100 000 tonnia kiveä Kuopion uusittavalle ratapihalle Miksi kunnat eivät innostu energiatehokkuuden parantamisesta. Nro 5/2024 9,90€ Miten taloyhtiöissä saadaan aikaan tarvittavia päätöksiä. Alumiinilevyt kruunaavat kolmiulotteisen kaksoisjulkisivun Tekoäly vähentää lämmityskustannuksia
Venttiili ohjaa kylmän ulkoilman ikkunan välitilaan. Ilma nousee sisäikkunan lämmintä pintaa ylös ja lämpenee hukkalämmön ansiosta. Toimiva ilmavaihto vaikuttaa rakennusterveyteen, ja hyvä sisäilma on tärkeää asukkaiden viihtyvyyden ja terveyden kannalta. Soveltuu koneelliseen ja painovoimaiseen poistoilmanvaihtoon . . Kerrostalot, rivitalot, omakotitalot . Uudet ja vanhat ikkunat, parvekeovet . Saneerauskohteet, uudiskohteet . A Aiirr TTeerrm miiccoonn ttooiim miinnttaa jjaa tteerrm miinneenn kkiieerrttoo. . Sisäilman laatua voi parantaa ikkunoihin asennettavilla tuloilmaikkunaventtiileillä. Air Termico tuloilmaikkunaventtiili sopii sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihin ja on helppo asentaa sellaisenaan ikkunaan, ilman työstöjä rakenetta heikentämättä. Ota yhteyttä! A Aiirr TTeerrm miiccoo O Oyy || K Kiivviikkoonnkkiieerrttoo 1122,, 0055446600 H Hyyvviinnkkääää wwwwww..aaiirrtteerrm miiccoo..ffii || aassiiaakkaassppaallvveelluu@ @aaiirrtteerrm miiccoo..ffii || ++335588 5500 33000055 447744 wwwwww..ddiirr--aaiirr..ffii || aassiiaakkaassppaallvveelluu@ @ddiirr--aaiirr..ffii || ++335588 1100 44221155 770000 Air_Termico_ilmoitus_200x280.indd 1 12.8.2021 11.51 . Radon-ongelmien korjaus ja ehkäisy . Ilma virtaa yläpuitteen yli suodatinpalkkiin, joka ohjaa ilman alas kohti kylmää ulkoikkunan pintaa synnyttäen termisen kierron. Tehokkaan hukkalämmön talteenoton ansiosta tuloilma on lämmintä eikä ilmanvaihdosta aiheudu vetoa huoneistoon SSiissääiillm maann llaaaattuuaa vvooii ppaarraannttaaaa ttuullooiillm maaiikkkkuunnaavveennttttiiiilleeiillllää Monissa suomalaisissa taloissa ja taloyhtiöissä on puutteellinen ilmanvaihto ja vanhat venttiiliratkaisut ovat vetoisia. A Aiirr TTeerrm miiccoonn ttuullooiillm maaiikkkkuunnaavveennttttiiiilliinn kkääyyttttöökkoohhtteeeett . Näin hyödynnetään energiatehokkaasti ikkunan lämpöhäviötä ja auringon tuottamaa lämpöä.
02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi. www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p
Maalle tästä määrästä on suunnitteilla vajaa 73 000 MW ja merelle 70 000 MW. Suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa viimeisten vuosien aikana. 50 Iisalmen kulttuurikeskus on kaupungin tapahtumien sydän. 16 Lähes kaikki taloyhtiöt tarvitsevat kiinteistönhoitopalveluita. Tuolloin myös tiimityön tarve korostuu, samoin kuin yhteistyö isännöinnin eri osa-alueiden kesken. 54 Kuopiossa toissa kesänä alkanut henkilöja tavaraliikenteen ratapihojen uudistaminen on mittava urakka. Tieliikenteessä jaettava kaasu on tulevaisuudessa yksinomaan biokaasua. – Hiilidioksiditalouteen siirtyminen tarkoittaisi metsäteollisuuden tuottaman bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämistä joko raaka-aineena jatkojalostukseen tai sen varastointia maaperään, sanoo VTT:n energiaja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto. 20 Taloyhtiöt uusivat kiinteistöjen lämmitystekniikkaa nyt innokkaasti. Muutostyössä pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä. 70 Miten sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa. Miten taloyhtiötä pitää johtaa, jotta päätöksiä voidaan tehdä. Suomen uusiutuvien ylläpitämän hankelistauksen mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 140 000 megawattia (MW) tuulivoimaa. Oy Maistraatinpuiston puheenjohtaja Sami Korhonen. Kun kaikkea kuluu tai kaikki toimii ainoastaan tarpeen mukaan, päästään yleensä jo aika hyvään energiatehokkuuteen, sanoo LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n asiantuntija Juha-Ville Mäkinen. 64 Suomeen rakennettiin alkuvuoden aikana 60 tuulivoimalaa, joiden teho on yhteensä 377 megawattia. 4 Biokaasulle neljän terawattitunnin tuotantotavoite Bioenergia ry, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Kierrätysteollisuus ry, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto ry haluavat turvata kotimaisen biokaasun aseman. 26 Energian kallistuminen sai monet taloyhtiöt kiinnostumaan aurinkopaneeleista. Järjestöt ovat asettaneet biokaasulle neljän terawattitunnin tuotantotavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Tuulivoimahankkeet mahdollistavat uuden teollisuuden investoinnit Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla suuri määrä tuulivoimahankkeita, mikä tarjoaa nopean ja edullisen tavan lisätä puhdasta energiantuotantoa maassamme. Tämän lisäksi luvitusvaiheen jälkeen nopeasti toteutettava ja kustannustehokas tuulivoima tarjoaa Suomelle mahdollisuuden kilpailla ykköspaikoilla energiaintensiivisen teollisuuden investoinneista. A jankohtaista S isältö 5 / 2024 Metsäteollisuuden päästöistä polttoainetta lentokoneisiin Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle. Ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota sopimusta tehdessä. Mitä asioita pitää huomioida sähkösopimustarjouksia vertaillessa. – Uskon, että jatkossa isännöintiä tehdään nykyistäkin enemmän tiimityönä niin, että asiakkaita palvellaan useamman eri asiantuntijan tiimillä. 6 Jäähallit voitaisiin muuttaa energiatehokkaiksi hyödyntämällä lauhdetta. Talotekniikan avulla säästöjä energiasta Taloteknisten järjestelmien säätöja huoltotoimien lisäksi käyttötottumuksilla on suuri merkitys energiaa säästettäessä. Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan noin 1 terawattitunti (TWh) vuosittain. Jostain syystä kunnat eivät innostu. – Energiatehokkuutta haettaessa on kaiken lähtökohta lämmöntuoton, ilmanvaihdon ja veden jakelun tasapaino. 58 Finlandia-talon julkisivun marmorit on uusittu. Julkisivuun on asennettu Lasan alueen valkoista marmoria. Sivu 12 Sivu 76 Sivu 24 Sivu 40. 42 Ylen vanha pääkonttori Kesäkadulla Helsingin Töölössä remontoitiin asunnoiksi. Säätä seuraava tekoäly ohjaa lämmitystä automaattisesti, mikä vähentää energiankulutusta ja säästää rahaa. Pelkästään parhaillaan rakenteilla olevat tuulivoimahankkeet tuovat maahamme yli kolmen miljardin euron investoinnit vuoden 2025 loppuun mennessä. 46 Oulun yliopistollisen sairaalan ensimmäisen uudisrakennusvaiheen rakennukset alittivat budjettinsa lähes 25 miljoonalla eurolla. – Jotta taloyhtiössä voidaan tehdä päätöksiä isoistakin asioista, tarvitaan päätöksentekovaihetta ennen avointa ja selkeää viestintää. – Isännöinnissä tarvitaan lisää erikoistumista Isännöitsijöiden kouluttaja Mari Stagnäs uskoo, että jatkossa isännöinnin alalla tarvitaan erikoistumista. Miten huoltoyhtiöt kannattaa kilpailuttaa. Tieto lisää osakkaiden ymmärrystä siitä, mitä tehdään ja miksi tehdään, sanoo turkulaisen As. Yksi suuri mahdollisuus on hyödyntää lentokoneiden polttoaineissa metsäteollisuuden päästöjä. Miten taloyhtiössä pystytään tekemään päätöksiä. Väärin asennettu aurinkopaneeli on paloturvallisuusriski. Teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali on kuitenkin noin 10 TWh vuodessa ja parhaillaan vireillä onkin kymmeniä hankeinvestointeja eri puolelle Suomea. Nyt keskus aiotaan peruskorjata ja uusia. Miten vältetään tilanne, jossa taloyhtiö lykkää ja välttelee päätösten tekemistä. Erikoistuminen voisi olla esimerkiksi kohteiden ikään liittyvää
Pelastustoimen resurssija onnettomuustilaston Pronton mukaan liikennevälinepaloja tapahtuu koko maassa vuosittain reilut pari tuhatta. 100 000 tonnia kiveä Kuopion uusittavalle ratapihalle Miksi kunnat eivät innostu energiatehokkuuden parantamisesta. 5 4 Kaakkois-Suomi otollinen alue vetyinvestoinneille Suomelle vuodeksi 2035 asetettu hiilineutraalisuustavoite edellyttää monien muiden toimenpiteiden ohella fossiilisista polttoaineista irtaantumista. Alumiinilevyt kruunaavat kolmiulotteisen kaksoisjulkisivun Tekoäly vähentää lämmityskustannuksia. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. P ääkirjoitus Kannen kuva: Kuopion Energian myyntipäällikkö Teemu Tirkkonen ja kuopiolaisen asuntoyhtiö Puistokatu 12:n hallituksen puheenjohtaja Eila Miettinen tutkivat tekoälyn tuomaa säästöä kaukolammön kulutukseen. Kuva: Petri Jauhiainen Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2024 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Sähköja hybridiautojen akut kärähtävät harvoin Sähköja hybridiautojen palot keräävät mediassa huomiota, mutta todellisuudessa häviävän pieni osa niiden paloista johtuu akuista. Nro 5/2024 7,90 Nyt vain 9,90€ Miten taloyhtiöissä saadaan aikaan tarvittavia päätöksiä. Teknisestä näkökulmasta sopiva ajankohta putkiremontille voidaankin määrittää ainoastaan laadukkaalla putkiston kuntotutkimuksella. Tämä on hyvä huomioida taloyhtiön korjauksia suunniteltaessa. Lopulta putkien korjaamisen ajoittaminen on kuitenkin kiinni siitä, mitä kussakin taloyhtiössä halutaan tehdä. Niitä ovat muun muassa putkien materiaali ja valmistustapa. Se, kuinka pitkään putket kestävät, riippuu hyvin monesta tekijästä. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 77 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Digilehti: Kestotilaus 61 €/v Määräaikainen 67 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Myös putkien liitoksilla sekä vedenkulutuksella kiinteistössä on merkitystä. LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan Kaakkois-Suomi on erittäin otollinen alue vetytalouden investoinneille. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sammutuskontti on ollut käytössä vain kahdesti. Lähes neljännes barometriin raportoiduista putkiremonteista on tehty kiinteistöissä, jotka on rakennettu vuonna 1980 tai myöhemmin. Suomessa tilastointia akustoon liittyvistä paloista vielä kehitellään, mutta joka tapauksessa määrä on hyvin pieni – vain joitakin yksittäisiä tapauksia on raportoitu. Jotkut haluavat ennakoida ja korjata putket ennen kuin vuotoja ja vesivahinkoja ilmenee. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Taloyhtiöissä pakko korjata yhä uudempia putkistoja U sein puhutaan, että putket kestävät 50 vuotta, mutta Isännöintiliiton vuoden 2024 Putkiremonttibarometri osoittaa, että putkistoja korjataan yhä uudemmissa taloyhtiöissä. Sen avulla päästään kiinni siihen, missä kunnossa taloyhtiön putket todellisuudessa ovat ja kuinka kauan ne todennäköisesti tulevat kestämään. Australialaisen EV FireSafen mukaan maailmanlaajuisesti on raportoitu yhteensä reilu 500 tapausta vuodesta 2010 alkaen. Näistä remonteista kaikissa on uusittu käyttövesiputket. Toiset taas haluavat niin sanotusti ajaa vanhan putkiston loppuun asti ja ryhtyvät suunnittelemaan putki remonttia siinä vaiheessa, kun vanhat putket ovat jo aiheuttaneet vuotoja vesivahinkoja. Päästöttömästi tuotetun vedyn avulla pystytään korvaamaan merkittävästi teollisuudessa syntyviä päästöjä, mutta vetyä voidaan käyttää myös varastona tai jalostaa siitä esimerkiksi liikennepolttoaineita. Onko suomalainen putkiremontointi viemäritöineen siis heikentynyt, vai mistä on kysymys. Isännöintiliiton vuosittain toteuttaman Putkiremonttibarometri-kyselytutkimuksen tuoreista tuloksista selviää, että putkistoja on jouduttu jo korjaamaan 1980-, 1990ja jopa 2000-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä. Osassa niistä on lisäksi uusittu viemäreitä. Putkien ikä vaikuttaa myös vakuutuskorvauksiin, sillä vesivahinkojen korvauksiin tehdään ikävähennyksiä putkiston iän perusteella. Teollisten toimijoiden ja investointien saaminen alueelle ovatkin alueen tulevaisuuden elinvoimatekijöitä, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. – Alueen vahvan metsäteollisuuden vuoksi saatavilla olisi paljon biopohjaista hiilidioksidia sekä potentiaalia uusiutuvan energian tuottamiselle
Vuonna 2020 toiseen keskisuomalaiseen kau punkiin, Äänekoskelle, valmistui yksi maail man energiatehokkaimmista jäähalleista. Kaupungit ja kunnat ovat kuitenkin haluttomia panostamaan energiatehokkuuteen. Miksi energiatehokkuus ei kelpaa kaupungeille. Hallin energiatehokkuus perustuu ylimääräisen lauhde lämpöenergian talteenottoon, jäädytysenergia ohjataan viereisiin koulu ja uimahalliraken nuksiin. Jääkiekon SMliigassakin Lahden Hockey Reippaassa ja KiekkoReippaassa pelannut Pii parinen työskentelee toimitusjohtajana Suomen Projektorissa, joka on vihreää siirtymää tuke viin kiinteistöratkaisuihin erikoistunut yritys. Hallin nettoenergian kulutus oli vuosina 2016–2018 tyypillisen 100 prosentin sijaan kes kimäärin vain 25 prosenttia, kunnes huoltotöissä ilmeni teknisiä ongelmia, eikä energiatehokkuus säilynyt samalla tasolla. Suomessa on kuitenkin kehitetty ainutlaatuinen ratkaisu jäähallien energiatehokkuuden parantamiseen. Äänekosken jäähallihankkeessa yritys vastasi rakennuttamisesta, projektinjohdosta sekä pää toteuttajan velvollisuuksista. – Jäähallin tuottamalla energialla hoidetaan koko kiinteistön lämmöntarve, käyttöveden läm mitys sekä ilman kuivaus. 6 Jäähalleja pidetään osin aiheestakin melkoisina energiasyöppöinä. Tämän lisäksi ylijäävä energia myy dään vieressä sijaitsevalle koululle ja uimahallil le, Suomen Projektori Oy:n Jarkko Piiparinen kertoo. Hukkaenergiaa sujahtaa taivaalle. Teksti: Eero Wihuri M aailman ensimmäinen energiateho kas jäähalli rakennettiin Mänttään, halli avautui vuonna 2015. Pukuhuoneet, sosi aalitilat, kahvio ja muut tilat lämpiävät omalla energialla
Millaisia säästöjä lauhteen hyödyntämisellä voidaan saavuttaa hallin vuotuisiin energiakus tannuksiin, toki hallin koko ja käyttöaste huomioi den. – Yksityinen sektori etsii koko ajan keino ja, joilla energiankulutusta voidaan vähentää. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Lauhdetta hyödyntävä järjestelmä voidaan rakentaa jälkikäteen mihin tahansa jäähalliin. Kryhmän ruokakaupoissa vuosina 2018–2023 tehtiin lähes 4 000 energiatehokkuustoimen Miksi energiatehokkuus ei kelpaa kaupungeille. Suomessa on noin 250 jäähallia. Lisäksi voidaan rakentaa esimerkiksi maalämpökaivoja, joihin voidaan varastoista lauhdeenergiaa myöhempää käyttöä varten. Suomen ensimmäiset jäähallit rakennettiin 1960luvun puolivälissä. Lauhde tulisi hyödyntää myös jäähallin omaan lämmitykseen, ilmankuivaukseen ja käyttöveden lämmitykseen, eikä sitä saisi lauh duttimista ajaa taivaalle, Piiparinen selvittää. Esimerkiksi Kryhmän kaupoissa lämmityskierrätysjärjestelmät hyödyntävät kaik kea kiinteistön hukkalämpöä, kuten kylmäjärjes telmän lauhdelämpöä ja poistoilman lämpöä, ja tuottaa energiaa kiinteistön kaikkiin lämmitys ja jäähdytysjärjestelmiin. – Lauhdeenergiaa voidaan tietysti hyödyntää myös esimerkiksi pihaalueiden talvikunnossa pitoon. Kylmäkoneiston lauhdeenergian hyödyntämisellä voidaan siis pienentää hallin lämpöenergian tarvetta. Lähes 250 hallia Suomessa on tällä hetkellä lähes 250 jäähallia. 7 Äänekosken jäähallin energiankulutuksen on laskettu suunnitteluvaiheessa olevan 1 800 MWh/a, josta ostetun energian osuus on 403 MWh/a ja uimahalli ja koulurakennukseen myy dyn energian osuus 398 MWh/a. Automaatiojärjestelmän ohjauksilla ja eri järjestelmien yhteensovittami sella varmistetaan kohteen paras mahdollinen energiatehokkuus. Esimerkiksi ruokakauppojen energiatehokkuu dessa on tapahtunut valtava hyppäys viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mänttä ja Ääneskoski ovat Suomen ainoat paikkakunnat, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota jäähallin energiankulutukseen. – Lauhdeenergian hyödyntäminen vaatii muun muassa lisävaraajia varaajakapasiteetin kasvattamiseksi. Vaikka monissa kunnissa ja kaupungeissa tuskaillaan tiukkenevien taloustilanteiden kanssa, kiinnostus jäähallien energiakustannusten vähentämiseen on ollut jopa yllättävän laimeata. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Ruokakaupoissa hyö dynnetään kaikki mahdollinen lauhdeenergia ja energiaa kierrätetään. Hukkalämpöä kierrättä mällä tuotetaan keskimäärin noin 50 prosenttia uudistettujen Kkauppojen lämmöntarpeesta. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Halleja rakennettiin varsinkin 1990luvulla hieman karrikoidusti sanottuna ”joka niemeen, notkoon ja saarelmaan”. Eli kyseessä on lähes nollaenergiakulutukseen yltävä jäähalli. Energiatehokkuutta ohja taan automaatiojärjestelmällä, johon kaikki eri järjestelmät kytkeytyvät. Energiatehokkuus vähentää ilmastopäästöjä, samalla säästyy euroja. Aaltoyliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiek koliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehok kuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keski määrin 1 800 MWh energiaa vuodessa. Räjähdysmäisestä hallibuumista on kulunut aikaa noin 30 vuotta, ja monet hallit ovat sa neeraus tai uusimistarpeissa. Tampereelle Hakametsän halli valmistui vuonna 1965, ja vuotta myöhemmin valmistui kuvassa oleva Helsingin jäähalli.. Tähän ei vielä valitettavasti päästä, mutta tänä vuonna 60 prosenttia ostetun energian määrästä myydään ulkopuolelle. Hallien rakentamisbuu mi syntyi, kun Suomi alkoi menestyä jääkiekon miesten MMkisoissa 1990luvulla, huipennuk sena vuoden 1995 maailmanmestaruus. Jarkko Piiparinen ihmettelee, miksi kunnat ja kaupungit eivät hae energiaa säästäviä ratkaisuita rakennuksiinsa nykyistä enempää. Ruokakaupoissa energiatehokkuuden keskei simpiä parannuskeinoja ovat kylmälaitteiden uudistaminen, ledivalaistus ja hukkaenergian kierrättäminen. Jarkko Piiparisen mukaan miesten toiseksi ylimmän sarjatason Mestiksen tasoisissa jäähal leissa voidaan saada pienillä toimenpiteillä 50 prosenttia ostetun energian määrästä luovutettua tai myytyä ulkopuoliselle, jos vieressä on joku vastaanottaja kyseiselle energialle. Ne ottaisivat lauhdeenergian talteen hyödynnettäväksi myöhempää käyttöä varten. Niistä huomattava osa on rakennettu 1990-luvulla, ja nämä hallit ovat tulossa peruskorjausikään
Valituissa yhdeksässä kunnassa on kaikissa uimahallien energiatehokkuteen tähtääviä suunnitelmia. Jarkko Piiparisen mukaan julkisella sektorilla energiatehokkaat ratkaisut ovat jääneet enemmän korulauseiksi kuin käytännön toimiksi. Valtio myöntää edelleen avustuksia sopimus kumppaneille sekä energiakatselmusten että energiainvestointien tekoon. Uimahalleille energiatehokkuusohjelma Kuntaliiton mukaan julkisen sektorin ener giansäästöä ja energiatehokuutta on edistet ty valtion ja kuntaalan välisin sopimuksin jo 1990luvulta lähtien. Ohjelman tarkoitus on asiantunti jaavun ja vertaistuen avulla helpottaa uusien teknologioiden hyödyntämistä kunnissa. – Kysyimme alkuvuodesta kunnilta, mitkä kohteet ovat peruskiinteistöjen, kuten koulu jen, jälkeen keskeisimpiä energiatehokkuus parannusten saavuttamisessa. – Energiatehokkaat jäähallit ovat vaikeita hankkeita toteuttaa ja kunnallisella sektorilla pelätään, että kustannukset karkaavat investoin tivaiheessa pilviin. Kehittämisohjelma tarjoaa mahdollisuuden etsiä ratkaisuja yhdessä yhdeksän kunnan kesken, mikä toivottavasti vähentää valmis telutyötä, jota muuten tapahtuisi kunnissa erikseen. Kunnilla oli muun muassa vuosina 2008–2016 energiatehokkuus sopimus, jota on jatkettu vuosille 2017–2025 elinkeinoelämän, kiinteistöalan ja lämmitys polttonesteiden jakeluyritysten osalta. Ohjelmaan haki 13 kuntaa 25 eri hankkeella. 8 Energiatehokkaat ratkaisut maksavat enemmän kuin perusrakentaminen, mutta energiatehokkuus maksaa itsensä nopeasti takaisin. Mukana ovat Hollola, Salo, Espoo, Tuusula, Vaasa, Lapua, Kouvola, Kemi ja Kankaanpää. Sopimus tukee osaltaan myös muiden velvoitteiden tai tärkeiden energiaan liitty vien asioiden toteutusta. Eli kyseessä on lähes nollaenergiakulutukseen yltävä jäähalli.. Viime keväänä alkoi osana kuntaalan energiatehokkuussopimuksia kehittämisohjel ma, jonka tarkoitus on parantaa uimahallien energiatehokkuutta ja lisätä uusien tekno logisten ratkaisujen hyödyntämistä niissä. Sen jälkeen säästöä syntyy joka vuosi. Energia on kuntien toimitiloissa, katuva laistuksessa ja kuntateknisissä toiminnoissa tärkeä kustannustekijä, johon tulee Kunta liiton mukaan kiinnittää jatkuvaa huomio ta. Piiparisen mielestä on vaikea ymmärtää, miksi hukkaenergiaa puhalletaan yhä taivaalle. Äänekosken jäähallin energiankulutuksen on laskettu olevan 1 800 MWh/a, josta ostetun energian osuus on 403 MWh/a ja uimahallija koulurakennukseen myydyn energian osuus 398 MWh/a. n pidettä, joiden yhteenlaskettu säästövaikutus on noin 115 gigawattituntia. Liikuntapaikoista huomiota on kiinnitetty muun muassa uimahallien energiatehokkuu teen. Ne koskevat muun muassa uusien rakennusten rakennusmää räyksiä ja julkisten hankintojen energia ja resurssitehokkuutta, energiakatselmuksia, viestintää sekä energiantuotantoa ja jakelua. Uimahallit todettiin juuri sellaisiksi kohteiksi, joiden energiatehokkuutta kunnissa nyt toden teol la pohditaan, sanoo asiantuntija Elli Saari Motivasta. Nyky tekniikalla energiaa voidaan siirtää lähes mihin vain muutaman sadan metrin matkalla, esimer kiksi kouluihin, päiväkoteihin, uimahalleihin, ja asuntoihin. – Lisäksi kaupungeissa ja kunnissa ei ehkä tiedos teta energiatehokkuusmuutoksista saatavia hyötyjä. EU:n vuoden 2030 paketissa on sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osal ta ohjeellinen 27 prosentin tehostamistavoite osana yleistä 40 prosentin päästövähennyksiin tähtäävää tavoitetta. Yksityisellä sektorilla tämä ymmärretään, mutta ei julkisella puolella. Ohjelmaan on nyt valittu mukaan yhdeksän kuntaa
. ?Varsinkin taloyhtiöiden saneerausja uudiskohteissa kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon aurinkolämmön käyttömahdollisuus. Koska auringon säteily on ilmaista, aurinkolämpö tarjoaa kustannustehokkaan tavan lämmitystarpeen kattamiseen luontoa kuormittamatta. . ?Varsinkin taloyhtiöiden saneerausja uudiskohteissa kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon aurinkolämmön käyttömahdollisuus. . Auringosta ilmaista energiaa . ?Pienempiä kohteita voidaan toteuttaa myös pienemmillä Sundial SF6 2 m 2 tasokeräimillä. . ?Maalämpökohteissa keräimien ylijäämälämpöä voidaan jäähdyttää lämpökaivoon, jolloin myös lämpökaivoa ladataan ja näinollen lämpöpumpun hyötysuhdetta parannetaan. . . . . Aurinkolämpö vähentää kesäaikana huomattavasti maalämpöpumpun kompressorin käynnistyskertoja ja näin myös pidentää kompressorin elinkaarta. . . . . . . . Isommat kohteet pääsääntöisesti toteutetaan Savosolarin isoilla 16 m 2 tasokeräimillä. ?Pienempiä kohteita voidaan toteuttaa myös pienemmillä Sundial SF6 2 m 2 tasokeräimillä. . ?Maalämpökohteissa keräimien ylijäämälämpöä voidaan jäähdyttää lämpökaivoon, jolloin myös lämpökaivoa ladataan ja näinollen lämpöpumpun hyötysuhdetta parannetaan. . . Isommat kohteet pääsääntöisesti toteutetaan Savosolarin isoilla 16 m 2 tasokeräimillä. Aurinkolämpökeräimet tuottavat noin nelinkertaisen energiamäärän aurinkosähköön verrattuna. Savosolarin Savo 16 keräimet ovat huippuluokan isoja tasokeräimiä. . Aurinkolämpö vähentää kesäaikana huomattavasti maalämpöpumpun kompressorin käynnistyskertoja ja näin myös pidentää kompressorin elinkaarta. Meiltä saa aurinkolämpöä kokonaistoimituksena ja asennettuna. Savosolarin Savo 16 keräimet ovat huippuluokan isoja tasokeräimiä. ?Aurinkolämpöä voi ohjata useimmilla taloautomaatiojärjestelmillä tai Sundialin edustaman PAW:n lämmönvaihdinpumppuryhmiin integroiduilla monipuolisilla ohjausjärjestelmillä. Aurinkolämpö sopii hyvin täydentämään kaikkia lämmitysmuotoja ja siitä saadaan energiaa maaliskuusta lokakuun lopulle. Aurinkolämpökeräimet tuottavat noin nelinkertaisen energiamäärän aurinkosähköön verrattuna. . ?Suomessa Sundial tekee yhteistyötä Savosolarin kanssa ja toimii Savosolarin jälleenmyyjänä. Meiltä saa aurinkolämpöä kokonaistoimituksena ja asennettuna. ?Savosolar tekee Eurooppaan ja Aasiaan teollisen kokoluokan, jopa tuhansien keräimien ja yli 10 MW:n projekteja. ?Aurinkolämpö on oiva valinta taloyhtiöille, pesuloille, leirintäalueille, kaukolämpöyhtiöille ja kaikille kohteille, joissa on suuri lämpimän veden kulutus. . ?Aurinkolämpöä voi ohjata useimmilla taloautomaatiojärjestelmillä tai Sundialin edustaman PAW:n lämmönvaihdinpumppuryhmiin integroiduilla monipuolisilla ohjausjärjestelmillä. . . Koska auringon säteily on ilmaista, aurinkolämpö tarjoaa kustannustehokkaan tavan lämmitystarpeen kattamiseen luontoa kuormittamatta. ?Savosolar tekee Eurooppaan ja Aasiaan teollisen kokoluokan, jopa tuhansien keräimien ja yli 10 MW:n projekteja. . ?Suomessa Sundial tekee yhteistyötä Savosolarin kanssa ja toimii Savosolarin jälleenmyyjänä. Aurinkolämpö sopii hyvin täydentämään kaikkia lämmitysmuotoja ja siitä saadaan energiaa maaliskuusta lokakuun lopulle. ?Aurinkolämpö on oiva valinta taloyhtiöille, pesuloille, leirintäalueille, kaukolämpöyhtiöille ja kaikille kohteille, joissa on suuri lämpimän veden kulutus. Sundial Finland Oy Sepänpellontie 21 28430 Pori Ota yhteyttä: 0452358930 myynti@sundial.fi www.sundial.fi. Sundial Finland Oy Sepänpellontie 21 28430 Pori Ota yhteyttä: 0452358930 myynti@sundial.fi www.sundial.fi Auringosta ilmaista energiaa . .
