Rantasauna, oma venesatama... Kerrostalo meren päälle Kerrostalo meren päälle Kasvukeskuksissakin isoja hintaeroja Asuntomarkkinat jakautuvat jyrkästi Puumala lämmittää uudenlaisella lämpöpumpulla Kesäöljy korvattiin ilmalla ja auringolla Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Telakka ja autotehdas VarsinaisSuomen valtteja Purkutalon seinät täyttyivät taiteella. Kiinteistö Kiinteistö Nro 5/2020 | 7,50 & & energia energia Rantasauna, oma venesatama..
asiakaspalvelu dir air. Helpoin ratkaisu parantaa ilmanvaihtoa ja säästää lämmityskustannuksissa on Air Termico tuloilmaikkunaven?ili. | +358 10 4215 700 LÄMPÖTILAVER TAILU: Air Termico ja perinteinen karmiventtiili -15 -10 -5 5 10 15 20 25 30 35 Lä m p ö . Asennus vanhaan tai uuteen ikkunaan ilman reikien jyrsimistä. vaihde?avat suoda?met Pieni investoin. toimiva tuloilmaikkuna on säätövapaa estäen inhimillisen virheen aiheu?aman energiahukan syntymisen. taloyh?össä ja paranna asumistervey?ä Huomio säännöllinen raitisilmasuodattimien vaihto eiltä myös venttiilien asennukset ja raitisilmasuodattimien vaihdot ammattitaidolla Taloyhtiö Pyydä tarjous. Soveltuu koneelliseen ja painovoimaiseen poistoilmanvaihtoon. taloyh?ölle ja nopea takaisinmaksu Koneelliseen ja painovoimaiseen poistojärjestelmään Valmiste?u Suomessa KESÄ TALVI OTA YHTEYTTÄ: .airtermi o. asiakaspalvelu airtermi o. .dir air. la ?C Aikajakso: 1.30.11.2019 Air-In Laboratorio / Marraskuu 2019 Ulkoilma Sisäilma Karmiven. Puhdasta ilmaa ekologisesti energiaa säästäen Air Termico Tuloilmaikkunaven?ilin edut taloyh?ölle Asennus ikkunaan rakenteita rikkoma?a Enemmän vedotonta, puhdasta korvausilmaa Ekologinen tuloilman esilämmitys säästää energiaa Automaa?nen toiminta ulkolämpö?lan mukaan Tehokas ilmansuodatus parantaa asumistervey?ä Helpos. Automaa?ses. ili Air Termico Ekologista lämmöntalteenottoa Raitis ilma on yhtä tärkeää terveydelle kuin puhdas vesi Varmista rii?ävä korvausilman saan
Palvelujamme ovat mm. Meiltä saat lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon liittyvissä kysymyksissä. 029 360 1100 puh. Keskity huoletta hallitustyöhön, me tuemme lakiasioissa. Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Olemme Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. • yhtiökokoukset • yhtiöjärjestysmuutokset • korjausja täydennysrakentamisen sopimukset • rakennusja toimenpideluvat Ota yhteyttä, keskustellaan taloyhtiönne tilanteesta ja tarpeista. Voit luottaa jokaisen juristimme ammattitaitoon ja näkemykseen. 029 360 1200 yhden osoitteen Unioninkatu 13 Koskikatu 7 A 1 kak-laki.?. Juristimme avulla varmistat myös korjaustai lisärakentamishankkeen menestyksekkään läpiviennin. HELSINKI TAMPERE Tarvitset vain puh
Sivu 42 Asuntomarkkinat jakautuvat yhä enemmän – Pellervon taloustutkimus PTT:n alueellinen asuntomarkkinaennuste osoitti alkuvuodesta, että Suomen asuntomarkkinoiden jakautuminen syvenee 2020-luvulla. Näin hukkalämpö saadaan paremmin talteen, Tammi Kiinteistötekniikan energia-asiantuntija Mikko Pieskä kertoo. Taloyhtiöiden hoitokulujen kasvu haastaa vuokranantajien kannattavuutta ja nostaa vuokria. Tavoitteena kestävä rakennettu ympäristö – Tavoitteemme on kestävä rakennettu ympäristö. Vapaarahoitteiset vuokrat nousevat 1,6 ja ARA-vuokrat 1,3 prosenttia, sanoo ekonomisti Peetu Keskinen PTT:stä. 38 Kiinteistöjen kulut ovat nousseet viime vuosina. 42 Varsinais-Suomessa on näkynyt erityisen suotuisana koko maan viime vuosien suhteellisen hyvä talouskehitys. 12 Integroidussa energiajärjestelmässä vety voi tukea teollisuuden, liikenteen, sähköntuotannon ja rakennusten hiilestä irtautumista kaikkialla Euroopassa. Sivu 46 Mayerin Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas . VILPEn maalämpöratkaisu on teknisesti mielenkiintoinen. Valvontatoimet tarkastuksilla on jo aloitettu. 10 EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia edellyttää kiertotalouteen perustuvaa energiajärjestelmää, jonka ytimessä on energiatehokkuus. Nämä liittyvät läheisesti toisiinsa. Ensi kesänä näemme, miten hyvin ne toimivat jäähdytyksen osalta. – Uuden ratkaisun avulla hukkalämpö saadaan hyödynnettyä lähes kokonaan ja sitä voidaan varastoida maaperään. – Kaivot pyritään asentamaan marraskuun loppuun mennessä. Tiivistettynä kyse on koko tehtaan hukkalämmön ja energiavirtojen hallinasta, sanoo Tammi Kiinteistötekniikan toimitusjohtaja Juhani Tammi. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Postipuistoon jo tänä vuonna. 62 Uusi asetus syöpävaaran torjunnasta vaikuttaa työmaiden pölyntorjuntaan erityisesti talonrakennusalalla. Telakalla on töissä noin 2 000 ja autotehtaalla yli 4 000 henkeä, toteaa Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies. 18 Kalasataman kylkeen Helsingin Verkkosaareen valmistuu Suomessa ainutlaatuinen merenrantarakentamisen Portus-kortteli. 30 Markus Hakkarainen käsitteli opinnäytetyössään ympäristötietoisen rakennussuunnittelun ohjausta. – Uudenlaisen kytkennän avulla lämpöpumppua voidaan ohjata monipuolisemmin, joten koko lämpöpumpun teho voidaan käyttää jäähdytykseen. 46 Taloyhtiö pääsee helpommalla, jos se hankalassa tilanteessa kääntyy riittävän ajoissa asianajotoimiston puoleen. 32 Helsingin Pasilaan rakennetaan tiivis urbaani kaupunginosa Postipuisto. Tuulia Puustinen selvitti väitöskirjassaan asiaa. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen yleensä torjuu riitojen syntymistä. – Aikaisemmin hukkalämmön energiaa ei ole voitu hyödyntää kesäisin, mutta nyt se saadaan varastoitua syksyä ja talvea varten kallioperään. Uusien muovikoneiden hankkimisen myötä jäähdytystä tarvitaan entistä enemmän. Maalämpöön siirtyminen liittyy VILPEn konehallin laajennukseen, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Business Finland rahoittaa projektia miljoonalla eurolla. Investoinnin arvo on noin 600 000 euroa. 14 Wärtsilän X-Ahead-projektin tavoitteena on synnyttää P2X-ratkaisuja, jotka edistävät hiilineutraaliutta niin Suomessa kuin maailmalla. Nyt muovikoneiden tuottama ylimääräinen lämpö saadaan käyttöön tehokkaammin, kun samaan järjestelmään liitetään lämpöpumppu, Granlundin aluetoimiston johtaja KaiKristian Vimpari sanoo. Neljäsosan tästä summasta kattaa Business Finlandin tuki, sillä kyseessä on uuden teknologian käyttö energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhdessä yritykset työllistävät reilut 6 000 ihmistä. 24 Taloyhtiöt voivat rahoittaa putkiremonttia täydennysrakentamisella. Hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden taustalla ovat globaalit kysymykset, sanoo Green Build Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen. Hukkalämpöä käytetään jo nyt VILPEn tehtaan lämmityksessä, mutta maalämpöinvestointi on harppaus eteenpäin. Kun taloyhtiö tarvitsee asianajajaa, taloyhtiössä on yleensä meneillään jotakin erikoista, johon tarvitaan oikeudellista asiantuntemusta. 50 Green Build Council Finland on rakennusja kiinteistöalan järjestö, joka viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlia. 4 P uhuvat päät S isältö 5 / 2020 6 Eurooppa tähtää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä massiivisin tuulivoima-, vetysekä power-to-fuelja power-to-heat-investoinnein. Ennusteen mukaan koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,0 prosenttia. Haluamme vauhdittaa toimialan muutosta kohti kestävää kehitystä. Sivu 36 VILPE Oy korvaa öljyn maalämmöllä ?. Käyttöön tulee tavanomaisesta maalämpövoimalasta eroavia ratkaisuja, jotta muovikoneiden hukkalämpö pystytään hyödyntämään kokonaan. Suomen tavoite on 15 vuotta nopeampi. Portuksen toteuttaa espoolainen Westpro. Se on maamme suurin tehdas, mitä moni ei taida tietää tai muistaa. Ilmanvaihtoja erikoiskattotarvikkeita valmistava VILPE Oy korvaa öljyn maalämmöllä. Maakunta on kasvanut ja kehittynyt hyvin aina koronaaikaan asti. Sivu 50 Kun taloyhtiössä tarvitaan asianajajaa . Toiseksi tärkein on Uudenkaupungin autotehdas. Alueen teemana on yhteisöllisyys. 16 Uusi aurinkolämpö-ilmalämpöpumppuhybridi onnistuu tuottamaan kaiken kesäaikaisen kaukolämmön Puumalan kirkonkylässä. Siihen liittyy kuitenkin lukuisia haasteita. Tyypillinen asiakaskontakti syntyy siitä, kun isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja taloyhtiön edustajana ottaa yhteyttä asianajotoimistoon, kertoo asianajaja Marina Furuhjelm Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä Helsingistä. Kiistaton lippulaivamme on Meyerin Turun telakka. Konkreettisesti kärkiteemamme ovat hiilineutraalisuus eli ilmastonmuutoksen hillintä sekä kiertotalous. Järjestelmän toiminta kovilla pakkasilla nähdään talvella 2021–2022, VILPEn tekninen johtaja Timo Anttila sanoo.. 54 Jyväskylän Vaajakoskella on pieni, yhteisöllinen taloyhtiö: pihalta huikataan ikkunoihin, että tulkaa tekin kahville ja taloyhtiön WhatsApp-ryhmässä kutsutaan naapuritkin saunomaan! 58 Keravalla järjestettiin kesän aikana graffititaiteen Taiteen kotitalo -näyttely purkutuomion saaneessa kerrostalossa
Vanhuksille tarjottava hoiva oli kyselyn vastaajien mielestä todennäköisimmin asuintaloissa yleistyvä palvelu.. Selvityksen on toteuttanut nyt 10. Asuntojen vuokrauksessa ilmeisesti ei pelkästään kysynnän ja tarjonnan välisellä suhteella saavutettaisi hyvää lopputulosta, vaan vakiintuneeksi tavaksi on tullut yhteiskunnan mukan olo eri sääntelyineen. Yhteiskunta on suurin omistaja ja se on myös lainsäätäjä, joka pyrkii asettamaan rajoituksia ihmisten peruspalvelua tarvitsijoille eli asunnon haltijoille; olkoon hän sitten vuokraaja tai omistaja. Monista eri syistä. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Osuus vaihtelee asumismuodosta ja paikkakunnasta riippuen siten, että eniten asumisestaan suhteessa tuloihin maksavat keskituloiset kerrostalossa asuvat vuokraja omistusasujat. – Omistusasujat ovat käyttäneet lyhennysvapaita vilkkaasti, mikä antaa heille taloudellista liikkumavaraa koronakriisissä ja osaltaan tukee talouden elpymistä. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Maaliskuussa tehtyyn verkkokyselyyn vastasi runsaat 4400 ihmistä, joista suurin osa toimii taloyhtiön hallituksessa, yksityisenä vuokranantajana tai isännöitsijänä. Kaksi osapuolta, ostaja ja myyjä, vaihtavat mitä suuretta milloinkin, ja välineenä on aikojen alusta alkaen ollut mitä monenlaisinta tavaraa – viime vuosisatoina enää pääasiassa on ollut käytössä raha. – Asumisen ja taloyhtiöiden kannalta julkisen talouden ammottavat alijäämät ja ilmastopoliittiset verouudistukset voivat pahimmillaan tarkoittaa merkittävää asumismenojen nousua. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. – Ikääntymisen nousu kärkipaikoille kaupungistumiskehityksen jatkumisen ja asumiskustannusten nousun kanssa ei yllättänyt, mutta se, että majoituspalveluiden (Airbnb) lisääntyminen ja kansainvälistyminen jäivät niinkin harvoille merkinnöille, oli jossain määrin yllätys. Noin kolmannes vastaajista katsoi, että myös taloyhtiöiden korjauslainojen saatavuus ja ilmastonmuutos kuuluvat merkittävimpien ilmiöiden joukkoon. Noin puolet vastaajista luki merk ittävimpien ilm iöiden joukkoon kaupungistumisen, eli syrjäseutujen tyhjenemisen ja kaupunkialueiden kasvun sekä asumiskustannusten nousun. – 1980-lukulaisilla ilmastonmuutoksen vaikutukset painottuivat muita enemmän tulevien vuosien merkittävimpinä ilmiöinä, Kero sanoo. Toisinaan vuokranantaja kykenee saamaan ylikorkean tuoton, kun taas monissa tapauksissa omistaja ei saa riittävää tuottoa sijoittamalleen pääomalle pienen vuokran vuoksi. – Koronakriisi on siirtänyt kysyntää vuokramarkkinoille, joten vuokrat voivat nousta aikaisempia vuosia nopeammin. Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin vuokralaisten asemaa, kertoo Asumismenot 2020 -selvitys. Nuorimmilla ikäluokilla eli 1990-luvulla syntyneillä kolmen kärkitekijän joukkoon kiilasi ihmisten halu muuttaa kaupunkien keskustoihin. Pienimmän osuuden tuloista asuminen vie velattomassa kerrostaloasunnossaan asuvilta eläkeläisiltä. Väestön ikääntyminen nousi esille, kun Kiinteistöliitto, Vuokranantajat ja Kiinteistöliitto Uusimaa selvittivät jäsentensä näkemyksiä asumisen tulevaisuudesta vuoteen 2040 saakka. Varsinkin, kun myös nuoremmilla sukupolvilla näkemys oli lähellä samaa, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Olisi syytä laskelmalla selkeyttää kunkin asunnon menot ja määritellä sen mukaan myös tulot, ja pyrkiä siten avoimesti ja yksinkertaisesti osoittamaan osapuolille, mitä asuminen maksaa, mitä asumisesta syntyvällä tulolla maksetaan ja minkälaisen tuoton se antaa sijoitetulle pääomalle. Pitkittynyt työttömyys vaikeuttaa etenkin vuokralaisten tilannetta, koska heillä ei ole mahdollisuutta keventää asumismenoja tarttumalla omistusasujien tapaan lyhennysvapaisiin. Siihen liittyvä asumisen vuokraus on sitäkin vaikeampaa – siinäkin on kyse kaupasta, jossa tänään yhä runsaammin on mukana myös yhteiskunta erilaisine säädäntöineen. kerran Pellervon taloustutkimus PTT Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toimeksiannosta. Monen kotitalouden tulot ovat vähentyneet, ja moni asunnon ostoa harkinnut on siirtänyt ostopäätöstä tulevaisuuteen, kertoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen. Asuntokauppa vapaan markkinatalouden vaikein kohta. Kysyntä ja tarjonta vaihtelevat. Nykyinen käytäntö ei liene huono, mutta se voisi olla yksinkertaisempi ja laskennallisesti selkeästi osoitettavissa molemmille osapuolille avoimesti, miten kustannukset ovat muodostuneet ja miten ne osapuolten välillä jaetaan. Runsaat puolet vastaajista on syntynyt 1950-60-luvuilla. Asuntomarkkinoilla on monenlaisia yrittäjiä – ostajia, myyjiä ja välittäjiä. Tämä vaikeuttaa entisestään taloyhtiöiden korjausrahoituksen järjestämistä kaikilla paikkakunnilla. Mutta asuntokauppakin sujuu kysynnän ja tarjonnan muodostaman tasapainon seurauksena suhteellisen helposti, mutta vaikeampaa on asuntojen vuokraamisesta sopiminen. Miten selviytyä asumismenoista ?. Suomen koko kotitaloussektorin asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on puhkaisemassa jo 30 prosentin rajapyykin, varoittaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. ?. Asuntokauppa on yksi vaikeimpia kaupan sektoreista. Tänä päivänä asuntopääoman tuottoja ei osoiteta yksiselitteisesti laskennallisesti. Se on kahden kauppa ja tuote myydään eniten maksavalle. Yhteiskunta on pannut vahvasti sormensa vuokran määrityksen peliin – kyse ei ole kahden kaupasta, mutta ei ole myöskään kolmannen korvapuustista. Hoivapalveluita asuintaloihin. Ikääntymistä piti asumisen tulevaisuuden kannalta merkittävimpänä asiana 69 prosenttia kyselyn vastaajista. Tuskin asuntokaupassa milloinkaan voivat toteutua perinteiset kaupankäynnin perusasetelmat. Asuntomarkkinoilla vuokralle tarjonta ja kysyntä kohtaavat suhteellisen hyvin, mutta tasapainoinen ei se suinkaan ole. Asuntomarkkinat ovat volyymiltaan yhteiskunnan yksi suurimmista liiketoiminnan alueista, mutta ne ovat myös monisäikeisimmin ja vaikeimmin hallinoitavia. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Kukin omistaja pyrkii saamaan kohtuullisen tuoton sijoittamalleen pääomalle. Tämä puolestaan ei ollut keskeistä 1980-luvulla syntyneiden tuloksissa. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a K aupankäynti ihmisten välillä on yksi vanhimpia ihmiskunnan toiminnoista. Vaikka yhteiskunta on pyrkinyt selkeyttämään alan markkinoita säätämällä useita asumista koskevia lakeja, niin siitä huolimatta tilanne ei ole yksiselitteinen. Asumismenot lohkaisevat kotitalouksien nettotuloista noin 18-33 prosenttia vuosina 2020-2022
E U:n komissio painottaa, että Euroopan on muutettava energiajärjestelmänsä, jotta Euroopasta voisi tulla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoite on 15 vuotta nopeampi. Nykyjärjestelmä tuottaa 75 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Ne luovat työpaikkoja Eurooppaan ja vahvistavat EU:n johtajuutta ja kilpailukykyä strategisilla teollisuudenaloilla”. Vuodesta 2020 alkaen tapahtuu käännös, todellinen energiewende, jossa EU, muun muassa, haluaa valtiontuet fossiiliselle energialle lakkautettaviksi asteittain. Tässä käännöksessä komissio ei näe uhkia vaan taloudellisen kasvun mahdollisuuden: Komission heinäkuun alussa julkaisemat energiajärjestelmän integrointia ja vetytaloutta koskevat EU:n strategiat ”tasoittavat tietä yhä tehokkaammalle ja entistä integroidummalle energia-alalle, jonka tavoitteena on sekä puhtaampi ympäristö että vahvempi talous. Tähänastinen maailmantalouden kasvu on perustunut fossiiliselle energialle. 6 Suomessa kootaan voimat edelläkävijyyteen Vetytalous alkaa, miljardi-investoinnit Eurooppa tähtää Saksan johdolla ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä massiivisin tuulivoima-, vetysekä power-to-fuelja power-to-heatinvestoinnein. Panostuksella edelläkävijyyteen Suomessa pyritään uusiin työpaikkoihin ja vientiin. – Autojen käyttövoimana käytettävä sähkö voisi olla peräisin rakennusten katoille sijoitetuista aurinkopaneeleista, kun taas rakennuksia lämmitetään niiden lähellä sijaitsevasta tehtaasta peräisin olevalla lämmöllä ja tehdasta käytetään tuulienergialla tuotetulla puhtaalla vedyllä.
7 Erityisesti tavoitteena on kehittää uusiutuvaa vetyä, joka tuotetaan pääasiassa tuulija aurinkoenergialla.
Hiilidioksidia puolestaan kerätään ilmasta tai teollisuuden päästöistä. Myös muut lopputuotokset, kuten kemikaalit ovat mahdollisia. Energiajärjestelmän integrointi tarkoittaa sitä, että järjestelmä suunnitellaan ja sitä käytetään kokonaisuutena yhdistämällä eri energiankantajia, infrastruktuureja ja kulutussektoreita. Power-to-X). . Työryhmän tehtävänä on tarpeita, mahdollisuuksia ja esteitä kartoittamalla edistää sektori-integraatiota sekä esittää konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja asian edistämiseen. Lähteet: P2X-kokonaisuuden työstämiseen käytetyt tiedotteet ja sivustot: EU:n suomenkieliset tiedotteet, ympäristöministeriön ja TEM:n tiedotteet ja hallituksen sekä eduskunnan sivut, Suomen tuulivoimayhdistyksen, Business Finlandin ja Smart Energy Finlandin sekä Wärtsilän, Soletair Powerin ja Q Powerin tiedotteet ja sivut. Teollisuusryhmä käsittelee teollisuusprosessien sähköistämistä sekä energianja materiaalien käyttöä ja tuotantoon liittyvä sektori-integraatiota. Energiajärjestelmäryhmän vastuulla on sähkö-, kaasuja lämmityssektorien integroituminen ja suhde muun muassa teollisuuden ja kiinteistöjen energiankäyttöön. Komission mukaan muutos voidaan saavuttaa vain EU:n tasolla koordinoidulla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Ryhmän asiantuntijasihteerinä toimii Kari Mäki VTT:stä. Erityisesti tavoitteena on kehittää uusiutuvaa vetyä, joka tuotetaan pääasiassa tuulija aurinkoenergialla. älyverkkotyöryhmässä ja eri alojen vähähiilitiekartoissa. Kullakin on omat arvoketjunsa, sääntönsä, infrastruktuurinsa ja suunnitteluja käyttötoimintonsa. Listalla myös innovaatiorahoitus ja kansainvälistyminen. Komissio aikoo ehdottaa politiikkaja sääntelytoimia, joilla luodaan investointivarmuutta, helpotetaan vedyn käyttöönottoa, edistetään tarvittavaa infrastruktuuria ja logistiikkaverkkoja, mukautetaan infrastruktuurin suunnitteluvälineitä ja tuetaan investointeja erityisesti kesällä hyväksytyn vihreän Next Generation EU -elpymissuunnitelman miljardien avulla. Power-to-X (P2X) on teknologia, jonka perusideana on muuttaa sähköä toiseen energiamuotoon, kaasuksi tai nesteeksi ja tarvittaessa takaisin sähköksi. aloittaneen energia-alan sektori-integraatiotyöryhmän, jonka tulee ottaa työssään huomioon energiasektorin integraation ja vetytalouden kehitys EU:ssa. Ryhmä käsittelee hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä sekä vetyyn ja sähköstä tuotteiksi (P2X) -ratkaisuihin liittyviä kysymyksiä. 8 P2X muuttaa sähköä toiseen energiamuotoon . Näin saatua hiiltä voidaan yhdistää esimerkiksi vetyyn. Siilot puhumaan keskenään Komissio huomauttaa, että ilmastoneutraaliutta ei voida saavuttaa vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla tavalla nykyisellä mallilla, jossa energian kulutus liikenteessä, teollisuudessa, lämmöntuotannossa ja rakennuksissa tapahtuu erillisissä ”siiloissa”. 9 miljoonaa tonnia/vuosi 2024 väh. Työssä tulee huomioida sääntelystä ja päästökaupasta tulevat reunaehdot. Asiantuntijaryhmät ovat 1) energiajärjestelmien integraatio, 2) sektori-integraatio teollisuudessa ja 3) sektori-integraatio kaupungeissa ja alueilla. P2X-teknologioissa hyödynnetään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä vedyn tuottamiseen. Ryhmä käsittelee sähköstä lämmöksi (power to fuel) -integraatiota rakennuksissa mukaan lukien hukkalämpöjen hyödyntäminen rakennetussa ympäristössä. 90 miljoonaa tonnia/vuosi 2030 € 5-9 miljardia 2024 € 26-44 miljardia 2030. Yhdeksänjäsenisen, ministeriöiden virkamiehistä koostuvan työryhmän puheenjohtaja on erityisasiantuntija Juho Korteniemi ja varapuheenjohtaja erityisasiantuntija Elina Hautakangas TEM:stä. Eri alojen välille on luotava uusia yhteyksiä, ja teknologian kehitystä on hyödynnettävä tehokkaasti. Kaupunkija alueryhmä tehtävänä on edistää energiasektoreiden integraatiota ja älykkyyttä kaupungeissa ja alueilla. Ryhmän tulee huomioida myös jo tehty työ ns. Työryhmän tulee luovuttaa väliraporttinsa 1.2.2021 ja loppuraportti 30.6.2021. Se tarkoittaa esimerkiksi järjestelmää, jossa Euroopan autojen käyttövoimana käytettävä sähkö voisi olla peräisin rakennusten katoille sijoitetuista aurinkopaneeleista, kun taas rakennuksia lämmitetään niiden lähellä sijaitsevasta tehtaasta peräisin olevalla lämmöllä ja tehdasta käytetään tuulienergialla tuotetulla puhtaalla vedyllä. Terttu Iiskola Euroopan vetyekosysteemin rakentaminen Puhtaan vedyn alliansiin osallistuminen 500 yritystä 2020 1000 yritystä 2024 2000 yritystä 2050 Fokus uusiutuvaan vetyyn Päästövähennyspotentiaali teollisuudessa Investointitarpeet uusiutuvan vedyn elektrolyysiteknologiaan 6 GW puhdasta vetyä 2024 40 GW (EU)+40 GW (EU:n ulkop. Asiantuntijaryhmät sektoreittain Työryhmän yhteyteen kutsutaan alkuvaiheessa kolme asiantuntijaryhmää, joiden jäseninä ovat keskeiset sidosryhmät. maat) puhdasta vetyä 2030 väh. Työryhmä arvioi myös mahdollisuudet edistää vetytaloutta ja sähköstä tuotteiksi -ratkaisuja (ns. P2X ja vetytalous luovat ratkaisuja vähähiilisyyteen ja pitkäaikaiseen energian varastointiin. Mahdollista on myös tuottaa ammoniakkia vedystä ja typestä. Työryhmä aloitti Suomessa Suomessa työja elinkeinoministeriö TEM asetti heinäkuussa 1.8
Muutama nyrkkisääntö valaistusremontin tueksi. 1.Suunnittele hyvin -Valaistusta ei kannata ylimitoittaa, koska siitä seuraa vain turhaa energiankulutusta. Energiatehokas led-valaistus lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta kotona, töissä sekä ulkona. Käytä ammattilaisen apua valaistuksen suunnittelussa, oli sitten kyse uudiskohteesta tai vanhan valaistuksen vaihtamisesta uuteen valaistukseen. 3. Sami 0104067701, Sami@sahkovahatalo.. Led-valaisimet ovat kehittyneet hurjalla vauhdilla muutamassa vuodessa, ja kuluttajan on vaikea valita mikä valaisin mihinkin tarkoitukseen on sopiva. Led-moduulin elinikä, sekä valovirran alenema. Värintoistoindeksi ja värisävy. JP 0104067702, J-P@sahkovahatalo.. 2.Energiatehokkaiden valaisimien valitseminen Mikä on valaisimen hyötysuhde. Hyvin suunniteltu valaistus vähentää huoltotoimia, sekä kuluttaa vähemmän energiaa.... -Tarvitseeko valojen palaa koko ajan, vai voidaanko niitä ohjata liiketunnistimilla tai vaikka kello-ohjelmilla
Merkittäviä mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi teollisuuslaitoksista, datakeskuksista tai muista lähteistä peräisin olevan hukkalämmön sekä jätevedenpuhdistamoissa tai biojätteestä tuotetun energian uudelleenkäyttöön. 10 EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia Ytimessä energiatehokkuus EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia edellyttää kiertotalouteen perustuvaa energiajärjestelmää, jonka ytimessä on energiatehokkuus. E U:n integrointistrategiassa komissio esittää kolmea keskeistä pilaria ja 38 toimenpidekokonaisuutta tiiviisti integroidun energiajärjestelmän luomiseksi. Kiertotalouteen perustuva energiatehokkuus: Strategiassa määritellään konkreettisia toimia energiatehokkuus etusijalle -periaatteen soveltamiseksi käytännössä sekä paikallisten energialähteiden käytön tehostamiseksi rakennuksissa tai paikallisyhteisöissä. Loppukäyttöalojen, kuten liikenteen, suoraa sähköistystä ja puhtaita polttoaineita edistetään. Suora sähkö valtavirraksi: Koska uusiutuvien energialähLasse Olli on porannut energiakaivoja vuodesta 2011 lähtien, ja syvyydet ovat vain kasvaneet. Fossiilisten polttoaineiden tuet on lakkautettava. Kuva: Rototec
