Kiinteistö Kiinteistö Nro 4/2020 | 7,50 & & energia energia AKHAn pj Mikko Peltokorpi: Luonteva yhteistyö paremmalle tasolle Luonto oli keskeinen Alvar Aallon suunnittelussa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja: Julkista rakentamista ei saa enää siirtää Helsinki hiilineutraali v. 2035 mennessä Nyt energiaa merivedestä Tuulivoiman kysyntä kovassa kasvussa
Automaa?ses. .dir air. toimiva tuloilmaikkuna on säätövapaa estäen inhimillisen virheen aiheu?aman energiahukan syntymisen. ili Air Termico Ekologista lämmöntalteenottoa Raitis ilma on yhtä tärkeää terveydelle kuin puhdas vesi Varmista rii?ävä korvausilman saan. | +358 10 4215 700 LÄMPÖTILAVER TAILU: Air Termico ja perinteinen karmiventtiili -15 -10 -5 5 10 15 20 25 30 35 Lä m p ö . Soveltuu koneelliseen ja painovoimaiseen poistoilmanvaihtoon. asiakaspalvelu airtermi o. Helpoin ratkaisu parantaa ilmanvaihtoa ja säästää lämmityskustannuksissa on Air Termico tuloilmaikkunaven?ili. taloyh?össä ja paranna asumistervey?ä Huomio säännöllinen raitisilmasuodattimien vaihto eiltä myös venttiilien asennukset ja raitisilmasuodattimien vaihdot ammattitaidolla Taloyhtiö Pyydä tarjous. taloyh?ölle ja nopea takaisinmaksu Koneelliseen ja painovoimaiseen poistojärjestelmään Valmiste?u Suomessa KESÄ TALVI OTA YHTEYTTÄ: .airtermi o. la ?C Aikajakso: 1.30.11.2019 Air-In Laboratorio / Marraskuu 2019 Ulkoilma Sisäilma Karmiven. vaihde?avat suoda?met Pieni investoin. asiakaspalvelu dir air. Asennus vanhaan tai uuteen ikkunaan ilman reikien jyrsimistä. Puhdasta ilmaa ekologisesti energiaa säästäen Air Termico Tuloilmaikkunaven?ilin edut taloyh?ölle Asennus ikkunaan rakenteita rikkoma?a Enemmän vedotonta, puhdasta korvausilmaa Ekologinen tuloilman esilämmitys säästää energiaa Automaa?nen toiminta ulkolämpö?lan mukaan Tehokas ilmansuodatus parantaa asumistervey?ä Helpos
Helposti asennettava iLOQ S5 estää ongelmat, joita esimerkiksi avaimien häviämisestä voi syntyä. iLOQin Suomen myyntijohtaja Toni Päivinen sanoo, että iLOQ S5 -lukitusjärjestelmä on syytä ottaa käyttöön jo ennen suuria remontteja. – Kulun sallivat oikeudet tai koodit ovat lukoilla oikeaan aikaan, eikä tarvita soittoa kenellekään, Päivinen sanoo. Sujuvat tilavaraukset iLOQ S5 -lukitusjärjestelmä voidaan yhdistää APIohjelmointirajapinnan kautta muihin digitaalisiin palveluihin kuten uusimpiin hissijärjestelmiin ja taloyhtiön yhteisten tilojen varausjärjestelmiin. Lukkojen vaihto jo ennen putkiremonttia tai muuta saneerausta www.iLOQ.com/?. Lukkoja tai avaimia ei tarvitse vaihtaa. iLOQlukkojen ylläpitoja elinkaarikustannukset ovat Päivisen mukaan huomattavasti edullisemmat kuin mekaanisilla tai paristokäyttöisillä lukitusjärjestelmillä. iLOQ-avaimessa ei ole kopioinnin mahdollistavaa yksilöllistä jyrsintää vaan vahva ja vaihtuva digitaalinen salaus. Se saattaa muodostaa merkittävän turvallisuusriskin. iLOQ-avaimet voidaan ohjelmoida uudelleen lukemattomia kertoja. – Kun taloyhtiössä on remontti, joka ulottuu huoneistoihin, täytyy remonttimiehille mahdollistaa kulku tarvittaviin tiloihin. Avaimella voi jopa vetää oven auki, niinhän me kaikki joskus kiireessä teemme, Toni Päivinen toteaa. – Meidän avaimiamme ei voi kopioida, Päivinen toteaa. iLOQ-lukkoja on myyty jo 1,5 miljoonaa kappaletta. iLOQ S5 tuo myös sujuvuutta taloyhtiön muiden palvelujen käyttöön. Kun mekaanisten lukkojen varassa olevan taloyhtiön remontti valmistuu, lukot usein sarjoitetaan uudelleen tai vaihdetaan kokonaan. – Porrasoven RFid-lukija on 4G-yhteydessä, ja se tarvitsee sähkönsyötön, mutta varsinaiset lukot tuottavat tarvitsemansa sähkön itse, avaimen työntöliikkeestä, Päivinen kertoo. Lukkojen avaamisista jää tieto lukitusjärjestelmän kulkulokeihin. Kulkemisista jää jälki iLOQ S5 -ratkaisussa remonttimiehille annetaan avaimet, joissa on oikeus mennä sovittuihin tiloihin sovittuina aikoina. Kulkuoikeuksia voidaan muuttaa remontin etenemisen mukaan, Toni Päivinen kertoo. Se riski poistuu, kun taloyhtiöön tehdään iLOQ S5 -lukitusuudistus ennen remonttia. Putkiremontin tai julkisivusaneerauksen toteuttaminen vaatii remonttimiesten pääsyä asuntoihin, ja se muodostuu usein haasteeksi vanhoissa taloyhtiöissä. Perinteisesti urakointiyrityksille on annettu nippu avaimia, ja niistä on voitu kopioida suuri määrä avaimia työntekijöiden käyttöön. – Ne ovat toimintavarmoja, Suomen säätä ja arkea kestäviä. Jos iLOQ-avaimia katoaa remontin aikana, ne poistetaan nopeasti järjestelmästä ohjelmoimalla. iLOQ S5:n lukkosylinteri tallentaa muistiinsa lukon avaamisen tai avaamisyrityksen. – Digitaalinen pääsynhallinta on turvallisuutta, mutta se on myös paljon muita elämää helpottavia toimintoja. Kun iLOQ S5 asennetaan mekaanisen lukon tilalle, ei tarvita uusia kaapelointeja eikä paristoja. Saunavuoron tai pesutuvan digitaalisesti tehty varaus siirtyy kulkuoikeudeksi iLOQ S5 -avaimeen. Jos haluaa varata taloyhtiön kerhotilan hetkeksi vain omaan käyttöön esimerkiksi juhlia varten, iLOQ S5 -järjestelmä antaa mahdollisuuden estää muiden asukkaiden pääsyn tilaan juhlan aikana. iLOQ S5 tuo taloyhtiöön turvaa ja arjen helppoutta iLOQ S5 on vuonna 2019 markkinoille tuotu iLOQ-perheen uusin älylukitusjärjestelmä, jolla taloyhtiön asuntojen ja muiden tilojen turvallisuus pysyy aina kunnossa. – He saavat kulkuoikeudet vain niihin tiloihin, joita sillä hetkellä remontoidaan. Remontin valmistuttua taloyhtiölle on palautettu ehkä vain ne alkuperäiset. – Järjestelmämme ehkäisee ennalta vahingontekoja ja helpottaa niiden selvittämistä, Päivinen sanoo. Helppo asentaa, kestävä käyttää Toni Päivinen korostaa, että älylukitukseen siirtyminen on helppoa ja nopeaa. – Sellainen tulee kalliiksi, kun remontteja saattaa olla muutaman vuoden välein, Toni Päivinen toteaa
58 Helsinki on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Lopulta annoin suostumukseni ehdokkuuteeni, koska ajankäyttöni sen mahdollisti ja toisaalta tuli se käsitys, että minulla voisi AKHAn nykyisessä kehitysvaiheessa olla jotain annettavaa, kertoo AKHAn uusi puheenjohtaja Mikko Peltokorpi. Hän muistuttaa kuitenkin, että grillatessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan huomioida naapureita, jotta turhilta kiistoilta vältyttäisiin. 50 2020-luvusta tulee Suomessa geovoimaloiden vuosikymmen. Metsähallituksen rooli on kehittää hankkeet rakennusvalmiiksi, jonka jälkeen hankeoikeudet myydään. Tämän vuoksi Pynnönen suosittelee, ettei parvekegrillaamista koskevaa kieltoa ilman hyviä perusteluja kirjattaisi yhtiön järjestysmääräyksiin. Kiinteistökohtaiset järjestelmät ovat kaupallisesti valmiita, mutta alueja kaukolämpövoimalat ovat vielä tutkimusja kehittämisvaiheessa. Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvaakin vauhdilla. Hallintaanottoa ei kuitenkaan voida tehdä, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. 26 VTT:n arvion mukaan Suomen tuulivoimapotentiaali riittäisi kattamaan koko maan sähkönenergiatarpeen. Se on saavutettavissa, vaikka päästövähennykset todennäköisesti näkyvät vasta tulevina vuosina. Julkisia rakennushankkeita toteutettava – Julkisia rakennushankkeita, kuten koulujen ja päiväkotien rakentamista on osin lykätty niin kauan, että nyt niitä on pakko ruveta toteuttamaan koronakriisistä huolimatta. Emeritus maisemaprofessori Tom Simons on luonut Aallon luontosuhteesta näyttelyn Jyväskylään. Olen kiteyttänyt kosteusongelman niin, että rakennukset saavat kastua, ja ne kastuvatkin, mutta ei huolta, jos ne kuivuvat. Sivu 46 Kosteusvauriot yleinen rakennusfysiikan ongelma – Rakennusten kosteusvauriot ovat yleinen rakennusfysikaalinen ongelma. 18 Väestönsuoja on rakennettava, jos talon tai taloryhmän kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä. – Hallintaanotto on niin järeä toimenpide, ettei siihen käytännössä voida pelkän grillaamisen vuoksi ryhtyä. Tarkoituksena on nopeuttaa katuhankkeiden kestoa ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja. 10 Rakennusteollisuus RT ennakoi rakentamisen vähenevän tänä vuonna viitisen prosenttia ja ensi vuonna noin neljän prosentin verran. Monien kerrostaloyhtiöiden järjestysmääräyksissä lukee, että parvekkeella grillaaminen on kielletty. Niinpä grillaamiskielto sellaisenaan jää käytännössä vaille oikeusvaikutusta. 40 Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Pirkkola on erikoinen omakotitaloalue Helsingissä. Tällaisessa kiellossa on Pynnösen mukaan valvomisen vaikeuden lisäksi ongelmana se, ettei kiellon rikkomiseen voida pätevästi puuttua, ellei grillaaminen aiheuta esimerkiksi paloturvallisuusriskiä. Sivu 12 Parvekegrillaus puhuttaa kesällä ?. Se vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä noin 30 000 tonnia vuodessa. Aihe näkyy keväisin myös Kiinteistöliiton lakineuvonnassa. 56 Helsingin Vuosaareen on rakenteilla meriveden lämpöä hyödyntävä lämpöpumppu. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen muistuttaa, että parvekkeella grillaamista ei ole kielletty laissa. 36 Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL valitsi Erkki Pekkasen vuoden 2019 rakennuttajakonsultiksi. Siihen perustuu rakennusfysiikka, tähdentää rakennusmestari ja Jaardi Oy:n yrittäjä Kai Kärki. 22 Energia-ala rakentaa askelmerkkejä kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää tiekartalla, joka julkaistiin kesäkuun alussa. – Taloyhtiössä voidaan kyllä laatia omat järjestysmääräykset, mutta ne eivät saa rajoittaa normaalia asumista. 30 Valtion maille ollaan rakentamassa runsaasti uutta tuulivoimaa. Kun yhdessä hankkeessa on yhdet henkilöt ja seuraavassa hankkeessa uudet, henkilöiden toistuvuutta ei ole, sanoo Ramboll CM Oy:n rakennuttajakonsultti Erkki Pekkanen. 12 Kiinteistöalan hallitusammattilaisten uusi puheenjohtaja Mikko Peltokorpi haluaa edistää taloyhtiöiden hallitusten sopuisaa ja osaavaa työskentelyä. 4 P uhuvat päät S isältö 4 / 2020 6 Kevään koronakriisi käänsi näkymät vuoden alkuneljänneksen ennätysvolyymista heti huhtikuussa epätietoisuuden kuiluun, jonka syvyyttä ja kestoa voidaan vain arvailla. Sivu 38 Matkan varrella tulee teknisiä haasteita – Ehkä suurin haaste on, että kun on paljon eri osapuolia, kuten suunnittelijoita, toteuttajia, tilaajia, käyttäjiä ja monenlaisia asiantuntijoita, saada heidät yhdessä ajattelemaan hankkeen parhaaksi. Maakunnassa on käynnissä ja sinne tulossa isoja julkisia infrastruktuurihankkeita, toteaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen. 46 Maakuntajohtaja Matti Viialainen tietää, että Etelä-Karjalassa on vahva usko tulevaisuuteen. 38 Rakentajan ja peruskorjaajan on syytä kunnioittaa rakennusfysiikan lainalaisuuksia välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä. Aurinkoisena kesäpäivänä moni kaivaa grillin esiin ja ryhtyy ruuanlaittopuuhiin. Viime kädessä taloyhtiön hallitus on vastuussa väestönsuojista. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun ihmiset koronan vuoksi viettävät tavallistakin enemmän aikaa kodeissaan. Parvekkeella tapahtuvasta kokkailusta leviävät tuoksut saattavat herättää naapureissa muutakin kuin ruokahalun. 44 Helsinki alkaa kokeilla uutta toimintamallia kantakaupungin katusaneerauksissa. Sivu 36 Luottamuksellista ja luontevaa yhteistyötä – Puheenjohtajuutta pohdin pitkään, kun minun kiinnostustani ennakkoon tiedusteltiin. – Aina on tärkeää myös huolehtia grillaamisen paloturvallisuudesta eli pitää grilli riittävän etäisyyden päässä puisista rakenteista ja muista syttyvistä materiaaleista niin kauan, että grilli on kunnolla jäähtynyt.. Järjestysmääräysten rikkomisesta voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaan ottaa huoneisto yhtiön hallintaan jopa kolmeksi vuodeksi. Se on jännittävä yhdistelmä ruotsalaistaloja ja rintamamiestaloja. 62 Luonto ja ympäristö olivat arkkitehti Alvar Aallon kaiken suunnittelun lähtökohtana. Alueella on muun muassa maailmanluokan vientiteollisuutta
Kokonaisnettomuutto sisältää muuttovoiton muualta Suomesta ja ulkomailta. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Meillä Suomessa niin kivikuin puurakennukset suunnitellaan kestämään 50–100 vuotta, mutta käytännössä hyvällä ylläpidolla ja laadukkailla peruskorjauksilla voidaan ikä jopa kaksinkertaistaa. – Haasteena on sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvun yhteensovittaminen 2030-40-luvulla. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Vähemmän rakennuslupia ?. Pääkaupunkiseudun muuttoennätys ?. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Selvitysten mukaan puukerrostalon kestävyys on samaa luokaa kuin betonisenkin; mutta käytännössä rakennukset, niin puukuin kivitalokin, kestävät pidempään. Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutosta vieraskielisten osuus oli 71 prosenttia. Puu näyttäisi nousevan rakennusmateriaalina kerrostalojen rakentamisessa tasavertaiseksi kiviaineksen rinnalle puu saattaa myös ohittaa kiviaineksen. Määrä on suurin ainakin 50 vuoteen. Sähköistyminen ei ole hetkessä tapahtuva murros ja sen toteutuminen vaatii teollisuudelta uusien teknologioiden käyttöönottoa. Puukerrostalojen hyvinä ominaisuuksina mainitaan hiljaisuus, hyvä akustiikka ja sisäilma. Pientalojen kuutiomäärä puolestaan kasvoi 3,6 prosenttia vuodentakaisesta. Onko se seurausta uudesta rakennustekniikasta vai onko perinteinen asenne puurakentamiseen ollut asenneköyhää. Viime vuonna päästöt laskivat 23 prosenttia, ja tämän vuoden tammi-maaliskuun päästöt olivat 35 prosenttia matalammat kuin viime vuonna vastaavana aikana. Eniten väheni julkiseen palvelurakentamiseen myönnetty kuutiomäärä, 49,9 prosenttia. Puukerrotalot ovat maanjäristysalueilla betonitaloja suositumpia, koska puu joustaa maan järistessä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Sen valmistaminen tuottaa merkittävän määrän maailman hiilidioksidipäästöistä. Energia-alalla on valmius tuottaa lisää vähäpäästöistä sähköä, kun kysyntä nousee ja investointiedellytykset ovat kunnossa, totesi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiekarttahankkeen puitteissa järjestetyssä webinaarissa. Kerrostaloille myönnetty kuutiomäärä väheni ensimmäisellä neljänneksellä 35,2 prosenttia. Puurakennus on merkittvästi kevyempi kuin betoninen, puu painaa vain viidesosan betonin painosta. Kesäkuun aikana julkistettavat teollisuuden toimialojen vähähiilisyystiekartat perustuvat sähköistymiseen, jota voidaan vauhdittaa ilmastomyönteisillä elvytystoimilla suhdannekäänteen taittamiseksi. Asiantuntijoiden mukaan Suomen metsissä on varaa ottaa puuta rakennusalan tarpeisiin. Puurakentamista puoltaa myös se, että puu on merkittävästi nopeampaa toteuttaa kuin betonista tehty rakennus. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen päästöjen vähentäminen edellyttää erilaisten energialähteiden korvaamista puhtaasti tuotetulla sähköllä ja biopolttoaineilla. Pääkapunkiseudun kuntien yhteenlaskettu kokonaisnettomuutto oli 13 867 henkilöä vuonna 2019. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Ainoastaan liikeja toimistorakentamisen kuutiomäärä oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Käytäntö on osoittanut, että puuja kivitalojen käyttöikä on suunnilleen sama keskimäärin vajaa sata vuotta. Puunvalmistus ei vaadi paljon energiaa. Väheneminen perustuu sähköntuottajien tekemiin investointeihin, jotka ovat nostaneet päästötöntä tuotantoa. – Nyt tehtävä tiekarttatyö on tärkeä avaus hahmotellessa tulevaisuuden energiajärjestelmää, koska investointeja ei voi perustaa arvailuihin, Leskelä toteaa. Rakennuslupia myönnettiin ensimmäisellä neljänneksellä kaikkiaan 6 605 asunnolle, määrä väheni 24,2 prosenttia vuodentakaisesta. Edellisen vuoden vastaavan ajankohdan määrä oli 8 709 asuntoa. – Se pitää kuitenkin muistaa, että tiekartat eivät valmistuttuaankaan ole sitovia toimintasuunnitelmia tai varmoja ennusteita. Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 6,9 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 23,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puukerrostalojen ”korkea veisu” Päästötön sähkö osa ilmastotekoa ?. Hyvällä peruskunnostuksella rakennusten ikää voidaan huomattavasti kasvattaa. Tänään on toisin. – Mietimme nyt, miten energia-ala voi vastata laajaan sähkön tarpeen kasvamiseen, jos teollisuus ja liikenne sähköistyvät, ja miten toimii tulevaisuuden energiajärjestelmä, jossa eri sektorit ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa, Leskelä jatkaa. Yksikerroksiset talot ovat pääasiassa tehty puusta, mutta jo kaksikerroksiset on haluttu kestävyyden vuoksi tehdä kivestä. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a P uukerrostalojen rakentaminen on yleistymässä. Rakennuslupia myönnettiin asuinrakentamiseen tammi-maaliskuun aikana 2,0 miljoonaa kuutiometriä, vastaava määrä vuotta aiemmin oli 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Kivirakentamisessa käytetään betonia ja sen valmistamisessa sementtiä. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Puukerrostalon perustus on tästä johtuen toteutukseltaan halvempi. – Kesäkuussa julkistettavat eri toimialojen tiekartat tulevat osoittamaan, että sähkön käyttö tulee lisääntymään reippaasti. Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni 21,1 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen kuutiomäärä 25,0 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloitettiin kaikkiaan 9 887 asunnon rakentaminen, kasvua oli 42,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Onhan puu raaka-aineena rakentamisessa mekittävästi tehokkaammassa hyötykäytössä kuin jos sitä käytetään vain raakapaperin tuottamiseen ja polttamiseen eli lämmön tuottamiseen. Oleellista eikä vähämerkityksetöntä ole se, että puukerrostalojen asukkaat ovat tyytyväisempiä kuin kivitalojen asukkaat. Sähköntuotanto on vähäpäästöistä jo nyt, ja sen päästöt vähenevät kovaa vauhtia
Silti markkinoilla toivotaan, että kesän jälkeen normalisoituminen alkaisi. Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa vuosina 2005-2020.. 6 K iinteistömarkkinoidenkin lähivuosien kehityksestä on tarjolla enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Konsulttiyhtiö Newsecin Head of Advisory Mikko Tenhola kertoo, että kiinnostusta suomalaisiin kiinteistöihin edelleen on ja merkittäviä kauppojakin valmistellaan, mutta päätöksiä alkaa kypsyä vasta kesän mentyä. Alkukvartaalilla tarjonnan niukkuutta KTI Markkinakatsauksen mukaan Kiinteistömarkkinat vetävät henkeä kesän yli Myyjät odottavat, ostajat tinkivät Kevään koronakriisi käänsi näkymät kvartaalin ennätysvolyymista heti huhtikuussa epätietoisuuden kuiluun, jonka syvyyttä ja kestoa voidaan vain arvailla. – Huhtikuun alun jälkeen omistajatkaan eivät halua myydä, vaan odottavat volyymin palautumista ja hintatason selkiintymistä. Näin luonnehtii KTI Markkinakatsaus tilannetta todeten samalla, että kriisi kohtelee eri kiinteistösektoreita eri tavoin
Etenkin erikoissijoitusrahastot jatkoivat ripeätä kasvuaan sisään virtaavien sijoittajapääomien siivittämänä, ja niiden omistuksessa oli vuoden lopussa yhteensä jo noin 7,5 miljardin euron arvosta kiinteistöjä. Merkittävä osa arvonnoususta selittyy teknisellä muutoksella kiinteistösijoitusten markkina-arvojen määritysmenetelmässä. Listatut kiinteistösijoitusyhtiöt . Säätiöt, yhdistykset & muut 10 20 30 40 50 60 70 80 15,6 11,9 5,8 7.6 11,1 13.7 9,1 54,5 15,7 12,3 6,9 12,7 9,6 58,2 16,2 18,4 3,0 13,7 11,4 63,7 16,4 22,3 8,2 9,9 11,7 69,5 16,8 24,9 8,5 11,3 14,5 77,1 mrd EUR Kolmenkymmenen suurimman kiinteistösijoittajan yhteenlaskettu kiinteistöomistusten arvo oli vuoden lopussa 52,6 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli reilut 3,5 miljardia euroa vähemmän. Institutionaaliset sijoittajat . Kotimaisista toimijoista merkittävimmin kasvoivat kiinteistörahastot, joiden kiinteistöomistusten määrä nousi 14,5 miljardiin euroon. Listaamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt ja rahastot . Markkina-arvojen nousu oli KTI Kiinteistöindeksin mukaan keskimäärin neljä prosenttia. Institutionaaliset sijoittajat . Newsecin Tenhola kertoo, että omistajaa vaihtoi maaliskuussa myös entinen Nesteen ”Raaden hammas” Espoon Keilaniemessä, mutta kauppahintaa ei ole julkistettu. – Vaikka moni instituutio on viime vuosina painottanut kansainvälisen hajauttamisen merkitystä, pysyi ulkomaisten sijoitusten määrä lähes ennallaan vuonna 2019, ja niiden osuus instituutioiden kaikista kiinteistösijoituksista oli noin 20 prosenttia. Rakli julkaisee kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen kauppojen listan, jossa kauppahintojen julkistaminen on ollut aikaisempaa harvinaisempaa. Asuntokiinteistösijoitusten osuus kiinteistösijoitusmarkkinoista nousi 32 prosenttiin vuonna 2019. Kiinteistösijoitusrahastot . Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden koko oli KTI:n laskelmien mukaan 77,1 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. 7 . – Kiinteistökauppamarkkinoilla ulkomaisten sijoittajien netto-ostot olivat reilusti plussan puolella, kun markkinoille ilmaantui taas lukuisia uusia toimijoita ja vanhat jatkoivat sijoitustensa kasvattamista, markkinakatsaus toteaa. Helsingin pörssin asuntosijoitusyhtiö Kojamo vahvisti asemiaan Suomen suurimpana kiinteistösijoittajana. Listatut kiinteistösijoitusyhtiöt . Kansainväliset sijoittajat * KTI:n arvio mrd EUR Suurimmat kiinteistösijoittajat Suomessa, top 30 Suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo vuoden 2019 lopussa Lähde: KTI (kysely sijoittajille, lehdistötiedotteet, vuosikertomukset) Suomen ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan toimijarakenne Suorat kiinteistösijoitukset Suomessa Lähde: KTI (kysely sijoittajille, yhtiöiden vuosikertomukset, KTI:n arviot) 2015 2016 2017 2018 2019 . kiinteistöjen kysyntä sijoitusmarkkinoilla säilyi vahvana kuluvan vuoden ensimmäisinä kuukausina. Tammi-maaliskuun kokonaisvolyymi nousi yli 2,7 miljardiin euroon, mikä on yksi vilkkaimmista kvartaaleista koskaan ja ensimmäisen vuosineljänneksen kaikkien aikojen korkein volyymi. Lähes kolmannes sijoitusmarkkinoiden kiinteistöistä on nyt ulkomaisten sijoittajien omistuksessa. Viime vuonna Accountor Toweriksi muuttuneen 24 700 neliön kiinteistön osti Deutsche Kojamo Oyj Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen SATO Oyj Sponda Oyj (Polar Bidco)* OP Kiinteistösijoitus Oy Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keva LähiTapiola-ryhmä ja LähiTapiolan rahastot Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo eQ Kiinteistörahastot Citycon Oyj Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy AB Sagax Avara Oy Fennia Group and Funds Logicor* CapMan Real Estate Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Antilooppi Ky Hemsö Fastighets NREP Cibus Nordic Real Estate AB Brunswick Real Estate Aberdeen Standard Investments Technopolis Oyj (Kildare Partners)* Nordisk Renting* AXA IM Real Assets Deka Immobilien GmbH* Exilion Redito Property Investors Oy 1 2 3 4 5 6 7 . Myös kiinteistösijoitusyhtiöiden kiinteistöomistusten määrä jatkoi kasvuaan. Kojamon kiinteistösalkun arvo nousi yli miljardilla eurolla lähes 6,3 miljardiin euroon. Pääosa kasvusta koostui uusien kiinteistöjen valmistumisesta ammattimaisten sijoittajien omistukseen. Ammattimaisten sijoittajien omistuksessa oli kaikkiaan noin 25 miljardin euron arvosta vuokra-asuntoja. Ulkomaisten sijoittajien omistusten nettokasvu vuonna 2019 oli noin 2,5 miljardia euroa, mikä nosti osuuden lähes 25 miljardiin euroon. Huhtikuun aikana ei sitten merkittäviä kauppoja julkistettu. Kansainväliset sijoittajat . Vuoden 2021 lopussa Espoon Keilaniemeen valmistuva Next on Arkkitehtitoimisto SARC:n muotoilultaan uniikki luomus, johon sijoittuu pörssiyhtiö Fiskars Group. Volyymi peruja viime vuodelta Alkuvuoden kiinteistökauppavolyymiä nostivat ennen kaikkea muutamat pitkään valmistellut suurkaupat, joiden viimeistely lykkääntyi tämän vuoden puolelle, KTI Markkinakatsaus kertoo. Markkinat kasvoivat 11 prosenttia vuoden aikana. Kotimaisten instituutioiden kaikkien kiinteistösijoitusten kokonaismäärä oli noin 24 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. – OP Ryhmän pääkonttorikiinteistö Vallilassa päätyi Varman sekä kahden korealaissijoittajan omistukseen 480 miljoonan euron kauppahinnalla. – Vuoden 2019 noin 6,4 miljardiin euroon noussut kokonaiskauppavolyymi ei yltänyt aivan parin edellisen vuoden huipputasolle, mutta laskua selitti ennemmin tarjonnan niukkuus kuin kysynnän hiipuminen, kuului tilannekuva. Neljännessä alkuvuoden suurkaupassa Antilooppi osti Spondalta yhdeksän kohdetta Ruoholahdesta. Näistä valtaosa, noin 70 prosenttia eli 16,8 miljardia euroa on edelleen perinteisiä suoria kotimaisia sijoituksia. Lähes kolmannes ulkomaalaisomistuksessa. Belgialaisen Aedifican tytäryhtiö Aureit Holding viimeisteli Hoivatilojen osakekannan hankinnan, ja ruotsalainen SBB sai puolestaan Hemfosan osakehankinnan maaliin. Listaamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt . Näissä kahdessa kaupassa omistajaa vaihtoi lähes 850 miljoonan euron arvosta suomalaiskiinteistöjä
Myös kotimaisen sijoituskysynnän ennakoidaan putoavan, tosin ei aivan yhtä jyrkästi kuin ulkomaisen. 8 Bankin DWS:n hallinnoima rahasto kiinteistökehittäjä Regenero Oy:ltä, joka on HGR Property Partnersin ja YIT:n yhteisyritys. Laskevat 15-25 % . 8 Kotimaisen ja ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluvut Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri -100 -80 -60 -40 -20 20 40 60 80 100 . – Koronakriisin jälkimaininkejakin jouduttaneen siis vielä odottelemaan, Toimitilabarometrin kirjoittajat arvelevat. Barometrin vastaajat odottivat huhtikuussa kauppojen volyymiin selkeää pudotusta kaikilla toimitilasektoreilla. – Romahdus on jyrkempi kuin esimerkiksi syksyllä 2007 alkaneen finanssikriisin alussa, jolloin pudotusta oli kahden kyselyn välillä 69 pykälää. – Vuokra-asuntojen odotettu kestävyys näkyy myös tuottovaatimusnoteerauksissa: helsinkiläisen hyväsijaintisen asuntokiinteistön tuottovaade pysytteli lähes samalla tasolla viime syksyyn verrattuna, ja tulevalle vuodellekin ennakoidaan vain hienoista liikahdusta ylöspäin. Oulu . Myös Deutsche Bank on huomannut metron ja Raidejokerin risteysaseman ja hankkinut sekä kuvan vasemman reunan Accountor Towerin (entinen IVO/Fortum) että Keilalampi-kiinteistön, johon sijoittuu pörssiyhtiö Sammon omistama If Vahinkovakuutus. . Liiketiloissakin vähintään 15 prosentin pudotusta odottaa yli puolet vastaajista. – Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin nyt keskimäärin reiluun 3,9 prosenttiin, mikä on alle 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime syksyn kyselyssä, KTI Markkinakatsaus toteaa. – Muissa kaupungeissa toimistotuottovaatimukset eivät juuri muuttuneet viime syksystä, mutta odotukset vuoden päästä ovat kaikissa kaupungeissa 0,20,3 prosenttiyksikköä nykytasoa korkeammalla. yväskylä 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri Saldoluku = sijoittajakysynnän lisääntymistä ennakoivien vastaajien osuuden ja sijoittajakysynnän vähenemistä ennakoivien osuuden välinen erotus. Laskevat 5-15 % . Espoo . Vantaa . Terttu Iiskola. Vastausten jakauma, %-osuudet Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Toimistot Liiketilat Tuotannolliset Hotellit Asunnot hteiskuntatilat kiinteistöt . DWS omistaa myös If Vahinkovakuutuksen vuokraaman 15 000 neliön Keilalampi-kiinteistön, jonka saneeraus valmistui keväällä ja kauppa julkistettiin. Nousevat yli 5 % . Tampere . Turku . Tuolloin alakulo tosin syveni, ja saldoluku laski edelleen syksyn 2007 -13:sta syvimmilleen lähes -80 tasolle syksyllä 2008. Vuokranalennukset ovat vähäisempiä toimistoissa, mutta sielläkin puolet vastaajista odottaa vähintään viiden prosentin pudotusta vuotuisiin vuokratuottoihinsa. Ostajat tinkivät, paitsi hinnoista myös omista tuottovaatimuksistaan. – Liikekiinteistön tuottovaatimus nousi odotetusti tätä jyrkemmin, Helsingin keskustassa noin 0,4 prosenttiyksiköllä viime syksystä. Miten ennakoitte COVID-19 -pandemian vaikuttavan toteutuneisiin vuositason vuokratuottoihinne vuonna 2020. Ei suurta vaikutusta . Viiden kerrostalon hankekokonaisuudessa on mukana myös NREP. Ruotsalainen rakennusyhtiö NCC markkinoi Espoon Keilaniemeä johtavien pörssi-, digija designyhtiöiden modernina prime-tyyssijana esitellessään Next-hankettaan suunniteltujen tornitalojen sekaan. Barometrissa hurjia pudotuslukuja Huhtikuisessa RAKLI-KTI toimitilabarometrissa odotukset sijoittajakysynnän lähitulevaisuuden kehityksestä romahtivat viime syksyn kyselyyn verrattuna. Ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluku putosi syksyn +50:stä -62:een. Saldoluvun ollessa positiivinen suurempi osa vastaajista arvioi sijoittajakysynnän lisääntyvän. Ulkomainen sijoittajakysyntä . Asuntoihin ja yhteiskuntakiinteistöihin kriisin ei arvioida juurikaan vaikuttavan, ja tuotannollisissakin tiloissa enemmistö vastaajista arvioi vaikutuksen vähäiseksi. Naapureinaan se mainostaa pörssiyhtiöitä Konetta (entinen Nokia), Valmetia ja Roviota. – Asuntojen lisäksi hiljaisenakin aikana päivittäistavarakaupan kiinteistöt, prime-kohteet toimistoissa ja erikokoiset verkkokaupan kasvua ja jakelua palvelevat logistiikkatilat kiinnostavat. Huhtikuisessa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa nettovuokratuottojen romahduksen arvioitiin olevan jyrkintä hotellikiinteistöissä; 45 prosenttia vastaajista arveli vuokratuottojensa tänä vuonna putoavan yli 25 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Helsinki . Laskevat enemmän kuin 25 % 51 45 6 38 43 13 68 28 5 13 38 45 95 90 5 Kriisi koettelee eri tavoin eri sektoreita. – Kauppoja on hiljaisena aikanakin saatu päätökseen, esimerkiksi meillä toukokuussa ostettiin Lehdolta asuntokohde Avaralle urbaanista Kalasatamasta, Tenhola kertoo. Kotimainen sijoittajakysyntä 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Prime-toimistojen nettotuottovaatimukset 3 4 5 6 7 8 9 10 . Ostajat tinkivät myös tuotosta Toimitilakiinteistöjen tuottovaatimuksissa tapahtui käänne huhtikuun Toimitilabarometrissa, mutta RAKLI-KTI pitää sitä yllättävänkin maltillisena
