Kiinteistö ja energia Nro 5/2017 | 6,50 Uudistuvalla kiinteistöverolla pyritään lähemmäksi tonttien arvoja Lattiarakenteen tuuletusjärjestelmästä ratkaisu moneen sisäilmaongelmaan Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia senioriasumiseen Satavuotiaat puutalot uudistettiin asunnoiksi Kauppakeskukseen rakennetaan maalämpölaitos
huolto@pestok.?. LIIKEKIINTEISTÖT . 020 793 1059 www.pestok.. TEOLLISUUSKIINTEISTÖT M e h u o l e h d i m m e k i i n t e i s t ö s t ä s i Ahjonkulma 1, 04220 Kerava Puh. ASUINKIINTEISTÖT
* Jopa 30 %:n säästö keskimääräisestä eurooppalaisesta energiankulutuksesta 30 %:n Jopa energiansäästö* smartheating.danfoss.?/danfoss-eco. Econ edistyksellisiä ominaisuuksia ovat: Suuri digitaalinen lämpötilanäyttö Tarkka säätö Ajastusmahdollisuus kalenteritoiminnolla Venttiilin jumiutumisen estotoiminto Min/max lämpötilan rajoitus Tuuletustoiminto Mukautuva oppimistoiminto Ilmainen apps: Danfoss Eco (Android / iOS) ja intuitiivinen käyttöliittymä. Se on helppo tehdä älypuhelimen ja bluetooth yhteyden välityksellä. Danfoss Eco™ tarjoaa kokonaisvaltaista kotoa käsin tapahtuvaa lämpöpatterin ohjausta Bluetoothin kautta. Se on täydellisen itsenäinen ratkaisu. Uuden sukupolven Danfoss Eco™ patteritermostaatti tuo lämpötilan hallittavuuden uudelle tasolle! Danfoss Eco™ on itsenäinen, elektroninen termostaatti, jota voi käyttää kuten perinteistä termostaattia käsipyörästä säätämällä tai käyttämällä ajastustoimintaa
4 P uhuvat päät S isältö 5 / 17 Sivu 6 Sivu 82 Sivu 30 Kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät uudistuvat – Mitä lähemmäksi tonttien käypiä arvoja kiinteistöverotuksessa pyritään pääsemään, sen tarkemmin siinä on huomioitava ainakin suurimmat tonttikohtaiset tekijät. 22 Ilmastopolitiikalla merkittäviä vaikutuksia asumiseen. Näitä ovat tontin hintaa alentavat ARA-rajoitukset, perustamisolosuhteet ja alueen keskitasoon nähden poikkeukselliset autopaikkavaatimukset. 59 Aviapolis metropolialueeksi. Lahden seudulla on jo mittava kokemus maaperän puhdistuksen tutkimuksessa. 51 Miniasunnosta toimiva koti. Nyt menossa oleva hanke on maailman laajin kauppakeskukselle toteutettava geoenergiahanke, toteaa liiketoimintajohtaja Timo Koljonen Advenista. 50 Fingridin tulos oli vahva. 42 Tupakointikiellon hakeminen on haasteellista. 30 Kauppakeskuksen lämmitys ja viilennys geoenergialla. Euroopassa arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa mahdollisesti saastunutta maa-aluetta, joista ainakin 350 000 on puhdistuksen tarpeessa. 34 Lääkejäämät pois jätevesistä. 10 Tuuletusjärjestelmässä lattiarakenne avainasemassa. Uutta asu6 Kiinteistöverotuksessa tontin arvoon lisää painoa. Vuosi sitten solmittua maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusta on toteutettu tehokkaasti Helsingin seudulla. RT:n nykyinen toimitusjohtaja Tarmo Pipatti jää eläkkeelle vuoden lopussa. Tontin hintaan vaikuttaa myös sen mikrosijainti, kertoo Peter Haaparinne, Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston kehityspäällikkö. Nanoteknologiaa tutkitaan maiden puhdistuksessa . Valtionhallinnossa hän on työskennellyt ministerin erityisavustajana liikenneja viestintäministeriössä. 18 Älyratkaisut mahdollistavat turvallisen senioriasumiseen. marraskuuta. 35 Rakentamista keskitetään raitiotieverkoston varteen. Tätä ennen hän on toiminut usean vuoden ajan Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna. 46 Purkaa ei voi, mutta saneerauskin on haastavaa. 28 Tampereen yliopistollisen sairaalan etupiha uudistuu. Vuonna 2016 valmistui lähes 13 000 uutta asuntoa, mikä vastaa noin 96 prosenttia vuoden tuotantotavoitteesta. AL-sopimus eteni . Sivu 46 Satavuotiaat puutalot uudistettiin asunnoiksi – Vanha viisaus siitä, että rakenteet pysyvät kunnossa, kun talossa on riittävän hyvin tuulettava alapohja, vettä pitävä katto ja isot räystäät, on pitänyt paikkansa. Aleksi Randell (41) on johtanut Turun kaupunkia vuodesta 2010 lähtien. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Aleksi Randell, joka tällä hetkellä toimii Turun kaupunginjohtajana. Aleksi Randell Rakennusteollisuus RT:n johtoon . 14 Suomen talousakasvu syntyy tiivistyvistä kaupungeista. Kauppakeskukseen maalämpölaitos – Energiavirtojen suunnittelulla ja ohjauksella on toteutettavissa erittäin energiatehokas ja vähähiilinen paikallinen energiantuotantolaitos. Yksi talojen hirsirungon säilymisen salaisuus lienee hyväkuntoinen peltikatto, joka ei ole vuotanut. Helsingin Kalasatamassa testataan älyratkaisuja – Kaupunki päätti jo vuonna 2013, että tehdään uudesta kaupunginosasta mahdollisimman fiksu. 70 Eliel Saarinen loi jugendmonumentteja Helsinkiin. Se tarkoittaa, että Kalasatamassa käytetään hyväksi uutta teknologiaa ja tekoälyä, jotta voidaan luoda uudenlaista infrastruktuuria ja kaupunkipalveluita, sanoo Fiksun Kalasataman ohjelmajohtaja Veera Mustonen. Toinen syy hyväkuntoisuuteen lienee se, että vesipisteitä on ollut aika vähän, sanoo Matti Riekkola, Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja. 64 Haussa ekotehokas terassi. Kiinteistön omaa maaperää voidaan käyttää tehokkaasti energian kierrättämiseen ja varastointiin. 76 Sadannan lisäys haastaa kiinteistöjen suojauksen. 26 Polttoaineen raaka-aineiksi käyvät jopa kinkun rasvat. Perinteisissä puhdistusmenetelmissä saastunut maa kuljetetaan pois paikalta käsiteltäväksi puhdistuslaitoksissa. Koulutukseltaan Randell on valtiotieteen maisteri. 86 Uudelle tornialueelle tulossa korkeita rakennuksia.. 74 Lohkoketjut uudistavat tulevaisuuden kaupankäynnin. 66 Hämeenlinnan kasarmialue nousee uuteen kukoistukseen. Kemikaalien saastuttamia maita voidaan puhdistaa nanomateriaalien avulla paikan päällä. Randell aloittaa uudessa tehtävässään 9. 55 Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua luonnonvara-aloilla. 82 Kalasatamassa etsitään ja kokeillaan älyratkaisuja. 80 Asumistukimenojen kasvuun ei ole syynä yksittäinen taho. Saastuneiden maiden käsittely maksaa vuodessa 6,5 miljardia euroa, ja lähes puolet kustannuksista katetaan julkisista varoista. 39 Rakennusalan kortit kuriin. 58 Kuntien jätelaitokset voimistavat kiertotaloutta. 60 Kotikoti-ihminen vai nukkumapaikka-asuja
Pisara-radan ratasuunnitelma on valmistumassa ja toteuttamisaikataulua ja rahoitusta arvioidaan tämän vuoden aikana. Aurinkovoimala koostuu 720 tavallista hieman tehokkaammasta paneelista, ja voimalan koko teho on 201,6 kWp. Tarvitaan vahvempaa omistajuutta, jotta nämä ongelmat ratkeavat. Kuva: Helsingin kaupunki Uudet asunnot asuntokaupan veturi . Kyse ei ole siis siitä, etteikö maan parhaita voimia haluttaisi valjastaa rakentamisen laadun parantamiseen. Tarvitaan perusteellisia lisäohjeita. Kyse on jostain muusta. Käytettyjen asuntojen puolella tahti on rauhallisempi. Hallitus järjesti keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli: Terve julkinen rakentaminen ja puhdas sisäilma. Kyse ei ole osaamattomuudesta. Etola ostaa vaivattomasti sähköä, kuten ennenkin. Viime vuosien tapaan uudis-asuntokauppa on ollut tammi–toukokuussa vahvassa vedossa. Rakentaminen meidän tulee osata ja pitää huolta sen korkeasta laadusta. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan kasvoi vain lievästi edellisvuoden tammitoukokuuhun verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. Onko taloudellisen tuloksen maksimointi rakentamisessa ajanut yli sen vaatimustason, joka tarvitaan asukkaiden terveyden ylläpitämiseksi. Tässä kohteessa on pehmeä kattovilla, joten varmistimme aurinkopaneeleiden painon tasaisen jakautumisen normaalia leveämmillä telineprofiililla, kertoo aurinkoliiketoiminnan päällikkö Atte Kallio Helenistä. Ihmiset sairastuvat. Tarvitaan uusia rakennusmääräyksiä. Mutta onko pallo hukassa. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavan Raide-Jokerin eli pikaraitiotien 550:n toteutuksesta on päätetty. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 68,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 61,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 Terveiden tilojen toimenpideohjelma eduskuntaan K iin te is tö ja en er gi a Suomalainen rakennuskulttuuri on kehittynyt vuosisatojen kuluessa, mutta onko vasta viimeisen vajaan sadan vuoden aikana asunto rakentaminen käynyt niin vaikeaksi, ettemme sitä hallitse. Osaamista valtakunnassa on enemmän, kuin on kysyntää. Erityisen hyvin ottajansa ovat löytäneet uudet kerrostaloasunnot. Meillä Suomessa rakennusmääräykset ovat vuosikymmenten ajan vain tiukentuneet – rakennusvalvonta on tehokasta. Me osaamme rakentaa Pohjolaan asuntoja, joissa asuminen on inhimillistä ja asukkaat säilyvät terveinä. Taitoa on, mutta mistä on kyse. Meidän tulee olla äärimmäisen määrätietoisia ja vaativia silloin, kun rakennetaan julkisilla varoilla. Suomen asuntokauppaa leimasi tammi–toukokuussa kaksi todellisuutta, vahvasti kasvavalla uusien asuntojen kaupalla oli veturin rooli. TOIMITUSSIHTEERI: Kati Wikström ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kari Ylönen, 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.. Järjestelmä sisältää GEF:n kehittämää uutta tekniikkaa.. Viime vuosien tapaan uudisasuntokauppa on ollut tammi– toukokuussa vahvassa vedossa. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Ei voi olla ymmärrettävää, etteikö tasavallassa olisi taitoa rakentaa laadukkaita asuntoja. Pääministeri kiteytti keskustelutilaisuuden sanoman: Meillä on julkisessa rakentamisessa laatuongelmia. Asuminen ja eläminen nykyaikaissa asunnoissa on käynyt ylivaikeaksi. Jokainen rakennus, jokainen asunto on moneen kertaan yhteiskunnan taholta valvottu, yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti rakennettu, jotta se varmuudella täyttää vaatimukset siihen tarkoitukseen, johon rakennus on tehty. Se käsitellään hallituksessa. Siitä meillä on vuosisatojen kokemus. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Myös liikennehankkeet ovat edenneet hyvin. Mistä on kysymys. Myymälätiloihin asennetaan näyttö, jolta myös asiakkaat voivat seurata voimalan tuotantoa reaaliaikaisesti. Kaikesta huolimatta rakennusten laatu on heikentynyt. Klaukkalan ohikulkutietä päästään rakentamaan todennäköisesti ensi vuonna. Onko pääministerin ohje tähän jo kansalliseen, miltei ykkösongelmaan riittävä ja tuloksia aikaansaava. Sähköä omasta aurinkovoimalasta . Tänään ylikehittyneen teknisen osaamisen aikakautena me emme kykene enää rakentamaan asuntoja ihmisten tarpeisiin – sellaisiin, joissa asuminen ei aiheuta asukkaille terveydellistä haittaa. Eikö osata. Etolan aurinkovoimalan asennuksesta vastasi GreenEnergy Finland (GEF). Ennen kaikkea tarvitaan ohjausta ja valvontaa. miseen asemakaavoitettua kerrosalaa tuli voimaan 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on yli keskimääräisen vuositavoitteen. Toimenpideohjelmaa valmistellaan. Maan hallitus käynnistää Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman, joka tuodaan eduskuntaan syksyllä. Voimala tuottaa vuosittain sähköä 165 000 kWh, joka vastaa 82 kerrostalokaksion kulutusta. Suomen suurimmat investoinnit koskevat rakentamista. Etolan aurinkovoimalan ylläpidosta vastaa Helen Oy. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. – Katot ovat erilaisia. Suomalainen rakennusvienti on merkittävän laajaa ja tuloksekasta. Etolan Suutarilan tiloissa on keväästä alkaen käytetty omassa kiinteistössä tuotettua aurinkosähköä. Osa sähköstä tulee kuitenkin jatkossa oman kiinteistön aurinkovoimalasta. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh
66 Uutta kiinteistöverotusta sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Kuva: Helsingin kaupunki, kuvaaja: Sari Viertiö.
Toisin sanoen, mikäli tulevan muutoksen yhteydessä ilmoitetaan, ettei veroprosenttia tarvitse muuttaa – on luultavaa, että veron määrä tontista tulee kasvamaan nykyisestään. – Valtiovarainministeriö on ilmoittanut, ”ettei päämääränä ole korottaa tai keventää verotusta, vaikkakin verotusarvot voivat joillain alueilla nousta ja joillain laskea”. 7 V altiovarainministeriön teettämien asiantuntijaselvitysten mukaan maapohjien kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmä on uudistettava, koska rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannusja hintakehityksestä. Jos tästä verotusarvosta maksetaan entisellä kuntakohtaisella kiinteistöveroprosentilla kiinteistöveron määrää, päädyttäisiin luonnollisesti nykyistä suurempaan veron määrään. Verohallinto soveltaa jatkossa uutta arvostamisjärjestelmää kiinteistöverotuksessa. Kuntakohtaiset muutokset voivat olla isoja Jukka Kero, Kiinteistöliiton pääekonomisti toteaa, että nykyisten tietojen perusteella kiinteistöverotuksen kehittämishanke viittaa siihen, että tonttien verotusarvot tulevat keskimäärin nousemaan. Kuva: Libera.. Nämä verotusarvot ovat nykyistä kiinteistöveroa lähempänä tonttien käypiä arvoja. Maapohjien kauppahinnat ovat eriytyneet alueellisesti, mikä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon verotusarvostuksessa. Käytännön tasolla kuntakohtaisesti muutokset voivat olla kuitenkin isoja, mutta yksityiskohtia ei osata tarkasti arvioida tässä vaiheessa. – Päämääränä ei ole korottaa tai keventää verotusta, vaikkakin verotusarvot voivat joillain alueilla nousta ja joillain laskea. Myös hinta-alueiden määräytymisperusteiden yksityiskohtainen kuvaus tulee avoimesti kaikkien nähtäville ja todennettavaksi. Kiinteistöverotuksessa tontin arvoon lisää painoa Kiinteistöverotusta varten kehitetään uusi maapohjan arvostamisjärjestelmä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Maapohjien hinta-alueet muodostetaan uudenlaisella menetelmällä, jossa hyödynnetään kauppahinta-, kiinteistö-, maastoja rakennussekä huoneistorekisteritietoja. Koko maahan on tarkoituksena määritellä uudet hinta-alueet, joista johdetaan kiinteistöjen maapohjien verotusarvot. Samalla luodaan palvelu, jossa kansalaiset voivat itse tarkastella maanhinta-alueita. Mitä tämä ihan käytännössä tarkoittaa ja kuinka kiinteistöverotusta tulisi asiantuntijoiden mukaan muuttaa. Hankkeen on asettanut valtiovarainministeriö, ja uuden maapohjan arvostamisjärjestelmän tuottaa Maanmittauslaitos. Elina Pylkkänen, valtiovarainministeriön finanssineuvos sanoo uuden arvostamisjärjestelmän parantavan kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. – Jos syystä tai toisesta ominaisuuksiltaan samankaltaisilla alueilla verotusarvot nykyiValtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo, ettei päämääränä ole korottaa tai keventää verotusta. Uudistuksen on sanottu parantavan kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. – Käytännön tasolla verovelvolliset kohtaavat tulevina vuosina yhä suurempia kiinteistöverotusarvoja. Uusi arvostamisjärjestelmä valmistuu vuoden 2019 aikana ja sitä sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Myös rakennusten arvostamisjärjestelmä on tarkoitus uudistaa. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Kuntaliitto
– Toinen harmaa alue verottajalle on tontin lohkomisen vaikutus kiinteistöveroon. Uudisalueil la tämä ei tuo niin suuria ongelmia, jos kaavaratkaisujen vaihtelut ovat pienehköt. Lohkottaessa kiinteistöstä tontti tulee kiinteistöverotuksen piiriin, mutta sen lohkottu rakennusoikeus vaaditaan edelleenkin kantakiinteistön kohdalta. Kiinteistöverotukseen suhdanneherkkyyttä Haaparinteen mielestä suhdannemuutostilanteisiin tarvitaan nopeita ja tilapäisiä ratkaisuja. Vaikka uusi hinnoittelujärjestelmä olisi mahdollisimman tarkka, pelkästään sen soveltaminen vaatii verottajan osaamisen merkittävää nostamista. jonkin verran asemakaavoja, joissa rakennusoikeutta ei ole määritelty. – Käytännössä verottajan olisi rekrytoitava merkittävä määrä kiinteistötekniikan ja -arvioinnin asiantuntijoita, kehitettävä virhetestausanalyysejä ja luotava toimivat yhteistyösuhteet paikallisiin asiantuntijoihin hyvissä ajoin ennen uuteen järjestelmään siirtymistä. Muutokset eivät kuitenkaan ole lineaa risia, vaan riippuvat kerrosluvusta/rakennusalasta ja vaadituista autopaikkamääristä. Lisäksi erilaisten rekisteröintija päivitystapojen vuoksi muutokset päätyvät verottajan tietokantaan valitettavan usein virheellisinä. Nykyään käytännöt vaihtelevat kovasti ja verottaja on jopa tulkinnut alennusperustetta perusteettomaksi, vaikka asiasta on maininta arvostamislaissa. – Kaikkia saman alueen tontteja ei siis vain voi laittaa saman muotin sisälle, koska alueiden sisäiset hintaerot voivat olla alueiden välisiä keskihintaeroja suuremmat. Muuten edessä on mittava virheriskija oikaisupyyntösuma, jonka käsittelemiseenkin verottaja tarvitsisi asiantuntijoita. Kuva: Helsingin kaupunki, kuvaaja: Seppo Laakso.. Tällaisissa nopeissa ja voimakkaissa suhdannemuutostilanteissa voisi toki toimia myös tilapäisillä veroarvojen tarkistuksilla, eli määräaikaisilla verotusarvojen prosentuaalisilla nostoilla tai laskuilla. Jotta näihin rekistereihin saataisiin yhdenmukaista, mahdollisimman oikeaa ja relevanttia tietoa, olisi kiinteistöverolain veroperustesäännöksiä täsmennettävä. Tällaista tuplaverotusvirhettä oli Helsingin Espoo-omistusten osalta tänä vuonna runsaasti. Lisäksi verotusarvoissa olisi otettava huomioon, että pelkkä kaavan vahvistuminen ei mahdollista rakentamista, vaan siihen tarvitaan myös katuyhteys ja kuntainfra. Kyseisessä lamassa asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla puolittuivat ja tonttien hintataso romahti kysynnän puutteeseen. – Kaikissa tilanteissa rakennusoikeuden määrä ei kuitenkaan ole oikea verotusperuste, koska markkinat eivät toimi sen mukaisesti. Tämän takia hinnat tulisi tarkistaa nykyistä selvästi useammin ja valtakunnallisesti samaan aikaan, johti se sitten kiinteistöverotulojen kasvuun tai laskuun. Etenkin pientaloja mökkitonteilla perusyksikkö on rakennuspaikka, jonka arvoon rakennusoikeus tai pinta-ala ei tietyn minimikoon jälkeen juurikaan vaikuta, ellei rakennuspaikan jakaminen useaksi mielekkääksi rakennuspaikaksi ole luvallista. Sen sijaan tiivistyvissä taajamissamme voi samalla alueella olla väljiä alhaisen rakennustehokkuuden kerrostalotontteja maanvaraisella pysäköinnillä ja vaikkapa tehokkaita tornitontteja kalliine hissi-/pelastusporrasja pysäköintiratkaisuineen. Tämän tyyppisten systemaattisten virheiden havaitseminen on sekä verottajalle että verotettavalle vaikeata niin kauan, kun kiinteistöveropalstojen tietosisältö on nykyisen vajavainen eikä veropalstoja ole merkitty sellaisiin karttapohjiin, joista pinta-alat ja erilaiset rakennusoikeudet olisivat molempien tahojen osalta määriteltävissä. Nykyisellään näitä asemakaavan ylittäviä rakennusoikeuksia ei tonttimaan verotuksessa oteta huomioon. – Mitä lähemmäksi tonttien käypiä arvoja kiinteistöverotuksessa pyritään, sitä suuremmaksi kasvavat myös verotusarvojen ja kiinteistöverotulojen suhdanneja markkinaherkkyydet. Vaikuttaa myös siltä, ettei havaittuja virheitä korjata muihin rekistereihin, mistä syystä samat virheet toistuvat, joka kerta kyseisen kiinteistön tietoja päivitettäessä. Kati Wikström Julkiset rekisterit ja verottajan arviointiosaamisen kuntoon Peter Haaparinteen mukaan verottajan kiinteistötekninen osaaminen ja arviointien hallinta on valitettavan heikkoa. – Vaikuttaa myös siltä, ettei verottaja systemaattisesti päivitä omistustietojaan lainhuutorekisterin kanssa – sen verran monta muiden omistuksessa olevien kiinteistöjen ja määräalojen kiinteistöveroja esitettiin tänäkin vuonna Helsingin kaupungin maksettavaksi ulkokunnissa. Näitä vailla olevan tontin verotusarvossa, tämä tulisi ottaa järjestelmällisesti ja yhdenmukaisin perustein huomioon. Kiinteistöverotus ei ole tällä hetkellä onnistunut ja asiantuntijoiden mukaan, se ei tule sitä jatkossakaan olemaan, ilman merkittäviä ja perusteellisia parannuksia. – Mitä enemmän Suomi haluaa verottaa kiinteistöjä, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota kiinteistötietojen oikeellisuuteen, verotusarvon määrittelyperusteiden monipuolistamiseen ja niiden sovellusohjeisiin. – Jos 1990-luvun alun tapainen merkittävä talouslama otettaisiin kiinteistöverotuksessa huomioon eriaikaisesti eri kunnissa, kuvitelmat verotuksen tasapuolisuustavoitteen saavuttamisesta voi unohtaa. – Verottajan kiinteistörekisteritiedot pohjautuvat useisiin eritasoisiin rekistereihin ja niiden muutoksiin. Ellei tietoa ole tai sen taso on huono, tasapuoliseen verotukseen ei tässä uudessakaan järjestelmässä ole edellytyksiä. – Myös käytettävien rekistereiden ylläpitäjien olisi panostettava rekisteritietonsa tason kohottamiseen, niin kunnissa kuin valtiolla. 9 – Kasvavissa taajamissa rakennusmaan hinta perustuu pääosin sen rakennusoikeuteen, mutta alhaisen tehokkuuden tontin yksikköhinta voi olla selvästikin suurempi, kuin hyvin tehokkaalla tontilla – usein jo pelkästään kalliimpien pysäköintiratkaisujen vuoksi
– Lyhyesti sanottuna betonin kosteus johdetaan hallitusti koneellisesti ulkoilmaan putkituksia pitkin. Rantamäen mukaan erilaisia sisäilmaongelmia ilmenee hyvin usein varsinkin 1970ja 1980-luvuilla rakennetuissa taloissa. 10 O ngelma on yleinen etenkin 1960–1980-luvulla rakennetuissa julkisissa kiinteistöissä kuten terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kouluissa, joissa kapillaarinen kosteus nousee maanvastaiseen lattialaattaan. Se on valtava emission lähde sisätiloihin. Lattian alla olevien orgaanisten aineiden lahoamisprosessista johtuvan maakellarin hajun lisäksi tämän ikäluokan rakennuksissa altistutaan usein pistävän hajuisille VOC-päästöille. Maassa oleva kosteus pääsee nousemaan estoitta vettyneiden eristysten myötä maanvastaiseen betonilaattaan. – Esimerkiksi 1960-luvulla oli tapana, että rakennusmonttuun heitettiin kaikki jätteet, monttu täytettiin ja kenties rakennettiin jotakin montun päälle. RTV on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa lattiarakenteen tuuletusjärjestelmän, jolla kaikki päällystetyn ja kapillaarisesta kosteudesta kärsivän betonilattian aiheuttamat sisäilmaongelmat voidaan poistaa lopullisesti. Näin putkituksesta tulee alipaineistuksen kannalta ehdottoman ilmatiivis. Kuva: RTV. Lattiarakenteen tuuletusjärjestelmä olisi ratkaisu moneen sisäilmaongelmaan Tuuletusjärjestelmässä lattiarakenne avainasemassa Lattiabetonin kosteudesta johtuvat sisäilmaongelmat olisivat ratkaistavissa monessa julkisessa rakennuksessa lattiarakenteen tuuletusjärjestelmällä. Järjestelmä sopii kaikkiin niihin kohteisiin, jossa lattian alta tulevat emissiot tai kapillaarinen kosteudennousu päällystekerroksiin on ongelma. Nuo rakennukset on aikanaan rakennettu matalille perustuksille joko puutteellisilla kapillaarikatkoilla tai kokonaan ilman niitä. Järjestelmän vaatima putkitus toteutetaan harmaalla tai valkoisella sisätiloihin tarkoitetulla viemäriputkella. Betonilaatta on kosteuden kannalta erittäin huokoinen materiaali, jossa kapillaarinen kosteudennousu on luonnostaan hyvin voimakas, sanoo Mika Rantamäki RTV:stä
– Se, onko betonin kosteus ongelma, riippuu kuitenkin täysin siitä, missä betoni sijaitsee. – Ne eivät kestä betonin emäksistä kosteutta, vaan ne alkavat hajoamisprosessin tuloksena synnyttää haitallisia VOC-päästöjä sisäilmaan. Tällä järjestelmällä korjataan nimenomaan tämän valtavan yleisen vaivan ydinongelma. Nerokkuus hengittävyydessä Innovaation nerokkuus piilee lattiarakenteen hengittävyydessä. Perusidea on säilynyt samana, mutta toteutusohje on tarkentunut Tuuletusjärjestelmässä lattiarakenne avainasemassa Uramaton asennus tehdään kelluvana, ja järjestelmän ilmatiiviys varmistetaan kiinnittämällä matto rakenteeseen reunoistaan erityisellä tiivistenauhalla ja ilmatiivistemassalla. Ilma uramaton alla vaihtuu mattoon liitettävien, tuuletettavan tilan ääripäätyihin asennettujen jakokanavien avulla. Rantamäen mukaan rakennuksen sisäilman kannalta kriittiset pintamateriaalit ja etenkin juuri kosteudelle kriittiset kiinnitysaineet pysyvät kuivana järjestelmän päällä. Jakokanavista toinen on voimakkaasti alipaineistettu ja imee saastuneen ilman maton alta poistoputkiverkostoon. Tuntuu että ainakin ns. Rantamäen mukaan kokemukset ovat olleet naapurimaassa olleet hyvät. Kuva: RTV. Sen sijaan lattiabetonin tarvitsee olla kuiva nimenomaan siihen kiinteästi päälle asennettavien liimojen ja pintamateriaalien takia. Tässä ratkaisussa betoni jätetään kapillaarisen kosteuden Tuuletusjärjestelmä takaa, että betonilaatta pääsee hengittämään. Kuva: RTV Toinen jakokanava jakaa huoneilmasta otetun korvausilman uramaton alle. – Suomessa ensimmäiset kohteet on toteutettu jo vuonna 1996, mutta innovaatio ei saanut meillä saman tien tuulta purjeisiin, vaan alkuaikoina hommassa oli hieman kyttäämisen makua. Meillä on betonia ollut sen keksimisestä lähtien niin silloissa, laitureilla, kaduilla kuin aallonmurtajilla, eikä se siellä lahoa mihinkään. Kun korjaamistoimenpiteet osataan kohdistaa itse ongelmaan, niin pysyy kulutkin kurissa. Jos rakennuksessa on betonia, sen ei välttämättä pidä olla kuiva. Esimerkiksi jokaisen talon anturan on jatkuvasti kostean ja märän välillä – ilman ongelmaa. 11 Betonin pitää olla kuiva oikeassa paikassa Rantamäen mukaan betoni itsessään ei kärsi kosteusrasituksesta. Betoni materiaalina itsessään ei ole millään tavalla arka kosteudelle, kuten jotkut eristeet. Kuva: RTV rasittamaksi, mutta huolehditaan samalla myös betonin tuulettumisesta, mikä käytännössä tarkoittaa, että betoniin nouseva kosteus myös haihtuu siitä ulkoilmaan. Samalla rahalla voidaan tehdä suuremmista määrästä rakennuksista sisäilmaltaan turvallisia, kun tiedetään missä vika on, ja typistetään korjaaminen asian ytimeen. Näin siihen nouseva kosteus haihtuu luonnollisella tavalla. Ensin haluttiin katsoa toimiiko järjestelmä naapurilla, ennen kuin sitä uskallettiin itse kokeilla. suuri yleisö unohtaa tämän hämmästyttävän helposti. – Ratkaisu ei synnytä kapselointitulppia rakenteisiin, vaan juuri päinvastoin. – Tuuletusjärjestelmä on ruotsalainen keksintö, jota alettiin käyttää Ruotsissa jo 1990-luvun alkupuolella. Myös jakokanavat kiinnitetään rakenteeseen ilmatiiviisti
Myös jakokanavat kiinnitetään rakenteeseen ilmatiiviisti. Putkikokoja on useita. Vanhoissa rakennuksissa ei aina tiedetä mitä putkia tai kaapeleita lattian alla on, jolloin kustannukset ovat vaikeasti ennustettavissa. Markkinoinnin kannalta ongelma on hieman hankala, koska päättäjäja vaikuttajaryhmä on usein monitahoinen. kaikki osat putkitusta ja lattianpäällystettä lukuun ottamatta. Toinen jakokanava jakaa huoneilmasta otetun korvausilman uramaton alle. – Osa ei ole vielä löytänyt koko tuotetta. Järjestelmä toimii tämän takia myös painovoimaisessa ilmanvaihdossa – Tuo mitoitusilmanvaihdon määrä ei sekoita rakennuksen ilmanvaihtoa millään tavoin. Rantamäen mukaan hinta riippuu kohteesta, mutta koulut ovat yleensä selkeitä tiloja. Lattiabetonilaatan poisto sekä sen alla olevan maan vaihto, on kallis, raskas, aikaa vievä ja pölyinen työ. Järjestelmä on valmistuessaan myös täysin äänetön. Ne, jotka ovat käyttäneet kerran, ovat yleensä alkaneet käyttää sitä monessa kohteessa. Innovaatio käynnistyi Suomessa suhteellisen hitaasti, mutta viime vuosina menetelmä on yleistynyt. Puhaltimeksi soveltuu tavallinen kanavapuhallin, jolla poistoilma saadaan lähimmästä seinästä ulos. Järjestelmän matala rakenne synnyttää vain hyvin vähäisen ilmavirran tarpeen. – Jos vaihdetaan vaikkapa lattian pintamateriaali tekee tämän järjestelmän asennus lisäkustannuksia 120 euroa neliöltä. Isoissa kouluissa meidän menetelmällämme remontti valmistuu yhden kesän aikana, kun piikkaamalla ja lattiat uusimalla sama työ vie vuodenkin. Pienissä tiloissa yksikköhinta hieman nousee. – Perinteisellä menetelmällä lattia avataan, betoni piikataan pois ja samalla lattialaatan alla tai sisällä kulkeva lvi-tekniikka väkisinkin rikotaan. Kanavistolla ja koneellisella alipaineistuksella järjestelmän uramaton uriin saadaan aikaiseksi äänetön ja lineaarinen ilmavirtaus betonilaatan pintaan. Piikkaus synnyttää pölyä ja meteliä, mitkä ovat jo sinänsä syitä viedä toiminta väistötiloihin, joista parakit ovat varmaan sitä kalleinta koulurakentamisen muotoja. Putkitus on tavallista helposti saatavilla olevaa viemäriputkea, jonka urakoitsija tuo tullessaan. – Jakokanavista toinen on voimakkaasti alipaineistettu ja imee saastuneen ilman maton alta poistoputkiverkostoon. Oheiskustannukset ovat yleensä pienet, mutta riippuvat pitkälti korjattavan kohteen sijainnista, etäisyyksistä, läpi mentävien seinien määrällä jne. Sadan neliön koululuokassa pitää 300 kuutiota ilmaa vaihtua määräysten mukaan kahdesti tunnissa, joten lattian tuuletuksen vaatima 1,5 kuutiota on murto-osa kokonaisilmanvaihdosta Osa kaupungeista suosii jo järjestelmää Järjestelmää ovat käyttäneet esimerkiksi kunnat, puolustusvoimat ja sairaanhoitopiirit omiin kiinteistöihinsä. Tämä menetelmä on tehokkain julkisissa suurissa rakennuksissa mutta tietysti menetelmää voi hyödyntää omakotitalossa, rivitai kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa eli kaikissa paikoissa, joissa ongelma on maanvastaisessa betonilaatassa tai sen alla. Poistoputkiverkoston päässä oleva puhallin saa aikaan järjestelmän vaatiman alipaineistuksen ja ohjaa kosteuden, kaasut ja muut lattiasta tulevat epäpuhtaudet turvallisesti rakennuksesta ulos. Perinteisellä menetelmässä lattian aukipiikkauksineen ja uusimisineen kustannukset nousevat helposti 3000 euroon neliöltä. Järjestelmän vaatima putkitus toteutetaan harmaalla tai valkoisella sisätiloihin tarkoitetulla viemäriputkella. Näin putkituksesta tulee alipaineistuksen kannalta ehdottoman ilmatiivis. Kuva: RTV. Mitoitusilmanvaihto lattiassa on 15 litraa neliöltä tunnissa. Kumimaton voi laittaa suoraan betonin päälle ja maton päälle taas voidaan asentaa lattiapäällyste. Keskilattia nousee kolme milliä ja sivut kuusi milliä putkitusten takia. – Vanhoista julkisista rakennuksista osa on rakennettu puolitoistakerroksiksi siten, että osa seinästä jää maan alle. Hän painottaa että järjestelmä poistaa ongelman tehokkaasti, jos ongelma on pystytty kohdentamaan lattiaan. Rakenteen tuuletuksen saa poistaa myös seinän läpi. – Etenkin järjestelmään kuuluvat liimat ja tiivistysaineet ovat vuosien myötä kehittyneet alkuajoilta. Mikäli vesikatto on lähellä, niin katolle asennettava huippuimuri toimii hyvin myös, ja on sisätiloihin äänetön ratkaisu. – Uramaton asennus tehdään kelluvana, ja järjestelmän ilmatiiviys varmistetaan kiinnittämällä matto rakenteeseen reunoistaan erityisellä tiivistenauhalla ja ilmatiivistemassalla. Pölyä tai meteliä ei synny, joten koulutyö voidaan järjestää olemassa olevissa tiloissa. Mitoitusperusteetkin ovat parantuneet ja kokemusta rakenteen toimivuudesta saatu. Suurin ongelma Rantamäen mukaan ei olekaan tuotteen toimivuus, vaan sen uskottavuus. – Meidän toimituspakettiimme kuuluvat kumimaton lisäksi muun muassa suodattimet, jakokanavat, liimat ja tiivistenauhat sekä läpiviennit lattiasta – ts. Ilma uramaton alla vaihtuu mattoon liitettävien, tuuletettavan tilan ääripäätyihin asennettujen jakokanavien avulla. – Meidän menetelmässämme lattian pinnoite puretaan, betoni tasoitetaan ja hiotaan, mutta betonia ei tarvitse piikata pois. Pinta-asennus huomattavasti edullisempi Perinteiseen menetelmään verrattuna RTV:n maahantuoma innovaatio on 90 prosenttia edullisempi, koska purku-, kaivuu ja piikkaustyöltä vältytään ja matot voidaan vetää lattioihin pinta-asennuksena. kivirakenteissa jotka ovat maata vasten. Jos betonielementtiseinä on imenyt jostakin kosteutta sisäänsä, ongelma on yleensä niin monitahoinen että tämä järjestelmä ei ole siihen tarkoituksenmukaisin ratkaisu. 12 ja osia on paranneltu alkuperäisestä. Järjestelmä toimii seinässä ja ylipäätään kaikissa ns. Saneerauskohteessa ei tarvitse olla koneellista ilmanvaihtoa, koska erillinen kanavapuhallin asennetaan joka tapauksessa kohteeseen. Juhani Karvonen Poistoputkiverkoston päässä oleva puhallin saa aikaan järjestelmän vaatiman alipaineistuksen ja ohjaa kosteuden, kaasut ja muut lattiasta tulevat epäpuhtaudet turvallisesti rakennuksesta ulos. Jos lattia remontti tehdään tuuletusjärjestelmällä kouluvuoden aikana, voi sen jakaa rakennuksen eri osiin. Ilmanvaihtoa ei tarvitse muuttaa Järjestelmä soveltuu seiniin siinä tapauksessa, että seinä on osin maan alla, kärsii kosteusrasituksesta eikä ulkopuolista korjausta pystytä syystä tai toisesta toteuttamaan. Uritettu kumimatto on järjestelmän tärkein osa Tuuletusärjestelmän tärkein osa on pohjastaan uritettu sbr-kumimatto, joka erottaa sisustuspintarakenteen liimoineen kosteasta ja mahdollisesti saastuneesta betonilaatasta