Taloteknisten järjestelmien hallitseminen suunnittelunohjauksesta tuotantoon ja käyttöönottoon sekä yhteistyö prosessilaitetoimittajien kanssa vaativat erityistä osaamista. Laitoksessa hyödynnettävän prosessitekniikan avulla toiminnassa kuluu huomattavasti vähemmän energiaa, raaka-ainetta ja vettä kuin nykyisissä kuumasinkityslaitoksissa. Koko laitoksen tilavuus on noin 85 400 kuutiometriä. Fossiilisista polttoaineista luopuminen rakennusten lämmityksessä ja sähköntuotannossa voi pudottaa merkittävästi päästötasoa, ja osaamista uusiutuvien energiaratkaisujen toteuttamiseen tarvitaan kipeästi, toteaa Turun ammattikorkeakoulun energiatekniikan lehtori ja koulutusvastaava Osmo Huhtala. EU:n Fit for 55-valmiuspaketin tavoitteena on, että EU:n alueen päästöt vähenevät vuoden 1990-tasosta vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. – Asuinja palvelurakennusten lämmitys aiheuttaa vuodessa noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä. EU:n tasolla vaaditaan asuinja palvelurakennusten päästöjen pienentämistä. Tehtaan taloteknisten järjestelmien monimuotoisuuden vuoksi talotekniikalla oli merkittävä rooli hankkeessa. Rakennusalaa paketista koskevat erityisesti energiatehokkuusdirektiivi sekä EU Renovation wave -ohjelma. Tehdasprosessissa syntynyt energia otetaan talteen ja ohjataan Liedon kaukolämpöverkkoon. Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa energiaremonttien määrä vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää siten rakennusten hiilidioksidipäästöjä 60 prosenttia. Uusiutuvilla energiaratkaisuilla tarkoitetaan aurinko-, tuulija vesivoimaa, bioenergiaa, ilmalämpöenergiaa, geotermistä energiaa sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa maksutonta lisäkoulutusta energia-alan ammattilaisille, jotta uusiutuvien energialähteiden kokonaishyödyt osataan ottaa huomioon myös taloyhtiöiden energiaratkaisuissa. – Myös vuoden 2025 alusta uudistuva rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen hillinnän osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Turun kupeeseen Lietoon valmistui kesällä Euroopan ympäristöystävällisin sinkityslaitos. Euroopan ympäristöystävällisin ja nykyaikaisin kuumasinkityslaitos on rakennettu tuoreinta teknologiaa hyödyntäen sekä merkittävät ympäristöhyödyt niin päästöjen kuin energiankulutuksen osalta mahdollistaen. Kurssikokonaisuuksissa muun muassa analysoidaan taloyhtiön energiakulutusta, mietitään keskeisiä energiaratkaisuja ja energiankäytön tehostamista sekä tarjotaan tietoa energiaratkaisuihin liittyvästä sääntelystä ja rakentamislain vaatimuksista.. Uuden tuotantolaitoksen elinkaaritavoite on runkorakenteiden ja verkostojen osalta 50 vuotta ja rakennuksen teknisten järjestelmien osalta 25 vuotta. Taloyhtiöiden kestävät energiaratkaisut -koulutus on yhteensä kymmenen opintopisteen laajuinen kokonaisuus, joka sisältää katsauksen taloyhtiön älykkäisiin energiaratkaisuihin ja siihen liittyvään päätöksentekoon taloyhtiössä. Parhaimmillaan noin sata henkilöä työskenteli työmaalla. Vuonna 2021 uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi 13,4 prosenttia, eikä kasvu näytä laantuvan. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt, muistuttaa rakennustekniikan lehtori ja koulutusvastaava Tapio Keiramo Turun ammattikorkeakoulusta. Rakennukseen tehdään myöhemmin myös aurinkosähköjärjestelmä. Turussa aloitetaan taloyhtiöiden kestävien energiaratkaisuiden lisäkoulutus Energiatoimiala on ollut suuressa murroksessa Suomessa viime vuosien aikana. 10 n ?Kiinteistöalan uutisia Lietoon Euroopan ympäristöystävällisin sinkityslaitos Liedon kuumasinkityslaitos rakennettiin tiukalla aikataululla noin vuodessa. Metallien pintakäsittelypalveluihin erikoistuneelle Aurajoki Oy:lle rakennettiin hankkeessa uudet noin 6 200 bruttoneliömetrin laajuiset tuotantoja toimistotilat. Koulutuksen tavoitteena on lisätä LVISA-alan ammattilaisten tietotaitoa uusiutuvien energialähteiden käytöstä
Yhdistyksen edunvalvonnan piiriin kuuluvat jatkossa myös aurinkotai tuulivoimahankkeiden yhteyteen rakennettavat energiavarastot. asti.. Turussa vuokrat nousivat 5,6 prosenttia, Tampereella 4,8 prosenttia ja Oulussa 4,2 prosenttia. Muutokset näkyvät vuokrissa kuitenkin tyypillisesti hieman viiveellä, koska vuokria tarkistetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa. Muuntotukea voi hakea vain 15.12. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat nopein tapa edistää kotimaista uusiutuvan energian tuotantoa, joka taas mahdollistaa kestävän vihreän siirtymän toteutumisen. Ero keskimääräisissä vuokrissa on koko maan tasolla kuitenkin edelleen yli 28 prosenttia (3,6 euroa per neliö) Ara-vuokra-asuntojen hyväksi. Uudempien, 1.9.2009 jälkeen käyttöönotettujen autojen muutoskatsastukseen tarvitaan muutossarjan valmistajan antama, juuri kyseiseen autoon kohdistettu yhteensopivuustodistus. Espoossa (4,4 prosenttia) ja Vantaalla (3,3 prosenttia) korotukset jäivät tätä pienemmiksi. Muuntotukea voi nyt hakea suoraan Traficomilta sähköisellä lomakkeella. Tälle vuodelle käytettävissä on noin 2,4 miljoonaa euroa jo aiemmin päätettyä siirtomäärärahaa, joka riittää noin 12 000 etanolipäivitykseen. Lisäksi Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2023 aineiston mukaan pääkaupunkiseudulla asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen hoitokulut kasvoivat muuta maata nopeammin, Kauria taustoittaa. Etanolipäivitys on turvallinen tehdä kaikkiin yhteensopiviin autoihin – olemme päivittäneet jo yli 60 000 autoa toimimaan uusiutuvalla etanolilla ja näillä autoilla on ajettu jo yli 3 miljardia kilometriä. Laajennuksen. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,4 prosenttia vuodessa, joten vuokraero tuettujen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä kaventui hieman. Uusiutuvalla E85-polttoaineella ajaminen laskee autoilun fossiilisia päästöjä jopa 80 prosentilla. Muuntotuen saamisen edellytyksenä Bensiinikäyttöisen moottorin voi muuttaa käymään etanolipohjaisella E85 -polttoaineella asentamalla moottoriin etanolimuutossarjan. Tilastokeskuksen aineisto kertoo, että Ara-vuokrat kohosivat huhti-kesäkuussa 1,4 prosenttia vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Muutoksen voi nyt tehdä myös suoraruiskutusmoottoreihin ja esimerkiksi moderneihin plug-in-hybrideihin. Myös Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen vuoden 2024 vuokrakorotukset (keskimäärin 5,2 prosenttia) noudattavat tätä yleistä linjaa. on auton muutoskatsastaminen etanolikäyttöiseksi. Vapaarahoitteisella puolella taas vuokrat määräytyvät markkinaehtoisesti, joten niihin vaikuttaa merkittävästi kysynnän ja tarjonnan muutokset. vuokraerojen kaventumista, KOVAn ekonomisti Eetu Kauria toteaa. Nyt sääntely on muuttunut, ja kaikki bensiiniautot saa nykyisin päivittää toimimaan uusiutuvalla E85-bioetanolilla, kertoo eFlexFuel-muutossarjoja valmistavan StepOne Techin toimitusjohtaja Tuomo Isokivijärvi. Muutoksen myötä Suomen uusiutuvat edustaa kolmea suurinta kotimaisen energiakentän investoijaa, maatuulivoimaa, merituulivoimaa ja aurinkovoimaa. Päästöjen alentamisen lisäksi autoilija hyötyy etanolimuutoksesta rahallisesti, sillä etanoli on bensiiniä edullisempaa sekä auton tehon parantumisena, sillä jo lähes 200 asemalta jaettava E85-polttoaine on aina yli 104 oktaanista. Kylmäkäynnistyskään ei ole enää ongelma, sillä muutossarjoissamme on kylmäkäynnistystä parantavat rikastusominaisuudet. Eroja eri kokoisten asuntojen välillä ei juuri ole havaittavissa. 11 Tilastokeskuksen aineistojen mukaan Ara-vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 4,7 prosenttia vuoden 2024 toisella neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Suomen Tuulivoimayhdistys ry laajentaa toimintansa koskemaan tuulivoiman lisäksi teollisen kokoluokan aurinkovoiman edunvalvontaa ja toimii jatkossa nimellä Suomen uusiutuvat ry. Helsingissä vuokrankorotukset olivat 6,6 prosenttia. Yhdessä nämä mekanismit selittävät Tuulivoimayhdistyksestä Suomen uusiutuvat ry myötä Suomen uusiutuvat ry toimii vihreän siirtymän eturintamassa ja on Suomen merkittävin uusiutuvan energian edunvalvoja. Yhdistyksen rooli vihreässä siirtymässä on merkittävä, sillä puhdas energiantuotanto mahdollistaa myös muita puhtaan teknologian ratkaisuja, joilla on merkittävä vaikutus Suomen talouskasvuun, energiaomavaraisuuteen ja -turvallisuuteen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. – Muuntotuella saatiin vuosina 20182022 aikaan lähes 7 000 uutta etanolipäivitystä, vaikka silloin muuntotukea pystyi hakemaan käytännössä vain vanhempiin, ennen 1.9.2009 käyttöönotettuihin autoihin. Alueellisesti korotusten suurimpana ajurina toimi pääkaupunkiseutu, jossa Ara-vuokrat nousivat 5,6 prosenttia edellisvuodesta, kun muualla maassa kasvu oli 4,1 prosenttia. – Ara-vuokrat määräytyvät omakustanneperiaatteen mukaisesti, joten kaikki muutokset muun muassa asuntojen hoitoja rahoituskuluissa heijastuvat suoraan vuokratasoihin. – Myös teknologia on ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Ara-vuokrat nousussa ja asumistuet pienenemässä Etanolipäivityksen tukea saa myös uusiin autoihin Muuntotuki etanolipäivityksille, 200 euroa, palasi käyttöön kesällä
Mikään talo ei pysy kunnossa, jos sitä ei koskaan remontoida. Siinä on vuoden taloyhtiönpuheenjohtajaksi valitun Sami Korhosen resepti taloyhtiön hyvään päätöksentekoon. 12 Selkeä tiedottaminen asioista riittävän aikaisin. Teksti: Eero Wihuri T aloyhtiöissä tulee usein vastaan hankalia, vaikeita asioita. Miten vältetään tilanne, jossa Vuoden hallituksen puheenjohtajaksi valittu Sami Korhonen uudisti taloyhtiönsä viestinnän tehden siitä avointa ja nopeaa Tieto lisää ymmärrystä remonttien tärkeydestä – Taloista pitää huolehtia. Hänet valittiin keväällä vuoden hallituksen puheenjohtajaksi. Miten taloyhtiötä pitää johtaa, jotta päätöksiä voidaan tehdä. Tiedottaminen, asioista kertominen, mahdollistaa remonttien tekemisen ajallaan, sanoo turkulainen Sami Korhonen. Tai taloyhtiössä voidaan joutua tekemään uudet pysäköintipaikkojen jakoperusteet tai vaikkapa päivittämään pyykkituvan säännöt. Kuva: Pekka Rousi. Ne voivat olla isosta ja kalliista, mutta välttämättömästä remontista päättäminen
Esimerkiksi tänä vuonna toteutimme ensimmäiset sähköautojen latauspisteet, investointipäätös tehtiin kevään yhtiökokouksessa. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden hankkeita ilmoitti noin joka neljäs vastaajista. WhatsApissa on helppoa osallistaa asukkaita kertomaan mielipiteensä tulevista parannushankkeista. Vesikaton, ikkunoiden ja ovien sekä sähköauton latausjärjestelmien hankkeita ilmoitti noin kuusi prosenttia vastaajista. – Lähtökohtana on, että meillä on hyvä tieto rakennusten kunnosta. Asiasta ryhdyttiin keskustelemaan osakkaiden kanssa yli yhdeksän kuukautta ennen yhtiökokousta. Jos isoja remontteja tuodaan yhtiökokouksessa yllättäen suoraan päätettäväksi, osakkailla ymmärrettävästi nousee esiin vastarintaa. Lisää ymmärrystä Sami Korhosen havaintojen mukaan liian usein taloyhtiöissä hallitukset työskentelevät ”piilossa”. Kerrostaloissa hankkeiden kärkeen nousivat tänä keväänä putkistot, joita ilmoitti runsaat kahdeksan prosenttia vastaajista. Usein taloyhtiöiden ongelmana on remonttien lykkääminen, jonka vuoksi jossakin vaiheessa on pakko tehdä kerralla iso ja todella kallis remontti. Osuus on pienentynyt 10 prosenttiyksikköä kolmessa vuodessa, mutta edelleen hankkeita on erittäin paljon tulossa. Kiinteistöliiton vuoden taloyhtiön puheenjohtajaksi valitsema turkulainen Sami Korhonen korostaa tiedottamisen merkitystä. – Taloista pitää huolehtia. Rivitaloissa painottuvat tänäkin vuonna eniten piharakenteiden ja salaojien ja julkisivujen hankkeet, joita molempia merkitsi noin kahdeksan prosenttia kaikista vastaajista rivitaloissa. Julkisivuja ja vesikattoa sekä putkistoja koskevat korjaukset olivat seuraavaksi yleisimpiä hankkeita vuosien 2025–2029 aikaikkunassa. Mikään talo ei pysy kunnossa, jos sitä ei koskaan remontoida. Sami Korhosen mukaan tiedottamisella voidaan myös välttyä tilanteelta, jossa ”taloyhtiö säästää itsensä hengiltä”. Rivitaloyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat edelleen kärjessä, 34 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Korhonen kertoo, että heidän taloyhtiössä tulevista remonttija investointitarpeista kerrotaan osakkaille hyvissä ajoin etukäteen. Hän on toiminut reilun neljän vuoden ajan asunto-osakeyhtiö Maistraatinpuiston puheenjohtajana, sitä ennen hän oli hallituksen jäsen seitsemän vuoden ajan. – Valitettavasti tiedän, että vieläkin on taloyhtiöitä, joissa isoja, kalliita remonttihankkeita tuodaan suoraan yhtiökokoukseen päätettäväksi ilman kunnollista asukkaiden tiedottamista. – Tiedottaminen, asioista kertominen, mahdollistaa remonttien tekemisen ajallaan.. – Jotta taloyhtiössä voidaan tehdä päätöksiä isoistakin asioista, tarvitaan päätöksentekovaihetta ennen avointa ja selkeää viestintää. Tiedottaminen, asioista kertominen, mahdollistaa remonttien tekemisen ajallaan. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita olivat vesikaton, julkisivujen ja lämmitysjärjestelmään kohdistuneet hankkeet. Sami Korhonen uudisti täysin taloyhtiön viestinnän tehden siitä huomattavasti aikaisempaa avoimempaa ja nopeampaa. Heikko talouskehitys ja kustannusten nousu varjostavat taloyhtiöiden remonttien toteuttamista edelleen. Alkavalla viisivuotiskaudellakin kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin hanke, 34 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita kerrostaloissa ovat vesikaton ja julkisivujen hankkeet, joita oli noin joka viidennellä yhtiöllä. Pikaviestikanavan kautta hallitus viestii osakkaiden suuntaan usein ja säännöllisesti kaikesta, mitä taloyhtiössä tapahtuu ja mitä on suunnitteilla. 13 taloyhtiö lykkää ja välttelee päätösten tekemistä. Tiedämme myös, millaisia investointeja pitäisi tehdä. Kiinteistöliiton toukokuussa julkaiseman Korjausrakentamisbarometin mukaan taloyhtiöiden korjaukset jäänevät tänä vuonna hieman jälkeen edellisvuodesta. Edelleenkin kuitenkin hankkeita on paljon sekä rivitaloettä kerrostalokohteissa, prosentin ollessa tällä kertaa runsaat viisi kaikista vastaajista. Hallituksien jäsenet tietävät, millaisia remontteja ja investointeja pitäisi tehdä, mutta heikon ja puutteellisen viestinnän vuoksi osakkaat eivät tiedä asioista mitään. Korhosen mukaan avoin viestintä on vaikuttanut koko taloyhtiön ilmapiiriin pelkästään positiivisesti. Käytännössä tämä on tapahtunut siten, että jokainen osakas on ottanut käyttöön isännöinnin asukassivut ja taloyhtiölle on luotu WhatsApp-ryhmä, jossa kaikki ovat mukana. Silmiinpistävin muutos barometrin tuloksissa kahteen edellisvuoteen nähden on taloyhtiöiden sähköautojen latausja muiden sähköjärjestelmiin kohdistuneiden hankkeiden osuuden selvä supistuminen, mikä heijastaa osin julkisten avustusten päättymistä vuodenvaihteessa. Viestinnässä on otettu huomioon myös muut kuin suomenkieliset asukkaat. Hänen viestintänsä on ollut selkeää, aktiivista ja asiallista. Tieto lisää osakkaiden ymmärrystä siitä, mitä tehdään ja miksi tehdään
Lainarahoituksen saamisen arvioidaan kuitenkin edelleen jonkin verran heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Mutta suurin osa vastaajista, 76 prosenttia, arvioi silti lainansaannin pysyneen ennallaan. Hän valmistautuu huolella taloyhtiön kokouksiin ja varmistaa, että jokainen tulee kuulluksi ja että kokoukset sujuvat asiallisessa ja rakentavassa hengessä. – Periaatteessa korkotaso on nyt palannut vanhalle tasolle. Heikko talouskehitys ja kustannusten nousu varjostavat taloyhtiöiden remonttien toteuttamista edelleen. Vaikka korot nostavat lainanlyhennyksiin kerättäviä rahoitusvastikkeita, tarvittavia remontteja ei kannata lykätä liikaa. Koska taloyhtiöt eivät kilpaile keskenään, niin benchmarkkaamista kannattaa tehdä. – Puheenjohtaja on yhtiön keulakuva. Vastaajista kaksi prosenttia ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta. Kiinteistöliiton toukokuussa julkaiseman Korjausrakentamisbarometrin mukaan taloyhtiöiden korjaukset jäänevät tänä vuonna hieman jälkeen edellisvuodesta.. n Taloyhtiöissä varovaisuutta Taloustilanteen heikentyminen ja pankkien lainaehtojen kiristyminen on näkynyt taloyhtiöiden arjessa, isompien remonttien rahoittaminen on aiempaa vaikeampaa. Hän on aktiivisesti tutkinut ja ehdottanut kestäviä ratkaisuja. Tehtävässä menestyy olemalla avoin ja yhteistyökykyinen sekä pitää olla jatkuvan parantamisen halu. Tällä ker– Vieläkin on taloyhtiöitä, joissa isoja, kalliita remonttihankkeita tuodaan suoraan yhtiökokoukseen päätettäväksi ilman kunnollista asukkaiden tiedottamista. Sami Korhosen havaintojen mukaan taloyhtiöissä ollaan nyt varovaisia. 14 taa vastaajista 36 prosenttia odottaa heikentyviä lainaehtoja, kun vielä syksyllä lukema oli 62 prosenttia. Hän itse ei olisi alunperin halunnut taloyhtiön hallitukseen. Rahoituksen ehtojen kehityksessä on sen sijaan havaittavissa heikentymisodotusten loiventumista. Lisäksi hän on osoittanut omistautumista ja vastuullisuutta taloyhtiön talousasioissa. Kontakteja ei ole ikinä liikaa ja tällöin tiedämme yhtiöissä nopeammin, mihin päin toimintaympäristömme on kehittymässä ja voimme reagoida niihin paremmin. – Kannustankin kaikkia hallituksen jäseniä verkostoitumaan nykyistä paremmin. – Koin kuitenkin tehtävän mielenkiintoiseksi ja yhtäkkiä huomasin olevani puheenjohtaja, Korhonen kuvailee. Kohdelkaa kaikkia osakkaita yhdenvertaisesti ja arvostakaa toisianne, silloin myös taloyhtiöiden hallitusten arvostus nousee sille kuuluvaan asemaan ja saamme jatkossa helpommin mukaan uusia jäseniä hallituksiin, kertoo puheenjohtaja Sami Korhonen. Huolellinen valmistautuminen Sami Korhonen on on sitoutunut taloyhtiön asioiden hoitamiseen ja työskennellyt tinkimättömästi asukkaiden etujen edistämiseksi. Parantuvia lainaehtoja odottaa jo 14 prosenttia vastaajista, kun lukema syksyllä oli vain kolme prosenttia. Tässä vain totuttiin noin kymmenen vuoden aikana siihen, ettei korkoja juurikaan tarvitse maksaa. Korkeintaan yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli nyt 34 prosenttia, kun vuosi sitten keväällä lukema oli 36 prosenttia. Kiinteistöliiton barometrin mukaan taloyhtiöt ovat saaneet tänä vuonna korjauslainoja pankeista tulosten perusteella viime syksyä ja kevättä paremmin. Hän on tehnyt merkittävää työtä taloyhtiön teknisten ja ympäristöön liittyvien asioiden parissa
– Ydinreaktorin käytöstäpoiston prosessi on nyt koeponnistettu Suomessa ensi kertaa aika täysimääräisesti ja eri osapuolten näkökulmat huomioituina. Kun sähkökattilat saadaan käyttöön vuoden 2025 aikana, fossiilisten polttoaineiden osuus tamperelaisen kaukolämmön tuotannossa tippuu noin kolmeen prosenttiin, kertoo Energia-yksikön johtaja Paavo Knaapi. Lisäksi Tampereen Energia rakentaa Lielahteen lämmön varastointia varten kaksi 10 000 kuution kokoista, vettä täynnä olevaa akkua. Ensimmäinen iso operaatio oli käytetyn polttoaineen toimitus jatkokäyttöön Yhdysvaltoihin vuonna 2020. Sähkökattilalaitos ja kaukolämpöakkuja Tampereen Lielahteen. Vuonna 1962 käyttöön otettu yksikkö oli monipuolisessa tutkimuskäytössä, ja se palveli myös terveydenhoitoa. Vuonna 2021 VTT sai valtioneuvostolta ydinreaktorinsa käytöstäpoistoluvan. Reaktorista poistettiin yhteensä 103 käytettyä ydinpolttoainesauvaa, jotka painoivat yhteensä noin 300 kilogrammaa. VTT sai purkutyöt valmiiksi yhteistyössä Fortumin kanssa. Reaktorin pienestä koosta huolimatta FiR1-purkuprojekti toimii jatkossa mallina niin kotimaan kaupallisten ydinreaktoreiden purkamisessa kuin VTT:n ja Fortumin osaamisviennissä. Kokemukset toimivat jatkossa mallina, kun kaupalliset ydinreaktorit Suomessa tulevat käyttöikänsä päähän. Pääurakoitsijana toiminut Fortum aloitti kesäkuussa 2023 purkutyöt, jotka päättyivät huhtikuussa 2024. – Itse purkuvaihe oli todella nopea sen ansiosta, että suunnittelu ja pohjatyöt oli tehty perusteellisesti, Airila sanoo. 15 n ?Kiinteistöalan uutisia Havainnekuva Lielahden uusista rakennuksista. Merkittävät uusiutuvan energian investoinnit pienentävät entisestään tamperelaisen kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä. Tamperelainen kaukolämpö on yksi Suomen suurten kaupunkien halvimmista. Sitä varten tuotettiin ja kehitettiin mittava dokumentaatio. Akkujen tehtävänä on myös toimia kuorman tasaajina kaukolämpöverkostossa. Teholtaan 250 kilowatin reaktorilla ei tuotettu sähköä eikä lämpöä. Sekä VTT:n että Fortumin kannalta merkittäviin kokemuksiin kuuluu purkulupaan tarvittavan käytöstäpoistosuunnitelman laatiminen. Yli viisikymmentä vuotta toiminut FiR1-ydinreaktori VTT:n tiloissa Espoon Otaniemessä on purettu. Tulevaisuutta varten erittäin hyödyllistä on ollut myös projektin aikainen turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Vuonna 1962 käyttöön otettu yksikkö oli monipuolisessa tutkimuskäytössä, ja se palveli myös terveydenhoitoa. BTS-Arkkitehdit. Kuvassa oikealla on uusi sähkökattilalaitos ja keskellä kaksi lieriön muotoista kaukolämpöakkua. – Tampereen Energia on sitoutunut Hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitteeseen. Reaktori sammutettiin 2015, jolloin alkoivat käytöstä poistamisen lupaprosessi ja purkamisen suunnittelu. Tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttö tamperelaisen kaukolämmön tuotannossa lisääntyy, kun Tampereen Energia rakentaa Lielahden voimalaitoksen tontille uuden sähkökattilalaitoksen. Hallinnollisesti on tehty samat toimet, joita tarvittaisiin ison reaktorin purkuprosessissa, kertoo VTT:n johtava tutkija Markus Airila, joka johti projektin ja toimi reaktorin käytöstäpoistopäällikkönä. Kaukolämpöakkuihin ladataan pääasiassa sähkökattiloilla tuotettua lämpöä ja sitä käytetään joustavasti kaukolämpöasiakkaiden tarpeiden mukaan. Vuoden 2023 alussa Lielahden voimalaitokselle asennettiin ensimmäinen sähkökattila (45 MW) ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Vakaa hinta perustuu siihen, että lämpöä tuotetaan muun muassa uusiutuvilla ja kiertotalouteen perustuvilla energianlähteillä, kuten hukkalämmöllä ja tuulivoimalla. VTT:n FiR1-tutkimusreaktori oli Suomen vanhin ydinreaktori. Nyt reaktori on purettu. Fortumin työt hankkeessa jatkuvat vielä jätteiden loppusijoittamisella Loviisan voimalaitoksen matalaja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilaan. Suomen vanhin ydinreaktori purettu VTT:n FiR1-tutkimusreaktori oli Suomen vanhin ydinreaktori. Vaativassa projektissa on ratkaistu joukko konkreettisia ongelmia ja samalla luotu tarvittava kansallinen mekanismi ydinlaitoksen käytöstäpoiston jätehuollolle. Prosessin aikana on tehty isoja asioita, kuten luotu kansallinen jätehuoltomekanismi. Näillä investoinneilla lisäämme uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossamme samalla, kun fossiilisten polttoaineiden osuus kapenee entisestään. Laitokseen asennetaan kaksi 50 MW sähkökattilaa
Siksi kannattaisikin aika ajoin jakaa asukkaille kirjallisesti tiedot, mitkä asiat kuuluvat huoltoyhtiölle. 16 Lähes kaikki taloyhtiöt tarvitsevat kiinteistönhoitopalveluita. Miten huoltoyhtiöt kannattaa kilpailuttaa. – Harvoin asukkaat kuitenkaan tietävät, millaisista palveluista on sovittu taloyhtiön ja huoltoyhtiön välillä. Ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota sopimusta tehdessä. Miten valita huoltoyhtiö?. Meron mukaan taloyhtiöiden hallitusten pitää pysähtyä ja pohtia, millaisia kiinteistöhoidon palveluita halutaan. Avainasia on tietää, mitä ostetaan. Erityisesti pihatöiden, kuten lumien auraaminen ja nurmikon leikkaaminen, perusteella asukkaat muodostavat käsityksensä huoltoyhtiön osaamisesta tai osaamattomuudesta. Minkälainen on hyvä huoltoyhtiö ja mitä sen tehtäviin kuuluu. Teksti: Eero Wihuri H uoltoyhtiöiden toiminta herättää usein keskustelua taloyhtiöissä. Vaikka huoltoyhtiön osaamista arvioidaan usein näkyvien pihatöiden perusteella, harva asukas tietää miten huoltoyhtiö huolehtii esimerkiksi ilmanvaihtilaitteiden huolloista, sanoo vajaan 40 vuoden ajan Keski-Uudellamaalla isännöitsijänä toiminut Veikko Mero Mer-Isännöinnistä. – Jos pihaa ei ole aurattu riittävän nopeasti tai jos pihalla on roskia, huoltoyhtiö saatetaan tuomita osaamattomaksi. Usein huoltoyhtiön vaihtoajatuksen taustalla ovat kustannuspaineet tai palvelun laatuun liittyvät syyt. Hänen työurallaan on vastaan tullut myös tilanteita, joissa asukkaat luulevat kaikkien mahdollisten ongelmien kuuluvan huoltoyhtiön vastuulle. – Huoltopalveluiden kilpailutuksessa taloyhtiön pitää nähdä se vaiva, että määritellään tarkasti Tavoitteena on saada taloyhtiöön määritellyn mukaista palvelua sovituilla ehdoilla Hiekan poisto on keväisin yksi tärkeimmistä kiinteistöhuollon töistä. Yleensä taloyhtiöt ryhtyvät miettimään huoltoyhtiön vaihtamista silloin, kun syystä tai toisesta tyytymättömyys kasvaa