Hotelli . 8 Kotimaisen ja ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluvut Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri -100 -80 -60 -40 -20 20 40 60 80 100 . Toimisto . Vantaa . Nettotuotto, . Myös liikekiinteistöissä nettotuottotaso on laskusuuntainen, kun vuokrat pysyvät parhaimmillaankin ennallaan, ja vajaakäyttöhaasteet kasvavat etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Keskimäärin KTI Kiinteistöindeksin nettotuottotaso oli 4,7 prosenttia vuonna 2019. Asunto . Tuottoja siivitti lähes 10 prosentin arvonnousu. Ei suurta vaikutusta . Miten ennakoitte COVID-19 -pandemian vaikuttavan toteutuneisiin vuositason vuokratuottoihinne vuonna 2020. Nettotuotto, . Liikekiinteistöjen negatiivinen arvonkehitys jatkui, ja jopa 10 vuoden keskimääräinen arvonmuutos on miinuksella. Turku . Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisiin kiinteistöihin laski huhtikuun barometrissa jyrkemmin kuin suomalaisten. Saldoluku on sijoittajakysynnän lisääntymistä ennakoivien vastaajien osuuden ja sijoittajakysynnän vähenemistä ennakoivien osuuden välinen erotus. Toimitilakiinteistöistä parhaiten tuottivat tuotannolliset kiinteistöt lähinnä vahvan nettotuottotasonsa ansiosta. Tuotannollinen . Toimisto . Tampere . Miten ennakoitte COVID-19 -pandemian vaikuttavan toteutuneisiin vuositason vuokratuottoihinne vuonna 2020. Vastausten jakauma, %-osuudet Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Toimistot Liiketilat Tuotannolliset Hotellit Asunnot hteiskuntatilat kiinteistöt . Laskevat 5-15 % . Toimistokiinteistöissä prime-kohteiden nettotuottotason laskua selittävät sekä arvonnousu että nousevat kulut, kun taas heikompisijaintisissa ja -laatuisissa kohteissa vajaakäyttö pysyy korkeana ja vuokrat matalina. Laskevat enemmän kuin 25 % 51 45 6 38 43 13 68 28 5 13 38 45 95 90 5 8 Kotimaisen ja ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluvut Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri -100 -80 -60 -40 -20 20 40 60 80 100 . Oulu . 9 . Kotimainen sijoittajakysyntä 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Prime-toimistojen nettotuottovaatimukset 3 4 5 6 7 8 9 10 . Nousevat yli 5 % . hteiskuntakiinteistöt . Laskevat enemmän kuin 25 % 51 45 6 38 43 13 68 28 5 13 38 45 95 90 5 Helsingissä parhaiden toimistotilojen nettotuottovaatimukset ovat laskeneet viime vuoteen asti. Liike . Laskevat 15-25 % . hteiskuntakiinteistöt . Arvonmuutostuotto, Kokonaistuotto, 14,3 8,8 8,0 7,2 6,9 5,9 2,3 4,2 4,7 7,0 5,2 6,3 4,6 4,6 9,7 4,0 0,9 2,0 0,6 1,3 -2,2 Lähde: KTI Kiinteistöindeksi 1 Th e Fi nn is h ec on o m y . Asuntojen nettotuottotasoa painaa ennen kaikkea markkina-arvojen nousu. Saldoluvun ollessa positiivinen suurempi osa vastaajista arvioi sijoittajakysynnän lisääntyvän. Oulu . Hotelli . Ulkomainen sijoittajakysyntä . Vantaa . Laskevat 15-25 % . KTI Markkinakatsaus kertoo. Saldoluvun ollessa positiivinen suurempi osa vastaajista arvioi sijoittajakysynnän lisääntyvän. Espoo . Laskevat 5-15 % . Muut 9 7 11 26 32 5 6 Suorat kiinteistösijoitukset Suomessa vuoden 2019 lopussa, yhteensä noin 77 mrd euroa 22 7 3 Ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan jakautuminen kiinteistösektoreittain Lähde: KTI (kysely sijoittajille, yhtiöiden vuosikertomukset, KTI:n arviot) Kokonaistuotot kiinteistösektoreittain -4 -2 2 4 6 8 10 12 14 16 Asunnot Kaikki Tuotannolliset Hotellit hteiskuntaToimistot Liikekiinteistöt kiinteistöt kiinteistöt . Kotimainen sijoittajakysyntä 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Prime-toimistojen nettotuottovaatimukset 3 4 5 6 7 8 9 10 . Toimistojen markkina-arvot ovat parina viime vuotena nousseet, mutta nettotuottotason lasku painaa kokonaistuottoja. Tampere . Ulkomainen sijoittajakysyntä . Asunto . Arvonmuutostuotto, Kokonaistuotto, 14,3 8,8 8,0 7,2 6,9 5,9 2,3 4,2 4,7 7,0 5,2 6,3 4,6 4,6 9,7 4,0 0,9 2,0 0,6 1,3 -2,2 Lähde: KTI Kiinteistöindeksi 1 Th e Fi nn is h ec on o m y . Muut 9 7 11 26 32 5 6 Suorat kiinteistösijoitukset Suomessa vuoden 2019 lopussa, yhteensä noin 77 mrd euroa 22 7 3 Ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan jakautuminen kiinteistösektoreittain Lähde: KTI (kysely sijoittajille, yhtiöiden vuosikertomukset, KTI:n arviot) Kokonaistuotto 8,8 % vuonna 2019. Helsinki . Liike . Tuotannollinen . Asuntokiinteistöt olivat selkeästi parhaiten tuottava kiinteistösektori yli 14 prosentin kokonaistuotollaan. Turku . Espoo . Kaikkia kiinteistösektoreita leimaa nettotuottotason painuminen viime vuosien aikana, joskin ajurit ovat eri sektoreilla ja alueilla erilaisia. Saldoluvun ollessa positiivinen suurempi osa vastaajista arvioi sijoittajakysynnän lisääntyvän. Kokonaistuotot kiinteistösektoreittain -4 -2 2 4 6 8 10 12 14 16 Asunnot Kaikki Tuotannolliset Hotellit hteiskuntaToimistot Liikekiinteistöt kiinteistöt kiinteistöt . Vastausten jakauma, %-osuudet Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Toimistot Liiketilat Tuotannolliset Hotellit Asunnot hteiskuntatilat kiinteistöt . Helsinki . yväskylä 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri Saldoluku = sijoittajakysynnän lisääntymistä ennakoivien vastaajien osuuden ja sijoittajakysynnän vähenemistä ennakoivien osuuden välinen erotus. Nousevat yli 5 % . Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto nousi viime vuonna 8,8 prosenttiin, mutta sektoreiden välillä oli suuria kannattavuuseroja. Ei suurta vaikutusta . yväskylä 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri Saldoluku = sijoittajakysynnän lisääntymistä ennakoivien vastaajien osuuden ja sijoittajakysynnän vähenemistä ennakoivien osuuden välinen erotus
Patoutunutta kysyntää syntyi seuraavina vuosina vähäisen asuntorakentamisen seurauksena. Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokyselyyn vastanneiden yritysten arvio tämän vuoden asuntoaloituksistaan on kutistunut 25 prosenttia koronakriisiä edeltävään aikaan verrattuna. – Finanssikriisin jälkeiset nopeat elvytystoimet estivät asuntorakentamisen romahtamisen. Koska kyseessä olisi täytetakaus, se ei juuri muuttaisi takauksen antajan riskiasemaa. – MAL-sopimukset ovat olleet. A suntoaloitukset vähenevät tänä vuonna yli neljänneksellä, mikä painaa koko rakentamista vauhdilla alaspäin. Suuntaus on kaikissa rakentamisen lajeissa laskeva. Täytetakaukset varmasti vahvistaisivat myös kuluttajien luottamusta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa. Vastaavaa tilannetta ei pidä nyt päästää syntymään. Myös toimitilarakentaminen on supistumassa voimakkaasti, kun koronakriisi heikentää mahdollisuuksia investoida esimerkiksi liikerakentamiseen, hotellihankkeisiin tai teollisuuden rakennuksiin. Tilaajat siirtävät hankkeitaan, ja kriisi näkyy tuotannossa syksystä alkaen, RT ilmoittaa. – Koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, muttei niiden tarvetta. Asuntorakentajat ovat sopeuttaneet koronakriisin vuoksi toimintaansa. Asuntotuotannon hidastuminen vaikeuttaa talouden toipumista ja koskettaa koko yhteiskuntaa taloudellisesti ja sosiaalisesti, Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo. Näin toteaa Rakennusteollisuus RT. – Koronakriisi osuu rakentamisen kiivaimpaan kevätsesonkiin. Asuntoaloitukset jäävät alle tarpeen Vapaarahoitteisen kerrostalorakentamisen vähenemisen vuoksi asuntoaloitusten määrä on pudonnut kevään aikana alle pitkän aikavälin vuotuisen asuntotuotantotarpeen. Randell mainitsee toiseksi isoksi haasteeksi maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavien MAL-sopimusten viivästymisen, mikä vaikuttaa myös valtion tukemaan asuntotuotantoon. Suurimmat ja vakavaraisimmat rakennusliikkeet saavat RS-rahoitusta, mutta pienemmillä perustajaurakointia harjoittavilla yrityksillä voi tulla vaikeuksia. Vuodenvaihteessa rakentamisen suhdannetilanne oli hiljalleen hidastuva, mutta nyt alamäen jyrkkyys on tuplaantunut. Vaikka yleisen taloustilanteen heikkeneminen heijastuu rakentamiseen viiveellä, näkymät ovat RT:n mukaan synkentyneet nopeasti. Rahoitus on pullonkaulana Asuntorakentamisessa rahoitus on keskeinen pullonkaula. Syynä on kuluttajakysynnän heikkeneminen, kun taas ammattimaisten sijoittajien kysynnän odotetaan pysyvän ennallaan. 10 Koronakriisi tuplaa rakentamisen hidastumisen Vähennystä viitisen prosenttia Rakennusteollisuus RT ennakoi rakentamisen vähenevän tänä vuonna viitisen prosenttia ja ensi vuonna noin neljän prosentin verran. Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan kertyvän yhteensä noin 28 000, kun vielä viime vuonna niitä oli lähes 40 000. Myynnissä olevien uusien asuntojen määrä on saatu laskettua hyvin maltilliselle tasolle, ja uusiin asuntoaloituksiin vaadittavat ennakkovarausasteet ovat nousseet selvästi. – Rakentajien on vaikea ymmärtää, miksi rakentaminen on ainoana teollisuuden alana rajattu valtion täytetakausten ulkopuolelle. Rakentamisen työllisyys voi supistua pahimmillaan lähes 20 000 työllisellä. Se hidasti Suomen talouskasvua ja pienensi pitkän aikavälin tuotantopotentiaalia. Pidempi aikaväli pääsi kuitenkin unohtumaan. Vuoden alkukuukausina veto oli vielä hyvin vahvaa. Myös julkisen sektorin investoinnit uhkaavat vähentyä, ja maaja vesirakentaminen kääntyy ensi vuonna laskuun ilman uusia valtion hankkeita. Ensi vuonna pudotus jatkuu, elleivät markkinat elvy tai ellei niitä elvytetä
11 – Koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, muttei niiden tarvetta. Asuntotuotannon hidastuminen vaikeuttaa talouden toipumista ja koskettaa koko yhteiskuntaa taloudellisesti ja sosiaalisesti. Valtio voi tukea talouden kestävää elpymistä vauhdittamalla välttämättömiä investointeja etenkin infrahankkeisiin ja tukemalla asuntorakentamista sekä energiaremontteja. n. Positiivisimmankin ennusteen mukaan Suomen talous yltää lähivuosina hitaan kasvun uralle, ja rakentaminen hiipuu matalalle tasolle. Nyt ollaan jo pahasti myöhässä, ja ongelmat vain syvenevät ajan kuluessa. Olemme erittäin huolissamme siitä, ettei valtio ole saanut kuntien kanssa uusia sopimuksia aikaiseksi. Rakentamisen työllisyys voi supistua pahimmillaan lähes 20 000 työllisellä. – Suomen talous on jälleenrakennettava kriisin jälkeen. Suuntaus on kaikissa rakentamisen lajeissa laskeva. Ennakoivilla ja nopeilla elvytystoimilla voidaan estää rakentamisen pitkäaikainen taantuma ja suurtyöttömyys, Aleksi Randell arvioi. Poliittinen päätöksentekokyky on toipumisen ydinkysymys. Rakentaminen on kotimarkkinapainotteista ja työvoimavaltaista. viime vuosina toimiva työkalu, jolla on kyetty lisäämään kasvukeskusten asuntorakentamista
– Puheenjohtajuutta pohdin pitkään, kun minun kiinnostustani ennakkoon tiedusteltiin. M atin k ylä n Huolto Oy:stä pitkän uran jälkeen eläköitynyt kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi liittyi Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHAn jäseneksi syksyllä 2019. Omina vahvuuksinaan puheen. Yhdistyksen uutena puheenjohtajana hän aloitti maaliskuussa. Lopulta annoin suostumukseni ehdokkuuteeni, koska ajankäyttöni sen mahdollisti ja toisaalta tuli se käsitys, että minulla voisi AKHAn nykyisessä kehitysvaiheessa olla jotain annettavaa, Peltokorpi kertoo. 12 AKHAn puheenjohtaja Mikko Peltokorpi: Avoimuudella hyviä päätöksiä Kiinteistöalan hallitusammattilaisten uusi puheenjohtaja Mikko Peltokorpi haluaa edistää taloyhtiöiden hallitusten sopuisaa ja osaavaa työskentelyä sekä entistä parempaa yhteistyötä alan yhteisöjen välille
– Avoimuus, läpinäkyvyys ja objektiivisuus ovat ne avainsanat, joiden kautta saadaan hyviä päätöksiä syntymään, AKHA puheenjohtaja Mikko Peltokorpi korostaa. Kaikki mahdollinen on jossain muodossa tullut vastaan. AKHA edistää hyvää hallintoa AKHAlla itsellään Peltokorpi näkee myös omat haasteensa kehittää toimintojaan ja näkyvyyttään. Kukin AKHAn jäsen hinnoittelee palvelunsa omalla tavallaan. Riitoja voidaan ehkäistä ennakolta Peltokorven kokemus asuntoja kiinteistöyhtiöiden toiminnasta on kertynyt noin 35 vuoden kuluessa. – AKHAn päätehtävä on hyvän hallinnon edistäminen. Hyvän hallituksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa hallituksen jäsenten oikea roolitus, asioihin paneutuminen ja niissä – AKHAn päätehtävä on hyvän hallinnon edistäminen. Sen edellytyksenä on, että kaikki osapuolet tunnistavat kentässä oman roolinsa ja tunnustavat ja arvostavat myös toisiaan. Hallitustyöhön panostaminen ja kiinteistöomaisuuden parempi hoitaminen on kaikkien osapuolten etujen mukaista, Peltokorpi korostaa AKHAlla on noin 120 jäsentä, jotka ovat koulutukseltaan ja kokemukseltaan varsin monipuolinen joukko erilaisia osaajia. Uusien sääntöjen vahvistumisen myötä AKHAn osaajia voidaan ryhmitellä selkeämmin toimialan vaihteleviin asiantuntijatehtäviin, kuten hallituksen puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen tehtäviin. Varsin pienillä ennakoivilla asiantuntijapanostuksilla olisi vuosien saatossa säästynyt toimialalla varmasti kymmeniä miljoonia euroja. – Hallitusammattilaisesta syntyvät kulut ovat marginaalikuluja siihen nähden, mitä siihen panostamalla voidaan saada etsittäessä osaamistaustaltaan kunkin yhtiön elinkaaren tarpeisiin sopiva henkilö. Pystymme myös markkinoimaan muun muassa asuntoyhtiösovittelua. johtajan tehtävässä Peltokorpi pitää kiinteistönpitoalan järjestökentän tuntemusta ja laajoja henkilökohtaisia kontaktipintoja sekä vuosikymmenten kokemusta kiinteistöpalveluyrityksen toimitusjohtajana. AKHAn tehtävänä on toimia kontaktipintana ja välittää palveluista kiinnostuneiden asuntoja kiinteistöyhtiöiden palvelupyyntöjä jäseniensä tarjottavaksi. Se tarkoittaa tutkittuun tietoon, kunkin yhtiön linjaamiin omaisuudenhoidon periaatteisiin sekä asiantuntijuuteen tukeutumista, Peltokorpi määrittelee. Se tarkoittaa tutkittuun tietoon, kunkin yhtiön linjaamiin omaisuudenhoidon periaatteisiin sekä asiantuntijuuteen tukeutumista.. 13 – Keskeinen tavoitteeni on saada erityisesti Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton kanssa luonteva ja luottamuksellinen yhteistyö paremmalle tasolle. – Keskeinen tavoitteeni on saada erityisesti Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton kanssa luonteva ja luottamuksellinen yhteistyö paremmalle tasolle. En näe mitään järjellistä syytä, miksi parempi ja korkeatasoisempi hallitustyöskentely ei olisi kaikkien tahojen etuja palvelevaa, Peltokorpi korostaa. – Hyviä hallituksia on ollut paljon. – Näihin asioihin panostetaankin heti, kunhan saamme vuosikokouksen hyväksymät uudet säännöt voimaan. Matinkylästä kehittyi toimitusjohtaja ja kuntavaikuttaja Mikko Peltokorven aikana yksi Espoon arvostetuimmista aluekeskuksista
Pankit ovat linjaamassa rahoitusehtojaan jopa siten, että jonkun puolueettoman tahon pitäisi arvioida, onko lainoitusta hakevalla asuntoyhtiöllä edellytyksiä olla toiminnassa vielä 20 vuoden kuluttua. Peltokorven mielestä asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa mennään liian usein tunteet edellä, jolloin logiikka ja johdonmukaisuus pitkän aikavälin omaisuudenhoidosta katoavat. Eri puolilla Suomea on jo paljon sellaisia kohteita, joille ei korjauslainoja saa pankeista kiinteistöjen alhaisten vakuusarvojen vuoksi. 14 – Maassamme on liian paljon niitä asuntoyhtiöitä, joilla pitkän aikavälin omaisuudenhoidon ote puuttuu kokonaan tai on hyvin hataraa. – Nykyään on jo pitkälle kehitettyjä kunnossapidon ohjelmia. Kuva on Espoon Matinkylästä, mitä aluetta Peltokorpi oli kehittämässä yli 35 vuoden ajan. Ammattimaisen isännöinnin toimijoilla on valmiina hyviä toimintamalleja. Jos yhdessä nyt osaisimme ja haluaisimme tulla tuon 90 prosentin kautta julkisuuteen, niin mielikuva toimialastamme voisi nopeastikin parantua. Etäkokousten ansiosta akhalaisen voi nyt saada minne päin Suomea tahansa ilman matkaja mahdollisia majoituskuluja. Nopeasti tulin siihen tulokseen, että ei tarvitse mitään linjanmuutosta tehdä, koskapa oma aiempi toimintani ja painotukset sopivat kaikilta osin AKHAn linjaaman hyvän hallintotavan alle. Tähän oheen sopii vielä lyhyt strategiakuvaus omaisuudenhoidon periaatteista. – Minulla on ollut nyt tovi aikaa pohtia koronakriisin keskellä sitäkin, että pitääkö minun muuttaa tässä roolissani aiempia toimintatapojani ja käsityksiäni kiinteistöomaisuuden hoidon periaatteista ja tavoista. Nykykäytännön mukaan akhalaisia pyydetään yleensä valitettavasti mukaan vasta silloin, kun lähes kaikki mahdolliset virheet on jo tehty. Suositus taloyhtiöiden hallintoon Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto ovat laatineet suosituksen taloyhtiön hyvää hallintotapaa varten. – Maassamme on liian paljon niitä asuntoyhtiöitä, joilla pitkän aikavälin omaisuudenhoidon ote puuttuu kokonaan tai on hyvin hataraa. Koronaepidemia on laittanut kaikki menettelyja toimintatavat uusiksi. AKHAlla on toistaiseksi rajallisesti määrä jäseniä isojen kasvukeskusten ulkopuolella. Kiinteistökannan kokonaisuuden tilaa Peltokorpi pitää varsin hälyttävänä. Näkisin akhalaisen hallituksen jäsenen roolin vahvasti sellaisena, että sillä työllä ennakoivasti toimien ehkäistäisiin mahdollisten epäselvyyksien syntyä, vältettäisiin huonoja päätöksiä ja sen myötä riidan aiheita. – Avoimuus, läpinäkyvyys ja objektiivisuus ovat ne avainsanat, joiden kautta saadaan hyviä päätöksiä syntymään, Peltokorpi korostaa. Liiallinen omien asioiden kautta esilletulo kullakin taholla antaa koko toimialasta ulkopuoliselle sekavan kuvan. pysyminen vaikeinakin hetkinä. Tätä toimintatapaa haluan osaltani olla AKHAn suunnalta johtamassa, Peltokorpi toteaa. Aiemmin liikkumista on rajoittanut matkustamisesta syntyneet kulut. – Tästä suosituksesta on nyt syytä lähteä kaikkia osapuolia hyödyttävään syvällisempään yhteistyöhön, missä kullakin taholla on selkeät omat roolinsa. Kohtuutta pankkien rahoituksiin Suomen kansallisomaisuudesta yli kaksi kolmannesta on kiinteistöissä ja rakennetussa ympäristössä. – Tällaista vaatimusta pidän liiallisena huomioiden senkin, että asiapapereiden laadintaan ei löydy osaajia riittävästi. Myös oikeusministeriö on ollut aktiivinen taustavoima yhteisen suosituksen syntymisessä ja sen kehittämisessä. Kohtuullisena pidän sitä, että esimerkiksi 0-3 vuoden siirtymäajalla pankit vaatisivat jokaiselta rahoittamaltaan kohteeltaan selkeän kymmenen vuoden aikajänteelle laaditun, kyseisen yhtiön yhtiökokouksen hyväksymän, korjaustarpeet esiin tuovan ohjelman kustannustietoineen. n Jouni Suolanen. Näiden pohjalta hallitustyökin jämäköityy ja pysyy linjassa, vaikka isännöintiorganisaatio tai hallituksen jäseniä vaihtuisikin, puheenjohtaja Mikko Peltokorpi toteaa. – Olen pitkään ihmetellyt sitä, kuinka paljon asuntoja kiinteistöyhtiöissä riidellään mitä ihmeellisimmistä asioista ja mitä kummallisimmista syistä. – Olen toimialalla pitkään ihmetellyt sitä, kuinka paljon asuntoja kiinteistöyhtiöissä riidellään mitä ihmeellisimmistä asioista ja mitä kummallisimmista syistä. Siksi Peltokorpi ei ole puheenjohtajan roolissa vielä päässyt toimimaan ajattelemallaan tavalla. Korona toi etäkokoukset Korona-aikana ovat yleistyneet myös etäkokoukset verkon kautta. – Olen usein toistanut näkemystäni siitä, että toimialamme asioista noin 90 prosenttia lienee yhteisiä kaikille alan keskeisille järjestöille, ja kullakin järjestötaholla on sitten vielä se oma kymmenen prosentin osuus paimennettavanaan jäseniään palvellakseen
– Kaikista hankkeista mielenkiintoisin oli mahdollisuus olla mukana Tekesin rahoittamassa Palveleva kiinteistöliiketoiminta Rembrand 1999-2003 johtoryhmässä. Tekun ohessa Peltokorpi kävi talonmieskurssit, mutta niitä töitä hän ei kuitenkaan tehnyt. Vuosiliikevaihto oli 1980 –luvun alussa Peltokorven tullessa yhtiöön noin 700 000 euroa ja nyt hänen eläköityessään noin 5,5 M€. Aloittaessaan vuonna 1982 hän oli tiettävästi ensimmäinen kyseisenlaisessa tehtävässä Suomessa. Monipuolisesta ja rikkaasta elämänkokemuksesta hänellle on muodostunut motto: ”Unohda Sitku (sitten kun mä ehdin) -ajattelu ja tee ainakin kaikki kiva kaiken varalta mieluummin nyt heti, koska huomispäivästä ei ole mitään varmuutta.” Jouni Suolanen – En ole koskaan kerännyt sulkia hattuuni, vaan yrittänyt myötävaikuttaa siihen, että hyvät ja järkevät asiat menisivät eteenpäin riippumatta siitä, kuka on minkäkin idean isä tai äiti. Aluerakentajien perustama Matinkylän Huolto on toiminut koko viisikymmenvuotisen toiminta-aikansa monipalveluyrityksenä osuuskuntamaisesti osinkoja omistajilleen jakamatta. – Teimme lukuisia poikkitieteellisiäkin kehityshankkeita. Joukkuelajeissa hänelle selvisi se tärkeä totuus, että joukkue on juuri niin hyvä kuin on sen heikoin lenkki. Maalaistalon monien töiden lisäksi hän teki kirvesmiehen töitä. Saimme Matinkylän alussa huonon maineen takia muun muassa ARA:n korjausavustuksia poikkeuksellisen paljon. Matinkylän Huollosta tuli Peltokorven työura ja elämäntehtävä.. Teknisten asioiden hoito on loppujen lopuksi varsin yksinkertaista ja helppoakin, mitä tarvitaan tyydyttämään ihmisten perustarpeita. Toimittuaan ammattioppilaitoksen opettajana lähes kaksi vuotta Peltokorpi hakeutui Matinkylän Huollon tekniseksi isännöitsijäksi. – Tässä tuloksessa näkyy se, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan, kunhan ollaan pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia, Peltokorpi kiittelee. Toki Vuoden isännöitsijäksi valinta 1997, Espoo mitalistiksi valinta 1999 sekä myöhemmin saatu kiinteistöneuvoksen arvonimikin näin jälkikäteen tuovat mieleen mukavia muistoja. Aivan oma lukunsa on tullut elämään nyt kaksivuotiaan lapsenlapsen myötä. Siinä näki, kuinka pitkällä Suomessa oltiin monissa toimialamme asioissa, mutta niitä ei osattu tuotteistaa maailmanluokan tuotteiksi. Kursseista jäi kuitenkin kipinä hakeutua Tekun jälkeen lämpölaitosten ja putkistojen suunnittelukurssille. Matinkylän iso kehitys Matinkylästä kehittyi Peltokorven toimiaikana yksi Espoon arvostetuimmista aluekeskuksista. Kirjoittamista hän aikoo jatkaa monissa muodoissa. ”Unohda Sitku-ajattelu” Peltokorpi on ollut mukana monissa luottamustoimissa – kuten esimerkiksi Espoon kaupunginvaltuustossa – ja on vieläkin ainakin nykyisten toimikausien loppuun saakka. Tämänkin osalta kaikki viisaudet on jaettu Ympäristöministeriön KIPI hankkeen ohessa julkiseen käyttöön. Peltokorpi eli lapsuutensa maalaistalon suurperheessä, missä kova työnteko opittiin jo lapsena. Kunkin asunto-osakeyhtiön ohjelmassa on mukana muun muassa koko elinkaaren aikainen korjaushistoria, tiedot tehdyistä kuntotutkimuksista sekä nykyisten osakkeenomistajien käsitys tulevista korjaustarpeista yhden, neljän ja viiden vuoden aikajänteillä. Kunnossapidon periaateohjelmia on tehty Matinkylässä vuodesta 2000 alkaen. Mökillä voi marjastaa, sienestää, kalastaa, ulkoilla ja nikkaroida. – En ole koskaan kerännyt sulkia hattuuni, vaan yrittänyt myötävaikuttaa siihen, että hyvät ja järkevät asiat menisivät eteenpäin riippumatta siitä, kuka on minkäkin idean isä tai äiti. Ikääntymisen myötä harrastukset ovat vaihtuneet sukapalloksi ja golfiksi. Peltokorpi harrasti nuoruudessa joukkuelajeista korkeimmilla sarjatasoilla lentopalloa ja pesäpalloa. Mikko Peltokorpi on nauttinut jokaisesta eläkepäivästä. Minulle on ollut aina luontevaa jakaa muille sitä tietoa ja osaamista, mikä on itselle jossain tarttunut. Matinkylän vanhan asuntokannan myyntihinta/m2 on ollut jo pitkään yli 1000 euroa/m2 korkeampi kuin vastaavalla verrokkialueella Espoossa. Vuoden 2019 tulosten perusteella Espoon kaupungin vuosittain teettämässä asukaskyselyssä Matinkylä-Olarin alue oli noussut kokonaisarvioissa Espoon kaupunginosien ykköseksi. Kiinteistöalalla Peltokorpi on ollut työryhmässä laatimassa muun muassa energiaexpertin työkirjaa vuonna 1996, luomassa huollon ja isännöinnin laatujärjestelmiä sekä tehnyt Matinkylän Huollon asiakasyhtiöissä energiansäästötoimia laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti. – Matinkylässäkin kaikki piti luoda ”tyhjästä”. Ohjelmat päivitetään vuosittain, hyväksytään aina yhtiökokouksissa, ja liitetään osaksi isännöitsijäntodistusta yhtiökokouksien päätöksillä. Siksipä hakeuduin moniin toimialan hankkeisiin kehittyäkseni ja oppiakseni asioita. Opetustehtävässä oppii aina enemmän, kuin mitä itse pystyy antamaan. Talviajan hauskin harrastus on ollut noin 25 vuoden ajan lumilautailu. – Tekun aikana piirtelin sukulaisille omakotitaloja, ja kolmena kesänä naapurin isännän kanssa rakennettiin talot, jotka ovat vielä tänä päivänäkin käytössä. Siinä ohessa Matinkylän Huollossa kehitimme oman huipputuotteemme Kunnossapidon periaateohjelman. Näillä asiakirjoilla on muun muassa helppo käydä läpinäkyvää ja todenmukaiseen tietoon pohjautuvaa asuntokauppaa. Ja että saumattomalla yhteistyöllä ja toisten arvostamisella sekä tukemisella tulee menestystä. Mikko Peltokorpi oppi kovan työnteon jo lapsena maalaistalossa KeskiPohjanmaalla. – Me jouduimme aina hoitamaan kohteita kokonaisvaltaisesti. Kyselyssä vastaajia pyydettiin antamaan kokonaisarvosana kokemilleen Espoon kuntapalveluille. Matinkylän Huollosta tulikin sitten Peltokorven työura ja elämäntehtävä. Niiden myötä oli luontevaa hakeutua teknilliseen opistoon insinööriopintoihin. – Kohta olinkin ammattioppilaitoksessa yksivuotisen kiinteistönhoitajalinjan työn ja ammattiaineiden opettajana. Opetustehtäviä olen tehnyt kaiken muun ohessa koko työurani ajan. Lisäksi hän suoritti kesäopistossa kasvatustieteiden opintoja. Kaikki opetusmateriaali piti koota itse. 15 Sieviläisestä maatalosta Matinkylän kehittäjäksi n Kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi on kotoisin Keski-Pohjanmaan Sievistä. Sen sijaan asukaspalvelijan roolissa onnistuminen ja hyvän asukaskokemuksen aikaansaaminen erilaisille yksilöille on aivan eri vaativuusluokan taitolaji. Peltokorpion ollut mukana kirjoittamassa monia toimialan kirjoja ja julkaisuja
Kokouspaikalla on hyvä olla käsienpesumahdollisuus saippuan kera tai heti ovella tarjolla käsidesiä. On tärkeää, ettei ketään pelotella tai toisaalta vähätellä kenenkään pelkoa. Suuremmassa yhtiökokouksessa täytyy miettiä tilajärjestelyt niin, että turvaväli muihin osallistujiin on mahdollinen. Tämä täytyy huomioida ja muistaa, että myös ikäihmisillä ja riskiryhmäläisillä tulee olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Isännöintiliitto kuitenkin suosittelee edelleen, että taloyhtiöiden kokouksia pidetään etäosallistumista hyödyntäen. Näin voidaan vähentää fyysiseen kokoukseen tulevien määrää. Vaikka osakkaat osallistuisivat kokoukseen etäyhteyksien avulla, on lain mukaan myös perinteinen kokous järjestettävä kokouspaikalla. – Hallitus suosittelee, että ikäihmisten kannattaisi edelleen välttää fyysisiä kontakteja. Valtakirjalla osakas voi valtuuttaa toisen henkilön osallistumaan puolestaan kokoukseen. Etäosallistuminen mielletään usein hyvin tekniseksi, mutta se onnistuu vaikka puhelimitse tai perinteisellä postilla. Kokoustilat Kokoustilojen tulee olla riittävän suuret, sinne täytyy päästä turvallisesti ja ainakin tilan pinnat täytyy puhdistaa ennen kokousta ja kokousten välissä. 16 Muistilista taloyhtiöiden kokouksiin: Sairaana jäädään kotiin Kokouksiin ei tulla paikalle sairaana tai oireilevana. Korona-aika herättää edelleen kysymyksiä Taloyhtiökokoukset turvallisiksi Koronakevät on sekoittanut myös taloyhtiöiden kokouksia. M onessa taloyhtiöissä halutaan taas pitää yhtiökokous perinteiseen tapaan paikan päällä, kun Suomen hallitus kertoi rajoitusten lieventämisestä kesäkuun alusta alkaen. Tarjoilut Kokouspullat ja muut yhteisiä ottimia vaativat tarjoilut kannattaa jättää väliin. Tilat voivat olla yhteydessä esimerkiksi sähköisen kokousjärjestelmän kautta ja kummassakin tilassa on joku henkilö moderoimassa kokousta. n Kati Wikström Etäyhteyksillä vähennetään fyysiseen kokoukseen tulevien määrää, vaikka osa tulisikin paikan päälle. Turvavälit Pienemmässä kokouksessa turvavälit voi toteuttaa väljillä istumajärjestelyillä. – Poikkeuksellinen tilanne aiheuttaa ihmisille huolta, jota taloyhtiöissä voi hälventää toimimalla rauhallisesti ja johdonmukaisesti sekä tiedottamalla asioista, kuten kokouksen poikkeuksellisista järjestelyistä. Sairastapauksessa päätöksentekoon voi osallistua esimerkiksi antamalla jollekin muulle valtakirjan. Nyt kokouksia saa jo pitää. Kuva: Isännöintiliitto. Käsihygienia Osallistujia voi pyytää huomioimaan hyvän käsihygienian. Kokouksen sujuvuus Kokouksen sujuvuuteen kannattaa panostaa tavallistakin enemmän, jotta samassa tilassa ei tarvitse olla pitkään. Tarvittaessa kokouksen voi hajauttaa eri tiloihin, jotka ovat lähellä toisiaan. Kenelläkään ei ole velvollisuutta kertoa muille terveystietojaan, mutta muut osallistujat täytyy ottaa huomioon. Joissakin taloyhtiöissä kokouksia on järjestetty myös ulkona. Tällöin riittää, että kokouspaikalla on läsnä yksi osallistuja, esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja. Etäyhteydet Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon etäyhteyksien avulla kannattaa tarjota halukkaille. Materiaalit kannattaa toimittaa osakkaille ajoissa ja liittää mukaan saate, jossa pyydetään huomioimaan kokouksen erityisjärjestelyt. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius painottaa, että rajoitusten lieventämisestä huolimatta terveys ja yhdenvertaisuus tulee edelleen huomioida. Jos kokouspaikalle tulee useita osallistujia, täytyy osakkaiden ja isännöitsijän turvallisuus huomioida tarkkaan kokousjärjestelyissä. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius painottaa, että koronarajoitusten lieventämisestä huolimatta terveys tulee edelleenkin huomioida
ANTENNILASI TALOYHTIÖN FIKSU RATKAISU KOTIEN KUULUVUUSONGELMIIN.. Antennilasi mahdollistaa toimivat mobiiliyhteydet ja datasiirron sisätiloihin operaattorista riippumatta. Uuden sukupolven patentoitu PIHLA ANTENNILASI on taloyhtiön fiksu ratkaisu mobiiliverkon yhteysongelmiin. 12 MB/s > 200 MB/s 5G-VALMIUS UUDEN SUKUPOLVEN ANTENNILASI PIHLA.FI TEKNINEN PARTNERI Koti on parhaimmillaan hyvän elämän viihtyisä ja turvallinen tyyssija – etenkin, kun yhteydet ulkomaailmaan toimivat sujuvasti. Lue lisää www.pihla.fi. JOTTA KOTONA OLISI HYVÄ OLLA
18 Taloyhtiön hallitus vastuussa Väestönsuojat kuntoon Väestönsuoja on rakennettava, jos talon tai taloryhmän kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä. Väestönsuoja tulee lain mukaan rakentaa yli 1200 neliömetrin suuruiseen asuinrakennukseen. Niissä säilytetään tavaraa ja pelataan pingistä. Suomessa on väestönsuojapaikkoja lähes neljälle miljoonalle ihmiselle. Tarvittaessa väestönsuojat on saatava tyhjäksi ja käyttökuntoon 72 tunnissa, jos viranomaisilta käy käsky. Asuintalojen lisäksi väestönsuoja tulee olla toimistotaloissa ja liikerakennuksissa.. Väestönsuojelun perusasiat tulee olla myös kirjattuna pelastussuunnitelmaan. Viime kädessä taloyhtiön hallitus on vastuussa väestönsuojista. – Se tarkoittaa, että niitä on valvottava ja huollettava toistuvasti, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen. T aloyhtiöiden väestönsuojat ovat monenlaisessa käytössä
Väestönsuojelu suunnitelmassa Taloyhtiön tulee laatia pelastussuunnitelma, jos rakennuksessa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Pitää esimerkiksi ilmetä, mistä kiinteistön väestönsuoja löytyy. Suojat eivät sorru helposti, ja ne suojaavat myös taistelukaasuilta ja radioaktiiviselta säteilyltä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö suosittelee, että taloyhtiössä on nimetty talon turvallisuuspäällikkö ja väestönsuojanhoitaja. – Pelastussuunnitelmassa tulee olla kerrottu perusasiat myös väestönsuojelusta. – Lain mukaan väestönsuoja tulee olla rakennuksissa, jos siellä asutaan, oleskellaan tai työskennellään pysyvästi, Laurikainen sanoo. Pelastussuunnitelmassa esitetään rakennukseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit, annetaan toimintaohjeet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä laaditaan ohjeet vaaratilanteessa toimimiseksi. Nykyisen lain mukaan väestönsuojan ei kuitenkaan tarvitse olla rakennuksen yhteydessä, vaan se saa sijaita enintään 500 metrin etäisyydellä kiinteistöstä. Väestönsuojassa pitää olla: • Taittopaarit ja kantohihnat • Vedensäilytysaine • Rautakanki • Huopa tai lämpöpeite • Opaskirja (Talon turvaopas tai Yrityksen turvaopas ja Väestönsuojanhuolto ja käyttö) • Palosanko • Suojan merkitsemiskilpisarja • Käsivalaisin ja paristot • Sankoruisku tai käsisammutin • Varustelaatikko • Suojan työkalut: Pajavasara, katkaisutaltta, piikkitaltta, linjapihdit, voimaleikkuri, veistokirves, kenttälapio, sorkkarauta, käsisaha, rautasaha + viisi terää, jakoavain, ruuvitaltta, ristipääruuvitaltta, kirvesmiehen vasara, nauloja, puukko, pelastusköysi, kiintoavainsarja, putkipihdit, varustelaatikko Lähde: SPEK Heikki Laurikainen korostaa, että vastuu väesnsuojista on aina taloyhtiön hallituksella. Joskus taloyhtiöt ovat ulkoistaneet tämän tehtävän, mutta vastuu turvallisuudesta säilyy aina taloyhtiön hallituksella. Vastuu säilyy hallituksella Taloyhtiöt voivat ulkoistaa väestönsuojien ylläpidon ulkopuoliselle firmalle, mutta Laurikaisen mukaan siihen sisältyy riskejä. Olisi tärkeää, että joku hallituksen jäsen olisi aina mukana, kun väestönsuojia huolletaan, tai ainakin seuraisi. Vastuu ei koskaan ole yksittäisellä henkilöllä tai ulkopuolisella firmalla, Laurikainen korostaa. Väestönsuojat on saatava käyttökuntoon 72 tunnissa. Ne tarjoavat suojaa pommituksissa. – Tämä mahdollistaa sen, että useampi taloyhtiö voi rakentaa yhteisen väestönsuojan. Tarkkaa tietoa ei ole, onko kaikki väestönsuojat mahdollista saada käyttökuntoon vaaditussa 72 tunnissa. – Jos sellaista yritystä käyttää, niin pitää edelleen muistaa, että viime kädessä vastuu pysyy hallituksen käsissä. Väestönsuojat sijaitsevat yleensä talojen kellareissa. 19 – Väestönsuojat ovat sotien varalle. Taittopaarit, huopa... Käytännössä pelastussuunnitelman laatimisesta on vastuussa taloyhtiön hallitus. Henkilö olisi hyvä mainita myös pelastussuunnitelmassa. Keskeistä on esimerkiksi kertoa, miten toimitaan tulipalon sattuessa. Laurikainen neuvoo, että pelastussuunnitelman liitteeksi olisi hyvä laittaa väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma. – Olisi hyvä, jos hallitus nimeäisi vähintään yhden henkilön, joka olisi perehtynyt turvallisuuteen
