Kiinteistö Nro 4/2019 | 6,90 & energia 10 vuoden kuluttua: Raide-Jokerin varrella jo 100 000 työpaikkaa Tornitaloilla kaupunkeihin viheralueita ja väljyyttä Polttokennovoimalat sopivat kerrostaloihin Asukkaiden iloksi Korttelipihat halutaan takaisin RAKLIn toimitusjohtaja: Kaavoitukseen lisää joustoa ja nopeutta
Energiainvestointien suunnittelu. Varaa ilmoitus Kiinteistö & energia -lehdestä Ilmoitusmyynti: Ari Hertzberg Kari Ylönen 09 413 97 340 09 413 97 395 ari.hertzberg@karprint.. Strateginen suunnittelu. www.kiinteistojaenergia.?. Kiinteistöalan koulutus. kari.ylonen@karprint.. Nro 8, ilmestyy viikolla 51 RAKENTAMINEN Uudisrakentaminen. Jätehuolto Talven huoltoja kunnossapitotyöt. Kiinteistöja asuntosijoittaminen. Sisäilma. Nro 7, ilmestyy viikolla 47 HISSIT JA KIINTEISTÖKONEET Talopesulat, varastot ja muut yhteiset tilat. Vuosisuunnittelu. Energian kulutuksen seuranta & optimointi. Viestintä & tiedotus. Kiinteistö & energia Kiinteistö & energia 2019 Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti 8 numeroa täynnä asiaa kiinteistöjen rakentamisesta, kunnossapidosta, korjauksesta ja kehityksestä sekä alaan liittyvistä ratkaisuista. Lämmitysjärjestelmät. Valaistus. Vuoden 2019 numeroiden teemat ja ilmestyminen Nro 5, ilmestyy viikolla 36 TALOYHTIÖT & SUUNNITTELU Isännöinti. Puurakentaminen. Nro 6, ilmestyy viikolla 43 ENERGIAN SÄÄSTÖ & DIGITAALISET RATKAISUT Sähkönkulutus
Helsingissä on kuitenkin koko maan laajin kantakaupunkialue, muistuttaa Korttelipihat takaisin! -ryhmään kuuluva Kaisa Viitanen. 22 Jäteyhtiö Mustankorkean järjestämässä muovipakkausten keräyskokeilussa oli mukana 226 jyväskyläläistä taloyhtiötä. Sivu 14 Lapinlahden mielisairaalan käyttö – Vuokraamme Lapinlahden vanhan mielisairaalan tiloja eteenpäin ja vuokrausaste on lähes 100 prosenttia. 48 Asukas voi vaikuttaa merkittävästi omalla toiminnallaan koko taloyhtiön turvallisuuteen. Tapahtumassa tuodaan esille yhteiskunnallisia ja elinkeinoelämän trendejä ja tekijöitä, jotka avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia puun käytölle modernissa kaupunkirakentamisessa. Olemme käyneet apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen luona kaupunginkansliassa ja tavanneet asiantuntijoita. Näkökulmina ovat puumateriaalin hyvinvointivaikutukset ja antibakteerisuus sekä kaupunkien toimenpiteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi osana ilmastotavoitteita, kertoo projektipäällikkö Mikko Matveinen. – Isoja haasteita työympäristölle ovat muun muassa työtehtävien eriytyminen ja työn monimuotoistuminen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työntekijä voi välillä tavata asiakkaita, välillä tehdä yksilötyötä ja välillä työskennellä tiimissä. aikana tutustutaan Joensuun uusimpiin puurakennuskohteisiin Joensuu Lighthouseen, Mehtimäen urheilupuistoon, Joensuun Pihapetäjään sekä Hukanhaudan päiväkotiin. Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto sekä Luonnonvarakeskus järjestävät Drivers for Wood Construction -seminaarin Joensuussa 24.-25. Sivu 42 Ihminen keskiössä työympäristössä – Tarkoitus on, että ihminen on keskiössä. Ne ovat ekologinen tapa viettää kesää, sillä pieniin mökkeihin ei tule sähköä eikä vettä. Alustavasti kaupunginjohtajan kanssa on keskusteltu korttelipihakilpailun järjestämisestä, johon kaikki korttelit voivat osallistua. syyskuuta. Suunnitelmissa on rakentaa linjan varrelle yli 15 000 asuntoa. On puhuttu, että tästä saisi hyvin hotellin, mutta luksushotellit mahtuvat muualle, sanoo Pro Lapinlahti -yhdistyksen puheenjohtaja Katja Liuksiala. Puurakentamisen iso tapahtuma . Näin kysyy Korttelipihat takaisin! -ryhmä. Korttelipihahankkeita on muissakin kaupungeissa. Sivu 56 6 Suomalaiseen kaupunkikuvaan on tulossa tornitalojen ryppäitä, näyttävimpiä Helsinkiin ja Tampereelle. Toiminnan tulisi liittyä mielen hyvinvointiin, koska rakennus on siihen käyttöön alkujaan suunniteltu. 16 Helsinkiin rakennettava pikaraitiolinja Raide-Jokeri tuo työpaikkoja ja asuntoja. Hän haluaa olla asiat hallitseva ihmisjohtaja. Tapahtuma esittelee myös laajasti Pohjois-Karjalan maakunnan ja Joensuun seudun puurakentamiseen liittyvää osaamista ja toimijoita. Ongelma on se, että täällä on paljon avoimia tiloja ja laajoja käytäviä, josta maksamme vuokraa kaupungille, mutta emme pysty vuokraamaan niitä eteenpäin. Tapahtumaan odotetaan noin 100-150 asiantuntijaa Suomesta sekä ulkomailta ja se on esitapahtuma Helsingissä järjestettävälle Forum Wood Building Nordic 2019 -konferenssille. Aamupäivän 25.9. 62 Hämeenlinnan keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen on rakennettu tuhatkunta uutta asuntoa. Haluan nähdä, että täällä olisi toimintaa, joka arvostaa alueen ainutlaatuista luonnetta ja historiaa. Tätä mieltä ovat asiantuntijat. Sinne on tulossa uusia asuinalueita, tornitaloja ja yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista. 72 Sähköautoja myydään vielä alle tuhat vuodessa, mutta markkina kasvaa hintojen tasaantuessa ja latauspisteiden lisääntyessä. 12 RAKLIn toimitusjohtajan Jyrki Laurikaisen mukaan nyt olisi oikea hetki uudistaa kankea ja hidas kaavoitus paremmin nykyaikaa vastaavaksi. 56 Lapinlahden vanha mielisairaala Helsingissä on harvinaislaatuinen kohde. Helsingin kaupunki valitsee voittajakorttelin, jota se sitten tukee muutoksessa. – Seminaaripäivän (24.9.) teemana on keskustella ja välittää tietoa aiheesta: millä tavoilla puurakentaminen on potentiaalinen ratkaisu kestävään kasvuun tulevaisuudessa. Lähdetään liikkeelle ihmisten primitiivisistä tarpeista eli työtilassa pitää olla sopiva lämpötila, ilman pitää vaihtua ja tulee olla hyvä mahdollisuus kommunikoida lajitovereiden kanssa. 34 Pasilan alue Helsingissä muuttuu vauhdilla. Vanhan rakennuksen remonteissa on omat kommervenkkinsä. Tapahtumassa kuullaan yrityksiä, jotka ovat onnistuneet tekemään puurakentamisesta menestyvää liiketoimintaa. 4 P uhuvat päät S isältö 4 / 19 Haluamme korttelipihat takaisin! – Me haluamme herätellä asukkaita ja taloyhtiöitä miettimään, mihin kiviaitoja tarvitaan ja miten upeita paikkoja sisäpihat olisivat ilman niitä ja koko pihan kattavaa asfalttia. 68 Tulokset osoittavat, että sekä pyykinpesun vähentäminen että huonelämpötilojen laskeminen onnistuu suomalaiskodeissa. 28 Convion on edelläkävijä erityisesti biokaasua käyttävien polttokennovoimaloiden kehityksessä. Kiinnostus yhtiön järjestelmiin on johtanut tarjouspyyntöryöppyyn maailmalta. Tapahtuma muodostuu kahdesta osiosta: varsinaisesta seminaarista (24.9.) ja puurakentamisen kohdevierailuista (25.9). 60 Mia Koro-Kanerva aloittaa Isännöintiliiton toimitusjohtajana syyskuun alussa. Ja nämä kaikki voivat tapahtua saman päivän aikana, eikä kaikkea voi tehdä samassa työpisteessä. – Toivomme, että tilat olisivat jatkossa pitkälti samankaltaisessa kulttuuriin, luontoon ja hyvinvointiin painottuvassa käytössä kuin nytkin. Lisäksi esitellään esimerkkejä puurakentamisen tuotekehityksestä ja ajankohtaisista tutkimuksista. 42 Helsingin kantakaupungin sisäpihat voisivat olla asukkaiden yhteisiä kaupunkipuistoja. Lisäksi työntekijällä saattaa olla tarve videoneuvottelulle. – Tuki voi olla esimerkiksi pihasuunnittelua. Osana tapahtumaa vierailla on mahdollisuus tutustua paikallisiin puurakentamisen kohteisiin opastetulla kierroksella. Pilottikorttelista muut voisivat käydä ammentamassa ideoita. Pasilassa sekä Tampereen keskustassa ne tukeutuvat rautatien risteysasemaan. 38 Helsingin erikoisuus on kesämaja-alueet, joita on kaupungissa toista kymmentä. Kenen ehdoilla pihoja oikein hallitaan. Uniikit korttelit vaativat uniikit ratkaisut. Iltapäivän aikana tutustutaan Binderholz Nordic Oy:n toteuttamiin CLTrakenteisiin toimistorakennukseen, tuotantorakennukseen sekä 2-kerroksiseen pienkerrostaloon Lieksassa.. Yksityisen rakentamisen määrä hämmästyttää kaupungin johtoa. 20 Yhteisöllisyys, tilojen jakaminen ja ympäristöystävällisyys korostuivat asuntosuunnittelukilpailussa. 14 Digitalisaation erityisasiantuntija Esa Halmetoja on tiimissä, joka kehittää valtion Senaatti-kiinteistöille älykkäitä työympäristöjä. 50 Kerrostalossa asumisen turvallisuuteen ei kannata tuudittautua. Meidän tehtävämme on varmistaa, että kaikelle löytyy asianmukaiset tilat, kertoo valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen digitalisaation erityisasiantuntija Esa Halmetoja
Tuskin nykyistä asemakaavasuunnittelua voidaan puolustaa – tarvitaan uutta ja viihtyisää kaupunkirakentamista. Miksi kaupunkirakentaminen jatkaa edelleen vuosisataista linjaansa. Maailmalla uutta rakentamismallia toteutetaan suurkaupungeissa. Lähiöihin olisi tutkimuksen mukaan hyvä pyrkiä lisäämään sellaisia viihtyvyystekijöitä esimerkiksi monipuolisia palveluja ja hyviä liikenneyhteyksiä joita muillakin asuinalueilla arvostetaan. Arviointimenetelmän oli tarkoitus siirtyä koekäyttöön jo kevään aikana, mutta koekäytön siirtämisellä hanke pystytään sovittamaan paremmin tulevan hallitusohjelman tavoitteisiin. Nykyinen kesäkuussa 2016 alkanut kausi päättyy kuluvan vuoden lopulla.. Vähähiilistä rakentamista tukee myös Green Building Council Finlandin käynnistämä neuvontapalvelu, joka on sekä julkisten että yksityisten toimijoiden käytettävissä. Avustusta myönnetään erityisesti asuinkerrostaloihin ja julkisiin palvelurakennuksiin kohdistuville hankkeille. Tämän päivän rakennustekniikka mahdollistaa kustannusten osalta nostaa aiemmin pitkin maanpintaa rakennetun talon pystyyn – syntyy avara kaupunkimaisema, jossa on tilaa kauniille luonnolla ja koko kaupungin perinteinen kulttuuri katuineen ja vilkkaine liikenteineen voi toimia hyvin. Säde on keskimäärin kaksikymmentä kilometriä – paikoin enemmänkin. Monien ihmisten toiveisiin vehreydestä ja omasta ulkotilasta voitaisiin vastata tilavalla parvekkeella ja vehreällä, puutarhamaisella korttelipihalla tai vastaavalla pienehköllä viheralueella. Vuokralla asujista yli 93 prosenttia suunnittelee asunnon vaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Rakentamistyyli on muuttunut, mutta muutoksen suunta voisi olla merkittävästi nykyistä voimakkaampi. Aiheesta ei keskustella riittävästi miksi ei. MAL-seuranta edennyt hyvin . Siihen olisi aika perusteellisesti paneutua. Muuttohalukkuus isoa vuokralla . TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Tuskin ovat. Alle 40-vuotiaista lähes puolet halusi muuttaa asunnon epäsopivan koon takia. Ovatko kivikorttelit kapeine katuineen enää tänään suosiossa. Tiedot käyvät ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksesta. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Jos asemakaavojen suunnittelua ei voitaisi muuttaa, niin asiantuntijoiden tulisi puolustaa nykyistä mallia ja esittää sille maallikkojenkin ymmärrettävät perusteet. Muuttoaikeisista vastaajista 13 prosenttia olisi kiinnostunut omistamisen ja vuokraamisen väliin sijoittuvista hallintamuodoista. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Mitään estettä siirtyä uuteen asemakaavasuunnitteluun ei ole Suomessakaan olemassa. Näin kertoo seurantaraportti, jossa luodaan näkymää koko sopimuskauteen. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Nyt hiilijalanjälki arvioon . Nykyiset tiuhaan rakennetut talot nostetaan päällekkäin ja vapautuva maa jää muuhun käyttöön – vapaan luonnon haltuun ja ihmisten elämisen viihtyisyydeksi. Green Building Council Finland on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää kestävää kehitystä kiinteistöja rakentamisalalla. Suurin syy asunnonvaihtohaluun oli kaikissa ikäryhmissä hinta. Rakentamisen kaavoitusmalliin ei ole kiinnitetty riittävää huomiota ja varsinkaan asiantuntijat eivät ole käyneet siitä kehitystä muuttavaa keskustelua. Onko ikivanha kaupunkirakentamisen malli enää tänään ajankohtainen. Erityisesti nuoret suhtautuivat lähiöihin negatiivisesti. Asuintalojen kerroskorkeudet ovat jatkuvasti kasvaneet ja vastaavasti ilmavuus ja viheralueet ovat lisääntyneet. Avustusta voidaan hakea sekä julkisiin että yksityisiin uudisja korjausrakentamisen hankkeisiin. Asuinkorttelit rakennetaan täyteen etenkin kaupunkien ydinalueilla. Olisko jo aika pohtia asiaa. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 71,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 64,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Vastaajista kuusi prosenttia asuu nyt näin hallituissa asunnoissa, joten tarvetta tällaisille ratkaisuille olisi nykyistä enemmän. Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa sovitut toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. – Arviointimenetelmän kehittäminen on edistynyt suunnitelmien mukaan. Uusi malli tuskin olisi käytännölle vieras. Ympäristöministeriö tulee myöntämään koekäyttöön osallistuville hankkeille avustusta, jolla voidaan kattaa osa vähähiilisyyden arvioinnista aiheutuvista aloituskuluista. Koekäytön myötä käynnistyy myös Green Building Council Finlandin tarjoama neuvontapalvelu, joka auttaa kiinteistöja rakentamisalan toimijoita vähähiiliseen rakentamiseen ja rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään liittyvissä kysymyksissä. Rakennukset voivat olla nykyistä tasoa merkittävästi korkeampia ja asuintalojen väliin tulee saada entistä enemmän luontoa – vihreää maisemaa ja avaruutta. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a Kaupunkirakentamisen malli olisi jo aika uudistaa H elsinkiä on rakennettu viitisensataa vuotta. Suomenlahteen pistävä niemi on rakennettu ensimmäiseksi, ja tänään kaupungin ydinkeskusta ulottuu aloituspisteestä puoliympyränä jo miltei puoleen Uudenmaan maakuntaan. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Sen tarkistaminen hallitusohjelman mukaiseksi auttaa meitä kuitenkin saamaan parhaan hyödyn tulevasta koekäytöstä, sanoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä. Asuinympäristöistä kaupunkikeskustan lähialue koetaan keskimäärin parhaimmaksi, uusi asuinalue toiseksi parhaimmaksi ja lähiö vähiten kiinnostavaksi. Ympäristöministeriön valmistelema rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä siirtyy koekäyttöön elokuussa. Se voidaan toteuttaa, kunhan siitä käydään riittävästi keskustelua
Kaupungin kaavoittajat etsivät tietä tehokkaammalle rakentamiselle. Yksi toteutus oli Länsi-Pasilan toimistorivi, Yhtyneet Kuvalehdet ym... Siitä kuitenkin avautui uusi konsepti. Helsingin seudun kasvu ja erityisesti seuraavina vuosikymmeninä odotettavissa oleva satojen tuhansien asukkaiden lisäys sekä Korkeiden talojen rakentaminen ohjautuu väestönkasvusta, tiiviyden lisäämisestä ja kustannustekijöistä Torneja nousee ryppäin Suomalaiseen kaupunkikuvaan on tulossa tornitalojen ryppäitä, näyttävimpiä Helsinkiin ja Tampereelle. Tornitaloja on syntynyt suurkaupunkeihin ja syntyy edelleen, kun kaupungissa riittää ostovoimaista väkeä ja globaalia bisnestä. Pikanttia historiaa Helsingistä Helsingin ydinkeskusta kaavoitettiin, pääosin 1800-luvulla, 5-7-kerroksiseksi. Mitkä asiat oikein ratkaisevat tornien synnyn. Pasilassa sekä Tampereen keskustassa ne tukeutuvat rautatien risteysasemaan. Kun Oulussa katsotaan tornitalojen symboloivan kaupungin elinvoimaisuutta Skandinavian pohjoisena pääkaupunkina, niin oikeilla jäljillä he ovat. 6 M aailman suurkaupunkien kuvaan ovat jo kauan kuuluneet pilvenpiirtäjät eli vähintään 150 metriä korkeat tornitalot. Kohteeksi valikoituivat neitseellinen Keski-Pasila ja yhtä neitseellinen Kalasatama. 1970ja 1980-luvuilla Helsingin kaavoittajat pitivät tätä mittakaavaa tärkeänä Helsingin kaupungin identiteetin kannalta. Samaan aikaa suuryritykset halusivat omille konttoreilleen tehokkaampaa ja korkeampaa; ydinkeskustaa haluttiin purkaa ja tehdä modernimpaa. Kertoja: Ari Pennanen, Haahtela-yhtiöt – Tornitalojen rakennuskustannuksissa on kymmenien prosenttien ero verrattuna tavalliseen seitsenkerroksiseen taloon.. Tehokasta, mutta ei vielä korkeaa. Korkeaa kyllä, mutta ei rikkomaan ydinkeskustan vuosisataista silhuettia
Kuva: Skanska. Kuva: Skanska Luminary II:n 50-70 metrin korkeudella olevista asunnoista saa kotiinsa lintuperspektiivinäkymät. 7 Toni Tuomola on Skanskan asuntoprojektikehityksen tulosyksikön johtaja, joka on ollut mukana taustalla näkyvän Luminaryn hankkeessa alusta asti. Skanskan Luminary muodostuu kahdesta taloyhtiöistä, joilla on paljon yhteisiä tiloja ja tekniikoita
– Myös nyt asuntosijoittajat ovat ostaneet suurella velkavivulla, kuten 1980–1990-lukujen taitteessa. Esimeriksi Tampereen Luminary muodostuu kahdesta taloyhtiöstä, mutta Skanskalle se oli yksi hanke. Niiden kaavaselvitykset ovat netistä luettavissa ja kuvaavat hyvin sitä teknisten ja lakiperäisten asioiden monimutkaista vyyhtiä, joka rakennusten suunnittelijoiden on otettava huomioon. Silloin, kun hissi oli vielä ylellisyyttä, kerrostalojen optimikorkeus oli kolme kerrosta, johon ei vaadittu hissiä. Luminary koostuu 7-kerroksisesta osasta ja 21-kerroksisesta 70,5 metrin tornista rautatieaseman tuntumassa. Suomessa riittää nykyisin varakkaita, jotka pystyvät hankkimaan kalliita asuntoja. Kortteleittain rakennettaessa tonttitehokkuus voidaan toteuttaa monella tavalla. Omakotialueen tonttitehokkuus on yleensä 0,25 eli 1000 neliön tontille saa tehdä 250 neliön rakennuksen. Pilvenpiirtäjäindeksi ennakoi. Kertoja: Ari Pennanen, Haahtela-yhtiöt – Laskennallisesti jokainen ylös nostettu legopalikka lisää vastaavasti puistotilaa korttelissa. Norjassa vastaavasti on toiminut Trondheim. – Tampere teki vuonna 2012 korkean rakentamisen selvityksen, kertoo Skanskan tulosyksikön johtaja Toni Tuomola, joka on ollut tuottamassa viime vuonna valmistunutta Luminary-hanketta. Esimerkiksi Pasilaan kehittyy kokonainen kymmenien tuhansien asukkaiden uusi kaupunki. Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsenen Tomi Salo kertoo (KL 28.5.2019) Skyscraper-indeksistä ja teoriasta, jonka mukaan investoinnit pilvenpiirtäjiin ovat huipussaan nousukauden loppupuolella. – Ihmiset haluavat asua yläilmoissa, lintuperspektiivissä, josta aukeavat hulppeat maisemat, kertoo Tuomola. Vaikka varakkaita ostajia jonkin verran onkin, ei kalliita tornihuoneistoja voi syntyjä joka paikkaan ja jatkuvasti. Esimerkiksi jo syksyn 2007 indeksi antoi signaaleja syksyllä 2008 alkaneesta finanssikriisistä. Sen sijaan korkea ja hoikka asuinkerrostalo toimii. Suomen isoissa kaupungeissa torneista alettiin unelmoida juuri edellisen nousukauden lopussa, mutta finanssikriisi oli jo päällä, kun strategiseen kaavoitustyöhön ryhdyttiin. – Jos ajatellaan Suomea, niin Helsingissä kauppakeskus Redi on yksi varoittava esimerkki siitä, että liikkeiltä uupuu asiakkaita. Perheelle riittää oma asunto, ja ramppaaminen useammassa kerroksessa ei kuulu arkirutiiniin. 8 asutuksen tiivistymisen vaatimus ovat synnyttäneet edellytykset tornitaloille. Miten liikkeet pystyvät maksamaan korkeat vuokratasot, jotka on asetettu kävijämäärällä ja liikevaihdolla, jollaista voisi saada nousukauden loppumetreillä. Keski-Pasilan kolmen alueen kaavoitus aloitettiin myös 10 vuotta sitten. Tornitalot suunnitellaan alueiksi, joihin tulee sekä elinkeinoelämän ja kaupan keskittymä että paljon asuntoja. Silloin yksiöitä ostettiin vaikka näkemättä. – Siellä on yhteiset aulat ja sisääntulot, maanalaiset parkkihallit ja pihat ja paljon yhteistä tekniikkaa, Tuomola kuvaa. Kuva: Skanska Helsingin Kalasataman Redin yläkerrosten neliöistä on pyydetty yli 15 000 euron myyntihintaa. Näkymänä on tulevaisuus Helsingin tarvitseman kasvukäytävän yliopistollisena pääteasemana. Lintuperspektiivistä maksetaan hyvin Tornitalot maksavat enemmän kuin matalammat. – Tornitalojen rakennuskustannuksissa on kymmenien prosenttien ero verrattuna tavalliseen seitsenkerroksiseen taloon. Niiden harjumaaperä on myös korkeaan rakentamiseen sopivaa. Markkina on rajallinen. Tornitaloalueet eivät kuitenkaan nouse sormennäpäytyksellä. Salo miettii. Kun korot nousivat, tämä sama kuvio kaatoi monta asuntosijoittajaa. Tampereen Luminaryn tonttitehokkuus on 4,9 ja Pasilaan tulevien tornitalojen noin 7. Keski-Pasilan ratapihakorttelit ja keskustakortteli ovat rakentuneet jo pari vuotta, mutta tornitaloaluetta Opastinsillan eteläpuolelle ei ole vielä aloitettu. Niin sanotut alueen maamerkit ovat korkeita ja hoikkia. Torni paras asunnoille Korkea ja tavattoman paksu rakennus ei anna mielikuvaa korkeasta pilvenpiirtäjästä. – Nyt hissi on massatuote, joten optimikorkeudet ovat 6–8 kerros. – Aseman seutu ja Amurin alue todettiin silloin kaupunkikuvallisesti sopiviksi tornitaloille. Sen lisäksi, että tornitalon teräsbetonirakenteiden pitää olla erittäin vahvoja ja tuulen vuoksi jäykistettyjä, kustannuksiin vaikuttavat tontin maaperän rakennettavuus, sään kestävien ja lämmön pitävien ulkoseinien määrä, vesikatto, paloja muut lakisääteiset määräykset ja itse rakennustyöhön vaikuttavat tekijät, kuten työmaalogistiikka. Skanskan rakentama Luminary erottuu hyvin Tampereen katukuvassa. Tonttitehokkuus sallii kerrokset Kaupungin kaavoittaja määrittää rakennettavien alueiden korttelija tonttitehokkuudet, jotka – yhdessä muiden kaavamääräysten kanssa – käytännössä ratkaisevat tulevien rakennusten korkeuden. Kaavailut vievät lähes 10 vuotta Suhdanteet vaikuttavat siihen, miten nopeasti valitut rakennusliikkeet suunnitelmia lopulta toteuttavat. Tampereella puolestaan kaupunkisuunnittelu ja poliitikot ovat päättäneet ottaa kovaakin taloudellista riskiä kaupunkisiluetin kohottamiseksi. Monien tekijöiden kustannuspuntari Tornitalokorttelin myynnillisyyteen vaikuttavien arkkitehtuurin, viihtyisyyden ja palveluteknologian lisäksi rakennusliike optimoi kustannukset monin analyysein. Yhden kerroksen pieni ala johtaa isossa firmassa jatkuvaan liikennöintiin kerrosten välillä. Korkea ja kapea toimistotalo ei oikein toimi. – Pasilan Tripla on suunnattoman suuri rakennusprojekti, ja tulee mieleen, että tämän olen nähnyt aikaisemminkin
Näiden yli menevien eli ylikorkeiden rakennusten lisävaatimukset lasketaan ja optimoidaan tapauskohtaisesti. Kesäkaudella vihreä puisto on talojeneteläpuolella, ja katot ovat viherkattoja. Kuva: YIT. Optimitalo on 24 metriä korkea, korkeintaan 8-kerroksinen. YIT:n yhdeksän tornitalon suunnitelma Keski-Pasilaan on saanut nimekseen Trigoni. Seuraava kynnys on 55 metriä ja 16 kerrosta. Ensimmäisenä rakennettavalle aloitusalueelle sijoittuu kaksi tornia, jotka ovat 51ja 40-kerroksiset. Torneja kiertävään 2–3-kerroksiseen jalustaosaan sekä jalankulkualueiden alle sijoittuu lisäksi liiketiloja ja muun muassa kylpylä. Tornien rakentamisen on tällä tietoa määrä alkaa 2020–2021. Tornitalojen keskelle muodostuu julkinen aukio, joka on suunnilleen samassa tasossa Pasilansillan kanssa. – Hissi ja esteetöntä pitää nykyisin olla jo kolmikerroksisissakin taloissa, Toni Tuomola lisää. Niiden ylimmissä kerroksissa on asuntoja ja alemmissa kerroksissa toimistotiloja sekä hotelli. 9 ta, kertoo dosentti Ari Pennanen Haahtela Kehitys -yhtiöstä
– Paikalla ei varastoida mitään, Tuomola painottaa. Paloturvallisuus poistumistein Paloturvallisuusvaatimuksilla on selkeä vaikutus korkean rakentamisen kustannuksiin, joista muodostuu korkeusoptimiporrastus. Skanska on suurpaaluttanut muun muassa Espoon Leppävaaran tornin. Kun talon korkeus yltää yli 24 metrin, – Tampereen Härmälänrantaan olemme rakentamassa noin 100x100 metrin korttelin, jonka korkeintaan 24-metristen talojen sisäpihalle, maanalaisen autotallikerroksen kannelle, tulee vehreä oleskelualue. Mobiili vain käväisee tontilla, mutta torni seisoo kahdeksan kuukautta. Tuhansia vuosia sitten jään sulamisen yhteydessä syntyneet rannikkoseutujen mineraalija hienoainessavikot ovat ongelmallisia rakentajille. – Palotilanteessa asukkaiden pitää päästä nopeasti ulos, eikä hätäpoistuminen saa olla sidoksissa hissiin. Opiskelijatornin rakensi Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy. Ne optimoivat työmaalla tarvittavien materiaalien varastoinnin ja kuljetuksen Suomen korkein puukerrostalo, Arkkitehtitoimisto Arcadian suunnittelema Light House odottaa Joensuun opiskelijoita 117 yksiöönsä elokuussa. Ne osin selittävät, miksi tornirakentaminen on keskittynyt Tampereelle ja Helsinkiin. Yli 20 prosenttia rakennuskustannuksessa on sellaista, mitä ei näe, Pennanen sanoo. – Hukkasekä kosteusriski alenee merkittävästi. Pasilan tornien havainnekuvissa ei ole paljon vihreää talojen ympärillä, lähinnä yksittäisiä puita tornien välisillä katuja oleskelualueilla. Puurungon keveydestä johtuen – huojuvuusriskin vuoksi – 14-kerroksisen talon alla on 273 paalua, joista 50 on ankkuroitu vähintään kolme metriä kallioon. Länsirannikolla on jopa 60 metrin savikkoja, Tuomola kertoo. – Työmaa joutuu usein ostamaan kaupungilta katutilaa, ja kaupunki asettaa kadulle korkean vuokran, koska liikennehaitan pitää olla mahdollisimman lyhyt. – Tampereen Härmälänrantaan olemme rakentamassa noin 100x100 metrin korttelin, jonka korkeintaan 24-metristen talojen sisäpihalle, maanalaisen autotallikerroksen kannelle, tulee vehreä oleskelualue, Tuomola kertoo. – Jos esimerkiksi kuorma-auto tai nopea mobiilinosturi ei pääse rakennuspaikalle, vaihtoehto eli torninosturi on kallis. Lisäävätkö tornitalot sitten puistoja ja vihreää ympäristöä. – Paalujen kantokyky aina ylimitoitetaan. – Noin puolet on suunnittelukustannuksia ja noin 15 prosenttia logistiikkaa, joka saattaa pienellä tontilla olla hulvattoman kallista. – Savipatja-alueella perustusrakentamisen kustannukset voivat siis suosia tornitaloja. – Matalissa kerrostaloissa poistumisteiksi hyväksytään myös parvekkeet, joilta palokunta yltää noutamaan hädässä olevat. Terttu Iiskola. Kuva: Arkkitehtitoimisto Arcadia sekä kylpyhuoneja muiden elementtien tarkkaan ohjelmoidun saapumisen aikataulun mukaan. Työmaalogistikkaurakoitsijoita onkin alkanut syntyä. Rakennusmääräysten monimutkaisuutta kuvaa myös se, että sisältä täysin puusta rakennettu talo piti pinnoittaa kivilevyillä, koska se on huoltovapaata ja palamatonta. Paaluja tulee kerrosmäärästä riippumatta tietyin välein rakennuksen alle eli suhteessa kerrosmäärään vähemmän korkean talon alle, Pennanen selittää. – Laskennallisesti jokainen ylös nostettu legopalikka lisää vastaavasti puistotilaa korttelissa, Tuomola myöntää. Alihankkijat eivät enää tuo tavaroita työmaalle, miten sattuu. Asuntoihin kuuluvaa omaa viheraluetta lisäävät umpikortteliratkaisut ovat taas trendinä, mutta tornitaloratkaisuissa niitä ei ole. Paloreitin pitää olla palo-ovin eristetty palon leviämiseltä, ja portaikon on täytettävä tietyt turvamääräykset, Pennanen kertoo. Ari Pennanen kuitenkin kertoo, että 30 metriä syvälle savipohjalle voi olla kustannustehokkaampaa paaluttaa korkea talo kuin matala. 10 Miksei Turussa ole torneja. Työmaalogistiikka uusi palveluala Tontin koolla voi olla paljonkin merkitystä kustannuksiin. Lisäävätkö vihreää ympäristöä. Pasilakin rakennetaan kallioalueiden väliin, jääkauden jättämään maaperälaaksoon. Skanskalla on korkeita hankkeita pääkaupunkiseudun ja Tampereen lisäksi Jyväskylässä ja Oulussa. Helsingissäkin on paljon savikkoja. Toisaalta kellareiden tekeminen saveen on hankalaa. – Korkea talo on voitava ankkuroida paalutuksin peruskallioon. – Paloturvallisuusja muista teknisistä syistä erilaisin ratkaisuin tehty 20 000 kerrosneliötä voi olla yhtä halpa kuin 10 000 neliötä, Pennanen vertaa. vaaditaan kaksi poistumisportaikkoa, mikä lisää kustannuksia. Varsinainen luonto on ympärillä. – Puistoratkaisu on sitten kaupunkisuunnittelukysymys. Aurajoen ympäristöön puupaalujen varaan rakennettuun Turun keskustaan tämä on erittäin haasteellista. Tai se vihreä voi olla yläilmoissa ja vain asukkaiden saavutettavissa: Pasilan tornien asemakaavassa määrätään rakennettavaksi viherkattoja vähintään 50 prosenttia kortteleiden kattopinta-alasta. Tornit rakennetaan elinvoimaisiin kaupunkitai aluekeskustoihin
Asuntoyhteisöt nostivat 0,4 miljardin euron edestä lainoja kuluvan vuoden huhtikuussa, mikä on lähes viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Edistävät ilmastotavoitteita Rakennusala odottaa hallitukselta alkukaudesta lopullisia päätöksiä väylähankkeista, sillä ne edistävät merkittävästi myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. Olennaista on koko ketjun toimivuus ja saumaton yhteistyö suunnittelusta toteutukseen. Vaikuttavuusarvioinnit Kautta linjan Randell näkee tarpeelliseksi toimenpiteiden kattavat vaikuttavuusarvioinnit ennen lopullisia päätöksiä, jotta niiden yhteisvaikutus ja todellinen merkitys suhteessa tavoitteisiin selviää. Yksityiset vuokranantajat ovat keskeinen osa toimivaa markkinaa, koska he omistavat noin 60 prosenttia kaikista vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista, Koro-Kanerva huomauttaa. Se on maltillistanut hintojen ja vuokrien nousua. Toisaalta ohjelmassa on joitain toimia, jotka saattavat heikentää tervettä kilpailu ja vapaarahoitteisen asuntorakentamisen edellytyksiä, Aleksi Randell arvioi. – Sopimusteitse ratkaistavia asioita ei tule viedä sääntelyyn. Tampereen ja idän suuntaan sekä lupaus antaa jo kesäkuussa liikennehankkeita sisältävä lisäbudjetti saavat erityiskiitoksen rakennusalalta. Rakennusteollisuus pitää hyvänä, että hallitusohjelmassa tuetaan olemassa olevan rakennuskannan energiaparannuksia ja korjaamista sekä huomioidaan laajasti hiilijalanjälki, ympäristövaikutukset ja terveellinen sisäympäristö. – Nopeat raideyhteydet parantavat työja asuntomarkkinoiden toimivuutta, kun ihmisten on mahdollista käydä töissä aiempaa kauempaa ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle syntyy lisää asumisen mahdollisuuksia, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell. Kiinteistöliiton tekemän tuoreen selvityksen mukaan taloyhtiöt lyhentävät lainojaan verrattain nopeasti niin uudiskohteissa kuin vanhoissa kohteissa. Työllisyysja ilmastotavoitteet on nostettu hallitusohjelman keskiöön. Urakoitsija ei voi vastata esimerkiksi tilaajan tekemistä valinnoista tai ylläpidon ja käytön vuoksi syntyneistä vaurioista, Randell selventää. – Käynnistysavustukset ja valtion tukeman asuntotuotannon edistäminen ovat rakentamisen hidastuessa tervetulleita. Lisäksi usean vuoden ajan jatkunut asuntoyhteisöjen uusien lainojen euromääräinen kasvu on tasoittunut. – Pelkästään liikenne aiheuttaa viidesosan suomalaisten hiilijalanjäljestä. Näin löydämme parhaat keinot myös vastuusuhteiden selkeyttämiseen. Raideinvestoinnit vauhdittavat myös asuntorakentamista tonttitarjonnan kasvun myötä. Raideyhteyksien parantaminen on myönteinen keino kannustaa ihmisiä siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Sijoittajakysynnän väheneminen tarkoittaisi Koro-Kanervan mukaan sitä, että asuntojen hinnat ja vuokrat lähtisivät jälleen voimakkaaseen nousuun kasvavissa kaupungeissa. Sijoitusmuotoja pitäisi arvioida neutraalisti, Koro-Kanerva painottaa. Terttu Iiskola Väylärahoituksella rakennetaan silta yli laskevan suhdanteen Työllisyys ja ilmasto voittajia Työllisyysja ilmastotavoitteet on nostettu hallitusohjelman keskiöön. Sijoittajakysynnällä on ollut asuntomarkkinoihin erittäin positiivinen vaikutus. Ne luovat pitkän aikavälin näkymää rakentamiselle ja koko taloudelle, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kommentoi tuoretta hallitusohjelmaa. Ymmärrän halun hillitä velkaantumista, mutta vähennysoikeuden poistaminen on siihen väärä keino, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Tämä näkyy selvästi linjauksissa, jotka koskevat esimerkiksi liikenneinfraa, asumista ja rakennettua ympäristöä laajemmin. T untuu erikoiselta, että hallitus haluaisi rankaista yksityisiä vuokranantajia yhtiölainaosuuden vähentämisestä. – Hallitusohjelmassa on kuitenkin hyvin huomioitu, että toimivilla vuokramarkkinoilla tarvitaan myös yksityisiä toimijoita. Hallituksen päätös edistää nopeita raideyhteyksiä Turun, ”Aikeet yksityisten vuokranantajien kurmuuttamisesta tuntuvat järjettömiltä” Asuntosijoitusverotus uudistuu. Taloyhtiöiden kautta velkaantumista voidaan Koro-Kanervan mukaan rajoittaa paljon tehokkaammin ja järkevämmin rajaamalla yhtiölainoille esimerkiksi 60 prosentin katto ja säätämällä lyhennysvapaille maksimipituus. Asuntosijoittajia ja vuokranantajia hämmentää tieto siitä, että Rinteen hallitus selvittää mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että laissa rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta. Hallitusohjelmassa pyritään pidentämään ja laajentamaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta ohjaavia MAL-sopimuksia. Terttu Iiskola. Randellin mukaan nyt edistettävät väylähankkeet ja väylien perusparantamisen pysyvä rahoitustason nosto lyhentävät matkaja kuljetusaikoja, mikä on välttämätöntä myös elinkeinoelämän kannalta. – Vähennysoikeuteen puuttuminen asettaisi asuntosijoittamisen verotuksellisesti entistä huonompaan asemaan muihin sijoitusmuotoihin nähden. Sujuvat yhteydet alentavat suoraan päästöjä, RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö korostaa. – Esimerkiksi hallitusohjelmakirjaus, jossa vastuu rakentamisen virheistä sälytettäisiin yksin pääurakoitsijalle ei palvele tarkoitustaan. Jos ennusteiden mukaisesti rakentaminen vähenee samaa tahtia, vähenevät myös nostetut taloyhtiölainat. Myös kaupungistumiskehitys on otettu huomioon. Arvopaperisijoittajilla on vakuutuskuoret ja osakesäästötili tulossa, yhtiöllä on kevennetyt osingot, yrittäjillä yrittäjävähennys, metsätalouden harjoittajilla on metsävähennys, metsän verovapaa myynti lapselle sekä myös metsälahjavähennys. 11 H allituksen linjaukset raidehankkeista lisäävät merkittävästi luottamusta viime viikon synkkien talousennusteiden jälkeen. Maankäyttöja rakentamislain uudistusta on tärkeä jatkaa parlamentaarisessa valmistelussa ja käydä aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten kesken
