ja isännöinti Nro 4/2016 6,50 Kiinteistö Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta jo 45 prosenttia Espoon Keraan syntyy 15 000 asukkaan alue Turvallisuus ensisijaista leikkipaikkasuunnittelussa Vähäluminen talvi aikaisti katujen puhdistusta Pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen ennätysrunsasta Internetpalvelut sujuvoittavat isännöitsijän arkea
02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi. www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p
50 Uusittu hallintotapasuositus parantaa asumisen laatua. 19 Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2015 keskimäärin 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 26 RAKLI ry:n maaliskuussa julkaiseman kiinteistöja rakentamismarkkinoiden suhdannetiedotteen mukaan pääkaupunkiseudun kasvu on vilkastuttanut alueen kiinteistöja rakennusmarkkinoita. On suorastaan yllättävää, miten harva edelleenkään hyödyntää isännöintialalla sähköistä kirjanpitoa, isännöitsijä Sami Asujamaa 10+ Isännöinnistä sanoo. – Erot ovat hyvin alueellisia ja kasvukeskuksissa asumisen kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin muualla Suomessa. Sivu 10 Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa – Arviomme on, että uusiutuvien energialähteiden määrä sähköntuotannossa kasvaa. 68 Kaupungit panostavat tällä hetkellä erityisesti koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. 24 Rakennustietosäätiön viisiosainen Kerrostalot-kirjasarja on jälleen kokonaisuutena saatavana, kun pitkään loppuunmyytyinä olleet kaksi osaa ilmestyivät näköispainoksina. 14 Sähkövoimaja automaatioteknologiayhtiö ABB on Helsingin Pitäjänmäen tehtaallaan aurinkosähköä jo runsaat viisi vuotta. 20 Leuto talvi teki mahdolliseksi aloittaa katujen puhdistusurakan jo maaliskuun alussa. 10 Ydinvoima on tärkein yksittäinen energialähde sähköntuotannossa, mutta uusiutuvien energianlähteiden käyttö kasvaa vauhdilla. Tammervoiman voimalaitoksessa Tampereella puolestaan hyödynnetään yli 600 000 ihmisen sekajätteet, eli vuosittain noin 160 000 tonnia jätettä. 40 Laanilan ekovoimalaitos jalostaa Pohjois-Suomen kierrätykseen kelpaamattomat jätteet sähköksi ja lämmöksi. 60 Vaasa on nimensä väärtti energiapääkaupunkina. 36 10+ Isännöinti Oy on lähtenyt toiminnassaan siitä, ettei aikaa tuhlata paperien ja mappien pyörittelyyn. 44 Houkuttelevan, helppohoitoisen ja pitkäikäisen leikkipaikan toteuttamisessa hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. 54 Osallistuminen yhtiökokouksiin on Suomessa yllättävän vähäistä. 76 Kaksi yritystä mahtuu hyvin toimimaan samassa liiketilassa, totesivat jyväskyläläiset Jukkapekka Myllymäki ja Jukka Nygrén. Sivu 48 Rakentamisen aktiviteetti lisääntynyt – Koska rakennusyritysten liikevaihdon kasvu on ollut viime vuonna positiivista, se kielii siitä, että rakentamisen aktiviteetti on lisääntynyt. Eli kun alan liikevaihto on kehittynyt maltillisesti viime vuosina, myös kasvuvaraa on, Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa. 28. 75 Pääkaupunkiseudulla toimiva isännöintitoimisto Isännöintiverkko Oy on mukana tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää suomalaisyritysten digitalisaatiota. 72 Vuonna 2017 voimaan tulevaksi kaavaillun uuden lain mukaan uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan lähes nollaenergiarakennukseksi siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Hoitokulut ja markkinat nostivat vuokria – Kun vertaillaan asuntojen hintojen ja vuokrien kasvua, vuokrat ovat kasvaneet hieman enemmän suhteessa asuntojen hintoihin. 18 Rakentaminen on kasvussa, uudistalorakentaminen voi hyvin, korjausrakentamisen kasvu jatkuu ja rakennusalan työllisyys kohenee, arvioi Raksu. 79 Valtaosa suomalaisista haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. 28 Helsinki-kerrostalosta on syntymässä uusi edullinen, laadukas ja monistettava talomallisto, jota voidaan soveltaa moneen paikkaan rakennettaessa. Sivu 36 46 Viherrakentamista tehdään taantumasta huolimatta, mutta hintakilpailu on kovaa. 80 Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöjen energiakustannukset ovat nousussa. 38 Espoon Keraan syntyy 15 000 asukkaan alue, kun 22 hehtaariin varastoalue tyhjenee Inex Partnersin muuttaessa Kerasta Sipooseen. 35 Kauppakeskus REDI:n rakennustyömaa Helsingin Kalasatamassa lämpiää biokaasulla. Rakentamisen kaikki alatoimialat kasvoivat. Kasvu oli voimakkainta sitten vuoden 2011, jolloin liikevaihto kasvoi yli 10 prosenttia. Vuokrat ovat kohonneet kasvukeskuksissa tasaisesti, hieman tulojen kasvua enemmän. Myös koko sähköntuotannon määrä kasvaa. 62 Leuto talvi helpotti lumitöitä, mutta lisäsi hiekoituksen määrää. Suositusta esiteltiin Taloyhtiö 2016 -tapahtumassa. 32 Kiinteistöhuolto Toivonen Oy osoittaa, että kiinteistönhoito voi onnistua pienelläkin koneiden määrällä, kun täydentää konetyötä käsityöllä ja toisten kiinteistönhoitoyritysten avulla. Suhteellisen suuri muutos selittyy osin sillä, että vertailutasot ovat pieniä, ja on lähdetty liikkeelle pohjalta. 10+ Isännöinnillä on toimintamalli, jossa taloyhtiön paperit mahtuvat neljän mappiin, kaikki muu materiaali skannataan ja taloyhtiöiden tiedot organisoidaan sähköiseen muotoon. Niin Lappeenrannassa, Mikkelissä kuin Vaasassakin kaupungit keskittyvät miljoonahankkeilla kouluverkostonsa kehittämiseen. Viidessä vuodessa sähköja lämmityskustannukset ovat nousseet 14 prosenttia. Sivu 19 Kirjanpito sähköiseen muotoon – Kun saamme taloyhtiöitä asiakkaiksi, heillä on matkassaan usein entuudestaan kymmeniä mappeja materiaalia ja vanhoja kirjanpitoaineistoja. 48 Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2015 aikana 6,7 prosenttia edellisvuodesta. Uusiutuvissa kasvaa eniten tuulivoima, aurinkosähkö ja metsäbioenergia, toteaa sähköntuotannon johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä. 12 Asbestikartoitus tuli pakolliseksi myös sellaisissa kohteissa, missä purkutyö joka tapauksessa tehtäisiin asbestimääräysten mukaan. 67 Rakennusyhtiö Peab on keskittynyt on vahvistanut asemaansa etenekin Jyväskylässä, jossa on kevään aikana käynnissä jopa 435 asunnon rakentaminen. Asumismenot kohoavat tutkimusten mukaan keskimäärin 3-4 prosenttia vuodessa, toteaa LähiTapiola -kiinteistöpääomarahastojen salkunhoitaja Vesa Viita. 64 Vakuutusyhtiö Ilmarinen on asettanut tavoitteekseen tuhannen vuokra-asunnon rakentamisen pääkaupunkiseudulle, kehyskuntiin ja Tampereelle.. Uusiutuvien osuus tulee olemaan noin 40–45 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2030. 53 Vuoden 2015 rakennuttajaksi valittu Sponda Oyj on osoittanut edelläkävijyyttä muuntojoustavien työympäristöjen rakennuttajana. Ydinvoiman osuus on suunnilleen yhtä suuri (33,7 prosenttia) ja loppu (10-15 prosenttia) on turvetta , maakaasua ja kivihiiltä. 4 P uhuvat päät S isältö 4 / 16 6 Ympäristökeskus tarjoaa kunnille yhteishankintana kiinteistöjen aurinkosähköistämistä, johon saa 25 prosentin tuen valtiolta
Lieneekö malli hyvä, sitä on syytä perusteellisesti pohtia ennen kuin tehdään lopullisia päätöksiä. Lähes 3000 aurinkopaneelia asennettiin talven ja kevään kuluessa Kivikon hiihtohallin katolle. Vuosi sitten käynnistynyt Suvilahti ja nyt Kivikko yltävät yhteensä teholtaan yli megawattiin. Aurinkoenergia otetaan talteen laajoilla kennorakenteilla, jotka soveltuvat pääasiassa rakennusten katoille. Sosiaalija terveydenhoito siirtyy maakuntien ylläpidettäviksi. Kivikon aurinkopaneeleista on jo vuokrattu lähes puolet. Kuntien sijaan aurinkoenergian tuottajiksi tulee velvoittaa asunto-osakeyhtiöt. Ensimmäiseltä kuukaudelta, huhtikuulta, asiakas saa hyvityksen, mutta veloitusta ei peritä. Toimistokiinteistöt Pilotti, Duo, Trio, Kvartti ja Kvintti tarjoavat yhteensä 33 000 m2 vuokrattavaa toimistotilaa sekä monipuoliset palvelut vuokralaisten käyttöön. Yllättävää uutta toimintaa kunnille ollaan sysäämässä, kun aurinkoenergian tuottamista suositellaan tuotettavaksi kuntien toimesta. lisäämällä ravintolatarjontaa.. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. Uudistuotanto kattaa toisen kolmanneksen, loppu on katettava korjausrakentamisella. Ne kaikki tuottavat nyt sähköä. Ehkä kyetään, kun energiaa kyetään myöhemmin ottamaan talteen. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. Onhan Suomessa vuosikymmenet aravarahoituksesta alkaen valtion rahaa edullisin ehdoin lainattu asunto-osakeyhtiöille ja näihin asuntoihin on valittu aiemmin omistajiksi ja myöhemmin asukkaita vuokralaisiksi sosiaalisin perustein. Syksyllä 2016 toteutettavat uudistukset esittelevät yrityspuiston asiakkaille uuden Spektrin: tilojen modernisoinnin ohella kehitetään alueen palveluja entisestään mm. Ja kuntien talous supistuu puoleen aiemmasta. Siten voidaan saavuttaa taloudellisesti paras mahdollinen tulos ihmisen tärkeimmän hyödykkeen tuottamisessa ja ylläpidossa. MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. Jotta tähän päästään tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa. Pyrkimyksenä on, että vuoteen 2030 mennessä kotona asuu vähintään 92 prosenttia yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat. Aurinkoenergian käyttö tulisi asettaa myös sosiaalisen asuntotuotannon yhdeksi ehdoksi. Tämä on noin 13 prosenttia koko Suomen verkkoon kytketystä aurinkosähkötuotannosta. Vuosina 2016–2019 avustusta myönnetään yhteensä 60 miljoonaa euroa ja sillä tuetaan erityisesti täydennysrakentamista. Asiaa on syytä pohtia perusteellisemmin. Näiden asuntojen ylläpito on ohjattu taloudellisesti edullisiksi valtion määräämin ehdoin. Onhan selvää, että silloin kuin aurinkoenergiaa on Suomessa saatavissa runsaimmin, niin sen tarve on vähintä, ja kun tarve on suurinta, niin aurinko on kaukana ja antaa lämpöä meille vähän. Voidaanko taloyhtiöiden energiasta kyetä tuottamaan auringosta kolmannesta. Oma paneeli maksaa 4,40 € kuukaudessa, ja paneelin tuotto hyvitetään asiakkaan sähkölaskussa. Aren toiminta yrityspuistoissa laajenee Are Oy ja Spektri Business Park Oy ovat tehneet sopimuksen Spektrin kansainvälisen yrityspuiston kiinteistönhoitoja ulkoaluetöistä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Kuntien asuntotuotantoa ei Suomessa ole syytä kasvattaa nykyisestäänse on viime vuosina aiemmasta vähentynyt ja jatkossa sen tulisi olla mahdollisimman runsaasti asukkaittensa toimintaa. Aurinkovoimalan vuosituotannon arvioidaan vastaavan noin 350 kerrostalokaksion vuosikulutusta. Siinä on lähes 3000 aurinkopaneelia. Sopii ajatella, että aurinkoenergia, sähköksi muutettuna tulisi hyödyntää sen keräilypaikalla, jolloin energian siirrossa tapahtuva hävikki jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Nyt niitä on valmiina vasta kolmannes tarpeesta. Kunnallistekniikka-avustukset ovat osa valtion osallistumista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksiin, jotka solmitaan neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu). MALsopimuksilla pyritään kuntien yhteisvastuulliseen asuntopolitiikkaan ja toimiviin liikennejärjestelmiin. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 67,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 60,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 0782-7911 Suomen suurin aurinkovoimala käynnistyi Kivikossa otettiin viime viikolla käyttöön Suomen suurin aurinkovoimala. Hallitus tukee täydennysrakentamista Valtioneuvosto on päättänyt MAL-sopimuksiin kuuluvista, valtion asuntorahaston varoista myönnettävistä lähivuosien kunnallistekniikka-avustuksista. Sote-palvelut tullaan ylläpitämään valtion perimillä veroilla ja todennäköisesti itse maksettava osuus säilyy entisemä. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Ikäihmisille tarvitaan runsaasti koteja 15 vuoden päästä jo joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Paneelit vuokrataan nimikkopaneeleina. Sopimuksen myötä Are aloittaa toukokuun alussa kiinteistönhoidon viidessä toimistokiinteistössä Espoon Tapiolassa. (toimitusaineisto) Uu si oi ko ra ta ja pä äk au pu nk ise ud un P ääkirjoitus Aurinkosähkön tuottajiksi eivät kunnat sovi Suomessa S uomenkunnat ovat menettämässä perinteisen ja hyvin suureksi paisuneen toiminnan maakunnalliselle organisaatiolle
Investointikuluja ei suoraan tule, koska järjestelmät hankitaan 15 vuoden leasingillä, suunnilleen säästyvän käyttösähkön hinnalla. 6 Aurinkosähköloikka kuntien kimppaleasingillä Ympäristökeskus tarjoaa kunnille yhteishankintana kiinteistöjen aurinkosähköistämistä, johon saa 25 prosentin tuen valtiolta. Ilmoittautumisaikaa kunnilla toukokuun puoliväliin, asennukset keväällä 2017
Kunnat suunnittelevat HINKU-avulla itse Voimaloiden suunnittelu ja lupien hakeminen ovat kuntien omalla vastuulla, mutta HINKU-tiimi tai paikalliset toimijat voivat auttaa näissä. Leasing-kauden päätyttyä asiakas voi lunastaa itselleen edelleen tuottavan voimalan etukäteen sovittavan pienen jäännösarvon hinnalla. Kiinnostuneiden kuntien määrä kartoitetaan 2. Yhteishankintaan osallistuminen maksaa alustavasti 1000 €/kunta. Rahoituksen kilpailutus 30.8. 5 kWp voimalan tuottaman sähkön arvo on kohteessa käytettynä vuositasolla noin 420 € alv %, ja tämä on myös se summa, joka peritään vuosittain leasingmaksuina neljässä 105 €:n erässä. HINKU-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 30 kuntaa. – Moni kunta voi tällä hetkellä saada sähköä verkosta hieman edullisemmin, mutta yli kymmenen vuotta kestävän leasing-kauden aikana verkkosähkön hinta todennäköisesti nousee. Mikäli kunta haluaa rahoittaa hankinnan itse, se voi osallistua pelkkään voimalan kilpailutukseen ja jättää rahoituskilpailutuksen väliin. Yleensä riittää kun selvittää: – kattopinta-alan riittävyyden – katon kantavuuden – katolle pääsyn – kohteen tehon tarpeen Yli 50 kWp voimaloissa on hyvä käyttää erillistä suunnittelijaa. 2016 5. Hanki voimala käyttösähkön säästöllä Yhteishankinnan leasing-maksu määritellään kutakuinkin samaksi kuin se summa, minkä voimalan tuottama sähkö maksaisi verkosta ostettuna. Tämä edellyttää, että vähintään 20 kuntaa lähtee hankintaan mukaan. Suomen ympäristökeskus SYKE on nyt tarttunut tähän tosiasiaan ja tarjoaa madalletulla kynnyksellä mahdollisuuden itsenäisyyden 100-vuotisuuden aurinkosähköloikkaan kaikille Suomen kunnille, joko niiden omiin tai niiden täysin omistamien yhtiöiden kiinteistöihin. Kunnat voivat tilata joko 5, 10 tai 20 kWp:n voimalan tai näiden kerrannaisia. Myös kuntien omistamat asuntoyhtiöt ovat tervetulleita ensimmäiseen vaiheeseen, mutta rahoituskilpailutukseen niitä ei hyväksytä, koska ne eivät ole oikeutettuja työja elinkeinoministeriön tukeen. Yhteishankinnan leasing-maksu määritellään kutakuinkin samaksi kuin se summa, minkä voimalan tuottama sähkö maksaisi verkosta ostettuna. Kiinnostuneet kunnat ja asennuskohteet selville 22.5.2016 mennessä 3. Itse tuotettu ja käytetty aurinkosähkö korvaa verkosta ostettua sähköä, jolloin säästetään sähköenergia (3 c/kWh), sähkönsiirto (3 c/kWh) ja verot (3 c/kWh), eli yhteensä noin 9–10 c/kWh. Projektin aikataulu nykytiedolla: 1. 7 L appeenrannan yliopiston energiatekniikan professorin Jero Aholan mukaan parhaita aurinkosähkökohteita ovat suuret yleiset rakennukset, esimerkiksi sairaalat ja koulut. – Viime vuoden pilotissa solmittiin neljään kuntaan 12 vuoden aurinkosähköleasingit, joiden yhteishankinta-arvo oli noin 100 000 euroa, kertoo suunnitteluinsinööri Pasi Tainio ympäristökeskuksesta. Myös leasingmaksu voi hieman nousta, sillä leasingkorko sidotaan johonkin yleiseen markkinakorkoon, kuten 3 kk Euriboriin, Tainio sanoo. Pienehköt, 5–20 kW:n voimalat voidaan yleensä asentaa kohteisiin hyvin kevyellä suunnittelulla. Voimaloiden kilpailutus 30.6.2016 4. Valtion 25 prosentin tuki lyhentää leasingkauden pituutta. Hiilineutraalisuutta tavoittelevat HINKUkunnat ovat sitoutuneet vähentämään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Jäännösarvokin sovitaan nyt – Voimalan käyttöikä on pitkä, jopa yli 30 vuotta, joten voimalan hankinta voidaan ajatella myös erittäin pitkäaikaisena sähkösopimuksena, jossa osa sähkönhinnasta kiinnitetään nykytasoon noin 15 vuodeksi ja sen jälkeen seuraavat 15 vuotta sähkö on tältä osin ilmaista, Tainio kuvaa. Verkkoon myydystä sähköstä saadaan hyvityksenä yleensä sähköenergian hinta (3 c/kWh) vähennettynä sähköyhtiön marginaalilla (1 c/kWh), eli hyötyä saadaan 2 c/kWh. Voimaloiden asennus 30.4.2017 mennessä Piloteista kokemukset Ympäristökeskuksen HINKU-tiimi on ollut mukana järjestämässä menestyksekkäästi jo kahta aurinkosähköjärjestelmien kimppahankintaa. Näin voimalan hankinta ei aiheuta investointikuluja, eikä vaikuta merkittävästi käyttömenoihin leasing-kauden aikana. Kunnilla on nyt mahdollisuus osallistua yhteiseen aurinkosähköhankkeeseen, jos vähintään 20 kuntaa saadaan mukaan.
Kannattavuuden maksimoimiseksi kunnat hankkivat kiinteistöihinsä voimaloita, joiden tuottama sähkö käytetään pääsääntöisesti kyseisessä kiinteistössä. 5 kWp-voimala vaatii kattopinta-alaa alle 40 m 2 ja painaa alle 20 kg/m 2 (tasakattoasennus alle 30 kg/m 2 ). 5 kWp-voimala tuottaa parhaimmillaan noin 5 kW:n tehon, joten kohteen pohjakuorman on tällöin hyvä olla vähintään tuota 5 kW:n luokkaa. Hyvin mitoitettu ja hyvällä paikalla oleva aurinkovoimala voi tuottaa kiinteistön vuotuisesta sähköntarpeesta noin 10 prosenttia. Konesaumatulle peltikatolle asennus sujuu ilman reikien tekemistä. Aurinkovoimalan hankinta leasingmallilla on hyvä tapa: käyttömenoja Sähkön hinnan ja siirtohinnan noustessa hankinnan kannattavuus paranee edelleen. Mitä hyvää. Mitoituksessa voidaan yksinkertaisesti katsoa kohteen tunneittainen sähkönkulutus kesäpäiviltä. Mikäli kesäpäivän sähkönkulutus on kohteessa alimmillaan vaikka 9–11 kW, on 10 kWp-voimala sopiva kohteeseen. – Huonokuntoiselle katolle ei voimaloita välttämättä kannata asentaa, sillä niiden siirtämisestä kattoremontin alta ja uudelleen asentamisesta aiheutuu turhia kustannuksia, joskaan ei kovin paljon, Tainio sanoo. Hyvin mitoitettu ja hyvällä paikalla oleva aurinkovoimala voi tuottaa kiinteistön vuotuisesta sähköntarpeesta noin 10 prosenttia.. Asennuspaikan välittömään läheisyyteen tulee olla esteetön pääsy nostinautolla. – Uuden katon kohdalla on taas hyvä huomioida katon takuu, varsinkin mikäli asennuksessa joudutaan tekemään kattoon reikiä. 8 Koko mitoitetaan omaan käyttöön Sähkön oman käytön korvaaminen on siis monin kerroin kannattavampaa kuin verkkoon myyminen. Myös riittävä kattopinta-ala on hyvä varmistaa. Tasakatoista ollaan tarkkoja Yksi huomioitava seikka kohdetta valittaessa on katon kunto
Talvella tuottoa vähentää paneelien pinnoilla oleva lumi. – Mutta on myös kahden piirin inverttereitä, eivätkä ne ole merkittävästi kalliimpia. – Inverttereissä on usein vain yksi piiri, ja yhdessä piirissä olevat paneelit tuottavat aina sähköä huonoimman paneelin mukaan, Pasi Tainio selittää. Tunnen yksityishenkilön, jolla on kahdessa piirissä 2,5 kW:n paneelit itäsekä länsisuunnassa. Yhdessä voimalassa käytetään korkeintaan 20 kW:n invertteriä. Invertteriin kaksi piiriä eli suuntaa Paras tuotto saadaan etelään päin olevalta lappeelta, mutta myös jopa itäja länsisuuntaan olevat asennukset ovat mahdollisia. Ei siis kilpailuteta paneelien neliöitä vaan tarvittava energiateho ja laitteiden kestävyys. – Kilpailutetaan ainakin vuosituottoodotus ja hinta sekä takuuajat, jolloin pääsemme vertailemaan koko 15 vuoden todellista tuottavuutta, Tainio kertoo. – Suurin osa aurinkosähköpanee lien valmistajista käyttää järjestelmiensä asennukseen paikallisia alihankintayrityksiä, joita Suomessa on paljon, vastaa Pasi Tainio. Teksti: Terttu Iiskola Aluetaloushyötyä suurkilpailutuksella. Tällöin voimalan tuotto jää hieman pienemmäksi, mutta jakaantuu tasaisemmin pitkin päivää. SYKEn lähettämässä ohjekirjeessä todetaan: Yleensä yhden voimalan kaikki paneelit tulee sijoittaa samaan suuntaan ja samaan kulmaan. 9 Varjostukset haittaavat paljon Hyvä paikka tarkoittaa harjakaton etelään suunnattua lapetta, jolle ei lankea varjostuksia. Miksi, kun joissakin tapauksissa kaksi suuntaa saattaa tuottaa pitempään sähköä. Talvella aurinkosähkön tuotto on kuitenkin melko pientä ja kevätaurinko sulattaa lumen liukkaalta paneelipinnalta nopeasti. Yksikin puun oksa voimalan ja auringon välissä vähentää voimalan tuottoa. Mikäli kesäpäivän sähkönkulutus on kohteessa alimmillaan vaikka 9–11 kW, on 10 kWp-voimala sopiva kohteeseen. Miten on mahdollista, että aurinkosähköjärjestelmien suurhankinta tukee aluetaloutta. – Emme ole tehneet kilpailutusasiakirjoja vielä valmiiksi, vaan muotoilemme ne huolellisesti sitten, kun tiedämme mukaan lähtijöiden ja sitä kautta haluttavan aurinkosähkön kilowattimäärän. Paneeleita ei myöskään tarvitse yleensä puhdistaa, vaan sade hoitaa sen kiinteistönhoitajien puolesta. – Suurin osa aurinkosähköpanee lien valmistajista käyttää järjestelmiensä asennukseen paikallisia alihankinta yrityksiä.. Lumi voidaan pudottaa panee lien päältä samalla, kun sitä muutenkin käydään katolta pudottamassa, mutta aurinkosähkön tuoton vuoksi ei lunta kannata lähteä erikseen pudottamaan. Kilpailutushan on niin suuri, että se on tehtävä kansainvälisesti
Vuonna 2015 uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli 45 prosenttia kun se edellisvuonna oli alle 40 prosenttia. – Arviomme on, että uusiutuvien energialähteiden määrä sähköntuotannossa kasvaa. 10 V altaosa (79 prosenttia) Suomessa tuotetusta sähköstä on tuotettu hiilidioksidivapaasti. Ydinvoiman osuus on suunnilleen yhtä suuri (33,7 prosenttia) ja loppu (10-15 prosenttia) on turvetta , maakaasua ja kivihiiltä. koko sähköntuotannon määrä kasvaa. Myös Ydinvoima tärkein yksittäinen energianlähde sähköntuotannossa Uusiutuvalla energialla 45 prosenttia sähköstä Sähköä tuotetaan Suomessa monipuolisesti usealla eri energianlähteellä ja tuotantomuodolla. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on suurta ja kasvaa yhä. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta kasvussa. Uusiutuvissa kasvaa eniten tuulivoima, aurinkosähkö ja metsäbioenergia, toteaa sähköntuotannon johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.. Uusiutuvien osuus tulee olemaan noin 40–45 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2030
Meillä on paljon eri sähköntuottajia. Kuka tahansa voi perustaa voimalaitoksen Euroopan Unioni ei voi päättää jäsenmaissaan käytettävistä energianlähteistä, sillä perussopimuksen mukaan energialähteet ovat jäsenmaiden valittavissa. Tämän ansiosta energian hinta on edullinen. Jopa 90 prosenttia polttoaineen energiasta saadaan muutettua sähköksi ja lämmöksi. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. 11 Sähköntuotannon johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä kertoo, että uusiutuvien energialähteiden käyttö sähköntuotannossa tulee lähitulevaisuudessakin kasvamaan. Tietysti tuottajan täytyy täyttää kaikki ympäristö-, turvallisuusja muut määräykset. Monipuolisuus myös tuo varmuutta sähköjärjestelmään. Suomen sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jukka Leskelän mukaan sähköntuotannon hajautus on yksinomaan positiivinen asia, sillä se lisää sähkön hankinnan varmuutta ja pitää sähkön hinnan kohtuullisella tasolla: – Suomessa tuotanto on hajautunut monella tavalla. Sähköntuotannon hajautus lisää varmuutta Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Leskelä kuitenkin toteaa, että käytännössä EU kuitenkin merkittävällä tavalla ohjaa energialähteisiin liittyviä valintoja: – Uusiutuville energialähteille on asetettu tavoitteita, mutta kaikkea energiankäyttöä koskien eli sähkölle ei ole omia tavoitteitaan. – Tämä on tärkeä periaate markkinoilla. – Tämä on puhtaasti poliittista periaateharkintaa. Mutta minkään muun tuotantomuodon osalta ei siis poliittista valintaa tehdä, Leskelä lisää. Minkään yksittäisen energialähteen saatavuus ei muodosta järin suurta ongelmaa sähkön saatavuudelle. Uusiutumattomat energialähteet poistuvat Uusiutumattomien energialähteiden käyttö sähköntuotannossa tulee lähivuosina loppumaan lähes tyystin. Hiiltä on helppo varastoida ja se on melko edullista, joten hiiltä käytetään pitkällä tulevaisuudessakin, jos kotimaisten polttoaineiden toimitusvarmuudessa on ongelmia tai jos niistä syystä tai toisesta tulisi hyvin kalliita. Kun sekä tuottajat että tuotantomuodot kilpailevat markkinoilla, syntyy tehokas tuotanto ja järjestelmä. Markkinat ovat avoinna investoinneille. Leskelä huomauttaa, että Suomessa kaikki energialähteet ovat mahdollisia ja voimalaitoksen voi rakentaa kuka hyvänsä. Leskelä kertoo, että öljyä käytetään nykyäänkin sähköntuotannossa ainoastaan käynnistyspolttoaineena lämpövoimalaitoksissa. Kivihiiltä tullaan käyttämään jonkun verran myös rinnakkaispolttoaineena kotimaisille polttoaineille, mutta määrät ovat takavuosiin nähden hyvin pieniä, Leskelä täsmentää. Myös eri sähköntuotantomuotoja on paljon. Sitä säätelee ydinenergialaki, jonka mukaan valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen jokaisesta ydinlaitoksesta ja arvioi siinä, onko laitos yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Energiateollisuus ry.. Kivihiilen käyttö taas on jo hurjaa vauhtia vähentynyt ja tulee jatkossakin vähenemään: – Kivihiilelle kuitenkin jää merkittävä rooli huoltovarmuuspolttoaineena. Ympäristömääräysten vuoksi joidenkin energialähteiden käyttö tuulee melko kalliiksi. Ydinvoima on Suomessa ainoa tuotantomuoto, joka edellyttää poliittisen hyväksynnän. En oikeastaan näe tässä asiassa huonoja puolia. Viime vuonna Suomessa tuotetusta sähköstä suurin osa tuotettiin ydinja vesivoimalla
Purkua ei saa aloittaa ennen asbestikartoitusta. Nyt aina, kun voidaan olettaa, että rakenteessa voi olla asbestia, näytteenotto on pakollinen jokaisesta talon asunnosta, vaikka purku tehtäisiin joka tapauksessa asbestivaatimuksin, Saarinen kertoo. Taloyhtiöissä rakennuttajan edustajien eli hallituksen ja isännöitsijän velvollisuuksiin kuuluu varmistaa purettavien materiaalien asbestipitoisuus eli on selvitettävä aina: missä mahdollisesti oleva asbesti sijaitsee, millaista ja paljonko sitä on ja miten pölyävää se on purettaessa. Se pätee, jollei yhtiön yhtiöjärjestyksessä asiasta ole muuta määrätty. Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen Kristel Pynnösen antamien arvioiden mukaan asbestikartoitus maksaa 200–500 euroa asuntoa kohden. – Lisävaatimukseksi tuli kartoitus. Jos taas remontti tehdään siksi, että osakas haluaa uudistaa huoneistonsa sinänsä ehjiä rakenteita/laitteita, maksaa osakas luonnollisesti remonttikustannukset ja kartoitukset. Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään yhtiön ja osakkaiden välisestä kunnossapitovastuunjaosta. Asbestikartoituksen saa suorittaa asiaan riittävän perehtynyt henkilö. Kuntotarkastuksiin asbestikartoituslisä Mikään itse työssä ei muuttunut, mutta lisäkustannus tuli. Siitä Työterveyslaitoksen ilmanäytteiden osuus on 2400–3300 euroa. Urakoitsijalla, joka on remontintekijöiden työnantaja, on ensisijainen vastuu altistuksen ehkäisemisessä. 12 V uoden 2016 alusta voimaan tulleen uuden asbestiasetuksen mukaan purettavien materiaalien asbestipitoisuus tulee etukäteen selvittää kaikissa rakennuksissa ja yksitMuutos: kustannuslisä Isännöintiliiton puheenjohtajan Ilkka Saarisen mukaan varsinaisiin asbestipurkutyömääräyksiin ei tullut uutta. Asbestilain uudistus ei vaikuta tähän kustannustenjakoon. Kartoitusraportin pohjalta tulee tehdä purkutyöstä kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Urakoitsijan vastuu ei kuitenkaan vähennä myös rakennuttajalle kuuluvaa vastuuta.. Esimerkiksi putkija kylpyhuoneremontit on ammatti-isännöitsijöiden vastuulla tehty nytkin asbestipurkutöinä aina, kun asbestia on voitu epäillä, koska kyseessä on myös tekijöiden työsuojelu. Hallituksen normien poiston vastapainoksi syntyi uusi byrokratian kukkanen, kun asbestikartoitus tuli pakolliseksi myös sellaisissa kohteissa, missä purkutyö joka tapauksessa tehtäisiin asbestimääräysten mukaan. Jos yhtiön kunnossa pidettävä rakennuksen osa on rikki, yhtiön pitää teettää korjaus ja maksaa kustannukset. Asbestikartoitus tehtävä, vaikka tehtäisiin joka tapauksessa ammattimainen asbestipurkutyö täisissä asunnoissa, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1994. Esimerkiksi 30 huoneiston taloyhtiössä kartoitus voi siis maksaa 6000–15000 euroa
Purkutyöstä on tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet työn ja työympäristön turvallisuuden varmistamiseksi. Raportti liitetään osaksi rakennuttajan turvallisuusasiakirjaa ja annetaan purkutyön tekijälle. – Käytännössä asuntojen omistajat useimmiten jättävät vastuun kartoituksen teosta urakoitsijan vastuulle, Saarinen kertoo. Asbestikartoituksen tekijältä laissa edellytetään ”riittävää perehtyneisyyttä”. Purkutyön jälkeen tilan puhtaus on varmistettava mittauksin. Teksti: Terttu Iiskola Lisätietoja netissä: Työterveyslaitos, Asbesti rakennustyössä. Jokainen pintaremonttikin tuottaa siis osakkaalle päänvaivaa. Kun yksityinen asunto-osakas siis haluaa tehdä ”tavanomaisen” kylpyhuoneremontin ennen vuotta 1994 valmistuneessa talossa, hänen pitää vähintään ottaa näytteitä ja toimittaa ne analysoitavaksi esimerkiksi Työterveyslaitoksen laboratorioon. – Aina kun voidaan olettaa, että rakenteessa voi olla asbestia, näytteenotto on pakollinen jokaisesta talon asunnosta, vaikka purku tehtäisiin joka tapauksessa asbestivaatimuksin. Yksityisen osakkaankin hankittava kartoitus Uusi asbestilaki koskee muun muassa kylpyhuoneremonttia, keittiöremonttia, väliseinien purkua, jopa tapettien vaihtoa. Asbestipurkutöitä saavat tehdä vain sellaiset yritykset, joilla on siihen lupa, ja töihin pätevät työntekijät. Asbestia voi löytyä myös julkisivupinnoitteista, julkisivujen ja kattojen verhousmateriaaleista ja sokkelin vesieristeistä. Ilkka Saarinen sanoo, että ajankululla on joskus suurempi merkitys on kuin itse rahalla, koska asbestikartoituksen sekä -purkujen ammattilaisista on pulaa, ja lisäkilpailuttaminen vie aikansa. 13 Ammattilaisista pulaa Taloyhtiökorjauksissa, kuten putkistoja julkisivusaneerauksissa, tulee selvittää asbestija haitta-aineiden olemassaolo
Mahdollinen ylijäämä syötetään valtakunnan verkkoon. Voimalan tuottama sähkö käytetään tehtaalla trukkien lataamiseen ja kulutushuippujen leikkaamiseen. Kaikki tuotettu aurinkosähkö käytetään itse. Taajuusmuuttajatehtaan aurinkosähköjärjestelmä on parhaimmillaan, kun rakennusten jäähdytyksen ja ilmastoinnin kulutushuippuja leikataan keskikesällä, jolloin tuotto ja kulutus ovat samanaikaisia. Aurinkoinvertteri on aurinkovoimalan aivot, keuhkot ja sydän. ABB:n aurinkovoimalalla on tärkeä rooli myös aurinkoinverttereiden tutkimuksessa ja tuotekeLedit pudottivat valaistuksen sähkölaskua merkittävästi Aurinkosähkö säästää energiaa ja euroja ABB:llä Sähkövoimaja automaatioteknologiayhtiö ABB on Helsingin Pitäjänmäen tehtaallaan aurinkosähköä jo runsaat viisi vuotta. ABB:n Drives and Controls -liiketoimintayksikön johtaja Lasse Mäkelinin mukaan aurinkosähkö sopii hyvin Suomeen muiden sähköntuotantomuotojen rinnalle. Taajuusmuuttajatehtaan katolla sijaitseva järjestelmä tuottaa noin 160 000 kilowattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 30 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Aurinkosähköjärjestelmä on parhaimmillaan, kun rakennusten jäähdytyksen ja ilmastoinnin kulutushuippuja leikataan keskikesällä, jolloin tuotto ja kulutus ovat samanaikaisia, Mäkelin sanoo. Järjestelmä sisältää noin 870 aurinkokennoa ja kokonaispinta-ala on 1 250 neliömetriä. – Taajuusmuuttajatehtaan järjestelmä on hyvä esimerkki lähellä kulutuskohdetta sijaitsevan hajautetun sähköntuotannon hyödyistä. Tehtaan katolla sijaitseva voimala oli tuolloin Pohjoismaiden suurin valtakunnan sähköverkkoon kytketty aurinkosähköjärjestelmä. Muutama vuosi sitten tehtaan valaistus vaihtui lediksi, jolloin valaistuksen osalta sähkölasku putosi 75 prosentilla. Se on rakennettu yhteistyössä Naps Systems Oy:n kanssa, joka on myös toimittanut paneelit. Se muuttaa aurinkosähkön verkkosähköksi. ABB aloitti inverttereiden tuotekehityksen Pitäjänmäellä jo vuonna 2008 ja on keskittänyt Suomeen voimalaitosmittakaavan inverttereiden kehitysja liiketoimintavastuun. hityksessä. Suomessa aurinkoinvertteri. 14 S ähkövoimaja automaatioteknologiayhtiö ABB otti vuonna 2010 käyttöön 181 kilowatin aurinkosähkövoimalan taajuusmuuttajatehtaallaan Helsingin Pitäjänmäellä
