Kiinteistö ja Energia 05/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kiinteistö Kiinteistö Nro 5/2021 Nro 5/2021 || 7,50 7,50 & & energia energia Milloin on syytä uusia taloyhtiön valaistus. Pohjanmaa Suomen Pohjanmaa Suomen energiamaakunta energiamaakunta Kemikaaliton vedenkäsittely Kemikaaliton vedenkäsittely voi pidentää putkien voi pidentää putkien käyttöikää 20 vuodella käyttöikää 20 vuodella Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarja Teräväinen: Uskomaton rahamylly Uskomaton rahamylly laskuttaa taloyhtiöitä laskuttaa taloyhtiöitä Putkirikko opetti varautumaan yllätyksiin
Puhdasta ilmaa ekologisesti energiaa säästäen Air Termico Ekologinen tuloilman esilämmitys säästää energiaa Koneelliseen ja painovoimaiseen poistojärjestelmään | +358 10 4215 700 Ekologista lämmöntalteenottoa ilma on TALVI
ja 29.9. tai 2.12.2021 HELPE Yrityksen suojelupäällikön ja -henkilöstön peruskurssi 7.10.2021 Kiinteistönhoidon osaamiskartoitus Isännöinnin osaamiskartoitus Testit selvittävät kiinteistöpalvelualalla toimivan osaamisen. Työnantaja saa selvityksen henkilöstön osaamisen tasosta ja mahdollisista kehitystarpeista. tai 3.12.2021 Vesityökorttikoulutus ja osaamistesti, allasvesi 22.9. ja 24.11.2021 Uima-allasja märkätilojen hygieniaosaamiskoulutus ja -testi 30.9.2021 Vesityökorttikoulutus ja osaamistesti, talousvesi 6.10. Taitotalo kouluttaa ROHKEITA TYÖELÄMÄN OSAAJIA! TAITOTALO = AEL + AMIEDU asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi Strömberginkuja 3, 00380 Helsinki • taitotalo.fi TUTUSTU SYKSYN UUTUUSKOULUTUKSIIN! TaitavaKiinteistö, ilmanvaihtojärjestelmän ylläpito 15.9.2021 TaitavaKiinteistö, lämmitysjärjestelmän ylläpito 28.9.2021 TaitavaKiinteistö, vesija viemärijärjestelmän ylläpito 12.10.2021 Kiinteistöautomaation perusteet ja käyttö -verkko-opiskelupaketti tulossa syksyllä 2021 ISÄNNÖINNIN TUTKINNOT Isännöinnin ammattitutkinto aloitus 7.10.2021 haku päättyy 20.9.2021 Isännöinnin erikoisammattitutkinto aloitus 21.1.2022 Isännöinnin ammattitutkinto teknisille isännöitsijöille aloitus 24.1.2022 PUHTAUS JA KIINTEISTÖPALVELUALAN TUTKINTOIHIN ON JATKUVA HAKU Kiinteistönhoitaja, kodinhuoltaja tai toimitilahuoltaja puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinto Kiinteistönhoitaja, tekninen kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja, kodinhuoltaja tai laitoshuoltaja puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto Lähiesimiestyön ammattitutkinto puhtausja kiinteistöpalvelualalle Puhtausja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto VERKKOKOULUTUKSET Ylläpitosiivouspalvelut tai kotisiivouspalvelut -tutkinnon osa verkko-opintoina Puhtaanapito poikkeustilanteessa, yrityskohtainen webinaari KURSSEJA SuLVI: Perustietoa LVI-automaatiojärjestelmistä 6.10.2021 Helsinki WCja hanaopisto -koulutus 30.9.2021 Isännöinnin LVI-tekninen tehopäivä 29.9.2021 Kasvinsuojelukoulutus ja -tutkinto 16.3.2022 Taloyhtiön tilojen puhtaanapito -koulutus 22. tai 16.11.2021 HELPE Sprinklerilaitteistonhoitajan koulutus 5.10. Toteutetaan yrityskohtaisina koulutuksina. tai 17. Taitotalo toteuttaa esimiesvalmennusta sekä yrityskohtaista koulutusta useista eri kiinteistöpalveluja isännöintialan aiheista – kysy lisää kiinteistoala@taitotalo.?.. tai 24.11.2021 HELPE Paloilmoittimenhoitajan koulutus 23.9. tai 30.11.2021 HELPE Väestönsuojanhoitajan koulutus 30.9
Asuntoja valmistui vuoden aikana 7280, mikä lähentelee 1960-luvun alun lähiörakentamisen ennätysvuosia. Yhdessä isännöitsijä ja hallitus varmistavat hyvän kiinteistönhoidon. Sivu 32 Talotekniikan modernisointi voi siirtää remonttitarvetta – Älykkäät talotekniikan ratkaisut mahdollistavat sen, ettei isoja saneerauksia tulevaisuudessa tarvita. Pohjamaata voikin kutsua Suomen energiamaakunnaksi ja Vaasaa on Pohjolan energiapääkaupungiksi. Hyvä isännöitsijä pystyy myös pitämään useita asioita samanaikaisesti käynnissä. 36 Laakson sairaalaan Helsinkiin on suunnitteilla ainutlaatuinen lämpökenttä. Lainaa saisi alustavan muistion mukaan vain 450 prosenttia bruttovuosituloista. Koko alueen uudistuminen vie arviolta 25 vuotta. Tällä tavalla toteutettuna kiinteistön korjausvelka pienenee, kertoo Enerzin toimitusjohtaja Rene Zidbeck. 28 Tiensä päähän tullut ulkovalaistus kannattaa uusia toimivuuden, kauneuden ja erityisesti energiansäästön takia. Vihtiläisessä rivitaloyhtiössä paljastui mittava putkirikko viime joulukuussa, tapahtuma opetti taloyhtiön hallitukselle monia asioita. Sen voisi ajatella myös hallituksen ja isännöitsijän yhteistyötekijänä. 42 Pohjanmaalla kehitetään uusia, innovatiivisia energiaratkaisuita. Isännöitsijä ei voi olla arka, joskus on pakko tehdä myös päätöksiä. 66 Ilmalämpöpumput on yleensä mielletty pientalojen ratkaisuksi, vaikka ne soveltuvat mainiosti myös suurten kiinteistöjen lämmitykseen. Asumiseen valmistui yhteensä 549 209 kerrosneliömetriä eli noin 60 prosenttia enemmän kuin edeltävänä viisivuotiskautena keskimäärin.. 4 P uhuvat päät S isältö 5 / 2021 10 Hyvä isännöitsijä osaa ammatilliset asiat, mutta hallitsee myös ihmissekä asiakasuhteet. 46 Turkuun rakennetaan mielenkiintoista, lähes 5 000-neliön toimistosekä tuotantorakennusta puusta. Digitaalisuus tuo talotekniikkaan säästöjä ja toimintavarmuutta. Se rajoittaisi kotitalouksien mahdollisuuksia saada asuntolainaa. Hallitus määrittää, mitä halutaan ja millä tasolla. Tämä näkyy siinä, että isot isännöintiyritykset ovat alkaneet erilaisilla lisämaksullisilla palveluilla rahastamaan taloyhtiöitä. Sivu 12 Isännöinti muuttunut bisnekseksi – Isännöinti on yhä tiukemmin muuttunut bisnekseksi. Aiemmin monet näistä lisämaksullisista palveluista kuuluivat taloyhtiön ja isännöintiyrityksen väliseen perusveloitukseen, sanoo espoolaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarja Teräväinen. 24 Digitaalisuus yleistyy talotekniikassa vähitellen. 16 Taloyhtiöissä on hyvä varautua myös yllättäviin tilanteisiin. Rakentamisen määrä jälleen ennätyslukemissa Helsingissä Asuinrakentaminen on jatkunut Helsingissä ennätysmäisen vilkkaana huolimatta maailmanlaajuisesta koronapandemiasta. Teknisen saneerauksen aikana tehtävä järjestelmäuudistus on järkevä investointi tulevaisuuteen. Uusien säädöksien valmistelussa tulisi kapean makrovakausnäkökulman lisäksi ottaa huomioon vaikutukset kansantalouteen, työmarkkinoihin, varallisuuden kertymiseen, ja asumisen eri hallintamuotojen mahdollisuuksiin saada rahoitusta, toteaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Strategia luo taloyhtiön suuntaviivat – Strategian merkitystä ei voi liikaa korostaa. 54 Vesiputkistojen käyttöikää voidaan parantaa jopa 20 vuodelle kemikaalittomalla vedenkäsittelyllä. Sivu 20 Isännöitsijän kyettävä tekemään päätöksiä – Kiinteistönhoito on tiimityötä. Sivu 6 Enimmäisvelkasuhde vaikeuttaisi asunnon ostamista Asunto-osakeyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto ja yksityisiä pienvuokranantajia edustava Suomen Vuokranantajat ovat huolissaan valtionvarainministeriön enimmäisvelkasuhdehankkeesta. Päätösten tekeminen voi vaatia uskallusta ja rohkeutta, luonnehtii työtään maalaisisännöitsijäksi itseään kutsuva karkkilalainen isännöitsijäyrittäjä Vesa Ryyppö. Suurin osa valmistuneista asunnoista rakentui uustuotantona ja laajennuksina, ja käyttötarkoituksen muutoksena asuntoja syntyi 381. Suomessa on paljon 1990-luvulla tehtyjä rakennuksia, jotka kaipaavat päivitystä. Tuotantohallin kaikki kantavat rakenteet on suunniteltu puurakenteisiksi ja sen julkisivun verhoilu on Siperian lehtikuusta. Koko taloyhtiön johdossa olennaisin tekijä on mielestäni se, että hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö pelittää, toteaa vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta. 58 Pesukoneiden ja pyykkitornien yleistymisen myötä vaatehuollon painopiste on siirtynyt yhteisistä tiloista huoneistojen kylpyhuoneisiin. Sairaalan rakennusten lämmittämisessä on tarkoitus hyödyntää geotermista lämpöä poraamalla tontille kymmenen kappaletta keskisyvää lämpökaivoa, yhteensä noin kahden kilometrin verran. Puolet koko asuntotuotannosta valmistui kuitenkin täydennysrakentamiskohteina eri puolille kaupunkia. Eniten asuntoja valmistui Jätkäsaareen (903 asuntoa), Kalasatamaan (877 asuntoa) ja Pasilaan (527 asuntoa). 48 Kuopiossa Itkonniemen vanha tehdasalue muuttuu 3 500 uuden asunnon asuinalueeksi. – Onkohan uutta rajoitusta harkittu riittävän tarkkaan. Asunto on perinteisesti ollut vakaa ja turvallinen vaurastumisen muoto. Uusi velkasuhde vaikeuttaisi kotitalouksien, erityisesti nuorten, uran alkuvaiheessa olevien asunnon hankintaa. Vedenkäsittelylaitteen perusajatuksena pudottaa kalkkisaostumien aiheuttamat vesikalusteja toimilaitehäiriöt haitat mahdollisimman pieniksi sekä lisätä putkistojen ikää sen ansiosta että vanhatkin saostumat poistuvat vähitellen putkistoista. Talon rakenteiden kannalta muutos ei ole ollut edullinen, sillä yleensä ilmanvaihtoa ei ole mitoitettu tähän. Strategia antaa selkeät suuntaviivat myös isännöinnille toimia
09-413 97 330 juha.ahola@karprint.. Kuva: Eero Wihuri. Yhdistyminen mahdollistaa yhtiön voimakkaan kasvattamisen sekä avaa uusia mahdollisuuksia kehittää alan toimintaa. Talousja rahoituskyselyn perusteella vuosien 2010-2014 yhtiöissä velkaa oli keskimäärin noin 240 €/m 2 , ja 2015-2019 noin 685 €/m 2 . Vastauksia tuli kaikkiaan 650, suurelta osalta taloyhtiöiden hallituksen jäsenten keskuudesta. Muutoksia on tullut esimerkiksi energiatehokkuuteen ja talotekniikkaan. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 72 €/v (8 nroa) Kestotilaus 65 €/v Painopaikka: Karprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen. Tuotevalintoja tehdessä on tutkittu työmaan ja rakennuksen ympäristövaikutuksia huomioimalla niiden mahdollinen ympäristörasitus. Projektinjohtomallilla toteutettavan uudishankkeen rakentaminen alkaa elo-syyskuussa ja sen on arvioitu valmistuvan vuoden 2023 alussa. Julkisivuyhdistyksen ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA Ry:n järjestämään kilpailuun ehdotuksia voi tehdä 27.8.2021 saakka. Kilpailuun voivat osallistua asunto-osakeyhtiöt ja pääosin asuinkäytössä olevat kiinteistöosakeyhtiöt, joissa on toteutettu onnistunut ja laadukas julkisivuremontti. Toimituspäällikkö: Eero Wihuri, puh. Kannen kuva: Espoolaisen taloyhtiön puheenjohtaja Tarja Teräväinen kaipaa muutoksia isännöintiin. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) P ääkirjoitus Kiinteistö ja energia V uosikymmenen kuluessa on rakennettu paljon, erityisesti kerrostaloja. Valmistumisvuodesta 2015 uudempaan päin velattomien määrä oli huomattavasti pienempi, ja varsin isoja velkamääriä yhtiöissä oli laajalti. Kaksi uutta toimistotaloa rakennetaan olemassa olevan pysäköintihallin päälle. Kyselyn perusteella sijoittajaosakkaiden osuus kasvoi merkittävästi 2010-luvun loppuvuosina. Uutta on myös se, että taloyhtiöiden rakennusaikainen kokonaisvelka on takavuosia merkittivästi suurempi. Pilottihankkeiden mukaan uuden louhintatavan ansiosta keskimääräinen kokonaisinvestoinnin vähennys on 27 prosenttia. Mediamyynti: Kari Ylönen, puh. 5 Kustantaja: Karprint Oy, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola, puh. Vastanneiden taloyhtiöissä valmistumisvuoden 2015 ja sitä uudemmissa kerrostaloyhtiöissä keskimäärin runsaat 40 prosenttia huoneistoista oli vuokrakäytössä. Ratkaisua on kehitetty yli 20 vuoden ajan hyödyntäen tuloksia yli 200 toteutetusta projektista. Kestävä ratkaisu litiumin louhintaan Schneider Electric ja Wärtsilä ovat kehittäneet maailman ensimmäisen kestävän ratkaisun litiumin louhintaan. Ratkaisu hyödyntää mikroverkkoja, lämmöntuotantoa, energian varastointia ja uusiutuvia energialähteitä. Ilmalanrinteessä jo ennestään sijaitsevat kolme toimistotaloa tulevat olemaan käytössä koko rakentamisen ajan. Hankkeen kokonaisarvo on noin 30 miljoonaa euroa ja rakennusten kokonaislaajuus on yhteensä noin 15 000 bruttoneliötä. Tavoitteena on optimoida energian tehokas toimitus ja käyttö. Tavoitteena on tarjota kaivosteollisuudelle kustannustehokas energiaratkaisu, jolla on mahdollisimman pieni ympäristövaikutus. Uudet taloyhtiöt poikkeavat vanhemmista taloyhtiöistä, rakenteet ja käyttöominaisuudet sekä hallintoja taloustarpeet ovat toisenlaisia kuin ennen. Palkittavat julkistetaan 6.7.10.2021 pidettävän Kiinteistö 2021 -messutapahtuman yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Hankkeelle haetaan Gold-tasoista LEED-luokitusta, minkä vuoksi ympäristönäkökulmia tullaan tarkastelemaan tavallista enemmän. Rakentaminen on painottunut vahvasti suurimpiin, väkimäärältään kasvaviin kaupunkeihin. Uusissa taloyhtiöissä on usein paljon vuokrauskäyttöön hankittuja osakehuoneistoja. Arviot ovat kyselyn vastauksien pohjilta laskettuja keskiarvolukemia, jossa hyödynnettiin vastausluokkien keskiarvoja. Hiilidioksidipäästöjen vähennys on jopa 20 prosenttia tai 18 500 tonnia vuodessa kaivosta kohti. Lisäksi omistajiin lukeutuvat yhtiöiden avainhenkilöt ja aiemmat omistajat. Constin urakkaan sisältyy päätoteuttajan ja työmaan johtovelvollisuuksien lisäksi rakennuskohteen toteutussuunnittelun ohjaus tietomallintamalla. Avara Isännöinnin ja Provia Isännöinnin omistus on järjestetty yhteisen emoyhtiön alle ja kokonaisuuden enemmistöomistaja on pääomasijoittaja Intera Partners. Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30 puh. Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.. Julkisivuremonttikilpailu käynnissä Onnistuneen julkisivuremontin tehneet taloyhtiöt voivat vielä osallistua perinteiseen Julkisivuremonttikilpailuun. Helsinkiin ympäristöä huomioivia toimitaloja Constin rakentaa Helsingin Ilmalanrinteeseen kaksi uutta toimistotaloa. Hankkeen tilaaja on KOy Ilmalanrinne 1 ja rakennuttamisesta vastaa Sweco PM. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.. Kyselyn tuloksia hyödynnetään liiton jäsenpalveluiden kehittämisessä. Uusissa kerrostaloissa on ollut viime vuosina paljon sijoittajaosakkaita. 09-413 97 397 katja.juvankoski@karprint.. Kilpailu toteutetaan yhteistyössä Suomen Messukeskuksen kanssa. Velka-asteet ovat vuosien 2010-2014 yhtiöissä jo ehtineet laskea siten, että miltei 30 prosenttia vastaajista ilmoitti yhtiönsä olevan velaton. Kiinteistöliitto hyödynsi huhtikuussa toteutetun kyselyn tuloksia uusista taloyhtiöistä. On rakennettu entistä tiiviimmin sekä Suomen oloissa varsin korkeaa rakennuskantaa. Katja Juvankoski, puh. Ikäluokassa 2010-2014 osuus oli tätä pienempi, keskimäärin noin kolmasosa. Kiinteistöliitto toteutti valmistumisvuosien 20102021 taloyhtiöihin suunnatun kyselyn viime toukokuussa. Yhtiöstä tulee yrityskaupan myötä yksi Suomen suurimmista isännöintialan toimijoista. Uusissa taloyhtiöissä velkaa lähes kolminkertaisesti Avara Isännöinti ja Provia Isännöinti yhdistyvät Isännöintialalla on tapahtunut merkittävä yritysjärjestely, kun Avara Isännöinti Oy ja Provia Isännöinti Oy yhdistävät voimansa. Kilpailussa kiinnitetään huomiota arkkitehtuurin ja teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeen kokonaisuuteen – päätöksentekoprosessiin, hankeja toteutussuunnitteluun, kustannusten hallittavuuteen, aikataulussa pysymiseen, asukastiedottamiseen ja urakanaikaiseen viestintään sekä energiansäästötavoitteiden huomioimiseen
Taloyhtiölle voidaan kirjoittaa mitä uskomattomampia laskuja, ja isännöitsijä maksaa laskun, jos rahaliikennettä ei valvota tiukasti. – Isännöitsijä joutuu omassa työpaikassaan vaikeuksiin, jos hän ryhtyy kyseenalaistamaan yrityksen huoltopuolen laskuja. Laskut hyväksyttäviksi Tarja Teräväinen neuvoo ja kannustaa taloyhtiöiden hallituksia ottamaan laskujen hyväksymisen omaan valvontaan. Lisäksi kiinteistöyritykset voivat tarjota muun muassa siivouspalveluita. 6 Taloyhtiön puheenjohtaja neuvoo hallituksia vahtimaan laskuja tarkasti ”Uskomaton rahamylly laskuttaa taloyhtiöitä” Isännöinnistä on tullut bisnestä, jonka vuoksi taloyhtiöitä rahastetaan erilaisilla lisämaksullisiksi muutetuilla palveluilla. Isännöitsijät katsovat nyt isoksi kasvaneiden kiinteistöalan yritysten etuja. Jääviysongelma on todella suuri tilanteessa, jossa taloyhtiön hallitus on valtuuttanut isännöitsijän hyväksymään laskut. – Tuossa tilaisuudessa meille taloyhtiöiden hallitusten jäsenille kerrottiin, että erilaisten lisämaksullisten palveluiden määrä isännöinnissä tulee lisääntymään. Miten isännöitsijä voi toimia objektiivisesti taloyhtiön etujen ajajana, jos isännöinti ja huoltopalvelut tulevat samasta yrityksestä. Hämmästyn viikoittain, millaisia virheitä ja laiminlyöntejä isännöinnissä tapahtuu. Teräväinen kertoo muutama vuosi sitten olleensa eräässä Kiinteistöliiton koulutustilaisuudessa. mahdollisimman korkean liikevoiton. Hänen haluaa isännöintialalle muutosta niin, että toiminnassa huomioidaan paremmin taloyhtiöiden osakkaiden etu. – Kokemukset kertovat valitettavasti siitä, etteivät isännöitsijät enää katso taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden etuja. Yhä useammin on tilanne, jossa sama yritys tarjoaa sekä isännöintiä että erilaisia huoltopalveluita. Jo silloin yritin herättää keskustelua, onko tämä oikea kehityssuunta. Jos raha lähtenyt jo tililtä on myöhäistä puuttua.. Tähän on törmännyt espoolaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarja Teräväinen. – Kiinteistöalan yrityksiä on kauppojen myötä liitetty yhteen. Hänen havaintojensa mukaan viitisentoista vuotta sitten näkyivät ensimmäiset merkit isännöinnin muutoksista. Perusongelmaksi Tarja Teräväinen näkee isännöintialan yritysten muuttumisen ja kasvun. Teräväinen huomauttaa kiinteistöalan yritysten suuntaavan entistä enemmän ykköstavoiteeksi Espoolaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarja Teräväinen perää muutosta. – Nyt olen ollut kolmen vuoden ajan taloyhtiömme hallituksen puheenjohtaja. – Isännöinti on yhä tiukemmin muuttunut bisnekseksi. Isännöitsijä hyväksyy käytännössä sen yrityksen laskuja, jossa itse työskentelee. – Tästä seuraa jääviysongelmia. – Miten taloyhtiöiden hoitoon pesiytyneet huonot toimintatavat ja epämääräinen laskutuskulttuuri saadaan muutettua, hän kysyy. Annettiin kuva, että asialle ei voi mitään, se tulee vain hyväksyä. Jääviysongelma syntynyt Noin 20 vuotta sitten Tarja Teräväinen kuului ensimmäisen kerran taloyhtiön hallitukseen. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri V iikoittaista hämmästymistä virheiden ja laiminlyöntien vuoksi. Aiemmin monet näistä lisämaksullisista palveluista kuuluivat taloyhtiön ja isännöintiyrityksen väliseen perusveloitukseen, hän jatkaa. – Noin 10 000 euroa säästimme meidän taloyhtiössämme puolessa vuodessa, kun ryhdyimme edellyttämään jokaisen laskun tulemista ensin hyväksyttäväksi hallituksen puheenjohtajalle. Tämä näkyy siinä, että isot isännöintiyritykset ovat alkaneet erilaisilla lisämaksullisilla palveluilla rahastamaan taloyhtiöitä. Tätä mieltä on espoolaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarja Teräväinen. – Asuin välillä kuusi vuotta Ruotsissa, ja kun palasin Suomeen, havaitsin isännöinnin muuttuneen täysin villiksi
7
Parhaillaan oikeusministeriössä pohditaan, ryhdytäänkö asunto-osakeyhtiölakia uudistamaan. Sopimuksin taloyhtiöiden hallitukset voivat edellyttää esimerkiksi avoimempaa laskutusta ja avoimempaa tiedottamista. Ja miten isännöintiyrityksiä voitaisiin sanktioida laiminlyönneistä, kysyy Tarja Teräväinen. – Taloyhtiöiden osakkaiden tärkeimmät valinnat ovat hallituksen valinta ja isännöitsijän valinta. Pitää luoda pelisäännöt, kuka isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden toimintaa valvoo. – Kiinteistöliiton päättävissä elimissä pitäisi olla vain taloyhtiöiden edustajia sekä epäterveet kytkökset isännöintialaan tulis kitkeä, tällöin liitto ihan oikeasti ajaisi taloyhtiöiden etuja. KKV:n mukaan yritykset ja Isännöintiliitto sopivat vuosina 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on yleisen käsityksen mukaan parantanut niin yhtiön, osakkaan kuin asunnon ostajankin oikeusturvaa. Teräväisen mukaan taloyhtiöiden edunvalvoja Kiinteistöliitto ei riittävästi aja taloyhtiöiden etua, koska sen päättävissä elimissä isännöitsijöillä on liian suuri vaikutusvalta. – Arviomuistio lain uudistamisesta on tehty, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. – Kartelliepäillyksen julkitulo kertoi siitä, että olen huomioinut ja epäillyt oikeita asioita. Teräväisen edustaman taloyhtiön sekä yhdeksän muun taloyhtiön näkemyksen mukaan Kiinteistöliiton alueyhdistysten hallituksista pitäisi ensimmäiseksi karsia kaikki isännöintialalla toimivat pois. Hän painottaa taloyhtiöiden hallitusten voivan jo nyt edellyttää sopimuksilla erilaisia toimia isännöitsijöiltä ja huoltoyhtiöiltä. – Taloyhtiössämme asuva vanhus oli siinä tilanteessa, että hän tarvitsi ambulanssikyydin sairaalaan. – Kiinteistöalan yritykset eivät ole tottuneet heidän toimiensa kyseenalaistamiseen. Kartelliepäily sai toimimaan Tarja Teräväinen sai vahvistuksen näkemyksilleen viime talvena, kun Kilpailuja kuluttajavirasto KKV toi julki isännöintialan kartelliepäillyt. Uskomaton rahamylly laskuttaa taloyhtiöitä koko ajan. – Laskujen hyväksyttäminen hallituksissa on taloyhtiöiden ainoa tapa kontrolloida rahaliikennettä. KKV esittää, että markkinaoikeus määrää yhteensä noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksut kuudelle isännöintialan yritykselle sekä Suomen Isännöintiliitto ry:lle. – Toinen kuvaava esimerkki on tapaus, jossa asukas pyysi huoltoyhtiötä vaihtamaan wc-pytyn kannen. Olemme tuoneet ilmi isännöintialan ongelmia sekä tehneet jäsenaloitteen kuinka ongelmaa tulisi lähteä ratkaisemaan. – Minä ja yhdeksän muun taloyhtiön edustajaa olemme kirjelmöineet Kiinteistöliitolle. Lasku oven avaamisesta oli 400 euroa. Huoltoyhtiö tuli avaamaan ambulanssin työntekijöille oven keskellä sunnuntaipäivää. Heinäkuussa 2010 voimaan tulleessa laissa määritetään aiempaa selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat. Arviolta vuodenvaihteen tienoilla päätetään, ryhdytäänkö asunto-osakeyhtiölakia uudistamaan, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen. Isännöitsijät eivät tästä järjestelmästä pidä, mutta alalle pesiytyneen huonon toimintakulttuuriin vuoksi tähän on jouduttu meidän taloyhtiössämme menemään. Kuka puuttuu laiminlyönteihin ja virheisiin. – Ei ole tulossa isännöitsijöiden, huoltoyhtiöiden ja taloyhtiöiden keskinäisiä sopimuksia säätelevää lainsäädäntöä eikä ole tulossa viranomaista, joka erikseen valvoisi näitä sopimuksia, sanoo lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen. Muutosta haluavat taloyhtiöt pyrkivät aloittamaan kulttuurin muutoksen Kiinteistöliiton Uudenmaan alueyhdistyksen syyskokouksesta. Huoltoyhtiö veloitti kannesta 119 euroa. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on ollut voimassa 11 vuoden ajan. Sopimuksilla voi edellyttää Vaikka asunto-osakeyhtiölakia päädyttäisiin uudistamaan, ei se toisi uusia työkaluja taloyhtiöiden hallituksille valvoa isännöitsijöiden eikä huoltoyhtiöiden toimintaa. Espoolaisessa taloyhtiössä, jonka puheenjohtajana Teräväinen toimii, laskujen tarkistaminen toi puolessa vuodessa yli 10 000 euron säästöt. Asunto-osakeyhtiölaissa määritellään erityisesti yhtiön ja osakkeenomistajan kunnossapitovastuun rajoja. Jos lakia ryhdytään uudistamaan, kyseessä on Jyrki Jauhiaisen mukaan nimenomaan uudistaminen, ei kokonaan uuden lain kirjoittaminen. Tarja Teräväisen mielestä Kiinteistöliitto ei aja riittävästi taloyhtiöiden etuja, koska sen päättävissä elimissä on liian paljon isännöitsijöitä.. Minäkin olen saanut mitä uskomattomampia selityksiä eri laskuista. Kansi, joka vaihdettiin, maksaa kaupassa 25 euroa. Tarja Teräväinen kannustaa taloyhtiöiden hallituksia ottamaan laskut hyväksyttäväksi. Ongelma on todellinen. 8 Aloitetaanko asuntoosakeyhtiölain uudistus. Hän ei itse kyennyt avaamaan ovea, vaan huusi apua oven läpi. Teräväisen mukaan isännöinnissä ja kiinteistöhuollossa pyörii ”uskomaton rahamylly”. Teräväinen kertoo esimerkkejä, millaisia laskuja taloyhtiölle on esitetty. – On käsittämätöntä, miten taloyhtiöiltä nyhdetään rahaa joka välissä. – Isompi kysymys on, miten taloyhtiöiden hoitoon pesiytyneet huonot toimintatavat ja epämääräinen laskutuskulttuuri saadaan muutettua. Tuomioistuinten ratkaisukäytännössä vakiintunut linja on kirjattu lakiin
010 271 3700 E-mail: myynti@kaso. Juuri omiin tarpeisiin sopiva turvaovi. Kaso-Oven takana asuu mielenrauha – valitse tyylisi, turva vakiona Kaso Oy, Lyhtytie 2, PL 27, 00751 Helsinki Puh. • www.kaso
Esimerkiksi rakennuttamisessa hän osaa käyttää asiantuntijoita erilaisiin tarpeisiin, ja perustella asukkaille ja asiakkaille, miksi mikäkin asia menee niin kuin sitä ollaan tekemässä, vastaa toimitusjohtaja Antti Syrjälä Asuma-Isännöinti/Hakunilan Huolto Oy:stä. – Hänellä on hyvä näkemys taloyhtiön taloudenpidosta, budjetoinnista ja sen kehittymisestä sekä yhtiön varallisuudesta. Hän. Teksti: Jouni Suolanen Minkälainen on hyvä isännöitsijä. – Hyvä isännöitsijä on henkilö, joka pystyy pitämään useita asioita käynnissä, priorisoimaan ja delegoimaan tehtäviä omalle organisaatiolle tai ulkopuoliselle taholle. Hän hallitsee isoa joukkoa yhteistyökumppaneita ja palveluntarjoajia. 10 Laadukas palvelu kohtuullisella hinnalla Hyvä isännöitsijä hallitsee talouden ja korjausrakentamisen Hyvältä isännöitsijältä edellytetään monenlaisia taitoja, kuten ammatillisia ja ihmisja asiakassuhteisiin liittyviä. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan osata itse, vaan tärkeää on organisoida, delegoida ja käyttää asiantuntija-apua. Hyvän isännöitsijän ominaisuuksina Syrjälä pitää yhteistyökykyä hallituksen ja kiinteistön käyttäjien kanssa
– Sopimuksen liitteessä voi olla A-sarake, jossa on perushinta ja B-sarakkeessa erillistyöt ruksattuina. Jos tuntuu, että hinta on kova, kilpailuttamalla sen voi katsoa. Jos esimerkiksi isännöintitoimiston tekniset asiantuntijat tekevät taloyhtiön kaikkien kylpyhuoneiden kartoituksen, se antaa normaalisti kiinteän urakkahinnan, jolloin se on sovittu ja siinä pysytään. Esimerkiksi autopaikka-asioissa toimiston muu väki pystyy monesti auttamaan paremmin kuin isännöitsijä, kertoo Antti Syrjälä. Isännöitsijää valitessaan taloyhtiön hallituksen on hyvä haastatella isännöitsijää. Asiakkaiden tulee tiedostaa, mitä perushintaan kuuluu. Isännöintitoimistolla pitää olla riittävästi kapasiteettia asiakaspalveluun, ja toimistossa asioiden täytyy edetä kohtuullisessa ajassa. Antti Syrjälän mukaan isännöitsijän ei tarvitse olla korjausrakentamisen ammattilainen, mutta hänen tulee ymmärtää sen lainalaisuuksia, ja osata hankkia kulloinkin tarvittavaa asiantuntija-apua. Tässä Syrjälä korostaa avoimmuutta hallituksen suuntaan niin, että erillishinnoiteltavasta palvelusta tai sovitusta urakkamaisesta korvauksesta kerrotaan reilusti. Korostaisin laatua eli laadukkaita palveluita kohtuullisella hinnalla. Isännöintitoimiston henkilöstö pystyy monessa asiassa hoitamaan asiakkaiden asioita. – Pitää velvoittaa toimimaan sopimuksen mukaisesti niin, että sovitut palvelut tulevat tehdyiksi, ja ymmärrettävät talouden raportit tulevat tietyllä rytmiikalla ja pöytäkirjat ajallaan. Isännöitsijän tulee pitää hallitus ajan tasalla yhtiön asioista niin kuin sovitaan. – Sopimuksista kannattaa katsoa hinnoittelu, palvelun laatua tulee arvioida, ja minkälaista palvelua hinnalla saadaan. Organisaatiossa pitää olla riittävä kyky ja osaaminen hoitaa taloyhtiön asioita niin, että ne etenevät myös ilman isännöitsijän välitöntä puuttumista. – Raportointi on tärkeää niin, että isännöitsijä antaa raportit avoimesti asiakkaille, että hanke on tehty ja asiakas tietää mikä on kustannus. Samalla pitää katsoa, että sopimukset vastaavat nykypäivää ja taloyhtiön tarpeita. Isännöitsijältä edellytetään paljon Mitä taloyhtiön pitää edellyttää isännöitsijältä. – Pitää velvoittaa, että isännöitsijä osaa katsoa palveluntarjoajien perään ja muun muassa kiinteistönhoidon sekä siivouksen seuranta on riittävää. Silloin saa mielikuvan siitä, miten hinta muuttuu laaduksi ja se toteutuu, mitä luvataan tehdä. Ammattitaitoinen isännöitsijä pitää taloyhtiön ajan tasalla myös tarvittavista korjauksista. Se on yhteistyötä asiakkaan kanssa. Jokaista nippeliä ei tarvitse kertoa vaan oleellisista asioista. Jos jokainen antaa omillaan, se ei ole vertailukelpoinen.. On tärkeää, että hyvällä isännöitsijällä on ymmärrys korjausrakentamisesta. – Pidän hyvänä niin sanottua aiheuttamisperiaatetta lisäpalvelujen hinnoittelussa. – Isännöintitoimiston pitää olla sillä tavalla organisoitu, että asiat etenevät. Sen on Antti Syrjälän mukaan oltava selkeä, jotta asiakas tietää, mistä toimeksiannossa sovitaan, mitä sisältää kiinteä hinnoittelu ja mistä tulee lisäveloitusta. Syrjälä ei kuitenkaan pidä mielekkäänä sitä, että parin vuoden välein kilpailutettaisiin isännöinti. Monesti se, millä hintatasolla palvelu tuotetaan, on kokemukseen perustuva. Se edesauttaa sitäkin, että isännöitsijä ja toimisto toimii asiakkaiden sekä kokonaisuuden kannalta hyvin. – Asiakkaan on olennaista kuulla, minkälaisen ihmisen kanssa on tekemisissä, ja lähdössä tekemään isännöintiä. – Uusi ihminen ei heti pysty hahmottamaan, onko sopimus ajantasainen, jolloin sisältö kannattaa katsoa aika ajoin. Asiakkaan kannattaa myös seurata aktiivisesti, minkälaisia palveluita isännöintitoimisto tuottaa. vain kerran vuodessa tai ei juuri koskaan, sitä on turha jyvittää perushintaan, Syrjälä toteaa. Pitää myös velvoittaa, että hallituksen päättämät asiat etenevät, tai jos eivät etene, niin hallitukselle kerrotaan, mikä on viive ja mistä se johtuu, Antti Syrjälä vastaa. Tässä Pikku Huopalahden yhdessä ensimmäisistä taloista on juuri valmistunut onnistuneesti mittava julkisivukorjaus. – Isännöitsijän on tultava toimeen toimiston oman henkilöstön kanssa luontevasti. Isännöintitoimiston referenssejä on hyvä kuulostella, ja vertaistietoa on hyvä saada, jos sitä on saatavissa, Syrjälä korostaa. Isännöitsijän tai muun toimiston henkilöstön pitää olla tavoitettavissa niin, että asukas saa kohtuuajassa asiansan hoidettua. Isännöintisopimuksen oltava selkeä Isännöintisopimuksessa määritellään isännöitsijän taloyhtiölle tekemät tehtävät. Varsinkin silloin, kun taloyhtiön hallitukseen tulee uusia ihmisiä, Antti Syrjälän mielestä kaikki taloyhtiön oleelliset sopimukset on hyvä käydä läpi, mitä taloyhtiö hankkii, ja minkälaisilta yhteistyökumppaneilta. – Korostan, että kilpailutus tulee tehdä samoilla spekseillä ja samoilla palvelukuvauksilla kaikkien tarjoajien kesken. Sopimukset kannattaa käydä läpi Kuinka usein isännöintisopimusta kannattaa perata. Jos palvelu tapahtuu harvoin, kuten ehkä Toimitusjohtaja Antti Syrjälä korostaa osto-osaamisen merkitystä. 11 raportoi sovitusti ja säännöllisesti hallitukselle taloudellisista seikoista. – Tehtävänkuvaus pitää olla selkeästi muotoiltu ja niin, että isännöintitoimistolla on riittävä kapasiteetti tehdä sovitut työt. – Vastaan voi tulla sekin varsinkin pienellä paikkakunnalla se, että tarjokkaita ei löydy valittavaksi asti. – Se on junailua. Silloin on selkeää, kuuluuko työ kuukausihintaan vai ei. Erillishinnoittelusta kerrotaan reilusti Miten isännöintipalvelujen hinnoittelun tulee tapahtua. – Kaiken palvelun hankkimisessa on olennaista, että osaa ostaa palvelut ja verrata sisältöjä. – Toki voidaan käydä laatukeskustelu palvelun tuottajan kanssa, ja sen jälkeen miettiä, pitääkö palvelu kilpailuttaa. Se ei ole helppo rooli, jos ei ole kokenut ostaja. Mitä on hyvä isännöinti
