Kiinteistö Nro 5/2019 | 6,90 & energia Ilmastoteoilla maailmanmaineeseen Pieni Ii Suomen vähähiilisin kunta Suomen merivoimalat tuovat suuret tuulitulot Digitalisaatio, eläköityminen... Isännöintialan murros kiihtyy Rakennetun omaisuuden korjausvelka 30-50 miljardia EU-rahaa Helsingin ja Tallinnan yhteistyöhön
Ratkaise lämmitysjärjestelmän tasapainoongelmat Danfossin automaattisten ASV-PV linjasäätöventtiilien avulla Nykyaikainen ratkaisu epätasaiseen lämmönjakoon, patteriverkoston ääniongelmiin ja ylisuuriin energiakustannuksiin Danfoss ASV-PV automaattisen linjasäätöventtiilin etuja: • tasainen huonelämpötila koko kiinteistössä • 100% tasapaino muuttuvissa olosuhteissa täydellä ja osakuormalla • vähentää paine-erosta johtuvia meluhaittoja • nousuputket toisistaan riippumattomia • helppo mitoitus / vähemmän laskelmia • nopea asennus ja huolto • luotettava lämmitysjärjestelmä ei valituksia • lämmitysenergian säästö 20% energiaa säästyy kun järjestelmä on oikein säädetty Jopa asv.danfoss.?
Järjestelmä on etähallittava ja jokaisesta avaimen käyttökerrasta tallentuu tieto kulkurekisteriin. 42 Hyvä viestintä nousee arvoonsa taloyhtiöissä. 4 P uhuvat päät S isältö 5 / 19 Maalämpöala kovassa nousussa – Kaukolämmön hinnannousu johtuen etenkin kivihiilen kieltolaista ja fossiilisten polttoaineiden korkeista käyttökustannuksista ovat saaneet asiakkaat miettimään edullisempia ja puhtaampia lämmitysratkaisuja. Taloyhtiössä on suositeltavaa tarkastaa teletilojen lukitusturvallisuus ja avainhallinta. Se myönnetään osoituksena poikkeuksellista ja innoittavasta toiminnasta, joka voi olla roolimallina koko kauppakeskustoimialalle. 20 Yhteisöllisyys, tilojen jakaminen ja ympäristöystävällisyys korostuivat asuntosuunnittelukilpailussa. 30 Suomessa on rakennetun omaisuuden korjausvelkaa jopa 30–50 miljardia euroa. 58 Viilentävät ilmalämpöpumput löivät itsensä läpi myös kerrostaloihin viime vuoden kuuman kesänä aikana. Vastuu teletilojensa lukituksesta ja tietoturvallisuudesta on taloyhtiöllä. Taloyhtiössä kannattaa olla selvillä kenellä on pääsy yhteisiin teletiloihin, sillä teletiloissa on usean liittymänhaltijan johtojen kytkentäpaikkoja ja näihin liittymiin kuuluvia telelaitteita. 32 Suunnittelu ja valmistelu ovat onnistuneen saneerauksen peruslähtökohtia. Hämeenlinnalainen taloyhtiö on vienyt läpi monta remonttia asukkaita k uunnellen ja informoiden. 62 Leasing–sopimukset ovat yleistyneet maalämmössä. Sivu 62 Iin pieni kunta Suomen vähähiilisin – 2010-luvun alussa oli silloinen mikroja nanoteknologiaan painottunut yritystoiminta alkanut hiipua tuotannon riityessä halvemman kustannustason maihin. Samalla on toteutettu erilaisia energiansäästötoimenpiteitä, kuten säädetty ilmanvaihtoa tai lisätty eristyspaksuutta. Uskoisin, että kasvu tulee jatkumaan ainakin kymmenen vuotta, riippuen kulloisistakin olosuhteista ja muun muassa viranomaismääräyksistä. Toisaalta asiattomien pääsy kyseisiin tiloihin on estettävä. 20 Isännöintialan murros etenee nyt vauhdilla. Silloin syntyi jopa pulaa sekä asentajista että laitteista. 10 Kuopiossa on selvitetty julkisten kiinteistöjen energiatehokkuutta. NCSC:n Pohjoismaiden paras kauppakeskus -palkinto on vuotuinen tunnustus. Teemme maalämpöja lämmön talteenottojärjestelmiä myös liikeja julkiskiinteistöihin, korostaa St1 Lähienergia Oy:n toimitusjohtaja Kristian Savela. Kadonneen avaimen poistaminen ja uuden avaimen lisääminen on vaivatonta eikä vaadi uudelleensarjoitusta.. Millaisin ratkaisuin olisi parasta lisätä kiinteistön energiatehokkuutta. Myös meidän yrityksessämme 30 prosentin kasvu on mahdollinen. Isolle Omenalle NCSC:n palkinto . BBC:n video Iin ilmastosankareista on kerännyt miljoonia katsojia. Sähköistymistä ei kannata jarruttaa. Sivu 26 6 Vähähiilistä toimintatapaa vauhditetaan yrityksiin: seitsemän kuntaa tarjoaa yhteisöille työkaluja päästövähennyksiin. Vaatii noin seitsemän miljoonan euron vuosittaisia investointeja, jotta saisimme korjausvelkaa lyhennettyä. Finest Twins -hanke on saanut EU:lta yhteensä 15 miljoonan euron rahoituksen. Kaikkiin kunnan kiinteistöihin, joissa aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa, on asennettu aurinkopaneelit tuottamaan sähköä, kertoo Micropolis Oy:n johtava energiainsinööri Heidi Takalo. Nykyisellä investointitasolla pysyy nenä nippa nappa veden pinnalla. Pohjoismainen kauppakeskusyhdistys NCSC (Nordic Council of Shopping Centers) on palkinnut Cityconin omistaman, Vantaalla sijaitsevan kauppakeskus Ison Omenan vuoden parhaana pohjoismaisena kauppakeskuksena. 36 Ilmastonmuutoksen seuraukset haastavat energiaratkaisujen optimointiin. Taloyhtiöllä on kiinteistönomistajana velvollisuus huolehtia siitä, että esimerkiksi teleoperaattorin edustaja tai sähköja teleurakoitsija pääsevät teletilaan esteettömästi. Teletiloja ovat muun muassa talojakamot, alijakamot, kerrosjakamot, vaihdehuoneet sekä muut vastaavat tilat ja laitekaapit. Mieluusti näkisimme, että jokunen ropo tännekin ohjattaisiin, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan kunnossapitopäällikkö Petri Lyytikäinen. Teletietojen turvallisuus . 72 Koiran tarkkaa hajuaistia käytetään yhä enemmän. Suomenlinnan hoitokunnan vastuulla on rakennusten ylläpito ja restaurointi. Tuolloin Iissä tehtiin strategian muutos, ja nanoja mikroelektronikasta päätettiin siirtyä uusiutuvaan energiaan ja ympäristöosaamiseen eli vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen. Alalla onkin alettu puhua laatuloikasta, jolla vauhditetaan korjausrakentamista. 14 Pienen Iin kunnan tekemä ilmastotyö on noteerattu myös maailmalla. Maalämpöala oli vuosia tasaisissa toimitusmäärissä, ja on lähtenyt paremmin liikkeelle vasta viime vuoden aikana. Viestintävirasto ja Finanssiala (FA) suosittelevat teletilojen lukkojen vaihtamista yhteiseen valtakunnalliseen sarjaan eli KTL1E -lukitusjärjestelmään, jota ylläpitää Yrityssuojeluyhdistys. 50 Kansainväliset tuulivoimatoimijat ovat tulossa Suomen talousvyöhykkeen merialueille, koska miljardien merivoimalat tuovat suuret tuulitehot. Työsarjaa kuitenkin vielä riittää. Siihen asti toimitusmäärissä oli jopa nollakasvua, mutta tälle vuodelle tavoitellaan jo 30 prosentin kasvua valtakunnallisesti isoihin kiinteistöihin toimitettavissa järjestelmissä. Käyttäjien toiminnalla ja tietoisuudella on iso merkitys. 23 Helsingin ja Tallinnan yhteistyötä kehitetään monella rintamalla. Teletilojen lukituksella turvataan viestintäsalaisuutta ja muuta tietoturvallisuutta. Kokeilun myötä syntyy muun muassa aurinkosähkön tuotantomalleja taloyhtiöille. 26 Suomenlinnassa on satoja kiinteistöjä, jotka ovat useilta eri vuosisadoilta. Tänä päivänä kunnan kaikki öljylämmitteiset kiinteistöt on muutettu uusiutuvalle energialle, kuten kaukolömpöön, maalämpöön ja hakelämpöön. Huolimattomuus lukitusturvallisuudessa voi johtaa ilkivaltaan, tietoturvariskeihin ja pahimmillaan jopa vakoiluohjelman asentamiseen. 68 FinSolar–taloyhtiökokeilu tuo tietoa ja hyötyä aurinkosähkön pientuotannosta myös alan pk-yrityksille. Nykyinen hallitus on luvannut lisää rahaa kulttuuriperinnölle ja luontokohteille. Alan yritys toimittaa kiinteistölle maalämpöjärjestelmän ja huolehtii kuukausimaksuun perustuvalla palvelusopimuksella sen ylläpidosta. Koulutettu koira osaa etsiä ja ilmaista esimerkiksi asunnosta löytyvät homevauriot. Sivu 14 Suomenlinnan iso peruskorjaustarve – Valtio investoi Suomenlinnaan nykyään noin neljä miljoonaa euroa vuosittain, mutta investointitason pitäisi olla lähes kaksinkertainen. Suurin peruskunnostustarve on venäläisen kauden rakennuksissa eli käytännössä 1800-luvun kasarmirakennuksissa
Ilmasto on lämmennyt keskimäärin jo noin asteen verran esiteollisesta ajasta, mutta arktisilla alueilla lämpeneminen on kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla maailmassa. Rakentaminen käyttää maailmanlaajuisesti noin puolet ihmiskunnan käyttämistä materiaaliresursseista, lähes puolet energiasta, 40 % vedestä ja 60 % viljelykelpoisesta maa-alasta. Iin kunta esimerkillinen ilmastomuutoksen torjunnassa. Ilmastoa lämmittävää typpioksiduulia muodostuu viljelysmaassa nitraattien hajotessa ja keinolannoitteiden käyttö lisää typpioksiduulipäästöjä. Ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Pienhiukkasten suhteellinen ilmakehää viilentävä vaikutus vähenee kuitenkin jatkuvasti. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 71,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 64,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä merkitsisi sitä, että suurin osa fossiilisista polttoaineista jätettäisiin ikiajoiksi maan poveen. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. Syynä ovat heikentyvä talouskehitys ja maailmantalouden epävarmuus, joiden seurauksena korkotaso pysyy matalana myös tulevina vuosina, kertoo PTT:n asumiseen erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen. Nykytoimilla maapallon keskilämpötila nousisi arviolta kolmeen asteeseen tai korkeammalle. Ilmastoja energiapolitiikkaa . Merenpinnan tuleva nouseminen johtaa entistä suurempiin ongelmiin rakentamisen levitessä maatalousmaalle ja luonnonympäristöihin. Myös maankäytön muutokset kuten metsien hävitys ja soiden kuivatus pelloksi sekä maatalous voimistavat ilmastonmuutosta. Jos ilmastomuutos halutaan pitää aisoissa, teollisuusmaiden päästöjen olisi pudottava tuntuvasti jo lähivuosikymmeninä, ja teollistuvien kehitysmaittenkin olisi hillittävä tehokkaasti päästöjensä kasvuvauhtia. Viimeisten 20 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut pääasiassa 200 ja 400 pmm:n välillä, ja viimeiset 800 000 vuotta esiteollisena aikana pitoisuus on vaihdellut välillä 180–300 ppm Ihmiskunnan pääenergianlähde on ollut jo pitkään kivihiilikauden metsäjäännösten, siis öljyn, kivihiilen ja maakaasun esiinkaivaminen ja polttaminen. Siksi kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja rakennustavan kehittäminen ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja myös siihen sopeutumisessa. Iin kunta on esimerkillinen tämän kasvun rajoittamisessa. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Nautakarjan pito ja riisinviljely aiheuttavat ilmastoa lämmittäviä metaanipäästöjä. Tämä johtuu siitä, että kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa voimakkaasti ja näillä kaasuilla on huomattavasti pidempi elinkaari kuin pienhiukkasilla. Ilmaston lämpeneminen johtuu ennen kaikkea ilmakehän hiilidioksidi-, metaanija typpioksidipitoisuuksien sekä troposfäärin otsonipitoisuuksien noususta. Hiilidioksidin määrän kasvu on asiantuntijoiden mukaan saavuttanut rajansa. Typpioksiduulipäästöt kasvavat tällä hetkellä lineaarisesti. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmakehän metaanipitoisuus onkin noussut lähes kolminkertaiseksi esiteolliseen aikaan verrattuna. Kasvavia hiilidioksidipäästöjä tuottavien fossiilisten polttoaineiden jatkuvasti lisääntyvä käyttö on suurin yksittäinen syy antropogeeniseen eli ihmisten toimista johtuvaan ilmastonmuutokseen. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Ministerityöryhmän tehtävänä on ohjata hallitusohjelman toteuttamista hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen, hiilinielujen vahvistamisen sekä ilmastoja energiapolitiikan päätöksenteon osalta huomioiden sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky. Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuus, ovat jo yleistyneet ja vaikeuttavat ruoantuotantoamme. Toistaiseksi päästövähennystavoitteita pidetään riittämättömiä. Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys. Hiilen eri muotojen polttaminen on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noin yli 30 % esihistoriallisesta arvosta. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle. elokuuta ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen johdolla. Koska fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy edelleen, myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa ja vieläpä nopeutuen. Asumismenojen kasvu jatkuu . Asia on oikea. Meriveden nousu uhkaa rannikkoja ja meriin varastoituva hiilidioksidi happamoittaa veden. Ihmiskunnan päästöjen kehitys riippuu muun muassa poliittisesta tahdosta, tekniikan kehityksestä ja päästöjen rajoittamisyritysten vaikutuksista. Ilmastoja energiapoliittinen ministerityöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 22. Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Suomessa esimerkiksi saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt, ja naali on sukupuuton partaalla. Asumismenoselvityksessä tutkitaan suomalaisten asumiseen käyttämän rahan määrää ja sen suhdetta nettotuloihin. Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 2,5 prosenttia. – Asumismenojen kasvu on hitaampaa kuin edellisvuosina. Vuoteen 2030 ja 2050 ulottuvat ilmastoja energiastrategiat päivitetään ja ilmastolaki uudistetaan tavoitteen mukaisesti. Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät kuitenkin voimakkaasti. Pienhiukkasten eli aerosolien vaikutusta pilvisyyteen on vaikea arvioida tarkasti, mutta nykytiedon valossa pienhiukkasilla olisi voimakas ilmastoa viilentävä nettovaikutus, joka on huomioitu ilmastomalleissa ja -ennusteissa. Näistä kivihiilen varannot riittävät vielä sadoiksi vuosiksi eteenpäin. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a I lmastomuutoksen torjunta on saanut kansalaisten keskuudessa aivan viimeisen vuoden aikana merkittävän jalansijan. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Vieraslajien, tuhohyönteisten ja kasvitautien määrä lisääntyy. Ilmastomuutos näkyy jo luonnossa. Mukana on useita erilaisia esimerkkikotitalouksia ja 21 kaupunkia. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportin mukaan ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajata 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksentavoitteiden mukaisesti. Ministerityöryhmä keskusteli ensimmäisessä kokouksessaan ensimmäisistä toimista tavoitteen toteuttamiseksi
Hankkeessa mukana olevat seitsemän kuntaa Turku, Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Lappeenranta ja Riihimäki kuuluvat suomalaiseen Fisu-kuntien verkostoon, johon kuuluvat myös Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Vaasa. Vähäpäästöisyyteen pyrkivästä meriklusterista tunnettu Turku on hankekunnista suurin, tuulivoimapuistoistaan tunnettu Ii pienin. Turun valtuuston kesällä 2018 hyväksymän ilmastoja energiasuunnitelman päämääränä on toteuttaa hiilineutraali kaupunkialue 2029 sekä vahvistaa Seitsemän kuntaa tarjoaa yhteisöille työkaluja päästövähennyksiin Vähähiilistä toimintatapaa vauhditetaan yrityksiin Tavoitteena on, että seitsemässä kunnassa eri puolilla Suomea on vuonna 2021 uusia ilmastotekoihin sitoutuneita yrityksiä. Kuva: Pasi Leino. Hanke päättyy lokakuussa 2020. Sitä rahoittavat ympäristöministeriö 50 000 eurolla, Turku 10 000 eurolla ja muut osallistuvat kunnat yhteensä 23 000 eurolla. Hankinnat suomalaisista innovatiivisista yrityksistä tukevat paikallistaloutta ja suomalaisten yritysten vientiponnistuksia. Fisu-kunnat aikovat myös olla hiilineutraaleja viimeistään vuonna 2030. – Yritysten vapaaehtoiset päästövähennykset ovat avainasemassa, kun halutaan saavuttaa kuntien hiilineutraaliustavoitteet, sanoo Turun kaupungin ilmastopolitiikan kehittämispäällikkö Risto Veivo. Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot -hankkeessa yrityksiä ja yhteisöjä sitoutetaan kasvihuonekaasupäästöjen vapaaehtoiseen vähentämiseen nopeammin kuin mihin lainsäädännöllä voidaan velvoittaa. Fisu-kunnat (Finnish Sustainable Communities ) tavoittelevat jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. 6 S yyskuussa alkaa Turun johdolla hanke Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot . Julkiset hankinnat vallankäyttöä Resurssiviisautta edistävät kunnat ovat hyvin eri kokoisia ja erilaisia. Rahoittajien lisäksi Fisu-neuvottelukunnan kautta hankkeen ohjaukseen osallistuvat Sitra, ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö, liikenneja viestintäministeriö, maaja metsätalousministeriö, Kuntaliitto, Suomen Ympäristökeskus ja Motiva. Turun Lahdesta hankkimat Linkker Oy:n sähköbussit kuljettavat matkustajia Turun keskustasta lentoasemalle ja satamaan. 15–20 yritystä osallistuu hankkeen aikana aktiivisesti resurssiviisaan toimintamallin kehittämiseen ja soveltamiseen
7
(QHUJLDQ VllVWlPLQHQ NRWLWDORXNVLVVD MXONLVHOOD VHNWRULOOD MD \ULW\NVLVVl (QHUJLDWHKRNNXXV 7LODWHKRNNXXV (QHUJLDQWXRWDQWR MD NXOXWXV . Keino-osaamiskeskuksen verkkokoulutus on tarkoitettu kaikille, jotka tekevät merkittäviä ostopäätöksiä julkisilla rahoilla esimerkiksi kunnis. Voimala tuottaa vuodessa yhteensä noin 483 megawattituntia (MWh) sähköä. 7XUYDOOLVHQ WHUYHHOOLVHQ MD NHVWlYlQ OLLNNXPLVHQ PDKGROOLVWDYD \KG\VNXQWDUDNHQQH /LLNNXPLQHQ MD \KG\VNXQWDUDNHQQH . Turku Energia toimitti yhteistyössä Finnwind Oy:n kanssa telakan uuden varastohallin katolle 1584 aurinkopaneelin voimalan. Lisäksi sopimukseen kuuluu optiona 50 kiinteistöä. – Fisu-kunnissa asenneilmasto on aika positiivinen ilmastohankkeille, ja niihin aktiivisesti tarttuneet nousevat esimerkeiksi liiketoimintamahdollisuuksista. Julkisilla hankinnoilla kestävä tulevaisuus -verkkokoulutus tarjoaa kattavan opintopaketin kestävistä ja innovatiivisista julkisista hankinnoista. Hiilineutraalius on määritelty siten, että kaupungin alueen päästöt vähenevät vähintään 80 prosenttia ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan joko hiilinielujen tai muiden kompensaatiomekanismien avulla. 1HLWVHHOOLVWHQ UDDNDDLQHLGHQ NXOXWXV NHVWlYll MD NLHUUlW\VPDWHULDDOLHQ Nl\WW| PDNVLPRLWX 8XGHOOHHQNl\WW| MD XXVLRNl\WW| RWHWWX KXRPLRRQ MR WXRWHVXXQQLWWHOXVVD . Kehittämispäällikkö Veivo huomauttaa, että yhteistyö muiden yritysten ja yhteisöjen kanssa ilmastotalkoissa voi myös edistää uusien ideoiden, asiakkaiden ja sitä kautta jatkajankin löytymistä siinä missä tukea startup-yrityksiäkin. sa, sairaanhoitopiireissä, valtion palveluksessa tai seurakunnissa. Suunnitelmassa ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 50 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta vuonna 2021, vähintään 65–70 prosentinvähennys 2025 ja hiilineutraalius 2029. Fisu-kunnat tavoittelevat jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.. )RVVLLOLWRQ MD KLLOLQHXWUDDOL VlKN|Q MD OlPP|QWXRWDQWR . – Olemme jo useamman vuoden ajan määrätietoisesti pyrkineet vähentämään hiilijalanjälkeämme. Yhteistyöllä tulevaisuutta Pk-yritysten on isoja vaikeampaa hahmottaa saatavat hyödyt – varsinkin, jos yrityksen jatkajakysymyskin on auki. Siemens toimittaa Lappeenrannan kaupungille kiinteistöjen virtuaalivoimalaitospalvelun, joka mahdollistaa kulutusjouston hyödyntämisen isossa mittakaavassa. 3XKWDDW OXRQQRQYHGHW NHVWlYl YHGHQNXOXWXV UDYLQWHLGHQ WDOWHHQRWWR MD NLHUUlW\V 9HGHQ Nl\WW| MD OXRQQRQYHGHW .HVWlYl K\YLQYRLQWL (L \OLNXOXWXVWD (L LOPDVWR SllVW|Ml (L MlWHWWl Sitra/BroadScope ohjaa resurssiviisauteen pyrkiviä kuntia kaistoittamalla tiekartan osa-alueet. <KGHQ PDDSDOORQ UDMRLVVD WXRWHWWX MD NXOXWHWWX UXRND OXR K\YLQYRLQWLD WHUYH\WWl MD WDORXGHOOLVWD NDVYXD 5XRDQWXRWDQWR MD NXOXWXV . Meyer investoi 200 miljoonaa euroa, mihin sisältyy tänä kesänä valmistunut aurinkovoimala. bO\NlV XXVLXWXYLOOD SROWWRDLQHLOOD WRLPLYD OLLNHQQH . On siis tärkeää, että hankinnat ovat linjassa yhteiskunnan yleisten strategisten tavoitteiden kanssa, sanoo Fisun sivuilla yksi koulutuksen suunnittelijoista, erikoistutkija Annukka Berg Suomen ympäristökeskuksesta. Siirryimme vuonna 2017 kokonaan hiilineutraaliin sähköön ja nyt rakennettava aurinkovoimala vie meitä eteenpäin samalla polulla, Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli sanoo. 8XGHW NXOXWXVPDOOLW NRWLWDORXNVLVVD MD MXONLVHVVD WDORXGHVVD WXRWHSDOYHOXW \KWHLVRPLVWDPLQHQ MD YXRNUDXV MD ODLQDXV .XOXWXV MD PDWHULDDOLNLHUURW . Lappeenranta puolestaan teknillisine yliopistoineen tunnetaan vahvasta ilmastoinnovaatiotyöstä. Palvelu tarjotaan aluksi yhdeksään kiinteistöön. 8 Turun asemaa ilmastoratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä. Lappeenranta ryhtyy virtuaalivoimalan käyttäjäksi ensimmäisinä kaupunkeina maailmassa. Yhteistyötä isot edellä Isot näkyvät yhteisöt ja yritykset – kuten Meyer Turku – ovat jo vuosia olleet valmiit ilmastotöihin, koska ne näkevät innovaatioissa ja ilmastoennakoinnissa tulevaisuuden kilpailukykynsä. – Kokonaisuudessa julkisissa hankinnoissa on kyse valtavasta taloudellisesta vallankäytöstä, sillä niihin käytetään Suomessa vuosittain jopa 35 miljardia euroa. Jo vuonna 2025 hiilineutraaliksi pyrkivä, eurooppalaisen Circwaste -kiertotaloushankkeen edelläkävijäkaupunki ja Fisu-kunta Lahti on ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina nimetty Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodeksi 2021
Turku on hankkinut Lahden Villäh. Julkisilla hankinnoilla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus. Yritysyhteistyötä, esimerkiksi useassa kaupungissa kehitettyä ilmastokumppanuutta, jatkokehitetään niin, että kumppaneiden sitoutuminen vahvistuu ja tietoisuus sekä osaaminen ilmastoasioissa lisääntyvät. .RWLPDLVHHQ XXVLXWXYDDQ HQHUJLDDQ VLMRLWHWXW UDKDW WXRYDW P\|V YHURWXORMD OXRYDW W\|SDLNNRMD MD HGLVWlYlW SDLNDOOLVWDORXWWD . bO\NNllW VlKN|YHUNRW VlKN|Q MD OlPP|Q YDUDVWRLQWL MD KXNNDOlPP|Q K\|G\QWlPLQHQ PDKGROOLVWDYDW HQHUJLDQ K\|G\QWlPLVHQ WHKRNNDDPPLQ KDMDXWHWXVVD VlKN|QWXRWDQWR MlUMHVWHOPlVVl . 9 Veivo luettelee muutamia esimerkkejä, joissa tavoitteena on vähentää päästöjä: Turkulainen vuonna 1986 perustettu Meriaura Group kunnioittaa ympäristöarvoja ja muun muassa panostaa merenkulun polttoainekehitykseen. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen kuuluvat kunnat sekä Hinku -foorumi (ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkostokunnat) ovat esimerkkejä verkostoista, joissa tämän hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää. Smart Chemistry Park on kansainvälisesti palkittu. Group työllistää yhteensä reilut 200 henkilöä. )RVVLLOLVLOOD SROWWRDLQHLOOD WXRWHWWX VlKN| MD OlPS| DLKHXWWDD LOPDVWRSllVW|Ml (QHUJLDVHNWRUL DLKHXWWL OlKHV SXROHW 6XRPHVVD WXRWHWXLVWD NDVYLKXRQHNDDVXSllVW|LVWl Y /LVlNVL IRVVLLOLVWHQ SROWWRDLQHLGHQ PXXQ PXDVVD |OM\Q KLQQDW KHLWWHOHYlW PDDLOPDQ PDUNNLQRLOOD MD WlPl YDLNHXWWDD KLQQDQ HQQXVWHWWDYXXWWD . Taksipalvelu Pekka Mauro Oy tarttui Turun kaupungin odotuksiin ja hankki maan ensimmäisen esteettömän sähkötaksin. Meriaura Groupiin kuuluvat merikuljetusyritys Meriaura Oy, varustamopalveluita ja biopolttoaineita tuottava VG-Shipping Oy, hallintopalveluita tuottava Aura Mare Oy, Eurajoella sijaitsevayksityinen satama EcoPorts Finland Oy sekä muita pienempiä biotalouden alan yrityksiä. Kunnat järjestävät yrityksille konsultointia ja työkaluja päästövähennyksiin sekä niiden seurantaan. 7HROOLVXXV Nl\WWll SURVHQWWLD NDLNHVWD 6XRPHVVD NXOXWHWXVWD HQHUJLDVWD 7HROOLVXXV WXRWWDD NDXSDOOLVHVWL K\|G\QQHWWlYLVVl ROHYDD KXNNDOlPS|l WZK YHUUDQ (QHUJLDQWXRWDQWR MD NXOXWXV .HVWlYl K\YLQYRLQWL (L \OLNXOXWXVWD (L LOPDVWR SllVW|Ml (L MlWHWWl Fisu-kuntien energiantuotannon ja -kulutuksen vaikuttavat teot on listattu omaksi kaistakseen. Turun johtamassa ryhmässä panostetaan myös kiertotalouteen teollisissa symbiooseissa, joissa yritykset hyötyvät toistensa prosessien sivuvirroista. Jatkossa hankkeessa tuotettua aineistoa ja metodeja jaetaan eri verkostojen kautta kaikkien Suomen kuntien käyttöön. Tarkoituksena on, että vähähiilinen toimintatapa sulautuu yritysten perustoimintoihin. Konsernin rahtauksessa on 22 rahtialusta. Vuonna 2014 perustettu Linkker tarvitsee tukea kotimaasta päästäkseen kansainvälisille markkinoille, joissa se suuntaa nyt ennen kaikkea Itä-Aasiaan. Pk-yritysten ilmastotyön tukemista voidaan vauhdittaa, jos kunnat ja kaupungit lisäävät yhteistyötä toimintamallien kehittämisessä ja saavat jaettua enemmän tietoa keskenään, Risto Veivo sanoo. Vähähiilisyydestä arkipäivää Resurssiviisaiden ilmastotekojen edistäminen on ”kaistoitettu” toimialoittain energiantuotantoon ja -kulutukseen, liikkumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen, kulutukseen ja materiaalikiertoon, ruoantuotantoon ja -kulutukseen,vedenkäyttöön ja luonnonvesiin ja toimintakulttuuriin. Yritys on laajentunut. teelle vuonna 2014 perustetulta Linkker Oy:ltä kuusi sähköbussia kilpailuttamalla hankinnan Satama–Tori–Lentokenttä -sähköbussilinjalle korkein ilmastovaikutuskriteerein. (QHUJLDWHKRNNXXWWD HGLVWHWllQ WHKRNNDDVWL P\|V YDLKWDPDOOD VlKN|V\|S|W YDQKDW ODLWWHHW HQHUJLDD VllWlYLLQ ODLWWHLVLLQ MD YDODLVLPHW OHGYDORLKLQ . Menetelmiä voidaan soveltaa myös muihin kunnassa toimiviin yhteisöihin, kuten urheiluseuroihin ja kansalaisjärjestöihin. Se hankki alkuvuodesta uusia laivoja muun muassa Iihin rakennettavien tuulivoimapuistojen isojen komponenttien kuljetuksiin. Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot -hankkeessa luodaan työvälineet ensivaiheessa 11 Fisu-kunnalle. Vähähiilisen yrittämisen ja liiketoiminnan osaaminen laajenee vähitellen myös toisiin yrityksiin ja yleistyy kuntien koko talousalueella, Veivo kuvaa. SURVHQWWLD HQHUJLDQ NDLNHVWD NXOXWXNVHVWD MRKWXX UDNHQQXVWHQ OlPPLW\NVHVWl /lPPLW\NVHHQ Nl\WHWW\l HQHUJLDD YRLGDDQ VllVWll SDUDQWDPDOOD UDNHQQXNVLHQ HQHUJLDWHKRNNXXWWD PP SDUHPPDOOD HULVW\NVHOOl 0\|V WLODWHKRNNXXV VHNl WLORMHQ \KWHLVNl\WW| MD PXX Nl\WW|DVWHHQ SDUDQWDPLQHQ YlKHQWlYlW OlPPLW\VHQHUJLDQ WDUYHWWD . Terttu Iiskola. – Joensuussa on sovellettu Ilmastokumppanuus -mallia ja Turussa on otettu käyttöön Ilmastoteko -malli. Ylen Tosi tarina (8.8.2019) kertoi yrityksen perustajan Jussi Mälkiän yritystarinan ja ympäristöinnovaatioinnostuksesta yhteistyössä lukuisien muiden yritysten kanssa. )RVVLLOLVWD SROWWRDLQHVWD WXOLVLNLQ VLLUW\l PDKGROOLVLPPDQ QRSHDVWL XXVLXWXYLLQ HQHUJLDQ PXRWRLKLQ 1lLWl RYDW HVLPHUNLNVL DXULQNRHQHUJLD WXXOLYRLPD MD ELRHQHUJLD 6XRPHQ DXULQNRHQHUJLDSRWHQWLDDOL RQ VDPDD OXRNNDD NXLQ 3RKMRLV6DNVDVVD 7HNQLLNDQ NHKLWW\PLVHQ P\|Wl DXULQNRHQHUJLD RQ Q\W 6XRPHVVDNLQ WDORXGHOOLVHVWL NDQQDWWDYDD . – Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalin tai vähähiilisen liiketoiminnan saavuttaminen. Joensuu ja Turku jo aloittaneet Fisu-kunnissa on jo aiemmin kehitetty toimintatapoja yritysten ja yhteisöjen kannustamiseksi ilmastotoimiin
10 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuus tarkkailuun Energia kuriin Kuopiossa
Kun saamme jatkossa tuntitasoista tietoa sähköstä, lämmöstä ja vedenkulutuksesta, niin ongelmakohdat ja edulliset toimenpiteet on entistä helpompi löytää, sanoo Kettunen. K uopio on paneutunut julkisten kiinteistöjensä energiatehokkuuteen jo 1980-luvulta saakka. Käyttäjillä suuri merkitys Energiatehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti myös kiinteistön käyttäjien toiminta. Kettusen mukaan käyttötoimenpiteiden muutokset ovat edullisia investointeja, mutta niiden aikaan saamat säästöt voivat olla huomattavia. Jos näitä hanoja on kaupungin kouluissa vaikkapa kymmenkunta, nousevat kustannukset jo tuhansiin euroihin vuodessa. Automaatio voi tarpeen mukaan säädellä käyttöaikojen muutoksia. Nämä ovat halpoja investointeja, joilla on kuitenkin suuret säästövaikutukset. Painetaso syö putkistoa ja hanoja ja lisää aika paljon vedenkulutusta, mikä taas nostaa vesimaksuja. – Valaistus pystytään helposti muuttamaan energiatehokkaammaksi led-valaistuksella ja himmentimillä. Muun muassa koulukiinteistössä tilojen käyttö vaihtelee suuresti. Vanhoja loisteputkia on edelleen joissakin kohteissa käytössä. Koko automaation uusiminen antureineen ja johdotuksineen voi olla aika arvokasta mutta pitkässä juoksussa se kuitenkin kannattaa. Paineenalennusventtiilien tai virtaamaa alentavien hanojen asentaminen on sellainen toimenpide, jonka takaisinmaksuaika on tyypillisesti puolesta vuodesta korkeintaan kahteen vuoteen. – Selvitysten tuloksena saimme luoduksi useita energiatehokkuutta parantavia toimia, joiden takaisinmaksuajat jäävät lyhyiksi. Kesällä sitä ei ainakaan tarvita. Sama koskee muun muassa vuotavia vessanpyttyjä. Kaupunki on ollut mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa, minkä myötä kaupungissa on omaksuttu järjestelmällinen tapa seurata ja parantaa energiatehokkuutta muun muassa kouluissa, kaupungin vuokrataloissa ja muissa julkisissa kiinteistöissä. Säästöjä saattaa syntyä myös valaistuksen säädöillä. 11 – Käyttötoimenpiteiden muutokset ovat edullisia investointeja, mutta niiden aikaan saamat säästöt voivat olla huomattavia. Käyttäjien toiminnalla ja tietoisuudella on iso merkitys. – Kuopiossa tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luovutaan kokonaan öljylämmityksestä. Joskus muuttuneista käyttöajoista ei ole mennyt tietoa eteenpäin ja säädöt saattavat olla väärin. Joissakin kohteissa taas rakennusautomaation päivittäminen on havaittu ajankohtaiseksi, jotta saataisiin esimerkiksi tarkempia mittaustietoja muun muassa keittiöihin, sanoo Kettunen. Olemme löytäneet joitakin kovia sähkönkulutuskohteita, joissa ylikulutuksen syyksi on paljastunut juuri sähkölämmitys. Edellisten sopimuskausien aikana on saatu säästöjä toimenpiteiden ansiosta miljoonia euroja, sanoo Kettunen. Kuopiossa havaittiin, että säästöjä voi saada aikaan varsin yksinkertaisilla toimenpiteillä. Rakennusautomaatiojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja uutta tekniikka otetaan käyttöön sitä mukaan kun se on mahdollista. Vaikka energiatehokkuuteen on kiinnitetty meillä huomiota, uusi menettely osoitti, että energiatehokkuudessa on edelleen kehitettävää. – Esimerkiksi syöksytorvien ja räystäiden sulanapitoon tarkoitettua lämmitystä voi olla joissakin kohteissa päällä ihan turhaan pitkälle kevääseen tai liian aikaisin syksyllä. Motivan mallin mukaisen energiakatselmuksen toteuttamiseen voi saada valtion tukea. – Jotkut koulukeittiöt ovat muuttuneet tuotantokeittiöistä jakelukeittiöiksi, minkä seurauksena keittiöihin saattanut jäädä tarpeettomia laitteita. Niiden vaihtaminen lediputkiin on edullinen toimenpiKuopiossa on selvitetty julkisten kiinteistöjen energiatehokkuutta. Sinänsä Motivan malli on toimiva ja käytännöllinen, jollei kiinteistöön ole aikaisemmin tehty perusteellista energiaselvitystä, sanoo ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen. – Aika monessa kohteessa käyttövesiverkoston painetaso on liian korkealla, mikä aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Jos se tippuu vaikka vuoden, saattaa se merkitä energiakustannuksissa muutamaa sataa euroa. – Esimerkiksi iltakäyttö voi aiheuttaa energiakulutusta. – Motiva Oy on kehittänyt energiakatselmusmalleja, mutta me käytimme omaa malliamme, joka on kevyempi versio Motivan mallista. – Esimerkiksi isossa koulussa voi olla tippuva hana, josta tieto ei ole kulkenut eteenpäin. Automaatiota päivitettävä Sähkön tuntiseurannasta voi havaita täysin turhaa sähkönkulutusta. Selvitys osoitti, että tilojen käyttäjiä kannattaa opastaa energiankäytössä, ja kouluissa niin opettajia kuin oppilaitakin on neuvottu energiankäytössä. Kuopion Valtuustotalo varustettiin 320 paneelin aurinkosähköjärjestelmällä viime kesänä. Kettunen korostaa myös käyttäjien vastuuta. Jatkuvalla kulutusseurannalla on mahdollista saada aikaan entistä parempi toimenpidekartoitus. Ympäristöasiantuntija Tapio Kettusen mukaan tavoitteena uusissa energiaselvityksissä oli löytää parhaimmat keinot energiatehokkuuteen ja täydentää kohteiden pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmia. Sisäilmaa ulos puhaltava huuva voi toimia kovemmalla teholla kuin sen nykyisissä oloissa olisi tarvis toimia . – Meillä on joitakin kiinteistöjä, joissa rakennusautomaatio on päivitettävä. Koulujen käyttäjien, kiinteistöjen hoitajien ja omistajien yhteiset palaverit voivat tuoda hyviä tuloksia.. Kaupunki teetti omalla kustannuksellaan kevyet energiakatselmukset kahdeksassa eri kohteessa viime vuoden syksyllä ja tämän vuoden alkupuolella. Valaistus saattaa olla liiankin tehokas sen hetkiseen tilojen käyttötarkoitukseen nähden. Helpoimmat toimenpiteet lienee jo tehty, nyt on vuorossa ehkä hieman haasteellisempia toimenpiteitä. Kettusen mukaan tavoitteena uusissa energiaselvityksissä oli löytää parhaimmat keinot energiatehokkuuteen ja täydentää kohteiden pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmia. Tällä hetkellä öljylämmityskohteita on vielä muutama