– Kyllä väestönsuojat ovat sotien varalle. Suojautumista sotaa vastaan Väestönsuojat ovat tarkoitettu sota-ajan poikkeusoloja varten. Tärkeä muistilista Väestönsuojan materiaaliluettelo: • Suojanaamari ja VSS-suodatin 2 kpl • Suojakypärä ja leukahihna 2 kpl • Suojalasit 2 kpl • Suoja-asu ja kumisaappaat 2 kpl • Suojakäsineet 2 kpl • Käsivarsinauha tai huomioliivi 2 kpl • Ensiapulaukku • Ensiside 2 kpl • Joditabletit (2 per henkilö) • Opaskirja (Talon turvaopas tai Yrityksen turvaopas) • Säteilymittari 1 kpl/100 hlö • Varustelaatikko Lähde: SPEK vierestä. Väestönsuojassa tulee olla muun muassa suojavarusteita, ensiaputarvikkeita ja raivausvälineitä. Asiaa on kyselty taloyhtiöiden hallituksilta ja niiden vastausten mukaan 78 prosenttia uskoi, että väestönsuojan saa käyttöön 72 tunnissa. Mutta tosiaan koko maan kattavaa täsmällistä tietoa ei ole olemassa, Laurikainen sanoo. Olemme hieman huolissamme siitä, että palveluita ulkoistetaan, ja hallitus ei tunne omaa väestönsuojaansa ja sen käyttöönottoa. Ne tarjoavat suojaa pommituksissa. saada käyttökuntoon vaaditussa 72 tunnissa. n Pauli Jokinen. Harvoin esimerkiksi kemikaalionnettomuuden sattuessa meillä on aikaa odottaa kolme päivää. Laurikainen korostaa, että väestönsuojiin mennään suojaan ainoastaan viranomaisten käskystä. Asuintalojen lisäksi väestönsuoja tulee olla toimistotaloissa ja liikerakennuksissa. Tarkkaa tietoa ei ole, onko kaikki väestönsuojat mahdollista Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto on huollettava, jotta se on tositilanteessa kunnossa. Suojat eivät sorru helposti, ja ne suojaavat myös taistelukaasuilta ja radioaktiiviselta säteilyltä. Silloin ne on laitettava käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa. Mutta jonkinlainen arvio on olemassa. Jos taloyhtiön hallituksella on kysymyksiä väestönsuojiin liittyen, Laurikainen kehottaa kääntymään paikallisen pelastuslaitoksen puoleen. – Jos väestönsuojat olisi tehty jotain yllättävää onnettomuutta varten, niin silloin käyttöönottoaika olisi paljon lyhyempi. Väestönsuojan metalliosat on tarkastettava säännöllisesti. Väestönsuojat ovat ratkaisuja siviiliväestön suojelemiseksi sota-aikana, Laurikainen tiivistää. Väestönsuojista pidettävä huolta Väestönsuojista on pidettävä huolta, jotta ne ovat kunnossa, jos niitä tarvitaan. 20 Väestönsuoja tulee lain mukaan rakentaa yli 1200 neliömetrin suuruiseen asuinrakennukseen. Tällaisia onnettomuustilanteita varten tulee tuntea sisälle suojautumisen periaatteet eli asunnosta on pyrittävä tekemään mahdollisimman tiivis muun muassa pysäyttämällä ilmanvaihto. – Hankala kysymys, sillä tarkkaa kuvaa asiasta ei ole. Vuosittain kannattaa kuitenkin tehdä huoltokierros, jolloin tarkistetaan, etteivät metalliosat ole ruostuneet, tiivisteet ovat kunnossa, kaikki varusteet ovat tallella ja käyttökunnossa. Lisäksi tulee seurata viranomaisten ohjeita. Joskus kuulee puhuttavan, että väestönsuojat olisivat myös esimerkiksi ydintai kemikaalionnettomuuksien varalle. Pidän sitä aika kovana tuloksena, on esitetty paljon skeptisempiäkin arvioita. Jos tosipaikka tulee, niin kellään ulkopuoliselle ei ehkä ole aikaa siinä kohtaa tulla laittamaan väestönsuojaa kuntoon, vaan osaaminen pitäisi löytyä taloyhtiön sisältä. Lain mukaan suojien tiiveys tulee testata vähintään kymmenvuoden välein
010 851 1000 www.kerabitpro.. Tutustu referensseihin kotisivuillamme. Meiltä myös aurinkoja viherkatot sekä vähähiiliset bitumikatot. Kiinteistö ja Energia 3_2020 KerabitPro 218x295mm.indd 1 Kiinteistö ja Energia 3_2020 KerabitPro 218x295mm.indd 1 11.5.2020 13.17.50 11.5.2020 13.17.50. Pyydä tarjous! Kattoja pihakansirakentaja palveluksessanne KerabitPro Oy puh
Suomen sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on päästötöntä, ja kaukolämmön ilmastopäästöt ovat pudonneet 35 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. V ähähiilisyyden tiekartta tulee sisältämään hahmotelmaa uudesta energiajärjestelmästä, jossa puhtaalla sähköllä ja sektoreiden kytkeytymisellä on suuri rooli. 22 Energia-ala hakee askelmerkkejä kohti hiilineutraaliutta Päästöt ja hiilinielut tasapainoon 15 vuodessa Energia-ala on tehnyt jo pitkään toimia päästöjen vähentämiseksi. – Ala on suuressa murroksessa ja energiayhtiöt rakentavat nyt murroksen seuraavaa loikkaa. Energia-ala rakentaa askelmerkkejä kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää tiekartalla, joka julkaistiin kesäkuun alussa
Suomessa ladattavien sähköja hybridiautojen myynti on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Käytännön toimenpiteillä, esimerkiksi verohelpotuksilla voidaan nopeuttaa kehitystä. Tulevaisuuden suuret kysymykset liittyvät nimenomaan raskaaseen liikenteeseen. Lämmöntuotannossa erilaiset lämpöpumppujärjestelmät ovat olleet markkinoilla jo melko pitkään, mutta ne ovat yleistyneet sitä mukaa kuin hinnat ovat kääntyneet edullisimmiksi. Kaikkia päästöjä ei siihen mennessä saa leikattua. Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen 15 vuodessa vaatii yhtiöiltä merkittäviä investointeja ja koko siirtymäaika tarvitaan muutoksen toteuttamiseksi. – Vielä 5-10 vuotta sitten ajateltiin yleisesti, että energiatuo. Esimerkiksi raskaalle kumipyöräliikenteelle ei sähkö sovellu. Uusi energiajärjestelmä on kokonaisuus, jonka perustana on kiertotalous, älykkäät ratkaisut, vahvat energiaverkot ja eri sektoreiden ristiin kytkennät. Sähköja lämmöntuotannossa päästöt ovat vähentyneet ja tulevat vähentymään merkittävästi tulevaisuudessa. Olennaista on, että päästöt ja hiilinielut olisivat tasapainossa. – Energiamurroksen toteuttaminen on alalle positiivinen haaste ja ratkaisuja on olemassa. Raskas liikenne kysymysmerkki Leskelän mukaan liikenne on koko energiajärjestelmän hankalin sektori. Kaikkia päästöjä ei siihen mennessä saa leikattua, – Laivaliikenteen päästöt vähenevät kaasun ansiosta, mutta lentoliikenne ja kumipyörillä liikkuva raskas liikenne ovat toistaiseksi ratkaisematta. Liikenteenkin osalta päästöt ovat vähentyneet kiihtyvällä vauhdilla, mutta etenkin raskaan liikenteen osalta päästöjen vähentäminen on haasteellista. – Laivaliikenteen päästöt vähenevät kaasun ansiosta, mutta lentoliikenne ja kumipyörillä liikkuva raskas liikenne ovat toistaiseksi ratkaisematta. Kaukolämmönkin ilmastopäästöt ovat pudonneet 35 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ladattavien ja täyssähköautojen osuus kokonaismyynnistä on nyt noin 15 prosenttia, kun vielä pari vuotta sitten se oli muutaman prosentin luokkaa. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä uskoo, että hallituksen tavoitteeksi asettama hiilineutraali Suomi olisi mahdollista saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Ilmastoinvestointien turvaaminen on edellytys hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiselle, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Leskelä uskoo, että hallituksen tavoitteeksi asettama hiilineutraali Suomi olisi mahdollista saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Lämmityksen puolella lämpöpumpuilla sama kehityskaari on jo suurelta osin käyty. Kun sähköja hybridiautojen ostohinnat sekä käyttöja ylläpitokustannukset laskevat polttomoottoriautojen tasolle, alkaa niiden kysyntä nousta. Päästöttömät tuotantotavat esimerkiksi sähköntuotannossa tulleet edullisimmiksi. Suomen kannattaisi olla etujoukossa Jukka Leskelä sanoo, että iso teknologian murros on joka tapauksessa tulossa. 23 Uusi energiajärjestelmä on kokonaisuus, jonka perustana on kiertotalous, älykkäät ratkaisut, vahvat energiaverkot ja eri sektoreiden ristiin kytkennät. Energiateollisuuden tuotantokustannusten lasku alkaa näkyä nyt myös investoinnissa. mutta olennaista on, että päästöt ja hiilinielut olisivat tasapainossa. kohti hiilineutraalia Suomea 2030-luvulla. Suomen sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on jo päästötöntä
Vedyn lisäksi esimerkiksi synteettinen maakaasu ovat mahdollisia energianlähteitä, mutta vaativat vielä pitkän kehitystyön. Tuotantokustannukset ovat kuitenkin painuneet alas odotettua nopeammin. Keskeistä onkin nyt poikkeusoloissa ja sen jälkeen turvata ilmastoinvestointien jatkuvuus ja taata energiayhtiöille mahdollisuus muutoksen toteuttamiseen. Teollisuuteen voidaan tuottaa erilaisia sähkönja lämmöntuotannon päästöttömiä ratkaisuja. Suomessa on myös investoitu eri syistä muun muassa mittariteknologiaan. – Olemme jo nyt merkittävä energiateknologian vientimaa. Myös monien muiden vientituotteiden, kuten paperikoneiden, suurin valtti on nimenomaan energiatehokkuus. – Vielä 5-10 vuotta sitten ajateltiin yleisesti, että energiatuotanto aurinkoja tuulivoimalla olisi kovinkin kallista. Kivihiilestä tullaan luopumaan vuoteen 2029 mennessä. Energiatuotanto siirtyy joka tapauksessa kohden hiilineutraalisuutta, mutta kehitys joko hidastuu tai nopeutuu riippuen tulevaisuuden päätöksistä. Itse kannatan ensimmäistä vaihtoehtoa. Maailmalla kokeillaan monia ratkaisuja ja esimerkiksi ydinkaukolämpö voisi olla 10-15 vuoden aikajänteellä mahdollista jos teknologia saadaan toimivaksi. Sääntely-ympäristön johdonmukaisuus ja ennakoitavuus ovat energia-alalle kriittisiä kysymyksiä. Selkeä trendi on, että fossiilisten polttoaineiden osuus laskee ja biopohjaisia polttoaineita käytetään lämmöntuotannossa entistä suuremmassa määrin. Lämmöntuotannossa joissakin polttoon perustumattomissa teknologioissa ollaan jo lähellä kaupallisia ratkaisuja, mutta esimerkiksi geotermiseen liittyvät ratkaisut eivät ole vielä kaupallisesti saatavilla. – Esimerkiksi isoja lämpöpumppuratkaisuja voidaan kytkeä kaukolämmön järjestelmiin. Turpeen käyttö tulee vähintään puolittumaan tällä vuosikymmenellä, Jukka Leskelä sanoo. – Fossiilisten polttoaineiden käyttö keskittyy muutamiin isoihin kaupunkeihin, mutta muutos on jo kovassa vauhdissa. Liikenteessä yli 90 prosenttia polttoaineesta on edelleen fossiilista polttoainetta. Erilaisten järjestelmien ja tekniikoiden vuorovaikutus kasvaa. Tulevaisuudessa on Leskelän mukaan mietittävä erilaisia yhdistelmäratkaisuja. 24 Suomessa ladattavien sähköja hybridiautojen myynti on viime vuosina tasaisesti kasvanut, mikä mäkyy myös katupisteiden määrän kasvuna. Ratkaisevaa siirtymävaiheessa on energian hinta. – Esimerkiksi sähköja lämmöntuotannossa päästöttömät ratkaisut ovat jo nykypäivää, mutta osa energiajärjestelmästä on vasta alkutaipaleella, eikä kaupallisesti toimivia ratkaisuja ole kaikkiin energiajärjestelmän osiin tarjolla. tanto aurinkoja tuulivoimalla olisi kovinkin kallista, mutta tuotantokustannukset ovat painuneet alas odotettua nopeammin. – Liikenteen biopolttoaineet ovat olleet käytössä jo pitkään etenkin henkilöautoliikenteessä. Meillä on jo nykyisellään hyvät valmiudet vastaanottaa energiajärjestelmien muutos kohti hiilineuraalisuutta. Kaikki eivät välttämättä osoittaudu toimiviksi, mutta etukäteen toimivuutta ei voida tietää. – Ala on ilmastoinnostunut, sillä meillä on ratkaisuja teollisuuden, liikenteen, asumisen ja maatalouden vähähiilistämiseksi. Kaikki ei kulje samaa tahtia Kaukolämmöstä 45 prosenttia on fossiilisten polttoaineiden varassa. Suomessa on kaksi Euroopan johtavaa sähköautojen latauspalveluiden tuottajaa ja meillä on vahvat sähköverkot ja edistynyt mobiilitekniikkaa. – Esimerkiksi aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat 2010-luvulla pudonneet kymmenesosaan siitä, mitä ne olivat alussa Meillä on vielä aikaa siirtyä hiilineutraaliin energiajärjestelmään, mutta on muistettava, että muutos ei tapahdu itsestään. Leskelä korostaa, että energiayhtiöt ovat sitoutuneita muutokseen. Energia-alan järjestelmistä ja ratkaisuista voi tulla suomalainen suuri vientituote. n Juhani Karvonen. Meillä on osaamista ja teknologiaa energiajärjestelmien kehittämiseen. Niiden käyttöä tutkitaan, mutta esimerkiksi vedyn käyttö polttaineena voi viedä pitkän ajan. Erään tilaston mukaan Suomi on kakkosena Tanskan jälkeen siinä, miten suuri osuus kokonaisviennistä on energiateknologiavientiä. Kaikkein pahinta myrkkyä investoinneille ovat takautuvat muutokset sääntelyssä. Leskelä muistuttaa, että kaikkien energialähteiden suhteen ei edetä samaa tahtia. Suomessa on huippuosaamista älykkään ohjausteknologian liittämisestä energiajärjestelmiin; esimerkiksi kiinteistöautomaatiolla voidaan seurata energiankulutusta ja laittaa automaatio seurustelemaan energiajärjestelmän kanssa. – Energiantuotannossa kannattaa nyt kokeilla erilaisia mahdollisuuksia. Yksi tulevaisuuden mahdollisuus raskaan liikenteen osalle on polttokennotekniikka ja vetyyn liittyvät polttoaineratkaisut. – Keskustelu on käyty siitä, pitäisikö meidän olla etujoukoissa vai tyytyä tarkkailijan rooliin ja seurata kehitystä
• Bitumi-, huopa-, tiilija peltikattoihin liittyvät remontit, korjaukset ja huollot. KATOILLE JOPA 20 VUODEN TAKUU. Torpankatu 4, 24100 Salo Pieni Teollisuuskatu 1 d, 02920 Espoo Keskus 010 384 3100, GSM 0400 503 078 jari.sarttila@salonteollisuuskatot.. KYSY LISÄÄ!. • Säännöllinen huolto pidentää katon elinkaarta merkittävästi. BITUMIKATTOSANEERAUKSET JA KAIKKIEN KATTOJEN HUOLLOT Kattohuoltopalvelu • Teollisuus-, taloyhtiöja omakotiasiakkaille. • Kiireelliset huoltotoimet jopa saman päivän aikana. • Käytämme kaikissa urakkakohteissamme luotettavien valmistajien materiaaleja. • Bitumikatto sopii arkkitehtonisesti vaativiin kohteisiin. Tehdään taloosi kestävä, äänetön ja tyylikäs bitumikatto • Bitumikatto on tehty kestämään veden painetta ja mekaanista kulutusta. www.salonteollisuuskatot.. • Saat nauttia bitumikattoisessa talossa hiljaisuudesta, vaikka ulkona sataa ja tuuli paukkuu
Myös vuonna 2017 tuulivoimakapasiteetti kasvoi peräti 153 tuulivoimalalla ja tuolloin pystyttiin tuottamaan tuulisähköä 4,8 TWh, mikä vastaa 5,6 prosenttia maamme sähkönkulutuksesta.. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä pitäisi pystyä luopumaan ja siirtyä ensisijaisesti uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. 26 T uulivoima on Suomen toiseksi halutuin sähköntuotantomuoto. VTT:n arvion mukaan Suomen tuulivoimapotentiaali riittäisi kattamaan koko maan sähkönenergiatarpeen ja Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvaakin vauhdilla. Energiateollisuuden kyselyssä ilmeni, että peräti 83 prosenttia suomalaisista haluaa Suomeen lisää tuulivoimaa. Neljä viidestä suomalaisesta haluaa lisää tuulivoimaa Tuulivoiman tarve ja tuotanto kasvavat Energiantarve lisääntyy koko ajan. Tuulivoimarakentaminen on kuitenkin Suomessa edennyt moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna hitaasti ja päässyt vauhtiin vasta vuoden 2012 jälkeen. Vuosi 2016 oli tuulivoimarakentamisen huippuvuosi, kun Suomeen nousi 182 uutta tuulivoimalaa
Myös uusia hankkeita on koko ajan vireillä. Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry/Feodor Gurvits. Valtaosa suomalaisista haluaa lisää tuulivoimaa, mutta tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset mietityttävät silti monia. 27 – Suomessa on paljon alueita, joissa kaavoitusja luvitusprosessit ovat voimassa ja hankkeet pystytään aloittamaan
Vaikka tilastollisesti suomalaiset ovat vankasti tuulivoiman puolella, joukkoon mahtuu myös kosolti soraääniä: – Maisemavaikutuksista keskustellaan eniten ja onhan totta, että tuulivoimalat ovat korkeita ja tulevaisuudessa ne vain kasvavat. Myös voimaloiden äänestä ja sen aiheuttamista häiriöistä on puhuttu paljon. Myös uusia hankkeita on koko ajan vireillä. – Suomalainen tuulivoima-ala on nähnyt 2010-luvulla monenlaisia ajanjaksoja, välillä on ollut nousukiitoa ja välillä tuulivoiman tulevaisuus Suomessa on huolestuttanut. – Maatuulivoima ei enää tarvitse valtion tukea ja viime vuonna valmistuivat ensimmäiset markkinaehtoiset voimalahankkeet. Ensimmäiset markkinaehtoiset valmistuneet Vuosi 2018 oli tuulivoiman käännekohtavuosi siis siksi, että markkinaehtoiset investointipäätökset tulivat mahdollisiksi. 28 Vuonna 2018 tilanne kuitenkin muuttui, eikä Suomeen noussut ainoatakaan uutta tuulivoimalaa. Mikkonen huomauttaa, että tuulivoiman rakentaminen on pitkissä kantimissa. Tänä vuonna valmistuu paljon uutta kapasiteettia ja nyt on tehty niin paljon uusia investointeja, että tulevan kolmen vuoden sisällä tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistuu nykyisestä. Hankkeiden suunnittelu ja eteenpäin vieminen on muuttunut sujuvammaksi ja selkeämmäksi myös asukkaiden kannalta. Ympäristövaikutukset mietityttävät Mikkonen jatkaa, että keskustelu tuulivoiman ympärillä käy vilkkaana. Ajoittain tempoilevasta politiikasta ja vuoden 2018 nollarakentamisvuodesta huolimatta tuulivoima-alan kasvu ei ole pysähtynyt, kuten keväällä 2018 tehdyt markkinaehtoiset investointipäätökset osoittavat. Mitä oikein tapahtui. Aiemmin metsähakkeeseen, biokaasuun, puupolttoaineeseen ja tuulivoimaan perustuvaa sähkön tuotantoa tuettiin syöttötariffilla. Nykyään ympäristövaikutusten arviointi voidaan toteuttaa osana kaavaa. – Suomessa on paljon alueita, joissa kaavoitusja luvitusprosessit ovat voimassa ja hankkeet pystytään aloittamaan. Tuulivoiman osalta syöttötariffijärjestelmä sulkeutui 1.11.2017. Vuonna 2019 niitä rakennettiin vain 56. Kuva: Aki Kolehmainen Tuulivoimatuotanto on ampaissut 2010-luvulla huimaan kasvuun Suomessa. – Tänä päivänä, kun puhutaan kuntien taloudellisesta ahdingosta, tuulivoima voi olla merkittävä tulonlähde. Tuulivoimalat tulevat jatkossa – Tänä päivänä, kun puhutaan kuntien taloudellisesta ahdingosta, tuulivoima voi olla merkittävä tulonlähde. – Aikaisemmin ympäristövaikutusten arviointimenettely piti tehdä ennen kaavoitusta ja asukkaat joutuivat ottamaan hankkeeseen kantaa kahdessa eri menettelyssä, kummassakin kahteen kertaan. Tuulivoima-alalla on potentiaalista ja vahvaa halua kehittyä Suomessa, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Jos investointipäätöksen tekee tänään ja voimalatoimitussopimukset ovat jo valmiina, niin hyvällä onnella voimala olisi sähköntuotannossa ensi vuoden loppuun mennessä. Vuosittainen tuulivoimatuotanto (GWh). Kun sähkön hinta on ollut matalalla ja tuotantokustannukset korkealla, markkinaehtoisesti rahoitettuja tuulivoimaloita ei ole voitu rakentaa. Lainsäädäntö on helpottunut Mikkonen toteaa, että tuulivoimaan liittyvä lainsäädäntö on viime vuosina kehittynyt huomattavasti. Mikkonen toteaa, että kunnat myös hyötyvät tuulivoimarakentamisesta entistä paremmin. Kolmas asia on tuulivoimaloiden infraääni, josta on viime vuosina saatu paljon tutkimustietoa, jonka mukaan ihmisten kokemien oireiden ja infraääniaaltojen välillä ei ole voitu osoittaa mitään yhteyttä. Esimerkiksi Kalajoen kunta sai viime vuonna kiinteistöverotuloja lähes 1,8 miljoonaa euroa tuulivoiman ansiosta. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että vuoteen 2030 mennessä Suomen tuulivoimatuotanto voisi jopa viisinkertaistua nykyisestä. Osa kunnista toivottaakin tuulivoiman lämpimästi tervetulleeksi alueelleen, mutta on myös kuntia, jotka eivät halua mukaan hankkeisiin
Niissä kaikissa valtio tukee merituulivoiman rakentamista taloudellisesti. Merelle rakentaminen tulevaisuutta Mikkonen toivoo, että 2020-luvulla merituulivoiman osuus tulisi lisääntymään. Kun teollisuus, liikenne ja lämmitys pitäisi muuttaa hiilidioksidineutraaleiksi tarkoittaa se monella alalla sähkönkulutuksen kasvua. – Suomessa merelle on rakennettu vasta yksi tuulivoimapuisto, kun taas esimerkiksi Saksa, Tanska, Iso-Britannia ja Hollanti rakentavat merelle paljon. Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kasvaa lähitulevaisuudessa huomattavasti. Tuulivoiman osuus vähintään 15% v. Suomessa on vasta yksi merituulivoimapuisto, mutta tulevaisuudessa niiden osuus tullee kasvamaan. Mikkonen huomauttaa, että tuulivoima on kuitenkin jo tällä hetkellä kaikkein edullisinta, kun rakennetaan uutta sähköntuotantoa: – Suomessa merelle on rakennettu vasta yksi tuulivoimapuisto, kun taas esimerkiksi Saksa, Tanska, Iso-Britannia ja Hollanti rakentavat merelle paljon. Tulevaisuudessa merituulivoiman rakentaminen muuttuu Suomessakin edullisemmaksi, kun arktisille alueille rakentamisesta opitaan lisää. 29 kasvamaan siksi, että voimala on sitä tehokkaampi, mitä suuremmat lavat siinä on. 2023. Voimalat ovat myös kehittyneet teknisesti viime vuosina entistä tehokkaammiksi ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Sähkönhintakilpailutuksissa tuulisähkö pärjää hyvin: esimerkiksi omassa kodissani sain tuulisähköstä edullisimman tarjouksen, kun kilpailutin tänä talvena sähkösopimuksen. Mikkonen uskoo – ja tilastojen valossa myös tietää – että tuulivoima on oleellinen osa Suomen ja koko maailman tulevaisuuden sähköntuotantoa. Viime vuonna tuulivoimaa tuotettiin Suomessa noin 6 TWh, vuonna 2030 luku voisi hyvin olla 30TWh. Samaan aikaan kun sähkönkulutus tulee kasvamaan, kivihiili ja fossiiliset polttoaineet pitää korvata uusiutuvilla energianlähteillä. Kauempana asutuksesta tuulivoimaloiden yhteensovittaminen ympäristöön on helpompaa, mutta toistaiseksi merituulivoiman rakentaminen on kalliimpaa kuin maatuulivoiman. n Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Suomen Tuulivoimayhdistys • 2019 vuosituotanto oli 6 TWh • 2019 lopussa valmistuneiden ja rakenteilla olevien hankkeiden tuotanto on yhteensä yli 8 TWh • Tuulivoimalla katetaan Suomessa 15-17% sähkön kulutuksesta viimeistään 2023. – Vuonna 2018 Tuuliwatti oy tiedotti, että heidän uusimman hankkeensa tuotantokustannukset jäivät alle 30 euroon megawattitunnilta, eli sähkön hinnaksi jäi alle 3 senttiä kilowattitunti. – Kaikki skenaariot ja ennusteet näyttävät siihen suuntaan
Metsähallituksen rooli on kehittää hankkeet rakennusvalmiiksi, jonka jälkeen hankeoikeudet myydään.. 30 M etsähallitus pyrkii moninkertaistamaan valtion mailla tuotettavan tuulivoiman vuoteen 2030 mennessä. Metsähallitus Kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg korostaa, että tuulivoima on nykyisellä kustannustasolla Metsähallitus uskoo vahvasti tuulivoiman tulevaisuuteen Tuulivoimaa valtion maille Valtion maille ollaan rakentamassa runsaasti uutta tuulivoimaa. Tuulivoiman lisääminen liittyy strategiaan, jonka mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä
Sen jälkeen hankkeet kilpailutetaan, ja hankeoikeudet myydään. Maa ei kuitenkaan vaihda omistajaa, vaan se säilyy Metsähallituksen roolina on kehittää hankkeet rakennusvalmiiksi. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. – Tuulivoiman kysyntä on ollut kasvava, ja monet ennusteet povaavat kysynnän kasvun vauhdittumista lähivuosikymmenellä. Metsähallituksen Tuomas Hallenberg uskoo tuulivoiman tulevaisuuteen. Kuva: Metsähallitus Tuulivoimaloiden lupaprosessit vievät aikaa vuodesta kolmeen vuotta. – Valtion maaja vesialueilla on mittava tuulivoimapotentiaali ja sen kestävä hyödyntäminen tukee haasteellisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Metsähallituksen tehtävänä on Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion alueiden varaaminen ja jalostaminen tuulivoimatoimintaan sopiviksi. Sen jälkeen hankkeet kilpailutetaan, ja hankeoikeudet myydään. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. 31 edullisin tapa tuottaa energiaa. www.jarmopakarinenoy.?. Maa ei kuitenkaan vaihda omistajaa, vaan se säilyy valtiolla. – Hallituksen energiatavoitteet eivät täyty ilman sitä. Vastaamme hankekehitystämme Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys valtiolla ja Metsähallitus perii turbiinipaikoista vuokraa. Metsähallituksen roolina on kehittää hankkeet rakennusvalmiiksi. Metsähallituksessa on tuulivoiman hankekehitysosaamista ja runsaasti tuulivoimapuistoille sopivia paikkoja, joten olemme mielellämme viemässä Suomea kohti hiilineutraaliutta. Tuulivoiman kysyntä kasvaa Metsähallituksen oma ilmasto-ohjelma kannustaa myös tuulivoiman lisäämiseen, ja Metsähallituksen hallinnoima maa-ala antaa siihen hyvät lähtökohdat
Lopullisen päätöksen tuulivoimasta tekee aina suunnittelualueen kunta. Tällä hetkellä valtion maille on rakentumassa uutta tuulivoimaa 400 megawatin edestä ja lähiajan hankekehityspotentiaali on noin 900 megawattia. Kun rakenteilla olevat puistot ovat valmistuneet, valtion mailla tuotettavaan tuulienergiaan yritykset ovat investoineet yli miljardi euroa. Tuulivoiman hankekehittäminen on aina tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Lupaprosessien läpimenoaikojen nopeuttaminen olisi suotavaa hankekehityksen ja tuotannon lisäämisen näkökulmasta, sillä vuoteen 2035 on vain viisitoista vuotta. – Tuulivoiman lupaprosessit vievät nykyään aikaa tyypillisesti vuodesta kolmeen. Metsähallitus pyrkii viestimään tuulivoimahankkeistaan avoimesti ja ennakoiden sekä kunnallisten päättäjien että muiden sidosryhmien suuntaan. Jo nyt valtion mailla pyörii turbiineita karkeasti ydinreaktorin verran nimelliskapasiteetilla mitattuna. Hankkeistamme kilpailevat kotimaiset ja kansainväliset yhtiöt, Hallenberg kertoo. Lisäksi näemme suurena mahdollisuutena offshore-hankekehityksen merialueilla. Merituulivoimasta kilpailukykyineen on kirjattu hallitusohjelmaan, mikä tarkoittanee ainakin kiinteistöveron tarkistusta jossakin vaiheessa. Lisäksi voimaloiden rakentamisella on työllistetty tuhansia henkilöitä ja luotu isoja positiivisia vaikutuksia aluetalouksiin. Valmistelut tehdään luonnollisesti erityisellä huolellisuudella luonnon monimuotoisuus ja kokonaisvaikutukset huomioiden. Tuulivoimasta maksettava kiinteistövero on monelle kunnalle syy puoltaa tuulivoiman rakentamista. Osana Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa tavoitteena on moninkertaistaa tuulivoiman tuotantokapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, joten se tarkoittaa tuulipuistoja moniin eri kohteisiin. Potentiaalisia tuulivoimaloiden paikkoja riittää muun muassa Lapissa ja Kainuussa. Metsähallitus pyrkii hankesuunnittelussa avoimeen ja osallistavaan vuorovaikutukseen muiden käyttömuotojen kuten porotalouden ja matkailun kanssa yhteen sovittaen eri tarpeet mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä Lapin hankekehitysaihiot sijoittuvat eteläisen ja läntisen Lapin alueille. Tuuliset merialueet ovat kiinnostuksemme kohteena, ja selvitämme ensimmäistä avausta merialueiden tuulivoimatuotantoon mahdollisine kumppaneiMetsähallitus on ollut hankekehittämässä yli kymmentä prosenttia vuoden 2019 alkuun mennessä Suomeen asennetusta tuulivoimakapasiteetista. Esimerkiksi tuulivoiman infraäänten vaikutuksesta ihmisten terveydelle valmistui hiljattain uusi tutkimus, jonka mukaan infraääni ei selitä tuulivoimaloihin liitettyjä terveyshaittoja. Siirtokapasiteetti pullonkaulana. Uusia paikkoja haussa Metsähallituksen tuulivoimahankkeet käynnistyvät alustavalla alueen soveltuvuuden tutkimisella tuulivoimakäyttöön. – Tuulivoimapotentiaali on maassamme mittava. Valtakunnan sähköverkon siirtokapasiteetti on paikoin mahdollinen pullonkaula tuotannon lisäämisessä, ja asiaa toivotaan huomioitavaksi lähivuosikymmenten siirtokapasiteettisuunnittelussa vaikkapa pohjoisesta etelään. Metsähallitus uskoo vahvasti tuulivoiman tulevaisuuteen. Eri toimialojen tiekarttatyö osoittaa, että vähäpäästöisen sähkön tarve kasvaa Suomessa rajusti vuoteen 2035 mennessä, mikäli kotimainen teollisuus toteuttaa suunnitelmansa mittavista päästövähennyksistä, jotka ovat osa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Siksi käymme kaikista tuulivoimahankkeistaan keskustelua paikallisten kanssa ja yrittää löytää ratkaisuja, Hallenberg sanoo. – Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kaikki eivät halua tuulivoimaloita lähiseudulleen esimerkiksi maiseman muuttumisen vuoksi. Käytössämme on hyviä työkaluja erilaisten vaihtoehtojen esittelyyn ja tarpeiden yhteensovittamiseen. Haluamme osaltamme olla luomassa keskusteluilmapiiriä, jossa kaikki asianosaiset saavat äänensä kuuluviin. – Suuret teollisuusyritykset ostavat yhä useammin tuulisähköä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Metsähallitus voi tehdä kunnille kaavoitusaloitteita, joiden mahdollisen hyväksyminen jälkeen päästään selvittämään, miten tuulivoiman ja muun maankäytön tarpeet on mahdollista sovittaa yhteen. Kunnat tekevät lopullisen päätöksen Kunnat suhtautuvat tuulivoimaan eri tavoin: se voidaan nähdä uhkana tai mahdollisuutena. Metsähallitus pyrkii tutkimaan vaikutuksia tiiviisti. Metsähallitus listaa, että soveltuvuuteen vaikuttavat muun muassa alueen alustavat tuulisuustiedot, sähköverkon läheisyys, tieverkko, etäisyys asutuksesta, tiedossa olevat luontoja ympäristöarvot sekä alueen muu käyttöpaine. Kuva: Metsähallitus neen. Vaikutuksia tutkitaan Tuulivoiman ympäristöja terveysvaikutukset aiheuttavat myös kunnissa huolta. Hankkeemme ovat laadukkaasti valmisteltuja ja niillä on hyvä maine. Uskomme, että näin voimme tuottaa hyvän päätöksenteon perustan ja näin vähentää turhaa vastakkainasettelu tuulivoimasta keskusteltaessa. n Pauli Jokinen. – Hyviä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita etsitään parhaillaan pääasiassa Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin alueilta. Asiakkaana suurteollisuus Tuomas Hallenberg kertoo, että Metsähallitus on ollut hankekehittämässä yli kymmentä prosenttia vuoden 2019 alkuun mennessä Suomeen asennetusta tuulivoimakapasiteetista. 32 kasvattamalla tähän kysyntään. – Tuulivoiman rakentamista ohjaa kaavoitus, josta vastaavat maakunnat ja kunnat
Niillä saadaan käyntiin liikennehankkeita, joilla on isoja dynaamisia talousvaikutuksia. Tämä ilmeni kuntien tekniselle johdolle suunnatussa kyselyssä. Kohderyhmänä olivat 10 000 asukkaan ja tätä isommat kunnat. Moni vastaajaa uskoo, että kuntien tuleva taloudellinen isku pehmenisi ennakoivalla, työllisyysvaikutusta korostavilla infrainvestointien valtion tuella. – Kuntien kyky investoida tulee heikkenemään dramaattisesti, kun talouden tunnusluvut tulevat vastaan seuraavien viiden vuoden aikana, yksi haastateltu tiivistää. 33 Pyydä lisätietoja: Mikko Mars, 040 635 2307 mikko.mars@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon. Hankkeiden lykkäyksistä tai vähentämisistä on suunnitelmia tai päätöksiä noin 15 prosentissa kunnista, ja lopuista enemmän kuin joka viides on käynyt aiheesta keskusteluja. – Näiltä osin tilanne on pystytty pitämään infra-alalla hyvin hallinnassa ohjeistuksen ja uusien käytäntöjen avulla. n. Valtiolta rohkaisua hankealoituksiin Kuntainfrassa investointeja tehdään 3–5 vuoden aikajänteellä. Investointisuunnitelmat kuitenkin aina hieman elävät, eikä tästä voi vielä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, INFRAn johtaja Kari Muhonen sanoo. Laskusuhdanteessa infralla nähdään olevan elvytysvaikutusta alueilla. Haastatteluvastauksissa nouseekin huoli siitä, miten infran käy, kun velkaantuneet kunnat ottavat vastaan koronakevään laskun myöhemmin. Korona ei hyydyttänyt kuntien infrarakentamista ”Paniikkijarrutusta ei näy” Kuntien infrainvestoinnit eivät tyssänneet koronaepidemiaan, mutta lopulliset vaikutukset näkyvät viiveellä. Korona ei ole päässyt merkittävästi haittaamaan infrarakentamista, ja kun ohjeistuksiin sitoudutaan edelleen, se ei haittaa jatkossakaan. Ei porkkanarahoja, vaan systeemi – Pienillä valtion porkkanarahoilla hankkeisiin ei todennäköisesti saada kaupunkeja investoimaan lisää; pitäisi olla suurempi systemaattinen ohjelma, jolla tilannetta parannetaan pitkällä aikajänteellä, ehdottaa yksi haastatelluista. INFRA ry:n aluepäälliköt toteuttivat kyselyn 7.–25. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnen ja taloyhtiöliittymän ansiosta. – Paniikkijarrutusta ei näy. Vastaajista 88 prosenttia arvioi, että infra-alalla on kohtalainen tai suuri elvyttävä vaikutus omalla alueella. Kunnissa ei ole selviä viitteitä siitä, että inframäärärahoja oltaisiin voimakkaasti leikkaamassa koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia, ilmenee Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvan INFRA ry:n tekemästä selvityksestä. Vastaajilla oli silti selvä viesti päättäjille: systemaattisia toimia tarvitaan, jotta infraverkostojen kunto ei lähde alamäkeen epidemian loppulaskun realisoituessa kunnille. Kasvukeskuksille systemaattinen väline on jo olemassa: MAL-sopimukset. – Merkittävä infrahanke voi työllistää 500–2000 henkilötyövuotta, mikä vaikuttaa suoraan ja välillisesti työttömyyteen, toinen vastaaja toteaa. Suurimpana uhkana nähdään henkilöstön sairastumiset ja karanteenit alalla, jolla osaajista on muutenkin pulaa. K oronaepidemia ei näytä hyydyttäneen kuntien infrainvestointeja eli katujen ja teknisten verkostojen pitkän tähtäimen suunnitelmiin perustuvaa rakentamista ja korjaamista. toukokuuta
– Rakennamme tulevaisuutta, jossa tuotteita ei valmisteta uusista raaka-aineista, kuluteta ja heitetä pois, vaan hupenevia luonnonvaroja säästyy, kun materiaalit kiertävät tehokkaasti. K iertoja jakamistalouden tiekarttaa pidetään tärkeänä viitoittajana ilmaston, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävään suuntaan. Siihen on valittu neljä painopistealuetta: rakentaminen, hankinnat, viherjätteet sekä jakamistalous ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Helsingissä kiertotalousnäkökulma tullaan huomiomaan rakentamisen koko prosessissa. Kiertotalous on samalla tehokas keino ilmastonmuutoksen torjunnassa: kun vähennämme neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, vähennämme myös päästöjä, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. 34 Kiertoja jakamistalous ratkaisemaan suuria kestävyyshaasteita Helsingissä Rakentaminen kiertotalouteen Helsinki haluaa edistää voimakkaasti kiertoja jakamistaloutta. Tätä tavoitetta tukemaan on valmistunut Helsingin kiertoja jakamistalouden niin sanottu tiekartta