Portaat ovat tarvehankinta, suunnittelu, kilpailutus, neuvottelut ja sopimus. Palveluiden ostaminen vaatii kuitenkin osaamista, siksi asiantuntijoiden käyttö kilpailutuksessa ja neuvotteluissa on suositeltavaa. Jossakin taloyhtiössä asukkaat voivat itse haluta hoitaa esimerkiksi pensaita, ja joissain taloyhtiöissä osakkaat haluavat huoltoyhtiön tekevän kaikki työt. Tämä tekee kilpailutuksen palveluntarjoajalle houkuttelevammaksi. Suunnitteluvaiheessa määritellään tilattujen töiden vaatimustasot, tehdään huoltotehtävien tai siivouksen palvelukuvaukset ja niiden suoritustasot, jonka jälkeen päätetään kustannustason tavoitteesta. Tavoitteena on saada määritellyn mukaista palvelua sovituilla ehdoilla. Taloyhtiöissä kannattaa myös pohtia, voisiko huoltoyhtiöt kilpailuttaa naapuritaloyhtiöiden kanssa. Aika-arvio voidaan – Harvoin asukkaat tietävät, millaisista palveluista on sovittu taloyhtiön ja huoltoyhtiön välillä. Usein arvostellaan palvelun laatua tietämättä mitä sopimuksessa on itseasiassa sovittu. – Palveluiden määrittely ja suunnittelu on kaikki kaikessa. Taloyhtiöissä on harvoin kiinteistönhoitopalveluiden tai siivouspalveluiden kilpailutuksen osaamista. Taloyhtiö voi saada tarkkoja, vertailukelpoisia tarjouksia, jos tarjouspyynnöissä on selkeät palvelukuvaukset. Tärkein vaihe on tarvehankinta. Määrittelyyn saa apua alan asiantuntijoilta, mikäli taloyhtiöllä ei ole osaamista tehdä tarvittavia määrittelyjä, tähdentää Veikko Mero. Siksi kannattaisikin aika ajoin jakaa asukkaille kirjallisesti tiedot, mitkä asiat kuuluvat huoltoyhtiölle, sanoo pitkään isännöitsijänä työskennellyt Veikko Mero.. Sopimuksen muuttaminen voi olla myös tarpeen, jos taloyhtiössä on tapahtunut muutoksia. Millaisesta palvelutasosta taloyhtiö on valmis maksamaan. – Jos asukkaiden keskuudessa on tyytymättömyyttä pihan siisteydestä, pitää selvittää mitä taloyhtiö on sopinut esimerkiksi huollon tekemien piha-alueiden puhtaanapitokierroksien tiheydestä. 17 halutut hoitoja huoltotoimet. Vasta tarveharkinnan määrittelyn ja suunnittelun jälkeen on kilpailutuksen vuoro. Jos kuitenkin tällainen tarjous hyväksytään, se on taloyhtiöltä riskivalinta. Sen jälkeen halutut asiat pitää vielä kirjoittaa paperille, Mero painottaa. Se, että taloyhtiö tarkasti tietää mitä halutaan, on ainoa keino saada haluttua palvelua. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi kiinteistön peruskorjaus, missä laitekanta muuttuu. Sopimusmuutos voi olla paikallaan myös, jos tehty sopimus vaikuttaa epämääräiseltä tai jos lisälaskutuksen perusteet tuntuvat epämääräisiltä. Esimerkkinä voidaan käyttää pihan siisteyttä. – Myös olemassa olevaa sopimusta on usein mahdollista muuttaa, se voi olla jopa edullisin ratkaisu. Taloyhtiö voi tarvita esimerkiksi sellaisia huoltotehtäviä, joista ei ollut tietoa sopimuksen laadintavaiheessa, tai sitten käyttöaste voi muuttua, mistä seuraa tarve tehdä muutoksia vaikkapa siivousmääriin. Aluksi tulee päättää mitä halutaan. Tämän seurauksena palveluntuottajaa saatetaan arvostella syyttä, jos palvelu onkin sopimuksen ehtojen mukaista, sanoo Mero. Hinta ja laatu Kun taloyhtiö on pyytänyt tarjoukset huoltoyhtiöiltä, on tarjousvertailuiden aika. Kilpailutuksen vaiheet Kiinteistön hoitoja huoltopalveluiden kilpailutuksen järjestämiseen voidaan käyttää viiden portaan prosessia. – Usein taloyhtiöillä on halu valita halvin tarjous, vaikka jo etukäteen joistakin tarjouksista voidaan todeta, ettei haluttua palvelutasoa ole mahdollista saavuttaa tarjotulla hinnalla. On taloyhtiön etu, jos palveluntuottajalla on lähialueella muitakin kiinteistöjä hoidettavana, sillä tämä parantaa vasteaikoja palvelussa ja korottaa laatua. Taloyhtiön ja huoltoyhtiön välisissä sopimusneuvotteluissa pitääkin Meron mukaan tarkasti selvittää, miten huoltoyhtiö arvioi työaikaa menevän eri tehtävien tekoon. Jokainen taloyhtiö on omanlaisensa. Taloyhtiön kannattaa pohtia sopimuksen muuttamista esimerkiksi, jos palvelun taso ei miellytä taloyhtiön tarpeet ovat muuttuneet mutta huoltoyhtiöön ollaan muuten tyytyväisiä, Mero huomauttaa. Veikko Mero kannustaa taloyhtiöitä tutkimaan tarkasti tarjousten sisällöt. Halutaanko jatkaa hoitoja huoltopalveluita nykyisellä tasolla, vai onko syytä nostaa tai laskea tasoa. Kiinteistönhoitoa ei ole pakko kilpailuttaa, vaikka taloyhtiössä esiintyisikin tyytymättömyyttä
Alalle on tehty ohjeellinen kiinteistönhoidon mitoitusohje KIMI eli kiinteistötyömäärämitoitus. Huoltomiehen vaihtamisen prosessi on hyvä sopia sopimusehdoissa. Tärkeää on seurata säännöllisesti huoltoyrityksen toimintaa. Vaihtotarkastuksessa voidaan esimerkiksi tutkia pihaja reunakivetysten kunto, aurausvaurioita sekä teknisten laitteiden kuntoa. Kattava tarkastus Sopimuksen teon jälkeen taloyhtiöiden kannattaa mukaan tehdä perusteellinen ja kattava vaihtotarkastus. Välillä on tilanteita, joissa taloyhtiölle esitetään ensin huoltoyhtiön laatimaa sopimusmallia, joka sopii hyvin huoltoyhtiölle, mutta ei ole paras mahdollinen taloyhtiöille. – On tärkeää keskustella selvittää huoltoyhtiön kanssa, miten he ovat laskeneet eri huoltotehtäviin kuluvan työajan. Neuvotteluiden tuloksena taloyhtiö valitsee huoltoyhtiön, ja on aika laatia huoltosopimus. Näin dokumentoidaan taloyhtiön aikaisemman huollon taso uuden huoltoyhtiön aloittaessa työnsä. Tarjoajan ilmoittaman palvelulle lasketun työmäärän arviointi on tärkeä osa tarjousten vertailua. Siinä entisen ja tulevan huoltoyhtiön edustajien kanssa katsotaan käydään läpi muun muassa eri laitteet ja piha-alueet. Seuraamistavoista on hyvä sopia sopimusehdoissa. Sopimusneuvotteluissa taloyhtiön pitää huolehtia siitä, että sopimus on järkevä vastaa tavoiteltua laatutasoa. Asukkailta Mero toivoo kohtuullisuutta, esimerkiksi niinä aamuina kun lunta sataa reippaasti. Vaihtotarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että uusi palveluntuottaja pääsee aloittamaan palvelun tuottamisen ”puhtaalta pöydältä”. Neuvotteluvaiheessa voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan siihen, kuka nimetään taloyhtiölle vastuulliseksi huoltomieheksi. – Jos aamuyöllä lunta sataa 15 senttiä, ei ole kohtuullista odottaa lumien olevan aurattu aamuseitsemältä. Kun huoltoyhtiö on valittu, Meron mukaan Aidan maalaus ja pintakäsittely voi olla huoltoyhtiön töitä, jos asiasta on sovittu huoltoyhtiön ja taloyhtiön välillä. – Kerran vuodessa taloyhtiön edustajien ja huoltoyhtiön edustajien pitäisi istua alas ja keskustella töiden sujumisesta, sanoo Veikko Mero. 18 asukkaille pitää tiedottaa tarkasti, mitkä tehtävät on sovittu huoltoyhtiön tehtäviksi. Kilpailutuksella tavoitellaan optimaalista kustannustasoa, ei pelkästään halvinta mahdollista hintaa. – Jos muuten tulee ongelmia, isännöitsijän tehtävänä on pitää taloyhtiön puolia. On tärkeää varmistaa, että sopimus on tarpeen mukaan muutettavissa taloyhtiön tarpeiden muuttuessa, Veikko Mero toteaa. Se, että taloyhtiö tarkasti tietää mitä halutaan, on ainoa keino saada haluttua palvelua.. Olen huomannut, että normaalisti taloyhtiön ja huoltoyhtiön välisen luottamuksen rakentumiseen menee aikaa yhdestä kahteen vuotta, hän jatkaa. n määritellä kuukaudessa tehtävänä tuntimääränä. Työmäärän arviointi voi olla monelle haasteellista, ellei tunne tarkemmin kilpailutettavia palveluita, Mero tähdentää. – Taloyhtiö voi hyvin esittää sopimukseen itselleen tärkeitä asioita. Esimerkiksi irtisanomisehdot voivat olla huoltoyhtiön ehdottamassa sopimusmallissa kohtuuttomat. Kuvituskuva: Pexels – Palveluiden määrittely ja suunnittelu on kaikki kaikessa. Halvin tarjottu hinta on usein liian halpa ja johtaa heikkoon laatuun, vaikka poikkeuksiakin on. Aurauskalustoa ja huollon työntekijöitä on rajallinen määrä, he eivät voi olla monessa paikassa yhtä aikaa
On aina hienoa päästä aloittamaan liikennöinti uudella rataosuudella, sanoo Nykvist. n Uusi raitiolinja Helsingin Kalasatamasta Pasilaan Nihdistä lähtenyt linjan 13 ensimmäinen vaunu Pasilassa Maistraatintorin pysäkillä.. Vaunujen keskinopeus on suurempi kuin perinteisellä kaupunkiratikalla. – Kaikki on sujunut hyvin ja vuorot on ajettu aikataulun mukaisesti. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja se kestää 2030luvun loppupuolelle. Linja 13 on vasta toinen kanta kaupungin raitiolinja, joka ei kulje ydinkeskustan kautta, sanoo HSL:n Liikennetulosalueen johtaja Johanna Wallin. Kalasatamassa asuu tällä hetkellä noin 9 000 asukasta. – Tämä vahvistaa HSL:n joukkoliikenteen ver kostomaisuutta. Liikenteen käynnistyminen sujui ongelmit ta. Uusi linja liikennöi kymmenen minuutin vä lein. Satama muutti Vuosaareen vuoden 2008 lopulla ja Kalasataman aluerakentaminen alkoi 2009. Uusi linja on merkittävä paitsi alueen asuk kaille myös kauempaa tuleville: juna ja metro ratojen varresta on nyt entistäkin paremmat jatkoyhteydet. Raitiotiehen on varauduttu osayleiskaavavaiheesta lähtien. Matka Sompa saaresta Nihdin päätepysäkiltä LänsiPasilaan Maistraatintorille vie 21–22 minuuttia. Kalasataman alue tulee olemaan tiivistä kau punkirakennetta ja kantakaupungin osa, joka tarvitsee myös korkealaatuisen joukkoliiken nejärjestelmän ollakseen toimiva ja viihtyisä alue kaikille kaupunkilaisille. Kalasataman alue on ollut teollisuus ja sata makäytössä 1800luvun loppupuolelta lähtien. Kaupunkiliikenne liikennöi uutta linjaa ja on toiminut yhdessä Helsingin kaupungin kanssa myös rakentamisvaiheessa hankkeen tilaajana. Helsingin kantakaupungin raitioteiden keskino peus on noin 14 km/h, kun linjalla 13 tavoitteena on 19–21 km/h. Uusi linja kulkee myös Hermannin rantatietä pitkin ja Vallilanlaakson kautta. Linja 13 tarjoaa kauan toivotun poikittaisen ratikkayhteyden Kala sataman ja Pasilan välille. Ratikka 13 vie Kalasataman metroasemalta Pasilan asemalle 12 minuutissa. HSL taas vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Helsingin seudulla ja tilaa liikenteen liikennöit sijöiltä. Alueelle on rakentumassa koteja yli 25 000 asukkaalle ja yli 10 000 työpaikkaa. Kaupunkiliikenne Oy:n liikennöintiyksikön johtaja Johan Nykvist kertoo, että matkustajia linjalla on ollut runsaasti, mutta liikenne on py synyt hyvin aikataulussaan. 19 H elsingissä on nyt uusi raitiovaunulin ja. Uuden raitiotien kustannusarvio oli lähes 80 miljoonaa euroa. Kokonaan uusia alueita Helsingissä tulee raitioliikenteen piiriin, kuten Kalasatama ja Sompasaari. Pasilan ja Kalasataman asemat ovat entistä nopeamman ja sujuvamman matkan päässä muun muassa Hermannista, Arabianrannan eteläosista ja Kumpulan kampukselta. Ripeää matkantekoa selittää se, että ratikat kulkevat pääasiassa omilla kaistoillaan ja linjalla on liikennevaloetuudet
Esimerkiksi pelkästään Kuopiossa energiaa säästävä automaatiotekniikka on asennettiin viime vuonna yli 20 taloyhtiöön vuoden 2023 aikana. 20 Taloyhtiöt uusivat kiinteistöjen lämmitystekniikkaa nyt innokkaasti. Tämä tapa on johtanut usein ylilämmittämiseen, koska lämpökäyriä on lähdetty Järjestelmä pienensi kuopiolaisen taloyhtiön kaukolämpölaskua noin 10 prosenttia Kaukolämpölaskua pienemmäksi tekoälyn avulla. – Perinteisessä mallissa lämmitys perustuu aiemmin säädettyyn lämpökäyrään sekä ulkolämpötilaan. Säätä seuraava tekoäly ohjaa lämmitystä automaattisesti, mikä vähentää energiankulutusta ja säästää rahaa Teksti: Eero Wihuri E nergian nouseva hinta on saanut taloyhtiöt modernisoimaan kaukolämpöjärjestelmiään eri puolilla Suomea
Tekoälysovellus seuraa sääennustetta ja oppii, mikä on sopiva lämmitysveden lämpötila erilaisissa sääolosuhteissa kyseiselle taloyhtiölle. Tästä johtuu usein esiintyvä ylilämmittämisen ongelma. Keväällä saattaa päivisin olla vajaat 20 astetta lämmintä ja öisin lämpötila painuu lähelle nollaa astetta. Järjestelmä ohjaa lämmitysveden lämpötilaa keskiarvon mukaan. Kuva: Petri Jauhiainen Etäseuranta näyttää taloyhtiön kaikkien asuntojen lämpötilat reaaliajassa. Perinteisessä järjestelmässä asuntoja lämmitetään kaukolämmöllä sen mukaan, että ulkona on koko ajan nolla astetta. Kuva: Petri Jauhiainen. Ouman kehittää älykästä lämmityksen ohjausta yhteistyössä Väre-yhtiöiden eli Kuopion Energian, Alva-yhtiöiden, Savon Voiman ja Lappeenrannan Energian kanssa. – Langattomat, asuntoihin asennetut anturit tuottavat koko ajan tietoa lämpötilasta lämmönjakokeskukseen. Jatkuvaa tarkkailua Älykäs lämmitys perustuu lämmönjakokeskukseen asennettavaan säätimeen ja langattomiin antureihin, jotka mittaavat lämpötilaa ja kosteutta asunnoissa. Kuvassa Kuopion Energian myyntipäällikkö Teemu Tirkkkonen ja kuopiolaisen asuntoyhtiö Puistokatu 12:n hallituksen puheenjohtaja Eila Miettinen. Lämpöverkon tasapainottamisella ja venttiilien korjaamisella voidaan poistaa yksittäisten asuntojen kylmyyttä, kertoo Oumanin aluepäällikkö Matias Norberg. Yksittäisten asuntojen kylmyys kuitenkin johtuu usein patteriverkon ongelmista, rikkoutunut venttiili on hyvin yleinen syy. Samalla – Valitukset viileydestä ovat vähentyneet älykkään lämmönsäädön ansiosta, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Eila Miettinen. 21 nostamaan yksittäisten kylmyysvalitusten vuoksi. Etäseuranta-ohjelmaa näyttää Oumanin aluepäällikkö Matias Norberg. – Koska ulkolämpötilaa mittava anturi on aina asennettu varjon puolelle, lämmityksessä ei ole huomioitu esimerkiksi kevätaurinkoa
Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä tasaisempiin lämpötiloihin, kertoo hallituksen puheenjohtaja Eila Miettinen. Kulutusjousto tarkoittaa lämpöenergian käytön ajoittamista ja jakamista uudella tavalla kaukolämpöverkossa. n nähdään, onko jossakin yksittäisessä asunnossa liian kylmä, Matias Norberg kertoo. Kulutusjoustoa kehitetään parhaillaan kaikissa neljässä Väre-yhtiössä. Kaikille on säädetty lämpötilaksi 22,5 astetta, ja siinä se on pysynyt aika tarkasti. – Taloyhtiöiden tehomaksua saadaan alennettua vähentyneen energiankulutuksen ansiosta. Sisälämpötiloissa muutos ei ehdi tuntua, mutta kaukolämmön tuottamisen näkökulmasta muutos on merkittävä. – Kuopiossa on seitsemän öljyllä käyvää varavoimalaa, ja kulutusjouston ansiosta niiden käyttöä voidaan vähentää, sanoo Kuopion Energian myyntipäällikkö Teemu Tirkkonen. Langaton tiedonsiirto on toteutettu paikallisen radioverkon avulla, se ei siis toimi internetissä. – Aiemmin tuli valituksia viileydestä, mutta nyt on napina loppunut. Kulutusjouston avulla voidaan viime kädessä vähentää polttoaineiden käyttöä. Tarkoitus on lisätä rakennuksia järjestelmään vaiheittain. Lähimmältä sääasemalta tulevat tiedot lämpötilasta, kosteudesta, tuulen voimakkuudesta ja auringon säteilystä. Se vähentää huoltoyhtiön käyntejä, joista koituu taloyhtiölle kustannuksia. Kuopion Energia pilotoi kaukolämmön kulutusjoustoa viime talven aikana. Älykäs kaukolämpöjärjestelmä vähentää keskimäärin taloyhtiöiden lämmityskuluja kahdeksan–kymmenen prosenttia. Lisää kulutusjoustoa Automaation ja etävalvonnan yleistyminen mahdollistaa kaukolämmön kulutusjouston kehittämisen. Yleensä asteen lasku lämpötiloissa tarkoittaa viisi prosenttia pienempää lämmönkulutusta, sanoo Alva-yhtiöiden liiketoimintapäällikkö Riku Martikainen. Suurin yksittäinen kustannus investoinnissa on asuntoon asennettava lämpöanturi, yhden anturin hinta asennuksineen on noin 100 euroa. Matias Norbergin mukaan älykäs kaukolämpöjärjestelmä vähentää keskimäärin taloyhtiöiden lämmityskuluja kahdeksan–kymmenen prosenttia. Eila Miettinen arvioi, että järjestelmä on pienentänyt taloyhtiön kaukolämpölaskua noin 10 prosenttia. Kuva: Pihla Liukkonen. Jyväskylässä järjestelmän piirissä on jo parikymmentä kiinteistöä. Hyviä kokemuksia Kuopiolaisessa asuntoyhtiö Puistokatu 12:ssa uudesta järjestelmästä on kertynyt kokemusta vajaan parin vuoden verran. 22 – Taloyhtiön koosta riippuen lämmitysautomatiikan takaisinmaksuaika on kahdesta viiteen vuotta. Myös siellä voidaan jatkossa välttää öljykäyttöisten varavoimaloiden käyttöä. Aiemmin saattoi olla usean asteen ero ensimmäisen ja seitsemännen kerroksen välillä, Miettinen kertoo. Se vähentää lämmöntuotannon ilmastopäästöjä. Rakennusten lämmitystä voidaan esimerkiksi vähentää hetkellisesti silloin, kun energian kysyntä on suurimmillaan. Jos esimerkiksi yöksi on luvassa nopeasti kiristyvä pakkanen, järjestelmä nostaa lämpöä jo etukäteen niin, että lämpötila pysyy huoneistoissa tasaisena, Norberg selvittää. Säästöä kertyy etenkin siitä, että kiinteistöä ei enää ylilämmitetä. – Lämmitysjärjestelmä on internetin välityksellä yhteydessä vain sääasemaan. Etäohjattava sovellus näyttää reaaliajassa vuonna 1978 valmistuneen talon 68 asunnon lämpötilat järjestelmän valvojalle, tässä tapauksessa Kuopion Energian asiantuntijoille
Hankkeessa Calefan Euroopan tasollakin palkittu AmbiHeat-lämpöpumpputeknologia yhdistyy syvälämpökaivojen tekniikkaa kehittäneen QHeatin ja porakalustoa toimittavan Geomachine Oy:n ammattitaitoon. Toinen lämpökaivo porattiin syksyllä 2023 ja kolmas talvella 2024. Valmistuessaan Lounavoiman kuuden kaivon laajuinen syvälämpövarasto yhdistettynä Calefan AmbiHeat-lämpöpumppulaitokseen tuottaa jopa 14 GWh lämpöä vuodessa. n 90-asteista kaukolämpöä syvälämpökaivoista Calefa, syväkaivoja toimittava QHeat, porakalustoa toimittava Geomachine Oy ja Lounavoima esittelivät heinäkuussa lämpöpumppuprojektia ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkäselle.. Calefan AmbiHeat-lämpöpumppulaitos hyödyntää syväkaivoissa olevaa energiaa ja jalostaa sen kaukolämpöverkkoon jopa 90-asteiseksi lämmöksi. Tämä vastaa noin 700 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Lounavoiman syvälämpövarasto on syntynyt suomalaisten innovatiivisten yritysten yhteistyönä. Vähemmän hiilidioksidia Lounavoiman ja Salon Kaukolämmön toimitusjohtajan Petri Onikin mukaan lämpövaraston lämmöntuotanto käynnistetään aina ensimmäisenä, jos ekovoimalaitoksen tuottama kaukolämpöteho ei riitä. Lämpövaraston rakentaminen aloitettiin yhdellä, 1 600 metriä syvällä lämpökaivolla. Lopputuloksena on lämpöpumppukokonaisuus, joka mahdollistaa kustannustehokkaan lämmön kausivarastoinnin. 23 K aksi kilometriä syviin lämpövarastoihin säilötään Salossa Lounavoiman ekovoimalaitoksessa syntyvää hukkalämpöä, jota hyödynnetään talvella kaukolämmitykseen. Hanke vähentää merkittävästi Salon kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäisen kaivon koekäyttöjakson positiivisten tulosten perusteella Lounavoima teki päätöksen vielä kolmesta uudesta syvälämpökaivosta, joiden rakennustyöt ovat menossa. Calefa vastaa myös kolmen uusimman lämpövaraston lämpöpumppuprosessin toimittamisesta
24 Taloteknisten järjestelmien säätöja huoltotoimien lisäksi käyttötottumuksilla on suuri merkitys energiaa säästettäessä. Venttiilien ja vesivirtojen perussäädöt tulisivat olla sellaiset, että ne riittävät asukkaiden tarpeisiin, ylimääräisiä tehoja ei tarvita. – Energiatehokkuutta haettaessa on kaiken lähtökohta lämmöntuoton, ilmanvaihdon ja veden jakelun tasapaino. Kun kaikkea kuluu tai kaikki toimii ainoastaan tarpeen mukaan, päästään yleensä jo aika hyvään energiatehokkuuteen.. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Sakari Röyskö L VI-järjestelmien toimintakunto heikkenee ajan kuluessa, mikä lisää huomattavasti muun muassa energian ja käyttöveden kulutusta. Talotekniikkaan pätee sama kuin muihinkin teknisiin järjestelmiin, joiden toimintakuntoa ylläpitää suunnitelmallinen huolto. – Tehdasasetukset ovat yleensä jo varsin riit– Energiatehokkuutta haettaessa on kaiken lähtökohta lämmöntuoton, ilmanvaihdon ja veden jakelun tasapaino Tasapaino tuo energiasäästöt LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n asiantuntija Juha-Ville Mäkinen pitää energiatehokkuudessa kaiken lähtökohta lämmöntuoton, ilmanvaihdon ja veden jakelun tasapainoa. Kun kaikkea kuluu tai kaikki toimii ainoastaan tarpeen mukaan, päästään yleensä jo aika hyvään energiatehokkuuteen, sanoo LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n asiantuntija Juha-Ville Mäkinen
Perussäätöjen tarkistaminen ei edellytä investointeja, mutta jo säätöjen tarkistuksella voidaan usein saada aikaan energiataloudellista hyötyä. 25 tävät, eikä niitä tarvitse juurikaan muutella, ellei kulutus jostakin syystä, esimerkiksi uusien asukkaiden, myötä kasva, sanoo Mäkinen. – Energiatehokkuutta ei heti kannata lähteä parantamaan uusien järjestelmien hankinnan kautta, vaan ensiksi on hyvä katsoa, mitä vanhoista järjestelmistä voidaan saada irti. Hyötysuhde heikkenee Säätöjärjestelmät alkavat olla tyypillisesti elinkaarensa päässä 1980-lukujen taloissa. Tämä ei tarkoita sitä, ettei järjestelmä edelleen toimisi, mutta se voi olla hyötysuhteeltaan huono eikä vastaa tämänhetkisiä tarpeita tai ominaisuuksia. Rivitaloyhtiössä tarpeet ovat usein erilaiset. Koska suoranaista vikatilaa ei ole, eivät asukkaat tai taloyhtiö herää tilanteeseen. Kun olosuhteet muuttuvat, saattaa olla tarpeen tehdassäätöjä hieman muuttaa. Mäkisen mukaan vanhoja järjestelmiä ei välttämättä kannata alkaa korjaamaan. Mäkisen mukaan perustehtävän päälle voi ottaa mukaan erilaisia toimintoja, jotka lisäävät lähinnä asumismukavuutta, mutta eivät sinänsä ole välttämättämiä, eivätkä aina kohdistu energiatehokkuuteen. Rakennuksen käyttötarkoitus määrittää paljolti myös energinkulutuksen ja -tarpeen. Vaikkei mitään dramatiikkaa olisikaan, ei vajavaisesti toimivia järjestelmiä kannata liian pitkään ylläpitää, koska pitkässä juoksussa niillä voi olla vaikutusta rakennuksen rakenteisiin ja sisäilmastoon. Mäkinen muistuttaa, että huonekohtainen termostaatti ei ole lämmönsäädin, se ainoastaan leikkaa pois ylilämmön. Järjestelmät ovat asianmukaisesti rakennettu. Mitä monimutkaisemmat järjestelmät ovat, sitä ammattitaitoisempaa niiden käyttö, ylläpito ja huolto tulee olla, Juha-Ville Mäkinen huomauttaa. Hän painottaa ilmanvaihdon, käyttövesijärjestelmän ja lämmitysjärjestelmän säätämisen ja huoltamisen merkitystä. Kaikki hienoudet eivät välttämättä ole tarpeen esimerkiksi pienessä rivitaloyhtiössä. Ei vikatilaa Juha-Ville Mäkisen mukaan taloyhtiöissä on varsin yleistä, etteivät asiat ole täysin kunnossa. Termostaatti on kiinni kesällä, kun on lämmintä. Automatiikan perustehtävä on lämpötilan säätö ulkolämpötilan mukaan, mikä hoituu kaikkien valmistajien tuotteilla. Lisätoiminnoksi voi ottaa myös valaistukseen ja lukitukseen liittyvät ominaisuudet. Lämmönjakelu on 1980-luvulta alkaen automatisoitu, jolloin järjestelmä osaa lukea ulkolämpötilaa ja säätää sisälämpötiloja sen mukaisesti. Automatiikka arvioi oikeat säädöt ulkolämpötilan mukaan. Jos asetukset ja säädöt ovat jotenkin pielessä, korjaaminenkaan ei ole ensisijainen keino parantaa energiatehokkuutta. – Uudessa rakennuksessa asiat ovat yleensä hyvin mallillaan rakennusvalvonnankin ansiosta. – Lisätoimintoja voivat olla esimerkiksi aikaohjelma, joka pudottaa loma-aikoina sisälämpötilaa. Käytön aikana olosuhteet saattavat joiltakin osin muuttua, eivätkä alkuperäiset säädöt enää päde. Koko järjestelmän vesivirtoja säätelee aina pääventtiili, jonka kunto ja toimivuus ovat ykkösasioita. Asennusvaiheessa ei välttämättä säätöjä ole optimoitu, vaan ne ovat tehdasasetuksia, Mäkinen sanoo. Käyttövesijärjestelmissä automatiikka voi säädellä myös veden painetta. Venttiilit tasapainottavat järjestelmissä vesivirtoja ja lämpötilaa. Järjestelmät toimivat, mutta eivät optimaalisesti. Termostaatti sulkee patterin veden kierron, kun ylilämpöä syntyy. Järjestelmät sinänsä eivät ole oikotie onneen, vaan niiden oikea ja kohtuullinen käyttö tuo tuloksia, Mäkinen huomauttaa. Termostaatin venttiilin kara voi joskus jäädä jumiin, mikä aiheuttaa häiriötä vedenkierrossa. – Jos uusia järjestelmiä on hankittava, ei niiden tulisi olla liian monimutkaisia. En ohjeistaisi asukkaita itse muuttamaan säätöjä, vaan suosittelen, että se annetaan aina ammattilaiselle. Uusituvaan energiaan aurinkosähkään tai maalämpöön pätevät samat periaatteet. Termostaattia ei pitäisi ”turhaan” säädellä jatkuvasti. – Jos asukas käyttää kovasti lämmintä vettä ja käy usein suihkussa, energiaa väistämättä kuluu. Isännöitsijä saattaa olla kiireinen eikä usein kaupallisen koulutuksen omaava isännöitsijä ehdi paneutua asiaa ja se jää tekemättä. Mitä monimutkaisemmat järjestelmät ovat, sitä ammattitaitoisempaa niiden käyttö, ylläpito ja huolto tulee olla, Juha-Ville Mäkinen huomauttaa.. Järjestelmät ovat myös rakennuskohtaisia, pienessä rivitaloyhtiössä ei kannata ottaa käyttöön järjestelmiä, joiden ominaisuudet ovat parhaimmillaan isoissa taloyhtiöissä. Järjestelmien huolimaton käyttö voi olla yksi syy siihen, että energiaa menee hukkaan. Eniten energiaa kuitenkin säästää perustekniikka eli lämmönsäätö. Termostaatin vesivirtaa voi niin sanotusti säätää ja sen toimivuutta testata, mutta tuolloin asukkaan pitää ymmärtää, mitä hän on tekemassä. – Lämmöntuotanto on erilaista, mutta kaikessa lämmönjakelussa olennaista on tasapainotus. n – Energiatehokkuutta haettaessa on kaiken lähtökohta lämmöntuoton, ilmanvaihdon ja veden jakelun tasapaino Tasapaino tuo energiasäästöt – Jos uusia järjestelmiä on hankittava, ei niiden tulisi olla liian monimutkaisia
Väärin asennettu aurinkopaneeli on paloturvallisuusriski. Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus (AURISKI) -hankkeen tarkoituksena on kartoittaa pienen kokoluokan, pääasiassa vuonna 2022 tai sen jälkeen asennettuja, aurinkosähköjärjestelmiä ja tarkastella niiden vaatimusten mukaisuutta, dokumentointia, asennusten laatua ja sähköturvallisuutta. Kuvituskuva: Pexels. Teksti: Juhani Karvonen Suurimmat ongelmat käyttöönottotarkastuksissa ja niiden dokumentoimisessa Väärin asennettu aurinkopaneeli paloturvallisuusriski Väärin asennetut aurinkopaneelit ovat turvallisuusriski, joten urakoitsijan valinta kannattaa tehdä huolella. Riippumattoman tutkimushankkeen tarkoituksena on antaa puolueetonta tietoa kiinteistön aurinkosähköjärjestelmän laadusta ja turvallisuudesta. Lisäksi hankkeen Energian kallistuminen sai monet taloyhtiöt ja omakotiasujat kiinnostumaan aurinkopaneeleista. Kuluvana vuonna tutkimuksella on selvitetty paneeleiden asennuksia. Mukana on neljä oppilaitosta, kaksi Satakunnasta ja kaksi Pirkanmaalta. Aurinkovoimalat ovatkin yleistyneet parin viime vuoden aikana. 26 A urinkopaneeleiden asennuksissa on ilmennyt jonkin verran ongelmia. Niitä kartoitetaan Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus -hankkeessa