ilmalämpöpumppuja sekä jonkin verran myös hakeja pellettilämmitystä. 12 Kuopion Valtuustotalo varustettiin 320 paneelin aurinkosähköjärjestelmällä viime kesänä. Alkuperäisen arvion mukaan järjestelmä säästää noin kahdeksan prosenttia ostosähköstä. Kuopion kohteista yksikään ei ollut varsinainen sisäilmakohde, joten niissä ei ole ollut merkittäviä sisäilman muutoksia viime aikoina. Energiatehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti myös kiinteistön käyttäjien toiminta. Kiinteistöhoidon kanssa tehtävä yhteistyö on tässä asiassa tärkeää. Alkuperäisen arvion mukaan järjestelmä säästää noin kahdeksan prosenttia ostosähköstä. Kuopiossakin on kartoitettu kymmenen potentiaalista aurinkosähkökohdetta. – Kuopiossa tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä luovutaan kokonaan öljylämmityksestä. Esimerkiksi iltakäyttö voi aiheuttaa energiakulutusta. Lämmityksessä monesti säätövaraa Toinen nopeasti itsensä takaisinmaksava toimenpide on lämmityksen säätökäyrien tarkistus. – Pattereissa on ollut säädettävää joissakin kohteissa ja niiden tarkistamisen yhteydessä on ollut mielekästä tarkistaa myös ilmanvaihto. de, jonka takaisinmaksuaika on 2-7 vuotta. Tällä hetkellä öljylämmityskohteita on vielä muutama. Kaukolämpöalueen ulkopuolella hyödynnetään tyypillisesti maalämpöä, Koulujen käyttäjien, kiinteistöjen hoitajien ja omistajien yhteiset palaverit voivat tuoda hyviä tuloksia. Kuopion kaukolämpöalueella hyödynnetään sekä puulla tuotettua kaukolämpöä että maalämpöä. Kuopion Valtuustotalo varustettiin 320 paneelin aurinkosähköjärjestelmällä viime kesänä. Juhani Karvonen Kuvat: Kuopion kaupunki Lähde:Motiva
Viime vuonna oppilaat säästivät yhteensä 23 497 euron edestä lämpöä, sähköä ja vettä.. 14 Suomen suurin päästövähentäjä haluaa olla esimerkkinä muille Ii vähähiilisin kunta – Osa kouluista on ostanut pihapelejä, kuten pingispöytiä ja osa on säästänyt luokkaretkirahastoon
Heidi Takalon mukaan tuulivoiman lisäksi Iissä on panostettu myös aurinkoenergiaan.. Tuolloin kunnassa tehtiin strategian muutos, ja nanoja mikroelektronikasta päätettiin siirtyä uusiutuvaan energiaan ja ympäristöosaamiseen eli vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen, kertoo Micropolis Oy:n johtava energiainsinööri Heidi Takalo . Kaikkiin kunnan kiinteistöihin, joissa aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa, on asennettu aurinkopaneelit. Suomen ympäristökeskuksen vuosittaisten HINKU-kunnille tekemien hiilidioksidipäästöja päästövähennyslaskelmien mukaan Ii on Suomen suurin päästövähentäjä ja vähähiilisin kunta. Öljy vaihtui lähienergiaan Ensimmäinen päämäärä oli päästä eroon lämmitysöljyn käytöstä. Sen sijaan kunnassa on tehty jo 2010-luvun alusta saakka määrätietoista työtä ilmastonmuutosta vastaan. Ja työ on kannattanut. BBC:n video Iin ilmastosankareista on kerännyt miljoonia katsojia. 15 Pienen Iin kunnan tekemä ilmastotyö on noteerattu myös maailmalla. Miten tähän pisteeseen on alle 10 000 kunnassa oikein päästy. – 2010-luvun alussa oli silloinen mikroja nanoteknologiaan painottunut yritystoiminta alkanut hiipua tuotannon riityessä halvemman kustannustason maihin. Kunnassa ymmärrettiin, että öljyrekan mukana rahaa poistui alueelta, kun taas paikallisen hakeyrittäjän toimittama energiaan käytetty raha jää omaan aluetalouteen. Kun ajaa Iin kuntakeskuksen ei voi olla huomaamatta ympäristöstä nousevia lukuisia tuulivoimaloita. – Vaikka yksittäisillä ihmisen tai kunnan toimilla ei suuressa mittakaavassa nähtäisi olevan merkitystä, niin mukaan saaduilla massoilla on, uskoo Iin Micropolis Oy:n johtava energiainsinööri Heidi Takalo. Tänä päivänä Iin kunnan kaikki öljylämmitteiset kiinteistöt on muutettu uusiutuvalle energialle, kuten kaukolömpöön, maalämpöön ja hakelämpöön. Kunta tuottaa tätä nykyä itselleen aurinkosähköä vuosittain noin 20 000 euron edestä. N oin 30 kilometriä Oulusta pohjoiseen sijaitseva Iin kunta ei pullistele asukasluvullaan tai mittavilla palveluvalikoimillaan. – Samalla on toteutettu erilaisia energiansäästötoimenpiteitä, kuten säädetty ilmanvaihtoa tai lisätty eristyspaksuutta, Takalo toteaa
Kaikki pystyvät tähän samaan Heidi Takalo myöntää, että median osoittama suuri huomio on välillä hieman hämmentävää. He ovat tulevaisuuden ilmastosankareita, hymyilee Takalo. Siinä lapsille ja nuorille opetetaan, kuinka energiaa eli lämpöä, sähköä ja vettä voidaan säästää. Matti Kuoppala Pelkästään tuulivoima tuo verotuloja kuntaan 1,2 miljoonan euron arvosta vuosittain. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen ja öljystä luopuminen energiansäästötoimineen taas säästävät kunnan kassasta vuottain 0,5 miljoonaa euroa aiempaan verrattuna. Viime vuonna oppilaat säästivät yhteensä 23 497 euron edestä lämpöä, sähköä ja vettä, iloitsee Takalo. Kuva: Jorma Kauppi. – Kaikkiin kunnan kiinteistöihin, joissa aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa, on asennettu aurinkopaneelit tuottamaan sähköä. – Olemme käyneet Brysselissä kertomassa toimistamme ja Pohjoismaiden neuvosto on todennut Iin biotalouden mallikunnaksi. – Haluammekin hyödyntää medianäkyvyyden kertomalla avoimesti ilmastotoimistamme ja niiden kannattavuudesta. BBC:n video tuntui erityisen mukavalta, koska pääosassa siinä ovat lapset ja nuoret. BBC:n julkaisema video Iin ilmastosankareista on kerännyt miljoonia katsojia. Kuva: Jorma Kauppi Kunnan työntekijöillä on käytössään sähköautoja, jotka käyvät tuulija aurinkosähköllä. 16 – Olemme käyneet Brysselissä kertomassa toimistamme ja Pohjoismaiden neuvosto on todennut Iin biotalouden mallikunnaksi. – Osa kouluista on ostanut pihapelejä, kuten pingispöytiä ja osa on säästänyt luokkaretkirahastoon. Kunnan työntekijöillä on käytössään sähköautoja, jotka käyvät tuulija aurinkosähköllä. On kuitenkin hieno asia, että Iin kunta on saanut äänensä kuuluviin ilmastoasioihin liittyen, sillä Takalon mukaan Iissä toteutetut toimenpiteet voidaan toteuttaa missä vain. Koulut ja päiväkodit mukana Uusiutuvan energian hyödyntäminen on laajentunut myös kouluihin sekä päiväkoteihin, joissa toteutetaan 50/50-mallia. Tehdyt toimet ilmastonmuutosta vastaan näkyvät selvästi kunnan taloudessa. Vaikka yksittäisillä ihmisen tai kunnan toimilla ei suuressa mittakaavassa nähtäisi olevan merkitystä, niin mukaan saaduilla massoilla on. Aurinkosähköä kunta tuottaa tätä nykyä itselleen vuosittain noin 20 000 euron edestä. Tuorein esimerkki iiläisten ilmastonmuutosvastaisesta työstä oli 23.-24.8. Jos 10 000 asukkaan Ii pystyy tähän, pystyvät miljoonat muutkin kunnat ja kaupungit. Vuonna 2017 Euroopan komission myöntämän Regio Stars -voiton myötä kunnan ilmastotoimista ovat käyneet tekemässä juttua muun muassa Ranskan, Portugalin, Ruotsin ja Saksan televisiot ja radiot. – Kaikkiin kunnan kiinteistöihin, joissa aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa, on asennettu aurinkopaneelit tuottamaan sähköä. järjestetty suuri IlmastoAreena-tapahtuma. Koululaisten vuosittain energialaskussa säästämästä summasta kunta palauttaa puolet takaisin lasten käyttöön ja lapset saavat itse päättää miten rahansa käyttävät. Pelkästään tuulivoima tuo verotuloja kuntaan 1,2 miljoonan euron arvosta vuosittain. Tämä kuva on Laitakarista. BBC:n videolla miljoonayleisö Ii on päässyt ilmastotalkoillaan näkyville myös kansainvälisesti. Se toi yhteen tieteen, taiteen, elinkeinoelämän, päättäjät ja kansalaiset keskustelemaan päivän polttavista ilmastoasioista
Pohjamaalattu paneeli on maalattava kahdesti, jotta lopputulos vastaisi TOPCOAT®-paneelia. 100% AITOA PUUTA SUOMALAISTA KÄSITYÖTÄ 2485€ 1441€ 1441€ 1800€ 1800€ 1800€ 0€ 0€ 2040€ 0€ 360€ 0€ 4285€ 3601€ 5281€ POHJAMAALATTU PANEELI ITSE MAALATTUNA POHJAMAALATTU PANEELI Esimerkkilaskelma kuistilliselle rintamamiestalolle, jonka koko 9 m x 6 m. Paneelit on suojattu myös takalappeelta hometta ja sinistymistä vastaan. Telinekulu saattaa tulla kahdesti asennusajankohdasta riippuen. Päätyponttauksen ansiosta asentaminen on nopeaa, jatkokset siistejä ja materiaalihukka pienenee 10 %. Kaikki hinnat ALV %. TOPCOAT®-paneelit on käsitelty kestämään ankariakin sääolosuhteita jopa seuraavat 15 vuotta ilman maalausta. 044 333 4618 / Marko Halttunen Lue kuinka voit järjestää itsellesi lisää vapaa-aikaa https://www.siparila.fi/topcoat-ulkoverhous/. TOPCOAT®-paneeleissa kiinnitysjäljet jäävät piiloon, mikä antaa julkisivulle eheän ilmeen ja estää veden pääsemisen sisään naulankannoista. Tarjous on jyväskyläläiseltä maalausliikkeeltä. PÄÄTYPONTATTU PIILOKIINNITYS YMPÄRIPONTATTU KOLMESTI MAALATTU VALMIS PINTA Erikoistarjous taloyhtiöille koodilla Taloyhtiö2019 puh. 17 TOPCOAT®-ULKOVERHOUSPANEELIT VALTUUTETUILTA JÄLLEENMYYJILTÄ | KAIKKI TUOTTEEMME JA LISÄTIETOJA: WWW.SIPARILA.FI Siparila TOPCOAT® on täysin valmiiksi maalattu ja suojakäsitelty ulkoverhouspaneeli, joka tarvitsee vain asentaa paikoilleen. Heti valmis TOPCOAT ® -ulkoverhous säästää aikaa ja rahaa TOPCOAT® kustannusvertailu Paneelin ostohinta Telinevuokra Maalaustyön hinta Maalin hinta itse maalatessa YHTEENSÄ TOPCOAT® PANEELI Heti valmista pintaa. Hinnat sisältävät telineiden toimituksen tontille
18 Digitaalinen selkäranka tulevaisuuden kaupunkiin Espoo pilottikaupunkina Digitaalisuus tuo älypylväskonseptin avulla ratkaisuja kaupunkiympäristöjen turvallisuuteen, energiatehokkuuteen ja asumiseen. Näihin ongelmiin digitaalisuus voi tuoda merkittäviä ratkaisuja. Tulevaisuuden älykaupunkia on pilotoitu Espoossa. Jo nyt on ideoitu ja suunniteltu monia tärkeitä älykaupungin palvelukonsepteja. Suureksi ongelmaksi ja pullonkaulaksi tulee kuitenkin mobiiliverkkojen tie5G-älypylväisiin perustuva verkko luo älykaupungin digitaalisen selkärangan.. Toimiakseen tehokkaasti kaupungit tarvitsevat uudenlaista palveluinfrastruktuuria ja digitaalista ekosysteemiä sekä erityisesti luotettavan, riittävän ison tiedonsiirtokapasiteetin takaavan tietoverkon ja sen mahdollistamat palvelut niin asukkaille kuin yrityksille. K aupunkiympäristössä on lukuisia isoja haasteita liittyen muun muassa ihmisten turvallisuuteen, energiatehokkuuteen, ilmanlaatuun, liikenteeseen ja asumiseen
Intensiivisessä ekosysteemiyhteistyössä ovat olleet mukana Nokia Bell Labs, Sitowise, Exel Composites, Premix, Lammin Ikkunat ja Ovet, Vaisala, Teleste, Indagon, Ensto, Rumble Tools, VTT, Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto ja hankkeen koordinaattorina Spinverse. Pienen solukoon radioverkkoteknologia ja suuremmat taajuudet ovat edellytys tiedonsiirtokapasiteetin merkittävälle parannukselle. LuxTurrim5G-hankkeessa on kehitetty älypylväskonsepti, jossa valaisinpylväisiin on integroitu 5G-tukiasemia, erilaisia sensoreita, videokameroita, näyttöjä ja muita laitteita. – Espoo on jo sitoutunut jatkamaan 5G-älypylväsverkkoa Keran asemalle, mikä mahdollistaa muun muassa itseohjautuvan bussin liikennöinnin. Projektipäällikkö Pekka Wainio Nokia Bell Labsista kertoo, että jatkosuunnitelmiin kuuluu vahva liiketoiminnallinen kehitys. 19 – Espoo on jo sitoutunut jatkamaan 5G-älypylväsverkkoa Keran asemalle, mikä mahdollistaa muun muassa itseohjautuvan bussin liikennöinnin. Osana tutkimusta on Neutral hostoperaattorimallin edellytysten selvittäminen. Ensimmäisen reilun kahden vuoden jakson päättyessä toukokuun lopussa LuxTurrim5G-konsortio järjesti Nokian kampuksella Impact Day -tapahtuman, jossa esiteltiin jatkosuunnitelmia ja saavutettuja tuloksia lukuisien käytännön demojen muodossa noin 200 kutsuvieraalle. Kati Wikström Kuvat: Nokia Bell Labs Projektipäällikkö Pekka Wainio Nokia Bell Labsista kertoo, että LuxTurrim5Ghankkeen jatkosuunnitelmiin kuuluu vahva liiketoiminnallinen kehitys. – LuxTurrim5G-ekosysteemin luoma pilottiympäristö mahdollistaa näiden testaamisen käytännössä jo nyt, mikä vauhdittaa 5G-älykaupunkikehitystä merkittävästi. Älybussipysäkki löytyy Espoon pilotointialueelta.. donsiirtokapasiteetin riittämättömyys käyttäjämäärien kasvaessa jo aivan lähivuosina. Tällä tavoin luodaan alusta, joka mahdollistaa supernopeat tietoliikenneyhteydet ja älykaupungin tarvitsemat digitaaliset palvelut. Teknologiaa on jo parin vuoden ajan pilotoitu Nokian kampuksella Espoossa, ja seuraavassa vaiheessa on tavoitteena laajentaa kokeiluja uudistuvaan Keran kaupunginosaan. Seuraavassa vaiheessa LuxTurrim5G-pilottiympäristöä on tarkoitus laajentaa Nokian Kampuksen ympärillä ja luoda edellytykset konseptin kaupallistamiselle. Hankkeessa kehitetyt älyvalaisinpylväät ja niihin integroitavat pienikokoiset 5G-tukiasemat ja sensorit mahdollistavat nykyisen katuvalaisinverkoston kaltaisen älypylväsinfran toteuttamisen, mikä tuo suuren tiedonsiirtokapasiteetin ihmisten ja yritysten käyttöön ja paljon uutta dataa hyödynnettäväksi. Nokia Bell Labsin vetämän monialaisen yritysryhmän kehittämä 5G-älypylväisiin perustuva verkko luo älykaupungin digitaalisen selkärangan. – Siinä pyritään yhdessä luomaan laajoja datamassoja fiksusti hyödyntäen uusia liiketoimintakonsepteja ja uutta bisnestä. Yritysten ja Business Finlandin yhdessä rahoittamassa erittäin monialaisessa kymmenen yrityksen ja kolmen tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa on edetty nopeasti tutkimuksesta käytäntöön. – Maailmalla näitä ratkaisuja odotetaan jo kovasti ja LuxTurrim5G-ekosysteemin yritykset tähtäävätkin uusilla tuotteillaan vahvasti kansainvälisille markkinoille ja miljardiluokan liiketoimintaan. Espoo sitoutuu kehitykseen Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo, että LuxTurrim5G-hanke on luonut oikeita älykaupungin elementtejä, joiden pohjalta Espoo pystyy kehittämään Nokian Campuksen viereen nousevaa modernia Keran kaupunginosaa. Tavoitteena on viedä näitä uusia ratkaisuja myös pikimmiten käytäntöön niin Espoossa kuin muissakin uudistuvissa Suomen kaupungeissa. 5G-älykaupunki Nokian Mobile Networks -liiketoimintaryhmän johtaja ja Suomen maajohtaja Tommi Uitto kertoo, että 5G-älypylväskonseptiin perustuva kaupunkiverkko luo alustan moninaisille älykaupungin digitaalisille palveluille, mikä tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia useille eri toimijoille. Pilotointi laajenee Intensiivisen yhteistyön ja hyvien tulosten myötä LuxTurrim5G-ekosysteemi on laajenemassa ja merkittäviä jatkosatsauksia on jo suunniteltu. Mukaan aktiiviseen projektiyhteistyöhön seuraavalle kahden vuoden periodille on tulossa kaikkiaan jo 28 yritystä. Siihen Espoon edelleen kehittyvä pilottiympäristö on erittäin tärkeä ponnahduslauta. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu niin innovatiivisia älypylväsrakenteita, 5G-radioverkkoteknologiaa, uusia antennimateriaaleja, erilaisia sensoriratkaisuja kuin useita uusia palveluja liiketoimintakonseptejakin
– Isännöitsijöiden keski-ikä on 51 vuotta, kun muiden alojen työntekijöiden keski-ikä on 42 vuotta. 1990-luvulla isännöintialan kilpailumahdollisuudet alkoivat kasvaa ja vuosituhannen vaihteen korjausbuumi kasvatti entisestään isännöitsijöiden tarvetta. Myös asukkaiden palvelutarpeiden muutokset ja isännöitsijöiden eläköityminen muokkaavat tulevaisuuden työtapoja ja -tehtäviä. Aina 1970–1980-luvuille saakka isännöitsijöiden työtehtävistä vastasivat pääasiassa taloyhtiökohtaiset talonmiehet, kunnes ala vähitellen muuttui yritysvetoiseksi. 20 Sähköistymistä ei kannata jarruttaa Isännöintialan murros etenee nyt vauhdilla Yhteiskunnan isot rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat väistämättä myös isännöintialaan. Isännöintiala työllistää noin 5 000 ihmistä, joista puolet työskentelee päätoimisina isännöitsijöinä. 2010-luvulla kaupungistuminen ja vanheneva rakennuskanta ovat aiheuttaneet sen, että tällä hetkellä isännöitsijöille olisi paljon töitä enemmän kuin on tekijöitä: vuonna 2018 Isännöintirekry. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että isännöitsijöitä on jäänyt ja jäämässä paljon eläkkeelle. Joka vuosi jopa kymmenen prosenttia nykyisistä isännöitsiIsännöintiliiton vuoden 2018 Digiselvitys osoittaa, että isännöisijät suhtautuvat digitalisaation mahdollisuuksiin teoriassa positiivisesti, mutta käytännössä digitalisoitumisen eteen ei tehdä juuri mitään. fi-palvelussa oli avoinna peräti 324 isännöintialan työpaikkaa, kun vain kahta vuotta aikaisemmin töitä olisi ollut tarjolla 128 isännöitsijälle ja muille alan asiantuntijoille. S uomessa on tällä hetkellä noin 1 200 isännöintialan yritystä. Puolet jäämässä eläkkeelle Isännöintialan murrosta opinnäytetyössään tutkineen tradenomi Juha-Pekka Pietilän mukaan isännöitsijäpulalle on kasvaneen tarpeen lisäksi monia muitakin syitä. Isännöitsijäpalveluita ostaa noin 50 000 taloyhtiötä ympäri Suomen; välillisesti isännöinti siis vaikuttaa miltei puoleen Suomen väestöstä. Syitä kehityksen hitauteen on etsitty muun muassa isännöitsijöiden ajanpuutteesta ja asukkaiden asenteista.. Digitalisaation myötä monet toimintatavat ovat uudistusten edessä
Realia Group vastaa jo 13 prosentista kaikista Suomen isännöintipalvelua ostavista taloyhtiöistä. Toiseksi suurin markkinaosuus on OP-Pohjola osk:lla ja kolmanneksi suurin REIM Group Oy:lla, joilla molemmilla on noin viiden prosentin markkinaosuus. Suurin syy tähän on se, että pk-yritysten isännöitsijöillä ei ole resursseja, aikaa tai halua viedä ideoita kentälle, Pietilä kertoo. Isännöintiala on muutoksen kourissa myös rakenteellisesti. Isännöintiliiton Digiselvityksen 2018 mukaan isännöitsijät kokevat, että paine digitalisoitumiseen johtuu yrityksen toiminnan tehostamistarpeesta ja kilpailukyvystä; asukkaiden ei koeta kaipaavan sähköisiä palveluita. Digitalisaatio on siirtänyt isännöitsijät pysyvästi lapionvarresta näyttöpäätteiden taakse. 21 – Isännöinnistä voisi tulla kokonaispalvelua, jonka piiriin tarvitaan monenlaisia osaajia. – Isännöintialalle on vaikea saada tuoreita kasvoja, sillä nuoret eivät suostu tekemään töitä huonoilla välineillä ja vanhentuneilla tavoilla. (Tilasto: Digiselvitys 2018, Isännöintiliitto) jöistä lopettaa työnsä. Tiimityön merkitys korostuu, Pietilä toteaa. Vt. – Verrattuna esimerkiksi pankkija vakuutusalan digiloikkaan isännöintiala laahaa pahasti jäljessä. Digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia ei kuitenkaan osata tai haluta käyttää niin paljon kuin olisi mahdollista. – Isot toimijat ostavat koko ajan pieniä yrityksiä itselleen. Muilta aloilta tuttu asiakaspalvelu-chat on isännöintiyrityksissä harvinaisuus. Useimmat isännöitsijäyritykset tarjoavat mahdollisuuden sähköiseen muuttoilmoitukseen, mutta kaikilla ei ole käytössä edes sitä. Lapionvarresta näyttöpäätteelle Samalla kun isännöintiala on rakenteellisesti murroksessa, myös työtehtävät ovat muuttuneet ja muuttumassa kiivasta tahtia. Valtaosa Suomen isännöintiyrityksistä on vielä 3–5 hengen pyörittämiä pk-yrityksiä, mutta tilanne on muuttumassa. Samalla myös työtehtävät eriytyvät: enää ei odoteta, että isännöitsijä hoitaisi yksin kaiken työhön kuuluvan, vaan alalle palkataan asiantuntijoita eri tehtäviin: on kiinteistösihteereitä, teknisiä asiantuntijoita ja niin edelleen. yksikönjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöinti. Viisi seuraavaksi suurinta yritystä hallitsee noin kymmentä prosenttia markkinoista. Olisi paljon työkaluja, joita pystyttäisin hyödyntämään, mutta käytännössä asialle ei ole tehty paljoakaan. Tradenomi Juha-Pekka Pietilä on tutkinut isännöinnin nykypäivää ja havainnut, että digitalisaatio tuo paljon haasteita ja mahdollisuuksia isännöintityöhön
Isännöitsijän kautta voidaan tulevaisuudessa hankkia esimerkiksi remonttiapua tai ruokaja siivouspalveluita kätevästi kännykkää klikkaamalla. Pietilä kirjoittaa Isännöintialan digitalisaatio -opinnäytetyössään, että digitalisaation avulla olisi mahdollista uudistaa koko rakennusja kiinteistöalan toimintaketju alusta loppuun, mikä voisi luoda jopa miljardien eurojen säästöpotentiaalin. Alalla onkin valtavasti mahdollisuuksia kehittyä, Pietilä lisää. Yksi ongelma on kuitenkin se, että kiinteistöja isännöintialan käyttämät tekniset järjestelmät ovat melko vanhaa teknologiaa: tähänkin kaivattaisiin uudistusta. Kehitystyö vie aikaa ja jos arki isännöintiyrityksessä on kiireistä, ei jakseta pysähtyä miettimään, voitaisiinko taloyhtiön asiat hoitaa järkevämmin digitaalisuutta hyödyntäen. Sekä Pietilä että Falck-Hvilstafeldt uskovat, että tehokkaampi sähköisten mahdollisuuksien hyödyntäminen houkuttelisi isännöintialalle uusia, nuoria tekijöitä. Vaikka isännöintialaa koskeva muutos voi vaikuttaa pelottavaltakin, Falck-Hvilstafeldt näkee asiassa myös paljon hyvää. Alalle saatava nuoria tekijöitä Falck-Hvilstafeldt kertoo, että Isännöintiliitto on tehnyt paljon helpottaakseen isännöitsijöiden siirtymää digiaikaan. – Isännöintialalle on vaikea saada tuoreita kasvoja, sillä nuoret eivät suostu tekemään töitä huonoilla välineillä ja vanhentuneilla tavoilla. Digitalisaatio tarjoaisi tähän paljon välineitä ja osittain palvelut tulevat jatkossa varmasti olemaankin vain sähköisessä muodossa: sähköinen osakehuoneistorekisteri otettiin käyttöön tämän vuoden alussa ja uusia asunto-osakeyhtiöitä ei perusteta enää lainkaan paperille, vaan ainoastaan sähköiseen muotoon. – Tämän tilanteen voi nähdä suurena mahdollisuutena: jos ala kiinnostaa ja haluaa olla mukana sitä kehittämässä, niin tekemistä kyllä riittää! Kaisa-Liisa Ikonen Lähteet: Juha-Pekka Pietilä: Isännöintialan digitalisaatio (Lahden ammattikorkeakoulu, 2019). Digipalvelut tulisi nähdä hyvänä lisänä nykyisiin palveluihin, eikä poissulkevana vaihtoehtona, Falck-Hvilstafeldt lisää. Isännöintialan digiselvitys 2018.. – Enää ei odoteta, että isännöitsijä hoitaisi yksin kaiken työhön kuuluvan, vaan alalle palkataan asiantuntijoita eri tehtäviin. Kannustimia digitalisaatioon on mietitty paljon, mutta tarpeeksi hyviä porkkanoita kuten digipalveluiden edullisempaa hintaa ei ole otettu tehokkaasti käyttöön. On mahdollista, että tulevaisuudessa näitä palveluita tarjoaisivat isännöitsijät. – On selvää, että kun vanhoista isännöitsijöistä puolet jää pian eläkkeelle, tilalle tulee nuoria, jotka haluavat muuttaa käytäntöjä. – Hallitukset tuovat oman haasteensa alan uudistamiseen: kaikki eivät halua ottaa digipalveluita käyttöön. Asukkaat tuntuvat suhtautuvan sähköisiin palveluihin kaksijakoisesti: toisaalta olisi mukava hoitaa asumiseen liittyvät asiat netissä oman aikataulun mukaan, toisaalta asukaskuntakin ikääntyy, eivätkä kaikki koe sähköistä asiointia mieluisaksi. 22 Vt. Asukkaat suhtautuvat kaksijakoisesti Taloyhtiöiden asukkailla on nykyään entistä enemmän tarpeita ja asumiseenkin liittyviä asioita haluttaisiin mielellään hoidella kotisohvalta netin välityksellä. – Kehitystyötä on tehty paljon ja liitolla on runsaasti ohjeistuksia digitalisaation hyödyntämisestä. yksikönjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta kertoo, että Isännöintiliitto on järjestänyt paljon digitalisaatiota koskevia koulutuksia ja luentoja jäsenyrityksilleen, mutta modernien työtapojen asettuminen työtapoihin käy hitaasti. On pakko uudistua, että saadaan nuoria alalle, Falck-Hvilstafeldt sanoo. Isännöintiliiton vuonna 2018 asukkaille teettämästä Digiselvityksestä voi nähdä, että asukkailla olisi kiinnostusta erilaisiin taloyhtiön lisäpalveluihin. – Isännöinnistä voisi tulla kokonaispalvelua, jonka piiriin tarvitaan monenlaisia osaajia. Tulevaisuudessa palvelut keskittyvät Isännöintialan todennäköisenä kehityssuuntana Pietilä näkee sen, että erilaiset palvelut keskittyvät saman katon alle. liitosta jatkaa, että toisin kuin pankkija vakuutusalalla, isännöintityössä digitalisaatioon ei ole ryhdytty pakon kautta: – Digitalisaatio tarjoaisi isännöintialan lisäksi myös rakennusja kiinteistöalalle paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mutta maailmanlaajuisesti näillä aloilla ollaan tässä asiassa alkutekijöissään. Jäsenyrityksille on järjestetty runsaasti koulutuksia ja luentoja. – Tämä ajaa väistämättä isännöintiäkin sähköiseen suuntaan ja tällä hetkellä osalla isännöintitoimistoista onkin kiire saada kaikki tiedot siirrettyä sähköiseen järjestelmään, Pietilä sanoo
23 Finest Twins -hanke on saanut EU:lta yhteensä 15 miljoonan euron rahoituksen. Hankkeessa on mukana myös lukuisia yrityksiä, joilla on omia älykkään kaupungin hankkeita. Koska älykäs kaupunki sisältää valtavan määrän dataa, hankkeessa tarvitaan datan analysoinnin ja tietoturvan asiantuntemusta. Alustalla voidaan kokeilla erilaisia tutkimushankkeita todellisissa ympäristöissä. Finest Twins -hanketta koordinoi Tallinnan teknillinen yliopisto, ja kumppaneina ovat lisäksi Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki ja Viron viestintäministeriö. – Aikaisemmin vastaavaa rahoitusta on myönnetty lähinnä perustutkimukselle. Älykkäässä kaupungissa esimerkiksi jakamistaloutta voitaisiin yhdistää joukkoliikenteeseen siten, että kaupunkilainen taittaa osan työmatkastaan toisen kaupunkilaisen yksityisauton kyydissä ja osan bussilla. Aalto-yliopiston professori Marko Nieminen näkee, että EU-rahoitus tarkoittaa sitä, että Finest Twins -hankkeessa on jotain poikkeuksellista ja erityislaatuisuutta. Pauli Jokinen. Projektin kesto on seitsemän vuotta, joista Aallon osuus painottuu ensimmäiseen kolmeen vuoteen. Rahoituksen avulla on tarkoitus myös syventää Aalto-yliopiston ja Tallinnan teknillisen yliopiston välistä tutkimusyhteistyötä. Matkojen jakaminen lisäisi joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja tehostaisi samalla yksityisautoilua. Rahoituksen turvin perustetaan Smart Cities -yksikkö, joka toteutetaan Aalto-yliopiston ja Tallinnan teknillisen yliopiston yhteistyönä. Nyt Finest Twins -hanke on saanut EU:lta yhteensä 15 miljoonan euron rahoituksen. Nieminen kertoo, että esimerkiksi digitaaliset mikromaksut mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja, mutta kuluttajien käyttäytyminen saattaa tuottaa yllätyksiä. – Hankkeessa on eri tasoja ja se pyrkii myös ottamaan huomioon säätelyregulaatioon, markkinaehtoisuuteen ja bisnesmalleihin liittyvät asiat, jotta saataisiin aikaan aitoja hyötyjä ja luotua ekosysteemi, jossa eri osa-alueet tukevat toisiaan ja luovat sitä kautta elinvoimaisuutta yhteistyölle, Nieminen sanoo. Kuva: Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen esimerkiksi voidaan yhdistää digitaalisia palveluita. Tämä hanke ei rajoitu pelkästään tutkimukseen, vaan tässä on aito ajatus Helsingin ja Tallinnan välisestä twin citystä, joka muodostaa regulaatiorajat ylittävän markkina-alueen, jossa Aallon tutkimusaloista hankkeessa ovat mukana muun muassa käyttäjälähtöinen rakennetun ympäristön suunnittelu, älykäs liikenne, digitaaliset palvelut, tietoturva ja kyberturvallisuus sekä uusiutuvan energian ratkaisut. Aalto-yliopiston osuus siitä on 4,6 miljoonaa. Hankkeessa tutkitaan myös muun muassa paikallista uusiutuvan energian tuotantoa ja älykkäitä sähkön jakeluratkaisuja. Finest Twins on monitieteellinen hanke ja Aallon tutkimusaloista mukana ovat esimerkiksi älykäs liikenne, digitaaliset palvelut, käyttäjälähtöinen rakennetun ympäristön suunnittelu, tietoturva ja kyberturvallisuus sekä uusiutuvan energian ratkaisut. Aalto-yliopiston osuus siitä on 4,6 miljoonaa. H elsingin ja Tallinnan yhteistyötä kehitetään monella rintamalla. Aalto-yliopiston ja Tallinnan teknillisen yliopiston Finest Twins -tutkimushanke yrittää löytää uudenlaisia yhteistyön muotoja. Huippuyksikkö on yhteistutkimusalusta älykkään kaupungin eri osa-alueiden kehittämiseksi. – Kaupunkien välillä on vahva intressi luoda jotain sellaista, joka jatkuu vielä hankkeen jälkeen, Nieminen uskoo. Finest Twins -hankkeelle EU-rahoitus Helsingille ja Tallinnalle uudenlaista yhteistyötä Helsingin ja Tallinnan välillä on tahtoa luoda aitoa yhteistyötä. Tällaiseen tutkimukseen aidot kokeiluympäristöt avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Urban Open Platform apuna Helsingin ja Tallinnan yhteisiä älykkään kaupungin pilottihankkeita kokeillaan ja suunnitellaan avoimella alustalla Urban Open Platformilla
– Halusimme selvittää, millaiset seikat painottuvat asuntoa ostettaessa. 24 liittyviä ominaisuuksia ja vastaajat saivat miettiä, mitä tekijöitä arvostavat ja mistä ovat valmiita maksamaan. Vastaajat joutuivat valitsemaan parhaan kokonaisuuden, vaikka kaikki kriteerit eivät olisivatkaan täysin mieleen, mutta eihän todellisuudessakaan yleensä kaikkea saa, sanoo projektipäällikkö Emmi Haltia. Vastaajia oli 2 900 yhteensä 21 kaupungista, joista edustettuna oli pääkaupunkiseutu sekä pääosin muut suuret kaupungit, mutta myös selvästi pienempiä kaupunkeja. Tietoa tarvitsevat kaupunkisuunnitteliYmpäristön vehreydellä merkitystä kerrostaloasukkaalle Lähiö ei vedä puoleensa Suuri osa suomalaisista kerrostaloasukkaista haluaa kokea asuinympäristössään vehreyttä. Esitimme valintatilanteita, joissa oli erilaisia asumiseen. P ellervon Taloustutkimuksen PTT:n tekemässä selvityksessä tutkittiin erilaisia kaupunkiasumiseen liittyviä viihtyisyystekijöitä kerrostaloasukkaan näkökulmasta. Menetelmä oli erilainen kuin yleensä asumistutkimuksissa on ollut. Myös liikenneyhteydet ovat olennaisen tärkeitä asumisviihtyvyydessä. Tekijöitä olivat muun muassa alueen vehreys, talotyyppi ja asunnon koko. – Asumismieltymysten selvittämisellä on merkitystä, jotta rakentajat tietäisivät millaisia asuntoja ihmiset toivovat ja mihin niitä tulisi rakentaa
Ehkä nyt kannattaisi pohtia entistä enemmän mitä lähiöiden viihtyisyyden edistämiseksi voitaisiin tehdä, sanoo Haltia. Alle 40-vuotiaista lähes puolet halusi muuttaa asunnon epäsopivan koon takia. – Ehkä iäkkäämmät ovat tottuneet kokoontumaan yhteen kasvotusten ja osaavat sillä tavoin luoda naapuruusja ystävyyssuhteita. Tutkimuksen mukaan asunnon sijainti lähiössä laski selvästi sen valintatodennäköisyyttä. Lähiöillä helposti huono kaiku Asuinalueella on merkitystä asumisviihtyvyydelle. Nuorempi polvi ei ole välttämättä kiinnostunut etsimään ihmissuhteita naapureista, vaan luovat suhteensa muiden verkostojen kautta. Toisaalta osa vastaajista kaipaa isohkoja viheralueita asunnon lähietäisyydelle. Vastaajista kuusi prosenttia asuu nyt näin hallituissa asunnoissa, joten tarvetta tällaisille ratkaisuille olisi nykyistä enemmän. Juhani Karvonen – Tilava parveke tai pieni oma piha oli kaikissa vastaajaryhmissä merkittävin kerrostaloasumisen houkuttelevuutta lisännyt tekijä. – Tilava parveke tai pieni oma piha oli kaikissa vastaajaryhmissä merkittävin kerrostaloasumisen houkuttelevuutta lisännyt tekijä. Tiivistetyssä keskustassa asunnon hankkiminen on monesti aika kallista, mikä saattaa rajoittaa asunnon hankintaa. Liikkumisen helppous on oikeastaan kaikissa ikäluokissa tärkeä asumisviihtyvyyden osa. Nuoremmat ikäluokat harkitsevat esimerkiksi autopaikkaa pysäköintitalosta, jos autopaikka vaikuttaa liikaa asunnon ostohintaan. Lähiöllä voi tosin olla jo sanana huono kaiku ja lähiöitäkin on hyvin erilaisia ja eritasoisia. Heillä keskinäisen vuorovaikutuksen tarve on suurempi. Hieman yllättäen iäkkäämmät vastaajat suosivat yhteistiloja nuorempia enemmän. Tutkimus osoitti, että vehreys merkitsee etenkin yli 40-vuotiaille enemmän kuin sitä nuoremmille ikäluokille. Muissa kerroksissa pihan korvaisi parveke. – Suurin syy asunnonvaihtohaluun oli kaikissa ikäryhmissä hinta. Nimitimme näitä vastaajia moderneiksi viherkaupunkilaisiksi, koska he arvostavat kaupunkiympäristöä, mutta myös vihreyttä. Projektipäällikkö Emmi Haltian mukaan alle 40-vuotiaat eivät näe viheralueiden puutetta tai vähäisyyttä yhtä negatiivisena seikkana kuin heitä vanhemmat. Oma autopaikka koetaan tärkeäksi Hyvien liikenneyhteyksien lisäksi asukkaat arvostavat kerrostaloissa riittäviä yhteistiloja. – Oma autopaikka koetaan merkittäväksi kaikissa ikäryhmissä, mutta nuoremmat asukkaat eivät ole valmiita maksamaan autopaikasta samaa hintaa kuin vanhemmat. Toisaalta alle 40-vuotiaat arvostavat yhteistiloissa saunaa ja esimerkiksi työtiloja ja iäkkäämmät yhteisiä ruokailuja kokoontumistiloja. Iäkkäiden ikäluokissa vehreyden arvostus on korkeammalla kuin nuorissa ikäluokissa. Moni kerrostaloasukas tyytyy siihen, että asunnon lähietäisyydellä on pienikin puisto viheralueena. Vehreyttä lisäävät osaltaan iso parveke tai pienikin oma piha-alue. Selvitys osoitti myös, että vuokralla asujista yli 93 prosenttia suunnittelee asunnon vaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. – Alle 40-vuotiaat eivät näe viheralueiden puutetta tai vähäisyyttä yhtä negatiivisena seikkana kuin heitä vanhemmat näkevät. – Meillä oli vaihtoehtoina lähiöiden lisäksi uusi asuinalue ja keskustan tuntumassa oleva alue, jota tiivistettään täydennysrakentamisella. 25 jat ja päättäjät sekä kiinteistöja rakentamisalan toimijat, sanoo Haltia. – Omakotitaloasuminen kaupunkien liepeillä on edelleen arvostettu asumismuoto. – Moni tyytyy siihen, että asunnon lähietäisyydellä on pienikin puisto viheralueena, osalle riittää muiden aiempien tutkimusten mukaan vehreydeksi se, että he näkevät korkeita puita ikkunastaan. Vuokralla asujista yli 93 prosenttia suunnittelee asunnon vaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana.. – Lähiöissä on monesti monia viihtyvyystekijöitä jo valmiina kuten vehreyttä ja palveluita ja kulkuyhteydetkin voivat olla hyvät, mutta silti lähiö koetaan asuinympäristönä negatiivisena tai korkeintaan neutraalina. Osalle riittää aiempien tutkimusten mukaan vehreydeksi se, että he näkevät korkeita puita ikkunastaan. Muuttoaikeisista vastaajista 13 prosenttia olisi kiinnostunut omistamisen ja vuokraamisen väliin sijoittuvista hallintamuodoista. Vain pieni osa kaikkein urbanisoituneimmista kaupunkilaista ei vehreyttä arvosta, vaan pitävät parempana urbaania ympäristöä ja esimerkiksi vilkasta katuelämää, Haltia kertoo. Haltia huomauttaa, ettei otos ole edustava eikä sen perusteella voida arvioida tarkasti eri näkemysten yleisyyttä kaikkien suomalaisten joukossa. Jokainen voi virittää omaa vihreyttään parvekkeelle. Oma piha kerrostalossa ei ole yleinen, mutta se voisi olla mahdollinen joissakin kerrostaloissa, joissa ensimmäinen kerros on maantasolla. Emme eritelleet, miksi vihearlue on tärkeä, mutta ilman muuta ikkunasta avautuva näkymä vaikuttaa viihtyvyyteen, vaikka vihreys olisi melko pienipiirteistäkin. Vehreydeksi riittää pienikin viheralue Vehreys arvostetaan korkealle, vaikka valintatilanteita oli tutkimuksessa hieman yksinkertaistettu