toukokuuta. Jakamistalous myös kaupunkisuunnittelua Kiertoja jakamistalouden liiketoiminnan kestävä kasvu ja työpaikkojen määrän kasvu edellyttävät uusia innovaatioita ja eri toimialojen yhteistyötä. Kiertotalouden hankkeita toteutetaan yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Sinnemäki kertoo, että Helsinki tarjoaa asukkailleen jo nyt digitaalisten palveluiden kautta kaupungilla vapaina olevia tiloja esimerkiksi työskentelyä tai kokouksia varten. Uusia viherjätteiden käsittelytapoja, kuten hyödyntämistä kasvualustoissa tai risujen haketusta paikan päällä, pilotoidaan ja yhteistyötä yksityisten toimijoiden ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa lisätään. Kahden miljardin vuosihankinnat Helsingin kaupunki tekee vuosittain hankintoja yli kahdella miljardilla eurolla, mikä on noin 40 prosenttia kaupungin menoista. Kiertoja jakamistalouden tiekartan toimenpiteiden etenemistä voi seurata Helsingin ilmastovahti -palvelussa osoitteessa ilmastovahti.hel.fi. – Rakennettu ympäristö kuluttaa maailmanlaajuisesti lähes puolet vuosittain tuotetuista materiaaleista. Tavoitteena on tehdä tilatehokkuudesta ja jakamistalouden ratkaisuista kiinteä osa kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta. Rakennushankkeissa pilotoidaan erilaisia kiertotalouskriteerejä ja toimivat ratkaisut otetaan käyttöön. n. Lisäämällä hankintoihin kiertotaloutta edistäviä kriteerejä voidaan Sinnemäen mukaan merkittävästi vähentää materiaalinkulutusta, syntyvän jätteen määrää, kuljetuksia ja näistä aiheutuvia päästöjä. Viherjätteiden ja ravinteiden kierto Kaupungin toiminnassa on tavoitteena siirtyä kohti viherjätteiden ja ravinteiden suljettua kiertoa. On myös tarkoitus selvittää tuoteryhmät, joiden osalta palveluhankinta on tuotehankintaan verrattuna elinkaarivaikutuksiltaan parempi vaihtoehto. 35 Kiertoja jakamistalous ratkaisemaan suuria kestävyyshaasteita Helsingissä Rakentaminen kiertotalouteen – Jakamistalous vähentää päästöjä ja jätteitä, kun tuotteiden ostamisen sijaan pääpaino on niiden yhteiskäytössä ja vuokraamisessa. Kuva: Helsinki Marketing Yiping Feng ja Ling Ouyang Rakennettu ympäristö kuluttaa maailmanlaajuisesti lähes puolet vuosittain tuotetuista materiaaleista. Tiekartan laatiminen on yksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toimenpiteistä, joiden avulla Helsinki pyrkii kohti hiilineutraaliutta. Sen tavoitteena on optimoida tilausmääriä sekä tehostaa tarvikkeiden käyttöä ja kiertoa. Puistojen ja viheralueiden hoidossa muodostuvien viherjätteiden käsittelyä kehitetään ja tehostetaan, jotta materiaalien arvo säilyy mahdollisimman korkeana ja ravinteet saadaan uudelleen tehokkaaseen käyttöön. Kaavoituksessa pyritään tukemaan olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä. Tilankäyttöä tullaan tehostamaan edelleen. eli maankäytön suunnittelussa, aluerakentamishankkeiden esirakentamisessa, infraja talonrakentamisessa, rakennusten ylläpidossa ja purkamisessa. Kiertoja jakamistalouden tiekartta hyväksyttiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa 12. – Rakennettu ympäristö kuluttaa maailmanlaajuisesti lähes puolet vuosittain tuotetuista materiaaleista. Helsingissä on tunnistettu kiertoja jakamistalouden merkitys suurten kestävyyshaasteiden ratkaisussa. Kaupungin palvelurakennusten suunnittelussa haetaan aktiivisesti ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja välttää turhaa rakentamista. Kaupungin hankintoihin lisätään tuotteiden kestävyyttä edistäviä kriteereitä. Yhtenä tavoitteena on luoda Helsinkiin edellytyksiä kumppanuuksille, joissa erilaiset yritykset ja yhteisöt tuottavat toisilleen lisäarvoa kiertotalouden keinoin. Tämä myös vähentää jätteiden käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Kiertoja jakamistalouden tiekartassa tavoitteeksi on asetettu kiertotalouskriteerien sisällyttäminen asteittain kaikkiin kaupungin hankintoihin. Ne voivat esimerkiksi hyödyntää toisiltaan ylijääviä materiaaleja ja jakaa keskenään teknologiaa. Tiekarttaan valittujen painopisteiden lisäksi Helsinki edistää myös kiertotalouteen vahvasti kytkeytyviä muita toimia, kuten ruokahävikin vähentämistä sekä jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Toimipisteiden kalustehankinnat tullaan jatkossa tekemään ensisijaisesti kaupungin oman kierrätyssivuston kautta. Helsingin kaupunki haluaa toimia tässä tärkeänä alustana ja mahdollistajana. Hankkeiden elinkaaren aikaiset kustannukset tuodaan näkyville. Tarvikehankinnoista laaditaan koko kaupunkiorganisaatiota koskeva ja toimialoittain tarkennettava ohjeistus. – Jakamistalous vähentää päästöjä ja jätteitä, kun tuotteiden ostamisen sijaan pääpaino on niiden yhteiskäytössä ja vuokraamisessa. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että Helsingissä kiertotalousnäkökulma tullaan huomiomaan kaikissa rakentamisen vaiheissa, Sinnemäki toteaa
Kotimaanhan palattuaan Pekkanen toimi projektipäällikkönä muun muassa Nokian kohteissa sekä Ikea Vantaan rakentamisessa. Rambollilla Pekkanen aloitti elokuussa 2015 rakennuttajakonsulttina, sittemmin hän on Erkki Pekkasella pitkä ura rakennusalalla Rakennuttajakonsultti kokoaa osapuolet yhteen Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL valitsi Erkki Pekkasen vuoden 2019 rakennuttajakonsultiksi. Tänä aikana Pekkanen asui kuusi vuotta Venäjällä, Moskovassa ja Pietarissa. Näissä yrityksissä vierähti 15 vuotta, joista. Terveystalon rakennuttamistehtäviä Pekkanen hoiti vuosina 2013-2015. Sen jälkeen hän toimi rakennusteollisuudessa ja urakoinnissa, Partekilla ja Lemminkäisellä. Rakennuttajaksi hän siirtyi vuonna 2004, SOK:n kiinteistötoimintoihin. R amboll CM Oy:n rakennuttajakonsultti Erkki Pekkasella on pitkä ja monipuolinen ura rakennusalalla, jota hän on katsellut monelta eri kulmalta. Valtavassa teollisuushankkeessa alueelle nousi viitisentoista rakennusta. Pekkanen aloitti rakennusalalla rakennesuunnittelijana. Alueelle tehtiin myös pistojunaraide. 36 viennissä yhdeksän vuotta. Näiltä ajoilta nousee mieleen toimiminen rakennusurakoitsijan edustajana Nesteen öljytuoteternimaalissa Pietarissa
Työ vaatii hyviä hermoja Erkki Pekkanen on kouluttautunut monipuolisesti rakennusalalle: ensin rakennusinsinööriksi, sitten markkinointija yrityshallintotutkintoon sekä tehnyt jatko-opintoja, kuten rakennuttamisen johtamisen FISE-pätevyyteen sekä kiinteistöliiketoiminnan johtamiseen. Rakennukset ovat erilaisia, ihmiset ovat erilaisia, ja tilaajilla on erilaisia tarpeita, joita vastaamaan rakennuksia tehdään. – Rakennusprojekti etenee tarveselvityksestä hankesuunnitteluvaiheeseen, yleissuunnitteluun, toteutussuunnitteluun ja rakentamiseen sekä kohteen käyttöönottoon. Aina ratkaisu kuitenkin löytyy. Oodi oli vaativa kohde Paljon positiivista julkisuutta saanutta Helsingin keskustakirjasto Oodia kuvaillaan vaativaksi sijainniltaan, rakenteiltaan ja toteuttamiseltaan. n Jouni Suolanen – Työ on hyvin vaihtelevaa. – Työ on hyvin vaihtelevaa. – Työpajojen ja big room -työskentelyn avulla saadaan kaikki tekemään yhdessä ja ratkomaan ongelmia. Pyynnöstä hän kuvailee itseään perusjoviaaliksi kaveriksi, joka yrittää vuorovaikutteisesti sitoa kaikki eri osapuolet keskenään yhteen, jotta saadaan hankkeeseen hyvä henki. Rakennuttajakonsultti koordinoi koko prosessin ja huolehtii sen läpiviemisestä laadukkaasti, sovittaa osatekijät yhteen eli johtaa eri vaiheita, Pekkanen tiivistää. Varsinkin, jos ollaan eri mieltä, niin kasvotusten ratkaisu löytyy mukavammin. Valinta sai loppujen lopuksi aika paljon julkisuutta, ja moni kaveri kävi morjestamassa ja onnittelemassa, Pekkanen kertoo. Menee aina tietty aika ennen kuin tutustutaan toisiin ja päästään samalle aaltopituudelle. – Tuntuu kivemmalta kuin kuvittelinkaan. Meren pohjaan lyötiin betonipaalut, ettei allaskokonaisuus lähde sivusuunnassa liikkumaan vaan kelluu ja pysyy tukevasti paikallaan. – Oodi oli huikea, teknisesti hyvin vaativa hanke, kun siinä käytettiin lasia, terästä ja puuta, ja ne elävät kaikki eri tavalla. Perinteikkään Hotelli Tornin perusparannus Helsingissä on käynnissä. 37 toiminut projektinjohtajana ja yksikönpäällikkönä. Helsingin keskustakirjasto Oodi oli monella tapaa haasteellinen kohde. – Jopa niin hyvin, ettei kukaan osannut ajatella, että se toimii näinkin sujuvasti. Mutta ehkä ei ole koko ajan hyvä toimia etänä vaan on kiva myös tavata ihmisiä. Erilaisia rakennuskohteita Pekkanen toimi projektinjohtajana myös Helsingin Kauppatorille laidalle rakennetun Allas Sea Poolin toteutuksessa. Leipääntymään ei pääse siksi, että työ olisi yksitoikkoista. Pekkanen oli mukana hankesuunnittelussa. Monimuotoisuus työn suola Mitä rakennuttajakonsultti tekee. Kaikki kuitenkin tiesivät kohteen vaativuuden ja suhtautuivat rakentamiseen ja uusien ratkaisujen etsimiseen innolla, Pekkanen sanoo. Tällä hetkellä Pekkasella on Espoon kaupungin kanssa lähtökuopissa useiden koulujen ja päiväkotien kokonaisuus toteuttavaksi PPP-mallilla (Public Private Partnership). Kiinteistössä on puurakenteiset välipohjat ja paksuja tiiliseiniä, joita on jälkikäteen muokattu ja remontoitu moninaisin tavoin. Kuva: Ramboll. Verotus ei aikaisemmin suosinut mallin käyttöä talopuolella, mutta nykyisin se on potentiaalinen vaihtoehto toteutusmuotona. Työ tuo Pekkaselle tyydytystä, ja juuri monimuotoisuus on sen suola. Kuva: Kuvio Rakennustoimistojen Liitto RTL valitsi Erkki Pekkasen Vuoden 2019 rakennuttajakonsultiksi. Rakennukset ovat erilaisia, ihmiset ovat erilaisia, ja tilaajilla on erilaisia tarpeita, joita vastaamaan rakennuksia tehdään. Ratkaisua vaativat ongelmat ovat usein uniikkeja, joihin ei löydy suoralta kädeltä vastausta tai vakioratkaisua. Rakennuksen perustekniikka oli normaalia rakennusja talotekniikkaa, mutta Suomessa ei oltu aikaisemmin toteutettu meressä kelluvia uima-altaita ja merivesiallasta. Haaste saada osapuolet yhteen Minkälaisia haasteita työssäsi on. Korona-aikana etätyökin on sujunut Pekkasen mukaan yllättävän hyvin. Kaikki materiaalit aseteltiin yli satametristen teräskaarien varaan. Työ vaatii Pekkaselta hyvien hermojen lisäksi epävarmuuden sietoa. – Ehkä suurin haaste on, että kun on paljon eri osapuolia, kuten suunnittelijoita, toteuttajia, tilaajia käyttäjiä ja monenlaisia asiantuntijoita, saada heidät yhdessä ajattelemaan hankkeen parhaaksi. – Oli mielenkiintoista tehdä ponttonien päälle paikallaan pysyvät altaat. – Matkan varrella tulee aina teknisiä haasteita, mutta jos yhteispeli saadaan toimimaan hyvin, niin muut asiat ratkeavat aika luonnostaan. Pekkasta kuvataan yhteistyökykyiseksi. – Tällaista toimintamallia on käytetty aikaisemmin väylien kuten moottoriteiden rakentamisessa. Osin tiukastakin aikataulusta huolimatta löysimme monia hyviä käytännön keinoja, miten ratkaistaan asioita, Pekkanen toteaa. – Teimme täysin uudenlaista rakennetta, jollaista ei ollut toteutettu missään aikaisemmin. Hän kuvaa hanketta erittäin haasteelliseksi siksi, että hotellia on tehty eri vuosikymmeninä. Eri osapuolten hyvällä yhteistyöllä syntynyt kirjasto miellyttää nyt tekijöiden lisäksi myös kävijöitä. Monet asiat vaativat kasvoista kasvoihin olemista. – Kun yhdessä hankkeessa on yhdet henkilöt ja seuraavassa hankkeessa uudet, henkilöiden toistuvuutta ei ole. Aina pulmat ratkeavat, harva rakennus on kesken jäänyt, Pekkanen korostaa
– Jos betonirakenteisen talon alapohja halutaan pitää hyvänä, ja jos siellä on riittävä tuuletus eli ilma vaihtuu riittävästi poistamaan kosteuden tulee se sitten ulkoa seinistä tai maasta niin ongelmaa ei ole. Toki kosteus kuluttaa rakennetta, mutta niinhän kaikki rakennukset kuluvat. Kosteus käy vaan äärirajoilla, ja sitten taas saadaan kuivumaan oikeisiin rajoihin. Rakentajan on sopeuduttava fysiikan lakeihin. Rakennusten kosteusvauriot ovat yleinen rakennusfysikaalinen ongelma. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa prosessi on vähän hitaampi, ja se riippuu myös ilmasto-olosuhteista. – Olen kiteyttänyt kosteusongelman niin, että rakennukset saavat kastua, ja ne kastuvatkin, mutta ei huolta, jos ne kuivuvat. Vanhassa rakennuksessa, jossa on vuotoja ja erilaisia ongelmia, voidaan esimerkiksi tuuletuksella tehostaa kuivatusta ja rakennuksen pitempää elinkaarta. Toinen tärkeä on yläpohja eli katto, rakennuttajakonsultti Kai Kärki korostaa.. Fysiikan lait ovat rakentamisessa Kärjen ammatillisena johtotähtenä. Vanhoissa taloissa muutokset harkiten Kunnioita rakennusfysiikkaa! Rakentajan ja peruskorjaajan on syytä kunnioittaa rakennusfysiikan lainalaisuuksia välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä. – Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pidettävä mielessä, että salaojat kellarillisissa taloissa ovat äärettömän tärkeitä pitää kunnossa. Työssään hän on edennyt vastaavasta mestarista rakennuttajakonsultiksi, mikä tarkoittaa suurempaa vastuuta rakennuskohteissa. Sisätiloissa esimerkiksi kylpyhuoneissa on tärkeää riittävä lämmitys ja hyvä ilmanvaihto, joka poistaa esimerkiksi lattialämmityksellä kosteuden mahdollisimman hyvin ulos, ja päästään nopeasti normaalitilanteeseen. 38 T alotekniikka-insinööriksi opiskellut ja sittemmin sähköisen talotekniikan parissa pitkään työskennellyt vastaava rakennusmestari ja Jaardi Oy:n yrittäjä Kai Kärki tuntee rakentamisen koko skaalan. Siihen perustuu rakennusfysiikka, Kärki kiteyttää
Eli en lähtisi ihan heti betonia tarjoamaan tällaisiin vanhoihin rakenteisiin. – Esimerkiksi vanhoissa rakennuksissa kellarikerroksen verkkokellarien lattiat ovat nupukiveä. Vaikka nupukivipinnat ovat huonoja kävellä korkokengillä, ne noudattavat myös omalla laillaan rakennuksen henkeä arkkitehtuuria, Kärki korostaa. – Jos katsotaan pelkästään rakennusaikaa, lätkitään liian aikaisin esimerkiksi muovipinnoitteita kostean betonin päälle. Betoni saavuttaa rakennekovuuden 21 vuorokaudessa. – Saneeraajia ja suunnittelijoita muistuttaisin siitä, että jos rakennus on toiminut vuosikymmeniä ja jopa sata vuotta, niin hyvin radikaalit muutokset kannattaa tehdä tosi harkiten tai ei ollenkaan. Nupukivien välissä on isot raot, mistä pääsee maakosteutta ylös. Kustannus on aika pieni siihen nähden, että tehdään arvokkaita saneerauksia. Kuitenkin meillä on nykyään hyvät mittavälineet kosteuden hallintaan ja mittaamiseen. Paikalla valuissa työmailla usein hätäillään, koska aikataulut ovat liian kovat. Laskenta alkaa lähes alusta siitä, milloin viimeksi satoi vettä betonin päälle. Tuuletus on riittävä ja vedet ohjautuvat tontilta ulospäin. Fysiikan lait kuten painovoima toimivat myös rakentamisessa.. Alapohja oli rutikuiva niin, että hiekka pöllysi. Myös peruskorjauksessa Kärki on huomannut usein liian kovia aikatauluja. Suojaamaton työmaa tuo kosteusriskejä Rankat sateet aiheuttavat ongelmia suojaamattomalla rakennustyömaalla. Hormissa on painovoimainen ilmanvaihto, ja kun se menee katolle kuudenteen tai seitsemänteen kerrokseen, se vetää hyvin. – Mennään vähän liian suorasukaisesti eteenpäin. – Kun puhutaan betonin kuivumisesta, puhutaan samalla kovettumisesta. Maat olivat kuivia, vaikka toinen puoli talosta oli kadun alapuolella. Tehtailta annetaan mukaan hyvät tarkastuspöytäkirjat, jotka kannattaa säästää osana rakennuksen huoltokirjaa, Kärki toteaa. Työmailla hätäillään paikalla valuissa Paikalla valettu betoni kuivuu sentin viikossa 21 asteen lämpötilassa. Ehdotettiin, että koko lattia valetaan betonista. Rakennuttajalla ja vastaavalla mestarilla on vastuu. – Tehtailta lähtee hyvää ja kuivaa tavaraa. n Jouni Suolanen – Olen kiteyttänyt kosteusongelman niin, että rakennukset saavat kastua, ja ne kastuvatkin, mutta ei huolta, jos ne kuivuvat. 39 – Isoissa rakennuksissa kellaritilat pidetään joskus liian kylminä säästön takia, jolloin kosteus ei poistu niin nopeasti kuin pitäisi, Kärki kertoo. Pitää saada taivaalta tuleva vesi maanpinnalla kääntymään talosta poispäin eikä talon sokkeliin ja perustuksiin päin. Betonin laatu on hyvä ja siinä on standardit. Jos tilaat määrättyä betonia, se tulee. Vaikka rakennusaika pitenee, Kärki kehottaa olemaan tarkkana siitä, ettei kosteille betonipinnoille asenneta päällysteitä, jolloin kosteus ei pääse kunnolla ulos. – Se koskee kaikkia rakennuksia. Pitäisi myötäillä vanhaa rakennetta, missä rakennusfysiikka on toiminut. Pari vuotta sitten hän avasi alapohjan ensimmäisen kerran. Talon kellariin tehtiin saunatilat ja uudet varastot. Siihen perustuu rakennusfysiikka. – Jos esimerkiksi kolmekerroksisen kivitalon pohjat valetaan betonista, niin kyllä niiden pitäisi saada kuivua ilman vesisateita. Betonin kastuminen ei välttämättä johda kosteusongelmiin, jos huolehditaan siitä, että se on kastumisen jälkeen kuivunut. Kärki kertoo esimerkin Helsingin Kruunuhaasta, missä oli kerrostalo jyrkällä rinteellä. ”Pitäisi myötäillä vanhaa rakennetta” Kai Kärki asuu sata vuotta vanhassa hirsitalossa, jossa on graniittiperustukset. Jos tila on kostea eikä betoni pääse kuivumaan normaalissa +21 asteisessa ilmassa, se kuivuu hitaammin, Kärki selvittää. Kärki ei tähän suostunut vaan halusi säilyttää hiekkakiviperusteisen pohjan. Toki ammattimaisesti toteutetuilla työmailla betonin kosteuksia mitataan säännöllisesti
– Olemme muuttaneet tänne vuonna 2009, joten olemme ihan uusia pirkkolalaisia. Lyytinen asuu vaimonsa Pirjo Hallan kanssa vuonna 1947 valmistuneessa rintamamiestalossa Pirkkolan laidalla. Vanha sadan neliön rintamamiestalo vaatii jatkuvaa ylläpito ja pientä laittoa. Se on jännittävä yhdistelmä ruotsalaistaloja ja rintamamiestaloja. Etsimme kesämökkiä, mutta löysimme tämän paikan, Lyytinen kertoo. Seiniä olemme maalanneet ja muuta pientä remppaa ollaan tehty, Lyytinen sanoo.. Kaj Lyytisen ja Pirjo Hallan rintamamiestalo on vuodelta 1947. Ensitöikseen pariskunta asensi taloon ilmavesilämpöpumpun. Kaupungin tarkastajat valvoivat. Pirkkolan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Kaj Lyytinen on lupautunut oppaaksi ja esittelemään aluetta. Göran Lindbäck on asunut Pirkkolassa koko ikänsä. Hänellä on tallessa talon vanhat LVI-piirustukset. Lisäksi he teettivät pihalle salaojat. Halla on innokas puutarhan ”Valtakunnallisesti merkittävä ympäristö” Idyllinen puutalojen Pirkkola Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Pirkkola on erikoinen omakotitaloalue Helsingissä. – Edellinen asukas oli tullut tänne evakkoon lapsensa kanssa, ja asunto oli aika lailla alkuperäisessä kunnossa, kun tänne muutimme, Halla muistelee. – Vesi piti saada kellarista pois. Talon uudempi siipirakennus on 1960-luvulta. Kapeita katuja reunustaa vanhat puutalot ja kauniit pihat. Enää ei ole niin tarkkaan säädelty, Lyytinen sanoo. hoitaja ja heidän pihansa on täynnä istutuksia ja pieniä jänniä yksityiskohtia, kuten haltijoiden koteja, joita hän on lastenlastensa kanssa tehnyt. – Alkuperäinen sääntö oli, että pihalla piti olla viisi lehtipuuta. Vain pikaraitiotielinja Raide-Jokerin työmaa aiheuttaa melua. Museovirasto on luokitellut Pirkkolan valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöksi. 40 P irkkolassa on rauhallista ja idyllistä
41
Lapsiperheiden suosiossa Pirkkola todellakin sopii erinomaisesti lapsiperheille. – Talot olivat aikanaan kaikki saman värisiä, Falunin punamultaa, Lyytinen tietää. Ruotsista ei saanut viedä avustusrahoja ulkomaille, joten ratkaisuksi keksittiin talojen rakentaminen Ruotsissa. Lapsia varten on trampoliini ja leikkimökki. Mutta ennen kaikkea Pirkkola on tunnettu ruotsalaistaloistaan. Tapion perhe asuu vuonna 1940 valmistuneessa ruotsalaistalossa. Apuun tulivat läntiset naapurimme. Niitä rakennettiin myös Turkuun, Poriin, Jyväskylään ja Kemiin. – Pihani on ollut mukana Puutarhaliiton järjestämässä Avoimet Puutarhat -tapahtumassa useana vuonna ja se on aiheuttanut jopa hieman stressiä. Pirkkolan ruotsinkielinen nimi Britas tulee Britaksen tilasta, jonka maille asuinalue rakennettiin. 42 Lyytinen ja Halla asuvat rintamamiestalossa, joita Pirkkolassa on noin 70 kappaletta. Talolähetykset saapuivat Helsinkiin, ja kesäkuussa 1940 ensimmäiset 25 taloa olivat pystyssä Pirkkolassa. Taloja ryhdyttiin kutsumaan ruotsalaistaloiksi. – Pirkkola on oma pieni kylänsä. Sadat ihmiset ovat käyneet katsomassa puutarhaani. Enää ei ole niin tarkkaan säädelty. Kymmenen vuoden aikana olemme tutustuneet alueen asukkaisiin. Tapion talon, kuten muidenkin ruotsalaistalojen seinässä on laatta, jossa on kolme kruunua ja vuosiluku 1940. Kaupungin tarkastajat valvoivat. Lisäksi laa– Alkuperäinen sääntö oli, että pihalla piti olla viisi lehtipuuta. Pirkkolassa on noin 150 ruotsalaistaloa.. Saksan hyökkäys Norjaan pysäytti hankkeen, jonka jälkeen apuun tulivat ruotsalaiset. Piha on iso, joten tämä on lapsiperheelle ihan ykkönen, Tapio kehuu. Talvisodan jälkeen tuli kiire asuttaa Karjalan ja Hangon evakkoja. Tänne muuttaa paljon lapsiperheitä, joiden vanhemmat ovat saattaneet itse asua täällä lapsena, Halla kuvailee alueen ominaispiirteitä. Sen tietää myös Eetu Tapio, joka tekee remonttia kotipihallaan. Nyt kanssani asuu avovaimo ja kaksi lasta. Noin puolet summasta oli korvamerkitty Pirkkolaan. Kaupunginvaltuusto oli jo pari vuotta aikaisemmin hyväksynyt alueen rakennussuunnitelmat. Niitä nousi Pirkkolaan yhteensä 150. Kaikkiaan taloja rakennettiin 75 kunnan alueelle, mutta Pirkkola on yksi parhaiten säilyneitä kokonaisuuksia. Mutta Pirkkola ei suinkaan ole ainoa alue Suomessa, jonne ruotsalaistaloja pystytettiin. Sonja Krogiuksen talo lämpenee maalämmöllä. Kaikki alueen talot on suojeltu. Norjassa kerättiin avustuksena kahdeksan miljoonaa kruunua, jotka päätettiin käyttää asuntojen rakentamiseen. Länsinaapureiden avustuksella Pirkkolan aluetta ryhdyttiin rakentamaan talvisodan jälkeen. Taloja oli kahta kokoa, pienemmässä oli 53 neliötä ja suuremmassa 58 neliötä. – Muutin tänne vuonna 2005 poikamiehenä. Ne tehtiin arkkitehti Lauri Pajamiehen ruotsalaisiin tyyppitaloihin tekemien piirustuksien pohjalta
Tietysti liikenneyhteyksien paraneminen on hyvä asia, mutta etenkin linjan vieressä asuvilla on roppakaupalla huolenaiheita. Raide-Jokeri mietityttää Matka jatkuu matalan rakennuksen ohi, jossa Pirkkolan väkeä on taannoin palvellut Elannon kauppa. Nyt olen eläkkeellä ja kuulun riskiryhmään, joten tänä kesänä jään pois tapahtumasta, Hanstén sanoo. 850 neliön tontille mahtuu erilaisia istutuksia ja kasvihuone, jossa Hanstén viljelee tomaattia ja kurkkua. Tapiolla on tallessa talon alkuperäiset piirustukset, jotka hän levittää portaille. Hän on nähnyt ja kokenut alueella monenmoista, sillä hän on asunut siellä koko ikänsä, 1950-luvun alusta saakka. Miten pihalta pääsee talviliukkaille nousemaan tielle. Pihalla oli kanoja ja porsas. Talonsa kylkeen hän on rakentanut kevyen lasitetun ja katetun terassin. Rakennuksessa on ollut leipäkauppa, maitokauppa ja siirtomaatavarakauppa. n Pauli Jokinen. Talot olivat 1940-luvulla aikansa uutuuksia ja niissä oli jopa sisävessat ja juokseva vesi. Hanstén on puutarhaihmisiä ja sen kyllä huomaa. – Tarina kertoo, että kaupunginvaltuustossa syntyi keskustelua taloista, koska niitä pidettiin ihan liian hienoina, Lyytinen naurahtaa. Monenlaista remonttia on jouduttu ajan myötä tekemään. Pihalla oli kanoja ja porsas. Vanhempani kasvattivat pihalla perunaa ja muuta ruokaa. Lindbäck on pitänyt oman pihansa yksinkertaisena. Museovirasto onkin luokitellut Pirkkolan valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöksi. – Pirkkolan taloissa on lämmitysjärjestelmiä laidasta laitaan: maalämpöä, ilma-vesilämpöpumppuja, kaukolämpöä, kaasulämmitystä, sähkölämmitystä, aurinkopaneeleja, Lindbäck luettelee. Hän muutti taannoin Pirkkolaan aivan naapurista Maunulasta, ja on nyt viihtynyt Pirkkolassa 24 vuotta. sähköllä ja nyt rakennus lämpiää kaukolämmöllä. Valuvatko hulevedet suoraan talojen pihoihin. Katua on nimittäin korotettu. Kierroksen lopuksi käymme Sonja Krogiuksen pihalla. – Se ei ihan talvikäyttöinen ole, mutta voi siellä polttaa kynttilöitä ja romantisoida, Hanstén naurahtaa. Kauniita puutarhoja Seuraavaksi päädymme Monica Hansténin pihaan. Vanhempani kasvattivat pihalla perunaa ja muuta ruokaa. Sadat ihmiset ovat käyneet katsomassa puutarhaani. Kun Tapio osti talon, se oli lähes alkuperäisessä kunnossa. Monica Hansténin piha on ollut mukana Avoimet puutarhat -tapahtumassa. Pirkkolan taloista suurin osa on remonteilla laajennettuja Pirkkolan perusilmettä ja -tunnelmaa kunnioittaen. – Vanhempani muuttivat tänne sodan aikana. Myös se harmittaa, että kadun varressa olleet pensasaidat on vedetty matalaksi. Sukulaiset olivat tyytyväisiä, kun vierailun jälkeen lähtivät ruokakassit käsissään, Lindbäck kertoo. Lyhyellä kierroksella huomaa, että Pirkkolaan mahtuu monenkirjavaa pihaa, taloa ja ihmistä. Esimerkiksi rännit Tapio uusi hiljattain. Nyt rakennusta uhkaa purkaminen, ja tilalle on tulossa viisikerroksinen kerrostalo. 43 tassa lukee: Ruotsin kansalta, Av svenska folket. Heillä on avara piha ja 2010-luvulla remontoitu maalämmöllä lämpenevä rintamamiestalo. Kadun varressa asuva Göran Lindbäck sanoo, ettei halua valittaa, vaikka monia kysymysmerkkejä onkin ilmassa. Hän kertoo, että talon suurimmat muutokset vuosien kuluessa ovat liittyneet lämmitysjärjestelmään. Myös Lindbäckin talo on ruotsalaistalo. Ruotsalaistaloissa on muistolaatat. Se on Helsingin kiireisestä keskustasta vain muutamien kilometrien päässä, mutta kokonaan eri maailma: kiireetön, levollinen ja kaunis. – Pihani on ollut mukana Puutarhaliiton järjestämässä Avoimet Puutarhat -tapahtumassa useana vuonna ja se on aiheuttanut jopa hieman stressiä. Taloa on lämmitetty koksilla, kamiinalla, – Vanhempani muuttivat tänne sodan aikana. – En halua käyttää pihaan liikaa aikaa, tämä on helppohoitoinen, hän esittelee. Pirkkola on 80 vuoden aikana muotoutunut sellaiseksi, kun se nyt on. Talon edustalle rakennetaan Raide-Jokeria, jonka työmaa huolestuttaa paikallisia
Vapaavuori totesi, että mitä enemmän katutöitä on ”pöyhitty” sitä monimuotoisemmaksi asia on osoittautunut. Jopa valtakunnallinen lainsäädäntö aiheuttaa haasteita. Katutöiden laaduntarkkailijoina aloittaa kesällä kymmenen tekniikan alan opiskelijaa. Helsinki panostaa yleiseen infraan 150 miljoonaa euroa vuodessa, pormestari Jan Vapaavuori totesi Toimivat katuhankkeet –webinaarissa. T ärkein muutos entiseen on tiiviimpi yhteistyö katusaneerauksen osapuolten kesken rakentamisen valmisteluvaiheessa. Helsinki haluaa nopeuttaa katujen saneerauksia ”Katutyöt symbolinen kysymys” Helsinki alkaa kokeilla uutta toimintamallia kantakaupungin katusaneerauksissa. Olennaisinta on hyvä yhteistyö urakkaosapuolten kesken”, Vapaavuori sanoi. Osapuolet myös määrittävät yhteiset pelisäännöt poikkeustilanteisiin ja riskien hallintaan. Kantakaupungin katujen uudistuksissa ovat mukana kaupungin lisäksi esimerkiksi Helen, HSY ja tietoliikennekaapeleita asentavat teleoperaattorit sekä pääja. Uusi malli on jatkoa Aalto-yliopiston tutkimushankkeelle. – Uusi Helsinki-malli on mahdollisuus muuttaa toimintakulttuuriamme. – Helsingin strategian mukaisesti se haluaa olla maailman toimivin kaupunki. – Katutöistä on tullut merkittävä symbolinen kysymys, joka näkyy elävässä kaupunkikuvassa kuinka hyviä niissä olemme tai emme ole. He tarkkailevat muun muassa työmaan liikennejärjestelyjä, opastusta, melua ja siisteyttä. 44 Lauttasaaren sillan perusparannus menossa keväällä 2020. Hankkeissa on mukana paljon eri toimijoita ja lainalaisuuksia. Tarkoituksena on nopeuttaa katuhankkeiden kestoa ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja. Katutöissä on selkeästi parantamisen varaa, Vapaavuori sanoi. Se velvoittaa puuttumaan asioihin, jotka eivät ole toimineet parhaalla mahdollisella tavalla. Yhtä yksittäistä keinoa katutöiden nopeuttamiseen ei ole, vaan meidän pitää kehittää monia osa-alueita päästäksemme hyvään lopputulokseen maailman toimivimman kaupungin hengessä. Helsinki-mallissa katuhankkeeseen tulee kehitysvaihe, jonka aikana urakan osapuolet suunnittelevat ja aikatauluttavat urakan yhdessä
Myös Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun uudistus sekä Herttoniemen yritysalueen katu-urakka ovat testikohteita. Uudessa mallissa hankkeen pääurakoitsijan valinnan laadulliset kriteerit voivat painottua esimerkiksi työnsuunnitteluosaamiseen, innovaatiokykyyn tai viestinnälliseen osaamiseen. Kohteissa ei voida edetä ennen kuin poikkeamat on ratkaistu, sanoi tutkimushankkeen vetäjä, professori Olli Seppänen Aalto-yliopistosta. Haasteena on myös katuhankkeista oikeanlainen tiedonkulku ja viestiminen. Opas on verkossa osoitteessa www.tyomaaopas.fi n Jouni Suolanen Kuvat: Susa Junnola. Toteutusta viivästyttävät lisäksi valitukset. Asennemuutos on erittäin tärkeä ja koskee meitä kaikkia, Paavilainen korosti. aliurakoitsijat, eli nykyiset yhteisen kunnallisteknisen työmaan (YKT) sopimusosapuolet. Lakia ja valvontaa Paavilainen mainitsi, että ympäristöministeriö sai maaliskuussa kunnossapitolain muutosehdotuksen, missä esitetään kunnan oikeutta antaa yleiset määräykset katutöistä sekä sanktiointia lain rikkomisesta. Näiden merkitys läpimenoaikaan on merkittävä. Katutöiden laaduntarkkailijoina aloittaa kesällä kymmenen tekniikan alan opiskelijaa. Niiden kehitysvaiheet käynnistyvät heinäkuussa. Hankkeiden valmisteluajat vievät jopa vuosia. He tarkkailevat muun muassa työmaan liikennejärjestelyjä, opastusta, melua ja siisteyttä. Nykyistä toimintatapaa on pidetty kankeana ja ongelmanratkaisua hitaana. Alueen käyttömaksu-uudistuksessa maksu tulee perustumaan alueen kokoon. Jokainen poikkeama johtaa byrokraattiseen muutostyöprosessiin. Hämeentietä uudistettiin kuluvan kevään aikana. Ajantasainen tilannekuva helpottaa töiden ajoittamista. Monia haasteita ratkottavina Katutöiden haittojen vähentämisen projektijohtaja Jyrki Paavilainen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta kiitteli tutkimuksen auttavan katutöiden jatkokehittämisessä ja haittojen vähentämisessä. Kaupunki antaa vuodessa noin 3000 kaivuulupaa ja 6500 alueiden käyttölupaa sekä toimii näiden valvojana. Oppaassa määritellään uudet kriteerit muun muassa työmaiden opasteille, poikkeusjärjestelyille ja siisteydelle. Lähtötiedot ja tilannekuva paremmiksi Katurakentamista varten tarvittavat lähtötiedot esimerkiksi putkien ja kaapeleiden sijainnista pyritään jatkossa selvittämään entistä paremmin. Ensimmäisenä mallia kokeillaan rautatieaseman pyöräilyja jalankulkutunnelin urakassa, joka alkaa syksyllä. – Lähes jokaisesta suunnitelmasta ilmeni esimerkiksi yllättävät pohjaolosuhteet, puutteelliset johtotiedot ja yllättävät rakenteet. – Katuhankkeessa on kriittistä saada tiimi, jolla on yhteinen tavoite, ja joka kykenee ratkaisemaan haasteet nopeasti. Helsingissä on nykyisin yksi iso kantakaupungin katutyöhanke vuodessa. Opas on suunnattu niin katutyömaiden tilaajille ja suunnittelijoille kuin urakoitsijoillekin. Lisäksi työmaan etenemisen seuraamista aiotaan helpottaa teknologian avulla. Sopimusmallit tehdään uusiksi Helsinki-mallissa kehitetään myös katu-urakoiden sopimusmalleja. Kaupunki on julkaissut työmaaopas.fi –sivuston, jonka avulla katutyömaat on mahdollista suunnitella ja toteuttaa niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisten arkeen. Merkittävimpinä haasteina katutöitä kehitettäessä Paavilainen luetteli muun muassa toimintakulttuurin muuttamisen, prosessien toimimattomuuden, heikon viranomaisroolin, epäselvän hankkeiden omistajuuden, ontuvan työmaiden hallinnan sekä tiedon hallinnan ja kulun koko elinkaaren läpi. – Näistä tekijöistä johtuen hankepaketti elää koko ajan. Pitkällä tähtäimellä Helsinki aikoo hyödyntää uutta teknologiaa, kuten pintaa rikkomattomien menetelmien käyttöä lähtötietojen selvittämisessä. 45 – Yhtä yksittäistä keinoa katutöiden nopeuttamiseen ei ole, vaan meidän pitää kehittää monia osa-alueita päästäksemme hyvään lopputulokseen maailman toimivimman kaupungin hengessä. Pitkät päätösajat ja työläät dokumentointivaatimukset ongelmatilanteissa hidastavat urakoita, Seppänen sanoi. Maksu tulee myös kaupungin omiin töihin. Nykytilanteessa tiedon puuttuminen on hidastanut katu-urakoita, sillä tarvittava henkilöstö ja työmaakoneet ovat saattaneet olla varattuna muualla
Eteläkarjalaisilla on kuitenkin Maakuntajohtaja Matti Viialainen: Etelä-Karjalassa vahva usko tulevaisuuteen Etelä-Karjalassa on maailmanluokan vientiteollisuutta, töitä ja mahdollisuuksia yrittää. Asumiskustannukset ovat kohtuulliset, arki sujuvaa ja ruuhkatonta. – Meidän edellemme Manner-Suomessa menevät vain Uusimaa ja Pohjanmaa. Mutta haasteitakin on ja niistä suurin nyt ja tulevaisuudessa on väestön ikääntyminen ja väheneminen. 46 M aakunnan kiistaton ykkösveturi on Lappeenranta, vanha lehmusten kaupunki. Sen kylkeen, Saimaan etelärannalle, sijoittuvat Imatran kaupungin lisäksi ikään kuin nauhamaiseen muodostelmaan viehättävät ja hyvinvoivat maaseutukunnat Taipalsaari, Savitaipale, Lemi ja Ruokolahti. Etelä-Karjala on bruttokansantuotteella mitattuna maamme kolmanneksi vaurain maakunta. Maakunta on lähellä pääkaupunkiseutua ja Pohjois-Euroopan suurinta metropolia Pietaria.