– Pienissä, alle kymmenen huoneiston taloyhtiössä uudet vaatimukset tuovat suhteessa paljon enemmän sekä henkistä että taloudellista painolastia kuin isommissa yhtiöissä. Ehdotetulla lailla arvioidaan syntyvän vuoteen 2030 mennessä noin 73 000–97 000 latauspistettä ja 560 000–620 000 latauspistevalmiutta. Käsittelyssä ovat esitykset laiksi: • sähköajoneuvojen latauspistevalmiuksista ja latauspisteistä • rakennusten automaatioja ohjausjärjestelmistä • maankäyttöja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta. Komissio aikoo ehdottaa uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita koskevaa uutta luokitteluja sertifiointijärjestelmää. Uuden lainsäädännön lisäksi on laadittu myös rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Niiden pienestä koosta johtuen 75 prosentin lisäys taloyhtiöiden määrässä toisi vain 20 prosenttia lisää autopaikkoja velvoitteen piiriin. Hallituksen esitys ei velvoita asentamaan latauspisteitä olemassa oleviin asuinrakennuksiin eikä liikerakennuksiin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos tuli voimaan heinäkuussa 2018. Kiinteistöliitto esittää myös, että sähkömarkkinalain uudistamisen yhteydessä pysäköintipaikoille mahdollistettaisiin erillinen sähköliittymä. Hallituksen maaliskuisen esityksen velvoitteet sähköautojen latauspisteille ovat EU-direktiivin vaatimuksia kunnianhimoisemmat uusien ja laajasti korjattavien rakennusten osalta: asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa, tulee asentaa latauspistevalmius kaikille pysäköintipaikoille. . Tarvittaessa lainsäädännöllä sähkönsiirtoyhtiöitä tulisi velvoittaa tarjoamaan erilliset liittymät hinnastonsa mukaisesti latauspaikkoja varten. Kiinteistöliitto: rajaksi 10 paikkaa Kiinteistöliitto ei ole tyytyväinen lakiehdotuksen rajaukseen vaan esittää lausunnossaan eduskunnan talousvaliokunnalle ympäristövaliokunnalle neljän pysäköintipaikan rajan nostamista 10 paikkaan, mikä on myös EU-direktiivin vaatimus. Lisäksi pienet taloyhtiöt eivät ole olleet houkuttelevia asiakkaita esimerkiksi suunnittelutoimistoille, joiden apua korjaushankkeiden valmistelussa väistämättä tarvittaisiin, Kiinteistöliitto sanoo. Kiinteistöliitto vetoaa eduskunnan talousvaliokuntaan, jotta uusiin ja suuren peruskorjauksen läpikäyviin asuinrakennuksiin ei tarvitsisi rakentaa sähköautolatauksen valmiuksia pienemmille kuin yli kymmenen autopaikan taloyhtiöihin. – Hallituksen lakiesitys toisi velvoitteen piiriin 30 000 pientä taloyhtiötä. Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste. . Tavoitteena on 1 000 000 sähköajoneuvojen latauspisteen markkinoille tuomisen tukeminen 2025 mennessä. Yksi näkyvistä tuloksista tulee olemaan miljoonan latauspisteen verkosto sähköautoille. Esitys sisältää myös lämmitysja ilmastointijärjestelmien neuvontamenettelyn laajentamisen sähkölämmitys-, lämpöpumppuja kaukolämpöjärjestelmiin. Latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia tulisi esityksen myötä joka puolelle Suomea. 11 Koska uusiutuvien energialähteiden osuus on suurin sähköntuotannossa, sähkön käyttöä on lisättävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi käyttämällä rakennuksissa lämpöpumppuja ja liikenteessä sähköajoneuvoja. Kuluttajille paremmin tietoa Toimenpiteisiin tiiviisti integroidun energiajärjestelmän luomiseksi lukeutuvat muun muassa: • voimassa olevan lainsäädännön tarkistaminen • rahoitustuki uusille teknologioille ja digitaalisille ratkaisuille ja niiden tutkimus ja käyttöönotto • ohjeistus EU-maille verotoimenpiteistä ja fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisesta lakkauttamisesta • markkinoiden ohjausuudistus ja infrastruktuurin suunnittelu • kuluttajille suunnatun tiedotuksen parantaminen Näiden alojen nykyisten esteiden analysoinnista saatavaa tietoa hyödynnetään konkreettisissa ehdotuksissa, kuten Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen tarkistamisessa vuoden 2020 loppuun mennessä tai energiaverodirektiivin ja kaasumarkkinoiden sääntelykehyksen tarkistamisessa vuonna 2021. teiden osuus on suurin sähköntuotannossa, sähkön käyttöä on lisättävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi käyttämällä lämpöpumppuja rakennuksissa, sähköajoneuvoja liikenteessä tai sähköuuneja tietyillä teollisuudenaloilla. Selvityksemme mukaan alle 10 huoneiston taloyhtiöissä jopa 30 prosenttia saattaa olla omatoimisen isännöinnin varassa. Aiemmin menettely on koskenut lämmitysjärjestelmien osalta vain öljy-, kaasuja biopolttoaineella toimivia lämmityskattiloita. Polttoaineet uusiutuviksi: Aloilla, joilla sähköistäminen on vaikeaa, strategiassa edistetään puhtaita polttoaineita, kuten uusiutuvaa vetyä ja kestäviä biopolttoaineita ja kestävää biokaasua. Suomen latauspistelain velvoitteet tulevat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien. EU:n strategian mukaan liikenteen loppukäyttäjien tulee siirtyä suoraan sähköön niin pitkälle kuin mahdollista. Latauspisteet yli neljälle autopaikalle Suomessa uusia lakeja energiatehokkuuteen . Hallitus antoi maaliskuussa uusia lakiesityksiä osana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Terttu Iiskola. Lait ovat eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä ja tulevat voimaan mahdollisimman nopeasti. Energiatehokkuuden parantamiseksi Suomessa lisätään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa ja sähköautojen latauspisteitä
– Kyse on systeemisestä ratkaisusta, jota kohden koko maailman energiateollisuus on menossa. LUT-yliopiston energiatehokWärtsilä rakentaa suuria voimakoneratkaisuja ympäri maailmaa, kuvassa viime vuonna valmistunut laitos Indonesiassa. Raaka-aineita ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi maailmassa (Jaakko Lindgrenin ja Eero Vassisen videohaastattelu). Uudet synteettiset polttoaineet ja ammoniakki sopivat Wärtsilän generaattorilaitosten käyttövoimaksi.. – Ainoa aidosti skaalautuva ja riittävä energiaratkaisu on power-to-x, jossa tehdään uusiutuvalla sähköllä vedestä vetyä ja kaapataan hiilidioksidia joko suoraan päästölähteistä tai ilmakehästä. Tulevaisuuteen katsoen Wärtsilä kehittää monenlaisia hybridilaitoksia sekä laivojen että kaupunkiympäristöjen energiahuoltoon sekä suurten energiaverkkojen joustojen hallintaan. O milla energianäkemyksillään vaurastuneen St1:n perustajan Mika Anttosen mukaan biopolttoaineilla ei pystytä riittävän nopeasti ja riittävissä määrin vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Yhdistetään vety ja hiilidioksidi, josta saadaan synteettistä maakaasua, josta puolestaan voidaan jalostaa synteettisiä polttoaineita, hän kuvaa. EU:n vetystrategia tukee uusiutuvia vetyteknologioita miljardeilla, alkaen jo tänä vuonna. 12 EU:n vetystrategia: Miljardeja euroja menee miljooniin vetytonneihin Integroidussa energiajärjestelmässä vety voi tukea teollisuuden, liikenteen, sähköntuotannon ja rakennusten hiilestä irtautumista kaikkialla Euroopassa
• Vuosina 2025–2030 vedystä on tultava olennainen osa integroitua energiajärjestelmää. 13 kuuden professorin Jero Aholan mielestä enää ei ole järkeä panostaa biomassapohjaisen polttoaineen tuotantoon (Yle 10.8.2020). Suomen tuulivoimayhdistys pitää vakavana puutteena sitä, että Suomenlahti puuttuu suunnitelmasta. Saksassa jätetään nykyisin tuottamatta 5–10 terawattituntia tuulisähköä vuosittain, koska sähköverkko ei pysty ottamaan sitä vastaan. Osnabrücker Zeitung -lehden mukaan hallituksen toimia ylistävät sekä autoyhtiö BMW että maan energiateollisuuden järjestöt. Saksa edelläkävijä Uusiutuvan vedyn kehittäjät Saksassa ovat saamassa seitsemän miljardia euroa tukea maan hallituksen koronatukipaketista. Alkuvuodesta Energy Policy -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Euroopassa riittää teoriassa tilaa rakentaa tuuliturbiineja niin paljon, että ne pystyvät kattamaan kaikki vuoden 2050 sähkötarpeet. Lisäksi lähes 40 prosentilla (6600 MW) on kunnan myöntämät rakennusluvat ja kaava tai kaava. . Tällä hetkellä uusiutuva vety ja hiilidioksidin talteenotolla tuotettu fossiilipohjainen vety eivät ole kustannuskilpailukykyisiä verrattuna fossiilipohjaiseen vetyyn. Alueilla, joilla uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö on halpaa, elektrolyysilaitosten ennakoidaan pystyvän kilpailemaan fossiilipohjaisen vedyn kanssa vuonna 2030. Lähde: EU Kysymyksiä ja vastauksia 8.7.2020 EU:ssa pitäisi olla käytössä vähintään 40 GW:n edestä uusiutuvaan energiaan perustuvia vedyn elektrolyysilaitteita, ja uusiutuvaa vetyä pitäisi tuottaa 10 miljoonaa tonnia. Sen suuruus on 130 miljardia euroa. Hallitus linjasi kesäkuussa, että vuoteen 2030 mennessä maahan on rakennettava 5 GW vetyenergian demolaitoksia ja sen jälkeen vuoteen 2035 mennessä toiset 5 GW. Suomessa jo kannattavaa Suomessa valmistui alkuvuonna rannikon maakuntien liittojen yhdessä laatima, maankäyttöja rakennuslain mukainen, Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava merialuesuunnitelmaluonnos. Ahola kysyy. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toki tarvitaan muita vähähiilisen vedyn muotoja, jotta päästöjä voidaan vähentää nopeasti ja voidaan tukea elinkelpoisten markkinoiden kehittymistä. Vety voi myös tarjota varavoimaa vaihtelevien uusiutuvien energiavirtojen tasapainottamiseksi. Allianssi kehittää investointihankkeiden jatkumon tuotannon lisäämiseksi ja tukee puhtaan vedyn kysyntää EU:ssa Jotta tuki voitaisiin kohdentaa puhtaimpaan saatavilla olevaan teknologiaan, komissio pyrkii ottamaan käyttöön yhteiset standardit, terminologian ja sertifikaatit, jotka perustuvat elinkaaren aikaisiin hiilidioksidipäästöihin ja ovat voimassa olevan ilmastoja energialainsäädännön mukaisia ja linjassa kestäviä investointeja koskevan EU:n luokitusjärjestelmän kanssa. • Vuosina 2030–2050 uusiutuvien vetyteknologioiden pitäisi saavuttaa kypsä taso, ja niitä pitäisi ottaa käyttöön laajassa mitassa kaikilla aloilla, joilla hiilestä irtautuminen on vaikeaa. Saksan teollisuuden tarvitsema vety tullaan tuottamaan uusiutuvalla energialla nykyisten fossiilisten sijaan. Nämä tekijät ovat keskeisiä vedyn asteittain lisääntyvän käytön vauhdittajia koko EU:n taloudessa. Onko uusiutuva vety kilpailukykyistä. Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomeen on suunnitteilla uutta tuulivoimaa reilu 18 000 MW, josta 205 hanketta on suunniteltu maalle ja seitsemän merelle. Vaiheittain lisää Vetyä voidaan käyttää energialähteenä aloilla, jotka eivät sovellu suoraan sähköistämiseen. Asteittainen siirtyminen vetytalouteen edellyttää vaiheittaista toimintamallia: • Vuosina 2020–2024 tuetaan uusiutuvaan energiaan perustuvien vedyn elektrolyysilaitteiden tehon kasvattamista EU:ssa vähintään 6 GW:iin ja uusiutuvan vedyn tuotannon kasvattamista miljoonaan tonniin. Sen suuruus on 130 miljardia euroa (T&T 8.6.2020). Raskaalle liikenteelle Valtavasti lisää päästötöntä sähköä . Allianssi kirittäjäksi Edistääkseen strategian toteuttamista komissio käynnisti heinäkuussa Euroopan puhtaan vedyn allianssin, johon osallistuu teollisuuden johtohenkilöitä, EU-maiden ministereitä ja alueellisia päättäjiä sekä kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan investointipankin edustajia. Fossiilipohjaisen vedyn kustannukset ovat arviolta noin 1,5 euroa/kg EU:ssa, riippuen hyvin paljon maakaasun hinnoista ja ottamatta huomioon hiilidioksidikustannuksia. . Markkinaehtoisia tuulivoimaloita nousee Suomeen lähivuosina yli 1600 MW:n edestä, ja liikkeellä ovat jo suuret kansainväliset sekä suomalaiset energiayhtiöt, kuten Fortum ja Neste. Merituulivoima on keskeinen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. – Teknologian kehittymisen myötä pian on mahdollista tuottaa tehokkaasti synteettistä polttoainetta. Seitsemän prosenttia (1300 MW) tiedossa olevista hankkeista on rakenteilla. Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia käyttäen tuotetun fossiilipohjaisen vedyn kustannukset ovat tällä hetkellä arviolta noin 2 euroa/ kg ja uusiutuvan vedyn kustannukset 2,5–5,5 euroa/kg. Merituulivoimakapasiteetin nostaminen nykyisestä 20 GW:sta 450 GW:iin vuoteen 2050 mennessä on saavutettavissa WindEurope-ryhmän mukaan. Uusiutuvan vedyn kehittäjät Saksassa ovat saamassa seitsemän miljardia euroa tukea maan hallituksen koronatukipaketista. Uusiutuvan vedyn kustannukset kuitenkin alenevat nopeaan tahtiin. Lausunnot siitä piti jättää kesäkuussa. Samalla kuitenkin tuulivoiman rakentaminen maassa jatkuu (T&T 8.6.2020). Elektrolyysilaitteiden kustannukset ovat jo pienentyneet 60 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana, ja vuonna 2030 niiden odotetaan puolittuneen nykyisestä mittakaavaetujen ansiosta. Terttu Iiskola. Käytännössä edessä on haasteita sekä tarvittavien rakennuspaikkojen että sähkönsiirtosysteemin joustotarpeen suuren kasvun vuoksi. Eurooppa on jo maailman johtava tuulivoimamarkkina, mutta komission suunnitelmat ovat yhä kunnianhimoisemmat. Miksi biomassapohjaisiin polttoaineisiin keskityttäisiin, kun synteettisissä polttoaineissa on tulevaisuus ja globaalit markkinat. EU:lle vetystrategia Samaa mieltä suomalaisten edelläkävijöiden kanssa on EU:n komissio, jonka heinäkuun alussa julkaisema vetystrategia luo suuntaviivat sille, miten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kesällä hyväksytyn Next Generation EU -elvytyspaketin miljardeja tullaan käyttämään. EU:n vetystrategiassa käsitellään sitä, miten nämä mahdollisuudet voidaan toteuttaa käytännössä investointien, sääntelyn, markkinoiden luomisen sekä tutkimuksen ja innovoinnin avulla. aiotaan rakentaa vetytankkausverkosto ja lentoliikenteessä edistää synteettisiä polttoaineita
– Näiden vuosien aikana olemme saaneet perusteellisen käsityksen tarvittavasta tekniikasta. Business Finland rahoittaa miljoonalla eurolla Wärtsilän X-Ahead-projektia, joka vetää kokonaisuutta. Tavoitteena on kehittää P2X-tutkimuksen ympärille tehokas ekosysteemi, joka hyödyntää globaaleja ratkaisuja. 14 Suomeen merkittävä innovaatioja liiketoimintaekosysteemi Iso projekti ja demolaitokset Suomessa Business Finland kokoaa P2X-toimijat yhteen. Wärtsilä on työskennellyt P2X-konseptin parissa aktiivisesti vuodesta 2018 alkaen. Tässä Wärtsilä-vetoisessa projektissa rakentuu kansallinen ja kansainvälinen verkosto, joka koostuu yliopistoista, tutkimusalasta sekä pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Laajennamme nyt tätä osaamistamme X-Ahead-projektilla, jonka avulla voimme parantaa merkittävästi kaikkien niiden prosessien tehokkuutta ja toteuttamismahdollisuuksia, jotka liittyvät P2X-teknologian kehittämiseen, sanoo Wärtsilän Energy Business -liiketoiminnan. W ärtsilän X-Ahead-projektin tavoitteena on synnyttää P2X-ratkaisuja, jotka edistävät hiilineutraaliutta niin Suomessa kuin maailmalla. Tavoitteena on luoda Suomeen merkittävä innovaatioja liiketoimintaekosysteemi
Soletair Powerin toimintaperiaate kuvaa, miten rakennuksissa voidaan parantaa ilman laatu kierrättämällä ilma energiaksi. Soletairin ovat perustaneet Ari Piispanen ja Pasi Vainikka. Viime syksynä Wärtsilä käynnisti tiiviin yhteistyöhankkeen suomalaisen biometanointiteknologian edelläkävijän Q Power Oy:n kanssa. 15 – Suomessa on saatavissa teollisista prosesseista merkittävän suuri potentiaali biopohjaista hiilidioksidia. Suomen tilanne on myös tässä asiassa hyvä, sillä meillä on potentiaalia rakentaa uutta edullista tuulivoimaa riittävästi vedyn tuotantoon. Puhutaan niin kutsutuista pistelähteistä, esimerkiksi sellutehtaasta, jonka savupiipusta voidaan ottaa talteen hiilidioksidia kohtuullisin kustannuksin. – On mietittävä, miten voimme muodostaa teollisia symbiooseja ja miten vastaamme teollisuuden kiertotaloushaasteeseen, sanoi Sarén. Tavoitteena on avata markkinoita, kehittää synteettisen metaanin tuotantoteknologiaa ja kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia synteettisille polttoaineille maailmanlaajuisesti. – Lisäksi Suomessa on vahvoja teknologiayrityksiä, jotka toimivat laajasti kansainvälisillä markkinoilla. X-Ahead projekti käynnistyy tänä vuonna, ja sen pituus on noin kaksi ja puoli vuotta. P2X-teknologiasta vastaava johtaja Tommi Rintamäki. Q Powerin ovat perustaneet Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta. Ala tarjoaa huikean teknologiaja järjestelmäratkaisujen vientipotentiaalin. – Näiden vuosien aikana olemme saaneet perusteellisen käsityksen tarvittavasta tekniikasta. – P2X ja vety ovat kyteneet pitkään pinnan alla, mutta vuoden aikana olemme nähneet kehityksen huiman nopeutumisen joka puolella maailmaa. Energiajärjestelmien tulevaisuus -aihe keräsi yli 200 osallistujaa aina Australiasta, Indonesiasta ja Intiasta lähtien. Kumppaneille pilottilaitokset Suomessa ei ole vielä suuria uusiutuvan vedyn projekteja, joissa olisi useita yrityksiä eri sektoreilta. Toiseksi P2X-prosessien toisen raaka-aineen, vedyn erottaminen vedestä elektrolyysiprosessin avulla vaatii erittäin suuria määriä puhdasta sähköä. Kesäkuussa 2020 Soletair kertoi, että Wärtsilä ostaa siltä demolaitoksen, kompaktin 5x1x2,1 metrin yksikön. LUT-yliopiston professorin Jarmo Partasen mukaan Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet liittyvät karkeasti lokeroiden kahteen pääasiaan: – Ensinkin Suomessa on saatavissa teollisista prosesseista merkittävän suuri potentiaali biopohjaista hiilidioksidia. Wärstsilä-yhteistyöllä on nyt rakentumassa kaksi demolaitosta. Saksa ei kuitenkaan itse kykene tyydyttämään omaa vetytarvettaan. Globaalit ratkaisut alkavat syntyä P2X-ekosysteemit ovat merkittävimpiä panostusalueita Smart Energy Finland -ohjelmassa, kertoi ohjelmajohtaja Helena Sarén Smart Energy Finland -ohjelman webinaarissa kesäkuussa. Uusiutuvan sähkön energialla rakennuksen sisäilmasta sekä ulkoilmasta imetään hiilidioksidia (CO2), joka yhdistetään elektrolyysillä veteen, jolloin happi ja vety erottuvat, ja vedystä muodostetaan hiilivetyjä, jotka voivat olla peruskemikaaleja (kuten ammoniakki) tai erilaisia synteettisiä polttoaineita. – Esimerkiksi Saksa nojautuu pitkälti vetyyn uudessa ilmastoneutraalissa politiikassaan. n Terttu Iiskola. Laajennamme nyt tätä osaamistamme X-Ahead-projektilla. Tämä avaa luonnollisesti Suomelle vientimahdollisuuksia niin vedyn kuin uusien teknologioidenkin suhteen, Sarén painotti. Wärtsilä kutsui jo vuoden 2019 keväällä kumppanikseen lappeenrantalaisen Soletair Power Oy:n 500 000 euron rahoituksella. Linkkejä monille toimialoille P2Xja vetyratkaisuilla on linkkejä myös muille toimialoille, esimerkiksi kemikaalien ja jopa ruoan tuotantoon. Soletair Power on kehittänyt ainutlaatuisen konseptin, jonka avulla voidaan tuottaa synteettistä uusiutuvaa polttoainetta rakennusten sisäilmasta kerätystä hiilidioksidista (CO2). Yhteistyön ensimmäisenä tavoitteena on esitellä demonstrointilaitos Expo 2020 Dubai -maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa lokakuun 2020 ja huhtikuun 2021 välisenä aikana ja päästä edelläkävijänä maailmanmarkkinoille
– Teknisesti lämpökeräintä on mahdollista käyttää myös pakkasella olevissa ulkolämpötiloissa. Silloin voisimme vähentää kiinteän polttoaineen käyttöä biokattilassamme, mikä tuottaa kaukolämmön peruskuorman muuna aikana kuin kesällä, Laine kertoo. – Tästä voidaan päätellä, että jo ensimmäisenä tuotantovuotena päästään tuotantotavoitteeseen tai yli. Kokemukset yllättävän hyviä Kokemukset ratkaisusta ovat olleet hyvin myönteisiä. – Uskon, että lämpöpumpputeknologia teollisessa mittakaavassa on yksi harvoja uskottavia suuren mittaluokan ratkaisuja, mitä Suomen energiahuollossa tulee ottaa käyttöön. Siitä lämpöä jalostetaan erikoislämpöpumpun kautta kaukolämpöverkkoon. Viime vuonna Suomessa kaukolämmöstä 20 prosenttia tuotettiin kivihiilellä ja 36 prosenttia turpeella. Se jalostaa lämpökeräimen kautta ilmasta imetyn lämmön kaukolämpöverkkoon sopivaksi, ja samanaikaisesti jäähdyttää sekä aurinkoettä energiakeräimiä, jotta lämpöä saadaan otettua entistä enemmän talteen. – Toimialalla on kymmenen vuotta aikaa löytää ratkaisu, miten näin suuri siivu voidaan korvata hallitusti, Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen sanoo. Lämpökeräintä käytetään Puumalassa noin +10 astetta korkeammissa ulkolämpötiloissa, koska tavoitteena on ollut korvata vain kesäaikaista lämmöntuotantoa. 30 000 litraa öljyä säästyy Aurinkolämpö-ilmalämpöpumppuhybridi on tarkoitettu tuottamaan kaikki kesäaikainen kaukolämpö Puumalan kirkonkylässä, kertoo Suur-Savon Sähkön tuotanto-omaisuuden hallintapäällikkö Mika Laine. Vuositasolla se tarkoittaa noin 15 prosenttia Puumalan lämmöntuotannosta. Pääosa kaukolämpöverkkoon tuotetusta lämpöenergiasta saadaan suoraan ilmasta noin 75 prosenttia, aurinkolämpökentältä suoraan kaukolämpöverkkoon 13 prosenttia ja aurinkolämpökentän tehostamisesta haaleanvaraajan kautta lämpöpumpulla noin 12 prosenttia. Koko järjestelmän sydän on hollolalaisen Calefa Oy:n kehittämä HotLevel-erikoislämpöpumppu. Myös turpeen käyttöä energiantuotannossa tullaan todennäköisesti vähentämään ilmastopoliittisten tavoitteiden seurauksena. – Aurinkolämpöilmalämpöpumppuhybridi on tarkoitettu tuottamaan kaikki kesäaikainen kaukolämpö Puumalan kirkonkylässä. Lämpöpumppu käyttää lämmönlähteenä joko lämpökeräintä tai matalalämpöistä (haaleaa) varaajaa, mutta ei yhtä aikaa molempia. Kesäheinäkuussa laitos tuotti lämpöä yli 500 MWh, mistä aurinkolämmön osuus oli noin 150 MWh, Laine kertoo. – Aiemmin kesäaikaan kaukolämpö jouduttiin tuottamaan pääosin öljyllä, koska biokattilaa ei pysty säätämään riittävän pienelle kesän lämmön kulutukseen nähden. Lämpökeräin ja lämpöpumppu on toimintaperiaatteeltaan samanlainen kuin pientalojen ilmavesilämpöpumput, mutta isompi ja suuritehoisempi. Erikoislämpöpumput vastaus ilmastohaasteeseen . Suur-Savon Sähkössä innostuttiin miettimään jatkokehitystä. Aurinkolämpökeräimet tulivat Savosolarilta. Talvellakin ja halpasähköllä. Ylijäämälämpö varastoidaan lämpöakkuun, jossa lämmön varastointiin käytetään puhdasta vettä. Kesäkuun alussa laitos aloitti tuotannollisen käytön. Tykkyläinen pitää kiertotalousajattelua vastauksena ajan haasteisiin. Aurinkolämpökenttä kerää lämpöä auringon säteilystä, mutta aurinkosähköä ei kerätä. Uuden lämpölaitoksen näkyvin elementti on urheiluhallia vastapäätä tuleva 400 neliön kokoinen aurinkolämpökeräinkenttä seurakunnan vuokratta tarjoamalla maalla. – Mietimme, voisiko lämpöpumpun käyttöä ohjata sähkömarkkinoiden mukaan siten, että kun sähkö on halpaa, niin tekisimme lämpöä varastoon, joka tähän hybridilaitokseen kuuluu.. Tykkyläinen näkee aurinkovoimalla olevan jonkinlainen osa ratkaisussa, mutta pelintekijänä tulevat olemaan haaleista lämmönlähteistä korkeita lämpöjä tuottavat erikoislämpöpumput. Näin ollen öljyn käyttö vähenee Puumalassa vuositasolla noin 30 000 litraa, hiilidioksidipäästöt 515 tonnia (vastaa noin 260 henkilöauton vuosipäästöjä). 16 Kesäöljy korvattiin ilmalla ja auringolla Puumalassa Laitteistolla lämpöä ilmasta Uusi aurinkolämpö-ilmalämpöpumppuhybridi onnistuu tuottamaan kaiken kesäaikaisen kaukolämmön Puumalan kirkonkylässä. – Meillä oli ensimmäisen vuoden tuotantotavoite 1000 MWh lämpöä laitteistosta. Näin saadaan hyvällä hyötysuhteella hyödynnettyä ulkoilman lämpöä tai teollisuuden hukkalämpöä kaukolämmön tuotannossa. Kivihiilen käyttö energiantuotannossa päättyy vuonna 2029. Toukokuussa oli laitteiston koekäyttö ja käyttöönotto. – Jos teollisuudesta löytyy matalalämpöistä hukkalämpöä ja sitä pusketaan meriin ja järviin, tulee määrätietoisesti löytää keinoja, miten nämä ovat lämpöpumppujen avulla hyödynnettävissä kaukolämpöverkossa. Se on jaettu kahteen osaan: 30 m3 kuumaan varaajaan, jota käytetään tasaamaan lämmöntuotannossa ja kaukolämpöverkossa tapahtuvia vaihteluita, ja 50 m3 osaan, jota käytetään kesällä tehostamaan aurinkolämpökentän toimintaa ja talvella kaukolämpöverkon kulutushuippujen tasaamiseen. – Jatkossa tulemme tarkastelemaan, voisimmeko hyödyntää ilmalämpöpumppua ja miten tehokkaasti myös muuna aikana kuin kesäaikaan. P uumalan kirkonkylään valmistui viime talvena uutta edistyksellistä teknologiaa hyödyntävä lämpölaitos, joka tuottaa lämpöenergian kaukolämpöverkkoon hiilineutraalisti ilman CO2-päästöjä tuottavaa polttamista. Toinen kehityskohde liittyy sähkömarkkinahintoihin. – Yllätys oli, että laitteisto tuottaa hyvin lämpöä ilmasta myös talviaikana ilmalämpöpumpulla, Laine kertoo. Lämpövaraajan (lämpöakku) tilavuus on 80 m3. Koekäyttöaikainen yllätys oli, että laitteisto tuottaa hyvin lämpöä ilmasta myös talviaikana ilmalämpöpumpulla. – Kaukolämmön hinta on pidettävä jatkossakin asiakkaille ystävällisenä, hän korostaa
– Se kertoo meille tärkeää viestiä suunnasta, mihin Suomen poliittinen päätöksenteko haluaa ohjata energiantuotantoa, Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen sanoo. 17 Osa auringosta saatavasta lämmöstä voidaan suoraan hyödyntää lämpönä kaukolämpöverkossa ja osa lämpövaraajalieriön matalalämpöisen osan lämmittämiseen. Terttu Iiskola Kuvat: Calefa/Suur-Savon Sähkö. Ja purkaisimme lämpövarastoa sitten kalliimman sähkön aikaan, Laine kuvaa. Jatkossa aiomme tarjota teollisuudelle ja kuntasektorin asiakkaille ratkaisuja, joilla saadaan yhdyskunnan erilaisia lämpöjä hyödynnettyä ja näin leikattua fossiilisen lämmön käyttöä. Jäähdyttämällä aurinkolämpökeräimille palaavaa lämmönsiirtonestettä saadaan aurinkolämpökentän toimintaa tehostettua eli niiden lämmönkeruuta lisättyä. Haalealämpöisestä varaajasta lämpöenergia siirretään lämpöpumpun avulla kaukolämpöverkkoon. . Haalealämpöistä lämpövaraajaa käytetään kesällä tähän tarkoitukseen. Sähköyhtiö monistaa alueellaan Merkitystä hankinnassa oli Business Finlandin myöntämällä investointituella. – Näen tämän alkuna suuremmalle. Meillä on tarkoitus lähteä monistamaan tätä omassa toiminnassa
Mereen ulottuvien osien alle jätetään kuitenkin vapaata virtaustilaa. Kolmessa vaiheessa valmistuvaan Portus -kortteliin osoitteeseen Capellanranta 3 tulee yhteensä viisi asunto-taloyhtiötä: Portus Bellus, Portus Fortis, Portus Novus, Portus Magnus ja Portus Optimus.. 18 Oma rantasauna ja pienvenesatama Uniikkia rakentamista Uniikkia rakentamista Helsingin Kalasatamassa Helsingin Kalasatamassa Kalasataman kylkeen Helsingin Verkkosaareen valmistuu Suomessa ainutlaatuinen merenrantarakentamisen Portus-kortteli. Portuksen toteuttaa espoolainen Westpro. ti. Talot on rakennettu yli 30 metrin syvyyteen ulottuvien kantavien paalujen varaan. – Venesatama, merinäköala, isot terassit sekä rantasauna omine uimapaikkoineen keskellä pääkaupunkia tekevät tästä uniikin kohteen myös kansainvälisesOsin viherkattoinen kerrostalokortteli koostuu 6-, 8ja 14-kerroksisista taloista, joiden sisäpihalle jää rantasauna ja osittain maan alle sijoittuva parkkihalli. H elsingin kaupungin järjestämän tonttikilpailun voittaneen Portus-suunnitelman arkkitehtuurista vastaa Arkkitehtiryhmä A6 pääarkkitehtinään Tapio Saarelainen. Portus-kortteli Helsingin Kalasatamassa rakentuu osin veden päälle. Ihan vastaavaa ei ole meillä Suomessa aiemmin toteutettu, Westpron myyntipäällikkö Suvi Lukjanov toteaa
19 Asukkaiden oma kuntosali, rantasauna ja uimalaituri saadaan käyttöön syyskuun loppuun mennessä. Pienvenesatama valmistuu ensi vuonna.