Suomenlinnan rakennusten kunto vaihteleva Historiallista korjausvelkaa Suomenlinnassa on satoja kiinteistöjä, jotka ovat useilta eri vuosisadoilta. 26 U NESCOn maailmanperintökohde Suomenlinna on paljon muutakin kuin turistinähtävyys. Kasvanut turismi ja ilmastonmuutos tuovat omat haasteensa linnoitussaaren ylläpitoon.. Suomenlinnan hoitokunnan vastuulla on maailmanperintökohteen rakennusten ylläpito ja restaurointi. Linnoitussaari on Helsingin kaupunginosa, jossa asuu yli 800 asukasta
Mieluusti näkisimme, että jokunen ropo tännekin ohjattaisiin, Lyytikäinen toivoo. Suomenlinna suuri vuokranantaja Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa on kaikki Suomenlinnan rakennukset lukuun ottamatta vanhaa varuskuntakirkkoa, Merisotakoulun rakennuksia ja Turistien lisääntynyt virta kuluttaa muun muassa Suomenlinnan infraa. Valtio investoi Suomenlinnaan nykyään noin neljä miljoonaa euroa vuosittain, mutta Lyytikäisen mukaan investointitaso pitäisi olla lähes kaksinkertainen. – Vaatii noin seitsemän miljoonan euron vuosittaisia investointeja, jotta saisimme korjausvelkaa lyhennettyä. – Nykyinen hallitus on luvannut lisää rahaa kulttuuriperinnölle ja luontokohteille. Suurin peruskunnostustarve on venäläisen kauden rakennuksissa – Nykyinen hallitus on luvannut lisää rahaa kulttuuriperinnölle ja luontokohteille. eli käytännössä 1800-luvun kasarmirakennuksissa. Suomenlinnan budjetti on vuositasolla kymmenen miljoonaa euroa, josta mainitut neljä miljoonaa tulee valtiolta. Mieluusti näkisimme, että jokunen ropo tännekin ohjattaisiin. Nykyisellä investointitasolla pysyy nenä nippa nappa veden pinnalla, Lyytikäinen kuvailee. Petri Lyytikäinen on työskennellyt Suomenlinnassa neljä vuotta.. 27 Suomenlinnan vanhoja rakennuksia ylläpitää, huoltaa ja korjaa Suomenlinnan hoitokunta. Suurin peruskunnostustarve on venäläisen kauden rakennuksissa eli käytännössä 1800-luvun kasarmirakennuksissa. Loput kuusi miljoonaa euroa tulee vuokraustoiminnasta. – Vanhojen rakennusten ylläpito on kallista ja korjausvelkaa on vuosien saatossa kertynyt, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan kunnossapitopäällikkö Petri Lyytikäinen
Sademäärät ovat nousseet ja hulevesien määrä on lisääntynyt samassa suhteessa. Suomenlinnassa on Suomen vanhin asuinkerrostalo Noakin arkki.. Mutta vastaavasti on asukkaita, jotka ovat täällä ties kuinka monennessa polvessa, Lyytikäinen tietää. Hoitokunnalla on hulevesisuunnitelma valmiina, jonka toteutusta käynnistellään parhaillaan. – Niihin tartutaan todella pontevasti ja pyritään poistamaan juurisyyt, eikä pelkästään haittoja, Lyytikäinen sanoo. Muuria ja valleja on kilometreittäin. On 1700-luvun linnoitusrakennelmia, Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo Noakin arkki vuodelta 1771, venäläisen ajan kasarmeja ja vanhaa Wärtsilän telakkaa. – Suomenlinna on pieni kyläyhteisö, niin hyvässä kuin pahassa. Noin 40 huoneistoremonttia teemme vuosittain. Suomenlinnan rakennukset on kolmen eri armeijakunnan jäljiltä ja viimeiset vuosikymmenet on edetty siviilihallinnon alaisuudessa. Täällä lähtee helposti vääräkin tieto liikkeelle. Suomenlinnassa asuu paljon luovan alan työntekijöitä, kuten taiteilijoita, graafikoita ja kirjailijoita. – Pitää hallita korjausrakentamisen ja restauroinnin perusperiaatteet ja osata soveltaa niitä eri vuosisatojen tekniikoihin. Jokainen sukupolvi on jättänyt rakennuksiin omat jälkensä. Rakennuksia eri aikakausilta Hoitokunnalla riittää haasteita rakennusten ylläpidossa, sillä niitä on monelta eri aikakaudelta. Asuntojen lisäksi rakennuksissa on toimistoja, ravintoloita, gallerioita, museoita, kirjasto ja päiväkoti. Lisäksi vuokra-asuntoja remontoidaan asukkaiden vaihtuessa. Hoitokunnalla on asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu tutkimaan sisäilmaan liittyviä ongelmia. Petri Lyytikäinen tarkastelee rakennusten investointitilastoja. Hoitokunnalla on noin 300 vuokra-asuntoa. Sisäilmaongelmiin puututaan Mediassa on aika ajoin ollut esillä vuokra-asuntojen sisäilmaongelmat. Vuokra-asuntojen ylläpitoon liittyvät toiminnat, kuten uusien jääkaappien hankkiminen, on hoitokunnalle jokapäiväistä kauraa. – Silloin tehdään monen suuruista pintaremonttia, joka riippuu asunnon kunnosta. Lyytikäisen mukaan osa tarinoista pitää paikkansa, osa voidaan kuitata pelkkinä huhuina. Osa vuokralaisista on puolustusvoimien henkilökuntaa ja osaan valitaan asukkaat hakemusten perusteella. Mutta Suomenlinnan talot on rakennettu kallion päälle ja kalliossa on hiussuonia, joiden kautta vettä saattaa päästä rakenteisiin. Perimätieto auttaa ja meillä on paljon arkistoja käytössä, joten rakenSuomenlinnassa on 1700-luvun linnoitusrakennelmia, Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo Noakin arkki vuodelta 1771, venäläisen ajan kasarmeja ja vanhaa Wärtsilän telakkaa. – Kyllä täältä jatkuvasti vapautuu asuntoja, joten vaihtuvuuttakin on. – Ainakaan asuinrakennusten perustuksiin ei pitäisi hulevesiä päästä. – Pyrimme ennakoivaan kiinteistönhuoltoon, mutta siinä on hommaa, kun olemme pari sataa vuotta jäljessä. 28 joitain yksittäisiä taloja. Suurimmat kasarmit alkavat olla talotekniikaltaan tiensä päässä, joten varaudumme toiseen modernin ajan perusparannuskierrokseen. Sen suunnittelut on nyt käynnissä ja varmaankin vuoden kuluttua pääsemme aloittamaan, Lyytikäinen sanoo. Kaikkinensa ylläpidettäviä rakennuksia on yli 200
Teemoja tulevaisuudelle valikoitui neljä: kaikkien Suomenlinna, historian merkitys ja paikan henki, Suomenlinna Helsingin kaupunginosana sekä palvelut Suomenlinnassa. – Täällä on tyhjillään pari vanhaa asuinparakkia, joita ollaan purkamassa pois. Vuosi 2019 on tarkoitus käyttää tulevaisuussuunnitelman toimenpiteiden laatimiseen. Lähde: Suomenlinnan hoitokunta vaihtelevaa. Ostopalveluina hoidamme ne hommat, joihin oman kädet tai osaaminen ei riitä. Haluttiin, että maailmanperintökohteen tarjonta palvelee niin paikallisyhteisöä kuin kävijöitäkin. Työpajojen ja kokoontumisten perusteella nähtiin, että suojelu ja hoito ovat kaiken käytön ja kehittämisen perusta. Muutama vuosi sitten sateet, tuulet ja myyrät heikensivät maavalleja niin paljon, että yhden venäläisaikaisen hiekkavallin seinämä romahti. Lyytikäinen on työskennellyt Suomenlinnassa neljä vuotta. 15 vuotta sitten täällä kävi noin 400 000 kävijää vuosittain. Hulevesisuunnitelmalla pyritään ehkäisemään kosteusvaurioita. Sitä ennen hän vastasi rakennusalan täydennyskoulutuksen tuotannosta yliopistoilla. Maailmanperintöpalveluiden ja restaurointipalveluiden lisäksi on kunnossapitopalvelut, joita Lyytikäinen vetää. Ilmastonmuutos ja turismi kuluttavat Hoitokunta teetti hiljattain selvityksen rakennusten korjausvelasta. Eli lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin pakkasesta plusasteisiin. Siinä yksikössä työskentelee 42 henkilöä. Suomenlinnassa on jatkuvasti remontteja käynnissä eri ikäisissä taloissa.. Se taas tarkoittaa, että korjaussyklit tihenevät ja työsarka kasvaa. Ilmastonmuutos on eräs iso tekijä, joka vaikuttaa vanhojen rakennusten kuntoon. Suomenlinna on elävä kaupunginosa, jota jatkossakin kehitetään asumiseen, työntekoon ja vierailuun sopivaksi kohteeksi. Esimerkiksi infra kuormittuu. Kävijöiden lisääntynyt määrä kuluttaa kohdetta kovasti. Rakenteet kuluvat huomattavasti nopeammin kuin 20-40 vuotta sitten. – 15 vuotta sitten täällä kävi noin 400 000 kävijää vuosittain. Suomenlinnan tulevaisuus Miltä näyttää Suomenlinnan tulevaisuus. Rakennusten kunto on – Viime vuosina Suomenlinnassa on käynyt vuosittain noin miljoona kävijää. – Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa sitä, että yhden talven aikana saattaa olla viisi tai kuusi talvea. Keskeisessä roolissa on kestävä kehitys, jonka teemoista Suomenlinnassa keskitytään erityisesti ilmastonmuutokseen, yhteistyöhön ja kumppanuuksiin sekä kestävään matkailuun. UNESCO edellyttää kaikilta maailmanperintökohteilta hoitoja käyttösuunnitelmaa, jollainen on Suomenlinnassa nyt laadittu uudella tavalla, tiiviisti verkostojen kanssa. Suomenlinnan hoitokunnassa on kolme eri yksikköä. Mutta luova ongelmanratkaisu on osa päivittäistä työtä. Pauli Jokinen Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Muurien ja vallien kunnossapidossa hoitokunta tekee yhteistyötä Suomenlinnan vankilan kanssa. Jo kyseisen neljän vuodan aikana hän on nähnyt, miten turistivirtojen määrä sotilassaarelle on kasvanut. Ulkopinnat ja kaikki muutkin rakennusten osat, jotka ovat ulkoilman kanssa tekemisissä, kärsivät valtavasti. Osa on melko hyvässä kunnossa, mutta lisäksi on muun muassa vanhoja kellareita, joiden kunto on huono. Niiden tilalle on tulossa uudet rakennukset, joista järjestimme jo arkkitehtuurikilpailun. Lisäksi meri-ilmasto vaikuttaa. Suuri joukko ihmisiä kaupunkilaisista museovirastolaisiin ja Suomenlinnan asukkaista kaupungin virkamiehiin kokoontui viime vuonna pohtimaan, miltä Suomenlinnan seuraavien vuosikymmenten halutaan näyttävän. Saaressa myös uusia rakennuksia Vanhojen rakennusten lisäksi saarella on muutamia ihan viime vuosikymmeninä valmistuneita rakennuksia, kuten kauppa. – Yksikössä työskentelee muun muassa kiinteistöhuoltajia, puutarhureita, puuseppiä sekä sähköja putkimiehiä, jotka kunnossapitää rakennuksia ja ympäristöä. 29 nukset on hyvin dokumentoitu. Työpajojen ja tapaamisten jälkeen laadittiin Suomenlinnan tulevaisuuden suuntaviivat. Suomenlinnan linnoitusta tullaan kehittämään avoimesti yhdessä valtion, kaupungin, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Meillä on ympärivuorokautinen päivystys. Viime vuosina Suomenlinnassa on käynyt vuosittain noin miljoona kävijää
30 Enemmän tietoa eri vaihtoehdoista Korjausrakentamisen laatuloikka Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa on rakennetun omaisuuden korjausvelkaa jopa 30–50 miljardia euroa. Vaihtoehtoja on lukuisia ja niiden kombinaatiosta yhdistellään kyseiseen rakennukseen sopivin, kertoo Suomen suurimman kiinteistösijoittajan Kojamon kehityspäällikkö Matti-Pekka Koistinen. Alalla onkin alettu puhua laatuloikasta, jolla vauhditetaan korjausrakentamista. Erilaiset ohjausjärjestelmät mahdollistavat kustannustehokkaita tapoja parantaa kiinteistöjen energiankäytön tehokkuutta.. L aatuloikassa on kyse siitä, että jokaiseen projektiin löydetään tarkoituksenmukaisin vaihtoehto toteutussuunnitteluun. Koistisen mukaan rakennusautomaatio on kehittynyt, mutta samalla myös halventunut
Volyymien ennustetaan pysyvän vähintään samalla tasolla. Suomessa peruskorjausten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Volyymien ennustetaan pysyvän vähintään samalla tasolla. Vahanen Pron muotoilujohtaja Katja Soini kertoo, että Renovation leap -hankkeessa on lähdetty viemään niin sanottua käyttäjätiedolla johtamista uuteen suuntaan. Soini toteaa, että viestinnän pitää olla vuorovaikutteista: myös kiinteistön asukkailla tulee olla mahdollisuus kertoa omista tunnoistaan. – Sitten kun rakennusurakka on valmis, on palautteen antaminen samalla tavalla tärkeää. Soinin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että ennen hankesuunnitelman tekemistä päätetään yhteisesti, mihin tulevaisuudessa panostetaan. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen korjausrakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on poikkeuksellisen korkea. – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Matti-Pekka Koistisen mukaan hankkeista vastaavien tulisi tunnistaa juuri kyseiseen kohteeseen sopivin ratkaisu. Viestinnän merkitystä ei voi liikaa korostaa korjausrakentamisurakan aikana. – Asunto-osakeyhtiön puolella se on helpompaa, kun asukkaat ovat jo tiedossa. – Kunnolla laadittu hankesuunnitelma tarkastelee kiinteistöä taloudellisesta lähtökohdasta siten, että asukkaiden odotukset huomioidaan. Tavoitteena on antaa korjattaville kiinteistöille uusi energiatehokas elämä. Vuokra-asunnoissa taas pitää päättää, mille asukassegmenteille palvelut luodaan, korostaa Soini Motivan haastattelussa. Tavoitteena on antaa korjattaville kiinteistöille uusi energiatehokas elämä. Jossakin kohteessa voidaan tehdä aito perusparannus, kuten esimerkiksi jäähdytys tai viilennys, kun taas toisessa kiinteistössä on haastavaa saada putkiremontti toteutettua siten, että omistajien talous kestää. Suomessa peruskorjausten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kaikki lähtee suunnitelmasta Onnistunut korjaushanke lähtee aina liikkeelle tarkkaan mietitystä suunnitelmasta. Tähän mennessä hankkeen pilottikohteita on ollut Helsingissä ja Lahdessa. Palaute palvelee hanketta mutta myös oppivaa organisaatiota. – Erilaisia modulaarisia taloteknisiä järjestelmiä sekä rakenteita purkamatta toteutettavia putkisaneerausvaihtoehtoja on myös useita markkinoilla. Oleellisempaa on se, että taloyhtiöt käyttävät oikeita asiantuntijoita hankkeiden johtamisessa ja suunnittelussa. Tällöin päättäjien tulee tarkastella peruskorjaushankkeen kokonaissisältöä kriittisesti, Koistinen korostaa. Laatuloikan tarkoituksena on lisätä projektista päättävien tietoisuutta vaihtoehdoista. Myös kiinteistön käyttäjien osallistaminen on yksi laatuloikan pääkohdista. Käyttäjätiedolla johtaminen on myös sitä, että tiedetään, mitä pitää jatkossa ottaa huomioon. Erilaisia modulaarisia taloteknisiä järjestelmiä sekä rakenteita purkamatta toteutettavia putkisaneerausvaihtoehtoja on jo useita markkinoilla, toteaa Kojamon kehityspäällikkö Matti-Pekka Koistinen. Matti-Pekka Koistinen tähdentää, että juuri suunnitteluprosesseihin tulee lisätä osaamista ja taloudellisuuden hallintaa. Lopputuloksena on toteutuskelpoinen, asukkaita tyydyttävä raami hankkeelle. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten kokemuksia ja tarpeita hyödynnetään nyt aivan uudella tavalla. Asukkaat suunnitteluun mukaan Asuinkerrostalojen korjausrakentamisen teknistä ja käyttäjälähtöistä laatutasoa nostavassa Renovation leap -hankkeessa haetaan innovatiivisia ja kunnianhimoisia ratkaisuja korjausrakentamiseen. Matti Kuoppala. – Julkisuudessa on ollut esillä, että kaikille taloyhtiöille ei ole järjestynyt putkisaneeraukseen rahoitusta. Koistinen kertoo, että VTT:n selvitysten mukaan korjausrakentamisen volyymin tarpeisiin on löytynyt riittävästi resursseja ja käytännön tasollakin vaikuttaa siltä, että liiketoimintamahdollisuus synnyttää uusia toimijoita. Yleisesti ottaen peruskorjaushankkeen sisällön suunnittelussa lyödään kiinni yli 75 prosenttia kustannuksista. Se, miten korjausrakentaminen tulee toteuttaa, riippuu paljon myös siitä, millaisella alueella kyseinen kiinteistö sijaitsee. Laadukkaita tekijöitä löytyy Kojamon kehityspäällikön mukaan korjausrakentamiseen löytyy Suomessa laadukkaita tekijöitä. 31 – Laatuloikan tarkoituksena on lisätä projektista päättävien tietoisuutta vaihtoehdoista. – Tämä johtunee Suomessa 60-70-lukujen muuttoliikkeen tarpeeseen rakennettuihin asuntoihin kohdistuvasta suuresta peruskorjaustarpeesta, arvelee Koistinen. – Tämä jatkuvuus tuo vakavaraisuutta yrityksille sekä tarjoaa työntekijöille pysyviä työsuhteita. Pohjoismaiden kiinteistöjen ikäjakauma poikkeaa merkittävästi toisistaan
Julkisivuremontti oli ollut. Hämeenlinnalainen taloyhtiö on vienyt läpi monta remonttia asukkaita kuunnellen ja informoiden. Julkisivuremontti on juuri valmistumassa etuajassa. Asunto-osakeyhtiössä on 35 asuntoa ja suuri osa asukkaista on ikääntyneitä. Vaikka olemme teetättäneet taloyhtiössä saneerauksia aina linjasanerauksesta alkaen, ovat kaikki remontit sujuneet hyvin. 32 Onnistuneen saneerauksen lähtökohdat: Suunnittelu ja valmistelu Suunnittelu ja valmistelu ovat onnistuneen saneerauksen peruslähtökohtia. Toki asukkaat ovat kritiikkiä esittäneet ja kysymyksiä on tehty, mutta niin asukkaiden pitää tehdäkin. – Meillä asukkaat ovat sisäistäneet aika hyvin sen, että omista asunnoista ja omaisuudesta kannattaa pitää huolta, sanoo Koskela. Kysymyksiin on vain etsittävä vastaukset, sanovat hallituksen puheenjohtaja Jari Koskela ja hallituksen jäsen Päivi Viherluoto. H ämeenlinnalaisessa Asunto-osakeyhtiö Hämeentie 12:ssa on tehty vuosien mittaan monta remonttia hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Alunperin huputus oli määrä purkaa elokuun puolivälissä, mutta se saatiin pois jo ennen juhannusta. – Olennaista asukkaiden tyytyväisyyden suhteen on hyvä ja perinpohjainen valmistelu sekä riittävä ja oikea-aikainen tiedotus
Urakoitsija olisi ollut valmis aloittamaan saneerauksen jo viikon päästä yhtiökokouksen päätöksestä. Sen jälkeen seurasi normaali tarjousten jättäminen ja maaliskuun alussa pidetty yhtiökokous siunasi remontin, Koskela kertoo. Suunnittelutyö valmistui viime syksynä, jolloin pidimme ylimääräisen yhtiökokouksen asian tiimoilta. Alunperin huputus oli määrä purkaa elokuun puolivälissä, mutta se saatiin pois jo ennen juhannusta. Viimeiseen kymmeneen vuoteen ei kukaan ole tainnut mitään parvekkeelleen tehdä, sanoo Koskela. Julkisivuremontissa kaikkien parvekkeiden lasittaminen parantaa osaltaan talon energiataloutta. Lasitukset myös suojaavat parvekkeiden pintoja ja rakenteita. He osasivat mitoittaa omat resurssinsa heti oikein ja aikatauluttaa hanketta ainakin alustavasti.Isännöitsijän ja suunnittelutoimiston kokemus urakoitsijasta olivat tärkeitä, koska taloyhtiön hallituksessa ei sitä tietoa ja asiantuntemusta olisi ollut, sanovat Koskela ja Viherluoto. myös kirjattuna kiinteistön viisivuotiseen kunnostussuunnitelmaan. Kun hallitus tekee työnsä hyvin ja käyttää asiantuntijoita apunaan, aika isotkin saneeraukset saadaan menemään yhtiökokouksessa läpi, sanovat Koskela ja Viherluoto. Aikatauluista on hyvä saada jonkinlainen käsitys alusta alkaen. Muutamat osakkaat olivat teetättäneet lasituksia jo aikaisemmin omalla kustannuksellaan. – Kun saimme tutkimusraportin käsiimme tammikussa viime vuonna, alkoi varsinainen suunnitteluvaihe, jossa isännöitsijä ja suunnittelutoimisto olivat hyvin aktiivisia. Yhtiökokouksessa edullinen tarjous oli helppo saada läpi, vaikkei edullisuus sinänsä ollut aivan määräävä kriteeri, toki laadullakin on iso merkitys, jatkaa Koskela. Hallitus aloitti remontin valmistelun viime vuoden alussa, jolloin se alkoi viedä hanketta eteenpäin isännöintitoimiston ja suunnittelutoimiston kanssa. Osassa parvekkeista raudoitukset näkyivät ja betoni oli pinnaltaan rapautunut ja palasiakin alkoi putoilla. – Oman parvekkeeni lasitukset oli tehty runsaat parikymmentä vuotta sitten, mutta lasitus alkoi olla jo aikansa elänyt, eikä sitä voitu enää huoltaa, sanoo Viherluoto. Parvekkeet lasitettiin ja kunnostettiin. Valitsimme kahdesta hyvästä loppujen lopuksi sen urakoitsijan, joka oli paikallinen ja myös referensseiltään vakuuttava. – Niiden uusiminen tasoitti olohuoneiden lämpötiloja aika merkittävästikin, sanoo Viherluoto. Julkisivuremontissa kaikki kuusikerroksisen talon ulkopinnat maalattiin tai suojakäsiteltiin ja saumaukset uusittiin. – Ne olivat kaksi edullisinta tarjousta, eikä hinnoissa ollut suuria eroja. Ikkunat ja ovet oli uusittu 2000-luvulla. Talo on valmistunut vuonna 1972 ja julkisivuremontille oli nyt tilaus. Suuri merkitys oli myös yhtiökokouksen ajankohta keväällä, koska urakka pääsi heti alkuun.. – Pidämme suurena etuna sitä, että urakoitsijat saivat tietoa saneeraksesta jo ennen kuin lopullinen valinta tehtiin. 33 Hallituksen puheenjohtaja Jari Koskela ja hallituksen jäsen Päivi Viherluoto pitävät hyvää ja perinpohjaista valmistelua sekä riittävää ja oikea-aikaista tiedotusta olennaisina asioina asukastyytyväisyyden suhteen. Julkisivuremontti on juuri valmistumassa etuajassa. Urakoitsijoita oli tarjouskilpailussa kaikkiaan seitsemän, joista viisi jätti tarjouksen ja kaksi jäi melko tasavahvoina loppusuoralle. – Olemme viime vuosina pyrViidestä hallituksen jäsenestä vähintään kolme osallistui kuukausittaisiin työmaapalavereihin. Hyvin valmisteltu alkaa nopeasti – Kokemuksiemme mukaan tärkeää on suunnittelun ja tarvittavien selvitysten ja tutkimusten teettäminen ajoissa ja perusteellisesti. kineet toppuuttelemaan asukkaita parvekeremonteissa, koska tämä saneeraus on ollut suunniltemissa jo pitkään
Niiden kautta olemme saaneet tietoa siitä, mitä on tehty ja mitä seuraavaksi tullaan tekemään, sanoo Viherluoto. Netti ei välttämättä ole kaikkien kohdalla paras tiedotuskanava. Muutaman kerran otin yhteyttä vastaavaan mestariin, kun en itse osannut asioita selittää, sanoo Viherluoto. – Yksiöissä korvausilma kulkee parvekkeen kautta ja huputus tietysti sulki tuon väylän. Asuntokohtainen ilmanvaihto toimii aika hyvin, mutta ehkä tulevaisuudessa ja tekniikan kehittyessä voidaan vielä parantaa ilmanvaihtoa, sekä viilennystä että lämmön talteenottoa, sanoo Koskela. Huputus haittasi eniten yksiöiden asukkaita. Sellaista ei ole Koskelan mukaan vielä kysytty, mutta toki kysymys saattaa jonakin päivänä vastaan tulla. – Asukkaat kyselivät remontista jonkin verran ja työmaapalavereihin osallistuminen antoi ainakin itselleni vastauksia kysymyksiin. – Monet taloyhtiöt pitävät yhtiökokouksiaan myöhemmin keväällä tai jopa vasta kesäkuussa, jolloin tällainen hanke viivästyisi. tavoitti parhaiten heidät. – Koska asukkaissa on aika paljon ikääntyneitä ihmisiä, tämä Talotekniikan saneerauksen yhteydessä porraskäytävään asennettiin varaus mahdollisia putkituksia varten, jos poistoilman lämmön talteenotto tulisi ajankohtaiseksi, mutta järjestelmää ei siinä vaiheessa haluttu ottaa käyttöön sen hinnan takia. Tähän kiinteistöön on kohtuullisilla kustannuksilla vaikea järjestää ilmanvaihtoa. Urakoitsija ainakin kehui aikatauluamme, joka tuntui sopivan häänelle hyvin, sanoo Koskela. Lasitus myös suojaa parvekkeiden pintoja ja rakenteita. Hengähdystauot tarpeen Vaikka taloyhtiössä on tehty saneerauksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana useita, on niiden väliin jätetty myös hengähdystaukoja. Viidestä hallituksen jäsenestä vähintään kolme osallistui kuukausittaisiin työmaapalavereihin. Tulevaisuus jo pohdinnassa Taloyhtiössä on pohdittu myös sitä mahdollisuutta, että joku asukas haluasi sähköautolleen latauspisteen parkkipaikalle. Isoimmat saneeraukset ovat pitkäksi aikaa ohitse, mutta hallituksessa mietitään jo tulevaisuutta.. Urakoitsijan, isännöitsijän ja valvojan sekä hallituksen kesken asioitiin aina tarvittaessa sähköpostitse. Tiedotus hoidettiin vanhanaikaisesti postiluukuista jaetuilla tiedotteilla. Tiedotuksen pitää pelata Remontin haitat jäivät asukkaiden osalta varsin pieniksi. postiluukuista asuntoihin. Aloitusajankohta aikaisin keväällä oli erittäin onnistunut ratkaisu myös asukkaiden viihtyvyyden suhteen. Töihin päästiin Viherluodon mukaan käsiksi nopeasti ja esimerkiksi huputus osui keväälle, eikä kuumalle keskikesälle. Keväällä tehty hiekkapuhallus sai aikaan pölyä ja piikkaukset aiheuttivat meteliä, mutta häiriöt olivat ohitse jo alkukesästä, sanoo Koskela. Asukkaille tiedottaminen on nähty taloyhtiössä yhtenä remotin onnistumisen ehtona. Myös urakoitsija on panostanut tiedotukseen, sillä vastaava mestari jakoi tiedotteet viikoittain. – Kun kiinteistön hoitoa suunnitellaan pitkällä tähtäimellä, ei saneerausten tarvitse osua liian lähekkäin, jolloin asukkaat kokevat saneeraukset mielekkäiksi, tuumivat Koskela ja Viherluoto. – Jokaisessa asunnossa on lämpöja kosteusanturi, joka mittaa reaaliaikaisesti ja jatkuvasti huoneiston lämpötilaa. Järjestimme yksiöihin ilmanvaihdon porraskäytävän kautta avoimista – Kun kiinteistön hoitoa suunnitellaan pitkällä tähtäimellä, ei saneerausten tarvitse osua liian lähekkäin, jolloin asukkaat kokevat ne mielekkäiksi. 34 Julkisivun värit ovat alkuperäistä 1970-luvun värimaailmaa
Lisätyörahalla on tehty kymmenkunta pientä ylimääräistä pikkuhommaa, eikä raha ole likikään käytetty. Juhani Karvonen. Taloyhtiössä on siten kokemusta siitä, että saneerauksen vaikutukset tulee tuoda esiin asukkaille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lämpötilaerot ovat joskus asukkaita puhututtaneet, mutta nyt näemme ne suoraan, eikä keskustelun tarvitse mennä musta tuntuu -tasolle. Vuosina 2013-2014 taloyhtiössä oli tehty lähes vuoden kestänyt saneeraus, jossa uusittiin putkistot, viemärit sekä osin sähköjä ja atk-verkkoa. – Lisätyönä madalletaan myös maantasosta autokannelle nousevaa muutaman rapun jyrkähköä porrastusta ja lisätään valaistusta piha-alueelle, sanoo Päivi Viherluoto. Jo suunnitteluvaiheessa budjettiin sisällytettiin lisätyövaraus mahdollisia asukkaiden remontin aikana esittämiä toiveita ja muitakin tarpeita silmällä pitäen. – Paikat olivat 1970-luvun malliin aika kapeita ja nyt niitä levennettiin. Julkisivun värit ovat alkuperäistä 1970-luvun värimaailmaa. – Itse pidän asiaa hieman kyseenalaisena. Kaikki sujui silloinkin hyvin, sanoo Viherluoto. Muutakin talotekniikkaa uusittiin samalla, kuten kaapeleita ja sähkövetoja. Olemme siitä harvinainen keskustan taloyhtiö, että osalla asukkaista voi olla kaksikin autopaikkaa. Asukkaat etsivät tilapäismajoituksen sukulaisten luota, kesämökeiltä ja mistä keksivätkään. Lämpötilat ovat pysyneet tasaisina sen jälkeen, kun tämä järjestelmä kertaalleen säädettiin. Koskela ja Viherluoto ovat hyvin tyytyväisiä taloyhtiössä viime syksynä käyttöön otettuun Lämpöluotsi-palveluun. Meillä on autokannen lisäksi paikkoja myös maanalaisessa autohallissa. – Jokaisessa asunnossa on lämpöja kosteusanturi, joka mittaa reaaliaikaisesti ja jatkuvasti huoneiston lämpötilaa. – Isommissa asunnoissa asuminen onnistui, mutta pienissä se oli aika tavalla mahdotonta. Vaikka linjasaneeraus vaikutti asukkaiden elämään melko tavalla, ei mitään katastrofia tullut. – Kaukolämmön perusmaksu laski kuitenkin jo matalammalle tasolle. Myös pihaa on kohennettu mitoittamalla autokannen autopaikat uudestaan. 35 Lisätyöraha syytä varata jo suunnittelussa Lisätyönä madalletaan maantasosta autokannelle nousevaa muutaman rapun jyrkähköä porrastusta. Itse vuokrasin kahdeksi kuukaudeksi tästä taloyhtiöstä tyhjänä olleen ja jo saneeratun huoneiston, johon pääsin kun omani oli työn alla. Linjasaneerausta tehtäessä osa asukkaista joutui evakkoon kahdeksi kuukaudeksi. Jos joku hankkii sähköauton, ei tunnu oikein reilulta muita asukkaita kohden, että hän saisi itselleen oma latauspisteen taloyhtiön kustannuksella. Järjestelmä on tuo pitkällä tähtäimellä myös säästöjä, mutta niiden suuruudesta on vajaan vuoden perusteella vaikea sanoa mitään täsmällistä. Lämpötiloja voidaan seurata vertailukelpoisesti, mikä on varmasti edullisempaa kuin se, että mies kiertäisi mittarin kanssa kaikki huoneistot läpi. Lisätyörahalla on tehty kymmenkunta pientä ylimääräistä pikkuhommaa, eikä raha ole läheskään käytetty
36 Ilmastonmuutoksen seuraukset haastavat energiaratkaisujen optimointiin Säästöä ja markki na-arvoa
Rakennuskanta uusiutuu hitaasti. Rakennuksella on historiallisesti maine suurena sähkönkuluttajana, vaikka nykyään toimisto lämpeneekin suurelta osin kaukolämmöllä. Hänen diplomityönsä Olemassa olevan toimistorakennuksen energiaratkaisujen optimointi vuodelta 2017 antaa perusteellisen kuvan siitä, mitä kaikkea suunnittelussa on otettava huomioon. Millaisia eri ratkaisumalleja on olemassa. 37 Ilmastonmuutoksen seuraukset haastavat energiaratkaisujen optimointiin Säästöä ja markki na-arvoa Ei suoraan asentamaan vain aurinkopaneeleita vaan ensin energiainvestoinnin kokonaisoptimointi! Energiaratkaisuissa ei kannata koskaan enää ajatella vain yhtä energianlähdettä vaan kestävää kokonaisjärjestelmää. Diplomityöni SMAA-tarkastelussa on useampia päätöksentekokriteereitä perinteisten kahden kriteerin sijaan. Kenellä laskennan työkalut. Parhaiden energiaratkaisujen valinnassa hyödynnettiin stokastista monikriteeristä arvostusanalyysia (SMAA) ja Monte Carlo -simulointiin pohjautuvaa SMAA-menetelmää. Moni yrittäjä ja kiinteistönomistaja on ymmällä yrityspalveluviidakossa, joten helposti voi joutua saamaan yksipuolista neuvoa. Kiinteistö on entinen Imatran Voiman pääkonttori. – On mahdollista tehdä energiaoptimointeja, joissa kriteereinä on esimerkiksi vain kustannukset ja energiansäästö. Suomessa ei ole luetteloa alan osaavista yrityksistä, joten alan markkinoinnissa on toivomisen varaa. Loikkasen työpaikassa Optiplan Oy:ssa tehdään optimointiselvityksiä. Hankitaanko virtuaalivoimala tai liitytäänkö jopa hukkalämmön tuottajaksi kaukolämpöyhtiölle. J okaisen kiinteistön on reagoitava ilmastonmuutokseen, ja siihen tarvitaan erilaisten energiaratkaisujen optimointia. – Kiinteistöt tuottavat kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Työssäni eri energiaratkaisuja vertailtiin kustannusja energianäkökulman lisäksi myös hiilidioksidipäästöjen vähenemisen sekä kiinteistön imagon näkökulmasta. Tämän takia tulee nopeasti parantaa merkittävästi olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta, jotta Suomen kymmenen seuraavan vuoden hiilineutraaliustavoitteet toteutuvat, sanoo Optiplan Oy:n projektipäällikkö Oskari Loikkanen. Se valaisee laajasti ilmastotekojen optimointiratkaisuja. Diplomityön energiaratkaisujen laskennassa hyödynnettiin työkaluina muun muassa Earth Energy Designer -ohjelmaa maalämpölaskennassa. Markkinavoimille investointeja Päästövähennyksiä ja energiatehokkuudesta saatavia kustannussäästöjä jopa enemmän painavat markkinavoimat varsinkin, jos kyseessä on sijoituskiinteistö. Työn kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin hajautetun energiantuotannon ratkaisuihin ja tulevaisuuden energiatrendeihin, jonka perusteella potentiaalisimmat energiaratkaisut valittiin tarkempaan tarkasteluun. Oskari Loikkasen Aaltoyliopistossa tehty diplomityö Olemassa olevan toimistorakennuksen energiaratkaisujen optimointi löytyy googlaamalla verkosta. Loikkasen työn tavoitteena oli tutkia vuonna 1988 Myyrmäkeen valmistuneelle lähes 40 000 neliön Colosseum -toimistokiinteistölle sopivia energiaratkaisuja, joilla voitaisiin kohentaa rakennuksen houkuttelevuutta vuokramarkkinoilla. – Mielikuva vaikuttaa negatiivisesti rakennuksen käyttöasteeseen, joka on kiinteistön Millaisin ratkaisuin olisi parasta lisätä kiinteistön energiatehokkuutta. Mistä saa vertailun kannattavimman mahdollisen energiaohjelman tekemiseen?