– Odotamme ensi vuoden varsinaisen talousarvion yhteydessä päätöstä koko 95 miljoonan euron tilausvaltuudesta, jotta kanavan vedenpinnan noston lisäksi myös sen sulut voidaan pidentää uuden laivakaluston saamiseksi Saimaalle. – Valitettavasti Lappeenrantakin on kärsinyt alhaisesta syntyvyydestä ja pienestä väestötappiosta. Parhaillaan jatkuu Luumäki-Imatra-raja -kaksoisraiteen ensimmäisen vaiheen rakentaminen Imatran ja Joutsenon välillä. Ennusteiden mukaan lasten, nuorten ja työikäisen väestön määrän väheneminen jatkuu, kun taas vanhimmissa ikäluokissa etenkin yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa yhä voimakkaammin. Lisäksi Lappeenranta sijaitsee Saimaan rannalla ja kaupungissa on monia mukavia asuma-alueita. Imatrankin hintataso on selkeästi Lappeenrantaa alempi. Mutta töiden tekemistä en jätä kokonaan, vaan siirryn perheeni matkailuyritykseen. Yliopistoon tulevien opiskelijoiden ansiosta maakuntakeskuksen väestö on kuitenkin kasvanut muita kuntia paremmin, Viialainen sanoo. Kovinta hintojen lasku on ollut Rautjärvellä, Parikkalassa ja Savitaipaleella. Mielelläni olen myös käytettävissä, jos minuun tarttunutta osaamista halutaan käyttää hyödyksi paikallisissa hankkeissa, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitosta. Rakentaminen osin vilkasta Asuntorakentamisessa maakunnan vetovoima keskittyy suurelta osin keskuskaupunkiin Lappeenrantaan. Tilastokeskuksen vanhojen osakehuoneistojen hintatilastojen mukaan neliöhinnat jatkoivat Etelä-Karjalassa laskuaan vuonna 2019, samoin kuin vuotta aiemmin. Maakunnassa on käynnissä ja sinne tulossa isoja julkisia infrastruktuurihankkeita. Rakennusteollisuus kuitenkin arvioi, että korona tulee kyllä näkymään rakentamisessa viiveellä, kun rahoitushanat hankkeiden – Rajayhteistyö on aina ollut lähellä sydäntäni, ja sen kautta on avautunut kiintoisa näkymä naapurivaltiomme hallintoon. Lappeenrannassa töissä käyvät saattavat asua läheisessä Taipalsaaressa, ja itseasiassa Lappeenranta ja kaunis Imatra, jonka halki virtaa Vuoksi, muodostavat valtatie 6:n yhdistämän kaksoiskaupungin. Nuoria miehiä kaupungissa kyllä on, mutta nuorista naisista on kova kysyntä, kun monet heistä joutuvat muuttamaan opiskelun perässä pois ja harva enää palaa. – Työmatkaliikennettä kaupunkien välillä on molempiin suuntiin, Viialainen toteaa. Siellä on suuria teollisia työnantajia sekä Etelä-Karjalan keskussairaala, yliopistokampus, maasotakoulu ja isoja kaupallisia toimijoita. – Yliopisto on tekninen ja sen opiskelutarjonnasta puuttuvat humanistiset, lähinnä naisia kiinnostavat opiskelualat. 47 vahva usko tulevaisuuteen, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitosta. Kiinteistömaailman pari vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa hinnat tulevat laskemaan ainakin tähän vuoteen asti tarkasteltuna. Hanke on arvoltaan 187 miljoonaa euroa. Elokuussa jään kuitenkin eläkkeelle. Täällä on ollut hyvä tehdä töitä. Tästä odotetaan viitteitä syksyllä. eteenpäinviemiseksi kiristyvät. Hankkeella on suuri työllisyysvaikutus, peräti 2 000 kotimaista henkilötyövuotta, Viialainen sanoo. – Julkisia rakennushankkeita, kuten koulujen ja päiväkotien rakentamista on osin lykätty niin kauan, että nyt niitä on pakko ruveta toteuttamaan kriisistä huolimatta. 1980-90 -luvuilla alkanut kaupungistumistrendi on jatkunut, vaikka ero kaupunkien ja maaseutukuntien välillä ei olekaan suuri. – Isot julkiset infrarakentamiset ovatkin pitäneet rakentamistasoa yllä. Kuva: Mikko Nikkinen Etelä-Karjalassa riittää komeita maisemia kuvassa Imatran koski. Valtio varasi neljännessä, kesäkuun alussa julkistetussa lisätalousarviossaan viiden miljoonan euron aloitusrahan Saimaan kanavan kehittämiseen. Ykkösveturi vanha lehmusten kaupunki Maakuntakeskus Lappeenranta on alueen ykkönen. – Rakentamistilanne Lappeenrannassa vaikuttaa tällä hetkellä lupaavalta. – Lappeenrannassa on hyvä tekemisen meininki. Asuntojen hinnat laskusuunnassa Kotimaan sisäinen muuttoliike on ollut Etelä-Karjalassa tappiollinen, mikä näkyy siinä, että asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosina laskeneet. Se ei ole asuntorakentamista, mutta etenkin aliurakoitsijat ovat kuitenkin pääosin paikallisia, Viialainen toteaa. Ennuste laskusta ja sen maltillisuudesta on optimistisempi kuin mitä Tilastokeskuksen tilastoista käy ilmi.. Kaupungin rakennustarkastuksen mukaan rakentaminen on varsin vilkasta, eikä korona ole vaikuttanut siihen ainakaan vielä negatiivisesti, Viialainen kertoo. Maakuntajohtajan mukaan asiassa on kuitenkin yksi ongelma. Mutta myös Imatralla ja pienemmissäkin kunnissa on hyviä tontteja ja jopa Saimaan rannalla. Ensi vuonna käynnistyy Valtatie 13:lla Myttiömäen kohdan perusparannus, joka on 12 miljoonan euron hanke
Itä-Suomeen hän palasi 2007 Etelä-Savon maakuntajohtajaksi. Ennen kuin hän rupeaa tekemään mitään muuta, hän pitää rästiin jääneet lomat. Koronan muuttama arvomaailma Osittain koronasta seurannut uusi ilmiö on se, että vapaa-ajanasuntojen kauppa, jossa on useita vuosi ollut aika hiljaista, on tuntuvasti piristynyt. Karjalaisille ei tule suru puseroon, vaikka se olisi vähän märkäkin. Toivottavasti ilmiöt jäävät pysyviksi ja tuovat lisää joustoa työn tekemiseen ja asumiseen. Tosin Venäjän raja ei taida olla se, joka ensimmäiseksi aukeaa. Hän kotoisin Lintusalosta, joka on suurehko saari Puumalan eteläisessä saaristossa Suur-Saimaalla. Iso lovi myyntituloihin Viialaisen mukaan on pitkälti venäläiskysynnän ansiota, että suurteollisuus ja palvelupuoli ovat maakunnassa kehittyneet nykyiselle korkealle tasolleen. Maakuntakeskus on ymmärrettävästi kärjessä ja pienissä, kovasta muuttotappiosta kärsivissä kunnissa asuntoja myydään lähes pilkkahintaan, Viialainen toteaa. Nyt kun rajat ovat kiinni ja venäläiset poissa, kaupalta jää saamatta noin miljoona euroa päivässä. Lappeenrannasta esimerkiksi löytyvät varmaankin Suomen parhaat kalatiskit. Täällä on hyvä tekemisen meininki. Toivottavasti ilmiö jää pysyväksi. Vaihtelua on toki koettu ennenkin, muttei näin rajua. Vilkkaimpina viikonloppuina Lappeenrannassa on saattanut olla 12 000 ja Imatralla viitisentuhatta venäläistä matkailijaa. Oma kysyntä ei millään riittäisi ylläpitämään yhtä laadukasta tarjontaa. – Se on pienen kaupungin verran lisäkysyntää. Parhaillaan on käynnissä hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa raide rakennetaan Imatran ja Joutsenon välille. – Jos Saimaan kohteista puhutaan, niin hienoja paikkoja loma-asumiseen kuin ympärivuotiseenkin on tarjolla Lappeenrannan ja Imatran ohella Taipalsaarella, Ruokolahdella ja Savitaipaleella, Viialainen kertoo. Koti voi olla Etelä-Karjalassa ja työpaikka pääkaupunkiseudulla tai vaikkapa päinvastoin, Viialainen toivoo. vään tulen tekemään perheeni matkailuyrityksessä. Rajayhteistyö on aina ollut lähellä sydäntäni, ja sen kautta on avautunut kiintoisa näkymä naapurivaltiomme hallintoon. 48 Kiinteistömaailman selvitys osuu hyvin yksiin virallisten tilastojen kanssa siinä suhteessa, että synkintä kehitys on Rautjärvellä, missä on maakunnan halvimmat asunnot. Lautturipesti pyörälautan kansimiehenä on jo odottamassa. – Maakunnan sisällä hintaerot ovat suuret. Nyt ympyrä sulkeutuu. Rakentajia Saimaan kanavan ylittävällä sillalla. – Koronakriisi on muuttanut positiivisella tavalla arvomaailmaamme ja käyttäytymistämme. Mielelläni olen myös käytettävissä, jos osaamistani halutaan hyödyntää joissakin itäsuomalaisissa hankkeissa. Koronakriisin mukanaan tuoma etätyön yleistyminen on muuttanut ratkaisevasti tapaamme tehdä töitä, mikä voi olla vahvuus eteläisen Saimaan maakunnalle. Karjalaisille ei tule suru puseroon Maakuntajohtaja jää eläkkeelle elokuun lopussa. Viialainen oli pitkään töissä Helsingissä, viimeksi SAK:n apulaisjohtajana. – Vuodet Lappeenrannassa ovat olleet elämäni parasta aikaa. Esimerkiksi Lappeenrannassa aivan kaupungin keskusta-alueilta kärkeen nousevat Satama, Pikisaari, Rakuunamäki ja Pallo-Tyysterniemen alue. Luumäki-Imatra-raja -välille on rakenteilla kaksoisraide. – Kaupallinen tarjonta on meillä selvästi parempaa ja monipuolisempaa kuin monissa muissa maakunnissa tai paikkakunnilla juuri venäläisten asiakkaiden vuoksi. Eläkkeelle jään hyvillä mielin, Matti Viialainen sanoo. Viialainen jää synnyinjuurilleen. Sitä ei pysty millään paikkaamaan. – Jotakin matkailuun liitty– Koronakriisi on muuttanut positiivisella tavalla arvomaailmaamme ja käyttäytymistämme. Ei minullekaan. Ja itse asiassa Pietari on lähempänä kuin Helsinki. Lappeenrannan sijainti on oivallinen. Toteutuneiden asuntokauppojen neliöhintojen mukaan kalleimmat asunnot löytyvät luonnollisesti veden ääreltä. Imatralla kalleimmat asunnot löytyvät Vuoksen varrelta. Nykyiselläänkin matka Helsinkiin taittuu kahdessa tunnissa ja itäradan valmistuttua, matka-aika lyhenee puolisen tuntia. Vuonna 2013 kävi kutsu Lappeenrantaan Etelä-Karjalan maakuntajohtajaksi. Toivoa täytyy, että tilanne pian palautuu ennallaan. Hankkeen arvo on 187 miljoona euroa. – Julkisia rakennushankkeita, kuten koulujen ja päiväkotien rakentamista on osin lykätty niin kauan, että nyt niitä on pakko ruveta toteuttamaan kriisistä huolimatta. n Liisa Airaksinen
Peab Oy:n toimitusjohtaja Mika Katajisto haastoi muut rakennusliikkeet kehittämään alalle yhteistä kosteudenhallinnan koulutusta, ja jokainen lähti mukaan. Koulutus auttaa myös ymmärtämään muiden osapuolten roolin ja kuinka jokainen voi tukea toisten työtä, jotta yhteisessä hankkeessa onnistutaan, Randell toteaa. Koulutuksen rakentamisessa on hyödynnetty yritysten kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Koulutus tarjoaa myös käytännönläheistä tietoa oikeista työtavoista: kuinka rakenteet kuivataan, rakennusmateriaalit suojataan sateelta tai estetään keskeneräisten rakenteiden kastuminen. Verkkokoulutus on toimiva Rakennusteollisuudessa on jo muutamien vuosien ajan käytetty hyväksi verkossa tapahtuvaa oppimista osaamisen kasvattamisessa. Koulutus on suunnattu aluksi rakennusyritysten työntekijöille ja toimihenkilöille, mutta se on tarkoitettu jatkossa myös esimerkiksi rakennuttajille, suunnittelijoille sekä kiinteistöjen huoltajille ja käyttäjille. – Koska alalla työskentelevien koulutusja työkokemustaustat vaihtelevat, haluamme varmistaa verkkokoulutuksella, että mahdollisimman monella olisi hallussaan kosteudenhallinnan tuorein tietämys vähintään perusteiden tasolla, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo. N eljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on kehittänyt yhdessä eKosteus-koulutuksen. Kunkin liikevaihto on vähintään 100 miljoonaa euroa, yhteenlaskettuna reilut kymmenen miljardia euroa. Varsinkin kun ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat sääolosuhteet kuormittavat rakennustyömaita ja rakennuksia entistä kovemmin. ePerehdytys on mahdollisuutta suorittaa kahdeksalla eri kielellä, ja myös eKosteudesta on tarkoitus toteuttaa kieliversioita tarpeen mukaan. eKosteuden kehittämiseen osallistuneet Suomen suurimmat talonrakennusyritykset ovat YIT, Skanska, SRV, NCC, Lujatalo, Lehto, Peab, Hartela, Lapti, Jatke, Consti, Pohjola Rakennus, Fira ja Pallas Rakennus. Tällä hetkellä se on käytössä jo yli 4 000 yrityksessä ja sen on hyväksytysti suorittanut lähes 40 000 työntekijää, Heidi Husari kertoo. Alan oppilaitokset saavat sen käyttöönsä ilmaiseksi. Koulutuksen sisällössä on otettu huomioon ympäristöministeriön äskettäin julkaisema kosteusasetus, sitä täydentävä ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta sekä muu lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus. – Tämä on hyvä esimerkki joukkovoimasta. taan veloituksetta oppilaitosten käyttöön. 2 Kosteudenhallintaa nyt verkkokoulutuksella eKosteus rakentamisen avuksi Rakentajat tehostavat kosteudenhallintaa uudella verkkokoulutuksella. Yritykset aikovat myös ottaa koulutuksen omaan käyttöönsä. eKosteus-koulutuksen ovat tuottaneet Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO, Rakennusteollisuus RT sekä 14 suurinta talonrakennusyritystä. Jokaisen moduulin jälkeen on läpäistävä tentti. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea. – Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisissa asuinrakennuksissa on vähiten kosteusvaurioita, mutta meilläkin on vielä paljon parannettavaa. n. Jokaisen moduulin jälkeen on läpäistävä tentti. eKosteus-koulutus koostuu kymmenestä moduulista, ja sen voi suorittaa omaan tahtiin. Yritykset ovat oma-aloitteisesti lähteneet yhteistyössä kehittämään toimintaa ja pyrkivät vähitellen nostamaan koko toimialan osaamistasoa, Randell toteaa. – Kosteudenhallintaan tarvitaan rakentamisen koko ketju. Uusimmat vaatimukset eKosteus-koulutus koostuu kymmenestä moduulista, ja sen voi suorittaa omaan tahtiin. Koko talonrakennustoimialan liikevaihto Suomessa on vajaat 30 miljardia euroa. Ilmainen koulutus alan kouluille Verkkokoulutus on yrityksille maksullinen, mutta rakennusalaa opiskelevat saavat suorittaa sen ilmaiseksi, sillä koulutus anneKurssin käynyt ymmärtää kosteudenhallinnan merkityksen, tunnistaa tilanteet, joissa piilee kosteusriski ja osaa toimia oikein. Koulutuksessa käydään läpi kosteudenhallintaan liittyviä määräyksiä ja rakennusfysiikan lainalaisuuksia. – Ensimmäisenä kehitimme ePerehdytyksen, joka on helppokäyttöinen verkkokoulutus yleisten työturvallisuusasioiden perehdytykseen. Koulutuksesta saa pätevyyden, joka on voimassa viisi vuotta. Tämän mahdollistavat verkkokoulutuksen kehittämisessä mukana olleet yritykset, Rakennusteollisuus RT ja Vastuu Group. – Kurssin käynyt ymmärtää kosteudenhallinnan merkityksen, tunnistaa tilanteet, joissa piilee kosteusriski ja osaa toimia oikein, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn rehtori Heidi Husari kertoo. Koulutussisällöt on tarkistanut Vahanen Rakennusfysiikka Oy. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita
St1 saa valmiiksi Suomen ensimmäisen yli kuuden kilometrin voimalan vuodenvaihteessa, ja sen lämmön ostaa Fortum Espoon verkkoonsa. Niitä porataan kallioperään sakeanaan. Matalat ja keskisyvät geokaivolaitokset tarvitsevat lämmön maksimointiin sähköä käyttävät lämpöpumput, joita syvin geoterminen laitos ei tarvitse, koska nouseva vesi on yli 100-asteista. K allioperästä saatavaa lämpöä voidaan nykyisin kerätä periaatteessa kolmesta syvyydestä: muutaman sadan metrin, noin kahden kilometrin ja 6–7 kilometrin porakaivoista. 2020-luvusta tulee Suomessa geovoimaloiden vuosikymmen. 50 Kolmenlaisia geoenergiavoimaloita kovassa kilpailussa Mikä missäkin Mikä missäkin paras ratkaisu. Vuonna 2018 perustetun QHeatin innovaattori Rami Niemi ja toimitusjohtaja Miska Eriksson ovat kehittäneet keskisyviin porakaivoihin perustuvan geovoimalatyypin, johon sijoittajat uskovat. – Lämpöpumppuinvestoinnin lisäksi säästyy käyttösähköä, Fortumin johtaja Timo Piispa toteaa. Yhtiö sai kesäkuun alussa teknologiakehitykseensä 2,5 miljoonan euron rahoituksen Auris Energiaratkaisut Oy:n ja Valve Ventures Oy:n sijoittajaryhmiltä.. Syntyykö kilpailussa vikavalintoja. paras ratkaisu. 200–400 metrin kaivoista voidaan tuottaa lämpöä ja viileää taloyhtiösuuruisiin kiinteistöihin, syvemmistä kaivoista aluelämpöja kaukolämpöverkkoon. Vireillä on myös kaukolämpöyhtiöiden yhteenliittymän seitsemän kilometrin voimalahanke. Kiinteistökohtaiset järjestelmät ovat kaupallisesti valmiita, mutta alueja kaukolämpövoimalat ovat vielä tutkimusja kehittämisvaiheessa. Tällaisia syvävoimaloita ei kuitenkaan kannata porata Tampereen korkeutta pohjoisemmaksi
Martinlaakson biovoimala 2:n kuva: Robert Örthén. Uusiutuvat voimalat tulevat Martinlaaksontien ja Raappavuorentien voimalaitoskeskittymään. 51 Vantaan Energia lopettaa kivihiilen käytön energiantuotannossa vuonna 2022. Kivihiili korvataan pääosin lisäämällä hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen, tuulija aurinkoenergian sekä maalämmön osuutta tuotannossa
Se on erinomainen uutinen asiakkaillemme, sillä tulevaisuuteen katsottaessa vantaalaisen lämmön hinta tulee pysymään edullisena pitkään. QHeatin syvälämpökaivoissa käytetään Vantaan Energian lämpöliiketoiminnan johtaja Ilkka Reko näkee, että yhä syvempiin geoenergiakaivoihin on siirryttävä, kun pyritään hiilettömään lämmöntuotantoon. Reko vihjaa myös usean kaukolämpöyhtiön yhteisestä seitsemän kilometrin syvyisen geotermisen voimalan kehityshankkeesta. Voimalaan on budjetoitu lähes 1,4 miljoonaa euroa, ja valtion tuki alentaa sen noin 900 000 euroon. – Investointihinta on kipurajalla, ja tavoitteena onkin pilotissa kehittää QHeatin voimalatyyppiä ja saada hintaa alas. Syvägeovoimalan onnistuminen edellyttää myös, että geologinen analyysi kertoo kallioheikkoudesta 4–5 kilometrin syvyydessä. St1:n Matti Pentti kertoo, että 120–130 asteen kalliolämpötilaa löytyy Etelä-Suomen alueelta. – Pintakaivoja jouduttaisiin poraamaan kaupunkitonteille mahtumaton määrä. Niitä porataan nytkin viuhkamaisesti osin naapurin tontin alle. Tulossa on alalle tärkeä iso t&k-hanke. Reko sanoo, että syvään suuntaan on alalla pakko mennä. Lämpöpumppu hoitaa maan alla lämmenneen veden siirtämisen kiinteistöön ja jäähtyneen veden maan alle. Vantaan Energia rakennuttaa QHeatin geovoimalan Varistoon. Syväkaivoisten geovoimaloiden hinnan pitäisi laskea ennen kuin kaukolämpöyhtiöt voivat ruveta hankkimaan niitä sarjanaan. – Luopuminen fossiilisista polttoaineista ja sijoittaminen uusiutuvaan energiantuotantoon on tehnyt vantaalaisesta lämmöstä myös halvempaa ja vakauttanut sen hintaa pitkälle tulevaisuuteen. Noin 2000 metriä syvät lämpökaivot soveltuvat lämmityksen ja jäähdytyksen ohella energian kausivarastointiin. Yhtiö kehitti teknologian ja testasi sen yhteistyössä suomalaisten asiantuntijoiden ja yliopistojen kanssa. – Pohjois-Suomessa pitäisi porata syvemmälle, että päästäisiin siihen 120 asteeseen, mitä kaukolämpö edellyttää, – ja se on todella kallista, sanoo ST1:n Heat from the Ground -yksikön johtaja Matti Pentti. – Pilottivoimaloilla tutkitaan myös, mikä on missäkin järkevä kaivosyvyys. – Olemme onnistuneet luopumaan fossiilisista polttoaineista kustannustehokkaasti. Suunnitelmien mukaan koekäyttöön Varistossa päästään jo joulukuussa. Vesi pumpataan ylös 40-asteisena ja kuumennetaan kaukolämpöverkkoa varten 80–100-asteiseksi. Vantaan Energialle valmistuu vuodenvaihteessa QHeatin kehittämä ja patentoima keskisyvä geovoimala. Kaksi energiaja rakennusalan pitkäaikaista asiantuntijaa Rami Niemi ja Miska Eriksson perustivat startup-yrityksen Quantitative Heat Oy:n (QHeat) kesällä 2018. Laitos otetaan käyttöön jo vuoden 2021 alussa. QHeatin keskisyvä voimala Vantaalle Vantaan Energialle valmistuu vuodenvaihteessa QHeatin kehittämä ja patentoima keskisyvä geovoimala. Lämpöliiketoiminnan johtaja Ilkka Reko kertoo, että Business Finlandilta saadulla noin 35 prosentin valtiontuella oli iso merkitys, kun Vantaan Energia päätti lähteä rakentamaan vielä koeluontoista geovoimalaa. Business Finland ja pohjoismainen sijoitusyhtiö NREP lähtivät tukemaan pilottihanketta NREP Logicentersin kiinteistöön Espoon Koskelossa. 52 . Valmistuu nopeasti Voimalan vakuumieristeiset kollektoriputket ovat tilauksessa, ja porat alkavat päristä lomien jälkeen. – Enempää en vielä voi kertoa, mutta kyse on uudesta poraustekniikasta, jossa ei käytetä särötystä. Laitoksessa syntyvä uusiutuva lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon ja myydään maalämmöstä kiinnostuneille asiakkaille. Noin 1300 metriin porattujen kaivojen pilottilaitos otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Kalliorakenteessa on oltava heikomman kallion vyöhyke, johon on saatavissa voimalan edellyttämä vesivirtaus. QHeatin liikeidea perustuu innovaatiojohtaja Rami Niemen oivallukseen. Kahden kilometrin syvyyteen porattu geolämpölaitos tuottaa noin 1400 MWh lämpöä, mikä vastaa noin 40 perinteistä, 300 metriä syvää maalämpökaivoa. . erityistä tekniikkaa, jossa putken sisällä kulkee eri lämpötilojen nesteitä eri suuntiin. Hän oli mukana Otaniemessä St1:n syväkaivohankkeessa ja alkoi miettiä, mitä hyötyä olisi jo noin kahden kilometrin syvyisen kaivon järjestelmästä ja mitkä olisivat sen teknologiahaasteet. Varistoon geovoimala muutamassa kuukaudessa Vastuullisuutta vakaalla hinnalla Kymmenessä vuodessa Vantaan Energian CO2-päästöt ovat puolittuneet, ja lähitulevaisuudessa yhtiö tähtää siihen, että lämpöverkossa kulkeva lämpö saadaan täysin uusiutuvista energialähteistä. Terttu Iiskola. Jollakin aikavälillä sellainen ei ole enää sallittua. Eikä edullisuus tarkoita tinkimistä ympäristöystävällisyydestä, toteaa Reko
Kausivarasto Salon kallioon TEM myönsi Lounavoiman hankkeeseen investointitukea vajaan kolme miljoonaa euroa. Lämpövarastot yhdistetään Korvenmäen ekovoimalaitokseen, joka tuottaa tasaista lämpökuormaa ympäri vuoden. Geoenergiaverkko Finnooseen QHeat on kumppanina myös Espoon Finnoon hiilineutraalin asuinalueen rakentamisessa. Toimitusjohtaja Miska Erikssonin mukaan yhtiö on tähän asti käyttänyt myös alihankintaa, mutta pyrkii investoimaan omaan porakalustoon, sillä kysyntää näyttää olevan myös Suomen ulkopuolella. Tätä tietoa voidaan käyttää myöhemmin tulevissa keskisyvän geotermisen energian tuotantohankkeissa. – Meillä on lisäksi vireillä kymmenkunta hankkeen rimpsu, mikä osoittaa, että geoenergiamurros on päässyt vauhtiin. Lämpöpumppu hoitaa maan alla lämmenneen veden siirtämisen kiinteistöön ja jäähtyneen veden maan alle. Sen syvälämpökaivoissa käytetään tekniikkaa, jossa putken sisällä kulkee eri lämpötilojen nesteitä eri suuntiin. – Lämpöyhteenliittymä tulee hakemaan TEM:n tukea, kun systeemi on teknisesti saatu suunniteltua.. Hirveän tärkeää on, että valtio tukee taloudellisesti edelläkäypää geolämpökehitystä. Näin sanoo QHeatin toimitusjohtaja Miska Eriksson ja viittaa Lounavoima Oy:n kaukolämpöverkon energiavaraston rakentamiseen Saloon. Yhtiön syväkaivoteknologian avulla kiinteistöjen lämmitysja jäähdytysenergia voidaan tuottaa täysin hiilineutraalisti. – Finnoosta tavoitellaan myös kestävän kehityksen esimerkkialuetta, missä voidaan testata innovatiivisia energiaratkaisuja, kertoo projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupungilta. Vireillä on myös Espoon Finnoon geoterminen matalalämpöverkko. Syvät lämpövarastot mahdollistavat kesäkauden hukkalämmön varastoimisen ja käyttämisen talven huippukuorman aikana. QHeatin geotermistä matalalämpöverkkoa suunnitellaan Finnoon ensimmäisenä rakennettavaan osaan, Djupsundsbäckeniin. Vuositasolla säästetään noin 13 GWh fossiilisia polttoaineita. QHeatin pilottiporaukset Suomessa ovat takana. QHeat on patentoinut kehittämänsä kollektoriputkitekniikan. 53 QHeatilla ”rimpsu” geovoimahankkeita . Hankkeessa kehitetään myös syväreikäporaamista. Geoenergiamurros on päässyt vauhtiin, ja tärkeintä on nyt miettiä, miten Suomi kansakuntana ottaa siitä ne hyödyt, mitkä Suomelle kuuluvat. Hankkeessa QHeat rakentaa kuusi 2–3 kilometriä syvää lämpökaivoa, jotka toimivat kausiluontoisina älykkäinä lämpövarastoina niin, että lämpö varastoituu veden sijasta syvälle kallioon
Lämmitysja jäähdytysliiketoiminnan johtajan Timo Piispan tehtävänä on vastata Fortumin kaukolämpötoiminnan kilpailukyvystä geoja muiden primäärienergioiden, lämpöpumppujen ja digitaalisuuden nopean kehityksen keskellä.. Teollisen mittakaavan lämpöpumput ovat lyöneet itsensä läpi. Jos rakennuksessa on liiketoimintaan vuokrattuja tiloja, pinta-alat on eriteltävä. – Lämmön kysyntä kesällä on karkeasti 1/10 talven tarpeesta. ARAn energiatehokkuustukien haku muuttuu 1.7. Tämä on lämmityksen kolmas murros kivihiilen tulon ja kaukolämmön keksimisen jälkeen. Vaan mistä saadaan halvimmalla primäärilämpö kaukolämpövoimaloiden pumpuille. Heikkilä kiinnittää huomion muutamiin yksityiskohtiin, joita hakijat eivät ole aina tunnistaneet: – Ensinnäkin avustus on rakennuskohtainen. Avustusta voi hakea 30.6. Geotermisissä järjestelmissä suurin investointi menee maanalaiseen poraukseen, mutta kaivoja voidaan käyttää myös energian varastointiin. – E-luvun laskennan perusteena on rakennuksen alkuperäinen E-luku. Espooseen laaja ratkaisukirjo Fortumilla on keskeinen rooli Espoon kaupungin pyrkiessä hiilineutraaliksi. alkaen Fortumilla tutkitaan ja vertaillaan eri vaihtoehtoja millaisia lopullisia lämpötiloja laitoksesta saadaan, Pentti kertoo. Ylitarkastaja Johanna Heikkilä kertoo, että maanantaihin 8.6. Kivihiilestä luopuminen vuonna 2025 nostaa hiilineutraalin tuotannon osuuden noin 85 prosenttiin. – Aluksi käynnistelemme hitaasti ja kasvatamme virtaamaa asteittain. Kiinteistöratkaisussa riskinsä Oman maalämpöjärjestelmän toimivuus on Piispan mukaan aina riski. – Suljemme toisen kivihiiliyksiköistämme nyt kesäkuussa lopullisesti. Vuoden alusta alkaen jaettavia asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettuja avustuksia on haettu ARAlta vilkkaasti. Jäljelle jäävän kivihiilituotannon korvaamiseksi haemme uusia ratkaisuja datakeskusten, jätevesien ja teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämisestä, sähköisistä lämpöpumpuista, geotermisestä lämmöstä, älykkäistä kulutusjoustoratkaisuista ja bioenergiasta. – Siihen voi tulla yllättäviä kunnossapitokustannuksia, ja teknisen käyttöiän jälkeen maanpäällinen järjestelmä sekä lämmön keräimet rakennetaan uudestaan, hän luettelee varoituksia. St1:n Heat from the Ground -yksikön johtaja Matti Pentti kertoo (KL 7.6.2020), että Otaniemessä alkavat maarakennustyöt ja maanpäällisten osien rakentaminen, joka kestää vuoden loppuun. asti jo rakenteilla oleviin hankkeisiin, mutta 1.7. Keskimäärin haettava avustusmäärä on noin 100 000 euroa. Tukien haku muuttuu heinäkuun alusta niin, että ne on haettava ennakkoon. lähtien on jätettävä hakemus ennen rakennustoimiin ryhtymistä. Lämmön pysyvyys pitää myös taata. Tavoitteena on selvittää, . Jos rakennuksen käyttötarkoitusta on vuosien varrella muutettu, hyväksytään perusteeksi muutoksen jälkeinen E-luku. Fortumilla verrataan lämmityksen eri primäärilähteiden ja teknologioiden kehitystä sekä omin laskelmin että konsulteilla teetetyin vertailuin. Kaikkia järjestelmiä koskee se ongelma, että talven kattamiseksi rakennettua järjestelmää ajetaan hirveän vajaalla kesäkausi, Piispa pohtii ratkaistavia ongelmia. Vain huippukylmillä ajamme kaasulla. – Se on uniikki tuotekehityshanke, jonka lämmöntuotannon olemme sitoutuneet ostamaan Espoon kaukolämpöverkkoomme, mutta aikataulun epävarmuuteen olemme siinä tottuneet. St1 sai juuri valmiiksi 6,4 ja 6,1 kilometrin syvyisten kaivojen poraukset. – Toivottavasti ensi talven aikana voidaan alkaa arvioida innovaation teknistä toimivuutta ja paljonko lämpöä saadaan, Fortumin Piispa tuumaa. – Näillä toimilla Espoon kaukolämmöntuotanto saavuttaa 50 prosentin hiilineutraaliuden vuonna 2022. – Näin päätettiin siksi, että haku tuli nopeasti, ja tiedettiin, että oli paljon hankkeita, joilla oli valmius aloittaa työt heti, Heikkilä kertoo. mennessä energiatehokkuusavustuksia asuinrakennuksille oli haettu yhteensä 584, joista 156 yhteisöjen eli muun muassa taloyhtiöiden hakemia. Kaukolämmöllä huolettomuutta Luoko kiinteistön oma maalämpöpumppujärjestelmä taloyhtiölle samat edut kuin kaukolämpö tänä päivänä. – Avustuksessa otetaan huomioon vain lämmitetyt asuinneliöt. Piispan mukaan eletään murrosta, jossa teollisen mittakaavan lämpöpumpputekniikasta tulee järkevää; sillä on hyvä tulevaisuus. Kivenlahden uusi biolämpölaitos on aloittanut toimintansa, Otaniemen geolämpölaitoksen odotetaan aloittavan vuodenvaihteessa, ja uusi jäteveden hukkalämpöjä hyödyntävä lämpöpumppuyksikkö aloittaa Suomenojan voimalaitoksella 2021. Vuodenaikavaihtelut tuottavat Suomessa oman ongelmansa. – Kaukolämpöjärjestelmässä voidaan hyödyntää tehokkaasti hukkalämmöt, jotka muutoin valutettaisiin mereen ja korvattaisiin sähköllä. – Yhteisöjen hakemuksissa on hyvin eri kokoisia hankkeita. 54 . – Olennainen kysymys kuuluu kuitenkin: Mistä saadaan kaukolämpölaitosten pumpuille päästötön primäärilämpö halvimmalla. Energia-avustuksessa hyväksyttävistä korjaustoimista on ARAn sivuilla laaja lista, joka kertoo myös sen, minkä suuruisella prosentilla kyseisen toimenpiteet kulut voidaan laskea mukaan hankkeeseen. Fortumin lämmitysja jäähdytysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa odottaa innolla, millaisia tuloksia saadaan St1:n Otaniemen geotermisen syvälämpövoimalan toiminnasta ensi vuonna. Jos esimerkiksi taloyhtiöllä tai kiinteistöllä on useampia rakennuksia, joilla on pysyvä rakennustunnus, jokaiselle on tehtävä energiatehokkuusluvun laskentaja kustannuserittelyt erikseen. Koska keskitymme polttovapaiden lämmitysratkaisujen löytämiseen, hallitusohjelmassa olevat kirjaukset kaukolämpöverkkoon kytkettyjen lämpöpumppujen ja datakeskusten nykyistä alhaisemmasta sähköverosta ovat avainasemassa tavoitteemme saavuttamiseksi, Timo Piispa sanoo. Tärkeintä taloyhtiölle on Piispan mukaan arvioida riittävän laajasti ja asiantuntijan avulla ratkaisuja, joihin on sitoutumassa seuraaviksi vuosikymmeniksi. Tarkempaa tietoa asunto-osakeyhtiöiden hankkeista päästään kertomaan muutaman kuukauden kuluttua, hän kertoo. Nyt kehitystyötä kiihdytetään asettamalla uudeksi välitavoitteeksi kivihiilestä luopuminen vuoden 2025 aikana. – Kaukolämpö on omaan ratkaisuun verrattuna riskitön ja toimintavarma palvelu, jonka investoinneista, käyttöja kunnossapitokustannuksista tai teknisestä ja digitaalisesta kehitystyöstä taloyhtiön hallituksen ei tarvitse huolehtia, Piispa vastaa. Muita kuin asumisneliöitä ei voi olla yli puolet. Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella toimivassa kaukolämpöverkossa 2020-luvun aikana. Se on ympäristösekä ilmastoteko, hän painottaa. Mistä halvin primäärilämpö
– Kun kilpailu on tervettä, se edistää alaa. Jos taloyhtiö irtoaa kaukolämmöstä siirtyäkseen maalämpöön, vastaava lämpömäärä ajetaan mereen ja taloyhtiö lisää sähkönkäyttöä. Aluehankkeet / hajautettu tuotanto Lämpövarastoja. ARAn tukien peruste epäreilu Kerttula sanoo, että ARAn energiatehokkuustukien perusteissa on valuvika, joka saattaa kannustaa taloyhtiöitä kokonaisuuden kannalta vääriin ratkaisuihin: – ARA laskee energiatehokkuuden E-luvun pohjaksi asuinrakennuksen alkuperäisen lämmitystavan. Sähkön hintavaihtelu kasvaa, ja kovimmat hinnat ovat silloin, kun sähkövastusta tarvitaan. Maalämpöä voidaan käyttää rakennuksen päälämmitysenergianlähteenä, mutta ollakseen taloudellisesti kannattava se tarvitsee tuekseen aina lisäenergialähteen. Niin saadaan maksimaalinen tulos energiatehokkuuden parannuslaskelmaan. – Sähkön siirtohinnan kehitys on myös kysymysmerkki. – Haluamme edistää alan pilotointia ja kokeilukulttuuria. ET:ssä on samalla huoli siitä, ettei nyt tehtäisi kansantalouden tai päästöttömyystavoitteen kannalta vääriä ratkaisuja. ARAn avustusten perusteissa tarkistettavaa – Harvoin oma ratkaisu perustuu omavaraisuuteen ja riittävän yksityiskohtaiseen tietoon. Kaukolämpöyhtiöitä on Suomessa yli 200, ja ne ovat hyvin erikokoisia ja erilaisia, Kerttula huomauttaa. ET teki asiasta lausuman, mutta sitä ei otettu huomioon poliittisessa päätöksenteossa. – Haetaan uusia ratkaisuja kaukolämpöyhtiöiden ja energia-alan toimijoiden yhteistyöhön ja tapoja jakaa hyviä kokemuksia. Miksi laskelmaa ei silloin perusteta paikallisen kaukolämpöyhtiön päästöille vaan fossiiliselle. – Ja onko taloyhtiön verkkoliittymän kapasiteetti riittävällä tasolla myös tuleville sähköautoille. Energiateollisuus ET kannustaa vahvasti kaukolämpöyhtiöitä ja kiinteistönomistajia panostamaan geoenergian käyttöönottoon. Jos siellä taloyhtiö vaihtaa kiinteistökohtaiseen maalämpöön, miten siinä ilmasto hyötyy. Avoin kaukolämpöverkko käyttöön Otaniemen geoterminen laitos käyttöön Suomenojan SO3hiiliyksikkö suljetaan Pienen mittaluokan datakeskuksen hukkalämmön talteenotto. Paljonko maksaa liittymän suurentaminen molempien varalle. Taloyhtiön lämmitys on alun perin saatettu perustaa fossiiliselle polttoaineelle, mutta myöhemmin liitetty kaukolämpöön. Ollaan haitallisella tiellä, jos hukkalämpöä heitetään hukkaan. Suuren mittaluokan datakeskuksen hukkalämmön talteenotto. Jäljelle jäävän kivihiilituotannon korvaamiseksi haetaan uusia ratkaisuja datakeskusten, jätevesien ja teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämisestä, sähköisistä lämpöpumpuista, geotermisestä lämmöstä, älykkäistä kulutusjoustoratkaisuista ja bioenergiasta.. ARAn tukien jako yksittäisille taloyhtiöille huolestuttaa ET:ssä: – ARAn energiatehokkuusavustusten tarkoitus on hyvä. Nyt erilaisten geovoimaloiden kehitysvaiheessa valtion tukea jakautuu geoenergiaan sekä Business Finlandin, TEM:n että ARAn kautta. Monipolttoainelaitos käyttöön. Hän kertoo kaksi esimerkkiä: – Kuopiossa kaupungin kaukolämpö tuotetaan metsäteollisuuden sivuvirroilla, täysin päästöttömästi. Voiko tulla päivä, jona asunnot tai autot eivät saa sähköä. Nyt kuitenkin kilpailua käydään tavalla, joka voi heikentää kaukolämmön tulevaisuutta. Käytännössä maalämpöasiakkaiden on siis sitouduttava kahteen järjestelmään yhden sijasta. Kerttula kysyy ja jatkaa: – Uudessakaupungissa kaukolämpö tuotetaan pääosin Yaran lannoitetehtaan prosessista talteen otetulla energialla. Iso sähkölasku voi yllättää budjetinlaatijat. Taloyhtiöille annetuilla perusteilla syntyy kuitenkin riski, että tehdään hölmöläisten hommia paikkakunnilla, joilla kaukolämpö tuotetaan jo nyt päästöttömästi, kertoo ET:n johtaja Janne Kerttula. Fortum sulkee toisen Suomenojan kivihiiliyksiköistään nyt kesäkuussa lopullisesti. – Kuluttajaa ei panna maksumieheksi, sillä ohjelmassa huolehdimme siitä, että kaukolämpömme pysyy kilpailukykyisenä, hän vakuuttaa. – Noin 10 prosenttia Suomen kaukolämmöstä tuotetaan hukkalämmöllä, ja enemmänkin on mahdollista tuottaa. Piispa ei näe riskiä, että esimerkiksi Espoon vihreä ohjelma johtaisi lämmitysasiakkaiden kuluttajahintojen nousuun. Kerttula johtaa ET:ssä strategiatyötä, jolla herätellään kaukolämpöyhtiöitä sekä poliittisia päättäjiä geotermisen lämmöntuotannon nopeaan kehitykseen. Suomenojan SO1-hiiliyksikkö suljetaan Ämmässuon monipolttoainelaitos käyttöön. Kerttula kysyy. Esimerkiksi: lämmityksen vararatkaisuna on tyypillisesti sähkövastus. Espoon kaukolämmön muutosmatka 2014–2029 Havainnekuva Powered by: CO 2 -päästöt suhteessa vuoden 2014 tasoon % Hiilineutraalin tuotannon osuus % . 55 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Suomenojan lämpöpumppu käyttöön Bioöljylaitos käyttöön Vermossa Kivenlahdessa pelletit käyttöön Kivenlahden biolämpölaitos käyttöön 2020 Suomenojan kolmas lämpöpumppuyksikkö käyttöön 2021 Ilma-vesilämpöpumpun pilotti Suomenojan SO6kaasuyksikkö suljetaan Hukkalämmön talteenotto alkaa Geotermiset lämmönlähteet käytössä
Sitä ei ole Helsingissä eikä tiettävästi muuallakaan Suomessa vielä testattu. Investoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Lämpöpumpun kaukolämpöteho on noin 13 MW ja kaukojäähdytysteho 9,5 MW. Uutta Vuosaaren ratkaisussa on meriveden lämmön hyödyntäminen. Lämpöpumppu hyödyntää sekä meriveteen kesäaikana sitoutunutta lämpöenergiaa että Vuosaareen voimalaitosten sisäisen jäähdytysvesikierron hukkaenergiaa kaukolämmöksi. Hankkeen varsinaiset rakennustyöt alkavat tänä syksynä ja lämpöpumpun on tarkoitus valmistua vuonna 2022. 56 Lämpöpumppu vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 30 000 tonnia vuodessa Nyt energiaa merivedestä Helsingin Vuosaareen on rakenteilla meriveden lämpöä hyödyntävä lämpöpumppu. H elen Oy rakentaa Vuosaaren voimalaitosten yhteyteen lämpöpumpun, joka käyttää lämmönlähteinä meriveden lämpöä ja voimalaitoksen omaa jäähdytysvesikiertoa. Lämpöpumppu rakennetaan Helsinkiin osaksi Vuosaaren yhteistuotantovoimalaitoksen prosessia ja sijoitetaan erilliseen lisärakennukseen nykyisen voimalaitosrakennuksen viereen. Lämpöpumpun lämmönlähteenä voidaan hyödyntää merivettä, kun merivesi on tarpeeksi läm
Merivesipumpun rakentaminen alkaa tänä syksynä ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2022. Helsinkiin on jo rakennettu Katri Valan ja Esplanadin lämpöpumppulaitokset. Helenin Vuosaaren voimalaitos Helsingissä. Vuosaaren lämpöpumppu kasvattaa Helenin kierrätyslämpötuotantoa entistä suuremmaksi. Ajallisesti se tarkoittaa huhtikuun puolivälistä lokakuulle. Kuvassa yksi Katri Valan lämpöpumppulaitoksen pumpuista, jotka kierrättävät hukkaja ylijäämälämpöjä. Kesäaikaan niillä voidaan tuottaa jo valtaosa tarvittavan kaukolämmön määrästä. Lämpöpumpun avulla tuotantoprosessin jäähdytysvesien hukkalämpö saadaan kierrätettyä ja käytettyä lämmöksi kaukolämpöverkossa. Yritys myy sähköä eri puolille Suomea sekä kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä Helsingissä. Investoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. 57 Helen Oy on yksi Suomen suurimmista energia-alan yrityksistä. Uusiutuvaa energiaa Helenin tavoitteena on vähentää energiantuotannon päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian määrää. Helen aloittaa tänä syksynä Helsingin Vuosaaren voimalaitosten yhteyteen merivesipumpun rakentamisen. Loppuajan vuodesta lämpöä saadaan voimalaitoksen sisäisen jäähdytysvesikierron hukkalämmöstä. Lisäksi tänä keväänä on tehty päätös seitsemännestä, aiempia isommasta pumpusta. Arvioiden mukaan lämpöpumppu voi hyödyntää tuotannossaan keskimäärin 20 prosenttia meriveden lämpöä ja 80 prosenttia jäähdytysvesien hukkalämpöä voimalaitoksen sisäisestä prosessikierrosta. Hukkaja ylijäämälämpöjä kierrättämällä voidaan kesäaikaan tuottaa jo valtaosa tarvittavan kaukolämmön määrästä. Parhaillaan alueelle rakennetaan biolämpölaitosta. Investointeja on viime aikoina tehty erityisesti lämpöpumppuihin ja lämpövarastoihin. Vuosaareen rakennettava uusi lämpöpumppu jatkaa samalla tiellä. Lämpöpumppu käyttää lämmönlähteinä meriveden lämpöä ja voimalaitoksen omaa jäähdytysvesikiertoa. – Me näemme Helenissä, että lämpöpumput ovat tärkeä osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. Helsingin älykäs energiajärjestelmä sekä kaukolämpöja jäähdytysverkot mahdollistavat uusien teknologioiden ja tuotantotapojen joustavan yhdistämisen. n Liisa Airaksinen Kuvat: Helen. Helsingin Vuosaareen rakennettava lämpöpumppu vähentää energiayhtiö Helenin hiilidioksidipäästöjä arviolta 30 000 tonnia vuodessa. Se vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä noin 30 000 tonnia vuodessa. Kaukolämmön tuotannossa ne ovat luonteva tapa hyödyntää uusia lämmönlähteitä. – Meriveden lämpöä hyödyntämällä voimme pidentää lämpöpumpun vuotuista käyttöaikaa ja parantaa näin investoinnin kannattavuutta, Meskanen jatkaa. mintä, vähintään yli 7-asteista. Helenin projektipäällikkö Jukka Meskasen mukaan lämpöpumppu on hyvä ratkaisu tehostaa Vuosaaren voimalaitosten omaa tuotantoprosessia. Katri Valan lämpöpumppulaitosta laajennetaan parhaillaan uudella, kuudennella lämpöpumpulla, joka saadaan tuotantokäyttöön ensi vuonna
Jäljelle jäävä 20 prosenttia kompensoidaan siten, että Helsinki huolehtii päästövähennysten toteutumisesta kaupungin ulkopuolella tai esimerkiksi hiilinieluja lisäämällä. Helsinkiläistä kohti laskettuna päästöt olivat noin 44 prosenttia pienemmät. Helsingin päästöt vuonna 2019 olivat 26 prosenttia prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990, vaikka asukasluku on kasvanut 150 000:llä. Tällöin Helsingissä tapahtuva toiminta ei enää lämmitä ilmastoa. Se on saavutettavissa, vaikka päästövähennykset todennäköisesti näkyvät vasta tulevina vuosina. Helsingin päästölaskelmissa huomioidaan Helsingin rajojen sisäpuolella syntyvät päästöt. Hiilineutraaliksi päästään vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuodesta 1990. 58 Helsinki ei enää jatkossa lämmitä ilmastoa Hiilineutraaliksi 2035 mennessä Helsinki on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraali Helsinki syntyy helsinkiläisten, kaupungin, yritysten ja organisaatioiden yhteistyöllä, sa. Jotta Helsingistä tulee hiilineutraali, päästöjä on kuitenkin vähennettävä entistä enemmän ja nopeammin. H elsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma kertoo, kuinka Helsinki pääsee päästövähennyksissä oikealle uralle. Laskelmiin eivät sisälly Helsingin ulkopuolella syntyvät päästöt, kuten lentomatkustaminen, muualla tuotettu ruoka tai muualla ostetut tavarat ja palvelut, mutta näitäkin päästöjä ohjelmassa pyritään pienentämään – Jatkuvalla ilmastotyöllä on saavutettu jo paljon
Helsingin kunnianhimoinen tavoite on vähentää liikenteen päästöjä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen päästöistä pitäisi pudottaa 70 prosenttia. Autoilun päästöjen vähentämisessä ei riitä vain autokannan sähköistyminen, vaan ajettuja kilometrejä tulee myös vähentää merkittävästi. Meillä on tarkoitus luoda Helsinkiin vuoteen 2030 mennessä 130 kilometrin baanaverkosto ja yhtenäistää kantakaupungin pyörätieverkostoja seuraavan viiden vuoden aikana 130 kilometrillä. Hiilineutraaliksi pääseminen edellyttää myös ajoneuvoteknologian kehitystä edelleen. Vähäpäästöisten sähköautojen yleistymiseen vaikuttavat muun muassa valtion tekemät verotusratkaisut sekä autoteollisuuden kehitys. Kuva:Vesa Laitinen noo projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskinen. Ajettuja kilometrejä pitäisi pudottaa . Liikenteestä aiheutuu viidesosa Helsingin päästöistä. Sähköautojen käyttöä voidaan edistää muun muassa kasvattamalla latausverkostoa ja porrastamalla pysäköintimaksuja autojen päästötason mukaan ja laajentamalla pysäköintimaksuvyöhykkeitä – Raskaan liikenteen päästöjä voidaan laskea kalustovalinnoilla ja ympäristökriteereillä sekä vähentämällä satamatoiminnan päästöjä ja osallistumalla ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän jatkoselvitysten laadintaan. Lisäksi kaikki kaupungin omistamat uudet asuinrakennukset tehdään A-energialuokkaan ja uusissa toimitiloissa energiatehokkuuden on oltava vähintään 20 prosenttia vaatimuksia pienempi. Peruskorjauskohteissa on asetettu tiukat energiatehokkuusvaatimukset, joiden mukaan saneerausten myötä E-luvun tulee pienentyä noin yhdellä kolmasosalla alkuperäisestä. 59 Helsinki ei enää jatkossa lämmitä ilmastoa Hiilineutraaliksi 2035 mennessä Kansallinen laki kieltää kivihiilen käytön energiatuotannossa vuoteen 2029 mennessä, mutta kaupungin oma energiayhtiö luopuu toisesta hiilivoimalastaan jo vuonna 2024. – Päästöjen vähentyminen realisoituu hitaasti kiinteistöjen osalta. Siksi on tärkeää luoda pyöräilylle otolliset olosuhteet rakentamalla erilaisia pyöräväyliä. – Liikenteen päästöihin vaikuttaminen on nopeampaa, mutta toisaalta liikenteeseen liittyvät päästöt eivät ole yksinomaan kaupungin käsissä. Suomen valtakunnallinen tavoite on 50 prosenttia. Tiiviillä kaupunkija liikennesuunnittelulla voidaan matkoja lyhentää. Autoilun päästöjen vähentämisessä ei riitä vain autokannan sähköistyminen, vaan ajettuja kilometrejä tulee myös vähentää merkittävästi. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy. Uusissa kohteissa aurinkosähköjärjestelHelsinkiin on tarkoitus luoda vuoteen 2030 mennessä 130 kilometrin baanaverkosto ja yhtenäistää kantakaupungin pyörätieverkostoja seuraavan viiden vuoden aikana 130 kilometrillä. Lisäksi peruskorjaussykli on noin 45 vuotta, joten vuoteen 2035 mennessä vain kolmasosa rakennuksista on käynyt läpi peruskorjauksen. Tavoitteen saavuttamiseksi on keskeistä vähentää autolla kuljettuja kilometrejä ja valita vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Peruskorjauksen sykli 45 vuotta Sitä, ollaanko päästövähennysten suhteen oikealla uralla, on Koskisen mukaan vaikea määrittää yksittäisten vuosien päästölukemien perusteella, koska etenkin kiinteistöjen osalta päästöjä vähentävät toimet purevat hitaasti. Erilaisia liikkumispalveluita voidaan ottaa myös käyttöön. Raideliikenteen kehittäminen on yksi tulevaisuuden suurista mahdollisuuksista, Kaisa-Reeta Koskinen toteaa. – Tämän takia on tärkeää edistää pyöräilyä ja kävelyä sekä joukkoliikenteen käyttöä
. Peruskorjaussykli on noin 45 vuotta, joten vuoteen 2035 mennessä kolmasosa peruskorjauksista on tekemättä tai juuri tehty. Viime vuonna sähkön tuottamisesta aiheutuneet päästöt vähenivät kuusi prosenttia ja liikenteen päästöt pari prosenttia. Koska vain pieni osa Helsingissä sijaitsevista rakennuksista on kaupungin omistuksessa, on tärkeää saada asukkaat ja organisaatiot mukaan päästövähennyksiin. Kokonaispäästöistä 56 prosenttia syntyy rakennusten lämmittämisestä. Juhani Karvonen Lähde:Helsinki hiilineutraaliksi/ My Helsinki. Samalla ne usein parantavat asumisviihtyvyyttä. Lisäksi uusien aupunginosien suunnittelua ohjataan yhä vahvemmin hiilineutraalisuuden mukaisesti. Kun esimerkiksi taloyhtiöt parantavat energiatehokkuuttaan tai siirtyvät maalämpöön alkaa se vaikuttaa päästöjen vähentymiseen enenevässä määrin. Koskisen mukaan kaupunki tukee ja auttaa kaupunkilaisia remonteissa monin tavoin ja pyrkii luomaan edellytyksiä päästöttömyydelle – Tuemme neuvonnalla helsinkiläisten energiaremontteja ja uusiutuvan energian lisäämistä. Sen sijaan kaukolämmöstä aiheutuneet päästöt kasvoivat viisi prosenttia. Kuva: Maija Astikainen Uusissa kaupungin rakennuskohteissa aurinkosähköjärjestelmä asennetaan lähtökohtaisesti ja maalämmön käyttöönoton mahdollisuus tutkitaan joka kohteessa. Päästöjen vähentämiseen ei ole Koskisen mukaan olemassa mitään yhtä tapaa, joka ratkaisisi koko haasteen, vaan päästöjä voidaan pudottaa tuhannen erilaisen teon kautta. 60 – Tuemme neuvonnalla helsinkiläisten energiaremontteja ja uusiutuvan energian lisäämistä. Vuonna 2024 Hanasaari menee kokonaan kiinni, mikä muuttaa tilannetta. Lisäksi kaupunki on valmistelemassa A-energialuokkavaatimusta myös tontinluovutuksen ehdoksi, sanoo Koskinen. Asukkaat mukaan päästövähennyksiin Suuri päästövähennyspotentiaali piilee vanhojen rakennusten energiaremonteissa: esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä rakennus voidaan korjata aikaisempaa huomattavasti energiatehokkaammaksi. A-energialuokan asuintaloissa energiakulutus saa olla maksimissaan 75 kilowattituntia neliötä kohden, kun kansallinen normi on 90 kilowattituntia. Teemme tilavarauksia päästöttömälle lämpöja tuulienergialle. Kuva:Jussi Hellsten wattituntia. Päästövaikutukset näkyvät vasta muutaman vuosikymmenen päästä. Rakennusten päästöjä voidaan Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan vähentää jopa 80 prosenttia. – Kaukolämmön osalta päästöissä on pientä vaihtelua vuosittain. Otamme huomioon rakentamisen koko hiilijalanjäljen ja edistämme puurakentamista. mä asennetaan lähtökohtaisesti ja maalämmön käyttöönoton mahdollisuus tutkitaan joka kohteessa. Asuintaloissa energiakulutus saa olla maksimissaan 75 kilowattituntia neliötä kohden, kun kansallinen normi on 90 kiloRaideliikenteen kehittäminen on yksi tulevaisuuden suurista mahdollisuuksista. Valtaosa päästöjä vähentävistä toimista on pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavia rakennusten omistajille
Jos naapurin meteli on toistuvaa eikä lopu pyyntöjen tai virkavallan käyntienkään myötä, voi asiasta ilmoittaa myös isännöintiin. Taloyhtiö voi puuttua häiritsevään elämään antamalla asukkaalle varoituksen. Jos elämöinti ei pyynnöstä huolimatta lopu, voi asiasta soittaa poliisille. 61 Koira haukkuu, musiikki pauhaa... – Jos naapurin äänet ärsyttävät, kannattaa aivan ensimmäisenä ottaa asia puheeksi naapurin kanssa. Yörauha ei kiellä suihkussa käymistä Monessa taloyhtiössä on sovittu yörauhasta, jolloin asukkailta toivotaan hiljaisuutta. n. Kerrostalossa ääniä voi kuulua joka suunnasta: yhdessä asunnossa imuroidaan, toisessa soitetaan pianoa ja kolmannessa haukkuu koira. Jos meteli toistuvaa, ilmoita isännöintiin Jos naapurin meteli on toistuvaa eikä lopu pyyntöjen tai virkavallan käyntienkään myötä, voi asiasta ilmoittaa myös isännöintiin. Yörauha merkitään usein talon järjestyssääntöihin, jotka ovat talon yhdessä sovittu, sisäinen laki. – Isännöinti tai huoltoyhtiö eivät voi auttaa akuutissa tilanteessa. Jos ravintolailtaa jatketaan asunnossa ja siitä aiheutuu häiriötä naapureille, kannattaa ensin huomauttaa metelistä ja pyytää pienentämään äänentasoa. Äärimmäisessä tilanteessa asunto voidaan ottaa taloyhtiön hallintaan. Hän ei ehkä tiedä, miten hyvin soittimen ääni kantaa tai että koira haukkuu yksin ollessaan. – Silloin puhutaan jo jatkuvasta tai toistuvasta metelistä, joka ei pyynnöistä ja varoituksista huolimatta lopu, Lithenius sanoo. Kotona saa elää normaalia elämää ja vähän metelöidäkin, mutta toistuvaa tai jatkuvaa häiriötä ei tarvitse sietää. Isännöintiyrityksiin on tullut tavallista enemmän yhteydenottoja, joissa valitetaan naapurista kuuluvasta metelistä, ja ravintoloiden avaaminen on herättänyt huolta taloyhtiöissä lisääntyvistä järjestyshäiriöistä. Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua häiriöön ovat paremmat, jos häiriötä kokee useampi naapuri. Kun naapurin meteli häiritsee Metelöivistä naapureista on valitettu enemmän korona-aikana. Myös esimerkiksi väkivallan äänistä pitää ilmoittaa heti hätänumeron kautta poliisille, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius painottaa. K otona vietetty kevät on toisaalla synnyttänyt uutta naapuriapua, toisaalla kiristänyt hermoja. – Yörauha ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esimerkiksi vuorotyöläinen saisi liikkua rapussa tai käydä suihkussa, Lithenius muistuttaa. Yleisesti ottaen suurin osa naapurista kantautuvista äänistä on normaalia elämää, jota ei voi rajoittaa. – Kerrostalossa kannattaa kysyä myös muilta naapureilta, häiritseekö meteli heitäkin
62 Luonto oli tärkeää tunnetulle arkkitehdille Alvar Aallon rakennukset istuvat aina ympäristöönsä Luonto ja ympäristö olivat arkkitehti Alvar Aallon kaiken suunnittelun lähtökohtana. Simons kertoo, että jokaisessa suunnittelutyössä Aalto lähti liikkeelle tarkoista topografisista kartoista ja niiden korkeusviivois. M aisema oli arkkitehti Alvar Aallolle olennainen osa arkkitehtuuria. Emeritus maisemaprofessori Tom Simons on luonut Aallon luontosuhteesta näyttelyn Jyväskylän Alvar Aalto museoon. Sen hän katsoi aina tarkkaan, emeritus maisemaprofessori Tom Simons toteaa. – Hänen arkkitehtuurinsa peruslähtökohta oli se, että jokaisen rakennuksen täytyy istua siinä paikassa, jossa se on – oli se keskellä kaupunkia, esikaupungissa tai luonnossa
– Kerron tulevassa kirjassa ensimmäisen kerran, miten Alvar Aalto yhdessä kahden vaimonsa kanssa toteutti aina jokaisessa projektissa puutarhan. Elämyksiä metsästä ja luonnosta Mitä luonto merkitsi Alvar Aallolle. Kuva: Heikki Havas/Alvar Aalto -säätiö. – Välimeren maissa hän näki, mikä on eurooppalaisen kulttuurin vahvuus. Kansaneläkelaitos (1953-56), Helsinki. Se osaa luoda ympäristön, jossa ihminen ja luonto ovat harmoniassa keskenään. 63 – Alvar Aallon arkkitehtuurin peruslähtökohta oli se, että jokaisen rakennuksen täytyy istua siinä paikassa, jossa se on – oli se keskellä kaupunkia, esikaupungissa tai luonnossa. Hän sisäisti sen hienosti. Simonsin mukaan maailmassa on vain yksi toinen arkkitehti, tanskalainen Jörn Utzon, jolla on samanlainen metsästäjän luontotausta. – Hän ymmärsi ihmistä, ja osasi jopa narrata niin, että sai suunnitelmansa läpi. Hän toteutti puutarhat kuitenkin erityisesti pientalokohteissa ja omissa taloissaan, kuten Munkkiniemen Riihitiellä, Villa Maireassa ja Muuratsalossa. Hän oli sisäistänyt puutarhan taiteellisen tradition. Kuten suuret taiteilijat, hän halusi perin juurin säilyttää elämykset niin, että ne välittyvät eteenpäin toisille ja teki sen kaikilla tavoilla. ta, joita hän noudatti, ja pyrki sovittamaan uudet kohteet luontoon maastomuotojen mukaan. Kuva: Maija Holma/ Alvar Aalto -säätiö Emeritus maisemaprofessori Tom Simons täytti hiljattain 80 vuotta. Aalto sai merkittäviä vaikutteita suunnitteluunsa myös Välimeren maiden arkkitehtuurista ja luonnosta. Hän oli metsästäjä, kävi metsissä, istui luonnossa, tarkkaili ja seuraili luonnon tapahtumia. Myös isommissa, kollektiivisissa kohteissa, kuten kerrostaloissa ympäristöajattelu oli Aallon suunnittelussa mukana mahdollisuuksien mukaan. Talo oli ”pilkkua myöten funtsattu”. Hienoiten se toteutui italialaisessa Maison Louis Carré, Bazoches-sur-Guyonne (1956-59, 1961-63), Ranska. Tästä on monta anekdoottia, miten hän sen teki, mutta hän oli näyttelijä, Simons naurahtaa. Aalto oli harvinaisen lukenut henkilö, ja erityisesti häntä kiihotti ja inspiroi japanilainen puutarha. Simonsin johdolla on myös valmistumassa aiheesta kirja ensi vuoden Jyväskylän kesään. Hän metsästi isoisänsä ja veljensä kanssa. Simons pitää Aallon suurena lahjakkuutena sitä, että hän osasi suhtautua jokaiseen projektin tilaajaan niin hienosti. Erityisen mahtavan puutarhan ja talon Aalto toteutti Simonsin mielestä ranskalaiselle tunnetulle taidekauppiaalle Louis Carrélle. – Näyttelyssä ja kirjassa tuomme hyvin selvästi esiin sen, että Alvar Aalto oli lapsuuden ja nuoruuden aikana keskisuomalaisen Jyväskylän metsien kasvatti. – Aalto sai jo poikana elämyksen metsästä ja luonnosta
Lähin vastaava Aallolla on Finlandia-talo. Tapahtumassa pidetään myös Alvar Aalto – symposium. Italia on ehdottomasti ykkönen maisemakulttuurissa ja kaupunkikulttuurissa eurooppalaisessa historiassa. – Olen katsonut, että tehtäväni on osoittaa, että jos suomalaiset maisema-arkkitehdit haluavat löytää hienoja juuria ja ymmärtää, mikä on suomalainen identiteetti, heidän pitää perehtyä Aaltoon, ja nähdä, miten mestari suhtautui suomalaiseen maisemaan. Aalto puhui hyvin hoidetun metsän puolesta ja tuli samalla raivanneeksi tietä ekologiselle ajattelulle, näyttelykonseptin luonut emeritus maisemaprofessori Tom Simons toteaa. Siitä on jäänyt selvä perintö, Simons toteaa. Aalto ei luonut ympärilleen Simonsin mukaan koulukuntaa. Kuten monet muutkin, hän halusi tuoda esiin parhaimmat esimerkit. Italiassa arkkitehtuuria tehtiin demokraattisin menetelmin. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Arkkitehtuurimuseon kesken. Näyttely menossa ja kirja tulossa muistetaan erityisesti suunnittelemastaan Helsingin rautatieasemasta. – Puolustaessaan esimerkiksi kasvillisuuden voimaa, Aalto koki puolustavansa eurooppalaista humanismia ja sen traditiota. Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa kuraattori Teija Isohauta. Hänellä oli sellainen näkemys, että niistä tulee lopulta raunioita, jotka luonto valtaa. Aallon visio oli se, että hänen rakennuksensa tulevat pysymään, ja näyttävät ihmisille, miten pitää rakentaa inhimillisesti. – Hyvää kirjan viivästyksessä on se, että etsimme hankkeelle rahaa niin, että kirjasta tulisi kaksikielinen ja kaksi eri painosta, toinen suomeksi ja toinen englanniksi, Simons toteaa. Näyttely ja tuleva kirja antavat ihan uuden kertomuksen suomalaisten maisema-arkkitehtien toimintaan. – Hän ymmärsi, että hänen tuotteensa ovat ainutlaatuisia, ja lähes seuraavat kreikkalaisia temppeleitä. Arkkitehtuurituotteita Aalto näki Simonsin mukaan jokaisen suunnittelemansa rakennuksen arkkitehtuurituotteena, joka tulee elämään hyvin kauan. Suomalainen maisema Tomi Simons on alun perin arkkitehti. – Jyväskylässä hän suunnitteli kaikenlaista, mutta vaikka olisi halunnut, hän ei saanut otetta siitä kaupungista. Hän oli myös töissä Alvar Aallon toimistossa. Hän teki siihen kaavan, ja suunnitteli taloja. Hänestä tuli ensimmäinen maisema-arkkitehtuurin professori Suomessa. – Aalto osallistui vahvasti, ja pani koko energiansa siihen, että Rovaniemen kaupungin jälleenrakentaminen tehtäisiin sotien jälkeen oikein. 64 kaupunkikulttuurissa. Simons pitää Aaltoa suurena humanistina, joka etsi ja ymmärsi, mitkä ovat parhaat puolet ihmiskunnassa. Aallolla ei ole tällaista yhtä merkittävää rakennusta, josta kaikki ihmiset tuntuvat pitävän. Näyttely on avoinna yleisölle 25.10.2020 asti tiistaista sunnuntaihin kello 11-18. Jyväskylän Alvar Aalto – museon kesänäyttely ”Alvar Aallon jalostettu maisema” esittelee arkkitehti Aallon (1898–1976) suunnittelua pohtien erityisesti sen yhteyttä maisemaan ja luontoon Näyttely kertoo Aallon suunnittelutyöhön vaikuttaneista tekijöistä, ja hänen tavastaan muotoilla maisemaa pienimittakaavaisesta puutarhataiteesta suuremman mittakaavan maisemasuunnitteluun. Vähitellen hän siirtyi maisema-arkkitehtuurin puolelle. Simons tähtää siihen, että kuuden eri tekijän kirjoittama kirja Alvar Aallon suunnittelun yhteydestä maisemaan ja luontoon ilmestyy ensi vuoden Jyväskylän kesään mennessä. Hän peitti jokaisen rakennuksensa villiviineillä tai muilla köynnöskasveilla. Se on minun suuri haasteeni. Jouni Suolanen. Koronaepidemia on pitkittänyt kirjaprojektia. – Siksi pidän näyttelyä erittäin tärkeänä. Arkkitehti Eliel Saarinen Hallintokeskus ja Lakeuden ristin kirkko, (1951-60), Seinäjoki. Näkyykö suomalaisissa nykykaupungeissa Alvar Aallon perintö. Siinä hän oli Sibeliuksen kaltainen ja samoin ainutlaatuinen. Italialaiset kaupungit istuvat loistavasti maisemassa. Kuva: Maija Holma/Alvar Aalto -säätiö .