Halleissa on myös isoja ikkunapintoja sekä kattovaloaukkoja, joten myös luonnonvalon hyödyntäminen vakiovalosäädöllä on mahdollista ja käytössä, toimialajohtaja Harri Liukku ABB:ltä sanoo. Sähkölasku pieneni merkittävästi Uudistus on leikannut valaistuksen sähkölaskua 75 prosentilla. ABB:n Pitäjänmäen tehdasalueella työskentelee lähes 3 000 henkilöä. Uusi valaistus on huomattavasti energiatehokkaampi ja laadullisesti parempi. KNX-automaatio mahdollistaa rakennuksen kaikkien toimintojen, kuten valaistuksen, ilmastoinnin, lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistämisen yhtenäiseksi älykkäästi toimivaksi verkoksi. Uudessa ratkaisussa on lisäksi valaistuksen säätömahdollisuus, jolla voitiin hakea sopiva valaistustaso tehdashalleihin. Investointiin myönnettiin Työja elinkeinoministeriön energiatuki. Valaistus muuttui lediksi ABB taajuusmuuttajatehtaalla Helsingin Pitäjänmäellä 1970-luvun valaistus sai muutama vuosi sitten väistyä energiatehokkaiden led-valaisimien tieltä. Juhani Karvonen. Kaikkiaan tehtaan sähkölasku on pienentynyt noin 120 000 euroa vuodessa. Myös älykkäät jäteja vesijärjestelmät, materiaalit ja pakkaukset sekä tuotantojärjestelmät muodostavat yhdessä yli 670 miljardin euron vuosittaisen markkinan. Myös huoltokustannukset tulevat pienemmiksi. liiketoiminta työllistää ABB:llä ja alihankkijoilla yli 100 henkilöä. Laitos otettiin käyttöön kesällä 2010. Näkymät ovat tuoreen analyysin mukaan rohkaisevia: Suurin kasvupotentiaali on maailman älykaupunkeihin rakennettavassa infrastruktuurissa, jossa avautuu jo viiden vuoden päästä 1 500 miljardin euron vuotuiset markkinat. Maailman suurimmalla taajuusmuuttajatehtaalla Pitäjänmäellä työskentelee noin 1300 henkilöä. Suomen tarjoamille ilmastoratkaisuille suuret markkinat Odotettua kunnianhimoisempi Pariisin ilmastosopimus haastaa ja antaa mahdollisuuden Suomelle päästä edelläkävijöiden joukkoon tarjoamaan ratkaisuja maailman kestävän kehityksen tarpeisiin. – Ilman valon säätöä luxitasot olisivat yleisesti noin 800. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta. Nyt valaistus voidaan säätää esimerkiksi 600 luxiin ja lisäksi hyödyntää päivänvalon säätöä alueilla, joissa sitä on tarjolla. Voimakkainta on kasvu älyliikenteen ja liikkumisen sektoreilla: älykkäät liikennejärjestelmät ja itseohjautuvat ajoneuvot tarjoavat jopa 3 400 miljardin euron vuotuiset globaalit markkinat. Noin 15 000 neliömetrin suuruisen tehdashallin valaistusta ohjaa ABB:n KNX-taloautomaatiojärjestelmä, joka huomioi päivänvalon määrän. Normaali vuosituotto Suomessa vastaavankokoiselle laitokselle on noin 150-160 MWh eli 150 000 kWh. Tehtaan valaistus oli perustettaessa Suomen energiatehokkain. Tuotto on ollut siis runsaan viiden vuoden aikana arviolta 825 000 kWh. 15 Taajuusmuuttajatehtaan katolla sijaitseva järjestelmä tuottaa noin 160 000 kilowattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 30 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Aurinkosähköllä on säästetty euroja ja energiaa. Aurinkoisina päivinä voidaan leikata jopa kolmannes valaistuksen käyttämästä sähköenergiasta, Liukku sanoo. Noin 15 000 neliömetrin suuruisen tehdashallin valaistusta ohjaa ABB:n KNX-taloautomaatiojärjestelmä, joka huomioi päivänvalon määrän. Tehtaan valaistus oli perustettaessa Suomen energiatehokkain. Suomella on erinomainen mahdollisuus tuoda älykaupunkeihin erityisesti energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuja sekä liikenteen puhtaita ratkaisuja, kuten biopolttoaineita. Sitran tuoreen markkinaanalyysin mukaan hiilineutraalius luo 6 000 miljardin euron suuruiset markkinat älykkäille vihreille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä. Aurinkosähkövoimalan investointikustannukset ovat noin 500 000 euroa. – Vanha valaistus oli elinkaarensa loppupuolella. Koko tehdashallin valaistus on jaettu 16 valaistusalueeseen, joita säädetään KNX-järjestelmällä. Järjestelmä on käytössä muun muassa Helsingin Musiikkitalossa, Finnairin pääkonttorilla sekä High Tech Center Keilaniemessä Espoossa. Helmikuussa 2016 yhtiö otti käyttöön uuden aurinkovoimalaboratorion aurinkoinverttereiden tutkimukseen ja testaamiseen. Alueella valmistetaan taajuusmuuttajia, moottoreita ja generaattoreita. Kansainvälisen Frost&Sullivan -konsulttiyhtiön kanssa tehty analyysi tarkastelee kuutta tärkeää sektoria: energiaa, vesija jätehuoltoa, liikennettä, rakentamista, teollisuutta sekä biotaloutta. Sen ansiosta valon määrä on tehtaan eri osissa tarpeiden mukainen. Energiansäästöä on kertynyt vähän yli 10 000 euroa vuodessa. ABB:n asennettu taajuusmuuttajakanta pienensi vuonna 2015 maailman hiilidioksidipäästöjä noin 410 miljoonaa tonnia, mikä vastaa yli 100 miljoonan ajoneuvon vuosittaisia päästöjä. Sitran toisen tuoreen selvityksen mukaan pelkästään energiaja liikennesektorilla Suomen puhtaiden teknologioiden viennin arvo kasvaa vuoteen 2030 ollen noin viisi miljardia euroa vuodessa
Alueen uudistaminen usein nimittäin nostaa lähiympäristön asuntojen arvoa. Kurssimuutoksen ansiosta myyjä kotiuttaa Venäjälle nyt kaksinkertaisen summan. Jos alueella on paljon vuokra-asuntoja, omistusasuntojen hinnat laskevat.. Toteutuneiden myyntihintojen laskettiin voineen olla noin neljä prosenttia pienemmät niillä alueilla, joilla vuokra-asuntoja oli yli 75 prosenttia kuin alueilla, joilla vuokra-asuntojen osuus oli alle 25 prosenttia. Geoenergia on maahan, kallioon tai vesistöön varastoitunutta auringon energiaa, tutummin maalämpöä. Kymmenen minuutin suihku kuluttaa vettä 150 litraa. Toisaalta ruplan kurssivaihtelun ansiosta kiinteistöjen myymisestä saa nyt hyvän tuoton. Jos nelihenkinen perhe käy suihkussa päivittäin, kuukausitasolla puhutaan noin 60 euron kustannuksista ja vuositasolla noin 700 eurosta. Tulosta ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että esimerkiksi uuden vuokratalon rakentaminen alueelle väistämättä laskisi lähellä olevien asuntojen hintoja. GTK:n geoenergiayksikön päällikön Asmo Huuskon mukaan geoenergialla voitaisiin korvata fossiilisten polttoaineiden käyttö kokonaan kiinteistöissä. Muun muassa Levillä venäläisten hintapyynnöistä on sulanut kymmeniä tuhansia euroja, Saimaan rannalla myydyissä lomaasunnoissa hintaero voi olla jopa satatuhatta euroa. Vettä 155 litraa vuorokaudessa Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. 16 Vuokra-asuntoja 50 miljoonalla eurolla VVO-konserni on sopinut Pohjola Rakennus Oy Uusimaan kanssa lähes 50 miljoonan euron arvoisten vuokra-asuntojen toteuttamisesta Helsinkiin, Vantaalle ja Hyvinkäälle. Parhaimmat alueet ovat Ahvenanmaalla, Kymenlaaksossa ja ylipäänsä eteläisessä Suomessa. Tutkimuksessa analysoitiin tietoja yhteensä yli 105 000 kerrostaloasunnon kaupasta Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta vuosilta 2009–2014. Järjestelmiä voidaan kuitenkin toteuttaa koko Suomessa – keruuputkia täytyy vain pidentää pohjoista kohti mennessä. Myynti kiihtyi ruplan kurssin heikentyessä. Vuokra-asuntojen yleisyyden lisäksi mallissa huomioitiin esimerkiksi kiinteistöjen ikä, asuntojen koko ja sijaintikerros, rakennusten koko, yhtiövastikkeen suuruus, saunallisuus, tontin omistussuhde, postinumeroalue ja asuntojen arvioidut kuntotiedot. Moni venäläisten myymistä kiinteistöistä siirtyy takaisin suomalaisomistukseen, mutta harva venäläisomistaja voi edes haaveilla saavansa saman, mitä itse maksoi kiinteistöstä. Esimerkiksi 400 000 euron arvoisen kesäpaikan sai vuonna 2007 noin 14 miljoonalla ruplalla. Yhteensä rakenteille tulee tällä sopimuksella 263 Lumo-vuokra-asuntoa, jotka valmistuvat pääosin seuraavien kahden vuoden aikana. Sopimus sisältää neljä kohdetta, joihin rakentuu yhteensä 263 Lumo-vuokra-asuntoa. Vesilaskua voi pienentää kiinnittämällä huomiota jokapäiväisiin kulutustottumuksiin. Arvioitu hintavaikutus on kuitenkin melko pieni. Tutkimuslaitos julkaisi kartan herättääkseen päättäjät ja kansalaiset huomaamaan, kuinka paljon mahdollisuuksia on ja kuinka paljon niistä on käyttämättä. Vuokra-asunnoille on kasvavaa kysyntää sekä pääkaupunkiseudulla että Hyvinkäällä. Silti moni venäläisomistaja tekee hyvän tilin Suomi-kiinteistöillään. WC:n säästöpainiketta eli pienempää huuhtelua on hyvä käyttää aina kun mahdollista, sekä sulkea hana hampaita harjatessa sekä suihkussa saippuoinnin ajaksi. Vuokra-asunnot laskevat omistusasuntojen hintoja Vuokra-asuntojen suuri osuus laskee alueen omistusasuntojen kauppahintoja, selviää Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksesta. Kulutuksesta noin 40 prosenttia menee peseytymiseen, noin neljäsosa WC:n käyttöön ja loput pyykinpesuun ja keittiöön. Syynä on heikko rupla, jonka seurauksena asumiskustannukset ovat nousseet monelle venäläisomistajalle liian korkeiksi. Venäläiset myyvät vapaa-ajan kiinteistöjä Suomesta Venäläiset ovat alkaneet luopua Suomessa omistamistaan vapaaajan kiinteistöistä. Rakenteille tulee Helsingin Kannelmäkeen Vanhaistentielle 43, Helsingin Roihuvuoreen Tulisuontielle 28, Vantaan Martinlaakson Martinkeskukseen 143 ja Hyvinkäälle Kauppakeskus Villan lähistölle Värimestarinkaarelle 49 vuokra-asuntoa. Viime vuonna venäläiset myivät Suomessa Maanmittauslaitoksen mukaan toista sataa kiinteistöä, yli 13 miljoonan euron arvosta. Kannattaa myös peseytyä hieman viileämmällä vedellä, sillä lämpimän veden kustannus on yli tuplat verrattuna kylmään veteen. Suihkussa kannattaa huomioida siellä vietetty aika. Ruotsissa ollaan maalämmön käytössä yli vuosikymmen edellä, hyödyntämisessä on terawattiluokan ero. Kartasta näkee suhteellisen tarkkaan, missä päin Suomea olisi suurimmat mahdollisuudet hyödyntää maaperän lämpöä. VVO-konsernin ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaan välinen sopimus sisältää vuokra-asuntohankkeita kasvukeskuksissa. Geoenergiapotentiaalia eniten Etelä-Suomessa Geologinen tutkimuskeskus on julkaissut verkkosivuillaan kartan, josta näkee geoenergiapotentiaalin eri puolilla Suomea
17
Vuonna 2017 odotuksena on raportin mukaan hintojen hitaan nousun jatkuminen. Raksu-raportti on kokonaisuudessaan luettavissa Valtiovarainministeriön nettisivuilla osoitteessa vm.fi. Rakentamiseen odotetaan tänä vuonna 3–4 prosentin kasvua. ”Suomessa rakentamisen käänne parempaan on selvästi nähtävissä ja lähes kaikki alan indikaattorit osoittavat kasvua tai suunta on ainakin ylöspäin. Asuntojen korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan edelleen, mutta hidastuvan noin 2 prosenttiin. Asuntorakentaminen vilkasta ja alan työllisyys kohenee Rakentaminen on kasvussa, uudistalorakentaminen voi hyvin, korjausrakentamisen kasvu jatkuu, infran suhdanne on paranemassa ja rakennusalan työllisyys kohenee. Rakennusalan työllisyysodotus on myönteinen. Lisäksi liikerakentaminen, kuten kauppakeskusten rakentaminen, on vilkastumassa. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Siihen on vaikuttanut ennen muuta raakaaineiden vahva deflaatio. Toisaalta matalalta tasolta lähdettäessä juuri uudisrakentamisen nousuprosentit näyttävät suurilta. www.suodatinkeskus.com. Työryhmä huomauttaa raportissaan myös, että rakentamisen kustannuskehitys on toistaiseksi ollut varsin maltillista. Asuntoaloitukset säilynevät suunnilleen kuluvan vuoden tasolla painottuen edelleen pienempiin asuntoihin. Talonrakentamisen kustannukset nousevat vuonna 2016 edelleen maltillisesti. Erityisesti liikevaihtoa, myyntiä, palkkakehitystä ja työllisyyttä kuvaavat mittarit ovat vahvassa kasvussa”, raportissa summataan. Infra-rakentamisen kysyntä säilynee suunnilleen samanlaisena kuin vuonna 2016. Ennustetasot ovat selvästi aiempaa matalammat. Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Muu uudistalonrakentaminen vähenee tästä vuodesta isojen rakennusinvestointihankkeiden valmistuessa. 18 R akennusalan suhdanneryhmä Raksu arvioi helmikuussa julkaistussa raportissaan, että Suomessa rakentamisen käänne parempaan on selvästi nähtävissä. Kokonaistuotanto kasvaa 3–4 prosenttia Raksu ennustaa koko rakentamisen kokonaistuotannon kasvavan vuonna 2016 noin 3–4 prosenttia ja ennuste tämän vuoden asuntoaloituksille on 28 000–29 000 asuntoa. – Viimeisimmät hinnan alennukset öljyssä ovat olleet merkittäviä ja odotukset hintojen palautumisesta ovat heikentyneet. Asuntorakentaminen on kuluvana vuonna vilkasta ja teollisuusrakentamisen arvioidaan niin ikään vauhdittuvan suurten investointien takia. Arvio koko rakentamisen kasvusta vuonna 2017 on noin 1–3 prosentin tasolla. Työryhmän mukaan esimerkiksi viimeisimmät rakentamisen liikevaihtoa, myyntiä, palkkakehitystä ja työllisyyttä koskevat tiedot ovat hyvin myönteisiä. Myös maaja vesirakentamisen indikaattorit ovat kehittyneet positiivisesti. Rakennustoiminta Rakentamisessa käänne parempaan Rakennusalan työllisten määrä nousi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 6 000 henkilöllä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta,samaan aikaan myös tehdyt työtunnit nousivat lähes neljä prosenttia. Kuluvana talvena ja myös koko vuonna työllisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen jonkin verran viime vuoteen verrattuna. Myös ensi vuotta koskevat odotukset ovat työryhmän mukaan positiiviset: – Raksun arvio vuoden 2017 rakentamisesta on myönteinen, joskin kasvu on hieman kuluvaa vuotta pienempää
– Kun vertaillaan asuntojen hintojen ja vuokrien kasvua, vuokrat ovat kasvaneet hieman enemmän suhteessa asuntojen hintoihin. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,3 prosenttia. Merkkejä on kuitenkin siitä, että hiljalleen vuokrien nousukin alkaisi rauhoittumaan. neljännes Alue Vuokra LukuIndeksi NeljännesVuosieuroa/m 2 määrä 2010=100 muutos % muutos % Koko maa 12,51 3 252 119,1 0,4 3,0 Pääkaupunkiseutu (PKS) 15,09 943 119,8 0,4 3,2 Muu Suomi (koko maa PKS) 11,22 2 309 118,8 0,4 3,0 Helsinki 15,64 620 118,7 0,4 3,1 Lähde: Tilastokeskus. Yksityiset asuntosijoittavat etsivät Viidan mukaan valikoiden vuokralaisia, ja mielellään preferoivat hyvätaustaisia ja pitkäaikaisia vuokralaisia. Markkinat sen loppujen lopuksi määrittelevät, onko korotus mahdollista vai ei, Viita korostaa. Jos sopimus antaa periksi ja vuokrasopimuksessa on mahdollista korottaa vuokraa, niin vuokraa voidaan korottaa jopa enemmänkin kuin mitä ylläpitokustannukset on kasvaneet. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,6 prosenttia. – Sitä kautta matala korkotaso voi alkaa vaikuttaa vuokratasoon, mutta se ei suoranaisesti näy näin lyhyellä aikavälillä. Viita näkee merkkejä vuokrien nousun rauhoittumisesta. Vuokra-asunnot alueittain, 2015, 4. – Toinen on se, että hoitokulut ovat yhtä lailla kasvaneet vuosien varrella. Viidan mukaan ihmiset ovat ehkä myös herkempiä muuttamaan, jolloin ei välttämättä olla valmiita sitoutumaan omistusasumiseen samalla tavalla kuin aikaisemmin. – Mutta vuokrien nousu ja lasku perustuu enemmän kysynnän ja tarjonnan lakiin. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 4,0 prosenttia ja muualla maassa 3,3 prosenttia. Jouni Suolanen Salkunhoitaja Vesa Viidan mukaan vuokrat ovat nousseet hieman asuntojen hintoja nopeammin. Vuokrat ovat kohonneet kasvukeskuksissa tasaisesti, hieman tulojen kasvua enemmän. – Esimerkiksi kaupungilla on vuokranantajana sen suhteen, ketkä tulevat vuokralaisiksi, hieman eri intressit kuin niillä, jotka toimivat enemmän vapailla markkinoilla. – Ainakin oman näkemykseni perusteella vuokra-asuntokantaa on tullut yhä enemmän markkinoille. Asumismenot kohoavat tutkimusten mukaan keskimäärin 3-4 prosenttia vuodessa, toteaa LähiTapiola -kiinteistöpääomarahastojen salkunhoitaja Vesa Viita. LähiTapiolan Arjen katsauksen mukaan niistä, jotka kertoivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen, peräti 44 prosenttia ilmoitti päällimmäiseksi syyksi asumiskulujen nousun. Viidan mukaan vuokrien nousu on pikkusen korkeampaa kuin asuntohintojen kehitys. Myös laatutaso on vuokraasunnoissa aika lailla samassa linjassa omistusasuntojen kanssa, Viita kertoo. Vuokrissa isoja eroja Onko sitten vuokra-asumisen suosio noussut suhteessa omistusasumiseen. Asuntoja rakennetaan yhä enemmän myös vuokratarkoitukseen. Sitä kautta vuokra voi olla ehkä vähän markkinavuokraa pienempi, ja ehdoissa voidaan olla ehkä joustavampia kuin isommilla vuokranantajilla. Kaupungin omistamissa taloissa asuntojen vuokrat ovat yleensä keskimääräistä halvempia. Miten selittyvät melko isot erot eri vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen kesken. – Toinen ulottuvuus se, että korotuksilla pysyy jollain tavalla vastaamaan markkinaavuokraan. Hoitokulut nostavat vuokria Viita näkee kaksi syytä ja ulottuvuutta vuokrien nousussa. 19 A suinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2015 keskimäärin kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vähän eri markkinoilla toimitaan kuitenkin, vaikka samaa tuotetta myydään, Viita vastaa. – Erot ovat hyvin alueellisia ja Hoitokulut ja markkinat nostivat vuokria kasvukeskuksissa asumisen kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin muualla Suomessa. julkinen liikenne ja esimerkiksi vapaa-ajan harrastusten osalta, Viita toteaa. Alhaiset pääomaja rahoituskulut houkuttelevat enemmän pääomia liikenteeseen , jolloin on nähty aktiivisuutta nimenomaan asuntomarkkinoilla ja kiinteistömarkkinoilla volyymien kasvun myötä. Erot ovat alueellisia. Silloin on tehtävä valintoja asumisalueen, kulkuvälineiden oma auto vs. Nousua selittää muun muassa asuntojen kova kysyntä ja hoitokulujen nousu. Ylläpitokustannukset ovat se perusasia, minkä takia lähdetään ylipäätään korottamaan vuokraa. Tavoitteena ei välttämättä ole vuokran suuruus vaan asukasvalinnassa huomioidaan esimerkiksi myös hakijan taloudellinen tila sekä asunnon tarve. – Se on tosin alueellista, mutta vuokrat ovat koko ajan olleet vähän edellä hintojen nousua. – Toki tällä hetkellä markkinat ovat korkomielessä houkuttelevat omistusasumiseen, mutta myös vuokralla asumista pidetään hyvin houkuttelevana vaihtoehtona
20 Lumeton talvi aikaisti pesua, urakka valmistunee jo vapuksi Talven jäljiltä Helsingin kadut puhdistetaan perusteellisesti. Katujen kevätpuhdistus jo pitkällä Helsingissä Hinausautot saapuvat paikalle ensimmäisenä ja tyhjentävät tienvarret sinne jätetyistä autoista.. Leuto talvi teki mahdolliseksi aloittaa vuotuisen urakan jo maaliskuun alussa. Työ etenee reippaasti, vaikka väärin parkkeeratut autot tuotavatkin merkittäviä viivytyksiä
Puupohjaisiakin hiekoitusaineita on olemassa, mutta niitä ei olla Helsingissä kustannussyistä kokeiltu. Jos katu on jo ehditty putsata, ei hiekkoja saa enää ajoradalle työntää, Juntunen muistuttaa. Kiinteistönomistajien on kuitenkin syytä muistaa, että etenkin Helsingin kantakaupungissa jalkakäytävien puhdistaminen kuuluu kiinteistön vastuulle. Turhan paljon joudumme odottelemaan autojen hinausta, ennen kuin pääsemme hommiin käsiksi. – Kaupunkilaisten olisi hyvä ilmoittautua myös tekstiviestipalveluun. Hinaajat ensin paikalle Puhdistusta varten katujen varsiin on pystytetty siirtokehotuskylttejä, jotka ilmaisevat kunkin kadun puhdistusajankohdan. Näin voidaan torjua katupölyä. Harjakoneen perässä ajaa kanttiharja. Vaikka karkean sepelin puhdistus esimerkiksi pyöräteiltä voidaan aloittaa melko aikaisin, katujen tehokas puhdistus onnistuu vasta, kun yöpakkasia ei enää esiinny. Sen pyörivät metallipiikit irrottavat kanttikiveyksen reunaan kivikovaksi kovettuneen hiekan ja lian. Autoja jätetään silti puhdistettavien katujen varteen.. 21 J oka kevät Helsingin kaupunki kerää talven hiekoitussepelit kaduilta, pyöräteiltä ja jalkakäytäviltä. – Vaikka katujen puhdistus kustantaa kaupungille vuosittain noin 4–5 miljoonaa euroa, ei hiekoitukselta ja puhdistukselta voida välttyä, kunnossapitolaki näet edellyttää, että kadut pidetään turvallisina ja hiekoitettuina, Juntunen sanoo. Harjakone aloittaa puhdistamisen Ennen muita koneita paikalle saapuu harjakone, joka harjaa katujen varsilta hiekat keskelle ajoväylää. Palvelun kautta saa täsmällistä tietoa katujen puhdistusaikatauluista. – Vaikka siirtokehotuskylttien väri vaihdettiin pari vuotta takaperin valkoisesta kirkkaan keltaiseksi, eivät autoilijat tunnu niitä noteeraavan. Leudolla talvella oli kääntöpuolensa, sepeliä jouduttiin käyttämään paljon liukkaudentorjuntaan. Jotta työ ei kuitenkaan seisoisi, käyn välillä puhdistamassa muita kadunpätkiä, harjakoneenkuljettaja, jo 9 vuoden kokemuksella Helsingin katuja puhdistava Jarkko Halminen sanoo. Katujen kevätpesun alkamisajankohta riippuu säistä. Pienempikokoinen kerääjä, eli hamsteri, puhdistaa kadun laidan pyörivillä harjoillaan. – Tänä vuonna katuja päästiin niukan lumen vuoksi putsaamaan jo varhain maaliskuussa, heti kun pyörätiet paljastuivat, ja kaduilla oli enää muutama lumikasa, Helsingin läntisen alueen katuylläpidon tilaaja Tommi Juntunen kertoo. – Sepelin ja hiekan puhdistaminen keväisin työllistää tusinan verran työryhmiä, ja yhteensä noin parisataa henkilöä. Kun kerääjät ovat tehneet työnsä, ne antavat tilaa lakaisukoneelle, joka viimeistelee kaKun kaikki muut työvaiheet on tehty, katu pestään puhtaaksi. Jotta autoilijat ymmärtäisivät siirtää ajoneuvonsa ajoissa pois puhdistettavilta katuosuuksilta, Helsingissä on otettu käyttöön verkosta löytyvä puhdistussuunnitelma, josta näkee kulloinkin työn alla olevat kadut. Helsingissä siivottavaa riittää noin 2500 kaistakilometriä, ja urakka kestää noin puolitoista kuukautta. Esikaupunkialueilla jalkakäytävät ovat kaupungin työsarkaa. Katujen hiekoitukseen käytetään Helsingissä pestyä, seulottua sepeliä, jotta keväinen katupöly pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Näin turhilta hinauksilta ja viivästyksiltä vältyttäisiin, Juntunen toteaa. Kerääjät poistavat hiekan Harjakoneen ja kanttiharjan perässä seuraa kerääjien karavaani. – Olisi hyvä, että kiinteistöt puhdistaisivat hiekat ajoradalle hyvissä ajoin, ennen kuin Staran katupuhdistajat tulevat paikalle. Kookas keräyslaite kerää karkeimman aineksen keskeltä ajoväylää. Siirtokyltit ovat nykyisin kirkkaan keltaiset, mutta sekään ei riitä. Satakunta henkilöä työskentelee varsinaisissa puhdistustehtävissä ja toiset sata henkilöä tekevät avustavia tehtäviä, pystyttävät siirtokehotuskylttejä, hinaavat autoja ja valvovat hinauksia. – Harjakone käy läpi myös jalkakäytävät pudottaen hiekat ajoväylälle, jos jalkakäytävät ovat kaupungin vastuulla, Halminen sanoo
Tampereella sepelin pesua ja uusiokäyttöä kokeiltiin, mutta se tuli niin kalliiksi, ettei sepelin pesua jatkettu, Juntunen tietää. Esimerkiksi rakentajat kysyvät sepeliä ahkerasti, myös meluvalleissa vanhaa sepeliä voidaan hyödyntää. – Lumenvastaanottopaikoilla sepelit vielä seulotaan, jonka jälkeen sepeliä tarvitsevat voivat hakea sitä kysyttäessä ilmaiseksi. Sepeli kuljetetaan lumenvastaanottopaikoille. Hamsteri käy säännöllisesti tyhjentämänsä hiekkasäiliönsä lavalle. Harjakoneen jälkeen kanttiharja puhdistaa jalkakäytävän ja ajoväylän reunan. Teräsharja irrottaa pyöriessään kanttiin tiukasti kovettuneen hiekan ja lian.. Harjakoneen ja kanttiharjan perässä ajavat kerääjät, jotka imaisevat hiekat sisuksiinsa. Lakaisun jälkeen katu pestään vedellä. Keräyslaite tyhjennetään välillä kuorma-auton lavalle. Kerääjät tyhjentävät kaduilta puhdistamassa sepelin lavalle säännöllisin väliajoin. Sepeliä ei käytetä enää uudestaan katujen hiekoitukseen. 22 dun puhdistuksen pesua varten
– Olemme tämän kevään osalta hyvin aikataulussa, jopa etuajassa. Puhdistuksen ohella katupölyä torjutaan kostuttamalla katuja kalsiumkloridiliuoksella. Käy tykkäämässä meistä. Osaltaan syynä on aikaisin aloitettu työ, osaltaan uudistunut kalusto. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Harjakone ja pienempi kerääjä, eli hamsteri, joutuvat odottamaan autojen siirtoa. Kerralla kadut eivät kuitenkaan puhdistu kesäkuntoon. Välissä käydään puhdistamassa viereisiä katuja, sillä putsattavan kadun varsi on täynnä autoja. – Kadut käydään läpi kahteen otteeseen. Katujen puhdistukseen käytetty kalusto onkin nykyisin tehokkaampaa kuin takavuosina, etupäässä käytössä on Willekoneita. Uskonkin, että mittava katujen puhdistusurakka saadaan valmiiksi vappuun mennessä, Juntunen sanoo. Karkeaa hiekanpoistoa seuraa vielä yksi puhdistus, jossa kierretään erikseen jakajat ja saarekkeet. 23 Puhdistus etenee etuajassa Juntusen mukaan Helsingin katujen puhdistus etenee hyvää vauhtia. Kostutusta tehdään vielä toukokuussakin, mikäli pölisemistä ilmenee, Juntunen kertoo
Lisäksi kirjoissa on perustiedot LVIS -järjestelmistä, rakentamista ohjanneista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista, käytetyistä materiaaleista ja tarvikkeista sekä RT -ohjekorttien luettelo. Visualisointi onkin keskeisessä osassa kirjoissa. Hänen johtamansa kaksi ensimmäistä kirjasarjan osaa käsittelevät vuosien 1940-60 ja 1960-75 rakentamista. Kirjat kertovat faktoja rakentamisesta Kirjasarja perustuu Rakennustietosäätiön tekemään laajaan tutkimustyöhön vuosina 1986-2015. Neuvonen on itsekin vetänyt kirjojen pohjalta kursseja esimerkiksi isännöitsijöille ja teknisille isännöitsijöille. – Kirjat ovat perustutkimusta, jonka lähtökohta on toteava eikä kantaaottava. He kommentoivat ja täydensivät piirustuksia. 24 H anke on ollut pitkä. Merkittävä lähde oli 1940-50 –luvuilla mukana olleiden rakentamisen konkareiden haastattelut. Seuraavat kolme osaa ilmestyivät arkkitehti Petri Neuvosen johdolla. Kolmas osa käsittelee vuosia 1880-1940, neljäs koosteteos vuosia 1880-2000 ja viimeinen viides osa vuosia 1975-2000. – Se on alan perusteos, joka vähintään koosteteoksena kuuluu jokaisen asuintalojen kanssa tekemisissä olevan tekniseen yleissivistykseen. Kerrostalot-kirjasarja on perusteellinen ja luotettava käytännön käsikirjasto korjausrakentamisen ammattilaisille: suunnittelijoille, rakennuttajille, urakoitsijoille ja kuntotutkimusten tekijöille sekä kaikille arkkitehtuurista ja rakentamisesta kiinnostuneille. Projekti käynnistyi vuonna 1985 arkkitehti Erkki Mäkiön johdolla. Koosteteos oli vuonna 2006 myös yksi Tieto Finlandia –ehdokkaista. vuokrapalatseista elementtitalojen massatuotantokaudelle saakka. Hyvää lisätietoa konkarien haastatteluista – Keskeinen lähdeaineisto on ollut kaupunkien rakennusvalvontojen piirustusarkistot, mistä on otettu otanta, ja tarkasteltu tilastollisesti sitä, mitkä rakenteet ovat olleet yleisiä ja mitkä harvinaisempia. Tuloksia on Kerrostalot –kirjasarja on pitkäaikainen ja arvokas hanke, joka kartoittaa suomalaisen rakentamisen 1940-luvulta aina 2000 -luvun alkuun.. – Viidenteen osaan sisältyy laaja liiteaineisto netissä, Neuvonen kertoo. Tutkimus antaa kokonaiskuvan suomalaisen kerrostalorakentamisen anatomiasta 1800-luvun Kirjasarja korjausrakentamisen tarpeisiin Rakennustietosäätiön viisiosainen Kerrostalot –kirjasarja on jälleen kokonaisuutena saatavana, kun pitkään loppuunmyytyinä olleet kaksi osaa ilmestyivät näköispainoksina. Miten Neuvonen näkee kirjasarjan merkityksen. Tietoja on täydennetty eri lähteistä. Kirjat toimivat myös oppikirjoina. Kirjoissa esitellään yksityiskohtaisten, esimerkkirakennuksiin perustuvien piirustusten avulla ajanjakson runkotyypit, rakenteet ja rakennusosat. Siinä on tehty mittava perustyö siitä missä minäkin aikakautena rakentamisessa mennään, Neuvonen kertoo
Vuosien 1960-1975 rakentamisesta kertovasta kirjasta ilmenee, että rakentamisen ”hulluina vuosina” suurmuotit ja betonielementtitekniikka valtasivat alaa ja ”kirjahyllyrungosta” tuli ajanjakson tärkein runkotyyppi. Aluerakentaminen ja teollinen toteutustapa tuottivat pahimmillaan harmaata ja yksitoikkoista ympäristöä. Vuodesta 1988 mukana olleelle Neuvoselle työ on ollut antoisaa. 25 esitetty kolmiulotteisissa räjäytyskuvissa rakenteista. – 70 –luvun puolivälin rakentaminen oli aallonpohja. Ratkaisut esille laajoista tietomassoista Jokaisen kirjan valmistelussa on ollut mukana työryhmä. Kirjahyllyrunko, ruutuelementtiseinäinen osaelementtitalo vuodelta 1968. Tämän ajan valtavaa rakennuskantaa korjataan parhaillaan. Siitä siirryttiin vähän vaihtelevampaan rakentamiseen ja ylöspäin rakentamisessa, Neuvonen kertoo. Viiden vuoden aikana rakennettiin lähes 200 000 asuntoa. Kirjahyllyrunko, täyselementti, BES vuodelta 1996.. Osa ajanjakson rakennuksista on jo peruskorjausiässä. Esimerkkitaloista on esitetty leikkauspohjat, julkisivujen rakenne ja talojen tekniikan kehittyminen vuosien varrella. Työ Kerrostalot –kirjasarjan parissa on ollut laajojen tietomassojen analysointia ja koostamista ”salapoliisityötä” selkeiden yleistysten muodostamista. Työ on pitänyt sisällään tekstin tekemistä, lähdeaineiston keruuta, piirroksia ynnä muuta. – Olemme pyrkineet kaivamaan käsikopelolla esille sen, millaisia rakentamisen ratkaisut ovat todella olleet, Neuvonen kiteyttää. Se info, mikä yhteen kuvaan on ympätty, on suuri, ja koostuu isosta lähdemateriaalista. Energiakriisi ja vastareaktio 1960ja 70 –lukujen teollista asuntotuotantoa kohtaan muuttivat kerrostalojen rakenteita ja arkkitehtuuria aiempaa monimuotoisemmaksi. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Rakennustietosäätiö RTS Tiilimuurirunko 1910-luvun alusta. Arkkitehtuurin historian tutkijana hän on kirjoittanut laajasti muun muassa Viipurin arkkitehtuurin historiasta. Betonipilarirunko vuodelta 1952. –Piirustukseen koostettu tieto ei ole pelkkä kuva. Piirustukset ovat olennainen osa prosessia, Neuvonen kertoo. Ylöspäin rakentamisen aallonpohjasta Kirjat antavat runsaasti tietoa kunkin aikakauden rakentamisesta ja sen tyypillisistä piirteistä