Taulukosta nähdään, että uskottavuusindeksit ovat yli 40 % ainoastaan vesikiertoisilla lämmitysjärjestelmillä. Sen sijaan analyysin perusteella voidaan sulkea pois vaihtoehdot, jotka saavat nollan tai lähes nollan suuruisen hyväksyttävyysindeksin parhaalle sijalle. Tällöin on oletettu, että laajamittaiset saneeraukset eivät ole kohteessa mahdollisia.. Vasemman puoleisesta sarakkeesta katsotaan vaihtoehto, jota vertaillaan samalta riviltä muiden yläsarakkeessa näKuvassa on esitetty SMAAmallin tuloksista sijalukujen hyväksyttävyysindeksit päätöksentekijän preferensseillä ilman laajamittaista saneerausta vaativia vaihtoehtoja. SMAA-mallin tulokset Sijalukujen hyväksyttävyysindeksit päätöksentekijän preferensseillä ilman saneerausvaihtoehtoja Hyväksyttävyysindeksien lisäksi SMAA-malli antaa tulokseksi parittaiset voittoindeksit. Kuva 45. Toisaalta sertifioinnin yleistyminen voi vaikuttaa negatiivisesti sertifioimattomien kiinteistöjen kilpailukykyyn markkinoilla. 73 Kuvassa 45 on esitetty SMAA-mallin tuloksista sijalukujen hyväksyttävyysindeksit päätöksentekijän preferensseillä ilman laajamittaista saneerausta vaativia vaihtoehtoja. Tässä ne on koottu ennen päätöksentekijän kannanottoja. Koska ensimmäisen sijan hyväksyttävyysindeksit ovat kärkivaihtoehdoillekin melko matalia, ei voida sanoa että mikään vaihtoehto varmuudella on paras. Suurimman uskottavuusindeksin 57,7 % omaa vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä toimiva maalämpö 400 m syvyisillä kaivoilla. Vaihtoehtojen uskottavuusindeksit on esitetty taulukossa 8 tapauksessa, jossa saneeraus on mahdollista, mutta päätöksentekijän preferenssejä ei ole huomioitu. Neljänneksi suurimman hyväksyttävyyden ensimmäisen sijaluvun osalta saa sisäpihan kattaminen. Esimerkiksi Newsecin vuoden 2014 selvityksen mukaan jo 60 71 Kuva 43. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Houkuttelevuus CO2 Eluku IRR Diplomityön selvityksissä käytettiin myös asiantuntijapaneeleita, joissa mitattiin eri vaihtoehtojen houkuttelevuutta, uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä. Sijan yksi (B1) suurimman hyväksyttävyyden saa sekä katolle että julkisivulle asennettava aurinkopaneelijärjestelmä. – Tärkeitä kriteereitä niin kiinteistönomistajien kuin ympäristönkin näkökulmasta ovat rakennusten pitkä elinkaari ja niiden tarkoituksenmukainen käyttö. Seuraavaksi suurimmat hyväksyttävyydet ensimmäisen sijaluvun kohdalla saavat pelkästään katoille asennettavat aurinkopaneelit. Olemassa olevan rakennuksen saneeraus ja käytön jatkaminen tuottavat huomattavasti vähemmän rasitusta ympäristölle sekä pienemmät kustannukset kiinteistönomistajalle kuin rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle, Loikkanen siteeraa tutkimuksia. – Tämän vuoksi uudisrakennuksissa pyritään nykyään painottamaan niiden muuntojoustavuutta, joka tarkoittaa rakennuksen kykyä mukautua sen elinkaaren aikana käyttötarkoituksen muutoksiin. SMAA-malli antaa tuloksiksi myös tarkasteluvaihtoehtojen uskottavuusindeksit, jotka kuvaavat kuinka suurella todennäköisyydellä tietyt kriteerien painoarvot tekevät tarkastellusta vaihtoehdosta hyväksyttävimmän. Muuntojoustavat rakennukset pystyvät paremmin vastaamaan käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Tarkasteluvaihtoehtojen keskeiset painotusvektorit ilman päätöksentekijän preferenssejä. Nykyistä lämmönjakojärjestelmää hyödyntävät maalämpövaihtoehdot saavat uskottavuusindeksin arvoksi %. Houkuttelevuus ja erottuvuus Optimoinnissa on ajateltava myös sitä, millä kiinteistö erottuu markkinoilla edukseen, pitkässä juoksussa. – Ympäristöluokitusten tullessa yhä suositummiksi, niiden avulla saatava kilpailuetu vähenee. Käyttöasteeseen – kuinka monta prosenttia kiinteistön vuokrattavista tiloista on käytössä – vaikuttaa merkittävästi kiinteistön vuokralaisten tyytyväisyys sekä kiinteistön houkuttelevuus markkinoilla, Loikkanen kuvaa. Tämän työn puitteissa mittauksia ei kuitenkaan ollut mahdollista saada tämän tarkemmaksi. Tällöin on oletettu, että laajamittaiset saneeraukset eivät ole kohteessa mahdollisia. Taulukossa 8 on esitetty parivertailut kaikkien vaihtoehtojen osalta tapauksessa, jossa on mukana asiakkaan edustajan painoarvot kriteereille skenaariossa, jossa nykyisen lämmönjakojärjestelmän saneeraus on mahdollista. Pöyryn kiinteistömarkkinoiden katsauksen (2010) mukaan suuri osa lähitulevaisuuden rakennuksista tulee olemaan joko ympäristösertifioituja tai matalaenergiarakennuksia. Viimeisille sijaluvuille (B5-B7) sijoittuvat suurimmalla todennäköisyydellä nykyisellä lämmönjakojärjestelmällä toimivat maalämpöjärjestelmät sekä aurinkopaneelikatos. 38 omistajan näkökulmasta tärkein tuottavuuden mittari. Uskottavuusindeksit ovat siis keskimäärin varsin pieniä, mutta niitä olisi voitu kasvattaa tarkempien kriteerien mittausten avulla. Ne kuvaavat yhden vaihtoehdon hyväksyvyyttä toiseen vaihtoehtoon verrattuna ja ovat hyödyllisiä, kun halutaan vertailla juuri tiettyä vaihtoehtoa toiseen vaihtoehtoon nähden
Jättikiinteistöstä tulee monipuolinen kokonaisuus tapahtuma-, majoitus-, co-workingja liiketiloineen. Kiinteistön laskennalliseksi sähkönkulutukseksi saatiin vain 5000 MWh arvioimalla sähkönkulutuksen eri osa-alueet erikseen. Kiinteistön laskennalliseksi sähkönkulutukseksi saatiin vain 5000 MWh arvioimalla sähkönkulutuksen eri osa-alueet erikseen, vaikka arvioinnissa on huomioitu mahdollisista pidemmistä käyttöajoista johtuva varmuusvara mukaan. Aurinkopaneelit vai syvä porakaivo. Katolla on jo aurinkopaneeleita, ja virtuaalivoimala on suunnitteilla. Todellinen mitattu vuotuinen sähkönkulutus kohteessa on noin 5900 MWh. Kuva 7. Kuva 7. On epäselvää mistä tämä ero johtuu, eikä sitä voida saada selville ilman tarkempaa mittarointia. On epäselvää mistä tämä ero johtuu, eikä sitä voida saada selville ilman tarkempaa mittarointia. Kuvassa 7 on esitetty edellisiin arviointeihin perustuva sähkönkulutuksen jakauma. On 28% 6% 19% 1% 5% 14% 1% 6% 4% 1% 15% Sähkölämmitys Jäähdytys Valaistus, kiinteistö Ulkovalaistus Puhallinkonvektorit IV-puhaltimet Pumput Käyttäjälaitteet Keittiölaitteet Hissit SELVITTÄMÄTÖN prosenttia sijoittajista oli sitä mieltä, että viiden vuoden kuluessa sertifioimattomat kiinteistöt jäävät markkina-alueen reunoille. Todellinen mitattu vuotuinen sähkönkulutus kohteessa oli noin 5900 MWh. Todellinen mitattu vuotuinen sähkönkulutus kohteessa on noin 5900 MWh. 39 Entisellä Imatran Voiman kiinteistöllä oli vuonna 2016 energiasyöpön maine, jota eläkevakuutusyhtiö Elo lähti korjaamaan teettämällä Oskari Loikkasella diplomityön. 15 Muut perustiedot Työpäivän pituus (sisältäen ruokatauon) tuntia Työpäiviä vuodessa (poislukien arkipyhät & lomat) päivää => työtunteja vuodessa tuntia Päiviä vuodessa, jolloin ei työtä päivää Tunteja yhteensä vuodessa tuntia Toimistorakennuksen ilmanvaihdon keskimääräiseksi ilmamääräksi on arvioitu rakentamismääräyskokoelman D2 ohjearvon perusteella 1,5 l/s/m 2 ja ilmanvaihtokoneiden keskimääräiseksi SFP-luvuksi koneiden asentamisvuoden perusteella 2 kW/m 3 /s (Ympäristöministeriö (2011a). Oli epäselvää, mistä ero johtui, eikä sitä voitu saada selville ilman tarkempaa mittarointia. Ilmanvaihtoa on kuitenkin päivitetty rakennuksessa joidenkin tilojen kohdalla tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon, jolloin näiden tilojen osalta ilmamäärät ovat pienempiä. Rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräiset käyttöajat on saatu rakennuksen ilmanvaihtokoneiden käyntiaikataulukosta. Sähkönkulutuksen jakautuminen kiinteistössä. Lähtötilanteen kartoitus saattaa yllättää, kuten Colosseumissakin. Rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräiset käyttöajat on saatu rakennuksen ilmanvaihtokoneiden käyntiaikataulukosta. On 28% 6% 19% 1% 5% 14% 1% 6% 4% 1% 15% Sähkölämmitys Jäähdytys Valaistus, kiinteistö Ulkovalaistus Puhallinkonvektorit IV-puhaltimet Pumput Käyttäjälaitteet Keittiölaitteet Hissit SELVITTÄMÄTÖN 15 Muut perustiedot Työpäivän pituus (sisältäen ruokatauon) tuntia Työpäiviä vuodessa (poislukien arkipyhät & lomat) päivää => työtunteja vuodessa tuntia Päiviä vuodessa, jolloin ei työtä päivää Tunteja yhteensä vuodessa tuntia Toimistorakennuksen ilmanvaihdon keskimääräiseksi ilmamääräksi on arvioitu rakentamismääräyskokoelman D2 ohjearvon perusteella 1,5 l/s/m 2 ja ilmanvaihtokoneiden keskimääräiseksi SFP-luvuksi koneiden asentamisvuoden perusteella 2 kW/m 3 /s (Ympäristöministeriö (2011a). – Tulevaisuudessa esimerkiksi aurinkopaneelit ovat todennäköisesti myös niin arkipäiväinen asia, että niillä ei saada kiinteistömarkkinoilla kilpailuetua lainkaan, Loikkanen arvioi. Kuvassa 7 on esitetty edellisiin arviointeihin perustuva sähkönkulutuksen jakauma. Sähkönkulutuksen jakautuminen kiinteistössä. Näihin arvoihin perustuvien laskelmien perusteella ilmanvaihtokoneiden käyntiaika täysteholla on noin 3 360 h vuodessa, jolloin ilmanvaihtokoneiden sähkönkulutus on noin 800 MWh vuodessa. Ilmanvaihtoa on kuitenkin päivitetty rakennuksessa joidenkin tilojen kohdalla tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon, jolloin näiden tilojen osalta ilmamäärät ovat pienempiä. Tämän osalta arvioitua kulutusta ei kuitenkaan ole lähdetty pienentämään, sillä arvioon on haluttu jättää hieman varmuutta. Näihin arvoihin perustuvien laskelmien perusteella ilmanvaihtokoneiden käyntiaika täysteholla on noin 3 360 h vuodessa, jolloin ilmanvaihtokoneiden sähkönkulutus on noin 800 MWh vuodessa. Kiinteistön laskennalliseksi sähkönkulutukseksi saatiin vain 5000 MWh arvioimalla sähkönkulutuksen eri osa-alueet erikseen, vaikka arvioinnissa on huomioitu mahdollisista pidemmistä käyttöajoista johtuva varmuusvara mukaan. Ero kiinteistöissä voi johtua esimerkiksi jonkin laitteen virheellisestä toiminnasta tai mittaroinnin virheellisyydestä. Colosseumille vuonna 2016 paras vaihtoehto oli katolle ja julkisivulle asennettavat aurinkosäh. Kuvasta 7 nähdään, että suurin osa sähkönkulutuksesta aiheutuu sähkölämmityksestä, valaistuksesta sekä ilmanvaihdon puhaltimista. Ero voi johtua esimerkiksi jonkin laitteen virheellisestä toiminnasta nykyisen mittaroinnin virheellisyydestä. Ero voi johtua esimerkiksi jonkin laitteen virheellisestä toiminnasta nykyisen mittaroinnin virheellisyydestä. Kuvasta 7 nähdään, että suurin osa sähkönkulutuksesta aiheutuu sähkölämmityksestä, valaistuksesta sekä ilmanvaihdon puhaltimista. Tämän osalta arvioitua kulutusta ei kuitenkaan ole lähdetty pienentämään, sillä arvioon on haluttu jättää hieman varmuutta
Katolle on sijoitettu aurinkopaneeleita, ja kiinteistössä tullaan lähiaikoina myös todennäköisesti toteuttamaan oma virtuaalivoimalaitos. – Tästä huolimatta myös akkujen hyödyntäminen virtuaalivoimalaitosten rinnalla tulee kasvattamaan suosiotaan akkujen hintojen laskiessa riittävästi. Vibecon toimitusjohtajan Veikko Pirhosen mukaan virtuaalivoimalaitoksien ideaa voidaan skaalata lähes rajattomasti. – Mikään vaihtoehdoista ei ollut varsinaisesti kustannustehokas pelkän energian takaisinmaksuajan valossa, mutta soveltuvimpien ratkaisujen toteuttamista puoltavat arvioidut positiiviset vaikutukset kiinteistön houkuttelevuuteen vuokramarkkinoilla, Loikkanen perusteli. Laajassa hankkeessa optimointiselvityksen kustannus on hyvin pieni suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin. – Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen hiilidioksidipäästöt ovat eri yhtiöillä pääosin pienentyneet. Keväällä VR Group tilasi palvelun muun muassa Helsingin päärautatieasemalle. – Esimerkiksi aurinkosähkön hintataso on laskenut selvästi, jolloin aurinkosähköhankkeet ovat yhä kannattavampia. köjärjestelmät oletuksella, että kiinteistössä ei tehdä suurempaa saneerausta. Fortum on testannut virtuaalivoimalaitoksia yli kolme vuotta. Niissä kotitalouksien lämminvesivaraajia on yhdistetty yhdeksi suureksi virtuaalivoimalaitokseksi. Siemensin uuden tytäryhtiön, Vibecon voimala syntyy, kun rakennukset liitetään osaksi älykästä sähköverkkoa. Toki myös sähköenergian hinnoittelu vaikuttaa lopulliseen kannattavuuteen. – Sähköverkkoon tuotetun saatavuudeltaan epäsäännöllisen uusiutuvan energian määrä lisääntyy jatkuvasti. – Myös vieläkin syvempi Otaniemen syvälämpöhanke on mielenkiintoista seurattavaa, mikäli tulevaisuudessa vastaavan kaltaisista ratkaisusta saadaan kustannustehokas vaihtoehto tuottamaan kaukolämpöä. Loikkanen seuraa mielenkiinnolla syvälämpöyrityksen QHeatin ensimmäisen, kiinteistösijoitusyhtiö NREP:lle arviolta marraskuussa valmistuvan hankkeen etenemistä. Virtuaalivoimalat yhä useammille Rakennukseen liitettyjen fyysisten tekniikoiden ohella merkittäväksi taitaa tulevaisuudessa nousta niin sanottu virtuaalivoimalaitos. Työeläkeyhtiö Elon omistaman tutkimuskohteen uusi nimi on Virta. Älykäs järjestelmä voi ostaa ja kiinteistö käyttää sähköä enemmän silloin, kun se on edullista. Pienen kiinteistön optimointi. – Jää nähtäväksi, milloin virtuaalivoimalaitosten merkitys kasvaa myös pk-yritysten sekä taloyhtiöiden näkökulmasta, Loikkanen tuumii. – Optimointi toki on suhteellisesti sitä kannattavampaa, mitä laajempi hanke on kyseessä. – Lisäksi, kun eduskunta hyväksyi tänä vuonna hallituksen esityksen, että hiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on Suomessa kiellettyä 1.5.2029 lähtien, vaikuttaa tämä osaltaan myös lähivuosien energiantuotannon päästövaikutusten tasoon. Colosseum/Virtakin sen todennäköisesti hankkii. Suuremman saneerauksen mahdollistuessa vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä toimiva maalämpöjärjestelmä 400 m syvyisillä kaivoilla oli paras ratkaisu. Tästä joustosta kantaverkkoyhtiö Fingrid maksaa hyvitystä kiinteistön omistajalle. Syvemmälle poraamalla on siis tällöin mahdollista pienelläkin tontilla saada tuotettua pääosa kohteen lämmitysenergiantarpeesta (ja hyödyntää kesäaikaan maakylmää viilennykseen). – Maalämpöratkaisujen osalta etenkin monissa toimistokiinteistöissä on haasteena käytettävissä oleva tontin pinta-ala suhteessa koko rakennuksen energiantarpeeseen. Myös Lappeenrannan kaupunki on tilannut palvelun aluksi yhdeksään kiinteistöönsä. – Mitä laajempi remontti tehdään, sitä laajemmin voidaan myös tutkia potentiaalisia energiaratkaisuvaihtoehtoja ja sen pienempi osa hankkeen kokonaiskustannuksista optimointiselvitys on. Siellä on tehty laajaa remonttia. Etenkin lyhyellä aikavälillä ne todennäköisesti nousevat kustannustehokkuutensa avulla yhä suositummaksi vaihtoehdoksi verrattuna varsinaisiin fyysisiin varastoihin (akut/lämpövarastot). Pienemmän taloyhtiöremontin yhteydessä laajemman optimointiselvityksen kustannus voi olla liian hintava suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin, Loikkanen toteaa. Sähköverkon kulutuspiikkien aikana älykäs rakennus pienentää omaa sähkönkulutustaan. Voidaanko asuntoyhtiö tai pk-teollisuuskiinteistö optimoida yhtä kannattavasti kuin iso toimistorakennus. Oskari Loikkanen on varma virtuaalivoimalaitosten merkityksen kasvusta jo lähitulevaisuudessa. – Vaikka esimerkiksi akkuteknologian hinta onkin viime vuosina laskenut jopa odotuksia merkittävämmin, on akkujen käyttö usein vielä taloudellisesti varsin kannattamatonta. –Tähän tulevaisuudessa voivat olla ratkaisuna syvälämpökaivot, joissa porataan selvästi tavallisia geoenergiakaivoja (200–400 m) syvemmälle aina kahden kilometrin syvyyteen. Toisaalta myös verkkosähkön päästökerroin kehittyy, mikä taas vaikuttaa osaltaan esimerkiksi maalämmön päästöihin. Vibecon mukaan kiinteistö voi saada säästöjä myös sähkön ostamisesta. 40 Muutokset olleet nopeita Mitkä vuonna 2016 tehdyn DI-työn perusolettamat ovat muuttuneet ja mihin suuntaan energiaratkaisujen optimoinnin kannalta. – Jää nähtäväksi, milloin virtuaalivoimalaitosten merkitys kasvaa myös pk-yritysten sekä taloyhtiöiden näkökulmasta.. Vibecon uraa uurtava virtuaalivoimalaitos on toiminut pian vuoden Kauppakeskus Sellossa Espoossa. Toisaalta Business Finlandin (Tekes) myöntämän energiatuen määrä on loogisesti hintojen laskun seurauksena myös tippunut tasosta 25 % tasoon 20 % 1.5.2019 alkaen, Oskari Loikkanen kertoo
– Yhteiskunnassamme syntyy jatkuvasti valtava määrä hukkalämpöä. tekniikan määrän vuoksi voi olla suurikin ongelma kaupunkitontilla. Sen sijaan, että teollisuuden sivutuotteena syntynyt lämpö ohjattaisiin takaisin käyttöön, se lasketaan lauhteena mereen tai tuprutetaan ilmaan, Heikura kuvaa. Haaston energian kiertotalouteen esitti Swecon osastopäällikkö, teollisuuden asiantuntija Jarkko Heikura Tekniikka&Taloudessa 6.8.2019. Heikuran mielestä tärkein askel hukkalämmön laajamittaiseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen olisi avata kaukolämpöverkot niin, että ulkopuolinen tuottaja voisi liittyä niihin. Syitä on kaksi. – Toki pienemmissä hankkeissa voidaan tehdä hieman suppeampia tarkasteluja ja keskittyä tarkastelemaan määrällisesti pienempiä osa-alueita, jolloin selvitys voidaan toteuttaa pienemmällä kustannuksella. Terttu Iiskola Hukkalämmön kierron järjestämiseen haastetaan niin poliittiset päättäjät, kaukolämpöverkkojen omistajat, suunnittelijat, teollisuuslaitokset kuin edelläkävijäyrityksetkin.. Kun kaukolämpöverkkojen rinnalle vielä rakennettaisiin matalalämpöverkkoja, tulisi lämmön siirtämisestä entistä helpompaa ja kustannustehokkaampaa, kun lämpötilaa ei tarvitsisi nostaa kaukolämpöverkkoa varten. Kokenut asiantuntija osaa arvioida, mitä eri energiantuotantoratkaisuja tai energiatehokkuustoimenpiteitä on kohteessa järkevää tarkastella tarkemmin. Myyrmäen Colosseumin tontilla mahdolliset paikat löytyivät tontin reunakehältä. – Lämpöverkkojen avaamisesta on esimerkki lähes naapurista: Tanskassa toimii oma operaattori, joka vastaa kapasiteetin resursoinnista päivätasolla, ja kaupankäynti muistuttaa sähkömarkkinoiden spot-markkinaa. – Tekniset ratkaisut hukkalämmön käyttöönottoon ovat olleet olemassa pitkään meillä Suomessakin: yksinkertaistettuna tarvitaan vain lämmönsiirrin, jolla lämpö valjastetaan takaisin käyttöön. Toisekseen lämmön tuotanto ja tarve eivät kohtaa: lämpö pitäisi saada jaeltua tuotantolaitoksista ja datakeskuksista omien seinien ulkopuolelle, jotta se pääsisi käyttöön. H ukkalämmön kierron järjestämiseen haastetaan niin poliittiset päättäjät, kaukolämpöverkkojen omistajat, suunnittelijat, teollisuuslaitokset kuin edelläkävijäyrityksetkin. Se vastaa 3 500 miljoonaa autoilukilometriä. – Hukkalämpöä hyödyntämällä Suomessa voitaisiin vähentää jopa 500 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Lämpöpumput ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti, joten potentiaali voisi olla tänä päivänä jopa suurempi. Ensinnäkin tuotantolaitoksissa ei vielä ole infrastruktuuria hukkalämmön käyttöönottoon, ja pitkällä aikavälillä itsensä takaisin maksaviin energiatehokkaisiin ratkaisuihin investoiminen ei tunnu tuottajista kiinnostavalta, eli sijoitushorisontti on lyhyt. Nyt hukkalämpöä hohkaavat kohteet ovat usein kaukana kaupunkien ytimistä, ja lämpöä pitää pumpata pitkä matka, ennen kuin se pääsee käyttöön. 41 Pannaanpa toimeksi: Hukkalämpö kiertoon! Maalämpökaivojen syveneminen helpottaa tulevaisuudessa maalämpöratkaisujen rakentamista monissa kohteissa. Maalämpökaivojen sijoitus nykyisen maanalaisen lviym. Tarkastelun laajuus sovitaan aina tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti vastaamaan projektin laajuutta, optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Miksei hukkalämpöä sitten jo hyödynnetä raivolla meillä Suomessa. – Lisäksi pitäisi miettiä kaavoitusta: lämmön lähteitä pitäisi saada tuotua kaupunkien sisään
– Toki hyvä tiedonkulku on mainio asia. Kaikkea tietoa ei tarvitse lähettää kaikille, vaan tieto olisi hyvä optimoida vastaamaan vastaanottajan tarpeita. 42 Viestintä supertärkeää taloyhtiöissä Tieto avain luottamukseen Hyvä viestintä nousee arvoonsa taloyhtiöissä. Jopa niin hyvin, että tietoa saattaa tulla liikaakin ja sellaista tietoa, joka ei koske kaikkia taloyhtiön osakkaita. TyyYhtiökokous on hyvä foorumi keskustella viestintäasioista. T aloyhtiöiden viestinnässä isoin haaste lienee se, miten tieto saadaan kulkemaan isännöitsijän ja hallituksen, mutta myös isännöitsijän ja osakkaiden välillä, sanoo Isännöintiliiton uusi toimitusjohtajana Mia Koro-Kanerva. Koro-Kanervasta tuntuu, että taloyhtiöissä on aika hyvin tiedostettu viestinnän merkitys. Digiviestintä tekee tuloaan Sähköiseen viestintään on tarjolla monia erilaisia vaihtoehtoja, mutta ne eivät vielä ole laajasti vallanneet alaa taloyhtiössä. Työsarkaa kuitenkin vielä riittää. Mutta vielä parempaa olisi, jos tieto olisi kohdennettua ja jäsenneltyä. Samalla voidaan päättää, mitä välineitä viestinnän hoidossa käytetään.