Kiinnostus omakotitaloihin on vahvinta PKS-alueen ulkopuolella Uudellamaalla, Oulussa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla. Myyjät ovat kuitenkin heränneet ja yhteydenottojen määrä on noussut merkittävästi toukokuussa. Suurimmat odotukset osakehuoneistokaupan kasvusta ovat Tampereen, Turun, Oulun ja pääkaupunkiseudun alueella sekä yllättäen myös Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla, jatkaa Mannerberg. – Jo tieto epidemian rauhoittumisesta toi liikettä asunnonvaihtajiin. SKVL:n jäsenten välityksellä tehdään Suomessa yli 40 prosenttia vanhojen asuntojen välittäjien kautta tehdyistä kaupoista. rajoitus yleisistä esittelyistä poistui 1.6. 65 Käänne tapahtui toukokuun aikana Asuntokauppa nousee kohisten Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) viides koronapandemian aikainen kysely kertoo ratkaisevasta käänteestä asuntokaupassa toukokuussa. Erityisesti Pohjanmaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla pankit ovat poikkeuksellisen nihkeitä lainanmyönnössään. 36 prosenttia raportoi omakotitalon olevan kiinnostavin, 22 prosenttia kerrostaloasunnon ja 16 prosenttia rivitalon. Esimerkiksi Etelä-Savossa, Kanta Hämeen alueella, Oulussa, Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa sekä Uudellamaalla Porvoon suunnalla ja Hangossa on suurimmat nousut loma-asuntojen kysynnässä. Asuntojen hinnat ovat pysyneet ennallaan. Hyväkuntoinen mökki veden äärellä on selvästi halutuin, jos hintapyyntö on realistinen. Myynti oli jopa normaalia vilkkaampaa. Pohjois-Suomessa myyntikausi on vasta alkamassa kesäkuussa lumen ja tulvien hidastaessa kaupankäyntiä. Alueelliset erot ovat näkyvissä siten, että esimerkiksi Oulussa ja Kainuussa lähes kaikki ovat ottamassa yleisesittelyt käyttöön välittömästi. Ostajat ovat vahvasti liikkeellä Pääkaupunkiseudulla lähes 70 prosenttia välittäjistä raportoi, että ostajia kiinnostavaa myytävää on vähemmän kuin kysyntää. Mökkikaupassa selvää vilkastumista . Perus asunnonvaihtotarve ja vihreään ja valoisaan vuodenaikaan kuuluva vilkas pientaloja loma-asuntokauppa tuovat omalta osaltaan lisää nousua kauppamääriin, toteaa SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. Sama ilmiö on toistunut myös muualla Euroopassa ja USA:ssa kauppamäärät ovat palautumassa nopeaan tahtiin, sitä mukaa kun epidemia hellittää, toteaa SKVL:n Mannerberg. – Asuntokaupassa ei ole enää odotettavissa mitään dramaattisia pudotuksia, ja kaupankäynti on kesän myötä normalisoitumassa kuten jo aiemmin ennustimme. 65 prosenttia kertoo omakotitalojen kysynnän kasvaneen paljon tai jonkin verran. Pankkien alhaiset näkemykset talojen vakuusarvioista vaikeuttavat asuntokauppaa merkittävästi. Nousu huhtikuun lukemista on merkittävä ja erityisesti yli 70-vuotiaiden toimeksiantajien uskallus myydä asuntojaan on noussut selvästi. Myös loma-asuntokauppa on jatkanut selvää vilkastumista toukokuussa. Alueelliset erot kysynnässä ovat melko suuria. ?. T oukokuun lopussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 70 prosenttia SKVL:n yrityksistä, joita Suomessa on yli 400, ja välittäjiä yli 1600 yli 475 toimipisteessä. – Ennusteemme on, että kauppamäärät nousevat edelleen muutaman prosentin jo kesäkuussa. Tästä huolimatta moni välittäjistä on huomannut yksityisesittelyiden olevan tehokkain tapa esitellä asuntoja ja aikoo jatkaa ainakin toistaiseksi samalla mallilla. Pankkien lainananto nihkeää Kyselyn perusteella 44 prosenttia raportoi asuntolainan saannin vaikeutuneen asunnonostajille. SKVL:n jäsenten kokonaiskauppamäärä oli toukokuussa enää noin kahdeksan prosenttia alle normaalin tason. Yleisesittelyrajoitus poistui Koronan aikana käyttöön otettu Kerrostaloasuntojen kauppamäärät toukokuussa. Ostajat ovat edelleen hyvin tarkkoja mökkien sijainnista ja varustelutasosta. – Perinteisesti kevät on muutenkin vilkasta pientalokaupassa, mutta nyt on havaittavissa, että kiinnostus on korkeampaa jonkin verran kasvukeskusten ulkopuolella sijaitseviin hyväkuntoisiin omakotitaloihin, kertoo Mannerberg. Tästä raportoi 70 prosenttia välittäjistä. Välittäjät raportoivat selvän käänteen tapahtuneen ylöspäin ja kaupankäynnin olevan lähes normaalia tai normaalia vilkkaampaa toukokuun lopulla. Alueellisesti nousu ei ole aivan tasaista Suomessa. Omakotitalot halutuimpia Kyselyn perusteella kysytyin asumismuoto on nyt omakotitalo. Pääkaupunkisedulla noin puolet välittäjistä on siirtymässä takaisin yleisnäyttöihin
kysyntää, mutta pidemmällä aikatähtäimellä mahdollinen yksityisen ostovoiman heikentyminen voi heijastua myös viherrakentamiseen. K oronasta huolimatta viheralaan liittyvät suunnitteluja rakennushankkeet etenevät monissa kunnissa toistaiseksi normaalisti. Korona-aikana herännyt innostus pihanhoitoon voi lisätä palveluiden ja tuotteiden. Vaikutukset näkyvät viiveellä Viherympäristöliitossa arvioiKoronapandemian aikana suomalaisten luontosuhde on voimistunut entisestään. Lisäksi hankaluuksia aiheuttavat mahdolliset lomautukset ja sen vaikutukset määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muun muassa rakentamisja kunnossapitotöihin. – Vaikutukset tulevat näkymään viiveellä loppuvuodesta ja tulevina vuosina. Uusien hankkeiden käynnistämisessä ollaan varovaisempia. Viherympäristöliiton toiminnanjohtaja Annina Vuorsalo arvelee, että koronan vaikutukset saattavat näkyä vasta myöhemmin. 66 Vaikutukset tulevat viiveellä Korona näkyy viherrakentamisessa Koronaepidemia on vaikuttanut myös viherrakentamiseen. Viherympäristöliitto on tästä huolissaan
Taimituotannossa on erityisen haastava tilanne kausityövoiman saatavuudessa. Ihmiset ovat lähteneet luontoon esimerkiksi seuraamaan kevään etenemistä. n Pauli Jokinen. Lähimatkailu luontoon on lisääntynyt korona-epidemian aikana. Moni yritys voi joutua lopettamaan toimintansa pysyvästi, tuotteista tulee pulaa ja hinnat nousevat. – Eniten vaikutusta lienee sellaisiin kaupunkilaisiin, jotka normaalisti viettävät vapaa-aikaansa esimerkiksi keskustoissa tai kauppakeskuksissa, mutta myös normaalisti luonnossa ja lähiympäristössä liikkuvien siellä viettämä aika on kasvanut. Puistot ja muut viheralueet ovat keskeinen osa kaupunkisuunnittelua. – Luonnon vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin on tunnistettu jo pitkään, mutta moni on varmasti nyt poikkeustilanteessa havahtunut esimerkiksi viheralueiden stressiä lievittävään vaikutukseen. Luontosuhde voimistunut Koronapandemian aikana suomalaisten luontosuhde on voimistunut entisestään. Lähimatkailussa viheralueiden merkitys korostuu. Vakiintuneen ulkomaisen työvoiman puuttuessa osa tuotannosta voi jäädä toteutumatta. Niillä on suuri merkitys muun muassa elinympäristön viihtyisyyden ja terveellisyyden, hulevesien hallinnan, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden tai kaupunki-ilmaston olosuhteiden säätelyn kannalta. Viheralueet paremmin huomioon Viherympäristöliiton mukaan viheralueet tulisi huomioida paremmin päätöksenteossa ja lainsäädännössä. Liiton mukaan käynnissä olevan maankäyttöja rakennusalain uudistuksen valmistelun yhteydessä oleskeluja piha-alueet tulee nostaa näkyville rakennusten rinnalle rakentamisen ohjausta liittyvissä pykälissä. Pandemian vaikutukset viheralaan ovat moninaisia ja vaihtelevat myös viheralan sisällä. Työtapoja on jouduttu muuttamaan ja töitä on siirretty mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksien päähän, mutta monissa alan töissä se ei ole mahdollista. 67 Vaikutukset tulevat viiveellä Korona näkyy viherrakentamisessa – Rakennusten ja yhtiömuotoisten talojen pihojen lähiympäristöt ja pihat, mukaan lukien myös kattopuutarhat, ovat olennainen osa rakennetun ympäristön viheraluekokonaisuutta. – Rakennusten ja yhtiömuotoisten talojen pihojen lähiympäristöt ja pihat, mukaan lukien myös kattopuutarhat, ovat olennainen osa rakennetun ympäristön viheraluekokonaisuutta. Lisäksi liiton mukaan maankäyttöja rakennuslakiin sekä -asetuksiin tulisi lisätä erityissuunnittelijaksi maisemarakentamisen suunnittelija. daan, että suunnittelutyössä koronan vaikutukset näkyvät viiveellä ja tähän saakka työtilanne on ollut hyvä. Esimerkiksi ekologisten yhteyksien ja viheralueiden kytkeytyvyyden turvaaminen on tärkeää ilmaston muuttuessa ja lajien siirtyessä. Tällä hetkellä on ratkaisevaa, kuinka hyvin kotimaasta saadaan kyvykästä kausityövoimaa ja saadaanko ulkomailta kausityöntekijöitä Suomeen. Kevään ja kesän taimitoimitukset hoidetaan, mutta työvoimapula voi aiheuttaa hankaluuksia tulevien vuosien tarjontaan. – On tärkeää huomioida ja turvata viherrakenteen kokonaisuus esimerkiksi maankäytön suunnittelussa kaikilla mittakaavatasoilla ja hallintorajat ylittäen. Viheralueiden suunnittelu on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Lähiympäristössä ja ulkoillessa vietetyn ajan lisääntyminen näkyy myös luontoaiheisten some-päivitysten kasvuna. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään laadullisesti ja sisällöllisesti, tulee pihojen suunnittelijalta vaatia erityissuunnittelijan pätevyyttä. Joitain suunnitteilla olleita projekteja on kuitenkin jo keskeytetty odottamaan, miten yleinen taloustilanne kehittyy. – Yhtiömuotoisten talojen ja rakennusten pihojen suunnittelu erityisesti tiivistyvässä kaupunkiympäristössä vaatii erityisasiantuntijuutta ja ammatillista osaamista, jota on maisema-arkkitehdin sekä maisemasuunnittelun koulutuksen käyneillä. Ikävää on ollut kuulla lisääntyneen käytön lieveilmiöistä, kuten roskaamisen lisääntymisestä ja luvattomasta tulenteosta
Poikkeustilanteen vaikutukset näkyvät kiinteistöja rakentamisalalla, ja erityisesti rakentamiseen ne voivat iskeä laajamittaisesti. Ehdotettu malli on RAKLIn mukaan vaikutuksiltaan nopea ja tehokas. Vuoden alusta on voitu myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2022. Tämän tukimuoto on RAKLIN mielestä laajennettava myös vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon. Malli kattaa kaikki koronavirusepidemiasta aiheutuvat vuokranalennustilanteet. E lvytystoimenpiteitä ovat vuokratuki kriisistä kärsiville yrityksille, vähähiilisyyttä edistävät investoinnit, asuntotuotannon vauhdittaminen, kokeilulain käyttöönotto kaavaja tonttituotannon tehostamiseksi sekä infrahankkeiden nopea käynnistäminen. Asuntotuotannon aloitukset RAKLI muistuttaa, että asuntorakentamisen työllistävä vaikutus on merkittävä. Välineillä tuetaan vähähiilistä täydennysrakentamista ja vähennetään tilojen vajaakäytöstä aiheutuvia taloudellisia ja ilmastollisia haittoja kiertotaloustavoitteiden mukaisesti. – Nyt olisi hyvä aika ottaa käyttöön esimerkiksi kokeilulaki kiinteistönomistajan kaavanvalmistelusta, joka parantaa asuntotuotannon edellytyksiä kaupunkien kestävän kasvun tarpeisiin, toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. – Yksi keskeisimmistä elvytystoimenpiteistä tällä saralla on energiatehokkuustavoitteita edistävän korjausrakentamisen tukeminen, jonka työllistämisvaikutus on merkittävä, RAKLI painottaa. Nyt olisi hyvä aika ottaa käyttöön esimerkiksi kokeilulaki kiinteistönomistajan kaavanvalmistelusta, joka paran– Tuet ja investoinnit on nyt kohdistettava pikaisesti toimiin, joilla tuetaan työllisyyttä, kriisistä kärsiviä yrityksiä sekä edesautetaan talouden palautumista epidemiasta. Tuen suuruuden arviointi on ulkoistettu valtiolta vuokralaisten ja vuokranantajien neuvotteluihin. Merkittävä este on kuitenkin puute rakentamiskelpoisista tonteista alueilla, joilla on kysyntää. Markkinaehtoisilla toimijoilla on edelleen halukkuutta investoida vuokra-asuntoihin ja runsaasti näiden rakennuttamiseen allokoituja pääomia. 68 RAKLI: Vuokratuki, investoinnit, infrahankkeet... Rajojen kiinniolon jatkuessa on työvoiman työmatkaliikenne sallittava muun muassa Baltiasta. Ruotsin esimerkki tukimalliksi RAKLI kannattaa Ruotsin esimerkin mukaista tukimallia, jossa kiinteistönomistajille korvataan takautuvasti osa vuokranalennuksista aiheutuvista tulonmenetyksistä. n – Yksi keskeisimmistä elvytystoimenpiteistä tällä saralla on energiatehokkuustavoitteita edistävän korjausrakentamisen tukeminen.. – Kaavoituksen ja lupamenettelyjen työkalupakkiin on tuotava välineitä, jotka tehostavat kaavaja tonttituotantoa kasvualueilla sekä sujuvoittavat kaavaja lupaprosesseja. Kiinteistöja rakentamisalan elvytystoimenpiteet RAKLI on laatinut ehdotuksen elvytystoimenpiteistä koronakriisin vaikutusten minimoimiseksi kiinteistöja rakentamisalalla. – Tuet ja investoinnit on nyt kohdistettava pikaisesti toimiin, joilla tuetaan työllisyyttä, kriisistä kärsiviä yrityksiä sekä edesautetaan talouden palautumista epidemiasta. Lisäksi tuen korottaminen 50 prosentilla määräajaksi on tärkeää.. Myös työvoiman liikkuvuus on Raklin mukaan varmistettava myös poikkeustilanteessa. taa asuntotuotannon edellytyksiä kaupunkien kestävän kasvun tarpeisiin, toteaa kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Raidehankkeet ja maankäyttö Raidehankkeilla on välittömiä työllistäviä vaikutuksia, ja ne luovat RAKLIn mukaan edellytyksiä pitkäaikaiselle ja pysyvälle kasvulle. Työvoiman liikkuvuus RAKLIN mielestä on myös tärkeää varmistaa, että koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtävät rajoitustoimet eivät estä työvoiman liikkuvuutta. Raidehankkeet mahdollistavat myös kaavavarannon ja tonttituotannon lisäämisen liikenteellisesti hyviltä paikoilta. – Ehdotamme myös asetuksessa vaaditun energiatehokkuuden parantamisen tason laskua viidellä prosentilla, jotta mahdollisimman moni hanke käynnistyisi. Myös maankäytön suunnittelu pitää tehdä joustavammaksi. – Tukitoimia pohdittaessa on hyvä muistaa, että vielä vuosi sitten rakennusalalla elettiin suhdannehuippua ja vuokra-asuntohankkeiden toteutumisen esteenä oli rakentamisen korkea kustannustaso ja rakennuskelpoisten tonttien riittävä saatavuus. Tällä turvataan edellytyksiä niin vuokranantajille kuin vuokralaisille liiketoiminnan jatkamiseen. Vähähiilisyyttä vauhditetaan Panostamalla kiinteistöja rakentamisalan vähähiilisyyttä edistäviin investointeihin voidaan edesauttaa niin lyhyemmän aikavälin työllisyystavoitteita kuin pitkän aikavälin ilmastotavoitteita
Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuo mas Viljamaa analysoi tulosten kuvastavan sitä, että keskustelu liikehuoneistojen vuokranmaksuvaikeuksista koskee erityisesti suuria vuokranantajia ja esimerkiksi kiinteistöalan yrityksiä. Tyypillinen vuokraliikehuoneiston vuokralainen yksityiselle vuokranantajalle on palvelualan vuokralainen, kuten parturikampaaja tai kauneudenhoitoalan yrittäjä. Lähes puolet vastanneista liikehuoneistojen vuokranantajista omistaa yhden liikehuoneiston. Reilu kolmannes yksityisistä vuokranantajista vuokraa pientä Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaan mukaan on olennaista, että yrittäjät saavat tukea rajoitustoimien aiheuttamista häiriöistä. liikehuoneistoa palvelualan yrittäjälle. n Kati Wikström Koronan vaikutukset yksityisille vuokranantajille Tuki suoraan yrittäjälle?. Tämä selviää Suomen Vuokranantajien huhtikuussa toteuttamasta kyselytutkimuksesta koronavirusepidemian vaikutuksista yksityisille vuokranantajille. Noin 87 prosenttia vastanneista omistaa viisi liikehuoneistoa tai vähemmän. 69 S uora koronatuki yrittäjille on yksityisen vuokranantajan ykköstoive lievittämään liikehuoneistojen ongelmia. Joustoja maksuaikaan Lähes puolet vastanneista näkee, että paras tapa auttaa tilanteessa on suora julkinen tuki yrittäjille, jotta poikkeustilanteen yli päästään. Kyselyn mukaan yksityinen vuokranantaja on pienvuokranantaja myös liikehuoneistojen vuokrauksessa. Viljamaa kertoo, että lähes 30 prosenttia vastanneista on jo tehnyt maksusuunnitelmia vuokralaisten kanssa ja halua yhteistyöhön sekä ratkaisuihin löytyy. – Yksityishenkilöinä toimivien vuokranantajien rooli liiketilojen vuokraamisessa on verraten pieni. – Pitää ymmärtää, että varsinkin pienvuokranantajilla on hyvin erilaisia tilanteita sekä mahdollisuuksia joustaa. Kyselyyn vastasi yli 2200 yksityistä vuokranantajaa, joista vain kahdeksan prosenttia ilmoitti vuokraavansa myös liikehuoneistoja. Noin puolet kyselyyn vastanneista liikehuoneistojen vuokranantajista on ollut yhteydessä vuokralaiseensa, mikä kertoo hyvästä kommunikaatiosta pienvuokranantajien ja vuokralaisten välillä. Jos vuokranantaja itse on esimerkiksi joutunut lomautetuksi, voivat mahdollisuudet joustaa vuokrassa olla todella pienet, vaikka halua siihen olisikin, Viljamaa sanoo. Olennaista kuitenkin on, että yrittäjät saavat tukea rajoitustoimien aiheuttamista häiriöistä, jotta yritystoiminta voi jatkua ja maksujärjestelyjä pystytään tekemään, painottaa Viljamaa. Liikehuoneistojen yksityiset vuokranantajat toivovat julkiselta sektorilta tukea ensisijaisesti suoraan ongelmissa oleville yrittäjille. Kuva: Suomen Vuokranantajat ry Reilu kolmannes yksityisistä vuokranantajista vuokraa pientä liikehuoneistoa palvelualan yrittäjälle. Noin 40 prosenttia yksityisistä vuokranantajista esittää suoraa tukea vuokranantajille, jolla voisi korvata esimerkiksi puolet vuokrasta. – Pääsääntöisesti mahdollisuuksia joustaa esimerkiksi vuokranmaksun aikataulussa löytyy: vain noin kymmenen prosenttia vastanneista vuokranantajista sanoo, etteivät he pysty joustamaan vuokrissa. – Nyt tarvitaan toimenpiteitä kaikilta sektoreilta, jotta kriisistä päästään yli
Paristojen käyttöikä on kuitenkin noin kymmenen vuotta. – Jos esimerkiksi joltakin asukkaalta jää muuton yhteydessä avain palauttamatta tai se katoaa muuten, voidaan lukijaan lähettää etänä tieto estettävästä avaimesta. Myös lukkoseppä voi käydä viemässä tiedon lukoille; näin varmistetaan, että avain on nopeasti poistettu kaikista lukoista. 70 Turvataso pysyy korkealla ja käyttökustannukset pienenevät Nykylukot osaavat välittää tietoa Entistä useampi taloyhtiö valitsee oviinsa sähköisen tai sähkömekaanisen lukituksen. Avaimen työntöliike tuottaa tarvittavan energian avaimelle ja lukolle. Itse lukitus ei tarvitse toimiakseen paristoja tai kaapelointia, mutta lukija tarvitsee internet-yhteyden. Paristokäyttöisissä lukitusjärjestelmissä avainten paristot pitää vaihtaa ajoittain. n Juhani Karvonen. Avaimen käyttöä voidaan seurata, mutta järjestelmän tarkoitus ei ole kytätä asukkaiden menemisiä tai tulemisia, vaan luoda asumismukavuutta. Tämän jälkeen kaikki avaimet, jotka käytetään lukijassa kuljettavat poistotietoa lukoille. Kuva: Sakari Piippo lukituksen uusimiseen varaudutaan ajoissa, osassa taloyhtiöistä päätetään mennä entisellä lukituksella eteenpäin, Koskela tietää. – Toisaalta niiden suhteen ei ole riskinä patenttisuojan laukeaminen. Molemmissa järjestelmissä on sisäänrakennettu kommunikaatioverkko, jonka ansiosta lukot ja avaimet opettavat toisiaan. Huolettomimpia ovat sähkömekaaniset iLOQja PULSE-lukot, koska niissä ei tarvita paristoja. Joissakin vanhemmissa avaimissa patenttisuoja on jo loppunut, jonka jälkeen avain on kopioitavissa millä tahansa pikasuutarilla. Sillä taloyhtiö varmistaa sen, ettei sen tarvitse missään tilanteessa sarjoittaa kaikkia kiinteistön lukkoja uudestaan. Energia avaimen työntöliikkeestä Sekä sähköiset että mekaaniset lukot ovat lähes huoltovapaita. Mitä isompi taloyhtiö on, sitä todennäköisemmin se hankkii sähköisen vaihtoehdon. iLOQ ja PULSE välittävät tietoa Tänä päivänä paljon käytettyjä lukitusratkaisuja ovat iLOQ S5 ja Abloy PULSE. Lukon uudelleenohjelmointi vie pari sekuntia per lukko, Koskela selvittää. Aloituskustannuksiltaan sähköinen lukitus on kolminkertainen verrattuna mekaaniseen lukitukseen. – Sähkömekaanisella lukituksella taloyhtiö varmistaa sen, ettei sen tarvitse missään tilanteessa sarjoittaa kaikkia kiinteistön lukkoja uudestaan. Yleisavaimen tai muun avaimen katoaminen ei tuota taloyhtiölle suuria kustannuksia. Patenttisuojien laukeaminen tiedostetaan osassa taloyhtiöistä ja Avaimen käyttöä voidaan seurata, mutta järjestelmän tarkoitus ei ole kytätä asukkaiden menemisiä tai tulemisia, vaan luoda asumismukavuutta. Jos avain katoaa, ei ovien lukkoja tarvitse enää sarjoittaa, joka puolestaan alentaa käyttökustannuksia ja turvataso pysyy korkeana. Sentoja tilataan taloyhtiöihin edelleen. – Patenttisuojien laukeaminen tiedostetaan osassa taloyhtiöistä ja lukituksen uusimiseen varaudutaan ajoissa, osassa taloyhtiöistä päätetään mennä entisellä lukituksella eteenpäin. Kerrostalon porraskäytävän oveen voidaan asentaa lukija, joka välittää tarvittaessa tiedot avaimille edelleen jaettavaksi. M yös isot vuokrataloyhtiöt suosivat sähköisiä lukkoja niiden pidemmän elinkaaren takia, sanoo Itä-Helsingin Lukko Oy:n toimitusjohtaja, lukkoseppämestari Katri Koskela. Itä-Helsingin Lukko Oy:n toimitusjohtaja, lukkoseppämestari Katri Koskela näkee taloyhtiöille hyvänä ratkaisuna sähkömekaanisen lukituksen. Yleisavaimia katoaa monesti suurten remonttien, esimerkiksi linjasaneerausten yhteydessä. Sen jälkeen avaimia on mahdoton jäljittää. Jos asukkaalta katoaa avain, hän tekee ilmoituksen isännöitsijälle. Avaimia ei voi kopioida järjestelmän ohi, mikä tekee lukituksen erittäin turvalliseksi ja turvataso myös pysyy korkeana, Koskela sanoo. – Lukot tarvitsevat silloin tällöin öljyämistä ja avaimet puhdistamista. Väärinkäytöksissä avaimen käyttöä voidaan kuitenkin jäljittää tietyin rajoituksin. – Yhden yleisimmän lukon Abloy Senton patenttisuoja loppuu vuonna 2026 ja saman valmistajan Protec 2:sen suojaus vanhenee vuonna 2030
Mikäli verkko toimii ulkona hyvin, mutta sisällä pätkii, uusiin ikkunoihin on syytä laittaa antennilasit. Pihla on tehnyt lasin kehittämisessä yhteistyötä Stealthcase Oy:n kanssa. – Jos netti ei lataa kunnolla tai videot pätkivät, on se tietysti vähintään inhottavaa. Joissakin kerrostaloissa mobiilisignaalin kuuluvuus sisätiloissa on ollut niin heikko, että asukkaat ovat joutuneet puhumaan puheluita parvekkeella. – Etenkin kaupunkien keskustoissa kerrostalot saattavat sijaita hyvin lähellä toisiaan, jolloin signaalit saatavat välittyä asuntoihin vain yhdeltä sivulta. Jos signaalit tulevat tietystä suunnasta tänä päivänä, voi olla että tulevaisuudessa signaali tulee eri suunnalta esimerkiksi verkkorakentamisen tai operaattorimuutoksien takia. Jokaisessa huoneessa tulisi Stenholmin mukaan olla vähintään yksi antennilasi huolimatta siitä, mikä huoneen käyttötarkoitus on. Mobiililaitteet toimivat sujuvasti, eikä yhteys pätki. Parhaan signaalinläpäisyn varmistamiseksi kannattaa laittaa antennilasit kaikkiin asunnon ikkunoihin. Ikkunoiden sälekaihtimetkaan eivät ole esteenä signaalien kululle. N ykyaikaisissa ikkunoissa on selektiivilasit, joissa käytetään metallipinnoitetta paremman lämmöneristävyyden saavuttamiseksi. Lämmöneristävyyden parantuminen on kuitenkin heikentänyt mobiilisignaalin kuuluvuutta. Signaalien heikkous ei yleensä täysin mobiililaitteiden käyttöä estä, mutta esimerkiksi netin toiminta saattaa tökkiä, sanoo markkinointipäällikkö Lauri Stenholm Pihlalta. 71 Pihlan ikkunan rakenne ei blokkaa signaaleja Antennilasi takaa kuuluvuuden Uusi ikkuna voi toimia myös antennina, joka mahdollistaa signaalien pääsyn sisälle asuntoon. Antennilasi tuo kuuluvuuden niihinkin asuntoihin, joissa asukas joutuisi muuten kenties käyttämään puhelintaan vaikkapa parvekkeella. Siksi Pihla kehitti ikkunan, jossa on antenni itsessään. n Juhani Karvonen. Mitä tehokkaampi lämmöneristys ikkunassa on, sitä enemmän se blokkaa signaaleja, koska selektiivilaseja on ikkunassa enemmän. – Metallipinnoite joko estää tai hidastaa signaalien pääsyn sisätiloihin, mikä puolestaan aiheuttaa mobiililaitteiden pätkimistä. Kuva: Pihla – Metallipinnoite joko estää tai hidastaa signaalien pääsyn sisätiloihin, mikä puolestaan aiheuttaa mobiililaitteiden pätkimistä. – Yrityksen ja antennilasin teknologian taustalla on henkilöitä, jotka ovat olleet aikanaan töissä Microsoftilla ja Nokialla matkapuhelinten antenniteknologian kehityksessä, sanoo Stenholm
Oomi Energia aloitti huhtikuussa Suomen kolmanneksi suurin Valtakunnalliseen sähkönmyyntiin ja aurinkopaneelija sähköautonlatausratkaisujen tarjoamiseen keskittynyt Oomi Energia aloitti toimintansa huhtikuun alussa. Perustajayritysten asiakkaiden voimassa olevat sähkösopimukset säilyvät ennallaan, samoilla hinnoilla ja ehdoilla. Vantaan ja kymmenen muun energiayhtiön yhteinen Oomi on Fortumin ja Helenin jälkeen Suomen kolmanneksi suurin. Uuden yrityksen toimintaan kuuluvat sähkön myynti, aurinkopaneeliratkaisut sekä ratkaisut sähköautojen lataamiseen. Yritysmyyntiä ja asiakaspalvelua pystytään hoitamaan paikallisesti ympäri Suomea. n Kati Wikström. Oomi Energian idea on Oksasen mukaan yksinkertainen. – Ymmärrämme asiakkaidemme arkea ja tarjoamme koko Suomelle edullista sähköä, hyödyllisiä palveluita sekä ihmislähtöistä asiakaspalvelua. Oomi Energia oli heti ensimmäisestä päivästään alkaen Suomen kolmanneksi suurin sähkönmyyjä ja sillä oli toimintansa aloittaessaan noin 420 000 asiakasta. Oomi Energian toimitusjohtaja Tuomas Oksanen kertoo uuden yrityksen saaneen alkunsa sen omistajien huomiosta Suomen yhä kasvavasta digitalisoitumisesta ja sitä kautta asiakkaiden energiantarpeiden muuttumisesta. Itse nimi on uudissana ja toivomme sen saavan merkityksensä tekojemme kautta, summaa Oksanen. 72 A siakaskokemukseen ja vetovoimaisiin hintoihin satsaavan Oomi Energian voimavarana ovat sen yhdentoista perustajayrityksen mukanaan tuoma vankka kokemus niin energia-alasta kuin asiakkaiden arjesta kautta Suomen. Asiakkuus siirtyy automaattisesti Oomi Energialle. Kuva: Oomi Energia Oomi Energia on keskittynyt valtakunnalliseen sähkönmyyntiin ja aurinkopaneelisekä sähköautonlatausratkaisujen tarjoamiseen. Yhdistämällä voimamme saimme ison ja tehokkaan koneiston, jonka avulla pystymme pitämään toiminnan laajana ja tehokkaana. Oomi Energian toimitusjohtaja Tuomas Oksanen kertoo uuden yrityksen ymmärtävän asiakkaiden arkea ja tarjoavan koko Suomelle edullista sähköä. ”Iso ja tehokas koneisto” – Lupaamme, että asiointi kanssamme on kaikille asiakkaillemme aina helppoa, selkeää ja sujuvaa, vakuuttaa Oksanen. – Kiinteistöille pystymme tarjoamaan koko energiasektorin tarjoaman yhdellä oven avauksella. – Tällä tavalla järjestäytymällä voimme palvella kustannustehokkaammin ja paremmin, yhdistämällä voimamme. Tavoitteena on yrityksen mukaan erottua kilpailijoista ylivoimaisella asiakaspalvelukokemuksella ja vetovoimaisilla hinnoilla. Oomi Energian perustajayritykset ovat Lahti Energia, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia, Vantaan Energia sekä Oulun Sähkönmyynti Oy ja sen osakkaat: Oulun Energia, Tornion Energia, Haukiputaan sähköosuuskunta, Raahen Energia, Rantakairan Sähkö ja Tenergia. Uuden yrityksen toimintaan kuuluvat sähkönmyynti, aurinkopaneeliratkaisut sekä ratkaisut sähköautojen lataamiseen
www.hevosmaailma.. www.hevosmaailma.. www.luontaisterveys-lehti.. Kesäpäivien parhaisiin lukuhetkiin Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.antiikkijataide.. www.luontaisterveys-lehti.?. www.antiikkijataide.
Lisää kasvutilaa parvekkeelle saa nikkaroimalla seinähyllyjä sekä istuttamalla riippuvia kasveja amppeleihin tai kasvattamalla köynnöksiä tukea vasten ylöspäin. 74 Kesäkukat kukkivat tauotta keväästä syksyyn Kukkaloistoa parvekkeelle Parvekkeestaan voi helposti tehdä viherkeitaan keskelle kaupunkia. – Kesäkukkia voi kasvattaa niin kerrostalossa kuin omakotitalossa ja loman ajaksi ne voi napata mukaan mökille. Siksi ei olekaan vaikea ymmärtää, miksi kesäkukat ovat niin suosittuja, sanoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula Eurasta Satakunnasta. Lasitetulla parvekkeella olosuhteet ovat kuin kasvihuoneessa, ja viljelykausi voi kestää kuukausia avoparveketta kauemmin. Parvekeviljely on helppoa ja sopii aloittelevallekin viherpeukalolle. Valitse kasvi valon mukaan Muutamalla yksinkertaisella vinkillä välttää ruukkuistutus. Pitää vain valita kasvit niiden kasvuolosuhteiden mukaan, hankkia hyvää multaa sekä muistaa lannoittaa ja kastella kasveja säännöllisesti. Kesäkukat kukkivat tauotta keväästä syksyyn. P ienelläkin parvekkeella voi kasvattaa monenlaista kaunista ja myös hyödyllistä, jos tekee sinne keittiöpuutarhan
– Kukat tekevät parvekkeesta ihanan vehreän rentoutumispaikan ja höytykasveilla sinne syntyy ikioma keittiöpuutarha. Myös portulakan meheviin lehtiin varastoituu vettä, minkä ansiosta se kestää lämpöä ja kuivuutta paremmin kuin muut kesäkukat. 75 Aurinkoa kaipaavat • kehäkukka • marketta • petunia • pelargoni • timanttikukka • tulikruunu • tuoksupielus • tähtisilmä • silkkitassu • verbena • olkikukka Varjossa viihtyvät • ahkeraliisa • begonia • daalia • kesäsypressi • koristekaali • lumihiutale • muratti • orvokki • risiini • verenpisara Kylmyyttä sietävät • hopeavillakko • lumihiutale • kesäsypressi • muratti • koristekaali • orvokki • leijonankita • neilikka – Kesäkukkia voi kasvattaa myös kerrostalon parvekkeella. Kastelua helpottaa multa, jossa on mukana biohiiltä. Loman ajaksi ne voi napata mökille mukaan. Ilman lannoitusta kesäkukkien kasvu pysähtyy ja kukinta hiipuu. Suurin osa kesäkukista viihtyy auringossa tai paikassa, johon paistaa edes osan päivää aurinko. Varastolannoitukseen soveltuvat vain hidasliukoiset luomulannoitteet, kuten kanankakka. kaali kasvattavat kauniin lehdistön varjon istutuksissa, Kerttula vinkkaa. Täydessä varjossa monien lajien kukinta jää heikoksi. Jos kasvin lehdet ovat nukkapintaiset, kuten hopeakäpälällä, tai vahapintaiset lehdet, kuten timanttikukalla, ne haihduttavat vähemmän vettä ja pärjäävät sen vuoksi paremmin paahteessa. ten näivettymisen ja saa nauttia kukkaloistosta koko kesän. Siksi kannattaa suosia altakasteluruukkuja ja -altaita, joissa vettä on varastossa useamman päivän tarpeeseen. Kuuma eteläparveke tai muuten paahteinen kasvupaikka on haastava. Pelargoni nauttii auringosta ja jaksaa sen voimalla kukkia pitkään. Pitää valita oikea kukka oikeaan paikkaan. Suurin osa viihtyy auringossa tai paikassa, johon edes osan päivää paistaa aurinko. Juuret kasvavat vähitellen kiinni lannoiteosioon ja hakevat sieltä ravinteita tarpeensa mukaan. – Helpoin tapa huolehtia kesäkukkien lannoittamisesta on tehdä niille istutuksen yhteydessä varastolannoitus. Kuihtuneet kukat pitää nyppiä pois. Satunnaisesta mullan kuivumisesta toipuvat varmimmin amppeliolkikukka ja samettikukka. Kasvien hoitaminen on kaiken lisäksi mukavaa puuhaa, Riikka Kerttula sanoo. Auringossa kukat tarvitsevat runsaasti kastelua. Kun keskikesällä leikkaa kaikki varret viiden sentin mittaisiksi, orvokki rupeaa kukkimaan uudestaan parissa viikossa ja kukkii pitkälle syksyyn.. Lannoituksen puute näivettää kasvit Oikean kasvivalinnan ja säännöllisen kastelun jälkeen seuraavaksi tärkeintä kesäkukkien hoidossa on riittävä lannoitus. – Paahteisella parvekkeella kukka voi kuolla päivässä, jos siltä loppuu vesi. – Kyllä varjoonkin löytyy kukkijoita, vaikka niitä onkin selvästi vähemmän kuin auringossa viihtyviä. Muuten orvokki kehittää siemeniä ja suuntaa voimavaransa kukkimisen sijaan niihin. Huonokuntoiset kasvit ovat alttiita lisäksi tuholaisten hyökkäyksille. Esimerkiksi ahkeraliisa, begonia, lumihiutale ja verenpisara kukkivat vähäisemmässäkin valossa. Toinen vaihtoehto on lannoittaa kesäkukkia kasteluveteen lisättävillä lannoitteilla koko kesän ajan. Kastelun jälkeen biohiili imee itseensä vettä ja luovuttaa sitä kasville mullan kuivuessa, Kerttula sanoo. Lisäksi erilaiset heinät, kesäsypressi, muratti ja koriste– Kesäkukat saa kukoistamaan ja kukkimaan, kun muistaa kolme tärkeää seikkaa. Varastolannoituksessa istutettujen taimien väliin tehdään multaan kuoppa, johon lannoite annostellaan pakkauksen ohjeen mukaan. n Liisa Airaksinen Orvokki viihtyy myös varjossa ja sietää kylmyyttä. Varastolannoitteesta riittää ravinteita koko kesän kasvulle eikä lannoituksesta tarvitse sen koommin kantaa huolta, Kerttula opastaa. Kukkia pitää myös kastella säännöllisesti ja lannoittaa riittävästi, sanoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula
Hyvinvointikampuksen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut palvelutalojen rakennuttaja Tyvene Oy:n johtama yhteenliittymä Järvenpään kaupungin ja Eläkeläisneuvoston kanssa. Tulevaisuudessa liikenteen kasvu keskittyy pitkälti samoille rataosille, joilla on jo nyt paljon liikennettä ja välityskykyhaasteita. Kampushankkeen kaavaja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Siren Arkkitehdit Oy. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n (Asokodit) rakennuttama 40 huoneiston asumisoikeuskohde on valmistunut Järvenpään hyvinvointikampukselle. Järvenpäässä osoitteeseen Lääkärinkuja 5 valmistunut kerrostalo sijaitsee Pöytäalhon kaupunginosassa. Asumisoikeusasunnot ovat kooltaan yksiöistä neliöihin. Järvenpään hyvinvointikampuksella on panostettu asukkaiden yhteisöllisyyteen . Liiketoiminta tarjoaa S-Pankki-brändin alla säästämisen ja sijoittamisen palveluita kuluttaja-asiakkaille. S-Pankin Varallisuudenhoito hallinnoi viime vuoden lopussa 9,1 miljardin euron asiakasvarallisuutta ja S-Pankkija FIM-rahastoihin tehtiin markkinoiden neljänneksi eniten nettomerkintöjä. 76 Rataverkon pullonkaulat selvitetty . – S-Pankki lähti varainhoitoon vuonna 2013 ostamalla FIMin. Jo nykytilanteessa on useita rataosia, joilla esimerkiksi kahden tunnin päivittäisen työraon löytäminen on mahdotonta. S-Pankki ostaa Fennian kiinteistösijoituspalvelut . Esteetön piha-alue on asukkaiden yhteisessä käytössä. Tavaraliikenteen kasvuennusteet ovat hyvin maltillisia. Yhteenliittymän muodostavat Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (Asokodit), Diakonissalaitos, Hoiva Oy ja rakennusliike Jatke Uusimaa Oy. Kortteliin rakennetaan ympärivuorokautinen päiväkoti ensi vuoden aikana. Hyvinvointikampuksessa on huomioitu erityisesti ikäihmiset, joiden toiveet yhteisistä aktiviteeteistä ja virikkeistä huomioitiin jo suunnitteluvaiheessa. Välityskyvyn niukkuus rajoittaa alueellisen lähiliikenteen käynnistymistä uusilla kaupunkiseuduilla. S-Pankki ostaa vakuutuskonserni Fennian varainhoitoja kiinteistösijoituspalvelut. Lähellä sijaitsevat myös terveyskeskus, apteekki ja päivittäistavarakauppa. Kaukoliikenteessä myös ennusteisiin sisältymättömien kasvunäkymien voidaan olettaa kohdistuvan rataosille, missä kasvua on joka tapauksessa. Tarkastelu keskittyi pitkälti ratakapasiteetin riittävyyteen pääväyläverkolla. Henkilöliikenteen välityskyvyn kannalta haastavimpia rataosia on Etelä-Suomessa erityisesti Pääradalla. Liikenteen kasvu keskittyy pitkälti jo ennestään kuormittuneille rataosille. Yrityskaupassa Fennia-konserniin kuuluvien Fennia Varainhoito Oy:n ja Fennia Kiinteistöt Oy:n liiketoiminta siirtyy osaksi S-Pankin Varallisuudenhoitoliiketoimintaa. Tavaraliikenteelle ongelmallisia osia löytyy erityisesti pohjoisesta ja idästä. Eläkeläisneuvosto osallistui vahvasti hanketyöskentelyyn. Asokotien rakennuttama kohde sijaitsee Järvenpään hyvinvointikampuskorttelissa, jonka tavoitteena on yhdistää eri ikäisiä ihmisiä yhteisölliseen ja virikkeelliseen asumiseen. Väylävirasto on selvittänyt rataverkon välityskykyä ja sen haasteita nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Ennusteisiin sisältymättömät kasvunäkymät huomioitu Nykytilanteessa haastavimpia osuuksia ovat Päärata Helsingistä Tampereelle, Rantarata Helsingistä Kirkkonummelle, Tampere–Jyväskylä -rataosa, yhteysvälit Luumäeltä Imatralle ja Vainikkalaan sekä rataosien Ylivieska–Oulu, Ylivieska-Iisalmi–Kontiomäki ja Kontiomäki– Oulu muodostama kokonaisuus. Tavaraliikenteen ennustaminen on Väyläviraston mukaan kuitenkin haasteellista ja isoja muutoksia kuljetustarpeissa saattaa tapahtua suhteellisen nopeasti. Yhteisöllisyyteen on panostettu monin tavoin. FIM-brändin alla tarjotaan palveluita institutionaalisille sijoittajille sekä yksityispankkiasiakkaille. Lisäksi HSL-alueen lähiliikenteeseen on ennustettu voimakasta kasvua. Liikenteen kasvu aiheuttaa haasteita myös kunnossapidon tarvitsemien työrakojen järjestämiseen. Keskeiselle paikalle vain kilometrin etäisyydelle rautatieasemasta ja kaupungin keskustasta valmistuneet asunnot on kaikki myyty. Asukkaat muuttivat uusiin asumisoikeusasuntoihin huhtikuun lopussa. Hyvinvointikampuksella toimii muun muassa korttelitupa asukkaiden tilaisuuksia varten sekä ravintola, joka tarjoaa ruokapalvelua kaikille alueen asukkaille. Vuoteen 2030 mennessä junamäärien on ennustettu kasvavan erityisesti Pääradalla Helsinki–Tampere -välillä sekä Helsinki–Lahti -välillä. S-Pankin hallinnoitavaksi siirtyy kaupassa 2,1 miljardia euroa uutta asiakasvarallisuutta.. Siitä lähtien olemme panostaneet määrätietoisesti liiketoimintaan ja tätä nykyä huolehdimme satojen tuhansien suomalaisten sijoituksista rahastojemme avulla, S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula sanoo
Suositusta on julkaistu vuosikymmenten ajan ja se toimii alalla yleisesti ohjenuorana. Osakas vastaa taas huoneistonsa sisäosista, lukuun ottamatta yhtiön vastuulle kuuluvia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä. kannattavuusselvitys, jossa pyritään tunnistamaan ESA:n satelliittien välittämän datan mahdollinen höyty kaupunkien suunnittelussa ja kehittämisessä. – Läheskään aina asianosaisille ei ole selvää, kenen vastuulle korjaaminen kuuluu ja kuka korjaukset maksaa, Päivärinne huomauttaa. Tontit sijaitsevat Aviapoliksen ytimessä, tulevan ratikan varrella. Päivärinne on ollut asiantuntijana mukana laatimassa sisältöä uuteen Taloyhtiön vastuunjako -verkkopalveluun. Tutkimuskumppanina on VTT. 77 Uusi tietopankki avaa taloyhtiön kunnossapitovastuita . – Yleisiä osakkaiden asunnoissa ilmeneviä vaurioita tai vikoja ovat esimerkiksi hanavuodot, kosteusvauriot, ikkunaja oviviat, seinähalkeamat, kylmät seinät ja ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat. Suomessa ei ole aiemmin tehty vastaavaa tutkimusta. Yleisesti tiedetään kuitenkin vähän siitä, mikä merkitys luonnon läheisyydellä on ihmisten ostopäätöksiin ja alueiden arvostukseen, tutkimushankkeen vetäjä, kaupunkikehitysjohtaja Jukka Kettunen A-Insinööreistä sanoo. Hankkeessa selvitetään ESA:n satelliittien välittämän datan avulla kaupunkien viheralueiden, kuten puistojen, nurmikenttien, metsikköjen ja merenrannan yhteyttä asuntojen arvoon. Kysymyksiä on loputtomasti. – Tietotie 9:n osalta asemakaavan on tarkoitus olla toteava, kun taas Tietotie 11:n osalta se mahdollistaa tulevan kehittämisen. Palvelun esimerkkitapauksissa painotetaan juridisesti kestävän tulkinnan lisäksi käytännön toimintaohjeita taloyhtiön isännöitsijälle ja hallitukselle. Maksullinen palvelu päivittyy säännöllisesti ja toimii osoitteessa www.vastuunjako.fi. A-Insinöörien tutkimus on ns. Näiden kaikkien kohdalla törmätään herkästi vastuukysymyksiin, kertoo Hemmo Päivärinne, joka työskentelee rakennuttamispäällikkönä Matinkylän Huolto Oy:ssä. Muutosehdotus on suunnitelman mukaan tarkoitus käsitellä Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa kevään 2021 aikana.. Laissa määrätään osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuista periaatteessa melko yksiselitteisesti: Taloyhtiö vastaa rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien sekä yhteisten tilojen kunnossapidosta. Antilooppi hakee tonteille yhtenäistä kaavaa. Tavoitteena on samalla kehittää A-Insinöörien omaa Cityfier-mallinnustyökalua, joka analysoi kaavavarantoa ja ennustaa kiinteistöjen arvonkehitystä eri asuinalueilla. Tietotie 9:ssä sijaitsevassa toimistorakennuksessa on nyt muun muassa Finnairin ja Vehon pääkonttorit. Verkkopalvelu auttaa Osakkaan ja yhtiön kunnossapitovastuita selventää Kiinteistöliiton laatima Taloyhtiön vastuunjakotaulukko (Kiinteistöalan Kustannus Oy), jossa kiinteistön kunnossapitovastuut eritellään rakenne, osa ja laite kerrallaan. Teoriassa jako on selvä, mutta arjessa asiat mutkistuvat, kun vastuita joudutaan tulkitsemaan lukemattomissa taloyhtiön vahinkoja korjaustilanteissa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden laajuus tontille Tietotie 11 on noin 30 000–35 000 k-m 2 . Satelliittidata avuksi kaupunkisuunnitteluun . – Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on korostanut puistojen ja luonnon merkitystä kaupunkilaisten voimavarana. Tutkimushankkeen tuloksia on luvassa tänä syksyn Antiloopin kaavamuutosehdotus nytkähti eteenpäin – Tavoitteena on kehittää Tietotie 11:sta toimistoja hotellirakennusten alue sekä samalla päivittää Tietotie 9:n asemakaava vastaamaan sen nykyistä käyttötarkoitusta, Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi sanoo. Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut ovat kestopuheenaihe taloyhtiöissä. Kiinteistösijoitusyhtiö Antiloopin asemakaavan muutosehdotus Vantaan Aviapoliksessa on nytkähtänyt eteenpäin. Paljon päänvaivaa koituu esimerkiksi astiantai pyykinpesukoneen aiheuttamista kosteusvaurioista sekä yleensä ottaen kylpyhuonekorjauksista ja muista huoneistoremonteista. Tontilla 9 on jo käytettyä rakennusoikeutta noin 23 000 k-m 2 . Taloyhtiön vastuunjako -verkkopalveluun on koottu runsaasti syventävää tietoa vastuunjaosta ja kiinteistön kunnossapidosta, käytännön toimintaohjeita muun muassa vahinkotilanteisiin sekä paljon esimerkkitapauksia. – Kansainväliset tutkimukset antavat lupauksia siitä, että yhteys on olemassa. Tavoitteena on, että satelliittidataan nojaavan tutkimushankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kaupunkien suunnittelussa ja kiinteistöjen arvon ennustamisessa. Se ei ole aina helppoa edes ammattilaisille. Verkkopalvelun isosta joukosta esimerkkitapauksia on mahdollista löytää myös omaa tilannetta muistuttava kysymys ja vastaus, kertoo liiketoimintajohtaja Maria Kangasluoma Kiinteistöalan Kustannus Oy:stä. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko on tunnettava, mutta yhtä tärkeää on osata soveltaa periaatteita mitä moninaisempiin taloyhtiön arjessa vastaan tuleviin tilanteisiin. – Tavoitteena on kehittää Tietotie 11:sta toimistoja hotellirakennusten alue sekä samalla päivittää Tietotie 9:n asemakaava vastaamaan sen nykyistä käyttötarkoitusta, Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi sanoo. Muutosalue koskee Antiloopin omistamia tontteja osoitteissa Tietotie 9 ja 11. Kuka maksaa kosteusvaurion korjauskustannukset. Kuka korvaa kadonneen avaimen. Tänä keväänä käynnistynyttä A-Insinöörien tutkimushanketta rahoittaa Euroopan avaruusjärjestö ESA. Lontoossa on esimerkiksi osoitettu, paljonko puistoihin investoiminen on tuottanut parempana kansanterveytenä ja korkeampana asuinkiinteistöjen arvona, Kettunen toteaa. Vastaukset löytyvät nyt uudesta Taloyhtiön vastuunjako -verkkopalvelusta (www.vastuunjako.fi). . Rakentamisen suunnitteluja konsultointiyhtiö A-Insinöörit selvittää, millainen yhteys viheralueilla on kaupunkialueiden houkuttelevuuteen ja asuntojen hintaan. Hankkeessa ovat mukana Espoon ja Helsingin kaupungit. A-Insinöörien tutkimuskumppani VTT etsii satelliittien viheraluedataa analysoimalla mahdollisia riippuvuuksia erilaisten luontoja puistoalueiden sekä asuntojen hintakehityksen välillä. Myös Taloyhtiön vastuunjako -verkkopalvelu pohjautuu kyseiseen suositukseen. Saako rivitalopihalle rakentaa varaston. – Lain kirjaimen ja Kiinteistöliiton suositusten noudattaminen vastuunjakokysymyksissä on tärkeää, jotta osakkaat tulevat kohdelluiksi yhdenvertaisesti
LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Lataa DWG-objektit www.ovella.?. 200 pp, PyöräNoja DD-4 , Junior V-3 & LVV-tanko -parkkiratkaisuilla. 0103372720 • www.ovella.. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. Kohteessa n. www.2727350.. • info:ovella@ovella.. UUSI DD-4! DD-4kerrosteline: 4 pyörää kahdessa kerroksessa! EU designregnro: 007509153-0001. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! Ovella Systems Oy • P. ovella organisoi 2020. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh
09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. LIIKEHAKEMISTO 79 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Kiinteistö & energia Konevuokraus
Tämä olisi hyvä ottaa huomioon myös mahdollisissa avustuksissa ja kuntien neuvonnassa.. 80 Suomen suurin sähköautojen latauspaikka . Urakan toteutti Tehomen Oy. Muutostyön myötä kaikki Arabian Palvelun hallinnoimat tolpat soveltuvat sähköautojen lataukseen. Henkilöstömäärän kasvu kulki käsi kädessä markkinan kasvun kanssa: Keskusliiton asuntokauppatilaston mukaan tammi-maaliskuussa 2020 myytiin uusia ja vanhoja asuntoja seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viime vuonna alan henkilöstömäärä kasvoi 3,1 prosenttia. Kiinteistönvälitysalan liikevaihto nousi 7,7 % . Lataus ja lämmitys voidaan kytkeä päälle mobiilisti, mikä hyödyttää kaikkia tolppien käyttäjiä. Liitto on kuitenkin huolissaan lain myötä nousevista asumiskustannuksista. Kymmenen vuoden aikana henkilöstömäärä on kasvanut kahdeksan prosenttia, kun taas liikevaihto on kasvanut yli 30 prosenttia. Isännöintiliitto kannattaa uuden jätelain tavoitetta nostaa kierrätysasteita ja edistää kiertotaloutta. Työ valmistuu kesän aikana. Vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin alan liikevaihto supistui kahdeksan prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Keskusliitolle tuottamaan suhdannepalveluun ja Tilastokeskuksen rakennetilastoon sekä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalvelun tilastoon. Vuoden 2020 tammikuun ennakkotietojen perusteella henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan alkuvuodesta. Suomen pitää jatkossakin olla edelläkävijä kierrätyksessä. Viime vuosina alalla on tapahtunut myös digitaalista kehitystä, joka osaltaan tehostaa asuntokaupan prosesseja, toteaa Keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth. Vuonna 2019 välitysalalla toimi noin 4700 ammattilaista, ja yrityksiä reilut 1400. Tavoitteena on sekä edistää autokannan muuttumista ympäristöystävällisemmäksi että palvella niitä alueen asukkaita, joilla jo on käytössään sähköauto tai ladattava hybridi. Jatkossa vähintään viiden huoneiston taloyhtiössä täytyy kerätä erikseen kartonki, metalli, lasi, muovi ja biojäte. Helsingin Arabianrannan parkkipaikkojen sähkötolpat, joita on noin noin 1400 paikkaa, on muutettu sähköautojen ja ladattavien hybridien lataukseen soveltuviksi. Kiinteistönvälityksen toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen suhdannepalvelun perusteella 7,7 prosenttia vuodesta 2018. Hintaseurantapalvelun tilastoissa on mukana noin 80 prosenttia suomalaisista kiinteistönvälitysyrityksistä ja noin 30 prosenttia rakennusalan toimijoista. Suomen suurin alueellinen sähköautojen latauksen mahdollistava hanke on valmis. Ala on suhdanneherkkä, ja sen kehitykseen vaikuttavat niin yleinen talouskehitys ja työllisyystilanne kuin kotitalouksien usko omaan talouteen. Alan liikevaihto supistui 14 prosenttia taantuman aikaan vuosina 2013-2014. Jätteiden erilliskeräykseen velvoitetaan entistä pienempiä taloyhtiöitä. Osana lataussähköprojektia Arabian Palvelu on päättänyt Arabianrannan taideja design -luonteen mukaisesti tuoda taidetta omistamiinsa parkkialueiden sähkökaappeihin niitä on kaikkiaan 17 erilaista. Kierrättäminen ei saa nostaa liikaa asumiskustannuksia . Tämän lisäksi autopaikan haltijalla on nyt mahdollisuus käyttää tolppaa myös auton tarvitseman sähkön lataukseen, jolloin hän maksaa käyttämänsä sähköenergian. Viljamaan mukaan isännöinnillä on tärkeä rooli jätelain toimeenpanossa mahdollisten remonttien ja asukkaiden ohjeistamisen myötä. Jätelain tavoitteet ovat hyvät, mutta kierrättämisestä ei saa sakottaa kohtuuttomilla asumiskustannuksilla. Viime vuonna alan kokonaisliikevaihto ylitti 610 miljoonan euron rajan. – Tämä kertoo, että välitysala on selkeästi tehostanut toimintaansa. On kuitenkin selvää, että lakiuudistus tarkoittaa myös lisää kustannuksia kotitalouksille, vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta huomauttaa. Alueellinen palveluyhtiö Arabian Palvelu Oy on yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti sähköistänyt yhtiön parkkialueilla olevat autojen lämmitystolpat niin, että ne soveltuvat lämmityksen lisäksi sähkökäyttöisten autojen lataukseen. Tolppia voidaan edelleen käyttää totutusti autojen lämmitykseen. Tiettävästi tämä on suurin alueellinen sähköautojen latauksen mahdollistava hanke Suomessa. – Etenkin pienissä taloyhtiöissä uudistus voi tarkoittaa sitä, että jätekatoksia ja -suojia täytyy laajentaa, koska vanhoissa ei ole tilaa kaikille jäteastioille. Taiteen suunnittelusta vastaa Pentagon Design Oy. Asumiskustannusten nousu on ollut viime vuosina nopeaa. – Jätemaksujen ja muiden kustannusten kehitystä täytyy seurata, jotta asumismenot eivät kasva kohtuuttomasti, Viljamaa sanoo. Nousua tulee edelleen, kun jätehuollon kustannuksia upotetaan jätemaksuihin. Uuden jätelain myötä monissa taloyhtiöissä täytyy laajentaa jätepisteitä. Vuoden 2014 taantuman jälkeen välitysalan liikevaihto on kasvanut reippaasti henkilöstömäärää nopeammin. Alan kasvun moottoreina ovat toimineet Suomen talouden hyvä tilanne ja kuluttajien luottamus omaan talouteen. – Tämä on tärkeä uudistus, jolla parannetaan ympäristöystävällisyyttä
Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. www.kiinteistojaenergia.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Puhelin: ............................................................................................................................. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Puh. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. tilaukset@karprint.. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Nimi: .................................................................................................................................... 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Allekirjoitus: ................................................................................................................... Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Sähköposti: ..................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) r kestotilauksena 65€/v r määräaikaisena 72€/v. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”
Knauf on sitoutunut kiertotalouden edistämiseen. Työja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle energiatukea 25 prosenttia kokonaisinvestoinnista. Sen lisäksi, että höyryä hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, höyrystä saadaan vuodessa tiivistettyä yli 30 000 kuutiota vettä, joka voidaan käyttää prosessissa uudelleen. – Hukkalämmön talteenottolaitteistolla saamme laskettua päästöjä alle 10 000 tonniin vuonna 2021. Kankaanpään kipsilevytehtaalla hukkalämpöä alettiin ottaa talteen jo lähes parikymmentä vuotta sitten. Huomattava pudotus päästöihin Vatajankosken Sähkö on jo aiemmin saanut pudotettua kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt neljässä vuodessa noin puoleen. Siitä lähtien kipsilevyistä leikatut hukkapalat on otettu talteen ja käytetty uudelleen raaka-aineena. Prosentuaalisesti vaikutus kaukolämmön tuotantoomme on niin suuri, että vastaavaa muutosta ei ole aiemmin toteutettu. – Tulevaisuudessa pystymme entistäkin paremmin tukemaan asiakkaitamme heidän omien ympäristötavoitteidensa saavuttamisessa, Santahuhta iloitsee. Investoinnin arvo on 5 miljoonaa euroa, ja sen toteuttaa pääosin Vatajankosken Sähkö. Nyt alkava hanke on todella älykästä kaukolämmön tuotantoa, Hölttä toteaa. Palvelua kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, Knauf Oy:n tehtaanjohtaja Olli Santahuhta kertoo. Olemme luoneet teknologialle uuden käyttösovellutuksen, Vatajankosken Sähkön tuotantopäällikkö Lauri Hölttä selittää. Teknologia itsessään ei ole uutta, vaan tapa, jolla sitä käytetään. Vuonna 2015 päästöt olivat noin 35 000 tonnia; viime vuonna enää alle 20 000 tonnia. Levyissä käytetyt kartongit valmistetaan kierrätyspaperista. Tehtaan yhteyteen rakennetaan kaksi 1500-kuutioista kaukolämpöakkua, joilla tasataan lämmön talteenoton ja kulutuksen vaihteluita. Toinen merkittävä askel oli oman kierrätyslaitoksen rakentaminen vuonna 2006. – Hanke vahvistaa kotimaista osaamista ja edut ovat rakentaville asiakkaillemme erittäin merkittävät, Raitio lisää. Suomessa toteutettava hanke voi yrityksen mukaan edesauttaa mittavien positiivisten ympäristövaikutusten saavuttamista jopa maailmanlaajuisesti. Älykästä ja ekologista Kun Knaufin Kankaanpään tehtaassa valmistetaan kipsilevyjä, syntyy lämmintä vesihöyryä. Puhdasta vettä säästyy karkeasti arvioiden noin 600 ihmisen vuosikulutuksen verran. Kun tekniikka on kehittynyt, olemme olleet eturintamassa hyödyntämässä sitä. Kipsilevytehtaassa lämmön talteenotossa hyödynnetään märkäpesuria, johon on liitetty kaksi teollisuuslämpöpumppua. Uuden yhteistyöprojektin ansiosta sekä vedenkulutus että tuotteiden hiilijalanjälki pienenevät. – Tämä hanke on osa luonnollista jatkumoa. Eikä tämä tähän jää, sillä Knauf-konserni tutkii teknologian hyödyntämistä laajemmin suurella mielenkiinnolla, Knauf Oy:n kehitysprojektista vastaava johtaja Juha Raitio vakuuttaa. – Missään muualla Suomessa ei tietääksemme ole näin laajasti otettu talteen teollisuudessa syntyvää hukkalämpöä. Samalla voimalaitos, joka tuottaa nykyään lähes kaiken lämpöenergian kaukolämpöverkkoon, jää reserviin 5–6 kuukaudeksi vuodessa, Hölttä sanoo. Uudella tuotantotavalla pystytään merkittävästi korvaamaan kaikkea polttamista, muun muassa turpeen polttoa, ja vähentämään energiantuotannon ilmastohaittoja. Knauf-konsernilla on kipsilevytehdas Kankaanpäässä. n. Suurinvestointi pienentää Kankaanpään seudun energiantuotannon hiilijalanjälkeä entisestään. Siellä hukkalämpöä alettiin ottaa talteen jo liki parikymmentä vuotta sitten. Viiden miljoonan euron investointihanke pienentää oleellisesti kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä, Knaufin Kankaanpään tehtaan vedenkulutusta ja tuotteiden hiilijalanjälkeä. – Märkäpesuriteknologiaa ei ole aiemmin sovellettu tällä tavalla, tuottamaan kaukolämpöä ilman muuta lisälämmönlähdettä. Konsernilla on yli 250 tuotantolaitosta ympäri maailmaa. Vaikka Suomessa puhtaasta vedestä ei vielä ole puutetta, niin maailmanlaajuisesti vedenkäytön pienentämispotentiaali on erittäin merkittävä. Knauf-konserni on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaalien toimittajista. – Vuoden 2016 jälkeen levyjätettä ei ole lähtenyt meidän tehtaaltamme kaatopaikalle lainkaan. Jatkossa lämpö otetaan talteen ja syötetään kaukolämpöverkkoon. Myös talotehtaat hyödyntävät kierrätyspalveluamme. Tällä tavalla voidaan tuottaa kolmasosa Vatajankosken Sähkön myymästä kaukolämmöstä. Rakennusprojekti käynnistyy kesällä 2020, ja teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpönä alkaa keväällä 2021. 82 Knauf Oy:n ja Vatajankosken Sähkön investointihanke Kaukolämpöä uudella tavalla R akentamisen ratkaisuja toimittava Knauf Oy ja energiayhtiö Vatajankosken Sähkö Oy aloittavat yhteistyön, jonka tuloksena syntyy kaukolämpöä uudella tavalla. Prosessiin palaava vesi on valmiiksi lämmintä, joten sen lämmittämiseen tarvitaan vähemmän energiaa
paikalliset energiayhtiöt, yrityskiinteistöt, vaativammat teollisuuskohteet, kuten aurinkoja tuulienergiakentät ja -puistot, sekä erikoiskohteet, kuten sääasemat sekä teleoperaattoreiden tukiasemat ja mastot. Uusiutuvan energian ratkaisut yrityksille ja julkiselle sektorille. Aurinkosähkön omatuotanto on oiva ratkaisu asunto-osakeyhtiöille, jotka haluavat leikata huippusähkön kulutustaan etenkin kesäaikana. Kiwatti Oy on uusiutuvien energiapalvelujen toimittaja. Toteutamme joustavia ratkaisuja uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin. Myymme ja asennamme aurinko-, ja tuulienergialla toimivia avaimet käteen -järjestelmiä sekä hybridiratkaisuja yrityksille ja julkiselle sektorille. Aurinkosähkön omatuotanto on oiva ratkaisu asunto-osakeyhtiöille. Kysy lisää! Kiwatti Oy, Äyritie 8 A, 01510 Vantaa, Puhelin: 020 710 9360, info@kiwatti.fi www.kiwatti.fi Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa asunto-osakeyhtiöiden aurinkosähkön vaivattoman hyödyntämisen sen omassa kiinteistösähkössä kuten yhteisten tilojen valaistuksessa, pesutuvissa, saunassa ja hisseissä. Kohteitamme ovat mm. Asunto-osakeyhtiön aurinkoenergiajärjestelmä Tampereella.