Nyt talossa on toimistoja, eikä sitä pysty enää muuttamaan takaisin asunnoiksi. 12 N ykyinen kolmitasoinen kaavoitusjärjestelmä lukitsee alueiden, tonttien ja yksittäisten kiinteistöjen käytön vuosikymmeniksi eteenpäin. Toteutusosassa. Kiinteistökehittäjän tehtäväksi jää toteuttaa näiden puitteiden mukainen kohde, mikäli katsoo sen taloudellisesti järkeväksi. Se määrittää kohteen pohja-, tilajakauma-, julkisivuja muita ominaisuuksia hyvinkin tarkalla tasolla. Nykyiset kaavatasot ovat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. – Kaavoitukseen pitäisi ehdottomasti liittää rakennushankkeeseen ryhtyvän aloiteoikeus valmistella kaavaa ja saattaa se kunnalliseen päätöksentekoon. Laurikainen lähettää terveisiä uudelle hallitukselle, että uudistukset pitäisi saada mukaan nyt kokonaisuudistuksessa olevaan maankäyttöja rakennuslakiin (MRL). Erityisesti asemakaava on hyvin yksityiskohtainen esimerkikKaavoitusprosessiin kaivataan uudistusta Lisää joustoa ja nopeutta RAKLIn toimitusjohtajan Jyrki Laurikaisen mukaan nyt olisi oikea hetki uudistaa kankea ja hidas kaavoitus paremmin nykyaikaa vastaavaksi. si kiinteistön käyttötarkoituksen osalta. Väljyyttä myös paikalliskaavassa Nykyisestä kolmiportaisesta kaavoituksesta voitaisiin Laurikaisen mukaan siirtyä kaksiportaiseen niin, että ylätasolla olisi strategisen tason maakuntakaava tai kaupunkiseutusuunnitelma. Kaavan muuttaminen on työläs ja pitkäkestoinen prosessi. Kaavojen valmisteluun pitäisi saada myös määräaika, jolla saataisiin ennakoitavuutta. Haemme kaavoitukseen joustavuutta, yksinkertaisuutta ja prosessin nopeutusta, RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen toteaa. Toinen, alempi taso olisi kuntakaavaksi tai paikalliskaavaksi kutsuttu kaava. Paikalliskaavassa voisi olla periaateosa ja toteutusosa. – Suurimmat kaavoituksen haasteet ovat jäykkyys ja joustamattomuus. Kaava sanelee, mitä tiloja ja kuinka paljon tontille pitää ja saa rakentaa. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen työskentelee RAKLIn toimistossa Helsingin Annankadulla 1800-luvulla rakennetussa talossa, jossa on alun perin ollut asuntoja. Periaateosassa kuvattaisiin esimerkiksi alueen yleisilme. Laurikaisen mukaan olisi myös tärkeää saada yksityiselle rakennushankkeeseen ryhtyvälle kaavan valmisteluoikeus
Nuoret lapsiperheetkin haluavat asua entistä enemmän keskustoissa. Uudistuksessa kaavoitusoikeus säilyisi kunnalla. – Kaavavarantoa pitää olla, mutta sen ei tarvitse olla niin yksityiskohtaista mitä se nykyisin on. – Yksityisellä aloiteoikeudella saataisiin vapautettua paljon lisää osaamisresursseja tekemään hyvää kaupunkisuunnittelua, mitä mekin haluamme, emmekä mitään villiä länttä. Kaavassa pitäisi olla C-merkintä, joka kuvaisi, että käyttö voi olla asuntoja, toimistoja tai liiketilaa. Niitä perustellaan varastojen tarpeella. Kaavat ja rakentajan aloiteoikeuden käsittely menisivät suoraan poliittiseen päätöksentekoon virkamiehen esittelystä, mikä helpottaisi kaavoittajan resurssipulaa ja joustavoittaisi sekä nopeuttaisi prosessia. – Ei nykyinen systeemi ole totaalinen susi, mutta nyt on oikea aika parantaa sitä. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa voi olla kaupunkikuvallista keskustelua, jota kaupunki ohjaisi, mutta siitä ei Laurikaisen mukaan saisi tulla omaa lupavaihettaan. Kaupungit ovat tässä hyvin keskeisiä toimijoita. Tyhjät toimistotilat kaavaloukkuja Myös rakennuslupaprosessin pitäisi mennä nykyistä nopeammin ja jouhevammin. Asuintalossa kaavoitus nostaa hintoja Asuintaloissa kaavajäykkyys nostaa selvitysten mukaan asuntojen hintoja. – Miten joku kaavoittaja on voinut esimerkiksi 15 vuotta sitten arvata, mitä käyttöä kiinteistöön tarvittaisiin tänä päivänä. – Korostan sitä, että meidän pitää tehdä oikea-aikaista laadullista suunnittelua. Asuintaloissa kaavajäykkyys nostaa selvitysten mukaan asuntojen hintoja. Hybridirakennuksia kuten kauppakeskuksia, joiden päällä on asuntoja, Laurikainen pitää monella tapaa hyvinä ratkaisuina. Jouni Suolanen Kuvat: RAKLI. Kun tyhjää tilaa on näin paljon, siinä kohtaa se tekee kaavaloukun. Se pyrkii analysoimaan mahdollisimman tarkasti markkinat ja kiinteistön arvioidun käytön. – Kaavoitukseen pitäisi ehdottomasti liittää rakennushankkeeseen ryhtyvän aloiteoikeus valmistella kaavaa ja saattaa se kunnalliseen päätöksentekoon. RAKLIn jäsenkunta koostuu pitkäjänteisistä kiinteistönomistajista, jotka kokemuksensa ja osaamisensa myötä pystyvät arvioimaan pysäköintipaikkojen aitoa tarvetta. Yksi suurimpia haasteita erityisesti pääkaupunkiseudulla on noin 1,2 miljoonaa neliötä tyhjää toimistotilaa. Yksi kustannuksia nostava tekijä ovat myös väestönsuojat, jotka ovat meillä todella harvojen maiden joukossa edelleen pakollisia. 13 – Ei nykyinen systeemi ole totaalinen susi, mutta nyt on oikea aika parantaa sitä. Tilojen lämpimänä pitämiseen tuhlataan energiaa, joka aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä keskikokoisen kaupungin asuntojen verran. Käyttötarkoituksen pitäisi olla nykyistä vapaampaa. Meidän pitää satsata strategiseen suunnitteluun silloin, kun ollaan maakuntatai kaupunkitasolla, ja satsata sinne paukkuja, jotta saamme hyvää ja toimivaa aluetta ja ympäristöä. Häkkityyppiset varastot eivät kuitenkaan ole sitä, mitä nykyajan nuoret ajattelevat varastoinaan, Laurikainen huomauttaa. Kun tyhjää tilaa on näin paljon, siinä kohtaa se tekee kaavaloukun. Yksityiskohtainen kaava nostaa rakennuskustannuksia, ja isoimmat kustannustekijät ovat tontin hinta ja autopaikat. kerrottaisiin esimerkiksi, että kiinteistössä on 10 000 neliötä rakennusoikeutta ei-häiritsevään toimintaan, kuten asuntojen rakentamiseen. – Pitäisi mennä kohti rakennushankkeeseen ryhtyvän ja kaupungin viranomaisen yhteistyötä, Laurikainen korostaa. Laurikainen tietää kaupunkeja, joissa pysäköintipaikkojen rakentamista ei säädellä tiukasti, vaan investori rakentaa sen määrän paikkoja, mitä uskoo tulevaisuudessa tarvitsevansa. Sillä on siihen parhaat eväät, Laurikainen korostaa. Muun muassa RAKLI on selvittänyt yksityiskohtaisen kaavan kustannusvaikutuksia. Investori tutkii tarkasti mihin se laittaa kymmenet miljoonat eurot kiinni. Siksi teemme tätä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan, Laurikainen korostaa
Koetetaan itse. Mitä työ pitää sisällään. Olet kehittämässä älykkäitä työympäristöjä valtiolle. Meillä on usean yksikön yhteinen älykkäät työympäristöt -kehitystiimi, jossa katsotaan, mitä teknisiä ratkaisuja markkinoilta löytyy ja mietitään, miten ne vastaavat meidän tavoitteisiimme. 14 Valtion Senaatti-kiinteistöt näyttää mallia Älykkäät työympäristöt Älykäs työympäristö lisää työtehoa ja säästää energiaa. Meillä on työympäristöyksikkö, joka kokonaisuudessaan vastaa työympäristöjen kehittämisestä. Itse työskentelen digitalisaation erityisasiantuntijana toimitilaja ylläpitopalvelut yksikössä, joka vastaa teknisestä tuesta muille yksiköille. D igitalisaation erityisasiantuntija Esa Halmetoja on tiimissä, joka kehittää valtion Senaatti-kiinteistölle älykkäitä työympäristöjä. Nyt Halmetoja kertoo, millaisia haasteita työssä tulee vastaan ja millaisena hän näkee tulevaisuuden
Pätevätkö niihin samat ratkaisut vai onko jokainen kohde aina yksiöllinen. Valtiolla on paljon erilaisia, eri kokoisia ja eri ikäisiä rakennuksia. Tätä pyrimme koko ajan selvittämään, mutta ei minulla kristallipalloa ole. Esimerkiksi omassa pääkonttorissamme on yksi kerros avattu kaikille työntekijöille. Monitilaympäristö on sähkön käytön kannalta huono juttu, sillä se nostaa talon sähkönkulutusta. kin kehittää ratkaisuja, joista olisi hyötyä valtion työntekijöille. Esimerkiksi erityiskoulussa pyritään huomioimaan näkövammaisten ja kuulovammaisten lasten liikkuminen ja harrastukset. Uskon, että esimerkiksi henkilön tunnistamiseen liittyvät palvelut tulevat lisääntymään. Työympäristön tulee vastata myös mahdollisimman hyvin työtehtäviä. Tilaratkaisulla on tässäkin oma merkityksensä ja se tukee vankeinhoitoa. Me tuomme sinne tekniset ratkaisut ja varmistetaan, että esimerkiksi verkko toimii. Se on monitahoinen kysymys. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työntekijä voi välillä tavata asiakkaita, välillä tehdä yksilötyötä ja välillä työskennellä tiimissä. Tilankäyttö on tehostunut ja sen takia valtio pyrkii luopumaan tyhjenevistä taloista. Vanhaan koppikonttoriaikaan jossain talossa saattoi olla 500 työntekijää ja nykyään samaan taloon mahtuu 600 ihmistä. Yritetään kehittää sellainen ympäristö, että se auttaa ihmistä siirtymään normaaliin yhteiskuntaan ja välttämään rikoskierteitä. – Työmme liittyy valtion työympäristötavoitteisiin. Pyritään myös kehittämään talotekniikkaa siihen suuntaan, että jos tiedämme, että joku kokoushuone on varattu isolle porukalle, niin varmistetaan, että ilmanvaihto menee päälle tuntia aikaisemmin. Onko kehitystyön keskiössä teknologia vai ihminen. Lämmönkulutuksen kannalta se puolestaan voi olla hyvä juttu, jos samassa tilassa on paljon ihmisiä. Jokainen huone saa oman koodinsa ja kun sen lukee älypuhelimella, saa käyttöön tiettyjä palveluita. Kyllä rakennukset ovat yksilöitä, mutta kaikkiin taloihin voi tehdä joitain älykkäitä ratkaisuja. Kun työntekijä tulee taloon, niin kännykkä kertoo, että hänet on leimattu sisään ja kysyy, tarvitaanko kokoustilaa ja millaisen kahvin haluat. Lähdetään liikkeelle ihmisten primitiivisistä tarpeista eli työtilassa pitää olla sopiva lämpötila, ilman pitää vaihtua ja tulee olla hyvä mahdollisuus kommunikoida lajitovereiden kanssa. Oma työni ei ole projektityötä, mutta olen seurannut niitä läheltä. Hän saa kulkukortin ja voi asettua sinne päiväksi tekemään töitä. Miten älykäs työympäristö hyödyttää työntekijöitä. Isoja haasteita työympäristölle ovat muun muassa työtehtävien eriytyminen ja työn monimuotoistuminen. verotarkastaja, jos ei halua mennä omalle työpisteelle. Ja nämä kaikki voivat tapahtua saman päivän aikana, eikä kaikkea voi tehdä samassa työpisteessä. 15 Esa Halmetojan mukaan energiatehokkain työpäivä on sellainen, ettei tule töihin lainkaan. Pauli Jokinen. Olemme avanneet osan omista tiloistamme kaikille valtion työntekijöille. Poliisilaitoksella työ on monimuotoistunut. Nyt olemme kehittämässä QR-koodiin perustavaa mallia. Pöydät ja tuolit säädetään automaattisesti ja tietokone käynnistyy ja avaa halutut ohjelmat. Siihen kuuluu muun muassa tilatehokkuus, joka tarkoittaa, että pyritään turhista neliöistä eroon. Meidän tehtävämme on varmistaa, että kaikelle löytyy asianmukaiset tilat. Vanhassa rakennuksessa voi olla mahdollisuus jättää palvelupyyntöjä. Kuka tahansa voi tulla sinne töihin, oli sitten rikostutkija tai – Lähdetään liikkeelle ihmisten primitiivisistä tarpeista eli työtilassa pitää olla sopiva lämpötila, ilman pitää vaihtua ja tulee olla hyvä mahdollisuus kommunikoida lajitovereiden kanssa. Lisäksi työntekijällä saattaa olla tarve videoneuvottelulle. Siihen kuuluu muun muassa tilatehokkuus, joka tarkoittaa, että pyritään turhista neliöistä eroon. Esimerkiksi pienen paikkakunnan työvoimatoimiston työntekijä voi järjestelmän avulla kertoa muutamassa sekunnissa, että lämmitystä pitää lisätä. Eniten säästää energiaa, kun ei tule töihin ollenkaan. Työmme liittyy valtion työympäristötavoitteisiin. Toisilla työpaikka on poliisiauto ja toiset työskentelevät rikoslaboratoriossa. Millaisten projektien parissa työskentelet juuri nyt. Pyrimme mahdollistamaan etätöiden tekemisen. Meillä on myös vankiloita. Miten näet tulevaisuuden, miten ja mihin suuntaan älykkäät työympäristöt tulevat kehittymään ja muuttumaan. Näitä asioita pyritään tukemaan. Mutta sähkönkulutus saattaa olla pienempi tehtyä työtuntia kohden. Tilankäyttö on nykyään entistä tehokkaampaa. Millä tavalla älykkäät työympäristöt voivat säästää energiaa. Tarkoitus on, että ihminen on keskiössä. Lisäksi meillä on yhteiskäyttöisiä tiloja, joten välttämättä ei tarvitse ajella turhaan ympäri kaupunkia, vaan voi mennä lähimpään yhteistilaan
Strategiassa ollaan painotettu myös rakentamista hyvien kulkuyhteyksien, kuten raiteiden varsille. Suunnitteluja valmistelutöitä on tehty jo vuosia. 16 Pikaraitiolinjan rakennustyöt alkavat kesällä Raide-Jokeri tuo asuntoja Helsinkiin rakennettava pikaraitiolinja Raide-Jokeri tuo työpaikkoja ja asuntoja. – Jos asuntojen jakauma Raide-Jokerin varrella on nyt pielessä, niin täydennysrakentamisella pyritään korjaamaan ja tasapainottamaan sitä. Suunnitelmissa on rakentaa linjan varrelle yli 15 000 asuntoa ja uusia työpaikkoja on tulossa toistakymmentä tuhatta. Helsingin puolelle linjan varrelle on tulossa uusia asukkaita vajaat 25 000, mutta määrä nousee kun lasketaan Espoo mukaan. – Tavoite on, että Raide-Jokerin varrella asuu vuoteen 2030. Omistusasumista pitäisi olla 45 prosenttia, Ara-vuokra-asuntoja 25 prosenttia ja loput näiden välimuotoja. Raide-Jokerin rakentaminen sujuvoittaa pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä, mutta myös vastaa Helsingin asuntopoliittisiin tavoitteisiin, joiden mukaan kaupunkiin pitää saada nykyisin 7000 uutta asuntoa vuosittain. Pikaraitiotie rakennetaan Helsingin Itäkeskuksesta Länsi-Helsinkiin ja sieltä Espoon Keilaniemeen. Kaupungin tavoitteena on rakentaa kaupunginosiin sopiva sekoitus eri asumisen hallintamuotoja. R aide-Jokerin rakentamisessa lyödään lapio maahan tulevana kesänä. Esimerkiksi Maunulasta puuttuu nämä välimuodot, niin nyt pyritään korjaamaan sitä, sanoo projektinjohtaja Ari Karjalainen Helsingin kaupungilta
Viikin kampus on biotieteiden, maaja metsätaloustieteiden sekä farmasian ja eläinlääketieteen opetuksen ja tutkimuksen keskit. Uusia työpaikkojakin on tulossa ja kymmenen vuoden kuluttua Raide-Jokerin varrella on arveltu olevan yhteensä noin 100 000 työpaikkaa. – Siitä tulee kaupunkimainen alue, jossa on kerrostaloja ja palveluita, Karjalainen summaa. Kortteliin tulee pääosin asuntoja, mutta myös liikeja toimitilaa. Raide-Jokerin varsi koostuu pääasiassa täydennysrakentamisesta, mutta Myllypuroon nousee kokonaan uusi asuinalue. Karhunkaatajaksi nimetylle alueelle on tulossa kodit lähes 4000 hengelle. Kortteli nousee metron ja raitiolinjan vaihtoalueen yhteyteen. – Tavoite on, että Raide-Jokerin varrella asuu vuoteen 2030 mennessä 150 000 asukasta, kun nyt linjan varrella on noin 116 000 asukasta. 17 Pikaraitiolinjan rakennustyöt alkavat kesällä Raide-Jokeri tuo asuntoja Raide-Jokeri • Pikaraitiolinja, joka rakennetaan Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille • Korvaa nykyisen erittäin suositun bussilinjan 550, jota kutsutaan Jokerilinjaksi • Linjan osuus Helsingissä noin 16 kilometriä • Linjalla 22 pysäkkiä • Keskivauhti 25 km/h • Vuoteen 2030 mennessä Raide-Jokerin varrelle tulossa noin 15 000 uutta asuntoa 24 000 helsinkiläiselle • Uusia työpaikkoja Raide-Jokerin varrella tulee olemaan 13 000 • Raideinfran hinnaksi arvioitu noin 367 miljoonaa euroa • Arvioitu valmistuvan vuonna 2024 Raide-Jokeri ylittämässä Kehä I:stä. Havainnekuva pikaratikasta. Sinne on tulossa asuntoja noin 500 hengelle. Osaamiskeskus Viikkiin Viikin keskusta on Helsingin yliopiston kampusaluetta, jossa toimii yliopiston neljän tiedekunnan ja Biotekniikan instituutin lisäksi Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto. – YIT:n ja Saton yhteenliittymä on hakemassa suunnitteluvarausta Jokeri-korttelille, johon mahtuu rakentamista yhteensä noin 30 000 kerrosneliötä. mennessä 150 000 asukasta, kun nyt linjan varrella on noin 116 000 asukasta, kertoo Karjalainen. Itäinen päätepiste Itäkeskuksessa Raide-Jokerin itäinen päätepiste on Helsingin Itäkeskuksessa
tymä, jossa työskentelee lähes 2 000 ihmistä, ja opiskelijoita kampuksella on yli 6000. Haagaan uudet kaavat mahdollistavat 2300 asunnon rakentamisen ja Pitäjänmäellä vastaavasti 2400 asunnon rakentamisen.. Tältä näyttäisi Raide-Jokeri Viikin alueella. 18 Havainnekuva Pitäjänmäen Patterimäeltä. – Se on jo nyt merkittävä osaamiskeskittymä, mutta sinne halutaan lisää yrityksiä, jotka voisivat hyödyntää innovaatioita. Alustavasti Viikkiin olisi tulossa lähes 2000 uutta kotia lisää. Raide-Jokeri mahdollistaa täydennysrakentamista, jonka toivotaan tuovan sinne samanlaista positiivista kehitystä kuin metro toi Otaniemeen. Viikin suurimmat maanomistajat ovat Yliopistokiinteistöt, Senaatti ja Helsingin kaupunki. Viikissä on myös suuri lasirakennus Gardenia, jossa oli siLänsi-Helsingissä Raide-Jokeri kulkee Haagan ja Pitäjänmäen halki. Viikissä on noin 10 000 asukasta ja aluetta leimaavat yliopiston pellot sekä vireinen luonnonsuojelualue. Seuraavaksi maanomistajat tekevät Viikin maankäyttöä ja innovaatiokeskittymän kehittämistä ohjaavan maankäyttövision, jonka pohjalta mietitään, mihin voidaan rakentaa ja minkälaista kaupunkia. – Kaupunki ja alueen toimijat selvittivät yhteistyössä Viikin innovaatiokeskittymäprofiilia, jonka tulosten perusteella paikassa on potentiaalia kehittää siitä globaalisti ainutlaatuinen kestävän biotalouden osaamisja innovaatiokeskittymä
Maunulaan ollaan rakentamassa Suomen suurinta päiväkotia. Asuntojen lisäksi Raide-Jokerin varrelle on tulossa vähittäiskauppaa ja palveluita. Sinne on mahdollista rakentaa noin 4000 asuntoa pääosin täydennysrakentamisena nykyisen asuntokannan lomaan. Oulunkylän seudun uudet rakennukset ovat kerrostaloja. Länsi-Helsingissä Raide-Jokeri kulkee Haagan ja Pitäjänmäen halki. – Sitä ei olla purkamassa, mutta jotain järkevää käyttöä sille olisi keksittävä, Karjalainen tuumii. Pitäjänmäellä Raide-Jokerinvarren uudet korttelit alkavat rakentumaan Karjalaisen arvion mukaan arviolta vuonna 2021 alkaen kutomotien kortteleista. – Omakotitalot eivät oikein kuulu ratikkakaupunkiin, Karjalainen pohtii. Rakentamista valmistelevaa puunkaatoa on tehty kevään aikana muun muassa Otaniemen Maarintiellä ja Vaisalantiellä. Sopimusosapuolia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy ja Sitowise Oy. Siellä tulee olemaan tilat yli 300 lapselle, joukossa niin ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiäkin. Puunkaatoon oli tarkoitus ryhtyä myös Pitäjänmäen Paterimäellä, mutta se on viivästynyt. Puunkaatojen viivästyminen vaikuttaa Raide-Jokerin rakentamisen aikatauluun siten, että työvaiheita joudutaan järjestelemään uudelleen. Gardenian yhteydessä on matalia liikerakennuksia, jotka puretaan pois. Pauli Jokinen Kuvat: Helsingin kaupunki. Töistä on jätetty Uudenmaan ELY-keskukseen toimenpidekieltohakemus, sillä sieltä on löytynyt uusia liito-oravan papanoita. H äm ee nli nn an vä ylä Tu us ul an vä yl ä Turunväylä Länsiväylä La hd en vä ylä Itä vä ylä Myllypuro A: B: 4600 2000 as tp as tp Viikki A: B: 1100 1800 2000 as tp as tp Pitäjänmäki A: B: 300 100 3500 2000 as tp as tp Haaga A: B: 300 3200 2000 as tp as tp Maunula Oulunkylä A: B: 900 5700 1500 as tp as tp Roihupelto A: B: 800 100 800 1000 as tp as tp Itäkeskus A: B: 800 1000 as tp as tp Laajalahti A: B: 4400 800 as tp as tp Leppävaara Vermo A: B: 6200 3200 3200 as tp as tp Otaniemi Keilaniemi A: B: 1400 100 10000 2300 as tp as tp Yhdistelmäkartta 21.12.2017 Raide-Jokeri pysäkkeineen Rautatie asemineen RAIDE-JOKERI, ASUKASLUVUN JA TYÖPAIKKOJEN KASVU ALUEITTAIN 2017-2020 (A) JA 2020-2030 (B) Metro asemineen Kuntaraja Kartta näyttää Raidejokerin reitin. 19 Liito-oravat hidastavat rakentamista Raide-Jokeri-allianssin osapuolet allekirjoittivat toukokuussa toteutusvaiheen allianssisopimuksen. – Oulunkylän aseman yhteyteen tulee paljon rakentamista, samoin Käskynhaltijantien varrelle. Yli 11 miljoonaa euroa maksavassa päiväkodissa tulee työskentelemään lähes 60 lastenhoitajaa. – Patterimäellä työt eivät toistaiseksi pääse jatkumaan. Raide-Jokeri-allianssi on tutkinut liito-oravapuita ja liito-oravien elinolosuhteita alueella vuodesta 2018 lähtien. Ihan kaikkia alueen asukkaita rakentaminen ei miellytä ja kaikkia mahdollisia valitusteitä käytetään, projektinjohtaja Ari Karjalainen sanoo. Haagaan uudet kaavat mahdollistavat 2300 asunnon rakentamisen ja Pitäjänmäellä vastaavasti 2400 asunnon rakentamisen. Viivästyksen vaikutusta rakentamisen kokonaisaikatauluun ei vielä tiedetä. Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesäkuun alussa 13 kohteessa eri puolilla Helsinkiä ja Espoota. Puunkaatoja tai muita rakennustöitä alueella ei voida aloittaa ennen kuin ELY-keskus on käsitellyt hakemuksen ja päätös on lainvoimainen. säpuutarha. Vuonna 2001 avattu ja 14 vuotta myöhemmin suljettu rakennus tulee saamaan uutta toimintaa. Oulunkylään panostetaan Oulunkylän ja Maunulan seutu on eräs voimakkaimmin kasvavista alueista Raide-Jokerin varrella
– Tämä kilpailu järjestettiin, jotta voisimme kiinnittää huomiota asumisen laatuun. Kilpailussa haettiin uusia asumisen ratkaisuja, jotka heijastavat yhteiskunnallisia muutoksia ja jotka eivät jää kertaluonteisiksi. Kilpailuehdotuksia tuli 80, joissa korostuivat yhteisöllisyys, tilojen jakaminen ja ympäristöystävällisyys. Apulaispormestari Anni Sinnemäki toimi palkintolautakunnan puheenjohtajana. 20 Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailun voittajat selvillä Uusia asumisen ratkaisuja Yhteisöllisyys, tilojen jakaminen ja ympäristöystävällisyys korostuivat asuntosuunnittelukilpailussa. Tässä kilpailussa etsittiin ja löydettiin hyviä ja asuntosuunnittelua päivittäviä ehdotuksia, jotka vastaavat niin ekologisten tavoitteiden, erilaisten elämäntyylien kuin maailman muutoksen näkymiseen helsinkiläisessä asuntotuotannossa. Jätkäsaaren Domus Jätkäsaaren tontille parhaan ehdotuksen laati työryhmä Tuuli Meri-Rastilaan tehty Fröbelin palikat -ehdotus.. Lisäksi kilpailussa oli oma kategoria asumisen kehitysideoille. Kilpailun tavoitteena on parantaa asuntosuunnittelun laatua ja pyrkiä uudistamaan päätavoitteen mukaisesti asuntosuunnittelun ja -rakentamisen nykykäytäntöjä ja tapoja. S uomalaista asuntosuunnittelua uudistavan Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailijat suunnittelivat oman ehdotuksensa kolmeen vaihtoehtoiseen rakennuspaikkaan Jätkäsaaressa, Meri-Rastilassa ja Pohjois-Pasilassa. Hän toteaa, että Helsingissä on viime vuosina kiinnitetty huomiota asuntorakentamisen määrään, koska on haluttu tehdä tilaa ihmisille kasvavassa kaupungissa. Kilpailun järjesti Helsingin kaupunki yhteistyössä Aalto-yliopiston, yympa?risto?ministerio?n ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa
Asunnot voi jakaa pääja sivuasuntoon omalla sisäänkäynnillään. Huoneiden käyttötarkoitusta ei ole tarkoituksella määritelty. Kasmir Jolma, Markus Laine, Mikko Kyrönviita ja Ashley D. Ehdotuksen tekivät Helena Leino, Katja Maununaho, Pasilaan tehty Proosa. Kehitysideoita Asumisen kehitysideat -sarjassa ensimmäisen sijan vei ”Kohtaamisten kaupunki”. Ehdotuksen nimi on ”Fröbelin palikat”. Suuresta huoneistosta on erittäin luontevasti erotettavissa sivuasunto, joka mahdollistaa esimerkiksi sukupolviasumisen, ulosvuokraamisen tai toimistokäytön. Asuntosuunnittelun näkökulmasta on onnistuttu suunnittelemaan kiinnostava malli, missä sekä meluntorjunta että valonsaanti ovat luontevia ja asuntosuunnittelu yhdistyy niihin oivaltavasti. Kanerva, Leo Lindroos ja Antti Soini. Se muodostuu usean korttelin kokonaisuudesta, jossa tilat, infrastruktuurit ja arjen toiminnot on joustavasti organisoitu. Asunnot perustuvat ratkaisuun, jossa huoneet kiertyvät keskeisen hallin ympärille kuin töölöläinen säätyläisasunto aikanaan. Fröbelin palikat Meri-Rastilassa parhaan ehdotuksen teki Muuan Oy: Tiina Antinoja, Aleksi Rastas, Olli Metso, Tuulikki Tanska ja Anna Koskinen. Suuri asunto sopii tuomariston mukaan sellaisenaan erinomaisesti paitsi suurperheille myös ryhmäasunnoksi tai edustusasunnoksi. Jätkäsaareen sijoittuva Domus, havainnekuvan näkymä Samoankujalta. Ehdotuksen nimi on ”Domus”. 21 Asunnot perustuvat ratkaisuun, jossa huoneet kiertyvät keskeisen hallin ympärille kuin töölöläinen säätyläisasunto aikanaan. Penn. Tuomaristo piti ajatuksesta, että asuntoreformin ei tule kohdistua pelkästään itse asuntoon, vaan sen tulee kattaa koko lähiympäristö. Elinkaariasumisen ja erityisasumisen malleja on esitetty empaattisesti. Pasilan Proosa Pohjois-Pasilassa voiton vei ”Proosa”-niminen ehdotus, jonka suunnittelivat Lassi Mustonen, Callisté Mastrandreas ja Pasi Mänttäri. Tuomaristo kuvaa ehdotuksen olevan hienoviritteinen ja herkkä kaupunkipuukerrostalo. Tuomariston mukaan ehdotuksessa talojen pohjat perustuvat selkeisiin ja tarkoituksenmukaisiin huoneistoihin, joissa on eläydytty tutkimaan, miten ne muuntuvat joustavasti elämän erilaisiin tarpeisiin. Pohjavaihtoehdoissa on tutkittu myös esimerkiksi kulttuurillisia erityispiirteitä, mitä asumiseen voi liittyä ja miten ne voidaan helposti ratkaista saman runkorakenteen sisällä. Tuomariston mukaan kortteleissa on vähäeleiset, klassiset hahmot, ja arkkitehtuurin vähäeleisyys on tarkkaan harkittua. Verantatila ja parveke sen jatkeena, asuntojen ja porrashuoneiden välillä, mahdollistavat pientalomaisen asumisen. Kati Wikström Havainnekuvat: Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailu
Puolivuotinen kokeilu onnistui asiakaspalautteen mukaan erinomaisesti ja keräystavoite ylittyi roimasti. 22 Jyväskylän jätelautakunta kokoontuu syyskuussa pohtimaan, miten muovinkeräys jatkossa toteutetaan kaupungissa. Vapaaehtoisuus ja hyvä tiedotus motivoi taloyhtiöiden asukkaita kierrättämään muovijätteet.. Isännöitsijät avainasemassa muovinkeräyksen järjestelyissä Muovinkeräyskokeilu onnistui Jäteyhtiö Mustankorkean järjestämässä muovipakkausten keräyskokeilussa oli mukana 226 jyväskyläläistä taloyhtiötä
Lisätietoa keräyskokeilusta koottiin myös Mustankorkean nettisivuille. Ohjeet muovinkeräykseen jaettiin syksyllä kaikkiin kokeiluun osallistuneisiin talouksiin ja asiasta tiedotettiin lisäksi taloyhtiöiden ilmoitustauluilla. Puolivuotisen kokeilun aikana saatiin lisätietoa ja näkemystä asukkaiden innokkuudesta, tietämyksestä ja halukkuudesta ottaa muovipakkausten lajittelu osaksi kierrätysrutiineja. Mustankorkean kuljetusvastaava Terttu Nyberg kertoo, että kokeilu onnistui hyvin ja muovinkeräystä jatketaan kokeiluun osallistuneissa taloyhtiöissä edelleen. Kokeilun jälkeen asukkailta kysyttiin mielipiteitä hankkeen onnistumisesta. – Teimme omat tarrat, jotka isännöitsijät kiinnittivät vanhoihin jäteastioihin. Muovinkeräyksestä haluttiin tehdä asukkaille mahdollisimman vaivatonta ja edullista. Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Mustankorkea Oy. – Kokeiluun valittujen taloyhtiöiden lähtökohtana oli, että asukkaat olivat itse halukkaita sitoutumaan pakkausmuovien lajitteluun. – Mustankorkea on järjestänyt ja järjestää myös yhteiskeräyspisteitä sellaisiin paikkoihin, joihin Rinki ei vie omaa välinettä. M arraskuussa 2018 Jyväskylässä alkoi puolivuotinen kokeilujakso, jonka aikana Mustankorkea Oy keräsi 226 yli 20 huoneiston taloyhtiöstä muovijätteet viikoittain. Tällaiset taloudelliset porkkanat auttoivat kokeilun onnistumisessa, Nyberg sanoo. Uusia jäteastioita taloyhtiöiden ei juuriTähän saakka Jyväskylän asukkaat ovat käyttäneet lähinnä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n muovinkeräysverkostoa, johon kuuluu kaupungin alueella 15 muovinkeräyspistettä. Homma helpoksi ja halvaksi Hyvin onnistunut muovinkeräys perustuu Nybergin mukaan vapaaehtoisuuteen ja hyvään tiedotukseen. kaan tarvinnut hankkia, sillä osa käytössä olleista sekajäteastioista voitiin valjastaa muovinkeräyspisteiksi. Pelkästään kuljetusten järjestäminen ja keräyspisteiden muokkaaminen vie aikaa. Vanhat syväkeräyssäiliöt voidaan jakaa osiin, joten uusien lajittelukaivojen poraamiselle ei muovin lajittelun vuoksi ole tarvetta. siirtymäajalla keräykseen voitaisiin ryhtyä. Ohjeet laadittiin sekä suomeksi että englanniksi. Mustankorkean tiivis yhteistyö isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden hallitusten välillä takasi sen, että tiedotus toimi ja kokeiluun osattiin varautua. Lisäksi hinnoittelimme muovinkeräysastian tyhjennyksen 20 prosenttia halvemmaksi kuin sekajäteastian tyhjennyksen. Jotkut asukkaat kommentoivat, kuinka jätteiden lajittelu pitäisi paremmin huomioida jo keittiösuunnittelussa, sillä lajittelutilan puute kotona koettiin ongelmaksi. Nyberg kertoo, että vastausten mukaan muovinkeräyskokeilu onnistui kaikin puolin hyvin ja muovin kierrättäminen tuntui asukkaista tärkeältä asialta. Myös laatimamme ohjeet koettiin riittäviksi, mutta kehitysehdotuksissa niihin toivottiin silti selkeytystä. Uskoimme, että vapaaehtoisuus takaisi paremman keräysmuovin laadun. 23 Toimisto Kivääritehtaankatu 6 C, 40100 Jyväskylä Mustankorkean jätekeskus Ronsuntaipaleentie 204, 40500 Jyväskylä Neuvonta www.mustankorkea.fi Muovipakkaukset Kyllä kiitos • kotitalouden tyhjät, puhtaat ja kuivat muovipakkaukset • pesuainepakkaukset • muovipussit ja -kassit • tuubit ja putkilot • styrox-pakkaukset Ei kiitos • Likaisia muovipakkauksia tai sekajätettä • PVC-pakkauksia • Muita muovituotteita tai yritysten muovipakkauksia Muovinkeräyskokeilun avulla Mustankorkea Oy selvitti muovinkeräyksen laajentamista kiinteistöille, sen edellytyksiä ja siihen liittyviä haasteita. Vastauksia saatiin 213 taloudesta, joista 207 kertoi lajitelleensa muovit kokeilun aikana ja jatkavansa muovinkeräystä myös sen jälkeen. On mietittävä, millä alueella jätekeräystä kannattaa järjestää, millaiset velvoiterajat tulisi asettaa ja millä Muovinkeräyksestä haluttiin tehdä asukkaille mahdollisimman vaivatonta ja edullista. – Asteikolla 1–5 keskiarvo oli 4,55 kun kysyttiin, kuinka hyvin keräys onnistui. – Tavoite oli saada kerättyä 4 000 kilogrammaa muovijätettä kuukaudessa, mutta jo toisena kokeilukuukautena muovia kerättiin yli 5 000 ja kolmantena yli 6 000 kiloa. Kokeilusta ei koettu olevan lisävaivaa tai ei nähty sen aiheuttavan sotkua tai epäjärjestystä. Nyberg toteaa, että muovinkeräys ei kuitenkaan tule jatkossakaan aiheuttamaan taloyhtiöille kummempia lisäkuluja. Selkeä ohjeistus tärkeää Myös viestintään panostaminen osoittautui tärkeäksi. Keskimäärin muovia saatiin kerättyä taloyhtiöistä 5 126 kilogrammaa kuukaudessa. Jatkoa pohditaan alkusyksystä Jyväskylän jätelautakunta kokoontuu syyskuussa pohtimaan, miten muovinkeräys jatkossa toteutetaan kaupungissa. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten muovinkeräys taloyhtiöissä tulevaisuudessa järjestyy. Fortumin jalostamosta Riihimäeltä kerrottiinkin, että näistä taloyhtiöistä toimitettu muovijäte oli hyvälaatuista ja kelpasi jatkojalostukseen