Asukkaille viestitään monipuolisesti ja pyritään täyttämään asukkaiden kaikki tiedontarpeet. Yhtiökokous on hyvä foorumi keskustella viestintäasioista. Lisäksi se parantaa asumisviihtyisyyttä ja naapurisopua sekä lisää yhteishenkeä. Hyvään viestintään kuuluu lisäksi varautuminen onnettomuusja kriisitilanteisiin. Heidän pitää aktiivisesti viestiä hallitukselle ja isännöinnille huomaamistaan epäkohdista ja korjaustarpeista. Mistä tietoa kaivataan. Hallituksen ja isännöitsijän tulee ratkaista, huolehtivatko taloyhtiön palveluntarjoajat, kuten urakoitsijat tai huoltoyhtiöt asukasviestinnästä silloin, kun on kyse esimerkiksi huoneistossa käynneistä. Viestintäsuosituksen ovat laatineet Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja oikeusministeriö. Verkkosivut ovat hyvä viestintäkanava ja tarjoavat asukkaille mahdollisuuden hakea tietoa silloin, kun se heille itselleen parhaiten sopii. Näitä ovat muun muassa vesivahinko ja tulipalo. Kun tietoa on riittävästi tarjolla, taloyhtiön arki sujuu ja osakkaiden on mahdollista päästä mukaan päättämään taloyhtiön asioista. Sivut voivat olla joko isännöintiyrityksen sivut, isännöintiyrityksen ylläpitämät taloyhtiön sivut tai taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden ylläpitämät taloyhtiön omat sivut. Selkeästi kirjoitettu ja ystävällinen teksti helpottaa viestin ymmärtämisestä ja lisää sitoutumista taloyhtiön yhteisten asioiden hoitoon. Miten se parhaiten pitäisi tehdä. Nopeaan tiedonvälitykseen soveltuvat verkkosivuja paremmin jokaiseen asuntoon jaettava paperinen tiedote, tekstiviesti, sähköposti, sosiaalinen media, ilmoitustaulu, asukas-TV tai porraskäytävänäyttö. Viesti menee parhaiten perille, kun käytetään saman viestin lähettämiseen useita eri viestintävälineitä. Siksi olisi tärkeää, että hallituksella ja isännöitsijällä olisi käytössään osakkaiden ja asukkaiden sähköiset yhteystiedot taloyhtiön sisäisen viestinnän käyttöön. Tilikauden aikana taloyhtiössä tapahtuu paljon asioita, jotka vaikuttavat asukkaiden asumisviihtyisyyteen ja -turvallisuuteen sekä osakkeiden arvoon. Asukkaiden täytyy tietää, miten tilanne vaikuttaa taloyhtiön rakennusten käyttöön ja kuka tilannetta hoitaa ja miten. Tietoa voidaan välittää lisäksi kirjeitse tai hallituksen ja/tai isännöitsijän kyselytunneilla sekä asukaskansioiden ja -oppaiden kautta. Asukkaille ja osakkaille on tiedotettava hyvissä ajoin kaikista korjaushankkeista ja kertoa, mitä tehdään, miksi ja milloin sekä pitää asukkaat tilanteen tasalla hankkeen edetessä.. Viestintäsuositus antaa konkreettisia neuvoja, joiden avulla taloyhtiö voi parantaa ja tehostaa sisäistä tiedonkulkuaan. 43 Asukkaat ja osakkaat kaipaavat tietoa. Tärkeää on pitää asukkaat ajan tasalla hankkeen aikana. Suunnitelmallinen viestintä helpottaa hallituksen ja isännöinnin työtä taloyhtiön tavoitteiden toteuttamisessa. Miten viestimenee perille. Viestintävastuuta on myös jokaisella asukkaalla ja osakkaalla. Niistä on tiedotettava, jotta osakkaat ja asukkaat osaavat ottaa ne huomioon omassa toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Oikea-aikainen viestintä poikkeustilanteissa vähentää huhuja ja vääriä uskomuksia. Tärkeistä asioista voidaan tiedottaa useitakin kertoja. Huoneiston käyttöön vaikuttavista korjaushankkeista pitää tiedottaa asukkaille ja osakkaille riittävän ajoissa ja kerrottava mitä tehdään, miksi ja milloin. Lisäksi on tärkeää selkiyttää isännöinnin ja hallituksen keskinäinen viestintävastuu, jottei tehdä päällekkäistä työtä. Lähde: Viestintäsuositus taloyhtiöille, www.isannointiliitto.fi Viestintäsuositus antaa käytännön ohjeita Viesti menee parhaiten perille, kun käytetään saman viestin lähettämiseen useita eri viestintävälineitä. Vuorovaikutteiseen viestintään kuuluu myös asukkaiden ja osakkaiden kuuleminen ja palautteen kerääminen. Taloyhtiön hallitus voi hoitaa viestintää joko itse vaikkapa niin, että yksittäinen hallituksen jäsen vastaa siitä tai ostamalla viestintäpalvelut isännöinniltä tai muulta palveluntarjoajalta. Taloyhtiössä kriisien tunnistamisesta ja kriisiviestinnän käynnistämisestä vastaavat hallitus ja isännöitsijä. Tärkeistä asioista voidaan tiedottaa useitakin kertoja. Osakasja asukasviestinnän sisältö on pääosin samalainen taloyhtiön koosta riippumatta, mutta tarve viestintäpalvelulle voi olla erilainen isoissa kuin pienissä taloyhtiöissä. Viestinnästä sovitaan Ensimmäinen askel kohti hyvää viestintää on se, että viestinnän hoitamisesta sovitaan taloyhtiössä ja viestintä on suunnitelmallista. Se on julkaistu vuonna 2015. Sähköiset viestintävälineet mahdollistavat nopean ja tehokkaan tiedottamisen ilman merkittäviä lisäkuluja. Mistä asioista taloyhtiöissä olisi hyvä viestiä. Onnettomuuksista viestiminen on kriisiviestintää. Hyvä viestintä lisää avoimuutta ja luottamusta isännöinnin, hallituksen, osakkaiden ja asukkaiden kesken
– Verkkopalvelussa julkaistaan myös kaikille suunnatut tiedotteet. Vastuu siitä on isännöintitoimistolla. Työn tai tehtävän suorittamisesta vastaava taho vastaa samalla tiedottamisesta. 44 – Isännöintiliitto on viime vuosina tehnyt todella hyvää työtä sen hyväksi, että viestinnän merkitys ymmärrettäisiin taloyhtiöissä. Asukkaiden mielestä he ovat saaneet tarvitsemansa tiedot ja tiedottaminen on hoidettu hyvin. Tarkoitus on vuosittain yhtiökokouksessa tarkistaa strategian mahdolliset muutosja päivitystarpeet, Heimo Siivonen kertoo. Heimo Siivonen on ollut mukana taloyhtiön hallituksessa yhtiön perustamisesta lähtien ja on edelleen. Siksi ne jaetaan kaikille paperiversioinakin, Timo Jantunen selittää. Isännöitsijänä toimii Timo Jantunen Realia Isännöinti Oy:stä. Viestintäsuositus taloyhtiöille on varmasti vienyt asiaa eteenpäin, kuten kaikki muutkin viestinnän merkitystä korostavat toimenpiteet, työkalut, suositukset, ohjeistukset tai oppaat. Asukkaista vuokralaisille on oma versionsa, josta löytyy lähinnä yleisinfoa ja ohjeistusta. Monella muulla alalla tämä on jo tapahtunut. Useita vuosia peräkkäin hän oli hallituksen puheenjohtajakin. Kiinteistöhuollon vastuulla on monia huoltotoimenpiteitä ja vastuu tiedottaa niiden ajankohdista ja kestosta niin tarkasti kuin kussakin tilanteessa on mahdollista joka kotiin menevillä paperitiedotteilla. As Oy Nokian Edenin Rantaparatiisissa oli jo ennen suosituksen julkaisemista oivallettu viestinnän merkitys ja taloyhtiössä on toimivat viestintäkäytännöt. Taloyhtiöille laadittu viestintäsuositus on molemmille tuttu. Paperilla, sähköpostitse ja verkossa Hallitus sopii tapauskohtaisesti keskenään, millaista tiedotetta milloinkin julkaistaan ja miten se toimitetaan perille. Hallituksen jäsenet näkevät koko sisällön ja osakkaat heille kuuluvan osion. Asteikolla 1-7 viestintä sai arvosanaksi 6,2, mikä on mainio tulos, kertoo taloyhtiön isännöitsijänä toimiva Timo Jantunen Realia Isännöinti Oy:stä.. Hyvä tiedonkulku auttaa viihtymään – Taloyhtiössämme viestintävastuu on jaettu tehtävävastuiden mukaan. Asteikolla 1?7 viestintä sai keskiarvoksi 6,2, mikä on todella hyvä tulos, Timo Jantunen toteaa. Viisihenkinen taloyhtiön hallitus viestii keskenään pääasiassa sähköpostitse ja osa kokouksistakin hoituu sähköpostikokouksina. Kukin saa palveluun taloyhtiöroolinsa mukaisen henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen. Hallituksen puheenjohtajana hän kertoo kiireellisiä asioita hoitaessaan toimineensa siten, että ensin hän oli lähettänyt kaikille hallituksen jäsenille sähköpostia, ja sitten perään vielä tekstiviestin, että käykääpä lukemassa sähköposti. – Käytännön syistä rivitaloyhtiössä ei ole ilmoitustauluja, mikä asettaa oman vaikeuskertoimensa tiedottamiselle, Heimo Siivonen toteaa. Tekemistä riittää tulevaisuudessakin. Tämä on osoittautunut kaikin puolin toimivaksi viestintämalliksi, sanoo hallituksen jäsen Heimo Siivonen. Mia Koro-Kanervan mielestä tiedon kohdentaminen on seuraava tärkeä askel ennen kuin taloyhtiöissä voidaan siirtyä digitaaliseen viestintään. – Kiinteistökenttä tulee vähän jälkijunassa sellaisten digialustojen kehittämisessä, jossa tietoa voidaan kuljettaa optimoidusti ja nykyistä paremmin. Kuva: Arja Pikkupeura – Nokian Edenin Rantaparatiisissa tehdyn asukaskyselyn perusteella asukkaat pitävät tiedonkulkua hyvänä. As Oy Nokian Edenin Rantaparatiisi on vuonna 2008 valmistunut rivitaloyhtiö, jossa on 27 huoneistoa kuudessa asuinrakennuksessa. Emme kuitenkaan voi luottaa siihen, että ihmiset ne sieltä lukevat. – Uutta meillä on se, että viime vuoden keväänä laadittuun ja yhtiökokouksessa hyväksyttyyn kuusikohtaiseen taloyhtiöstrategiaan otettiin viestintä yhtenä kohtana mukaan. – Se taho, joka vastaa työn tai tehtävän hoitamisesta, vastaa samalla tiedottamisesta kaikille tahoille, Heimo Siivonen korostaa. He pitävät sitä hyvänä ohjenuorana, kun taloyhtiössä mietitään viestintäasioita. – Sähköpostin ongelmana on se, että monelle työssäkäyvälle ihmiselle sitä tulee niin hirveästi, että sen sekaan hukkuu moni hyväkin asia. pillisimpiä lienevät sähköposti, taloyhtiön oma nettisivu tai Facebook-ryhmä. Viestintävastuu jaettu monille Taloyhtiössä tiedottamisesta ei vastaa vain yksi henkilö, vaan vastuu on jaettu tehtävien mukaisesti ja vastuuhenkilöitä on monta. – Tiedote lähetetään osakkeenomistajalle postitse, jotta sen saavat kaikki, nekin osakkaat, jotka ovat eivät mahdollisesti asu taloyhtiössä, Timo Jantunen tähdentää. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Nokialla. Liisa Airaksinen – Tärkeimpiä asumisviihtyvyyteen ja taloyhtiön toimintaan vaikuttavia tekijöitä on se, että taloyhtiön eri osapuolet ovat hyvin perillä taloyhtiön asioista, sanovat hallituksen jäsen Heimo Siivonen ja isännöitsijä Timo Jantunen As Oy Nokian Edenin Rantaparatiisista. Konkreettisena esimerkkinä Siivonen mainitsee ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtamisen kaksi kertaa vuodessa tai asfalttipihojen pesun. Realia Isännöinti tarjoaa Taloyhtio.Info -nimistä verkkopalvelua asiakasyhtiöilleen. – Vielä on työsarkaa, sillä edelleenkin osakasja hallituspuolella viestintäasioita tunnetaan aika huonosti, Koro-Kanerva toteaa. Yhtiökokoustiedote on tärkein vuosittainen säännönmukainen tiedote, jossa kerrotaan yhtiökokousasioiden ohella siitä, mitä on tulossa ja suunnitteilla taloyhtiöön. On tärkeää löytää oikeat viestintäväylät, joiden kautta pystytään viestimään oikeista asioista oikeaan aikaan ja oikein kohdennetuille vastaanottajille, sanoo Isännöintiliiton uusi toimitusjohtajana Mia Koro-Kanerva. – Teimme asukkaille myös kyselyn. Useimmiten se on paperitiedote, joka jaetaan kunkin asukkaan postilaatikkoon
Edenin Rantaparatiisissa on hyvä talkoohenki. Itseltäni on joskus jäänyt jotakin huomaamatta. Tuleeko tiedotteita luettua tarpeeksi huolellisesti, varsinkin, jos ne ovat pitkiä ja täynnä asiaa. Etuna on sekin, että kannanotoista ja päätöksistä jää aina dokumentti. – Tiedottamisessa ei ole moittimista. – Kun on ollut tarvetta, olen helposti tavoittanut isännöitsijän ja hallituksen jäsenet, joita toki tapaa pihallakin ja jutustelu onnistuu kasvokkain. Hänen mukaansa tiedottaminen taloyhtiössä on toiminut hyvin ja hän kokee saaneensa kaikki tarvitsemansa asumista ja olemista koskevat tiedot. Liisa Airaksinen Tiedottaminen asukkaille ja osakkaille hoituu useimmiten jokaisen asukkaan postilaatikkoon jaettavalla paperitiedotteella. – Nyt niistä tahtoo tulla ilmoitus vain pari kolme päivää ennen lukuajankohtaa. Äyrämö pitää sähköpostitse tapahtuvaa tiedottamista paperitiedottamista parempana vaihtoehtona. – Mielestäni talkoohenkisyys on merkki hyvästä yhteishengestä, jonka luomisessa toimivalla viestinnällä on merkittävä rooli, Heimo Siivonen uskoo. Aikataulullisesti Äyrämö näkee tiedottamisessa selvää kehittämisen varaa, eritoten vuosittain toistuvissa asuntoon kohdistuvissa huoltoja tarkistustoimenpiteissä, kuten vesimittarien lukemisessa. – Talkoohenkisyys on merkki hyvästä yhteishengestä, jonka luomisessa toimivalla viestinnällä on merkittävä rooli.. Hän kuitenkin toivoisi, että asuntoon tehtävistä huoltotoimenpiteistä ilmoitettaisiin nykyistä aikaisemmin. Hyvä talkoohenki tuo yhteishenkeä Isännöintitoimisto vastaa siitä, että kun yhtiöön tulee uusi osakas tai asukas, hänelle lähetetään tervetuloakirje ja tietopaketti yhtiöstä ja isännöintitoimistosta yhteystietoineen. Toki kiireelliset asiat hoituvat parhaiten puhelimitse, Siivonen mainitsee. Hyvä olisi saada tieto hyvissä ajoin, viikko pari aiemmin. Isännöitsijän mukaan As Oy Nokian Edenin Rantaparatiisia isommissa taloyhtiöissä on usein vieläkin enemmän panostettu viestintään ja mietitty sitä, miten tarpeellinen tieto ja ohjeet tavoittavat kaikki asukkaat ja osakkaat. – Jokaisessa huoneistossa on lisäksi talokansio, jossa on huoneiston hoitoon ja huoltoon liittyviä tiedotteita ja ohjekirjoja, Timo Jantunen kertoo. 45 Kari Äyrämö on osakas, joka muutti As Oy Nokian Edenin Rantaparatiisiin ensimmäisten asukkaiden joukossa vuonna 2008. Se näkyy esimerkiksi siinä, että kun talojen autokatokset ja varastot maalattiin toissa keväänä, niin talkoilla maalasimme kaikki ne kohdat, jotka pystyimme maalaamaan ilman telineitä. Tietoa tulee riittävästi ei aina rittävän ajoissa – Jokaisen asian tiimoilta ei tarvitse kasvotusten kokoontua, vaan asioista pystytään päättämäänkin sähköpostitse. – Isoista taloyhtiöistä puuttuu pienen yhtiön ehdoton valtti, pihaparlamentti, missä ihmiset kohtaavat ja samalla hoituvat monet asiatkin. Se toimii nopeasti ja tiedotteet ovat älylaitteilla luettavissa paikasta riippumatta. Toinen seikka tietysti on se, jonka voi kohdistaa vain itseensä. Hyvin on toiminut
46 Turvetuotanto työllistää tuhansia ihmisiä ”Ilmastotavoitteet saavutetaan” Ilmastotavoitteet saavutetaan energiasektorilla varmasti päästökaupan avulla. Energiateollisuuden kaukolämpötilaston mukaan seitsemässä maakunnassa osuus oli yli 30 prosenttia vuonna 2017 (Etelä-Pohjanmaa 55 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaa 49, Keski-Suomi 42, Lappi 42, Keski-Pohjanmaa 39, Pohjois-Karjala 33 ja Kainuu 33 prosenttia). Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä Savo-Karjalan alueille keskittyy yli puolet alan työllistävästä vaikutuksesta. Tuotantokauden ulkopuolella ympäristötyöt ja koneiden kunnostaminen sekä turpeen toimitukset työllistävät noin 1 500 kokoja osa-aikaista yrittäjää ja työntekijää. Näin sanoo Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Turvetuotanto työllistää siellä, missä on suhteellisesti eniten turvemaita ja käyttökohteita. – Turpeen merkityksessä työllisyydelle, energiahuollolle ja huoltovarmuudelle on suuria alueellisia eroja maamme sisällä. T urvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli viime vuonna noin 2 300 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 4 200 henkilötyövuotta. Silti Kaakkois-Suomen, Satakunnan ja Lapin maakunnissakin alan vaikutus on 200 henkilötyövuotta. Turpeen alueellinen merkitys kaukolämmön tuotannossa vaihtelee suuresti. Samalla tiedämme, että ilmastotavoitteet saavutetaan energiasektorilla varmasti päästökaupan. Tuotantoaikana eli touko-elokuussa alalla työskenteli 5 000–6 000 toimihenkilöä, yrittäjää ja kausityöntekijää
Kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia. Niille pitäisi löytyä tekijöitä tulevaisuudessakin, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo. Uusien tuotteiden ansiosta kotimaisella turpeella voidaan jo nyt korvata fossiilisia raaka-aineita. avulla. Suomalainen metsäteollisuus kukoisti ja se näkyi kotimaisen puuenergian kasvuna. Pitkän aikavälin kehitysnäkymä energiaturpeella on laskeva, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui metsäteollisuuden jätelienten kasvusta. Puupolttoaineiden käyttö ei ole aiemmin ollut yhtä korkealla tasolla. Metsähakkeen käyttö kasvoi noin kolme prosenttia vuonna 2018, mutta käyttö oli edelleen alemmalla tasolla kuin 2012– 2014. Se tarkoittaa tuotannon ja käytön jatkumista huoltovarmuuden edellyttämällä tasolla. – Vuosi 2018 oli kotimaisille polttoaineille erittäin vahva ja kotimaisen energian lisäkäytöllä Suomi pystyi viime vuonna leikkaamaan kallistuneen ulkomaisen energian tuontia. Energiaturpeella vuosi oli myös hyvä, mutta vuosi 2018 oli monella tapaa poikkeuksellinen. Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui lähes kokonaan metsäteollisuuden jätelienten eli mustalipeän käytön kasvusta, sillä kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli vuoden 2017 tasolla. Selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin 7 TWh:iin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen. Turvetuotantoalueet voivat nykytilanteessa sijoittua vain sellaisille jo ojitetuille alueille, joilla on alhainen luonnontilaisuusluokitus. Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun esitetään vaatimuksia turpeen energiakäytön lopettamisesta, sanoo toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä. Energiaturvetta siivittivät alkuvuoden kysyntäpiikki, kohonneet sähkön hinnat ja hyvä tuotantokesä. Joidenkin poliitikkojen ja tahojen vaatima energiaturpeen kielto ei ole järkevä tapa hoitaa turpeen käytön murroksen vaatimia muutoksia. – Energiaturpeella nähdään yleisesti rooli siirtymäajan huoltovarmuuspolttoaineena. – Tässä murrosvaiheessa kaivataan reilua ja hallittua siirtymää uudenlaiseen turpeen hyödyntämiseen. – Joidenkin poliitikkojen ja tahojen vaatima energiaturpeen kielto ei ole järkevä tapa hoitaa turpeen käytön murroksen vaatimia muutoksia. Turvetuotantoalueita on käytössä Suomessa noin 60 000 hehtaaria, ja niillä urakoi satoja pieniä koneyrityksiä. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi 3,9 TWh ja energiaturpeen käyttö 3,6 TWh. Turpeen energiakäyttö on silti ilmastokeskustelussa kohdannut alasajovaatimuksia. Turvetuotannon jälkeen alueet metsitetään, uudelleen soistetaan tai niitä otetaan muuhun maankäyttöön, kuten pelloiksi. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi viime vuonna 3,9 TWh. Alalla työskentelevät kokevat suurena haasteena energiaturpeen käytön vähenemisen. Uusien tuotteiden kysyntä kasvaa Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. Viime vuosina käyttö on polkenut paikallaan. 47 Kotimaisilla polttoaineilla vahva vuosi Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 6,5 prosenttia vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Toisaalta kasvuja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Kotimaisten polttoaineiden käyttö kasvoi 7,4 TWh. Puupolttoaineiden käyttö kasvoi neljä prosenttia (3,9 TWh) ja energiaturpeen käyttö 24 prosenttia (3,6 TWh). Tarvitaan hallitumpaa ja kokonaisvaltaista turpeen käytön tarkastelua ja siihen pohjautuvia päätöksiä, sanoo puolestaan varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.. Puupolttoaineiden käytön kasvu muodosti yli puolet uusiutuvan energian kasvusta Suomessa, sillä vesivoiman tuotanto oli vuotta 2017 alemmalla tasolla ja tuulivoima kasvoi 1,1 TWh. Turpeen kysyntää selittävät poikkeuksellinen talvi 2017-2018, sähkön korkea hinta ja hyvä tuotantokesä. Energiaturpeen käyttö oli poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi myös korkeammalla tasolla kuin moneen vuoteen
Lämpöpumppu vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä arviolta 30 000 tonnia vuodessa. Merkittävä osa lämmöntuotantoa ovat lämpöpumput. Lämpöpumpun kaukolämpöteho on noin 13 MW ja kaukojäähdytysteho 9,5 MW. Helenissä lämpöpumput nähdään tärkeänä osana tulevaisuuden energiajärjestelmää, projektipäällikkö Karoliina Muukkonen toteaa. Lämmöntuotanto korvataan lämmön kierrättämisellä, energian varastoinnilla ja Vuosaareen suunniteltavalla biolämpölaitoksella. Helenin Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Investoinnin arvo on noin 15 milj. H elenin tavoitteena on vähentää energiantuotannon päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian määrää. euroa. Mustikkamaan vanhoja öljyluolia kunnostetaan parhaillaan luolalämpövarastoiksi. Lämpöpumppu voi Helenin arvion mukaan hyödyntää tuotannossaan keskimäärin 20 prosenttia meriveden lämpöä ja 80 prosenttia jäähdytysvesien hukkalämpöä voimalaitoksen sisäisestä prosessikierrosta. – Lämpöpumppu on hyvä ratkaisu Vuosaaren voimalaitosten oman tuotantoprosessin tehostamiseen. Laitos sijoittuisi Helenin nykyiselle voimalaitostontille Vuosaareen. Lämpöpumppu liittyy jo olemassa oleviin, maakaasua polttoaineenaan käyttäviin voimalaitoksiin. Se ottaa meriveden Vuosaaren sataman edustalta, sadan metrin päästä laitureista kahdeksan metrin syvyydestä. Biolämpölaitos ja lämpöpumppu ovat erillisiä projekteja. 48 Helen rakentaa lämpöpumpun Vuosaareen Kohti hiilineutraalia aikaa Helen Oy luopuu vähitellen kivihiilestä ja uudistaa energiantuotantoaan. Helsingin älykäs energiajärjestelmä ja kaukolämpöja jäähdytysverkot mahdollistavat uusien teknologioiden ja tuotantotapojen joustavan yhdistämisen. Lämpöpumpun avulla saamme tuotantoprosessin jäähdytysvesien hukkalämmöt kierrätettyä kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Helen investoi myös lämmön varastointiin. Jouni Suolanen Kuvat: Helen. Helenin tavoitteena on mahdollistaa uuden biolämpölaitoksen investointipäätös vuoden 2020 keväällä. Katri Valan laitosta laajennetaan parhaillaan kuudennella lämpöpumpulla. Merivesi otetaan lämpöpumpulle Vuosaaren voimalan käytössä olevaa kanavaa pitkin. Lämpöpumppuja jo käytössä Helenillä on jo käytössä kaksi maanalaista lämpöpumppulaitosta: Katri Valan laitos Sörnäisissä ja Esplanadin laitos ydinkeskustassa. Lämpöpumppu on Suomen mittakaavassa suuri, ja vastaa kooltaan Helenin Esplanadin lämpöpumppulaitoksen pumppujen kokoa. – Helenissä lämpöpumput nähdään tärkeänä osana tulevaisuuden energiajärjestelmää: ne ovat luonteva tapa hyödyntää uusia lämmönlähteitä kaukolämmön tuotannossa, projektipäällikkö Karoliina Muukkonen toteaa. voimalaitoksen sisäisen jäähdytysvesikierron hukkalämpö sekä muina vuodenaikoina meriveden lämpö, jota voidaan hyödyntää keskimäärin noin puolet vuodesta. Laitos on tarkoitus on tarkoitus saada tuotantokäyttöön vuonna 2022. Uutta meriveden hyödyntäminen Uutta Vuosaaren lämpöpumpussa on juuri meriveden hyödyntäminen. ”Lämpöpumppu hyvä ratkaisu” Lämpöpumpun lämmönlähteinä toimivat talvikuukausien ajan Helenillä on jo käytössä kaksi maanalaista lämpöpumppulaitosta: Katri Valan laitos Sörnäisissä ja Esplanadin laitos ydinkeskustassa. Iso lämpöpumppu on tulossa Vuosaaren voimalaitosten tontille Helsinkiin. Helenin hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 lähes 3,3 miljoonaa tonnia. Kyseessä on tässä kokoluokassa ainutlaatuinen meriveden lämpöä hyödyntävä lämpöpumppu Suomessa. Meriveden lämpöä hyödyntämällä voimme pidentää lämpöpumpun vuotuista käyttöaikaa ja parantaa näin investoinnin kannattavuutta, Muukkonen kertoo. Helen rakentaa Vuosaaren voimalaitosten yhteyteen myös lämpöpumpun, joka sijoitetaan erilliseen lisärakennukseen nykyisen voimalaitosrakennuksen viereen
Yleensä nämä tupakkapaikat ovat autopaikkojen – Tänä päivänä tupakoitsijoita on asukkaissa selvästi vähemmän kuin tupakoimattomia. Savuttomuudesta loppujen lopuksi kysellään aika vähän. S avuttomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että tupakointi on kielletty asunnoissa, rappukäytävissä, parvekkeilla, yhteisissä tiloissa ja pihamaalla, sanoo markkinointikoordinaattori Anu Vähäkallio TA-Yhtiöistä. Vanhojen vuokrakohteiden osalta savuttomuusehtoa ei toistaiseksi oteta käyttöön. Jos asukkaalla on esimerkiksi liikuntarajoitteita, hänen voi olla vaikea päästä pahalle tupakointipaikalle. Tupakointikieltoa ei voida juurikaan valvoa, mutta monissa taloyhtiöissä sosiaalinen kontrolli toimii hyvin. – Tänä päivänä tupakoitsijoita on asukkaissa selvästi vähemmän kuin tupakoimattomia. Savuttomissa kiinteistöissä asia on merkitty selvästi rappukäytävissä olevilla kylteillä ja tupakkapaikatkin erottuvat pihalla. TA-Yhtiöiden asuntotuotanto on tänä päivänä täysin savutonta. – Tuolloin asunto joudutaan aina remontoimaan, jotta haju saadaan varmasti pois. Olisi aika kohtuutonta että hän joutuisi etsimään uuden kodin sen takia, että tupakointisäännökset äkkiä muuttuvat. TA-Yhtiöillä on kaikkiaan noin 17 000 vuokraja asumisoikeusasuntoa. Tupakointi vähentynyt Tupakointi on vähentynyt, mikä näkyy myös asukkaiden tavoissa. – Meillä on vanhaa asumisoikeusasuntokantaa, jossa olemme sallineet vanhoille asukkaille tupakoinnin parvekkeilla, koska he ovat muuttaessaan tehneet sopimuksen, joka sen salli. Savuttomuusehto tuli käyttöön maaliskuun puolivälissä 2018. Markkinointikoordinaattori Anu Vähäkallion mukaan tänä päivänä tupakoitsijoita on asukkaissa selvästi vähemmän kuin tupakoimattomia. tai jätekatoksen läheisyydessä. Savuttomuus ei juurikaan ole este asumiselle tietyssä kiinteistössä. Aika ajoin tulee vastaan asuntoja, joissa on poltettu kenties jo pitkäänkin sisällä. Asuntojen sisällä tupakointi on ollut kielletty jo pitkään. Kaikki TA:n uudet vuokraja asumisoikeuskiinteistöt ovat täysin savuttomia. Kaikki TA:n uudet vuokraja asumisoikeuskiinteistöt ovat täysin savuttomia. Savuttomuus on omaksuttu todella hyvin, sillä vuodessa tulee vain yksittäisiä valituksia siitä, että joku olisi rikkonut savuttomuutta esimerkiksi tupakoimalla parvekkeella. Varsinkin uudiskohteissa lähes aina tehdään pihalle tupakointipaikka sellaiseen kohtaan, josta savu ei pääse leviämään huoneistoihin. Savuttomuusehto tuli käyttöön maaliskuun puolivälissä 2018. – Naapurit saattavat valittaa melko helposti tupakanhajusta. Lasku lähtee asunnonhaltijalle, Vähäkallio muistuttaa. Joskus ei kyseistä paikkaa kuitenkaan voida järjestää, jolloin tupakoitsijan on vain käveltävä esimerkisi kadulle polttamaan. Sopimusten muuttaminen olisi työlästä ja epäreiluakin. Syyskuun alusta alkaen myös vanhojen asumisoikeuskohteiden uusissa sopimuksissa on ehto, jossa asukas sitoutuu olemaan tupakoimatta kaikissa kiinteistön sisäja ulkotiloissa. Juhani Karvonen. 49 Savuttomuus entistä tärkeämpää ”Sosiaalinen kontrolli pelaa” Savuttomuus on entistä tärkeämpi kriteeri asumisessa. Ehkä 1-2 asukasta vuodessa jättää asunnon vuokraamatta tai ostamatta sen takia, että kiinteistö on julistettu savuttomaksi, eikä parvekkeellakaan saa tupakoida, Vähäkallio kertoo. Yhtiö rakennuttaa vuosittain noin tuhat asuntoa eri puolille maata, paljolti pääkaupunkseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Sama suuntaus on vallalla muualla. – Asukkaat ovat vastuussa vieraistaan, joille savuttomuudesta on kerrottava
V iime marraskuussa yllätyttiin, kun Sitran teettämä raportti kertoi merituulivoiman tarjoavan Suomelle avun päästöjen vähentämiseen 60 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoitteen mukaisesti. Amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinsey&Companyn Suomen toimisto kävi läpi yli 300 vaihtoehtoa, joiden avulla Suomi voisi vähentää päästöjä. Kuva: Ørsted. Tanskan suurin ja maailman kolmanneksi suurin merituulipuisto Kattegatin Anholt (400 MW) valmistui jo vuonna 2013. Tältä pohjalla rakennettiin tiekartta, jonka mukaan Suomen päästöt putoaisivat 60 prosenttia mahdollisimman halvalla. 50 Kansainväliset tuulivoimatoimijat Suomen talousvyöhykkeen merialueille Miljardien merivoimalat tuovat suuret tuulitehot Kuntien kaavoituksen ja verotuksen ulkopuolella olevat Suomen talousvyöhykkeet kiinnostavat isoja kansainvälisiä merituulivoimaan sijoittajia. Talousvyöhykkeiden luvista päättää valtioneuvosto. Se tuottaa sähkön 400 000 kotitaloudelle. Mahdollisuudet hyviin tuottoihin miljardihankkeista ne näkevät hallitusohjelmassa, jossa luvataan panostusta tuulivoimaan
51