– Usein kaapelien läpivienneistä puuttuu suojaukset mekaanista rasitusta vastaan. Kaapeli ei välttämättä vaurioidu heti uutena, mutta ajan saatossa riski rikkoutumiselle kasvaa. Dokumentoinnissa puutteita Puutteita JuhoYlipainon mukaan on edelleen etenkin järjestelmien dokumentoinnissa, kaapeleiden mekaanisessa suojauksessa ja invertterien asennuskäytänteissä. Myös invertterin asennusalusta tulee olla palamatonta. Ajan myötä esimerkiksi kaapelin vaippa saattaa mennä rikki, mikä synnyttää paloturvallisuusriskin. Yksittäisiä puutteita on joitakin tullut vastaan, mutta kokonaisuutena asennustyö on laadukasta. – Konkreettisin tulos hankkeesta on urakoitsijoille laadittava ohjeistus, jonka avulla parannetaan uusien aurinkosähköjärjestelmien asennusten sähkö-, paloja käyttöturvallisuutta sekä standardinmukaisuutta. Hankkeen uutuusarvo on aurinkosähköjärjestelmien riskikartoituksessa, järjestelmien standardienmukaisuuksien selSuurimmat ongelmat käyttöönottotarkastuksissa ja niiden dokumentoimisessa Väärin asennettu aurinkopaneeli paloturvallisuusriski Tampereen ammattikorkeakoulun sähköisen talotekniikan lehtori Juho Ylipainon mukaan aurinkosähköjärjestelmät on asennettu yleisesti ottaen siististi ja hyvin. vittämisessä ja uudenlaisessa yhteistyömallissa oppilaitosten ja eri koulutusasteiden opiskelijoiden välillä, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun sähköisen talotekniikan lehtori Juho Ylipaino. Tyypillisin puute mekaanisessa suojauksessa on paneeliketjun kaapelien tullessa katolle esimerkiksi peltikaton harjan alta, jolloin pellin terävä reuna aiheuttaa todellisen riskin ilman mekaanista suojaa olevan kaapelin vaurioitumiselle. 27 tarkoitus on edistää toisen asteen ja korkea-asteen sähköalan opiskelijoiden yhteistyötä ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä alan eri toimijoiden vastuista ja työtehtävistä. Hän on yksi selvityshankkeen projektipäälliköistä. Tällöin alkanut Euroopan energiakriisi osaltaan aiheutti kysyntäpiikin aurinkosähkömarkkinoille, jolloin järjestelmien kysyntä ylitti tarjonnan määrän. Asennusten taso on yleisesti ottaen siistiä ja hyvää. Ylipainon mukaan asentajat osaavat perustyönsä. Heinäkuussa noin 60 kohteesta 50 oli käyty läpi. Tarkoitus on käydä lävitse kuutisenkymmentä järjestelmää palanen palaselta. – Järjestelmien laatu vaihtelee jonkin verran, mutta laatu on mielestämme tasoittunut ja parantunut vuoden 2021 aikaisesta tasosta. – Emme tee konkreettisia mittauksia järjestelmiin, vaan pyrimme dokumentoimaan vakioidun silmämääräisen tarkastuksen mukaisesti, miten järjestelmät on asennettu ja kuinka hyvin ne vastaavat alan vaatimuksia
Hankkeen toteuttajaryhmässä on sekä henkilökuntaa että toisenja korkea-asteen opiskelijoita. Monissa kohteissa käyttöönottopöytäkirja on täytetty puutteellisesti, eikä sen perusteella voida tietää onko kaikkia vaadittuja mittauksia ja testejä suoritettu, Ylipaino huomauttaa. – Tämä voi olla seurasta siitä, että järjestelmää asentavalla taholla ei välttämättä ole riittävän hyvää ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmän toiminnasta ja sen erityspiirteistä. Esimerkiksi sähkön hintakehityksen arvioiminen järjestelmän eliniän ajalle on käytännössä mahdotonta ja laskennassa kannattaakin käyttää mieluummin alhaisia hintatietoja. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Energiateollisuus, STEK, PSR, IF, Motiva, Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry, SPEK, STUL, SESKO, Tukes, UTU Oy ja Porin kaupungin rakennusvalvonta. Kuitenkin, vaikka puutteita on, ovat isot linjat hyvällä mallilla ja yleensä suojaus tulipaloa vastaan on asiallinen, Ylipaino toteaa. – On kuitenkin muistettava, että sähköasennusten tai muuhun työn laatuun liittyvissä asioissa kannattaa aina ensimmäisenä olla yhteydessä työn tehneeseen sähköurakoitsijaan. – Tätä vaativa standardi on tullut voimaan vuoden 2023 alusta, mutta vaatimus palamattomalle asennusalustalle on ollut invertterivalmistajien ohjeissa jo pitkään. 28 tarkastuksissa ja mittauksissa on ainakin dokumentoinnin perusteella melko paljon puutteita. Ajan myötä esimerkiksi kaapelin vaippa saattaa mennä rikki, mikä synnyttää paloturvallisuusriskin.. Ammattitaitoon luoettava Sähköturvallisuuslaki sanoo, että sähkölaitteistolle on tehtävä käyttöönottotarkastus ja siitä on laadittava pöytäkirja, joka luovutetaan kiinteistön haltijalle. n materiaalia ja invertteri voi olla tästä huolimatta asennettu suoraan palavalle materiaalille ilman palosuojalevyä. Tämä toki maksaa, mutta tällöin kuluttaja voi varmistua aurinkosähköjärjestelmänsä laadusta ja turvallisuudesta. Kuluttaja voi myös halutessaan tehdä ilmoituksen sähköasennuksiin tai sähkötöihin liittyvistä ongelmista Tukesille. Kannattavuuden laskeminen on melko suoraviivaista, mutta se perustuu moneen laskijan tekemään olettamaan ja arvioon. Rahoitus: Hanketta rahoittavat Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ja Palosuojelurahasto PSR. Yleisesti sähköurakoitsijat ovat hyvin tunnollisia ja tulevat korjaamaan mahdolliset virheelliset asennukset. Tämän avulla voidaan varmistua, että urakoitsijalla on lain vaatima oikeus tehdä sähkötöitä. Ensimmäisenä sähkötöitä tilaavan henkilön kannattaakin tarkastaa, että töitä tarjoava urakoitsija kuuluu Turvallisuusja kemikaaliviraston Tukesin ylläpitämään toiminnanharjoittajarekisteriin. – Todennäköistä on, että ainakin suuri osa vaihtosähköpuolen tarkastuksista ja mittauksista on tehty oikein, mutta valitettavasti aurinkosähköjärjestelmiin lisäksi tehtävissä tasasähköpuolen Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus Hankeaika: 1.1.2024 – 31.12.2024 Mukana ovat: Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Sataedu ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Käyttöönottotarkastusten puutteellisuus niin sanotuissa pienissä töissä ei valitettavasti ole uusi ongelma alalla, mutta suunta on mielestäni parempaan päin. Jos asennusten laatua tai turvallisuutta on syytä epäillä, voi kuluttaja hankkia Tukesin nimeämän tarkastuspalveluita tarjoavan valtuutetun tarkastajan paikalle. Aurinkosähköjärjestelmä lähes aina taloudellisesti kannattava, mutta takaisinmaksuaika on sähkön hintakehityksestä riippuen yleensä noin 8–15 vuoden luokkaa. Pöytäkirja tulee luovuttaa sähkölaitteiston haltijalle, joka on yleensä kiinteistön haltija, joka on omakotitalossa kiinteistön omistaja ja taloyhtiössä määräysvaltaa käyttävä hallitus – Sähkötöissä kuluttajan on voitava luottaa urakoitsijan ammattitaitoon. Ylipainon mukaan puutteita on myös kuluttajalle luovutettavassa muussa aurinkosähköjärjestelmään liittyvässä vaaditussa dokumentaatiossa. – Jos tarjouksen mukainen takaisinmaksuaika on esimerkiksi neljä vuotta, on syytä epäillä laskennan luotettavuutta, Ylipaino painottaa. Hankalan asiasta tekee se, että maallikkokuluttajalla ei yleensä ole riittävää ymmärrystä sähkölaitteistonsa toiminnasta, mutta viime kädessä heillä on kuitenkin vastuu laitteiston turvallisuudesta, Juho Ylipaino huomauttaa. – Usein kaapelien läpivienneistä puuttuu suojaukset mekaanista rasitusta vastaan. Ehkä suurimmat ja yleisimmät puutteet ovat ilmenneet aurinkosähköjärjestelmien dokumentoinnissa – Aurinkosähköjärjestelmälle pitäisi aina tehdä lain velvoittama käyttöönottotarkastus ja täyttää käyttöönottotarkastuspöytäkirja, joka tulee luovuttaa kiinteistön haltijalle. Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän rakennetta kuvaavan johdotuskaavion puuttuminen dokumentaatiosta on hyvin yleistä. Kaikki tehdyt mittaukset tulisi aina merkitä pöytäkirjaan riittävän tarkasti ja siihen tulisi merkitä mittaustulosten lisäksi riittävässä selvyydessä mitä on mitattu ja mihin mittaus on kohdistunut
Pukkilan Harmony-asuinkerrostalo edistää EU:n määrittelemää ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitetta. Vihdin Nummelan uusi Sale -ruokakauppa käyttää uusiutuvaaja itsetuotettua energiaa tuulivoiman, hyötykäyttöön valjastetun lauhdelämmön sekä aurinkopaneelien avulla. Myös kiinteistötekniset ratkaisut on toteutettu ekologisuus silmällä pitäen. Reilun 1 200 neliön kokoinen myymälärakennus on rakennettu sertifioidusta puusta. Uusi myymälä käyttää uusiutuvaaja itsetuotettua energiaa tuulivoiman, hyötykäyttöön valjastetun lauhdelämmön sekä aurinkopaneelien avulla ja Salen rakennus vastaa passiivitalon kulutusta, jolloin energiankulutus on tavanomaista pienempi. Asuntojen avoimet pohjaratkaisut lisäävät monikäyttöisyyttä ja mahdollistavat kohteen muuntojoustavuuden. Näillä ratkaisuilla kiinteistön arjesta saadaan täysin päästötöntä. Nrepin Turkuun valmistunut kohde on yksi ensimmäisiä EU-taksonomian kriteerit täyttäviä uudisrakennushankkeita Suomessa. 114 asuntoa sisältävä Harmony-kerrostalossa Pukkila Harmonyn pääurakoitsija on NCC ja arkkitehtuurista vastaa Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners OY. 29 n ?Kiinteistöalan uutisia Turun Pukkilaan valmistui Harmony-asuinkerrostalo, se on yksi ensimmäisiä EU-taksonomian kriteerit täyttäviä uudisrakennushankkeita Suomessa. Rakennuttaja on kiinteistösijoitusja kehitysyhtiö Nrep. Myös monikäyttöisyys ja kiertotalous on otettu huomioon rakennuksen suunnittelussa. Tämä tukee osaltaan S-ryhmän Net Zero -hanketta, mikä tarkoittaa ilmastopäästöjen vähentämistä nettonollaan sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta vuoteen 2050 mennessä. Kuva: Nrep on kuusi maanpäällistä kerrosta sekä kellarikerros, ja se on osa historiallisesti merkittävän Pukkilan entisen kaakelitehtaan paikalle rakennettavaa viiden asuinkerrostalon asunto-osakeyhtiötä.. Kohteen rakennusja purkujätteiden kierrätysaste on 75,9 prosenttia, ja rakennusta ei ole rakennettu biologisen monimuotoisuuden kannalta haavoittuvalle alueelle. Lisäksi kohde lämpenee maalämmöllä ja katoille asennetaan aurinkopaneelit syksyllä. Turkuun rakennettu kerrostalo täyttää EU:n ilmastokriteerit Uudella ruokakaupalla passiivitalon energiankulutus Vihdin Nummelaan elokuun puolivälissä avattu uusi Sale-ruokakauppa rakennettiin ympäristöystävällisesti. Kiinteistö on A-energialuokkaa ja energiatehokkuus noudattaa asuinkerrostaloille asetettuja vaatimuksia, rakennuksen ilmantiiveys ja lämmönpitävyys ovat vaaditulla tasolla ja elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta on suoritettu
Jos laite unohtuu päälle, isompikin astia vuotaa yli nopeasti, Kujala kertoo. Pohjola Vakuutuksen asiakkaat kertovat vahinkoilmoituksissaan, kuinka ilmalämpöpumpun kondenssivesi on päässyt vuotamaan seinän sisälle tai parkettilattialle ja aiheuttanut merkittävää vahinkoa. – Vesivahinkojen taustalla on tyypillisesti laitteen vikaantuminen tai asennusvirheitä. Laitteita tulee myös huoltaa säännöllisesti. Liikuteltavien viilentimien aiheuttamat vahingot ovat lähtökohtaisesti pienempiä, mutta myös näistä maksettava korvaus voi nousta tuhansiin euroihin, jos esimerkiksi lattiapintoja joudutaan uusimaan vuotovahingon vuoksi. Ilmalämpöpumpun tee-se-itse-ratkaisu voi aiheuttaa kymmenien tuhansien vahingot Ilmalämpöpumpun ja kylmäainetta sisältävän jäähdytyslaitteen asennusja sähkötöihin tarvitaan aina Turvallisuusja kemikaaliviraston pätevyysrekisteriin kirjattu urakoitsija.. Säännöllinen huolto Miten vahingon sitten välttää. Laitteiden yleistyminen näkyy myös Pohjola Vakuutuksessa, jonne ilmoitetaan vuosittain satoja ilmalämpöpumppuihin liittyviä vahinkoja. – Jos vettä pääsee seinän sisään tai lattiarakenteisiin, kustannus voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. 30 I lmalämpöpumppujen ja viilentimien yleistyminen näkyy myös vakuutusyhtiössä. Myös siirreltävien viilennyslaitteiden kondenssivesisäiliön ylivuotaminen ja esimerkiksi pölystä ja eläinten karvoista tukkeutunut ilmalämpöpumpun poistoputki aiheuttavat vahinkoja, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet helleaallot ja kovat pakkasjaksot sekä rajusti vaihdellut sähkön hinta ovat saaneet yhä useamman suomalaisen varustamaan kotinsa tai mökkinsä ilmalämpöpumpulla tai ilmanviilentimellä. Lämmintä ilmaa viilennettäessä laite tuottaa lyhyessä ajassa paljon vettä. Asennusvirheistä aiheutuneita vahinkoja ei korvata kotivakuutuksesta, hän muistuttaa. – Ilmalämpöpumpun ja kylmäainetta sisältävän jäähdytyslaitteen asennusja sähkötöihin tarvitaan aina Turvallisuusja kemikaaliviraston pätevyysrekisteriin kirjattu urakoitsija. Pahimmillaan ilmalämpöpumppu tai viilennin voi aiheuttaa kalliin vesivahingon. Joissain tapauksissa vuotanut ilmalämpöpumppu on aiheuttanut vahinkoa naapuriasuntoon asti, Kujala varoittaa. – Silloin tällöin törmäämme tapauksiin, joissa siirreltävän viilennyslaitteen kondenssivesi on ohjattu laitteen säiliön tai viemärin sijaan esimerkiksi ämpäriin. Pahimmillaan suosikkilaite voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen vahingot. Sini Kujalan mukaan tärkeintä on ennaltaehkäisy, joka alkaa jo asennusvaiheessa
periaatepäätöstä, tällainen olisi hyvä tehdä ennen ensimmäisen ilmalämpöpumpun asentamista. Ilmalämpöpumpun hankkimista suunnitteleva osakas toimittaa hallitukselle tai isännöitsijälle muutostyöilmoituksen, minkä jälkeen hallitus harkitsee suostumuksen antamista ja sille mahdollisesti asetettavia ehtoja. Siksi viilennintä ei tule jättää päälle tyhjään asuntoon. Jos periaatepäätöstä ei ole aiemmin tehty, vie päätöksentekoprosessi taloyhtiössä oman aikansa, ja ilmalämpöpumpun hankkiminen tulevaa kesää viilentämään saattaa pahimmassa tapauksessa olla jo myöhäistä.. Lisäksi on hyvä tarkistaa, ettei poistovesiletku ole tukossa, ja että vesi pääsee poistumaan kondenssivesiletkusta vapaasti ja ohjautuu ulkona oikeaan paikkaan, kuten maaperään tai viemäriin. Jos asennus ulottuu osakehuoneiston ulkopuolelle taloyhtiön alueelle aiheuttaen esimerkiksi muutoksia taloyhtiön julkisivuun, voidaan asennus kieltää. Joissain valitettavissa tapauksissa liian omatoiminen ilmalämpöpumpun omistaja on aiheuttanut tee-se-itse-korjaustoimenpiteillään isoakin vahinkoa, Kujala kertoo. – Jos taloyhtiössä huoneistoihin on aiemminkin asennettu ilmalämpöpumppuja ja asiasta on tehty yhtiökokouksessa hyväksyvä periaatepäätös, hallituksen antama lupa yleensä riittää. Jos taloyhtiössä ei ole ennestään asennettu ilmalämpöpumppuja eikä asiasta ole yhtiökokouksen ns. – Ongelmatapauksissa kannattaa usein kääntyä suoraan ammattilaisen puoleen. Taloyhtiö voi joissakin tapauksissa kieltää ilmalämpöpumpun asentamisen. Ehtojen tulee olla tarpeen yhtiön rakennukselle tai toiselle osakkaalle muutostyöstä aiheutuvan haitan tai vahingon ehkäisemiseksi. Jos näin on kuitenkin ohjeiden vastaisesti tehty, ja laite aiheuttaa sillä aikaa vahinkoa, voi vakuutuskorvauksiin tulla vähennyksiä. Päätöksellä linjataan muutostyölle asetettavia reunaehtoja esimerkiksi asennuspaikan ja kondenssiveden hallinnan sekä vastuukysymysten osalta. Ilmalämpöpumpun asentaminen voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin rakennusosiin, ja sen vuoksi osakkaan on tehtävä taloyhtiölle muutostyöilmoitus. 31 Ilmalämpöpumppu ja suodattimet kannattaa puhdistaa noin kerran kuukaudessa. Huoneistoparvekkeelle tapahtuvan asennuksen yhteydessä kieltäminen on mahdollista, mikäli voidaan osoittaa, että muutostyöstä yhtiölle tai toiselle osakkaalle aiheutuva haitta ylittää muutostyöstä sitä haluavalle osakkaalle koituvan hyödyn. Ilmalämpöpumpuissa suositellaan ammattilaisen suorittamaa huoltoa muutaman vuoden kuluttua asennuksesta. n Ilmalämpöpumpun tee-se-itse-ratkaisu voi aiheuttaa kymmenien tuhansien vahingot Pumpusta tehtävä ilmoitus taloyhtiölle Viime vuosina kerrostaloasunnoissakin yleistyneen ilmalämpöpumpun asennus on hoidettava yhteistyössä taloyhtiön kanssa, ja prosessiin on sen vuoksi varattava oma aikansa. Hänellä on myös tärkeä muistutus siirreltävien viilentimien omistajille. – Vakavimmat vahingot tapahtuvat silloin, kun laite ehtii vuotaa pidemmän aikaa kenenkään huomaamatta. Taloyhtiö voi kuitenkin asettaa ehtoja asennettavan laitteen ominaisuuksille sekä asennukselle ja valvonnalle, kertoo Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia. Yhtiökokouksessa päätetään asiasta yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Tärkeää on myös noudattaa aina valmistajan ohjeita ja kutsua tarvittaessa ammattilainen paikalle. Samalla taloyhtiön on syytä selvittää kunnan rakennusvalvonnan suhtautuminen ilmalämpöpumppujen asentamiseen sekä mahdollinen viranomaisluvan tarve
Tyypillisesti valaistus on joko liian liian pimeä, kirkas tai häikäisevä. – Usein taloyhtiöissä on virheenä, että liian pienellä valonlähteiden määrällä yritetään valaista liian suurta alaa, hän kiteyttää. Olennaista on huomioida se, että valaistuksella on monta tehtävää ja valaistus voi vaihdella sen mukaan, mihin tarkoitukseen piha-alueen eri osia käytetään. – Sisääntuloissa olennaista on turvallisuus ja valaistuksen tulisi kohdentua esimerkiksi oven lukitukseen, jotta asukas näkee laittaa avaimen lukkoon. Voimakas valo kohdentuu esimerkiksi sisääntuloihin, autotielle, ikkunoihin tai kulkuväyliin, jolloin se häikäisee asukkaita sekä ohikulkijoita. – Usein ulkovalaistus on voimakas ja se on kohdennettu väärin Huomio valotehoon ja valon väriin Valaistuksella voi korostaa rakennuksen arkkitehtuuria ja hyvin toteutettu julkisivuvalaistus tuo arvokkuutta koko rakennukselle.. KVS Oy on valaistukseen ja sähköön sekä -teknologiaan erikoistunut tukkuyritys, joka tarjoaa sekä asiantuntemuksen, tuotteet, suunnittelun että toteutuksen. – Usein ulkovalaistus on voimakas ja se on kohdennettu väärin. 32 Taloyhtiöiden ulkoja sisävalaistuksessa ei pidä kiinnittää huomiota vain valonmäärään, vaan myös valotehoon, optiikkaan ja valon väriin. Sisääntuloissa ja kulkuväylillä tulisi olla oma valaistuksensa ja lisäksi pihalla tulisi olla aluevalaistuksensa. Ulkona valon pitäisi kohdentua maahan tai muihin pintoihin, sanoo toimitusjohtaja Jukka Asp seinäjokelaisesta KVS Oy:stä. Aluevalaistus voi tuoda valoa isommalle alueelle, mutta hallitusti, Asp kertoo. Ulkovalaistusta kannattaa taloyhtiöissä pohtia monella tasolla. Teksti: Juhani Karvonen T aloyhtiöiden ulkoja sisävalaistuksissa on usein puutteita valon määrässä. Aspin mukaan esimerkiksi rappukäytävien numerovalot voivat olla turhan kirkkaat, jolloin ne häikäisevät. Kulkuväylillä liikkumisvalaistus on oltava turvallinen, eikä se saa häikäistä
– Kaikkiin vanhoihin valaisimiin ei ole enää edes kupuja saatavissa. – Säädöt voi tehdä kertaalleen, jonka jälkeen automatiikka hoitaa sitä itsenäisesti. Helppo hallita Vanhoissa taloyhtiöissä ulkovalaistus on usein epätasainen. Jos olosuhteet muuttuvat, voi kiinteistöhuolto tai sähköalan ammattilainen käydä muuttamassa asetuksia halutunlaiseksi. Valaistuksella voi korostaa rakennuksen arkkitehtuuria ja hyvin toteutettu julkisivuvalaistus tuo arvokkuutta koko rakennukselle. Hyvä valaistus karkottaa myös pitkäkyntisiä. Yleensä kannattaa uusia kaikki valaisimet yhdellä kertaa, jolloin niiden elinikäkin on samaa tasoa. Värillä on väliä Valaistuksella olennaista on ymmärtää kelvinien ja lumenien merkitys. Valotehoa mitataan lumeneilla, valkoisen valon väriä kelvineillä. Vanhan valaistuksen korjaaminen valaisin kerrallaan ei ole taloudellisestikaan kovin mielekästä. Jukka Aspin mukaan tämä johtuu siitä, että kupuvalaisimien kuvut ovat ajan saatossa UV-säteilyn takia kellastuneet ja likaantuneet. Kulkuväylien valaistuksen voi sijoittaa matalammalle, jolloin se ei osu kenenkään silmiin. Ledin voi istuttaa samoihin vanhoihin E27-kantaisiin valaisimiin kuin hehkulamputkin, mutta tietysti itse valaisin jää vanhaksi. Vaikka kupu vielä jostakin löytyisikin, kuvun hinta on useimmiten samaa tasoa kuin uuden valaisimen. Vanhoja hehkulamppuja on vaihdettu ledeihin. Toimitusjophtaja Jukka Aspin mukaan energiatehokas ja tarpeenmukainen valaistus on moniulotteinen kokonaisuus, ja jokaisessa taloyhtiössä on sille omat ratkaisunsa.. Hehkulamppuvalaistus poistuu sitä myöten, kun vanhoja valaisimia menee rikki. – Valon lankeminen oikeaan kohteeseen on ledeillä helppo hallita nykyajan monipuolisilla optiikoilla, joita erilaiset valaisimet tarjoavat. Hehkulamput korvataan tänä päivänä käytännössä aina ledeillä, Jukka Asp toteaa. Langattoman teknologian ansiosta valaistusta voidaan säätää tarpeen mukaan. 33 Aluevalaistus on hyvä sijottaa hieman korkemmalle vaikkapa pilareiden päähän. – Usein ulkovalaistus on voimakas ja se on kohdennettu väärin Huomio valotehoon ja valon väriin Autotalleissa on monesti riittävä yleisvalaistus, mutta niissä ei välttämättä näe autoja korjata, minkä vuoksi myös kohdevalaistus voi olla paikallaan. Ledivalaistuksen hyvänä puolena on se, että sitä on huomattavasti helpompaa hallita kuin hehkulamppuvalaistusta. Ulkotilojen valaistus tulisi suunnata ylhäältä alaspäin
Yleisvalaistusta ei välttämättä edes tarvita, hän jatkaa. – Esimerkiksi autotalleissa on monesti riittävä yleisvalaistus, mutta niissä ei välttämättä näe autoja korjata. Myös jäähdytys kertoo laadusta. Jos taloyhtiössä mietitään valaistuksen uusimista, Asp suosittelee suunnittelijan palkkaamista. 34 Valaistusremontteja tehdään monesti julkisivusaaneerausten yhteydessä. Nykyisin on järjestelmiä, joissa valonväri ja valoteho muuttuvat kellonaikojen mukaan. Nykyisin käsijohteisiin saa myös integroitua valot, jotka riittävät hyvin turvalliseen liikkumiseen porraskäytävässä. – Porraskäytävissä on ylipäätään monesti turha pitää liian voimakasta yleisvalaistusta, koska niissä ei kukaan oleskele. Ulkotilojen valaistus tulisi suunnata ylhäältä alaspäin. Valonsävy näyttää erilaiselta eri pinnoilla. – Porraskäytävistä tyypillisesti voidaan sytyttää koko rapun valot päälle. – Energiatehokas ja tarpeenmukainen valaistus on moniulotteinen kokonaisuus, ja jokaisessa taloyhtiössä on sille omat ratkaisunsa. Yksi laadun mitta on se, miten monta kelviniä per watti valo tuottaa. Johdottaminen ei ole enää mielekästä eikä kustannustehokasta. Tietty valonväri saa puupinnat näyttämään punaiselta, luonnolliselta tai harmailta. Sen sijaan esimerkiksi varastoihin ja muihin yleisiin tiloihin tarvitaan yleisvalaistuksen ohella jopa kohdevalaistusta. – Market-tavara korreloi hinnaltaan laatuun. Usein porraskäytävissä on valo turhan voimakas ja sisältä sisältä pimeään mennessään asukkaan silmät eivät heti totu hämärään, mikä voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita, Jukka Asp sanoo. Esimerkiksi lukot kannattaa kohdevalaista.. Tärkeintä on nähdä portaat ja kynnykset. Anturit voivat reagoida myös liikkeeseen ja ääneen. Ledien laatu on viime vuosina parantanut, ja huonoimmat tuotteet ovat jo markkinoilta kadonneet. Kaupunkiympäristöjen kulkuja liikenneväylillä suositaan aika usein tuota noin 2 700-3 000K:n valaistusta, koska se ei aiheuta häiriövaloa kovin paljon, Jukka Asp selvittää. – Valaistuksen ohjaus perustuu tänä päivänä langattomuuteen. Erot ovat liitäntälaitteissa sekä elektroniikassa ja toisaalta kosteuden sekä kylmän että kuuman sietokyvyssä. Laadukas kestää vuosikymmeniä, huonolaatuisia pitää vaihtaa monta kertaa sinä aikana, minkä hyvälaatuinen kestää. – Osassa taloyhtiöistä valaistusta korjataan sitä mukaa kuin sitä rikkoontuu, mutta korjaukset tekevat valaistuksesta epätasaisen. Valotaidettakin tarjolla Nykyisin taloyhtiöiden auloihin saatavissa valotaidetta, mutta osassa on vanhanaikainen painikejärjestelmä. Jos ledi lämpenee kovin paljon, sen valoteho putoaa ja elinikä lyhenee, Jukka Asp huomauttaa. – Kivitaloissa 4 000K on aika sopiva, mutta puutaloissa tuossa valonvärissä puupinta näyttää harmaalta ja kalsealta, kun taas 3000K tuo esiin puun lämmön luonnollisemmin. Se soveltuu paikkoihin, joissa halutaan enemmän luoda tunnelmavalaistusta, kun taas esimerkiksi 4 000K on hyvin puhdasta valkoista valoa. n – Tuollainen 2 700-3 000K on sävyltään keltainen ja lämmin
Vainajatilat valmistuvat näillä näkymin keväällä 2026. Lähimpänä hautausmaan muuria eli Kehä I:n eteläpuolella kulkeva pyöräilyn ja jalankulun reitti varataan työmaaliikenteelle. 35 M almin hautausmaa on Helsingin Malmin kaupunginosassa sijaitseva Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmaa. Rakennustyöt vaikuttavat etenkin pyöräilyn ja jalankulun reitteihin hautausmaan Kehä I:n päässä heti elokuussa. Arviolta kahdeksan miljoonaa euroa maksavan rakennuksen on suunniteltu valmistuvan keväällä 2026. Hautoja on kaikkiaan noin 50 000 ja hautausmaan koko toiminnan aikana on tehty noin 200 000 hautausta. Kahden seuraavan vuoden aikana Helsingin kaupunki toteuttaa säilytysja hyvästelytilat noin 300 vainajalle. Sisätiloissa on panostettu hautausurakoitsijoiden työergonomiaan sekä sujuvaan logistiikkaan. Vainajatilarakennuksen ulkoasu on suunniteltu niin, että se istuu mahdollisimman hyvin kulttuurihistorialliseen puistomaiseen ympäristöön sekä sopii yhteen hautausmaan muiden rakennusten kanssa. Vuosittain tehdään noin 2 000 hautausta, mikä tekee Malmista toiminnallisesti Suomen suurimman hautausmaan. Malmin hautausmaalle sijoittuvan tilan rakentaminen alkoi elokuun alussa. Hautausmaasta tuli osa Helsinkiä vasta vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Rakentaminen alkaa liikennejärjestelyillä hautausmaan pohjoisosan ympäristössä, minkä jälkeen rakennusalue raivataan ja maanrakennustyöt alkavat. Päätös uuden hautausmaan rakentamiseksi Helsingin kaupunkia varten tehtiin vuonna 1888. Helsingin seurakunta osti 1800-luvun lopulla Helsingin pitäjän Malmin kylästä 32 hehtaaria maata uutta hautausmaata varten. Kappelirakennuksessa on myös krematorio, joka valmistui vuonna 1966. Se on hautausten määrässä laskettuna Suomen suurin hautausmaa. n Helsingin Malmille on haudattu noin 200 000 ihmistä Uudet säilytystilat Suomen suurimmalle hautausmaalle Vainajatilarakennuksen ulkoasu on suunniteltu niin, että se istuu mahdollisimman hyvin kulttuurihistorialliseen puistomaiseen ympäristöön sekä sopii yhteen hautausmaan muiden rakennusten kanssa. Pyöräilijät ja kävelijät ohjataan kiertoreitille Kehä I:n pohjoispuolelle. Rakennuksen ulkoasu on suunniteltu niin, että se istuu mahdollisimman hyvin kulttuurihistorialliseen puistomaiseen ympäristöön sekä sopii yhteen hautausmaan muiden rakennusten kanssa. Korkeaan säilytystorniin tehdään automaatiojärjestelmä liikuttelemaan hautaamista tai tuhkaamista odottavia vainajia. Malmin hautausmaan pinta-ala on 65 hehtaaria, josta hautakortteleita on 54 hehtaaria. Rakennuksen toteuttaa Helsingin kaupunki.. Pulaa tiloista Uusi tila vastaa Helsingin kasvavaan kylmäsäilytystilatarpeeseen, ja paikkoja on varattu myös isokokoisille ja huonokuntoisille vainajille. Uusi krematoriorakennus on valmistunut marraskuussa 2007 siunauskappelin välittömään läheisyyteen. Urakoitsijana toimii Peab Oy. Hautausmaalle on rakenteilla uudisrakennus, johon tulee vainajien hyvästelytilat ja kylmäsäilytystilat noin kolmellesadalle vainajalle. Säilytystilojen lisäksi rakennuksessa on useita hyvästelytiloja, joissa omaiset voivat halutessaan pukea ja valmistella vainajan viimeiselle matkalle. Malmin siunauskappeli vuodelta 1923 on arkkitehti Selim A. Kymmenen kilometrin päässä kaupungin ulkopuolella sijainnut Malmin nummi oli entinen sotilaiden harjoituskenttä ja leiriytymispaikka. Lindqvistin suunnittelema. Sen ohessa ovat pienemmät Itäinen, Läntinen ja Pohjoinen kappeli, jotka on rakennettu vuosina 1950, 1952 ja 1956. 1900-luvun alkupuolella Malmin hautausmaalla oli jopa oma junayhteys ja vesitorni. Näkyvä osa vainajatiloista alkaa nousta Malmin kalmistotien itäpuolelle loka–marraskuussa