Asuntojen koot vaihtelevat 28 neliöstä 159 neliöön. – Portuksesta oli aikoinaan arkkitehtikilpailu ja sen jälkeen kilpailun pohjalta teimme lopullisen asemakaavan. Suurimmasta osasta koteja on merinäköala. Portus on Westpron tähän asti suurin ja näyttävin projekti. – Suurimmasta osasta Portuksen asuntoja avautuu hienot merinäköalat, mutta erityisen upeat ne ovat niissä asunnoissa, jotka sijaitsevat meren päälle rakennetuissa osissa, Lukjanov sanoo. Arvokkaimmat asunnot ovat meren ylle rakennettuja viiden huoneen, keittiön ja saunan huoneistoja. Yhtiö on 20 toimintavuotensa aikana panostanut alusta lähtien yksilölliseen suunnitteluun eikä juurikaan kopioi ratkaisuja projektista toiseen. Valoisista asunnoista on käynti liukulasiovien kautta tilaville, lasitetuille parvekkeille. Asiakkailla on ollut mahdollisuus rakennusvaiheessa räätälöidä kodistaan oman makunsa mukainen. 20 – Talot on rakennettu yli 30 metrin syvyyteen ulottuvien kantavien paalujen varaan. Westpro kohti isompia kokonaisuuksia . Mereen ulottuvien osien alle jätetään kuitenkin vapaata virtaustilaa. Se on kaavoituksen kautta vahvasti säänneltyä. Tällaisia kilpailuja on ollut muitakin, että kaava tehdään yhteistyössä rakentajan kanssa loppuun, projektijohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupungin. Seuraavaksi Westpron katse suuntautuu Länsi-Espooseen ja Kirkkonummelle Sarvvikinrantaan, jonne on suunnitteilla uusi merellinen asuinalue. Eli laadukasta ja edustavaa merenranta-asumista, jossa myös arkkitehtuuri on huipputasoa, Suvi Lukjanov tiivistää. Myyntihinnat ovat 230 000 eurosta 1 845 000 euroon. Portus valmistuu kahdessa vaiheessa: ensimmäinen osa syyskuun loppuun mennessä ja toinen osa kesällä 2021. Lukjanovin mukaan yritys hakee tulevilta vuosilta selkeää kasvua, ja siksi suunta on myös rakennusprojekteissa kohti isompia kokonaisuuksia. Näin häiritsemme mahdollisimman vähän merenlahden luontaisia virtaamia. Asiakkailla on ollut mahdollisuus rakennusvaiheessa räätälöidä kodistaan oman makunsa mukainen. Osin viherkattoinen kerrostalokortteli koostuu 6-, 8ja 14-kerroksisista taloista, joiden sisäpihalle jää rantasauna ja osittain maan alle sijoittuva parkkihalli. Syyskuussa valmistuvat Portus Belluksen kodit ja kesällä 2021 Portus Magnus sekä Portus Optimus. Pienvenesatama valmistuu ensi vuonna. Viiteen taloyhtiöön tulee yhteensä 206 asuntoa. Portus on projektina varsin pitkälle sitä, mitä haluamme yhtiönä tarjota ja edustaa. Westpro ehdotti veden päälle rakentamista. Kaikki tänä kesänä valmistuneet asunnot on myyty. Asukkaiden oma kuntosali, rantasauna ja uimalaituri saadaan käyttöön syyskuun loppuun mennessä. Kaupunki katsoo tapauskohtaisesti Suomessa ei perinteisesti rakenneta meren päälle. Westpron juuret ovat pienja rivitaloissa, joista pienimmät ovat olleet vain muutaman asunnon kokoisia projekteja. Yhteensä 26 venepaikkaa myydään erillisinä osakkeina Portuksen asukkaille. Korttelin läpi ja merenrantaa pitkin kulkee myös kevyen liikenteen väylä. – Portus on hyvä esimerkki Westpron ajatusmaailmasta, jonka punaisena lankana on muusta tarjonnasta erottuvien huippuluokan kohteiden rakentaminen parhaille paikoille. Ideana on, että ensin hankitaan tontti ja vasta sitten piirretään siihen parhaiten sopivat kodit. Ensimmäiset reilut sata uutta asukasta ovat muuttaneet Portus Fortiksen ja Portus Novuksen asuntoihin
Yhteensä 26 venepaikkaa myydään erillisinä osakkeina Portuksen asukkaille. Viiteen taloyhtiöön tulee yhteensä 206 asuntoa. Ratkaisevaa on paikan soveltuvuus meren päälle rakentamiseen. Sen sijaan kelluvia asuntoja Verkkosaareen on tulossa. Myös herkän merialueen ympäristöseikat on huomioitu. – Tällä metodilla perustustyöt on päästy tekemään kuivalla maalla. – Tämän tapainen pohjaan asti paalutetun laatan ja meren päälle rakentaminen ilman täytemaata on suhteellisen harvinaista. Moderni kokonaisuus Portus asettuu hevosenkengän muotoon aivan merenrantaan. Merenpinnan tason alle jäävät rakennusvaipan osat ja rakennuksen kellaritilat ovat kokonaan vesitiiviitä, vastaava mestari Tapio Kortetjärvi Westprosta kertoo. Helsingin kaupunki katsoo Asikaisen mukaan vastaavanlaisia hankkeita tapauskohtaisesti. Meren päälle rakentaminen vaatii asemakaavan lisäksi vesilain mukaisen vesiluvan. Talon edustan merialue rajattiin ensin vesitiiviillä patoseinällä, jonka jälkeen merivesi pumpattiin sieltä pois. Asunnoista on hulppeat näkymät muun muassa kohti Korkeasaarta ja Kruunuvuorenselkää. Rakentajan kannalta meren päälle rakentaminen on työläämpää ja hitaampaa kuin rakentaminen kuivalle maalle. Näin häiritsemme mahdollisimman vähän merenlahden luontaisia virtaamia, projektipäällikkö Mikko Kivinen Westprosta selvittää. – Talot on rakennettu yli 30 metrin syvyyteen ulottuvien kantavien paalujen varaan. Jouni Suolanen Kuvat: Westpro. 21 Pienvenesatama valmistuu ensi vuonna. Poikkeuksellista rakentamista Portuksen pohjarakennustyöt alkoivat syksyllä 2017 ja niissä käytettiin varsin poikkeavia ratkaisuja. Asuntojen koot vaihtelevat 28 neliöstä 159 neliöön. Portus onkin uraauurtava esimerkki rakennustavasta, jollaista ei juurikaan ole nähty Suomessa. Mereen ulottuvien osien alle jätetään kuitenkin vapaata virtaustilaa. Kalasataman aluerakentamisesta kertoo. . Sitä reunustavat Portuksen ”sakarat” Bellus ja Optimus rakentuvat suoraan meren päälle ainutlaatuisella tekniikalla, johon käytiin hakemassa oppia ulkomailta. Verkkosaareen ei ole tällä hetkellä tulossa muita kohteita eikä muuallekaan, Asikainen kertoo
Lähdemme innostuneena jatkotyöhön kilpailun voittajaehdotuksen kanssa, sanoo Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Spring osoittaa tietä nykyaikaisen puunkäytön tulevaisuudelle osana kaupunkiemme kestävää rakentamista. Voittajatyö toteuttaa hyvin kilpailulle asetetut tavoitteet, sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja ja Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. Kuva: Varma muodot henkivät pohjoisen modernin rakennustaiteen perintöä. – Helsingin kaupunki on iloinen kilpailun ratkeamisesta. Puurakentamisella voidaan luoda vaativaan urbaaniin suojeluympäristöön kestävää, ihmisläheistä, elinkaaren aikana joustavaa ja ympäröivää kaupunkirakennetta monipuolisesti. Voittajan valinnassa painotetiin muun muassa rakennuksen kaupunkilaisille tarjoamia hyviä käyttömahdollisuuksia. Sen Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo, että Katajanokan alueen kehittämisen tavoitteena on luoda aktiivista kaupunkitilaa ja mahdollistaa rantojen monipuolinen käyttö. – Suunnitelma lähtee vahvasti paikasta ja sen historiasta, mutta suuntaa samalla tulevaisuuteen. Kestävää kaupunkirakentamista Palkintolautakunta painotti valinnassaan rakennuksen hyviä käyttömahdollisuuksia kaupunkilaisten näkökulmasta. – Arkkitehtonisilta ratkaisuiltaan se on korkeatasoinen ja luonnollinen kokonaisuus, joka sopii hyvin keskeiselle rantatontille. Kuva: Pertti Nisonen Palkintolautakunnan mukaan Spring sopii hyvin Katajanokan korttelirakenteeseen ja rannan julkisivurivistöön. Se sopii myös hyvin Katajanokan korttelirakenteeseen ja rannan julkisivurivistöön. – On hienoa olla mukana hankkeessa, jolla on ympäristöja ilmastoarvojen osalta poikkeuksellisen kunnianhimoiset ja määrätietoiset tavoitteet, sanoo arkkitehti SAFA Selina Anttinen Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä. 22 Katajanokan Laiturille rakentuu Spring Arkkitehtuurikilvan voitto ratkesi H elsingin Katajanokalle suunnitteilla olevasta puisesta toimitilasta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun on voittanut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n työ Spring. Palkintolautakunnan mukaan Spring on kaunis ja tasapainoinen työ, joka jatkaa Esplanadilta Katajanokalle ulottuvien vaaleiden kaupunkitalojen rintamaa modernin arkkitehtuurin keinoin. Rakennuksen pyöreät nurkat liittävät sen viereisten Tullija Pakkahuoneen ja hotellin muotoihin, jotka toistuvat myös muualla Katajanokan kansallisromanttisen ja Art Nouveau -ajan arkkitehtuurissa. Palkintolautakunnan arviointiperusteiden mukaisesti arkkitehtuurikilpailun tavoitteena oli löytää kaupunkirakenteelliset, maisemalliset, toiminnalliset, esteettiset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset tasapainoisesti yhdistävä ratkaisu. – Puusta rakennettu, kestävä ja hiilijalanjäljeltään mahdollisimman matala rakennus vastaa kaupungin tavoitteita ja uusi rakennus mahdollistaa myös uusia työpaikkoja. Kuva: Varma Havainnekuva Spring-sisätiloista. Helsingin näkökulmasta Katajanokan alueen kehittämisen tavoitteena on Sinnemäen mukaan luoda aktiivista kaupunkitilaa ja mahdollistaa rantojemme nykyistä monipuolisempi käyttö. Suunnitelman mukaisesti rakennuksen Kauppatorin päätyyn tulee pieni kaupunkipuisto, kun taas meren puolelle avautuu terassi kahvilaja ravintolatiloille. Katajanokan Laituriksi nimettyyn ja Varman omistamaan hiilineutraaliin rakennukseen tulee Stora Enson pääkonttori, hotelli sekä muita toimitiloja. – Arkkitehtuuri on miellyttävällä tavalla tutun oloista. n Kati Wikström
02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi. 23 www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p
T uulia Puustinen tutki keväällä hyväksytyssä väitöskirjassaan täydennysrakentamista taloyhtiöiden tonteilla. Siihen liittyy kuitenkin lukuisia haasteita. Puustinen tutki Helsingissä taloyhtiöitä, jotka ovat putkiremontti-iässä ja joilla olisi ainakin periaatteessa mahdollista rahoittaa saneerausta täydennysrakentamisella.. 24 Osakkailla suuret tuotto-odotukset Täydennysrakentamisen monenlaiset haasteet Taloyhtiöt voivat rahoittaa putkiremonttia täydennysrakentamisella. Osakkaille on täydennysrakentamiseen valtavat tuotto-odotukset. Tuulia Puustisen selvitti väitöskirjassaan asiaa
Monet 1960ja 1970-lukujen talot ovat putkiremontti-iässä, jolloin täydennysrakentaminenkin on ajankohtainen kysymys. – Kaupungin rooli on suuri, kun puhutaan tuottovaatimuksista, sillä kaupunki määrittää rakennusoikeuden määrän ja arvon. – Taloyhtiön asukasosakkailla on laajan kyselyn mukaan suuri tuottovaatimus täydennysrakentamista kohtaan ainakin hypoteettisessa tilanteessa arvioituna. – Tyypillisessä tapauksessa täydennysrakentamisen on osuttava samalle vuodelle, jolloin tulee kustannukset putkiremontista. Muuten joutuu maksamaan veroa. Myös pysäköinnin uudelleenjärjestämisestä voi koitua huomattavia kuluja.. Tuottoa täydennysrakentamisesta Taloyhtiöiden osakkaiden näkökulmasta keskeistä on täydennysrakentamisen kannattavaksi tekeminen. – Jos taloyhtiö joutuu lähettämään useita kaavamuutoshakemuksia, niin se tuo epävarmuutta ja prosessi pitenee. Se vaikuttaa koko yhtälön kannattavuuteen. Julkisella sektorilla on merkittävä rooli kaikessa täydennysrakentamisessa. – Julkisella sektorilla ja sen harjoittamalla politiikalla on suuri rooli myös taloyhtiön tontilla tapahtuvassa täydennysrakentamisessa, Puustinen toteaa. Tuulia Puustinen väitteli täydennysrakentamisesta taloyhtiöiden tontilla. Ensimmäisessä oli mukana viisi taloyhtiötä Helsingistä, joissa täydennysrakentamisesta päättäminen oli ajankohtaista. Kolmannessa artikkelissa aineistona oli asukasosakkaiden haastatteluita neljässä taloyhtiössä. Niissä Puustinen haastatteli taloyhtiöiden puheenjohtajat ja isännöitsijät. Kysyin paljonko täydennysrakentamisen pitäisi tuottaa, jotta osakas olisi sitä valmis kannattamaan. – Iso merkitys on muun muassa sillä, miten aktiivinen kaavoittaja on ja miten sujuvasti viestintä taloyhtiön suuntaan tapahtuu. Monet osakkaat eivät olleet lainkaan valmiita täydennysrakentamiseen. Tutkimuksen taustaa . Sen pitää hyödyttää osakkaita ja laskea mahdollisen putkisaneerauksen hintaa. Toisena oli mukana laaja kyselyaineisto, jossa vastaajina olivat asukasosakkaita pääkaupunkiseudulta. Puustisella oli kolme tutkimusartikkelia, joissa kaikissa oli eri aineisto ja menetelmät. Kaupunki myös perii maankäyttömaksun ja sillä on suuri merkitys, onko täydennysrakentaminen enää kannattavaa. Ne sijaitsivat alueilla, jossa kaupungilla oli jonkinlaisia täydennysrakentamissuunnitelmia. Vajaalle viidesosalle kyselyn vastaajista mikään taloudellinen hyöty ei ollut riittävä täydennysrakentamisen kannattamiseksi. Se on melko paljon. Selkeät reunaehdot täydennysrakentamiselle alusta alkaen ovat kaiken a ja o. Kyselyssä osakkaat halusivat, että täydennysrakentaminen kattaisi kaksi kolmasosaa remonttikuluista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siinä taloyhtiö joutuu aikatauluttamaan kaksi älyttömän pitkää ja hankalaa prosessia yhteen. Tuulia Puustisen Aalto-yliopistolle tekemä väitöskirja (2020) oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joka kulki nimellä Tutkimus asukaslähtöisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista – tapaustutkimus suomalaisilla kaupunkialueilla (REPSU). Osakkaat olivat taloyhtiöistä, joissa täydennysrakentaminen voisi olla ajankohtaista. Myös monet ei-rahalliset tekijät vaikuttavat päätöksentekoon. 25 – Iso merkitys on muun muassa sillä, miten aktiivinen kaavoittaja on ja miten sujuvasti viestintä taloyhtiön suuntaan tapahtuu. Asiaa käsittelevällä virkamiehellä on suuri merkitys. Puustisen tutkimuksessa korostui se, millaista tukea taloyhtiö saa täydennysrakentamisen ja sen suunnittelun yhteydessä virkamieskunnalta. Tärkeää on myös täydennysrakentamisen ajoittaminen oikein, sillä se vaikuttaa verotukseen
Konsulteista on hyötyä Taloyhtiöiden edustajat ovat yleensä maallikkoja, kun käsitellään niin linjasaneerausta kuin täydennysrakentamistakin. Harvan taloyhtiön hallituksessa on tarpeeksi osaamista, Puustinen toteaa. – Asukkaat, jotka menettivät näkymänsä ikkunasta, muodostivat todella voimakkaan vastustajajoukon. Jos johto sooloilee, siitä aiheutuu helposti riitoja. Yleistäen voi sanoa, että asukkaat, joiden ikkunoiden eteen oli tulossa täydennysrakentamista, kokivat rakentamisen huomattavasti kielteisempänä kuin he, joiden maisemaan rakentaminen ei vaikuttanut. . Täydennysrakentaminen voi pilata ylimpien kerrosten asukkaiden maisemat. Tällaiset hankkeet ovat niin isoja, että niihin liittyy hirveästi riskejä, jos ei ole riittävää asiantuntijuutta. Osakkaat, joiden ikkunoiden eteen ei rakenneta, ovat tyytyväisempiä paljon pienempiin tuottoihin. Rahallinen hyöty ei ole ainoa määrittävä tekijä, kun tehdään päätöksiä täydennysrakentamisesta. – Yksi tai kaksi henkilöä pystyi toimimaan priimusmoottorina ja edistämään hankkeita. Ensinnäkin aktiiviset ihmiset pystyivät viemään hankkeita eteenpäin omalla aktiivisuudellaan. – Jos täydennysrakentaminen vie maiseman, asukkailla oli useinsuurempi tuottovaatimus rakentamiselle. On tärkeää, tekevätkö osakkaat yhteisen periaatepäätöksen, että lähdetään suunnittelemaan täydennysrakentamista, vai eteneekö taloyhtiön hallitus itsenäisesti ja selvittelee asioita muilta salassa. 26 Monet osakkaat eivät olleet lainkaan valmiita täydennysrakentamiseen. – Kannattaa miettiä, miten asukasosakkaita voisi hyvittää haitoista. He painottivat täydennysrakentamisen haittoja. Maiseman arvoa ei voi mitata Tapaus, jossa täydennysrakentaminen kattoi koko putkiremontin kustannukset, oli kaikkein riitaisin. – Ne, jotka käyttivät konsulttia, kokivat sen todella hyödylliseksi. Puustisen mukaan monet asukkaat, joiden maisemaan täydennysrakentaminen vaikutti, kokivat että se vaikuttaa myös asuntojen arvoon. Puustisen tutkimuksen mukaan ulkopuolinen apu tulee tarpeeseen. Pauli Jokinen. Täydennysrakentaminen saattaa aiheuttaa taloyhtiöissä riitoja. Ei ole mitään mittareita siihen. Puustinen koki yllätyksenä sen, miten paljon taloyhtiöissä yksittäiset ihmiset pystyivät vaikuttamaan asioihin. Se olisi hyvä jatkotutkimuksen aihe. – Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. – Sitä on hirveän vaikea todentaa. Se ei aina herätä luottamusta. Voisiko heille esimerkiksi tarjota etuosto-oikeuden autotalleihin tai jotain muuta etua. He olivat valmiita käyttämään runsaasti omaa aikaansa asioiden valmisteluun, ja toisaalta he olivat valmiita ottamaan negatiivista palautetta vastaan. – Hankkeisiin liittyvässä tiedotuksessa oli monessa tapauksessa haasteita. Tuottovaatimukset rakentamisen esteenä Asukasosakkaiden suuret tuottovaatimukset saattavat estää koko täydennysrakentamisen tai ainakin hidastaa sitä. Haastattelin asukasosakkaita täydennysrakentamista jo toteuttaneissa tai suunnittelevissa kohteissa, ja heidän välillä oli suuret erot, miten he arvioivat täydennysrakentamisen merkitystä, Puustinen sanoo. Puustisen mukaan taloyhtiön johdonkin on hyvä tiedostaa, että täydennysrakentamisesta koituvat haitat eivät jakaudu tasaisesti. Vastaavasti heillä oli myös muita enemmän tietoa hankkeeseen liittyen. Vajaalle viidesosalle kyselyn vastaajista mikään taloudellinen hyöty ei ollut riittävä täydennysrakentamisen kannattamiseksi
– Pääkaupunkiseutu lähtee tälle vuosikymmenelle huomattavasti paremmista asetelmista asuntotuotantoa ajatellen kuin mikä tilanne oli viime vuosikymmenen alussa. Kerrostalovarannon määrä on vuosikymmenessä lähes kaksinkertaistunut, vaikka asuntotuotantovauhti on kiihtynyt päättyneen vuosikymmenen loppupuoliskolla, ts. Rakennusoikeutta myös käyttämättä Kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettua rakennusoikeutta on paljon käyttämättä myös Helsingin entisillä satama-alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa sekä Postipuistossa. Kerrostalovarannon suurin omistaja Varannon omistus on pysynyt suhteellisen muuttumattomana koko 2010-luvun: pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat selkeästi suurimman osan maasta, jolla on kerrostalovarantoa. Asuntoja on mahdollista rakentaa sekä osittain jo rakennetuille että tyhjille tonteille. Tonttivarannolla tarkoitetaan voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevaa kerrosalaa, joka on SeutuRAMAVA-aineistossa tulkittu toteuttamiskelpoiseksi. Toistaiseksi kerrostalovarannon kasvu on kuitenkin ollut pääasiassa nopeampaa kuin pientalovarannon vähentyminen, mikä on mahdollistanut asumisen Esimerkiksi Espoossa sijaitsevassa Espoonlahdessa on runsaasti rakennusoikeutta kerrostalojen rakentamiseen. Kerrostalovaranto on kasvanut pientalovarannon hitaasti vähentyessä. Pääkaupunkiseudun varantotilannetta voi tarkastella kaikille avoimesta korttelitasoisesta aineistosta HSY:n avoimen datan karttapalvelussa. Huomattavimmat kaavoissa jo olemassa olevat asuntorakentamismahdollisuudet ovat Helsingin entisillä satama-alueilla. K errostalovarannon määrä pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on kasvanut joka vuosi 2010-luvulla. Asemakaavatilanteen puolesta kerrostaloja pystytään rakentamaan runsaasti myös Espooseen Länsimetron varrelle ja Vermonniittyyn sekä Vantaan Kivistöön, kertoo seututietoasiantuntija Laura Lähteenmäki HSY:stä. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta tonttivarantokatsauksesta. MAL-sopimusmenettelyssä asemakaavoitukselle asetetut kerrosalatavoitteet on pääkaupunkiseudulla saavutettu, mikä on heijastunut positiivisesti myös varannon kasvuna. Uusin SeutuRAMAVA-aineisto kuvaa voimassa olevien asemakaavayksiköiden tilannetta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vuodenvaihteessa 2019–2020. tietoyhteistyöyksikön päällikkö Heikki Levola sanoo. Asumisen asemakaavavaranto on ollut 2010-luvulla kasvussa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa kahdesti vuodessa avoimena datana paikkatietoaineiston, joka esittää voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevan rakennusoikeuden Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. varannon kasvun kokonaisuutena. – Helsingissä Vuosaaressa ja Herttoniemessä on merkittäviä mahdollisuuksia kerrostalojen rakentamiseen vuonna 2019 voimaan tulleiden asemakaavojen myötä. 27 Pääkaupunkiseudulla panostettu kaavoitukseen Asuntorakentaminen nosteessa Kaavoituksella on mahdollistettu asuntorakentaminen vuosiksi eteenpäin pääkaupunkiseudulla. Tavoitteiden saavuttaminen seudullisesti on olennaista jatkossakin tonttivarannon kehittymisen kannalta. Sen mukaan pääkaupunkiseudulla on rakennusoikeutta jäljellä useiden kymmenien tuhansien asuntojen rakentamiseen. n. Pientalovarannosta suurin osa sijaitsee yksityishenkilöiden ja perikuntien omistamalla maalla
Raskas. – Akkuteknologian kehitys mahdollistaa kevyen ajoneuvoliikenteen sähköistymisen. Sähköistämisen tiellä on kuitenkin vielä paljon haasteita, joista vähäisin eivät ole korkeat kustannukset. Sähköistettyjen teiden etuina on pidetty sitä, että ajoneuvoissa riittäisi entistä pienempi akkukapasiteetti ja sähkön käyttö tulisi mahdolliseksi myös pitkämatkaisessa ja raskaassa liikenteessä. Sähköteiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä ja mittavia investointeja. Pitkäaikaisin käytännön kokemus tieosuuksien sähköistämisestä on Etelä-Koreassa. S ähköistetyllä tiellä ajoneuvot saavat liikkumiseen tarvitsemansa sähkön tieverkosta ja voivat liikkuessaan myös ladata akkujaan. 28 Korkeat investointikustannukset Sähköisen tieverkon haasteet Erityisesti kuorma-autojen ja pitkää matkaa ajavien linja-autojen sähköistäminen vähentäisi päästöjä ja valtion tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Monet pitkien välimatkojen maat, kuten esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat jo lähteneet aktiivisesti kehittämään ja pilotoimaan sähköteitä
Ojasen mukaan Suomen sääolosuhteisiin sopivinta sähköistysteknologiaa täytyy vielä etsiä, ja valinnassa täytyy huomioida esimerkiksi maamme lumiset talvet. Selvityksessä vertaillaan erilaisten tettujen kiskojen tai tienpinnan alle sijoitettavien induktiokäämien avulla. Ranskalainen Alstom on kehittänyt alun perin raitiovaunuliikennettä varten ajolangattoman ratkaisun, josta se on muokannut kumipyöräliikenteelle soveltuvan version. Monilla eri tekniikoilla Tieverkkoa voidaan sähköistää ajojohdinten, tienpintaan upo. Konsultteina ovat toimineet Gaia Consulting ja FLOU. Haasteita ja hidasteita EU on selvityksessään (2018) arvioinut tieverkon sähköistämisen investointija operointikustannuksia Ruotsissa. Haasteita on kuitenkin monia, kuten esimerkiksi pohjoiset lumiolosuhteet. Kuva: Väylävirasto kalusto puolestaan kuluttaa enemmän energiaa, minkä vuoksi akut eivät ole realistinen ratkaisu etenkään pitkämatkaisessa raskaassa liikenteessä, kertoo apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väylävirastosta. – Koko pääväyläverkon sähköistäminen ei liene realistista, sillä vähäliikenteisillä teillä ilmastovaikutukset jäisivät vähäisiksi kustannuksiin nähden, Ojanen sanoo. Tien pintaan upotetuissa rakenteissa ajoneuvo ottaa sähköä ajoneuvon alla olevasta raiteesta suoralla liukukontaktilla. Suomessa vilkasliikenteisillä teillä – esimerkiksi valtatie 3:lla välillä Helsinki–Tampere – sähköistäminen voisi kannattaa taloudellisesti, mikäli kilometrikohtaiset investointikustannukset pysyisivät matalina ja riittävän iso osuus liikenteestä sähköistettäisiin. Tien yläpuolella olevista ajolangoista ajoneuvo ottaa sähköä suoraan liukukontaktilla. Japanilainen Honda on ainoa tätä latausteknologiaa kehittävä toimija. Ajolanka ei sovellu henkilöautoille. Parasta tien pinnassa saatavassa latauksessa on soveltuvuus kaikille nelipyöräisille ajoneuvoille ja riittävä tehotaso raskaalle liikenteelle. n Jouni Suolanen teknologiaja liiketoimintavaihtoehtojen soveltuvuutta Suomessa ja pureudutaan myös muun muassa sähköistämisen kustannuksiin. 29 – Koko pääväyläverkon sähköistäminen ei liene realistista, sillä vähäliikenteisillä teillä ilmastovaikutukset jäisivät vähäisiksi kustannuksiin nähden. Tieverkon sähköistäminen vaatii monelta eri toimijalta rahoitusta systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi. – Keskeisimpinä hidasteina sähköisten tieverkkojen yleistymiselle ovat suuret investointikustannukset ja pitkä sitoutuminen vielä kehittyvään teknologiaan, selvityksessä todetaan. Dynaamista induktiolatausta voidaan pitää käyttäjäystävällisenä, tienpidollisesti ihanteellisena ratkaisuna, mutta teknologia on monimutkaisin tunnetuista vaihtoehdoista, ja siihen kohdistuu vielä teknisiä ja standardointiin liittyviä haasteita. Se on kehittänyt järjestelmää vuodesta 2010 Saksan valtion tuella. Jo yhden kaistakilometrin sähköistäminen maksaisi eri tekniikoilla puolesta miljoonasta eurosta noin kolmeen miljoonaan euroon. Saksalainen Siemens on tässä käytännössä ainoa toimija. Periaate on sama kuin sähköjunissa ja raitiovaunuissa. Kuva Espoon Leppävaarasta. Kontaktirakenne voi olla myös tien sivussa. Yksikään Väyläviraston selvityksen tarkastelukohteista ei osoittautunut yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi laskelmissa käytetyillä arvoilla ja oletuksilla. Tässäkin tapauksessa tarvitaan kaksi johdinkontaktia, joista toinen on kiinnitetty ajoneuvon pohjaan mekaaninen kontaktivarsi. Rahoitusta tarvitaan muun muassa sähkötieinfran rakentamiseen, sähköverkkojen laajennuksiin, tieverkon operointiin sekä huoltoon ja kunnossapitoon. Ruotsalaiset kuorma-autovalmistajat Scania ja Volvo ovat osallistuneen systeemin testaamiseen. Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Sähköinen tieverkko on mahdollinen, mutta monen vaiheen jälkeen vielä kaukaisessa tulevaisuudessa. Väylävirasto on viime kevään aikana tehnyt aiheesta ensimmäisen laajemman selvityksen Tieverkon sähköistämisen mahdollisuudet ja haasteet Suomessa. Tiellä tarvitaan kuitenkin kaksi ajolankaa, koska liikutaan kumipyörillä. Jo yhden kaistakilometrin sähköistäminen maksaisi eri tekniikoilla puolesta miljoonasta eurosta noin kolmeen miljoonaan euroon
Ympäristötietoista suunnittelua Markus Hakkarainen käsitteli opinnäytetyössään ympäristötietoisen rakennussuunnittelun ohjausta. 30 O pinnäytetyönsä Markus Hakkarainen teki Karelia-ammattikorkeakouluun. Käsittelin ja tarkastelin opinnäytetyössäni elinkaariarviota sekä siihen liittyen rakennusten hiilijalanjälkeä. – Tällä hetkellä elinkaariarvion eräs indikaattori on hiilijalanjälki. Elinkaariarvio ei liity pelkästään rakennusalaan, vaan sitä sovelletaan monilla eri aloilla. Keskityin Elinkaariarvio, hiilijalanjälki... Haastattelimme Hakkaraista aiheesta. myös rakennusten muuntojoustavuuteen, joka tutkimuksessani rajattiin asuinrakennuksiin ja toimistorakennuksiin. Mitä se käytännössä tarkoittaa. Rakennusalalla sillä pyritään löytämään parhaita ratkaisuja kestävään rakentamiseen. Miksi elinkaariarviointia tehdään ja mihin sillä tähdätään. – Rakentaminen sekä kiinteistöjen käyttö kuluttavat melko paljon energiaa. Hiilijalanjälki-indikaattori tulee näillä näkymin. Se on tulossa ihan lakisääteiseksi. Opinnäytetyösi käsitteli ympäristötietoista rakennussuunnittelua. – Elinkaariarviointi on kehitetty palveluiden ja tuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin. Millaisia työkaluja siihen on. – Se on hyvin laaja käsite. Ympäristöministeriöllä on tavoitteena saada hiilijalanjälki-indikaattori lakisääteiseksi viimeistään vuonna 2025
Elinkaari voidaan jaotella viiteen eri vaiheeseen: tuotevaihe, rakennusvaihe, käyttövaihe, elinkaaren loppuvaihe ja elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset. n Pauli Jokinen. – Vuoteen 2025 mennessä ministeriön on tarkoitus julkaista laki, jolloin kiinteistöille on tulossa jonkinlaisia päästörajoituksia. Koulussamme sivuttiin kyseistä aihetta vain yhdellä kurssilla. Esimerkiksi betonikerrostalon jätettä voidaan myöhemmin käyttää vaikkapa tien tai pihojen pohjien vahvistuksessa. Suunnittelussa tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat esimerkiksi – Pienin hiilijalanjälki syntyy kenties itse rakentamisen aikana. Millaisia ne voivat olla. Pystytäänkö materiaaleja kierrättämään ja käyttämään uudestaan. Mainitsit elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset. Miten yhteistyö heidän kanssaan sujui. Opinnäytetyösi toimeksiantajana oli Vahanen Suunnittelupalvelut Oy. Opinnäytetyössä pääsin perehtymään aiheeseen kunnolla. Tällaiset asiat lasketaan elinkaaren ulkopuolisiksi vaikutuksiksi. Riippuu toki ratkaisuista, joita on tehty suunnittelupöydällä. – Kaikki tietotaito mitä opinnäytetyön yhteydessä ympäristötietoisesta rakennussuunnittelusta tuli, oli käytännössä minulle uutta. Jo viime kesänä olin Vahasella kesätöissä. Markus Hakkarainen tutki opinnåytetyössään ympäristötietoista rakentamista. Tulevaisuudessa ympäristöasiat tulee ottaa entistä paremmin huomioon. Kun asia tulee lakisääteiseksi, niin se on tärkeä osa ammattia. Vuoteen 2025 mennessä ministeriön on tarkoitus julkaista laki, jolloin kiinteistöille on tulossa jonkinlaisia päästörajoituksia. Esimerkiksi rakennuksen materiaalivalinnat vaikuttavat siihen, paljonko siitä joskus tulee rakennusjätettä ja paljonko rakennusmateriaaleja voi käyttää myöhemmin hyödyksi. Ympäristöministeriö on suunnitellut ja julkaissut nyt ensimmäistä kertaa ohjauskeinoja, joiden avulla hiilijalanjälkeä seurataan. Nämä kun laskee yhteen, niin niistä muodostuu suurin osa rakennuksen hiilijalanjäljestä. – Pienin hiilijalanjälki syntyy kenties itse rakentamisen aikana. Koulun neljäs vuosi oli sen verran kevyttä, että tein samaan aikaan töitä Vahaselle. Työskentelen nyt Vahasella rakennesuunnittelijana. Riippuu toki ratkaisuista, joita on tehty suunnittelupöydällä. – Yhteistyö opinnäytetyön toteutuksessa sujui Vahasen kanssa hienosti, apua ja ohjausta oli aina tarjolla. Mitkä ovat eri vaiheiden ympäristövaikutukset. – Kyseessä on hyvin uusi asia. Remonttien yhteydessä pitää hankkia uutta rakennusmateriaalia. Rakennuksen käytön aikana ympäristöä kuormittaa esimerkiksi sähkönkulutus, vedenkulutus, korjaukset ja ylläpito. – Se pitää sisällään juuri rakennuksen materiaalin uudelleenkäytön. Viime vuodenvaihteessa ryhdyin sitten tekemään opinnäytetyötä firmalle ja valmistumisen jälkeen pääsin yhtiöön vakihommiin. Mitä itse opit, kun valmistelit opinnäytetyötä. Miten hyvin ympäristöasiat otetaan mielestäsi huomioon rakennussuunnittelussa. Ympäristöasiat tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa rakennusalalla. – Selkeästi eniten ympäristövaikutuksia syntyy rakennuksen käytön aikana. Rakennuspuolella tietotaito ja ammattitaito ympäristökysymyksiin liittyen tulee varmasti kehittymään lähivuosina paljon. Elämme eräänlaista siirtymävaihetta. rakennuksen käytön jälkeiseen hiilijalanjälkeen. Siksi oli hyvä jo nyt perehtyä aiheeseen. Siitä ei hirveästi jäänyt käteen. 31 ensimmäisenä käyttöön, mutta varmasti tulevaisuudessa on käytössä muitakin indikaattoreita, jotka toimivat kiinteistöjen elinkaariarvion apuna