– Insinöörikoulutukset saavat järjestelmästä paljon dataa ja kulutustietoa, mikä hyödyttää sekä opettajia että opiskelijoita. Asuntotuotantokysely osoittaa, että uudet asunnot ovat löytäneet ostajansa, vaikka niitä rakennetaan paljon. Sekä keskeneräisten että valmistuneiden myynnissä olevien uusien asuntojen määrät ovat pysyneet maltillisella tasolla ja laskeneet tammikuusta. Paneeleja voidaan hyödyntää myös opetuksessa sekä tutkimusja kehitystoiminnassa. Kalasatama. Kuluttajien luottamus onkin nyt ennätyskorkealla tasolla. 13 n Aurinkopaneelien tuottama energia vastaa yli kuudenkymmenen kerrostaloasunnon keskimääräistä energiankulutusta. Energiantuotantoa havainnollistetaan infografiikan keinoin korkeakoulun ilmoitustauluilla kaikille Arcadassa kävijöille. Ympäristön kannalta positiivinen tulos on nähtävissä heti, ja taloudellisessa mielessä investointi maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, Jörgen Wiik sanoo. – Vihreänä korkeakouluna haluamme suosia uusiutuvaa energiaa. Rakennusteollisuuden kesäkuun asuntotuotantokysely Asuntotuotanto takoo ennätyksiä n Uusia kerrosja rivitaloasuntoja rakennetaan tänä vuonna jopa viime vuoden ennätyslukemia enemmän, jos Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajien ennakkoodotukset toteutuvat. Aurinkoenergiajärjestelmän arvioidaan olevan tehokkaimmillaan maalis–lokakuussa ja tuotantohuipun osuvan heinäkuulle. JS. Suhteellisesti eniten tuotannon oletetaan kasvavan tänä vuonna Oulun seutukunnassa ja suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella. Kaikkiin kampusalueen valonlähteisiin on esimerkiksi tarkoitus vaihtaa energiatehokkaat LED-lamput. Saadun tiedon hyödyntäminen energiankäytön optimoinnissa on kiinnostavaa myös koko korkeakoulun kannalta, kiinteistöyhtiö Arcada Novan toimitusjohtaja Jörgen Wiik sanoo. Aurinkopaneeleja ammattikorkeakoulu Arcadaan Ammattikorkeakoulu Arcadan katolle asennettavat 476 aurinkopaneelia tuottavat arviolta noin 125 000 kilowattituntia energiaa vuodessa, mikä vastaa noin kymmenesosaa Arcadan vuosikulutuksesta. Rakennusyritysten arviot aloitusmääristä ovat kasvaneet RT:n kesäkuun asuntotuotantokyselyssä tammikuun kyselyyn nähden. Pakarisen mielestä tämä kertoo nousukauden yleisestä vahvistumisesta samoin kuin se, että ihmiset ovat jälleen uskaltautuneet toteuttamaan myös omakotitalohaaveitaan. optimaaliset aurinkopaneeleille, sillä ympäristössä ei ole sen enempää varjostavia puita kuin korkeita rakennuksiakaan. Ne tuottavat noin kymmenesosan Arcadan vuosikulutuksesta. Täytyy tosin muistaa, että nämä luvut ovat tämänhetkisiä arvioita siitä mihin yritykset varautuvat ja ne tarkentuvat vuoden mittaan, Sami Pakarinen toteaa. Rakennusteollisuus RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Alueellisesti tarkasteltuna erot ovat suuria eikä kasvukeskusten asuntokaupassa ole nähtävissä hyytymisen merkkejä, varsinkin kun otetaan huomioon uudisasuntojen kauppamäärät, Pakarinen valaisee. Ammattioppilaitos Prakticum saa aurinkopaneelit samaan aikaan Arcadan kanssa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa. – Usean heikon vuoden jälkeen voidaan todeta jääkauden päättyneen asuntomarkkinoilla. Eniten energiaa Arcada-talossa kuluu ilmastointiin ja valaistukseen. – Jokseenkin yllättävää on, että asuntojen aloitustahti näyttää pysyttelevän korkealla tasolla vielä ensi syksynäkin. Kuva: Helsingin kaupunki/Suomen ilmakuva.. Myös Arcadan urheiluhalli saa aurinkopaneeleja sen valmistuttua. Kotitaloudet rohkaistuvat asuntokaupoille, ja etenkin kiinteistöjen kauppa on vilkastunut. Olosuhteet Arcadan katoilla ovat Ammattikorkeakoulu Arcadan katolle asennetaan 476 aurinkopaneelia. Arcada Nova vastaa isännöinnistä Arcadan kampuksella. Vertailuluvut ovat jo korkealla ja kasvun jatkuminen tarkoittaisi, että vasarat paukkuvat poikkeuksellisen kiivasta tahtia. Kulutus on kuitenkin ollut koko ajan laskusuunnassa jatkuvan energiansäästötyön ansiosta. Asuntorakentamisen hyvä vire on jatkunut Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Sami Pakarisen mukaan odotuksia parempana kevään aikana. Vanhojen osakeasuntojen kaupankäyntimäärät eivät ole keskimäärin nousseet, mutta se ei kerro koko kuvaa
Puolet väestöstä asuu seitsemällä suurimmalla kaupunkialueella. Keskittyminen on merkinnyt suurimpien kaupunkialueiden väestön ja työpaikkojen Suomen talousakasvu syntyy tiivistyvistä kaupungeista Talouskasvu syntyy tiiviissä kaupunkiympäristöissä, missä ihmiset ovat tekemisissä keskenään ja innovaatiot kukoistavat. Kaupungistuminen on kuitenkin johtamassa keskittyneempään rakenteeseen. Suomi on tiivistymisessä ja tuottavuudessa naapurimaata Ruotsia pahasti jäljessä.. 14 14 S uomi on hajautunut maa, missä kaupunkialueet ovat melko kaukana toisistaan, ja monet toiminnalliset kaupunkialueet ovat varsin laajoja
Loikkasen ja Seppo Laakson kirja Tiivistyvä kaupunkikehitys – Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta . Nyt niemelle on noussut asuinkerrostalojen lisäksi muun muassa 16-kerroksinen, kansainvälinen Clarion-hotelli alueen portiksi sekä uusi matkustajaterminaali Tallinnan laivoille. Asukastiheys tuo tuottavuutta Viimeisen 30 vuoden aikana voimakkain väestömäärän ja työllisyyden kasvu on painottunut Helsingin seutuun ja kuuteen muuhun suureen korkeakoulujen kaupunkialueeseen. Pienempien kaupunkialueiden ryhmään kuuluu noin 35 kaupunkialuetta. Suurin keskittymä on pääkaupunkiseutu, jonka neljän kaupungin yhteenlaskettu maapinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maan pinta-alasta, mutta alueella asuu viidennes Suomen väestöstä, ja siellä tuotetaan lähes kolmannes koko maan bruttokansantuotteesta. Kuva: Helsingin kaupunki.. Bruttokansantuote asukasta kohti on Helsingin seudulla noin 40 prosenttia korkeampi kuin koko maassa. Tonttivarantoa pitäisi olla vähintään viideksi vuodeksi, kun sitä on nyt vain kolmeksi vuodeksi asunnoille. Varannosta puolet oli pientaloja puolet kerrostalotonteilla. Kaupungistuminen on vääjäämätön kehitys. Helsingin kaupungin väestö lähes kaksinkertaistui 70 vuoden aikana ollen 622 000 vuoden 2015 alussa. Tutkimusja kehitysinvestoinneista 4/5 suuntautuu suurimmille kaupunkialueille. Helsingin asukastiheys oli noin 2 800 asukasta/maa-km 2 vuonna 2014, Tukholman 4 000, Kööpenhaminan 6 000 ja Barcelonan 15 000, joka on EU:n tiheimmin asuttu miljoonakaupunki. Myös kaavoitettuja tontteja on runsaasti saatavissa uusien toimitilojen rakentamiseksi. Tilaisuudessa julkistettiin Heikki A. Kerrostalotonttien kaavoituksessa eletään pääkaupunkiseudulla kädestä suuhun. Tonttitarjonta riittäisi lähes 40 vuoden tuotannon tarpeisiin. 15 kasvua verraten pienelle alueelle. Koko Suomessa asukas tiheys on 670 asukasta km 2 :llä, Ruotsissa 1400 asukasta. Asukaslähtöistä energiaajattelua tukevat muun muassa aurinkokeräimet talojen katoilla. Sen sijaan yrityksille on ollut hyvin tarjolla tilaa vanhassa toimitilakannassa. Pääkaupunkiseudun kaavoitetuilla toimitilatonteilla oli vuoden 2015 alussa rakennettavissa olevaa varantoa noin 18 miljoonaa kerrosneliötä, jossa 6 miljoonaa toimistotontteja ja 7 miljoonaa teollisuusja varastotontteja. Maaseutumaisilla alueilla väestön määrä on pienentynyt vuoden 1980 jälkeen kiihtyvää tahtia. Elorannan mukaan tonttitarjonta on pienentynyt 1980-luvulta lähtien. Myös ilmastonmuutos ratkaistaan pitkälti kaupungeissa. – Suomen uudistumisen ja kasvun tukemisessa kaupunki on kasvualusta ja kasvun moottori. Tämän ryhmän koko väestömäärä on pysynyt jokseenkin ennallaan vuodesta 1980 lähtien. Innovaatiot syntyvät ihmisten kohtaamisista. Helsingin seutu on maailman paras testialue alykkäille ja puhtaille ratkaisuille, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi keväällä järjestetyssä EK:n kaupungistumisseminaarissa. Tyhjien toimistotilojen osuus oli 12,5 prosenttia keväällä 2015, ja tyhjää toimistotilaa oli tarjolla yli miljoona neliötä. Myöskään yrityssektorin tonttien ja tilojen hinnat ja vuokrat eivät ole nousseet asuntosektorin tapaan.Eloranta korosti erityisesti aseman ja raideliikenteen seutujen kaavoituksen tiivistämistä sekä toimivan julkisen liikenteen merkitystä. Kaupungit ovat haluttuja asuinpaikkoja, joihin erityisesti koulutettu väestö suuntaa. Suomen talousakasvu syntyy tiivistyvistä kaupungeista Tiivis Airut-innovaatiokortteli rakentuu parhaillaan Jätkäsaareen. Kaupungeissa syntyy uudenlaista palvelutoimintaa, digitaalisuus ja sen myötä uudet ilmiöt tekevät kaupungeista mielenkiintoisia. Suurin osa seudullisesta väestönkasvusta tänä aikana suuntautui Helsingin lähikuntiin. Tarjonnan painopiste suhteessa asuntotuotantoon on Jarkko Elorannan mielestä väärä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta komppasi seminaarissa Häkämiestä. – Asuntotuotanto lisää taloudellista kasvua, ja uudet asukkaat tuovat elinvoimaa, Eloranta totesi. Jätkäsaari keskustan kupeessa vielä entisessä asussaan. Asumiselta puuttuu tontteja Pääkaupunkiseudulla tyhjien ja lähes tyhjien kaavoitettujen tonttien varanto oli noin 4 miljoonaa kerrosneliötä vuoden 2015 alussa
Professori Loikkanen peräänkuuluttaa Helsingin keskustan tiivistämistä ja laajentamista sekä eri toimintojen yhdistämistä. – Helsingin seudun väestö ja työpaikat ovat kaksinkertaistuneet 50 vuodessa vuodesta 1960 vuoteen 2010. Palkitut Pukinmäen puutalot ovat nekin uutta, tiivistä ja energiatehokasta kaupunkirakentamista.. Alueesta vain viisi prosenttia on rakennusten alla. Kirjoittajien mukaan Helsingin seudun kehitykselle tunnusomaista on ollut hajautuminen, joka on jatkunut koko sodanjälkeisen ajan. EEA:n mukaan hajautuminen on suunnittelematonta pienin askelin tapahtuvaa kaupunkikehitystä, jolle on tunnusomaista alhaisen tehokkuuden maankäyttö kaupunkialueen reunalla, Loikkanen ja Laakso toteavat. Kantakaupungissa on edelleen kolmannes seudun työpaikoista. Tukholmassa kaupunkiseudun kasvu kanavoituu tehokkaasti sisäänpäin, tiivistäen seudun rakennetta. 16 – Jos Suomen taajamat olisivat yhtä tiiviitä kuin Ruotsin, se merkitsisi meillä 5 prosentin tuottavuuden kasvua. Helsingin seutu on kirjan tutkimusaineiston hajautunein suuri kaupunkialue Pohjoisja Länsi-Euroopassa. Professori Heikki A. Helsingin seudun hajautuminen jatkunut Vaikka Helsingin seutu on tiivis, sielläkin on Loikkasen mukaan liikaa hajautuneisuutta. Hänkin korosti ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä. – European Enviromental Agency EEA pitää kaupunkialueen maankäytön hajautumista erittäin huolestuttavana ilmiönä, joka aiheuttaa ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä kaupungeille että maaseudulle. Helsingissä kehitys on ollut päinvastainen: keskeisen ydinalueen merkitys on heikentynyt ja työpaikat ovat hajautuneet. Loikkanen Helsingin yliopistosta vahvisti, että kaupungin koon kasvaessa myös tuottavuus kasvaa. Kantakaupunki ei kuitenkaan ole tiivistynyt, väestötiheys on laskenut ja työpaikkatiheys pysynyt samana. – Sen sijaan kantakaupungin ulkopuolella työpaikkamäärä on viisinkertaistunut. Nopeinta kasvu on ollut Espoossa ja Vantaalla, joiden työpaikkamäärät ovat 10-kertaistuneet., Loikkanen ja Laakso toteavat kirjassa. Suomessa BKT per henkilö on kaksinkertaistunut 150 vuodessa. Ruotsin talouden tuottavuus on 12 prosentti Suomea suurempi, johtava ekonomisti Penna Urrila EK:sta totesi
Tämä vetää alueelle muuttoliikettä, jonka seurauksena alueen työpaikat ja väestö lisääntyy. Helsingissä kaupunki omistaa maa-alasta 63 prosenttia. Kaikilla alueilla kaupunki tiivistyy. Esimerkiksi Pohjois-Helsingissä on hänen mukaansa yhtä väljää kuin Espoossa. Tämän seurauksena maan hinta nousee kaikissa sijainneissa sekä pääkeskus ja alakeskukset laajenevat. 17 laajennettavaksi Kehä I:n sisäpuolelle toteutettavien kaupunkibulevardien vyöhykkeillä, joihin suunnitellaan noin kolmannes Helsingin rakentamisesta vuoteen 2050 mennessä. Kantakaupunkia esitetään Helsinki rakentaa meren rantoja. Paradoksi on se, että meillä on tilaa eri puolilla, mutta tiivistämisen kohteita etsitään moottoritieväylien päältä, Vaattovaara korosti. Kaupunkibulevardeille tilaa muuallakin Kaupunkibulevardeilla on kannattajansa ja vastustajansa. Helsingin yleiskaavaluonnoksessa 2015 Helsingin kantakaupungin merkitys nähdään uudella tavalla seudullisen verkostokaupungin pääkeskuksena. – Segregaatio jatkuu ja kiihtyy, jos töitä ei ole peruskoulun käyneille. Tämän kaltainen kehitys on toteutunut erityisesti Helsingin seudulla, vaikka Suomessa julkinen sektori ohjaa maankäyttöä varsin järeällä koneistolla, nelitasoisella hierarkkisella suunnittelujärjestelmällä: 1) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, 2) maakuntakaava, 3) yleiskaava ja 4) asemakaava. – Bulevardeille on tilaa muuallakin kuin pääväylien varrella. Vaattovaara on käynnistämässä syksyllä 2017 alkavaa Urban Studies & Planning – kaupunkiopintojen maisteriohjelmaa, josta voisi hänen visioissaan kehittyä jopa vientituote Helsinki School of Urbanism. Asumisvyöhyke ja samalla koko kaupunkialue laajenee. Jouni Suolanen Helsingin yleiskaavassa kantakaupunki laajenee Kiinnostava kysymys on kirjoittajien mukaan se, miten kaupunkialueen maankäyttö sopeutuu markkinaehtoisesti talouden kasvuun. Professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta kuuluu jälkimmäisiin. Liikennejärjestelmä perustuu ensisijassa raideliikenteeseen. Pieniä asuntoja ei tehdä muualla, koska ”länsimaisissa kaupungeissa jokainen tarvitsee ainakin keittiön ja makuusopen”. Vaattovaara pitää isona rakenteellisena ja dramaattisena ilmiönä erityisesti ei-ammattitaitoisen työväestön haluttavuutta ja töiden katoamista. Hänellä ei ole kuitenkaan varmaa vastausta siihen, miten kaupunkia pitäisi tiivistää. Vaattovaara kritisoi myös pienten asuntojen rakentamista. – Jos kaupunkialueen talous kasvaa suhteellisesti nopeammin kuin muilla alueilla, yritykset palkkaavat lisää työvoimaa ja tulot kasvavat. Kaavoituksen lisäksi kunnan asemaa maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa vahvistaa sen maanomistus, jonka merkitys vaihtelee kunnasta toiseen. Havainnekuva kertoo tiiviisti rakentuvasta Kruunuvuorenrannasta.. Maakuntakaavoista tulee Loikkasen ja Laakson mukaan helposti kuntien omat esitykset summaava kokonaisuus, jossa ei ole laajempaa näkemystä eikä priorisointeja, vaan se tarjoaa työpaikkojen ja asumisen kasvua kaikkialle enemmän, kuin suunnitteluhorisontin aikana voi toteutua
Digitalisaatiosta saa jo nyt monia hyötyjä, esimerkiksi lääkkeiden jakelu ja pussitus koneellisesti ja asiakaskohtaisesti apteekissa vähentävät hoitajan työtä ja virheriskejä palvelutalossa. Älyratkaisut mahdollistavat turvallisen senioriasumiseen Seniorit muodostavat ison ja kasvavan asukasryhmän. 18 S uurin haaste senioreilla on yksinäisyys ja siihen voi digitaalinen tekniikka ja erilaiset yhteisölliset palvelut tulla auttamaan. Sujuvan liikkumisen apuina ovat sähköistyminen, teknisen älyn ja robotiikan lisääntyminen ja henkilökohtaiset lähiliikkumisen apuvälineet. Hyvinvoinnin seurantaan on tarjolla useita erilaisia ratkaisuja. Valtioneuvoston kärkihanke KIRA-digi edistää asumisen digitalisaatiota parantamalla tiedonhallintaa, kehittämällä säädöksiä ja rahoittamalla kokeiluhankkeita.. Asumisen älyratkaisut lisääntyvät ja teknologian odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia ikääntyvien asumisen tukemiseen
Kiinteistöja rakentamisala ennakoi aktiivisesti muutoksia ja uudistuu nopeasti kokeillen sekä digitalisaatiota että muita tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödyntäen. Seuraava hakukierros järjestetään 31.7.–31.8.2017. Rakentamisen ja ylläpidon laatu ja tuottavuus on nostettu alan yhteisillä toimenpiteillä kansainväliselle huipputasolle. Kyseessä on rakentamisja kiinteistöalan digiloikka, jonka avulla asumisen toimintaympäristö muuttuu ketteräksi, rajapinnat saadaan auki ja välittämään uudenlaista tietoa. Tavoitteena olisi saada hankkeeseen mukaan tahoja, jotka liittyvät asukkaiden elämäntilanteisiin ja käytännön asioihin. Sen omistajina ovat Elo, Henki-Fennia, Apteekkien eläkekassa ja Yrjö Jahnssonin säätiö. – Hyvinvointitieto seuraa asukkaan hengitystä, sydämen toimintaa, liikkumattomuutta, sairauskohtauksia, kaatumisia ja unen laatua. Investoinnit rahoitetaan sekä vapaarahoitteisesti että Ararahoituksella. Näitä tahoja olisivat muun muassa terveyspalveluja tarjoavat tahot, kiinteistöhallintapalvelut, rakentamisen palvelut, verkostoja yhteisöpalvelut, rahoitusja vakuutustoiminta, viranomaispalvelut, yhteisölliset verkostot, esineiden internet, kaupan ja logistiikan alojen tarjonta sekä tietojärjestelmien palveluihin ja ylläpitoon liittyvät tahot. Muita käytössä olevia palveluita ovat muun muassa erilaiset seurantajärjestelmät, kuten vuodehälytin, kaatumishälytin, hälytinmatto, liikeilmaisin, ja vesivuotohälytin. KIRA-digin strategiana on ymmärtää asukkaiden tarpeita syvällisesti.. Hankkeiden suunniteltu kokonaisrahoitus on noin 7,1 miljoonaa euroa, josta alan oma rahoitus on noin 4,7 miljoonaa euroa. Eettisenä haasteena on turvateknologian mahdollistama inhimillisen läsnäolon tarpeen väheneminen. KIRA-digin kokeiluhankerahoitusta tavoitteli 58 hakijaa kolmannella kierroksella. Asennuskustannukset ovat noin 450–750 €/asunto. Ennakoitava ja tarkoituksenmukainen sääntely mahdollistaa joustavasti rakennettuun ympäristöön sijoittamisen, rakennuttamisen, ylläpidon, käytön ja kehittämisen. Tyvene toteuttaa myös päiväkoteja. 19 KIRA-digi on hallituksen kärkihanke KIRA-digi vauhdittaa kiinteistöja rakentamisalan digitalisaatiota. KIRA-digin strategiana on tehdä senioriasumisessa tilaa muuttuville tarpeille. Kaupunkiympäristöt ja liikkumisratkaisut tukevat sujuvaa arkea. Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko kertoo, että turvateknologia lisää asukkaiden turvallisuutta niin henkisesti kuin fyysisesti ja helpottaa käytännön hoivatyötä. Suomeen rakennettu ympäristö on kansainvälisesti kilpailukykyinen investointikohde, jossa kiinteistöjen ja infran vastuullinen ja tuottava omistaminen on mahdollista. Hallituksen kärkihankkeessa ovat mukana ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumi. Näillä keinoilla on tarkoitus luoda hedelmällinen maaperä digitaalisen liiketoimintaekosysteemin syntymiseksi KIRA-alalle Suomeen. Asukkaan toimintaa ja tarpeita ymmärretään syvällisesti ja niihin vastataan tarjoamalla parhaita tilaratkaisuja ja koteja palveluineen. Kulunvalvonta-, aluevalvonta-, poistumisvalvontaja muilla paikannusjärjestelmillä valÄlyratkaisut mahdollistavat turvallisen senioriasumiseen Teknologian odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia ikääntyvien asumisen tukemiseen. – Hoitajakutsupalvelu ja turvapuhelinjärjestelmä, jossa asukas itse hälyttää avun tai laite hälyttää automaattisesti asukkaan ollessa itse kykenemätön, ovat yleisesti käytettyjä digitaalisia ratkaisuja palvelutaloissa. Tavoitteena on avata rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien helposti käytettäväksi, kehittää sujuvasti yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä käynnistää joukko kokeiluhankkeita luomaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Tavoitteena on avoin ja yhteen toimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi. – Langattomat järjestelmät ovat helposti asennettavia ja muunneltavia eivätkä edellytä erityisinvestointeja rakenteisiin. Myös lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että se tukee alan digitalisaatiota. Hankkeen kautta saadaan aivan uudenlaista liiketoimintaa senioriasumiseen. Digitalisuuden hyödyntäminen palvelutalon arjessa Tyvene Oy on palveluasuntoja rakennuttava, omistava ja vuokraava kiinteistösijoitusyhtiö, jolla on omistuksessaan reilut 1700 asuntoa, 35 palvelutalossa eri puolilla Suomea. Vuoden 2018 loppuun kestävän KIRA-digin rahoitus on yhteensä noin 16 miljoonaa euroa, josta puolet maksaa valtio ja puolet kiinteistöja rakentamisala
Ympäristössä testataan myös usean eri kanavan kautta tulevien tietojen yhdistelyä ja analysointia pilvipalvelussa. Selvitysten mukaan ongelmana on, että ikääntyneiden oppiminen on hidasta ja vaatii runsaasti toistoja sekä kuvallisia ohjeita. Nuoremmassa ikäluokassa kyseiset luvut menevät toisin päin, 65–74-vuotiaista 26 % ei ole käyttänyt internetiä koskaan ja 53 % käyttää sitä päivittäin. – Henkilöturvajärjestelmä lisää henkilökunnan turvallisuutta, samoin kuin kameravalvonta, ovipuhelinjärjestelmät ja sähkölukot. Palveluasumisen digitalisaation testaaminen Palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö on nimeltään PADigi. 20 osana palveluasumisen ja mielekkään kotona asumisen ympäristöä. Elsi ® Älylattia on ennaltaehkäisevä apulaite ja kaatumisen ilmaisin, joka raportoi esimerkiksi sängystä nousemisen, wc-käynnit, siinä on myös dementiaja varashälytys. Samalla etsitään uuden teknologian mahdollistamia kustannustehokkaita palvelumalleja ja uudenlaisia liiketoimintamalleja. IoT eli esineiden internet (Internet of Things) on melko olematonta vielä, sitä voisi käyttää esimerkiksi saadakseen laitteiden ja kodinkoneiden sekä vaatteiden huoltoja korjaustarvetiedot. Käyttäjät eivät myöskään tunnista digitalisaatiosta saatavaa hyötyä itselleen. Haasteita ja hidasteita Haasteita digin käyttöönotossa kuitenkin on muun muassa osaamisen ja halun puutteet. Etäyhteydellä voidaan myös ohjata jumppia sekä ottaa yhteyttä ja virtuaalisesti tavata omaisia. Pilotoitavia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi erilliset henkilökohtaiset tietotekniset ratkaisut ja niiden kommunikointi keskenään ja asunnon tai rakennuksen automaatioja turvateknisten ratkaisujen kanssa. Samoin kuin yritysten käyttämien raportointijärjestelUudenlaista palvelutalossa asumista testataan Myllypuroon rakennettavalla kampusalueella. Järjestelmä havainnoi asukkaan toimintaa 24/7. Virtuaalitodellisuus ja virtuaalinen läsnäolo tulevat tulevaisuudessa mahdollistamaan esimerkiksi etälääkäreiden käytön eli hoivahenkilöstöllä on etäyhteys lääkäriin tarvittaessa, jolloin vähennetään tarpeettomia lääkärikäyntejä ja tehostetaan toimintaa. Tietojen hajanaisuus ja epätäsmällisuus vaikeuttavat digitaaliseen järjestelmään siirtymistä. Kuva: metropolia.fi Havainnekuva Metrolian Myllypuron kampuksesta, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Vihdin Nummelan Hiidenhovin hoivakodissa on 9 Solutionin hoivateknologiaa. Tutkimusten mukaan 74–89-vuotiaista jopa 65 % ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Kuva: Tyvene Oy. Ratkaisujen ensimmäisen vaiheen pilotointi mien erilaisuudet ja yhteensopimattomuudet. Pilotointihankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö, jossa eri toimijat voivat testata ja pilotoida omia ratkaisujaan ja niiden toimintaa votaan muistihäiriöisen asukkaan liikkumista sisällä ja ulkona. Käytössä olevat automaatiojärjestelmät antavat tietoa lämpötilasta, lämmön talteenoton tehokkuudesta, ilmanlaadusta ja -kosteudesta, mutta tiedot eivät välity eteenpäin ellei käytössä ole myös etävalvomoa, joka tekee aktiivista seurantaa, analysoi tietoja ja reagoi aina tarvittaessa. Järjestelmä paikantaa ja ottaa tarvittaessa asukkaaseen puheyhteyden. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa yhdistetään alan teknologiayritykset, tutkimusorganisaatio, palveluntuottajat ja asukkaat. Tosin saman ikäisistä 21 % käyttää internetiä päivittäin. Automaattinen yövalaistuksen säätö on yleisempää. Testiympäristö rakennetaan Metropolian uudelle kampusalueelle Myllypuroon. – Virtuaalitodellisuus on tulevaisuutta myös palvelutaloissa. Eri teknisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien keskinäinen toimivuus ja yhteensopivuus ovat omiaan aiheuttamaan haasteita. Tähän kun lisätään hoivalainsäädännön tiukat vaatimukset ja tietosuojalainsäädännön tulevat muutokset 1.5.2018, ei digitalisaation ja teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen voi olettaa etenevän kovin vauhdikkaasti palvelutaloissa. – Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään myös asumisen ylläpidossa. Etäpalvelut eli etäyhteydet mahdollistavat elämykset myös huonokuntoisille ikäihmisille palvelutalossa. Näitä palveluja ovat esimerkiksi liikunta-, musiikkija muihin kulttuuritapahtumiin osallistumiset etäyhteyden kautta. – Automaattinen tiedonkeruu vesi-, lämpö-, ja sähköenergiasta sekä tietojen keruu kosteudesta, melusta ja valaistuksesta ovat vielä vähäisemmin käytössä, jonkin mahdollisia
Toisena vaiheena voidaan pilotointia jatkaa simulaatiokodissa ja kolmannessa vaiheessa ratkaisua testataan aidossa ympäristössä. Pilotointiympäristönä on uusi Metropolia Myllypuron kampus. Tätä testataan ja havainnollistetaan Metropolian Leppävaaran toimipisteessä. Testausympäristön ominaisuuksien määrittelyssä on huomioitu se, että palvelujen käyttäjien, sidosryhmien ja digitalisaation edellyttämät tekniset ja käytettävyysvaatimukset toteutuvat. Uuteen kampukseen on tulossa 6000 opiskelijaa ja 500 henkilökuntaa. Myllypuro Kampuksella on päiväkoti, palvelutalo, liikuntakeskus, kirkko, metroasema, opiskelija-asuntoja, asukastalo, vanhusten keskus ja kauppakeskus. 21 tapahtuu tähän hankkeeseen kehitettävässä digilaboratoriossa. Pilotointiympäristön määrittely etenee nopeiden testausten ja pilotointien avulla, joilla tutkitaan erilaisten ratkaisujen toimivuutta ja soveltuvuutta. Kati Wikström Lähteet: KIRA-digi-hanke ja asumisen kehittäminen: Erkki Aalto, RAKLI Digin hyödyntäminen palvelutalon arjessa: Marja Kokko, Tyvene Oy PADigi – Palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö ja sen hyödyntäminen: Lauri Heikkinen, Toini Harra ja Harri Hahkala, Metropolia Ammattikorkeakoulu www.kiradigi.fi AVUX SAUMATONTA KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA Kiinteistöhuolto As Oy Isännöitsijä: Miksi maksaa useammasta järjestelmästä, jotka eivät keskustele keskenään! Käytä yhtä järjestelmää kiinteistön työnohjaukseen ja viestintään. Ota AVUX! www.avux.fi Pyydä AVUX tarjous! avux@kuparisolutions.fi Soita 0400 353 082 PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?. Senioriasukkaiden ja henkilöstön tarpeita kyseltiin haastattelujen avulla Helsingin kaupungin palveluasumisyksiköissä ja Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa. Se valmistuu 2018–2019, kustannusarvio on 165 miljoonaa euroa. Alkuvuonna selvitettiin sidosryhmien tarpeet. Seuraavassa vaiheessa selvitetään rakennusja kiinteistöalan sekä terveysteknologian yritysten mahdollisuuksia tyydyttää loppukäyttäjien tarpeita. Digitaalisen pilotointiympäristön rakentaminen alkaa syksyllä ja valmistuu vuoden 2018 joulukuussa
Asumiseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja energiaan liittyvät tavoitteet ovat vain osa suunnitelmakokonaisuutta, mutta vaikuttavat tuntuvasti.. 22 I lmastopolitiikan suunnitelma on valmisteltu ympäristöministeriön johdolla ja valmistelussa ovat olleet mukana liikenneja viestintäministeriö, maaja metsätalousministeriö, työja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö ja sosiaalija terveysministeriö. Vuoden 2030 päästövähennystavoitteet ovat niin vaativat, että ilmastonmuutoksen hillintätoimilla voi olla myös merkittäviä elinoloihin kohdistuvia vaikutuksia. Ilmastolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa ilmastopolitiikan suunnitelman. Lisäksi Ilmastopaneeli on toiminut työryhmässä asiantuntijana. Suunnitelma varmistaa osaltaan, että ilmastolaissa linjattu kansallinen tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähenIlmastopolitiikalla merkittäviä vaikutuksia asumiseen Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma eli KAISU on laadittu nyt ensimmäistä kertaa vuonna 2015 voimaan tulleen ilmastolain mukaisesti
Helsingin seutukunnan osuus asuntotuotantotarpeesta on 44 %, Tampereen ja Turun seutukuntien 16 %, 11 muun suuren seutukunnan 25 % ja pienempien seutukuntien 15 %. Lisäksi suunnitelmissa on ohjata kasvavilla kaupunkiseuduilla työpaikkoja ja palveluita keskuksiin, alakeskuksiin ja hyvän palvelutason joukkoliikenteen solmukohtiin. mennessä. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria ja siinä esitetään, miten ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutosta hillitään. Sen jälkeen suunnitelma menee selontekona eduskuntaan kesällä 2017. Kehitys on hyvin erilaista erikokoisilla, kasvavilla tai supistuvilla seuduilla. Ilmastolaissa säädetty lausuntomenettely mahdollistaa kaikille kansalaisille ja sidosryhmille tavan osallistua ilmastosuunnitelmien valmisteluun ennen kuin niitä viedään selontekona eduskunnalle. Uudisrakentamisen myötä tapahtuvat muutokset painottuvat suurimmille seutukunnille. Nyt tehty suunnitelma ulottuu vuoteen 2030 asti. Suunnitelmassa yhtenä tavoitteena on kaupunkiseutujen liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen muun muassa MAL-sopimusten kautta. Monet kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehittämistoimet ovat edellytyksenä muiden energiatehokkuustoimenpiteiden onnistumiselle, jotka mahdollistavat päästövähennysten toteutumisen. Kaupunkiseutujen toimivuus on myös edellytys elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle. Yhdyskuntarakenteen kehittämistoimien toteuttamiskeinoja ovat muun muassa kuntien maapolitiikka ja kaavoitus sekä maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen yhteensovittaminen. Rakennusten lämmityksestä energiatehokkaampaa Erillislämmityksen päästöistä suurin osa tulee asuinrakennusten lämmityksestä, joissa päästöjä syntyy erityisesti öljylämmityksestä. Monien kuntien suunnittelukäytännöissä on tapahtunut viime vuosina muutos, joka näkyy kaavoituksen painopisteen siirtymisenä muun muassa liikennejärjestelmän kannalta hyviin sijainteihin. Yhdyskuntien fyysinen rakenne muuttuu suhteellisen hitaasti. Tavoitteena on, että kaupunkien liikennesuunnittelussa ja hankkeiden rahoituksessa priorisoitaisiin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevia hankkeita. Kaupunkiseutujen toimivuus on myös edellytys elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle.. Asemanseutuja tullaan kehittämään markkinakokeilujen ja kaupunkikehittämisen pilottien avulla. Suunnitelman mukaan öljylämmityksen päästöihin voidaan vaikuttaa parantamalla energiatehokkuutta öljylämmitetyissä rakennuksissa, lisäämällä biopolttoöljyn käyttöä Ilmastopolitiikalla merkittäviä vaikutuksia asumiseen Ilmastosuunnitelman yhtenä tavoitteena on priorisoida muun muassa pyöräilyä tukevia hankkeita. Lausunnot huomioidaan suunnitelmaa viimeisteltäessä. Tarkoituksena on edistää täydennysrakentamista sekä yhdyskuntarakenteellisesti hyvien sijaintien luomista ja hyödyntämistä uudisrakentamisessa kaupunkimaisilla seuduilla. 23 tämisestä eli vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta, saavutetaan vuonna 2050. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen kytkeytyy kiinteästi jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistämiseen ja näiden kehittämistoimet ovat osin yhteneviä. Ministeriöt, sidosryhmät ja kansalaiset saivat antaa lausuntonsa suunnitelmasta 31.5. Toiseksi eniten päästöjä asuintalojen jälkeen syntyy liikeja julkisten rakennusten lämmityksestä. VTT:n tekemän laskelman mukaan vuosien 2015–2040 asuntotuotantotarve on noin 21 % suhteessa asuntojen nykyiseen määrään ja nopeankin kaupungistumisen vaihtoehdossa noin 26 %. Yhdyskuntien fyysinen rakenne muuttuu Merkittävimmät päästöjen vähentämistä koskevat ratkaisut liittyvät kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteeseen ja toimivuuteen. Muutos näkyy osin vasta tulevina vuosina ja luo pohjan yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantamiselle. Pyöräilyä suositaan sekä perinteisen että sähköpyörän muodossa
24 kulutuksesta ja aiheutuneista päästöistä jopa reaaliaikaisesti. Kansalainen energiatoimijana on melko uusi ilmiö. Ilmastosuunnitelman tavoitteena on vähentää yksityisautoilua ja kannustaa siirtymään ekologisempiin vaihtoehtoihin, esimerkiksi sähköautoihin.. Tulevaisuudessa rakennukset, samoin kuin muu infra, ovat yhä integroidumpi osa koko kaupungin monisuuntaista energiaverkkoa. Samanaikaisesti tietoturva on pidettävä riittävän hyvänä. Tavoitteena on hyödyntää kokemuksia innovatiivisista rahoitusmalleista (ESCO-malli, yhteishankinnat) ja kehittää yhteistyössä toimijoiden kanssa parhaita käytäntöjä, jotka kannustavat energiainvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi älykkäillä ratkaisuilla voidaan lisätä käyttäjien tietoisuutta energiatai vaihtamalla lämmitysmuotoa. Digitalisaatio mahdollistaa entistä kustannustehokkaammin älykkäät ratkaisut, joilla voidaan pienentää energiakulutusta sekä ohjata huippukuormien ajoitusta ilman, että sisäolosuhteista joudutaan tinkimään. Vuoteen 2030 saakka ulottuvan päästöprojektion mukaan rakennusten erillislämmityksen päästöt pienenevät tasaisesti rakennuskannan uusiutumisen, korjausrakentamisen sekä lämpöjärjestelmien muutoksen seurauksena. Kuluttajan halutaan reagoivan energian muuttuviin hintoihin ja näin toimivan osana energiajärjestelmää. Näitä tulee hyödyntää uuden liiketoiminnan synnyttämisessä sekä kotimarkkinareferensseinä puhtaiden ratkaisujen viennin edistämisessä. Tarkemmin eriteltynä, suunnitelmissa on ottaa etupainotteisesti käyttöön 10 prosentin bionesteen sekoitusvelvoite lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn. Kehittyvä teknologia mahdollistaa kuluttajan roolin aiempaa aktiivisempana energiantuottajana ja ilmastotoimijana. Kuluttajille kaavaillaan EU:n energiaja ilmastopolitiikassa nykyistä parempia mahdollisuuksia vertailla eri energianlähteitä ja -hintoja sekä tuottaa tai myydä sähköä. Tämän vuoksi erityisesti avoimiin rajapintoihin tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi Valtionhallinto luopuu toimitilojensa öljylämmityksestä vuoteen 2025 mennessä ja kaikkia julkisia toimijoita kannustetaan samaan. Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuteen. Suunnitelmaan kuuluu energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen olemassa olevassa rakennuskannassa. Erityisesti sensoreiden halpenemisen sekä esineiden internetin hyödyntämisen kautta myös vanhaan rakennuskantaan saadaan entistä kustannustehokkaammin uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan pienentää energiankulutusta ilman, että loppukäyttäjän viihtyvyydestä joudutaan tinkimään. Toistaiseksi eri järjestelmien välinen yhteensopivuus ja rajapinnat ovat olleet ongelmallisia ja johtaneet aina räätälöityihin ratkaisuihin. Innovatiivisuutta ja digitalisaatiota Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi tulee kehittää taloyhtiöiden kiinteistönpidon tukea ja rahoitusmenettelyjä energiainvestoinneille Kehittyvä teknologia mahdollistaa kuluttajan roolin aiempaa aktiivisempana. Ilmastopolitiikan suunnitelmassa linjataan tavoitteeksi käyttää älykkäitä sähköverkkoja, materiaalija energiatehokasta infrastruktuurirakentamista sekä kestäviä asumisratkaisuja
– Energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä on tarjolla kasvavaa potentiaalia. Resurssit ovat rajallisia ja ylikuormitettuja. 25 veluiden ja sisäolosuhteet palveluna -tyyppisten konseptien hyödyntämisedellytykset ovat digitalisaation myötä paranemassa. Pääkaupunkiseudulla on tyhjää toimistotilaa yli miljoona neliömetriä ja saamaan aikaan puuttuu noin kaksikymmentätuhatta asuntoa. Uudet sähköiset liikkumisvälineet tuovat haasteita pysäköinnin kehittämiselle. – Öljylämmitteisten rakennusten päästöjä kannattaa yhä useammassa tapauksessa vähentää vaihtamalla päälämmitysmuoto esimerkiksi lämpöpumpuksi ja hyödyntämällä aurinkoenergiaa. Kehittyvä teknologia mahdollistaa kuluttajan roolin aiempaa aktiivisempana energiantuottajana ja ilmastotoimijana.. – Pysäköinnin kehittämisellä on pystyttävä vastaamaan sekä nykyisiin haasteisiin että myös tulevaisuudessa merkittävästi muuttuviin tarpeisiin. Nämä liikkumisvälineet olisivat pakokaasupäästöttömiä ja lähes äänettömiä, mikä mahdollistaa niiden käytön jopa sisällä ja katetuissa tiloissa. Kati Wikström Lähteet: KAISU – Ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030, Rakli Ry, Ympäristöministeriö Julkiselta sektorilta tarvitaan tukea Rakli Ry:n lausunnossa korostetaan tiivistä yhteistyötä erityisesti valtion, kaupunkien ja kiinteistönomistajien kesken. ESCO-palSuunnitelman vaikutukset käytännössä Rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvä sääntely vaikuttaa suoraan elinoloihin. Esimerkiksi energiaremontteja toteutettaessa on mahdollista ratkaista osa nykyisistä sisäilmaongelmista, mutta samalla tulee varmistaa, että korjaukset eivät aiheuta uusia sisäilmariskejä. Tämä asettaa merkittäviä haasteita muun muassa liikkumisvälineiden säilytyksen, pysäköinnin ja latauksen osalta. Erkki Aalto, Rakli Ry:n kehitysjohtaja antoi suunnitelmasta lausunnon, jonka mukaan suunnitelmassa kaavailtu sähkökäyttöisten liikkumisvälineiden suurempi käyttö avaa uusia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön, liikkumisen ja liikenneympäristön kehittämiselle. Siksi on tärkeää kohdistaa toimenpiteet tehokkaimmin vaikuttaviin toimiin ja parantaa jatkuvasti toiminnan tehokkuutta. – Resurssit ja osaaminen eivät nykyisellään tahdo riittää siihen, että talot ja niiden tekniikka saataisiin toimimaan toivotulla tavalla. Isoja investointeja ei kuitenkaan kannata tehdä elinkaaren loppuvaiheessa oleviin kiinteistöihin. Tiloja tulee lähivuosina tyhjenemään merkittäviä määriä tilakonseptien vanhenemisen ja tilatehokkuuden lisääntymisen myötä. Tämä edellyttää esimerkiksi hallinnollisen taakan keventämistä raportointien ja selvitysten osalta. Tämä koskee myös pyöräilyä, sähköpyöriä ja -pyörätuoleja. Suunnittelu, käytännön toteutus sekä yleinen tekninen kehitys määrittävät suurelta osin erityyppisten vaikutusten merkittävyyden. Erittäin merkittävä energiatehokkuuden parantamispotentiaali liittyy esimerkiksi siihen, että vain noin 10–15 % huonetiloista on käytössä kunakin hetkenä. Tyhjä tila on myrkkyä kestävälle kehitykselle, energiatehokkuudelle ja päästöjen vähentämiselle. – Energiatehokkuuden lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyviin kokeiluihin, demonstraatioihin ja edistyksellisiin investointeihin tarvitaan jatkossakin julkisen sektorin taloudellista tukea ja muuta myötävaikutusta. – Kiinteistöjen käytön joustavoittaminen ja käyttötarkoitusmuutosten helpottaminen on erittäin tärkeää. Vaikutukset voivat myös olla tuloeroja korostavia, jos energian hinta nousee merkittävästi ja energiaa säästävät investoinnit ovat kalliita
Paras ominaisuus on tietysti se, että tällä polttoaineella elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä saadaan vähennettyä radikaalisti. Juhani Karvonen. Polttoaine on tasalaatuista, vaikka raaka-aineet ovat erilaisia. Uusiutuva diesel on valmistettu jätteistä ja tähteistä Polttoaineen raaka-aineiksi käyvät jopa kinkun rasvat Neste toi vuodenvaihteessa markkinoille uuden polttoaineen, Neste MY uusiutuvan dieselin, jonka raaka-aineena Suomessa ovat jätteet ja tähteet. Holmberg näkee uusiutuvalla dieselillä erinomaiset markkinat maailmanlaajuisesti. Suomessa Talokeskus on päättänyt alkaa käyttämään uusiutuvaa dieseliä kalustossaan ja vantaalainen kiinteistöhuoltoyhtiö Pähkinähoito on käyttänyt sitä kalustonsa polttoaineena alusta alkaen, sanoo Holmberg. Seuraavaksi jakelu levisi Turun ja Tampereen seudulle ja lisäksi noin kymmenkuntaan ammattiliikenteelle tarkoitettuun raskaan liikenteen tankkauspisteeseen. N este MY uusiutuva diesel on valmistettu jäteja tähdevirroista Nesteen kehittämällä NEXBTLteknologialla. Uusiutuva diesel palaa puhtaammin, minkä ansiosta lähipäästöt ovat pienemmät ja sen kylmäkestävyys on -34 astetta. Mitä huonolaatuisempaa raaka-aine on, sitä kiinnostavampi ja samalla haastavampi se meille on. Polttoainetta on ollut saatavilla tammikuusta lähtien joillakin pääkaupunkiseudun Nesteen asemilla. Kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät, kuin perinteisellä dieselillä. Perinteisessä dieselissä setaaniluku on tyypillisesti hieman yli 51, mutta uusiutuvalla luku on tyypillisesti 80 eli syttyvyys on huomattavasti parempi. Neste MY uusiutuva diesel ei ole myöskään samanlainen tuote kuin perinteinen biodiesel (FAME), vaan korkealaatuinen tuote, jota voidaan käyttää korkeina pitoisuuksina tai sellaisenaan kaikissa dieselmoottoreissa ilman muutoksia ajoneuvoon. Dieselin setaaniluku kuvaa polttoaineen syttyvyyttä. Pitkällä aikavälillä uusiutuva diesel tullee kasvattamaan osuuttaan. Meillä on noin 1000 ihmistä tuotekehityksessä ja tutkimuksessa. Nesteen Rotterdamin ja Singaporen jalostamoilla samoin kuin Porvoon jalostamolla etsitään jatkuvasti uusia raaka-aineita. Saimme kerätyksi kinkun paistinrasvaa uusiutuvan dieselimme raaka-aineeksi niin paljon, että sillä määrällä polttoainetta voisi ajaa neljä kertaa maapallon ympäri, sanoo Nesteen Marketing & Services -liiketoiminnasta Suomessa vastaava johtaja Sam Holmberg. Uusia raaka-aineita etsitään maailmalla Maailmanlaajuisesti Nesteen uusiutuvien tuotteiden kapasiteetti on 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Maailmalla valmistamme uusiutuvaa dieseliä kaikkiaan yli kymmenestä eri raaka-aineesta. 26 Uusiutuvalla dieselillä kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin perinteisellä dieselillä. Uusiutuvan dieselin ominaisuudet ovat jopa paremmat, kuin perinteisen fossiilisen dieselin. Viime joulun jälkeen esimerkiksi keräsimme suomalaisilta kinkun paistinrasvoja, jotka yleensä päätyvät kotitalouksista kaatopaikoille. Holmbergin mukaan uusiutuvan dieselin ominaisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin perinteisen fossiilisen dieselin
AIR TERMICO TULOILMAI KKUNA ON INVESTOIN TI : • ENERGIANS ÄÄSTÖÖN • PAREMPAA N SISÄILMAA N • OMAAN TERVEYTEE N • ASUMISM UKAVUUTE EN SOPII HYVIN MYÖS MELUALUEE LLE
T ampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) etupihan uudistaminen on Pirkanmaan suurimpia rakennustyömaita. Lehdet ovat kirjoittaneen rakentamisesta ja remontin etenemistä on voinut seurata verkkokamerasta. Keskeiset tavoitteet pitävät Etupihahankkeelle asetettiin alku. Noin 240 miljoonan euron rakennustyöt ovat nyt puolivälissä. Rakennustyöt ovat saaneet kaupungissa runsaasti julkisuutta ja huomiota. – Kaikissa asettamissamme tavoitteissa olemme pysyneet, vakuuttaa hankkeen projektijohtaja Jarko Keivaara. – Pirkanmaalla on kiivasta rakentamista ja rakentamisen hinnatkin ovat nousseet. 28 Sairaalan etupiha uudistuu Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdään historiallisen suurta rakennushanketta. Sairaalan etupihalle nousee kolme uutta rakennusta. Sopimusten mukaisessa kustannusraamissa pysytään, kun huomioidaan rakentamisen yleinen kustannuskehitys rakennusajalta. Mutta se ei ole Pirkanmaalla mikään uutinen, sillä Tampereen Rantatunneli valmistui hiljattain etuajassa ja budjetin raameissa. Sairaalan rakennustöiden budjetiksi arvioitiin 240 miljoonaa euroa vuonna 2015. Olemme tyytyväisiä hankkeen etenemiseen, Keivaara sanoo. Projektijohtaja Jarko Keivaaran mukaan rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissa pysytään. Rakennustyöt ovat nyt puolivälissä ja toukokuun alussa julkistettiin hankkeen puoliväliraportti
29 Taysin etupihan uudet rakennukset: D-rakennus, n. Työmaa on myös suuri alueellinen työllistäjä. Etupihalle valmistuu kolme uutta rakennusta ja pysäköintihalli. Pauli Jokinen. Sairaalan uudistaminen on maakunnan suurimpia rakennushankkeita. Alueen väestömäärät kasvavat ja ihmiset ikääntyvät, kertoo Keivaara. Potilasturvallisuus taattu Kun rakentaminen kohdistuu sairaalaan, on ensiarvoisen tärkeää, että potilasturvallisuus on taattu ja sairaalatoiminnan jatkuvuus turvattu. L-rakennus, n. Keivaara korostaa, että työmaa-alueen rajaaminen ja irrottaminen sairaalasta on yksi tärkeimmistä yksittäisistä toimista, jolla on varmistettu sairaalatoiminnan jatkuvuus rakennusaikana. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy. Pysäköintihalli, n. Sopimusten mukaisessa kustannusraamissa pysytään, kun huomioidaan rakentamisen yleinen kustannuskehitys rakennusajalta. – Puretuissa rakennuksissa oli sairaalan yhtymähallinto ja muuta hallintoja toimistotilaa, Keivaara sanoo. Neljän keskeisen tavoitteen lisäksi rakennusurakalle asetettiin muitakin tavoitteita, joita ovat muun muassa harmaan talouden torjunta, kestävän kehityksen periaatteet, hankintojen laatu, työmaan ympäristövaikutukset, teknisten järjestelmien yhteensopivuus sairaalan nykyisten järjestelmien kanssa sekä yhteistoiminta. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy. Osana uudistamisohjelmaa Rakennusprojekti on osa Taysin uudistamisohjelmaa. 19 000 neliötä, 3 kerrosta, valmis 2019. Myös nämä tavoitteet ovat toteutumassa suunnitellusti. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy. Sairaalatoiminta on voitu turvata rakentamisen aikana. Rakennukset otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2018-2020 aikana. Maanalaisessa pysäköintihallissa on paikkoja 450 autolle. Puoliväliraportissa todetaan, että sairaalatoiminta on jatkunut rakentamisen ajan keskeytyksittä eikä potilasturvallisuus ole vaarantunut. Rakennusten tilalta purettiin pois pari vanhaa rakennusta. 14 000 neliötä, 4 kerrosta, valmis 2018. Ne ovat lähinnä asiakaspaikkoja. ja viimeisenä valmistuu 38 000 neliön D-rakennus. jaan neljä keskeistä tavoitetta. Tähän on suunnittelussa kiinnitetty erityistä huomiota. Kolme uutta rakennusta Tampereen yliopistollisen sairaalan historian mittavimmassa rakennusurakassa sairaalan etupihalle rakennetaan kolme uudisrakennusta ja maanalainen pysäköintihalli. 37 000 neliötä, 9 kerrosta, valmis 2020. Olemassa olevat tilat ovat myös käyneet ahtaaksi. Taysin etupihalle rakennetaan uusia tiloja sydänpotilaiden, lasten ja nuorten, raskaana olevien, synnyttäjien, vastasyntyneiden sekä tukija liikuntaelinsairauksien hoitoon. Pysäköintihallista tulee olemaan suora liukuporrasyhteys D-rakennuksen uuteen pääaulaan, Keivaara kertoo. Hankkeeseen on varattu tavallista enemmän resursseja turvallisuustehtävien hoitamiselle. – Vuonna 2010 käynnistettiin Taysin uudistamisohjelma, joka lähtee monista erilaisista uudistustarpeista. Sen tavoitteena on uudistaa toimintaa, jotta alueen kasvavalle väestölle voidaan taata tulevaisuudessakin nykyaikaiset terveyspalvelut. Lisäksi tiloihin tulee verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian yksikkö sekä sairaalan uusi pääaula. 20 000 neliötä, 2 kerrosta, valmis 2019. Koko hankkeen työllisyysvaikutus on noin 3000 henkilötyövuotta. Rakennettavien tilojen kokonaispinta-ala on noin 90 000 neliömetriä. Toiminnalliset suunnitelmat ovat toteutumassa hyvin. N-rakennus, n. Ne olivat toiminnallisten lähtökohtien toteutuminen, aikataulussa pysyminen, kustannusraameissa pysyminen sekä sairaalatoiminnan varmistaminen rakennusaikana ja turvallisuus. Puoliväliraportin perusteella rakennushanke etenee aikataulussa. – Ensimmäisenä valmistuvassa N-rakennuksessa on 14 000 neliötä, seuraavana valmistuvassa Lrakennuksessa on 19 000 neliötä Uudet rakennukset valmistuvat vanhan sairaalan pihalle. Poikkeamat on hallittu, eikä potilasturvallisuus ole vaarantunut. Häiriötilanteiden minimoimiseksi on muun muassa tiedotettu runsaasti rakentamisesta aiheutuvista häiriöistä. Tällä hetkellä työmaan keskivahvuus on 300 työntekijää, ja sen lisäksi muun muassa alihankkijoilla työskentelee noin 200 työntekijää. Esimerkiksi toiminnat ovat olleet osin hajallaan
Lämmityksen ohella tilojen viilennys on kauppakeskuksissa merkittävä energian kuluttaja. Investoinnin arvo on noin 2,5–3 miljoonaa euroa. Kiinteistön käyttämä lämmitys ja viilennys saadaan kallioperästä uusiutuvan geoenergian avulla. Liiketoimintajohtaja Timo Koljonen (vas.) ja Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olli Isotalo geolämmön ja tulevan uuden Lippulaivan rakennustyömaalla.. Puuttuva osa energiaa saadaan edelleen kaukolämmöllä. Kauppakeskuksen lämmitys ja viilennys geoenergialla Citycon rakennuttaa Espooseen uuden kauppakeskus Lippulaivan vanhan tilalle vuoteen 2021 mennessä. Lippulaivaan tulee maailman suurin kauppakeskukseen sijoittuva maalämpölaitos. Koko laitoksen tuottama lämmitysja viilennysenergia käytetään Lippulaivassa. Kiinteistön omaa maaperää voidaan käyttää tehokkaasti energian kierrättämiseen ja varastointiin, toteaa liiketoimintajohtaja Timo Koljonen Advenista. Työt etenevät synkronoidusti uuden kauppakeskuksen rakentamisen aikataulussa. Adven vastaa energialaitoksen suunnittelusta, investoinnista, rakennuttamisesta ja käytön aikaisesta operoinnista. Kallioperä toimii akkuperiaatteella niin, että kesän aikana kallioon varastoitu lämpö voidaan hyödyntää lämmityskauden aikana kiinteistön lämmitykseen, Koljonen kertoo. – Energiavirtojen suunnittelulla ja ohjauksella on toteutettavissa erittäin energiatehokas ja vähähiilinen paikallinen energiantuotantolaitos. 30 M aalämpölaitoksen geokaivot sijoitetaan kauppakeskuksen alle. Lippulaivaan tulee maailman ensimmäinen kauppakeskukseen sijoittuva maalämpölaitos. Järjestelmä tekee Lippulaivasta lähes omavaraisen lämmityksessä ja viilennyksessä. – Kun kalliosta otetaan kesäaikana viilennystä, sinne siirtyy samalla lämpöä. Kauppakeskuksen tiloissa toimivat päivittäistavarakauppojen kylmäja pakastelaitteet tuottavat lauhdelämpöä ympäri vuoden
– Nyt menossa oleva hanke on maailman laajin kauppakeskukselle toteutettava geoenergiahanke, liiketoimintajohtaja Timo Koljonen korostaa. Kallioperään porataan kaikkiaan 170 geokaivoa, ja kukin ulottuu noin 300–350 metrin syvyyteen. Geokaivon reikää tehdään maaperään kolmen metrin jaksoissa aina 350 metriin saakka. Päivittäistavarakauppojen tuottama lauhdelämpö hyödynnetään kiinteistön lämmitykseen sekä varastoidaan kallioperään. Pikkulaiva toimii väistöliiketilana uuden Lippulaivan rakentamisen ajan. Pikkulaiva avautuu heinäkuun lopulla.. 31 170 geokaivoa kallioperään Geokaivojen poraukset alkoivat toukokuun alussa 2017 ja työ jatkuu vuoteen 2018 asti rytmitetysti Lippulaivan uuden kauppakeskuksen rakennustöiden kanssa. Lippulaivaan tulee maailman ensimmäinen kauppakeskukseen sijoittuva maalämpölaitos. – Nyt menossa oleva hanke on maailman laajin kauppakeskukselle toteutettava geoenergiahanke, Koljonen korostaa. Kiinteistön tilojen vaatima viilennys saadaan kallioperästä. Energiakeskuksen lämpöpumpputeho on 4 000 kW, joka vastaa noin 500 omakotitalon tarvitsemaa lämpötehoa. Kaivojen kokonaispituus on 50 kilometriä. Etualalla olevat suojaputket porataan ensin maperään suojaamaan sortumilta ja sen jälkeen taustalla olevilla ohuemmilla putkilla tehdään varsinaiset geokaivot muoviputkille, joissa kulkee glykolipohjainen neste. Tämän vuoden aikana on tarkoitus valmistua 60–70 kaivoa. Vuodesta 2019 maalämpöä hyödynnetään kauppakeskuksessa jo rakentamisaikana
Meluhaitta ympäröivälle asuinalueelle vähenee, Alén luettelee etuja. – Tässä kehittynyt teknologia kohtaa ympäristöarvot, ja ratkaisu on taloudellisesti kannattava. Uusiutuvan energian ohella kaupungin politiikassa on keskeistä maankäytön tiivistäminen uusine rakennushankkeineen ja asukkaineen. – Kokonaisuus on laaja teknologisineja palveluratkaisuineen sekä niiden sijoittumisineen. Cityconin maalämpölaitos on erinomainen esimerkki kaupungin strategian mukaisesta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijyydestä, Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olli Isotalo sanoo. Jouni Suolanen Monia hyötyjä maalämmöstä Geoenergian käyttöä puoltaa monta syytä. Espoo panostaa uusiutuvaan energiaan Lippulaivan energiaratkaisu sopii myös enemmän kuin hyvin Espoon kaupungille. Kun geoenergia toimii omalla tontilla, energian hinnan heittelyllä ei ole Alénin mukaan suurta vaikutusta, ja energiakustannuksia pystytään ennustamaan paremmin. Iso Omena ja Lippulaiva sijoittuvat molemmat metroradan päälle, ja kauppakeskuksiin tulee metroasemat. 32 neeleille tai ihmisten käyttöön. – Saamme lauhduttimet pois kauppakeskuksen katolta, jolloin katto vapautuu esimerkiksi viherrakentamiselle, aurinkopaVanha Lippulaiva puretaan uuden tieltä. Rinteessä porataan parhaillaan geokaivon reikiä.. Lippulaiva rakentaa yhdessä Rakennusliike Lehdon kanssa kauppakeskuksen ympärille 550 uutta asuntoa. Energian hinnassa on nousupaineita. Lippulaivan kaltaisia ratkaisuja tarvitaan, kun haluamme edistää kaikin tavoin päästöttömyyttä joukkoliikenteessä ja rakentamisessa, Isotalo toteaa. Fossiilisten polttoaineiden verotus on kovaa. Kaupunki on kovissa tavoitteissaan edellä EU:n aikataulua. Tiivistämistä tapahtuu erityisesti metroradan varrella. – Espoon arvoihin on kirjattu vastuullinen edelläkävijyys. Hankkeen myötä kauppakeskuksen energiaomavaraisuus kohoaa yli 90 prosenttiin. Espoo onkin kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan Euroopan kestävin kaupunki, ja haluamme säilyttää tämän aseman myös jatkossa. Uskomme, että tulevat kauppakeskushankkeet seuraavat Lippulaivan esimerkkiä, projektijohtaja Heikki Alén Cityconilta kuvaa. Olemme sitoutuneet kehittämään Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. Hiilijalanjälki vähenee yli 90 prosenttia. Kaupungin tavoitteena on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä sekä vähentää päästöt 60 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2030 mennessä
Vuokralaisten liiketoiminnalle jatkuvuutta tuova tila on täyteen vuokrattu. Rakennus täyttää kaikki tavanomaisen rakennuksen määräykset siirrettävyyden lisäksi, Alén kertoo. – Maalämpöratkaisussa kehittynyt teknologia kohtaa ympäristöarvot ja ratkaisu on taloudellisesti kannattava. Tämä vaihe on sen rakennuksen elämässä vasta alkuvaihe. Uskomme, että tulevat kauppakeskushankkeet seuraavat Lippulaivan esimerkkiä, projektijohtaja Heikki Alén toteaa. – Se on poikkeuksellisesti suunniteltu niin, että se on rakennusosina siirrettävissä rekoilla pois, ja se voidaan pystyttää 1–3 rakennuksena uuteen sijaintiin. Pikkulaivan korttelialueelle on tulossa 100,000 kem 2 asuinrakennuksia. Uuteen kauppakeskukseen tulee 42 000 m 2 vuokrattavaa pinta-alaa, ja noin 80 erilaista myymälää ja palvelua. 01 19 29 3 88 Moskat pois pattereista ja putkistoista, niin lämmitys pelaa niin kuin pitääkin C-Flush puhdistus sisältää myös säädön ja kuntoraportin www.flush.fi. Väistötilana toimiva, asiakkaiUusi Lippulaiva – Vuokrattavaa pinta-alaa 42 000 m 2 – Noin 80 erilaista myymälää ja palvelua – Tiloista vuokrattu jo nyt yli 60 prosenttia – Tarjonnassa painottuvat arjen asioinnin palvelut – muun muassa erinomainen ruokakaupan valikoima – Ankkurivuokralaisia: K-supermarket, Prisma, Lidl, Alko, Clas Ohlson, Tokmanni, päiväkoti Pilke – Myös kahvilaja ravintolatarjonta on monipuolinen – Kokonaisinvestointi noin 200 miljoonaa euroa den lähipalvelut hankkeen ajan turvaava Pop-Up-kauppakeskus Pikkulaiva avataan tulevan heinäkuun lopussa. 33 Uudessa Lippulaivassa pituus tuplaantuu Uusi Lippulaiva tulee olemaan tulevaisuudessa nykyistä kaksi kertaa pidempi – noin 0,5 km pitkä. – Nykyinen Lippulaiva on tarkoitus purkaa. Uuteen kokonaisuuteen tulee kaksinkertainen määrä pysäköintiä, metroasema, linja-autoterminaali, 8 asuinrakennusta, ja kaksinkertainen määrä liiketilaa. Purussa käytetään menetelmiä, joilla on korkea kierrätysaste, projektijohtaja Heikki Alén Cityconilta kertoo. Pu h. Pikkulaiva siirretään Alénin mukaan heti Lippulaivan avauksen jälkeen toisaalle. Kokonaisuus on valmis vuonna 2021 kaikkine asuinrakennuksineen. w w w .lu sh .
Menetelmässä veteen johdetaan korkeajännitteinen nopea sähköpurkaus, joka muistuttaa salaman iskua. Wapulec voitti Ålandsbankenin järjestämän Itämeri-projektin kilpailun ja sai näin rahoitusta suuremmalle laitteistolle. Lappeenrantalainen Wapulec on kehittänyt otsonoinnin korvaavan keinon poistaa veteen liuenneet lääkejäämät ja haitta-aineet. Purkaus muodostaa puhdistuslaitteistossa otsonia ja hapettavia hydroksyyliradikaaleja, jotka kemiallisen reaktion avulla hajottavat veteen liuenneita lääkejäämiä. Menetelmä on huomattavasti halvempi ja energiatehokkaampi, kuin otsonointi. Wapulec on perustettu vuonna 2010. Se on vuosien varrella testannut pieniä laitteistojaan useissa kohteissa, muun muassa Tampereen vesilaitoksella. Kati Wikström Lääkejäämät pois jätevesistä Koronapurkaustekniikka sekä puhdistaa että desinfioi veden. 34 J ätevesien lääkejäämät aiheuttavat hedelmättömyyttä, vesistöihin päästessään vahinkoa koituu kaloille ja juomavesien kautta ne vähentävät sperman siittiöiden määrää ihmisillä. Koronapurkaustekniikka myös desinfioi veden. Wapulec sai Tekes-rahaa toisen hankkeen toteuttamiseen yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Sen nykyiset laitteistot eivät kuitenkaan riitä teollisen mittakaavan vesienpuhdistukseen, joten vasta muutama asiakas on ostanut Wapulecilta laitteiston. Koronapurkaustekniikka on kehitetty Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Lääkejäämät juomavesissä ja vesistöissä aiheuttavat muun muassa hedelmättömyyttä.. Tässä hankkeessa on tarkoituksena poistaa lääkeaineita suoraan pistekuormituspaikoista, kuten sairaaloiden jätevesistä, ennen kuin jäämät päätyvät suuremman vesimäärän joukkoon. Kymmenen kertaa aiempaa suurempaa laitteistoa aletaan testaamaan loppuvuodesta Lappeenrannan ja Kouvolan jätevedenpuhdistamoilla. Suomessa lääkejäämät poistetaan juomavesistä kalliilla otsonointimenetelmällä. Samalla testataan laitteiston käytön turvallisuutta
35 V iiden tähden keskusta -niminen kehittämisohjelma on pohja keskustan kaupunkiympäristön strategiselle, pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämiselle. Tampereen Asemakeskus rakennetaan nykyisen rautatieaseman tuntumaan. Kaupunki päivittää kehittämisohjelmaa 1-2 vuoden välein. Se ottaa huomioon raitiotien mahdollisuudet. Verkosto kattaa ensivaiheessaan linjat Pyynikintorilta Hervantaan ja TAYS:iin. Se on entinen paperiteollisuuden tehdasalue, joka on seuraava Tampereen kaupunkikeTampereen keskustaa kehitetään yli 50 000 ihmisen asuinja työpaikka-alueeksi Rakentamista keskitetään raitiotieverkoston varteen Tampereen keskustan kehitys seuraavina vuosikymmeninä pohjautuu suurelta osin hyvään saavuttavuuteen ja sujuvaan liikkumiseen, vireään elinkeinoelämään ja monipuoliseen tapahtumatarjontaan sekä keskustaa täydentävään laadukkaaseen rakentamiseen. Uusimman päivityksen kaupunginhallitus hyväksyi viime huhtikuussa. – Tavoitteenamme on luoda keskustasta viihtyisä asuinja työpaikkaja matkailuympäristö, jonne jokainen voi tulla haluamallaan liikennevälineellä on se sitten raitiovaunu, oma auto, bussi tai juna, sanoo hankekehityspäällikkö Minna Seppänen. Kun ensivaihe on valmis, on seuraava osa verkkoa tarkoitus viedä Lielahden ja Lentävänniemen suuntaan ja erityisesti Näsijärven rantaan rakennettavalle, aivan uudelle Hiedanrannan alueelle. Siitä tulee nykyaikainen matkakeskus kaikkine palveluineen.. – Raitiotieverkoston ensimmäinen vaihe rakennetaan vuosina 2017-2021
Monitoimiareenan lisäksi sinne rakennetaan hotelli, asuntoja, toimistoja liiketiloja sekä kasino. Aikaa myöten rakentaminen tiivistyy Hervannan ja keskustan välisellä alueella. 36 hittämisen megakohde keskustan, Hervannan ja Vuoreksen jälkeen, sanoo Seppänen. Merkittävimpiä uudisrakentamisen alueita ovat rautatiealue korkean rakentamisen vyöhykkeineen sekä uudet asuntopainotteiset järvenrantakaupunginosat. Tampereen keskustasta on luoda keskustasta viihtyisä asuinja työpaikkaja matkailuympäristö, jonne jokainen voi tulla haluamallaan liikennevälineellä.. Hakametsä ja Kalevakin tiivistyvät Myös Hakametsän ja Kalevan kaupunginosan eteläosassa rakentaminen tiivistyy, samoin TAYS:n ja Kaupin kampuksen tienoo. Lielahden yhteyteen liittyy myös Pispalan harjun ja Näsijärven välissä olevan Santalahden asuntoalueen sekä siihen liittyvän maisemmaksi ja alueet liittyvät aikaisempaa painokkaammin osaksi keskustaa. Suunta voi olla liikennöitävissä vuonna 2024. Pelkästään keskustassa täydennysrakentamiselle on yllättävän paljon mahdollisuuksia myös vanhan kaupunkirakenteen sisällä. Raitiotien seuraava vaihe on ulottaa raitiotieverkosto Hiedanrannan ja Lielahden kautta Lentävänniemeen. Myös kaupunginosan arvo ja arvostus asuinalueena nousee. Raitiotieverkosto vaikuttaa myös Hervantaan ja sen sekä keskustan väliseen alueeseen. Tampere alkaa keskittää uutta ja täydentävää asuinja toimitilarakentamistaan raitiotieverkoston varrelle. – Suunnitelmat Kalevan kirkolta nykyisen Hakametsän jäähallin tienoille merkitsevät, että katuympäristöt muuttuvat kaupunkimen -suuntaan 2020-luvulla ja Pirkkalan suuntaan tämän jälkeen. Yleissuunnitelma tuolle osuudella on valmis, mutta varsinaiset päätökset linjan rakentamisesta tehdään erikseen. Hervantaan rakennetaan raitiovaunujen päävarikko. – Tampereen kaupunkikehitys painottuu tulevaisuudessa raitiotieverkoston varrelle, mikä on ekologisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti pitkällä aikavälillä erittäin merkittävä asia. Pyynikintorin ja Hervannan sekä Pyynikintorin ja TAYS:n välinen verkosto on suunnitelmien mukaan valmis vuonna 2021. Hiedanrannan-LentävännieTampereen ydinkeskustaan, ratojen päälle, on kehitteillä ainutlaatuinen Kansi
Tampere saa kiitosta monessa asiassa Tyhjiä liikehuoneistoja suhteessa liikehuoneistojen kokonaislukumäärään on selvityksen mukaan Tampereella todella vähän (6,3 prosenttia), vaikka julkisessa keskustelussa on epäilty muuta. Pysäköintija liikennejärjestelyjä tulevaisuuden raitiotielinjoineen kiitetään analyysissä esimerkillisiksi. Jo yhden tyhjän liiketilan täyttyminen nostaa elinvoimalukua, joka suhteutuu asukaslukuun. – Asemakaava on jo tehty, mutta rakentamista ei ole vielä aloitettu. Viime vuonna vastaava luku oli 3,724. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n teettämän vuosittaisen elinvoimamittauksen mukaan Tampereen keskustan elinvoimaisuus on vahvaa. Keskustarakenteen ulkopuoliset kauppakeskukset sekä voimakkaat alakeskukset vaikuttavat elinvoimalukuun. Myös keskustan ravintolamaailma, joka palvelee satunnaista asiakasta lauantaisin, vaikuttaa suhteellisesti Suomen suurimmalta niin tarjonnaltaan kuin vaihtoehdoiltaankin. Tarkastelussa olivat kaupunkien keskustojen lauantaisin avoinna olevat liikkeet, ravintolat, arkisin avoinna olevat yritykset ja tyhjät tai remontissa olevat liikehuoneistot. Haasteita silti riittää esimerkiksi keskustan länsipuolen kaupallisen elävyyden vahvistamisessa sekä raitiotietyömaista kaupalle ja yrittäjille aiheutuvien häiriöiden vähentämisessä, toteaa Tenhunen. Näin kaupunkimaisuus saadaan ikään kuin jatkumaan Näsijärven rantoja pitkin. Lauantaisin avoinna olevien liikkeiden ja ravintoloiden määrä on noussut Tampereella kuluneen vuoden aikana, samalla tyhjät ja remontissa olevat liiketilat ovat vähentyneet. Elinvoimaisuuden kehittymistä tukevat keskustan kehittämisohjelman määrätietoinen toimeenpano ja kaupungin strateginen johtaminen. puiston ja tapahtumapuiston rakentaminen. Keskeisintä on lauantaisin toimivien yritysten kokonaismäärä, josta vähennetään tyhjät liikehuoneistot. Arviossa kiinnitetään huomiota siihen, että mitä elinvoimaisempi keskusta, sitä kestävämpi kaupunki on ekologisesti ja sitä pienempi on kaupungin hiilijalanjälki. Louhos voidaan ajaa täytemaan pohjaksi ja saada luonnonvarojen käyttö ketjutettua. Analyysin mukaan Tampereen tulos on Pohjoismaisen suurimmaksi sisäkaupungiksi hämmästyttävän vahva. Kaikkialla keskustassa haluamme jättää rannat vapaiksi, jotta ihmiset voivat nauttia Tampereen ainutlaatuisista vesistöistä, mutta toisaalta saattaa ihmiset asumaan aika lähelle rantaa. Tampereella on kuitenkin lisäksi useita voimakkaita itsenäisiä alakeskuksia. Kannen päälle on suunnitteilla jopa parikymmenkerroksisia taloja. Elinvoimaluku on nyt 3,840 Tampereella. Myös arkiyritysten, jotka eivät palvele satunnaista asiakasta lauantaisin, määrä on hieman noussut, ja liiketilojen kokonaismäärässä on nousua noin 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Nykyinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Viinikanlahdessa. Turussa elinvoima kehittyi voimakkaimmin vuoden sisällä (+10,1 prosenttia). Rakentaminen Tampereen keskustassa ja sen tuntumassa jatkuu lähivuosina, ja investointihalu kanavoituu esimerkillisesti keskustaan. Elinvoiman mittausmenetelmä on suomalaisen keskustakehittäjien tuote. – Rantatunnelin ansiosta saimme lisää rakennusmaata ja vanhalle maanpäälliselle rantaväylälle rakennetaan jo Ranta-Tampellan asuntoaluetta puistoineen ja kanavineen. Näin voidaan vertailla kaupunkeja keskenään. – Rautatien ylle rakennetaan keskustan kaupunginosia yhdistävä kansi, jonka ensimmäisestä vaiheesta monitoimiareenasta on jo päätökset tehty. Yksinkertaisimmillaan elinvoimalaskenta on tyhjien liiketilojen kehittymisen seurantaa. Kansi on kallis ja iso investointi ja teknisesti suurta insinööritaitoa vaativa rakenne. – Kun alue vapautuu on sekin tarkoitus saattaa rannan tuntumassa sijaitsevan kaupunkirakentamisen piiriin. Kansirakenteeseen liittyy myös mittava kaupunkirakentaminen toimitilaja asuinrakennuksineen, joista ainakin osa on tarkoitus olla tornimaista rakentamista. Keskustassa junat kansirakenteiden alle Yksi Tampereen keskustaa hallitseva väylä on leveä rautatiealue, jolla liikkuu ainakin Sisä-Suomen vilkkain matkustajaja tavarajunaliikenne. Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman hankejohtaja Tero Tenhunen on tyytyväinen myönteisestä kehityksestä, sillä Tampereen elinvoimaluvun vahvistuminen kertoo osaltaan kaupungin maankäyttöpolitiikan ja kehittämisinvestointien onnistumisesta. Kaupunki alkaa rakentaa Sulkavuoreen keskusjätevesipuhdistamoa, jonka rakentamisesta kertyy suuret määrät louhosta. 37 Keskustan elinvoimaisuus kasvanut viime vuodesta Tyhjiä liikehuoneistoja keskustassa vähän Tampereen keskusta-alueen elinvoimaisuus on vahvistunut viime vuodesta, ja elinvoimaluku on edelleen suurten kaupunkien korkein. Tällä kertaa suurimpia mukana olleita kaupunkeja olivat Tampereen lisäksi Turku (3,833), Espoo (2,107) ja Oulu (1,707). – Rautateillä kulkee myös. Seppänen korostaa myös rantarakentamisen merkitystä lähivuosikymmeninä. Näyttää siltä, että erikoiskauppa pysyy keskustassa tulevaisuudessakin. Kun Santalahti aikanaan valmistuu, yhdistää se tulevan Hiedanrannan nykyiseen keskustaan. Hiedanrannassa ajatuksena on myös osittain rakentaa täytemaalle Näsijärven lahteen. Seuraavaksi rantarakentaminen keskittyy näillä näkymin Hämeenpuiston päässä olevaan Eteläpuistoon. Tampereen kulttuurija huvielämä on vilkasta; ravintoloiden ja kahviloiden määrä on korkea. Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms on arvioinut tänä vuonna Suomen 25 kaupungin keskustojen elinvoimaisuutta
Kun kiinteistöjen piha-alueilta ja muualta maan päältä siirtyy pysäköintipaikkoja maan alle, vapautuu maata esimerkiksi täydennysrakentamiselle. – Sekä investoijat että ihmiset ovat kiinnostuneet kaupunkiasumisesta. Seuraava suuri saavutettavuuteen liittyvä hanke on Näsinkallion eritasoliittymän rakentaminen. Seppäsen mukaan tämän ajan trendinä on kaupunkiasumisen suosion lisääntyminen. vaarallisia aineita, joten rakennusten ja kannen ali kulkeva junaliikenne edellyttää muun muassa erittäin mittavat turvallisuusjärjestelyt. Haluamme kehittää hyvää kaupunkimaista elämäntyyliä. Sen edellytyksenä ovat asumisviihtyisyys, hyvät liikenneyhteydet ja turvallinen ympäristö. – Aika moni maanomistaja on jopa innostunut esimerkiksi Kunkun Parkista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Keskustan ja koko Tampereen saavutettavuutta huomattavasti parantavan Asemakeskuksen rakentaminen on yksi tärkeimmistä strategisista hankkeistamme. 38 www.adven.fi Hämeenkadulle rakennetaan raitiotie vuosina 2017–2021. Raitiotieja rautatieverkosto kohtaavat nykyisen rautatieaseman kohdalla, minkä ansiosta saamme tulevaisuudessa helpotettua ihmisten liikkumista julkisilla kulkuvälineillä. Tietysti tavoite saattaa toteutua hitaammin, mutta joka tapauksessa valmiudet tuolle kasvulle on luotava. Tässä suhteessa Tammelan kaupunginosassa on edetty pisimmälle. Juhani Karvonen. – Rantatunnelin valmistuminen oli iso askel siihen, että keskusta voi kasvaa Särkänniemen suuntaan on saavutettavissa myös henkilöautoilla. Kaavalla luodaan valmiudet 15 000 lisäasukkaaseen Keskustan kehittämisohjelma, yleiskaavat ja asemakaavat varautuvat kasvuun. Toivottavasti saisimme joskus tavaraliikenteen kulkemaan muualta kuin keskustan kautta. Myös maanalainen pysäköintijärjestelmään kuuluva Kunkun Parkki on yksi osa saavutettavuutta ja antaa myös mahdollisuuden läntisen keskustan täydennysrakentamiseen. Kaupunki omistaa keskustassa maata melko vähän, minkä vuoksi viime vuosina kaupunki on keskustellut vilkkaasti täydennysrakentamista muun muassa taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien kanssa. Tampereen keskustassa noin kuuden neliökilometrin alueella asuu tällä hetkellä noin 40 000 ihmistä ja siellä on saman verran työpaikkoja. Yksi asumisviihtyisyyteen vaikuttava tekijä on saavutettavuus. – Asemakaavoilla on tarkoitus luoda valmiudet 15 000 asukkaan ja 15 000 työpaikan kasvulle vuoteen 2030 mennessä
Yksittäiset pätevyyksiä todentavat muovikortit voivat jatkossa jättää pois. Sopivat sovellukset ovat esim. Taitorekisteri on jatkoa Ilmoita-palvelulle. Ideana on tuoda kaikki rakennusalan pätevyydet yhteen rekisteriin ja yhden kortin taakse, jotta korttiralli loppuisi. Yritys voi syöttää ja ylläpitää omien työntekijöidensä ammattipätevyyksiä Taitorekisterissä. Taitorekisterin pohjana oleva Ilmoita-palvelu on tuttu yli 30 000 siihen rekisteröityneelle yritykselle. Taitorekisteri on ikään kuin jatkoa Ilmoita-palvelulle, joten sen käyttöönotto on yrityksille Työmaille ei ole pääsyä, jos ei pysty todentamaan ammattipätevyyksiä.. Taitorekisteriin voidaan syöttää koulutuskumppaneilta ja rekisterinhaltijoilta pätevyystietoja. Taitorekisteri noudattaa vuonna 2018 voimaan astuvaa EU:n henkilötietosuoja-asetusta. hyödyntämällä. Taitorekisteri-palvelu tuo kaikki rakennusalan pätevyydet yhden kortin taakse Rakennusalan kortit kuriin S uomen Tilaajavastuu Oy on avannut Taitorekisteri-palvelun, joka tuo helpotusta rakennusalaa puhuttaneeseen korttiralliin. Palvelu helpottaa käytännön elämää työmailla, sanoo Suomen Tilaajavastuu Oy:n toimitusjohtaja Lars Albäck. Se on tuttu yli 30 000 siihen rekisteröityneelle yritykselle. Näin erillisiä kortteja ja pätevyystodistuksia ei tarvita, vaan yksittäiset kortit voi jättää vaikka kotiin. Tällä hetkellä kortteja on pilvin pimein. Taitorekisteriin syötetyt pätevyydet voidaan lukea Valttikorttia Taitorekisteri-palvelun tavoitteena on helpottaa korttirallia rakennustyömailla. Seuraavaksi palveluun halutaan myös kiinteistöala mukaan. Työntekijä voi osoittaa ammattipätevyytensä työmaalla Valttikortilla. Taitorekisteri on sähköinen palvelu ammattipätevyyksien hallinnointia ja tarkastamista varten, ja se lanseerattiin pilotoinnin jälkeen laajemmin huhtikuussa 2017. Valttikortilta voidaan lukea pätevyydet ilman yksittäisiä muovikortteja. Rekisteri myös muistuttaa vanhenevasta pätevyydestä. 39 Taitorekisteri pähkinänkuoressa Sähköinen palvelu ammattipätevyyksien hallinnointia ja tarkastamista varten. mobiilisovellus tai kulunvalvontalaitteisto. Valttikorttia käytetään rakennustyömailla yleisesti henkilötunnisteena ja kulunvalvonnassa. Taitorekisterin pohjana on Ilmoita-palvelu, jota käytetään yritysten yhteysja työntekijätietojen hallinnointiin sekä työmaalle rekisteröitymiseen
Uskon, että palvelua voidaan käyttää hyödyksi tulevaisuudessa esimerkiksi logistiikka-alalla ja energia-alalla. 40 helppoa ja vaivatonta. Tämän avulla pätevyydet voidaan todentaa digitaalisesti, Albäck sanoo. Taitorekisterissä on varmennettuna esimerkiksi SETIn myöntämä SFS 6002 sähkötyöturvallisuuspätevyys, Inspectan sertifioimia pätevyyksiä ja VTT:n myöntämät märkätilapätevyydet. Tämä on odotettu palvelu, ja olemme keskittyneet vuoden verran sen kehittämiseen. Järjestelmässä on paljon henkilötietoja. Kiinteistöala halutaan mukaan Taitorekisteri tukee tällä hetkellä yli kolmeakymmentä rakennusalan yleistä ammattipätevyyttä. Se on pitkän ajan visio. Työntekijän ei tarvitse huolehtia muusta kuin siitä, että omat pätevyydet ovat ajan tasalla. Työmailla voidaan kännykän avulla todentaa, että luvat ovat kunnossa. Nyt siellä on vain rakennusalan pätevyydet. Suomen Tilaajavastuu tekee yhteistyötä jo ruotsalaisen ID06 Ab:n kanssa ja tarkoitus olisi laajentaa toimintaa kansainväliseksi. Se loisi suomalaisille yrityksille paremmat vientimahdollisuudet, kun saadaan harmonisoitua pätevyydet eri puolilla Eurooppaa. Palvelu yhdistetään olemassa oleviin järjestelmiin. Osa pätevyyksistä tulee Taitorekisteriin suoraan alkuperäisrekisteristä, osan työnantaja voi itse syöttää palveluun. Yksi palvelun keskeisiä tavoitteita on digitalisointi. Kuva: Susanna Lehto / Tekes.. Teemme nyt vimmatusti töitä, jotta saisimme kiinteistöalan mukaan. Haluamme olla silloin valmiita. Lisäksi pätevyyksiä voi lukea Valttikortin avulla Androidpuhelimella maksuttomalla Taitorekisteri-mobiilisovelluksella. Käytännössä mitään uusia sovelluksia ei tarvitse opetella. Albäck arvelee, että toiminta voi laajentua muillekin aloille. Kohti kansainvälisiä markkinoita Taitorekisteriä käytetään selainpohjaisella käyttöliittymällä. Pauli Jokinen Työmailla tarvitaan useita erilaisia kortteja, joilla todennetaan pätevyys. Kun työntekijä vaihtaa firmaa, niin uusi Valttikortti pitää hankkia, mutta pätevyydet säilyvät tietokannassa. Tilaajayritys näkee tiedot suoraan rekisteristä. Palvelu verifioi osan pätevyyksistä suoraan alkuperäisestä lähteestä. Meidän tarvitsee käydä neuvotteluja rekisterinpitäjien kanssa. Yritämme saada Taitorekisteriin myös kiinteistöalan pätevyydet. Ajatus on, että myöhemmin kaikki tiedot löytyvät kännykästä. Taitorekisteri-palvelu on mahdollista integroida yhteen työmaiden työnohjausjärjestelmien kanssa. Ideana on tehdä tästä EU:n laajuinen standardi pätevyyksien todentamiseksi. Albäck kertoo, että Taitorekisterin lanseeraus on osa yrityksen teknologian kokonaisuudistusta, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota tietosuojaan. Lisäksi rakennusalalla yleisesti käyttöön tuleva sähköinen yleisperehdytys, ePerehdytys, on alusta alkaen luettavissa Taitorekisteristä. Se voi laajentua mille tahansa alalle, jossa pitää todentaa työntekijän pätevyys. Yritys voi syöttää omien työntekijöidensä pätevyyksiä Taitorekisteriin. EU:n uudet tietosuojaasetukset astuvat voimaan 2018
www.turvaexpertit.fi Hämeentie 99, 00550 Helsinki Avoinna arkisin klo 8-16 Puhelin: 09 77 44 930 myynti@turvaexpertit.fi AINA LÄHIN LUKITUKSEN ASIANTUNTIJA SANO HYVÄSTIT MEKAANISILLE AVAIMILLE SALTON AVULLA! SALTO on maailmanluokan kulunhallintaja valvontaratkaisu, joka on yksinkertainen käyttää, antaa käyttäjälleen mahdollisuuden hallita kulkua heidän haluamallaan tavalla ja turvaa kaikki ovet ilman kallista ja monimutkaista kaapelointia! Vuodesta 2001 alkaen, SALTO on noussut yhdeksi maailman viidestä suurimmasta sähköisten kulunhallintalaitteiden valmistajaksi. Kun tilaat SALTO -lukituksen kauttamme, saat: ENEMMÄN TURVALLISUUTTA ENEMMÄN JOUSTAVUUTTA HELPPOKÄYTTÖISYYTTÄ TEHOKKUUTTA Kysy lisää ja pyydä tarjous osoitteesta: myynti@turvaexpertit.fi Palvelemme kattavasti koko Uudenmaan alueella 24 h lukkopäivystys numerosta 0400 45 25 15. SALTO:n kulunhallinta-alusta yhdistää elektroniset ovikomponentit, lisälaitteet ja ohjelmiston, tarjoten räätälöidyn kaapelittoman verkotetun kulunhallintaratkaisun. Kaikki sopivat yhteen, kaikki toimivat, oli kyseessä sitten kiinteistöt, hotellit, sairaalat, kauppakeskukset tai yliopistot ym. oppilaitokset
Yhteiset parvekkeet ovat sellaisia parvekkeita, joille on pääsy taloyhtiön yhteisistä ja yleisistä tiloista. Odotuksista huolimatta, tupakoinnin kieltohakemuksia ei ole juurikaan haettu.. Nyt tupakkalakia jälleen kiristettiin ja uusi tupakkalaki astui voimaan vuoden 2017 alusta. Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira ovat laatineet ohjeet, jotka opastavat taloyhtiöitä tupakointikieltojen hakemisessa. Tupakointikiellon hakeminen on haasteellista Vuonna 2010 tupakkalain tavoitteeksi asetettiin tupakkatuotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Se mahdollistaa taloyhtiöiden tupakkakiellon hakemisen ja kiellon määräämisen parvekkeille, huoneistoille ja taloyhtiön pihoille. Tupakointi on suoraan tupakkalain perusteella ja ilman erillistä kieltoa kielletty asuntoAlun innostuksesta huolimatta tupakoinninkieltoa ei ole taloyhtiöihin haettu. 42 T upakkalain mukaan asuntoyhteisö saa kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla
Asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattava mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutumista omilla toimenpiteillään. Asuintilan tupakointikielto ei koske sähkösavukkeen käyttämistä. Kieltohakemus käytännössä Tupakointikiellon hakemisesta kunnalta päätetään yhtiökokouksessa. Savun kulkeutuminen riittää kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitse osoittaa. Kunnan viranomainen voi määrätä tupakointikiellon taloyhtiön parvekkeelle, jos savua voi rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua muutoin, kuin poikkeuksellisesti esimerkiksi parvekkeelta toiselle. Tupakointikieltohakemus kannattaa valmistella hyvin, sillä se vähentää viranomaiskäsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Asuintilaan voidaan asettaa tupakointikielto, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista estää rakenteita korjaamalla tai niitä muuttamalla. Tupakointi on myös sallittua sellaisessa työtilassa, joka on yksinomaan saman perheen jäsenten ja muiden samassa taloudessa asuvien käytössä. Tupakointi on sallittu työntekijän tai elinkeinontai ammatinharjoittajan kotona sijaitsevassa työtilassa. Taksaa voi tiedustella kunnan tupakkalakia valvovalta viranomaiselta. Tupakointi on kuitenkin kielletty 43. Tupakointikiellon valvonta kuuluu kunnalle ja sen toteuttaminen käytännössä on hankalaa. muun muassa perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, sekä työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Näitä ovat muun muassa rappukäytävät, kerhohuoneet ja yhteiset saunatilat. Tupakointikieltohakemusmenettelyyn ryhtyvän taloyhtiön kannattaa huomioida se, että viranomaisen määräämät kiellot ovat lähtökohtaisesti pysyviä. Valmisteilla olevasta hakemuksesta on ilmoitettava etukäteen tilojen osakkeenomistajille ja kiellon harkitsemisesta kannattaa kertoa taloyhtiön asukkaille. Monesti ongelmaan jo auttaa, jos tupakoiville asukkaille näyttää paikan, jossa saa tupakoida. Hakemuksen käsittelylle on tuntihinta, jonka summaa voi vähentää valmistelemalla hakemus kunnolla – viranomaistyö lisää hintaa, jos hakemuksessa on puutteita. Tupakointihakemuksen käsittely ei ole ilmaista, vaan sen maksu perustuu kunnan maksutaksaan. Parveketupakoinnin kieltäminen voi aiheuttaa sen, että tupakointi siirtyy asunnon sisätiloihin. Taloyhtiön kannattaa ottaa huomioon muun muassa isännöintipalkkio, osakeyhtiön tai muun taloyhtiön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. On siis syytä harkita, voiko tupakoimattomuutta taloyhtiön alueilla rajoittaa keskustelemalla ja miettimällä vaihtoehtoisia ratkaisuja asukkaiden kanssa. Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira painottavat, että viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei taloyhtiössä muutoin saada ratkaistua. Korvausilmaventtiilien sijoittelulla voidaan joissakin tapauksissa vaikuttaa ulkoa tulevaan tupakansavuun
Laki astui voimaan elokuussa, mutta erilaiset. Kunta voi tupakointikieltoa koskevasta asiasta päättäessään samalla asettaa uhkasakon kieltopäätöksen tueksi. Tupakointi on ilman erillistä kieltoa kielletty taloyhtiön yhteisissä ja yleisissä tiloissa. Kunnan terveyslautakunta valvoo tarvittaessa, että omistaja pitää kiinteistön vaadittavassa kunnossa. Kaksi lakia asukkaan apuna Mikäli asukas haluaa taloyhtiöön tupakointikiellon, hänen kannattaa ensin keskustella tupakoinnin rajoittamisesta muiden asukkaiden kanssa. Yksi keino kiertää tämä prosessi, on ottaa tupakointikielto mukaan yhtiöjärjestykseen. Hakemukseen tarvitaan myös sen kohteena olevien tilojen asukkaiden yhteystiedot. Sen lisänä tarvitaan selvitys tupakointikiellon kohteesta ja selvityksen tulee olla jaoteltuna sisätiloihin, ulkotiloihin ja parvekkeisiin. Asuntoyhteisö voi hakea tupakointikiellon perumista, Tupakkalain mukaan, taloyhtiö saa kieltää tupakoinnin muun muassa lasten taloyhtiön lasten leikkipaikalla. Tupakkalain nojalla tupakointi voidaan kieltää, jos savun on mahdollista kulkeutua huoneistoihin. Kiellon hakeminen koetaan haasteelliseksi Viime vuonna moni taloyhtiö oli kiinnostunut kieltämään parveketupakoinnin ja kuntiin odotettiin suoranaista tupakointikieltohakemusten ruuhkaa. Hakemukseen on myös kirjoitettava selvitys niistä kieltohakemusta koskevista tiloista, joille tupakansavua voi kulkeutua. Tupakointikielto voidaan perua, mikäli olosuhteet ovat tehneet sen tarpeettomaksi esimerkiksi suoritettujen korjausten muodossa. Terveydensuojalain nojalla tupakointi voidaan kieltää jos on näyttöä siitä, että savu kulkeutuu huoneistoihin eli pääsee aiheuttamaan terveydelle haittaa. Tämä edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta. Asukkaita on kuultava ennen hakemuksen lähettämistä, joten hakemuksessa tulee kertoa kuulemisessa käytetyt menettelyt ja siinä esitetyt kannanotot niin tupakointikiellon hakemisen puolesta kuin sitä vastaan. Ellei ongelma tällä tavoin ratkea, voi asukas tehdä kirjallisen ilmoituksen ja korjauspyynnön isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. Mikäli päätöstä rikotaan, voi kunta tuomita uhkasakon huoneiston haltijan maksettavaksi. 44 kokouksiin liittyvät palkkiot ja käräjäoikeuden antaman lainvoimaisuustodistuksen hinta. Hakemus vaatii asuntoyhteisön päätöksen, joka osoittaa sen oikeuden hakemuksen tekemiseen. Tällöin asukkaalla on käytettävissään terveydensuojelulain mukainen menettely, jolla tupakointi voidaan taloyhtiön tiloissa kieltää. Mikäli tupakointikieltoa haetaan asuintilaan, tulee hakemuksessa olla selvitys siitä, ettei savun kulkeutumista voi ehkäistä rakenteita korjaamalla ja, että asukkaalle on annettu mahdollisuus estää savun kulkeutuminen. samoin kuin huoneiston haltija. Tätä ei kuitenkaan tarvitse pystyä todentamaan. Ellei taloyhtiö hae tupakointikieltoa, voi asukas tehdä kirjallisen ilmoituksen ja tarkastuspyynnön asuinkuntansa terveydensuojeluviranomaiselle. Viimeisenä mahdollisuutena on tehdä kirjallinen ilmoitus perusteluineen aluehallintovirastoon. Tällöin asuntoyhteisö voi joutua korjaamaan talon rakenteita tai tupakointikielto voidaan mahdollisesti perusteellisempien tutkimusten jälkeen määrätä viranomaispäätöksellä
Yhtenä haasteena on se, että parveketupakoinnin kieltäminen voi saada asukkaat tupakoimaan sisätiloihin. koinnin. Päätökset on tehtävä oikeassa järjestyksessä ja odotettava kolmen kuukauden moiteaika ennen kuin yhtiökokous on lainvoimainen. Omat haasteensa asettaa myös tupakointikiellon valvonta. Tällä hetkellä ensimmäisenä parveketupakointikieltoa haki tamperelainen viiden huoneiston rivitaloyhtiö. Moni vuokranantaja kieltää jo vuokrasopimuksessaan tupaMonesti tilanteeseen auttaa, jos taloyhtiö osoittaa sopivan paikan tupakoinnille. 45 siirtymisajat ja niiden sanelemat käytännöt mahdollistivat tupakointikiellon hakemisen vuoden 2017 alusta alkaen. Rikkomalla sopimusta, asukas voi joutua korvausvastuuseen ja joutuu kenties osallistumaan asunnon mahdollisiin remonttikuluihin muuttaessaan siitä pois. Asunnon sisälle on hankalampaa saada tupakointikielto, kuin parvekkeelle. Tuottaako kattosi sinulle huolenaiheita. Tällöin savun kulkeutumista rakenteisiin voi estää korjaamalla niitä. Prosessi koetaan liian byrokraattiseksi, koska taloyhtiön on kutsuttava koolle yhtiökokous, saatava äänienemmistö, kuultava asukkaita ja annettava tupakoijille mahdollisuus korjata tilannetta. Näiden joukkoon kuuluvat muun muassa Suomen suurin vuokrataloyhtiö VVO. Allekirjoittamalla vuokrasopimuksen, asukas hyväksyy tupakointikiellon asunnossa. Prosessi kestää 8-9 kuukautta nopeimmillaan. Kieltoa kuitenkin rikotaan ja ilmoituksia on tullut, vaikka vuokrasopimuksessa on sovittu asunnon ja parvekkeen savuttomuudesta. Kati Wikström Lähde: Valvira, isännöintiliitto Soita ja tilaa katollesi hoiva-aika: 020 734 5090 tai vieraile: www.kattohoiva.fi EI ENÄÄ. Helsingistä on lähetetty yksi pyyntö, mutta se vedettiin takaisin. Tupakkalain ja sen kieltojen valvonta kuuluu kunnalle, mutta valvonnan toteuttaminen käytännössä aiheuttaa kysymyksiä. Mitä pidempään ja enemmän asunnossa on tupakoitu, sitä kalliimmat ovat korjauskulut ja yleensä asunto vaatiikin mittavan kunnostuksen tupakoijan jäljiltä. Moni kunnallinen ja yksityinen vuokranantaja on kieltänyt parveketupakoinnin kaikissa uusissa ja peruskorjattavissa taloissaan. Kuitenkin tupakoinnin aiheuttamat materiaaliset haitat asunnon sisällä ovat suurempia, kuin parveketupakoinnissa. He myös saivat kiellon. Kiellon hakemisen on kuitenkin ajateltu olevan hidas, hintava ja raskas prosessi, joten tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole yhtään parveketupakoinnin kieltävää hakemusta käsittelyssä. Yksi päätöksen tekijöistä on Heka, joka ilmoitti tupakointikiellosta kaikissa sen uusissa ja peruskorjatuissa kohteissa, kielto koskee Heka:n asuntoja ja parvekkeita. Kattojen kuntoarviot Katon kaikki elinkaaripalvelut Kattokorjausten suunnittelu & valvonta PUOLUEETTOMASTI.
K un Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo otti kolmisen vuotta sitten yhteyttä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkolaan ja ilmoitti, että Turuntie 1 pitäisi saneerata asunnoiksi, Riekkola olisi toivonut kuulevansa jotain muuta. – Ulkopinta piti maalata alkuperäisellä sävyllä. Toisaalta tuuletus on ollut erinomainen, esimerkiksi A-talon alakerrassa oli miehenkorkuinen tyhjä tila ja kissanluukut olivat pitäneet huolen läpi talon tuuletuksesta. Urakka on nyt loppusuoralla, asunnot valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä. 46 Satavuotiaat puutalot uudistettiin asunnoiksi Hämeenlinnassa Suojelukohdetta ei voi purkaa mutta saneerauskin on haastava urakka Vanha kiinteistö voi olla ongelma etenkin jos se on suojeltu. Ulkoverhoilustakin muutama lauta oli uusittava. Talon purku ei tule kysymykseen, mutta 1800-luvun lopun puutalon saneereus nykyaikaiseksi asuintaloksi voi olla haaste. A-talo on valmistunut vuonna 1883 ja B-talo vuonna 1898. Museovirasto on suojellut kahden talon julkisivut. – Kävin paikan päällä ja totesin, ettei home ainakaan haise. Asuntoja saneerataan 30 Hämeenlinnan Asunnot Oy rakennuttaa kahteen taloon yhteensä 20 huoneistoa aina 24,5 neliön yksiöistä 54 neliöisiin. Julkisivuun emme ole koskeneet käytännössä kuin pesemällä ja maalaamalla. Asuinneliöitä on A-rakennuksessa 286, B-rakennuksessa 357 ja uudisrakennuksessa 480. Emme Turuntie 1 koostui kahdesta rakennuksesta.. Tontille nousevaan uudisrakennukseen tulee kymmenen asuntoa. Odotin itse yllätyksiä, mutta niitä ei oikeastaan tullut lukuun ottamatta yhtä kellaria. Se paljastui kun leka meni lattiasta läpi. Kosteuskatkokin piti jotenkin saada aikaiseksi. – Tämä on sujunut yllättävänkin hyvin. Vanha viisaus siitä, että rakenteet pysyvät kunnossa, kun talossa on riittävän hyvin tuulettava alapohja, vettä pitävä katto ja isot räystäät, on taas pitänyt paikkansa. Museoviraston suojelema 1890-luvulta peräisin oleva puutalokiinteistö olit seisonut tyhjillään pari vuotta. Kolmisen vuotta myöhemmin Riekkola on tyytyväinen saneerauksen edistymiseen. Purimme talon aika huolella eikä hirsirungosta löytynyt mitään vikaa. Uudisrakennus on suunniteltu kahden muun rakennuksen hengen mukaisesti puuverhoilulla. Pohjakerros on tiiltä ja aikanaan moottoritien ylittävä Turuntien silta on ilmeisen hyvin paikkansa pitävän legendan mukaan rakennettu väärin päin, jolloin sillan nousu on peittänyt osin pohjakerroksen ja tiiliseinä jäänyt maan alle. – Se on injektoitu kyllästysaineella säilymisen varmistamiseksi. Juuri muuta ei ulkovaipalle ei ole voitu tehdä, tosin joitakin lahonneita lautoja on vaihdettu. Se tieto oli hyvä lähtökohta, naurahtaa Riekkola. Yksi talojen hirsirungon säilymisen salaisuus lienee hyväkuntoinen peltikatto, joka ei ole vuotanut. Kellaria ei ollut missään piirustuksissa. Toinen syy hyväkuntoisuuteen lienee se, että vesipisteitä on ollut aika vähän
Yhteen tiilimuurattuun väliseinään oli puhkaistu ovi ja oven yläosaan jäivät tiilet ikään kuin roikkumaan. Purkutyössä katosta putosi hirrenpätkä, koska se ei ollut enää ilmeisesti missään kiinni. Hirsiseiniin oli puhkottu aukkoja sen mukaan kuin arkkitehdit olivat kulloinkin piirtäneet sen enempää kokonaisuutta katsomatta. Viimeiset vuodet rakennusten yläkerrassa ovat asuneet lähinnä pulut. B-rakennuksessa ikkunoiden voineet tehdä ulkopuolista lisäeristystä, koska se olisi merkinnyt ulkovaippaan koskemista Sisätilojen purku oli hidasta. – Kummassakin talossa hirsiseinät oli aikanaan tiivistetty turpeella. Uudisrakennus on muuttanut näkymää.. Vain tapetit ja pinkopahvit Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkola kyseenalaistaa vanhan rakennuksen saneeraamisen uuteen uskoon taloudellisesti järkeväksi. Hirsi ”tapetoitiin” sanomalehdillä, jonka päälle vedettiin pinkopahvi ja tapetit. Sairaanhoito-oppilaitoksen remontissa A-talo oli eristetty villoilla. Paikoin oli käytetty hiekkaa eristeiden painona. 47 ovat pitäneet rakenteet koossa. – Purkutyö oli erityisen vaativaa juuri sen vuoksi, etteivät purkajat tienneet, minkälaisia rakenteita he purkivat, sanoo Riekkola. – Esimerkiksi osa oviaukoista oli sahattu kantaviin seiniin seiniä mitenkään tukematta. B-talon lattioiden täytteistä paljastui purun ohelle myös viljaa, jota oli ilmeisesti käytetty sitomaan kosteutta. Purkajien on käytettävä hengityssuojaimia, koska lattioissa ja seinissä saattoi piillä epäpuhtauksia Purku toi esiin salaisuuksia Purkutyön suurin ongelma oli pöly
Suojeluarvot eivät ole tässä suhteessa kovin merkittävä tekijä, vaan kaiken vanhan purkamisessa on tehtävä myönnytyksiä ja sovellettava. Suojelu kohdistuu siis jonkinlaiseen välimalliin. Vanhoissa kuvissa talo on aivan erilainen. Purkutyö toi esiin salaisuuksia. Vanha tiilikatto on otettu esiin muutamassa huoneistossa. Purkua ei voitu kovin tarkkaan suunnitella, koska vuosikymmenien aikana tehdyt remontit olivat muuttaneet rakenteita ja huonejärjestystä eikä likikään kaikista remonteista ollut piirustuksia tallella. – Henkilökohtaisesti en aivan ymmärrä tuota suojelua, koska kyseessä ei ole edes alkuperäinen julkisivu. Ikkunat jäivät sille tasolle, koska Museoviraston suojelupäätös ei mahdollistanut ikkunoiden paikan vaihtoa tai esimerkiksi koon muutosta. Purun jälkeen jäi enää uuni. Uudisrakennus täyttää pihan, eikä sillä ole tilaa esimerkiksi pysäköinnille.. Suojelua vaikea täysin ymmärtää Vaikkei rakennusten suojelustatus ole tehnyt saneerausta mahdottomaksi, on ainakin Riekkolalla ammattilaisen näkemys saneerauk sen eduista. Ikkunat on ilmeisesti uusittu joskus 1970-luvulla, mutta emme voi vaihtaa niitä, sanoo Riekkola. Tuolla hinnalla rakentaisimme hyvin 27 asuntoa uudistuotantona. Alimpaan kerrokseen valmistuu yksilöllinen keittiö. – Arakennuksessa lattioita on nostettu kymmenillä senteillä, minkä vuoksi ikkunat ovat nyt turhan lähellä lattiaa. Purussa paljastui myös tulipalon jäljet. Riekkola kyseenalaistaa vanhan rakennuksen saneeraamisen uuteen uskoon taloudellisesti järkevänä toimenpiteenä. Tällaisen kohteen purkaminen on kompromisseja kompromissien jälkeen. 48 yläosat oli peitetty tapeteilla. – Omistajan tahtoon on tyytyminen, mutta kahden rakennuksen saneeraus ja yhden uuden rakentaminen maksavat noin viisi miljoonaa euroa. Yläosa paljastui vasta seiniä purettaessa. Esimerkiksi A-talossa oli joskus riehunut tulipalo
Riekkolan mukaan asuntojen hinnaksi tulee 18,50 euroa neliöltä, mikä vastaa hyvinkin uudiskohteen vuokratasoa Hämeenlinnassa. Juhani Karvonen – Turuntie oli siinä mielessä erikoinen kohde, ettei sitä voitu historiallisten arvojen takia purkaa, muttei sen säilyttämisessä tyhjänäkään olisi ollut mitään mieltä. – A-talossa oli kolmisenkymmentä metriä kantavaa seinää joskus purettu pois ja vintin hirret olivat taipuneet alas. Lisäksi aikaa on kulunut paljon sellaisiin töihin, jota normaalisaneerauskohteessa olisi hoidettu huomattavasti nopeammin. Parissa huoneistossa olemme säilyttäneet vanhan holvimaisen tiilikaton. Uudisrakennus on muuttanut näkymää. Ullakolla oli myös kymmenkunta senttiä pulujen jätöksiä. Suuritöisimpänä Noppa pitää B-talon kellarin lattiaa. Täytyy vain uskoa, että olemme tehneet saneerauksella jonkinasteisen kulttuuriteon. Lattian alla oli paikoin niin isoja perustuskiviä, että emme saaneet niitä mitenkään siirretyksi ulos. – Järjestimme avoimien ovien päivän ja etenkin pienet 24,5 neliön asunnot herättivät kiinnostusta. – Itse asiassa tuo 18,50 euroa on meidän asuntokantamme ehdotonta huippua. – Esimerkiksi ikkunoita ei Museoviraston päätöksellä saa vaihtaa. Tosin muutaman ikkunan olemme joutuneet teettämään uusiksi, koska puitteet olivat kertakaikkisen lahot. Keskimääräinen vuokrahinta on kymmenen euron tuntumassa. Katot ja seinät on koolattu, eristetty, paperoitu, teipattu ja asennettu kaksinkertaiset kipsilevyt paloturvallisuusmääräysten täyttämiseksi. Pihaa ei taloilla juurikaan ole, uudistalon alla on kahdeksalle autolle parkkiluola. Valoimme uuden betonilaatan, minkä alle vedettiin eristeeksi styroxit ja vaahtolasimursketta. Ne oli tuet tava, jotta saimme uuden väliseinän rakennetuksi. – Vanha betoni oli piikattava pois. Saneerajat eivät ole välttyneet törmäämästä erikoisuuksiin. Tiilet on pesty ja käsitelty pölyä sitovalla pinnoitteella. – Tosin hitsaamme luukut kiinni, ettei kukaan erehtyisi niitä lämmittämään. 49 Ikkunoita kunnostettu puoli vuotta n Hämeelinnan Rakennus ja Saneerauksen työmaapäällikkö Henna Noppa on joutunut soveltamaan monta kertaa saneerausurakan aikana. Ne oli halkaistava sisällä. Kaikkiin tiiliseiniin oli tehtävä kosteuskatkot ja sen jälkeen ne on rapattu. Osassa huoneista oli kaakeliuunit ja hyväkuntoisimmat on jätetty. Niitä on pitänyt hioa, kitata, maalata ja välillä laittaa lisäpuuta kehyksiin, jotta ikkunasta tulisi tiivis, sanoo Noppa. Luultavasti myynti lähtee käyntiin noilla asunnoilla, isommat 55 neliön asunnot menevät kaupaksi hitaammin. Riekkolan mukaan asunnoilla tuntuisi kuitenkin olevan kysyntää. Yhdeltä mieheltä on kulunut yli puoli vuotta pääosin ikkunoiden kunnostuksessa. Työmaapäällikkö Henna Nopan mukaan yhden miehen puolen vuoden työ on kulunut pääosin ikkunoiden kunnostukseen. Vanhaa ei sisätiloihin ole juurikaan jätetty. – Turuntie oli siinä mielessä erikoinen kohde, ettei sitä voitu historiallisten arvojen takia purkaa, muttei sen säilyttämisessä tyhjänäkään olisi ollut mitään mieltä.. Joitakin väliovia on myös kunnostettu
Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen. Vuonna 2016 Fingridillä oli käynnissä 27 sähköasemahanketta ja 13 voimajohtohanketta. Suomen ennätys sähkönkulutuksessa saavutettiin tammikuussa, kulutuksen ylittäessä 15100 megawattia. Seuraava iso hanke on jo ovella, sillä Fingrid on sopinut ruotsalaisten kolleegojensa kanssa vaihtosähköyhteyden rakentamisesta maidemme välille. Vuoden 2016 aikana Suomessa saavutettiin kaksi sähköjärjestelmän kannalta merkittävää ennätystä. Toinen Suomen ennätys tehtiin elokuussa, kun tuulivoiman tuotanto ylsi 1 200 megawattiin. Kuva: Fingrid Oyj. Kati Wikström. Tämä on konkreettinen osoitus tuulivoiman merkityksen kasvusta sähköjärjestelmässä. Loppuvuodesta ylitettiin jo 1 300 megawatin raja. Sähkönkulutusjoustoista on etsitty ratkaisua, jolla vastata sähkön tuotannon tai kulutuksen nopeisiin vaihteluihin jopa sekunneissa. Konsernin tuloskehitys oli ennakoitua vahvempi. Tulevaisuuden sähköjärjestelmän ohjaamisessa, Fingrid on markkinaehtoisuuden kannalla ja uskoo parhaiden ratkaisujen löytyvän, kun toimijat saavat markkinahintojen ohjaamina tehdä päätöksiä omista lähtökohdistaan. Kuvassa Anttilan sähköasema. 50 Fingridin tulos oli vahva F ingridin vuoden 2016 liikevaihto oli 586,1 (600,2) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 138,7 (103,6) miljoonaa euroa. Ensimmäinen Suomen ennätys oli heti tammikuun alussa, kun maamme sähkönkulutus saavutti 15 100 megawatin tason. den parantamiseen, ja häiriöitä on ollut selvästi vähemmän ja niiden kestot lyhyempiä. Investointikokonaisuutensa lippulaivaksi he nostavat länsirannikolle vuoden lopulla valmistunut Fingridin kaikkien aikojen suurimman 260 miljoonaa maksaneen investoinnin, Porista Ouluun kulkevan 400 kilovoltin Rannikkolinjan. Tulokseen vaikuttivat positiivisesti kantaverkkohinnan korotukset, sähkönkulutuksen ja rajasiirron kasvu sekä alentuneet häviösähköja reservikulut. Kuva: Fingrid Oyj. Sähkömarkkinoita palveltiin pitämällä siirtokapasiteetti tehokkaassa käytössä eli sähkö liikkui vapaasti maasta toiseen hintojen ohjaamana. Uusista taajuusohjatuista häiriöreserveistä noin puolet tulee kulutuksen joustoista ja toinen puoli sähköntuotannosta. Fingrid on panostanut rajasiirtoyhteyksien luotettavuuFingrid on parantanut kantaverkon käyttövarmuutta
Mammuttikodin Olokoto on modulaarinen ja laajennettava miniasunto. Tuotantoa tulisi lisätä Hannu Rossilahti ARA:n eli Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen ylijohtaja toteaa, miniasuntojen vastaavan tietyn segmentin tarpeeseen, joskin yksittäisen asukkaan niin kutMiniasunnosta toimiva koti Minikodiksi kutsutaan asuntoa, joka on noin 15 neliön kokoinen. Minikodeissa onkin käytössä esimerkiksi liikuteltavia seiniä, muunneltavia huoneratkaisuja, syrjään nosteltavia kiinteitä huonekaluja ja erilaisia tilojen jakajia. Kuva: Mammuttikoti.. Tarjolla on myös valmiita paketteja sisustusratkaisuja varten. Sen asukkaat ovat yleensä perheettömiä ja vaativat asunnoltaan keskeistä sijaintia. 51 M inikoti on melkoinen tilaihme, ja sen rakentaminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja kykyä ajatella pienen tilan toimivuutta täysimittaisena kotina. Minikoti on suunnattu liikkuvan kaupunkilaisen tukikohdaksi, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet niin harrastuksiin, opiskeluihin kuin töihinkin
– Lähes neljän metrin huonekorkeus tuo asuntoon tilan tuntua ja mahdollistaa myös toimivan parviratkaisun, jolloin lepotilat on voitu erottaa oleskelutiloista. Asunnon vuokra tulee olemaan 500 euroa ja niiden sijainti on radan varrella. – Asuntopulan ratkaisemisessa tärkeintä olisi kuitenkin rakentaa riittävän paljon erilaisia asuntoja, jotka vastaisivat ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin ja niiden muodostamiin tarpeisiin. – Tuotannon tukemista tulisi painottaa, jotta voitaisiin rakentaa enemmän ja monipuolisemmin, ilman kustannusten liiallista nousua. 52 suttu asumisura saattaa miniasunnossa jäädä lyhykäiseksi. Asunnon parvelle vievien portaiden alustilat on käytetty kaapistoratkaisuihin ja portaan alta löytyy myös vedettävä ruokapöytä. Innovatiivisia StudioKoteja Miniasuminen nytkähti askeleen eteenpäin, kun vuokra-asuntoja rakentava ja välittävä Sato sai erikoisluvan miniasuntojen rakentamiseen. Asumisen neliöistä ja rakennettavista taloista on pulaa, joten miniasunnot ovat tehokas keino ratkaisemaan kaupunkien asuntopulaa omalta osaltaan. Toinen tärkeä asia on välttää liian yksityiskohtaista kaavoitusta ja tehdä rikkaasti kysyntää vastaa. Kaupunkien asuntopulaan voisi Elorannan mukaan löytyä ratkaisu, mikäli säännöt kohtaavat kysynnän. Yksittäinen merkittävä ratkaisu on täydennysrakentaminen, joka tuo ihmisiä valmiiden kunnallisten palveluiden äärelle, luo alueen palveluille uutta kysyntää ja rikastaa asuntorakennetta. Jokaiseen asuntoon kuuluu pieni parveke, joka tuo kesäisin lisää tilaa asumiseen. – Ensimmäiset SATO StudioKodit valmistuvat Vantaan Martinlaaksoon loppusyksystä 2017. – StudioKodin konsepti on luotu mahdollistamaan yhteisöllistä tekemistä asukkaiden kesken, niin talon yhteisiin kerhotiloihin kuin saunaosastoon on satsattu erityisen paljon. Miniasunnot ovat toki hyvä ratkaisu ihmisille, joilla ei elämäntilanteensa vuoksi ole tarvetta isoille asumistiloille. – Tällä hetkellä rakentamisen tahti on hyvä ja jatkossakin tulee varmistaa, että erilainen regulaatio ei hidasta tätä trendiä. Smart-asunnon kylpyhuone. dioKotiin kuuluu 150 senttimetriä korkea parvi, jonka pinta-ala on 6,3 neliötä. Kuva: Mammuttikoti. Miia Eloranta, Sato Oyj:n markkinointija viestintäjohtaja kertoo asuntojen olevan 15,5 neliömetrin kokoisia. StuOlokoto on rakennettu massiivihirrestä ja lämpölasista. Tuotantoa ja tarjontaa tulee olla riittävästi. Kuva YIT Oyj. Asuntoja on yhteensä hieman alle 70 kappaletta. Asuntopulalla on monet kasvot ja näin moninaiseen pulmaan ei ole ainoastaan yhtä lääkettä
Kuva: YIT Oyj. Kuva: Sato Oyj. Mikäli alueen asemakaavoitus mahdollistaa täydennysrakentamisen, voi miniasuntoja rakentaa sen suomalla oikeudella. On tärkeää, että asumiseen löytyy laaja kirjo erilaisia ratkaisuja, eri arvostuksiin ja vaihtuviin elämäntilanteisiin. Asuntotyyppejä löytyy yksiöistä kolmioihin. – Miniasuntojen rakentaminen hyödyttää ennen kaikkea sellaisia asukkaita, jotka etsivät huokeahintaista asumista kasvukeskuksen alueelta ja persoonallista kotia – sekä uudenlaista yhteisöllisyyttä kaupunkiympäristössä. Kuva: Sato Oyj. – Smart-konseptimme ei varsinaisesti ole miniasuntokonsepti, vaikka asunnot ovatkin toimivia ja tehokkaita. – Kaupungistumisen ja asuntokuntien kokojen pienenemisen myötä, toiminnalliset ja pienet asunnot palvelevat entistä useampaa asiakasta, joka ei halua maksaa turhasta. StudioKodin kaltaiset uniikit ratkaisut eivät ole rakentamisen kustannuksiltaan niitä huokeimpia, vaikka ovatkin kokonsa puolesta pieniä. Täydennysrakentaminen kuitenkin mahdollistaa normia pienempien asuntojen rakentamisen. Asunnot on valmiiksi varusteltuja ja kalustettuja. StudioKodin parven rappusten alustilasta löytyy vedettävä ruokapöytä ja säilytystiloja. – Kaupunkien asuntopulaa voisi ratkaista toteuttamalla lisää asiakkaiden toiveiden mukaisia kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntosijoitusyhtiö SATO tarvitsi Vantaan talolleen poikkeamisluvan, koska rakensi pienempiä asuntoja, kuin määräykset sallivat. Tämä johtuu siitä, että arvokkaampien tilojen eli märkätilojen ja keittiön, suhteellinen osuus kasvaa. Marko Oinas, YIT Oyj:n kehitysjohtaja kertoo, etteivät asunnot varsinaisesti ole miniasuntoja. Sisustusbloggaaja Susanna Vento stailasi Smartin aktiiviselle eläkeläiselle. Smarteissa on paljon innovoituja ratkaisuja, muun muassa kylpyhuone on 2 neliötä normaalia vastaavaa pienempi, mutta silti todella toiminnallinen ja pidetty. Huonetiloja rajataan usein kiinteiden väliseinien sijaan kaapistoilla, joita voi hankkia lisää tai poistaa, ja siten asunto muuntuu elämäntarpeiden mukaan. Näitä rakentamismääräyksiä tulkitaan eri tavoin, mikä ennestäänkin hidastuttaa toimintaa ja aiheuttaa suoranaisia pullonkauloja. Sääntely hidastaa tai estää rakentamista Tällä hetkellä miniasuntojen rakentamista ja tarjontaa ovat rajoittaneet rakentamista ohjaavat normit. Vaihtuviin elämäntilaisiin soveltuvia Smartteja Rakennusyhtiö YIT rakentaa Smart-koteja eri puolille Suomea. Rakentaminen on miniasuntojen osalta itseasiassa neliötä kohden kalliimpaa, verrattuna isompiin asuntoihin. Suunnitteilla on 10 uuden konseptin hanketta, joiden asunnot ovat 26 36 neliömetriä. 53 via erilaisia asumisen ratkaisuja. StudioKodin jokaisessa asunnossa on parveke. Määräysten mukaan asunnon minimipinta-alan tulee olla 20 neliömetriä
Miniasunnot tarjoavat opiskelijoille tarvittavaa yksityisyyttä, kun taas monipuoliset yhteistilat tarjoavat mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan viettoon. Ensinnäkin, markkinat toimivat myös rakentamisessa paljon väitettyä tehokkaammin – jos niiden vain annettaisiin toimia. Niitä valmistava Mammuttikoti kertoo rakennuksen asuinpinta-alan olevan 21 neliömetriä ja kokonaispintaalan 25 neliömetriä. Asukkaat eivät useinkaan ole suopeita oman alueensa asumisen ja rakentamisen tiivistämiseen. Tämän vuoksi kuntataloudesta päättävät keskittyvät palvelemaan heitä. Kilpailu-ja kuluttajaviraston mielestä asuntotarjontaa rajoittavat kunnallisen tason määräykset, jotka liittyvät rakennusten sijoitteluun, kerroskorkeuksiin ja pysäköintinormeihin. Meiltä myös Keskuspölynimurit, tarvikkeet ja varaosat sekä Beam ja Puzer valtuutettu huolto.. Hintavahtimme pitää siitä huolen. Miniasunnot ovat kaavoissa yleensä kiellettyjä, ja liiketilavaatimukset voivat tehdä projektit kannattamattomiksi. Maankäytön ohjaus tai muu sääntely voi kuitenkin estää tämän tai ainakin hidastaa hankkeiden aloitusta. – Kehittämisteemoja ovat uudentyyppiset ja monipuoliset yhteistilat yhdistettyinä miniasuntoihin, rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen toteuttaminen kustannustehokkaasti, modulaarisuuden hyödyntäminen täydennysrakentamisessa sekä rakentamisen sujuvuus ja työmaa-aikainen kosteudenhallinta. – Toimistorakennuksen normaalia suurempaa kerroskorkeutta hyödyntäen toteutetaan makuuparvellisia miniasuntoja. Mikäli omalla tontilla on lupa täydennysrakentamiseen voi toki takapihalleenkin rakentaa pienen miniomakotitalon. 010 279 0000 myynti@suodatinkeskus.com • www.suodatinkeskus.com Kotimaisillakin ilmanvaihtosuodattimilla voit säästää. Tavoitteena on yhdistelmä, joka hyödyttää asukasta enemmän, kuin perinteinen kerrostalo. Siksi asuntotuotannossa myös tarvitaan ennätyslukemia. Näissä korkeiden hintojen pitäisi kannustaa rakentamaan lisää. Kyseessä on massiivihirrestä ja lämpölasista rakennettu miniasunto. Samalla menossa on voimakas kaupungistumiskehitys. Toiseksi, tietty taloudellinen realismi markkinavoimien mahdin suhteen olisi mahdollistanut eräiden ongelmien välttämisen: julkinen ohjaus ei juuri voi kääntää markkinoiden perussuuntaa, joka perustuu aitoon asiakaskysyntään Monia variaatioita Miniasunnoille on olemassa myös monenlaisia variaatioita, kuin edellä mainittu perinteinen kerrostalorakentaminen. – Ennätyslukemien tielle voivat tulla tarjontarajoitteet erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Näillä pyritään kirjavaan joukkoon päämääriä eikä aitojen markkinaongelmien ratkaisemiseen. Suunnittelijan toimii Arkkitehtitoimisto Konkret Oy. Suunnittelussa on mukana opiskelijatyöryhmä, jotta todelliset tarpeet näiden osalta voidaan kartoittaa. Hän on tehnyt näistä moduulitaloista kaksi eri versiota, joista toinen soveltuu liikuntarajoitteisten tai iäkkäämpien asukkaiden käyttöön ja toinen versio on nuorille pareille tai sinkuille. Kyseessä on pilottihanke ja projektin nimi on HOAS Hima. Kati Wikström ILMASTA SÄÄSTÖÄ! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Sammonkatu 50, Tampere • Puh. Harri Nordling Skoha Oy:stä on suunnitellut siirreltäviä 49 neliömetrin mittaisia omakotitaloja. – Kunnat tai kansalaiset eivät aina kannata voimakasta kasvua tai vinoutuneiden kannustinrakenteiden ydin on se, että vain nykyiset asukkaat äänestävät. HOAS eli Helsingin seudun opiskelijasäätiö, on mukana muuttamassa tyhjillään olevaa toimistotaloa opiskelija-asunnoiksi. Ensimmäiset lasikatolliset yksiöt toimitettiin Kemin Lumilinnan leirintäalueelle hotellihuoneiksi. Ilmari Mäenpään suunnittelema Olokoto on päässyt sarjatuotantoon. Asunnot valmistuvat Vuosaareen 2018 aikana. – Selvityksessä nousee esille kaksi keskeistä metatason teemaa. – KKV:n selvitysten mukaan pääkaupunkiseudulla on pitkän aikavälin tarkastelussa ainakin 20 000 asunnon rakenteellinen tarjontavaje. 54 Täydennysrakentamisen haasteena on usein alueiden nykyisten asukkaiden vastustus, joka kohdistuu ulkoilualueille, virkistysalueille ja puistoihin rakentamiseen. Asunto on modulaarinen ja laajennettavissa elämäntilanteiden ja tarpeiden mukaan. Talot ovat siirrettävissä ja ne nostetaan lekaharkkojen päälle, joten niiden rakentamisessa voidaan soveltaa poikkeuslupaa
S uomalaisten luonnonvaraelinkeinojen tulee sopeutua väistämättömään ilmastonmuutokseen riippumatta siitä, kuinka nopealla aikataululla ja tehokkain toimenpitein kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään osana Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Luonnonvara-alan suurin hyötyjä oikea-aikaisessa sopeutuksessa voi olla metsätalous. Haastatellut näkivät ilmastonmuutoksen pidentävän kasvukautta ja siten vesien tuottavuutta niin kalastuksessa kuin kalankasvatuksessakin. Tutkijoiden ja haastateltujen esiin nostamat ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset kalataloudelle, rasterilla merkityt nousivat esiin haastatteluissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) maaliskuussa julkistama raportti listaa ensimmäisen kattavan keinovalikoiman, jolla maa-, metsä-, kala-, riistaja porotalouden toimialat voivat sopeutua ilmastonmuutokseen. Prosenttiosuudet kertovat, kuinka usein kyseinen vaikutus tunnistettiin haastattelussa. Luken asiantuntijoiden tekemän haavoittuvuusanalyysin myötä on tunnistettu sopeutumisen kannalta kriittisimmät ilmas. 55 Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua luonnonvara-aloilla Sopeutumisen tila 2017 -raporttiin on kartoitettu ja listattu keinot Meillä sopeutuminen ilmastonmuutoksen seurauksiin on jäänyt muutoksen hillinnän jalkoihin, vaikka poikkeuksellisia ja ääreviä sääilmiöitä on jo nähty kiihtyvässä tahdissa. Kuhan rooli arvokalana vahvistuu, ahvenkannat vahvistuvat, ja särkikalojen hyödyntämiseen tarvitaan asennemuutosta
Seitsemän vastaajaa arvioi monimuotoisuuden kasvavan, kun ryhdytään suosimaan sekametsiä. Esimerkiksi porotaloudessa muutokset ovat vahvasti myös sosiaalisia ja kulttuurisia, PeltonenSainio huomauttaa. – Meidän täytyy olla edelläkävijöitä. Prosenttiosuudet kertovat, kuinka usein kyseinen vaikutus tunnistettiin haastattelussa. Meillä sopeutuminen on jäänyt hillinnän jalkoihin, vaikka poikkeuksellisia ja ääreviä sääilmiöitä on jo nähty kiihtyvässä tahdissa. Sekametsiä lisää kotimaisin taimin Peltonen-Sainion mukaan Suomen asema on poikkeuksellinen myös siksi, että sopeutumisella ja riskien hallinnalla voidaan saavuttaa etuja. Suurin hyötyjä voi olla metsätalous. Alkutuotannon sekä teollisuuden kannattavuus siis kasvaa. tonmuutoksen mukanaan tuomat riskit luonnonvaraelinkeinoille. Pohjoinen ilmasto muuttuu nopeimmin, ja vaikutukset näkyvät jo ruoantuotannossa ja metsien kasvussa. Kova ammattitaito ja taloudelliset puskurit Raportti nostaa kuitenkin esiin hyvin erilaisia asioita eri aloilta. Tulevaisuuden maanviljelijä tarvitsee kovaa ammattitaitoa,. Kaikki haastatellut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että ilmastonmuutos tuo Suomeen pidemmän ja lämpimämmän kasvukauden ja tätä kautta mahdollisuuden viljellä uusia lajeja ja lajikkeita. Meillä voidaan saavuttaa myös etuja, mutta jos emme toimi oikea-aikaisesti, sopeutumisella saavutettavissa olevat hyödyt voidaan menettää, hän varoittaa. Tavoitteena oli myös tiedostaa, kuinka hyvin tutkimuksen tuottama tieto on jalkautunut käytäntöön, tutkijat kertovat. – Lisäksi haastattelimme toimialoilta noin viittäkymmentä sidosryhmäasiantuntijaa saadaksemme käsityksen siitä, miten eri luonnonvara-alojen toimijat ovat tunnistaneet sekä mahdollisesti varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin mutta myös mahdollisuuksiin. – Euroissa mitattuna metsätalouden sopeutuminen on tärkeintä. Tehoisan lämpösumman kasvu johtaisi suurempiin satoihin, kunhan kasvinjalostus on hereillä. Tutkijoiden ja haastateltujen esiin nostamat ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset metsätaloudelle, rasterilla merkityt nousivat esiin haastatteluissa. Tärkeimmiksi toimenpidesuosituksiksi on nostettu sekametsän osuuden kasvattaminen ja kansainvälisen taimikaupan lopettaminen, jotta puun tuholaisten ja vieraslajien leviäminen ja niiden aiheuttama laajamittainen tuho voidaan estää. Jos toimet ajoitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta. Raportin kirjoittamista johtaneen Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkitaan maailmalla aktiivisesti, mutta Suomi ei voi jäädä odottamaan malleja muualta. Metsien kasvun ennakoidaan kiihtyvän lämpenevässä ilmastossa, ja metsätalouden sopeutumistoimet ovat raportissa avainasemassa. Vallitseva käsitys metsäalan ammattilaisten keskuudessa on, että ilmastonmuutos tuo etelästä uusia hyönteisja kasvilajeja. – Muualla sopeuttaminen tarkoittaa, että haitat minimoidaan, jotta tuotannon taso romahtaisi mahdollisimman vähän. 56 Tutkijoiden ja haastateltujen esiin nostamat ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset maataloudelle, rasterilla merkityt nousivat esiin haastatteluissa. Hillintä on tärkeää, mutta pohjoisilla tuotantoalueilla mitkään toimet eivät enää täysin estä muutoksia. Vaste väistämättömään oikea-aikaisesti Raportti painottaa, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. Prosenttiosuudet kertovat, kuinka usein kyseinen vaikutus tunnistettiin haastattelussa. Kaikki vastaajat odottavat puunkasvun lisääntyvän ja tuottavan metsätalouden laajenevan pohjoiseen. Puolet haastatelluista toi esiin, että ilmastonmuutos johtaa suomalaisen ruuan kysynnän kasvuun maailmalla avaten uusia mahdollisuuksia viennille erityisesti eläintuotteiden ja viljajalosteiden osalta
Kalatalouden keskeisiksi toimenpiteiksi nousivat tutkimus, tiedon välittäminen ja tuotekehittely. Poronhoitoa tulisi kehittää paikallisista lähtökohdista käsin ja liittää se tiiviimmin metsätalouden ja muun maankäytön suunnitteluun tutkimukseen tukeutuen ja kulttuuriset perinteet huomioiden. Valtion satovahinkokorvaukset jäivät historiaan viime vuoden alussa, joten nyt tarvitaan vakuutusyhtiöiltä kattavaa tarjontaa, jotta sään ääri-ilmiöihin voidaan varautua niin maalla, metsässä kuin vesillä, toteaa Peltonen-Sainio. 57 Toimintasuosituksia Tutkimusryhmä päätyi seuraaviin toimialakohtaisiin toimintasuosituksiin, jotka avataan raportissa yksityiskohtaisesti: Maatalouden ilmastokestävyyttä tulee parantaa lisäämällä varautumista säävaihteluun ja ääri-ilmiöihin niin vakuutustarjontaa kehittämällä kuin viljelyn monimuotoistamisen edellytyksiä parantamalla. viljelijän ja yhteiskunnallisen taloudellisuuden arviointi) ajallinen, alueellinen ja tilakohtainen toteuttaminen Yksityiset tehtävät: Tilakohtaiset riskiarvioinnit, sosiaalisen median hyödyntäminen varautumisessa, vakuutustuotteiden kehittäminen, työkalujen kehittäminen sopeutumistoimien kohdentamiseen ja ajoittamiseen. Erityisen tärkeää on saada lisää tietoa ilmastonmuutoksen sopeutumisen hyödyistä ja kustannuksista, jotta sopeutuminen eri sektoreilla onnistuu, Lilja-Rothsten painottaa. Tutkimustiedon jalkauttaminen ja jakaminen nousivat hyvin tärkeäksi. Teksti: Terttu Iiskola Lähteet: Luonnonvarakeskuksen info 16.3.2017 Keinot edistää sääja ilmastoriskien hallintaa, Valtioneuvoston selvitys 2016 Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 18/2017 Maatalousalan ennakointi Julkiset tehtävät: Neuvonnan kehittäminen, ”räätälöidyt” ennakointija varoitusjärjestelmät, sopeutumistoimien kustannustehokas (ml. Riistakantojen ja vieraslajien seuraaminen on avainasemassa, jotta kannoissa tapahtuviin muutoksiin osataan reagoida riittävän aikaisin. – Pääviesti sidosryhmiltä on, että tekisimme, kun tietäisimme, mitä meidän pitää tehdä. laserkeilaus, satelliitit) ja hyödyntäminen. Lisäksi istutuksista tulisi luopua, uusia kalaresursseja hyödyntää kestävästi sekä kalankasvatuksen normistoa uudistaa joustavammaksi. Parhaillaan sopeutuminen onkin ennakointia, ei yhtäkkistä liikettä, Sorvali sanoo. Metsätaloudessa mittavien metsätuhojen välttämiseksi kansainvälinen taimikauppa tulee välittömästi lopettaa ja yhdenpuulajin kasvattamisen sijaan suosia sekametsärakenteita. Sopeutumistoimiin tarvitaan kuitenkin laaja kirjo tuotantoketjun toimijoita. – Jalostusohjelmiin tarvitaan tuttujen lajien rinnalle uusia viljelykasvivaihtoehtoja. Lisäksi käytössä olevia metsänhoito-ohjeita tulee noudattaa ja panostaa tutkimukseen sekä seurantaan metsänhoidollisten korjaustoimien ajantasaistamiseksi. – Raporttiin koottu tieto on saatava koko yhteiskunnan käyttöön metsänomistajista ja maanviljelijöistä koulutuslaitoksiin ja päättäjiin. taloudellisia puskureita ja keinoja tuotantokyvyn ylläpitoon ja kasvattamiseen. Luken tutkija Jaana Sorvalin mukaan sopeuttamistoimet eivät ole vielä arkipäivää millään sektorilla. Yksityiset tehtävät: Riskiarvioinnit osana metsäsuunnittelua, vakuutustuotteiden kehittäminen. Metsätalouden ennakointi Julkiset tehtävät: Neuvonnan kehittäminen, metsänhoitosuosituksien kehittäminen, metsäpalo-, ja tuulituhovaroitusjärjestelmien ylläpito ja kehittäminen ja vahinkotietojen kerääminen systemaattisesti, hakkuuolosuhteiden (routa, maan kosteus) ennakointijärjestelmien kehittäminen, metsien tilaa kuvaavien tarkkojen paikkatietoaineistojen tuottaminen (esim. Samoin tutkimuksen ja käytännön yhteistyö ja metsästyksen säätely on säilytettävä ajantasaisena. Kunhan tiedettäisiin, mitä pitää tehdä Raporttiin sisältyy sidosryhmäanalyysi, joka kartoittaa luonnonvara-alan yrittäjien, neuvojien, virkamiesten ja järjestöjen valmiuksia. Maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Saara LiljaRothstenin mukaan selvitystyön valmistuminen on merkittävä etappi Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman jalkauttamisessa. Lisäksi kasvintuhoojien mittava kasvu tulee rajoittaa kaikin käytössä olevin keinoin. Puunkorjuun sujuvuuden edellyttämän alemman tieverkon hyvän kunnon ylläpidosta ei pidä tinkiä. – Nyt arvioimme raportin esille nostamat suositukset sekä sen, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä, jotta riskit voidaan hallita ja ilmastokestävyys saadaan jalkautumaan laajasti osaksi eri toimialoja. Maatalouden tulee ennakoiden varautua erityisesti sadannassa tapahtuviin vuoden ja kasvukauden aikaisiin muutoksiin vesitalouden hallintajärjestelmiä kehittämällä sekä syyskylvöisten viljelykasvien viljelyn laajentamisedellytyksiä parantamalla. Kasvinjalostuksessa muutokset on otettu jo huomioon
– Jätehuolto on Suomessa tänään ammattimaista, ja se muuttaa yhä suuremman osan erilaisista haitakkeista hyödyllisiksi tuotteiksi, totesi eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen Jätelaitospäivien avauspuheenvuorossaan. Kuntien jätelaitokset voimistavat kiertotaloutta Kunnalliset toimijat haluavat nostaa Suomen kiertotalouden kärkimaaksi tehokkaan jätehuollon, kierrätyksen, hyötykäytön innovatiivinen kehittämisen sekä ennakkoluulottoman yhteistyön avulla yksityisen sektorin kanssa. – Tehokkaasti toimivat kunnalliset jäteyhtiöt ovat olleet tärkeä osa siinä ketjussa, joka alkaa hyvin organisoidusta jätteen lajittelusta. la. Nyt tarvitaan vain ennakkoluulotonta yhteistyötä yli perinteisten raja-aitojen, Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä peräänkuulutti Jätelaitospäivillä. Kuntien jätelaitokset ja niiden yhteistyökumppanit ovat investoineet vuosikymmenessä yli miljardi euroa yhdyskuntajätteen kierrätysja hyödyntämisverkostoon. JS.. – Kuntien jätelaitokset toimivat luonnostaan kehityksen vetureina, sillä maan kattava jätevirta saadaan haltuun ainoastaan 5,3 miljoonan asiakkaamme voimalJätelaitosyhdistyksen jäsenlaitokset toteuttavat yli 5,3 miljoonan asukkaan jätehuollon yhteistyössä yksityisten yritysten ja tuottajayhteisöjen kanssa. 58 K untien jätelaitokset haluavat tehdä mutkatonta yhteistyötä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa kiertotalouden edistämiseksi, mikä edellyttää lainsäädännön kehittämistä. Yhdyskuntajätehuollon peruspalvelu on Eksymän mukaan jatkossakin järjestettävä yhteiskunnan näkökulmasta, ja tämä tärkeä periaate on varmistettava jätelakia parhaillaan uudistettaessa. Ellei jätehuolto toimi ei myöskään sen alkupää, lajittelu toimi ja päinvastoin, jatkoi Pekkarinen
Kuva: Vantaa/Sakari Manninen Aviapolisasema kehäradalla on yksi alueen vilkkaimpia liikennesolmuja. Ideakisaan saapui määräaikaan mennessä 49 kilpailuohjelman mukaista ehdotusta. Rahapalkinnot myönnetään myös 2. Aviapoliksessa tapahtuu parhaillaan paljon. Alueelle on tehty kaavarunko, jossa tavoitellaan nykyisen suurimittakaavaisen korttelirakenteen muuttumista pienipiirteisemmäksi käveltäväksi korttelikaupungiksi. Tehokkuuden ja tiheän katuverkoston vastapariksi halutaan vihreää: pieniä korttelipuistoja, vihreitä sisäpihoja sekä laajempia puistoalueita. Kuva: Vantaa/Sakari Manninen sekä toimistotilaa. Lautakunnan puheenjohtajana toimii Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. 59 Lentokentän alueelle ideakisa Aviapolis metropolialueeksi Aviapolis Urban Blocks -kilpailualueelle Veromiehen kaupunginosaan, Helsinki-Vantaan lentokentän kupeeseen, kaavaillaan asumista, työpaikkoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Tulevaisuuden kaupungit rakentuvat vilkkaiden lentokenttien läheisyyteen. sijoittuneille sekä kahdelle muulle ansiokkaalle ehdotukselle. Kilpailun järjestävät Vantaan kaupunki sekä alueen yksityiset maanomistajat, YIT Oyj, Kiinteistö Oy Rälssitie 16, Kiinteistö Oy Vantaan Paavontalo, L-House Oy sekä DBC Systems Oy yhteistyössä Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa. Helsinki-Vantaan lentoasema on Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohta ja sen kautta kulkee vuosittain yli 17 miljoonaa matkustajaa. Aviapolis on tulevaisuuden kaupunki Aviapolis on Suomen nopeimmin kasvava yritysalue, josta on tulossa aito, monimuotoinen ja elävä lentokenttäkaupunki sisältäen asumista, työpaikkoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Kehärata puolestaan yhdistää metropolialuetta, siten että Aviapolis on 150 000 ihmisen saavutettavissa junalla alle puolessa tunnissa. Koko alue tukeutuu joukkoliikenteen runkolinjoihin.. Korttelitehokkuuksien tulee olla suurehkoja ja katuympäristön ilmeeltään urbaania. K aupunki yhdessä alueen muiden maanomistajien kanssa on hakenut kansainvälisellä, avoimella ideakilpailulla synergisiä ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka luovat kestävät ja toteutuskelpoiset puitteet alueen toiminnoille sekä omaleimaisen imagon ja identiteetin alueelle. Tulossa on myös suuri viihdeja mediakeskus Aviapolis Studios, kaupallisia palveluita Kehä 3:lla Jumbo risteyksen liittymässä liikennevirta on kova. palkinto on suuruudeltaan 60 000 euroa. ja 3. Kilpailualue on laajuudeltaan 15,6 hehtaaria. Palkintolautakunta valitsee ideakilpailun voittajan ja muut palkittavat syksyn 2017 alussa. Kilpailun 1. Aivan Kehäradan Aviapolis-aseman tuntumaan, Veromiehen kaupunginosaan, rakennetaan lähivuosina asuntoja tuhansille asukkaille
Jamie Oliverasujalle keittiön laatu ja ruoan. Toisaalta aina opiskelija-asunnosta ei kuitenkaan edes haluta, kuin vain sopiva tukikohta. J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) teettämässä opiskelijaasumisen ratkaisumalleja kartoittaneessa raportissa tunnistettiin kodin kokemusta kaipaavien ”kotiasujien” asumisprofiili. Lisäksi raportissa eroteltiin eri profiileja, esimerkiksi ”piipahtajat” ja ”nukkumapaikka-asujat”, joille kodin kokemus ei nouse yhtä tärkeäksi tekijäksi opiskelija-asumisessa. 60 Opiskelijoiden monet asujaprofiilit Kotikoti-ihminen vai nukkumapaikka-asuja Opiskelija-asumista leimaa tilapäisyys, mutta moni haluaa jo ensimmäisestä asunnosta oman kodin
Toisilla koti ja esimerkiksi perhe voivat olla tyystin toisella paikkakunnalla ja opiskelijaasuntoa tarvitaan vain lähiopiskelupäivien tukikohdaksi. – Jotta erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata monipuolisilla Parviratkaisuilla miniasuntoihin saisi lisätilaa. Esimerkiksi Ruotsissa lähdetään asunnon toiminnoista. 61 kautta tapahtuva yhteisöllisyys ovat tärkeitä. JYYn raportin mukaan tällainen piipahdusasuminen saattaa yleistyä, kyseessä voi olla jopa eräänlainen kakkosasunto. Ideat kuitenkin törmäävät helposti asuntorakentamisen sääntelyyn. JYY:n selvityksessä hahmoteltiin ”piipahtajille” jopa pieniä mutta toimivia, jopa 12 neliömetrin miniasuntoja. Monelle opiskelijalle tuttu termi on ”kotikoti”, jolla viitataan yleensä vanhempien kotiin. – Siksi on erityisesti tarpeen kehittää uusia kompakteja konsepteja muun muassa piipahtajille ja nukkumapaikkalaisille, sanotaan JYYn raportissa. Aktiivinen arkiAsunto voi olla vain funktionaalinen paikka nukkumiselle ja tavaroiden säilyttämiselle, kun aktiivinen arki hajaantuu kaupunkiin ja kampukselle. Loftis-opiskelijaasunto valmistui viime vuonna. ratkaisuja. – Esimerkiksi 12-15 neliön minitai studioasunnot voisivat olla tavallista korkeampia, jopa 4 tai 4.5 metriä, jotta kunnon parvi mahtuisi asuntoon. – Kenties asunnon minimikokoa olisi sittenkin tarpeen harkita uudelleen, jotta opiskelija-asuntojen tarjoajat voisivat vastata monipuolistuvaan tarpeeseen, ehdottaa Suomen Opiskelija-asunnot ry:n SOA:n asiamies ja RAKLIn asiantuntija Lauri Lehtoruusu. Digitalisoituvan opiskelun, korkeakoulujen vahvemman profiloitumisen, monipuolisempien henkilökohtaisten opintokokonaisuuksien ja elinikäisen oppimisen myötä opiskelijan arjesta on tulossa entistä monipaikkaisempaa. Opiskelijoiden vaihteleviin tarpeisiin tarvitaan monipuolisia Esimerkiksi 12-15 neliön minitai studioasunnot voisivat olla tavallista korkeampia, jopa 4 tai 4.5 metriä, jotta kunnon parvi mahtuisi asuntoon, ehdottaa Lauri Lehtoruusu. Kuva: Vaasan opiskelija-asuntosääätiö. Lehtoruusun mukaan opiskelijat tarvitsevat niin kämppiä kuin kotejakin – ja tarjonnan pitää lähteä asukkaan tarpeesta. Tai voidaan hyödyntää taitettavia kiintokalusteita kuten sänkyjä ja pöytiä. Riittää kun perustoiminnot – ruoanlaitto, hygienia, säilytystilat ja nukkuminen on ratkaistu. – Neliöt voi käyttää nykyistä tehokkaammin. Kuva: Arkkitehtitoimisto KONKRET. Rakennusmääräyskokoelma esimerkiksi määrittää asunnon minimikooksi 20 neliömetriä, eikä parhaillaan lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa olla esittämässä tähän muutosta. Vaikka on muutettu omilleen, koti on voinut jäädä vanhempien luokse
Innovatiivisena tilana olisi viherseinä, jossa voidaan kasvattaa salaatteja, yrttejä jne. Viherseinällä on sekä käytännöllinen että stressiä vähentävä vaikutus. JYY-Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Shalaevan mielestä opiskelija-asuntolakin voisi edustaa ”wau-arkkitehtuuria”, joka lyö katsojan ällikällä ja antaa hänelle vahvan wau-elämyksen. Se on usein subjektiivinen kokemus, mutta suunnittelulla voidaan pyrkiä luomaan sellaiset alustat, jotka mahdollistavat positiivisten elämysten syntyä. Yhteiset tilat ovat opiskelija-asunnoissa tärkeitä. & Kiviniemi, P. – Lisäkerrokset säästävät tontin kallista tilaa ja korkealle ulottuva rakennus olisi nähtävissä kaupungin eri puolilta, perustelee Shalaeva opinnäytetyössään. Asuinpaikkakunnasta kotikaupungiksi Kodin käsite ei rajaudu vain asunnon seiniin. Teksti Klaus Susiluoto Hartikainen , M., Nenonen, S. OIS on lyhenne sanoista Open Innovation Space. Kokkaamisesta on tullut trendi, joten myös keittiöön ja ruokailutilaan tulee panostaa. – Kaupunkien soisikin siksi miettivän strategioissaan, miten kaupungin, korkeakoulujen ja opiskelija-asuntojen tarjoajien yhteistyöllä saataisiin tehtyä opiskelupaikkakunnasta houkutteleva pysyvä kotipaikka, sanoo Hasu. Asumisen valinnat ja päätöksenteko paljastettuina : ”Mitä kaikkea me ei tajuttukaan kun tähän muutettiin ja mökistä luovuttiin”. Aalto-yliopisto. Ratkaisumalleja tulevaisuuden opiskelija-asumiseen. Eija Hasun väitöskirjassa todetaan, että asunnolla on merkittävä välittäjän rooli, kun se liittää kodin käsitteen osaksi laajempaa rakennetun ympäristön kontekstia, kuten kaupunkia. 2017. Hiljaiset huoneetInformaation määrän lisääntyminen ja sähköistyminen on toisaalta aiheuttanut vastareaktion asumisessa. – Tulevaisuuden asuntolassa OIS tilat olisivat myös toimivia, koska asuntolan rennommassa, kotoisessa ympäristössä opiskelijoiden olisi vielä helpompi luoda kontakteja, viettää vapaa-aikaa yhdessä ja tehdä yhteistyötä. Monien asukkaiden mielestä tulevaisuuden asunnoissa pitäisi olla niin kutsuttu ”hiljainen huone”, jossa voidaan irrottautua arjen kiireestä ja tehokkuudesta sekä sähköistyvästä maailmasta. Parhaiten tämä onnistuu yhteisissä OIS-tiloissa. Shalaeva käyttää myös termiä mielipaikka. Hasu, E. Kuva: Arkkitehtitoimisto KONKRET ja kustannustehokkailla ratkaisuilla, tarvitaan joustavuutta asuntosuunnittelun sääntelyyn. Yksi rakennuksen wau-piirre voisi olla sen vaikuttava korkeus. Opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu, Muotoilun koulutusohjelma, 2013. OISilla viitataan tulevaisuuden innovatiivisiin oppimis-ja asumisympäristöihin, joissa muun muassa informaatioteknologian käyttö on tärkeää. Asunto voi siis Hasun mukaan osaltaan olla tekemässä asuinpaikkakunnasta kotikaupunkia. . Alexandra Shalaeva, Tulevaisuuden opiskelija-asuntolat. Myös eri alojen opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutus saattaa OISin avulla parantua. 2017. 62 Eri alojen ihmisiä voi ”törmäilyttää” Alexandra Shalaeva on visioinut Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään ”tulevaisuuden opiskelija-asuntolaa”, jossa hyödynnetään OIS-ajattelua. Doctoral Dissertations 43/2017.. Alexandra Shalaevan mukaan tulevaisuuden opiskelijaasuntola voisi olla fyysinen paikka virtuaaliopetusta varten: asuntolaan voidaan suunnitella etäopiskelu-, videoneuvotteluja verkko-opiskelutiloja. Opiskelun aikainen kokemus kaupungista voikin olla ratkaiseva tekijä valmistumisen jälkeistä asuinpaikkaa päätettäessä. Tavallaan tavoitteena on ”törmäilyttää” eri alojen ihmisiä
63 Savonlinna joustavoittaa vapaa-ajan asuntojen vakituista asumista K aupunki tulee osoittamaan muutokseen sopivat alueet mahdollisimman laajana, ja joustavoittamaan muutosmenettelyä niin paljon kuin mahdollista, kaupunginjohtaja Janne Laine toteaa. Yrityskauppa on osa Realia Groupin ja sen tytäryhtiö Realia Isännöinnin kasvustrategiaa. ISA-auktorisoitu isänöitsijötoimisto Espoon Isännöinti on vuonna 1989 perustettu yritys, joka toimii pääkaupunkiseudulla pääosin Espoossa ja Kauniaisissa. Viime vuosina käyttötarkoituksen muutos vapaa-ajanasuntoon on herättänyt jonkin verran kiinnostusta. Loma-asuntoja kaupungissa on noin 8 500, ja niissä asuu kesälomakaudella lähes 30 000 ihmistä. Realia Isännöinnin kasvu sekä orgaanisesti että myös yritysostoilla on tärkeä osa konsernimme kasvustrategiaa, Realia Group -konsernin toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo. – Myönteisiä poikkeamispäätöksiä on tehty 2-3 kappaletta vuosittain, mutta viime vuosina Realia Group -konserniin kuuluva Realia Isännöinti on ostanut Espoon Isännöinnin. Y rityskauppa tukee Realia Isännöinnin tavoitetta toimia isännöintialan suunnannäyttäjänä erityisesti asiakaskokemuksen kehittämisessä. Savonlinna on Suomen suosituimpia kesäkaupunkeja. – Olen erittäin tyytyväinen, että saamme Espoon Isännöinnin asiantuntijat Realia Isännöinnin joukkoon, ja samalla vahvistamme liiketoimintaamme Espoossa. – Osana Realia Isännöintiä voimme tarjota asiakkaillemme ensiluokkaista osaamista ja asiantuntemusta sekä varmistaa laadukkaan palvelun myös jatkossa. Tavoitteenamme on kasvaa merkittävästi tulevien vuosien aikana. Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten käsiteltäväksi tulee nykyisin yhä laajempia kokonaisuuksia, ja osana Suomen suurinta isännöintialan yritystä asiakkaamme saavat jatkossa käyttöönsä esimerkiksi vahvaa juridista osaamista”, Espoon Isännöinnin vastaava isännöitsijä Tero Harju toteaa. Poikkeamispäätösvalta on kunnalla, ja Savonlinnassa asiasta vastaa kaavoituspäällikkö. Kauppa ei aiheita muutoksia Espoon Isännöinnin asiakkaille, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala toteaa. Realia Isännöinti kasvaa ostamalla Espoon Isännöinnin. Espoon Isännöinti jatkaa kaupan jälkeen toistaiseksi toimintaansa omana yhtiönään. kiinnostus on ollut selvästi kasvavaa. Yrityskauppa tukee Realia Isännöinnin tavoitetta toimia isännöintialan suunnannäyttäjänä erityisesti asiakaskokemuksen kehittämisessä, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala toteaa. Loma-asunnolla voi jo tälläkin hetkellä asua, ja sinne voi muuttaa myös postiosoitteensa, mutta kirjoille mökille ei pääse, kaavoituspäällikkö Risto Aalto toteaa. Savonlinnan kaupunki haluaa muuttaa rakennusjärjestyksensä siten, että vapaa-ajan asunnolle olisi mahdollisimman helppoa ja joustavaa muuttaa vakituisesti asumaan. Rakennusjärjestyksen määräys tulee koskemaan olemassa olevien vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoituksen muutoksia, ja niiden tulee täyttää tekniset vaatimukset vakituiselle asunnolle sekä ottaa huomioon ympäristövaikutukset. JS. – Realia Group on Pohjoismaiden suurin kiinteistöjohtamisen ja kiinteistönvälityksen palveluyritys. Tällä hetkellä rakennuspaikan muuttaminen vakituiseen asumiseen ratkaistaan poikkeamislupamenettelyllä. JS. Yhtiö palvelee noin 60 asuntoja kiinteistöosakeyhtiötä. Valtaosa Savonlinnan kaavojen rantarakennuspaikoista on kaavoitettu loma-asumiseen. Tätä varten on käynnistetty rakennusjärjestyksen muuttaminen siten, että uusi mahdollistava rakennusjärjestys olisi voimassa vuoden 2018 alusta
Kaupungin terassiohjeissa ei nykyään ole vaatimuksia, jotka koskisivat terassien ympäristövaikutuksia. pohjoisissa olosuhteissa ekologisuudesta tinkimättä. Kilpailulla kaupunki haki uutta konseptia, jolla voidaan pidentää terassikautta. H elsingin kaupunki järjesti keväällä kilpailun, jossa etsittiin ekotehokasta terassia. Kilpailuun tuli ehdotuksia monilta tahoilta. Kilpailun raadin puheenjohtaja, Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros totesi ehdotuksista, ettei ekotehokkuuden, tyylikkyyden ja innovatiivisuuden yhdistäminen kokonaisvaltaiseksi ratkaisuksi ole selvästikään helppoa. Kilpailuun saatiin monipuolisia ratkaisuja ekologisen, innovatiivisen, monistettavan ja korkeatasoista kaupunkikuvaa edistävän terassin toteuttamiseksi. Materiaalija energiavalinnoilla on suuri merkitys, sanoo projektiasiantuntija Viliina Evokari Helsingin ympäristökeskuksesta. – Kaupungin puolelta ei tule painetta siihen ja vapaaehtoisesti ravintolat eivät ole lähteneet ekotehokkaita terasseja suunnittelemaan, toteaa Evokari. 64 Haussa ekotehokas terassi Helsingissä etsittiin kilpailulla ekotehokasta ravintolaterassia, jonka avulla kesäkautta voisi pidentää molemmista päistä. Kisaan ehdotuksiaan antoivat niin suunnitteluyritykset, arkkitehtitoimistot, puutarhaja terassiyritykset, opiskelijaryhmät kuin aktiiviset kansalaisetkin. Ekotehokas terassi -kilpailu järjestettiin osana Ilmastokatu -hanketta, jossa etsitään jo rakennetussa kaupunkiympäristössä toimivia ratkaisuja, joilla kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta voidaan leikata. Ehdotus sai jaetun pääpalkinnon kilpailussa. – Kilpailun tavoitteena oli kiinnittää huomiota siihen, että terasseillakin on ympäristövaikutuksia ja että ne otettaisiin paremmin huomioon kaupungin terassien suunnittelussa. Kyseessä on suunnittelualusta, jossa tarjotaan ravintolayrittäjälle mahdollisuus suunnitella itselleen sopiva terassi komponenttimalliston avulla. Ehdotuksia Ekotehokas terassi -kilpailuun tuli yksitoista. Kolme ehdotusta ylitse muiden Kilpailuun osallistuneista töistä esille nousi kolme teosta, joiden Havainnekuva terassiehdotuksesta terassi.hel.fi