Ulkona julkisivut joutuvat helposti töhrijöiden kohteiksi. Kameravalvontajärjestelmän asennus aloitetaan aina kartoituskäynnillä kohteessa. Aika usein taloyhtiö ulkoistaa tallenteiden katsomisen vartiointiliikkeelle. Joka tapauksessa neljän-kahdeksan kameran järjestelmän hinta lasketaan ykköstonneissa, eikä hinta ole taloyhtiölle kohtuuton investointi, Nissinen toteaa. Varmentava Oy on keskisuomalainen turvajärjestelmiin ja sähkötöihin erikoistunut yritys. Muun muassa yleiset käytävät, häkkikomerot sekä pyörävarastot ovat ilkivallan tekijöiden ja varkaiden suosiossa. Tällaisen järjestelmän hinnaksi voisi tulla tuollaiset 2500 euroa. 36 Kameravalvonta yleistyy taloyhtiöissä. Järjestelmän hinta riippuu muun muassa kameroiden laadusta ja määrästä. Rekisteriselosteessa pitää mainita vastuuhenkilöt ja myös ne perusteet, jotka sallivat kuvien katsomisen. Kameravalvonnasta pitää aina ilmoittaa kylteillä, Nissinen kertoo. Näin kertoo Varmentava Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä Lauri Nissinen. Meillä on paljon erilaisia kameravalvontavaihtoehtoja asiakkaamme tarpeen mukaan. Kameroita Taloyhtiöissä panostetaan paloturvallisuuteen, palovaroittimia voi valvoa etänä Ilkivaltaa vastaan kameravalvonnalla Kamera on tänä päivänä huomaamaton turvalaite.. Kameroissa itsessään on valot, mutta ulkopuolinen lisävalo ei ole koskaan pahitteeksi. Teksti: Juhani Karvonen M onissa taloyhtiöissä ilkivalta on jonkinasteinen riesa, minkä vuoksi taloyhtiöissä kameravalvonta on kasvattanut suosiotaan. – Ulkoalueilla kameroiden tulee sijaita taloyhtiön tontilla. Taloyhtiön hallitus päättää, ketkä se valtuuttaa katsomaan kuvia. Laadukkaan kameran kuva on hyvä, vaikka olosuhteet olisivatkin huonot. – Normaalikokoisessa kerrostalon pihassa neljä kameraa on yleensä aika hyvä määrä. Lainsäädäntö asettaa tiettyjä rajoituksia kameravalvonnalle, esimerkiksi asuntojen ulko-ovet eivät saa näkyä kameroissa yksityisyyden suojan takia. Valvonnalla halutaan ehkäistä erityisesti ilkivaltaa. Markkinoilla on kameravalvontajärjestelmiä aina edullisista ratkaisuista ammattimaisiin järjestelmiin. – Kameravalvonta on paikallaan yleisissä tiloissa samoin kuin piha-alueella. – Teemme suunnitelman kameravalvonnasta ja otamme huomioon asiakkaan tarpeet sekä toiveet. – Hyvät järjestelmät kestävät huonojakin olosuhteita kuten pimeyttä ja sadetta. Olennaista on, että kameravalvonnan hankinta edellyttää aina taloyhtiön päätöksen
Vuoden 2026 alusta lähtien palovaroittimien hankintaja kunnossapitovastuu siirtyy asukkailta taloyhtiölle. Tämä voi olla kuitenkin asukkaalle vaikea huomata, ellei palovaroittimet ole etävalvottuja, painottaa Lauri Nissinen. Liiketunnistin on silmätyyppinen laite, jonka kantama on tyypillisesti noin 12 metriä. – Vesivuotovahti on asukkaalle omaehtoinen, eikä lakisääteinen kuten palovaroitin on. – Palovaroittimet voidaan kytkeä samaan järjestelmään, jolloin koko järjestelmää voidaan valvoa etänä. Varoittimien savukammiot saattavat täyttyä pölystä, paristo hiipua tai varoitin muuten mennä epäkuntoon asukkaan välttämättä sitä huomaamatta. 37 voidaan asettaa kuvaamaan kiinteästi yhtä kohtaa tai esimerkiksi 360 asteen laajuudelta. Vuoden 2024 alusta lähtien pelastuslakiin tuli muutoksia, jotka siirtävät palovaroittimien hankintaja kunnossapitovastuun asukkailta taloyhtiölle, laissa on kahden vuoden siirtymäaika. Etävalvottu palovaroitin parantaa olennaisesti sekä asukkaan että koko taloyhtiön turvallisuutta. – Etävalvottu palovaroitin on erittäin hyvä ratkaisu taloyhtiölle, koska se on huoleton ja ennen kaikkea turvallisuus paranee merkittävästi sekä auttaa kantamaan taloyhtiön vastuun palovaroittimien toimivuudesta ja kunnossapidosta. – Murtosuojauksen valvontamaksu liikkuu joissakin kympeissä kuukaudessa. Murtosuojaus sopii taloyhtiöille Murtosuojaus on asunnonhaltijan vastuulla. Vartiointiliike toimii hälytyksen tullessa ennalta sovittujen toimenpideohjeiden mukaan. Automatiikka ilmoittaa vioista etävalvontaan, joka voi olla esimerkiksi kiinteistöhuoltoyhtiöllä tai vartiointiliikkeelle. n Varmentavan väki Lauri Nissinen, Ari Virtanen ja Mikko Nissinen käyvät messuilla esittelemässä turvajäjestelmiä muun muassa taloyhtiöiden edustajille.. Ovitunnistin pelaa samalla tavoin kuin yritysten kulunvalvonta. Tänä päivänä murtosuojaus hankitaan entistä useammin leasing-periaatteella, se on yksittäiselle asukkaalle kevyt vaihtoehto, sanoo Nissinen. Lauri Nissisen mukaan murtosuojauksia otetaan myös taloyhtiöiden asuntoihin. Tunnistin reagoi, jos vieras avaa oven ilman että järjestelmä kytketään pois päältä. Asukas voi joko hankkia laitteet kertainvestointina itselleen tai hän voi myös hommata ne leasingratkaisuna ja palveluun voi ottaa myös vartiointiliikkeen, jonne hälytykset menevät. Järjestelmä voi olla langaton vanhoissa kiinteistöissä, mutta uusissa se on suunniteltu johdotuksien, jolloin käyttöikä on jopa 20–30 vuotta. – Vaikka hankintaja kunnossapitovastuu siirtyy taloyhtiölle, on asukkaan velvollisuus ilmoittaa kaikki poikkeavuudet kuten pariston loppumiset tai varoittimen epäkuntoisuus. Vesivuotovahti tulee tuolloin myös etävalvonnan piiriin, mikä on tietysti asukkaan etu. Kameroiden laatu on noussut merkittävästi viime vuosina ja erilaiset älyratkaisut mahdollistavat esimerkiksi hälytyksen aiheutumisen ja rekisterikilpien tunnistuksen, sanoo Nissinen. Palovaroittimet on suunniteltu kestämään kymmenen vuotta. Palovaroitinjärjestelmän oheen on mahdollista ottaa myös vesivuotovahti. Vesivuotovahti kannattaa kuitenkin asukkaan ottaa, kun sen saa liitettyä samaan järjestelmään kuin palovaroittimetkin. Tärkeä paloturvallisuus Taloyhtiöissä turvallisuuden suhteen ykkösasia on paloturvallisuus. – Ovija liiketunnistimet sopivat hyvin myös kerrostalohuoneistoihin. Sisätiloissa jo yksikin keskeisellä paikalle asennettu liiketunnistin reagoi kattavasti liikkeeseen
Turun ja Tukholman välisestä meriyhteydestä tulossa päästötön Hiilivapaa laivaliikenne Jätteistä valmistettu biokaasu vähentää laivamatkan ilmastopäästöjä lähes 90 prosenttia verrattuna nesteytettyyn maakaasuun.. Raumalainen telakka RMC, varustamoyhtiö Viking Line, Åbo Åkademi ja Kempopower selvittivät vuosina 2022–2024 Decatrip-nimisessä hankkeessa, miten jo liikenteessä olevia laivoja voitaisiin muuttaa ympäristöystävällisemmäksi sekä samalla luoda vihreä meriliikennekäytävä Suomen ja Ruotsin välille. Decatrip-hanke sai Business Finlandilta osittain rahoitusta. Suomessa on tutkittu, miten laivoista saataisiin ilmastoja ympäristöystävällisempiä. Kempower kehitti laivoihin jälkikäteen asennettavia sähköautojen latauslaitteita. Projektissa Kempower kehitti laivoihin jälkikäteen asennettavia sähköautojen latauslaitteita. Lisäksi laivaja lentoliikenteelle on vasta hiljattain lisätty päästövähennystavoitteita EU:n ja maailmanlaajuisella tasolla. Euroopan unionin vuonna 2022 julkaisemien tietojen mukaan lentoja laivaliikenne aiheuttavat kumpikin vain noin neljän prosenttia EU:n kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, mutta ne ovat nopeimmin kasvava ilmastonmuutosta vauhdittavien päästöjen lähde. Teksti: Eero Wihuri K ansainvälisen lentoja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet reilusti viimeisten 30 vuoden aikana. Pääsyy muutokseen on kasvava matkustajien ja kaupankäynnin määrä. Åbo Akademi kehitti simulaatiomallin, jonka avulla pystytään optimoimaan akkujen ja sähköautojen latauslaitteita. RMC:n roolina oli tutkia, millä tekniikalla Viking Linen aluksia voidaan modernisoida ja miten aluksiin saadaan jälkiasennettua akkuja polttoaineenkulutuksen ja metaanipäästöjen vähentämiseksi. Raumalaistelakalla on nyt valmius modernisoida laivoja niin, että niiden ympäristöystävällisyys paranee. 38 Miten liikenteessä jo olevia laivoja voitaisiin muuttaa ympäristöystävällisemmäksi. Jokaisella kumppanilla oli hankkeessa oma tehtävänsä. Pääosin hankkeen rahoittivat mukana olleet yritykset. Lisäksi Åbo Akademi analysoi hankkeen yhteiskunnallisia hyötyjä ja kehitti vastaavien hankkeiden analyysiin sopivan viitekehyksen. Viking Line kehitti hankkeen puitteissa kaupallisen mallin, joka perustuu hiilineutraaliin meriliikenteeseen
Täyssähköinen laiva Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan hybridiratkaisujen toteuttaminen sekä Turku–Tukholma-reitille että vastaaville reiteille muualla maailmassa on mahdollista nopeallakin aikataululla. Lisämaksu tarvitaan, koska LBG on paljon kalliimpaa kuin LNG. Hankkeen myötä RMC:llä on kaikki valmiudet tehdä modernisointeja vastaaville reiteille. Suomi on valtiona sitoutunut vihreiden meriväylien perustamiseen ja tämä onnistunut hanke tukee sitä, kertoo RMC:n varatoimitusjohtaja Mika Laurilehto. Vihreillä kuljetuskäytävillä tarkoitetaan päästöttömiä reittejä kahden tai useamman eri sataman välillä. Rahdin osalta vastaava mahdollisuus avautui viime syksynä, lisähinta on kymmenisen euroa rahtimetriä kohden. Julistuksen on allekirjoittanut 24 maata. Julistuksen mukaan tämä tarkoittaa, että polttoaineet eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Vaasan kaupunki, Uumajan kunta, Umeå Hamn AB, Umeå Kommunföretag AB, Wasaline ja Kvarken Ports tekivät asiasta aiesopimuksen viime vuonna. Siksi on tärkeää, että jo liikenteessä olevia laivoja voidaan modernisoida hybrideiksi ja näin edistää merenkulun vihreää siirtymää. n Turun ja Tukholman välisestä meriyhteydestä tulossa päästötön. Viking Linen matkustajat ovat kesästä 2023 lähtien voineet matkustaa hiilivapaasti Turusta Tukholmaan tai Tukholmasta Turkuun, maksamalla muutamaneuron lisämaksun. Kemiallisesti kyse on kuitenkin ihan samasta aineesta, metaanista, joten sekoittamisessa ei ole mitään ongelmaa. Jätteistä valmistettu biokaasu vähentää laivamatkan ilmastopäästöjä lähes 90 prosenttia verrattuna nesteytettyyn maakaasuun. Hankekumppanit jatkavat Turun ja Tukholman välisen vihreän käytävän kehittämistä. – Tämä takaa vähäpäästöisyyden, Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström painottaa. Vaasan ja Uumalan välille halutaan kehittää elävä laboratorio hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, dtimuloida uusia logistiikkaratkaisuja ja ympäristöystävällisiä innovaatioita. Tavoitteena on edistää yhteistyötä strategisten toimijoiden välillä, yksilöidä haasteita ja mahdollisia toimenpiteitä, sisällyttää mahdolliset toimenpiteet kansallisiin toimintasuunnitelmiin sekä ottaa huomioon, miten vihreät kuljetuskäytävät vaikuttavat ympäristöön ja sen kestävyyteen yleisellä tasolla. Me teimme niin ja saimme luotua yhden maailman ensimmäistä vihreistä meriliikennekäytävistä, sanoo Åbo Akademin tutkimusjohtaja Magnus Gustafsson. Molemmat kaupungit ovat myös asettaneet merkittäviä ympäristötavoitteita ja pyrkivät olemaan ilmastoneutraaleja kaupunkeja tulevaisuudessa. Kuusi käytävää Iso-Britannia teki syksyllä 2021 aloitteen niin sanotusta Clydebank-julistuksesta. Vihreä merilinja on suunnitteilla myös Vaasan ja Ruotsin Uumajan kaupunkien välille. Laivojen elinkaari on pitkä. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vihreiden kuljetuskäytävien määrä olisi jo huomattavasti suurempi. Laivaliikenteessä hiilivapauteen päästään sekoittamalla nesteytetyn maakaasun LNG:n joukkoon biokaasu LBG:tä, sen mukaan, miten mahdollisuutta halutaan käyttää hyödyksi. Sen allekirjoittaneet maat sitoutuvat yhdessä työskentelemään vähintään kuuden vihreän kuljetuskäytävän perustamiseksi 2020-luvun puoliväliin mennessä. 39 – Decatrip-projekti osoitti, että kestävä merenkulu uusiutuvilla polttoaineilla on mahdollista, mutta se edellyttää sitä, että otat huomioon koko liiketoiminnan ja otat työhön mukaan niin teknologiatoimittajat kuin loppuasiakkaatkin. Tavoitteena on, että meriyhteys kaupunkien välillä on ilmastoneutraali vuoteen 2030 mennessä. Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström toteaa varustamon voivan tarjota biopolttoainetta sekä matkustajille että rahtiasiakkaille laskemalla heidän matkastaan aiheutuvat päästöt ja ostamalla heidän matkaansa vastaavan määrän täysin uusiutuvaa biopolttoainetta. Vaasa ja Uumaja jakavat pitkän ja historiallisen yhteyden Itämeren yli. Decatripin lisäksi RMC on mukana toisessa meriliikenteen ympäristöystävällisyyteen keskittyvässä hankkeessa, joka tähtää täyssähköisen laivakonseptin luomiseen
Tällaiseen johtopäätökseen tulevat Luonnonvarakeskus, Luke, ja VTT tuoreessa keskustelunavauksessaan ”Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille”. Lentokoneet tarvitsevat energiaa lentääkseen. M etsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt eivät ole vain saastetta, päästöjä jotka lämmittävät ilmakehää. Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT arvioivat, että bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi. Mullistavin ajatus on valmistaa puupohjaisesta hiilidioksidista tuulitai aurinkosähköllä tuotetun vedyn kanssa synteettisiä sähköpolttoaineita. VTT:n ja Luken kesällä julkistetun raportin mukaan metsäteollisuuden päästöt voivat muuttua hyödyllisiksi, jos niitä käytetään lentokoneiden polttoaineen valmistuksessa. Keskustelussa ei ole kuitenkaan huomioitu suurta hyödyntämätöntä raaka-ainevirtaa, bioperäistä hiilidioksidia. Tällä hetkellä koneissa käytetään polttoainetta: kerosiinia. Luke ja VTT arvioivat tuoreessa keskustelunavauksessaan, millaisia taloudellisia vaikutuksia metsäteollisuuden vuosittain tuottaman Puupohjaisesta hiilidioksidista voi valmistaa tuulija aurinkosähkön sekä vedyn avulla päästötöntä sähköpolttoainetta Metsäteollisuuden päästöistä lentokoneiden polttoainetta. 40 Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle. Hiilidioksidipäästöt voivat olla myös arvokkaita raaka-aineiden lähteitä. Tästä voidaan saada lentokoneeseen tai laivaan yleistyvää metanolia, jolla voidaan korvata fossiiliset polttoaineet kuten diesel ja kerosiini. Metsäteollisuuden arvonlisän nostamisesta on käyty aktiivista keskustelua vuosien ajan. Yksi suuri mahdollisuus on hyödyntää lentokoneiden polttoaineissa metsäteollisuuden päästöjä. Kuvituskuva: Pexels
Luken ja VTT:n skenaariolaskelmien mukaan investointien tarve nousisi jopa 36 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä. 41 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisi olla Suomelle vuoteen 2040 mennessä. – Jos onnistuisimme Suomessa kehittämään teknologioita ja palveluita globaalin murroksen tarpeeseen, niiden kansantaloudellinen arvonlisä ja globaali hiilikädenjälki olisivat todennäköisesti erittäin merkittävät, tiivistää Antti Arasto. n Puupohjaisesta hiilidioksidista voi valmistaa tuulija aurinkosähkön sekä vedyn avulla päästötöntä sähköpolttoainetta Metsäteollisuuden päästöistä lentokoneiden polttoainetta?. Metsäsektorin tuottama arvonlisä kansantalouteen jalostettua puukuutiometriä kohden on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Yhdistelmävaihtoehdossa osa varastoidaan ja osa jatkojalostetaan. Kehitystyöhön tarvitaan sekä sääntelyn ohjaavaa vaikutusta että investointeja. Hiilidioksidin jatkojalostus esimerkiksi polttoaineeksi tai muoviksi sähkön ja vedestä valmistetun vedyn avulla. Neljä skenaariota Luke ja VTT tarkastelivat hiilidioksiditalouden vaikutuksia kansantalouden arvonlisään vuoteen 2040 mennessä neljässä eri skenaariossa, joissa hiilidioksidia hyödynnetään tuotteissa ja varastoidaan pysyvästi. Neljännessä vaihtoehdossa hiilidioksidi varastoidaan ja tuotetaan vetyä, mutta vety myydään sellaisenaan, eikä sitä käytetä hiilidioksidin jatkojalostukseen Bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttö ja jatkojalostus uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi, kuten lentopolttoaineiksi, voisi skenaariotarkastelujen mukaan kasvattaa Suomen kansantalouden arvonlisää 2,6 miljardilla eurolla. Näitä tavoitteita ajaa myös Petteri Orpon hallitusohjelma. Hiilidioksiditalous tarjoaa Luken ja VTT:n skenaariotarkastelun perusteella mahdollisuuksia kansantalouden arvonlisän kasvattamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja jatkojalostusta jarruttaa tällä hetkellä tarvittavan teknologian kalleus sekä osittainen keskeneräisyys. Raportin mukaan tulevien vuosien haasteena on saada niistä teknologisesti kypsiä ja taloudellisesti kannattavia. Jani Lehdon ja Antti Araston mukaan Suomella on hyvät edellytykset nousta hiilidioksiditalouden suurvallaksi, koska metsäteollisuudesta olisi saatavilla paljon bioperäistä hiilidioksidia ja tulevaisuudessa Suomessa tuotettaneen myös yhä enemmän uusiutuvaa vetyä. – Kysymys kuuluu, viemmekö Suomessa aktiivisesti hiilidioksiditaloutta eteenpäin vai jäämmekö passiivisesti seuraamaan sen kehittymistä. Vaihtoehdot ovat: Hiilidioksidin varastointi joko maan alle tai sitominen kiinteäksi aineeksi. Varastoinnista saatavan korvauksen noustessa arvonlisä voisi kasvaa jopa 3,6 miljardiin euroon. Olisi sääli, jos Suomesta kehittyisi vain vetytalouden raaka-ainelähde: tuottaisimme puhdasta sähköä, vihreää vetyä ja bioperäistä hiilidioksidia, mutta niiden jatkojalostus tuotteiksi tapahtuisi muualla, toteaa Jani Lehto Lukesta. Bioperäistä hiilidioksidia varastoimalla voitaisiin skenaariotarkastelun perusteella puolestaan saada 1,5 miljardia euroa kansantalouden arvonlisää. Lisäksi EU-sääntely ohjaa vahvasti muun muassa bioperäisten ja bioperäisestä hiilidioksidista valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden käyttöön liikenteessä ja teollisuudessa, mikä takaa tuotteiden kysynnän. – Hiilidioksiditalouteen siirtyminen tarkoittaisi metsäteollisuuden tuottaman bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämistä joko raaka-aineena jatkojalostukseen tai sen varastointia maaperään tai pysyviksi hiiltä sitoviksi tuotteiksi, jatkaa VTT:n energiaja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto. Tuotannon voittomarginaalin kasvaessa arvonlisä voisi kasvaa peräti 8,6 miljardiin euroon. – Hiilidioksiditalous olisi yksi keino parantaa metsäsektorin resurssitehokkuutta ja kasvattaa sen tuottamaa arvonlisää lisäämättä hakkuumääriä, sanoo Luken Biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto. Lähivuosina kehittyvä EUja kansallinen sääntely määrittää vahvasti, kuinka kannattavaksi vaihtoehdoksi bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö muodostuvat
Auratum Asuntojen kunnostaman rakennuksen remontilla oli selkeä tavoite, luoda mahdollisimman viihtyisää asumista. Kurt Simberg sai kollegoineen tehtäväkseen suunnitella Yleisradiolle uuden toimitalon, joka vihittiin käyttöön vuonna 1968. Entisen toimistotalon mukavuuksiin lukeutuvat kylpylä, kuntosali, kabinettitilat, yhteiskäyttöauto, verstas, postipakettiautomaatti, lounge-tyylinen aulatila, leikkipaikka ja paljon muuta. Alkujaan alue kaavoitettiin asunnoille asemakaavakilpailun myötä vuonna 1906. Ylen entisen pääkonttorin aulan alkuperäiset valaisimet ja sohvat on kunnostettu.. 42 Ylen vanha pääkonttori Kesäkadulla Helsingin Töölössä remontoitiin asunnoiksi. n ?Muodonmuutos 1960-lukulaista charmia kunnioittaen Ylen vanha pääkonttori muutettiin asuintaloksi Viihtyisää asumista Juttusarja historiallisista rakennuksista n Kiinteistö&Energian juttusarjassa esittelemme vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen. Kuitenkin Yleisradion toiminnan laajentuessa voimakkaasti 1950ja 1960-luvuilla, tarvittiin lisää tiloja ympäri kaupunkia. Taloon, jonka osoite on nyt Merikannontie 5, muuttivat ensimmäiset asukkaat joulukuussa vuonna 2022. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Auratum Asunnot Y leisradion entinen pääkonttorirakennus, kuuluisa Kesäkadun talo, sijaitsee arvokkaalla paikalla Sibeliuksen puiston ja Soutustadionin vieressä. Tämän jälkeen Kesäkatu 2:n messingillä kehystetyistä lasiovista on kulkenut moni aikansa merkittävistä poliitikoista, presidentti Urho Kekkosesta lähtien
Rakennuksen kunnostuksen aikaan, hän toimi Auratum Asuntojen Helsingin aluejohtajana. Kesäkadulle Kolinen suunnitteli esimerkiksi pääaulan sohvat ja näyttävät valaisimet. Sisustusarkkitehtina toimi Leena Kolinen, joka oli Artek Oy:ssä suunnitellut sisustuksia Alvar Aallon rakennuksiin. Tästä syystä rakennus tunnetaan myös SYKE-talona. – Ylen vanha pääkonttori sopi runkonsa puolesta melko hyvin asuinrakennukseksi, kertoo Newil&Baun pääkaupunkiseudun aluejohtaja ja johtoryhmän jäsen Janne Hietala. 43 Ylestä SYKE-taloksi Simbergin arkkitehtitoimiston toteutus noudatti modernin arkkitehtuurin uranuurtajan Le Corbusierin niin sanottua viiden kohdan ohjelmaa. Toki korkealuokkaisessa arvokohteessa nämä eivät olleet niin suuria ongelmia. Se ilmenee esimerkiksi ilmavan ja lähes neljä metriä korkean pohjakerroksen pylväsaiheissa ja vaakasuuntaisissa nauhaikkunoissa. Rakennuksen rungosta johtuen, talossa on runsaasti yhteistiloja. SYKEn siirrettyä toimintansa Viikin kampukselle vuoden 2018 lopussa Kesäkatu 2:n muuttaminen asuinrakennukseksi käynnistyi toden teolla. Runko kaiken keskiössä Rakennuksen kunnostustyö tehtiin Kurt Simbergin arkkitehtitoimiston vuoden 1968 arkkitehtonista visiota kunnioittaen. – Rungon muodosta johtuen asunnoista tuli keskipinta-alaltaan melko suuria ja yhteistiloja jäi huomattavan paljon. TV-maailman sykkeessä tarvittiin tilaa tärkeille puheluille.. Yleisradion siirrettyä toimintansa Pasilan Isoon pajaan vuonna 1993 talon otti käyttöönsä Vesija ympäristöhallitus, josta sittemmin tuli Suomen ympäristökeskus eli SYKE. Hankkeen rakennuttajana toimi Auratum Asunnot ja pääsuunnittelijana Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Työnsarkaa 23 ?000 neliömetrin, kahdeksan kerroksen ja 146 asunnon valmistamisessa riitti. Yhteistilojen suunnittelusta vastasi Puroplan Oy ja pihasuunnittelusta Sitowise
Suojeltuja osia Muutostyössä pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä. Ne olivat pahasti pakkasrapautuneet alkuperäisen riskialttiin rakenneratkaisun takia. Asukkaiden oma kuntosali kuuluu Kesäkatu 2:n mukavuuksiin. Samoin Yleisradiolle suunnitellut kattovalaisimet ja nahkasohvat. Julkisivu toteutettiin vanhan mallin mukaisesti, mutta uusilla materiaaleilla. Spa-osastolla viihtyy pidempäänkin.. Niissä kaikissa huokuu rakennuksen alkuperäinen henki hienosti, kiteyttää Janne Hietala. – Näiden avulla julkisivun kuormaa saatiin pienemmäksi ja lämmöneristystä alkuperäistä paksummaksi, selventää Hietala. Parvekkeet tulivat uutena, mutta niissäkin huomioitiin alisteisuus muulle julkisivulle. Lisäksi havaittiin halkeiluja palkeissa, joita jouduttiin injektoimaan, tarkentaa Hietala. Porrashuoneet kunnostettiin säilyttäen alkuperäiset materiaalit. – Pääaulassa kunnostettiin vanha kalkkikivilattia ja puupaneloitu katto. Rakennuksessa oli suojeltua vanhat porrashuoneet, ensimmäinen kerros kokonaisuutenaan ja julkisivu. Ne aiheuttivat niin ajallisia kuin taloudellisia haasteita, jotka eivät tulleet yllätyksinä. Sen jälkeen ulkoseinärakenne lämmöneristettiin ja ulkokuoreksi asennettiin vanhan mallin mukaisesti tehdyt kuitubetonielementit. Ensimmäisessä kerroksessa säilytettiin yhtenäinen tilasarja, minkä ansiosta asukkaat saivat yhteistä tilaa kuntosaleineen, oleskelutiloineen ja spa-osastoineen. – Runkoon asennettiin tukipalkit, jotka mahdollistivat parvekkeiden oviaukon sahaamisen vanhaan betonipalkkiin. 44 Vanhan rungon vahvistaminen ja julkisivu parvekkeineen olivat isoja työvaiheita. Tiloihin integroitiin nykyaikainen tekniikka. – Haitta-ainekartoitusten lisäksi tutkittiin rungon kestävyyttä, minkä seurauksena tunnistettiin merkittävä vahvistustarve ensimmäisen kerroksen palkeille
Kellarit rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen. Kesäkatu 2:n seinät ovat kuulleet monia salaisuuksia ja käytäväkeskusteluja. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus tehdä asuntoihin haluamiaan yksilöllisiä muutoksia. – Jos yhteistyö ei toimi, vaikeissa hankkeissa ei ole edellytyksiä onnistua. 60-luvun charmia toimistorakennuksessa.. Ylimmässä kerroksessa on terassiasuntoja, jotka sijoittuvat rakennuksen nykyisen rungon päälle. – Näiden myötä voikin sanoa, ettei rakennuksesta löydy kahta samanlaista asuntoa, sillä lähes jokaiseen tuli jonkinlaista muutosta, summaa Hietala. n Kolmen konseptin asuntoja Vanhan kohteen kunnostaminen vaatii millintarkkaa toimintaa. Muiden kerrosten asunnot on varustettu lasitetuilla parvekkeilla. Näitä olivat mannermainen Kide, klassisen tyylikäs Aalto sekä moderni Digi. Sijainti luonnollisesti määrittelee sen, onko hankkeesta ylipäätään mahdollista saada kannattava. Yleisradion entisen pääkonttorin messinkiovista on kulkenut moni aikansa merkkihenkilö. – Kohteen runkomalli vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä voidaan tehdä. Janne Hietalan mukaan Ylen entisen pääkonttorin kaltaisissa isoissa kunnostusja muutostöissä ensimmäisenä on tutkittava, miten asuntosuunnittelu, huonekorkeudet ja esteettömyys saadaan onnistumaan. Asuntoja tuli yhteensä 146, joista pienimmät olivat 38 neliön kaksioita ja suurimmat yli 200 neliön kokoisia. – Sen jälkeen on selvitettävä säilytettävien rakenteiden kunnostustarpeet ja kolmanneksi on mietittävä, millaisia näkymiä asunnoista saadaan. Runkoa lukuun ottamatta asuinkerroksista kaikki vanha purettiin. 45 – Mielestäni Ylen vanhan pääkonttorin muuttaminen asuintaloksi oli jälleen osoitus siitä, että laadukkaan lopputuloksen aikaansaaminen vaatii saumatonta yhteistyötä kaikkien projektin osapuolten, kuten rakennuttajan, urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja viranomaisten kesken. Asukkailla oli valittavinaan hintaan sisältyen materiaaleja kolmesta eri sisustuskonseptista. Tämän osalta ei voi kuin kiittää jokaista projektiin osallistunutta omasta panoksestaan, jotta saavutimme yhdessä näin hienon lopputuloksen, toteaa Hietala. Osassa vanhoissa piirustuksissa vaikkapa seinän sijainti saattoi poiketa hitusen todellisuudesta, mikä aiheutti työmaalla mutkia matkaan. Vanhassa rungossa oli joitakin epätarkkuuksia, joiden vuoksi kaikki elementit eivät aluksi menneet paikalleen, Janne Hietala kertoo
