköisen liikkumisen palveluja kehitetään koko Suur-Espoonlahden alueella tarjoamalla sähköautojen ja -pyörien parkkialueita ja latauspisteitä. Lippulaivan alle on rakennettu Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen geoenergiaratkaisu eli maalämpöön perustuva energiatuotannon kokonaisuus, joka tuottaa hiilivapaasti lähes kaiken keskuksen vaatiman lämmitysja viilennysenergian. Lippulaivassa on yli 120 latausasemaa sähköja hybridiautoille ja kymmenen kappaletta sähköautojen pikalatureita. Hiilineutraali rakennus Lippulaiva on hiilineutraali rakennus monien kestävien energiaratkaisujensa ansiosta. Lippulaiva on peruspalvelujen kauppakeskus ehkä enemmän. Vakiintunut kauppapaikka Lipppulaiva on Mari Laaksosen mielestä projektina liiketoimintajohtajan silmin katsottuna selkeä, mutta omalta osaltaan myös erityinen kohde. Kahden asuinkerrostalon rakennusoikeus on myyty rakennusyhtiö Hausialle. Aurinkopaneeleita on sijoitettu katon lisäksi myös seinäpinnoille. Päivittäistavarakaupan osuus Lippulaivan vuokrattavasta pinta-alasta on noin 45 prosenttia. Lippulaivan katolla on viherkattoa ja aurinkopaneeleita, joiden tuottamaa sähköenergiaa käytetään keskuksessa muun muassa hissien, liukuportaiden ja yleisten alueiden valaistuksen vaatiman sähköntarpeen täyttämiseen
Toimija osallistuu myös kaavaehdotuksen laadintaan Oulun kaupungin ja Senaatin Asema-alueet Oy:n kumppanina. Suunnitteluja tontinluovutuskilpailun voittaneen toimijan kanssa tehdään alueesta kiinteistökaupan esisopimus. Suunnittelualue on jaettu kolmeen osaan, joihin eteläisimpään tulisi pääosin asuntoja. Kilpailun voittaja valitaan vuodenvaihteessa 2022-2023. Kilpailussa haetaan alueelle toteuttajaa. Oikeusja poliisitalon kehittäminen edellyttää kuitenkin alueen asemakaavan muutosta. 52 O ulun kaupunki, Senaatin Asema-alueet Oy ja Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat sopimuksen asema-alueen kehittämisestä sekä oikeusja poliisitalon kiinteistökaupasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi lähes tuhannen asunnon rakentamista Oulun keskustaan. Oulun kaupungin selvitys monitoimiareenan vaihtoehtoisista sijaintipaikoista valmistuu kevään aikana. Kilpailualueeseen kuuluu asemapalvelukeskus sekä asuinkorttelit. Senaatti-kiinteistöt myi oikeusja poliisitalon kiinteistön Oulun kaupungille osana alueen kokonaisjärjestelyjä ja maanomistuksen selkeyttämistä. Suunnitteilla on myös uusi monitoimiareena. Alueelle toteuttaja Nyt Oulun keskustan kehittämisessä siirrytään uuteen vaiheeseen, jossa Senaatin Asema-alueet Oy järjestää yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa avoimen suunnitteluja tontinluovutuskilpailun. Maaliskuussa tehdyllä kaupalla Oulun kaupunki hankki itselleen nykyisen oikeusja poliisitalon tontin, jota suunnitellaan monitoimiareenan paikaksi. Suunnitteluja tontinluovutuskilpailu alkoi maaliskuun lopussa. Asemakaava mahdollistaa myös liikeja palvelutilojen sekä hotellin rakentamisen alueelle.. Keskelle rakennettaisiin matkakeskus, muita palveluja ja lisää asuntoja. Kuva: Oulun kaupunki / havainnekuva Oulu haluaa kehittää keskustaansa ydinkeskustan ja Raksilan välisen alueen uudella rakentamisella. Pohjoisinta tonttia on kaavailtu etenkin tapahtumaareenan sijaintipaikaksi. Selvityksessä tarkastellaan areenan sijoittamista oikeusja poliisitalon tontille ja vaihtoehtoisesti Raksilan urheilupuistoon. Matkakeskuksen, jossa on rautatie-ja linja-autoasema, lisäksi alueelle tulisi noin 800 asuntoa sekä liikeja palvelutiloja. Suunnittelukilpailu vauhtiin – kilpailualueeseen kuuluu asemapalvelukeskus sekä asuinkorttelit Jopa 800 uutta asuntoa Oulun keskustaan Oulun ydinkeskustaan suunnitellaan Asemakeskusta. Asemakeskuksen rakennusala ilman monitoimiareenaa on noin 100 000 kerrosneliötä, joista asunnoille varattaisiin 60 000 neliömetriä. Alueen kehittämisen tavoitteena on, että alueelle rakentuvan joukkoliikenneaseman myötä kaupunkilaisten ja matkustajien päivittäinen liikkuminen helpottuu ja matkustusmukavuus kasvaa. Tämän lisäksi sopimuksessa on sovittu alueen suunnittelun ja toteutuksen aikaisesta yhteistyöstä, kustannusjaoista ja muista vastuista. Oulun kaupungin mukaan Asemakeskus on valmistuessaan kaupunkiarkkitehtonisesti vaikuttava kokonaisuus, jonne toteutuu asuntoja, toimistotilaa sekä asemapalvelukeskus linja-autoasemineen ja matkustajapalveluineen. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty Oulun Asemakeskuksen maankäytölliset tavoitteet. Suunnittelussa arviona on käytetty 800 asuntoa
kyllä hoituu! Kiinteistö ja Energia 3_2022 KerabitPro 218x295mm.indd 1 Kiinteistö ja Energia 3_2022 KerabitPro 218x295mm.indd 1 20.4.2022 10.00.59 20.4.2022 10.00.59. Luotettavat kattoremontit
– Keskustan kehittämisen suuri haaste on siinä, että maa-alueista lähes kaikki ovat yksityisessä omistuksessa. Kesäkuussa kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideoh– Keskustaa uudistamalla luomme kiinnostavaa kaupunkia ja parempia puitteita asumisille, yrittämiselle ja viihtymiselle. Kehittäminen edesauttaa tasapainottamaan keskustan rakenteita kokonaisuutena, kun se mahdollistaa täydennysrakentamista sekä parantaa viherverkkoyhteyksiä, sujuvaa liikkumista ja liike-elämän toimintamahdollisuuksia. – Tarkoitus oli tuottaa kaupungin ja laajan osallistujaporukan yhteinen näkemys siitä, miten läntistä keskustaa lähdetään kehittämään, Siitonen kertoo. 54 Pirkanmaa Tampere kehittää Tammerkosken länsipuolta Karismaattiselle keskustalle lisää vetovoimaa Tampereen kaupunki ja alueen yksityiset toimijat ovat yhdessä lähteneet kehittämään läntisestä keskustasta entistä vahvempaa ja tasapainoisempaa kokonaisuutta, jossa ihmiset, työpaikat, palvelut, kulttuuri ja asuminen kohtaavat ja täydentävät toisiaan. Näistä syistä Tammerkosken länsipuolella sijaitsevan alueen kehittämistä lähdettiin viemään eteenpäin visiotyöllä, joka kokosi yhteen sekä kaupungin että yksityisten toimijoiden ajatuksia alueen tulevaisuudesta. Vahva perintö Visiotyön tuloksena syntyi yhteissuunnitelmahanke, joka korostaa läntisen keskustan alueen vahvaa perintöä. – Läntisen keskustan uudistamista varten tarvitaan kaupungin ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä sekä suunnitelma kokonaisuudesta, joka hyödyntää jo olemassa olevia massiivisia ihmisvirtoja sekä luo uusia keinoja läntisen keskustan uudistamiseksi ja sen vetovoiman lisäämiseksi, hän jatkaa. Työ saatiin päätökseen viime vuoden alussa ja saman vuoden aikana asioita lähdettiin viemään eteenpäin kaupunginhallitukselle päätöksentekoon. Se sisältää toimenpidekokonaisuuksia ja pohjautuu ajatukseen, että kaupungin ohella toivotaan kiinteistönomistajien, eli yksityisen puolen lähtevän toteuttamaan läntisen keskustan kehittämistä. Asukkaiden määrän kasvattamisessa avainasemassa ovatkin taloyhtiöt ja uusien liiketilojen tarjoamisessa kiinteistönomistajat, sanoo Tampereen kaupungin hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen. Rohkeat ja nokkelat ratkaisut, kuten keskustan Kesäkeidas, tuovat keskustalle uudenlaista lisäarvoa, sanoo Tampereen kaupungin hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen.. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Tampereen kaupunki T ampereen kaupunki haluaa kehittää keskustaa myös Tammerkosken länsipuolella, koska kaupunki tiivistyy ja uusi raitiotie lisää merkittävästi keskustan saavutettavuutta. Se ei kuitenkaan sinällään ole virallinen kaavasuunnitelma, eikä se sisällä asemaja yleiskaavoja
Kuva: Laura Vanzo/Tampereen kaupunki. 55 Laukontori on Tampereella Tammerkosken länsipuolen keskeisimpiä kohtaamispaikkoja. Torin ranta toimii myös satamana, laivan kyydissä pääsee muun muassa Hämeenlinnaan
Kauppakeskuksien sijoittuminen kaupunkien keskustojen ulkopuolelle ja sen seurauksena kaupunkien keskustojen hajoaminen kehäaluille on kaupunkisuunnittelun haaste useissa kaupungeissa. Läntinen keskusta näyttäytyy pitkälti vanhana ja perinteisenä Tampereen kaupunkina. Tampereen kaupungin ratikka ja siihen liittyvä kehittämistyö on saanut kiitosta myös EU-tasolla. Pohjoisessa on Näsijärvi ja etelässä Pyhäjärvi. – Läntinen keskusta on se kohta Tamperetta, jossa molemmat järvet ovat saavutettavissa eli kaupunkirakenne ulottuu pohjoisessa ja etelässä järven rantaan asti. – Keskustassa saa ja pitääkin olla keskenään erilaisia ja eriluonteisia alueita. Järveltä-järvelle pääsee pitkin Tammerkosken rantaa ja Hämeenpuistoa. Nyt ollaan jo kovaa vauhtia toteuttamasta laajennusta Pyynikin torilta lännen suuntaan ja suunnittelemassa muita seudullisia yhteyslaajennuksia, Mikko Siitonen kertoo. Toivotaan, että yksityiset kiinteistön omistajat ryhtyvät toimeen muuallakin. Muutosta on tuomassa myös läntisessä kesKesäkeidas tulee taas tänä kesänä Keskustorille, Tampereen ydinkeskustaan. Kaupunki voitti ykköspalkinnon eurooppalaisten kaupunkien SUMP Award -kilpailussa. Tunnustuksen jakoi Euroopan komissio maaliskuun lopussa. – Läntisen keskustan alueella isoimmat täydennysrakentamisen kohteet sijaitsevat Amurin alueella. Viihtyisällä terassialueella on 11 ravintolaa ja 500 asiakaspaikkaa. Tosin en ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan itäisestä keskustasta. Kaupunki pyrkii samalla kannustamaan yksityisiä toimijoita käynnistämään rakentamishankkeita. Periaatteessa läntiselle keskustalle löydettiin visiotyössä viisi erilaista kehittämisen osa-aluetta: kauppa, elämykset, kulttuuri, virkistys sekä asuminen ja yrittäminen. – Isot hankekokonaisuudet ovat tärkeitä, mutta myös kaikki ne toimenpiteet, joilla nopeasti voidaan nivoa läntistä keskustaa yhteen ja nostaa sen kiinnostusta entisestään ja tehdä siitä mahdollisimman vilkas alue ja eri kohderyhmiä houkutteleva kokonaisuus. Korona-aikana muuttoliike on Helsingin seudulla osin pysähtynyt ja jopa ollut miinusmerkkistä, mutta Tampere on jatkanut hurjaa kasvuaan. Viime kesänä yhteisterassi kokosi ensimmäistä kertaa ihmisiä ruoan, juoman ja erilaisten koko perheen aktiviteettien äärelle. Suomen kakkoskaupunki Tampere on ollut monena vuonna peräkkäinen maamme vetovoimaisin ja muuttovoittoisin kaupunki. Kosken läntinen puoli on läntistä keskustaa ja kosken itäinen itäistä keskustaa. Hän odottaa mielenkiinnolla edessä olevia aikoja, kun nähdään, millaisiksi ratikan vaikutukset muovaavat keskustan, pääkadun ja sen läheisten kortteleiden toimintaa. Osa niistä on nopeasti toteuttavia, mutta mukana on myös kiinteistöhankkeita ja vastaavia, jotka toteutuvat pitkässä juoksussa, koska ne vaativat tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia, esimerkiksi asemakaavamuutoksen tai katusuunnitelman, Mikko Siitonen sanoo. Nyt rantaväylän tunnelin myötä edistetään Särkänniemen saamista osaksi keskustarakennetta, mikä samalla tukee Särkänniemen ympärivuotista toimintaa ja lisää osaltaan keskusta-alueen houkuttelevuutta ja elävyyttä. – Voidaan kuitenkin ajatella, että Tammerkoski tavallaan rajaa keskusta-aluetta. Siitonen mainitsee vahvistettavasta vetovoimatekijöistä lisäksi kaupallisuuden, jota osaltaan edustavat Keskustori ja Laukontori eli kaksi isoa ulkokaupan ja torimyynnin paikkaa sekä kaupalliset korttelit keskustan ytimessä. 56 jelman eli sen, miten kaupunki lähtee toteuttamaan läntisen keskustan kehittämistä. Tampere helposti mielletään kahden järven väliseksi kaupungiksi. Siksi keskustan vanhan osan ja kulttuurikohteiden esiin nostaminen ja oman identiteetin vahvistaminen on tärkeää. – Kehittämissuunnitelmassa on jokaiselle osa-alueelle suunnattuja toimenpiteitä. – Ratikka on otettu hyvin vastaan ja se löytynyt oman paikkansa, vaikka onkin täysin uusi kulkuväline kaupungissamme. Turvallista ja kestävää Ratikka-aika alkoi Tampereella viime vuoden syksyllä, kun suurhankkeen ensimmäinen vaihe saatiin onnistuneesti päätökseen ja ratikkaliikenne käyntiin. – Ratina on kauppakeskus, mutta se toimii kaupungin keskustassa. Keskusta nähdään niin houkuttelevana ja kehittyvänä paikkana, että kaupan kannattaa sijoittaa ydinkeskustaan uusia, isoja yksiköitä. Ne ovat kaupunkimme keskeisiä viherakseleita. Yksi esimerkiksi on Keskustorilla viime kesänä toiminut Kesäkeidas, joka tulee tänäkin kesänä, Siitonen kertoo. – Särkänniemi on pitkälti toiminut omana saarekkeenaan, vaikka se onkin keskustan vieressä. Tammerkoski rajana Mikko Siitosen mukaan läntinen keskusta on osittain keinotekoinen keskustarajaus, ja jotkut ovat nimeä arvostelleetkin. Kuva: Mikko Siitonen kustassa toimivan Sokoksen suunnitelmat avata tiloihinsa Suomen ensimmäinen keskusta-Prisma. Pirkanmaa. SUMP tulee sanoista Sustainable Urban Mobility Planning eli kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelu. Kaupungin vastuualueeseen kuuluvia isoja hankkeita ovat Tampereen taidemuseon ja Sara Hildenin taidemuseon laajennukset sekä Särkänniemen alueen kehittäminen kokonaisuudessaan ja Eteläpuiston alue sekä Keskustori. – Mielestäni Sokoksen suunnitelma kertoo keskustan hyvästä vetovoimasta. Ulkoilmaolohuone on avoinna 11.5.–14.8. Kaupunkirakenne ei muuttunut kovinkaan paljoa sen avaamisen myötä, vaikka liikeyrityksiä siirtyikin sinne muualta keskustasta, Mikko Siitonen toteaa. Särkänniemi kuuluu olennaisesti läntisen keskustan kehittämiseen. – Palkinto kertoo osaltaan siitä, miten isosti ratikka vaikuttaa täällä Tampereella joukkoliikenteeseen ja yleensäkin liikkumiseen säästäen samalla merkittävästi ympäristöä, Mikko Siitonen sanoo. Siinä mielessä Tampereelle vuonna 2018 stadionin viereen avattu Ratinan kauppakeskus on poikkeus