RAKLI:n raportin lähtöaineistona ovat olleet muun muassa Nordea Pankki Suomi Oyj:n aineistot, RAKLIn jäsenistöstä kootut RAPAL Oy:n hankeja hintarekisterit, RPT Docu Oy:n hanketiedot, Forecon Oy:n mallinnusmenetelmät ja tiedostot, KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinatietokannat, Rakennusteollisuus RT:n tiedostot sekä yleiset talousennusteet. Pääurakoitsijoiden tarjoushalukkuus pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 72 prosenttia ja urakkatarjoushinnat olivt nousseet tammikuussa 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Toimistotilojen käyttöasteet ovat pääkaupunkiseudulla yhä laskussa: toimitiloista tyhjillään on noin viidennes. Toimistoja teollisuusrakentaminen on kuitenkin tällä hetkellä hiljaisempaa. Vuoden 2015 kaupankäyntivolyymi nousi noin 5,5 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein lukema Suomen kiinteistömarkkinoilla. Korkein kvartaalivolyymi, noin 2,2 miljardia euroa, kirjattiin toisella vuosineljänneksellä. Isot projektit työllistävät myös infrarakentajia. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa RAKLI:n nettisivuilla osoitteessa www.rakli.. Rakentaminen ja vuokraaminen kiivasta Asuntorakentaminen on pääkaupunkiseudullakin kiivasta: vuonna 2015 aloitettiin noin 12000 uuden asunnon rakentaminen. Asuntojen osuus on saavuttanut toimistojen osuuden, ja niiden molempien osuus oli noin 23 prosenttia transaktioista. Toimistoja liiketilavuokrien tulevaisuuden odotukset ovat kaikissa kaupungeissa hieman vähemmän negatiivisia kuin aiemmin. 26 R AKLI ry:n maaliskuussa julkaiseman kiinteistöja rakentamismarkkinoiden suhdannetiedotteen mukaan pääkaupunkiseudun kasvu on vilkastuttanut alueen kiinteistöja rakennusmarkkinoita. Asuntoaloitukset kasvoivat vuodenvaihteen 2014–2015 tilanteeseen verrattuna huimat 80 prosenttia. Vuoteen 2014 verrattuna volyymi nousi 27 prosenttia. Asunnot olivat parhaiten tuottava kiinteistötyyppi jo kahdeksatta vuotta peräkkäin 8,9 prosentin kokonaistuotollaan. Rakentamisen volyymi on nyt niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa. Myös asuntoja teollisuusrakentaminen on vilkasta. Kiinteistösijoitusten tuotto nousussa Raportissa kerrotaan, että suorien suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto nousi KTI Kiinteistöindeksin mukaan 6,3 prosenttiin vuonna 2015 (5,6 % vuonna 2014). Kuva: Wikipedia Creative Commons / Markus Säynevirta kiinteistösijoitusten markkinaarvoihin kirjattiin keskimäärin 0,3 prosentin nousu. Kiinteistökauppamarkkinat aktiiviset Suomen kiinteistökauppamarkkinat ovat RAKLI:n mukaan aktiiviset. Asuntovuokrien odotetaan puolestaan jatkavan nousuaan, mutta aiempaa maltillisemmin. Kaksi kolmasosaa viime vuoden volyymista muodostui kotimaisten toimijoiden ostoksista, mutta myös ulkomaisten sijoittajien aktiivisuuden kasvu jatkui. Nettotuottoaste pysyi kansainvälisesti korkeahkolla tasolla kuudessa prosentissa, ja RAKLIn suhdannetiedote: Pääkaupunkiseudulla rakennetaan runsaasti Infrarakennuttajia pääkaupunkiseudulla työllistää muun muassa Länsimetron jatke. Kiinteistömarkkinoilla on kuitenkin nähtävillä kahtiajakautumista: asuntokauppa käy kyllä vilkkaana, mutta vuokramarkkinoilla on sekä vajaakäyttöä että vuokrien nousun hidastumista. Tuotannolliset kiinteistöt tuottivat 6,2 prosenttia, toimistot 6,1 prosenttia, hotellit 5,2 prosenttia ja liikekiinteistöt 3,9 prosenttia vuonna 2015. Toimitilapuolellakin on aloitettu pääkaupunkiseudulla useita jättihankkeita. Kiinteistötyypeistä vilkkaimman kaupankäynnin kohteena olivat liikekiinteistöt, joiden osuus kokonaisvolyymista oli noin kolmannes
28 H elsinki-kerrostaloa kehitetään Helsingin täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi. Taloudellinen vaihtoehto asumiseen Luston rakennustapa on modulaarinen, jotta rakennuksia voi räätälöidä erilaisiin ympäristöihin.. Nykyisten asuinalueiden täydennysrakentaminen on Helsingissä jo yhtä yleistä kuin rakentaminen täysin uusille asuinalueille. Helsinki-kerrostalo: Helsinki-kerrostalosta on syntymässä uusi edullinen, laadukas ja monistettava talomallisto, jota voidaan soveltaa moneen paikkaan rakennettaessa
Rakennusvalvonnan arkkitehdin SAFA Ulla Vahteran mukaan tontit ovat rakennuskelpoisia vuoden 2017 alussa. Jatkossa yrittäjä hakee rakennusluvan yksinkertaistetulla ja nopeutetulla lupakäsittelyllä. Esimerkkilaskelmat osoittavat, että pesulan rakentamatta jättämisestä kertyy säästöä parhaimmillaan 90 000 euroa, kerhotilasta jopa 140 000 euroa ja saunaosastosta 120 000 euroa. Suuria säästöjä voidaan saavuttaa Helsinki-kerrostalohankkeen tavoite on tuottaa kohtuuhintaisia, arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja monistettavia ratkaisuja asuntotuotantoon. Syntyneet konseptit ovat saaneet nimet Rubikin kuutio, Kuori, Lusto ja Mäkitalo. Myös yhteistilojen rakentamisessa voidaan säästää, jos Helsinki-kerrostalon asukkaiden käyttöön jaetaan jo olemassa olevia yhteistiloja. – Meillä oli tammikuun puolivälissä Laiturissa kick off -tilaisuus rakentajille, jossa annettiin hankkeen taustatietoa. Helsinki-kerrostaloja on tarkoitus kehittää kokonainen mallisto. Helsingin kaupunki on luovuttanut rakentamiseen viisi tonttia, joille tulee neljä kerrostaloa. Rakentajat alkavat nyt suunnitella taloja. Tontteja palvelevaa kunnallistekniikkaa rakennetaan parhaillaan. Helsingin esikaupunkialueille voidaan muodostaa useita uusia rakennuspaikkoja, joihin voi rakentaa melko pieniä, erilaiseen ja pieneenkin rakennuspaikkaan soveltuvia pisteja lamellitaloja.. Taloyhtiöt myös rahoittavat yhä useammin korjausrakentamista Taloudellinen vaihtoehto asumiseen Mäkitalon rakennukset kootaan pienista puurakentsisista tilamoduuleista, joista voi koota tarvittavan määrän erilaisia asuntokokonaisuuksia. Tontinluovutusneuvottelut päättyivät vuoden 2015 lopussa. Tästä eteenpäin jatkamme työpajatoiminnalla, Vahtera kertoo. Lausuntoja ei tarvita, virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen rakennusvalvonnasta kertoo. Kohteiden edullisuus voi perustua muun muassa siihen, ettei huoneistokohtaisia saunoja rakenneta. – Rakennusvalvonta tekee Helsinki-kerrostalon monistettavista perusyksiköistä ennakkoon hyväksytyn periaatteellisen rakennuslupapäätöksen. Myös asukkaat hyötyvät Helsinki-kerrostaloista. Kaikki osapuolet hyötyvät Helsinki-kerrostalon kehitystyö tuo uusia mahdollisuuksia rakennusyrityksille, jotka voivat muokata tuotantoaan vastaamaan melko ahtaiden rakennuspaikkojen vaatimuksiin ja ajan myötä muuttuneisiin asiakastarpeisiin. Neljä rakennusliikettä eli eHOUSE, Yrjö ja Hanna -säätiö, Basso Building Systems ja Pohjola Rakennus ilmoittivat halukkuudestaan lähteä kehittämään ja rakentamaan Helsinki-kerrostaloja alueelle. – Suunnittelija toimittaa rakennusvalvontaan asemapiirroksen ja rakennuspiirustukset, joissa esitetään perusyksiköistä koottu rakennuspaikkaan sopiva Helsinki-kerrostalo, Jääskeläinen valottaa. Vaihtelut säästöissä ovat suuria kohteesta ja rakennustavasta riippuen. 29 Helsinki-kerrostaloja ideoitiin oppilastöinä Helsinki-kerrostaloja on ideoitu Aalto-yliopiston oppilastöinä, joita voidaan hyödyntää pilottihankkeissa. Rakennusvalvonta osallistuu opiskelijoiden suunnittelutyön kustannuksiin. Helsingin kaupunki antaa myös alkuvaiheessa ilmaista suunnitteluapua. Autopaikoista tulisi lisää säästöä. Ensimmäiset Helsinki-kerrostalot tullaan rakentamaan Tankomäenkadun varrelle Mellunkylän Tankovainion vehreälle asuinalueelle. Rakennusvalvonnan Jääskeläinen uskoo myös kaupungin tonttituotannon nopeutuvan. Kaupungin ja rakennuttajan yhteistyöhön perustuva kumppanuuskaavoituskin saisi uutta vauhtia. – Saamme tontteja nopeammin tarjolle, kun kaavoittaja mitoittaa joidenkin alueiden täydennysrakentamisen Helsinki-kerrostalon perusyksiköiden avulla. Uusi hissillinen asuintalo tontilla voi tarjota esimerkiksi vanhenevalle väestölle joko uuden esteettömän kodin tai väistötilan taloyhtiön isojen korjaustöiden ajaksi. Valmis mallisto nopeuttaa suunnittelua ja viranomaiskäsittelyä, koska kohteiden osioita on jo kertaalleen ratkaistu. Ohessa esittelyt konsepteista. Aalto-yliopiston ja alkuperäiset suunnitelmat tehneiden oppilaiden on tarkoitus hioa suunnitelmat yhdessä tontin varanneiden rakennuttajien kanssa valmiiksi koerakentamista varten. Asuntojen rakennuskustannukset putoaisivat näillä esimerkeillä noin 100 euron molemmin puolin neliöltä
tamismahdollisuuksia. vat niitä vapaasti käyttää suunnittelussaan. Lähde: www.uuttahelsinkia.fi täydennysrakentamisella. tai parkkipaikalle uusi talo. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Helsingin kaupunki Kuoren suunnitelmassa kuorirakenne kätkee rakennuksen sisäänsä. Lähtökohta on, että talot rakennetaan olemassa olevan asemakaavan perusteella. – Helsinki-kerrostalon kehittäminen on oiva tilaisuus tuottaa nykyaikainen malli myös pienelle perheasunnolle, yliarkkitehti Henna Helander rakennusvalvonnasta katsoo. Koko rakennusta kiertävä parvekevyöhyke muodostaa ensimmäisen kuoren. Rubikin kuution ratkaisussa Helsinki-kerrostalo on joustava rakennejärjestelmä, joka mahdollistaa saman rakenteen käyttamisen hyvin erilaisissa tilanteissa. – Esimerkiksi Tuomas Toivosen suunnitteleman edullisen ja monistettavan talon Vantaalle, samantapaisten talojen Helsinkiin sekä ATT:n Make-kerrostalotyypin perusteella uskon, että Helsinki-taloja tulee jossain muodossa toteutumaan ja jonkinlainen mallisto syntyy, Vahtera katsoo. Talojen energia-ratkaisuihin Vahtera ei tässä vaiheessa ota kantaa, mutta niiden on oltava Helsingin kaupungin tontinluovutusehtojen mukaisia eli tasoltaan varsin tiukkia. 30 Helsinki-kerrostalo tavoitteena, että valmiit talomallit voisivat olla esimerkkeinä ja auttaa hahmottamaan millaisia ratkaisuja taloyhtiön tontille voisi toteuttaa. – Haemme tonteille ratkaisuja, joissa on sellaisia osia, joita voi soveltaa muillekin asuinpaikoille.. Kohtuuhintaisia ja hyviä asuntoja Mellunkylään tulevien uusien talojen ei tarvitse rakennusvalvonnan Ulla Vahteran mukaan pohjautua oppilastöihin, mutta rakentajat voiAsuntojen on oltava kohtuuhintaisia, hyviä ja sellaisia, jotka nostavat esikaupunkialueen statusta, Vahtera korostaa. monia eri kokoja ja malleja
Ratkaisu on pilariperusteinen, tarvittaessa kahteen tasoon sijoittuva rakennus. Kuori Jukka Kangasniemi ja Nina Wester Tässä suunnitelmassa kuorirakenne kätkee rakennuksen sisäänsä. Asunnot sijoittuvat sisäpihan ympärille. Rakennukset voi myös pystyttää nopeasti. Rakennustapa on modulaarinen, jotta rakennuksia voi räätälöidä erilaisiin ympäristöihin. Koko rakennusta kiertävä parvekevyöhyke muodostaa ensimmäisen kuoren. Asuntojen koko vaihtelee moduulien koon sallimissa rajoissa. Parvekevyöhyke jakautuu niin ikään kahteen osaan, omaan parvekkeeseen ja yhteisölliseen parveketilaan. Suunnitelma tehtiin tonteille, jotka ovat Kannelmäessä ja PohjoisHaagassa. Lusto Katja Virta ja Maija Jantunen Suunnitteluvaiheessa on tutkittu sekä arkkitehtonisuutta että asumisen toiminnallisuutta. Tilamoduulit voi kuljettaa rakennustyömaalle valmiina ja asentaa rakennusrunkoon halutunlaisina kokonaisuuksina. Rubikin kuutio Hanna Vikberg Tässä ratkaisussa Helsinki-kerrostalo on joustava rakennejärjestelmä, joka mahdollistaa saman rakenteen käyttamisen hyvin erilaisissa tilanteissa. Moduuliajattelu ulotettiin myös julkisivuihin: ulkoseina-, ikkuna-ja parvekevaihtoehtoja on myös rajallinen määrä. Ratkaisu sopii myös korjausrakentamiseen. Rakennuksen sisäiset, yksityisimmät vyöhykkeet ovat irti lämpimän vaipan ulkopuolisesta parvekevyöhykkeestä. Kuori-talossa asuminen jaetaan vyöhykkeisiin tilojen yksityisyysasteen mukaan. Ehdotus hyödyntää olemassa olevaa rakennejärjestelmää, esimerkiksi ristiinlaminoiduista puulevyistä koostuvia puulaattoja (CLT). Suunnitelma tehtiin Pohjois-Haagassa olevalle tontille. 31 Mäkitalo Inkeri Heikkilä, Antti Lappalainen ja Heikki Torkkeli Suunnittelun lähtokohtia olivat kohtuuhintaisuus ja soveltuvuus eri ympäristoihin. Ratkaisussa on tutkittu 3x3 metrin suuruisia eri toiminnoille varattuja alueita. Suunnitelma tehtiin Pitäjänmäessä olevalle tontille. Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa.. Rakenne perustuu kiinteään märkatilapakettiin, jonka ympäriiie rakentuu kevyempi pilari-palkkirunko. Asuntojen seinät ovat liikuteltavissa vaikka päivittäin ja asuntojen koot ovat helposti muutettavissa. Suunnitelma tehtiin rinnetontille Vuosaareen. Asunnon sisäiset tilat jaetaan kahteen osaan, yksityiseen eli lepoon ja peseytymiseen sekä julkiseen eli ruokailuun ja oleskeluun. Helsinki-kerrostalo -oppilastyöt 97% taloyhtiöasiakkaista suosittelee ! 15 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI Soita 03 3398 6722 Paikalliset pojat ! Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on. Rakennukset kootaan pienistä puurakentsisista tilamoduuleista, joista voi koota tarvittavan määrän erilaisia asuntokokonaisuuksia. Rakennusmassat voi kytkeä toisiinsa
Se on puusta ja vanerista valmistettu lumikola, jossa on pyörät ja teräsvahvisteinen kärki, ja sillä sai asfaltin esiin jäänkin alta. Hän soitti minut tapaamiseen, tarjosi jäätelön ja kertoi, että aikoo lopettaa, ja joutuu irtisanomaan kohteet ja sopimukset. Toivosen aloittaessa ensimmäinen ”kone” oli silloin vielä harvinainen kännykkä. Tämä on niin valtavan monipuolinen ala. Postin valmistama kola. – Aloitin yrittäjänä vuonna 1993 ja tein aluksi porrassiivousta omalla nimellä. Taustalla yrityksen hoitama arvotalo Torkkelinkadulla.. Sitten piti vielä äkkiä oppia huoltomieheksi! Onneksi lopettamassa oleva yrittäjä otti minut mukaansa oppiin. Vaikka oppii tiivisteen vaihdon, aina kun tulee uusi laite kohdalle, se pitää oppia ja harjoitella käytännössä. Tajusin, että siinä loppuisi minultakin iso osa töistä. – Kallio on värikäs ja elävä alue, jossa asuu välittömiä ja mukavia ihmisiä, sanoo toimitusjohtaja Olli Toivonen. Paras väline lumitöissä oli F.E. Senkin hän hankki appiukon lainaamilla rahoilla. – En tiedä, onko sellaista koulua, joka täysin pystyisi valmistamaan kaikkiin huoltomiestöihin. Suurin toimeksiantajani oli silloin pieni huoltoyhtiö, jonka omistaja yhtäkkiä päätti lopettaa alalla. Ehdin kulkea hänen mukanaan kuukauden verran oppimassa huoltotöissä, sen jälkeen piti pärjätä omillaan, yrittäjä Olli Toivonen kertoo aloituksestaan kiinteistönhoitoalalla. Vyöllä oli hakulaite, joka piippasi, kun komerossa olleeseen kännykkään tuli viesti. 32 K iinteistöhuolto Toivonen Oy huoltaa Suur-Kallion alueella noin 30 asuinkiinteistöä, joista monet ovat vanhoja arvokiinteistöjä. Se pitää alan mielenkiintoisena. – Tein tarjoukset taloihin, joissa olin siivoojana, että ottaisin hoitaakseni kiinteistönhuollon niissä, ja neljä taloa kuudesta teki sopimuksen. Oli iso juttu olla tavoitettavissa. Saamaansa oppia käytännön työssä Olli Toivonen pitää hyvänä. – Aluksi teimme vaimon kanssa lumityöt kaksistaan. Joskus kovalKäsityö täydentää konetyötä Kiinteistöhuolto Toivonen Oy osoittaa, että kiinteistönhoito voi onnistua pienelläkin koneiden määrällä, kun täydentää konetyötä käsityöllä ja toisten kiinteistönhoitoyritysten avulla. Koko ajan oppii uutta, auttavainen ja hymyilevä Olli Toivonen iloitsee
– Aurallakin pystyy nostamaan lunta korkeaksi kasaksi, Toivonen kertoo. Sitten hän osti muutaman vuoden käytetyn nykyisen traktorinsa Antonia Carraron. Kauhaa siihen ei pysty laittamaan, koska siinä ei ole nosto-ominaisuuksia. – Siinä on Top-sieppariaura, joka aukeaa sivuille, kapenee ja levenee. Traktorissa on myös hiekoitin. Sillä pääsee tekemään pieniä sisäpihoja ja se on myös hyvä leveällä jalkakäytävällä. Puikoissa istuu Olli Toivonen.. Kätevä Top-sieppiaura levenee ja kapenee tilan ja tarpeen mukaan. Lana on myös kestävä, kun vaihtaa kuluvan osan joka toinen vuosi. – Willellä olisin varmaa kolhinut jalkakäytävät ja autot. Avant oli pienenä ja näppäränä myös hyvä harjoittelukone. 33 la pyryllä nukuimme vain neljä tuntia yössä, ja sitten jatkoimme taas lumitöitä. Niveltraktori mahtuu pieniinkin paikkoihin. Sieppariauralla pääsee tekemään pieniä sisäpihoja ja se on myös hyvä leveällä jalkakäytävällä. Toivosella oli Avant vain yhden talven. Niinpä annoinkin vaimolle intiaaninimen ”Pikku Traktori” – muuta traktoria minulla ei ollut varaa aluksi hankkia, Toivonen muistelee. Koneen omistava yritys käytti konetta kesällä maanrakennustöihin, mutta heillä ei ollut koneelle tarvetta talvella eikä minulla ollut vielä varaa ostaa omaa konetta. Kallein vuosikorjaus oli 6 000 euroa, jolloin koneeseen piti tehdä monenlaista peruskorjausta. Ketterä kone ja hyvä aura – Kun meille tuli lisää taloja, vuokrasin suomalaisen Avantkoneen. Se oli tosi kylmää kyytiä. Se on valtavan hieno lappeenrantalaisen HK-Kone Oy:n valmistama tuote. Antonio Carraro -kiinteistötraktori on palvellut jo parikymmentä vuotta. Kun koneessa ei ollut hyttiä, kylmä viima kävi pakkasella
Toinen huoltoyritys voi puolestaan käyttää Toivosen konetta, kun se on vapaana. Toivosella löytyy muitakin pienkoneita, kuten lehtipuhaltimia ja ruohonleikkureita. Danske Bank ennusti asuntojen hintojen nousevan tänä vuonna 0,5 prosenttia Suomessa. Myös asuntolainoja nostettiin helmikuussa enemmän kuin tammikuussa. Attendon konseptoima ulkoiluja puutarhateema näkyy hoivakodissa erityisesti piharatkaisuissa. Asuntojen hinnat nousivat Asuntojen hinnat ovat kääntyneet nousuun ja toisaalta hintaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä saavutti uuden ennätyksen. Yrittäjät tekevät koneilla yhteistyötä Toivonen saa tarvittaessa apua myös tutulta bobcat-yrittäjältä sekä bobcatin omistavalta lumenajofirmalta. Pääurakoitsijana on Rakennusliike Lehto. kerran. Ulkoiluja puutarhateemainen hoivakoti Ylöjärvelle Attendo toteuttaa Ylöjärven Vuorentaustaan ulkoiluja puutarhateemaisen hoivakodin. Vuoden jätteenkuljettaja on jämpti ja huolellinen Kiertokapula Oy valitsi Vuoden 2015 jätteenkuljettajaksi Kristian Korten mäntsäläläisestä T:mi K.K. saattaa syntyä hätätilanne, kun kone pitää korjauttaa, ja kuitenkin lumityöt on tehtävä määräajassa. Kalliossa on aika paljon ystävyyttä huoltoyritysten kesken. Toivonen on ratkaissut asian niin, että hänellä on suuri joukko käsityömiehiä saatavilla lumitöihin tarvittaessa. Silloin mieluisin vaihtoehto olisi kestävä, Suomen oloihin tehty Wille, jota kaikki huoltomiehet tuntuvat haluavan. Kuljetuksesta. – Kristian on jämpti ja huolellinen ammattiautoilija. En koe heitä kilpailijoina vaan samassa liemessä olevina kollegoina. – Varajärjestelyjä pitää olla. Rakennustyöt käynnistyvät kevään aikana, ja asukkaat pääsevät muuttamaan hoivakotiin reilun vuoden päästä, keväällä 2017. Jouni Suolanen Asukkaat pitävät siitä, että piha puhdistetaan keväällä hiekasta vesiletkulla. Kuvassa Romaniasta tullut Marius pesee hakaniemeläistalon sisäpihaa. Yksi heistä, Marius, on ollut minulla ulkotöissä jo monta vuotta, ja hän tuntee paljon muita, jotka haluavat tehdä kovasti töitä, Toivonen kertoo. Hän tunsi useita Romanian romaneita, jotka olivat tulleet hakemaan töitä täältä. Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitaloudet nostivat helmikuussa uusia asuntolainoja 1,3 miljardin euron edestä, kun tammikuussa summa oli 1,1 miljardia euroa. Tornitielle rakennettavaan uudiskohteeseen tulee 62 asukaspaikkaa. Kiertokapula valitsi vuoden jätteenkuljettajan jo 14. Pääkaupunkiseudulla nousua kertyi 2,2 prosenttia ja muualla Suomessa 0,4 prosenttia. Se on arvokas noin 100 000 euron investointi lisälaitteineen. Vesiletkulla voi ajaa myös hiekan jalkakäytävältä kadulle, mistä kaupunki harjaa ne pois. – Jos huoltoyritys on yhden koneen varassa ja kone hajoaa. Valinnasta vastasi jätteidenkäsittelyalueiden asiakaspalveluhenkilöstö. Jokaisen ei tarvitse hankkia omaa konetta, joka seisoo kesät tallissa. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen kerrosja rivitaloasuntojen hinnat nousivat helmikuussa 1,3 prosenttia tammikuusta. – Kokeilin ja se oli valtavan positiivinen yllätys. – Kun siellä on työtilanne huonontunut, he ovat joutuneet lähtemään työnhakuun samalla tavoin kuin suomalaisiakin lähti aikoinaan työn perässä Amerikkaankin asti. Viime vuoden helmikuuhun verrattuna hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,7 ja muualla maassa 1,7 prosenttia. Lumityöpäivinä myös huoltomiehet ovat tavallista kiireisempiä, joten apuvoimia tarvitaan. Perinteeksi tulleella valinnalla Kiertokapula haluaa kannustaa jätteenkuljettajien ammattiryhmää heidän tärkeässä työssään ja samalla muistuttaa kuntalaisia jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tärkeydestä. Hoivakoti tarjoaa tehostettua palveluasumista, minkä lisäksi asumispaikkoja tarjotaan kevyempää palveluasumista tarvitseville. Kun Toivonen oli kerran lumitöissä Torkkelinmäellä traktorillaan, eräs siellä asunut rouva tuli kysymään, olisiko Toivosella tarvetta saada reippaita miehiä lumitöihin. Toivonen korostaa, että vaikka huoltoyrityksellä olisi minkälainen kone, aina on paljon myös käsityötä, kuten portaissa, parvekkeissa, pienillä sisäpihoilla ja ajoluiskilla. Kuormat ja siirtoasiakirjat ovat aina viimeisen päälle kunnossa, hän osaa kertoa aina oleelliset seikat kuormaan liittyen ja häneltä löytyy myös huumorintajuinen puoli, kunhan pintaa on saanut ensin vähän raaputettua. Perusajatuksena on tarjota asukkaille mahdollisuus toiminnalliseen ulkoiluun ja virkistäviin luontoelämyksiin. Silloin laitteiden vaihtamiseen ei kuluisi aikaa, ja työ sujuisi nopeammin. Saan heiltä paljon hyviä neuvoja. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,24 prosenttia. Attendon ensimmäiset teemahoivakodit Espoossa ja Turussa ovat saaneet hyvän vastaanoton. Hanke tuo Ylöjärvelle uusia työpaikkoja, valmis hoivakoti työllistää noin 40 hoiva-alan työntekijää.. Siitä lähtien minulla on ollut kolmesta neljään Romanian romania lumitöissä joka talvi, ja kovan pyryn tullen saan heitä kasaan äkkiä kymmenenkin miestä. Hankkeen kokonaisinvestoinnin arvo on yli kuusi miljoonaa euroa. 34 Romanian romanit tosi kovia työmiehiä Toivonen myöntää, että olisi toki hienoa, jos olisi kaksi traktoria niin, että toisessa olisi kiinni kauha ja toisessa aura tai harja. He ovat tulleet tänne Romanian maaseudulta, missä ovat tottuneet tekemään kovaa työtä metsissä ja maatiloilla jo pienestä pitäen. Jos kaikki ammattikuljettajat toimisivat Kristianin tavoin, vaakatyömme olisi huomattavasti helpompaa, summaavat henkilöstön jäsenet. Nykyinen traktori on palvellut parikymmentä vuotta, ja uuden traktorin hankinta tulee Toivoselle eteen noin viiden vuoden päästä
Ajatus biokaasun käyttämisestä työmaalla lähti ehkä siitä, että haluttiin tehdä myös jotain hyvää. REDIn kauppakeskus avataan syksyllä 2018. REDI valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2023 mennessä. Biokaasu on monikäyttöistä Gasumin biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu kotimainen biopoltto aine, jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta sekä tästä kesästä eteenpäin myös Riihimäen uudesta biokaasulaitoksesta. REDIn tornit nousevat Kalasatamaan vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, ja ensimmäisen asuintornin Majakan asukkaat pääsevät muuttamaan arviolta vuoden 2018 loppupuolella. Gasumin myyntipäällikkö Timo Jokila kertoo, että biokaasun käyttöönotossa ei ole ollut ongelmia ja että kaikki on toiminut tähän mennessä moitteetta: – Kyseessä on huomattavan suuri työmaa, josta on muun muassa haittaa alueen liikenteelle. Biokaasu ei lisää kustannuksia Työmaalla työskentelee noin 400 henkilöä, ja biokaasun kulutuksen on arvioitu olevan noin 8 000 MWh vuodessa riippuen työmaan lämmitettävästä tilavuudesta ja lämpötilasta. Ensi talvena biokaasun käyttö REDI:n työmaalla tulee olemaan tätä talvea suurempaa. Työmaa on tähän mennessä Suomen ainoa biokaasulla lämpenevä rakennustyömaa. Työmaa on huomattavan iso alue ja lämmityskohteeksi pitkäaikainen projekti, sillä kauppakeskus valmistuu vasta vuonna 2018. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmönja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi. Biokaasun käyttö kohteessa aloitettiin tammikuussa. REDI on Suomen suurin käynnissä oleva kaupunkirakentamisen hanke. Kuva: SRV. Työmaan lämmittämiseen tarvitaan melkoisesti energiaa, ja biokaasua käyttämällä hiilidioksidipäästöt saadaan lämmityksen osalta nollaan. Kuva: SRV REDI valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2023 mennessä. Jokila toivookin, että tulevaisuudessa biokaasua käytettäisiin työmailla entistä enemmän. ”Ensimmäinen näin mittava biokaasuhanke” REDI:n työmaalle lämpö biokaasulla Timo Jokila huomauttaa, että työmaalla tarvitaan lämpöä kesälläkin. – Kaasua voidaan tuoda paineistettuna tai säiliöillä kauemmaskin – työmaan ei tarvitse olla kiinteiden putkien läheisyydessä. Gasum on tehnyt sopimuksen SRV:n kanssa kauppakeskuksen rakennustyömaan lämmittämisestä biokaasulla. Jokila huomauttaa, että biokaasun käyttäminen ei lisää rakennustyömaan kustannuksia, vaan päin vastoin lisää työskentelyn joustavuutta, kun lämpö kulkee kiinteästi asennetusta jakotukista siirrettävillä letkuilla sinne, missä sitä tarvitaan. 35 K auppakeskus REDI:n rakennustyöt Helsingin Kalasatamassa alkoivat vuoden alussa. Kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen ja kaikkiaan kahdeksan tornin yhteenlaskettu liikevaihto nousee yli miljardin euron. Tällä hetkellä biokaasulla tuotettua lämpöä käytetään kauppakeskuksen kellarikerrokseen tulevan pysäköintilaitoksen tiloissa
Paperityöt veivät isännöitsijöiden aikaa valtavasti, eikä mihinkään ylimääräiseen asiakaspalveluun riittänyt aikaa. Ennen omaa isännöintiyritystäni työskentelin pääkaupunkiseudulla isännöintifirmassa, jossa jo panostettiin tietotekniikkaan. Sähköiset palvelut sujuvoittavat isännöitsijän arkea 10+ Isännöinti Oy on lähtenyt toiminnassaan siitä, ettei aikaa tuhlata paperien ja mappien pyörittelyyn. 10+ Isännöinnillä on toimintamalli, jossa taloyhtiön paperit mahtuvat neljän mappiin, kaikki muu materiaali skannataan ja taloyhtiöiden tiedot organisoidaan sähköiseen muotoon. Yhteistä kaikille asiakkaille on se, että niiden hallitukset edustavat isännöitsijänsä tavoin modernia ajattelua, sähköpostin käyttö on tuttua, eikä sähköisiä ryhmätyökaluja vierasteta. Taloyhtiön paperit mahtuvat todellisuudessa neljään mappiin. Myöskään raskaita ja kalliita ohjelmistoja tai omia servereitä ei tarvita, sillä nykypäivänä kaikki materiaalit on mahdollista järjestää pilvipalveluun. Isännöitsijä Sami Asujamaa päätti perustaa viime vuonna oman isännöintiyrityksensä 10+ Isännöinti Oy:n, sillä hän tiesi, että isännöintiä voisi hoitaa tehokkaammin ja paremmin kuin perinteisesti on totuttu toimimaan. – Paperin varastointi ei ole isännöitsijälle kannattavaa toimintaa. Tieto sähköisessä muodossa Lyhyessä ajassa 10+ Isännöinti Oy on saanut hoidettavakseen taloyhtiöitä pienemmistä suurempiin, 1948 rakennetusta yhtiöstä uudiskohteisiin. Taloyhtiön paperit neljässä mapissa Tiedot arkistoitiin lukuisiin mappeihin. Halusinkin lähteä kehittämään isännöintiä nykyaikaisten mahdollisuuksien suomalta pohjalta, Sami Asujamaa sanoo. – Kun saamme taloyhtiöitä asiak kaiksi, heillä on matkassaan usein entuudestaan kymmeniä mappeja materiaalia ja vanhoja kirjanpitoaineistoja. 36 T arvittavat tiedot jopa vuosien takaa löytyvät napin painalluksella ja ne on helppo jakaa isännöitsijöiden ja hallitusten kesken. On suorastaan yllättävää, miten harva edelleenkään hyödyntää isännöintialalla sähköistä kirjanpitoa, Asujamaa sanoo. Paperisodasta säästynyt aika voidaan käyttää oleelliseen, eli kiinteistönpitoon ja laadukkaaseen asiakaspalveluun. Kaksi mappia on varattu hallinnolliselle materiaalille, yhdessä mapissa ovat pöytäkirjat muutaman viime vuoden ajalta ja yksi mappi on varattu tasekirjoille, Sami Asujamaa sanoo.. – Osakkaan roolissa ja toimiessani hallituksen puheenjohtajana törmäsin jatkuvasti isännöinnin vanhoihin toimintamalleihin
Valtaosa taloyhtiön tilaamista töistä laskutetaan perushinnan päälle. Rakennuskannan ikääntyessä korjauksilta ei voi kuitenkaan välttyä. Koska taloyhtiön tiedot oli tallennettu SharePointiin, löytyi tarvittava informaatio muutamassa minuutissa syöttämällä järjestelmään hakusanan ”sauna”. 37 – Toki uuden taloyhtiön kohdalla materiaalin skannaus vie aikaa yhden työpäivän, mutta alun urakka palkitsee jatkossa, kun asioiden valmisteluun ei tuhraannu enää entiseen malliin aikaa. – Mitä tahansa kysymyksiä taloyhtiöltä tuleekaan, kaikki vastaukset löytyvät helposti jaetusta palvelusta. Yhtiökokouskutsujen ja tiedotteiden postitukset hoidetaan Editan kautta, jonka palveluun on ladattu kaikki osoitetiedot. Tämä tuo merkittäviä säästöjä kiinteisiin kuluihin, millä on merkitystä erittäin hintakilpaillulla alalla, Asujamaa sanoo. Esimerkiksi taloyhtiöiden avaimet löytyvät Tapiolasta Flex Securityltä. Tietoihin pääsee käsiksi vaikka kännykällä, Asujamaa sanoo. Viikkokalenterissa täytyykin olla väljyyttä kyetä hoitamaan yllättävätkin tehtävät nopeasti ja asiakasta hyvin palvellen, Asujamaa toteaa. Itse hyödynnämme arkistoinnissa ja tiedon jakamisessa Office 365 -ohjelmistoa ja sen SharePoint palvelua. Kun yritys jatkossa kasvaa, uudet isännöitsijät pääsevät hekin sujuvasti käsiksi taloyhtiöiden tietoihin ja hoitamaan tarvittuja tehtäviä, Huhtala pohtii. – Olemme tietoisesti pyrkineet järkeistämään asiat siten, ettei isännöintiä hoitaakseen tarvitse olla paikan päällä toimistolla. Erillislaskutus ei kuitenkaan näy kalliimmassa hintalapussa. – Taloyhtiösivut ovat toki hyviä apuvälineitä, mutta niihin pitää jatkuvasti päivittää tietoja. Kaikki tarvittava tieto löytyy sähköisesti ja erilaisiin asiakkaiden esittämiin kysymyksiin on helppo tarjota vastaus nopeasti. Suuremmat tiedostot kuten piirustukset skannataan ulkopuolisen tahon toimesta, Asujamaa kertoo. Arki on todella sujuvaa. Sähköiseen palveluun arkistoidaan myös kaikki sähköpostinvaihto, jolloin tarvittavat tiedot löytyvät käden käänteessä pitkänkin ajan päästä. Sähköisten palveluiden hyödyntämisellä en kuitenkaan tarkoita kalliita ja raskaita ohjelmistoja tai toimistoon sidottuja servereitä, joita hoitamaan tarvitsee palkata IT-henkilöitä. Kun työt eivät tapahdu pelkästään perinteisessä toimistossa, vaan niitä voidaan hoitaa etänä, ei enää tarvita isoja ja kalliita toimitiloja. Isännöitsijä Jan Hautala kiittelee nykyaikaista systeemiä. Kirjanpitäjä toimii fyysisesti toisessa kaupungissa, mutta Vista Fivaldi -palvelun kautta ostolaskujen käsittely ja kirjanpito hoituvat sähköisesti, missä tahansa. – Eräässä taloyhtiössä maksettiin hallintokuluista kiinteää hintaa. 10+ Isännöinnissä on lähdetty siitä, että isännöinnin tehostamisen ohella taloyhtiöitä ei ole yhtä isännöitsijää kohden kymmentä enempää. Asiat hoituvat silloinkin, kun Sami on toisaalla. Pilvipohjaisen palvelun myötä ihmiset voivat päästä itse suoraan palveluun, joka on aina ajan tasalla. Moni vanhan polven isännöitsijä irtisanookin sopimuksensa esimerkiksi putkiremontin kynnyksellä, Asujamaa kertoo. – Mikäli isännöintiyritys toimii vanhaan tapaan ja kiinteähintaisilla sopimuksilla, taloyhtiöitä isännöitsijää kohti voi olla toistakymmentäkin. Aika ei yksinkertaisesti enää riitä siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa hoitaa taloyhtiöiden saneerauksia. Kun tietoa ei tarvitse etsiä mappihyllyistä, sujuvoituu isännöitsijän arki ja samalla palvelu asiakkaan suuntaan paranee. Pilvipalvelun käyttö tekee mahdolliseksi tehdä työtä missä vain.. Näin taloyhtiöt saavat juuri niitä palveluita, joita ne haluavat, ja toisaalta isännöitsijällä on aidosti aikaa huolehtia jokaisesta isännöimästään taloyhtiöstä. Sähköinen ympäristö mahdollistaa myös päätösten tekemisen sähköpostin välityksellä, aina ei ole mieltä matkata saman pöydän ääreen istumaan. Jos jostain aikaa löytyykin, ei lisätöistä voi laskuttaa ylimääräistä, mikä heijastuu väistämättä työn laatuun. Jokaiselle taloyhtiölle on palvelussa oma alasivunsa, josta löytyvät niin yhteystiedot, kuin ovikooditkin. Kun vanhassa mallissa tiedot on tallennettu koneelle ja toimiston serveriin, nyt pöytäkirjat ja talousarviot ovat hyvässä tallessa, pilvipalvelussa. Standardisoitu hakemistorakenne mahdollistaa nopean tiedonhaun. Sen sijaan kaikki tiedot voidaan arkistoida pilvipohjaisiin palveluihin. Mappeja kahlaamalla tieto olisi todennäköisesti jäänyt löytymättä tai se olisi vienyt ikuisuuden, Asujamaa sanoo. Isännöitsijän on tärkeä kyetä antamaan vastauksia kysymyksiin ripeästi. Tämä yhdessä asioiden hoidon sähköistämisen kanssa tekee mahdolliseksi sen, että toimistossa istumisen sijaan isännöitsijällä on aikaa käydä kiinteistöillä ja hoitaa taloyhtiöiden remontteihin liittyviä juoksevia asioita, tehdä tarvittavia selvityksiä ja valmisteluja. – Meillä oli eräässä, vuonna 1979 rakennetussa yhtiössä tapaus, jossa vaatehuone oli aikanaan muutettu saunaksi. Se ettei työ ole sidottu johonkin paikkaan, on tätä päivää. Erillislaskutus mahdollistaa maltillisen määrän hoidettavia taloyhtiöitä. Vanha malli ei enää toimi Asujamaan mukaan vanhat tavat hoitaa isännöintiä voivat jossain määrin toimia siihen asti, kunnes taloyhtiöissä ilmenee isoja korjauksia. – Isännöitsijän eteen voi viikon mittaan tulla yllättäviä asioita vesivahingoista asukkaiden kysymyksiin ja ongelmatilanteisiin, eikä tällaisiin töihin voi täysin ennalta varautua. Hallitus halusi tiedon siitä, milloin oli päätetty yhtiöjärjestyksen muuttamisesta niin, että vaatehuoneesta oli tullut sauna ja oliko saunan rakentamiselle aikanaan myönnetty rakennuslupaa. Kun taloyhtiö tuli hoidettavaksemme, erillislaskutettavaa kertyi pitkästä listasta taloyhtiön tarvitsemia töitä, mutta kokonaishinta pysyi silti samana, Asujamaa kertoo. Tietoa helppo jakaa Paitsi, että tieto on SharePointpalvelussa hyvässä järjestyksessä ja helposti löydettävissä, materiaaleja voidaan jakaa helposti taloyhtiöiden hallituksille. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Isännöitsijä Jan Hautala kiittelee 10+ Isännöinnin sähköistä toimintamallia. – Raskaita järjestelmiä ei enää nykypäivänä tarvita