Karkkilassa ihmiset tuntevat toisensa, se auttaa luottamuksellisten suhteiden syntymistä. – Toinen näkökulma asiaan on se, että kasvu vaatisi maantieteellisen toimialueen laajentamista. Yritykselle riittää se, että työllistämme omaa perhettä. Pienessä kaupungissa Isännöinti M. Haluamme kuitenkin, että pääosa kohteistamme on Karkkilassa. – Olin valmistunut Hyvinkään kauppaoppilaitoksesta laskentamerkonomiksi keskelle lamaa, muistelee Vesa Ryyppö haastavaa aikaa. Ensin isännöintitoimiston tilat olivat Ryypön perheen rintamamiestalon yläkerran suihkutilassa. Kuudesta ensimmäisestä asiakkaasta neljä ovat yhä asiakkaita. – Yrityksessä on aina ollut töissä kaksi ihmistä. Ryypön mukaan tarvetta kasvulle ei enää ole – Kohteiden määrä on nyt sopiva, yksi isännöitsijä pystyy hoitamaan juuri tällaisen määrän kiinteistöjä. Hän hoitaa täsmälleen samoja asioita, joita itse hoidin 30 vuotta sitten, Vesa Ryyppö kertoo. Ryypön isännöimistä kohteista noin puolet on asuintaloja, kerrostaloja sekä rivitaloja ja noin puolet liikekiinteistöjä. Juurilla arvoa Hän korostaakin omien juurien arvoa isännöinnissä. Torilla on monia kiinteistönhoitoon liittyviä asioita saatu edistettyä. Hänenkin ammattitaitoaan on hyödynnetty perheyrityksessä. Vesa ja Heli Ryypön poika Joni puolestaan valmistui rakennusinsinööriksi. Kuusi kiinteistöä siirtyi asiakkaaksi Matille, mikä oli riittävästi työllistämään isännöitsijän ja hänen ohella yhden osa-aikaisen kirjanpitäjän. Voin helposti lähteä käymään kohteissa, jos tarvetta on. Mutta jos menen torille kahville ja munkille, ihmiset tulevat juttelemaan. – Omien juurien merkitys helpottaa käytännön asiakaspalvelua. Laman keskelle Isännöinti M.Ryyppö Ky sai alkunsa siitä, kun OP-kiinteistökeskus vuonna 1991 oli lopettamassa toimintaansa Karkkilassa ja OP:n isännöitsijänä työskennellyt Matti Ryyppö tarttui tilaisuuteen jatkaa päättyvää liiketoimintaa omissa nimissään. Karkkilassa syntyneenä ja asuneena tunnen hyvin asiakaskuntani ja sen tarpeet. Hän on työskennellyt isännöintialalla 30 vuoden ajan. Vesa Ryypön lisäksi yrityksessä työskentelee hänen tyttärensä Roosa. Kun isäni Matti Ryyppö perusti tämän yrityksen, tulin itse tekemään isän avuksi kirjanpitoa. – Kun muutimme yhteen Helin kanssa, vapautui huoneeni vanhempien kodissa ja toimisto. Pitkään työskentelin vaimoni Helin kanssa, ja hänen lähdettyä opiskelemaan tuli tyttäremme Roosa auttamaan minua. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri syystä kynnys tulla toimistoon asioimaan, vaikka olemme täällä juuri asukkaita varten. Kirjanpitäjän työn ohella Ryyppö teki uransa ensimmäiset vuodet työtä myös palomiehenä, taksikuskina ja työvoimatoimiston työllisyysprojektin vetäjänä. Ryypön ympärille on muodostunut asiantuntijayritysten verkosto. – Jos esimerkiksi asunnossa tapahtuu vesivuoto, meillä on heti valmiina yhteistyökumppaneiden muodostama verkosto, joka korjaa ja auttaa. 12 M aalaisisännöitsijäksi itseään kutsuva Vesa Ryyppö luonnehtii vuonna 1991 perustetun isännöitsijätoimiston toimintaa elämänmenon makuiseksi. – Ensimmäiset kaksi vuotta kirjanpitotyötä oli vain osa-aikaisesti, mutta sekin oli enemmän kuin monella vastavalmistuneella. – Monilla ihmisillä on jostain Isännöitsijän työ vaatii siviilirohkeutta – päätöksiä uskallettava tehdä ”Jatkuva kilpailuttaminen vaarallista” Pitkäjänteisyys ja luottamus ovat hyvän isännöinnin kulmakivet. Ryyppö Ky:llä on asiakkaina taloja kiinteistöyhtiöitä kotikaupungista Karkkilasta, sekä naapurikunnista Vihdistä ja Lohjalta. Näin sanoo karkkilalainen isännöitsijäyrittäjä Vesa Ryyppö. Vuosi valmistumisen jälkeen luokkakokouksessa sain huomata olevani ainut alalle työllistynyt. Karkkilassa kaikki isännöitävät kohteemme ovat kävelyetäisyydellä, linjaa Vesa Ryyppö. Karkkilassa ei ole ollut vuosiin uudisasuntojen tuotantoa, siksi uusia kohteita pitäisi ottaa isännöitäviksi kauempaa, naapurikunnissa. Tämä siksi, että näen isännöinnin olevan lähipalvelua. Yrityksellä on nyt 36 asiakasta. Ryyppö kertoo nauraen voivansa hoitaa isännöinnin asioita kesäisin vilkkaalla Karkkilan torilla. Jos haluaisin kasvattaa isännöitävien kohteiden määrää, minun pitäisi palkata uusi työntekijä. – Esimerkiksi kiinteistöjuridiikassa olemme käyttäneet saman lakimiehen palveluita 30 vuotta. Isännöinti M
Päätösten tekeminen voi vaatia uskallusta ja rohkeutta. – Silloin palkkasin osa-aikaisen työntekijän ja isä tuurasi enää kesälomani, kertaa Vesa. Tunnustuksia: Vuoden isännöintiteko 2020, Vuoden karkkilalaisyritys 2019, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan toisen luokan mitali kultaristein 2018, Suomen Yrittäjien kultainen yrittäjäristi 2017. Yrittäjäyhdistyksen ohella Vesa Ryyppö on vaikuttanut takavuosina myös Karkkian kirkkovaltuustossa ja kaupunginvaltuustossa, Osuuspankin hallinnossa ja nyt Espoon Isännöitsijät -yhdistyksen hallituksessa. Ryyppö Ky. Perhe: Vaimo Heli, lapset Roosa ja Joni. Putkitöiden edistymistä esitteli asentaja Juho Hapulahti Nummelan Putkisaneeraus Oy:stä. 13 Isännöitsijä Vesa Ryyppö tarkisti elokuun alussa karkkilalaisen liikeja asuintalon putkiremontin edistystä. Sittemmin toimisto siirrettiin kellariin. Vuonna 1997 yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos missä Isännöinti M.Ryyppö siirtyi Vesalle. suihkutilasta muutti vanhaan makuuhuoneeseeni. Vesa Ryyppö Ikä: 53. Toiminta jatkui sittenkin edelleen kellarissa ja muutto tiloista tuli vasta vuonna 2004, kun yrityksessä kirjanpitäjänä aloittanut. Yrityksellä yhteensä 36 isännöintikohdetta Karkkilassa, Vihdissä ja Lohjalla. Ammatti: Isännöintiyrittäjä. Luottamustehtäviä: Toiminut Karkkilan Yrittäjien puheenjohtajana ja sihteerinä, vuosina 1999-2011 Uudenmaan Yrittäjien hallituksen ja talousvaliokunnan jäsen. – Isännöitsijä ei voi olla arka, joskus on pakko tehdä myös päätöksiä. Yritys: Isännöinti M
14 Heli kyseenalaisti kellaritilojen mielekkyyden työtilana. Pelkästään iloa ja elämän auvoa lämmitysjärjestelmäremontit eivät ole tuoneet. Yhteistyöhankkeen idea tuli Karkkilan Äijävirtaa-yhdistykseltä, mutta projektia koordinoi isännöitsijä Vesa Ryyppö. – Paikallisen eläkeläisyhdistyksen aktiivit kävivät talkoilla asentamassa palovaroittimet 500 seniorille isännöimiimme kohteisiin. Hänestä on tärkeää, että isännöitsijä voi nopeasti käydä katsomassa kiinteistöä, jos tarvetta ilmenee. Kiinteistöliitto myönsi palkinnon isännöintitoimiston ja Äijävirtaa -yhdistyksen hankkeelle, jossa asennettiin palovaroittimia karkkilalaisten ikäihmisten koteihin. – En olisi raaskinut lähteä. Uhkana oli järjestelmän purkaminen, mutta lopulta lämpöpumput saivat jäädä paikalleen. Varsinaisen kiinteistön isännöinnin ohella työtä kuormittaa vuosi vuodelta yhä enemmän yksin kotona asuvat mielenterveyspotilaat. Ryyppö Ky palkittiin viime vuonna Isännöintiteko 2020 palkinnolla. Ryyppö kertoo soittavansa usein kotihoitoon, päihdehuoltoon, sosiaalivirastoon tai poliisille. Tämä tarkoittaa lukuisia aiheettomia hälytyksiä joiden oikea osoite olisi mielenterveyspalveluissa. Projekti tuli kreivin aikaan, sillä monesta asunnosta vanha palovaroitin löytyi lipaston laatikosta. Voi käydä niin, että edellinen hallitus on valmistellut sadevesiviemärien uusimisen pitkälle, kun hallitus vaihtuu ja uusi hallitus haluaakin edistää pihan asfaltointia. Samalla käynnillä asennettiin myös porraskäytäviin uudet varoittimet. – Vesinäytteet kertovat pohjaveden olevan juomakelpoista. Ensimmäiset maalämpöjärjestelmät asennettiin vuonna 2010, ja nämä investoinnit maksettiin takaisin noin kahdeksassa vuodessa. Kenellä kokonaisuus on hallussa, jollei isännöitsijällä, kysyy Ryyppö. Isännöitsijän pitää osata auttaa taloyhtiötä kiinteistön hoidon suunnittelussa. Maalämpöä taloihin Tällä hetkellä useita Vesa Ryypön isännöimiä taloyhtiöitä koskettavat putkiremontit sekä energiaremontit. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan Vesa Ryyppö korostaa pitkäjänteisyyden merkitystä hyvässä kiinteistönhoidossa, se luo turvaa. Saimme kiitosta siitä, että oli mukavaa, kun joku tuli kahville. Monissa taloyhtiöissä hallituksissa tapahtuu isoja muutoksia vuosittain. Hankkeen suurin hyöty oli paloturvallisuuden olennainen paraneminen Ryypön isännöimissä kerrostaloissa. Sen jälkeen sekä Uudenmaan Ely -keskus sekä myös korkein hallinto-oikeus linjasi, että maalämpöjärjestelmän asentaminen olisi vaatinut myös vesilain mukaisen luvan aluehallintovirastosta alueen pohjaveden vuoksi, mutta sitä osapuolet eivät tienneet. – Muutenkin aiemmin isännöitsijän työ oli yksinkertaisempaa. Yksi hyötynäkökulma lisää on maalämmön ympäristöystävällisyys, sanoo Ryyppö. Ehdimme toteuttaa nämä sopivasti alkuvuodesta juuri ennen koronarajoituksia, toteaa Vesa Ryyppö.. – Mutta useimmiten saan kuulla, että ihmisellä on oikeus olla kotonaan kuten haluaa. Vihtiläinen kerrostaloyhtiön tontille maalämpökaivot porattiin kunnan myöntämän toimenpideluvan turvin 2010-luvun alussa. – Vaikka asunto-osakeyhtiölaki vaatii viisivuotisen remonttisuunnitelman tekemistä, remonttiasioissa muutokset voivat Isännöitsijä Vesa Ryyppö pitää isännöintiä lähipalveluna. Maalämpökaivot suojattiin pohjavedeltä, ja pohjaveden laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Investointina maalämpöön siirtyminen on toki mittava kustannuserä, mutta pitkällä tähtäimellä se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Asunto-osakeyhtiö laki muuttui muutama vuosi sitten, se vaatii taloyhtiöitä muun muassa suunnittelemaan peruskorjaukset sekä remontit aiempaa pitkäjänteisemmin. Saimme K-Raudalta palovaroittimista hyvän tarjouksen ja taloyhtiöt ostivat asuntoihin uudet varoittimet paristoineen, kertoo Ryyppö. – Varsinkin öljylämmitystaloissa ovat lämmityskustannukset nousseet voimakkaasti ja ne voivat olla jopa 50 prosenttia talon kaikista kuluista. Nyt yrityksellä on valoisa ja avara, noin 85 neliön kokoinen toimistotila Karkkilan torin laidassa, Enemmän työtä Vaikka asiakasja yritystoiminta ei nykyisestä kasvaisi, arvioi Vesa Ryyppö työmäärän kasvavan joka tapauksessa. Vesa Ryypön toive taloyhtiöille onkin tempoilusta luopuminen. – Merkityksellistä minulle isännöitsijänä oli tässä sosiaalinen vastuunkanto. – On aina arvoitus, mitä asioita uusi hallitus haluaa edistää. Olen niin pihi, mutta tottelin Heliä, paljastaa Vesa. Silloinkin, kun asukas virtsaa parvekkeelta alas niin, että myös alapuolella oleva parveke kastuu ja silloinkin, kun asukas toistamiseen päivystää läpi yön alastomana pihalla ja olemuksellaan pelottaa muita asukkaita. – Isännöinniltä vaaditaan yhä enemmän. Järjestelmä on toiminut hyvin, kymmenessä vuodessa taloyhtiön lämmityskustannuksissa on saatu 440 000 euron säästö. Palovaroittimet vuoden isännöintiteko Isännöinti M. Hankkeessa useisiin yrityksen isännöimiin kerrostaloihin asennettiin uudet palovaroittimet ilman asukkaille koituneita kustannuksia. Karkkilassa kaukolämmön tuotanto perustuu turpeeseen, siksi maalämpö on taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto. – Monissa taloyhtiöissä maalämpöjärjestelmä on maksanut itsensä takaisin edullisimpina lämmityskustannuksina kuudessa-kahdeksassa vuodessa. – Isännöinnin merkitys pitkäjänteisyyden vaalijana on korostunut viime vuosina. – Maalämpöjärjestelmä on asennettu yhdeksään taloyhtiöön, joissa toimin isännöitsijänä, ja suunnitteilla on viidessa taloyhtiössä kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä
Ikkalassa on jo 1500-luvulla ollut Näkin tila. Saunarakennuksessa on tilat kahdelle tai kolmelle hengelle, vintille mahtuu kaksi ja navetanvintille mahtuu viidestä kuuteen kulkijaa. Päätösten tekeminen voi vaatia uskallusta ja rohkeutta. Hän ei pidä järkevänä veloittaa erikseen jokaista puhelinsoittoa tai taloyhtiössä käymistä. Pihapiirissä oleva Muonamiehentalo on majoitustiloista suurin, sinne mahtuu majoittumaan kuusi aikuista. Kuitenkin uudella isännöitsijällä ja huoltoyhtiöllä menee aikaa ennen kuin kaikki tarvittavat tiedot ovat hallussa. Minulle saa aina soittaa, aina saa tulla käymään toimistolla. – Asunto-osakelaki pitää tuntea. – Kiinteistönhoito on tiimityötä. Jatkuvalla kilpailuttamisella ja vaihtamisella jatkuvuus sekä pitkäjänteisyys kärsivät. – Isännöitsijä ei voi olla arka, joskus on pakko tehdä myös päätöksiä. Hallitus määrittää, mitä halutaan ja millä tasolla. Pitkäjänteisyyttä Vesa Ryyppö vaalii myös tavassaan toimia. Yhdessä isännöitsijä ja hallitus varmistavat hyvän kiinteistönhoidon. – Asiat hoidetaan, se on tärkeintä. – Olen nuoresta pitäen tehnyt erilaisia kiinteistön hoidon tehtäviä nurmikon leikkaamisesta alkaen. Ryyppö korostaa isännöitsijän siviilirohkeutta. Olen korjannut esimerkiksi hanoja ja juuri elokuun alussa kävin katsomassa Helsingissä sijaitsevaa kohdettamme. 15 olla hyvinkin nopeita hallituksen tahdon muuttuessa. Toisaalta Ryyppö pyrkii sopimaan kiinteän hinnan taloyhtiöiden kanssa. Minulla on aina salkussani mukana lakikirja, sanoo isännöitsijä Vesa Ryyppö.. – Joka aamu tykkään tulla töihin, hän sanoo iloisena. Ryypön mielestä pelkästään hinta ei voi olla kriteerinä isännöitsijää ja huoltoyhtiötä valittaessa. Vanha maatila henkireikä Yrittämisen ja yhdistystoiminnan vastapainoksi Vesa ja Heli Ryyppö ostivat vanhan maatilan Lohjan Ikkalasta syksyllä 2015. – On vaarallista, jos taloyhtiö jatkuvasti kilpailuttaa isännöinnin ja huoltoyhtiön palvelut. Ryypöt toteuttivat talossa mittavan remontin ja nyt tilalla on toiminut perheen toinen yritys Näkinmäki Bed & Breakfast. Tähän liittyy tavoitettavuus. – Helusimme tarjota myös edullisempaa vaihtoehtoa, esimerkiksi pyöräretkeläisille, joten kunnostamme navetanvinttiin makuutilat, jonne voi majoittua, jos teltassa nukkuminen retkellä ei maita, kertoo Vesa Ryyppö. Monipuolista työtä Vesa Ryyppö viihtyy isännöitsijän työssä. Näkinmäellä Ryypöt järjestävät myös vanhassa heinäladossa tunnelmallisia musiikkikonsertteja. Hän tekee työssään paljon sellaisia tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti edes kuulu isännöitsijälle. Ajan mittapuun mukaan vilkkaan Somerolta Vihtiin vievän tien varrella sijainnut talo toimi jo aikoinaan kestikievari. Varsinaisen kiinteistön isännöinnin ohella työtä kuormittaa vuosi vuodelta yhä enemmän yksin kotona asuvat mielenterveyspotilaat. Kilpailutus vaarallista Vesa Ryyppö pyrkii pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin taloyhtiöiden kanssa. Huomasin rännien vaativan putsausta, tyhjensin rännit ennen kuin ensimmäistäkään ilmoitusta asiasta ehti tulla
Hallituksen puheenjohtaja Petri Javanaisen mukaan pihaa jouduttiin kaivamaan laajalta alueelta kaivinkoneella vuotokohtaa etsittäessä.. Vihdin Nummelassa sijaitseva rivitaloyhtiö As. Putkirikko tuli yllätyksenä, koska muoviset vesiputkemme eivät ole vielä teknisen käyttöikänsä päässä, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Petri Javanainen. Isoin remontti oli nelisen vuotta sitten toteutettu kattoremontti. Oy Vanhaseppä joutui viime vuoden joulukuussa keskelle kriisiä, kun taloyhtiössä havaittiin vettä valuvan hukkaan. Vihtiläisen taloyhtiön putkirikko paljasti monia puutteita Dokumentointi, seuranta ja talous kuntoon Taloyhtiöissä kannattaa varautua ikäviinkin yllätyksiin. Näin sanoo nummelalaisen rivitaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Petri Javanainen. 16 V anhemmissa taloissa tulee usein eteen yllättäviä korjaustarpeita esimerkiksi vesijohtojen rikkoutumisten vuoksi. Myllätyn pihan edustalla olevan kivilaatat ja havuoksat kertovat viime joulukuussa tapahtuneesta putkirikosta. – Taloyhtiössä on tehty kuntokartoituksia, ja niiden tulosten perusteella on tehty erilaisia remontteja. Useammassa vaiheessa 1980-luvun alkupuolella rakennetussa yhtiössä on kahdeksan taloa ja yhteensä 25 huoneistoa. Taloyhtiössä todettiin viime joulukuussa yllättävä vesijohdon rikkoutuminen. Harvassa taloyhtiössä on kuitenkaan varauduttu taloudellisesti yllättäviin tilanteisiin
Ongelmaksi osoittautui se, että taloyhtiöstä aikoinaan tehty dokumentaatio oli puutteellista, meillä ei ollutkaan tiedossa kaikkien salaojakaivojen sijainti. Varsinkin viiden huoneiston ja sitä pienempien yhtiöiden osalta rahoitusta ei usein ole saatavissa pankeilta yhtiölle, vaan korjausten rahoitus tulee järjestää osakkaiden henkilökohtaisten lainojen kautta. Tämän vuoksi vuotokohdan etsimiseen kului aikaa. Tämä käy ilmi viime toukokuussa julkistetusta Kiinteistöliiton talousja rahoituskyselystä. Uudiskohteiden velkamäärät vähenevät kyselyn perusteella nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Lisäksi vuokranantajien suuri osuus taloyhtiön osakasrakenteessa aiheutti vastausten perusteella haasteita lainan saannissa. Vihtiläisen rivitaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Petri Javanainen kannustaa taloyhtiöitä keräämään rahaa sukan varteen pahan päivän varalle. Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta. Velkamäärät kasvaneet Vuonna 2019 toteutettuun kyselyyn verrattuna taloyhtiöiden velkamäärät ovat kasvaneet myös 1970ja 1980-luvulla rakennetuissa yhtiöissä, joissa peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Kyselyssä enintään 10 huoneiston yhtiöistä 14,5 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia lainansaannissa, kun yli 10 huoneiston yhtiöistä lainansaantiin liittyviä ongelmia oli kokenut 3,4 prosenttia lainaa hakeneista yhtiöistä. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä, sanoo Järvinen. Lopulta yhdestä rinteessä sijaitsevan tontin alaosassa olevasta salaojakaivosta saatiin vihiä vuotokohdan sijainnista. Emme tiedä tarkasti, kuinka kauan rikkoutuneesta putkesta vuoti vettä maahan, mutta puhutaan useista kuukausista. Ongelmia pienissä yhtiöissä Pienet yhtiöt kohtaavat haasteita rahoituksessaPienten yhtiöiden lainansaantihaasteet korostuivat Kiinteistöliiton tekemän talousja rahoituskyselyn vastauksissa. – Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. – Vesilaitoksella kiinnitettiin kulutukseemme huomiota. – Ensin vuotopaikkaa ryhdyttiin etsimään salaojakaivojen avulla. Huhtikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3 700 taloyhtiöitä, joista kolmannes kerää etukäteen varoja tulevia korjaushankkeita varten. Meidänkin tapauksessamme vedenkulutuksen tietoja kuukausittain katsottiin huoltoyhtiössä, mutta säännöllinen seuranta ja raportointi olivat puutteellisia. Putkirikko havaittiin varsin myöhään, vesivahinko oli piilevä. Toisaalta on hyvä, että salaojitus toimi hyvin koska vettä ei mennyt talojen rakenteisiin aiheuttamaan kosteusvaurioita, hän jatkaa. Säännöllisellä asioiden seuraamiselle esimerkiksi piilevät putkirikot havaitaan nopeasti. Kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten. – Arkkitehtikuvat talosta ovat heikkotasoiset, ja paljon muita dokumentteja puuttuu. Kyselyn vastausten perusteella taloyhtiöissä ymmärretään ennakkovarautumisen tärkeys, mutta varoja kerätään huomattavasti harvemmassa yhtiössä. Petri Javanainen sanoo vuotokohdan olleen melkoista haravointia. Javanaisen mielestä vähintään puolen vuoden vastiketulot kannattaa säästää.. Haasteita kohtaavat varsinkin pienet yhtiöt, syrjäisempien seutujen yhtiöt sekä yhtiöt, joissa vuokranantajien osuus on yli 30 prosenttia, sanoo Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. Tämän vuoksi kohonnutta veden kulutusta ei huomattu, sanoo Petri Javanainen. Javanaisen mukaan taloyhtiöiden hallitusten ei kannata vain luottaa isännöitsijän ja huoltoyhtiön vakuutteluihin. Suurin velkakanta löytyy uudiskohteista, mutta kyselyn perusteella tämä ei ole näkynyt toistaiseksi osakkaiden kasvaneina maksuvaikeuksina. Taloyhtiöissä, jotka ovat valmistuneet vuoden 2010 jälkeen, osakkaiden maksuvaikeuksien lisääntymisestä kertoi noin kolme prosenttia vastaajista. Huoltoyhtiömme kyllä luki vesimittarin joka kuukausi, mutta lukemia ei tallennettu mihinkään. Vanhempien, ennen vuotta 1980 valmistuneiden yhtiöiden osalta maksuvaikeudet olivat lisääntyneet noin seitsemässä prosentissa taloyhtiöistä. – Ensimmäinen saamamme oppi liittyy asioiden valvomiseen ja dokumentoimiseen. Illalla noin kello 23 aikaan vuotokohta löytyi. Vesivuoto kasvoi vähitellen, sekin vaikeutti havaitsemista. Yhden asunnon edessä sijaitsevan vesijohdon haaraliitos oli pettänyt, kertoo Petri Javanainen. Vesilaitoksen yhteydenoton jälkeen ryhdyttiin epäilemään vesijohdon rikkoutumista. Lopulta vettä meni hukkaan noin vuoden kulutuksen verran, useita kymmeniä tuhansia kuutioita, muistelee Petri Javanainen. Varautumisesta on keskusteltu lähes 70 prosentissa taloyhtiöistä. Putkirikon jäljille päästiin Vihdin kunnan vesilaitoksen huomattua taloyhtiön kohonneen vedenkulutuksen. Alueelliset erot ovat paikoin myös merkittäviä. – Hallituksen kannattaa vaatia itselleen kaikki tiedot kuukausittain. – Kiinteistöjen kuntoa kannattaa seurata tarkasti joka kuukausi. – Taloyhtiömme pihalla vesiputket ovat noin puolitoista metriä maanpinnan alapuolella paksun savikerroksen alla. – Me opimme, että taloyhtiön tärkeitä tietoja, muun muassa vedenkulutusta, pitää seurata tarkasti. 17 Vain harvassa taloyhtiössä varaudutaan remontteihin Vain noin kolmannes taloyhtiöistä varautuu remontteihin keräämällä rahaa etukäteen säästöön. Lopulta lauantaina tontille tuli kaivinkone ja vesimittarin ympäristössä tehtiin kaivauksia. Vuotokohdan haravointia Joulukuun alkupuolella taloyhtiön pihalla ryhdyttiin etsimään vesijohdon rikkoutumispaikkaa. Piilevä ongelma Putkirikko opetti asukkaille monia asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota taloyhtiöissä jo ennen kuin mitään ikäviä yllätyksiä. Tonttimme salaojitukset toimivat hyvin, siksi putkirikosta ei tullut vettä pihalle niin, että sen olisi huomannut. – Kyselymme vastaukset vahvistivat aiempia näkemyksiä taloyhtiöiden lainansaantihaasteista. Vuosina 2015-2019 rakennetuillakin vastaava osuus oli jo 17 prosenttia. – Tieto mahdollisesta putkivuodosta tuli meille torstaina, torstaina ja perjantaina vuotokohtaa etsittiin. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2010-2014 taloyhtiöistä hieman alle puolella oli velkaa jäljellä alle 100 000 euroa tai ei lainkaan
Taloyhtiö pystyi huoneistokohtaisten vesimittarien avulla osoittamaan, että vedenkulutuksen kasvu johtui aidosti vesijohdon rikkoutumisesta. Päätimme, että emme lähde riitauttamaan asiaa ja viemään korvausvaadetta käräjäoikeuteen, koska sen tulos on epävarma. – Vakuutusyhtiö ei korvannut meille mitään, koska taloyhtiöstä oli tehty kaikki ikävähennykset. Taloyhtiön saamat opit Millaisia oppeja taloyhtiölle tuli viime joulukuussa tapahtuneesta putkirikosta. – Kiinteistöjen kuntoa kannattaa seurata tarkasti joka kuukausi. – Lopulta emme saaneet huoltoyhtiöltäkään korvauksia, vakuutusyhtiö katsoi ettei huoltoyhtiö ole korvausvelvollinen. 18 – Meidän taloyhtiössämme tapahtunut vesijohdon rikkoutuminen opetti sen, että dokumentointi pitää olla kunnossa. – Vesilaitos tuli meitä vastaan, ja laskutti vain puhtaasta vedestä hyvittäen jätevesimaksut. Kaikki kiinteistöihin liittyvät tiedot pitää olla kunnollisesti dokumentoituna, se nopeuttaa asioiden hoitoa. Lasku jäi taloyhtiölle Asunto, jonka haaraliitoksesta putkirikko löytyi, oli ilman vettä 10 päivää. Ei ollut, eikä talon rakenteita jouduttu purkamaan. Saisimme uudelleen täyden vakuutusturvan, jos kaikki vesijohdot uusittaisiin kokonaan, hän jatkaa. Kaikkiaan vesijohdon rikkoutumisesta taloyhtiölle aiheutui vajaan 60 000 euron kustannukset, selvittää Petri Javanainen. Tilanteesta selvittiin hyvin naapuriavun ja taloyhtiön kasteluhanojen ansiosta. – Putkirikon kustannukset jäivät siis kokonaan taloyhtiön maksettaviksi. Puhtaasta vedestä meille tuli noin 20 000 euron lisälasku, tästä summasta tehtiin maksuohjelma vesilaitoksen kanssa. Tämä näyttö vakuutti kunnan vesilaitoksen. Ei riitä, että tiedot esimerkiksi salaojakaivojen sijainneista ovat kenties jollakin asukkaalla. Kuva: Petri Javanainen – Nyt vuoto löytyi, tuumasi pitkän rupeaman etsinnöissä mukana ollut putkimies Pekka Havantola. Ensimmäiseksi viime joulukuussa taloyhtiön hallitus käytti yhtiökokouksen sille myöntämää oikeutta periä ylimääräinen vastike yllättävän tilanteen sattuessa. Näin saamme maksettua remontin kulut, kertoo Petri Javanainen. Lisäksi kuluvalle vuodelle taloyhtiön osakkaat päättivät nostaa väliaikaisesti hoitovastiketta 86 senttiä neliöltä. Kuva: Mari Ahola-Aalto. Putkirikon korjauksen jälkeen alkoi taloudellinen selvittely. Kuva: Mari Ahola-Aalto Piha oli kaivamisen jälkeen lohduttomassa kunnossa. Taloyhtiön hallituksen jäsen Petteri Lehtomäki osallistui lapion kanssa vesivuodon etsintöihin. Koska huoltoyhtiö oli seurannut puutteellisesti vedenkulutusta, taloyhtiö teki korvausvaatimuksen huoltoyhtiölle. Taloyhtiö pääsi sopimukseen Vihdin vesilaitoksen kanssa putkirikon aiheuttaman ylimääräisen vedenkulutuksen maksamisesta. Kivetystä jouduttiin purkamaan lisää, kun selvitettiin, oliko vesi valunut viereisen asuinrakennuksen alle
Kuitenkin tämän ikäisissä taloissa on aina mahdollista, että jotakin yllättävää tapahtuu, sanoo Petri Javanainen. – Tehtyjen remonttien vuoksi meillä ei ollut enää taloudellista puskuria, kun yllättävä asia, putkirikko, tapahtui. – Ei riitä, että esimerkiksi vesimittarin lukuja katsotaan kerran kuukaudessa. Kolmas oppi liittyy seurantatietojen oikeanlaiseen hyödyntämiseen. Kun tämä on asukkaiden tiedossa, vältytään ongelmilta. – Meidän taloyhtiössämme yhden asunnon piha jouduttiin mylläämään kaivinkoneella putkirikon vuoksi. Kaikki tiedot taloyhtiön kiinteistöistä pitää olla isännöitsijällä, huoltoyhtiöllä ja hallituksella. Silloin taloyhtiö ei ole heti hankaluuksissa, jos jotakin yllättävää tapahtuu, hän jatkaa. Kaikki eivät lue ilmoitustauluja eikä kaikilla iäkkäämmillä asukkailla välttämättä ole sähköpostia. Jos on oikeanlaista ylpeyttä omaa työtään, on työnjälki parempaa. – Taloyhtiöiden kannattaa varautua yllätyksiin nykyistä paremmin. Viime kädessä mekin kerroimme putkirikosta ja sen korjauksista kiertelemällä ovelta ovelle.. – Mieluusti sukan varteen kannattaa kerätä jopa puolen vuoden vastiketuloja vastaava summa. Asunnon asukkaat olivat tehneet piharemonttia, mutta taloyhtiö korvaa vahingot perustasoon saakka. – Toinen opetus on dokumentaation tärkeys. On tärkeätä, että taloyhtiössä on selkeästi määritelty perustaso eli se, mihin asti taloyhtiö mitäkin vahinkoja korvaa. Meidän tapauksessamme puutteellisen dokumentaation vuoksi putkirikon paikantaminen viivästyi parisen vuorokautta. Toivoisin myös, että isännöitsijöillä sekä huoltoyhtiöiden työntekijöillä olisi ylpeyttä omaa työtä kohtaan. 19 Pihaa yritettiin säästää, mutta lopulta ei auttanut muu kuin ryhtyä kaivamaan myös sen kohdalta, koska muualta ei vuotoa löytynyt. Kuva: Mari Ahola-Aalto Meidänkin tapauksessamme vesijohto rikkoutui vaikka vesijohdot eivät ole teknisen käyttöikänsä päässä. Pankki arvostaa omaa rahaa, muistuttaa Javanainen. Sen ylittävän osan joutuvat asukkaat itse korvaamaan. Meidänkin taloyhtiömme taloudellinen tilanne oli ihan hyvä alkuvuodesta 2020, vuoden aikana tehtiin suunniteltuja pienempiä remontteja. Taloyhtiön hallituksen jäsen Petteri Lehtomäki ja asukkaat Ira Muc ja Anne Vähäniitty jännittivät, mitä löytyy ja vuoto löytyi. Hän suosittelee taloyhtiöiden keräävän taloudellista puskuria pahan päivän varalle. On ihan eri asia neuvotella, jos lainatarve on 100 prosenttia kuin jos se on esimerkiksi 70-80 prosenttia. Lukuja pitää myös analysoida ja raportoida niistä hallitukselle. Oppia taloyhtiö sai myös tiedottamiseen. Säännöllisellä kunnon seuraamisella voi ennakoida ongelmia, sanoo Petri Javanainen. Lisäksi Petri Javanainen kannustaa taloyhtiöitä miettimään tarkasti, mikä on niin sanottu taloyhtiön perustaso kun esimerkiksi putkirikon jälkiä ryhdytään korjaamaan. Neljäs oppi on taloudellinen. – Rahan säästämisessä on sekin hyvä puoli, että jos tarvitsee lainarahaa pankista jonkin suunnitellun remontin toteuttamiseen, oma pääoma vaikuttaa lainaehtoihin. – Taloyhtiöissä kannattaa miettiä kriisiviestinnän käytännöt valmiiksi
Teksti ja kuva: Eero Wihuri N ykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen älymodernisaation avulla on yksi tapa uudistaa rakennuskantaa ja saada se vastaamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita. 20 Älykkäät talotekniikan ratkaisut muuntavat vanhatkin rakennukset energiatehokkaiksi ”Isoja saneerauksia ei tarvita” Vanhojen kiinteistöjen älymodernisointi säästää energiakustannuksissa, mahdollistaa tilojen monipuolisen muuntojoustavuuden, tarjoaa laadukkaampaa sisäilmaa ja poistaa tarpeen talotekniikan isoilta saneerauksilta tulevaisuudessa. Saneerauksen yhteydessä 1990-luvulla rakennettujen kiinteistöjen vanhat järjestelmät vaihdetaan älykkäiksi ja muuntojoustaviksi Enerzin yhteistyökumppani Schneiderin ratkaisuilla.. Turkulainen Enerz Oy toteuttaa parhaillaan isoa toimitilakiinteistöjen saneeraushanketta Nurmi-yhtiöiden omistamiin Valimo Centerin kiinteistöihin Helsingin Pitäjänmäellä. Valimo Center tarjoaa tiloja yhteensä neljässä rakennuksessa eri kokoisille yrityksille yksittäisistä toimistohuoneista aina yli 1 000 neliön tilakokonaisuuksiin
– Teknisen saneerauksen aikana tehtävä järjestelmäuudistus on järkevä investointi tulevaisuuteen. 21 Enerzin toimitusjohtaja Rene Zidbeck kertoo Valimo Center -hankkeen tavoitteena olevan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja samalla parempien sisäilmaolosuhteiden luominen. Sitä ei perinteisellä talotekniikan saneerauksella saada aikaan, hän jatkaa. Tämä tapahtuu älykkäitä talotekniikan ratkaisuita hyödyntämällä. Suomessa on paljon 1990-luvulla tehtyjä rakennuksia, jotka kaipaavat päivitystä. Kaikkiin neljään Valimo Centerin taloon, joissa on yhteensä noin 60 000 neliötä, asennetaan täysin uusi rakennusautomaatio, joka toteutetaan Schneider Electricin laitteilla. Enerz Oy:n projektipäällikkö Max Sevelius ja toimitusjohtaja Rene Zidbeck korostavat älykkäiden talotekniikan ratkaisuiden mahdollistavat sen, ettei isoja saneerauksia tulevaisuudessa tarvita. – Valitut älykkäät talotekniikan ratkaisut mahdollistavat sen, ettei isoja saneerauksia tulevaisuudessa tarvita, toteaa Zidbeck. Kuva: Nurmi-yhtiöt Vääränlaiset painesuhteet aiheuttavat suurimman osan sisäilmaongelmista sekä alipaine aiheuttaa epämiellyttävää vedon tunnetta.. Talotekniikan laitteiden fiksu ohjaaminen parantaa energiatehokkuutta ja sisäilman laatua ilman, että tarvitsee uusia esimerkiksi koko lämmitysjärjestelmää, selvittää Rene Zidbeck. Helsingin kaukolämpöverkHelsingin Pitäjänmäellä sijaitseva Valimo Center tarjoaa tiloja yhteensä neljässä rakennuksessa eri kokoisille yrityksille yksittäisistä toimistohuoneista aina yli 1 000 neliön tilakokonaisuuksiin. Tällä tavalla toteutettuna kiinteistön korjausvelka pienenee ja takaisinmaksuaika asettuu järkeväksi. Saneerauksen yhteydessä 1990-luvulla rakennettujen kiinteistöjen vanhat järjestelmät vaihdetaan älykkäiksi ja muuntojoustaviksi. Valimotien toimistotalon katolle asennettiin kesällä uudet jäähdytyslaitteet. – Kiinteistön rakennusautomaatio on talon aivot