Erikoista on A-allianssin taloudellinen lopputulos. Hänen mukaansa allianssimalli haastaa perinteisen julkisen rakennuttamisen prosessin. 46 Julkinen rakentaminen voi yllättää positiivisesti. Hankkeen tavoitebudjetti oli 264,5 miljoonaa euroa eli budjetti alitettiin noin 24 miljoonalla eurolla. Taloudellisen onnistumisen takana on allianssimalli. A-allianssin lopullinen tavoitekustannus oli 231,5 miljoonaa euroa, se alitettiin noin 13,7 miljoonalla eurolla. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue O ulussa rakennetaan uusiksi koko Oulun yliopistollisen sairaalan alue (OYS). Oulun yliopistollisen sairaalan ensimmäisen uudisrakennusvaiheen rakennukset alittivat budjettinsa lähes 25 miljoonalla eurolla. Lisäksi käyttöönottovaiheeseen tilat luovutettiin useita kuukausia alkuperäistä aikataulua aiemmin. Useista uudisrakennuksista koostuvan hankkeen ensimmäisen vaiheen rakennukset eli Aja Brakennukset ovat valmistuneet. Oulun uudet sairaalarakennukset alittivat budjettinsa lähes 25 miljoonalla eurolla, lisäksi ne valmistuivat etuajassa Toimiva yhteistyö – budjetti alittui Oulun yliopistollisen sairaalan tavoitteena on uusien tilojen rakentamisen ohella uudistaa sairaalan toimintamalleja ja rakenteita.. Taloudellisessa loppuselvityksessä rakennushankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 240 miljoonaa euroa. Hankkeen ohjelmajohtaja toteaa erinomaisen lopputuleman johtuvan allianssimallista, johon jokainen osapuoli sitoutui avoimesti
– Sen tavoitteena on uusien tilojen rakentamisen ohella uudistaa sairaalan toimintamalleja ja rakenteita. Aivan uusi A-rakennuksen aulatila.. – Havaitsimme, että sairaalarakennukset olivat oletettuakin huonommassa kunnossa. Samoin kuin parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua, kertoo ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio, OYS 2030 -uudistamisohjelma. 47 Uuden rakentaminen järkevää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käynnisti valtuuston päätöksellä kesäkuussa 2012 Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelman. Lisäksi aiemmat kokemukset jo toteutuneiden väistöjen Oulun uudet sairaalarakennukset alittivat budjettinsa lähes 25 miljoonalla eurolla, lisäksi ne valmistuivat etuajassa Toimiva yhteistyö – budjetti alittui OYS Oulun yliopistollisen sairaalan A-rakennuksen budjetin alittumisen ja aikataulun aikaistumisen keskeisin syy on allianssin sitoutuminen kehitysvaiheessa suunniteltuun toteutussuunnitelmaan, summaa ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio, OYS 2030 -uudistamisohjelma
Se integroidaan varhaisessa vaiheessa yhteen niin tilaajaja käyttäjäorganisaation kuin muiden mahdollisten palveluntuottajien kanssa. Lasten osasto sijaitsee A-rakennuksessa.. Avoimuutta ja luottamusta Allianssimallissa varsinaista rakentamista edeltää kehitysvaihe. Allianssihankkeen kehitysvaiheessa tutkitaan keinot ja ratkaisut, joilla voidaan saavuttaa tilaajan hankkeelle asetetut tavoitteet. Ensimmäisen vaiheen rakennuksiin sijoittuvat iso osa sairaalan vuodeosastoista. Aikaisempaa yleissuunnitelmaa päivitettiin. Yhteistoiminnallinen hanke Osahankkeet toteutettiin allianssimallilla, jossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kumppaneina olivat A-allianssissa päätoteuttaja NCC Suomi Oy, talotekniikkaurakoitsija Aro Systems Oy ja automaatiourakoitsija Siemens Osakeyhtiö. Allianssihankkeen kehitysvaiheessa tutkitaan keinot ja ratkaisut, joilla voidaan saavuttaa tilaajan hankkeelle asetetut tavoitteet. Jo hankkeen valmisteluvaihe eli hankintavaihe poikkeaa vahvasti perinteisistä malleista, selventää Kari-Pekka Tampio. – Uuden sairaalan rakentaminen on jaettu erillisiin osahankkeisiin. Ensimmäinen sairaalahanke, joka toteutettiin allianssimallilla, oli Kainuun uusi sairaala. Lisäksi ensimmäisen vaiheen rakennuksiin sijoittuvat lasten ja naisten sairauksien hoitoon tarvittavat tilat sekä iso osa sairaalan vuodeosastoista, tarkentaa Tampio. – Yhteistoiminnallinen allianssihanke poikkeaa merkittävästi niin sanotuista perinteisistä urakkamalleista. – Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi leikkausja tehotoiminta sekä päivystys. Näin muodostuu toteutusorganisaatio, hän jatkaa. Sitä ovat seuranneet useammat isot rakennushankkeet. Todettiin, että on järkevämpää rakentaa kokonaan uusi sairaala eikä lähteä peruskorjaamaan vanhaa. Hankkeen suunnittelusta vastasi konsortio, jonka muodostivat A-insinöörit Oy, Granlund Oy, UKI Arkkitehdit, Lukkaroinen Arkkitehdit ja arkkitehtitoimisto Tähti-Set. Oulun yliopistollisen sairaalan A-rakennus valmistui reippaasti etuajassa. – Kehitysvaihe on mielestäni keskeisin tekijä allianssina menestymiselle. 48 aiheuttamista haitoista ja riskeistä sairaalatoiminnalle, johtivat suunnitelmien uudelleenarviointiin, hän jatkaa. – Hankintavaiheessa ei kilpailla halvimmalla urakkahinnalla, vaan haetaan parasta toteuttajatiimiä. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaviin ja juuri valmistuneisiin rakennuksiin A ja B, sijoittuvat sairaalan sellaiset toiminnot, joiden tulee toimia tehokkaasti vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi selvitetään käyttäjien toiminnan tiloille, laitteille ja järjestelmille asetetut vaatimukset sekä ratkaisut, joilla nämä vaatimukset voidaan toteuttaa. Itse olen tutkinut tätä omassa väitöstutkimuksessani, jossa valmisteluvaihetta pidetään jopa merkittävimpänä vaiheena arvontuoton edellytysten luomiselle. Tätä vaihetta Kari-Pekka Tampio pitää tärkeimpänä hankkeen menestymiselle. Allianssimalli on rantautunut Suomeen 2010-luvun alkupuolella
Nyt ovat valmistuneet Aja B-talot. Automaatiourakoitsijana on Siemens Osakeyhtiö. F-talo on rakenteilla ja valmistuu noin vuoden päästä. Fja C-rakennusten allianssissa päätoteuttajana on NCC Suomi Oy, joka vastaa myös talotekniikasta ja suunnittelusta. – Toisessa vaiheessa rakennettaviin Fja C-taloihin rakennetaan tiloja opetukselle, avohoidolle, laboratoriolle, kuvantamiselle sekä vuodeosastoille ja leikkaustoiminnalle, kertoo Kari-Pekka Tampio. – Yhdessä toteuttajien kanssa tunnistetaan ne tuloksenteon edellytykset ja potentiaaliset riskit, joita hankkeen menestyksellinen toteuttaminen vaatii. 49 Tämän pohjalta laaditaan hankkeelle tavoitekustannukset, sisältäen riskivaraukset. – Kun vanha sairaala purkaantuu uuden alta, rakennamme vielä lopuksi logistiikkaja tukipalvelukeskuksen palvelemaan uuden sairaalan tarpeita. n Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka.. – Perinteiset julkiset hankintamallit, joissa hankitaan halvin suunnittelija ja halvimman urakkahinnan tarjonnut urakoitsija, on epäyhtälö. Vanha kahitiiliosasto pitäisi olla purettuna 2020-luvun loppuun mennessä, sanoo Tampio. Ja kun vielä ymmärretään, millaista arvoa tilaaja investoinniltaan hakee ja odottaa, ovat onnistumisen mahdollisuudet aidosti olemassa. Samoin kuin kiitettävä yhteistyö hankkeen kaikkien osapuolten kesken, analysoi Kari-Pekka Tampio. Sitä joko on tai sitten sitä ei ole. – Myös avoin ja luottamukseen perustuva yhteistyö tilaajan sekä palveluntuottajien kesken oli ratkaisevassa roolissa. Perinteisen haastaja A-allianssi onnistui myös aikataulullisesti erinomaisesti eli pystyi luovuttamaan tilat useita kuukausia ennen sopimuksen mukaista ajankohtaa. – Open book-periaate perustuu luottamukseen tilaajan ja palveluntuottajien välillä. Hankkeen kustannusseurannassa ja -ohjauksessa noudatetaan niin sanottua ”open book”-periaatetta. Jos kehitysvaiheessa ei synny luottamusta hankkeen osapuolien välille, kapenevat menestymisen mahdollisuuden merkittävästi, summaa Tampio. C-talon osalta on meneillään kehitysvaihe. Siinä ”syyllinen” hankkeen epäonnistumiseen ei ole palveluntuottaja, vaan tilaajan ammattitaidottomuus, painottaa Tampio. – Syitä on useita, mutta keskeisin oli allianssin sitoutuminen kehitysvaiheessa suunniteltuun toteutussuunnitelmaan. Rakentaminen jatkuu Oulun yliopistollisen sairaalan rakentaminen jatkuu. Se tarkoittaa yhteistä päätösten tekoa, samoin kuin hankintojen sekä kustannusten yhteistä seurantaa ja ohjausta. Reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpito osaltaan myös kertoo kaikille hankkeen osapuolille hankkeen taloudellisen tilanteen. Tämä hanke on hyvä käytännön esimerkki siitä, että uusilla toimintaperiaatteilla ja toteutusmalleilla julkinen toimija voi saada parhaan mahdollisen arvontuoton
Korjaustakkaa on ehtinyt kertyä ja etenkin teknisen uusimisen tarve on merkittävä, mikä tekee peruskorjauksesta ja uudistamisesta laajan, kertoo arkkitehti SAFA Jussi Vuori, hankkeen pääsuunnittelija ja JADA Oy:n toimitusjohtaja. Lisäksi siellä toimii kirjasto, kansalaisja musiikkiopisto, kuvataidekoulu, Luontomuseo sekä Snellman-kesäyliopisto. Lattialaatat pyritään uusimaan alkuperäistä klinkkeriä vastaavaksi, Vuori kertoo. Kulttuurikeskus on valmistunut vuonna 1989. Urakkakilpailutus järjestetään ensi keväänä ja rakennustyöt alkavat ensi kesänä. Yritys vastaa pääja arkkitehtisuunnittelusta yhdessä MUUAN Oy:n kanssa. Hankkeessa on meneillään suunnitteluvaihe. – Rakennuksen julkisivulaatat vaihdetaan kokonaisuudessaan. Se on rakennettu vuoden 1979 julkisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen perustalle, jonka tekijänä oli arkkitehti Pekka Pitkänen pääavustajanaan arkkitehti Matti Takala. Rakennuksen energiatehokkuutta pyritään parantamaan lisäämällä eristyksiä seiniin ja yläpohjaan, talotekniikkaa ja pintoja uusitaan. Kuva: Iisalmen kaupunki.. – Kulttuurikeskusrakennus on ollut käytössä 35 vuotta, eikä sitä ole juurikaan peruskorjattu. Kulttuurikeskuksessa pidetään konsertteja ja teatteriesityksiä. Kulttuurikeskus sijoittuu puistoakselin varrelle, kuvassa oikealla. Kulttuurikeskus suojellaan osittain uusittavassa asemakaavassa. n ?Iisalmi Iisalmen kulttuurikeskus peruskorjataan ja uudistetaan Pienen kaupungin iso hanke Iisalmen kirkkoaukio ja puistoakselit ovat osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Teksti: Liisa Airaksinen I isalmen kulttuurikeskus on kaupungin tapahtumien sydän ja monella tavalla tapaa kaupungin lippulaiva. Vuoden 2028 alussa uudistettu keskus on valmis avaamaan ovensa. Kulttuurikeskuksessa vierailee vuosittain 300 000–320 000 kävijää. Kulttuurikeskus sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY), Kirkkopuiston laidalla. 50 Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen kustannusarvio on 29,8 miljoonaa euroa
Salin akustiikkaa ja esitystekniikkaa nykyaikaistetaan. – Rakennus on pirstoutunut ja kellaritilat ovat sokkeloiset. Isojen kuljetusten kanssa tullaan suoraan tuulikaapista sisään ja jäteastioita on missä sattuu. Suojeluun sisältyy rakennuksen kokonaisilme, ulkoarkkitehtuuri ja keskeisimpiä sisätiloja aulan, pääsalien ja kirjaston yhteydessä. 51 Osa kohteesta suojellaan Korjaushankkeen rinnalla on samanaikaisesti käynnissä kaavaprosessi. – Ajatuksen tasolla tuntuu hienolta, kun rakennus on monipolvinen erilaisine tilaryhmineen ja -tyyppeineen. Aikanaan ei mietitty lainkaan vaikkapa lastaustai jätelogistiikkaa. Kaupunki päätyi kuitenkin säilyttämään, suojelemaan ja uudistamaan nykyisen rakennuksen, Jussi Vuori sanoo. Hän on aiemmin toiminut suunnittelijana muun muassa Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Sali kuuluu suojeltaviin sisätiloihin. Uudenlaista sujuvuutta vaaditaan myös rakennuksen logistiikalta. – Kirjastolaitos on esimerkiksi muuttunut todella paljon näiden vuosien aikana fyysisestä kirjojen lainaamispaikasta omatoimikirjastoksi ja toisaalta tapahtumaja kohtaamispaikaksi. Kuva: Irene Sarvi. Lisäksi on päätetty, että Kulttuurikeskus tullaan rakennuksena osittain suojelemaan. Olemmekin miettimässä toiminnallisuutta läpikotaisin uusiksi, Vuori toteaa. Kaavan ehdotusvaihe on hyväksytty ja se on vahvistettavana. Vuoren mukaan iso tekijä suunnittelussa ovat muuttuneet toiminnalliset tarpeet. Kuva: JADA.. Mutta käytännössä tilojen yhteensovittaminen on haasteellisia, ja eritoten silloin, kun tiloja käytetään yhtä aikaa, kertoo pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA, JADA Oy:n toimitusjohtaja Jussi Vuori. Rakennuksen valmistumisen jälkeen on tapahtunut monia muutoksia siinä, mitä uudelta tai tässä tapauksessa uusittavalta rakennukselta vaaditaan. Nykyisessä Kulttuurikeskuksessa on kaksi suhteellisen isoa esiintymistilaa. – Alkuvaiheessa käytiin keskustelua siitäkin, pitäisikö rakentaa kokonaan uusi kulttuurikeskus. Eino Säisän Eino Säisä -sali on lähes 500 hengen täysiveroinen konserttija teatterisali
Isompi sali vetää lähemmäs 500 ihmistä ja pienempikin 200 ihmistä. – Nyt kun suunnittelu on meneillään, meidän suunnittelijoiden ja varsinkin tilaajan puolelta on pidetty tärkeänä sitä, että kaikki tietävät, mitä suunnitellaan ja miten suunnittelu etenee. 52 Rakennusajan väistötilat Rakennuksessa on kymmenkunta toimijaa, joille on järjestetty useampi infotilaisuus ja kaupunkilaisillekin muutama. Tämä on suhteellisen pienen kaupungin näkökulmasta erittäin iso hanke, Jussi Vuori sanoo. – Vanhat musiikkiopiston luokat ovat pieniä ja ilmeisesti vuotavat akustisesti. Toteutussuunnittelu jatkuu ensi vuoden alkuun asti. – Käyttäjäja kävijätoiveiden perusteella keskukseen tulee uusi noin 50 hengen black box -sali, jota voidaan käyttää musiikkiesityksiin ja vaikkapa nukketeatteriesityksen ja muihin tämäntyyppisiin pienempiin, mutta täydellistä teatteritekniikkaa vaativin toimintoihin. Rakennuksessa toimivat musiikkija kansalaisopistot, joiden tiloja on ylemmissä kerroksissa ja kellarissa. Samalla olemme pyrkineet keräämään käyttäjiltä ideoita ja ajatuksia. Valmista olisi rakentamisen osalta vuoden 2027 loppuun mennessä ja käyttöönotto tapahtuisi vuoden 2028 alussa. -salissa on nousevalattiainen teatterisali, jossa pidetään teatterija musiikkiesityksiä. Rakennus valmistui kymmenen vuotta myöhemmin 1989. Rakennuslupaa on tarkoitus hakea syksyn alussa. Kari Collaan -sali on tasalattiainen, vähän pienempi sali. – Suunnitelmissa on aloittaa rakentaminen ensi vuoden kesäkuussa. Hankkeen kustannusarvio on 29,8 miljoonaa euroa, Vuori kertoo. – Ennen varsinaista suunnittelutyötä kartoitimme rakennuksen toimintaa, rakennustaiteellisia arvoja ja kehitystarpeita yhteistyössä laajan käyttäjäjoukon kanssa, Vuori kertoo. Kuva: Pekka Pitkänen. Kulttuurikeskuksen osittaiseen suojeluun sisältyy rakennuksen kokonaisilme, ulkoarkkitehtuuri ja keskeisimpiä sisätiloja aulan, pääsalien ja kirjaston yhteydessä.. Rakennuksen alkuperäisen suunnittelijan, arkkitehti Pekka Pitkäsen, havainnekuva kulttuurikeskuksesta vuodelta 1979. Urakkakilpailutus järjestetään helmi-maaliskuussa, jolloin urakoitsijat selviävät huhti-toukokuussa. Niitä uudistetaan ja samalla on suunniteltu tilojen yhteiskäyttöä, eli miten samaa monipuolisesti uudistettua luokkatilaa voisivat jatkossa käyttää eri toimijat eri aikoina, Vuori kertoo
Hänen mielestään rakennuksen kokonaispinta-ala kuitenkin kasvaa jokseenkin vähän siihen nähden, että uusiakin tiloja tulee. 53 rokseen asti. Rakennuksen bruttopinta-ala kasvaa hieman. – Esiintymisja opetustiloilta vaaditaan ehdotonta akustista laatua, ja toisaalta sitä, ettei mikään toiminta saa häiritä toisia, vaikka kaikki tilat olisivat samanaikaisesti käytössä. n Rakentamisajaksi Kulttuurikeskuksen koko toiminta siirtyy väistötiloihin eri puolille kaupunkia. Näin aulatiloista saadaan uudet ja avarat yhteydet kellaritasolle, ja sinne voidaan sijoittaa helpommin uusia opetustiloja. Kirjaston korkea aineistosali parvineen. – Atriumpiha katetaan ja sivuille tulee ikkunat. Salien nykyinenkin akustiikka on hyvätasoista, mutta sitä ollaan vielä parantamassa tavalla, joka parantaa esiintyjien kokemusta akustiikasta, Jussi Vuori kertoo. Väistötiloja etsitään parhaillaan ja niitä tuntuu löytyvän lähiympäristöstä suhteellisen hyvin. Vuoren mielestä kävijöille isoin muutos lienee se, että opistosiiven ulkotilainen atriumpiha muuttuu osaksi sisätilaa. Keskitetty jäterakennus sijoitetaan takapihan puolelle ja nykyistä selvästi isompi ilmanvaihtokonehuone rakennuksen katolle. Pihan pohjaa siirretään rakennuksen kellarikerRakennuksen nykyinen ulkotilainen atriumpiha on tarkoitus valjastaa uudeksi kokoontumistilaksi ja reitiksi kellarikerrokseen, johon sijoittuu opetusja näyttelytoimintaa sekä uusi monitoimisali (black box). Kuva: MUUAN+JADA. Muun muassa uusi monitoimisali alkaa kellarikerroksesta ja siitä tulee kaksi kerrosta korkea. Kuva: Irene Sarvi.. – Nykyisissä ilmanvaihtojärjestelmissä kiertävät ilmamäärät ovat tuntuvasti suurempia kuin rakennuksen valmistumisaikaan, mikä helposti kasvattaa tiloja, eikä vanhassa rakennusrungossa ei ole tilaa mitenkään liikaa, Vuori toteaa
Kiven lujuusvaatimus on LARB12. Rakennushankkeen tavoitteena on turvallinen ja viihtyisä asema-alue, junaliikenteen kustannussäästöt sekä liikenteen täsmällisyyden paraneminen. 54 Kuopiossa toissa kesänä alkanut henkilöja tavaraliikenteen ratapihojen uudistaminen on mittava urakka. R iittämättömät raidemäärät ja kunto-ongelmat ovat Väyläviraston mukaan ratapiharemontin suurimmat syyt. Ratarakentamisen tärkein tuote on raidesepeli. Raidesepeli tehdään kalliosta murskaamalla. Sen lisäksi kiviaineksen toimittajaksi valittu Rudus on huolehtinut työmaalle eristysja välikerrosmateriaaleja sekä muita maanrakentamisessa tarvittavia murskeita, sepeleitä ja hiekkoja. Muita kiviainestuotteita toimitetaan Vuorimäen lisäksi Kuopion kupeesta Hepomäestä. Sitä ei laatuvaatimusten takia ihan kaikista paikoista saa, Ruduksen kiviainestuotteiden tuotepäällikkö Mikko Soininen sanoo. Kyseessä on massiivinen kiviainesten vaihtaminen, sillä ratapihan pohjalla ollut vanha maa-aines kuljetetaan työmaalta pois. Sille on jo suunniteltu jatkokäyttöä maanrakentamisessa, n ?Kuopio Ratarakentamisen tärkein materiaali on raidesepeli 100 000 tonnia kiveä Kuopion ratapihalle Kuopion ratapihalle pysähtyy vuosittain noin 9?100 junaa.. Sepelin laatuvaatimukset ovat hankkeen tilaajan Väyläviraston määrittelemät. Toimituspaikat muuttuvat hieman työn edetessä, mutta ne kaikki sijaitsevat Kuopion ratapihan läheisyydessä. Raidesepeli on lujaa kiviainesta, jota tuotetaan Ruduksen Vuorimäen kallioalueella Siilinjärvellä. – Kiviaineksen pitää olla koko tuotantoerässä samaa. Yksin raiteita uusitaan 6 500 metriä ja esteettömiä asemalaitureita 1 000 metriä. Myös eristysja välikerroksen materiaalien laatuvaatimukset ovat tiukat. Kuopion ratapihalle kiviaineksia toimitetaan neljän vuoden aikana noin 100 000 tonnia eli yli 2 000 kuormaa. Soinisen mukaan kiviainesten toimituksissa on tärkeää, että tuotanto on jatkuvaa ja tuotantopaikassa on riittävän suuri kapasiteetti vastaamaan ison työnmaan tarpeita
– Mitä lähempänä louhos on sitä edullisempaa kiviaines on meille, sillä kuljetuskustannusten osuus on iso osa hinnasta, Pouta sanoo. Hanke valmistuu Väyläviraston projektipäällikkö Vesa Ruohomäen mukaan marraskuun lopussa 2024. Alueella korjataan myös Puijonkadun ja Maaherrankadun alikulkusillat. Rakennushankkeen tavoitteiksi Väylävirasto asetti esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamisen, turvallisuuden ja viihtyisän asema-alueen, junaliikenteen kustannussäästöt sekä liikenteen täsmällisyyden paranemisen. Silloin hinta tulee voimakkaasti valintakriteeriksi, sanoo NRC:n projektipäällikkö Timo Pouta. Projektiin kuuluu muun muassa matkustajaratapihalla vanhan asematunnelin ja välilaiturin katoksen palauttaminen Museoviraston ohjeiden mukaan alkuperäiseen asuunsa. Hinta ohjaa Korjausurakan toteuttaja NRC kilpailutti kiviaineksen ja betonit erikseen. Aseman laiturit eivät täyttäneet esteettömyysvaatimuksia. Ratapihojen ja laiturialueiden lisäksi uusitaan matkustajatunneli sekä ratapihojen turvalaitteet. Projektiin kuuluu monenlaisia ratarakentamiseen taitorakenteita, kun tavararatapihalla uusitaan raiteiden sähköistys ja muutetaan raiteiston geometriaa. Niiden lisäksi rakennetaan uudet korkeat matkustajalaiturit sekä hissit laiturialueella.. Matkustajaratapihalla junien seisontaja huoltoraidemahdollisuudet olivat riittämättömät. – Ne, joille lähetämme tarjouspyynnön täyttävät aina laatuvaatimukset. n – Betonin osalta tärkeää on se, että toimittajan kapasiteetti riittää, sanoo projektipäällikkö Timo Pouta. Myös turvalaitteita ja vaihdejärjestelmiä oli tarve modernisoida. Ruduksen kaikki kiviainekset saadaan melko läheltä työmaata, mikä lyhentää toimitusaikoja ja laskee kuljetuskustannuksia. 55 ja työmaalta on jo viety suuria määriä kiviainesta muun muassa maisemanhoidollisiin täyttöihin. Niiden lisäksi rakennetaan uudet korkeat matkustajalaiturit sekä hissit laiturialueella. Henkilöliikenteen lisäksi se palvelee muun muassa alueen kierrätysmetallien, raakapuun sekä paikallisen aallotuspahvitehtaan kuljetuksia. Toimivampi asema Kuopion ratapihalle pysähtyy vuosittain noin 9 100 junaa. Tavararatapihan alueelta vaihdetut pilaantuneet maat toimitetaan tilaajan eli Väyläviraston osoittamaan paikkaan. Matkustajaratapihalla vanha asematunneli ja välilaiturin katos palautetaan Museoviraston ohjeiden mukaan alkuperäiseen asuunsa
56 Kuopion Rissalan lentokentän kolme kesää kestänyt kiitotieja rullaustieremontti on valmis. Projektin suunnittelussa oli mukana Finavian asiantuntijoita ympäristö-, sähköja maanrakennuspuolelta. Lisäksi suunnittelutyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä Kuopion lentoasemalla toimivien yritysten ja viranomaisten kanssa. Lentokenttäyhtiö Finavia luonnehtii investointia poikkeuksellisen mittaviksi. Kesän 2024 n ?Kuopio Kuopion Rissalan lentokentälle 20 miljoonan euron investoinnit kiitoja rullausteille Lähestymisvalolinja rakennettiin veteen Finavia investoi Kuopion lentoaseman kiitotie-, rullaustieja sähköjärjestelmäremonttiin lähes 20 miljoonaa euroa vuosina 2022–2024.. Vesistön ympäröimä Kuopion lentoasema sijaitsee vesistön ympäröimänä, ja sen takia lentokoneiden käyttämä lähestymisvalolinja on rakennettu veteen. Kokonaisuudessaan lähes 20 miljoonaa euroa maksanut remontti mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen Kuopion lentoasemalla myös tulevaisuudessa. Kesän 2024 peruskorjauksen projektiosuus Kuopion lentoasemalla työllisti noin 80 henkilöä lähialueelta, ja sen toteuttamiseen osallistuu useita paikallisia yrityksiä. – Finavia on viimeisen kolmen vuoden ajan investoinut merkittävästi Kuopion lentoaseman lentoliikennealueiden kehittämiseen. K uluneen kesän aikana Kuopion Rissalan lentokentän remontissa uusittiin kiitotien asfaltointi, päällystettiin remontin aikana levennetyt rullaustiet ja modernisoitiin lentoaseman valojärjestelmä. Hyvin tehdyn suunnittelutyön ansiosta projekti saatiin valmiiksi alkuperäisessä budjetissa ja aikataulussa, sanoo Keskija Itä-Suomen aluejohtaja Mari Nurminen Finaviasta
Vesistön kuntoa on seurattu koko urakoinnin ajan muun muassa lennätettävillä droneilla. Toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi lentoasemilla on tehtävä talvisin lentokoneiden jäänpoistoa ja kiitotien liukkaudentorjuntaa. Lisäksi tavoitteenamme on rakentaa infrastruktuuria, joka mahdollistaa lentoasematoimijoille vastuullisen toiminnan kehittämisen, jatkaa Nurminen. Kesän 2024 aikana kunnostettiin muun muassa hulevesiviemäriverkosto, jotta lentoasema-alueen hulevesien ohjaaminen tehostuu ja lentoasematoimintojen ympäristövaikutukset vähenevät. Remontin aikana uusittiin vedessä oleva lähestymisvalolinja. Vesienhallinta on tärkeä osa Finavian ympäristötyötä, ja sillä varmistetaan, että lentoasematoiminnot eivät kuormita ympäröivää luontoa. Finavian tulevaisuuden tavoite on saavuttaa oman toimintansa hiilinegatiivisuus kaikilla lentoasemillaan. • Lentoaseman ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1949. Korkealla lentävän dronen avulla on pystytty seuraamaan sitä, ettei järvessä sijaitsevan remonttialueen maa-aines liiku virtausten mukana pois suodatusverkoilla rajatuilta alueilta. Finavia on lentoasema-alan eturintamassa muuttamassa toimintaansa päästöttömäksi ja mahdollistamassa kestävän toiminnan lentoasemiensa käyttäjille. Kiitotien ja rullausteiden valaisimet vaihdettiin energiatehokkaaseen led-tekniikkaan, mikä osaltaan tukee Finavian vastuullisuustavoitteita. Kuopion Rissalan lentokentälle 20 miljoonan euron investoinnit kiitoja rullausteille Lähestymisvalolinja rakennettiin veteen Kuopion lentoasema • Lentoasema otettiin käyttöön vuonna 1940. Myös koko lentoasema-alueen valojärjestelmä ja sähköjärjestelmä uusittiin osana remonttia. 57 remontissa sekä lähestymisvalolinja että siihen kuuluvat tukirakenteet uusittiin tarkan suunnitelman mukaisesti. – Ymmärrämme, että lentoaseman omistajana Finavialla on tärkeä rooli tarjota lentoasemalla toimivien yritysten käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja. n Kuopion Rissalan lentokenttä on veden ympäröimä. • Kuopion kautta matkusti vuonna 2023 noin 146 000 matkustajaa. Kaikki Finavian lentoasemat ovat olleet hiilineutraaleja vuodesta 2019. Yhteensä koko kolmivuotisen remontin aikana valojärjestelmien kaapeleille kaivettiin uusia reittejä peräti 12,5 kilometriä, jotta modernit ratkaisut saatiin toteutettua koko lentoaseman alueella. Ilmasto-ohjelmamme edetessä kaikki Finavian lentoasemat saavuttavat nettonollatason viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä. • Uusi terminaalirakennus valmistui vuonna 1971. • Kuopion lentoasemalla työskentelee 35 finavialaista. Remontin ajaksi alue eristettiin verkolla, jottei maa-aines siirry muualle vesistöön.. Lapin lentoasemat saavuttivat ensimmäisenä oman toimintansa hiilipäästöjen nettonollatason vuonna 2023. • Lentoaseman terminaalirakennusta laajennettiin vuonna 1997. • Kuopion lentoaseman kiitotie on 2 800 metriä pitkä