Kun 22 hehtaarin varastoalue ihannesijainnilla tyhjenee, tarjoaa se mahdollisuuden luoda vanhasta teollisuusalueesta uuden ajan asuinalueen. Tarkoituksena on luoda vanhasta teollisuusalueesta elävä, innostava ja vetovoimainen osa Espoon kaupunkia ja kyetä hyödyntämään alueen suomia mahdollisuuksia jo ennen asuinalueen rakentumistakin. Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordic Innovation on valinnut Keran alueen ainoana Suomesta mukaan kilpailuun. Kilpailu kuuluu osaksi pohjoismaista, The Nordic Built Cities Challenge -kilpailusarjaa. – Erityisen keskeisenä kriteerinä oli se, kuinka logistiikkakeskuksen nykyisiä rakenteita, alueen teollisuusrakennuksia ja niihin liittyviä purkuja jätemateriaaleja kyettäisiin käyttämään uudelleen ja kierrättämään tulevassa kaupunkirakentamisessa, Rinta-Erkkilä sanoo. Keskeisen, radanvarren sijainnin vuoksi älykkäät ideat autottomaan elämiseen olivat myös tärkeitä. Jokainen finaaliehdotus sai noin 30 000 euroa jatkokehitysrahaa ideoilleen. Neljä finalistia valittiin Keran kehittämiskilpailuun osallistui 22 innovatiivista ehdotusta. Kilpailu alueen kehittämiseksi S-ryhmä haastoi ideanikkarit, start up -yritykset, opiskelijat ja tutkijat ideoimaan ja visioimaan uudistuvaa Keran aluetta Espoossa. Ehdotuksessa Studio Puiston ja Hukkatilan finaaliehdotuksessa Kera Era alueen kehittämisen keskeisiä elementtejä ovat hyvinvointi ja paikallisuus.. Parin vuoden kuluttua Inex Partners muuttaakin toimintonsa Kerasta Sipooseen. Kun 22 hehtaarin varastoalue valtavine rakennuksineen tyhjenee, tarjoaa se mahdollisuuden uudistaa Keran ydin jopa 15 000 22 hehtaariin varastoalue tyhjenee Inex Partnersin muuttaessa Kerasta Sipooseen Espoon ja Kauniaisten rajalla sijaitsevan Keran ytimessä on 1960-luvulta lähtien sijainnut S-ryhmän omistaman Inex Partnersin logistiikkakeskus. Keran alue tiloineen on kuitenkin käynyt ruokatavaravarastolle ahtaaksi. Espoon Keraan syntyy 15 000 asukkaan alue asukkaan asuinalueeksi. – Kriteereinä kilpailussa oli luoda kestävän kehityksen mukaista, urbaania elinympäristöä ja synnyttää kehittämisideoita, jotka olisivat sovellettavissa Keran jälkeen missä päin maailmaa tahansa, projektin vetäjä, Raija Rinta-Erkkilä SOK Kiinteistötoiminnoista kertoo. 38 K auniaisten ja Espoon Leppävaaran välissä sijaitsevassa Kerassa on jo 1960-luvulta lähtien sijainnut Osuusryhmä SOK:n omistaman logistiikkayhtiö Inex Partners Oy:n tukikohta. B&M Arkkitehdit, WSP, suunnittelija Päivi Raivio ja Setlementtiasunnot Oy lähtivät kehittämään Keraa Co-Op Cityn idealla. Tilojen käytyä ahtaaksi, Inex Parners muuttaa toimintonsa lähivuosina Sipooseen. Tuomaristo valitsi osallistujien joukosta jatkoon neljä finalistia, joista jokainen täytti kilpailun kriteerit hyvin, hieman erilaisin painotuksin
Keran keskuspuisto on suunnitelmassa osuuskuntakaupungin vihreä sydän. Ehdotuksessa myös eri vuodenajat on huomioitu tulevien asukkaiden näkökulmasta. AVUX Kuka keksi työnohjauksen?. 39 aluetta lähdetään luomaan julkisesta tilasta käsin, rakennusten sijaan. Ehdotuksen ydin on alkumetreiltä lähtien Kera Lane -keskuskatu. On upeaa, että mukana mittelössä on kokeneiden tekijöiden ohella myös nuoria henkilöitä innovatiivisine ajatuksineen. Ehdotus esittää konkreettisen idean nykyisten rakennusten väliaikaiskäytöstä uuden liiketoiminnan, esimerkiksi lähiruokatuotannon, hautomona. Julkinen kaupunkitila antaa ryhmän mukaan vauhtia identiteetin kehittymiselle, taloudellisille toiminnoille sekä sosiaaliselle kanssakäymiselle. – Tällä hetkellä finalistit työstävät ja kehittelevät ideoitaan edelleen suurella innolla. Studio Puiston ja Hukkatilan finaaliehdotus Kera Era korostaa asukkaita ja heidän tarpeitaan asuinalueen määrittelyssä. Ehdotuksessa on hyödynnetty kiertotalouskonsepteja ja yhteisöllistä asumista. B&M Arkkitehdit, WSP, suunnittelija Päivi Raivio ja Setlementtiasunnot Oy on lähestynyt Keran aluetta Co-Op Cityn idealla, jossa aluetta lähdetään luomaan julkisesta tilasta käsin, rakennusten sijaan. Ehdotuksessa on myös hyödynnetty kiertotalouskonsepteja. Ehdotus ankkuroituu pääkaupunkiseudun startup-ekosysteemiin, ja siihen sisältyy laaja-alaisia kehitysmahdollisuuksia sekä merkittävää vientipotentiaalia varsinkin kuluttajamarkkinoiden cleantechalalla. LPR, GAIA ja Elomatic ideoivat Kerasta Urban Incubator -kaupungin, jossa vanha teollisuusalue muuntuu uuden liiketoiminnan, kulttuurin ja arvostetun asumisen keskukseksi. Kauniaisten ja Espoon Leppävaaran välissä sijaitsevasta Kerasta rakentuu jopa 15 000 asukkaan innostava ja vetovoimainen alue. Ramboll, HAMK ja Rudus ideoivat tulevaisuuden Kera Lane -kaupungin, joka luo väliaikaiskäytön haasteista ja materiaalikierrätyksestä kestävän menestystarinan muuntaen Keran alueen vähitellen ainutlaatuiseksi ja viehättäväksi asuinalueeksi. Keskeisiä elementtejä ovat hyvinvointi ja paikallisuus yhdistettynä maailmanlaajuiseen ajatteluun. Uuden Keran voittajaehdotus valitaan 16.6.2016, Raija Rinta-Erkkilä sanoo
Laanilan Ekovoimalaitoksessa jätteestä tuotetaan höyryä, jota käytetään Kemiran teollisissa prosesseissa sekä Oulun Energian sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Ekovoimalaitoksen omistavat Oulun kaupunki ja Oulun Energia. Jätteenpoltosta merkittävät hyödyt Ekovoimalaitoksen ansiosta yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste Oulun seudulla on moninkertaistunut. Jätteiden sisältämän energian hyödyntäminen vähentää tarvetta käyttää öljyä kaukolämmön varavoimana huippukuormitustilanteissa. Vuonna 2015 Laanilan ekovoimalaitos tuotti höyryä 406 GWh, mikä vastaa jopa 20 prosenttia koko Oulun Energian lämmönhankinnasta. Polttokelpoinen jäte tarkoittaa normaalia kotitalousjätettä eli entiseltä nimeltään sekajätettä. Laanilan ekovoimalaitokseen ajaa 40-50 jäteautoa vuorokaudessa. Laanilan ekovoimalaitos käyttää polttoaineenaan noin 140 000 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja teollisuusjätettä vuodessa. Jäteautot tyhjentävät kuormansa ekovoimalaitoksen bunkkeriin.. Puolet ekovoimalaitoksen käyttämästä jätemäärästä tulee Oulun Jätehuollon alueelta ja loput jätteistä tulevat muualta Pohjoisja Itä-Suomesta. Voimalaitos on yhdistetty Laanilan Voima Oy:n voimalaitokseen, jonka Oulun Energia ja Kemira omistavat yhdessä. 40 L aanilan ekovoimalaitos eli yhdyskuntajätteestä energiaa jalostava voimalaitos aloitti kaupallisen toimintansa elokuussa 2012, Oulun Laanilassa, Kemiran teollisuusalueella. Tämä voimalaitos käyttää polttoaineenaan lähinnä turvetta ja öljyä, joiden polttamista ekovoimalaitos korvaa. Pohjois-Suomen jätteistä energiaa Laitos jalostaa energiaksi lähes koko Pohjois-Suomen kierrätykseen kelpaamattoman jätteen. Ennen Laanilan voimalaitoksen valmistumista muovia kuljetettiin pitkiä matkoja poltettavaksi joko Pietarsaareen tai Kajaaniin. Laanilan ekovoimalaitoksen Laanilan ekovoimalaitos jalostaa jätteen sähköksi ja lämmöksi Jätteitä polttoaineenaan käyttävä, Oulussa sijaitseva Laanilan ekovoimalaitos on tuottanut yhdyskuntajätteestä energiaa jo vuodesta 2012 lähtien. Polttokelpoinen jäte laitetaan kiinteistöjen tavalliseen jäteastiaan ja kuljetetaan polttoaineeksi ekovoimalaitokselle
Kun yhdyskuntajätettä ei viedä enää entiseen tapaan jätekeskukseen, ovat jätteestä aihetuvat metaanipäästöt vähentyneet murto-osaan. Yhteen kouralliseen mahtuu 2–4 tonnia jätettä.. Nykyään kaikki muovit voidaan laittaa polttokelpoisen jätteen joukkoon. Laanilan ekovoimalaitos rajoittaa huomattavasti Oulun Ruskon jätekeskuksen kasvua ja pienentää sen ympäristövaikutuksia. Voimalaitoksen ansiosta myös muuhun hyötykäyttöön kelpaamattomia jätteitä, kuten vaatteita ja kenkiä voidaan käyttää energiantuotannossa. Muutkin kaatopaikan ongelmat, kuten hajuhaitat, Pohjois-Suomen jätteistä energiaa Laanilan ekovoimalaitos käyttää polttoaineenaan noin 140 000 tonnia yhdyskuntaja teollisuusjätettä vuodessa. Vuonna 2014 alle kolme prosenttia Oulun seudun yhdyskuntajätteestä sijoitettiin enää kaatopaikalle. Puolet tästä jätemäärästä tulee Oulun Jätehuollon alueelta ja puolet muualta Pohjois-Suomesta. 41 ansiosta kuljetuskustannukset ovat vähentyneet huomattavasti. Kahmari syöttää jätettä kattilaan Laanilan ekovoimalaitoksessa
Jätteistä lämpöä ja sähköä Tammervoiman voimalaitoksessa hyödynnetään yli 600 000 ihmisen sekajätteet, eli vuosittain noin 160 000 tonnia jätettä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Jyväskylässä sijaitsevan Mustankorkea Oy:n alueilta. tulipalovaara ja haittaeläimet ovat vähentyneet Laanilan ekovoimalan myötä. 42 Polttoprosessissa ekovoimalaitoksen kattilaan jää palamatonta ainesta, eli kuonaa noin 20–25 prosenttia poltetun jätteen määrästä. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs, jotka toimitetaan teollisuudelle uudelleen hyödynnettäväksi. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Kati Leinonen Laanilan Ekovoimalaitos: kaupalliseen käyttöön elokuussa 2012 T ampereen Tarastenjärvellä sijaitsevaan Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen ohjattiin ensimmäinen sekajätekuorma syyskuussa 2015. Jäljelle jäänyt tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava, seulottu kuona hyödynnetään maanrakentamisessa. Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen rakennushankkeen kokonaiskustannukseksi muodostui 111,1 miljoonaa euroa, josta voimalaitoksen investointikustannus telun, valvonnan ja käyttöönoton sekä työmaakustannusten osuus oli yhteensä 16,4 miljoonaa euroa. Voimalaitos täydentää jätteiden materiaalikierrätystä ja energiantuotantoon ohjataan Tammervoiman hyötyvoimalaitos valmistui Tampereen Tarastenjärvelle vuoden 2016 alussa. Jätteenpolton seurauksena Oulun alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet noin tonnia vuodessa laitoksen vähentäessä kaatopaikalla tapahtuvaa aineen hajoamista metaaniksi ja korvatessa vanhoilla kattiloilla tuotettua energiaa. Myös Ruskoshyödyntää polttoaineena voimalaitoksessa.. Tammervoima tulee olemaan keskeinen osa Tarastenjärven 350 hehtaarin alueelle nousevaa bioja kiertotalouden yrityskeskittymää. Kuona toimitetaan Ruskon jätekeskukseen ja seulotaan. Vuoden 2016 alussa hyötyvoimalaitos valmistui kaupalliseen käyttöönsä, ja toimii nyt täydellä Tammervoiman hyötyvoimalaitos toimii jo täydellä teholla teholla. Tammervoima on Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteinen hanke
Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka toimittaa voimalaitokseen jätteet sekä Tampereen Sähkölaitos, joka siirtää ja myy tuotetun energian. Kuvat: Tammervoima materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat sekajätteet. Koska voimalan kapasiteetti sallii hyödyntää alkuvaiheessa rajoitetun jätemäärän toimialueen ulkop uolelta, Mustankorkea Oy:n kanssa on sovittu yhteistyöstä, ja Jyvässeudun lajittelun jälkeen jäävä sekajäte eli kuivajäte tullaan hyödyntämään hyötyvoimalassa vuoden 2016 alusta. Tammervoiman hyötyvoimalaitos käsittelee vuosittain noin 160 000 tonnia jätettä ja tuottaa 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä. Samalla päästään eroon jätteiden kaatohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla, vähentää se merkittävästi jätteiden aiheuttamaa ilmastokuormitusta. Jätteistä saadulla energialla voidaan korvaa fossiilisia polttoaineita. PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! Tarjoamme myös porrassiivoukset ja suursiivoukset koko Kanta-Helsingin alueelle. Biopolttoaineet korvaavat fossiilisia polttoaineita Valtakunnalliset ja EU-säädökset edellyttävät, että jätteistä hyödynnetään jatkossa entistä suurempi osa, ja että kaatopaikoille päätyy vain muutama prosentti jätteestä. Näihin säädöksiin pystytään vastaamaan tehostamalla materiaalihyötykäyttöä ja lisäämällä jätteiden energiahyötykäyttöä. Kun syntypaikkalajitellun sekajätteen energiasisältö hyödynnetään energiantuotantoon, orgaaniset jätteet eivät tuota metaania kaatopaikalla. Hyvää työtä kohtuuhintaan! Reilua ja tunnollista kiinteistöhuoltoa Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 041-513 8798, Olli Toivonen Kiinteistöhuolto Toivonen Oy. teistä saadaan vuosittain lämpöä tää tamperelaisten tarvitseman lämpimän veden tuottamiseen. Hyötyvoimalaitoksen teho riittää tamperelaisten tarvitseman lämpimän veden tuottamiseen. Yli 60 prosenttia jätteestä muodostuu uusiutuvista energialähteistä ja voidaan siten luokitella la korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua. Jätteiden energiahyötykäyttö Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa
Se kannattaa, vaikka taloyhtiön pienelle pihalle pystytettäisiin vain keinu ja hiek. Mutta sitäkin tärkeämpää on, että leikin lavasteet ovat toimivat ja turvalliset. Onko maaperässä kalliota, joka estää esimerkiksi keinun perustuksien asentamisen. Junttila lisäisi mustalle listalle myös talotikkaat. L eikkipaikan välineet ovat vain lavaste, lapsi keksii leikin aina itse, linjaa leikkipaikkojen turvallisuusasiantuntija ja Safe Play oy:n toimitusjohtaja Esa Junttila. Suuria turvallisuusriskejä ovat myös sadevesikaivot ja mattotelineet. Syväroskikset tai roskakatokset eivät sovi leikkipaikan lähettyville. Parkkipaikan läheisyys ei sinällään ole este, kunhan alue on näkyvästi rajattu eikä leikkitilaan juosta parkkipaikan läpi. Houkuttelevan, helppohoitoisen ja pitkäikäisen leikkikeitaan toteuttamisessa hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. 44 kalaatikko. Avainsana on huolellinen suunnittelu. Näiden lisäksi Junttila kehottaa kiinnittämään Keinu on leikkipaikkojen kestosusosikki Turvallinen leikkipaikka hyvällä suunnittelulla Leikkipaikka on parhaimmillaan taloyhtiön pihan ilopilleri. Mutta se takaa mielenrauhan ja lasten ilon. Keinu on kestosuosikki Ensin on katsottava ympärille ja pinnan alle. – Asiansa osaavan henkilön tekemä suunnittelu ei ole kallista eikä aikaa vievää. Myös välineiden asentaja kiittää, kun tuotteiden paikka on määritelty, toteaa Junttila. Keinu on leikkipaikoilla aina suosittu
Leikkivälineet ovat ympäri vuoden sään armoilla, joten kyllästämätön tuote on pian laho. Taloyhtiössä ei kuitenkaan välttämättä tiedetä vastuita tai asiaan ei ole ollut aikaa perehtyä. – Jos teet keinun itse, tee siitä mielestäsi naurettavan tukeva, vasta silloin se kestää käyttöä, summaa Junttila. Vaihda hiekkalaatikon hiekka joka toinen vuosi. Kääntöpuolena on, että tuotteet kuluvat helpommin. Leikkivälineisiin pätee Junttilan mukaan sama kuin automerkkeihin. katseen alustaan. – Lähes aina taloyhtiö on ulkoistanut yhtiön tilojen kunnossapidon isännöitsijälle. Monella valmistajilla on tarjolla tavallinen ja erikoisvarusteltu huippumalli. Vaihda kuluneet osat (esim. Nämä ovat turvallisuusriski muussa kuin kevyessä yksityiskäytössä, Junttila huomauttaa. – Leikkipaikan alustan on vaimennettava iskua. Usein pehmeä nurmi sopii keinun alle, jos kulutuskohtaan asennetaan kumiturvalaatat. Tällöin on muistettava, että taloyhtiötä sitoo tuotteen valmistajana myös tuotevastuulaki. Nurmikon iskunvaimennuskyvyn voi testauttaa. Kaikkien leikkipaikan välineiden on täytettävä EN1176standardi. Yksityiskäyttöön valmistettujen lelujen rakenteet eivät kestä käyttöä. Junttilan mukaan mikään ei estä valmistamasta välineitä itse. Näin leikkipaikka saa arvoisensa kohtelun ja tuloksena on pitkäikäinen keidas, joka on ilo joka ikäisen asukkaan silmälle. – Keinu on samoin loistava tuote. Korjaus: – Korjaa välittömästi rikkinäiset tai lahoamisvaarassa olevat rakenteet. keinun laakerit). Jos vahinko sattuu, vastuu on taloyhtiön hallituksen. Kunnossapito onkin leikkipaikan turvallisuuden keskeisin lenkki. Avainsana on huolellinen suunnittelu. Jos rakenteet ovat harmaantuneet, hio ne terveelle puulle ennen maalausta. Junttila liputtaa teematuotteiden puolesta. Aiemmin esimerkiksi keinuissa käytettiin kuumasinkkikettinkiä, nyt kaunista ruostumatonta terästä. Tärkeämpää on, että leikkivälineet ovat toimivat ja turvalliset. Ellei niitä rakenneta tukeviksi, väliin pääsee hiekkaa ja pian liitoskohta antaa periksi. Summanmutikassa suunnittelematta hankittu keinu ei ehkä mahdu tilaan tai leikkipaikka jää vähälle käytölle, koska välineet ovat vääränlaisia. Kunnossapito ei ole leikin asia Moni leikkiväline vaikuttaa helpolta valmistaa itse. Asia on kuitenkin helppo korjata. Junttilan mukaan esimerkiksi hiekkalaatikkoa rakennettaessa on muistettava, että hiekka muodostaa valtavan paineen kulmaliitoksiin. Esimerkiksi tavalliseen keinun istuimeen liittyy monia standardeja. Isännöitsijä puolestaan keskittyy huolehtimaan pääasiassa kiinteistöstä, toteaa Junttila. Kerrostalon pihalle onkin viisainta valita tuotteita, jotka on tarkoitettu alle kuusivuotiaille leikkijöille. Taloyhtiön leikkipaikkaan valitaan julkisiin tiloihin tarkoitetut tuotteet. 45 Turvallisen leikkipaikan kolmen kohdan ohjelma Siisteys: – Huolehdi leikkipaikan yleisestä siisteydestä. Riittää, kun leikkipaikan kunto käydään läpi säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Hiekkalaatikko ja leikkimökki antavat ehtymättömästi inspiraatiota leikkeihin. Taloyhtiön on lain mukaan huolehdittava leikkipaikan turvallisuudesta. Leikkipaikat ovat parin viime vuosikymmenen aikana ottaneet ison harppauksen paitsi turvallisuudessa myös esteettisyydessä. Kalliimpi tuote on kestävämpi, mutta karvalakkimallikin täyttää usein taloyhtiön ja lasten toiveet. Lapsen kasvaessa laajenee myös hänen elinpiirinsä. Leikkivälineiden valinnassakin maltti on valttia. Yksityiskäyttöön valmistettujen lelujen rakenteet eivät kestä käyttöä.. Maalaus: – Huolehdi puisten tuotteiden maalipinnoista ennen kuin maali hilseilee. Sen sijaan kyllästämättömästä puusta valmistettuja tuotteita Junttila kehottaa välttämään. Viimeistään ekaluokkalainen ei enää viihdy taloyhtiön pihassa. Kukapa meistä kypsemmässäkin iässä olevista ei haluaisi kiikkua, Junttila vinkkaa. – Vieläkin pihoilla näkee rautakaupan kapeasta rautaputkesta tehtyjä keinuja. Kestävyys ykköskriteeriksi Junttila muistuttaa, että taloyhtiön leikkipaikkaan valitaan julkisiin tiloihin tarkoitetut tuotteet. Tuotteen yksinkertainen ilme ei kuitenkaan synny sattumalta, vaan taustalla on vuosien kehitysja testaustyö
Käytännössä joutuu tekemään urakoita halvemmalla, toteaa Viherja ympäristörakentajat ry:n toiminnanjohtaja Seppo Närhi. Meillä on ollut tapana tehdä asiat hyvin, ja silloin pitää olla hyvät ihmiset tekemässä ja heille pitää maksaa kunnon palkka. Viherrakentamista tehdään taantumasta huolimatta melko paljon. – Suhteellisen hyvä tilanne on tällä hetkellä yrittäjien näkökulmasta. – Kun jotain rakennetaan, niin pihojenkin tulee olla kunnossa, Posti kiteyttää. Tänä päivänä se on hyvin haastavaa, koska hinnat painuvat niin Viherrakennusfirmat tekevät yhä enemmän myös kivitöitä ja muita piharakennustöitä.. 46 K evät on jo pitkällä ja puistoja ja pihoja ryhdytään kovalla tohinalla kunnostamaan ja uusimaan. Vaikka edelleen pihoja ja puistoja rakennetaan ja hoidetaan, niin Posti harmittelee kiristynyttä hintakilpailua. Helsinkiläinen Viherviisikko Oy on tehnyt viherrakentamista vuodesta 1996 lähtien. Viherviisikon toimitusjohtaja Tapio Postin mukaan tilauksia tulee hyvin taantumasta huolimatta. Vaikka yhteiskunnassa ei ole kasvukäyrä päällä, niin tarjouspyyntöjä liikkuu hyvin. Viherrakentajat joutuvat keksimään uusia palveluita hintakilpailun keskellä. – Se on vähän kuin lottoa, mitään oikeaa hintaa ei ole olemassa. Viherrakentamisessa kova hintakilpailu Viherrakentamista tehdään taantumasta huolimatta, mutta hintakilpailu on kovaa. Taantuma näkyy siinä, että hintakilpailu on kiristynyt
Suomessa piharakentaminen ei perinteisesti ole ollut keskieurooppalaisella tasolla, mutta ihmisten vaatimustaso on kasvussa ja ihmiset yhä enemmän käyttävät viherrakentajien palveluita. Närhi näkee, että kasvupotentiaalia löytyy tulevaisuudessa myös yksityisistä asiakkaista. 47 alas. – Kasvukeskuksissa on suhteellisen hyvin töitä. Ne työt ovat huomattavasti lisääntyneet ja uskon, että tulevat tulevaisuudessa lisääntymään entisestään, Närhi veikkaa. – Voidaan tehdä kiinteähintainen hoitosopimus kaikille kiinteistön puille. Kilpailu viherrakentamisessa on kovaa. Taloyhtiöissä on edelleen voimissaan perinteinen talkoohenki ja yhdessä halutaan usein tehdä myös pihatyöt. Aikaisemmin meidät on kutsuttu tarvittaessa paikalle, mutta tällä sopimuksella hoidetaan automaattisesti puut koko sopimuskauden ajan, Posti kertoo. Viherviisikko on lanseerannut palvelun, joka koskee puiden huoltoa. Se on taloyhtiöiden sosiaalista toimintaa. Taloyhtiöille tehtävät vihertyöt ovat Närhen mukaan kasvussa, sillä rakennuksia ja pihoja saneerataan kovaa vauhtia. Palveluja laajennetaan Viherrakennusfirmat ovat myös laajentaneet toimenkuvaansa, jotta pystyvät palvelemaan entistä paremmin taloyhtiöitä. Myös uusien taloyhtiöiden kohdalla käytännössä viherrakentajan kanssa tehdään hoitosopimus. Suurin asiakasryhmä on julkinen sektori ja rakennusliikkeet. Julkiselle puolelle ja rakennusliikkeille tehtävissä viherrakennustöissä yrityksillä on kahden vuoden hoitotakuu. Pihojen saneeraus tuo töitä Viherrakennustyöt keskittyvät nykyisin suurten kaupunkien ympäristöihin. – Julkisille sektoreille tekeminen on lisääntynyt, koska kaupungit ovat yksityistäneet toimintojaan, kuten puistotöitä. Viherrakennustöitä teetetään neljälle ryhmälle: julkiselle sektorille, rakennusliikkeille, taloyhtiöille ja yksityisille ihmisille. – Se on pieni riski etenkin kasvien osalta, sillä uudet kasvit pitää hoitaa asianmukaisesti usean vuoden ajan ennen kuin kasvillisuus alkaa pärjätä omillaan, Närhi kommentoi. – Yritykset ovat alkaneet tarjota kokonaispakettia, jotta pystyvät tekemään pihassa paljon muutakin kuin viherrakentamista, kuten esimerkiksi kivitöitä ja salaojitustöitä, sanoo Närhi. Vanhat taloyhtiöt eivät pihoja uusiessaan aina tee hoitosopimusta viherrakentajan kanssa, vaan hoito voidaan ostaa eri firmalta. Teksti: Pauli Jokinen Kuvat: Viherviisikko. Mutta alueilla, joissa ei ole infrarakentamista, niin ei ole myöskään urakoita, sanoo Närhi. Se alue tulee vahvistumaan. Hintakilpailu on mennyt aika hurjaksi, Posti toteaa. – Edelleen tehdään talkoilla pienimuotoista kunnostustyötä ja se on ihan hyvä asia. Siellä riittää töitä, Närhi sanoo. Siihen kuuluu kuivien oksien karsinnat, lahojen puiden kaadot ja muut puihin liittyvät hoidot. Sitä ei Suomessa ole juuri lainkaan ollut, mutta se on hieman orastamassa. Toinen juttu on yksityisten ihmisten pihojen hoitopalvelut. – Taloyhtiöt uudistavat pihojaan. Jos on hieman vaativampi työ, niin silloin kannattaa ainakin konsultoida ammattilaisia, ettei tee virheitä, Närhi toteaa. Kevään tultua pihoja aletaan taas uudistamaan ja saneeraamaan. Kukkien istutus on olennainen osa viherrakentamista
Siitä maaja vesirakentamisen osuus oli noin 6 miljardia euroa ja talonrakentaminen 22 mijardia euroa. Kasvu oli voimakkainta sitten vuoden 2011, jolloin liikevaihto Pohjalta liikkeelle – muutos suuri Mistä iso kasvu nyt aiheutui. Talonrakentamisesta runsas puolet oli perurkorjausta. Suhteellisen suuri muutos selittyy osin sillä, että vertailutasot ovat pieniä, ja on lähdetty liikkeelle pohjalta. 48 T ilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2015 aikana 6,7 prosenttia edellisvuodesta. Rakentamisen kaikki alatoimialat kasvoivat. Liikevaihto kasvoi loka–joulukuussa jokaisella rakentamisen toimialalla. Voimakkainta kasvu oli tuolloin talonrakentamisessa, jossa liikevaihtoa kertyi 9,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Mukana luvuissa voi PakariRakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen: Viime vuonna rakentaminen kasvoi jo kovaa vauhtia, mutta tänä vuonna vauhti vain kiihtyy entisestään, kun viime vuonna aloitetut kohteet valmistuvat ja uusia aloitetaan. Alatoimialoista maaja vesirakentamisen kehitys on ollut jo neljä vuotta peräkkäin kaikkein positiivisin liikevaihdolla mitattuna. Rakentamisen koko tuotoksen arvo oli viime vuonna noin 28,5 miljardia euroa. Peruskorjaus on ainakin toistaiseksi kivunnut volyymissa uudisrakentamisen ohitse.. Eli kun alan liikevaihto on kehittynyt maltillisesti viime vuosina, myös kasvuvaraa on, Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa. Rakentamisen kasvu kiihtyy tänä vuonna kasvoi yli 10 prosenttia Rakentamisen alatoimialoilla liikevaihto kasvoi eniten maaja vesirakentamisessa, jossa kasvua kertyi 8,5 prosenttia. Rakentaminen kasvoi viime vuonna kovaa vauhtia ja kova kasvu jatkuu myös tänä vuonna. – Koska kasvu on ollut positiivista, se kielii siitä, että rakentamisen aktiviteetti on lisääntynyt
Varsinkin vuoden lopussa oli nousupiikki. – Se, että tulokset ovat plussalla, kertoo oikean kuvan, mutta itse suhtaudun pienellä varauksella eli ihan noin suuresta muutoksesta ei ole välttämättä kyse. – Rakennusteollisuudessa olemme odottaneet, että Verohallinto tekisi jollain tavalla arvion siitä, miten toimialalle asetetut toimenpiteet ovat tehonneet. Tänä vuonna kunnolla plussalle Tämä vuosi tulee olemaan Pakarisen mukaan rakentamisessa ”selkeää plussaa”. Infrarakentamisessa on kyse monen vuoden projekteista, ja useamman vuoden projekti on voinut tulla kertatuloutuksena tilastoon. Niitä tarkastetaan hyvin, mutta jos ei tee ilmoitusta, niitä ei välttämättä tarkasteta. Jouni Suolanen. – Rakentaminen on yksi keskeinen sektori, joka määrittelee, miten taloudella menee, ja se tuo alalle veturin roolin. – Rakennuslupien määrä kasvoi jo vuonna 2015, ja kun lupia on Suomessa haettu, yleensä hankkeet on myös aloitettu. Lisäksi rakennushankkeiden lopussa tulee aina vastaan arvokkaampaa työtä, koska viimeistelyvaihe on muuta rakentamista huomattavasti kalliimpaa. – Iso kysymys on se, kuinka paljon tulee vielä lisää aktiviteettia, koska haluaisimme, että kasvu jatkuisi. 49 TkT Aatos Kärkkäinen, Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO, puh. Toimialan merkitys on aina suuri kansantaloudessa. Erityisesti asuntorakentaminen keskittyy Etelä-Suomeen ja suuriin kaupunkeihin. Kuukausittaiset suuret nousut nostivat koko vuoden lukuja aika paljon, Pakarinen kertoo. Viime vuoden puolella aloitetut kohteet viedään tämän vuoden aikana loppuun. Rakentaminen hyvä talouden indikaattori Tällä hetkellä jälkisyklinen rakentaminen on Pakarisen mukaan hyvä koko talouden indikaattori, koska vienti ei vedä, ja kasvu tulee kotimarkkinoilta, kuten rakentamisesta, palveluista ja kaupasta. Teollisuuden puolelle Äänekosken sellutehtaan rakentaminen säteilee Jyväskylän alueelle muutakin rakentamista. Rakennusajan kesto siis jo takaa sen, että tänä vuonna rakentaminen lisääntyy. Pakarinen muistuttaa myös, että alalla on tehty harmaan talouden torjuntaa, ja yritykset ovat entistä tarkempia raportoimaan omista urakoistaan, jolloin mahdollisesti liikevaihtoa kertyy enemmän kuin aikaisemmin, jolloin myös muutosprosentit nousevat tätä kautta. Jotta kasvu jatkuisi näin vauhdikkaana, se vaatisi selvästi nykyistä enemmän investointeja tänä vuonna. Näin ei voi kuitenkaan hänen mukaansa jatkua kovin kauan niin, että kuluttajat ottavat lisää velkaa ja rahoittavat sillä asunnon ja kulutustavaroiden ostonsa. Rakennusteollisuuden jäsenkunnan yritykset hoitavat Pakarisen mukaan hyvin kaikki lain mukaiset velvoitteensa, mutta Verohallinnon valvontaa hän arvostelee. – Ne yritykset, joilla asiat ovat kunnossa, tekevät ilmoituksen. Vielä arviota ei ole olemassa. Tänä vuonna merkitys korostuu entisestään, kun vihdoin viimein ala saadaan kunnolla plussalle, Pakarinen korostaa. Myös se vaikuttaa, miten yritykset jakavat liikevaihtonsa eri sektoreiden kesken – kuinka paljon esimerkiksi maaja vesirakentamisesta menee talonrakentamisen pohjatöihin. Viime keväänä kovia nousuja Pääekonomisti Sami Pakarinen hieman toppuuttelee kasvuhypeä. Uusiakin investointiuutisia odotellaan. Viime vuonna hankkeita lähti käyntiin saman verran kuin edellisenä vuonna. – Varsinkin viime keväänä näihin aikoihin liikevaihdon kasvun kuvaajat nousivat tyyliin 33 prosenttia yksittäisinä kuukausina. Rakennusyritysten kirjossa yleensä pk-sektori tekee Pakarisen mukaan aina parempaa tulosta ja alan kasvu tulee sieltä. Tätä tukee sekin, että korjausrakentaminen on ainakin toistaiseksi kasvanut uudisrakentamista suuremmaksi, ja pk-yrityksillä on siellä vahva edustus. 0400 311 780, aatos.karkkainen@termotohtori.. Tarkastukset pitäisi kohdistaa juuri niihin yrityksiin, Pakarinen korostaa. sen mukaan olla myös tilastollisia tekijöitä ja kaksinkertaistakin liikevaihtoa, koska Tilastokeskus ei erottele aliurakoinnin osuutta luvuissa
Suositusta lähdettiin valmistelemaan syksyllä 2013, kun haluttiin tietää, miten kolme vuotta voimassa ollut uusi asunto-osakeyhtiölaki toimii ja miten se on vaikuttanut. Vastausten perusteella käytiin verkkokeskustelua tärkeästä aiheesta eli taloyhtiöiden viestinnästä. Käytännön ohjeet helpottavat hyvän tavan noudattamista taloyhtiöissä, joissa on maallikTaloyhtiö 2016 tapahtuma oli jälleen yleisömenestys.. Johdon ja asukkaiden välillä iso kuilu Osa suosituksen sisällöstä tulee Kaivannon mukaan jo asunto-osakeyhtiölain vaatimuksista. 50 E nsimmäinen hyvän hallintotavan suosituksen antoivat yhdessä Kiinteistöliitto ja Akha vuonna 2011. Suositukset on ryhmitelty taloyhtiön eri henkilöryhmille ja erilaisille toiminnoille. Se on tärkeä ryhmä suosituksen eteenpäin viemiseksi taloyhtiöissä, Akhan asiamies Keijo Kaivanto toteaa. Verkkokeskustelusta hyviä vinkkejä Verkkokeskusteluun hyvän hallintotavan suosituksista OM sai runsas tuhat kommenttia ja 3 000 ääntä puolesta ja vastaan. Nyt uusittu suositus on määrä julkaista tämän kevään aikana. Suosituksessa tavoitellaan taloyhtiöissä yhdenvertaisuuden ja avoimuuden periaatteita, suunnitelmallisuutta isoissa hankkeissa, huomaavaisuutta ja suvaitsevaisuutta kuten erilaisuuden sietämistä ja hyviä tapoja. Vähintään kerran kuukaudessa pitäisi viestiä, jotta asukkaat olisivat tyytyväisiä, Isännöintiliiton Heikkilä vahvistaa. Uusi suositus on muuttunut maailman mukana, ja 30 -sivuisessa paketissa on mukana nyt myös taloyhtiöiden viestintäsuositus. – Verkkokeskustelu osoitti, että tällaiselle ohjeelle on tilausta. Vastauksista selvisi OM:n tutkija Markus Tervoselle, että taloyhtiöissä viesti ei kulje, ja siksikin niissä on sisäisiä erimielisyyksiä. – Suurin haaste on se, miten suositus siirtyy hyviksi käytännöiksi. Yritämme viedä tätä viestiä eteenpäin jäsenille, toimitusjohtaja Tero Heikkilä Isännöintiliitosta korostaa. Ainoa tehokas tapa on se, että isännöitsijät ottavat sen omaksi, tutustuvat siihen, ja viestivät suosituksesta jokaisessa taloyhtiössä. Oikeusministeriö selvitti asiaa laajoilla kyselyillä. Uusittu hallintotapasuositus parantaa asumisen laatua Opetusministeriö, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry yhdistivät voimansa uuden hyvän hallintotapasuosituksen laatimisessa – yhteisenä tavoitteenaan parantaa asumisen laatua. Suositusta esiteltiin Taloyhtiö 2016 -tapahtumassa. – Yhdessä viestintäsuosituksen kanssa tästä saadaan kompakti paketti. Nyt myös isännöitsijät ovat mukana. – Tutkimusten mukaan taloyhtiön johdon ja asukkaiden välillä on iso kuilu. Se johti viestintäsuosituksen antamiseen syksyllä 2015
Kaikki suosituksessa esitetyt asiat liittyvät lopulta hyvään asumiseen. – Aina kannattaisi selvittää ennalta, ketkä osakkaista ovat hyviä hallintoon. Tervosen mukaan yhtä tärkeää, kuin että on hyvät menettelytavat, on myös kertoa avoimesti päätöksistä. – Hallitus ja isännöitsijä voivat joutua vastuuseen töppäilyistä, mutta vastuuta ei synny, jos toimii hyvän hallintotavan mukaisesti, Haarma muistuttaa. – Hyvien tapojen sisäänajo on hyvä aloittaa ennakoiden jo silloin, kun ongelmia ei vielä ole. Monia asioita niillä on vaikea tehdä. Haarma korostaa osakkaiden roolia taloyhtiöissä ja heissä piilevää isoa voimavaraa. Se parantaa myös isojen projektien toteuttamista. Suosituksissa otetaan kantaa myös siihen, pitäisikö hallituksen jäsenillä olla tietty pätevyys tehtävään. Voisivatko esimerkiksi iäkkäiden osakkaiden lähisukulaiset tai talossa pitkään asunut vuokralainen osallistua. 51 kohallitukset, Tervonen toteaa. Inhan mukaan asunto-osakeyhtiöiden elämä ja haasteet ovat muuttuneet ja muuttumassa kovasti muun muassa monikielisyyden ja tekniikan kehityksen takia. – Suomessa on vähän liikaa uskoa siihen, että pykälillä asiat saadaan kuntoon. Hän pitää hyvänä sitä, että kaikki tärkeät tahot ovat nyt mukana suosituksessa. Jouni Suolanen – Suomessa on vähän liikaa uskoa siihen, että pykälillä asiat saadaan kuntoon. Toiminnanjohtaja Kai Haarma arvostaa osakkaissa olevaa isoa potentiaalia, joka pitäisi saada käyttöön taloyhtiöiden hallituksiin. Osakkaissa iso voimavara Toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöliitto Uusimaasta toteaa, että taloyhtiöt ovat kaikki erilaisia, ja suosituksista pitää soveltaa kullekin parhaita asioita. Puheenjohtaja Matti Inhan mukaan suosituksessa on lopulta kyse hyvästä asumisesta.. Suositus liittyy hyvään asumiseen Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha toteaa, että suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen maailmassa ja voimme olla siitä ylpeitä, varsinkin kun se kehittyy yhä parempaan suuntaan. Asiamies Keijo Kaivanto pitää hyvänä isännöitsijöiden mukanaoloa suosituksen laadinnassa ja taloyhtiöiden käytännön elämään viemisessä
Mitä sanoisin, jos joku tulee vastaan. – Janakkalan rauha alkoi tuntua yksinäisyydeltä. Muitakin asukkaita Kyrö uskalsi jo tervehtiä. Hämeenlinnasta löytyi rivitalokolmio, missä Kyrö ehti kirjoittaa kolme kirjaa – ja yritti jo huonolla menestyksellä tervehtiä hiekkalaatikolla äitejä. Sitten postittajana työskennellyt Kyrö tapasi naisen yöjunassa ja edessä oli muutto Tikkurilaan omakotitaloon. Urheilukadun asunnossa työtöntä vuokralaista pelotti, kun ovikello soi, että ovella on tv-tarkastaja tai isännöitsijä. Omakotitalon vuokranantaja lupasi loputonta asumista, mutta myikin tontin parin kuukauden päästä grynderille, ja nyt paikalla on pari paritaloa. Ihminen on laumaeläin, Kyrö huomasi vihdoin. JS. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?. – Pienenä poikana en uskaltanut mennä rappukäytävään. Nuoripari etsi asuntoa eri puolilta Suomea, koska kirjailijan ja tutkija-vaimon työnteko luonnistui etänä. Seuraava neljän vuoden asumismuoto oli ”omituisin” kaikista stipendiaattina kirjailija Eeva Joenpellon isossa 300 neliön talossa Sammatissa. Mielensäpahoittajalle keskeinen paikka oli oma koti: ”Kyllä ei pidä vieraiden ihmisten mennä päällekkäin asumaan…kyllä täällä olisi kaikille hyvin omaa tilaa”, hän toteaa kirjassa. Sinnekin sopeuduttiin ja lapsella oli tilaa leikkiä. 52 T aloyhtiö 2016 tapahtuman pääesiintyjä, kirjailija Tuomas Kyrö peilasi kirjojensa keskeisen hahmon, mielensäpahoittajan asumista omaan asumiseensa. Aina katsoin ensin ovisilmästä, että rappukäytävä on tyhjä. Päädyimme Helsingin kantakaupunkiin kalliisiin neliöihin. Piirre vaan paheni aikojen kuluessa. Mielensäpahoittajan asumiskokemuksia Kirjailija Tuomas Kyrön asumisura on vienyt erakkomaisuudesta sosiaalisuuteen. Siellä parasta oli, että ei pitänyt tervehtiä kuin yhtä naista ja yhdeksän kuukauden kulutta omaa pientä lasta. Hän on laatimassa kirjaa mielensäpahoittajan asumisesta Suomessa sadan vuoden aikana – asumisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Sitten löytyi Janakkalasta 200 neliön puurunkoinen, tiiliverhoiltu omakotitalo, jossa oli oma pihakaivo. Kyrö on etsinyt omaa parasta asumismuotoaan lukuisissa erilaisissa asunnoissa omakotija kerrostaloissa yli 40 vuoden aikana
Vuoden rakennuttajapalkinnon valintakriteereissä painotetaan esimerkillistä toimintaa ja hyvän rakennuttamistavan noudattamista. Esimerkki kestävästä tavasta yhdistää uutta ja vanhaa rakennuskantaa sekä samalla elävöittää kaupunkia on vuonna 2018 avautuva Kauppakeskus Ratina Tampereella. – Ratinan kauppakeskuksen jäähdytyksessä hyödynnetään Tampereen suvannon kylmää vettä. Rakennukset sovitetaan luontevasti lähiympäristöönsä ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Toimistotalojen energiatehokkuutta on saatu kasvatettua ja ympäristövaikutuksia pienennettyä, Tanhuanpää sanoo. Harmaan talouden torjumiseksi Sponda on määritellyt alihankkijoille tiukat sopimusehdot ja edellyttää niiltä kuulumista alan yhteiseen tilaajavastuurekisteriin. Vaikka toimitilarakentamista koskevat jäähdytysvaatimukset ovat tiukentuneet koko 2000-luvun, olemme onnistuneet luomaan ratkaisuja, jotka kuluttavat sallittua vähemmän energiaa. Palkinnossa painotetaan esimerkillistä toimintaa Sponda on saavuttanut useilla kiinteistöillään kansainvälisiä ympäristösertifikaatteja. – Tilaja energiatehokkuudella pienennetään rakennuksen käyttökustannuksia ja suunnitteluvaiheessa ennakoidaan tulevaisuuden energiaja teknologiatarpeita sekä muuttuvia työn tekemisen tapoja. – Sponda vastaa asiakkaiden muuttuviin tilatarpeisiin perusparantamalla ja ajanmukaistamalla käytössä olevia toimitiloja tai kohentamalla rakennusten energiateokkuutta. Vuoden rakennuttajiksi on aikaisemmin valittu Finavia, Etera, SOK, Järvenpään Mestariasunnot, Liikennevirasto, Helsingin Yliopisto, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT sekä Lahden kaupunki. Ne muuntuvat joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaan, Peltonen toteaa. Palkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen. Kohteeseen tulee uusia energiaratkaisuja ja monikäyttöisiä, joustavasti muuntuvia tiloja”, Sponda Oyj:n liiketoimintajohtaja Veli-Pekka Tanhuanpää kertoo. Uudishankkeissa Sponda huomioi tilojen käyttötarpeiden tulevat muutokset jo suunnitteluvaiheessa, ja tavoittelee monikäyttöisiä ja pitkäikäisiä kiinteistöjä. 53 S pondan uudisja korjausrakentamishankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota uusiin työn tekemisen tapoihin, laajan asiakaskunnan tarpeisiin sekä kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin, kuten elinkaarikustannuksiin, sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen. Rakentamisessa hyödynnetään kestävä kehityksen mukaisia ratkaisuja. Erityisen ylpeä hän on rakentamisen aikaisen LEED Platina -ympäristösertifikaatin saaneesta Helsingin Lassilan Estradi-toimistotalosta, jonka Kiinteistön päävuokralainen on Kone Hissit Oy. Palkinnon saadakseen rakennuttajan tulee hallita kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisten rakennuttamismenettelyjen soveltaminen. Vuoden rakennuttaja 2015 Sponda: Vuoden 2015 rakennuttajaksi valittu Sponda Oyj on osoittanut edelläkävijyyttä muuntojoustavien työympäristöjen rakennuttajana ja asiakkaan liiketoimintaa tukevien tuoteja palvelukonseptien kehittäjänä. – Kiinteistössä alittuvat reilusti nykyiset matalaenergiataloja koskevat määräykset. Asiakkaitaan yritys kannustaa ympäristömyönteisiin valintoihin muun muassa käyttämällä Green Lease -vuokrasopimuksia. Vuoden rakennuttajan valinnut raati kiitti Spondan tehokasta kiinteistökehitysorganisaatiota, joka ohjaa hankkeita toimivilla konsepteilla ja käytännöillä. Estradi-toimistotalolle ympäristösertifikaatti Sponda on viime vuosina rakennuttanut neljä merkittävää toimistotaloa ja käynnistänyt muuntojoustavan kauppakeskuksen rakentamisen. Esimerkiksi LEED-järjestelmän korkeimmalle platinatasolle on kivunnut vuonna 2015 valmistunut Estradi-toimistotalo. Kaksi uudistettavaa funkisrakennusta saavat seurakseen kolmikerroksisen uudisrakennuksen. Vuoden rakennuttajan valitsee RAKLI ry. Sponda sai tunnustusta ilmastoraportointinsa kattavuudesta sekä energiatehokkuusohjelmastaan, joka kattaa hiilidioksidipäästöjen hallinnan. Valinnassa annetaan arvoa myös alan kehitysja koulutustoimintaan osallistumiselle sekä asiakastarpeiden hyvälle täyttymiselle. Kiinteistöjen hiilijalanjälki pienenee systemaattisilla ympäristöohjelmilla, RAKLIn tekninen johtaja Ilpo Peltonen perustelee. Samaa teknologiaa käytetään myös joulukuussa 2015 Ilmalanrinteeseen valmistuneissa kolmessa toimistotalossa. – Estradin talotekniikkajärjestelmä vähentää energiankulutusta optimoimalla jäähdytyksen ja lämmityksen, Tanhuanpää sanoo yhtiön asiakaslehdessä. JS. Myös yrityksenä Spondan edelläkävijyys on noteerattu viime syksynä, kun se nousi Carbon Disclosure Projectin (CDP) vuosittaisessa vertailussa Nordic Climate Disclosure Leadership -tasolle. Spondalaiset osallistuvat aktiivisesti myös kiinteistöja rakentamisalan yhteiseen kehitystyöhön sekä kannustavat yhteistyökumppaneitaan vastuulliseen toimintaan. Muuntojoustavuutta ja energiatehokkuutta Spondan viimeisin hankinta on Forumin kiinteistö, jota se alkaa nyt kehittää.
Kevät on yhtiökokousten aikaa taloyhtiöissä. Helpoin keino aktivoida osakkaita on hankkia heille opas yhtiökokoukseen. Lisää vinkkejä ja ohjeita saat Kiinteistöliiton maksuttomasta oppaasta www. Jotkut kenties pelkäävät joutuvansa hallitusvastuuseen. Tätä taustaa vasten onkin hämmästyttävää, miksi asukkaioman taloyhtiönsä asioihin. Osakkaat odottavat tietoa yhtiövastikkeiden suunnasta sekä mahdollisista remonteista ja niiden kustannuksista. Kiinteistöliiton #yhtiökokoushaastekampan tavoitteena on kannustaa taloyhtiöiden osakkaita osallistumaan yhtiökokoukseen, sillä siellä jos missä voi vaikuttaa omaisuutensa arvon kehittymiseen sekä omaan asumiseen vaikuttaviin asioihin. Kiinteistöliitto on pitänyt aiheesta tilaisuuksia, joissa on käsitelty muun muassa onnistuneen yhtiökokouksen haasteita, kokoukseen valmistautumista, vastikkeiden muodostumista ja mihin niitä käytetään sekä tehty tutuiksi termejä. Kokoukseen kannattaa aina osallistua, koska se on paras paikka tavalliselle osakkaalle vaikuttaa oman talon asioihin. Näillä päätöksillä on vaikutusta 2,6 miljoonaan suomalaiseen. Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa päätetään vuosittain 2,3 miljardin euron korjauksista ja kuuden miljardin vastikkeista sekä valitaan 300 000 hallituksen jäsentä. Viestinnästä on erityisen paljon hyötyä silloin, jos taloyhtiön osakkaat ovat tavanneet osallistua laiskasti yhtiökokouksiin, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals. Osakkaita kannattaa muistuttaa tästä hyvissä ajoin ennen kokousta. Hallituksesta voi toki aina kohteliaasti kieltäytyä, jos se ei tunnu itselle sopivalta paikalta vaikuttaa. den osallistuminen taloyhtiönsä keskeiseen vaikuttamisfoorumiin on niin vähäistä. Yhtiökokous on kuitenkin juuri se paikka, jossa osakkaat pääsevät vaikuttamaan. Esimerkiksi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisema Pieni yhtiökokousopas (Kristel Pynnönen) kertoo ytimekkäästi, mikä yhtiökokous on, mitä kokouksessa tapahtuu ja millaisista asioista siellä päätetään. Osakkaita kannattaa aktivoida viestinnällä Moni taloyhtiön osakas pitää yhtiökokouksia pitkäpiimäisinä kokouksina, joissa joristaan turhia asioita tuntitolkulla. – Hallituksen ja isännöitsijän aktiivinen viestintä voi innostaa aivan uudella tavalla osakkaita osallistumaan yhtiökokoukseen. yhtiokokousopas.fi. Yhtiökokouksessa päätetään esimerkiksi vastikkeen suuruudesta ja isoista remonteista. 54 T aloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat kannustaa osakkaita osallistumaan yhtiökokoukseen viestimällä avoimesti. Onnistunut yhtiökokous takaa tulevan toimintavuoden Kevät on yhtiökokouksien kulta-aikaa. Hallituksen vastuu onkin suuri ison omaisuuden hoitamisessa
Osakkailla on kyselyoikeus yhtiökokouksessa, ja lain mukaan osakkaan kyselyoikeus on rajattu yhtiökokoukseen. Olet valitsemassa hallitusta. Tämä lisää avoimuutta yhtiön päätöksenteosta. Olet mukana vaikuttamassa yhtiön tärkeimpiin päätöksiin. Tiedote voidaan lähettää myös suoraan osakkaille. Näin osakkaat pystyvät varaamaan ajan kalenteristaan. Saat tietoa taloyhtiösi tilasta. Joten jokaisen on hyvä olla päätöksenteossa mukana silloin, kun sen aika on. Vuosikellon läpikäynti ja taloyhtiön eri sopimuksiin sekä dokumentteihin tutustuminen auttaa myös uusien jäsenten sisäänpääsyä hallitustyöskentelyyn. Ilman toimivaa hallitusta yhtiö on käytännössä täysin toimintakyvytön. Yhtiökokouksessa päätetään muun muassa taloyhtiön talousarviosta, yhtiövastikkeesta ja korjaushankkeista sekä valitaan taloyhtiön hallitus sekä tilinja/tai toiminnantarkastajat – eli päätetään kaikista isoista asioista taloyhtiöön ja sen talouteen liittyen. Kannattaa pitää mielessä se, että jo päätettyihin asioihin ei kokouksen jälkeen enää palata. Voit viedä asian yhtiökokouksen esityslistalle päätöstä varten. Isännöintiliiton julkaisemat oppaat ovat hyvä apu asumiseen ja taloyhtiössä vaikuttamiseen.. Jos et itse halua asettua ehdolle, niin sinun kannattaa ainakin osallistua hallituksen valintaan. Kokouskutsussa listataan kaikki kokouksessa päätettävät asiat. Yksi yhtiökokouksen oleellisista päätöksistä on hallituksen valitseminen. Toimintavuoden aikana tapahtuva jatkuva tiedottaminen vähentää epätietoisuutta ja vähentää ylimääräisiä kyselyitä hallituksen sekä isännöitsijän suuntaan. Onnistuneen yhtiökokouksen ominaispiirteet täyttyvät, kun osakas on saanut osallistua päätöksentekoon ja käyttää halutessaan puheenvuoroa, kokouksella on ollut ammattitaitoinen puheenjohtaja, osakas kokee saaneensa riittävästi tietoa yhtiön asioista sekä vastaukset häntä askarruttaviin kysymyksiin, tehdyt päätökset vastaavat osakkaiden tahtoa sekä ovat lainmukaisia sekä kokouksen päätöksistä viestitään riittävän selkeästi ja mahdolliset vastikekorotukset ovat perusteltuja. 5. Valtakirjat on nopeampi käsitellä yhtiökokouksessa, kun ne ovat kaikki samanlaisia ja asiamukaisesti laadittuja. Niistä on hyvä yhtiökokous tehty, korostaa asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä Kiinteistöliitto Uusimaasta. 3. Kun osakkaat pääsevät tutustumaan näihin asiakirjoihin jo ennen kokousta, niiden käsittely kokouksessa sujuu sutjakammin. Kun asiat esitetään riittävän selkeästi, osakkaat pystyvät kutsun perusteella ymmärtämään, mitä asioita yhtiökokouksessa käsitellään. Kokouksessa valitun hallituksen tulee ottaa ohjat käsiinsä heti valinnan jälkeen. Yhtiökokouspäivästä kerrottava ajoissa Yhtiökokouspäivä kannattaa ilmoittaa osakkaille heti, kun se on tiedossa. Päätökset kiinnostavat etenkin osakkaita, jotka eivät ole päässeet osallistumaan yhtiökokoukseen. Jouni Suolanen Viisi syytä, miksi yhtiökokoukseen kannattaa osallistua 1. Valtakirjaa tarvitsevat myös yhteisomistajat, jotka edustavat muita samojen osakkeiden omistajia kokouksessa. Hallitus huolehtii yhtiön taloudesta, hallinnosta, rakennuksista, piha-alueesta ja yhtiön toiminnasta. Kätevä lisä yhtiökokouskutsuun on valmis valtakirjalomake, jolla osakas voi tarvittaessa valtuuttaa jonkun osallistumaan puolestaan kokoukseen. Taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on velvollisuus vastata kysymyksiin. Varsinainen yhtiökokouskutsu on hyvä lähettää osakkaille 3–4 viikkoa ennen kokousta. 2. Osakkailla on kuitenkin halutessaan oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta. Tarpeelliset asiakirjat yhtiökokouskutsun mukana Taloyhtiön kannattaa ottaa tavaksi lähettää yhtiökokouskutsun mukana tilinpäätös, toimintakertomus, hallituksen päätösehdotukset, kunnossapitotarveselvitys sekä tilintarkastusja/tai toiminnantarkastuskertomus. Lain mukaan kutsu on toimitettava osakkaille viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta. Voit esittää kysymyksiä ja saada vastauksia. Kannattaa tutustua yhtiökokouksen asiakirjoihin huolella etukäteen, ja miettiä mahdollisia kysymyksiä jo valmiiksi. Osakkaalla on oikeus saada yhtiökokouksessa käsiteltäväksi asioita, kun osakas esittää niitä riittävän ajoissa hallitukselle otettavaksi yhtiökokouksen esityslistalle. 55 Osakkaille voi myös tarjota yhtiökokousaiheisen verkkokurssin (esim. 4. Ole siis ehdottomasti paikalla kuulemassa, kun näistä asioista keskustellaan ja päätetään. Muista, että kysymykset pitää esittää silloin, kun niitä esityslistan mukaan kuuluu käsitellä. Yhtiökokous-ekurssi) tai jakaa Suomen Kiinteistölehden yhtiökokousaiheisia artikkeleita. Mistä on hyvä yhtiökokous tehty. Taloyhtiön ilmoitustauluille kannattaa viedä pian yhtiökokouksen jälkeen tiedote, johon on kirjattu tärkeimmät päätökset. Näin vaikutat siihen, miten taloyhtiön arki sujuu. Samalla osakkaita voidaan muistuttaa, että heillä on oikeus esittää asioita yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Kokouksen alussa esityslistalle voidaan vielä ottaa asioita keskusteluun, mutta niistä ei voida päättää, jos ne eivät ole mainittuna kokouskutsun yhteydessä. Yhtiökokouksen päätökset ilmoitustaululle Yhtiökokouksessa tehdyistä päätöksistä pitää muistaa tiedottaa jälkeenpäin osakkaille. – Tyytyväisistä osakkaista, aktiivisesta hallituksesta, kohtuullisista vastikkeista ja suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta. Asioiden on kuuluttava yhtiökokouksen päätösvaltaan. Lisäksi pöytäkirja tulee saattaa osakkaiden nähtäville isännöintiyrityksen toimistolle tai hallituksen puheenjohtajan luo. Onnistuneen yhtiökokouksen jälkeen on helppo aloittaa uusi toimintavuosi. Mistä tietää onko yhtiökokous ollut onnistunut ja miltä tuleva vuosi tulee näyttämään. Yhtiökokouksen pöytäkirjaa ei tarvitse automaattisesti lähettää kaikille osakkaille. Jokaisella osakkaalla on mahdollisuus yhtiökokouksessa vaikuttaa oman taloyhtiön tärkeimpiin päätöksiin
56 kuuluu kunnalle. M aankäyttöja rakennuslak i on yhdenmukaistanut kaavoitusjärjestelmän kaikkien Suomen kuntien osalta. Maantielain mukaan valtio vastaa puolestaan maantienpidosta ja sen kustannuksista. Liikenneväylät jaotellaan hallinnollisesti maanteihin, katuihin ja yksityisiin teihin. Myös liikenneväylien osalta on menettely yhdenmukaistettu, minkä vuoksi kaikki kunnat noudattavat teiden osalta samoja periaatteita. Kunta ja valtio lunastavat maa-alueet liikenneväyliin Kunnat vastaavat kadun suunnittelemisesta rakentamisesta ja ylläpidosta ja kaikista näihin liittyvistä kustannuksista. Asemakaava-alueella sijaitsevan yleistä ajoneuvo-, pyöräilyja jalankulkuliikennettä palvelevan kulkuväylän nimitys on maankäyttöja rakennuslain mukaan katu. Kunnilla ja valtiolla on oikeus lunastaa kaavoissa ja tiesuunnitelmissa osoitetut alueet itselleen. Lain mukaan kadunpidon järjestäminen asemakaava-alueella. Kunnat vastaavat kadun suunnittelemisesta rakentamisesta ja ylläpidosta ja kaikista näihin liittyvistä kustannuksista. Asemakaava-alueella teiden rakentaminen ja ylläpito kunnan vastuulla Kunnat huolehtivat asemakaavoitetun alueen liikenneja katusuunnittelusta, liikenneväylien rakentamisesta ja ylläpidosta. – Aikaisemmin käytössä ollutta katumaksujärjestelmää, jossa kiinteistönomistajat suorittivat maksua liikenneväylien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, ei ole ollut käytössä enää vuosikymmeniin, vaan kunta saa liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitsemansa varat lakisääteisten velvoitteiden, kuten kiinteistöveron, kunnallisveron, yhteisöveron ja palvelumaksujen muodossa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen sanoo. Maanomistajille maksetaan menetetystä maasta korvaus kohdekohtaisesti
– Ilmaisluovutusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että omistukseensa siirtyvästä katualueesta kunta on velvollinen suorittamaan maanomistajalle korvausta, mutta vain siltä osin, kuin luovutettavan alueen pinta-ala ylittää 20 prosenttia hänen kysymyksessä olevalla asemakaava-alueella omistamastaan maasta tai on suurempi sitä rakennusoikeuden määrää, jonka saa rakentaa hänelle jäävälle maalle tällä asemakaava-alueella. Asemakaava-alueelle rakennettavaan tai muutettavaan, esimerkiksi levennettävään katualueeseen liittyykin niin sanottu ilmaisluovutusvelvollisuus. Näin ollen 20 prosenttia ylittävältä osalta maksetaan menetyksestä maanomistajalle korvaus. Maanomistajalle maksettu korvaus määritellään aina kohdekohtaisesti. Asemakaavanmuutosalueella kunta saa myöskin tarvitsemansa katualueen omistukseensa eri kiinteistösaannon muotoja käyttämällä tai lunastamalla maan itselleen. Aikoinaan katujen rakentaminen ja ylläpito rahoitettiin katumaksujärjestelmällä, mutta nykyisin liikenneväyliin tarvittavat varat otetaan muiden kulujen tavoin erilaisina veroina ja palvelumaksuina kerätystä budjetista.. Koska asemakaava ei kohdistu kaikkiin kiinteistöihin samalla tavalla, ja jotkut kiinteistöt joutuvat luovuttamaan katualuetta kenties huomattavan paljon enemmän kuin toiset, löytyy laista säännös, jolla asemakaavan toteuttamisen epätasainen kohdistuminen voitaisiin tasata. Mikäli korvauksesta ei synny yhteisymmärrystä, korvauksessa sovelletaan lunastuslain mukaista menettelyä. 57 Kunta saa tarvitsemansa maa-alueet Kunta saa hankkia tarvitsemansa katualueen omitukseensa, mikäli katu rakennetaan yksityisen omistamalle maalle, jota kunta ei ennestään omista. Kun asemakaava hyväksytään alueelle, jolla ei ole ollut asemakaavaa, kunta saa kiinteistönmuodostamislain mukaisella kiinteistötoimituksella omistukseensa aina koko katualueen, joka sisältyy kaavaan. Erottaminen kunnan omistukseen tehdään yleisen alueen lohkomisella. – Maanomistajan maksettavaksi voidaan määrätä katu alueen korvaus, jos maanomistaja ei joudu korvauksetta luovuttamaan katualuetta tai joutuu luovuttamaan huomattavasti vähemmän kuin on ilmaisluovutusvelvollisuus 20 prosenttia. Yleisen alueen lohkomisessa ei käydä läpi lainkaan katualueen korvaamisasioita, vaan niitä käsitellään erikseen sopimuspohjalta tai lunastuslain mukaisessa toimituksessa. – Lunastustoimituksessa otetaan huomioon, muun muassa, millä hinnalla maakauppoja on alueella tehty, onko kyseessä maaja metsäteollisuusalue tai minkälaisesta menetyksestä tonttimaan kohdalla on kyse. Tätä niin sanottua kateuspykälää MRL 105 § ei käytännössä kuitenkaan sovelleta yhdessäkään Suomen kunnassa nykyisin, sillä kateuskorvauksessa ei puhuta merkittävistä taloudelliKehittämismaksulla, jota kunta voisi periä, olisi mahdollista tasata tilannetta, jossa joku alueen maanomistajista saa rakennusoikeuden ja pääsyteiden muodossa merkittävää hyötyä itselleen
Poikkeuksia ranta-alueilla Vaikka asemakaava-alueella kadut ovat kunnan vastuulla, poikkeuksia löytyy esimerkiksi matkailuja ranta-alueiden kaduista. Jää nähtäväksi, mitä asiasta päätetään, Holopainen toteaa. Jokaiselle rakennuspaikalle tulee olla pääsytie. Maanomistajalla on mahdollisuus ottaa asiaan kantaa lähinnä kaavoitusvaiheessa, myöhemmin maanomistaja ei voi enää kaavaan hyväksyttyä tiehanketta estää. – Yksityistietoimituksessa kunta antaa tukea prosessissa, katsoo, miten kukin kiinteistö hyötyy rakennettavasta tiestä ja päättää, millä osuuksilla kukin taho osallistuu kustannuksiin. Kaupunkialueiden täydennysrakentamisen kohdalla keskusteluun on sen sijaan noussut uudestaan kehittämisaluemenettely ja mahdollinen kehittämismaksu. – Kuten asemakaava-alueella kunnalla on oikeus saada katua varten tarvitsemansa maa-alue hallintaansa, on haja-asutusalueilla valtiolla oikeus laittaa lunastustoimitus päälle lunastuslainsäädännön mukaisella menettelyllä, Holopainen kertoo. – Alueiden kaavoittaminen rakennusoikeuden ja teiden osalta tuo hyötyjä maanomistajille. Korvauksia määritettäessä huomioidaan, mitä toteutettavan tien alle jää, onko kyseessä metsää, peltoa, kiinteistöjä, ja minkälaista vahinkoa tietyöt aiheuttavat esimerkiksi elinkeinolle. Mikäli maanomistajat haja-asutusalueella tai ranta-asemakaavan alueella eivät pääse keskenään sopimukseen rakennettavasta yksityistiestä, mutta yhteyksien vuoksi tie on saatava toisen omistaman maaalueen läpi, voi toinen maanomistaja hakea yksityistietoimitusta. Oman kokemukseni mukaan korvaukset ovat toteutuneet varsin hyvin, Holopainen sanoo. Maantiet valtion vastuulla Maantielain mukaan valtio vastaa maantienpidosta ja sen kustannuksista. 58 sista arvoista, Holopainen sanoo. Kehittämismaksulla, jota kunta voisi periä, olisi mahdollista tasata tilannetta, jossa joku alueen maanomistajista saa rakennusoikeuden ja teiden muodossa merkittävää hyötyä itselleen. Maanomistajalla on kuitenkin oikeus saada täysi korvaus menettämästään maa-alueesta ja esimerkiksi elinkeinolle koituvasta vahingosta. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevasta, lunastettavasta maa-alueesta omistajalla on kuitenkin oikeus saada täysi korvaus hänelle lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä.. Yksityistietoimitus on parhaillaan päivityksen alla ja jatkossa näiden tapausten ratkaisut saatavatkin siirtyä maanmittauslaitokselle, jolloin kunnan ja tielautakuntien rooli poistuisi. Hyväksytyn kaavan ja tiesuunnitelman perusteella valtio saa oikeuden lunastaa tiesuunnitelmassa osoitetut alueet itselleen. – Pienemmät tiet, jotka palvelevat ainoastaan pientä joukkoa, ovat yksityisteitä. Hyväksytyn kaavan ja tiesuunnitelman perusteella valtio saa oikeuden lunastaa tiesuunnitelmassa osoitetut alueet ja hakea maantietoimitusta. Valtio vastaa maantienpidosta ja siitä koituvista kustannuksista. Niiden rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat maanomistajat. Teksti: Tuula Kolehmainen Haja-asutusalueilla valtiolla on oikeus lunastaa teitä varten tarvitsemansa maa-alueet. Tiehanketta varten tienpitoviranomaisena toimiva elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, eli ELY-keskus, laatii tiesuunnitelman, jossa on määritetty tien sijainti ja tiealueen rajat sekä tärkeimmät yksityiskohdat kuten liittymät ja laskuojat. Ranta-asemakaava-alueella voidaan kuitenkin katsoa, että vastuu teiden rakentamisesta ja ylläpidosta kuuluu maanomistajille. – Asemakaava-alueen ulkopuolella maanomistajalla on kuitenkin oikeus saada täysi korvaus hänelle lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Oleellista jatkon kannalta on se, ettei oikeuden hakeminen tiekiistoissa saa muodostua liian kalliiksi, Matti Holopainen toteaa
Lämpösarjassa osallistujat pureutuivat lämmityksen ja ilmanvaihdon aiheuttamaan kulutukseen. Varsinaista yksittäistä selvää syytä päästöoikeuden hinnan laskuun ei ole, mutta hinnat ovat laskeneet jyrkästi aiempina vuosina hinnan oltua loivassa nousutrendissä. Huhtikuussa suuret öljyntuottajat tapaavat jälleen ja öljyn hinnassa volatiliteetin odotetaan pysyvän voimakkaana. Tuntitasolla sähkön hinnat nousivat ajoittain jopa yli 200 €/MWh tasoon. Kilpailun järjestivät Ekokumppanit Oy yhdessä Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton, Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden kanssa osana TARMO+ -hanketta. Tampereen Sähkölaitokselta saatuja kaukolämmön kulutustietoja verrattiin viime vuosien vastaavien ajankohtien kulutuksiin säätilakorjattuina arvoina. 59 S ähkön hintataso on kääntynyt varovaiseen nousuun vahvempien polttoaineiden ja kuivemman sään myötä. Sähkön hinta nousussa Taloyhtiöitä palkittiin kulujen pudottamisesta Marraskuussa käynnistyneessä Energiatriathlonissa taloyhtiöt kilpailivat siitä, miten veden, sähkön ja lämmitysenergian käyttöä vähennetään asumismukavuudesta tinkimättä. Tuntuva 59 prosentin pudotus saavutettiin järkeistämällä taloyhtiön vastuulle kuuluvaa sähkönkäyttöä. Sarjan voittanut Tammelan Asunto Oy Pirttilä pudotti lämpöenergiakuluja 22 prosenttia. Forward-hintojen kannalta laskupainetta on tuonut alkuvuonna erittäin heikko päästömarkkina. Forward-hinnoissa lasku on rauhoittunut ja hinnat ovat kääntyneet varovaiseen nousuun. Lisäksi viime vuoden runsaisen sateiden jälkeen vesivarastot olivat korkealla ja runsas vesivoimatarjonta on pitänyt spot-hinnat alhaisina. Markus Herranen ENEGIA-ENERGIAPALSTA Markus Herranen toimii Enegialla analyytikkona. Alkuvuonna öljyn hinta laski jopa alle 30 dollariin barrelilta, mutta nyt hinta on palautunut noin 40 dollarin tasoon. Lämmityskulujen lasku onnistui huolimatta 22–23 °C asteen sisälämpötiloista, jotka on asetettu vanhempien asukkaiden toivomuksesta. Osa suurista öljyn tuottajista ovat sopineet tuotannon jäädyttämisestä alkuvuoden tasoille. Taloyhtiössä säädettiin lämpöpattereita ja asennettiin lämmöntalteenotto omalla sähkömittarilla. Yleinen suositus oleskelutiloille on 21 °C. Sähkösarjan voiton vei rivitaloyhtiö Ruotulasta, Asunto Oy Silmäkkeenkatu. Energiansäästölamppuja päivitettiin LED-lamppuihin, valoisuusanturi uusittiin ja kiertovesipumppua säädettiin. Näin ollen öljymarkkinalla tarjonta on ollut edelleen kysyntää voimakkaampaa. Lisäksi pihavalot uusittiin ja käytäviin asennettiin LED-valaistus liikkeentunnistuksella. Sarjoihin osallistui 17–22 taloyhtiötä Tampereen seudulta. Kuitenkin markkinoilla odotuksissa on, että toimijat ovat edelleen halukkaita tekemään lisätoimenpiteitä ja tästä odotukset nostavat öljyn hintaa. Vesisarjassa As Oy Tampereen Haiharanpääskyn vedenkäyttö väheni kymmenyksen asukkaiden kohtuullisella vedenkäytöllä. Kuitenkaan kaikki tuottajat eivät ole tähän sitoutuneet ja toisaalta alkuvuonna öljyntuotantotasot olivat ennätyskorkealla. Asukaskyselyn perusteella osallistuneissa taloyhtiöissä tunnetaan melko hyvin arkisen energiansäästön perusteet. Lyhyellä tähtäimellä sähkön hinta näyttää vahvemmalta, mutta toistaiseksi raaka-aineiden hintojen pidempiaikainen nousu on vielä epävarmaa. Palkinnoksi voittajayhtiöt saavat Tampereen Vedeltä ja Tampereen Sähkölaitokselta 750 euron stipendit yhteisöllisyyttä ja mukavuutta lisääviin hankintoihin. Suihkutteluajat ovat kohtuullisia, hammasmukia käytetään, tuulettaminen hoidetaan nopealla ristivedolla ja sisälämpötilat ovat 18–22 °C välillä. Spot-hinnat ovat toteutuneet leudomman sään vuoksi matalina. Forward-hintoja on tukenut alkuvuoden kuivemman sään lisäksi vahvemmat polttoaineiden hinnat. Tämän jälkeen sää on ollut selvästi leudompi, mutta kokonaisuutena kuluva vuosi on ollut normaalia hieman kuivempi. Päästöoikeuden hinta on laskenut alkuvuoden noin 8 €/t tasosta noin 5 €/t tasoon. Polttoaineista öljyn hinnan erittäin voimakas laskutrendi näyttää ainakin toistaiseksi katkenneen. Kohtuullisella suihkutteluajalla syntyy olennaisia säästöjä.. Öljyn hinnan nousu on myös näkynyt kivihiilen hinnassa, joka on myös noussut pohjatasoista. Osakemarkkinoilla alkuvuonna heilunta on ollut poikkeuksellisen suurta, kun huolta on herättänyt Kiinan talouskasvun hidastuminen. Alkuvuonna sähkön spothinnoissa nähtiin korkeita hintapiikkejä, kun sää oli kylmä ja sähkön kysynnässä nähtiin uusia kulutushuippuja
Merkittävimmässä roolissa energiatehokkuuden kannalta on talotekniikan saneeraukset. Kaupungin kiinteistöissä on maan tehokkaimmin hoidettu energiatalous. 60 Energiatehokkuus näkyy yrityselämässä ja talotekniikassa Vaasan nimeäminen Suomen energiapääkaupungiksi ei ole turha huomionosoitus. Vaasa on nimensä väärtti energiapääkaupunkina V aasan kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuus koostuu useasta osa-alueesta, joihin jokaiseen on panostettu. Vaasassa sijaitsee merkittävä energiateknologiateollisuuskeskittymä, mutta myös kaupungin kiinteistöjen energiakäyttöön on panostettu merkittävästi. – Selkeästi kaksi eniten rakennusten energiatehokkuutta parantanutta asiaa ovat ilmanvaihdon lämmön talteenotto sekä
Vaasa on ollut mukana joka toinen vuosi tehtävässä tunnuslukuvertailussa useamman kerran. Vaasan kaupungin rakennuskanta koostuu noin 350 rakennuksesta, joiden rakennustilavuus on 1 500 000 rakennuskuutiometriä. – Tavoitteen täyttyminen innosti kaupungin päättäjät korottamaan tavoitetta, joka nykyisellään on noin 12 prosenttia vuoden 2016 lopussa, sanoo Tapojärvi. Vaasa on mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto on toteutettu 95 prosentissa rakennustilavuudesta sekä rakennusten etävalvottu ohjaus ja säätö on toteutettu jopa 98 prosentissa rakennustilavuudesta. – Se tarkoittaa, että sähköä voidaan siirtää molempiin suuntiin siis myös kuluttajilta verkkoon. Alueella on otettu käyttöön useita uusia energia-alan innovaatioita ensimmäisenä maailmassa, ja näiden innovaatioiden ansiosta sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Oy Merinova Ab on vuonna 1989 perustettu elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja Vaasan seudun kuntien omistama teknologiakeskus. Sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on 9 prosentin energiansäästö vuosina 2008–2016. 61 yleisesti talotekniikan ohjaus, sanoo energiainsinööri Mikko Tapojärvi Vaasan kaupungilta. – Meillä on 140 alan yritystä, jotka työllistävät noin 11 000 henkilöä. Asuinalueen energiaomavaraisuus saavutetaan uuden löydetyn energialähteen, uusien kehitettyjen energiankeräysja jakelutapojen sekä uuden kaatopaikkakaasun hyödyntämistavan ansiosta. Uusiutuvat energialähteet tuottavat energiaa Vaasassa sijaitsee Suomen suurin tuulivoimapuisto Torkkola, jonka vaikutus energiantuotantoon on merkittävä. Vaasan seudun suuret kansainväliset yritykset generoivat alihankintayrityksissä vähintään yhden työpaikan jokaista omaa työntekijäänsä kohden, sanoo toimitusjohtaja Mika Konu Oy Merinova Ab:stä. Lämmön keräys ja jakelu kokonaiselle asuinalueelle hoidetaan nyt ensi kertaa maailmassa keskitetysti matalaenergiaverkostolla. – Automaation järjestelmätoimittajia on useita ja kokonaisuus koostuu noin 30 000 fyysisestä pisteestä. Vaasan kaupungin osalta tavoite täyttyi jo vuoden 2013 lopussa. Sedimenttiin varastoituneen lämpöenergian keräämiseksi kehitettiin uusi ja tehokas koaksiaaliputki. Energiaklusterissa 140 yritystä EnergyVaasa on Pohjoismaiden johtava energiaklusteri. Kuvaaja Jaakko Salo. Vertailutulokset ovat hyvin linjassa edellä mainittujen kiinteistöjen energiatehokkuustoimenpiteiden kanssa. – Rakennusautomaation energiatehokkuus toteutuu vain silloin, kun ohjauksen takana oleva talotekniikka on edistyksellistä ja ohjausta sekä säätöä osataan käyttää. Suvilahti on edelläkävijä Vaasan Suvilahteen on rakennettu asuinalue, joka on uranuurtaja rajatun alueen ekologisessa energiantuotannossa. Teknisesti energiantuotanto ja -jakelu tapahtuvat alueen New Energy -voimalassa, jossa mikroturbiinilaitos hyödyntävät biokaasua alueen sähköksi ja lämmöksi. Energiainsinööri Mikko Tapojärven mukaan merkittävimmässä roolissa energiatehokkuuden kannalta on talotekniikan saneeraukset.. Juhani Karvonen Lähde: Vaasa Energy Vaasan kaupungin rakennuskanta koostuu Purohovin lisäksi noin 350 rakennuksesta, joiden rakennustilavuus on 1 500 000 rakennus kuutiometriä. Vaasassa sijaitsee myös maailman suurin puukaasulaitos. Vaasassa rakennusautomaation juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin otettiin käyttöön Strömbergin järjestelmä. – Viimeksi vuonna 2015 tehty vertailu osoitti, että Vaasan koulut ja päiväkodit ovat Suomen mittakaavassa energiatehokkaita – jopa tehokkaimpia. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4,5 miljardia euroa. Asuinalue käyttää myös hyväkseen läheiseltä maisemoidulta kaatopaikalta saatavaa biokaasua, metaania. Myös vikapaikka löytyy ilman suuria viivytyksiä. Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologia-teollisuudesta. Vahvinta osaaminen on hajautetun energiatuotannon, energianjakelun ja käytön ratkaisuissa. Sähkön toimitusvarmuus kasvaa ja järjestelmä itse valvoo kehittyviä vikoja ja reagoi vikatilanteisiin nopeasti. Sundomin kylään perustettu älykäs sähköverkko on ensimmäinen laatuaan koko maassa. Seudulla toimii suuria, globaaleja yrityksiä, suuri joukko niiden alihankintakumppaneita, voimakkaasti kasvavia yrityksiä ja startup-yrityksiä tehokkaasti verkottuneina. – Vertailu osoitti, että Vaasan koulut olivat noin viidenneksen ja päiväkodit neljänneksen vertailuaineistoa energiatehokkaampia. Keskimäärin Suomessa luku noin 4,4 prosenttia. Vertailussa oli mukana 12 kuntaa. Aurinkopaneelit voi liittää verkkoon entistä helpommin. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto on toteutettu 95 prosentissa rakennustilavuudesta sekä rakennusten etävalvottu ohjaus ja säätö on toteutettu jopa 98 prosentissa rakennustilavuudesta. Tunnuslukuvertailu vei Vaasaa kärkeen Painoa sanoille tuo kuntien kiinteistöjen tunnuslukuvertailu. Nykymuotoisen automaation rakentaminen aloitettiin vuonna 1995. Klusterin yritysten tuotannosta viennin osuus on noin 80 prosenttia, mikä on noin 30 prosenttia koko maan energiateollisuuden viennistä. – Sen tuottama energia on yli 15 prosenttia Vaasassa kulutetusta sähköstä
Hiekoitusta tarvittiin normaalia enemmän, Lahtinen sanoo. Leuto talvi helpotti lumitöitä, mutta lisäsi hiekoituksen määrää Helsingissä säästyi leudon, vähälumisen talven vuoksi miljoonia euroja. – Lumet satoivat maahan myöhään, kovat pakkaset iskivät alkuvuodesta 2016. Tammi-helmikuussa sää yllättäen lämpeni, tehden kelistä erittäin liukkaan, Tampereen katujen kunnossapidon työpäällikkö Reijo Lahtinen kertoo. Hiekkaa kului tänä talvena normaalia enemmän. Lunta oli Tampereella tänä vuonna huomattavasti vähemmän kuin takavuosina. Sen sijaan liukkauden torjunta lauhan sään aikana teetti työtä. Viime talven vaihteleva sää työllisti tienpitäjiä Talvi tuotti tänä vuonna tienpitäjille erityistä päänvaivaa. Lumitöistä selvittiin tavanomaista helpommalla, mutta kovan pakkaskauden jälkeen tapahtunut lauhtuminen teki tienpinnat erittäin liukkaiksi. 62 V iime talvi oli Tampereella teiden kunnossapidon kannalta haastava. Lunta satoi tänä talvena niukasti Tampereella ja Helsingissä.. – Keskusta-alueella lumia toki ajetaan, mutta muutoin lumi työllisti tienpitäjiä tavanomaista vähemmän
Hiekoitusta tarvittiin paljon enemmän kuin edellisinä talvina. Toisaalta varhainen kevät mahdollisti hiekannoston ja pesujen aloittamisen jo varhain, mikä tasaa tilanteen normaalitasolle, Lahtinen kertoo. 63 Hänen mukaansa hiekoituksen runsaus ei kuitenkaan heijastunut suoraan syntyneisiin kokonaiskustannuksiin. Savonlinnassa talvi oli lumen suhteen normaali, mutta helmikuussa iskeneet nollakelit vaativat poikkeuksellisen runsasta hiekoitusta. Lunta satoi, mutta ei poikkeuksellisia määriä. – Vaikka kelit vaihtelevat talvesta toiseen, kustannukset pysyvät yllättävän vakioina. – Hankalin vaihe oli helmikuu, jolloin taivaalta tuli vettä, ja lumi sohjoutui tehden teistä huippuliukkaat. – Syntyneen jään rikkominen ja sulattaminen kestää pahimmillaan koko vuoden. Työtä teetti sen sijaan pakkaskausia seurannut lauhempi ajanjakso, jossa elohopea nousi nollan tuntumaan. Se mikä hiekoituksessa menetettiin, säästettiin aurauksessa ja lumen poisviennissä. Talvella kylvetyn runsaan hiekan nosto vie normaalia enemmän aikaa. Vähäisen lumen vuoksi lumen poistokustannuksia kertyi runsaslumisia vuosia vähemmän, voidaan sanoa, että talvesta selvittiin todella helpolla, läntisen alueen katuylläpidon tilaaja Tommi Juntunen Helsingistä kertoo. Nollakeli työllisti Savonlinnassa viime talvi oli lumen suhteen hyvin tavanomainen. Niinä talvina, joina lunta on tupruttanut taivaan täydeltä, lumikuormia on sulateltu vielä seuraavana syksynäkin. Teksti: Tuula Kolehmainen Hankalin vaihe oli helmikuu, jolloin taivaalta tuli vettä, ja lumi sohjoutui tehden teistä huippuliukkaat. Nyt hinaajaa ei ole tarvittu käyttää kolmeen vuoteen. Helsingissä tuntuvat säästöt Lauha talvi aiheutti ylempänä Suomessa kustannuksia, mutta sen sijaan Helsingissä vähäluminen talvi sai aikaan merkittävät säästöt. Jos talvi on leuto, siinä puhutaan miljoonien eurojen syntyneistä säästöistä, Juntunen toteaa ja toivoo ensi talveksikin maltillisia talvikelejä. Tampereella talvikunnossapidon kustannukset pysyivät takavuosien tasolla. Talven kustannukset nousevatkin runsaamman hiekoituksen vuoksi kolmea edellistä talvea korkeammiksi, kunnossapitopäällikkö Tapani Hannonen Savonlinnasta kertoo. – Lunta satoi Helsingissä niukalti, vain muutamaan otteeseen. Sen, mikä lumenajossa säästää, menettää hiekoituksen määrässä ja päinvastoin.. Lunta on myös ajettu mereen, jossa satamahinaaja on särkenyt syntynyttä jäätä
Tulevaisuudessa asuntotarve kasvaa entisestään asukasmäärän kasvaessa pääkaupunkiseudulla jopa 15 prosenttia. Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimosen mukaan vuokra-asuntojen tarve onkin korkein pääkaupunkiseudulla ja lisäksi Tampereen vaikutusalueella. – Ilmarisen asuntosijoitusohjelman mukaisia vuokra-asuntoja voitaisiin rakentaa sopivien kohteiden löytyessä myös pääkaupunkiseudun kehyskuntiin, joista on raideyhteys Helsinkiin, Aimonen sanoo. Sopimuksen kokonaisarvo on noin 100 miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiö Ilmarinen on asettanut tavoitteekseen tuhannen vuokra-asunnon rakentamisen. Haluamme olla kehittämässä yhdessä Ilmarisen kaltaisten pitkäaikaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa Suomen kasvukeskuksia, ja osaltamme tarjota ratkaisuja pääkaupunkiseudun haasteelliseen asuntotilanteeseen, SRV:n Suomen asuntoliiketoiminnasta vastaava Antero Nuutinen sanoo. SRV:n kanssa sopimus asuntojen rakentamisesta Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Keravalle Pääkaupunkiseudulla on huutava tarve uusille vuokra-asunnoille. Jotta tähän päästään, tarvitaan vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin kaavoitettuja tontteja lisää ja kaavoitus sujuvammaksi. Tällä hetkellä Ilmarinen on sopinut kiinteistöja rakennusalalla toimivan konsernin SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa 430 vuokraasunnon rakentamisesta Helsingin Jätkäsaareen, Espooseen, Vantaalle ja Keravalle. 64 I lmarinen suunnittelee rakentavansa lähivuosina jopa tuhat vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle, sen kehyskuntiin ja Tampereelle. Vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulle Ilmarisen rakentamista vuokraasunnoista noin 300 sijaitsee Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja loput vajaa 200 Keravalla. Ilmarisen tavoite rakentaa tuhat vuokra-asuntoa Ilmarinen rakentaa yhteistyössä SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa 430 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle.. – Allekirjoitettu sopimus on jälleen hyvä esimerkki jo vuosia jatkuneesta erinomaisesta yhteistyöstämme Ilmarisen kanssa. Lisäksi Ilmarisen ja SKV:n allekirjoittamaan puitesopimukseen sisältyy vuoden 2015 lopussa toteutuneiden kauppojen perusteella 41 valmista asuntoa Helsingissä ja Vantaalla. Pääkaupunkiseudun asukasmäärän ennustetaan kasvavan 10–15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä
Sen jatkamista on kuitenkin esitetty hallitusohjelmassa vuoteen 2019 saakka. – Uudet vuokra-asunnot rakennetaan ja rahoitetaan osana Ilmarisen asuntosijoitusohjelmaa. Maltillinen velkavipu sopii mielestämme hyvin asuntosijoituksiin ja se auttaa meitä saavuttamaan tuottotavoitteemme, Aimonen kertoo. Vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin tarvitaan lisää kaavoitettuja tontteja pääkaupunkiseudulle sekä kehyskuntiin, raideyhteyksien äärelle. Velkavivun mahdollistava väliaikainen laki on voimassa vuoden 2017 loppuun. Ilmarisen rakentamista vuokraasunnoista noin 300 sijaitsee Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, vajaat 200 vuokraasuntoa rakentuu Keravalle.. – Etenkin käyttötarkoituksen muutokset, kuten vanhojen toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi, ovat työläitä. Etsimme kuitenkin edelleen tontteja ja yhteistyöhankkeita etenkin pääkaupunkiseudulle, Aimonen sanoo. Ilmarisen vuokra-asuntojen rakennustyöt alkavat kesällä 2016, ja ensimmäiset kohteet Helsingin Jätkäsaareen ja Espooseen valmistuvat loppuvuodesta 2017. Ilmariselle investoinnin mahdollistaa väliaikainen laki, joka sallii velkavivun käytön myös täysin omistetuissa, uusissa vuokraasuntokohteissa. 65 Tällä hetkellä ongelmana kuitenkin on, että kaavoitettuja tontteja ei ole riittävästi tarjolla vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin, ja kaupunkien kaavoitus etenee nykyisellään hitaasti. Asunnot tuloutuvat rakentamisen ajan valmiusasteen mukaisesti. Ilmarisen asuntosijoitusohjelman mukaisia vuokra-asuntoja voitaisiin rakentaa sopivien kohteiden löytyessä myös pääkaupunkiseudun kehyskuntiin, joista on raideyhteys Helsinkiin. SRV rakentaa Ilmariselle asuntoja 100 miljoonalla eurolla. – Toivomme jatko-aikaa väliaikaiselle lainsäädännölle, jotta suunnittelemamme tuhannen vuokra-asunnon ohjelma saadaan toteutettua, Aimonen toteaa
Rakennusyhtiö on koko ajan tasaisesti kehittänyt ja kasvattanut toimintaansa sekä vahvistanut asemaansa alueella. Kuusikerroksisessa rakennuksessa on 119 asuntoa ja viisi liiketilaa.. 66 R akennusyhtiö Peab tunnetaan laadukkaasta asuntorakentamisesta ympäri Suomen. Etenkin kerrostaloasuntojen tarvetta lisää väestön ikääntyminen, jopa 63 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita. Tämä tarkoitta sitä, että Jyväskylän vuosittainen asunnontarve on jopa 1000 uutta asuntoa, aluejohtaja Juha-Pekka Eskola Peabin Jyväskylän toimistolta toteaa. – Jyväskylä on vetovoimatutkimuksen mukaan Suomen kolmanneksi kiinnostavin paikkakunta, mikä näkyykin vahvasti kaupunkiin muuttavien, uusien asukkaiden määrässä. Jyväskylän Syke City tarjoaa uutta kaupunkiasumista nykyaikaisin vaatimuksin 20–91,5 m 2 asunnoissa. Kaijalammentielle Peab rakentaa 12 palveluasuntoa ja 42 vuokra-asuntoa käsittävän palRakennusyhtiö Peab on keskittynyt asuntotuotantoon kasvukeskusten ympärillä pääkaupunkiseudusta Ouluun. Keskelle Jyväskylän kaupunkia, Vapaudenkatu 48–50:een, nousee Järvi-Suomen Asunnot Oy:n rakennuttamana Asunto Oy Jyväskylän Syke City, kuusikerroksinen asuinja liikekerrostalo. – Helpompi asuminen kaupungissa ja kerrostalossa houkuttelee varttuneempaa väkeä. Yritys on keskittynyt asuntotuotantoon etenkin suurten kasvukeskusten alueella, pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Vaasassa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Viime aikoina Peab on vahvistanut asemaansa etenekin Jyväskylässä, jossa on kevään aikana käynnissä jopa 435 asunnon rakentaminen. Kaupungin laitamilta ja ympäryskunnista muutetaankin nyt sankoin joukoin keskusta-alueelle, palveluiden ääreen, Eskola sanoo. Peab rakentaa satoja asuntoja Jyväskylään Jyväskylässä tarvitaan tuhat uutta asuntoa vuosittain Keskelle kaupunkia, Vapaudenkadulle nousee Asunto Oy Jyväskylän Syke City. Jyväskylässä Peab on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Yhteensä kerrostalokohteeseen rakentuu 119 asuntoa ja viisi liiketilaa. Asunnoista 130 kappaletta on omaa hankekehitystä ja 305 kappaletta erilaista urakkatuotantoa. Rakenteilla yli 400 asuntoa Jyväskylän kaupunkialueella Peabilla on huhtikuun aikana käynnissä 435 asunnon rakentaminen. Väkiluvun on arveltu kasvavan vuoteen 2020 mennessä 7000 asukkaalla
Myös vuonna 2011 käyttöönotettu Jyväskylän keskuspaloasema Ristomaan alueella on rakennusyhtiö Peabin käsialaa. Peab-konsernin liikevaihto on 4.8 miljardia euroa. – Olemme voineet merkittävästi työllistää Peabin omaa henkilöstöä. kerrokseen sijoittuu hoivakoti kehitysvammaisille ja kerrokset 1, 3 ja 4 sisältävät normaaleja asuntoja. Kun lukujen päälle lasketaan vielä kaikki aliurakoitsijoiden henkilöt, jotka työskentelevät työmaillamme, on Peabin toiminnalla erittäin merkittävä työllistävä vaikutus Jyväskylän alueella, Juha-Pekka Eskola sanoo. ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Seuraavan vaiheen rakentaminen pyritään aloittamaan jo loppuvuonna. Vuonna 2014 meillä oli keskimäärin 41 toimihenkilöä ja työntekijää, vuonna 2015 henkilöitä oli keskimäärin 61 ja tällä hetkellä luku on noin 80. 67 velukodin Jyväskylän Vuokraasunnot Oy:lle. www.varsinaisbitumi.. Peabilla on Valajankadulla tontit kolmelle talolle. Jyväskylässä eletään positiivisen kehityksen ja kasvun aikaa, Eskola sanoo. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet.. Rakennuksen 1. Kuluvan kevään aikana luku nousee toiselle sadalle. Konsernin osake noteerataan Tukholman pörssissä. Konsernin toiminta on jakautunut neljään liiketoiminta-alueeseen, rakentamiseen, asuntoihin ja toimitiloihin, infrarakentamiseen sekä teollisuuteen. – Rakentaminen eli vuosia aallonpohjassa, mutta nyt suunta on selvästi ylöspäin koko alalla. Kun kaupunki kehittyy, houkuttelee se lisää asukkaita, mikä puolestaan lisää rakentamista. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Peab työllistää Pohjoismaissa 13 000 henkeä, ja Suomessa noin 700 henkilöä. Peabin toiminnan laajentuminen Jyväskylässä on vaikuttanut positiivisesti myös alueen työllisyyteen. Kaakkolammelle rakennetaan puolestaan 28 palveluasuntoa Mehiläisen käyttöön. Myönteinen vaikutus työllisyyteen Peabin ohella suuria investointeja on Jyväskylässä muillakin rakentajilla. Peabilla on Valajankadulla tontit kolmelle talolle. Ensimmäiseen taloon tulee 36 kappaletta 24,5–60 m 2 asuntoja. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Peab Peab – pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab on teini-ikäisten veljesten, Erik ja Mats Paulssonin vuonna 1959 perustama yritys. Ensimmäiseen taloon tulee 36 kappaletta 24,5– 60 m 2 asuntoja, ja niistä valtaosa on jo varattu. Maaliskuussa Peab aloitti myös omaperustaisen luhtitalon rakentamisen Valajankadulle, Keskussairaalanmäelle, loistavien kulkuyhteyksien ja terveyspalveluiden läheisyyteen. Tähän päivään tultaessa yritys on kasvanut Peab-konserniksi, joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä. Alueen vetovoimaa vahvistavat myös Hippoksen, edelleen lähivuosina kehittyvä, monipuolinen liikuntapuisto sekä yliopiston kampuksen tarjoamat opiskelupaikat
Kokonaiskustannuksiltaan se on 5,2 miljonaa euroa. Pontuksen päiväkodin ja koulun rakentaminen alkoi maaliskuussa. Samalla tarkastellaan Sammonlahden alueen yleisiä kehittämismahdollisuuksia sekä yksityisiä palveluja. Pontuksen päiväkodilla ja koululla toimii päivittäin noin 600 lasta ja noin 80 aikuista. Pihalle rakennetaan leikkipiha ja kenttä, joka toimii alueen lähiliikuntapaikkana. Hanke on yksi Saimaan ammattikorkeakoulun toteuttaman Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille EteläKarjalassa -kehityshankkeen pilottikohde. Pääjäähallin ja tekojään kylmätekniikan uusiminen toteutetaan touko–syyskuun aikana 2016. Vaihtoehtona on keskittää toimintoja uudisrakennuksiin tai harjoittaa näiden välimuotoa. Kustannukset ovat 1,4 miljoonaa euroa. Asema viisiautopaikkainen paloasema pesupaikka mukaan lukien. Asunto tuotanto on melko pientä. Tolvasen mukaan tulevaisuuden merkittäviä hankkeita on Sammonlahden alueen, niin sanotun Läntisen alueen, palveluverkkotarkastelu – Kyseessä on kouluverkon kokonaistarkastelu, siihen liittyvät linjaukset ja investoinnit vuosina 2015–28. Myllymäen päiväkotikoulu valmistuu samoin kesäkuussa. Pontuksen koulu on kolmesarjainen noin 400 oppilaan yleisopetuksen koulu Pontuksen päiväkoti on kuuden päiväkotiryhmän ja kolmen esiopetusryhmän päiväkoti. Sen kokonaiskustannukset ovat 3,9 miljoonaa euroa. Pontuksen päiväkotikoulu suunniteltiin vuonna 2015. Myllymäen päiväkotikouluhankkeessa on käytetty tietomallia. Kohde toteutetaan matalaenergiaratkaisuna, mikä tarkoittaa 25% määräystä alhaisempaa Elukua. Kaikissa hankkeissa energiatehokkuus pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Kaupungit rakentavat kouluverkkojaan Nummen koulun saneeraus ja laajennus maksavat 3,5 miljoonaa euroa.. Suunnittelussa on huomioitu rakennuksen mahdollinen laajentaminen kahdella lisäautopaikalla, sanoo Tilakeskuksen johtaja Katri Tolvanen. Myllymäen päiväkotikouluun tulee viisi päiväkotiryhmää ja kaksi esiopetustilaa sekä lisäksi tiloja Myllymäen koulun alaluokkien käyttöön. – Myllymäen päiväkodin ja koulun laajennushanke on kooltaan 2324 kerrosneliötä Laajennusosa liittyy olemassa olevan 2003 valmistuneen koulurakennukseen. – Länsialueen paloaseman rakentaminen käynnistyi 2015. Selvitys kattaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, liikuntatoimen, nuorisotoimen, kulttuuritoimen sekä sosiaalija terveyspalvelut. Kaupungin julkisiin rakennuksiin on tulossa lähivuosina merkittävää peruskorjaustoimintaa. Noin 15 miljoonan euron uudisrakennushanke on valmis ensi vuoden heinäkuussa. 68 L appeenrannan tämän vuoden yksi tärkeimpiä hankkeita on kesäkuussa valmistuva länsialueen paloasema. Suunnitelman laajuus on yhteensä 6 687 kerrosneliötä. Rakennukseen tulee ruokala ja jakelukeittiö sekä liikuntasali. Asuntotuotantoa saneerataan korjausvelan kattamiseksi Kaupungit panostavat tällä hetkellä erityisesti koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Päiväkodin ja koulun yhteydessä toimii myös kirjasto ja nuorisotoimi. Niin Lappeenrannassa, Mikkelissä kuin Vaasassakin kaupungit keskittyvät miljoonahankkeilla kouluverkostonsa kehittämiseen
Vaasan Talotoimen kiinteistöpäällikkö Petteri Väkelän mukaan kaupungilla on tänä vuonna valmistumassa useampia yli miljoonan euron saneerausja uudisrakennushankkeita.. aitioita ja ravintolatilat. Sundomissa on mahdollisuus myös myydä aurinkosähköä valtakunnan verkkoon. – Uusi stadion rakennetaan kentän kolmelle sivustalle ja vanha pääkatsomo jää ennalleen yhdelle sivustalle. Pyrimme energiatehokkuuteen kaikissa kiinteistöissämme. Vaasassa miljoonia kouluverkostoon Vaasan Talotoimen kiinteistöpäällikkö Petteri Väkelän mukaan kaupungilla on tänä vuonna valmistumassa useampia yli miljoonan euron saneerausja uudisrakennushankkeita. Lisäksi pienempiä saneerauksia tehdään vuoden aikana muutamassa muussakin koulussa, sanoo Väkelä. 69 Mussorin koulun saneerausja laajennus ovat tämän vuoden listalla. Sundomissa on käytössä myös aurinkosähköä. Tämän vuoden suurin valmistuva hanke on uuden Elisastadionjalkapallostadionin rakentaminen, hankkeen kokonaisrahoitus on 14,7 miljoonaa euroa. – Keskuskoulun saneerauksen seuraava osuus aloitetaan kesällä ja tälle vuodelle hankkeeseen on rahoitusta varattu 1,2 miljoonaa euroa. Kaukolämpö on yleisin kiinteistöjemme lämmitysmuoto, kaukolämpöverkoston ulkopuolella lämmitysmuotona on käytössä muitakin lämmitysmuotoja, mm. Katsomoiden yhteyteen rakennetaan oheistiloja mm. – Keskuskoulun saneeraus, Nummen koulun 3,5 miljoona euron saneeraus – ja laajennus sekä Mussorin koulun saneerausja laajennus ovat tämän vuoden listalla, samoin entisen ammattikoulun kahden siiven noin 4,2 miljoonan euron saneeraus. Sundomin päiväkodissa samoin kuin Tervajoen koulussa käytössä on maalämpö. Hanketta on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina
Huoneistokoja pienennetään ja eri kerrosten huoneistojen kokoja yhdenmukaistetaan. Palvelutalorakentaminen on tuonut volyymia rakennuttamiseemme. Tämä valmistui vuoden 2015 lopulla. Lisäksi peruskorjataan yksi kerrostalo. Rantakylän koulun peruskorjaus ja laajennuksessa osa nykyisestä rakennuksesta puretaan ja vastaavasti rakennetaan tilalle uudisosa. Saneeraus on tänä vuonna suunnitteilla ja verolliseksi hinnaksi arvioidaan 3,5–4,0 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävään osuuteen rakennusta tehdään peruskorjaus. Hanke jakaantuu vuosille 2016–2018. Koulun yhteyteen tehtiin uusi siirtokelpoinen rakennus KVR-urakkana. – Saneeraamme sen normaaliksi vuokra-asuntotaloksi. Nyt nuo kohteet on peruskorjattu. Saneeraaminen vei kymmenisen vuotta. Lisäksi nykyiseen rakennukseen tehtiin peruskorjaus, joka Mikkelin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttisen mukaan kaupungissa on tänä vuonna useita koulujen ja oppilaitosten saneerauksia. Otavan opiston asuntolan linjasaneerauksessa pesuhuoneet ja talotekniikka uusitaan. Kuva: Jani Koikkalainen Elisastadion-jalkapallostadionin rakentaminen, hankkeen kokonaisrahoitus on 14,7 miljoonaa euroa. – Palvelutalojen kustannusarviot ovat keskimäärin 6,5 M€. Mikkelissä parannetaan kouluverkostoa Mikkelissä on tänä vuonna useita koulujen ja oppilaitosten saneerauksia. Mikkelissä rakennetaan tällä hetkellä paljon isoja hankkeita. Uusi stadion rakennetaan kentän kolmelle sivustalle ja vanha pääkatsomo jää ennalleen yhdelle sivustalle. 70 Pikipruukki rakentaa palvelutaloja Kiinteistö Oy Pikipruukki on Vaasan suurin vuokranantaja. Vanhalan koulun peruskorjaus valmistuu kesällä 2016. Peruskorjattava kerrostalo on valmistunut 1950-luvun alussa kaupungin virkamiesten asuintaloksi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa, sanoo kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen. Rakenteilla ovat 60ja 45-paikkaiset kohteet, jossa on varaus vielä 15 lisäpaikalle, sanoo kiinteistöpäällikkö Kimmo Haapasalo. Sairaalan peruskorjaus ja laajennustyömaa on alkanut.. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat miljoona euroa. Kiinteistö Oy Pikipruukilla on aiesopimus Vaasan Kaupungin kanssa yhteensä kuuden palvelutalon rakennuttamisesta. Hanke vaiheistetaan kahteen osaan vuosille 2016–2017. Kiinteistö oy Pikipruukki rakennuttaa tällä hetkellä kahta palvelutalokohdetta ja kolmas alkaa syksyllä. Uudisrakennushankkeet ovat olleet aika pieniä lähinnä keskustan täydennysrakentamista. Vaasassa saneerattiin pitkään 1970-luvun asuinkiinteistöjä
Mölnlycke Health Care Oy:n tiloihin on työn alla muutaman tuhannen laajennus ja samalla parannamme ilmanvaihtoa ja talotekniikkaa. – Ristiinan kunnasta siirtyi liitoksen myötä meille muutama vuosi sitten asuinrakennuksia joista kolme kerrostaloa on tällä hetkellä tyhjillään.. – Ensi vuonna alamme miettiä, mitä kohteita on peruskorjattava. Ensi vuoden kesällä Mikkelissä järjestettäville valtakunnallisille asuntomessuille Mikalo rakennuttaa kymmenen huoneistoa kahteen rivitaloon. Muiden tyhjänä olevien talojen kohtalo tulee olemaan sama. Mikkelissä ei ole sinänsä erityistä tarvetta rakentaa vuokrakerrostalotuotantoa. Tuolloin yhtiö keskittyi saneerauksiin sanoo toimitusjohtaja Hannu Sormunen. Maalaiskaupungit ovat rakentaneet omaan taseeseensa kiinteistöjä, joita vuokrataan yksityisille. Esimerkiksi entisestä Ristiinan kunnasta siirtyi liitoksen myötä meille muutama vuosi sitten asuinrakennuksia joista kolme kerrostaloa on tällä hetkellä tyhjillään. Sitä ennen oli vuosia ilman yhtäkään uudiskohdetta. Mikkeli on käyttänyt myös lämpöpumpputekniikkaa useissa kohteissa. Samalla pienennämme asuntojen kokoa kysyntää vastaavaksi . Koulussa oli sisäilmaongelmia ja toiminnallisia muutostarpeita. Kiinteistökehitys Naistinki on Mikkelin kaupungin omistama, toimitiloihin erikoistunut yhtiö, joka hallinnoi, kehittää ja vuokraa liikeja teollisuustiloja yksityisille. Rakennuksista yhdelle on nyt purkulupa ja se puretaan mahdollisimman pian, jotta kiinteistöjen ylläpitokustannuksia saadaan pienemmiksi. Esimerkiksi 1980-luvulla suosittiin suuria perheasuntoja, mutta nyt melkein 70 prosenttia vuokraasuntoihin muuttavista on yhden hengen talouksia. Kohteiden ilmanvaihtokoneita ja rakenteita suunniteltaessa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen. Perheasuntoja toki tarvitaan, muttei samassa määrin kuin ennen, sanoo Sormunen. Ristiinan koulukeskuksen kolme vuotta kestänyt ja kolmessa eri vaiheessa suoritettu remontti saatiin päätökseen helmikuussa 2016. Meidän hallinnassamme on noin 50 000 neliötä, joista Health Carella on yli 20 000. – Meillä on tyhjää asuntokantaa liitoskunnissa. Mikkelin kaupunki on mukana nykyisessä KETS-sopimuksessa Kuntien energiatehokkuussopimulsessa. Hankkeen rakentamisen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa ja rakentamisaika kuutisen vuotta. Aurinkoenergian hyödyntämiseksi on valmistelussa pari muutakin kohdetta. Naisvuoren uimahallin peruskorjaus alkaa syksyllä 2016. Olemme yrittäneet keksiä niille käyttöä esimerkiksi pakolaisten vastaanottokeskuksina. Senaatti rakentaa uutta arkistotaloa Kalevankankaalle. Energia-asiat ovat tapetilla päivittäin ja ne tarkastellaan jokaisen hankkeen yhteydessä. – Uudisrakentaminen on ollut meillä aika pientä. Raviradalle rakennetaan uusi Mikkeli Areena Mikkelin kaupungin, ammattikorkeakoulun ja Suomen Nuoriso-opiston yhteisenä hankkeena. Kokonaiskustannukset ovat noin miljoona euroa. 71 valmistuu kesällä 2016. Ne olivat valtakunnanallisessa myynnissä, mutta emme saanet yhtäkään tarjousta. Maaliskuun lopussa valmistui 31 asunnon korkotukilainoitettu vuokrakerrostalo Mikkelin keskustan tuntumaan. Tilaajana hankkeessa on Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri. Mikalo saneeraa vuokra-asuntokantaa Mikkelin kaupungin sata prosenttisesti omistama vuokra-asuntoyhtiö Mikalo Oy rakennuttaa ja saneeraa vuokra-asuntokantaa. LED-valaistus ja päivänvalon mukaan säätyvät valaistukset ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus uudisrakennuksissa ja saneerauksissa. Edellisen kerran rakensimme 24 huoneiston kerrostalon ja 12 huoneiston rivitalon vuonna 2014. Nyt valmistunut kerrostalokohde päätettiin rakennuttaa hyvän tontin takia. Hankkeen koko oli noin 2,5 miljoonaa. Meillä tänä toiminta on ollut jo pitkään, sanoo kiinteistöpäällikkö Kari Ahonen. Lisäksi suunnittelijoiden pöydällä on monia hankkeita, jotka tulevat työllistämään paikkakunnalla tulevina vuosina. Hanke kestää yhteensä kolme vuotta ja kustannukset ovat noin kolme miljoonaa. Vanhalan koulu ja Harjumaan koulu ovat olleet evakossa Mikkelissä Taitolan kiinteistössä ja pääsevät aloittamaan opintonsa jälleen omassa kotikoulussaan syksyllä 2016. Juhani Karvonen Mikkelin kaupungin sata prosenttisesti omistama vuokra-asuntoyhtiö Mikalo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sormusen mukaan uudisrakentaminen on ollut Mikkelissä aika pientä. Sairaalan peruskorjaus ja laajennustyömaa on alkanut. Saneeraus maksaa kuutisen miljonaa euroa. Sairaalan rakentaminen suuri kustannus Mikkelissä rakennetaan tällä hetkellä paljon isoja hankkeita. Uuden 2015 lopussa valmistuneen Naisvuoren päiväkodin katolle on asennettu aurinkokeräimet. Maaliskuun lopussa valmistui 31 asunnon korkotukilainoitettu vuokrakerrostalo Mikkelin keskustan tuntumaan. Sormusen mukaan Mikalo keskittyy vuokra-asuntokannan saneeraukseen kun asuntomessukohde on valmistunut