Tällöin kiinteistönomistaja pystyy varmentamaan hyvät olosuhteet vuokralaisille, tilojen käyttäjille, sanoo Rene Zidbeck. Järjestelmien keräämää tietoa saadaan hyödynnettyä monipuolisesti ja kiinteistön toimintaa voidaan seurata yhdestä käyttöliittymästä. Lisäksi rakennuksiin uusitaan jäähdytyslaitteet, ilmamääräsäätimet asennetaan jokaiseen kerrokseen. Valimo Centerin toimistorakennuksien LVI-tekniikan ja rakennusautomaation päivitys 2020 -luvulle merkitsee säästöjä energiakustannuksiin. – Energian tehostaminen tuo myös mittavia päästövähennyksiä. Yksi talon älykkäistä ratkaisuista on serveritilassa muodostuvan lämmön talteenotto. Se taas aiheuttaa alipainetta ja korvaavaa ilmaa tulee reittejä pitkin, jossa sen puhtautta ei voida varmistaa. – Kiinteistöjen talotekniikka integroidaan helposti hallittavaksi yhdeksi kokonaisuukseksi. Enerzin toteuttama saneeraus mahdollistaa myös energiatuen hakemisen, joka on 20 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Vääränlaiset painesuhteet aiheuttavat suurimman osan sisäilmaongelmista sekä alipaine aiheuttaa epämiellyttävää vedontunnetta. Enerzin projektipäällikkö Max Sevelius sanoo siisteydellä olevan iso merkitys siihen, miten tarvittavat huoltotyöt voidaan tehdä tehokkaasti. Valimotien kohteessa vanhan vedenjäähdytyskoneen korvasi uusi ilma-vesilämpöpumppu. Kuntosalille saadaan tehokkaammin ilmaa, kun sitä tarvitaan, sanoo Enerzin projektipäällikkö Max Sevelius. Valimo Centerin talotekniikan komponentteja on sijoitettu siistiin sähköpääkeskukseen. Ilmanvaihdon ohjelmointi on viety täysin uudelle tasolle, jatkaa Sevelius. Jokaisella alueella on säädettävä ilmanvaihto, vaikka ne ovat samojen ilmanvaihtokoneiden alla. Se säästää myös energialaskussa, sillä ilmanlämpötilaa optimoidaan jatkuvasti. Talotekniikan osat keskustelevat Rene Zidbeck korostaa talojen uusitun talotekniikan ”keskustelevan” keskenään. Eli talossa työskentelevien hiilijalanjälki pienenee merkittävästi. Toteuttamassamme ratkaisussa on jatkuva paine-eron mittaus. Näiden toimenpiteiden avulla saamme luotua vuokralaisille ja työntekijöille viihtyisämmät tilat. – Remontin yhteydessä kasvatamme kiinteistön jäähdytystehoa. Serverihuoneen lämpö otetaan talteen ja siirretään energiankierrätyslämpöpumpun avulla ilmanvaihtojärjestelmään. – Sisäilmanlaatua seurataan lämpötilan, hiilidioksidiarvojen ja kuoren yli tapahtuvaa paine-eroa tarkkailemalla.Mikäli järjestelmä havaitsee poikkeaman näissä arvoissa, tästä lähtee ilmoitus kiinteistön valvomoon. Paine-eromittauksen avulla voidaan varmistaa, että kiinteistön painetasot pysyvät oikeanlaisina eikä esimerkiksi päästetä tiloja liian alipaineiseksi. – Kiinteistössä voi toimia samanaikaisesti kuntosali, perinteistä toimistotilaa tarvitseva toimija sekä yritys, joka tarvitsee ison palvelintilan. – Ilmanlaadun ongelmat liittyvät usein ilmanpaineeseen. – Älykkäät talotekniikan ratkaisut mahdollistavat sen, että isoja saneerauksia ei tulevaisuudessa tarvita.. Kuva: Creative Commons Valimo Centerissä tämä on arviolta 1000 hiilidioksikvalenttikilon päästöjä, se vastaa noin 500 henkilöauton vuotuista yhteenlaskettua päästömäärää. 22 koon liitetyssä Valimo Centerissä uusitaan ilmanvaihtokoneiden puhaltimet sellaisiksi, joita voidaan säätää portaattomasti. Perinteisessä kiinteistössä ilmanvaihtokone sammuu työpäivän päätteeksi, mutta ilmanpoisto ei. – Energiaa säästävät ratkaisut vähentävät primäärienergian tarvetta jopa 31 prosenttia, toteaa Rene Zidbeck. Tarkkaa sisäilman seurantaa Samalla uusi rakennusautomaatiojärjestelmä mahdollistaa tarkan sisäilmanlaadun analysoinnin tilakohtaisesti
Kiinteistölatausratkaisut Parkkisähköltä
Nuukan ohjelmisto seuraa ja analysoi datan ja sen perusteella hälyttää ongelmista ja antaa ohjeet. Kuva: Nuuka Solutions Oy. Näiden tuottaman datamassan käsittelyssä tekoäly voittaa ihmisen. Näin sanoo toimitusjohtaja Tuomas Pippola Nuuka Solutions Oy:stä. – Tämä tieto on Nuukassa ja se voidaan halutessa kirjoittaa suoTalotekniikan digitaalisuus vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen Digitalisointi edennyt hitaasti talotekniikassa Digitaalisuus tekee tuloaan talotekniikkaan, mutta sen parantamiseksi on kiinteistöissä vielä paljon tehtävää. Lisäksi pandemia on kiihdyttänyt sisäilmaratkaisujen kysyntää sekä tarvetta joustaville ratkaisuille, toteaa Pippola. – Kiinteistösijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia rakennusten energiankulutuksen ja siitä aiheutuvien päästöjen vähentämisestä ja sen mukanaan tuomista säästöistä. Digitaalisuus tuo kuitenkin talotekniikkaan säästöjä ja toimintavarmuutta. 24 T alotekniikassa digitalisointi on edennyt hitaasti muihin aloihin verrattuna, mutta murros on nyt käsillä. Nuuka Solutions on vuonna 2012 perustettu ohjelmistoyritys, joka on keskittynyt älykkäisiin ohjelmistoihin lisätäkseen asiakkaidensa kiinteistöjen arvoa sisäilmaa parantamalla, energiaja muita kustannuksia pienentämällä sekä merkittävästi pienentämällä kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Teksti: Juhani Karvonen Tuomas Pippola muistuttaa, että moderneissa kiinteistöissä voi olla satoja antureita ja jopa kymmeniä tuhansia datapisteitä
Tavoitteena asiakkaalla oli taata hyvä sisäilmasto ja vähentää energiankulutusta. 25 Yksi Nuukan asiakkaista oli ottanut Nuukan käyttöön 2010-luvulla rakennettuun julkiseen kiinteistöön hyötyäkseen diagnostiikasta ja optimoinnista. Kun vielä käytimme dataa, analytiikkaa ja diagnostiikkaa hetken ajan, syy ongelmaan oli sangen selvä. – Kyseisessä kiinteistössä oli ollut jatkuvia, ratkaisemattomia sisäilmasto-ongelmia heti valmistumisesta lähtien. Asiantuntijat voivat keskittää huomionsa olennaisiin asioihin tuoden lisäarvoa. Kun tarkat syyt ongelmaan oli selvitetty, ongelman korjaaminen Nuukan ohjelmistopalvelusta oli suhteellisen suoraviivaista ilman lisäanturointeja tai muutoksia automaatioon tai kiinteistöön, sanoo Pippola. Seuranta ei ole jatkuvaa, eikä riittävän pitkäaikaista – vaan pistokokeen luonteista. Asiaa oli selvitetty, tutkittu, tarkastettu lukuisia kertoja, eikä ratkaisua tilanteeseen ei ollut löytynyt, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Pippola Nuuka Solutions Oy:stä. Mysteerille löytyi vihdoin ratkaisu. Tekoälyä hyödyntävä ohjelmistomme takaa raikkaan sisäilmaston samalla säästäen energiaa merkittävästi. Onneksi ohjelmistoilla niitä voidaan havaita, ja siten mysteereitä enenevässä määrin korjata. Laskelmiemme mukaan voimme säästää yli 30 prosenttia ilmanvaihdon kokonaisenergiankulutuksesta kyseisessä kiinteistössä, sanoo Pippola. Asiakkaan asiantuntijat, urakoitsijat, LVI-asiantuntijat ja automaatioyritysten asiantuntijat olivat ratkoneet ongelmaa. –Rakennuksen ilmanvaihtoprosessi oli korjattu vuosien ongelmien jälkeen, eikä paine-eroja, raskaasti aukeavia ovia tai rakenteiden kosteusriskejä ollut olemassa. – Tämän lisäksi kiinteistö hengittää nyt terveesti, koska ilmanvaihto on optimoitu tekoälyn avulla. Lopuksi, datan määrän kasvaessa perinteiset keinot ovat riittämättömät ja ihmissilmä on rajallinen ja subjektiivinen, sanoo Pippola. Vanhanaikaiset manuaaliset säädöt ja asiantuntijoiden rutiinitarkastukset voidaan unohtaa. Tämä luonnostaan laskee kustannuksia merkittävästi. – Valitettavasti mysteereitä ja ongelmia tulee usein esiin. Kyseisessä kiinteistössä otettiin Nuuka käyttöön. – Kävi ilmi, että paine-erot heittivät tavoitteista kymmenillä pascaleilla. raan vaikkapa huoltokirjaan, joten kiinteistöhuoltoyhtiö saa tiedon suoraan joko Nuukasta tai huoltokirjoista. Mittaukset eivät kata riittävästi esimerkiksi kaikkia tarvittavia sisäilman ja talotekniikan tietoja ei kerätä tai kaikkia tiloja ei anturoida. Pippolan mukaan ongelmia tulee jatkuvasti esiin. Miljoonien eurojen korjausriski oli poistettu. Ne näyttävät mysteereiltä, koska tietoa ei ole kattavasti saatavilla. – Kehitämme Nuukaa isoille kiinteistösijoittajille, kiinteistökehittäjille, käyttäjäomistajille ja kaupungeille. Asiakkaamme pystyvät Nuukan avulla kehittämään energiatehokkuutta ja vastuullisuutta, varmistamaan ihanteellisen sisäilman kiinteistöissä ja taloteknisten laitteistojen toiminnan. – Diagnostiikkasovelluksemme seuraa prosesseja, sisäilmastoa ja talotekniikkaa automaattisesti ja itsenäisesti ympäri vuorokauden. Perinpohjaisen käyttöönoton aikana nuukalaiset alkoivat ymmärtää kiinteistöä ja ratkaisematonta ongelmaa. Talotekniikan ja prosessien toiminnanvarmistuksen ollessa valmis, optimoimme rakennusprosesseja tekoälyllä: takaamme ihanteellisen sisäilmaston vähentäen samalla jopa useita kymmeniä prosentteja esimerkiksi ilmanvaihdon energiankulutuksesta, selvittää Tuomas Pippola
– Moderneissa kiinteistöissä voi olla satoja antureita ja jopa kymmeniä tuhansia datapisteitä. Optimointi voidaan tehdä jo nykyisillä järjestelmillä, lisäten olemassa olevien järjestelmien käyttöikää.. Oikein tehtynä ohjelmistot käyttävät tietoa automaattisesti, esimerkiksi tekoälyn avulla. Kun tekoäly ohjaa ilmanvaihtoa niin tilan sisäilmasto on aina tarkoituksenmukainen. Tekoäly varmistaa esimerkiksi hiilidioksiditason olevan alle 600 ppm. Näin ollen, uutta ilmastointijärjestelmää ei tarvitse välttämättä rakennuttaa. Näiden tuottaman datamassan käsittelyssä tekoäly voittaa ihmisen. Alan on vastattava kestävän kehityksen ja tuottavuuden haasteisiin. Tähtikunnaan mukaan RILin merkitys on alalla keskeinen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 6. Säästöt merkittäviä Lämmitysja jäähdytysjärjestelmien digitalisointi on tuonut kiinteistöissä merkittäviä säästöjä. Tähtikunnas siirtyy tehtävään Omakotiliiton toiminnanjohtajan tehtävästä. Henkilökunta, esimerkiksi kiinteistöhuoltaja, astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun tilanne edellyttää toimenpiteitä esimerkiksi korjauksia tai huoltoja. Tämä voidaan toteuttaa niin, että kiinteistöt kuluttavat samaan aikaan mahdollisimman vähän energiaa. Hän ei lähde keskustelemaan siitä, mitä digitaalisuus taloyhtiölle maksaa. Kuva: Mikko Mäntyniemi tuloksia nimenomaan sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Ohjelmistot pystyvät varmistamaan toiminnan, tulkitsemaan mahdolliset korjaukset ja optimoimaan prosessit automaattisesti. Paljonko tehdään turhaa manuaalista rutiinityötä, joka ei edes oikeasti varmista talotekniikan toimivuutta. Tyypillisesti digitalisoinnin hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin kustannukset. Tämä on kuitenkin riittämätöntä, jos tietoa ei hyödynnetä oikein. 26 Tieto pitää valjastaa käyttöön Digitaaliset järjestelmät keräävät valtavan määrän tietoa. Vastaavasti diagnostiikka voi ennakoida huollon tarpeen ja lisätä laitteistojen käyttöikää. Koko alan eteenpäin viemiseksi on tärkeää, että saatavilla on neutraalia faktoihin pohjautuvaa tietoa. – Asetta isin kysymyksen pikemminkin muotoon, mitä maksaa, jos ei hyödynnetä digitaalisuutta. Tätä aiemmin hän on toiminut muun muassa Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtajana sekä infrarakennuttamisen parissa. Uusi toimitusjohtaja aikoo jatkaa edeltäjänsä jalanjäljissä, tavoitteenaan muun muassa vahvistaa entisestään RILin aktiivista roolia alan näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittäjänä. Kuva: Nuuka Solutions Oy – Taloteknisiä järjestelmiä on runsaasti ja ne voivat olla hyvinkin erilaisia. Pippola suosittelee, että digitalisointi on syytä tehdä niin energiajärjestelmiin, sisäilman mittauksiin kuin LVISA-prosesseihin. Paljonko pusketaan ilmaa tai lämpöä harakoille. Sisäilmaongelmiin löydetty ratkaisuja Tuomas Pippolan mukaan digitalisoinnilla on saatu aikaan hyviä Moderni ohjelmisto ratkaisee paine-erot Janne Tähtikunnas RIL ry:n toimitusjohtajaksi Suomen Rakennusmestarien Liitto RIL ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri, Janne Tähtikunnas. – Tekoälyn avulla voidaan varmistaa, että esimerkiksi huoneistojen hiilidioksiditasot, lämpötilat ja ilmankosteus eivät nouse tietyn rajan ylitse. Janne Tähtikunnas aloittaa syyskuussa Suomen Rakennusmestarien Liitto RIL ry:n toimitusjohtajana. Pippola muistuttaa, että ohjelmoitu tekoäly on sitä parempi mitä enemmän sitä käytetään. Ohjelmisto seuraa ja ohjaa koko ajan lämpötilaa ja muita arvoja, jolloin vältytään huoltomiehen turhilta käyneiltä, kertoo Tuomas Pippola. Vaihtoehtoisesti ohjelmisto voi korjata asian automaattisesti. Mitkä ovat huonon sisäilman riskit ihmisille. – Kun huoneistoihin asennetaan antureita, jotka tuottavat digitaalista tietoa, häiriöt huomataan ja tekoäly tulkitsee niitä. – Ne on syytä optimoida yhdessä. Lisäksi Tähtikunnas oli Espoon rakennuslautakunnan puheenjohtaja vuosina 20132021. Järjestelmä puuttuu heti esimerkiksi paine-eroihin, joista menee tieto palvelimelle ja sitä kautta myös hälytys lähtee eteenpäin henkilökunnalle. Esimerkiksi sisäilman varmistaminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen matalaenergiataloissa vaativat hurjan datamassan reaaliaikaista pureksimista tekoälyn avulla, kertoo Tuomas Pippola. Tässä tekoäly ennustaa käytön ja optimoi ilmanvaihdon ja lämmityksen dynaamisesti reaaliajassa ja kiinteistön prosessit joustavat tarpeen mukaan. Parhaimmillaan esimerkiksi ilmanvaihdon kustannuksista on voitu säästää jopa 50 prosenttia. Erityisesti pandemian jälkeen toimistojen ja julkisten kiinteistöjen käyttö tulee muuttumaan, koska välillä tilat ovat käytössä, välillä tyhjinä ja tilanne voi muuttua jopa yhden aamupäivän aikana. Olennaisinta on valita ohjelmisto, joka toimii kaikkien toimittajien kanssa yhteen, minkä vuoksi kiinteistöjen omistajien on syytä vaatia avoimuutta eri toimijoilta. – Monet järjestelmät, kuten esimerkiksi ilmastointi, voidaan optimoida tekoälyllä. Pätevyydet ja rakentamisen laatu ovat Tähtikunnaalle tärkeitä teemoja, ja hän toimi myös FISE Oy:n puheenjohtajana kevääseen 2021 asti. syyskuuta
NAL Asunnoilla on ennestään Jätkäsaaressa Välimerenkadulla 118 asuntoa.. Pääsuunnittelijana toimii Kristiina Hannunkari. Kahdeksankerroksisen kerrostalon rakentaminen alkaa elokuussa, ja asuntojen on määrä valmistua alkuvuodesta 2023. Rakentamisesta vastaa Rakennusliike Soimu Oy. Aukio ja Kylätalo mahdollistavat Jätkäsaaren asukkaille paikan luoda yhteisöllisyyttä. Haku asuntoihin alkaa syksyllä 2022. Korttelin sydämeksi rakennetaan Kylätalo. – On mahtavaa olla mukana Jätkäsaaren palvelukorttelit -kokonaisuudessa ja luoda Kylätalon ja aukion myötä kaiken ikäisiä palveleva yhteisöllinen kokonaisuus. Helsingin Jätkäsaareen rakennetaan 84 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa nuorille aikuisille. Kuva: Kuva: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy S amaan kohteeseen kohoaa myös Kylätalo, joka tarjoaa Jätkäsaaren asukkaille mahdollisuuden viettää aikaa talvipuutarhassa tai kuntoilutilassa. Tämä hanke auttaa meitä myös jälleen askeleen eteenpäin tarjoamaan nuorille aikuisille kipeästi kaivattuja kohtuuhintaisia koteja loistavalla sijainnilla, toteaa NAL Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Samuli Killström. Se palvelee alueen asukkaita ja tarjoaa muun muassa mahdollisuuden käyttää talvipuutarhaa sekä kuntoilutilaa ja kokoontua talon kahvilaan. Kohde on osa suurempaa Jätkäsaaren palvelukorttelit -kokonaisuutta. Asuntojen koot vaihtelevat 29,5 neliön ja 49,5 neliön välillä. Kortteliin tulee monimuotoista asumista, mutta myös muun muassa päivittäistavarakauppa, päiväkoti ja hotelli. Kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy. Yksiöitä ja kaksioita Yksiöitä kohteeseen valmistuu 60 kappaletta ja loput 24 kappaletta asunnoista ovat kaksioita. Asumisen laatu loistavine kulkuyhteyksineen on varmasti taattua. 27 Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin Jätkäsaareen NAL Asunnot rakennuttaa Helsingin Jätkäsaareen 84 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa nuorille aikuisille
– Nuoret liikkuvat nopeasti, mutta jo keski-ikäiset hakevat turvallisuutta, jolloin valon on hyvä olla päällä niin kauan kuin porrashuoneessa liikutaan. Vanhoilla ihmisillä liikkuminen kestää, jolloin on tärkeää, että valot ovat päällä riittävän kauan. Tämä on hyvä tapa tehdä valaistus porrashuoneissa, missä liikkuu paljon eri ikäisiä ihmisiä, jotka kaikki pitää huomioida. – Asunnon sisällä on tärkeätä, että asukkaalla on itse mahdollisuus ohjata valaistusta omien mieltymystensä mukaan. 28 Vanhat valaisimet kannattaa uusia puutteellisen valotehon vuoksi Valaistuksen ohjauksella turvallisuutta ja säästöä Valaistuksen automaattisella ohjauksella voidaan lisätä turvallisuutta taloyhtiöiden porrashuoneissa, varastoissa ja autotalleissa. Asukkaalle tulisi varata helppokäyttöiset kytkimet tai ohjauspainikkeet, josta valaistusta voidaan ohjata, Nylund korostaa. Tiensä päähän tullut ulkovalaistus kannattaa uusia toimivuuden, kauneuden ja erityisesti energiansäästön takia. Porrashuoneissa ja varastoissa käytetään usein valaisimia, joissa on integroitu liiketunnistin. Valaistus toteutettuna huomaamattomasti, mutta tyylikkäästi kiinteistöön ja ympäristöön sopien.. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Nylund Group Oy O hjauksella valot syttyvät liikkeen mukaan ja sammuvat automaattisesti, kun liike lakkaa. Kytkintä ei tarvitse etsiä. Vanhojen valaisimien lyhyt paloaika, jolloin valot sammuvat kesken kaiken, saattaa aiheuttaa jopa pelkotiloja, tuotepäällikkö Niclas Nylund Nylund Group Oy:stä toteaa
Valaistutuksen toimivuutta, turvallisuutta ja miellyttävyyttä Nylund pitää kuitenkin pääasiana. – Markkinoilla on tänä päivänä todella paljon erilaisia LED-valaisimia eri hintaluokassa ja eri ominaisuuksilla. On tärkeää tarkastaa, että valittu valaisin on laadukkaan oloinen ja siinä on pitkä elinikä. – Mutta 20 vuoden elinkaarella se ei ole iso juttu. Siksi asennuksen pitkää elinkaarta ajatellen Nylundin mukaan on parempi toteuttaa ohjaus niin, että käytetään erillistä valaisinta ja erikseen liiketunnistinta. Näitä ohjauksia olemme asentaneet moneen pysäköintihalliin. Pääosin valaistus on Nylundin mukaan suomalaisissa kiinteistöissä kunnossa, koska kiinteistöistä pidetään hyvää huolta. Valaistus kannattaa tehdä ammattilaisen avulla kerralla kunnolla, jolloin varmistetaan myös huoltotuki ja varaosien saanti. – Kun valaistusta uusitaan taloyhtiössä, se tehdään useimmiten usean kymmenen vuoden elinkaarta ajatellen. Oikea valaisin oikeaan paikkaan Kun suunnitellaan valaistuksen uusintaa, Niclas Nylund pitää tärkeänä miettiä, mitä uusinnalla tavoitellaan ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Lisäksi olisi hyvä selvittää, onko valaisimeen mahdollisesti saatavana varaosia myös vuosien jälkeen, Nylund opastaa.. Ohjauksella valot syttyvät heti, kun tullaan halliin autolla tai porrashuoneesta. Valaistuksen estetiikkaan löytyy hyvin paljon erilaisia mieltymyksiä erilaisissa kiinteistöissä ja arkkitehtuureissa klassisista lampuista moderneihin. Ohjauksella on iso merkitys, Niclas Nylund korostaa. Ulkovalaistuksen perusratkaisuissa on yksi talon sisääntuloa valaiseva valaisin ja pihalla puistovalaisimia. – Jos loisteputket vaihdetaan lediin, saadaan iso säästö, mutta ohjausta tarvitaan silti tavalla tai toisella. Elohopealampun korvaaminen ledillä ei aina sovi, ja voi aiheuttaa häikäisyä. Nylund huomauttaa, että kun vanhan porrashuoneen valaistus uusitaan ledeillä ja tunnistinohjauksella, se saattaa vaatia lisäkaapelointia, joka on isompi kustannus kuin itse valaistuksen uusiminen. Ihmiset tarvitsevat valoa Autohalleissa ja pysäköintihalleissa on nykyisin tyypillisesti automaattisesti ohjattu LED-valaistus. Taloyhtiöiden pesuja pyykkitiloissa sekä pyöräja häkkivarastoissa saadaan ohjauksella käytön mukavuutta, hyötyä, turvallisuutta ja energiansäästöä. Ammattilainen voi auttaa tässä. LED-valaisimia on myös helpompi ohjata ja näin myös lisätä energiansäästöä, Nylund luettelee. LED-valaisimissa on parempi hyötysuhde, joten energiankulutus laskee vähintään 50 prosenttia. – Vanhat valaisimet kannattaa uusia, kun ne ovat elinkaarensa päässä, valoteho ei ole riittävä, nykyiset valaisimet vaativat paljon huoltoa, kuten lamppujen vaihtamista, varaosia ei ole saatavana eikä valaisimessa käytettäviä valolähteitä ole enää saatavana, Niclas Nylund perustelee. Vanhat valaisimet kannattaa vaihtaa Nylund-Group on paljon mukana myös taloyhtiöiden ulkovalaistusten toteuttamisessa. Eivät autot tarvitse valoa vaan ihmiset. Valo on valitusta valaistusratkaisusta riippuen kirkkaampaa. Ellei ole itse perehtynyt valaistustekniikkaan, voi olla vaikeata valita oikea valaisin tilaan. 29 – Tämä on usein hyvä valinta, mutta pitää huomioida, että jos valaisimen sisällä oleva liiketunnistin rikkoontuu, valaisin palaa koko ajan, ja voi olla vaikea löytää siihen suoraan korvaavaa tunnistinta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Nylund muistuttaa. Pihavalaisinten malleissa on muun muassa matalia pollareita ja pylväsvalaisimia. – Se on tyhmää, että on hieno pysäköintihalli, jossa aina valot palavat. Vanhoissa kiinteistöissä vaatimukset valaistuksen tasosta ovat kuitenkin muuttuneet, ja valaistusteho voi olla hyvinkin heikko. – Suunnittelussa kannattaa käyttää ammattilaisen apua. – Valaistuksen uusimisesta saadaan useita hyötyjä. Ammattilainen voi tehdä valaistuskartoituksen ja osaa ehdottaa useita eri vaihtoehtoja, ja auttaa myös arvioimaan kustannuksia. Perinteiset pallolamputkin voi nykyisin toteuttaa ledeillä. Seinävalaisimet valaisevat mukavasti seinän vierustaa. Jotta niissä päästään tämän päivän ohjeistuksen tasolle, edessä on valaisinten vaihto tai valaistuksen lisääminen
Keravalla valaistusremontti ei jäänyt vain sisätiloihin. Uimahallia varten on ohjelmoitu valaistuksen ohjaus.. Eri värejä altaan päältä Quadronius Pool on erityisesti allasalueille suunniteltu LED-valaisin. Tällä yhdistelmällä saatiin toteutettua valaistus, joka on laadukas, tasainen, häikäisemätön ja käyttötilanteen mukaan helposti säädettävissä. Valaisimen optiikka minimoi häikäisyn, joka tekee alueella liikkumisesta turvallisempaa. Allasolosuhteissa oikeiden tuotevalintojen merkitys korostuu. Keravan uimahallin uusi ulkovalaistus. Keravalla valaistus on toteutettu Prachtin valmistamalla Apollo-valaisimella pääaltaan yläpuolelta ja Quadronius-valaisimella pylväiden kohdalla. Adoniksen opaalikupu jakaa valoa pehmeästi ympäristöön. 40 metriä muurivalaisimia Keravalla järjestelmään on ohjelmoitu valmiiksi erilaisia valaistustilanteita. Valotehon pitää olla allasalueella riittävä, mutta samalla on varmistettava, että se ei aiheuta liiallista häikäisyä laajoista vesipinnoista. Käyttäjät myös koulutetaan, jotta valaistuksen eri mahdollisuuksista saadaan kaikki irti, kertoo Keravan uimahallin iLight-järjestelmän käyttöönotosta ja ohjelmoinnista huolehtinut Dick Ekebom Nylundilta. Tenava-altaalla on mahdollista valaista tilaa eri väreillä altaan päältä. Tähän pääseminen vaatii runsaasti valaistuslaskelmia ja tarkoitukseen sopivia valaisimia. Kalypson valo korostaa kauniisti muurin seinämää. Optimaalinen valaistus on sekä viihtyisä että turvallinen ja huomioi laajasti erilaiset käyttäjät sekä monenlaisten tilaisuuksien tunnelmat. Lisäksi henkilökunta voi valita kosketusnäytöltä vaihtoehdon tapahtuman mukaan. Valaistuksen ohjauksesta Keravan uusitussa uimahallissa vastaa iLight-ohjausjärjestelmä, joka notkeana taipuu erilaisten monitoimiareenoiden, liikuntasalien, hotellien ja kylpylöiden vaateisiin. Se on tehty kestämään voimakkaita kemikaaleja ja klooripitoista uimahalliympäristöä. Värivalaistuksella viritellään tunnelmaa esimerkiksi satu-uintien, jumppien ja muiden tapahtumauintien aikana. Myös uimavalvojien on helpompi seurata tapahtumia altaalla. Uimahallin ulkomuurin valaistuksessa käytetään LED-Linear Adonis IP67ja Kalypso IP67 -valaisimia eli seinänpesijöitä. Perustila on: halli avoinna. Valaistusta voi säätää myös manuaalisesti järjestelmän ohjausyksiköstä, jona toimii helppokäyttöinen kosketusnäyttö. Pinnanalaisia RGBW-valoja löytyy monitoimialtaasta, hieroma-altaasta ja kylmä-altaasta. Niitä on myös päästävä huoltamaan helposti. Apollo-valaisimien valo ohjautuu puolestaan suoraan alas. Esimerkiksi allasjumppien rentoutusvaiheeseen sopii järjestelmään ohjelmoitu tunnelmavalaistus. Valonlähteiden pitää olla tiiviitä, pitkäikäisiä ja kestäviä ja usein erityisoloihin suunniteltuja tai muokattuja. iLight säätää valaistustasoa automaattisesti ja huomaamattomasti saapuvan päivänvalon mukaan. Muurivalaisimia on tässä kohteessa käytössä yhteensä 40 metriä. 30 Tilaan sopiva valaistus Keravan uimahalliin Keravan uimahallin mittavan peruskorjauksen yhteydessä uusittiin myös valaistus. Quadronius-valaisinten asymmetrisellä optiikalla valo suunnataan kohti kattoa. Hallissa käytettävä kloori, kostea ilma, korkea lämpötila sekä kemikaalien tuoma rasitus vaativat valaisimilta poikkeuksellisia ominaisuuksia. – iLight-järjestelmä räätälöidään aina tilan käyttäjien ja käyttötarpeiden mukaan. Uimahalliympäristö on valaistuskohteena erityisen haasteellinen. Molemmat ovat ulkokäyttöön tarkoitettuja ja kestävärakenteisia
Energiakulutuksen optimointipalvelun tuottaminen sähkökäyttäjille on energiayhtiöille uusi liiketoiminta-alue, joka vaatii uudenlaista osaamista sekä digitaalisten työkalujen hyödyntämistä hyvän asiakaskokemuksen varmistamiseksi. Tutkimuksen mukaan käyttäjiä on monenlaisia – niin tekniikasta kiinnostuneita, jotka haluavat syventyä asiaan kuin mukavuutta arvostavia, jotka toivovat yksinkertaista taustalla toteutuvaa optimointia. Asiakas energiavaikuttajana -hankkeen kokeilujakson ajaksi siihen osallistuville asiakkaille asennettiin erilaisia kulutusta ohjaavia älykotiratkaisuja. – Asiakkaan kodissa tapahtuva energiaohjauspalvelun tarjoaminen ei ole helppo tehtävä. Tulevaisuuden tasehallintamallin muutokset voivat luoda uusia arvonluonnin komponentteja. Kuluttajien antamat itsearviot saavutetuista kustannussäästöistä olivat yllättävän tarkkoja kerätyn mittaustiedon kanssa, joten vanha sanonta ”Asiakas on aina oikeassa” näyttää edelleen pitävän paikkansa. Voittava yhdistelmä Tutkimushankeen keskeinen tulos on digitalisaation ja energiakulutusdatan tarjoamien mahdollisuuksien tunnistaminen. Energiasäästöjen saavuttaminen sen sijaan vaikuttaa olevan haastavaa asumiskäytössä olevissa kiinteistöissä. Hankkeessa testatut palvelut otettiin hyvin vastaan ja suuri osa koekäyttäjistä olisi valmis jatkamaan palveluiden koekäyttöä. Kaksisuuntainen, joustava sähköjärjestelmä haastaa nykyiset tukkuja vähittäismarkkinamallit. Asiakkaat odottavat kustannussäästöjä, jotka tulee kyetä todistamaan. Niiden ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen vaatii resursseja. Samalla heille tulee tarjota 24/7 asiakastukipalvelua, sanoo Asiakas energiavaikuttajana -tutkimushankkeen projektikoordinaattori Aki Toivanen Vanguard Consultingista. Tutkimushankkeessa kerätyn palautteen perusteella asiakkaat arvostavat energiaohjausratkaisujen mukana tulevia digitaalisia lisäarvopalveluita, mutta eivät ole juuri valmiita maksamaan niistä. Esimerkkejä ovat erilaisten kulutusprofiilien analysointi, 15 minuutin taseikkunan vaikutusten arviointi sekä jakeluverkkojen kuormitusskenaarioiden luominen. Tiedon halua Hankkeen aikana tehtyjen asiakaskyselyiden ja saadun palautteen perusteella on selvää, että asiakkaat haluavat seurata miten energiaohjausteknologia vaikuttaa kodissa. Tässä hankeen yhteistyöryhmä näkee erityisesti IoTratkaisut kiinnostavana kehityspolkuna. Hintaoptimoinnin lisäksi Fingridin reservimarkkinat ja tulevaisuudessa muut joustomarkkinat ovat mielenkiintoinen tulonlähde kuluttajille. Riippuen valitusta teknologiasta asiakas voi saavuttaa jopa 20 prosentin säästön kokonaissähkölaskussa. Tutkimusyhteistyössä olivat mukana KSS Energia Oy, Leppäkosken Energia Oy, Lännen Omavoima Oy, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ja Vaasan Sähkö Oy. Näin voimme varmistaa, että asiakasodotukset kohtaavat ja luoda tehokkaan tilaus-toimitusprosessin, sanoo hankkeen IT-koordinaattori Juuso Kari Akamon Innovationsista. – Keskitetty sähkönkäytön tiedonvaihtojärjestelmä Datahub ja digitaaliset työkalut mahdollistavat hyötyjen arvioinnin jo myyntivaiheessa. Energiamurros etenee Suomessa nopeasti 2020luvulla ja energiayhtiöiden tulee tarjota asiakkailleen hiilineutraalisuutta ja kustannustehokkuutta tukevia ratkaisuja. Teknologian avulla voi saavuttaa jopa 20 prosentin säästön kokonaissähkölaskussa Sähkölaskun pienentäminen kiinnostaa asukkaita Energiayhtiöt ovat reilun vuoden ajan keränneet kolmella, keskenään erilaisella energiaohjausteknologialla mittaustietoja ja käyttökokemuksia uudenlaisten kuluttajapalveluiden tarjoamiseksi. – Tulevaisuudessa tulemme näkemään yhä enemmän yhteistyötä niin energiaja teknologiayhtiöiden kesken kuin energiatoimialan sisälläkin. Energiayhtiöiden näkökulmasta käyttökustannukset kattavan ansaintamallin löytäminen osoittautui kuitenkin haastavaksi. Asiakas energiavaikuttajana -hanke oli energiayhtiöiden tutkimusyhteistyötä koskien kodin älykästä energianhallintaa. Energiamurroksen vaikutukset näkyvät yhä enemmän sähkömarkkinoilla ja asiakkaiden tarve energiakulutuksen optimointiin kasvaa, sanoo Aki Toivanen. Käyttäjät ovat kiinnostuneita saavutetuista säästöistä sekä toteutetuista ohjauksista. Lähes kaikista kodeista löytyvät lämminvesivaraajat tarjoavat noin 30–60 euron vuotuisen tulovirran nykyisellä sähkön hintatasolla. Tutkimusyhteistyössä olivat mukana KSS Energia Oy, Leppäkosken Energia Oy, Lännen Omavoima Oy, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ja Vaasan Sähkö Oy.. 31 H ankkeen tulokset osoittavat, että asiakkailla on kiinnostus ja tarve energiaohjausratkaisuille. Reaaliaikainen energiakulutustieto ja kuormanohjauskyky ovat voittava yhdistelmä, mutta sen saavuttaminen edellyttää vielä teknologiaja palvelukehitystä. Tutkimus jatkuu Energiayhtiöt jatkavat palvelukehitystä itsenäisesti hyödyntäen kerättyä dataa ja kokemuksia. Hankkeen kokeilujakson ajaksi siihen osallistuville asiakkaille asennettiin erilaisia kulutusta ohjaavia älykotiratkaisuja. Näin ollen energiaohjausratkaisujen tulisi kyetä maksamaan itsensä takaisin saavutettavilla kustannussäästöillä ja markkinatuloilla. Säästö syntyy pääasiassa kulutuksen tuntiohjauksen tuomista kustannushyödyistä. Dataa hyödynnetään vielä tiedonkeräysvaiheen päättymisen jälkeen sähkömarkkinamuutosten vaikutusten arvioinnissa. Sähköjärjestelmää hiilineutralisoivan energiamurroksen ja digitalisaation edetessä koko toimialalla on edessä mahdollisuuksien aikakausi, Aki Toivanen toteaa. – Sähköautojen latauksen ja sähkön omatuotannon lisääntyessä taloudellisen yhtälön odotetaan paranevan 2020luvun alkupuolella
Strategia on kuitenkin hyödyllinen ja ohjaa taloyhtiön toimintaa monella eri tavalla. 32 Strategia kertoo, mitä taloyhtiössä tullaan tekemään Alasajo, nykytila vai kehittäminen. Strategia taloyhtiöiden hallinnossa on vielä valitettavan harvinainen. Teksti: Jouni Suolanen Taloyhtiön strategian yksi olennainen tavoite on pitää hyvää huolta pitkällä tähtäimellä kiinteistön kunnosta.