Kasvit on valittu suunnitelmaan tuomaan terassille vehreyttä ja kuvaamaan symbolisesti asiakkaille terassissa käytettyjä materiaaleja ja energiatuotantoa. Terassin pintamateriaaliksi on valittu siperianlehtikuusi ja materiaalivalinnoissa, kuten kalusteissa on huomioitu valmistajan sertifikaatit, tuotantoprosessit sekä valmistusmaa. Meillä on kohderavintola etsinnässä ja paljon kiinnostuneita on ollut, sanoo Evokari. Ehdotus: Terassi M80 Suunnittelija: Arkkitehtuuritoimisto IAH Sijoitus kilpailussa: Kolmas sija TERASSI M80 keskeinen tavoite on jalkauttaa kierrätysmateriaalien käyttö, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen sekä kaupunkivihreä osaksi katukuvaa. Jaetulle ensimmäiselle sijalle raati valitsi maisemasuunnitteluyritys Urban Gardens Finlandin ehdotuksen GUT Green Urban Terrace sekä WSP Finlandin ehdotuksen, joka kulki nimellä terassi.hel.fi. Ruukuissa hyödynnetään kierrätystä. liiketunnistimilla ohjatut kvartsilämmittimet, led-valaisimet sekä ilmansuuntien huomioiminen ja tuulenohjaus suunnittelussa. Tekniikka sijoitetaan erilliseen konttiin. TERASSI M80 muodostuu puisesta esivalmistetusta ja tiettyä mittajärjestelmää (M80) noudattavasta pilari-palkkirungosta. ratkaisuehdotuksia pidettiin erityisen ansiokkaina. Raati suositteli, että vähintäänkin sähkösopimus kannattaa tehdä niin, että tilaa uusiutuvaa energiaa terassin tarpeisiin, sanoo Evokari. Raati päätti myöntää myös kolmannen palkinnon, jonka sai Arkkitehtuuritoimisto IAH:n ehdotus TERASSI M80. Suunnittelun pohjaksi yrittäjä valitsee tulevan terassin alueen Helsingin katukarttanäkymästä, jonka jälkeen hänelle aukeaa näkymä sijainnista 3D-mallinnuksena. Terassin sähkön tarvetta on ehdotuksessa pyritty vähentämään valaistuksessa ja lämmityksessä uudella tekniikalla sekä perinteisillä hyviksi todetuilla konsteilla. Pauli Jokinen Havainnekuvan osa ehdotuksesta M80, jossa terassi on liitetty vanhaan taloon. – Green Urban Terracea yritetään nyt kovalla tohinalla saada pilotoitua jo tämän kesän aikana. Yrittäjä luo yksilöllisen terassin, jossa brändi-ilme tuodaan esiin väreillä, materiaalivalinnoilla sekä kirjaston personointikomponenteilla. Kasvien valinnassa on huomioitu ympärivuotisuus, hyödynnettävyys sekä asiakkaiden ja kaupunkilaisten osallistaminen. Katto voidaan toteuttaa valo-, vihertai energiakatteena. Samankaltaisia 3D-mallinnuspalveluja on käytössä esimerkiksi Ikealla keittiön suunnitteluun. Näin terassit ovat yhteneväisiä. Uusiutuvista energiamuodosta aurinkosähkö ja -lämpö voidaan luontevasti integroida terassin katteeseen, ilmalämpöpumppu soveltuu syysja kevätkaudella lämmittämiseen. 65 Esittelyssä parhaat ideat Ekotehokas terassi -kilpailussa valittiin kolme parasta ehdotusta. Terassikauden pidentämiseen tähtääviä ratkaisuja ovat perinteisen ”lisävaatekerroksen” lisäksi mm. Tässä kisassa menestyneet: Ehdotus: terassi.hel.fi Suunnittelija: WSP Finland Sijoitus kilpailussa: Jaettu pääpalkinto Terassi.hel.fi on suunnittelualusta, jossa yrittäjä suunnittelee itselleen sopivan terassin komponenttimalliston avulla. Komponentteihin, kuten terassirunkoihin, kalusteisiin, valaisimiin ja viherkasveihin, on luotu eri kustannustasoja käyttötarkoituskohteita ajatellen. Terassin tarvitsema energia tuotetaan pääsääntöisesti aurinkoenergialla ja terassin suunnittelussa on pyritty minimoimaan sekä sähkön tarve että käytettävien materiaalien elinkaaren aikana aiheuttama ympäristörasitus. Helsingin kaupunki pyrkii edistämään voittajaratkaisujen toteutumista ja tavoitteena onkin saada ensimmäinen ekotehokas terassi Helsinkiin vielä kesän 2017 aikana. Terassit voidaan toteuttaa erikokoisena paikasta ja tarpeesta riippuen, mutta rungon hahmo on silti aina sama. Moni ehdotus sisälsi terassiin integroidun aurinkojärjestelmän, joka on kaupunkiympäristössä usein haastava talojen varjojen takia. Suunnittelualusta tarjoaa yrittäjälle terassikomponenttikirjaston, jonka avulla terassi voidaan suunnitella suoraan kadun 3D-mallin päälle mittatarkasti. Suunnittelualusta ohjeistaa yrittäjää valintojen ekologisuudessa, eri sääoloihin sopivuudessa ja varastoitavuudessa sekä muodostaa kustannusja lämmitystarvearvion valituista ratkaisuista. Ehdotus: GUT Green Urban Terrace Suunnittelija: Urban Gardens Finland Sijoitus kilpailussa: Jaettu pääpalkinto Terassi on osittain viherkatolla ja viherseinällä rajattu viihtyisä ja ympäristövastuullinen kaupunkiterassi. Suunnittelualusta toimii internetissä. Terassi voidaan sijoittaa rakennuksen seinustaa vasten tai vapaasti katutai puistotilaan. Yrittäjä voi tekemillään ratkaisuilla itse määrittää kuinka pitkä terassin käyttökausi on. Suunnittelualustan terassikomponenttikirjaston komponentit on suunniteltu ja valittu ekologisuutta sekä energiaja materiaalitehokkuutta painottaen. Ehdotus tuli kilpailussa sijalle kolme.. – Kaikki kilpailuun tulleet ideat olivat hyviä, mutta suunnittelijoiden oli vaikea löytää yhtä energiaratkaisua, joka sopii kaikkialle. Tolppien väleihin sijoitettavat seinäkeosat toteutetaan erilaisista kierrätysmateriaaleista ja -osista valmistetuista elementeistä kunkin paikan henkeen sopien. Suurin haaste ekotehokkaan terassiin suunnittelijoille näytti olevan sopivien energiaratkaisujen löytäminen. Valokatteessa ja lattioissa käytetään myös kierrätysmateriaaleja
Yrjö-Koskisen kiinteistöihin kuuluu kaikkea 1850-luvulta 1980-luvulle. – En osta yksittäisiä asuntoja, vaan minimi on kerrostalo. Miehen kauppakumppaneina ovat usein valtio, kunnat ja seurakunnat. 66 V anhaa ei aina tarvitse purkaa, vaikka tietysti joskus sekin on tarpeen. Riihimäen vankilan alueella Yrjö-Koskisella on omistuksessaan aikanaan vankilan henkilöstölle rakennettuja asuinkiinteistöjä.. Maalaisjärki pitää säilyttää, sanoo Petri Yrjö-Koskinen. Olen huomannut, että yksinkertaisinta on ostaa koko alue, kuten tein Hämeenlinnan Suomen kasarmilla. Pyrin kuitenkin ostamaan osittain lainarahalla kokonaisuuksia 66 Petri Yrjö-Koskinen ostaa kiinteistöjä rakkaudesta vanhaan rakentamiseen Hämeenlinnan kasarmialue nousee uuteen kukoistukseen Hämeenlinnalaista Petri Yrjö-Koskista ajaa eteenpäin rakkaus säilyttää vanhoja rakennuksia. Minusta järkevää on perustaa usealle kerrostalolle yhteinen asunto-osakeyhtiö.. Mies on viime vuosina hankkinut omistukseensa muun muassa Lahden Hennalan varuskunnasta kolme kasarmirakennusta, Riihimäen viestirykmentistä upseerikerhon ja Hämeenlinnan keskustasta Suomen Kasarmin alueen. Tuolloin koko alueen kehitys on yksissä käsissä
Yrjö-Koskinen on omien sanojensa mukaan tullut hyvin juttuun Museoviraston kanssa. Puolustusvoimien kasarmialueiden rakennuksista itse kasarmit ovat olleet melko helposti muutettavissa asunnoksi. Entiseen pääesikunnan rakennukseen saamme 49 uutta asuntoa ja toimitiloja. Valtio myi sitä noin vuoden verran ja saatoin olla ainoa vakavasti otettava ostajaehdokas. 67 senkin takia, että saan paljousalennusta ja pystyn pitämään vuokrat alle kohtuullisen eli alle normaalin tason. Kasarmeista syntyy asuinalue Hämeenlinnan Suomen kasarmiin kuuluu parikymmentä rakennusta, neljä hehtaaria maa-alaa ja kerrosneliöitä on yhteensä noin 16500. Ne hän aikoo kunnostaa asunnoiksi ja toimitiloiksi parin seuraavan vuoden aikana. – Heidän arkkitehtinsa tuntuu ymmärtävän, mitä vanhan saneeraaminen käytännössä merkitsee. Nyt 90 prosenttia tiloista on vuokralla joko yksityisten asuntoina tai yritysten tiloina. – Kaikki rakennukset ovat suojeltuja. Puolustusvoimille kuuluneiden kiinteistöjen lisäksi Yrjö-Koskinen osti jotakin vuosia sitten Hämeenlinnan Miemalasta entisen Perttulan ammattikoulutuskeskuksen 49 rakennusta. Ulkoasua ei tällä alueella saa muuttaa oikeastaan yhtään. Suomen kasarmin alueella on uutta ja vanhaa vierekkäin, mutta sulassa sovussa.. Sen jatkokäyttö työstän yhdessä Janne Katajan yhtiön kanssa. – Esimerkiksi Riihimäellä entisen Viestirykmentin upseerikerhon uusi elämä on työn alla. Valtiolla ja kunnilla on ammattinsa osaavat kiinteistömyyjät. Hämeenlinnan kasarmialue nousee uuteen kukoistukseen Petri Yrjö-Koskinen pääsee nauttimaan vanhasta rakennuskulttuurista ja hienoista maisemista omistamassaan entisessä Perttulan ammattikoulutuskeskuksen päärakennuksen tornissa. Sen sijaan erityisrakennuksien uusiokäyttöä on mietittävä tarkkaan. Kun perustelen hankkeet hyvin, on yhteistyö sujunut. Neljä rakentamatonta rakennuspaikkaa Yrjö-Koskinen on myynyt rakennusliikkeelle ja niille nousee uusia asuinkerrostaloja. Yrjö-Koskiselle itselleen jäi 14 puuja tiilirakennusta vuosilta 1860–1913. – Itse asiassa luulin tekeväni kaupat kaikkiaan 47 rakennuksesta, mutta alueelta löytyi tarkistuslaskennassa 49 rakennusta muun muassa kasvihuoneita, varastoja ja autokorjaamo. Ostajana minun pitää keskittyä esimerkiksi siihen, etten ota suojeluvelvoitteita, joita en ehkä pysty täyttämään
Olen joskus miettinyt, miksi meillä suomalaisessa kulttuurissa Hämeenlinnan Suomen kasarmin vanha kasarmirakennus saneerataan asunnoiksi. Yrjö-Koskinen näkee yhtenä julkisen rakennuskannan rappeutumisen takana huonon ylläpidon. Kun tuo aika kävisi umpeen, voisi taas katsoa, onko rakennuksen elinkaari jotenkin jatkettavissa. 68 Huono ylläpito voi olla ongelmien taustalla Kaikkea ei kuitenkaan kannata ostaa. Emme voi tietää, miten tekniikka menee eteenpäin ja onko nyt tehty järeä saneeraus 50 vuoden kuluttua täysin aikansa elänyt. Pienen toimijan on mietittävä kohteensa tarkkaan. Nyt vanhaa saneerataan säilymään seuraavat 50 vuotta, mikä maksaa liikaa rahaa. Kiinteistö saattaa olla näennäisesti jonkun hoidossa, on kova into purkaa ja rakentaa, kun esimerkiksi Keski-Euroopassa pyritään säilyttämään vanhaa. Meillä ikään kuin ylisaneerataan, jolloin vanha kohde saattaa mennä jopa pilalle, jos siihen ahdetaan vaikkapa uusinta talotekniikkaa. – Ne ovat yleensä aikanaan erittäin hyvin rakennettuja. – Sijainti ratkaisee. – Esimerkiksi Suomen kasarmien rakennuksista ei ole merkittäviä ongelmia löytynyt, rakenteet ovat hyvässä kunnossa.. Tätä taustaa vasten olen joskus epäillyt, ovatko esimerkiksi kokonaisten huonokuntoisiksi väitettyjen lähiöiden purkamiset todella tarpeen, miettii Yrjö-Koskinen. Vanhoissa rakennuksissa minua viehättää niiden kauneus ja yleensä erinomainen rakennustyö. Minusta meillä kannattaisi saneerata kevyesti vaikkapa 30 vuoden aikajännettä silmälläpitäen. Kiinteistöhuolto on monesti pirstoutunut, eikä vanhan mallin talonmiesjärjestelmää ole. Suomessa on aika paljon syrjässä sijaitsevia lakkautettuja varuskuntia, joiden pelastaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Suomen kasarmin rakennukset on tehty vuosina 1860–1913, eikä homeongelmaa ole, kuten vaikkapa 30 vuotta sitten rakennetuissa kouluissa. Vanhan säilyttäminen vaatii asennetta Yrjö-Koskinen pitää muun muassa vanhoja kasarmeita erittäin hyvinä saneerauskohteina. – Esimerkiksi Suomen kasarmien rakennuksista ei ole merkittäviä ongelmia löytynyt, rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Yrjö-Koskinen tunnustautuu vanhan rakennuskulttuurin ystäväksi. Jos Puolustusvoimilla on kiinteistöjä tunnin ajomatkan sisällä Hämeenlinnasta, on osto harkitsemisen arvoista. – Vanhan rakennuskannan säilyttäminen on pitkälle asennekysymys. – Talotekniikassa säästetään. Jos sitä hankitaan, ei sitä osata käyttää oikein. Isot rakennusliikkeet eivät ole näistä kohteista kiinnostuneet, koska ne teetättävät paljon töitä
Harrastuksesta tuli työ Yrjö-Koskinen tuli alalle oikeastaan harrastuksen kautta. Juhani Karvonen Yrjö-Koskisen kiinteistöjä: Perttulan päärakennuksen sisäänkäyntikin kuvastaa historiaa.. Kun kiinteistöhuoltaja kenties kilpailutuksen takia vaihtuvat usein, ei kukaan opi tuntemaan kiinteistöä. Tässä asiassa Suomessa säästetään usein aivan väärässä paikassa. Minulle tämä työ on intohimo, jota en edes koe työksi. Jollen ostaisi isoja kokonaisuuksia, joku taho todennäköisesti ostaisi ne pieninä osina, purkaisi ja rakentaisi uutta. Jokainen kiinteistö on kuitenkin yksilönsä. – Olen aina ollut kiinnostunut vanhoista rakennuksista, mutten kuvitellut ryhtyväni niitä joskus saneeraamaan. Kun kokonaisuus on omissa käsissä, on sitä helppo lähteä kehittämään nimenomaan säilyttämisen kautta. Olin tätä ennen varainhoitotehtävissä pankkiiriliikkeissä 15 vuotta. 69 mutta kukaan ei itse asiassa siitä välitä
70 E nsimmäinen kansainvälisen maineen saanut suomalainen arkkitehti Eliel Saarinen hallitsee edelleen kaupunkikuvaa monella puolella Helsinkiä. Munkkiniemen Hollantilaisentien rivitalot ja ympäristöään hallitseva alun perin pensionaatiksi aiottu talo havainnollistavat kaavaillun Munkkiniemi-Haagan mittakaavaa. Katajanokan Tallbergin talo ja Olofsborg symboloivat urbaania asuinaluetta, joka rakennettiin suunnitteluihanteen mukaiseen ruutukaavaan. 70 Eliel Saarinen loi jugendmonumentteja Helsinkiin Eliel Saarinen saavutti 1800ja 1900-luvun vaihteessa kansainvälistä mainetta Suomeen suunnittelemillaan jugendtyylisillä rakennuksilla sekä näyttelyarkkitehtina. Myöhemmin nousseet kookkaammat rakennukset eivät ole kyenneet mitätöimään sitä. Eliel Saarisen vuonna 1920 suunnittelemat townhouset Hollantilaisentie 12–20 Munkkiniemessä. Rautatieaseman suunnittelusta järjestettiin vuonna 1904 kilpailu, jonka voitti arkkitehti Eliel Saarinen. Sirenin suunnitteleman Eduskuntatalon kanssa on koko Suomen itsenäisyyden alkuvaiheiden rakennettu kiteytymä. Eliel Saarisen Suomen kauden päätyö Helsingin rautatieasema on keskustan muutoksissa vakiintunut ympäristönsä ankkuriksi. Kuva: Rauno Träskelin.. Kilpailun voittanut Saarinen suunnitteli myös asemarakennuksen ravintolan huonekaluja ja valaisimia myöten. Saarisen suuret kaupunkivisiot jäivät suurisuuntaisuudessaan paperille, mutta niiden ihmisarvoinen monumentaalisuus ja toimivuus ovat ymmärrettävissä pienissä toteutuksissa. Tunnustusta rautatieasemalle Helsingin uutta rautatieasemaa alettiin suunnitella jo 1800-luvun lopussa. Keskustan Kaisaniemenkatu ja Keskuskatu sekä Tallbergin kauppakujan rippeet ovat jääneet jäljelle uskosta Helsingin kehitykseen uljaaksi metropoliksi. Helsingin asemarakennuksesta järjestetty arkkitehtikilpailu oli pikemminkin tilaajien järjestelykilpailu ja julkisivukilpailu. Gesellius-Lindgren-Saarisen toimiston merkkiteokset rakentavat useiden kaupunginosien identiteettiä. Eliel Saarinen tahtoi nähdä vuosikymmenien päähän ja luoda suurkaupunkia kokonaisena ja toimivana taideluomana. Rakennuksen suunnitelma oli jo tehty rautatiehallituksen puolesta ja arkkitehdin tehtäväksi jäi antaa ulkomuoto ja ikään kuin luonne. Museo yhdessä läheisen J.S. Hänen Helsinkiä koskevissa kaupunkisuunnitelmissaan hahmoteltiin pääkaupungille kasvusuuntia. Valmistuttuaan jugendtyylinen rakennus sai tunnustusta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kansallismuseo torneineen on monille rajapyykki keskustan ja aikansa modernin Töölön välissä
Professori Antti Nurmesniemi oli mukana asemaravintolan remontointiprojektissa 1970-luvun lopulla. Eliel Saarisen suunnitelman perustana oli Helsingin ensimmäisen asemakaava-arkkitehdin Bertel Jungin 1911 laatima yleiskaavaehdotus, jossa pääkaupunki ympäristöineen nähtiin kokonaisuutena. Loi modernia metropolia Eliel Saarinen kaavaili omassa asemakaavaehdotuksessaan Helsingistä Suur-Helsinkiä. Eliel Saarinen suunnitteli Kaisaniemenkadun (alun perin Murtokatu) Helsinkiin nykyaikaiseksi liike-elämän alueeksi. Kuva: Rauno Träskelin.. Saarinen tiesi, että kapealla niemellä oleva Helsinki joutuisi kamppailemaan liikenneongelmien kanssa. Munkkiniemi-Haagasta toteutui osa Eliel Saarisen suunnitelma Munkkiniemen ja Haagan alueiden kaupunkirakenneratkaisuksi valmistui vuonna 1915. Pääkaupunki oli 1900 -luvulle tultaessa 100 000 asukkaan ”metropoli”. Punaisena lankana oli edelleen Saarisen näkemyksen mukailu, mutta kuitenkin niin, että ravintolan toiminnallisuus niin huonekaluissa, lattiamateriaaleissa kuin valaisimissa ja ravintolakeittiön tekniikassa vastasivat uuden aikakauden tarpeita. Uudistustöitä on pyritty tekemään Eliel Saarisen hengessä. Siinä näkyy pyrkimys asuntoja työalueitten hajaannuttamiseen ja joustavien liikenneyhteyksien luomiseen esikaupunkien välille. Ehrenströmin kaupunki oli rakennettu täyteen ja Helsinki laajeni rajojensa yli pohjoiseen ja länteen. J.A. 71 Vuosikymmenten saatossa asemarakennuksessa ja eritoten sen ravintolassa on tehty erinäisiä korjausja saneeraustöitä. Merkittävää Saarisen suunnitelmassa oli ajatus tulevaisuuden Helsingistä modernina metropolina
Näyttely on avoinna 1.6.–16.9.2017 infoja näyttelytila Laiturilla osoitteessa Narinkka 2, Kamppi, Helsinki. Suunnitelmasta on toteutettu vain pieniä osia. Suunnitelman tilasi M.G. Myös arkkitehdin toteutumattomia suunnitelmia on nähtävillä yleisölle. Jouni Suolanen Se liittyy suurempaan Suur-Helsinkiä käsittelevään luonnostelmaan, jonka pohjalta Saarinen ja Bertel Jung myöhemmin laativat Pro Helsingfors -suunnitelman. Kaksikerroksisessa näyttelyssä kohteisiin voi tutustua näyttelyplanssien, suuren lattiakartan sekä aikajanan avulla, johon on koottu kaikki Saarisen Helsinkiin suunnittelemat rakennukset. Vihdintien varren suuri liikenneympyrä sijaitsee Eliel Saarisen suunnitelmaan kuuluneen pyöreän aukion paikalla, josta leveät kadut olisivat johtaneet säteittäisesti eri suuntiin. Vanhan Munkkiniemen katuverkko on pääosin tämän suunnitelman mukainen, ja paikoitellen Etelä-Haagassakin kadut on rakennettu sen mukaisille paikoille, mutta kummassakin osa suunnitelluista rakennusalueista on myöhemmin päätetty jättää puistoiksi. Näyttelyssä voi tutustua Saariseen henkilönä sekä hänen kädenjälkeensä Helsingissä. Saarinen suunnitteli alueelle puistokatuja, aukioita ja julkisia palveluita. Sitä vastoin suunnitelman alueeseen niin ikään kuuluneet, mutta vasta 1950-luvulla tai myöhemmin rakennetut alueet kuten Munkkivuori, Niemenmäki ja Pohjois-Haaga eivät nykyisellään edes katuverkon osalta muistuta Eliel Saarisen suunnitelmia. Stenius Oy omistamilleen laajoille maa-alueille Helsingin maalaiskunnan alueella, josta myöhemmin erotettiin Huopalahden kunta ja Haagan kauppala. 100-vuotisen Suomen hengessä näyttelyyn on koodattu 100 vuotta vanhasta Eliel Saarisen rakentamasta MunkkiniemiHaaga -pienoismallista 3D-virtualisointi. 72 Näyttely kertoo Saarisen työstä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Helsingistä on tullut suurkaupunki! Eliel Saarinen ja Helsinki -näyttely on osa virallista Suomen 100-juhlavuoden ohjelmaa. Uuden Suomen kuva-arkisto.. Yleisöllä on myös ensi kertaa mahdollisuus tehdä virtuaalikävely Saarisen suunnittelemaan Munkkiniemeen, jota ei koskaan rakennettu. Suunnitelma on kokonaisratkaisu ja käsittää liikennesuunnittelun, asemakaavan, yksittäisiä rakennuksia ja puistoja. Eliel Saarinen. Näyttely kertoo arkkitehti Eliel Saarisen työstä itsenäisen Suomen rakentajana ja kaupunkisuunnittelun pioneerina. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös esite, jonka avulla voi lähteä kiertämään Saarisen suunnittelukohteita kesäisessä Helsingissä. Kuva: Aarne Pietinen
Eliel Saarinen aloitti oppikoulun Viipurissa ja jatkoi sitä Tampereen suomenkielisessä reaalilyseossa. Sitä seurasivat etenkin 1930-luvulta lähtien lukuisat suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kunniatohtorin arvot, eri maiden arkkitehtiyhdistysten kunniajäsenyydet, mitalit, kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Perheeseen syntyi tytär Pipsan ja poika Eero. Loja Saarinen teki jo Suomessa yhteistyötä miehensä kanssa, ja Amerikan-vuosina koko perhe toimi yhdessä eri alojen suunnittelijoina ja opettajina. Eliel Saarinen siirtyi 1920-luvulla Yhdysvaltoihin, missä hän suunnitteli muun muassa pilvenpiirtäjiä ja toimi arkkitehtuurin opettajana. Tämän tehtävän yhteydessä Saarinen tutustui myös Julius Tallbergiin, jolla tuli myöhemmin olemaan tärkeä osa Saarisen kaupunkisuunnitelmien tukijana. Tähän liittyi Helsingissä järjestetty muistotilaisuus, jossa puhuivat pääministeri Urho Kekkonen ja arkkitehti Alvar Aalto. Aikalaiset pitivät sitä yksimielisesti tavattoman onnistuneena ja Saarisen parhaana työnä varsinkin ulkoarkkitehtuurin osalta. Hän valmistui Helsingin Polyteknillisen opistosta arkkitehdiksi vuonna 1897. 73 Amerikassa perhe toimi yhdessä Eliel Saarinen syntyi 1873 Rantasalmella. Ensimmäinen voiton toimisto saavutti 1897 kauppias Julius Tallbergin Katajanokalle rakennuttaman asuinkerrostalon suunnittelukilpailussa. Saarinen oli piirtänyt ja maalannut lapsuudestaan asti ja opiskellut myös yliopiston piirustuslaitoksella. Elielin Hannes-veli oli Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin johtaja. Vapaan piirtämisen ja maalaamisen lisäksi Saarinen suunnitteli seteleitä, postimerkkejä sekä erilaisia taidekäsityötuotteita tekstiilejä ja ryijyjä myöten. E liel Saarisen arkkitehdin ura kesti vuodesta 1896 vuoteen 1950. Eduskuntatalo jäi pöydälle Polyteknisen opiston kurssitoverit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen perustivat yhteisen toimiston opintojensa viime vaiheessa vuoden 1896 lopulla. Saarisen elämäntyötä valottaneet näyttelyt Suomessa ja Yhdysvalloissa 1984 sekä 1990 julkaistu laaja monografiateos ovat vahvistaneet hänen asemaansa suurena suomalaisena arkkitehtina. – Saarinen luetaan yhdeksi Euroopan vuosisadan vaihteen arkkitehtuurin valtasuuntauksen, kaikkialla paikallisia variaatioita saaneen art nouveaun, modernismin tai jugendtyylin mestareista. Myös hänen Yhdysvalloissa toteuttamanPalkittu ja arvostettu arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli pensionaatin Munkkiniemeen (1918), joka on yksi harvoja toteutuneita osia hänen suuresta Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmastaan. Kuva: Rauno Träskelin.. Eliel Saarinen kuoli Cranbrookin kodissaan 1950. Hän sai Suomessa professorin arvon 1919. Suunnitelma jäi kuitenkin paperille hallitsijan vastustuksen takia. sa työt mainitaan kansainvälisissä arkkitehtuurin yleisteoksissa, kirjoittaa Ritva Wäre Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia -verkkojulkaisussaan Saarinen, Eliel (1997). Sisustustaide kuului olennaisesti ajan modernien arkkitehtien toimialaan. Tämä näkyy hänen arkkitehtuuritöissään. Seuraavat vuodet täyttyivät suurista toimeksiannoista ja kilpailuvoitoista. Se jakaantui melkein tasan kahteen yli neljännesvuosisadan pituiseen jaksoon: Suomen-aikaan ja Amerikanaikaan. JS. Suuren osan arkkitehdinurastaan Eliel Saarinen toimi yhdessä muiden kanssa, eikä hänen henkilökohtaista osuuttaan ole mahdollista erottaa yhteisistä töistä kuin poikkeustapauksissa. Ensimmäisen avioliiton päätyttyä eroon Saarinen meni 1904 naimisiin kuvanveistäjä Louise (Loja) Geselliuksen kanssa. Uurna haudattiin samana kesänä Hvitträskiin. Jo uransa alkuvaiheessa Suomessa Eliel Saarista houkuteltiin professoriksi eräisiin Saksan yliopistoihin, mutta hän kieltäytyi. Saarinen sai 1908 ensimmäisen palkinnon eduskuntatalon suunnittelukilpailussa. Suomessa Saarinen saavutti melkein heti arkkitehtuurin uudistajan maineen ja nousi 1900-luvun alun näkyvimmäksi arkkitehdiksi. Perhe, johon sittemmin kuului kaikkiaan seitsemän lasta, asui vuodesta 1875 Inkerinmaalla, missä isä Juho Saarinen oli lopulta Pietarin suomalaisen seurakunnan kirkkoherra
Kaupankäyntiä ollaan helpottamassa lohkoketjuteknologialla. Kuvassa Suvilahden aurinkovoimala Helsingissä. Väliin ei tarvita nykyisten markkinatoimijoiden palveluita. Sovelluksen keskiössä ovat Ethereum-lohkoketjulle perustuvat älykkäät sopimukset, joiden avulla yksittäiset toimijat ja laitteet voivat keskenään ostaa ja myydä sähköä täysin itsenäisesti. Sovellus on tuotettu yhteisTulevaisuudessa uusiutuvan energian tuotanto kasvaa. Lähdekoodin muodostamalla lohkoketjusovelluksella kuluttajat ja pientuottajat voisivat esimerkiksi ostaa ja myydä sähköä suoraan keskenään. Sovelluksen kehittäjiä ovat Etlan tutkijat Juri Mattila ja Timo Seppälä sekä Aalto-yliopiston Taneli Hukkinen ja Juuso Ilomäki. 74 Lohkoketjut uudistavat tulevaisuuden kaupankäynnin Sähkömarkkinoilla tuottajat ja kuluttajat saattavat tulevaisuudessa ostaa ja myydä energiaa entistä helpommin keskenään. E linkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa lähdekoodin, jonka avulla sähkömarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa voidaan yhdistellä ilman keskitettyä markkinapaikkaa. Kuva: Helen / Katri Tamminen.
Yhdysvaltalainen yritys, joka valmistelee lohkoketjuun perustuvaa maarekisteriä Hondurasille. Factom. Olemme tarkastelleet, miten eri toimijat voivat keskenään tuottaa energiajärjestelmiä. Hankkeessa ovat mukana Etlan lisäksi Aaltoyliopisto ja VTT. 75 Esimerkkejä lohkoketjuteknologiasta Lohkoketjuteknologia on uudehko asia, jolle uumoillaan suurta tulevaisuutta. talojen älylukot auki ja kiinni. Pidetään paperisia alkuperätodistuksia luotettavampana. Nykyiset teknologiset edistysaskeleet luovat huimia mahdollisuuksia energiamarkkinoille. Vaikka kehitetyllä lohkoketjusovelluksella on vielä matkaa käytäntöön, se voi tulevaisuudessa olla mukana energiamarkkinoiden muutoksessa. – Lohkoketjuteknologian perusinfrastruktuurissa on tapahduttava vielä kehitystä, ennen kuin lähdekoodia voidaan soveltaa varsinaisiin kuluttaja-applikaatioihin, mutta mahdollisuuksien kirjo vaikuttaa todella laajalta, toteaa tutkija Juri Mattila. Tässä esimerkkejä, joissa lohkoketjua ollaan hyödynnetty: Bitcoin. Selvitämme, mikä lohkoketjuteknologian hyöty eri aloilla voisi olla ja millä tavoin niitä voisi käytännössä hyödyntää. Tämä voi ilmetä energiamarkkinoilla esimerkiksi tiettyjen välikäsien ohittamisena ja markkinoiden monisuuntaistumisena, Mattila pohtii. Se on osa BOND-hanketta, jossa tutkitaan lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia eri aloilla. Viron kanssa. Tämä energiamarkkinaan liittyvä lähdekoodin kehittäminen oli yksi pilottihankkeista, jossa teknologiaa viedään käytännön tasolle, Mattila kertoo. Ratkaisuja vertaistuotantoon Energiamarkkinoilla on trendi, että uudistuvan energian tuotannot yleistyvät. Pauli Jokinen työssä Fortumin kanssa. Heidän tutkimuksensa lähtökohta on ollut selvittää millaisia mahdollisuuksia teknologia antaa energiantuottajien ja -kuluttajien keskinäiseen sopimiseen. Bitnation. Lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää energiamarkkinoilla. Mattila tuumaa. Seuraa ja suojaa arvoesineitä esimerkiksi vakuutuspetoksilta lohkoketjuteknologian avulla. Slock.it. Aurinkopaneeleita ilmestyy kiinteistöjen katolle kovalla vauhdilla. – Lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautettujen innovaatioekosysteemien syntymisen spontaanisti. Kukaan ei varsinaisesti hallinnoi niitä. Yhteistyötä mm. Se mahdollistaa aiempaa suuremman kanssakäymisen verkossa. Ketjujen tieto on hajallaan eri palvelimissa ympäri maailman. Kehittelee lohkoketjujen pohjalta vakuutustoimintaa. Allied Peers. Onko mahdollista toteuttaa energiamarkkinat siten, että laitteet voisivat itsenäisesti ostaa ja myydä keskenään energiaa ilman, että välissä olisi mitään organisaatiota, Mattila valottaa tutkimuksen taustaa. Tulevissa teknologiaratkaisuissa on pakko ottaa huomioon se, että energiasektorin rakenne lähtee pirstoutumaan ja vertaistuotanto yleistyy yhä enemmän,. Lohkoketjujen arvellaan muuttavan maailmaa radikaalisti lähivuosikymmeninä. – Nykyinen sähkömarkkina on hyvin keskitettyä ja säädeltyä. Mukana on muun muassa teollisuusja rahoitusalan yrityksiä. Kryptovaluutta, jossa lohkoketjua on hyödynnetty ensimmäisenä. Yritysten ja yhteisöjen lisäksi kuluttajatkin voivat olla energiantuottajia ja syöttää ylimääräisen energiansa verkkoon. – Viime aikoina ollaan paljon alettu miettiä lohkoketjujen potentiaalia. Valmistelee lohkoketjuun perustuvaa maailmankansalaisuutta henkilökortteineen. Lohkoketjutekniikan avulla mm. – Sähkömarkkinoilla on kahdensuuntaistumista ja vertaistuotannon lisääntymistä. Lohkoketjun ensimmäinen ja tunnetuin hyödyntäjä on ollut kryptovaluutta Bitcoin. Jokaisesta muutoksesta jää ketjuun jälki. Se saattaa johtaa markkinarakenteen muovautumiseen monilla toimialoilla. Joidenkin arvioiden mukaan muutos voi olla yhtä suurta, mitä internet on tehnyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lohkoketjut tulevaisuuden juttu Etlan tutkijoiden julkaisema lähdekoodi liittyy laajempaan tutkimuskokonaisuuteen. Kenties jatkossa energiantuottajat ja kuluttajat voivat keskenään sopia vapaammin kaupanteosta. Everledger. Koska tieto on samaan aikaan lukemattomissa palvelimissa ja koneissa ympäri maailmaa, se varmistaa tietokannan varman säilymisen. Lohkoketjuteknologiassa toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä ylläpitää ja tuottaa tietokantoja hajautetusti. Miten se käytännössä tulee tapahtumaan, on suuri kysymysmerkki. Siksi sähköverkon balansointiin on löydettävä uusia, entistä hajautetumpia ratkaisuja, Mattila sanoo. – Uusiutuvan energian tuotannossa on se ongelma, että niissä ei ole riittävästi säätövoimaa. – Teemme yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa. Tuotanto ei jousta kysynnän mukaan samalla tavalla kuin fossiilisessa energiantuotannossa
Ottamalla huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset jo kaupunkialueiden suunnittelun alkuvaiheessa, vältytään turhilta kustannuksilta ja pystytään toteuttamaan kustannustehokkaita sopeutumistoimia. 76 M ikäli kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat hallitsematonta kasvuaan (RCP8.5-skenaario), parhaan tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan Etelä-Suomessa lämpötila nousisi keskitalvella noin kahdeksalla ja kesällä viidellä asteella sadassa vuodessa. Kaupunkiympäristössä maankäytön suunnittelun haasteena on sovittaa yhteen sopeutumistavoitteita kuten tulvariskien hallinnan edellyttämiä imeytysja viivytysalueet sekä tiivistä yhdyskuntarakennetta. Useimmat mallit ennustavat lännenja etelänpuoleisten tuulien yleistyvän tulevaisuudessa, ainakin syksyllä ja talvella. Kesäkaudella silloin kun sataa, sataa nykyistä rankemmin. Sademäärä nousisi talvella noin 30 prosenttia, mutta loppukesästä muutos olisi alle 10 prosenttia. Tällaiset sulalta mereltä käsin puhaltavat tuulet ovat myös omiaan lauhduttamaan sääoloja. Yhdyskuntasuunnittelu kiinteistöjen suoja Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa kaupunkien ja kiinteistöjen sopeutumiskykyyn ajoittain varsin äärevissä ilmasto-oloissa. Elokuun sademäärää mallit eivät taas keskimäärin muuttaisi juuri lainkaan, mutta eri mallien tulosten perusteella arvioitu muutoksen epävarmuushaarukka ulottuu -30 prosentista +30 prosenttiin. Esimerkiksi tammikuun lämpötilan nousun epävarmuusväli on 4–12°C. Tulvat kaatosateista Ilmatieteen laitos on julkaissut vuonna 2014 päivitetyt arviot harvinaisista meritulvista ja alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista Suomen rannikolla. Pilvisyys näyttäisi tämän vuosisadan aikana lisääntyvän muina vuodenaikoina paitsi kesällä ja alkusyksystä. Merenpinnan korkeuden muutokset Suomen rannikolla ovat vielä epävarmoja, eli tulvavaarat kaupungeissa johtuvat ennen kaikkea rankkasateista ja hulevesistä. Esimerkiksi viheralueet, hulevesiratkaisut, tulvariskialueiden huomioiminen, rakennusten oikea suuntaaminen ja kestävät rakennusmateriaalit lisäävät kaupungin ilmastonkestävyyttä. Talvikauden sademäärän lisääntyminen johtuu sekä sadepäivien yleistymisestä että kerralla saatavista runsaista sademääristä. Sadannan lisäys haastaa kiinteistöjen suojauksen Ilmastonmuutoksen seurauksena tulvariskialueet laajenevat ja julkisivut joutuvat kovemmalle koetukselle Yhdyskuntasuunnittelussa tulisi varautua tulviin, tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lisääntymiseen, sadannan kasvuun, maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutoksiin, eroosion ja sortumariskin lisääntymiseen sekä jäätymisolosuhteiden muutoksiin.. Mallitulosten välillä on kuitenkin isoja eroja
Itämerellä nousun arvioidaan jäävän hieman maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle. Suositukset perustuvat uusimpiin arvioihin merenpinnan noususta, mukaan lukien hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ennusteet. 77 Lämpötilan (vasemmalla, yksikkö °C) ja sademäärän (oikealla, yksikkö %) muutos Etelä-Suomessa vuoden eri kuukausina siirryttäessä jaksosta 1971–2000 jaksoon 2070–2099. Lähde: Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tulisi sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita. Opas sisältää myös yleistietoa merenrannikon ja sisävesien tulvista ja niiden aiheuttamista vahingoista Suomessa. Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien on oletettu kehittyvän RCP8.5-skenaarion mukaisesti. Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet ilman aaltoiluvaraa N2000-järjestelmässä. Pieni aaltoiluvara saavutetaan rannalla, jonka kaltevuus on enintään 1:30. Keskimääräisen merenpinnan tason muutosten lisäksi suosituksissa on otettu huomioon sääilmiöiden aiheuttama vedenkorkeuden lyhytaikainen vaihtelu. Jos esimerkiksi ollaan kiinnostuneita 50 eikä 100 vuoden aikana tapahtuvasta muutoksesta, kuvanmuutosennusteet voidaan likimäärin jakaa kahdella. Suolavesipisarat edellyttävät rakennusmateriaaleilta korroosionkestävyyttä. RCP8.5skenaarion mukaan ilmastonmuutos etenee pitkän päälle aika tasaista vauhtia. Käyrä esittää 28 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tulosten keskiarvoa ja väritetty alue mallituloksista laskettua 90 % todennäköisyysväliä. Lisäksi jääkauden jälkeinen maankohoaminen suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta. Roiskeet kastelevat rakenteet ja voivat tuoda rakennukseen melko suuriakin vesimääriä. Vedenkorkeutta mittaavien mareografien sijainnut ja perustamisvuodet Suomen rannikolla. Uudet suositukset eivät sisällä aaltoiluvaraa, vaan aallokon vaikutus täytyy arvioida paikkakohtaisesti. Uudet suositukset eivät sisällä aaltoiluvaraa, vaan aallokon vaikutus täytyy arvioida paikkakohtaisesti. Aaltoiluvara on Suomen rannikolla erittäin paljon paikasta riippuva ja vaihtelee lähes nollasta yli kymmeneen metriin, sillä aaltoiluvaraan vaikuttaa paitsi aallonkorkeus myös rannan jyrkkyys ja sen muoto. Lähtökohtana on, että suositusten mukaisella korkeudella sijaitsevat rakennukset joutuisivat meritulvalle alttiiksi korkeintaan kerran seuraavan 200 vuoden aikana. Ne eivät kuitenkaan kuormita rakenteita merkittävästi. Tarkemmin alimpien rakentamiskorkeuksien soveltamista rakentamisessa on käsitelty Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa oppaassa ”Tulviin varautuminen rakentamisessa – Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla” (2014). Mareografi Alin su ositeltava r aken tam iskorkeu s ilm an aaltoilu varaa (cm ) Kem i 260 Oulu 250 Raahe 230 Pietarsaari 200 Vaasa 200 Kaskin en 200 Män tyluoto 200 Raum a 210 Turku 240 Föglö 220 Han ko 250 Helsin ki 280 Ham in a 320 Kuva 6: Mareografien sijain n it ja p erustam isvu odet Su om en ran n ikolla
Räystäs suojaa koko julkisivua, Pakkala painottaa. Kosteissa nollan molemmin puolin sahaavissa säänvaihteluissa, merituulissa ja myrskyissä puu on erittäin kovilla. Sen julkaisun on määrä tapahtua vuoden 2018 alkupuolella. – Olennaista on, että ilmastonmuutoksen tuomat haasteet koskevat kaikkia rakennusmateriaa leja, ei vain betonia, hän sanoo tarkastellen 30 vuoden jaksoja. – Korjausrakentamisen sekä uudisrakentamisen suunnittelussa pitäisi aina miettiä räystäiden merkitys ilmastossa, jossa tuuliset sateet ovat nykyistä yleisempiä. Puustokin vaikuttaa siihen, miten rakennus on viisasta sijoittaa. Kiinteistöjen lämmönsuojaukses. Sellaiset ilmat vaativat nykyistä enemmän ulkovaipan eristekerrosten kuivumismahdollisuuksilta esimerkiksi tuulettumisen kautta sekä julkisivun rapautumiskestävyydeltä. Ilmaston lämmetessä julkisivuja vaurioittavat olot siirtyvät pohjoisemmaksi niin, että Jyväskylän tasolla joudutaan muutamassa kymmenessä vuodessa yhtä rasittaviin oloihin, missä rannikolla ollaan nyt. Eristekerroksen kosteus ei kuivu. Räystäättömistä rakennuksista on Suomessa paljon ikäviä kokemuksia tähänastisissakin sääoloissa. – Puurakentamisen lisäämistä kyllä kannatan, mutta arkkitehtonisten ja materiaalien valintojen ja työn sekä huollon laadukkuus pitää olla ajateltu alusta asti, Pakkala korostaa. – Niin hurjissa sääoloissa puumateriaalilta sekä julkisivuhuollolta vaaditaan paljon enemmän kuin jossakin sisämaassa suojaisassa rakennuspaikassa. 78 Ilmastoskenaarioiden mukaan viikkosadanta tulee lisääntymään huomattavasti, ja se asettaa lisää vaatimuksia rakennuksen suojaukselle, kertoo Toni Pakkala, tohtorikoulutettava Tampereen teknillisessä yliopistossa. Räystäät suojaavat Katto on kiinteistön tärkein suoja. – Ilahduttavasti räystäsratkaisuja on alettu tuoda taloihin saneerauksenkin yhteydessä. – Kulunut talvi voi olla PohjoisPohjanmaata myöten tyypillinen esimerkki tulevaisuuden talvesta, jolloin lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin. – Etelä-Suomessa tullaan koko ajan lämpimämpään suuntaan. Hän ei ole ihastunut esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren puupintahehkutukseen. Lisää vaatimuksia rakennusten suojaukselle P akkala valmistelee väitöskirjaa nykyisen rakennuskannan sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. – Koska sateet tulevat länsikaakkosuunnista, rakennusten sijoittelussa on viisautta ottaa huomioon ilmansuunnat ja maaston muodot. Koskee kaikkia materiaaleja Pakkala tutkii julkisivuhaasteita ennen kaikkea betonirakennuksissa ja lähinnä korjausrakentamisessa huomioon otettavaksi
– Nykyään karbonatisoitumiselta osataan molemmissa kyllä suojautua, kun tehdään ohjeiden mukaisesti. 79 Lisää vaatimuksia rakennusten suojaukselle Materiaalimuutokset päästövähennyksistä n Rakennusmateriaalien kehitykseen vaikuttavat eniten ilmastokaasujen päästöjen vähennysvaatimukset. Karbonatisoitumisreaktiossa ilman sisältämä hiilidioksidi tunkeutuu betoniin, jolloin raudoitteita suojaava vaikutus häviää. Tiiviit maalit ja pinnat ovat riskialttiita siksi, että ne estävät kuivumista ulospäin. Betonin karbonatisoitumiseen vaikuttavat sekä betonin koostumus että vallitsevat ilmasto-olot. Loppukesästä kevääseen voi olla pitkiä jaksoja, jolloin kuivumista ei tapahdu, Pakkala kuvaa. Pakkalan mukaan 1970-luvun loppupuolelle asti ei ollut ohjeistusta pakkasenkestävän betonin tekemiseen. Muun muassa yhdysvaltalaisen Drexelin yliopiston tutkijat ovat saaneet lupaavia tuloksia kokeissa, joissa betoniin on sekoitettu esimerkiksi hiilen polttamisesta syntyvää tuhkaa tai sulatusprosessien kuonaa. Siksi pitää jatkuvasti lisätä rakennustyön vikasietokykyä. Jatkuva jäätyminen ja sulaminen murentaa väärällä tavalla huokoista betonia. Teksti: Terttu Iiskola Juttu on koostettu lainauksin lähteistä: Ilmasto-opas.fi Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas, EAKR-osarahoitettu ILKKA-hanke 2012–2014 Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen, Valtioneuvoston tutkimushanke 2016 Keinot edistää sääja ilmastoriskien hallintaa, Valtioneuvoston ja Ilmatieteen laitoksen Elastinen-tutkimushanke 2016 Pitkän aikavälin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla, Ilmatieteen laitoksen raportti 6/2014 Suunnitelmissa Jätkäsaaren olot näytetään seesteisinä. portlandinsementin valmistus aiheuttaa 7–10 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Pakkalan mukaan julkisivubetonin suojaukseen on nykyisin olemassa hyvät menetelmät. Ekologisuus heittää teollisuudella kehittämishaasteen sellaisinaan kierrätettävien betonien tuottamisessa, Toni Pakkala toteaa. Laadukkaasti tehden ongelmia ei pääse syntymään. Ennustetut tuulija sadeolot asettavat siis lisää vaatimuksia julkisuvun betonin laadulle. Valmistusja asennusvirheisiin ei ole varaa, Pakkala toteaa. – On tarkkaan huolehdittava siitä, että eristekerroksiin ei pääse tiivistymään kosteutta. Kapillaarihuokosissa jäätyvän veden aiheuttama paine purkautuu sitten noihin suojahuokosiin, Pakkala kuvaa. Vanhoissa elementtitaloissa betonin rapautuminen ja raudoituksen syöpyminen on johtanut jopa parvekkeiden putoamiseen. Ekologisia betoneita kehitetään erityisesti oloihin, joissa suolat rapauttavat betonia. – Väärällä tavalla huokoinen betoni ei ole pakkasenkestävää eli puhutaan liiallisista kapillaarihuokosista. – Julkisivuratkaisuihin on kehitetty paljon tuulettuvia levyratkaisuja tiiviistä sementistä, metalleista sekä keraamisista materiaaleista. – Ekologisuus lähtee betonin kestävyydestä ja kierrätettävyydestä. Kuva: WoodCity-hanke Vanhoissa elementtitaloissa betonin rapautuminen ja raudoituksen syöpyminen on johtanut jopa parvekkeiden putoamiseen.. Nykysäädösten mukaan raudoituksen pitää olla tarpeeksi syvällä. Kun rakenne välillä kuivuu huokoseen, pääsee aina edelliskertaa suurempi kosteusmäärä jäätymään. Se on otettava suunnittelussa huomioon hankkeen alusta asti, Toni Pakkala painottaa. Maantiesuola ei rapauta tällaista betonia, ja materiaali on sekä ekologisempaa että halvempaa kuin portlandinsementistä valmistettu. – Eristyskerroksen kuivumisolot heikkenevät. Pakkaselta suojaudutaan kuitenkin itse asiassa tietyn kokoisilla ja tietyllä etäisyydellä toisistaan sijaitsevilla suojahuokosilla, mikä saadaan aikaan lisähuokostuksella. Betonia syövä tiesuolaus tuo suuret haasteet siltojen kestävyydelle, mutta merenrantakiinteistötkään eivät joudu kokemaan pisaroita suurempaa suolavesirasitetta. Betonit suojaan Taloelementtiteollisuudessa ei Pakkalan mukaan ole törmätty betonin karbonatisoitumisen ongelmaan, mutta karbonatisoituminen sinällään on ongelma talonrakentamisessa ihan samoin kuin siltarakentamisessa. Ne ovat hyvin säätä kestäviä ja kohtuullisen näppärästi myös vaihdettavissa, kun julkisivun eristyskykyä halutaan parantaa. Eristerappauksen halkeamat ovat turmiollisia, koska kosteus pääsee silloin eristetilaan. Ns. sa on menty pitkälle energiansäästön vuoksi. – Pidentyvä sadantakausi tuo uusia haasteita rakenteen kuivumiselle. Ja betonin käyttö rakentamisessa kasvaa koko ajan. Niin puukuin betonijulkisivut joutuvat yhä kovemmalle koetukselle, mikä vaatii entistä enemmän huollolta. Todellisuus on yhä harvemmin aurinkoinen, sillä sateiset ja merimyrskyiset ilmat lisääntyvät
Asumistukijärjestelmä kaipaa kokonaisremonttia Suomen Vuokranantajien mielestä keskustelussa pitäisi nostaa voiAsumistuen saajia oli ennätysmäärä vuonna 2016. Asuntorakentaminen onkin ennätysvauhdissa, mikä varmasti vaikuttaa vuokria laskevasti pitkällä aikavälillä. 80 Asumistukimenojen kasvuun ei ole syynä yksittäinen taho Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen on syyttänyt yksityisiä vuokranantajia asumustukimenojen kasvusta. Hallitus näyttää unohtaneen yksityisten toimijoiden tärkeän roolin vuokramarkkinoilla. – Panostamalla työttömyyden vähentämiseen sekä asuntorakentamiseen saadaan muutosta aikaan – ei syyllistämällä vuokranantajia. Koro-Kanerva toteaa, että vuokratasoon vaikuttavat asuntojen hinnat ja ylläpitoon liittyvät kustannukset. Ilman yksityisten vuokranantajien panosta moni suomalainen olisi ilman kotia. – Paras lääke vuokrien laskemiseen on lisätä asuntotarjontaa. Eniten kasvuun kuitenkin vaikuttaa markkinatilanne: jos asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, vuokrat kohoavat. Suomessa noin 200 000 yksityistä vuokranantajaa tarjoavat noin 300 000 kotia suomalaisille. Suomen Vuokranantajat ry:n mielestä tällainen osoittelu kuitenkin väheksyy yksityisten vuokranantajien merkitystä asuntomarkkinoilla eikä asumistukimenojen kasvua voida sysätä yksinomaan heidän syykseen. Kuva: Kela Mira Koro-Kanerva, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja sanoo työttömyyden kasvun vaikuttaneen vuokrien nousuun.. M ira Koro-Kanerva, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja korostaa, että asumistukimenojen kasvuun vaikuttaa vuokrien nousua enemmän työttömyyden kasvu
Pitkään jatkuneet työttömyys ja heikko talouskasvu ovat lisänneet merkittävästi asumistukien saajien määrää, mikä on osaltaan vaikuttanut asumistukimenojen kasvuun. Vain 18 prosenttia yksityisistä vuokranantajista nostaa vuokraa vuosittain (lähde: Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja 2016 kysely) Lähde: Suomen Vuokrantajat ry Kati Wikström Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on. 81 Tuomas Viljamaa, Suomen Vuokranantajien vaikuttamistyön asiantuntija sanoo asumisen tukien kehittyvän nykyisistä tuotantotuista kysyntätukiin. Tuomas Viljamaa, Suomen Vuokranantajien vaikuttamistyön asiantuntija tarkentaa ja perustelee asumistuen tarvetta remontille. – Asumisen tukia pitäisi tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat sekä kysyntätuet, että tuotantotuet. – Tilastojen perusteella on selvää, että viime aikojen asumistukimenojen kasvu ei ole johtunut vuokrien aiempaa nopeammasta noususta. Vuokrien nousuun on erityisesti vaikuttanut kaupunkiseutujen kasvava kysyntä, hoitokulujen kasvu ja verorasituksen nousu. Tukijärjestelmä ei toimi kovin hyvin, jos markkinat hinnoittelevat vuokrat omakustannusvuokria matalammalle tasolle. Asumisen tukemisessa tulisi siirtyä asteittain tuotantotuista kohti kysyntätukia. – Asumistukien on tarkoitus mennä sellaiselle asukkaalle, joka sitä eniten tarvitsee mahdollisimman tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Tällä hetkellä Suomessa on myös noin 200 kuntaa, joissa ARA-vuokrat ovat korkeampia kuin vapaarahoitteiset vuokrat. Koro-Kanerva toivoisi siirtymistä kohti kysyntätukia, nykyisten tuotantotukien sijaan. Asumistuessa kysyntätuen kohdentuminen on tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää. Menojen kasvuun on useita syitä Viljamaa korostaa, että asumistukimenojen kasvuun löytyy useitakin syitä. 20 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku + kestävimmät kattovarusteet Paikalliset pojat ! Soita 019 211 7390 100% taloyhtiöasiakkaista suosittelee !. – Vuoden 2015 asumistukiuudistus lisäsi tuensaajien määrää ja nosti asumistukimenoja. makkaammin esiin se, toimiiko asumisen tukijärjestelmä kokonaisuudessaan tehokkaasti. Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Markkinoilla on myös viimeiset vuodet ollut selkeitä viitteitä siitä, että yritystoimijat nostavat vuokria enemmän, kuin yksityiset vuokranantajat. Eurooppalainen kehitys on siirtyä tuotantotuista kysyntätukien suuntaan ja tätä suuntausta kannattaa myös ekonomistien enemmistö (lähteenä OECD, A Revival of the Private Rental Section of the Housing Market)
– Kaupunki päätti jo vuonna 2013, että tehdään uudesta kaupunginosasta mahdollisimman fiksu. Se tarkoittaa, että Kalasatamassa käytetään hyväksi uutta teknologiaa ja tekoälyä, jotta voidaan luoda uudenlaista infrastruktuuria ja kaupunkipalveluita, sanoo Fiksun Kalasataman ohjelmajohtaja Veera Mustonen. Kuva: Forum Virium. Se mahdollistaa esimerkiksi sen, että paikallisesti voi tuottaa energiaa ja syöttää sitä verkkoon. Veera Mustonen kehittää Fiksua Kalasatamaa. Fiksun Kalasataman keskeiset kehityskohteet löytyvät energiaratkaisuista. Kalasataman rakennustyöt jatkuvat vielä yli kymmenen vuotta.. 82 Kalasatamassa etsitään ja kokeillaan älyratkaisuja Helsingin Kalasatama on uusi kaupunginosa, jossa testataan uudenlaisia älyratkaisuja. Kalasatamassa kokeillaan uudenlaista älykästä kaupunkikehitystä. Projekti kulkee nimellä Fiksu Kalasatama. Hankkeiden budjetit ovat 1000–8000 euron hintaisia. Osa Kalasatamasta on jo valmiina ja taloissa asutaan, mutta rakennustyöt jatkuvat aina 2030-luvulle saakka. Se on rakennuttajan tai taloyhtiön valinta, haluaako siihen lähteä. Nopeiden kokeilujen ohjelma etsii ideoita, joita voidaan toteuttaa helposti, nopeasti ja pienellä rahalla. – Älyverkko tarkoittaa sitä, että energiaverkon päälle on rakennettu tietotekninen infrastruktuuri. Tulevaisuudessa kaikki kiinteistöt voivat halutessaan tuottaa aurinkoenergiaa suoraan verkkoon. Se vaaditaan jo tontinluovutusehdoissa. Kalasatamassa on jo aurinkopaneeleita joidenkin kiinteistöjen katoilla. Kaikki talot tulevat liittymään älyverkkoon. H elsingin Kalasatamaan nousee parhaillaan uusi kaupunginosa, jonne valmistuu asuntoja noin 25 000 ihmiselle ja työpaikkoja alueelle on tulossa arviolta 10 000. Aluetta kehitetään erilaisten kokeilujen kautta
– Viherseinää toteuttava yritys haluaa tehdä siitä vientituotteen. Siellä on esimerkiksi älykäs koulu, joka valmistui viime vuonna. Kokeilut ovat pieniä, niiden arvo on noin 1000–8000 euroa. Koululaiset käyvät esimerkiksi Korkeasaaressa luonnontieteiden tunneilla. Seinässä on kasvustoa, joka houkuttelee perhosia. Mustonen näkee, että Nopean kokeilujen ohjelmaan mukaan otettavat startup-yritykset saavat hankkeesta hyvät referenssit. Tänä keväänä Nopeiden kokeilujen ohjelmaan valittiin viisi ilmastopositiivista hanketta. Kalasatamassa etsitään ja kokeillaan älyratkaisuja Älykäs koulu jo valmiina Älykkäät energiaratkaisut ovat iso osa Kalasataman kehittämistä, mutta alueella on paljon muitakin kehityskohteita, jotka eivät liity energiaan. Nopeat kokeilut Kalasatamassa toteutetaan Nopeiden kokeilujen ohjelmaa, jossa älyratkaisuja kehitetään ja testataan yhdessä asukkaiden kanssa. Monilla startup-yrityksillä on hyviä prototyyppejä, joita ne eivät saa kokeiltua missään. Olemme pohtineet, miten digitaalisia terveyspalveluita voisi viedä suoraan asuntoihin, ettei potilaan tarvitse mennä tapaamaan lääkäriä sairaalaan. Siellä käytetään lähialuetta oppimisympäristönä. Toteutettavat hankkeet valitaan Nopeiden kokeilujen ohjelmaan tarjouskilpailujen perusteella. Tämän kokeiluohjelman kautta hankitaan startupeilta prototyyppejä, joita voidaan Kalasatamassa kokeilla yhdessä asukkaiden kanssa, Mustonen sanoo. – Koulussa ei ole pulpetteja eikä luokkahuoneita. – Nyt ollaan toteuttamassa esimerkiksi kouluun viherseinää, joka yhdistetään hulevesiratkaisuihin. Pauli Jokinen Lähteet: fiksukalasatama.fi, forumvirium.fi.. – Olemme yhdessä miettineet terveydenhoitoon liittyviä älyratkaisuja. SRV rakentaa Kalasataman keskustaa Rediä ja siihen liittyviä tornitaloja. Vuosina 2016–2017 alueelle ostetaan kaikkiaan 15–20 kokeilua. He pystyvät osoittamaan tällä esimerkillä, miten viherseinä toimii käytännössä. 83 Fiksun Kalasataman keskeiset kehityskohteet löytyvät energiaratkaisuista
Parkkisähkö tuo sähköautojen lataukseen palvelumallin, jonka ansiosta kiinteistön ei tarvitse itse ostaa ja ylläpitää latausjärjestelmää, vaan Parkkisähkö toteuttaa tämän palveluna. Tämä koskee esimerkiksi autoja, jotka ovat käytössä jonkun autonjakopalvelun kautta. 3. Kuka tahansa voi ilmoittaa paikkansa palveluun ja reaaliajassa näkee, onko paikka vapaana. – Tässä luodaan markkinapaikkaa parkkipaikoille, ikään kuin parkkipaikkojen Airbnb:tä. Palvelun avulla autoilija löytää helposti vapaan parkkipaikan. Niille löytyy usein huonosti parkkitilaa, Mustonen sanoo. Kuva: Fiksu Kalasatama.. Kokeilu toteutetaan koko Helsingin alueella. Taloyhtiöiden tuottama aurinkosähkö hyödyksiasukkaille Elwedon palvelu jakaa taloyhtiön tuottaman aurinkosähkön hyödyn asukkaille ja tekee talosta aktiivisen toimijan sähkömarkkinoille. Tarjouksia jätettiin 34, joiden joukosta mukaan valittiin seuraavat viisi: 1. Rent-a-park – parkkipaikkojen vertaisvuokrauspalvelu Rent-a-park tuo pysäköinnin vertaisvuokrauspalvelun ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin. – Tämä on sähköautojen latausjärjestelmä, jossa olemassa olevia lämpötolppia muutetaan adapterilla sähköautojen latauspisteiksi, Mustonen sanoo. 4. Asukkaat voivat seurata hiilijalanjälkeä reaaliajassa. Kokeilu avaa parkkipaikkojen omistajien käyttämättömät tai vajaalla käytöllä olevat paikat kaikkien autoilijoiden varattavaksi. Smart Minigrid – sähköautojen lataamisen ja aurinkosähkön yhdistelmäkokeilu Smart Minigrid -kokeilussa kehitetään uudenlaista, helppokäyttöistä palvelumallia tukemaan sähköautoilua. 84 käytettävää sähköä tuotetaan nyt osittain paikallisesti aurinkoenergialla. Kalasatama toimii yhtenä keskeisenä testialueena ja käyttäjiltä halutaan oppia erityisesti, houkutteleeko se tai vastaavat alueet joustavien parkkipaikkojen varaajia. Aurinkoenergian ja sähköautojen latauksen yhdistämistä on jo kokeiltu maailmalla, mutta Suomessa siitä ei juuri ole kokemusta. 2. 5 ilmastoystävällistä kokeilua Kalasatamassa H elsingin Kalasatamassa toteutetaan kevään aikana viherratkaisuihin, sähköautoiluun, pysäköintiin, aurinkosähköön sekä kotitalouksien hiilijalanjäljen vähentämiseen liittyviä kokeiluja. Sen tarkoituksena on ostaa pieniä 1000–8000 euron hankintoja, jotka tuottavat innovatiivisia palveluita kaupunkilaisten käyttöön. Kaupunkikeidas – viherratkaisut kotipihoihin ja kiinteistöihin Kaupunkikeidas on kasviseinästä sekä istutusalueista koottu hulevedenhallintayksikkö sadeveden vaalimista varten kotipihalla ja kiinteistöissä. Kalasatamassa sähköautojen lataukseen Kalasatamaan valmistuu asuntoja 25 000 asukkaalle. Kokeilut ovat osa Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelmaa. Rent-a-park luo uusia ansaintamahdollisuuksia parkkipaikkojen tai esimerkiksi parkkihallien omistajille
Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Määräaikaistilaus 68€ www.lehtiluukku.. Kuva: Fiksu Kalasatama. 5. Tavoitteena on kannustaa kokeilijoita pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. – Jos ihmiset alkavat tulevaisuudessa tuottamaan enemmän sähköä itse esimerkiksi aurinkopaneeleilla, niin tämä palvelu laskee miten ylimääräinen sähkö voisi jakaa muiden asukkaiden tai korttelin kesken. 85 Kalasataman kokeilussa asukkaat saavat kokeilla palvelua reaaliaikaisella datalla. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Asukas voi lähes reaaliaikaisesti seurata omaa hiilijalanjälkeään, summaa Mustonen. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Applikaatio laskee kaikesta näistä hiilijalanjäljen yhteen. Sinne voi syöttää myös tiedon, mitä syödään. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Lisäksi applikaatio näkee käveleekö ihminen vai käyttääkö bussia. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 61€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Fiksu Kalasatama Viherseinään on yhdistetty hulevesiratkaisut. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Kiin teis tö ja en erg ia Info KE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r. Malli tutkii, mitä hyötyä siitä voisi olla, Mustonen toteaa. Kotihiili – ilmastofiksuja käytäntöjä ja kannustimia asukkaille Kotihiili-kokeilussa osallistuja pääsee seuraamaan päivittäin oman hiilijalanjälkensä muodostumista liikkumisen, sähkönkulutuksen, jätteiden ja ruokailun osalta. Seurannan lisäksi osallistujat saavat päivittäisiä neuvoja verkkosivujen kautta sekä tekstiviestejä, jotka kannustavat ilmastoystävällisempään toimintaan. – Mobiiliapplikaatiolla saa asuntokohtaisen energiadatan näkyviin
Vielä ei ole tiedossa, onko ehdotusten takana kotimaisia vai ulkomaisia ryhmiä, sillä kilpailijoiden tiedot katsotaan vasta arvioinnin päätteeksi. Korkean rakentamisen tavoitteet liittyvät kaupungin tiivistämiseen, alueen ominaispiirteisiin, joukkoliikenteen potentiaaliin ja Pasilan identiteettiin, sanoo projektipäällikkö Dan Mollgren. Kilpailulla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa Pasilan tornialueen toteuttamiseksi. toukokuuta. 86 Keski-Pasilan ilme rakennettuna näyttää metropolilta Kuva: Helsingin kaupunki Arkkitehtuurikilpailulla haetaan suunnitelmaa Pasilan lisärakentamiselle Uudelle tornialueelle tulossa korkeita rakennuksia Helsinki High-rise arkkitehtuurija toteutuskilpailun ensimmäiseen vaiheeseen tuli kymmenen kilpailuehdotusta. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyi 16. K ymmenen ehdotusta on varsin hyvä määrä näin mittavaan ja vaativaan kohteeseen. Toiseen vaiheeseen valittavat kilpailijat ovat tiedossa. Se on merkki myös siitä, että suuret investoinnit kiinnostavat, sanoo toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupungilta. Se kertoo, että Helsinki ja Pasila ovat houkuttelevia kehittämiskohteita. – Kilpailuohjelmassa torni on määritelty vähintään 15 kerroksiseksi rakennukseksi, jonka korkeuden suhde leveyteen on vähintään 2:1. Kilpailun arviointiryhmä valitsee ensimmäisen vaiheen ehdotuksista jatkoon 2–4 laadullisesti parhaimman ehdotuksen laatinutta kilpailijaa
Suunnittelualue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Rakentaminen on käynnistynyt alueen liikenteellisestä solmukohdasta, Pasilan aseman ja Pasilansillan yhteyteen rakennettavasta Pasilan keskustakorttelista. Pasila on Helsingin merkittävin joukkoliikenteen solmukohta ja vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Ja kolmannen kokonaisuuden eli tornialueen suunnittelukilpailu on nyt siis käynnissä. – Pasilan kehittäminen ja rakentaminen jatkuu vielä pitkään. Sinne on nousemassa Tripla. Pasilan uudistuminen jatkuu edelleen myös Konepajan alueella ja Ilmalassa ja käynnistyy lähivuosina Postipuistossa PohjoisPasilassa. Syksyllä alkavassa toisessa vaiheessa kilpailijat laativat tarkennetun suunnitelman ja kilpailun järjestäjät, Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt, neuvottelevat kunkin kilpailijan kanssa aloitusalueen toteutussopimuksen. – Helsingin kaupungin kehittymisessä on ollut se hieno piirre, että vuosikymmenet ovat jättäneet siihen vuosirenkaansa yhtenäisinä ja ajalleen tyypillisinä kaupunginosina aina Senaatintorista lähtien Jätkäsaaren rakentumiseen. Kilpailun voittaja julkistetaan syksyllä 2018. Helsingin keskusta laajenee kohti pohjoista Pasila on yksi Helsingin merkittävimmistä uudistuvista kaupunginosista. Keski-Pasila rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: Pasilan keskustakorttelista, tornialueesta sekä ratapihakortteleista. Tulevaisuudessa eräs Helsingin tärkeistä kehittämisvyöhykkeistä on myös Pasilan, Vallilan ja Kalasataman akseli. Laadullisesti parhaan suunnitteluratkaisun laatineella taholla on oikeus ja velvollisuus ostaa aloitusalueen rakennusoikeus kilpailuohjelmassa ilmoitetuin yksikköhinnoin ja toteuttaa sille suunnitelmansa mukainen kokonaisuus. toukokuuta. Sen pohjoispuolelle rakennettavan yli 3 000 asukkaan ratapihakorttelien asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17. Kilpailun voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein. Osa ratapihan asemakaavoista on hyväksytty mutta esimerkiksi tornialueelle haetaan vielä ratkaisua suunnitteluja toteutuskilpailun kautta. Nyt kyseessä on kuitenkin aivan ainutlaatuinen keskustakehitys ja tiedetään, että vastaavaa ei Helsinkiin ole tulossa ehkä koskaan. Juhani Karvonen vesivek.fi Sadevesijärjestelmät Tikkaat ja kattoturvatuotteet Huoltopalvelut Toimitamme taloyhtiöösi tasokkaimmat kattotuotteet 30 vuoden kokemuksella. sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2021. Kilpailun tarkoituksena on löytää 150 000–200 000 kerrosneliömetrin suuruinen asuin-, toimistoja liiketiloja sisältävä laadukas suunnitelma tornialueen asemakaavoituksen pohjaksi ja alueen toteuttamiseksi. Keski-Pasilan uudistuminen on osa laajamittaista koko Pasilan alueen kehitystä. Kilpailun tarkoituksena on myös löytää ostaja ja toteuttaja vähintään 40 000–65 000 kerrosneliön suuruiselle aloitusalueelle. Uusi, Helsingin toinen keskusta hakee muotoaan uudesta suunnasta, mahdollisuudesta kasvaa ylöspäin, sanoo Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström. Pohjois-Pasilassa asemakaavoitus on käynnissä ja alueen rakentaminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa, sanoo Mollgren. Tuotteemme tulevat suoraan tehtaaltamme, asentajina omat FI-sertifioidut peltisepät, ainoana Suomessa. 87 syyskuussa. Helsingin keskusta laajenee kohti pohjoista
* Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. Kiinteistöhuolto Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. www.2727350.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Hissit. 09-2525 2425 www.contesta.. LIIKEHAKEMISTO 88 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.
Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.?. Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. LIIKEHAKEMISTO 89 ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. www.varsinaisbitumi.. Matkaviestinverk. alv. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Hinnat sis. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, 01900 Nurmijärvi Savo: Kylmämäentie 1, 70800 Kuopio Kattoremontit Telineet Varaa paikkasi palveluhakemistosta: Kari Ylönen p
www.sielunpeili-lehti.. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. www.antiikkijataide.. 5 nroa vuodessa 29€ Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. 8 nroa vuodessa 52€ Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. www.hevosmaailma.. 8 nroa vuodessa 61€ Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. www.senioriterveys.. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. Pääosassa on energia! www.talomestari-lehti.. 6 nroa vuodessa 42€ Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. www.ekoelo.. www.kiinteistojaenergia.. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. tai p. 6 nroa vuodessa 39€ Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. 09 413 97 300 Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. www.turvallinenkoti-lehti.. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. www.luontaisterveys-lehti.. www.kissafani.. www.asejaera-lehti.. 6 nroa vuodessa 40€ Kiinteistö ja energia Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. 8 nroa vuodessa 61€ Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. www.meidankoira.. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. 8 nroa vuodessa 58€ Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. 6 nroa vuodessa 36€ Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. 10 nroa vuodessa 69€ Turvallinen Koti Lehden sisältö keskittyy kodin ja vapaa-ajanvieton turvallisuuden parantamiseen. 6 nroa vuodessa 40€ Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Netissä, tilaukset@karprint.. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. 6 nroa vuodessa 22€
Ilma uramaton alle saadaan vaihtumaan jakokanavien kautta. KOHDEOSASTO Puh. 3 Poistoilmalle putkitus. 2 Poistoja korvaus ilma venttiilit. Sisä ilmaongelmat voidaan korjata turvallisesti ilman suuria purkutoimenpiteitä tai pitkä aikaisia väistötiloja Lattiarakenteen tuuletusjärjestelmän avulla. LATTIARAKENTEEN TUULETUSJÄRJESTELMÄ 6_2017_RTV_KiinteistoJaEnergia_nro5_218x295mm.indd 1 6.6.2017 11:56:07. (019) 7421, kohdelattiat@rtv.fi www.kohdelattiat.fi Onko kiinteistössänne ala pohjan hometai kosteusongelmia. Järjestelmän tärkein osa on pohjastaan uritettu kumimatto. 4 Puhallin luo uramaton alle alipaineen, ja puhaltaa lattian alta tulevan saastuneen ilman ulos. Kysy lisää meiltä lrtj@rtv.fi tai katso www.lrtj.fi! 1 Uramatto
BAS2 Posti Oy Posti Green Kiinteistö ja energia 5_17 KerabitPro conv.indd 1 9.6.2017 14:57:01