52 Tuulivoiman kannattavuus sijoittajalle ilman valtion tukia Suomessa on tullut jo selväksi. Raportti arvioi, että järjestelmätasolla ja myös sähkönkäyttäjille syntyy säästöjä, kun lisääntyvä tuulivoima painaa sähkön tukkuhintaa alas. Vertailun vuoksi: neljän nykyisen ydinvoiman kapasiteetti on 2735 MW ja tulevat OL3 ja Hanhikiven tehot yhteensä 2800 MW. Talousvyöhykkeille jo pyrkijöitä Suomen merialueet soveltuvat raportin mukaan hyvin merituulivoiman tuotantoon, sillä rannikot ovat matalia, mikä tarkoittaa maltillisia rakennuskustannuksia. Ensi vuonna valmistuviksi on varmistunut 45 turbiinia neljässä tuulipuistossa, joiden yhteisteho nousee ainakin 189,4 megawattiin (keskiarvo 4,20). Teknisen kehityksen myötä merituulivoiman tuotantokustannus putoaa vuoteen 2030 mennessä kilpailukykyiselle tasolle, noin 30–35 euroon megawattitunnilta. Suomessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 698 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 2041 MW. Viime vuonna Ørsted Groupin liikevaihto oli 10,3 miljardia euroa ja se työllisti 6300 ihmistä. Sitran projektijohtaja Janne Peljo sanoi, että merituulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousee 19 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tehot kasvavat tänä vuonna ainakin 2385 megawattiin. Fennovoiman arvion mukaan Hanhikiven ydinvoimalaitos tuottaa valmistuessaan sähköä 50 eurolla megawattitunnilta. Yhtiö kehittää ja rakentaa merija maatuulivoimapuistoja ja bioenergialaitoksia. Maailman johtava yksityinen sijoitusyhtiö, ranskalainen Ardian aikoo sijoittaa miljardi euroa suomalaiseen uusiutuvaan energiaan ja alan mahdollisiin yrityskauppoihin. Merialueiden suunnitteluyhteistyön koordinaattorin Pekka Salmisen mukaan maakuntien liitoilla on Suomessa poliittinen mandaatti eli tuulivoimala-alueiden kaavoitusoikeus merien aluevesirajaan asti. Lisäksi Suomen merialueilla tuulee tasaisesti ja suhteellisen kovaa. Siitä yhdeksän prosenttia eli 5,857 TWh syntyi tuulivoimalla. Vuonna 2013 rakennettiin vielä kokonaiskorkeudeltaan 185-metrisiä voimaloita – Vaalan Metsälamminkankaalle vuonna 2021 nousevat OX2:n 24 voimalaa tulevat olemaan 230-metrisiä, yhteisteholtaan noin 150 MW (turbiinikeskiarvo 6,25). Olemassa olevien ydinvoimaloiden tuotantokustannus liikkuu kuitenkin noin 40 eurossa. Ne muodostavat yhdeksän tuulipuistoa, joiden yhteisteho nousee 344,4 megawattiin (turbiinikeskiarvo 4,356). Kunnat saavat Amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinsey&Companyn Suomen toimisto kävi läpi yli 300 vaihtoehtoa, joiden avulla Suomi voisi vähentää päästöjä.. Ørsted ja Ardian Kööpenhaminan pörssiin listatun Ørstedin tavoitteena on saada koko maailma pyörimään vihreällä energialla. Janne Peljo arvioi, että teknologian ja markkinoiden kehitys vie nyt hyvään suuntaan lähes itsestään. Valtion tuki ei ole nyt nopeuttanut tuulivoiman rakentamista, sillä tällä tietoa seitsemästä hankkeesta kaksi valmistuu 2021 ja neljä vasta 2022. Merituuli muuttuu isoksi puhuriksi Raportti arvioi, että suomalainen merituulivoima ryntää 2020-luvulla energiamarkkinoille. Suomen edellisen hallituksen energiaja ilmastostrategian tuulivoimatuotannon vuosittainen tavoite on 8 TWh vuonna 2030, mikä tulee reilusti ylittymään. Eikä se tule edes kalliiksi. Lisäksi valmistuu ensimmäinen niistä hankkeista, jotka saivat alkuvuodesta valtion tuen: 22 MW. Se valmisti viime vuonna neljänneksen globaalista uudesta merituulivoimasta. Suomen alueen sähköntuotanto oli Energiateollisuuden tilastoinnin mukaan viime vuonna noin 67 terawattituntia eli 67 000 000 MWh. Pääomasijoituksen ja lainoituksen yhteisvaikutuksella kokonaisinvestoinnit nousevat 2–3 miljardiin euroon (T&T 12.8.2019). Ilmeni, että merituulivoiman ja sähköautoilun avulla voidaan päästöt puolittaa. Tavoitteena on 11–12 gigawattitunnin merituulivoimakapasiteetti vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoimayhdistyksen listauksen mukaan tänä vuonna valmistuu täysin yksityisesti rahoitettuna 79 voimalaa eli tuuliturbiinia. Ensimmäisenä askelenaan pohjoismaihin Ardian teki talvella 300 miljoonan euron sijoitussopimuksen OX2:n tuulivoimakehittäjäyhtiön kanssa, kohteena Härjedalenin tuulivoimapuisto, josta tulee yksi Ruotsin suurimmista. – Nyt on oikeastaan politiikkatoimista kiinni, että mahdollistammeko päästövähennyskeinojen tulon markkinoille ennakoivasti vai tulemmeko niiden osalta jälkijunassa. Maaja merituulivoima yhteenlaskettuna nousevat silloin Maatuuliteho kasvaa 345 MW tänä vuonna Suomen toiseksi tärkeimmäksi sähköntuotantotavaksi heti ydinvoiman jälkeen
Kerrannaisvaikutus 770 milj. Urakkasopimukset Oulun ja Jyväskylän välisestä uudesta linjasta (Metsälinja) on juuri allekirjoitettu. – Kulutus kasvaa kuitenkin Etelä-Suomessa, joten siirtokapasiteettia pohjoisen kautta Ruotsista ja pohjoisen tuulivoimapuistoista on vahvistettava, Parviainen selittää. Tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan Nord Pool -systeemihinta oli 41,22 €/MWh (2018: 38,82) ja Suomen aluekeskihinta 42,42 €/MWh (2018: 41,97). € Liikevaihto Suora liikevaihto 33 mrd. € 6,7 MRD. Suora työllisyysvaikutus 10 200 htv Kerrannaisvaikutus 212 500 htv VERO VERO Tuulivoimayhdistys teetti Rambollilla tuulivoiman vaikutuksista talouteen selvityksen, joka julkaistiin huhtikuussa. Pohjanlahden tuulivoimatuotantoa sekä Fennovoiman ydinvoimalaa ennakoiden Oulun ja Porin välinen 400 kilovoltin Rannikkolinja on valmistunut. Kulutuksen kerrannaisvaikutukset kuvaavat muuttuneista palkansaajakorvauksista syntyvää kulutusta ja sen tyydyttämiseksi tarvittavaa uutta taloudellista toimintaa. € 12,6 MRD. € Kerrannaisvaikutus 13 mrd. Fingrid on investoinut Suome n ka nt ave r k ko on noin 1,5 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana. € Kerrannaisvaikutus 1,4 mrd. Vaikka suora työllisyysvaikutus on 10 000 henkilötyövuotta, kerrannaisvaikutukset työllistävät yli 200 000 vuodessa. Investoinnit näyttävät nousevan kaikkiaan 25 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, ja ne tuottavat yli kuuden miljardin liikevaihdon. Kansantaloudessa merkittävä osa verkkotasapainon parantamisesta johtuvista investoinneista pitää laskea tuulivoimakustannukseksi. Kerrannaisvaikutus 3 mrd. € 25 MRD. € 30 MRD. € Verot Suorat verotulot 13 mrd. € 3,4 MRD. € Liikevaihto Suora liikevaihto 5,5 mrd. Vahva siirtovekkoyhteys Ruotsiin takaa sen, että koko Suomi saadaan pysymään yhdessä tukkusähkön aluehinnassa sekä mahdollisimman lähellä Ruotsin aluehintaa. € Kerrannaisvaikutus 28 mrd. € Kerrannaisvaikutus 4 mrd. € Arvonlisäys Suoria arvonlisäys 3,4 mrd. € 6,3 MRD. Seuraavaksi pisimmällä on Oulusta Ruotsin rajalle suunniteltu 400 kV:n ja 800 MW:n kaksisuuntainen siirtoyhteys. Vertailun on tehnyt kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteistyöjärjestö ENTSO-E. Verkkoja täy ty y vahvistaa myös siksi, että verkkojen merkitys virtuaalivoimaloiden, yritysten, kiinteistöjen sekä kotitalouksien sähkövirtauksen varastoina kasvaa. Kantaverkkoyhtiön asiakaspäällikkö Petri Parviainen kertoo, että erityisesti tuulivoimasta johtuva sähkön tuotantorakenteen nopea muutos on keskeinen uudisrakentamisen ajuri vanhojen verkkojen uusimisen ja paikallisten tarpeiden rinnalla. – Uudet isot verkkolinjat ovat noin 10 vuoden projekteja, joista kaksi kolmasosaa kuluu valmisteluun, puolet luvituksiin, asiakaspäällikkö Parviainen kuvaa. € Kerrannaisvaikutus 3,3 mrd. Verotulot nousevat 18 miljardiin kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen. € Työllisyys Suora työllisyysvaikutus 2 600 htv Kerrannaisvaikutus 53 200 htv 55 800 HTV Investoinnit Suoria investointeja 21,5 mrd €. € Työllisyys 222 700 HTV Kerrannaisvaikutukset jaetaan tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. 53 Fingrid rakentaa uusia voimalinjoja muuntoasemineen 200–250 miljoonalla eurolla vuosittain. Työllisyysvaikutusten laskenta kattaa hankkeiden kaikki vaiheet 20 vuoden elinkaaren ajalta. € 61 MRD. Tähtäys on uusiutuvassa energiassa, ja siitä aiheutuva markkinan muutos on ajattanut alas Etelä-Suomen fossiilisia aineita polttavia voimaloita; isot Inkoo, Pori, Kristiinankaupunki on purettu. € Arvonlisäys Suoria arvonlisäys 17 mrd. € Kerrannaisvaikutus 7,1 mrd. € Verot Suorat verotulot 1,9 mrd. Seuraavaksi on vuorossa linja Oulusta Kuopion eteläpuolelle (Järvilinja). Selvitys on kokonaan luettavissa Suomen tuulivoimayhdistyksen sivuilla.. Kantaverkkoon 1,5 miljardia 10 vuodessa Tuulivoiman vaikutukset talouteen 2018 6 TWh / 2000 MW 2030 30 TWh / 8000 MW Investoinnit Suoria investointeja 5,5 mrd €. Ylpeänä Fingrid toteaa ensimmäisen vuosipuolikkaan toimintakertomuksessaan, että sähkön siirtäminen Suomen kantaverkossa on kolmanneksi edullisinta Euroopassa. Tuotannon kerrannaisvaikutukset ovat vaikutuksia, jotka muodostuvat tuotannon arvoketjussa muilla toimialoilla tuulivoimatuotannon seurauksena, eli tuotteiden ja palveluiden kysynnän muutoksena. € 18 MRD
Rakenteilla olevien tuulipuistojen laskennalliset hyötysuhteet yltävät 45 prosenttiin. Suomen kahdeksan rannikkomaakuntaa laativat yhdessä kolme merialuesuunnitelmaa, ja . Talousvyöhykkeen käyttöluvat myöntää valtioneuvosto, aivan kuin Nord Streamin kaasujohdollekin. Siellä ei ole pitkällisiä maakunnallisia/ kunnallisia kaavoitusprosesseja asukkaiden ja mökkiläisten valituksineen eikä kiinteistöveroa. Kansainväliset energiayhtiöt ja sijoittajat, kuten ranskalainen Ardian Ørstedin ohella, ovat kiinnostuneet ennen kaikkea Selkämeren alueista. Tuotanto olisi noin 14 prosenttia Suomen nykyisestä 87 TWh:n sähkönkulutuksesta. Yksi puisto maksaisi 2–3 miljardia euroa ja tuottaisi 800–1000 megawatin sähkötehon (Tekniikka& Talous 12.6.2019). Isoja tuulienergiasijoittajia kiinnostavat eniten Selkämeret ja Itämeren keskiosa, sillä kapealla Suomenlahdella intressiristiriitoja on enemmän. – Lisäksi tuulivoimatuotannon volyymit ovat merellä aivan toista luokkaa kuin mantereella, Salminen lisää. – Isot investoijat edellyttävät myös valtion aktiivisuutta, ja hallitusohjelmassa on tuulivoiman edistämiskirjauksia. Huomiota kiinnitetään myös maanpuolustuksen tarpeisiin, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Tätä merikaistaa kutsutaan talousvyöhykkeeksi. Merialuesuunnitteluyhteistyötä ohjaa koordinaatioryhmä, johon kuuluvat rannikon maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajat. Stridbaek uskoo, että merituulivoimaloiden kapasiteettikerroin on 50 prosentin luokkaa. Tuulivoiman suuri kasvupotentiaali on yksi tärkeimmistä asioista, joiden vuoksi EU:n direktiivi määrää kaikki maat tekemään komissiolle merialuesuunnitelman 31.3.2021 mennessä, kertoo suunnitteluyhteistyön koordinaattori Pekka Salminen. puolestaan kiinteistöverottaa tuulivoimaloita. Terttu Iiskola. Suomen tuulivoimaloiden hyötysuhde on noussut tasaisesti Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kerääminen tilastojen mukaan. Merialuesuunnittelulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Erityisesti Itä-Suomen harvaan asutut seudut kaipaavat alueensa talouteen tukea, jota tuulivoimaan liittyvät verotulot ja työpaikat osaltaan tuovat”. Lisäksi voidaan käsitellä myös muita teemoja kuten kulttuuriperintöä, kaivannaisalaa, sinistä bioteknologiaa tai meriteollisuutta. Aluevesirajan ulkopuolella jatkuu Suomelle kuuluva mannerjalusta valtakunnan rajaan asti. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Sijoituksella saatiin vuonna 2018 syntymään sähköä 5 857 000 megawattituntia, eli yhden vuoden tasolla MWh-vertailuluvuksi tulee 939,05 euroa. Vuonna 2018 parhaiten tuottaneen tuulipuiston kapasiteettikerroin oli lähes 45 prosenttia. Ørstedin varapääjohtaja Ulrik Stridbaek laskeskeli suuntaa-antavasti T&T:ssä, että 10 miljardin investoinnilla Suomen merituulivoimaan voitaisiin tuottaa sähköä vuodessa 12 TWh, eli vastaavaksi vertailuluvuksi tulisi 833,3. Ei siis ihme, että esimerkiksi tanskalainen tuulivoimajätti Ørsted on julkisuudessa maalannut Suomen rannikolle 3–4 merituulipuistoa 7–10 vuoden kuluessa. Suunnitelmat laaditaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Merialuesuunnittelussa sovitetaan yhteen eri toimialojen tarpeita. 54 Vaaleansiniset alueet ovat Suomen talousvyöhykettä, jolle voimalaluvat myöntää valtioneuvosto. Alenevan kustannuksen selityksiä ovat teknologian huima kehitys ja merituulivoimaloiden suuret volyymit. Tällä alueella valta on valtiolla. – Ørstedin kanssa on palaveerattu, vahvistaa Pekka Salminen. Näin Itäja Etelä-Suomeen kohdistuva tuulivoiman täyskielto voitaisiin pääosin purkaa. Merituulesta sähköä tehokkaasti Vuoden 2018 loppuun mennessä Suomeen oli tehty suoria tuulivoimainvestointeja 5,5 miljardilla eurolla. Yhteistyötä koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Ahvenanmaa laatii oman suunnitelmansa. LUT-yliopiston professorit ovat vaatineet, että viimeistään hävittäjähankintojen yhteydessä ilmavoimien tutkaongelmat tulisi ratkaista, sillä ”fossiilisen energian tuonti Suomeen maksaa kansakunnallemme vuosittain kahdeksan miljardia euroa, eli lähes yhtä paljon kuin Ilmavoimien hävittäjähankinnat. Merialuesuunnittelu valmiiksi 31.3.2021 – Nyt on oikeastaan politiikkatoimista kiinni, että mahdollistammeko päästövähennyskeinojen tulon markkinoille ennakoivasti vai tulemmeko niiden osalta jälkijunassa
Ruotsia tai Norjaa voisimme ajatella. Emme me suomalaiset ole ainoita huonosti ilmastoituja, samaa ongelmaa on muuallakin. Lisäksi yritys valmistaa erikoistuotteita, kuten myrskyja ovivirtaussäleikköjä, sekä myös perinteisiä seinäventtiileitä niihin kohteisiin, joihin muut ratkaisut eivät sovellu. H yvinkäällä toimiva Dir Air Oy kehittää, valmistaa, myy ja asentaa Air Termico ja Air-In -korvausilmaventtiileitä, äänenvaimennusratkaisuja sekä ovivirtaussäleikköjä. – Air Termico -tuloilmaikkunaventtiili on ilman jyrsintää ikkunaan asennettava raitisilmaventtiili, joka ratkaisee riittävän korvausilman saannin vedottomasti, ekologisesti ja energiaa säästäen, kertoo toimitusjohtaja Tapio Tarpio. Niissä ei käytetä monimutkaista tekniikkaa, joten ne ovat erittäin toimintavarmoja. Osat kiinnitetään ruuveilla tai pulteilla, joten ne pystytään aikanaan uudelleenkäyttämään. Ovivirtaussäleikkö Air-In Paso puolestaan on Euroopassa palkittu huoneiden välisen ilmanvaihdon ja äänenvaimennuksen ratkaisu. – Valmistamme tuotteet laadukkaista materiaaleista, jotta ne ovat kestäviä ja turvallisia käyttää. – Air Termico -sarjan kaikki tuotteet ovat myös täysin kierrätettäviä. 55 Dir-Air hyvän sisäilman asialla Korvausilmaa vedottomasti ja energiaa säästäen – Meillä on aika hyvä näkemys siitä, minkälaisia ongelmia asuinhuoneistojen ilmanvaihdossa on. – On surullista ajatella, että lapsi nukkuu huoneessa, jossa ilmanvaihto on huono ja aamulla hiilidioksiditasot korkealla, ja menee sitten luokkahuoneeseen, jossa on sama tilanne. Tarja Pitkänen Kuva: Dir-Air Oy. – Siinä vaiheessa otetaan meihin yhteyttä. Kun ilmaa kierrätetään sopivassa suhteessa, se on usein tehokas keino välttää tulevia ongelmia. – Air-In -raitisilmaventtiileillä ja äänenvaimentimilla on maan parhaat ääneneristävyysarvot ja suurimmat vedottomat ilmamäärät. Ilmanvaihdon on syytä olla kunnossa, niin asukkaan terveyden kuin rakennuksen kunnossa pysymisen ja energiansäästökin kannalta. Suodatinpalkki kiinnittyy tehokkaiden magneettien avulla metallilistaan, joten suodattimien vaihto on nopeaa ja helppoa. Jatkuvaa tuotekehitystä Dir-Air on patentoinut kymmeniä erilaisia venttiiliratkaisuja ja vaimentimia. Vientiä on Viroon. Huono ilmanvaihto on myös yksi syy homeongelmiin. – Muuallekin lähtö on kyllä ollut mielessä, mutta meidän resurssimme ovat vielä aika lailla sidottuja tähän kotimaan markkinaan. Tarpion mukaan juuri vahva panostus omaan tuotekehitykseen on yrityksen suuri vahvuus. Dir-Airin päätuotteita ovat lämpöä talteenottavat tuloilmaikkunaventtiilit tuotemerkeillä Air Termico ja Air-In. Tehokkaan tuloilman esilämmityksen ansiosta voidaan säästää huomattavia summia lämmityskustannuksissa. Pitkän kokemuksen ja tietotaidon ansiosta pystymme ratkaisemaan haasteellisiakin ongelmia. – Jos korvausilmaa ei tule, muodostuu kosteutta, ja seuraa bakteerien kasvua. Dir-Airin tuotteista valtaosa meneekin vanhan korjaamiseen, usein ikkunanvaihtojen yhteydessä, tai sitten taloyhtiössä vain huomataan, että sisäilma on huonoa. – Teemme jatkuvaa tutkimustyötä ja toimimme yhteistyössä esimerkiksi suunnittelutoimistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. – Suomessa on tavaton määrä rakennuksia, niin kerrostaloja ja rivitaloja kuin kouluja ja päiväkotejakin, joissa ilmanvaihto on huonosti hoidettu, ja korjaustarvetta on paljon, toteaa Dir-Airin toimitusjohtaja Tapio Tarpio. Liikevaihto on tänä vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa. Uskon, että meillä on hyvät näkymät myös tulevaisuutta ajatellen, Tarpio toteaa. – Laajenemismahdollisuuksia olisi Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Tärkeitä toimintaperiaatteita ovat myös tuotteiden laatuun panostaminen ja toimitusten nopeus. Dir-Airin asiakkaita ovat taloyhtiöt, omakotitalojen omistajat, koulut ja päiväkodit eri puolella maata. Tavallista on, että siellä on vanhat, lähes toimimattomat venttiilit, tai niitä ei ole lainkaan. Yrityksen palveluksessa on kahdeksan henkeä, ja lisäksi se työllistää levykeskuksia ja alihankkijoita asennuspuolella. Air-In ja Air Termico -tuloilmaikkunaventtiileistä on paljon tutkimustietoa, niin VTT:n kuin muidenkin tutkimuslaitosten tekemänä kuin omasta laboratoriostakin. Pitkä kokemus ja tietotaitoa – Meillä on aika hyvä näkemys siitä, minkälaisia ongelmia asuinhuoneistojen ilmanvaihdossa on. Hyvät näkymät eteenpäin – Mitään erityisiä uhkia ei ole näköpiirissä – tai samat kuin kaikilla muillakin, kun maailmantilanne on häilyvä. Tuloilmaikkuna toimii täysin automaattisesti ulkoilman lämpötilojen mukaan
Peruskorjaukset tulevat jatkumaan pitkään. – Korjausrakentaminen on meidän vahvin osaamisalueemme. 56 Danfossilta ensimmäinen patteriventtiili 1943 Energiantuhlaus pois – Korjausrakentaminen on meidän vahvin osaamisalueemme. Monessa kiinteistössä lämmitysjärjestelmät ovat epätasapainossa. Myyntiedustus on koko maassa. Se on ostanut esimerkiksi Vaasassa taajuusmuuntajia valmistavan Vaconin ja IoT –ratkaisuja kiinteistöille toimittavan Leanheatin. Jokaiseen käyttökohteeseen löytyy siihen kehitetty tuote. Työntekijöitä on yhteensä yli 900. – Toimitamme kokonaisratkaisuja ja komponentteja asuin-, liike-, ja julkisiin rakennuksiin. Termostaattisen patteriventtiilin avulla pystytään hallitsemaan huonelämpötiloja ja välttämään energian tuhlausta. Patteriventtiileissä yritys on selvä markkinajohtaja Suomessa. Samalla lisääntyneet energiatehokkuusvaatimukset vievät alaa eteenpäin. – Danfoss Lämmön painopisteitä ovat jatkossakin asuin-, liike-, ja julkinen rakentaminen, kertoo maajohtaja Matias Vasarainen. Suomessa yrityksen neljä toimintasegmenttiä ovat: Jäähdytys, Lämmitys, Power Solutions ja Taajuusmuuntajat, joka on viennin ansiosta selväsi suurin segmentti. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta teemme yhä parempia asioita ja. Kun esimerkiksi linjasäätöjä tehdään koko ajan, pyrimme siihen, että ne tehtäisiin moderneilla ratkaisuilla, jotta päästään energiatehokkaaseen asumiseen ja lämmitykseen, Kurvinen ja Vasarainen korostavat. Myös lämmityksen aiheuttama hiilijalanjälki pienenee. – Danfoss panostaa tuotekehitykseen ja tuotteistoon. Danfoss on toiminut Suomessa 1950–luvulta lähtien. Elektroninen Danfoss Eco patteritermostaatti reagoi nopeasti lämpötilan muutoksiin ja tuo lämpötilan hallittavuuden uudelle tasolle. Danfoss Lämmön tuotteita ovat muun muassa patteriventtiilit ja -termostaatit, linjasäätöja säätöventtiilit, lattialämmitysjärparannamme kokonaisuutta. Uudisrakentaminen on menossa hieman miinukselle, mutta korjausrakentaminen kasvaa yhä. Parhaimmillaan päästään jopa 40 prosentin energiansäästöön, kun perusasiat on tehty oikein ja tuotu lisäsäästöä modernilla teknologialla, älykkäillä ratkaisuilla ja automatiikalla. Korjausvelkaa riittää Suomessa seuraaville vuosikymmenille. Kaupungistuminen näkyy meillä uudisrakentamisen puolella, Vasarainen toteaa. Danfoss Lämmön kaksi brändiä ja tuotemerkkiä ovat automaattisia linjasäätöja patteriventtiileitä toimittava Danfoss/ LVI sekä sähköistä lattialämmitystä ja elektronisia patteritermostaatteja toimittava DEVI/ Sähkölämmitys. Siinä Suomessa on huikea potentiaali. Jouni Suolanen Kuvat: Danfoss Oy jestelmät, lämmönvaihtimet ja elektroniset huonesäätimet. Korjausrakentaminen vahva osaamisalue Danfoss Lämpö elää rakentamisen syklien mukaan. Energiantuhlaus pois venttiilillä Danfossin perustaja Mads Clausen valmisti ensimmäisen patteriventtiilin vuonna 1943. Yrityksellä on valikoimissaan ainoana kaasutäytteisellä sensorilla varustettu patteritermostaatti. Perheyrityksen omistaa Bitten & Mads Clausenin säätiö ja Clausenin perhe. Suomessa yritys on kasvanut myös yritysostoilla. Peruskorjaukset tulevat jatkumaan pitkään. Toimipisteet ovat Vaasassa, Tampereella, Espoossa, Vantaalla ja Lappeenrannassa. – Haluamme ratkaisuillamme parantaa sisäilmaa, asumismukavuutta ja energiansäästöä sekä pienentää lämmityksen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, myyntija markkinointipäällikkö Jaakko Kurvinen toteaa. Tänä päivänä Tanskan suurimmalla teollisuusyrityksellä on myyntiä yli 100 maassa, ja 71 tehdasta yli 20 maassa. Danfossin elektroniset ja kaasutäytteiset termostaatit reagoivat muutamassa minuutissa lämpötilan muutoksiin ehkäisten ylija alilämmitystilanteita – ja maksavat näin itsensä nopeasti takaisin pienempinä lämmityskuluina. – Tuotteemme ovat ehkä vähän kalliimpia, mutta toiminnallisuus tuo säästöä. Danfossin lämmitysratkaisuilla voidaan parantaa sisäilmaa, asumismukavuutta sekä lisätä energiansäästöä. Siitä lähtien yritys on kehittänyt tuotetta yhä toimivammaksi. T anskalainen keksijä ja yrittäjä Mads Clausen perusti Danfoss Oy:n vuonna 1933 vanhempiensa maatilalla. Ympäristöystävällistä tuotekehitystä Lämmitys–segmentti toimii kaikilla lämmön osa-alueilla. Korjausvelkaa riittää Suomessa seuraaville vuosikymmenille. Danfoss tuo juuri julkaistulla Energiatehokkaan lämmitysjärjestelmän suunnitteluoppaalla apua järjestelmien oikeaan mitoitukseen ja laadukkailla tuotteilla korjaamiseen ja rakentamiseen huollottomiksi ja tasapainoisiksi. Selkeästi suurin sektori ovat asuinrakennukset, Danfoss Lämmön maajohtaja Matias Vasarainen kertoo. Vuonna 2018 oli paljon asuinrakennusten aloituksia, jolloin tämän vuoden keväällä realisoituivat niiden lämmitysratkaisut
Luvataan pitkä takuu, ja asiakas luottaa tähän, mutta sitten jonkun ajan päästä ei ehkä ole koko firmaa enää olemassa. U udenmaan Peltityö Oy on kattotöihin erikoistunut peltisepänliike, jossa uskotaan suomalaiseen laatuun ja ammattitaitoon. Kysyntää riittää Kun Uudenmaan Peltityö on jo vuosikymmeniä toiminut, vakioasiakkaita on vuosien saatossa tullut paljon – taloyhtiöitä, yrityksiä, kuntia ja yksityisihenkilöitä. Meillä on myös pitkäaikaisia työntekijöitä, joilla on vankka ammattitaito perinteisissä peltisepäntöissä, kertoo myyntipäällikkö Janne Puumala. – Meitä perheenjäseniä on mukana viisi – kesällä oli kuudeskin, kun oli tytär kesätöissä. – Tuotteet tulisi löytyä kaikilta katoilta. – Käytämme laadukkaita kotimaisia tuotteita, jotka on suunniteltu kestämään Suomen vaihtelevat sääolosuhteet vuoden läpi. Konesaumakatto kestää viidestäkymmenestä jopa sataan vuoteen, lukkosaumakatto reilut kolmisenkymmentä vuotta. Yrityksen liikevaihto on noin 2,53 miljoonaa euroa. – Neuvoisin, että yrityksiä kannattaa vertailla, ja tarkistaa aina yrityksen taustat ennen päätöksentekoa. Mikäli lumiesteitä ei ole asiallisesti asennettu katolle, niin saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttua hengenvaara räystäiden alapuolella liikkuville. Lumiesteitä tarvitaan katolla suojaamaan ympäristöä, omaisuutta ja henkilöitä, jotta lumimassat eivät putoaisi hallitsemattomasti. Turvatuotteita ja huoltopalvelua Rakennukseen tarvittavat peltilistat, piipunpelleistä ikkunapelteihin ja kynnyslistoihin, kuuluvat myös valikoimaan, samoin rännit ja vesikourut. Uudenmaan Peltityö on toteuttanut rakennuspeltitöitä muun muassa useisiin tunnettuihin myymälöihin ja kohteisiin, kuten Tokmanni, Pelikaani, Alepa, Bauhaus, Kauppakeskus Redi ja Ylen mediatalo. Hyvät referenssit takaavat myös uusien asiakkaiden saamisen. Kattoremontit hoidetaan alusta loppuun asiakkaan toivomusten mukaisesti kuntokartoituksesta alkaen pihan loppusiivoukseen. Konesaumakatto kestää aikaa. 57 Uudenmaan Peltityöllä yli 30 vuoden kokemus Tarjolla kaikki kattotyöt huolloista remontteihin – Perheyrittäjyys on suuri vahvuus, sillä toimintaan sitoudutaan silloin vahvasti. – Perheyrittäjyys on suuri vahvuus, sillä toimintaan sitoudutaan silloin vahvasti. Uudenmaan Peltityö toteuttaa kaikki kiinteistöjen kattohuollot katon lumenpudotuksista paikkausja korjaustöihin. – Tämä ei kuitenkaan pidä ollenkaan paikkaansa, ne ovat kaksi ihan eri asiaa. Jo yli 30 vuotta toimineessa perheyrityksessä on nyt vetovastuussa jo kolmas sukupolvi. Teemme myös lukkosaumakattoja, ja myös muut profiilikatot kuuluvat valikoimaan. Tässäkin nykyinen markkinointi on joillakin toimijoilla harhaanjohtavaa: saatetaan mainostaa, että lukkosaumakatto on ihan vastaava kuin konsaumakatto. Konesaumakatto päätuote – Perinteinen konesaumakatto on meidän päätuotteemme. – Kattohuoltopalveluilla tarjoamme asiakkaillamme mahdollisuuden varmistaa koko katon toimivuus ja täten vaikuttaa koko rakennuksen hyvinvointiin. Pääpaikka on Keravalla, mutta toimintaa on koko Uudellamaalla. Lukkosaumakatto on huomattavasti edullisempi, mutta sen käyttöikä on myös selkeästi lyhyempi. Nykystandardin mukaiset määräykset velvoittavat omistajaa huolehtimaan, että käytössä on turvallisen liikkumisen katolla mahdollistavat kattoturvatuotteet. Tarja Pitkänen Kuva: Uudenmaan Peltityö Oy. – Meillä on hyvät tulevaisuudennäkymät, asiakkaita riittää ja meihin luotetaan. – Suomen sääolosuhteiden johdosta katolle saattaa kertyä lunta ja jäämassaa huomattavia määriä. Laatu ja vastuu työstä ovat Uudenmaan Peltityö Oy:n periaatteet kaikissa töissä. Ilman jatkuvuutta ei ole ketään, joka kantaisi vastuun työstä. – Asiakkaan kannalta voi olla ikävää, että alalla on myös paljon pikkufirmoja, joita tulee ja menee. Uudenmaan Peltityön verstaalla kunkin kohteen räätälöidyt ratkaisut työstetään mittatilaustyönä tuotantokoneistolla ja erikoistyökaluilla. Suomalainen yritys ja suomalaiset tuotteet ovat vahvuus alalla. Katto on rakennuksen tärkein julkisivu, ja se vaatii asianmukaista ja säännöllistä huoltamista. – Teemme kaikki kattotyöt pienistä huoltotöistä alkaen kokonaisvaltaisiin kattoremontteihin koko Uudenmaan alueella. Henkilökuntaa on noin 20. Sen käyttöikä on viidestäkymmenestä jopa sataan vuoteen. Meidät tunnetaan hyvin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tarjolla on kattoturvatuotteita, kuten lumiesteitä, kattotikkaita, kattosiltoja ja näihin asennettavia turvajärjestelmiä
58 Asennuksia tehtiin talvellakin Viilentävä ilmalämpöpumppu sopii myös kerrostaloon Viilentävät ilmalämpöpumput löivät itsensä läpi myös kerrostaloihin viime vuoden kuuman kesänä aikana. – Meillä on asennettu vuosien 2018-19 aikana pelkästään kerrostaloihin lähes tuhat ilmalämpöpumppua. Näkyy selvästi, että kerrostaloasukkaiden kiinnostus niihin on kasvanut todella paljon – niitä asennettiin läpi koko viime talven, mikä on poikkeuksellista, toteaa markkinointijohtaja Matti Perkkiö LämpöYkkönen Oy:sta. V iilentäviä ilmalämpöpumppuja on jonkin verran asennettu myös kerrostaloihin jo aikaisempina vuosina, mutta kesän 2018 helteet saivat aikaan varsinaisen buumin. Silloin syntyi jopa pulaa sekä asentajista että laitteista, ja niinpä ilmalämpöpumppuja asennettiin talvellakin. LämpöYkkönen on vuonna
Kaikkia kohdeltava yhdenvertaisesti Hirvonen korostaa asennustyön teettämistä ammattilaisilla, jotta häiriöiltä vältyttäisiin. Sen lisäksi asennuksesta on syytä tehdä muutostyöilmoitus isännöitsijälle. Sähkön riittävyydestäkin on oltu huolestuneita varsinkin, jos taloyhtiössä useampi osakas asentaa huoneistoonsa ilmalämpöpumpun. – Kerrostaloasunnon viilennykseen kannattaa hankkia laadukas ilmalämpöpumppu, josta ei aiheudu meluhaittoja naapurille, toteaa markkinointijohtaja Matti Perkkiö LämpöYkkönen Oy:sta. Kannattaa kuitenkin kysyä taloyhtiöltä, onko ilmalämpöpumpun asennukseen liittyen sovittu yhteisiä käytänteitä. kannalta lämmittävälle ilmalämpöpumpulle ei ole tarvetta. Ilmalämpöpumppu ottaa kuitenkin enimmillään tehoa saman verran kuin lieden yksi levy eli on noin yhden kilowatin. Lämpöpumpun saa asentaa ainoastaan Tukesin hyväksymä asennusliike. Asuntoihin, joissa ei ole parveketta, lupaa ei kuitenkaan yleensä voi saada, koska ilmalämpöpumpun ulkoyksikölle ei silloin ole sopivaa paikkaa. Laite myös kuivattaa kosteaa ilman, mikä tekee oleskelusta asunnossa huomattavasti miellyttävämpää. – Kerrostaloissa on useimmiten kaukolämpö, joten osakkaan. Kun taloyhtiön lupa on saatu, muita lupia ei tarvita. Kerrostaloissa ulkoyksikkö asennetaan parvekkeelle. Kerrostaloihin on asennettu noin 10 000 viilentävää ilmalämpöpumppua tänä vuonna. Jos kesällä on pari-kolmekymmentä hellepäivää, käytön kokonaiskustannukset eivät ole suuret. Sisäyksiköistäkin tulee kondenssivettä, mutta se ohjataan parvekkeen viemärikouruun eli Lämmittävälle ei tarvetta Ilmalämpöpumppuja on kahdenlaisia: lähinnä viilennykseen tarkoitettuja, sekä viilentäviä ja lämmittäviä energiansäästöön tarkoitettuja pumppuja. Hirvosen mukaan on kuitenkin vielä taloyhtiöitä, joissa luvan saanti on takkuillut. Suomen Lämpöpumppuyhdistykseen SULPU:un on viime vuosina tullut paljon puheluita ihmisiltä, jotka olisivat halunneet ilmalämpöpumpun kerrostaloasuntoonsa, mutta taloyhtiö ei antanut lupaa. Lämmittävässä ilmalämpöpumpussa olisi kerrostalossa myös se ongelma, että ulkoyksikön kondenssivesi voisi muodostaa jäätä, jonka asianmukainen poistaminen olisi hankalaa. Yleensä asunnoissa ei myöskään ole kesähelteellä tarvetta laskea sisälämpötilaa talviajan lukemiin. – Lupien myöntämistä on saattanut auttaa sekin, että julkaisimme ohjeen, jossa käydään läpi kerrostalojen ilmalämpöpumppuihin liittyvät asiat. – Kun kiinnostus ja kysyntä kasvoi, taloyhtiötkin rupesivat suhtautumaan lämpöpumppuihin myönteisemmin, ja luvan saanti helpottui aiemmasta. Periaatteessa ei olisi estettä asentaa kerrostaloon ilmalämpöpumppua, jolla voi sekä lämmittää että viilentää, mutta Perkkiön mukaan se ei olisi järkevää. Jos asunnon lämpötila nousee 25 asteeseen tai lähelle 30 astetta, usein muutaman asteen pudotus riittää tuottamaan mukavan lämpötilan. Näitä voivat olla esimerkiksi ulkoyksikön sijoittelu tai ulkoyksikön pakollinen suojaaminen suojakotelolla. Vääriä käsityksiä Usein taloyhtiöissä on ollut vääriä käsityksiä – on pelätty, että ilmalämpöpumpuista aiheutuu melu-, tärinätai kosteushaittoja. Jos taloyhtiöön on asennettu aikaisemmin yksikin ilmalämpöpumppu, niin erillistä lupaa seuraavalle pumpun hankkijalle ei enää tarvita, vaan yhdenvertaisuuslain mukaan asiasta tarvitsee vain ilmoittaa taloyhtiön hallitukselle. Rakennusviranomaisen lupaa ei tarvita, ellei ole kyseessä julkisivuasia. Kerrostaloihin asennettavat ilmalämpöpumput ovatkin siksi lähes sataprosenttisesti vain viilentäviä. Taloyhtiöille ohjeet ilmalämpöpumpuista 2007 perustettu energiatehokkaisiin lämmitysja viilennysratkaisuihin keskittyvä yritys, joka toteuttaa energiaratkaisuja muun muassa pientaloihin, taloyhtiöihin, teollisuushalleihin, liikeja toimistokiinteistöihin sekä kuntasektorin kiinteistöihin, kuten päiväkoteihin, kouluihin ja kuntien vuokra-asuntoihin. Kun kerrostaloissa ilmalämpöpumput asennetaan parvekkeille, ne eivät näy rakennuksen julkisivulla. Ilmalämpöpumpun sisäyksikölle löytyy yleensä sopiva paikka helposti. 59 Tyypillistä on, että kerrostaloasukkaat hankkivat ilmalämpöpumppuja useamman asukkaan yhteishankintana. Käyttö ei ole kallista Viilentävän ilmalämpöpumpun käyttökustannukset ovat alle euron vuorokaudessa. Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä noin 750 000 ilmalämpöpumppua, joista noin 30 000 kerrostaloissa. Kerrostaloasunnon viilennys ilmalämpöpumpulla -ohjeen ovat yhteistyössä laatineet Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ja Rakennustieto. – Nyt tilanne on kuitenkin parantunut, kertoo toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen SULPU:sta