Strategia on käytännössä suunnitelma, joka voi olla hyvinkin yksinkertainen, kuten esimerkiksi kolme vaihtoehtoa, mitä taloyhtiölle ja kiinteistölle aiotaan tehdä: Pitää kiinteistö nykykunnossa ja arvo ennallaan, ajaa kiinteistö hallitusti alas tai järjestelmällisesti parantaa kiinteistön tasoa, Viljamaa erittelee. Kuva: Isännöintiliitto S trategia on käytännössä yhteinen suunnitelma siitä, mitä vähän pitemmällä tähtäimellä talossa tehdään. – Taloyhtiöissä mennään usein lain kirjaimen ja vähimmmäismäärien mukaan, mikä on toki sekin tärkeää, mutta strategia on hyödyllinen väline ohjaamaan taloyhtiön toimintaa, vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta määrittelee. – Se, että kunnossapitotarveselvitys ylipäätään vaaditaan, on askel paremaan suuntaan, mutta sitä on hyvä välillä kehittää, ja sitä Isännöintiliitto on ehdottanut. Se voi sanakin aiheuttaa vieroksuntaa. – Olemme Isännöintiliitossa esittäneet, että kun nykyään kunnossapitotarveselvitys tehdään lakisääteisesti viideksi vuodeksi, se olisi kymmenen vuoden pituinen, kun asunto-osakeyhtiölakia jossain vaiheessa päivitetään, vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa esittää. 33 Kunnossapitotarveselvitys auttaa asuntokaupassa Erityisesti asuntokauppatilanteessa taloyhtiön kunnossapitotarveselvityss on dokumentti, johon kannattaa perehtyä tarkasti. – Suhtaudun itse ja suhtaudumme Isännöintiliitossa hyvin positiivisesti taloyhtiöiden strategioihin. Se voi sanakin aiheuttaa vieroksuntaa. – Osittain se liittyy myös siihen, että strategiaa ajatellaan liian vaikeasti. Se on harmillisen vähän käytetty toistaiseksi, vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta määrittelee. Kun strategiaa lähdetään tekemään, hyvä lähtökohta ja suuntaa antava väline siihen on osakasja asukaskysely. – Toisaalta yhtiökokous vaAsuma on paras osuma!. – Ajatus on se, että sellainen kunnossapitotarveselvitys, joka ei perustu oikein mihinkään, kuten esimerkiksi kuntotutkimuksiin tai selvityksiin, tai jos se on ylipäätään hihasta ravisteltu, niin ei se kauhean hyvä dokumentti ole ostajille tai osakkaille. Muuten voi käydä niinkin, että ostaja huomaa maksaneensa asunnosta ylihintaa. – Strategiaa ajatellaan liian vaikeasti. Kunnossapitotarveselvitykseen liittyvä lakimuutos poistaisi pahimmat sudenkuopat. Sen takia olennaista on se, että se perustuu tutkittuun tietoon. Isännöintiliiton mukaan taloyhtiön hallituksen näppituntumalla tekemä kunnossapitotarveselvitya on vienyt taloyhtiön jopa vahingonkorvausvastuuseen. Jo tällaiset strategiset valinnat ohjaisivat Viljamaan mukaan melko hyvin hallituksen ja isännöinnin tekemistä
Erilaisia taloyhtiöiden kehityspalveluita tarjoavan Good House Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Karvinen katsoo, että taloyhtiöiden strategiateemassa on tärkeää yrittää pitää asiat yksinkertaisina. Kyse ei ole sanahelinästä, vaan siitä, että taloyhtiön johdossa aktiivisesti, laajasti ja jatkuvasti mietitään mahdollisuuksia kehittää kiinteistöä ja yhtiön toimintaa siten, että asumiskustannuksia saadaan alennettu, omistaja-arvoa kasvatettua ja asumismukavuutta parannettua. Esimerkiksi Kiinkon kanssa yhdessä tekemässämme Isännöinnin ammattilaiset -selvityksessä selvisi, että isännöitsijät tuskailevan sitä, että kehittämiselle jää liian vähän aikaa, Viljamaa toteaa. Varsinkin tämän ikäisilllä taloyhtiöillä olisi olennaista olla strategia. Strategian merkitystä ei voi liikaa korostaa. Vaihteluväli on tosi iso enkä lähtisi rajaamaan mitään pois. Strategiassa voi olla myös pehmeitä arvoja, selvittää Tuomas Viljamaa, Euroopan komissiosta tuli heinäkuussa iso asumiseen vaikuttava energiapaketti. Taloyhtiöiden johdossa tuleekin kääntää kaikki kivet ja kannot, jotta löydetään pitkän aikavälin ratkaisut remonttien rahoittamiseksi. Massiivinen korjausvaje Isossa kuvassa asunto-osakeyhtiöiden suuri ongelma on Kimmo Karvisen mukaan se, että taloyhtiöitä ei juurikaan proaktiivisesti kehitetä, vaan niitä vain korjataan reaktiivisesti. – Aluerakentamisen aikana 1960-70 -luvuilla rakennetut talot ovat tulossa korjausrakennusikään. – Kuten tiedämme, tämä on johtanut massiiviseen korjausvajeeseen ja tilanteeseen, jossa ammattimaisesti johdetut vuokratalokiinteistöt ovat usein paremmassa kunnossa kuin tavalliset asunto-osakeyhtiöt. – Näin taloyhtiöitä ei pitäisi johtaa, vaan jokaisen kiinteistön kaikki kehittämispotentiaali tulisi tunnistaa ja hyödyntää mahdollisimman fiksusti. Pankkien kiristäessä taloyhtiölainojen myöntämisehtoja ollaan jo tilanteissa, joissa yhtiölainaa ei saada, koska kiinteistön vakuusarvot eivät riitä. Koko taloyhtiön johdossa olennaisin tekijä on mielestäni se, että hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö pelittää. Strategia, kuten muutkin tärkeät asiat, kannattaa käsitellä yhtiökokouksessa ja hakea sille yhtiökokouksen päätös. Isännöintiliitro peräänkuuluttaa taloyhtiöitä ja isännöintisektoria miettimään myös kiinteistön ja taloyhtiön arvoa. Strategian laatimiseen on erilaisia malleja. 34 – Strategiassa kannattaa miettiä, mitä kiinteistölle tehdään pitemmällä tähtäimellä kuin viiden vuoden kunnossapidon tarveselvityksessä. – Onhan sillä iso vaikutus myös siihen, mikä on yksilötasolla omistusasumisen arvo. Suuntaviivat toiminnalle Strategia antaa selkeät suuntaviivat myös kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen. Toisaalta olen nähnyt sellaisiakin strategioita, joissa voi olla power point -esitys, jossa on mietitty taloyhtiön visiota sekä sitä, mihin pyritään ja mitä tehdään teknisesti, mitä tarkoittaa taloyhtiön yhteisöllisyys ynnä muuta. Hän näkee, että se on hallituksen näkemys kiinteistön kehittämisestä. Siinä voi olla tiettyjä asioita, mitä voi teknisesti tehdä, mutta siinä voi olla myös esimerkiksi taloyhtiön visio olla asuinalueen yhteisöllisin taloyhtiö. – Strategia voi olla hyvin pelkistetty, esimerkiksi toimintakertomuksessa vain kaksi riviä siitä, mitä tehdään. – Strategia antaa selkeät suuntaviivat myös isännöinnille toimia. Toki jos isännöitsijän kanssa on hyvä yhteistyö, strategiaa kannattaa miettiä yhteistyössä isännöitsijän kanssa. Vuokra-asuntoyhtiöt usein taloyhtiöitä paremmassa kunnossa litsee hallituksen, mikä on jo luottamuksen osoitus taloyhtiön osakkailta hallitusta kohtaan lähteä edistämään juuri tämän tyyppisiä asioita. Kun taloyhtiöllä on strategia, niin kehittämisen tarvetta ei tarvitse miettiä, kun se on strategiassa linjattu. – Ja jos ollaan myymässä tai ostamassa asuntoa, niin näen sen positiivisena signaalina taloyhtiön tekemisestä ja näkymistä, että tämän tyyppisiä asioita on mietitty taloyhtiössä, Viljamaa toteaa. Tänä päivänä erityisen suuria mahdollisuuksia liittyy energiatehokkuuden parantamiseen, jossa säästömahdollisuudet ovat usein niin merkittävät, että niillä voidaan rahoittaa korjausinvestointeja, Karvinen korostaa. – Siinä kannattaisi olla nimenomaan taloyhtiön sekä hallituksen näkemys, ja siihen suhteutettuna sitten ostetaan oikeanlainen isännöinti. – Ehkäpä kaikista tärkein osa taloyhtiön strategiaa onkin osata jaksottaa isot ja välttämättömät korjaukset siten, että niihin on saatavilla rahoitusta. – Strategian ei tarvitse olla ikuinen vaan sitä voi kehittää. – Hallituksen, isännöitsijän ja myös osakkaiden tulisi aktiivisesti ja kehittämisorientoituneesti miettiä taloyhtiön asioita pitkällä aikavälillä faktatietoon nojaten. – Perustaso kannattaa ainakin kirjata, koska se antaa eväitä myös siihen, miten kuntotutkimuksia ja kunnossapitotarveselvitystä tehdään, ja miten isännöinti toimii.. Strategioita voi olla monenlaisia Tuomas Viljamaan mukaan on erilaisia ratkaisuja tehdä strategia. Kotitalouksien ja perheen yksi keskeinen tekijä on se, miten asunnon arvo säilyy. Sen voisi ajatella myös hallituksen ja isännöitsijän yhteistyötekijänä, Viljamaa korostaa. – Silloin myös isännöinnin fokusoinnin voi tehdä oikealla tavalla, ja toisaalta taloyhtiö pystyy osoittamaan, minkälaista isännöintiä se haluaa, sanoo Tuomas Viljamaa. Taloyhtiöiden rahoitushaasteiden lisääntyessä oleellista on ymmärtää oman taloyhtiön rahoitusasema nyt ja tulevaisuudessa. Strategisessa ja pitkälle tulevaisuuteen katsovassa ajattelussa on se hyvä puoli, että se lähes automaattisesti aktivoi taloyhtiön kehittämistä. Keskimäärin toivotaan, että se kehittyisi positiivisesti. Tähän vaaditaan ymmärrystä kiinteistön korjaustarpeesta, mutta myös tahtoa kehittää kiinteistöä ja taloyhtiötä asukkaiden sekä osakkaiden toiveiden mukaisesti, Karvinen toteaa. – Isännöitsijät ovat todella työllistettyjä ja viikkotyöajat ovat pitkiä. Viljamaan mukaan strategiassa kannattaa miettiä, mitä kiinteistölle tehdään pitemmällä tähtäimellä kuin viiden vuoden kunnossapidon tarveselvityksessä. -Tärkeintä on, että taloyhtiöt aktivoituvat kehittämään toimintaansa, toimitusjohtaja Kimmo Karvinen kannustaa. – Tärkeintä on, että taloyhtiöt aktivoituvat kehittämään toimintaansa. Itse strategiadokumenttia tärkeämpää on strateginen ajattelutapa, jonka voi määritellä tavoitteelliseksi pitkän tähtäimen toiminnaksi
Vaihtotyötä perinteisistä valonlähteistä eli esimerkiksi hehkulampuista, loisteputkista ja elohopealampuista ledeiksi on tehty vähitellen jo monen vuoden ajan. Tämä kehitys mahdollistaa sen, että ledeihin päivittämisen vuoksi ei tarvitse vaihtaa koko valaisinta, mikä tuottaisi suuremmat asennuskustannukset, kertoo HKL:n projektipäällikkö Anssi Pietilä. Markkinat ovat kehittäneet tähän samaan kantaan sopivan ja vähintään yhtä hyvillä ominaisuuksilla varustetun led-valoputken. Metroasemien tyypillisimmän valonlähteen päivittäminen loisteputkesta led-valoputkeen säästää merkittävästi energiaa ja tuo taloudellisia säästöjä lamppujen elinkaarikustannuksissa pidemmän polttoiän takia. 35 H elsingin metroasemien lamput on päivitetty ympäristöystävällisiksi ledeiksi. Aamulla metroasemalle väsyneenä saapuva työmatkalainen saisi sinisestä valosta virtaa päiväänsä. Tiedetään myös, että sinertävän sävyinen valo energisoi ihmistä ja keltainen valo rauhoittaa. Lamppuja on vaihdettu tai suunniteltu vaihdettavaksi ledeihin kaikilla metroasemilla. Katko mahdollisti vaihtotyön tekemisen nopeasti ja tehokkaasti, sillä normaalisti vastaavia kunnossapitotöitä voidaan toteuttaa ainoastaan yöaikaan metroliikenteen ollessa pysähdyksissä vain muutaman tunnin ajan aseman tyhjennettyä ja ennen aamun avausjunaa. Valaistuksen päivittämisessä hyödynnettiin myös heinäkuussa toteutettua Kipparlahden metrosillan uusimisprojektia ja siitä aiheutunutta Itä-Helsingin metrokatkoa. Valaisimet, joiden lamppuja ei voida korvata led-lampuilla korvataan led-valaisimilla. Yksittäisvaihtojenkin määrä on pienempi, kun keskimääräinen elinikä on selvästi pidempi. Uudemmilla läntisen metron asemilla valaistus on jo alun perin rakennettu led-pohjaiseksi. Metroasemien valaistukseen kuluvassa elinkaarikustannuksessa energian osuus on merkittävästi suurempi kuin tuotteen hinta tai sen asennuskustannus. Sillä on ollut paljon hyviä teknistaloudellisia ja arkkitehtuurisia ominaisuuksia ja se on ollut helppo vaihtaa. Kuva: HKL / Salar Mohammad – Loisteputki on ollut laiturivalaistuksen toteuttamiseen kustannustehokkain lampputyyppi vuosikymmenet. Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä ledien edistyneillä älyominaisuuksilla asemien valaistusta voidaan mukauttaa esimerkiksi matkustajien vireystilaa tukevaksi. Joku päivä valaistus voisi siis tunneliasemillakin seurailla auringon syklejä. Kehittyvä teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi valaistuksen määrän paremman tasapainottamisen luonnonvalon määrän kanssa. Led-lampun keskimääräinen käyttöikä HKL:llä on noin 5 vuotta ja tässä ajassa säästetään jo yksi kokonainen loisteputkien huoltosykli. – Tämän tyyppisiä ratkaisuja meille varmasti joku päivä tulee ja pienessä mittakaavassa niitä jo kokeillaan. Yli 62 prosentin säästö Kokonaisenergiatehokkuudessa led-valoputkiin vaihtamisella ollaan päästy yli 62% energiansäästöön. Katkon aikana Kontulan ja Itäkeskuksen metroasemien loisteputket vaihdettiin uusiin led-putkiin. Vaihto ledeihin vapauttaa myös HKL:n kunnossapidon resursseja muuhun työhön. Ledit ovat pidempiaikainen ratkaisu monesta syystä: ne palavat pidempään ja niiden ”hiipuminen”, eli valovirran alenema on paljon pienempää kuin loisteputkessa. Internet of Things (IoT) -järjestelmien kehittyessä led-lampuissa tullaan niitä hankittaessa maksamaan edistyksellisistä ominaisuuksista, joita ovat esimerkiksi tieto valonlähteen kunnosta tai mahdollisista häiriöistä, tämä parantaa kunnossapidon tilannekuvan ylläpitämistä, kun on mitattua dataa käytettävissä, Pietilä kertoo.. HKL vaihtaa kaikkien kantametron asemien valaistuksen led-pohjaiseksi. Tämän lisäksi niitä voidaan himmentää helpommin ja energiatehokkaammin kuin muita valonlähteitä. Ympäristöystävällisiä led-lamppuja metroasemille Siilitien metroasemalla Helsingin Herttoniemessä uusittiin valaistus ympäristöystävällisiin led-valaisimiin. Vaikka led-valoputki maksaa enemmän kuin loisteputki, se maksaa itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa
36 Helsinkiläisen Laakson sairaalan tontille ainutlaatuinen lämpökenttä Geometrinen lämpö tukee kaukolämpöä Helsinkiläisen Laakson sairaalan energiaratkaisuissa hyödynnetään nykytekniikkaa, mutta energia-asioiden suunnittelussa sekä toteutuksessa on myös otettava huomioon kolmen sairaala-alueen vanhan rakennuksen suojelu. Hän työskentelee Laakson sairaalahankkeen talotekniikkapäällikkönä. Niiden tilalle rakennetaan kolme uutta sairaalarakennusta. – Kun Laakson sairaalahanke on toteutettu, rakennusten lämmittämisessä on tarkoitus hyödyntää geotermista lämpöä poraamalla tontille kymmenen kappaletta keskisyvää lämpökaivoa, yhteensä noin kahden kilometrin verran. Sairaalarakennukset lämmitetään tällä hetkellä kaukolämmöllä. – Geotermisen lämmön hyödyntäminen tukee kaukolämmitystä, sen ei ole tarkoitus korvata kokonaan. Teksti: Eero Wihuri L aakson sairaala rakennettiin 1920-luvun alussa tuberkuloosin hoitamista varten, sairaalarakennukset suunnitteli arkkitehti Eino Forsman. Lämmitysjärjestelmää parannetaan Laakson sairaalahankkeen yhteydessä, jossa jossa suojellut sairaalarakennukset peruskorjataan ja uudemmat rakennukset puretaan. Kaivojen syvyysja mahdollisesti myös määrä, tarkentuvat jatkosuunnittelun aikana, kertoo Helsingin kaupungin LVI-projektipäällikkö Erno Sjögren
Sairaalan toiminta sijoitetaan hankesuunnitelman mukaisesti kolmeen uudisrakennukseen ja kolmeen perusparannettavaan rakennukseen. Päätoteuttaja toteuttaa Laakson yhteissairaalahankkeen kaikki rakennustyöt sekä niiden toteuttamiseen tarvittavat alihankinnat. Tätä lämpöä siirtyy myös maan kuoren ylempiin kerroksiin. Kolme yritystä jätti lopullisen tarjouksen hankkeen toteuttamisesta. Rakentaminen vie vuosia Yhteissairaalan rakennustyöt jakautuvat pitkälle ajanjaksolle. Toiminnot yhdelle alueelle Laakson yhteissairaala on psykiatriaan, somatiikkaan ja neurologiaan erikoistunut sairaala, joka tulee valmistuessaan korvaamaan tällä hetkellä hajallaan toimivat Auroran-, Hesperian-, Kellokosken-, Ohkolan-, Laaksonja Suursuon sairaaloiden toiminnot yhdelle uudelle alueelle Helsingissä. Geotermistä energiaa voidaan hyödyntää käyttämällä suoraan kuumien lähteiden lämpöenergiaa tai poraamalla kalliopePurkamista ja uusia rakennuksia Laakson sairaala sijaitsee Helsingin Töölössä lähellä Mannerheimintietä. Kokonaispinta-alaltaan Laakson yhteissairaala tulee olemaan noin 150 000 neliötä. Valmistelevat työt aloitetaan arviolta tulevana syksynä. Hankkeen päätoteuttajaksi valittiin keväällä SRV. Lisäksi SRV on tehnyt Naistenklinikan peruskorjauksen. Allianssin osapuolet vastaavat yhdessä hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta sekä jakavat hankkeen riskit ja hyödyt. kaukolämmön käyttöä lämmittämisessä. Remontti aloitetaan valmistelevilla töillä syksyn aikana. 37 Helsinkiläisessä Laakson sairaalassa aloitetaan syksyllä mittava remontti, jossa suojellut sairaalarakennukset peruskorjataan ja uudemmat rakennukset puretaan. Nykyiset tilat ovat toiminnallisesti vanhanaikaisia, välittömässä peruskorjauksen tarpeessa olevia ja toisistaan erilleen sijoitettuja tiloja. Sairaala rakennetaan vaiheittain, ja sairaalan viimeinen osa valmistuu alustavan aikataulun mukaan vuonna 2030. Päätoteuttajan hankintamenettelynä oli hankintalain mukainen neuvottelumenettely. Jos sairaalan suunnitelmat ja päätökset sekä kaavamuutos etenevät odotetusti, rakentamaan päästään aikaisintaan vuoden 2022 puolivälissä. Allianssin osapuolten kesken laaditaan yksi yhteinen allianssisopimus, jonka osapuoliksi tulevat tilaajana Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala, valittu päätoteuttaja sekä suunnitteluosapuolina pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaava Laakson LATU -ryhmittymä, rakenne-, geoja kalliosuunnittelusta vastaava UNITAS-ryhmittymä ja LVISA-suunnittelusta vastaava Granlund Oy. Sairaalasta on suunniteltu nykyaikainen tutkimusja opetussairaala, johon tulee sijoittumaan yli 900 sairaansijaa. Toteutusmalli korostaa yhteistyötä Laakson yhteissairaalan toteuttamisesta, rahoittamisesta ja omistamisesta vastaa Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala. Erotuksena maalämmöstä, jonka saa aikaan auringon energia, geoterminen lämpö on maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten tuottamaa lämpöä. Valintaperusteena oli paras hinta-laatusuhde, jossa laadulla oli painoarvo 70 prosenttia ja hinnalla 30 prosenttia. SRV on rakentanut viime vuosina muun muassa Keski-Suomen keskussairaala Novan, TAYS Etupihan Tampereella, Uuden Lastensairaalan Helsingissä, Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja Helsingin Meilahdessa sijaitsevan HUSLAB laboratoriorakennuksen. Geoterminen energia on maansisäistä lämpöä. Laakson yhteissairaalasta rakennetaan myös logistiikkatunneliyhteys Meilahden sairaala-alueelle. Sairaalaalueelta puretaan uudemmat rakennukset, ne korvataan uusilla taloilla. Niiden tilalle rakennetaan kolme uutta sairaalarakennusta. Lisäksi sairaalalle rakennetaan maanalaiset pysäköintija huoltotilat sekä uusi, pääosin maanalainen pääajoyhteys Auroranportin liittymästä. Helsingin kaupunki ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ovat yhdessä suunnitelleet Laakson yhteissairaalaa. Hanke toteutetaan yhteistyötä korostavalla allianssimallilla. Hanke jakautuu useaan kehitysja toteutusvaiheeseen, joiden arvo SRV:lle on yhteensä noin 730 miljoonaa euroa. Havainnekuvassa on myös uusi monitoimiareena, Nordenskiöldinkadun toiselle puolelle rakennettava Helsinki Garden. Sen osakkeenomistajiksi tulevat Helsingin kaupunki ja HUS kummatkin 50 prosentin osuudella. Koko Laakson yhteissairaalahankkeelle päätetty arvonlisäveroton enimmäishinta on 838 miljoonaa euroa. Kuva: Arkkitehtiryhmä LATU. Kuva: Laakson LATUryhmittymä Uuden päärakennuksen pääaulaa
Hotellin luokkaa Laakson sairaalan vuotuinen energiankulutus on ennustettu olevan yli 20 000 megawattituntia lämmityksen osalta ja yli 7 000 megawattituntia jäähdytyksen osalta. – Tästä tulee hyvä Yksi somatiikan edustajista on ollut Laakson sairaalan osasto 3:n osastonhoitaja Mervi Leppänen Helsingin kaupungilta. Pääsemme toteuttamaan uusissa tiloissa laadukasta fysioterapiaa, sanoo puolestaan fysioterapeutti Hanna Autio-Väisänen HUSin neurologian osastolta. Romppanen on tästä hyvillään. Hän korostaa, että myös ulkotilat on suunniteltu ammattilaisten työryhmissä. Hän kiittää keväällä rakennettua potilashuoneen mallia, jossa hoitajat pääsivät testaamaan tilan toimivuutta ja esimerkiksi sitä, kuinka apuvälineet mahtuvat mukaan toimintaan. 100 vuotta vanhat patterit on suojeltu, ja ne tullaan säilyttämään. Sen ensimmäinen osa on tarkoitus saada käyttöön noin vuonna 2026, ja uuden sairaala-alueen on tarkoitus olla kokonaan valmis 2030-luvun alkuvuosina. Laakson yhteissairaalan suunnittelussa on haluttu osallistaa mahdollisimman laajasti sen tulevaa henkilöstöä sekä asiakkaita ja potilaita. Moni energiatehokkuuteen liittyvä asia on vielä suunnitteluvaiheessa, rakennusallianssi tulee yhdessä etsimään ratkaisuita. – Tästä tulee hyvä. Osasta piha-aluetta tulee kuntouttavaa, ja siellä voi harjoitella vaikkapa eri kuntoiluvälineiden avulla. Erno Sjögrenin mukaan Laakson vanhat sairaalarakennukset ovat yllättävänkin hyvässä kunnossa. Saman katon alle saadaan somatiikan ja psykiatrian hoito. Sähköä tuotetaan myös itse aurinkopaneeleilla. – Uuteen rakennukseen tulee paljon uutta tekniikkaa, jota voimme arjen toiminnassa hyödyntää. Vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen suojelu asettaa omat reunaehtonsa. – Merkittävä osa Laakson sairaalan rakennusten tarvitsemasta lämmitysenergiasta saadaan kierrättämällä hukkaenergiaa. Tai vaihtoehtoisesti kierrätetään reiässä sinne pumpattua vettä, joka kierron aikana lämpenee. – Kesällä lämpöä varastoidaan, ja talvella sitä hyödynnetään rakennusten lämmittämisessä, kiteyttää Sjögren. Sähköä tarvitaan noin 30 000 megawattituntia. Psykiatrian asiakasraatilaiset ovat kertoneet palautteenaan myös, ettei yhden hengen huoneen tarvitse olla 18 neliön suuruinen. Leppänen odottaa pääsyä uusiin tiloihin ja on vakuuttunut, että ne toimivat myös hyvänä hoitohenkilöstön rekrytointivalttina. Ainutlaatuinen lämpökenttä Erno Sjögren kuvailee Laakson sairaalan tontille suunniteltavaa lämpökenttää ainutlaatuiseksi, jota on suunniteltu vuosien ajan. Henkilöstö ja potilaat mukana suunnittelussa Geoterminen lämpö on maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten tuottamaa lämpöä. Suunnitteluryhmiä on ollut useita ja niillä eri tehtäviä. Potilashuoneiden energiankulutus vertautuu lähinnä hotellihuoneiden energiankulutukseen, toteaa kaupungin LVI-projektipäällikkö Erno Sjögren. Tätä varten on järjestetty lukuisia työpajoja, infotilaisuuksia ja koronapandemian aikana Teams-tapaamisia. He eivät yleensä tarvitse apuvälineitä, joten jokusen neliön pienempikin riittää mainiosti. – Vanhat tilat eivät ole eivätkä tule olemaan energiatehokkuudeltaan niin hyviä kuin mitä uudet tilat tulevat olemaan. Ensimmäisten selvitysten mukaan tontilla on sopivia paikkoja lämpökaivoille reilu 10. Joidenkin potilaiden osastohoito voi kestää ennemmin viikkoja kuin päiviä, joten omaa rauhaa tarvitaan. Laakson yhteissairaalasta on tulossa nykyaikainen tutkimusja opetussairaala, jonne tulee yli 900 sairaansijaa. Hän uskoo, että mielenkiintoa herättää myös toiminnan monipuolisuus. Soininen on vetänyt osastoryhmän lisäksi ryhmää, jossa on suunniteltu lääkehoitoprosessia: kuinka kaikki lääkkeet siirtyvät tehokkaasti ja turvallisesti apteekista ja lääkehuoneesta eri osastojen potilaille. Osan tästä sähköstä käyttää maalämpöja energiankierrätysjärjestelmä, jolla vähennetään ostoenergian määrää lämmitykseen ja jäähdytyksen osalta merkittävästi. – Sairaalarakennuksiin tullaan rakentamaan huonekohtainen lämpötilansäätö uusien rakennusten potilashuoneisiin. Laakson sairaalan vanhojen rakennusten ylimmistä kerroksista on tarkoitus lohkaista tila ilmanvaihtokoneille, tiloihin suunnitellaan lämmön talteenottoa. Mutta koska sairaala-alue on suuri, tarvitaan myös muita energianlähteitä kuten maalämpöä ja kaukolämpöä, hän jatkaa. Robotiikka tulee avuksi esimerkiksi lääkkeiden jakamisessa potilaskohtaisiin annoksiin, HUS Psykiatrian johtava ylihoitaja Päivi Soininen kertoo. Virtuaalisia tutustumiskäyntejä on ollut mahdollista tehdä 3D-mallinnusten ansiosta, ja ennen pandemiaa sekä henkilöstö että asiakasraatilaiset pääsivät tutustumaan virtuaalisiin potilashuoneisiin. Patterit on säilytettävä, vaikka niitä ei hyödynnettäisi lämmittämiseen. Sairaala ei ole niin sanottu kuuma sairaala, eli siellä ei ole leikkaussaleja. Kaivojen sijoittelua selvitetään vielä tarkemmin tutkimalla tarkasti maaperää. – Laakson sairaala-alue sijaitsee kallion päällä, geotermisen lämmön kannalta tontti on hyvä. Näin ollen energiatehokkuutta voidaan parantaa vain sisäpuolella. Hän oli omissa kommenteissaan korostanut, etteivät tupakoijat halua häiritä muita parvekkeella olijoita savulla. – Laakson sairalaan energiankulutus ei ole mitenkään erityistä suurta. – Talot on tehty aikoinaan hyvin.. 38 Henkilöstö, potilaat ja asiakkaat tiiviisti mukana Laakson uuden yhteissairaalan suunnittelussa. Laakson yhteissairaala on savuton, mutta tahdostaan riippumatta psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden tupakointi on oltava mahdollista eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton mukaisesti. Koska rakennukset on suojeltu, julkisivua ei saa muuttaa. Tilojen lisäksi suunnittelun aikana on yhdessä pohdittu ja kehitetty myös toimintaa uusissa tiloissa. Hän kertoo, että suunnittelussa henkilöstö haastettiin miettimään tulevaisuuden sairaalaa ja sen hoidon toimintatapoja. Erno Sjögren sanoo Laakson sairaalan tontin toisaalta olevan kooltaan sen verran pieni, ettei kaivoja mahdu reilua kymmentä enempää. Psykiatristen osastojen parvekkeille tuleekin tupakointikopit, joista savu ohjataan pois. He antavat erityiskiitokset yhden hengen potilashuoneista. Yhden hengen huoneita Myös HUSin psykiatrian asiakasraatilaisille Tiina Maunolle ja Joni Romppaselle on välittynyt vahva tunne kuulluksi tulemisesta. – Kuntoutujat, joilla on muistin ja havainnoinnin vaikeuksia, voivat ulkoilla piha-alueella turvallisesti, Autio-Väisänen sanoo. rään riittävän syvä reikä, jonka kautta johdetaan kuumaa vettä maanalaisesta vesivarastosta
Vaikka KY-talon peruskerrokset on alun perin suunniteltu asumista varten, se soveltuu erinomaisesti moderniin toimistokäyttöön. Havainnekuva: NCC – Peruskorjauksen päätavoitteena on nostaa vuosien saatossa nuhjaantunut rakennus takaisin täyteen arvoonsa. Joustavat tilaratkaisut vaihtelevat 200 neliön ja 6 000 neliön välillä ja sopivat hyvin erilaisille yrityksille ja toimialoille. Rakennus toteutetaan BREEAM-ympäristöluokituksen uusimpien kriteerien mukaiselle Excellent-tasolle ensimmäisenä korjausrakennushankkeena Suomessa. kattoterasseineen viimeistelee talon ilmeen. Julkisivumateriaalit uusitaan vastaamaan paremmin alkuperäisiä materiaaleja. – Ylin kerros lasiseinineen ja Vanha Kylteritalo Helsingin keskustassa muuttuu moderneja toimitiloja sisältäväksi taloksi. Talon mittava peruskorjaus käynnistyi huhtikuussa sisäpuolisilla purkutöillä. NCC osti KY-säätiöltä Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan KY-talon loppuvuodesta 2020. Rakennus takaisin arvoonsa – Peruskorjauksen päätavoitteena on nostaa vuosien saatossa nuhjaantunut rakennus takaisin täyteen arvoonsa, kertovat pääsuunnittelija Hanna Koskela ja suunnittelujohtaja Petrus Laaksonen Tengbomilta. Rakennus kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Talon mittavan peruskorjauksen arvioidaan valmistuvan 2023. Talolla on ainulaatuinen historia asumisen, opiskelijaelämän, liiketoiminnan ja viihteen keskuksena. – Konstailemattomalla Kulma21-nimellä halutaan kunnioittaa talon historiaa, henkeä ja perinteitä sekä toisaalta tuoda esiin sen sijainti Pohjoisella Rautatiekadulla numerossa 21. Ympäristöluokitus ohjaa hankkeen suunnittelua ja korjaamista kokonaisvaltaisesti tavoitteena ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus, jossa huomioidaan sen koko elinkaari. Rakennuksen pilareihin perustuva pystyrunko mahdollistaa joustavan tilasuunnittelun. 39 Helsingin keskustan Kylteritalosta moderni toimitila Kulma 21 kunnioittaa historiaa V anha Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan talo, Kylteritalo Helsingin keskustassa kantaa jatkossa nimeä Kulma21. Talo uudistetaan monipuoliseksi modernia työkulttuuria edistäväksi toimitilaksi. Kulma21 on toimitila, joka yhdistää monipuolisesti yritysten ja ihmisten tarpeet ja liikkuvuuden, sanoo NCC:n kiinteistökehittäjä Matti Partanen. Kohteen arvioidaan valmistuvan 2023.. Ylin kerros rakennetaan käytännössä kokonaan uudestaan, tämä antaa mahdollisuuden toteuttaa jälleen käyttöön otettavalle kattoterassille aukeavan julkisivun avoimena lasipintana. Keskeisen sijaintinsa, hyvien kulkuyhteyksiensä ja erinomaisen näkyvyytensä ansiosta talo soveltuu loistavasti pääkonttoriksi
Tällä hetkellä on asemakaavan muutos käynnissä. Uudet puitteet matkailulle – Oulussa hotellien käyttöasteet ovat olleet korkeita ja Terwa Towerin majoitustarjonta lisää Oulun houkuttelevuutta, sanoo Raimo Pahkala. Oulun Vänmanninsaareen suunnitellaan yli 20-kerroksista Terwa Toweria. Nämä huoneistot soveltuvat tarvittaessa myös kokoustiloiksi päiväsaikaan. 40 Oulun kaupunkikuva uudistuu Tornitaloja keskustaan Oulun kaupunkikuvaa tulee uudistumaan korkean rakentamisen myötä. – Terwa Toweriin on suunniteltu sijoittuvan 200-huoneinen hotelli, toimistotilaa, ravintolatilaa sekä yksityisomisteisia CitySuites-huoneistoja noin 100 kappaletta. Rakennuksen ja Meritorin alle suunnitellaan tulevan pysäköintihalli, listaa Pahkala. – Terwa Tower täydentää Oulun kokoustilatarjontaa ja mahdollistaa huippuluokan tilaisuuksien järjestämisen majoituksen välitOulun Plaanatornista tulee 16-kerroksinen. Kun asemakaava on saatu vahvaksi, käynnistetään projekti, kertoo Terwa Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pahkala. Terwa Tower on 80 metriä korkea, 22 maanpäällistä kerrosta käsittävä, monimuotoinen hybridirakennus. Ylimpään kerrokseen suunnitellaan kohtaamispaikkaa, josta on näkymät yli Oulun, suistoon ja merelle. Kuva: Arkkitehdin alustava havainnekuva/PAVE Arkkitehdit Oy. Rakennuksen pinta-alan on suunniteltu olevan noin 24 000 kem 2 . Kyseessä on yksi Oulun kaupungin strategian mukaisista kaupunkikehityshankkeista. Teksti: Kati Wikström Y IT Talo Oy, Terwa Kiinteistökehitys Oy ja Terwa Management Oy ovat rakentamassa Oulun kaupungin omistamalle rakennuspaikalle Terwa Toweria