Asuntorakentaminen alkoi jo viime vuonna Postipuistoksi kutsutulla alueella, josta tulee 6000 asukkaan kaupunginosa. Alue on pitkään ollut liikenteen ja logistiikkayritysten käytössä, mutta nyt keskeisellä sijainnilla olevaa seutua rakennetaan urbaaniksi asuinalueeksi. H elsingin Pohjois-Pasilaan on rakentumassa varsinainen kaupunginosien ketju. Alueen teemana on yhteisöllisyys. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Postipuistoon jo tänä vuonna. Pohjois-Pasilassa tulee 2030-luvulla asumaan noin 12 000 asukasta ja työpaikkoja sinne tulee parin tuhannen verran. Seuraa. 32 Kaupunkimaista tiivistä rakentamista Yhteisöllinen Postipuisto Helsingin Pasilaan rakennetaan tiivis urbaani kaupunginosa Postipuisto
– Pyrimme siihen, että noudatetaan asunto-ohjelman mukaista tavoitetta, jonka mukaan alueelle tulisi 20 prosenttia tuettua asumista, 40 prosenttia välimuodon asumista ja 40 prosenttia vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Sinne tulee myös kaksi korkeaa maamerkkirakennusta. Ne ovat keskimäärin 5-8-kerroksisia. Kuva: Helsingin kaupunki vaksi rakentaminen alkaa Ilmalan aseman seudulla ja lopulta päästään rakentamaan keskiosa, kun Postin lajittelukeskus siirtyy toisaalle 2030-luvulla. Postipuiston alueesta suurin osa on kaupungin omistuksessa. Huoneistoalan osalta on suunnitelma, jonka mukaan omistus. 33 Postipuisto on kooltaan noin 25 hehtaaria. Postipuiston rakennukset tulevat olemaan omistussuhteiltaan sekoitus monipuolista asuntotuotantoa, kuten kovan rahan asuntoja ja tuettua asuntotuotantoa. Kuva: Helsingin kaupunki Päivi Ahlroos toimii Postipuiston projektinjohtajana. – Se on varsin kaupunkimaista. Postipuistoon rakennetaan vain kerrostaloja. – Vanhat rakennukset on purettu, vain kaksi rakennusta jätettiin Metsäläntien varteen uutta käyttöä varten jalostettavaksi, kertoo projektinjohtaja Päivi Ahlroos Helsingin kaupungilta. Alueesta suurin osa on kaupungin omistuksessa. Asuntokorttelit ovat umpinaisia, mutta kortteleiden sisällä on isompia avoimia tiloja. Postipuiston 6000 hengen alue rakentuu paikalle, jossa oli pitkään tavarankuljetusfirma Schenkerin terminaalit. Rakennuttajana toimii Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelut, tilaajina ovat Helsingin Asumisoikeus Oy ja Heka Oy. Osoitteeseen Lavakatu 1 tuleva talo. Sitä kautta haetaan yhtenäistä ilmettä alueelle. Schenker siirsi logistiikkakeskuksensa Vantaalle. Kuva: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Kumppanuushankkeena toteutettava kortteli Postipuiston pohjoisosassa. Toiseen tulee 14 kerrosta ja toiseen 15 kerrosta. Sekoitus eri asuntomuotoja Postipuisto on kooltaan noin 25 hehtaaria. Ahlroos kuvailee tulevaa Postipuistoa urbaaniksi, tehokkaasti rakennetuksi kerrostaloalueeksi. – Alueesta tulee kohtuullisen korkea
Asukastila rakennetaan arviolta vuosina 2021–2022. Yhteisöllisyydellä yritetään saada heti alussa alueelle Bonavan toteuttama Postinkantaja-kokonaisuus, joka valmistuu alueella ensimmäisenä syksyllä 2020. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Postipuisto ilmasta katsottuna ennen rakennustöiden aloittamista. 34 – Asuntokorttelit ovat umpinaisia, mutta kortteleiden sisällä on isompia avoimia tiloja. Asukkaat pääsevät virkistäytymään läheiseen Keskuspuistoon. Kuva: Helsingin kaupunki yhtenäistä henkeä. Kortteli toteutetaan yhteistyössä Y-Säätiön omistaman M2-Kotien, TA-Asumisoikeus Oy:n, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Rakennusliike Evälahti Oy:n kesken. Kortteli kumppanuushankkeena Postipuiston pohjoisosassa käynnistyi alkuvuodesta rakennushanke, jossa kortteli rakennetaan kumppanuushankkeena. Alue tulee rautateiden ja Keskuspuiston väliin. Postipuisto on alkuun vielä irrallinen kaupunginosa ennen kuin koko Pasilan alue on rakennettu. Kortteliin tulee noin 300 asuntoa, jotka ovat sekoitus vuokra-, omistusja asumisoikeusasuntoja. – Sen läheisyyteen on tulossa muun muassa liiketiloja ja päivittäistavarakauppaa, Ahlroos tietää. Kuva: Helsingin kaupunki Postipuiston asemakaava. Sitä kautta haetaan yhtenäistä ilmettä alueelle. – Korttelipihojen tarkoitus olisi olla yhteisiä. Toivottavasti se muodostuisi alusta pitäen mukavaksi paikaksi asua. Alueelle rakennetaan myös kokonaan uusi puisto. Jokainen toimija suunnitteli omat talonsa itse. – Pyrimme siihen, että noudatetaan asuntoohjelman mukaista tavoitetta, jonka mukaan alueelle tulisi 20 prosenttia tuettua asumista, 40 prosenttia välimuodon asumista ja 40 prosenttia vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Ahlroos pohtii, että yhteisöllisyys on hyvä teema luomaan uudelle alueelle identiteettiä. Y-Säätiö on keskittynyt to. Alueen teemana yhteisöllisyys Alueen teemana on yhteisöllisyys: asuintaloissa on yhteisiä tiloja ja lisäksi alueen keskelle Rullakkotorin laidalle toteutetaan iso, yhteinen monikäyttötila asukastilaksi, joka on kooltaan yli tuhat neliötä. asuntojen huoneistoalasta puolet tulisi toteuttaa perheasuntoina, joissa keskipinta-ala tulisi olla vähintään 80 neliötä
Ympäristö asetti koulun arkkitehtuurille myös omat vaatimuksensa. Julkisen rakennuksen hahmo Tuomaristoon kuuluva SAFA arkkitehti Erkko Aarti luonnehtii kilpailun voittanutta Aurinkokelloa paikkaansa sopivaksi. Ilmalan asema on parin kivenheiton päässä. Alueelle odotetaan muuttavan paljon lapsiperheitä. Pauli Jokinen. Koko Pohjois-Pasilan läpi Ilmalan asemalta Käpylän asemalle kulkee kaksi kilometriä pitkä kävelykatu Kustinpolku. – Raitiovaunusta ei ole vielä päätöstä tehty. Uuden koulun ja päiväkodin rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2022 ja käyttöönoton tapahtua syksystä 2024. Alueen pohjoisimmassa osassa olevaan Postipuistoon valmistuu noin 500 oppilaan alakoulu. Hyvien yhteyksien varrella Postipuistoon on varattu mahdollisuus rakentaa jonain päivänä raitiovaunuyhteys. Kuva: Mer Arkkitehdit Oy Kouluja ja päiväkoteja teuttamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kilpailun tavoitteena oli löytää kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti paras kokonaisratkaisu, joka on turvallinen, terveellinen, kokonaistaloudellinen ja täyttää kaupungin asettamat pitkäaikaiskestävyys, ympäristöja elinkaariominaisuustavoitteet. Uuden peruskoulun ja päiväkodin arkkitehtuurikutsukilpailun voittajaksi on valittu ehdotus Aurinkokello, jonka tekijöiksi paljastui työyhteenliittymä Mer Arkkitehdit Oy ja Arkkitehtuurija muotoilutoimisto Talli Oy. – Kortteleissa on varauksia myös yksityisille päiväkodeille, Ahlroos kertoo. – Samaan kokonaisuuteen tulee noin 200 lapsen päiväkoti. . Postipuiston pohjoiseen reunaan on tulossa toinenkin päiväkoti, jonka rakennustyöt alkanevat 2021. Korttelin asuntoihin muuttaa asukkaat näillä näkymin syksyllä 2021. Toivottavasti se muodostuisi alusta pitäen mukavaksi paikaksi asua. Hankkeessa on ollut valaistusuunnittelija mukana, Lehtiö sanoo. – Erityisesti Höyrypuiston näkymän päätteeksi asettuva pääsisäänkäynti ja porrastuva massoittelu toimivat hienosti aukiotilan suuntaan ja tuovat pääsisäänkäynnin selkeästi havaittavaksi ja kutsuvaksi kaupunkikuvalliseksi kohokohdaksi, jonka päälle kattopiha työntyy kiinnostavana näköalatasanteena, hän luonnehti tuoreeltaan. Korttelin erikoisuutena tulee olemaan sen laadukas vihertävä pihakansiratkaisu. Joka tapauksessa alueen liikenneyhteydet tulevat olemaan hyvät. Ja se vaatii muitakin kaavallisia ratkaisuja etelämpänä, Ahlroos toppuuttelee. . Koulusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voittaja julkistettiin kesällä. Toivotaan asukkaille pitkämielisyyttä. Voittajaksi Aurinkokello Pohjois-Pasilan eteläpuolelle Keski-Pasilan Ratapihakortteliin valmistuu uusi koulu, jonka on tarkoitus palvella koko Pasilan aluetta. Koulu sijoittuu alueelle, joka tulee olemaan tiiviisti rakennettua urbaania kaupunkimaisemaa. Kilpailuun osallistui 29 hakemusta. Se tarkoittaa myös sitä, että alueelle on saatava palveluita. Koulu ja päiväkoti tultaneen toteuttamaan noin vuosina 2025-2027, sanoo projektinjohtaja Päivä Ahlroos. Kustinpolun julkisesta tilasta tulee myös oleskelun ja ajanvieton paikka ja sen valaistukseen panostetaan erityisen paljon. Pasilan aseman yhteydessä olevan suuren Tripla-keskuksen pohjoispuolelle on rakentumassa valtavan kokoinen kaupunkialue, jonne tulee kodit tuhansille asukkaille. Peruskoulu rakennetaan tuhannelle oppilaalle ja lisäksi sen yhteyteen tulee päiväkoti 200 lapselle. – Rakennuksella on selkeä julkisen rakennuksen hahmo ja tunnistettavaa identiteettiä luova olemus, joka poikkeaa sopivalla tavalla rakennusta ympäröivien asuinkortteleiden yleisilmeestä. Uuden peruskoulun ja päiväkodin arkkitehtuurikutsukilpailun voittajaksi on valittu ehdotus Aurinkokello. Rakennus rajaa selkeää katujulkisivua Tulistimenkadun varteen. – Haluamme rakentaa asuntoja kaikille kasvaville alueille Helsingissä ja muissakin kasvukeskuksissa, linjaa projektipäällikkö Riku Lehtiö Y-Säätiöstä. – Siellä panostetaan valaistusratkaisuihin. 35 – Yhteisöllisyydellä yritetään saada heti alussa alueelle yhtenäistä henkeä. Kouluja päiväkotirakennuksella on merkittävä rooli alueen julkisena rakennuksena. Postipuiston rakentaminen on jo alkanut, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät pikapuolin muuttamaan uusiin koteihinsa. Havainnekuva uudesta koulurakennuksesta, joka tulee Keski-Pasilaan. – Useampi korttelikokonaisuus on parhaillaan rakenteilla, mutta isoa osaa kortteleista ei ole vielä edes aloitettu rakentaa, joten uudet asukkaat tulevat asumaan pitkään rakennustyömaan keskellä
Vähenevissä maakunnissa hinnat ovat kääntyneet laskuun 2010-luvun alkupuolella, sanoo ekonomisti Peetu Keskinen PTT:stä. Asuntojen hinnannousu keskittyy muutamalle kaupunkiseudulle, mutta niidenkin sisällä hintaerot voivat olla suuria. Vapaarahoitteiset vuokrat nousevat 1,6 ja ARA-vuokrat 1,3 prosenttia. Kasvukeskuksissa etenkin pienten asuntojen, lähinnä yksiöiden hinnat ovat nousseet.. 36 Kasvavissakin maakunnissa hintakehitys heikkoa Asuntomarkkinat jakautuvat nyt entistä jyrkemmin Asuminen on kallistunut ja tahti näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina. – Huomattavaa on, että alueelliset erot hinnoissa ovat suuria ja kasvavat edelleen. Asuntojen hinnat laskevat myös väestöltään kasvavien maakuntien reuna-alueilla ja jopa valtaosassa maakuntakeskuksia. P ellervon taloustutkimus PTT:n alueellinen asuntomarkkinaennuste osoitti alkuvuodesta, että Suomen asuntomarkkinoiden jakautuminen syvenee 2020-luvulla. Ennusteen mukaan koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,0 prosenttia
– Pankkien on arvioitava yhä tarkemmin asuntolainoihin liittyviä riskejä alueilla, joilla hinnat ovat laskussa. Myyjä luokittelee asunnon hinnan monesti eri perusteilla kun ostaja. – Kunnat vastaavat kaavoituksesta, joten niillä on tässä mielessä iso merkitys hintakehityksessä. – Sijoittajat suosivat kasvukeskusten pieniä asuntoja, koska niissä arvo säilyy parhaiten. Asunto ei aina hyvä investointi Kehityksellä on merkittäviä vaikutuksia aluetalouden toimintaan. Korona on osoittanut, että asuntomarkkinat ovat tasapainossa, koska mitään merkittävää korjausliikettä ei ole hintoihin tullut. Karkeasti sanottuna Suomessa asuntomarkkinoiden kasvu keskittyy 2020-luvulla hyvin pienelle maantieteelliselle alueelle: Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille, sanoo Keskinen. – Yllättävää on se, että myös kasvavissa maakunnissa on alueita, joissa hintakehitys on suhteellisen heikkoa. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä keskimääräisen omakotitalon hinta on laskenut 2010-luvun huippukohdasta vuoteen 2018 noin 12 prosenttia, Satakunnassa kymmenen, Kanta-Hämeessä kahdeksan ja Kymenlaaksossa 20 prosenttia. Hyvä esimerkki on Pirkanmaalta, jonka reuna-alueilla hinnat ovat laskeneet vuosikymmenen huippukohdasta vuoteen 2018 osakehuoneistoissa seitsemän prosenttia ja omakotitaloissa kymmenen prosenttia. Keskinen muistuttaa, että myös väestöltään kasvavissa maakunnissa hintakehitys eriytyy sisäisesti. Varainsiirtovero on kaksi prosenttia arvosta, mikä ei edistä asuntomarkkinoita. Maakuntakeskuksissa kasvu on ollut laimeampaa. Kaksioissa ja kolmioissa hintojen nousu on vähäisempää. Pellervon Taloudellisen Tutkimuskeskuksen ekonomisti Peetu Keskisen mukaan ylikuumentumista ei asuntomarkinoilla ole. Keskimääräisen osakehuoneiston kohdalla laskua vuosikymmenen huipusta vuoteen 2018 oli Päijät-Hämeessä kolme, Satakunnassa neljä, Kanta-Hämeessä seitsemän ja Kymenlaaksossa 11 prosenttia. Reaalitulot kasvavat pari prosenttia, eikä asumisen hinnan pitäisi nousta tuota nopeammin. Asunnosta ei välttämättä saa sitä hintaa, mitä myyjä on uskonut saavansa. Vuokrat ovat nousseet pari prosenttia, mutta tahti näyttää hiipuvan, koska asuntotuotanto on lisääntynyt ja tarjonta parantunut. Kasvukeskuksissa etenkin pienten asuntojen lähinnä yksiöiden hinnat ovat nousseet. – Ylikuumentumista ei asuntomarkinoilla ole. Ei Helsinginkään vaikutus yllä kaikkialle Uudellemaalle. Helsingin ydinkeskustassa saattaa asunnon hinta olla 8000 euroa neliöltä. – Kun kauppoja on vähän arvonmääritys vaikeutuu. – Myyjät eivät ole vielä täysin huomanneet, että kappalemääräisesti asuntokauppa on laskenut ja hinnat pudonneet. Keskisen mukaan nousu keskittyy hyvin pienelle maantieteelliselle alueelle. Korona on osoittanut, että asuntomarkkinat ovat tasapainossa, koska mitään merkittävää korjausliikettä ei ole hintoihin tullut. Pääkaupunkiseudulla on paikoin merkkejä, että vuokrataso karkottaa ihmisiä vähemmän kalliille alueille. Hintojen kehitys pysyy parhaiten kurissa sillä, että asuntoja rakennetaan kasvukeskuksiin. Asuntomarkkinat polarisoituvat vielä nykyistä vahvemmin. Erityishuomio tulee kiinnittää maakuntakeskusten hintakehitykseen. Keskinen uskoo, että omistusasuminen on edelleen suosittua verotuksellisista syistä, koska pääomaveroa ei tarvitse maksaa. Toisaalta ostajien on harkittava, onko asunto järkevä investointi, vai olisiko vuokralla asuminen parempi vaihtoehto. Moni joutuu vuokra-asujaksi tahtomattaan. aikavälillä sijoitus voi hyvinkin kannattaa. Sisäistä eriytymistä havaittavissa Osakeasuntojen ja omakotitalojen hintakehitys on ollut väestöltään vähenevillä alueilla samansuuntaista – hinnat ovat kautta linjan laskeneet 2010-luvun aikana, ja omakotitalojen kohdalla lasku on ollut vielä jyrkempää. Yleinen epävarmuus näkyy Keskisen mukaan konkreetttisesti. – Asumisen hinnan kannalta hyviä puolia on, että energian hinta on pysynyt melko maltillisena, samoin korkomenot. – Kalliitkin asunnot käyvät kaupaksi, vaikka myyntiajat tosin saattavat venyä Helsingissäkin; hintaerot kantakaupungin ja ulomman kantakaupungin kesken ovat aika selkeät. Jos on omaan maksukykyyn on luottoa, on hyvä aika ainakin harkita asuntokauppaa, koska pidemmällä. Kasvukeskuksissa hinnat nousevat, mutta monissa keskisuurissa maakuntakeskuksissakin hinnat tulevat laskemaan. 37 – Karkeasti sanottuna Suomessa asuntomarkkinoiden kasvu keskittyy 2020-luvulla hyvin pienelle maantieteelliselle alueelle: Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille. – Toisaalta harva saa lainaa uuden asunnon ostoon etenkään kasvukeskuksissa, mikä taas lisää vuokra-asuntojen kysyntää. Ennätysmäisen rakentamisen määrä on alkanut näkyä hinnoissa. Kerrostaloasunnossa kappalemäärä on pudonnut paikoin kolmisen prosenttia. Asuntokaupassa vallitsevat tietyssä määrin ostajan markkinat. Asuntokuplaa ei ole näkyvissä Peetu Keskinen sanoo, että 1990-luvun kaltaista asuntokuplaa ei kuitenkaan ole näkyvissä. n Juhani Karvonen – Myös kasvavien maakuntien reuna-alueilla hintakehitys on ollut heikkoa. Tonttien saatavuudesta sekä maankäytön ja rakentamisen sääntelyn järkevöittämisestä tulisi pitää huolta kasvukeskuksissa. Erot repeävät ja kasvavat 2020-luvulla kaupungistumisen edetessä. Asuntojen hinnat ovat paikoin laskeneet 30-40 prosenttia
Hoitokulut ilman korjauskustannuksia kasvoivat koko maan osalta 2,9 prosenttia. Taloyhtiöiden hoitokulujen kasvu haastaa vuokranantajien kannattavuutta ja nostaa vuokria. Kulut huoneistoneliötä kohden olivat keskimäärin 5,07 euroa. Vauhti oli nopeinta pääkaupunkiseudulla, 3,4 prosenttia, ja muualla Suomessa keskimäärin 2,8 prosenttia. 38 Kiinteistökulujen nousu tuo vuokrille nousupaineita Hoitokulut kasvavat ostovoimaa nopeammin Kiinteistöjen kulut ovat nousseet viime vuosina. Huomionarvoista on, että hoitokulut kasvavat jatkuvasti nopeammin kuin yleinen hintataso ja kuluttajien. – Huolestuttavinta on, että pitkään ja tasaisesti jatkunut nousu näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina. Kallistuva taloyhtiöiden ylläpito syö vuokraustoiminnan kannattavuutta ja luo paineita vuokratason nousulle. V uoden 2019 tilastot asunto-osakeyhtiöiden taloudesta kertovat, että asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,2 prosenttia vuodesta 2018
ostovoima. Koska kulut nousevat, se nostaa vuokrien korotuspaineita. Rahoituksessa yksityinen vuokranantaja on alakynnessä verrattuna suuriin toimijoihin. Pitkään ja tasaisesti jatkunut hoitoulujen nousu näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina. Ilmiöön pitäisi puuttua voimakkaasti. Uudistuksen myötä kiinteistöveron tulisi kuitenkin heijastaa nykyistä kiinteistöjen hintatasoa. Vuokranantaja ei päätä vuokratasoa, vaan se määrittyy markkinoilla. Varsinkaan tässä matalasuhdanteessa yksityisten asuntomarkkinatoimijoiden tilannetta ei pitäisi hankaloittaa ollenkaan, koska vaarana on asuntotuotannon romahtaminen ja tärkeiden remonttien lykkääntyminen, sanoo Valkonen. Vuokranantajan kustannukset koostuvat neljästä osasta: hoitokuluista, remonteista, pääomaLämmityskulut nousseet eniten Suurin kiinteistöjen kuluerä on korjauskustannukset. – Lainsäädännöllä ei pitäisi ainakaan asumisen kustannuksia enää nostaa. Kiinteistöverouudistus on tällä hetkellä loppusuoralla valmistelussa. Kustannusten ei tulisi kasvaa inflaatiota kovempaa. – Lämmityskustannuksiin voivat taloyhtiöt vaikuttaa parantamalla energiatehokkuuttaan. Kaukolämmön tai sähkön hintaan eivät taloyhtiöt voi vaikuttaa, minkä vuoksi taloyhtiöitä tulee kannustaa laskemaan energiakustannuksia esimerkiksi saneerausten myötä. Asuntosijoittamisen verotus on myös sijoitusmuodoista kireimmästä päästä. Kiinteistövero vaatii päivitystä, mikä olikin koko uudistuksen tarkoitus. Ville Valkonen näkee tärkeäksi, että taloyhtiöt jaksaisivat kilpailuttaa niin kiinteistöhuollon palvelut kuin saneerauksetkin. Kiinteistöliiton hoitokuluennusteet osoittavat, etteivät kustannukset ole laskusuunnassa. Vuokratuotot ovat jo pidempään trendinomaisesti laskeneet varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Lämmityskustannukset ovat nousseet 60 prosenttia vuodesta 2009. Kaikki kuluerät ovat olleet viime vuosina nousussa, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Ville Valkonen. kuluista ja vuokraustoiminnan kuluista. Lainsäädännöllä ei asumiselle lisähintaa Valkonen toteaa, että ensimmäinen toimenpide kustannusten nousun ehkäisemisessä olisi saada aikaan poliittinen päätös siitä, ettei nousupaineita enää ainakaan lisättäisi. – Kiinteistöhuoltopalvelut kannattaisi kilpailuttaa säännöllisesti! Likikään kaikkien taloyhtiöi– Kallistuva taloyhtiöiden ylläpito syö vuokraustoiminnan kannattavuutta ja luo paineita vuokratason nousulle.. 39 Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 1,3 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2019 vastaavasta ajanjaksosta. – En vastusta uudistusta sinänsä. Esimerkiksi vahinkovakuutusten kustannukset ovat vuodessa nousseet kymmenen prosenttia ja kiinteistöverot yhdeksän prosenttia. Valkosen mukaan tämä viestii siitä, että kustannusja hintapaineet ovat yksityisillä vuokranantajilla voimakkaita
Pääsääntöisesti heillä on 1-2 asuntoa vuokralla. Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksi nousi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Nähtävissä on myös vuokrausaikojen pidentyminen Lahden ja Jyväskylän tapaisissa keskisuurissa kaupungeissa, joissa asuntotarjonta on viime vuosina kasvanut rajusti. – Heille pitkäaikainen vuokralainen on usein maksimivuokraa tärkeämpää. Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat nousseet 7,3 prosenttia ja muualla Suomessa 5,8 prosenttia vuodesta 2015. Korjauskustannukset kasvoivat 1,6 prosenttia, lämmityskustannukset puolestaan laskivat 0,2 prosenttia. Jätehuoltokustannukset kasvoivat 1,9 prosenttia, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,5 ja sähkökustannukset 2,0 prosenttia. Päiväkotirakennusten ja koulurakennusten ylläpitokustannukset nousivat 1,2 prosenttia, asuinkerrostalojen ja terveyskeskusten 1,3 prosenttia. vuokria on pakko nostaa, mikä vaikuttaa tulevaisuudessa kysyntään. Kiinteistövero ja tontin vuokra eivät sisälly kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Pienintä vuokrien nousu on ollut Seinäjoella, Kotkassa ja Hämeenlinnassa. Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat hallintokustannukset, 2,2 prosenttia. – Koronakeväästä huolimatta vuokra-asuntojen kysyntä on ollut ennätysvahvaa. Sijoittaja tuo monesti laajuutta asiantuntemukseen. Yksityiset vuokranantajat puristuksessa Suomessa on noin 300 000 yksityistä vuokranantajaa. Hintakehitys vaihtelee eri puolilla maata, mutta on selkeästi nopeinta pääkaupunkiseudulla. Suomen Vuokranantajien jäsenmäärä on noussut tasaisesti 10-15 vuotta ja asuntosijoittajien suosio on kasvanut. den hallituksissa ei ole riittävää asiantuntemusta. Asuntotuotanto on keskittynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin, sanoo Valkonen. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten kasvoivat myymälärakennusten ja toimistorakennusten ylläpitokustannukset, 1,4 prosenttia. Suomen Vuokranantajien yhteistyössä Vuokraovi.comin kanssa toteuttaman tuoreen vuokramarkkinakatsauksen mukaan vuokrat kasvoivat suuremmissa kaupungeissa selkeästi pieniä kaupunkeja nopeammin ennen koronaa. Asuntojen tarjonta on lisääntynyt ja se on hidastanut vuokrien nousua. Monissa keskisuurissa ja pienemmissä kaupungeissa vuokrien nousu on selkeästi jäänyt suurempien kaupunkien vauhdista. Esimerkiksi Lahdessa (+ 0,5 %), Kuopiossa (+ 0,7 %), Jyväskylässä (+ 0,4 %) ja Joensuussa (+ 0,6 %) vuokrien vuosikasvu oli huomattavasti kuusikkokaupunkeja hitaampaa. Pääsääntöisesti heillä on 1-2 asuntoa vuokralla. Sijoittaja tuo monesti laajuutta asiantuntemukseen. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuodessa eniten pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Tilastokeskuksen vuokratilastojen perusteella vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuosikehitys on ollut hyvin yhdenmukaista kaikissa suurissa kaupungeissa. Yksityiset vuokranantajat ovat kuitenkin vuokramarkkinoiden ketterin toimija ja pystyvät markkinatilanteen mukaan joustamaan myös vuokrissa. Sijoittajan omassa intressissä on myös pitää kustannukset kohtuullisina ja kiinteistöt kunnossa. Teollisuusrakennusten ylläpitokustannukset nousivat 0,9 prosenttia vuodentakaisesta. Juhani Karvonen Tilastot tukevat kehitystä vuokrien noususta Suurista kaupungeista vapaarahoitteiset vuokrat ovat vuoteen 2015 verrattuna nousseet eniten Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Tampereella.. . – Jos kustannukset kasvavat, Suomessa on noin 300 000 yksityistä vuokranantajaa. – Asuntosijoittajien ottaminen taloyhtiöiden hallituksiin ei ole huono idea. Siivouskustannukset nousivat 1,2 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 2,1 prosenttia ja käytön ja huollon kustannukset 1,6 prosenttia. Suurista kaupungeista vapaarahoitteiset vuokrat ovat vuoteen 2015 verrattuna nousseet eniten Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. 40 – Asuntosijoittajien ottaminen taloyhtiöiden hallituksiin ei ole huono idea. Hoitokulujen jatkuva reipas nousu heikentää tätä joustavuutta, vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa ja aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelmia asuntomarkkinoille, Valkonen varoittaa. Puristus kansainvälisten suurten kiinteistösijoittajien ja toisaalta julkisten vuokratoimijoiden välissä on tiukka. . Viime vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä tämän vuoden vastaavaan ajankohtaan Suomen kuuden suurimman kaupungin vuokrien kasvu asettuu Helsingin 1,8 prosentin ja Oulun 1,5 prosentin välille
Pulttitie 2, FI-00880 HELSINKI 09-7599 010 I sännöintialan maineessa on vanhaa painolastia. Parannusta pyritään saamaan aikaan muun muassa tiivistämälIsännöinnissä edelleen huonoja ja kankeita toimintatapoja Maineessa vanhaa painolastia Isännöinnin maineessa on yhä parannettavaa Isännöintiliitto haluaa kehittää alaa nyt monella rintamalla. Lisää kulutuskestävyyttä sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Ratkaisu moniin alan ongelmiin on Koro-Kanervan mukaan avoimuus. Isännöintiliiton mukaan pelkkä imagotyö ei riitä parantamaan isännöinnin mainetta, vaan eri tahojen väliseen yhteistyöhön ja osaamisen kehittämiseen pitää jatkossa panostaa entistä enemmän. n. Tiedon avulla liitot, isännöintiyritykset ja taloyhtiöt voivat jatkossa kehittää entistä parempaa asumista. Eripuraa syntyy välillä väistämättä, kun pitää ottaa huomioon hyvinkin erilaisten asukkaiden tarpeita ja toiveita ja kehittää samalla kiinteistöä ja asumista. – Vastuullisuuden pitää näkyä paitsi Isännöintiliiton, myös alan toimijoiden arjen työssä monin eri tavoin. Vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Minimoi kitkan, melun sekä värinät. lä yhteistyötä Kiinteistöliiton ja muiden asumiseen keskittyvien järjestöjen kanssa. Isännöintiliiton kesäkuun alussa hyväksytyn uuden strategian yhtenä tehtävänä on edistää kaikin tavoin rehtiä, avointa ja luotettavaa isännöintialaa. 41 RVS Tutkitut RVS Technology® tuotteet moottoriin, vaihteistoon, hydraulikkaan jne. Siksi Isännöintiliitto haluaa käynnistää alan eettisten ohjeiden päivittämisen yhdessä Kiinteistöliiton, RAKLI:n ja Isännöinnin Auktorisointiyhdistys ISA:n kanssa. Tribokeraami-teknologia suojaa ja pitää työkoneesi toiminnassa tehokkaasti! tuotteiden myynti: Motonet, Fixus pääkaupunkiseutu sekä hyvinvarustetut liikkeet kautta maan www.rvs.fi Valmistaja: Oy RVS Technology Ltd. Lisää luotettavuutta ja koneiden käyttöikää. – Kaikkien toimintatapojen pitää kestää päivänvaloa ja niistä pitää voida kertoa asiakkaalle. Tutkimuksen tavoitteena on saada monipuolista tietoa isännöinnin onnistumisista ja haasteista sekä yhteistyön toimivuudesta taloyhtiöiden kanssa. Esimerkiksi taloushallintajärjestelmien pitää olla avoimia hallituksille ja osakkaille ja sidonnaisuuksien palveluntarjoajiin läpinäkyviä. Yksi Isännöintiliiton lähitulevaisuuden tärkeimmistä tehtävistä on isännöinnin ja taloyhtiöiden hallitusten yhteistyön parantaminen. Esimerkki alan kehittämisestä ja yhteistyöstä on yhdessä Kiinteistöliiton kanssa syksyllä toteutettava Isännöinnin laatu 2020 -tutkimushanke. Tällöin voi unohtua, että isännöitsijä ajaa ja hänen pitääkin ajaa osakkaiden, asukkaiden ja koko taloyhtiön etua, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo. Liitto panostaa jatkossa entistä enemmän myös isännöinnin ammatillisen kouluttautumisen ja osaamistason nostamiseen, Koro-Kanerva sanoo. Parannuksia avoimuudella Isännöinnin maineeseen vaikuttaa se, että alalta löytyy edelleen huonoja ja kankeita toimintatapoja. – Vastakkainasettelu isännöinnin ja hallitusten kanssa pitää lopettaa. Kehittämistä vaativat erityisesti asiakaspalvelu, asukasviestintä, taloushallintojärjestelmät sekä digitaaliset palvelut
– Kiistaton lippulaivamme on Meyerin Turun telakka. Yhdessä yritykset työllistävät reilut 6 000 ihmistä. Telakalla on töissä noin 2 000 ja autotehtaalla yli 4 000 henkeä. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas on kuin pieni kaupunki, joka ei pysähdy yölläkään. 42 K ehityksen symboliksi on noussut Meyerin Turun telakka. Suomen suurimmassa työpaikassa työskentelee yli 4 000 ihmistä.. Toiseksi tärkein on Uudenkaupungin autotehdas. Maakunnan toinen merkittävä toimija on Uudenkaupungin autotehdas. Liitto myös hoitaa maakunnan kansainvälisiä suhteita. Maakunta on väkiluvultaan maamme kolmanneksi suurin ja Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Varsinais-Suomessa vahvaa kasvua ja uskoa tulevaan Varsinais-Suomessa on näkynyt erityisen suotuisana koko maan viime vuosien suhteellisen hyvä talouskehitys. Maakunta on kasvanut ja kehittynyt hyvin aina korona-aikaan asti. Se on maamme suurin tehdas, mitä moni ei taida tietää tai muistaa, sanoo Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies. Varsinais-Suomen liitto toimii Varsinais-Suomen maakunnan aluekehitysviranomaisena sekä suunnitteluja edunvalvontaorganisaationa. Telakka on kasvanut uuden omistajansa, saksalaisen perheyhtiö Meyerin johdolla kuudessa vuodessa merkittäväksi toimijaksi, ei vain Turun talousalueella, vaan koko Varsinais-Suomessa ja laajemminkin
Projekti ei ole vielä edennyt rakentamiseen asti, mutta sitä suunnitellaan kovaa vauhtia ja se on jo kahden hallituksen aikana ottanut askeleita eteenpäin. Myös rakentaminen on ollut korkealla tasolla. Turku on maakunnan maakuntakeskus ja noin 193 000 asukkaallaan alueen suurin kunta sekä Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Hanke on parin miljardin euron investointi ja EU myönsi sille juuri suunnittelurahaa. – Olemme tehneet kampanjoita, joilla olemme houkutelleet ihmisiä Varsinais-Suomeen töihin paikkaamaan työvoimavajettamme. Kasvava maakunta tarvitsee korkeakoulutettuja osaajia eikä ylintä teknistä koulutusta ole ollut tarjolla Varsinais-Suomessa. Turun rajanaapurit Naantali, Raisio, Kaarina ja Lieto ovat. Tänä yksi esimerkiksi niistä positiivista vaikeuksista, joiden kanssa olemme painineet ja jotka nyt on saatu ratkaistua. Etenkin autotehdas on kerännyt ihmisiä ympäri Suomea, mutta vilkkainta muuttoliike on naapurimaakuntien kesken puolin ja toisin. Mutta nyt on osittain lähes arvotuksellista, ja siksi vaikea sanoa, miten koronan aiheuttamasta nykytilanteesta päästään eteenpäin, koska siinä on monia meistä riippumattomia liikkuvia elementtejä. Tämä mittava parin miljardin hanke ei ole vielä edennyt rakentamiseen asti, mutta se on jo kahden hallituksen aikana ottanut askeleita eteenpäin ja EU on juuri myöntänyt sille suunnittelurahaa, kertoo Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies. – Suomen kehityskolmio on akselilla Helsinki-Tampere-Turku ja kolmion sisällä ratkaistaan, miten Suomi tulevaisuudessa pärjää, Häkämies toteaa. Tänä syksynä Turun yliopistossa on uutena opintolinjana alkamassa diplomi-insinöörikoulutus. Väkiluvun kasvu ei ole huimaa, mutta kasvua silti on. Positiiviset ongelmat voitettu Maakuntajohtaja Häkämies kuvaa maakunnan tilannetta ennen korona-aikaa kaikin puolin hyväksi ja sen ongelmia, kuten työvoimapulaa, positiivisiksi. 43 väestötiheydeltään toiseksi suurin. Se on merkittävä toimija, ei vain Turun talousalueella, vaan koko Varsinais-Suomessa ja laajemminkin. Ennen finanssikriisiä rakennettiin kuutiotilavuudeltaan valtavan suuria, uusia ostoskeskuksia, kuten Ikea ja Skanssi tai laajennettiin vanhoja. Nämä ongelmat olemme ratkaisseet. Turku ja ympäristö kasvualuetta Varsinais-Suomeen muuttaa väkeä maan eri puolilta. Kunnat rakentavat kouluja Telakka ja autotehdas ovat näkyneet paljon julkisuudessa, mutta alueen perinteisesti vahvaa ja edelleen vahvaa teollisuutta on lääketeollisuus. – Kuntatasolla meillä, kuten kaikkialla Suomessa, on rakennettu uusia kouluja entisten sisätilaongelmaisten koulurakennusten tilalle. Iso investointi on ollut Turun yliopistollisen keskussairaalan rakentaminen vuosikymmen sitten. Maakunnan 28 kunnasta kaupunkeja on 11. – Diplomi-insinööristä on ollut kova pula ja alkava yliopistokoulutus osaltaan helpottaa tilannetta. Sairaala-alueella on parhaillaankin käynnissä laajennusrakentamista. Varsinais-Suomen lippulaiva on Meyerin Turun telakka, joka valmistaa loistoristeilijöitä. – Suomen kehityskolmio on akselilla Helsinki-Tampere-Turku ja kolmion sisällä ratkaistaan, miten Suomi tulevaisuudessa pärjää. Suunnittelu on kuitenkin täydessä vauhdissa. – Julkisen puolen kärkihankeemme on Tunnin junaksi kutsuttu nopea junayhteys Helsingin ja Turun välille. Matka-aika lyhenee yli puolella tunnilla. Turun kaupunki on toteuttamassa isoa konserttitalohanketta. – Hanke on niin mittava, ettei se liikahda eteenpäin vuodessa tai kahdessa eikä kolmessakaan. Maahanmuuttoakin on jonkin verran. Vaikka hankeyhtiö vastaa rakentamisesta, käytännössä on kyse julkisesta hankkeesta, Häkämies toteaa. Menneillään olevista infrastruktuurihankkeista tärkein lienee Naantalin satamaan johtavan Turun kehätien nelikaistaistaminen, Häkämies kertoo. Varsinais-Suomi on yksi Suomen kolmesta kasvavasta maakunnasta Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella. EU:lta rahaa Tunnin junalle Häkämies nimeään julkisen puolen kärkihankkeeksi Tunnin junaksi kutsutun nopean junayhteyden Helsingin ja Turun välille
Toki väestön ikärakenteenmuutos näkyy meilläkin siinä missä muuallakin maassamme tai oikeastaan koko Länsi-Euroopassa. Mutta meillä ei kuitenkaan ole kuntia, jotka olisivat vanhusvoittoisia, Häkämies kertoo. Kaikissa Suomen maakunnissa, jopa Uudellamaalla, on muuttotappiokuntia ja kuntia, joissa on korkea työttömyys. Häkämies uskoo, että pienet kunnat pääsääntöisesti haluavat hallituksen esityksen kaltaisen sotemallin, kun taas isot kaupungit vastustavat sitä. – Selvää kuitenkin on, että kuntatalous sukeltaa syvälle ja sen vuoksi pitää päättää melko nopeasti, miten ja millä julkisen talouden hankkeilla voidaan tukea kuntia pääsemään takaisin pinnalle.. Sitä vastoin isot kaupungit lähtevät siitä, että palvelut ovat valtavan – Koronasta huolimatta olen luottavainen tulevaisuuden suhteen ja uskon, että positiivisuus, joka on kantanut viime vuodet, kantaa edelleen ja löydämme toimivia ratkaisuja jatkossakin. Maakunnassa merellisyys ja vanha agraarikulttuuri kohtaavat modernin kaupunkikulttuurin. Maakunnan 28 kunnasta kaupunkeja on 11. – Näissä kunnissa asuu lapsiperheitä ja niiden väestörakenne on terveempi kuin Suomessa keskimäärin. – Laivanrakentamisen tulevaisuus riippuu siitä, miten pärjäävät laivoja ostavat tahot, mikä taas on riippuvainen siitä, miten nopeasti esimerkiksi loistoristeilijämatkailu elpyy. – Menestyäkseen yrityksellä pitää olla kilpailukykyä. iso toisiinsa liittyvä kokonaisuus, josta ei voi erottaa sotepalveluita omaksi hallinnonalakseen. Joskus eteen kuitenkin tulee semmoisia tilanteita, ettei kilpailukyvylläkään pärjää, koska joku yhteiskunnallinen ilmiö on niin raju, ettei yritys yksin pysty tekemään sille mitään, Häkämies painottaa. – Pienille kunnille sote on selvästi talouskysymys. 44 hyvässä iskussa olevia, kasvavia kuntia ja kaupunkeja. Ne haluavat sotemenot pois kunnan budjetista, jottei kunnan koko talous kaadu. Myös ihmiset ovat erilaisia ja ongelmat ja tavoitteet voivat suurestikin vaihdella maakunnan eri alueiden välillä. Korona haaste koko Suomelle Korona haastaa koko suomalaisen yhteiskunnan monilla tahoilla ja tasoilla. Varsinais-Suomen maakunta sijaitsee Suomen lounaisessa kolkassa Saaristomeren rannikolla. Kysyntä vähenemässä jo ennen koronaa Häkämiehen mukaan kaikki miinusmerkkiset talousluvut eivät selity koronalla, sillä merkkejä yleismaailmallisesta kysynnän hiipumisesta oli näkyvissä jo ennen sitä, mutta korona teki siitä rajua. Sote tulee varmasti olemaan kaupunkeja ja kuntia jakava kysymys. Heterogeeninen kuntarakenne Kari Häkämiehen mielestä ison maakuntaliiton suurin haaste lienee heterogeeninen kuntarakenne. Varsinais-Suomessa on 28 kunnan joukossa myös hyvin pieniä maaseutukuntia, jotka varsin erilaisia kuin yliopistokaupunki ja teknologiakeskittymä Turku. Uudenkaupungin autotehtaan tulevaisuudennäkymät ovat vahvasti sidoksissa siihen, mitä koko maailman autoteollisuudella on näköpiirissään. Häkämiehen mukaan sen selättämisessä on suuria haasteita ja avoimia kysymyksiä, eikä kukaan ole oikea guru ennustamaan, mihin tilanne johtaa ja miten siitä selvitään. – Mitä isompi ja heterogeenisempi maakunta on, sitä selkeämmin sen sisällä näkyvät eri paikkakuntien väliset erot esimerkiksi kehityksessä ja kasvussa
Ratkaisevaa on meidän kaikkien yksilöllinen vastuu omista toimistamme. 45 Häkämies näkee, että koronarintamalla ei kuntatai maakuntakohtaisesti ole paljoakaan muuta tehtävissä kuin ottaa vakavissaan terveyteen liittyvät asiat. Yhdessä ne työllistävät noin 6 000 ihmistä. Kun ratayhteys on valmis, Helsingin ja Turun välille syntyy yhtenäinen 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialue. – Kiistaton lippulaivamme on Meyerin Turun telakka ja toiseksi tärkein on Uudenkaupungin autotehdas. Tilanne on muuttunut kuuluneen kuukauden aikana eikä pandemia ole vielä ohi, kuten ehdimme jo luulla ja toivoa, maakuntajohtaja Kari Häkämies sanoo. Ihmisten pitäisi ymmärtää, ettei nyt ole oikea aika lähteä bilettämään Tallinnaan tai minnekään muuallekaan. Rakentamiseen asti hanke ei ole vielä edennyt, mutta sitä suunnitellaan kovaa vauhtia. n Liisa Airaksinen Kuvat: Antti Vaalikivi Tunnin junaksi kutsuttu nopea junayhteys Helsingin ja Turun välille on Varsinais-Suomen julkisen puolen kärkihanke. Siihen ei kuitenkaan ole varaa, vaan tarvitaan itsekuria ja määräysten ottamista tosissaan, jotta selviämme tästä. Talouselämän pyörien pitää pyöriä, mutta toisaalta pitää edetä ihmisten terveys edellä. Asuntorakentamista Kupittaalla, Turun itäisessä keskustassa. Hanke kasvattaa talouden tuottavuutta parantamalla työvoiman liikkuvuutta. – Me suomalaiset olemme yleensä tunnollisia noudattamaan määräyksiä, mutta jonkinasteista kyllästymistä on nähtävissä. Hankeyhtiössä mukana ovat Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.. – Kaikesta huolimatta olen luottavainen tulevaisuuden suhteen ja uskon, että positiivisuus, joka on kantanut viime vuodet, kantaa edelleen ja löydämme toimivia ratkaisuja jatkossakin
– Kun taloyhtiö tarvitsee asianajajaa, taloyhtiössä on yleensä meneillään jotakin erikoista, johon tarvitaan oikeudellista asiantuntemusta, sanoo asianajaja. A sianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on Suomen suurin kiinteistöalan juridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen yleensä torjuu riitojen syntymistä. Se hoitaa asioita, jotka liittyvät maankäyttöön, kiinteistöihin, kaavoitukseen ja taloyhtiömaailmaan sekä asumiseen ja liiketiloihin. Toimiston edustajia on myös avustamassa yhtiökokouksissa tai johtamassa niitä etenkin silloin, jos edessä on haasteellinen yhtiökokous, jossa tehdään isoja päätöksiä. 46 Käänny ajoissa asianajotoimiston puoleen Riiteleminen kallista! Taloyhtiö pääsee helpommalla, jos se hankalassa tilanteessa kääntyy riittävän ajoissa asianajotoimiston puoleen
Marina Furuhjelm Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä Helsingistä. Koko asianajotoiminto on keskittynyt kiinteistöjuridiikkaan eikä Suomessa ole toista vastaavaa toimistoa. Toimisto on Suomen suurin kiinteistöalan juridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. kiinteistöosakeyhtiöiden riita-asioita ja konsultoi erilaisissa kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Toimiston asiakkaina on taloyhtiöitä, kiinteistöalan yrityksiä, yhteisöjä, säätiöitä ja yksityishenkilöitä. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Asianajotoimiston ja lakiasiantoimiston ja samalla myös asianajajan ja lakimiehen välillä on pieniä vivahde-eroja. Furuhjelm hoitaa asuntoja 18 ja muuta henkilökuntaa on noin kymmenen. – Taloyhtiöissä asianajajan oikeudellista asiantuntemusta voidaan tarvita silloin, kun niissä on meneillään jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, sanoo asianajaja Marina Furuhjelm Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä Helsingistä. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Toimistoja on kaksi, Helsingissä ja Tampereella, mutta yritys toimii maanlaajuisesti. Asianajaja on asiakkaansa oikeuksien ajamiseen erikoistunut juristi. Asianajotoimisto vai lakiasiantoimisto. Hänen erityisosaamistaan ovat huoneenvuokraja isännöintiasiat sekä sopimusjuridiikka. Juristeja on Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. www.jarmopakarinenoy.. Häneltä vaaditaan laajempaa koulutusta ja häntä valvotaan tarkemmin kuin muita juristikollegoja. Hän toimii lisäksi yrityksen kehitysja viestintäjohtajana. 47 – Kaavoitusasioissa saatetaan tarvita juristin apua, jos esimerkiksi rakennushankkeen halutaan poikkeavan kaavasta tai halutaan ehdottaa kaavaan muutoksia. Asianajaja kuuluu asianajajaliittoon, joka valvoo asi
Niistä voi syntyä isojakin oikeudenkäyntikuluja. – Aika yleisesti ne tapaukset, joissa ostaja on löytänyt ostamastaan kiinteistöstä ja asunnosta rakenteellisia vikoja ja vaatii myyjältä hinnanalennusta menevät oikeusprosessiin. Muita kiistanalaisia asioita ovat esimerkiksi vuokrausriidat, hallintaanottotapaukset, vahinkotapaukset yksittäisissä huoneistoissa tai muut taloyhtiömaailmaan liittyvät asiat. Häneltä vaaditaan laajempaa koulutusta ja häntä valvotaan tarkemmin kuin muita juristikollegoja. – Kuluttajat eivät kustannussyistä ole kovin halukkaita siirtämään riitaansa oikeuden ratkaistavaksi ja monesti riidat sovitaan jo ennen oikeudenkäyntiä. Asuntokauppaja kiinteistöriidoissa ei kovin usein päästä neuvottelemalla sopuun, vaan ne pitää viedä oikeuteen asti. Asianajaja on asiakkaansa oikeuksien ajamiseen erikoistunut juristi. Liikkeelle lähdetään neuvottelemalla kaupungin tai kunnan kanssa. Osakkeenomistajakin voidaan häätää Furuhjelmin mukaan valitettavan paljon tehdään huoneistojen hallintaanottoja. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan enää riidellä hallintaanotonperusteista. Kaavoitus, rakennusluvat ja maankäyttö Asianajotoimiston yksi juristi on erikoistunut kunnan tai kaupungin kanssa hoidettaviin asioihin, kuten kaavoitukseen, rakennuslupahakemuksiin ja maankäyttöön. Osakkeenomistaja on joko jättänyt vastikkeensa maksamatta tai asunnossa häiriköimisellään häirinnyt muiden asukkaiden asumisrauhaa. – Kuluttajat eivät kustannussyistä ole kovin halukkaita siirtämään riitaansa oikeuden ratkaistavaksi ja monesti riidat sovitaan jo ennen oikeudenkäyntiä. Kustannuksia syntyy juristikuluista, ja aina on olemassa se riski, että asia etenee oikeuteen asti, jolloin vastattavaksi voi tulla vastapuolenkin oikeinkäyntikulut. Laajassa kotivakuutuksessa on yleensä mukana oikeusturvavakuutus, joka korvaa oman juristin kulut, mutta hyvin harvoin vastapuolen kuluja, jos asian häviää oikeudessa. – Vuokranantajien ja vuokralaisten välisiä riitojakin viedään oikeuteen, jos vuokralaiselta vaikkapa haetaan vahingonkorvausta siitä, että hän on rikkonut vuokranantajan omaisuutta, Furuhjelm kertoo. n Liisa Airaksinen. Asianajaja-ammattinimikkeen saaminen edellyttää erillisen asianajajatutkinnon suorittamista. Riiteleminen on aika kallista. Kustannuksia syntyy juristikuluista, ja aina on olemassa se riski, että asia etenee oikeuteen asti, jolloin vastattavaksi voi tulla vastapuolenkin oikeinkäyntikulut. Toki, jos kaupunki jossakin vaiheessa tekee sellaisen päätöksen, johon taloyhtiö ei ole tyytyväinen, asia voi edetä valitusprosessiin, Furuhjelm toteaa. Taloyhtiöiden vakuutusten vakuutusmäärät ovat useimmiten suurempia. Vakuutuskorvaus harvoin riittää kattamaan koko oikeusprosessin kulut, Marina Furuhjelm toteaa. Riiteleminen on kallista Suurin osa toimiston asiakkaista on taloyhtiöitä tai suuria kiinteistönomistajia. 48 – Monilla asiakkailla on sellainen sisäänrakennettu ajatus, että he haluavat asioitaan hoitamaan nimenomaan asianajajan eikä lakimiestä. – Monilla asiakkailla on sellainen sisäänrakennettu ajatus, että he haluavat asioitaan hoitamaan nimenomaan asianajajan, Furuhjelm sanoo. Korjausrakentaminen tuo riitoja Tyypillinen asiakaskontakti syntyy Furuhjelmin mukaan siitä, kun isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja taloyhtiön edustajana ottaa yhteyttä asianajotoimistoon. Lisärakentamisessa on iso buumi Helsingissä ja Tampereella, ja juristit ovat usein mukana avustamassa taloyhtiöitä kaikessa projektiin liittyvässä hankkeen alusta sen loppuun asti. – Jos kustannukset ylittävät vakuutusmäärän, asiakas joutuu itse maksamaan ylimenevät kulut. Juristit avustavat lisäksi suurien liikekiinteistöjen ja asuntojen vuokrasopimusten laadinnassa sekä oikeudessa, mikäli vuokrauskiistat etenevät sinne asti. Osakkeenomistaja voi moittia kokouksen päätöstä viemällä asian käräjäoikeuteen. Syy on monesti korjausrakentamisurakoissa, kuten putkiremonteissa tai muissa vastaavissa, joissa on syntynyt ongelmia urakoitsijan kanssa. Vakuutusehdot vaihtelevat, mutta yleinen enimmäiskorvaus on 8 500 euroa. – Jos osakas ei muuta vapaaehtoisesti pois asunnosta, saatetaan joutua hakemaan häätöä käräjäoikeudesta. – Kaavoitusasioissa saatetaan tarvita juristin apua, jos esimerkiksi rakennushankkeen halutaan poikkeavan kaavasta tai halutaan ehdottaa kaavaan muutoksia. – Taloyhtiö on kuitenkin varsinainen asiakkaamme. Riiteleminen on aika kallista. Yhtiökokouksen päätöksellä hänen huoneistonsa otetaan hallintaan ja omistaja häädetään pois. anajajien ja asianajotoimistojen toimintaa. Riita-asioiden ohella laadimme sopimusasiakirjoja ja konsultoimme taloyhtiöitä lisärakentamishankkeissa. Toki joukossa on yksittäisiä osakkeenomistajiakin, niin sanottuja kuluttaja-asiakkaita
Rakentamisen digitalisaation kehittämisellä on suuri merkitys alan tuottavuudelle ja siten koko taloudelle, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Toimijoiden välisessä yhteistyössä korostuvat tilaajan, suunnittelijan ja pääurakoitsijan väliset prosessit sekä tiedon virtaus niiden kesken. Rakennusalan yrityksistä 39 prosenttia on määrittänyt liiketoiminnan digitalisoinnin strategiseksi tavoitteeksi. Kolmannella sijalla oli asiakaskokemuksen kehittäminen. Näin todetaan Rakennusteollisuus RT:n digitutkimuksessa. Niin ikään kartoitettiin koko rakentamisen ketjun vaiheiden välisiä digitaalisia liitoskohtia sekä digitaalisilla työkaluilla saatavissa olevia potentiaalisia tehokkuushyötyjä. Edelläkävijäyritykset näkevät myös uusissa liiketoimintamalleissa mahdollisuuden saavuttaa merkittävää lisäarvoa. – Kaikissa rakentamisen ketjun vaiheissa on mahdollista vähentää kitkaa digitalisoinnin avulla. Syksyn aikana on tarkoitus työstää määrityksiä ja pelisääntöjä digitaalisen luovutuksen ja digitaalisen kaksosen minimivaatimuksista sekä selkeyttää eri osapuolten tehtäviä ja vastuita, digiryhmän toiminnasta RT:ssä vastaava Ilkka Salo sanoo. Rakennusalan kasvuhakuiset yritykset: Yhteistä digitaalisuus ja kasvu Digitaalisuus ja kasvu ovat rakennusalalla selvästi sidoksissa toisiinsa. Ehkä hieman yllättävästikin suurimman potentiaalin katsottiin olevan suunnittelun ja rakentamisen välillä. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnin ja taloyhtiöliittymän ansiosta.. – Rakennusteollisuus RT:n uudessa digiryhmässä on yhdeksi teemaksi valittu suunnittelun ja urakoinnin yhteistyön kehittäminen. Kumpaankin ryhmään kuului reilu viidennes Rakennusteollisuus RT:n kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä. Digitalisaatiossa itseään edelläkävijänä pitävistä yrityksistä 68 prosenttia ilmoitti kasvavansa, kun taas digiepäilijöistä kasvussa oli 17 prosenttia yrityksistä. Kaikkiaan 80 prosenttia alan yrityksistä on panostanut digitaalisiin ratkaisuihin. Digiratkaisujen hyödyntämisen hidasteiksi nähtiin yleisesti asenteet ja osaamisen puutteet. 99 prosenttia kaikista digitutkimukseen osallistuneista rakennusyrityksistä arvioi digipanostusten kasvavan tai vähintään pysyvän ennallaan. Digitutkimuksen mukaan mahdollisuuksia saavuttaa merkittäviä tehokkuushyötyjä arvioidaan yleisimmin olevan suunnitteluvaiheessa sekä suunnitteluja rakennusvaiheen välillä. Rakennusyrityksissä pidettiin digiratkaisujen tärkeimpinä hyötyinä tiedonkulun ja prosessien tehostamista. – Digitaalisuuden aste rakennusalalla on korkeampi kuin yleisten mielikuvien perusteella olisi voinut olettaa. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena olikin tunnistaa matalalla riippuvat hedelmät, jotta ne osataan poimia talteen, Vihmo toteaa. Edelläkävijäyritykset nostivat muita useammin esiin ongelmat työkalujen toimivuudessa. Suunnittelua ja rakentamista Rakentaminen on monesta osasesta ja osapuolesta koostuva ketju, jota pitää kehittää kokonaisuutena. 49 R akennusteollisuus RT:n digitutkimuksella selvitettiin rakennusalan yritysten näkemyksiä digitaalisten ratkaisujen käytöstä ja mielikuvia rakennusalan digikehityksestä. n Pyydä lisätietoja: Mikko Mars, 040 635 2307 mikko.mars@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon
Järjestön toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on hoitanut vakanssiaan kolmisen vuotta, mutta oli jo kymmenen vuotta sitten mukana perustamassa järjestöä. 50 Kohti kestävää rakennettua ympäristöä Hiilineutraalisuus, kiertotalous ja kestävä kehitys Green Build Council Finland on rakennusja kiinteistöalan järjestö, joka tuo hiilineutraalit ja kiertotaloutta tukevat ratkaisut osaksi keskustelua ja yritysten toimintaa. Silloin hän työskenteli konsulttina Pöyryllä.. Kaiken toiminnan keskiössä ovat hiilineutraalisuus, kiertotalous ja kestävä kehitys. Järjestö tuottaa tietoa päätösten tueksi, auttaa yrityksiä verkostoitumaan, järjestää koulutuksia ja tapahtumia sekä ylläpitää keskustelua. Tässä lueteltuna vain osa järjestön toiminnasta. Järjestö viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlia. G reen Build Council Finland syntyi vuonna 2010
Näitä luokituksia olivat LEED ja BREEAM. 51 Green Build Council Finlandilla on noin 170 jäsentä. Järjestö toimisi siltana Suomen ja kansainvälisten toimijoiden välillä, Nousiainen kertoo. Taustalla ympäristöluokitukset Green Build Council Finlandin perustamisen taustalla oli se, että Suomeen alkoi tulla yhä enemmän kansainvälisiä ympäristöluokituksia, joita yhtiöiden tuli ottaa huomioon. Mukana ovat esimerkiksi Energiavirasto, Kuntaliitto, Kiviteollisuus ry, Helen, Fortum, Abloy, Caverion, KEVA, Nokia ja SRV Yhtiöt. Haluttiin tarttua itse toimeen, ja tähän tarpeeseen syntyi Green Build Council Finland. Kuva: Juha Loikkanen Mikko Nousiainen toimii Green Building Council Finlandin toimitusjohtajana. Tavoitteena kestävä rakennettu ympäristö Green Build Council Finland kertoo ylpeänä olevansa Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto.. Kansainvälinen World Green Building Council on sitoutunut saavuttamaan vuoteen 2050 mennessä seuraavat tavoitteet: • Rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen • Vähentää kiinteistöja rakennusalan hiilidioksidipäästöjä 84 gigatonnilla • Varmistaa, että kaikki rakennukset ovat nollapäästöisiä STUL on Green Building Council Finlandin jäsen. Green Build Council Finlandin toiminnan keskiössä ovat: • Kestävämpi elämä • Kiertotalous • Hiilineutraalisuus Isot tavoitteet . – Silloin ei vielä oltu tehty energiatehokkuuteen liittyviä kiristyksiä lainsäädäntöön, ja alan yritykset katsoivat, että yritykset voisivat tehdä itse enemmän kestävän kehityksen edistämiseksi. Järjestö perustettiin keväällä 2010. – Yritykset näkivät, että tarvitaan joku taho tekemään kansainvälistä yhteistyötä näihin luokituksiin liittyen. Perustamista edelsi hyvin aktiivinen noin puolen vuoden valmisteluvaihe. Järjestön perustamisen taustalla oli se, että Suomeen alkoi tulla yhä enemmän kansainvälisiä ympäristöluokituksia, joita yhtiöiden tuli ottaa huomioon. Mukana oli parisen kymmentä toimijaa. Pohdimme, tarvitseeko Suomeen perustaa uutta järjestöä ja tultiin tulokseen, että tarve on ilmeinen. Lisäksi Suomen rakentamiseen ja ympäristöön liittyvä lainsäädäntö ei ollut Nousiaisen mukaan silloin kovin kunnianhimoinen. Toiminnan keskiö . Kuva: Milla Vahtila – GBC perustettiin aikanaan alan yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimesta
Jäsenistöön kuuluu rakennusfirmoja, suunnittelijoita, kaupunkeja, kiinteistön omistajia ja monia muita tahoja. Mukana on hyvin eri kokoisia toimijoita: Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Aktia Pankki, Energiavirasto, RAKLI, Citycon, KEVA, Laattapiste. – Pelkästään viimeisen parin vuoden aikana muutos on ollut käsin kosketeltava. Nämä liittyvät läheisesti toisiinsa. . Nousiainen uskoo, että Green Build Council Finlandin kautta jäsenyritykset saavat tietoa ja näkemystä, missä toimiala on menossa. – Meille se tarkoittaa sitä, miten me rakennetun ympäristön ammattilaiset mahdollistamme tavallisille kansalaisille kestävän elämäntavan, Nousiainen tuumii. Maailma ja lainsäädäntö ovat kovassa muutoksessa, Nousiainen viittaa muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Helsingin kaupunki on mukana Green Building Council Finlandin toiminnassa. Rakennusala on muuttunut valtavasti. Henkilöjäseniä järjestöllä ei ole. Nousiainen korostaa, että tavoitteistaan huolimatta Green Build Council Finland ei asemoi itseään ympäristöjärjestöksi, vaan pikemminkin rakennetun ympäristön järjestöksi. Mitä se käytännössä tarkoittaa. Konkreettisesti kärkiteemamme ovat hiilineutraalisuus eli ilmastonmuutoksen hillintä sekä kiertotalous. Yritysten tulee kaikissa olosuhteissa tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Järjestöllä laaja jäsenkunta Green Build Council Finlandilla on noin 170 jäsentä, jotka ovat yrityksiä tai muita organisaatioita. 52 Järjestö tuottaa tietoa päätösten tueksi, auttaa yrityksiä verkostoitumaan, järjestää koulutuksia ja tapahtumia sekä ylläpitää keskustelua. – Globaalisti on käynnissä kolme kriisiä, joihin haluamme omalta osaltamme puuttua: ilmastokriisi, raaka-aineet vähenee ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, Nousiainen luettelee. Hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden taustalla ovat globaalit kysymykset. Emme tee edunvalvontaa, vaan tuomme saman pöydän ääreen toimijoita, jotka painivat samanlaisten haasteiden parissa, Nousiainen tiivistää. Kuva: Milla Vahtila Yhdistyksen säännöissä lukee muun muassa, että sen tarkoituksena on yhteistyöhakuisesti edistää rakennetun ympäristön kestävään kehitykseen liittyvää tietoisuutta ja osaamista. Rakennusala nyt muutoksen kourissa Nousiainen on nähnyt, miten kymmenen vuoden aikana on tapahtunut huimia muutoksia. Ympäristökysymyksissä helpot ratkaisut on jo tehty, nyt yritysten haasteena on tehdä tulosta nykyisissä olosuhteissa. – Haluan painottaa, että vaikka toiminnassamme korostuu ympäristönäkökulmat, niin keskiössä on yritykset ja liiketoiminta. Tällä hetkellä verkosto koostuu 70 kansallisesta Green Building Councilista, jotka sijaitsevat ympäri maailmaa. Green Build Council Finland kuuluu maailmanlaajuiseen World Green Building Council -verkostoon. – Me erotumme muista rakennusalan järjestöistä siinä, että meidän toimintamme fokuksessa on kestävyys. – Jäsenmäärämme on ollut mukavasti kasvussa viime aikoina, viime vuonna tuli kymmeniä uusia jäseniä, Nousiainen kiittelee. Pauli Jokinen. – Tavoitteemme on kestävä rakennettu ympäristö. Jäsenkunta on laajaa ja monipuolista. Green Build Council Finlandin kautta yritykset voivat vaihtaa tietoa ja kokemuksia. Kuva: Lauri Rotko Mikko Nousiainen on nähnyt aitiopaikalta rakennusalan hurjat muutokset viime vuosina. Haluamme vauhdittaa toimialan muutosta kohti kestävää kehitystä. Green Build Council Finlandin agendan on kirjattu kestävä elämä
Arvioinnissa on hyvä tuntea paitsi hyödykkeiden ja palveluiden kustannustaso myös se, miten erilaiset tekniset järjestelmät, kuten lämmitys ja ilmanvaihto, toimivat ja miten niitä voidaan ohjata optimaaliseen suuntaan. Kirjassa käsitellään muun muassa asunto-osakeyhtiön toimintaan vaikuttavat säännökset ja sopimukset, Päätöksenteko ja kokoukset taloyhtiössä, taloyhtiön talousasiat, kiinteistön kunnossapitoasiat, osakkaan remontit, tekniset asiat kuten lämmitys-, vesijohto-, viemäri-, ja ilmastointi-, sadevesija salaojajärjestelmät. Hallitus vastaa isosta kokonaisuudesta, mutta hallituksessa pärjätäkseen ei tarvitse olla juridiikan, talouden tai tekniikan ammattilainen, vaan tärkeintä on aktiivisuus ja kiinnostus taloyhtiön toimintaa kohtaan. mistä kenties voitaisiin säästää ja missä taas säästetään väärässä paikassa. Hallituksella monia tehtäviä Hallituksella on tehtävässään paljon valtaa valmistellessaan päätöksiä yhtiökokoukselle, toimiessaan yhteistyössä isännöinnin kanssa ja tehdessään hallitukselle kuuluvia päätöksiä. Isoimmat päätökset tehdään toki yhtiökokouksessa. Opas sisältää tekniikkaa ja taloutta Helppolukuinen ja runsaasti kuvitettu opas antaa taloyhtiön hallituksen jäsenelle perustiedot taloyhtiön toiminnasta ja auttaa hallitusta toimimaan oikein tehtävässään. Hallituksen tulee myös ”huolehtia, että taloyhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty”. Taloyhtiön hallituksen ABC -opas antaa jäsenelle perustiedot taloyhtiön toiminnasta ja auttaa hallitusta toimimaan tehtävässään oikein. Oppaasta löytyvät nopeasti yksistä kansista ne asiat, joihin jokainen hallituksen jäsen tulee toimikautensa aikana törmäämään. H allitustyöskentelyn laadukas hoitaminen vaatii monenlaista osaamista: hallituksen jäsenen on tunnettava perusasiat esimerkiksi taloyhtiön päätöksenteosta, taloudesta ja tekniikasta. Hallitus esimerkiksi valitsee isännöitsijän, tekee kunnossapitotarveselvityksen ja ohjaa kunnossapidon suunnittelua, laatii talousarvion, kutsuu koolle yhtiökokoukset, järjestää talkoot ja niin edelleen. n Jouni Suolanen. Kokemukseni mukaan hallituksiin hakeutuu fiksuja ihmisiä, joilla on kyky hakea tarvitsemaansa tietoa, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppainen. Vahingonkorvausvastuuseen voivat johtaa tehtävien laiminlyönti tai huolimaton hoitaminen taikka tahalliset virheet ja väärinkäytökset. Hallitusjäsenyys vaatii osaamista Paljon valtaa ja vastuuta Hallituksella on tehtävässään paljon valtaa, mutta myös vastuuta. Lisäksi taloyhtiön hallituksessa toimimiseen liittyy vahingonkorvausvastuun ja ääritapauksessa jopa rikosvastuun riski. Normaali huolellisuus riittää, ja pienellä perehtymisellä on helppo ohjata sekä omaa toimintaansa että valvoa muiden toimintaa. Hallituksella on tärkeä tehtävä myös seuratessaan taloyhtiön rahankäyttöä: mihin rahaa menee, riittävätkö vastikkeet, onko tiedossa isoja menoja tai korotuksia, Taloyhtiön hallituksen ABC –opas antaa hyvät ja riittävät tiedot taloyhtiön hallituksen jäsenenä toimimiseen. Kirjassa on kattava kuvitus. Lain mukaan hallituksen tehtävänä on ”huolehtia yhtiön hallinnosta ja siitä, että kiinteistön ja rakennusten pito sekä muu toiminta järjestetään asianmukaisesti”. – Taloyhtiön hallitustyöhön osallistuminen ei saa olla kiinni siitä, osaako vaikkapa jotain tekniikan alaa. Hallituksella on suuret vaikutusmahdollisuudet taloyhtiössä tehtäviin ratkaisuihin, joten työ on myös antoisaa, palkitsevaa ja mielenkiintoista. Pohjatietojen puutetta ei tarvitse hävetä, vaan asioista kannattaa ottaa rohkeasti selvää. Kemppainen on yhdessä lakimies Kirsi Ruudun (Kirsi Ruutu Oy) kanssa julkaissut oppaan Taloyhtiön hallituksen ABC . 53 Hallituksen jäsenen on tunnettava perusasiat esimerkiksi taloyhtiön päätöksenteosta, taloudesta ja tekniikasta. Valta ja vaikutusmahdollisuudet tuovat mukanaan aina myös vastuun. Taloyhtiön hallituksen ABC (Kiinteistöalan Kustannus) kertoo tiiviisti ja selkeästi keskeiset jokaisen hallitusjäsenen tarvitsemat tiedot taloyhtiön hallinnosta, taloudesta ja tekniikasta. Hallitus vastaa päätöstensä järkevyydestä ja seurauksista toisille osakkaille. Opas antaa tarvittavat tiedot Useinkaan kaikilla hallituksen jäsenillä ei ole ennestään tietoa esimerkiksi siitä, miten taloyhtiön tekniset järjestelmät toimivat tai miten korjauksia taloyhtiössä tehdään
Teemme paljon asioita yhdessä, mutta kun asunnon oven sulkee, saa olla omassa rauhassa. – Piha oli koko talven kuin Itä-Saksa vuonna 1939. Nurmikonleikkuusta tai lumitöistä ei riidellä, grillikatokseen ei taatusti ilmesty luvattomia töhryjä ja jokainen perhe hoitaa vuorollaan yhteisten tilojen siivouksen huolella ja vastaan vänisemättä. Pieneksi tarkoitettu sukitusremontti paisui, kun kesken töiden ilmeni, että talon alla virtaa joki, minkä vuoksi pohjaviemäriä ei voitu sukittaa ennen salaojien kunnostamista. Me vietimme eristysajan porukalla. Taloyhtiön remontit ja pihatyöt hoituvat talkoovoimin niin pitkälti kuin asukkaiden taidot ja aika vain riittävät. Perustimme keväällä bändikerhon, äitienpäivänä laulettiin yhdessä karaokea ja pääsiäisenä syötiin brunssia. – Varsinkin nyt koronakeväänä olisi ollut kamalaa asua jossain isossa, kasvottomassa kerrostalossa ja nököttää yksin etätöissä. Ympärillä on mukava yhteisö ja uudet asukkaat yleensä tuntevat – Täällä on aina saanut olla oma itsensä. taloyhtiön kaveripiirin kautta kun tänne muuttavat. Kun huhtikuussa kylvimme uuden nurmikon, olin varma, että tänä kesänä ei paljon grillikatoksessa. Vaan totta se on! Taloyhtiön ”isännöitsijän” rooliin päätynyt Heikki Koistinen on perheineen asunut Harjutie 1:ssä jo 15 vuotta, eikä koko aikana ole ollut mitään mainittavia riitoja tai järjestyshäiriöitä. – Meillä on täällä hyvä olla. Vuonna 1951 rakennettu talo on alun perin tehty Vaajakosken poliisien asuntolaksi ja sen yhteydessä on todennäköisesti sijainnut myös nimismiehen kanslia. Hän kiittelee, että yhteisöllisestä taloyhtiöstä löytyy aina tarvittaessa seuraa. Lisäksi pihassa oli paljon yhteistä laittamista viime talven salaojaremontin jälkeen. Talon vintiltä on löytynyt muun muassa vanhoja rekisterikilpiä. 54 Yhteisöllisessä taloyhtiössä viihdytään Asiallinen oleskelu pihamaalla sallittu! Tässä taloyhtiössä ei huudella ikkunasta ulos hiljaisuuskäskyjä tai jätellä rappukäytävään ikäviä heippalappuja. Sukitusremontti paisui isoksi Harjutiellä neljä vuotta asunut Anu Kumpulainen nyökyttelee. Kuulostaako utopistiselta. Päinvastoin, pihalta huikataan ikkunoihin, että tulkaa tekin kahville ja taloyhtiön WhatsApp-ryhmässä kutsutaan naapuritkin saunomaan! J yväskylän Vaajakoskella on pieni, neljän asunnon taloyhtiö, jonka kaikki asukkaat tuntevat toisensa, pitävät toisistaan ja luottavat toisiinsa
55 ”Ketkä kaikki ottavat kahvia. Yhteensä taloyhtiössä asuu neljä perhettä.. Heikki Koistinen (vas.), Leo Koistinen, Teemu Laukkanen, Iiris Kumpulainen, Anu Kumpulainen, Maaria Ollikainen ja Siiri Laukkanen viihtyvät rennossa ja yhteisöllisessä Harjutien taloyhtiössä. Onko kenenkään kotona maitoa vai pitääkö lähteä käymään kaupassa?” Leppoisan tunnelman luomiseen osallistuu koko taloyhtiön väki
Leo Koistinen, 17, on muutRiippumattoja, pihapelejä ja vapaata hengailua – niistä on kiva kesäpäivä taloyhtiön pihalla tehty!. Anu aikoo maalata katoksen sisäkaton valkoiseksi ja Heikki nyökkää, että se on oikein. istuskella. Yhteiset asiat tulee puitua läpi grillikatoksessa ja jos jollakulla on mielessä joku isompi hanke, hän kysyy siitä muiden mielipidettä ennen kuin ryhtyy toimeen. Jos peili näkee jonkun liikkuvan, hän huutaa leikkijän nimen ja tämä joutuu peräytymään aloitusviivalle. Kun kaikki on löydetty ja vangittu, ensimmäisestä löydetystä tulee uusi etsijä. – Viime vuosina on tehty muun muassa julkisivuja kattoremontti, jonka yhteydessä entisöitiin ikkunat. Leikki loppuu, kun kaikki ovat kotipesässä. Kaikenikäisten kesäidylli Väärässä tosiaan. Samalla hän voi pelastaa vangiksi jääneet leikkijät. Käyttövesiputkien remontti on luvassa jossain vaiheessa, mutta sen tarve ei ole akuutti, Koistinen listaa. Lisäksi öljylämmöstä on siirrytty kaukolämpöön ja koko talon sähköt on uusittu. Nurmikonleikkuusta tai lumitöistä ei riidellä, grillikatokseen ei taatusti ilmesty luvattomia töhryjä ja jokainen perhe hoitaa vuorollaan yhteisten tilojen siivouksen huolella ja vastaan vänisemättä. Isompia remontteja varten taloyhtiö on ottanut lainaa, mutta neliöperusteinen yhtiövastike on onnistuttu pitämään kohtuullisena. Täydellinen lapsuus vapaasti leikkien Harjutieläiset viihtyvät yhdessä käytännössä päivittäin ja välillä järjestetään yhdessä isompiakin juhlia. Kun peili kääntyy, muiden täytyy jähmettyä paikoilleen. Harjutie 1:n kesäpiha on boheemin idyllinen. Etsijän pitää kerätä kaikki tikut takaisin laudalle ja sillä aikaa muut leikkijät piiloutuvat. Peili Vedetään viiva maahan noin 20 metrin päästä seinistä. Jos etsijä on arvannut väärin, Pekka ja muut leikkijät lähtevät juoksemaan ja piiloutuvat. Kerätään kymmenen tikkua nojan päälle asetetulle laudalle ja polkaistaan ne ilmaan. Jos piiloutuja ehtii ensin, hän ponkaisee tikut uudestaan ilmaan ja juoksee takaisin piiloon. Pelin voittaa se, joka ensimmäiseksi pääsee koskemaan peiliä. Jos etsijä ehtii ensin, hän huutaa ”(leikkijän nimi) rotta” ja leikkijä jää kotipesään. Isommat lapset hyppivät trampoliinilla ja pienemmät keinuvat kun aikuiset ja teinit hörppivät katoksessa kahvia ja juttelevat. Yksi leikkijöistä valitaan peiliksi seinän viereen ja muut menevät viivan taakse seisomaan. Luottamus ja avoin keskustelu Turhantarkkoja sääntöjä ja työvuorolistoja ei ole ollut syytä laatia. Jos etsijä ehtii ensin, hän koskee lautaa ja huutaa löydetyn nimen, jolloin leikkijä jää laudan luo vangiksi. 10 tikkua laudalla Yksi leikkijöistä on etsijä. Vaan väärässäpä olin, Koistinen lisää. 56 Perinneleikkejä porukalla . Jos piiloutuja ehtii ensin, hän pelastaa itsensä huutamalla ”oma rotta” tai kaikki leikkijät huutamalla ”kaikki pelastettu”, jolloin kaikki kotipesästä saavat piiloutua uudestaan. Hän kysyy esimerkiksi: ”Oliko Pekka?” Pekka vastaa: ”Onko totta?” Etsijä vastaa: ”Totta kuin kirkonrotta!” Pekka sanoo: ”Määrää luku.” Etsijä sanoo esimerkiksi: ”Lue viiteenkymmeneen.” Jos etsijä on arvannut oikein Pekan pistäneen, Pekka alkaa laskea. Luottamus ja avoin keskustelu kantavat pitkälle. Edellisistä suurista avointen ovien bileistä bändeineen ja tarjoiluineen on jo muutama vuosi aikaa, mutta kaikkia mahdollisia merkkipäiviä joulusta juhannukseen juhlistetaan aina jollain tavalla yhdessä. Kun peili on selin leikkijöihin, muut saavat liikkua kohti seinää. Jokainen tekee, mitä haluaa, ehtii ja osaa. Kun hän löytää jonkun, juoksevat he molemmat lautaa kohden. Marjapensaat notkuvat satoa, siellä täällä on somia kukkaryhmiä, popcorn-pussista kylvetyt maissit kurottelevat taivaita ja purkutiilistä askarreltu yrttispiraali uhkuu vehreänä. Kun etsijä on saanut tikut kerättyä, hän huutaa ”kymmenen tikkua laudalla” ja alkaa etsiä muita. Kun tikanheitto, mölkky ja pallon potkiminen taloyhtiön pihalla alkaa kyllästyttää, muistutetaan mieleen perinneleikit! Vieläkö sujuvat seuraavat klassikot myös pihan aikuisilta. Kun hän löytää toisen leikkijän, molemmat lähtevät juoksemaan kotipesäksi valitulle seinälle. – Näin meillä neuvotellaan. Kirkonrotta Yksi leikkijöistä on etsijä ja kääntyy kohti seinää ja muut silittävät tämän selkää ja sanovat: ”Puhdas selkä vasta pesty, kuka siihen pisti?” Joku koskettaa selkää tuntuvasti, etsijä kääntyy ja yrittää arvata, kuka se oli. Työkalut ja harrastusvälineet ovat kaikkien käytössä ja jos omat taidot eivät johonkin riitä, lähipiiristä löytyy yleensä apua ja tietotaitoa. Makuasioista tulee joskus pientä vääntöä, mutta sovussa nekin on aina selvitetty, asukkaat naurahtavat. Kun etsijä on valmis, hän huutaa ”rotta kotona” ja lähtee etsimään toisia
Olen myös käynyt muutamia kertoja Harjutien juhlissa ja haaveillut pääseväni tänne joskus asumaan, Teemu kertoo. Hän kertoo, että lapsuus rennossa ja yhteisöllisessä taloyhtiössä oli suorastaan täydellinen. Teemu ja Maaria kertovat haaveilleensa uudesta asunnosta jo pitkään ja kun tilaisuus muuttaa Harjutielle tuli vastaan, siihen oli tartuttava. Me vietimme eristysajan porukalla. Yhteisiä tiloja taloyhtiössä piisaa ja niistä pidetään porukalla hyvää huolta. – Tutustuin tähän paikkaan jo vuosia sitten, kun tein kollegani kanssa musahommia taloyhtiön studiossa. Jos vaikka pistettäisiin illalla grilli tulille, Heikki ehdottaa. Haaveesta tuli totta Harjutie 1:n nuorin asukas on tällä hetkellä 1,5-vuotias Siiri, joka muutti yläkerran asuntoon vanhempiensa Teemu Laukkasen ja Maaria Ollikaisen kanssa vain pari päivää sitten. Isolla pihalla on aina saanut leikkiä vapaasti ja lapsilla on ollut paljon omia juhlia ja tapahtumia olympialaisista naamiaisiin. Kaisa-Liisa Ikonen Lapsille riittää puuhaa: isolla pihalla voi vaikka telttailla tai pelata sulkapalloa, mutta myös leikkimökki, trampoliini, hiekkalaatikko ja keinut pitävät pikkuväen kiireisenä. – Koulukaverit aina ihmettelivät, miten meillä naapurit tuntevat toisensa ja aina tehdään jotain yhdessä, mutta minulle se oli aivan luonnollinen juttu. – Minkäslainen ruokavalio teidän perheellä muuten on. Yhteinen kahvihetki on tavanomainen näky vaajakoskelaisen Harjutie 1:n grillikatoksessa. – Edellisen asuntomme pihapiiriin kuului roskakatos ja autopaikat, joten onhan tämä melkoista edistystä, Maaria lisää. tamassa pois Harjutieltä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Täällä on aina saanut olla oma itsensä. Ja taas Harjutiellä on luvassa mukava ilta! . Tulevaisuuden haaveissa on laajentaa kasvimaata.. 57 – Varsinkin nyt koronakeväänä olisi ollut kamalaa asua jossain isossa, kasvottomassa kerrostalossa ja nököttää yksin etätöissä. Pihan istutukset kasvavat komeina ja uusi yrttispiraali on ollut asukkaiden ahkerassa käytössä
58 Oppia haettu ulkomaita myöden Taide elävöitti purkutalon Keravalla järjestettiin kesän aikana graffititaiteen Taiteen kotitalo -näyttely purkutuomion saaneessa kerrostalossa. T aiteen kotitalo –näyttelyn taide oli pääasiassa asuntojen seiniin toteutettua katuja graffititaidetta. Talon kaikki 30 erikokoista huoneistoa talon viidessä kerroksessa oli taiteiltu täyteen taitavasti toteutettua taidetta. Hankkeen taiteellisen johtajan, graffititaiteilija Jouni Väänäsen. Keravan kaupunginvaltuustossa esiintyi myös vastustavia äänenpainoja. Kaupungin vuokratalon saaminen Taiteen kotitalo –purkutaidenäyttelyyn ei ollut aivan helppoa. Lisäksi asunnoissa oli valoja äänitaidetta, installaatioita ja käsitetaidetta. Osa kokoomuksen valtuustoryhmästä paheksui paikallislehden mielipidekirjoituksessa purkutaloprojektia
Joskus mukana on ulkopuolinen sponsori, joskus kaupungit osallistuvat kustannuksiin, joskus rahoitus voi tulla esimerkiksi apurahana taiteilijalle. Sittemmin suhtautuminen on muuttunut. – Graffititaide on noussut hyväksyttyyn asemaan yhteiskunnassa viimeisten kymmenen vuoden aikana. – Graffiti on oma taiteenlajinsa, ja sen tyypillinen piirre on se, että se on melko hetkellinen juttu, Väänänen toteaa. Vuodesta 2009 asti on tullut luvallisia harrastuspaikkoja graffititaiteilijoille. Ympäri maata on järjestetty kolmen-neljän vuoden ajan syksyisin Upeart -taidefestivaalia, joissa on toteutettu yhteensä noin kymmenen muraaliteosta. Tänä vuonna on tarkoitus saada kaupunkiin yksi muraali lisää. – Pyrin ajamaan Keravalla muraaliasioita. Muraalit vaativat luvan kiinteistönomistajalta ja kaupungilta. Hyväksyntää kuvaa sekin, että Väänänen on aiemmin kuratoinut kahteen taidemuseoon graffitinäyttelyn eli Keravan Taideja museokeskus Sinkkaan ja Oulun Luuppiin. Joissain kaupungissa luvan antaa julkisivulautakunta. Esimerkiksi Keravalla on neljä graffitiseinää eli todella hyvä tilanne. Sen on tehnyt yksi maailman parhaita huippugraffititaiteilijoita, saksalainen Claudia ”MadC” Walde, joka on käynyt maalaamassa ympäri maailmaa. Oleellista on se, että graffiteihin ymmärretään pikku hiljaa suhtautua muuna kuin sotkemisena, graffititaiteilija Jouni Väänänen toteaa. 59 Graffitit ja muraalit lisääntyneet katukuvassa viime vuosina . Maailmalla ja Keravalla palkittu Vuoden keravalainen 2019 Jouni Väänänen on menossa maalaamaan muraalia Keran aseman vieressä olevalle vanhalle Kera -logistiikkakeskukselle. Väänästä kiinnostavat tyhjilleen jääneet rakennukset, missä hän haluaa antaa mahdollisuuksia erilaisille taiteilijoille toteuttaa taidettaan.. – Yksi muraali on tulossa Keravalla kerrostalon kylkeen. Muraalin tekeminen ei ole aivan halpaakaan. Helsingin kaupunginvaltuusto aloitti vuonna monivuotisen 1998 Stop töhryille –hankkeen, jonka tarkoituksena oli poistaa graffitit, tarrat, tägit, julisteet ja muu niin sanottu katutaide Helsingin katukuvasta. Pyrkimyksenä on kuitenkin se, että hienoimmat graffitit saisivat olla pitempään. Ensimmäisessä talossa hanke äänestettiin nurin kapealla marginaalilla, mutta toinen taloyhtiö päätti ottaa hankkeen, Väänänen kertoo. Keravalla vaaditaan kaupungin rakennusvalvonnan toimenpidelupa. Kun luvallisia mahdollisuuksia on tullut, graffitien taso Suomessa on noussut. Keravan graffitiseinät toimivat niin, että kun taiteilija on saanut työnsä valmiiksi, hän ottaa siitä valokuvan, minkä jälkeen seuraava tekijä voi maalata oman graffitinsa vanhan päälle. Keravalla vaaditaan kaupungin rakennusvalvonnan toimenpidelupa. Katumaalaamiseen suhtautuminen oli aikaisempina vuosina päättäjien keskuudessa kielteistä. Muraalin tekeminen vaatii Väänäsen mukaan sen, että taloyhtiö ja kiinteistönomistaja käsittelee sitä lisäarvona kiinteistölle. Muraalit vaativat luvan kiinteistönomistajalta ja kaupungilta. Taiteen kotitalo –näyttelyn järjestäjä ja taiteellinen johtaja Jouni Väänänen tekemiensä taulujen edessä. Entuudestaan kaupungissa on näyttävä kaksiosainen muraali Taideja museokeskus Sinkassa. Joissain kaupungissa luvan antaa julkisivulautakunta. ”Ajan Keravan muraaliasiota” Seinämaalaukset eli muraalit ovat Väänäsen mukaan yhä yleistymässä. Heli Vepsäläisen teos
Taiteen kotitalo –näyttelyn hän järjesti pitkälti omilla rahoillaan ja pienellä Keravan kaupungin tuella. Pienempimuotoisia muiden tekijöiden järjestämiä taidenäyttelyitä purettavissa kiinteistöissä on ollut lisäksi muun muassa Imatralla ja Lappeenrannan kaupunginteatterin purkuun liittyen. Nämä hän haluaisi yhdistää.. Heinäkuun puolivälissä noin puolet oli jo myyty, ja tiedusteluja tuli päivittäin. Olemme saaneet kuntoutujilta hyvin positiivista palautetta siitä, että he kokevat pääsevänsä toimimaan osana yhteisöä, ja saavat uutta suuntaa elämäänsä. Ulkomailla, kuten Ranskassa ja Saksassa taidetta purettavissa kiinteistöissä on tehty enemmän. Taiteella talolle uusi elämä Lähes sata näyttelyyn osallistunutta taiteilijaa Väänänen valitsi CV:n ja työnäytteiden perusteella. Vapaapalokunta oli käyttänyt sitä harjoituksissaan. Mukana oli monenlaisia taiteilijoita harrastajista ammattilaisiin. – Minulle kaikki ovat yhtä lailla oikeita taiteilijoita, mutta vaan eri vaiheessa urallaan. Heille kertyi mukavasti töitä syksyksi. Väänänen on käynyt hakemassa mallia näistä kohteista. Häntä kiinnostavat tyhjilleen jääneet rakennukset. Marko Saarelaisen teos. – Minua kiinnostaa yllättävän vähän taloudellinen puoli. Hän on myös taiteilijana mukana Ranskan Vannesissa Dédale -näyttelyssä. Esimerkiksi yhdessä keittiössä leivinuunin lasi oli rikottu ja vastapaistetut pullat olivat jääneet levylle leivinuunin päällä. Näyttelyitä on ollut muun muassa Tuusulassa, Järvenpäässä ja Helsingissä. Haluan luoda uutta, antaa erilaisia mahdollisuuksia, ja olla tekemässä kokeiluja. Purkutaiteella Väänänen haluaa olla muuttamassa vanhoja, luutuneita käytäntöjä. Oppia ja mallia saatu ulkomailta Taiteen kotitalo oli jo kahdeksas purkutalonäyttely, jota Jouni Väänänen on ollut järjestämässä. Joskus Väänänen tosin miettii, onko hommassa mitään järkeä. Vuonna 2005 siellä oli tapahtunut murhakin. edellinen isompi Väänäsen järjestämä Purkutaiteen näyttely, jossa oli mukana yli sata taiteilijaa seitsemästä maasta. Vuonna 2005 siellä oli tapahtunut murhakin. Joidenkin huoneiden installaatioissa oli runsaasti taiten tehtyjä yksityiskohtia. Näyttely pidettiin vanhoissa liikekiinteistöissä. Katsoja voi mielessään kuvitella, mitä oli kenties tapahtunut. Tämä saattoi olla tietoistakin, koska seuraava taiteilija näki edellisten tekemät työt, ja saattoi niiden mukaan mukailla omiaan. Hän pohtii niiden entistä elämää ja sitä, miten niille voisi antaa uuden elämän. Tyhjät tilat taiteen käyttöön Väänänen sanoo pyörineensä hylätyissä taloissa puolet elämästään. Sen jälkeen tyhjään taloon kohdistui ilkivaltaa. Jotkut taiteilijat saivat myös tilaustöitä. Väänänen antoi hankkeeseen valituille taiteilijoille vapaat kädet tyyliin ”tämä on sinun huoneistosi, tee mitä lystäät”. Esimerkiksi Berliinin The Haus -näyttelyssä vanha pankkirakennus tehtiin täyteen taidetta. neuvottelut kaupungin kanssa johtivat kuitenkin myönteiseen päätökseen. Viimeiset asukkaat muuttivat pois joulukuussa 2017. Taiteen kotitalo oli isoin näyttely tähän asti pidetyistä. Irtonaiset työt kuten taulut olivat myytävinä. Useimmat taideteokset näyttivät varsin hyvin ja huolella tehdyiltä. 60 1970–luvulla Keravan Ahjoon nousseella talolla oli huono maine. Värikkäiden teosten värisävyt vaihtelevat ikään kuin jatkumona huoneistosta toiseen. Jotkut taiteilijat olivat käyttäneet huoneistojen ilkivallan jälkiä taideteoksissaan osuvasti hyväkseen. Taiteilijat tekivät teoksiaan parista päivästä muutamaan viikkoon. Poliisi oli vieraillut talossa usein. Uskomme taiteenteon parantavaan voimaan. 1970–luvulla Keravan Ahjoon nousseella talolla oli huono maine. Taide antoi tyhjälle talolle aivan uudenlaisen elämän. Kymmenesosa osallistujista oli päihdeja mielenterveyskuntoutujia. Vuonna 2016 Keravalla oli John Sundbergin teos. Poliisi oli vieraillut talossa usein. Onneksi tilanne näytti tosin hyvältä, kun jo parin viikon jälkeen täyttyi koko suositun näyttelyn 6 000 kävijän tavoite. Suomessa on paljon tiloja tyhjillään, ja toisaalta tilojen tarpeessa olevia taiteilijoita. Väänänen sekoitti näyttelyä varten 1 400 litraa maalia eri värisävyihin kolmen litran astioihin
Sini Havukaisen omalaatuinen, eläintä muistuttava teos, joka on koostettu eri materiaaleista. Valmiin taiteen jälkeen tilat olivat varsin erinäköisiä kuin aikaisemmat ilkivaltaa kokeneet tilat. Jarno Sinivaaran teos. Nina Kuukarin teos. Jouni Suolanen Kuvat: Purkutaide. Pyrimme poimimaan ideoita, jotka poikkeavat selvästi tämän näyttelyn toteutuksista, Väänänen valottaa. Kaisa Vuorisen teos. – Toivon, että kun tällaisten näyttelyiden kautta saadaan näkyvyyttä, ymmärrettäisiin potentiaali, ja voitaisiin toteuttaa erilaisia variaatioita konseptistamme. . Kun maa on täynnä tyhjiä kiinteistöjä, mahdollisuuksia on lukemattomia. 61 Kaupungin vuokratalon saaminen Taiteen kotitalo –purkutaidenäyttelyyn ei ollut aivan helppoa. – Vastaisuudessa meillä on tarkoitus laajentaa palettia entisestään, ja tehdä vielä monipuolisempaa taidetta. Väänäsellä on jo uusia suunnitelmia, joista hän ei voi vielä kertoa enempää. Keravan Ahjon purettavan kerrostalon kaikki 30 huoneistoa viidessä kerroksessa saivat taidetta tiloihinsa ja seiniinsä. Keravan kaupunginvaltuustossa esiintyi myös vastustavia äänenpainoja. Purkutaide ei pääty tähänkään näyttelyyn. Olemme jo saaneet useita ehdotuksia vastaavista toteutuksista
Koivisto painottaa, että oleellista on vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin perustuva koko kohdetta kattava sekä työvailee täydentää kattavalla siivouksella ja hengityssuojaimilla. Asetus astui voimaan vuoden alussa ja se tiukensi rakennusalan pölyntorjuntaan liittyviä vaatimuksia. 62 Altistumista kvartsipölylle rajoitetaan Syöpävaaran torjuntaa Uusi asetus syöpävaaran torjunnasta vaikuttaa työmaiden pölyntorjuntaan erityisesti talonrakennusalalla. – Rakennuttajan on myös ohjeistettava työhygieenisten mittausten tarve rakennuttajan kirjallisissa menettelyohjeissa. Pölyntorjunnan eri keinoja Keskeisiä pölyntorjunnan keinoja ovat kaikkien pölyä tuottavien koneiden ja laitteiden varustaminen kohdepoistolla, pölyävien työvaiheiden osastoiminen sekä pölyn kulkeutumisen estäminen, summaa Koivisto. Siinä tulee huomioida työvaiheittain tehtävän pölynmuodostumisen estämisen lisäksi pölyn kulkeutumisen estäminen eri töiden ja työvaiheittain välillä tai kulkuteiden kuten esimerkiksi porrashuoneitten välityksellä. Tämä keuhkojen alveolialueelle päätyvä hienojakoinen pöly ei laskeudu helposti sekä kulkeutuu helposti ilmavirtojen mukana. Näitä aineita ovat esimerkiksi kvartsi eli kiteinen piidioksidi, puupölyt sekä dieselpakokaasut. Tämä edellyttää pölyntorjunnan työvaihekohtaista suunnittelua. – Kohdekohtaisesti tulee arvioida myös kulkuteiden osastointi siten, ettei rakennuspöly kulkeudu työvaiheista ja alueelta toiselle tai ettei esimerkiksi porrashuone kuljeta pölyä hormirakenteen tapaan. n Kati Wikström. Koivisto muistuttaa, että toteuttajan on huomioitava yhteisen rakennustyömaan kaikissa töissä ja työvaiheissa pölyntorjuntaan liittyvät asiat. hekohtainen pölyntorjuntatoimien suunnittelu ja toteutus sekä sen seuranta. Syövälle altistavaa kvartsipölyä syntyy tyypillisesti purkutöissä sekä materiaalien työstön ja hionnan seurauksena. Työmenetelmä luetaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi työmenetelmäksi. Talonrakennustyömaalla kvartsipölyä syntyy tyypillisesti purkutöissä sekä materiaalien työstön ja hionnan seurauksena. Kohdepoistoja ja osastointeja tu– Kvartsi on merkittävä tekijä rakennuspölyissä, sillä alveolijakeisen kvartsipölyn hengittämisen on todettu olevan yhteydessä useisiin sairauksiin, kuten keuhkosyöpään. – Rakennuttajan on ohjeistettava näissä asiakirjoissa, kuinka päätoteuttajavastuullinen urakoitsija sekä kaikki muut urakoitsijat omien vastuidensa ja velvoitteidensa mukaisesti estävät omilla toimillaan työntekijöitä altistumasta kvartsipitoiselle rakennuspölylle kaikissa pölyävissä työvaiheissa. Pölyntorjunnassa kohdepoistoon käytettävien imureiden on oltava Mtai H-luokkaa. – Rakennustyömailla rakennuttajan, päätoteuttajan sekä työnantajien on yhdessä ja kunkin omien lainsäädännöllisten velvoitteidensa osalta huolehdittava siitä, etteivät työntekijät altistu rakennustyössä esiintyville syöpävaarallisille aineille. Vaikka kvartsipitoinen pöly on rakennustyömailla erityisesti esillä, on rakennuttajan huomioitava myös muut asetuksessa 1267/2019 mainitut syöpävaaralliset tekijät. – Yleisesti pölyntorjunnassa käytettävien koneiden ja laitteiden osalta on varmistuttava riittävästä erottelukyvystä syöpävaarallisien partikkelien osalta. Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Mikko Koivisto kertoo, että uusi asetus tiukensi rakennusalan pölyntorjuntaan liittyviä vaatimuksia erityisesti töissä, joihin liittyy altistuminen kvartsipölylle. Keskeisiä pölyntorjunnan keinoja ovat kaikkien pölyä tuottavien koneiden ja laitteiden varustaminen kohdepoistolla, pölyävien työvaiheiden osastoiminen sekä pölyn kulkeutumisen estäminen. – Pölyntorjunta ja altistumisen estäminen on tehtävä ensisijaisesti teknisin keinoin. Rakennusalalla altistumisia tapahtuu Koiviston mukaan erityisesti betonin hiontaja purkutöissä, ja lisäksi tiloissa, joissa dieselkäyttöisten työkoneiden pakokaasun poistosta ei ole huolehdittu asianmukaisella tavalla. Rakennuttaja ja päätoteuttaja Rakennuttajan on huomioitava pölyntorjunnan vaarat rakennuttajan turvallisuusasiakirjassa, kirjallisissa turvallisuussäännöissä ja kirjallisissa menettelyohjeissa sekä asiaan liittyvässä valvonnassa. Työhygieenisissä mittauksissa on huomioitava kvartsipitoinen pöly. U uden asetuksen muutokset koskevat erityisesti töitä, joihin liittyy altistuminen kiteiselle piidioksidipölylle eli kvartsipölylle. Päätoteuttajan ja työvaiheeseen liittyvien työntekijöiden työnantajan on arvioitava työvaiheja aluekohtaisesti henkilökohtaisten hengityssuojainten tarve. – Uudessa asetuksessa mainitaan tarkasti työnantajan velvoitteet, mutta tätä asetusta tulee soveltaa myös yhteisten rakennustyömaiden rakennuttajiin ja päätoteuttajiin, kertoo Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Mikko Koivisto. Valvontatoimet tarkastuksilla on jo aloitettu. – Rakennuttajan kirjallisissa menettelyohjeissa on määriteltävä kvartsipitoista pölyä tuottavia työmenetelmiä koskevat vaatimukset kvartsipitoisen pölyn leviämisen estämiseksi. Kvartsin osalta 1.1.2020 voimaan astunut kahdeksan tunnin sitova raja-arvo on 0,1 mg/m 3 . Yksi osa toimivaa pölyntorjuntaa on myös mahdollisuus huoltaa koneet ja laitteet turvallisesti. – Vastuutahojen on huomioitava myös kaikki altistumisen mahdollisuudet esimerkiksi työvälineiden ja suojaimien puhdistamisen sekä henkilöstötilojen osalta. – Päätoteuttaja päivittää ja tarkentaa pölyntorjuntasuunnitelmaa hankkeen edetessä tarpeen mukaan
63
Tämä tarkoittaa sitä, että 17 prosenttia väestöstä asuu ahtaasti. Ulkomaalaistaustaisista 40 prosenttia asui vuonna 2018 ahtaasti, kun taas suomalaistaustaisista vain 15 prosenttia. Uudellamaalla ulkomaalaistaustaiset asuvat ahtaammin kuin muu väestö, sillä ulkomaalaistaustaisista 43 prosenttia ja suomalaistaustaisista 16 prosenttia asui ahtaasti. Ulkomaalaistaustaisista 56 prosenttia asui vuonna 2018 Uudellamaalla, jossa asutaan keskimäärin ahtaammin kuin muissa maakunnissa. T ilastokeskuksen tekemän Asunnot ja asuinolot -tilaston mukaan vuonna 2018 asuntokunnilla oli käytössään keskimäärin 1,5 huonetta henkilöä kohti, kun keittiötä ei lasketa mukaan huonelukuun. Asuntokunnissa, joihin kuuluu ulkomaalaistaustaisia, oli vuonna 2018 keskimäärin 2,6 henkilöä, kun taas suomalaistaustaisiin asuntokuntiin kuului keskimäärin kaksi henkilöä. Kaikkein ahtaimmin elävät ulkomaalaistaustaiset lapsiperheet. Ulkomaalaistaustaisten yleisin taustamaa oli vuonna 2019 entinen Neuvostoliitto. Ulkomaalaistaustaisten asuntokunnat ovat myös keskimäärin – Helsingin seudulla asutaan ahtaammin kuin vastaavissa tuloluokissa muilla seuduilla. Määritelmän mukaan asuntokunta asuu tilavasti, kun sillä on käytössään vähintään kolme huonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä, kun keittiötä ei lasketa mukaan huonelukuun. asuntokunnista, jotka asuivat ahtaasti. Myös syntyperä on yhteydessä ahtaasti asumiseen. Asumisahtaus on taustamaasta riippumatta erityisesti suurten asuntokuntien ongelma. Seuraavaksi suurimpiin taustamaaryhmiin kuuluivat Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia. Ulkomaalaistaustaisten vähintään viisihenkisistä asuntokunnista lähes kaikki asuivat ahtaasti (93 %) ja suomalaistaustaisistakin kahdeksan kymmenestä. Ahtaasti asumisen tilanne ei juuri ole muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kun katsotaan viittä yleisintä taustamaata, ahtaasti asuminen oli selvästi yleisintä somalialaistaustaisilla ja harvinaisinta venäläistaustaisilla asuntokunnilla. 64 Ulkomaalaistaustaiset asuvat muita pienemmissä tiloissa Helsingissä erityisen ahdasta Kahdeksan prosenttia asuntokunnista asui ahtaasti vuonna 2018. Tämän määritelmän mukaan koko maassa on 219 508 eli noin kahdeksan prosenttia kaikista Suurimmat ulkomaalaistaustaisten taustamaaryhmät 2019. Vallitsevan määritelmän mukaan asunto on ahdas, jos huoneita on vähemmän kuin yksi asukasta kohti. Ulkomaalaistaustaisiksi määritellään ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Lähde: Tilastokeskus suurempia kuin suomalaistaustaisten
Nevalainen toteaa myös, että ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina ARA-vuokraja muissa vuokra-asunnoissa ja aliedustettuina omistusasumisessa. – Yleisemmin asumisväljyyteen vaikuttaisi se, että asuminen olisi sen hintaista, että ihmisillä olisi varaa riittävän väljään asumiseen. Helsingin seudulla myös keskituloisten ja yksinasuvien omistusasuminen on vähentynyt. – Helsingin seudulla asutaan ahtaammin kuin vastaavissa tuloluokissa muilla seuduilla. – Kaiken kaikkiaan tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että pienituloisten asumisväljyys on varsinkin suurimmilla kaupunkiseuduilla kokonaisuudessaan laskenut. – Helsingissä ulkomaalaissyntyisistä reilu 20 prosenttia ja suomalaissyntyisistä noin 50 prosenttia asuu omistusasunnossa. 65 – Yleisemmin asumisväljyyteen vaikuttaisi se, että asuminen olisi sen hintaista, että ihmisillä olisi varaa riittävän väljään asumiseen. n Kati Wikström. Asumisen hallintamuoto on Nevalaisen mukaan selvästi sidoksissa asuntokunnan työllisyyteen ja sitä kautta tulotasoon, mutta myös asumisen hintaan. Kuten tilastostakin käy ilmi, ahtaimmin asutaan siellä, missä asuminen on kalleinta. Viimeisen reilun 15 vuoden aikana suurituloisten omistusasuminen Helsingin, Turun ja Tampereen seudulla on yleistynyt ja pienituloisten omistusasuminen on vähentynyt. Kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaiset asuvat suomalaissyntyisiä ahtaammin. Lähde: Tilastokeskus Vuokra-asuminen on yleisintä Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jaana Nevalainen kertoo, että yleisimmin ulkomaalaistaustaiset asuvat kantaväestöä tyypillisemmin vuokra-asunnossa ja omistusasuminen on vähäisempää – syyt tähän ovat monet, ja pienituloisuus on yksi niistä. Ahtaasti asuvat asuntokunnat Helsingissä asuntokunnan viitehenkilön syntyperän mukaan 31.12.2017. Lähde: Tilastokeskus Asunnon keskikoko ja asumisväljyys asuntokunnan viitehenkilön syntyperän ja asuntokunnan henkilöluvun mukaan 31.12.2017. Ahtaasti asumisen tilanne ei juuri ole muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Ulkomaalaistaustaisista noin kolmannes asuu Helsingin seudulla omistusasunnossa, kun vastaavasti suomalaissyntyisillä luku on yli kaksinkertainen. – Pienituloisilla tätä selittää erityisesti asuntokuntien suurempi koko, mutta muissa tuloluokissa selittävänä tekijänä ovat myös pienemmät asunnot. Muualla maassa on varsinkin keskija suurituloisten asumisväljyys kasvanut, sen sijaan erityisesti helsinkiläiset ja pienituloiset ovat jääneet tästä kehityksestä, toteaa Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jaana Nevalainen. Asumisen hallintamuoto on selvästi sidoksissa asuntokunnan työllisyyteen ja sitä kautta tulotasoon, mutta myös asumisen hintaan. Asuntokunnilla ei ole aina asumisen kulujen takia mahdollisuutta sellaiseen asumiseen, jonka he muuten valitsisivat. Ulkomaalaistaustaisten asumisväljyyteen voisi Nevalaisen mukaan osaltaan vaikuttaa toimenpiteillä, jotka vaikuttavat heidän työmarkkina-asemaansa ja tulotasoonsa. Ulkomaalaisten asumisväljyydessä on kuitenkin eroja myös lähtömaan mukaan, ja esimerkiksi OECD-maista tulleiden asuminen ei merkittävällä tavalla poikkea suomalaistaustaisista. Helsingin seudulla asutaan ahtaammin kuin vastaavissa tuloluokissa muilla seuduilla eikä tilanne ole juurikaan muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. – Suurissa kaupungeissa asumiskulut ovat usein muita alueita korkeammat ja usein myös tuloista suurempi osa käytetään asumiseen. Helsinkiläiset pienituloiset ahtaalla Suurituloiset asuvat pienija keskituloisia väljemmin, mutta pienija keskituloisten kesken ero asumisväljyydessä ei ole yhtä merkittävä. Helsingin seudulla ulkomaalaistaustaiset asuvat suomalaissyntyisiä ahtaammin kaikissa tuloja sijaintiluokissa. – Tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on suomalaistaustaista väestöä alhaisempi, samoin tulotaso. Kuitenkin myös ulkomaalaistaustaisilla korkeampi tulotaso on yhteydessä suurempaan asumisväljyyteen. – Muualla maassa on varsinkin keskija suurituloisten asumisväljyys kasvanut, sen sijaan erityisesti helsinkiläiset ja pienituloiset ovat jääneet tästä kehityksestä. – Ahtaasti asumisen taustalla on usein suurempi perhekoko ja myös pienituloisuudella on vaikutusta. Se, miten tähän päästäisiin, on moniulotteinen kysymys
Hankkeen pääja arkkitehtisuunnittelusta Innovarchissa vastasi Piritta Hannula ja vastaavana sisustussuunnittelijan toimi Riitta Pietiläinen. Projektijohdon ja kiinteistökehityksen konsulttina hankkeessa toimi Saraco. Vahanen oli mukana hankkeessa järjestämällä käyttäjiä osallistavia palvelumuotoilun suunnittelutyöpajoja, joista vastasi Anu Norros. Haasteena riittävä määrä opetustiloja Helsingin aikuisopiston toiminta perustuu pitkälti perinteiseen luokkaopetukseen ja ryhmätyöskentelyyn, joten peruskorjauksessa pystyttiin palauttamaan alkuperäistä tilajakoa. Kuluvan vuoden toukokuussa valmistuneen peruskorjaushankkeen myötä uusi päävuokralainen Helsingin aikuisopisto sai Chydeniasta uudet keskitetyt tilat satojen aikuisopiskelijoiden perusopetusta, kansalaisopiston ”Rakennuksessa aistii vanhan Tyttönorssin hengen” Tyttökoulu aikuisopiston käyttöön Peruskorjaushankkeessa palautettiin 1920-luvun Tyttönorssi aikuisopiston moderniin käyttöön. Nyt tiloihin on palautettu alkuperäinen tilajako ja tuotu kaikki moderni opetustekniikka, kuten videotykit, dokumenttikamerat ja heijastustaulut, joihin voi kirjoittaa. Peruskorjaushankkeen haasteina olivat mittava välipohjan purkutyö, sisäilmaongelmien ehkäiseminen, arkkitehtisuunnittelu vaativien rakennusteknisten ratkaisujen ja rakennussuojelumääräysten puitteissa, alkuperäisen rakennushistorian kunnioittaminen muun muassa värimaailmaa palauttamalla ja alkuperäisen luokkahuonejaon sovittaminen nykyaikaisen aikuisopiston tilatarpeisiin. Kiinteistön omistaa erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt. Tyttönorssin pohjaratkaisu on aikakauden kouluille tyypillinen: se perustuu leveään aulamaiseen sivukäytävään ja näyttävään pääportaaseen. Vuonna 1923 valmistunut rakennus on osa kaupunginosan klassistista punatiiliarkkitehtuuria. Innovarch toimitti hankkeeseen pääja arkkitehtisuunnittelun sekä sisustussuunnittelun erillisenä toimeksiantona. Luokkahuoneet sijoittuvat Runeberginkadun ja Sammonpuiston puolelle. – Rakennuksessa aistii nyt vanhan Tyttönorssin hengen, mitä peruskorjauksella haettiinkin. Otamme perinnön säilyttämisen esiin koulun tulevissa juhlallisuuksissa ja hyödynnämme mahdollisesti museokokoelmien vanhoja kuvia vaikkapa näköesteinä uusissa lasiväliseinissä, sanoo Helsingin aikuisopiston johtava rehtori Kari Karvonen. Kuva: Kuvio. Noin 60 neliömetrin suuruisiin luokkahuoneisiin mahtuu parikymmentä opiskelijaa. Viisikerroksisen rakennuksen ylemmät kerrokset ovat iltatunteina periaatteessa kansalaisopiston ja alemmat kerrokset päiväsaikaan perusopetuksen käytössä, mutta kaikille tiloille haetaan mahdollisimman hyvää käyttöastetta eli käyttäjiä eri vuoroVanhan tyttökoulurakennuksen peruskorjauksella tuotettiin alkuperäistä rakennusja sisustustyyliä kunnioittavat mutta kuitenkin modernisti toimivat tilat. toimintaa ja työvoimapoliittista koulutusta varten. Suuri osa opetustiloista on ollut remonttien välillä pilkottuna toimistohuoneiksi. Rakennusta muutettiin merkittävästi 1960-luvun lopussa, kun siitä tuli Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto, ja vuonna 2000, kun se muunnettiin kauppakorkeakoulun opetusja tutkimuskäyttöön sopivaksi. Urakoitsija NCC oli mukana kehitysvaiheesta saakka, ja suunnittelu tehtiin sopimussuhteessa suoraan tilaajaan. 66 C hydenia eli alun perin Suomalainen tyttökoulu, ”Tyttönorssi”, sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä. Hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin tietomallinnusta, ja eri suunnittelualojen mallit sovitettiin yhteen IFC-muodossa
Kompromisseja kuitenkin tarvittiin, koska jyrkkä katto vaatii lumiesteet ja kunnolliset kulkusillat ilmanvaihtolaitteiden turvallista huoltoa varten. Rakennuksen ympäristöön ei tehty paljonkaan teknisiä muutoksia, vaan teknisiä järjestelyjä ja rakenteita uusittiin pääsääntöisesti sisällä. – Koska opetusta antavat pääasiassa tuntiopettajat ja vakinainen henkilöstö keskittyy hallintoon, emme halunneet avokonttoritiloja, ja vanha arkkitehtuuri toimii hyvin tarpeisiimme, Karvonen sanoo. Talotekniikkaa uudistettiin Keskeisen sijainnin vuoksi peruskorjauksen vaatimat purkutyöt piti suunnitella huolella. Hankkeessa projektipäällikkönä ja työmaavaiheen pääsuunnittelijana toiminut Piritta Hannula korostaa hankkeen mittavia välipohjan ja talotekniikan uudistustöitä muun muassa sisäilman laadun varmistamiseksi. – Sisäpuolisten purkutöiden yhteydessä paljastui vesikaton huono kunto, ja se päätettiin uusia nopealla aikataululla. Monimuotoinen katto laserkeilattiin ja valokuvattiin, jotta uusi kate ja pellitykset pystyttiin tekemään detaljeiltaan ja materiaaleiltaan mahdollisimman tarkasti vanhaa noudattaen. Kerrosauloihin saatiin kuitenkin palautettua alkuperäistä avoimuutta esimerkiksi avautuvilla lasiseinillä. – Rakennusteknisesti lähes kaikki rakennuksen alkuperäiset seinät ovat kantavia ja siten säilyneet. Kiireellisessä lupaprosessissa onnistuttiin hyvällä yhteistyöllä kaupunginmuseon, rakennusvalvonnan ja NCC:n kanssa. Rakennuksen sisäkulmassa sijaitseva pääportaikko oli nykymääräysten valossa haasteellinen sekä paloteknisesti että akustisesti. Haasteita toi myös nykynormien mukaisen WC-määrän sijoittaminen kerroksiin. Ylin kerros on pyhitetty taideaineille ja taukotilat on ajanmukaistettu. n Helsingissä Runeberginkadulla sijaitseva ”Tyttönorssi” on nyt aikuisopiskelijoiden käytössä.. Muita peruskorjauksen yhteydessä uusittavia teknisiä ratkaisuja olivat ilmanvaihto, sähköt ja valaistus sekä henkilökunnan työtiloihin lisättävä jäähdytys, Hannula kertoo. 67 kaudenaikoihin
Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekarttatyössä on selvitetty keinoja päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakentamisessa ja koko rakennetussa ympäristössä. Tämän jälkeen selvitettiin mahdollisuuksia ja haasteita päästöjen vähentämiseksi. Vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekartan mukaan on mahdollista päästä vieläkin lähemmäs hiilineutraaliustavoitetta. Skenaarioissa on tarkasteltu myös kustannusja työllisyysvaikutuksia. Innovatiiviset ratkaisut -skenaariossa puolestaan on hahmoteltu suurin mahdollinen päästövähennys, joka voidaan saavuttaa tunnistettujen teknologisten harppausten toteuttamisella. Lopuksi muodostettiin kokonaiskäsitys rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön päästöjen kehittymisestä tulevaisuudessa kahden eri skenaarion pohjalta. R akennetussa ympäristössä ja rakentamisessa ollaan vähentämässä päästöjä 66 prosentilla seuraavien 15 vuoden aikana. Tiekartan perusuraskenaario kuvaa tilannetta, johon nykyisenlainen sääntely, muut toimintaympäristön asettamat vaatimukset ja tekninen kehitys ovat viemässä. Näiden osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes. 68 Vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekartta Päästöt kuriin 15 vuodessa Rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan huomattavasti kutistaa nopeilla toimilla. Suomen rakennetun ympäristön ja rakentamisen hiilijalanjälki pienenisi 2035 mennessä noin 80 prosenttia ja 2050 mennessä noin 95 prosenttia. Tiekarttatyössä kartoitettiin ensimmäistä kertaa kattavasti Suomen rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön hiilijalanjälki ja mistä se muodostuu. vaikutus on nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja lämmitysenergiamuotojen kehittämisellä. Siksi niihin liittyvät päästövähennystoimet ovat asiantuntijoiden mukaan välttämättömiä Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 kannalta. Rakennusteollisuudella on lisäksi. – Tiekartta osoittaa, että olemme jo hyvää vauhtia menossa kohti hiilineutraaliutta rakennetussa ympäristössä. Suurin Innovatiiviset ratkaisut -skenaariossa laskettiin yhteen selvitysten perusteella arvioidut maksimaaliset päästösäästöt. Rakentamisessa rakennustuotteiden valmistuksen teknologiakehityksellä on suuri merkitys
Asiantuntijat toteavat, että valtion tulee uudistaa alan vähähiilisyyssääntelyä johdonmukaisesti ja siten, että vaatimukset ovat toteutettavissa. Yritykset ovat sitoutuneita viemään toimia eteenpäin, mutta markkinat ja asiakkaat lopulta ratkaisevat teknologiainvestointien hyödyt. Vähäpäästöisyyden saavuttaminen edellyttää Raivion mukaan toimia yhteiskunnan eri sektoreilta. Muissa rakennustuotteissa päästösäästöä tuottaa uusiutuviin polttoaineisiin ja sähköön siirtyminen, mutta haasteena on uusiutuvan energian saatavuus. Molempien ratkaisujen kustannukset ovat RT:n mukaan kuitenkin varsin korkeat. Rakentamisen päästöt pienenevät kunnianhimoisemmassa skenaariossa 53 prosenttia 2035 mennessä ja 88 prosenttia 2050 mennessä. Päästökaupan lisäksi suuri päästösäästö syntyy sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjen talteenoton ratkaisuista (CCS) sekä teräksenvalmistuksesta vetypelkistyksen avulla. Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekarttatyössä on selvitetty keinoja päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakentamisessa ja koko rakennetussa ympäristössä. Suurin osa päästösäästöstä syntyy korjausrakentamisesta, joka leikkaa rakennusten energiankulutusta ja muuttaa lämmitystapoja. Infrarakentamisessa oleellista päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin työmaatoiminnoista, kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätysja uusiomateriaalien käytöstä. – Todellinen rakennetun ympäristön ja rakentamisen hiilijalanjäljen kutistuminen on todennäköisesti jossakin näiden vaihtoehtoisen kehityskulun välimaastossa. Rakentamisen eli tuotevalmistuksen ja työmaatoimintojen päästöt pienenevät neljänneksellä 2035 mennessä ja lähes puolittuvat 2050 mennessä. Siksi myös julkisen sektorin kannattaa suunnata päähuomio korjausrakentamisen edistämiseen, Randell toteaa. Korjausrakentaminen tuo isot vaikutukset Perusuraskenaariossa Suomen rakennetun ympäristön ja rakentamisen hiilijalanjälki pienenisi 2035 mennessä yhteensä noin 66 prosenttia ja 2050 mennessä noin 80 prosenttia. Isoin päästösäästö, noin 2,2 prosenttia vuodessa, syntyy rakennusmateriaalien, kuten sementin päästöjen vähenemisestä EU:n päästökaupan ajamana. Vaikka perusurassa ei ole otettu huomioon ilmastolain vaikutusta, lopputulos vuonna 2050 on sama kuin ilmastolain nykyinen tavoite. Perusuraskenaarioita voimallisempia päästösäästöjä voidaan saada aikaan lisäsääntelyllä sekä tilaajien valmiudella hankkia ja vaatia toimittajilta vähähiilisiä ratkaisuja. 69 Tiekarttatyössä kartoitettiin ensimmäistä kertaa kattavasti Suomen rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön hiilijalanjälki ja mistä se muodostuu. – Alan yritysten tulee suunnitella ja toteuttaa oma vähähiilisyytensä. Omaehtoinen muutos syntyy alan veturiyritysten sitoutumisesta vähähiilisyyteen, mitä on havaittavissa jo nyt, toteaa Gaia Consultingin liiketoimintajohtaja Tuomas Raivio. Betonin valmistuksen päästöjen pienentäminen on tehokas keino, koska se on suuripäästöinen ja yleisimmin käytetty materiaali. Päästölukuihin myötävaikuttaa myös sähkön ja kaukolämmön päästökertoimien pienentyminen. Kuntien tulee ottaa huomioon maankäyttöratkaisuissaan paitsi rakennusten ja rakenteiden sijoittelusta syntyvät liikenteen päästövaikutukset myös rakennettavuuteen liittyvät rakentamisen lisäpäästövaikutukset. – Rakennetun ympäristön ylivoimaisesti suurin päästölähde on edelleen rakennusten energiankulutus, vaikka vähäpäästöisempiin energialähteisiin siirtyminen on pienentänyt käyttövaiheen hiilijalanjälkeä reilulla neljänneksellä viime vuosikymmenellä. Eri toimialajärjestöt ja -yhdistykset voivat tukea oman sektorinsa yrityksiä, sidosryhmiä, säädösvalmistelua, rahoitusmahdollisuuksien valmistelua ja käyttöä. Vertailuvuotena on nykytilan kartoituksessa käytetty vuosi 2017. Päästöt saisi lähes nollaan Innovatiiviset ratkaisut -skenaariossa laskettiin yhteen selvitysten perusteella arvioidut maksimaaliset päästösäästöt. Suurin osa päästösäästöstä syntyy korjausrakentamisesta, joka leikkaa rakennusten energiankulutusta ja muuttaa lämmitystapoja. n. Suomen rakennetun ympäristön ja rakentamisen hiilijalanjälki pienenisi 2035 mennessä noin 80 prosenttia ja 2050 mennessä noin 95 prosenttia. Suurin osa päästösäästöstä syntyy tällöinkin korjausrakentamisesta ja ostoenergian päästökertoimien pienenemisestä. kehitteillä innovatiivisia ratkaisuja, joilla suuntausta voi vauhdittaa. Lisäksi merkittäviä päästövähennyksiä on saatavissa teräksen ja betonin käytön suunnittelun optimoinnista ja rakenteiden kierrätettävyyden lisäämisestä. Kaikkien julkisten toimijoiden tulisi alan hankinnoissaan painottaa vähähiilisyyttä materiaalija teknologiamateriaalineutraalisti sekä mahdollisimman ennustettavasti. Myös valtiolla tulee olla investointeihin kannustava rooli, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell
Vähätalon yritys toimii yleensä aliurakoitsijana, koska pelkät sähköistysurakat ovat harvinaisempia. Sähköt ja valaistus saattavat olla vuosikymmenien takaa. – Työmaat ovat normaalisti rakennusurakoitsijoiden aikatauluttamia ja sähköasennustyöt tahditetaan rakennustöiden mukaan. Remontti on asukkaan kannalta parempi vaihtoehto, koska kaikki tehdään yhdellä kertaa, eivätkä remontit ajallisesti pitkitä remontin kokonaiskestoa. Suomessa on myös jonkin verran vanhoja kerrostalokiinteistöjä, joissa putket on uusittu, mutta sähköistys on jäänyt retuperälle. Se on myös asiakkaalle huomattavasti edullisempaa, sanoo hämeenlinnalainen urakoitsija Jukka-Pekka Vähätalo . 70 Sähköistys uusimatta monissa vanhoissa kerrostaloissa Sähköt ja valaistus kuntoon Monet taloyhtiöt laittavat sähköistyksensä kuntoon linjasaneerausten yhteydessä. S ähköremontti ja sen mukana tehtävä valaistuksen uusiminen tehdään tyypillisesti linjasaneerausten yhteydessä. Joissakin kohteissa sähUrakoitsija Jukka-Pekka Vähätalon mukaan sähköistys ja valaistuksen uusiminen kannattaa tehdä linjasaneeraksen yhteydessä.
Yleisten tilojen sekä porraskäytävien valaistusta automatisoimalla liiketunnistimilla säästetään energiaa sekä valaisimia. Antennijärjestelmäkin on usein vanha ja tuottaa asukkaille murheita. – Porraskäytävissä valaistuksen taso vanhaan verrattuna voi olla moninkertainen. Myöskään antennikytkennät eivät ole Vähätalon mukaan enää riski. Toki niitä on voinut olla päällä vaikka kolme yhtä aikaa, mutta todennäköisesti sulakkeita on poksahdellut. Huonolaatuinen ledi alkaa hiipua valotehossa vuoden tai parin jälkeen. On myös kohteita, jossa sähköurakoitsija on pääurakoitsija, jolloin me hoidamme pääurakoitsijan velvoitteet, Vähätalo kertoo. – Valaistuksen ja koko sähköremontin osalta kannattaa taloyhtiön laadituttaa sähkösuunnitelma tai kuunnella ammattilaisen mielipidettä. – Jos joku asukas menee lisäämään tai poistamaan antennirasioita huoneistossa, toimenpiteillä ei ole vaikutusta koko taloon, vaan ainoastaan kyseiseen huoneistoon. – Me sisällytämme omiin tarjouksiimme laadukkaat ledit, joille voimme antaa vähintään kahden vuoden takuun. Polttoaikaa voi olla 20 000-100 000 tuntia. Vähätalo kehottaa taloyhtiötä miettimään, mitä se valaisimilta ja sähköistykseltä haluaa. Ledejä on laadultaan kuitenkin hyvin erilaisia, mutta laatua on aika mahdoton ulkonäön perusteella sanoa. Esimerkiksi Moccamaster vie kymmenen ampeeria, liesi ja pyykinpesukone kumpikin 16 ampeeria. – Annamme asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa asunnon sisällä tehtäviin sähköasennuksiin. Huoneistojen vanhoja 1950luvun ”antiikkisulakekaappeja” voi tavata edelleen vanhoissa kiinteistöissä. – Ledi on energiatehokkuudeltaan huomattavasti hehkulamppua parempi. Saneerauksen myötä tulppasulakkeet jäävät huoneistossa historiaan. köurakoitsijan oli itse laadittava esimerkiksi aikataulu, vastattava töiden etenemisestä ja otettava huomioon muut urakoitsijat. Ledejä on laadultaan kuitenkin hyvin erilaisia, mutta laatua on aika mahdoton ulkonäön perusteella sanoa. Nyt niin ei pääse tapahtumaan. n Juhani Karvonen. Ennen olohuoneessa saattoi olla kaksi pistorasiaa, mutta uusissa suunnitelmissa niitä saattaa olla puolen tusinaa. – Yksivaihevirta tarkoittaa 25 ampeeria yhteen kertaan, jolloin kodinkoneita on periaatteessa voinut käyttää yhtä tai kahta laitetta kerrallaan. – Ledi on energiatehokkuudeltaan huomattavasti hehkulamppua parempi. Moni haluaa uusia valaistustaan ledeille, ja käytännöllinen tapa on vetää kattoon kisko, johon voidaan sijoittaa spottiledejä, jotka ovat myös suunnattavissa. Ledille ei ole hyvää vaihtoehtoa Sähköremontissa lisätään tyypillisesti sekä pistorasioita että antenniyhteyksiä. Vanha sähköpääkeskus monesti puretaan ja uusi viedään suurempiin varastotiloihin. Parasta on valita tunnettujen valmistajien tuotteita, vaikka ne hieman enemmän maksaisivatkin. Vanhentuneita järjestelmiä Linjasaneerauksessa uusitaan tyypillisesti sähköistys sekä kylpyhuoneen että nousukaapeloinnin osalta, mutta muuten sähköistykseen ei välttämättä kosketa. Esimerkiksi 1950-1980-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa saattaa edelleen olla alkuperäiset johdotukset ja sähköistys. Verkkokin yleensä nopeutuu huomattavasti. Vanhassa antennijärjestelmässä, joka oli niin sanottu ketjuverkko, yksi antenniasennus huoneistossa saattoi pimentää koko talon muut huoneistot. Vanhoja taloyhtiöitä, joissa sähköistys on vuosikymmenten takaa tulee remontin kohteeksi säännöllisesti. Sulakkaiden ei tarvitse poksahdella Monesti vanhojen kerrostalojen asukkaat ovat selvinneet vuosikymmenet yksivaihevirralla, mutta saneeraus tuo heille kolmivaihevirran. – Vanhoissa kerrostaloissa näitä vanhentuneita ovat antennija tietoliikenne, ja yleisten tilojen sähköjärjestelmiä on aika paljon, vaikka linjasaneeraus olisi jo joskus tehtykin. Vähätalo kertoo, että sähköremontti muuttaa asunnot viihtyisimmiksi ja porraskäytävät turvallisemmiksi. Ledi on Vähätalon mukaan tällä hetkellä käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto valaisimissa. Hiipuminen on hidasta eikä sitä välttämättä heti huomaa. 71 – Ennen olohuoneessa saattoi olla kaksi pistorasiaa, mutta uusissa suunnitelmissa niitä saattaa olla puolen tusinaa
2 Konsepti kokoaa asiantuntijat yhteen Energiapalvelut samasta luukusta Kiinteistöissä voidaan varsin pienilläkin toimenpiteillä yltää huomattavaan säästöön energiakuluissa. Myyntihinnan kilpailutuksella mielletään helposti saavutettavan huomattavia säästöjä. – Jos kiinteistöissä suunnitellaan muutoksia muun muassa lämmityksessä, jäähdytyksessä tai ilmastoinnissa, on hyvä samalla tarkastaa energia-asiat kokonaisvaltaisesti, jatkaa Melonen. – Energia-asioiden läpikäynti kokonaisvaltaisesti asiantuntevan yhteyshenkilön kanssa tuo säästöjä, Melonen painottaa. Tässä kohtaa Energiajohtaja-konsepti tuo ratkaisun, sillä konsepti kokoaa alan parhaat energiahallinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijat yhteen ja asiakas saa palvelut yhdeltä luukulta. Asiakkaat: yli 125 000 asiakasta eri puolilla maata. Pelkkä energianostohintaan tuijottaminen ei avainasiakaspäällikkö Jukka Melosen mukaan riitä, vaan energiakustannusta on mietittävä monen tekijän kautta. Konsepti antaa hyvän mahdollisuuden hyödyntää uusiutuvaa energiaa esimerkiksi oman aurinkovoimalan tuotannon kautta ja lisättynä EKOenergia-sähkösopimuksella. – Ympäristöystävällisen energian kysyntä on kasvanut ja asiakas saattaa edellyttää, että toimitettava energian on oltava nimenomaan EKOenergiaa. – Luonnollisesti tämän kaltainen tilanne on haastava. Melosen mukaan energiatehokkuuden parantaminen voi olla sarja pieniä tekoja, joiden yhteisvaikutus saattaa olla merkittävä. Teollisuuden puolella on hyvä varmistaa oikeaan sähköveroluokkaan kuuluminen. Vuosisäästössä puhutaan jopa tuhansista euroista, riippuen tietysti jakeluverkon hinnoittelusta. Esimerkiksi energian hintaa pitää miettiä kokonaisvaltaisesti. EKOenergialla on muuten Suomen luonnonsuojeluliiton hyväksyntäkin, vinkkaa Melonen. Pelkkä ostohintaan tuijottaminen ei riitä, vaan energiakustannusta on mietittävä monen tekijän kautta ja tähän tarvitaan asiantuntemusta, sanoo Lumme Energia Oy:n avainasiakaspäällikkö Jukka Melonen. Yhteyshenkilön kanssa löydetään räätälöidyt ratkaisut juuri asiakkaan tarpeisiin. Kiinteistöstä vastaavan työtä puolestaan helpottaa, että hän saa tarvittaessa energiaan liittyvät palvelut samalta henkilöltä. Apu tulee yhdestä paikasta Isännöitsijällä saattaa olla satoja kohteita hoidettavaan ja kaikki kohteet ovat erilaisia. Työntekijöitä: 34 Liikevaihto: 63 Me (2019). Konseptin ansiosta useita kiinteistöjä hallinnoiva isännöintitoimisto voi saada suuryrityksen edut energia-asioissa. – Tästä esimerkkeinä on muun muassa määritellä oikea pääsulakkeen koko, siirtotuote ja katsoa tuntisarjasta kulutuksen pohjakuorma kiinteistössä. L umme Energian luoma Energiajohtaja-konsepti sopii yrityksille, taloyhtiöille tai vaikkapa isännöintitoimistoille, joilla on hallittavana useita taloyhtiöitä. Energiayhtiön asiantuntijat, jotka tuntevat asiakkaansa ja heidän tarpeensa, osaavat katsoa Energiajohtaja-konseptissa on kyse siitä, että asiakas saa Lumme Energian kautta kaikki energiaan liittyvät palvelut. Hän muistuttaa myös, ettei pelkkä energiahinnan kilpailutus takaa parasta lopputulosta. Lumme Energia on yhdessä tytäryhtiö Solarigo Systems Oy:n kanssa Suomen suurin kotimaista uusiutuvaa aurinkosähköä tarjoava suomalainen energiayhtiö. Sillä, onko kiinteistössä 3x25 A vai 3x50A sulakkeet, on merkitystä vuosikustannukseen. n Juhani Karvonen LUMME ENERGIA OY Perustettu: 2017 Mitä tekee: Tarjoaa sähköenergiaan liittyviä kokonaisratkaisuja yksityisja yritysasiakkaille. – Loppujen lopuksi sillä ei kovin suurta pottia yleensä saada säästöön. – Energiajohtaja-konseptissa on kyse siitä, että asiakas saa Lumme Energian kautta kaikki energiaan liittyvät palvelut. asioita hintaa pitemmälle
Venttiilien määrä mitoitetaan aina huoneiston tilavuuden mukaan. n Juhani Karvonen KLIK-raitisilmaventtiili säätää tuloilman määrää ja esilämmitystä automaattisesti. Riittävä korvausilman saanti tulee turvata uusien ikkunoiden vaihtamisen yhteydessä. – Halusimme varmistaa, että käyttämistämme raitisilmaventtiileistä tulee riittävästi ilmaa, ne ovat hyvännäköisiä, ne kestävät ja niiden käyttäminen on helppoa. Näin venttiilit pidetään mieluusti auki jokaisessa asunnossa ja talon ilmanvaihto toimii oikein eikä esimerkiksi vedon tunnetta esiinny niin helposti. 73 Rakennuksen korvausilma kuntoon Ratkaisuksi tuloilmaikkuna Vietämme yli 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa, minkä vuoksi sisäilman laadulla on huomattava merkitys asumisviihtyvyyteen ja terveyteen. Se on kustannustehokas ja varmatoiminen ratkaisu, kertoo Pihlan markkinointipäällikkö Mika Kanervo. KLIK S on niin sanottu suoramalli, joka ohjaa korvausilman aina suoraa ulkoa, Kanervo kertoo. Suodattimet saa vaihdettua kätevästi ilman työkaluja. Se on huoleton ja vaivaton ratkaisu. Ratkaisu ei vaadi sähkövirtaa, joten sähkövetoja tai akkuja ei tarvita. Ikkunoihin integroitavilla KLIK-raitisilmaventtiileillä ilma tulee sisälle hallitusti suodattimien läpi, Kanervo selvittää. Venttiilin nimi tulee äänestä, joka syntyy painettaessa venttiili auki tai kiinni. – KLIK-venttiili pyrkii ohjaamaan sisälle miellyttävimmän lämpöistä ilmaan. KLIK soveltuu rakennuksiin, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. KLIK-raitisilmaventtiili asennetaan ikkunaan jo tehtaalla, joten sitä ei voi lisätä jälkikäteen vanhoihin ikkunoihin. Siinä on termostaatti, joka säätää ilmavirtausta automaattisesti lämpötilan mukaan. Suoraversio KLIK S on puolestaan mahdollista asentaa avattavan ikkunan lisäksi myös kiinteään ikkunaan ja parvekeoveen. Vähintään yksi venttiili tulisi sijoittaa jokaiseen oleskelutilan ikkunaan.. Pihlan KLIK-raitisilmaventtiilien ansiosta sisäilman lämpötila pysyy Kanervon mukaan tasaisempana, koska korvausilma kiertää ikkunan välitilan kautta ja esilämpiää ennen sisälle tuloa. Korvausilmaa välitilan kautta ohjaava KLIK-raitisilmaventtiili on saatavilla Pihlan avattaviin ikkunoihin. Rakennuksen ilmanvaihdon mukaan valitaan KLIKtai KLIK S-venttiili. KLIK-venttiilin suulake sijaitsee sisäpuitteessa ikkunan yläosassa. KLIK-venttiili kehitettiin tarpeeseen. Lisäksi halusimme varmistaa, että ratkaisumme suodattaa muun muassa siitepölyä ja siinä on hyvä ääneneristys, kiittelee Kanervo Pihlan tuotekehitystä ja tuotetestausta. – Ikkunan yläpuitteeseen sijoitettu KLIK-raitisilmaventtiili mahdollistaa raikkaan ilman tasaisen ja miellyttävän virtaamisen. Tarvittaessa venttiili on myös mahdollista sulkea väliaikaisesti kokonaan. KLIK S puolestaan silloin, kun ilmanvaihto on painovoimainen. – Aiempiin venttiileihin nähden KLIK:ä on helppo käyttää. Venttiilin irrotus huoltotoimia varten on helppoa. Tästä aiheutuisi epämiellyttäviä hajuja ja ilman epäpuhtauksia. – KLIK-raitisilmaventtiilimme asennetaan valmiiksi jo ikkunatehtaallamme. Asumismukavuus kasvaa Puolessa maan vanhoista kerrostaloista arvioidaan olevan sisäilmaongelmia, mikä ilmenee usein tunkkaisuutena ja epämiellyttävinä hajuina. Kylmällä säällä tuloilma esilämpenee ikkunan välitilan lämpöä hyödyntäen. Samalla kannattaa parantaa rakennuksen ilmanvaihtoa uusiin ikkunoihin integroiduilla korvausilmaventtiileillä. – Uudet ikkunat ovat tiiviit eivätkä päästä tiivisteistään korvausilmaa sisälle rakennukseen, minkä vuoksi rakennuksen sisälle muodostuva alipaine aiheuttaisi korvausilman johtumista sisälle virheellisesti rakenteista, viemäristä ja rappukäytävästä. Pihlan markkinointipäällikkö Mika Kanervon mukaan puolessa maan vanhoista kerrostaloista arvioidaan olevan sisäilmaongelmia, mikä ilmenee usein tunkkaisuutena ja epämiellyttävinä hajuina. Kun korvausilma tulee taloon oikeasta paikasta, suodatettuna ja hieman esilämmitettynä, sisäilma on parempi ja lämmitysenergiaakin säästyy, Kanervo pohtii. – Hallitsematon tuuletus ovia ja ikkunoita avaamalla vähenee, koska korvausilmaa virtaa tasaisesti sisään koko ajan ja miellyttävämmän lämpöisenä. Kylmällä säällä se ohjaa ilmaa ikkunan välitilan kautta, jolloin ilma ehtii hieman lämpenemään ennen huoneilmaan sekoittumista. Siksi se istuu hyvin ikkunan ulkonäköön eikä ole esteenä esimerkiksi syvennyksiin asennettavissa ikkunoissa. Lämpimällä säällä raikas tuloilma virtaa suoraan venttiilin läpi ja on mahdollisimman viileää ja mukavaa. I kkunoiden vaihtaminen uusiin on väistämätön korjaustoimenpide taloyhtiössä. Sen saa tarvittaessa täysin kiinni ja sen suodattimet on helppo puhdistaa tai vaihtaa pari kertaa vuodessa. Pihlan tuloilmaikkunoissa on KLIKraitisilmaventtiili, josta korvausilma tuodaan huoneistoon hallitusti energiaa säästäen