– Kyllä kerrostaloissa muut äänet, kuten liikenteen melu, kuuluvat paljon enemmän kuin ilmalämpöpumpun ääni. Ihan viereen pitää mennä, että kuulee pientä hurinaa. – Joku ryhtyy puuhamieheksi ja kerää halukkaat mukaan. Oikein asennettu laite ei tärise. – Kun lähtee laitetta hankkimaan, kannattaa varmistaa myös se, että asennusliike kykenee tarvittaessa huoltamaan laitteen, ja että liikkeellä on Tukesin luvat kylmälaiteasennukseen. LämpöYkkönen Oy sekä myy, asentaa että huoltaa laitteet. Myöskään tärinähaittoja ei ole. – Kerrostaloissa ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö asennetaan parvekkeen lattialle, ja telineissä, joilla se kiinnitetään, on aina tärinän vaimentimet. Lisäksi kerrostaloissa seinät ovat yleensä betonia, ja silloin on porattava timanttireikä, joka nostaa hintaa muutamalla sadalla eurolla. Jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumppu ei vaikuta huoneiston koneelliseen ilmanvaihtoon. – Ei kuitenkaan kannata laittaa kerrostaloon ihan halvinta mahdollista laitetta, vaan pitää valita riittävän laadukas laite, jonka äänitaso on matala, Perkkiö toteaa. Huoltopalveluhan on pientä kauppaa, eivätkä kaikki halua sitä tehdä. Hintaa nostaa se, että kerrostaloihin suositellaan laadukasta pumppua juuri matalan äänitason vuoksi. Ei tärinäeikä meluhaittoja – Ehkä suurin pelko taloyhtiöillä on ollut, että ilmalämpöpumpusta aiheutuisi meluhaittoja. 60 Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ja Rakennustieto ovat yhdessä laatineet taloyhtiöille ohjeen asioista, jotka pitää ottaa huomioon asennettaessa kerrostaloasuntoihin viilentäviä ilmalämpöpumppuja. – Huollamme paljon myös muiden asentamia laitteita, sillä kaikilla ei ole huoltopalvelua, joka kuitenkin vaatii oman porukkansa. – Kerrostaloon asennettavan, laadukkaan viilentävän ilmalämpöpumpun hinta on noin 20002500 euroa asennettuna. Kerrostaloissa viilentävän ilmalämpöpumpun hinta on hiukan korkeampi kuin omakotitaloissa. Silloin hintakin on hiukan edullisempi kuin vain yhtä laitetta hankittaessa. Tämä hinta sisältää timanttiporauksen. – Kerrostaloissa on useimmiten kaukolämpö, joten osakkaan kannalta lämmittävälle ilmalämpöpumpulle ei ole tarvetta. Tämä on turha pelko, sillä nykyisistä laadukkaista laitteista ei paljon ääntä kuulu. samaan paikkaan kuin sadevedetkin. Tarja Pitkänen Kuvat: LämpöYkkönen Oy. – Meille ei ole tullut vastaan ongelmia sen enempää melun kuin tärinänkään suhteen, eikä yhtään asennettua pumppua ole koskaan tarvinnut purkaa pois. Yhteishankinta kannattaa Tyypillistä on, että kerrostaloasukkaat hankkivat ilmalämpöpumppuja useamman asukkaan yhteishankintana
Koko Uudenmaan alueella. ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. >> KAIKKI KATTOTYÖT >> KATTOREMONTIT >> KORJAUSTYÖT >> SADEVESIJÄRJESTELMÄT >> KATTOTURVATUOTTEET >> PELTISEPÄNTYÖT. UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Kysy nyt Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987
Maalämpömarkkinat ja järjestelmien toimitukset ovat hyvässä kasvussa.. 62 Maalämpöjärjestelmiä taloyhtiöille palvelusopimuksilla Monet energiayritykset apajilla Leasing–sopimukset ovat yleistyneet maalämmössä. Alan yritys toimittaa kiinteistölle maalämpöjärjestelmän ja huolehtii kuukausimaksuun perustuvalla palvelusopimuksella sen ylläpidosta
Energiaremontti kiinnostaa kiinteistöjen omistajia, koska kaukolämmön hinnat ovat nousseet Tilastokeskuksen mukaan 137 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2018, kun kuluttajahintaindeksi nousi samaan aikaan 30 prosenttia. Maalämpöjärjestelmän yhteyteen asennettiin maaviileän käyttöön perustuva jäähdytysverkosto, jonka avulla asuntoja voi viilentää. Monet kiinteistön omistajat toivovat kuitenkin vielä nopeampaa muutosta, Mäkipelto toteaa. Kristian Savela St1 Lähienergia Oy:stä korostaa. Alan toimijoilla on paremmat mahdollisuudet pärjätä, kun menossa on uusiutuvan energian buumi, Savela korostaa.. – Kaukolämmön tuottajat ovat tehneet hyvää työtä ja lämmöntuotannon päästöt ovat supistuneet selvästi. Tätä säästöpotentiaalia haetaan nyt erityisesti maalämpöpumpuilla. – Siihen asti toimitusmäärissä oli jopa nollakasvua, mutta tälle vuodelle tavoitellaan jo 30 prosentin kasvua valtakunnallisesti isoihin kiinteistöihin toimitettavissa järjestelmissä. – Parasta lämpöpumpuissa on niiden ylivoimainen energiatehokkuus. Silti se riitti hyvin energiakaivoille. Kiinteistön omistajien päätöksiin vaikuttaa myös kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta. – Uusien teknologioiden, kuten lämmön kausivarastoinnin poistoilmasta ja auringosta, sähkön kuormanohjauksen sekä varastoinnin ansiosta sähkön käyttöä pystytään entisestään vähentämään ja kustannuksia laskemaan, jolloin toivottavasti uusiutuvan energian kasvu mahdollistetaan paremmin myös haja-asutusalueille, St1 Lähienergia Oy:n toimitusjohtaja Kristian Savela sanoo. Kohteisiin menee keskimäärin kaksi lämpöpumppua. Taloyhtiön tontti on vain 800 neliötä. Helsingin kantakaupungissa sijaitseva As Oy Mannerheimintie 106 taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön. – Kaukolämmön hinnannousu johtuen etenkin kivihiilen kieltolaista ja fossiilisten polttoaineiden korkeista käyttökustannuksista ovat saaneet asiakkaat miettimään edullisempia ja puhtaampia lämmitysratkaisuja, toimitusjohtaja Alan arvion mukaan taloyhtiöiden säästöpotentiaali on 3-4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. 63 E nnusteiden mukaan Suomen energiankulutus tulee kasvamaan 34 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tätä säästöpotentiaalia haetaan nyt erityisesti maalämpöpumpuilla. Myös meidän yrityksessämme 30 prosentin kasvu on mahdollinen. Nyt on suurten kiinteistöjen vuoro, toteaa toimitusjohtaja Tomi Mä kipelto LeaseGreen Oy:stä. – Lämpöpumppu on yksi 2000-luvun tärkeimmistä energia-alan innovaatioista. Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry SULPU:n mukaan maalämpöpumppuja myytiin kokoluokassa 26-1000 kW rivi-, kerrostalo ja isompiin kiinteistöihin 870 vuonna 2017 ja 863 vuonna 2018. Ensin pientaloihin tulivat ilmalämpöpumput ja sitten maalämpö. Alan arvion mukaan taloyhtiöiden säästöpotentiaali on 3-4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Uskoisin, että kasvu tulee jatkumaan ainakin kymmenen vuotta, riippuen kulloisistakin olosuhteista ja muun muassa viranomaismääräyksistä. Kun pumpulle syötetään yksi annos sähköä, se tekee kiinteistölle tekniikasta ja olosuhteista riippuen kahdesta neljään yksikköä lämpöä, toteaa LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto. Kaivoja porattiin kuusi, ja niiden yhteenlaskettu pituus on 2 kilometriä. Savelan mukaan maalämpöala oli vuosia tasaisissa toimitusmäärissä, ja on lähtenyt paremmin liikkeelle vasta viime vuoden aikana
Energiakaivoja on yhteensä 46, ja niistä 11 on rakennuksen alla. Huittisissa sijaitseva As Oy Vehnä-Hovi vaihtoi kaukolämmön maalämpöön, mitä täydennetään poistoilman lämmön talteenotolla ja aurinkosähköjärjestelmällä. Kymmenen vuotta maalämpöurakointia St1 Lähienergia Oy on suomalaisen energiayhtiö St1:n omistama tytäryhtiö, joka suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 30-5000 kW. Kohteessa on neljä 350 kW:n tehoista maalämpöpumppua. 64 Lahdessa sijaitseva Iskun vanha tehdasrakennus (lähes 8 ha) vaihtoi pääasialliseksi lämmityslähteekseen maalämmön. St1 Lähienergia omistaa myös itse kiinteistöjen Maalämmön toimitus painottuu kasvukeskuksiin, missä asuntoosakeyhtiöt saavat hyvin rahoitusta maalämpöjärjestelmiin.. Niitä varten poratut energiakaivot yltävät keskimäärin 350 metrin syvyyteen. Kuvassa asennetaan maalämmön keräysputkistoja taloyhtiön pihalla
Jarruna on myös sähkön siirtoverkon hinnoittelu, koska korkeat siirtoverkon ylläpitokustannukset maakunnissa heijastuvat siirtohintoihin, ja sitä kautta suoraan maalämpöjärjestelmien käyttökustannuksiin. Jouni Suolanen Kuvat: LeaseGreen Oy Maalämpöjärjestelmiä erilaisiin kiinteistöihin eroa. Urakointi on perinteinen malli. Isojen kiinteistöjen maalämpöpumpuissa huollot pitää tehdä paikan päällä vuosittain. – Meillä elinkaarisopimuksessa ylläpito on aina mukana, mikä tarkoittaa esimerkiksi vuosittaisia huoltoja, kuten kylmäainetarkastuksia ja sihtien puhdistuksia. Investointien rahoitusta, kiinteistötekniikan modernisointia ja uusitun järjestelmän etäkäyttöä varten yritys on kehittänyt palvelusopimusmallin. – Toteutamme enemmän järjestelmiä, joissa taloyhtiö järjestää itse maalämpöjärjestelmän rahoituksen. Yrityksen tarjoamat leasing –sopimukset ovat tyypillisesti 1520 vuoden pituisia. – Olemme keskittyneet erityisesti asunto-osakeyhtiöihin, jotka ovat olleet viimeiset kolme vuotta päästrategiamme ja pääasiakasryhmä. – Meillä on oma porauskalustoja noin 30 henkilön myynti-, asennusja huolto-organisaatio, jonka lisäksi käytämme alihankkijoita. Ero siirtohinnassa voi olla jopa 130 prosenttia esimerkiksi Caruna Espoon ja Caruna maakunnan verkkojen välillä. Pystymme myös seuraamaan huoneistojen lämpötiloja, jolla tavoitellaan, että kaikki huoneistot pysyvät tasalämpöisinä. – Yleisviesti on se, että monessa tapauksessa maalämpö on kustannustehokas vaihtoehto, ja tuo lisää laadullisia ominaisuuksia. Yritys varustaa maalämpöön noin 60 kiinteistöä vuodessa. Niissä toimittaja ottaa vastuun järjestelmästä kokonaisuudessaan sovitun sopimusajan. – Olemme tehneet maalämpöjärjestelmiä kymmeniin kiinteistöihin ympäri Suomen erityisesti kasvukeskuksiin. Elinkaarimallin kustannusten painaminen aikaisempia lämmityskustannuksia pienemmäksi. Ne ovat laajasti erilaisia kiinteistöjä kerrostaloista toimistoihin, logistiikkaan, opetuskiinteistöihin, kylpylöihin eli kohteisiin, missä on keskimäärin isompi energiankäyttö, toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto selvittää. Myyntikonttorimme sijaitsee Espoossa, josta noin 100 kilometrin säteellä rakennamme kohteita itse. Toisaalta tavoite venyttää investoinnin takaisinmaksuaikaa, jonka vuoksi palvelusopimukset ovat pitkiä, Savela selvittää. Elinkaarimallilla ja omana hankintana Maalämmön toimitus painottuu kasvukeskuksiin, missä asunto-osakeyhtiöt saavat hyvin rahoitusta maalämpöjärjestelmiin. Toimitamme asiakkaille raportin liian kuumista tai kylmistä tiloista, Savela kertoo. – Lämpöpumppu on yksi 2000-luvun tärkeimmistä energia-alan innovaatioista. LeaseGreen tekee lämpöpumppuja sekä omaan että kiinteistön omistukseen. Ylivoimainen energiatehokkuus Mäkipellon mielestä mahdollisimman monen kiinteistön kannattaa selvittää maalämpöön siirtymistä, koska se on taloudellisesti järkevää ja tuo moneen paikkaan lisäarvoa. Haja-asutusalueilla ja muuttotappiokunnissa järjestelmien asennusta jarruttaa Savelan mukaan rahoituksen saatavuus varsinkin jos kiinteistöt ovat vanhoja ja niissä on paljon muitakin korjaustarpeita. 65 Vuonna 2013 perustettu LeaseGreen Oy on erikoistunut suurten kiinteistöjen energiaratkaisuihin ja energiasaneerauksiin. Laitosta seurataan etävalvonnalla Elinkaarimallin tavoitteena on saada kuukausikustannuksista pienempi kuin mikä on asiakkaan nykyinen lämmityskustannus. Se on kaikin puolin hyvä vaihtoehto myös ympäristön kannalta, kun hankkii CO2–vapaata sähköä ja maalämpöä, joka on aina CO2–vapaata. Kun pumpulle syötetään yksi annos sähköä, se tekee kiinteistölle tekniikasta ja olosuhteista riippuen kahdesta neljään yksikköä lämpöä. ST1 Lähienergian ja LeaseGreenin ohella jo useat miljoonaluokan yritykset, kuten esimerkiksi Adven, toteuttavat maalämpöjärjestelmiä kiinteistöille. Vuonna 2018 yrityksen maalämpöjärjestelmien toimituksista kertyvä liikevaihto oli noin seitsemän miljoonaa euroa. – Etävalvonnalla pystymme havaitsemaan, kuinka hyvin laitos toimii eli paljonko tarvitaan sähköä tuottaakseen tietyn määrän energiaa. Ensin pientaloihin tulivat ilmalämpöpumput ja sitten maalämpö. Mäkipellon mukaan maalämpöön siirtyminen tulee yleensä kaukolämpöä halvemmaksi suurimmassa osassa kiinteistöjä pitkällä aikavälillä. Varsinaisen toiminta-alueemme ulkopuolella pyrimme käyttämään alihankkijoita, Savela selvittää. lämpölaitoksia ja solmii energian toimitussopimuksia. St1 Lähienergia toimittaa maalämmön energialaitoksia urakoituna erilaisilla huoltosopimuksilla tai elinkaarimallilla täydellä ylläpidolla. Järjestelmien rakentamiskustannus on kiinteistöstä riippuen 100 000 eurosta ylöspäin aina muutamaan miljoonaan euroon riippuen muun muassa siitä, minkälaista muuta infraa lämpöpumpun ympärille tehdään. Kolmen vuoden aikana yhtiö on toteuttanut noin 200 järjestelmää isompiin kiinteistöihin. Aikaisemmin yhtiö teki perinteistä maalämpöurakointia vähittäisasiakkaille, asunto-osakeyhtiöille ja rivitaloasiakkaille. Nyt on suurten kiinteistöjen vuoro. – Parasta lämpöpumpuissa on niiden ylivoimainen energiatehokkuus. Datan perusteella pystymme asiakkaan puolesta pitämään huolta, että laitos pysyy hyvän hyötysuhteen alueella. ”Apajilla” ovat myös jotkut kaukolämpöä toimittavat energiayhtiöt, kuten esimerkiksi Oulun Energia. Yritys myy maalämpöprojektin suunnittelun, toteutuksen ja rahoituksen kiinteistöjen omistajille kuukausimaksullisena palveluna. Lämpöpumppujen kilpailukyky perustuu juuri tähän tehokkuushyötyyn, Mäkipelto toteaa. – Kun pumpulle syötetään yksi annos sähköä, se tekee kiinteistölle tekniikasta ja olosuhteista riippuen kahdesta neljään yksikköä lämpöä. Nyt tietoisuuden taso maalämmöstä on monessa kiinteistössä kuitenkin vielä alhainen. Teemme maalämpöja lämmön talteenottojärjestelmiä myös liikeja julkiskiinteistöihin, Savela kertoo. Elinkaarimallit ovat uudempaa liiketoimintaa, jotka tulevat yleistymään. Yritys teki liikevaihtoa vuonna 2018 reilut 30 miljoonaa euroa, mistä huomattava osuus tuli erilaisista lämmitysjärjestelmistä. Asunto-osakeyhtiön rahoituksen kannalta vaihtoehtoilla ei ole Savelan mukaan juurikaan onnistuu Savelan mukaan lähes aina öljylämmitystaloissa, mutta kaukolämmön hinnoissa on paljon alueellisia eroja, jolloin se ei aina onnistu. Vuokrasopimukset ovat 15-25 vuoden pituisia. St1 Lähienergia on toiminut kymmenen vuotta, ja tehnyt maalämpöjärjestelmien toimituksia elinkaarimallilla vuodesta 2016 lähtien
Kuva: Owal Group KIRA-digi -hanke on onnistunut vauhdittamaan kiinteistöja rakentamisalan digitalisaatiota. Hallituksen kärkihanke KIRA-digin kokonaisrahoitus oli kahdeksan miljoonaa euroa. Owal Groupin arvioinnin vastuullinen johtaja Mia Toivanen toteaa, että raportin mukaan pysyvä muutos kohti digitalisaatiota vaatisi parivuotista hankekautta pidemmän ajan. Owal Groupin toteuttaman riippumattoman arvioinnin mukaan KIRA-digi on vahvistanut kiinteistöja rakentamisalan verkostoa sekä lisännyt sen kiinnostusta digitalisaatioon jo kärkihankkeen aikana. Julkishallinnon ja erityisesti kuntien hankinnoilla voidaan ohjata kiinteistöja rakentamisalan digitalisaation kehittymistä, arviointiraportissa todetaan. 66 Kaivattu kimmoke kiinteistöja rakentamisalan digitalisaatiolle Miten KIRA-digi onnistui. – KIRA-digin rahoittamat hankkeet ovat tuoneet kokeilukulttuuria hitaasti muuttuvalle kiinteistöja rakentamisalalle sekä mahdollistaneet uusien ratkaisujen kehitystä ja testausta. – Kunnilla on merkittävä, koko kiinteistöja rakentamisalan läpäisevä rooli maankäytön suunnittelusta kiinteistöjen ylläpitoon, ja niillä on siten mahdollisuus vaikuttaa alan kehitykseen aktiivisella omistajaja tilaajapolitiikalla. Työtä kuitenkin helpottaa KIRA-digin tuloksena syntynyt, aiempaa kattavampi ymmärrys alan nykytilasta ja yhteisistä kehittämistarpeista, sanoo Toivanen. Osallistavassa arvioinnissa tarkasteltiin lisäksi hankkeen organisoitumista, resursointia ja viestintää. Kokonaisarviointi toteutettiin joulukuun 2018 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana. Reilut kaksi vuotta kestänyt ympäristöministeriön KIRA-digi -hanke on vauhdittanut kiinteistöja rakentamisalan digitalisaatiota. Kokeilukulttuuri lisääntyi Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri kertoo, että kiinteistöja rakennusalan yhteistyö on saatu KIRA-digin myötä hyvään vauhtiin. Onnistunut omistajaja tilaajapolitiikka edellyttää kuitenkin myös koulutusta ja osaamisen lisäämistä. – Myös alan tiedonhallinnan vahvaa kansallista ohjausta olisi harkittava. – Muutokseen tarvitaan luovaa yhteistyötä ja toimijoilta suurempaa motivaatiota toimintansa muuttamiseen – erityisesti yritysten sitoutuminen ja investointihalu digitalisaatioon edellyttää nopeiden liiketoimintahyötyjen tunnistamista. Loppuarvioinnissa kartoitettiin KIRA-digi -hankkeen vaikuttavuutta ja tuotettiin tietoa kaikista kolmesta kärkihankkeen osa-alueesta: tiedonhallinnan harmonisoinnista, säädösja muutostöistä sekä kokeiluhankkeista. Kokeilut ovat olleet tyypillisesti pistemäisiä ja vain muutamat pilottihankkeet ovat todella haastaneet alan totuttuja ratkaisuja ja toimintamalleja, valottaa Toivanen. Julkishallinto ja kunnat Arviointiraportin mukaan kiinteistöja rakentamisalan ekosysteeminen kehitys vaatii edelleen toimijoiden laajaa yhteistyötä sekä yhteistä kehittämisen visiota ja tiekarttaa. erittäin toimivaksi, mutta työtä pitää tietysti jatkaa myös tulevaisuudessa. – Uusi tapa, jossa alan toimijat ratkovat haasteita yhdessä julkishallinnon kanssa on osoittautunut Owal Group -yrityksen arvioinnin vastuullinen johtaja Mia Toivanen kertoo, että KIRA-Digi -hankkeen loppuraportin mukaan julkishallinnon ja erityisesti kuntien hankinnoilla voidaan ohjata kiinteistöja rakentamisalan digitalisaation kehittymistä. Kokeilujen toteutus on ollut tärkeää uudenlaisten toimintatapojen omaksumisessa. – Jos hankkeissa tehtyjä innovaatioita otettaisiin käyttöön laajemmin koko alalla, niiden vaikuttavuus kuitenkin kasvaisi. Arviointi pohjautuu haastatteluja kyselyaineistoon, hankkeen dokumentaatioon ja aikaisempiin hankkeesta tehtyihin arviointeihin. Yhteiseen digitalisaatiotyöhön on myös onnistuttu sitouttamaan laaja joukko erilaisia toimijoita ja ryhmiä. Kati Wikström. L oppuarvioinnin mukaan ympäristöministeriön KIRA-digi -hanke (20162019) lisäsi uusia kokeiluja ja kehitti kiinteistöja rakentamisalan yhteistyötä, mutta pysyvämpi muutos vaatii työn jatkamista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Arviointiraportissa esitetäänki Toivasen mukaan, että vaikuttavuuden varmistamiseksi myös kokeilujen tulosten levittämiseen tulee osoittaa uusia resursseja
K olmevuotinen Aalto-yliopiston, LUT -yliopiston ja STEK:n Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille -hanke on tulossa päätökseen tämän vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena on edistää aurinkosähkön hyödyntämistä taloyhtiöissä ja kehittää asukkaiden yhteistuotantoon sopivia malleja käytännön kokeilujen avulla. Hankkeen pilottikohteita ovat Helsingissä sijaitsevat taloyhtiöt Pikku Huopalahdessa,. 68 Aurinkosähkön ylijäämän myynti mahdollisesti arvonlisäverolliseksi FinSolar-taloyhtiökokeilu tulossa pian päätökseen FinSolar-taloyhtiökokeilu tuo tietoa ja hyötyä aurinkosähkön pientuotannosta myös alan pk-yrityksille. Kokeilun myötä syntyy muun muassa aurinkosähkön tuotantomalleja taloyhtiöille
Sähköverkkoyhtiöille on toimitettu Energiateollisuuden kautta kysely, jolla tiedustellaan niiden halukkuudesta olla mukana kokeilussa jatkossa. Jos energiavirasto vahvistaa kokeilun toisen vaiheen, verkkoyhtiöt voisivat aloittaa hyvityslaskennan markkinoinnin suoraan omille asiakkailleen, jolloin kaikki taloyhtiöt pääsisivät halutessaan mukaan kokeilussa mukana olevien verkkoyhtiöiden alueella. – Takamittaroinnissa hyötynä on se, että taloyhtiö voi saada paremman diilin sähkönostoon ja säästää siirtomaksuissa. Hankkeen yhteenvedon tekee marraskuun loppuun mennessä projektin vetäjä, Aalto–yliopiston projektipäällikkö, DI Karoliina Auvinen. Takamittarointia on pidetty vaikeana, koska aurinkopaneelien lisäksi pitää Aurinkosähkön osalta päätös oli, että jos taloyhtiö myy ylijäämää sähkönmyyntiyhtiölle rahassa, myynti on arvonlisäverollista.. Kuva: Aalto-yliopisto Pikkuhuopalahtelainen taloyhtiö on yksi FinSolarhankkeen pilottikohteista. – Sillä aikaa kun sähkömarkkinalain ja mittausasetuksen muutokset sekä Fingridin keskitetty sähkön vähittäismarkkinoiden tietokanta datahub ovat tulossa muutaman vuoden kuluessa, energiavirasto selvittelee parhaillaan, voitaisiinko sallia kakkosvaiheen kokeilu, jossa halukkaat verkkoyhtiöt saisivat lähteä tarjoamaan suoraan hyvityslaskentaa sekä/ tai tuntinetotusta asiakkailleen niiden omissa it –järjestelmissä. FinSolar-projektin johtaja Karoliina Auvisen mukaan taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmä kannattaa mitoittaa ja suunnitella kiinteistölle siten, että sähkön saa kulumaan omaan käyttöön. Muutamat verkkoyhtiöt ovat alustavasti näyttäneet vihreää valoa kokeiluun osallistumiselle, Auvinen kertoo. Näin ollen osakkaalla on oikeus poistua taloyhtiön yhteisestä sopimuksesta milloin tahansa. Takamittarointimalliin taloyhtiö voi siirtyä jo nykyisellään. Yhteenvedon tavoitteena on selkeyttää ja opastaa taloyhtiöitä aurinkosähkön hankinnassa siitä, miten eri tilanteissa kannattaa edetä, ottaen huomioon muun muassa arvonlisäverot, vakuutukset ja yhtiöjärjestys. Takamittaroinnissa taloyhtiön asukkaille asennetaan taloyhtiön omat sähkömittarit ja koko taloyhtiö siirtyy yhden sähkösopimuksen alle. Kustannukset jaetaan taloyhtiön osakkaille niiden sähkönkäytön mukaan. Samalla valmistellaan jo kokeilun toista 2.0 vaihetta. 69 – Takamittaroinnissa hyötynä on se, että taloyhtiö voi saada paremman diilin sähkönostoon ja säästää siirtomaksuissa. Sille tulee yksi verkkoliityntäsopimus, yksi siirtosopimus ja yksi sähkönmyyntisopimus. Sähkön ylijäämän myynti ei kannata, koska siitä maksetaan huonosti ja sen myötä taloyhtiö voi joutua arvonlisäverovelvolliseksi. Kuva: HSSR Oy Herttoniemessä sekä Oulussa sijaitseva rivitaloyhtiö, joissa kokeillaan aurinkosähkön hyödyntämistä hyvityslaskentamallilla Energiaviraston ja TEM:n poikkeusluvalla. Hyvityslaskenta vai takamittarointi FinSolar–hankkeessa tarkasteltavia ja tutkittavia aurinkosähkön tuotantomalleja ovat taloyhtiön hyvityslaskentapalvelu ja takamittarointi. Haittapuolena on se, että osakkailta poistuu sähkönmyyntiyhtiöiden kilpailutusmahdollisuus, joka pitää olla EU lainsäädännön ja sähkömarkkinalain mukaan jokaisella ihmisellä. Hankkeen jatkorahoitus on vielä auki, mutta työ jatkuu Auvisen mukaan LUT:issa ja Aalto–yliopistossa joka tapauksessa
Valituksi tuli GreenEnergy Finland Oy, joka oli edullisin ja mitoitti Herajärven mukaan hyvin yhtiön aurinkosähkövoimalan koon kiinteistöjen energian tarpeeseen. – Uusiutuvan energian ratkaisut ovat tulevaisuutta. Aurinkosähköstä säästöä kiinteistösähkössä Haapalahdenkatu 11:n katolla on yhteensä 33 paneelia. Haapalahdenkatu 11:kin aurinkosähkön vaihtovirtasähköksi muuntava invertteri sallii kokonsa puolesta paneelimäärän kasvattamisen. Toukokuu hyvä aurinkosähkölle Suurin osa asunto-osakeyhtiön aurinkosähköstä käytetään kiinteistösähköön, kuten ilmanvaihtoon, porraskäytävien ja yhteistilojen valaistukseen, kuivaushuoneen kuivuriin ja saunaan. Hyvitys on minulle ollut parhaimmillaan 34 kWh eli muutamia euroja kuukaudessa, Herajärvi kertoo. Loput jaetaan asuntoihin asunnon koon mukaan. – Kun meillä oli kattoremontti tiedossa, niin hallituksessa ryhdyimme miettimään aika idealistisestikin, että jos laittaisimme aurinkopaneelit, niin saisimme kukin omaa hiilijalanjälkeämme pienemmäksi, hallituksen puheenjohtaja Sinikka Herajärvi kertoo. Taloyhtiö sai seitsemän tarjousta järjestelmätoimittajilta. 70 Yksi FinSolar–hankkeen pilottikohteista on Asunto Oy Haapalahdenkatu 11 Helsingin Pikku Huopalahdessa. Henkilökohtaiset summat ovat toki pieniä, koska paneelit mitoitettiin kokeilussa lähinnä kiinteistön sähkönkulutuksen mukaan eikä täysimääräisesti asukkaiden sähkön käytön mukaan. Toisen kerrostalon katolle asennettiin yhteensä 33 paneelia 15 talon itälappeelle ja 18 länsilappeelle. Taloyhtiön aurinkosähköstä saama energia on tämän vuoden aikana vuoden alusta alkaen 5,35 MWh, ja aurinkosähkövoimalan kokonaistuotanto huhtikuusta 2017 alkaen on 17,38 MWh. Yhtiöön kuuluu kaksi pienkerrostaloa ja yksi rivitalo. Yhtiökokouksessa oli mukana myös Helen Sähköverkko Oy:n edustaja, joka selvitti asukkaille hyvityslaskentamallia. EU:kin onneksi velvoittaa purkamaan byrokratiaa niiden tieltä. Haapalahdenkatu 11:n kokeilussa aurinkosähkövoimalan tuotto jyvitetään taloyhtiön omistaja-asukkaille laskennallisesti mittaustietojen perusteella niin, ettei siitä peritä siirtomaksuja, sähköveroa eikä arvonlisäveroa. FinSolar -hankkeen ydinajatus on purkaa esteitä ja mahdollistaa taloyhtiön asukkaille uusiutuvien energialähteiden oma käyttö taloudellisesti kannattavasti ilman kohtuutonta byrokratiaa. Järjestelmän huipputeho on 8,74 piikkikilowattia (kWhp). Kuva: GEF Oy. – Toukokuu näyttää olevan paras kuukausi aurinkosähkön tuotannossa. Sen avulla kokeilussa mukana olevilla taloyhtiöiden asukkailla on mahdollisuus saada aurinkosähköä käyttöönsä Työja elinkeinoministeriön ja Energiaviraston poikkeusluvalla. Vuonna 2017 taloyhtiön kiinteistösähkön sähkölasku pieneni 422,68 euroa edelliseen vuoteen verrattuna ja vuonna 2018 lasku oli 670 euroa pienempi, mikä on lähes puolet pienempi kuin edellisenä vuonna. Taloyhtiön yhtiökokous päätti laittaa paneelit, ja samalla lähteä mukaan FinSolar–kokeiluprojektiin. Investoinnin kokonaiskustannus oli noin 17 400 euroa. Pilottihanke käynnistyi, kun Käpylehto esitteli kattoremontin suunnitelleen ja valvoneen HSSR:n (Helsingin seudun suunnittelu ja rakennus Oy) projektipäällikkö Jari Kauppisen ja Aalto–yliopiston FinSolar– hankkeen vetäjän Karoliina Auvisen toisilleen. Se ei jostain syystä tuota helteellä niin paljon sähköä kuin vähän viileämmällä, Herajärvi selvittää. Osakkeenomistajat saavat sähköä osakemäärien ja maksamansa vastikkeen suhteessa – Verkon ylläpitäjä Helen hyvittää asukkaille aurinkosähköpaneeleista tulleen osuuden kunkin asukkaan omassa sähkönsiirtolaskussa. Sitä ennen aurinkopaneeleista hyvin perillä oleva Janne Käpylehto kävi tarkastamassa ympäristöä ja toteamassa, ettei ympäristössä ole esimerkiksi varjostavaa puustoa. Uusiutuvaa energiaa Herajärvi pitää mahdollisena, että kun aurinkosähkön käyttö muuttuu helpommaksi, kerrostalojen katoille voi laittaa tulevaisuudessa lisää paneeleita. FinSolar–hankkeesta Herajärvi on saanut kiinnostavaa tietoa muun muassa alan sääntelystä sekä sähkön pientuotannon mutkikkaasta lainsäädännöstä
Vaikka asia on vielä auki, Auvinen korostaa joka tapauksessa sen merkitystä, että aurinkosähköjärjestelmä kannattaa mitoittaa taloyhtiölle juuri oikean kokoiseksi siten, että sähkön saa omaan käytettyä itse. Uusia energiapalvelu -innovaatioita voidaan hyödyntää muun muassa vientiliiketoiminnassa. FinSola r–han ke edistää cleantech-alan pk-yritysten liiketoiminnan kehitystä sekä tukee vakiintuneiden teknologia-, energiaja rakennusyhtiöiden liiketoimintamallien uudistamista. Aurinkosähkön osalta päätös oli se, että jos taloyhtiö myy ylijäämää sähkönmyyntiyhtiölle rahassa, myynti on arvonlisäverollista, ja taloyhtiöstä tulee arvonlisäverovelvollinen. Alan markkinoilla on kysyntää digitaalisille hyödynjako-, tasehallinta-, etävalvontaja mobiilipalveluille. – Tämä oli helpotus, koska muuten oli pelkona, että monen yrityksen palvelubisnes olisi mennyt uusiksi, Auvinen huoahtaa. Jouni Suolanen. – Niiden taloyhtiöiden, jotka eivät ole alv-rekisterissä jo valmiiksi jostain muusta syystä, ei kannata aiheuttaa itselle byrokratiaa ylijäämän myynnillä vaan niiden kannattaa luovuttaa ylijäämäsähkö sähkönmyyntiyhtiölle vastikkeetta. Silloin aurinkosähkön ylijäämä voidaan ajaa lämpöpumpulle, lämpökaivoon tai vesivaraajaan, jossa lämmitetään käyttövettä. Sama lämminvesivaraaja mahdollistaa talvella taloyhtiön osallistumisen kulutusjoustoon, jolla voi myös säästää lämmityskuluissa. Siellä asian ratkeaminen voi kestää jopa vuoden. Näin ollen taloyhtiöiden alv-kysymykset aurinkosähkön tuotantoja sähkönlatausmalleihin liittyen siirtyvät seuraavaksi korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviksi. Jos kesäaikaan aurinkosähkön ylijäämää syntyy paljon, lämminvesivaraajaan kannattaa Auvisen mielestä investoida yhdessä aurinkopaneelien kanssa. 71 investoida omiin sähkömittareihin ja taloyhtiön yhtiöpäätöksen pitää olla yksimielinen, Auvinen muistuttaa. Aurinkosähkön ylijäämä lämpöpumpulle Ne taloyhtiöt, joilla on vuokrattavia huoneistoja, ovat jo alv–rekisterissä, joten niillä ei ole Auvisen mukaan ongelmaa myydä ylijäämäsähkö rahaa vastaan. Sähkön ylijäämän myyntiin alv Kesäkuun lopussa valmistui keskusverolautakunnan päätös, jonka mukaan taloyhtiöiden ei tarvitse hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi mahdollistaessaan osakkaiden ja sähköauton latausyritysten väliset palvelumallit. Alan toimijat ovat Auvisen mukaan yksi toisensa jälkeen päätyneet kannattamaan hyvityslaskentaa järkevänä ja selkeänä mallina. Hyvityslaskenta on helpompi, koska siinä jokaisella asukkaalla saa olla jatkossakin omat sähkösopimukset eikä mittareita tarvitse vaihtaa. Kaukolämpötaloissakin aurinkosähkön ylijäämästä voi saada hyötyä silloin, kun talossa on lämminvesivaraaja. Globaalin smart grid -markkinan kumulatiivinen suuruus vuoteen 2020 mennessä on arvioitu olevan 400 miljardia dollaria, ja vuotuinen markkinan kasvu kahdeksan prosenttia. Ongelmaa Auvinen ei näe myöskään niissä taloyhtiöissä, joissa on maalämpö. Auvisen mukaan ylijäämän myynti on kuitenkin aina tappiollista pientuottajille, joten on parempi antaa ylijäämä pois ilmaiseksi kuin hakeutua muutaman kymmenen euron tulon takia arvonlisäverorekisteriin. Nämä keskusverolautakunnan linjaukset ovat kuitenkin alustavia, koska veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti päätöksestä