Havainnekuva/JK-arkkitehdit Energiatehokasta asumista Oulun keskustaan rakentuvat Plaanatorni ja Plaanavahti ovat Skanskan alusta asti kehittämä hanke. – Automatiikan avulla esimerkiksi isännöitsijä voi seurata tarkasti kiinteistöjen energiankulutusta niin sähkön kuin lämpimän vedenkin osalta ja ennakoida mahdollisia huoltotarpeita. Marja Kuosma. – Terwa Tower luo puitteita Oulun matkailun kehittymiselle ja vahvistaa Oulun asemaa yhtenä johtavista kaupunkikeskuksista. Katon aurinkopaneelien tuottama energia käytetään kiinteistön sähkönkulutukseen, kuten esimerkiksi LED-valaistukseen ja yhteistilojen ilmanvaihtokoneisiin, kertoo Kuosma. Plaanatorni on 16-kerroksinen ja sen myynti käynnistyy elokuussa 2021. Terwa Towerin myötä Ouluun rakentuu uudenlaiset mahdollisuudet poliittisille tilaisuuksille sekä liike-elämän ja kulttuurialan tapahtumille. Ihmiset haluavat asua lähellä palveluita, julkista liikennettä, hyvillä sijainneilla ja tietysti hyvillä näkymillä, tietää Kuosma. Rakennusaika on arviolta noin kaksi vuotta. Kohde valmistuu arvion mukaan elokuussa 2023, kertoo Marja Kuosma Skansa Kotien myyntija markkinointijohtaja. Sen aloituspäätös tehdään myöhemmin, mutta alustava tavoite on kuitenkin kohteen käynnistäminen vuoden 2022/2023 aikana. – Tavoittelemme RTS-ympäristöluokitusta, jossa on huomioitu muun muassa polkupyörien pesuja huoltopiste. Oulussa voi rakentaa korkeaa rakentamista kaupunkikuvallisesti oikeisiin paikkoihin, joista sovitaan tapauskohtaisesti Oulun kaavoitusviranomaisten kanssa. Ympäristöluokitus tarkoittaa sitä, että rakennus on ympäristövastuullisesti suunniteltu ja rakennettu, energiatehokas sekä sertifioitu, toteaa Kuosma. Terwa Towerille luotiin pohjaa jo vuonna 1962, jolloin Oulun torinrannan monumentaalikeskuksen kilpailuehdotuksessa oli mukana 22-kerroksinen torni, summaa Pahkala.. tömässä läheisyydessä. Suunnittelussa ja rakentamisessa on mukana muun muassa kosteuskoordinaattori. Plaanatornissa pääroolissa ovat lasipinnat. Asuntopohjat ovat väljiä, joten kodeissa riittää tilaa asumisen lisäksi myös työnteolle tai harrastuksille, sanoo Marja Kuosma. – Talon torniosan asuntopohjissa on myös tilavia parvekkeita, tarkentaa Kuosma. Kuva: Visualisointi/PAVE Arkkitehdit Oy Terwa Tower tulee tarjoamaan erityisesti majoitusja kokoustilaa Ouluun. – Asuntojen lisäksi Plaanatorniin tulee pieniä asumista palvelevia liiketiloja, kuten esimerkiksi ravintolaja/tai kahvilatilaa, mutta näiden toimijoiden tiedot eivät ole vielä julkisia. Näin huoneet ovat valoisia ja niiden ympärille aukeavia näkymiä saa ihailla esteittä. Lasipinnat pääroolissa Plaanatornissa on yhteensä 94 kotia, joissa on huoneita yhdestä neljään. Tavoitteena ympäristöluokitus Plaanatorni kuuluu tehokkaimpaan A-energialuokkaan, sanoo Kuosma. – Kaikki huoneistot ovat normaalia korkeampia ja rakennuksen keskivaiheilla on kaksi vieläkin korkeampaa asuinkerrosta. – Suuret lasipinnat ovat pääroolissa sekä tornin julkisivussa että sisätiloissa, sillä kaikkien Plaanatornin kotien ikkunat laskeutuvat aina lattiaan asti. Rakennushankkeen tarkoituksena on myös luoda kaupunkiin urbaania sykettä ja elinvoimaa, huomioiden kulttuuripääkaupunki 2026 -tavoitteet. – Ulkopuolinen auditoija varmistaa, että kohde toteuttaa tavoitteensa muun muassa käyttöön, kestävyyteen ja kosteudenhallintaan liittyen. 41 Oulun kaupunkikuva uudistuu Tornitaloja keskustaan – Oulussa hotellien käyttöasteet ovat olleet korkeita. Niissä katto kohoaa noin kolmen ja puolen metrin korkeuteen. – Sisarkohde Plaanavahti olisi 13-kerroksinen. Lattialämmityksen ja kätevien lasiliukuseinien ansiosta, kodeissa ei ole mitään turhaa mielikuvituksellisen sisustamisen tiellä, kertoo Kuosma. Perinteisesti Oulussa rakennukset ovat olleet melko matalia, mutta nyt kaupunkirakentamista tiivistetään
Hänen mukaansa Pohjanmaa on kehittynyt viime vuosina suotuisasti erityisesti teollisuuden ja rakentamisen näkökulmasta katsoen. Tulevaisuudennäkymät näyttävät hyvältä, Suomela toteaa. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Pohjanmaan liitto ja Vaasan kaupunki. Maakunnassa kehitetään innovatiivisia energiaratkaisuita Pohjanmaa on Suomen energiamaakunta Pohjanmaalla on käynnissä useita mittavia rakennushankkeita, joiden energiaratkaisut ovat innovatiivisia, uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ja energiaa säästäviä. – Koronapandemian vaikutuksista on selvitty aika vähin kolhuin, toki hieman toimialasta riippuen. 42 P ohjamaata voikin kutsua Suomen energiamaakunnaksi ja Vaasaa on Pohjolan energiapääkaupungiksi. – Kaikki rakennushankeemme tukevat etulinjan energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä. Kohteisiin asennetaan aurinkopaneeleita ja niissä hyödynnetään kalliosekä maalämpöä, sanoo maakuntajohtaja Kaj Suomela Pohjanmaan liitosta. Yrityksiä ei ole ajautunut konkurssiin eikä niitä ole ajettu alas
43 Vaasa on Pohjolan energiapääkaupunki, jossa meininkikin on energistä. Maakunnan tulevaisuus on globaali, mutta teot paikallisia. Korona ei sinänsä ole estänyt hankkeiden etenemistä, mutta koronarajoitusten vuoksi jotkut niistä ovat kestäneet arvioitua pidempään ja komponenttien saatavuus on jonkin verran hidastanut töiden etenemistä. – Suurempia vastoinkäymisiä ei kuitenkaan ole tullut eteen, vaikka sitä vähän pelkäsin. Joitakin kuukausia on voinut tulla viivettä, muttei sen enempää, Suomela sanoo. Sen sijaan pandemia-aika on kasvattanut joidenkin alojen myyntiä, esimerkiksi veneiden, mukaan lukien luksuspurjeveneet, joita Nautor Oy Ab ja Baltic Yachts valmistavat Pietarsaaressa. – Veneteollisuudella on tilauskirjat täynnä ja valmiit veneet on myyty loppuun, mutta ulkomaille, koska ne ovat niin kalliita, ettei niitä kukaan Suomessa pysty ostamaan.. Kaupungissa yhdistyvät innovatiivisuus ja teknologia sekä laadukkaat palvelut ja monipuolinen koulutusja kulttuuritarjonta. Kuva: Mikael Matikainen Kansainvälisellä Pohjanmaalla on kaikki ainekset suotuisaan kehitykseen
Samalla, kun siinä suunnitellaan uutta, pitää jatkojalostaa vanhaa ja löytää toimiva ratkaisu tyhjilleen jäävälle keskustan teollisuuskiinteistölle. Wasalinen Aurora Botnia alus on suunniteltu ja rakennettu varta vasten Vaasan ja Uumajan väliselle reitille, jota se liikennöi useita kertoja päivässä elokuun lopusta lähtien. Maakuntajohtaja kuvaa projektia isoksi investoinniksi ja haastavaksi. Maailman ympäristöystävällisin laiva Wärtsilä, ABB ja Tamforce ovat muodostaneet klusterin ja tehneet yhdessä uraauurtava työtä laivanrakennuksessa. Brittiläisyritys Johnson Matthey rakentaa akkukatodien materiaalitehtaan Vaasaan. Wasa Station kohoaa Vaasan vanhan linja-autoaseman tontille, joka on ollut pitkään tyhjillään. Sen tuloksena on syntynyt alus, joka on varustettu uusimmalla ympäristöteknologialla ja joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. – Kaupungin lainatakaus toi hankkeelle konkretiaa ja nyt YIT lähtee toteuttamaan sitä. Pohjoisessa Pietarsaaren seudulla Snellman-konserni rakentaa uuden pakkasvaraston ja salaatteja valmistava Fresh Servant Oy laajentaa tuotantotilojaan. Wärtsilä on samanaikaisesti lanseeraamassa uutta ajattelua ja toimintakonseptia. Myymälän koko noin 20 000 neliötä. Hankkeessa on innovatiivista lisäksi se, että aluksen omistavat yhdessä kaksi kaupunkia eri maista, Vaasa ja Uumaja, maakuntajohtaja Kaj Suomela kertoo. Kymmenisen vuotta suunnitteilla ollut Wasa Stationkin nytkähti eteenpäin, kun kaupunginvaltuusto päätti heinäkuussa, että kaupungin omistama yhtiö ottaa lainaa 52 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan hotellija kongressikeskuksesta kaupungin käyttöön tulevan musiikkitalon osuus. Wasa Station on Vaasan keskustaan rakennettava monitoimikortteli. – Hanke nostaa Vaasan seuraavalle tasolle, next levelille, kuten peleissä sanotaan, kun saamme kaupunkiimme nykyajan vaatimukset täyttävän kongressikeskuksen, Suomela kehuu. Wasa Stationin rakentaminen on tarkoitus aloittaa vielä tänä vuonna. Tehtaan tonttivaraus koskee noin 50 hehtaarin aluetta GigaVaasasta, joka on kokonaisuudessaan monta sataa hehtaaria. 44 Wasa Station – Vaasan uusi maamerkki Maakuntajohtaja Kaj Suomela kertoo, ettei koronan vuoksi yhtään hanketta ole laitettu jäihin. Musiikkitalon lisäksi monitoimikortteliin tulee rakennusyhtiö YIT:n vastuulle kuuluvat urheiluja monitoimitilat, liiketilat sekä hotellista ja asuinhuoneistoista koostuva yli 20-kerroksinen tornitalo, josta tulee Vaasan uusi, näyttävä maamerkki. Työvoima ja avoimet työpaikat eivät kohtaa Suomelan mukaan korona-aika sai työttömyyden hetkellisesti pompahtamaan ylös, mutta tällä hetkellä tilanne on tasaantunut, – Myönteinen kehityssuuntamme kiteytyy visioon, että olemme uuden energian Pohjanmaa. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa vielä tänä vuonna. Närpiöläinen NTM on kasvanut voimakkaasti sekä Suomessa että Saksassa. Nyt ne siirretään Vaskiluotoon, keskukseen, joka on saanut nimekseen Smart Technology Hub. Yritys tekee muun muassa jätteenkäsittelyn päällirakenteita, jotka mahdollistavat sen, että roska-auto voi ottaa kerrallaan jätettä vastaan useammasta jäteastiasta. – Alus on samalla klusteriyritysten kelluva laboratorio. – Wärtsilä ei ole rakentamassa tiloja vain itselleen, vaan hakee Innovation Hubiin mukaan yhteistyökumppaneita, esimerkiksi alihankkijoita ja yliopistoja, kertoo Kaj Suomela. Uuden Prisman pitäisi avautua ensi vuoden alussa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, uuden akkumateriaalitehtaan pitäisi olla toiminnassa vuonna 2024. Toimitilat ovat pian valmiit ja teollisuustila on valmistumassa. Yritys on tehnyt aiesopimuksen kaupungin kanssa ja maarakennustyöt ovat käynnissä. kun lomautuksia on peruttu. Vaasan kaupungin omistaman musiikkitalon lisäksi kortteliin tulee rakennusyhtiö YIT:n vastuulle kuuluvat tilat, muun muassa hotellista ja asuinhuoneistoista koostuva yli 20-kerroksinen tornitalo, Vaasan uusi maamerkki. Närpiössä, Kristiinankaupungissa ja Kaskisissa kasvihuoneviljely on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja toiminta automatisoitunut vauhdilla. Kokonaisuudessaan alue käsittää 40 000 neliötä. Energiaa meille antaa huippuosaaminen, monikulttuurisuus ja vahva yhteisöllisyys, sanoo maakuntajohtaja Kaj Suomela Pohjanmaan liitosta. Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa rakentaa maakunnan suurinta Prismaansa Vaasan Liisanlehtoon. Vilkasta koko maakunnassa Useita rakennushankkeita on menneillään maakunnan eri puolilla. Kokonaisinvestointi on arvoltaan 200 miljoonaa euroa. Wasa Stationille on kehitetty innovatiivinen ja kustannustehokas kokonaisenergiajärjestelmä ja ympäristöystävällisyys näkyy korttelin arjessa. Työttömyyden sijaan on kehittymässä työvoimapula, jota oli jo ennen pandemiaa.. Vaasa uudistusten keskellä Wärtsilällä on ollut Vaasan keskustassa tuotantolaitokset ja osittain myös laboratorio
Samalla Wärtsilä on lanseeraamassa uutta ajattelua ja toimintakonseptia ja hakee Innovation Hubiin mukaan yhteistyökumppaneita. – Meillä ei tilanne ole muihin maakuntiin verrattuna mitenkään paha. Merkittävä kaupunki on myös Närpiö ja nimenomaan kasvihuoneviljelyn ansiosta. Kunnista Laihia on täysin suomenkielinen. Tilastokeskus teki puoli vuotta sitten arvion siitä, miten Suomen kunnat pärjäävät vuonna 2040. Maakunta koostuu 14 kunnasta, joista puolet on kaupunkeja: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersör, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri. Maakuntajohtaja näkee suuria mahdollisuuksia viherryttämisessä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, mikä pitää sisällään muun muassa kestävää kehitystä, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Osa heistä on kouluttautunut uuteen ammattiin, osa työskentelee edelleen Närpiön kasvihuoneilla. Maakunnan asukkaista noin puolet puhuu ruotsia äidinkielenään. Naapurimaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa pohjoisessa, Etelä-Pohjanmaa idässä ja Satakunta etelässä. Kyse ei ole niinkään marjanpoimijoiden kaltaisista työntekijöistä, vaan pysyvästä työvoimasta ja maahanmuutosta. Sen arvioitiin kasvavan kuntana, vaikkei sillä olekaan naapurinaan mitään isoa veturia. Asukkaita maakunnassa on noin 176 000. Maakunnan keskus on noin 67 000 asukkaan Vaasan kaupunki. Maakuntajohtaja näkee, että yksi ratkaisu orastavaan työvoimapulaan on työperäinen ja muukin maahanmuutto. Pienin on Kaskinen, joka on väkiluvultaan samalla koko Suomen pienin kaupunki. 45 Pohjanmaa lyhyesti Pohjanmaan maakunta sijaitsee Länsi-Suomessa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla ja historiallisen Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Lähes itsestään selvää lienee, että voittajia ovat suuret kaupungit ja muut keskuspaikat. Kuva: Marie Sjölind Kuntsin modernin taiteen museo on saanut nimensä taiteenkeräilijä, konsuli Simo Kuntsin (1913–1984) mukaan. – Ulkomaisten työntekijöiden saanti on ratkaisevan tärkeää niin teollisuuskuin kasvihuoneyrityksillekin. Tulevaisuus näyttää lupaavalta Pohjanmaallakin päivittäistavarakaupoissa on korona-aikana käynyt tavallista enemmän asiakkaita, mikä kertoo siitä, että korona on tuonut ihmisiä etätöihin mökeilleen. Onnistuneen kotoutuksen ansiosta he ovat kotiutuneet hyvin ja viihtyvät täällä. – Vaikka meillä on samaan aikaan sekä vapaita työpaikkoja että työttömiä, ne eivät aina täysin kohtaa ja sen vuoksi käymme jatkuvaa keskustelua yritysten ja työvoimahallinnon kanssa, mikä olisi paras tapa toimia. – Mökillään voi asua vaikkapa koko vuoden, mutta se ei näy tilastoissa, koska ihmisen pitää olla kirjoilla muualla. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa samalla kun syntyvyys vähenee. Väestön ikärakenteen muutos näkyy myös Pohjanmaalla. – Maakunnastamme löytyy osaamista ratkaista ilmastomuutokseen liittyviä kiperiä haasteita ja siksi katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin, Kaj Suomela sanoo. Pohjanmaa on merellinen maakunta Länsi-Suomessa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla. Siksi paluumuutto ei ainakaan vielä näy, mutta voi sitä tulla, Kaj Suomela arvioi. Asukkaita on noin 1 300. Toisaalta Pohjanmaalta löytyy myös maamme ruotsinkielisin kunta, Korsnäs, jossa ruotsinkielisten osuus on lähes 90 prosenttia. Heitä on tullut senkin jälkeen. Vaasa on Pohjanmaan kiistaton keskuskaupunki. Kasvihuoneviljely ei pyörisi ilman ulkomaista työvoimaa. Yhden kädellä sormilla voidaan laskea vastaavanlaiset kasvukunnat koko maasta, Suomela mainitsee. – Pohjanmaa ja nimenomaan Närpiö oli aikoinaan, vuonna 1988, ensimmäinen paikkakunta Suomessa, joka otti vastaan pakolaisia. Toiseksi suurin kaupunki on Pietarsaari. Toimitilat ovat pian valmiit ja teollisuustila on valmistumassa. Wärtsilä rakentaa Vaasan Vaskiluotoon uuden Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitysja tuotantokeskuksen. Parempaa kohti on jo menty ja toivottavasti mennään jatkossakin, sillä uusimman tilaston valossa syntyvyys on kivunnut hitusen plussan puolelle. Hänen perustamansa säätiön taidekokoelmaa pidetään yhtenä merkittävimmistä modernin ja nykytaiteen kokoelmista Suomessa.. – Yllätyksekseni listalta löytyi Närpiö. Vastaus piilee Närpiön elinkeinorakenteessa, joka kasvaa koko ajan
Uudiskohde koostuu toimisto-osasta ja tuotantohallista. Koy Alcor -hanke on käynnistynyt rakentamisen osalta helmikuussa 2021, kertoo Rakennus-Salama Oy:n toimitusjohtaja Jori Salama. Puun käyttö kasvussa Puurakenteisten asuinkerrostalojen tai vastaavien suuren kokoluokan puurakennushankkeiden osaajia ja tekijöitä on verrattain vähän, tietää Salama. Havainnekuva Turkuun rakentuvasta toimistoja tuotantorakennuksesta, joka on ensimmäisiä Turun alueen puurakentamisen suurhankkeita. 46 Lähes 5 000 neliöinen puusta rakennettava toimistoja tuotantorakennus Turkuun puurakentamisen suurhanke Turun lentokentän lähelle Aerotielle nousee pääosin puurakenteinen, lähes 5 000-neliöinen toimistoja tuotantorakennus. Kuva: Lunden Architecture Company. – Tavoitteena on, että tuotantotilat olisivat käytössä jo vuo. Rakennuksen tuleva käyttäjä on turkulainen korkean teknologian vientiyritys DCA Instruments Oy. Kaikki tilat, toimisto-osa ja tuotanto-osa, pyritään saamaan valmiiksi siten, että käyttäjän koko toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin maaliskuussa 2022. Se on ollut sitä tosin hyvin pitkään, joten kasvu ei ole ollut kovin vauhdikasta. Me näemme, että puurakenteiset pystyja vaakarakenteet sekä puuverhoilu ovat elinkaareltaan vastaavia, laadukkaita, arvokkaita ja kestäviä ratkaisuja. Teksti: Kati Wikström denvaihteessa 2021-22. – Hankkeen kokonaisbudjetti on noin kahdeksan miljoonaa euroa, sanoo Salama. R akennuttamisesta ja toteutuksesta vastaa turkulainen Rakennus-Salama Oy ja suunnittelusta Eero Lundén, Lunden Architecture Companylta. Koy Alcor -hankkeessa puiset runkorakenteet ja pääosin myös puuverhoillut julkisivut valikoituivat arkkitehtuurin, näyttävyyden sekä myös kestävän kehityksen arvojen perusteella, listaa Salama. – Pääosin tämän tyyppiset rakennukset toteutetaan terästai betonirunkoisina. – Pk-sektorin yrityksenä olemme arvioineet, että saavuttaaksemme markkinoilla kilpailuetua, on kannattavaa pyrkiä toteuttamaan myös sellaisia hankkeita, jotka eivät ole niin sanottua suurten rakennusliikkeiden ”leipälajia”. – Puurakentamisen markkina on kasvuvaiheessa. Tuotantohallin kaikki kantavat rakenteet on suunniteltu puurakenteisiksi ja sen julkisivun verhoilu on Siperian lehtikuusta. Kyseessä on ensimmäisiä modernin puurakentamisen suurhankkeita Turun seudulla
Heti, kun kerroksia on enemmän kuin kaksi, on runkoratkaisuna jotakin muuta kuin puu. Salamalla on runsaasti kokemusta puurakentamisen suurhankkeista. Toteutusmallit ajavat myös herkästi perinteisiin ratkaisuihin. – Rakennusteollisuuden kehitys on tapahtunut pääasiassa materiaaleissa, talotekniikassa ja tuotantoteollisuuden yksiköissä. 47 Lähes 5 000 neliöinen puusta rakennettava toimistoja tuotantorakennus Turkuun puurakentamisen suurhanke Puurakentamisen osuuden pitäisi olla 45 prosenttia kaikesta uudisrakentamisesta jo vuonna 2025. Ympäristöministeriön syksyllä 2020 julkaisemien tavoitteiden mukaan puurakentamisen osuuden pitäisi olla 45 prosenttia kaikesta uudisrakentamisesta jo vuonna 2025. – Mikäli halutaan toteuttaa esimerkiksi puurakenteinen julkinen rakennus, kuten vaikkapa koulukeskus tai terveyskeskus, tulisi jo hankesuunnitteluvaiheessa olla mietittynä yksityiskohtaisesti toteuttamiseen liittyviä asioita. – Tietyissä sektoreissa puurakentaminenhan on Suomessakin hallitsevaa. Hankkeita voisi tehdä täysin muulla tavoin kuin mihin olemme tottuneet, miettii Salama. Puu ei ole rakentajille niin tuttu materiaali kantavanaja massiivirakenteena, mutta sen käyttö kasvaa kuitenkin vuosittain, kertoo Salama Kehitysloikkia tarvitaan Suomessa on toteutettu jo 1960-luvun lopusta lähtien hyvin samankaltaisilla suunnitteluohjeilla ja toteutustavoilla asuinkerrostaloja, toteaa Salama. Ehkä olisi syytä saada rakennusteollisuuteenkin kehitysloikkia. – Muille materiaaleille löytyy standardisuunnitteluohjeet ja liitosdetaljit, mutta tämän tyyppisissä projekteissa ne joudutaan usein suunnittelemaan verrattain yksityiskohtaisesti. Puurakentamisen osuuden lisäämisen tavoitteena on rakentamisen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. – Puu on kevyt ja helposti käsiteltävä materiaali, josta voitaisiin kehittää vieläkin valmiimpia rakennekokonaisuuksia. Rakennustyöt alkoivat helmikuussa ja tilat ovat valmiina ensi maaliskuussa.. Silloin saavutettaisiin entistäkin parempaa laatua, kun kokonaisuudet saadaan valmistettua tehdasolosuhteissa ja muun muassa työmaan olosuhderiskit pienenevät entisestään, sanoo Salama. Itse puurakentaminen ei ole sen haastavampaa kuin muukaan rakentaminen. Suomen tavoitteet korkealla Puurakentamisen osuuden kasvattamisen tavoitteet ovat Suomessa korkealla. Rakennusliikkeiden harjoittama urakointi on säilynyt perustoiminnoiltaan melko muuttumattomana. Näihin talkoisiin tarvitaan mukaan myös yksityistä rakentamista, mistä Rakennus-Salaman uudiskohde on hyvä esimerkki. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi yksitasoiset päiväkodit sekä koulut, merkittävä osa pientaloista ja asuinrivitalot. – Koska useampikerroksisia, tai arkkitehtoonisesti hiukan haastavampia hankkeita ei ole valtavasti aikaisemmin tehty, on myös suunnittelu niin sanotusti uuden kehittämistä, ainakin osittain. Tämä taas aiheuttaa herkästi sen, että julkishallinnon kilpailutusmallit eivät ”taivu” tällaiseen. Suomi pyrkii lisäämään puurakentamisen osuutta melko kunnianhimoisella ohjelmalla. Puurakentamisen haasteet ilmenevät useimmiten suunnitteluvaiheessa, tietää Salama. Rakennus-Salaman valmiita puukohteita ovat esimerkiksi Turun Pernoon toukokuussa 2019 valmistuneet puukerrostalot ja saman alueen päiväkoti
Kaava-alueella asuu nykyisin noin tuhat asukasta ja määrä voisi kasvaa jopa kuuteen tuhantee. Kaava-alueesta on vesialuetta parikymmentä hehtaaria. Matkaa torille kertyy enimmillään alueen kaakkoiskulmasta noin kolme kilometriä. Alueen kokonaispinta-ala on noin 76 hehtaaria. Alueeseen sisältyy tällä hetkellä lähes kokonaan teollisuuskäytössä olevaa. Pääosin Itkonniemen alueelle sijoittuva kaava-alue käsittää muun muassa ”Vanhan aseman” alueen, Itkonniemen etelärannan vanhan tehdasalueen ja osia Itkonniemen pientaloalueesta. 48 Kuopion Itkonniemen ilme mullistuu 3 500 uutta asuntoa Vanhasta tehdasalueesta viihtyisä asuinalue Kuopion keskustan tuntumassa sijaitsevan Itkonniemen vanhan tehdasalueen ilme mullistuu tulevaisuudessa täysin. Teksti: Jouni Suolanen K oko alueen uudistuminen vie arviolta 25 vuotta ja sinne voisi tulla enimmillään noin 3 500 asuntoa. Kaupunki on kaavoittamassa Itkonniemen ja niin sanotun vanhan aseman aluetta pääasiassa asuinkäyttöön. Osayleiskaava-alue sijaitsee Kuopion keskustan välittömässä läheisyydessä
Laurinen pitää yhtenä merkittävä seikkana alueella sitä, että se on niin lähellä keskustaa. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnin ja taloyhtiöliittymän ansiosta.. 49 Vanha kuva Itkonniemen alueesta vuodelta 1929 kuvattuna Tuomiokirkon tornista. Niille on lupaprosessi käynnissä niin, että sinne pystytään tekemään virkistysaluetta ja rantaraittia tekemään täyttöjen päälle. – 2040 luvulle asti yritystoimintaa vielä jatkuu alueen länsilaidalla vuoteen 2045 ulottuvilla vuokrasopimuksilla, joten Itkonniemen asemakaavoitus alkaa alueen itälaidalta, jossa on nykyisin pientaloasutusta, Laurinen lisää. – Tottakai noissa asukasmäärissä kun liikutaan, niin kerrostalorakentamista siellä on aika paljonkin, ja toki myös pienempää rantarakentamista ja rivitaloja täytealueen laidassa. Kuvassa Savo Oy:n tulitikkutehdas. Alueen rakentuminen menee lähemmäs 2040 -luvulle, Laurinen muistuttaa aikaperspektiivistä. Diplomityöstä pohjaa asemakaavoitukseen Itkonniemestä on tehty diplomityö, jossa on muun muassa kysytty asukkaiden kokemuksia asukasvuorovaikutuksesta ja ylipäätään alueen kehittämisestä sekä muun muassa maastottelusta. Kaupungin pitää vielä jäsennellä muun muassa käyttötarkoitusta ja massoittelua omien tavoitteidensa perusteella, selvitää Heli Laurinen. Alueen rannoille tulee olemaan käyttöä. Teollisuudesta asumiskäyttöön Itkonniemen yleiskaava valmistui vuoden 2020 alkupuolella. – Se on vasta diplomityö, ja toimii asemakaavoituksen pohjana, mutta ihan suoraan se ei varmaankaan sellaisenaan siirry kaavoitukseen. – Näin ollen rantoihin pääsy, rantojen virkistyskäyttö ja puistojen tekeminen on keskeinen seikka, joka yleiskaavaan laitettiin sekä se, että ulkoilureitti jatkuu myös koilisen suuntaan Kelloniemeen päin vielä kauemmaksi keskustasta. Kaupungin asemakaavaohjelmissa aluetta ei vielä ole. Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions. Hän ei tässä vaiheessa halua esittää vahvoja omia näkemyksiään alueen rakentumisesta, joka siis täsmentyy asemakaavoituksen ja siiihen liittyvän vuoropuhelun kautta. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Itkonniemi talviasussa vuonna 2017. AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon. www.kuparisolutions. Yritystoiminnasta asumiseen Alueella on nykyisin yritystoimintaa, joka tulee vähitellen poistumaan asuinrakentamisen tieltä. – Vanhempia rakennusosia jäisi muistijälkinä, ja parhaimpia osia pyrittäisiin säilyttämään identiteettitekijänä, mutta pitkällä aikajänteellä yritystoiminnasta oltaisiin kyllä luopumassa, Kuopion kaupungin yleiskaavapäällikkö Heli Laurinen vahvistaa. Kuva: Kuopion kaupunki/Vicente Serra Kallaveden rantaviivaa puolentoista kilometrin verran. – Yleiskaavassa linjattiin se, että pitkällä aikajänteellä alueella siirrytään teollisuustoiminnasta asumiskäyttöön, ja siellä olevien teollisuuskiinteistöjen vanhimpia osia pyritään säilyttämään alueen identiteettitekijänä, Heli Laurinen kertoo
Sulkemispäätöksen aikaistamisen myötä myös Hanasaaren hiilivarasto katoaa katukuvasta ja alue vapautuu vaiheittain kaupunkilaisten käyttöön. Hanasaaren aikaistettu sulkemispäätös on Helsingin energiayhtiö Helenille taloudellisesti kannattavaa muun muassa päästöoikeuksien kohonneen hinnan vuoksi. H anasaaren voimala on Suomen kolmanneksi suurin teollisuuden päästölähde ja sen osuus maamme kokonaispäästöstä on kaksi prosenttia. Uuden aikataulun mukaisesti Hanasaaren kivihiilivoimalaitos siirtyy lämmityskaudeksi 2022–2023 varakäyttöön, kun Vuosaareen rakennettava biolämpölaitos saadaan tuotantoon. Tulevaisuuden korvaavia energiaratkaisuja on haettu myös uusin ja innovatiivisin menetelmin. Helenin henkilöstön ja organisaation sopeuttamista energiantuotannon muutoksiin on tehty siitä lähtien ja toimia jatketaan edelleen. 50 Helsinki sulkee Hanasaaren voimalaitoksen lähes kaksi vuotta etuajassa Päästöoikeudet nopeuttavat hiilivoimalan sulkemista Helsingin Hanasaaren hiilivoimalaitos suljetaan 1.4.2023 mennessä, lähes kaksi vuotta etuajassa. Tämän jälkeen Hanasaaren voimalaitos suljetaan lopullisesti. – Voimalaitoksesta luopuminen suunniteltua aiemmin on mahdollista, sillä olemme tehneet viime vuosina paljon työtä ja merkittäviä investointeja uusiutuvan ja päästöttömän lämmön ja sähkön tuotantoon. Tavoite toteutetaan vaiheittain. – Kaupungin kokonaispäästöt laskevat ratkaisun myötä noin 20 prosenttia, sanoi elokuussa Helsingin pormestarin tehtävästä luopunut Jan Vapaavuori kesäkuussa. Iltaisin ja öisin taideteos on valaistu, päivisin vihreät tolpat näkyvät mustaa hiiltä vasten. Hanasaaren tilateos ”Vastavalo” otettiin käyttöön vuonna 2004. – Helenillä on osaamista ja tahtoa vaikuttaa energiamurrokseen ja löytää ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Taideteos koostuu 56 omenanvihreästä tolpasta, jotka muodostavat Hanasaaren hiilivarastoa kiertävän aidan. Hiilineutraaleihin investointeihin on varattu kaikkiaan miljardi euroa, ja jo kolmannes investointipäätöksistä on tehty, hän jatkaa. Helen on ollut uusien energiaratkaisujen edelläkävijä kautta historiansa, ja tämä päätös on vahva osoitus myös siitä, sanoo Helenin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström. Kaupunginvaltuusto päätti Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta jo joulukuussa 2015, jolloin valmistelut käynnistettiin. Korvaavat vaihtoehdot Hanasaaren tuotanto korvataan nyt ensivaiheessa lämpöpumpuilla, lämmön varastoinnilla, biomassalla ja lämpökaupalla. Hiilineutraali Helsinki Helsingin kaupunki ja Helen ovat sitoutuneet hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Haastekilpailulla etsittyjen ratkaisujen tavoitteena on päästä tulevina vuosina kokonaan eroon polttamiseen perustuvasta energiatuotannosta muun muassa Salmisaaren korvaavissa ratkaisuissa. Aidan tolpat on valaistu led-valaisimin, katsojan silmiin valo tulee epäsuorasti. Helsingin kaupunki kysyi ratkaisuja Helsingin lämmittämiseksi kestävästi koko maailman energiaviisailta Helsinki Energy Challenge -kilpailussa. Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen ja tuotannon päättämisen jälkeen Helen luopuu kivihiilestä kokonaan viimeistään vuonna 2029, johon mennessä hiilenpoltto tulee päättymään myös Salmisaaren voimalaitoksessa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Hanasaaren voimalan sulkeminen olisi ajoittunut vuoden 2024 loppuun. Kuva: Helen. Päätöksellä on merkittävä vaikutus kaupungin ja koko maan hiilijalanjälkeen