Kupari-ionit estävät alkueliöiden kasvua, mutta eivät aiheuta ongelmia pihakasvustolle. Sen tekninen käyttöikä on yli 20 vuotta. – SammalNauha on helppo asentaa ja se sopii hyvin kaikille huopaja tiilikatoille, myös kerrostaloihin ja loma-asunnoille, kertoo Ab Roof Tech Finland Oy:n toimitusjohtaja Niklas Indo la, joka on juuri asentanut nauhan oman kesämökkinsä katolle. Siitä liukenevat kupari-ionit estävät sammaleen kasvun katolle ympäristölle vaarattomasti. – SammalNauha estää uuden sammaleen ja jäkälän kasvun, muttei puhdista kattoa jo siellä kasvavasta sammaleesta, muista roskista tai havuista. SammalNauha ® on helppo asentaa tiilitai huopakatolle. Liisa Airaksinen Kuva: Roof Tech Finland. Uusi tuote on osoittanut vanhan viisauden todeksi. SammalNauhan kuparilanka estää sammalja jäkäläkasvustojen muodostumisen huopaja peltikatolle. Nauha kannattaa asentaa koko harjan yli ja taittaa molemmin puolin tai asentaa nauhan yläreuna harjatiilien alle niin, jottei vesi pääse nauhan alle. SammalNauha asennetaan katon harjalle tai lappeen yläreunaan. – Katto pysyy puhtaana sammalja jäkäläkasvustosta todella kauan, koska kupari ei lopu nauhasta vuosikymmeniin, Niklas Indola kehuu. Sadeveteen liukenevat kupari-ionit pitävät katon lappeet ja sadevesijärjestelmät puhtaana sammaleesta. Se teipataan suoraan kattoon kiinnityspuolen vahvalla butyyliteipillä, joka tarttuu lujasti alustaan. Kupari on vanhan kansan konsti ratkaista huopaja tiilikattojen sammalongelmat. Nauhan käyttöikä on vähintään 20 vuotta. 74 Kupari-ionit estävät sammaleen kasvun Sammaleet pois talojen katoilta SammalNauha pitää huopaja tiilikatot puhtaana sammaleesta ja jäkälästä. S ammalNauhaa ® tuo maahan Ab Roof Tech Finland Oy. Nauha on 15 senttimetriä leveä, joten sadevesi osuu nauhaan varmasti ja laajasti. Ne pitää poistaa katolta ennen kuin asentaa nauhan. Katto puhtaaksi ennen nauhan asentamista Niklas Indola neuvoo puhdistamaan katon mekaanisesti ennen nauhan asentamista. Nauha on kuparia, joka estää sammalja jäkäläkasvustojen muodostumisen katolle eikä kattoa tarvitse pestä ja puhdistaa vuosittain
Osaamista Leinolla on itselläänkin: hän on vastikään suorittanut kiinteistönvälitysalan korkeimman tutkinnon, eli Ylempi kiinteistönvälittäjä-YKV-tutkinnon. 75 Linda ja Sofia edistävät välitysalaa Hyvän välitystavan lähettiläät Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto on nimennyt uudet Hyvän välitystavan lähettiläät 2020-2021. n Hyvän välitystavan lähettiläät Linda Leino ja Sofia Ruokanen. – Vaikka teemme asuntokauppaa päivittäin, meidän tulee muistaa, että asiakkaille se on joka kerta ainutlaatuinen kokemus. Oulunkylän Huoneistokeskuksessa työskentelevä Sofia Ruokanen on entinen juniorijalkapalloilija, jonka kiinnostus välitysalaa kohtaan heräsi omien asuntoprojektien kautta. Ohjeen noudattamista edellytetään laissakin, mutta hyvään välitystapaan kuuluvat myös hyvät tavat. Lähettiläänä haluan kiinnittää huomiota siihen mitä välittäjän työhön kuuluu, ja miten palvelemme niin asunnon myyjiä kuin ostajia parhaalla mahdollisella tavalla. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ensimmäisinä Hyvän välitystavan lähettiläinä 2019-2020 toimivat Anna Iskala (Kiinteistömaailma), Johanna Boucht (Sp-Koti), Anna-Maija Kuosmanen (Sp-Koti), Miro Turunen (SKV Kiinteistönvälitys), Laura Kauppinen (SKV Kiinteistönvälitys), Nanne Kaarre (RE/MAX), Niklas Lyhykäinen (RE/MAX) ja Pasi Sarnikari (Suomen Kiinteistönvälittäjät). Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton valinnan ovat tehneet liiton puheenjohtaja, Sp-Koti ketjun toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja varapuheenjohtaja, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa. Lähettiläät nostavat alan arvostusta – Lähettiläämme ovat osaavia ja ammattitaidon kehittämiseen intohimoisesti suhtautuvia välitysalan osaajia. Nyt lähdemme innolla uuteen kampanjaan, jonka kasvoina toimii aina kaksi välitysalan energistä edustajaa kerrallaan, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth. Hyvän välitystavan lähettiläät vierailevat kouluissa puhumassa välitysalan opiskelijoille ja kertovat sosiaalisessa mediassa kiinteistönvälittäjän työstä. Lähettiläät tuovat Hyvälle välitystavalle ja vastuulliselle asuntokaupalle näkyvyyttä. – Lähettiläänä aion tuoda esille kiinteistönvälittäjän monipuolista osaamista, Leino sanoo. Välittäjä voi lunastaa asiakkaansa odotukset vain erinomaisella asiakaspalvelulla, lain kirjaimen ja hengen noudattamisen lisäksi, Ehrnrooth toteaa. Ensimmäiset lähettiläämme kasvattivat roimasti Hyvän välitystavan tunnettuutta. He kertovat valinneensa kampanjaan nuoria ammattilaisia, jotka ”tekevät työtään suurella sydämellä”. Ruokanen aikoo hankkia myös teoreettisen pätevyyden alalle LKV-kokeen kautta. Hän muistuttaa, että kodinvaihto on merkittävä oikeustoimi, ja välittäjän päivittäinen työ pitää sisällään runsaasti vastuuta. Keskusliiton tavoitteina on nostaa alan ammattilaisten arvostusta, ja lähettiläät tekevät työtä tämän tavoitteen eteen. – Hyvän välitystavan ohje on vuosittain päivitettävä kooste alan sääntelystä. Kuva: Eemeli Linna. K iinteistönvälitysalan osaamisen ja Hyvän välitystavan tunnettuuden edistäjinä seuraavan vuoden ajan toimivat Linda Leino Sp-Koti Raumalta ja Sofia Ruokanen Huoneistokeskuksesta Helsingistä. Linda Leino työskentelee kiinteistönvälittäjänä Sp-Koti Raumanmeren Kiinteistönvälitys Oy:ssä
– Takausmaksun alentamisen lisäksi järjestelmää voisi kehittää niin, että laina-aikaa pidennetään, myöntövaltuutta nostetaan, käypä arvo rajataan tiettyyn hintahaarukkaan sekä takauslainan määrää nostetaan. – Jos energiatehokkuus paranee ja hiilijalanjälki pienenee merkittävästi korjausten ansiosta, voisi takausmaksu olla esimerkiksi puolet, eli 0,25 prosenttia. Suuret korjaushankkeet ovat iso mahdollisuus parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Isännöintiliitto ehdottaa tähän uutta kannustinta. Taloyhtiöiltä vaaditaan Isännöintiliiton mukaan paljon, jotta hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Takauslainajärjestelmää täytyy kehittää, jotta taloyhtiöiden välttämättömät peruskorjaukset saadaan tehtyä. Hyvä isännöinti pystyy tyypillisesti avaamaan näitä asioita. Isännöintiliitto tähdentää, että monissa taloyhtiöissä on paljon korjausvelkaa eikä korjauksiin ole varauduttu ennakkoon riittävästi. Jotta valtiontakaus oikeasti helpottaisi taloyhtiöitä korjausten aloittamisessa, täytyy takauslainajärjestelmää kehittää monin tavoin. 76 Taloyhtiöiden energiatehokkuus puhuttaa Lisää uusia kannustimia Taloyhtiöiden energiatehokkuutta pitää parantaa. Tärkeää on hyvä yhteistyö isännöinnin ja hallituksen välillä, Viljamaa sanoo. Valtiontakauksen kytkeminen jollain tavalla energia-avustukIsännöintiliiton mielestä kannattaisi selvittää, voisiko perusparannuslainojen takauslainajärjestelmään liittää taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavan kannustimen. T aloyhtiöiden energiatehokkuutta voisi olla mahdollista parantaa peruskorjausten valtiontakauksen avulla, esittää Isännöintiliitto. Tämä kannustin voisi liittyä esimerkiksi takausmaksun suuruuteen. Nykyisellään takauslaina on ehdoiltaan liian haastava, byrokraattinen tai kallis, eikä sitä ole siksi hyödynnetty kertaakaan. Syytä varautua jo ennakolta Uudistuksella voidaan ratkaista kuitenkin vain pieni osa taloyhtiöiden lainansaantiin liittyvistä ongelmista. Energiatehokkuusnäkökulma pitäisi olla kaikissa avustusmuodoissa mukana, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa. Isännöintiliiton mielestä kannattaisi selvittää, voisiko perusparannuslainojen takauslainajärjestelmään liittää taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavan kannustimen. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta koskevan lain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen keskeisin asia on takausmaksun määrän alentaminen 2:sta 0,5 prosenttiin. seen olisi järkevää, sillä taloyhtiöiden energiatehokkuutta pitää joka tapauksessa parantaa. n. Liitto ehdottaa toimenpiteitä Isännöintiliitto on monien muiden kiinteistöalan toimijoiden kanssa yksimielinen siitä, että vuoden 2015 alusta voimaan tullut takauslainajärjestelmä ei toimi. Lähivuosina lukuisissa taloyhtiöissä pitää tehdä sekä putkiettä julkisivuremontteja, ja remonttien huippuvuodet ovat vasta edessä. – Ongelma kiteytyy monesti siihen, että suunnitelmallisen kiinteistönpidon tärkeys ei ole kaikille osakkaille itsestään selvää ja remonttien takaisinmaksuaikoja voi olla hankala hahmottaa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta koskevan lain väliaikaisesta muuttamisesta. Takausmaksun alentaminen väliaikaisella lakimuutoksella on hyvä alku, mutta muutos ei saa jäädä väliaikaiseksi ja koko takauslainajärjestelmä pitää uudistaa
– Epäkohtiin ja koettuihin haasteisiin puuttuminen onkin tällä hetkellä epäselvistä normeista johtuen usein hankalaa, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen. Myös kyselyn vastaajista suurin osa, noin 65 prosenttia, katsoo, että lyhytaikaisen vuokraustoiminnan sääntely on epäselvää ja edellyttäisi lakimuutosta. Siellä, missä asiaan on puututtu, keinona on useimmiten ollut toiminnan harjoittajalle eli Airbnb-vuokranantajalle annettu huomautus. Suurin osa vastaajista oli taloyhtiönsä hallituksen jäseniä, vuokranantajia tai isännöitsijöitä. Lyhytaikaisen vuokrauksen haasteet Liki puolet taloyhtiöistä on kohdannut lyhytaikaiseen vuokraukseen liittyviä haasteita. Myös asuntosijoittajista runsas kolmasosa vastasi, että koronakriisi on vaikuttanut lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan. Tyypillisimmillään haasteet ovat liittyneet meluun, jätteiden lajitteluun ja yleiseen turvallisuuteen. Kaikista vastaajista lähes 70 prosenttia kuitenkin arvioi, että jatkaa toimintaansa koronakriisin jälkeen kuten ennenkin. Suomea. L ähes puolella taloyhtiöistä on ollut lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan, kuten Airbnb-vuokraukseen liittyviä haasteita. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton tekemästä kyselystä, johon vastasi toukokuussa yli 4500 taloyhtiönsä edustajaa eri puolilta Kiinteistöliiton tekemään kyselyyn vastanneista suurin osa katsoo, että lyhytaikaisen vuokraustoiminnan sääntely on epäselvää ja edellyttäisi lakimuutosta. Koronakriisi vaikuttanut Koronakriisi on vaikuttanut lyhytaikaiseen vuokraukseen erityisesti Rovaniemellä, jossa puolet vastaajista raportoi koronan vaikutuksista. Vastausten perusteella lyhytaikainen vuokraustoiminta keskittyy Suomessa voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja Rovaniemelle. Taloyhtiöt kaipaavat selkeyttä sääntelyyn Suurin osa vastaajista kertoi, että heidän taloyhtiönsä ei ole toistaiseksi puuttunut lyhytaikaisessa vuokraustoiminnassa ilmenneisiin haasteisiin. n. Vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen katsoo, että lainsäädännön selkiinnyttäminen olisi ratkaisuna parempi kuin kiellon kirjaaminen yhtiöjärjestyksiin. Hienosen mielestä selkeä, ennakoitavissa oleva ja toiminnalle reilut pelisäännöt määrittelevä lainsäädäntö palvelisi kaikkia osapuolia: niin lyhytaikaista vuokrausta harjoittavia, yhtiön hallituksen jäseniä, isännöitsijöitä kuin yhtiön osakkaitakin. Lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan liittyvistä haasteista huolimatta suurin osa vastaajista kertoi suhtautuvansa enemmän myönteisesti kuin kielteisesti jakamistalouteen eli ilmiöön, jossa yksityishenkilöt jakavat keskenään palveluita tai hyödykkeitä. Myös avaimiin ja lukitukseen sekä vesimaksuihin liittyvät asiat ovat nousseet esiin lyhytaikaisen vuokraustoiminnan yhteydessä. 77 Melu, jätteiden lajittely, yleinen turvallisuus... Lähes joka viides vastaajista kertoi, että taloyhtiössä on harkittu lyhytaikaisen vuokraustoiminnan kieltämistä yhtiöjärjestyksessä
www.2727350.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. • info:ovella@ovella.. UUSI DD-4! DD-4kerrosteline: 4 pyörää kahdessa kerroksessa! EU designregnro: 007509153-0001. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. 0103372720 • www.ovella.. 200 pp, PyöräNoja DD-4 , Junior V-3 & LVV-tanko -parkkiratkaisuilla. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. ovella organisoi 2020. Kohteessa n. Lataa DWG-objektit www.ovella.?. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! Ovella Systems Oy • P. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh
Kiinteistö & energia Konevuokraus. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. LIIKEHAKEMISTO 79 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p
– Jotta kokouksia olisi nykytilanteessa mahdollista pitää, etäkokoukset lienevät käytännössä ainoa mahdollisuus. Kierrättäminen lisää asumiskustannuksia. Aikaa yhtiökokouksille syyskuun loppuun asti roksisia. Tämä tarkoittaisi sitä, että lukuisia suuria yhtiökokouksia järjestetään vielä elo-syyskuun aikana. Uuden jätelain myötä monissa taloyhtiöissä täytyy laajentaa jätepisteitä. Isännöintiliiton elokuussa tekemän kyselyn perusteella noin 25 prosenttia taloyhtiöistä käytti mahdollisuutta hyväkseen. On kuitenkin selvää, että lakiuudistus tarkoittaa myös lisää kustannuksia kotitalouksille, vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta huomauttaa. 80 . Jätelain tavoitteet ovat Isännöintiliiton mukaan hyvät, mutta kierrättämisestä ei saa sakottaa kohtuuttomilla asumiskustannuksilla. Noin 10 000 kokousta vielä pitämättä Vastausten perusteella näyttää siltä, että etenkin suurissa taloyhtiöissä on ollut vaikeuksia järjestää fyysisiä kokouksia, koska riittävän suuria tiloja ei ole ollut tarjolla. . Lämmitysmuotona taloissa on kaukolämpö ja jokaisella asunnolla on katettu autopaikka. Oma pensastai lauta-aidalla rajattu piha antaa asukkaille mahdollisuuden esimerkiksi pienviljelyyn. Myös riskiryhmiin kuuluvia haluttiin suojella. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakentuu yhdeksän paritaloa ja yksi neljän asunnon rivitalo. Uuden jätelain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alkupuolella. – Reilusti yli puolessa niistä taloyhtiöistä, jotka siirsivät yhtiökokoustaan, ei ollut mitään välttämättömiä asioita päätettävänä. Nousua tulee edelleen, kun jätehuollon kustannuksia upotetaan jätemaksuihin. Suomen pitää jatkossakin olla edelläkävijä kierrätyksessä. Asumiskustannusten nousu on ollut viime vuosina nopeaa. – Ne taloyhtiöt, jotka tähän mennessä ovat itse kilpailuttaneet kuljetukset, eivät saa kärsiä uudistuksesta. Isännöintiliitto teki kyselyn korona-ajan vaikutuksista taloyhtiöiden yhtiökokouksiin. Kaikki asunnot ovat tilavia, joko neljän tai viiden huoneen koteja. Yhtiökokouksia haluttiin siirtää myös yhdenvertaisuuden toteutumisen ja riskiryhmien suojelemisen takia. Lisäksi voi tulla tarpeita ylimääräisille yhtiökokouksille, jos korjaushankkeita on siirretty ja yhtäkkiä tulee akuutteja korjaustarpeita. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon myös mahdollisissa avustuksissa ja kuntien neuvonnassa. Neljäsosa taloyhtiöiden kevään yhtiökokouksista siirrettiin syksyyn koronaepidemian takia, paljastaa Isännöintiliiton jäsenilleen tekemä kysely. Jokaisessa asunnossa on maantasossa suuri, lasitettu terassi ja toisessa kerroksessa kaksi suurta parveketta. Asunnot ovat kooltaan 85–105 neliömetriä. Alueen ensimmäisessä rakentamisvaiheessa Ramsinrannan merimaisemiin tulee myyntiin 22 paritaloja rivitaloasuntoa. Rakentamiseen ja kiinteistökehitykseen erikoistunut Sikla-konserni rakentaa Helsingin Ramsinrantaan uuden asuinalueen. Yhtiökokousten takaraja on 30. Liitto on kuitenkin huolissaan lain myötä nousevista asumiskustannuksista. Asemakaavassa alueelle määrätään sijoittuvan tilavia perheasuntoja. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä pitää olla mahdollisuus osallistua jätekuljetusten kilpailutuksiin. syyskuuta, ja vastausten perusteella etenkin monilla isoilla taloyhtiöillä on yhtiökokous vielä edessä. Kodit rakentuvat vain muutaman sadan metrin päähän merenrannasta. Viljamaan mukaan isännöinnillä on tärkeä rooli jätelain toimeenpanossa mahdollisten remonttien ja asukkaiden ohjeistamisen myötä. Sikla on kehittänyt Ramsinrannan alueen rakentamissuunnitelmaa Helsingin kaupungin tekemien kaavoituspäätösten mukaisesti yhteistyössä kaupungin kanssa. Jätekuljetusten suhteen Isännöintiliitto toivoo harkintaa. Ensimmäisessä vaiheessa rakentuvat kodit ovat kaksikerEnsimmäisessä rakentamisvaiheessa Ramsinrannan merimaisemiin tulee myyntiin 22 paritaloja rivitaloasuntoa. – Kokousten lykkäämiseen vaikutti myös kokemus siitä, että kaikilla iäkkäillä osakkailla ei ole välttämättä mahdollisuuksia käyttää etäyhteyksiä. Isännöintiliitto kannattaa uuden jätelain tavoitetta nostaa kierrätysasteita ja edistää kiertotaloutta. Kyselyn tulokset osoittavat, että etäyhteydet ovat tuoneet osakkaille uusia mahdollisuuksia osallistua taloyhtiön päätöksentekoon. Yhteensä 73 isännöitsijää vastasi kyselyyn, joten otos kattaa noin 1000-1500 taloyhtiötä. Helsingin Ramsinrantaan rakentuu uusi asuinalue . – Etenkin pienissä taloyhtiöissä uudistus voi tarkoittaa sitä, että jätekatoksia ja -suojia täytyy laajentaa, koska vanhoissa ei ole tilaa kaikille jäteastioille. Ramsinrannan ensimmäiset asunnot lähtevät rakentumaan syksyn aikana.. – Jätemaksujen ja muiden kustannusten kehitystä täytyy seurata, jotta asumismenot eivät kasva kohtuuttomasti, Viljamaa sanoo. Myöhemmässä vaiheessa alueelle rakentuu vielä noin 30 asuntoa lisää. Se on myös taloyhtiöiden etu, Viljamaa sanoo. Rakennukset istuvat hyvin ympäröivään luontoon tumman tiiliverhouksen ja kuultokäsitellyn puun ansiosta. Jätteiden erilliskeräykseen velvoitetaan entistä pienempiä taloyhtiöitä. Huhtikuussa hyväksytty väliaikainen lakimuutos mahdollisti sen, että kevään yhtiökokouksen sai siirtää syksyyn koronaepidemian takia. Koska Ramsinrannan tontit sijaitsevat luonnon keskellä, pyritään tonteilla säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä luontoa. Jatkossa vähintään viiden huoneiston taloyhtiössä täytyy kerätä erikseen kartonki, metalli, lasi, muovi ja biojäte. Isännöintiliitto pitää hyvänä, että erilaisten siirtymäsäännösten ansiosta taloyhtiöille jää aikaa suunnitella jätepisteiden muutostarpeita. Se tietenkin vaatii lisää sopeutumista vallitsevaan tilanteeseen sekä isännöinniltä, hallituksilta että osakkailta, Viljamaa sanoo. – Tämä on tärkeä uudistus, jolla parannetaan ympäristöystävällisyyttä. – Arviolta 10 000 taloyhtiöissä yhtiökokous on vielä pitämättä. Eli kokouksia siirrettiin, jotta osakkailla olisi yhdenvertainen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kysely toteutettiin 5.-10.8. Tämä oli ehdottomasti suurin syy kokousten siirtämiselle, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa
-> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puh. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. www.kiinteistojaenergia.. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Allekirjoitus: ................................................................................................................... Sähköposti: ..................................................................................................................... Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Nimi: .................................................................................................................................... Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Puhelin: ............................................................................................................................. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. tilaukset@karprint.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) r kestotilauksena 65€/v r määräaikaisena 72€/v. Postinumero ja -toimipaikka: ...........................................................................
Kaikkiaan Avaran rahastot käynnistävät tänä vuonna yli 600 uuden asunnon rakentamisen, mikä tekee meistä yhden suurimmista vuokra-asuntojen toteuttajista Suomessa, Rantsi jatkaa. Avara investoi uuteen 40 miljoonan euron hankkeeseen Espoon keskuksessa olevalle Suvelan Onnin alueelle. Kolmipäiväinen tapahtuma esittelee asiantuntijaohjelman lisäksi rakennusja talotekniikan uusimmat tuotteet ja palvelut, työmenetelmät ja ratkaisut. Avara perusti viime vuonna jo toisen vapaarahoitteisen asuinkiinteistörahaston vastaamaan asumisen ja erityisesti vuokra-asumisen tarpeeseen. Samalla monipuolistetaan alueen asuntokantaa ja hallintamuotoja. Rakennusliike Fira toteuttaa Avara Residential Fund II -rahastolle kaksi asunto-osakeyhtiötä, joissa molemmissa on kaksi taloa, Avaran liiketoimintaja kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Rantsi sanoo. Kiertotalous onkin vahvasti mukana nykyrakentamisessa. Lokakuun 7.-9. Kuittisen tutkimushankkeet ovat keskittyneen erityisesti rakennusten elinkaariarviointiin, hiilijalanjälkilaskentaan sekä kiertotalouteen ja ekosysteemipalveluihin. Puolen miljardin euron suuruista salkkua varten tavoitellaan 200 miljoonan euron pääomia ammattimaisilta sijoittajilta niin kotimaasta kuin ulkomailta. Jotta myös rakentamisessa voidaan siirtyä kiertotalouteen, on tietomallien tuomat mahdollisuudet sekä digitaalinen tuotetieto otettava tehokkaaseen käyttöön. Sitowise Oy:n Smart Cityn palvelupäällikkö Jarkko Männistö esittelee sitä, miten peliteknologia taipuu rakennusalan käyttöön ja mitä mahdollisuuksia digitaaliset kaksoset luovat rakennetun ympäristön hallintaan. Avara käynnistää Espoossa Suvelan Onnin alueella vuokra-asumisen hankkeen. Neljään kerrostaloon valmistuu noin 180 uutta asuntoa. Puurakentaminen on nopeaa Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen avaa puheenvuorossaan puun käytön mahdollisuuksia julkisessa rakentamisessa ja esittelee samalla ePuu-palvelun. Valtaosa asunnoista on kolmioita, vajaa kolmannes kaksioita ja joka viides asunto on yksiö. VAPAA-kollektiivi on kolmen arkkitehdin yhteenliittymä, jonka jäsenet kirjoittavat arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja ilmastonmuutoksen yhtymäkohdista ilmastokriisin aikana. Aluetta on suunniteltu kokonaisuutena asukkaiden kokonaiselämystä ajatellen, Rantsi toteaa. Tapausesimerkki avaa, mikä SRI on ja miten se käytännössä toimii myös kotimaisissa kohteissa. Nykyisin tilannekuvan kartoittamiseen voidaan käyttää nostureiden kamerakuvaa sekä drooneja, sisätiloissa taas sisäpaikannusteknologiaa, 360-kamerakävelyitä sekä lukuisia eri mobiilisovelluksia. 82 Avara toteuttaa osan Espoon Suvelan Onnin alueesta . – Tämä hanke on vahva näyttö rahaston strategian toteutumisesta. Hanke käsittää neljä kerrostaloa, joihin on tulossa yhteensä noin 180 vuokra-asuntoa. FinnBuild lokakuussa . Rakennusmateriaalina puu on ekologinen ja elementeistä rakennettu paviljonki voidaan purkaa sekä kasata uudelleen toisaalle, kun käyttötarve muuttuu. Vuonna 2018 tapahtumassa vieraili 25 300 kävijää.. Asemakaavamuutos alueelle on tehty jo vuonna 2016. Espoon kaupunki on tehnyt uudistamissuunnitelman 1970-luvulla rakennetulle lähiöalueelle. FinnBuildin ohjelmassa on myös Rakennusteollisuus RT:n 100-vuotisjuhlaseminaari, infrapäättäjille suunnattu Infrapoliittinen iltapäivä ja tapahtumassa jaetaan muun muassa FinnBuild Highlights -voittaja ja Vuoden rakennustyömaa -palkinto. VAPAA-kollektiivin ajatuksia valottavat arkkitehdit Meri Wiikinkoski, Iines Karkulahti sekä Charlotte Nyholm. FinnBuild järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Omassa puheenvuorossaan Metsä Woodin kehitysjohtaja Mikko Saavalainen esittelee suomalaista puurakentamishanketta, Tokio 2021 Metsä-paviljonkia, joka rakennetaan suomalaisista puuelementeistä Suomen Tokion suurlähetystön alueelle. Rakennettu ympäristö tuottaa noin 40 prosenttia kasvihuonepäästöistä. FinnBuild järjestetään joka toinen vuosi. Sen avulla voi hahmottaa, miten puurakennushankkeet poikkeavat muusta rakentamisesta, ja miten palvelua voi hyödyntää muun muassa eri puurakenteiden ja hanketta koskevien palomääräysten selvittämisessä. Avara investoi uuteen 40 miljoonan euron hankkeeseen Espoon keskuksessa olevalle Suvelan Onnin alueelle. Resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoo tietomallipohjaisesta suunnittelusta erityisesti kiertotalouden näkökulmasta. Espoon kaupungin tavoitteena on alueen asuinkerrostalokortteleiden kokonaisvaltainen uudistaminen ja merkittävä täydennysrakentaminen. – Espoon Suvela saa uuden ilmeen. Aalto-yliopiston LVI-tekniikan työelämäprofessori Markku J. Tarkoitusta varten on jo noin 40 miljoonan euron sijoitussitoumukset olemassa. Tavoitteena rahaston hankkeissa on rakentaa kasvukeskuksiin yli 2 000 asuntoa. Rakennuttajana on Avaran johtama asuinkiinteistörahasto. – Nyt tehdyllä päätöksellä nostamme investointien määrän vasta muutaman kuukauden käynnissä olleessa rahastossa jo 100 miljoonaan euroon. Hankekehityksessämme on erinomaisia hankkeita vireillä, jonka myötä pidämme uuden rahastomme varainhankinnan vielä hetken käynnissä, Avaran sijoitusja talousjohtaja Harri Retkin toteaa. päivinä järjestettävän FinnBuildin ohjelma käsittelee rakennusalan digitaalisia ja kiertotalouteen liittyviä ratkaisuja puurakentamista unohtamatta. – Suunnittelemamme alue on lähellä Espoon keskuksen palveluja, joihin on myös hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Virtanen sekä professori Risto Kosonen puolestaan esittelevät uutta älyvalmiusindikaattoria (SRI). Aalto-yliopiston apulaisprofessori Olli Seppänen avaa puheenvuorossaan digitaalisten työkalujen mahdollistamaa rakentamisen tuottavuusloikkaa
Tarvittaessa venttiili on myös mahdollista sulkea väliaikaisesti kokonaan. TALOYHTIÖN FIKSU RATKAISU TERVEELLISEMPÄÄN SISÄILMAAN IKKUNAREMONTIN YHTEYDESSÄ KLIK -raitisilmaventtiili www.pihla.. Lämpimällä säällä raikas tuloilma virtaa suoraan venttiilin läpi. Suodattimet saa vaihdettua kätevästi ilman työkaluja. Innovatiivista insinööriosaamista ja huippuluokan designia yhdistelevä KLIK-raitisilmaventtiili on sopivan huomaamaton ja saatavilla sekä valkoisena että harmaana. | 0800 550 880 Uutuus! KLIK-raitisilmaventtiili säätää tuloilman määrää ja esilämmitystä automaattisesti. Kylmällä säällä tuloilma esilämpenee ikkunan välitilan lämpöä hyödyntäen. Venttiilin irrotus huoltotoimia varten on helppoa. Kätevästi ikkunan puitteeseen sijoitettu KLIK-raitisilmaventtiili mahdollistaa raikkaan ilman tasaisen ja miellyttävän virtaamisen. Automaattinen Helppokäyttöinen Tyylikäs
TUTUSTU TARKEMMIN JA OTA YHTEYTTÄ! Soita p. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti. Saat monipuoliset liiketoimintaa tukevat energiapalvelut ja oman yhteyshenkilön. Käytössäsi Suomen laajimmat ja monipuolisimmat energiahallinta-, johtamisja raportointiratkaisut energiatehokkuutesi optimoimiseksi. 010 210 4600 tai lähetä sähköpostia: yritysmyynti@lumme-energia.. VASTUULLISEN ENERGIAN KOKONAISPALVELUA Autamme ennakoimaan ja hyödyntämään sähkömarkkinan muutoksia ja hallitsemaan riskejä