Muovinkeräys ei tule jatkossakaan aiheuttamaan taloyhtiöille kummempia lisäkuluja. Inkeroinen kertoo, että lapsiperheessä muovijätettä syntyy lähinnä keittiössä: karkkija leipäpussit, jogurttipurkit ja vihannesten käärepaperit ovat tavallisimpia muoviroskia. Kaisa-Liisa Ikonen. 24 Sekajätteen määrä väheni minimiin Jyväskyläläinen Janna Inkeroinen kertoo, että muovijätettä syntyy lapsiperheessä melko paljon, joten sen erilliskeräys on tuntunut hyödylliseltä. – Jyväskylässä ei keskusta-alueella ole yhtään yleistä muovinkeräyspistettä, joten mahdollisuus lajitteluun kotipihassa varmasti motivoi. – Perusroskien kohdalla homma sujuu rutiinilla, mutta jos hankkii jotain erikoisempaa, niin jäte voi hämmentää. Nyt sekajätteen määrä on lähes olematon, kun muoville on pihassa oma astia. En ole huomannut muovinkeräyspisteellä ongelmia, vaan ihmiset tuntuvat sisäistäneen hyvin, mitä muovinkeräysastiaan saa laittaa. Rappulapusta selviää taloyhtiön muovinkeräyksen suuntaviivat. Inkeroinen uskoo, että taloyhtiöiden tarjoama muovinlajittelumahdollisuus lisää ihmisten intoa tarkempaan kierrättämiseen. Muovin lisäksi pahviroskaa tulee meillä paljon, metallia ja lasia vähemmän. Inkeroinen on kokenut muovijätteen lajittelun pääosin helpoksi, mutta hän kaipaa pakkauksiin selkeämpiä merkintöjä siitä, mihin astiaan ne kuuluvat. J yväskyläläinen Janna Inkeroinen, 37, on huomannut taloyhtiön muovinlajittelumahdollisuuden helpottavan arkea huomattavasti. Myös perheen 5ja 9-vuotiaat lapset osaavat erotella muoviroskat kodin lajittelupisteeseen. – Asuin aikaisemmin taloyhtiössä, josta oli pitkä matka lähimmälle muovinkeräyspisteelle. – Muovi on ylivoimainen mutta ongelmallinen pakkausmateriaali, jota on ihan joka paikassa, vaikka kuinka yrittäisi välttää yksittäispakattujen elintarvikkeiden ostamista. Autottomana muovijätteen kuljettaminen tuntui hankalalta, joten muoviroskia päätyi myös sekajätteeseen. Muovit kerätään kotona omaan pussiinsa ja kiikutetaan jätekatokseen noin kerran viikossa. Kun ostin uuden sohvan, jouduin etsimään netistä tietoa, miten sen suojamuovit ja -styroxit pitää lajitella
TuuliMuukko koostuu seitsemästä 3 MW:n voimalasta ja Vartinoja 1 yhdeksästä 2,7 MW:n voimalasta. Exilion Tuuli Ky:n Investment Manager Pasi Valasjärvi kertoo yrityksen olevan jo merkittävä toimija alalla. energiantuotantoon, mikä palvelee hyvin VERin tavoitteita myös vastuullisuusnäkökulmasta. – Kyseessä on sijoitus kestävään kehitykseen ja puhtaaseen Tuuli Ky:n Investment Manager Pasi Valasjärvi kertoo Tuuli Ky:n suunnittelevan lisäinvestointeja niin tuulipuistoihin kuin erilaisiin uusiutuvan energian hankkeisiin. TuuliMuukko koostuu seitsemästä 3 MW:n voimalasta. Exilion Tuuli Ky suunnittelee jo olemassa olevien puistojen lisäksi noin 210 miljoonan euron lisäinvestointeja uusiin, toiminnassa oleviin tai rakenteilla oleviin tuulipuistoihin sekä erilaisiin uusiutuvan energian hankkeisiin. TuuliMuukko on tuottanut sähköä vuodesta 2013 ja Vartinoja 1 vuodesta 2015. Yhtiön omistajiksi tulevat Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon lisäksi Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas ja Valtion Eläkerahasto. Nyt yritys on perustanut uuden Exilion Tuuli Ky -nimisen yhtiön, joka sijoittaa tuulivoimaan ja uusiutuvaan energiaan. Toistaiseksi tuulivoima on kuitenkin tuotto-odotuksiltaan kilpailukykyisin vaihtoehto muihin energian tuotantomuotoihin verrattuna, toteaa Valasjärvi. 25 Kotimainen sijoitusyhtiö panostaa uusiutuvaan energiaan Tuulivoima kilpailukykyisin Uusiutuvaan energiaan panostava Exilion Tuuli Ky hankki omistukseensa kolme tuulivoimapuistoa. Exilion Tuuli Ky on perustettu aiemmin LähiTapiolan hallinnoiman TuuliTapiola Ky:n pohjalle. Yhtiö on hankkinut omistukseensa myös Latamäki-tuulipuiston, joka sijaitsee Luhangassa. – Kolmen tuulipuistomme yhteenlaskettu vuosituotanto on 165 GWh, mikä vastaa lähes 69 000 kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta. – Tuulivoiman lisäksi seuraamme mielenkiinnolla esimerkiksi aurinkoenergian ja energiavarastojen tuomia mahdollisuuksia. S uomalaisten työeläketoimijoiden omistama, vuonna 2005 perustettu Exilion Management Oy on kotimainen sijoitusyhtiö. Tuulipuistot alkua Exilion Tuuli Ky:n omistuksessa on tällä hetkellä kolme tuulipuistoa, ja tehtyjen investointien yhteenlaskettu arvo on noin 90 miljoonaa euroa. Vartinoja 1 on tuottanut sähköä vuodesta 2015. Kati Wikström Kuvat: Exilion Tuuli Ky. Uuteen yhtiöön siirtyvät TuuliTapiolan omistuksessa jo aiemmin olleet Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva TuuliMuukko-puisto ja Siikajoella sijaitseva Vartinoja1. Alkuvaiheessa Tuuli Ky omistaa kolme Suomessa toimivaa tuulipuistoa, jotka sijaitsevat Lappeenrannassa, Siikajoella ja Luhangassa. Yhtiö on yksi Suomen harvoista kotimaisista sijoitusyhtiöistä, jotka sijoittavat uusiutuvaan energiaan ja tuulivoimaan. Se koostuu kuudesta 3 MW:n voimalasta ja aloitti tuotannon vuonna 2014. Salkunhoitaja Jussi Häkkinen Valtion Eläkerahastosta kertoo, että VER näkee kotimaisen uusiutuvan energian houkuttelevana pitkän aikavälin sijoituskohteena sen tarjoaman ennustettavan kassavirtatuoton ja hajautushyödyn takia. Lisäksi yhtiö etsii aktiivisesti uusia tuulivoimaja uusiutuvan energian sijoituskohteita Suomesta
– Meillä on ollut valveutuneiden tilaajien tilaamia hankkeita, mutta SRV:n näkökulmasta on todella edistyksellistä ja erilainen lähestymistapa se, että teemme omaperusteisen hankkeen, titeaa SRV:n energiaja elinkaaripalvelujen johtaja Jere Pirhonen. Mutta se, millä tavalla me olemme tuoneet ne kiinteistöön, siinä on edistyksellistä ajattelua. Kaksi seuraavaa taloa ovat suunnitteilla. – Maalämpöratkaisua lukuun ottamatta kiinteistön tekniikassa ei ole sinänsä mullistavaa tai uutta vaan ne ovat olemassa olevia teknisiä ratkaisuja. Järjestelmä kasvaa uusien kiinteistöjen valmistuessa. Anturointi on toteutettu huomattavan laajasti, jotta järjestelmän toimivuus ja tasapaino saadaan hyödynnettyä. Tilat ovat muuntojoustavia. – Energiaväylä mahdollistaa energian siirtämisen kiinteistöjen välillä. Niissä on tarpeen mukainen ilmamääräsääteisyys ja ilmanvaihto. – Ilmamääräsääteisyys toimistotiloissa tässä laajuudessa ei ole vielä kovin yleistä. Sen jälkeen uusien kiinteistöjen valmistuessa tilanne arvioidaan laskelmat tehdään ja lämpökaivojen määrä mitoitetaan kiinteistökohtaisesti. Aurinkoenergiaa käytetään ainoastaan kiinteistösähkönä. Tarpeen mukaisella ilmanvaihdolla haetaan myös energiatehokkuutta, koska nykypäivänä toimistotilatkin ovat välillä vähän tyhjiä, Pirhonen sanoo. Energiaväylä kulkee kiinteistöjen välillä Kohteen maalämpö toteutetaan energiaväylänä, jossa kolme kiinteistöä rakentuu niin ”aluelämpöratkaisuun”. Ensimmäinen C-talo on valmis. 26 SRV:n Pressi Smart -toimistotalot Vantaalla Uusinta energiatehokkuutta SRV:n Pressi Smart -kohteessa Vantaalla toteutetaan vastuulliset toimitilat uusimmilla energiatehokkuusmenetelmillä ja modernilla tilatekniikalla. S RV suunnittelee ja toteuttaa kolme Pressi Smart -toimistotaloa Vantaan Uutistielle kävelymatkan päähän Vantaankosken juna-asemasta. Jokaisella kiinteistöllä on omat lämpöpumput. Ensimmäisen talon osti, ja sitä ylläpitää Julius Tallberg Kiinteistöt Oy. Rakennusyhtiönä me tuomme siihen myös lisää palvelukomponentteja, asiakkuusja kehitysjohtaja Antti Nummi jatkaa. Mikäli kiinteistöjen käyttöprofiilit ovat vähän erilaisia kuten esimerkiksi kouluilla, asunnoilla ja toimistoilla silloin niille saadaan ajettua lämpöenergiaa ilman lisälämpökaivojakin, ja energian siirtoa pystytään hyödyntämään kunnolla, Pirhonen toteaa. Ilmamäärä säätyy tilankäytön mukaan Kohteen energiatehokkuusajattelun peruspilareita ovat Pirhosen mukaan korkeahyötyinen lämmön talteenotto, aurinkoenergia, maalämpöjärjestelmä sekä läsnäoloperusteinen ja muokattava valaistuksenohjausjärjestelmä. Kohteessa on tehty kolmelle kiinteistölle energiapeittolaskelmat, eli paljonko peitetään maalämmöllä, ja mikä osuus tehdään muilla uusiutuvilla – ja väylän mitoituksessa on huomioitu mahdollisesti tähän liitettävä uusi alueen kiinteistömassa. Lisänä käytetään ostettua sähköä varsinkin talvisin käyttöveden lämmittämiseen.. Ilmamääräsääteisyys koskee koko kiinteistöä, ei pelkästään neuvotteluhuoneita
Pilottikohteella hyvä vastaanotto Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa kohteessa tilojen muuntojoustavuutta, mutta myös järjestelmät muokkautuvat. 27 Keittiötila tarjoaa virkistävän nautintoja rupatteluhetken työn lomassa. Kiinteistö koostuu muunneltavista monitoimitiloista. Pyrimme edistämään sellaista ajattelua, että elinkaarikustannukset, elinkaaren aikainen käyttö ja hiilijalanjälki saadaan mahdollisimman pieniksi. Käytönaikaiset kustannukset ovat hallitsevia, ja siellä on merkittävä säästöpotentiaali, Antti Nummi korostaa. Omavaraisuus tarkoittaa uusiutuvan energian paikalla tehtyä tuotantoa, ja mahdollisimman tehokkaasti optimoitua energian käyttöä, Nummi toteaa. – Tämä on eräänlainen pilottikohde, ja se on saanut hyvän vastaanoton. Samalla, kun teemme rakennuksen, huolehdimme myös kiinteistön ylläpidosta, Pirhonen visioi. Pressi Smart –kiinteistön energiatehokkuusajattelu perustuu korkeahyötyiseen lämmön talteenottoon, aurinkoenergiaan, maalämpöjärjestelmään sekä läsnäoloperusteiseen ja muokattavaan valaistuksenohjausjärjestelmään. – Meillä on täysin langattomat anturit ja uusia antureita saadaan asennettua. Vastuullisuus toteutuu energian tuotannon lisäksi muun muassa käytetyissä rakennusmateriaaleissa – ja toki kiinteistön mahdollisimman pienissä päästöissä ja hiilijalanjäljessä. Jouni Suolanen Kuvat: SRV Säästö tulee käytön ajalta Uusiutuvan energian ja edistyksellisten energiajärjestelmien toteuttaminen lisää rakennuskustannuksia arviolta 5-10 prosenttia. – Valaistusjärjestelmä on täysin muokattavissa seinien mukaan. Langattomuuden ansiosta uusien tilaratkaisujen toteuttaminen kohteeseen on mahdollisimman helppoa, toisin sanoen järjestelmän laajennettavuus ja muokattavuus on maksimoitu. – Tulevaisuudessa näemme erittäin hyvänä mahdollisuuden tarjota myös elinkaariaikaisen energiajärjestelmien ylläpidon. Kiinteistön käyttöikä voi olla 50 tai 100 vuotta, mutta teknisten järjestelmien elinikä pyörii esimerkiksi maalämpöpumpulla 15 vuoden tienoilla. Valaisimet keskustelevat keskenään pilvessä Blue Tooth messin kautta. Nummen mukaan SRV pyrkii rakentamaan jatkossa lisää tämän tyyppisiä kiinteistöjä. Pirhonen kertoo, että kohteeseen on tehty elinkaarilaskelmat 15 vuodeksi, missä ajassa järjestelmät maksaisivat itsensä takaisin.. Kohteen erikoisuus on ilmamääräsääteisyys koko kiinteistössä, ei pelkästään neuvotteluhuoneissa. Tarpeen mukaisella ilmanvaihdolla haetaan viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta. Datayhteyden välityksellä pystymme muuttamaan tilojen valaistuksia ja päivittämään niitä erilaisiin tilanteisiin, Pirhonen kertoo. – Älykkäiden ja lähes omavaraisten energiajärjestelmien tekeminen maksaa vähän enemmän, mutta elinkaariajattelussa säästö tulee käytön ja ylläpidon ajalta. Kuvan tilassa yhdistyvät keittiö, oleskelutila sohvineen sekä työpisteet. – Me puhumme lähes omavaraisesta ja energiatehokkaasta kiinteistöstä
28 Polttokennot tulossa kiinteistöihin, maailmalla kova kysyntä Tarjouspyynnöt satakertaistuivat nopeasti
Convion on toimittanut Lempäälän LEMENEmikroyhteisöön kaksi sekä lämpöä että vaihtovirtaa tuottavaa Convion C50 -polttokennojärjestelmää, joihin kuuluu 24 suomalaisvirolaisen Elcogenin valmistamaa kolmen kilowatin polttokennostoa. 29 K un Ruotsista kuului uutinen kerrostalojen polttokennoratkaisusta ja vetyvarastoinnista, oli kysyttävä suomalaisen polttokennoteknologian veteraanilta Erkko Fontellilta, olisiko sama Suomessa lähitulevaisuudessa mahdollista ja miten. Kuva: Convion Energiatekniikan diplomiinsinööri Erkko Fontell ajaa sinnikkäästi eteenpäin polttokennoteknologiaa, jonka suomalaisia pioneereja hän on. Suomalaisen Convionin polttokennovoimala on hyvin sovellettavissa kerrostaloja teollisuuskiinteistöihin. Hän on Convion Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Kiinnostus yhtiön järjestelmiin on johtanut tarjouspyyntöryöppyyn maailmalta. Polttokennojärjestelmä on hiljainen ja lähes päästötön. Convion on edelläkävijä erityisesti biokaasua käyttävien polttokennovoimaloiden kehityksessä. – Kiinteistöalan kannattaa nyt pitää silmät auki ja suhtautua polttokennoratkaisuihin suurella uteliaisuudella. Kuva: Convion. Vuonna 2013 perustetun Convionin toimitusjohtajana hänen työnsä on nyt paljon matkustamista maailmalla, sillä kysyntä on vuodessa satakertaistunut
Mutta ”itsenäiset mikroverkot” osoittavat oma. Silloin vety sidotaan johonkin kantaja-aineeseen, kuten hiileen tai typpeen, jolloin tuotetaan metaania tai ammoniakkia. – Kaasua, myös vetyä, voidaan varastoida kaasuverkkoon. Kappalemäärää lisäävät nopeimmin Japanissa satoihin tuhansiin yleistyneet lämminvesivaraajan kokoiset kotivoimalat. – Kerrostaloihin polttokennot soveltuvat hyvin, jos kaasumainen polttoaine on saatavissa. Lempäälän teollisuusalueella taas halutaan tarjota uusiutuvaa energiaa ympäri vuoden niin, että vaikka verkko vikaantuisi, saadaan korvaaja omasta lähteestä, esimerkiksi biokaasuverkosta. Eurooppa kulkee jälkijunassa tehon hyödyntämisessä. Graafi: TheFuelCellIndustryReview2018 10 20 30 40 50 60 70 80 RoW Asia North America Europe 2018f 2017 2016 2015 2014 200 400 600 800 1000 2018f 2017 2016 2015 2014 Shipments by region Shipments by region of adoption 2014 2018 (1,000 units) 2014-2018 asennetut megawatit alueittain RoW Aasia PohjoisAmerikka Eurooppa verrattuna isoihin keskitettyihin voimaloihin. Convion kuuluu maailman johtaviin valmistajiin kerrostalojen, kiinteistöjen ja teollisuuslaitosten sähköja lämpölähteeksi tarkoitetuissa, teholtaan yli 50 kilowatin polttokennoissa. Polttokennoja on erilaisia. – Ei ole yhtä yksittäistä tapaa ratkaista koko energiatarvetta, vaan täytyy käyttää kussakin tapauksessa parasta mahdollista yhdistelmää, Fontell sanoo. – Elektrolyysillä valmistetulla vedyllä pystytään varastoimaan energiaa noin kahdeksan kertaa akkuja paremmalla energiasuhteella. – Matalassa lämpötilassa toimivat polttokennot käyttävät vetyä, jolloin hyötysuhde on alhaisempi mutta käyttö voi olla dynaamisempaa, koska toiminta voidaan keskeyttää joustavasti. Tehot ovat kuitenkin vain kymmeniä ja satoja kilowatteja, jolloin hajautetut menetelmät ovat hyvin joustavia – Tuotantomäärien lisääntyessä hinnat tulevat alas niin kuin ovat tulleet esimerkiksi lämpöpumpuissa ja aurinkopaneeleissa. 30 – Kiinteistöalan kannattaa nyt pitää silmät auki ja suhtautua polttokennoratkaisuihin suurella uteliaisuudella, Fontell painottaa. Convion ei myy polttokennojaan yksittäisille taloyhtiöille vaan kumppaneiden eli sähköja kaasuverkkoyhtiöiden palveluina, kuten Lempäälän LEMENE-hankkeessa. – Paljon on puhuttu polttokennojen liikennesovelluksista, jotka toimivat vedyllä, mutta nyt on tullut keskeisesti esille aurinkoja tuulisähkön ylimäärän suurimittainen varastointi vetyyn. – Irti verkoista -ratkaisut eivät ole itseisarvo, vaan jäänevät kuriositeeteiksi. – Toiset käyvät hiilivedyillä, esimerkiksi metaanilla eli maatai biokaasulla. Suurin osa niistä käyttää nesteytettyä kaasua putkistosta. Ne ovat matalassa lämpötilassa (50–100 astetta) toimivia, 0,5–2 kilowatin tehoisia vetypolttokennoja (PEFC). Polttokennoteknologia on otettu parhaiten vastaan Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Kun verrataan toimitusten määrää kappaleina, ylivoimainen on Aasia, jonne toimitettiin viime vuonna noin 50 000 yksikköä. Vety voidaan myös paineistaa tai sitoa kemiallisesti. Ei itseisarvo vaan joustoarvo Ruotsissa pilotoidaan nyt mikrojärjestelmiä, joiden ei tarvitse kytkeytyä sähkötai kaasuverkkoon. Nämä korkeassa lämpötilassa toimivat laitteet on tarkoitettu jatkuvaan sähkön ja lämmön tuotantoon. Ylijäämäenergia vetyvarastoon Ruotsin Vårgårdan asuntoyhtiön kerrostaloissa vetyä käytetään kesällä kertyvän aurinkosähkön energiavarastona. Siis yksi kilo vetyä vastaa energiatiheydeltään kahdeksaa kiloa sähköakkuja, Fontell kertoo
Virolaisomisteisen Elcogenin polttokenno-osaaminen periytyy VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun lisäksi Neuvosto-Virosta, jossa tutkittiin aikoinaan paljon keraamiteknologiaa. Tavoitteena on tuottaa luotettavasti vähäpäästöistä sähköä ja lämpöä tehokkaammin verrattuna perinteisiin energiantuotantotapoihin. LEMENEn kaltaiset mikroverkot, joissa on kyky tuottaa sekä varastoida energiaa, mahdollistavat jouston lisäämisen ja tukevat verkkoja, kun tarvitaan, Fontell sanoo. Sen sijaan meillä on jo kohtuullisen hyvä sähköverkko joustavien mikroverkkojen liittämiseksi. Convion ja Elcogen Suomen edelläkävijät Energiatekniikan DI Erkko Fontell on työskennellyt polttokennokehittäjänä vuodesta 2001. Suomessa kuitenkin on jo kattava lng-kaasuterminaaliverkko, eli kaasua voidaan nyt toimittaa – Elektrolyysillä valmistetulla vedyllä pystytään varastoimaan energiaa noin kahdeksan kertaa akkuja paremmalla energiasuhteella. Se koordinoi viisivuotista, eurooppalaista yli 10 miljoonan euron konsortiota, jossa kehitetään SOFC-polttokennoteknologiasta kaupallisia sovelluksia. Metaani on myös. Fontell toteaa, että polttokennoala kaupallistuu muualla nopeammin kuin meillä, koska meillä ei ole yhtä paljon sopivaa kaasupohjaista energiantuotantoa kuin muualla maailmassa. Lng:stä voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Kyse oli kuitenkin maailman johtavasta tuotekehityksestä, joten Fontell ryhtyi jatkamaan Wärtsilästä lohkaistua Convion Oy:tä Espoossa vuonna 2013, ja sen tuotekehitystyötä ovat tukeneet EU:n innovaatiorahoitus ja yksityiset pääomasijoittajat. SOFC -teknologiaan perustuva polttokennovoimala oli laatuaan ensimmäinen maailmassa. Kiinteistöissä energiantuotantoon käytettävät polttokennot ovat yleensä korkeassa lämpötilassa (600–900 astetta) toimivia keraamisia kiinteäoksidipolttokennoja (SOFC), jotka soveltuvat kiinteisiin voimalaratkaisuihin. – Olemme saavuttaneet tavoitteeksi asetetun 53 prosentin hyötysuhteen sähköntuotannolle. Convion on toimittanut yhteistyössä VTT:n kanssa biokaasulla toimivan polttokennojärjestelmän Italiaan Torinon jätevesipuhdistamolle. Kuva: Convion varaisuuden mahdollisuuden ja hakevat käyttövarmuuden kytkeytymällä verkkoihin. Convion on jopa maailman johtava valmistaja lähinnä kerrostalojen, kiinteistöjen ja teollisuuslaitosten sähköja lämpölähteeksi tarkoitetuissa, teholtaan yli 50 kilowatin polttokennoissa. Suomen ensimmäiseen, viime vuonna aloitettuun mikroverkkohankkeeseen Lempäälän LEMENEeen osallistuvat Convion ja Elcogen Oy yhdessä. – Mielestäni se ei ole järkevää, vaan järjestelmä pitää perustaa sellaiseen energialähteeseen, joka on saatavilla ympäri vuoden. – Energiajärjestelmien suunta vie vähentämään keskitettyjä nesteytettynä joka puolelle Suomea. Päästöjä ei käytännössä synny lainkaan ja polttokennolaitos toimii ilman häiriöitä, Fontell kertoo. Elcogenin tuotekehitysjohtaja, teknillisen fysiikan tohtori Matti Noponen oli 2000-luvun alussa käynnistämässä VTT:n polttokennotutkimusta. Liikaa päästötöntä sähköä ei vielä tänä päivänä Suomessa ole varastoitavaksi, mutta Saksassa, Kiinassa ja muualla Aasiassa on kohtalaisen suuria määriä energiaa, jota ei voida tasaisesti hyödyntää, hän toteaa. – Lng-jakelu on erittäin keskeinen ja hyvin mielenkiintoinen polttokennoalan kehityksen kannalta, koska se mahdollistaa kaasun käytön siellä, missä ei ole kaasuverkkoa. Belgiassa valtaosa asunnoista on kaasuverkossa, paljonko Suomessa. Ensimmäinen kolmesta polttokennoyksiköstä otettiin käyttöön lokakuussa 2017. Uusiutuvaa sähköä ei saada tarpeeksi kylmänä tyynenä talvipäivänä ja aurinkoisena tuulisena kesäpäivänä voi syntyä ylituotantoa. – Keskeinen Suomen rajoite on kaasuverkko. VTT:n polttokennolaboratoriossa valmistui ensimmäinen 5 kW:n tehoinen kiinteäoksidieli SOFC-polttokennovoimala vuonna 2005. Wärtsilä päätti lopettaa polttokennoryhmän vuonna 2012, sillä SOFC-kennojen kehitys osoittautui vaikeaksi, eikä sille ollut syntynyt kaupallisia sovelluksia. Yksi kilowatin aurinkokenno tuottaa 900 kilowattituntia vuodessa sähköä. Lng-jakelu hyvin keskeinen Jos koko talven energiatarve perustetaan kiinteistön omaan aurinkosähköön, on sekä aurinkosähkökentän että energiavaraston ylimitoitustarve hyvin suuri. – Suomen aurinkoenergiatuotanto vuodessa on noin 10 prosenttia asennetusta nimellistehosta. – Suomessa on joustava mikroverkko muun muassa Sellossa Espoossa. Convionin järjestelmiin tuottaa polttokennot niitä Vantaalla kehittävä Elcogen. Kun näyttöä hyödyistä saadaan, tällaista kysyntäjoustoa hankitaan lisää. Kyseinen voimala käyttää polttoaineenaan läheisellä kaatopaikalla syntyvää biokaasua eli metaania, ja sen sähköteho on noin 20 kW ja lämpöteho 14–17 kW. Kiinteistöyhtiö saa selvää rahaa siitä, myymällä sähköä joustovarastostaan ulos sekä säästää energiaostoja omaa tuotantoaan käyttämällä. VTT tukee alan vientiä. Wärtsilä toimitti ainutlaatuisen sähköja lämpöenergiaa tuottavan polttokennoyksikön Vaasan asuntomessualueelle vuonna 2008. Tuolloin Wärtsilä perusti polttokennoteknologian kehitysprojektin, jonka johtaja hänestä tuli. 31 joustamattomia fossiilisia voimaloita ja lisäämään joustavia järjestelmiä, jotka voivat perustua uusiutuviin energialähteisiin ja polttoaineisiin kuten vetyyn, biokaasuun ja muihin uusiutuviin polttoaineisiin
Suomessa monet merkittävät innovaatiot ovat törmänneet pullonkaulaan, kun on pitänyt mennä maailmanmarkkinoille. – Toivomme, että suomalaiset energiaja verkkoyhtiöt ottavat alan vakavasti. Ei enää 15 vuotta perässä Fontellin havainnon mukaan polttokennomarkkinan kehitys on seurannut aurinkokennojen markkinaa 15 vuoden viipeellä. Yhdellä kennolla on pieni jännite, mutta suuri virta. Maailman suurin polttokennoalan palveluja toimittava yritys on yhdysvaltalaisen BloomEnergy, joka aloitti 2000-luvun alussa ja VTT:n tutkija Matias Halinen kuvasi vuonna 2007 polttokennoston rakenteen. – Etsimme kumppanuuksia volyymin kasvattamiseksi, jotta saamme tarpeeksi referenssikohteita, joilla pystymme osoittamaan polttokennoteknologiamme erinomaisuuden.. – Tuotantomäärien lisääntyessä hinnat tulevat alas niin kuin ovat tulleet esimerkiksi lämpöpumpuissa ja aurinkopaneeleissa. Vuonna 2013 perustetulla Convionilla on nyt 10 omaa työntekijää ja neljä vuokrattua. Herätys, energiaja verkkoyhtiöt! Elcogen-Convion tuottaa vasta tavaraa, polttokennotuotteita. – Kun ilmastokysymys on noussut ajuriksi, uskon, että kasvu tapahtuu nopeammin poliittisen vivun avulla. Jännitettä nostetaan kytkemällä kennot sarjaan. dollisuuksineen on vielä hyvin alussa. Ruotsissa toimii Volvosta 2000-luvun alussa ulkoistettu PowerCell, jonka First North -pörssiarvo lähestyy puolta miljardia euroa. Siellä laajojen polttokennopohjaisten projektien luvitukset ovat jo valmiina ja etsitään yrityksiä, jotka pystyvät toteuttamaan projektit. Polttokennomarkkina oli viime vuonna noin 800 megawattia, mikä on vielä pisara maailman energiameressä, Fontell vertaa. – Sen pörssiarvo on 1,5–3 miljardin kieppeillä. – Polttokennoteknologia avaa uusia teknisiäsekä liiketoimintamahdollisuuksia energiajärjestelmien rakentamisessa. Vuoden aikana meillä Convionilla tarjouspyyntöjen määrä on satakertaistunut! Fontell kertoo. Markkina liikkuu nyt paljon nopeammin kuin aikaisemmin, Fontell painottaa. – Täällä on valitettavasti ollut tapana, että uutta ruvetaan soveltamaan vasta, kun se on markkinoilla kilpailukykyistä. Terttu Iiskola – Kerrostaloihin polttokennot soveltuvat hyvin, jos kaasumainen polttoaine on saatavissa. – Nämä ovat osoitus siitä, että polttokennoteknologia kaupallistuu, ja on jo paljon tahoja, jotka näkevät alan merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena. Jatkokehityksen kannalta olisi tärkeää päästä tarjoamaan kokonaisia palveluja – kuten yhdysvaltalainen BloomEnergy, joka palvelee mm. Tästä Fontell on vakuuttunut. Silloin sen tuotanto on mennyt jo muualle. 32 erittäin hyvä vedynkantaja, Fontell kertoo. Liikevaihdon ennustetaan nousevan yli miljardiin dollariin tänä vuonna. Polttokennot parantavat asiakkaan energiaomavaraisuutta, energiatehokkuutta, käyttövarmuutta ja ovat lähes päästöttömiä energialähteitä, Fontell painottaa. – Polttokennoteknologia mahMassatuotanto päästetään muualle. – Kysyntä erityisesti Aasiassa on hyvin suuri. Lähde: Polttokennot, Matias Halinen, DI, tutkija, VTT 2007 H 2 O 2 O 2 H 2 Gas flow channels Membrane electrode assembly Repeat unit Bipolar plate Endplate on saanut sijoittajien rahoja kehittämiseen 2,4 miljardia dollaria. datakeskuksia. Paljonko väkeä on 5 ja 10 vuoden kuluttua. – Toivottavasti 5 vuoden kuluttua yli sata ja 10 vuoden kuluttua yli 1000, Fontell vastaa. Polttokennoja vetyteknologia on siis merkittävä osa ratkaisua, mutta mitkään ratkaisu ei pysty tavoitteeseen yksin. Kennosto koostuu polttokennosta (elektrodit ja elektrolyytti), bipolaari/ interconnect -levyistä ja tiivisteistä. Kun päästään massatuotantoon, polttokennot ovat elinkaarikustannuksiltaan halvempia kuin nykyiset teknologiat. – Kun nyt on selkeitä merkkejä markkinavetoisuudesta, lng-jakelu on olennainen osa ratkaisua. – Euroopassa julkaistiin juuri Hydrogen Road Map, jonka mukaan noin neljännes CO 2 -vähenemästä saadaan aikaan polttokennoja vetyteknologialla. Esimerkiksi meillä oli kaksi erinomaista edelläkävijää tuulivoimassa, joista toinen toimii nyt Aasiassa ja toinen sai mennä konkurssiin investointipanosten puutteessa
Pohjoisessakin aurinko riittää. – Nämä ovat aivan tavallisia taloja, joissa asuu ihan tavallisia ihmisiä tavallisella ruotsalaisella alueella. Vårgårda Bostäder -yhtiön tavoitteena on saada kuuden 1970-luvulla rakennetun kerrostalon ryhmä energiaomavaraiseksi ja uuden veroisiksi. Terttu Iiskola. Vety varastoidaan erillisessä rakennuksessa, kauempana asunnoista. Siinä uusiutuva sähkö varastoidaan vetyyn, josta polttokennot tuottavat korkealla hyötysuhteella talvikaudella lämpöä ja sähköä. Sähkökatkojen varalle järjestelmään kuuluvat akut, jotka varastoivat kahden vuorokauden käytön verran energiaa. Kerroskorotuksessa laajennettaville katoille rakennetaan aurinkovoimalat. Vetyvarasto erillään asunnoista Polttokennot ja vety ovat ratkaisevassa roolissa siirryttäessä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan, painotti Power Cell Swedenin toiKerrostaloryhmä ottaa käyttöön polttokennot täydellisen peruskorjauksen yhteydessä Kaksikerroksiset 1970-luvun talot muuttuvat moderneiksi sekä ulkonäöltään että ympäristövaikutuksiltaan, kun niihin rakennetaan kolmas kerros, laaja katto ja kestävä energiajärjestelmä. Talot irtautuvat kaukolämpöverkosta, mutta sähköliittymä säilytetään asukkaiden kotikäyttöön. mitusjohtaja Per Wassén esitellessään projektia viime kesänä. Talvikaudella vety pyörittää polttokennoja, jotka vuorostaan tuottavat sähköä ja lämpöä korkealla hyötysuhteella. Näemme, että tämä teknologia on mahdollinen kaikille. 33 Ruotsissa kerrostaloille energiaomavaraisuus V årgårdan kunnan asuntoyhtiö Göteborgin koillispuolella on aloittanut vetytalouteen siirtymisen ensimmäisenä Ruotsissa. Kun talot olisi pitänyt joka tapauksessa remontoida perusteellisesti, niihin rakennetaan kolmas asuinkerros ja energiantuotanto uusitaan aurinkoja vetyvetoiseksi. Kuuden kerrostalon ryhmästä ensimmäisen energiaperuskorjaus ja korotus valmistui viime jouluksi. – Tämä teknologia auttaa tosissaan pelastamaan planeetan. Power Cellin Wassén näkee, että kotimainen vedyn tuotanto aurinkoja tuulienergian avulla yhdistettynä polttokennoteknologiaan luo yhteisön, jolla ei ole mitään kielteisiä vaikutuksia ympäristöön eikä ilmastoon. Kesäkaudella yli jäävä aurinkosähkö varastoidaan vetykaasuun. Olemme tehneet tavallisen julkisen rakennushankkeen yhdessä tavallisten alan yrittäjien kanssa. Power Cellillä on myös yhden talon projekti Raahen korkeudella sijaitsevassa Skellefteåssa. Kommuninvest ja lääninhallitus rahoittavat kymmenien miljoonien eurojen hanketta. Oman uusiutuvan sähkön on määrä riittää ilmanvaihtoon sekä hisseihin ja muihin kiinteistön tarpeisiin. – Vårgårdan projekti on jännittävä ja todiste polttokennoteknologian tarjoamista hyödyistä ja mahdollisuuksista. Skellefteå Kraftin Zero Sun -projektissa osoitetaan, että nykyaikaiseen vaatimustasoon varustettu uusi omakotitalo ei tarvitse sähköliittymääkään, kun hyödynnetään polttokennotekniikkaa. Tavalliset talot ja asukkaat Vårgårda Bostäderin toimitusjohtaja Jan Thorsson painottaa, että kyse ei ole mistään energiakokeilusta vaan yhdestä pitkän tähtäyksen rakennusprojektista muiden joukossa matkalla kestävään energiaomavaraisuuteen
Havainnekuva: YIT yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n kanssa Pasilan alue Helsingissä muuttuu vauhdilla. – Pasilan alue muuttuu imagoltaan suuresti. Mutta nyt alue tulee muuttumaan. Uudet kulkuyhteydet liikuttavat Pasilaan arviolta jopa 50 miljoonaa ihmistä vuosittain. Junaraiteet ovat aikanaan jakaneet Pasilan Itäja Länsi-Pasilaan, mutta uskon, että se jako tulee hälvenemään ja alueet yhdistyvät uudella tavalla, luonnehtii projektinjohtaja Päivi Ahlroos Helsingin kaupunginkansliasta.. Työpaikkamäärä kaksinkertaistuu ja asukasmäärä lähes kolminkertaistuu nykyisestä. Ratapihan lisäksi alue tunnetaan Postin keskuksena, maaliikennekeskuksesta ja läheinen Ilmala ollut kotimaisen television Mekka. Vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. P asilan seutu Helsingissä tulee uudistumaan lähivuosina huomattavasti. Siitä tulee uusi keskus Helsinkiin. Pasila oli aikanaan vanhaa puutaloseutua, joka tunnettiin lähinnä juna-asemastaan. Sinne on tulossa tornitaloja, uusia asuinalueita ja yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista. Puutalot on purettu jo 1970-luvulla ja Pasila on rakennettu 1980-luvun ihanteiden mukaisesti. 34 Vuoteen 2040 mennessä 30 000 asukkaan kaupunginosa Uusi uljas Pasila YIT:n ehdotus Trigoni, näkymä kohti Torniaukiota
Trigoni-ehdotus sisältää kaikkinensa yhdeksän tornitalon kilpailun suunnittelualueilla, jotka sijaitsevat Pasilan rautatieaseman ja sillan eteläpuolella. Muodoltaan se vastaakin entistä asemaa ja sinne tulee myös liiketilaa. Valtaosa Ratapihakortteleiden tiloista ohjataan asuinkäyttöön ja noin neljännes on kaavoitettu liikeja toimistotiloille. Sillä on varauduttu mahdollisuuteen, että joskus tulevaisuudessa metro kulkisi Pasilan kautta. – Tornitaloissa on sekaisin asuntoja ja toimitiloja, niin sanottu mixed-use-ratkaisu, Ahlroos tiivistää. Pasilasta on tiheä junayhteys lentoasemalle sekä muualle Suomeen. Kuva: Helsingin kaupunki Pasilan aseman ympäristöön ja junaratojen ylle nouseva Tripla sisältää liiketiloja, toimistoja, asuntoja, hotellin ja joukkoliikenneaseman. – Asema tulee entisen aseman paikalle. – Ensimmäisenä avautuu toimisto-osio ja uusi asema. Pudotus Halkopiipunkalliolta tulevalle Tulistimenkadulle on melkein 20 metriä. Olisi hienoa, että ne tulisivat sinne jäämään. – Laskelmien mukaan liikennemäärä tulee olemaan 47-50 miljoonaa ihmistä vuosittain. Ilmettä alueelle antaa suuret korkeuserot. Helmikuussa uutisoitiin, että Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet YIT:n kanssa sopimuksen Pasilan tornialueelle sijoittuvan Trigoni-hankkeen ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta ja aloitusalueen ostamisesta. Pasilan vanha asema purettiin pois ja tilalle on avautumassa uusi asemarakennus, joka on osa Triplaa. Asumisen lisäksi sinne on tulossa hieman toimitilaa sekä Pasilan peruskoulu ja päiväkoti. – Ne antavat alueelle omanlaista identiteettiä. Pasilan aseman ympäristöön ja junaratojen ylle nouseva Tripla sisältää liiketiloja, toimistoja, asuntoja, hotellin ja joukkoliikenneaseman. 35 Päivä Ahlroos on Pasilan alueen projektijohtaja. Aloitusalueen rakentaminen voi käynnistyä asemakaavoituksen vahvistuttua, arviolta vuonna 2021. Vaikka alue rakennetaankin tiiviisti, jää sinne tiloja myös puistolle, kertoo Ahlroos.. Ratapihakorttelit Triplan pohjoispuolelle valmistuu myöhemmin 3000 asukkaan ratapihakorttelit. Rakentaminen on jopa etuajassa, joka on poikkeuksellista, sanoo Ahlroos. Kuva: Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Keski-Pasila tulee näyttämään suunnilleen tältä. Nyt laadittava aloitusalueen asemakaava ei ulotu juurella olevien veturitallien alueelle. Pasilaa on esitteissä luonnehdittu termillä ”Suomen saavutettavin paikka”. Tripla avautuu Keski-Pasilan rakentaminen on aloitettu keskustakorttelista. Pöllölaaksoon suunniteltu tornitalo. Veturitallit ovat Senaatin ja Väyläviraston omistuksessa ja heidän kanssaan arvioidaan Veturitallien tulevaisuutta. Asema on vanhan aseman tapaan kaksikerroksinen, mutta kerrosten välissä on eräänlainen sisäterassi. Sinne pääsee autolla, polkupyörällä, junalla, raitiovaunulla ja bussilla. Mall of Tripla ja Pasilan uusi asema avautuvat syksyllä 2019, ja koko kortteli valmistuu vuonna 2020. Siitä tulee tiivis kaupunkimainen ja korkea kokonaisuus. Yhdeksän tornitaloa Pasilan keskiosan rakentaminen ja suunnittelu etenee vauhdilla. Korttelit tulevat yhdistämään Pasilan eri alueet toisiinsa. – Ensimmäinen tontti on jo rakenteilla. Nyt solmittu sopimus kaupungin ja YIT:n välillä koskee aloitusaluetta, johon on tulossa jalustaosa ja kaksi tornia. Erikoinen yksityiskohta Triplassa on, että sen alle on rakennettu metroasema. YIT ja Helsingin kaupunki laativat Trigoni-ehdotuksen pohjalta asemakaavan niin sanotun kumppanuuskaavoituksena
Asuntokorttelit ovat katutilaa selkeästi rajaavia umpikortteleita, jotka muodostavat avoimia ja yhtenäisiä sisäpihoja. Sinne pääsee autolla, polkupyörällä, junalla, raitiovaunulla ja bussilla. Kaava mahdollistaa myös 16-kerroksisen tornitalon rakentamisen. Yksi erikoisuus alueella tulevat olemaan viherkatot. Pöllölaakson alueelle on suunniteltu palveluasumiseen sopivia asuintaloja sekä opiskelija-asuntoja. Kaavamääräyksen mukaan vähintään puolet kortteleiden kattopinta-alasta täytyy olla ekologisia viherkattoja. Lisäksi alueelle tulee kaksi korkeampaa 12ja 15-kerroksista rakennusta. – Lisäksi Yleisradiolla on suunnitelmia alueelleen. Maaliskuussa Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen, jonka jälkeen Länsi-Pasilaan Pöllölaaksoon voi rakentaa asuinkerrostaloja noin tuhannelle asukkaalle. Urbaani Postipuisto Pohjois-Pasilaan valmistuu niin sanottu Postipuiston alue, joka koostuu useista eri kokonaisuuksista: pohjoisesta, keskisestä ja eteläisestä Postipuistosta. Alueella rakentuu Postipuiston asuinalue lähes 6000 hengelle. Liiketiloja ja päivittäistavarakauppa sijoitetaan kortteleiden kivijalkaan ja lisäksi alueelle tulee kaksi päiväkotia yhteensä 320 lapselle ja 500 oppilaan alakoulu. Ratapihankortteleihin on tulossa muutamia erikoisuuksia. Pasilaa on esitteissä luonnehdittu termillä ”Suomen saavutettavin paikka”. Monimuotoiset korttelit mahdollistavat erilaisia talotyyppejä, joita vahva kaupunkirakenteellinen kokonaisidea yhdistää. Pöllölaaksoon tornitalo Ilmalan seutua on jo tiivistetty viime vuosina ja alueen pitäisi olla valmis vuoden 2023 tienoilla. Postipuiston alueiden rakentaminen aloitetaan kuluvana vuon. – Alueella on merkittäviä puhdistustöitä tehtävänä, mutta tavoite on edetä aika ripeästi. Asukkaita Postipuistoon on tulossa pienen kaupungin verran, noin 5700. Pauli Jokinen kulmaan rakennettava tornitalo toimii maamerkkinä ja sopeutuu korkeutensa puolesta kallion päällä jököttäviin vesitorneihin, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaita, asemakaavalla suojeltuja rakennuksia. 36 Tältä näyttää Pohjois-Pasila tällä hetkellä. Yhteiskäytössä olevat saunat tulee sijoittaa rakennusten ylimpään kerrokseen. Ilmalankadun ja Radiokadun na ja ne tulevat valmistumaan vaiheittain runsaan kymmenen vuoden sisällä. Katoille tulee myös rakentaa terasseja ja oleskelutiloja asukkaiden käyttöön. Raitiotieyhteyttä jatketaan Ilmalaan saakka, joten alueen yhteydet paranevat entisestään, Ahlroos sanoo. Radiokadulle ja Kuuluttajankadulle avautuvat katutason tilat tulevat liikeja toimistokäyttöön. Kyseessä on laaja alue, jossa ovat operoineet muun muassa maaliikennekeskus, Posti ja muita logistiikkayrityksiä. Kaupunki on linjannut Postipuiston luonnetta seuraavasti: – Tavoitteena on tehokkaasti rakennettu urbaani kerrostaloalue. Radanvarteenkin saattaa vielä tulla lisää rakentamista
Merellistä tunnelmaa antaa myös lasiset kaiteet, joiden läpi avautuu merinäköala. – En tiedä, että Suomessa tai edes lähistöllä olisi vastaavia kelluvia yleisölle avoimia julkisia rakennuksia. Pauli Jokinen. Ja kelluvan terassin kyljessä on kelluva ravintola, Meripaviljonki. inva-wc • avoinna toukokuulta kesän loppuun Osa Suomen laivanrakennusperinnettä Helsinki sai kelluvan terassin Helsingin Hakaniemeen tuli kelluva terassi, joka kiinnitettiin kelluvan ravintolan kylkeen. Meripaviljonki tuli Helsingin Hakaniemen historialliseen ympäristöön. Kokonaisuuden voi nähdä osana Helsingin merellistä strategiaa, joka korostaa merialueiden ja ranta-alueiden aktiivista hyötyja virkistyskäyttöä. Asemakaavan valmistuminen vei muutaman vuoden. Vuonna 2015 valmistuneen Meripaviljongin ja nyt avatun kelluvan terassin pääsuunnittelija on helsinkiläinen arkkitehti Simo Freese. Useita vuosia etsimme sopivaa rakentajaa. Entäpä asiakaskokemus. Rakentajan löytäminen oli vaikeaa. Lopulta laivanrakennuspuolelta löytyi, kun sillä alalla oli hiljaiset ajat. Terassin rakennuttamisessa on ollut vahvasti mukana elinkaariajattelu. H elsinkiin saapui keväällä uusi terassi. Terassille halutaan alusta asti pitkä käyttöikä ja niinpä esimerkiksi sen ulkoiset korroosiosuojaukset on tehty kestämään kymmeniä vuosia. Kelluva terassi tuotiin Helsinkiin vesiteitse Raumalta. 37 Meripaviljonki • 150-paikkainen avoterassi • kokoa 207 neliötä • kelluntasyvyys 60 cm • painoa noin 47 000 kg • kalusteiden, asiakkaiden ja varustelun kanssa painoa noin 75 tonnia • esteettömästi yhteydessä Ravintola Meripaviljonkiin, jonka puolella sijaitsee esim. Terassilla ollaan kuin laineilla, sillä se huojuu aallokon mukana. Paikka on historiallinen, sillä vieressä on työväentalo ja perinteinen työväenravintola Juttutupa. Isot rakennusyhtiöt eivät olleet kiinnostuneita. – Meripaviljongin ensimmäiset suunnitelman ja luonnokset tehtiin jo vuonna 2004, sanoo Freese. Meripaviljongin kyljessä Paviljongin omistava Helsingin työväenyhdistys kuvailee, että Meripaviljonki toimii ikään kuin emoaluksena nyt saapuvalle kelluvalle terassille. Asiakkaat kulkevat terassille rannasta yli kuusimetristä siltaa pitkin, mutta lisäksi sinne voi saapua meriteitse Meripaviljongin toisella puolella olevan laiturin poijupaikoilta. Pinnoitteen valintaan vaikutti monet syyt: pinnoite on pehmeä ja saumaton, eikä se ole liukas. Lopulta pitkän matkan jälkeen terassi päätyi määränpäähänsä Helsingin Eläintarhanlahdelle, jossa se kiinnitettiin Säästöpankinrantaan Meripaviljongin viereen. Helsinki on merellinen kaupunki, mutta täällä ei ole vuorovesi-ilmiötä, joten se mahdollistaa tällaisten rakennusten toteuttamisen, Freese sanoo. Se oli rakentajan näkökulmasta pieni, mutta vaikea hanke. Arkkitehti Freesen mukaan sommitelma on pyöreiden muotojen kokoelma, jossa isokokoiseen asiakaspalvelutilaan syntyy suojaisia ja intiimejä sopukoita. Helsingin Katajanokalla on jäänmurtajayhtiö Arctian kelluva pääkonttori. Kuin olisi meren laineilla Terassin päämateriaaleja ovat teräs, kupari ja lasi. Rakennuksessa ei ole lainkaan suoria kulmia ja sen muotoa on kuvailtu kukan terälehden muotoiseksi. Laivanrakennusperinteen hedelmä Suomessa on vahva ja pitkä laivanrakennusperinne, ja kelluva terassi on osa tuota perintöä. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun RMC rakentaa kelluvia rakennuksia, vaan yhtiö on toteuttanut hieman samantyyppisiä kelluvia rakennusprojekteja aiemmin muun muassa Arabiemiraatteihin. Kokonaisuus on näyte talonrakennustaidon ja laivanrakennuksen yhdistämisestä. Terassi rakennettiin pääasiallisesti kotimaisin voimin Rauma Marine Constructions -telakalla. Ponttoonin rakennusstandardit ovat samat kuin sisävesiproomuilla. Matka kesti noin 60 tuntia, kun hinaaja kuljetti terassia. Erilliset osat kytketään toisiinsa kyljittäin kumi-teräs-adapterein. Se on erikoinen monella tapaa. Se on myös hiljainen, ja vaimentaa esimerkiksi tuolien siirtämisestä syntyvää ääntä. – Tällaiselle ei ollut esikuvia. Terassi on pinnoitettu samankaltaisella Bolidt-pinnoitteella, jollaista käytetään valtamerialusten kansissa. Talonrakennuspuolelta sellaista ei löytynyt, joka olisi toteuttanut rakennelman sopivalla hinnalla. Kelluvia rakennelmia on toki tehty ennenkin
Mökkejä vuosikymmenten takaa Lammassaaren kesämajat ovat pieniä, noin 12-16 neliön kokoisia. Tänne on kotoa noin puolen tunnin matka. Samoin väritys ja mökkien muodot on rakennusohjeissa tarkkaan rajattu.. Niiden mitat on tarkoin määrätty. Ne ovat ekologinen tapa viettää kesää, sillä pieniin mökkeihin ei tule sähköä eikä vettä. 38 Ekologista kaupunkimökkeilyä Kesämaja keskellä Helsinkiä Helsingin erikoisuus on kesämaja-alueet, joita on kaupungissa toista kymmentä. Tarkalleen ottaen kyseessä ei ole mökki, vaan oikea termi on kesämaja. Toinen vaihtoehto on rantautua saareen veneellä. Koste on rakentanut mökkinsä pari vuotta sitten omin käsin. – Tykkään, että mökki on keskellä Helsinkiä. H elsinkiläinen Aimo Koste istuu pienessä mökissään keskellä kaupunkia. Talvisin pääsee jäitä myöten. Saareen pääsee pitkospuita pitkin mantereelta, kuten Elokuu laulaa hittibiisissään Saatilla . Ikkunoista avautuu merinäköala ja lahden toisella rannalla on Arabian kaupunginosa. Kosten mökki on Lammassaaressa, joka sijaitsee Helsingin Vanhankaupunginlahdella, hyvin lähellä Helsingin maantieteellistä keskipistettä. Niitä Lammassaaressa on noin 130
Silloin elettiin 1990-luvun alkua. Jokainen siirsi mökkinsä omalla kustannuksellaan. Lammassaarta ylläpitää Raittiusyhdistys Koitto, joka on vuokrannut alueen Helsingin kaupungilta ja vuokraa eteenpäin mökkipaikkoja helsinkiläisille. – Olin jo pikkupoikana 1970-luvulla täällä Koiton järjestämissä optimistijollaleireillä. Myös yhdistyksen rantasauna jouduttiin purkamaan. – Sitä ennen saari oli rakennuskiellossa, kun ei ollut vahvistettua kaavaa. Lammassaareen rakentaminen tarkoittaa sitä, että materiaalit pitää kuljettaa joko kapeita pitkospuita pitkin runsaan kilometrin matkan tai sitten meriteitse veneillä. Mökkiä sai korjailla, mutta seinä kerrallaan. Mökkeihin ei tule sähköä ja vesi haetaan saaren kaivoista. – Olen ollut mukana purkamassa vanhoja mökkejä ja auttanut remonteissa, ja niistä ollaan löydetty seinän väleistä vanhoja sanomalehtiä, joita on käytetty eristeenä. Muutama aivan alkuperäinen mökkikin Lammassaaresta vielä löytyy. Mökin, jotka olivat rajan alapuolella, siirrettiin. Saareen arvottiin 17 uutta mökkipaikkaa ja arvontaan osallistui noin 10 000 helsinkiläistä. – Vietän täällä viikonloppuja ja lomia. Asmo Kosten mökiltä on näkymät Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Kaikkiaan rannalta siirrettiin 17 kesämajaa kuivemmille maille. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että saari olisi kaavoitettu täysin muuhun käyttöön.. – Asemakaava vahvisti, että alue pysyy kesämaja-alueena. – Minä loisin hänen mökillään ja pian piti itsekin saada oma mökki. Saaren vanhimmat mökit ovat 1940ja 1950-lukujen taitteesta. Käytännössä mökkikausi on toukokuusta syyskuulle. – Niiden omistajat ovat vanhoja ihmisiä, jotka eivät käytännössä enää juurikaan mökillään käy, Koste tietää. 39 Kesämajat eroavat siirtolapuutarhoista siinä, että mökkiläisillä ei ole omia tontteja ja ympäristö on pidettävä luonnonmukaisena. Vanhimmat lehdet ovat 1940-luvun lopulta. Asemakaava uusiksi Koste oli mukana Koiton hallituksessa, kun saareen laadittiin asemakaavaa 2010-luvun alussa. Nyt rakentaminen on hieman rauhoittunut, mutta edelleen muutamia rakennusprojekteja on menossa. Käytännössä se tarkoitti monille sitä, että vanha purettiin ja tilalle rakennettiin uusi. Koste viettää kesämajallaan aikaa niin paljon kuin ehtii. Koko mökkiä ei saanut uusia samalla kertaa. Pitkän linjan lammassaarelainen Aimo Kostella on pitkä historia Lammassaaressa. Asemakaava tuli voimaan 2014. Kosten veli pääsi Lammassaareen kesätalkkariksi ja lopulta hankki Lammassaaresta kesämajan. Kun asemakaava hyväksyttiin, alkoi saaressa rakennusbuumi. Jos sataa, niin täältä pääsee nopeasti kaupunkiasuntoon. Kun viime vuonna jouduin työttömäksi, niin olin lähes koko kesän mökillä. Pohjolan pirtti on keskellä Lammassaarta. – Tulvaraja on kaksi metriä merenpinnasta. Moni rakensi sitten kokonaan uuden kesämajan. Mökkeihin ei tule sähköä ja vesi haetaan saaren kaivoista. Etenkin luonto viehättää häntä. Kesämajat eroavat siirtolapuutarhoista siinä, että mökkiläisillä ei ole omia tontteja ja ympäristö on pidettävä luonnonmukaisena. – Asemakaava tarkoitti myös sitä, että tulvarajat pitää huomioida ja rannan tuntumassa olleet mökit piti siirtää keskemmälle saarta. Saari on tuttu jo niiltä ajoilta. Sen lisäksi saaren vanhat mökkiläiset uskalsivat alkaa remontoimaan vanhoja mökkejään
– Siinä minun mökkini oli ennen, Koste sanoo. Jääkaappia sillä ei saa kylmäksi. Aikaisemmin mökki sai olla 12 neliötä, mutta uuden kaavan mukaan mökki saa olla pari neliötä suurempi. Niiden mitat on tarkoin määrätty. Keittiön kaakelit ovat Kosten kaverin keittiöremontin jäljiltä. – Olen eristänyt mökin ja täällä on kaksikerroksiset ikkunat, joten kaminalla saan mökin niin lämpimäksi, että olen ollut täällä joskus 20 asteen pakkasellakin. Toisilla mökki lämpiää kaasutai petroolilämmittimillä, mutta useissa mökeissä on puukamina. Myös Kostella. Kysyin vastaavalta mestarilta luvan ottaa ja hän käski viedä niin paljon kuin pystyy. Suurta huolenpitoa pieni mökki ei vaadi. Ulkoseinät Koste hankki rakennustyömaalta Pasilasta. Canalassa on nukuttu Koiton kesäleireillä kuin kanat orrella. Mökin kattoikkunana on kupu, jonka Koste haki kottikärryillä Kyläsaaresta. KaLammassaari on yleistä puistoaluetta. Asemakaava mahdollisti pikkuisen suuremman mökin rakentamisen. Vaivatonta huolenpitoa Lammassaaren mökeissä on lukuisia erilaisia lämmitystapoja. – Sillä saa ladattua kännykät ja virtaa tietokoneeseen. Puuta tuli niin paljon, että eräs toinenkin mökki sai ulkolaudoituksen, Koste naurahtaa. Ne olisivat menneet roskiin. Mökkialueella kehotetaan rauhallisuuteen.. Ikkunat ovat tuttavien talosta Konalasta, jossa tehtiin ikkunaremonttia. Uuden kesämajan hän rakensi itse ja käytti pelkästään kierrätysmateriaaleja. Asemakaavan laatiminen yhdessä saarta ylläpitävän raittiusyhdistys Koiton kanssa oli mutkikas prosessi. 40 Lammassaaren kesämajat ovat pieniä, noin 12-16 neliön kokoisia. Kioskia muistuttava mökki on suojeltu. Sähköä kesämajoihin ei tule, joten monet kesänviettäjät ovat varustaneet mökkinsä aurinkopaneelilla. – Ryhdyin hankkimaan materiaalia mistä sain. – Pitää tarkistaa, ettei kosteutta pääse kerääntymään sisälle. Kaupunki oli sijoittamassa vessaa kaivon viereen, josta haetaan juomavettä. – Pasilassa remontoitiin siltoja ja katsoin, että betonilaudoitus oli ihan käyttökelpoista. – Mökkien määrästä, vessojen paikoista ja monista muista väänsimme pitkään kaupungin kanssa. Hän purki vanhan mökkinsä pois ja rakensi uuden tilalle. Jotkut katselevat paneelien virralla televisiota. Myös hän joutui siirtämään mökkinsä, kun saareen valmistui asemakaava. Mökki kierrätysmateriaaleista Rannan tuntumassa näkyy avara paikka, jossa on rakennuksen perustuksia ja vanha lipputangon paikka. Samoin väritys ja mökkien muodot on rakennusohjeissa tarkkaan rajattu. Kaverin pakettiautolla roudattiin kaksi reissua pitkospuiden päätyyn. Yhdistyksessä toivoimme, että jatkossa kaupunki huomioisi saaren paremmin, mutta niin ei ole käynyt. Minulla on pieni maakellari, jossa säilytän ruokaa
Muualla maassa ei laajoja kesämajaalueita ole. Pauli Jokinen. Lammassaaresta pääsee pitkospuita pitkin jatkamaan vielä pieneen Kuusiluotoon, jossa voi kesällä silitellä lampaita. Kesäksi oli hyvä päästä luonnon helmaan. Koitto on palkannut kesän ajaksi talonmiehen, joka asuu saarella ja pitää rakennuksista huolta. Lahden vastarannalle Kivinokkaan nousi myös kesämajoja, ja se on Helsingin suurin kesämaja-alue noin 500 mökillään. Kesämajat ovat hyvin helsinkiläinen ilmiö. Samaan aikaan kesämajoja rakennettiin myös lahden koillisrannalle Mölylään, josta maja-alue on sittemmin purettu pois. Tarinan mukaan se oli Suomen suurin hirsirakennus ennen Bomban talon valmistumista. – Talonmies neuvoo vieraita Pohjolan pirtin käytössä, pitää paikkoja siistinä ja tyhjentää vessoja, Koste kertoo. Pirtissä järjestetään juhlia, kuten kesähäitä. Sotien aikana ja sen jälkeen oli mahdollista rakentaa väliaikaisia vanerimökkejä, jotka piti purkaa talveksi pois. 1940-luvun lopulla sai luvan rakentaa pysyviä mökkejä. 41 Kesämajat ovat hyvin helsinkiläinen ilmiö. Kesämajojen lisäksi Lammassaaressa on muutamia yhdistyksen rakennuksia, kuten sauna ja saaren korkeimmalle paikalle rakennettu Pohjolan pirtti. Lammassaari onkin hyvin suosittu retkikohde. Vanhankaupunginlahden lisäksi kesämajoja on muun muassa Lauttasaaressa ja Laajasalossa. – Ensiksi helsinkiläiset tekivät tänne päiväretkiä ja tulivat kirkkoveneillä Hakaniemestä. Työväen Vanhankaupunginlahti Raittiusyhdistys Koitto on hallinnoinut Lammassaarta jo 1800-luvun lopulta. Lammassaari on osa Vanhankaupunginlahden kesämajayhteisöä. Vanhankaupunginlahti on tärkeä muuttolintujen levähdysja pesimäpaikka. Muualla maassa ei laajoja kesämaja-alueita ole. Retkeilyä ja kesähäitä Lammassaari on mökkialueesta huolimatta yleistä puistoaluetta, jossa on polkuja ja lintutorni. Lammas koristaa Lammassaaren mökin pihaa. Kesämajat rakennettiin työväestön tarpeisiin aikana, jolloin Helsinki kasvoi ja työväenalueilla Kalliossa ja Sörnäisissä asuttiin hyvin ahtaaksi. toilta kannattaa lehdet harjata pari kertaa vuodessa
42 Asukkaiden iloksi, luonnon hyväksi ja kulujen karsimiseksi Korttelipihat takaisin Helsingin kantakaupungin sisäpihat voisivat olla asukkaiden yhteisiä kaupunkipuistoja, mutta nyt niissä on välimuureja, asfalttia, autoja ja roskalaatikoita. Näin kysyy Korttelipihat takaisin! -ryhmä, joka haluaa palauttaa korttelipihat kiviaitoja edeltäneeseen vehreään aikaan. M e haluamme herätellä asukkaita ja taloyhtiöitä miettimään, mihin kiviaitoja tarvitaan ja miten upeita paikkoja sisäpihat olisivat ilman niitä ja koko pihan kattavaa asfalttia, sanoo Kaisa Viitanen Punavuoresta.. Kenen ehdoilla pihoja oikein hallitaan
Viitanen on toinen Korttelipihat takaisin! -ryhmän perustajista ja luotsaa ryhmää vapaaehtoisena yhdessä Helsingin Kalliossa asuvan Anne-Mari Ahosen kanssa. Sitten kokoonnutaan kaikki yhdelle pihalle, jossa on tarjolla ruokaa ja juomaa kesäjuhlien tapaa. Helsingin kaupunki puolestaan tukee taloyhtiöiden hisseistämistä. Kaisa Viitanen kertoo ryhmän visioineen korttelipihafestivaalien järjestämistä, jonka seminaariosuudessa muun muassa tanskalaiset olisivat kertomassa omasta onnistumisestaan ja Helsingin yliopiston kaupunkibiologi siitä, mille eliöille pienikin viherpiha tarjoaa elinympäristön. Kivitaloja ei juurikaan ollut. – Kun konkreettisesti näkee pihojen ruudukkomaisuuden, pystyy kuvittelemaan, millaista siellä olisi ilman aitoja ja mitä yhteisöllisyys siellä voisi olla, Kaisa Viitanen toteaa. Helsingin kaupungin viemäriverkon kapasiteetti ei riitä kovalla sateella, ja hulevedet tulvivat yli Vantaanjokeen ja sieltä Suomenlahteen puhdistamattomina. Kuva: Lasse Lecklin – Viherryttäminen on aina myös ilmastoteko. Mutta pienikin viheralue, vaikkapa viherkatto pyörätelikatoksen päällä, imee sadevesiä, eivätkä kaikki valu viemäriin, sanoo Helsingin Punavuoressa asuva Kaisa Viitanen, joka on toinen Korttelipihat takaisin! -ryhmän perustajista. Kööpenhaminasta mallia Kööpenhaminan kaupunki on 1970-luvulta lähtien antanut taloyhtiöille rahallisesta tukea piha-aitojen poistamiseen ja pihojen yhtenäistämiseen. Kiviaidat, joista osa on vuosien saatossa muuttunut yläosaltaan. 43 – Itse olen ollut taloyhtiömme hallituksessa, missä tehtävässä koin olevani outo lintu, kun puhuin yhteisöllisyydestä ja istutuksista ja naapuritalon ja meidän talomme välisen muurin poistamisesta. Viitanen korostaa, että on tärkeää, että asukkaat saavat riittävästi tietoa siitä, mitä kaikkea korttelipihat mahdollistavat. Raakamakkarat ovat Viiskulmasta Ferin makkaratehtaasta. Korttelijuhlista liikkeelle Korttelijuhlat on Viitasen mukaan mainio tapa käynnistää korttelipihahanke: avataan pihaportit ja jokaisella pihalla on asukas toivottamassa muut tervetulleiksi. Lisäksi olisi kaupunkikierros, jossa lähdettäisiin vaikkapa Kruunuhaan asukasyhdistyksen kanssa kulkemaan kauniilla sisäpihoilla. Kiviaitojen tarkoitus oli estää tulipaloja leviämästä koko kortteliin ja kaupunkiin. Taloyhtiöiden hallitusten pitää sen jälkeen kokoontua yhteen ja jos päästään yksimielisyyteen, viedä hanke oman yhtiökokouksensa päätettäväksi. Muurit ylitettäisiin kapuamalla vankoille, muurien luo väliaikaisesti tuoduille porrastikkaille, joilla näkee muurin yli ja pääsee ikään kuin liikkumaan aidattomassa pihassa. Haluaisimme ottaa oppia heidän onnistumisestaan ja kutsua heidän piha-asiantuntijoitaan Helsinkiin niistä kertomaan. Kuva: Teemu Ullgrén Yli sata vuotta sitten Helsingin kaupungin määräyksestä palomuureiksi rakennetut kivimuurit erottavat yhä toisistaan kantakaupungin sisäpihoja. – Kööpenhaminassa on todella upeita ja viihtyisiä korttelipihoja. – Samalla voi kuulostella asukkaiden reaktioita, toiveita ja tarpeita. Korttelijuhlissa herkuteltiin oman kaupunginosan yrittäjien valmistamilla herkuilla. Musiikki soi ja joku pitää puheen, jossa luodaan yhteishenkeä ja visioidaan tulevaa. Silloiset talot olivat puurakenteisia ja puulämmitteisiä ja halkovarastot sijaitsivat sisäpihoilla
Vanhat muurit voivat olla kauniita eikä niitä kannatakaan purkaa kokonaan. Kuva: Lasse Lecklin. Kaisa Viitanen ottaa esimerkiksi töölöläisen aidatun sisäpihan, jossa on samanlaista roskalaatikkorivistöä aidan molemmin puolin pienellä alueella. Yhteispihoista kustannussäästöjä Kolme vuotta sitten perustettu ryhmä haluaa palauttaa Helsingin korttelipihat kiviaitoja edeltäneeseen aikaan. Kuva: Lasse Leckin parhaansa mukaan niiden poistamisen puolesta toimineet. Juhlat järjesti Korttelipihat takaisin! -ryhmä ja niiden tavoitteena oli tutustuttaa eri taloissa asuvia naapureita toisiinsa ja edistää yhteispihan syntymistä. Joskus minun on tehnyt mieli ottaa hakku käteen ja Jokainen piha on uniikki ja vaatii omanlaisensa ratkaisut. Tämä tila kaipaa aukkoa muuriin ja portaita pihojen väliin. Toisella talolla on viherpiha ja toisella asfalttipiha autoineen. Siinä perspektiivissä kolmen vuoden työ niiden kaatamiseksi on aika lyhyt aika. Viitanen näkee, että suurin syy tähän on taloyhtiöiden asukkaiden konservatiiviset, jossakin määrin lähes primitiiviset ajatukset. Helsingin kaupunkikin on jo 1970-luvulta lähtien kieltänyt uusien aitojen rakentamisen ja suositellut vanhojen poistamisesta, mutta harva taloyhtiö on niistä luopunut. verkkoaidaksi, ovat edelleen paikoillaan, vaikkei niitä ei ole tarvittu enää vuosikausiin. – Itse olen ollut taloyhtiömme hallituksessa, missä tehtävässä koin olevani outo lintu, kun puhuin yhteisöllisyydestä ja istutuksista ja naapuritalon ja meidän talomme välisen muurin poistamisesta. Monesti niihin on valikoitunut ihmisiä, joilla on taloudellista tai taloteknistä osaamista, eikä heitä niinkään kiinnosta sellaiset asiat, joita ei voi rahassa mitata, kuten yhteisöllisyys, asukkaiden viihtyisyys, luonnon monimuotoisuus ja naapurisuhteet. Me ja ne muut ihmiset Kaisa Viitasen ja Anne-Mari Ahosen omista kotitaloista piha-aidat eivät ole hävinneet, vaikka he ovat Jutun kuvat on otettu Helsinki-päivänä 2016 Punavuoressa Tiklin korttelissa. 44 Piha muitakin kuin autoja varten Ihmiset ovat Kaisa Viitasen mukaan innostuneita korttelipihoista, mutta empivät. Jos pihalla on kuutisen autopaikkaa, jotka ovat asukkaille lähes ilmaisia, pitää muutama ihminen koko pihaa vallassaan, kun taas muut menettävät pihan. – Korttelipihat ehkä toisivat takaisin talonmiehet vaihtuvien huoltomiesten sijaan, koska yhdessä isossa korttelissa olisi paljon ja moninaisia tehtäviä. Yhtenäinen piha tarjoaisi mahdollisuuden siihen, että taloyhtiöt pystyisivät hoitamaan jäteja kiinteistöhuoltotoimintoja yhdessä, mikä säästää kustannuksia ja vähentää rekkarallia pihalla ja kaupungilla. Keväällä se sitten sulaisi pois. Avoimella pihalla sitä vastoin lumi voitaisiin kerätä lumikasaksi, josta olisi iloa lapsille pulkkamäkenä. Aidat ovat olleet yli sata vuotta. Aukko muuriin, edes kokeeksi Viitanen on vähän turhautunut ihmisten vastahankaisuuteen, kun hän itse on selkeästi oivaltanut korttelipihojen tarjoamat lähes rajattomat mahdollisuudet asukkaiden elinympäristön viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden parantamiseksi. Pihojen yhteensovittamisessakin voi olla haasteita. – Kaikkia autoja ei saada pois pihoilta, koska eivät ne mahdu katujen varsille, mutta koko ajan autojen määrä vähenee kantakaupungissa, koska ihmiset käyttävät julkista liikennettä tai yhteiskäyttöautoja, kuten minäkin. – Kun talvella on satanut lunta, eri talojen pihoja auraavat eri huoltoyhtiöt, jotka lisäksi kuljettavat lumen pois, kun pihalla ei ole tilaa lumen kippaamiselle. Taloyhtiöiden hallituksetkin saattavat Viitasen mukaan olla jarruna. – Vanhaa rataa on helppo kulkea, mutta vaatii rohkeutta ja avointa mieltä lähteä tekemään muutoksia. Hyvä ratkaisu on Viitasen mielestä asiantuntijan palkkaaminen avuksi, kun lähdetään uudistamaan pihaa ja sen toimintoja. – On meidän talomme asukkaat ja raja-aitojen toisella puolen muiden talojen asukkaat, jotka tuntemattomina ovat vähän epäilyttäviä
Kallioon yhteispiha kesällä Helsingissä on jo muutamia korttelipihoja, joista tunnetuimpia ovat Apinalinna Vallilassa ja Gripenberg Taka-Töölössä ja Sonck Etu-Töölössä. Arkkitehti Juha Ilosen mielestä kaikkia vanhoja muureja ei pitäisikään kokonaan purkaa, koska niistä huokuu historia, vaan tehdä niihin kulkuaukkoja, jotta pihalta toiselle pääsee liikkumaan. Niitä ei ole rakennettu, vaan niissä on aina ollut aidoista vapaa yhteispiha. Korttelipihahankkeita on muissakin kaupungeissa. Kahden taloyhtiön korttelipiha on syntymässä Kallion Harjuun tänä kesänä, kun talojen välinen aita puretaan. Kuinka tähän saisi yhteyden. tehdä aukkoja aitamuuriin, mikä sinänsä voisi olla yksi keino edistää asioita. – Fiksu idea vapauttaa piha-alaa muuhun tarkoitukseen ja pidentää jäteastioiden tyhjennysväliä, Kaisa Viitanen kehuu. Hän on käynyt kaikilla Helsingin sisäpihoilla ja julkaissut niistä kirjoja. 45 Viheriöivät korttelipihat tarjoavat moninaiset mahdollisuudet lisätä asukkaiden viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Katsoa, mitä tapahtuu. Pihat ovat pikkuisen eri tasossa. Porrastukset tekevät pihasta elävän ja kivan näköisen, Kaisa Viitanen sanoo. Uniikit korttelit vaativat uniikit ratkaisut. Samalla kustannuksia säästyy ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus kasvaa. Esimerkiksi Kokkolan kaupunki on tehnyt oppaankin siitä, kuinka pihoja voisi Paneelikeskustelun asiantuntijat toivoivat, että kantakaupungin taloyhtiöt alkaisivat rohkeasti edistää yhteispihoja. – Kukkatai viheristutuksille muuri luo kauniin taustan. Pilottikorttelista muut voisivat käydä ammentamassa ideoita. Alustavasti kaupunginjohtajan kanssa on keskusteltu korttelipihakilpailun järjestämisestä, johon kaikki korttelit voivat osallistua. – Olemme käyneet apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen luona kaupunginkansliassa ja tavanneet asiantuntijoita. Helsingin kaupunki valitsee voittajakorttelin, jota se sitten tukee muutoksessa. Kuva: Lasse Lecklin. – Tuki voi olla esimerkiksi pihasuunnittelua. Samalla talot ottavat käyttöön maanalaisen yhteisen jätesammion, jossa jätepuristin. Kuva: Lasse Lecklin Toiselta puolelta tämä aita on puolentoista metrin korkuinen, täällä pudotusta on yli kolme metriä ja ikkunoita. Pihojen ei myöskään tarvitse olla samassa tasossa. Vasemmalta maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa Helsingin rakennusvalvontavirastosta, Petri Vainikainen Kotikadun kiinteistöpalvelusta, taloyhtiön edustaja Tuuli Sarvilinna, silloinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä arkkitehti ja korttelipihakirjailija Juha Ilonen. Tuleeko häiriöitä tai varkausaalto ja jos tulee, aukon saa umpeen tai jos ei, asioita uskaltaa viedä pari askelta eteenpäin. Helsingin kaupunki alustavasti mukana Vaikka Kaisa Viitasta onkin vähän harmittanut toimien tyssähtäminen omassa korttelissa, hän ei ole lannistunut, vaan panostaa nyt toimintaan, joka puhuttelee koko Helsinkiä
Kaikkien ääni kuuluville Kaikkien asukkaiden toiveita pihasta on syytä kuulla, vuokralaistenkin, koska Helsingin asukkaista puolet asuu vuokralla. Heidän elämänlaatuaan parantaisi suuresti, jos he pääsivät hissillä suoraan omalle pihalle tai voisivat edes ikkunasta seurata elämää pihalla. – Selvää on, että korttelipihahanke nielee rahaa, mutta säästää pidemmällä tähtäimellä ja siitä hyötyvät kaikki asukkaat. – Vanhuksista kaikki eivät pääse palvelutaloihin eivätkä he jaksa kävellä puistoon asti. 46 Jo 15 minuutin oleskelu puistomaisissa olosuhteissa, jossa on vihreää ja puut havisevat, laskee stressihormonitasoa ja tasaa hengitystä. Kaupunkitutkija Johanna Liliuksen väitöskirjatutkimuksen mukaan kantakaupungin asukkaat eivät juurikaan käytä pihojaan, vaan esimerkiksi pienten lasten kanssa mennään leikkipuistoihin. – Sinkuista moni taitaa elää somessa eikä juurikaan tunne naapureitaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jo 15 minuutin oleskelu puistomaisissa olosuhteissa, jossa on vihreää ja puut havisevat, laskee stressihormonitasoa ja tasaa hengitystä. Sama vaikutus on pihalla, jos puut ovat riittävän korkeita. Helsingissä on kuitenkin koko maan laajin kantakaupunkialue. Taloudellisesti plussan puolella ollaan varmaankin 10 vuoden päästä. He jäävät tavallaan panttivangeiksi omaan kotiinsa. Kotipiha olisi luonteva paikka mennä kirjaa lueskelemaan, aamukahvia juomaan tai naapureita tapaamaan tai huikata hyvät huomenet. Jokainen toki omalla tavallaan. Uskon, että yhteishenki kasvaa ja viihtyvyys lisääntyy, kun pihalla vietetty aika ja puuhastelu tutustuttaa asukkaat toisiinsa. Suomalaiset ovat aina tienneet, että metsässä mieli rauhoittuu. Kaisa Viitanen pitää puistoja tarpeellisina, mutta ihannetilanne olisi, että omassa kotitalossa oli vehreä, kutsuva piha, joissa liikkuisivat muutkin kuin autot. Muilta osin aika nopeastikin. vaalia ja tuoda sinne viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kaisa Viitanen ehdottaa kaikille suunnatun kyselyn tekemistä, mutta myös perinteisesti paperimuodossa, koska kaikki eivät ole netissä ja somessa. Liisa Airaksinen Metsän voimaa kotipihalta Lasten määrä on kantakaupungissa reilussa kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja koska Helsingissä on kallista asua, ihmiset asuvat entistä ahtaammin. – Korttelipiha vastaa puistomaisia olosuhteita, jos pihapuut ovat riittävän korkeita, Viitanen sanoo.
– Odotamme innolla, että pääsemme palauttamaan historiallisen Marmoripalatsin uuteen loistoonsa, toteaa HGR Property Partners Oy:n toimitusjohtaja Kari Helin. Hän asui huvilassa perheineen kuolemaansa saakka. Waldenin kuoleman jälkeen vuonna 1946 valtio vuokrasi rakennuksen, ja se toimi vuosina 1947-48 käydyn asekätkentäoikeudenkäynnin näyttämönä. Kuva: Senaatti-kiinteistöt/Tuomas Uusheimo. harkitsevien asiakkaiden oman suunnittelun avuksi. Marmoripalatsi remontoitiin vasta perustetulle Helsingin hovioikeudelle, joka toimi talossa 1952-84. Myyntiprosessin aikana Senaatti-kiinteistöt teetti kohteen käyttömahdollisuuksista visiosuunnitelmia, jotka sisälsivät kolme erilaista konseptia. Pitkään sairastellut Keirkner kuoli ennen kuin talo ehti valmistua, joten uuteen taloon muutti hänen leskensä Lydia. Senaatti on etsinyt vuodesta 2012 lähtien arvorakennukselle ostajaa, joka pystyy investoimaan merkittävästi kiinteistön kunnostamiseen suojelunäkökohdat huomioiden. Sen jälkeen tilat olivat työtuomioistuimen käytössä maaliskuuhun 2012 saakka. Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1. Suunnittelun taustatyötä tehtiin yhteistyössä muun muassa Museoviraston, ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. 47 Kaivopuistoon suunnitteilla asuntoja Marmoripalatsille uusi omistaja Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi halutaan palauttaa uuteen loistoon. Kati Wikström. Tilat ovat olleet käyttämättöminä vuodesta 2012. V altion kiinteistöomaisuudesta ja sen kehittämisestä vastaava Senaatti-kiinteistöt on myynyt Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan suojellun Marmoripalatsin kotimaiselle kiinteistösijoitusja kehitysyhtiö HGR Property Partnersille. Konseptit suunniteltiin ostoa Osa Marmoripalatsin sisätiloista on niin arvokkaita, että niitä koskee laki rakennusperinnön suojelusta. Kuva: Senaatti-kiinteistöt/Tuomas Uusheimo. Visiosuunnitelmat antavat osviittaa siitä, mikä on suojelun ja rakentamisen näkökulmasta mahdollista. Arvokas suojelukohde saa nyt osaavan omistajan, joka pystyy kunnostamaan rakennuksen ja antamaan sille sen arvoa kunnioittavan uuden elämän, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä. Kuva: Senaattikiinteistöt. Senaatti-kiinteistöt johtaja Mauri Sahi on tyytyväinen, että suojelukohteen pitkä myyntiprosessi on saatu päätökseen. desta 2012 myynnissä olleeseen arvorakennukseen suunnitellaan asuntoja. Valtaosa satavuotiaan Marmoripalatsin alkuperäisestä loistosta on yhä tallella, ja osa sen sisätiloista on niin arvokkaita, että laki rakennusperinnön suojelusta koskee niitä. Rajoituksista huolimatta taloon on mahdollista rakentaa kaikki nykyajan vaatimukset täyttävät mukavuudet. VuoSuojeltu Marmoripalatsi historian näyttämönä Ruukinpatruuna August Keirkner rakennutti Marmoripalatsina ja Villa Keirknerina tunnetun huvilan Kaivopuiston laitaan eläkepäiviään varten. Helsingin Kaivopuiston Marmoripalatsiin rakennetaan asuntoja. Huvilan osti vuonna 1937 paperitehtailija Rudolf Walden, josta tuli talvisodan jälkeen Suomen puolustusministeri. Rakennuksen havaittiin soveltuvan hyvin oikeuden istuntopaikaksi ja se päätettiin ostaa valtiolle vuonna 1949. Marmoripalatsin ostanut HGR Property Partners on kotimainen kiinteistösijoitusja kehitysyhtiö, joka on keskittynyt pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kiinteistökohteisiin ja kehityshankkeisiin. Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi on valmistunut vuonna 1918. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että pitkä myyntiprosessi on saatu onnistuneesti päätökseen
Hyvin harvoin kerrostalossa syttynyt tulipalo uhkaa muita asukkaita. Se on sitten vakavampi juttu, jos ovi asunnosta porrashuoneeseen jää auki, muistuttaa Telaranta. S uomessa sattui vuonna 2018 yhteensä 1259 kerrostalopaloa. Sitä korkeammissa kerrostaloissa tarvitaan jo nostolava-autoa. – Meillä ei ole ensinnäkään massiivista määrää korkeaa kerrostalorakentamista ja vastaavasti hyvin korkeissa kerrostaloissa automaattinen sammutuslaitteisto rajaa palon niin, ettei se pääse leviämään asunnosta toiseen. 48 Massiiviset kerrostalopalot harvinaisia Suomessa Talojen turvallisuus kuntoon Asukas voi vaikuttaa merkittävästi omalla toiminnallaan koko taloyhtiön turvallisuuteen. Porrashuone on yleensä paras reitti ulospääsyyn hätätilanteessa, mutta joissain tapauksissa savun leviäminen estää tämän uloskäytävän käytön. Tällöin on tärkeää muistaa sulkea ovet kunnolla perässään. Palo-oviin päivitystä Kari Telarannan mukaan kerrostalohuoneistojen palo-ovia olisi. Niinpä oma asunto on suositeltu paikka odottaa palokunnan saapumista. – Jos sammuttaminen ei onnistu, palavasta asunnosta on Vanhat palo-ovet eivät estä kovinkaan hyvin tulipalon leviämistä, vaan ne saattavat palaa puhki jo 20 minuutissa. Joissakin matalammissa 3-4 kerroksisissa taloissa ulospääsy on mahdollista myös ikkunan tai varatienä toimivan parvekkeen kautta. Tämä on reilut 140 tapausta vähemmän kuin vuonna 2017. Meillä on kuitenkin paljon 90-luvulla tai sitä ennen rakennettuja kerrostaloja, joihin ei ole suunniteltu nostolava-autoa varten varatiemahdollisuutta eli rakennettu pelastustietä. Oven sulkeminen aina tärkeintä Tulipalojen varalta kerrostaloihin on rakennettu pääsääntöisesti yksi pääuloskäynti ja varauloskäynti. poistuttava ennen olosuhteiden muuttumista hengenvaarallisiksi. – Uusimmat kerrostalot on rakennettu siten, että palokunta voi nousta 3-4 kerrokseen vetotikkailla ja pelastaa ihmisen varatieikkunan tai parvekkeen kautta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) johtavan asiantuntijan Kari Telarannan mukaan suomalainen kerrostalokanta on rakennettu siten, että tulipalot saadaan yleensä taltutettua hyvin nopeasti
Onnettomuustutkimuskeskus selvitti 2014 Turun kerrostalopalon tutkinnan yhteydessä palo-ovien toimivuutta ja tuli siihen tulokseen, etteivät vanhat palo-ovet estä kovinkaan hyvin tulipalon leviämistä, vaan ne saattavat palaa puhki jo 20 minuutissa.. – On tärkeää, että remontin tekijöillä on vaadittavat tulityökortit suoritettuna. Suomen pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa sattui viime vuonna yhteensä 1259 kerrostalopaloa. 49 – Uusimmat kerrostalot on rakennettu siten, että palokunta voi nousta 3-4 kerrokseen vetotikkailla ja pelastaa ihmisen varatieikkunan tai parvekkeen kautta. Tämä on tosi hyvä järjestely niihin tilanteisiin, kun ihminen ei paniikissa ymmärrä sulkea ovea perässään, Telaranta toteaa. Pelastussuunnitelmaan liittyviä asioita ei käydä kovin hyvin läpi yhtiökokouksissa, vaikka on erityisen tärkeää, että näistä asioista keskusteltaisiin jo etukäteen. Esimerkiksi porraskäytävään ei pidä jättää mitään sinne kuulumatonta tavaraa. Se on yksi merkittävimmistä turvallisuusteoista, joita taloyhtiössä voidaan tehdä. Se on halpa ja tosi hyvä paloturvallisuuslaite, Telaranta vakuuttaa. Matti Kuoppala syytä modernisoida. Ja jos urkoitsija käyttää remontin aikana esimerkiksi nestekaasuja, on hyvä miettiä, missä nestekaasupulloja voidaan säilyttää turvallisesti. – Palokunta voi evakuoida porrashuoneen kautta ihmisiä, kun tila on saatu savunpoistoluukun avulla tyhjennettyä savusta. – Keittiöön voi asentaa lämpöön reagoivan palovaroittimen, mutta savuun reagoivaa sinne ei kannata asentaa. Niitä pitää olla asunnossa riittävästi ja ne pitää sijoittaa keskeisille paikoille. Myös savunpoistoluukun asentaminen porrashuoneeseen auttaa merkittävästi tulipalon sammuttamista ja pelastustoimenpiteitä. Siksi on tärkeää, että olisi ihmisiä, joita pyytää näissä tilanteissa apuun. Ei roinaa porraskäytävään Kaikki taloyhtiön asukkaat voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että kerrostalossa on turvallista liikkua. Apua saattavat tarvita myös muut kuin ikääntyneet, esimerkiksi liikuntavammaiset, Telaranta tähdentää. – Näppituntumani on se, että taloyhtiöiden hallituksilla on varaa ottaa vahvempaa roolia taloyhtiön turvallisuudesta, toteaa SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta. – Vanhemmille ihmisille jo palovaroittimen pariston vaihto voi olla haastavaa. Näin ollen on tärkeää jo asumisturvallisuuden kannalta, että liikuntakyvyltään rajoittunutta ihmistä autetaan nuorempien taholta mahdollisimman paljon. Jokainen makuuhuone on suositeltavaa varustaa palovaroittimella. – Näppituntumani on se, että taloyhtiöiden hallituksilla on varaa ottaa vahvempaa roolia taloyhtiön turvallisuudesta. – Palo-oviin voi asentaa myös sulkijalaitteet. Kari Telarannan mukaan yli kolmen huoneiston asunto-osakeyhtiöissä kannattaa käyttää nykyistä enemmän aikaa ja vaivaa pakolliseen pelastussuunnitelman tekoon, taloyhtiön riskeihin, niiden ennaltaehkäisyyn sekä toimenpiteisiin riskin toteutuessa. Väliotsikko Tämän päivän Suomessa on yhä yleisempää, että ikääntyvä ihminen asuu elämänsä viimeiset vuodet kotonaan. Paloturvallisuus kuntoon remontin yhteydessä Erilaisten remonttien tekeminen on yleistä koko ajan vanhenevassa kerrostalokannassa. Keskeinen tekijä omasta asunnosta pois pääsemiseen tulipalon sattuessa on toimiva palovaroitin. Kari Telaranta muistuttaa, että esimerkiksi putkiremontin tekijällä on suuri vastuu siitä, että kerrostalon rakenteet säilyvät paloturvallisina myös urakan jälkeen
Kerrostaloasumisesta väärä mielikuva Samoilla linjoilla on myös toisen turvapalveluyrityksen, Verisuren toimitusjohtaja Alexander Gräsbeck. T aloyhtiöissä ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota turvallisuusasioihin. Moni ei tule kuitenkaan ajatelleeksi, että jotkut riskit ovat kerrostaloasunnoissa jopa suurempia kuin pientaloissa. Pellikalla on Finanssialan Keskusliiton rikosilmoitinjärjestelmien suunnittelijan pätevyys ja hän käy tarvittaessa esimerkiksi taloyhtiöiden kokouksissa esittelemässä turvateknisiä laiteratkaisuja. Ne on aika helppo liittää remonttiin mukaan. Saneerausurakat käsittävät usein huoneistojen lisäksi myös kerrostalon kellaritilat, joissa hälytysjärjestelmillä on tärkeä tehtävä mahdollisten murtojen ja vesivahinkojen sekä palotilanteiden estämisen sekä mahdollisen havaitsemisten kannalta, toteaa Pellikka. Tätä mieltä ovat asiantuntijat. – Nyt kun taloyhtiössä tehdään linjasaneerauksia, olisi hyvä aika ottaa esille myös turvatekniset lai. Hänen mukaansa kerrostaloasuminen luo helposti väärän mielikuvan, jonka mukaan asuminen olisi turvallisempaa kuin pientalossa. Kerrostalossa Verisuresta kerrotaan, että heidän asiakkaistaan 90 prosenttia hankkii kotiinsa laajan hälytysjärjestelmän, johon kuuluvat murtoturvapalvelun lisäksi paloturva ja suoja vesivahinkojen varalta. Tätä mieltä on espoolaisen turvajärjestelmien toimittajan, Wellsec Oy:n toimitusjohtaja Mika Pellikka. – Kerrostaloasumisessa esimerkiksi palon riski kertautuu asukkaiden määrällä, kun taas esimerkiksi omakotitalossa oma tarkkuus ja huolenpito ennaltaehkäisevät paloja. tehankinnat. 50 Hälytysjärjestelmille käyttöä myös kerrostaloissa ”Tulipalon riski kertautuu asukkaiden määrällä” Kerrostalossa asumisen turvallisuuteen ei kannata tuudittautua
Turvallisuusasioihin perehdytään siinä vaiheessa, kun asunnon hankinta on ajankohtainen. Laaja järjestelmä suosituin Verisuresta kerrotaan, että heidän asiakkaista peräti 90 prosenttia hankkii kotiinsa laajan hälytysjärjestelmän, johon kuuluvat murtoturvapalvelun lisäksi paloturva ja suoja vesivahinkojen varalta. – Tilastojen mukaan kerrostaloasuntoihin myös murtaudutaan yhtä lailla kuten omakotitaloihinkin, varoittaa Verisuren toimitusjohtaja Alexander Gräsbeck. – Kännykkäohjaus on siitä kätevä, että esimerkiksi kukankastelijalle ei tarvitse hankkia omaa koodia, vaan hälytyksen voi laittaa tilapäisesti pois päältä oman kännykän kautta, kehuu Pellikka. Asunnonostajat asiakkaina Pellikan mukaan ihmiset, jotka suunnittelevat turvateknisten laitteiden hankintaa, ovat yleensä 35-60-vuotiaita. Lapsiperheissä tämä edellä mainittu ominaisuus on koettu tarpeelliseksi. Kellarimurrot lisänneet asennuksia Mika Pellikan mukaan hälytysjärjestelmien asennukset kerrostaloihin ovat lisääntyneet viime aikoina selvästi johtuen muun muassa kellareihin tehtyjen murtojen määrästä. Hälytysjärjestelmien ominaisuuksiin kuuluu myös niin sanottu yötilavalvonta esimerkiksi oville. Tämän vuoksi normaalin käyttölukon takalukitus tulee olla käytössä ja lisäksi on hyvä hankkia erillinen varmuuslukko, muistuttaa Gräsbeck. – Kun asiakas hankkii hälytysjärjestelmän omaksi, pakettihinnat liikkuvat 1250 eurosta ylöspäin. Langattomuudessa on omat hyvät puolensa, sillä se ei vaadi seiniin erikseen kaapelointeja. Mutta kyllä me kaapelitkin saamme kourutettua nätisti piiloon, Pellikka lupaa. 51 – Kerrostaloasumisessa esimerkiksi palon riski kertautuu asukkaiden määrällä, kun taas omakotitalossa oma tarkkuus ja huolenpito ennaltaehkäisevät paloja. kuka tahansa naapuri voi huolimattomuudellaan aiheuttaa vaaran, siksi toimivat palovaroittimet ovat huomattavan merkittävässä roolissa. Monta kertaa laitteita asennetaan siinä vaiheessa, kun kotia remontoidaan. Yötilavalvontahälytys aktivoituu myös ulkopuolisen tekijän murtautumisyrityksestä, kertoo Pellikka. – Me toimitamme koteihin käytännössä kahta eri vaihtoehtoa, täysin langatonta sekä langallista hälytysjärjestelmää. Pakettihinnat sisältävät laitteet ja asennuskustannukset. Ikääntyvien ihmisten tarve liittyy taas henkilöhälyttimiin, mitkä on helppo yhdistää tämän päivän hälytysjärjestelmiin. – Tilastojen mukaan kerrostaloasuntoihin myös murtaudutaan yhtä lailla kuten omakotitaloihinkin. Hälytysjärjestelmä hälyttää, mikäli lapsi herättyään avaisi oven vielä muun perheen nukkuessa. Langattomassa hälytysjärjestelmässä on omat hyvät puolensa, sillä se ei vaadi seiniin erikseen kaapelointeja. – Usein kerrostalokodissa on suojattavia ovia vähemmän kuin suuressa pientalossa, mutta toisaalta katutasolla sijaitsevan kerrostalokodin ikkunoiden suojaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hintaan vaikuttaa myös mahdolliset lisälaitehankinnat, eli halutaanko järjestelmäpakettiin lisätä vaikkapa vesivahinkoilmaisimia, paloilmaisimia ja liiketunnistimia, Pellikka selvittää. Wellsec Oy:n toimittamien turvajärjestelmien hankinta voidaan tehdä kahdella eri tavalla: joko suoraan omaksi ostamalla tai rahoitussopimuksella. – Jokaiseen ikähaarukkaan liittyy omat tarpeensa. – Nyt kun taloyhtiössä tehdään linjasaneerauksia, olisi hyvä aika ottaa esille myös turvatekniset laitehankinnat, neuvoo Wellsec Oy:n toimitusjohtaja Mika Pellikka. Jokaiselle käyttäjälle ohjelmoidaan oma käyttäjäkoodi ja halutessaan voidaan luoda myös tilapäisiä käyttäjäkoodeja esimerkiksi sukulaisille tai naapureille. Kun asukas alkaa miettiä kotiinsa sopivaa hälytysjärjestelmää, on tärkeintä tietää, että järjestelmä on räätälöity juuri oman kodin tarpeisiin – ettei koti tule alitai ylisuojatuksi. Tietoisuutta turvateknisten laitteiden tarpeellisuudesta ovat lisänneet paloja vesivahinkotapaukset sekä laitetoimittajien kotitalouksille suunnattu markkinointi eri medioissa. Hälytysjärjestelmän käyttö toteutetaan yleensä näppäimistön avulla, josta järjestelmä voidaan päälleja poiskytkeä sekä kuitata hälytykset. Matti Kuoppala. Järjestelmiä voidaan ohjata myös kauko-ohjaimilla sekä mobiilisovelluksen avulla. – Usein kerrostalokodissa on esimerkiksi suojattavia ovia vähemmän kuin suuressa pientalossa, mutta toisaalta katutasolla sijaitsevan kerrostalokodin ikkunoiden suojaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kertoo Verisuren toimitusjohtaja Alexander Gräsbeck
Kuva: Markus Dahlström Pelastussuunnitelman laadinnan tavoitteena on kehittää riskien tunnistamista, ennaltaehkäisyä sekä varautumista onnettomuustilanteissa toimimiseen. Koko taloyhtiön hallitus vastaa Linnanmaanrannan taloyhtiöön ei ole nimetty ketään yksittäistä pelastusvastaavaa, vaan pelastussuunnitelmasta vastaa hallitus yhdessä. Ei tehdän viranomaisia varten Pelastussuunnitelmassa keskitytään jokapäiväiseen turvallisuuteen vaikuttaviin asioihin. Matti Kuoppala Lähde: Sisäasiainministeriö. Taloyhtiön isännöitsijä Juhani Piukkula kertoo, että pelastussuunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain hallituksen kokouksen yhteydessä. Pelastuslaitoksen suorittaessa asuinkiinteistöihin kohdennettua asiakirjavalvontaa, ohjeistetaan asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman tai sen yhteenvedon lähettämisestä erikseen. Pelastuslaki ei velvoita asuinkiinteistöjä toimittamaan pelastussuunnitelmaa tai sen yhteenvetoa pelastusviranomaiselle. Piukkulan mukaan myös isännöitsijällä on omat velvollisuutensa herättää keskustelua taloyhtiön turvallisuusasioista. ”Lopulta jokainen ihminen on itse vastuussa omien tekojensa ja valintojensa turvallisuudesta.” Tässä tapauksessa pelastussuunnitelmaa ei onneksi tarvinnut toteuttaa. Pelastussuunnitelman laatimisvelvoite perustuu lainsäädäntöön. Oulun Linnanmaanranta As Oy:ssä pelastussuunnitelma on tehty vuonna 2015. V iranomaiset eivät yksin voi vastata turvallisuudesta, vaan esimerkiksi asuinkiinteistöjen turvallisuudesta vastaavat asukkaat yhdessä ja lopulta jokainen ihminen on itse vastuussa omien tekojensa ja valintojensa turvallisuudesta, todetaan Suomen sisäasiainministeriöstä. Suunnitelmaa ei laadita ja ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan kohteen ja sen asukkaiden tarpeisiin. Sen laadinnan tavoitteena on kehittää riskien tunnistamista, ennaltaehkäisyä sekä varautumista onnettomuustilanteissa toimimiseen. Vaikka pelastusviranomainen valvoo palotarkastuksen yhteydessä pelastussuunnittelua, ei ensisijainen näkökulma ole valvonnallinen, vaan tavoitteena on omatoimisen varautumisen tukeminen ja ohjaaminen. Isännöitsijällä ei ole tiedossa, että tässä taloyhtiössä pelastussuunnitelmaa olisi jouduttu toteuttamaan käytännön tasolla. – Pelastussuunnitelma on tehty perinteiselle pohjalle paperille ja sähköisesti taloyhtiön nettisivuille. Omasta henkilökohtaisesta sekä oman ympäristön turvallisuudesta huolehtimisesta käytetään nimitystä omatoiminen varautuminen. – Isännöitsijän velvollisuus on varmistaa, että pelastussuunnitelma on tehty ja että se pidetään ajan tasalla. Joskus isännöitsijä tekee suunnitelman, mutta yleensä joku muu. Asuinkiinteistöissä omatoimisen varautumisen työvälineenä toimii pelastussuunnitelma. 52 Asukkaat vastuussa turvallisesta taloyhtiöstä Pelastussuunnitelma tukena Asuntopalojen lisäksi Suomessa tapahtuu vuosittain yli tuhat vaaratilannetta, jossa palon alku uhkaa levitä rakennuksessa
– Näin voidaan ennakoida toimivuus palossa ja samalla varmistetaan, että keskusyksikön akkujen kunto riittää. – Asunto suojataan useinmiten tällä tavoin ilman, että ostajalta kysytään millaisen suojaustason hän toivoo, varoittimet sijoitetaan poistumisteille, koska ne tulee olla määräysten mukaan suojattuja sen sijaan makuuhuoneet jäävät yleensä vaille suojaa mikä on huono ratkaisu. Jollei kukaan ole kotona mahdollisen palon sattuessa, sen havaitseminen jää sattuman varaan, sanoo toimitusjohtaja Peter Kvis. Kerrostalokohteissa on yhteistyötä Keskinäisen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa – Tyypillisesti kerrostalojen yhteistilat suojataan palovarointijärjestelmällä ja yleistiloista hälytys välittyy esimerkiksi huoltotai vartiointiliikkeelle. Kerrostalojen autohallien suojaaminen nousee entistä tärkeämpään rooliin sähköautojen myötä, sillä sähköautojen akuissa piilee erittäin suuri palokuorma. Asunnot suojataan omilla 230 voltin palovaroittimilla ja palohälytykset jäävät asuntojen sisälle. Kvis muistuttaa että makuuhuoneessa on iso palokuorma, koska sillä saattaa olla paristotoimisia leikkikaluja, puhelimia tai kannettavia tietokoneita. Kerran vuodessa huoltoliike tarkistaa ja testaa koko järjestelmän. Aiheellinen palohälytys menee eteenpäin pienellä viiveellä. Jos ilmaisin likaantuu tai siihen tulee vikaa, siitä menee ilmoitus huoltoyhtiölle – Palovaroitinjärjestelmään on mahdollista liittää jopa 512 erilaista ohjaustoimintaa. Myös asuntojen kaikki huoneet tulevat tällä tavoin suojatuiksi ja apu saapuu paikka mahdollisimman pian tositilanteessa. Ohjauksella voidaan sammuttaa liesi, uunin tai koko kiinteistön ilmanvaihto. Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) tänä vuonna julkaisema tutkimus osoittaa, että palovaroittimet eivät toimi ikuisesti. Juhani Karvonen. Iän myötä palovaroitin likaantuu ja saattaa ruostua sisältä, sen savuherkkyys muuttuu ja äänenvoimakkuus heikkenee. Varoittimia on oltava riittävä määrä. Järjestelmän takuu on viisi vuotta, jos tehdään vuosihuoltosopimus. – Korkeimmalla suojatasolla perhe on suojattu tulipalolta heidän nukkuessaan. Myös autohallit suojattava Palovaroittimet tulisi testata kuukausittain, minkä asiakkaat Kvisinj mukaan yleensä unohtavat. Niiden paristot tulisi taloyhtiön vaihtaa. Asuntojen osalta paras mahdollinen suojaustaso on, että jokaisessa huoneessa on palovaroitin, jotka on liitetty kiinteistön palovaroitinkeskukseen. – Palohälytyksen sattuessa asukas voi itse kuitata pois turhan hälytyksen, millä vältetään muiden asukkaiden häiritsemistä. Taloyhtiöissä, joissa on sähköverkkoon liitetyt palovaroittimet, kunnossapidosta vastaa taloyhtiö. Jollei kuittausta tule, välittyy hälytys keskukseen. Asuntojen ilmaisimien puhtaus ja jokainen asunnon palovaroitin testataan ja huolletaan. Vaikka siis paristo olisi kunnossa, palovaroitin voi olla käyttökelvoton, minkä vuoksi varoittimet kannattaa uusia kerran 5–10 vuodessa. Toimitusjohtaja Peter Kvisin mukaan koko kiinteistön paloturvallisuus paranee yhdistämällä asuntojen ja yleisten tilojen palovaroittimet samaan järjestelmään. Yhtiö tarjoaa paloilmoitin-, turvavalaisin ja kameravalvontaratkaisuja. Koko järjestelmä on täysin valvottu. Palovaroitin tulee vaihtaa 5-10 vuoden jälkeen, mistä vastaa taloyhtiö. Palovaroittimien vaihto asunnossa maksaa noin 300 euroa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö suosittelee sijoittamaan palovaroittimen jokaiseen makuuhuoneeseen ja eteiseen. 53 Elotec auttaa kodin suojauksessa Palovaroitin sijoitettava oikein Palovaroittimien sijoittaminen oikeaan paikkaan on tulipalon sattuessa hyvin tärkeää. Palovaroittimet samaan järjestelmään Koko kiinteistön paloturvallisuus paranee yhdistämällä asuntojen ja yleisten tilojen palovaroittimet samaan järjestelmään, mikä tulee mahdolliseksi Elotecin hallintalaitteella. Neljän huoneen ja keittiön asunnon suojaustaso tarkoittaa viranomaisten minimivaatimusten mukaan kahta palovaroitinta, jotka on liitetty 230 voltin verkkovirtaan. Perhe voi kuitata esimerkiksi ruuanlaitosta aiheutuneen turhan hälytyksen. Kuitenkin pelastustoimen tilastojen mukaan 60 prosentissa niistä asunnoista, joissa on ollut tulipalo, palovaroittimia ei ole ollut lainkaan tai ne eivät ole toimineet. E lotec Oy toimittaa turvallisuustuotteita muun muassa kerrostaloihin. Palovaroitin ei toimi ikuisesti Kyselytutkimuksissa lähes kaikki vastaajat kertovat, että kotona on riittävästi toimivia palovaroittimia. Neljän huoneen ja keittiön asunnon suojaustaso tarkoittaa viranomaisten minimivaatimusten mukaan kahta palovaroitinta, jotka on liitetty 230 voltin verkkovirtaan. Kvis tähdentää myös autohallin suojausta, jolloin oikea järjestelmä on Aspect No. – Palovaroitinmallista riippuen kustannus voi olla 100 euroa per asunto. – Se takaa palohälytyksen jo tulipalon alkuvaiheessa. Palovaroittimien riittävästä määrästä ja toiminnasta on yleensä vastuussa huoneiston asukas
IoLivingin yrittäjä Matti Verkasalo kertoo, että heidän sovelluksensa kerää mittaustietoja jatkuvasti, jolloin tietoja voidaan tarkastella päivä-, viikko-, kuukausitai vuositasolla. Toimitusjohtaja Matti Verkasalo esittelee tässä erityisesti rankkoihin rakennusolosuhteisiin tarkoitettuja mittauslaitteita. Verkasalon mukaan uusia ioT-teknologian mahdollistamia ideoita syntyy hänen päähänsä koko ajan, mutta juuri nyt he haluavat keskittyä olemassa olevien asiakasryhmien tarpeisiin. IoLivingiltä asiakas saa mukaansa mittaamisen suorittavia antureita sekä tiedonsiirtolaitteen, jonka kautta kaikki tieto siirtyy kohteesta suoraan nettiin. Oululainen, vuonna 2013 perustettu ioLiving on suunnitellut ratkaisun, jolla voidaan estää mahdolliset kiinteistön käytön aikaiset sisäilmaongelmat jo rakennusvaiheen aikana. Uskomme, että isommissa julkisissa rakennuksissa on meidän palvelulle tarvetta. Kun anturilaitteet esimerkiksi havaitsevat, että rakennuskohteessa on tapahtunut liiallinen lämpötilaero, ilmoittaa järjestelmä havainnon suoraan asiakkaan kännykkään. Yrityksen kehittämillä olosuhdemittauslaitteilla voidaan varmistaa esimerkiksi se, onko betoni tarpeeksi kuivaa pinnoittamista varten. 54 Sovellus kerää kaiken aikaa mittaustietoja Sisäilmaongelmat kuriin jo rakentamisen aikana Kiinteistön mahdolliset sisäilmaongelmat voidaan estää jo rakennusvaiheen aikana. IoLivingiltä asiakas saa mukaansa mittaamisen suorittavia antureita sekä tiedonsiirtolaitteen, jonka kautta kaikki tieto siirtyy kohteesta suoraan nettiin. – Esimerkiksi rakennustyömaalisenssissä on ominaisuuksia, jotka ovat tarpeen rakennustyömaalla. Perinteisesti betonin kosteusmittaus on suoritettu manuaalisesti ja yksittäisinä mittauksina. Voi olla, että tilanne korjaantuu vain ilmastointia säätämällä tähän päivään sopivaksi, toteaa Teemu Lankila ioLivingilta. Hänen ei tarvitse itse pähkäillä asioita, vaan palvelu auttaa analysoinnin tekemisessä, Lankila kehuu. IoLivingin olosuhdemittausjärjestelmä pitää asiakkaan ajan tasalla 24 tuntia vuorokaudessa. Rakentamisen aikainen olosuhdeseuranta on jo meidän vakiintunut palvelu ja nyt pyrimme laajentamaan palvelua kiinteistön käytön aikaiseen seurantaan. – Esimerkiksi kouluissa paine-erot muuttuvat merkittävästi yön ja päivän aikana, jolloin hyvä seurantajakso voisi olla esimerkiksi kaksi viikkoa, jotta johtopäätelmät ovat luotettavia, Verkasalo tähdentää. Matti Kuoppala. Näin ollen ongelman kimppuun päästään käsiksi välittömästi. Remonttia ei tehtäisi vasta sen jälkeen, kun ihmisten terveydelle on tullut ongelmia. R akennusten homeja sisäilmaongelmat ovat loputon puheenaihe Suomessa. Laitteiden lisäksi asiakas voi hankkia lisäveloituksella käyttäjälinsenssin, jonka avulla mittaustulosten analysointi on paljon helpompaa. Yksi ioLivingin olosuhdemittaussovelluksista on sisäilmamittaus, jossa seurataan, kuinka terveellinen rakennuksen käytön aikainen sisäilma on, eli miten kiinteistön ilmanvaihto toimii. Mittaustuloksia pidemmältä ajalta Perinteisillä käsimittareilla tehtynä olosuhdemittaus saadaan vain sen hetkisestä tilanteesta. Tämä toiminto voidaan ioLivingin ratkaisun avulla toteuttaa reaaliaikaisesti ja mittaustuloksia voidaan tarkastella nettiselaimen avulla missä ja milloin tahansa. – Olemme tehneet siitä mahdollisimman helpon asiakkaan kannalta. Esimerkiksi ulkoja sisäilman välisestä paine-erosta voi syntyä pitemmän ajan saatossa kiinteistön rakenteisiin kosteusvaurioita. Halusin lähteä kokeilemaan omia rahkeitani ja selvittää, onnistuuko liiketoiminta tällä alalla. – Pieniin esineisiin yhdistetty internet-yhteys avaa valtavan potentiaalin. Miksei samaa tekniikka voisi käyttää myös kuluttajatkin. Etenkin julkisissa, 70-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuissa kiinteistöissä, kuten kouluissa ja virastotaloissa tulee jatkuvasti ilmi uusia sisäilmaongelmatapauksia. Anturit, joita me käytämme, ovat samoja tarkkuusantureita kuin mitä asuntojen kuntotarkastajilla on käytössä. Uudet ideat hautumassa Ajatus oman yrityksen perustamisesta syntyi Matti Verkasalon päässä Nokialla ja Polarilla tietoliikennesekä hyvintointiteknologia-alalla tehdyn pitkän työuran jälkeen. Maatalousasiakkaillemme on taas tarjolla oma farming-lisenssi, kertoo Verkasalo. Nettipalvelun toimivuus tärkeää Teemu Lankilan mukaan ioLivingillä on satsattu paljon käyttäjäystävälliseen nettipalveluun. – Tärkeintä olisi puuttua ongelmaan ennen kuin se eskaloituu. Verkasalo hoksasi, että uudella tekniikalla on mahdollista parantaa monia asioita
rakennushankkeeseen ryhtyvä kiinteistön omistaja palkkaa ammattitaitoisen henkilön valvomaan taloteknisten järjestelmien toteutumista. Mikäli jotakin oleellista on laiminlyöty, on kiinteistön omistaja tästä päävastuussa. S uurin vastuu rakennukset rakentamisesta, korjaamisesta sekä kunnosta on kiinteistön omistajalla. – Henkilön kelpoisuus arvioidaan paikallisessa rakennusvalvonnassa, jos kyse on esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiston asentamisesta vastaavasta työnjohtajasta. Kelpoisuudet tutkitaan Laki vaatii myös sen, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on käytettävä suunnittelussa ja työnjohtotehtävissä ammattilaisia, jotka täyttävät kyseistä tehtävää varten vaadittavan kelpoisuusvaatimuksen. Varsinaisella rakennustyömaalla työnjohtajan lakisääteinen velvoite on huolehtia oman osa-alueensa asioista. Sähkölaitteiston asentamista vastaavat työnjohtajat hyväksyy puolestaan eri viranomainen, joka pitää myös rekisteriä sähkötöiden johtajista, Räinä selvittää. Mikäli jotakin oleellista on laiminlyöty, on kiinteistön omistaja tästä päävastuussa. Työnjohtajilla tulee olla kyseiseen rakennushankkeeseen ja laitteistojen asentamiseen soveltuva rakennusalan tutkinto sekä riittävä työkokemus kyseisistä tehtävistä. – Valvoja ei kuitenkaan ole maankäyttöja rakennuslaissa määrätty taho, vaan kyseessä on yleensä vain kiinteistön omistajan etuja valvova henkilö tai yritys. Suurin vastuu rakennukset rakentamisesta, korjaamisesta sekä kunnosta on kiinteistön omistajalla. – Asiaa valvotaan viranomaisten puolelta siten, että havaittu epäkohta voidaan velvoittaa saattamaan kuntoon. Matti Kuoppala. – Kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut paikalliseen rakennusvalvontaan kenet on valinnut esimerkiksi käyttövesija viemärilaitteiston suunnittelijaksi ja työnjohtajaksi, rakennusvalvonnassa arvioidaan suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuus hoitaa kyseistä suunnittelutehtävää. 55 Rakennuksen muutostöihin ammattilaisen opastuksella Luvat valvontatyökaluina Laki vaatii, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on käytettävä suunnittelussa ja työnjohtotehtävissä ammattilaisia. Rakennustyömaalla myös rakennusvalvontaviranomainen voi tehdä katselmuksia, jossa yleensä on mukana kyseisestä asiasta vastaava työnjohtaja. Räinän mukaan on suositeltavaa, että uudisrakentamisessa sekä korjausja muutostöissä Varsinaisella rakennustyömaalla työnjohtajan lakisääteinen velvoite on huolehtia oman osa-alueensa asioista. Sen laki kuitenkin vaatii, että rakennushankkeeseen ryhtyvä hankkii eri laitteistojen asentamisesta vastaavat työnjohtajat. Yhtenä valvontatyökaluna rakennusten rakentamisessa ja korjaamisessa on lupamenettelyt, kertoo johtava LVI-insinööri Ilkka Räinä Oulun kaupungilta. Suunnitelmat esitetään paikalliseen rakennusvalvontaan tämän jälkeen, jonka jälkeen työt voidaan yleensä aloittaa, Räinä toteaa. Katselmuksella työnjohtaja esittelee asennettua laitteistoa sekä tarkastuksia joita rakentamisen aikana on tehty
Vanhan rakennuksen remonteissa on omat kommervenkkinsä. Hän esittelee komeita hirsiparruja, jotka kannattelevat kattorakenteita. Ollaan Helsingin Lapinlahdessa vanhan mielisairaalan vintillä. Katja Liuksiala ja Kasper Muttonen haluavat, että Lapinlahden vanha sairaala pysyy avoinna yleisölle. 56 ”Rakennus on aika monimutkainen palapeli” Mielisairaalan uusi elämä Vintiltä löytyi sairaalan pienoismalli 1970-luvulta. Ullakon päällä oleva peltikatto on korjattu ja maalattu pari vuotta sitten.. Lapinlahden vanha mielisairaala Helsingissä on harvinaislaatuinen kohde. L apinlahden sairaalarakennuksen läpikotaisin tunteva Kasper Muttonen nousee vanhoja tiiliportaita ylös ja avaa oven ullakolle. Tutustuimme Lapinlahden tiloihin ja historiaan
Toukokuussa Lapinlahteen avautuu kaupunkiluonnon keskus. Kaupunki suunnitteli omistamaansa rakennukseen muun muassa tiloja sosiaalivirastolle, mutta hanke ei edennyt. – Vuokraamme tiloja eteenpäin ja vuokrausaste on lähes 100 prosenttia. Lapinlahdessa toimii myös kahvila, ravintola, julkinen sauna, kirpputori ja puoti. Järjestämme noin 200 tapahtumaa vuosittain. Osa on isoja tapahtumia, kuten Taiteiden yössä ja Helsinki-päivässä, mutta sen lisäksi paljon pieniä tapahtumia, luentoja, näyttelyitä, konsertteja ja puistoliikuntaa, Liuksiala sanoo ja laskee, että vuosittain tapahtumissa käy yli 50 000 ihmistä. 57 Tulevaisuus avoinna Lapinlahden vanha mielisairaala on ollut viime aikoina paljon julkisuudessa. Esimerkiksi Stadin ammattiopiston oppilaat ja opettajat ovat olleet Lapinlahdessa tekemässä remontteja. Remontointi haastavaa Kaupunki arvioi talvella, että rakennus vaatii noin kymmenen miljoonan euron remontin ja se olisi vasta alkua. Talvella julkistettiin ideakilpailu, jossa haetaan toteuttamiskelpoisia suunnitelmia sairaalarakennusten ja ympäristön tulevaisuuden varalle. Haluan nähdä, että täällä olisi toimintaa, joka arvostaa alueen ainutlaatuista luonnetta ja historiaa. Paikasta on muotoutunut kansalaisten kohtaamispaikka. – Helsingin kaupunki remontoi katon, se oli vanha ja huonossa kunnossa. Tavoitteena on, että voittaja on selvillä vuoden 2020 alkupuolella. Vuonna 2015 rakennus sai uutta eloa, kun se vuokrattiin kahdelle toimijalle: Suomen Mielenterveysseuran alaiselle Lapinlahden Lähteelle sekä Tilajakamolle. Helsingin kaupunki irtosanoi vuokralaiset, mutta teki lopulta uuden vuokrasopimuksen nykyisten toimijoiden eli Lapinlahden Lähteen ja Tilajakamon kanssa. Piharakennus Venetsia oli vielä pari vuotta sitten täynnä romua ja roskaa. Ongelma on se, että täällä on paljon avoimia tiloja ja laajoja käytäviä, josta maksamme vuokraa kaupungille, mutta emme pysty vuokraamaan niitä eteenpäin, sanoo Katja Liuksiala, joka on Lapinlahden Lähteen toiminnasta vastuussa olevan Pro Lapinlahti -yhdistyksen puheenjohtaja. Lapinlahteen Lähteen ja Tilajakamon tehtävänä on pitää huolta vanhoista rakennuksista. – Kaupunki hoitaa raskaat peruskorjaukset ja meidän vastuulla on ylläpitävä remontointi, Muttonen sanoo. Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa rakennuksessa lopetettiin sairaalatoiminta vuonna 2008, jonka jälkeen rakennus oli tyhjillään. – Meille erityisen arvokasta on historiallisesta jatkumosta huolehtiminen sekä toiminnassa että kulttuuriperinnön vaalimisen suhteen. Lapinlahden Lähde osallistuu konseptinsa kanssa kilpailuun yhdessä asumiseen keskittyneen Y-säätiön kanssa. Nyt siellä on muun muassa kokoustiloja. Kansalaiset ovat puolustaneet monin tavoin sinne juurtunutta kaikille avointa mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin keskusta. – Rakennus on aika monimutkainen palapeli. Kasper Muttonen on huomannut, että vanhan rakennuksen ylläpidossa on omat haasteensa. Varsinkin rännit olivat rikki ja valuttivat vettä ulkoseinille, sanoo Muttonen, joka toimii rakennuksessa tilasuunnittelijana. Lapinlahden Lähde on tehnyt paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Se pääsi rapistumaan ja kärsi ilkivallasta ja luvattomasta asumisesta. Ideakilpailun ensimmäinen vaihe päättyi toukokuussa, ja kesän aikana julistetaan jatkoon päässeet ehdotukset. – Toivomme, että tilat olisivat jatkossa pitkälti samankaltaisessa kulttuuriin, luontoon ja hyvinvointiin painottuvassa käytössä kuin nytkin. On puhuttu, että tästä saisi hyvin hotellin, mutta luksushotellit mahtuvat muualle, Liuksiala sanoo. Pohjapiirrokset eivät aina kerro kaikkea. Ne vuokraavat tiloja edelleen esimerkiksi yhdistyksille ja taiteilijoille. Eri Sairaalan katto on remontoitu hiljattain.. Toiminnan tulisi liittyä mielen hyvinvointiin, koska rakennus on siihen käyttöön alkujaan suunniteltu. – Tapahtumia on laidasta laitaan. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja se nosti vuokria tuntuvasti. Vuonna 1841 valmistunut mielisairaala on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, vaikka remontoitavaa riittää
aikoina on tehty erilaisia rakenteita. – Rakennus on aika monimutkainen palapeli. Ikkunoita on tiivistetty, mutta kyllä niistä talvella vetää, Muttonen sanoo. 58 Sairaalarakennuksen ulkoseinät on maalattu empire-keltaisella. – Jokainen ikkuna otettiin yksitellen pois ja vietiin korjattavaksi. Vaikka rakennuksella on ikää pian 200 vuotta, niin pahoja sisäilmaongelmia ei havaittu. Kaupunki korjasi ja entisöi talon ikkunat pari vuotta sitten. Asfaltin alta paljastui näyttävä kivipiha. Huoneisiin on rakennettu aikanaan väliseiniä, Muttonen luettelee. Pari huonetta on kuitenkin suljettu, kun niissä on saatu oireita. Yllätyksiä tulee koko ajan vastaan. Sähköjä ja putkia on vuosien varrella uusittu ja paikkailtu. Koskaan ei tiedä, mitä lattian alta löytyy. Alkuperäiset tiiliportaat johtavat vintille. Pohjapiirrokset eivät aina kerro kaikkea. Yllätyksiä tulee koko ajan vastaan.. Yksi vesivahinko sattui pari talvea sitten, kun kovat pakkaset rikkoivat putket. Eri aikoina on tehty erilaisia rakenteita
Mielenkiintoinen yksityiskohta museohuoneessa on Lapinlahden sairaalan pienoismalli. – Remonttia tehdään harkiten, sillä Lapinlahti on Engelin viimeisiä rakennuksia. Esimerkiksi Stadin ammattiopiston oppilaat ja opettajat ovat olleet Lapinlahdessa tekemässä remontteja. Seinissä on graffiteja, sillä rakennus vallattiin vuonna 2015, juuri ennen kuin Lapinlahden Lähde otti sen hallintaansa. – Täällä on huikea huonekorkeus, valurautaiset pylväät ja altaat vaatteiden pesulle ja huuhtelulle, Muttonen esittelee. – Tuossa on kaivettu esiin vanha piipun paikka, Möttönen osoittaa maassa olevaa rinkulaa. Möttönen vinkkaa ikkunasta pihalle, jota peittää näyttävä mukulakivetys. Pienoismallin tekijää ei tiedetä, mutta. Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa rakennuksessa lopetettiin sairaalatoiminta vuonna 2008. Tyhjensimme rakennuksesta roskaa ja romua kuusi jätelavallista, pitkälti vapaaehtoisvoimin, Muttonen muistelee. Kellertävä väri on samaa väriä, joka on tunnusomaista Helsingin empirekeskustan rakennuksista, kuten Valtioneuvoston linnasta, Kansalliskirjastosta ja yliopiston päärakennuksesta. Pauli Jokinen Lapinlahden Lähde on tehnyt paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Kahvila on entinen sähköhoitohuone. 59 Seinistä on raaputettu esiin lukuisia maalikerroksia. Jatkamme kierrosta 1800ja 1900-lukujen taitteessa valmistuneeseen Venetsia-rakennukseen. siinä on nimikirjaimet EOT ja vuosiluku -71. Siinä oli selvittämistä ennen kuin oikea väri löytyi. Se löytyi Venetsiaksi kutsutun piharakennuksen vintiltä. – Rakennuksessa tehtiin hiljattain julkisivuremontti ja rappaus maalattiin empire-henkisellä keltaisella. Rakennuksen seinissä on jälkiä helmikuulta 1944, jolloin rakennuksen edustalle tippui pommi, joka surmasi viisi henkeä. – Rakennus oli täynnä romua ja levyt ikkunoissa. Sen päällä oli kerros asfalttia. Yläkerrassa oli kuivaushuone. Ylilääkärin vanhoisa huoneissa on jälkiä monista historian kerrostumista. Tilat uudessa käytössä Muttonen esittelee auditoriota, joka on toiminut taannoin hevoskärryjen tallina. Maalien värityksestä Museovirasto on ollut erityisen tarkka, sillä rakennus on tiukasti suojeltu. Se lienee saanut nimensä meren läheisyydessä olevan sijaintinsa ansiosta. – Tämä on entinen ylilääkärin asunto. Valokuvaajalle vuokrattu huone on toiminut taannoin sairaalan pesulana. Mental Museum esittelee hoitoja Sairaalan toisessa kerroksessa on Mental Museum, joka esittelee mielenterveyden hoidon ja Lapinlahden historiaa. Venetsiassa on nykyään työtiloja ja kokoustiloja. Nyt se on hieno, eräs kaupungin komeimmista kivipihoista. Vuoden 1918 sodan aikana ylilääkärinä oli Christian Sibelius ja hänen veljensä Jean Sibelius piileskeli tässä huoneessa. Piharakannus Venetsiassa on sijainnut sairaalan pesula. Muovimaton alta pilkistää vanhaa komeaa parkettia, lattiassa ja katossa on jäljet vanhasta väliseinästä ja seinässä on raaputettu esiin lukuisia maalikerroksia. Tarina kertoo, että hän laihtui sodan aikana 20 kiloa, Muttonen sanoo. – Kivetys kaivettiin pari vuotta sitten esiin. Suojelupäätös saatiin vuonna 1994 Pro Lapinlahti -yhdistyksen pitkäjänteisen työn ansiosta. Hän varmasti kärsi nälkää, koska keittiöhenkilökunta teki annokset vain yhdelle
Ihmisten kiittäminen on tosi tärkeää. – Kun tehdään ”sata lasissa” kaikilla tunteilla. Positiivinen palaute vie eteenpäin psyykettä. Koro-Kanerva korostaa itsekin olevansa intohimoinen ihminen, joka näkyy muun muassa edunvalvontatyössä. –Ihmisten onnistuminen ja onnellisuus työssä on tosi tärkeää, kun työpaikalla vietetään iso osa ajasta. Isännöintiliiton hallituksen valinta oli yksimielinen. Itse pyrin sparraamaan ja asettamaan raameja. Mia Koro-Kanerva Isännöintiliiton johtoon Arvolähtöinen ihmisjohtaja – Haluan olla kannustava johtaja. 60 Mia Koro-Kanerva aloittaa Isännöintiliiton toimitusjohtajana syyskuun alussa. O TM Mia Koro-Kanerva,40, tulee Isännöintiliiton johtoon Suomen Vuokranantajat ry:stä, missä hän on toiminut pitkään toiminnanjohtajana, ja kehittänyt järjestöstä valtakunnallisen jäsenpalveluja vaikuttamisorganisaation. Mitä enemmän sitä saa sitä paremmin ihminen voi ja oppii, toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva luonnehtii. Koro-Kanerva haluaa kuitenkin juristina olla samalla myös alan substanssin hallitseva asiajohtaja. Hän haluaa olla asiat hallitseva ihmisjohtaja, joka luottaa työntekijöiden omaan tekemiseen ja tiimin itseohjautuvuuteen. Minun tehtäväni on raivata esteet, ja järjestää työn tekemisen puitteet niin, että jokainen pystyy tekemään työnsä intohimoisesti ja hyvin. Se on sellainen siemen, että kun sitä kylvää paljon, tulee hyvää jälkeä. – Isännöintiliitto teki vahvan kannanoton, kun valitsi johtoonsa vahvan ihmisjohtajan ja järjestöjohtajataustaisen henkilön, Koro-Kanerva toteaa. – Pyrin tekemään Isännöintiliiton tiimistä itseohjautuvan, jossa ihmiset mahdollisimman itsenäisesti toteuttavat tehtäviä, ottavat ja kantavat vastuuta. Työssä ei aina tarvitse olla kivaa, mutta se voi olla mielekästä, palkitsevaa ja kiinnostavaa
– Hallituksen puheenjohtaja voisi keskittyä enemmän strategisiin kysymyksiin, isännöitsijä enemmän operatiivisiin asioihin, hän ehdottaa. Se, että asunnot ovat ihmisten koteja, tuo kiinteistön ja hallinnon kehittämiseen ja asukkaiden johtamiseen oman, ihmissuhdetaitoja vaativan lisähaasteen. Arvostusta tulisi saada nostettua muiden ihmisten, taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden itsensä keskuudessa. Isännöinnin arvostusta voitaisiin Koro-Kanervan mielestä nostaa osaamista parantamalla. Tärkeää olisi myös saada hyvälle isännöinnille medianäkyvyyttä kielteisen näkyvyyden sijaan . Esimerkiksi kirjanpito-ohjelmat eivät parhaalla tavalla istu Koro-Kanervan mukaan suomalaiseen asunto-osakejärjestelmään. Liiton tehtävä on tarjota sellainen toimintaympäristö ja sellaisia palveluja, jotka helpottavat isännöitsijän arkirutiinien ja perusruljanssin pyöritystä. Hänen mielestään Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto voisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä, koska yhteisiä intressejä ja asioita on paljon. – Viestinnän pitää pysyä edelleen vahvana, mutta samalla pitää tuoda yhä voimakkaammin esille jäsenpalvelua ja vaikuttamista. Jäsentyytyväisyys ykköstavoite Koro-Kanerva ei pidä henkilöstön määrää itseisarvona, saatikka menestyksen mittarina vaan arvostaa enemmän aikaansaannoksia ja onnistumista työssä. Kun tiettyjä tehtäviä saataisiin automatisoitua, se auttaisi isännöitsijän arjen pyörittämistä. Isännöitsijä renki ja johtaja Isännöitsijän rooli on ristiriitainen, koska hän on samalla kertaa sekä renki että johtaja. Pelkästään hinta ei ole hyvä lähtökohta isännöitsijän valinnalle vaan pitäisi katsoa muun muassa henkilön ominaisuuksia ja suhdetta taloyhtiöön sekä isännöitsijän palvelun ja järjestelmien tasoa, Koro-Kanerva haluaa lisätä ja tiivistää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Vaikuttamiseen on kuitenkin jatkossa satsattava enemmän. – Isännöitsijän pitäisi kuunnella ja noudattaa omistajan tahtoa ja palvella sitä, mutta pystyä samalla itsenäisesti johtamaan ja kehittämään parempaan koko taloyhtiötä, ei pelkästään seiniä, lattiaa ja kattoa, Koro-Kanerva toteaa. Koro-Kanervan mukaan Isännöintiliiton painopiste on ollut tähän asti pitkälti viestinnässä. Isännöitsijän ei pidä Koiso-Kanervan mielestä ajatella osaavansa kaikkea, koska se on sula mahdottomuus. Laaja kirjo isännöitsijöitä Isännöitsijöitä on laaja kirjo oto -isännöitsijöistä alan suurten yritysten ammattilaisiin. Isännöitsijällä on toimitusjohtajana johtava rooli, mutta se ei ole Koro-Kanervan mielestä pois hallituksen puheenjohtajalta. Mitä enemmän sitä nostetaan esille sitä enemmän se osoittaa, että isännöinti on myös hyvää ja parhaassa tapauksessa loistavaa. Isännöintiliittoon kuuluu lähes 600 isännöintiyritystä ja 23 yhdistystä. Yhtiökokous ”pomojen pomo” Yhtiökokous on taloyhtiössä ”pomojen pomo”. Se edesauttaisi myös molempien osaamisen tasoa. Isännöitsijän taito ja kyky verkostoitua ja löytää taloyhtiölle lisäarvoa tuovat yhteistyökumppanit, on tarpeellinen ominaisuus. – Isännöitsijöissä on myös paljon iäkästä porukkaa, joka on pääsemässä eläkkeelle. Isännöintityö on yhä varsin vähän digitalisoitua. Koulutukseen tulisi yhä panostaa, ja siinä isännöitsijällä voisi olla joku minimivaatimus. Se valitsee hallituksen, ja hallitus valitsee isännöitsijän. Koro-Kanerva näkee puutteita myös taloyhtiöiden osto-osaamisessa. Isännöitsijän kalenteria pitäisi saada raivattua niin, että aikaa jäisi muullekin kehitystoiminnalle, hän linjaa. 61 Mia Koro-Kanerva Isännöintiliiton johtoon Arvolähtöinen ihmisjohtaja – Johtajana olen arvolähtöinen, ja toivon, että myös Isännöintiliiton uudesta strategiasta tulee arvolähtöinen, joka alleviivaa hyvää, laadukasta ja ammattitaitoista isännöintiä. – Johtajana olen arvolähtöinen, ja toivon, että myös Isännöintiliiton uudesta strategiasta tulee arvolähtöinen, joka alleviivaa hyvää, laadukasta ja ammattitaitoista isännöintiä. Liiton piirissä on yhteensä lähes 4 000 alan ammattilaista, mikä kattaa noin neljä viidennestä toimialalla työskentelevistä. ja kapasiteetilla, niin jos joku asia on väärin tai vaatii fiksausta, niin silloin tulen pitämään metakkaa, hän lupaa. Kysymys kuuluu, miten saataisiin alalle lisää seksiä niin, että saamme nuoret kiinnostumaan isännöitsijän työstä. Koro-Kanerva korostaa kuitenkin, että pieni toimija ei ole välttämättä huonompi tai osaamattomampi kuin isompi. Arvostus nousuun osaamista parantamalla ”Metatason” vaikeasti mitattava ja monitahoinen tavoite on isännöinnin arvostuksen nostaminen. Jouni Suolanen Kuva: Suomen Vuokranantajat ry. – Näen isännöitsijän koordinaattorina ja sparraajana, ja hahmona, joka itse tekee jotain, mutta löytää lisäksi parhaat yhteistyökumppanit erilaisille tehtäville. Kokonaisuuden pitää kuitenkin olla hyppysissä, jotta pystyy johtamaan prosesseja
62 Hämeenlinna saa muuttovoittoa mutta väkiluku ei kasva Keskusta täyteen kerrostaloja Torilla näkyy vielä osia vanhasta Hämeenlinnasta, muun muassa Raatihuone. Yksityisen rakentamisen määrä hämmästyttää kaupungin johtoa. Hämeenlinnan keskustaan ja sen välittömään läheisyyteen on rakennettu tuhatkunta uutta asuntoa. – Olemme seuranneet asun. Toisaalta olemme laskeneet, että noin 200 asuntoa tulee rakentaa jo silloin, kun asukasluku ei kasva ollenkaan, kertoo maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki. R akennusliikkeet uskovat kysyntään, ei kai kerrostaloja muuten rakennettaisi. Kieltämättä rakentamisen volyymi ei ole aivan suhteessa kaupungin viime vuosien muuttovoittoon, mutta emme me tätä ole pahaksemme pistäneet
Visiona on, että kaupunki kiertyisi aikanaan Vanajaveden rannoille joka suunnalta. Asemanrantaan yli 1000 asukasta Uudisrakentaminen on keskittynyt noin kilometrin verran ydinkeskustan ulkopuolelle Vanajaveden toiselle rannalle Keinusaareen ja rautatieaseman kupeeseen. – Liitoskuntien kuntakeskuksissakin on pikemminkin syytä täydennysrakentaa kuin levittää lisää, Lähteenmäki korostaa. Hämeenlinnassa ryhdyttiin kymmenisen vuotta sitten keskittymään keskustan ja sen lähialueiden rakentamiseen. – Sitä ennen kaupungin laidoille oli rakennettu aika paljon pientalotuotantoa ja vuosikymmeniä sitten myös lähiöitä keskusta-alueen ulkopuolelle. Asemarannassa olisi periaatteessa tilaa pohjoiseen suuntaan lisärakentamiselle, mutta alueen pohjoisreuna rajoittuu Varikonniemen muinaismuistoalueeseen, joka ei siten sovellu rakentamiseen. – Asemarantaan valmistuu asunnot noin 1100 asukkaalle. Päätimme kuitenkin ikään kuin keskeyttää kaupungin laajentumisen reunoiltaan ja keskittyä keskustan lähialueiden täydennysrakentamiseen. – Ongelmana on kuolleisuus, jota on selvästi syntyvyyttä enemmän. – Alueella on Elenian varavoi. tojen myyntiä, eikä myynnin ylikuumenemisestakaan ole merkkejä. Keinusaaressa rautatien ja Vanajaveden välissä on rakentamatta edelleen useita kerrostalotontteja, joista on myös varauksia. Viime vuoden lopulla myymättä oli vajaa 400 asuntoa, tällä hetkellä vajaa parisataa. Liitosten myötä Hämeenlinna on esimerkiksi itä-länsi -suunnassa noin 80 kilometriä laaja kaupunki. 63 Hämeenlinna saa muuttovoittoa mutta väkiluku ei kasva Keskusta täyteen kerrostaloja Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Hämeenlinnan tilanne on hieman erikoinen, sillä kaupunki saa muuttovoittoa, mutta väkiluku ei juurikaan kasva. Kummallekin alueelle on viime vuosina rakennettu lähinnä omistusasuntoja yhteensä 7-8 kerrostaloa. Vuonna 2010 tapahtuneessa kuntaliitoksessa Hämeenlinnaan liittyivät Renko, Hauho, Lammi ja Tuulos. Väki siis vanhenee, mikä toisaalta on yksi syy rakentaa uutta keskustan tuntumaan. Lähteenmäen mukaan kaupunki ei ole kaavoittamassa asuintuotantoa kovin kauas keskustasta. Tällä hetkellä Vanajaveden eteläinen ranta Kantolan alue tuottaa suurimmat haasteet. Sama ikääntymisongelma vaivaa monia muitakin kaupunkeja
– Viimeinen kerrostalo valLinja-autoaseman alueelle on ajateltu neljä korkeahkoa kerrostaloa Paasikiventien tuntumaan. – Visiona on, että kaupunki kiertyisi aikanaan Vanajaveden rannoille joka suunnalta. Areena veisi alueesta pari korttelia. – Olemme hyväksikäyttäneet suunnittelussa kumppanuuskaavoitusta, mikä on tarjonnut tonttien ostajille mahdollisuuden osallistua kaavoitukseen. – Meillä on myös Aulangolla vähän alle tuhannen hengen konserttisali. mistui toissavuonna. Kantola ja Kauriala Kaupungin pitkän tähtäimen suunnitelma on rakentaa keskustaa Vanajaveden rannoille Engelinrannasta Aurinkorannan kautta Kantolan rantaan. Kaupunginosassa on vanhaa osin 1950ja 1960-luvulla rakennettua kerrostaloja, omakotitaloja mutta myös laaja pienyritysalue Kaurialan kehittämistä rajoittaa se, että kaupinki omistaa hyvin vähän maata pienyritysten kortteleissa Moottoritien päälle valmistui muutama vuosi sitten Goodmanniksi nimetty kauppakeskus, jonka yhteyteen rakennetuissa kerrostaloissa asuu satoja ihmisiä. Asukkaita Engelinrantaan on ajateltu noin 2000. Moni vanha hämeenlinnalainen muistaa vilkkaan ydinkeskustan kävelykatuineen ja toreineen, jotka ovat olleet viime vuosina osin kaunis muisto menneisyydestä. Myös Engelinrannan ensimmäinen asemakaava on nyt luonnosvaiheessa. Engelinrannan yhteyteen kuuluu nykyinen linja-autosema ympäristöineen. Tällä hetkellä Vanajaveden eteläinen ranta Kantolan alue tuottaa suurimmat haasteet.Kantolaan on aikoinaan rakennettu teollisuutta ja pienyrityksiä, koska tuolloin Kantola on sijainnut ”riittävän” kaukana kaupunkilaisten asuttamasta ydinkeskustasta. 64 malaitos, jonka siirtämistä tällä hetkellä suunnitellaan. Olemme linjanneet kaupungin strategiaksi sen, että ensiksi rakennetaan Engelinranta, Keinusaari ja Asemanranta valmiiksi, minkä jälkeen kaupunki voi vähitellen laajentua etelään Vanajaveden rantoja myötäillen. Kaavaa tehdään kumppanuuskaavana Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Ykköskorttelin rakentamista on hidastanut se, että aiemmin. Kantolan alueen rakentamista hidastaa etenkin saastunut maaperä, jota on käytännössä monen neliökilometrin alueella etelärannalla. Kaupungin pitkän tähtäimen suunnitelma on rakentaa keskustaa Vanajaveden rannoille Engelinrannasta Aurinkorannan kautta Kantolan rantaan. – Lähinnä toteutusta on linja-autoaseman alue, jonka asemakaava on hyväksymiskäsittelyssä. Voimalaitosta tarvitaan hyvin harvoin, mutta silloin aina todelliseen tarpeeseen. Itse linja-autoasema puolestaan pyritään suojelemaan uudisrakentamisen yhteydessä. Keskusta kokenee myllerryksen Seuraavien 5-10 vuoden aikana kaupungin ydinkeskusta saattaa muuttua ratkaisevasti. Erikokoisilla tiloilla on selvästi kysyntää. Sinne suunnitellaan uutta asuinaluetta sekä muun muassa monitoimihallia. Alueelle on Lähteenmäen mukaan tarkoitus rakentaa monipuolisesti asuntoja, liikeja toimistotiloja sekä monitoimihalli, joka palvelisi paitsi urheiluareenana myös esimerkiksi konserttitalona. Engelinrantaan tulossa areena Kolmas rakentamisen painopistealue on pari korttelinmittaa torilta Vanajaveden suuntaan, josta löytyy Engelinrannan alue. Investointeja ei voida tehdä samaan aikaan monessa kohteessa, Lähteenmäki sanoo. – Alueen rakentaminen edellyttää maaperän vaihtoa, mikä on kallista ja aikaavievää. Toinen pitkän tähtäimen keskustan läheinen asuinalue on Kaurialan kaupunginosassa parin kilometrin päässä ydinkeskustasta. Vanajaveden toisella rannalla sijaitseva Verkatehdas konserttisaleineen säilyy entisellään, mutta suunniteltu Areena on Vanajasaliin verrattuna kokoluokkaa suurempi. Itse linja-autoasema puolestaan pyritään suojelemaan uudisrakentamisen yhteydessä. Kaupungin ydinkeskusta uusiutuu radikaalisti, sillä kävelykatu Reskan oikealla puolella olevat tavaratalokiinteistöt puretaan. Moottoritien päälle tai viereen ei toistaiseksi rakenneta. Linja-autoaseman alueelle on ajateltu neljä korkeahkoa kerrostaloa Paasikiventien tuntumaan. Pari vuotta sitten Hämeensaaresta purettiin Hämeenkaarena tunnettu urheilutalo
Toinen askel hiljentymiseen oli moottoritien päälle rakennettu kauppakeskus Goodman, jonne moni liike muutti kävelykadun varrelta. Kustaa III päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Suuri tulipalo tuhosi 14. Vaikka tulipalo on tuhonnut suuren osan keskustasta kertaalleen, on keskustassa jonkin verran historiallista kiinteistökantaa, muun muassa kirkko. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista kuitenkin säästyivät. Nykyisistä sairaalan kiinteistöistä osa luultavasti puretaan, osa jatkanee jollain tavoin sairaalatoimintojen rakennuksina, Lähteenmäki kertoo. Niissä on tullut esiin toiveita korkeasta rakentamisesta. Lähde: Wikipedia Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. Ensimmäisen asemakaavan laati Axel Magnus von Arbin, ja siirto tapahtui seuraavasta vuodesta alkaen. 65 Takana kunniakas historia Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen. Pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Kun omistajaksi saatiin suomalainen sijoittaja, alkoi tapahtua. – Sen alueen suunnittelu elää vielä jonkin verran, mutta tarkoitus on rakentaa nykyiselle niin sanotulle Sairaalanmäelle myös asuntotuotantoa. Ykköskorttelissa Hallituskadun puolella sijaitsee 1860-luvulla tehty puurakenteinen Sibeliuksen syntymäkoti. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus. Linja-autoaseman alueelle on ajateltu neljä korkeahkoa kerrostaloa Paasikiventien tuntumaan. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista on kuitenkin nykyään jäljellä vain rippeitä. – Ne on otettava huomioon kun ykköskorttelia suunnitellaan. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi. Itse linja-autoasema puolestaan pyritään suojelemaan uudisrakentamisen yhteydessä. Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki. Kaupunki on kysellyt korttelin yrityksiltä ja kiinteistönomistajilta niiden kiinteistökehitysajatuksia. Keskusta hiljeni ensimmäisen askeleen, kun Tiiriön kauppakeskusalue valmistui moottoritien varteen Hämeenlinnan pohjoispuolelle vuosituhannen vaihteen jälkeen. Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kaupungin niin sanottut ykköskortteli ja kakkoskortteli ovat tyhjentyneet liiketiloista, mistä näkyvin merkki on kävelykatu Reskalla ennen sijainneiden kahden vierekkäisen tavaratalon tyhjentyminen. Toiveissa on jopa 12–16-kerroksisia taloja, jotka ovat Hämeenlinnan mittakaavassa hyvin korkeita. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Puitteet ovat hienot, koska alue rajoittuu Ahveniston virkistysalueeseen. Alueen vanhin rakennus, entinen lääninsairaala, on suojeltu, joten sille tullaan kehittämään uutta käyttöä. Kaupungin jälleenrakentaminen tapahtui Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Keskustan omaleimaisuus ei saa kadota, Niklas Lähteenmäki korostaa. Alustavissa suunnitelmissa kortteliin kaavaillaan viittäsataa asuntoa, liiketiloja ja kaksikerroksista parkkiluolaa. Juhani Karvonen. syyskuuta 1831 noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta, mukaan lukien lääninhallituksen ja koulurakennuksen. Keskussairaala mittava hanke Julkisella puolella lähivuosien suurin rakennushanke on uusi keskussairaala, joka nousee nykyisen keskussairaalan kupeeseen. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. yhtenä omistajana oli kasvoton ulkomainen sijoitusyhtiö. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina
Se on aika hankala yhtälö, mutta sen kanssa on kuitenkin elettävä. Kaupunki sai kuitattua isohkon alijäämänsä vuonna 2017, mutta viime vuonna alijäämää jäi pari miljoonaa euroa. – Ne rahat on sijoitettu. Elinkeinojen ja yrittäjyyden suhteen suuri tulevaisuuden hanke on Moreenin ja teollisuusalueiden yhdistyminen. Hämeenlinnassa käytetään tänä vuonna palveluiden tuottamiseen ja kaupungin toimintaan 366 miljoonaa euroa. Palveluiden tuottamiseen ja kaupungin toimintaan käytetään 366 miljoonaa euroa vuonna 2019. Ryhdymme markkinoimaan sitä yhdessä Janakkalan kanssa sillä periaatteella, ettemme kilpaile yrityksistä toistemme kanssa, vaan katsomme yhteiseen hyvään, sanoo kaupunginjohtaja Kenakkala. – Viime vuonna verotulot sakkasivat hieman yllättävästi, mikä aiheutti pienen montun budjettiin. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala on osin huolissaan viime vuoden miinusmerkkisestä tilinpäätöksestä, mutta erityisesti verotulojen vähentyminen huolestuttaa. – Viime vuonna verotulot sakkasivat hieman yllättävästi, mikä aiheutti pienen montun budjettiin. Noiden investointien täyttyminen vaatii vuosia, mutta lähivuosina keskitymme paljolti päiväkotien ja koulujen kunnostuksiin ja kenties uudisrakentamiseen. Meillä on menoja sosiaalija terveydenhuollon sektorilla ja etenkin lastensuojelussa on aika paljon menoja. H ämeenlinnan talous jäi viime vuoden tilinpäätöksessä muutaman miljoonan alijäämäiseksi. Elinkeinojen ja yrittäjyyden suhteen suuri tulevaisuuden hanke on Moreenin ja teollisuusalueiden yhdistyminen. Päiväkodit ja koulut Kenakkalan mukaan suurimmat investoinnit ovat lähivuosina palveluverkkoon. Moreeni sijaisee moottoritien kupeessa Hämeenlinnan eteläpuolella ja Janakkalassa. 66 Hämeenlinnassa huolenaiheena verotulojen vähentyminen Isot investoinnit palveluverkkoon Kaupunginjohtaja Timo Kenakkalan mukaan kaupungin palveluverkko kaipaisi noin 25 miljoonan euron vuotuiset investoinnit. Tosin sama murhe on monella muullakin kaupungilla. – Kun alueet yhdistetään, muodostuu siitä pinta-alallisesti mitaten Suomen suurin yritysalue. Työllisyyden hoitokulut, käytännössä siis työmarkkinatuen kuntaosuudet, ovat olleet aika isot, mutta niiden suhteen olemme alkuvuodesta olemme saaneet näitä menoja hieman supistetuksi. Kaupunki myi 2000-luvun alussa omistamansa energialaitoksen Vattenfallille. Juhani Karvonen. – Meillä kuten aika monella muullakin suomalaisella kaupungilla noin 80 prosenttia tuloista on peräisin verotuloista ja valtionosuuksista ja 60 prosenttia tulee henkilöverotuksesta. Tuotto on ollut viime vuosina 4-5 prosentin luokkaa, tosin viime vuonna tuotto jäi hieman oletettua vähäisemmäksi. – Olemme arvioineet, että palveluverkko kaipaisi noin 25 miljoonan euron vuotuiset investoinnit. Lastensuojelussa pyrimme ennen kaikkea perheiden varhaisen tuen lisäämiseen, jotta asiat eivät pääsisi etenemään lastensuojelun asteelle. Kun ikärakenne vanhenee palkkatuloverot vähenevät, mutta samalla palvelurakennetta pitäisi pystyä parantamaan tai pitämään se ainakin entisellään. Yhteisöveron osuus on pysynyt aika vakiona. Emme ole kuitenkaan aikoneet noita rahoja käyttää käyttömenoihin, vaan ne ovat meillä puskurina
Meillä täyttyvät nuo kummatkin edellytykset. Tampere ja Helsinki vetävät väkeä, mikä vaikuttaa Hämeenlinnan väestökehitykseen. Reuna-alueilta muutetaan pitäjäkeskuksiin ja pitäjäkeskuksista ydinkeskustaan. Suomi-rata visiona Suomessa on vireillä useita isoja ratahankkeita, joista etenkin niin sanottu Suomi-rata olisi Hämeenlinnalle tärkeä. Päärata ja valtakunnan yksi vilkkaimmista tieosuuksista, kolmosmoottoritie, halkovat kaupunkia. – Entisten pitäjäkeskusten säilyttäminen elinvoimaisena on ehdottoman tärkeää jo kesäasukkaiden takia. Tällä hetkellä hanke on kuitenkin jumissa ja odottaa uuden hallituksen linjauksia Suomessa on meneillään useita osin toistensa kanssa kilpailevia ratahankkeita, kuten tunnin rata Helsingin ja Turun välillä ja Suomi-rata, jossa mukana ovat olleet Helsingin lisäksi Hämeenlinna, Vantaa, Lahti ja Tampere. Kenakkala pitää kaupungin kehittämisstrategian kolmea painopistealuetta hyvinä linjauksina tulevaisuudelle. Juhani Karvonen. – Meidän käsityksemme mukaan Suomi-rata on vaikuttavuusarvoltaan ylivoimaisesti ykköshanke. Nyt noita tontteja on rakennettu ja asunnot ovat täyttyneet. – Menestyvien kaupunkiseutujen ominaisuuksina pidetään hyviä kulkuyhteyksiä ja yliopistotason koulutusta. Viime vuonna syntyvyys taisi olla heikoin vuosikymmeniin, mikä tuntuu varmaan kaikissa kunnissa. Vuoden 2010 kuntaliitosten myötä Hämeenlinnan pinta-ala kasvoi moninkertaisesti. Goodmanin kauppakeskus ja sen yhteyteen rakennetut asuinkerrostalot ovat osin tai kokonaan kolmosmoottoritien päällä. Kahden tunnin säteellä Hämeenlinnasta asuu kolme neljäsosaa suomalaista. Sen arvioidaan mahdollistavan jopa kahdeksan miljoonaa matkaa vuodessa, kun tunnin radalla matkamäärä jäisi noin 2,5 miljoonaan matkaan vuodessa. H ämeenlinna on vuosikymmenet pitänyt suurena vahvuutenaan sijaintiaan keskellä Suomen vilkkainta kasvukäytävää Helsingin ja Tampereen välissä. Olemme tarkastelleet mahdollisuuksia mökkien muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi kaavamuutoksilla. Alhainen syntyvyys Tulevaisuuden uhkakuvina ovat kuitenkin muun muassa syntyvyyden ja kuolleisuuden epäsuhta. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala uskoo sijainnin olevan edelleen Hämeenlinnan valtti. Nykyisin myös lapsiperheet haluavat asua kaupunkikeskustoissa, eikä meillä ollut aikaisemmin kovin paljon kaavoitettu kerrostalotontteja keskustaan. – Sama ongelma koskee useimpia Suomen kaupunkeja ja oikeastaan kaikkia Pohjoismaitakin. Nykyisen Hämeenlinnan alueella on 8300 kesämökkiä, joista iso on Hauholla. Tampereen yliopiston opettajakoulutuksen lähtö kaupungista muutama vuosi sitten oli Kenakkalan mukaan tuntuva isku, joka vaikuttaa edelleen siinä mielessä, ettei samaa määrää opiskelijoita ole saatu takaisin. Lisäksi päärata Tampereelta pohjoiseen on peruskorjauksen tarpeessa. Suomi-rataan kuuluu myös pistorata Keravalle. Muuttoliike toimii myös kaupungin sisällä. – Hämeen Ammattikorkeakoulu on meille erittäin tärkeä osaamiskeskus. – Haluamme olla elinvoimainen asumiskaupunki, resurssiviisas kaupunki sekä hyvinvointia edistävä kaupunki. Meillä on Hämeen Ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa yliopistotason koulutusta HAMK:ssa on noin 8000 opiskelijalle. – Muutama vuosi siten aloimme kiinnittää huomiota keskustan ja sen lähialueiden tonttitarjontaan. – Saamme hieman muuttovoittoa vuosittain, mutta asukasmäärä pienenee alhaisen syntyvyyden ja korkeamman kuolleisuuden takia. 67 Menestyvän kaupunkiseudun ominaisuudet täyttyvät Hämeenlinnassa Sijainti edelleen valttikortti Päärata ja valtakunnan yksi vilkkaimmista tieosuuksista kolmosmoottoritie halkovat Hämeenlinnaa
Yhtenä päivänä käytössä ollut T-paita päälle huomennakin, ja osa vaatteista parvekkeelle tuulettumaan pesun sijasta. Näitä asioita kokeillaan Euroopan laajuisessa ENERGISE-hankkeessa, jossa Suomesta on mukana 40 kotitaloutta. Kahdeksan viikon kokeilujakso oli monille asukkaille silmiä avaava kokemus: tapoja voi muuttaa. Kokeilussa pyrittiin neljän viikon ajan pienentämään pyykinpesun määrää, jopa puolittamaan entisestä, ja samoin neljän viikon. Voitaisiinko sisäilman lämpötilaa laskea. V illasukat jalkaan ja viltti päälle sohvalla. Haasteet toteutettiin viime syksyn aikana. Totuttuja tapoja voi muuttaa – Olemme kokeilun tuloksiin tyytyväisiä, mutta tärkeintähän tässä oli se, että päästiin kokeilemaan ja haastamaan totuttuja tapoja ja arjen rutiineja, toteaa tutkijatohtori Eeva-Lotta Apajalahti Helsingin yliopistosta. Muun muassa näillä tutuilla ja arkisilla keinoilla voidaan energiankulutusta vähentää merkittävästi, todettiin ENERGISE-hankkeen Living Lab -kokeilujaksossa, jossa oli mukana kaikkiaan 320 kotitaloutta kahdeksasta Euroopan maasta. ENERGISE-hanke on kolmivuotinen, ja se jatkuu kokelujakson jälkeen vielä tämän vuoden loppuun tulosten kokoamisella, vertailuilla ja analysoinnilla. Tulokset osoittavat, että sekä pyykinpesun vähentäminen että huonelämpötilojen laskeminen onnistuu. Tavoite oli, että asukkaat haastavat itsensä vähentämään pyykinpesua sekä laskemaan sisälämpötilaa. Suomesta mukana oli 20 kotitaloutta Helsingin Merihaasta ja 20 Porvoosta. 68 Omat tottumukset voi haastaa ja muuttaa Energiansäästöä arjessa Pestäänkö suomalaisissa kodeissa turhaan vaatteita, jotka olisivat vielä käyttökelpoisia
Ihmiset kokevat lämpötilan eri tavoin ja tottuminen vie aikaa. Vaikka pesukertoja saatiin vähennettyä runsaasti, kokeilussa mukana olleet eivät kokeneet, että olisivat käyttäneet likaisia vaatteita tai että harvemmin pestyjen vaatteiden käyttö olisi ollut muuten epämiellyttävää. Aikaakin säästyi Kun pyykinpesukertoja vähennettiin, otettiin käyttöön muita keinoja, kuten tuuletus, tahrojen poisto ja ulkovaatteiden harjaaminen. On totuttu siihen, että kotona voi talviaikaankin kuljeskella T-paidassa ja paljain jaloin. – Meillä Suomessa on myös aika korkea normi sisälämpötilan mukavuudessa. Runsaasti sähköä vievien kuivausrumpujen käyttöä vähennettiin kokeilun aikana. Pyykinpesun määrä väheni keskimäärin kolmanneksella, ja käsitys toivotusta sisälämpötilasta muuttui noin asteen alhaisemmaksi. – Tulokset olivat melko samanlaisia sekä Merihaassa että Porvoossa, ja samoin muissakin maissa. ajan alentamaan sisälämpötilaa 18 asteeseen. – Vaatteen pesuvälejä voi pidentää myös niin, että kun on tänään käyttänyt vaatetta, laittaa sen rekkiin ja käyttää huomenna jotain muuta, ja tätä ensimmäistä taas ylihuomenna. Kerrostaloissa ei juuri ole tapana käydä säätelemässä termostaatteja, vaikka sellainen mahdollisuus olisikin. Verrattuna moniin muihin maihin meillä on toive korkeammasta sisälämpötilasta. – Ja kun vaate ei kaupunkioloissa useinkaan ole kovin likainen, myös pesulämpötiloja voi alentaa. Kun perheissä ryhdyttiin kiinnittämään huomiota vaatteen kuntoon, monet huomasivat, ettei vaatetta tarvitsekaan vielä pestä. Mukana oli talouksia, joissa oli totuttu hyvin runsaaseen pyykinpesuun. – Tässähän on paljon vaihtelua talouksien. Kokeilujakson jälkeen osallis. Alue osoittautui haastavaksi asunnon lämpötilan laskemisen suhteen, sillä monissa asunnoissa lämpötilaa ei ollut mahdollista saada niin alas kuin olisi haluttu. Monet myös ryhtyivät huolehtimaan siitä, että pestään vain täysiä koneellisia. Talviaikaan lämmin ja kuiva sisäilma on myös limakalvoille rankka. – Monissa perheissä koettiin positiivisina myös se, että pyykinpesuun ja vaatehuoltoon kului vähemmän aikaa kuin aikaisemmin. Jos on vaikkapa pieniä lapsia, joilla on käytössä kestovaipat, vähentämisen mahdollisuudet ovat aika paljon pienemmät. Käsitys sopivasta lämpötilasta muuttui – Pyykinpesuhaaste osoittautui helpommaksi kuin sisälämpötilan laskeminen, Apajalahti toteaa. Matalampi lämpötila on järkevä myös makuuhuoneissa, sillä viileämmässä nukkuu paremmin. Pyykinpesussa suuret vaihtelut Osa perheistä halusi kokeilla pyykinpesun määrän pudottamista puoleen aikaisemmasta, osa puolestaan päätti tavoitteeksi kolmasosan vähentämisen. – Pyykinpesuun voi itse vaikuttaa, mutta sisälämpötilaan vaikuttavat usein taloyhtiön määrittelemät lämpötilatasot. 69 ENERGISE-hankkeen Living Lab -kokeilujaksossa oli mukana 20 kotitaloutta Helsingin Merihaasta. Pyykkejä ryhdyttiin myös kuivaamaan enemmän parvekkeella, sillä sisällä kuivaaminen kuluttaa huoneistosta lämpöenergiaa. – Jotkut olivat tottuneet siihen, että aamulla laitetaan puhtaat vaatteet päälle, ja illalla ne heitetään pyykkikoriin kyseenalaistamatta sitä, ovatko vaatteet likaisia. Lämpötilan kokemus on hyvin yksilöllinen. Asukkailla oli mahdollisuus myös määritellä oma tavoitteensa kokeilun alkaessa. Kuitenkin voi olla huoneita, joita käytetään vähemmän, ja niissä voisi olla matalampi lämpötila. – Jotkut olivat tottuneet siihen, että aamulla laitetaan puhtaat vaatteet päälle, ja illalla ne heitetään pyykkikoriin kyseenalaistamatta sitä, ovatko vaatteet likaisia. Villasukat jalkaan ja muutenkin tarpeeksi vaatetta, niin asunnon lämpötilan laskeminen ei tunnu epämiellyttävältä. – Meillä myös arvostetaan tasaista sisälämpötilaa
Mainittiin myös, että siivoaminen auttaa pysymään lämpimänä. Mutta eivät ENERGISE-hanke Euroopan laajuinen ENERGISE-tutkimushanke pyrkii ymmärtämään kotitalouksien arjen energiakäytänteitä, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutuksia niihin sekä mahdollisuuksia muuttaa ja haastaa totuttuja rutiineja. Lämmityksen suhteen vain harva pääsi alle 20 asteen. – ENERGISE-hankkeessa tarkoitus on tutkia, miten energiakäytännöt voivat muuttua, sekä löytää uusia tapoja pysyä puhtaana ja lämpimänä vähemmällä energialla, toteaa tutkijatohtori Eeva-Lotta Apajalahti. Kokeilun tuloksista keskustellaan jatkossa isännöitsijöiden ja Helsingin kaupungin kanssa. – Monet asukkaat olisivat haluneet kokeilla alhaisempaa lämpötilaa kuin oli mahdollista huoneistoon saada. Merihaan useissa taloissa otetaan talteen poistoilman lämpö ja lämmitetään sisään tulevaa ilmaa sillä. Porvoossa, jossa kokeilu tehtiin omakotitaloissa, auttoi myös vetoisuuden vähentäminen. Monet kotitaloudet puolittivat pyykinpesukertojen määrän. Pyykinpesun vähentäminen onnistui ENERGISE-hankkeen kokeilussa hyvin. Vuonna 2017 toteutettiin laaja katselmus sekä tietopankki eurooppalaisesta energiakokeilusta. Tarja Pitkänen Kuvat: Eeva-Lotta Apajalahti. Suomessa ENERGISE-hanketta toteuttavat Helsingin yliopisto ja Kuluttajatutkimuskeskus. Kotitalouksien kanssa toteutettiin erilaisia Livin Lab -kokeiluja vuoden 2018 aikana, ja vuonna 2019 tuloksista raportoidaan laajasti tekemällä kansallisia ja kansainvälisiä vertailuja. Vanhat konstit käyttöön – Alempaan sisälämpötilaan totuteltiin ihan perinteisillä keinoilla: villasukat jalkaan ja muutenkin lisää vaatetta päälle. Hankkeessa työskennellään yhteistyössä tutkijoiden, kotitalouksien sekä energia-asiantuntijoiden kanssa. tujien käsitys sopivasta sisälämpötilasta oli laskenut noin asteen alemmaksi. – Muutamat perheet jopa lisäsivät liikkumista kotona, jumppaamalla tulee lämmin. Alempaa lämpötilaa ei päästy kokeilemaan Merihaassa pulmallista oli se, että asukkaat itse eivät pääse täysin vaikuttamaan sisäilman lämpötilaan. Huoneiston vaikuttaa myös naapurihuoneistojen lämpötila. Silmiä avaava kokemus monille – Tärkeintähän tässä kokeilussa on, että päästään kokeilemaan uutta ja haastamaan totuttuja tapoja ja rutiineja, olipa lopputulema mikä tahansa. 70 – Muutamat perheet jopa lisäsivät liikkumista kotona, jumppaamalla tulee lämmin. – Kokeilu osoitti, että ihmiset ovat valmiita kokeilemaan pienempiä sisälämpötiloja. Sohvalla televisiota katsellessa voi ottaa viltin lämmikkeeksi. nämä ei nyt ihan tyypillisimpiä keinoja olleet. Lämpötila monissa asunnoissa pysyi jopa 23 asteen tietämillä, vaikka patterit oli säädetty kiinni. Mainittiin myös, että siivoaminen auttaa pysymään lämpimänä. Mukana olevat maat ovat Irlanti, Englanti, Hollanti, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Unkari. Olisi tärkeää mahdollistaa, että asukkaat voisivat itse vaikuttaa enemmän huoneistojensa lämpötilaan kerrostaloissa. Haasteena Merihaassa on liiankin lämpimät sisätilat. Myös osallistujat olivat tyytyväisiä, ja monet sanoivat, että kokeilu oli silmiä avaava kokemus, josta jäi arkirutiineihin pysyviä muutoksia
CO 2 –päästöt pienenivät vastaavasti. RVS Technologyn toimintaa ja tuotekehitystä ovat tukeneet muun muassa Finnvera, Tekes ja ELY-keskus. RVS -yhdiste kulkeutuu öljyn mukana metallisille kitkapinnoille, ja alkaa kunnostaa niitä. Käynti tasaantui ja öljynkulutus loppui. Esimerkiksi auton moottorissa RVS lisätään öljyyn ja seuraavan öljynvaihdon yhteydessä tehtävä uusintakäsittely riittää. Trukki vetää taas myös ylämäkeen, ja liikkeellelähdöt ovat hyvällä tasolla. Yritys vie tällä hetkellä tuotteitaan 12 maahan. Parannukset tapahtuvat mekanismin normaalin käytön aikana. Teknologiaa on testattu laajasti. – Meillä on noin 50 jälleenmyyjää Suomessa, suurimpina Motonet ja IKH. Polttoainekulujen säästö täysikokoisella kuorma-autolla on noin 2 500 euroa vuodessa. Seliö suostui kokeilemaan tuotetta. Nyt on menossa kolmas sukupolvi patentoituja tuotteita ja neljäs sukupolvi on patentoimisvaiheessa. Myös äänimaailma on ”siistiytynyt”. Ilmiötä tutkittiin tarkoin, ja suomalainen yritys päätti ostaa koko teknologian ja tutkimustulokset itselleen. Hyviä kokemuksia Käyttäjäkokemukset kertovat paljon. Oy RVS Technology Ltd:n patentoitu teknologia tunnistaa metallipintojen kitkan tuottaman lämmön sekä suojaa ja kunnostaa esimerkiksi kiinteistöja rakennuskoneiden moottoreita, vaihteistoja ja hydrauliikkaa. Nyt yritys on mukana Business Finlandin rahoittamassa, vientiä edistävässä B to B -kansainvälistymishankkeessa. Metallikitkapintojen pintarakenne muokkautuu kovemmaksi ja plastisemmaksi, jolloin komponenttien ja laitteiden käyttöikä pitenee selvästi. Olemme kehittyvässä vaiheessa ja merkittävässä kasvussa suurten ketjujen ja viennin avulla, Grönroos kertoo. – Teknologia pienentää energiankulutusta kaikissa kohteissa ja lisää laitteiden käyttöikää. Erityistestissä Peugeot 206 käsiteltiin RVS:llä ja sen jälkeen välikäsiteltiin. Moottori käy nätisti ja savutus on vähentynyt. RVS:n erityinen ominaisuus on, että se kykenee tuottamaan uutta materiaa, toimitusjohtaja Raimo Grönroos kertoo. Teollisissa kohteissa, kuten tuulivoimaloissa säästö on kokonaan toista luokkaa. Kun vene tuotiin kuorma-autolla Karjalohjalta Grönroosin mökkirantaan, vanha moottori kävi epätasaisesti ja auto suorastaan ”lipitti” öljyä. Teknologiaa testattu RVS-teknologian ydin on teknologian fysiikkaan ja kemiaan perustuva kyky tunnistaa mekanismien kulutus-/vauriouhan alaisia kohteita niiden kitkapintojen tuottaman kitkalämpöenergian avulla ja sen kyky muokata, kunnostaa ja suojata kyseisiä kitkapintoja. Autolla ajettiin markkinointimielessä lähes 11 000 kilometriä ilman moottoriöljyä! RVS-tuotteilla on TUV-hyväksyntä ja neljän miljoonan euron tuotevastuuvakuutus, johon ei ole Grönroosin mukaan tarvinnut turvautua. Hyödyt kestävät normaalikäytössä noin 100 000 kilometrin ajon. Syntyvä tribokeraamipinta on eräänlainen ”kovavoiteluaine”. Jouni Suolanen. Yrityksen 2000–luvun alusta asti kehittämän tuotteen historia ulottuu porausteollisuuteen, jossa havaittiin tiettyjen mineraalien lisäävän poranterien kestävyyttä huomattavasti. Se suojaa mekanismia ja jopa kunnostaa sitä. Yrityksen yhteistyö Seliön kanssa alkoi, kun Raimo Grönroos osti Samin venevalmistaja -isältä veneen. Energian ja polttoaineen kulutus vähenee ja laitteiden elinikä pitenee. Esimerkiksi kolmen auton testissä kulutus aleni enimmillään 5,6 prosenttia ja keskimäärin 4,4 prosenttia. Nestemäiset tuotteet soveltuvat käytettäviksi esimerkiksi bensiinija dieselmoottoreissa, vaihteistoissa, laakereissa, ohjaustehostimissa, pumpuissa, nosturien hydrauliikassa, lukoissa ja ovien saranoissa. Histec Oy:n yrittäjän Ismo Aaltosen trukin hydrauliikkaan ja moottoriin tehtiin käsittelyt niihin sopivilla RVS –tuotteilla. R VS Technology kehittää, valmistaa ja markkinoi autoreaktiiviseen teknologiaan perustuvia tribokeraamituotteita. 71 RVS-teknologia suojaa laitteiden metallisia kitkakohteita Vientiä jo 12 maahan Oy RVS Technology Ltd:n ydinjoukon muodostavat hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Raimo Grönroos (vas.), tuotantovastaava Jouni Vaahtera ja kotimaan myyntijohtaja Jyrki Norppa. Nopeilla moottoriveneillä kilpaileva Sami Seliö on käyttänyt RVS –tuotteita veneissään vuodesta 2005
Suomen sähköautoluvut ovat selvästi perässä naapurimaita. Vuonna 2018 ensirekisteröitiin yhteensä 776 täyssähköautoa, mikä oli 1,7 prosenttia kaikista uusista ensirekisteröinneistä. Vuonna 2017 sähköautojen rekisteröintejä oli 502 ja vuonna 2016 rekisteröintejä oli 223. Suunta on siis kasvava, mutta kasvu on hidasta. Tavanomaisia hybridejä, joissa ei ole ulkoista latausmahdollisuutta, ensirekisteröitiin viime vuonna uutena 11 855 autoa. Akun osuus sähköauton hinnasta on keskimäärin kolmannes – Auton toistaiseksi selvästi korkeampi hinta on tärkein rajoittava tekijä, mutta rinnalle nousevat myös epävarmuus latausmahdollisuudesta kotona, julkisten latauspaikkojen saatavuuteen liittyvät epävarmuudet sekä epävarmuus siitä, riittääkö auton toimintasäde päivittäisiin matkoihin, toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta (AKL) toteaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 50 prosenttia. – Viime vuonna suosituin täyssähköautomerkki oli Nissan (248), toiseksi suosituin Tesla (172), kolmanneksi suosituin Volkswagen (129) ja neljänneksi suosituin Hyundai (105), Rissa luettelee. S ähköauto on vielä kallis verrattuna polttomoottoriautoon. 72 Suomen sähköautomarkkina kasvaa vähitellen Latauspaikkoja jo ympäri maata Sähköautoja myydään vielä alle tuhat vuodessa, mutta markkina kasvaa hintojen tasaantuessa ja latauspisteiden lisääntyessä. prosenttia kaikista uutena ensirekisteröinneistä. Esimerkiksi Ruotsissa rekiste. Ladattavia hybridejä ensirekisteröitiin vuonna 2018 uutena yhteensä 4 932, mikä oli 4,5 Suomessa oli vuodenvaihteessa yhteensä 722 sähköautojen latauspaikkaa. Sähköautojen ilmastovaikutus on pienempi kuin fossiilista polttoainetta käyttävien autojen. Hinta on noin 1,8-kertainen
– Tämän hetken arvion mukaan 2025 paikkeilla sähköautojen hinnat alkavat lähenemään polttomoottoriautojen hintoja, ja silloin alkaa kuluttajakysyntä, Rissa katsoo. Jos ajetaan kokonaan uusiutuvalla dieselillä, hiilidioksidipäästöt ovat dieselautolla jopa sähköautoa alemmat, Rissa toteaa. – Latauspaikkoja löytyy tänä päivänä jo melko laajasti Suomesta. Autokauppa tarjoaa kaikkia autoja Täyssähköautoja hankitaan eniten Uudellamaalla sekä Tampereen ja Turun seuduille. AKL tukee tekniikkaneutraaleja ratkaisuja. Yhdessä latauspaikassa on yleensä useita latauspisteitä. Hieman alle puolet Suomen latauspaikoista oli pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun alueella. Suomen yhteensä noin 2 400 täyssähköautosta noin 1 400 on rekisteröity Uudellemaalle. röitiin vuonna 2017 noin 4 000 sähköautoa. Suunta latauspisteiden määrän kasvussa on siis hyvä. Pikalatauspaikkoja oli vuoden 2018 lopussa 138 kappaletta. Peruslatauspisteiden määrä oli vuoden 2018 lopussa 2050 kappaletta. – Autojen vähittäiskauppa myy niitä uusia autoja, mitä kuluttajat sähköstä tuotetaan ydinvoimalla tai uusiutuvalla energialla, sähköautojen hiilidioksidipäästöt ovat 25 35 g/km sähköauton energiankulutuksesta riippuen, kun perinteistä bensiiniä ja dieseliä käyttävien keskivertoautojen päästöt ovat tyypillisimmin 120 – 160 g/km. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa on yhteensä 400 sähköautoa. Tarjoamme kuluttajille tekniikkaneutraalisti eri ratkaisuja, kuten bensiini, diesel, eri hybridivaihtoehtoja, ladattavia hybridejä, kaasuautoja sekä täyssähköautoja, Rissa kertoo. – Uskomme, että kuluttajat ovat tänään ja erityisesti tulevaisuudessa valveutuneita päästöjen alentamisen osalta, Rissa toteaa. 73 – Tämän hetken arvion mukaan 2025 paikkeilla sähköautojen hinnat alkavat lähenemään polttomoottoriautojen hintoja, ja silloin alkaa kuluttajakysyntä, toimitusjohtaja Pekka Rissa toteaa. – Suomessa, jossa suurin osa Vuonna 2018 ensirekisteröitiin yhteensä 776 täyssähköautoa, mikä oli 1,7 prosenttia kaikista uusista ensirekisteröinneistä. Kasvua vuodessa oli lähes 90 prosenttia. Norja puolestaan on sähköautoilun esimerkkimaa, jossa jopa noin puolet uusista autoista on täyssähköautoja. Se on vapautettu paitsi autoverosta, myös arvonlisäverosta. Kuva: Katri Tamminen / Helen haluavat, ostavat ja mitä on tarjolla. Miten autokauppa suhtautuu sähköautojen myyntiin perinteisiin autoihin verrattuna. Norjassa sähköauton hankintaa tuetaan poikkeuksellisen voimakkaasti. Jouni Suolanen. Latauspisteiden määrä kasvussa Suomessa oli vuodenvaihteessa 2018/2019 yhteensä 722 sähköautojen latauspaikkaa. Sähköautojen ilmastovaikutus on pienempi kuin fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen. Uusiutuva diesel päästää vähemmän AKL solmi viime vuoden lopussa yhdessä Autotuojien kanssa Ympäristöja Liikenneministeriön kanssa autoalan Green Deal –sopimuksen, jonka tavoitteena on ohjata erityisesti autoliikkeitä tukemaan CO2 päästötavoitteiden alasajoa Suomessa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 50 prosenttia. Esimeriksi Lapin alueella oli vastaavana mittaushetkenä 45 latauspaikkaa, Pohjois-Karjalassa 13 ja Pohjanmaalla 14, Rissa kertoo. Autoalalla uskotaan sähköautojen kysynnän tasaiseen kasvuun, mutta isojen kasvulukujen saavuttaminen vaatisi suurempia toimia. Kuva: AKL Latauspaikkoja löytyy tänä päivänä jo melko laajasti Suomesta. Sopimus on voimassa 2019 – 2025
– Painotan asioiden selvittämistä ja suunnitelmallisuutta sähköauton latauspistehankkeissa. – Vuosi sitten aihetta selvitelleen GASELLI-hankkeen taloyhtiökyselyssä saatiin vastauksena tulos, että keväällä 2018 taloyhtiövastaajilla (n=1734) oli kolmella prosentilla toteutettu latauspiste/-pisteitä. Asiaa tiedusteltiin ensimmäisen kerran korjausrakentamisbarometrissa syksyllä 2017, jolloin 19 prosenttia vastaajista arveli toteuttavansa lataushankkeen seuraavan viisivuotisjakson kuluessa. Tässä Kalasataman pysäköintihallissa ladataan asukkaille vuokrattavia sähköautoja. – On huomattava, että nämä vastaajat edustavat valtaosaltaan hajautetusti omistettua taloyhtiökantaa. Vuokrataloyhtiöissä on myös omia valmiuksiaan jo jon. Latauspisteitä suunnittelevat yhtä lailla rivitaloyhtiöt kuin kerrostaloyhtiötkin. Tällä perusteella karkea arvio on, että 5-10 prosentissa taloyhtiöitä on rakennettu sähköautojen latauspiste/-pisteitä. Kuva: Kiinteistöliitto M iltei 25 prosenttia taloyhtiöistä kaavailee sähköautojen latausjärjestelmää, ilmenee Kiinteistöliiton tuoreesta korjausbarometristä. Kevään 2018 kyselyssä 1734 vastaajan yhtiöissä oli toteutettu 178 latauspaikkaa, joista 99 oli kerrostaloyhtiöissä ja 70 rivitaloissa. Ja ”putkesta” on tulossa kyllä lisää, Kero kertoo. Paljonko sähköautojen latauspisteitä on arviolta taloyhtiöissä jo nyt. Vastaajista kahdella prosentilla oli rakennettu latausvalmius (esimerkiksi putkitus), ja kahdessa prosentissa vastaajien yhtiöitä oli tehty päätös latauspisteiden hankinnasta tai annettu osakkaalle lupa, pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta kertoo. – Tämän kevään korjausrakentamisbarometrissa kerrostaloissa oli noin kolmessa prosentissa vastaajien yhtiöistä latauspisteen toteuttaminen menossa. 74 Taloyhtiöt kaavailevat latausjärjestelmiä Latauspisteiden asentamista kiinteistöihin harkitaan nyt monessa taloyhtiössä. Aikeet latauspisteiden toteuttamiseen ovat yleistyneet selvästi viime syksystä. Se on kaiken A ja O tässäkin kuviossa, pääekonomisti Jukka Kero korostaa
Aralta saa tukea Latausinfran rakentamisen kustannuksissa haarukka on Keron mukaan todella iso. Aran tuen ehtona on että tuella rakennetaan valmiudet vähintään viiden latauspisteen toteuttamiselle. Hoasin kiinteistökannassa suurimmassa osassa ei ole sellaista sähköverkkoa, joka mahdollistaa latauspaikan pihalle. Kokemuksia kerätään parin vuoden ajan Hoas hankki sähköautot OP Yhteisauto –palvelusta, joka operoi ja huoltaa autoja. Täysin riippuen siitä, mitä kaikkea kohteessa joudutaan tekemään ja investoimaan. Arassa on haettavana 1,5 miljoonaa euroa vuotta kohti vuosina 2018 2020. Tärkeää on se, että autot voi laittaa lataukseen heti ajon jälkeen. Toisaalta jos kokeilu ei onnistuisi tai jatkuisi, meillä on latauspaikka valmiina asukkaiden omille hybridija sähköautoille. Latauspisteisiin investoitiin Palvelusta on tiedotettu asukkaille. – Testaamme kolmella autolla toimintaa ainakin pari vuotta, jotta näemme oikeasti, onko autoilla käyttöä ja palvelulla tarkoitusta. Autojen käyttö on ollut toistaiseksi melko vähäistä. – Karkea haarukka on muutamista satasista useisiin tuhansiin euroihin per paikka. Kiinteistöliitolla on myös aiheesta jäsenetuna tuleva opas huhtikuulta. Sähköauto tuli Hoasin kolmeen kohteeseen viime helmikuussa. – Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän taloissa on rekisteröityjä käyttäjiä, ja niitä, jotka ovat käyttäneet autoja säännöllisesti. – Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän taloissa on rekisteröityjä käyttäjiä, ja niitä, jotka ovat käyttäneet autoja säännöllisesti. Kouluilla ei myöskään ole laajasti pysäköintimahdollisuuksia. Hoasin selvitysten mukaan opiskelijoista vain noin kymmenen prosenttia käyttää autoa päivittäin. Se olisi eri luokkaa, jos yhtiön jokaisen kohteen pihalla seisoisi sähköauto. 75 Hoasilla sähköautojen käyttö vielä vähäistä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) lähti hankkimaan vuokrattavia sähköautoja asukkaiden käyttöön jakamistalouden kasvavassa trendissä. Jouni Suolanen Oppaan tarkoituksena on helpottaa latauspisteiden toteuttamista olemassa olevissa kiinteistöissä.. Motiva on julkaissut oppaan Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon (2016). Oppaassa on muun muassa perustietoa ladattavista autoista ja erilaisista latauspisteistä, latauspisteisiin liittyvästä päätöksenteosta kiinteistöissä, erityisesti asunto-osakeyhtiöissä, vinkkejä suunnittelussa, ja toteutuksessa huomioon otettavista seikoista sekä latauspisteiden toteuttamisja käyttökustannusten jakosuosituksista. – Jos esimerkiksi rakennusten väliin joudutaan kaivamaan putkituksia ja kaapelointeja, tai yhtiön sähköpääkeskukset ja huoneistojen sähkötaulut menevät uusiksi, kustannuksia kertyy huomattavasti. Olisin odottanut enemmän ja innokkaampaa käyttöä, Lindholm myöntää, mutta muistuttaa samalla, että aikajänne on vielä lyhyt. Tietoa oppaista Kiinteistöliitto on Keron mukaan latauspistehankkeissa neutraali toimija, joka tarjoaa relevanttia tietoa kiinteistönomistajille ja myös alan toimijoille sekä viranomaisille. Autot on stailattu ja teipattu Hoasin imagon mukaisesti. Hoasilta löytyy vapaita parkkipaikkoja, mutta yhtiö on rakentanut myös kokonaan autottomia kohteita raideliikenteen läheisyyteen ja julkisten liikenneyhteyksien varrelle. kin verran olemassa. Unohtamatta liikeja toimistorakennuksia ja huoltamo/liikennepalveluasemia, Kero korostaa. Ensimmäisenä vuonna tuesta käytettiin vain neljännesmiljoona, joten siirtomäärärahana toteutettavaa tukea voidaan jakaa tänä vuonna noin 2,7 miljoonaa euroa. Opiskelijoilla on ylipäätään kohtuullisen vähän autoja muuhun väestöön verrattuna. – Jouduimme kaivamaan maata, ja laittamaan paksumpaa kaapelia eli tekemään pienen investoinnin. Oppaan tarkoituksena on helpottaa latauspisteiden toteuttamista olemassa olevissa kiinteistöissä. Taloyhtiöt ovat voineet hakea valtion tukea Aralta latausinfran parantamiseen viime elokuusta alkaen. Uusissa kiinteistöissä latauspisteet kannattaa muistaa jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa. Hakemukset ovat toistaiseksi painottuneet etelän kasvukeskuksiin, kuten Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille. – Painotamme suuresti asioiden selvittämistä ja suunnitelmallisuutta. – Halusimme myös selvittää, onko tämän kaltaiselle palvelulle kysyntää nuoren asukaskunnan keskuudessa, onko palvelulla vaikutusta asuntojen kysyntään, ja vaikuttaako se asuntokohteiden haluttavuuteen. Kahdessa isohkossa kohteessa on vain kolme rekisteröityä auton käyttäjää, ja isossa asuntokohteessa vajaa 20. Toki tähän liittyy myös ympäristöaspekti, kiinteistöjohtaja Kim Lindholm kertoo. Meillä ei ole tarkoitus tuottaa muutamalle asukkaalle ilmaista autoa vaan niin, että se olisi monipuolisesti asukkaiden käytössä silloin, kun he sitä tarvitsevat. Lindholm ei tarkemmin erittele palvelun kustannusta Hoasille, mutta se ei ole iso pilottimaisessa kokeilussa. Kerran OP on joutunut hakemaan auton kauppakeskuksesta, kun asukas oli lähtenyt liikkeelle lataamattomalla autolla, Lindholm kertoo. Opasta on päivitetty 29.10.2018. Autot ovat kohteissa näkyvillä ”primepaikoilla” muidenkin autoilijoiden nähtävillä. Se on kaiken A ja O tässäkin kuviossa. OP operoi myös varaussovellusta, jonka kautta autojen käyttöajan voi varata kännykällä. – Me maksamme OP:lle kuukausimaksua, ja OP tilittää meille tulot, joita ei juuri tule, koska käytöstä peritään vain euro tunnilta eli ne ovat käytännössä ilmaisia, Lindholm kertoo
Tämä johtui useista syistä, mukaan lukien äärimmäiset sääilmiöt, jotka nostivat sekä lämmityksen että viilennyksen tarvetta. Aurinkoenergian lisäys pysyi myös skenaarion mukaisella uralla. Tällöin koko elinkaaren aikaiset päästöt ovat jopa 70 prosenttia pienemmät kuin vastaavassa polttomoottoriautossa. Metanolipolttokennoon perustuvassa varatehoratkaisussa tukiaseman akustojen toiminta-aika voidaan pidentää nykyisestä muutamasta tunnista vuorokausiin, kertoo Leppäkosken Sähkön kehitysjohtaja Mauno Oksanen. – Käynnissä olevassa kehityshankkeessa Fingrid ja Leppäkoski selvittävät polttokennoteknologian toimintaa ja soveltuvuutta kantaverkon sähköaseman 220 VDC akuston varmentamiseen. Polttokennomallin ympäristötase on sitä parempi, mitä enemmän energianlähteenä voidaan käyttää uusiutuvasti ja kestävästi tuotettua vetyä. Autonvalmistaja Daimler AG:n Mercedes-Benz GLC F-Cell -polttokennoauto on yhtiön ilmoituksen mukaan selvittänyt viime vaiheen ympäristösertifiointiprosessin, jota valvoi riippumaton TÜV Süd -luokituslaitos. Maailma on vielä kaukana ilmastoja kestävyystavoitteistaan, toteaa IEA:n seurantaraportti. Kaikki Mercedes-Benz-mallit ovat läpikäyneet vastaavan luokitteluprosessin vuodesta 2005 lähtien. Kasvua viime vuonna kertyi 31 prosenttia, mikä oli suurin kasvu uusiutuvan energian alalla. Sähköisillä kulkuneuvoilla oli myös ennätysvuosi; niiden myynti ylitti kaksi miljoonaa uutta autoa vuonna 2018. Uusi verkkosääntö perustuu sähköjärjestelmän käytönpalautusta koskevaan komission asetukseen 2017/2196 ja se on haasteellinen sähköasemien nykyisille akkuvarmennetuille apusähköjärjestelmille. Tasetta parantaa entisestään harvinaisten raaka-aineiden tarpeen väheneminen. Hallituksilta, teollisuudesta sekä tutkijoilta odotetaan yhä suurempaa kunnianhimoa. 76 Sähköautot ja varastointi vauhdissa Mersun polttokennoauto Polttokennovaravoimala . Viime vuonna maapallon hiilidioksidipäästöt kasvoivat ennätykseen, 33 miljardiin tonniin. Kiina kunnostautui myös ennätysvuoden sähköautohankinnoissa. Leppäkosken Sähkö on toteuttamassa vastaavanlaista varatehoratkaisua myös Ylöjärven 110 kV:n sähköasemalleen. Leppäkosken Sähkö Oy:n kantaverkkoyhtiö Fingridille toimittamassa ensimmäisessä kaupallisessa varatehoratkaisussa polttokenno käynnistyy automaattisesti, kun se havaitsee sähköaseman apusähkön jakelussa riittävän pitkän katkon tai muun ennakkoon määritellyn käynnistyskriteerin. Niihin kuuluvat hiilen sidonta, hyödyntäminen ja varastointi sekä metaanin päästöt öljystä ja kaasusta. Energian varastointilaitosten hankinnat kaksinkertaistuivat viime vuonna, parhaiten Koreassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. IEA:n analyysi on huolestunut myös polttoaine-ekonomian heikentymisestä siksi, että ihmiset ostavat yhä entistä isompia autoja.. Ne muodostavat seitsemän prosenttia energiasektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Vedyn tankkaus ei kestä juuri kauempaa kuin bensiininkään. Lähde: Leppäkosken Sähkö Oy . Myös kiinteistöala on jäänyt tavoitteista. Polttokennoissa käytetyn platinan määrä on nyt 90 prosenttia pienempi kuin edeltäneessä B-sarjan F-Cell-mallissa. Missä hyvä tai huono kehitys. – Aurinkoenergian ja uusiutuvan energian kokonaiskasvu jäi kuitenkin tavoitteista. – Yhtiömme on kehittänyt myös mobiiliverkon tukiasemien apusähköjärjestelmien akustojen varatehoratkaisun, joka on ollut käytössä jo pari vuotta eräällä matkapuhelinverkon tukiasemalla, jossa on myös viranomaisverkon laitteita. Erityisesti energian varastointi ja sähköautot lisääntyivät kuitenkin hyvin viime vuonna. Uusin polttokennoauton huippumalli ajaa 4,4 kilolla vetyä jo 400 kilometriä – ilman satoja kiloja painavia akkuja ja niiden latauksia. Kiinalaiset ostivat yli puolet kahdesta miljoonasta uudesta sähköautosta. Tähän asti saadut kokemukset ovat olleet positiivisia, kertoo asiantuntija Kari Ahola Fingridistä. Alan päästöt nousivat viime vuonna huippuunsa. Näiden erikseen määriteltävien kohteiden tulee varmentaa sähköjärjestelmän käytönpalautuksen kannalta välttämättömät toiminnot kuten viestiyhteydet, kytkinlaitteiden kauko-ohjaus, olennaiset mittausja tilatiedot sekä valvomotoiminnot. Se on huolestuttavaa pitkän tähtäyksen ilmastotavoitteiden kannalta, raportti sanoo. Kiireellisyydestä johtuen IEA odottaa puhtaaseen energiaan siirtymisen vauhditusta ympäri maailmaa. Erityisesti energian varastointi lisääntyi hyvin eli kaksinkertaistui viime vuonna. Fingridin kohteessa 400 kV:n sähköasemalla Pohjois-Suomessa sähköaseman akustoa voidaan ladata noin 100 tuntia ilman välitankkausta. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toukokuun lopun kestävän kehityksen skenaarion seurantaraportti kertoo, että 45:n sektorija teknologiakohdan tavoitteista vuodelle 2019 vain seitsemän on tavoitekyydissä, joka vastaa Pariisin sopimusta. – Muiden teknologioiden edistämiset vaativat vielä suuria ponnistuksia, raportti toteaa. Merkittävien kanta-, alueja jakeluverkon sähköasemien ja voimalaitosten tulee 22.12.2022 mennessä toteuttaa 24 tunnin toimintakyky tilanteissa, joissa niiden ulkoinen pääsähkönsyöttö menetetään. Lähde: Kauppalehti 3.5.2019
– Kilowatin tuulivoimalan voi asentaa taloon kuin taloon, mutta sitä suuremmat voimalat vaativat luvan. A urinkoja tuulienergia voivat olla yhdessä hyvä ratkaisu erikoiskohteissa, koska ne täydentävät toisiaan etenkin talvisin. – Energiaa ei voida varastoida kuin aivan lyhyeksi ajaksi. Pönniön mukaan suurin haaste aurinkovoimalaratkaisuille on akkutekniikka. Hallituksen kärkihankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä niin, että 2020-luvulla uusiutuvan energian osuus on jo yli 50 prosenttia ja energian omavaraisuus yli 55 prosenttia. Tuulivoiman suhteen kiinteistöissä tulee vastaan monesti luvitusongelma. Nykyinen lainsäädäntö sallii sen, että asunto-osakeyhtiöt voivat hyödyntää aurinkosähköä omassa kiinteistösähkössään, mikä tarkoittaa lähinnä yhteisien tilojen valaistuksessa, pesutuvissa, saunassa ja hisseissä. Juhani Karvonen. – Kilowatin tuulivoimalan voi asentaa taloon kuin taloon, mutta sitä suuremmat voimalat vaativat luvan. Se tarkoittaa lähinnä yhteisten tilojen valaistuksessa, pesutuvissa, saunassa ja hisseissä. Kiwatti Oy toimittaa hankkeeseen 7300 aurinkopaneelin järjestelmän, joka tuottaa kaikkiaan 2 MW puhdasta aurinkoenergiaa Lempäälän omavaraiseen verkkoon. Taloyhtiön oman tuotantolaitteiston teknisten vaatimusten selvittämisessä ja lupien hankinnassa avittaa taloyhtiön oman alueen sähkön jakeluyhtiö. Tulevaisuuden energiamuodot ovat pitkälti aurinkotai tuulipohjaisia. Tuotamme myös energiaratkaisuja julkisille ja liikekiinteistöille samoin kuin paikallisille energiayhtiöille ja vaativampiin teollisuuskohteisiin, kuten aurinkoja tuulienergiakentille ja -puistoihin, kertoo toimitusjohtaja Risto Pönniö . Taloyhtiöllä ei ole velvoitetta myydä ylijäämäsähköään paikalliselle jakeluyhtiölle, vaan taloyhtiö voi vapaasti valita sen, kenelle sähköään myy normaalien sähkön ostosopimusten tapaan. – Paikallisen jakeluyhtiön lupa vaaditaan, jos taloyhtiö suunnittelee yli 100kW:n aurinkosähköjärjestelmän hankintaa ja sen verkkoon liittämistä. Aurinkojärjestelmä voidaan myös mitoittaa taloyhtiön kiinteistösähkökulutusta suuremmaksi, jolloin ylijäämäsähkö voidaan myydä sähkömarkkinoilla. Kymmenen kilowatin voimalan mastokin on jo parikymmentä metriä korkea, mikä voi kaava-alueella olla ylitsepääsemätön ongelma. LEMENE-hanke on ristitty työja elinkeinoministeriön energiateknologian kärkihankkeeksi. Pientuotantoa varten ei tarvitse vahvistaa sähköverkkoa, jos tuotanto liitetään sähkönkulutuspaikan yhteyteen ja liitettävä teho jää kulutuspaikan tehoa pienemmäksi. Vantaalaisen Kiwatti Oy:n alana ovat aurinkoja tuulivoimaratkaisut sekä niiden hybridit. Kiwatti mukana kärkihankkeessa Lempäälään kauppakeskus Ideaparkin rakennetaan pohjoispuolelle älykäs ja energiaomavarainen mikroverkko, jolla turvataan itsenäisesti koko alueen energian saanti. Ensimmäiset aurinkopaneelit otetaan käyttöön jo tämän vuoden puolella. – Aurinkosähkön omatuotanto sopii ratkaisuksi asunto-osakeyhtiöille, jotka haluavat vähentää huippusähkön kulutustaan varsinkin kesäisin. Aurinkovoimalat päätoimiala – Voimme täydentää aurinkovoimalaratkaisuja tuulienergialla, mutta pientuulivoimalaan täytyy olla jokin muu syy kuin ainoastaan sen edullisuus, Pönniö sanoo. Tällä hetkellä aurinkoenergiaa on käytännössä järkevää varastoida vuorokauden kulutusvaihteluiden mukaan. Erikoiskohteita ovat esimerkiksi sääasemat sekä teleoperaattoreiden tukiasemat ja mastot. 77 Kiwatti taitaa aurinkoja tuulivoimaratkaisut Aurinkosähköä taloyhtiöihin Nykyinen lainsäädäntö sallii, että asunto-osakeyhtiöt voivat hyödyntää aurinkosähköä omassa kiinteistösähkössään
www.2727350.. (Kohteessa n.100 pp, keskellä mukava PyöräNojaPN-2 ja seinillä tehokas Compact PTL-2 -järjestelmä) UUSI RT 38941! Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! . 09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Ikkunaremontit Telineet www.ikkuna-asiantuntija.. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 09-530 8620 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Taivaltie 5, 01610 Vantaa www.isannointisaarinen.fi E-mail: etunimi.sukunimi@isannointisaarinen.fi. organisoi . Kiinteistöhuolto Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. 0103372720 • www.ovella.. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ovella Systems Oy • P. • info:ovella@ovella.. llarit sisällä ja ulkona
* Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LIIKEHAKEMISTO 79 Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. 09-2525 2425 www.contesta.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. Kattoremontit PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?
80 Kotimaisilla polttoaineilla vahva vuosi . Puupolttoaineiden käyttö kasvoi 4 % (3,9 TWh) ja energiaturpeen käyttö 24 prosenttia (3,6 TWh). Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 6,5 prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 7,4 TWh. Palvelu on yhteensopiva Raksystemsin Kuntoarvion sekä kuntotutkimusten kanssa. Mallinnuksen avulla voidaan nopeasti laskea havainnollinen melukartta koko selvitettävälle alueelle. Puupolttoaineiden käytön kasvu muodosti yli puolet uusiutuvan energian kasvusta Suomessa, sillä vesivoiman tuotanto oli vuotta 2017 alemmalla tasolla ja tuulivoima kasvoi 1,1 TWh. Pitkä laskutrendi metsähakkeen käytössä yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa katkesi viime vuonna (+4 %). Suurin lisäys (940 milj. Metsähakkeen raaka-aineista suuri kasvu nähtiin hakkuutähteiden (+19 %) käytössä, kun taas pienpuun ja kantojen osuus pieneni. Suomalainen metsäteollisuus kukoisti ja se näkyi kotimaisen puuenergian kasvuna. Tekniikkaa voi hyödyntää myös esimerkiksi julkisivujen ääneneristystarpeen ja piha-alueiden äänitasojen vaatimustenmukaisuuden toteamiseksi. Kiinteistökartturi jatkaa Raksystemsin jo vuonna 2017 aloittamaa yrityksen asiakkaille suunnattujen digitaalisten palveluiden tietä ja pyrkii helpottamaan kiinteistönomistajan suunnitelmallista kiinteistönpitoa. euroa) johtui raakaöljyn tuonnin kallistumisesta.. – Mallinnus toimii kokonaisvaltaisen suunnittelun apuvälineenä ja lähtötietona ja on hyvä keino visualisoida meluun liittyviä asioita. Rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa tehdään usein ympäristömeluselvitys, jolla pyritään ehkäisemään melun haitallisia vaikutuksia ympäristössä ja rakennuksissa. Erillisessä lämmöntuotannossa metsähakkeen käytön kasvutrendi jatkui 2018 (+2 %). – Kaikki taloudellinen panostus, mikä kohdennetaan nykyiseen rakennuskantaan, pienentää yli kaksi kertaa logistiikka-, lämmitys-, tilaja työvoimakustannuksia! Valtiotasolla summat ovat miljardeissa, mutta jokaisessa taloyhtiössä voidaan omilla järkevillä toimilla pienentää omia kustannuksia ja asumisen ympäristörasitusta. Palaturvetta Vaalassa. Viime vuosina käyttö on polkenut paikallaan. Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui metsäteollisuuden jätelienten kasvusta. Metsähakkeen käyttö kasvoi noin kolme prosenttia vuonna 2018, mutta käyttö oli edelleen alemmalla tasolla kuin 2012– 2014. – Vuosi 2018 oli kotimaisille polttoaineille erittäin vahva ja kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi viime vuonna leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia. Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. Tässä yksi syy lisää, miksi halusimme luoda Kiinteistökartturin, toteaa Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara. Kasvua tuki merkittävästi edellistä vuotta korkeammalla tasolla ollut sähkön hinta sekä tuotanto-olosuhteiltaan erittäin hyvä kesä. Kasvuja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä sen sijaan kasvaa. Puupolttoaineiden käyttö ei ole aiemmin ollut yhtä korkealla tasolla. Mustalipeän käyttö Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui lähes kokonaan metsäteollisuuden jätelienten eli mustalipeän käytön kasvusta, sillä kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli vuoden 2017 tasolla. Vahanen-Halme Acoustics uudistaa akustiikkapalvelujen mallinnustyökalujaan. Yli 150 000 kuntotarkastusta ja -arviota tehnyt Raksystems Insinööritoimisto Oy julkaisi toukokuussa Kiinteistökartturin. Myös puupolttoaineiden käyttö kokonaisuutena kuitenkin merkittävästi kasvoi nimenomaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Turpeen kysyntää selittävät poikkeuksellinen talvi 2017-2018, sähkön korkea hinta ja hyvä tuotantokesä. Melun leviämisen laskentamalli, joka simuloi äänen etenemistä ulkona, luodaan CadnaA-ohjelmistolla, ja lopputulos voidaan raportoida kattavana melukarttana. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi 3,9 TWh ja energiaturpeen käyttö 3,6 TWh. Energiaturvetta siivittivät alkuvuoden kysyntäpiikki, kohonneet sähkön hinnat ja hyvä tuotantokesä. Myös järeän runkopuun osuus hieman kasvoi. Kuva: Teemu Tervo / Vapo 70 prosenttia ajoittui ensimmäiseen vuosineljännekseen, jolloin puupolttoaineiden saatavuudessa oli hankalan talven jälkeen paikoin ongelmia. Kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia. Suomen nettomääräinen energiantuonti kasvoi uusiutuvan ja kotimaisen energian käytön kasvusta huolimatta 4,1 miljardista eurosta 5,3 miljardiin euroon vuonna 2018. Kolmannen neljänneksen osuus turpeen käytön kasvusta oli 20 prosenttia. Kiinteistökartturi on taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän uusi työkalu kiinteistön ennakoivaan ylläpitoon. Energiaturpeella vuosi oli myös hyvä, mutta vuosi 2018 oli monella tapaa poikkeuksellinen. – Kun meluselvitys tehdään manuaalisesti, äänitasot pystytään laskemaan vain yksittäisiin kohtiin, mutta ohjelmistolla mallintamalla voidaan nopeasti tuottaa helposti ymmärrettävä melukartta koko selvitettävälle alueelle, selittää Vahanen-Halme Acoustics Oy:n toimitusjohtaja Ville Veijanen. ÅF:n tekemän selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin 7 TWh:iin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen. Pitkän aikavälin kehitysnäkymä energiaturpeella on laskeva, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Kiinteistökartturi havainnollistaa taloyhtiöiden korjaushankkeiden hallinnan niin isoille kuin pienillekin taloyhtiöille. Turpeen käytön kasvusta noin Uusi Kiinteistökartturi taloyhtiöiden työkalu . Uutuus helpottaa ympäristömeluselvitysten tekemistä . Energiaturpeen käyttö oli poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi myös korkeammalla tasolla kuin moneen vuoteen
Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. itselleni . Niiden avulla saamme esiin ja korjattua esimerkiksi vuotavat hanat, vessan kalusteet ja liikaa vettä virtaavat suihkut, kertoo kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki. Jos on tapana olla pitkään suihkussa, kannattaa opetella puolittamaan suihkuajan, vinkkaa Jalomäki. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ 81 Vesikalusteiden tarkastaminen ympäristöteko Vedenkulutus laski 24 prosenttia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Asokodit on osa Asuntosäätiö-konsernia.. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Nelihenkinen perhe voi säästää pienemmällä vedenkulutuksella jopa yli tuhat euroa vuodessa. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Sähköposti: ..................................................................................................................... Viiden minuutin suihkuttelu normaalilla vedenvirtaamasäädöllä kuluttaa vettä 60 litraa. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) . Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. – Tarkastukset on yksinkertainen keino säästää vettä. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kiinteistö & energia Palvelukortti Vedenkulutuksen väheneminen näkyy suoraan asukkaiden maksamissa vastikkeissa. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. määräaikaisena 71€/v. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Kuva: Satu Mali A sokotien kohteissa tarkastetaan vesikalusteet seitsemän vuoden välein. Nimi: .................................................................................................................................... Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Veden säästämiseen liittyvät toimenpiteet ovat osa Asuntosäätiön pyrkimyksiä pienentää asumisen hiilijalanjälkeä. Asumisen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi samalla kun on pienennetty asukkaiden asumiskuluja. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. kestotilauksena 64€/v . 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Jalomäki korostaa, että vedenkulutuksen väheneminen näkyy suoraan asukkaiden maksamissa vastikkeissa ja että säästö on paljon suurempi kuin työsuorite, joka sen eteen tehdään. 20 minuutin suihkuttelu puolestaan kuluttaa 240 litraa vettä. Puhelin: ............................................................................................................................. Allekirjoitus: ................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan . -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. – Myös asumistottumuksillaan voi tässä asiassa todella vaikuttaa vastikkeeseen. Tarkastusten myötä käyttöveden kulutusta on saatu tiputettua jo 24 prosenttiA vuosina 2010-2018. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.
– Itäisestä Euroopasta löytyy etenkin raskaan rakentamisen, kuten raudoituksen, muottitöiden ja julkisivutöiden osaamista. Järjestelmä palveli hienosti, vaikka rasitus oli pakkasessa kovin mahdollinen. Maaliskuussa rakennusalan työttömyyskassassa työttömyyspäivärahaa saavien määrä oli lähes puolet vähemmän kuin tasan neljä vuotta aiemmin, toteaa Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro . Sähköautojen kasvava määrä tuo haasteita nykyisten kiinteistöjen sähkönjakelulle sekä autojen tehokkaalle lataukselle. Yksi maailman suurimmista latauslaitteiden toimittajista, Schneider Electric, on kehittänyt uuden Load Management System (LMS) -järjestelmän, jonka avulla latauspisteiden käytettävissä olevia tehoja voidaan ohjata kesken latauksen niin, että suurikaan määrä latauksessa olevia sähköautoja ei ylikuormita kiinteistön sähkönjakelua. – Rakentaminen ja siten myös ulkomainen työvoima keskittyvät pitkälti eteläiseen Suomeen. Rakentaminen on ollut vuodesta 2015 lähtien vahvassa noususuhdanteessa, joka on nyt taittumassa. Uusien asuntojen kauppa väheni alkuvuodesta . Uudellamaalla ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on vaihdellut talonrakennustyömailla 25 ja 33 prosentin välillä vuodesta 2010 lähtien. Helsingissä neliöhinnoissa oli kasvua alkuvuonna neljä prosenttia, Espoossa prosentti, Vantaalla kuusi prosenttia, Tampereella kaksi prosenttia, Turussa seitsemän prosenttia ja Oulussa lähes kymmenen prosenttia. Ulkomaisen työvoiman osuus vakiintunut . – Rakennusalan ulkomaisesta työvoimasta virolaisia on edelleen eniten. Näillä näkymin rakentamisen työllisyys on Kaskiaron mukaan kääntymässä ensi vuonna laskuun. Uudellamaalla keskimäärin joka kolmas talonrakennusalalla työskentelevä on ulkomaalainen ja muualla maassa lähes joka kymmenes. Koko Suomessa on pysytty viidenneksen tuntumassa. Se asettaa haasteita nykyisille kiinteistöjen sähköverkoille – erityisesti latausta tarjoaville tahoille, kuten kauppakeskuksille ja Business Parkeille, sanoo Tuo mas Mattila, Schneider Electricin Business Development Manager. normaalitasolle muutaman huippuvuoden jälkeen, kertoo RE/MAXin laajentumispäällikkö Markku Välimäki. Se skaalautuu jopa sadoille autoille, Mattila havainnollistaa. – Asuntorakennuttajien mukaan yhtenä merkittävänä syynä tähän on sijoittajien mielenkiinnon väheneminen ainakin toistaiseksi ja toisaalta uusien asuntojen rakentamisen aloitukset ovat vähentyneet. Pääkaupunkiseudulla uusien asuntojen kauppamäärät ovat laskeneet tammi-huhtikuun aikavälillä 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. 82 Helpotusta kiinteistöjen sähköautolatauksiin . EU kiristää ilmastotavoitteitaan parhaillaan ja joka vuosi sähköautojen määrä tuplaantuu Suomessa, joten asiaa pidetään merkittävänä. Tästä näyttää muodostuneen jonkinlainen vakiotaso, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro sanoo. Neliöhintojen nousu jatkuu Koko Suomessa käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat jatkoivat nousuaan lähes viidellä prosentilla edellisvuoteen verrattuna. – Voimakkaat suhdannevaihtelut ovat yksi syy siihen, että oman työvoiman osuus on trendinomaisesti vähentynyt rakennusyhtiöiössä jo yli kymmenen vuoden ajan. Valtaosa eli 60 prosenttia uskoo sen pysyvän ennallaan. Paikkakuntakohtaiset erot ovat varsin merkittäviä, kuten esimerkiksi Turussa uusien asuntojen kauppaa on tehty 59,9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, vastaavasti Tampereella kauppamäärä on 23,1 prosenttia miinusmerkkinen. Tilastojen perusteella myös Puola, Latvia ja Liettua kuuluvat maihin, jotka lähettävät eniten rakentajia Suomeen. Suurin muutos asuntokaupoissa on tapahtunut uusien asuntojen kaupassa, jossa koko maan kauppojen määrä putosi tammi-huhtikuun tarkastelujaksolla 12,6 prosenttia. Osuus ei ole merkittävästi muuttunut tällä vuosikymmenellä. – Todellinen koetus saatiin, kun 40 Teslaa oli samaan aikaan latauksessa Tesla Club Finlandin järjestämässä klubitapahtumassa Ideaparkissa. Suomessa sähköautojen määrä tulee merkittävästi kasvamaan seuraavan 10–15 vuoden aikana, puhutaan jopa 750 000 sähköautosta. Schneider Electricin järjestelmän kestoa testattiin alkuvuonna Lempäälän Ideaparkissa. – Vanhojen kiinteistöjen sähköjärjestelmät eivät sellaisenaan välttämättä kestä sähköautokannan kasvua. Kehittämämme energianhallintajärjestelmä takaa sen, että nykyisestä kiinteistön sähköverkon tehosta saadaan mahdollisimman paljon irti ja se skaalautuu myös tulevaisuudessa. – Rakentamisen työttömyysaste oli viime vuoden lopussa vain neljä prosenttia. Aliurakoinnilla ja vuokratyövoimalla voidaan joustavammin vastata vaihteleviin kysyntäja osaamistarpeisiin.”. Monet virolaiset työntekijät ovat asettuneet pysyvämmin Suomeen, ja osa on perustanut suomalaisia yrityksiäkin. Viron kautta tulee entistä enemmän myös ukrainalaisia, Kaskiaro mainitsee. Schneider Electric ja Plugit Finland ovat asentaneet Ideaparkkiin Suomen suurimman maksuttoman 40 asiointilatauspisteen keskittymän, jota Plugit Finland myös operoi. Toteutunut keskimääräinen neliöhinta käytetyissä kerrostaloasunnoissa oli 3019 euroa, ja pääkaupunkisedulla 4724 euroa. Teslat lataavat huomattavasti suuremmalla teholla kuin useimmat ladattavat autot, Mattila korostaa. Vakiintumisesta kertoo myös se, että kyselyn mukaan odotukset ulkomaisen työvoiman osuuden kehityksestä ovat entistä maltillisempia. Rakennusalan työllisyys on kasvanut yhteensä lähes 30 000 henkilöllä, ja viime vuonna alalla oli keskimäärin 198 000 työllistä. Nykyisistä sähköverkoista teho irti Schneider Electricin kehittämän järjestelmän avulla kiinteistön nykyinen sähköverkko kestää, vaikka latausmäärät moninkertaistuvat. Varsinkaan näihin tehtäviin ei ole riittänyt tarpeeksi suomalaisia tekijöitä. – Valtaosa työpaikoista on mennyt suomalaisille. Neliöhinnat laskivat alkuvuonna Lahdessa yli kuusi prosenttia ja Jyväskylässä lähes neljä prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Rakennusalan työllisten kasvu vuodessa 30 000 . Infrarakentamisessa ulkomaalaisia on vähemmän. Tiedot käyvät ilmi Rakennusteollisuus RT:n tuoreimmasta työvoimakyselystä. Koko maassa vastaajista 36 prosenttia, vähemmän kuin missään aiemmassa kyselyssä, arvioi osuuden kasvavan. Nyt vaikuttaakin siltä, että asuntorakentamisessa ollaan palaamassa ns. Järjestelmä jakaa käytettävissä olevan sähkön niin, että autoja ladataan kulloisenkin tarpeen mukaan, mahdollisimman tehokkaasti. – Sähkökäyttöiset liikennemuodot ovat sekä osa tätä päivää, että tärkeä osa lähitulevaisuutta. Täystyöllisyyttä on käytännössä mahdoton saavuttaa, koska esimerkiksi työntekijöiden asumispaikka tai osaaminen eivät aina kohtaa avoimien töiden kanssa
Ratkaise lämmitysjärjestelmän tasapainoongelmat Danfossin automaattisten ASV-PV linjasäätöventtiilien avulla Nykyaikainen ratkaisu epätasaiseen lämmönjakoon, patteriverkoston ääniongelmiin ja ylisuuriin energiakustannuksiin Danfoss ASV-PV automaattisen linjasäätöventtiilin etuja: • tasainen huonelämpötila koko kiinteistössä • 100% tasapaino muuttuvissa olosuhteissa täydellä ja osakuormalla • vähentää paine-erosta johtuvia meluhaittoja • nousuputket toisistaan riippumattomia • helppo mitoitus / vähemmän laskelmia • nopea asennus ja huolto • luotettava lämmitysjärjestelmä ei valituksia • lämmitysenergian säästö 20% energiaa säästyy kun järjestelmä on oikein säädetty Jopa asv.danfoss.?
Kiwatti Oy on uusiutuvien energiapalvelujen toimittaja. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti. Myymme ja asennamme aurinko-, ja tuulienergialla toimivia avaimet käteen -järjestelmiä sekä hybridiratkaisuja yrityksille ja julkiselle sektorille. Aurinkosähkön omatuotanto on oiva ratkaisu asunto-osakeyhtiöille, jotka haluavat leikata huippusähkön kulutustaan etenkin kesäaikana. Asunto-osakeyhtiön aurinkoenergiajärjestelmä Tampereella. Aurinkosähkön omatuotanto on oiva ratkaisu asunto-osakeyhtiöille. Kohteitamme ovat mm. paikalliset energiayhtiöt, yrityskiinteistöt, vaativammat teollisuuskohteet, kuten aurinkoja tuulienergiakentät ja -puistot, sekä erikoiskohteet, kuten sääasemat sekä teleoperaattoreiden tukiasemat ja mastot. Toteutamme joustavia ratkaisuja uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin. Uusiutuvan energian ratkaisut yrityksille ja julkiselle sektorille. Kysy lisää! Kiwatti Oy, Äyritie 8 A, 01510 Vantaa, Puhelin: 020 710 9360, info@kiwatti.fi www.kiwatti.fi Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa asunto-osakeyhtiöiden aurinkosähkön vaivattoman hyödyntämisen sen omassa kiinteistösähkössä kuten yhteisten tilojen valaistuksessa, pesutuvissa, saunassa ja hisseissä