Viereisten harjoitushallien tilalle rakentuu uusi, kahden kaukalon harjoitushalli. Tavoitteena on, että alueen rakentaminen alkaisi vuoden 2023 aikana.. Kilpailun voitti Peab Oy:n ja YH Kodit Oy:n yhteinen konsepti. Se on tullut tunnetuksi sinne vuonna 1965 valmistuneesta Suomen ensimmäisestä jäähallista. Asumista liikunnan keskellä Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2020 konseptija toteutuskilpailun Hakametsän alueen kehittämisestä. Jääkiekon liigaseurat siirtyivät Hakametsän jäähallilta Tampereen keskustaan valmistuneelle uudelle Nokia Areenalle arraskuun lopussa, mutta muu urheiluja liikuntatoiminta on jatkunut Hakametsässä. Visio, Sport Campus, tavoitteli koko jäähallia ympäröivästä alueesta kokonaisuutta, jossa yhdistyvät urheilun ja liikunnan olosuhteet, yritystoiminta, koulutus, tutkimus ja asuminen. Jääkäytön lisäksi halliin luodaan olosuhteet myös muille urheilulajeille. Tampereen kaupunki, YH Kodit ja Peab jatkavat yhdessä voittajakonseptin kehittämistä ja Hakametsä Sport Campus -alueen toteuttamista tarkemmaksi suunnitelmaksi kuunnellen alueen sidosryhmiä, kuten urheiluja liikuntayhteisöä sekä seuroja, alueen yhdistyksiä ja asukkaita. – Konsepti tukee laaja-alaisesti eri lajeja. Hakametsässä on koettu eri lajien EMja MM-kilpailuja sekä lukuisia jääkiekon pääsarjan otteluita. Hybridikorttelissa on sisäliikuntaan painottuva monitoimiareena sekä liikeja toimitiloja liikuntaja urheilualan yrityksille, palveluille tai koulutukselle. Hakametsän kaupunginosaan konsepti mahdollistaa uusia kaikkien käytettävissä olevia ulkotiloja, jotka jatkuvat kampusalueen asuinkortteleihin ja muodostavat urbaania, mutta viihtyisää kaupunkija katutilaa. Voittajakonsepti muodostaa Hakametsä Sport Campus -alueesta uuden urheilun ja liikunnan yhteisön, joka on sulautettu valmiiseen kaupunkirakenteeseen sekä eri liikennemuotojen ja asuinrakennusten yhteyteen. Harjoittelutiloja voi käyttää monipuolisesti ja liikuntaolosuhteet on ideoitu asiakaslähtöisesti. Uusi luku Hakametsän tarinassa alkoi, kun Tampereen kaupunki muodosti yhdessä urheiluja liikuntayhteisön kanssa kehityshankkeelle vision, jota kohti aluetta lähdettiin uudistamaan. Puoleensavetävä yhdistelmä on asuminen keskellä uutta urheilun ja liikunnan yhteisöä. Suomen ensimmäinen jäähalli peruskorjataan ja sitä kehitetään arvonsa mukaisesti. Voittajakonseptissa alueen keskipisteenä on sporttiaukio ja urheilurakennukset on yhdistetty toisiinsa maan alta, jolloin siirtymisen tilasta tai toiminnosta toiseen onnistuu helposti sisätilojen kautta ja säältä suojassa. Tampereen kaupunki ennakoi jääkiekon liigaotteluiden siirtymistä uudelle monitoimiareenalle ja käynnisti vuonna 2015 Hakametsän jäähallin ja sitä ympäröivän alueen kehityshankkeen. Teksti: Liisa Airaksinen H akametsän alue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Hakametsän jäähallin ja uusien harjoitushallien lisäksi konseptissa alueelle sijoittuu hybridikortteli ja asuinrakennuksia. Palkintoperusteluissaan tuomaristo painotti sitä, että voittajakonsepti luo kokonaisuutena parhaat edellytykset Hakametsä Sport Campus -alueen toteuttamiselle mahdollistaessaan kattavat olosuhteet urheilulle Havainnekuva koko Hakametsä Sport Campus alueesta voittajakonseptin mukaisesti toteutettuna. – Kehityshankkeen päämäärä oli uudistaa Hakametsän jäähallia ympäröivä alue ja taata entistä monipuolisemmat liikunnan ja urheilun olosuhteet legendaarisessa Hakametsässä myös tulevaisuudessa, sanoo hankekehityspäällikkö Markus Joonas Tampereen kaupungilta. Markus Joonas on tyytyväinen siihen, miten eri kohderyhmät on konseptissa huomioitu. 57 Liikuntaa, toimija liiketilaa sekä asumista Suomen vanhin jäähallialue saa uuden elämän Hakametsän tarunhohtoisesta jäähallista on muovautumassa Hakametsä Sport Campus, jolle luotu visio yhdistää liikunnan, urheilun sekä toimija liiketilat ja asumisen synergiseksi kokonaisuudeksi. Ylimmäiseen kerrokseen on suunniteltu muun muassa juoksurataa. ja liikunnalle sekä niitä tukeville palveluille ja toiminnoille
58 Pirkanmaa Ylöjärvi on rohkea edelläkävijä Vahva kasvu kehityksen veturi Ylöjärven kaupungin tavoitteena on kehittää kaupungin ydinkeskustasta yhtenäinen ja elävä alue, jossa asunnot, palvelut ja virkistysalueet sijaitsevat lähekkäin. Ylöjärven keskusta koostuu Elovainion, Kirkonseudun ja Soppeenmäen alueista, ja sitä halkovat sekä Helsinki-Oulu-päärata että Vaasantie (kantatie 65). – Kaupunkistrategiassa on nostettu keskeiseksi keskusta-alueen yhtenäisyys ja tiiviys, jota Ylöjärvi kehittää voimakkaasti. Kaupunkistrategiassa tarkastellaan keskustan kehittämistarpeita niin asumisen, palveluiden, liikenteen kuin asukkaiden hyvinvoinninkin näkökulmasta. Osaltaan niitä tukevat tärkeimpien liikenneväylien ja radan läheisyys, sanoo Ylöjärven kaupungin vs. Tulevaisuudessa voimakkaasti kehittyvä alue on keskustan ja Tampereen rajan väliin. Kaupunginvaltuusto päätti Ylöjärven uudesta kaupunkistrategiasta huhtikuun kokouksessaan. kehityspäällikkö Essi Jokinen. Strategia ulottuu vuoteen 2032 asti ja se kiteyttää edellisen strategian tapaan kaupungin visioksi, että Ylöjärvi on rohkea edelläkävijä. Tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa infrastruktuurin tehokkaan käytön ja edistää kestäviä asumisja liikkumismuotoja. Matkaa Tampereen keskustaan on noin 15 kilometriä. Elinvoimaansa kaupunki rakentaa nojautuen vahvaan kasvuun. Teksti: Liisa Airaksinen Y löjärven kaupunki sijaitsee Tampereen kupeessa Pirkanmaalla
Osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamista tukee kaupunkirakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen, kun jalkaisin tai pyöräillen saavutettavat lähipalvelut vähentävät autoilun tarvetta, Jokinen sanoo. – Lähtökohdat kestävän liikkumisen kehittämiselle ovatkin hyvät. Kuvat: Arkkitehdit MY – Ylöjärvellä on lähdetty voimakkaasti eheyttämään ja tiivistämään kaupunkirakennetta. sijoittuva Teivo-Mäkkylän alue, jolle suunnitellaan uudisrakentamista; niin asuntoja kuin toimija liiketiloja. Suunnitelmissa on myös rakentaa uuden asuinalueen ja keskustan välille kaupunkimaisen tiivis joukkoliikennevyöhyke. – Junaseisakkeen rakentaminen Ylöjärvelle mahdollistaisi asemanseudun kehittämisen ja tiivistäisi keskustaa, Essi Jokinen sanoo. Ilmakuva Ylöjärven keskustasta. Jo nykyisellään noin puolet Ylöjärven asukkaista asuu keskustan läheisyydessä. Seudullisena tavoitteena on laajentaa Tampereen raitiotiejärjestelmää vaiheittain 2040-luvulla. Osayleiskaavassa on lisäksi osoitettu ydinkeskustaan uusi kevyen liikenteen kulkuyhteys, Hyytinen kertoo. Kokonaisuuteen kuuluu noin 8,1 kilometriä raitiotierataa, josta 3 kilometriä sijoittuu Tampereen ja 5,1 kilometriä Ylöjärven alueelle. Ylöjärven kaupunki on sitoutunut osana hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoa tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 59 Havainnekuvissa näkyy Ylöjärven kaupungin Mäkkylän peltoalueen ideasuunnitelma. Tampereen ja Ylöjärven kaupungit ovat yhdessä päättäneet tarkentaa raitiotien yleissuunnitelmaa Lielahden ja Ylöjärven osuuksilla. Tarkentavan yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. – Keijärven rannan ja Aronrannan monipuolista virkistysaluetta kehitetään edelleen. Raideliikenteen seudullinen kehittäminen Kaupunkistrategiansa mukaisesti Ylöjärvi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmiä ja joukkoliikennettä sekä osallistuu Tampereen raitiotien seudulliseen laajentamiseen ja on mukana myös seudulle laadittavassa lähijunaselvityksessä. Keskustan ja Teivo-Mäkkylän alueen kehittämissuunnitelmassa luontoarvojen ja viheryhteyksien huomioimisella onkin keskeinen rooli. Nykyistä S-Marketia ollaan muuttamassa Prismaksi. – Alueelle tavoitellaan jopa 7000 uutta asukasta seuraavien vuosikymmenten aikana. – Ylöjärvelle onkin laadittu erillinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on vähentää autoliikenteen kasvua vaikuttamalla sekä kevyen liikenteen olosuhteisiin että ihmisten liikkumistottumuksiin ja asenteisiin, Essi Jokinen kertoo.. – Viheralueet ja harjumetsät ovat paitsi tärkeitä virkistysalueita, myös tärkeitä hiilensitojia. Sen jälkeen voidaan päättää hankesuunnitteluvaiheen käynnistämisestä, Jokinen täsmentää. – Raitiotiehankkeen suunnittelu etenee vaiheittain. Lisäksi Teivon raviradan alueen kehittäminen sisältyy laadinnassa olevan osayleiskaavan tavoitteisiin, kaavoituspäällikkö Esko Hyytinen kertoo. Keskustan täydennysrakentamisen osalta suunnitteilla on muun muassa uusi päiväkoti sekä rivija kerrostaloja sekä lähivuosien aikana uusi monitoimitalo. Tampereen kaupunkiseudulla kehitetään aktiivisesti seudullista pyöräilyverkkoa
Lamminrahka saa puhtaan veden Tampereen puolelta ja toimittaa jäteveden Tampereelle. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Kangasalan kaupunki Havainnekuva Lamminrahkan keskustan kävelypainotteiselta kadulta. Sen sisarkaupunginosa Tampereen puolella on Ojala. Kaupunkien keskustat ovat vain 17 kilometrin päässä toisistaan. Niiden tarkoituksena oli muodostaa kaupunkikaksikko, jossa kumpikin hyötyy ja on riippuvainen toisesta ja asioita viedään eteenpäin yhtä jalkaa. 60 Pirkanmaa työstetty jo 20 vuotta. Hankkeessa on rakennuttajana Tampereen kaupunki ja kaikki laskut maksamme puoliksi. Kuva: Arkkitehtitoimisto NOAN Oy K angasalle on rakenteilla Lamminrahkan kaupunginosa. Kumpikaan hanke ei jää junnaamaan paikoilleen, koska kumpikaan ei tavallaan pärjää itsekseen, vaan on riippuvainen siitä, että toinenkin hanke etenee samaa tahtia, Karppinen kiittelee. Karppinen kertoo, että kaavoitusta ja kunnallisteknistä suunnittelua on tehty yhtä aikaa, jopa samaa konsulttia käyttäen. Uudisasutusta ei kummassakaan kaupunginosassa vielä ole, mutta Ojalan puolella on olemassa vanha Ojalan kylä, jossa on asutusta. Kävelykeskustaan, torin ympärille sijoittuvat kaikki tärkeimmät arjen palvelut: päiväkoti, koulu ja kaupat. – Yhteistyösopimukset on solmittu 2000-luvun alussa. Kahden kaupungin yhteistyö on ollut aikoinaan todella hyvä idea päättäjiltä ja virkamiehiltä. – Vesihuoltokaan ei tunne kuntarajoja. Kaupungit toteuttivat yhdessä myös Lahdentien varteen rakennetun eritasoliittymän, joka tuli Lamminrahkan puolelle. Viimeiset pari vuotta käynnissä on ollut molemmat kaupunginosat halkaisevan, 3,6 kilometriä pitkän pääkadun rakentaminen. – Viime vuosina meillä on ollut myös yhteisiä urakoita. Kaupunginosat on vahvasti kytkeytyneet toisiinsa ja yhteistä projektia on. Kaupungit ovat vieneet hankkeita eteenpäin yhtä aikaa ja toteuttaneet mittavia investointeja rakentamalla yhdessä kuntarajat ylittävää infraa sekä kunnallisia palveluita. Suomesta ei löytyne vastaavaa, jossa kaksi kaupunkia olisi tehnyt yhtä mittavia investointeja yhdessä, sanoo Lamminrahkan projektipäällikkö Sanna Karppinen Kangasalan kaupungilta. Lamminrahkan uusi kaupunginosa rakenTampere ja Kangasala tekevät ainutlaatuista naapuriyhteistyötä Yhteisinvestoinneilla infraa ja kunnallisia palveluita Kangasalan ja Tampereen kaupungeissa on kuntarajan molemmin puolin rakentumassa uusi kaupunginosa. – Yhteistyökuviomme on syvällinen ja kaikki on toiminut hyvin. Lisäksi kaukolämpö tulee Tampereen kaupungilta, Karppinen kertoo. Lamminrahkan ensimmäisten asuntojen rakentaminen alkoi maaliskuussa. – Kuntarajaa siirrettiin projektin alkuvaiheessa, koska haluttiin, että kuntarajan molemmilla puolella on järkevät kokonaisuudet, joita lähteä kehittämään. Kangasalan puolella Kangasalan kaupunki rakennuttaa yhtenäiskoulua molempien kuntien lapsille
Asuntokysyntä kasvussa Tampere ja koko Tampereen kaupunkiseutu on Suomen nopeimmin kasvavaa aluetta. Lisäksi kahden muunkin asuinkohteen rakentaminen on aloitettu: T2H Pirkanmaa Oy:n asuinkerrostalon rakentaminen Rissonkadun varrelle, aivan Tampereen rajalle sekä Pirkanmaan Vuokratilat Oy:n Haltijan Hirsi -paritaloyhtiön rakentaminen Haltijanmäen alueelle. Seudulla tehtiin ensimmäinen oma rakennesuunnitelma vuonna 2008 ja sitä on sen jälkeen päivitetty säännöllisin väliajoin. – Lamminrahka ei ole vain Kangasalan hanke, vaan osa koko Tampereen kaupunkiseudun pitkän aikavälin suunnittelua, kasvua ja toteutusta, sanoo Lamminrahkan projektipäällikkö Sanna Karppinen Kangasalan kaupungilta Lamminrahkan maisemissa. Tarpeeksi suuri ollakseen vireä ja tarpeeksi pieni ollakseen kodikas ja turvallinen, Sanna Karppinen kehuu. Kaikki peruspalvelut ovat kävelyja pyöräilymatkan päässä kotoa. Kaavoitetulle alueelle rakennetaan parhaillaan kunnallistekniikkaa, Karppinen kertoo. Kaupunkikuvasta tulee vehreä ja ilmeeltään vanhan kaupungin tyylinen, mutta toteutettuna nykyajan arkkitehtuurin keinoin: harjakattoja, kattolyhtyjä, tiiltä ja puuta sekä värikkyyttä. Rakentamisen aloittaminen on mahdollista syksyllä. Jos sama tahti jatkuu, kohde saataneen valmiiksi etuajassa. Metsä on jokaiselta kotiovelta enintään sadan metrin päässä. Kyseessä on kuitenkin pitkä projekti ja matkan varrelle voi osua monenlaista, suhdannevaihteluitakin, Sanna Karppinen arvioi.. Asemapiirrokseen punaisella merkityt asuinkohteet ovat rakenteilla tai varattavissa. simman nopeasti. Samalla saadaan infralle ja palveluinvestoinneille käyttäjiä. Lamminrahkan koko alueen on suunniteltu olevan valmis 2030-luvun lopulla, mutta mahdollisuuksien mukaan aikataulua pyritään nopeuttamaan. Ensimmäisenä valmistuvat asumisoikeusasunnot keväällä 2024. Olemme jopa edellä aikataulusta. Rakenteilla on lisäksi koulukeskus, joka valmistuu ensi keväänä ja jonka toiminta alkaa syksyllä 2023. Bussiliikenne toimii jo nyt ja keskustassa on varaus ratikkapysäkille. Lahdentien varten on tulossa työpaikka-alue, joka on asemakaavoitettu. – Rakennesuunnitelmassa on mallinnettu kasvua ja jyvitetty sitä eri kunnille. Lamminrahkan rakentaminen vastaa osaltaan koko Tampereen kaupunkiseudun kasvuun ja asuntojen kysyntään, Sanna Karppinen sanoo. Se on ollut oiva keino hallinnoida ja hallita kasvun suuntautumista niin, että jokainen kunta saa siitä juuri sellaisen siivun, jonka se pystyy toteuttamaan. Kaikki rakennukset hyödyntävät kaukolämmön ja maalämmön hybridiratkaisua ja ovat parasta eli A-energialuokkaa. Mangrove Rakennuttaja Oy käynnisti maaliskuussa kolmen ensimmäisen asuinkerrostalon, yli 300 asunnon, rakentamisen Lamminrahkan keskustaan. Yksi arvio on, että alueelle tulee noin tuhat työpaikkaa, Karppinen kertoo. Tonteille on mahdollista toteuttaa sekä teollisuustyyppistä sekä toimitilapainotteista rakentamista. 61 tuu Kangasalan ja Tampereen kaupunkien rajalle, valtatieyhteyksien äärelle ja upeiden ulkoilumaastojen lomaan. Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. On asukkaiden edun mukaista, etteivät he joudu asumaan rakennustyömaan keskellä, vaan että koko alue valmistuu mahdolliMangrove Oy:n keskustakortteliin, Rissonkadun ja Kuurankadun kulmaan, rakentuu nyt käynnistyneessä ensimmäisessä vaiheessa erikokoisia asumisoikeusja vuokra-asuntoja. Toukokuussa käynnistyy TA-Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntojen rakentaminen. Lamminrahkaan rakentuu monipuolisesti erilaisia talotyyppejä kerrostaloista pientaloihin ja asumismuodoiltaan niin omistus-, asumisoikeuskuin vuokra-asuntoja. Alueesta puolet on nyt asemakaavoitettu, mikä tarkoittaa asuntoja noin 3800 asukkaalle. – Lamminrahkasta tulee juuri sopivan kokoinen kaupunginosa. – Alueelle tulevien työntekijöiden määrää on vaikea arvioida, kun asemakaavavaiheessa ei vielä ole tiedetty, minkälaisia toimijoita alueelle tulee. Ensimmäisten asuntojen rakennustyöt ovat käynnistyneet. Uusia kohteita tulee rakenteille vaiheittain. – Lamminrahkaan rakentuu koti noin 8000 asukkaalle
Suomen arkkitehtiliiton nimeämänä tuomarina kilpailussa toimi Tuukka Vuori. 62 Vaasan Rantakadulla sijaitsevien siilojen tilalle suunnitellaan 12-kerroksista asuintaloa. Myös matalaosa huomioon Ehdotus huomioi myös Academillin matalamman osan; asuinrakennusosa on käännetty irti Museokadusta ja suunnattu kohti päänäkymää. Työryhmän vastuullisena vetäjänä toimi arkkitehti SAFA Pekka Mäki Sigge Arkkitehdit Oy:stä. Muita ehdotuksia ei asetettu paremmuusjärjestykseen. Uudisrakennushankkeen suunnittelua jatketaan välittömästi kilpailun voittaneen työryhmän toimesta. Voittanut ehdotus perustuu yhteen selkeään 12-kerroksiseen, tiilijulkisivuiseen rakennukseen, joka muodostaa parin vanhalle myllyn elevaattoritornille ja jossa asuinrakennusosa liittyy luontevasti maantasoon kaksikerroksisella katutilaa rajaavalla koko tontin täyttävällä jalustaosalla. Kilpailuohjelmassa haettiin ideoita myös elämänlaatua ja viihtyvyyttä tukeviin asumisratkaisuihin, korostettiin avautuvia näkymiä ja asuntokohtaisia ulkotiloja sekä asuntojen muunneltavuutta ja yhdistämismahdollisuuksia. Vaasan kaupunki järjesti siilojen korvaavasta rakennuksesta arkkitehtuurikutsukilpailun. Kilpailun voittajaksi valittiin Sigge Arkkitehdit Oy:n työryhmän ehdotus ”Strandgatan No.1”, joka täytti tuomariston mielestä parhaiten kilpailuohjelman tavoitteet. Kilpailulla haettiin lisäksi ideoita julkisen rannan käsittelyyn. sapainoisesti. Havainnekuva: Sigge Arkkitehdit Oy Vaasan Museonrannan arkkitehtuurikilpailu ratkesi Siilojen tilalle 12-kerroksinen talo Vaasan Rantakadun siilot on tarkoitus korvata yhdellä 12-kerroksisella kerrostalolle. Kilpailutontilla sijaitsevat Vaasanmylly Oy:n rakennuttamat betonisiilot sekä lämpökeskus, jotka ovat olleet tyhjillään ja käyttämättömänä 1990-luvun lopulta lähtien. Ehdotuksessa suurin osa asunnoista on saatu aukeamaan kahteen suuntaan ja kaikilla on merinäköala sekä suuri parveke. Kilpailun tarkoituksena oli löytää kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti erittäin korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen ratkaisu, jossa kulttuuriympäristöön sopeutuminen sekä toiminnalliset, teknistaloudelliset ja energiatehokkuustavoitteet toteutuvat ta. Näin myös Academillin kortteli saa merinäkymät ja paremmin luonnonvaloa. F inCap Oy järjesti Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n kilpailusääntöjen mukaisen arkkitehtuurikutsukilpailun yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Voittaneen kilpailuehdotuksen laatineeseen työryhmään kuuluivat arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Sigge arkkitehdit Oy:n lisäksi Loci Maisema-arkkitehdit Oy maisemasuunnittelun osalta sekä Sweco Oy rakennesuunnittelun osalta. Lisäksi tuomaristo päätti myöntää kunniamaininnan JKMM Arkkitehdit Oy:n työryhmän ehdotukselle ”Lyhde” ansiokkaasta veistoksellisen pistetalotyypin kehittelystä. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat FinCap Oy:n edustajina Jarmo Kuusela, Raimo Virtanen ja Sami Rintamäki sekä Vaasan kaupungin edustajina Päivi Korkealaakso, Paula Frank ja Petur Eklund
f i. Asumispalveluja ikäihmisille vuodesta 1963 Mutkakatu 48 A 33500 Tampere p. k o i v u p i r t t i . 020 765 6271 w w w
Kuitenkin kolmasosa vastanneista katsoo, että hallituksen puheenjohtajalle maksettava palkkio on liian pieni. Hallitusammattilaisille maksetuista palkkioista raportoi varsin pieni määrä, 91 vastaajaa. Vastaajien taloyhtiöissä hallituksen puheenjohtaja saa keskimäärin sadan euron korvauksen jokaisesta kokouksesta. Neljännes ilmoitetuista palkkioista oli korkeintaan 400 euroa ja neljännes enemmän kuin 2 450 euroa vuodessa. Toiseksi yleisin vaihtoehto, vuosipalkkio, on mediaaniltaan 370 euroa. Yksittäisen hankkeen takia ulkopuolisen käyttöön oli päätynyt runsaat viidennes ulkopuolisia palkanneista vastaajista. Ulkopuolisen ammattilaisen käyttöön on päädytty useista syistä. – Taloyhtiöiden hallitustyötä tekevät ihmiset ovat paljon vartijoina, ja toimintaympäristö on ollut viime vuosina isossa muutoksessa. Koronapandemia ja kustannustason viimeaikojen nousu tuovat lisäpainetta vastuuhenkilöille. Muiden jäsenten mediaanipalkkio on kokousta kohden 70 euroa, ja vuosipalkkion kohdalla 200 euroa. Siihen nähden tyytyväisyys erittäin kohtuullisiin hallituspalkkioihin vain korostaa hallitusjäsenten korkeaa sitoutumista taloyhtiöiden strategisiin tavoitteisiin järjestää asumispalveluita ja ylläpitää omaisuuden arvoa, painottaa Jukka Kero. Keskimääräisellä hallituksen jäsenellä on runsaan yhdentoista vuoden hallituskokemus taloyhtiöissä.. Taloyhtiöt maksavat Kiinteistöliiton tekemän selvityksen mukaan hallituksen jäsenille maltillisia kokouspalkkioita. Päätös käyttää ulkopuolista ja ulkopuolisen palkkaaminen siksi, ettei omasta yhtiöstä löytynyt puheenjohtajaa tai jäsentä olivat yhtä suuria osuuksiltaan, 30 prosenttia. Puheenjohtajien tyytyväisyys omien ja hallituksen jäsenten palkkiotasoon oli jonkin verran pienempää kuin muiden jäsenten. T ulosten perusteella miltei kaksi kolmesta taloyhtiöstä maksaa hallitustyöstä rahallisen korvauksen. Pääkaupunkiseudulla puheenjohtajan kuukausipalkkion mediaani on jonkin verran muuta Suomea korkeampi, vuosipalkkion kohdalla kaksinkertainen. Puheenjohtajana toimivista vastaajista näin ajatteli 40 prosenttia. Selvästi yleisin näistä vaihtoehdoista näyttää olevan kokouskohtainen + vuosipalkkiojärjestely. Hallitusammattilaiset harvinaisia Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista hallitusjäsenistä pitää hallituksen puheenjohtajalle ja muille jäsenille maksettavia palkkioita työmäärään nähden sopivina. Osuus ei ole muuttunut neljän vuoden takaisesta. Noin 10 prosenttia vastanneiden taloyhtiöiden puheenjohtajapalkkioista maksetaan kokouskohtaisen ja aikaan sidotun palkkion yhdistelmänä. Kerrostaloissa osuus on 74, ja rivitaloyhtiöissä 40 prosenttia. Hallitusammattilaista käyttäneissä taloyhtiöissä ammattilainen on useimmiten toiminut puheenjohtajana. Vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden edustajista kertoo, että heidän taloyhtiössään on vuonna 2021 käytetty ulkopuolista hallitusammattilaista. Suurimmillaan hallitusammattilaiselle oli maksettu vastausten perusteella 18 000 euron palkkio vuoden ajalta. Hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita pitää liian pienenä 19 prosenttia vastanneista. 64 Hallitusammattilaisen vuosipalkkion mediaani oli vastausten perusteella 1 000 euroa. Kerrostaloissa lukema on miltei 70, ja rivitaloissa 33 prosenttia. 11 vuoden kokemus Keskimääräisellä hallituksen jäsenellä on runsaan yhdentoista vuoden hallituskokemus taloyhtiöissä. Rivitaloyhtiöissä runsas kolmannes piti hallituksen jäsenten palkkioita liian pieninä työmäärään nähden. Kokouskohtainen palkkio on yleisin vaihtoehto. Hallitusammattilaista käyttäneiden taloyhtiöiden edustajista 84 prosenttia oli tyytyväisiä ulkopuolisen ammattilaisen toimintaan. Kyselyn vastaajissa oli kuitenkin myös edelliskertaa enemmän tuoreita hallitusjäseniä, joten kokoonpanojen uudistumistakin tapahtuu taloyhtiöissä. Pääkaupunkiseudulla keskipalkkiot olivat muuta Suomea jonkin verran korkeammat. Kokemuksen määrä on Kiinteistöliiton tekemän kyselyn mukaan kasvanut viime vuosina. Kyselyyn vastanneet taloyhtiöiden hallitusten jäsenten arvioivat, että osakkaiden ja yhtiökokousten merkitys yhtiön arvolle ja menestykselle on kouluarvosanaltaan kesUlkopuolisia hallitusammattilaisia vain harvoissa taloyhtiöissä Taloyhtiön hallituspalkkiot erittäin maltillisia Yhä isompi osa taloyhtiöistä maksaa hallituksensa jäsenille rahapalkkion näiden tekemästä työstä, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Edelleenkin taloyhtiöiden hallituspalkkiot ovat erittäin maltillisia ottaen huomioon taloyhtiöiden aseman noin 2,5 miljoonan suomalaisen asumisen järjestäjänä ja kiinteistöomaisuuden arvon ylläpitäjinä, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. – Kokouskohtaisen palkkion mediaani ei ollut juuri noussut neljässä vuodessa, mutta kausipalkkioiden tasossa kasvua oli nähtävissä. Miltei 60 prosenttia vastanneista taloyhtiöistä palkitsee puheenjohtajan lisäksi muita hallituksen jäseniä
Perinteisen kokouksen järjestämisen ohella osakkaiden ennakkokantoja aikoi kerätä vajaat viisi prosenttia vastanneista taloyhtiöistä. Noin 22 prosenttia selviää yhdellä tai kahdella hallituksen kokouksella vuodessa. Lisäajalla (1.7. K uluvalle vuodelle taloyhtiöiden hallituksen jäsenet olettavat järjestävänsä edellisvuotta enemmän perinteisiä fyysisiä varsinaisia yhtiökokouksia, mutta etäyhteyksiä arvelee hyödyntävänsä yhteensä 40 prosenttia taloyhtiöistä. Kyselyn vastaajista miltei 60 prosenttia mainitsi nämä syyt perusteluiksi päätökselleen asettua ehdolle taloyhtiön hallitukseen. Epävarmuus yhtiökokouksen järjestämistavasta vaikuttaa olevan nyt vuoden takaista pienempää. Tämä osuus kuitenkin pieneni verrattuna neljän vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin lukema oli 53 prosenttia tämänkertaisen 47 prosentin sijaan. Taloyhtiöiden hallituksen kokouksissa on tämän kyselyn mukaan käytössä sähköisiä järjestelmiä jo 70 prosentilla, kun vielä vuosi sitten lukema oli hieman runsaat puolet vastaajien taloyhtiöistä. Lukema hieman heikentyi neljän vuoden takaisesta kyselystä. Myös erityinen nimitystyöryhmä voisi olla käyttökelpoinen valmistelemaan nimityksiä. Miltei joka viides kertoi lähteneensä mukaan muiden painostamana. Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa. Sähköisiä järjestelmiä Vuonna 2021 varsinaisista yhtiökokouksista järjestettiin vastanneiden yhtiöissä 72-prosenttisesti kesäkuun loppuun mennessä, kun vuotta aikaisemmin lukema oli 58 prosenttia. – On järkevää ja yhtiön kannalta perusteltua valmistautua yhtiökokoukseen etukäteen. Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät kyselyn perusteella hallitustyöskentelyyn keskimäärin miltei neljä tuntia kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla hallitukset kokoontuvat vuositasolla noin viisi kertaa vuodessa ja muualla noin 3,5 kertaa. Vuonna 2020 perinteisen kokouksen osuus oli hieman alle 40 prosenttia, ja etäyhteydellä varustetun kokouksen yhteensä 38 prosenttia. 14 prosenttia vastanneista järjesti yhtiökokouksen, johon oli mahdollista ilmoittaa ennakkokanta ja osallistua etäyhteydellä. Viime vuonna yleisin tapa järjestää varsinainen yhtiökokous oli sellainen, johon oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Puhelinyhteyttä tai sosiaalisen median sovelluksia ilmoitti käyttävänsä kokouksissa yhteensä noin 15 prosenttia vastaajista, Jukka Kero kertoo. Kyselyn vastaajista yhteensä miltei 40 prosenttia arvelee, että kokous järjestetään perinteisenä yhtiökokouksena, johon pääsee osallistumaan myös etäyhteydellä, tai etäyhteyden lisäksi on mahdollista ilmoittaa kokouksen päätöksistä kirjallinen kanta etukäteen. Tulokset selviävät Kiinteistöliiton taloyhtiöiden hallituksen jäsenille helmikuun alkupuoliskolla kohdistamasta kyselystä. Joka kolmas vastaaja mainitsi syyksi halun vaikuttaa asioihin. Kerrostaloyhtiöiden hallitukset kokoontuvat keskimäärin useammin kuin rivitaloyhtiöt ja kaikkein pienimmät taloyhtiöt. – Tämäkin osoittaa sitä, että koronapandemian tapaiseen haasteeseen on verrattain hyvin ja nopeasti pystytty sopeutumaan taloyhtiöissä, vaikka erot ovatkin huomattavan suuria esimerkiksi aluekohtaisesti tai taloyhtiön osakkaiden ikäjakauman perusteella. Tämän vaihtoehdon osuus oli 44 prosenttia. Vuonna 2021 noin neljä prosenttia vastaajista ilmoitti järjestäneensä varsinaisen yhtiökokouksensa ulkotiloissa. Samoin miltei 40 prosenttia taloyhtiöistä aikoi järjestää varsinaisen yhtiökokouksen perinteisenä kokouksena viranomaismääräyksiä noudattaen. Keskimäärin neljä jäsentä Kiinnostus oman taloyhtiön asioihin ja huoli yhteisestä omaisuudesta ovat tärkeimpiä syitä toimia taloyhtiön hallituksessa. Hyvä ennakkovalmistelu sujuvoittaa myös itse yhtiökokousta, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Pääkaupunkiseudulla osuus oli jo 87 ja muualla Suomessa keskimäärin 63 prosenttia. – Tärkeää on kuitenkin havaita, että kaupunkikohtaiset erot digitaalisten kokousvalmiuksien kohdalla ovat edelleen erittäin isoja. Hieman alle puolessa vastanneita taloyhtiöitä hallituksen valintaa ei valmistella etukäteen ennen yhtiökokousta. Puolet vastaajista antoi vähintään arvosanan kahdeksan, ja neljännes arvosanat 4 – 6. Ennen yhtiökokousta hallituksen ja isännöitsijän olisi syytä vähintäänkin aktivoida etukäteen osakkaita selvittelemään sopivia ehdokkaita hallitukseen. Suurella valtaosalla käytössä on jokin valmisohjelmisto, ja 13 prosentilla isännöintitoimiston järjestelmä. Tavallisin kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa. – Edelleenkin on niin, että mitä suurempi yhtiö, sitä suuremmalla osuudella on käytössään sähköisiä kokousjärjestelmiä hallituksen kokouksissa. Tänä vuonna yhtiökokouksen järjestämistapaa ei oltu joko valmisteltu tai päätetty vain 15 prosentissa vastaajien yhtiöitä, kun vuosi sitten samaan aikaan tämä lukema oli 30 prosenttia. Suurissa taloyhtiöissä etäyhteyksien käyttö on keskimääräistä yleisempää. Tätä useammin kokoontuu noin 30 prosenttia kyselyyn vastanneista. 65 kimäärin 7,4. Tämä koskee hallituksen kokouksien ohella myös yhtiökokouksia, vaikka niitä ei tässä kyselyssä tällä kertaa erikseen tiedusteltukaan, hän jatkaa.. Taloyhtiöiden hallitukset valitaan lähes aina yksimielisesti. – 30.9.2021) yhtiökokouksen ilmoitti järjestäneensä viime vuonna 18 prosenttia vastanneiden yhtiöistä. Vuotta aikaisemmin yhtiökokouksen järjesti ulkona miltei 10 prosenttia vastaajista. Kokoukset kestävät kyselyn mukaan yleisimmin kaksi tuntia. Taloyhtiöillä joustavia yhtiökokouskäytäntöjä Koronapandemian kolmas vuosi on osoittamassa, että taloyhtiöiden kokouskäytännöt ovat sopeutuneet tilanteen vaatimuksiin. Kokousten lisäksi suurin osa vastaajista kertoi käyttävänsä hallitustyöhön yhdestä kahteen tuntia kuukaudessa, keskimääräisen ajan ollessa hieman alle neljä tuntia. Lähes 30 prosenttia halusi hyödyntää osaamistaan osallistumalla taloyhtiön päätöksentekoon. Perinteinen yhtiökokous ilman etäyhteyttä ja ennakkokannan mahdollisuutta edusti 27 prosenttia vastaajien taloyhtiöiden valinnoista. Kerrostaloissa ja suuremmissa taloyhtiöissä hallitusten keskikoko on jonkin verran suurempi kuin rivitaloyhtiöissä ja alle kymmenen huoneiston yhtiöissä. Hallitusten keskikoko on noin neljä jäsentä. Koronapandemian tulevat käänteet näyttävät, miten vuoden 2022 ja tulevien vuosien yhtiökokoukset päätetään järjestää taloyhtiöissä, hän jatkaa. – Ero oli huomattavan suuri, kun huomioidaan myös se, että keväällä 2020 noin 10 prosenttia yhtiöistä ehti järjestää varsinaisen yhtiökokouksensa jo ennen koronarajoitustoimien alkamista maaliskuun puolivälissä, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kyselyn mukaan vain seitsemässä prosentissa vastanneista taloyhtiöistä oli äänestetty hallituksen jäsenistä. Vuonna 2020 lukema oli 31 prosenttia
Arandalle etsitään varausaikana uusi satamapaikka. Nykyisen hiililaiturin alueelle on perinteistä asuntorakentamista suunniteltu noin 30 000 kerrosalaneliömetriä. Paikka tarjoaa myös yhden sijaintivaihtoehdon Ruoholahden alueelle sijoitettavalle vesibussiasemalle, todetaan Helsingin kaupungin tiedotteessa. Tammasaarenlaiturin suunnitelma ilmakuvasovituksena etelästä. Vastaavaa hanketta ei ole toteutettu Suomessa aiemmin. Tammasaarenlaiturin edustalle on suunniteltu vedenpäällistä asuntorakentamista eri muodoissa. Tammasaarenlaiturin alue on tällä hetkellä yhdyskuntateknisten laitosten ja huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta sekä vesialuetta. Hanke vastaa kaupungin strategisiin tavoitteisiin hyödyntämällä Helsingin merellisyyttä asumisessa uudella tavalla. Kehittyvä kerrostalo –työryhmä on puoltanut hanketta vuonna 2019. Hiilenpoltto päättyy Kaupungin tavoitteena on elävöittää Tammasaarenlaiturin ja nykyisen hiililaiturin aluetta sen toimintojen muuttuessa. Uusi rakentamistapa Uudenlainen rakentamistapa edellyttää suunnitteluperiaatteita, jotka laaditaan hankkeen kehittämisvaiheessa yhteistyössä kaupungin kanssa. Kyseessä on uusi asumismuoto Helsingissä. Kelluvat asunnot on tarkoitus toteuttaa sääntelemättöminä omistusasuntoina. Alueelle esitetään myös venesatamaa. Tammasaarenlaiturin aluetta voidaan kehittää Yleiskaavan 2016 tavoitteiden mukaisesti kantakaupunkialueena erityisesti kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla, kun kivihiilenpoltto päättynee Salmisaaren voimalaitoksessa vuonna 2024.. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan mukaan osa rakentamisesta voitaneen toteuttaa meritse aiheuttamatta merkittävää häiriötä lähialueille, luonnolle tai liikenteelle. Hanke kehittää kerrostalorakentamista sekä tuo asukkaille uusia asumisen vaihtoehtoja. Kaupunki omistaa varausalueen maaja vesialueet. 66 F loating Flats Oy hakee Tammasaarenlaiturin alueelle kehittämisvarausta merenpäälliselle asuntorakentamiselle ja asumista palveleville toiminnoille. Yritys osallistui Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo –ohjelmaan esittämällä korkean, kelluvan asumisen kehittämistä syvillä ranta-alueilla, kuten vanhoissa satamissa. Suoraan merenpäälle rakennettavia asuntoja tulee noin 60 000 kerrosneliömetriä, joista puolet ovat kelluvia kerrostaloja ja puolet pilarilaatan päälle rakennettavia asuntoja.M erenpäällisen kelluvan rakentamisen korkeus on alustavasti viisi kerrosta ja muilta osin rakentamisen korkeus on alustavasti seitsemän kerrosta. Kuva: JKMM Helsinkiin halutaan kelluvia kerrostaloja Helsingin Ruoholahden länsiosaan, Tammasaarenlaiturin alueelle ehdotetaan merenpäällisiä asuntoja, joista osa on kelluvissa kerrostaloissa. Tammasaarenlaiturissa on Suomen Ympäristökeskuksen merentutkimusalus Arandan kotisatama. – Tammasaarenlaiturin hanke lisäisi alueen viihtyisyyttä tarjoten uusia, kaupunkilaisille avoimia rantaja viheralueita ja vetovoimaisen sijainnin uusille palveluille kuten ravintoloille ja kahviloille, veneilylle sekä vesiharrastuksille. Hankkeessa tutkitaan modulaarista, teollista puurakentamista sekä veteen rakentamisen vähähäiriöisyyttä
Vettä 40 600 l Vastaa n. Älykkäitä muotoiluratkaisuja, jotka säästävät energiaa tuotannossa 4. Fristads Green tuotteet täyttävät samat korkean laadun, kestävyyden, mukavuuden ja toiminnallisuuksien vaatimukset kuin kaikki tuotteemme Tutustu Fristads Green -mallistoon ja laske hiilijalanjälki: fristads.com. Tehokas materiaalien käyttö – vältämme ylimääräisen jätteen syntymistä 5. High vis GREEN takki, luokka 3 1. Taittelemme tuotteet erityisellä taittelumenetelmällä 8. Käytämme vastuullisia materiaaleja: kierrätetty polyesteri, PTT (kierrätetty polyesteri ja biopohjainen materiaali), luomupuuvilla ja Tencel™ selluloosa 3. V RT. 68h suihkua. Vettä 17 800 l Vastaa n. Fristads Green on ekologisempi vaihtoehto: 11,3 kg CO e 17 800 l CO 11,3 kg Vastaa uudehkon ajoneuvon päästöjä 94km ajomatkalta. Fristads on maailman ensimmäinen vaatevalmistaja, joka mittaa vaatteen ympäristövaikutukset läpinäkyvästi. Kuljetamme tuotteet merija maanteitse, koska ympäristöjalanjälki on selvästi pienempi kuin lentorahdilla 9. Kaikki tuotannon ylijäämämateriaali käytetään uudelleen 6. 10. Aina kun mahdollista, vältämme muovin käyttöä pakkaamisessa. Kaikilla vaatteilla on EPD – ympäristöselosteet (Environmental Product Declaration) 2. Fristads Greenille on ominaista koko tuotantoketjun ympäristötietoisuus ja innovatiivisuus ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi laadusta tai mukavuudesta tinkimättä. 19,4 kg CO e 40 600 l High vis takki, luokka 3 CO 19,4 kg Vastaa uudehkon ajoneuvon päästöjä 162km ajomatkalta. Fristads Green suorituskykyisesti, näkyvästi, vastuullisesti. e.dye® värjäysmenetelmä vähentää veden kulutusta 75% 7. 30h suihkua
Kuva: Aleksi Keravuori/Ideastructura Oy A sunto-osakeyhtiö Säästökonnun julkisivuremontti oli kokonaisvaltainen ja vaativa korjaushanke. Asunto-osakeyhtiöille suunnattu kilpailu järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Se on toteutettu yhteistyössä Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA Ry:n ja Suomen Messujen kanssa. Tuomaristoon kuuluivat Julkisivuyhdistyksen edustajina puheenjohtaja, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Toni Pakkala, Asunto-osakeyhtiö Säästökontu, niin sanottu taskumattitalo, on Espoon Tapiolassa sijaitseva Viljo Revellin suunnittelema ja vuonna 1959 rakennettu talo. 68 säilytetty Tapiolan keskeisiin maamerkkeihin kuuluvan, vuonna 1959 rakennetun ”taskumattitalon” omaleimainen ilme. Raadin mukaan espoolaisen taloyhtiön julkisivumateriaalit on valittu harkiten ja käytetty alkuperäistä materiaalia uudella tavalla. – Taloyhtiöllä on kiinteistöstrategia, johon nyt toteutettu julkisivuremontti pohjautuu, ja ylläpidosta on huolehdittu suunnitelmallisesti. Vaativan kohteen uudet rakenteelliset ratkaisut on suunniteltu perusteellisesti ja toteutettu niitä huolellisesti suunnitelmia työmaalla tarvittaessa vielä hioen. Palkintoraadin mukaan arkkitehti Viljo Revellin suunnitteleman kerrostalon julkisivuremontissa on erinomaisella tavalla. alkuperäisessä aikataulussa ja kustannusarviossa pysyen, kehuu raati. Julkisivukorjaushanke on toteutettu Julkisivuremontti 2021 -kilpailun voitto espoolaiselle maamerkille Vaativa julkisivuremontti onnistui ”taskumattitalossa” Espoon Tapiolassa sijaitseva Asunto-osakeyhtiö Säästökontu voitti Julkisivuremontti 2021kilpailun. Voittajat saavat rahapalkinnon lisäksi kunniakirjan ja seinälaatan kiinnitettäväksi taloyhtiön seinään muistuttamaan hienosta onnistumisesta
kitehtuurin ja teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeen kokonaisuuteen – päätöksentekoprosessiin, hankeja toteutussuunnitteluun, kustannusten hallittavuuteen, aikataulussa pysymiseen, asukastiedottamiseen ja urakan aikaiseen viestintään sekä energiansäästötavoitteiden huomioimiseen. 69 Julkisivuremontti 2021 -kilpailun voitto espoolaiselle maamerkille Vaativa julkisivuremontti onnistui ”taskumattitalossa” ARK:sto Ky:n toimitusjohtaja Tomi Hautakangas, Betoni-lehden päätoimittaja, arkkitehti Maritta Koivisto sekä Julkisivuyhdistyksen sihteeri, toimittaja Riina Takala-Karppanen. Julkisivuyhdistyksen tavoitteena on toimissaan edistää teknisesti laadukasta ja esteettisesti korkeatasoista julkisivurakentamista ja korjaamista, Koivisto painotti.. – Rakennukset tulee rakentaa pitkäikäisiksi, kestämään peruskorjaukset ja tarvittaessa myös toiminnan muutokset. Urakoitsijan toimintamalli asukastiedottamisessa on toiminut hyvin, kehuu palkintoraati. Raatiin kuuluivat myös tietokirjailija Eino Rantala, Kiinteistöliitto Uusimaan rakennustekninen kehityspäällikkö Jari Virta, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva ja DI Arto Kroosila Consitor Oy:stä sekä AKHA ry:stä. Palkintoraadin mukaan tamperelaisen As Oy Tammelan Keskuksen julkisivuremontin toteuttaminen on hyvä esimerkki osallistuvasta ja aktiivisesta hallitustyöskentelystä. Korjaushankkeen eri vaihteet on kilpailutettu, taloyhtiö valvonut tarkasti hankkeen etenemistä ja neuvotellut tarvittaessa teknisistä ratkaisuista ja niiden kustannuksista. Kestävä korjausrakentaminen ylläpitää ja jatkaa rakennusten käyttöikää, mahdollistaa muuntojoustavia ratkaisuja niin toiminnallisuuden kuin rakenteidenkin osalta. Jokainen rakennus on myös ainutkertainen osa lähiympäristöään, joka viestii olemassaolollaan suunnittelun tasosta, rakennustyön laadusta sekä saamastaan kohtelusta ja ylläpidosta, kuten ehdolla olevissa kilpailuehdotuksissa oli nähtävissä, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto totesi Rakennustuoteollisuuden edustajana kilpailun tuomaristossa. – 70-lukulaisesta kerrostalosta on tullut onnistuneen julkisivukorjauksen ansiosta alueen muista kerrostaloista omaleimaisesti erottuva, julkisivuiltaan kirkastunut ja remontilla energiantehokkuuttaan parantanut kerrostalo, raati kiittelee. Oma toimintamalli Toisen palkinnon sai tamperelaisen As Oy Tammelan Keskuksen julkisivuremontti ja kolmannen palkinnon helsinkiläinen Asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 45. Kilpailulla haetaan onnistuneita ja laadukkaasti toteutettuja julkisivuremontteja esimerkiksi niille yhtiöille, joissa julkisivukorjaus on vasta edessäpäin tai hanke valmisteluvaiheessa. Eri korjausvaihtoehdoista tehtiin käyttöikätarkastelut ja hanke eteni kokonaisuudessaan kokeneen suunnittelutoimiston kanssa, joka on kehittänyt taloyhtiöiden korjaushankkeiden läpiviemiseen oman toimintamallinsa. Helsingin kantakaupungissa sijaitseva asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 45 edustaa toteutukseltaan raadin mukaan onnistunutta esimerkkiä 1890-luvulla rakennetun arvotalon julkisivukorjauksesta. Kilpailussa kiinnitetään huomiota arkTamperelaisen asunto-osakeyhtiö Tammelan Keskuksen julkisivuremontin toteutus on palkintoraadin mukaan hyvä esimerkki osallistuvasta ja aktiivisesta hallitustyöskentelystä. Helsinkiläinen asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 45 edustaa toteutukseltaan raadin mukaan onnistunutta esimerkkiä 1890-luvulla rakennetun arvotalon julkisivukorjauksesta. – Julkisivut on korjattu hienosti alkuperäisen värityksen palauttaen ja julkisivukoristeet taidokkaasti käsityönä korjaten. Materiaalija rakenneratkaisuissa on kiinnitetty huomiota pitkäaikaiskestävyyteen. – Taloyhtiö on voinut tukeutua niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin arvotalojen julkisivujen korjaamisen ammattilaisiin ja yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa on sujunut erinomaisesti. Esimerkillisen hyviä Julkisivuremontti-kilpailu on suunnattu asunto-osakeyhtiöille, mutta tällä kertaa kilpailuun saivat osallistua myös pääosin asuinkäytössä olevat kiinteistöosakeyhtiöt. – Rakennusten erilaisuus ja moninaisuus on ympäristömme rikkaus. Palkinnot julkistettiin 26.4.2022 Taloyhtiö 2022 -tapahtumassa Helsingissä
Paneelien ikääntymisen nopeus ja sähköjohdinten liittimet ovat seikkoja, joita pitää ottaa huomioon, kun systeemin elinkaarta arvioidaan. Teksti: Lauri Lehtinen Taloyhtiöt voivat nyt perustaa energiayhteisön, ja jakaa aurinkovoimalansa tuottaman sähkön haluamallaan tavalla osakkaiden kesken.. Erityisesti iäkkäämpiä asukkaita etsiskelevät ovelta-ovelle-kauppiaat, jotka pyrkivät myymään ylihintaisia urakoita niin, ettei ostaja ehdi vertailla eri vaihtoehtoja. Hanke kannattaa suunnitella, mitoittaa ja kilpailuttaa huolellisesti, vaikka toimitusaika hiukan kasvaisi. Puolueeton asiantunAurinkosähkön markkinat käyvät kuumina Edullista virtaa omalta katolta Kiinnostus aurinkosähköön on kasvanut viime vuosina, ja syystalven rajut hinnat lisäsivät investointija asennusintoa. – Ennen kuin aurinkosähköhanke otetaan esille yhtiökokouksessa, kiinteistön tilanne kannattaa kartoittaa, jotta päätökset syntyvät asiatietojen pohjalta. Myyjän markkinat ovat synnyttäneet aurinkosähkön markkinoille lieveilmiöitä, jotka näkyvät selvemmin omakotipuolella kuin asunto-osakeyhtiöissä. Ellei tarjouksia osaa vertailla kunnolla tärkeimmiltä osiltaan, voittajaksi selviytyy mosse vaikka corolla olisi haluttu. 70 L akimuutos toi pari vuotta sitten terveen ja odotetun käänteen, kun asunto-osakeyhtiöt saattavat nyt tuottaa sähköä asukkaille ilman siirtomaksua ja veroa. Aurinkojärjestelmä on kokonaisuus, joka toimii osiensa summana. Ne ovat myös pikkuseikkoja, joilla tarjouksen tekijä pystyy vaikuttamaan loppuhintaan. Vaikutukset näkyvät myös rivija kerrostaloissa, sillä huonosti toteutettu kilpailutus johtaa helposti puhtaaseen hintakilpailuun. Aikaisemmin syntynyt sähkö oli käytännössä järkevää käyttää vain kiinteistön yhteisiin sähkölaitteisiin, kuten ilmanvaihtoon, hisseihin ja valaistukseen
Aurinkojärjestelmä on kokonaisuus, joka toimii osiensa summana. Esimerkiksi kannattaa katsoa, että työtä tekevät sertifioidut aurinkosähköasentajat. On kuitenkin huomattava, että edun saa sähkösopimuksen haltija. Siirtomaksua ei tarvitse ottaa huomioon, kun invertteri ja kulutuspiste ovat samalla tontilla. Yleensä laadulla on kustannus. Tämä merkitsee, että vuokralla olevassa huoneistossa aurinkosähkö helpottaa vuokralaisen sähkölaskua, toteaa Kettunen. Urakoitsijan valinta Kun päätös aurinkosähkön hankinnasta ja tilauksen laajuudesta on tehty, pyyntöön vastanneita urakoitsijoita on tarkasteltava. Palvelun kuukausimaksu saattaa nielaista näennäisen säästön moninkertaisesti, hän jatkaa. Kokemus sekä työn toteutuksesta että urakoinnin kaikista kustannuksista ja riskeistä kuitenkin karttuvat ajan mittaan. Hän toimii myös Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen puheenjohtajana. Tarjouksia arvioitaessa kannattaa katsoa myös toteutussuunnitelma ja sen uskottavuus. 71 tija tai sopiva järjestelmätoimittaja selvittää muiden muassa paneeleille soveltuvat kattopinnat, katon kestävyyden asennukselle, kaapeloinnin reitit sekä soveltuvan mitoituksen kannattavuusarvioineen, kertoo asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen Motiva Oy:stä. Siihen vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi toteuttavan organisaation henkilöresurssit ja niiden osaaminen. Siksi tieto hankintapäätöksen aikataulusta ja toteutuksen toivotusta ajankohdasta kannattaa mainita riittävän ajoissa ja selkeästi, niin taloyhtiö saa parhaiten sopivan tarjouksen. Eräs projektiin oleellisesti liittyvä seikka on toteutuksen aikataulu. Kovan paisteen aikana katto saattaa tuottaa sähköä myytäväksi verkkoon päin, mutta saatava korvaus ei ole merkittävä, sillä ostosähköstä vain karkeasti ottaen kolmannes on sähkön hintaa ja loput siirtohintaa sekä veroa, joista aurinkosähkön tuottaja ei saa korvausta. Niiden energiantarve osuu aurinkosähkön parhaaseen tuottohetkeen. Paneelien ikääntymisen nopeus ja sähköjohdinten liittimet ovat seikkoja, joita pitää ottaa huomioon, kun systeemin elinkaarta arvioidaan. Lisäksi asennuksen pienet ja sinänsä halvat komponentit, kuten kiinnikkeet ja sähköliittimet ovat sellaisia osasia, joiden huono toiminta voi heikentää koko järjestelmästä saatavaa hyötyä. Niiden kohdalla on kuitenkin otettava selvää, mitä lainsäädäntö tarkasti ottaen määrää tästä sähkön jakamisesta. Kevätaurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja saa yhä useamman harkitsemaan aurinkopaneeleja myös omalle katolle.. Selvää on, että aurinkosähkön tuotto on hyvin rajallista öisin sekä talven kylmimpänä aikana, keväällä ampeereja ja edelleen watteja tulee kuitenkin yllättävän runsaasti. – Kiinteistösähköliittymän yli menevä tuotto jaetaan yleensä osakemääräisessä suhteessa. Auringolla rajoituksensa Joissakin erikoistapauksissa, kuten saariston loma-asunnoissa, aurinkosähkö voi toimia akkujen tukemana saarekkeena, ilman yhteyttä yleiseen sähköverkkoon. Tätä kirjoitettaessa en voinut löytää yksiselitteistä tulkintaa sähköja arvonlisäverosta. – Mitoitus taloyhtiön oman käytön mukaiseksi on edelleen nyrkkisääntö, nyt tosin niin, että asuntojen kulutus voidaan ottaa myös lukuun, kertoo Naps Solar Systems Oy:n myyntijohtaja Markus Andersén. – Jotkut sähköyhtiöt lupaavat, että kesän energia voidaan ikään kuin varastoida sähköverkkoon ja ottaa talven tullen omaan käyttöön, mutta näiden palveluiden kohdalla pitää olla tarkkana ja osata laskea kokonaistaloudellisuus. Alalla on puutetta hyvistä asentajista, joten halutut yritykset ovat parhaan asennussesongin aikaan kiireisiä. Kun teknistaloudelliset edellytykset on selvitetty ennen yhtiökokousta, asiasta keskustelu ja lopullinen päättäminen tapahtuvat suoraviivaisemmin, kun osakkaat ovat voineet tutustua kirjalliseen aineistoon perusteellisesti etukäteen. Suorassa hintakilpailussa näistä helposti tingitään, jolloin kympin säästö alkuinvestoinnissa saattaa merkitä satasien menetystä vuosikymmenten mittaan, kun sähköä tulee katolta vähemmän. Jos kyseessä on vanha toimija jolla on paljon referenssejä sekä tilaajavastuudokumentit kunnossa, olleen vakaalla pohjalla. Asentaminen on monin tavoin aurinkosähkön tärkein vaihe, sillä sähköä paneelin pinnassa muodostava piiliuska murtuu helposti niin, ettei vikaa näe päällepäin. Teknisen selvityksen lisäksi yhtiökokous tarvitsee tiedot siitä, miten investoinnin kustannukset jaetaan sekä selvityksen tuotetun sähkön jakamisesta. Taloyhtiöissä se kuitenkin poikkeuksetta toimii verkkosähkön rinnalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että myöhemmin alalle tulleet toimijat olisivat epäpäteviä. Parhaimmillaan tuotto on kiinteistöissä, joissa on asuntojen lisäksi myös liiketiloja ja ehkä paljon ilmastointiin tarvittavia lämpöpumppuja. Yleensä osakkaat muodostavat energiayhteisön, ja tuotettu sähkö käytetään sekä kiinteistön yhteiseen tarpeeseen, kuten ilmanvaihdon, valaistuksen ja hissien tarpeeseen, että huoneistojen sähkönkulutukseen
Nämä sekä korttelin muut vanhat kivitalot suojellaan ja muutetaan uuteen käyttöön. Sisäpiha on hiljainen ja siellä sijaitsee nykyisin päiväkodille aidattu ulkoilualue, istutusalueita sekä muutamia puita. Puutaloilla ei ole suojelumerkintää asemakaavassa. Hietalahdenrannan kaavoitus etenee syksyllä 2022, kun luonnosvaiheen aineisto tulee nähtäville. Kuva SARC Architects Helsinkiläiskorttelin rakennukset olleet tyhjillään vuosien ajan Kaartin Lasaretin kortteli suurten muutosten edessä Helsingin Hietalahdentorin vieressä sijaitsevaan Kaartin Lasaretin kortteliin on suunnitteilla liiketilaa, toimistoja, päivittäistavarakauppa, kaupunkilaisille avoin vehreä sisäpiha, pysäköintilaitos, päiväkoti ja uudet tilat ranskankieliselle Jules Verne -koululle. Tavoitteena on, että laitos mahdollistaa myös Hietalahdentorin pintapysäköintipaikkojen poistamisen. Arvokorttelin vanhimmat rakennukset on rakennettu 1820ja 1830-luvuilla C. Korttelin uudistaminen ja tiivistäminen edesauttavat alueen kehitystä keskustan laajentumisalueena parantaen samalla alueen palvelutasoa ja yritysverkostoa. Kaupungin tavoitteiden mukaisesti Kaartin Lasaretin kortteliin suunnitellaan joustavaa toimitilakäyttöä. Uudisrakentamisesta on tehty kaksi vaihtoehtoista viitesuunnitelmaa. Uuden toimitilarakennuksen maanalaisiin tiloihin on suunniteltu päivittäistavarakauppa sekä pysäköintitiloja kolmeen kerrokseen. Rakennusten katutason liiketiloja avataan myös pihan suuntaan ja pihalle istutetaan mahdollisimman paljon kasvillisuutta. Engelin piirustusten mukaan. Toisen uudisrakentamisen paikalta purettavan puutalon siirtomahdollisuuksia tutkitaan ja sille etsitään mahdollisia sijoituspaikkoja. Korttelin pihaalue suunnitellaan kaupunkilaisille avoimeksi oleskelutilaksi.. Näkymä Kaartin Lasaretin sisäpihalta länteen. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan HRG Property Partnersin hakemuksesta. Naapurissa on tuhansia asukkaita, paljon työpaikkoja ja ravintoloita, tori sekä merellinen Helsinki. Kaupungin ja alueen omistajan HRG Property Partnersin lähtökohtana alueen kehittämiselle on arvorakennusten korjaaminen, käyttöönotto ja suojelu sekä ympäristöönsopiva lisärakentaminen. Uusi Kaartin Lasaretti on tulevaisuudessa luonteva osa tätä kokonaisuutta, kuvaa alueen arkkitehti Sinikka Lahti. Entisen VTT:n talon sisäpihan puolelle on kuitenkin suunnitteilla uusi laajennusosa nykyisen 2-kerroksisen pihasiiven päälle. Kaartin Lasaretin korttelia sekä Hietalahdenrantaa suunnitellaan laajempana kokonaisuutena, ja Hietalahdenrannan kehittämisvaraus on myönnetty samalle toimijalle. L. Avoin tila Korttelin piha-alue suunnitellaan kaupunkilaisille avoimeksi oleskelutilaksi. Toimistojen lisäksi rakennuksiin suunnitellaan liiketilaa, päivittäistavarakauppa sekä kouluja päiväkotitiloja. Alueelle sijaitsee nykyisin myös kaksi purettavaa puutaloa, joiden paikalle on suunniteltu 5tai 6-kerroksinen toimitilarakennus. Talo on hirsirakenteinen, kooltaan noin 233 neliötä ja se voisi toimia esimerkiksi asumiseen, työtiloina tai vaikkapa kylätalona, visioi HRG Property Partnersin kiinteistökehityspäällikkö Tuomas Raikamo. Pihalle sijoitetaan myös ranskalaisen Jules Verne -koulun ja päiväkodin ulkoilualueita. Kaartin Lasaretin korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. – Pitkään suljettuna ollut kortteli halutaan avata kaupunkilaisten käyttöön ja tuoda se osaksi ympäröivää kaupunkia. Kauppa ja pysäköinti maan alle, toisellepuutalolle etsitään uutta sijaintia. – Toivomme yhteydenottoja puutalosta kiinnostuneilta tahoilta. Pysäköintilaitos suunnitellaan siten, että se palvelee laajempaa aluetta ja sinne voidaan osoittaa autopaikkoja lähialueen asukkaille, yrityksille sekä asiointiin. 72 K aartin Lasaretin korttelin rakennukset ovat olleet tyhjillään 2000-luvun alusta lähtien, Leivintupa-rakennuksessa toimivaa päiväkotia lukuun ottamatta
Sopimalla kanssamme pihanhoidon vuosisopimuksen, istutamme juuri teidän kohteeseen sopivan lehtitai havupuun kaupan päälle. Viihtyisä piha on kiinteistön käyntikortti! Kurkkaa lisää pihanhoidostamme täältä!
Paljon työtä aiheuttaneen talven seurauksena moni yrittäjä haluaisi vaihtaa kalustoaan järeämpään, mutta monet seikat ovat sekoittaneet sekä markkinoita että koneiden saatavuutta. 74 Sähköllä käyvät koneet yleistyvät Komponenttipula jarruttaa kiinteistökoneiden kauppaa Runsasluminen talvi pani kiinteistöhuoltoyhtiöt ahtaalle. Erot ovat lähinnä valmistajabrändien kohtaisia, eivät niinkään riippuvaisia valmistuksen maantieteestä, kertoo myyntipäällikkö Kari Kahilainen Hankkijalta. – Ongelmat eivät poikkea myöskään laitteiden koon mukaan, sama pulma koskettaa toisaalta suuria ja toisaalta myös pieniä koneita, hän jatkaa. Teksti: Lauri Lehtinen K iinteistöja ympäristöhuollon koneet eivät ole ainoita hyödykkeitä, joiden saatavuus on muuttunut radikaalisti. Niidenkin kohdalla komponenttipula, kuljetusten järjestämisen vaikeudet, inflaatio sekä Ukrainan sodan aiheuttama yleinen epävarmuus ovat sekoittaneet kunnolla pakkaa. Kun uusia koneita on huonosti. Jotakin on voitu toimittaa paremmin, joitakin huonommin. – Koneiden saatavuus on nyt ollut todellinen haaste, jonka tärkein syy lienee yleinen komponenttipula
Kari Kahilainen kertoo kehityssuunnasta, jossa esimerkiksi nurmikonhoito kehittyy pihatekniikan integraatioksi. Monitoimikoneita kotimaasta Kiinteistönhuollossa monitoimikoneet ovat kasvattaneet tasaisesti osuuttaan. Kiinteistönhoidon yritykset laajentavat jatkuvasti osaamistaan, jolloin ne paitsi huoltavat ulkovalaistusta ne alkavat myös tarjota sen tyyppisten kohteiden neuvontaa ja saneerausta. Työkoneiden monipuolisuus liittyy niissä olevaan hydrauliikkaan. Sen avulla nurmikot voi rajata erittäin tarkasti esimerkiksi istutuksien, kävelyteiden ja pensasaitojen reunoista. Kiinteistönhuoltoa tarjoavat yritykset suosivat monitoimikoneita myös siksi, että kun lisälaitteena on esimerkiksi henkilönostin, liikkeen ei tarvitse hankkia tai vuokrata erikseen henkilönostinta vaikkapa valaisinten huoltotöihin. Siksi akkukäyttöisen kaluston kysynnän voi olettaa kohoavan ripeästi; kohonneet polttoaineiden hinnat osaltaan ruokkivat tätä kehityssuuntaa, sanoo rakennusja ympäristöhoitokoneiden digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Laura Niiranen Wihurin teknisestä kaupasta. Akku kainalossa Sähköiset ja hybridikoneet ovat ottaneet nyt merkittäviä osia markkinoista, sillä akkujen kehitys on ollut merkittävää sekä teknisesti että hinnan puolesta. Kuva: Avant Kiinteistönhoitoyrityksellä ei tarvitse olla kaikkia työlaitteita itsellä, vaan esimerkiksi istutusja kaivutöihin välineistöä voi täydentää konevuokraamosta. Ruohonleikkureiden työleveys ja akkukapasiteetti vastaavat monilta osin mäntämoottoristen laitteiden vastaavia, ja hiljainen ääni sekä pakokaasujen puuttuminen ovat suuri plussa pihalla työskennellessä. Niinpä Hankkijan viime vuoden myynnissä saavutettiin tilanne, jolloin kiinteistökoneiden kaupassa sähköisten laitteiden myynti ohitti kappalemäärässä polttomoottorikäyttöiset virkasisarensa. Ne viestivät järjestelmälle kastelutarpeen lisäksi mahdollisesti myös ravinteiden puutteesta. Akkutekniikalla on päästy eroon pitkistä jatkojohdoista, jolloin laite on vain aavistuksen verkkovirtakäyttöistä painavampi, mutta työskentelyominaisuuksiltaan ylivertainen. Koska tietotekniikka ohjelmistoineen on oleellisesti halventunut, kasteluajastustakin voi täydentää niin, että sitä ohjaa netin sääennusteiden lisäksi nurmikolle sijoitetut anturit. Suomen markkinoilla tärkeimmät monitoimikonemerkit ovat kotimaiset Avant ja Wille. Monen muun työkalun, kuten pensasleikkureiden tai ruohotrimmereiden kohdalla, sähkö on ollut pienempien koneiden vallitseva energianlähde aikaisemminkin. 75 saatavilla, pula heijastuu myös käytettyjen kauppaan. Jos tuliterää ei saa tilalle, vanha kalusto ei lähde kiertoon. Taloyhtiölle onkin usein helppoa asioida sellaisen kumppanin kanssa, joka kykenee tarjoamaan kokonaisvaltaista taloteknistä huoltoa aina istutusten hoitamista myöten. Kuva: Avant harjalaitteelle, kauhaharjalle tai kadunpesulaitteelle. Perusratkaisuna on etukuormaajan puomilla varustettu, runko-ohjattu kompakti työkone, johon voi liittää suuren määrän erilaisia lisälaitteita. Kumpikin valmistaja tarjoaa erikokoisten koneiden sarjaa, joten tarvittavat tehon ja pihojen ahtauden mukaan löytyy tarkoituksenmukainen kone. Sähköiset ja hybridikoneet ovat ottaneet nyt merkittäviä osia markkinoista.. Jo nyt markkinoilla on kohtuuhintaisia robottileikkureita, jotka tietävät tarkasti työskentelyalueensa ja leikkaavat nurmen niin usein ja siihen pituuteen mikä kullakin pihan alueella halutaan. Jatkuvasti kehittyvien mahdollisuuksien takia isännöitsijän ja hallituksen tulee siis pitää itsensä ajan tasalla myös uusimman tekniikan osalta. Kari Kahilaisen mukaan sähköiset koneet ovat saavuttaneet ostajakunnan hyväksymisen. – Kuntien ja kaupunkien teettämissä töissä tulee eteen myös niille asetetut päästöleikkausten vaatimukset. Niiden idea on yksinkertainen, eli sama peruskone kykenee mahdollisimman moniin taloyhtiöiden tarvitsemiin töihin ympäri vuoden. Sen avulla voidaan syöttää käyttövoima esimerkiksi keräävälle Reunaleikkuri on esimerkki monitoimikoneiden monista työvälineistä
77 Uutisia Kotkaan laitos kaasun ja vedyn tuotantoon Kotkaan on suunnitteilla yli 100 miljoonan euron laitosinvestointi vihreän vedyn ja uusiutuvan kotimaisen kaasun tuotantoon. Pääurakoitsija on liperiläinen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy. Kotkan Power-to-Gas-laitos tuottaisi puhtaita kaasupolttoaineita määrän, jolla voidaan korvata 16 miljoonaa litraa fossiilista dieseliä raskaassa maantieliikenteessä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vuosinousu oli pääkaupunkiseudulla 0,6 prosenttia ja muualla Suomessa 0,8 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna vuokrat nousivat eniten Turussa (1,4 %) ja Tampereella (1,1 %). Uusia asuntoja valmistuu markkinoille edellisvuosien tahtiin, Korhonen toteaa. Heinä-elokuussa 2023 aukeava nelikerroksinen kylähotelli koostuu 130 hotellihuoneesta, rennon tyylikkäästä ruokaravintolasta, ullakkosaunasta ja kolmesta liiketilasta. Kotkan Energia Oy ja Nordic Ren-Gas Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan Power-to-Gas-laitoksen toteutettavuussuunnittelusta. Uusien kiinteistöjen rakentaminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, palveluverkkouudistus sekä vanhojen kiinteistöjen purkaminen ja uusien rakentaminen pitävät alueet liikkeessä. Pienintä nousu oli Helsingissä (0,2 %). Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat alueella jo toista neljännestä peräkkäin. Järvenpää ja Tuusula rakentuvat juuri nyt vauhdilla. Kotkaan suunniteltu Power-to-Gas-laitos on elektrolyysiteholtaan yli 40 megawattia. Havainnekuva: Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Kolille uusi hotelli. Järvenpään ja Tuusulan alueiden suosituin lämmitysmuoto on kaukolämpö, jonka Vantaan Energia Keski-Uusimaa tuottaa Järvenpään voimalaitoksessaan. Mikkelissä vuokrat pysyivät ennallaan ja Jyväskylässä ne laskivat 0,4 prosenttia. Tuusula ja Järvenpää lämmitetään ympäristöystävällisesti Järvenpään ja Tuusulan alueiden suosituin lämmitysmuoto on uusiutuva kaukolämpö, jonka Vantaan Energia Keski-Uusimaa tuottaa ilmastoystävällisesti Järvenpään voimalaitoksessaan. Power-to-Gasprosessin raaka-aineet ovat hiilidioksidi, vesi ja uusiutuva sähkö. Korhosen mukaan tarjonnan kasvua selittävät muun muassa lisääntynyt etäopiskelu, ulkomaisten opiskelijoiden kato ja Airbnb-asuntojen siirtyminen pitkäaikaiseen vuokraukseen matkailun vähenemisen takia. – Lisäksi pääkaupunkiseudun vilkas rakentaminen vaikuttaa asiaan. Pääkaupunkiseudun vuokrakehitys jatkui miinusmerkkisenä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Hotellista tulee osa Ukko-Kolin laella sijaitsevan uniikin Break Sokos Hotel Kolin tarjontaa. Asuntojen tarjonta on lisääntynyt selvästi viime vuoden lopulla sekä alkuvuoden aikana, ja tämä muutos on kääntänyt vuokrat laskuun, Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen sanoo. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu hidastui tammi-maaliskuussa koko maassa. Prosessin lopputuloksena syntyy puhdasta nesteytettyä kaasupolttoainetta, jota voidaan käyttää raskaan tieliikenteen ajoneuvoissa biokaasun tapaan. Kotkassa hiilidioksidi otetaan talteen Kotkan Energian hyötyvoimalaitoksen savukaasuista, ja uusiutuva sähkö hankitaan pitkillä sopimuksilla uusista suomalaisista tuulivoimapuistoista. Vuokrien lasku kiihtyi alkuvuonna, sillä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä pudotus oli molemmissa 0,1 prosenttia. 20–21 miljoonan euroa maksava hotelli tarkoittaa 350–367,5 henkilötyövuoden verran töitä pääosin paikallisille pohjoiskarjalaisille urakoitsijoille. – Vapaarahoitteiset vuokrat eivät ole pääkaupunkiseudulla laskeneet aiempina vuosina, joten muutos on tietyssä mielessä jopa historiallinen. Kolin ainoan hotellin, Break Sokos Hotel Kolin, käyttöaste on vilkkaimpina kuukausina ollut 100 prosenttia. Kolin kansallispuistosta ja koko Kolin alueesta on tullut viime vuosien vetovoimaisimpia kotimaan matkailukohteita. Hotellissa oli koko koronavuoden 2021 keskiarvokäyttöaste todella korkea, yli 80 prosenttia. Alueen majoituskapasiteetti on jo pitkään ollut riittämätön suhteessa suureen kysyntään. Kotkan Energian Hyötyvoimalaitoksen yhteyteen suunniteltu investointi toisi merkittävän lisäyksen puhtaiden kotimaisten kaasupolttoaineiden tuotantoon. Nyt aloitettavalla toteutettavuussuunnittelulla varmistetaan Power-to-Gas-tuotantolaitoksen tekninen ja kaupallinen toteutettavuus ennen jatkosuunnittelua ja varsinaista investointipäätöstä. Lämpö-, vesija viemäriurakoitsija on kiteeläinen LVI-Bioneerit ja sähköurakoitsijana joensuulainen Joen Sähkötekniikka Oy. Viimevuotiseen verrattuna vuokrat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudulla 0,2 prosenttia ja muualla Suomessa 0,7 prosenttia. Tämä määrä riittää noin 600 raskaan ajoneuvon vuosittaiseen käyttöön. Rakennustyöt on aloitettu kaatamalla rakentamisalueelta puustoa. Loka-joulukuuhun verrattuna vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia ja Helsingissä 0,2 prosenttia. Kotkan Power-to-Gas-laitos luo tärkeän tukijalan Ren-Gasin tuotantoverkostoon, ja lisää oleellisesti kotimaisen kaasun tuotantoa kaasuverkon yhteydessä. Hotellin yhteyteen tulee noin 130 autolle pysäköintialue, jossa on 10 sähköauton latauspistettä. Rakennesuunnittelusta vastaa joensuulainen Korak Oy, LVI-suunnittelun on tehnyt lieksalainen Insinööritoimisto Kurkinen Oy ja sähköja automaatiosuunnittelun on toteuttanut lieksalainen Varpiola Oy. Kylähotellin investointi on merkittävä piristysruiske Kolin alueelle. Kolille valmistuu uusi hotelli kesäksi 2023. Voimalaitoksen polttoaineena toimii pääasiassa kotimainen puuja metsähake. Vuokrien nousu hyytyi – pääkaupunkiseudulla historiallista laskua Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, PKO, on aloittanut uuden hotellin rakentamisen Lieksaan Kolin kylän keskustaan. Hakkeen hyödyntäminen energiantuotannossa edistää kiertotaloutta ja se tekee lämmöstä uusiutuvaa ja ilmastoystävällistä. Ilmanvaihtourakoitsijana toimii Are Oy:n Joensuun toimipiste
Myös hiilen ja sähkön nettotuonnin kulutus kasvoi selvästi. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna 42 prosenttia. Vähenemä vuoteen 2035 mennessä vastaa noin 30 prosenttia verokertymästä. Kaukolämmöllä on keskeinen rooli energiamurroksen mahdollistajana, ja järjestelmän olemassaolo mahdollistaa vaihtuvan sähköntuotannon edellyttämät joustot, vedyn kasvavan hyödyntämisen ja energian varastoinnin.. Vaalien lähestyessä olisi perusteltua nimetä esimerkiksi parlamentaarinen työryhmä tai asiantuntijaryhmä hahmottelemaan energian verojärjestelmän uudistusta. Valtionvarainministeriön VTT:ltä tilaaman selvityksen mukaan energiaverotuksen perusta heikkenee jatkuvasti energiantuotannon vähentäessä päästöjään. VTT:n selvityksessä esitetään yhtenä vaihtoehtona, että kaukolämmityksessä käytettävää puupolttoainetta alettaisiin verottamaan, jotta energiasisältövero olisi kaikille sama. – Venäjältä tuodun sähkön määrä kolminkertaistui edellisvuodesta. Keskeiset energiajärjestelmän muutosta ajavat tekijät ovat päästöoikeuden hinnan voimakas nousu, fossiilisten polttoaineiden kallistuminen sekä näistä aiheutunut turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen. Tuulipuisto on valmistuessaan Suomen kolmanneksi suurin. – Jo toista vuotta peräkkäin uusiutuvan energian kulutus oli suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen yhteensä, huomauttaa Maljanen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokonaiskulutus kasvoi kuusi prosenttia edellisvuodesta. Energian kokonaiskulutuksen tavoin myös sähkön kulutus kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2020. Työllä on kiire, koska vihreän siirtymän ja Ukrainan sodan vuoksi energia-ala investoi kiihtyvää vauhtia päästöttömään tuotantoon tietämättä, miten tuotantoa tullaan verottamaan 10-15 vuoden kuluttua. OX2 on kehittänyt ja rakentanut Metsälamminkankaan hankkeen avaimet käteen -periaatteella ja jää valmistumisen jälkeen vastaamaan tuulipuiston teknisestä ja taloudellisesta hallinnoinnista. Kokonaiskulutuksen kasvusta huolimatta energian tuotannon hiilidioksidipäästöt eivät kasvaneet, sillä yhä suurempi osa kulutuksesta katettiin uusiutuvalla energialla. Taustaselvityksessä ei hahmotella poliittista prosessia, jolla uudistusta voidaan edistää. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus pieneni prosentin, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Ville Maljanen. Selvitys jättää kuitenkin huomioimatta sen, että muutos vaikuttaisi olennaisesti kaukolämmön kilpailukykyyn paikallisesti. OX2:n rakennuttama Metsälamminkankaan tuulipuisto Vaalassa. Sähkön kotimainen tuotanto lisääntyi neljä prosenttia ja sähkön nettotuonti 18 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2021 pohjoismaisen sähköpörssin hinnat olivat poikkeuksellisen korkealla. Yksi rakenteilla olevista hankkeista on Suomen suurin tuulivoimahanke Lestijärvelle. Venäjän-tuonnilla korvattiin tuontia muista Pohjoismaista, Maljanen sanoo. Raportin mukaan verokertymä lämmitysja työkonepolttoaineista ja sähköstä on nykyisellä veromallilla laskevalla uralla. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus oli 34 prosenttia. 78 Uutisia Uusiutuvan energian yhtiö OX2:n toteuttama Vaalan Metsälamminkankaan tuulipuisto on valmis luovutettavaksi pohjoismaisille energiayhtiöille Lundin Energylle ja Sval Energille. – Siirtymä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä uusiutuviin energialähteisiin jatkui myös vuonna 2021. OX2 ja Lundin Energy sopivat Metsälamminkankaan tuulipuiston toteuttamisesta Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan Vaalaan tammikuussa 2020. Selvityksen mukaan haittojen verotukseen perustuvan järjestelmän tuotto sulaa pois päästöjen vähentyessä, yritykset tarvitsevat pitkäaikaisen näkymän energiaverotuksen kehitykseen voidakseen investoida päästöttömään tuotantoon. Venäjän-tuonnin kasvusta huolimatta selvästi eniten sähköä tuotiin Ruotsista. Viennin kasvua selittää se, että virolainen fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö on kalliimpaa kuin Pohjoismaissa tuotettu sähkö. Sval Energi liittyi hankkeen omistajaksi rakennusvaiheen aikana. Energialähteistä määrällisesti eniten kasvoi puupolttoaineiden kulutus, joka selittää energian kokonaiskulutuksen kasvusta yli puolet. Tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto on 400 gigawattituntia, joka vastaa yli 80000 kotitalouden vuosittaista sähkön kulutusta (5000 kWh/kotitalous). Tuulipuisto käsittää 24 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho on yhteensä 132 megawattia. Ennen Venäjän käynnistämää hyökkäyssotaa tilatussa selvityksessä esitetään, että hakkeen verottaminen ei Energiaverotukseen halutaan iso remontti vaikuttaisi teollisuuden kilpailukykyyn. Sähkön vienti Viroon jatkui edellisvuoden tapaan ennätyksellisen korkealla tasolla. Uusiutuvan energian merkitys kasvaa Energian kokonaiskulutus kääntyi vuonna 2021 jälleen kasvuun. Kuva: Petteri Löppönen Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto valmistui VTT:n tuore selvitys osoittaa, että energiaverotus on uudistettava kokonaisvaltaisesti. Ruotsin osuus Suomen nettotuonnista oli 84 prosenttia. OX2:lla on tällä hetkellä Suomessa rakenteilla 800 MW:n edestä uutta tuulivoimakapasiteettia ja operoitavana 12 tuulipuistoa. Vaalan kunnalle Metsälamminkankaan tuulipuistosta kertyy kiinteistöverotuottoja noin 700?000 euroa vuodessa, mikä on noin viisi prosenttia kunnan tuloista
Lahdessa 2.4. 45 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva sairaala on tunnettu jugend-tyylisestä päärakennuksesta, jonka on suunnitellut yliarkkitehti S.M. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia rakennuksia ja pihapiirejä on esitetty suojeltavaksi asemakaavassa. Viime vuoden lopussa myyntiin laitettu seitsemän kiinteistön kokonaisuus myytiin 1,5 miljoonan euron hinnalla Röykkä Invest Oy:lle. Sen vuokrasopimuksia ei irtisanota, vaan kohde siirtyy uudelle omistajalle vuokralaisineen. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY 2009 –alueeseen. Alueella on yhteensä noin 20 eri kuntoistaja ikäistä rakennusta, joiden kokonaisala on yhteensä noin 11 300 kerrosneliömetri. Kiinteistöliiton hallituksen jäseniksi kaudelle 2022-2024 tulivat valituiksi toiminnanjohtaja Joonas Grönlund Lappeenrannasta, yrittäjä Pertti Jussila Raahesta, toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen Hyvinkäältä, alueasiantuntija Jukka Kalliola Vaasasta, isännöitsijä Timo Lappalainen Pieksämäeltä, toimitusjohtaja Tapio Ojala Lahdesta, asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Iivanainen Kuopiosta, toimitusjohtaja Tuukka Tuomala Hämeenlinnasta, toimitusjohtaja Janne Tuominen Pirkkalasta sekä isännöitsijä Ari Urpulahti Porista. www.kuparisolutions. Avoimeen tarjouskilpailuun jätettiin yhteensä kuusi tarjousta, jonka ratkaisi paras hinta. Myytyä aluetta ei ole asemakaavoitettu. Timo Nieminen jatkaa Kiinteistöliiton puheenjohtajana. koolla ollut Kiinteistöliiton liittokokous valitsi liiton varapuheenjohtajiksi diplomi-insinööri Martti Suomelan Helsingistä, toimitusjohtaja Pertti Satopään Liedosta ja toimitusjohtaja Harri Järvenpään Tampereelta. Helsingin kaupunki on myynyt Nurmijärvellä sijaitsevan Röykän sairaalan. Tämän jälkeen kaupungilla ei ole enää maanomistusta Röykässä. Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions. Rakennukset siirtyvät uudelle omistajalle siinä kunnossa kun ne ovat. Heidän kautensa Kiinteistöliiton hallituksessa päättyy vuoden kuluttua. Myytävien kiinteistöjen yhteispinta-ala on noin 22,9 hehtaaria. Röykän sairaala myyty myymään Suomen valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka. Kohde myytiin, sillä kaupunki luopuu toimitilastrategian mukaisesti sellaisista rakennuksista, joilla sillä ei ole käyttöä omissa palveluissaan tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä. Kaupungin omistamat viereiset Natura-alueet tullaan Röykän sairaalan päärakennus valmistui vuonna 1903. Schjerfbeck. Myytyyn kokonaisuuteen kuuluu muun muassa vuonna 1969 rakennettu luhtitalo. Nyt valittujen jäsenten lisäksi hallituksessa jatkavat TkT Juhana Heikonen Helsingistä, riskienhallintapäällikkö Janne Heiliö Kotkasta, kiinteistöjohtaja Seppo Kosola Turusta, asuntosijoittaja Jouni Lehtinen Helsingistä, KTM Ulla Maija Lehtonen Helsingistä, varatuomari Vesa Lensu Jyväskylästä, maaja metsätieteen kandidaatti Paul Nouro Helsingistä, projektipäällikkö Anja Pujola Tampereelta, talouspäällikkö Hannu Sjöblom Espoosta ja johtaja Mika Vesterinen Helsingistä. Newsec Advisory Finland Oy toimi kaupassa kaupungin neuvonantajana. Vuodesta 1956 Helsingin kaupungin omistuksessa ollut kohde on toiminut vuosikymmenten saatossa yksityisenä keuhkotautiparantolana ja psykiatrisena sairaalana. Alueella sijaitsevan sairaalan vanhan kaatopaikan kunnostusvastuu jää kaupungille. 79 Diplomi-insinööri, varatoimitusjohtaja Timo Nieminen Kauniaisista jatkaa Kiinteistöliiton puheenjohtajana
TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Puh. Kiinteistö Kiinteistö & energia Perustus KÄYTÄ HYVÄKSI: uusi RT-kortti 103402& dwg objektit: https://ovella.?/aineistopankki.html#tyokalupakki Ovella Systems Oy •• P. Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus!. •• info:ovella@ovella.. Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko • Lämmöneristys • Kosteuseristys www.fuktisol.. www.2727350.. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. (02) 479 5115 info@malander.. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. LIIKEHAKEMISTO 80 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. 0103372720 •• www.ovella.. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. Luo tilaa ja järjestystä ?llariparkkeihin sisälle ja ulos Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään
Ensi vaiheessa mallinnetaan digitaalisesti kaikki kaukolämpöputket, kaikki laitokset, käyttökohteet, lämmönsyötöt ja erilaiset solmukohdat, tavoitteena on saada aiempaa enemmän ja tarkempaa tietoa, jotta ymmärretään verkon jatkuva toiminta erilaisissa tilanteissa. Reaaliaikaista tietoa kaukolämpöverkosta Kiinteistö Kiinteistö && energia energia TILAA www.karprint.fi. Näin varaudumme ja olemme valmiita kivihiilen polton loppumiseen Hanasaaressa vuonna 2023 ja Salmisaaressa vuonna 2024, Helenin tuotannosta ja omaisuudesta vastaava johtaja Timo Aaltonen kertoo. Jatkossa lämpöä tuotetaan Helsingissä hajautetusti eli suuret laitokset korvataan useilla eri tekniikoilla ja moninkertaisella määrällä pienempiä energianlähteitä. Digitaalisen kaksosen rakentaminen on ensimmäinen vaihe kohti järjestelmää, jossa tekoäly pystyy optimoimaan tuotannon, jakelun ja kulutuksen niin, että päästöt voidaan minimoida, hukkalämpöjä voidaan hyödyntää ja esimerkiksi lämpöpumppuja käyttää mahdollisimman tehokkaasti sähkönhinnan muuttuessa. – Asiakkaiden suuntaan Helenin toimintavarmuus paranee entisestään, kun mahdolliset pullonkaulat tai vikaantumiset saadaan selville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. digitaalisen kaksosen. Ensimmäisen vaiheen jälkeen siirrytään seuraavaan vaiheeseen, jossa digitaaliseen kaksoseen syötetään jatkuvaa dataa automaattisesti ja sitä päästään hyödyntämään verkon ohjaamisessa ja optimoinnissa – ja samalla voidaan ennustaa lämmönkulutusta. KAIKKI KATTOTYÖT KATTOREMONTIT HUOLTO JA KORJAUSTYÖT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOPESUT JA SAMMALEEN POISTOT KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. Kysy nyt 3 Helen tehostaa tiedon keräämistä ja ymmärryksen syventämistä kaukolämpöverkkonsa toiminnasta rakentamalla verkosta ns. Helen valitsi alkuvaiheen kumppaniksi hollantilaisen tekoäly-yrityksen Gradyentin. Verkon digitaalisella ohjauksella Helen pyrkii siihen, että toimintavarmuus säilyy erinomaisena, vaikka kaikkea hiilikattiloiden mukana poistuvaa tuotantoa ei korvatakaan uudella. Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. LIIKEHAKEMISTO 81 Kattoremontit ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. Koko Uudenmaan alueella. Verkon mallinnus on yksi osa siirtymää, jossa Helen luopuu kivihiilen polttamisesta kevääseen 2024 mennessä ja siirtyy kohti hajautettua energiantuotantoa. Ohjauksen ja optimoinnin avulla kaikille asiakkaille varmistetaan juuri tarvetta vastaava tarjonta. – Mitä tarkemmin tiedämme esimerkiksi sen, millaisia lämpötiloja tai paineenvaihteluita lämpöverkossa esiintyy, sitä selkeämmin voimme optimoida lämmön tuottamisen ja varmistaa lämmön kulkemisen kaikille asiakkaille, kun isojen laitostemme tuotanto lopetetaan. Tulevaisuuden kokonaisuus on laajempi ja monimutkaisempi kuin nykyään, koska dataa ja erilaisia mahdollisuuksia on paljon enemmän. Samoin lämmöntoimittamiseen kuuluvaa reservikapasiteettia voidaan pienentää, kun jatkossa tiedetään tarkasti se, miten kaukolämpöverkko toimii ääriolosuhteissa kuten kovilla pakkasilla ja miten lämmöntuotanto voidaan optimoida useilla eri tekniikoilla myös normaalioloissa, Aaltonen jatkaa
Suurin osa pylväistä puretusta verkosta on ollut valmiiksi tyhjillään. Kasarmirakennuksen viereen rakennetaan uusi telttakuivaamoja varastorakennus. Finnoon uusi merellinen kaupunginosa ulottuu Länsiväylältä merenrantaan. Betoniteollisuuden tarvitsemaa kiviainesta voitaisiin nostaa meren pohjasta Maanpäällisten käytettävissä olevien luonnon soraja hiekkavarojen saatavuuden heikentyessä, on odotettavissa, että paine hyödyntää merenpohjan kiviaineksia kasvaa nykyisestä. Seuraavan seitsemän vuoden aikana on karsittu noin 700 000 pylvästä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 13 miljoonaa euroa. Kohde koostuu kahdesta 8-kerroksisesta uudisrakennuksesta, joihin tulee asuntoja yksiöistä tilaviin perheasuntoihin. Betonitehtaiden osuus valtion kiviainesvarantojen käyttäjänä on selkeässä kasvussa kasvukeskuksissa. Lumo Kodit sopi 178 asunnon rakentamisesta Espooseen Uutisia Miltei kaksi miljoonaa puhelinpylvästä poistettu Telian puhelinpylväiden kierrätysurakassa on reilun kymmenen vuoden aikana siirretty jo 1,7 miljoonaa pylvästä kierrätykseen. Tilavat yhteiset saunaosastot, kerhotilat ja pesulat lisäävät viihtyisyyttä. samalla suojella maanpäällisiä luontoarvoja kovan käyttöpaineen ja ihmisvaikutuksen alaisena olevilla alueilla. Poistuvien pylväiden kierrätys on keskeinen osa urakkaa, sillä pitkän käyttöiän takaavan suojakäsittelyn vuoksi pylväiden uusiokäyttö on tiukasti rajattua ja käytännössä pylväät käsitellään ongelmajätteenä. Pylväitä uusitaan lahotarkastuksen perusteella parin tuhannen vuosivauhdilla, ja kaapeleita päivitetään kuituyhteyksiksi, kertoo projektipäällikkö Markku Harjula Telialta. Uudet asunnot valmistuvat vuoden 2024 alussa, jolloin alueen palvelut ovat lisääntyneet ja mahdollisesti myös uudet päiväkoditkin valmistuneet. Telian kaapeleita on Telia on poistanut lähes kaksi miljoonaa puhelinpylvästä. – Metsähallituksen tehtävänä on etsiä ratkaisuja vastuulliseen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön. Lumo Kodit Oy ja Hausia Oy sopivat 178 uuden asunnon rakentamisesta Espoon Finnoon alueelle. Ihan kokonaan puhelinpylväät eivät katoa suomalaisesta maisemasta. Kun pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitsevat soraharjut alkavat olemaan loppuun käytettyjä, betoniteollisuus on siirtymässä kalliomurskeen käyttämiseen. Puhelinpylväiden käyttöikä on noin 40 vuotta. Rakentaminen käynnistyi helmikuussa 2022 ja töiden on suunniteltu valmistuvan tammikuussa 2023. Se vaatii kuitenkin kiven jatkojalostusta.. Laajassa perusparannuksessa uusitaan kasarmin sisätilat, rakenteet ja talotekniikka sekä julkisivut, vesikatto ja salaojitus. – Telian käyttöön jää noin 70 000 pylvästä, jotka palvelevat esimerkiksi kallioisessa maastossa sijaitsevia tukiasemia. Nyt toteutettavan hankkeen myötä Uudenmaan prikaatin henkilöstölle ja asevelvollisille saadaan turvalliset ja terveelliset tilat koulutus-, majoitusja toimistokäyttöön. Kaapelia on runsaan 10 vuoden aikana poistettu yli 80 000 kilometriä eli pari kierrosta maapallon ympäri. Ensimmäiset miljoona pylvästä poistettiin vuosina 2008-14. 82 Dragsvikin kasarmi remonttiin Puolustusvoimien kiinteistöistä vastaava Puolustuskiinteistöt on aloittanut Tammisaaressa Dragsvikin kasarmin 9 peruskorjauksen ja perusparannuksen sekä uuden piharakennuksen rakentamisen Uudenmaan prikaatin käyttöön. – Laiturija mökkirakentajien haaveisiin ovat topparoikkamme tottuneet jo pitkään vastaamaan ’valitettavasti ei’, Harjula naurahtaa. Myös kaupungistuminen ja suuret infrahankkeet, kuten satamien laajennukset sekä merelle sijoittuvat tuulivoimapuistot, lisäävät tarvetta hyödyntää kiviainesvarantoja nykyistä tehokkaammin. Useissa asunnoissa on oma sauna ja kaikissa parveke. – Teettämämme kilpailukykyselvityksen mukaan merikiviainesta voidaan tuottaa kilpailukykyisesti ja kestävästi esimerkiksi betonin valmistuksen raaka-aineeksi, Saxlund kertoo. Pylväslinjojen purkaminen on vauhdittunut viime vuosina kun myös energiayhtiöt siirtävät ilmajohtoja maahan toimintavarmuuden lisäämiseksi. Kasarmin peruskorjaus toteutetaan Puolustusvoimien työja oppimisympäristökonseptin mukaisesti. Merenpohjan kiviainesten avulla voidaan vähentää maalle sijoittuvien kiviainesvarantojen käyttöpaineita, turvata riittävän ja hyvälaatuisen pohjaveden saatavuus ja vuokralla noin 140 000 tällaisessa yhteiskäytössä olevassa pylväässä, ja yhtiöllä on jäljellä noin 135 000 omaa puhelinpylvästä. Pylväistä purettu kaapeli riittäisi kiertämään yli kaksi kertaa maapallon ympäri. Puhelinpylväiden kierrätys siirtyi loppusuoralle, kun Telia lopetti lankapuhelinpalvelut vuoden 2019 lopussa. Näin parannetaan tilojen toimivuutta ja samalla turvataan sisäilman laatua. Myös kauppakeskus Ison Omenan palvelut ovat kolmen kilometrin päässä rakennuksesta. Puolustusvoimien työja oppimisympäristökonseptin mukaisesti mm. Espoon rantaraitti kutsuu finnoolaisia ulkoilemaan ja merelle pääsee nauttimaan lähituntumassa liikennöivällä saaristoveneellä. Pylväitä puretaan, kun vanhaa teknologiaa korvataan uudella. henkilökohtaisten varusteiden kuivaustilat sijoitetaan erilleen majoituskerroksista ja maastokäytössä olevat teltat ja muut varusteet säilytetään eri rakennuksissa. Kiviainespuolella merikiviaineksen hyödyntäminen voi olla yksi ratkaisu, Metsähallituksen kaivannaispäällikkö Harri Saxlund sanoo. Uudet tilat valmistuvat tammikuussa 2023. Tarpeettomiksi käyneiden puhelinpylväiden purkaminen on jatkunut Telialla jo lähemmäs 15 vuotta. Hankkeessa kunnostetaan vuonna 1970 valmistunut kasarmirakennus vastaamaan nykyaikaiselle kasarmirakennukselle asetettuja teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Tulevalle metroasemalle ja kauppakeskukseen on Luoteisrinteestä matkaa vain 400 metriä. Luoteisrinne 7:ään rakentuvat asunnot ovat osa Hausian kanssa elokuussa vuonna 2019 tehtyä yhteistyösopimusta
Tarkastamme, korjaamme ja huollamme taloyhtiöiden sekä kiinteistöjen katot ympäri Suomen. VALITSE KATTOJEN TURVALLINEN AMMATTILAINEN Kuka kävi viimeksi katolla. 010 680 4000 tai myynti@kattotutka.. Muita kumppaneita katon kokonaisvaltaiseen kunnossapitoon ei siis tarvita.. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. OTA YHTEYTTÄ p. kattoremontit, peltikattojen maalaukset, vesikourujen saneeraukset sekä katon turvavarusteet. Valtakunnallinen palveluverkosto ammattilaisille kattotutka.. Palveluvalikoimamme täydentävät mm. Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. LÄHES 30 VUOTTA SUOMALAISILLA KATOILLA Vuosikymmenten ajan olemme toimineet suomalaisten vesikattojen luotettavana kumppanina arvojemme mukaisesti turvallisesti, luotettavasti ja keskellä toimintaa
Uusi säätöominaisuus venttiilissä, sekä suodatinpalkissa mahdollistaa tarkan ilmamäärän säädön. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Air Termico on nyt SUPER! Uudistettu malli on muotoiltu uudelleen ja sen äänija ilmatekniikkaa on entisestään parannettu. Air Termico tuloilmaikkunaventtiili on uudistunut! Puhdasta sisäilmaa ekologisesti ja säästäen Maailmanlaajuinen pandemiatilanne on opettanut meille kuinka tärkeää raitis sisäilma on, monen viettäessä normaalia enemmän aikaa sisä tiloissa. Mikäli taloyhtiössäsi ei vielä ole tuloilmaikkunaventtiileitä, otathan yhteyttä niin autamme tilannekartoituksessa! Varmista raittiin sisäilman saanti talo yhtiössäsi ja paranna asumisterveyttä. Uuden muotoilun ja ominaisuuksien ansioista venttiili ja suodatinpalkki ovat lähes huomaamattomia. Lisäksi Air Termico Superin asennus on helpompaa ja nopeampaa. On tärkeää varmistaa että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Yhdessä suodatinpalkin ja venttiiliosan uusilla ominaisuuksilla saavutetaan parempi äänen vaimennus, sekä huippuunsa hiottu energian säästö. Juuri nyt on oikea aika tarkistaa tuloilmaikkunaventtiiliesi suodattimet ja vaihtaa ne tarvittaessa. Air Termico Oy | Kivikonkierto 12, 05460 Hyvinkää Ota yhteyttä! www.airtermico.fi | asiakaspalvelu@airtermico.fi | +358 50 3005 474 www.dir-air.fi | asiakaspalvelu@dir-air.fi | +358 10 4215 700 Air_Termico_ilmoitus_200x280.indd 1 12.8.2021 11.51. Hyvä ilmanvaihto takaa tarvittavan happitason sekä poistaa hiilidioksiidia ja epäpuhtauksia hengitysilmasta. Raitis ja happirikas sisäilma parantaa asumisterveyttä ja viihtyvyyttä, mutta vaikuttaa myös esimerkiksi kotona työskentelevän vireystilaan