Kaukolämmön tuotanto sähköistyy nopeasti Leevi Lumiranta vaihtoi lelut isännöintiin Aurinkoenergia yhä houkuttelevampaa taloyhtiöille Jyväskylän keskustassa kehityshankkeita yli 100 miljoonalla. Nro 4/2024 9,90€ Miten sähkömarkkinoiden ongelmat voidaan korjata
Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita. Airsepex®tekniikkaa soveltaen on täytetty ja huuhdeltu tuhansia verkostoja jo vuodesta 2003 lähtien. Airsepex® täyttää ja huuhtelee ilmaongelmat historiaan Täytämme kaikenlaiset lämmitysja jäähdytys-verkostot Airsepex®-palveluna kertaheitolla täysin ilmattomiksi. Perinteisiin menetelmiin verrattuna hapeton huuhtelu puhdistaa tehokkaasti säästäen samalla verkostoa korroosion vaikutukselta. Airsepex®tekniikkaa soveltaen on täytetty ja huuhdeltu tuhansia verkostoja jo vuodesta 2003 lähtien.. Täytölle ja huuhtelulle annamme viiden vuoden ilmattomuustakuun. Energiakustannuksissa on mahdollista saavuttaa jopa yli 15 % vuotuinen säästö (Motiva, 2022). Perinteisiin menetelmiin verrattuna hapeton huuhtelu puhdistaa tehokkaasti säästäen samalla verkostoa korroosion vaikutukselta. Ota yhteyttä ja kysy lisää asiakaspalvelu@termotohtori.fi 0400 292 945 LÄMMITYSVERKOSTOJEN ASIANTUNTIJA MAINOS Asiantuntija varmistaa energiatehokkuuden ja toimivuuden koko pitkälle käyttöiälle Patteriverkostojen perussäätö on kannattava investointi, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Täytölle ja huuhtelulle annamme viiden vuoden ilmattomuustakuun. Palveluun sisältyy aina vesianalyysi. Energiakustannuksissa on mahdollista saavuttaa jopa yli 15 % vuotuinen säästö (Motiva, 2022). Ota yhteyttä ja kysy lisää asiakaspalvelu@termotohtori.fi 0400 292 945 LÄMMITYSVERKOSTOJEN ASIANTUNTIJA MAINOS Asiantuntija varmistaa energiatehokkuuden ja toimivuuden koko pitkälle käyttöiälle Patteriverkostojen perussäätö on kannattava investointi, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita. Palveluun sisältyy aina vesianalyysi. Airsepex® täyttää ja huuhtelee ilmaongelmat historiaan Täytämme kaikenlaiset lämmitysja jäähdytys-verkostot Airsepex®-palveluna kertaheitolla täysin ilmattomiksi
C M Y CM MY CY CMY K
42 Helsingin Ruskeasuolle valmistui vuonna 2022 uusia omistusasuntoja erikoiseen rakennukseen, entiseen lämpökeskukseen. Sivu 24 14 Ilmastotavoitteet ajavat energiayhtiöitä luopumaan polttamalla tuotetusta kaukolämmöstä. 58 Jyväskylän keskustassa on meneillään pienehköllä alueella useita sekä yksityisiä että julkisia rakennusprojekteja. 28 Pellettilämmitys ei ole yleistynyt taloyhtiöiden lämmitysmuotona. Kajaanista merkittävä datakeskusten kaupunki Kajaani on noussut merkittäväksi datakeskusten sijoituspaikaksi. Sivu 6 Metsäteollisuudella pian fossiilittomia tehtaita Metsäteollisuuden tehdaspäästöt pienenevät entisestään. Tulevaisuudessa ei-polttavaan teknologiaan perustuva kaukolämmön tuotanto tulee kasvamaan muun muassa Turku Energian sekä Turun Seudun Energiantuotannon (TSE) sähkökattilainvestointien myötä. Näin kiteyttää sähkömarkkinoiden tilanteen sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta. – Tulin kaupan alalta, tarkemmin leluosastolta isännöintialalle. – Ongelma on se, ettei asiakkaiden hintajousto vaikuta edellisenä päivänä määritettyihin hintoihin ja siten yleiseen hintatasoon. Näitä ovat tiloihin ja sähkönsaantiin liittyvä laajennuskapasiteetti sekä hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa. Turussa kaukolämpö kotimaisella tuotannolla Kaukolämmön tuotannossa otettiin Turun seudulla toukokuun loppupuolella historiallinen askel, kun lähes koko Turku Energian myymä kaukolämpö tuotettiin sähköisellä tuotannolla. Pörssisähköä käyttävät tietävät hinnan vain seuraavaan vuorokauteen. Uusiutuvien polttoaineiden osuus tuotantolaitoksilla oli vuonna 2023 jo 92 prosenttia, kertoo Metsäteollisuus ry:n energiaja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom. Sivu 56 Lelut vaihtuivat kiinteistöjen isännöintiin Nuori, muutama vuosi sitten alalle tullut isännöitsijä Leevi Lumiranta rentoutuu bändin, padelin ja koiran kanssa peuhaamisen avulla. Kaukolämpö tuotettiin viikonloppuna Kakolan lämpöpumpuilla, Naantalin voimalaitoksella sijaitsevalla sähkökattilalla, Naantalin kaukolämpöakulla ja Turun kaukolämpöakulla. 38 Vantaan Energia aloittaa kesällä maailman suurimman lämmön kausivaraston rakennustyöt. 40 Suomeen suunnitellaan vedyn siirtoverkkoa. 20 Aurinkovoima kiinnostaa enenevässä määrin taloyhtiöitä, koska paneelien hinnat ovat laskeneet ja niiden sähkön tuottokyky on parantunut. Tämä voi olla remonttitarpeiden kanssa tuskailevien taloyhtiöiden pelastus. 52 Kajaanin ensimmäinen 12-kerroksinen tornitalo, Ainonranta, valmistui viime vuoden elokuussa. Yhteensä kaukolämmön tuotanto oli 6200 MWh viikonlopun aikana. Jo nyt uusiutuvien polttoaineiden osuus tuotantolaitoksilla on yli 90 prosenttia. 4 A jankohtaista S isältö 4 / 2024 Kysyntäjousto ei vaikuta sähkön hintaan Sähkömarkkinoilla on ongelmia sekä ominaisuuksia, joille voisi tehdä parannuksia. Biopolttoaineilla tuotettu kaukolämpö jatkaa kaukolämmön perustuotannon kivijalkana.. Lumiranta tuli alalle jokunen vuosi sitten ja samalla lanseerasi työpaikalleen uuden toimintamallin – oppi sopimuslaisten kouluttamisen. 46 Kun isoista kaupungeista loppuu tila, on rakennettava ylöspäin. – Uusiutuvan polttoaineen käyttö on tehtailla kasvanut ja tehtaiden päästöt pienentyneet. Sivu 76 Ilma-vesilämpöpumpuilla säästöjä taloyhtiöille Jos esimerkiksi pohjaveden vuoksi maalämpö on poissuljettu vaihtoehto uudeksi lämmitystavaksi, taloyhtiö voi lämmittää asuntoja pumpuilla, esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpuilla. Tehtaat voivat olla fossiilivapaita jo seuraavan vuosikymmenen kuluessa, mikäli alan toimintaympäristö tukee tätä kehitystä. – Ilma-vesilämpöpumpun tuottama lämmitysenergia ja käyttöveden lämmitys voi säästää taloyhtiön energiakustannuksia jopa reilut 50 prosenttia riippuen vanhasta lämmitysjärjestelmästä, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Isännöintiala alkoi tuntumaan yhä enemmän juuri minulle sopivalta. Kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan Kajaani tarjoaa erinomaiset edellytykset datakeskustoiminnalle ja sen kehittämiselle. Vapaa-aikanaan hän toimii kitaristina. 30 Suuri osa koneellisella ilmanvaihdolla varustetuista kiinteistöistä puhaltaa jatkuvasti yli 20 -asteista ilmaa taivaan tuuliin. 72 Arkituntuma on väärässä, asuminen on tällä hetkellä ennätyksellisen edullista. 34 Jäähdyttävä ilmastointi on suomalaisissa kodeissa yhä harvinaisuus, vaikka viime vuosina pitkät, 25–30 hellepäivän jaksot ovat yleistyneet. Turku Energialla on parhaillaan rakenteilla sähkökattila Pääskyvuoreen, joka valmistuessaan vuonna 2026 korvaa muun muassa kaukolämmön varaja huipputuotannossa käytettävää öljyä ja pellettiä, sekä Turun Seudun Energiantuotannolla on suunnitelmissa Naantalin voimalaitoksen toisen sähkökattilan prosessimuutos kaukolämmöntuotantoon. Hänen mukaansa ongelma on myös lyhyt hintanäkymä
Keskimäärin joka kolmas suomalainen asuu kerrostalossa. Tehdyn hiilijalanjälkilaskennan mukaan kiinteistön energiankäytön hiilidioksidipäästöt laskisivat 50 vuoden tarkastelujakson aikana 46 prosenttia (mediaani). Samaan aikaan toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä oli selkeässä laskussa. Uraauurtavaan tutkimukseen saatiin mukaan 18 eteläsuomalaista kerrostaloyhtiötä, joissa kaukolämmön käytöstä on siirrytty maalämpöön vuosina 2016–2022. Kuitenkin valtaosa kerrostaloista lämmitetään edelleen kaukolämmöllä, vuonna 2023 alle viisi prosenttia lämpeni maalämmöllä. Uusiutuva maalämpö on ollut viime vuosina puheenaiheena taloyhtiöissä. Energiaviraston tietojen mukaan pörssisähkösopimusten osuus oli vuoden 2023 lopussa 31 prosenttia kaikista sähkön vähittäismyyntisopimuksista. Euroopan tasolla tarkasteltuna rakennukset nielevät 40 prosenttia koko energiankulutuksesta ja ovat vastuussa 36 prosentista hiilidioksidipäästöistä. Miltei viiden miljoonan euron arvoinen projekti kattaa noin 12 000 neliön aurinkolämpölaitoksen sekä lämpövaraston kaukolämmön tuotantoon. Aurinkolämpölaitoskokonaisuuden on tarkoitus valmistua vuoden 2025 alussa. Vaikka kaukolämpö on usein käytännöllinen vaihtoehto, se ei ole täysin päästötöntä. Muutos kaukolämmöstä maalämpöön myös tukee Suomen korjausrakentamisen pitkän aikavälin tavoitetta muokata olemassa oleva rakennuskanta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. 5 4 P ääkirjoitus Kannen kuva: Jyväskylän keskustassa on menossa useita isoja rakennushankkeita. Keskusta rajautuu Jyväsjärven ja Harjun väliselle alueelle. Vuoden 2022 lopussa pörssisähkösopimusten osuus oli 14 prosenttia. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuuden lasku jyrkentyi vuoden 2023 aikana. Maalämpö sen sijaan on sekä uusiutuva että päästötön energian lähde. Virtanen tarttui teemaan ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa lopputyössä, joka hyväksyttiin huhtikuun lopulla. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Vain vajaa 5 % kerrostaloista lämpiää maalämmöllä T aloyhtiöiden siirtyminen maalämpöön lisääntyy, määrä nelinkertaistunee jo lähivuosina. Kaukolämmön tuotanto sähköistyy nopeasti Leevi Lumiranta vaihtoi lelut isännöintiin Aurinkoenergia yhä houkuttelevampaa taloyhtiöille Jyväskylän keskustassa kehityshankkeita yli 100 miljoonalla Suomalainen aurinkolämpölaitos Saksaan Meriaura Energy Oy on solminut sopimuksen Stadtwerke Lübeck Energie GmbH:n kanssa aurinkolämpölaitoksen kokonaistoimituksesta Lübeckiin, Saksaan. Uusina sopimustyyppeinä kuluttajille tarjotaan yhä useammin erilaisia hybridija kulutusvaikutustuotteita. Viime vuoden lopussa 45 prosenttia sopimuksista oli määräaikaisia. Tutkittavissa kohteissa energiankulutus on laskenut keskimäärin 64 prosenttia, kun mediaani on 65 prosenttia. Iso osa nykyisestä rakennuskannastamme on energiatehotonta. Laskua vuotta edeltävästä tilanteesta oli 5 prosenttiyksikköä. Kuva: Visit Jyväskylä Region/ Julia Kivelä Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2024 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Nro 4/2024 9,90€ Miten sähkömarkkinoiden ongelmat voidaan korjata. Pörssihintaisten sähkösopimusten osuus kaksinkertaistui. Kaukolämmön tuotantolaitoksissa voidaan käyttää polttoaineena esimerkiksi puuta tai muuta biomassaa, kivihiiltä, jätettä tai öljyä. Pörssihintaisten sähkösopimusten osuus nousi jyrkästi vuonna 2023. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Juho Kuusela juho.kuusela@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. Laskua edellisestä vuodesta oli 12 prosenttiyksikköä. Elinkaarilaskennan tulokset osoittavat että, maalämpöön siirtyminen on taloudellisesti järkevää ja tuottaa merkittäviä hyötyjä, jotka oikeuttavat siihen tehtävät investoinnit. Virtasen mukaan tulokset osoittavat, että kiinteistöjen maalämpöön siirtyminen laskee ostoenergiankulutuksen aiemmasta noin kolmasosaan. Lämmitystavan muutoksella kaukolämmöstä maalämpöön voidaan ottaa merkittäviä askelia energiatehokkuuden parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 77 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Digilehti: Kestotilaus 61 €/v Määräaikainen 67 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Vuoden 2023 lopussa 24 prosenttia sopimuksista oli toistaiseksi voimassa olevia. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Aiheesta on tehty useita laskureita, mutta varsinaista tutkimusta lämmitysenergian toteutuneesta kulutuksen muutoksesta kaukolämmöstä maalämpöön siirryttäessä ei ole tehty ennen tätä. Sopimuksen mukaisesti projektin toteutus aloitetaan välittömästi, mutta laitoksen rakennustyöt Saksassa voidaan aloittaa vasta asiakkaan saatua rakennusluvan. Määräaikaiset sähkösopimukset ovat edelleen suosituin sopimustyyppi, mutta myös niiden osuus on laskussa. Maalämmöllä lämpenevien kerrostalojen määrä tuleekin nelinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä, arvioi Susteran johtava energia-asiantuntija Tuomas Virtanen. Kerrostalojen lämmitysjärjestelmien energiankulutuksella on siten merkittävä vaikutus paitsi yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeen ja asumiskustannuksiin myös koko Suomen energiatehokkuusja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseen. Määräaikainen sähkösopimus on edelleen suosituin valinta suomalaisissa kotitalouksissa
Asiakas tietää pörssisähkön hinnan vain vuorokaudeksi eteenpäin. Kuvituskuva: Pexels. 6 Sähkömarkkinoiden hintavaihteluriski nyt vain asiakkaiden harteilla – hintaennuste ulottuu vain vuorokauden päähän Lisää reiluutta sähkömarkkinoille Moni kuluttaja on siirtynyt pörssisähkön käyttöön
Sähkömarkkinoilla perustukset järkkyivät, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Julkisivun 560 paneelia toimivat torniosassa myös aurinkovarjoina. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta ja puuta. S uomalaiset tottuivat vuosien ajan edulliseen sähköön, jonka hintakehitys oli hyvin vakaata ja ennustettavaa. Kuva: Huhtelin / Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Viimeisen vajaan parin vuoden ajan suomalaiset ovat huomanneet, miten sähkön hinta voi vaihdella suuresti päivästä toiseen. Ennen Ukrainan sodan laajentumista helmikuussa 2022, määräaikaisten sähkösopimusten hinnat liikkuivat 4-7 sentin kilowattituntihinnoissa. Puuperäisiin polttoaineisiin kuuluvat puu, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet. Seuraavan päivän sähköenergian hinta määräytyy spot-markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. 7 Sähkömarkkinoilla on ongelmia sekä ominaisuuksia, joille voisi tehdä parannuksia. Loppuvuodesta 2022 sähkön hinta nousi reippaasti. Hinta asetetaan pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa. Sähkön hinta muodostuu usean eri muuttujan yhteisvaikutuksesta. Se on siis väline, ei itseisarvo. Loput tarvittavasta sähköstä tuodaan pääsääntöisesti Ruotsista. Sähkömarkkina on käytännössä kauppapaikka, jonka avulla tyydytetään sähköntarve. Sähkön hintaan vaikuttaa Tampereen Hervannan kampuksella sijaitseva Kampusareena edistää energiatavoitteita muun muassa aurinkopaneeleiden ja ilmanvaihdon avulla. Keskeisiä toimijoita näillä markkinoilla ovat tarjontapuolella voimalaitoksia omistavat sähkön tuottajat ja ostopuolella sähkön vähittäismyyjät sekä suuret teollisuuslaitokset. Vuonna 2021 Kampusareena voitti BREEAM In-Use -palkinnon kestävän kehityksen ansioistaan. Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan ydinvoimalla, vesivoimalla, teollisuuden yhteistuotannolla, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla. Osa kuluttajista teki sopimuksia, muiden vaihtoehtojen puuttuessa, jopa 40-50 sentin kilowattituntihinnoilla. Tuolloin määräaikaisia sähkösopimuksia joutui tekemään muun muassa 20-30 sentin kilowattituntihinnoilla. Näin kiteyttää sähkömarkkinoiden tilanteen sähkö voimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta
Silloin yleistä tietoisuutta herätettiin ja asiakkaat näkivät hinnat, kulutusta vähennettiin. Jopa sääennusteet itsessään voivat vaikuttaa hintakehitykseen. Niillä todistetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperä. Viime talvena oli päiviä, jolloin sähkönkäyttöä pyydettiin vähentämään sähkön riittävyyden turvaamiseksi. 8 – Jos 1 000 megawattia pienempi kulutus olisi saatu mukaan sinne edellisen vuorokauden markkinahinnan muodostukseen, niin hintataso olisi pudonnut merkittävästi, Järventausta toteaa. Hänen mukaansa nykyisessä sähkömarkkinamallissa on muutamia ongelmia. Ihmiset vähensivät merkittävästi sähkön kulutusta, mutta se ei näkynyt ollenkaan hintatasossa. Sen vuoksi hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen, sanoo kiteyttää sähkömarkkinoiden tilanteen sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta. Pörssisähköä käyttävät tietävät hinnan vain seuraavaan vuorokauteen. – Ensimmäinen ongelma on se, ettei asiakkaiden kysyntäjousto vaikuta edellisenä päivänä määritettyihin hintoihin ja siten yleiseen hintatasoon. Kotiautomaation, uudenlaisten energiapalvelujen, oman aurinkosähköjärjestelmän ja sähkönhintaan perustuvan kulutuksenohjauksen ansiosta kotitaloudet voivat parantaa energiatehokkuutta ja käyttää puhtaasti tuotettua sähköä silloin, kun se on edullista. Lämpimät ja sateiset talvet saattavat laskea sähkön hintaa, kylminä talvina hinta nousee. Kuluvana vuonna tammikuun viidentenä päivänä sähkön pörssihinta oli lähellä 2 000 euron megawattituntihintaa verottomana. Tällöin esimerkiksi voimalaitosviat eivät vaikuttaisi niin paljon hintaan kuin nyt. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkön käyttö väheni jopa 1 000 megawatia. Pidempi näkymä Kolmas sähkömarkkinoiden ongelma Pertti Järventaustan mukaan on lyhyt hintanäkymä. Sähkömarkkinat tarvitsevat Pertti Järventaustan mukaan myös hinnoittelun läpinäkyvyyttä muun muassa sää. ”Enpä tee tänään enkä huomenna vielä jotain toiminnallisuutta, vaan vasta ylihuomenna, kun hinta laskee”. Järventaustan mielestä myös normaalista markkinatilanteesta poikkeavissa häiriötilanteissa hinnan muodostamisessa pitäisi olla joustavuutta. – Myös sähkönmyyjät voisivat kehittää asiakkaille joustoratkaisuja, maksaa joustosta asiakkaalle ja hyödyntää joustoa omassa toiminnassaan riskien hallinnassa. Silloin sähkön käyttöä voisi suunnitella entistäkin paremmin etukäteen. – Olisi perusteltua, että hintaennusteen tietäisi useampia päiviä etukäteen, vastaavasti kuin sähköntuottajat ja myyjätkin tietävät. Lisäksi hintavaihteluista aiheutuva riski pörssisähkösopimuksissa jää kokonaan asiakkaan harteille. Järventaustan mukaan ratkaisu voisi olla toisessa sähköpörssin huutokauppakierroksessa, jolloin mahdolliset joustot voisivat näkyä markkinahinnassa. Sähkön markkinahintaan vaikuttavat myös lisäksi tuotetun ydin-, tuulija lämpövoiman määrä, polttoaineiden, kuten öljyn ja hiilen hinnat, päästöoikeuksien hinnat, sähkön kysyntä ja käytettävissä oleva siirtokapasiteetti, talouden yleinen tilanne, poliittinen tilanne sekä tuulen, auringon ja veden alkuperätakuut. – Sähkön tuotantotavat ovat jo muuttuneet merkittävästi, ja muutos jatkuu. Sähköä tuotetaan aiempaa sääriippuvaisemmilla tavoilla, kuten esimerkiksi aurinkoja tuulivoimalla. Kuva: Pixabay
Perinteiset Energiayhteisöt tuottavat joustoja Uusi sähkömarkkinadirektiivi määritteli energiajärjestelmän uudeksi oikeudelliseksi toimijaksi kansalaisten energiayhteisön, joka edistää asiakkaiden mahdollisuuksia yhdessä investoida uusiutuvaa energiaan, vaikuttaa omiin energiakustannuksiinsa sekä ja tarjota energiajärjestelmän tarvitsemia joustoja. Asiakkaisiin, liiketoimintamalleihin ja energiayhteisön muodostamiseen liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin esimerkiksi Ilokkaanpuiston, As Oy Amurinportin, Torppalan ekokylän, Särkänniemen sekä Hiedanrannan pilottikohteiden näkökulmasta. Tarjonta ja kysyntä Sähkön käyttö lisääntyy, sillä esimerkiksi lämmitys ja liikenne sähköistyvät. Tämä mahdollistaa uusia näkökulmia käyttäjälähtöisiin energiaratkaisuihin, ja siten osaltaan hillitsee ilmastonmuutosta. Yritykset osallistuivat omilla tuotekehityshankkeillaan konkreettisiin pilottikohteisiin, joista saatuja tietoja ja kokemuksia hyödynnettiin osana tutkimusaineistoa. Pilottikohteissa selvitettiin energiayhteisöjen tarjoamia hyötyjä. Kotiautomaation, uudenlaisten energiapalvelujen, oman aurinkosähköjärjestelmän ja sähkönhintaan perustuvan kulutuksenohjauksen ansiosta kotitaloudet voivat parantaa energiatehokkuutta ja käyttää puhtaasti tuotettua sähköä silloin, kun se on edullista. Sähköä tuotetaan aiempaa sääriippuvaisemmilla tavoilla, kuten esimerkiksi aurinkoja tuulivoimalla. Käytönaikaiset poikkeamat tasapainotetaan sähkömarkkinoilta ostettavilla reserveillä. 9 voimalaitokset, jotka usein käyttävät fossiilisia polttoaineita, eivät pysty sopeutumaan nopeasti kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin, mikä johtaa tehottomuuteen ja mahdolliseen verkon epävakauteen. n sekä markkinoihin liittyvän tiedon ja markkinavalvonnan avoimuutta. – Tarvitaan erilaisia energiavarastoja sähkön varastoimiseen, lisäksi tarvitaan lämpövarastoja. Sähkömarkkinat kehittyvät jatkuvasti, ja niitä ohjaa tarve tasapainottaa tarjonta ja kysyntä reaaliajassa sekä integroida uusiutuvia energialähteitä. Lisäksi kehitettiin simulointiympäristö energiajärjestelmän ja sen toimijoiden vuorovaikutusten tutkimiseen. Tästä ei ole olemassa dataa, mutta periaatteessa markkinarakenne antaa mahdollisuuden. – Onko sähkömarkkinoilla hintamanipulaatiota. Sen vuoksi sähkön päivittäiset hinnat heittelevät aiempaa enemmän.. – Asiakkaan, sähkön käyttäjän, rooli muuttuu. Asiakas on yhä enemmän osa joustavaa sähkömarkkinaa, Pertti Järventausta huomauttaa. Myös asumismukavuus paranee, kun lämmitys ja ilmanvaihto toimivat juuri halutulla tavalla. – Uusiutuvaan energiantuotantoon pohjautuvan sähköenergiajärjestelmän edellyttämien joustojen kannalta merkittävä sektori-integraatio toteutuu uudella tavalla aktiivisten asiakkaiden ja energiayhteisöjen toiminnassa. Energiayhteisöjen energiaratkaisuja tuleekin tarkastella kokonaisvaltaisesti, joskin haasteena on sektorien erilaiset liiketoimintaympäristöt ja niiden erilainen sääntely, toteaa Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta. Reservit ovat voimalaitoksia, kulutuskohteita ja energiavarastoja, jotka muuttavat tehoaan tarpeen mukaan. Verkkoyhtiö Fingrid tasapainottaa sähkön kulutusta ja tuotantoa reservimarkkinoiden avulla, ja sähkömarkkinoiden avulla varmistetaan tasapaino sähkömarkkinaosapuolten toimesta. Teknisiä ratkaisuja pilotoitiin muun muassa Tampereen yliopiston Kampusareenalla, Lempäälän Energia Oy:n LEMENE-energiayhteisössä ja Ylöjärven Huurre-areenalla. Tampereen yliopiston, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteuttamassa, alkuvuodesta 2022 päättyneessä, hankkeessa tutkittiin aktiivisten asiakkaiden mahdollisuuksia muodostaa energiayhteisöjä. Sähkön tuotantotapojen muutos lisää myös tarvetta kehittää energiavarastoja. Sähköalalla kysynnän ja tarjonnan herkän tasapainon ylläpitäminen on välttämätöntä verkon vakauden varmistamiseksi. Niihin on kehitteillä myös teknologioita, joilla voidaan lämpöön varastoidusta energiasta tuottaa sähköä, jolloin ne toimivat aidosti sähkövarastoina. Pilottien lisäksi tutkimusprojektin tuloksena syntyi osaamista ja tietämystä erilaisten energiayhteisöjen muodostumisesta, lainsäädännöstä ja toimintamalleista, energiayhteisöihin varautumisesta kiinteistöjen teknisissä ratkaisuissa sekä energiayhteisöjen vuorovaikutuksista muiden sähkömarkkinaosapuolien kanssa
10 Pjelaxin tuulipuisto on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin. Pjelaxin tuulipuiston rakentaminen käynnistyi tammikuussa 2022, ja se valmistui tavoiteaikataulussa hyvässä yhteistyössä yli 400 maanomistajan, useiden paikallisten yrittäjien, järjestöjen ja virkamiesten kanssa. Vantaan Energia maksaa vuoden 2023 tuloksestaan omistajilleen Vantaan kaupungille ja Helsingin kaupungille osinkoa yhteensä noin 21 miljoonaa euroa.. Fingrid ja turbiinitoimittaja Nordex ovat myös vaikuttaneet merkittävästi hankkeen sujuvaan läpimenoon. – Tulevaisuudessa investointitahtimme kiihtyy entisestään, sillä päästövähennykset vaativat meiltä noin miljardin euron investoinnit lähivuosina. Fortumin ja Helenin yhteinen Pjelax-tuulipuisto tuottaa vuosittain yli terawattitunnin tuulisähköä, joka on noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta. Vantaan Energia historiansa parhaaseen liikevoittoon Energiayhtiö Vantaan Energia teki viime vuonna 113-vuotisen historiansa parhaan taloudellisen tuloksen. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n liikevaihto oli 43,6 miljoonaa euroa (43,1 miljoonaa euroa). Emoyhtiö Vantaan Energia Oy:n liikevaihto oli 260,6 miljoonaa euroa (257,6 miljoonaa euroa). Tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n investoinnit olivat 27,8 miljoonaa euroa (17,9 miljoonaa euroa). Investoinnit voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin olivat 61,9 miljoonaa euroa (55,5 miljoonaa euroa). Fortum ja Helen omistavat tuulipuiston yhdessä, osuuksin 60 prosenttia ja 40 prosenttia. Samalla kun rakennamme uudenlaista lämmityksen hybridijärjestelmää Vantaalle, pidämme huolta toimitusvarmuudesta ja siitä, että olemme asiakkaillemme kilpailukykyisin valinta, summaa toimitusjohtaja Jukka Toivonen yhtiön tulevaisuuden suunnitelmia. Tuulipuiston avajaisissa juhlittiin paikallisten kesken yhteistä saavutusta ja kiitettiin osallistumisesta puhtaan siirtymän edistämiseen Suomessa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 107,8 miljoonaa euroa (90,2 miljoonaa euroa). Kuva: Fortum n ?Kiinteistöalan uutisia Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto valmis Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin valmistui toukokuun puolivälissä. Konsernin liikevoittoa kertyi 65,7 miljoonaa euroa (57,4 miljoonaa euroa). Tuulivoimaloiden massiiviset erikoiskuljetukset tapahtuivat Kaskisten sataman kautta, josta ajettiin yhteensä 728 erikoiskuljetusta eli 13 kuljetusta jokaista tuulivoimalaa kohti. Aluetaloudelliset vaikutukset tulevat näkymään kuntien maanvuokratuotoissa sekä kiinteistöverotuloissa, jotka ovat yhteensä miljoonia euroja vuosittain. Se tuottaa vuosittain yli terawattitunnin tuulisähköä, joka on noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta. Vantaan Energian liikevaihto vuonna 2023 oli 303,1 miljoonaa euroa (299,5 miljoonaa euroa vuonna 2022). Tuulivoimapuiston mittavista infraja maarakennustöistä vastasivat Suvic Oy sekä närpiöläinen Simons Infra Oy. Suurin yksittäinen investointi kohdistui Korkealämpötilalaitoksen rakentamiseen, 52,4 miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 43,9 miljoonaa euroa (35,0 miljoonaa euroa) ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n liikevoitto 15,4 miljoonaa euroa (10,5 miljoonaa euroa). Helen ostaa noin puolet tuulipuiston sähköntuotannosta sen elinkaaren loppuun saakka
Lopullisen päätöksen hankesuunnitelmasta tekee kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus osaltaan hyväksyi kesäkuun alussa suunnitelman kaasukellon muuttamisesta tapahtumakäyttöön. EU pyrkii katkaisemaan riippuvuuden Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeuttamaan siirtymää puhtaaseen energiaan. VTT:n tutkimuskokonaisuuksista yksi keskittyy sähkön varastointiin ja puhtaan energian tuotannon vauhdittamiseen, toinen teollisuuden energiatehokkuuden parantamiseen ja kolmas uusiutuvan vetytalouden ratkaisuihin. Kaasuntuotanto päättyi alueella vuonna 1994, jonka jälkeen kaasukello on seissyt tyhjänä. Paraikaa VTT:llä käynnistyvät kolme strategista tutkimuskokonaisuutta ja postdoc-ohjelma ovat osa Suomen elpymisja palautumissuunnitelman REPowerEU:n toteutusta. Puhtaan energian tuotannon kasvattaminen ja raskaan teollisuuden perustavanlaatuinen muutos kulkevat käsi kädessä. Tämän vuoksi tutkimusteemat risteävät ja tutkimus kattaa arvoketjuja. Tiilinen kaasukello on kunnostettu vuonna 2022. Tiilinen kaasukello ja sen viereinen kaasukellon teräskehikko ovat muodostuneet Suvilahden alueen tunnusmerkeiksi.. Suomen yhtenä tavoitteena on tukea puhtaan energian ratkaisuihin keskittyvää tutkimusja kehitystoimintaa. Laaja kunnostustyö maksoi kaupungille lähes 20 miljoonaa euroa. Siksi tarvitaan sekä energiaettä materiaalitehokkuuden parannuksia mutta myös prosessien muuttamista hiilettömäksi. Mahdollista on, että aiemmin myrkyllisiä kaasuja sisältänyt kaasukello voidaan saada kulttuuritapahtumien vetonaulaksi mahdollisesti jo ensi vuonna. Suvilahden tiilimanttelinen kaasukello on rakennettu kaasutehtaan kaasusäiliöksi vuonna 1910. Puhtaan energian ratkaisujen kehittämiseen on myönnetty VTT:lle 22,8 miljoonan euroa. Tiilisellä kaasukellolla on huomattavan korkea rakennusja kulttuurihistoriallinen arvo, ja viereisen kaasukellon teräskehikon kanssa ne ovat muodostuneet Suvilahden alueen tunnusmerkeiksi. EU on käynnistänyt REPowerEU-suunnitelman, joka on osa elpymisja palautumistukivälinettä (RRF). Kaasukellon käytettävyyden parannushankkeen tarkoituksena on luoda tällä hetkellä tyhjillään olevaan tilaan toimivat ja turvalliset puitteet isompien kokoontumisten ja tapahtumien tarpeisiin. Rakennus on satunnaisessa tapahtumakäytössä, mutta rakennukseen saa tällä hetkellä kokoontua ainoastaan 60 henkilöä kerrallaan. Kaasukellon kokoontumiskapasiteetti nousisi parannusten myötä 880 henkilöön. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja sekä kotimaiseen käyttöön että vientiin, sanoo VTT:n Hiilineutraalit ratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Manninen. Suvilahden kaasukelloon Helsingissä tapahtumatiloja lähes 900 henkilölle Helsingin Suvilahdessa sijaitseva vanha kaasukello halutaan muuttaa kulttuuritapahtumien järjestämispaikaksi. 11 VTT investoi puhtaaseen energiaan VTT käynnistää Euroopan Unionin rahoituksella Suomen kestävää kasvua tukevat tutkimuskokonaisuudet ja postdoc-ohjelman sekä investoi puhtaan energian infrastruktuuriin. – Nyt käynnistyvien 17,8 miljoonan euron tutkimushankkeiden kautta paitsi tähdätään merkittäviin päästövähennyksiin ja energiatehokkuuden parannuksiin, luodaan myös mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan
Kruunu eli valtiovalta holhoaa ja kontrolloi, ikään kuin kansalaiset eivät itse pystyisi ajattelemaan lainkaan. Jos markkinoille tuupataan yhtäkkiä merkittävästi aiempaa enemmän myytävää, on luonnollista, että kauppa ei mitenkään yhtäkkisesti lisäänny, ainakaan merkittävästi, vaan hinnat polkevat paikallaan ja asuntoja jää lopulta myymättä, kuten nyt on käynyt. Siis, jonka vuoksi hinnat ovat kohonneet. Näitä kahta kun ei voi erottaa toisistaan, kuten yleisessä tiedossa on. Kaavoitusta on yhtäkkiä viime vuosina lisätty merkittävästi muista syistä, lähinnä liikenneinvestointien vuoksi, samalla on aiheutettu asunnon omistajille suurta epävakautta ja epävarmuutta. 12 Teksti: Juha Ahola Kaavoitus, tuo ikuinen monopoli on säännöstely, jota yhteiskunta hallitsee ja hillitsee. Asuntoja on puskettu markkinoille sellaista vauhtia, että yksityishenkilöt päivittelevät päivittelemistään. Suurin ponnistus rakentamisprojektissa on lähes aina, juuri vääntö byrokraattien kanssa, onko kaava lainvoimainen, saako rakennusluvan ja ellei ole, saako poikkeusluvan. Muutos parempaan, eli yksilön vastuuta ja harkintaa kohden lisäävään suuntaan, tapahtuu hitaasti, jos tapahtuu, vuosikymmenten saatossa. Aivan muista syistä johtuen se on polkaissut käyntiin suoranaiset kaavoituskarnevaalit. Joku viisasteli ja totesi, että se on meillä tsaarinaikainen perinne. Asuntomarkkinat ovat häiriintyneet, tarjottavan määrän liiallisesta vyörymisestä markkinoille. Mikä neuvoksi. Ja juuri nyt nähdään valtiovallan vuosien kontrolloinnin seurauksena asuntomarkkinoiden tilanne ja tulos. Samaan aikaan talouden kokonaistilanne on maassa heikentynyt, muutamilla aloilla on menty syöksylaskua alaspäin, kun taas toisilla aloilla ylöspän. Kokonaisuutena suurta romahdusta ei ole tapahtunut. Suomalaisten yksityishenkilöiden omaisuus on pääsääntöisesti kiinni asunnoissa, lähinnä niissä asunnossa jossa itse asutaan. Hinnat ovat markkinoiden niukkuuden vuoksi nousseet ja nousseet, lähestulkoon koko ajan vuosikymmenestä toiseen. On siis valta ja sitä myöden myös vastuu. Nyt rakennusyhtiöitä kaatuu kuin sieniä sateella ja tiedotusvälineet uutisoivat sitä suurena ihmeenä, ja juuri rakennustoimialalta. Asuntojen tarjonnan niukkuus on siis nostanut hintatasoa jatkuvasti, ei siis se, että asunnot sinällään olisivat merkittävän arvokkaita, harvinaisia tai kovin ainutlaatuisia. Yhteiskunnalla on jälleen kerran vastuu, koska rakentaminen on osoitettu kaavoitusmonopolina yhteiskunnan vastuulle ja valtaan. Rakentamisen kustannukset ovat nousseet, ja se puolestaan on osaltaan nostanut asuntojen hintatasoa. Sitä on erityisesti edellytetty, kunnissa, joiden alueiden läpi soljuu metro tai muu suurempi yhteiskunnan rahoittama liikenneinvestointi. Se oli valmis, mutta ainuttakaan asuntoa ei oltu myyty, ei rakentamisen vaiheessa eikä vielä valmistumisen jälkeenkään. Ainoa helpotuksen tuulahdus juuri näin loppukevään päivinä on, että korkotason uskotaan nyt laskevan. Ihmiset ovat oppineet luottamaan asuntoon varmana sijoituskohteena. Markkinat eivät toimi. Kestää ja kestää. Kaavoitus on laahannut kehityksen perässä jo vuosikymmeniä. Taka-Töölössä Helsingissä hyvällä paikalla jokunen kuukausi sitten kokonainen kerrostalo seisoi autiona tyhjyttään. Juuri hillitsemistä se onkin ollut, jo vuosikymmeniä. Monella suomalaisella on nykyisin myös sijoitusasuntoja ja yhä lisääntyvässä määrin sekä loma-asuntoja, perinteisistä kesämökeistä lomakeskusten loma-asuntoihin, kotimaassa ja ulkomailla. Pieni väliveto byrokratialle siis sallittu! Väkeä pakkaa muuttamaan Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle jatkuvasti yhä enemmän, samalla asuntojen tarjonta on ollut niukkaa tai liian vähäistä vuosikymmenet. Samalla yksityishenkilöiden omistamisen turva, lähinnä omaan asuntoon, on heikentynyt merkittävästi hintatason alentumisen ja myyntialttiuden huononemisen vuoksi. Inflaatio etunenässä. Nyt yhtäkkiä yhteiskunta on muuttanut kurssia. Välihuutona esityksessä tosin on, että näin on meneteltävä, ellei hakemukseen liity jotain merkittävää poikkeamaa. Nykyinen hallitus onkin juuri nyt puuttunut tähän, ja tuo lain eduskuntaan, jonka mukaan rakennuslupahakemus on käsiteltävä ja päätös annettava kolmessa kuukaudessa. Kesäkuussa Euroopan keskuspankki ilmeisesti alkaa laskea korkotasoa, ja ennustettavissa on ehkä noin kahden prosenttiyksikön n ?Kiinteistö&Energia analyysi Onko Suomen kansallisomaisuus vaarassa?. Erityisesti pääkaupunkiseudulla. Käytännössä se on ilmentynyt niin, että asuntoja on päästy vuosikymmenten aikana rakentamaan liian vähän
Vuosikymmeniä suomalaiset rehvastelivat merkittävän korkeatasoisella rakentamisen laaadulla. Hämmästys oli suuri, kun Helsingin Sanomat uutisoi julkisen sektorin työntekijämäärän kasvaneen 10 prosentilla viime vuosina. Vanhan asunnon myynti ja uuden ostaminen, ei siis ole nyt oikein ajan henki. Kaavoitusbyrokratiasta on tullut maan tapa. Mitä tästä opimme. Jos näin on lähellekään, on masentavaa, että esimerkiksi juuri kaavoitus eli paikat rakentamiselle, toimii näin impulsiivisesti ja pääosin passiivisesti ilman tulosvastuuta. Tulee mieleen 1990-luvun kahden asunnon loukkuun pudonneet. Myös valtion konttoreissa ja laitoksissa ja kyettävä samaan. Huh! Juuri nyt ei näytä onneksi näin pahalta, yleinen taloustilanne ei ole romahtanut, pientä taantumaa on, työllisyystilanne on kohtalainen ja inflaatio ollaan saamassa kuriin. Erityisesti juuri nyt asunnon vaihtaminen on aniharvan mielessä. Kauppa ei käy, ja asuntojen hintoihin kohdistuu alennuspaine. Se ilmeisesti on jonkunlainen piristysruiske myös siihen, että asuntomarkkinat alkavat toipua. Mihin se laatu hävisi yhtäkkiä. Ja mistä syystä, syytä ei ole, on vain byrokraatit, kaavoitusvalmistelijat ja viime kädessä päättäjät, jotka eivät ole olleet ajan tasalla tehtävissään ja toimissaan vuosikymmeniin. Tätä systeemiä vei eteenpäin pääministeri Juha Sipilä. Ei väkeä ja asukkaita kuitenkaan ole niin paljon Suomessa, että ne yhtäkkisesti ostaisivat 10 -kertaisen määrän asuntoja aiempaan verrattuna. Uusia kohteita ei päästy aloittamaan, moneen vuoteen, ei sitten millään, ainakaan mitenkään merkittävästi. Määrä voi olla suurempikin, riippuen siitä mistä kohtaa Suomea asiaa tarkastelee. Jo vanha näkemys on ollut, perustuuko faktaan, jää epävarmaksi, että Suomen julkinen sektori on niin suuri, että sillä kyettäisiin pyörittämään 25 miljoonan asukkaan valtio. Resurssit kuitenkin valtiovallan edustajilla ovat varsin runsaat. Ostivat kalliilla velkarahalla uuden asunnon, vanha oli myymättä ja sen arvo romahti, lopputulos oli ettei perheellä ollut juuri kumpaakaan asuntoa omistuksessaan hetken kuluttua, ei uutta eikä vanhaa. Rakentamisen laatu on myös yksi erityinen tarkastelukohde Suomessa. Yhtäkkinen byrokratian herpaantuminen on sotkenut koko asuntomarkkinan. Nyt niitä yhtäkkiä nousee vähän joka puolelle ja kaikki tulisi saada myös kaupaksi. Kuva: Pexels. 13 koron lasku jollain aikavälillä. Yksityishenklöiden koti talouksiin kohdistuu suuria paineita, kun asuntojen hintataso merkittävästi vaihtelee tai sitten ne eivät käy kaupaksi lainkaan. Sitä ei voida edellyttää vain yksityiseltä sektorilta ja yksittäisiltä kansalaisilta. Byrokratia kahlitsee, estää markkinoiden toimintaa, ja maksaa valtavasti. Nyt näyttää, että tällainen sesonki on menossa ehkä toista tai kolmatta vuotta ja ainakin tämä kuluva vuosi ehtii kulua, ennen kuin asuntomarkkinat elpyvät tai toipuvat. Nyt asuntomarkkinaa sekoittaa lähinnä suuri uusien asuntojen markkinoille tulo. Pääomat tipahtivat, asunnot menettivät arvoaan ja pankki kiskoi korkeita korkoja. Nyt parvekkeet tippuvat uusista asunnoista ja vesi lirisee sisään vastavalmistuneissa kerrostaloissa. Myös kaavoituksen tulee toimia markkinaehtoisesti, eli että rakentamisen mahdollisuus on olemassa jokseenkin aina, eikä umpinurkkia pääse syntymään kuten asuntojen rakentamisessa vuosikymmenten ajan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta on käynyt. n Onko Suomen kansallisomaisuus vaarassa. Tarkoitus kun on ollut nimenomaan pienentää byrokraattien määrää, ja lisäksi yhden uuden säädöksen säätämisen jälkeen poistaa vähintään kaksi vanhaa kokonaan pois. Laatu on kaukana. Byrokratian on taivuttava nopeampaan ja vastuullisempaan toimintaan. Joka tapauksessa juuri yksityishenkilöihin kohdistuvat toimet asuntomarkkinoilla ja sitä myöden ne ovat haavoittavia. 1990-luvulla asuntomarkkina romahti talouden romahtamisen seurauksena
14 Ilmastotavoitteet ajavat energiayhtiöitä luopumaan polttamalla tuotetusta kaukolämmöstä. Suosio perustuu kilpailukykyiseen hintaan ja luotettavuuteen. Teksti: Eero Wihuri K aukolämpö on edelleen suosituin lämmitysmuoto maassamme. Viime vuonna kaukolämpöä eri paikkakunnilla tuottavat energiayhtiöt alkoivat enenevässä määrin investoimaan sähkökattiloihin. Erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvaa sekä kiinteistöissä että kaukolämmityksessä. Kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Espoo luopui kokonaan hiilen poltosta – lämmöntuotanto perustuu hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin Lämpöä sähköllä ja hukkalämmöllä. Energiateollisuuden kaukolämmön vuositilastojen mukaan sähkökattiloiden osuus lämmöntuotannosta oli vuositasolla kaksi prosenttia. Sen osuus on Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan asuinja palvelurakennuksissa 45 prosenttia. Tilastot myös osoittavat, että sähkön ja lämmön kulutuspiikit osuvat samoille päiville. Kaukolämmön tuotantotavoissa on kuitenkin tapahtumassa muutos, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä silloin, kun sähköä on edullisesti tarjolla. Ilman kaukolämmön korkeaa osuutta sähkön kysyntäja hintapiikit olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia ja sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden rakentaminen vastaavasti kalliimpaa. Samalla kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Sähkökattiloihin investoidaan kuitenkin koko ajan lisää, ja niiden tuotannon odotetaan kasvavan. Kaukolämmön vuorovaikutus sähköjärjestelmän kanssa tasoittaa sähkön hintavaihteluita
15 – Kaukolämmön yhteydessä voidaan tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän joustoa ja hintavakautta sähköjärjestelmään. Laitoksen käyttöönotto auttaa osaltaan korvaamaan fossiilisten ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöä. 50 megawatin sähkökattila Fortum rakentaa uutta päästötöntä sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoon Nuijalan alueelle. Lämpöakusta lämpö puretaan tarvittaessa kattamaan kaukolämmön kysyntäpiikkejä. Uutta tässä on se, että jäljellä olevia päästöllisiä polttoaineita ei enää korvata bioenergialla, vaan sähköllä ja hukkalämmöillä. Nuijalan laitos kattaa valmistuttuaan noin 10 prosenttia koko sähköisen kaukolämmöntuotannon kapasiteetista. Hiilivoimala kiinni Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkko on hyvä esimerkki menossa olevasta muutoksesta. Fossiilisten poltto loppuu lähes kokonaan lähivuosina. Rakennettavan Nuijalan laitoksen lisäksi sähkökattiloiden ja lämpöakun yhdistelmä on jo käytössä Suomenojan laitosalueella, ja vastaava yhdistelmä on rakentumassa myös Kirkkonummen Kolabackenin datakeskusalueelle. n Espoon kaukolämmön tuotanto perustuu yhä enenevässä määrin hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin, usean sadan megawatin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin. Microsoftin datakeskusten tulevien hukkalämpöjen talteenoton avulla kaukolämmöntuotanto muuttuu kokonaan hiilineutraaliksi. Lähivuosien siirtymäaikana kylmimpien ajankohtien lämmönja samalla sähköntuotanto varmistetaan kaasulla, jota Suomeen saadaan LNG-terminaalin ja Balticconnector-kaasuputken kautta. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmöntuotannon osuus oli 63 prosenttia, ja yksikön sulkemisen myötä luku kasvaa merkittävästi. Sähkökattilalla lämmitetty vesi voidaan myös ohjata suoraan lämpöakkuun. Kattilalla veden lämpötilaa voidaan nostaa kaukolämpöverkkoon sopivaksi ajankohtina, jolloin sähkö on edullista ja hyvin saatavilla. Sähkökattilan kapasiteetti otetaan käyttöön vaiheittain sähkönsiirron alkuvaiheen rajoitusten vuoksi. Hiilen käytöstä luopuminen on osa Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistä Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka aikana Fortum muuttaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämmön hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Lämpöakkuun varastoitu lämpöenergia vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä. Noin 26 miljoonaa euroa maksavaa laitosta voidaan käyttää tehostamaan koko kaukolämpöverkon toimintaa, sillä sähkökattilasta on mahdollista purkaa lämpöä suoraan verkkoon ja lämpöakkua voi ladata suoraan kaukolämpöverkosta eri puolilla verkkoa tuotetulla CO2-vapaalla lämmöllä. Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoon alueen kaukolämmön kehittämiseen, jonka ansiosta tuotanto perustuu yhä enenevässä määrin hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin, usean sadan megawatin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin. Päätöksen myötä Fortumin lämmitysja jäähdytysliiketoiminta luopui hiilen käytöstä Suomessa vuosi ennakoitua aiemmin. Kolmen paikkakunnan kaukolämpötuotannosta vastaava Fortum sulki huhti-toukokuun vaihteessa viimeisen hiilivoimalan. Vuonna 1977 käynnistyneen hiiliyksikön kaukolämmön tuotantoteho oli 130 megawattia ympäristövaatimusten mukaisesti. Sähkökattila-lämpövarasto-yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 megawattitunnin lämpöakku. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmöntuotannon osuus oli jo 63 prosenttia. Lisäksi Espoon Hepokorven datakeskusalueelle rakennetaan sähkökattilat. Laitos vähentää tarvetta käyttää nykyistä fossiilista huippukapasiteettia, ja lämmön varastointi pienentää tarvetta investoida uuteen huippukapasiteettiin. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–26. Kuva: Fortum. Kun lämmöntalteenotto Microsoftin tulevista datakeskuksista Kirkkonummella ja Espoossa käynnistyy, kaasun käyttö korvataan datakeskusten hukkalämmöillä. Energiantuotannossa bioenergian käyttö kääntyy vähitellen laskuun, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Sähkön tuotantoteho on 68 megawattia. Niiden odotetaan tuottavan asteittain noin 40 prosenttia asiakkaiden vuotuisesta kaukolämmöntarpeesta
Lisäksi myös turpeen ja puupolttoaineiden käytön kannalta tämä tarkoittaa vuositasolla jopa 600 rekkakuormaa vähemmän. Kaukolämmön lisäksi Kotkan Energia toimittaa teollisuuden tarpeisiin höyryä, sähköä ja maakaasua. Yhtiöllä on suunnitteilla useita kehityshankkeita, joista yhtäaikaisesti lämpöpumppulaitoksen kanssa on meneillään Hovinsaaren voimalaitoksen yhteyteen liitettävä sähkökattila. 16 Hukkalämpö kattaa jopa 20 prosenttia kaukolämmön tarpeesta Kotkassa Kotkan Energia tavoittelee täysin hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Laitos vähentää Kotkan Energian kaukolämmöntuotannossa merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lämpöpumppulaitos tulee tuottamaan hukkalämmöllä 15–20 prosenttia koko Kotkan kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Laitos valmistuu suunnitelmien mukaan kesällä 2025, ja sen käyttöönotto on arvioitu olevan elo-syyskuussa Lämpöpumppulaitos ei ole ainoa Kotkan Energian askel kohti hiilineutraaliutta. otkan Energia on Kotkan kaupungin omistama energiakonserni, joka tarjoaa monipuolisia energiapalveluitaja tuotteita. Hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon jalostava lämpöpumppulaitos on yhtiön seuraava askel hiilineutraaliuden tiekartalla. Tämä vähentää Kotkan Energian hiilidioksidipäästöjä 8621 tonnia vuodessa, mikä vastaa jopa 15 000 ihmisen edestakaista lentoa Müncheniin. Lämpöpumppulaitos on kooltaan noin 700 neliötä ja sisältää kahdeksan lämpöpumppua, jotka jalostavat tehdasintegraatin käsitellyistä jätevesistä tulevan matalalämpöisen hukkalämmön 90-asteiseksi kaukolämmöksi. Vuonna 2023 yhtiö hallinnoi 2283 kaukolämpöliittymää ja myi kaukolämpöä yhteensä 372 GWh edestä. Kuva: Kotkan Energia. AmbiHeat-laitos tulee tuottamaan hukkalämmöllä 15–20 prosenttia koko Kotkan kaupungin kaukolämmön tarpeesta
Fortum vastaa kiinteistön lämmityksen jatkuvasta optimoinnista, lämmitykseen liittyvästä tuesta mahdollisissa ongelmatilanteissa sekä laitevalmistajan takuista. Hän ottaa esimerkiksi Tampereen tilanteen. Lämmönjakokeskuksen voi hankkia myös kuukausimaksulla, eli taloyhtiön ei tarvitse tehdä kerralla suurta investointia. Asiantuntijan mukaan monessa taloyhtiössä juuri nyt olisi hyvä hetki uusia lämmönjakokeskus. Aikapommi tikittää monen taloyhtiön lämmönjakohuoneessa Lämmönjakokeskuksen voi modernisoida mihin vuodenaikaan vain, mutta otollisin hetki on lämmityskauden ulkopuolella. Lämmönjakokeskuksen modernisointi on yksi taloyhtiöiden edullisimmista energiaremonteista, joten sitä ei kannata viivyttää edes taloudellisesti tiukempina aikoina. Nyt olisi erityisen hyvä hetkiä uusia lämmönjakokeskus, sillä uudisrakentamisessa on hiljaisempaa, eikä laitteiston suunnittelussa ja mitoittamisessa ole ruuhkaa, Manner vinkkaa. Lämmönjakokeskus taloyhtiön lämmönjakohuoneessa pitää uusia määräajoin. Uudistetulla palvelulla saavutettava säästö kokonaislämmityskustannuksista on keskimäärin viisi prosenttia. Moderniin lämmönjakokeskukseen voidaan yhdistää myös älykäs ohjaus, joka tehostaa energiansäästöä. Taloyhtiöt saavat uuden palvelun käyttöön kuukausimaksulla, joka kattaa palvelumaksun sekä tarvittavat laitteet osamaksulla. – Ei niitä todellisuudessa vaihdeta sitä tahtia, eli kyllä taloyhtiöissä on korjausvelkaa. Kaukolämpöveteen on lisätty vihreä väriaine, joka paljastaa siirtimen sisäisen vuodon. Kuva: Tampereen Energia. Se mahdollistaa kaukolämmön tehon rajoittamisen eikä vaadi huoneistokohtaisia antureita. Tällöin lämpimään käyttöveteen voi päätyä kaukolämpövettä. – Paritalokokoluokassa puhutaan karkeasti kymppitonnista ja kerrostaloissa kahdestakymmenestätuhannesta eurosta ylöspäin riippuen rakennuksen koosta ja lämmönsiirtimien lukumäärästä. Käyttötehon tasoa lasketaan heti palvelun käyttöönoton yhteydessä. Mannerin mukaan käytössä olevia lämmönjakokeskuksia on Tampereella noin 6 000. – Taloyhtiöille mitoitetut keskukset räätälöidään aina taloyhtiön tarpeisiin, joten toimitus voi kestää jonkin aikaa. Toisaalta moderni lämmönjakokeskus auttaa myös säästämään, sillä vanhentunut laitteisto käyttää lämpöä tehottomasti, toteaa Tampereen Energian liiketoimintajohtaja Paavo Pietikäinen. Kaukolämpölaitteistot ovat pitkäikäisiä, mutta eivät ikuisia. Nyt uusittava lämmönjakokeskus kestää helposti seuraavat 20 vuotta. 17 Lämmityksen optimointi tuo taloyhtiöille säästöjä Fortum on kehittänyt taloyhtiöille lämmityksen optimointipalvelun. Yksi taloyhtiön arjen kannalta ikävimmistä tilanteista on, jos lämmönjakokeskuksen käyttövesisiirrin rikkoontuu. Tällöin tekoäly optimoi taloyhtiön lämpötilaa jatkuvasti samalla, kun se ohjaa käyttöveden ja tilojen lämmitystä eri vuorokaudenaikoihin. Hänen mukaansa nyt uusittava lämmönjakokeskus kestää helposti seuraavat 20 vuotta. – Parhaimmillaan taloyhtiö voi saada jopa 10 prosentin säästön lämmityskuluihinsa, Paavo Pietikäinen kertoo. – Taloyhtiön ei kuitenkaan kannata odottaa aivan viime metreille. Kun laitteisto modernisoidaan ennakoidusti, vältytään yllättäviltä ongelmatilanteilta ja käyttökatkoilta, kertoo Tampereen Energian asiakaslaitepäällikkö Pasi Manner. Lämmityksen optimointi säätää rakennuksen lämmitystä ulkolämpötilan ja sääennusteen mukaan. Lisäksi algoritmi opettelee taloyhtiön kulutuskäyttäytymistä ja tasaa kiinteistön kulutuspiikkejä ennakoivalla lämmönsäädöllä. Lämmönjakokeskuksen tyypillinen tekninen käyttöikä on noin 20–25 vuotta. Lisäkustannusten välttämiseksi keskus kannattaa siis uusia hyvissä ajoin, Pasi Manner muistuttaa. Hänen laskelmiensa mukaan teknisen käyttöikänsä päässä olevia laitteistoja pitäisi vaihtaa vuosittain noin 250 kappaletta. Lämpimän käyttöveden käyttö talousvetenä tulee estää, kunnes uusi lämmönjakokeskus on saatu asennettua. Akuuteissa tilanteissa lämmönjakokeskukseen voidaan asentaa tilapäinen osa, mutta se on turhaa rahanmenoa
18 O ulun yliopisto ja PVO-Vesivoima kehittivät yhdessä uudenlaisen turbiinisäätäjän, jolla pystytään säätämään vesivoimalaitosten sähköntuotantoa aiempaa huomattavasti tarkemmin. Nyt näillä yksittäisillä koneistoilla voidaan tukea taajuuden vakautta ja aiemmin käyttöön otettu jokisäätöautomatiikka on taustalla tehostamassa säätövoiman tuotantoa, Tommi Hansen-Haug kertoo. Tarkkuuden lisäksi se säästää koneistoa kulumiselta. Tätä tehdään digitalisaatiota hyväksikäyttäen. Vesivoima on merkittävin säätövoiman tuottaja. Olemme tehneet kehitystyötä pitkään ja systemaattisesti. Välttämätön kehitysaskel Uusi turbiinisäätäjä on PVO:n mukaan välttämätön kehitysaskel, koska kantaverkkoyhtiö Fingrid otti vuoden 2023 aikana käyttöön uudet kriteerit, joilla voimalaitokset voivat osallistua sähkömarkkinoilla niin sanottuun reservimarkkinaan. Jokisäätöautomatiikka ja yliopistoyhteistyössä tuotettu turbiinisäätäjä ovat esimerkkejä vesivoiman jatkuvasta kehitystyöstä. Koneoppimista hyödyntävä innovaatio on sen kehittäjien mukaan maailman kehittynein vesivoimalle tarkoitettu turbiinisäätäjä. – Meille on myös tärkeää varautua energiavarastoratkaisuilla, jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Koneoppimista hyödyntäen se identifioi sähköverkon taajuuden hallitsevia vuorovaikutuksia ja sopeuttaa turbiinin liikkeet tarkasti niihin. Yliopistotutkija István Selekin mukaan uusi turbiinisäätäjä edustaa maailman huippua erityisesti vakauttavilta ominaisuuksiltaan. Joustavan sähkön tuotannon varmistamiseksi PVO-Vesivoima pilotoi Iijoen Kierikkiin ultrakondensaattoreilla toteutettavaa energiavarastoa, ja Kemijärvellä on aloitettu selvitys sähkön varastointiin tarkoitetun pumppuvoimalaitoksen mahdollisuudesta. Reservimarkkinaan osallistuminen vaatii vesivoimaloiden koneistoilta jatkuvaa reagointia, jotta sähköverkon taajuus saadaan pidettyä vakaana. Oulun yliopistosta kehitystyössä olivat yliopistotutkija István Selek ja väitöskirjaa aiheesta tekevä Joni Vasara älykkäät koneet ja järjestelmät -tutkimusyksiköstä. Meille suurin etu syntyi siitä, että saimme käyttöömme säätöteorian ja matematiikan ylivoimaisen osaamisen yliopiston puolelta. Sen on tarkoitus korvata vanhemmat versiot portaittain. – Tällainen yhteistyö on vesivoiman tuotannossa erittäin harvinaislaatuista, sillä uusien laitteiden kehitystyö tilataan yleensä kaupallisilta yhteistyökumppaneilta. Yhteistyö on esimerkki poikkeuksellisesta tuotannonkehityksestä, jossa akateeminen osaaminen ja yksityisen yrityksen panos tuottavat suoraan tuotantoon soveltuvan ratkaisun. Keksinnölle saataneen patentti todennäköisesti kuluvan vuoden aikana. Aikaisemmat versiot turbiinisäätäjästä ovat jo käytössä kaikilla PVO-Vesivoiman omilla voimalaitoksilla Iijoella, Kokemäenjoella ja Kemijoella. PVO-Vesivoima on hakenut turbiinisäätäjälle patenttia tämän vuoden maaliskuussa. Säätäjiä on käytössä yhteensä 15 kappaletta Kehitystyön ansiosta PVO-Vesivoima on ainoa pohjoismainen yhtiö, joka on tähän mennessä läpäissyt kantaverkkoyhtiöiden uudet kiristyneet säätövaatimukset jokivoimalaitoksissa tyypillisesti käytettäville Kaplan-turbiineille. Heiltä löytyi myös ymmärrys siitä, miten teoria jalkautetaan ratkaisuksi asti, PVO-Vesivoiman käynnissäpidon asiantuntija Tommi Hansen-Haug kiittelee. Mitä enemmän sähköä tuotetaan tuulella ja auringolla, sitä monimutkaisempaa on reservisähkön tuottaminen, sillä kulutuksen lisäksi myös sähkön tuotanto vaihtelee yhä enemmän. n Turbiinisäätäjä parantaa vesivoiman säätövoimaa Joni Vasara ja Istvan Selek sekä Elisa Konttila Fingridiltä ovat valvoneet uuden turbiinisäätäjän testejä.. Kehitystyö käynnistyi jo vuonna 2017. Uusin, patentoitava versio turbiinisäätäjästä on testausvaiheessa, ja odottaa Fingridin hyväksyntää ennen tuotantokäyttöön siirtymistä. Modernisoituja vesivoimalaitoksia kehitetään jatkuvasti huomioimaan entistä enemmän ympäristöarvoja sekä vastaamaan paremmin sähköverkon tarpeisiin
• Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huoltoja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen Lisätietoa: Mikko Timonen, puh. Olemme olleet todella tyytyväisiä laitteiston toimintaan ja olemme harkinneet Bauerin asennusta myös käyttövesiverkostoon.” Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja.” Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitysja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. Lämmityksestä alkoi tulla melko kallista.” Lämmityspuolella yhden lämmityskauden jälkeen myös kylmät huoneistot alkoivat lämmetä ja lämmitys pystyttiin palauttamaan alun perin määriteltyihin arvoihin. Tämä osaltaan tarkoitti säästöä lämmityskuluissa.” Kun Bauer-laite asennettiin ei tarvinnut tehdä isoja putkistoremontteja ja patteriventtiilit toimivat erinomaisesti. 040 900 7651 Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6 00880 Helsinki Tieteellisesti tutkittu ja todistettu Pitkää ikää putkillesi Suomessa jo vuodesta 1999. – pitkää ikää putkillesi Ensiksi nostimme menoveden lämpötilaa, mikä poisti yläkerrosten ongelman, mutta alakerrosten asunnot ylikuumenivat. Uusimme myös termostaatteja, ilmasimme pattereita sekä huuhtelimme lämmitysverkoston, mutta mitkään toimet eivät auttaneet
20 Aurinkovoima kiinnostaa enenevässä määrin taloyhtiöitä, koska paneelien hinnat ovat laskeneet ja niiden sähkön tuottokyky on parantunut. Teksti: Eero Wihuri R eilut 40 vuotta sitten pieni poika katseli innoissaan ihmeellisen näköisiä levyjä. Ne olivat väriltään syvän sinisiä, ja niissä oli metallinen kehys. Yksi levy oli aika painava, mutta isän avustuksella levyjen kantaminen onnistui. Levyt asennettiin kesämökin katolle, ne olivat aurinkopaneeleita ja ne sähköistivät 1950-luvulla rakennetun kesämökin. Aurinkovoiman avulla taloyhtiö voi vähentää ostettavan sähkön määrää Aurinkovoima yhä kannattavampaa taloyhtiöille
Kiinteistösähköä on esimerkiksi hissien, ilmastoinnin, yhteisten tilojen valaistuksen, keskuslämmitysjärjestelmän ja taloyhtiösaunan käyttämä sähkö. Se vaatii suuren alkuinvestoinnin, usein ivestointisijoitus maksaa itsensä takaisin jo noin kymmenessä vuodessa, minkä jälkeen järjestelmä tuottaa puhdasta voittoa taloyhtiön osakkaille vielä vuosikymmenten ajan. Aurinkovoiman avulla taloyhtiö voi vähentää ostettavan sähkön määrää. Nyt aikuiseksi varttunut poika asuu rivitaloyhtiössä, jonka katolle asennettiin maalämpöremontin yhteydessä 45 kwp:n aurinkovoimala. – Aurinkoenergian hyödyntäminen kiinnostaa yhä useampaa kiinteistönomistajaa, koska aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet ja ne pystyvät tuottamaan aiempaa enemmän sähköä, sanoo Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen puheenjohtaja ja Lähienergialiiton hallituksen jäsen, aurinkovoimaliiketoiminnassa yli 20 vuotta työskennellyt Markus Andersen. Paneelit ovat muuttuneet paljon reilussa 40 vuodessa, ne pystyvät tuottamaan paljon enemmän sähköä per neliö. – Maalämpökaivot tuottavat lämpöä erittäin hyvin, mutta järjestelmän pumput kuluttavat paljon sähköä. Aurinkopaneelien tekninen kehitys onkin tehnyt aurinkoenergiasta yhä houkuttelevamman, ja kannattavamman, vaihtoehdon taloyhtiöille. Yhtiöt julkistivat yhteistyösopimuksen kesäkuun alussa. Toinen vaihtoehto on perustaa energiayhteisö ja hyödyntää hyvityslaskentapalvelua. Hyvityslaskennan mahdollistaa vuonna 2021 voimaan tullut lakiuudistus, jonka myötä hyvityslaskenta on mahdollista jokaisessa taloyhtiössä vuonna 2023. 21 Paneelien sähköntuottokyky oli kuitenkin hyvin rajallinen, mökille vedettiin sähköt pari kesää myöhemmin. Yleisintä on aiemmin ollut, että taloyhtiö omistaa ja ohjaa järjestelmää ja hyödyntää tuotannon kiinteistösähkön kulutuksessa. Hyvityslaskenta mahdollistaa aurinkovoimalan mitoittamisen selvästi suuremmaksi ilman, että sähköverkkoon myytävän Solnet Group toteuttaa aurinkovoimaloiden suunnittelun sekä asennukset YIT:n asuinrakennuskohteisiin, joiden katoille aurinkovoimaloita asennetaan. – Taloyhtiöissä kannattaa selvittää aurinkovoiman hyödyt sekä kustannukset viimeistään siinä vaiheessa kun tehdään jotakin isoa remonttia. Siinä aurinkopaneelien tuottama sähkö jaetaan tasan taloyhtiön asuntojen kesken. Aurinkosähköjärjestelmän hankinnan ja käytön kannattavuuteen vaikuttaa moni asia. Tärkeimpiä ovat järjestelmän mitoitus ja hinta, kulutuspaikan sähkönhinta, auringon säteilymäärä ja paneelien asennus. Hyvityslaskennassa kiinteistösähköliittymän sähkönkulutuksen yli menevä aurinkosähkö jaetaan ensin huoneistojen sähkönkulutukseen ja vasta tämän yli menevä aurinkosähkö myydään sähköverkkoon. Tällä hetkellä hän on Naps Solarin myyntijohtaja. Kaksi tapaa Taloyhtiö voi hyödyntää eri tavoin aurinkopaneelien tuottamaa sähköä. Aurinkovoimala on pitkän ajan investointi. Jatkossa aurinkosähköä jyvitetään yhä useammin myös asukkaiden käyttöön aurinkosähkön hyvityslaskennalla. Monissa taloyhtiöissä aurinkovoimala asennetaan silloin, kun lämmitystapa muutetaan maalämpöön. Se tuottaa sähköä maalämpöpumpuille. Hyvin hoidettuna ja ammattitaitoisesti asennettuna aurinkovoimalan käyttöikä voi olla jopa lähes 50 vuotta. Aurinkosähkön suosio on kasvanut, nyt vuosittain asennetaan asuintalojen katoille lähes 30 000 aurinkosähköjärjestelmää. Lisäksi paneeleita asennetaan kiihtyvällä tahdilla muun muassa erilaisten toimistoja tuotantotilojen katoille. Kuva: Solnet
Kuva: Caruna Hyvin hoidettuna ja ammattitaitoisesti asennettuna aurinkovoimalan käyttöikä voi olla jopa lähes 50 vuotta.. Taloyhtiö ilmoittaa jakoperusteen hyvityslaskentapalveluun. Näin aurinkosähköjärjestelmän taloudellinen merkittävyys kasvaa ja kannattavuus paranee. – Akkutekniikka tuo tähän tilanteeseen muutoksen parempaan, koska akkujen avulla sähköä voidaan myydä verkkoon silloin, kun hinta on korkealla. Tähän tarvitaan kuitenkin yhtiön lupa. Hyvityslaskennan tarkastelujaksona on tasejakso, jonka pituus on 15 minuuttia. Hyvityslaskenta edellyttää, että taloyhtiön perustaa ensin energiayhteisön. 22 Hyvityslaskennassa sähköverkkoon myyty aurinkosähkön osuus eli niin sanottu ylijäämäsähkö muodostuu huoneistokohtaisesti kunkin huoneiston sähkönkulutuksen yli menevästä aurinkosähkön osuudesta. Hyödyn huoneistoille jyvitetyistä aurinkosähköstä saa se taho, jonka nimissä huoneiston sähkösopimus on. Aurinkovoima ei tarvitse jatkuvaa paistetta, vaan paneelit tuottavat energiaa myös pilvipoutaisella säällä. Tämän jälkeen taloyhtiö voi ottaa hyvityslaskennan käyttöön alueen sähköverkkoyhtiön palvelun kautta. Optimaalinen tuotanto paneeleista saadaan itseasiassa melko viileällä säällä, ja Suomen kesä on valoisa. Huoneiston ollessa vuokralla, hyödynsaaja on yleisimmin vuokralainen. Eli jos huoneistolle jyvitetty aurinkosähkö ylittää tarkasteltavan tasejakson aikana huoneiston sähkönkulutuksen, yli menevä sähkö myydään sähköverkkoon. n aurinkosähkön osuus kasvaa. Myös taloyhtiön yksittäinen osakas tai osakasryhmä voi hankkia omaan henkilökohtaiseen käyttöön oman aurinkosähköjärjestelmän. Akut auttavat Aurinkopaneeleissa tapahtuu koko ajan pientä kehitystä, mutta suurin muutos tulee sähkön varastoinnissa. Ilman hyvityslaskentaa sähköverkkoon olisi tässä tapauksessa laskettu myytävän 7 kWh, mutta hyvityslaskennan ansiosta sähköverkkoon myytävä osuus jää suhteellisen pieneksi. Kiinteistösähkön yli menevän aurinkosähkön jako huoneistoille tehdään hyvityslaskentapalvelussa automaattisesti ja yleisimmin osakeomistusten suhteessa. Aurinkovoimalla voidaan Suomessa tuottaa saman verran energiaa kuin vaikkapa Pohjois-Saksassa. Tällaisessa tapauksessa on tärkeää sopia muun muassa vastuista, huoltokuluista ja vakuutusasioista. Jos saman tasejakson aikana aurinkosähköä tuotetaan esimerkiksi 10 kWh, kiinteistösähköä kuluu 3 kWh ja huoneistosähköä yhteensä 6 kWh, tuotetusta aurinkosähköstä katetaan ensin kiinteistösähköliittymän sähkönkulutus ja sitten loput 7 kWh jaetaan taloyhtiön osakkaille. Markus Andersenin mukaan tämän hetken tilanteen mukaan omalla katolla tuotetun aurinkosähkön myyminen takaisin verkkoon ei ole kannattavaa, sillä kapasitettia on jo niin paljon, että aurinkoisena päivänä pörssihinta laskee alas
Siksi kaikkia hiilidioksidin poistokeinoja on todennäköisesti hyödynnettävä yhtäaikaisesti, Kati Koponen selittää. Hiilidioksidin poisto ilmakehästä ei siis ole vaihtoehto päästövähennyksille, vaan tarpeellinen täydentävä toimi. Teknologiset hiilinielut ovat herättäneet viime viikkoina vilkasta julkista keskustelua. – Vastuullinen hiilidioksidin poisto ottaa huomioon eri keinojen edut ja haitat. – Hiilidioksidin poisto ilmakehästä on välttämätöntä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoite on mahdollinen. On tärkeää varmistaa, ettei yksittäinen haittavaikutus korostu liiaksi ja että toiminta on kustannustehokasta. Hiilidioksidin poistosta näyttäisi tulevan oma teollisuudenalansa, joka luo myös työpaikkoja ja vientipotentiaalia edelläkävijöille. Teknologiset hiilinielut tarjoavat väylän pysyvään hiilidioksidin varastointiin, mutta ne ovat toistaiseksi kalliimpia ja kauempana suuren mittakaavan käyttöönotosta kuin vaikkapa metsitys, joka on käyttövalmis keino jo nyt. Hiilidioksidin kuljetuksessa ja varastoinnissa tarvitaan myös laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä, sillä esimerkiksi hiilidioksidin varastointiin soveltuvia geologisia muodostelmia on runsaasti Pohjanmerellä. Toukokuussa päättynyt poikkitieteellinen NEGEM-tutkimushanke on neljän vuoden ajan tutkinut vastuullista hiilidioksidin poistoa, eri keinojen kustannuksia ja vaikutuksia muuhun ympäristöön. Positiivisia vaikutuksia Toisaalta luonnon hiilinielujen lisäämisellä, kuten uudelleen metsityksellä tai maaperän hiilidioksidin kartuttamisella, on positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen, virkistysarvoon ja luonnon kykyyn sopeutua ilmastonmuutokseen. Hiilidioksidin poisto ilmakehästä ei siis ole vaihtoehto päästövähennyksille, vaan tarpeellinen täydentävä toimi, hanketta koordinoiva VTT:n erikoistutkija Kati Koponen sanoo. – Ilmakehästä on poistettava gigatonneittain hiiltä, mikä vaatii lukuisia laitoksia ja merkittävää hiilidioksidin kuljetusja varastointi-infraa. VTT:n mukaan päästövähennyksiä ja erilaisia hiilinieluja ei voida pitää toisilleen vaihtoehtoisina. Samaan aikaan on kuitenkin kiihdytettävä merkittävästi myös päästövähennystoimia. Näistä metsitys ja maaperän hiilen kartuttaminen luokitellaan luonnon hiilinieluiksi ja muut teknologisiksi hiilinieluiksi. Niin valtioiden, yritysten kuin EU:nkin on syytä suunnitella toimiaan hiilidioksidin poistoon nyt, Koponen muistuttaa. Hanketta koordinoi VTT. Tämä käy ilmi laajassa poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa, jossa on mukana useita eurooppalaisia huippuyliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Sen avulla voidaan myös saavuttaa kansainvälisiä luonnon ennallistamistavoitteita. Tutkimushankkeessa on mukana yhteensä 16 eurooppalaista yliopistoa, tutkimuslaitosta, järjestöä ja yritystä, mukaan lukien Oxfordin ja Cambridgen yliopistot. Hiilidioksidin poisto on nouseva teollisuudenala, jolla on valtava vientipotentiaali Hiilidioksidin poistotarpeen mittakaavaa ja sen vaikutuksia ei Koposen mukaan vielä täysin ymmärretä. Kuvituskuva: Pexels. Vaikka hiilidioksidin poisto lisää kustannuksia, luo se myös Suomeen taloudellisia mahdollisuuksia. NEGEM-hanke tutkii useita eri keinoja hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä: metsitys (eli uusien metsien kasvattaminen tai uudelleen metsitys), bioenergian tuotannossa vapautuvan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi geologisiin muodostelmiin (eli niin sanottu BECCS tai piippujen tulppaaminen), biohiilen valmistus, hiilen suora talteenotto ilmakehästä ja varastointi geologisiin muodostelmiin (DACCS), maaperän hiilen kartuttaminen, tehostettu rapautuminen sekä meren alkalointi. Kansainvälisesti on sovittava myös tieteeseen pohjautuvista mittaristoista ja sääntelystä. Suomen hallituskin on pitänyt aktiivisesti esillä teollisuuslaitosten “piippujen tulppaamista” keinona ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hanketta koordinoivan VTT:n mukaan päästövähennyksiä ja erilaisia hiilinieluja ei voida pitää toisilleen vaihtoehtoisina, vaan nyt pitää toimia joka rintamalla. Metsiin sitoutunut hiilinielu voi kuitenkin purkautua nopeasti esimerkiksi metsäpalon tai hakkuiden seurauksena. n Tutkimus: hiilidioksidin poistoon tartuttava nyt Kasvava metsä on hyvä hiilinielu. Jokaisella keinolla on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan. 23 V oimakkaiden päästövähennysten rinnalle tarvitaan hiilidioksidin poistoa ilmakehästä sekä luonnollisten että teknologisten hiilinielujen avulla, tai Pariisin ilmastosopimuksen tavoite uhkaa karata
Sillä voidaan lämmittää myös lämmin käyttövesi. Ilma-vesilämpöpumppu sopii niin kerrostalokuin rivitaloyhtiöönkin. 24 Taloyhtiöillä on paineita kustannusja ympäristösyistä luopua öljylämmityksestä. Ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaa, jos kohteessa on vesikiertoinen lämmitys, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Teksti: Juhani Karvonen I lma-vesilämpöpumppu (IVLP) ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Taloyhtiö voi vaihtaa esimerkiksi kaukolämpöön tai maalämpöön. Jos esimerkiksi pohjaveden vuoksi maalämpö on poissuljettu vaihtoehto uudeksi lämmitystavaksi, taloyhtiö voi lämmittää asuntoja pumpuilla, esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpuilla. Pumppuun kuuluu kaksi lämmönvaihdinta, höyrystin Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä vaihtoehto taloyhtiölle silloin, kun maalämmön asentaminen ei ole mahdollista Pumppu voi säästää jopa 50 prosenttia energiakustannuksista Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kehottaa taloyhtiöitä ottamaan tuekseen hankekonsultin siinä vaiheessa, kun taloyhtiössä mietitään jonkin pumpputyypin käyttöönottoa.. Ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin muillakin lämpöpumpuilla. – Ilma-vesilämpöpumpun tuottama lämmitysenergia ja käyttöveden lämmitys voi säästää taloyhtiön energiakustannuksia jopa reilut 50 prosenttia riippuen vanhasta lämmitysjärjestelmästä
– Ulkoyksikkö ei välttämättä kaikille pihoille mahdu aivan helposti ja myös taloyhtiön tekniseen tiloihin saatetaan joutua tekemään aika isojakin muutoksia. Ilmavesilämpöpumppu säästää taloyhtiöltä energiaa, mutta ei tuota riittävästi energiaa kovimmilla pakkasilla. Energiatehokkuus on yksi ilmavesilämpöpumppujen suurimmista eduista. Maalämmön yhteydessä ilma-vesilämpöpumpusta ei ole juurikaan hyötyä, se ei tuota merkittävää lisäarvoa. Tämä yhdistettynä yli 20 vuoden käyttöikään tarkoittaa jopa kymmenien tuhansien eurojen säästöjä laitteen elinkaaren aikana. Ilma-vesilämpöpumpun energiatehokkuus jää vuositasolla heikommaksi, koska saman lämpömäärän tuottamiseen kuluu enemmän sähköä. Toimintaperiaate on sama kuin lämmityksessä, mutta lämmön siirto tapahtuu käänteisesti. Hirvosen mukaan ilmavesilämpöpumppu on taloyhtiöissä varsin harvinainen ja joka tapauksessa sen rinnalle tarvitaan jokin tukeva lämmitysmuoto. Ilmavesilämpöpumppua samoin kuin maalämpöä voidaan käyttää aurinkopaneelien kanssa Hirvonen suosittelee että taloyhtiö ottaa avukseen hankekonsultin, oli kyseessä sitten ilma-vePumppu voi säästää jopa 50 prosenttia energiakustannuksista Maalämpöpumppuun verrattuna ilmavesilämpöpumpun etuna on sen soveltuvuus moneen kohteeseen sekä edullisemmat rakentamiskustannukset.. Yksi syy siihen, etteivät ilmavesilämpöpumput ole merkittävästi yleistyneet taloyhtiöissä on muun muassa ulkoyksikön sijoitus ja sen varsin mittava koko. 25 ja lauhdutin. Noin 20-25 asteen pakkasella ilmalämpöpumppu kytkeytyy pois päältä. Vanhassa kerrostalossa ilma-vesilämpöpumpun vuosilämpökerroin COP on 2-2,5 ja maalämmön COP-luku 3-3,5. Kun lämmitystä tarvittaisiin eniten, on ulkoilman suhteen suurimmat ongelmat. Ilma-vesilämpöpumpulta edellytään erillinen viilennystoiminto. Jos tontti sijaitsee kalliolla, ovat porauskustannukset kohtuullisemmat, mutta esimerkiksi soraharjuilla pehmeän maan osuus voi nostaa porauskulut suureksi, sanoo Jussi Hirvonen Vaikka maalämmön hankintakustannukset ovat suuremmat, voi maalämpö tuottaa elinkaarensa aikana ilma-vesilämpöpumppua suuremmat säästöt. –Ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaa helposti myös asentaa vanhaan kiinteistön, jolloin se joko korvaa entisen järjestelmän tai tulee entisen järjestelmän rinnalle. Kovilla pakkasilla maalämpöpumppu edellyttää ainoastaan lisälämpöä, mutta ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee rinnalleen korvaajan jostakin toisesta lämmitysmuodosta. Taloyhtiöissä ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä monesti integroidaan kaukolämpöön. Ulkona olevan höyrystinyksikön puhallinääni ja näkö voivat häiritä asukkaita. Ratkaiseva ulkolämpötila Koska ilma-vesilämpöpumppu ottaa energian ulkoilmasta, ratkaisevaa energiatehokkuuden kannalta on ulkolämpötila. Joskus myös maalämmön rakentamiskustannukset voivat kohota turhan suuriksi. Höyrystinpatterin sulatusveden johtaminen ulos kiinteistöstä voi vaatia myös ylimääräisiä ratkaisuja. Pumput tuottavat lämpöä sitä vähemmän, mitä kylmempää ulkona on Mitä kylmempää ulkona on, sitä vähemmän pumput tekevät lämpöä. Maalämpöjärjestelmän yhteyteen ei ilmavesilämpöpumppua ole mielekästä sijoittaa. Jos yhdellä sähköwatilla tuotetaan yksi lämpöwatti on COP-luku yksi. – Ilma-vesilämpöpumpun ja maalämpöpumpun kenties merkittävin eroavaisuus tulee esiin talvella. Maalämpöpumppuun verrattuna ilma-vesilämpöpumpun etuna on sen soveltuvuus moneen kohteeseen sekä edullisemmat rakentamiskustannukset. Jos yhdellä sähköwatilla tuotetaan neljä lämpöwattia, on COP-luku neljä. – Maalämpöä ei voida useinkaan rakentaa, jos tontti sijaitsee pohjavesialueella. – Ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee kylmimpinä aikoina tukijäjestelmän, joka voi olla kaukolämpö tai sähkö. – Maalämpö leikkaa parhaimmillaan jopa 80 prosenttia kodin lämmityskustannuksista. Maalämmössä kaivojen porauskustannukset ovat isot. – Tuolloin ilmalämpöpumpun teho laskee. Tuossa vaiheessa vaihtoehtoinen energiamuoto pitää olla Suomen oloissa, Jussi Hirvonen sanoo. Ilmalämpöpumppuja ja ilma-vesilämpöpumppuja käytetään taloyhtiöissä myös jäähdytykseen. – Nollassa asteessa lämpökerroin on noin neljä ja miinus kymmenessä asteessa lämpökerroin on kolme. Hyvä mahdollisuus Pumppujärjestelmä voi olla hyvä mahdollisuus siinä tapauksessa, ettei tontille ole mahdollista porata maalämpökaivoja
Maalämpöpumppuja myytiin 12 000 kappaletta parikymmenen prosentin kasvulla. Ilmalämpöpumppuja myytiin 160 000 pumppua kasvun ollessa lähes 60 prosenttia. Teknisesti tämän päivän pumput ovat laadukkaita. Oikea asennus on tärkeä. Kovilla pakkasilla maalämpöpumppu edellyttää ainoastaan lisälämpöä, mutta ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee rinnalleen korvaajan jostakin toisesta lämmitysmuodosta, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Energianhinnan nousu, halu mahdollisimman – Ilma-vesilämpöpumpun ja maalämpöpumpun kenties merkittävin eroavaisuus tulee esiin talvella. Kaikki isommat pumppujärjestelmät on hyvä liittää etävalvontaan. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna yli 50 prosenttia.. Kysyntä kasvussa Lämpöpumppumyynti on hurjassa vauhdissa. Vuonna 2022 myytiin 196 000 lämpöpumppua. Pientalojen poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärä oli ainoana sektorina 20 prosentin laskussa. Öljykattiloiden korvaamisja energiatehokkuuden parantamisavustukset kiihdyttävät lämpöpumppujen myyntiä lämmitysjärjestelmien saneerausmarkkinassa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna yli 50 prosenttia. 26 riippumattomiin lämmitysratkaisuihin satavat lämpöpumppujen laariin. Öljyn, kaasun, kaukolämmön ja sähkön hinnan nousun vuoksi lämpöpumppujen kannattavuus on parantunut entisestään. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi lämpöpumppujen kysyntää, minkä takia alettiin haluta lähienergiaan ja mahdollisimman vähäiseen ostoenergiaan pohjautuvia talon lämmitystapoja. Ilma-vesilämpöpumppujen kasvuvauhti oli 60 prosenttia ja asennusmäärä 19 000 kappaletta. Tällaiseen lämpöpumppu on mitä oivin ja ympäristöystävällinen ratkaisu. n silämpöpumpun tai lämpöpumpun hankintaan taloyhtiössä – Hankekonsultti osaa arvioida muun muassa oikean mitoituksen, oikean pumpputyypin ja järjestää myös tarjouskilpailun ja valvoa toimituksen
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
– Kiinteistörekisteriä ei päivitetä aktiivisesti, mutta olemme arvioineet pellettilämmityksessä olevan joitakin satoja kiinteistöjä, ehkä lähempänä tuhat, muttei kuitenkaan tuhansia, sanoo toimilalapäällikkö Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä. Pellettilämmityksessä on Suomessa karkean arvion mukaan joitakin satoja isoja asuinkerrostaloja tai muita ryhmäasuinkiinteistöjä. Pelletit varastoidaan siiloon kattilahuoneen läheisyyteen. Teksti: Juhani Karvonen P ellettilämmitys on kuitenkin käytössä tänä päivänä varsin harvoissa taloyhtiöissä. Rakennuksena siilo on sen kokoinen, ettei se mahdu kaupunkioloissa joka tontille. Kokonaishinta samaa tasoa kuin maalämpökin. Pellettilämmitys yhä harvinaisuus taloyhtiöissä Etuna kotimaisuus – esteenä varastointi Hinta laskenut Pelletin hinta nousi Ukrainan sodan myötä, mutta hinnat ovat vähitellen tulleet alas. Pellettikuorma tuodaan lämpökeskuksen yhteydessä olevaan vastaanottorakennukseen, jossa pellettiautot kippaavat kuormansa vastaanottotaskuun. Pelletin suuri etu on sen ympäristöystävällisyyys ja kotimaisuus. Pellettiä pidetään hyvänä vaihtoehto perinteisemmille lämmitysvaihtoehdoille. Varastosiiloista pelletit ohjataan laitokselle pienempiin, muutaman kuution syöttösiiloihin. Pelletti on kotimaista, Eri puolilla Suomea tuotetaan kaukolämpöä pelleteillä. – Elinkaarikustannuksella laskettuna pellettilämmitys maksaa 10-12 senttiä kilowattitunnilta. Pellettien raaka-aineena käytetään muun muassa kutterinpurua, sahajauhoa ja hiontapölyä, jota saadaan puusepänja sahateollisuuden sivutuotteena. Suurin este pellettilämmityksen yleistymiselle kaupunkioloissa on tilan puute. Sieltä pelletti kulkee jauhimen kautta polttokattilaan.. Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista ja varastosiilosta. Taskun pohjalla on kuljetin, joka purkaa materiaalin, joka päätyy varastosiiloihin. Tuohon hintaa sisältyy investointija käyttökustannukset. Pienimmillään se on kymmenen kuution luokkaa. Pellettilämmityskattila on samaa kokoluokkaa kuin öljykattila ja tilava pannuhuone riittää pelletille. Siilon on oltava täysin kuiva, pölytiivis ja sähkötön. Toki varaston voi rakentaa maan alle, mutta tilaa se aina vie ja sille vaaditaan rakennusja tai toimenpideluvan, sanoo Tuohiniitty. 28 Pelletti on kotimainen lämmönlähde. – Eniten tilaa vie pellettisiilo, johon pelletti voidaan varastoida. Investointina pellettilämmitys on maalämpöä edullisempi, mutta käyttökustannukset ovat korkeammat, Hannes Tuohiniitty selvittää
n Pellettilämmitys yhä harvinaisuus taloyhtiöissä Etuna kotimaisuus – esteenä varastointi Kaarinalaisessa kolmen talon taloyhtiössä Asunto Oy Piikkiön Pappailanniityssä on pelletti ollut lämmitysmuotona yhtiön perustamisesta alkaen. Jos kaikki luopuisivat pelletistä, pitäisi miettiä, voisiko keskusta jotenkin hyödyntää jonkin muun lämmönlähteen tuotannossa vai pitäisikö se purkaa. Hänen isännöimänsä taloyhtiön viimeaikaisissa yhtiökokouksissa on käynyt ilmi tyytymättömyys pellettilämmitykseen kohonneiden kustannuksien vuoksi. Taloyhtiö on perustettu vuonna 2011. Taloyhtiön hallitus harkitsee nyt maalämpöön siirtymistä, mutta mitään päätöksiä ei ole tehty. Yksi syy on varmaan pelletin hinnan nousu ja ehkä saatavuuskin. – Muut taloyhtiöt eivät tietääkseni ole saaneet tarjousta maalämmöstä, Niemelä jatkaa. 29 uusiutuvaa bioenergiaa tehokkaassa muodossa. Nykyisen pellettilämpökeskuksen korjausten hinta-arvio on karkeasti noin 40 000 euroa. Pelletin suurimmat käyttäjät ovat teollisuudessa ja niiden käyttäjien myötä pellettia riittää myös pienemmille käyttäjille. Osaomistajuuden muuttuminen on monimutkaista, jos yksi talo irtaantuu kahdesta muusta. Jo rakentaja otti pelletin käyttöön ja laitteistot alkavat olla aika vanhat, sanoo Sahla. Se voi olla käytossä negatiivisen sähkön aikana. – Pelletin hinta kohosi Ukrainan sodan takia. Toistaiseksi on vielä epäselvää, tuleeko sekin korjata. Pelletissä menovesi on korkealämpöistä. Pappilanahon ja Pappilankedon isännöitsijä Reijo Sahlan mukaan kummassakin taloyhtiössä on keskusteltu maalämpöön siirtymisestä. Pellettiin siirtyminen ei vaadi käyttökuntoisen putkiston tai patterien saneerausta. Pellettilämitys ei vaadi mitään suuremnpia huoltotoimenpiteitä. Tuohiniitty huomauttaa. Polttoaineena se on kuivaa, pölytöntä, hajutonta, tasalaatuista ja helposti käsiteltävää. Asuinrakennuksen savupiippu on kunnossa, mutta pellettilämpökeskuksen rakennuksen, joka on siis erillinen rakennus, savupiippu on painunut hieman vinoon. Pelletin suhteen emme ole riippuvaisia muusta maailmasta. Asunto-osakeyhtiö Piikkiön Pappilanaho ja Asunto-osakeyhtiö Piikkiön Pappilanketo ovat puolestaan omia taloyhtiöitään, sanoo Asunto-osakeyhtiö Piikkiön Pappilanniityn isännöitsijä Arttu Niemelä Turun Seudun Kiinteistöpisteestä. Savupiipun korjauskustannus ei kuulu tuohon 40 000 euron arvioon, mutta se voi tulla kalliiksi mikäli korjaustarve aktualisoituu. – Pellettilämmitys mitoitetaan aina sataprosenttiselle teholle kun taas pumppujärkestelmät eivät aina ole mitoitettu täysteholle. Pellettikattilan ja käytännössä koko järjestelmän uusiminen on tulossa ajankohtaiseksi. Aivan huipussaan hinta ei tosin tällä enää ole. Pelletti on valmistettu havupuun sahanpuruista ja muusta sahateollisuuden puujätteestä. – Kotimaisuuteen liittyy huoltovarmuus. Tekninen käyttöikä on laskennallisesti 25 vuotta. Alunperin taloyhtiöön kuului neljä taloa, mutta yksi irtaantui jo vuosia sitten maalämmön käyttäjäksi. – Toinen lisäkustannus lämpöpumpuissa pellettiin nähden tulee mahdollisesta sähköliittymän korottamisesta, Tuohiniitty selvittää. Ainoa, jonka voisi liittää pellettiin, olisi sähkövaraaja. Maalämpöön siirtyminen on kuitenkin hankala ja monimutkainen prosessi. – Asunto-osakeyhtiö Piikkiön Pappilanniityn taloyhtiössä on yksi asuinrakennus. Lämpöpumppujen osalta verkoston saneeraus voi hyvinkin olla edessä, jotta matalämpöinen vesi voidaan hyödyntää. Suomessa on parikymmentä pellettitehdasta ja pari on vielä rakenteilla. – Varaajan saattaa ehkä vielä hyödyntää uudessa järjestelmässä. – Pellettilämpökeskuksessa kaikki kolme taloyhtiötä ovat osaomistajia, kukin yhdellä kolmasosalla. Kaarinassa pohditaan pelletistä luopumista Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista ja varastosiilosta.. Lämpöpumppujen yhdistämisessä pellettilämmitykseen ei ole mieltä, koska se merkitsi kahden päällekkäisen järjestelmän ylläpitoa. Jos taloyhtiö vaihtaa lämmityksen öljystä pellettiin, sekä kattila että polttoleitteisto pitää uusia. Lämpöarvo on erinomainen. Maalämpö olisi mahdollista rakentaa ja sen hinnaksi on arvioitu 160 000 euroa Piikkiön Pappilannittyn osalta. Kun pörssisähkö on halpaa, voisi sähkölämmitys mennä hetkeksi päälle. Viitisen vuotta sitten taloyhtiöllä saattoi olla hieman erilainen näkökulma, mutta nyt maalämpö on vakavassa harkinnassa. Ainakin osa pelletistä tuli Venäjältä. – Kertakustannuksena maalämpö on todennäköisesti kalliimpi, mutta ainakin taloyhtiössä tuntuu olevan näkemys, että pitkässä juoksussa maalämpö tulisi edullisemmaksi. – Mitään päätöksiä ei ole tehty, mutta lämmitysmuodon vaihtaminen joka tapauksessa on mietinnässä
30 Jopa 80-90 prosenttia poistoilman lämmöstä voidaan saada talteen Hukkalämpö talteen – taloyhtiölle merkittävät säästöt Hyvin toteutettu ilmanvaihdon lämmön-talteenotto tuo säästöjä, sillä jopa 80–90 prosenttia poistoilman lämmöstä saadaan talteen ja kiinteistön lämmitystarve vähenee sen mukaisesti. Kuvituskuva: Pexels
Järjestelmä saadaan helposti asennettua kohtuullisilla kustannuksilla, Mika Manner selvittää. Se on maalämpöja lämmöntalteenottoalan yritys, joka syntyi kahden maalämpöalan yrityksen fuusiona. Koneellinen ilmastointi toi kerrostalojen katoille huippuimurit, jotka käytännössä imevät lämmintä ilmaa sisätiloista entistä tehokkaammin ulos. Poistoilman lämmön talteenoton yksikkö tuodaan katolle. Huoneistojen lämmin ilma nousee hormeja ylös taivaan tuuliin. Lämmitysjärjestelmän investointikulut voidaan yleensä kattaa toteutuneilla energiasäästöillä. Suomalaiset asuinkerrostalot olivat vielä 1960-luvulle asti painovoimaisen ilmastoinnin varassa. – Tuolloin ilmavirran määrä on suuri, ilmaa saattaa vaihtua jopa useita tuhansia litroja sekunnissa. Jopa 80-90 prosenttia poistoilman lämmöstä voidaan saada talteen Hukkalämpö talteen – taloyhtiölle merkittävät säästöt Poistoilman LTO-järjestelmä tuottaa tyypillisesti suuremman säästön vuotuisissa lämmitysenergiakustannuksissa kuin mitä investointilainan lyhennysja korkokulut ovat.. Korvausilma otetaan asuntoihin pääosin ikkunoiden kautta. Teksti: Juhani Karvonen H yvin toteutettu ilmanvaihdon lämmöntalteenotto tuo säästöjä, sillä jopa 80-90 prosenttia poistoilman lämmöstä saadaan talteen, ja kiinteistön lämmitystarve vähenee sen mukaisesti. Korkea kerrostalo Poistoilman lämmön talteenotolle ihannekohde on korkea kerrostalo, jossa on yksi huippuimuri. Painovoimainen ilmastointi perustuu tiilihormeihin. – Voisi sanoa, että 40 vuoden ajan kerrostalojen lämpöenergiasta 30-40 prosenttia ilma meni harakoille. Koneellisen ilmanvaihto alkoi yleistyä 1960-luvulla ja 1970-luvulla rakennetut asuinkerrostalot varustettiin lähes aina huippuimureilla. Näin ollen taloyhtiön taloudessa kassavirta kääntyy positiiviseksi välittömästi järjestelmän asentamisen jälkeen, sanoo teknologiajohtaja Mika Manner Tom Allen Senera Oy:stä. Tähän ilmaan on sitoutunut valtava määrä lämmitysenergiaa, joka on mahdollista kerätä talteen poistoilman lämmön talteenottojärjestelmän avulla. 31 Suuri osa koneellisella ilmanvaihdolla varustetuista kiinteistöistä puhaltaa jatkuvasti yli 20-asteista ilmaa taivaan tuuliin. Huoneistoissa korvausilmaventtiilit hoitavat korvausilman tulon huoneistoihin. Lämmön talteenotto tuosta ilmavirtamäärästä on erittäin tehokasta. Poistoilman lämmön talteenotto tuli asuinkerrostaloissa pakolliseksi 2000-luvun alkupuolella. Poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä alkoi yleistyä 2000-luvun alkupuolella, Manner kertoo. Lämmin ilma johdetaan lämmönsiirtimeen, jossa poistoilman lämpö siirtyy lämmönkeruunesteeseen, jota lämpöpumppu hyödyntää patteriverkon ja käyttöveden lämmittämisessä. – Poistoilman LTO – järjestelmä tuottaa tyypillisesti suuremman säästön vuotuisissa lämmitysenergiakustannuksissa kuin mitä investointilainan lyhennysja korkokulut ovat
Ilmaa vaihtuu kenties 300-400 litraa sekunnissa porraskäytäväkohtaista huippuimuria kohden. – Pienessä kerrostalossa hinta voisi liikkua 80 000 euron vaiheilla, mutta isoissa kiinteistöissä ollaan reilusti yli puolessa miljoonassa eurossa. – Asennustyöt rakennuksen sisällä tehdään lämmönjakohuoneessa. Yleensä jokaisen rapun kohdalla on oma huippuimurinsa. Paras lähtökohta saneeraukselle, on että rakennuksessa olisi yhdestä viiteen huippuimuria, joiden kautta koko kiinteistön ilmanvaihto olisi hoidettu. Sähköpääkeskukseen tarvitaan usein muutostöitä lämpöpumpun ryhmäkeskuksen sähkön syöttöä varten. 32 automaatiojärjestelmä kuuluu aina pakettiin. Saneerauksen hinta riippuu kiinteistön koosta, porraskäytävien ja kerrosten lukumäärästä ja olemassa olevista vanhoista rakenteista sekä huippuimureiden määrästä. – Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa, jolloin nettosäästöksi tulee tyypillisesti 35 prosenttia ostoenergiasta. Asukkaiden elämään saneeraus ei juurikaan vaikuta, sillä huoneistoihin ei tarvitse mennä. Suomessa pitää asetusten mukaan koko rakennuksen ilman vaihtua kerran kahdessa tunnissa, mikä yhdenmukaistaa saneerauksia. Kaukolämmön hinta on paikoin melko korkea ja monet taloyhtiöt ovat vaihtaneet tai ovat aikeissa vaihtaa maalämpöön – Poistoilman lämmön talteenotto soveltuu Talteenoton kannalta hankalimpia kohteita ovat isot, jopa satoja metrejä pitkät, matalat kolme-nelikerroksiset talot, jossa on monta rappua. Vanhat pois Kun kiinteistössä otetaan käyttöön LTO-järjestelmä, vanhat huippuimurit poistetaan katolta. Järjestelmää ohjaava älykäs Poistoilman lämmön talteenotolle ihannekohde on korkea kerrostalo, jossa on yksi huippuimuri.. Sen avulla muun muassa rakennuksen ilmanvaihtoa säädellä portaattomasti ja optimoida lämpöpumpun toimintaa, Mika Manner toteaa. Taloyhtiöt ottavat usein poistoilman lämmön talteentoton kaukolämmön rinnalle, jolloin taloyhtiö säästää noin 50 prosenttia kaukolämmön kustannuksissa. – Teknisesti poistoilman lämmöntalteenotto ei ole erityisen vaikea toteuttaa näissäkään kohteissa, mutta kustannukset nousevat
– Suodattimet pitäisi vaihtaa pari kertaa vuodessa, koska huoneilman pöly tukkii niitä. Viime vuonna yhtiö teki asennusten suhteen kaikkien aikojen ennätyksen. –Maalämpöja LTO -järjestelmien toimittamisen liikevaihto oli yli 60 miljoonaa euroa. – Poistoilman lämmön talteenotto soveltuu oikein hyvin yhdistettäväksi maalämpöön, jolloin syntyy hybridijärjestelmä. Poistoilman lämmön talteenoton yksikkö asennetaan katolle. n oikein hyvin yhdistettäväksi maalämpöön, jolloin syntyy hybridijärjestelmä. Investoinnin takaisinmaksuaika on tyypillisesti kymmenisen vuotta. Toimitusaika on nyt suuruusluokkaa viidestä kuuteen kuukautta Tekniikka on tänä päivänä hyvällä tasolla, mutta suurimmat erot tulevat asennuksissa – Järjestelmän toimittajan tekninen osaaminen, suunnittelu ja automaation tuntemus ovat olennaisia asioita, jotta järjestelmä tulee oikein mitoitetuksi ja hyvin toimivaksi. 33 Huoltoja LTO-järjestelmä ei juurikaan kaipaa. – Ulkolämpötilalla ei ole juurikaan merkitystä poistoilman lämmön talteenottoon. Maalämpökaivojen syvyydet ovat nykyisin tyypillisesti 300 ja 400 metriä. Sillä voi säästää jopa 70-75 prosenttia ostoenergian määrästä, mutta maalämpö tuplaa investointikustannukset verrattuna pelkkään poistoilman lämmön talteenottoon, Mika Manner sanoo. Tänä vuonna emme ehkä tuohon aivan yllä, koska investointilainojen korkeampi korkotaso ja yleinen taloudellinen hidasliikkeisyys vaikuttaa liiketoimintaan. Tekniikkaa on hybridijärjestelmässä enemmän ja esimerkiksi maalämpökaivoja voidaan joutua poraamaan isoissa taloyhtiöissä jopa kymmeniä. Kesäkaudella poistoilman LTO:ta voidaan hyödyntää siten, että maalämpökaivoihin voidaan varastoida LTO-järjestelmän tuottamaa lämpöenergiaa lähes määrättömästi. Suodattimen vaihdot voi tehdä kiinteistöhuoltoyhtiö, eikä vaihtoon tarvita edes työkaluja. Järjestelmän toimittajan pitkäaikaiseen kokemukseen ja ammattitaitoon kannattaa panostaa, jottei kalliita korjauksia tarvitsisi jälkikäteen tehdä. Ammattitaidosta kannattaa maksaa Suomessa on vielä runsaasti vanhaa kiinteistökantaa, jossa on painovoimainen ilmastointi. Teoriassa taloyhtiö voisi olla energian suhteen täysin omavarainen, mutta käytännössä lämpöpumput tarvitsevat sähköä toimiakseen. Mannerin mukaan hyvällä tekniikalla voidaan poistoilman lämmöstä hyödyntää noin 96 prosenttia. Vuodenajalla ei ole suurta merkitystä saneerauksen ajankohdalle. Taloyhtiö voi liittää järjestelmään mukaan vielä aurinkopaneelit, jotka tuottavat sähköä, mutta talvikuukausina tuotto on sen verran vähäinen, että joka tapauksessa sähköä on ostettava ulkopuolelta. Lämmin ilma johdetaan lämmönsiirtimeen, jossa poistoilman lämpö siirtyy lämmönkeruunesteeseen, jota lämpöpumppu hyödyntää patteriverkon ja käyttöveden lämmittämisessä.. Lämpö varastoituu kaivojen kautta kallioperään, josta sitä voidaan maalämpöpumppujen avulla tuoda kiinteistöön lämmityskaudella. Sinänsä taloyhtiöiden kannattaisi juuri nyt investoida, koska parhaillaan ammattitaitoista suunnitteluja toteutustyövoimaa on hyvin tarjolla. – Meillä on tulossa kohde, jossa painovoimainen ilmanvaihto muutetaan hybridijärjestelmäksi eli kohteeseen tuodaan myös maalämpö, Mika Manner sanoo. Sen voi muuttaa suoraan poistoilman lämmön talteenotolle
Poikkeuksellisia, vähintään kolmen viikon hellejaksoja on aiemmin koettu harvoin, mutta 2000-luvulla 25–31 päivää yhtäjaksoisesti kestäneitä helteitä on ollut jo viitenä kesänä. Vanhoissa asuintaloissa viilennys on vielä harvinaisempaa. Teksti: Eero Wihuri V ain joka kymmenes uusi asuinkerrostalo on varustettu järjestelmällä, joka pitää asuntojen lämpötilan siedettävänä hellekausien aikana. Reilusti yli kolmen viikon hellejaksoja on osunut muun muassa Helsinkiin, Vantaalle, Porvooseen, Kouvolaan, Heinolaan, Jämsään ja Mikkeliin. Ilmatieteen laitoksen helletilaston mukaan viikon hellejaksot ovat yleisiä. Eetu Komaro näyttää miten pölysuodatin irroitetaan. Asuntojen ylilämpenemistä tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin vuosina 2020-2023 noin 10 000 asunnon sisälämpötilaa. Viilennykselle on kuitenkin kasvava tarve. 34 Jäähdyttävä ilmastointi on suomalaisissa kodeissa yhä harvinaisuus, vaikka viime vuosina pitkät, 25–30 hellepäivän jaksot ovat yleistyneet. Jäähdyttämättömien uudisasuinrakennusten maksimilämpötilat nousivat mittausten mukaan jopa 35–38 asteeseen. Kuva: Daikin. Asuntojen ylilämpenemisen riskiä nykyilmastossa ja ilmastonmuutosmallien ennustamassa kuluvan vuosisadan puolivälin ilmastossa tutkittiin simuloinneilla 2010ja 1960-luvun rakennuskantaa edustavissa kerrostaloissa. Suurin osa vakavista haitoista johtuu siitä, että kuumuus pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita. Kesällä satunnaisessa viilennyskäytössä riittää puhdistus noin kerran kuukaudessa. Tutkittujen rakennusten iällä tai asunnon koolla ei juuri ole vaikutusta sisälämpötiloihin. Mallinnuksissa Joitakin viikkoja kestävästä hellejaksosta voi aiheutua Suomessa 200–400 ennenaikaista kuolemaa Kotien viilennys pelastaa ihmishenkiä Viilentämisen lisäksi ilmalämpöpumppu puhdistaa sisäilmaa. Tutkimuksissa olivat mukana Aalto-yliopisto, THL, Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Tutkimuksen mukaan pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä hellejaksosta voi aiheutua Suomessa 200–400 ennenaikaista kuolemaa, mikä on enemmän ihmishenkiä kuin tulipaloissa menetetään vuodessa. Tutkimuksessa havaittiin, että jo nykyisin koettavat, pitkittyneet hellejaksot nostavat kaikkien rakennusten sisälämpötiloja liikaa – ja tulevaisuudessa sisätilojen kuumuus vain pahenee. Jos pumppua käytetään jatkuvasti lämmittämiseen tai viilentämiseen, on sisäyksikön pölysuodatin hyvä imuroida kahden viikon välein. Rakennusten ominaisuuksien lisäksi mallinnuksissa käytettiin tietoja ulkoilman lämpötilasta, kosteudesta, auringonsäteilystä ja tuulen nopeudesta
n Ilmalämpöpumpun hankkiminen • Omakotitalossa tai kesämökillä lämpöpumpun asentamiseen ei tarvita erityisiä lupia. Kuitenkin jo nykyisessä ilmastossa pitkittyneen helleaallon aikana 27 asteen ylitysten määrä astetunteina voi olla moninkertainen, ja tulevaisuuden ilmastossa asuntojen ylilämpenemisen riski kasvaa edelleen. Jäähdyttävän koneellisen keskusilmastoinnin rakentaminen vanhoihin taloihin saattaa olla kallista ja vaikeaa. • Ilmalämpöpumpun sisäyksikön paikka valitaan siten, että viileä ilma leviää haluttuihin osiin huoneistosta mahdollisimman esteettömästi. • Viilennyskäytössä ilmalämpöpumppu kuivaa sisäilmaa ja huonetilan ylimääräinen kosteus tiivistyy sisäyksikköön. – Jäähdyttävän ilmalämpöpumpun voi asentaa käytännössä millä lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmällä varustettuun taloon tahansa. – Nopeasti reagoivalla lämpöpumpulla sisälämpötilan saa pidettyä mukavuusalueella koko ajan ja samalla sisäyksikkö suodattaa tehokkaasti katupölyä ja siitepölyä sisäilmasta, hän huomauttaa. Simulointien perusteella aurinkosuojauksella ja ikkunatuuletuksella voidaan huonelämpötiloja laskea merkittävästi sekä nykyisessä että tutkitussa tulevaisuuden ilmastossa. Ilmastoinnista puhutaan, kun tuloilmaa voidaan lämmittää tai jäähdyttää. Hiljaisen sisäyksikön voi sijoittaa jopa makuuhuoneeseen ilman, että se häiritsee unta, Daikinin tekninen päällikkö Jussi Kummu sanoo. Ulko yksikkö kannattaa asentaa parvekkeen kaiteen alapuolelle, jolloin se ei näy ulospäin. Useimmiten kondenssivesi voidaan johtaa sujuvasti parvekkeen vedenpoistojärjestelmään. Uusissa rakennuksissa on puolestaan koneellinen tuloja poistoilmanvaihto. Sisäyksikön ja ulkoyksikön välisen putkituksen lisäksi tarvitaan myös sähkön syöttö. Jäähdytystarve voidaan kuitenkin ratkaista tehokkaasti ilmalämpöpumpuilla. Nykyisten rakentamismääräysten mukaan ei uusien asuinrakennusten huonelämpötila saisi ylittää 27 asteen raja-arvoa enempää kuin 150 astetunnin verran vuoden aikana. • Taloyhtiössä ilmalämpöpumpun asennukselle on saatava taloyhtiön suostumus ja osakkaan on tehtävä muutostyöilmoitus isännöitsijälle. Ylilämpenemisen täydellinen välttäminen simuloidun asunnon eri huoneissa onnistui olohuoneeseen asennetulla ilmalämpöpumpulla. Toisin sanoen raja-arvon ylitys yhdellä asteella on sallittu enintään 150 tunnin ajan, mutta kahdella asteella vain 75 tunnin ajan. Jos sähköenergian ja siirron hinta olisi 20 senttiä per kilowattitunti, maksaisi ilmalämpöpumpulla täydellä teholla jäähdyttäminen kahdeksan tunnin aikana 65 senttiä ja koko kesän viilennyslasku olisi jäähdytystarpeesta riippuen kympistä pariin sataan euroon. Kohtuullinen kustannus Uudet ilmalämpöpumput ovat niin hiljaisia, että parvekkeelle sijoitettu ulkoyksikkö ei häiritse naapureita. Uusistakin asuinkerrostaloista vain joka kymmenes on varustettu järjestelmällä, joka pitää lämpötilan mukavuusalueella helteiden aikana. – Kyse on erityisesti puhaltimien ja ilmakanavien muotoilusta siten, että ilman liikuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän ääntä. Asennusliike huolehtii laitteen asentamisesta käyttäen vaimennuskumejatai jousia, jotka estävät runkoäänien välittymisen omaan ja muiden asuntoihin. Lämpöpumpuissa on myös erityinen hiljainen toiminto, jolla äänenvoimakkuuden saa entistäkin hiljaisemmaksi yöajaksi. Kummun mukaan kodin viilentämisen kustannukset jäävät pieniksi. – Tutkimusten mukaan sisälämpötilat nousevat uusissakin rakennuksissa epämukaviksi ja jopa vaarallisen korkeiksi. Pyydä tarjous laitteesta valmistajalta tai liikkeestä, joka toimittaa myös asennuksen.. Huolehdi tästä hyvissä ajoin etukäteen. Useimmissa kerrostaloasunnoissa viilentäminen ilmalämpöpumpulla on mahdollista, jos asunnossa on parveke, jonne lämpöpumpun ulkoyksikön voi sijoittaa, Daikinin tekninen päällikkö Jussi Kummu kertoo. • Asennustyön laatu on tärkeä osa onnistunutta investointia. Ulkoyksikölle valitaan yhdessä asentajan kanssa sopiva paikka, johon myös tarvittavat putkitukset on käytännöllistä tehdä. Uudenaikaisen ilmalämpöpumpun hiljaisen sisäyksikön voi sijoittaa myös makuuhuoneeseen. Yleisimmät järjestelmät Suomalaisissa asunnoissa yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät ovat painovoimainen ilmanvaihto sekä koneellinen poistoilmanvaihto, joista molemmissa sisään tuleva korvausilma otetaan suoraan ulkoa. Asuntojen ylilämpeneminen on paitsi mukavuusasia, myös todellinen terveysriski pitkäaikaissairaille sekä vanhenevalle väestölle, lämpöpumppuvalmistaja Daikin Finlandin toimitusjohtaja Mikko Ropponen sanoo. Jos ilmalämpöpumppuja on asennettu ennenkin, on toiselle osakkaalle yleensä myönnettävä lupa samoin ehdoin. • Kerrostalossa yleisin ulkoyksikön asennuspaikka on parveke. 35 tutkittiin rakennusten ylilämpenemistä sekä tyypillisinä että poikkeuksellisen helteisinä kesinä. • Omakotitalossa tai kesämökillä ulkoyksikön voi kiinnittää seinään tai asentaa maatelineen päälle
– Rakennukseen asennetut yhteensä noin 2 000 kuutiota puuta sitovat noin 1 300 tonnia hiilidioksidia rakennuksen pitkäksi suunnitellun käyttöiän aikana. – Kyseessä on ensimmäinen yhteistoiminnallinen KRV-hanke Kouvolassa. n Inkeroisiin modernit kouluja varhaiskasvatustilat lähes 700 lapselle Harjaan nousseen Inkeroista uuden monitoimitalon julkisivua.. Kesällä 2025 valmistuvaan monitoimitaloon tulee koulu-, esikouluja varhaiskasvatustilat lähes 700 lapselle sekä lisäksi liikuntasali, kirjasto ja nuorisotoimentilat. Työmaalla työskentelee rakennusvaiheesta riippuen noin 100 henkilöä. – Yhteistoiminnallinen urakkamuoto sopii erityisen hyvin Inkeroisten monitoimitalon tyyppiseen kohteeseen, joka tulee palvelemaan useita eri käyttäjäryhmiä. Monitoimitalon erityispiirre on sen ainutlaatuinen viuhkamaisen muotoinen vesikatto eli katon uloin kerros. Runkoja vesikattorakenteiden valmistuttua työmaalla tehdään tällä hetkellä sisävalmistusvaiheen töitä, talotekniikka-asennuksia, julkisivutöitä sekä ulkopuolisia maanrakennustöitä. Yhteistoiminnallisuus mahdollistaa hankkeen toteuttamisen joustavasti ja asiakasta kuunnellen, sanoo SRV:n projektipäällikkö Toni Räisänen. Rakentaminen aikataulussa Kesäkuussa 2023 käynnistyneet rakennustyöt etenevät aikataulussaan. 36 S RV rakentaa parhaillaan Inkeroisten monitoimitaloa Kouvolassa. Uuden osan laajuus on 7 878 bruttoneliömetriä. Sisävalmistusvaiheen työt jatkuvat työmaalla vuoteen 2025 asti, jolloin aloitetaan rakennuksen viimeistelytyöt, taloteknisten järjestelmien toimintakokeet ja rakennuksen käytönopastukset. Yhden kattoelementin paino on noin 3 000–5 000 kiloa, ja kattorakenteiden asennus kestikin yhteensä reilut neljä kuukautta. Monitoimitalo koostuu tontilla aiemmin sijainneesta koulurakennuksesta sekä siihen luontevasti yhdistettävästä uudesta rakennuksesta. Kokonaisvastuu-urakassa pääurakoitsija vastaa kohteen suunnittelusta sekä toteutuksesta, mutta yhteistoiminnallisesti yhdessä tilaajan kanssa suunnittelee hanketta käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Kokonaisuus koottiin elementeiksi maan pinnalla ja nostettiin pala kerrallaan katolle. Voin sanoa, että olen rehellisesti ilahtunut, kuinka hienosti tilaaja ja rakennukseen tulevien palveluiden edustajat on otettu mukaan suunnitteluun ja asioista päättämiseen. Massiivipuurakenteisia CLT-pintoja on edelleen nähtävissä sisätiloissa ja näin tulee olemaan myös rakennuksen valmistuttua, sillä sisäpuoliset puuseinien pinnat jäävät pääosin näkyviin ja tarjoavat näin tilojen käyttäjille hyvät akustiset ominaisuudet sekä miellyttävän, terveellisen sisäilman. Monitoimitalon harjannostajaisia vietettiin toukokuun lopussa. Yhteistoiminnallisena kokonaisvastuu-urakkana toteutettavan hankkeen kokonaiskustannus on noin 30 miljoonaa euroa. Määrä vastaa hiilidioksidipäästöjä, jotka syntyisivät ajettaessa keskiverrolla suomalaisella polttomoottoriautolla 183 kertaa maapallon ympäri, toteaa Toni Räisänen. Yhteistoiminnallisuus on lisännyt vuorovaikutusta ja avoimuutta normaalia enemmän, kertoo rakennuttajapäällikkö Pia Rajala Kouvolan kaupungilta
Palkinto jaettiin Lean-rakentamisen päivillä . Fira sai palkinnon Helsingin Pihjalamäessä sijaitsevan kerrostalon linjasaneerauksesta. Palkinnon kriteereissä korostuivat monipuoliset mutta hyvin konkreettiset teot Lean-oppien soveltamisessa rakennusalalla. Oy Liusketie 2:n linjasaneeraus osoitti, miten esivalmisteet ja tahtituotanto voivat nostaa alan tuottavuutta merkittävästi. ” Päävesimittarin 24/7 etäluenta Käy kaikkiin kohteisiin, perustuu optiseen lukuun. Taloyhtiössä on 114 asuntoa. Teemme mm. Raportistamme löydät selkeät kuvat, korjausehdotuksen ja kustannusarvion. Osittain suojellun talon on suunnitellut arkkitehti Sulo Savolainen.. Palkinnon myönsi Lean Construction Institute Finland. Tiesitkö, Turvaa lasten leikit Leikkija ulkokuntoilupaikkojen suunnittelut Meiltä myös laadukkaat leikki-, ulkokuntoiluja ulkokalusteet että leikkipaikan turvatarkastus pitää tehdä joka vuosi. Ja nyt puhutaan keskiarvosta. Käyttöönotto 179 € Moderni toteutus, kustannus 25 % vanhasta markkinatasosta Meihin luotetaan – kasvu +50% 2023 www.kiinteistömittaus.fi, Vantaa, 040 7725 456 Kerrostalon linjasaneerauskohteelle Lean-teko 2024 -palkinto Rakentamisen palveluyhtiö Fira palkittiin rakennusalan vuoden Lean-teolla. Asuntokorjaushankkeissamme virtausnopeus on parantunut yli 50 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana eli noin 15 prosenttia vuosittain. Jo yli 10 000 tarkastettua leikkipaikkaa kertovat asiakkaidemme vahvasta luottamuksesta ja tarkastajiemme korkeasta laadusta. Palkittu remontti sisälsi muun muassa vesijohtojen, viemäreiden, sähköjärjestelmien ja kylpyhuoneiden uusimisen. Rakentaminen alkoi vuoden 2023 alussa ja kesti noin vuoden. Urakkaan kuului myös yhteisten tilojen, kuten saunan remontoiminen. Firan tavoitteena on parantaa jatkuvasti rakentamisen laatua, nopeuttaa läpimenoaikoja, vähentää rakentamisen kustannuksia ja lisätä työntekijöiden sekä asukkaiden tyytyväisyyttä. Leikkipaikat eivät ole vain leikkipaikkoja. Leikkiturva suunnittelee ja toteuttaa, leikkipaikka kerrallaan.” Leikkiturva Oy on leikkipaikkojen turvallisuusasioihin erikoistunut yritys. – Olemme vieneet sekä suunnittelua että tuotantoamme eteenpäin määrätietoisesti. 37 n ?Kiinteistöalan uutisia Kaikki tarkastajamme ovat sertifioituja, ISO 17024 mukainen sertifiointi perustuu yleiseurooppalaiseen tarkastajien pätevyysmääritykseen TR 17207 ollen puolueeton pätevyyden varmistamisja ylläpitojärjestelmä turvallisuudesta huolehtiville ammattilaisille. Myös asiakastyytyväisyys oli korkea kokonaistyytyväisyyden ollessa 4.4/5 ja NPS +38. Palkintoperusteiden mukaan As. Tuotantojunamalli on siis osoittanut voittajamalliks, kertoo Firan asuntokorjausten johtaja Sami Kokkonen. 16,90 €/kk, alv %. Kohteeseen toteutettiin lämmontalteenotto ja asennettiin aurinkosähköjärjestelmä. Lean tarkoittaa jatkuvaa parantamista, asiakaslähtöisyyttä, hukan poistamista ja arvon tuottamista. Liusketien tulokset olivat erinomaisia, osittain asuntoja päästiin luovuttamaan asukkaille jopa etuajassa. Leikkipaikan turvatarkastukset Huollot/ asennukset Turva-alustojen HIC-testaukset SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ: p.0400 211 221 | www.leikkiturva.. Palveluun sisältyy vuotohälyt, kulutusraportit, asiakasportaali, pohjakulutuksen analysointi
Työja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle 19 miljoonan euron investointituen. Kausivarasto toteutetaan louhimalla yli miljoonan kuution vesisäiliö peruskallioon Vantaalle maailman suurin lämmön kausivarasto Varannoksi nimetty lämmön kausivarasto toteutetaan louhimalla 1,1 miljoonan kuution suuruinen vesisäiliö tunnelija prosessitiloineen syvälle peruskallioon. Hankkeen kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. V antaan Energian strategisena tavoitteena on hiilinegatiivinen energiantuotanto vuonna 2030. Samaan yhteyteen rakennetaan myös kaksi 60 megawatin sähkökattilaa. Se vastaa suomalaisen keskikokoisen kaupungin koko vuoden lämmöntarvetta tai 1,3 miljoonan sähköauton akkua. Varannoksi nimetty lämmön kausivarasto toteutetaan louhimalla 1,1 miljoonan kuution suuruinen vesisäiliö tunnelija prosessitiloineen syvälle peruskallioon Vantaan Kuusikonmäkeen. 38 Vantaan Energia aloittaa kesällä maailman suurimman lämmön kausivaraston rakennustyöt. Varaston toimintaperiaatteena on, että varastossa oleva vesi lämmitetään jopa 140-asteiseksi, jolloin se kykenee varastoimaan 90 gigawattituntia lämpöenergiaa. Hiilinegatiivisuuden saavuttaminen edellyttää hiilidioksidin talteenottoa, jota selvitetään parhaillaan. Tilaan syntyy paine, joka mahdollistaa veden lämpötilan nostamisen ilman, että vesi höyrystyy. Sinne louhitaan yhteensä kolme noin 20 metriä leveää, 300 metriä pitkää ja 40 metriä korkeaa tunnelia. Varaston toimintaperiaatteena on, että varastossa oleva vesi lämmitetään jopa 140-asteiseksi, jolloin se kykenee varastoimaan 90 GWh lämpöenergiaa. Nyt alkavan hankkeen suunnittelusta, hankinnoista ja rakennusprojektin työmaavalvonnasta vastaa AFRY Finland Oy. Päästöjä vähennetään lukuisilla hankkeilla, joista merkittävimmät ovat nyt toteutusvaiheeseen siirtyvä lämmön kausivarasto ”Varanto” sekä erilaiset sähköiseen lämmitykseen ja hukkalämpöihin perustuvat hankkeet. Tunneleiden pohja tulee sijaitsemaan peräti 100 metriä maanpinnan alapuolella. Havainnekuva: Vantaan Energia
Lopulta tästä hyötyvät eniten asiakkaamme, kun kaukolämpö Vantaalla on jatkossakin edullista, vakaahintaista ja yhä vähäpäästöisempää, hän jatkaa. Tällä tavoin voimme turvata edullisen ja vakaan hinnan asiakkaillemme samalla kun pääsemme päästöistä eroon, hän jatkaa. 39 – Varanto auttaa meitä tekemään vähemmästä enemmän, kun voimme varastoida aiemmin hukkaan mennyttä lämpöä. Kesäisin lämmöntarve Vantaalla on vähäinen, mutta talvella suuri, sanoo Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen. Uutena tuotantotapana on sähköinen lämmöntuotanto sähkökattiloilla. – Varannon, sähköisen tuotannon, hukkalämpöjen ja kaukolämmön älykkään ohjaamisen avulla saavutetaan hybridijärjestelmä, jossa voimme valita fiksuimman tuotantotavan kullekin hetkelle ja ottaa erilaisista energialähteistä kaiken hyödyn irti, Jukka Toivonen selvittää. Varannon rakennustyöt alkavat kesällä, mutta varsinainen louhintatyön aloitus on suunnitteilla vasta vuoden 2025 alussa. Jätteen energiahyödyntäminen on tehokas ja resurssiviisas tapa käsitellä kierrätyskelvoton jäte ja ottaa irti vielä viimeinen hyöty, lämpöenergia. Tilaan syntyy paine, joka mahdollistaa veden lämpötilan nostamisen jopa 140 asteeseen ilman että vesi höyrystyy.. Hiilidioksidin talteenotto mahdollistaisi kierrätyskelvottomalle jätteelle kestävän käsittelytavan, jossa samalla syntyisi hiilineutraalia lämpöä ja sähköä, hän painottaa. Hukkalämpöjen hyödyntäminen onnistuu Varannon myötä aikaisempaa järkevämmin, kun myös kesäaikaan talteen otettu hukkalämpö voidaan säilöä kausivarastoon. Martinlaakson laitosalueelle rakennetaan 60 MW sähkökattila, joka on yhteydessä 700 MWh lämpöakkuun, jonka kapasiteetti vastaa noin 40 keskimääräisen omakotitalon lämmityksen vuosikulutusta. Hankkeen kustannusarvio on noin 16 miljoonaa euroa. – Varmistaaksemme ainoastaan kierrätyskelvottoman jätteen päätymisen energiahyödyntämiseen, selvitämme tällä hetkellä mekaaniseen lajitteluun perustuvan sekajätteen lajittelulaitoksen toteuttamiskelpoisuutta jätevoimalan alueella, Jukka Toivonen kertoo. – Voimme varastoida alhaisen lämmitystarpeen aikana syntyvää ylimääräistä lämpöä varastoon ja purkaa sitten pakkasilla kaukolämpöverkkoon välttyen näin kalliiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käytöltä. Jätteen hyödyntäminen Jätteen energiahyödyntäminen poikkeaa muista energiantuotantomuodoista. Kaukolämpöverkkomme toimii voimansiirtona ja sitä ohjataan älykkäällä ohjauksella. – Vaadittava investointi on kooltaan mittava ja vaatii perusteellisen selvityksen toteuttavuuden varmistamiseksi, Toivonen korostaa. Vantaan Energia selvittää parhaillaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tämän toteuttamiseksi. Puuperäisen biomassan polttaminen Martinlaakson voimalaitoksella jatkuu, mutta on todennäköistä, että se päättyy seuraavalla vuosikymmenellä. EU-tasoinen sääntely jätteen energiahyödyntämisen hiilidioksidipäästöjen osalta on kuitenkin vielä kehittymässä ja esimerkiksi hiilidioksidin varastointiratkaisujen valmiit logistiikkaketjut puuttuvat. – Lämpöä tuottava järjestelmämme tulee olemaan jatkossa kuin hybridiauto toimii välillä sähköllä, välillä muilla tuotantotavoilla. n Maanalaiset tunnelit tullaan täyttämään kuumalla vedellä. Se auttaa meitä rakentamaan Vantaalle ”lämmityksen hybridijärjestelmän”, joka mahdollistaa kilpailukykyisimmän tavan lämmittää hiilineutraalisti. Lisäksi voimme tuottaa lämpöä sähköllä silloin kun sähkön hinta on matalalla. Esimerkkinä hukkalämpökohteesta toimii KWH Freezen pakastevaraston hukkalämpöjen talteenottohanke, josta talteen otettu energiamäärä on vuositasolla jopa 2300 keskimääräisen omakotitalon kulutusta vastaava lämpöenergiamäärä. Fossiilisista eroon Fossiilisten polttoaineiden energiakäytöstä Vantaalla suunnitellaan päästävän eroon vuonna 2026, muun muassa parhaillaan testattavalla biohiilellä ja biokaasulla. – Kierrätyskelvottoman jätteen energiahyödyntämisessä syntyy väistämättä hiilidioksidipäästöjä, jotka on kuitenkin mahdollista ottaa talteen
Yhtiön tavoitteena on kehittää toimijoiden tarpeita vastaava vetyinfrastruktuuri sekä avoin vetymarkkina 2030-luvun alkuun mennessä. Kartta: Gasgrid. Yhtiön tehtävänä on toteuttaa vedyn siirtoinfra ja sen avulla yhdistää vetytalouden toimijat sekä vauhdittaa vetytalouden syntyä. 40 Vedynsiirtoverkko mahdollistaa uuden toimialan syntymisen Vedyn siirtoverkko suunnitteilla rannikolle Suomeen suunnitellaan vedyn siirtoverkkoa. Alustavat vaihtoehtoiset reittisuunnitelmat pohjautuvat Gasgridin vuonna 2023 toteuttamaan markkinakyselyyn, jonka avulla kartoitettiin vedyn tuottajien ja käyttäjien siirtotarvetta Suomessa. Kansallinen vedynsiirtoverkko mahdollistaa vetymarkkinan ja uuden merkittävän toimialan syntymisen. Gasgrid julkaisi keväällä alustavat vaihtoehtoiset reittisuunnitelmat Suomen vetyverkolle, joiden avulla edistetään siirtoverkon kehitystä muun muassa teollisten toimijoiden, hankekehittäjien ja kuntien kanssa. – Markkinaselvitys on edelleen auki hankekehittäjien ja yritysten hankesuunniTällä hetkellä valtaosa julkaistuista tuulivoimahankkeista sijaitsee Suomen länsirannikolla ja suuri osa Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy EteläSuomessa, mikä tarkoittaa vedyn siirtoverkon rakentumista ensimmäisessä vaiheessa pääosin rannikkoalueelle. Tavoitteenamme on saada jatkossa mukaan laajemmin vetysektorin toimijoita koko Suomen kattavan runkoverkon toteutukseen, sanoo vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki. Kansallinen vedynsiirtoverkko mahdollistaa vetymarkkinan ja uuden merkittävän toimialan syntymisen Suomeen. Suomella on hyvät edellytykset kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa 10 prosenttia EU:n puhtaasta vedystä. Yhteydet Eurooppaan ovat tärkeitä, jotta vetytalous mahdollistaisi Suomelle myös vientituloja. S uomen valtio on antanut Gasgridille tehtäväksi edistää kansallisen vetyverkon, kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön sekä Itämeren alueen vetymarkkinan kehittymistä. – Tällä hetkellä valtaosa julkaistuista tuulivoimahankkeista sijaitsee Suomen länsirannikolla ja suuri osa Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy Etelä-Suomessa, mikä tarkoittaa vedyn siirtoverkon rakentumista ensimmäisessä vaiheessa pääosin rannikkoalueelle. Kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid suunnittelee kansallisen vedynsiirtoverkon rakentamista. Yhdessä kilpailukykyisen uusiutuvan sähkön tuotannon kanssa sähkön ja vedyn siirtoinfrastruktuurit mahdollistavat vetytalouden kasvun ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen
– Reittivaihtoehdoista kerätään palautetta reittien jatkosuunnittelun tueksi myös vetytalouden kehitykseen osallistuvilta yrityksiltä ja hankekehittäjiltä. Vedyn siirron infrastruktuurin kehittäminen tukee Suomen energiajärjestelmän sektori-integraatiota, eli teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen kytkeytymistä toisiinsa sähkö-, kaukolämpöja kaasuverkkojen kautta. Vedyn siirron lisäksi putki mahdollistaa myös tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen sekä lyhytaikaisen varastoinnin. Uusiutuvalla tai päästöttömällä sähköllä tuotettu vety sekä siitä jatkojalostetut tuotteet mahdollistavat fossiilisista polttoaineista eroon pääsemisen, ja niistä voi kehittyä Suomelle merkittävä uusi vientiteollisuus. Tämä tuo energiajärjestelmään tehokkuutta, joustavuutta ja resilienssiä. Lisäksi kansainvälisten vedynsiirtoyhteyksien rakentaminen laajentaa vetymarkkinaa ja luo toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia vedyn arvoketjujen eri vaiheisiin. – Investointien toteutuminen parantaa Suomen energiaomavaraisuuttaja turvallisuutta ja luo välillistä hyvinvointia koko Suomelle uusien arvotuotteiden ja vientiteollisuuden kasvun kautta. – Vetytalouden kasvu edellyttää vahvaa energiansiirtoinfrastruktuuria ja sen tehokasta hyödyntämistä. Gasgridin mukaan potentiaalisia alueita vedyn siirtoverkon kehitykseen tulevaisuudessa ovat Itä-, Keskija Pohjois-Suomi, joissa voi syntyä uutta tuulitai aurinkovoimatuotantoa. Gasgridin tavoitteena on laajan vetyinfrastruktuurin valmistuminen 2030-luvulla. Suuressa mittakaavassa Vetyinfrastruktuurin avulla vetyä voidaan siirtää kustannustehokkaasti suuressa mittakaavassa. Suomessa on käynnistetty useita kymmeniä teollisia vetyhankkeita liittyen muun muassa fossiilivapaan teräksen tuotantoon ja vedystä jatkojalostettuihin sähköpolttoaineisiin. n Vedynsiirtoverkko mahdollistaa uuden toimialan syntymisen Vedyn siirtoverkko suunnitteilla rannikolle Potentiaalisia alueita vedyn siirtoverkon kehitykseen tulevaisuudessa ovat Itä-, Keskija PohjoisSuomi, joissa voi syntyä uutta tuulitai aurinkovoimatuotantoa.. 41 telmien kartoittamiseksi. Konkreettisten reittivaihtoehtojen kartoitus maakuntien ja kuntien kanssa alkaa alkukesällä 2024 Gasgrid pääsee aloittamaan konkreettisten reittivaihtoehtojen kartoituksen yhdessä maakuntien ja kuntien kanssa kevään 2024 aikana. Vetytalouden kasvussa energiansiirto ja -varastointi ovat keskeisessä roolissa, kun sääriippuvainen sähköntuotanto kasvaa merkittävästi ja sekä sähkön että vedyn tuotanto ja kulutus jakautuvat eri puolille Suomea. Suuret siirrot tuotantoja kulutuskohteiden välillä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti sähköja vetyinfrastruktuurin kehityksellä, jossa hyödynnetään molempia siirtoinfroja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Ensimmäisen vaiheen reittikeskustelut järjestetään niiden maakuntien ja kuntien kanssa, joiden kautta vedynsiirron runkolinja tulisi ensimmäisten vaihtoehtoisten reittisuunnitelmaluonnosten mukaan kulkemaan, Virkki kertoo. Energiainfrastruktuurin lisäksi on tärkeää edistää uusiutuvan energian tuotannon ja vetytalouden arvoketjujen investointien toteutumista Suomessa. Yhdessä sähköja vedynsiirtoinfrastruktuurit mahdollistavat puhtaan ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän kehityksen, toteaa Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä. Useita tekijöitä Merkittävän uusiutuvan sähkön tuotannon potentiaalin lisäksi Suomessa on useita tekijöitä, jotka mahdollistavat johtavan aseman Euroopan vetytaloudessa: vahva sähkön kantaverkko, osaavaa työvoimaa sekä useita yrityksiä toimimaan osana vetytalouden arvoketjuja. Toivomme edelleen runsaasti lisää vastauksia kyselyyn reittisuunnittelumme jatkovaiheiden tukemiseksi, sanoo vetylaaksokehityksestä vastaava yksikön päällikkö Heli Virkki Gasgridilta. Näin Suomi voi saavuttaa tavoitellun Euroopan johtavan aseman vetytaloudessa, toteaa Gasgrid Finlandin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki. Esimerkiksi vetyverkkoa hyödyntämällä vetyä voidaan varastoida ja vedyn tuotanto voi sijoittua lähemmäs sähkön tuotantoa, jolloin energia voidaan siirtää vetynä sen käyttöja jatkojalostuskohteisiin
Myöhemmin toimenkuva muuttui kaukolämmön jakelukeskuksena. n ?Muodonmuutos Helsingin Ruskeasuolla sijaitsevaan lämpökeskukseen uusia asuntoja Eheä aikansa kokonaisuus. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Avarrus Arkkitehdit Oy L ämpökeskuksen Helsingin Ruskeasuolle piirsi 1940-luvun puolella Woldemar Baeck mannin arkkitehtitoimisto. Tämä toiminta kuitenkin loppui 2010-luvulla. Alun perin rakennus valmistui 1950-luvun alussa ja vuonna 1952 siitä tuli lämmönjakelukeskus öljylämmitykselle. 42 Helsingin Ruskeasuolle valmistui vuonna 2022 uusia omistusasuntoja erikoiseen rakennukseen, entiseen lämpökeskukseen
Toisin sanoen yläkerrassa sijaitsivat asuintilat ja alakerrassa liiketilat. 50-luvun lämpökeskuksille oli tyypillistä sijaita korttelialueilla ja nimenomaan ulkonäöllisesti muistuttaa ympäröivää rakennuskantaa. Vanhan lämpökeskuksen ullakkoon tarvittiin lisää luonnonvaloa. Ulkomaalaus aiheutti tunteita Rakennusta ei ole varsinaisesti suojeltu, mutta Ruskeasuo on määritelty rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Lisäksi Ruskeasuon alueella on hyvin eheä 50-luvun rakennuskannan kokonaisuus, jonka miljööseen lämpökeskus solahtaa täysin. Näin on myös tämän monikäyttörakennuksen nykytilanteessa. Lämpökeskus edustaa sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden pienmittakaavaista, humaania arkkitehtuuria. – Rakennuksen voi sanoa olevan mikroilmastollinen maamerkki ja emme halunneet kajota sen ulkonäköön liiaksi, painottaa Avarrus Arkkitehtien Pauli Siponen, osakas ja arkkitehti SAFA. 43 Tuon jälkeen rakennuksessa on asuntojen lisäksi ollut muun muassa pesula ja toimistosekä varastotiloja. Juttusarja historiallisista rakennuksista n Kiinteistö&Energian juttusarjassa esittelemme vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen.. Sitä saatiin avaamalla rakennuksen piipun taakse ranskalainen parveke. Lämpökeskus edustaa sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden pienmittakaavaista, humaania arkkitehtuuria. Huoltoyhtiön tiloina toimineet autotallit ovat aina olleet kyseisessä käytössä. Piipussa on lisäksi sijainnut pieni vesitorniosa
Voimalaitospuolelle tehtiin kaksi uutta asuntoa ja kaksi työtilaa. Pesula muutettiin työtiloiksi ja kellarissa on varastotilaa. – Ullakkoon tarvittiin lisää luonnonvaloa, jotteivat asunnot olisi olleet liian pimeitä. - Rakennuksen asunto-osassa korjattiin asunnot ja ullakolle lisättiin yksi uusi asunto. Ajanhenkeä kunnioittaen Rakennuksen sisätilat tehtiin uusiksi, sillä siellä ei juurikaan ollut mitään säilyttämisen arvoista. Remontissa sen ulkopinta rapattiin ja maalattiin alkuperäisen väriseksi. He olivat ehkä tottuneet rakennuksen kuluneeseen ja paahtuneeseen väriin, muistelee Siponen. Tämä ratkaistiin avaamalla rakennuksen piipun taakse Rakennus valmistui vuonna 1952 ja kuvastaa vahvasti ajan henkeä. Asunnoissa haluttiin kunnioittaa 50-lukua, tietenkin modernilla talotekniikalla ja nykyajan mukavuuksilla.. – Vihreytimme pääsisäänkäynnin aluetta lisäämällä sinne pihakasveja, Siponen kertoo. Pihalle rakennettiin myös nykyvaatimusten mukainen ja kaupunkikuvaan hyvin istuva jätekatos. – Paikallisissa asukkaissa tosin rakennuksen värin palauttaminen alkuperäiseen aiheutti tunteita. 44 Tutkimuksia luonnollisestikin tehtiin ja selvitettiin muun muassa rakennuksen mahdolliset haitta-aineet. Porrashuoneet henkivät vahvasti 1950-luvun henkeä, joten niihin ei kajottu. Helsingin kaupungin yleinen ullakkorakentamisen poikkeuslupa salli ullakkotilan muuttamisen asunnoiksi. Muutokset olivat varsin hienovaraisia. Vanhan lämpökeskuksen remontti oli näin ollen melko normaalia korjausrakentamista. – Teimme pieniä muutoksia kellarin ikkunoihin ja rappasimme sekä maalasimme rakennuksen. Ikkuna-pinta-alaa oli riittävästi eikä haitta-aineita ollut merkittävästi
– Ensimmäisen kerroksen huonekorkeutta laskettiin, koska se ei ollut enää teollisessa käytössä eli pesulana. Lattiapintaalaa tiputettiin noin puoli metriä.. Asunnoissa haluttiin kunnioittaa 1950-lukua ja sen visuaalista ilmettä. Rakennuksen autotallit ovat aina olleet samassa paikassa ja toimineet autotalleina. Ullakolle lisättiin yksi uusi asunto. – Rakennuksen hengen tulee tuntua myös sisätiloissa, summaa Siponen. Samalla ullakon eli asumiskäytössä olevan kerroksen lattiapinta-alaa tiputettiin noin puoli metriä. n Piipussa on aikoinaan sijainnut pieni vesitorniosa. 45 ranskalainen parveke ja lisäämällä kattolyhtyjä valaistuksen vuoksi. Rakennus sopii edelleenkin hyvin ympäristöönsä ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Tietenkin kera modernin talotekniikan ja mukavuuksien
46 Kun isoista kaupungeista loppuu tila, on rakennettava ylöspäin. Lisäkerroksia rakentamalla taloyhtiö voi parhaimmillaan rahoittaa kokonaan laajan remontin Katse ylös – pelastus rahoitustarpeisiin?. Teksti: Kati Wikström T aloyhtiöillä voi olla hallussaan aarre. Tampereen ydinkeskustaan on laadittu korkean rakentamisen selvitys vuonna 2012. Selvityksessä on tunnistettu alueita ja edellytyksiä korkealle rakentamiselle, kertoo Tampereen kaupungin kehityspäällikkö Jani Kiiskilä. Sekä Helsingissä että Tampereella kannustetaan taloyhtiöitä pohtimaan ylöspäin rakentamisen mahdollisuuksia. Kyse on täydennysrakentamisesta ottamalla ullakkotilat asuinkäyttöön tai rakentamalla taloon lisäkerroksia. Aarre, joka mahdollistaa taloyhtiöiden remonttien rahoitusta, ja toisaalta uusien asuntojen rakentamisen. Tämä voi olla remonttitarpeiden kanssa tuskailevien taloyhtiöiden pelastus. – Kaupunki edistää täydennysrakentamista
Kuva: Aarni Hildèn Tampereella Hämeenkatu 3:een rakennettiin muutama lisäkerros ja niihin uusia asuntoja. Kaupunkikuvallisten seikkojen lisäksi tulee rakennuksen itsessään olla sellainen, joka mahdollistaa rakennuksen korottamisen, painottaa Kiiskilä. 47 – Kaupungin kannustimet kohdistuvat erityisesti ullakkorakentamiseen, puurakentamiseen ja erityisen vähäpäästöisiin hankkeisiin, hän jatkaa. Hyödyt taloyhtiölle Taloyhtiö hyötyy aina jollakin tavalla lisärakentamisesta. – Viheralueiden määrä kaupungin laidoilla säilyy, kun rakentamista ei tarvitse tehdä uusille alueille. – Täydennysrakentamisen kautta pystytään hyödyntämään olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. Palveluverkko paranee Tampereen kaupunki suhtautuu myönteisesti täydennysrakentamiseen. Taloyhtiön suunnitellessa lisärakentamista kannattaa olla yhteydessä varhaisessa vaiheessa asiantuntijoihin ja kaupunkiin. Taloyhtiö voi rahoittaa oman rakennuksen korjausrakentamista lisärakentamisen tuomilla tuloilla. Ullakkorakentaminen toteutetaan usein puurakenteisena, jolloin siihen kohdistuu merkittävä rahallinen kannustin. Tampereen keskustassa sijaitsevaan kerrostaloon, Hämeenpuisto 39, tehtiin korotettuja kerroksia. Tampere kasvaa vuosittain merkittävästi ja uusia asuntoja tarvitaan. Pääosa Tampereen kasvusta tapahtuu kaupunkirakenteen sisällä. – Täydennysrakentamishankkeen alkuvaiheessakin taloyhtiö joutuu ratkaisemaan ja päättämään monia asioita, jolloin on hyvä turvautua ammattilaisen apuun. Joukkoliikennettä voidaan kehittää paremmaksi, kun asukastiheys kasvaa ja saadaan lisää käyttäjiä vähemmän saastuttavien liikennemuotojen pariin, valaisee Jani Kiiskilä. Kuva: GLIK OY LKV.. Lisäkerroksia rakentamalla taloyhtiö voi parhaimmillaan rahoittaa kokonaan laajan remontin Katse ylös – pelastus rahoitustarpeisiin. Samoin kuin yhteisten tilojen korjausta tai rakentamista, listaa Jani Kiiskilä. – Kaupungin kaavoitukseen kannattaa olla yhteydessä, koska jokainen hanke arvioidaan tapauskohtaisesti. Täydennysrakentamisen alueilla on usein olemassa hyvät palvelut ja uuden rakentamisen myötä palveluverkko säilyy ja jopa paranee. Ammattilainen voi auttaa suunnittelemaan ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja. – Taloyhtiö voi rahoittaa lisärakentamishankkeella jonkin asumismukavuutta tai laatutasoa nostavan parannuksen. Näitä voivat olla, vaikkapa hissien rakentaminen, parempien pihavarusteiden hankkiminen ja pysäköinnin sähköistäminen
Edellytyksenä on, ettei kaupungille synny vähäistä suurempaa yhdyskuntarakentamisen tarvetta hankkeesta. 48 – Kyseisissä tapauksissa voidaan maankäyttösopimuskorvauksen perusteena olevasta arvonnoususta asuinkorttelien kehittämisessä jättää merkittävä osa eli 41-85 prosenttia perimättä. Kannustimia on kehitetty nimenomaan täydennysrakentamiseen. Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva taloyhtiö rahoitti 1,6 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen rakentamalla kaksi kerrosta lisää.. Kerrosalan lisäys oli 1 300 kerrosneliömetriä, summaa Kiiskilä. n Tuntuvat kannustimet Ylöspäin rakentamista tapahtuu Tampereella pienessä ja isossa mittakaavassa. Kuva: GLIK OY LKV. Korjaukseen rahoitusta Esimerkiksi Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva taloyhtiö rahoitti 1,6 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen rakentamalla kaksi kerrosta lisää. – Kannustimet koskevat nykyisten rakennusten korottamista, erityisen vähäpäästöistä täydennysrakentamista tai runko-, julkisivuratkaisultaan puurakenteista täydennysrakentamista, tarkentaa Jani Kiiskilä. Kuva: GLIK OY LKV. Näkymä korkeuksiin Hämeenkatu 3:n uuden asunnon makuuhuoneesta. – Kannustimien avulla taloyhtiö sai maankäyttösopimuskorvauksen arvonnoususta alennusta 85 prosenttia. Helsingissä maankäyttömaksua ei peritä, jollei arvonnousu ylitä miljoonaa euroa. Yleensä lisäkerroshankkeet eivät ylitä tuota kynnystä, joten taloudellinen kannustin hyödyttää myös pääkaupunkiseudun taloyhtiöitä. – Tampereella Hämeenkatu 3:ssa korotettiin 1950-luvulla rakennettua asuinja liikerakennusta kahdella kerroksella, kertoo Jani Kiiskilä. Muuhun Eurooppaan verrattuna ylöspäin rakentaminen on Suomessa vielä alkutekijöissään. On myös mahdollista saada alennusta nykyisen tontin maanvuokraan määräajaksi. Hämeenkatu 3:n uudet asunnot ovat varsin avaria. Täydennysrakentamisen yhteydessä tontille toteutettiin laadukkaat ulko-oleskelutilat, vesikaton korjaus, 1960-luvun hissien uusiminen sekä päivitettiin sauna, pesutupa ja häkkivarastot. – Laajennuksen arkkitehtuuriin ja materiaalivalintoihin kiinnitettiin huomiota, jotta ne tukevat rakennuksen modernien piirteiden säilymistä, hän jatkaa
Vesikalusteiksi kannattaa valita pitkäikäisiä tuotteita, jotka säästävät vettä ja joiden huoltaminen onnistuu helposti myös vuosien päästä, Aaltonen huomauttaa. Vaihtamalla vanhat wc-istuimet uusiin, voi taloyhtiö säästää vesilaskuissa merkittävän sumUudet wc-istuimet keino vähentää vedenkulutusta taloyhtiöissä Vedenkulutus kuriin Nykyaikaisten vettä säästävien wc-istuinten ja hanojen valinnalla voidaan myös säästää vesilaskuissa.. Teksti: Juhani Karvonen T aloyhtiössä wc-kalusteiden vaihto tulee ajankohtaiseksi yleensä putkiremontin yhteydessä. Tällöin eteen tulee myös kylpyhuoneen uusiminen, mikä on luonnollisesti sopiva hetki uusia myös vesikalusteet. 50 Nykypäivänä wc-istuimet ovat vuosikymmenien tuotekehityksen ansiosta hyvin vähän vettä kuluttavia, käyttäjälle mukavuutta arkeen tuovia sekä helposti puhdistettavia ja huollettavia. – Pieniltäkin tuntuvilla yksityiskohdilla saattaa olla yllättävän suuri vaikutus lopputuloksen toimivuuteen. Nykyaikaisten vettä säästävien wc-istuinten ja hanojen valinnalla voidaan myös säästää vesilaskuissa, muistuttaa Geberitin tuotepäällikkö Tapio Aaltonen. Hänen mukaansa taloyhtiöiden kannattaa panostaa huolelliseen suunnittelutyöhön ja käydä urakoitsijan kanssa tarkkaan läpi remontissa vakiona tarjottavien materiaalien ja kalusteiden laatu sekä käytännöllisyys. Perinteinen putkiremontti on lähivuosina edessä tuhansissa 1970ja 1980-luvun kerrostaloissa. – Toimivat vesikalusteet ovat tärkeä osa asumismukavuutta taloyhtiöissä
n Uudet wc-istuimet keino vähentää vedenkulutusta taloyhtiöissä Vedenkulutus kuriin Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka. – Huuhtelukauluksettomat wc-kulhot on helppo puhdistaa, kun bakteereille ei ole paikkaa minne kerääntyä. 51 man. Yksi kylpyhuonekeramiikan nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä on seinä-wc -istuimet, joissa huuhtelusäiliö piiloutuu seinäpinnan tai koteloinnin taakse. Istuinkansia on saatavana eri väreissä ja esimerkiksi hitaasti sekä äänettömästi sulkeutuvina, Tapio Aaltonen kertoo. Laskelman olettamuksena on, että taloudessa on kolme henkilö, huuhtelukertoja päivässä 20, joista isoja huuhteluita 33 prosenttia ja pieniä huuhteluja 67 prosenttia. Seinä-wc:n valintaa pohdittaessa moni kuitenkin epäröi, sillä asennus ja huolto saattavat mietityttää. Uusissa wc-istuimissa vettä kuluu yhdellä isolla huuhtelulla neljä litraa ja pienellä kaksi tai 2,5 litraa. Uusissa wc-istuimissa vettä kuluu yhdellä isolla huuhtelulla neljä litraa ja pienellä kaksi tai 2,5 litraa.. Luonnollisesti jokainen kohde ja lähtötilanne on erilainen, mutta olemassa on suuntaa antavia laskelmia. Seinä-wc:t on testattu kestämään 400 kilon painon, joten istuimelle voi varata painoa huoletta. Myös wc-istuimen asennus on tehty vaivattomaksi asentajalle, Aaltonen kertoo. Vastaava lukema vanhalla kahdeksan litran istuimella on 67 prosenttia, vanhalla kuuden litran istuimella 56 prosenttia ja vanhalla 6/3 litran istuimella 33 prosenttia. Myös istuinkannet on helppo irrottaa puhdistusta varten. Aiempaa helppohoitoisempia Nykyajan wc-istuimet ovat helppohoitoisia ja huuhtelutekniikka on viety huipulle. Jos vanhan WC:n kulutus laskettuna litroissa per huuhtelu on yhdeksän litraa, veden säästö on 70 prosenttia, kun istuin vaihdetaan uuteen 4/2 litraa kuluttavaan istuimeen. – Epäilykset ja epävarmuudet ovat turhia, sillä seinä-wc-istuimet on suunniteltu kestämään vuosikymmeniä. – Varaosia on saatavilla pitkään ja huolto onnistuu LVI-alan ammattilaiselta käden käänteessä seinään purkamatta. Trendit näkyvät Sisustuksen ja rakentamisen trendit näkyvät myös kylpyhuoneissa. – Lattia-wc on perinteinen valinta, mutta myös seinäasenteiset istuimet kasvattavat koko ajan suosiotaan sekä Suomessa että koko Skandinaviassa, sanoo Tapio Aaltonen. Istuimet valmistetaan laadukkaista raaka-aineista ja poltetaan 1200-asteisessa uunissa, mikä tekee pinnasta sileän ja kestävän
Kaavamuutos sain lainvoiman vuonna 2014 valituskierrosten jälkeen. – Uskon, että tornitalohankkeemme menestys lienee monen tekijän summa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesän tai alkusyksyn aikana. – Siitä kertoo sekin, että kun Osuuskauppa Maakunta ilmoitti kilpailutuksen jälkeen, että n ?Kajaani Talot lämpiävät täysin päästöttömällä vihreällä kaukolämmöllä Kainuun pääkaupunkiin ensimmäiset tornitalot Havainnekuva ennakkomarkkinoinnissa olevasta Ainonpuistosta. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Rakennusliike Halonen T ornitalojen tonttiasia on ollut pitkään julkisuudessa Kajaanissa. Paikallinen Osuuskauppa Maakunta tonttien omistajana aloitti suunnittelun kaavoituksen muuttamiseksi jo vuonna 2004. Julkisuus ja pitkä itämisvaihe ovat varmaankin sellaisia. Ihmiset ovat ehtineet kypsytellä ajatusta, että sitten, kun tornitalot tulevat toteutukseen, niihin voisi muuttaa omakotitalosta, sanoo Rakennusliike Halosen toimitusjohtaja Jussi Arffman. Tällä hetkellä kohde on ennakkomarkkinoinnissa. Nyt sen viereen on rakentumassa sisartalo, Ainonpuisto. Tontit tulivat kilpailutukseen vuonna 2021. Päätös rakentamisesta tehdään nyt kesällä tai viimeistään syksyllä, jolloin valmista olisi 2025–26 vuodenvaihteen tienoilla.. 52 Kajaanin ensimmäinen 12-kerroksinen tornitalo, Ainonranta, valmistui viime vuoden elokuussa kaupungin keskustaan Kajaaninjoen rannalle
Talot lämpiävät täysin päästöttömällä vihreällä kaukolämmöllä Kainuun pääkaupunkiin ensimmäiset tornitalot – Meillä on riittänyt mukavasti luontaista kysyntää nytkin koko maan mittapuulla hiljaisena aikana, ja asuntoja on kohteissamme mennyt hyvin kaupaksi, sanoo Rakennusliike Halosen toimitusjohtaja Jussi Arffman Kajaanista. Ne ovatkin palvelleet hyvin omakotija rivitaloista muuttaneita perheitä ja pariskuntia. Asunnot ovat kooltaan 34–114,5 neliötä, yksiöistä neljän huoneen huoneistoihin. 53 olemme voittaneet tarjouskilpailun, on kysyntä ja kiinnostus kohteiden asuntoja kohtaan ollut vilkasta. Arffmanin mukaan asuntomarkkinat Kajaanissa ja Kainuussa ovat hyvin erilaiset kuin kasvukeskuksissa. Taloista avautuu kaupunki-, puistoja jokinäkymää joka puolelle ja Kajaanin keskusta on vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä, Jussi Arffman sanoo. Ensimmäisen tornitalon, As Oy Kajaanin Ainonrannan rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2022. Suoraan kauppakeskukseen Kajaanin ensimmäinen tornitalo, Ainonranta, on rakennettu kiinni Prisma-kauppakeskukseen. – Me olemme rakennusliikkeenä tehneet pitkän historian asuntorakentamisen parissa ja olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta asiakaslähtöisyydestä ja lopputuotteen laadusta, Arffman kehuu. – Aiempiin rakentamiimme taloihin verrattuna teimme selvästi enemmän isompia asuntoja. Talon kolmannesta kerroksesta on suora kävely-yhteys kauppakeskukseen. – Tornitalot ovat sijainniltaan parasta mitä keskusta-alue Kajaanissa voi tarjota. Sijoittajia on kyllä mukana mukavasti, mutta kuitenkin vähemmistönä, Arffman sanoo. – Uusia asuntoja rakennetaan vuosittain hyvin maltillisia määriä ja luonteisen kysynnän perusteella. Monta toimijaa ei ole yhtä aikaa liikkeellä eikä montaa kohdetta käynnissä. Elokuussa 2023 asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa. Markkinoille ei pääse syntymään ylikuumentumista eikä isoja määriä asuntoja jää myymättä. Talo on 12-kerroksinen ja siinä on 69 huoneistoa. Ainonrannan huoneistoista avautuu upeat näkymät joka suuntaan Kajaanin keskustaa.. Toiseen tornitaloon tätä ratkaisua ei tule, mutta palveluiden äärelle on silti lyhyt matka
Se vie vähintään puolitoista vuotta, eli valmista olisi 2025–26 vuodenvaihteen tienoilla, Jussi Arffman arvelee. Huoneistojen tiiveyteen panostamme aina erityisesti, niin näissäkin kohteissa. Ilmakuvassa näkyy jo valmistunut Ainonranta sekä ennakkomarkkinoinnissa oleva Ainonpuisto. Se käynnistyi ensimmäisen talon rakentamisen loppuvaiheessa, Arffman kertoo. 54 Ensimmäinen talo on tehty ja toinen suunniteltu tehtäväksi betonisilla sandwich-elementeillä, joissa on uretaanieriste. Projektia rasittivat jossakin määrin koronan ja Ukrainan sodan vaikutukset, mutta silti olemme tehneet niin sanotusti nappisuorituksen. Mielestäni se on hieno saavutus, hän jatkaa. Kaukolämpötuotteeksi Ainonrantaan valittiin sataprosenttisesti päästötön vihreä kaukolämpötuote. Huoneistokoot ovat 31,5–125 neliötä. Rakennusliikkeen suunnitelmissa oli alun alkaen rakentaa viereen toinenkin tornitalo. – Toisesta kohteesta on varattuna tällä hetkellä lähestulkoon rahoittajapankin vaatima määrä. Lämmitysmuotona on kaukolämpiö ja huoneistoissa on vesikiertoinen lattialämmitys, Arffman kertoo. Toivottavasti pääsemme aloittamaan kohteen rakentamisen nyt kesällä tai viimeistään syksyllä. Ennakkomarkkinoinnissa oleva As Oy Kajaanin Ainonpuisto on myös 12-kerroksinen ja käsittää 65 huoneistoa. n – Kaikki ensimmäisen tornitalon asunnot myytiin rakentamisaikana. – Tornitalot ovat sijainniltaan parasta mitä keskusta-alue Kajaanissa voi tarjota.. – Olimme päättäneet, että kun ensimmäistä on saatu myytyä tiettyyn pisteeseen asti, lähdemme edistämään seuraavan suunnittelua. – Ikkunat ja ovet ovat nykyaikaisia energiatehokkaita ratkaisuja. Lämpö tuotetaan Kajaanissa toimivan konesalin hukkalämmöstä, mikä on uusinta uutta. – Pieniä muutoksia pohjiin ja kokoihinkin on tehty, mutta aika lailla identtinen talo edellisen kanssa on rakentumassa
Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä ja polttamisesta luopuminen vuoteen 2040 mennessä.Kaukolämmön kokonaishinta on muodostunut vuoden 2024 alusta lähtien perusja energiamaksuista. 55 n ?Kiinteistöalan uutisia Metso rakennuttaa teknologiakeskuksen Tampereelle Skanska ja Metso ovat sopineet uuden Lokomotion-nimisen teknologiakeskuksen 1-vaiheen rakentamisesta Tampereen Lahdesjärvelle. – Opetusja kulttuuriministeriö antoi vuonna 2004 Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi seurantalojen korjausavustusten jakamisen ja neuvontatyön. Hankkeelle on haettu BREEAM-ympäristöluokitusta. Seurantaloja on rakennettu, hoidettu ja käytetty lähes 150 vuoden ajan yhtä jalkaa modernin kansalaisyhteiskunnan kehityksen kanssa. Hankkeen rakentaminen käynnistyy heinäkuussa 2024, ja hanke valmistuu vuoden 2027 kolmannella neljänneksellä. Laskun taustalla ovat investoinnit fossiilista energiantuotantoa syrjäyttävään puhtaaseen energiantuotantoon. Teknologiakeskus rakentuu alueella vaiheittain. Lahdesjärven Leppästensuonkadun eteläpuolella sijaitsevalle alueelle rakentuvasta Lokomotionista tulee uusi moderni teknologiakeskus, joka mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen tuotantotoiminnan. Lisäämme tulevina vuosina myös sähkökattiloiden käyttöä. Keskittymällä paikalliseen kulttuuriperintöön se auttaa vahvan paikallistunteen luomisessa ja tukee niiden ihmisten kollektiivista hyvinvointia, joille nämä rakennukset ovat keskeinen osa yhteisöllistä elämää, valintaraati toteaa perusteluissaan. Uuden teknologiakeskuksen suunnittelussa on panostettu ympäristövastuullisuuteen, ja esimerkiksi ympäristöön mahdollisesti vaikuttavat koko elinkaarenaikaiset seikat on otettu huomioon. Havainnekuva: Ramboll Finland Kaukolämmön hinta laskee Helsingissä. Mitä enemmän kiinteistöä lämmitetään ja lämmintä käyttövettä käytetään, sitä enemmän lämpöenergiaa kuluu. Korjausavustuksilla haluamme säilyttää maamme noin 2 500 seurantalon kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, sanoo edeja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia vuodesta 1978. Vuodesta 2004 Kotiseutuliitto on vastannut myös avustuksen jakamisesta ja selvitystyöstä. Uusi tehdas suunnittelee, testaa ja valmistaa kivimurskeiden sekä hiekan tuotantoteknologioita, laitteita ja komponentteja. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetusja kulttuuriministeriö on delegoinut Kotiseutuliitolle. Rakentaminen käynnistyy tontin louhintaja maanrakennustöillä. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Energiamaksun tammi–kesäkuun 2025 hintaennuste vahvistetaan ja heinä–joulukuun 2025 hintaennuste julkaistaan marraskuussa 2024.. Kuukausittain vaihtuva energiamaksu perustuu käytettyyn lämpöenergiaan ja sen hintaan. Skanskan Euroopan kulttuuriperintöpalkinto Suomeen seurantalojen korjausavustusjärjestelmälle Vihreä siirtymä laskee helsinkiläisten kaukolämmön hintaa urakkaan kuuluu hankkeen ensimmäisen vaiheen tehdas-, varastoja sosiaalirakennusten rakentaminen, jotka kattavat yhteensä lähes 34 000 kerrosneliömetriä. – Avustusohjelma tuo esiin kulttuuriperinnön suuren merkityksen yhteisöilleen. Helen siirtyy kohti hiilineutraalia lämmöntuotantoa, joka perustuu yhä vahvemmin uusiutuvan biomassan sekä erilaisten hukkaja ympäristölämpöjen hyödyntämiseen. Metso Lokomotionin ensimmäisen vaiheen havainnekuva. Urakan arvo Skanskalle on noin 99 miljoonaa euroa. Asiakaskohtainen perusmaksu määräytyy vuosittain tarkastettavan käyttötehon mukaan ja se pysyy muuttumattomana aina vuoden kerrallaan. Perusmaksun avulla varmistamme häiriöttömän lämmön toimituksen ja huolehdimme siitä, että lämpöä riittää kaikille kylmimmilläkin pakkasilla. Energiayhtiö Helenin mukaan heinä-joulukuussa kaukolämmön kokonaishinta laskee keskimäärin arviolta 5,3 prosenttia. Ne ovat kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti korvaamaton osa suomalaista rakennusja kulttuuriperintöä. Uudelle tehdasalueelle sijoitetaan Metson nykyisen Hatanpäällä sijaitsevan Tampereen tehdaskiinteistön toiminnot. Suomalainen seurantalojen korjausavustusjärjestelmä sai Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon. Avustukseen liittyvä korjausneuvonta annettiin Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi vuonna 1984. Palkinnon myöntäjä arvostaa erityisesti sitä, kuinka kansalaiset itse pitävät Suomessa yllä paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä
Näitä ovat tiloihin ja sähkönsaantiin liittyvä laajennuskapasiteetti sekä hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa. – Tällä hetkellä Lumi on maailman viidenneksi suurin supertietokone. Siinä sijaitsevat kansalliset supertietokoneet Mahti ja Puhti sekä datanhallintajärjestelmä Allas. 56 Kajaani on noussut merkittäväksi datakeskusten sijoituspaikaksi. UPM vastasi kustannuksista ja hankki alueelle erilaisia toimijoita. Yhteiseurooppalaisen Lumi-supertietokoneen datakeskus valmistui Kajaaniin vuonna 2021. Kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan Kajaani tarjoaa erinomaiset edellytykset datakeskustoiminnalle ja sen kehittämiselle. Datakeskustoiminta on kansainvälistä, ja asiakkaat ympäri maailmaa hyödyntävät niiden laskentapalveluita. Islantilainen konesalitoimija Borealis Data Center tekee datakeskuksensa olemassa oleviin tiloihin, kun taas XTX Markets rakentaa datakeskuksen niin kutsutulle entiselle Pohjan sellun 180 hehtaarin suuruiselle tontille. Samassa tilassa sijaitsee myös Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATin massiivinen datanhallintajärjestelmä, joka tukee EU:n Destination Earth -ohjelmaa. Tolonen uskoo, että viime vuosina datakeskushankkeiden keskeisin vauhdittaja on ollut supertietokone Lumi, josta on onnistuttu rakentamaan toimiva, käyttökelpoinen ja tehokas kokonaisuus. Esimerkiksi Lumi tekee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuslaskentaa. Se on ollut näyttävästi esillä kansainvälisillä areenoilla ja niissä piireissä, jotka pyörittävät ja rahoittavat datakeskuksia. – Yhteistyössä heidän kanssaan rupesimme selvittämään, mitkä olisivat sellaisia Kajaanin n ?Kajaani XTX Markets on viides kaupunkiin sijoittuva datakeskus Kajaanista merkittävä datakeskusten keskittymä Lumi-supertietokone muun muassa tekee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuslaskentaa. Kuva: Fade Creative.. Muitakin kiinnostuneita toimijoita on, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty, kertoo Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen. Keskus on palkittu innovatiivisesta suunnittelusta ja ympäristöystävällisyydestä. – Kajaanin tarjoamiin mahdollisuuksiin datakeskuksille on viime aikoina käynyt tutustumassa kymmenisen alan toimijaa, joista kaksi on päättänyt kiinnittyä alueelle. Silloiset lobbarit sattuivat tapaamaan CSC:n, joka on suomalainen tieteen ja tietotekniikan keskus. Pitkäjänteistä työtä Kaupunginjohtaja Jari Tolonen näkee, että pohja nykyiselle datakeskusalueelle luotiin oikeastaan 15 vuotta sitten, kun UPM Kymmene lopetti Kajaanin paperitehtaan toiminnan ja eräänlaisena liennytystoimenpiteenä perusti organisaation pyörittämään yrityskeskittymää entisen paperitehtaan alueella. Datakeskuksia ja muitakin yrittäjiä Kajaanin kaupunki alkoi houkutella 2012. Teksti: Liisa Airaksinen E nsimmäisenä Kajaaniin tuli vuonna 2012 CSC:n datakeskus
Hyviä hankkeita Kaupungin näkökulmasta Jari Tolonen pitää datakeskuksia hyvinä hankkeina ja arvelee, ettei niiden kaikkia hyötyjä vielä välttämättä edes tiedetä. Lisäksi alue on lähellä kaupunkia. – Hyötyä on ainakin niiden tuottamasta hukkalämmöstä. Innovatiivisesta suunnittelusta ja ympäristöystävällisyydestä palkitun Lumi-supertietokoneen datakeskus valmistui Kajaaniin vuonna 2021. Yritykset tietysti myös maksavat omistamistaan kiinteistöistä kiinteistöveroa, joka on kaupungille pysyvä tulonlähde. Datakeskukset käyttävät paljon sähköä ja siitä syntyy lämpöä, jota sitten pystytään hyödyntämään kaukolämpötoiminnassa. – Toivon, että Kajaanin ammattikorkeakoulu pystyy enenemässä määrin hyödyntämään datakeskusten tarjoamia mahdollisuuksia ja linkittymään niihin mukaan. – Erikoisosaamista vaativaa työvoimaa ei täysin löytynyt omasta takaa ja tänne on siksi muutettu muualta Suomesta. Tekoälyn tutkiminen ja pelija virtuaalialan asiat ovat ammattikorkeakoulun kärkiosaamista. – Vaikuttaa siltä, että entisestä teollisuusalueesta on muodostumassa datakeskuskeskittymä. Lisäksi ne antavat potkua kaupungin markkinointiin. – Haittatekijöitä emme ole aistineet. Sitä hän ei kuitenkaan osaa sanoa, missä määrin eri datakeskustoimijat haluavat olla lähellä toisiaan. Se säilyy ja sen voi ottaa muuhun käyttöön, jos toiminta ja toimijat sattuvat vaihtumaan. – Hanke sai valtiolta useamman vuoden rahoituksen. Alue oli tarkoitukseen kaikin puolin sopiva. n XTX Markets on viides kaupunkiin sijoittuva datakeskus Kajaanista merkittävä datakeskusten keskittymä – Kaikki datakeskushankkeet ovat ulkopuolisten sijoittajien rahoittamia. Yhteistyö datakeskusten kanssa voisi tukea ja vahvistaa tätä osaamista. Tolosen mukaan Kajaanissa riittää vielä paikkoja tuleville datakeskuksille. Nyt vanhalle tehdasalueelle on kuitenkin rakenteilla iso hallikokonaisuus. 57 vahvuuksia, jotka saisivat isot toimijat kiinnostumaan kaupungista, Tolonen kertoo. Kuva: Mikael Kanerva.. Yrityskeskittymä alue on ollutkin, mutta nyt erityisesti datakeskukset näyttävät nousevan pinnalle, Jari Tolonen sanoo. Nähtäviksi jää, miten kauan yksittäiset toimijat viihtyvät täällä ja millainen kokonaisuus ja ympäristö on vaikkapa 10 vuoden päästä. Lumi työllistää noin 40 ihmistä. Se on pinta-alaltaan laaja ja tilaa on yhtä lailla sisällä kuin ulkona ja tarjolla on riittävästi sähköenergiaa. Kajaanin kaupunkikin laittoi kehittämishankkeeseen puoli miljoonaa euroa. Kaupunki ei ole laittanut niihin yhtään rahaa, sanoo Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen. Aktiivinen työ tuotti tulosta ja ensimmäinen suuri saavutus oli Lumi, jonka uusimiseen on nyt saatu 250 miljoonan euron lisärahoitus. Tolosen mukaan datakeskuksilla on jonkin verran työllistävää vaikutusta, mikä riippuu siitäkin, mitä muuta keskuksen ympärille kehittyy. Kajaanin kaupunki, CSC ja UPM Kymmene perustivat vuonna 2015 kehittämishankkeen, jossa ruvettiin selvittämään datakeskittymän sijoittumista ja rakentamista entisen paperitehtaan alueelle ja siellä oleviin kiinteistöihin
Yksittäisistä projekteista en välttämättä tiedä kovin paljon, mutta yritän koko ajan kysellä, pysyvätkö ne aikataulussa ja n ?Jyväskylän seutu – On tärkeää koordinoida keskitetysti hankkeita, jotta ne saadaan pala kerrallaan istutettua omalle kohdalleen 100 miljoonan euron hankeketju Jyväskylässä. Tällainen on esimerkiksi parkkihalli eli P-Paraati. Hankkeiden eteneminen on usein kiinni siitä, että edellinen etenee aikataulussa, jotta seuraava voi lähteä liikkeelle ja eteenpäin. Kaupunki halusi hankkeita koordinoimalla varmistaa, että kaikki saadaan loksahtamaan jouhevasti paikoilleen – syntyi 100 miljoonan euron hankeketju. 58 10 SATAMA, RATAPIHAN SILTAKORTTELIT 09 PAVILJONKI 01 UUSI KAUPPATORI 03 TEATTERITALO 06 LYSEON KULTTUURI -KORTTELI 05 KAUPPAKATU 04 P-PARAATI, KIRKKOPUISTO JA KATUYMPÄRISTÖ 07 HARJUN STADION 10 julkista suurhanketta 02 PAIKALLISLIIKENNETERMINAALI 08 HIPPOS Täyden Kympin Keskusta Jyväskylän keskustassa on meneillään pienehköllä alueella useita sekä yksityisiä että julkisia rakennusprojekteja. – Jossakin vaiheessa meillä huomattiin, että on tärkeä koordinoida keskitetysti hankkeita, jotta ne saadaan pala kerrallaan istutettua omalle kohdalleen ja ajallaan. Näin ei myöskään loppupää pääse venymään ihan mahdottoman pitkälle, sanoo projektipäällikkö Ora Nuutinen Jyväskylän kaupungilta. Teksti: Liisa Airaksinen O sa hankkeista on kaupungin omia, osa yksityisten toimijoiden rakennuskohteita sekä osa puolijulkisia, eli niissä on mukana kaupungin omistamia yhtiöitä. – Tehtäväni on koordinoida ja järjestellä hankkeita yleisellä tasolla
Kuva: Ora Nuutinen, Jyväskylän kaupunki Jyväskylän isot rakennushankkeet sijoittuvat kaupungin keskustaan, joka sijaitsee Jyväsjärven ja Harjun välissä.. Nuutisen mukaan yksityisten hankkeiden toteutusaikatauluista pyritään sopimaan yhdessä, koska on kaikkien nähdä edun mukaista, että asiat saadaan toteutettua ajallaan ja silloin, kun se järkevintä. – On tärkeää koordinoida keskitetysti hankkeita, jotta ne saadaan pala kerrallaan istutettua omalle kohdalleen 100 miljoonan euron hankeketju Jyväskylässä Jyväskylän keskustassa on vireillä useita julkisia rakennushankkeita. – Hankeketju on nyt käynnissä ja olemme saaneet hyvin pidettyä sovitusti kiinni aikatauluista ja budjetista, kertoo projektipäällikkö Ora Nuutinen Jyväskylän kaupungilta. Kaupungin hankkeista 100 miljoonan euron hankeketjussa ovat mukana joukkoliikenne, P-Paraati ja siihen liittyvä yksityinen huoltoväylähanke, teatteritalo, tori, pakallisliikenteen terminaali, katutyöt P-Paraatin ympäristössä, Kirkkopuiston uudistaminen sekä kävelykadun uudistava peruskorjaus. 59 10 SATAMA, RATAPIHAN SILTAKORTTELIT 09 PAVILJONKI 01 UUSI KAUPPATORI 03 TEATTERITALO 06 LYSEON KULTTUURI -KORTTELI 05 KAUPPAKATU 04 P-PARAATI, KIRKKOPUISTO JA KATUYMPÄRISTÖ 07 HARJUN STADION 10 julkista suurhanketta 02 PAIKALLISLIIKENNETERMINAALI 08 HIPPOS Täyden Kympin Keskusta ovatko niin budjettikuin henkilöresurssit riittävät, hän jatkaa. – Esimerkiksi kaikki liittymät ja maanalaiset työt kannattaa tehdä yhdellä kertaa, kun paikalla on jo monttu eikä niin, että juuri tehtyä uutta katua ruvetaan heti avaamaan
– Muutamia yksityisiä hankkeita olisi sopivasti hollilla ja olemme vähän niitä odotelleet, mutta nyt vaikuttaa siltä, että ne eivät ole kovin pian toteutumassa. – Meillä on suunnittelussa ja valmistelussa kansihanke, mikä tarkoittaa ratapihan ja rantaväylän ylittävää kantta, joka yhdistää uuden tulevan torin Lutakonaukiolle. I I II II Hankkeiden eteneminen on usein kiinni siitä, että edellinen etenee aikataulussa, jotta seuraava voi lähteä liikkeelle ja eteenpäin. Se kannatti ehdottomasti tehdä samaan monttuun ja samanaikaisesti parkkitalohankkeen kanssa, Nuutinen kertoo. Kun parkkihalli on valmistunut, kaupunki pääsee tekemään katua sen päälle. Hienoa tulee, kun kaikki on valmista, ja Vapaudenkatu paikallisliikenneterminaaleineen uudistettu, sen varrella sijaitseva teatteritalo remontoitu ja Kirkkopuiston Paraatiaukio rakennettu, Nuutinen kehuu. Alustavasti on suunniteltu, että hanke voisi lähteä liikkeelle ensi vuosikymmenen alussa. Parkkihallin viereiseen kortteliin on kaavoitettu keskitetty huoltopiharatkaisu, jotta huoltoliikenteestä päästään eroon kävelykaduilla ja bussiterminaalissa. Keskustan rakennushankkeet on aikataulutettu tuleville vuosille.. Katu saa tilapäisen päällysteen ja linja-autot pääsevät taas vähäksi aikaa takaisin ajamaan katua pitkin ja samalla tiivistämään maata, jota on jouduttu kaivamaan sieltä pois maanalaisten hankkeiden takia. Ora Nuutinen mukaan keskustan hankkeiden aikataulutusta on jouduttu korjaamaan, koska yksityinen asuntorakentaminen ei vieläkään ole oikein lähdössä liikkeelle. Kun bussiväistöt on saatu takaisin paikoilleen, päästään tekemään uutta kauppatoria nykyisen Asematorin paikalle. Tällä hetkellä siellä on 13 raideparia. – Teatteri siirtyy kesällä väistöön paviljonkiin ja alkaa teatterin remontti, joka kestää noin puolitoista vuotta. Nuutinen arvelee, että kun uusi kauppatori on saatu valmiiksi, Jyväskylässä voidaan pikkuhiljaa alkaa valmistautua kaupungin huippukliimaksiin eli ratapihan siltakortteleihin. – Parkkihalliin liittyvä maanalainen huoltoväylähanke on yksityinen, vaikka se tehdäänkin samalla kertaa. Se on iso hanke, koska ratapihakin on laaja. Siihen tulee noin 210 autopaikka. Sen yhteyteen rakennetaan paikallisliikenneterminaali. 60 Seuraavat vaiheet Seuraavaksi hankeketju etenee niin, että kun katutyöt ja parkkitalohanke on saatu valmiiksi, päästään tekemään Kirkkopuistoa. – Menneillään on kaupunkimme keskustan rakentamisen huippuvuodet, jotka jatkuvat ensi vuosikymmenelle asti, Ora Nuutinen kertoo. n Nuutinen sanoo, että parkkihalli eli P-Paraati on ollut eräänlainen pullonkaula, mutta nyt hanke on hyvässä vaiheessa ja valmistuu syksyllä. Hankeketjun pitäisi valmistua 2025 vuoden loppuun mennessä. – Parkkihalli tulee maan alle, osittain Kirkkopuiston ja osittain Vapaudenkadun alle ja sen takia rakennustyömaa on katkaissut kadun ja vallannut osan Kirkkopuistoa. Viime syksynä tiukentuneen talouden vuoksi myös kaupunki on joutunut siirtämään jotakin omia hankkeitaan. Niistä kyllä muutama pitäisi saada pois. – Huoltoväylän rakentaminen yhtä aikaa parkki hallihankkeen kanssa on esimerkki hyvästä integroinnista ja synergiasta
Laajennusosa toisi tilaa 600 uudelle työntekijälle vuoteen 2029 mennessä. Rakennuspaikka on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Hankkeen toteuttaminen vaatii asemakaavan muutoksen. 61 P eliyhtiö Supercell Oy:n nykyiset toimitilat ovat käymässä ahtaiksi ja yhtiö tarvitsee lisää tilaa toiminnalleen. Katutasoon on mahdollista toteuttaa kaupunkilaisia ja alueen asukkaita palvelevaa liiketoimintaa, kuten kahvila-, palvelutai näyttelytiloja. Toiminnallisesti laajennus on tarkoitus liittää olemassa olevaan rakennukseen. Havainnekuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit. Varattava alue sijaitsee Supercellin nykyisen toimitilarakennuksen pohjoispuolella, kaupungin omistamalla yleisellä alueella. Uudisrakennuksen korkea osa muodostaa Jätkäsaaren koilliskulmaan uuden maamerkin ja porttirakennuksen alueen pääsisääntuloväylän välittömään läheisyyteen. Laajennus suunnitellaan ja toteutetaan niin, että molemmat rakennukset voivat toimia itsenäisinä ja toisistaan riippumattomina kiinteistöinä. Suunnittelualue sijoittuu kolmen voimassa olevan asemakaavan risteyskohtaan, Jätkäsaaren, kantakaupungin ja Ruoholahden rajalle. Supercell on yksi eniten veroa maksaneista yrityksistä viime vuonna, se maksoi pelkkiä veroja Suomen valtiolle viime vuonna 110 miljoonaa euroa. Supercellin nykyisen toimistorakennuksen pohjoisosaan osoitteeseen Jätkäsaarenlaituri 1, suunnitellaan noin 12–16-kerroksinen toimistotalo. n Peliyhtiö Supercell haluaa laajentaa pääkonttoriaan Havainnekuvia Supercellin pääkonttorin laajennuksesta. Nykyisen pääkonttorimme laajennus antaa meille mahdollisuuden tulevaan kasvuun, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen sanoo. Helsinki on Supercellin koti ja haluamme rekrytoida tänne edelleen huippuosaajia niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Itsenäiset kiinteistöt Uudisrakennuksen arkkitehtuuri jatkaa olemassa olevan Wood City -korttelin kaupunkikuvallisia periaatteita. Varauksessa esitetään alueen varaamista Supercell Oy:lle toimitilahankkeen suunnittelua ja toteutusta varten Helsingin Jätkäsaaressa. – Supercell on kasvanut nopeammin kuin osasimme ennustaa, ja nyt tarvitsemme lisää toimistotilaa Helsinkiin. Alueella on tällä hetkellä aukio, kevyen liikenteen väyliä ja pysäköintialueita
62 Helsingin ydinkeskustaan Uuden ylioppilastalon tiloihin Mannerheimintien varteen avautui uusi Grand Hansa -hotelli. Se avaa uuden luvun arvorakennuksen historiassa. – Tämän ainutlaatuisen kiinteistön sijainti, historia, arkkitehtuuri ja tunnelma ovat täydellisiä NH Collection -hotellille. Vuonna 1833 perustettu hotelli Seurahuone siirtyi Kaivokadulle Armas Lindgrenin piirtämään Kalevan taloon vuonna 1914 ja on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti palvellut hotelli. Samalla vanhan arvokiinteistön historiassa avautui uusi luku Uuden ylioppilastalon, hotelli Seurahuoneen ja Hansa-talon muodostama kokonaisuus on sijainniltaan vertaansa vailla. H elsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille toukokuussa. Seurahuone oli tänne 1900-luvun alkupuolella muuttaessaan jo alan edelläkävijä ja kansainvälisyyden näyteikkuna, joka määritteli sen, mitä korkeatasoinen hotellielämys voi Suomessa olla. Lindgrenin ja?arkkitehti Wivi Lönnin yhdessä?suunnittelemassa Osakuntatalossa, eli Uudessa ylioppilastalossa, toimi puolestaan vuosina 1924–1968 hotelli Hansa. 224 huonetta ja sviittiä käsittävä upper upscale -luokan hotelli, klassista brasserie-tyyliä edustava Hansa Café Bar & Brasserie sekä monipuoliset tapahtumaja kokoustilat ovat valmiita toivottamaan kotimaiset ja kansainväliset vieraat tervetulleiksi. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotellija palvelukulttuurin edelläkävijyyttä. Hotelli Hansan ja vilkkaan opiskelijatoiminnan ansiosta tämä kortteli on toiminut kulttuurin ja seuraelämän Historiallinen rakennuskokonaisuus palasi alkuperäiseen loistoonsa Grand Hansa -hotelli avaa uuden luvun arvokiinteistön historiassa Entisen Seurahuoneen majesteetillinen juhlatila Ballroom luo puitteet kokouksille, gaaloille ja muille juhlille.. Nyt kortteli palaa suurelta osin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa, kun yli satavuotiaat rakennukset on peruskorjattu alkuperäistä kunnioittaen
Tuttua kaavaa jatkava NH Collection Helsinki Grand Hansa on Minor Hotelsin ensimmäinen kohde Suomessa ja toinen Pohjoismaissa. Hansa Café Bar & Brasserie -ravintola keskittyy edeltäjiensä jalanjäljissä ranskalaisen keittiön klassikoihin, joita on maustettu sesongin mukaisilla, paikallisilla raaka-aineilla. Helsinki Grand Hansasta tuleekin 10. – Helsingillä on hyvä brändi ja matkakohteena se kiinnostaa muiden pohjolan pääkaupunkien lailla etenkin Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Entisen Seurahuoneen majesteetillinen juhlatila Ballroom luo puitteet kokouksille, gaaloille ja muille juhlille. 63 keskuksena. juhlavuottaan viettävän NH Collection -hotelliperheen yksi merkittävimmistä avauksista ja kansainvälinen lippulaivakohteemme, kertoo yhtiön managing director Maarteen Markus. Entisen Seurahuoneen pyöreä Bar Socis on kuulunut aikoinaan monen merkkihenkilön kantapaikkoihin. Grand Hansan pääsisäänkäynnin ikonisten Johannes Haapasalon vuolukiviveistosten ali saavutaan suoraan Hansa Café Bar & Brasserie -baariin. Entisöity ja paljon alkuperäistä sisustustaan säilyttänyt Socis on kunnostettu modernit tarpeet täyttäväksi kokoustilaksi.. On suuri kunnia jatkaa tätä arvokasta ja inspiroivaa perintöä ja sovittaa se moderneihin laatuhotellin standardeihin, sanoo NH Collection Helsinki Grand Hansan hotellinjohtaja Tom Strandberg. Olemme jo pitkään etsineet Suomesta sopivia kiinteistöjä ja tämä historiallinen kokonaisuus täytti kaikki toiveemme. Suomen ensimmäinen Kymmenettä juhlavuottaan tänä vuonna viettävää NH Collection -hotellibrändiä yhdistää se, että kohteet sijaitsevat aina kaupunkien parhailla paikoilla ja vaalivat paikallista arkkitehtuuria, taidetta ja historiaa
Ravintola keskittyy edeltäjiensä jalanjäljissä ranskalaisen keittiön klassikoihin, joita on maustettu sesongin mukaisilla, paikallisilla raaka-aineilla. Korkealaatuisen hotellitoiminnan lisäksi perinteikkäät tilat tarjoavat Helsingin yliopiston opiskelijoille jatkossakin tutun kokoontumispaikan. Syksyllä avautuu myös hotellin spa-osasto. Seurahuoneen majesteetillinen juhlatila Ballroom, monen merkkihenkilön kantapaikkoihin kuulunut pyöreä Bar Socis sekä yhteensä 700 neliömetriä muita kokousja tapahtumatiloja luovat puitteet kokouksille, seminaareille, gaaloille ja muille juhlille. Elielinaukiolle avautuva ylellinen 160 neliömetrin kokoinen presidenttisviitti sopii niin majoitus-, edustuskuin tapahtumakäyttöönkin. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitseva Hansa Café Bar & Brasserie -ravintola tarjoaa kaupunkilaisille ja matkailijoille rennon kohtaamispaikan aamiaisesta yömyssyihin. Hotellin kokousja juhlatiloissa ovat aikoinaan juhlineet merkkihenkilöt suurruhtinaista marsalkkoihin ja presidentteihin. Myös Helsingin suosituimmat kulttuurikohteet, kuten Finlandia-talo, Oodi, Kiasma, Ateneum ja Amos Rex ovat lähellä. 64 Elämyksiä ytimessä NH Collection Helsinki Grand Hansan pääsisäänkäynti sijaitsee Helsingin ytimessä Ylioppilasaukiolla, vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä Helsingin rautatieasemalta ja ostoskeskuksista. n Kiinteistön omistaa Ylva, joka aloitti hotellikokonaisuuden peruskorjauksen vuonna 2020. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi Arco Architecture Company ja projektinjohtourakoitsijana Skanska. Hansa Cafén terassi Ylioppilasaukiolla avautuu jo täksi kesäksi. Suojeltujen rakennusten sisustussuunnittelusta on vastannut sisustusarkkitehtitoimisto Carola Rytsölä. – Grand Hansan peruskorjauksen kaikissa vaiheissa on huomioitu kestävä kehitys ja kulttuurihistorialliset arvot. Seurahuoneen ja Uuden ylioppilastalon historiallisiin rakennuksiin on pieteetillä kunnostettu 224 uniikkia huonetta ja sviittiä.. NH Collection Helsinki Grand Hansa on osa kansainvälistä Minor Hotels -hotelliyhtiötä. Historiallisesti merkittävä hotellihanke tukee myös Helsingin kansainvälistä vetovoimaa ja ydinkeskustan elinvoimaisuutta. Uuden ylioppilastalon tornin lasikupoliin avautuu syksyllä baari, joka tarjoaa 360 asteen panoraamanäkymät yli Helsingin kattojen. Seurahuoneen ja Uuden ylioppilastalon historiallisiin rakennuksiin on pieteetillä kunnostettu 224 korkeatasoista huonetta ja sviittiä. On hienoa saada Suomeen myös maailmalla arvostettu hotellitoimija, jolla on kokemusta, tarvittavat resurssit ja osaaminen kokonaisuuden palauttamiseksi entiseen loistoonsa ja suomalaisen vieraanvaraisuuden näyteikkunaksi, kertoo Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala
65 Kansallismuseon laajennus aikamme merkittävimpiä kulttuurihankkeita K ansallismuseon yli satavuotisen historian suurinta rakennushanketta juhlistettiin toukokuussa, kun museon laajennusosan peruskivi muurattiin. Peruskiveen muurattiin myös Pasilan peruskoulun oppilaiden piirustuksia hyvästä tulevaisuudesta sekä useat arkipäivän esineet korvannut älypuhelin. Työmaalla on tehty viime syksystä asti mittavia louhintoja, jotka valmistuvat kesäkuun alussa. Työt ovat sujuneet aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä naapuruston kanssa. Laajennusrakentamisen lisäksi käynnissä on päärakennuksen osittainen peruskorjaus. Investoinnit kulttuuriin ja kulttuurinperintöön ovatkin investointeja tulevaisuuteen, kestävään ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan, Stubb sanoi. Vuodesta 1916 alkaen museo on toiminut kansallisen kulttuurimme symbolina. Aikakapselin valaminen on perinne, jonka tarkoitus on jättää seuraaville sukupolville tietoa tämän hetken yhteiskunnasta. Uusista tiloista noin 90 prosenttia sijoittuu maan alle. – Työmaa sijaitsee vaativalla paikalla keskellä Töölöä, historiallisesti arvokkaan Kansallismuseon päärakennuksen vieressä. Ensimmäisenä kauhaan tarttuivat tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala ja Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila. Arkkitehtikolmikko Herman Geselliuksen, Eliel Saarisen ja Armas Lindgrenin suunnittelema Kansallismuseo avattiin yleisölle vuonna 1916. Museokokonaisuus on avautuessaan yksi Suomen suurimmista museoista, ja tulee todennäköisesti herättämään laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Laajennuksen on suunnitellut JKMM Arkkitehdit Oy. Rakennusteknisesti laajennusosa on kunnianhimoinen. Tähän mennessä työmaalla on räjäytetty 142 kertaa, ja sieltä on kuljetettu pois noin 2500 kuorma-autollista louhetta. Historiallisen päärakennuksen, uudisosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027. Tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala korosti juhlapuheessaan kulttuurin merkitystä. Presidentin tervehdyksen lisäksi peruskiveen muurattiin aikakapselissa rakennuksen peruskirja sekä käytössä olevat metallirahat, päivän Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet sekä kohteen pääpiirustukset. Yleisölle avoimia kulttuuritiloja on tästä noin 2 500 neliömetriä. – Suomalaisen yhteiskunnan elinvoima kumpuaa kulttuuristamme. Laajennusosan koko on noin 5 900 neliömetriä. Kuva: Matti Kilponen/Museovirasto.. Merkittävä osa rakennushanketta on ravintolapaviljonkia ympäröivän pihapuiston palauttaminen vehreäksi ja kaikille avoimeksi tapahtuma-alueeksi. Lisätila mahdollistaa esimerkiksi kansainväliset näyttelyt ja suurten tapahtumien järjestämisen. Museot ovat tänään suositumpia kuin koskaan, ne houkuttelevat kävijöitä läheltä ja kaukaa. Kansallismuseon laajentaminen on yksi aikamme merkittävimmistä kulttuurihankkeista. Rakennuttamisesta vastaa valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt. Uudisrakennus tuo Kansallismuseolle runsaasti lisää yleisötilaa sekä maan päälle kohoavan siron lasiseinäisen ravintolapaviljongin. Kansallismuseon ikonisen päärakennuksen peruskivi muurattiin 18.6.1906 juhlallisin menoin. Paikalla oli laajasti valtionjohtoa sekä median edustajia. n Kansallismuseon laajennusosan peruskiveen muurattiin presidentin tervehdys tulevaisuuteen. Lopullinen tapahtumatilan korkeus on noin seitsemän metriä. Kansallismuseon pihapuistoon Näyttävä, arkkitehtonisesti ja rakentamiseltaan kunnianhimoinen laajennusosa sijoittuu Kansallismuseon pihapuistoon, pääosin maan alle. Uudisosaa on toteuttamassa huippuluokan ammattilaisten verkosto, toteaa Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo. Peruskiveen muurattiin tasavallan presidentti Alexander Stubbin tervehdys tulevaisuuteen. Nyt toteutettava Kansallismuseon laajennus tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa museon tehtävää ajankohtaisella tavalla. Rakennuttajana toimii valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Rakennustöissä olemme minimoineet naapurustolle aiheutuvat häiriöt sekä varmistaneet, ettei työstä aiheudu vaurioita historialliselle päärakennukselle. Maan alla uusi ja vanha museorakennus yhdistyvät
Helsingin kaupunki käynnistää nyt visiotyön, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä kaupunkilaiset ja kaupungin sidosryhmät ajattelevat voimalasta. Keväällä 2024 kaupunki toteutti yhteistyössä Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen kanssa rakennussuunnittelun studiokurssin, jossa kansainväliset maisteriopiskelijat tutkivat voimalan kehittämistä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Voimalaitoksen tulevaa käyttöä ei ole vielä ratkaistu. Visiotyö luo suuntaviivat voimalan kehittämiselle ja toimii pohjana myös tulevalle kilpailulle. Voimalasta on tehty erilaisia soveltuvuusselvityksiä, joiden perusteella voimalan suuret ja korkeat tilat taipuvat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Voimalan tuleva käyttö tullaan ratkaisemaan kilpailun avulla. 66 H elsingin kaupungin tavoite on säilyttää Hanasaaren voimalaitos. – Kutsumme kaikki kaupunkilaiset, alueen nykyiset toimijat ja kaupungin kumppanit avoimeen keskusteluun voimalan tulevaisuudesta. Voimala on kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä ja ikoninen maamerkki, jossa on potentiaalia jopa kansainvälisesti kiinnostavaksi vetovoimakohteeksi. Jotta voimalalle voidaan luoda kestävä konsepti tulevaisuuteen, on tärkeää ymmärtää myös alueeseen vaikuttavia muutosnäkymiä ja tulevaisuuden haasteita, kertoo voimalaitoshankkeesta vastaava projektinjohtaja Päivi Hietanen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Alueen maaperä on haasteellinen, mutta kunnostettavissa. Osana selvitystyötä kaupunki käynnistää nyt visiotyön, jonka avulla kartoitetaan voimalaitosalueen merkityksiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kaupungin kumppanina visiotyössä toimii Uusi kaupunki -kollektiivi. Voimalaitosalueella ovat parhaillaan käynnissä Helenin vetäytymiseen liittyvät purkutyöt, jotka kestävät kesään 2025 asti. Energiantuotanto voimalaitoksessa loppui huhtikuussa 2023. Voimalaitoksen ympäristössä on jo nyt monipuolista toimintaa muun muassa Suvilahden alueella. Haluamme ymmärtää alueen ominaispiirteitä ja vahvuuksia, sekä keskustella siitä, mikä voimalan rooli kehittyvän alueen keskuksena voisi olla. – Voimalasta tehdyt selvitykset ja opiskelijatyöt ovat tehneet meille näkyväksi sen, miten laajat mahdollisuudet voimalassa on kehittää uudenlaisia konsepteja, elämyksellisiä sisätiloja sekä uutta kiinnostavaa kaupunkitilaa Hanasaaren alueelle. Visiotyön rinnalla kaupunki jatkaa voimalaitosalueella tarvittavia teknisiä ja taloudellisia lisäselvityksiä ja maaperätutkimuksia. Hanasaaren voimalaitos on kaupunkilaisille tuttu maamerkki itäisessä kantakaupungissa. Nyt tehtävä visiotyö luo pohjaa tälle kilpailulle, joka voisi käynnistyä arviolta vuonna 2025, Päivi Hietanen kertoo. Monenlaisiin käyttötarkoituksiin Teknisten selvitysten perusteella Hanasaaren voimalaitosrakennus on mahdollista säilyttää ja muuntaa uuteen käyttötarkoitukseen. Visiotyön tavoitteena on myös ideoida, mitä voimala voisi tarjota alueen asukkaille ja laajemmin kaikille kaupunkilaisille. n Hanasaaren voimalaitos Helsingissä halutaan säilyttää Turbiinihalli Hanasaaren voimalaitoksessa.. Rakennuksen perustusten ja muiden rakenteiden kuntoa tutkitaan edelleen tiedon lisäämiseksi. Käynnissä on selvitystyö voimalan tulevaisuuden ratkaisemiseksi. Hanasaaren eteläkärkeen on suunnitteilla uusi asuinalue noin 4 500 asukkaalle Kaupunkilaisten ja sidosryhmien näkemyksiä ja ideoita kartoitetaan haastattelujen, Kerro kantasi -kyselyn sekä työpajojen avulla
AVIA Real Estate on lentokenttäympäristössä toimiva kiinteistösijoitusja kiinteistökehitysyhtiö, joka omistaa, hallinnoi ja vuokraa toimitiloja. Uusi hotellikokonaisuus vahvistaa alueen asemaa kansainvälisen matkailun ja yritystoiminnan solmukohtana. On ollut todella innostavaa olla viemässä näin merkittävän kokoluokan hotellihanketta eteenpäin. – Tämä on alueen toiseksi suurin investointi heti terminaalin jälkeen. Omat haasteensa projektiin toi hotellin rakentaminen kiireisen lentokenttäalueen ytimeen. Kiinteistöportfolioon kuuluvat muun muassa lentokentällä sijaitseva Hilton-hotelli, Clarion Hotel Helsinki Airport ja Comfort Hotel Helsinki Airport, Avia Cargo sekä toimistotalot Avia Pilot, Avia Wing, Avia Fleet. AVIA Real Estaten kehittämä ja omistama hotellikokonaisuus on osa pitkäjänteistä työtä lentokenttäkaupungin kehittämisessä. Yrityksen toimitusjohtaja Ilkka Pitkänen kertoo, että hotellin sijainti on ylivoimainen, ja se palvelee matkailijoiden lisäksi Aviapoliksen yrityksiä. Projektin aloitus viivästyi koronan takia, ja koko Eurooppaa koskettaneet kriisit ovat vaikuttaneet myös meidän projektiimme. Lisäksi hotellin tontin alla sijaitsee kehäradan jatkuvasti toiminnassa ollut juna-asema. Hotellihankkeen projektipäällikkö Tuomas Taskula kertoo, että projektin aikana on tullut tutuiksi lentokenttäalueella toimimisen erityispiirteet ja rajoitukset. Lentokenttäalueen ytimeen Ilkka Pitkänen on tyytyväinen, että suurhanke on saatu maaliin. Asiakkaille hotelli avasi ovensa kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Tiloja on yhteensä noin 170 000 neliötä, lisäksi yhtiöllä on rakennusoikeutta noin 400 000 kerrosneliömetriä. 67 H elsinki-Vantaan lentoterminaalin yhteyteen rakennettu Suomen suurin hotellikokonaisuus on valmistunut ja se luovutettiin operaattori Strawberrylle toukokuun puolivälissä. 12:nnen kerroksen cocktailbaarista povataan uutta elämyskohdetta, jonne kannattaa tulla vierailemaan kauempaakin ihastelemaan ainutlaatuisia näköaloja juoman tai ruuan parissa. Matkan varrelle on mahtunut valtavasti onnistumisia, mutta myös paljon haasteita. – Kiinteistön tilavuus maksimoitiin ja esimerkiksi vesikaton harjarakenne muotoiltiin kaltevaksi niin, että se myötäilee kiitotieltä vinossa kulmassa nousevaa lentoesterajapintaa. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto SARC. – Hotellista on suora sisäyhteys terminaaliin sekä lentokentän juna-asemalle. AVIA Real Estate ja Skanska allekirjoittivat hotellin urakkasopimuksen kesäkuussa 2021, ja rakennustyöt alkoivat saman vuoden lokakuussa. Kokonaisuudessa on 716 huonetta ja useita ravintoloita sekä lukuisia kansainvälisen mittapuun kokousja konferenssitiloja, joista on puutetta sekä Vantaalla että koko pääkaupunkiseudulla. n Suomen suurin hotelli valmistui lentoterminaalin yhteyteen Helsinki-Vantaalla AVIA Real Estaten kehittämä ja omistama hotellikokonaisuus on osa pitkäjänteistä työtä lentokenttäkaupungin kehittämisessä.
Metsähallitus valmistelee kilpailutuksia myös Kristiinankaupungin, Hailuodon, Siikajoen ja Raahen edustalla sijaitseville kolmelle hankealueelle. Vattenfall voitti Metsähallituksen loppuvuonna 2022 järjestämän kilpailutuksen Korsnäsin edustalla sijaitsevasta merituulivoiman hankealueesta, ja suunnittelee sinne 1,3–2,5 GW merituulipuistoa. Liitynnät edellyttäisivät merkittäviä investointeja kantaverkkoon. Fingrid käynnisti syksyllä 2023 selvityksen merituulivoiman liityntämahdollisuuksista kantaverkkoonsa 2030-luvulla. Kuva: Fingrid. Näiden kilpailutukset on tavoitteena saada päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä. Fingrid on saanut kyselyitä merituulivoiman liittämisestä kantaverkkoon 95 gigawatin edestä. Kilpailutuksia käynnissä Metsähallitus hallinnoi Suomen aluevesiä ja jakaa merituulivoiman hankeoikeudet kaupallisella kilpailutusmenettelyllä. Mikäli merituulivoiman rakentaminen mahdollistuisi myös Suomen eteläpuoleisille merialueille, keventäisi merituulivoiman liittäminen kantaverkon vahvistustarpeita sen sijaan, että se aiheuttaisi niitä. Lisäksi Metsähallituksella on voimassa oleva käyttöoikeussopimus Suomen Hyötytuulen kanssa Tahkoluodon merituulipuistosta ja sen laajennuksesta sekä varaussopimukset Skyborn Renewables Offshore Finland Oy:n kanssa Suurhiekan alueesta (nykyi-sin Pooki-hanke) ja Rajakiiri Oy:n kanssa Raahen edustalla (Maanahkiaisen hanke). 68 K antaverkkoyhtiö Fingrid on tunnistanut länsirannikolta alustavasti viisi aluetta, joissa Manner-Suomen kantaverkkoon voitaisiin liittää suuria merituulivoimahankkeita 2030-luvulla. n Merituulivoimaa kantaverkkoon. On myös mahdollista, että merituulivoimaliityntöjä voidaan toteuttaa 2030-luvulla useampia ja muillekin kuin määritetyille alustaville alueille, mikäli sähkön kulutuksen kasvu on selvityksen oletuksia voimakkaampaa tai uusi kulutus sijoittuu lähemmäksi merituulivoiman liityntöjä. Selvitys on tehty Fingridin kantaverkkosuunnittelussa käytetystä perusskenaariosta poikkeavalla oletuksella, jonka mukaan tuulivoimainvestoinnit painottuvat Suomessa merituulivoimaan 2020ja 2030-lukujen taitteesta alkaen, mikä johtuu esimerkiksi taloudellisesta kannattavuudesta tai hyväksyttävyydestä. Suomen merialueille on suunnitteilla kymmeniä gigawattikokoluokan merituulihankkeita. Tällä hetkellä Metsähallituksella on käynnissä kaksi kilpailutusta, Ebba (1,5 GW) Pyhäjoen-Raahen edustalla ja Edith (1,6 GW) Närpiön edustalla. Alueet ovat Ulvila, Närpiö, Vaasa, Raahe ja Raisio. Isot investoinnit Näiden gigawattikokoluokan merituulivoimaliityntöjen toteuttamiseksi tarvitaan teknisen selvityksen perusteella suuruusluokaltaan 0,6 miljardin euron investoinnit Fingridin vuoden 2023 kantaverkon kehittämissuunnitelmassa esitetyn neljän miljardin euron investointiohjelman lisäksi. Tarvittavat lisäinvestoinnit sijoittuisivat Keski-Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen ja Uudellemaalle, ja käsittäisivät yhteensä noin 1 000 kilometriä uutta ja vahvistettavaa 400 kilovoltin voimajohtoa. Suomeen on suunnitteilla lukuisia merituulivoimaloita. Lisäksi Inkoon alue on määritetty liityntämahdollisuudeksi, mikäli merituulivoiman rakentaminen tulee mahdolliseksi myös Suomen eteläisillä merialueilla. Suomen sähkön kulutuksen oletetaan noin kaksinkertaistuvan nykytasosta vuoteen 2035 mennessä etenkin teollisuuden kasvun myötä ja merituulivoimaa rakentuvan 2030-luvulla yhteensä 6,5 GW, mikä vastaa hieman yli 30 terawattitunnin vuosituotantoa
Koko alue aivan pohjoisinta nurkkaa lukuun ottamatta on luonnonsuojelualuetta. Kaava-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja lähes kokonaan luonnonsuojelualuetta. Kaavoituksen keskiössä on joen pohjoispuolinen alue, jossa pääosa rakennuksista sijaitsee. Träskändan kartanopuistossa kohtaavat historia ja monimuotoinen luonto. Kartanopuisto on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista.. Toiminta jatkui vuoteen 2005, minkä jälkeen päärakennus on ollut tyhjillään lähes 20 vuotta. Alueen suurin rakennus on päärakennuksen läheisyyteen 1950-luvulla rakennettu vanha kunnalliskoti eli Aurorakoti. n Espoon Träskändan kartanoalue yleiseen käyttöön Träskändan kartanoalue siirtyi Espoon kaupungin omistukseen 1920-luvulla ja toimi hoivakotina vuoteen 2005 asti. Kartanoalue siirtyi Espoon kaupungin omistukseen 1920-luvulla, jolloin rakennuksesta tehtiin hoivakoti. Kartanon laaja puistoalue koostuu kolmesta osasta: maisemapuistosta, puistometsästä ja luonnonmetsästä, joka on puiston luonnontilaisin osa. Engelin suunnittelemat uusgoottilainen viljamakasiini sekä avoin klassistinen pyörötemppeli 1820-luvulta. Kaavaehdotus tulee vuoden 2025 aikana kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi. Laajemmat toimintamahdollisuudet Uuden asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Träskändan kartanon alueen olemassa olevissa rakennuksissa palvelutoimintaa, joka voi olla esimerkiksi majoitus-, ravintola-, kokoontumis-, koulutus-, liikuntatai virkistyspalvelua. Tavoitteena on saada kartanoalueen rakennukset kunnostettua ja kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön. Kesällä 2023 valmistuneissa korjauksissa kunnostettiin kartanon päärakennuksen julkisivut ja vesikatto. Kartanon puutarhaja puistoalueet tulevat jatkossakin säilymään kaikille avoimena tilana. Kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaosto on myöntänyt suunnitteluvarauksen Chene Hotel Oy:lle helmikuussa. Alueelle ei suunnitella uutta rakentamista. 69 E spoon Järvenperässä sijaitseva Träskändan kartanon alue asemakaavoitetaan. Puistorakennuksia ovat muun muassa arkkitehti C.L. Alueella sijaitsee useita rakennuksia kuten kaksikerroksinen klassistinen päärakennus 1920-luvulta. Träskändan historiallinen kartanoalue sijaitsee Espoon Pitkäjärven lounaispäässä, Glimsinjoen ja suuren Rantatien varrella. Siinä toimii nykyään alueen pienyrittäjiä ja taiteilijoita, jotka voivat jatkaa tiloissa toistaiseksi. Kartanopuisto on suosittu ulkoilualue ja tärkeä lähiympäristö alueen asukkaille. Selvityksiä laajennetaan myös joen eteläpuoliselle alueelle, jotta mahdolliset vaikutukset voidaan päivittää kaavamääräyksiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueen rakennuksia ja kartanopuistoa. Osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläolon jälkeen alkaa kaavaehdotuksen valmistelu. Kartanopuisto on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista. Tarkoituksena on kunnostaa kartanoaluetta ja sen rakennuksia, jotta ne pääsevät ansaitsemaansa käyttöön kaikille avoimena ja viihtyisänä virkistysalueena. Kaava-alue kattaa koko kartanopuiston alueen Glimsinjoen molemmin puolin
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet usean vuoden ajan, poikkeuksena vuosi 2022, jolloin päästöt kasvoivat. Päästöjä pienensi erityisesti se, että kivihiilen käyttö väheni ja biopolttoaineiden osuus kasvoi lämmöntuotannossa. Lopulliset ilmastopäästöjen laskennat valmistuvat kesäkuussa 2024, kun tieliikenteen viime vuoden tiedot ovat saatavilla. Päästöjen väheneminen johtui ensisijaisesti kaukolämmönja sähköntuotannon ominaispäästöjen pienenemisestä, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Tiina Haaspuro. Seudun päästöt olivat yhteensä noin 3,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Nyt julkaistut tulokset ovat alustavia, sillä laskennassa on käytetty tieliikenteen osalta vuoden 2022 tilastoja. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan alueella tapahtuvaan kulutukseen perustuen. Vuonna 2023 seudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat lähes 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Laskennassa ei huomioida kulutushyödykkeiden, kuten ruuan tai rakennustuotteiden, välillisiä päästöjä. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa menossa suuri muutos Vähemmän kivihiiltä – enemmän biopolttoaineita Biopolttoaineiden, lämpöpumppujen ja maakaasun käyttö kasvoi selkeästi kaukolämmöntuotannossa viime vuonna. 70 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2023 lähes viidenneksen edellisvuoteen verrattuna, ilmenee HSY:n tekemästä alustavasta päästöseurannasta. Kuva: HSY / Jussi Rekiaho. – Päästöt laskivat vuonna 2023 kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa: Helsingissä lähes 25 prosenttia, Espoossa hieman yli 15, Vantaalla noin 8 ja Kauniaisissa hieman alle 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. H elsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt. Viime vuonna päästöt alkoivat jälleen laskea. Vastaavasti kivihiilen käyttö väheni oleellisesti
Vuonna 2023 laskeva trendi jälleen jatkui. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on vuoden 2023 aikana pyritty pois ja siirrytty vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Myös kivihiilen käytön vähentäminen on pienentänyt sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Biopolttoaineiden käyttö puolestaan kasvoi noin 50 prosenttia ja maakaasun käyttö yli 130 prosenttia. Kivihiilen käyttö väheni 44 prosenttia. Kehitys liittyy energiayhtiöiden hiilineutraalisuusohjelmien edistymiseen. Päästövähenemää selittää valtakunnallisen sähkön päästökertoimen pieneneminen. n Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa menossa suuri muutos Vähemmän kivihiiltä – enemmän biopolttoaineita Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöissä on laskeva trendi vuodesta 2006 alkaen. 71 – Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2023 pääasiassa siksi, että kaukolämmön tuotannossa siirryttiin vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Jyrkkä muutos Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät kaukolämmön tuotannossa noin 31 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuosi 2022 näkyy poikkeuksena, jolloin seudun kasvihuonekaasupäästöt nousivat edellisvuodesta. Päästökerroin pienentyi Sähkönkulutuksen päästöt ovat pienentyneet pääkaupunkiseudulla edellisvuoteen verrattuna yli 20 prosenttia. Jyrkkää muutosta päästökehityksessä selittävät osittain vuoden 2022 korkeat kaukolämmön päästöt. Myös lämpöpumppujen käyttö lisääntyi lähes 40 prosenttia. Maakaasua korvattiin tuolloin runsaasti kivihiilellä ja öljyllä. Kaukolämmön osuus kokonaispäästöistä on suuri, yli 40 prosenttia. Viime vuoden korkeat kasvihuonekaasupäästöt eivät kuitenkaan kokonaan selitä päästöjen suurta vähenemää, vaan kehitys on ollut hyvin voimakasta: myös vuoteen 2021 verrattuna kaukolämmön päästöt vähenivät noin 15 prosenttia. Tähän oli ensisijaisena syynä se, että maakaasua tuotiin Suomeen vähemmän, kun Venäjä aloitti Ukrainassa hyökkäyssodan. Muutos johtuu valtakunnallisen sähköntuotannon rakenteen muutoksista, muun muassa Olkiluoto 3:n valmistumisesta ja tuulivoimaan tehdyistä investoinneista. Sähkönkulutus on pääkaupunkiseudulla laskenut vain hieman, noin 3,5 prosenttia. Kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät kaukolämmön tuotannossa noin 31 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.. Erityisesti kivihiilen käytön väheneminen sekä biopolttoaineiden ja lämpöpumppujen osuuden kasvu vähensivät lämmöntuotannon päästöjä merkittävästi, HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred toteaa
Asuntojen reaalihinnat ovat painuneet vuosituhannen alun tasolle, joten ostajien näkövinkkelistä velanhoitokustannuksetkin ovat laskussa. Juho Keskinen arvioi, että asuntomarkkinoilla poreilee jo pinnan alla, mutta kauppa toipuu kohmeestaan hitaasti. Suomen Lämmitysenergia sekä korjausja huoltokustannukset viime vuotta edullisempia Arkituntuma väärässä – Asuminen todella edullista Arkituntuman vastaisesti asuminen on Hypoteekkiyhdistyksen asuntomarkkinakatsauksen mukaan nyt ennätyksellisen edullista, kun asuntojen reaalihinnatkin ovat laskeneet 20 vuoden takaiselle tasolleen.. Talouden todellinen tila onkin kenties kuluttajien uskomuksia parempi, Keskinen arvioi. Hän lisää, että korkojen odotettu laskusuunta väljentää asuntovelallisten kuukausibudjettia. 72 Asumisen juoksevat kulut ovat kääntyneet deflaatioon ja lämmitysenergia on merkittävästi halvempaa kuin vuosi sitten. Hypon ennusteen mukaan asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna koko maassa 2,0 prosenttia ja kääntyvät ensi vuonna 2,0 prosentin nousuun. – Inflaatio on taitettu Suomessa, ostovoima kohenee palkkojen noustessa, hallituksen veromuutokset kannustavat kaupoille ja tuoreet ennakkotiedot kielivät alustavasti taantuman päättymisestä. Lämmitysenergia on nyt edullisempaa kuin vuosi sitten ja sama pätee myös korjausja huoltokustannuksiin, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo. – Kun koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota sysäsivät energiahinnat nousuun, taittuivat asumisen kustannukset deflaatioon lokakuussa 2023. Pääkaupunkiseudulla kuluvan vuoden lasku olisi 2,5 prosenttia, mutta ensi vuonna nousu yltäisi 4,0 prosenttiin. – Voi sanoa, että meillä on samaan aikaan sekä asunnon ostajan että asujan markkinat. Asuntoja tyhjillään Tyhjillään olevien asuntojen osuus nousee vuosi vuodelta koko maassa, mutta nyt uudisasuntojen runsas tarjonta selittää aiempaakin enemmän tyhjillään oloa kasvukeskuksissa. A rkituntuman vastaisesti asuminen on Hypoteekkiyhdistyksen asuntomarkkinakatsauksen mukaan nyt ennätyksellisen edullista, kun asuntojen reaalihinnatkin ovat laskeneet 20 vuoden takaiselle tasolleen
Asuntohintojen odotetaan lähtevän loivaan nousuun kuluvan vuoden aikana, mutta pitkällä aikavälillä hintakehitys riippuu väestönkasvusta, selviää Nordean toukokuun lopussa julkaisemasta asuntomarkkinakatsauksesta. – Jotta asuntohinnoissa tapahtuisi selvää nousua, pitäisi asuntokaupan piristyä lähemmäksi normaalia tasoa ja korkotason laskea selvästi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sijaitsevan kaksion omistamisen kokonaiskustannuksia tarkastellessa huomataan, että omistusasuminen on edelleen selvästi kalliimpaa kuin viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin asuntohintojen laskusta huolimatta, Kostiainen kertoo. Hänen mukaansa ei ole olemassa yhtä mittaria, jonka avulla voisi suoraan sanoa, ovatko asunnot kalliita vai halpoja. Taajamien ulkopuolella olevat talot taas jäävät tyhjilleen yksinkertaisesti pienenevän väestömäärän vuoksi, Hypon Juho Keskinen kertoo. n Nordea: Asuntomarkkina viriämässä Asuntomarkkinoilla on nähtävissä nyt pientä piristymistä, kun kauppamäärät nousivat huhtikuussa edellistä vuotta korkeammalle. Historiassa asuntohinnat ovat nousseet, kun vanhojen asuntojen kauppoja on tehty yli 4 500 kuukaudessa. EKP:n korkojen laskun odotetaan alkavan kesäkuussa ja inflaation hidastuminen luo pohjaa ostovoiman palautumiselle. Sitä selittää se, että uudisrakentaminen on vähäisempää, omakotitalot rakennetaan tarpeeseen, mutta uusia kerrostaloasuntoja on silti myös tyhjillään. Korkojen lasku on tekemässä omistusasumisesta jälleen vuokra-asumista kannattavampaa taloudellisesti. Nykyisellä korkotasolla kuluttajat eivät ole valmiita ottamaan yhtä suuria lainoja kuin aiemmin, mikä on vähentänyt kotitalouksien velkaantumista suhteessa tuloihin. Tänä vuonna hintojen odotetaan jäävän koko maan tasolla keskimäärin 3 prosenttia matalammalla kuin viime vuonna, mutta ensi vuodeksi ennakoidaan 2 prosentin asuntohintojen nousua. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että omistusasumiseen liittyy muitakin kustannuksia kuin asunnon ostohinta: vastikeja korkokulut ovat merkittäviä omistusasumisen kuluja. Helsingissä ja Vantaalla hinnat vielä laskevat, mutta muissa isoimmissa kaupungeissa hinnat ovat jo varovaisesti nousseet. – Kun koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota sysäsivät energiahinnat nousuun, taittuivat asumisen kustannukset deflaatioon lokakuussa 2023.. Toistaiseksi ollaan vielä näiden lukemien alapuolella, kun kuluttajien asunnonostoaikeet ovat pysyneet edelleen maltillisella tasolla, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. Kostiaisen mukaan tilanne on kuitenkin kaikilta osin paranemaan päin. Hintoja voidaan kuitenkin tarkastella eri mittareilla, joiden avulla nähdään, millä tasolla asuntoja on arvostettu pidemmällä perspektiivillä. – Asuntojen hinnat suhteessa tuloihin tai yleiseen hintatasoon ovat jo hyvin maltillisella tasolla. Korkojen lasku on tekemässä omistusasumisesta jatkossa taloudellisesti selvästi vuokra-asumista kannattavampaa. Kotitalouksien asuntolainoista ja taloyhtiölainoista maksamat korkomenot ovat nousseet alle prosentista liki neljään prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Hintojen nopeampaa nousua patoaa runsas asuntotarjonta, kuluttajien edelleen heikko ostovoima sekä kohonnut korkotaso. On vaikea arvioida, kuinka suuren osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat valmiita maksamaan asumisestaan. Vähäinen rakentaminen ja väestönkasvun kiihtyminen kasvukeskuksissa purkaa asuntomarkkinan ylitarjontaa. – Kuuden suurimman kaupungin ulkopuolella uusia asuntoja on taas tyhjillään pienempi osuus kuin koko asuntokannassa on ei-vakituisesti asuttuja asuntoja vanhat asunnot mukaan lukien. Asuntohintojen lasku on viime kuukausina taittunut pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kahden vuoden takaisiin huippuhintoihin kipuaminen ottaa kuitenkin useamman vuoden. 73 kaikista tyhjillään olevista asunnoista noin 25 prosenttia sijaitsee kuudessa suurimmassa kaupungissa, mutta vastaava osuus kolmen vuoden sisään valmistuneessa asuntokannassa on peräti 63 prosenttia. Asuntohinnat voivat kääntyä pysyvämmin kasvuun vasta, kun asuntojen hintataso, korot ja kuluttajien ostovoima sekä luottamus asettuvat tasolle, jossa velkaantumisen lasku taittuu, analysoi Kostiainen. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kaksion omistamisesta ja vuokraamisesta syntyy sunnilleen yhtä suuri kustannus
Laskennalliset mallit yksinkertaistavat tutkittavan ongelman tarkastelua mahdollisimman pitkälle – usein jopa liikaa, jolloin mallit eivät enää vastaa riittävästi kokeellista tilannetta, Timo Weckman ja Marko Melander sanovat. Lisäksi tutkijat kehittivät teoreettisen mallin, jolla tätä liuotusprosessia voidaan ymmärtää ja ennustaa atomitasolta alkaen. – Laskujen avulla pystyimme selittämään, miksi eri metallit liukenevat valikoivasti tiettyyn hapetin-liuotinseokseen. Talteenotto on kuitenkin hankalaa, sillä SER-jäte koostuu useista eri komponenteista ja materiaalista, joista halutut metallit tulee erotella valikoivasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. n Arvometallit talteen sähköja elektroniikkajätteestä Jyväskylän yliopiston professori Karoliina Honkala oli yksi kemian laitoksen tutkijoista, joka osallistui tutkimukseen. Kulta, hopea ja kupari ovat modernin elektroniikan keskeisiä materiaaleja, ja niiden talteenotto sähköja elektroniikkajätteestä (SER) on keskeisessä roolissa metallien kiertotaloudessa. Kokeellisten tutkimusten perusteella ei kuitenkaan ollut selvää, miksi ja miten eri metallit liukenevat valikoivasti eri liuotin-hapetin -yhdistelmiin. – Näiden laskujen avulla pystyimme selittämään, miksi eri metallit liukenevat valikoivasti tiettyyn hapetin-liuotin-seokseen. Toivomme, että jatkossa voimme käyttää vastaavia laskennallisia lähestymistapoja myös ennustamaan uusia hapetin-liuotin -yhdistelmiä kokeellisille yhteistyökumppaneillemme, he jatkavat. 74 K ulta, hopea ja kupari saadaan talteen aiempaa paremmin sähköja elektroniikkajätteestä Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämällä uudella liuotusmenetelmällä. Kehittämämme lähestymistapa mahdollistaa myös liukenemisnopeuksien ennustamisen eri liuottimia ja hapettimia käytettäessä, he jatkavat. Uusien kemiallisten menetelmien kehittäminen on entistä tärkeämpää, sillä erilaisissa teollisissa prosesseissa syntyy jätettä, jota ei voida vielä uudelleen kierrättää. – Metallien liukeneminen eri nesteisiin on hyvin monimutkainen prosessi, ja atomitason ymmärryksen saaminen pelkästään kokeiden avulla on haastavaa. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkijat kehittivät teoreettisen mallin, jolla pystyttiin selittämään kokeelliset havainnot. Kehittämämme lähestymistapa mahdollistaa myös liukenemisnopeuksien ennustamisen eri liuottimia ja hapettimia käytettäessä.. – Kehittämämme teoria on varsin yksinkertainen termodynaaminen malli, joka yhdistää eri metallien sähkökemialliset ja liukoisuusominaisuudet. – Siksi olikin hienoa huomata, että peruskemiaan nojaava lähestymistapamme mahdollisti kokeellisten tulosten ymmärtämisen. Ennustaminen mahdollista Tulokset osoittavat, että hyvinkin heterogeenisen SER-jätteen kierrätystä voidaan selittää ja jopa ennustaa varsin perinteisten epäorgaanisen, fysikaalisen ja laskennallisen kemian keinoin. Helsingin yliopistolla tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa havaittiin, että erilaisilla liuotin-hapetin -yhdistelmillä eri metallit voidaan erotella toisistaan tehokkaasti. Mallin parametrisointi perustuu kvanttikemiallisiin laskuihin, joissa tutkittiin metalli-ioneita eri liuoksissa, kertovat yliopistotutkija Timo Weckman ja akatemiatutkija Marko Melander Jyväskylän yliopistosta. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kemian laitosten tutkijat ovat yhteistyössä tarkastelleet uutta tapaa erotella kultaa, hopeaa ja kuparia SER-jätteestä. Menetelmässä halutut metallit liuotetaan valikoivasti biomassapohjaisten ionisten nesteiden ja hapettimien seoksiin
Teräsrakenne antaa tulipalossa puuta nopeammin periksi, joten palon hetkellä kestävämpi puurakenne on turvallisempi. Tulipalossa paneelien paino romahduttaa niitä kannattelevan rakenteen. – Tähän saakka aurinkoenergian hiilijalanjäljessä ollaan keskitytty lähinnä aurinkopaneeleihin, vaikka aurinkosähköjärjestelmän tukirakenteiden osuus kokonaispäästöistä on jo nykyisellään merkittävä ja kasvaa tulevaisuudessa, kertoo professori Kati Miettunen Turun yliopistosta. Puurakenteen avulla voidaan siis pienentää merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeä. Tutkimuksen tuloksena puurakenteisen aurinkopaneeleilla katetun autokatoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat 48 prosenttia pienemmät kuin teräksisen autokatoksen. Tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, Turun ammattikorkeakoulun Uuden Energian tutkimusryhmän tutkimusvastaava Samuli Ranta näkisi Suomessa mielellään lisää puurakenteisia aurinkopaneelikatoksia. 75 A urinkopaneelit on totuttu näkemään asennettuina teräksisiin telineisiin. Tutkimus osoitti, että puurakenteisen, aurinkopaneeleilla varustetun autokatoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes puolet pienemmät kuin teräsrakenteisen katoksen päästöt. – Euroopasta löytyy jo esimerkkejä, joissa puuta on käytetty katoksen rakenteena. Puurakenne voi olla myös turvallisempi teräkseen verrattuna tulipalon sattuessa. Vaihtoehtoja kuitenkin on, ja tuoreen tutkimuksen mukaan puinen rakenne voisi olla monella tavalla parempi teräsrakenteeseen verrattuna. Turun ammattikorkeakoulun Uusi Energia ja Turun yliopiston Aurinkoenergiamateriaalit ja -systeemit tutkimusryhmien tutkimuksessa vertailtiin puisen ja teräksisen katoksen kasvihuonekaasupäästöjä ja taloudellista toteutettavuutta. Puurakenne on myös edullisempi ja paloturvallisempi vaihtoehto. Tutkimuksen mukaan puurakenteella voidaan säästää jopa 25 prosenttia kustannuksista teräsrakenteeseen verrattuna. Tutkimus toteutettiin osana kansainvälistä Horizon 2020 RESPONSE -hanketta sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa kansallista RealSolar -hanketta, jossa sekä Turun ammattikorkeakoulu että Turun yliopisto ovat mukana. Puurakenne on myös kustannuksiltaan kilpailukykyinen. n Puu voittaa teräksen aurinkopaneelirakenteissa – Puurakenteiset katokset näyttävät erilaisilta kuin mihin on totuttu, mutta metsistään tunnetussa maassa niiden soisi yleistyvän, sanoo Turun ammattikorkeakoulun Uuden Energian tutkimusryhmän tutkimusvastaava Samuli Ranta.. Vertailukohtana käytettiin todellista teräspohjaista aurinkopaneeleilla varustettua autokatosta, jonka avulla arvioitiin autokatosrakenteen mittakaava ja käytetyn materiaalin määrä. Tutkimuksessa hyödynnettiin simulaatiota, jossa aurinkopaneeleilla katetun autokatoksen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin simuloidun sähköntuotannon sekä arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen perusteella sekä puuettä teräsmateriaalille koko rakennelman elinkaaren ajalta. Puurakenteiset katokset näyttävät erilaisilta kuin mihin on totuttu, mutta metsistään tunnetussa maassa niiden soisi yleistyvän, sanoo Ranta. Uudenlaista rakentamista Vaikka Suomessa puurakentaminen on suosittua, puurakenteiset aurinkopaneelikatokset eivät ole vielä lyöneet läpi. Tutkimustulosten mukaan puuta kuitenkin kannattaisi hyödyntää laajemmin katosmateriaalina
On pieniä rivitaloyhtiöitä ja isoja kerrostaloyhtiöitä, uutta ja vanhaa, kouluja, kiinteistöosakeyhtiöitä ja paikallinen museokeskus, Lumiranta luettelee. Lumiranta tuli alalle jokunen vuosi sitten ja samalla lanseerasi työpaikalleen uuden toimintamallin – oppisopimuslaisten kouluttamisen. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Lumirannan kotialbumi I sännöitsijä 2024 -palkinnosta kisaa kolme finaalivaiheeseen päässyttä isännöitsijää. Yksi kolmesta finalistista on Tapiolan Lämmössä työskentelevä Leevi Lumiranta. Voittaja julkaistaan Isännöintipäivillä syyskuussa. Vapaaaikanaan hän toimii kitaristina. n ?Isännöitsijän vapaa-aika Isännöitsijä 2024 -finalisti Leevi Lumiranta opiskeli isännöitsijäksi oppisopimuksella Lelut vaihtuivat taloihin. 76 Nuori, muutama vuosi sitten alalle tullut isännöitsijä Leevi Lumiranta rentoutuu bändin, padelin ja koiran kanssa peuhaamisen avulla. – Isännöimäni kohteet ovat hyvin monipuolisia
Työyhteisössä Lumiranta tunnetaan ongelmanratkaisijana, jolta löytyy kykyä kuunnella muita. – En ole joutunut tekemään viikonloppuisin töitä tai muutenkaan ylitöitä. On hienoa huomata oppineensa asioita ja kokemusta karttuvan. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. Erityisesti kevätkokousten aikaan piisaa kaikenlaista tapahtumaa ja tohinaa. Myös päivittäin eteen tulevat ja vaihtuvat tilanteet kuuluvat arkeen. Samoin kuin erilaisten huoltojen ja urakoiden vahtiminen. Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. Viestinnästä kiitosta Leevi Lumirannan toimenkuvaan kuuluu muun muassa kohteidensa hallintoja talousasiat sekä kommunikointi asukkaiden ja taloyhtiöiden hallitusten kanssa. Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta n Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. – Palkitsevinta on saada haaste ratkaistua, eli kun tilanne saadaan hoidettua hyvin maaliin ja asiakas on tyytyväinen. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen.. 77 Isännöitsijä Leevi Lumiranta toimii vapaaaikanaan kitaristina Ajastaika-yhtyeessä. Leevi Lumiranta, Tapiolan Lämpö Oy, on ehdolla vuoden isännöitsijäksi 2024.. Pääsin nopeasti sisälle alaan ja olen todellakin viihtynyt, summaa Lumiranta. Onneksi osaan suhtautua niihin oikealla tavalla, pysyä tyynenä ja pitää pään kylmänä. – Oppisopimusmalli kävi minulle parhaiten, koska opiskelujen ohella täytyi myös ansaita. Isännöintiala alkoi tuntumaan yhä enemmän juuri minulle sopivalta. Hän uudistaa mielellään käytäntöjä niin työyhteisön sisällä kuin asiakkaidenkin suuntaan. Tietysti jotkut kokoukset ovat iltaisin. – Tulin kaupan alalta, tarkemmin leluosastolta isännöintialalle. Kuulin alasta tuttavaltani, se vaikutti kiinnostavalta ja selvittelin lisää. – Haasteellisinta on työmäärän hallinta
– Teemme mieluusti eteläamerikkalaista ruokaa esimerkiksi meksikolaisia cevichejä. – Saan arkeen jaksamista tekemällä mielekkäitä asioita töiden ulkopuolella. Hyvät unenlahjat auttavat Leevi Lumirannan jaksamista edesauttaa hyvät unenlahjat. Rankan päivän jälkeen, illalla saunominen rentouttaa. Tähän kuuluvat niin bändi, padel, Nana kuin vaimon kanssa kokkailut ja leffan katsomiset. Se on helsinkiläinen modernia nostalgiarockia soittava viisihenkinen yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät pohdiskelevat sanoitukset sekä kauniit ja koukuttavat melodiat. Lisäksi kotona jyllää energinen tapaus – kymmenen kuukauden ikäinen koira Nana, husky-mix. n Asiakkailta Lumiranta on saanut positiivista palautetta asiakaspalvelutaidoistaan sekä aktiivisuudestaan. Toki grillailut ja perunasalaatit sekä muut perinteisemmät ruoat kuuluvat kesään, tarkentaa Lumiranta. Myös selkeästä viestinnästä on tullut runsaasti kiitosta. – Olen soittanut tässä bändissä kolme vuotta. Erityisesti hoitamista vaativat asiat. – Työpaikallani on todella hyvä yhteishenki, jossa kaikki voivat kysyä toisiltaan neuvoa. Erityisesti jännityselokuvat kiehtovat. Mutta hän on oppinut sivuuttamaan ne ajattelemalla jotakin muuta. Uutta musiikkia on tulossa, vihjaa Lumiranta. Lumirannan mukaan stressaavat ajatukset saattavat tulla ikään kuin aaltoina mieleen. – Minulle ei juurikaan ole vaikeuksia nukahtaa, vaan saan unenpäästä kiinni yleensä heti. Meillä on treenit kerran viikossa, joskin alkuvuosi Nana-koiran kanssa hengailu, peuhaaminen ja lenkkeily antavat virtaa. Kokkailu vaimon kanssa rentouttaa kiireistä isännöitsijää.. Padel-treenit kutsuvat myös kerran viikossa. Kahvipöydässä pyrin kuuntelemaan muiden kokemuksia ja oppimaan niistä, kertoo Lumiranta. Rock antaa virtaa Vapaa-aikaansa Leevi Lumiranta viettää erityisesti musiikin parissa. – Nanassa riittää virtaa ja sitä käymme purkamassa koirapuistoissa, leikkimällä ja lenkkeilemällä sekä hengailemalla yhdessä. Isännöitsijä 2024 -finalistina Lumiranta haluaa edistää isännöintialan kiinnostavuutta ja tunnettuutta erityisesti nuorten silmissä. Hän toimii kitaristina Ajastaika-yhtyeessä. 78 vierähti studiossa
Koskela totesi väitöstutkimuksessaan, että tämän muutoksen vaikutus on vähäinen aurinkosähkön kannattavuuteen asuinkiinteistöissä, mutta akun käytön kannattavuus aurinkosähkön rinnalla kasvaa suhteessa enemmän. Lisäksi akkuja voidaan käyttää sähkön ostokustannusten minimoimiseen pörssisähköä hyödyntämällä, Koskela sanoo. n Sähköenergiavarastoilla aurinkoenergian hyödyntäminen kannattavammaksi Väitöstyössään Juha Koskela tutki, miten akuista saataisiin paras taloudellinen hyöty ja kehitti tähän asuinkiinteistön sähkön kulutuksen ennusteisiin ja sähkön hinnoitteluun perustuvia ohjausmenetelmiä. Ennusteet mahdollistavat sen, että sähköä on varastossa silloin, kun sitä tarvitaan, tai toisaalta, että akussa on tilaa, kun varastoinnille tulee tarve. Tutkija Juha Koskelan mukaan aurinkosähköjärjestelmän mitoittamisella voidaan vaikuttaa siihen, miten suuri osa tuotannosta voidaan hyödyntää omassa kulutuksessa. Tämä pienentää aurinkosähkön tuotannon osuvuutta kulutukseen mittausjakson aikana. Ottamalla akku mukaan mallinnukseen, voidaan sen vaikutus huomioida mitoituksessa. – Akuilla on asuinkiinteistöissä useita ansaintamahdollisuuksia. Kuva: Sanna Kapanen, Foto-Kapanen Oy. Käytännössä asuinkiinteistöissä sähköenergiaa voidaan varastoida akkuun tai kiinteistön sähkön käyttöä voidaan ohjata automaatiolla siten, että kulutus vastaa paremmin aurinkosähkön tuotannon vaihtelua. Esimerkiksi talon lämmityskuormaa voidaan ohjata säätämällä sisälämpötilaa. Akkujen ja aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttaa myös muun muassa se, että sähkön mittauksessa ollaan siirtymässä tai on jo siirrytty tunnin jaksoista vartin jaksoihin. Aurinkosähkön tuotantoteho vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteiden, vuorokauden ajan ja vuodenajan mukaan, jolloin vain osa tuotannosta saadaan hyödynnettyä omassa kulutuksessa. Tämä voisi vähentää verkon vahvistamisen tarvetta ja siten hillitä myös osaltaan verkkopalvelumaksujen nousua, Koskela toteaa. Oikea mitoitus Väitöstyössään Juha Koskela tutki, miten akuista saataisiin paras taloudellinen hyöty ja kehitti tähän asuinkiinteistön sähkön kulutuksen ennusteisiin ja sähkön hinnoitteluun perustuvia ohjausmenetelmiä. Kehitetyt ohjausmenetelmät etsivät kullakin hetkellä sen ansaintamahdollisuuden, josta akkua lataamalla tai purkamalla saadaan suurin hyöty. Akkuja hyödyntämällä voidaan useissa tapauksissa kasvattaa kannattavan aurinkosähköjärjestelmän kokoa merkittävästi, Koskela toteaa. Sen sijaan ylijäämän myynti verkkoon ei ole kannattavaa, kun huomioidaan järjestelmän investointikustannukset. Koskelan mukaan akkujen yleistymisen esteenä on ollut niiden korkea hinta ja toisaalta heikko tuntemus niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Mitoitusmenetelmän avulla voidaan löytää se aurinkosähköjärjestelmän koko, jolla siitä saatavat hyödyt maksimoidaan suhteessa hankintakustannuksiin. Diplomi-insinööri Juha Koskela selvitti väitöstutkimuksessaan sähköenergian varastoinnin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kehitti menetelmiä sähköenergiavarastojen tehokkaaseen käyttöön asuinkiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien yhteydessä. 79 E nergiajärjestelmän sähköistyminen ja lisääntyvä paikallinen energian tuotanto luovat sähköverkolle haasteita, joihin voitaisiin vastata sähköenergian varastoinnilla. Koskela osoittaa, että samaa akkua voidaan hyödyntää useaan ansaintamahdollisuuteen, jolloin saatavat tuotot suhteessa akun hintaan kasvavat. Tyypillisesti ostosähkön korvaaminen omalla tuotannolla on kannattavaa, koska tällöin vältetään sähköenergian ostokustannuksen lisäksi siirron ja sähköveron aiheuttamat kustannukset. – Usein akun kannattavuutta tarkastellaan erikseen mitoitetun aurinkosähköjärjestelmän rinnalla eikä huomioida sitä, että sähkön varastointikapasiteetti vaikuttaa suoraan aurinkosähköjärjestelmän mitoitukseen. Mitoitusmenetelmä huomioi erilaiset sähkön kustannuskomponentit ja mitoitettavan asuinkiinteistön kulutusprofiilin. Aurinkosähkön omakäytön kasvattamisen lisäksi niitä voidaan käyttää kiinteistön sähkön huipputehon laskemiseen, varsinkin jos verkkopalvelumaksu sisältää tehomaksun. Lisäksi Koskela kehitti aurinkosähköjärjestelmien mitoitusmenetelmän taloudellisesta näkökulmasta ja havaitsi, miten akku vaikuttaa mitoitukseen. – Kuitenkin ilman älykästä ennusteisiin perustuvaa ohjausta hyöty voidaan menettää, kun erilaisia ansaintamahdollisuuksia yhdistetään, Koskela huomauttaa. – Näin voidaan kasvattaa asuinkiinteistön omassa kulutuksessa käytettävän tuotannon määrää ja samalla pienentää asiakkaan ja verkon välillä siirtyvän energian määrää molempiin suuntiin
Voimalaosat kuljetetaan Lestijärvelle Kokkolan satamasta maanteitä pitkin erikoiskuljetuksina, joita kertyy rakennusvaiheen aikana noin 1 100. – Näin suuri tuulivoimahanke voi onnistua ainoastaan tiiviissä yhteistyössä kunnan ja maanomistajien kanssa, hän jatkaa. Tuulipuisto tulee tuottamaan Lestijärven kunnalle vuosittain arviolta 2,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Kuvassa OX2:n rakentamasta Metsälamminkankaan tuulivoimapuistosta. Reilulla 455 megawatin kokonaisteholla tulee Lestijärven tuulipuisto valmistuessaan olemaan Suomen suurin. Avainasia on, että Lestijärvellä on ollut tahtotila kehittää uusiutuvaa energiaa. Lestijärven tuulipuiston taloudelliset vaikutukset Lestijärven kunnassa ovat merkittävät. Hankkeen luvitus käynnistyi 2012 ja rakennustyöt aloitettiin loppuvuodesta 2021. Lestijärven tuulipuiston vuosittainen yli 1,3 terawattitunnin tuotanto on huomattava lisä uusiutuvan energian tuotantoon Suomessa. Lestijärven tuulipuistoon rakennetaan kaikkiaan 69 tuulivoimalaa. Tuulipuiston tuotanto vastaa noin 280 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5 000 kWh/kotitalous). Kuva: Petteri Löppönen. Nyt meneillään on hankkeen viimeinen rakennusvaihe, jolloin voimaloiden osat kuljetetaan alueelle ja tuulivoimalat pystytetään. Lestijärven tuulipuiston omistavat Kymppivoiman, Oulun Energian ja Kuopion Energian muodostama konsortio. Se sijaitsee on PohjoisPohjanmaalla Vaalan etelärajan tuntumassa, puistossa toimii 24 tuulivoimalaitosta. Suomen pienin kunta Asukasmäärältään Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Lestijärvi on Suomen pienin kunta reilulla 700 asukkaallaan. OX2 on Lestijärven tuulipuiston kehittäjä ja toteuttaja. – Lestijärven tuulivoimahanketta on kehitetty pitkään. Pienelle kunnalle tuulivoimaloista saadut verotulot ovat tietenkin myös iso asia, kertoo Lestijärven kunnanjohtaja Päivi Rautio. Lestijärven tuulipuistohankkeen voimalakuljetukset kestävät toukokuun puolivälistä 2024 alkuvuoteen 2025. Tuulivoimaloiden osien kuljetukset Kokkolan satamasta käynnistyivät toukokuun puolivälissä, ja voimaloiden pystytykset alkoivatkesäkuun aikana. n Lestijärven tuulipuisto • Sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, Lestijärven kunnassa • Koostuu kolmesta alueesta, jotka ovat Kosolankangas, Hittisenneva ja Iso-Korteneva • 69 tuulivoimalaa, jotka toimittaa Siemens Gamesa (malli: SG 6.6-170) • Yhteenlaskettu kokonaisteho 455,4 megawattia • Vuosittainen energiantuotanto on yli 1,3 terawattituntia • Yhden tuulivoimalan enimmäiskorkeus on 240 metriä, roottorin halkaisija on 170 metriä ja yksikköteho 6,6 MW Suomen suurin tuulipuisto Lestijärvelle OX2 rakentaa parhaillaan Lestijärvelle Suomen suurinta tuulivoimalaa. Maanrakennustyöt, tuulipuiston tiestö, tuulivoimaloiden nostokentät sekä voimala perustukset valmistuivat vuonna 2023. On hienoa, että olemme nyt jo näin lähellä hankkeen valmistumista, iloitsee Teemu Loikkanen, Lestijärven tuulipuistoa toteuttavan OX2 Finlandin maajohtaja. 80 U usiutuvan energian yhtiö OX2 rakentaa parhaillaan Lestijärvelle Suomen suurinta tuulipuistoa. Sähköä tuulipuisto alkaa tuottaa vuoden 2025 aikana. – Pienikin voi olla suurta, kun löytyy tarpeeksi tahtoa
krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko • Lämmöneristys • Kosteuseristys www.fuktisol.fi Puh. Telineet Perustus Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään. (02) 479 5115 info@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! Kattoremontit ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. Koko Uudenmaan alueella. 010337270, www.ovella.fi, ovella@ovella.fi ovella® Urbanhub® kuusikko pyöräparkki! • runkolukitus • esteettinen • jatkettavissa • kaikkialle • kaikille.. Kysy nyt 3 LIIKEHAKEMISTO Ilmoitusvarauksen Kiinteistö&Energia palveluhakemistoon voitte tehdä sähköpostilla: Juho Kuusela juho.kuusela@karprint.fi Ovella Systems Oy P. Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. www.2727350.
Ennakoitavampi prosessi Akkualan kestävyyttä varmistavat ym päristövaikutusten arviointi ja lupame nettelyt. OKM on vastuuttanut koulutuksen jär jestäjiä ja yrityksiä huolehtimaan itse osaamistarpeista. 82 n ?Kiinteistöalan uutisia Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Seuraavassa numerossa Ilmestyy syyskuussa viikolla 36 Ilmoitusvaraukset 15.8.2024 mennessä juho.kuusela@karprint.fi puh: 040-6267702 Akkualan kasvun esteinä voivat olla luvituksen ennakoimattomuus ja työvoi man saatavuusongelmat. Akku ja kaivostoimialan kehittämi nen ja omistaminen on määrätty Suo men Malmijalostus Oy:n tehtäväksi. • Poistoja tuloilmakoneiden sekä lämmön talteenottolaitteiden toimivuus ja tehokkuus Maakunnat: Joensuu-KuopioSavonlinna. Ennakointi tietoa akkualan kehityksestä on ollut käytössä, mutta opetus ja kulttuurimi nisteriö (OKM) ei ole sitä hyödyntänyt. Se voi myös vähentää eu rooppalaisen akku ja autoteollisuuden riippuvuutta globaaleista markkinoista. Erityistehtäväyhtiön omistaa valtio ja sitä ohjaa valtioneuvoston kanslia. Ongelma on se, että lupamenettelyt ovat pitkittyneet. Akkualan työvoiman ja osaamisen varmistamisessa on tarkastuksen mu kaan suurimmat puutteet. Työvoiman saatavuus rajoittaa akkualan kasvua – Jos työvoiman saatavuuteen ei tehdä määrätietoisia panostuksia, se tulee rajoittamaan akkualan kasvua Suomessa, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen. Suo men Malmijalostus Oy:n kautta valtio on kohtuullisilla pääomilla edistänyt laajojen teollisten hankkeiden synty mistä Suomeen. – Liikenteen päästötavoitteet voidaan saavuttaa pitkäjänteisellä kestävällä lii ketoiminnalla, joka vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Globaalin ilmastopolitiikan näkö kulmasta on myönteistä, että akku teollisuutta sijoittuu Suomen kaltaisiin maihin, joissa huomioidaan vastuullisuu teen liittyvät vaatimukset. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti valtion roolia akku arvoketjun edistämisessä. Suomalainen ympäristölupa on tunnistettu maailmallakin takeeksi tuotannon kestävyydestä. Jos työvoiman saatavuuteen ei tehdä määrätietoisia pa nostuksia, se tulee rajoittamaan akkualan kasvua Suomessa, Vuorinen sanoo. – Akkualalla on jo nyt vakavia kohtaantoongelmia. Suomalainen vähähiilinen mineraalien ja energian tuotantoon perustuva akkuarvoketju voi kirittää kansainvälistä akkuteollisuutta tavoittelemaan ympäristölle parempaa tuotantoa. Hallin nollista taakkaa yrityksille tuottavat esi merkiksi määräaikaiset ympäristöluvat, Sami Vuorinen toteaa. – Yrityksille olisi tärkeää, että lu paprosessin kesto ja lopputulos olisivat jossain määrin ennakoitavissa. • taloyhtiöiden pihatyöt ja viherrakentaminen • lämmitysvaihtoehdot • uusiutuva energia • ilmalämpöpumput • aurinkoenergia • vesi-ilmalämpöpumput • puulämmitys • öljylämmitys • energiaremontit ja energiatehokkuus. Kansallisen akkustrategian tavoitteena on, että Suomen maaperästä kaivetut mine raalit jalostetaan akuiksi ja sijoitetaan sähköautoihin Suomessa. Suomalaisen vähähiiliseen mineraalien ja energian tuotantoon perustuvan akkuteollisuu den ilmastovaikutukset ovat vähäisimpiä maailmassa. Tämä ei ole ristiriidassa kansallisten etujemme kanssa, kun myös Suomen kansantalous hyötyy sähköis tymisteknologioista, toteaa johtava tu loksellisuustarkastaja Sami Vuorinen. Seuraa Kiinteistö&Energiaa Facebookissa ja Instagramissa!
Tilauslahjaksi vielä 1 numero kaupan päälle. Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti Kiinteistöalan ammattilainen, kiinteistöasiantuntija tai asunnon omistaja.Tilaa asiantuntevaa tietoa kiinteistönhallinnasta ja taloudenpidosta koko vuodeksi! Nyt kestotilaus edulliseen hintaan 77 euroa, 8 numeroa. Mainitse tilatessasi koodi UUSI 2024.. Nimi: .......................................................................................................................................................................................... TILAUSKORTTI Karprint Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos! Tilaan Kiinteistöja energia -lehden kestotilauksena edulliseen hintaan 77 euroa, 8 numeroa. Tilauslahjaksi vielä 1 numero kaupan päälle. Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................................................................................................ Lahjatilauksen saaja: ........................................................................................................................................................ Sähköposti: ............................................................................................................................................................................ Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................................................................................................ Puhelin: .................................................................................................................................................................................... Mainitse tilatessasi koodi UUSI 2024
Sisäilman laatua voi parantaa ikkunoihin asennettavilla tuloilmaikkunaventtileillä. Kotimaiset Air Termico tuloilmaikkunaventtiilit ottavat talteen ikkunan lämpöhäviötä ja parantavat energiatehokkuutta sekä vähentävät huoneiston vetoisuutta. PAL.VKO 2024-32 601526-2404 Korkea asumisterveys Ekologinen energiansäästö Asennus ilman reikien tekoa Ehjät ikkunan karmit Hyvä ääneneristävyys Ota yhteyttä! A Aiirr TTeerrm miiccoo O Oyy || K Kiivviikkoonnkkiieerrttoo 1122,, 0055446600 H Hyyvviinnkkääää wwwwww..aaiirrtteerrm miiccoo..ffii || aassiiaakkaassppaallvveelluu@ @aaiirrtteerrm miiccoo..ffii || ++335588 5500 33000055 447744 wwwwww..ddiirr--aaiirr..ffii || aassiiaakkaassppaallvveelluu@ @ddiirr--aaiirr..ffii || ++335588 1100 44221155 770000 Air_Termico_ilmoitus_200x280.indd 1 12.8.2021 11.51 H Haalluum mm mee ttaarrjjoottaa llaaaattuuaa jjaa lluuootteettttaavvuuuuttttaa,, ssiikkssii tteeeem mm mee jjaattkkuuvvaaaa ttuuttkkiim muussttyyööttää jjaa ttooiim miim mm mee ttiiiivviiiissssää yyhhtteeiissttyyööttää ssuuuunnnniitttteelluuttooiim miissttoojjeenn,, ttuuttkkiim muussllaaiittoosstteenn jjaa iissäännnnööiittssiijjööiiddeenn kkaannssssaa.. Kotimaisen Air Termicon avulla ikkunan hukkalämpö ja aurinkotehot talteen. VVaalliittsseem maallllaa AAiirr TTeerrm miiccoonn,, vvaalliittsseett kkoottiim maaiisseenn llääm mppööää ttaalltteeeennoottttaavvaann jjaa eenneerrggiiaaaa ssäääässttäävväänn vveennttttiiiilliirraattkkaaiissuunn Air Termico tuloilmaikkunaventtiili asennetaan ikkunaan täysin ilman jyrsintä työstöjä,eli ei heikentä ikkunarakennetta soveltuu sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihin, kuin painovoimaseen ja koneelliseen poistoilmavaihtoon. Kotimaiset Air Termico tuloilmaikkunaventtiilit ottavat talteen ikkunan lämpöhäviötä ja parantavat energiatehokkuutta sekä vähentävät huoneiston vetoisuutta. VVaarrm miissttaa rraaiittttiiiinn ssiissääiillm maann ssaaaannttii ttaalloo yyhhttiiöössssäässii jjaa ppaarraannnnaa aassuum miisstteerrvveeyyttttää Toimiva ilmavaihto vaikuttaa rakennusterveyteen, ja hyvä sisäilma on tärkeää asukkaiden viihtyvyyden ja terveyden kannalta