Näin tiivistää lakimuutoksen vaikutukset rakentajille lakia valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Uusien talojen lämmöneristävyysarvoihin ei puututa, mutta E-luvut tiukentuvat maankäyttöja rakennuslain muutoksissa – Rakentamisvaiheessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat koko rakennuksen elinkaaren ajan, eli useita vuosikymmeniä.. 72 R akennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus – sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla – suunnitellaan ja rakennetaan lähes nollaenergiarakennukseksi siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Uudisrakennusten E-luvut tiukentuvat ja vaativat yhä enemmän osaamista suunnittelijoilta. – Rakennusten terveellisyys on määräysten lähtökohta, sisäilman laadusta ei tingitä jatkossakaan. – Rakentamisvaiheessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat koko rakennuksen elinkaaren ajan, eli useita vuosikymmeniä. Energiatehokkuuden huomioiminen rakentamisessa heti alusta pitäen tuottaa suurimmat hyödyt. Lähesnollaenergia lakipykäliin 2017 Ympäristöministeriö odottaa toukokuun lopulle lausuntoja lakiehdotuksestaan maankäyttöja rakennuslain muutokseksi EU:n yhteisten energiatehokkuusvaatimusten mukaiseksi
Suomen päästötavoitteiden mukaisesti tulevaisuudessa myös rakennuksissa käytetään mahdollisimman laajalti uusiutuvaa energiaa. Tavoitteena on vähentää energian käyttöä uusissa rakennuksissa ja lisätä niissä käytettyä uusiutuvaa energiaa. 73 YMa luonnos rakennuksen energiatehokkuudesta (2/7) • Vaatimukset asetetaan energiatehokkuuden vertailuluvulle Pekka Kalliomäki 9 Käyttötarkoitusluokka Energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) kWh E /(m 2 a) Luokka 1) Pienet asuinrakennukset a) Pientalo A netto < 85 m 2 11 900/A netto (ts. Lainsäädännöllä määritetään uusien rakennusten energiatehokkuuden taso, joka sopii Suomen oloihin ja täyttää direktiivin edellytykset. Lausuntokierroksella on esillä myös luonnos energiatehokkuuden vertailuluvuiksi eri rakennuskohteissa (E-luku). 110 – 92) e) Pientalo A netto > 600 m 2 92 f) Rivitalo ja enintään kaksikerroksinen asuinkerrostalo 105 Luokka 2) Asuinkerrostalo 82 Luokka 3) Toimistorakennus 64 Luokka 4) Liikerakennus 101 Luokka 5) Majoitusliikerakennus 129 Luokka 6) Opetusrakennus 76 Luokka 7) Liikuntahalli 82 Luokka 8) Sairaala 296 Luokka 9) Muut rakennukset Ei raja-arvoa Peruskorjausta tämä lakimuutos ei koske, mutta peruskorjauksen suuren volyymin vuoksi remonteilla päästään tuloksiin paljon nopeammin kuin uudisrakentamisessa, kun noudatetaan vuoden 2013 säädöksiä. Uusiutuvan energian käytössä Suomi on jo nyt hyvällä tasolla Suomelle asetettuihin tavoitteisiin nähden ja energian tuotannossa ollaan laajasti siirtymässä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. 140 ja siitä ylöspäin) b) Pientalo 85 m 2 d A netto < 120 m 2 140 c) Pientalo 120 m 2 d A netto < 150 m 2 260 A netto (ts. Siksi uusiutuvan energian käytön määrälle rakennuksessa ei olla asettamassa erillistä vähimmäistasoa. Energiatehokkuuden vertailuluku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. Suunnittelulle annetaan enemmän vapauksia, mutta samalla vastuu ja osaaminen korostuvat. Elinkaarilaskentaa ei lakiin sisällytetä, mutta fiksuahan se on tehdä, Lehtinen lisää. Rakennus on varustettava energiankäytön mittauksen mahdollistavilla mittauslaitteilla tai suunnitellaan mittausvalmius siten, että rakennuksen energiankäyttöä voidaan seurata. YMa luonnos rakennuksen energiatehok. Ympäristöstä vapaasti hyödynnettävällä energialla tarkoitetaan paikan päällä tai rakennuksen lähellä auringosta, tuulesta, maasta ilmasta tai vedestä tuotettua energiaa.. Rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä vapaasti hyödynnettävästä energiasta otettu energia siltä osin, kuin se on käytetty rakennuksessa, vähentää ostoenergian tarvetta. (4/7) • Vaatimukset rakennuksen lämpöhäviölle • Rakennuksen vaipan rakennusosien vertailuarvot (ei muutoksia) • Vuotoilman lämpöhäviön laskennan ilmanvuotoluvun vertailuarvo on 2,0 m 3 /(h m 2 ) (ei muutosta) • Ilmanvaihdon lämpöhäviö: • LTO vuosihyötysuhteen vertailuarvo 55 prosenttia (nykyinen 45 prosenttia) • Ei vertailuarvoa: • Jos poistoilman likaisuus estää LTO:n toiminnan • Jos tilan lämpötila on matala eikä LTO kustannustehokas • Jos painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä (uusi poikkeus) Pekka Kalliomäki 11 Rakennusosa Lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo W/(m 2 K) a) Seinä 0,17 b) massiivipuuseinä, vähintään 180 mm 0,40 c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17 e) maata vasten oleva rakennusosa 0,16 f) ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0 Uusien rakennusten lämmöneristävyyteen eli U-arvoihin ei tule mainittavia muutoksia. Enemmän vapauksia ja samalla vastuuta – Rakennuskokonaisuudesta teknisine järjestelmineen on aina kysymys, ja ratkaisut ovat kiinni suunnittelijasta. 140 – 110) d) Pientalo 150 m 2 d A netto d 600 m 2 116 – 0,04A netto (ts
– Sen lisäksi, että energiatehokkaammat lähes nollaenergiarakennukset leikkaavat kasvihuonekaasupäästöjä, säästävät ne myös energiaa ja rahaa. Uudet määräykset asettavat uudisrakentamisen energiatehokkuuden minimitason, joka mahdollistaa edelleen erilaiset rakentamisratkaisut, myös hirsirunkoisen rakennuksen. – Lausuntojen jälkeen asetukset viimeistellään syksyllä samaan aikaan, kun itse laki valmistellaan eduskunnalle. talotekniikan, cleantechin ja bioenergian aloilla. Uusiutuvan ja uusiutumattoman primäärienergian kulutus Uusiutuvan energian käytön edistäminen mm. – Energiatehokkuustavoitteet koskevat koko EU:ta, joten uudet säädökset avaavat bisnesja vientimahdollisuuksia suomalaisyrityksille mm. Lausuntokierroksella laki ja asetukset Lakimuutosehdotus on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa, pohjatyötä on tehty vuodesta 2012 lähtien. Saako Suomessa jatkossa enää rakentaa perinteisiä hirsitaloja tai painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivia pientaloja. Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetun pientalonkin rakentaminen on mahdollista, kunhan ilmanvaihdolle asetetut vaatimukset täytetään. – Kun Suomen rakennuskannasta noin yksi prosentti uusiutuu vuodessa, vuoteen 2050 mennessä noin 40 prosenttia energiankulutuksesta tulee tästedes rakennettavista lähesnollaenergiataloista. EU velvoitteet uusiutuvan energian käytön edistämisessä Energiariippuvuuden vähentäminen Vaikutukset ilman laatuun Lämmitystapa energiantuotannon yleisen tehokkuuden kannalta mm. 74 Hitaaasti mutta varmasti vuoteen 2050 Uudisrakennusten energiatehokkuuden parantaminen hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa samalla energiaomavaraisuutta. Noin 40 prosenttia energiasta kuluu nyt Suomen rakennuksissa, ja ne tuottavat noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistämme. Uusia määräyksiä sovelletaan katettuun seinälliseen rakenteeseen, jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, mutta ei kuitenkaan: 1) rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä; 2) loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, jotka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa; 3) väliaikaiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta; 4) teollisuusja korjaamorakennukseen; 5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on alhainen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus; 6) rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan. – Puolet vuoden 2050 rakennuskannasta on vielä rakentamatta. – Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maailman tulisi olla päästöneutraali vuosisadan toisella puoliskolla, ja rakentamisessa siihen tähtäävät ratkaisut tehdään nyt, painottaa Teppo Lehtinen. – Uusia energiatehokkuusvaatimuksia sovelletaan vuoden 2018 alusta vireille tuleviin rakennuslupahakemuksiin, joten rakennuttajille jää noin vuosi aikaa valmistautua uusiin reunaehtoihin, Lehtinen toteaa. VNa luonnos energiamuodon kertoimien lukuarvot • Rakennuksissa käytettävien energiamuodon kertoimien lukuarvot (suluissa voimassa olevat): • Sähkö 1,20 (1,7) • Kaukolämpö 0,50 (0,7) • Kaukojäähdytys 0,28 (0,4) • Fossiiliset polttoaineet 1,00 • Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50 Pekka Kalliomäki 15 – Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maailman tulisi olla päästöneutraali vuosisadan toisella puoliskolla, ja rakentamisessa siihen tähtäävät ratkaisut tehdään nyt.. Suomen energiaomavaraisuus kasvaa, kun ulkomaista tuontienergiaa tarvitaan vähemmän. EU velvoitteet kaukolämmönja jäähdytyksen edistämisessä Energiahuoltovarmuuden parantaminen Mitä rakennuksia koskee, mitä ei. Tammikuussa lakimuutokset menevät eduskuntaan ja samaan aikaan asetukset lausuntokierrokselle niin, että kaikki olisi valmista keväällä 2017, Lehtinen kertoo. Tämä aikataulu toteuttaa EUdirektiivin aikataulun siitä, että uudet rakennukset ovat entistä energiatehokkaampia vuoden 2020 loppuun mennessä. Rakennuksen omistajalle/käyttäjälle parempi energiatehokkuus tarkoittaa säästöä rakennuksen käytön aikaisissa kustannuksissa. Alan toimijat laativat FinZEBhankkeessa ehdotuksen lähes nollaenergiatasosta. Toukokuussa päättyvänä aikana lausuntokierroksella ovat nyt myös uudesta laista annettavien täytäntöönpanoasetusten luonnokset. Teksti: Terttu Iiskola VNa luonnos energiamuodon kertoimien lukuarvot • Rakennuksissa käytettävien energiamuodon kertoimien lukuarvot (suluissa voimassa olevat): • Sähkö 1,20 (1,7) • Kaukolämpö 0,50 (0,7) • Kaukojäähdytys 0,28 (0,4) • Fossiiliset polttoaineet 1,00 • Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50 Pekka Kalliomäki 15 Energiamuodon kertoimiin vaikuttavia tekijöitä: Jalostamattoman luonnonenergian kulutus mm. Uudet säännöt rakennuslupiin 2018 Tavoitteena on, että lakimuutos ja asetukset tulevat voimaan vuoden 2017 keväällä
Myös Verohallinto ja Keva kehittävät toimintaansa hankkeen avulla. – Koko henkilöstö sitoutetaan hankkeeseen: tämän kokoisessa firmassa se on mahdollista. – Meille on hyvä oppimisen mahdollisuus päästä näkemään, miten muilla toimialoilla ja isommissa yrityksissä on mietitty digitalisaatiota, asiakaslähtöisyyttä, työhyvinvointia ja johtamista – tämä on benchmarkkausta parhaimmillaan! Mähönen myös uskoo, että projektista saadut tulokset tulevat edistämään koko isännöintialan toimintaa Suomessa. Kolmivuotisen projektin ensimmäisinä kuukausina eletään vielä käynnistelykautta. On tärkeää, että kaikki pääsevät vaikuttamaan ja ovat tietoisia siitä, missä mennään. – Isännöintiala kulkee digitalisaation näkövinkkelistä vähän muiden alojen perässä. Emme halunneet heittäytyä hankkeeseen joku järjestelmä tai ohjelma edellä, etteivät sen rajoitteet ohjaisi liikaa toimintaa ja palvelua. Olemme tehneet aiemminkin Tekesin kanssa kehittämisyhteistyötä. Isännöintiverkko Oy mukaan miljoonahankkeeseen Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja uskoo, että digitalisaatiohanke tarjoaa uusia mahdollisuuksia koko isännöintialalle.. Mähönen kertoo, että yhteydenoton tullessa Isännöintiverkossa oli juuri valmisteltu uutta strategiakautta, jonka tavoitteisiin digitalisaation kehittäminen liittyi kiinteästi. Strategiakauden tavoitteet osuivat yksiin Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä Iiro Mähönen on innoissaan projektista ja siitä, että 60 hengen isännöintipalveluyritys valittiin mukaan mittavaan edistyshankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on levittää tuloksia mahdollisimman laajasti erityisesti pk-yrityksiin, joiden osalta digitalisaation edistäminen on erittäin keskeistä. Ensin kartoitetaan tarpeet ja sitten mietitään, miten niihin voisi vastata. – Meille soitettiin Laureasta viime syksynä, kun kartoitettiin kehitykseen myönteisesti suhtautuvia yrityksiä, jotka voisivat lähteä mukaan. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin osarahoittaman kolmevuotisen hankkeen budjetti on noin miljoona euroa. Arjessa työtä tekevät tietävät parhaiten, millaisia palveluita ja miten pitäisi kehittää, Mähönen toteaa. Näitä ja monia muita haasteita lähdemme nyt ratkomaan ja opettelemaan jatkuvan kehittämisen mallia: odotukset ovat isot ja innostus kova! Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Isännöintiverkko Oy Digitalisaatiota kehitetään kolmivuotisessa projektissa Pääkaupunkiseudulla toimiva isännöintitoimisto Isännöintiverkko Oy on mukana tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää suomalaisyritysten digitalisaatiota. – Toiveemme on, että hankkeen myötä digipuolen kehittämisestä tulisi luontainen osa yrityksen toimintaa ja jatkuvaa kehittymistä! Koko henkilöstö mukana projektissa Mähönen kertoo, että vielä on aikaista sanoa, millaisia konkreettisia työvälineitä digitalisaatiohanke tuo isännöintialalle. – Lähestymme asiaa prosessien, liiketoiminnan ja asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta: kartoitamme, mitä lisäarvoa digitalisaatio voisi isännöintialalle tuoda ja millaista palvelua asiakkaat kaipaavat. Isännöintiverkko Oy on palkannut projektipäällikön, joka vetää hanketta ja johtaa yrityksen sisäistä ohjausryhmää, johon on nimetty vastuuhenkilöitä yrityksen kaikilta toimialoilta. Tutkimusprojektissa etsitään uutta tietoa ja kokemuksia digitaalisten, osallistavien työvälineiden ja menetelmien käytöstä. – Isännöitsijöiden asiakkaiden toiveet liittyvät muun muassa viestintään: miten saataisiin tieto kulkemaan järkevässä muodossa, aikataulussa ja oikeina annoksina. 75 V uoden alussa käynnistynyttä USCO – Using Digital Co-Creation for Business Development -hanketta johtavat Laurea ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka digitaalisen liiketoiminnan edellytyksiä voidaan edistää organisaatiotasolla ja palveluiden kehityksessä. Asukkaiden näkökulmasta oleellista on myös arjen sujuvuus: miten isännöitsijään saa helpoiten yhteyden esimerkiksi äkillisissä korjaustarpeissa. Projekti poikii yhteistyökuvioita Mähönen kiittelee, että monialaisesta yhteistyöstä seuraa isännöintiyritykselle hankesuunnitelmaan kirjoittamattomiakin synergiaetuja. Olimme juuri pohtineet, miten sisäiset prosessit saataisiin sujuvammiksi ja asiakkaille digitalisaation kautta lisäarvoa ja parempaa palvelua. Tavoitteena on kasvattaa ja laajentaa yritysten liiketoimintaa digitalisaatiota hyödyntäen. Nämä asiat natsasivat tyystin yhteen hankkeen tavoitteiden kanssa! Mähönen listaa, että lisäksi digitalisaatiohankkeella pyritään tuottavuuden parantamiseen sekä henkilöstön työmotivaation ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Isännöintiverkko Oy:n lisäksi hankkeeseen osallistuu viisi erikokoista yritystä: Danske Bank, Fennia, Humap Consltation, Kesko ja Silta Oy
Pyrimme että joku meistä on aina toimistolla ja asiakas saa aina palvelua toimistoajan puitteissa, Jussipekka Myllymäki kertoo. Kun teemme itse kirjanpidot, tiedämme koko ajan missä mennään. Kaksi yritystä mahtuu hyvin toimimaan samassa liike tilassa ja 1 + 1 ei ole 2, vaan 3. Kun Jukka lähtee lomalle, niin hän laittaa meille soitonsiirroin, jolloin me hoidetaan isämme kanssa asioita. Tai jos hänellä on työmaakäyntejä tai kokouksia, niin hoidamme muut asiat sillä välin. yrittäjänä. – Yhteistyö on saumatonta. Kolme miestä ja kaksi eri yritystä ovat saaneet aikaan toimivan paketin. Jukka Nygrén, 33, on ollut kuutisen vuotta Isännöinti Nygrénin kovin isoja palkkakustannuksiakaan tule, kun hommat hoidetaan omin voimin. Tämä on pieni ja ketterä yritys. Myllymäki Ky:ssä pari vuotta. Isommissa tilitoimistoissa saattaa vastauksen saamiseen mennä useita päiviä, jos ei viikkoja. – Meitä on tässä hyvä tiivis porukka, jossa kaikki tuntee ja luottaa toisiinsa. Näin olemme kuulleet. 76 J ukkapekka Myllymäki, 27, on työskennellyt isänsä Alvar Myllymäen Tilija isännöitsijätoimisto A. Jos meiltä esimerkiksi kysytään pankkitilin saldoa, niin siinä ei kauaa mene. Olemme hyvin sisällä taloyhtiöiden asioissa. Isä Alvarilla on alalta 35 vuoden kokemus. Kohtuulliset kustannukset Yrityksien tiiviillä yhteistyöllä on muitakin etuja: kahden liiketilan asemesta pärjätään yhdellä, eikä. – Teemme kaikkea. Itse olen tuntenut Alvarin jo vuosia ja työskentely Pieni isännöitsijätoimisto on joustava ja leppoisa Asiat sujuvat joustavasti ja leppoisasti, kun jyväskyläläiset kaverukset löivät hynttyyt yhteen. Koneisto voi siis olla aika raskas isoissa firmoissa. Molemmilla yrityksillä on omia sopimuksia asiakkaidensa kanssa, mutta aliurakointia ja arvonlisäverollista laskutusta tehdään puolin ja toisin. Tästä hyötyvät niin yrittäjät itse kuin myös asiakaskin
Yhtiövastikkeille korotuspaineita Talousasiat ovat kaikkein haasteellisimpia. Pari kolme asiakasta on sellaisia, että mietitään koko ajan, täytyykö asunto ottaa haltuun. Taloja on paljon ja niitä rakennetaan koko ajan lisää. – Tosin tällä alalla ei kiitoksia runsaasti jaella. Olemme nuoria kavereita, ja meidän kautta on ehkä tullut uutta intoa peliin. Puskaradio on tehokkain Miehet eivät koe, että alalla olisi ankaraa kilpailua. Tällä hetkellä 33 taloyhtiötä on sopiva määrä. Yhtiövastikkeet myöhässä Koko maan vaikea taloudellinen tilanne on vaikuttanut joihinkin ihmisiin niin, että he eivät ole pystyneet maksamaan ajoissa laskujaan. – Uskoisin että kaikille on oma paikkansa. – Toisissa taloyhtiöissä toimitaan niin, että yhtiövastikkeita korotetaan tasaisesti pikkuhiljaa. Isännöitsijän täytyy miettiä tarkkaan kuinka ehdottaa yhtiövastikkeen korostusta, sillä asumisen kustannukset nousevat koko ajan kaikissa asumismuodoissa. Kasvotusten ei ainakaan kukaan ole uskaltanut antaa kauhean negatiivista palautetta, Nygrén pohtii. Asiakaspalvelua vaaditaan ja sitä pitää saada nopeasti. Tein näitä hommia samalla, kun opiskelin isännöitsijän ammattitutkintoa, Nygren kertoo. Jussipekka Myllymäki on taloushallinnon merkonomi, mutta hänelläkin on suunnitelmissa suorittaa jossakin vaiheessa vielä isännöitsijän ammattitutkinto Vaativampia asiakkaita Asiakkaiden vaatimustaso nousee koko ajan. Korjausasioissakin taloyhtiöt eroavat toisistaan, sillä osa haluaa tehdä ajantasaisesti korjauksia, kun taas toiset eivät haluaisi tehdä mitään. Alalla näkyy, että ikääntyviä isännöitsijöitä on aika paljon. Taloyhtiöiden suhtautumistavoissa on isoja eroja. Onneksi emme ole vielä joutuneet menemään niin pitkälle. Vaikka vuokranmaksu on aina osakkeenomistajan ja vuokralaisen välinen asia on, niin kinkkisissä tilanteissa on kuitenkin isännöitsijäänkin yritetty turvautua. He haluavat palvelua enemmän ja siten, että palvellaan koko taloa. Pyrimme pitkäkestoiseen asiakkuuteen ja hyvään yhteistyöhön hallituksen ja taloyhtiön välillä. – Tällainen on jonkin verran lisääntynyt. Sitä ennen olin työharjoittelussa Alvarilla. Koko yhteiskunnan rytmihän on muuttunut nopeaksi. 77 yhdessä on luontevaa. – Yritämme suositella jotakin, mutta yhtiökokouksessahan nämä asiat lopulta päätetään. Perustin oman yrityksen kesällä 2013. Tämä on minunkin mielestäni aika järkevää. He alkavat pikkuhiljaa poistumaan alalta, ja se tulee varmasti jotenkin näkymään, Myllymäki pohtii. – Olemme yrittäneet taloyhtiöiden hallitusten kokouksissa nyhtää hiukan palautetta. Siihen täytyisi keksiä joku anonyymi palautekanava. Toiset taas haluavat pitää kynsin ja hampain vastiketta alhaalla pitkään, ja isompi korotus rysähtääkin sitten kerralla, Nygrén sanoo. Isännöitsijät joutuvat usein yhtiövastikkeiden korotuspaineiden eteen. Huonoa palautetta ei juurikaan ole tullut, sen sijaan asiakkaat ovat silloin tällöin ilmaisseet kiitollisuutensa. Miehet ovat kaveruksia, mutta kokevat että se vain helpottaa yhteistyötä.. Asiakkaat ovat pääosin kerrosja rivitaloja, ja pitkäaikaisia. Se näkyy isännöitsijän arjessa, sillä asukkaat kyselevät, voisiko yhtiövastikkeen maksaa vähän myöhässä. – Tasaiseen tahtiin on tullut myös uusia asiakkaita, eikä juurikaan vanhoja ole lähtenyt pois, joten oletettavasti asiat ovat hoituneet hyvin, miehet sanovat. Meillä on lähes aina joku tavoitettavissa, ja on erittäin harvinaista, että kaikki olisivat yhtä aikaa kokouksessa. Syntyy tietynlainen luottamusasema, jolloin kilpailu ei ole niin hektistä, Myllymäki kertoo. Eihän autoakaan osteta siten, ettei sitä välillä huollettaisi, siksi remontteja ei kannata lykätä toistuvasti, Nygrén sanoo. Jyväskylän keskustassa sijaitseva pieni liiketila on riittävä, etenkin kun ollaan siirtymässä paperittomaan toimistoon
Suositusten kautta tämä homma pelaa. – Me käymme nyrkkeilemässä. Sanomme toisillemme suoraan negatiivisetkin asiat. Kolme kertaa liikuntaa on viikon aikana saatava. Isännöitsijätoimistot eivät juurikaan mainosta lehdissä. Olisi kuitenkin hyvä, jos hallituksen jäsenet tulisivat vaikka paikan päälle kertomaan, minkälainen talo on kyseessä ja minkälaisia toiveita heillä olisi. Ilmapiiri heijastuu asiakkaillekin. Kuntosalilla lihakset saadaan vetreiksi. Se on hyvää vastapainoa istumiselle. Miehet pitävät kuitenkin ystävyyttään voimavarana läheiselle yhteistyölle bisneksessäkin. – Me emme ole esimerkiksi kovin aktiivisesti somessa, ja netissä meillä on vain hiukan mainontaa. Samoin myös me tulemme mielellämme katsomaan, minkälainen talo on kyseessä ja tehdään sitten tarjous palveluista asiakkaan toiveiden ja tarpeiden perusteella. Kun ihminen menee nettiin, siellä on samat liirumlaarumit joka sivulla. Heidänhän kannattaisi miettiä, olisiko parempaa vaihtoehtoa tarjolla, Nygrén puistelee päätään. – Olemme tunteneet Jukan kanssa pitkään ja työskennelleet aiemmin samassa työpaikassa nelisen vuotta. – Jonkin verran nettipuolta voisi kehittää, mutta toistaiseksi peruskotisivut riittävät. Liikunnasta voimaa Miesten työviikko on usein kiireinen ja etenkin kevät on kiireistä aikaa. Miksi ihmeessä hankalan tilanteen annetaan jatkua pitkään, siihen voi vain arvailla syitä. Jukkapekka Myllymäki kulkee isänsä jalanjälkiä urallaan.. – Hallituksessa on usein kolme hallituksen jäsentä, joten mielipiteitäkin on kolme erilaista. He saavat voimaa liikunnasta. 78 Kaikkein tehokkain tapa saada asiakkaita on vanha kunnon puskaradio. Teot puhukoot puolestaan, miehet hymyilevät valoisasti. Jukka on perheellinen ja hänen kaksi alle kouluikäistä lasta on otettava huomioon ajankäytössä, Myllymäki hymyilee. En kuitenkaan lähtisi kenen tahansa kanssa tällaiseen. Huonolle yhteistyölle stoppi Miehiä ihmetyttää sellainen outo ilmiö, että isännöintitoimiston ja taloyhtiön huono yhteistyö saattaa kestää vuosikausia. Keskitymme toimimaan ihmisten kanssa kasvotusten. Olemme hakeneetkin mutkatonta ilmapiiriä, ja satsaamme nimenomaan asiakaspalveluun. Ystävyys on voimavara Usein varoitellaan, että perheenjäsenten tai ystävysten ei pitäisi yrittää yhdessä, sillä silloin vaarassa on niin ystävyyssuhde kuin myös yritystoiminta. Yhdessä he ovat päättäneet pitää itsensä kunnossa, sillä hyvinvoiva ihminen jaksaa tehdä töitä. – Jos taloyhtiö nurisee ja antaa negatiivista palautetta koko ajan, niin miksi ei lähdetä kilpailuttamaan toimistoa. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Jukka Nygren toimii itsenäisenä yrittäjänä, mutta tiivistä yhteistyötä toisen firman kanssa tehden. Välillä käymme yhdessä, mutta myös erikseen. Täällä ei vihapäissään istuskella ja asiat puhutaan puhtaiksi
Se on myös kunnille edullisempaa kuin laitoshoito tai palveluasuminen.. Hosionaho toivottaakin rakennusalan uudet innovaatiot ja konseptit tervetulleiksi. Ja jokainen meistä ymmärtää termit vähän eri tavalla, toteaa YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia asumisratkaisuja. On otettava huomioon kulku koko pihapiirissä: hissi, ulko-ovet, portit ja tasoerot. Asuntokannan laatu ja erilaiset asumisratkaisut ovat Hosionahon mukaan keskeisiä ikääntyneiden kotona asumisen kannalta. Väestöryhmän monimuotoisuudesta kertovat myös kirjavat nimikkeet. Vanhemmat ikäpolvet eivät ole tottuneet ostamaan palveluita. Haasteeseen vastaamien on suuri mahdollisuus rakennusalalle. Asumiseen liittyy yksilöllisesti sovittuja palveluita kodinhoidosta terveydenhoitoon. – Valtaosa meistä haluaa asua omassa kodissaan. – Puhumme senioreista, varttuneista, ikäihmisistä, vanhuksista tai vanhemmasta sukupolvesta. Yhtä moninainen termistö on vastassa myös ikääntyneille suunnatuissa asumisratkaisuissa. Näin muutto palvelukotiin on edessä vasta, kun kunto vaatii ympärivuorokautista hoivaa. Tarpeet, toiveet ja elämäntilanteet eroavat suuresti toisistaan. vitaan tukku toimenpiteitä. Se on paras vaihtoehto myös kansantaloudellisesti. Esteettömiä asuntoja tarvitaan miljoona kappaletta. Palvelukonseptien yleistymistä on Suomessa hidastanut vahva itse tekemisen perinne. Kun hoivan tarve on suurempi, puhutaan tehostetusta tai tuetusta palveluasumisesta. Seniorija palveluasunnoissa asukas asuu itsenäisesti omassa kodissaan. Vasta tarkemmin katsottuna huomaa, että esteettömyyteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ulko-ovelta wc-kalusteisiin. Tulevaisuudessa varttuneetkin ihmiset ovat halukkaita käyttämään ulkopuolista apua, joka mahdollistaa kotona asumisen entistä pidempään. Silloin vaihtoehtona ovat palvelukeskukset, ryhmätai palvelukodit ja palvelutalot. Se on myös kunnille edullisempaa kuin laitoshoito tai palveluasuminen, toteaa Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä. Hosionaho koordinoi ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen jokaiselle suomalaiselle mahdollisimman pitkään. Tavoitteiden mukaisten asumisratkaisujen toteuttaminen vaatii Hosionahon mukaan nykyistä tuntuvasti tiiviimpää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja järjestösektorin eri toimijoiden välillä. – Esteettömät ja turvalliset asunnot hyödyttävät kaikkia: niin lapsiperheitä kuin liikuntarajoitteisiakin, muistuttaa Hosionaho. Avainsanana elinkaariasuminen Hosionaho huomauttaa, että kodin pitäisi mahdollistaa hyvä elämä ja asukkaiden hyvinvointi kaikissa elämänvaiheissa. Tuotteistamista tarvitaan, että ratkaisuista saadaan kokonaiskustannuksiltaan kohtuullisia. Nykyisellään esteettömien asuntojen kysyntä ja tarve eivät kohtaa, esimerkiksi asuntojen hissittömyys on edelleen iso ongelma. Henkinen puoli on vähintään yhtä tärkeää. Kaikkien YIT Kotien toimivuutta voidaan lisätä ELO-varusteilla, jotka voidaan asentaa jälkikäteen ilman suuria remontteja. ”Kolmatta ikäänsä” elävä ihminen ei halua asua leimallisesti hoivaympäristössä, vaan kauniissa ja toimivassa kodissa. YIT:n Lempinen on samaa mieltä. Ratkaisut, jotka yhdistävät yksilöllisesti kevyemmän tason hoivan, yhteisöllisyyden ja kotona asumisen kunkin asukkaan tarpeiden mukaan. Pyrkimyksenä on, että vuoteen 2030 mennessä kotona asuu vähintään 92 prosenttia yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat. Tehtävistä mittavin on asuntojen muuttaminen esteettömiksi, turvallisiksi ja toimiviksi. YIT:llä on pitkäaikainen kokemus palveluasumisratkaisujen toteuttamisesta kuluttajille ja B2B-hoivaoperaattoreille sekä vuokraettä omistusasuntopuolella. Tarve on valtava, eikä enää ole aikaa odotella. Lopulta vastuu ja valta ovat kuitenkin ikäihmisen itsensä käsissä. Asiaan ovat heränneet sekä viranomaiset, palveluiden tuottajat että itse asukkaat. Nyt niitä on valmiina vasta kolmannes tarpeesta. YIT:n palveluasumiskonseptin mukaiset senioriasunnot näyttävätkin laadukkailta tavallisilta asunnoilta. Työtasot ovat tavallista alempana ja kalusteet ovat muunneltavissa. Valtaosa suomalaisista haluaa asua omassa kodissaan myös ikäännyttyään. On ajateltava koko asuntokantaa, eikä rakennettava vain ikäihmisille. Ennakoinnin, taitavan suunnittelun ja ammattitaitoisen rakentamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Asumisratkaisuja tarjoavat kuntien lisäksi yhä kasvavassa määrin yksityiset yritykset, säätiöt ja muut yhteisöt. Aika kypsä yhteisöllisyydelle Mutta ikääntyvien hyvässä asumisessa ei ole kyse pelkästä teknisestä esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Uudistuotanto kattaa toisen kolmanneksen, loppu on katettava korjausrakentamisella. Tiloissa on helppo liikkua rollaattorilla tai pyörätuolilla. Talotekniikan puolelle tarvitaan Hosionahon mukaan kotona asumista tukevaa teknologiaa, kuten turvallisia lukitusjärjestelmiä ja kommunikaatiota helpottavia ratkaisuja. Lempisen mukaan asenne ikäihmisille tarkoitettuja asumisratkaisuja kohtaan on muuttunut viime vuosina selvästi myönteisemmäksi. Myös kotioven ulkopuolisella asuinympäristöllä on iso merkitys. 79 65 vuotta täyttäneet ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen joukko. Hosionaho uskoo, että ilmapiiri on muuttumassa. Miljoonan asunnon haaste Suomi ikääntyy vauhdilla. Jotta tavoite toteutuisi, tarOma koti kaiken ikää Valtaosa suomalaisista haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. 15 vuoden päästä jo joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Hosionaho muistuttaa, että kustannuksiltaan olemassa olevien asuntojen korjausrakentaminen on neliötä kohti moninkertaisesti kalliimpaa kuin esteetön uudisrakentaminen. Tulevaisuuden tunnussanat ovat asumiseen kytkettävät palvelut
Kustannuksissa on otettu huomioon verot ja siirtohinnat, ei vain energianhintaa, sanoo talouspäällikkö Hannu Sointu . Kaupunki on kilpailuttanut sähkön ulkopuolisen toimijan kautta jo vuosia. Kosteusongelman takia se saneerattiin, minkä jälkeen kuusikerroksinen noin 5700 neliön rakennus on käytännössä tyhjänä.. 80 K ustannusten noususta lämmön osuus on ollut keskimäärin kahdeksan prosenttia ja sähkön osuus 25 prosenttia. Wetterhoffin kiinteistö siirtyi viime vuosikymmenellä kaupungille. Viidessä vuodessa sähköja lämmityskustannukset ovat nousseet euro per neliö hinnalla laskettuna 14 prosenttia. Hämeen Ammattikorkeakoulun tiloiksi alunperin rakennettu ms. – Kilpailutus on tuonut varmasti säästöjä, mutta summaa on vaikea arvioida. Kiinteistöjen sisätilojen lämpötiloja on laskettu, ilmanvaihtoja säädetty ja rakenYlläpitokustannuksia kohottavat sisäilmaongelmat julkisissa kohteissa Hämeenlinnan kiinteistöjen energiakulut nousussa Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöjen lämmitysja sähkökuluja on seurattu jo pidemmän ajan
Liivuoren päiväkodin saneeraus Jukolassa tulee maksamaan noin kolme miljoonaa euroa. Kahden viime vuoden aikana noita tutkimuksia on tehty poikkeuksellisen paljon. – Tuo porkkanaraha on tullut käytetyksi moneen kertaan. Lammin päiväkodin rakentaminen maksoi 4,5 miljoonaa ja Lammin uimahallin kunnostus kolmisen Rengon koulukeskus lämpiää hakkeella.. porkkanaraha, jolla kaupunki takasi muun muassa kunnostavansa liitoskuntien kiinteistöjä. – Liitoskuntiin olemme satsaneet miljoonia euroja. Tuomelan koulun peruskorjaus maksaa noin 12,5 miljoonaa euroa. Kaupungilla eivät määrärahat kuitenkaan ole riittävät ennaltaehkäisevään kiinteistönhoitoon ja korjaustoimintaan. Tyhjien rakennusten ylläpito on kallista ja korjausvelka kasvaa koko ajan. Sisäilmaongelmien kartoitus vie helposti 10 000 euroa ja joissakin kohteissa summa kohoaa 40 000 euroon ennen kuin ensimmäistäkään korjaustoimenpidettä edes päästään tekemään. Porkkanarahat käytetty moneen kertaan Hämeenlinnan lähivuosien suurin kaupungin kiinteistöjä koskeva saneeraushanke valmistuu ensi kesänä. Kaupungin palvelutuotannossa olevassa kiinteistökannassa on kohteita, jotka odottavat peruskorjausta mutta rahaa tarvittaisiin enemmän. Olemme olleet aika tiukkoja siitä, etteivät yksikköhinnat ole kohonneet ja toimintaa tehostamalla samalla rahalla on pyritty saamaan enemmän aikaiseksi. Koulujen ja päiväkotien kohonneisiin kustannuksiin vaikuttivat osaltaan sisäilmaongelmat, joita on ilmennyt viime vuosina yhä enemmän. 81 teita tiivistetty, millä on saatua energiakustannuksia alenemaan. Jos kattilalaitos toimii ongelmitta, ei sitä ole syytä alkaa saneeraamaan, sanoo Ylämurto. Soinnun mukaan ongelmia olisi mahdollista jossakin määrin myös ennaltaehkäistä. Rengon koulukeskus, päiväkoti, ja Raitaharjun palvelutalo lämpiää hakkeella ja lämpöä riittää myös muutamalle yksittäiselle rivitalolle. – Maalämmöstä on joskus puhuttu, mutta saneerauksia ei kannata tehdä vain maalämmön takia. – Niistä noin 250 on on merkittäviä. – Jonkinlaista lämpöä on pidettävä yllä ja kiinteistöhuoltokulujakin on piha-alueiden kunnossapidon takia. Viime kesänä valmistui Ojoisten päiväkodin ja muutaman koululuokan käsittävä lastentalo uudishankkeena. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin kuuluvat pienet remontit, joiden määrä vaihtelee vuosittain jonkin verran. Tavoitteena on päästä eroon niistä rakennuksista, joille ei ole tarvetta. – Vuosina 2010 2014 ylläpitokustannukset kasvoivat päiväkotien osalta 28 prosenttia ja koulujen 43 prosenttia. Kustannusarvio oli 6,4 miljoonaa euroa. Kaupunki on ulkoistanut kiinteistöhuoltonsa kaupungin sataprosenttisesti omistamalle yhtiölle. Tuolloin liitossopimuksen yhtenä houkuttimena oli ns. Vuonna 2009 Hämeenlinna laajeni viidellä kunnalla Hauholla, Tuuloksella, Lammilla, Kalvolalla ja Rengolla. Keskustan ulkopuolella on jonkin verran sähkö-, kaasuja öljylämmitystä sekä yksittäinen maalämpökohde. Esimerkiksi Hauhon vanhainkotia on yritetty myydä jo vuosikausia. Kuntaliitoksen yhteydessä saimme maalaiskunnista aika paljon kiinteistöjä omakotitaloista vanhoihin kouluihin ja kunnantaloihin saakka. Vastoin yleistä käsitystä nimenomaan liitoskuntien kiinteistöihin on viime vuosina panostettu, kantakaupungin kiinteistöt ovat jääneet jalkoihin, sanoo projektipäällikkö Risto Saari . Pari vuotta sitten valmistunut Tuuloksen päiväkodin saneeraus vanhan koulun tiloihin oli 850 000 euroa. Kantakaupungissa meillä on muutama vanha puukerrostalokin. Kiinteistömassa nooin 500 rakennusta Hämeenlinnan kaupungilla on kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurron noin 500 kiinteistön kanta, kun mukaan lasketaan ”jokainen mökki”. Kiinteistöhuollon veloitukset ovat pysyneet samalla tasolla viime vuodet. Ylämurron mukaan kaukolämpö on keskustan kiinteistöissä ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto. Kun ilmoitus sisäongelmista tulee ja ihmiset alkavat oireilla, on pakko asiaan puuttua. Tuomelan koulun peruskorjaus on kantakaupungin viime vuosien mittavin saneeraushanke
Palvelukeskuksen tontilla oleva vanha Nummen koulu on purettu sisäilmaongelmien takia. Kuusikerroksinen noin 5700 neliön rakennus on käytännössä tyhjänä. Maalämpö tulee olemaan käytössä niissä osissa kiinteistöä, jossa on lattialämmitys. Koulu tyhjennetään oppilaista pariksi vuodeksi, jona aikana oppilaat käyvät koulua tilapäistiloissa parakeissa. – Olemme sisällyttäneet energialuokkavaatimuksen tarjouksissa vaikuttavana tekijänä. Kaupungintalon saneerauksen myötä henkilöstö muuttaa osin linja-autoseman kupeessa sijaitsevaan tyhjillään olevaan Wetterhoffin taloon. Nummen palvelukeskuksen 26 miljoonan euron uudisrakennus on elinkaarihanke, ensimmäinen sellainen kaupungin historiassa. Niiden suhteen kaikki on vielä aivan auki. – Esimerkiksi Rengon koulukeskus lämpiää hakkeella. Kaupungin oma lämpökeskus on peruskorjattu vuosi sitten. Urheiutalo Hämeen kaari puretaan huonokuntoisuuden takia.. Tällä taataan se, että rakennuksen kunnossapitoon tarvittavat rahat ovat käytettävissä, eikä niitä poisteta mahdollisen rahanpulan takia. Metsänomistajilta tulee haketta. Tuohon 26 miljoonaan kuuluvat itse rakennus ja kalusteet. – Sote-uudistus muuttanee terveydenja vanhustenhuollon kiinteistöjen omistajuutta. Hämeenlinnassa suoraan kaupungin kiinteistöjä ovat koulujen ja päiväkotien ohella kaupugin virastot sekä ainakin toistaiseksi vanhusten hoitolaitokset. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat johtuvat osaltaan siitä, että kaupunki on pitänyt vuokratason alhaisena eikä rahaa ole riittänyt saneerauksiin tai kunnossapitoon. Luokka riippuu kohteesta, mutta viime vuosina se on joka kohteessa jollain tavoin määritelty. Hanke on sovittu 25 vuodella, jona aikana kaupungin kustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa. Nummen palvelukeskukseen tulevat kuulumaan koulu liikuntasalitiloineen, päiväkoti ja neuvola sekä kirjasto. Laskelmien oikeellisuuden kanssa pitää olla tarkkana. – Keskuksen rakentaa YIT ja samaan konserniin kuuluva Caverion pitää sopimuksen mukaan huolta 2025 vuoden ajan keskuksesta. Kaupungin virkamiehillä ei ole ammattitaitoa laskea vaativien kohteiden energia-arvoja, mutta tietysti epäilyt heräävät, jos sama rakenne tuottaa eri laskelman tekijöiltä erilaisia tuloksia. 82 miljoonaa, Rengon kirkonseudun koulukeskus 5,8 miljoonaa ja Iittalan päiväkodin valmistuminen 3,3 miljoonaa euroa. Teollisuuskiinteistöjä on muutama Linnan kehitysyhtiöllä, joka on samoin kaupungin oma yhtiö. Hauholla kaupungilla ja paikallisella puuseppäalan yrityksellä on yhteinen lämpövoimala, josta johdetaan ns. Saneerauksen jälkeen kaupungilla ei ole ollut kiinteistölle vakituista käyttöä. Saaren mukaan joissain hankkeissa kaupunki on huomattavasti toisistaan poikkeavia energiaarvoja samoilla rakenteilla. Kaupungin kouluverkkoselvitys tuottanee lisää saneerauksia. Yhtiö on sataprosenttisesti kaupungin omistama yhtiö. Laskelmien kanssa on oltava tarkkana Energia on Saaren mukaan ollut entistä merkittävämmässä roolissa viime vuosien saneerausja uudisrakennushankkeissa. – Kiinteistöä yritetään vuokrata tai myydä. Ensimmäinen elinkaarihanke alkaa kesällä Tuomelan koulun peruskorjauksen valmistuessa ensi kesänä kaupunki aloittaa jo seuraavan mittavan uudisrakennushankkeensa. – Elinkaarimalli takaa että kiinteistö säilyy käyttökelpoisessa kunnossa. Yksin ikkunaremontti kustantaa yli miljoona euroa. Kaupunki myi hiljattain teknisen viraston tilata yksityiselle. Hämeen Ammattikorkeakoulun tiloiksi alunperin rakennettu kiinteistö siirtyi viime vuosikymmenellä kaupungille. Hämeenlinna Vuokra-asunnot Oy vastaa kaupungin vuokra-asuntotuotannosta. Kummassakin on yksityiset vuokralaiset. – Ainakin Tuomelan koulun kupeessa sijaitseva Hämeenlinnan Yhteiskoulun saneeraus alkaa kesällä. Kaupungintalossa tehdään ilmastointija ikkunaremontti. kaukolämpöä putkea pitkin eri kohteisiin. Nummen koulutuskeskus tekee tulevaisuudessa poikkeuksen, sillä siellä kaupunki ottaa ensimmäisen kerran käyttöön maalämmön. Elinkaarihankkeen ansiosta kaupungin taseeseen ei synny velkoja, sanoo Saari. Liitoskuntien alueilla lämmitysmuodot ovat vaihtelevammat. Caverionilla on vastuu kunnossapidosta ja peruskorjauksista. Liitoskunnissa käytetään öljyäkin Kantakaupungin kiinteistöistä suurimmassa osassa on kaukolämpö. Noin suuriin tiloihin on vaikea saada vuokralaisia. Monessa liitoskunnan kiinteistössä on edelleen lämmönlähteenä öljy ainakin jossakin määrin, koska kaukolämpöä ei ole joka paikkaan saatavilla. Kaupunki sitoutuu maksamaan kiinteistön rakentajalle hoidosta ja kunnossapidosta koko elinkaarisopimuksen ajan. Koulu tyhjenee pariksi vuodeksi Saari ei pääse huokaisemaan, vaikka suuri hanke pääseekin alkuun. Näin energialuokkaa on saatu painetuksi pienemmäksi. Kiinteistössä todettiin mittava kosteusongelma, minkä takia se saneerattiin. Aikaisemmin energiluokkavaatimusta ei tarjouksissa juurikaan ollut, vaan tarjouksissa kilpailtiin paljolti hinnoilla, sanoo Saari. -– Olemme huomanneet, etteivät yliopistotasoisetkaan laskelmat aina pidä paikkaansa. Kaupungin sataprosenttisesti omistama Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy aloittaa uimahallin saneerauksen ensi kesänä. Yhtiö vastaa myös kaupungin jäähallien ja liikuntahallien saneerauksista. Juhani Karvonen Kaupungin sataprosenttisesti omistama Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy aloittaa uimahallin saneerauksen ensi kesänä. Kaupungin kulttuurija kongressikeskus Verkatehdas ja hotelli Vanajanlinna ovat kaupungin omistuksessa
Säästöjä haettiin niin sanotusta ylimääräisestä työstä, joka voitiin tehdä itse tai ulkopuolisella. Mahdollisuus seurata rahaliikennettä on taloissa otettu mielenkiinnolla vastaan. Nousevat kulut ottavat usein alle vuodessa tehdyt säästöt kiinni. Asuntojen ulko-ovet vaihdettiin osana useammalle vuodelle jakautuvaa korjaussuunnitelmaa. Monien taloyhtiöiden kanssa käytiin menot lävitse ja pyrittiin puuttumaan sellaisiin asioihin, joista pystyttiin säästämään. Tilinpäätökset ovat valmistuneet ajallaan ja viimeisiä yhtiökokouksia pidetään tämän kuun aikana. Pihavalojen vaihtaminen energiatehokkaisiin valaisimiin vaikutti huimasti sähkölaskuun. – Saimme avoin isännöinti -kehitysprojektin toteutukseltaan liki valmiiksi ja seuraavalle vuodelle siirtyi käyttöönotto, sanoo Tarhala. Muita tasapainottavia toimia kulujen minimoimiseksi oli esimerkiksi kaasulämmityksen vaihto kaukolämpöön. Huolto järjestettiin uudestaan siten, että urakat on jaettu useille yrityksille ja kaikki työt tilataan erikseen lumitöitä lukuun ottamatta. Yksi urakka jouduttiin keskeyttämään alkuun, koska näkemys erosi urakoitsijan kanssa liian paljon, kertoo Tarhala. T oimisto on siirtynyt täysin sähköiseen kirjanpitoon ja tänä vuonna tilinpäätökset valmistuivat liki puolta nopeammin kuin edellisinä vuosina. Kyseinen raha ohjataan koska nouseviin kustannuksiin on varauduttu. Taloyhtiössä on ilmainen pyykkien pesu, jolloin talon tehokkaalla isolla koneella pestään pienemmän kotikoneen sijaan. – Töihin on tullut yksi isännöitsijä lisää oppisopimuskoulutuksella sekä yksi rakennusinsinööri, joka kouluttautuu tekniseen isännöintiin, Teemu Tarhala kertoo. Vuonna 2015 yritys päätti siirtyä mahdollisimman avoimeen isännöintiin. – Yleinen tunnelma taloyhtiörintamalla on odottava. – Käytännössä loppuvuosi menee aikaisempien vuosien kehityshankkeiden käyttöönottoon ja uusien suunnitelmien tekemiseen, sanoo Tarhala. Kiinteistöjen korjaukset sujuivat hyvin. – Eräässäkin talossa vastikkeet nostettiin vastaamaan menoja jo vuonna 2010 ja sen jälkeen kaikki tarmo on laitettu kulujen pysyvään pienentämiseen. Uudelleen järjestelyllä on hoitovastike pidetty ennallaan ja rahalle saatu enemmän vastinetta aikaisempaan verrattuna. Lämmityskulut alenivat kyseisessä talossa noin 30 prosenttia. Osissa taloissa on vastiketta nostettu ja toisissa on kaikki menot otettu tarkasteluun ja järjestetty asioiden hoito uudelleen. – Toimien vaikutuksesta tilivuonna 2015 kerätystä rahasta 45 prosenttia jäi ylijäämänä taloyhtiön tilille. – Erityiset nousevat pakolliset menot alkavat viemään budjeteista yhä suuremman osuuden. Julkisivun värejä yhtenäistettiin ja korjauksia ja maalauksia tehtiin osakkaiden toimesta mahdollisuuksien mukaan. Taloyhtiöiden tilanteet ennallaan Tarhalan mukaan taloyhtiöiden tilanteet ovat pysyneet samana, Työtä saatiin jaettua uuden ja vanhan henkilöstön kesken. – Erityiset nousevat pakolliset menot alkavat viemään budjeteista yhä suuremman osuuden, sanoo isännöitsijä Teemu Tarhala Kotkasta. Säästöjä haettiin ja saatiin –Edellinen vuosi oli taloyhtiöiden osalta hyvä. – Sähkölasku aleni 45 prosenttia. Tämän jälkeen vastikkeisiin ei ole tarvinnut koskea ja toistaiseksi näköpiirissä ei ole vastikkeiden nostamista, hän sanoo. Lähinnä maan hallituksen toimet veron korotuksineen on luonut epätietoisuutta taloyhtiöiden hallituksien sekä asukkaiden keskuudessa. 83 Kulujen pienentämiseen panostetaan Taloyhtiöiden budjeteissa ei ole suuria muutoksia Alkanut vuosi kotkalaisessa Isännöintitoimisto Tarhala Oy:ssä on mennyt suunnitelmien mukaan. Suurin kuluttaja oli pihavalot. Kehitteillä on vastaava ohjelmisto, jossa myös osakkaat ja vuokralaiset näkevät heille kuuluvat talon tiedot. Isännöintitoimisto Tarhala Oy:n edellinen vuosi oli hyvä.. Kulut minimiin Teemu Tarhala ei usko, että taloyhtiön taloutta voi yhden vuoden toimenpiteillä tasapainottaa kuin vain hetkeksi. – Edellisenä vuonna valmisteltiin sähköistä isännöinnin järjestelmää ja alkuvuonna olemme hallituksien kokousten yhteydessä toimittaneet tunnuksia hallituksille, joilla he pääsevät seuraamaan taloyhtiön liki reaaliaikaista kirjanpitoa, vastikkeen kantoa ja talon kirjoilla olevia henkilöitä. Monet ovat kysyneet ensivuoden budjetoinnin linjoja
– Asukkaat tekevät talkoita, laittamalla pihat kuntoon ja jatkavat kiinteistön maalaamista omaan tahtiinsa, kukin omien voimavarojensa mukaan. Leuto talvi ja vähäiset lumityöt mahdollistivat tasapainoisen ja suunnitelmallisen toiminnan ja vaikuttivat positiivisesti kustannuksiin. Lainaa otettiin yhteensä 20.618,40€. Sen sijaan ylläpitokustannukset nousevat edelleen rakennuskustannusindeksiä enemmän. Asuntojen osalta ei ole huomannut merkittävää muutosta asuntojen haltuunoton suhteen, mutta Turun keskusta-alueen liiketilojen tilanne on jo vuosien ajan heikentynyt ja vastikesaatavien perimiseksi on jouduttu nostamaan kanteita. Sen sijaan säästöä on syntynyt. Veden hintaan tuli korotus, mutta vastaavasti kaukolämmön hinta laski. 84 Ylläpitokustannukset nousevat edeleen Ei suuria paineita vastikkeiden nostoon Vuosi 2016 näyttää alkavan turkulaisten taloyhtiöiden kannalta hyvinkin samanlaisissa merkeissä kuin edelliset kaksi vuotta. Korotuksia ei ole näköpiirissä lähivuosina. osittain tänä vuonna viimeisien talokohtaisten ulkovalojen korvaamiseen led-valaistuksella, Teemu Tarhala kertoo tyytyväisenä. Vastikkeisiin ei tullut korotuksia. Kulutus on tippunut 2010 tasosta 12719 kWh nykyiseen tasoon 6331kWh, Teemu Tarhala kertoo yhden taloyhtiön tilanteesta. Hankkeet kolmen vuoden aikana maksoivat viisi miljoonaa euroa. – Suuria paineita vastikkeiden nostolle ei Turussa näyttäisi olevan. Turkulaisen isännöitsijätoimiston vuosi on alkanut melko rauhallisissa merkeissä ja jatkunee samalla lailla. Lämmityksessä säästöä Edellisvuoteen verrattuna lämmityskulut ovat laskeneet 7573 euroa. Yhtiövastikkeisiin ei tullut korotuksia, eikä velkaa otettu. Korjaukset rahoitettiin limiittitilillä, joka vuoden lopussa muutettiin 5 miljoonan euron pääomalainaksi, joka maksetaan takaisin 25 vuoden kuluessa, Dahlberg kertoo. Lämmityskulut olivat aiemmin 22 320 euroa, kun ne nyt olivat 14 747 euroa. Taloyhtiöissä ei tehty ylläpitokorjauksia, eikä suurempia peruskorjauksiakaan. Vuosi 2015 oli lämmityksen tarvetta mittaamalla 18 prosenttia normaalivuotta lämpimämpi, mikä aiheutti säästöä. Talousarvio pitää Dahlbergin mukaan taloyhtiöiden kustannukset ovat toteutuneet melko lailla talousarvion mukaisesti. Maltillisia näyttävät olevan myös sopimushintojen korotukset tälle vuodelle. – Talousasiat ovat aika lailla ennallaan, sanoo Tommy Dahlberg Isännöitsijä AIT Kiinteistöpiste Vuori Oy:stä. Tarjousten jälkeen neuvotellaan vielä viimeiset hinnat ja valmistellaan urakat toteuttamista vaille valmiiksi. Korjausvelan pääoma tosin jatkaa kasvuaan edelleen, toteaa Juha Leppänen Kantakaupungin Isännöinti Oy:stä Helsingistä. Osakaskohtaista velkaa otettiin, kun asuntojen ulko-ovet uusittiin. Teksti: Virpi Piippo Vuosi helsinkiläisessä isännöintitoimistossa on mennyt hyvin samaan malliin kuin edellinenkin, eikä suurempia yllätyksiä ei ole ollut. – Taloyhtiöiden tilanteet ovat pääsääntöisesti ennallaan. – Yhtiö otti lainaa 5 miljoonaa euroa ja sen maksaminen alkoi tammikuussa. Kulupuolella ei suuria yllätyksiä juurikaan taloissa tullut. Tilinpäätösten mukaan muutamaan vuoteen ei ole suuria taloudellisia muutoksia tapahtunut. Säästöjä odotetaan syntyväksi tehtyjen investointien kautta eli vesikalusteiden uusimisen ja lämmön talteen ottamisen kautta, myös vakuutusmaksu pieneni. Loppuvuosi menee seuraavien korjausten kustannusarvioiden tekemiseen ja tarjouksien pyytämiseen. – Itse asiassa käyttöön otettu poistoilman lämmön talteenotto näyttää tuottavan kuukausittain säästöä siten, ettei painetta hoitovastikkeen nostolle heti tulekaan. Tarhala kertoo, että alkuvuoden hiljaisempi aika on hyödynnetty taloyhtiön viimeisten valojen asentamiseen. Eräässä talossa saatiin syksyllä valmiiksi kaksi ja puoli vuotta kestänyt linjasaneerausurakka, minkä lisäksi taloa korjattiin myös muun muassa kattojen ja piharakenteiden osalta. Odotettavissa ei ole suuria mullistuksia. Perittävä uusi pääomavastike 1,60 €/osakkeelta. Useamman vuoden ajan on pärjätty 2,60 €/osakkeelta hoitovastikkeella, myhäilee Dahlberg tyytyväisenä. Haltuunotot eivät ole lisääntyneet. – Vuosi jatkuu maltillisesti ja suunnitelmallisesti kiinteistön laadukasta ylläpitoa jatkaen, kertoo Juha Leppänen.. – Veroluonteiset maksut taloyhtiölle ovat tasaisesti kasvaneet, mutta niihin on pystytty varautumaan, Dahlberg kertoo. Lisäksi on vielä vanhempaa perua olevaa lainaa, josta peritään 0,64 €/osakkeelta. – Talousasiat ovat aika lailla ennallaan, sanoo isännöitsijä Tommy Dahlberg Turusta. Yhtiövastikkeisiin ei korotuksia Hoitovastiketta ei ollut tarpeen nostaa. Haltuunottoja ei ole ollut, eikä myöskään vastikerästejä
6 nroa vuodessa 36€ ja isännöinti Nro 3/2016 6,50 Kiinteistö Kalasataman koteja ohjataan mobiilisti Lasitiilillä näyttäviä julkisivuja Oma huoltomies Ikkunaremontissa vaihto 4-lasisiin. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. 8 nroa vuodessa 60€ ja taide NYT 6,90 Venäläiset mestarit Sinebrychof?n taidemuseossa Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika Nykytaiteen supertähti Kiefer esillä Mäntässä Tove Janssonin Kansalliskirjasto jälleen loistossaan Muinaiskulttuurien aarteita Didrichsenin taidemuseiossa Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. 09 413 97 300. www.meidankoira.. 8 nroa vuodessa 51€ 3 – 2016 7,50 6,50 Loppukeväästä metsäkaurisjahtiin Jahtitilanteet saa talteen asekameralla Suosituimmat haulikot 1000-2000 euroa Koiralle gps: Pannat kevenevät, yhteydet paranevat Majavasta saa lihat, rukkaset Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. 8 nroa vuodessa 60€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Extrahinta 4,90 ELMERI RANTALAINEN vetää monipuolisia treenejä Linda Sonntagin jalkatreeni Vähemmän sarjoja – enemmän toistoja Rogaining vaatii sisua ja epämukavuuden sietoa Mineraalimeikki kestää kovassakin treenissä Urheiluvammoja voi ja pitää ehkäistä Kuntosaleja nousee kuin sieniä sateella RUGBY vaatii Rumbita, olé! Bodytreeni Uudistunut Bodytreeni on jokaisen omatoimisesta terveyden vaalimisesta kiinnostuneen ikioma lehti. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. 8 nroa vuodessa 57€ Seniori TERVEYS 6,00 3/2016 6,70 Kuivat silmät vaivaavat yhä useampia Elintavat näkyvät hiuksissa Hiustenlähtöön apu peruukista Eutanasia sallitaan, kunhan tarpeeksi keskustellaan Sirkalle hyvää mieltä teatteriharrastuksesta Lakimiehelle uusi ura kalastusoppaana Radiotaajuushoito voi lopettaa kuorsauksen Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. www.kissafani.. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. www.antiikkijataide.. 6 nroa vuodessa 39€ ”Auta luonto, anna voima tee vereni vahvemmaksi!” Sielun peili 2/2016 7,30 enkelin voi nähdä, kuulla tai tuntea HENNA SALORANTA kannustaa pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa Selkä on yksi mielen suosituimmista kipukohteista Haltijoilla on sielu, ne ovat melkein eläviä Henkinen aikuisuus tuo sisäisen vapauden SUOMEN MYYTTISET LINNUT Lintu elämän alussa, lintu lopussa, lintu uskomuksissa Suomalaisten enkelikokemuksissa Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. www.luontaisterveys-lehti.. KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ ILOIN EN MO PS I 2/2016 6,50 4,90 ERIKOISHINTA Koulukoira Leevi rauhoittaa ja Rekikoira juoksee 240 km päivässä Colliet osaavat sirkusAgilityn leikkikoulussa lupa myös riehua Huskyajelulla Lapissa Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. www.asejaera-lehti.. www.senioriterveys.. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. www.hevosmaailma.. 4 nroa vuodessa 29€ Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Lehden internetosoitteessa, tilaukset@karprint.. www.sielunpeili-lehti.. 8 nroa vuodessa 58€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 1/2016 IRTONUMERO 6,80 ¤ 4, 90 ERIKOISHINTA Jenni Kokanderin pienistä, arkisista muutoksista kertyi iso säästö Uusi ikkuna huolehtii ilmanvaihdosta ja ottaa lämpöä talteen MAALÄMPÖ yli puoleen uusista taloista – SUORASÄHKÖ toiseksi suosituin Huonelämpötilan laskusta suurin sähkönsäästö Passiivihirsitalo on pysynyt energiapihinä viisi vuotta Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. www.talomestari-lehti.. www.bodytreeni.. 6 nroa vuodessa 39€ Ekoelo 5,90 2/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Auton voi jakaa muiden kanssa Hävikkiruuasta gourmet-annoksia Aloita säästö hehkuja halogeenilampuista Viidennes suomalaisen hiili jalanjäljestä syntyy ruuasta Ekokosmetologeilta hoidot luonnonaineilla Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. 6 nroa vuodessa 35€ 3/2016 7,30 ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli Extrasuuri lehti 116 s Villiyrttien keruusta nauttii keho ja mieli Tyylikonsultti Leena Sarvi: Iske peilikuvallesi hyväksyen silmää laskee sykettä ja verenpainetta Sepelvaltimotautikin on tulehdussairaus Rasvalla parempaa terveyttä MS-tauti hallinnassa ravinnolla Hierontaa, kamomillaa, fenkolia Vauvan koliikki kuriin Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. 6 nroa vuodessa 38€ 5,50 ERIKOISHINTA 2/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Harjun opiskelijat messutöissä traktorimarssilla HEVOSNAISET tärkeää varsan ruokinnassa Selkeys ja jatkuvuus Rehuanalyysi Etelä-Afrikan turistinähtävyys VILLIHEVOSET Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. www.ekoelo.. Julkisten tilojen käyttöä tehostettava Säästäminen Kiinteistö ja Isännöinti Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Kehonrakentajien, kuntosalikävijöiden ja kuntoilijoiden tietopaketti. 6 nroa vuodessa 41€ 2/2016 6,60 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissafani Virossa Löytökissat Kissamummi Kattiradio Kissan kanssa bussissa junassa laivassa lentokoneessa Karvaton don s?nx Ä n t p ! Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. www.kiinteistojaisannointi.
Uudistetun suosituksen ovat valmistelleet Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Suunnitelmallisuus on omiaan lisäämään keskinäistä luottamusta taloyhtiössä. Strategia ohjaa taloyhtiön hoitoa ja kehittämistä. Siinä kuvataan osakkaiden asettamat tavoitteet taloyhtiön ominaisuuksille ja palveluille sekä määritellään lähivuosien tärkeimmät kehitystarpeet ja keinot, joilla strategisia linjauksia viedään käytännössä eteenpäin. Isännöintiyrityksen internetsivujen tai taloyhtiösivujen pitää olla mahdollisimman selkeät ja vastata yleisimpiin kysymyksiin, jotta omatoiminen tiedonhankinta on asukkaille ja osakkaille helppoa. Siikala Kirjoitti oppikirjan Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Suunnitelmallisuus on yleensä välttämätöntä, jotta taloyhtiön rakennusta ja palveluita voidaan ylläpitää ja kehittää tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä osakkaiden ja asukkaiden muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Avoimuus osakkaiden ja asukkaiden suuntaan on keskeistä hyvän hallinnon toteutumisen kannalta. Suositus on tarkoitettu kaikkien taloyhtiöiden ja niissä toimivien käyttöön. Luottamus ja avoimuus isännöinnin, hallituksen, osakkaiden ja asukkaiden välillä vähentää myös riitoja ja osakehuoneistojen käyttöön liittyviä epäselvyyksiä. Tiedonkulku pitää varmistaa kaikille taloyhtiön osakkaille ja asukkaille. Taloyhtiön strategiassa määritellään tyypillisesti myös haluttu asumisen taso ja keinot, joilla tähän tasoon on vaiheittain päästävissä. Suunnitelmallisuus parantaa taloyhtiön asumiskulujen kehityksen ja asunnon käyttömahdollisuuksien muutosten ennakoitavuutta. Ainakin hallituksen puheenjohtajalla on hyvä olla kokemusta ja asiantuntemusta hallitustyöstä. Juhani Siikala JUHANI SIIKALALLA on monipuolinen työhistoria erilaisissa rakentamisen ja kiinteistöalan johtotehtävissä. Hyviä puheenjohtajia tarvitaan erityisesti suurten remonttien aikana. Taloyhtiön strategiassa määritellään selkeät linjaukset ja tavoitteet sille, miten taloyhtiötä hoidetaan ja kehitetään sekä miten sitä johdetaan. Tiedottamista tulee lisätä ja kehittää Avoimuusperiaate tarkoittaa jatkuvaa avointa tiedottamista yhtiön asioista osakkaille ja asukkaille, jotta nämä voivat ennakoida taloyhtiön toiminnan ja talouden vaikutuksia omaan asumiseensa ja talouteensa sekä osallistua aktiivisesti yhtiökokouksiin ja muuhun taloyhtiön toimintaan Käytännössä taloyhtiön ja muiden osakkaiden ja asukkaiden kannalta on hyödyllistä ja kustannustehokasta, että taloyhtiön viestinnän saajina ovat osakkaiden lisäksi asukkaat. Avoimuuden saavuttaminen ja säilyttäminen edellyttää jatkuvaa suunnitelmallista työtä taloyhtiön toiminnan ja talouden tietojen oikeaaikaisen ja riittävän yksityiskohtaisen raportoinnin ja muun viestinnän hyväksi sekä taloyhtiön johtamista yhtiön ja sen osakkaiden enemmistön tavoitteiden ja tarpeiden edistämiseksi. Vuosituhannen vaihteessa hän käynnisti oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen ja on kuulunut vuodesta 2005 Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n hallitukseen. Taloyhtiö tarvitsee strategian ja tavoitteet, jotta se voi toimia tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Vaikka hallituksen jäseniä valittaessa edellytetään ensisijaisesti kiinnostusta yhtiön asioiden hoitoon, voidaan myös hallituksen jäsenten kohtuullisilla palkkioilla lisätä kiinnostusta hallitustyöskentelyyn. 86 H yvä hallintotapa -suositus julkaistiin vuonna 2011. Strategia tukee siten myös taloyhtiön kunnon seurannan sekä hoidon suunnitelmallisuutta. Se myös tehostaa ja helpottaa taloyhtiön hallintoa sekä edistää kehitystä osakkaiden tarpeita vastaavaksi. Hyvien internetsivujen tulisi mahdollistaa kahdensuuntaisen viestinnän. Riittävän palkkion maksaminen osoittaa myös hallitustyöskentelyä kohtaan tunnettua arvostusta. Taloyhtiön menestyksellisen johtamisen kannalta tärkeitä ovat hallituksen, isännöinnin ja tilin/toiminnantarkastajan henkilövalintojen lisäksi selkeä ja toimiva taloyhtiön hallituksen toimintatapojen ja kokouskäytäntöjen määrittely ja toteutus. Käytännössä strategia on tiivis kuvaus taloyhtiön tilanteesta ja kehittämistarpeista. Osakkaiden selvää kyselyllä löydettävää tahtotilaa ja sitoutumista tarvitaan strategian tekemiseksi. Hyvän hallintotavan noudattaminen lisää luottamusta taloyhtiön osakkaiden ja johdon kesken sekä parantaa asumisviihtyisyyden ja asumiskustannusten ennakoitavuutta. Tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti asumisviihtyisyyteen. Erityisen tärkeitä nämä ovat isojen korjaushankkeiden aikana. Näiden löytämiseksi olin perustamassa vuonna 2005 Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:tä, joka tarjoaa taloyhtiöille käytettäväksi ulkopuolista asiantuntijaa, joka osaa hyvän hallintotavan. Hallitusammattilainen hallitsee hyvän hallintotavan Hallituksen jäsenillä tulee olla riittävät edellytykset tehokkaaseen hallituksen työskentelyyn. Väärinkäsitykset ja väärät tulkinnat, osallistumattomuus ja muut vastaavat tilanteet synnyttävät ja jopa kehittävät konflikteja. Hyvä hallintotapa kehittää taloyhtiöitä. Hyvä hallintotapa -suositus helpottaa ja yhdenmukaistaa asunto osakeyhtiölain yleisten periaatteiden soveltamista käytännössä sekä täydentää lain vähimmäisvaatimuksia. Tyypillisesti strategia tehdään yleensä vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin
530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. www.kuudi.. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti KIINTEISTÖN JA ASUMISEN PALVELUT SAMAN KATON ALTA ISÄNNÖINTI – KIINTEISTÖNVÄLITYS HUOLTO – RAKENNUTTAMISPALVELUT HELSINKI – ESPOO – VANTAA – HYVINKÄÄ 010 281 2320 isannointi@kuudi.. KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. LIIKEHAKEMISTO 87 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. www.2727350.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh
* Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 09-2525 2425 www.contesta.. î & $ ko+ * e# e! $ " * * % & & î & & ! $ e* " ! ee$ " ' î " $ e$ $ " % ! & ! & $ ke$ $ u& ku" ! k& ) " $ k% k " " k " k! k " ' & * u$ & & ! . (03) 872 1050 Telineet ! " " # e" " ! $ % uu$ $ & PyöräNojan ke' " $ " k e % î KUMPARE ja JATKOELEMENTTI Ku# ) & e & u$ $ & & ) " ! % " * " ! % % * & " $ $ & # & & ! ) " ! % ! % o" ke" ! ke ke* * e $ e* " ! e$ $ % . LIIKEHAKEMISTO 88 Sadevesijärjestelmät Hissihuolto KOTIMAISTA SUOJAA SINULLE JA KIINTEISTÖLLE! LUMIESTEET SEINÄJA LAPETIKKAAT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOSILLAT MYÖS ASENNETTUNA! www.orima.. ä s s y t s y p n ä r ö y p ä ä ti p u k k u o K jo lukitsemisvaiheen aikana. 09-3877197 0400 421 677 Tasoiteja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla Maalaus ja saneeraus www.ikkuna-asiantuntija.. Esteetöntä toimintatilaa on riittävästi, kun pyörät ovat suorassa rivissä ja pystyssä
050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. 0500 354 900, 044 386 1208, 0400 402 084 LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. alv. LIIKEHAKEMISTO 89 Kattoremontit puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Hinnat sis. Matkaviestinverk. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, 01900 Nurmijärvi Savo: Kylmämäentie 1, 70800 Kuopio Vuokrauspalvelut Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. www.jarmopakarinenoy.?. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk
Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 60€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Määräaikaistilaus 67€ www.lehtiluukku.. Julkisten tilojen käyttöä tehostettava Säästäminen kiinteistökuluissa yhä vaikeampaa Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Van ha Tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I ja isännöinti Nro 1/2016 6,50 Kiinteistö Lämpöpumpuista eniten hyötyä peruskorjauksessa Tyhjää toimistotilaa yli miljoona neliötä Huoneistohotellit häiritsevät asukkaita Suomeen tarvitaan 30 000 uutta asuntoa vuosittain Lappeenrannassa tehtiin teatteri kauppakeskukseen Rakennusten korjaustarve noin 3,5 miljardia vuosittain Kiinteistöala työllistää maahanmuuttajia Käytä palvelukorttia, kun K iin te ist ö ja isä nn öin ti ja isännöinti Nro 3/2016 6,50 Kiinteistö Kalasataman koteja ohjataan mobiilisti Lasitiilillä näyttäviä julkisivuja Oma huoltomies taloyhtiölle kullan arvoinen Kiertotalouskylässä maan ensimmäinen muovijalostamo Ikkunaremontissa vaihto 4-lasisiin. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Puhelimitse: 09-413 97 300 Kestotilaus 60€/vuosi Määräaikainen 67€/8 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
010 279 0000 myynti@suodatinkeskus.com • www.suodatinkeskus.com. BAS2 Posti Oy Posti Green ILMASTA SÄÄSTÖÄ! Kotimaisillakin ilmanvaihtosuodattimilla voit säästää. Meiltä myös Keskuspölynimurit, tarvikkeet ja varaosat sekä Beam ja Puzer valtuutettu huolto. Asiakkaanamme et maksa liikaa! Sammonkatu 50, Tampere • Puh. Hintavahtimme pitää siitä huolen