Hankittava polttoaine on kestävyyssertifioitua tai muulla tavoin alkuperävalvottua. Biolämpölaitoksen pääpolttoaineena on metsätalouden sivutuotteena syntyvä metsähake, joka ei ole muutoin hyödynnettävissä. Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali 2035, tämän hetken aikataulun mukaan kivihiilestä luopuminen tapahtuu jo vuonna 2029. Vuosaaren biolämpölaitoksen suunniteltu koko on 260 megawattia. Vuosaaren biolämpölaitos tarvitaan, jotta Helsingin lämmöntarve voidaan turvata myös kylmänä talviaikana. Korvaavaa tuotantoa on jo rakennettu ja rakenteilla, investointeja on tehty erityisesti lämpöpumppuihin: Esplanadin alla käynnistyi kokonaan uusi lämpöpumppulaitos kesällä 2018, Katri Valan lämpöpumppulaitosta laajennetaan, ja Vuosaareen rakennetaan uutta, meriveden lämpöä hyödyntävää lämpöpumppua. Meriveden lämmöntalteenotossa suurimpana haasteena onkin turvata tarpeeksi lämpimän veden saatavuus ympäri vuoden. Poltosta syntyvät savukaasut menevät ensin lämmöntalteenottolaitokselle ja sieltä vielä erillisiin lämpöpumppuihin. Biolämpölaitoksen osuus Helenin polttoainekulutuksesta on noin 15 prosenttia. Biolämpölaitoksen pääpolttoaineena on metsätalouden sivutuotteena syntyvä metsähake, joka ei ole muutoin hyödynnettävissä. Salmisaari säilyy energiantuotantoalueena ja tavoitteena on korvata kivihiili ratkaisuilla, jotka eivät perustu polttamiseen. Biolämpölaitoksen käytöllä kaukolämmön tuotannossa ei arvioida olevan vaikutuksia kaukolämmön hintaan. Helsinki sulkee Hanasaaren voimalaitoksen lähes kaksi vuotta etuajassa Päästöoikeudet nopeuttavat hiilivoimalan sulkemista Helen nopeuttaa kivihiilen korvaamista Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen rakennuttaa parhaillaan Vuosaareen uutta biolämpölaitosta. Hanasaaren voimalaitos suljetaan huhtikuussa 2023, mutta se voidaan siirtää varakäyttöön jo aiemmin Vuosaaren biolämpölaitoksen käyttöönoton aikataulun mukaan. Yhtiön ensimmäisen merivettä hyödyntävän lämpöpumpun on määrä valmistua Vuosaareen ensi vuonna, ja toisen merivesilämpöpumppuhankkeen esiselvitys on käynnissä ja ympäristövaikutusten arviointi on käynnistynyt. Lämpöpumput käyttävät sekä sähköä että veden lämpöenergiaa kaukolämmön tuotantoon. Meri voi lämmittää kodin Myös lämmön varastointiin investoidaan, Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin rakennetaan parhaillaan luolalämpövarastoa. Vuosaaren lämpöpumppu vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä arviolta 30 000 tonnia vuodessa. Helen lopettaa kivihiilenkäytön vaiheittain. Yhtiöllä on esimerkiksi koskiosuuksia ympäri maata, ja Helen on myös iso ydinvoiman omistaja. Helen on tehnyt esiselvitystä eri vaihtoehdoista hyödyntää merivettä teollisen kokoluokan lämpöpumppujen lämmönlähteenä Helsingissä. Näin saamme hyödynnettyä polttoaineen mahdollisimman tehokkaasti, ja kaksinkertaisen lämmöntalteenoton ansiosta savupiippuun päätyvä savukaasu on enää 10–20 asteen lämpöistä. Merivesilämpöpumppujen toimintalogiikka on yksinkertainen ja tuttu energia-alalla käyttöja jäteveden hukkaja ylijäämälämpöjen hyödyntämisessä. Havainnekuva: Helen. Hankkeen investointiarvo on noin 260 miljoonaa euroa. Helsinki on ollut myös sähköntuotannon suhteen jo pitkään yliomavarainen. Salmisaaren osalta investointipäätöksiä ei ole vielä tehty. Toukokuussa 2021 Helen käynnisti ympäristövaikutusten arvioinnin toisesta meriveden lämpöä hyödyntävästä lämpöpumpusta, jonka suunnittelun lähtökohtana on korvata Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilellä tuotettu kaukolämpöteho kokonaisuudessaan. 51 Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen päätti nopeuttaa kivihiilen korvaamista energianja lämmön tuotannossa. Helen on tutkinut meriveden lämmön hyödyntämistä lämmöntuotannossa vuodesta 2016 lähtien. Biolämpölaitoksen savukaasujen hukkalämpö otetaan talteen kahdesti. Osana hiilineutraalia tulevaisuutta Helen rakentaa Vuosaareen biolämpölaitoksen. Lämpöpumpun tarpeisiin riittävän lämpimän veden löytäminen talvella vaatii vedenoton 50-70 metrin syvyydeltä, minkä vuoksi vedenottoa varten suunnitellaan louhittavan jopa 17-27 kilometriä pitkä tunneli sekä purkutunneli Salmisaaren voimalaitosalueelta Helsingin edustalla sijaitsevalle merialueelle. Tilanteen saavuttamiseksi Helen on tehnyt paljon investointeja. Vuosaaren lämpöpumpulla on kaksi eri lämmönlähdettä: talvikuukausina se hyödyntää voimalaitosten tuotantoprosessissa syntyvien jäähdytysvesien hukkalämpöä ja muina vuodenaikoina meriveden lämpöä, jota voidaan hyödyntää keskimäärin noin puolet vuodesta. Merivesilämpöpumput tarvitsevat vettä paljon enemmän kuin nykyiset käyttövesiä hyödyntävät lämpöpumput meriveden matalan lämpötilan takia
Vaikka vedenkulutus on vähentynyt, vaihteluväli on varsin suuri: 50 litrasta 150 litraan, jopa 300 litraan. Toisaalta omakotitaloissa asuvilla on sellaista kulutusta lisäävää vedenkäyttöä, jota ei ole muissa asumismuodoissa, kuten puutarhanhoito ja muu ulkona tapahtuva vedenkäyttö. Teksti: Liisa Airaksinen 113 litraa henkilöä kohden Työtehoseuran ja Motivan toteuttamassa vedenkäyttötutkimuksessa kerättiin mittaustiedot lähes 900 kerrosja rivitalossa asuvan kotitalouden vedenkulutuksesta vuodelta 2019. Lapsiperheessä vettä tarvitaan ja kulutetaan todennäköisesti enemmän kuin vaikkapa sinkun taloudessa. Sekä mittaukseen perustuva tieto että kyselytutkimus antoivat samansuuntaisia tuloksia vedenkäytöstä. 52 Kotitalouksien veden vuorokausikulutuksessa suuria eroja 50 litrasta lähes 300 litraan Toiset kotitaloudet pärjäävät vajaalla 50 litralla vuorokaudessa, toisilla taas vettä kuluu lähemmäs kolmesataa litraa. Tekemämme vedenkäytön kulutustutkimuksen mukaan kotitalouksen vedenkäyttö on vähentynyt keskimäärin, mutta kulutusmäärät vaihtelevat suuresti, toteaa tutkimushanketta vetänyt johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivasta. Oman kokemukseni mukaan myös teini-ikäiset ovat hyviä lisäämään perheen vedenkulutusta. Sen mukaan keskimääräinen useimmiten edelleenkään makseta kulutuksen mukaan, Ketomäki arvioi. Lotraus vähentynyt Kyselytutkimus kertoo, että joka neljäs oli muuttanut vedenkäyttötapojaan säästävämmäksi, esimerkiksi suihkuaikaa lyhentämällä ja joka viides oli hankkinut uusia vesikalusteita ja lähes yhtä moni uusia, vettä säästäviä kodinkoneita.. Tutkimuksessa selvitettiin vedenkäyttöä mittaustietojen, kyselytutkimuksen ja kulutustaan tarkemmin seuraavan ryhmän avulla. – Kerrostaloissa asuvat ovat saattaneet tottua lotraukseen, koska vedestä ei kerrostaloissa Vedenkäyttö riippuu pitkälti kulutustottumuksista ja perhetilanteesta. S uomalaisten kotitalouksien keskimääräinen vedenkäyttö on vähentynyt, mutta kulutus vaihtelee suuresti eri kotitalouksissa. Keskimäärin vettä käytetään vuorokaudessa 113 litraa henkilöä kohden. Kulutukseen vaikuttaa lisäksi asumismuoto ja se, laskutetaanko vedestä kiinteällä maksulla vai käytön mukaan, sanoo yhteishanketta vetänyt johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivasta. Vedenkäyttökyselyyn vastasi 2 500 kotitaloutta. Tuoretta tietoa suomalaisten vedenkäytöstä antaa Kestävä vedenkäyttö -projektissa vuosina 2019–2020 tehty tutkimus. – Henkilön tai perheen elämäntilanne sekä vedenkäyttötottumukset vaikuttavat suuressa määrin siihen, miten paljon vettä kulutetaan. Sen sijaan kulutusperusteinen laskutus on omakotitaloissa vakiintunut käytäntö
– Uutta laitetta hankittaessa kannattaa tutkia laitteiden energiamerkin tiedot. Vastaajat arvioivat suihkun olevan auki suihkun aikana keskimäärin 4,3 minuuttia. Käytetystä vedestä 65 prosenttia oli kylmää ja 35 prosenttia lämmintä vettä. Sekä uusissa että vanhoissa saattaa olla salakavalia vuotoja. Suurin kulutuskohde oli suihku, jossa vedenkäyttökyselyyn vastanneet kävivät noin kuudesti viikossa. Tutkimuskin osoitti saman suuntauksen. Vedestä valtaosa hygienian hoitoon Markkinoilla on nykyisin tarjolla useita vähän vettä kuluttavia astianja pyykinpesukonemalleja. Kun valitsee sellaisen, säästöä kertyy niin energian kuin veden osalta. Koneet saattavat haukata kodin vedenkulutuksesta noin neljänneksen. Vedenkäyttötutkimuksen valossa suurin vesisyöppö on hygienian hoito, johon kului noin 45 prosenttia kaikesta käytetystä vedestä. – Itse kukin voisi miettiä, pystyisikö jollakin tavoin lyhentämään tai tehostamaan omaa suihkuaikaansa, jotta säästyisi energiaa ja vettä, etenkin lämmintä vettä. Koneiden ohjelmia kannattaa käyttää tarkoituksenmukaisesti, eikä pestä vajaita koneellisia, jollei koneessa ole erillistä vajaatäyttöohjelmaa. Todelliseen kulutukseen perustuva vedenlaskutus on samalla asukkaita kohtaan oikeudenmukaisempaan kuin henkilömäärään pohjautuva, Ketomäki toteaa. 53 Vedenkulutus on yleensä pienentynyt niissä taloyhtiöissä, joissa on otettu käyttöön huoneistokohtainen kulutusmittaus. Remontin yhteydessä kannattaa harkita uusien vesikalusteiden hankintaa, koska ne kuluttavat jopa puolet vähemmän vettä kuin vanhat vesikalusteet. Käytetystä vedestä puolet on lämmintä vettä ja se näkyy ja tuntuu, paitsi vesilaskussa, myös lämmityskuluissa. Vedenkäyttötutkimuksen mukaan vedenkäyttö jakautuu seuraavasti: peseytymiseen kuluu vedestä 45 prosenttia, keittiössä 17,5 prosenttia, WC:ssä 15 prosenttia ja pyykinpesussa 15 prosenttia ja muuta vedenkulutusta on noin 7,5 prosenttia. Saneerauskohteisiin niitä on velvoitettu asentamaan putkiremontin yhteydessä vuodesta 2013. – Vedenkulutus on yleensä pienentynyt taloyhtiöissä, kun niissä on otettu käyttöön huoneistokohtainen kulutusmittaus. Ketomäen mukaan peseytymiseen liittyviin vedenkäyttötottumuksiin onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Käyttöveden lämmittämiseen kuluukin noin kolmannes rakennuksen lämmitysenergiasta. Järkevää olisi luopua ammeen käytöstä, jos sellainen kotona on, Jaakko Ketomäki sanoo.. Syytä on lisäksi välttää astioiden esihuuhtelua juoksevan veden alla. Talouksissa, joissa laskutus pohjautuu kulutukseen, käytettiin vuorokaudessa vettä keskimäärin 119 litraa eli 10 litraa vähemmän henkeä kohden kuin niissä talouksissa, joissa laskutus pohjautui henkilömäärään. – Ilahduttavaa onkin se, että reilu puolet vastaajista oli aktiivisesti pyrkinyt vähentämään vedenkulutustaan, Jaakko Ketomäki kiittelee. Suomalaisissa kodeissa astianpesukone on käytössä lähes päivittäinen. Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen on ollut pakollista uusissa asuinkiinteistöissä vuodesta 2011 lähtien. Taloyhtiön vesivastikkeen on jatkossa perustuttava huoneistokohtaisista vesimittareista saatuun mittaustietoon niissä taloyhtiöissä, joissa huoneistokohtaiset vesimittarit on asennettu hankkeissa, joille on haettu rakennuslupa lain voimaanastumisen jälkeen. Vaikka kiinteistöihin on pitänyt asentaa mittarit, niitä ei ole ollut pakko käyttää laskutuksen perusteena. Niistä ilmenevät samalla vedenkulutustiedot, Jaakko Ketomäki vinkkaa. Viime vuoden marraskuussa voimaan astuneen lakiuudistuksen myötä asiaan on tullut muutos. Kannattaa olla myös tarkkana WC-istuimen kanssa. Muina säästötoimina mainittiin verkoston vedenpaineen säätö oikealle tasolle ja sadeveden käyttö kastelussa. – WC-istuin ja kylpyhuone kannattaa laittaa erityisen tarkkailun alle, kun vedenkulutusta aletaan puntaroida omassa taloudessa, Ketomäki painottaa. Varsin pieneltäkin vaikuttava vuoto voi lisätä vuoden vesilaskua sadoilla euroilla. Pyykkiä pestään noin 220 kertaa vuodessa
Bauer Solutions Oy on erikoistunut innovatiiviseen, kemi. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Bauer Solutions Oy V edenkäsittelylaitteen perusajatuksena pudottaa kalkkisaostumien aiheuttamat vesikalusteja toimilaitehäiriöt haitat mahdollisimman pieniksi sekä lisätä putkistojen ikää sen ansiosta että vanhatkin saostumat poistuvat vähitellen putkistoista. Bauer Solutions Oy:n vedenkäsittelylaitteisto on ollut Suomen markkinoilla jo runsaat parikymmentä vuotta. 54 Kemikaaliton vedenkäsittely tuo monia etuja Putkistojen käyttöikä voi pidentyä 20 vuodella Kemikaaliton vedenkäsittely tuo lisäaikaa putkistoille, takaa hyvän veden laadun sekä säästää huoltoja korjauskustannuksissa. – Vedenkäsittelyn liittäminen osaksi kiinteistöjen käyttövesi-, lämmityssekä jäähdytysjärjestelmiä on pidentänyt putkistojen käyttöikää jopa yli 20 vuotta, sanoo hallituksen puheenjohtaja Mikko Timonen Bauer Solutions Oy:stä. Vedenkäsittelylaitteisto tuo putkistolle lisävuosia, suojaa putkistoa kalkkija ruostekerrostumilta, lisää energiatehokkuutta ja takaa erinomaisen vedenlaadun
– Järjestelmä pitää pinnat, putkistoa ja kiertävän veden puhtaina, jolloin energiatehokkuus säilyy hyvänä. Vedenkäsittelyjärjestelmä tuo energiatehokkuutta ja säästöä nimenomaan sen kautta, että putkistot pysyvät puhtaina. – Vesi kulkee laitteen läpi, käsitelty vesi tekee kaiken työn, eikä mitään kemikaaleja tarvita. Myös vesijärjestelmien huoltokustannukset pienenevät. Mikäli putkistojärjestelmä on pahoin vaurioitunut, on ainoa mahdollisuus uusia putkisto. – Kemiallisten aineiden käyttö aiheuttaa yleensä nopeita muutoksia, jotka eivät ole eduksi putkistolle. Käsittelyn on myös todettu aikaansaavan vanhojen kerrostumien poistumista putkistoista. Energiahukkaa syntyy, jos lämmönsiirtopinnat ja vastukset keräävät sakkaa sekä muita haitallisia kerroksia. vanhat kerrostumat poistuvat vähitellen ja syöpymien eteneminen hidastuu merkittävästi, jopa pysähtyy. Kalkki ja ruostekerrostumat voivat tukkia putken lähes umpeen. Laitteisto minimoi kaikissa järjestelmissä korroosion ja ehkäisee kerrostumien synnyn. Viimeinen tuore tutkimustieto on osoittanut, että vaihtelevataajuuksinen magneettikenttä pilkkoo veteen liuennutta happea nanokupliksi, mikä poistaa myös bakteerikasvustoja putkista. Laitteiston innovatiivisuus piilee sen kemikaalimattomuudessa. – Laitteessa vaikuttaa vaihtelevataajuinen magneettikenttä. Kalkki ei poistu vedestä, mutta kidemuutoksen ansiosta kiteet eivät tartu pintoihin enää yhtä helposti. Kerrostumat aiheuttavat virtaushäiriöitä, jotka ilmenevät paineen ja lämpötilan vaihteluina. 55 kaalittomaan vedenkäsittelyyn, joka säästää rahaa, energiaa ja ympäristöä. Käsitelty vesi puhdistaa vesilaitteita ja putkistoja myös rautahydroksideista ja kuparioksideista, joista syntyy sakkaumia, kertoo Mikko Timonen. – Vedenkäsittely muokkaa veden ominaisuuksia siten, että Vedenkäsittely puhdistaa lämmitysja jäähdytysjärjestelmät ruosteja sakkakerrostumista. Veden kovuustekijöiden ominaisuudet muuttuvat käsittelyn vaikutuksesta. Käyttövesijärjestelmässä veden kovuustekijöiden, yleisimmin kalsiumin ja magnesiumin, ominaisuuksia voidaan muokata vedenkäsittelylaitteilla siten, etteivät ne muodosta kerrostumia putkistoon ja vesikalusteisiin. Korroosio ja kerrostumat ovat putkistolle myrkkyä. – Tätä kautta syntyy huomattavaa energiansäästöä. Se aikaansaa vedessä olevan kalkin, kalsiumkarbonaatin CaCO3, kidemuutoksen. Maaperästä lähtöisin olevan kaivoveden ruosteisuuteen voidaan vaikuttaa ainoastaan raudanpoistosuodattimella.. Käsittelylaitteisto asennetaan käyttövesijärjestelmässä vesimittarin jälkeen leikkaamalla pois pätkä putkea ja kytkemällä laitteisto osaksi putkistoa. Järjestelmien häiriöttömyys ja vuotovahinkojen riskien pienentyminen tuo säästöä, selvittää Timonen. Kalkkeutuminen tukkii ennen pitkää putkistoja, venttiileitä, lämmönsiirtimiä ja hanoja. Vesi kulkee laitteiston läpi Käsittelylaitteisto asennetaan käyttövesijärjestelmässä vesimittarin jälkeen leikkaamalla pois pätkä putkea ja kytkemällä laitteisto osaksi putkistoa. Käyttöveden mukana putkistoihin kertyy kalkkija ruostekerrostumia. Bauer Solutions on suomalainen vuonna 2007 perustettu yhtiö, joka valmistuttaa ja myy Bauer-vedenkäsittelylaitteita. Kerrostumat epäpuhtauksineen heikentävät veden laatua ja siten kiihdyttävät putkistojen syöpymistä. Järjestelmissä kiertävä puhdas vesi ei aiheuta tukoksia venttiileihin, jakotukkeihin tai muihin toimilaitteisiin, painottaa Timonen. Energiansäästöä syntyy pitkällä tähtäimellä. Reikiintynyttä tai täysin tukossa olevaa putkistoa laitteiston avulla ei voi enää korjata. Laite soveltuu käytettäväksi kaikille putkimateriaaleille uusissa ja vanhoissa kiinteistöistä aina omakotitaloista teollisuuskiinteistöihin saakka niin käyttövesikuin lämmitysja jäähdytysjärjestelmissä. Esimerkiksi kupariputkien pistesyöpymiä on saatu pysäytetyksi vedenkäsittelylaitteiston avulla
– Kun pumput ja niihin liittyvät putkistot sakkautuvat, lämmön siirtyminen heikkenee, jolloin esimerkiksi maalämpöjärjestelmä turvautuu varavoimaan eli sähköön. Putkistojen ja vesikalusteiden pysyessä vapaana kerrostumista myös veden maku ja haju säilyvät raikkaina. Kun pinnat ovat puhtaat, järjestelmän lämmönsiirtokyky pysyy hyvänä. Mitään pitoisuusseurantaa ei tarvitse tehdä tai huolehtia vuosittaisista kemikaalilisäyksistä, toteaa Mikko Timonen. Kaikkiin putkistoihin Vesilaitokset lisäävät vedentuotantoprosesseissaan kalkkia vaihtelevasti veden pH:n nostoon korroosion ehkäisemiseksi paikkakunnasta riippuen. Laitteiston voi hankkia myös leasingrahoituksella esimerkiksi kolmeksi vuodeksi, jolloin edellä mainitun, noin 7 200 euron hintaisen laitteen, hinta on noin 230 euroa kuukaudessa, mikä huoneistojen osalta on kympin luokkaa kuussa. Käsittelylaitteiston sähkönkäyttökustannukset ovat muutaman kymmenen euroa vuodessa. – Vedenkäsittelyn liittäminen osaksi kiinteistöjen käyttövesi-, lämmityssekä jäähdytysjärjestelmiä on pidentänyt putkistojen käyttöikää jopa yli 20 vuotta. – Järjestelmän tukokset saavat aikaan häiriöitä, jota ilmenevät esimerkiksi pattereissa ja lattialämmityksessä epätasaisena lämmön jakautumisena. Epäpuhtaudet aiheuttavat järjestelmään aika ajoin tasapainotustoimenpiteitä, joilta vältytään puhtaan kiertoveden ja putkiston ansiosta. – Merkittävä osa kiinteistöjen asumisviihtyvyyttä ovat hyvin ja taloudellisesti toimivat käyttövesi-, lämmitysja jäähdytysjärjestelmät. Tätä kautta sähkön kulutus saattaa kiinteistössä nousta merkittävästi. Käyttöiän pidentyminen tuottaa kiinteistöjen omistajille kustannussäästöjä ja takaisinmaksuaika lyhenee sen vaikutuksesta. Vedenkäsittely puhdistaa järjestelmät sakkakerrostumista sekä estää uusien kerrostumien muodostumisen.. Jokaiselle järjestelmälle tarvitaan oma laitteensa. – Käsittelyprosessi pilkkoo sakan niin hienoiksi partikkeleiksi, että ne poistuvat aiheuttamatta tukoksia. Laitteiston verollinen hinta omakotitaloon on noin 2 500 euroa ja esimerkiksi 25 huoneiston kerrostalon käyttövesijärjestelmässä noin 7 200 euroa. Pahimmillaan sakkautuminen voi johtaa lattialämmitysputkiston tukkeutuminen, joka voi aiheuttaa kalliin remontin, korostaa Timonen. Timonen muistuttaa, että lämmitysverkoston puhtauden rooli korostuu erityisesti, kun entistä useammat kiinteistöt siirtyvät maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuihin. Kalkki näkyy erityisesti tummissa kaakelipinnoissa. Lämmitysja jäähdytysjärjestelmien vesiin eivät paikkakuntakohtaiset erot veden kovuudessa juurikaan vaikuta. Niissä järjestelmissä kalkki ei ole ongelma, mutta happikorroosion aiheuttama sakka voi tukkia järjestelmiä. Vedenkäsittely puhdistaa lämmitysja jäähdytysjärjestelmät ruosteja sakkakerrostumista sekä estää uusien kerrostumien muodostumisen. – Lämmitysja jäähdytysverkostoissa on järjestelmän yhteyteen liitettävä suodatin huollettava ja tarvittaessa vaihdettava aika ajoin. Summa on sellainen, ettei se syö muiden mahdollisesti suunniteltavien remonttien budjetteja. Myös voimakkaiden pesuaineiden tarve vähenee, pesuaineannostuksia on voitu jopa puolittaa, sanoo Mikko Timonen. Jäähdytysjärjestelmissä myös biofilmin ja bakteerien poistaminen parantaa merkittävästi jäähdytysvaikutusta. Vedenkäsittelylaitteiston olemassaolo nostaa asuinkiinteistöissä asuntojen arvoa mikä on todettu toistuvasti niiden parinkymmenen vuoden aikana, kun laitteisto on ollut Suomen markkinoilla. Pattereiden ja termostaattien venttiileihin aikaa myöten magneettisakkaa, joka tukkii lämmitysveden virtausta, mikä lisää lämmityksen tehottomuutta. – Vedenkäsittelylaitteet soveltuvat ensija jälkiasennukseen kaikkiin nykyaikaisiin sekä perinteisiin putkistojärjestelmiin sekä kaikille putkistomateriaaleille. 56 Asumismukavuus kasvaa Lämmitysjärjestelmissä laitteiston olemassaolo luo energiatehokkuuden lisäksi asumismukavuutta. Vedenkäsittelylaitteisto tuo putkistolle lisävuosia, suojaa putkistoa kalkkija ruostekerrostumilta, lisää energiatehokkuutta ja takaa erinomaisen vedenlaadun. Suljetuissa lämmitysja jäähdytysjärjestelmissä putkistoista irronnut sakka ei poistu minnekään ilman suodatusta ja hyvin toimiva sivuvirtasuodatus onkin huomioitava huolella. Laitteisto on käyttövesijärjestelmässä huoltovapaa
EcoStruxure Building -alusta modernisoi kiinteistönhallinnan infrastruktuurin ja turvaa sen myös tulevaisuudessa. Lue lisää EcoStruxure Building schneider-electric.fi se.com/ – Älykäs kiinteistöratkaisu kaikenkokoisille kiinteistöille. Esineiden internetin (IoT) kokonaisratkaisu sisältää skaalautuvan, turvallisen ja maailmanlaajuisen arkkitehtuurin. EcoStruxure Building yhdistää laitteistot, ohjelmistot ja palvelut turvallisesti Ethernet IP -runkoverkossa
Siksi pikkupyykkiä suuremmat pesuerät kannattaisi hoitaa pesutuvassa. Suomalaisiin koteihin perhekohtaiset pesukoneet alkoiSinikka ja Matti Lintunen ovat hoitamassa lakanapyykkiä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuula Mäkinen (keskellä) kertoo, kuinka hankalaa kolikoiden palauttaminen pankkiin oli. Talon rakenteiden kannalta muutos ei ole ollut edullinen, sillä yleensä ilmanvaihtoa ei ole mitoitettu tähän. Suurin ongelma liittyy pesun ja kuivauksen tuomaan kosteuskuormaan. Yhteisten pesutilojen suuret koneet pesevät nopeasti ja tehokkaasti ja erityisesti kuivaus tapahtuu niin, ettei poistuva kosteus kuormita talon rakenteita. Teksti ja kuvat: Lauri Lehtinen P esukoneiden ja pyykkitornien yleistymisen myötä vaatehuollon painopiste on siirtynyt yhteisistä tiloista huoneistojen kylpyhuoneisiin. Vanhoja kylpyhuoneita ei ole suunniteltu niin, että lakanoiden kuivattamisesta tuleva kosteus myös poistuisi ilmanvaihdon kautta. Pyykkituvan ja kuivaushuoneen koneet ovat tehokkaita – samat lakanat saa illalla vuoteeseen, jos niin haluaa.. 58 Pyykinpesu ja kuivatus parasta pyykkituvassa Kosteus kuormittaa taloa Kiinteistöjen pesuja kuivaustiloja tulisi käyttää reippaasti ja asuntokohtaisia pyykkikoneita vain pienpyykkiin
Ostajat kiinnittävät huomiota niihin, sillä suuremman pyykin nopea ja tehokas käsittely oman huoneiston ulkopuolella parantaa asumismukavuutta.. Myöskään pistorasioita ei ole niin, että ne olisi suunniteltu pesutorneja varten. Teollisuustason koneet Kolikkoautomaatin korjaus maksaa helposti 500 – 1 000 euroa, sillä rahoja käsittelevän ja tunnistavan automatiikan lisäksi sisällä on sähkökytkentöjä. Kun pesukoneille alettiin varata tilaa asunnoissa, markkinoilla oli etupäässä päältätäytettäviä pulsaattoritai rumpukoneita. Letkuissa vuotovaara Kun koneita sijoitellaan niille huonosti sopiviin tiloihin, letkujen kanssa on aina vuotovaara. Kuivaushuoneessa kondensoiva kuivain tiivistää pyykistä haihtuneen veden viemäriin ja palauttaa käytetyn lämpöenergian takaisin kuivaamiseen. Pesukoneen käyttömaksu hoituu helposti joko pankkikortin lähimaksulla tai puhelinsovelluksella. Pesutupiin tarkoitetut koneet puolestaan suunnitellaan nopeutta silmällä pitäen, jotta mahdollisimman moni asukas ehtisi hoitaa pyykkinsä päivän aikana. vat yleistyä vasta 1970-luvulla, joten vanhemmissa taloissa ei välttämättä ole niille sopivaa tilaa. Pieniin kylpyhuoneisiin sijoitellut koneet ovat vaatineet erikoisia virityksiä sekä veden ottoettä poistoletkujen puolesta. – Koneet on modernisoitu laitosja teollisuustason koneiksi, joten ne ovat nopeita ja kestävät käyttöä. Energiatehokas järjestelmä ei kuormita talon rakenteita ylimääräisellä kosteudella. Siellä sain kolikot automaattiin ja lasketuiksi, mutta jouduin ottamaan rahat ensin omalle tililleni ja siirtämään ne sieltä taloyhtiön tilille. Vaikka kodinkoneliikkeistä on saatavilla valmiita, pidempiä letkuja, jotkut asukkaat päätyvät tekemään omia jatkoksia tai laiminlyövät liittimien kiristämisen, myös poistovesiletku ponnahtaa helposti irti lavuaarin tai kylpyammeen reunasta, ellei sille ole asianmukaista yhdettä viemäriin. Hän kertoo, että uusissa taloissa kovan rahan yhtiöissä yhteisiä pesutiloja ei yleensä ole, mutta vuokra-asunnoiksi rakennettaviin kiinteistöihin ne yleensä toteutetaan. Hiirilammella pesuhuone on modernisoitu myös itse pesukoneiden osalta. Yksinkertaisena ratkaisuna olisi kolikkoautomaatit, sillä metallirahaa on yhä paljon käytännössä. Järjestelmä toimi aikoinaan hyvin, mutta nykymaailmassa asuminen ja talonhoito ovat muuttuneet. Nykyään rakennetaan myös useamman taloyhtiön yhteisiä pesutiloja, jos yhtiöjärjestys sen sallii. Vanhemmissa kiinteistöissä pesutilat myös parantavat asuntojen haluttavuutta. Maksu ollut ongelma Pienissä taloyhtiöissä pesutuvan koneiden käyttö on voitu päättää olevan ilmaista. Lähimaksu on vaivaton ja turvallinen tapa päästä irti kolikkojen sekä polettien hankalaksi käyneestä maailmasta. Kun sivulta täytettävät koneet ja kuivausrummut yleistyivät, ne eivät välttämättä mahtuneet ensimmäisen sukupolven koneille suunniteltuun tilaan. Polettien tai kolikoitten kanssa ei tarvitse enää tuskailla. Asunto-osakeyhtiö Hiirilammessa, Vantaan Kalliomarteentiellä oli aikaisemmin kolikkoautomaatti, mutta se osoittautui ajan mittaan työlääksi. 59 Lähimaksu on vaivaton ja turvallinen tapa päästä irti kolikkojen sekä polettien hankalaksi käyneestä maailmasta. Hän hoitaa Hiirilammen isännöintiä Realia Isännöinnin kautta. Rahojen käsittely ja tilitys vaikeutui pankkien käytäntöjen muuttuessa. Kun talonmiehet ovat kadonneet, polettien myyntikin on muuttunut vaikeaksi. – Myös pesukoneiden kehitys on tavallaan rajoittanut niiden käyttöä. Siksi kone pesee haalealla vedellä ja pitkän ajan, jotta kunnollinen pesutulos saavutetaan, kolmen tunnin käyntiajalla illassa ehtii hoitaa vain kaksi koneellista, kertoo Esteri Pesulakoneet Oy:n markkinointipäällikkö Harri Karling. – Kun pankit vähensivät konttoreitaan ja kolikkoja vastaanottavia automaatteja, jouduin menemään omaan pankkiini Tikkurilan keskustaan. Koska vettä käytetään riittävästi, myös huuhtelutulos on parempi. Kuitenkin koneiden käytöstä halutaan yleensä periä maksu, jotta niitä käyttävät kattaisivat myös niistä aiheutuvat hankinta-, käyttöja huoltomenot. Koska tuotekehitys tapahtuu Keski-Euroopan ehdoilla, kodinkoneet suunnitellaan sikäläisten, kalliiden vesija sähkötaksojen mukaan. Maksun kerääminen on kuitenkin ollut eri syistä hankalaa, mutta uusi tekniikka helpottaa tätä taloyhtiöiden ongelmaa. Tämä etu on hyvin tärkeä erityisesti allergiaperheissä. Kaikilla pankeilla kun ei enää ole konttoreita helppojen yhteyksien päässä, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuula Mäkinen. Menneinä vuosikymmeninä yleinen käytäntö oli asentaa pesutuvan koneet niin, että niiden käyttöön tarvittiin sopiva poletti. Tämä konekannan muuttaminen nykyaikaisiksi on yleistä 1960ja 1970-luvun taloyhtiöissä, kertoo Kari Sihvonen. Käytännön kannalta tämä on osoittautunut huonoksi valinnaksi, sillä pienikin rahamäärä on houkutus murtautua automaattiin
60 K iinteistöjen määrä on pudonnut vuosien takaisesta noin 11 000:sta nykyiseen noin yhdeksään tuhanteen kiinteistöön valtion tilan käytön tehostumisen ja kiinteistömyyntien vuoksi. Senaatti-kiinteistöt on valtionvarainministeriön alainen liikelaitos. Vuoden 2021 alusta Senaatti-konsernin henkilöstömäärä on 1 200. Senaatin organisaatio uudistui tämän vuoden alussa Puolustuskiinteistöt -liikelaitoksen perustamisen myötä. Muutos oli mittava myös henkilöstöhallinnon näkökulmasta. Teksti: Juhani Karvonen. Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain toimintaja palvelutavoitteet. Kiinteistökannan energitehokkuutta on parannettu monin tavoin. Eduskunta määrittää muun muassa, miten paljon investointeihin voidaan käyttää vuodessa rahaa ja miten paljon Senaatti-kiinteistöt voi ottaa laiSenaatti Kiinteistöt pyrkii luopumaan kokonaan fossiilisista polttoaineista Aurinkosähköön panostetaan vuosittain miljoonalla eurolla Senaatti Kiinteistö -konserni omistaa noin 9 000 kiinteistöä erikoistiloistaja -rakennuksista aina perinteisiin toimistotiloihin ja -rakennuksiin
omistaa. – Vähäisessä määrin tyhjinä olevia yksittäisiä tiloja esimerkiksi valtion virastotaloista voidaan vuokrata myös muille kuin valtion toimijoille. Tietyt tilat ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä ole saatavissa markkinoita vuokralle, jolloin on järkevämpää rakentaa ja ylläpitää niitä. Senaatti toimii keskitettynä palvelun tuottajana, erityistehtäviä hoitavat Presidentin kanslia, Eduskunta Ulkoministeriö ja Suomenlinnan hoitokunta. Konserni tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa kiinteistökehityksessä. Kiinteistöjen kappalemääräinen myyntitavoite toteutui, mutta 80 miljoonan euron bruttomyyntitavoitteesta jäätiin. Senaatti-kiinteistöt voi valtionhallinnolle tarjoamissaan tilaratkaisuissaan hyödyntää uudisrakentamisen sijaan myös muiden omistajien tilatarjontaa ja vuokrata sitä edelleen asiakkailleen. Isoista yli viiden miljoonan euron kiinteistökaupoista päättää valtioneuvosto ja yli 10 miljoonan euron kaupoista eduskunta. Valtion linjana on, ettei kaikkea tarvitse – Valtio alkoi kiinnittää rakennustensa energiatehokkuuteen huomiota jo 1970luvun energiakriisin jälkeen. – Koronapandemian vaikutukset talouteen ja toimintaan jäivät vähäisiksi. – Keskeisin syy tulosylitykseen oli tytäryhtiöiden purkamisesta johtuvat 12,4 miljoonan euron kertaluontoiset nettoluovutusvoitot sekä budjetoitua pienempinä toteutuneet kiinteistöjen ylläpitokulut, sanoo yhteiskuntavastuujohtaja Juha Lemström. Tämä on myös yksi Senaatti-kiinteistöjen palveluista, hän jatkaa. Kaikkea ei tarvitse omistaa Valtio on vuokrannut etenkin perinteisiä toimistotiloja käyttöönsä. Viimeisin isompi erä siirtyi Valtion Rautateiltä, kun vähäisellä käytöllä olevia rautatieasemakiinteistöjä siirtyi Senaatille edelleen kehitettäväksi, selvittää Juha Lemström. Konsernin kiinteistökanta on kuusi miljoonaa neliömetriä ja kiinteistöomaisuuden arvoksi lasketaan 4,1 miljardia euroa. Kuva: Senaatti-Kiinteistöt Senaatti Kiinteistöllä on omistuksessaan erikoisrakennuksia muun muassa Hämeen keskiaikainen linna. Kiinteistöjä siirtyy nykyään enää aika vähän Senaatin haltuun. Liikelaitoslain mukaan valtion liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt ei voi tarjota palveluitaan muille tahoille kuin valtionhallinnolle. Kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöitä myytiin 59,2 miljoonalla eurolla. Lemströmin mukaan konsernin käsiin ei ole kiinteistöjä vuosien varrella jäänyt. 61 Tulosta syntyi viime vuonna Senaatti-Kiinteistöt -konsernin kokonaistulos oli viime vuonna 50 miljoonaa euroa, mikä ylitti budjettitavoitteen 23 miljoonalla eurolla. Valtion asuntoja hallinnoivat Kruunu-asunnot Oy ja A-Kruunu Oy. Myös tilojen käytön tehostumisella on saatu päästösäästöjä aikaan. Senaatti-kiinteistöt toimii valtion sisäisenä työympäristösekä toimitila-asiantuntijana ja vuokraa toimitiloja valtion virastoille ja laitoksille. Senaatti maksoi kertomusvuonna tuloutusta valtiolle 35 miljoonaa euroa. Ylitimme säästötavoitteemme, joka oli seitsemän miljoonaa euroa. – Pyrimme tuomaan mark. Osa kiinteistöistä, muun muassa Puolustusvoimilta tyhjiksi jääneitä kasarmeja, on myyty yksityisille tahoille ja ne on muutettu asuinkäyttöön. Kiinteistöjen toteutunut myynti oli 59 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöillä ei ole asuntoja. – Valtiolla oli vuosituhannen vaihteessa muistaakseni 13 kiinteistön hallintayksikköä ja nyt niitä on viisi. Senaatille on siis keskitetty valtion rakennuskiinteistöt, mutta vähäisessä määrin järjestelyitä on edelleen tekemättä. Saimme vuonna 2020 aikaan yli 10 miljoonan euron säästöt valtion tilakustannuksiin, hän jatkaa. – Toki myyntihinnat ovat vaihdelleet ja osa on kaupattu eteenpäin aika edullisestikin. Yhteiskuntavastuujohtaja Juha Lemströmin mukaan Senaatti Kiinteistöjen päästöt ovat pudonneet 80 prosentilla muun muassa uusiutuvien energiamuotoihin siirtymisen ansiosta. Jossakin kohteissa ostajaa on kiinnostanut nimenomaan tontti ja maa-ala. – Kiinteistömyynnin tulos oli 16 miljoonaa euroa ja tavoite oli 14 miljoonaa euroa. naa. – Konsernin kiinteistökanta on kahdessa korissa, toisessa ovat puolustusvoimien, toisessa kaikki muut kiinteistöt. –Vuokraaminen on tiettyjen tilojen osalta edullisempaa kuin niiden omistaminen. Tuimme viime vuonna keskisuuria yritysasiakkaitamme esimerkiksi ruokailupalveluita valtiolle tuottavia yrityksiä myöntämällä vuokranalennuksia vuokralaisten tilanteen helpottamiseksi, sanoo Lemström. Suurin syy yksityiseltä vuokraamiseen on se, että valtiolla ei ole ollut tarjolla sopivaa tilaa. Mikäli virastotalo tyhjenee kokonaan tai suurelta osin valtion käytöstä eikä valtiolla ole sille käyttöä, kiinteistö myydään, eikä Senaatti-kiinteistöt lähde etsimään sille vuokralaisia valtionhallinnon ulkopuolelta, sanoo Juha Lemström. Meillä on hyvin erilaisia tiloja muun muassa aina ydintutkimuslaboratorioista perinteisiin toimistoihin saakka, sanoo yhteiskuntavastuujohtaja Juha Lemström. – Kiinteistömyyntiin vaikuttivat viivästykset merkittävimpien myyntiprojektien kaavoitusprosessissa ja koronapandemian aiheuttamat epävarmuudet kiinteistömarkkinoissa
– Julkaisemme tänä vuonna hiilineutraalisuussuunnitelman ja kytkemme ohjelmaan mukaan Puolustuskiinteistöt-liikelaitoksen, sanoo Juha Lemström. Kaupungit ovat muuttaneet monesti kiinteistöjä asunkäyttöön. Kiinteistöön tulee esimerkiksi maalämpöjärjestelmä ja sähköä tuotetaan katolle asennettavien aurinkopaneelien aurinkoenergialla. Ilmastonmuutoksen hillinnän. Peruskiinteistökantamme on tänä päivänä varsin energiatehokasta. Osas– Käymme lävitse koko kiinteistökantamme ja selvitämme aurinkosähkön käyttömahdollisuudet kussakin rakennuksessa erikseen. Myös tilojen käytön tehostumisella on saatu päästösäästöjä aikaan. Kuva: Arkkitehtitoimisto Linja Arkkitehdit Oy sa öljylämmityskohteista muun muassa vankiloissa on samassa lämmitysjärjestelmässä useita rakennuksia. Aika monessa kohteessa fossiilinen polttoaine on korvattu pelletillä, selvittää Juha Lemström. Konsernin aurinkosähköohjelma on edennyt, minkä ansiosta konserni rakensi viime vuoden aikana 16 aurinkovoimalaa eri puolille Suomea. Vuosittain tulemme käyttämään tähän tarkoitukseen noin miljoona euroa. Olemme antaneet lämmitysmuodon muutoksen ammattimaisten palvelutuottajien tehtäväksi. Tällä hetkellä valtion keskimääräinen tilan käyttö on noin 18 neliötä per henkilö toimistorakennuksissa. Senaatti-kiinteistöt pyrkii luopumaan myös fossiilisten polttoaineiden käytöstä. – Päästöt ovat pudonneet 80 prosentilla muun muassa uusiutuvien energiamuotoihin siirtymisen ansiosta. Perinteisesti virastoissa on ollut yksi huone per työntekijä ja tilaa yhteensä 25-30 neliötä per henkilö. Aurinkosähkövoimala voidaan perustaa kiinteistöön omana hankkeena ilman, että sen yhteyteen pitäisi liittää jokin toinen saneeraus, sanoo Juha Lemström Hiilineutraalisuusohjelma aloitettu Senaatti käynnisti vuonna 2020 hiilineutraalisuusohjelman. Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-Kiinteistöt aloitti kesäkuussa Vaalan uuden vankilan rakennustyöt. Hämeenlinnan Vankilamuseo on kiinteistönä toistasataa vuotta vanha, mutta siinäkin energiatehokkuudesta huolehtiminen on tärkeää. Valtion kiinteistöissä aurinkoenergia on tullut entistä suurempaan rooliin. – Uskomme, että toimilla on merkittävä vaikutus sekä Suomen valtion hiilikuorman pienentämisessä että esimerkillisten kiinteistöja rakennusalan ympäristöratkaisujen edistämisessä myös muiden kiinteistötoimijoiden ja palveluntuottajien käytäntöihin, hän jatkaa. Vaalan rakennetaan moderni satapaikkainen suljettu vankila miehille. – Käymme lävitse koko kiinteistökantamme ja selvitämme aurinkosähkön käyttömahdollisuudet kussakin rakennuksessa erikseen. Uudet työnteon tavat ovat muuttaneet ja tehostaneet tilankäyttöä, hän jatkaa. – Valtio alkoi kiinnittää rakennustensa energiatehokkuuteen huomiota jo 1970-luvun energiakriisin jälkeen. Olemme kilpailuttaneet näitä kohteita paikallisilla yrittäjillä, jotka ovat tehneet kussakin kohteessa sille parhaiten soveltuneen energiaratkaisun. Ohjelman lähtökohdaksi kartoitettiin Senaatin hallinnoimien rakennusten kokonaispäästöt, kuvattiin päästölaskennan periaatteita ja laadittiin alustava hiilineutraalisuuden tiekartta ja perustettiin ensimmäisen vaiheen hiilineutraalisuusprojektit, joista osa käynnistettiin saman tien. – Noin sadassa kiinteistössä on edelleen öljylämmitys. Tästä huolimatta yli 90 prosenttia Senaatin työtehtävistä ostetaan edelleen toimittajakumppaneilta. Myös tätä kautta energiatehokkuus henkilöä kohden on merkittävästi parantunut. Olemme panostaneet päästöjen vähentämiseen systemaattisesti ja seuranneet kiinteistökannan päästöjä vuodesta 2012 lähtien, kuvailee muutosta Juha Lemström. Meillä on esimerkiksi jonkin verran puolityhjiä toimistorakennuksia, joista osa on myyty paikallisille investoijille. Rakennuttamisessa suuria hankkeita johdetaan yhä enemmän itse Senaatin omana työnä ja muun muassa ulkopuolisia rakennuttajakonsultteja käytetään aiempaa vähemmän. Kaavoitettuja kohteita on helpompi ostaa ja myydä. 62 kinoille kaavoitusvalmiita kohteita. Energiatehokkuuteen pyritty jo pitkään Konserni on panostanut ylläpitämiensä kiinteistöjen energiatehokkuuteen, kasvattaneet uusiutuvan energian osuutta ja parantaneet tilatehokkuutta
Säästöjä saavutettu etuajassa Senaatti-Kiinteistöt pyrkii alentamaan valtion toimitilakustannuksia ja saamaan näin aikaan pysyviä säästöjä. www.jarmopakarinenoy.?. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Porvooseen valmistui Verolla ja MML:lle yhteinen työympäristö. Yhteiskuntavastuujohtaja Juha Lemströmin mukaan konserni saavutti 100 miljoonan euron vuositason säästöt virastojen ja laitosten tilakustannuksissa kaksi vuotta ennen asetettua tavoitetta. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Vaasassa ja Joensuussa. 63 ja hiilineutraalisuuteen pyrkimisen lisäksi Senaatti on tunnistanut olennaisiksi ympäristönäkökohdiksi ja ympäristötyön painopistealueiksi elinkaariajattelun kiinteistöjen ylläpidossa ja rakentamisessa, tilojen tehokkaan ja optimaalisen käytön, kestävän kehityksen huomioimisen kattavasti hankinnoissa, sekä kiertotalouden edistämisen ja jätteiden lajittelun virastotaloissa ja toimipaikoissa. Muita käynnissä olevia yhteisten työympäristöjen hankkeita on mm. euroa ja uudistus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2021 lopussa. Samalla rakennuksen energiatalous paranee muun muassa lämmitys-, vesijohto-, ilmanvaihtosekä sähköja automatiikkatekniikan uudistamisen myötä. Senaatti-Kiinteistöt toteuttaa Pohjois-Savossa Maaningalla Luonnonvarakeskuksen käyttöön kartanorakennuksen ja tutkimusnavetan peruskorjaukset ja perusparannukset. – Vuoden 2020 aikana on sovittu asiakkaiden kanssa 309 toimitilaratkaisuprojektista, joissa asiakkaille toteutetaan nykyaikaiset tilat ja samalla saavutetaan säästöjä virastojen toimitilakustannuksiin. – Aika monessa kohteessa fossiilinen polttoaine on korvattu pelletillä. – Näiden painopistealueiden lisäksi jatkamme pitkäjänteistä ja esimerkillistä työtä muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja rakennetun kulttuuriympäristön turvaamiseksi, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseksi ja kestävien rakennusmateriaalien käytön edistämiseksi. Vuodelle 2020 asetettu seitsemän miljoonan euron säästötavoite ylitettiin siis selvästi. Kumulatiivisesti säästöjä on toteutunut vuosina 2015-2020 välillä noin 390 miljoonaa euroa Koronapandemian seurauksena syntynyt merkittävä etätyön lisääntyminen vaati valtionhallinnon organisaatioilta tuntuvaa digiloikkaa. Kuva: Panu Korhonen/Luke Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Hankekokonaisuuden kustannusarvio on yhteensä noin 5,9 milj. Yhteensä saatiin sovittua 10,4 miljoonan euron säästöt vuositason kustannuksissa. – Ajankohtainen esimerkki on vuonna 2020 käynnistynyt Porin yhteisen työympäristön hanke, jossa 11 valtion viraston kaavaillaan siirtyvän yhteiseen työympäristöön ja lisäksi suunnitellaan Porin kaupungin kanssa yhteiset asiakaspalvelutilat
Tietokone seuraa jokaisen talon käyttäytymistä Tekoäly tai paremminkin koneoppiminen on avainasemassa, kun lämmitystä säädellään kiinteistökohtaisesti. Tekoäly avainasemassa Tekoäly tai paremminkin koneoppiminen on avainasemassa, kun lämmitystä säädellään kiinteistökohtaisesti. Kuva: Enermix Oy ja arvioi sen mukaan, paljonko taloon voi ladata ylimääräistä lämpöä esimerkiksi aamuyöstä, jotta aamupäivän kulutushuippuna tarve on pienempi. Laskennassa huomioidaan sääennuste sekä kiinteistöjen yksilölliset rakennustekniset ominaisuudet ja käyttäytyminen sekä sisälämpötilan sallitun vaihteluvälin tarjoama joustovara. Teksti: Lauri Lehtinen K ivirunkoinen kerrostalo varastoi paljon lämpöä, ja siksi se lämpenee sekä jäähtyy verkkaisesti. – Kuitenkaan kiinteistöjen kanssa toimittaessa ei voi ottaa lähestymistapaa, jossa tekoäly oppii kokeilujen ja erehdysten kautta. Silloin ajan mittaan kerätyn, suuren mittaustietojen määrän pohjalta aletaan hakea eri tekijöiden vaikutusta kiinteistön käyttäytymiseen, kertoo Enermixin toimitusjohtaja Sami Vatanen. Alusta tulee osaksi asumista Talotohtori on hyvä esimerkki modernista tietoteknisestä ratkaisusta, joka muodostaa alustan, jolle uudet palvelut voidaan liittää. Taustalla koneäly huolehtii täysin automaattisesti ennusteen laskemisesta sekä operaattorin pyynnön toteutuksesta ohjaamalla kutakin palveluun liitettyä kiinteistöä yksilöllisesti ja samalla huolehtien, että sisäilman lämpötilaolosuhde pysyy tavoitealueellaan. Tämä tapahtuu ennalta asetetun vaihtelurajan puitteissa, vaikkapa puolen asteen verran. Enermix Oy:n toimitusjohtaja Sami Vatanen korostaa, ettei kiinteistöjen kanssa toimittaessa voida ottaa lähestymistapaa, jossa tekoäly oppii kokeilujen ja erehdysten kautta. Käyttäjälle kiinteistön käyttöliittymä näyttää edelleen samalta, vaikka siihen tulee uusia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Yleensä tekoälysovelluksissa käytetään datapohjaista lähestymistä. 64 Lämmöntarpeen kulutuspiikkejä tasataan automaatiolla Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia Kaukolämmön tuotannossa lämmön tarpeen huippupiikit lisäävät nopeasti kustannuksia. Pienet kuluttajatkin voivat hyödyntää tätä ominaisuutta siirtymällä pörssisähkön käyttäjiksi. – Eihän jokaiselle automerkillekään tarvitse ajaa uutta ajokorttia. Jouston hyödyt tulevat siis molempiin suuntiin, sekä kaukolämmön tuottajalle että sitä käyttäville kiinteistöille. Tämäntapainen tilanne on pitkälle vielä perinteisissä kiinteistöautomaatiojärjestelmissä, kun jokaisella palveluntarjoajalla on omanlaisensa näkymä tai käyttöliittymä. Samoin systeemi skaalautuu niin, että siihen tarvitsee tuoda uusi palvelu tai sovellus vain kerran, jonka jälkeen se on tarvittaessa kaikkien mukana olevien kiinteistöjen hyödynnettävissä. Rakennusten kivirungoissa on hyvin suuret massat, joten patteriverkossa tapahtuva tehojousto ei tunnu asukkaille. Kotimainen ohjelmisto Pohjolan oloihin Talotohtori on kysyntäjouston ohjaamiseen kehitetty ohjelmisto, jota Enermix Oy on tarjonnut kaukolämpöyhtiöille ja niiden asiakaskiinteistöille jo useiden vuosien ajan. Järjestelmä ohjaa kiinteistöä myös silloin, kun kaukolämpövoimalalla ei ole varsinaista ohjaustarvetta, hän jatkaa. Talotohtori yhdistää eri järjestelmät yhteen visuaaliseen käyttöliittymään ja näin sekä kiinteistön olosuhteet että energiakustannukset ovat hallittavissa yhtenäisellä käyttökokemuksella yhden näkymän kautta, selvittää Sami Vatanen. Suuret kuluttajat ovat ajoittaneet sähköntarvettaan niin, että voimaloiden kapasiteetti on riittänyt mahdollisimman pitkään ilman, että epätaloudellisia varavoimaloita tarvitsee käynnistää. Siksi käytämme mallia, jonka pohjana oleva laskenta on peruslähtökohdaltaan vaikeampi, mutta käy hyvin sekä kiinteistön että voimalan puolelta tulevaan ohjaukseen. Hän sanookin, että digitaalinen alusta tulee nopeasti osaksi koko asumisen ekosysteemiä. Niiden tuottamiseksi voimala turvautuu kalliisiin lisäpolttoaineisiin, kuten öljyyn tai kaasuun. – Me käytämme koneoppimista ja sen laskennassa mallipohjaista ennustetta, jonka algoritmi on kehitetty Suomessa. Päätöksenteon tueksi käyttöliittymä näyttää reaaliaikaisesti koneälyn laskeman tuntitason ennusteen 48 tunnin ajalta, paljonko energiaa ja millä teholla on purettavissa tai ladattavissa verkkoon eli kiinteistöihin. Esimerkiksi älypuhelin muodostaa alustan, jossa puhelimen sijainnin perusteella on mahdollista etsiä lähimmät huoltoasemat ja vertailla niiden hintoja. Sähkömarkkinoilla tämä kysyntäjousto on ollut käytössä jo pidempään. Tämän ominaisuuden ansiosta lämmitystä voidaan tilapäisesti vähentää ilman, että asukkaiden asumismukavuus kärsisi. Tällöin Talotohtori muodostaa yleispätevän ympäristön, johon. Voimalaitoksella on käyttöliittymä, jossa operaattori päättää kuinka isolla teholla lämpöä ladataan tai puretaan verkosta. Näin voimalaitos kykenee säätämään kiinteistöjen ottamaa energiaa ja edelleen optimoimaan koko toimintaansa. Aikaisemmin tätä kaukolämmön jousto-ominaisuutta voitiin käyttää kiinteistön omalla automatiikalla, mutta nyt tiedonvaihto ja ohjaus on kaksisuuntaista. Tältä menoerältä vältytään, jos asiakkaina olevat kiinteistöt voivat vähentää lämmitystä ilman, että mukavuus kärsii
Karkkilassa kaukolämpöä tällä hetkellä tuotetaan pääosin hakkeella ja turpeella. uudet, osin vielä tuntemattomat palvelut asettuvat suoraan. Tämä voidaan edelleen kytkeä kiinteistöjen ja asuntojen olosuhteiden optimointiin, joka heijastuu suoraan asiakaspysyvyyteen.. Kiinteistöhallinnan kannalta voimme katsoa läpinäkyvästi, kuinka kiinteistö voi. 65 Jouston hyödyt tulevat siis molempiin suuntiin, sekä kaukolämmön tuottajalle että sitä käyttäville kiinteistöille. Niiden pohjalle luodaan palveluita ja liiketoimintamalleja, joita emme vielä osaa oikeastaan kuvitella. Niiden tuottamiseksi voimala turvautuu kalliisiin lisäpolttoaineisiin, kuten öljyyn tai kaasuun. Lisäksi varajärjestelmänä ja ruuhkahuippujen tasaajana käytössä on kaksi öljyllä käyvää lämpökeskusta. Talotohtorin avulla kiinteistöstä saadaan reaaliaikaista tietoa ylläpidosta vastaaville henkilöille. Kuva: Enermix Oy Lämmön tarpeen huippupiikit kaukolämmön tuotannossa lisäävät nopeasti kustannuksia. – Alustat, Big Data ja keinoäly ovat lähitulevaisuuden suunnannäyttäjiä. Näin vaikkapa huoneilman kosteutta mittaava ja säätävä sovellus on saatavilla tiloihin, joissa on kosteusvaihteluille herkkiä laitteita tai taideteoksia
Sellainen voi olla öljy-, kaasu-, haketai sähkökattila, yhä useammin myös kaukolämpö. Ilmalämpöpumput ovat myös vaihtoehto maalämmölle, jolloin etuna on matalampi investointikustannus. Ilmalämpöpumput soveltuvat energiasaneerauksiin, jolloin modernisoidaan vanha lämmönlähde. Se puhallettiin ulos ilman minkäänlaista energian talteenottoa. Hallien kohdalla voidaan käyttää riittävän kokoisia ilma-ilmalämpöpumppuja, ja asuinkiinteistöjen kohdalla soveltuvin ratkaisu on vesi-ilmalämpöpumppu. Samalla voidaan tuottaa lämmintä käyttövettä, jolloin saavutettu säästö on vielä suurempi. Tennishallin lämmityskulut alas Teollisuus-, varasto-, liikuntaja myymälähallit muodostavat yleensä suuria, yhtenäisiä tiloja, joita voi menestyksellisesti lämmittää puhaltimiin perustuvilla lämmitinratkaisuilla. Kun vaihtoehtoja tarkasteltiin ja laskettiin, vertailun jälkeen halleja lämmittämään asennettiin Cooper & Hunter Supreme 24 ilmalämpöpumput. Edullisimmillaan ratkaisuna on suoraan sisäilmaa lämmittävä laite, joka sopii erityisesti avariin, hallimaisiin rakennuksiin. Oli helppo laskea, että tämän kohdan korjaaminen maksaa itsensä nopeasti takaisin, kertoo energiaratkaisujen asiantuntija Jukka Karjalainen työn toteuttaneesta Costella Oy:stä. Teksti ja kuvat: Lauri Lehtinen U lkoilma sopii lämmönlähteeksi myös suurille kiinteistöille, ja sitä on sovellettu jopa kaukolämmön tuotantoon. Jos lämpimän käyttöveden tarve on pieni, vesi-ilmalämpöpumput voi korvata kokonaan tai osittain ilma-ilmalämpöpumpuilla. Niille soveltuvin on yleensä laite, joka ottaa energian ulkoilmasta ja siirtää sen sitten patteriverkoston kiertoveteen. Kun hallien lämmitysja ilmanvaihtoratkaisuja käytiin tarkemmin läpi, huomattiin, että alkuperäisessä suunnitelmassa energiansäästö ei ollut varmaankaan suunnittelun ensisijainen lähtökohta. Tennishallin poistoilmasta puristetaan lämpöpumpulla energiaa, joka sitten syötetään takaisin puhallinkonvektorin avulla.. Keravalainen tenniskeskus lämmitti hallejaan suorasähköllä, lämmönjako oli toteutettu säteilylämmittimillä. 66 Ilmalämpöpumput sopivat myös suuriin kiinteistöihin Ulkoilmasta edullista lämpöä kerrostaloonkin Ilmalämpöpumput on yleensä mielletty pientalojen ratkaisuksi, vaikka ne soveltuvat mainiosti myös suurten kiinteistöjen lämmitykseen. Säästöt lämmityskustannuksissa näkyivät välittömästi, kuluvan Ilmalämpöpumput soveltuvat energiasaneerauksiin, jolloin modernisoidaan vanha lämmönlähde. Vastapainona ilmalämpöpumput saattavat tarvita pakkasten ja suuren kulutuksen aikana jotakin tukienergiaa. – Ilmanvaihdossa poistoilma otettiin hallien katosta, jonne lämmin ilma halukkaasti kohoaa. Kerrosja rivitalojen kohdalla lämmönjako on yleensä toteutettu vesikiertoisilla patteriverkostoilla. Aiemmin huoletta ulkoilmaan puhalletun lämmön talteenottajaksi asennettiin Multiheater Eco 30 poistoilmalämpöpumppu sekä puhallinkonvektorit, joilla talteen otettu lämpö palautetaan halliin
67
Tällä varmistetaan, ettei suunniteltuja säästöjä mene hukkaan huomaamatta jääneen häiriön takia. Sen ansiosta ensisijainen lämmönlähde on aina lämpöpumppu, ja sähkö otetaan käyttöön vasta tarvittaessa. Kustannussäästöjä saadaan myös, kun huoltohenkilökunnan ei tarvitse aina ajaa paikalle. Lisälämpöä siis tarvittiin, suorasähkölämmityksen tehon kasvattaminen ei ollut toivottu ratkaisu. Lämmitysjärjestelmä voi hyödyntää sääennustetta: jos sääennuste esimerkiksi lupaa kovaa pakkasyötä, voidaan jo päivällä ennakoida toimintaa. Vaikka lämpötila kävikin helmikuussa jopa -20 asteessa, pärjättiin pelkkien lämpöpumppujen voimalla, eikä varalle jätettyjä suorasähkölämmittimiä tarvinnut käyttää lainkaan. la-parilla, ja varataan vesimassaa etukäteen. Sisälämpötilaa nostetaan asteelHyvän anturoinnin ansiosta tennishallin eri osien lämpötiloja voi valvoa ja säätää puhelinsovelluksella. Ilmalämpöpumput ovat myös vaihtoehto maalämmölle, jolloin etuna on matalampi investointikustannus. Tällaisissa kohteessa ei ole paikan päällä jatkuvaa valvontaa, näin järjestelmän mahdollinen häiriötila voidaan etävalvonnan ansiosta huomata heti. Samalla saadaan mahdolliset hälytykset heti koko järjestelmästä, jolloin minimoidaan seisokkiajat. Automatiikka tuo säästöä Lämmönsäätö molemmissa taloissa päivitettiin lämpöpumpulle optimoituun säätötekniikkaan. A-talossa sijaitsevalla järjestelmällä lämmitettiin molemmat talot ja käyttövesi. Pumppu valikoitui kohteeseen sen helpon asennuksen ja etähallintajärjestelmän vuoksi, ja pumpulla on lisäksi varsin hyvä hinnan ja tehon suhde. Vanha varaaja jäi osaksi järjestelmää, ja samalla putkikytkentöjä järkeistettiin. Kerrostaloon suurempi ratkaisu Haminassa kaksi aiemmin sähkölämmitteistä pienkerrostaloa lämmitetään nyt ison ilmalämpöpumpun avulla. Tehoa seuraamalla voidaan pitää kiinteistön kokonaiskulutus kurissa ja näin monesti vältytään pääsulakkeiden koon kasvattamiselta.. Ulkoyksikkö seisoo tässä omalla telineellään; joissakin tapauksissa se on kiinnitetty korkeammalle seinään, jotta alla olevaa käytävää tai pyörätelinettä ei tarvitse siirtää. Lämmitysjärjestelmäsaneeraus tuli ajankohtaiseksi, kun koululta saatavasta lisälämmöstä jouduttiin luopumaan tämän vuoden kuluessa. Tällaisissa ratkaisuissa jo pelkkien pääsulakkeiden vaihtotarve suurempiin aiheuttaa joskus suurenkin joukon tarpeettomia kustannuksia. Automaatiolla saadaan energian säästö pidettyä maksimissaan, kun lämmitysjärjestelmä toimii niin kuin on suunniteltu. Costella asensi kohteeseen Multiheaterin 25 kilowatin ilmavesilämpöpumpun, ja 500 litran Austria Email hybridivaraajan välilaipiolla ja sisäisellä käyttövesivaraajalla. Koko järjestelmää ohjaamaan asennettiin Easy Control -automatiikka. Varaaja antaa pumpulle puskurivesitilavuutta ja käyttöveden esilämmityksen. Lämpö ja lämmin käyttövesi syötettiin A-talolta B-taloon maakanavaa pitkin. Haminalaisen pienkerrostalon lämmitys on siirtynyt vesiilmalämpöpumpun harteille. Talojen vuosikulutus oli noin 62 000 kilowattituntia. Epäiltiin myös sähkövastusten riittävyyttä kaasulämmityksen osuuden jäädessä pois. Lämpöpumpulle on myös erillinen järjestelmä, jolla päästään säätämään lämpöpumpun sisäisiä parametreja ja näin optimoimaan sen toimintaa. 68 vuoden helmikuun sähkönkulutus oli 40 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin, vaikka keskilämpötila oli kahdeksan pakkasastetta sen oltua vuotta aiemmin poikkeuksellisen korkea, puoli lämpöastetta. Käyttöveden esilämmityksen ansiosta suorasähkön osuus käyttöveden lämmityksestä pienenee myös murto-osaan aikaisemmasta. Web-valvomon myötä lämmitysjärjestelmää voidaan optimoida ja tarvittavat säädöt suorittaa etäyhteyden kautta. Pörssisähkön seuranta mahdollistaa lämmityksen silloin, kun energia on edullista. Aiemmin 608 asuinneliötä lämmitettiin suoralla sähköllä, ja lisälämpöä saatiin tarvittaessa viereisen koulurakennuksen kaasukattilalta kaukolämpönä. Lämmityksen valvomo on netissä, ja sen kautta nähdään kiinteistön tila yhdellä silmäyksellä. Kiinteistöautomaatioon voidaan tarvittaessa liittää lisätoimintoja ja ulkopuolisia säätötekijöitä. Lisäksi ikääntynyt kiinteistöautomaatio vaati päivittämisen uuden lämmitysjärjestelmän ohjaukseen ja hallintaan
Toisen vaiheen valmistelu käynnistyy välittömästi. Kuva: Helsingin kaupunki. Hanke käynnistyi kehitysvaiheen myötä heti kesäkuussa, ja varsinainen rakentaminen alkaa vuoden 2022 alkupuolella. Kilpailun volyymitavoitetta lasketaan. Kilpailun järjestäjänä toimii Elielinaukion kehitys Oy yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi palveluja sekä niille varattuja tiloja uudistetaan, ja pian 50 vuotta täyttävän rakennuksen talotekniikka tulee vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Sopeutuminen historiallisesta arvokkaaseen miljööseen, laadukkaan kävely-ympäristön edellytykset ja toiminnallisen sisällön elinvoimavaikutukset tutkittiin erityisen huolella. Finlandia-talon peruskorjaus alkaa ensi vuonna Skanska ja Helsingin kaupunki ovat sopineet Finlandia-talon laajasta perusparannuksesta. Perusparannuksessa rakennus kunnostetaan kattavasti sisätiloja ja julkisivua myöten alkuperäistä kunnioittaen. Kaupunkilaisten antamia tuhansia kommentteja on kuultu päätöksenteossa. Toisaalta kilpailu on selvästi osoittanut, että Elielinaukio soveltuu hyvin merkittävälle uudisrakentamiselle mahdollistaen laadukkaan, viihtyisän ja urbaanin sekä toiminnoiltaan rikkaan kävelypainotteisen alueen muodostumisen. Osana tätä kehitystä Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta tulevine rakennuksineen halutaan luoda viihtyisä, elävä ja palveluiltaan monipuolinen osa kävelykeskustaa. Esteettömyyttä ja hissiyhteyksiä parannetaan, vesikatot korjataan ja julkisivut uusitaan. Arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon päärakennus on valmistunut vuonna 1971 ja sen kongressisiipi 1975. Tavoitteellinen laajuus on näin ollen näyttäytynyt haastavana uudisrakentaminen kohdistuessa ainoastaan Elielinaukion alueelle. Kaikissa ehdotuksissa suunnittelijat näkivät sen kevyen rakentamisen, aukiotilan tai kaupunkivihreän alueena. Finlandia-talo on suojeltu rakennussuojelulailla. Uudistushankkeella vahvistetaan keskustan asemaa houkuttelevana elinkeinoelämän keskuksena ja Suomen merkittävänä työpaikka-alueena, jossa ihmiset kohtaavat ja viettävät aikaa. Elielinaukion ja Asema-aukion alueen uudistushanke on osa laajempaa Helsingin keskustan ja rautatieaseman ympäristön kehittämiskokonaisuutta. Finlandia-talo jatkaa kongressija tapahtumakeskuksena koko projektin ajan parhaillaan rakennettavassa väistötilassa. 69 Tuomaristo on valinnut Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun ehdotuksista kaksi kilpailuehdotusta kilpailuohjelman mukaiseen toiseen vaiheeseen. Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliin sijoittuva väistötila on puurakenteinen paviljonkimainen tila, jota kutsutaan Pikku-Finlandiaksi. Lisärakentaminen mahdollista Kilpailuohjelma mahdollisti rakentamista myös Asema-aukiolle. Hankkeen kehitysvaiheessa teemme tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin sekä suunnittelijoiden kanssa ja pyrimme löytämään parhaat ratkaisut perusparannuksen toteuttamiseen, kertoo projektinjohtaja Jukka Ala-Outinen Skanskalta. Kutsuttujen joukossa oli suomalaisen huippuosaamisen lisäksi myös kansainvälisiä palkittuja toimijoita. Myös maanalaisten kävely-yhteyksien parantamista tullaan tutkimaan. Jatkoon menevät ehdotukset Albero ja Klyyga, jotka vastasivat parhaiten suunnittelualueen ja kilpailuohjelman asettamiin vaatimuksiin. Helsingin Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailu toiseen vaiheeseen Havainnekuva Albero-ehdotuksesta Elielinaukiolle ja Asemaaukiolle. Voittaja on tarkoitus julkistaa vuoden päätteeksi joulukuussa. Rakennusta laajennetaan uusilla maanalaisilla tiloilla Mannerheimintien puolelle. Kilpailun tuomaristossa on mukana kilpailun järjestäjien lisäksi asiantuntijajäsen Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK:sta sekä kansainvälinen ja kotimainen asiantuntijajäsen. Elielinaukion ja Asema-aukion asemakaavoitusta edeltävästä ideasuunnittelusta järjestettiin kutsumuotoinen arkkitehtuurija konseptikilpailu, johon kutsuttiin viisi suunnitteluryhmää. Kilpailuehdotusten arvioinnissa on painotettu suunnitelmaehdotusten kaupunkitilallista laatua, toiminnallisuutta ja toteutettavuutta. – Olen iloinen, että pääsemme jälleen toteuttamaan vaativaa perusparannusprojektia näin ainutlaatuiseen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävään kohteeseen. Rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki. Urakan arvo Skanskalle on noin 88 miljoonaa euroa, ja se kattaa myös talotekniset työt. Elielinaukion kehitys Oy:n muodostavat alueen kiinteistönomistajat Ilmarinen, OP-Vuokratuotto, VR, SOK, Exilion sekä kiinteistökehittämiseen ja -sijoittamiseen erikoistunut Evata Partners
70 T ampereen Tammelassa sijaitsee vuonna 1983 valmistunut 66 asunnon kerrostalo. Oy. Pohjolankatu 10:n energiatehokkuuden parantamista isännöitsijältä sekä Högfors GST:ltä saatujen tietojen perusteella. Rakennuksen nykyinen kaukolämmön kulutus on keskimäärin 571 megawattituntia vuodessa, mutta maalämmön ja lämmöntalteenoton avulla kulutus voidaan vähentää noin 120–220 megawattituntia vuodessa. Merkittävää energiansäätöä voidaan myös saavuttaa vähentämällä huolimattomuudesta tai ymmärtämättömyydestä johtuvaa energiankulutusta. Selvitys osoitti, että lämmöntalteenoton ja maaTamperelainen kerrostaloyhtiö hyödynsi opinnäytetyötä LVI-tekniikka parantaa kiinteistön energiatehokkuutta Vanhan kiinteistön energiatehokkuutta voidaan parantaa erityisesti LVI-taloteknisin keinoin. Takaisinmaksuajaksi kyseiselle järjestelmälle saatiin 8–13 vuotta. Joel Mertanen tutki As. Vanhassa kerrostalossa energiansäästöä voidaan saavuttaa korjaamalla rakennuskantaa sekä taloteknisillä järjestelmillä, kuten lämpöpumpuilla, aurinkokeräimillä ja lämmöntalteenottojärjestelmillä. Tampereen Ammattikorkeakoululle vuonna 2018 tekemässään opinnäytetyössä Joel Mertanen tutki lämmön talteenoton ja maalämmön kannattavuutta Tampereella sijaitsevaan 1980-luvulla rakennettuun kerrostaloon.
Peruskorjauksen tarpeessa ovat tällä hetkellä, sekä lähitulevaisuudessa lähinnä 1960-1980 -lukujen talot, joiden talotekniikka ja rakenteet alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Energiansäästöä voidaan saavuttaa korjaamalla rakennuskantaa esimerkiksi lisäeristämisellä, ikkunoiden vaihdolla, sekä taloteknisillä järjestelmillä. Tampereen Tammelassa sijaitseva As. Takaisinmaksuajan tarkkuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavat myös lähtötietojen parantamista tai muita energiansäästötoimenpiteitä ei tässä työssä käsitellä, kertoo Mertanen. Oy. Järjestelmän todellista takaisinmaksuaikaa on vaikea arvioida, sillä sähkön ja kaukolämmön hintojen kehitystä on vaikea ennustaa. Pohjolankatu 10 on vuonna 1983 valmistunut kerrostaloyhtiö. Talossa on 66 asuntoa. Merkittävää energiansäätöä voidaan myös saavuttaa vähentämällä energiankulutusta huolimattomuudesta tai ymmärtämättömyydestä johtuvista seikoista. 71 Sijainti: Tampere • Taloyhtiö: As Oy Pohjolankatu 10 • Talon valmistumisvuosi: 1983 • Lämmitystapa: Kaukolämpö • Ilmanvaihto: Koneellinen poisto • Rakennusten lukumäärä: 1 • Huoneistojen lukumäärä: 66 kpl • Rakennuksen pinta-ala: 4752 m 2 • Lämmitettävä pinta-ala: 3978 m 2 • Rakennuksen tilavuus: 16450 m 3 lämmön käyttäminen vanhan kerrostalon energiatehokkuuden parantamiseen on varteenotettava vaihtoehto, mikäli lähtötiedot on tarkastettu ja todettu oikeiksi, sekä suunnittelu, asennus ja valvonta suoritetaan huolellisesti. Monia keinoja Suomessa on laadittu rakennusten energiatehokkuutta koskevia määräyksiä, joiden tavoitteena on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen, sekä rakennusten energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen. Työ on rajattu käsittelemään lähinnä ilmanvaihtoja lämmitystekniikkaa, joten rakenteiden Joel Mertanen tähdentää, että energiansäästöä voidaan saavuttaa korjaamalla rakennuskantaa esimerkiksi lisäeristämisellä, ikkunoiden vaihdolla, sekä taloteknisillä järjestelmillä. Havainnekuva: Joel Mertasen opinnäytetyö Aurinkokeräimillä saatava energia kuukausittain. – Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka vanhan kerrostalon energiatehokkuutta voidaan parantaa erityisesti LVI-taloteknisin keinoin. Grafiikka: Joel Mertasen opinnäytetyö pienentäminen. Kerrostalojen saneerauksen yhteydessä energiatehokkuuden parantaminen on järkevää ottaa esille jo pelkästään energian kallistumisen, sekä yleisen asumisviihtyvyyden ja terveellisemmän sisäilman takia. Kaukolämmön kulutus on mahdollista laskea noin 120–220 megawattituntia vuodessa. Mitoituslaskelmat useilta toimittajilta Joel Mertanen tähdentää, että tutkimus oli lähinnä teoreettinen ja kannattavuuslaskelmat perustuivat yhden laitetoimittajan tekemiin mitoituksiin ja laskelmiin. Laskelmissa on käytetty monia oletuksia, joten saatuja tuloksia tulee pitää suuntaa antavina. Laskelmissa käytetyn SCOP-arvon herkkyystarkastelun ja kirjallisuuden SCOP-arvojen vertailun jälkeen järjestelmän lopulliseksi takaisinmaksuajaksi saatiin 8–13 vuotta
Järjestelmän takaisinmaksuaikaan vaikuttaa myös merkittävästi vuotuinen lämpökerroin, joka voi laskea huomattavasti etenkin kovien pakkasjaksojen aikaan, kun poistoilman kosteudesta johtuen lämmöntalteenottopattereihin kertynyttä jäätä joudutaan sulattamaan. Asukkaiden kannalta remontti sujui vaivattomasti. Ennen lähtötietojen antamista laitetoimittajille kannattaisi tutkia myös rakennuksen nykyisten poistoilmamäärien riittävyys, sekä varmistaa korvausilman hallittu sisääntulo, jotta asuntoihin saataisiin varmasti terveellisemmät ja viihtyisämmät olosuhteet. Tässä työssä aurinkoenergian hyödyntämiseen ei otettu kantaa, mutta aurinkoenergian hyödyntäminen olisi myös mielenkiintoinen tutkimuksen aihe, sillä sen käyttö varmasti lisääntyy tulevaisuudessa. –Tänä kesänä poistoilman lämmöntalteenotto asennettiin, ja samalla alkuperäiset 1980-luvun alkupuolelta olleet ilmanvaihtokoneet vaihtuivat uusiin. Energiantehokkuustoimenpiteitä ei tulisi tehdä asumisen terveellisyyden tai viihtyvyyden kustannuksella. Mertanen, Joel. Grafiikka: Joel Mertasen opinnäytetyö Sähkön ja kaukolämmön kokonaiskulutuksien suhteet. Erityisesti maalämpökaivojen suunnittelu on tärkeässä roolissa. Voi olla, että joskus tulevaisuudessa siihenkin mahdollisuuteen tartutaan, mutta tuskin aivan lähivuosina. Toivomme tietysti sen parantavan asumismukavuutta. Ilmanvaihdon uusiminen olisi tullut vastaan joka tapauksessa, koska vanhat koneet alkoivat olla käyttöikänsä lopussa. Etenkin ullakkotilan kanavistojen eristykset olisi hyvä tarkastaa, jotta mahdollisten lämpöhäviöiden määrää saataisiin pienennettyä. Saneeraus oli taloyhtiölle varsin helppo. Tämä edellyttää kuitenkin, että lähtötiedot ovat tarkastettu ja todettu oikeiksi, sekä suunnittelu, asennus ja valvonta suoritetaan huolellisesti. Virheelliset asennukset tai mitoitukset tulevat jälkikäteen korjattuna kalliimmaksi, kuin mitä huolellinen suunnittelu, asennusja valvontatyö maksavat. Lähde: Opinnäytetyö: Vanhan kerrostalon energiatehokkuuden parantaminen. Työt kokonaisuudessaan kestivät noin kuukauden verran. Loppujen lopuksi hybridijärjestelmän takaisinmaksuaika ei ole ainakaan teoriassa ole mahdottoman pitkä, joten poistoilman lämmön talteenoton ja maalämmön käyttö vanhan kerrostalon energiatehokkuuden parantamiseen on varteenotettava vaihtoehto, vaikka kaukolämpöä joudutaankin vielä käyttämään järjestelmän rinnalla. Järjestelmä ei ole myöskään liian monimutkainen, joten on suurempi todennäköisyys, että laitteet toimivan oikein, jolloin huoltoja ylläpitokustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Tampereen ammattikorkeakoulu 2018. Rakennuksessa on myös mahdollista hyödyntää muitakin energiantehokkuutta parantavia järjestelmiä, kuten esimerkiksi aurinkokeräimiä. Kilpailutuksessa saatiin riittävästi tarjouksia, mutta itselleni jäi ehkä sellainen vaikutelma, etteivät kaikki toimijat välttämättä olleet kovin kiinnostuneita melko pienestä urakasta. Järjestelmän kannattavuuteen vaikuttavat todellisuudessa myös kanavistoissa tapahtuvat lämpöhäviöt, sillä poistoilman keskilämpötila ei välttämättä ole Högforsin laskelmissa käytetty 21 astetta. Useita mitoituslaskelmia Hankkeeseen ryhdyttäessä olisi järkevää pyytää mitoituslaskelmia useilta eri laitetoimittajilta. Hankkeeseen on hyvä ottaa pätevä suunnittelija, sekä puolueeton valvoja. Näkyvimmät työvaiheet olivat ilmanvaihtokoneiden vaihto katolle sekä julkisivuun koteloitujen putkien asennus. Muu työ tapahtui suurelta osin lämmönjakohuoneessa, jonne lämpöpumput asennettiin. Kesselin mukaan maalämpöäkin pohdittiin, mutta sitä ei tässä vaiheessa katsottu kiinteistölle soveltuvimmaksi. Grafiikka: Joel Mertasen opinnäytetyö. Energian käytön jakautuminen hybridijärjestelmän myötä. – Uusien ilmanvaihtokoneiden myötä järjestelmään saatiin myös monipuolisempi säädeltävyys. Taloyhtiön seuraava remontti on todennäköisesti parin vuoden päästä toteutettavaksi suunniteltu piharemontti. Tuloksista energiansäästön ja lämmityskustannusten osalta ei tietenkään voi tarkemmin sanoa ennen ensimmäistä lämmityskautta, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Kesseli. Maalämpökaivojen oikein mitoituksella ja suunnittelulla on merkittävä vaikutus järjestelmän kannattavuuteen. Poistoilman talteenotto valmistui kesällä Lämmön talteenoton asentamisesta oli taloyhtiössä keskusteltu jo ennen opinnäytetyötä tapana säästää energiaa ja rahaa lämmityskustannuksissa. – Tontti on sellainen, että maalämpövaihtoehto on hieman haasteellisempi toteuttaa. 72 oikeellisuus sekä laitetoimittajan tekemät mitoitukset ja arviot esimerkiksi asennuskustannuksista. Järjestelmän asennustyöt tulisi myös teettää yrityksellä, jolla on kokemusta vastaavanlaisten järjestelmien asennuksista
Lappeenrannan Lämpövoimalle uusi kaukolämmön varaja huippukäyttölaitos Kohti hiilineutraalia lämmöntuotantoa Lappeenrannan uusi kaukolämmön varaja huippukäyttölaitos palvelee kantakaupungin kaukolämpöasiakkaita. – Tavoitteena oli rakentaa selkeä ja luotettavasti toimiva vähäpäästöinen lämpölaitos, jolla olisi mahdollisuus jatkossa käyttää myös biopolttoainetta, sanoo Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n käyttöinsinööri Pekka Nummikoski. Pääsuunnittelusta ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Granlund Saimaa Oy ja Rakennesuunnittelusta HS-Engineering Oy. – Uuteen laitokseen tuli kaksi 12,5 MW:n lämpökattilaa, joiden pääpolttoaineena on maakaasu. – Turvallisuuteen liittyvä suunnittelu piti sisällään turva-automaation perussuunnittelun ja testauksen sekä automaation piirikohtaiset toimintakuvaukset, työmaan asennusvalvonnan ja turvallisuuskoordinoinnin. 73 U usi kaukolämmön varaja huippukäyttölaitos turvaa Lappeenrannan kaukolämpöverkkoa. Uusi kaukolämmön varaja huippukäyttölaitos palvelee Lappeenrannan kantakaupungin kaukolämpöasiakkaita, varmistaen lämmöntuotannon poikkeustilanteissakin. Erityisvaatimuksina oli lisäksi mahdollisuus muuttaa laitos myöhemmässä vaiheessa pellettikäyttöiseksi. – Varustautuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen on yksi tämän hetken tärkeitä tavoitteita. Lappeenrannan Energia-konsernin ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tavoite on, että lämmöntuotannon hiilijalanjälki vähenee biopolttoaineisiin siirtymällä ja 2026 saavutetaan hiilineutraali lämmöntuotanto, hän jatkaa.. Varsinainen detaljisuunnittelu tuli päälaitetoimittajalta Vaasan Kuljetuskanavat Oy:ltä. Uusi laitos rakennettiin vanhan laitoksen viereen, joka oli käytössä koko rakentamisajan. Pitkäaikainen laitos Lappeenrannan Lämpövoiman uuden laitoksen pääkriteereinä oli saada pitkäikäinen laitos, jonka toiminta on nopeaa ja luotettavaa. Nykyisten vaatimusten ja hiilineutraaliuden tavoitteet on otettava huomioon ja ne ohjaavat uusien laitehankintoja. Uusi laitos korvaa 1970-luvulla valmistuneen vanhan lämpölaitoksen, joka jäi teholtaan pieneksi kasvaneen kaukolämmön kulutuksen myötä. Uusi laitos rakennettiin samalle, melko ahtaalle tontille, jolla myös vanha laitos sijaitsi. Kattiloissa on varapolttoaineena kevyt polttoöljy, jonka varastointia varten laitosalueelle rakennetaan uusi 199 kuution öljysäiliö. Uusi laitos toimii edeltäjänsä tapaan niin sanotusti varalaitoksena ja kaukolämmön pumppaamona. Lappeenrannan Lämpövoiman uuden laitoksen toteutuksesta vastasi Rejlers Finland. Uuden varaja huippukäyttölaitoksen suunnittelu ja toteutus vaativat monenlaista osaajaa, jotta vanhan laitoksen toiminta saatiin katkeamattomana virtana uuteen laitokseen. Uusi laitos toteutettiin ”avaimet käteen” –päälaitehankintana. Tämä huomioitiin muun muassa laitevalintoja tehdessä. Tulevaisuuden varalta kattiloihin on tehty varaus myös pelletin polttoa varten, sanoo Pekka Nummikoski. – Uuden laitoksen kytkennät kaukolämpöja maakaasuverkkoon tehtiin lyhyissä seisokeissa kesällä 2020 siten, että uusi laitos voitiin kytkeä kaukolämpöverkkoon ilman kaukolämpöverkon seisokkia saman vuoden syksyllä, Kuiri kertoo. – Rejlersiltä hankkeessa oli mukana kuuden hengen tiimi, joka vastasi hankinta-, prosessija turvallisuussuunnittelusta, asennusvalvonnasta, sähköistyksen ja automaation liitäntäsuunnittelusta, viemärija liitäntäsuunnittelusta sekä lupaja purkusuunnittelusta, luettelee Rejlersin Business Line Director Jyri Kuiri luettelee
– Yleistäen voi ajatella, että osakas vastaa lain näkökulmasta vain sisäpuolisesta pinnoitteesta, ja kaikki rakennusteknisesti tärkeät osat ovat yhtiön vastuulla, asianajaja, kehitysja viestintäjohtaja Marina Furuhjelm, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä pelkistää. Taloyhtiön kuuluu pitää kunnossa muun muassa asuntojen rakenteet Tyypillinen kysymys korjausvastuusta syntyy, kun esimerkiksi astianpesukone, pyykinpesukone tai jääpalakone aiheuttaa kosteusvaurion. – Ensiksi pitää tietää, mikä osa on vaurioitunut ja mistä se on aiheutunut. Korjausvastuu määräytyy sen perusteella. – Tämä on sellainen asia, mikä osakkaille on aika usein vaikea ymmärtää. Haasteena on selvittää, mikä on virhe ja mistä se johtuu. Suurin osa osakkaista tietää, että rakenteista vastaa yhtiö. Jos rakenne toimii, vaikka ei täytäkään nykyisiä rakentamismääräyksiä, niin sitä ei tarvitse korjata. – Suurin haaste on tänä päivänä se, että pitää tietää mikä on virhe ja mistä se johtuu. Sen jälkeen pystytään sanomaan, kuka korjaa minkäkin osan, asianajaja, kehitysja viestintäjohtaja Marina Furuhjelm toteaa. ja eristeet ja vastata perusjärjestelmien kunnossapidosta. Jos esimerkiksi ilmenee joku virhe tai puute, niin ensin pitää selvittää, mikä osa on virheellinen ja kenen vastuulla kyseinen osa on. Jos on vanha kylpyhuone, mutta siinä ei ole mitään vikaa tai puutetta, joka vaatii korjaustoimenpiteitä, niin taloyhtiön ei tarvitse sitä korjata. – Taloyhtiö voi silloin suunnitella rauhassa, missä järjestykses. 74 Kunnossapitovastuu jakaantuu osakkaalle ja taloyhtiölle Kuka vastaa taloyhtiöissä. Mutta jos astianpesukone tai jääkaappi vuotaa, joka on osakkaan kunnossapitovastuulla, jakautuukin vastuu yhtiön ja osakkaan välillä. Teksti: Jouni Suolanen A sunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuun mukaan osakkaan kuuluu pitää kunnossa asuntonsa sisäosat ja vastata esimerkiksi asunnon sisätilojen laitteista, varusteista ja pintamateriaaleista. – Tällöin yhtiö korjaa rakenteen, mutta huoneiston sisällä olevat osat, kuten kiinteät kalusteet, jäävät osakkaan maksettavaksi, koska vaurio aiheutui osakkaan omasta laitteesta. Kunnossapitovastuusta voidaan määrätä asunto-osakeyhtiölain lisäksi yhtiöjärjestyksessä. Furuhjelm muistuttaa, että kunnossapitovastuu tarkoittaa aina virheellisen osan tai puutteen korjaamista. Vastuun määritteleminen ei ole kuitenkaan ihan noin yksinkertaista
– Varsinkin pienemmissä taloyhtiöissä, kuten rivija paritaloissa yhtiöjärjestyksissä on kirjauksia vastuista. Alun perin rakennus valmistui teollisuuden, käsityön ja maatalouden ammatinharjoittajia jatkokouluttaneen Ammatinedistämislaitoksen käyttöön. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan jos yhtiöjärjestys on tulkinnanvarainen, se .voidaan jättää huomioimatta, jolloin vastuu jakautuu lain mukaan.. Yhtiö puolestaan oli vahvasti sitä mieltä, että vesi on tullut sisältä osakkaan puolelta, Furuhjelm kertoo. Jos siellä on määräyksiä, niiden pohjalta toimitaan. Julkisivultaan rakennus toimii muistumana paikalla aikoinaan sijanneista punatiilitehtaista. Vuonna 2017 kiinteistön osti FIM Asuntotuotto Erikoissijoitusrahasto ja rakennusta alettiin muuntaa asumiskäyttöön tammikuussa 2020. Tarjottuaan ylintä musiikin opetusta rakennuksessa vuosikymmenten ajan Sibelius-Akatemia muutti uusiin tiloihin Pohjoiselle Rautatiekadulle vuoden 2019 lopussa. – Kun esimerkiksi vedeneriste pettää, niin se useimmiten vaikuttaa myös naapurihuoneistoihin, kun kosteutta päätyy alakerran huoneistoihin. Valtaosa tapauksista on kuitenkin vastuiltaan selviä. Sen takia ei ole aina järkevää siirtää kerrostaloissa laajasti kunnossapitovastuuta osakkaille, Furuhjelm korostaa. Riitoja syntyy vahinkojen syistä Usein taloyhtiöissä käytetään vastuun tulkinnan tukena Kiinteistöliiton vastuujakotaulukkoa. Vähäkallion kynästä ovat lähtöisin esimerkiksi Helsingissä sijaitsevat Suomen ensimmäinen uimahalli Yrjönkadulla, Elannon pääkonttori ja Kallion lukio. Yhtiöjärjestyksessä vastuuta voi siirtää Yhtiöjärjestyksessä voidaan sopia kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkaan välillä myös toisin kuin asunto-osakeyhtiölakiin on kirjattu. Kaikista asunnossa tapahtuvista remonteista pitää ilmoittaa isännöitsijälle, jotka voivat vaikuttaa jonkun toisen huoneiston käyttämiseen tai esimerkiksi taloyhtiön kunnossapitovastuussa olevien osien käyttämiseen. Kerrostaloissa tyypillinen kunnossapitovastuupykälä yhtiöjärjestyksissä koskee esimerkiksi parvekelaseja, joista yleensä osakkeenomistaja vastaa. 75 – Varsinkin pienemmissä taloyhtiöissä, kuten rivija paritaloissa yhtiöjärjestyksissä on kirjauksia vastuista. Tiloihin muutti Sibelius-Akatemia, joka on nykyään osa Taideyliopistoa. sä ja millä aikataululla teknisen käyttöiän päässä olevat kylpyhuoneet korjataan. – Jos kuitenkin päädytään siihen, että halutaan yhtiöjärjestykseen kunnossapitomääräyksiä, niin ne pitää kirjoittaa tarkasti, S-Pankin asuntorahaston omistamaan rakennukseen Helsingin Töölössä valmistuu 80 korkeatasoista vuokra-asuntoa. Tällaisia korjauksia ovat esimerkiksi vesihanaan tai vesieristykseen liittyvät korjaukset. Kaikki kirjat ja oppaat on hyvä olla hallituksen käytössä, koska rakennus koostuu niin monesta osasta, lisäksi tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja ne voivat olla oikeasti haasteellisia, Marina Furuhjelm toteaa. Kerrostaloissa on tavanomaisempaa, että vastuu menee asunto-osakeyhtiölain nojalla. Ylimpien kerrosten ikkunoista avautuvat merinäköalat Töölönlahdelle sekä kaupungin kattojen yli Suomenlinnan suuntaan, rahastonhoitaja Juho Santaharju sanoo. Ei ehkä mietitä tai ymmärretä, että remontti on sellainen, mikä pitää ilmoittaa, Furuhjelm tietää. Kerrostaloissa on tavanomaisempaa, että vastuu menee asunto-osakeyhtiölain nojalla. Rakennushistoriaselvityksen mukaan Vähäkallion luomus yhdisteli tyylillisesti raskasta klassismia, rationalismia ja art decoa, ja valmistuessaan rakennusta moitittiin jopa ”liian komeaksi”. Vuonna 1981 osoitteessa Töölönkatu 28 sijaitseva rakennus peruskorjattiin. – Tuomme markkinoille erittäin korkealaatuisia ja tilavia asuntoja Helsingin paraatipaikoilta. 80 asuntoa Sibelius-Akatemian entisiin tiloihin jotta ei synny tulkintaerimielisyyksiä jatkossa. – Sehän ei ole laki vaan Kiinteistöliiton näkemys siitä, miten lakia tulisi tulkita, josta tuomioistuin voi siis olla eri mieltä. – Aika paljon tehdään edelleen remontteja, jotka osakkaat jättävät ilmoittamatta. Seiniä voi maalata ilmoittamatta. Osakas oli sitä mieltä, että se on aiheutunut maakosteudesta ja noussut ulkopuolelta, jolloin yhtiöllä olisi hyvin laaja kunnossapitovastuu. Tänä päivänä on aika yleistä, että yhtiöjärjestyksessä on jonkinlainen määräys kunnossapidosta. – Aina pitää ensin tarkastaa yhtiöjärjestyksestä, onko siellä sanottu jotain. Yhtiöjärjestyksessä vastuuta voidaan siirtää, hän jatkaa. – Kyseessä on näyttävä suojeltu rakennus, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä. Asunnot sijaitsevat vuonna 1931 valmistuneessa rakennuksessa, jolla on kiinnostava historia. Alkuperäinen rakennus peruskorjattiin ja muunnettiin asuinkäyttöön. Rakennuksen on suunnitellut tunnistettavasta tyylistään tunnettu arkkitehti Väinö Vähäkallio. – Yleistäen voi ajatella, että osakas vastaa lain näkökulmasta vain sisäpuolisesta pinnoitteesta, ja kaikki rakennusteknisesti tärkeät osat ovat yhtiön vastuulla, asianajaja, kehitysja viestintäjohtaja Marina Furuhjelm toteaa. Taloyhtiöissä, jotka ovat ammatti-isännöinnin piirissä, isännöitsijät tietävät Furuhjelmin mukaan perustilanteet ja osaavat neuvoa yhtiötä eteenpäin. Jos yhtiöjärjestyksessä siitä ei ole sanottu, niin asunto-osakeyhtiölaki määrittelee kunnossapitovastuun, selvittää Marina Furuhjelm. Ennen asuinkäyttöön muuntamistaan vuonna 1931 rakennetussa kiinteistössä toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Erimielisyyksiä saattaa olla siitä, mistä vahinko on johtunut. – Taannoin oli riita, jossa oli kyse asunnon lattian kosteudesta. Riitoja vastuun jakautumisesta on jatkuvasti jopa oikeuteen asti. Furuhjelmin mukaan kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, onko järkevää siirtää kunnossapitovastuuta laajasti osakkaalle, koska taloyhtiö samalla myös luovuttaa vallan osakkaalle. Taloyhtiö As Oy Helsingin Sinfonian omistaa S-Pankin tytäryhtiön FIM Varainhoito Oy:n hallinnoima asuntorahasto. Lisäksi sen yhteyteen rakennettiin 6-kerroksinen uudisosa, jonka asunnot varustettiin parvekkeilla ja jonka ylimmästä kerroksesta löytyy kattoterassi. Rakennuksen muuntamisessa asunnoiksi kiinnitettiin erityistä huomiota rakennuksen historialliseen arvoon ja hankkeen suunnittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja rakennusvalvonnan viranomaisten kanssa, Matti Heikkinen arkkitehtitoimisto A-Konsulteista kertoo. Jos esimerkiksi kylpyhuoneen laatat irtoilevat, silloin selvitetään asiantuntijan avulla, onko vika pinnoitteessa vai rakenteessa. Jos vaikka haluttaisiin siirtää kylpyhuoneen vedeneriste osakkaan vastuulle, niin silloin osakkaalle annetaan myös valtuudet päättää milloin ja miten korjauksia tehdään. Se määrittelee sen, kuka lähtee korjaamaan
Urakkaan kuuluu myös pysäköintihallin sekä talojen yhteisen ison oleskelupiha-alueen rakentaminen, kertoo VASOn hallituksen puheenjohtaja Konsta Weber. EU:n rahoittamana kehityshankkeena toteutettava järjestelmä on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja osa isompaa Turun kaupungin sähköisen liikkumisen latausverkkoa. järjestelmä uusiin taloihin. Kaiken tämän nivoo yhteen älykäs ohjausjärjestelmä, joka maksimoi järjestelmästä saadun hyödyn, sanoo tuotepäällikkö Jari Hallivuori Turku Energiasta. – On hienoa olla mukana tässä hankkeessa, joka on hyvä esimerkki siitä, kuinka kiinteistöt voivat osallistua hiilineutraalin huomisen rakentamiseen. VASO Pääskylinnaan toteutetaan yhteistyössä Turku Energian kanssa varastoiva aurinkosähköjärjestelmä, johon liitetään sähköautojen älykäs latausjärjestelmä. Taloihin rakennetaan varastoiva aurinkosähköjärjestelmä, johon liitetään sähköautojen älykäs latausjärjestelmä. Pääskylinnassa aurinkoenergian tuotannolla katetaan ensisijaisesti omaa kulutusta. Syksyllä 2022 valmistuvan urakan arvo on noin 8,7 miljoonaa euroa. EU:n rahoittaman USER-CHI-hankkeen päämääränä on kehittää sähköautojen ja sähkökäyttöisten kevytajoneuvojen innovatiivisia latausjärjestelmiä. VASO Pääskylinnan rakentaminen alkaa keväällä 2021, kun kohteelle on myönnetty rakennuslupa. Älykäs järjestelmä huolehtii kokonaisuudesta niin, että ensisijaisesti käytetään itsetuotettua sähköä ja tasapainotetaan kulutuspiikkejä. Kummankin kerrostalon katolle rakennetaan aurinkovoimala, rakennukseen akut ja asukkaiden käyttöön sähköautojen latauspisteitä. 76 V arsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (VASO) ja NCC rakentavat kaksi yhdeksänkerroksista asuinkerrostaloa Pääskyvuorenrinteelle Turkuun. Sähköautojen latauspisteitä kohteeseen asennetaan kolme sisältäen kuusi sähköautojen latauspaikkaa. Pääskylinnan hankkeessa pääsemme vaikuttamaan kestävään kehitykseen yhdessä VASOn ja Turku Energian kanssa, kertoo NCC:n toimialajohtaja Esa Lehmusvuori. Havainnekuva: NCC Turkuun rakennettaviin uusiin kerrostaloihin sähköautojen älykäs latausjärjestelmä Varastoiva aurinkosähkö. Vuosituotanto 20 000 kilowattituntia VASO Pääskylinnaan asennetaan 64:stä Salo Solarin aurinkopaneelista koostuva aurinkovoimala, jonka teho on 24 kWp ja vuosituotanto yhteensä noin 20 000 kilowattituntia. Aurinkoenergiaa varastoidaan akkuihin myöhemmin hyödynnettäväksi muun muassa kiinteistön sähkönkulutuksessa ja sähköautojen lataamisessa. Kohteeseen valmistuu yh-teensä 76 kpl asumisoikeusasuntoja, joiden keskipinta-ala on noin 54 neliötä. – Rakennetun ympäristön energiaratkaisut ovat merkittävässä roolissa rakennusten käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Turun Pääskylinnaan rakennetaan kaksi yhdekänkerroksista kerrostaloa. – Pääskyvuorenrinne on yksi VASOn konkreettisista teoista ympäristöystävällisen asumisen edistämisessä
77 Vantaan Leinelään keskimääräistä edullisempia kerrostalokoteja Suunnittelun tehokkuus alentaa asuntojen hintaa Vantaan Leinelään, Koivukylän kupeeseen, rakennetaan 50 uutta kerrostalokotia. Bonavan ja Vantaan kaupungin yhteistyön tuloksena uusien asuntojen keskineliöhinta on saatu painettua 4 030 euroon. Bonava ja Vantaan kaupunki lähtivät yhteistyössä hakemaan kohtuuhintaisen asumisen ratkaisuja. Vantaan Leinelään rakennettavaan 5-kerroksiseen Asunto Oy Vantaan Seela 1:een on suunnitteilla 50 uudisasuntoa. – Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa on ollut erittäin rakentavaa. Bonava haluaa strategiansa mukaisesti kehittää kohtuuhintaista asumista. Lopputuloksena syntyi vaatimukset täyttävä suunnitelma, ja Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.2.2021 kerrostalotontin myynnistä Bonava Suomi Oy:lle. Bonava ja Vantaan kaupunki perustivat yhdessä projektiryhmän, jossa lähdettiin etsimään ratkaisuja kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseksi. Keskeiseksi keinoksi löydettiin suunnittelutehokkuuden parantaminen. Syvällisen yhteistyön ansiosta olemme löytäneet ratkaisuja, joilla Seela 1:n neliöhinnat tulevat asettumaan selkeästi alle alueen muiden rakenteilla olevien uudiskohteiden tason. Esimerkiksi irtaimistovarastot ovat asuntojen yhteydessä eikä alimpaan kerrokseen rakenneta erillisiä varastokoppeja käytävineen. – Keskeinen keino on ollut suunnittelutehokkuuden parantaminen. Taloyhtiön yhteiset tilat ovat erillisessä piharakennuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tavanomaisesta hieman poikkeavia ratkaisuja. Neliöhinta vaihtelee asuntotyypeittäin, mutta kohteen keskineliöhinta on 4 030 euroa, kertoo Bonava Suomen yksikönjohtaja Matti Kuronen. Vantaan kaupungin tavoitteena kaavoituksessa ja tonttituotannossa on tonttien riittävyys, toteuttamiskelpoisuus ja asuntotuotannon hyvä laatu ja asuntojen kohtuuhintaisuus. Myytävien neliöiden määrä suhteessa rakennusoikeuteen on tässä kohteessa erityisen hyvä. Työtä siivittivät yhteinen tavoite ja halu löytää ratkaisuja sekä avoin vuoropuhelu. Julkisivuratkaisussa poikettiin alkuperäisen kaavan edellyttämästä kaarevasta julkisivusta, Kuronen luettelee.. Havainnekuva: Bonava B onava suunnittelee ja toteuttaa Vantaan Leinelään uudiskerrostalokohteen, jonka kotien hinnat asettuvat alle alueen muiden rakenteilla olevien kohteiden hintatason. Asunto Oy Vantaan Seela 1:n keskineliöhinta tulee olemaan 4 030 euroa. Projektiryhmä kävi läpi rakentamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä ja paneutui erityisesti kaavamääräyksiin ja niiden tulkintoihin sekä rakentamisen kustannuksia lisääviin tekijöihin. 50 uutta asuntoa Projektiryhmään osallistuivat Bonavan projektinjohtaja sekä tuotekehityksestä ja suunnittelusta vastaavia ihmisiä ja Vantaan kaupungilta keskeisiä henkilöitä kaavoituksesta, rakennusvalvonnasta ja asumisasioista
www.2727350.. KAIKKI KATTOTYÖT KATTOREMONTIT HUOLTO JA KORJAUSTYÖT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOPESUT JA SAMMALEEN POISTOT KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Kattoremontit Ovella Systems Oy • P. • info:ovella@ovella.. ovella® Citypark® PYÖRÄNOJA (Pat.Reg. Kysy nyt 3. ovella® systems organisoi vuonna 2021. FI10333) • järjestyksessä säällä kuin säällä! • kestävä ja muodokas pyöräparkki! • Varusteet: kumpare, organisointiketju, katos, sähköpyöränlataus. ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. Koko Uudenmaan alueella. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A 5, 5. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 0103372720 • www.ovella.
Kiinteistö & energia Konevuokraus Rakennussuunnittelu. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. 09-726 0077 O Y ASIANTUNTIJAMESTARIT LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LIIKEHAKEMISTO 79 Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Teuvo Pakkalan tie 8 N, 00400 Helsinki Puh. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS
Telian ja energiayhtiö Helenin suunnitelmana on kytkeä Telian Pitäjänmäen datakeskus kaukolämpöverkkoon ja lämmittää datakeskuksesta kerätyn lämmön avulla helsinkiläisiä koteja. Aiomme myös vähentää jätteidemme määrän nollaan kiertotalouden avulla, kertoo Telian vastuullisuusjohtaja Eija Pitkänen. Tarjoamme jo nyt asiakkaillemme uusiutuvaa lämpöä ja Helenin kaukolämpö tulee olemaan kokonaan hiilineutraalia viimeistään vuonna 2035, iloitsee johtaja Anu-Elina Hintsa Helenistä. Käyttämällä datakeskuksista syntyvää hukkalämpöä, voidaan ilmastotavoitteiden saavuttamista kiihdyttää merkittävästi. Sähköveroluokan muutos tärkeä Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymistä hiilineutraaliin energiaan ja pois polttoon perustuvista energiaratkaisuista. Asiakkaista kuluttajia ja tuottajia Kaukolämpöjärjestelmässä on tapahtumassa muutos keskitetystä lämmöntuotannosta kohti hajautettua järjestelmää, jossa asiakkaat voivat toimia sekä kuluttajina, että tuottajina. Suunnitelmien mukaan Helsingin Pitäjänmäessä Telian modernista datakeskuksesta kerätty hukkalämpö siirtyisi kaukolämpöverkkoon jaettavaksi helsinkiläisiin koteihin ja kiinteistöihin kesäkuussa 2022 alkaen. Lämpöpumpun avulla datakeskuksesta saadaan vähintään 1,3 kertaa enemmän lämpöä, kuin mitä se kuluttaa sähkönä. – Lämpöpumppujen ja konesalien sähköveroluokan muutos on tärkeää hiilineutraalien hankkeiden toteutumisessa. – Konesalit ovat erinomainen alueellinen lämmönlähde, joita haluamme ja etsimme aktiivisesti lisää. Helenillä on monia lämpöpumppuihin perustuvia hankkeita selvityksessä ja Pitäjänmäen hanke on yksi toteutuvista, kun lämpöpumppujen sähköveroluokan muutos etenee, kertoo Helenin johtaja Anu-Elina Hintsa.. Parhaimmillaan datakeskus lämmittää jatkossa yli 20 000 helsinkiläisen kotia. Tavoittelemme vuoteen 2030 mennessä nollapäästöjä koko arvoketjussamme, aina alihankkijoista asiakkaisiin. Datakeskus käyttää hiilineutraalia sähköä, vesivoimaa ja tuulivoimaa. Olemassa oleva kaukolämpöverkko toimii erinomaisena alustana uusille hiilineutraaleille ratkaisuille. Tässä merkittävänä askeleena on lämpöpumppujen sähköveron laskeminen alempaan veroluokkaan. Kuva: Telia Oyj T elia ja energiayhtiö Helen ovat sopineet datakeskuksessa syntyvän lämmön hyödyntämisestä. – Datakeskuksen keskeinen sijainti mahdollistaa erinomaisesti hukkalämmön toimittamisen kaukolämpöverkkoon kasvavan Helsingin tarpeisiin. 80 Telian datakeskuksen hukkalämpö lämmittää helsinkiläisiä koteja Telia Helsinki Data Center Pitäjänmäessä on yksi Pohjoismaiden suurimmista avoimista datakeskuksista. Konesalit ovat erinomainen lämmönlähde, koska ne tuottavat lämpöä tasaisesti vuoden ympäri. Helsingin datakeskuksen tuottamalla hiilineutraalilla kaukolämmöllä voidaan tulevaisuudessa lämmittää jopa 20 000 asuntoa ja näin korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä energianlähteenä. Samalla niissä syntyy merkittävää määrää lämpöä. Tämä tukee myös Telian kunnianhimoisia ympäristötavoitteita. Puhdasta kiertolämpöä datakeskuksesta kaukolämpöverkkoon saadaan suunnitelmien mukaan kesäkuussa 2022 alkaen. Datan käytön kasvaessa myös sähkön kulutus konesaleissa kasvaa
Nimi: .................................................................................................................................... Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Lähiosoite: ...................................................................................................................... www.kiinteistojaenergia.. 1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) kestotilauksena 65€/v määräaikaisena 72€/v. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-11.30) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Puh. Allekirjoitus: ................................................................................................................... Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelinnumero: .......................................................................................................... Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. tilaukset@karprint.. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-11.30) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Sähköposti: ..................................................................................................................... Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Puhelin: ............................................................................................................................. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti
Tämän osoitti viimeisimmäksi elokuun toisella viikolla julkaistu budjettiehdotus. Jotta asumisen päästöt sekä energiatehokkuus voivat jatkaa tavoiteurillaan, tarvitaan onnistuneiden esimerkkien monistamista, kannusteita ja avustuksia investointeihin sekä rahoituksen saatavuutta kaikkialla Suomessa. Tähtikunnas huomauttaa, että omakotitalounelmien toteuttamista rajoittaa tonttien saatavuus. Mitä taloyhtiöt voivat itse tehdä. Korjaushankkeiden yhteydessä kannattaa ehdottomasti aina selvittää mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseen.. Koronan myötä lisääntynyt etätyöskentely on kasvattanut asunnon koon merkitystä valintakriteerinä sijainnin kustannuksella. Positiivinen asia on se, että myös taloyhtiöillä itsellään on mahdollisuuksia edistää energiatehokkuutta. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta. Tulevina vuosina onkin mielenkiintoista nähdä, jatkuvatko korona-ajan trendit myös pandemian jälkeen, sanoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen. Asumismenot lohkaisevat jopa kolmanneksen tuloista Asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella eli PTT:llä teettämästä selvityksestä. – Sijainti on asuntomarkkinoilla edelleen tärkeä tekijä, mutta sen painoarvo on laskenut. – Suomessa tunnutaan luottavan siihen, että taloyhtiöt hoitavat aina itse asiansa, nyt myös energiatehokkuuteen liittyvät välttämättömät toimenpiteet. Tässä isännöinnillä on tärkeä rooli hallituksen kannustajana ja vaihtoehtojen kartoittajana, Tuomas Viljamaa sanoo. – Valtion vähäisistä toimenpiteistä huolimatta taloyhtiöiden ei kannata masentua. 82 Korona-aikana asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt toistaiseksi paikoillaan. Ilmastosopimukselle vaikutuksia Meneillään olevat EU:n ilmastoja energiapaketin neuvottelut ovat suomalaisten asumismenojen kannalta tärkeässä roolissa. Siitä kävi ilmi, että taloyhtiöille on valtion toimesta edelleen tarjolla vain vähän apua. Nyt tilanne on se, että esimerkiksi ARA:n energia-avustusmäärärahat ovat loppu tältä vuodelta. – Sen vuoksi olisi tärkeää, että kunnat huolehtisivat riittävästä tonttitarjonnasta, Tähtikunnas toteaa. Myös keskeisillä sijainneilla olevien asuntojen kysyntä on ollut edelleen korkeaa. Taloyhtiöt omillaan energiatehokkuuden edistämisessä Taloyhtiöillä on iso rooli Suomen ilmastotavoitteissa. Asumisesta aiheutuva hiilijalanjälki on tutkitusti suurimpia, joten asumisen energiansäästötoimet ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Hän kannustaa taloyhtiöitä lyhentämään vallitsevan matalan korkotason aikana velkojaan ja varautumaan tulevina vuosina edessä oleviin korjaushankkeisiin. Energiaremontti tehdään usein ison peruskorjauksen yhteydessä, joita parhaillaan tehdään eniten 1960-luvun lopulla valmistuneisiin taloyhtiöihin. – Suomalaisten virkamiesten ja päättäjien on pidettävä huolta siitä, että käynnissä olevissa neuvotteluissa saadaan ratkaisuja, joissa asumisen ja korjaamisen kustannuskehitys pysyy hallittavissa. Taloyhtiöillä on tässä iso rooli, sillä noin 2,7 miljoonaa ihmistä asuu Suomen noin 100 000 taloyhtiöissä. Vaikka ARA:n energia-avustusmäärärahat ovat tältä vuodelta loppu, Viljamaa kannustaa taloyhtiöitä avustushakemuksen tekemiseen. Vuosina 2021-2023 asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. – Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja ne jäävät nyt odottamaan mahdollista lisämäärärahaa tai ensi vuoden määrärahaa. – Taloyhtiöiden energiatehokkuuteen ja energiaremontteihin pitäisi panostaa pitkäjänteisesti ja useilla eri tavoilla. Komission ilmastopaketin ehdotuksissa viljellään paljon myös pakkoja kieltolinjaa, mikä ei toteutuessaan johtaisi ilmastotavoitteiden kannalta onnistumiseen, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. – Jo vuosia on tiedetty, että suurin osa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Tämä johtuu varmasti siitä, että suomalainen taloyhtiö on hieno ja perinteisesti tosi hyvin hoidettu järjestelmä, sanoo Isännöintiliiton tutkimusja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa. Nyt unelmia on selkeästi lähdetty toteuttamaan entistä enemmän, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas. Taloyhtiöt ovat kuitenkin Isännöintiliiton mukaan omillaan energiatehokkuuden edistämisessä. Hokkuspokkustemppuja ei tarvita, vaan etenkin fiksua ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Tarvitaan lisää kannustimia ja neuvontaa. Erityisen vahvaa kiinnostus on ollut omakotija rivitaloissa, joiden asuntokaupassa on aikaisempiin vuosiin verrattuna nähty poikkeuksellisen suuria kasvulukuja
TOTEUTAMME MYÖS HUOPAKATTOJEN SANEERAUKSET RALA-PÄTEVYYDELLÄ.. TILAA ILMAINEN ARVIOKÄYNTI. Vältä näin korkeat kustannukset. KATTOMESTARIT HÄMEEN KATTOPINTA OY VANHAN PELTIKATON MAALAUKSELLA TAI UUDELLA PELTIKATTEELLA UUSI ILME JULKISIVUUN. TOTEUTAMME MYÖS HUOPAKATTOJEN SANEERAUKSET RALA-PÄTEVYYDELLÄ. pääkaupunkiseudulla. HÄMEEN KATTOPINTA OY 050 543 2782 hameenkattopinta@gmail.com kattopinta.com katto.net TOIMIMME KOKO SUOMESSA. VANHAN PELTIKATON MAALAUKSELLA TAI UUDELLA PELTIKATTEELLA UUSI ILME JULKISIVUUN. Olemme toteuttaneet lukuisia kohteita mm. luotettava kumppani 100-vuotias katto voi kestää maalattuna jopa seuraavat 100 vuotta. Fredrikinkatu 69, Helsinki Yrjönkatu 13, Helsinki Pelastamme vanhan katon aikaisempia suojamaalauksia kestävämmäksi. Suositus huoltomaalaukselle 2060. Huoltomaalaus tehty 2020. ENNEN JÄLKEEN Peltikatto vuodelta 1926
Isännöinnillä on keskeinen rooli taloyhtiön toimivassa arjessa. Isännöitsijä, meihin voit luottaa lakiasioissa “ Käänny ajoissa asiantuntijan puoleen, kun kohtaat tehtävässäsi juridisia pulmia. 029 360 1100 Unioninkatu 13 TAMPERE puh. Monipuolista osaamista edellyttävään työhön liittyy kuitenkin suuri vastuu. Siksi kiinteistöjuridiikkaan liittyvät yksityiskohdat kannattaa jättää ammattilaisille. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. 029 360 1200 Koskikatu 7 A SUOMEN SUURIN KIINTEISTÖALAAN ERIKOISTUNUT ASIANAJOTOIMISTO Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti. Huolehdimme lakiasioista, jotta voit rauhassa keskittyä asiantuntijatyöhön ja taloyhtiön hoitamiseen.” Jarmo Asikainen asianajaja, varatuomari HELSINKI puh. Alalla ansioituneet asiantuntijamme tekevät työtään suurella sydämellä. Palvelemme isännöitsijöitä juridisissa kysymyksissä aina riitatilanteiden ratkomisesta sopimusten laadintaan ja vahingonkorvausasioihin