Kun koirat saapuvat kohtee. Labradorinnoutaja Timmi on löytänyt homeen hajun patterin takaa ja ilmaisee hajukohtaa näyttämällä nenällä kohtaa. – Lisäksi olen käynyt isommissa varastohalleissa sekä julkisissa rakennuksissa kuten kouluissa ja virastoissa. Esimerkiksi tavaroiden siirtäminen seinien vierustoilta on tärkeää, kuten myös vaarallisten esineiden poistaminen, etteivä koirat telo itseään työtä tehdessä. – Käyn aina itse tarkistamassa kohteen ensin. Ettei siellä ole esimerkiksi mitään särkyvää esinettä, jota koirat voivat hännällään huitaista lattialle. Muutenkin kuljen asunnon läpi ja tunnustelen aistinvaraisesti, että millainen sen sisäilma on. Gärdingin mukaan homekoiran kouluttaminen täytyy aloittaa aina leikin varjolla jo pienen pennun kanssa. Ne motivoituvat eniten tekemisestä, Gärding painottaa. Raija Gärding antaa aina palvelun tilaajalle ohjeet etukäteen siitä, miten talo tulee valmistaa homekoirakäyntiä varten. Kuva: Jenni Somervalli K empeleläisen Raija Gärdingin Homenokka Ky:n pääasiallisena asiakaskuntana ovat omakotiasujat, mutta kyllä käyntejä on riittänyt myös rivija kerrostaloissakin. Ohjaajana toimii Leena Stenlund. Kerron lisäksi asukkaille, miten heidän pitää olla sisätiloissa, kun koirat ovat siellä töissä. – Noutajalle tärkeintä on itse työn tekeminen. Tämä on hyvin paljon rotukysymys. Noutaja on siinä mielessä helppo, että se on pohjimmiltaan metsästyskoira, jonka selkäytimessä on työnteko ja sen hajuaisti on hyvä pitkän kuonon ansiosta. Gärding ryhtyi homekoirayrittäjäksi valmistuttuaan homekoiraohjaajaksi Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta vuonna 2015. Tärkeintä on opettaa koiralle hyvä etsintä kaikenlaisissa tiloissa eli opettaa koira kulkemaan erilaisilla pinnoilla, rappusissa, hajuissa ja häiriöllisissä paikoissa. 72 Homekoiran motivaatio syntyy työnteosta Tarkka nenä löytää homeen Koiran tarkkaa hajuaistia käytetään yhä enemmän: koulutettu koira osaa etsiä ja ilmaista esimerkiksi asunnosta löytyvät homevauriot. Valmistautuminen takaa onnistumisen Yhteenkään kohteeseen ei lähdetä ilman valmistautumista. Ikänsä eläinten kanssa töitä tehnyt Gärding työskentelee tällä hetkellä kahden sileäkarvaisen noutajan ja yhden metsästyslinjaisen labradorinnoutajan kanssa. – Tärkein ominaisuus homekoirassa on sen moottori: se tekee mitä töitä tahansa. Katson myös kaikki riskikohdat, että näkyykö jossain merkkejä mahdollisista kosteusvahingoista
Joukon keskimmäinen eli Rinksu ilmoittaa löydöksen tassullaan, kun taas nuorin noutajista, Vergi, on opetettu näyttämään kohta passiivisesti, eli se jää näyttämään kuonolla kohtaa, mistä se on hajun löytänyt. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on ihan tavallista ottaa homekoira tarkastamaan asuntoa ostotilanteessa. Vanhin noutaja, Hoppu, merkkaa kohteen menemällä makuulle. Homekoiratarkastus ei ole koiran esitys tai temppu, vaan sisäilmatyötä. – Alalle on tunkia, mutta lähinnä siitä syystä, että alalle pyrkivä ei ymmärrä työn vaatimuksia. Homeiden etsintä poikkeaa paljon muista hajukoiratöistä tai ylipäätään koiraharrastuksista. Alalle pyrkivän on viimeistään opiskeluvaiheessa opeteltava sisäilma-asioiden ja korjausrakentamisen perusteet. Stenlundin mukaan homekoirien osaamiseen liittyy vielä hieman epäilyä, eniten maaseudulla kuin suuremmissa kaupungeissa. – Päinvastoin kuitenkin koira on sivuosassa tarkastuksessa: koiran osuus parin tunnin tarkastuksesta voi olla viisi minuuttia. Alalle on vaikea tulla uutena yrittäjänä, sillä toimijoita alkaa olla jo kaikkialla Suomessa. Stenlundin mukaan homekoiraohjaajan työ kuulostaa helpolta ja ihanalta, mutta oikeasti se on kaikkea muuta. ”Kaikkea muuta kuin helppo homma” Homekoiratarkastus ei ole koiran esitys tai temppu, vaan sisäilmatyötä. ”Valitettavan yleinen ongelma” Raija Gärdingin mukaan homeja sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleinen ongelma, jotka syntyvät yleensä niin rakennusvirheiden seurauksena kuin talon huonon kohtelun jälkeen. Koira on mittalaite, jonka tarkkuutta ja kykyä on seurattava ja parannettava jatkuvasti. Vaikka toki pelkän koiran tekemän hajulöydön perusteella kaupat jäävät harvoin tekemättä. Vain pienellä osalla alan yrittäjistä on taustalla rakennetekninen koulutus. Kuva: Sari Eskelinen seen, eivät ne piittaa Gärdingin mukaan juurikaan ympärillä olevista ihmisistä, vaan ryhtyvät viipymättä töihin. Kun koirat ovat tehneet työnsä loppuun, Gärding suosittelee jatkotutkimuksia, mikäli koirat ovat löytäneet niille opetettuja hajuja tulisi selvittää, miksi koiran ilmaisemasta kohdasta tulee sille opetettuja hajuja ja mitä korjauksia tulee tehdä. – Asiakkaille mennään tekemään sisäilman selvitystyötä, asiakkaita kiinnostaa se mitä koiran havainnot tarkoittavat, Stenlund muistuttaa. Homenokka Ky:n kolmesta koirasta yksi kerrallaan saa käydä haistelemassa sisätilat. – Joskus aikanaan ei tiedetty näistä asioista, kun tehtiin esimerkiksi valesokkelitaloja, tasakatSuomen Homekoirayhdistys ry:n puheenjohtaja Leena Stenlund kertoo, että Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 50 homekoirayrittäjää. Epäilyt kumpuavat usein tietämättömyydestä, tai siitä, että ei osata tulkita koiran havaintoja, Stenlund toteaa.. Hyvä ohjaaja myös tunnistaa koiriensa kyvyt ja tarkastelee niitä jatkuvasti kriittisesti. Muutaman vuoden välein alkaa homekoiraohjaajakoulutus, vuosiluokista valmistuu alalle loppujen lopuksi vain muutamia yrittäjiä. Löytö ilmoitetaan eri tavoilla Gärding on opettanut koiransa ilmaisemaan homelöydökset eri tavoin. Epäily kumpuaa tietämättömyydestä Stenlundin mukaan hyvä homekoiraohjaaja osaa kattavasti homekoiratyöskentelyyn liittyvät asiat ja vähintään perusteet sisäilma-alasta, tutkimusmenetelmistä, vauriomekanismeista ja korjausrakentamisesta. Vaikka homekoirayrittäjänä oleminen on Raija Gärdingille unelmien täyttymys, ei työ ole suinkaan helppoa vaan ennemminkin haastavaa. – Koirat tekevät yleensä työnsä itsenäisesti. – Homekoiran kouluttaminen vie satoja harjoitustunteja. Minä en hirveästi ohjaa niitä, huone ja tila kerrallaan mennään läpi, Gärding valottaa. Koiran koulutus vie satoja tunteja Myös koiran koulutus työhön on yllättävän haastavaa. Homekoiraohjaajat eivät juuri ehdi harrastamaan koiriensa kanssa, koska kaikki aika menee työhön tai työharjoituksiin. 73 – Ihminen voi olla tekemässä elämänsä asuntokauppaa, kun koira löytääkin asunnosta hometta. – Hyvä homekoiraohjaaja tunnistaa omat taidot ja tiedot ja tekee tarkastuksen omien kykyjensä mukaan
Minimoi kitkan, melun sekä värinät. 74 RVS Tutkitut RVS Technology® tuotteet moottoriin, vaihteistoon, hydraulikkaan jne. Homenokka ky toimii pääasiassa Pohjois-Pohjanmaan alueella ja kerran vuodessa työskennellään noin viikko Lapissa. Lisää luotettavuutta ja koneiden käyttöikää. Tribokeraami-teknologia suojaa ja pitää työkoneesi toiminnassa tehokkaasti! tuotteiden myynti: Motonet, Fixus pääkaupunkiseutu sekä hyvinvarustetut liikkeet kautta maan www.rvs.fi Valmistaja: Oy RVS Technology Ltd. Jotkut talojen omistajat taas huolehtivat tiloistaan huonosti ja antavat esimerkiksi veden tippua ränneistä suoraan sokkeliin, ei puhdisteta rännejä ja voidaan jopa tukkia tuloilmaventtiilejä ja tuuletusaukkoja alapohjaan. Lisää kulutuskestävyyttä sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Vesivahingot ovat myös iso homeongelmien aiheuttaja, varsinkin jos niitä ei korjata huolella. Täytyy pyrkiä jatkuvalla koulutuksella tekemään koirista luotettavia työssään ja olla itse Kun koira saapuu kohteeseen, ei se juurikaan piittaa ympärillä olevista ihmisistä, vaan alkaa heti töihin. Osa jännityksestä liittyy siihen, miten asiakkaat reagoivat mahdolliseen homelöydökseen. Minä en hirveästi ohjaa niitä, huone ja tila kerrallaan mennään läpi. Pulttitie 2, FI-00880 HELSINKI 09-7599 010 – Koirat tekevät yleensä työnsä itsenäisesti. Eteläisin työkohde on ollut ja Muoniossa pohjoisin. Vaikka toki pelkän koiran tekemän hajulöydön perusteella kaupat jäävät harvoin tekemättä. – Ihminen voi olla tekemässä elämänsä asuntokauppaa, kun koira löytääkin asunnosta hometta. Kuva: Henna Mikkonen kriittinen niiden kouluttamisessa, seurata alaa ja opetella uutta koko ajan, Gärding toteaa. Haasteita riittää Vaikka koirien kanssa työskenteleminen onkin Raija Gärdingille unelmien täyttymys, ei homekoirayrittäjän työ ole suinkaan helppoa vaan ennemminkin haastavaa. Vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. toja eikä huolehdittu kunnollista ilmastointia asuntoihin. Matti Kuoppala
Näin ollen kukin valaisinvaihto LED-teknologiaan säästää tässä esimerkissä noin 100 wattia, mikä normaalilla 4000 tunnin vuosikäytöllä tarkoittaa 400 kilowattituntia ja rahana noin 40 euroa vuodessa per valaisin. Esimerkiksi parkkialueja katuvalaisimien elohopeahöyrylamput ovat tyypillisesti olleet 125 watin tai 80 watin lamppuja, jolloin valaisimen kokonaissähkönkulutus on ollut noin 140 wattia tai 92 wattia. Nykyaikaisilla LED-valaisimilla on mahdollisuus tarkempaan optiikkaan, ja sen myötä valo saadaan paremmin sinne missä sitä tarvitaan. Ilkka Kartio kertoo, että taloyhtiöissä ollaan siirtämässä valaistusta taloautomaatiojärjestelmiin. Laadukkaimmat katuja aluevalaisimet kestävät kymmeniä vuosia ilman polttimoiden vaihtoa tai muita huoltotoimenpiteitä. Niin myös taloyhtiöiden ulkotilojen valaisemiseen. Kartion mukaan LEDin ero energiankulutuksessa verrattuna vanhemman teknologian valaisimeen on huomattava. 75 Merkittävä ero energiankulutuksessa LED vallannut markkinat L ED-vallankumouksen aika on ohi, sillä kaikkiin valaistusta tarvitseviin kohteisiin löytyy tänä päivänä oma LED-ratkaisunsa. Se ei juurikaan nosta valaisimen hintaa, muistuttaa Kartio. – Yleisesti ottaen hyvä valaistus on riittävä, tasainen, eikä saa häikäistä. Ja jos liikettä ei ole, himmenevät valot takaisin. Toisin sanoen valaisimet voidaan jo tehtaalla ohjelmoida himmenemään sydänyöllä alhaisempaan valotasoon, kun taas aikoina jolloin liikennettä on ympäristössä paljon, palavat valaisimet 100 prosentin teholla. Tämä lisäominaisuus on hyvä tiedostaa ja sitä kannattaa vaatia. Nämä voidaan korvata nykyisin 15-30 watin valaisimilla. Tähän tarkoitukseen hyviä paikkoja ovat leikkipaikat sekä jätekatokset. Matti Kuoppala 75. Valaisimella on yli 65 000 tunnin huoltovapaa elinikä. Easy LED Saloa on Ilkka Kartion mukaan tehokas ja taloudellinen ledivalaisin. LED-valaisimen yksi hyvä puoli on sen ohjattavuus ja sensorointimahdollisuudet. Taloyhtiöt kohti automaatiota Valaisimiin voi myös kytkeä ilkivaltasuojatun langattoman painonapin tai liiketunnistimen, jolloin valot kirkastuvat enalta määrätyksi ajaksi. Huoltovapaus valttina Merkittävää lisäsäästöä tulee Ilkka Kartion mukaan myös huoltovapaudesta. Nykyaikaisilla LED-valaisimilla on mahdollisuus tarkempaan optiikkaan, ja sen myötä valo saadaan paremmin sinne missä sitä tarvitaan, kertoo Ilkka Kartio Easyled Oy.stä. Tällöin valaistuksen seuranta, säätö ja huoltotoimenpiteet siirtyvät keskistetysti valvomoihin. – Valaisimet ovat usein varustettu liitäntälaitteilla, joissa on autonominen yöajan himmennysprofiili. PRO Flow on joustava älyvalo, joka mahdollistaa langattoman ohjauksen. Hyvällä suunnittelulla toki, kertoo Ilkka Kartio Easyled Oy:stä. – Valaisimet ovat usein varustettu liitäntälaitteilla, joissa on autonominen yöajan himmennysprofiili
K un asunto kaipaa remonttia, niin yleensä valitaan materiaalit käyttötarkoituksen mukaan. Sisämaaleista esimerkiksi Remontti-Ässä ja Biora 20 ovat vähäpäästöisiä maaleja, joille on myönnetty muun muassa Allergiatunnus sekä Joutsenmerkki. Pintamateriaaleissa korostuu ulkonäkö. Nykyisin remontti onnistuu mahdollisimman ekologisesti. – Kun ajattelee Värisilmää myymäläketjuna, niin ensimmäinen askel on, että hankimme valikoimiimme tuotteita sellaisilta tavarantoimittajilta, jotka tiedämme hyviksi. Sieltä ketju lähtee liikkeelle, sanoo Värisilmän valikoimapäällikkö Kyösti Raiden. Toimitusjohtaja Ulla Pöllänen on todennut, että ympäristövaikutukset eivät voi nousta ihmisillä valintakriteeriksi, jos he eivät tiedä asiasta. Tavarantoimittajat avainasemassa Värisilmä on tarkka siitä, millaisia tuotteita valikoimiinsa ottaa. Värisilmä on koonnut Ekompi remontti -sivulleen tietoa eri sisustusmateriaaleista sekä vinkkejä, joilla voi pienentää remontin kuormitusta ympäristölle. – Vaikka ekologisuus on globaali megatrendi, oivalsimme, että se näkyy remontointipuolella hämmästyttävän vähän ja otimme asiaksemme katsoa omaa tarjontaamme ympäristölinssin läpi. Harva miettii remonttituotteiden ympäristöjalanjälkeä. 76 Ekologisempi materiaalien valinta Remontin ympäristöjalanjälki Remonttia tehdessä harva ajattelee sen ympäristöjalanjälkeä. otimme asiaksemme katsoa omaa tarjontaamme ympäristölinssin läpi, Pöllänen tiivisti sanomansa. – Vaikka ekologisuus on globaali megatrendi, oivalsimme, että se näkyy remontointipuolella hämmästyttävän vähän ja
Me käytämme vain toimijoita, jotka tekevät itse puusta laminaatin rungon ja olen itse nähnyt, miten se valmistuu ja mitä liimoja niissä käytetään. Tulee turvallinen olo, kun tietää, miten ne valmistetaan. – Lähtökohta on, että tunnemme tavarantoimittajamme todella hyvin. – Valikoimissa on pölyttömiä tuotteita, jotka ovat turvallisia hengittää. Maalit jopa terveysriski Jos maali sisältää hengitysteitä ärsyttäviä kemikaaleja, siitä voi aiheutua kovaa päänsärkyä. Raiden korostaa vielä, että huomiota kannattaa kiinnittää kiinnitysaineisiin, joiden avulla esimerkiksi kiinnitetään laattoja seiniin. Raiden on käynyt tutustumassa lähes kaikkiin tavarantoimittajien tehtaisiin. Myymälän koneet sekoittavat maalit siihen väripohjaan, johon kuluttaja haluaa. Hankimme tuotteita, jotka ovat laadukkaita ja ympäristölle turvallisia, Raiden jatkaa. Värisilmän tavarantoimittajat ovat sekä kotimaisia että ulkomaisia. Lisäksi PVC:n polymeerit sisältävät klooria. Usein näiden kanssa työskennellään keskeneräisissä kylpyhuoneja saunatiloissa, joissa ei ilmanvaihto välttämättä vielä toimi. Pauli Jokinen Kuvat: Värisilmä. Tapettien valmistuksessa ympäristön voi ottaa monella tavalla huomioon, esimerkiksi istuttamalla uusia puita valmistukseen käytettyjen tilalle tai käyttämällä vesiliukoisia värejä ja liimoja. Nämä yhdisteet ovat haitallisia niin ihmiselle kuin luonnollekin. Se puolestaan voi muuntua klooriyhdisteiksi ja dioksiineiksi, jos niitä ei hävitetä asianmukaisesti. Meillä luonnollisesti kaikki tuotteet täyttävät EU:n standardit, Raiden kertoo. PVC:n prosessoinnissa käytetään liuottimia sekä pehmentimiä, jotka tuottavat päästöjä ilmaan. – Lattiatuotteet ovat sikäli turvallisia, että EU:ssa kaikilla tuotteilla tulee olla CE-merkintä, jotta ne pääsevät markkinoille. Näitä ovat muun muassa kiinnityslaastit ja saumausaineet. Pölyttömiä tuotteita turvallista hengittää Lattiamateriaaleja löytyy moneen lähtöön. Keraamiset laatat luovat hyvät edellytykset kodin raikkaalle sisäilmalle. Tavarantoimittajilla on erilaisia tuotantoprosesseja ja materiaaleja, joista he tuotteita tekevät. 77 Värisilmä on koonnut Ekompi remontti -sivulleen tietoa eri sisustusmateriaaleista sekä vinkkejä, joilla voi pienentää remontin kuormitusta ympäristölle. – Monet asiakkaat kysyvät, että mitä maalit sopivat heille, jos ovat yliherkkiä. – Esimerkiksi laminaattitehtaista osa ostaa raaka-aineen muualta. Jos ajatellaan asentajia, jotka päivittäin altistuvat sille pölylle, niin toivomme, että heillä olisi mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet. Loimaalainen Timberwise ei käytä tuotteissaan eksoottisia tai uhanalaisia puulajeja, vaan ainoastaan PEFC-sertifioitua eurooppalaista puuta. Maalit voivat pahimmillaan olla jopa terveysriski. Iso osa tapeteista päällystetään hengittämättömällä polyvinyylikloridilla eli PVC:llä. Meillä on heidän kanssaan pitkäaikaista yhteistyötä, joten harvoin tulee yllätyksiä. Osa ihmisistä on herkkiä maalien kemikaaleille. Meillä on heti tarjota heille valikoimistamme vaihtoehtoja, kertoo Raiden
09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Ovella Systems Oy • P. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 09-530 8620 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Taivaltie 5, 01610 Vantaa www.isannointisaarinen.fi E-mail: etunimi.sukunimi@isannointisaarinen.fi. llarit sisällä ja ulkona. 0103372720 • www.ovella.. (Kohteessa n.100 pp, keskellä mukava PyöräNojaPN-2 ja seinillä tehokas Compact PTL-2 -järjestelmä) UUSI RT 38941! Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! . • info:ovella@ovella.. Kiinteistöhuolto Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. organisoi . www.2727350.
050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LIIKEHAKEMISTO 79 Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. 09-2525 2425 www.contesta.. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Kattoremontit PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?
Rakennusten kellareihin tulee pysäköintitiloja. Yhteistiloihin toivotetaan tervetulleiksi myös lähellä sijaitsevien muiden Hoas-kohteiden asukkaat. – Torjumme melua nostamalla pihan oleskelualueet ylös pihakansille. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtuuritoimisto B&M oy.. Keski-Pasilassa talojen täytyy eristää hyvin ääntä ja tärinää, sillä lähellä sijaitsee vilkas ratapiha. Opiskelijakorttelia aletaan rakentaa syksyllä 2021. Kierrätys on myös tärkeää, ja kaikkiin uusiin asuntoihimme tulee esimerkiksi muovin kierrätyspiste, Keränen kertoo. – Kun asunnot sijaitsevat korkealla, niin melu ei kantaudu niihin yhtä hyvin kuin katutasolle, Keränen toteaa. A-Insinöörit suunnittelee kortteliin Hoasin pääkonttorin sekä opiskelijatalojen rakenteet ja akustiset ratkaisut. Hoas rakennuttaa Keski-Pasilaan uusia asuntoja lähes 400 opiskelijalle. Talojen toiminnot sijoitetaan niin, että raideliikenteen tärinä ja runkomelu ei haittaa asumista ja työssäkäyntiä, kertoo akustiikkasuunnittelun suunnittelujohtaja Timo Huhtala A-Insinööreistä. Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen luottaa siihen, että nykyratkaisuilla melu ja tärinä saadaan aisoihin. Kaupunkien parhailla paikoilla ääneneristävyys on yhä vankemmin suunnittelun ytimessä. Nykyään suurin osa uusista opiskelija-asunnoista on yksiöitä näin myös Hoas Huipussa. – Opiskelijat ovat hyvin valveutuneita ja tietävät mitä haluavat. Raidemelu torjutaan rakenneratkaisuilla. Opiskelijakorttelin kolme 12-15 -kerroksista tornia ja kolme 5-6 -kerroksista taloa tuovat Hoasin mukaan valmistuessaan vuonna 2023 kasvavaan kaupunginosaan nuorekasta virettä ja modernia ilmettä. Hoasin uusi opiskelijakortteli Huippu nousee Helsinkiin Keski-Pasilaan. Lukusali ja monitoimitiloja Kortteliin rakennetaan Hoasin toimiston ja opiskelija-asuntojen lisäksi ravintola, monitoimitila, neuvottelutiloja sekä lukusali opiskelijoiden käyttöön. Hoas pyrkii vastaamaan heidän tarpeisiinsa muuttamalla vanhoja soluasuntoja yksiöiksi. 80 Yksiöitä ja yhteistiloja Opiskelijakortteli Huippu Kaavavaiheen havainnekuva kertoo, millainen kortteli on syntymässä. Ääntä eristäviä ratkaisuja tarvitaan myös rakennusten eri toimintojen välille. – Talotekniikan suhteen rakenteiden suunnittelussa täytyy hallita muun muassa putkikeräysjärjestelmän aiheuttamat ilmaäänisekä runkomeluvaikutukset, Huhtala lisää. Tasapainoinen ääniympäristö lisää viihtyisyyttä. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy – Kierrätys on tärkeää, ja kaikkiin uusiin asuntoihin tulee esimerkiksi muovin kierrätyspiste. Asunnot ovat valmiita arviolta vuonna 2023. H elsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin rakennuttamassa opiskelijakorttelissa Keski-Pasilassa piha-alueet suojataan raidemelulta rakennusmassoilla, joita täydennetään pihakansien reunoille tulevilla meluesteillä
Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Sähköposti: ..................................................................................................................... itselleni . 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... www.kiinteistojaenergia.. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Puhelin: ............................................................................................................................. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ määräaikaisena 71€/v. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Puh. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) . Lehden saajan nimi: ................................................................................................. 09-413 97 300 Kestotilaus 64€/vuosi Määräaikainen 71€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. tilaukset@karprint.. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Allekirjoitus: ................................................................................................................... Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 1) Tilaus Tilaan . Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Nimi: .................................................................................................................................... kestotilauksena 64€/v . Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun
Nyt rakennettava uudisrakennus korvaa nykyisen 1976 valmistuneen sairaalarakennuksen vanhoja osia. Ennusteen pohjalta laaditussa kaupunkirankingissa kehyskuntien tämän vuoden sijoitus on 15. Taloyhtiössä kannattaakin ottaa työlistalle pyöräpysäköinnin kehittäminen ja kysyä asukkaiden toiveita asiaan liittyen. Meilahden sairaala, Espoon sairaala ja Lohjan sairaala. Pyöräpysäköinti on yleinen taloyhtiöiden asukkaille tarjoama palvelu. Ihmisten kulkutapavalinnoissa pyörien pysäköinnillä on merkittävä rooli. Se vain alleviivaa sijainnin merkitystä ja paikallistuntemusta. Asuntosijoittamisen kaupunkiranking . Asuntosijoittamisessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää mikrosijainnin merkitys. Asuntosijoittajan kannattaa tutustua kaupunkien kehitysnäkymiin huolellisesti, Viljamaa kannustaa. Lahdessa sijaitseva Päijät-Hämeen keskussairaala on Suomen toiseksi suurin keskussairaala ja seitsemänneksi suurin erikoissairaanhoidon tuottaja. Lujatalo Oy voitti RV7 Päijät-Hämeen keskussairaalan laajennusurakkakilpailun ja rakentaa näin Suomen toiseksi suurimman keskussairaalan uudisrakennuksen. Tähän on haettu ratkaisua Pyörällä koko talo -oppaalla. – Yksityisen vuokranantajan pitää huolehtia kassavirrasta. Nyt julkaistu opas kokoaa yhteen pyöräpysäköinnin hyviä käytäntöjä taloyhtiöissä ja neuvoo, miten voidaan toteuttaa uusia pysäköintitiloja. Ympäristöministeriö rahoitti oppaan. Yksityisen vuokranantajan on syytä huolehtia, että asunnon vuokra kattaa sen kulut myös tulevaisuudessa. – Asuntorakentaminen on ollut voimakkaampaa radanvarsikunnissa kuin muissa kunnissa. Uutta toimitilaa rakennetaan noin 33 600 neliötä. Pyöräily on yksi keskeisimmistä keinoista, joilla voidaan saavuttaa liikenteelle asetetut ilmastotavoitteet. Oppaalle on ollut tarve, sillä esimerkiksi Kiinteistöliiton vuonna 2018 tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että pyörien säilytystilat riittävät hyvin vain joka neljännessä taloyhtiössä. Ongelmaan voi törmätä uudemmissakin taloyhtiöissä, sillä esimerkiksi 2000-luvulla rakennetuissa taloyhtiössä vain kolmasosassa pyörät mahtuvat hyvin varastoihin. Suomen Vuokranantajat ry julkaisi Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) kanssa vuosittaisen ennusteen asuntosijoittamisen tulevista tuotoista. Opiskelijoita on kuitenkin vähän suhteessa muuhun asukaskantaan, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa luettelee. Kaupunki ja kohteen sijainti vaikuttavat merkittävästi saatavaan vuokratuottoon. Niin sanottu rakennusvaihe seitsemän (RV7) käsittää keskusleikkausyksikön, synnytysten, vastasyntyneiden ja naistentautien yksikön, operatiivisten vuodeosastojen sekä välinehuollon ja logistiikan tilojen uudisrakentamisen. Opas antaa vinkkejä pyörävarkauksien ehkäisemiseen ja erilaisten pyörien huomioon ottamiseen taloyhtiöiden pyöräsäilytystiloissa. Työt alkoivat jo elokuussa. Päijät-Hämeen keskussairaalaan laajennus . 82 Taloyhtiöt tarvitsevat lisää pyöräsäilytystiloja . – Pyöräpysäköinnin mitoitukselle ja muille suunnitteluperiaatteille on ollut jo aiemmin saatavilla ohjeistusta. Pahimmillaan pyöräpysäköinnin heikko laatu tai riittämättömyys voivat olla este erikoispyörän hankkimiselle, toteaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen. Korkojen noustessa kassavirta menee entistä negatiivisemmaksi, mikä saattaa muodostua asuntosijoittajalle kestämättömäksi tilanteeksi, perustelee Viljamaa. Oppaassa annetaan myös vinkkejä pyöräpysäköinnin yleiseen järjestelyyn ja ylläpitoon, toteaa opasta valmistellut asiantuntija Helena Suomela valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä. Matalien korkojen aikana pitäisi varautua myös korkojen nousuun. Opas auttaa taloyhtiöiden hallituksia parantamaan olemassa olevia säilytystiloja ja antaa neuvoja uusien tilojen järjestämiseen. – Taloyhtiöt toteuttavat monin tavoin toimia, jotka osaltaan vaikuttavat ilmastoon ja kaupunkien viihtyisyyteen. Vuokrien nousu on viime vuosina ollut huomattavasti aiempaa matalampaa. Tutkimuksesta selviää kuitenkin, että asuntomarkkinoilla on merkittäviä alueellisia eroja. Kehyskunnissa on aivan viime vuosina tapahtunut jopa asuntojen arvojen laskua. Pyöräilyn lisäämisen yksi haaste on pyöräpysäköintitilojen riittämättömyys erityisesti taloyhtiöissä. – Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa väestönkasvu on tasaista. Lujatalon aiempia sairaalakohteita ovat mm. Etenkin vanhoissa, ennen 1950-lukua rakennetuissa taloissa tilan löytäminen pyörille on vaikeaa. Hyvä ja nopea yhteys Helsinkiin näkyy tässä. Rankingissa vertailtiin 24 alueen näkymiä. Tämä asettaa pyöräpysäköinnille turvallisuuteen ja laatuun liittyviä toiveita. Kun pyörän pysäköinti on helppoa ja tilat riittäviä ja hyvin suunniteltuja, tulee pyörä valittua kulkuneuvoksi yhä useammin, toteaa ympäristöneuvos Kaisa Mäkelä ympäristöministeristöstä. – Pyörien keskihinta on noussut erityisesti sähköja tavarapyörien kasvavan suosion myötä. Tulokehitys on kuitenkin kehyskunnissa ollut negatiivista viime vuosina. Urakan arvonlisäveroton arvo on noin 50 miljoonaa euroa sisältäen kohteen rakennustekniset työt. Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa. Sairaalan on määrä olla valmis vuonna 2022.. Kaupungeittain tarkasteltuna pyörien säilytyksen tilanne on hankalin Helsingissä ja Oulussa. Jos menojen jälkeen vuokra ei kata menoja, on kassavirta negatiivinen. – Asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa
Tervetuloa! St1 LÄHIENERGIAILTA Taloyhtiöille ja suurille kiinteistöille suunnattu maalämmön, syväkaivojen ja poistoilman hukkalämmön talteenoton säästöpotentiaalia käsittelevä seminaari sekä keskustelua. Helsingissä • 20.11. Espoossa • 23.10. tai puhelimitse 044 525 5411 st1lähienergia.. ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN: sähköpostitse jussi.salo@st1.. SEURAAVAT TILAISUUDET: • 25.9. Helsingissä Tarkennukset paikkoihin ja aikoihin st1lähienergia.?. Yhteistyössä Tapahtumassa kahvitarjoilu
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Pu he lu t ki in te äs tä ve rk os ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 7, 02 sn t/ m in . M at ka pu he lim es ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 17 ,1 7 sn t/ m in . Oma erillinen tarkastusyksikkömme tekee kaikenlaisten kattojen tarkastukset ympäri Suomen! 010 680 4000 MYYNTI@KATTOTUTKA.FI HOX! TARKASTUS JA KATON SYYSHUOLTO MYÖS YHTEISHINTAAN. Ammattitaidolla ja oikeilla menetelmillä tehtynä kattotarkastus on puolueeton, toteava ja aina rakennusohjeisiin ja -määräyksiin pohjautuva sekä laajuudeltaan tarvepohjaisesti mitoitettu. Vain oikea vesikaton tarkastus kertoo katon kunnon! Vain oikea vesikaton tarkastus kertoo katon kunnon! MUISTATHAN, ETTÄ AMMATTILAISEN TEKEMÄ KATTOTARKASTUS EI VOI OLLA ILMAINEN Sanonta kuuluu ”ilmaista lounasta ei ole”. Sama pätee myös katon tarkastamiseen. TILAA KOULUTETUN KATTOTARKASTAJAN TEKEMÄ TARKASTUS: