ja isännöinti Nro 5/2016 6,50 Kiinteistö Helsingin Kalasatamaan New Yorkin mallin toteutus Rakentaminen kasvaa nopeammin kuin muu talous 15 prosenttia väestöstä saa asumistukea Putkiremonttien kustannuksissa isoja eroja eri puolilla Suomea Aurinkosähkön käyttö pohdittavana jo miltei jokaisessa taloyhtiössä Eläkerahoilla tehdään runsaasti vuokra-asuntoja
Kierrätämme paperin tehokkaasti Suomen paperiteollisuudelle uuden paperin raaka-aineeksi. – kierrätä paperit.. Anna keräyspaperille monta elämää. Ota yhteyttä. Suomen Keräystuote hoitaa paperin kierrätyksen Toimitamme kiinteistöihin ja aluekeräyspisteisiin parhaat keräysastiat. Keräysastioiden tyhjennyksestä huolehtivat valtakunnalliset yhteistyökumppanimme ja paikalliset ympäristönhuoltoyritykset. www.suomenkeraystuote.
52 Vaikka vuokra-asuntotilanne Helsingissä on selvästi kohenemaan päin, edelleen asuntoa odottavia hakijoita on valtavasti. – Taloyhtiöiden olisikin tärkeää hintoja vertaillessa katsoa pelkän hintalapun sijaan sitä, mitä hinnalla saa. 68 74 46. 74 Putkiremonttien hinnat vaihtelevat eri puolilla Suomea. Sivu 56 50 Yleisen asumistuen menot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia. 62 Pohjois-Haagassa sijaitseva Asunto Oy Pitkäjussi on 1950-luvun parasta Helsinkiä suurine pihoineen ja kauniine kiinteistöineen. 72 Rakennushankkeet rahoitetaan pitkältä rakennusaikaisella RS-rahoituksella. 40 Vuotavat putket aiheuttavat eniten vahinkoja kiinteistöissä. Sivu 18 Laatu tärkeämpää kuin hinta – Jokainen isännöitsijä haluaa varmasti tehdä työnsä hyvin, eikä hoidettavien taloyhtiöiden lukumäärää voi siksi valtavasti kasvattaa. 26 Helsingin Kallion kaupunginosassa erilaiset ihmiset asuvat sovussa keskenään. 15 Reilun 112 000 asukkaan Kuopiossa koko 2010-luku on ollut väestönkasvun myötä nousevan rakentamisen aikaa. Kilpailutilanne kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin hintataso asettuu, Isännöinti Riikonen Oy:n isännöitsijä Terhi Riikonen pohtii. 80 RAKLIn ja Green Building Council Finlandin tilaisuudessa esiteltiin moderneja ja tuottavia työympäristöjä. 31 Asunto-osakeyhtiöt kyselevät remonttilainoja vilkkaasti. Kelan asumistukimenot kasvoivat jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Sivu 72 RS-rahoitus on toimiva tapa – Tilanne on muuttunut korkoympäristön ja sääntelyn takia niin, että pankeilla ei ole enää kovaa houkutinta lähteä myöntämään RS-rahoitusta. – Kasvukeskuksissa taas halutaan pitää kiinteistöjen a osakkeiden markkina-arvo hyvänä ja ollaan valmiita maksamaan luksuksestakin. 9 Oulun rakennuslupien kokonaiskerrosala nousi huhtikuun lopussa yli 100 912 kerrosneliöön, lähelle vuoden 2012 lukemia. 8 Rakennusalan työllisyys kääntyi viime vuoden lopulla nousuun. 36 Asumisviihtyvyys, yhteisöllisyys ja jämäkkä taloyhtiön asioiden hoito ovat asioita, joita asukkaat toivovat. Rahoitusehtojen kiristyminen jarruttaa jo osin hankkeita. Sopimus parantaa energiatehokkuutta – Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat organisaatiot sitoutuvat energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja tuovat sen osaksi johtamisjärjestelmäänsä, kertoo johtaja Aija Tasa Rakli ry:stä. 70 Rovaniemellä uudisrakentaminen, pienet taloyhtiöt ja kilpailutus tuovat asiakkaita isännöintitoimistoille. 22 Energiatriathlonissa taloyhtiöt kilpailivat siitä, miten veden, sähkön ja lämmitysenergian käyttöä vähennetään asumismukavuudesta tinkimättä. 14 Tampere jatkaa vahvasti Hämeen metropolin rakentamista, kun puolen miljardin suuruinen Kansi ja Areena -hanke alkaa syksyllä. Mikään rakennushanke ei Pakarisen mukaan kuitenkaan juuri kaadu rahoituksen puutteeseen. Tilanne oli eri 90 -luvun lamassa, jolloin velat räjähtivät käsiin, ja sitä kautta oli hankkeita, jotka kaatuivat ja tuli erilaisia rahoitusjärjestelyjä. 10 Pasilan, Vallilan ja Kalasataman alueilla Helsingissä ovat käynnissä koko maan suurimmat rakentamisinvestoinnit. 39 Puolet taloyhtiöistä on pitänyt saman isännöitsijän yli viisi vuotta. 46 Väestön nopea ikääntyminen vaatii uusia malleja asumiseen sekä parannuksia taloihin. Jonkun verran rahoitusehtojen kiristyminen jarruttaa jo rakennushankkeita, pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuudesta kertoo. 18 Isännöinti on kokenut valtavia muutoksia viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. 4 P uhuvat päät S isältö 5 / 16 6 Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi viime vuodesta uudisrakentamisen piristymisen ansiosta ja työllisyys kohenee. 68 Vuonna 2015 HSY:n alueen vuotovesimäärä oli 14,5 miljoonaa kuutiota. 56 Leijonanosan taloyhtiöiden kokonaistaloudesta haukkaavat lämmityskulut ja korjauskustannukset. – Toimijat kannustavat kaikkia yhteistyökumppaneitaan energiatehokkaampaan toimintaan ja konkreettiset näytöt motivoivat myös asukkaita tarkastelemaan omia asumistottumuksiaan kriittisesti, Tasa täsmentää. Sivu 45 Korjauskulut ylläpidosta tai kehittämisestä – Jos eletään alueella, jossa työttömyys on suurta, väestö ikääntynyttä eikä elintaso ole korkea, vastike muodostuu usein ylläpitokuluista: taloyhtiöissä korjataan vain välttämättömät rikkoutuvat asiat, sanoo Isännöintipalveluiden johtaja Jyrki Makkonen Realia Isännöinti Oy:stä
Jätkäsaaren kaupunginosa rakentuu kovaa vauhtia. Kuluneiden viiden vuosikymmenen akana eläkemaksuista on kertynyt suuri pääoma, jota eläkeyhtiöt voivat käyttää harkintansa mukaan hyvin tuottaviin kohteisiin. Myynnin vauhtia kasvattaa rakentamisen ja erityisesti asuinrakentamisen myönteiset kasvuennusteet. 55 prosenttia vastanneista odottaa myös tuloksen paranevan. Rakennustarvikkeiden myynti kasvaa Neljän miinukselle jääneen vuoden jälkeen rakennusja sisutustarvikekaupan myynti on kääntynyt kasvuun. Tällä hetkellä rakenteilla on peräti 1 560 asuntoa. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 67,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 60,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 0782-7911 Kiinteistörahastot otettu hyvin vastaan Suomalaiset yksityissijoittajat ovat ottaneet innolla vastaan viime vuosina markkinoille tulleet uudet kiinteistörahastot. Jätkäsaari kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia Yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista pitää Jätkäsaarta joko erittäin kiinnostavana tai melko kiinnostavana alueena. Ennuste tälle vuodelle tuoteryhmästä riippuen on plussalla kahdesta neljäänprosenttia. Lain mukainen eläkeikä on ollut pitkään 63–68 vuotta. Eläkerahastojen varoja tulisi ohjata tähän tarkoitukseen nykyistä enemmän. Suomen kansantalouden elvyttämiseksi yritystoiminta tarvitsee rahoitusta viennin edistämiseksi. 23–35-vuotiaista pääkaupunkiseutulaisista lähes kaksi kolmesta kokee Jätkäsaaren kiinnostavaksi. Asuntokauppa virkistynyt Asuntomarkkinoiden virkeä alkuvuosi jatkuu, kauppamäärät kasvavat ja hinnat toipuvat. 1990-luvun laman aikana eläkkeelle siirtyneiden keskiikä oli alimmillaan 57 vuotta – sen jälkeen työaika on pidentynyt ja tällä vuosikymmenellä se on ylittänyt 60 ikävuoden rajan. TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. Rakentajan kannalta vuokra-asuntojen tuottaminen on sijoituksena hyvä. Joudutaan kysymään, onko eläkemaksusijoitukset tänään alkuperäisen eläkelain mukaisia. (toimitusaineisto) Uu si oi ko ra ta ja pä äk au pu nk ise ud un P ääkirjoitus Asumistuen kasvu lisää vuokra-asuntojen tuottamista H ieman yli puoli vuosisataa sitten Suomen eduskunta päätti työntekijöiden eläkelaista ja sen voimaantultua ryhdyttiin kartuttamaan työsuhteessa toimivien palkansaajien eläkettä. Rakentamisen ennustetaan kasvavan 3 prosenttia ja korjausrakentamisen 2,5 prosenttia. Yhteensä Jätkäsaareen on suunniteltu asuntoja 18 000 asukkaalle.. Asuntojen lisäksi suomalaisia kiinnostavat sijoituskohteina myös esimerkiksi lääkäriasemat ja päiväkodit. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kasvukäytävän ja HelsinkiTampere-Turku-kasvukolmion rinnalle nousee uusi termi, kun asuntokauppa heijastaa ”Ysitien kasvuketjun” nousua. Piensijoittajillekin suunnatuista asuntorahastoista suurimpien yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut jo yli miljardiin euroon muutamassa vuodessa. Maahan syntyi useita eläkeyhtiöitä ja tänään näillä yhtiöillä on sangen merkittävä osuus kokonaiskansantaloudessa. – Uudentyyppiset avoimet kiinteistörahastot kiinnostavat suomalaisia, koska niiden kautta on mahdollista ”omistaa” osuuksia asunnoista ja kiinteistöistä, sijoitusratkaisuja vertailevan ja välittävän finanssikonserni Investiumin hallituksen puheenjohtaja Tarkko Laitinen kertoo. Viime vuonna keskimääräinen eläkeikä oli 61,1 vuotta. Rakennusja sisustustarvikekaupan RaSi ry:n juuri valmistuneen suhdannetiedustelun tulokset vahvistavat käsitystä myönteisestä trendistä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Asuntokauppa käy pääkaupunkiseudulla jo lähes normaalilla tasolla, ja vire leviää myös muihin kasvukeskuksiin. Kasvukeskuksissa myös yksiöitä ja kaksioita suurempien asuntojen kauppa piristyy. Yli 80 prosenttia alan myymälöistä ennustaa myynnin joko säilyvän ennallaan tai kasvavan. Jätkäsaareen toivotaan etenkin ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia.Yleisesti alueen houkuttelevuutta lisäävät pääkaupunkilaisten mielestä tapahtumat ja ostosmahdollisuudet. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Työeläkelakien hyväksymisenvaiheessa työnantajapuolen palkkakustannus eläkemaksun vuoksi nousi voimakkaasti ja lain hyväksymisen yhteydessä syntyi periaate, ette eläkevaroista suuri osa takaisinlainataan työnantajille edullisella korolla. Käytännössä eläkevaroilla on maahan rakennettu huomattavan runsaasti vuokra-asuntoja. Tuskin on, koska työnantajien investointeihin ei juuri eläkevaroja riitä siinä määrin kuin aiemmin. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Hypon Asuntoindeksi kertoo, että pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä kasvoi ja Tampereella asuntomarkkinat pitivät pintansa. Tulokset käyvät ilmi Clarion Hotel Helsingin teettämästä tutkimuksesta. Eläkeyhtiöt ovat ryhtyneet sijoittamaan eläkevaroja myös ulkomaisiin kohteisiin. Laki on juuri vastikään muuttunut ja eläkkeelle siirtymisaika tullee nousemaan 65–68 vuoteen vuosien 2017–22 välisenä aikana asteittain. Eläkeläisten määrä on kasvanut merkittävästi. Saajien määrä on kasvanut 15 prosenttia. MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. Turku-Tampere-JyväskyläKuopio-akselilla piristyminen on laaja-alaista. Asunnot saadaan asumiskäyttöön, kun uusien asukkaiden vuokra maksetaan asumistuella, jonka määrä on viime vuonna kasvanut neljänneksellä
Kuva pörssiyhtiö SRV:n kuvapankista.. Infrarakentaminen kuitenkin polkee paikallaan investointien vähyydestä johtuen. 6 Talonrakennuksessa jopa 10 prosentin kasvu joulu–helmikuussa, työllisyys kohenee Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi viime vuodesta uudisrakentamisen piristymisen ansiosta ja työllisyys kohenee. Asuntoaloitusten lisäys johtaa 31 500 asuntoon. Rakentaminen kasvaa koko rintamalla Helsingin kaupunkikuva muuntuu moderniksi 2010-lukulaiseksi kuvan Kalasataman lisäksi Jätkäsaaren, Pasilan ja muiden uudisrakentamisten kautta. Kaupungistuminen vauhdittaa myös liikerakentamista
Kuluvana vuonna teollisuusja varastorakentamisen aloitukset kasvavat 9,0 miljoonaan kuutiometriin. Aloituksissa kasvua kuitenkin kertyi lähes 12 prosenttia, Rakentamisen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna muuta taloutta nopeammin, 3–4 prosenttia. Suurilla kaupunkiseuduilla tuotantoa olisi lisättävä lähes viidenneksen siitä, mitä niihin on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Sen oletetaan olevan käytössä jo vuoden 2017 aikana ja lisäävän osaltaan tuotantomääriä.. Viime vuoden viimeisen neljänneksen nousu oli odotettua nopeampaa ja nosti koko vuoden plussalle. Lähtötaso on kuitenkin matala ja teollisuuden tuotannon laajennusinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista lienee kuluvana vuonna vielä alle puolet. Tänä vuonna katseet kohdistetaankin jo ensi vuoteen. Asuntotuotanto painottuu vahvasti vapaarahoitteisiin pieniin kerrostaloasuntoihin. Rakentaminen kääntyi jo viime vuonna kasvuun kolmen edeltäneen vuoden supistumisen jälkeen. Suurilla kaupunkiseuduilla lisättävä asuntotuotantoa VTT:n alkuvuodesta julkaiseman päivitetyn asuntotuotantotarvelaskelman perusteella Suomeen tulisi rakentaa keskimäärin reilut 30 000 uutta asuntoa vuosittain. Kuluvana vuonna aloituskuutiot nousevat 5,9 miljoonaan. Uudisrakentaminen on kääntynyt aallonpohjasta nousuun, mutta korjausrakentamisen kasvuvauhti on hidastunut. Kasvu koostuu lähes kokonaan vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista, sillä kaupungistuminen, pienten asuntojen tarve ja matala korkotaso ruokkivat kaikki osaltaan kehitystä. Varastorakentamisen puolella kasvu jatkuu tasaisena. Varsinaisten teollisuusrakennusten lisäksi erilaisten palvelinkeskusten rakentaminen jatkuu vilkkaana. Teollisuusja varastorakentamisen tuotanto kasvoi vuonna 2015 yhteensä noin 4 prosenttia. Teollisuusrakentamisen alamäki vihdoin ohitettu Teollisuusrakentaminen viriää myös usean vuoden laskun päätteeksi, mikä on hyvä merkki investointiaktiivisuuden lisääntymisestä. ARA-tuotannon lasku vuonna 2016 jää väliaikaiseksi. Viime vuonna aloituksia kertyi kuutioissa mitattuna 7,8 miljoonaa, joka on 11 prosenttia vuotta 2014 enemmän. Asuntorakentamista vauhdittaa asuntorahastojen lisäksi nyt myös kotitalouksien vahvistunut luottamus asunnonostoon. Talonrakennuksen puolella uudisrakentamisen arvioidaan vetävän kansantaloutta nousuun tänä vuonna peräti 6 prosentin kasvulla, keskittyen suurille kaupunkiseuduille. Vaikka kasvun taustalla on myös suuria yksittäisiä teollisuuden investointeja, on teollisuussektorin kasvu laaja-alaista. N äin yhteenvetää Rakennusteollisuus RT tämän kevään suhdannekatsauksensa otsikolla Rakentaminen perävaunusta veturiksi . Asumisoikeusasuntojen valtuudet vähenevät. Asuntojen aloituksia arvioidaan kertyvän kuluvana vuonna 31 500. Omakotitalojen aloitusten alamäki loppuu vihdoin, mutta kasvua on luvassa aikaisintaan ensi vuonna. Lyhyen korkotukimallin valmistelua on kiirehditty. Nousua on tulossa niin asuntotuotannon kuin teollisuusja liikerakentamisenkin aloituksiin. Tuotannon alueellinen painottuminen on voimakasta väestön hakeutuessa suurimmille kaupunkiseuduille. 7 Kaupungistumisesta vauhtia liikerakentamistamiseen Liikerakentaminen on erittäin vilkasta erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa uudet raideinvestoinnit houkuttelevat uusinvestointeja ja muuttoliike lisää kysyntää. ARA-tuotanto ehkä notkahtaa Valtion tukemien asuntojen aloitukset sen sijaan vähenevät, sillä ARA-tuotannon käynnistämiseen ei ole porkkanoita. Myönnetyt rakennusluvat nousivat viime vuonna yhteensä 28 prosenttia. Kuluvana vuonna talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan nousevan 35,5 miljoonaan kuutiometriin. Kouluja korvataan ja sairaaloita rakennetaan Julkisen palvelurakentamisen volyymi väheni viime vuonna noin 4 prosenttia. Liikeja toimistorakentamisen uudistuotanto kasvoi viime vuonna vajaan prosentin. Vaikka teollisuustuotanto ja teollisuuden saamat tilaukset ovat polkeneet lähes paikallaan, näyttää investointihalukkuus olevan vihdoin nousussa. Rakentamisen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna muuta taloutta nopeammin, 3–4 prosenttia. Vaikka korkotukivaltuudet säilyvät edellisvuoden tasolla, varsinaiset porkkanat ARA-tuotannon käynnistämiseksi puuttuvat. Investointeja vauhdittavat kuluttajakysynnän elpyminen työttömyyden kasvun pysähdyksen seurauksena sekä lainanoton säilyessä erittäin edullisena. Kuluvana vuonna ARA-aloitusten arvioidaan laskevan 7 500 asuntoon. Teollisuusrakennusten aloituksista todennäköisesti puuttuu vielä yksittäisiä jo käynnistyneitä isoja hankkeita, jotka ovat näkyvissä rakennusluvissa. Rivitalojen aloitukset lisääntyvät myös notkahduksen jälkeen. Valtion tukema ARA-tuotanto kasvoi viime vuonna 8 500 asuntoon, joka on 15 prosenttia edellisvuotta enemmän. Suurten logistiikkakeskusten rakentaminen alkaa olla loppusuoralla. Vuonna 2017 asuntoaloitukset vähenevät hieman, noin 30 000 asuntoon. Kuutioissa laskettuna aloituksia arvioidaan kertyneen noin 5,2 miljoonaa. Ensi vuodeksi odotetaan maltillisempaa, 1,5 prosentin kasvua, ja talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan laskevan 34,5 miljoonaan kuutiometriin. MAL-neuvotteluiden tulos voi osaltaan kompensoida laskua ja kannustaa kuntia rakennuttamaan valtion tukemaa tuotantoa. Aloitukset kirjautuvat tilastoon viiveellä. Tarve voi olla selvästi suurempikin, jos nettomaahanmuutto kasvaa merkittävästi
Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi joulu-helmikuussa maaja vesirakentamisen toimialalla 7,9 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan alan työttömyys oli vain 10,2 prosenttia vuonna 2015. Suomessa ei ole olemassa pitkän aikavälin suunnitelmaa väyläinfran kehittämiseksi toisin kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa. Kannattavuus nousussa Talonrakennusyritysten sekä rakennusteollisuuden tulos heikkeni vuonna 2014, mutta viime vuonna sen ennakoidaan hiukan kasvaneen. Vuonna 2015 konkurssiin haettiin 522 yritystä, mikä on 19 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Maaja vesirakentamisen ennakoitavuutta vähentää valtion väyläverkoston jääminen sivuraiteelle. 8 kun aloituskuutioita oli yhteensä 3,3 miljoonaa. Isointa kasvu oli opetusrakennuksissa, joiden aloitukset lisääntyivät viime vuonna 47 prosenttia. Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. – Keskeisin hidaste työvoiman liikkuvuudelle on asumisen korkea hinta kasvukeskuksissa, joissa valtaosa uusista työpaikoista syntyy. Ensi vuonna kasvun odotetaan jatkuvan ja työllisten määrän nousevan jo 174 000 henkilöön. Kasvua tapahtui kaikissa rakennusluokissa, eniten opetusrakennuksissa. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 8,4 prosenttia ja maaja vesirakentamisen liikevaihto 5,8 prosenttia. R akennusteollisuusliiton RT:n suhdannekatsauksen mukaan työllisiä rakentajia oli viime vuonna keskimäärin 168 500, jossa oli laskua edellisvuoteen on vain 300 henkeä. Sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana ympäri Suomea. – Rakentamisen suhdannetilanteen koheneminen, markkinoiden alueellinen painottuminen kasvukeskuksiin ja samaan aikaan käynnistyvät suuret projektit ovat saaneet aikaan työvoimapulaa tiettyihin tehtäviin, kertoo RT:n suhdannekatsaus Työllisyys nousussa, mutta vielä alle vuoden 2011 Rakennusalan työllisyys kääntyi viime vuoden lopulla nousuun. Kainuusta tai Itä-Suomesta ei siis hevillä lähdetä. Kapasiteetin käyttöaste oli 77 prosenttia, joka on 11 prosenttiyksikköä viime syksyä matalampi taso. Kokonaisuutena julkisia palvelurakennuksia aloitettiin yhteensä 3,3 miljoonan kuutiometrin verran vuona 2015. Käynnissä ja käynnistymässä on suuria aluerakennushankkeita, jotka pitävät myös infrarakentamisen työkantaa yllä. Eniten työttömiä oli tänä huhtikuussa ItäSuomen alueella, 2015 (27,3 %), Hämeessäkin 1446 (19,5 %) ja Uudellamaalla 1361 (maan alhaisin prosentti, 13,1). Kainuussa oli alan pahin työttömyys Suomessa huhtikuussa 2014, 40,8 prosenttia. Myös konkurssien piirissä olleiden henkilöiden määrä väheni 15 prosenttia yhteensä 2 625 henkilöön. Myös tuotannon piristyminen loppuvuonna konkretisoi työllisyyden kasvun. Työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden lopulla. Työvoiman heikko liikkuvuus koskee rakentamisen lisäksi myös muita toimialoja. Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen palkkasumma kasvoi 5,7 prosenttia ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Maaja vesirakentaminen kasvoi viime vuonna maltillisesti ja tänä vuonna kasvun odotetaan jatkuvan, mutta edellisvuotta heikompana. Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi joulu–helmikuussa 8,7 prosenttia ja myynnin määrä 6,9 prosenttia. Rakennusliiton tilaston mukaan työttömiä oli kuitenkin huhtikuussa 421 enemmän kuin huhtikuussa 2011, yhteensä 11018 (10597). Uusien väyläinvestointien laskeva trendi heikentää tulevaisuudennäkymiä, mutta perusväylänpitoon kohdistetut lisämäärärahat tasoittavat lähivuosina tilannetta. – Osaavan työvoiman turvaaminen rakennusalalla on pitkälti kiinni työvoiman liikkuvuudesta sekä koulutuksen määristä ja sijainneista. Toisaalta kehyksissä ei ole enää koko hallituskaudella tilaa uusille hankkeille nyt päätettyjen lisäksi. Rakennusliiton huhtikuun tilastossa väkeä olikin työttömänä 2046 vähemmän kuin vuosi sitten. RT:n kannattavuusselvitys vuodelta 2015 valmistuu kesäkuussa 2016. Julkisen palvelurakentamisen tuotanto väheni viime vuonna noin 4 prosenttia uudistuotannon volyymi-indeksillä mitattuna. Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla.. Sairaaloiden uudisrakentamista ylläpitävät vanhojen sairaalarakennusten kalliit korjauskulut, jolloin uuden käyttökelpoisemman sairaalan rakentaminen tulee usein kannattavammaksi. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan kohoavan 171 000 henkilöön. Rakennusalan konkurssit ovat vähentyneet nopeinta vauhtia muihin toimialoihin verrattuna. Vuosi sitten siellä oli työttömänä 39,9 prosenttia (700 rakentajaa) ja tänä huhtikuussa 35,5 prosenttia (583). Joka tapauksessa urakoista on edelleen kova kilpailu ja niiden hintataso säilyy kireänä. Tänä vuonna aloitukset noussevat 3,8 miljoonaan kuutiometriin. Alan yritysten mukaan tarjouspyyntöjä on liikkeellä runsaasti, mikä voi osaltaan johtua tilaajien etupainotteisesta varautumisesta tulevaan. Talonrakentamisessa kasvua oli 7,7 prosenttia ja erikoistuneessa rakennustoiminnassa 6,1 prosenttia. Infrassa epävarmuutta Maaja vesirakentamisen suhdannetilanne on helpottanut hieman. Rakennusteollisuus RT:n ja INFRAn tekemän Infrabarometrin mukaan alan suhdannetilanne on parantunut kevään edetessä. Voimakkainta kasvu oli talonrakentamisessa, jossa liikevaihtoa kertyi 10,0 prosenttia enemmän kuin joulu-helmikuussa vuotta aiemmin. Sen sijaan myönnettyjen rakennuslupien ja aloitusten kehitys oli jo viime vuoden puolella kasvussa. Hallituksen huhtikuun kehysriihessä päätetyillä infrahankkeilla on ehdottomasti myönteinen vaikutus alan kehitykseen, mutta hyödyt realisoituvat kunnolla vasta vuodesta 2018 alkaen. – Etenkin työmaamestareista, projektinjohdosta sekä suunnittelutehtäviin soveltuvista tekijöistä on syntynyt kapeikkoja, mikä hidastaa jo rakennustöiden käynnistymistä
Tänä vuonna piristymisen merkkejä on selvästi. Syksyllä 2013 valmistunut Satamarannan Masto Toppilansalmen rannalla on maamerkki, joka tähystää kauas merelle. Tonttikysyntä on piristynyt siitä huolimatta, että kaupungista on kuulunut paljon ikäviä työpaikkauutisia. Koko asuntorakentamisen rakennuslupien määrä laski viime vuonna 134 457 kerrosneliöön, kun se parhaimmillaan on tällä vuosikymmenellä ollut 175 630 kerrosneliötä vuonna 2013. Omakotitontit kiinnostavat Tontti-insinööri Veikko Lehtisen mukaan tonttikysyntä on piristynyt selkeästi. Ensimmäisen vuosikolmanneksen lupamäärä kasvoi jo 57 269 kerrosneliöön, joka jää alle vuoden 2013 tason mutta on vuosikymPiristymistä Oulun tonttikysynnässä Oulun rakennuslupien kokonaiskerosala nousi huhtikuun lopussa yli 100 912 kerrosneliöön, lähelle vuoden 2012 lukemia. Tämä kaikki lupaa edelleen uudisrakentamista. Alueen kilpailukyvyn kannalta tärkeän valtatie 4:n parantaminen Oulusta pohjoiseen käynnistyy. Omakotitontteja on varattu tähän mennessä 69 (edellisenä vuotena 22), joka on melko hyvin kaupungin tontinluovutustavoitteeseen nähden (120 tonttia vuonna 2016). Teollisuustontit hyvin kaupaksi – Myös teollisuustonttien kysyntä on selvästi piristynyt. Alkuvuoden rakennuslupakohteissa on 669 asuntoa, enemmän kuin huippuvuonna 2013. Kuva: SRV:n kuvapankki Uusien vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen velaton hinta on Oulussa nousussa. MAL-sopimuksen mukaan Oulun seudulla tavoitteena on tukeutuminen nykyiseen taajamarakenteeseen. Tuolloin sai rakennusluvan 1750 asuntoa, mistä pudottiin 1412 asuntoon vuonna 2014. Isoja asuntoongelmia seudulla ei ole. 9 T imo Aron selvityksen mukaan noin 199 000 asukkaan Oulun muuttovoitto on ollut maan neljänneksi suurin 4152 henkeä vuosina 2010–2015. Alkuvuodesta on tehty jo 15 teollisuustontin varausta. Kuudennen kerroksen 60-neliöisen kaksion saa alle 3000 eurolla neliöltä. SRV:n rakentamista 35 asunnosta kolme on enää myymättä. Vastaavana aikana vuonna 2015 oli tehty 6 tonttivarausta, Lehtinen kertoo. Alkuvuoden rakennuslupakohteissa on 669 asuntoa, enemmän kuin huippuvuonna 2013.. Vuoteen 2030 mennessä Aro ennustaa Oululle maan kolmanneksi suurinta eli 30 768 asukkaan kasvua (15,6 %). menen toiseksi paras. TH-Groupin Oy:n selvityksen mukaan se oli vuoden kevään 2882 eurosta noustiin viime vuonna 3092 euroon ja tänä vuonna 3139 euroon. – Erityisesti omakotitonttien kysyntä hiipui vuosina 2014 ja 2015 edellisistä vuosista. Tämän vuoden alkukolmanneksen aikana lupia on myönnetty jo 31 992 neliölle, mikä vastaa vuoden 2015 vauhtia. Liikeja toimistorakentamisen rakennuslupien määrä on Oulussa vaihdellut vuoden 2012 parhaimmasta, 21 713 kerrosneliöstä vuoden 2014 heikoimpaan, yhteensä 57 728 neliöön
Vuoden alussa, tammi–maaliskuussa, myönnettiin lupa 92 317 kerrosneliön rakentamiselle asuinrakennuksiin, mikä on noin 2 300 neliötä enemmän kuin vuosina 2011–2015 keskimäärin. Helsingissä rakentamisen tulpat avautuneet Helsingin liikekeskussekä asuntorakentamisessa näyttävät tulpat poksahtaneen pohjamudista taivaisiin tornitalosuunnitelmien mukana. Näin kertoo taustoista yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen. Asuinrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia kesk imää räistä vilk kaam m in tammi–maaliskuussa, vaikka tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli kahta edellisvuotta pienempi. Pasilan, Vallilan ja Kalasataman alueilla ovat käynnissä koko maan suurimmat rakentamisinvestoinnit. – Kaikki valmistuneet asuntotontit lähtevät liikkeelle, sillä kaikki ne ovat hyvin saavutettavia. 10 A suntorakentaminen on noussut pysyvästi korkeammalle tasolle kuin se on ollut 15 vuoteen. Havainnekuva Woodcity-hankkeesta Helsingin Jätkäsaaressa.. Kaavatuotanto on saatu heivatuksi ylöspäin, ja kaupunki on saanut houkutelluksi paljon myös keskisuuria rakentajia
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti äskettäin yksimielisesti, että Helsinki rakentaisi jatkossa jopa 7000 uutta asuntoa vuodessa. Valmistuneiden asuntojen kerrosala sen sijaan oli 2010-luvun alhaisin. Sopimuksen tavoitteena on kasvattaa Helsingin seudun asuntotuotantoa kysyntää vastaavasti ja luoda edellytykset jopa 10 000 asuntoa päättynyttä sopimuskautta suuremmalle asuntotuotannolle. Tämä tarkoittaisi 60 000 asuntoa koko sopimuskautena. Tämän vuoden tammimaaliskuussa valmistui 38 508 kerrosneliön verran asuinrakennuksia. Vuosina 2011–2015 valmistui keskimäärin 70 800 kerrosneliötä asuinrakennuksia ensimmäisen neljänneksen aikana. Maaliskuun lopussa Helsingissä oli kesken 6 256 asunnon rakentaminen, kun kahtena edellisenä vuotena rakenteilla olevien asunMaaliskuun lopussa Helsingissä oli kesken 6 256 asunnon rakentaminen.. 11 Aloitettujen rakennustöiden kerrosala (66 639 k-m 2 ) oli noin 7 000 neliötä suurempi kuin viitenä edellisenä vuotena keskimäärin. 200 600 800 Keskeneräiset rakennukset Kerrosala, 1 000 m2 Varastorakennukset Muut rakennukset 100 200 300 500 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1 00 ke m 2 Rakentaminen käyttötarkoitusluokittain 2015 Valmistunut tuotanto 1970-2015 Valmistuneiden rakennusten kerrosala kartalla 2015 MAL-määrä voidaan ylittääkin Helsingin seudun kuntien ja valtion yhteistä maankäyttöä, liikennettä ja asumista ohjaavassa MAL-sopimuksessa vuosille 2016–2019 on sovittu asuntoasemakaavoituksen merkittävästä lisäämisestä Helsingin seudulle
Raide-Jokerin varsi vetää MAL-sopimuksen merkittävin liikenneinvestointi on Itäkeskuksesta Keilaniemeen suuntaava RaideJokeri, jonka toteuttamiseen myös valtio osallistuu 84 miljoonalla eurolla. Toimitilaluvat ja -aloitukset myös kasvussa Toimitilarakentamisessa myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden kerrosala oli vuoden alussa keskimääräistä suurempi ja valmistuneiden rakennustöiden pienempi. Näin siitä huolimatta, että valmistelun aikana on ilmennyt suurta painetta muuttaa näitä laajoja yhtenäisiä yritysaluei ta asuntovaltaisiksi alueiksi, Rikhard Manninen sanoo. Kaikilta raideliikenteen vaikutusalueilta ja erityisesti solmukohdista etsitään nyt sekä liikeettä asuntorakentamisen rakennuspaikkoja, Rikhard Manninen kertoo. Raitiovaunuvarikoiden rakentamisen kustannukset ovat 64 miljoonaa euroa ja raitiovaunukaluston hankintainvestointi on 85–95 miljoonaa euroa. Jos kaavatuotanto saadaan pidetyksi suunnitellulla tasolla, tuotanto saattaa jopa nousta, Manninen kertoo. 100 000 200 000 300 000 500 000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1 00 ke m 2 Asuinkerrosalat 2 000 6 000 Keskeneräiset rakennukset 2015 Asuntojen lukumäärä Aluetutkija Timo Aron selvityksen mukaan Helsingin muuttovoitto on ollut 17 142 henkeä vuosina 2010-2015, suhteellisesti 4,7 prosenttia. Kasvua varmistetaan uudella yleiskaavalla Käsittelyssä olevassa uudessa yleiskaavaehdotuksessa kaupungin kasvu on otettu strategiseksi tavoitteeksi. – Samanaikaisesti ytimen laajentamisen kanssa yleiskaavassa tuetaan Helsingin alakeskusten vahvistuvaa roolia työpaikkojen sijoittumispaikkoina parantamalla niiden saavutettavuutta poikittaisella raideliikenteellä. Erilaisille tuotannollisille yrityksille on luotu toimintaedellytykset varmistamalla, että isot yhtenäiset toimitila-alueet kuten Herttoniemen yritysalue ja Pitäjänmäki voiva toimia myös tulevaisuudessa. Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 865 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. – Tuo 6000 vastaa MAL-tasoa. Investoinnit varikoihin ja kalustoon ovat operatiivisia investointeja, jotka sisällytetään laskelmissa yleensä raitiotien liikennöintikustannuksiin. – Kaikilta raideliikenteen vaikutusalueilta ja erityisesti solmukohdista etsitään nyt sekä liikeettä asuntorakentamisen rakennuspaikkoja, Rikhard Manninen kertoo. MAL-sopimuksen merkittävin liikenneinvestointi on Itäkeskuksesta Keilaniemeen suuntaava Raide-Jokeri.. 12 tojen määrä maaliskuun lopussa oli alle 4 000. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 275 miljoonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä Aro ennustaa Helsingille 91578 asukkaan kasvua (14,6 %) nykyiseen 621 00 asukkaaseen
Valmistuneen toimitilarakentamisen osalta vuosi alkoi viime vuotta hiljaisempana. Tammi– maaliskuussa myönnettiin lupa 99 755 kerrosneliön rakentamiselle.. Aloitettujen rakennustöiden kerrosalan määrä pysyi siis keskimääräistä korkeammalla, sillä vuosina 2011–2015 aloitettiin keskimäärin 33 100 kerrosneliön rakentaminen. Vuosina 2011–2015 valmistui keskimäärin noin 45 800 kerrosneliötä tammi–maaliskuussa. Tänä vuonna aloitettiin 75 347 kerrosneliön rakentaminen ensimmäisen neljänneksen aikana, kun vuonna 2015 aloitettiin noin 4 400 neliötä suuremman määrän rakentaminen. Tammi– maaliskuussa valmistui 36 558 kerrosneliötä toimitiloja (-16 300 neliötä/2015. 2010-luvulla ainoastaan vuoden 2010 tammimaaliskuussa myönnettiin lupa suuremmalle kerrosneliömäärälle. Aloitettujen toimitilojen kerrosala oli tämän vuoden alussa lähes yhtä suuri kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. 13 1 000 2 000 3 000 5 000 6 000 2000 2002 2006 2008 2010 2012 A su n to ja , lk m 500 1 000 1 500 2 000 2000 2002 2006 2008 2010 2012 A su n to ja , lk m 100 000 200 000 300 000 500 000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1 00 ke m 2 200 600 800 1 000 2000 2002 2006 2008 2010 2012 A su n to ja , lk m Vuokra-asunnot Valmistuneet asunnot 2000–2015 Kaupungin rakentama asuntotuotanto Kaupungin rakentama asuntotuotanto huoneistotyypeittäin Toimitilarakentaminen 100 200 300 2000 2002 2006 2008 2010 2012 1 00 ke m 2 Varastorakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Toimitilarakentaminen käyttöluokittain 2000–2015 Tammi–maaliskuussa myönnettiin lupa 99 755 kerrosneliön rakentamiselle. Vuosina 2011–2015 myönnettiin lupa keskimäärin 44 500 kerrosneliön rakentamiselle
Sen rakentaa SRV-yritysryhmittymä. Sen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu useita tornitaloja, joihin tulee asuntoja, toimistoja ja hotelli. Ratinasta tulee toimialoiltaan ja tarjonnaltaan Tampereen suurin, 52 000-neliöinen kaupan ja tekemisen keskus. Loput on yksityistä rahaa. Kansi ja Areena -hankkeen valtava koko havainnollistuu tässä kuvassa, jossa vasemmalla on vanha ortodoksikirkko. ”Ydin hehkuu” ”Ydin hehkuu Pohjoismaiden suurimmassa sisäkaupungissa”. Tampere rakentaa Hämeen metropolia Tampere jatkaa vahvasti Hämeen metropolin rakentamista, kun puolen miljardin suuruinen Kansi ja Areena -hanke alkaa syksyllä. Kokonaisuuden pitäisi olla valmis joskus vuonna 2020. Hankkeen myös esimerkiksi lasketaan tuovan 2 400 uutta pysyvää työpaikkaa ja luovan 3 600 työpaikkaa rakennusvaiheessaan. Tällaiset kehut Tampere sai valtakunnallisessa Elävät Kaupunkikeskuksetvertailussa, ja kehitys senkun paranee. Näiden takana oikealla on Yliopistonrinne.. Halli tai paremminkin monitoimiareena tulee pääradan kiskojen päälle ja on noin 12 000 katsojaa vetävä rakennus niin urheilun kuin viihteen tarpeisiin. Sponda on mukana 240 miljoonan euron Kauppakeskus Ratinassa, jossa on vasta muurattu peruskivi, ja rakentaminen kestää vuoteen 2018. Ratikka tulee kulkemaan 23 kilometriä Hervannasata Lentävänniemeen niin, että yhteys syntyy myös keskussairaalalle. Uusien asuntojen hintahaitari on Tampereella valtava. Kiinteistöjohtaja Nurmisen mukaan vuotuisessa asuntotuotannossa päästään 2300 asunnon määrään, mikä vastaa edellistä, 1980-luvun huippua. Hanke on mittasuhteiltaan valtava ja se muuttaa Tampereen keskustaa monin tavoin. Kansi ja Areena leimaa kaupungin Kansi ja Areena -hankkeen hintalappu on noin puoli miljardia euroa. Rakentaminen alkaa ensi syksynä. 14 K iinteistöjohtaja Mikko Nurmisen mukaan Tampereen vahvan rakentamisen buumi kestää vuoteen 2018 asti, ja keskustakuva muuttuu radikaalisti. Valmistuneiden rakennusten määrä kävi viime vuonna 10-vuotiskauden pohjilla, mutta aloitettujen kohteiden määrä lähti jyrkkään nousuun. Aluetutkija Timo Aron selvityksen mukaan Tampereen muuttovoitto on ollut 4,9 prosenttia ja Helsingin jälkeen maan toiseksi suurin 6365 henkeä vuosina 2010-2015. Kaupunki rakentaa kannen, joka maksaa noin 34 miljoonaa euroa ja suunnittelee sijoittavansa siihen vielä noin 26 miljoonaa euroa. m 3 myönnetyt aloitetut valmistuneet Rakentamisen jatkuvat vuosiarviot valoisa uudisrakennus edustaa nykyajan laadukasta muotoilua ja rakentamista. Maan kolmanneksi suurimmalla kaupungilla Tampereella on noin 225 500 asukasta. Ratinan lisäksi Tampereelle rakentuu Prismakeskus Kalevaan ja Keskon ja kaupungin yhteinen palvelukeskus Tesomalle. Kolmas, avara ja 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 m ilj . Nurmisen mukaan 90 prosenttia asunoista osuu 3000–5000 kerrosneliöeuron haarukkaan, mutta Skanskan rakentaman 22-kerroksisen tornitalon ylimmät kerrokset rautatieaseman kupeessa maksavat yli 10 000 euroa neliöltä. Siihen kuluu rahaa lähes 200 miljoonaa euroa. Sopimuskauden asuntotuotantotavoite on hieman alle 13 000 asuntoa. Valtatie 12:n piilottava Rantaväylän tunneli Naistenlahdesta Santalahteen Tampellan alueen, Tammerkosken ja Amurin alitse valmistuu ennen joulua. Toimitilojen puolella Tampereella on aika paljon luovutettua kaavavarantoa toimijoilla, mutta perinteisen tuotantotoiminnan tonttikysyntä on aika vähäistä. Vuoteen 20430 mennessä Aro ennustaa Tampereelle 26 431 asukkaan kasvua (11,7%). Rautatie jää uuden alle. Siitä itse raitiotien, varikoiden ja sähköistyksen hinta liikkuu 250 miljoonassa eurossa. Ratikan varteen Valtio osallistuu 71 miljoonalla eurolla Tampereen raitiotien toteuttamiskustannuksiin, jotka nousevat kalustoineen noin 330 miljoonaan euroon. Se muodostuu kolmesta arkkitehtonisesti merkittävästä rakennuksesta, jotka yhdessä kertovat tarinaa Tampereen kaupunkikulttuurin kehityksestä. – Asuintonttien kysynnässä ratikkalinjaus näkyy, Nurminen toteaa. Tampereen seudun MAL-sopimuksen painopisteenä on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Rakennuksista kaksi on tyylipuhtaita 1930-luvun funkkisrakennuksia, jotka kunnostetaan uuteen loistoon vanhaa kunnioittaen. Sijoittajat myös uskovat Tampereeseen Kiinteistösijoittajat ovat myös kiinnostuneita Tampereesta
Työttömyysaste on Aluetutkija Timo Aron selvityksen mukaan Kuopion muuttovoitto oli 5,2 prosenttia, 3261 henkeä, ja Helsingin jälkeen maan kuudenneksi suurin vuosina 2010–2015. Juutinen kertoo, että Kuopion seudulla ei ole koettu sellaista taantumaakaan kuin yleensä Kuopio kiihdyttää 2010-luvun kasvuaan Reilun 112 000 asukkaan Kuopiossa koko 2010-luku on ollut väestönkasvun myötä nousevan rakentamisen aikaa. 15 Asuntorakentaminen kasvaa ja kasvaa... Näkyvissä on megaluokan hankkeita, joilla kehitystä turvataan, niistä puhutuin FinnPulpin havusellutehdas, jonka ympäristöluvitukset ja asemakaava ovat työn alla. 2015 2019 KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN 2017 2019 2015 2014-2018 käyttöön otettavat palvelu-, teollisuusja varastoalueet Keskustan kehittäminen Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua LIIKENNE Kaudella 2014-2018 rakennettava katu ennen 2015 alkaneet PIHLAJALAAKSO KELLONIEMI LÄNSI-PUIJO 2014PUIJONLAAKSO 2015 MÄNNISTÖ MALJALAHTI HALMETIE SAMMALLAHTI 2014KÄRÄNKÄ LEHTONIEMI RAUTANIEMI ALA-PIRTTINIEMI HILTULANLAHTI 2015 Kaudella 2014-2018 rakennettava kevyen liikenteen väylä PAPPILANMÄKI SAVOLANNIEMI 2016 2017 2016 2016 201620182016 2017 NEULANIEMI PIENI NEULAMÄKI 2016 SAARIST0KAUPUNKI PETONEN SAVILAHTI SAVISAARI 2018 KUIKKALAMPI LEHTORINNE 2017KEILANRANTA 201820182017KEILANRINNE 20152018 2018 VANUVUORI HEPOMÄKI SORSASALO Kuopion asuntorakentamisen etenemiskartassa viime syksyltä on tulevan viiden vuoden alueet ympyröinä ja aloitusvuoden mukaan. – Kuopion hyvä rakentamisen volyymi on antanut varsin hyvin töitä alan toimijoille myös 2008 alkaneen matalasuhdanteen aikana. Pk-yritysvaltainen alueen veturi – Kuopion strategiana on kasvaa ja olla ison alueen veturi, ja se näyttää tuottavan tulosta. Suomessa, koska kaupunki on elinkeinorakenteeltaan korkeakouluja pk-yritysvaltainen. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi noin 4100:lla ajalla 2005–2013, suhteellisesti parhaiten koko maassa. V. – Meillä on hyvin laajalla skaalalla erityyppisiä yrityksiä, joista isoin on osuuskauppa ja tunnetuin brändi ehkä likööritehdas, Juutinen kuvaa. Tämä pätee niin asuntorakentamiseen kuin myös yritystiloihin. Vapaarahoitteisten uusien asuntojen keskihintataso oli viime vuonna 3455 euroa. Vuoteen 2030 mennessä Aro ennustaa Kuopiolle 10 821 asukkaan kasvua. – Tänä vuonna rakentuu 960– 1000 uutta asuntoa ja ensi vuonna on odotettavissa 1100–1200 uuden O limme vetovoimatutkimuksessa neljänneksi kiinnostavin muuttokohde, kun perinteisesti olemme olleet kuudes. Ennätykset paukkuvat. Maljalahdessa uudesta asunnosta, Kallavesinäkymin, joutuu maksamaan jopa yli 5600 euroa neliöltä, kun Saaristokaupungin Lehtomäessä uuden kerrostaloneliön hinta on 3000–3800 euroa ja rivitalohinta lähtee alle 3000 eurosta.. Yksityisten työpaikkojen kehityksessä olemme maan kärkeä, taustoittaa elinkeinojohtaja Unto Juutinen rakentamisen kasvua. Eikä meillä savolaisilla ole jatkostakaan mitään vaatimattomia suunnitelmia. asunnon ennätys koko 2000-luvulle. Kallaveden rannalle kasvaa noin 36 000 asukkaan kaupunginosa. – Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä on lähtenyt liikkeelle ennätysmäärä, huimat 637 asuntoa, joka on selvästi viime vuoden vastaavaa enemmän, kertoo asuntotoimenjohtaja Katri Hiltunen. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion keskussairaalan tiedeja hoitokampusta rakennetaan Savilahteen. – Kiinteistösijoittajia on hyvin saatu kuopiolaisiin kohteisiin vauhdittamaan kehitystämme
Roskamestariksi kruunattava voittaja selviää Tikkurila Festivaalin päälavalla Vantaalla 23.7. Pelaajan tehtävänä on ratkaista mahdollisimman nopeasti, mihin kierrätyssäiliöihin pelin ehdottamat roskat kuuluu laittaa. Joka viides ei kierrätä biojätettä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) teettämän asiakaskyselyn mukaan pääkaupunkiseudulla varmimmin kierrätykseen päätyy paperi: paperin kierrättää aina 84 prosenttia vastaajista ja melko usein noin 10 prosenttia. Lähes yhtä moni jättää lajittelematta säilyketölkit ja muun pienmetallin. Muovipakkaukset kerätään uusien tuotteiden raakaaineeksi, Suorsa kertoo. Lasit ja kartongit päätyvät varsin hyvin kiertoon, sillä niitä lajitellaan melkein yhtä aktiivisesti kuin paperia. Alkukarsintoina järjestetään kolme osakilpailua: Narinkkatorilla Helsingissä perjantaina 3.6., kauppakeskus Jumbossa Vantaalla lauantaina 11.6. Eturivin artisteja vilisevä massatapahtuma järjestetään Vantaalla Hiekkaharjun urheilupuiston alueella. Vauhdikkaalla lajitteluradalla osallistujat pääsevät testaamaan tietojaan siitä, mihin keräyssäiliöihin erilaiset roskat kuuluvat. Kuvat: Hanna Tyrväinen/ Vastavirta K ilpailun tarkoituksena on innostaa ihmisiä kierrättämään ja oppimaan lajittelun salat. Miehillä vastaava luku on hieman yli 50 prosenttia. 16 Kierrätystreeniä digipelillä Lajittelutaitojaan voi testata ja kehittää myös Roskapelin avulla. Voittaja saa arvonimen Roskamestari 2016 ja palkinnoksi matkan kahdelle maailman siisteimpään kaupunkiin Singaporeen. Kierrätyksen huippumaa EU-alueella on yllättäen Slovenia, jossa kierrätetään 49 prosenttia kotitalousjätteestä. Luvut perustuvat HSY:n vuoden 2014 asiakaskyselyn tuloksiin. Eri maiden välillä on suurta vaihtelua. Vaikka jätteitä kierrätetäänkin jo paljon, Suomi jää silti EU:n keskiarvoissa yllättäen häntäpäähän. Finaali järjestetään Tikkurila Festivaalin päälavalla lauantaina 23.7. Kaatopaikalle päätyi 28 prosenttia ja polttamalla hävitettiin 27 prosenttia. Eniten jätettä hävitettiin meillä polttamalla sitä energian tuottamiseksi (50 prosenttia). Digipelissä korkeimman tuloksen saanut pelaaja pääsee mukaan finaaliin yhdessä kolmen osakilpailun voittajien kanssa. Jopa Slovenia päihittää Suomen kierrätyksessä Tarvetta kierrätystaitojen lisäämiselle selvästi on, sillä Suomi jää kierrätystilastoissa EU:n keskiarvosta jälkeen. Suomessa on kilpailtu jo eukonkannossa, saunomisessa ja suojuoksussa. Eurostatin maaliskuussa julkaisemien tilastojen mukaan lähes puolet kunnallisjätteestä jokokierrätettiin (28 prosenttia) tai kompostoitiin (16 prosenttia) vuonna 2014, kun katsotaan EU-maiden keskiarvoa. – HSY on aloittanut toukokuussa 3200 kiinteistössä muovijätteen keräilykokeilun, ja samalla energiajakeen kerääminen päättyy HSY:n alueella. Naisista yli 70 prosenttia kierrättää vaatteet ja tekstiilit aina tai melko usein. Tietokoneilla ja iPadeilla pelattava digipeli avautui toukokuussa osoitteessa www.roskamestari.fi. Nyt on aika etsiä roskien lajittelun Suomen mestari. Eniten jätettä tuottavat tanskalaiset (759 kg) ja sveitsiläiset (730 kg), ja vähiten romanialaiset (254 kg) ja puolalaiset (272 kg). Lähes samaan tasoon yltää vain Saksa. Suomessa jätettä syntyy lähes EU:n keskiarvon mukaan 482 kiloa henkeä kohden. Muovikeräykseen voi laittaa muun muassa sampoopullot, jogurttipurkit, muovipussit sekä leikkele-, juustoja valmisruokapakkaukset. Sen sijaan Suomessa jätteistä kierrätettiin vain 18 prosenttia ja kompostoitiin 15 prosenttia. Joissain jätelajeissa eroa on jopa kymmenen prosenttiyksikön verran, kuten biojätteen kohdalla. Tekstiilien kierrätyksessä kaula naisten ja miesten välillä on kaikkein suurin. Voittaja ratkaistaan finaalissa, jossa kilpailee neljä alkukarsintojen parasta lajittelijaa. Halutessaan pelaaja voi osallistua tuloksellaan myös Roskien lajittelun SM-kisojen alkukarsintaan. Kyselyn mukaan naiset ovat miehiä aktiivisempia kierrättäjiä. klo ja Tikkurila Festivaalien ohjelmaalueella perjantaina 22.7. Biojäte sen sijaan heitetään yhä useassa taloudessa sekajätteen sekaan: viidennes vastaajista myöntää, ettei yleensä kierrätä biojätettä. Kilpailuun voi osallistua kuka vain, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Keskimäärin EU:ssa syntyi jätettä 475 kiloa jätettä henkeä kohden. Vantaan Energia järjestää Roskien lajittelun SM-kisat kesällä 2016. – Joidenkin jätteiden kierrätys on ihmisille tutumpaa kuin toisten. Siksi jopa ongelmajätteitä ja sähkölaitteita päätyy yhä kaatopaikalle. Haluamme herätellä ihmiset innostumaan kierrätyksestä ja lisätä tietoa siitä, mihin keräysastiaan mitäkin kuuluu lajitella. Suomi jäi 36 EU-maan kierrätysvertailussa sijalle 22. Määrä on laskenut kymmeneksen huippuvuodesta 2002, jolloin jätettä syntyi 527 kiloa henkeä kohden. SM-kisojen osakilpailut järjestetään kesäja heinäkuussa, ja kisaan voi osallistua myös digipelillä. Pisteitä saa oikeaan säiliöön ammutuista roskista. Tavoitteena lisätä intoa kierrätykseen Roskien lajittelun mestari haussa Lajittelutaitojaan pääsee testaamaan roskien lajittelun SM-kisoissa kesällä.. Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä oli kuitenkin alle EU:n keskitason (17 prosenttia). Koska suomalaiset ovat kilpailuhenkistä kansaa, mikä olisi parempi tapa kuin leikkimielinen SM-kilpailu, jossa voi päihittää naapurin tai työkaverin, summaa Vantaan Energia Oy:n viestintäja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa
Kolmas vaihtoehto on teettää suunnitelma ulkopuolisella asiantuntijalla. Linjasaneeraukset maksavat asukkaille noin 250–800 euroa neliömetriltä, joten osakkaat on syytä pitää ajan tasalla hankkeen etenemisestä koko ajan. Kaisa-Liisa Ikonen I sännöitsijä Tapani Lähteenmäki uskoo, että pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmista on hyötyä monelle taholle. Korjaussuunnitelma voidaan laatia hallituksen omana työnä. Lähteenmäen mukaan korjaussuunnitelmat voivat kuitenkin säästää taloyhtiöille selvää rahaa – ja ennen kaikkea niiden olemassaolo lisää asukkaiden tyytyväisyyttä: – Asukkaille on aina selvitettävä tarkkaan, millaista työtä ja millä aikataululla ollaan tekemässä. Mittaustulos on luotettava, lukema etäluettava ja järjestelmä helppokäyttöinen. Kulutuslukemat saat vietyä helposti VertoLivestä suoraan laskutukseen. VertoLive on älykkyydessään ylivertainen ja ennen kaikkea vaivaton käyttöliittymä täsmälliseen, huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen seurantaan. Se toimii verkkoselaimessa, ilman erillisiä ohjelmia ja siirtää tiedot automaattisesti pilvipalveluun. Korjaussuunnitelmasta paljon hyötyä taloyhtiöille Tamperelaisen TS-Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Tapani Lähteenmäki uskoo, että korjaussuunnitelmat lisäävät asukastyytyväisyyttä ja parantavat pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Verto säästää sekä luontoa, aikaa että vaivaa. Jotkut isännöitsijätoimistot tarjoavat myös korjaussuunnitelman tekoa erikseen veloitettavana työnä. Aika paljon on kohteita, joissa korjausvelkaa on niin paljon, että remontteihin menee lähes asunnon hinta. Tamperelaisen isännöintitoimisto TS-Isännöintipalvelu Oy:n toimitusjohtaja Tapani Lähteenmäki toteaa, että korjaussuunnitelmien laatiminen tuo taloyhtiöihin pitkäjännitteisyyttä ja niistä on paljon hyötyä. ja tilaa tunnukset! TALOYHTIÖT JA ASUKKAAT ISÄNNÖITSIJÄT KIINTEISTÖSIJOITTAJAT AMMATTILAISET. Toimitusjohtaja Lähteenmäki kertoo, että korjaushankkeet vaihtelevat kohteissa melkoisesti: – Vuodessa tehdään 1–2 linjasaneerausta, lisäksi isompia töitä ovat elementtirakenteiden ja parvekkeiden uusimiset. Mutta toisaalta on taloyhtiöitä, joissa ei vuosiin tarvitse tehdä mitään korjaustöitä. Lähteenmäki kertoo, että isompiin korjaushankkeisiin aletaan valmistautua jo 2–3 vuotta etukäteen. Ensin tehdään hankesuunnitelma, jonka pohjalta laadittu tarkempi korjaussuunnitelma hyväksytetään yhtiökokouksella. WWW.VERTO.FI HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ VERTO SÄÄSTÄÄ VETTÄ, VAIVAA JA RAHAA Verto on yli 30 vuoden kokemuksella Suomen johtava huoneistokohtaisten vedenmittausjärjestelmien valmistaja. Toisinaan remontteja saatetaan taloudellisista tai muista syistä lykätä vuodella tai parilla, vaikka ne olisi suunnitelmaan kirjattu. – Pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmien ansiosta muutostöihin osataan varautua aikaisemmin ja kerätä tarvittaessa niitä varten rahastoja. Piipahda verkkosivuillamme osoitteessa verto.. Taloyhtiöiden hallituksilla on lakisääteinen velvollisuus laatia taloyhtiöille viiden vuoden korjaussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Usein putkiremonttien myötä myös vedenkulutus putoaa, minkä ansiosta remontti vähitellen maksaa itseään takaisin. TUTUSTU VERTOLIVEEN RAUHASSA Voit tilata VertoLiven demotunnukset, joilla voit tutustua järjestelmään kaikessa rauhassa. Mutta kun vaikka linjasaneeraus on kerran tehty kunnolla, asiasta ei tarvitse seuraavaan 30–40 vuoteen huolehtia. Tämä ei ole lain mukaan kiellettyä, vaan suunnitelmat saavat elää. Isot remontit isoissa taloyhtiöissä tietysti työllistävät eniten, kun on paljon suunnittelupalavereita ja vastaavia. Työmäärä lisääntynyt jonkin verran – Kyllä työmäärä meilläkin lakimuutoksen myötä hieman lisääntyi, mutta olemme tehneet vastaavia suunnitelmia aikaisemminkin. Suunnitelmallisuus auttaa hallitsemaan rahankäyttöä. 17 Isoja hankkeita valmistellaan vuosia TS-Isännöintipalvelu Oy:n vastuulla on noin 70 asuinkiinteistöä
Kilpailutilanne kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin hintataso asettuu. Pienellä paikkakunnalla isännöitsijää haastaa hintojen kilpailuttaminen hyvinkin alas. – Varkaudessa kiinteistökanta on jo ikääntynyttä ja paikkakunnalla monilla yhtiöillä on korjausvelkaa. 18 V arkauden kaupungin alueella toimivan Isännöinti Riikonen Oy:n isännöitsijä Terhi Riikonen kokee, että rakennuskannan ikääntyminen ja erilaiset korjaukset työllistävät isännöitsijöitä tällä hetkellä runsaasti. Omissa yhtiöissäni suuret korjaukset on monin osin jo tehty, mutta työsarkaa kuitenkin vielä riittää, Riikonen sanoo. Vaikka työmäärä on lisääntynyt, ei isännöinnistä kuitenkaan makseta sen enempää kuin ennenkään. – Jokainen isännöitsijä haluaa varmasti tehdä työnsä hyvin, eikä hoidettavien taloyhtiöiden lukumäärää voi siksi valtavasti kasvattaa. Remontit kaikkine vaiheineen ovat lisänneet isännöitsijöiden työtä merkittävästi.. Tästä syystä liian moni isännöitsijä joutuu hoitamaan ylimitoitetun määrän yhtiöitä. Tänä päivänä isännöitsijältä Isännöitsijöillä liikaa yhtiöitä hoidettavanaan Korjaukset työllistävät nykyisännöitsijöitä Isännöinti on kokenut valtavia muutoksia viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Rakennuskanta on ikääntynyt ja vaatii korjaamista, yhtiökokouksissa läpikäytävän tiedon määrä on kymmenkertaistunut, lakimuutokset kasvattavat ammattitaitovaatimuksia. Taloyhtiöiden olisikin tärkeää hintoja vertaillessa katsoa pelkän hintalapun sijaan sitä, mitä hinnalla saa, Riikonen pohtii. Rakennuskanta vaatii mittavia korjauksia
– Asukkaat pelkäävät korjauksia. Kun isännöitsijä tarvitsee tällaista työmäärää hoitaakseen assistentin, muodostuu työ lähinnä hallinnon pyörittämiseksi. Remonttien pelko on pitkälti seurausta siitä, että korjausosaaminen on heikkoa ja korjausten hinnat pilvissä. 19 toivotaan tehokasta viestintää. Remonttien osalta hyvä suunnittelu ja avoin tiedonkulku ovat avainasemassa. – Alalla ei voi jäädä lepäämään laakereillaan, vaan tärkeää on kouluttautua jatkuvasti, Riikonen toteaa. Ei ole mitään mieltä siinä, jos parvekekaiteiden maalaus maksaa 20 000 euroa per asunto. Tämä johtaa tilkkutäkkikorjauksiin, joihin vakuutusyhtiö todennäköisimmin jossain vaiheessa puuttuu. Blomsterin mukaan hyvin johdettu taloyhtiö voi säästää rahaa ja samalla vaikuttaa kiinteistön arvon positiiviseen kehitykseen. Riikonen kuitenkin muistuttaa, ettei viestintä ole ilmaista. – Rohkenen olla hyvinkin kriittinen nykyisen korjaustilanteen suhteen. Oma näkemykseni on, että isännöitsijät ajavat taloyhtiöissä läpi suurempia korjauksia kuin olisi tarpeen, kunnollinen suunnittelu puuttuu usein, myös hintakilpailu on luvattoman heikkoa, toisinaan kilpailutus puuttuu kokonaan. Koen, että tämä heijastuu suoraan Stadin Isännöinti Oy:n Micael Blomsterin mukaan hyvin johdettu taloyhtiö voi säästää rahaa ja samalla vaikuttaa kiinteistön arvon positiiviseen kehitykseen Isännöinti Riikonen Oy:n isännöitsijä Terhi Riikonen Varkaudesta kokee, että erilaiset korjaukset työllistävät isännöitsijöitä nykyisin runsaasti.. Parempaa suunnittelua korjauksiin Stadin Isännöinti Oy:n isännöitsijä Micael Blomster kokee, että nykyisännöitsijät, etenkin Helsingissä, painivat yhtälössä, jossa korjausvelkaa on runsaasti, mutta tiukka rahatilanne jarruttaa korjauksiin ryhtymistä. Yksi merkittävä epäkohta isännöinnin nykyisessä arjessa on Blomsterin mukaan se, että isännöitsijöillä on aivan liikaa taloyhtiöitä hoidettavanaan. – Pääkaupunkiseudulla ei ole lainkaan tavatonta, että yhdellä isännöitsijällä voi olla kohteita jopa 30–40. – Sähköposti toki jouduttaa asiointia, mutta edelleenkään kaikki informaatio ei tavoita osakkaita yksinomaan verkossa, vaan paperia tarvitaan. Kysymys kuuluu, kuka ylihintaisista korjauksista nettoaa, Blomster toteaa. – Isännöitsijän on tärkeää ennättää käymään kiinteistöillä ja pitämään yhteyttä asukkaisiin. Porrasnäytöt, jotka toimivat sähköisen ilmoitustaulun tavoin ovat kuitenkin yleistymään päin, Riikonen kertoo. Tämä ihannetilanne ei kuitenkaan toteudu monissakaan taloyhtiöissä. Uudet lainsäädännön määräykset tuovat jatkuvasti lisätyötä ja ammattitaitovaatimuksia isännöintialalle. Blomster on itse pitänyt yhtiöiden määrän noin kymmenessä. Kunnon remontti tulisi halvemmaksi, Blomster toteaa
Moni asia on tänä aikana muuttunut. Korjaukset kaikkine vaiheineen työllistävät isännöitsijöitä. – Isännöitsijöiden vanhempi sukupolvi on vähitellen siirtymässä sivuun, toisaalta nuoret eivät erityisemmin hingu alalle. Toki on hyvä, että on aikaisempaa enemmän tietoa, mutta aikaa se vie. Etenkin hyvistä isännöitsijöistä, joista halutaan pitää kiinni, ollaan tulevaisuudessa valmiita maksamaan. Palkinto jaetaan tunnustuksena toimialan kehityksen eteen tehdystä merkittävästä työstä. Etenkin näin keväällä kokousrumba on aikamoinen työsarka kaiken normaalin isännöintityön ja korjausten rinnalla. – En osaa nimetä mitään tiettyä isännöinnin osa-aluetta toista tärkeämmäksi, sillä jokainen asia pitää hoitaa hyvin. Pirjo Honkaniemen laajasta kansainvälisestä verkostosta on saanut nauttia moni alan opiskelija esimerkiksi Kiinkon kursseilla. Nähtäväksi jää, käydäänkö yhtiökokoukset tulevaisuudessa netissä. 20 huoneistojen asukkaat harasivat vastaan, sillä he olisivat joutuneet maksamaan urakasta enemmän kuin pienien asuntojen omistajat, Hokkanen muistelee. – Yrittäjänä sitä tekee työtä vuorotta. Pirjo Honkaniemi aloitti työympäristöihin liittyvien koulutusten järjestämisen teeman ollessa vielä varhaisessa kehitysvaiheessa 1990-luvulla. Putkisaneeraukset ja isommat korjaukset ovat sujuneet Hokkasen isännöimissä yhtiöissä kuitenkin hyvin, heti, kun ihmiset ovat oivaltaneet korjausten merkityksen. Kansainvälisesti laajaa arvostusta nauttiva Michael Joroff on hänen myötään tullut monien suomalaisten kumppaniksi. Pirjo Honkaniemestä vuoden toimitilajohtaja T oimitilajohtamisen yhdistys FIFMA ry on valinnut Vuoden Toimitilajohtajaksi Pirjo Honkaniemen. Kun vielä vuonna 1974 yhtiökokouskutsu tuloslaskelmineen ja taseineen oli muutaman sivun mittainen, sisältää nykyinen, osakkaille toimitettava yhtiökokousmateriaali jo kymmeniä sivuja paperia. Pirjo Honkaniemi AVUX Kuka keksi työnohjauksen?. Kevät pitää kiireisenä Kymen Kiinteistöisännöinti KY:n isännöitsijä Ilpo Hokkanen on työskennellyt ammatti-isännöitsijänä jo 41-vuoden ajan. Todennäköisesti hinnoittelu tulee myös muuttumaan niin, että yhä enemmän laskutetaan kustakin työstä erikseen, Hokkanen visioi. Kun tekijöitä ei riitäkään entiseen malliin, hinnat nousevat. – Toki on helppo todeta, että rahaa tulee sopivasti, mutta työtä on liikaa. Teksti: Tuula Kolehmainen asukastyytyväisyyteen. Isännöinnin hinnoissa ei ole nykyisellään liiemmin suitsuttamista, mutta Hokkanen uskoo, että hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa. – Laman ilmapiirissä etenkin vanhemmat asukkaat voivat kokea suuret remontit liian raskaiksi ja ryhtyä niitä vastustamaan. Asukkaiden väliset kahnaukset ja riitelyt ovatkin niitä isännöinnin kuluttavimpia kohtia. Eri asia on, jos puhutaan siitä, mikä tänä päivänä vie aikaa, Hokkanen pohtii. – Tasekirjassa on takavuosista poiketen erilaisia vertailuja edellisvuoteen ja budjettiin nähden, toimintakertomus on seikkaperäisempi, energiaseurannat ja korjausterveselvitykset vievät nekin sivutilaa. Valtaosa konflikteista olisi vältettävissä, jos isännöitsijöillä olisi resursseja ylläpitää kontaktia asukkaisiin. Pirjo Honkaniemi on edistänyt työympäristöajattelun kehittymistä Suomessa vuosikymmenien ajan. Sama tosin koskee miltei kaikkia yrittäjiä, Hokkanen toteaa. FIFMA on palkinnut toimitilajohtajia 13 vuotta. Käytännössä olen kuitenkin laskenut, että mikäli olisin tehnyt työtä palkansaajana, minulla olisi lomia pitämättä 3 vuoden ja 8 kuukauden verran. Hän on järjestänyt oivallisia mahdollisuuksia elinikäiselle oppimiselle ja edelläkävijänä löytänyt maailmalta parhaimmat osaajat Suomeen. Teen itse kaiken kirjanpidosta budjetointiin, yhtiökokouksiin ja korjausrakentamiseen. Esimerkkinä vastakkainasettelusta on muuan rivitaloyhtiö, jossa oli suunnitteilla vanhojen kylpyhuoneiden korjaukset. Joroff paitsi käy välillä Suomessa myös vastaanottaa koulutusryhmiä vierailuille. Suurempien Mikäli olisin tehnyt työtä palkansaajana, minulla olisi lomia pitämättä 3 vuoden ja 8 kuukauden verran. Isännöinnin hinta noussee Hokkasen mukaan isännöitsijän olisi tärkeää kyetä pitämään hoitamiensa yhtiöiden määrä kohtuullisena, vaikka hinnat eivät nykyisellään päätä huimaakaan. Silloin kärpäsistä ei kasvaisi härkäsiä, Blomster sanoo. Tuskin nykyinen kokouksissa kasvokkain istuminen jatkuu ikuisesti, eihän se ole jatkunut monellakaan alalla, Hokkanen sanoo
– Nuorilla erilaiset asumisongelmat jäävät usein piiloon, toteaa Jeremias Kortelainen lehdessä. MITÄ SUUREMPI PROJEKTI, SITÄ VÄHEMMÄN HUOLTA JA HALLITTAVAA. – Tämä on jo toinen merkittävän kokoinen investointi, jonka SATO on tehnyt huhtikuun aikana. Asunnot sijaitsevat pääosin pääkaupunkiseudulla ja Turun talousalueella ja niiden keskikoko on noin 56 neliömetriä. Asunnottomien nuorten määrä kaksinkertaistui H elsingin kaupungin julkaiseman Kvartti-lehden mukaan vailla vakinaista asuntoa olevien 15–24-vuotiaiden määrä on jopa kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asumisen epävarmuuden yleistyminen näkyy myös muissa asumistilastoissa. SATO osti yli tuhat asuntoa S ATO Oyj on ostanut Suomen Laatuasunnot Oy:ltä yhteensä 1 015 vuokra-asuntoa. Keskimääräistä muuttoikää vanhempia eli 21–29-vuotiaita nuoria asui lapsuudenkodissaan vuonna 2014 noin 2 000 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Esimerkiksi ARA:n määritelmä asunnottomuudesta on varsin tiukkarajainen, joten vailla vakinaista asuntoa olevien tai kaupungin vuokra-asuntoa hakeneiden asumisongelmaisten nuorten joukko on ARA:n tilastoimaa lukua monin verroin suurempi. Helsinkiläisnuorten muuttoajankohta ensimmäiseen omaan kotiin on viivästynyt 2010-luvulla, ja vastaavasti lapsuudenkodissaan asuvien nuorten määrä on noussut. Syitä tähän ovat nuorten matala kynnys majoittua tuttavien luona ja toisaalta korkea kynnys hakeutua asunnottomien palveluihin. Yhteensä olemme ostaneet lähes 2 400 asuntoa pääsääntöisesti kohdealueinamme olevista kasvukeskuksista. Kortelainen painottaa, että käsityksen muodostaminen nuorten asunnottomuustilanteesta riippuu tavasta, joilla ilmiö on eri tilastoissa rajattu. Ne sijaitsevat alueilla, joihin suurin vuokra-asuntokysyntä pitkällä tähtäimellä keskittyy ja vastaavat hyvin asiakkaittemme toiveita. Anna kun autamme: 020 759 8560 | www.hssr.fi HELSINGIN SEUDUN SUUNNITTELUJA RAKENNUTTAJAPALVELU HSSR OY. Samaan aikaan 25–29-vuotiailla nousu on ollut noin 70 prosenttia. Etsimme edelleen uusia sijoituskohteita niin valmiista asuntokannasta kuin uudistuotannosta, toteaa toimitusjohtaja Saku Sipola SATOsta: – Hankitut asunnot ovat pääosin 1990ja 2000-luvuilla rakennettuja hyväkuntoisia asuntoja. RAKENNUTTAJAPALVELUT | SUUNNITTELU | VALVONTA | KUNTOTUTKIMUKSET HSSR on taloyhtiön ja isännöitsijän luottokumppani kaikissa kiinteistöjen korjaushankkeissa, suurissa ja pienissä, ympäri Uuttamaata. KUN TEHDÄÄN SE YHDESSÄ. 21 Vailla vakinaista asuntoa olevia nuorten määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessä merkittävästi
Sistosen mukaan häkkikomeroihin taloyhtiö jätti katkaisimet. Lämpösarjassa osallistujat pureutuivat lämmityksen ja ilmanvaihdon aiheuttamaan kulutukseen. Lisäksi taloyhtiö uusi pihavalot. Tampereen Sähkölaitokselta saatuja kaukolämmön kulutustietoja verrattiin viime vuosien vastaavien ajankohtien kulutuksiin säätilakorjattuina arvoina. Energiansäästölamppuja päivitettiin LED-lamppuihin, valoisuusanturi uusittiin ja kiertovesipumppua säädettiin.. Kilpailussa otettiin huomioon kiinteistöihin tehdyt remontit. Kilpailun järjestivät Ekokumppanit Oy yhdessä Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden kanssa osana TARMO+ -hanketta. Asunto Oy Silmäkkeenkadulla 59 prosenttia pudotusta sähkönkulutuksessa saavutettiin järkeistämällä taloyhtiön vastuulle kuuluvaa sähkönkäyttöä. – Otimme huomioon myös taloyhtiön innon energia-asioihin. Sarjoihin osallistui 25 taloyhtiötä Tampereen seudulta. Näin saamme paremmin seurattua sähkön kulutusta. Voittajataloyhtiö oli tehnyt saneerausta, mutta yhtiössä on toisaalta myös innostusta saneerauksiin. – Meillä oli putkiremontti, jolloin taloyhtiö laitatutti lämmöntalteenottolaitteistot katolle. Taloyhtiössä säädettiin lisäksi lämpöpattereita, sanoo As Oy Pirttilä hallituksen puheenjohtaja Eila Sistonen. Sähköä alkoi kulua enemmän, mutta nyt asennutimme oman sähkömittarin lämmöntalteenotolle. – Naapuritalossa asukkaat valittivat, että valot ehtivät sammua ennen kuin asukas ehtii häkkiinsä. Innokkuus oli yksi peruste, emmekä tuijottaneet vain lukuja. Esimerkiksi rappukäytävän lämpötilan laskeminen tai vesiverkoston painetason laskeminen ovat toimenpiteitä, joita ei yleensä kukaan huomaa, mutta niillä voi vaikuttaa taloyhtiöiden asukkaiden kukkaroon, sanoo Ilari Rautanen Ekokumppaneista. Tampereella viime marraskuussa aloitetussa Energiatriathlonissa taloyhtiöt kilpailivat siitä, miten veden, sähkön ja lämmitysenergian käyttöä vähennetään asumismukavuudesta tinkimättä. – Ne palavat ainoastaan silloin kun käytävässä on liikettä. Otimme oppia tuosta kokeTampereen Energiatriathlonissa syntyi tuloksia melko pienelläkin vaivalla Innokkuus auttaa jo pitkälle, saneeraukset pidemmälle Asukkaiden innostus ja tieto ovat niitä asioita, jotka voivat vaikuttaa taloyhtiön energiankulujen pienentämiseen. Energiakulut putosivat 22 prosenttia Lämpösarjan voitti Tammelan Asunto Oy Pirttilä, joka pudotti lämpöenergiakuluja 22 prosentilla. Pihavalot vaihdettiin energiaa säästävämmiksi ja kaikkiin huoneistoihin teetettiin koko sähköremontti. Taloyhtiö asennutti myös käytäviin LED-valaistuksen liikkeentunnistuksella. 22 K ulutusta voi pienentää aika pienilläkin toimenpiteillä asumismukavuudesta tinkimättä. Niissä taloyhtiöissä, joissa on aktiivisuutta energia-asioihin, eivät remontit kasaannu
Paineenalennin oli jo olemassa ja hanojen virtaumat oli mitoitttu sopiviksi. Vedenkulutus laski valistuksella Vesisarjassa As Oy Tampereen Haiharanpääskyn vedenkäyttö väheni kymmenyksen asukkaiden kohtuullisella vedenkäytöllä. Osa asukkaista oli valitellut turhasta kuumuudesta, mutta kiinteistöhuoltokaan ei ollut oikein halukas koskemaan säätöihin, sanoo Luippunen Palkinnoksi voittajayhtiöt saavat Tampereen Vedeltä ja Tampereen Sähkölaitokselta 750 euron stipendit yhteisöllisyyttä ja mukavuutta lisääviin hankintoihin. Yleinen suositus oleskelutiloille on 21 astetta. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen ekokumppanuustoiminta käynnistettiin Pirkanmaalla vuonna 2003. As Oy Silmäkkeenkatu hallituksen puheenjohtaja Olli Liljan mukaan rivitaloyhtiön sähköstä suurin osa menee huoneistojen laskuun. Kulutuksen pienentämiseksi emme alentaneet vedenpainetta tai käyttäneet muitakaan mekaanisia keinoja. Muita säästötoimia ei yhtiössä ole tehty. Lämmityksestä ei voi juurikaan nipistää, koska yhtiössä on kaukolämpö. Ekokumppanit on Tampereen kaupungin voittoa tavoittelematon tytäryhtiö. Toinen merkittävää säästöä aiheuttanut toimi voisi olla kiertovesipumppujen säätö. Energia-asiat kiinnostavat aika moniakin taloyhtiöitä ja osa tekee energiatehokkuuta lisääviä remontteja, sanoo Rautanen. 23 muksesta. Tuntuva 59 prosenttia pudotus saavutettiin järkeistämällä taloyhtiön vastuulle kuuluvaa sähkönkäyttöä. – Ulkovalojen hehkulamput vaihdettiin ledeihin. Ekokumppanit Oy tuottaa Tampereen seudulla tiedotus-, neuvonta-, koulutusja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään vastuullista toimintaa ja elämäntapaa. Lämmityskulujen lasku onnistui huolimatta 22–23 asteen sisälämpötiloista, jotka on asetettu vanhempien asukkaiden toivomuksesta. Luippunen laskee energisäästöksi noin 6000 euroa. Noilla toimenpiteillä energialasku pieneni kolmisen tuhatta euroa. Ilmeisesti vinkit herättivät huomiota, koska niistä asukkaat ainakin keskustelivat, sanoo entinen hallituksen puheenjohtaja Jukka Luippunen. Ulkovalaistuksen osalta kyse oli 200–300 euron remonttikustannuksista, sanoo isännöitsijä Ilkka Kivinen. Taloyhtiö sijoittui toiseksi lämpösarjassa. Ulkovalaistus oli alkuperäinen eli 1960-luvulta. Ne on huollettu. Yhtiössä on kymmenen huoneistoa ja kolmisenkymmentä asukasta. – Asukaskyselyn perusteella osallistuneissa taloyhtiöissä tunnetaan melko hyvin arkisen energiansäästön perusteet. Vedenkulutuksesta on hyvä muistuttaa asukkaita muutaman vuoden välein. – Säädin patteriverkoston lämpökäyrää, joka oli aika korkealla. Vinkkejä ei kannata Luippusen mukaan jakaa liian usein. Pudotin käyrää 22 asteesta kuudella asteella. – Ne menettävät tehonsa. Taloyhtiösaunaa tai kylmäkellaria ei ole. Nyt on meillä lämmöt pidetty 22–23 asteessa, koska talossa asuu vanhempia ihmisiä paljon, sanoo Sistonen. Ekokumppanit kuuluu eurooppalaiseen energiatoimistojen verkostoon. Informoin asukkaita vedenkulutuksesta ilmoitustaululla. – Vedenkulutusta saimme alennettua asiakkaita valistamalla. Suihkutteluajat ovat kohtuullisia, hammasmukia käytetään, tuulettaminen hoidetaan nopealla ristivedolla ja sisälämpötilat ovat 18–22 asteen välillä, sanoo Rautanen. – Lämpöpattereita ei vaihdettu, mutta niitäkin on säädätetty tehokkaammaksi. Olemme kouluttaneet taloyhtiöihin energiaeksperttejä, jotka ovat usein taloyhtiöiden hallitusten jäseniä. – Taloyhtiössä on uusittu valoisuusanturi ja päivitetty energiansäästölamppuja LED-lamppuihin sitä mukaa kuin niitä on rikkoutunut. Hallituksen hyvät suhteet asukkaisiin helpottavat viestin läpimenoa. Suurin osa normaalista kulutuksesta kohdistuu osakkaiden omalle sähkölle, sanoo Lilja. Kesäksi otin käyttöön kesäsulun. Juhani Karvonen Innokkuus auttaa jo pitkälle, saneeraukset pidemmälle Lämpösarjan voitti Tammelan Asunto Oy Pirttilä, joka pudotti lämpöenergiakuluja 22 prosentilla. Yhtiön muita omistajia ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos Oy. Ledeistä syntyi säästöä Sähkösarjan vei rivitaloyhtiö Ruotulasta, Asunto Oy Silmäkkeenkatu. Turha aggressivuus informoinnissa voi herättää vastustusta. Kilpailuun osallistuneet taloyhtiöt olivat itse ilmoittautuneet kisaan isännöitsijöiden ja Kiinteistöliiton kautta. Energia kiinnostaa taloyhtiöissä Energiatriathlon järjestettiin toisen kerran. – Osa taloyhtiöistä tuli mukaan järjestämämme Energiaekspertti-koulutuksen kautta. Loput 3000 euroa oli lämpimän talven ansiota. Lämpösarjassa osallistujat pureutuivat lämmityksen ja ilmanvaihdon aiheuttamaan kulutukseen.. Energiansäästölamppuja päivitettiin LED-lamppuihin, valoisuusanturi uusittiin ja kiertovesipumppua säädettiin. Euromääräisesti ulkovalaistuksen uusiminen ei paljon säästänyt, mutta prosentuaalisesti säästö oli merkittävä
Espoossa vakaata rakentamista Espoossa rakennetaan paljon muun muassa länsimetron varrelle. Pauli Jokinen Scandicin keittiöissä siirryttiin biokaasuun Gasum on solminut sopimuksen biokaasun käytöstä Pohjoismaiden johtavan hotelliketjun Scandicin kanssa. Kiinteistöalalle EMBA-koulutusta Kiinteistö- ja rakennusala saa vihdoinkin toimialalle räätälöidyn EMBA -koulutusohjelman. Espoossa rakennetaan Länsimetron varrelle. Nyt on aivan selkeä hyppy Kehäradan myötä. Kivistön kaupunkikeskus kirjastoineen ja bussiterminaaleineen on Vantaan suurimpia rakennushankkeita. Kiinteistöja rakennusalan oma EMBA-koulutusohjelma mahdollistui, kun Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ja kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko yhdistivät osaamisensa ja sopivat yhteistyöstä. Yksittäisiä liiketiloja rakennetaan sinne tänne, mutta esimerkiksi suuria kauppakeskuksia ei ole valmistumassa, Henriksson kertoo. Kaasuliettä ei tarvitse pitää koko ajan päällä, jolloin keittiön lämpötila laskee. Menneinä vuosina Vantaalla valmistui noin 1600 uutta asuntoa vuosittain, mutta Kehäradan myötävaikutuksesta uusia asuntoja syntyy tänä vuonna noin 2700. Koulutusohjelman tavoitteena on kehittää ja ylläpitää korkean tason strategista johtamisosaamista.. Sen rakentaminen lähtee etenemään, kun kaavavalitus on käsitelty. Espoossa ei ole rakenteilla suuria kauppakeskuksia tai kaupunginosia. Kiinteistö- ja rakennusalan Executive Master of Business Administration -ohjelma (KiRa EMBA) on 80 opintopisteen kokonaisuus. Se on sisällökäs yhdistelmä toimialan ja akateemisen tutkimuksen huippuosaamista Suomessa. Arviolta tänä vuonna valmistuu noin 2500 asuntoa. Myös Leinelän uudelle asuinalueelle valmistuu paljon asuntoja. Jo viime vuonna Vantaalla päästiin lähelle 3000 asuntoa. – Voi olla, että pikkuisen jää tänä vuonna alle 2500:n. Aika hajallaan rakentaminen on ympäri kaupunkia. Pääasiassa rakennetaan kuitenkin Kehä III:n eteläpuolella. Länsimetron varrella on käynnissä lukuisia rakennushankkeita muun muassa Matinkylässä ja Niittykummussa. Rajoja rikkovana toteutuksena se tarjoaa uusia näköaloja niin itse rakentamiseen kuin kiinteistö- ja kaupunkikehitykseen. Uutta rakentamista tapahtuu Vantaalla etenkin Kehäradan varrella sijaitsevilla alueilla kuten Aviapoliksessa ja Kivistössä. Scandicin kolmen Helsingin hotellin sekä Hilton Strandin keittiöissä ruoka valmistuu tästä eteenpäin biokaasulla. Mutta voi olla, etteivät ne valmistu vielä kuluvan vuoden aikana. Suurpeltoon valmistuu kerrostaloja, Kurttilaan puolestaan pientaloja. Espoossa on kuluvan vuosikymmenen aikana valmistunut noin 2000-2500 asuntoa vuosittain. Riippuu hieman siitä, Uudet liikenneväylät kiihdyttävät rakentamista Vantaalla rakentamisen vauhti kiihtyi Kehäradan myötä. Tässä maassa ovat juhannus ja joulu ne suuret asuntojen valmistumispäivät, ja jouluksi valmistuvat talot saattavat lipsahtaa seuraavan vuoden puolelle, Henriksson sanoo. Lisäksi se kuumentaa grillivastukset puolet kuumemmaksi kuin sähkö, jolloin saamme grillattuun ruokaan aivan eri maun ja fiiliksen, sanoo Scandicin Suomen Area Chef Jari Ervasti. – Kivistön kaupunkikeskus on suurin. Biokaasuun siirtymällä hotellien hiilidioksidipäästöt vähenevät 34 tonnia vuodessa, joka vastaa noin 15 henkilöauton vuosikulutusta. Gasumin biokaasua käytetään hotelliravintoloiden ruuan valmistamisessa ja takkojen lämmittämisessä noin 175 MWh vuodessa. Lähivuosina tehdään todella kiivasta rakentamista, voidaan mennä jopa yli 3000 asunnonkin, sanoo asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson Vantaan kaupungilta. Espoossa valmistuvasta asuntokannasta noin 20 prosenttia on vuokra-asuntoja. Leppävaarassa rakentaminen on vasta alkamassa, sanoo Espoon kaupungin asuntoyksikön suunnittelija Aki Välimäki. – Kymmenen vuoden keskiarvot Vantaalla ovat olleet noin 1600 asuntoa vuodessa. – Eniten asuntoja valmistuu Kivistöön, Myyrmäkeen ja Tikkurilaan. Suuria liikekiinteistöhankkeita Vantaalla ei ole käynnistymässä. Nyrkkisääntö Vantaalla on, että noin puolet uusista asunnoista on omistusasuntoja ja puolet vuokra-asuntoja. valmistuvatko asunnot tämän vuoden puolella. – Liesikäytössä kaasu tarjoaa perinteiseen sähkölieteen verrattuna monia etuja. 24 K ehäradan valmistuminen on tuonut uutta virtaa Vantaan asuntorakentamiseen. Muita todella suuria toimitilahankkeita ei ole käynnissä, niiden rakentaminen on ollut hieman hiljaisempaa viime vuosina. – Tänä vuonna mennään samoilla tasoilla kuin viime vuonna. Havainnekuva (NCC/Skanska). Vanhoille asuinalueille, kuten Martinlaaksoon ja Korsoon tehdään täydennysrakentamista
Tällä ”Suruttomien mäellä” nukkui joskus puliukkoja kivikasoissa. Vapaamuurarien kokkina toiminut mies sai vielä soitettua Björkmanin apuun, mutta mitään ei ollut tehtävissä vaan aikaisemman tapaturman rasittama mies kuoli lattialle hänen käsiinsä.. Avikaisen intiimiin kotileipomoon. Vuokralaiset ovat olleet pääasiassa hyviä, mutta huonompiakin on sattunut kohdalle. Takaisin Kallioon oli Björkmanista mukava tulla, koska suomenkielisinä heitä morkattiin ruotsinkielisessä Bembölessä. – Minut tuotiin Neitsytpolulta Kätilöopistolta, missä nykyisin on Venäjän suurlähetystö, vanhempieni asuntoon. Sen jälkeen olen asunut ikäni Kalliossa eli ”Pärtsissä”, Björkman kertoo. Sodan aikana perhe asui jonkun aikaa evakossa Espoon Bembölessä. Elämä maistuu Kallion asumisessa Helsingin Kallion rouheassa kaupunginosassa erilaiset ihmiset asuvat sovussa keskenään. Taustalla Kallion kivitaloja Hämeentielle päin. Pitkäaikaiset ”pärtsiläiset” Risto Björkman ja Aulikki Järvikivi kertovat omista asumiskokemuksistaan ja taloyhtiöidensä asioista. Lapsuuden ajan vanhempiensa yksiön Björkman omistaa yhä ja pitää sitä vuokralla. Vuonna 1938 syntynyt Björkman on asunut koko ikänsä samassa talossa Pengerkatu 17:ssa As Oy Sakarissa, ensin synnyinkodissa ja nyt omassa kaksiossaan. Paikka on selvästi suosittu – ovi aukeaa vähän väliä asiakkaiden tullessa ostamaan konditoriatuotteita. Pitkäaikainen vuokralainen kuoli hiljattain. 26 S iirrymme Risto Björkmanin kanssa tekemään haastattelua Franzeninkujalla sijaitsevaan Leipomoliike K.E. Alue on rauhoittunut ja entinen sepelimyllyn jalusta saa nykyisin levätä rauhassa
Nyt talossa asuu sekä vanhempaa että nuorempaa väkeä. Nuoria asukkaita on tosin tullut lisää.. Alkuaikoina talossa asui paljon nuoria pariskuntia ja lapsia. Talossa asui kaksi olympialaisissakin pelannutta maajoukkuekoripalloilijaa – Eero ”Ekku” Salonen ja Kalevi ”Syltty” Sylander. Kyllä minä tiedän, olen poliisi, saatolle päässyt mies totesi. Hissi tehtiin jo 60-luvulla kolmanteenkin rappuun. Nyt lapsia on talossa vain kaksi. Sisäpihan seinässä oli Björkmanin lapsuudessa kori, johon pelattiin koripalloa. Risto Björkman synnyinja kotitalonsa sisäänkäynnillä, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen porttikäytävästä. Tuolloin myös tilassa toiminut paperikauppa yhdistettiin toiseen asuntoon läpitalon huoneistoksi. Monipuolinen Björkman on yhä talon suojeluvastaava. Nyt lapsia on talossa vain kaksi. Myös Veikko Helin toimi isännöitsijänä pitkään ja ansiokkaasti. Välillä on kuitenkin harmittanut asioiden selittäminen asukkaille, kun yhtiökokouksiinkin on tullut vain kourallinen. Alkuaikoina talossa asui paljon nuoria pariskuntia ja lapsia. Talonmiehiä on ollut useita ja nykyinen Kiinteistönhuolto Toivonen Oy pitkään. Poika jatkoi isän ”perintöä” hallituksessa yhteensä 27 vuotta. Vaikuttaminen on ollut antoisaa. Hurjempia ”harrastuksia” olivat katutappelut eri korttelien välillä. Tosin nuoriso on ruvennut tervehtimään. Vuosi sitten uusimme putket ja teimme suihkuhuoneet kaikkiin asuntoihin, koska joissakin oli vain wc. Remontit on tehty ajallaan. Hiljattain kuollut kiinteistöneuvos Ensio Mäkelä toimi isännöitsijänä parikymmentä vuotta. 27 Ennen asukkaat tunsivat toisensa Vuonna 1928 valmistunut talo oli korttelin ensimmäinen kivitalo. Työuransa ”roposnikkarina” SOK:n korjaus pajalla tehnyt Björkman joutui tekemään kaikenlaista sähkötöistä peltikorjauksiin. Hän kiersi öisin parin asukkaan kanssa rappukäytävät. Välillä ei isännöitsijää tahtonut löytyä, jolloin talonmies toimi myös isännöitsijänä. Järjestysmiehenä toiminut Björkmanin isä piti ”jöötä” myös omassa talossa. – Isä sanoi, että lähtekääpäs ulos siitä, ei rapussa saa olla. Ennen naapurit kävivät kylässä toisillaan, ja naiset pitivät ompeluseuroja. – Yhteen aikaan talossa asui samaan aikaan poliisi, palomies ja lääkäri, Björkman naurahtaa. Isän perintö velvoittaa vastuunkantoon Risto Björkmanin isä oli taloyhtiön hallituksessa kuolemaansa saakka. Sisäänkäynnin vieressä oli aikoinaan paperikauppa, jonka ikkuna antoi kadulle. Talossa on asunut myös tunnettuja näyttelijöitä, kuten Ansa Ikonen ja Jorma Hellström, ja nytkin asuu Kai Vaine. Nuoria asukkaita on tosin tullut lisää. Björkman muistaa, että kivisodissa nuoremmat pojat toimivat kivenkantajina vanhemmille pojille, jotka toimivat kivenheittäjinä. Kerran rapussa oli mies ja nainen. Nykyisin naapuria tuskin tervehditään, Björkman kuvaa muutosta. Talon ”paraatiovi” siirrettiin porttikäytävästä Pengerkadun puolelle. – Olemme yrittäneet aina pitää hyvin taloa
Yhdelle asukkaalle Järvikivi käy kaupassa. Lasijätteeseen saa laittaa vain lasipulloja ja -purkkeja. – Kallio on nyt kuin Rööperi 70-luvulla. Kun muutin tänne, niin vaikuttivatko kaksi koiraani vai minä itse, kun nuoretkin miehet tervehtivät ja hymyilivät. Silloin siellä alkoi muuttua ilmapiiri juppimaiseksi. Talossa on asunut myös julkkiksia kuten Tuomari Nurmio. Kaupat ovat lähellä ja liikenneyhteydet hyvät, Järvikivi kiittelee. Yhteissauna löytyy sekin. Sitä ennen hän asui Punavuoressa runsaat 30 vuotta. Yläkerran ”hevari” on ostanut häneltä levyjä. Franzenin vastaanottokeskuksesta ei ole ollut Järvikiven mielestä haittaa. 28 Kallio kuin Rööperi 70-luvulla Aulikki Järvikivi on asunut As Oy Hämeentie 36:ssa vuodesta 2007. Hämeentien ja Sakarinkadun kulmatalossa oli Hämeentien puolella ravintola Kanjoni. Vastapäisessä talossa asuivat poikasina Raittisen ”keppostelevat” rokkiveljekset Eero ja Jussi. Nuoret kutsuvat koiramummoksi, puhelias ja napakkaluonteinen Järvikivi naurahtaa. Joskus lapsia on ollut talossa jopa 30. Biologi huolehtii talon asioista Vuonna 1939 valmistuneessa talossa on tehty ensimmäinen putkiremontti 80-luvulla, toinen on tulossa noin viiden vuoden kuluttua. Kokemustensa perusteella hän korostaa hankesuunnittelijan ja valvojan merkitystä korjauksissa. Iso apu on se, että taloa on hellitty hyvällä isännöitsijällä kuten Marita Helin ja huoltoyhtiöllä eli Kiinteistöhuolto Toivonen Oy:llä. – Hallituskeskustelussa ei ollut riitoja eikä erimielisyyksiä, kun isännöitsijätoimisto oli valmistellut asiat hyvin, Järvikivi korostaa. Järvikiven talossa asuu eri ikäisiä ihmisiä, mutta vain kaksi lasta. – Lajitteluohjeet pitäisi laittaa jätekatokseen, sanoo biologina työuransa muun muassa lääke-esittelijänä ja eläinmuseossa tehnyt Aulikki Järvikivi. – Nyt keräily alkaa jo riittää, hän naurahtaa. Isoja kaljaporukoita saattaa istua Pengerpuistossa, mutta aamulla ei roskia näy. Isoja kaljaporukoita saattaa istua Pengerpuistossa, mutta aamulla ei roskia näy.. Ehtona vuokraasuntojen rakentamiselle oli talopesulan rakentaminen taloon. Tämä on tosi positiivinen asuinpaikka. Talon sisäpihalle on laadinnassa pihasuunnitelma. Kun toinen kinttuni oli halvaantunut ja kompastuin, heti nuori mies tuli auttamaan. Ravintolan tilalle kiinteistösijoittaja rakennutti yhdeksän vuokra-asuntoa. Mä olen tämmöinen, että komentelen, mutta huolehdin kanssa. – Kaikki tervehtivät ja pitävät ovea auki. Aulikki Järvikivi kotonaan nukkejen, nukkekotien, nallejen, mallien, patsaiden, kirjojen ja eläimien ympäröimänä. Nuoria maahanmuuttajia istuu puistossa, mutta hekin ovat ystävällisiä. Myös jätekatoksessa on selkeyttämisen paikka, kun energiajakeen keräys loppuu ja se yhdistyy sekajätteeseen. Hevari antoi myös Viron presidentti Henrik Ilveksen kuvan nimikirjoituksella, jonka hän sai, kun Ilves oli taannoin discjockeynä Kalliossa. Jouni Suolanen Kotini on linnani. Järvikivi pääsi seuraamaan korjauksia ja niiden suunnittelua hallituksen varajäsenenä. Nyt ”vinksin vonksin” olevat polkupyörät valtaavat ison osan pihasta. Katto on korjattu, hissejä, julkisivua ja ikkunoita kunnostettu sekä rinnetaloon tehty kosteuseristyksiä
toukokuuta, kun kahden aikaan iltapäivällä uusiutuvilla energiamuodoilla, eli käytännössä tuulija aurinkoenergialla, tuotettiin 45,5 gigawattia 45,8 gigawatin kysynnästä. Kohteiden hankekohtaiset sopimukset allekirjoitetaan ennen kunkin kohteen aloittamista. Saksassa onnistuttiin yhtenä toukokuun sunnuntaina tuottamaan kaikki tarvittava sähkö uusiutuvalla energialla. Kaikki kohteet on tavoitteena käynnistää vuoden 2016 aikana ja hankkeet valmistuvat vuoden 2017 loppuun mennessä. Matalimmillaan megawattitunti maksoi Saksassa 50 euroa. Hankkeet toteutetaan YIT:n hallinnoimille tai omistamille tonteille. Viime vuonna Tanskan tuulivoimalat tuottivat 140 prosenttia kysynnästä. Y IT ja OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto ovat allekirjoittaneet esisopimukset neljän vapaarahoitteisen kerrostalohankkeen rakentamisesta vuokrakäyttöön. – Tämänkaltaiset tapahtumat osoittavat, että jossain vaiheessa meidän täytyy ryhtyä rajoittamaan sähköntuotantoa, koska markkinoilla on ylituotantoa. Toukokuun joinakin päivinä sähkön hinta putosi Saksassa myös useina 15 minuutin jaksoina miinukselle. Kohteiden rakentaminen ei sido YIT:n pääomaa. Sopimusten kokonaisarvo on yli 25 miljoonaa euroa ja kohteisiin rakennetaan yhteensä lähes 180 vuokra-asuntoa. HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI. Asiasta kertoo tutkimuslaitos Agora Energiewende. Pidemmän päälle täytyy luoda teknologioita, jotka pystyvät hallitsemaan tätä ylituotantoa. 29 YIT rakentaa asuntoja OP-Vuokratuotolle Saksan uusiutuva energia huippulukuihin S aksassa koettiin jännittäviä aikoja sunnuntaina 15. Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Esimerkkejä tällaisista tekniikoista ovat energiavarastot tai uudet sähkölinjat maiden välillä, kertoo Monne Depraetere Bloomberg New Energy Financesta. Muissa maissa on päässty vielä hätkähdyttävämpiin lukuihin. 97% taloyhtiöasiakkaista suosittelee ! 15 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku Soita 03 3398 6722 Paikalliset pojat ! Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on
– Käytännössä tätä strategiaa en tiedä vielä noudatettavan, mutta viitteitä sellaisesta on. Suuressa osassa taloyhtiöistä ei hallituksessa ole sellaista asiantuntemusta, etteikö kuntoarviota olisi tarpeen teettää ulkopuolisella taholla. H ämeen Realia Isännöinnin aluepäällikkö Jarkko Ollikaisen mukaan isännöitsijät ovat selvinneet velvoitteesta hyvin ja kunnossapitotarveselvitys on aito työkalu tulevaisuuden korjaustarpeiden määrittelemisessä. – Meidän mallimme on se, että isännöitsijä valmistelee selvityksen esimerkisi kiinteistötekniikan asiantuntijan lausunnon pohjalta, minkä jälkeen hallitus keskustelee ja hyväksyy selvityksen yhtiökokouksessa osakkaille esitettäväksi. Ymmärrän hyvin, jos alle kymmenen vuotta vanhassa kiinteistössä ei hallitus näe suuria saneerrauksia selvitykseen sisällytettävän. Jos hallitus epäilee rakenteissa joitakin vaurioita tai kiinteistö on tulossa peruskorjausikään, kannattaa selvityksen pohjaksi teetättää esimerkiksi kuntoarvio tai –tutkimus. Selvitysten laadinnan myötä isännöitsijän ja hallituksen työmäärä on lisääntynyt, mutta toisaalta ennakoivalla kiinteistönpidolla pystytään vähentämään yllättäviä ja monesti työllistäviä korjauksia. Ulkopuolisten insinööritoimistojen tekemiä kuntoarvioita tai -tutkimuksia teetetään tarpeen mukaan Kuvajan hallinnoimissa kohteissa. Joidenkin tutkimusten mukaan osakas maksaa asuntonsa kahteen kertaan remonttien muodossa, mutta korjausvelan paisumisesta voi olla tätäkin suuremmat seuraukset. Selvitys riippuu elinkaaresta – Kunnossapitotarveselvityksen ideana on että selvityksen pohjana voisi olla esimerkiksi ulkopuolisen insinööritoimiston tekemä kuntoarvio tai -tutkimus kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. 30 Luova johtaja Seppo Kuvajan mukaan ulkopuolisten arvioita kiinteistön kunnosta ei välttämättä tarvita kuin erikoistapauksissa tai tietyille rakennuksen osille, jos isännöitsijä on kokenut ja taloyhtiö on hänelle tuttu. – Yleensä iso urakka on tiedossa jo viimeistään kolme vuotta ennen urakan alkamista, jolloin muun muassa suunnittelutyölle ja urakan valmistelutyölle voidaan varata aikaa ja muita resursseja. – Kun isännöitsijä on kokenut ja taloyhtiö on hänelle tuttu, ei ulkopuolisten arvioita välttämättä tarvita kuin erikoistapauksissa tai tietyille rakennuksen osille. Selvitys riippuu myös kiinteistön elinkaaresta. Suosittelemme kuitenkin insinööritoimiston tekemää kuntoarviota tai -tutkimusta, koska insinööritoimistot laittavat aina jonkin hintalapun toimenpiteille. Jos talosta on esimerkiksi huoltokirja käytettävissä, on siitä aika helppo nähdä, milloin millekin rakenteelle tarvitaan mahdollisia huoltotai korjaustoimenpiteitä, summaa Seppo Kuvaja. – Selvitykset toteutuvat aika hyvin, mutta toteutuminen riippuu myös maksuvalmiudesta. Ennen lain voimaantuloa taloyhtöillä oli hyvin vähän mitään tulevaisuuteen tähtääviä kunnossapitosuunnitelmia. On taloyhtiöitä, joissa korjausvelka on paisunut niin mittavaksi, että osakkaiden pakko miettiä radikaalejakin vaihtoehtoja. Elävän elämän käänteet voivat ajaa selvityksen edelle. Nenosen mukaan selvityksen laajuus vaihtelee paljon taloyhtöittäin. Viidessä vuodessa hinnat voivat toki muuttua, mutta jotain suuntaa arvioista jo saa. Tietysti aktiivisella isännöitsijällä on iso rooli, sanoo helsinkiläinen isännöitsijä Tuomo Nenonen Isännöitsijäkonttori Oy:stä. Perusteellisesti tehdyssä selvityksessä on mukana mahdollisesti joitakin kustannusarvioita sekä yksityiskohtia. Isännöitsijät suosittelevat selvityksen pohjaksi kuntoarviota tai -tutkimusta Kunnossapitotarveselvitys säästää suurilta yllätyksiltä Lain velvoittama kunnossapitotarveselvitys on osoittautunut kymmenessä vuodessa hyväksi isännöitsijän ja hallituksen työkaluksi. Toisaalta ainakin pääkaupunkiseudulla on suunnittelijoista pulaa, minä takia saneeraus voi myös viivästyä. Laki ei määrittele missä laajuudessa selvitys on tehtävä. Kokenut isännöitsijä näkee paljon – Meillä selvitys tehdään kaikille taloyhtiöille samalla kaavalla. –Perusteellisesti tehdyn selvityksen myötä korjaukset ajoitetaan oikein ja yllätykset vähenevät. Kunnossapitotarveselvitys on hallituksen näkemys seuraavan viiden vuoden tarpeista. Kun selvitys on hyvin tehty, ei suuria yllätyksiä pitäisi kiinteistönpidossa tulla lähivuosien aikana, sanoo Ollikainen. Joissakin taloyhtiöissä osakkaiden oma asiantuntemus riittää huoltotyyppisten remonttien läpiviemiseen. Selvitys pohjautuu aina asiantuntijan lausuntoon. Selvityshän on hallituksen näkemys, eikä sitä mikään viranomainen valvo, joten vastuu sen toteutumisesta on hallituksella. – Näin toimittiinkin useissa taloyhtiöissä vuosikymmenen alussa, jolloin uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan ja velvoitti hallitukset miettimään tulevien vuosien korjaustarpeita. Korjaustarveselvitys vastaa todellisuutta, kun isännöitsijä ja hallitus sen yhdessä laativat kiinteistön kunnon ja historian hyvin tuntien. Nenosen mukaan yksi strateginen valinta voi olla, että kiinteistön annetaan kulua loppuun, minkä jälkeen ryhdytään pohtimaan kenties laajennuksen tai uudistuotannon rakentamista. – Tulee muistaa että se on hallituksen näkemys seuraavien viiden vuoden kunnossapitoja korjaustarpeista. Mikäli talon historia on hyvin hallussa, voidaan rakenteiden elinkaaret melko kattavasti päätellä aiempien kokemusten perusteella. Käytämme kahta pohjaa, toista uusille ja toista vanhoille taloyhtiöille. Uusissa taloyhtiöissä selvitys perustuu pääosin huoltokirjaan ja saattaa ulottua jopa 10-30 vuoden päähän, mikä vastaa rakenteiden elinkaarta, sanoo luova johtaja Seppo Kuvaja hämeenlinnalaisesta Isännöinti Kuvaja Oy:stä. – Asunto-osakeyhtiön hallituksen vuosittain yhtiökokoukselle esittämä kunnossapitotarveselvitys tulisi tehdä perusteellisemmin kuin mitä lain kirjain vaatii jotta se aidosti palvelisi yhtiön osakkeenomistajia, sanoo Ollikainen. Vähintään viideksi vuodeksi laadittavan selvityksen pohjana voi olla esimerkiksi peruskuntoarvio tai kuntotutkimus. – Osa yhtiöistä kirjaa kaiken huoltotyyppisistä remonteista alkaen, osa kirjaa vain suuret hankkeet. Samalla pyrimme tekemään siitä aina helppolukuisen, jotta osakkaat osaavat sitä tulkita. Juhani Karvonen
Korkomarginaalin määrä riippuu saneerauksen laajuudesta ja taloyhtiön koosta, mutta yleisimmillään se on 0,7–0,9 prosenttia. Kerrostalojen rakennusvolyymin huippu osui vuosille 1970–1979, jotka ovat nyt tulossa peruskorjausikään. Yhtiölainan muutosta henkilökohtaiseksi kannattaa harkita Taloyhtiöiden edullista ottaa lainaa saneerauksiin lainoja, sanoo asiakkuusjohtaja Vesa Väätänen OP Helsingistä. Toinen puoli jakaantuu Espoon ja Vantaan kesken. Ammatti-isännöitsijät ovat ymmärtäneet asian ja osaavat hakea sekä kilpailuttaa Asunto-osakeyhtiöt kyselevät remonttilainoja vilkkaasti. Pääkaupunkiseudulla on noin 12 000 asunto-osakeyhtiötä, joista puolet on Helsingin alueella. Viime vuoden loppuun mennessä pääkaupunkiseudun puolenkymmentä rahoittajaa sai arviolta 500–600 miljoonan euron edestä tarjouspyyntöjä. Kaikki euribor korot ovat olleet negatiivisia tämän vuoden helmikuusta lähtien. – Marginaalit ovat nyt poikkeuksellisen edullisia ja saneerauksille on nyt taloyhtiöissä otollinen hetki. 31 O Pn taloyhtiöille myöntämät uudet saneerauslainat sidotaan 12 kuukauden euriboriin. – Odotamme että asuntoyhtiöiden saneeraukseen käytettävien rahoitustarjouspyyntöjen määrä kasvaa edelleen. Myös asunto-osakeyhtiölain mukainen seuraavien viiden vuoden aikana suunniteltujen korjausten esitteleminen asuntoyhtiön tasekirjassa on tuonut lisää suunnitelmallisuutta taloyhtiöiden saneerauksiin. Väätäsen
Tällöin kertamaksullinen asuntolaina on hyvä vaihto korjausten rahoittamiseen ja lainan hoitorasituksen sopeuttamiseen omiin tuloihin. Joskus taloyhtiöt myyvät esimerkiksi kiinteistössä olevan liikehuoneiston tai tai muun taloyhtiön hallinnassa olevan huoneiston. Taloyhtiöillä ei yleensä ole suuria vararahastoja. – Asukkaiden etujen mukaista on tehdä tarvittavat korjaukset suunnitelmallisesti ja siten että hoitovastikkeen lisäksi rahoitusvastike pysyy myös mahdollisimman tasaisena, sanoo asiakkuusjohtaja Vesa Väätänen.. Muuttotappiopaikkakunnilla tilanne voi olla erilainen. – Yleisin tapa omarahoitusosuuden muodostamiseksi on kerätä korjausvastiketta, mutta siinäkin on rajansa. – On myös muistettava että yli 25 vuoden laina-ajoissa korkojen määrä suhteessa lyhennyksiin alkaa kasvaa voimakkaasti eli laina-ajan pidennyksen vaikutus rahoitusvastikkeen pienentämiseen on vähäinen. Suuria remontteja ei pidä ajoittaa tehtäväksi päällekkäin. – Ylipitkiä laina-aikoja ei voi suositella. Helsingin asiakkuusjohtaja Vesa Väätäsen mukaan marginaalit ovat nyt poikkeuksellisen edullisia ja saneerauksille on nyt taloyhtiöissä otollinen hetki. Toisaalta joskus hyvää vuokralaista ei kannata irtisanoa, vaan taloyhtiölle on edullisempaa, varsinkin näin matalien korkojen aikaan, rahoittaa saneeraus lainalla ja hyödyntää vuokratiloista saatava hyvä vuokratuotto. Pääkaupunkiseudulla tällainen tilanne voisi tulla vastaan pienissä taloyhtiöissä, joissa korjausvelka on kasvanut kovin suureksi. Yhtiölainan muuttamista henkilökohtaiseksi lainaksi kannattaa aina harkita. – Jos asuntoyhtiön osakkaista tuntuu, että tarvittaisiin yli 25 vuoden laina-aikaa voi osakkaan omana rahoituskeinona miettiä kertamaksullista asuntolainaa. Yhtiölainan muuttaminen henkilökohtaiseksi lainaksi voi olla edullista etenkin ikääntyneillä asukkailla, joilla eläke saattaa olla pienehkö ja varallisuus on kertynyt asunnon seiniin. Käytännössä 25 vuotta on maksimilaina-aika taloyhtiölle. Pankki huomioi jaksottaisuuden Pankki ottaa huomioon taloyhtiöissä eri remonttien jaksottaisuuden. Taloyhtiölainan laina-aika määräytyy korjattavan kohteen elinkaaren mukaan. Osakas saa asuntolainan korkovähennyksen hyödykseen ja rahoitukseen on mahdollista rakentaa Lappeenrantalaisen isännöitsijä Ari Perälän mukaan taloyhtiöt ovat viime vuosina eriarvoistuneet. 32 mukaan nykyisin on hyvin harvinaista varsinkin pääkaupunkiseudulla, ettei lainaa voitaisi myöntää tai joutuisimme lainaehtoja tiukentamaan. – Asukkaiden etujen mukaista on tehdä tarvittavat korjaukset suunnitelmallisesti ja siten että hoitovastikkeen lisäksi rahoitusvastike pysyy myös mahdollisimman tasaisena. Pienissä remonteissa, esimerkiksi pihasaneerauksessa tai parvekeovien uusimisessa takaisinmaksuaika on yleensä 5–7 vuotta, julkisivuremontissa 10–15 vuotta ja linjasaneerauksessa 20–25 vuotta. Asuntoyhtiön hallituksen on tärkeä huolehtia että taloyhtiö pysyy koko ajan myös rahoittajien silmissä rahoituskelpoisena siten, että rahoitusvastikkeet eivät keräänny päällekkäin. Useimmin näin tehdään lähinnä linjasaneerauksen yhteydessä
– Hätätilanteissa taloyhtiö voi käyttää tililimiittiä. OP-ryhmän henkilöasiakkaat pääsevät nauttimaa tämän lisäksi ryhmän OP-bonusedusta. – Perinteisesti ajateltiin, myös pankeissa, että taloyhtiöt ovat vakavaraisia. Sama käytäntö pätisi myös rahoitusmeklareille. 33 muita turvaverkkoja. 0400 311 780, aatos.karkkainen@termotohtori.?. Pankilta rahoituksen hakemiseen auttaa esimerkiksi Kiinteistövälittäjän arvio kiinteistöstä ja realistinen saneeraussuunitelma rahoituslaskelmineen auttavat rahoituksen hakemisessa pankilta. Myös korkotason voi suojata joko kiinteällä korolla tai korkokatolla. Taloyhtiön tehtävänähän on tuottaa hyvää asumista ja yhtiön arvon parantamista. Yhtiölle on tärkeää laatia selvä strategia pidemmäksi ajaksi kuin vain viideksi vuodeksi. Taloyhtiöt ovat eriarvoistuneet Lappeenrantalaisen isännöitsijä Ari Perälän mukaan taloyhtiöt ovat viime vuosina eriarvoistuneet. – Kyse on kiinteistön ja ennen kaikkea yhtiön arvosta. – Hyvien vakuutussopimusten teko ja laskenta edellyttää nykyisin paljon tietoja ja alan tuntemusta. Perälä on havainnut vakuutusmeklarien edut kun kiinteistön vakuutusten päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. Rahoitusmeklareille olisi tarvetta esimerkiksi lainojen tai rahoituksen järjestämisessä. Olemme huomanneetkin että kiinnostus osakkaiden rahoitusvaihtoehtoihin ja etenkin kertamaksullista lainaa kohtaan on kasvanut viime aikoina. Osassa taloyhtiöistä on tehty saneerauksia, osa pyrkii kehittymään, mutta osa on jäänyt ikään kun paikalleen polkemaan. – Kilpailutuksessa on kyse myös siitä, miten asioiden hoitaminen sujuu. Juhani Karvonen – Kyse on kiinteistön ja ennen kaikkea yhtiön arvosta. TkT Aatos Kärkkäinen, Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO, puh. Taloyhtiöt ovat nyt yksilöitä ja huono yhtiön hoito näkyy kuten sen pitääkin. Perälän kokemusten mukaan remonttien rahoituksen kilpailuttaminen ei tuo kovin suuria yllätyksiä, koska korot eivät pankkien kesken juurikaan heittele. Rahoitusmeklari voisi tuoda asiantuntemusta Taloyhtiöllä tulisi olla 3–4 kuukauden varat yllätysten esimerkiksi vesivahinkojen varalta. Jos kiinteistö on huonossa kunnossa, vakuutuksia tai miljoonalainaa saneerauksiin on vaikeaa saada. Limiitti on vain hätätilanteisiin, niiden varaan ei voi taloyhtiö talouttaan perustaa. Vakuutusmeklari tekee asiantuntijana laskelmat ja ehdottaa niitä taloyhtiölle. Yhtiölle on tärkeää laatia selvä strategia pidemmäksi ajaksi kuin vain viideksi vuodeksi, sanoo Ari Perälä. Jos esimerkiksi pankissa pu helimeen vastaa ihan oikea henkilö, asiat monesti selviävät nopeasti
Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy muistuttaa, että aurinkoenergian käyttöön taloyhtiöiden sähköntuotannossa liittyy teknisten kysymysten lisäksi monia taloudellisia, hallinnollisia ja juridisia näkökulmia. Aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika on järjestelmien viime vuosina ottamista kehitysaskeleista huolimatta pitkä, kun ottaa huomioon kerrostaloasukkaan asumisajan kiinteistössä. Sähköä ostavat yhtiöt hinnoittelevat sähkön pääsääntöisesti tunneittain vaihtuvan spot-hinnan mukaan. Tuotettu sähkö käytetään kiinteistösähkön kulutuksen kattamisessa ja mahdollinen ylijäämäsähkö myydään tehdyn sopimuksen mukaisesti valtakunnan verkkoon. Uudistuksen tavanomainen taso määräytyy muun muassa lähiympäristön ja valtakunnallisen asumistason, tekniikan kehittymisen ja myös uudistuksen kustannusten perusteella. Energiahinnan lisäksi taloyhtiö välttyy tällöin myös sähkön siirtomaksuilta ja veroilta. Taloyhtiön on selvitettävä kiinteistösähkön tuntitason kulutus, jotta voidaan arvioida missä määrin sähkön tuotanto ja kulutus kiinteistössä kohtaavat. Kun taloyhtiö myy sähköä verkkoon, ei saatu hinta sisällä siirtomaksun tai verojen osuutta. Aurinkolämpö Aurinkolämpö kerätään aurinkokeräimillä. Vinkkejä taloyhtiölle Aurinkosähköön liittyy joitakin sudenkuoppia. Tuotettu tasavirtasähkö muutetaan vaihtovirraksi ja se voidaan käyttää kiinteistössä tai myydä sähkön myyjälle. Tuotetun sähkön varastointi ei vaadittavien akkujärjestelmien korkean hinnan takia ole kannattavaa. Kiinteistöliiton selvityksessä vastaajat pitivät tätä tapaa mielekkäimpänä vaihtoehtona hankkia aurinkosähköjärjestelmä taloyhtiölle. T aloyhtiöt voivat hyödyntää aurinkoenergiaa aurinkolämpönä tai aurinkosähkönä. Järjestelmän taloudellinen kannattavuus on arvioitava huolella tuntitason tuottoja kulutustietoihin pohjautuen, ja otettava huomioon päätöksenteolle asetetut hallinnolliset ja juridiset vaatimukset sekä hankittava tarvittavat luvat. – Aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuaika on 15–20 vuoden luokkaa. Järjestelmän hankinta on yhtiökokousasia Aurinkosähköjärjestelmä voidaan toteuttaa lukuisilla eri malleilla. Perinteisessä toimintamallissa taloyhtiö investoi itse aurinkosähköjärjestelmään. – Uusiutuvan energian hyödyntämistä pohtivan taloyhtiön kannattaa tehdä esiarviointi ja hankesuunnittelu huolella, pohtia tavoitteensa ja eri vaihtoehdot kustannuksineen niiden saavuttamiseksi. Niiden välttämiseksi on syytä tietää taloyhtiön korjausja kunnossapitotarpeet, punnita vaihtoehdot sekä panostaa hankesuunnitteluun ja taloyhtiön sisäiseen viestintään. – Laki jaottelee toimenpiteet kunnossapitotyöhön ja uudistuksiin. Kunnossapitotyöhön riittää yhtiökokouksen enemmistöpäätös. 34 Aurinkosähköjärjestelmä kiinnostaa taloyhtiöissä Kiinteistöliiton tuoreen selvityksen mukaan lähes 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöistä on keskusteltu mahdollisuuksista aurinkosähköjärjestelmän hankkimiseen. Jos taloyhtiö päätyy aurinkosähköjärjestelmään, on sen toteuttamiseen monia hankintamalleja, joiden toteutettavuus kyseiselle taloyhtiölle tulee selvittää ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä, suosittaa Petri Pylsy. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että päätös aurinkosähköjärjestelmän hankinnasta tehdään yhtiökokouksessa. Auringon säteilyä saadaan Suomessa sähkön ja lämmön tuotantoon keskimäärin kahdeksan kuukautta vuodessa. Sen sijaan uudistuksiin vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus, jos uudistukset ylittävät tavanomaisena pidettävän tason, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Jokaisessa kiinteistössä arvio on kuitenkin tehtävä erikseen, sillä sähkön kulutus ja järjestelmien tuotot vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Aurinkosähkö Aurinkosähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla. Lisäksi jakeluverkkoyhtiö voi periä pientuottajan verkkoon syöttämästä sähköstä verkkopalvelumaksua. Järjestelmä on syytä hankkia osaavalta ja pätevältä toimittajalta avaimet käteen -periaatteella. Aurinkosähkö kiinnostaa myös taloyhtiöitä, ilmenee Kiinteistöliiton selvityksestä. Aurinkosähkö lienee tavanomaisen tason mukainen, kunhan osakkaille kohdistuva maksurasitus pysyy kohtuullisena. Järjestelmän huollosta ja kunnossapidosta on huolehdittava ja toimintaa seurattava.. Petri Pylsyn mukaan tuotettu sähkö kannattaa käyttää mahdollisimman suuressa määrin taloyhtiön omaan kulutukseen. Lämpö siirretään keräimestä vesiglykolinesteen avulla energiavaraajaan, jossa se voidaan varastoida ja käyttää hyväksi rakennusten lämpimän käyttöveden tuotannossa ja/tai lämmityksessä
– Oikea-aikaiset korjaukset tehtynä oikeilla menetelmillä ovat erittäin keskeisiä, jotta voidaan säästää korjauskuluissa jatkossa. Hoitovastikkeesta lämmitys haukkaa suurimman siivun. Helsingin Katajanokalla lämmityksen veroinen kustannus vastikkeeseen muodostuu tontinvuokrasta. – Koska isot remontit ovat vasta kaukana edessäpäin, ei rahoitusvastikkeista isännöimissämme yhtiöissä tarvitse vielä toviin murehtia, Eskelinen toteaa. Asukkaiden omilla toimilla voidaan leikata esimerkiksi jätemaksuja, mutta kyse on hyvin marginaalisesta säästöstä, Eskelinen sanoo. 35 Karttunen sanoo. Jos viimeisen viiden – kymmenen vuoden aikana taloyhtiössä on tehty isompia remontteja, eivätkä osakkaat ole suoralta kädeltä maksaneet hankeosuuksiaan, lyhenee remonttilaina rahoitusvastikkeina, Joensuulaisen isännöitsijän Mikko Karttusen mukaan lämmityskulut vievät hoitovastikkeesta kolmanneksen. – Lämmityskulujen osuus hoitovastikkeesta on noin 20–30 prosenttia. Lämmitysten jälkeen, etenkin varttuneemmassa kiinteistössä tulevat hoitovastikkeeseen budjetoidut pienemmät, enintään tuhannen euron suuruiset korjaukset. Helsingin Katajanokalla tontinvuokra on lämmityksen suuruinen kulu, mitä maksetaan hoitovastikkeen muodossa. – Lämmityksen osuus hoitovastikkeesta voi olla jopa kolmannes. – Yhtiövastike ja sen jakautuminen eri tekijöiden kesken riippuu hyvin paljon yhtiöstä. Korjaukset, vesimaksut, kiinteistövero ja huolto sekä tietysti isännöinti vievät myös euroja. – Huolto ja isännöinti maksetaan myös hoitovastikkeesta, mutta niiden osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee yhtiöittäin, Karttunen sanoo. Joukkoon mahtuu niin uusia kuin iäkkäämpiäkin kiinteistöjä. Verrattain nuorissa kiinteistöissä ei ole vielä ollut tarvetta suurille korjauksille. Myös vesi on merkittävä kustannus. Lämmityskuluille on hyvin vähän tehtävissä. Lämmitys on suurin kuluerä taloyhtiöissä Isommat remontit näkyvät rahoitusvastikkeissa. Vanhemmissa kiinteistöissä korjaustarve lisääntyy, mikä näkyy korjauskuluissa. Tontin vuokra lämmityksen tasolla Katajanokan Huolto Oy:n isännöitsijä Jaakko Eskelinen nostaa merkittävimmäksi kulueräksi niin ikään lämmityksen. Tällä hetkellä puhutaan paljon kilpailuttamisesta, mutta näkemykseni on, että hintaan tuijottamisen sijaan oleellisempaa ja edullisempaa on löytää omalle taloyhtiölle oikeat sopimuskumppanit. Huolto, siivous ja isännöinti tulevat sen sijaan kustannusten hännillä. Teksti: Tuula Kolehmainen Hoitovastikkeesta merkittävin kuluerä on lämmitys. Iäkkäämmissä kiinteistöissä suuret remontit näkyvät rahoitusvastikkeena, ellei osakas sitten halua maksaa remonttia pois omasta takaa. Siinä vaiheessa, kun taloyhtiössä tehdään muita korjauksia, esimerkiksi julkisivuremontteja, energiansäästömahdollisuudet kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, Eskelinen toteaa. Maa keskeisellä sijainnilla, Helsingin ytimessä on kallista. Vesi, jätevesi ja kiinteistövero tulevat järjestyksessä pian lämmitysja korjauskulujen jälkeen. Katajanokan Huolto Oy:n isännöimät ja huoltamat kiinteistöt on rakennettu vuoden 1980 molemmin puolin. I sännöintipalvelu Karelian Kiinteistötili Oy:n isännöitsijä Mikko Karttunen huolehtii Joensuun keskusta-alueella kolmenkymmenestä taloyhtiöstä
36 Asukkaat toivovat jämäkkyyttä taloyhtiöiltä Yhteisöllisyys luo asumisviihtyvyyttä Asumisviihtyvyys, yhteisöllisyys ja jämäkkä taloyhtiön asioiden hoito ovat niitä asioita, joita asukkaat toivovat asuintaloltaan. Palvelujen läheisyys on myös monille tärkeä asia.
Asunnot on tarkoitettu yli 55-vuotiaille eläkkeellä oleville tai juuri eläköityville, mutta asukaskanta on hieman oletettua vanhempaa. En tietoisesti hakenut palveluita, vaan ennemminkin hyvää sijaintia. – Meillä on myös taloyhtiön yhteinen olohuone, jossa kokoonnumme vähintään kerran viikossa kahvittelemaan ja tarvittaessa palaveeraamaan. – Taloyhtiöllä ei ole kiinteistöhuoltoyritystä, vaan isännöitsijän kautta meillä on kaksi kunnossapitohenkilöä, jotka tulevat paikalle asukkaan puhelinsoitosta. Heille maksetaan kertakorvaus käynnistä. Valinta oli asumisviihtyvyyttäkin ajatellen oikein hyvä. Pienessä taloyhtiössä nämä hoituvat asukkaiden voimalla, kiinteistöhuoltoyhtiölle ei kannata tästä satoja euroja kuukaudessa maksaa. 37 on oma koulutettu palveluohjaaja, joka on mukana asukkaiden arjessa. Itse kuulun junioreihin, taidan olla taloyhtiön nuorin asukas, naurahtaa 63-vuotias Stolt. Yhteisöllisyys luo asumisviihtyvyyttä Poikkeuksellista sosiaalisuutta H ämeenlinnalainen Jukka Stolt osti muutama vuosi sitten kerrostalohuoneiston aivan kaupungin keskustasta kolmosmoottoritien päälle rakennetun kauppakeskuksen vierestä. Räty on asunut useissa kerrostaloissa Hämeenlinnassa ja kuulunut kolmen eri taloyhtiön hallituksiin viimeisen 20 vuoden aikana. Jokaisella Kotosalla-talolla Jukka Stoltin ”pihapiiristä” ei palveluita puutu. Jollei palaverin aihetta ole, kahvit maistuvat hyvässä seurassa aina. Jukka Stolt pääsee treenaamaan omalla kuntosalilla taloyhtiön tiloissa.. Palvelut ovat monipuoliset. Asukkaat siivoavat käytävät ja piha-alueet talkoilla. Talvisin kolaamme vuorotellen piha-alueen ja hoidamme hiekoituksen. Taloyhtiöstä on yhdyskäytävä kauppakeskukseen ja asioilla voi käydä astumatta kertaakaan kadulle. Kolmen huoneiston asukkaat ovat osan vuodesta ulkomailla tai asunto on sijoitus, joten käytännössä Rädyn lisäksi kerrostalossa asuu kokoaikaisesti yksi asukas. – Asuin Tikkurilassa ja mökki sijaitsee Renkajärvellä Hämeenlinnan kupeessa. Kuntosali ja olohuone – Maksamme palveluvastiketta tavanomaisen yhtiövastikkeen lisäksi. Ne ovat merkkejä hallituksen toimivuudesta ja viesti myös ulkopuolisille, että taloyhtiössä asiat hoituvat, sanoo Räty. – Julkisivun, piha-alueen ja käytävien on oltava siistejä. Stolt viihtyy taloyhtiössään erinomaisesti. Taloyhtiö hommasi meille lehtipuhaltimen, jolla piha-alue siivotaan lehdistä. Sujuva arki tärkeää H ämeenlinnalainen Kaija Räty pitää asumisviihtyvyyden oleellisena osana kiinteistön sijaintia ja kulkuyhteyksiä, mutta ennen kaikkea taloyhtiön sujuvaa arkea. – Lehtienpuhallusta riittää syksyisin pariksi päiväksi. – Huoneistoja myytiin senioriasuntoina, mutta markkinointi ei mennyt aivan oikein. Nykyisessä Asunto-osakeyhtiö Villa Kymppi on pienkerrostalo, jossa viisi huoneistoa. Koska asukkaita on vähän ja liikettä käytävissä vielä vähemmän, käytävän lakaisu 1–2 kertaa viikossa riittää pitämään paikat siisteinä. Palveluvastike takaa asukkaille tiettyjä palveluita esimerkiksi taloyhtiössä sijaitsevan Kotosalla-kuntosalin käytön. Kiinteistö on kaksi vuotta vanha. Sosiaalisuudessaan taloyhtiö on poikkeuksellinen. Tämä tulee edullisemmaksi kuin kiinteistöhuoltoyrityksen palkkaus. Vaikka talon vieressä on valtakunnan yksi vilkkaimmista liikenneväylistä, kolmosmoottoritie, ei melu millään tavoin haittaa, koska moottoritie on tunnelissa, sanoo Stolt. Stolt ei ostanut huoneistoa niinkään palveluiden takia, vaan mökkimatkaa silmälläpitäen
Tässä taloyhtiössä kertyy jätettä niin vähän että saisimme varman poikkeusluvan olla järjestämättä keräystä. Rädyn kokemuksen mukaan taloyhtiön hoidossa on asioiden loppuunsaattaminen. Hallituksen toimien läpinäkyvyys ja osakkaiden tunne siitä, että he saavat osallistua päätöksentekoon, on tärkeää. Laki edellyttää taloyhtiöiltä kunnossapitotarveselvitystä. – Yhteisöllisyys on tärkeää samoin se, että jokainen hoitaa osuutensa. Vuoto kiusaa parvekkeella Nykyisessä asunnossaan Rädyllä on pieni kiusa. Uusi jätehuoltolaki edellyttää pahvin ja biojätteen keräyksen järjestämistä myös pienissä taloyhtiöissä. Se lupa vain pitäisi hakea. Vettä valuu kaiteen vierestä yläkerrasta. – Isännöitsijän on oltava jämäkkä, vaikkeivät kaikki asukkaat sellaisesta aina pitäisikään. Uusissa kiinteistöissä ei lähivuosille ole yleensä mittavia saneerauksia tiedossa. Pienet huomionosoitukset ovat myös tärkeitä asumisviihtyvyden luomisessa. Meillä ei ole selvitystä ole tehty, vaikka periaatteessa selvitykseksi riittäisi tieto, ettei mitään suuria toimenpiteitä olekaan tiedossa. Isännöinnin oltava jämäkkää Nykyisessä taloyhtiössä on sivutoiminen isännöitsijä, joka on myös yksi asukas. Hallituksen on sallittava keskustelu ja myös erilaiset mielipiteet. Toukokuun alussa rakenteisiin vedettiin silikonia. – Hän viettää paljon vuodesta ulkomailla, mikä hieman vaikeuttaa taloyhtiön asioiden hoitoa. Työt eivät saisi kasaantua liikaa kenellekään. Yhdessä taloyhtiössä urakoitsija jakoi asukkaille mainospyyhkeet ja joulukukat. 38 Asumisviihtyvyyteen vaikuttaa asukkaiden keskinäinen vuorovaikutus. Aikaisemmissa taloyhtiöissä on ollut ammatti-isännöitsijä. Urakoitsija keräsi pisteet kotiin. – Vuodon syytä on yritetty selvittää, mutta selkeää syytä ei ole paljastunut. – Hallituksen toimien läpinäkyvyys ja osakkaiden tunne siitä, että he saavat osallistua päätöksentekoon, on tärkeää.. Lasitetulle parvekkeelle pääsee vuotamaan rakenteita pitkin jostakin vettä, mikä on kastellut muun muassa kalusteet. Juhani Karvonen Kaija Rädyn asumisviihtyvyyteen vaikuttaa muun muassa valoisa ja iso lasitettu parveke, josta Räty on havainnut 34 lintulajia. Epäkohtiin pitää saada puuttua ilman, että se tulkitaan heti pahansuopaisuudeksi. Toisaalta talo on niin uusi, ettei esimerkiksi suuria saneerauksia ole tulossa. Toivottavasti vuoto loppuu. Asia on ehkä aika pieni, mutta sekin pitäisi hoitaa. Pääasia on, että isännöitsijä on pätevä. Kun jokin asia on hoidettu, se kuitataan, minkä jälkeen kaikilta pitäisi olla pulinat pois
Lähes puolet taloyhtiöistä oli tehnyt yhteistyötä nykyisen isännöitsijänsä kanssa yli viisi vuotta. Vikailmoituksia voi tehdä ja viestiä isännöitisijälle sivujen kautta, tilata isännöitsijätodistuksen sekä tehdä autopaikkaja saunavaraukset. Varsinaisesti tätä ei tutkimuksesta käynyt ilmi, mutta Marko Tikkasella on tuntuma asiakkaisiinsa siinä, että mitä eteläisemmässä Suomessa asuvista taloyhtiön osakkaista on kysymys, sen enemmän viestinnältä odotetaan ja sen tärkeämpinä myös sähköisiä palveluita pidetään. – Tärkeimmät tekijät, jotka päätöksiin vaikuttavat ovat: luotettavuus asioiden hoidossa, sujuva arki, asiantuntemus vaikeisiin, teknisiin asioihin, läpinäkyvyys ja hyvä viestintä sekä mahdolliset sähköisetja hankintapalvelut, kuten hissihuollot ja pankkilainat, Tikkanen kertoo. Tutkimuksesta kävi ilmi, että ahkerimmin isännöitsijöitä vaihdetaan Etelä-Suomessa, mutta erityisen ahkerasti niin tehdään pääkaupunkiseudulla. Viestintä asukkaille, osakkaille ja hallitukselle ei välttämättä ole isännöintitoimiston puolelta sujuvaa. – Kilpailutus kuitenkin koetaan hankalaksi, raskaaksi ja vaikeaksi. – Pyrimme siihen kuuntelemalla asiakkaitamme herkällä korvalla. Se on vähentänyt vaihtamisia huomattavasti. Kannattaa tietenkin yrittää pyrkiä sujuvaan yhteistyöhön nykyisen toimiston kanssa, mutta jos se ei onnistu, kannattaa kilpailuttaa. Myös teknisten asioiden asiantuntemusta, hyvää viestintää ja sähköisiä palveluita odotetaan etenkin, mitä nuoremmista ja etelämmässä asuvista on kyse. 39 O venia Isännöinti teki viime joulu–tammikuussa tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisilla taloyhtiöillä on pitkät suhteet isännöitsijäänsä. Isännöintiliiton Tero Heikkilä on sanonut, että kilpailutusta ei kannattaisi tehdä hinnan perusteella, sillä palveluiden hinnat ovat kasvamaan päin, kun lähitulevaisuudessa isännöitsijöiden lakisääteiset vaatimukset koko ajan lisääntyvät. Asiakaspalaute kannattaa Ovenia Isännöinnillä on tavoite olla hinta-laatusuhteeltaan paras toimija. Isännöintiä ei kovin herkästi kilpailuteta. Noin puolet taloyhtiöistä on pitänyt saman isännöitsijän yli viisi vuotta Isännöintipalveluita kilpailutetaan harvoin. Joka vuoden lopussa teemme kattavan asiakastutkimuksen ja keräämme palautteen. – 314 hallituksen puheenjohtajaa sekä omista asiakkaistamme että potentiaalisista ympäri Suomen vastasi kyselyymme, jonka toteutti Innolink Research, liiketoimintajohtaja Marko Tikkanen Ovenia Isännöinnistä kertoo. Ne myös säilyvät palvelussa tallessa. Tärkeimmät tyytyväisyystekijät ovat luotettava asioiden hoito ja sujuva arki. Kilpailutus ei hankalaa Jos jokin tärkeä asia ei isännöintitoimiston kanssa suju, kilpailutusta kannattaa harkita. Asiakkuuspäällikkömme voi käydä hallituksen puheenjohtajan juttusilla ja kartoittaa tarpeet, joten hankalaa ja vaikeaa tarjouspyynnön hankkimisen ei tarvitse olla. Viestinnältä odotetaan nykyisin enemmän Jos taloyhtiöasiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, aina kyse ei ole Ovenia Isännöinnin Marko Tikkasen mukaan palvelun kokonaislaadusta. – Viestintäongelmat ja odotukset viestinnän suhteen ovat nykyään yhä useammin tyytymättömyyden syy. Asukassivuilla monta tehtävää Ovenia Isännöinnillä sähköiset palvelut on viety pitkälle. Noin puolet suomalaisia taloyhtiöistä (47,5 prosenttia) on pitänyt saman isännöitsijän jo yli viisi vuotta. Tekniset palvelut on yksi tärkeä lisäarvo, mitä taloyhtiöt isännöitsijöiltään odottavat. Oveniassa me hoidamme kaikki asiakkuuden vaihtoon liittyvät asiat. Taloyhtiön hallituksilla on jatkuva pääsy taloushallintoon jokaista kuittia myöten. Luotettavuus ja arjen sujuminen Jos taloyhtiöllä ja isännöitsijällä on luotettava suhde keskenään ja arki sujuu, isännöintiä ei todennäköisesti edes harkita kilpailutettavan. Lähes puolet (48,6 prosenttia) ilmoittaa, ettei tällä hetkellä edes harkitse isännöitsijän vaihtoa. – Kaikilla asiakkaillamme on käytössä asukassivut, jonne tulevat tiedotteet ja kokousmateriaalit. Jos asiat eivät suju, isännöintipalveluita ei ole vaikeaa kilpailuttaa ja tarjouspyyntöjä lähettää
Lisäksi oleellisia tietoja ovat kiinteistön rakennusvuosi, käyttötarkoitus, rakennusluokka ja sijaintitiedot sekä mahdolliset putkiston uusimisvuodet ja muut tehdyt korjaukset. Kiinteistöstä on tärkeää pitää huolta, sillä vakuutusyhtiöt arvioivat taloyhtiöiden riskejä. Täysarvovakuutusten perustana on rakennuksen kuutiotilavuus ilman sovittua vakuutusmäärää. Kuutiotilavuutta käytettäessä rakennus on aina vakuutettu täydestä arvostaan. Pääsääntöisesti asuinkiinteistöjen vakuutukset ovat kiinteistön täysarvovakuutuksia. Kiinteistövakuutuksiin sisältyy myös oikeusturvavakuutus, kiinteistönomistajan vastuuvakuutus sekä toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutus. A sunto-osakeyhtiön tulee hankkia rakennukselle heti vakuutus, kun kiinteistön rakennusaikainen vakuutus päättyy, ja kohde valmistuu. Vuotavista käyttövesiputkista, viemäreistä tai astianpesukoneista syntyneet vahingot ovat taloyhtiöissä kaikkein yleisimpiä.. Vakuutusta otettaessa rakennuksen kuutiotilavuus on tärkeää ilmoittaa oikein. OP Vakuutus tarjoaa kiinteistöille kahdentyyppistä kiinteistövakuutusta. Taloyhtiöt valitsevat tyypillisimmin kiinteistön täysarvovakuutuksen tai laajan kiinteistön täysarvovakuutuksen. – Kiinteistön täysarvovakuutukset ovat niin sanottuja ilmiöpohjaisia vakuutuksia, joiden korvauspiiriin kuuluvat esimerkiksi palo-, räjähdys-, vuoto-, murtosekä ilkivaltaja myrskyvahingot, vakuutuspäällikkö Jarmo Vähä-Pietilä OP Vakuutuksesta kertoo. 40 Vanhassa, peruskorjaamattomassa kiinteistössä voi olla suuremmat omavastuut Vuotavat putket aiheuttavat eniten vahinkoja kiinteistöissä Kiinteistön täysarvovakuutusten korvauspiiriin kuuluu palo-, räjähdys-, vuoto-, murtosekä ilkivaltaja myrskyvahinkoja. Eniten vahinkoja syntyy vuotavista käyttövesiputkista, viemäreistä tai astianpesukoneista. Laajat täysarvovakuutukset yleistyvät Kiinteistövakuutuksissa on eri yhtiöiden välillä eroja vakuutusten hinnoittelussa ja vakuutusehdoissa. Vanha, peruskorjaamaton kiinteistö ei välttämättä saa vakuutusta, tai omavastuut voivat olla suuremmat, ja vakuutusehdot tiukemmat
Mikäli asunto-osakeyhtiössä suoritetaan osakkaiden toimesta talkootöitä, esimerkiksi pihatöitä, maalaustöitä tai lumitöitä, on taloyhtiöllä mahdollista liittää kiinteistövakuutuksen yhteyteen talkoovakuutus. Laajat vakuutukset korvaavat äkillisten ja ennalta arvaamattomien tapahtumien aiheuttamia vahinkoja, kuten poikkeuksellisista vesistöja merivesitulvista kiinteistölle aiheutuneita vahinkoja, tai jos esimerkiksi voimakas raekuuro vaurioittaa vesikattoa. – Kiinteistön talkoovakuutuksella korvataan talkootyön tai. Poikkeuksellisuudella tarkoitetaan tulvaa, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Laajat kiinteistön täysarvovakuutukset ovat Vähä-Pietilän mukaan yleistymään päin. – Korvattavat vahinkotapahtumat sekä korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot määritellään vakuutusehdoissa. Rakennuksen käyttöä palvelevat, piha-alueen kiinteät, tavanomaiset rakenteet kuten lipputangot, aidat sekä alle 40m2 kevytrakenteiset rakennukset, kuten autoja jätekatokset, sisältyvät kiinteistövakuutuksiin. Jokavuotiset kevättulvat eivät siksi lukeudu korvattavien vahinkojen piiriin, Vähä-Pietilä sanoo. Kiinteistövakuutuksista ei kuitenkaan korvata esimerkiksi kerrostalon alakerran liiketilassa toimivan yrityksen laitteistoja tai koneita, vaan niihin yrittäjällä tulee olla omat vakuutuksensa, VähäPietilä muistuttaa. – Kiinteistöjen täysarvovakuutuksissa on rakennuksen lisäksi vakuutettuina rakennusta palvelevat koneet, muun muassa LVI-laitteet, lämpöpumput, aurinkopaneelit, portaat, hissit, nosto-ovet, tiedonsiirtojärjestelmät, sisäpuoliset sadevesijärjestelmät tai talopesulan laitteet. 41 Vanhassa, peruskorjaamattomassa kiinteistössä voi olla suuremmat omavastuut Vuotavat putket aiheuttavat eniten vahinkoja kiinteistöissä Ullakkopalot, korjausten yhteydessä syttyneet palot, sähköpalot tai jätekatosten tuhopoltot ovat tyypillisimpiä palovahinkoja kiinteistöissä
Näin erilaiset tarjoukset ovat aidosti keskenään vertailukelpoisia. Huomioitavaa on kuitenkin se, ettei talkootyöstä saa maksaa palkkaa. Similän mukaan vakuutusten kilpailuttamisella voi saavuttaa hyötyä, etenkin, jos edellisestä kilpailutuksesta on kulunut jo vuosia. – Rakentajalla on yleensä kymmenen vuoden vastuu suoUseat kiinteistövahingot voitaisiin ennaltaehkäistä oikeilla varotoimilla.. Ammatti-isännöitsijällä tulee olla omat vakuutukset kunnossa. Aivan vuosittain vakuutuksiin ei ole syytä puuttua, mutta ajoittainen vakuutusten päivittäminen on taloyhtiöissä paikallaan. 42 Isompien remonttien jälkeen vakuutukset kannattaa kilpailuttaa Vakuutusten kilpailutuksella taloyhtiöt voivat saavuttaa säästöjä. – Kiinteistövakuutuksen pakettiin kuuluu myös toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutus, joka kattaa vakuutusehtojen erikseen rajaamalla tavalla taloyhtiölle, osakkeenomistajille tai muille henkilöille aiheutuneita taloudellisia vahinkoja, joista vakuutettu on Asunto-osakeyhtiölain mukaan korvausvastuussa. – tarjouspyynnön oletusarvona on että vakuutuksen sisältö pysyy samana. Missään tapauksessa hinta ei saa polkea sisältöä ja kasvattaa omavastuita, Similä toteaa. Avainturvallisuus pitäisi taloyhtiössä saada kuntoon etenkin, jos murtautumisia tai tuhopolttoja on esiintynyt. Koska liukastumishaaverit voivat aiheuttaa vakaviakin seuraamuksia ja huomattavia korvauskustannuksia, on OP Vakuutus korottanut muista yhtiöistä poiketen kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen enimmäiskorvausmäärän miljoonaan euroon per vahinko, henkilöja esinevahingoissa. Taloyhtiöllä onkin korostunut huolellisuusvelvollisuus, mutta tämä ei tarkoita sitä että vastuu olisi niin sanotusti ankaraa vastuuta, eli tuottamuksesta riippumatonta. – Kiinteistöpalveluiden, kuten pihojen hiekoituksen ulkoistaminen huoltoyhtiölle, ei vapauta taloyhtiötä vastuusta liukastumisvahingon sattuessa. Tällaisia vahinkoja ovat esimerkiksi liukastumisvahingot tai putoavan lumen aiheuttamat vahingot. Esimerkiksi tilanne, jossa taloyhtiön hallituksen tehtävänä on ollut hakea avustusta, ja avustushakemus on myöhästynyt, mutta voidaan osoittaa, että avustus olisi saatu, hallituksen vakuutus kattaa syntyneen taloudellisen vahingon, Vähä-Pietilä kertoo. Hallitukselle laaditaan lisäksi tarjouksista raportti, jossa vakuutusten sisältö on avattu. – Usein tilinpäätöksen yhteydessä taloyhtiöissä katse suuntautuu vakuutusmaksuihin. Pääsääntöisesti liukastumisvahingot korvataan vakuutuksesta, vapautumisperusteet ovat rajautuneet lähinnä säätilan äkilliseen ja ennalta arvaamattomaan muuttumiseen, kun piha-alueita ei välttämättä ole ehditty heti hiekoittaa, Vähä-Pietilä sanoo. Vastuuvakuutuksesta korvataan vahingot, josta kiinteistön omistaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vuotovahingot yleisimpiä Vähä-Pietilän mukaan kiinteistöissä eniten vahinkoa syntyy vuotavista käyttövesiputkista, viemäreistä tai astianpesukoneista. Hänen mukaansa on syytä kuitenkin muistaa, ettei toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutus kata ammatti-isännöintiä, vaan ainoastaan maallikkoisännöinnin. Isännöinti Mäkinen Oy käyttää vakuutusten kilpailuttamisessa meklareita, jolloin kilpailutus ei tuo suoraan lisätöitä isännöitsijälle, ja kilpailutus etenee ammattimaisesti. Kiinteistön täysarvovakuutukseen kuuluu myös oikeusturvavakuutus, josta riita-, tai rikostilanteessa korvataan esimerkiksi taloyhtiön oikeudenkäyntikuluja. – Etenkin suurempien urakoiden kuten putkisaneerauksen jälkeen vakuutukset kannattaa kilpailuttaa, sillä korjauksilla on vaikutuksensa vakuutusten omavastuihin, Similä toteaa. Kiinteistönomistajalle vastuuvakuutus Kiinteistön täysarvovakuutukset ovat pakettivakuutuksia, joihin kuuluu kiinteistön vakuutuksen lisäksi kiinteistönomistajan vastuuvakuutus. muun palkattoman työn aikana aiheutuneet tapaturmat talkootyöhön osallistuneille. Etenkin silloin, jos vakuutusten kilpailuttamisesta on vierähtänyt jo reippaasti aikaa, lähdetään taloyhtiön pyynnöstä kyselemään tarjouspyyntöä eri yhtiöistä, Vaasalaisen Isännöinti Mäkinen Oy:n toimitusjohtaja Sakari Similä kertoo
Ikävähennykset yllättävät Vakuutuksia otettaessa, vakuutusyhtiöt arvioivat taloyhtiöiden riskejä. – Asuntokohtaiset saunat ei ole kuivaushuoneita, joten pyykkiä ei saa missään nimessä kuivata kiukaan päällä. Vähä-Pietilän mukaan taloyhtiöiden olisi syytä kannustaa osakkeenomistajia ja vuokralaisia hankkimaan ja huolehtimaan omista kotivakuutuksistaan. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Kiinteistön koneita tulee huoltaa säännöllisesti. Vahingot usein ennaltaehkäistävissä Vähä-Pietilän mukaan useat kiinteistövahingot voitaisiin ennaltaehkäistä oikeilla varotoimilla. Avainturvallisuus pitäisi myös saada kuntoon etenkin, jos murtautumisia tai tuhopolttoja on esiintynyt. Jos samassa yhtiössä on jatkuvasti putkivahinkoja, suosittelemme taloyhtiötä miettimään kokonaisvaltaisempaa saneerausta. On itse putken rikkoutuminen ja toiseksi putken rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vuotovahinko rakennukselle. Edelleenkin turhia palovahinkoja syttyy vuoteessa tupakoimisesta tai pyykin kuivaamisesta kiukaan päällä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vanha, peruskorjaamaton kiinteistö välttämättä saa vakuutusta, tai omavastuut voivat olla suuremmat, ja vakuutusehdot tiukemmat. Tulitöissä niin suorittajien kuin jälkivartioiden tulee huolehtia tulityöluvanmukaisista vastuista ja velvoitteistaan. – Tiedän tapauksia, joissa ikävähennys on voinut olla jopa 70-80 000 euron luokkaakin. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttövuosien lukumäärällä. Pelastustiet tulee pitää esteettöminä ja piha-alueet huolellisesti hiekoitettuina. Olemme Pohjolassa rajanneet vuotovahingoissa tehtävän ikävähennyksen enintään 20 000 euroon vahinkoa kohti. – Taloyhtiöiden vahinkoja ja korvauksia seurataan. Kun pesukoneita tai astianpesukoneita ei käytetä, sulkuventtiilit tulee olla kiinni. 43 Laajat kiinteistövakuutukset korvaavat äkillisten ja ennalta arvaamattomien tapahtumien aiheuttamia vahinkoja, kuten poikkeuksellisista vesistöja merivesitulvista kiinteistölle aiheutuneita vahinkoja. Lisäksi vanhat tulovesija poistoletkut pitää vaihtaa riittävän ajoissa ja liitoksien kuntoa tulee tarkkailla. Rakennukselle aiheutuneen vuotovahingon korjauskustannuksista tehdään putken ikään perustuva vuotovahinko vähennys, joka on putken iästä riippuen on 10 – 60 prosenttia. Jokaisessa taloyhtiössä pelastussuunnitelmat tulisi saattaa ajan tasalle, muistuttaa asukkaita palovaroittimien tärkeydestä ja huolehtia siitä, että kaikki asukkaat ovat tietoisia vastuistaan ja velvollisuuksistaan, Vähä-Pietilä sanoo. rittamastaan urakasta, jona aikana rakennusvirheistä johtuvat viat ja puutteet pääsääntöisesti ilmenevät. Vähä-Pietilän mukaan taloyhtiöissä on paljon tietämättömyyttä vuotovahinkojen ikävähennyksistä. – Rikkoutuneen putken korjauskustannuksista tehdään putken ikään perustuva, 5 prosentin vähennys, jokaista alkanutta käyttövuotta kohti, viidennestä käyttövuodesta alkaen. Kiinteistövakuutus ei korvaa rakennusvirheestä johtuvaa vahinkoa. Kiinteistössä aiheutuneessa vesivahingossa on korvauksista puhuttaessa huomioitava kaksi eri seikkaa. – Ullakkotiloista ja porrashuoneista tulee poistaa ylimääräistä palokuormaa aiheuttavat tavarat. Kiinteistössä, joissa on useita vuotovahinkoja, kohdistuu kuitenkin aina osa korjauskustannuksista taloyhtiölle omavastuiden ja vuotovahingosta tehtävien ikävähennysten muodossa. Näin vuotovahingossa tehtävä vähennys ei pääse nousemaan kohtuuttoman suureksi taloyhtiöille, Vähä-Pietilä sanoo. Esimerkiksi 25 vuotta vanhasta putkistosta tehtävä vuotovahinkojen vähennysprosentti on 20. Ikävähennykset tuottavat paljon ikäviä yllätyksiä taloyhtiöissä, sillä ne vaihtelevat suuresti vakuutusyhtiöittäin, eikä niihin kiinnitetä vakuutusta otettaessa riittävästi huomiota taloyhtiökohtaisesti. Sen sijaan, jos esimerkiksi pesuhuone on rakenteellisesti virheellisesti tehty tai vahinko on seurausta työvirheestä, kiinteistövakuutus ei tätä korvaa. Vuotovahinkojen ohella kiinteistöissä yleisimpiä vahinkoja ovat palovahingot. Jäteastiat olisi säilytettävä lukituissa, verkotetuissa katoksissa tai syväsäiliöissä. – Ullakkopalot, korjausten yhteydessä syttyneet palot, sähköpalot tai jätekatosten tuhopoltot ovat tyypillisimpiä palovahinkoja. Kiinteistövakuutus kattaa äkilliset, ennalta-arvaamattomat vahingot, kuten putken rikkoutumisen aiheuttamat vuotovahingot. Kun kiinteistössä tehdään korjaustöitä, tulee työmaaturvallisuudesta huolehtia. Mikäli hiekoituksesta vastaa huoltoyhtiö, tulee vastuut olla selvillä, Vähä-Pietilä listaa. Vakuutuksen edullinen hinta saattaa kostautua juuri korkeina ikävähennyksinä. – Jos esimerkiksi astianpesukoneesta aiheutuu vuotovahinko, joka kastelee alakerran asunnon irtaimistoineen, ja asukas joutuu asumaan hetken toisaalla, ei kiinteistövakuutus kata tällaisia kustannuksia, vaan ne tulevat korvattavaksi kotivakuutuksista
Kuuden vuoden aikanakin isännöitsijän tulee pitää osaamistaan ajan tasalla ja isännöitsijä tekee kolmen vuoden välein vaaditun raportin ISA ry:lle. Vanhan henkilö-ISAn haltija täyttää käytännössä uuden järjestelmän työkokemusja koulutusvaatimukset. Auktorisoitu isännöitsijä -nimikkeen myöntää Isännöinnin Auktorisointi ISA ry. nin haku avautui tammikuussa. Maaliskuussa diplomin saaneet auktorisoidut isännöitsijät. Vähimmäisvaatimuksena on kolmen vuoden työkokemus sekä isännöintialan peruskoulutus. M aaliskuussa tehtiin isännöintialalla historiaa, sillä 15.3. – Tentti ei ole hirveän helppo. Auktorisointi on voimassa kuusi vuotta, jonka jälkeen tentti on suoritettava uudelleen. Auktorisoitu insännöitsijä -nimike toimii takuuna, että isännöitsijä on alalle koulutettu ja kokenut ammattilainen. saivat diplominsa ensimmäiset auktorisoidut isännöitsijät. He olivat kypsyneitä tilanteeseen, että markkinoilla kuka tahansa voi esiintyä isännöitsijänä, tehdä huonoa työtä ja pilata alan maineen, Leiwo tähdentää. Järjestelmään on nyt kirjautunut 88 henkilöä, jotka haluavat auktorisoinnin, sanoo ISA:n asiamies Kaisa Leiwo toukokuun alun tilanteesta. Pauli Jokinen. Isännöitsijöiden auktorisoinAuktorisointi vakuutena isännöitsijän osaamisesta Ensimmäiset auktorisoidut isännöitsijät toimivat tiennäyttäjinä. – Kysyntä on ollut kohtuullisen hyvää. Uudenkaupungin Isännöintikeskuksesta auktorisoinnin saivat isä ja poika Arttu ja Esa Lehtonen. Auktorisointia ei voi hakea kuka tahansa alalla oleva. Auktorisointimaksu on 400 euroa ja sen lisäksi tulee 150 euron vuosimaksut. 44 – Auktorisoinnin tarve lähti liikkeelle isännöitsijöiltä itseltään. Isännöintiliiton jäsenyritykset saavat maksuista alennuksia. Kaisa Leiwon mukaan keskimäärin 60 prosenttia yrittäjistä pääsee tentin läpi. Noin 60 prosenttia yrittäjistä läpäisee tentin. Auktorisointi takaa isännöitsijän ammattiosaamisen. Auktorisoinnin saadakseen on läpäistävä tentti. 50 isännöitsijää oli hakenut auktorisointia maaliskuuhun mennessä. Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n taustalla ovat Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto. Tentissä kysellään ensisijaisesti juridiikkaa ja lainsäädäntöä, Leiwo kertoo. – Auktorisoinnin tarve lähti liikkeelle isännöitsijöiltä itseltään. Toinen ryhmä auktorisoitiin toukokuun alussa. Auktorisoinnin voi menettää, jos laiminlyö raportoinnin, vuosimaksun tai uusintatentin. Haku on jatkuvaa ja tenttejä järjestetään kysynnän mukaan. Aikaisempi henkilöiden ISA-auktorisointijärjestelmä lopetettiin vuonna 2011. Lisäksi pitää olla kokemusta kolmesta suuresta projektista, kuten taloyhtiön linjasaneerauksesta
S uomessa käynnistyy uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä koetaan myös pakottavaa lainsäädäntöä paremmaksi tavaksi osoittaa, että Suomi saavuttaa sille asetetut kansainväliset tavoitteet, Tasa summaa. Energiankäytön tehostaminen on yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Lisäksi toimijalle toimenpideohjelmissa määriteltyjä toimenpiteitä ja velvoitteita on jonkin verran päivitetty, Tasa kertoo. Lisäksi sopimukseen liittymällä on mahdollisuus saada helpotuksia ympäristölupaja energiatehokkuuslain edellyttämiin velvoitteisiin. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kasvihuonepäästöistä ja energian kulutuksesta. Toiminnasta raportoidaan säännöllisesti Johtaja Aija Tasa Rakli ry:stä kertoo, että energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat organisaatiot sitoutuvat energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja tuovat sen osaksi johtamisjärjestelmäänsä. – Kiinteistönomistajat haluavat olla mukana Euroopan tasoisessa työssä parantamassa energiatehokkuutta. – Sopimus ohjaa energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen, mikä auttaa leikkaamaan turhia energiakuluja ja lisäämään toiminnan kannattavuutta. Toimijoiden energiasäästötavoite koko uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 vastaa energiamääränä 7,5 prosenttia niiden liittymisvaiheen energiankäytöstä. Energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025 jatkaa tänä vuonna päättyvää energiatehokkuussopimusten kautta 2008–2016. Nykyisen sopimustoiminnan tavoitteet on saavutettu hyvin. Yritykset liittyvät kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla erillisen liittymisasiakirjan asuinkiinteistöjen tai toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan ja sitoutumalla tehostamaan energiankäyttöään niissä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Edellistä sopimusta päivitettiin vain vähän Kovin suuria muutoksia energiatehokkuussopimusjärjestelmään ei edelliseen kauteen verrattuna ole tulossa. Sopimukseen liittyneillä on jatkossakin tietyin edellytyksin mahdollisuus hakea valtion tukea omille energiatehokkuusinvestoinneilleen. Aija Tasa kertoo, että energiatehokkuussopimuksen toimijat kannustavat kaikkia yhteistyökumppaneitaan energiatehokkaampaan toimintaan.. – Eri sopimusalueille liittyvien toimijoiden säästötavoite uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 asetetaan siten, että EU:n Energiatehokkuusdirektiivin edellyttämät, Suomea sitova kumulatiivinen energiansäästötavoite 2020 ja vuodelle 2030 asetettu säästötavoite, voidaan molemmat saavuttaa. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen voivat pääsääntöisesti liittyä RAKLI:n jäsenyritykset, mutta kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuinrakennuskantansa asuinkiinteistöjä koskevaan toimenpideohjelmaan. Kiinteistöala vastuullinen toimija Kiinteistöala on yksi energiatehokkuussopimuksiin vastuullisimmin sitoutunut ala. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että suunniteltu sopimusten kattavuus toteutuu. Sopimus ohjaa energiatehokkuuden parantamiseen Energiatehokkuussopimukseen sitoutuminen hyödyttää Tasan mukaan liittyjää monella tavalla. Tasa toteaa, että järjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja sen eteen on tehty töitä jo liki 20 vuotta. Toimenpideohjelmia on laadittu asuinkiinteistöille ja toimitilakiinteistöille. Vastaavasti toimijan välitavoite sopimuskauden ensimmäiselle jaksolle 2017–2020 on 4 prosenttia joka on vuodessa keskimäärin vastaava kuin nykyisellä sopimuskaudella. Kiinteistöalalla työja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja RAKLI ovat sopineet energiankäytön tehostamisesta koskien vuokra-asuinkiinteistöjä ja toimitilakiinteistöjä. Mukana olijat ovat osa eurooppalaista kokonaisuutta, jonka avulla ilmastonmuutosta torjutaan. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja. Raportoidun säästön kehitystä seurataan sekä vuositasolla että kokonaistavoitteen toteutumisen kannalta. – Toimijat myös kannustavat kaikkia yhteistyökumppaneitaan energiatehokkaampaan toimintaan ja konkreettiset näytöt motivoivat myös asukkaita tarkastelemaan omia asumistottumuksiaan kriittisesti, Tasa täsmentää. Aija Tasa uskoo tämän johtuvan siitä, että vastuulliset toimijat kiinteistöalalla ovat sisäistäneet rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuuden merkityksen. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Rakli ry Kiinteistöala on yksi sitoutuneimpia toimijoita Sopimus parantamaan energiatehokkuutta Energiatehokkuushankkeen nettisivuilla kerrotaan, että energiatehokkuus sopimukset ovat tärkeä osa Suomen energiaja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. 45 – Sopimus ohjaa energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Sopimukseen liittyminen ja sen tavoitteisiin sitoutuminen on myös osoitus vastuullisuudesta ja auttaa rakentamaan myönteistä julkisuuskuvaa. Liittyjät myös raportoivat vuosittain tekemistään toimenpiteistä ja saavuttamistaan säästöistä
46 Väestön ikääntyminen vaatii uusia asumismalleja Väestön nopea ikääntyminen vaatii uusia malleja asumiseen sekä parannuksia taloihin, kuten hissejä vanhoihin kerrostaloihin, esteetöntä kulkemista ja uuden teknologian käyttöönottoa. Ympäristöministeriön koordinoima kansallinen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013–2017 pyrkii vastaamaan nykyisiin ja tuleviin ikääntyneiden asumisen tarpeisiin. Ohjelmassa on jo kehitetty useita työvälineitä ja toimintamalleja.
– Kunkin henkilön yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne vaikuttavat kuitenkin siihen, mikä on hänelle sopiva asumisratkaisu. Keskeistä on asumisen tarpeiden muutosten ennakoiminen riittävän ajoissa ja näihin tarpeisiin varautuminen, Hosionaho korostaa. Hissien rakentamiseen taloyhtiöt voivat myös hakea hissiavustusta ARA:sta . Ohjelman tavoitteena on lisätä hissittömiin kerrostaloihin rakennettavien hissien määrää 500 hissiin vuodessa. – Näistä asunnoista kolmannes on jo valmiina, kolmannes tulee uudisrakentamisen ja kolmannes korjausrakentamisen kautta, Hosionaho kertoo. Tuolloin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. 47 V uosien 2016–2017 painopisteitä ovat ennakointi ja varautuminen, esteettömyyden parantaminen ja asuntojen korjaaminen, asuntojen laatu ja asumisratkaisujen monipuolisuus sekä asumisen, palvelujen ja elinympäristöjen kokonaisuus. Hissi, esteetön asuminen ja sopiva talotekniikka auttavat ikäihmisiä asumaan omissa kodeissaan pidempään. – Vuoden 2017 jälkeiselle ajalle laadimme suunnitelman, jossa kartoitamme sitä, miten ohjelmassa käynnistettyjä ja toteutettuja toimenpiteitä viedään eteenpäin ohjelman päätyttyä ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä kertoo. Ihmiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Tänä vuonna hissiavustuksiin on varattu yhteensä 14 miljoonaa euroa. Yli 75-vuotiaista lähes 90 prosenttia asuu kotona, joista kerrostaloissa asuu noin puolet. Tavoitteena asuminen omassa kodissa Uusille ratkaisuille on huutava tarve, koska väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Kotona asuminen on koko yhteiskunnan etu, ja monin verroin palveluasumista tai laitoshoitoa edullisempaa. Taloyhtiöt aktivoituneet hissien rakentamisessa Ohjelman väliarvioinnin mukaan vuoden 2015 lopussa merkittävimmät tulokset ovat jälkiasennushissien rakentaminen, uusien toimintamallien ja työvälineiden kehittäminen sekä tiedon tuotanto ja levittäminen. Kuvassa ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho.. Porraskäytävissä tapahtuu paljon vakavia, pitkääkin sairaalahoitoa vaativia kaatumisia ja tapaturmia. Valtion lisätalousarviossa esitetään myös10 miljoonaa euroa lisää kuluvan vuoden hissiavustuksiin. Vuonna 2030 tarvitaan arvioiden mukaan miljoona esteetöntä ikääntyneille sopivaa, toimivaa ja turvallista asuntoa. – Taloyhtiöt ovat aktivoituneet ja hissien rakentaminen on kasRollaattorilla liikkuville ikäihmisille esteetön kulku on hyvän asumisen edellytys
Lisäksi on käynnistetty 17 alueellisen eri alojen ammattilaisista koostuvien hissityöryhmien toiminta eri puolille Suomea. Tarvittaessa hissin rakentamisen yhteydessä pitää toteuttaa esteettömyyskorjaukset. Järjestöt, yritykset ja vapaaehtoissektori tarjoavat palveluja ja tuottavat monipuolista asumista tukevaa toimintaa. – Kannustamme ohjelmassa kuntia huomioimaan ikääntyneiden tarpeet myös maankäytön, elinympäristöjen ja asumisen suunnittelussa ja kehittämisessä, Hosionaho kertoo. – Ongelma on se, että älyteknologiaa on kyllä uusissa asuinrakennuksissa, mutta sitä on vaikeampi ottaa käyttöön olemassa olevissa kohteissa. Paloturvallisuuden varmistamiseen liittyviä tarkistuslistoja löytyy mm. 48 vussa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:ltä. ARA:lta taloyhtiöt voivat hakea myös liikuntaesteiden poistamisavustusta tähän tarkoituksen, Hosionaho kertoo. – Pelkkä hissin asentaminen ei kuitenkaan riitä vaan myös kulun hissille tulee olla esteetön. Esimerkiksi . – Meidän tulisi rakentaa asuinja elinympäristöjä, joissa on hyvä asua kaikissa elämänvaiheissa, ja kiinnittää laajemmin huomiota siihen, minkälaisia asumisratkaisuja tulevaisuudessa tarvitaan Hosionaho korostaa. Yhteistilojen käyttö vaihtelee suuresti, ja asuinalueilla olisi Hosionahon mukaan vielä paljon tekemistä tilojen ja niiden käytön koordinoinnissa ja aktivoinnissa esimerkiksi vapaaehtoistoimintana. Useissa tutkimuksissa liikkumismahdollisuuksien väheneminen palveluiden luokse on nähty ensimmäiseksi kotona asumista heikentäväksi tekijäksi. Ikääntyneiden kotona asumista voidaan edistää myös teknologian avulla. – Taloyhtiöiden kerhotiloissa voitaisiin järjestää tapahtumia ja kerhoja, ja tukea sitä kautta kotona asumista ja yhteisöllisyyttä, koska paljon ihmisiä ja vanhuksia asuu yksin, Hosionaho ehdottaa. Liikkumismahdollisuuksien järjestäminen kotoa palveluiden ääreen ja takaisin on keskeinen kotona asumista tukeva palvelumuoto. Ikäystävällisiä asuinalueita onkin jo alkanut kehittymään, kuten esimerkiksi Hervannan palvelualue Tampereella. – Kiinteistöliitto ja ympäristöministeriö korostavat pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnittelua ja kiinteistön elinkaarta, joka pitää sisällään myös mahdolliset esteettömyyskorjaukset taloyhtiöissä. Hosionaho kannustaa taloyhtiöitä myös huomioimaan iäkkäät pelastussuunnitelmien laadinnassa. Hissirakentamista edistetään ARA:ssa toteutettavassa Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hankkeessa , Hosionaho kertoo. Lisätietoja ohjelmasta ja hankkeista: www.ymparisto.fi/ikaantyneidenasuminen Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Janne Ulvinen/ Ympäristöhallinnon kuvapankki Ovien automaattinen aukeaminen on iso apu rollaattorilla Moderni teknologia auttaa liikkumisessa ja monia ikäihmisiä asumaan pitempään kotonaan.. Hollolassa löytyy muistikylä muistisairaille. Kuitenkin pääosa ikääntyneiden kodeista on vanhoja asuntoja, Hosionaho toteaa. Kaarinan perhehoitokylässä asutaan hoitajien kodeissa. Hyviä palveluja ja asuinympäristöjä Ikääntyneen väestön asumista voidaan tukea asuntokannan korjaamisen lisäksi myös muilla arjen sujumista tukevilla palveluilla. Kerhoja yhteistilat tehokkaaseen käyttöön Ohjelmaan liittyy erilaisia selvityksiä ja raportteja, kuten esimerkiksi arviointi taloyhtiöiden ja asuinalueiden yhteistilojen toteutumisesta. Posti on jo oivaltanut tämän ja huomioinut toiminnassaan kasvavan asumista tukevien palvelujen tarpeen. Kotkan Seudun Talokeskus tarjoaa laajennettua kiinteistönhuoltoa eli isännöinnin ja kiinteistönhuollon palvelujen lisäksi korjausrakentamisen ja kotihoidon ja -hoivan palveluja tytäryhtiöidensä kautta. Kunnat ja yhdistykset ovat myös kehittäneet verkostomaisia toimintamuotoja kotona asumisen tukemiseksi sekä asukaslähtöisen ympäristön kehittämiseksi. Isännöitsijät ja kiinteistönhoitajat tuntevat usein asukkaiden tilanteet, jolloin hekin voisivat kehittää asumista edesauttavia palveluja. Esimerkiksi kehittynyt talotekniikka ja älykkäät asumisratkaisut voivat tarjota uusia mahdollisuuksia. Ikääntyvät käyttävät ja tarvitsevat samoja julkisia ja yksityisiä palveluja kuin nuoremmatkin
Uusien asuntojen hinnat laskivat Uusien kerrosja rivitaloasuntojen hinnat sen sijaan laskivat 0,4 prosenttia koko maassa edelliseen neljännekseen verrattuna. Vanhojen osakeasuntojen tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta osakeasuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Ennakkotiedot sisältävät kaksi kolmasosaa vanhojen kerrosja rivitaloasuntojen kaupoista. Tammi–maaliskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 293 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 598 euroa ja muualla maassa 1 707 euroa. Vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien osakeasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,4 prosenttia. Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus Asuntojen hinnat korkealla pääkaupunkiseudulla Pääkaupungin vanhojen osakehuoneistojen hinnat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,3 prosenttia vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,5 prosenttia ja muualla Suomessa 1,3 prosenttia. 49 T ilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat koko maassa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Osakehuoneistojen hintaerot eri puolilla Suomea ovatkin tuntuvat. Uusien osakeasuntojen tiedot perustuvat suurimpien rakennuttajien ja kiinteistönvälittäjien kauppahintatietoihin. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,3 prosenttia ja muualla Suomessa 0,3 prosenttia. Uusien osakeasuntojen keskineliöhinta oli koko maassa 3 591 euroa, pääkaupunkiseudulla 4 796 euroa ja muualla maassa 3 166 euroa. Hinnat vaihtelevat merkittävästi myös alueiden sisällä muun muassa taloyhtiön sijainnin, kunnon tai viihtyisyyden mukaan. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 2,6 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat nousivat 0,9 prosenttia. Keskimääräiset neliöhinnat eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä arvostetuilla alueilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä pääkaupunkiseudun hinnat ovat huomattavasti tätäkin korkeammat, jopa 6000 euroa neliötä kohden. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,5 prosenttia ja muualla Suomessa 0,7 prosenttia. Vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 0,8 prosenttia. Käytännössä 50 neliön suuruisesta kaksiosta joutuu pääkaupunkiseudulla pulittamaan siten keskimäärin 180 000 euroa, kun muualla Suomessa vastaavan kokoisen asunnon saa keskimäärin 85 000 eurolla
Suuret yliopistokaupungit korostuvat myös, niissä on paljon asumistuen saajia, kertoo pääsuunnittelija Heidi Kemppinen Kelan tilastoja tietovarastoryhmästä. Yleistä asumistukea maksettiin yhteensä 918 miljoonaa euroa. Heidän todelliset asumismenonsa olivat keskimäärin 485 euroa kuukaudessa. Asumistuen määrät ovat räjähtäneet menneistä vuosista. 50 M aa mataa taantuman kourissa ja se näkyy asumistukien määrässä. Lisäksi asumistukien menoihin vaikutti lakimuutos, joka tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Kelan arvion mukaan asumistuen menoja kasvatti pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen. Joulukuussa 2015 eläkkeensaajien asumistukea saavista runsaat 160 000 asui yksin vuokra-asunnossa. Nyt tukijärjestelmää on yksinkertaistettu siten, että vain ruokakunnan koko sekä tulot ja asumismenot vaikuttavat tukeen, kertoo Kemppinen. Alkuvuodesta julkaistujen tilastojen mukaan Kela maksoi asumistukia vuonna 2015 yhteensä 1 732 miljoonaa euroa. Kelan asumistukimenot kasvoivat jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Vuoden 2015 lopussa keskimääräinen asumistuki oli 330 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistukea sai viime vuonna noin 197 000 henkeä. – Entisessä laissa asumistukeen vaikutti muun muassa asunnon valmistusvuosi. Tuen saajista näitä oli 53 prosenttia. Kaikkiaan Kelan maksaman asumistuen piirissä oli viime vuoden lopussa hieman yli 800 000 henkeä, mikä on noin 15 prosenttia koko väestöstä. Tuen saajista lähes kaikki, yli 90 prosenttia, oli yksin asuvia. Ne pysyivät lähes samansuuruisina edellisvuoteen verrattuna. Opintotuen asumislisässä ei tapahtunut mainittavia muutoksia vuoden takaiseen. Syksyllä 2015 otettiin käyttöön 300 euron ansiotulovähennys, ja myös se lisäsi palkkatuloja saavien ruokakuntien asumistukea. Yhteensä viime vuonna maksettiin 532 miljoonaa euroa eläkeläisten asumistukea, joka on 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Jos asui liian isossa asunnossa, asumistuki leikkaantui. Lakimuutos nosti tuen määrää monilla tuensaajilla. Keskimäärin eläkkeensaajille maksettiin 223 euroa asumistukea kuukaudessa. Suurin osa yleistä asumistukea saavista oli vuokralla asuvia yhden hengen ruokakuntia. Eläkeläiset ja opiskelijat merkittävä ryhmä Eläkkeensaajien asumistuen menot lisääntyivät jonkin verran vuoden takaiseen nähden. Tukea saavia ruokakuntia oli 246 000. Lapsiperheiden osuus oli 34 prosenttia. Lakimuutos nosti yleisen asumistuen määrää Yleisen asumistuen menot kasvoivat hurjimpaa vauhtia. Asumistukea myönnetään yleensä vuokralla asuville.. Ne kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna 24 prosenttia. Yksinasuvat saivat tukea keskimäärin 271 euroa ja lapsiperheet 444 euroa kuukaudessa. Vuonna 2015 opintotuen asumislisää nautti 151 700 opiskelijaa ja asumislisän kokonaispotti oli noin 266 miljoonaa euroa. Se johtuu siitä, että suuremmissa kaupungeissa on enemmän vuokra-asuntoja. Kasvua vuoden takaiseen on 14 prosenttia. – Suhteessa väestömääriin asumistukea myönnetään enemmän suurissa kasvukeskuksissa kuin maaseutukunnissa. 15 prosenttia väestöstä saa asumistukea Asumistukea ennätysmäärä Yleisen asumistuen menot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia. Omistusasunnoissa ei ole yleensä niin suuret asumiskulut kuin vuokra-asunnoissa. Määrä on noin 12 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Yleistä asumistukea saavia ruokakuntia oli viime vuoden lopussa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös asunnon pinta-ala vaikutti. Etenkin lapsiperheissä tukea on mahdollista saada entistä suuremmilla tuloilla
Maksetut asumistuet vuonna 2015 (miljoona euroa) (muutos vuoteen 2014 verrattuna 13,7 %) (muutos vuoteen 2014 verrattuna 23,6 %) (muutos vuoteen 2014 verrattuna 6,9 %) (muutos vuoteen 2014 verrattuna 0,2 %) (muutos vuoteen 2014 verrattuna -5,9 %) Asumistuen saajat joulukuussa 2015 (henkilöt/ruokakunnat) (muutos vuoden takaiseen 19,5%) (muutos vuoden takaiseen 3,4 %) (muutos vuoden takaiseen -0,1 %) (muutos vuoden takaiseen 1,2 %) Vertailua: Vuokra-asunnoissa asuvat asumistuen saajat (ruokakunnat) Vuosi 1995: 191 057 (ruokakuntaa) Vuosi 1997: 173 455 Vuosi 2000: 158 748 Vuosi 2003: 149 996 Lähde: Kela Vuosi 2005: 146 243 Vuosi 2007: 133 517 Vuosi 2010: 155 590 Vuosi 2012: 170 508 Vuosi 2015: 246 357 Keskimäärin opiskelijat saivat joulukuussa 2015 asumislisää 195 euroa kuukaudessa. Pauli Jokinen Asumistuen määrän arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna entisestään. 51 Tuen saajista lähes kaikki, yli 90 prosenttia, oli yksin asuvia. ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. www.varsinaisbitumi.. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. – Tarkkoja lukuja ei ole, mutta ennustetaan, että asumistuen saajien määrä tulee kaikkinensa nousemaan kuluvana vuonna, Kemppinen arvioi. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?. Opintotuen asumislisän saajista vuokra-asunnoissa tai opiskelija-asuntolassa asuvia oli runsaat 136 000 henkeä
Hakijamäärä kuitenkin Oulussa asunnon vuokraajilla on mistä valita Helsingissä ja Tampereella vuokra-asunnoista huutava pula Tasan eivät mene puntit, kun vertaillaan suurten kaupunkien vuokraasuntotilannetta. – Enimmillään Helsingin kaupungin vuokra-asunnon hakijoita oli vajaa pari vuotta sitten lähes 30 000. Siinä, missä Oulussa on vuokralaisten markkinat ja kodin hakija voi usein valita mieluisimman useammista tarjolla olevista asunnoista, Tampereella etenkin pienistä asunnoista on pulaa, Helsingissä 15 000 hakijaa odottaa vuokra-asunnon löytymistä.. Vaikka vuokraasuntotilanne näyttäisi olevan kohenemaan päin, edelleen asuntoa odottavia hakijoita on valtavasti. 52 V uokra-asuntoa Helsingissä havitteleva ei pääse helpolla
Uusia vuokra-asuntoja tarvittaisiin merkittävästi lisää. – Vuokra-asuntojemme käyttöaste on erittäin korkea, jopa 99,57 prosenttia. Helsingin kaupungin asunnot Oy on merkittävä, mutta ei suinkaan ainoa kanava löytää vuokra-asunto. – Tällä hetkellä tarjonta ei vasta kysyntää. 80–90 prosenttia vuokra-asunnon saajista on erittäin kiireellisten luokassa. Vaihtuvuus on hyvin pientä, vain 20 prosenttia, ja 2700 hallinnoimastamme asunnosta vain noin 500 asuntoa vapautuukin vuokrattavaksi vuosittain. Tampereella vuokra-asuntojonossa on tuhat hakemusta joka kuukausi. Moni onkin hankkinut kaupungista sijoitusasuntoja, joita vuokrataan eteenpäin asuntoja kipeästi tarvitseville, Niemelä kertoo. – Vaikka kysyntää on enemmän kuin on asuntoja, tulee kuitenkin muistaa, että harva jää kokonaan ilman asuntoa. Niemelä kuitenkin muistuttaa, että hakemusten määrä ei kerro aivan koko totuutta, sillä reilun tuhannen hakemuksen joukossa on myös päällekkäisiä hakemuksia, eri kohteisiin. 53 Jopa 90 prosenttia vuokralaisista toivoo löytävänsä pienehkön, noin 33–42 neliön suuruisen yksiön tai kaksion noin viiden kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Ylimääräisistä neliöistä ei nykyisin haluta maksaa turhaan. Tulevan viiden vuoden aikana rakentamisen vauhti kiihtyy, jona aikana Hekalle on odotettavissa 3500 uutta vuokra-asuntoa. – Valtaosa, jopa 90 prosenttia vuokralaisista toivoo löytävänsä pienehkön, noin 33–42 neliön suuruisen yksiön tai kaksion noin viiden kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Helsingissä ja Tampereella vuokra-asunnoista huutava pula Helsingin vuokraasuntotilanne on vaikea, mutta kohentunut viimeisen puolentoista vuoden aikana. Saarholman mukaan Hekan omistamista 47 500 vuokraasunnosta vapautuu joka vuosi parituhatta asuntoa uusille vuokra-sopimuksille. Sato, Vvo, Hoas, erilaiset säätiöt ja tietysti vapaat markkinat tarjoavat suuren määrän vuokraasuntoja, Saarholma muistuttaa. Nyt hakijamäärä on 15 000 kun aikaisemmin se oli 30 000. tippui, kun asunnonvälityksestä vastaava Stadin asunnot lyhensi hakemusten voimassaoloaikaa puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen, Helsingin kaupungin asunnot Oy:n viestintäpäällikkö Mirka Saarholma kertoo. Vuonna 2015 uusia asuntoja valmistui 205 kappaletta, kun tavoitteena on tuottaa 750 asuntoa vuosittain. Tampereella vuokra-asuntohakemus ovat voimassa kolme kuukautta, jonka jälkeen hakemus pitää uusia, ellei asuntoa sitten ole vielä löytynyt kaupungin kautta tai muualta. Pienet asunnot kysyttyjä Tampereen Vuokra-asunnot Oy: toimitusjohtaja Leo Niemelä kertoo, että Tampereella vuokraasuntojonossa on joka kuukausi 1200–1300 hakemusta. Pienistä vuokra-asunnoista on Tampereella Niemelän mukaan selkeä puute, vaikka uudistuotantoa onkin vuosittain. Hakemukset seulotaan kolmeen eri kiireellisyysluokkaan: erittäin kiireellisiin, kiireellisiin ja asunnon tarpeessa oleviin. Myös perheasunnoiksi toivotaan kompaktimpia neliöitä kuin aikaisemmin. – Kaupungin ohella merkittävä vuokranantaja kaupungissa on yksityinen sektori. Valtaosa vuokralaisista haluaisi pienen yksiön tai kaksion keskustan liepeiltä, mutta tarjonnasta on pulaa.. – Parhaillaan menossa on hanke, jossa pieniä asuntoja rakennetaan 130 kappaletta. Tonttikysymykset ja kaavoitus kuitenkin jossain määrin jarruttavat rakentamisen vauhtia
54 Oulussa vuokralaisen markkinat Oulussa on pitkään ollut väljä vuokra-asuntotilanne. Olemassa olevat kiinteistöt on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta vaativaisiksikin äityneiden vuokralaisten kiinnostus kohteisiin säilyy. Joitakuita uhkaa asunnottomuus, mutta yhtä lailla hakemusten joukossa on runsaasti niitä, jotka haluavat merinäköalaa tietyltä alueelta. – Oulu houkutteleekin kehittyvänä kasvukeskuksena väkeä alueelle, vuokra-asunnosta muuttaminen ei jää kiinni, Schavikin toteaa. Asunnoista on pitkään ollut ylitarjontaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuokralaisilla on, mistä valita, merkittävää osaa Oulun vuokra-asunnoista hallinnoivan Sivakka-yhtymä Oy:n asuntopalvelupäällikkö Maritta Schavikin kertoo. Putkiremontille valvoja Tarjoamme taloyhtiön korjausurakoihin projektinjohtoa ja valvontaa Suunnittelusta valvontaan www.teknoplan.. Vasta kuluvana keväänä tilanne on hivenen muuttunut vaihtuvuuden vähentyessä. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Mikko J. Kuukausittain vuokra-asuntohakemuksia tulee Sivakka Oy:lle 1800. Hyvällä vuokra-asuntotarjonnalla on myönteiset vaikutukset Oulun koko kiinteistökantaan ja elinkeinoelämälle. Hakemukset ovat voimassa kolme kuukautta. Väljä asuntotilanne on luonut vuokra-asuntomarkkinoille joustavat toimintatavat, kilpailutilanne edesauttaa sitä, että vuokrat pysyvät maltillisina ja kilpailukykyisinä. Putkonen, Joni Karppinen Oulussa on vuokralaisten kannalta erinomainen tilanne, asuntoja on runsaasti, kova kilpailu vuokralaisista pitää kiinteistöt kunnossa ja vuokrat maltillisina. / puh. 09-5655 9210. Hakemukset uusitaan, kun halutaan havitella jotakin tiettyä unelmaasuntoa, Schavikin kertoo. – Uusia vuokra-asuntoja rakennetaan, mutta samalla puretaan vanhaa asuntokantaa. – Voidaan sanoa, että meillä Oulussa on vuokralaisen markkinat. – Hakijat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa
Sekajäte menee energiaksi. HSY on syksystä 2014 lähtien kuljettanut pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien sekajätteen Vantaan Energian jätevoimalaan. Jätevoimalan myötä jätteen kokonaishyötykäyttöaste nousee merkittävästi. Pääkaupunkiseudulla lajitteluohjeet eivät ole muuttuneet kaatopaikkakiellon vuoksi, sanoo erityisasiantuntija Sari Kemppainen HSY:stä. Sekajäte viedään Vantaan Energian jätevoimalaan. Kuva: HSY / Kai Widell. – Suosittelemme, että käyttökelpoiset vaatteet viedään esimerkiksi kirpputoreille tai vaatekeräykseen. Voimaan astunut valtioneuvoston asetus rajoittaa biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Jätteeksi tulisi laittaa vain rikkinäiset ja käyttökelvottomat tekstiilit. Kierrättämällä vaatteita tekstiilijätteen määrä myös vähenee. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien jätteestä vajaa 50 prosenttia hyödynnetään materiaalina ja jäljelle jäävä sekajäte energiana. – Pääkaupunkiseudulla kotien sekajäte, johon käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat, ei mene kaatopaikalle. Hyväkuntoiset vaatteet kierrätykseen Vantaan jätevoimala hyödyntää vuodessa 320 000 tonnia kierrätykseen kelpaamatonta sekajätettä. Vanhoista vaatteista ja kankaista voi tehdä siivousrättejä tai matonkuteita. Käyttökelvottomat tekstiilit on kerätty pääkaupunkiseudulla sekajätteisiin jo pitkään. Myös muualla Suomessa sekajäte yleensä hyödynnetään energiaksi polttamalla. Biojätteen, paperin, kartongin, lasin ja metallin kierrätys jatkuu edelleen. – Pääkaupunkiseudulla tekstiilit kuuluvat siis kiinteistöissä sekajäteastioihin. Siellä sekajätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä. Juhani Karvonen Tekstiilit ja vaatteet tulee laittaa sekajätteeseen Hyväkuntoiset tekstiilit suositellaan kierrätettäviksi Vuoden 2016 alusta alkaen orgaanista jätettä, kuten tekstiilejä, ei saa laittaa kaatopaikalle. Muualla Suomessa ne jätehuoltotoimijasta riippuen voi laittaa myös kuivajätteeseen. H elsingin seudun ympäristöpalveluissa HSY:ssä kieltoon varauduttiin jo vuodesta 2014 alkaen. Jätteiden hyödyntäminen energiatuotannossa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisää energiaomavaraisuutta. Biojätteen, paperin, kartongin, lasin ja metallin lajittelu omiin astioihin on edelleen tärkeää. 55 Jätteeksi tulisi laittaa vain rikkinäiset ja käyttökelvottomat tekstiilit. Niistä saadaan uusien tuotteiden raaka-ainetta. Kielto koskee myös tekstiilejä. Hyväkuntoisia vaatteita ei tulisi laittaa jätteisiin. Erityisasiantuntija Sari Kemppaisen mukaan pääkaupunkiseudulla kotien sekajäte, johon käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat, ei mene kaatopaikalle. Käyttökelpoiset osat kuten vetoketjut, printit tai napit voi hyödyntää tai tarjota niitä tuunaajille
Leijonanosan taloyhtiöiden kokonaistaloudesta haukkaavat lämmityskulut ja korjauskustannukset, jotka yhdessä muodostavat koko Suomen mittakaavassa lähes puolet taloyhtiöiden budjeteista. Seuraavaksi eniten kokonaistalouteen vaikuttavat käyttöja huoltokulut, hallintokulut sekä vesija jätevesimaksut, joista kukin vie noin kymmenyksen budjetista. Kokonaistalouden muodostumisessa on jonkin verran Pääkaupunkiseudulla kalleinta, pohjoisessa ja idässä edullisinta Lämmitys ja korjaus suurimmat kuluerät Taloyhtiöiden kokonaistalouden tilastopiirakat piirtyvät kutakuinkin samanlaisiksi lähes joka puolella Suomea. Joihinkin asioihin budjetin muodostumisessa on helpompaa vaikuttaa kuin toisiin – ja joistakin asioista ei kannata tinkiä senttiäkään.. 56 T aloyhtiöiden kiinteistönhoitokulut muodostuvat yli kymmenestä eri asiasta. Loppuosa kokonaistaloudesta jaetaan kiinteistöveron, jätehuollon, sähkön, siivouksen, ulkoalueiden hoidon, henkilöstökulujen sekä muiden hoitokulujen kesken
Etelä-Suomessa kiinteistöjen korjaamiseen satsataan muutenkin enemmän rahaa: Etelä-Suomessa korjauskulut muodostavat 27,5 prosenttia budjetista, kun Pohjoisja Länsi-Suomessa lukema jää alle 22 prosentin. Näissä paikoissa pohdiskellaan aivan eri ongelmia: talousvaikeuksissa olevalla paikkunnalla voidaan painia elinkaaristrategioiden parissa ja miettiä, ovatko vanhan talon ylläpitokustannukset niin suuret, että olisi viisaampaa purkaa se kokonaan pois. Kiinteistönhoitokulut neliömetriä kohden vaihtelevat Suomessa 4,40 ja 5,76 euron välillä kuukaudessa niin, että pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa on kalliimpaa kuin harvemmin asutuilla seuduilla. 57 Lämmitys ja korjaus Henkilöstökulut 1,2 % Hallinto 9,4 % Käyttö ja huolto 12,1 % Ulkoalueiden hoito 1,2 % Siivous 2,9 % Lämmitys 22,5 % Vesi ja jätevesi 8,0 % Sähkö 3,9 % Jätehuolto 3,3 % Kiinteistövero 6,5 % Korjauskustannukset 24,1 % Muut hoitokulut 4,9 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa koko maassa vuonna 2014 4,87 €/m 2 /kk Lähde: Tilastokeskus Henkilöstökulut 1,6 % Hallinto 9,7 % Käyttö ja huolto 10,4 % Ulkoalueiden hoito 1,4 % Siivous 2,8 % Lämmitys 18,8 % Vesi ja jätevesi 6,9 % Sähkö 3,0 % Jätehuolto 3,3 % Kiinteistövero 6,1 % Korjauskustannukset 29,2 % Muut hoitokulut 6,9 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 5,76 € /m 2 /kk Lähde: Tilastokeskus Henkilöstökulut 1,1 % Hallinto 9,5 % Käyttö ja huolto 12,8 % Ulkoalueiden hoito 1,1 % Siivous 2,9 % Lämmitys 24,2 % Vesi ja jätevesi 8,4 % Sähkö 4,2 % Jätehuolto 3,3 % Kiinteistövero 6,6 % Korjauskustannukset 22,0 % Muut hoitokulut 4,0 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Muu Suomi vuonna 2014 4,56 € /m 2 /kk Lähde: Tilastokeskus Jyrki Makkonen johtaa Realia Isännöinti Oy:n isännöintipalveluita. Kasvukeskuksissa taas halutaan pitää kiinteistöjen ja osakkeiden markkina-arvo hyvänä ja ollaan valmiita maksamaan luksuksestakin. Realia on Suomen johtava isännöintipalveluiden tuottaja, jonka hallinnassa on noin 4500 kiinteistöä ympäri Suomen. Koko maan kiinteistönhoitokulujen keskiarvo neliömetriä kohden on 4,78 euroa kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla korjauskulujen osuus kokonaistaloudesta on huomattavasti suurempi kuin muualla Suomessa. Kasvukeskuksessa taas harkitaan led-näyttöjen hankkimista eteisauloihin, Makkonen kärjistää.. paikallista vaihtelua. Korjauskulut ylläpidosta tai kehittämisestä Isännöintipalveluiden johtaja Jyrki Makkonen Realia Isännöinti Oy:stä toteaa, että erot taloyhtiöiden vastikkeissa selittyvät paikkakuntien elämäntilanteilla: – Jos eletään alueella, jossa työttömyys on suurta, väestö ikääntynyttä eikä elintaso ole korkea, vastike muodostuu usein ylläpitokuluista: taloyhtiöissä korjataan vain välttämättömät rikkoutuvat asiat
Henkilöstökulut 1,4 % Hallinto 9,8 % Käyttö ja huolto 11,1 % Ulkoalueiden hoito 1,4 % Siivous 2,7 % Lämmitys 19,7 % Vesi ja jätevesi 7,2 % Sähkö 3,2 % Jätehuolto 3,4 % Kiinteistövero 6,3 % Korjauskustannukset 27,5 % Muut hoitokulut 6,3 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Etelä-Suomessa vuonna 2014 5,59 € /m 2 /kk Lähde: Tilastokeskus Henkilöstökulut 0,9 % Hallinto 9,1 % Käyttö ja huolto 13,2 % Ulkoalueiden hoito 0,9 % Siivous 2,8 % Lämmitys 24,2 % Vesi ja jätevesi 8,2 % Sähkö 5,0 % Jätehuolto 3,5 % Kiinteistövero 6,7 % Korjauskustannukset 21,9 % Muut hoitokulut 3,7 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Länsi-Suomessa vuonna 2014 4,62 Lähde: Tilastokeskus Henkilöstökulut 1,1 % Hallinto 9,1 % Käyttö ja huolto 12,0 % Ulkoalueiden hoito 1,1 % Siivous 3,6 % Lämmitys 24,0 % Vesi ja jätevesi 8,7 % Sähkö 3,6 % Jätehuolto 3,3 % Kiinteistövero 6,4 % Korjauskustannukset 22,7 % Muut hoitokulut 4,4 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Itä-Suomessa vuonna 2014 4,51 € /m 2 /kk Lähde: Tilastokeskus Henkilöstökulut 1,1 % Hallinto 9,3 % Käyttö ja huolto 12,7 % Ulkoalueiden hoito 1,6 % Siivous 1,8 % Lämmitys 24,5 % Vesi ja jätevesi 8,4 % Sähkö 4,1 % Jätehuolto 3,4 % Kiinteistövero 6,8 % Korjauskustannukset 21,8 % Muut hoitokulut 4,3 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa Pohjois-Suomessa vuonna 2014 4,40 € /m 2 /kk Lähde: Tilastokeskus Kokonaisbudjetissa ei ole viisasta tinkiä tärkeistä asioista.. Ja ne virheet voivat tulla kalliiksi! Esimerkiksi rakentamisilmoituksen laiminlyömisestä seuraa 15 000 euron sakko. Makkonen nostaa esimerkiksi taloyhtiöiden leikkipaikat. Mielestäni isännöinnin ja hallintopalveluiden ostaminen on kuitenkin melko lapsenkengissä: siihen kannattaisi panostaa ja käyttää apuna myös konsultointia ja alan liittojen palveluita. 58 Asukaslähtöinen isännöinti selkeyttäisi strategiaa Makkosen mukaan vastikkeen suuruuteen voidaan vaikuttaa asukaslähtöisellä isännöinnillä. Esimerkiksi hallintokulut saattavat vaikuttaa vievän liikaa rahaa, mutta ammattiosaamisesta on syytäkin maksaa. – Jokaisessa asunto-osakeyhtiössä pitäisi olla yhtiökohtainen strategia, josta ilmenee talon käyttäjien tahtotila. – Kun omatoimisesti tehdään asioita, sattuu helposti virheitä. Toisinaan keskustelussa nousee esiin mahdollisuus muuttaa isännöinti suorituspohjaiseksi, sillä vuodet eivät ole veljiä keskenään: – Kun taloyhtiössä on meneillään niin sanottu välivuosi, johon ei kuulu isompia hankkeita, hallintokulut voivat tuntua turhan suurilta, joten ymmärrettävästi tilanteeseen haluttaisiin ratkaisuja. Välttämättömyyksistä ei kannata tinkiä Makkonen muistuttaa, että kokonaisbudjetissa ei ole viisasta tinkiä tärkeistä asioista. Tahaton unohdus voi nostaa vastiketta euron neliöltä kuukautta kohden – onko riskinotto sen arvoista. – Useimmiten muiden taloyhtiön palveluiden ostaminen tapahtuu isännöitsijän toimesta ja silloin se on jo ammattimaista ostamista, Makkonen toteaa. Ei riitä, että taloyhtiön kuntoa tarkastellaan vain teknisillä asiakirjoilla, kuntotutkimuksilla ja -arvioilla, vaan olisi kuunneltava asukkaita. Pitäisi ajatella, että jos ihminen saa elämäntilanteeseensa sopivaa vastinetta asumisesta ja hänellä on hyvä olla, hän on valmis siitä maksamaankin. Vaikka ne täyttäisivätkin annetut standardit, voivat ne lapsiperheiden mielestä olla todellisuudessa niin surkeassa kunnossa, että leikkipaikkoja ei haluta käyttää: – Suomessa mennään liian helposti teknisten asiakirjojen ja lausuntojen taakse piiloon
Se on Makkosen mukaan asia, johon voi vaikuttaa lämmityslaitteiston säännöllisellä huollolla ja kulutusmäärän optimoimisella lämmöntarvemäärää vastaavaksi. Myös kaupunkikohtaiset energiantuottoja uudelleenkäyttötavat vaikuttavat tilastoihin osaltaan. Kuitenkaan suurempia vesivahinkoja ei vielä jotain yksittäistä tapahtumaa lukuun ottamatta ei vielä tapahtunut, sillä suuri osa osakkeenomistajista on remontoinut pesutilojaan ainakin jollakin tavalla. Jossain määrin yhtiössä on lämpöverkoston epätasaista lämpeämistä. Palkkio) Rahoituskulut: 1,50 € / m 2 / kk Ajatuksia kustannuksista: Vastikkeeseen sisältyvien veronluonteisten maksujen määrä närästää, mutta kun ei voi mitään. Alv) Yhteisten tilojen siivouskulut: 7765,23 € (vuonna 2015) Korjauskulut: 19543,58 € (vuonna 2015) Isännöintikulut: 8393,89 € (vuonna 2015, sis. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuva: Realia Isännöinti Oy Tilastot: Tilastokeskus/Suomen Kiinteistöliitto, Juha Järvinen Kiinteistön ikä vaikuttaa kuluihin Eri puolilta Suomea kerätyistä taloyhtiöiden kokonaistalousesimerkeistä ilmenee, että taloyhtiön budjettiin vaikuttavat sijainnin lisäksi monet asiat. Pelätään isoja remontteja, muun muassa linjasaneeraus jo puhuttanut yhtiössä ja suunnittelun aloittaminenkin ollut keskusteluissa esillä. Ainoastaan paikkakuntakohtaiset lämpötilat saattavat lämmityskulutilastoja heilauttaa. 59 – Laskennallinen energiantarvemäärä keskenään samankaltaisissa taloyhtiöissä on sama asuipa sitten Turussa tai Kuopiossa. Sen enempää asiaan on kuitenkin melko hankala vaikuttaa: – Laskennallinen energiantarvemäärä keskenään samankaltaisissa taloyhtiöissä on sama asuipa sitten Turussa tai Kuopiossa.. 4,87 5,76 4,56 5,59 4,62 4,51 4,40 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 €/m 2 /kk Kiinteistönhoitokulut suuralueittain kerrostaloissa 2014 Lähde: Tilastokeskus 6,03 5,61 4,55 4,67 4,52 3,73 4,87 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 -59 60-69 70-79 80-89 90-99 00Kaikki €/m 2 /kk Valmistumisvuosi Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa koko maassa vuonna 2014 valmistumisvuosittain Lähde: Tilastokeskus Sähköön ja lämmityskuluihin hankala vaikuttaa Suurimman kuluerän kokonaistaloudessa muodostaa lämmitys. Joitain kuluja on hankala vertailla keskenään, sillä esimerkiksi siivoussopimus voi pitää sisällään hyvin erilaisia asioita. Isänn. Isännöinnin ja huollon kustannukset nousevat aika ajoin esille, ei olla ”vapaaehtoisesti” valmiit maksamaan mistään enempää, aina löytyy vastustajia. kokouspalkkiot 444 €) Rahoituskulut: € / v Taloyhtiön paikkakunta: Kuopio Rakentamisvuosi: 1968 Taloyhtiön koko: 30 asuinhuoneistoa ja maanpinnan tasassa muutama autotalli, noin 2000 m 2 Vastike: noin 3,70 € / m 2 Lämmitysenergian hinta: 62,10 € / Mwh Yhteisten tilojen siivouskulut: 200 € / kk eli 0,10€ / m 2 / kk (2400 € / vuosi) Remonttikulut: 0,25–0,40 € / m 2 / kk Hallintokulut: 0,45 € / m 2 / kk Isännöintikulut: 450 € / kk (sis. Esimerkiksi taloyhtiön ikä on ratkaisevassa asemassa: vanhemmissa taloyhtiöissä korjauskuluja on luonnollisesti enemmän kuin uudemmissa ja remontit ovat usein isompia ja siksi kalliimpia. Taloyhtiön paikkakunta: Jyväskylä Rakentamisvuosi: 2010 Taloyhtiön koko: asuntoja 32 ja asuntopinta-ala 1968,5 m 2 Vastike: 3,20 €/m 2 /kk Lämmitysenergia: 58,02 €/Mwh Siivous: 5600,00 €/vuosi Remonttikulut: 4213,00 €/vuosi Hallinto: 11 247,00 €/vuosi Rahoituskulut: ei ole Taloyhtiön paikkakunta: Pori Rakentamisvuosi: 1961 Huoneistojen lukumäärä: 32 Huoneistoala: 1948 m 2 Hoitovastike: 3,80 € / m 2 Rahoitusvasike: € / m 2 Lämmitystapa: Kaukolämpö Lämmitysenergia: 298 Mwh (vuonna 2015) Lämmitysenergian hinta: 57,88 € / Mwh (sis. Taloyhtiö on hankkinut kemikaalittoman vedenkäsittelyjärjestelmän 5–10 vuotta sitten käyttövesijärjestelmään ja sivuvirtasuodattimen lämmitysverkostoon
PEX-putkista liukenevia kemikaaleja on tutkittu muun muassa Norjassa ja Tanskassa. Vettä otettaessa se pitää juoksuttaa kylmäksi aina ennen kuin juo tai sitä käyttää ruuanlaitossa, vaikka taloissa on kupariputketkin, koska aineet liukenevat helpommin lämpimään veteen. Putken valmistuksen lämpöprosessissa siitä syntyy uusia kemiallisia aineita, jotka jäävät putkimateriaaliin. Ne hajoavat ihmisen elimistössä TBA:ksi, joka on todettu koeeläimillä syöpää aiheuttavaksi. 60 PEX-putket PEX-putket ovat ristisilloitettua polyetyleeniä. Jouni Suolanen Ympäristöministeriöstä tulossa uusi asetus Muovisista vesiputkista liuennut veteen myrkyllisiä aineita Ympäristöministeriö asettaa kiinteistöjen muovisille vesiputkille uudet tekniset vaatimukset. – Samoja aineita käytetään bensiinin lisäaineena, ja ne maistuvat ja haisevat vedessä helposti. Terveysriskejä ei tunneta THL:n mukaan ongelmallisia veteen liukenevia kemikaaleja ovat esimerkiksi MTBE ja ETBE. Putkista on saattanut liueta veteen myrkyllisiä aineita. Haemme lopputulosta yhdessä terveysviranomaisten kanssa, yli-insinööri Kaisa Kauko ympäristöministeriöstä kertoo. Näin voidaan osaltaan varmistaa kiinteistöjen talousveden hyvä laatu ja väestön luottamus näihin hyvin yleisesti uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa käytettyihin materiaaleihin. Pitoisuudet juomavedessä voivat myös vaihdella eri asuinnoissa, Komulainen toteaa YLE:n artikkelissa (4.4.2016). Komulaisen mukaan iso ongelma on se, että kaikkia putkista veteen liukenevia aineita ja niiden turvallisia pitoisuuksia ei tunneta. Suojaputki ohjaa mahdollisen vuodon rakenteista pois. Aineita voi tulla muualtakin, ja niiden yhteisvaikutus tai pitkäaikaisvaikutus voi aiheuttaa haittaa, Kauko korostaa. Ympäristöministeriö valmistelee olennaisten teknisten vaatimusten asetuksen ja tyyppihyväksyntäasetuksen antamista myös joustaville kytkentäputkille. Vesi pitää juoksuttaa kylmäksi Normaalisti TBA:ta ei Komulaisen mukaan juuri liukene veteen, mutta viallisissa putkissa pitoisuus nousee. Ristisilloitus voidaan tehdä peroksideilla (PEX-a), silaanimenetelmällä (PEX-b) tai säteilyttämällä (PEX-c). Näin ollen vaatimukset joudutaan määrittelemään toistaiseksi kansallisesti. Putkista vapautuu aikaa myöten veteen näitä kemiallisia aineita ja niiden hajoamistuotteita. Asetusta on tarkoitus soveltaa kiinteistöjen kylmäja lämminvesilaitteistoissa käytettävien PEX-putkien tyyppihyväksynnän perusteena. – Jonkun verran kemikaaleja tulee veteen, mutta aineiden pitoisuudet ovat olleet pieniä eikä niistä ole voitu osoittaa suoraan terveydellistä haittaa. PEX-putkista ei ole annettu yhdenmukaista eurooppalaista harmonisoitua standardia, joten CE-merkintä harmonisoidun tuotestandardin perusteella ei ole mahdollinen. Ympäristöministeriö valmistelee ristisilloitetuista polyeteeniputkista (PEX) annetun tyyppihyväksyntäasetuksen (2007) uusimista siten, että asetuksen määrittelemiä laadunvarmistustoimia ja teknisten vaatimusten todentamisia on täsmennetty. Vuoden 2014 kesällä viallisten PEX -putkien todettiin aiheuttaneen tavallisesta poikkeavia makuja hajuhaittoja talousveteen. JS K upariset vesiputket ovat vaihtuneet muovisiin laajamittaisesti 2000 -luvun vaihteesta lähtien, koska muoviputket ovat helppoja ja edullisia asentaa. Niitä irtoaa veteen pieniä määriä myös putkista, joissa ei ole valmistusvirhettä. Viallisista putkista otetuista vesinäytteistä löytyi pari vuotta sitten isoja pitoisuuksia TBA:ta. Ihmisille aiheutuvan terveysriskin arviointi on TBA:n kohdalla vaikeaa. – En osaa sanoa tarkkaan, milloin asetus on tulossa, mutta varmaankin syksyyn se menee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan PEX-putkista ja joustavista kytkentäputkista annettavat tyyppihyväksyntäasetukset ja putkien tekniset vaatimukset ovat erittäin tarpeelliset. Vesi pitää aina juoksuttaa kylmäksi ennen käyttöä.. Kemikaalien irtoaminen on muoviputkessa suurinta, kun putki on uusi. Ympäristöministeriöstä tulossa asetus Ympäristöministeriö on saanut asetusluonnokseen 15 lausuntoa määräaikaan mennessä. Ympäristöministeriön arvion mukaan noin puolet uusista vesiputkista on muovisia. PEX-putket on asennettava rakenteiden sisään suojaputkessa, ja siksi PEX-putket toimitetaan yleensä suojaputkeen valmiiksi sujutettuina. PEX-putken valmistuksessa käytetään lisäksi erilaisia liuottimia, antioksidantteja, stabilisaattoreita ja liukuaineita. Kemiallisten aineiden irtoaminen veteen on PEX-putken tyyppiominaisuus. Pieninä pitoisuuksina niistä ei aiheudu terveyshaittoja, kertoo THL:n emeritusprofessori Hannu Komulainen. – On ollut hankalaa arvioida, millaisia terveysriskejä niihin liittyy. Kaikkien toksisuudesta ei ole kovin hyvää tietoa
Vantaan kohde aloitetaan ensi vuoden puolella, sanoo kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen VVOyhtymä Oyj:stä. 61 vitsevia ihmisiä. JK VVO Yhtymän kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkosen mukaan konserniulla on tarkoitus rakentaa vuosittain 1000– 1200 vuokra-asuntoa. – Nyt ja tulevaisuudessakin 50–60-vuotiaat ovat suuri ryhmä, joka muuttaa etenkin maakuntakeskukseen. Yhteensä rakenteille tulee tällä sopimuksella 263 Lumo-vuokra-asuntoa, jotka valmistuvat pääosin seuraavien kahden vuoden aikana. JK Palveluasuminen keskittyy keskuksiin T ällä herkellä erimuotoisella palveluasumisella näyttää olevan kysyntää suurimpien kaupunkien keskustoissa. Tavoitteenamme on vuosittain rakentaa 1000–1200 vuokraasuntoa. Kaikki kohteet toteutetaan KVR-hankkeina. Pohjola Rakennus Uusimaalle sopimus oli merkittävä. Heille on varattava asumistuotantoa, jossa palvelut on otettu huomioon. Tällä hetkellä rakenteilla on 1050 kohdetta. Omasta asuinkorttelista löytyy seuraa, aktiviteetteja, apua ja yksilöllisiä palveluita aterioista fysioterapiaan, Lempisen mukaan tulevaisuuden asumisen trendinä on, että samassa kohteessa voi asua hyvinkin erilaisia palveluita tarVVO ja Pohjola Rakennus rakentavat vuokra-asuntoja 50 miljoonalla V VO-konserni ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toteuttavat vuokra-asuntoja 50 miljoonalla eurolla. – Lumo on meillä nimenomaan vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon brändi. – Ihmiset alkavat entistä enemmän ennakoida eläköitymistään ja asumistaan, sanoo YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen. Hyvinkään kohde alkaa keväällä, Helsingin molemmat kohteet syksyllä. Tällä hetkellä tuotantomme pyörii 400–500 pääasiassa kovan rahan asunnon tuotannossa, sanoo toimitusjohtaja Kim Bono Pohjola Rakennus Uusimaa Oy:stä. Ajatus ei ole Lempisen mukaan aivan uusi. – Tehostetun hoivan tarpeessa olevat ihmiset tarvitsevat sairaanhoitopalveluita, mutta parempikuntoiset kenties erilaisia virkistyspalveluita. VVO-konserni on sopinut Pohjola Rakennus Oy Uusimaan kanssa lähes 50 miljoonan euron arvoisten vuokra-asuntojen toteuttamisesta Helsinkiin, Vantaalle ja Hyvinkäälle. Seniorija palveluasuminen keskittyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin keskusta-alueille. Sopimuspaketti on suurin, mitä olemme tehneet. Ei ole mitään ikäihmisten suurta yhtenäistä massaa, vaan erilaisia ihmisiä erilaisine tarpeineen, jotka ovat kuluttajia siinä missä esimerkiksi lapsiperheetkin. Ideaa kokeiltiin Suomessa kymmenisen vuotta sitten. Tulevaisuudessa ikääntyvä ihminen muuttaa kaupungin keskustaan tai sen tuntumaan. Pohjola Rakennus Oy tekee kohteet avaimet käteen-periaatteella. Tulevaisuudessa ikääntyvä ihminen muuttaa kaupungin keskustaan tai sen tuntumaan.. – Tuolloin ajoitus oli ehkä hieman liian aikainen. Kohteita on yhteensä neljä, joista kaksi Helsingissä. Yhtiö tekee yhteistyötä VVO:n kanssa on ensimmäistä kertaa – Sopimuksen yhteisarvo on meille merkittävä. Nyt asioiden etenemistä jarruttaa kuitenkin sopivien tonttien puute. Kodin sijainnin merkitys korostuu entisestään ihmisen ikääntyessä. Toki ympäri Suomen on toteutettu ja toteutetaan paraikaa tällaisia kohteita mutta nyt asiaa on herätty vielä voimakkaammin
Varttuneeseen ikään tulleessa taloyhtiössä on koettu kaikki suuret remontit, viimeisimpänä mittava putkisaneeraus. 62 Pyykkitupa asukkaiden kohtaamispaikkana Taloyhtiössä toivotaan avoimempaa viestintää Pohjois-Haagassa sijaitseva Asunto Oy Pitkäjussi on 1950-luvun parasta Helsinkiä suurine pihoineen ja kauniine kiinteistöineen. Kiinteistö alkaa olla kunnossa, avoin viestintä kohentaisi taloyhtiötä entisestään.
– Minulle tekniikkaan ja talouteen liittyvät kysymykset eivät ole lähtökohtaisesti tuttuja. Hän on talkootyönä pitänyt pihaa kauniina. – Kun olen keskustellut muiden asukkaiden kanssa, olen ymmärtänyt, että on hyvin paljon kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia. Esimerkiksi ihmetystä on herättänyt se, että putkiremonttiin oli mahdollista hakea avustuksia, mutta niitä ei haettu ajoissa. Taloyhtiön pihan upeat istutukset ovat yhtiössä asuvan vanhemman rouvan käsialaa. Siitä Päivi ei ole kuitenkaan varma, onko kaikki korjaukset aina tehty parhaalla mahdollisella tavalla. Viime vuosina oman kotitalon asiat ovat kuitenkin alkaneet kiinnostaa. – Löysin nykyisen asuntoni välittäjän kautta etsiskellessäni aikanaan itselleni sopivaa kotia Helsingistä. Arabia ja Etelä-Haaga olivat tuolloin myös vaihtoehtoisia asuinpaikkoja, mutta Pohjois-Haaga ja Pitkäjussin hyvin hoidetulta vaikuttanut taloyhtiö upeine pihapiireineen vei sydämen, Päivi kertoo. Päivin mukaan on hyvä, että taloyhtiötä hoidetaan jatkuvasti, vuosien varrella on tehty ahkerasti korjauksia ja remontteja. Päivin mukaan asukkaat taloyhtiössä elelevät kuin kaupungissa kuuluukin, naapureita tervehditään ja toisinaan pysähdytään juttelemaan pidemmäksikin aikaa, mutta muutoin jokaiselle annetaan oma rauha ja yksityisyys. 63 A sunto Oy Pitkäjussi sijaitsee Pohjois-Haagassa, idyllisen 1950-luvun asuinalueen helmassa. Esimerkiksi parvekkeet remontoitiin vain kuusi vuotta sitten, mutta parvekekaiteet ovat jo nyt korjauksen tarpeessa. – Putkiremontista puhuttiin vuosia, olihan selvää, että vuonna 1954 valmistuneiden talojen putkistot tulisivat pian tiensä päähän. Väki on vuosien saatossa vaihtunut, nuoremman polven kanssa keskustelua syntyy enemmän ja vuorovaikutus ovat välittömämpää kuin ennen vanhaan, Päivi pohtii. Silti kaikki tapahtui valtavan nopeasti ja päätökset ilmoitettiin asukkaille remonttia edeltäneenä syksynä. 1950-luvun taloyhtiössä on kaikki isot remontit tehty. Asunto Oy Pitkäjussissa on tehty kaikki korjaukset ikkunaja parvekeremonteista julkisivukorjauksiin ja parhaillaan valmistuvaan putkisaneeraukseen asti. Toivoisinkin, että taloyhtiössä keskusteltaisiin avoimemmin ja rehellisemmin asioista. Nyt asukkaat voivat keskittyä viihtymiseen. Kolmen kerrostalon ja 96 huoneiston yhtiössä on putkiremontti viittä vaille valmis. Hetkeä myöhemmin keväällä työt alkoivatkin. Putkiremontista kertyneet puulavat odottelevat talon kulmalla siivoamistaan. Toki nykyisessä hallituksessa on henkilöitä, jotka pyrkivät aidosti kuuntelemaan ihmisiä ja kehittämään vuorovaikutusta parempaan suuntaan. Tässäkin olisin toivonut parempaa viestintää, nyt moni asia vaan tapahtui.. – Kun muutin taloyhtiöön, täällä asui vielä paljon alkuperäisiä, varttuneeseen ikään ehtineitä asukkaita. Päivi Kangas on viihtynyt taloyhtiössä jo 1990-luvun alusta lähtien. Putkiremontti takana päin Asunto Oy Pitkäjussissa on myllätty viimeisen vuoden ajan. Erilaisten remonttien ja nuorempien, aktiivisten asukkaiden myötä olen itsekin pikkuhiljaa tutustunut näihin asioihin. Talon asiat tutuiksi vähitellen Päivi ei alkuaikoinaan ollut erityisen kiinnostunut taloyhtiön asioista, eikä käynyt esimerkiksi yhtiökokouksissa
Remonttikin valmistui periaatteessa ajallaan. Remontit kuitenkin ovat jättäneet jälkensä pihaan. – Pyykkituvassa näkee toisia asukkaita ja siellä tulee juteltua ja vaihdettua kuulumisia. Pyykkitupa uudistettiin putkiremontin yhteydessä. Toivon, ettei kaunista pihaa milloinkaan turmeltaisi, vaan sen ainutlaatuisuutta vaalittaisiin. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Putkiremontin jäljiltä pihapiiri on vielä hujan hajan, mutta urakoitsija kerää jo tavaroitaan remontin pian valmistuessa. Olen paikkasidonnainen ihminen, jolle paikat ja tilat ovat tärkeitä. Korjauksia tiukasti vaatimalla asiat hoituivat vähitellen kuntoon. Huoneisto luovutetaan ajallaan, mutta korjauksia tehdään sitten vielä pitkään sen jälkeenkin, Päivi sanoo. Rakastan 1950-luvun Helsinkiä, enkä haluaisi koskaan muuttaa pois kauniista kotitalostani, Päivi sanoo. – Tämä on kotini. – Olen kuitenkin kuulut, että näin tapahtuu hyvin usein remonteissa. Päivi kokee erityisen hyväksi asiaksi taloyhtiössään tilavan pesutuvan. Parvekekorjauksen aikaan puiden oksia katkottiin surutta ja nyt putkiremontin jäljiltä pihanurmi on osin kadonnut ja myös joitakin pensaita jouduttiin poistamaan. Putkiremontissa piha sai kolhuja, mutta nurmikko kunnostetaan tulevaisuudessa entiselleen.. Päivi aikoo jäädä Asunto Oy Pitkäjussiin asumaan jatkossakin. Päivi kertoo, että sama tilanne koski toki muitakin asukkaita. – Parvekkeelta avautuvaan näköalaan ei väsy koskaan. Pyykkitupa kohtaamispakkana Päivin mukaan yksi parhaita asioita hänen taloyhtiössään on kaunis, 1980-luvulla ilmeisesti palkittukin piha. Nurmikko kuitenkin aiotaan kunnostaa, kun remontti valmistuu, Päivi kertoo. Joissakin asunnoissa on vielä nytkin puutteita, vaikka luovutus tapahtui helmikuussa. Kun vielä saamme kuivaushuoneisiin uudet, tehokkaat puhaltimet, taloyhtiön pyykkituvasta voi iloita entistäkin enemmän. Hyvin monella on nykyisin huoneistossaan oma pesukone, mutta soisin pyykkitupaa käytettävän jo sen ekologisuuden vuoksi. Keittiöstä esimerkiksi puuttui viemäriputki ja osaan sähköpisteistä, esimerkiksi jääkaapin pistorasiaan ei tullut sähköä. 64 Päivin mukaan putkiremontti sujui kuitenkin monilta osin hyvin. Pesutupa päivitettiin putkiremontin yhteydessä suurelta osaltaan uuteen uskoon. Hän esimerkiksi oli jännittänyt, mistä löytäisi nopealla aikataululla evakkoasunnon, mutta se järjestyikin hienosti oman yhtiön sisältä. – Kuitenkin vielä siinä vaiheessa, kun pääsimme takaisin asuntoomme, korjauksia oli paljon kesken, eikä huoneisto ollutkaan asumiskelpoinen. Pesutupa on taloyhtiön sydän, jossa asukkaat vaihtavat kuulumisiaan ja ajatuksiaan pyykinpesun lomassa
Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on jatkaa omavaraisuusasteen vahvistamista. Lisäys vastaa noin 100 sähkölämmitystalouden tai 400–800 rivija kerrostalotalouden kulutusta. Leppikosken voimalaitos tuottaa koneistojen peruskorjaus ten jälkeen entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Asikkalan panostaa aurinkovoimaan HINKU-hankkeen innostamana. HINKU toivoo aurinkovoimaloiden yhteishankinnan innostavan myös uusia kuntia sitoutumaan hiilidioksidipäästöjen merkittäviin vähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että pääkaupunkiseutu ja Lahti tarjoavat parhaat ratkaisut maailman kaupunkien haasteisiin ja toimivat näyteikkunana suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille. Ratkaisut liittyvät muun muassa liikenteeseen, ruokaan, asumiseen ja energiaan. Laitoksen maksimiteho kasvaa noin 2 megawatilla ja vuosituotanto runsaalla 2 gigawattitunnilla. Ruotsin asuntolainojen keskimääräinen maksuaika oli muutama vuosi sitten 140 vuotta. Tänä keväänä sama haaste on heitetty kaikille Suomen kunnille. Kuntien HINKU-hankkeen tavoitteena on lisätä aurinkovoiman käyttöä. HINKU toivoo aurinkovoimaloiden yhteishankinnan innostavan myös uusia kuntia sitoutumaan hiilidioksidipäästöjen merkittäviin vähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Lainojen pitkien maksuaikojen ansiosta ihmiset ovat voineet hankkia todellista varallisuustasoaan kalliimpia asuntoja. Fortum korjaa Leppikosken vesivoimalaitoksen F ortum peruskorjaa tänä vuonna Oulujoen vesistössä Emäjoella sijaitsevan Leppikosken vesivoimalaitoksen kakkoskoneiston. Säätiö kokoaa ja tuottaa projekteja, joilla luodaan alueelle puhtaisiin ja älykkäisiin ratkaisuihin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Eniten päästöjään vähensivät Iin kunta sekä Hanko. Maassa ei ole aiemmin säädetty lailla asuntolainojen maksimiajoista. Kilpailutus ja hankita tehdään yhteistyössä KL-Kuntahankintojen kanssa, ja voimaloiden pitäisi olla näillä näkymin toiminnassa ensi keväänä. Tällaisen yhteistyömallien pitää nousta Suomen innovaatiotoiminnan kärkeen, jotta pystymme vastaamaan muuttuviin globaaleihin haasteisiin, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.. Uudella lailla on tarkoitus hillitä kotitalouksien velkaantumisasteen nousua ja kiinteistöjen korkeita hintoja. Neljässä HINKU-kunnassa viime vuonna pilotoitu aurinkovoimalakokeilu laajenee koko Suomeen. Niiden mielestä uusi laki nostaa lainojen hintoja ja heikentää lainaehtoja, mikä horjuttaa kotitalouksien tasapainoa. 65 Ruotsi rajoitti asuntolainan pituuden 105 vuoteen Asikkala innostui aurinkovoimasta A sikkalan kunta otti viime keväänä askeleen kohti puhtaampaa tulevaisuutta ja päätyi panostamaan aurinkovoimaan HINKUhankkeen innostamana. Nyt päätetyn osakeannin tavoitteena on vakaan pääomarakenteen ja monipuolisten rahoituslähteiden ylläpitäminen. Puhtaita ja älykkäitä ratkaisuja testataan S itran perustama Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö kehittää pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta maailmanluokan testialueen puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuissa, joita kaupungistuva ja fossiilisen energian käytöstä eroon pyristelevä maailma tarvitsee. Ruotsalaiset ottavat asuntolainoja huomattavasti pidemmällä maksuajalla kuin suomalaiset. Monet asunnonomistajat ovatkin ottaneet lainoja, jotka vasta heidän lastenlapsillaan olisi mahdollista maksaa. Ruotsalaispankit vastustavat muutosta. SATOn hallitus päätti merkintäoikeusannista S ATO Oyj:n hallitus on päättänyt toteuttaa 3.3.2016 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen perusteella maksullisen merkintäetuoikeusannin, jossa osakkeenomistajille tarjotaan merkittäväksi enintään 5 084 184 kappaletta SATO Oyj:n uusia osakkeita, mikä vastaa noin 9,06 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja niiden tuottamista äänistä osakeannin jälkeen. Työt alkavat toukokuussa ja kestävät marraskuulle. Tänä keväänä sama haaste on heitetty kaikille Suomen kunnille. Tavoitteena on lisätä aurinkoenergian tehoa sähköntuotannossa yhdellä megawatilla, joka vastaa keskikokoisen tuulivoimalan huipputehoa. – Säätiö luo uudenlaisen yhteistyömuodon, jonka avulla seudulle saadaan syntymään uusia innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja. Työn tuloksena seudulle syntyy asukkaiden ja yritysten arkeen soveltuvia tuotteita ja palveluita. R uotsi on rajoittanut asuntolainojen enimmäispituudeksi 105 vuotta. Lähtiessään mukaan hankkeeseen kunnat sitoutuvat kriteereihin, joiden avulla pyritään hiilineutraaliuteen. Vuosituotannon kasvu johtuu hyötysuhteen paranemisesta, eikä se muuta laitoksen ympäristövaikutuksia. SATO investoi voimakkaasti vuokra-asuntoihin Suomen kasvukeskuksissa. Ilmoittautuminen päättyy toukokuun lopulla, ja tällä hetkellä mukaan on lähdössä jo kymmeniä kuntia. Ruotsissa asunnon perijä joutuu vastaamaan myös jäljellä olevasta lainaosuudesta. Vuosien varrella kunnissa tehdyt ilmastotoimet ovat tuottaneet myös tulosta: HINKU-kuntien ilmastopäästöt olivat vähentyneet runsaan viidenneksen vuoteen 2013 mennessä. Investoinnin arvo, joka sisältää myös tulevan ykköskoneiston peruskorjauksen vuonna 2017, on 10,5 miljoonaa euroa. Säätiön toiminta-aika on viisi vuotta. Kaikilla kunnilla on ollut kevään ajan mahdollisuus ilmoittautua mukaan yhteiseen aurinkovoimaloiden leasing-hankintaan. Uudessa säätiössä ovat mukana kumppaneina Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Lahti, yritykset, valtio sekä Uudenmaan liitto. Projekteissa syntyy ratkaisuja, joita yritykset tarjoavat kaupungistuvan maailman ongelmiin
66 E dellinen MAL-sopimuskausi päättyi viime vuonna. Sopimuksiin sisällytetyt asumisrakennushankkeet ovat suurelta osin täydennysrakentamista. MAL-sopimusten puitteissa asumista ja palveluita halutaan kehittää toisiaan tukien. – Lisäksi Oulussa Hiukkavaaran entiselle kasarmialueelle muodostuu uusi aluekeskus, mihin rakennetaan 20 000 asuntoa ja pari tuhatta työpaikkaa. – Sopimusten päälinjaukset eivät ole merkittävästi muuttuneet edellisiltä kierroksilta. Tavoitteena on kääntää seudun kasvun kohdentuminen aiempaa enemmän ydinkaupunkialuetta painottavaksi siten, että noin 80 prosenttia väestönkasvusta kohdentuu ydinkaupunkiseudulle ja Neljän suuren kaupunkiseudun MAL-sopimuksista neuvottelutulos Yhdyskuntarakenteen eheytyminen tavoitteena Hallitusohjelman kärkihankkeisiin sisältyvistä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunki-seutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista vuosiksi 2016–2019 on saavutettu neuvottelutulokset. Sopimuksen lähtökohtana olevan Rakennemalli 2035 mukaisesti Turun seudulla asuntotarjontaa lisätään 78 000 uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä. Tampereella sopimuksen mukainen kokonaisasuntotuotantotavoite on keskimäärin 3 160 asuntoa vuodessa. Turussa ja Tampereella ei vastaa. Uusien sopimusten allekirjoittaminen ja voimaantulo tapahtuu neuvottelutulosten kuntakäsittelyn jälkeen kesäkuun 2016 alkupuolella. Neljä kaupunkiseutua ovat erilaisia, mikä näkyy sopimusten tavoitteissa ja toimenpiteissä, sanoo yli-insinööri Kaisa Mäkelä ympäristöministeriöstä. Sopimusten tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdys-kuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä. Siitä asumiskustannuksiltaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus on 25 prosenttia, mikä sisältää sekä ARA-rahoituksella toteutettavan että kuntien oman, ARA-vuokratasoa vastaavan, vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon. Hallitusohjelman asuntopoliittisessa liitteessä valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tonttivan suuruisia hankkeita ole, vaan rakentaminen keskittyy muun muassa asemien ympäristöön
Turussa pohditaan vielä mahdollisuutta kehittää superbussiverkostoa. Kunnat sopivat pysäköintiä koskevista seudullisista periaatteista. Esimerkiksi Turun seudulla seutukunnan tiiveys on kohentunut MAL-sopimusten myötä. Asemanseutujen liikenteellinen kehittäminen on jokaisella seutukunnalla tärkeää. – Hanke tulee yksilöidä hakemisvaiheessa. Saaristomatkailun edistäminen on yksi Suomen matkailun kärkihankkeita. Tampere, Nokia ja Ylöjärvi kehittävät yhdessä Kolmenkulman aluetta cleantechteollisuuden tarpeisiin. Samoin kuin kävelyja pyöräilyreittien kehittäminen on tärkeä tavoite. Nopean ratayhteyden suunnittelu jatkuu Turun seudun MAL-sopimuksessa edistetään Tukholman ja Pietarin välisen pohjoisen kasvuvyöhykkeen muodostumista osana Euroopan Unionin TENTydinverkkokäytävää. – Turussa on vastaavanlainen hanke, mutta se etenee hitaammin. Avustusta on myönnetty vuodesta 2002 lähtien. Helsingissä kuten muissakin kaupungeissa sopimusten tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla.. Valtio osallistuu raitiotien rakentamiskustannuksiin 71 miljoonalla eurolla. Entiselle VR:n konepaja-alueelle on rakenteilla uusi asuinalue noin 1500 asukkaalle. Valtio osoittaa suunnitteluun 40 miljoonaa euroa. – Esimerkiksi Turun ratapiha-alue ympäristöineen on laaja kaupunkikehittämisen ja täydennysrakentamisen kohdealue. Infra-avustuksia 60 miljoonaa euroa Valtioneuvosto on jo päättänyt 60 miljoonan euron infra-avustuksesta neljän MAL-alueen kesken. Valtio avustaa Turun kaupunkiseudun raitiotien yleissuunnitteluvaiheen loppuunsaattamista 30 % rahoitusosuudella. Valtio osoittaa Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kunnille rahoitusta pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin sopimuskaudella yhteensä 5 miljoonaa euroa. ARA on jo laittanut avustukset hakuun ja hakuaika päättyy heinäkuun puolivälissä. Avustukset kohdennetaan kunnallistekniikkaan ja täydennysrakentamiseen liittyviin hankkeisiin, sanoo hallitussihteeri Anu Gentz ympäristöministeriöstä. Käytännössä eheyttävä rakentaminen tarkoittaa sitä, että asuntotuotantoa, palveluita ja työpaikkoja ohjataan niille alueille, joilla on mahdollisuudet kehittää joukkoliikennettä. Avustuksella halutaan kannustaa muun muassa asuinalueiden käynnistämiseen. 67 Turun seudun MAL-sopimuksessa edistetään Tukholman ja Pietarin välisen pohjoisen kasvuvyöhykkeen muodostumista osana Euroopan Unionin TENT-ydinverkkokäytävää. Raitiovaunuliikenne tapetilla Turussa ja Tampereella Tampereella ja Turussa isoja liikennehankkeita ovat raideliikennehankkeet. Kunnat parantavat saariston saavutettavuutta kehittämällä informaatiota, palvelutarjontaa ja liikenneyhteyksiä. Turun kaupunkiseudun MALrahoitus kohdistetaan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, jotka parantavat erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta. noin 20 prosenttia sen ulkopuolelle. Tampereen kaupunki päättää raitiotien rakentamisesta syksyllä 2016. Viime kierroksella kolmisenkymmentä aluetta sai avustusta ja niille on tarkoitus rakentaa 21 000 asuntoa. Valtio osoittaa Turun kaupunkiseudulle joukkoliikennetukea 6,7 miljoonaa euroa joukkoliikenteen hankintaan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksuja informaatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä. – Rahoituksesta on hyviä kokemuksia. Valtio ja kunnat jatkavat Turun ja Helsingin nopean ratayhteyden suunnittelua. ARA järjestää uuden haun, jollei hankkeita ole ensimmäisessä haussa riittävästi. Tampereella raideliikenteestä on jo päätetty, ja sen kehittäminen on sisällytetty MAL-sopimukseen. Kaupunkiseudulla toteutetaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä edistäviä toimia. – Kuntien keskinäinen yhteistyö on tiivistynyt. Bussiliikenne kokee muutoksia, mikäli hanke toteutuu. Sopijaosapuolet edistävät yhteiskäyttöisen tunnistepohjaisen lippuja maksujärjestelmän käyttöönottoa. Tampereen kaupunki päättää raitiotien rakentamisesta syksyllä 2016. MAL-rahoitus kohdistetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liityntäpysäköinnin kehittämiseen. – Eheyttävä rakentaminen on yhteistä kaikilla seutukunnilla. MAL-sopimusmenettelyyn liittynyt neuvotteluprosessi on tiivistänyt yhteistyötä kaupunkiseutujen kuntien sekä seudun ja valtion eri toimijoiden kesken. Tampereella panostetaan joukkoliikenteeseen – Joukkoliikennetukea on luvassa Tampereen kaupunkiseudulle noin 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen hankintaan sekä edistämään joukkoliikenteen lippu-, maksuja informaatiojärjestelmien yhteensopivuutta ja uudistamista sekä digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä. Tampereen raitiotie on yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Juhani Karvonen Tampereella iso liikennehanke on raideliikenteen kehittäminen
– Aluevirtaamaa verrataan kulutetun veden määrään. Putkirikkojen vuodot, sammutusvesi, verkoston kunnossapitoon tarkoitettu huuhteluvesi sekä tonttijohtojen vuodot saavat nekin aikaan hävikkiä. Hävikki ei vaikuta vesilaskuun Hävikillä ei ole suoraa merkitystä asiakkaiden vesilaskuihin. Suurin syy veden hävikkiin ovat verkoston vuodot. – Niin sanotut ilmivuodot voidaan havaita helposti ja saada korjattua nopeasti. Verkoston vuotoja etsitään ja paikannetaan aluemittausjärjestelmän avulla. – HSY:n toimialueella, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella vesijohtoverkkoa on paljon, jopa 3000 kilometriä. Määrätyn alueen sisällä vuotokohdan sijainti voidaan selvittää vuotoäänien perusteella. HSY:n 3000 kilometrin verkossa vuotoveden määrä on muihin Suomen vesilaitoksiin nähden melko suuri.. Laskuttamattoman veden määrä on viime vuosina pysytellyt Suomessa keskimäärin 20 prosentin tuntumassa. Elektroniset mittalaitteet korreloivat vuotoääniä verkkoon sijoitettujen anturien avulla ja laskevat vuotokohdan tarkan sijainnin, Janhunen kertoo. Putkirikkojen ja laskuttamattoman veden määrä kuvastaa verkoston tilaa ja asiakkaan saaman palvelun toimintavarmuutta. Hävikki johtuu verkoston vuodoista Verkostossa tapahtuvaa hävikkiä lisää veden kulutukseen nähden pitkä verkosto, mikä on tyypillistä harvaan asutuilla alueilla. Osa verkon vuodoista voi kuitenkin pysytellä pitkään piilossa ja vuotaa maaperään merkittäviä määriä vettä ennen kuin ne huomataan ja saatetaan korjata. Verkostosaneerauksen perusteena onkin vesihuoltopalvelun toiminVuonna 2015 HSY:n alueen vuotovesimäärä oli 14,5 miljoonaa kuutiota Vesihävikki johtuu verkon vuodoista, ei mittarivirheistä Laskuttamattoman veden määrällä tarkoitetaan verkostossa tapahtunutta hävikkiä, eli erotusta vesijohtoverkostoon pumpatun talousveden määrän ja kuluttajilta vesimittarilukemien perusteella laskutetun vesimäärän välillä. Vesijohtoverkostossa tapahtuu kuitenkin hävikkiä, mikä on vesijohtoverkostoon pumpatun talousveden määrän ja kuluttajilta vesimittarilukemien perusteella laskutetun vesimäärän välillä syntyvä erotus. Suuret yksittäiset vedenkäyttäjät ja tiheästi asutulle alueelle rakennettu verkosto puolestaan pienentävät laskuttamattoman veden määrää. Vesijohtoverkon vuotavuus suhteessa muihin suomalaisiin vesilaitoksiin on suurehko. Hävikki ei kuitenkaan välttämättä kerro verkoston huonosta kunnosta, vaan se voi olla merkki myös veden myynnin vähenemisestä tai yhdyskunnan laskuttamattoman vedenkäytön lisääntymisestä. Janhusen mukaan HSY:n alueella verkoston vuodot ovat suurin syy veden hävikkiin. Vuonna 2015 HSY:n alueen vuotovesimäärä oli 14,5 miljoonaa kuutiota. Verkoston pituuteen suhteutettuna se on 13 kuutiota per kilometri, per vuorokausi, Verkkopalveluyksikön päällikkö, Pentti Janhunen HSY:n vesihuollosta kertoo. 68 V esihuoltolaitokset johtavat vettä verkostoon, jonka kautta se kulkeutuu vesihuoltolaitoksen asiakkaiden, eli kotitalouksien sekä yritysten ja palveluiden käyttöön. Janhunen sanoo. Koska verkostoa saneerataan jatkuvasti, putkirikkojen määrä sekä putkirikkojen asukasaika, joka kuvaa putkirikoista johtuvaa asiakkaiden vedenkatkosten pituutta vuodessa on vähentynyt Suomessa viimeisen kuuden vuoden aikana
Hävikillä ei ole suoraa merkitystä asiakkaiden vesilaskuihin. Mittarit tarkistetaan kalibroimalla Vesilaitokset Suomessa käyttävät vedenmittauksessaan laadukkaita, ammattitason vesimittareita, joiden toimivuutta on vuosien ajan tarkastusmitattu. – Huoneistokohtaisten vesimittarien asennuksessa voi esiintyä virheitä tai mittareiden laatu ei välttämättä ole riittävän hyvä, jotta mittauksen oikeellisuuteen voisi täysin luottaa, Janhunen sanoo. Silloin kulutkin kohdistuvat kiinteistölle, Janhunen sanoo. Veden hävikki ei liity mittarivirheeseen. Sen sijaan veden lämmittäminen kiinteistössä on kallista. – Välillisesti HSY:n verkon vuodot voivat näkyä asiakkailla, kun nousseiden korjauskustannusten ja siten lisääntyvien toimintakulujen myötä veden hintaa joudutaan nostamaan. Sen sijaan veden hinta askarruttaa nykyisellään monia. Vaikka yksittäisiä mittausvirheitä saattaa esiintyä, ei mittarien suhteen ei ole laaja ongelmaa, kun ottaa huomioon, että HSY:n alueella mittareita on kymmeniä tuhansia. Mikäli vesilaskuun haluaa pudotusta, kannattaa tarkkailla ennen kaikkea lämpimän veden käyttöä, Janhunen neuvoo. Näin ei ole välttämättä huoneistokohtaisten vesimittareiden kohdalla. Syytä on kuitenkin muistaa, että mikäli mittari toimiikin moitteettomasti, tilaaja maksaa laskun, Janhunen sanoo. Se, että verkosto on kunnossa, on kaikkien etu. – Mittareidemme tarkkuutta tarkistetaan kalibrointimittarilla, Mikäli mittarin tarkkuus heittää 5 prosenttia suuntaan tai toiseen, maksetaan siitä tarvittaessa hyvitystä. HSY:n toimialueella, Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla vesijohtoverkkoa on jopa 3000 kilometriä. Toki tilanne on toinen, mikäli vuoto tapahtuu kiinteistönvastuulla olevassa verkossa. Mikäli veden jakelu keskeytyy HSY:stä johtuvista syistä 12 tunniksi, maksetaan siitä asiakkaalle keskeytyskorvausta. – On luonnollista, että mittarit ovat teknisiä laitteita, joilla tehdyt mittaukset eivät näytä aina samaa lukemaa, mutta hyvin tarkkoja ne ovat silti. Taloyhtiö voi myös pyytää vesilaitosta tekemään mittarin tarkistusmittauksen. Janhusen mukaan vesilaitoksen päämittarin näyttämät lukemat ovat lähtökohtaisesti luotettavia. Vesijohtoverkon vuotavuus suhteessa muihin suomalaisiin vesilaitoksiin on melko suuri.. Teksti: Tuula Kolehmainen Lähde: Vesilaitosyhdistys VVY: Välttämätön vesi Pääkaupunkiseudulla vesihuolto toimii hyvin ja vesi on laadukasta. Janhusen mukaan vedenjakeluun liittyen HSY:lle tuleekin niukalti kyselyitä, veden laadusta ja määrästä asiakkaiden parissa ei ole ilmennyt huolta. 69 tavarmuus, eivät rahalliset säästöt. – Taloyhtiöiden olisi hyvä muistaa, että vesilaitokselta tuleva, kylmä vesi on edullista. HSY:n alueella verkoston vuodot ovat suurin syy veden hävikkiin
Taloyhtiöt eivät aina halua ”kasvotonta” asioiden hoitoa Rovaniemellä olisi markkinarako nimenmaan pienille isännöintiyrityksille, jotka voisivat hoitaa isännöinnin paikallsiet olosuhteet ja asiakkaat tuntien.. Isännöintipalvelu Jes Oy on vuonna 1997 perustettu isännöintitoimisto, joka palvelee sekä kerros-, että rivitaloyhtiöitä Rovaniemellä, Levillä ja Ylläksellä. Rovaniemelle uutta asuinrakennustuotantoa, sanoo isännöitsijä Jorma Saukko Isännöintipalvelu JES Oy:stä. – Osa pienistä taloyhtiöistä on ollut sivuRovaniemellä on kysyntää pienille isännöintitoimistoille Rovaniemellä uudisrakentaminen, pienet taloyhtiöt ja kilpailutus tuovat asiakkaita isännöintitoimistoille. Lapissa väestö keskittyy asutuskeskuksiin joka tarkoittaa esim. 70 K eskustaan on viime aikoina rakennettu kerrostaloja, josta isännöitsijät ovat saaneet lisää asiakkaita. Isännöintipalvelusta ei ole totuttu maksamaan. Pienet taloyhtiöt ovat yhä enemmän halukkaita ammatti-isännöintiin, mutta monesti kyse on rahasta
Keskittyminen näkyy alalla valtakunnallisten ketjujen muodossa. Olemme erikoistuneet tekniseen puoleen eikä koulun penkiltä valmiita isännöitsijöitä oikein tule. – Kaikki taloyhtiöt eivät halua olla suurten kasvottomien toimistojen asiakkaita. Henkilökunnallamme on kokemusta muun muassa kiinteistöhuoltoalalta, joka antaa hyvän pohjan myös isännöitsijän ammatin harjoittamiseen. Käytännössä pienet taloyhtiöt teettävät suhteessa enemmän töitä kuin isot. Itse olen huomannut hyväksi keinoksi vedota asiantuntijoiden lausuntoihin. – Suuret uudisrakennuskohteet tuntuvat päätyvän yleensä suurten ketjujen hoitoon, joten emme ole tosissamme toistaiseksi niille markkinoille pyrkineetkään, sanoo isännöitsijä Timo Peltoperä. Olemme koittaneet kovasti tuoda esiin sitä, ettei kilpailutus ole iso prosessi, yksi hallituksen pöytäkirja allekirjoituksineen riittää, me hoidamme loput. Tarkoitus on myös lisätä henkilökuntaa. Saukon mukaan pienten, sivutoimisten taloyhtiöiden haltuunotossa tulee monesti vastaan raha. Yhden miehen toimistona otan näitä hyvin tarkkaan harkiten enkä tee tarjousta kaikkiin tarjouspyyntöihin. Uusia asiakkaita saisi pienistä taloyhtiöistä, mutta niitä pitäisi olla vielä enemmän, jotta uusi työntekijä kannattaisi palkata. Suoranaisia ongelmayhtiöitä minulla ei ole. Myös ns. Juhani Karvonen Taloyhtiöt eivät aina halua ”kasvotonta” asioiden hoitoa Rovaniemellä pieniä isännöitsijätoimistoja on tällä hetkellä melko vähän.. – Pienten määrä on vähentynyt muun muassa eläköitymisen seurauksena eikä uusia alan yrityksiä näytä kovasti syntyvän. – Korjausvelkaa on useimmissa kiinteistöissä, mutta suurin osa on vielä pelastettavissa. toimisten isännöitsijöiden hoitamia. – Sellainen 30–40 huoneiston taloyhtiö meillä on iso, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sellainen taloyhtiö on isännöitsijän mittapuun mukaan pieni asiakas. Ongelmayhtiöitä on, mutta todella huonossa kunnossa olevat kiinteistöt ovat onneksi yksittäistapauksia. Aloittavalla isännöitsijälle aikaisemmasta talouden osaamisesta olisi etua. En ole maan hallituksen toivetta toteuttamassa laajentamalla yritystäni. – Toki uudistuotannostakin tulee asiakkaita etenkin pienten rakennusliikkeiden kohteista. Rovaniemellä olisi markkinarako nimenmaan pienille isännöintiyrityksille, jotka voisivat hoitaa isännöinnin paikallsiet olosuhteet ja asiakkaat tuntien. – Kun hallitukset vaihtuvat, isännöitsijää kuten muitakin palveluntuottajia kilpailutetaan. Näitä 30–40 huoneiston taloyhtiöitä ei taas ole tarjolla riittävästi. – Meillä on rekrytointi meneillään. Yrityksellä on useimmista muista alan toimistoista poikkeava lähestymistapa – Teknisen osaamisen lisäksi hinnoittelumme poikkeaa perinteisestä alalla vallitsevasta tyylistä, koska kuukausimaksu kattaa lähes kaiken. Emme pyri pelkkään taloyhtiön talouden hallintaan, vaan tarjoamme asiakkaille vaihtoehtoisen isännöintityylin, joka tähtää omaisuudenhallintaan ja sen arvon kasvattamiseen. Erillislaskutettavaa työtä meillä on hyvin vähän, minkä ansiosta asiakkaat tietävät tarkkaan mistä maksavat. ”yhden miehen toimistojen” omistajien ikääntyessä toiminta loppuu ja yhtiöt etsivät uutta isännöitsijää. Jos puhelutkin välittyvät jonnekin etelään, ei taloyhtiö aina koe asioidensa tulevan hoidetuksi riittävän hyvin. Hallitus voi uskoa enemmän asiantuntijaa kuin isännöitsijää. Murros meneillään Rovaniemellä Kolmisen vuotta sitten toimintansa aloittanut 4D Optimi on keskittynyt pienten kerrostaloja rivitaloyhtiöiden isännöintija kiinteistöomaisuuden hallinnan palvelujen tuottamiseen. Ammatti-isännöitsijän hoitamana taloyhtiölle tulee ehkä muutaman sadan euron kuukausimaksu. – Tyypillistä on, että hallitus miettii vuoden tai kaksikin ennen kuin se ryhtyy esittämään yhtiökokoukselle isoa peruskorjausta. Etsimme yhtä isännöitsijää, jolla olisi kokemusta alalta sekä soveltuva koulutus. Saukko aikoo pysyä yhden miehen isännöintiyrityksenä. Isännöitsijän pitää vain muistuttaa saneerauksesta toistuvasti ja riittävän usein. Summa ei ole sinänsä suuri. Yhdenkin työntekijän palkkaaminen merkitsisi, että uusia asiakastaloyhtiöitä pitäisi hankkia ainakin 10, koska Rovaniemellä taloyhtiöt ovat pieniä. Näitä taloyhtiöitä hakeutuu jonkin verran ammattiisännöitsijöille, mutta sivutomisen isännöitsijän hoitaman taloyhtiön haltuunotto voi olla haaste. Rovaniemen kiinteistökannassa on melko paljon 1960ja 1970-luvuilla rakennettuja kerrostaloja. Tänä kesänä Saukon kohteissa tehdään julkisivuja viemäriremontteja. Meidän isännöimiemme taloyhtiöiden PTS:ssä, pitkän tähtäimen suunnitelmassa, toistuvat aika monella viemärija käyttövesisaneeraukset samoin kuin parveke ja julkisivuremontit. Kuukausimaksu kattaa lähes kaiken Yritys muutti toukokuun alussa suurempiin tiloihin. Yksi tällainen on juuri neuvottelussa. Saneerausten tarpeellisuus tiedostetaan Talohtiöiden hallitukset ymmärtävät nykyisin saneerausten tarpeellisuuden varsin hyvin. Mutta kun taloyhtiötä on hoidettu aiemmin käytännössä talkootyöllä, niin pari sataa euroakin voi tuntua suurelta. Rovaniemellä pieniä isännöitsijätoimistoja on tällä hetkellä melko vähän. – Mitä pitempään taloyhtiö on ollut saman isännöitsijätoimiston asiakkaana, sen suurempi ongelma kilpailutus tuntuu olevan. 71 – Ongelmayhtiöitä on, mutta todella huonossa kunnossa olevat kiinteistöt ovat onneksi yksittäistapauksia. Hallitukset kilpailuttavat isännöitsijöitä etenkin keväisin. Kilpailutukseen tuntuu olevan kynnys etenkin pienissä taloyhtiöissä. Rovaniemellä eletään jonkinlaista murroskautta, sillä kaikkia taloyhtiöitä eivät valtakunnalliset isännöintiketjut tunnu vetävän puoleensa. Kyse on enemmän muutoksesta kuin rahasta. Pienissä taloyhtiöissä on selvästi halukkuutta pienten isännöitsijätoimistojen asiakkaiksi
– Tilanne on muuttunut korkoympäristön ja sääntelyn takia niin, että pankeilla ei ole enää kovaa houkutinta lähteä myöntämään RS-rahoitusta. Pankeilla ei houkutinta RS-rahoitukseen Pankkisektorin kiristyvän sääntelyn sekä pankkien luotonantoja vakavaraisuusvaatimusten kasvaessa RS-rahoitus luokitellaan riskirahoitukseksi. Rahoitusehtojen kiristyminen jarruttaa rakennushankkeita Pohjola Rakennus -konsernin Jätkäsaaren työmaa. Omaa pääomaa vaaditaan 10–20 prosenttia, ja loppu on RS-lainaa, pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuudesta selvittää. Rahoitusehtojen kiristyminen jarruttaa jo osin hankkeita. Jonkun verran rahoitusehtojen kiristyminen jarruttaa jo rakennushankkeita, Pakarinen kertoo. Käytännössä laina kattaa koko rakennushankkeen kustannukset. Vaikka pankkien näkökulmasta RS-rahoitus ei ole enää yhtä houkutteleva järjestely kuin joskus aikaisemmin, Pakarinen pitää järjestelmää hyvänä rakentamisen rahoituksessa. 72 K aikki rakennushankkeet rahoitetaan pääasiassa velkarahalla ja rahalaitosten neuvottelukunnan suosittelemalla RS-rahoituksella. Kuva: Jaakko Kahilaniemi.. Tilanne on tänä päivänä siinä mielessä hyvä, että korot ovat alhaalla eli raha on edullista, Pakarinen toteaa. Rakennuttaja hoitaa aina hankkeen rahoituksen. Pankit järjestelevät rahoituksen. – Yrityksellä pitää aina olla jonkun verran omaa pääomaa, mutta pääsääntöisesti rakennetaan velkarahoitteisesti. – Se on hyvä ja toimiva järRakennushankkeet rahoitetaan pitkälti rakennusaikaisella RS-rahoituksella. – RS on pankkien kassa sovittu sopimusjärjestelmä ja rakennusaikainen rahoitusjärjestely, jossa vakuudet syntyvät rakennushankkeen myötä
RS-rahoituksessa osa on taloyhtiön pankista ottamaa yhtiölainaa, osa rakennuttajan omia pääomia ja osa tulee asunnonostajien kauppahinnoista. Tälle vuodelle tavoite on 180 miljoonaa euroa. Rakentamisen rahoituksessa on alueellisia eroja. Laina siirtyy taloyhtiölle Asuintalokohteissa rakennuttaja edellyttää, että tietty osa asunnoista on varattu ennen rakentamisen aloittamista. Suurissa hankkeissa rahoituksen ehtona rakennuttajalle voi olla enemmän omaa pääomaa kuin pienemmissä. – Me käytämme kahden tyyppistä rahoitusta. JS – Nyt pitäisi lobata lujaa suomalaisia EU-virkamiehiä, koska meillä on niin omaperäinen ja nerokas RS-järjestelmä, jota ei EU:ssa tunneta, konsernijohtaja Juha Metsälä kehottaa. Pohjola Rakennuksen Juha Metsälä:. Hankkeet ovat toteutuneet ja asunnot on myyty. Rahoitus on kokonaisuuden halllintaa Rahoitus on Pakarisen mukaan aina kokonaisuuden hallintaa. – Järkevällä oman ja vieraan pääoman yhdistämisellä yritys pyrkii optimaaliseen tilanteeseen, jossa se saa mahdollisimman hyvän tuoton. Pohjola Rakennuksella on rakenteilla 1 200 asuntoa kasvukeskuksissa eri puolilla Suomea. Hyvällä paikalla oma pääoma on isompi kuin kasvukeskusten ulkopuolella. – Yleensä laina otetaan henkilökohtaiseksi lainaksi, koska kotitaloudet saavat lainaa alhaisemmalla marginaalilla kuin taloyhtiö, jonka lainoitus tapahtuu yritysrahoituksen puolella, Pakarinen kertoo. Jouni Suolanen Kuvat: Rakennusteollisuus ja Pohjola Rakennus ”RS-rahoitus on kiristynyt” Pankit eivät anna enää niin hyvin tarjouksia kuin aikaisemmin, vaikka toki tarjouksia saa ja rahoitus kohteisiin järjestyy, jos kysyntää on riittävästi, konsernijohtaja Juha Metsälä Pohjola Rakennus Oy:stä kertoo. Konserni työllistää 1 300 henkilöä. – Yrityksellä pitää aina olla jonkun verran omaa pääomaa, mutta pääsääntöisesti rakennetaan velkarahoitteisesti, pääekonomisti Sami Pakarinen kertoo. Silloin pääomakustannus on niin korkea, että pankeille ei ole kannattavaa antaa RS -lainoja, Metsälä korostaa. – Nyt pitäisi lobata lujaa suomalaisia EU-virkamiehiä, koska meillä on niin omaperäinen ja nerokas järjestelmä, jota ei EU:ssa tunneta. Jos se loppuu, pankit joutuvat pääomittamaan rakennushankkeita 150-prosenttisesti. Mikään rakennushanke ei Pakarisen mukaan juuri kaadu rahoituksen puutteeseen. Tilanne oli eri 90 -luvun lamassa, jolloin velat räjähtivät käsiin, ja sita kautta oli hankkeita, jotka kaatuivat ja tuli erilaisia rahoitusjärjestelyjä. Talon luovutusvaiheessa laina siirtyy taloyhtiölle. jestelmä ja vakiintunut käytäntö, joka takaa ostajan ja perustajaurakoitsijan vastuiden kattamisen. – Tänä päivänä on jo opittu, ja muutenkin käytäntö on muuttunut. – Siellä missä on pitkällä aikavälillä kysyntää, on helpompi järjestellä rahoitusta pank kien kanssa. Korjausrakentamisen puolellakin näkyy, että pankit rahoittavat hankkeita. Ehtona RS -kohteen syntymiselle on se, että taloyhtiö saa yhtiölainaa. Kaupunkiseuduilla rahoitus järjestyy helpommin. Oman pääoman määrä riippuu Metsälän mukaan kohteesta, mutta se on huomattava summa, ja vaihtelee suuresti kohteen sijainnin mukaan. Meillä on RSkohteita sekä hankkeita, joissa sijoittaja on valmiina. Pohjola Rakennuksen liikevaihto oli viime vuonna 127 miljoonaa euroa. Niissä sijoittaja ostaa koko kohteen, ja rahoitus tulee sijoittajalta, Metsälä kertoo. Markkinalogiikka toimii, kun kaikilla on intressi tehdä hyvä rahoitusratkaisu. Suomessa käytössä oleva RS-järjestelmä on uhattuna EU:ssa valmisteilla olevan, pankkien yhteisen riskienarvioinnin standardin Basel IV:n myötä, jossa RS-rahoitusta saatetaan pitää liian riskialttiina suomalaispankeille. Metsälä korostaa, että vaikka RS-lainoituksessakin on riskiä, se ei ole koskaan kaatunut pankkien syliin
Pääkaupunkiseudulla teetetään putkiremonttien yhteydessä usein muita korjauksia sähköjärjestelmien uusimisesta pihatöihin. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, jossa kova kysyntä nostaa hintoja, korjaaminen maksaa maakuntia enemmän. Kova kysyntä nostaa hintoja. 74 K iinteistöliiton kehityspäällikön, tekniikan tohtori Jari Virran mukaan putkiremonttien teettäminen maksaa eri puolilla maata hyvinkin erisuuruisia summia. Virran mukaan korjausten kovempi hinta ei selity materiaaleilla tai tarvikkeilla, vaan erityisesti työn hinnalla. – Pääkaupunkiseudulla ja kaskukeskuksissa, joissa on runsaasti korjattavaa rakennuskantaa, kuten 1960-70-luvulla rakennettuja lähiöitä, kysyntää työntekijöistä on runsaasti. Maakuntia kovemmissa korjausten Vertailua hankaloittaa muiden remonttien yhdistäminen linjasaneeraukseen Putkiremonttien hinnat vaihtelevat eri alueilla Putkiremonttien hinnat vaihtelevat, riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan. – Vertailtaessa pääkaupunkiseutua, kasvukeskuksia ja muuta maata, voidaan todeta, että kasvukeskuksissa korjaukset maksavat keskimäärin 1,2 kertaa niin paljon kuin maakunnissa keskimäärin ja pääkaupunkiseudulla kerroin on puolestaan noin 1,45. Toki kohteen vaativuus ja koko vaikuttavat yksittäisten kohteiden hintoihin, Virta sanoo. Suurimmat erot remonttien hinnoissa syntyvät kuitenkin kiinteistöjen eroavaisuuksista.
Vaikka toimintatapa hankaloittaa yksinomaan putkisaneerausten hintavertailua, koen toimintatavan myönteisenä kehityssuuntana sen sijaan, että toteutettaisiin yksittäisiä hankkeita pala palalta, Virta sanoo. MUUT KORJAUKSET Putkiremontin yhteydessä tehdyt muut korjaukset Isännöintiliitto Putkiremontit maksavat kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän.. Nyt tekijöistä on pulaa lähinnä maakunnissa, joissa ei Virran mukaan välttämättä löydy esimerkiksi sukittajia linjasaneeraukseen. Reilussa 30 prosentissa taloyhtiöitä uusitaan taloyhtiön saunoja, pesuloita ja ilmanvaihtoa. 75 hinnoissa näkyvät työvoimakustannusten ohella kasvukeskusten ja pääkaupunkiseudun korkeammat asumiskustannukset, Virta sanoo. Toki isännöitsijän voi käytännössä olla haastavaa eritellä urakkakokonaisuudesta pelkkä putkikorjausten hinta, Harjunkoski toteaa. Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski kertoo, että Putkiremonttibarometrissä on pyritty selvittämään puhtaasti putkiremonttien kustannuksia. Putkiremonttien hintojen vertailu on jokseenkin hankalaa, sillä yhä useammin putkiremonttiin yhdistetään muita korjauksia. – Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan yli 50 prosentissa yhtiöitä tehdään putkiremontin yhteydessä parannuksia ja uudistuksia myös sähkö-, tietoliikenneja antennijärjestelmiin. Toisin kuin kymmenisen vuotta sitten, voimakkaimmin kasvavilla alueilla ei ole pulaa työntekijöistä, päinvastoin tekijät valuvat pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Jopa hissejä toteutetaan putkiremonttien yhteydessä. Putkiremontin alle muita korjauksia Putkisaneerausten hintojen vertailu on Virran mukaan jokseenkin hankalaa, sillä yhä useammin linjasaneerauksen yhteyteen niputetaan muita korjauksia. – Vaikka putkiremonttien yhteydessä tehdään runsaasti muita korjauksia, isännöitsijöitä on pyydetty antamaan tietoja nimenomaan putkisaneerauksen kustannuksista. Näin ollen putkisaneerausten yhteydessä tehdyt muut korjaukset eivät vaikuta suoraviivaisesti esitettyihin hintoihin. Putkiremontti mielletään taloyhtiöissä yleisesti raskaimmaksi korjaushankkeeksi
Voimakkainta kasvu on pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa. – Putkiremonttibarometrin mukaan esimerkiksi sukituksella voidaan selvitä putkisaneerauksesta pääkaupunkiseudullakin parhaimmillaan noin 100 euron neliöhinnalla. Putkiremontin ollessa edessä olisi hyvä pohtia, tarvitaanko kiinteistöön perinteinen saneeraus, vai voisiko remontissa hyödyntää niin sanottuja uusia menetelmiä ja selvitä korjauksista siten merkittävästi edullisemmin. 76 Jari Virran mukaan olisi mahdollisuuksien mukaan aiheellista pohtia vaihtoehtoisia menetelmiä, esimerkiksi sukitusta perinteisen linjasaneerauksen sijaan. – On selvää, että kivitalo Helsingin ytimessä on putkiremontin kannalta haastavampi, ja siten myös kalliimpi kuin esimerkiksi 1970-luvun elementtitalo. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. www.suodatinkeskus.com. 30 prosenttia taloyhtiöistä arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna ja saman verran taloyhtiöistä odottaa myös edellisvuotta pienempää korjausrakentamista yhtiössään, Virta sanoo. Korkeimmillaan perinteisen putkisaneerauksen kustannukset kohoavat liki tuhanteen euroon neliötä kohden, Virta sanoo. Teksti: Tuula Kolehmainen Lähteet: Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri 2016 Isännöintiliiton putkiremonttibarometri 2015 Isännöintiliiton näkemys on, että saneeraustyypin ohella hintavaihtelut selittyvät ennen kaikkea kiinteistöjen erilaisuudella. – Korjausrakentaminen on edelleen hienoisessa kasvussa. Isännöintiliiton näkemys on, että saneeraustyypin ohella hintavaihtelut selittyvät ennen kaikkea kiinteistöjen erilaisuudella. Arvokohteissa saneeraukset usein myös toteutetaan hieman arvokkaimmilla ratkaisuilla, Harjunkoski sanoo. Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Korjausrakentaminen kasvussa Kiinteistöliiton 3.5.2016 julkistaman korjausrakentamisbarometrin mukaan runsaalla puolella taloyhtiöistä on kuluvana vuonna suunnittelussa tai toteutuksessa korjausrakentamishanke. Virran mukaan kustannusjakauman heilahtelut selittyvät sillä, että edullisimpien putkiremonttien yhteydessä on keskitytty linjasaneeraukseen ja toteutettu se niin sanotuilla uusilla menetelmillä, kalleimmissa on edetty perinteisin ratkaisuin ja samalla korjattu paljon muutakin. Sen sijaan Itä-Suomessa odotetaan taloyhtiöiden korjauksissa kuluvana vuonna jopa hienoista supistumista
Ruotsalaisilla jää selvästi enemmän rahaa elämiseen, kun merkittävä osa tuloista ei ole sidottu asuntolainan takaisin maksamiseen. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen nauhakaupunki yhdessä Pohjois-Pasilan alueen kanssa, joka rakennetaan entisen maaliikennekeskuksen paikalle. Uudet toimistoja liiketilat tulisivat lähelle Ilmalan asemaa. Ilmalan aseman kautta kulkee muun muassa kehärata eli lentokenttäjuna. Tuotannollinen kaivostoiminta alkoi vasta vuonna 1836 ja päättyi malmin ehtyessä vuonna 1842. Kaarelan–Kårbölen rautamalmiesiintymät löytyivät vuonna 1746. Asuntojen lisäksi alueelle suunnitellaan toimitiloja yrityksille ja palveluille. Asuntosäätiö myi tontin hoivapalvelukeskukselle Ilmarinen haluaa vauhdittaa uusiutuvan energian hyödyntämistä. Alueen keskelle suunnitellaan puistoja aukiosarjaa, joka johtaa Ilmalan asemalta Keskuspuistoon. – Alueen merkittävänä maanomistajana Asuntosäätiö hakee aktiivisesti vaihtoehtoja erilaisten asumismuotojen ja palvelujen toteuttamiseen, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen ja jatkaa nyt toteutuneen kaupan sopivan erinomaisesti tähän konseptiin.. Asuntosäätiö on useiden vuosien ajan aktiivisesti osallistunut Suurpellon kehittämiseen yhteistyössä Espoon kaupungin ja alueen asukkaiden kanssa. Tutkimusalue sijaitsee Kuninkaantammentien ja Kuninkaantammenkierron risteyksessä. Uudelle asuinalueelle suunnitellaan myös raitiotietä. Paikalla on Kaarelan–Kårbölen läntiset kaivokset -niminen historiallisen ajan muinaisjäännöskohde, joka on muinaismuistolain rauhoittama. Solnet Green Energy rakentaa Ilmarisen pääkonttorin, KOY Lepakon, katolle Helsingin suurimman kiinteistökohtaisen aurinkovoimalan, jonka huipputeho Ruotsissa moninkertainen määrä asumisoikeusasujia Kiinteistöistä sanoo. Hoivakodin vuokraa palveluntuottaja Mainio Vire pitkällä vuokrasopimuksella. Kuninkaantammessa arkeologisia tutkimuksia Postin pääkonttorin naapuriin asuntoja 4 000 asukkaalle P ostin pääkonttorin läheisyyteen Helsingin PohjoisPasilaan kaavoitetaan uutta asuinaluetta, Eteläistä Postipuistoa, jonne on suunnitteilla uusia asuntoja noin 4 000 asukkaalle. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto on tilannut tutkimukset Museoviraston arkeologisilta kenttäpalveluilta. Postin toiminnot säilyvät alueella vähintään sinne saakka, toimitusjohtaja Jarkko Ämtö Posti R akenteilla olevalla Helsingin Kuninkaantammen alueella tehdään alkukesän aikana arkeologisia tutkimuksia. Kuninkaantammi rakentuu Luoteis-Helsinkiin Keskuspuiston ja Vantaanjoen tuntumaan. Sen sijaan suomalaiset maksavat asuntolainat kokonaan pois yleensä 15–25-vuoden aikana. Investoimalla pääkonttorinsa katolle asennettavaan aurinkovoimalaan Ilmarinen haluaa vauhdittaa uusiutuvan energian hyödyntämistä ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Eteläinen Postipuisto on osa suurempaa kokonaisuutta. Ruotsalaisista noin 20 prosenttia asuu asumisoikeusasunnoissa, kun Suomessa vastaava luku on vain 1,5 prosenttia. Vanha teollisuusja varastorakennusten alue on aloittanut muodonmuutoksensa 5 000 asukkaan ekologisesti kestäväksi kaupunginosaksi. Säätiö on rakennuttanut alueelle niin omistus-, asumisoikeuskuin Ilmarisen pääkonttorin katolle aurinkovoimala I lmarinen on tehnyt sopimuksen älykkään aurinkosähköjärjestelmän toimituksesta suomalaisen Solnet Green Energy Oy:n kanssa. Kenttätyöt kestävät arviolta noin viikon. Asumisoikeusasunnon saa maksamalla noin 15 prosenttia asuntojen rakentamisen kustannuksista, jonka jälkeen maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta. Alue jatkuu Ilmalan aseman liepeille. A suntosäätiö on myynyt Espoon Suurpellon keskustan tuntumasta tontin Hemsö Fastighets AB:lle. vuokra-asuntojakin ja on tällä hetkellä merkittävä kiinteistöjen omistaja alueella. Ruotsalaiset maksavat asuntolainojaan takaisin hyvin pitkään ja tyypillisesti tavoitteena ei ole maksaa lainaa takaisin kokonaan pois. Kyseisen, Ruotsin ja Suomen johtavan yhteiskuntakiinteistöjen omistajan tarkoituksena on rakennuttaa tontille hoivakodista ja vuokra-asunnoista koostuva palvelukokonaisuus. Asumisen päätyttyä asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Älykäs aurinkovoimala takaa parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa sekä alhaiset elinkaarikustannukset. – Suomen ja Ruotsin asumisoikeusjärjestelmät eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, mutta on selvää, että asumisoikeusasumisen tuntuva lisääminen myös Suomessa toisi enemmän rahaa kansantalouden kiertokulkuun, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen. Kesäkuukausina piikkituotannon aikaan voimalalla katetaan noin neljäsosa kiinteistön sähkötarpeesta. on 236 kWp. Pääkonttorin katolle asennetaan Helsingin suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Aurinkovoimalan rakentaminen alkaa kesäkuussa ja aurinkosähkön tuotanto on täydessä käynnissä jo elokuun aikana. Nyt myyty tontti käsittää rakennusoikeutta 8.700 kem 2 ja sijaitsee keskeisellä paikalla alueen Infopaviljongin ja ensi vuonna valmistuvan kaupallisen keskuksen välittömässä läheisyydessä. – Kyseessä on iso hanke, joka jatkuu aina 2030-luvulle. Kiinteistön katolle asennetaan noin 750 aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä toimistorakennuksen omaan kulutukseen. 77 V iime aikoina julkisuudessa on keskusteltu Suomen ja Ruotsin asuntopolitiikan eroista
Sulautuvien yhtiöiden omistaPerheyhtiöistä syntyi Bermanto Oy Tupakointilaki lykkääntyy Hajauttamisesta ei hyötyä. – Tämä on harvinaisen selvä ja yksiselitteinen asia. Ei ihmisiä voi pakottaa asumaan millään tietyllä alueella. S uomessa asutuksen hajauttamisessa maaseudulle ei ole mitään järkeä, sanoo Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntija Heidi Sabanadesan. Kaikki tarvittava osaaminen löytyy yhden katon alta; betonitai designlattian suunnittelu, materiaalit, urakointi, pintakäsittelyt ja huolto. Valtakunnallisesti toimivasta yhtiöstä tulee alansa suurin 15 miljoonan euron liikevaihdolla, ja se työllistää 80 henkilöä. jat jatkavat uuden yhtiön omistajina ja yrittäjinä, lisäksi omistajiksi liittyvät yritysjärjestelyssä avustaneet Pirjo Repo, Kari Kolu ja Juha Hetemäki. Hajauttaminen ei lisää ihmisten onnellisuutta, hyvinvointia, tuottavuutta, innovaatioita, ei mitään, sanoo Sabanadesan. – Kysymyshän on kaupungistumisesta eli siitä, että ihmiset ihan luonnollisesti muuttavat kaupunkeihin. S uomalaiset perheyhtiöt LattiaMiredex Oy, Piimat Oy ja Betomix Oy, sekä aiesopimuksella mukaan liittyvä Dyny Oy, yhdistyivät Bermanto Oy:ksi 4.5.2016. L ukuisia tupakointirajoituksia sisältävän uuden tupakkalain voimaantulo myöhentyy aiemmin luvatusta vähintään noin kuukauden. Siirtyminen isoihin kaupunkeihin tapahtuu ihan luonnollisesti, puhutaan urbanisaatiosta. Betonilattia-alalla pitkään toimineet yrittäjät haluavat nostaa betonilattian tekemisen uudelle tasolle tarjoamalla testattuja, innovatiivisia lattiaratkaisuja teollisuuteen sekä liikeja julkisiin tiloihin. 78 Betomix ja Dyny tekivät yhteistyössä dyny®PRO-pintakäsitellyn betonilattian Tampereen K-rauta Lahdesjärvelle. MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut EK:n asiantuntija Heidi Sabanadesan puolustaa näkemystään sillä, että niin moni tutkimus puhuu hajauttamista vastaan. Lain voimaantultua taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille ja muille ulkoalueille, kuten terasseille. Tupakan matkustajatuonti Venäjältä vaikeutuu, kun tupakkaa saa tuoda vasta vuorokauden Venäjällä oleskelun jälkeen. toukokuuta, mutta lakiesityksen käsittely eduskunnassa on vielä niin kesken, että voimaantulo siirtyy vähintään lähelle juhannusta. Savukkeista, kääretupakasta ja sähkösavukkeiden nesteistä kielletään tuoksut ja maut, kuten vanilja ja mentoli. Bermanto360 -palvelukonseptista hyötyvät kaikki betonilattiaja pinnoitusurakoitsijat aliurakoinnin ja yhteistyön muodossa. Lain piti alun perin tulla voimaan 20. Yhtiön tavoitteena on kasvaa orgaanisesti sekä yritysostoin. Jatkossa autossa ei saa tupakoida, jos kyydissä on alle 15-vuotias lapsi. Suomessa on vain 5,5 miljoonaa ihmistä, ja Helsingin voi sanoa olevan Sabanadesanin mielestä ainoa varsinainen kaupunki maassamme. Bermanto360-palvelukonsepti on ensimmäinen laatuaan. Pääministeri Juha Sipilä taas on sanonut kannattavansa ajatusta siitä, että koko Suomi pidettäisiin asuttuna. Bermannon yritysjärjestely on rakennettu ilman ulkopuolista rahoitusta. Lakiesitys sisältää lukuisia uusia rajoituksia muun muassa parveketupakointiin, autossa tupakointiin, savukkeiden tuontiin itärajan takaa, sähkösavukkeisiin ja kapselisavukkeisiin. Bermanto360 -palvelukonseptista hyötyvät kaikki betonilattiaja pinnoitusurakoitsijat aliurakoinnin ja yhteistyön muodossa.. Suomalaiset perheyhtiöt Lattia-Miredex Oy, Piimat Oy, Betomix Oy ja Dyny Oy yhdistyivät Bermanto Oy:ksi
www.bodytreeni.. 8 nroa vuodessa 57€ Seniori TERVEYS 6,00 3/2016 6,70 Kuivat silmät vaivaavat yhä useampia Elintavat näkyvät hiuksissa Hiustenlähtöön apu peruukista Eutanasia sallitaan, kunhan tarpeeksi keskustellaan Sirkalle hyvää mieltä teatteriharrastuksesta Lakimiehelle uusi ura kalastusoppaana Radiotaajuushoito voi lopettaa kuorsauksen Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. www.ekoelo.. www.hevosmaailma.. Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. www.kiinteistojaisannointi.. www.meidankoira.. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. 4 nroa vuodessa 29€ Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Lehden internetosoitteessa, tilaukset@karprint.. 8 nroa vuodessa 60€ ja taide NYT 6,90 Venäläiset mestarit Sinebrychof?n taidemuseossa Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika Nykytaiteen supertähti Kiefer esillä Mäntässä Tove Janssonin Kansalliskirjasto jälleen loistossaan Muinaiskulttuurien aarteita Didrichsenin taidemuseiossa Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. www.senioriterveys.. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. 6 nroa vuodessa 35€ 3/2016 7,30 ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli Extrasuuri lehti 116 s Villiyrttien keruusta nauttii keho ja mieli Tyylikonsultti Leena Sarvi: Iske peilikuvallesi hyväksyen silmää laskee sykettä ja verenpainetta Sepelvaltimotautikin on tulehdussairaus Rasvalla parempaa terveyttä MS-tauti hallinnassa ravinnolla Hierontaa, kamomillaa, fenkolia Vauvan koliikki kuriin Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. www.asejaera-lehti.. Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. 8 nroa vuodessa 60€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Extrahinta 4,90 ELMERI RANTALAINEN vetää monipuolisia treenejä Linda Sonntagin jalkatreeni Vähemmän sarjoja – enemmän toistoja Rogaining vaatii sisua ja epämukavuuden sietoa Mineraalimeikki kestää kovassakin treenissä Urheiluvammoja voi ja pitää ehkäistä Kuntosaleja nousee kuin sieniä sateella RUGBY vaatii Rumbita, olé! Bodytreeni Uudistunut Bodytreeni on jokaisen omatoimisesta terveyden vaalimisesta kiinnostuneen ikioma lehti. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. 09 413 97 300. 6 nroa vuodessa 41€ 2/2016 6,60 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissafani Virossa Löytökissat Kissamummi Kattiradio Kissan kanssa bussissa junassa laivassa lentokoneessa Karvaton don s?nx Ä n t p ! Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. 6 nroa vuodessa 39€ Kasvun tie on murtumista Sielun peili 3/2016 7,30 SELVÄNÄKIJÄ STIINA SAHARI: Meillä on potentiaalia Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Muinaissuomalaisia soittimia syntyy metsän aineksista Lootus symboloi kruunuchakraa Hyvät ajatukset suojelevat kehoa ja mieltä Kotimme peilaa sieluamme Malttamattomuus ja takertuminen elämän esteitä. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. 8 nroa vuodessa 51€ 3 – 2016 7,50 6,50 Loppukeväästä metsäkaurisjahtiin Jahtitilanteet saa talteen asekameralla Suosituimmat haulikot 1000-2000 euroa Koiralle gps: Pannat kevenevät, yhteydet paranevat Majavasta saa lihat, rukkaset Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. Kehonrakentajien, kuntosalikävijöiden ja kuntoilijoiden tietopaketti. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. 6 nroa vuodessa 39€ Ekoelo 5,50 3/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Kylvä koko kesä! Tukka puhtaaksi ilman shampoota Vihreä kulta on muutakin kuin puuta Viherkatto on kaupungin keidas Mitä metsästä saa kerätä. 8 nroa vuodessa 58€ NRO 2/2016 5, 90 ERIKOISHINTA Järjestelmäsuunnittelulla aurinkosähköstä suurimmat hyödyt Pientalon energia IRTONUMERO 6,80 ¤ Veden käytön vähentämisestä Energiatehokas rakentaminen alkaa kattavasta suunnittelusta Haaveissa helppohoitoinen oleskelupiha Sadevettä ja salaojia ei saa sekoittaa Alkukesä parasta aikaa ulkomaalaukselle Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. www.luontaisterveys-lehti.. KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ ILOIN EN MO PS I 2/2016 6,50 4,90 ERIKOISHINTA Koulukoira Leevi rauhoittaa ja Rekikoira juoksee 240 km päivässä Colliet osaavat sirkusAgilityn leikkikoulussa lupa myös riehua Huskyajelulla Lapissa Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. www.antiikkijataide.. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. www.sielunpeili-lehti.. 6 nroa vuodessa 36€ ja isännöinti Nro 4/2016 6,50 Kiinteistö Espoon Keraan syntyy Turvallisuus ensisijaista leikkipaikkasuunnittelussa Vähäluminen talvi aikaisti katujen puhdistusta Pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen ennätysrunsasta Internetpalvelut sujuvoittavat isännöitsijän arkea Kiinteistö ja Isännöinti Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. 6 nroa vuodessa 38€ 5,50 ERIKOISHINTA 2/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Harjun opiskelijat messutöissä traktorimarssilla HEVOSNAISET tärkeää varsan ruokinnassa Selkeys ja jatkuvuus Rehuanalyysi Etelä-Afrikan turistinähtävyys VILLIHEVOSET Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. www.kissafani.. www.talomestari-lehti.
Työympäristö muuttuu nyt kovaa vauhtia. Mothership of Workin coworking-tilassa on rentouttavaa osallistua seminaariin.. 80 Tietotyön työympäristöt rajussa murroksessa RAKLIn ja Green Building Council Finlandin tilaisuudessa esiteltiin moderneja ja tuottavia työympäristöjä sekä energiatehokkuustoiminnan tuloksia
Tilat sijaitsevat Kaartinkaupungissa, missä Sponda näkee potentiaalia etenkin uusille luoville bisneksille. Mikko Östring: – Yhteisöllisyys ja työn merkityksellisyys ovat myös resurssiviisaita. Toimenkuvat muuttuvat ja verkottuvat. Joona Reunanen. Rennonoloisissa tiloissa korostuu vihreä ajattelu kuten vihreän sähkön ostaminen. Työtilaa on kuudessa kerroksessa yhteensä 250:lle. – Tiloissa korostuu epämuodollisuus ja epätoimistomaisuus. Popcornia ei sentään kukaan taida koneesta hakea. Ihmisten suhde työympäristöön muuttuu niin, että vuorovaikutus ja yhteistyö korostuvat. 81 S pondan uusi co-working toimitila Mothership of of Work (MOW) Helsingin Kaartinkaupungissa tarjoaa heti aamusta tuulahduksen uudenlaisesta työympäristöstä. Jo MOW:n vastaanotto rentouttaa tulijaa. Yli 2 000 neliön rakennuksessa voi työskennellä erilaisissa avotiloissa, kirjastossa, kahvilamaisissa loungeissa tai suljetuissa projektija toimistotiloissa. Työntekijöille tulee useita rooleja ja työn tekemisen tapoja. Koko talo peruskorjattiin täysin uusille tiloille. Luontevat kohtaamiset tärkeitä bisnekselle Videopelejä kehittävä Remedy Entertainment Oy perukorjasi itselleen tilat tyhjillään olleeseen toimistotaloon Espoon Kappelitie 8:aan. Sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa, Joona Reunanen Spondalta kertoo. Raklin toimitilavastaavan Mikko Östringin mukaan tietotyö ja toimitilat ovat murroksessa. Jäsenillä on tarjolla palveluja kuten kahvit, aamujooga, sähköauto ja palaveripyörät. Spondan Mothership of Work -työtila yrityksille ja freelancereille avattiin helmikuun alussa 2016 Pieni Roobertinkatu 9:ään. Rauhallinen musiikki taustalla osanottajat hakevat kahvikupposensa ja istahtavat mukavasti sohville tai tuoleille. Tilan teema on yhteisöllisyys ja sitä vetää yksi palkattu henkilö tunnelmajohtajan tittelillä. – Yhteisöllisyys ja työn merkityksellisyys ovat myös resurssiviisaita, Östring korostaa. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa keskitytään työntekoon. Värit ja konsepti on tarkkaan mietitty. Työympäristöjen käyttötavat, tilarakenne ja käyttöasteet muuttuvat. Kolmen kerroksen tilassa ensimmäinen kerros on niin sanottu ”suodatinkerros”, jossa hoidetaan viralliset asiat kuten ”pankkiherrojen” ja opiskelijoiden käynnit. MOW:n tiloissa korostuu epämuodollisuus ja epätoimistomaisuus.. Lisäksi alue sijaitsee Punavuoren ja keskustan bisnesalueen taitekohdassa
Tiloissa eksperttien tulee kohdata luontevasti. Olin 15 vuotta arkkitehtinä miettinyt, miten tämän homman pitäisi mennä. Ekotehokkuus sitouttaa työntekijöitä. Hänen mukaansa ihmiset ovat tänä päivänä liikkuvaisia. 82 – Meilllä oli ollut 3–4 toimistoa aikaisemmin 65 työntekijän ja kovan kasvun aikana. Kannattaa näyttää työntekijöille ja asiakkaille, mitä tekoja on tehty. Työtä tehdään joka paikassa. Kokoushuoneilla matala käyttöaste Rapal Oy:n Toimiva työympäristö 2015 -tutkimus osoitti, että mitä joustavampi on työympäristö sitä tyytyväisempiä ihmiset ovat työssään. Suurimman osan ajasta ne ovat siis tyhjinä poissa käytöstä. Tiloissa tulee kohdata luontevasti. – Kokoustiloissa olisi uudelleenpohdintaa, kannattaako niitä rakentaa niin paljon ja onko se tehokasta, Blom pohtii. Kauas on tultu ajoista, jolloin YIT:llä oli oma koppi tupakoitsijoille. Puhumattakaan, että Ruotsin Nordeassa kovasti tupakoivalle naiselle rakennettiin oma savupiippu Tukholman keskustassa! Nokialle tullessaan Olkinuoralle oli yllätys se, että kaikki johtoa myöten istuivat samassa avotilassa. Yritys kannattaa julkisten palvelujen käyttöä ja on panostanut etäneuvotteluteknologiaan. Tyypillinen käyttöaste työpisteille toimistoissa on noin 40 prosenttia, ja saman verran kokoushuoneille. – Kammoksun avokonttori – sanaa, mutta mobiilitilaympäristö käsitteenä toivottavasti leviää. Ekoteoista kannattaa kertoa Juha Olkinuoralla on pitkä kokemus kiinteistöja toimitila-asioista YIT:ltä, Nordealta ja viimeksi Nokialta. Työpaikkaa vaihdetaan helposti eikä samaan firmaan sitouduta kuten ennen. Tilalle tuli paljon avoimuutta lisääviä, mutta äänenerityksen tuovia lasiseiniä. Yritykseen tulee koko ajan uusia ”tyyppejä” ulkomailta, joille työpaikka on ensimmäinen kiinnekohta Suomeen ja tuntuu kodilta. Jouni Suolanen. – Monet nuoret kysyvätkin jo firmaan hakiessaan, mitä ekotekoja te teette. pää, mutta silti tyytyväisyys ei kasvanut. – Tyytyväisyys ei ole kiinni neliöistä vaan siitä miten tilat palvelevat työn tekemistä. – Meillä on pitkiä, keskittymistä vaativia projekteja. Tunnelma on Lehtisen mukaan tärkeä. Keskellä on foorumi kohtaamisia varten. Organisaatio toimii kohtuullisen hyvin ja tila on siinä keskeinen, Lehtinen toteaa. Vanhat käytävät eivät palvelleet toimintaa, joten niistä haluttiin eroon. Nyt teemme asioita, joita emme ennen pystyneet tekemään. Lehtinen puhuu ”kahvinkeitinindeksistä” eli montako metriä työpisteiltä on kahvinkeittimelle, jossa ihmiset kohtaavat luontevasti ja menevät sitten usein pohtimaan kokoustilaan. Myös työntekijöiden saaminen kokoon työpaikalle voi olla haasteellista. Julkisella sektorilla tilankäyttö on väljemSaku Lehtinen. Juha Olkinuora. Yksi keino kiinnittää työntekijät yritykseen on ekotehokkuus. Päinvastoin yksityisellä puolella oltiin tyytyväisempiä, vaikka tilatehokkuus oli suurempi, Seija Blom Rapalilta kertoo. Siitä työntekijät tykkäävät, Olkinuora kehotttaa. Avotoimistoa on vähän, eri kokoisia tiloja paljon. Rapal on pysynyt samoissa tiloissa vaikka työntekijöiden määrä on kasvanut 40:stä 70:een. Tiloja ja toimintatapoja on jouduttu Blomin mukaan muokkaamaan, ja vapauttamaan turhaa sääntelyä. – Uusissa tiloissa kaikki funktiot ovat tehostuneet. Pelialueella on biljardipöytä. Sitten sopivalta etäisyydeltä löytyi vuoden tyhjillään ollut toimistotila, Saku Lehtinen Remedyltä kertoo
TETS-toimenpideohjelmaan liittyneiden organisaatioiden edustajien vuositapaaminen osui tänä vuonna yhteen Build Upon -hankkeen kanssa. – Olemme järjestäneet energiatehokkuuskilpailuja. – Build Upon on maailman suurin korjausrakentamisen hanke, jossa on mukana 14 Euroopan maata. Meillä on toiminut nelisen vuotta energiatehokkuustiimi, joka tekee esityksiä energiatehokkuusinvestoinneista. Kustannussäästöksi Motiva laskee noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Seurantaa on tehty noin 43 yrityksessä ja 935 kiinteistössä. Tänä vuonna saimme yhteensä 17 ehdotusta. Tänä vuonna käynnistämme lisää aurinkovoimaloita ja led-automaatiota, liiketoiminnan kehitysjohtaja Satu Kankaala kertoo. Otaniemessä tehtiin viime vuonna tilankäytön linjaukset. 83 Seija Blom. Uusiutuva energia painottuu aurinkoenergiaan ja maalämpöön. Energiatehokkuus on osa Aalto yliopiston uutta kampusstrategiaa Espoon Otaniemessä. Aalto yliopisto on yksi TETS -sopimusjärjestelmän osapuoli. – Tulen tappelemaan keinoja kaihtamatta sopimusjärjestelmän puolesta, Väisänen toteaa menossa olevista neuvotteluista. Freelancerit työssään vapaana olevissa työpisteissä. Haaveena on oma tuulivoimala. Suurimmat säästöt syntyvät Motivan Harri Heinaron mukaan ilmanvaihdon parantamisesta. Yli puolet säästöistä on jo kasassa nykyisen sopimuksen puitteissa. JS. Uusi TETS-sopimuskausi ulottuu vuosiin 2017–2020/2025. – Olemme saavuttaneet tavoitteet. Myös sähkön ja lämmön käyttöä sekä valaistusratkaisuja on tehostettu. Tarkoituksena on tukea jäsenmaita niiden korjausrakentamisen strategioiden päivityksessä, Sami Lankiniemi Green Building Council Finlandista kertoo. Esimerkiksi labratilojen yhteiskäytöllä on saatu 20 prosentin tilansäästö. Kampus tiivistyy metron läheisyyteen. Työtyytyväisyys ei ole kiinni neliöistä. Tiimi toimii tosi hyvin, Kankaala kiittelee. – Avainsanoja ovat jaksaminen, monimuotoisuus ja kohtaamiset, Kankaala linjaa. Rakennuksia avataan yhtä enemmän palveluille ja coworking -tiloille. M otivan junaileman toimitilojen energiatehokkuussopimuksen tavoitteissa on ylitetty tavoitteet. Energiaviraston Heikki Väisäsen mukaan uuteen sopimukseen ei tule paljon muutoksia edelliskauteen verrattuna. Tavoitteena on energiaomavaraisuus vuoteen 2030 mennessä. Otaniemi satsaa energiatehokkuuteen Energiatehokkuus on Aalto yliopiston toiminnassa nyt aivan ytimessä Espoon Otaniemessä, Satu Kankaala vakuuttaa MOW:n rennnoissa tiloissa.. Meillä on käynnissä isoja energiatehokkuusinvestointeja
Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteutuksen yhteisarvo suunnittelu-, tonttija rahoituskuluineen on noin 600 miljoonaa euroa, ja nyt allekirjoitetun sopimuksen mukaan rakentamisesta puolet rahoitetaan omistajien pääomasijoituksin ja loput projektiluotoin. Kaikki rahoitusmallit eivät kuitenkaan salli asunnon markkinahintaista vaihtamista tai jälleenvuokraamista, sanoo asumisen asiantuntija Lakea Oy:n toimitusjohtaja Timo Mantila. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, yksinasuvien määrän kasvu sekä kiihtyvä muuttoliike taajamista kaupunkeihin vaikuttavat vahvasti asuntomarkkinoihin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla omistusasuntojen hinnat ovat karanneet jo monen ostajan ulottumattomiin. Marginaalien laskua selittää se, että Aktia Pankki, Nooa Säästöpankki ja S-Pankki ovat kuukauden aikana laskeneet marginaaliaan. Lakea on kehittänyt rahoitusmallin yhdessä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn kanssa. Hyvinkää-Riihimäen seudun uusyrityskeskuksessa uusia yrityksiä perustettiin tammi-maaliskuussa jopa 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asuntolainojen korot ja marginaalit laskivat S uomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän vertailun mukaan uuden asuntolainan keskimarginaali on maaliskuussa 1,19 prosenttia, kun se helmikuussa oli 1,24 prosenttia. 84 Kivioja Vattenfallin toimitusjohtajaksi Uusien yrityksien perustaminen kääntyi kasvuun V iime vuoden loppupuoliskolla uusien yritysten perustaminen väheni merkittävästi. V attenfall oy:n toimitusjohtaja Hannu Kostiainen jää eläkkeelle, ja hänen seuraajakseen on nimitetty KTM Elina Kivioja 1.heinäkuuta alkaen. Tämä on prosentin verran enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona, mutta huomattavasti enemmän kuin viime vuoden loppupuoliskolla. Ahvenanmaalainen Ålandsbanken pudotti marginaalia jo helmikuussa. Kauppojen toteutumisen yhteydessä Triplahankkeesta arvioidaan kirjattavan YIT:n tilauskantaan yli 500 miljoonaa euroa. – Vaihtuvat elämäntilanteet, kuten esimerkiksi perhekoon muutokset, saattavat johtaa siihen, että nykyinen asunto ei enää toimi tai tunnu omalta. Asuntokauppa näyttäisi virkistyvän, joten asiakkaista kilpaillaan, arvioi Suomen Rahatiedon toimitusjohtaja Seppo Rekonen. YIT:lle lopullinen sopimus Triplasta Y IT on allekirjoittanut Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran, Onvest Oy:n ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian kanssa sopimuksen Triplan kauppakeskuksen Mall of Triplan ja pysäköintilaitoksen toteuttamisesta yhteisyrityksenä. YIT allekirjoittaa urakkasopimukset hankkeen rakentamisesta yhteisyrityksen omistamien kiinteistöyhtiöiden kanssa. Yrittäjyysja työllisyyspaketti, jonka Suomen hallitus esitteli huhtikuussa, lupailee hyvää myös loppuvuodelle. – Isot pankit ovat varovaisempia ja tarkkailevat tilannetta, ja pienet pankit käyttävät tilannetta hyväksi. Vuokrattavaa tilaa on yli 85 000 neliötä noin 250 toimijalle ja pysäköintipaikkoja noin 2 300 autolle. Elina Kivioja aloitti työskentelyn Vattenfallilla vuonna 2012, ja hän toimii tällä hetkellä johtajana pohjoismaisessa Consumer Sales -liiketoimintayksikössä. Vuosi sitten keskimarginaali huiteli 1,36 prosentissa. Asuminen vie leijonanosan kotitalouksien tuloista Y hä suurempi osuus käytettävissä olevista tuloista kuluu asumiseen. Mall of Tripla on valmistuessaan liiketilojen lukumäärällä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus. Sen mukaan starttirahojenkaan ei pitäisi päästä tänä vuonna loppumaan. Tämän vuoden ensimmäinen neljännes osoittaa kuitenkin, että käänne parempaan on tapahtunut Tammi–maaliskuun 2016 aikana perustettiin uusyrityskeskusten kautta yhteensä 1858 uutta yritystä. Kaupat on tavoitteena toteuttaa vielä 2016 toisen vuosineljänneksen aikana kaupan voimaantulon ehtojen täytyttyä. Omaksi-rahoitusmalli antaa mahdollisuuden omistusasumiseen uudessa kodissa kohtuulliseen hintaan, jolloin rahaa jää myös elämästä nauttimiseen. Suomen väestön ikärakenne muuttuu vauhdilla. Pasilasta rakentuu tulevina vuosina Helsingin toinen keskus ja entistä tärkeämpi liikenteen kohtauspaikka, jonka asukkaiden ja työpaikkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Markkinajohtajat halunnevat estää lainan hinnan laskua, eivätkä siksi lähde mukaan alennuskisaan. Elina Kivioja toimii Vattenfall Oy:n toimitusjohtajana oman toimensa ohella. Mallissa asuntoon pääsee käsiksi maksamalla seitsemän prosenttia asunnon kokonaishinnasta, ilman lisävakuuksia. Asuntolainamarkkinoita hallitsevat OP-ryhmä ja Nordea eivät ole tarkistaneet lainahinnoitteluaan. Kuukausittaiset asumiskustannukset muodostuvat vuokrasta sekä lyhennyksestä. Sopimusvuosien jälkeen asunnon osakkeet voi lunastaa itselleen, ja se muuttuu asunto-osakeyhtiölain määrittelemäksi omistusasunnoksi. Lakean kohde Helsingin Keimolanmäessä.. Sama asumisratkaisu palvelee yhä harvemmin koko elämän. Joillakin alueilla uusien yritysten perustaminen lisääntyi huomattavasti vuoden takaisesta. Vuonna 2015 perustettiin uusia yrityksiä uusyrityskeskusten kautta 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna
Hämeen Laaturemontti -konserni on 80 MEUR liikevaihdollaan ja yli 500 työntekijällään Suomen suurin kattoremonttiyritys. Toinen merkittävä laatujärjestelmän kriteeri on prosessien toimivuus. – Laaturemontissa on selkeä positiivinen vire, halu kehittyä ja oppimisen kulttuuri. Laaturemontti on ensimmäinen saneerausalan yritys, jonka laatujärjestelmän Inspecta on sertifioinut ISO 9001 -järjestelmän uuden version mukaisesti. Riihimäki kertoo laatujärjestelmän helpottavan päivittäistä työtä: – Me saamme käytännöllisiä välineitä dokumentointiin ja raportointiin. I SO 9001 -standardin uusi, vaativampi versio painottaa entistä enemmän johtajuuden merkitystä, kertoo Inspectan pääarvioija Seppo Salo. Konsernin pääomistaja on kotimaisen sijoitusyhtiö Sentica Partnersin hallinnoima rahasto. Työntekijämmekin kokevat sen selkänojana ja vahvuutena. Laaturemontin toimintaa arvioidessa sitoutunut johtajuus tulikin esiin selkeänä vahvuutena. Sertifikaatin luovutti Inspectan puolesta liiketoimintapäällikkö Stefan Fagerström ja sen vastaanotti Laaturemontin toimitusjohtaja Kimmo Riihimäki. – Se on osoitus siitä, että yritys ja sen johto haluavat tehdä työtä yhä paremman ja tehokkaamman toiminnan, korkeamman laadun ja asiakastyytyväisyyden kehittämisen puolesta, toteaa Seppo Salo yhteenvedossaan. Hämeen Laaturemontille saneerausalan ISO-sertifikaatti Stefan Fagerström ja Kimmo Riihimäki. Halu kehittyä ja oppimisen kulttuuri Salo nostaa vielä erikseen esiin yrityksen asenteen. Vesivek on erikoistunut 30-vuoden kokemuksella kattoturvaja sadevesijärjestelmiin. Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt Hämeen Laaturemontille ISO 9001:2015 -laatujärjestelmän mukaisen sertifikaatin. Laaturemontin pitkälle hiottu remonttien toteutuskonsepti osoittautui tehokkaaksi ja toimivaksi. Hämeen Laaturemontti on ensimmäinen saneerausalan yritys, ja ylipäätään yksi ensimmäisistä suomalaisista yrityksistä, joille Inspecta on myöntänyt uuden ISO 9001 -standardin vaatimukset täyttävän laatusertifikaatin. Toiminnan jatkuva kehittäminen on meidän kaikkien etu. ISO 9001 -järjestelmän avulla dokumentointi parantaa ja helpottaa prosessien vaatimustenmukaisuuden arviointia ja antaa työkalun jatkuvalle parantamiselle. Laaturemontin konserniin kuuluu keväällä tehdyn yrityskaupan myötä nykyisin myös Vesivek-palveluverkosto. Inspecta Sertifointi Oy on Pohjois-Euroopan johtava tarkastus-, testaus-, sertifiointi-, konsultointija koulutusyritys. Voimme siirtää tietoa ja osaamista muutenkin kuin kädestä pitäen näyttämällä. Yrityksellä on 10 toimipistettä eri puolilla Suomea, ja on nyt laajentunut myös Ruotsiin. Suomen Asiakastieto Oy valitsi Hämeen Laaturemontin vuonna 2015 Suomen vahvimmaksi yritykseksi. Sertifiointi koskee Laaturemontin kaikkia Suomen toimintoja. 85 Hämeen Laaturemontti Hämeen Laaturemontti Oy on kattoremontteihin erikoistunut yritys, joka teki 240 kotimaisen ammattilaisen voimin yli 3600 kattoremonttia vuonna 2015. Tavoitetila on tiedossa, ja sertifiointi tarjoaa välineitä sen saavuttamiseen
www.2727350.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti KIINTEISTÖN JA ASUMISEN PALVELUT SAMAN KATON ALTA ISÄNNÖINTI – KIINTEISTÖNVÄLITYS HUOLTO – RAKENNUTTAMISPALVELUT HELSINKI – ESPOO – VANTAA – HYVINKÄÄ 010 281 2320 isannointi@kuudi.. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. www.kuudi.. 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. LIIKEHAKEMISTO 86 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. 09-2525 2425 www.contesta.
ä s s y t s y p n ä r ö y p ä ä ti p u k k u o K jo lukitsemisvaiheen aikana. LIIKEHAKEMISTO 87 Hissihuolto Telineet ! " " # e" " ! $ % uu$ $ & PyöräNojan ke' " $ " k e % î KUMPARE ja JATKOELEMENTTI Ku# ) & e & u$ $ & & ) " ! % " * " ! % % * & " $ $ & # & & ! ) " ! % ! % o" ke" ! ke ke* * e $ e* " ! e$ $ % . î & $ ko+ * e# e! $ " * * % & & î & & ! $ e* " ! ee$ " ' î " $ e$ $ " % ! & ! & $ ke$ $ u& ku" ! k& ) " $ k% k " " k " k! k " ' & * u$ & & ! . Esteetöntä toimintatilaa on riittävästi, kun pyörät ovat suorassa rivissä ja pystyssä. WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Kiinteistökuivaus. 09-3877197 0400 421 677 Tasoiteja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla Maalaus ja saneeraus www.ikkuna-asiantuntija.. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVU www.wdkuivaus
Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. www.jarmopakarinenoy.?. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. LIIKEHAKEMISTO 88 Kattoremontit puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. Hinnat sis. Matkaviestinverk. 0500 354 900, 044 386 1208, 0400 402 084 LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, 01900 Nurmijärvi Savo: Kylmämäentie 1, 70800 Kuopio Vuokrauspalvelut Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. alv. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.
Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Kiin teis tö ja isä nn öin ti Info KI So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I ja isännöinti Nro 4/2016 6,50 Kiinteistö Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta jo 45 prosenttia Espoon Keraan syntyy 15 000 asukkaan alue Turvallisuus ensisijaista leikkipaikkasuunnittelussa Vähäluminen talvi aikaisti katujen puhdistusta Pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen ennätysrunsasta Internetpalvelut sujuvoittavat isännöitsijän arkea Käytä palvelukorttia, kun ja isännöinti Nro 3/2016 6,50 Kiinteistö Kalasataman koteja ohjataan mobiilisti Lasitiilillä näyttäviä julkisivuja Oma huoltomies taloyhtiölle kullan arvoinen Kiertotalouskylässä maan ensimmäinen muovijalostamo Ikkunaremontissa vaihto 4-lasisiin. Määräaikaistilaus 67€ www.lehtiluukku.. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 60€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Julkisten tilojen käyttöä tehostettava Säästäminen kiinteistökuluissa yhä vaikeampaa Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Puhelimitse: 09-413 97 300 Kestotilaus 60€/vuosi Määräaikainen 67€/8 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa
Rakennukselle myönnetään PEFC-sertifikaatti, kun riippumaton taho on varmistanut projektisertifioinnin vaatimusten toteutuneen. RESEC-arviointimenetelmässä päästään arvioimaan kaupunkiympäristön turvallisuusratkaisujen kustannuksia ja hyötyjä.. PEFC-projektisertifiointi perustuu puun alkuperän seurannan (Chain of Custody) käytäntöihin. Viimeisen vaiheen arvo on yli 10 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua syksyllä 2017. Maailmanpankki toteutti kaukolämpöpilottihankkeen Kiinan Liaoning-provinssissa, jossa kymmeneen kohteeseen asennettiin lähes sata talokohtaista lämmönjakokeskusta. Talokohtaiset lämmönjakokeskukset eivät ole Kiinassa kovin tunnettuja. Puumateriaalin kulku läpi jalostusketjun kestävästi hoidetuista metsistä tuotteiksi tunnetaan. Ottamalla käyttöön talokohtaiset lämmönjakokeskukset säästetään energiakuluja 10–20 prosenttia ja CO2-päästöt vähenisivät. Kohde on Bikerziedi-nimisen hankkeen viimeinen vaihe. Kiinassa, joka on jo maailman suurin kaukolämpömaa, on käytössä perinteiset ryhmäkaukolämpökeskukset. Päätöksiä tehtäessä on tärkeä arvioida, millaisen suojan ja hyödyn erityyppiset investoinnit tuovat ja mitä ne maksavat. PEFC-kerrostalon rakennuttaja on Lakea Oy. Kiina hyötyisi energiatehokkaasta ja paremmin toimivasta kaukolämmityksestä. Kriiseihin varautumista ja kaupunkiturvallisuutta voidaan parantaa erilaisilla turvallisuusratkaisuilla ja suojauskeinoilla. Hanke sijaitsee rauhallisella asuinalueella, ja suurin osa asunnoista on tilankäytöltään tehokkaita kaksiota ja kolmioita. Kaupungistuminen tuottaa ihmisten, toimintojen ja pääoman keskittymisestä saatavia etuja. VTT ja Nuorkivi Consulting hyödynsivät vuosina 2014–2016 Maailmanpankin rahoittamasta 360 miljoonan euron hankkeesta saatuja tuloksia. Suomalaiset apuna Kiinan lämpöreformissa PEFC-projektisertifiointikohde asuntomessuille E nsi kesän Asuntomessuille valmistuva Mäihä-asuinkerrostalo on Pohjoismaiden ensimmäinen PEFC-projektisertifiointikohde. Kohde rakennetaan moduuleista, jotka kootaan Stora Enson talotehtaalla. Y IT käynnistää kerrostalokohteen rakentamisen Riikassa, Latviassa. Toisaalta kaupunkien kasvaessa niihin kohdistuvat luonnonkatastrofit ja tahalliset vahingonteot aiheuttavat välittömien vakavien haittojen ja vaikutusten lisäksi yhä laajempia seurauksia talouskasvulle ja taloudelliselle hyvinvoinnille sekä turvallisuudelle. PEFC-sertifioinnilla varmistetaan, että puutavara on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja on laillista. Viisikerroksiseen kerrostaloon rakennetaan 90 asuntoa, joiden asuinpinta-ala on yhteensä noin 5 000 neliömetriä. 90 keen aiempia vaiheita kohtaan on ollut hyvällä tasolla, minkä lisäksi Riikan asuntomarkkinan viimeaikaisen piristymisen odotetaan tukevan kysyntää. Tieto materiaalien alkuperästä on osa rakennushankkeen vastuullista toteutusta. Sertifioinnin kohteena on yksittäinen hanke, kuten puusta tehty rakennus. Kohteen yhteyteen rakennetaan myös noin 1 900 neliömetriä liiketilaa, johon tulee muun muassa ruokakauppa. Arviontimenetelmä kaupunkien turvallisuuteen T eknologian tutkimuskeskus VTT Oy on kehittänyt taloudellisen RESEC-arviointimenetelmän, jolla viranomaiset, kaupunkiturvallisuuden suunnittelijat ja riskienhallinnan ammattilaiset pääsevät arvioimaan kaupunkiympäristön turvallisuusratkaisujen kustannuksia ja hyötyjä. Raaka-aineena on CLT (ristiin liimattu puu), jonka raakaaine on peräisin PEFC-sertifioiduista metsistä. Kiinnostus Bikerziedi-hankPEFC-sertifioinnilla varmistetaan, että puutavara on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja on laillista. Päättäjien tulisi huomioida investointikustannusten lisäksi mahdollisimman laajasti myös turvallisuusratkaisujen ja toimenpiteiden rahalliset ja ei-rahamääräiset hyödyt, kuten turvallisuus ja turvallisuuden tunne, sekä muut päätökseen vaikuttavat tekijät. YIT rakentaa kerrostalon Riikaan T eknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Nuorkivi Consulting analysoivat suomalaisen lämmönjakokeskuksen soveltuvuutta Kiinan olosuhteisiin. Kiinan MoHURD-ministeriö (Ministry of Housing, Urban and Rural Development) pyysi Suomea analysoimaan ja laatimaan käsikirjan talokohtaisista lämmönjakokeskuksista tukemaan ministeriön ajamaa lämpöreformia