Marmorilaatu on kuitenkin vaihdettu Lasan alueen valkoiseen marmoriin, jonka arvioidaan kestävän Suomen sääoloja aiemmin käytettyä Carraran marmoria paremmin. Talon julkisivumateriaaliksi valittiin Etelä-Tirolissa louhittava Lasan alueen valkoinen marmori Finlandia-talolle marmorikuori kolmannen kerran Finlandia-talon julkisivu on uusittu toisen kerran. Finlandia-taloon tuodaan kaivattua sisältöä elämyksellisen näyttelyn, uusien ravintolakonseptien sekä alkuperäisten, nyt ensimmäistä kertaa julkiseen käyttöön otettavien majoitustilojen myötä. R emontoitu Finlandia-talo avautuu suurelle yleisölle ja merkittäville kansainvälisille tapahtumille tammikuussa 2025. 58 Finlandia-talon vuonna 2022 alkanut perusparannushanke on valmistumassa. Kaupungille Finlandia-talon perusparannus on satsaus menestyvään konferenssikaupunkiin ja elävään Töölönlahden ympäristöön ja samalla kaupungin suurin yksittäinen taloudellinen satsaus kaupungin rakennettuun kulttuuriperintöön ja Alvar Aallon arkkitehtuurin vaalimiseen, kertoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Luotamme siihen, että uudistettu Finlandia-talo näyttelyineen avautuu aikaisempaa paljon suuremmalle joukolle kaupunkilaisia ja kaupungissa vierailevia. Finlandia-talon uusi avautuminen myös matkailijoille ja kaupunkilaisille on huomattava designja kulttuuriteko Helsingin ja koko Suomen vetovoimaisuuden näkökulmasta. – Helsingin kaupunki odottaa Finlandia-talon uutta avautumista innoissaan. Kuva: Satu Mali/Finlandia-talo. Ilahdutti, mutta ei edes ihmetyttänyt, kun Domus Magazine nimesi Finlandia-talon perusparannuksen valmistumisen yhdeksi vuoden 2024 odotetuimmista rakennuksista, yhdessä Pekingin uuden kirjaston ja Notre Damen katedraalin kanssa, hän jatkaa. Finlandia-talon avautuminen tapahtumineen ja uusine palveluineen lisää Helsingin keskustan vetovoimaisuutta tapahtumaja ajanviettopaikkana
Finlandia-talon remontissa myös julkisivun marmorit on uusittu, kyseessä on kolmas julkisivu talon historiassa. Rakennuksen listoja on irrotettu ja palautettu jalkaovija ikkunalistoiksi noin seitsemän kilometrin verran. Saleihin on lisätty sekä esteettömiä paikkoja että induktiosilmukoita. Pääosa puretusta marmorista on kierrätetty käytettäväksi uudelleen raaka-aineena. Tästä pitävät huolen uudet ikkunat ja ulkovaipan eristeet. Materiaalin ongelmana on, ettei se kestä Suomen sääolosuhteita. Lasan marmori louhitaan Alpeilta, Etelä-Tirolin alueelta. Rakennus on saanut maan alle myös uuden keittiön ja teknisiä tiloja, mikä mahdollistaa entistä monipuolisemmat ravintolapalvelut ja näyttävämmät tekniset toteutukset. Materiaalia luonnehditaan tiiviiksi ja kestäväksi, siksi sen arvioidaan kestävän myös Suomen vaihtelevat sääolosuhteet. Rakennukseen tulee Yleisölle avautuvasta viinikahvilasta on näkymä Töölönlahdelle. Marmoria Finlandia-talossa on 7 000 neliötä, yhteensä noin 12 000 laattaa. Modernisoidut tilat ovat aiempaa energiatehokkaammat. Helsinki-saliin pääsee uudella esteettömällä hissillä sekä luiskaa pitkin. Perusparannuksessa on pyritty hyödyntämään rakennuksessa jo ollut materiaali mahdollisimman hyvin uudelleen. Alvar Aalto valitsi taloon alunperin julkisivumateriaaliksi italialaisen Carraran marmorin. Finlandia-talon julkisivu on saanut uuden Etelä-Tirolin marmorista valmistetun verhoilun. Esteetöntä liikkumista Perusparannuksen jälkeen suurimmat muutokset sisätiloissa ovat valmiudet uusille näyttely-, kahvila-, ravintolaja myymälätiloille. Marmorilevyt alkavat nopeasti vääntymään, ja ne uusittiin 1990-luvun loppupuolella. Lisää tapahtumia Ennen perusparannusta Helsingin kaupungin omistamassa Finlandia-talossa järjestettiin vuosittain 900 tapahtumaa, jotka houkuttelivat yli 200 000 Talon julkisivumateriaaliksi valittiin Etelä-Tirolissa louhittava Lasan alueen valkoinen marmori Finlandia-talolle marmorikuori kolmannen kerran Valmistunut 1971 Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1971 valmistunut Finlandia-talo on yksi Suomen tunnetuimpia moderneja rakennuksia ja arkkitehtonisia luomuksia. Materiaali valittiin kolmen marmorilaadun, valkoisen betonin, graniitin ja keraamisten laattojen joukosta. Rakennuksessa on myös uusia esteettömiä wc-tiloja. Mittavat konservointityöt on jo puoliksi tehty, ja rakennusurakan viimeistelytyöt ovat käynnissä. Julkisivuun on nyt asennettu italialaista Lasa Bianco Nuvolato -marmoria, se on Lasan alueen valkoinen marmori. Perusparannuksessa on muun muassa uusittu julkisivun marmorit, päivitetty päärakennuksen talotekniikka ja parannettu talon esteettömyyttä sekä energiatehokkuutta. 59 myös hukkalämmön talteenotto, ohjelmoitava led-valaistus sekä aurinkopaneelijärjestelmä. Yli 2 000 valaisinta on entistetty sekä osa myös nykyaikaistettu. Viidessäkymmenessä vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon tekniikan, energia-asioiden ja esteettömyysvaatimusten saralla, joten oli aika päivittää rakennuskokonaisuus nykyaikaan – alkuperäinen ilme säilyttäen. Urakan aikana on kunnostettu muun muassa 412 ovea sekä 213 ikkunaa. Myös päärakennuksen kuluneet pinnat ja kalusteet kunnostetaan alkuperäiseen loistoonsa. Kuva: Satu Mali/Finlandia-talo. Marmorista on muun muassa valmistettu luonnonmukaisia lattiaja seinämateriaaleja, joiden ainesosina käytetään marmorimursketta ja -pölyä saven ohella. Talon esteettömyyttä on kohennettu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia
Finlandia-talo Oy arvioi, että nyt avattavien uusien liiketoimintakonseptien ja sisältöjen myötä kansainvälinen kiinnostus Finlandia-talon toimintaa kohtaan tulee kasvamaan entisestään. Tavoitteena on tuplata vuosittainen kävijämäärä. Pikku-Finlandia jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025. Elämykselliseen, Aaltojen tuotantoa, luontosuhdetta ja kansainvälisyyttä monipuolisesti esittelevään näyttelyyn pääsee tutustumaan kesällä 2025. Urakoitsijana toimii Skanska. Finlandia-taloa on remontoitu laajasti kahden vuoden ajan. n asiakasta, ja tapahtumien alueelliset talousvaikutukset olivat noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. 130 miljoonaa Suuren rakennuksen tilavuus on 138 000 neliötä, joka vastaa 360 omakotitaloa. Suunnitteluja rakennuttamisorganisaatiossa on mukana 38 henkilöä. Remonttikustannuksi on arvioitu noin 130 miljoonaa euroa. Projektinjohtourakoitsija on työllistänyt parhaimmillaan samanaikaisesti lähemmäs 300 henkilöä. Rakennuksen avautuminen tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kokea suomalaista arkkitehtuuria, designia ja kulttuuria uudella tavalla, toteaa Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Grafiikka: Helsingin kaupunki / Arkkitehdit NRT Oy. Tapahtumatilat, uudet ravintolakonseptit ja majoitustilat avautuvat heti tammikuussa 2025. Kaupungin kansainvälisen vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että kykenemme vastaamaan kilpailuun kansainvälisistä, merkittävistä kokouksista, kongresseista ja tapahMarmoria Finlandia-talossa on 7 000 neliötä, yhteensä noin 12 000 laattaa. – Helsingissä on huutava pula isoista tapahtumapaikoista. Remontin suunnittelusta vastaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla, ja hankkeen suunnittelussa on kuultu museovirastoa ja Alvar Aalto -säätiötä. Perusparannus valmistuu syksyllä 2024, ja uudistettu Finlandia-talo avaa ovensa yleisölle jälleen tammikuussa 2025. Alkuperäinen budjetti oli 119 miljoonaa euroa. 60 tumista ei pelkästään arkkitehtonisesti uniikin rakennuksen vaan myös uusien, houkuttelevien sisältöjen kanssa
Vaikka vaahtomateriaali on 90-prosenttisesti ilmaa, se on lujuudeltaan verrattavissa ympäristöä enemmän kuormittaviin perinteisiin rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin ja lasiin. Tavoitteena on käynnistää pilottitehdas vuoteen 2027 mennessä. Robottiohjatulla alustalla voi valmistaa jopa 12 metriä pitkiä ja 420 kilogrammaa painavia kappaleita. Passiivinen jäähdytys ja lämmitys tapahtuu, kun puun selluloosasta tehty vaahtomateriaali supistuu ja laajenee lämpötilan ja ilmankosteuden mukaan. – Menetelmä sopii erittäin hyvin tulostamaan rakenteita suurella resoluutiolla. Aallon tiimi koordinoi hanketta ja vastaa materiaaliteknologiasta. – Pyrimme hankkeessa osoittamaan, miten biovaahto voi muuttaa pakkausteollisuuden lisäksi myös rakennusteollisuutta, sanoo Woamyn toimitusjohtaja Susanna Partanen. Algoritmeja ja robottiohjausta Koiviston tiimiin kuuluvat myös vanhempi lehtori Kirsi Peltonen ja tutkijatohtori Taneli Luotoniemi Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Lisäksi he haluavat vähentää rakentamisen ilmastopäästöjä, joiden osuus kaikista globaaleista päästöistä on tällä hetkellä huimat 40 prosenttia. Tavoitteemme on räätälöidä puuvaahtoa hyödyntävä valmistusprosessi niin, että voimme vastata rakennusosien moniin toiminnallisiin vaatimuksiin, kuten kantavuuteen ja mukautuvaan ilmanvaihtoon, Cheng sanoo. – Kuulostaa scifiltä, että ilmanvaihtokanavat avautuvat ja sulkeutuvat luonnollisesti, mutta se on täysin mahdollista, ja hyvin jännittävää, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Juha Koivisto, joka sai inspiraation keksintöön Gaudin kuuluisasta arkkitehtuurista Barcelonassa. n Miljoonarahoitus hengittävien puuvaahtorakennusten kehittämiseen Hankkeessa tutkijat kehittävät puuvaahdosta julkisivuelementtiä, joka mahdollistaa rakennusten passiivisen lämmityksen ja jäähdytyksen ja säästää näin merkittävästi energiaa.. Aalto-yliopiston vetämä Archibiofoam-hanke on saanut Euroopan innovaationeuvostolta 3,4 miljoonan euron Pathfinder Grant -rahoituksen kolmeksi vuodeksi. Näin lämmitystarve vähenee kylmällä ja jäähdytystarve kuumalla. Milanon yliopiston professori Stefano Zapperi on digitaalisten 3D-mallien automaattisen valmistamisen asiantuntija. Tämä saa julkisivun pyöreät ilma-aukot sulkeutumaan ja avautumaan. 61 P uuvaahdosta 4D-tulostamalla tehty julkisivuelementti voi säästää merkittävästi lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa sekä kutistaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Robotiikka-asiantuntemuksesta ja märkävaahtomateriaalin pursottamiseen käytettävän massiivisen 4D-tulostimen virittämisestä vastaa Tiffany Cheng Stuttgartin yliopistosta. – Tiedeyhteisö on jo jonkin aikaa tiennyt, että biovaahtojen rakenteellinen kestävyys on kilpailukykyinen muiden rakennusmateriaalien kanssa, mutta tähän asti sitä ei ole vielä kunnolla testattu, Koivisto sanoo. – Esimerkiksi venttiilit ja liikkuvat osat vaativat niveliä ja joustavia rakenteita, jotka voidaan toteuttaa origameista tutuilla tavoilla, Koivisto sanoo. 4D-tulostaminen tarkoittaa valmistusmenetelmää, jossa tulostetut kappaleet ohjelmoidaan reagoimaan automaattisesti ympäristön ärsykkeisiin. Hankkeen teollinen kumppani on Aallosta ponnistanut kasvuyritys Woamy, joka on rakentanut liiketoimintansa biovaahtoteknologian varaan. Hänen tiiminsä pystyy ohjelmistollaan määrittelemään algoritmien suunnitteluparametrit, kuten lämpöja kosteusherkkyyden. Tutkijoiden mukaan matematiikka on täynnä geometrisia rakenteita, dynaamisia systeemejä ja mekanismeja, joiden sovellusmahdollisuuksia ei vielä ole osattu hyödyntää. Hankkeessa tutkijat kehittävät puuvaahdosta julkisivuelementtiä, joka mahdollistaa rakennusten passiivisen lämmityksen ja jäähdytyksen ja säästää näin merkittävästi energiaa. Lisäksi se on uusiutuvaa, biohajoavaa ja kierrätettävää
Kivenlahden pysäköintitalo aivan hiekkakentän viereen on saatu jo valmiiksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Espoon Kivenlahdessa, uusi rakennettava metrokauppakeskus on odottanut rakentamisen aloittamista usean vuoden ajan. Samoin kuin metron sisäänkäynti Kivenlahteen. Teksti ja kuva: Juha Ahola R akentamisen pysähtyminen näkyy myös Suomen ruuhka-alueilla. Nyt koko alue odottaa jäsentymistä, koska nämä kaikki kolme kohdetta sijaitsevat periaatteessa samalla suurella aukealla. 62 Markkinatalous ja sen myötä suhdanteet vaikuttavat nyt suomalaiseen yhteiskuntaan merkittävimmin kuin moneen vuoteen. Alunperin keskuksen piti olla valmis viimeistään sillon, kun Länsimetron jatke avautui Kivenlahteen saakka. Maisema ja rakentaminen ei pääse jäsentymään, ennen kuin metrokeskus on rakennettu ja palvelutaso pääsee nousemaan alueella suunniteltuihin mittoihin. YIT on lykännyt hankeen toteutusta useaan otteeseen, viimeksi viime keväänä, jolloin kaupunki jälleen näytti vihreää valoa uudelle aikalisälle. Uusia asuntoja odottaa asujia pitkin pääkaupunkiseutua mittavia määriä. Perusteena on rakentamisen alan synkkä tilanne, uusien liiketilojen sekä varsinkin asuntojen lähes lamaantunut kysyntä. Yhteiskunnan toimet syynä rakentamisen romahdukseen. Erityisesti rakentaminen on lähes pysähtynyt. Rakentamisinvestoinnit lähes pysähtyneet. Syynä ei ole pelkästään ostovoiman heikentyminen vaan myös se, että uusia asuntoja ja uusia liiketiloja on menneinä vuosina rakennettu ja toteutettu pääkaupunkiseudulle yhtäkkisesti todella suuria määriä. Metron jatke rakennettin ja avattiin, mutta Kivenlahden metrokeskus antaa odottaa itseään, vain hiekkakenttä on hankkeesta näkyvillä lähellä Länsiväylää, kun kivenlahtelaiset porhaltavat kotia kohden työpäivän päätteeksi
Metrokeskuksen ja toisen tornitalon rakentamisesta vastaa SRV, ja toisen tornitalon rakentaa Kojamo. Myynnin määrä, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, laski 6,2 prosenttia. Rakennuslupa on myönnetty 12 000 neliölle. Uusi pysäköintitalo Fira rakensi Kivenlahden pysäköintilaitoksen palvelemaan metroaseman liityntäpysäköintiä. Kaava-alue on pinta-alaltaan suuri, noin 19,4 hehtaaria. Lisäksi alueeseen kuuluu Länsiväylän ja Kauklahdenväylän tiealueita niiden eritasoliittymän tuntumassa. Hankkeet ovat olleet suuremmassa mittakaavassa täysin suunnittelemattomia. Voimalan huipputeho on 100 kWp. Rakentamisinvestoinnit lähes pysähtyneet Kivenlahden metrokeskus antaa odottaa itseään, vain hiekkakenttä on hankkeesta näkyvillä.. Pysäköintilaitoksen katolle asennettiin aurinkovoimala, joka tuottaa sähköä pysäköintilaitoksen omaan kulutukseen. Touhu päällä Kivenlahden metrokeskuksen suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän ja Kivenlahden keskustan välissä, alueella Kivenlahdentien molemmin puolin. Mistä rahat asuntojen ostoon, entä mistä tarve. Lisäksi rakennuksen yhteyteen rakennetaan parkkitilaa 650 autolle sekä 150 pyörälle. Keskus sisältää liiketilojen ja metroaseman tilojen lisäksi oppilaitoksen ja pysäköintikellarin. Liikevaihto laski edelleen Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto laski vuoden 2024 maaliskuussa 8,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Oppilaitoksen pääsisäänkäynti on Laineittenaukiolta. Maaja vesirakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto taas kasvoi 5,8 prosenttia ja myynnin määrä 3,5 prosenttia vuodentakaisesta. Pääsisäänkäynnit liikekeskuksesta sijoittuvat Meriusvanaukiolle, Höyrylaivantien varteen ja Poijutorille. 63 Vaikka kuinka metron miljardi-investointi toteutettiin, maallikko ajattelee, että miten ihmeessä yhtäkkisesti asuntoja voitaisiin myydä tuollaiset määrät nopealla aikataululla. Pysäköintilaitos sijaitsee Kivenlahden metroaseman välittömässä läheisyydessä. Espoon Kivenlahden alue tulee lähivuosina joka tapauksessa muuttumaan merkittävästi, sillä ympäristöja rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan metroaseman ylle rakennettavalle metrokeskukselle. Rakennukseen tulee e-urheilukeskus, ryhmäliikuntatiloja, kuntosaleja, kiipeilypuisto, jääkiekon harjoittelukeskus sekä valmennusja testausasema. Pysäköintitalossa on myös 22 sähköauton latauspaikkaa. Liikekeskuksen yhteyteen on suunniteltu myös kahta tornitaloa, jotka rakennetaan myöhemmin. Rakentamisen laskuun vaikutti eniten liikevaihdon ja myynnin määrän heikko kehitys talonrakentamisen toimialalla. Myös Hyökyvuoren pysäköintilaitoksen rakentaminen on alkanut, se otetaan käyttöön talvella 2024. Areenan katolle rakennetaan tuhatneliöinen kattoterassi, johon tulee ulkoilmabaari, ravintola ja katettu uima-allas. Hybridi-areena Kivenlahteen ollaan jo rakentamassa uutta liikunta-, kulttuurija tapahtuma-areenaa. Metrokeskusta alueelle on suunniteltu vuosia. n Yhteiskunnan toimet syynä rakentamisen romahdukseen. Pysäköintitaloon rakentui 650 pysäköintipaikkaa autoille ja 50 polkupyörille. Areena rakennetaan Espoon Kivenlahden metroaseman viereen, Länsiväylän varrelle. Rakennuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2024 aikana. Tiloihin tulee yksi iso päivittäistavarakauppa, pienempiä liikkeitä sekä Laurean ammattikorkeakoulu. Talonrakentamisen liikevaihto laski vuoden 2024 maaliskuussa 16,1 prosenttia ja myynnin määrä 14,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Se tulee sijaitsemaan välittömästi kalliotunnelin vasemmalla puolella Kivenlahdesta päin ajettaessa. Kokonaisuudessaan hybridiareena tulee olemaan kooltaan 15 000 neliömetriä
Vuonna 2023 tuulivoimalla katettiin vähän yli 18 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta ja tuolloin tuulivoima jäi sähköntuotannossaan hieman vesivoiman taakse. Sama myötätuuli näkyy myös tuulivoiman rakentamisessa, joka jatkuu vahvana tänä vuonna, selviää Suomen uusiutuvat ry:n laatimasta puolivuotistilastosta. Vuonna 2023 valmistuneen ja vuonna 2024 valmistuvan tuulivoiAlkuvuodesta Suomeen valmistui 60 uutta tuulivoimalaa, teho yhteensä 377 negawattia Tuulivoimasta merkittävin uusiutuvan sähkön tuotantomuoto Suomeen rakennettiin alkuvuoden aikana 60 uutta tuulivoimalaa. Vuosi 2024 alkoi hyväntuulisesti ja tuulivoimatuotannon osalta historiallisesti, kun tuulivoiman tuotannossa tehtiin tuntikohtainen ennätys ja sähköä tuotettiin tuulivoimalla maaliskuussa yhden tunnin aikana 6 076 megawatin teholla. Tiedot perustuvat Suomen uusiutuvat ry:n keräämään aineistoon. 64 Suomeen rakennettiin alkuvuoden aikana 60 tuulivoimalaa, joiden teho on yhteensä 377 megawattia. Vuonna 2025 tuulivoimaa ennakoidaan valmistuvan tuotantoteholtaan jopa tätä vuotta enemmän, noin 1400 megawattia. Kesäkuun loppuun mennessä Suomessa oli yhteensä 1 660 tuulivoimalaa tuottamassa puhdasta energiaa. K un loppuvuonna valmistuvat voimalat lasketaan mukaan, valmistuu tänä vuonna uutta tuulivoimakapasiteettia yhteensä noin 1 100 megawattia, jolloin maamme tuulivoimaloiden yhteenlasketun tuotantotehon ennakoidaan kasvavan yli 8 000 megawattiin. Kuva: Suomen uusiutuvat ry. Voimaloiden yhteenlaskettu teho on nyt 7 322 megawattia ja loppuvuonna sen ennustetaan nousevan jo yli 8 000 megawattiin
Kuluttajat voivat tukea investointeja uusiutuvaan energiaan valitsemalla alkuperätakuuvarmennettua sähköä. – On ymmärrettävä, että Itä-Suomen elinvoiman vahvistaminen suurten investointien avulla aikaansaa monenlaista hyvää pitkässä juoksussa. Tänä vuonna noin 20 prosenttia palvelumme kautta myydyistä sähkösopimuksista oli alkuperävarmennettuja, täysin fossiilivapaita sopimuksia, kertoo VertaaEnsin.fi:n sähkövertailun toimitusjohtaja Ilmari Ollila. Sähkön alkuperätakuut ovat Fingridin myöntämiä sertifikaatteja, joilla varmistetaan, että sähkö on tuotettu ympäristöystävällisillä uusiutuvilla energialähteillä tai hiilineutraalisti, esimerkiksi ydinvoimalla. Muuten kuluttajalle jää kaikista saastuttavin energia. – On todella hyvä, että tuulivoimaa rakennetaan eri puolille Suomea ja yhä useampi kunta hyötyy kiinteistöverotuloista. Silti tarkastellessa alkuvuoden 2024 ajalta kuntia, joihin valmistui eniten tuotantokapasiteettia, on kymmenen kärjessä myös kaksi Keski-Suomen kuntaa, Kyyjärvi ja Karstula, sekä Satakunnan Eurajoki ja Pori. Ydinvoiman tuotanto nousi 35 prosenttia, tuulivoiman 25 prosenttia, vesivoiman 13 prosenttia vuodesta 2022. Tämän datan valossa vain 15 prosenttia sähkösopimuksensa kilpailuttavista kuluttajista on tällä hetkellä kiinnostunut sähkönsä tuotantotavan valinnasta. Maailmalla tehdään nyt paljon jätti-investointeja uuteen teollisuuteen, kuten vetyyn ja vihreään teräkseen. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suomalaisten kiinnostus uusiutuvaa energiaa kohtaan on kasvussa. Tuulivoimarakentaminen Itä-Suomeen onkin mahdollisuus aitoon elinvoiman luomiseen, eikä sitä mahdollisuutta sovi jättää käyttämättä. Pohjanmaalle voimaloita Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa näyttäytyvät tilastoissa perinteiseen tapaan tuulivoiman rakentamisen keskuksina alkuvuonna rakennetun tuotantokapasiteetin osalta, sillä näissä maakunnissa sijaitsee yli 50 prosenttia uudesta kapasiteetista. 65 makapasiteetin myötä tuulivoima ohittanee tänä vuonna vesivoiman sähköntuotannossa, jolloin tuulivoima tulee kasvamaan Suomen suurimmaksi uusiutuviin lähteisiin perustuvan sähkön tuotantomuodoksi. – Myös ensi vuosi näyttää rakentamisen osalta hyvältä, samoin sitä seuraavat vuodet tehtyjen verkkoliityntäsopimusten perusteella. Suomalaiset ovat kuitenkin aiempaa kiinnostuneempia sähkön alkuperästä. Ideaalitilanteessa kaikki vaihtoehdot olisivat kestäviä ja huomioisivat myös sen, että energiaan liittyy paljon muutakin kuin fossiilivapaus, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton markkinointikoordinaattori Johannes Pättiniemi. Sähkömarkkina toimii tällä hetkellä niin, että ollakseen osa ratkaisua, kuluttajien on aktiivisesti valittava kestävin energian tuotantomuoto. n Suomalaisten kiinnostus sähkön alkuperään kasvussa Vanhan vitsin mukaan sähkö tulee töpselistä kysyttäessä sähkön alkuperää. Ympäristöystävällisten sopimusten osuus myydyistä sähkötuotteista on kuitenkin korkeampi. Myös Suomen pitää varmistaa, että saamme osamme näistä investoinneista, jotka kirittävät myös puhtaan energian investointeja, korostaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Tämänhetkinen korkea korkokanta ja rakennuskustannukset kuitenkin viivästyttävät uusia investointipäätöksiä samoin kuin uusien sähköä paljon kuluttavien investointien viipyminen. Sähkösopimuksia vertailevan Vertaa ensin -palvelussa tehtiin 2021–2024 yhteensä yli neljä miljoonaa sähkövertailua. – Hyvin laajan otannan perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä noin 15 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut sähkönsä alkuperästä. Hiljattain julkaistu Itä-Suomen tuulivoimaa käsittelevä työryhmäraportti osoittaa, että tuulivoiman sijoittaminen maan itäosiin ei ole helppoa tai halpaa, mutta se on mahdollista, painottaa Anni Mikkonen. – Kaikella energiankäytöllä on ympäristövaikutuksia, ja tähän herätään koko ajan vahvemmin. Fossiilivapaalla sähkön tuotannolla eli uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla katettiin 92 prosenttia sähkön kulutuksesta. – On ymmärrettävä, että Itä-Suomen elinvoiman vahvistaminen suurten investointien avulla aikaansaa monenlaista hyvää pitkässä juoksussa.. Kiinnostus sähkön alkuperään on ollut kuitenkin selvässä nousussa, ja on tammi-kesäkuussa 2024 tuplaantunut vuosiin 2022–2023 verrattuna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan sähkön osuus vuonna 2023 kulutetusta energiasta oli arviolta noin 22 prosenttia. Ratkaisu asiaan on löydettävä, hän jatkaa
Carunalla jokainen operaattori hoitaa vuodessa keskimäärin yli sata keskijänniteverkon vikaa. – Me esimerkiksi varmistamme, että sähköverkko on vikaantuneesta osasta sähkötön ja turvallinen työskennellä, ennen kuin annamme asentajille luvan aloittaa vian korjaamisen,Hahl kertoo. Carunan operaattori Velimatti Hahl kertoo, että suurin osa operaattorin työstä on kytkentöjen johtamista ja vikojen selvittämistä. Ne ovat esimerkiksi kunnostustöitä, jotka tiedetään etukäteen. Jos jännitteiseen ilmajohtoon osuu myrskyllä esimerkiksi oksa ja virta pääsee väärään paikkaan, katkeaa sähköverkon osasta sähköt automaattisesti. Maakaapelointi vähensi sähkökatkoja. Tärkeintä on varmistaa sähköverkon turvallisuus kaikkina vuorokauden aikoina. Jos vika ei ole poistunut, operaattori ottaa ohjat ja pyrkii palauttamaan sähköt etäohjauksella niin suurelle osalle asiakkaita kuin mahdollista. Tyypillisesti vikoja aiheuttavat luonnonilmiöt kuten myrskytuuli. Keskuksessa on kymmeniä näyttöjä, jotka näyttävät sähköverkon tilannekuvaa, videokuvaa sähköasemilta ja Ilmatieteen laitoksen sääennusteita. Hetken päästä järjestelmä yrittää palauttaa sähköt. Lisäksi keskijänniteverkossa suoritetaan vuosittain noin 4 000 suunniteltua työtä. 66 Kun sähköverkkoon tulee vika, se näkyy ihmisille välkkyvinä valoina tai sähkökatkona. Se on selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vielä 10 vuotta sitten sähkökatkot olivat pidempiä Operaattori Velimatti Hahl hoitaa vuodessa satakunta keskijänniteverkon vikaa. Tämän jälkeen asentajat hälytetään maastoon paikantamaan ja korjaamaan vika. Kaikki, mitä Carunan sähköverkossa tapahtuu, kulkee käyttökeskuksen kautta. Talvisin tykkylumi saa puut taipumaan lumen painosta ilmajohdoille, ja kesällä ukkoset voivat aiheuttaa vaurioita sähköverkkoon. S ähköverkkoyhtiö Carunan käyttökeskuksessa operaattorit valvovat sähköverkkoa vuorokauden ympäri. Maakaapelointien ja sähköverkon kaukokäytettävyyden ansiosta viat eivät ole yhtä laajoja kuin ennen. Asiakkaille lähetetään tekstiviesti, jos työt aiheuttavat sähkökatkon
Silloin opin, miten tärkeää on asiakkaiden inhimillinen kohtaaminen. Yllätyksiin pitää aina varautua. – Verkko oli paljon huonommassa kunnossa kuin nykyään, ja korjauksissa kesti kauan. Leikkipaikan turvatarkastukset Huollot/ asennukset Turva-alustojen HIC-testaukset SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ: p.0400 211 221 | www.leikkiturva.. Palveluun sisältyy vuotohälyt, kulutusraportit, asiakasportaali, pohjakulutuksen analysointi. Tapaninpäivän myrsky Velimatti Hahl on ollut Carunalla töissä neljätoista vuotta, joista käyttökeskuksessa kohta kymmenen. Näemme järjestelmistämme heti, jos vian alueella on kriittisiä kohteita, kuten sairaaloita, ja ne priorisoidaan. Hätä oli suuri, mutta kun asiat selitettiin, moni ymmärsi. ” Päävesimittarin 24/7 etäluenta Käy kaikkiin kohteisiin, perustuu optiseen lukuun. 67 Puita linjoilla Vielä kymmenen vuotta sitten suurin osa vioista johtuivat kaatuneista puista linjoilla, ja asiakkaiden kokemat sähkökatkot olivat kestoltaan pidempiä. Nykyään Carunan sähköverkko on suurimmaksi osaksi maakaapeloitua, joten myös vikoja on vähemmän. Teemme mm. – Luonto ja eläimet ovat jatkuvasti tässä työssä läsnä, ja mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa. Lähetämme vuosittain pari miljoonaa tekstiviestiä asiakkaille, Hahl sanoo. n Vielä 10 vuotta sitten sähkökatkot olivat pidempiä Kaikki tarkastajamme ovat sertifioituja, ISO 17024 mukainen sertifiointi perustuu yleiseurooppalaiseen tarkastajien pätevyysmääritykseen TR 17207 ollen puolueeton pätevyyden varmistamisja ylläpitojärjestelmä turvallisuudesta huolehtiville ammattilaisille. Vikoja oli paljon, kun puita kaatui linjoille taukoamatta. Se tarkoittaa operaattoreiden määrän lisäämistä käyttökeskuksessa ja asentajien määrän lisäämistä maastossa. Leikkiturva suunnittelee ja toteuttaa, leikkipaikka kerrallaan.” Leikkiturva Oy on leikkipaikkojen turvallisuusasioihin erikoistunut yritys. Siksi valvomme sähköverkkoa vuorokauden ympäri, Hahl sanoo. Käyttökeskus on eristetty paikka, jonne menemiseenkin ovat omat sääntönsä. Käyttöönotto 179 € Moderni toteutus, kustannus 25 % vanhasta markkinatasosta Meihin luotetaan – kasvu +50% 2023 www.kiinteistömittaus.fi, Vantaa, 040 7725 456. Työ on vuorotyötä, ja etätöitä ei tehdä. Myrskytilanteessa paineensietokykyä tarvitaan. Myrskytilanteessa yhdellä operaattorilla voi olla samanaikaisesti hoidettavana toistakymmentä vikaa ja johdettavanaan vähintään yhtä monta työryhmää. Jo yli 10 000 tarkastettua leikkipaikkaa kertovat asiakkaidemme vahvasta luottamuksesta ja tarkastajiemme korkeasta laadusta. Kovalla tuulella ei raivata puita sähkölinjoilta eikä ukkosella kiivetä sähköpylvääseen. Leikkipaikat eivät ole vain leikkipaikkoja. Hahl kertoo tapauksesta, jossa kissa oli kiivennyt sähköpylvääseen eikä päässyt itse alas. Kun Ilmatieteen laitos ennustaa myrskyä, Carunan suurhäiriöjohtoryhmä tekee päätöksen varautumisesta. Tiesitkö, Turvaa lasten leikit Leikkija ulkokuntoilupaikkojen suunnittelut Meiltä myös laadukkaat leikki-, ulkokuntoiluja ulkokalusteet että leikkipaikan turvatarkastus pitää tehdä joka vuosi. Nykyään sähkökatkojen asiakasviestintä on kehittynyt hurjasti. Pelastuslaitoksen kanssa tehdään yhteistyötä. Jos esimerkiksi liikenneonnettomuus tapahtuu sähköpylväiden kanssa, pelastuslaitos aloittaa työnsä vasta, kun sähköasentaja on varmistunut paikan jännitteettömyydestä ja hätätyömaadoittanut kohteen. 16,90 €/kk, alv %. Raportistamme löydät selkeät kuvat, korjausehdotuksen ja kustannusarvion. – Ensin korjaamme ne viat, jotka kohdistuvat kriittisiin asiakkaisiin tai vaikuttavat suurempaan asiakasmäärään. Tapaninpäivän myrsky vuodelta 2011 on jäänyt Hahlin mieleen. Joskus töiden korjaamista vaikeuttavat olosuhteet. Käyttökeskus katkaisi sähköt, ja asentaja haki kissan alas pylväästä
– Espoo on väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki, joten sen jakeluverkon käyttövarmuus vaikuttaa monen ihmisen ja yrityksen elämään, sanoo Carunan investointien johtaja Petri Mäkituuli. U udet muuntamot tekevät keskijänniteverkosta kestävämmän, vähentävät vikojen määrää ja kestoa sekä nopeuttavat viankorjausta. Projekti parantaa merkittävästi 130 000 asiakkaan sähkönjakelun luotettavuutta Espoossa ja Kauniaisissa. – Selvitämme jatkuvasti uusia keinoja pienentää hiilijalanjälkeämme verkon rakennuksen ja purkujen yhteydessä. 68 Verkkoyhtiö Caruna uusi Espoon ja Kauniaisten alueella 74 muuntamoa. Projekti alkoi vuonna 2020. Osa muuntamoista uusittiin kokonaan, osassa riitti olemassa olevan laitteiston päivittäminen kaukokäyttöiseksi. Yksi keino on tehostaa verkosta purkautuvien materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, sanoo Carunan rakentamisen vastuullisuudesta vastaava Lotta Setälä. Projektissa Caruna saneerasi kiinteistö-, tiilikoppija puistomuuntamoita. n Osa Espoon vanhoista tiilimuuntamoista pois katukuvasta Espoossa purettiin vanhoja tiilitornimuuntamoita, joiden keski-ikä oli 50 vuotta.. Punaiset tiilitornit Hankkeessa purettiin kahdeksan vanhaa tiilitornimuuntamoa, joiden keski-ikä oli 50 vuotta. Projektilla on myös muita hyötyjä. Kun kiinteistömuuntamoita saneerataan puistomuuntamoiksi, helpottuu asentajien kulkeminen ja korjausten tekeminen. Loput 0,4 prosenttia materiaaleista meni energiahyötykäyttöön. Niiden purkamisen yhteydessä selvitettiin rakentamisen ympäristövaikutuksia ja tiilien uusiokäytön hiilidioksidipäästöjä. Muuntamoihin lisättiin kaukokäyttömahdollisuus, jolla Carunan käyttökeskus voi ohjata muuntamoita valvomosta käsin. Samalla viankorjausaika lyhenee, kun asentajan ei aina tarvitse mennä paikan päälle. Tulosten mukaan uudelleenkäytettävän tiilen hiilijalanjälki on huomattavasti (93–98 prosenttia) alhaisempi verrattuna uuteen tiileen, jonka valmistamiseen kuluu valtavasti energiaa tiilten polton takia. Lisäksi kiinteistöistä vapautuu muuntamoille varattuja tiloja muuhun käyttöön, esimerkiksi taloyhtiön yhteisiksi tiloiksi. Jopa 99,6 prosenttia kaikesta tiilitornien purkumateriaalista saatiin raaka-ainehyötykäyttöön
n Julkisivu teräsrunkoinen kolmiuloitteinen kaksoisjulkisivu Uusi vapaa-ajan urheilukeskus Tampereelle Tampereen Nekalaan rakennettavan uuden urheilukeskuksen julkisivu on teräsrunkoinen kolmiulotteinen kaksoisjulkisivu.. Urheilukeskus tarjoaa mahdollisuuksia monen tyyppiseen harrastukseen, joista pääosassa ovat kiipeily ja skeittaus. – Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu käyttäjien erilaiset tarpeet tilaratkaisuilla, jotka palvelevat laajaa kävijäkuntaa ja myös tapahtumien järjestämistä. Julkisivun toteutustavalla on tarkoitus rikkoa laatikkomaisuutta ja tuoda kaupunkikuvallista mielenkiintoa. Rikotaan laatikkomaisuutta Näyttävän rakennuksen julkisivu on teräsrunkoinen kolmiulotteinen kaksoisjulkisivu, joka verhoillaan perforoidulla alumiinilevyllä. Työt käynnistyivät kesäkuussa, ja urheilukeskus valmistuu vuoden 2025 lopulla. 69 S kanska ja Kiinteistö Oy Viinikankatu 55 ovat sopineet uuden urheilukeskuksen toteuttamisesta Tampereelle. Kyseessä on kuusikerroksinen uudisrakennus, joka kattaa noin 8 000 bruttoneliötä. Lisäksi asiakkailla on käytössään kuntosali, ravintola sekä saunaosasto. Talotekniikkaan, tilasuunnitteluun ja tilojen akustiikkaan on pyritty panostamaan, jotta liikuntatiloissa olisi mahdollisimman miellyttävät olosuhteet harrastaa ja viettää aikaa, sanoo tilaajan edustaja Matti Moisiolinna. Nekalan alueen kehittäminen Tampereella tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kaupunkikehitykselle ja rakentamiselle. – Haluamme rakentaa hyvin toimivat, valoisat ja ilmavat tilat sekä luoda rakennukselle myös arkkitehtuuriin kautta jotain poikkeuksellista, hän jatkaa. – On ilo päästä toteuttamaan tätä hanketta, joka lisää alueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia, kertoo tulosyksikön johtaja Perttu Pitkälä Skanskasta. V55 Sport Station -niminen urheilukeskus rakennetaan Nekalan teollisuusalueelle osoitteeseen Viinikankatu 55, josta on aikaisemmin purettu vanha teollisuuskiinteistö
Teksti: Eero Wihuri S ähkönhinta kallistui merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022. Merkittävin syy vuoden 2021 hintojen nousulle oli Ruotsin ja Norjan vesialtaiden alhainen taso. Tosin sähkönhinta lähti nousuun jo ennen Ukrainan sotaa. 70 Sähkön hintaa on viime vuosina Suomessa nostanut esimerkiksi kaasun, sähkön ja öljyn tuonnin päättyminen Venäjältä, turveenergian alasajo, sähkön siirtohintojen kasvu ja viiveet Olkiluoto 3:n käyttöönotossa. Euroopan isoista maista Saksa on tuottanut noin kuudesosan Ennusteen mukaan sähkön keskimääräinen tuntihinta ensi talvena alle 10 senttiä Miten sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa?. Myös päästöoikeuksien kallistuminen nosti sähkön hintaa. Esimerkiksi kesällä 2021 pörssisähkö oli neljä kertaa kalliimpaa kuin kesällä 2020. Vesivoima on edullinen sähköntuotantomuoto, ja vaje vesivoiman kapasiteetissa nostattaa hintoja reippaasti. Miten sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa. Tämäkin seikka vaikutti hintojen nousuun. Kesällä suuri osuus sähköstä oli tuotettu vesivoimasta, ja kuiva kesä olikin iso syy pörssisähkön hintojen nousuun. Ukrainan sodan sytyttyä merkittävin tekijä sähkön hinnan kallistumiselle oli kaasu. Moni onkin ollut kauhuissaan saadessaan aiempiin vuosiin verrattuna jopa moninkertaisen sähkölaskun talven pakkasilla. Maakaasun erittäin voimakas kallistuminen, joka johtuu Venäjän tuonnin päättymisestä, on vaikuttanut Euroopassa sähkön yleiseen hinnan nousuun. Sähkön hintakehitys Pohjoismaissa riippuu sekä vesivarantojen määrästä että Keski-Eurooppaan vietävän sähkön hintapaineista. Lisäksi vuosi 2021 oli varsin tyyni, vähäiset tuulet ovat vähentäneet tuulivoiman tuottaman sähkön määrää
Sähkömarkkinoita seuraavan Emtir Marketingin arvion mukaan tällä hetkellä sähkömarkkinat näyttävät Suomessa vakaammilta kuin aiempina vuosina. Positiiviset ennusteet tulevan talven ja ensi vuoden sähkön hinnoista voi saada monen Ennusteen mukaan sähkön keskimääräinen tuntihinta ensi talvena alle 10 senttiä Miten sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa. Syksyllä 2022 moni kuluttaja joutui pakon edessä tekemään kalliin kahden vuoden pituisen määräaikaisen sähkösopimuksen, koska vanhan sopimuksen umpeutuessa markkinoilla oli vain tarjolla kalliita sopimuksia. Tällä hetkellä povataan, että sähkön keskimääräinen tuntihinta ensi talvena olisi alle 10 senttiä. Oheinen kaavio esittää VertaaEnsin.fi-vertailupalvelun kautta myynnissä olevien kulutusvaikutteisten tuotteiden sähköenergian hinnan kiinteän osan keskiarvot marraskuusta 2023 heinäkuuhun 2024. Kaavion viivat havainnollistavat sopimusten sähköenergian todellisia hintoja eri kulutusvaikutusten toteutuessa. Kilpailuja kuluttajavirasto KKV arvioi, että kalliita sopimuksen tehneitä talouksia on 200 000. Miten hinta kehittyy. Myös Keski-Euroopan ja erityisesti Saksan päätökset vähentää ja luopua ydinvoimasta ovat vaikuttaneet sähkön kokonaistuotantomääriin, eivätkä uusiutuvaan energiaan perustuvat korvaavat investoinnit vielä riitä täyttämään täysimääräisesti kysyntää. Ennen Ukrainan sodan laajentumista helmikuussa 2022, määräaikaisten sähkösopimusten hinnat liikkuivat 4-7 sentin kilowattituntihinnoissa. 71 sähköstään maakaasulla, ja Venäjältä tulleen kaasun määrän romahdettua myös sähkön hinta Saksassa on noussut rajusti. Yksi keskeinen tekijä tässä on se, että kaasun varastotilanne näyttää Euroopassa nyt aiempia vuosia paremmalta. Myös sähkön futuurihinnat näyttävät talvelle 2024–2025 maltillisilta. Osa kuluttajista teki sopimuksia, muiden vaihtoehtojen puuttuessa, jopa 40-50 sentin kilowattituntihinnoilla. Pahimmilta kauhuskenaarioilta on vältytty ja tehdyt toimenpiteet ovat pitäneet huolen riittävän edullisen sähkön toimitusvarmuudesta sekä kuluttajille että teollisuudelle. Määräaikaisia sopimuksia on tehty muun muassa 20-30 sentin kilowattituntihinnoilla. Tämä heijastuu Suomeen, koska olemme osa Euroopan sähkömarkkinoita. Nyt nuo sopimukset ovat umpeutumassa. Pörssisähkö elää markkinatilanteen mukaan ja kilowattituntihinta määritellään jokaiselle tunnille erikseen. Sähkösopimusten vertailu kannattaa tehdä huolellisesti, eri sopimustyyppejä ja hintoja vertaillen.. Paniikkia kalliista sähkön hinnasta ensi talven pakkasilla ei siis ole odotettavissa
Futuurien avulla sähköyhtiöt pystyvät suojaamaan sähköhankintojaan ja futuurit näkyvät aina määräaikaisten sähkösopimusten hinnoissa. sia vaihtoehtoja kuten pörssisähköä, toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta ja eripituisia määräaikaisia sopimuksia. Aikasähkössä on eri kulutusmaksut päiväja yösähkölle, kausisähkössä on eri kulutusmaksut talvipäivän sähkölle ja muuna aikana käytettävälle sähkölle. Uutta sähkösopimusta harkitseva pohtii erilaiHinta muodostuu kolmesta osasta: sähkön verkkopalvelun hinnasta, sähköenergian hinnasta ja veroista. Sähköverkkoyhtiö ei voi nostaa verkkopalvelun hintoja yli 15 prosenttia edeltävän 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. 72 kuluttajan päätymään pörssisähkösopimukseen kiinteähintaisen ja määräaikaisen sopimuksen sijaan. Sähköenergian ja verkkopalvelun lisäksi maksat sähkölaskussasi arvonlisäveroa, sähköveroa (laskutetaan verkkopalvelumaksun yhteydessä) sekä huoltovarmuusmaksua. Viime aikoina valinta pörssisähkön ja kiinteähintaisen sopimuksen väliltä on herättänyt paljon mielipiteitä ja keskustelua. Sähköfutuurit puolestaan ennakoivat näitä tulevia spot-hintoja. Sähköenergia on kuluttamaasi sähköä, jota ostat sähkönmyyjältä. Verkkoyhtiötä ei voi vaihtaa, eli sähkön verkkopalvelun hintaa ei voi kilpailuttaa eri verkkoyhtiöiden kesken. Futuureilla sähköyhtiöt suojautuvat käytänKuluttaja voi kilpailuttaa sähköenergian, mutta siirtoa ei voi kilpailuttaa. Sähkön verkkopalvelun hinta veroineen on keskimäärin noin puolet sähkön kokonaiskustannuksista. Sähköverkkopalvelu sisältää sähkön toimituksen kotiin ja sähköverkkojen ylläpidon. Sähkön verkkopalvelumaksu on maksu, jota sähköverkon omistaja kerää sähköverkon ylläpitoa ja kehittämistä varten. Pörssisähköön liittyvässä keskustelussa viitataan usein spot-hintaan, eli sähkön tunneittain päivittyvään hintaan, joka elää kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pörssisähkössä hinta määräytyy pitkälti sähkön tarjonnan ja kysynnän perusteella, joten jos sähköä saadaan tuotettua runsaasti, voidaan odottaa edullista kWh-hintaa. korotuskatto. Verkkopalvelu sisältää sähkön toimituksen kotiin ja sähköverkkojen ylläpidon. Toisaalta aina uutta määräaikaista sähkösopimusta solmiessaan sähköyhtiöiden hinnat perustuvat pitkälti futuureihin, joten pahimmilta yllätyksiltä pitäisi pystyä välttymään. Yleissähkössä kulutusmaksu on sama (senttiä kilowattitunnilta) vuorokaudentai vuodenajasta riippumatta. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnat päivitetään normaalisti markkinatilanteen perusteella kvartaaleittain. Moni on onnistunut saamaan säästöjä aikaan vaihtamalla pörssisähköön, mutta mikään tae se ei ole edullisemmille hinnoille. Moni on onnistunut saamaan suuria säästöjä siirtyessään pörssisähkön asiakkaaksi, mutta hintojen äkillisten heilahtelujen ja paukkupakkasten myötä se ei sovi kaikille kotitalouksille. Sähkön käyttökohteen sijainti määrittää sen, minkä verkkoyhtiön verkosta sähkö tulee kohteeseen. Lähde: Energiavirasto Mistä sähkön hinta koostuu. Koska asiakas ei voi kilpailuttaa sähköverkkopalvelua, Energiavirasto valvoo verkkopalvelujen hintojen kohtuullisuutta neljän vuoden mittaisissa jaksoissa. Määräaikaisen sähkösopimuksen solmimiseen liittyykin aina riski tai mahdollisuus markkinahinnan selvästä halpenemisesta tai kallistumisesta. Hintojen osuudet voivat vaihdella sähkön käyttöpaikan ja kulutuksen perusteella. Yleensä jokainen osa muodostaa noin kolmanneksen sähkön kokonaishinnasta. Sähköenergiamaksu koostuu kiinteästä perusmaksusta ja sähkön käytöstä riippuvasta kulutusmaksusta. Kuvituskuva: Pexels. Verkkopalvelun hintojen korotuksille on asetettu ns. Verkkopalvelun hintaa ei voi kilpailuttaa
Esimerkiksi Paneliankosken Voima on rajannut kulutusvaikutuksen enintään -/+ viiteen senttiin kilowattitunnilta. Ei hintapaineita Sähkön hintaan Emtir Marketingin mukaan ei ole lähitulevaisuudessa nähtävissä merkittäviä kasvupaineita. On hyvä muistaa, että sähkön hintaan vaikuttaa paljolti juuri se, minkä verran sitä saadaan eri tavoin tuotettua markkinoille. Eri sähköyhtiöt antavat erilaisia arvioita kulutusvaikutuksen vaihteluvälistä. fi -sähkövertailun toimitusjohtaja Ilmari Ollila. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna futuurihinnat ovatkin joitakin prosentteja toteutuneita hintoja kalliimpia. Hinnanvaihtelua tullaan varmasti kuitenkin myös jatkossa näkemään ja talvisin hintapiikeiltä tuskin voidaan välttyä jatkossakaan. – Ensisilmäyksellä kulutusvaikutteiset sopimukset vaikuttavat olevan kiinteähintaisia halvempia, mutta jos kuluttajan sähkönkäyttö painottuu pörssisähkön kuukausikeskihinnan kalleimpiin tunteihin, pääsääntöisesti arkipäivien aamuihin ja iltoihin, kulutusvaikutteiset sopimukset ovat todennäköisesti kiinteähintaisia sopimuksia kalliimpia, kertoo VertaaEnsin. Halvan pörssisähkön kuukausina kulutusvaikutus on marginaalinen. Kaikki hybridisopimukset eivät ole kulutusvaikutteisia. kulutusvaikutteisia eli niiden hinta muodostuu kuukausittaisesta perusmaksusta sekä sähköenergian hinnasta, joka koostuu kiinteän osan lisäksi oman sähkönkäyttöön perustuvasta kulutusvaikutuksesta. Kuluttaja hyötyy, jos pörssisähkön hinta on alhaalla.. n Markkinoilla hybridisopimuksia Perinteisten kiinteähintaisten määräaikaisten sähkösopimusten lisäksi markkinoilla on tällä hetkellä runsaasti erilaisia hybridisopimuksia, joissa pyritään yhdistämään kiinteähintaisen ja pörssisähkösopimuksen ominaisuudet. Tyypillisesti se on noin -/+ kolme senttiä per kilowattitunti. Hintoja vertailtaessa on myös hyvä muistaa, että jotta pörssisähköstä saa parhaan irti, tulee asiakkaan seurata spot-hintoja sekä hyödyntää vuorokauden edullisimpia tunteja sähkön käytössään. Kesällä pörssisähkö oli halpa eikä isoja piikkejä nähty, joten enemmistöllä kotitalouksista kulutusvaikutus jäi hyvin pieneksi, arvioi Ollila. Kulutusvaikutteiset sopimukset voivat olla edullisempia, jos kuluttaja onnistuu ajoittamaan sähkönkulutuksensa yöaikaan tai viikonloppuihin. Tämä luo jatkossa paineita sähkön hinnan kasvulle myös Suomessa. Olkiluoto 3 -ydinvoimala on saatu käyttöön ja kasvanut tuulivoima ovat laskeneet sähkön hintaa Suomessa. Toisaalta myös aurinkovoimakapasiteetti tulee samaan aikaan kasvamaan, joten pidemmän ajan ennusteita on vielä vaikea tehdä. Suurin osa hybridisopimuksista on ns. Ennusteiden mukaan sähkönkulutus tulee Pohjoismaissa kasvamaan vihreän siirtymän ja teollisuuden sähköistymisen vuoksi. Pörssisähkön hintojen noustessa myös sähköenergian hintaa nostava tai laskeva kulutusvaikutus kasvaa. Esimerkiksi Hehkun hybridituotteessa sähköenergian kiinteän kWh-hinnan päälle lisätään 20 prosenttia pörssisähkön kuukauden keskihinnasta riippumatta kulutuksen ajankohdasta. Tämä vaatii aktiivisuutta tai älykodin ominaisuuksia, kun taas määräaikaisen sopimuksen kiinteää hintaa maksavan ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa markkinahintojen seuraamiseen. Lähitulevaisuudessa Suomessa saadaan käyttöön entistäkin enemmän tuulivoimaa, mikä auttaa pitämään hinnat nykyisellä tasolla. 73 nössä riskeiltä, joten niiden hinnoissa voi olla hieman niin sanotusti ilmaa. – Kulutusvaikutus voi vaihdella riippuen pörssisähkön hinnasta. Halvan pörssisähkön kuukausina kulutusvaikutus on marginaalinen, mutta erityisesti hintapiikkien aikana kulutusvaikutuksen hinta voi olla merkittävä
Kemianteollisuus, terästeollisuus ja liikenne voivat vähentää päästöjään lisäämällä sähkönkulutusta, jonka painopisteen siirtyminen haastaa verkkoyhtiöitä varmistamaan, että sähköä on tarjolla siellä, missä sähköä tarvitaan. Kiinteistöissä sähköä tavalla tai toisella hyödyntävät lämmitysratkaisut ovat yleistyneet, samaan aikaan kun kaukolämmön tuotannossa on alettu hyödyntää sähkön hintavaihteluita ottamalla käyttöön sähkökattiloita. Myös ydinvoimaa tarvittaisiin Olkiluoto kolmosen verran Energiateollisuuden mukaan Suomen sähköverkko vaatii useiden miljardien investointeja. Painopiste siirtynyt Energiateollisuuden mukaan energiamurroksen myötä sähkön tuotannon ja kysynnän painopisteet ovat siirtyneet myös maantieteellisesti. Tähän asti sähkönjakeluverkkoihin on investoitu noin 700-800 miljoonaa vuodessa, mutta hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen ja puhtaan siirtymän avaamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää investointien määrän kasvattamista nykyisestä. Kuvituskuva: Pexels. Tätä mieltä on Energiateollisuus. Energiateollisuus: Sähköverkko vaatii miljardien eurojen investoinnit Sähkön jakelukapasiteetti vähintään kaksinkertaistettava Sähkön tuotannon painopiste on siirtynyt kaupunkien ulkopuolelle, samaan aikaan kun kaupunkien sähkönkulutus kasvaa liikenteen ja lämmityksen kasvavan sähkön kysynnän takia. Alun perin 2020 julkaistut ja tänä keväänä päivitetyt teollisuuden vähähiilisyystiekartat lähtevät siitä, että eri toimialojen päästöt saadaan lasku-uralle sähköistämällä prosesseja, koska sähkön päästöt ovat jo nyt vähäisiä. – Sähkön kulutuksen kasvu tulevina vuosina edellyttää sekä maanlaajuisten siirtoja jakeluyhteyksien vahvistamista että pisteittäisen merkittävänkin kulutuksen kasvun huomioimista, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto. Energiateollisuuden arvion mukaan energiasiirtymän kasvuedellytysten luominen edellyttää sähkön jakelukapasiteetin yli kaksinkertaistamista nykyisestä tasosta. Energiateollisuuden arvion mukaan tuulivoiman tuotannon pitäisi jopa kymmenkertaistua seuraavien viidentoista vuoden aikana, jos haluamme hyödyntää energiamurroksen avaamat investointinäkymät täysimääräisesti. Varsinkin länsirannikolle on rakennettu runsaasti tuulivoimaa, ja aurinkoenergian tuotanto on lähtenyt kasvuun eri puolilla maata. S uomen sähköverkko vaatii useiden miljardien investointeja. 74 Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitteitaan ilman merkittäviä investointeja sähköverkkoihin. – Liikenteen sähköistyminen, kuten myös aurinkopaneelien yleistyminen edellyttää, että kotitalouksiin vieviä sähkön jakeluyhteyksiä vahvistetaan, kun taas terästeollisuuden siirtyminen vetypelkistykseen tai maakaasun korvaaminen vedyllä lannoitetuotannossa tuottaa aivan valtavan pistemäisen kysynnän, johon energia-alan on kyettävä vastaamaan, hän jatkaa
”Suomen energiasektorin ilmastopäästöt poistuvat ja toimintamme voi jopa vähentää hiilidioksidia ilmakehästä. Päästöjen painaminen pakkasen puolelle perustuu ensin fossiilipolttoaineista luopumiseen ja sitten hiilidioksidin talteenottoon bioja jätepolttoaineiden käytöstä. Voimme hyötyä puhtaasta energiasta myös siksi, että Euroopassa ja maailmalla ilmastotyö on vielä varsin kesken, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Kasvun edellytykset luodaan lähiaikojen poliittisilla linjauksilla, niin kansallisessa energiaja ilmastostrategiassa, teollisuusstrategiassa kuin alkavan EU-vaalikauden työohjelmassa. Ensimmäisessä Suomi täyttää kansainväliset ilmastovelvoitteensa ja EU:ssa asetetut energiatavoitteet, mutta ei pääse kiinni suurimpiin kasvumahdollisuuksiin. Energiateollisuuden visiossa tulevaisuus rakentuu erityisesti tuuli-, aurinkoja ydinvoiman kasvulle, lämmön talteenotolle, vetyja sähköverkoille, asiakkaan hyvälle asemalle energiamarkkinoilla sekä talteen otetun hiilidioksidin käytölle raaka-aineena. Sen kehittämistä pitää vauhdittaa nyt, hän jatkaa. Energiaintensiivisen teollisuuden toimintaympäristön kilpailukykyisyyden varmistamiseksi tarvitsemme jatkossakin monipuolista puhdasta sähköntuotantoa, joustoja ja energiaverkkojen vahvistamista, linjaa Energiateollisuuden johtaja Joona Turtiainen. Tuotannon siirtyminen rannikoille ja mahdollisesti myös merialueille edellyttää, että tuotettu sähkö saadaan siirrettyä kuluttajille. Toisessa tulevaisuusvaihtoehdossa Suomi tarttuu vahvaan kasvu-uraan, hyödyntää puhtaan sähkön ja siitä tuotetun vedyn mahdollisuuksia vientiteollisuuden kasvattamisessa, samalla huolehtien ilmastopäästöistä ja luonnon monimuotoisuudesta. 75 lisää. – Puhtaan siirtymän tarjoava talouden kasvunäkymä edellyttää, että infra on kunnossa. Selkeä muutos Energiateollisuuden tulevaisuudennäkymässä on tapahtunut selkeä muutos neljän vuoden takaiseen vähähiilitiekarttaan nähden. On kaikki edellytykset luoda energiamurroksesta kasvun ja kilpailukyvyn tekijä Suomelle, jos osaamme pitää investointiympäristöstä huolta. Puhtaan energian investointien jatko näyttää niin vahvalta, että hiilineutraaliutta seuraa hiilinegatiivisuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa jo 2030-luvulla. Energiateollisuuden ilmastotiekartassa ja visiossa menestyvän Suomen energiatulevaisuudesta vuoteen 2040 käydään läpi kaksi vaihtoehtoista kehityskulkua. Uusia siirtoyhteyksiä tarvitaan merkittävät määrät lisää. – Energiamurroksen tarjoamat mahdollisuudet ovat hyvin houkuttelevia, ja niitä ei todellakaan kannattaisi jättää hyödyntämättä, Ina Lehto toteaa. n Energiateollisuus: Sähköverkko vaatii miljardien eurojen investoinnit – Liikenteen sähköistyminen, kuten myös aurinkopaneelien yleistyminen edellyttää, että kotitalouksiin vieviä sähkönjakeluyhteyksiä vahvistetaan, korostaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.
Yhtäkään aikataulutettua harrastusta hän ei kelpuuta vapaa-aikaansa. n ?Isännöitsijän vapaa-aika Isännöitsijä Mari Stagnäsin hektisyys hiljentyy saunassa Vapaa-aikaa ilman aikatauluja – Työhöni kuuluu paljon asioiden selvittämistä ja ongelmien ratkomista, kertoo kehitysasiantuntija Mari Stagnäs Retta Isännöinnistä.. Samoin kuin eri tahojen kanssa yhteistyön tekemistä. Hän aloitti isännöinnin alan taipaleensa 20 vuotta sitten asiakaspalvelusta. Hän kouluttautui isännöitsijäksi, ja työskenteli siinä roolissa kymmenen vuotta. – Työskentelen kehitysasiantuntijana ja työtehtäviini kuuluu esimerkiksi kouluttamista, koulutusten järjestämistä ja perehdyttämistä. 76 Isännöitsijöiden kouluttajan Mari Stagnäsin vapaa-aika täyttyy erityisesti villasukista, palapeleistä ja nousevien lentokoneiden katselusta. Hän vastaa valtakunnallisesti kaikkien Retta Isännöintiin tulevien uusien isännöitsijöiden alkuperehdytyksistä. Yksi kilpailun finalisteista on Retta Isännöinnin kehitysasiantuntija Mari Stagnäs. Tämän jälkeen polku kulki yksikönpäälliköstä nykyiseen pestiin, jossa aikaa on vierähtänyt kolmisen vuotta. Pidän työni itsenäisyydestä ja monipuolisuudesta, summaa Stagnäs. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Mari Stagnäsin kotialbumi S yyskuun Isännöintipäivillä julkistetaan Isännöintiammattilainen 2024 -palkinnon saaja. Lisäksi hän kouluttaa Retta Isännöinnin työntekijöitä vuosikellon mukaan toistuvissa asioissa, kuten yhtiökokouksissa ja tilinpäätöksissä. – Työhöni kuuluu paljon asioiden selvittämistä ja ongelmien ratkomista. Lisäksi toimin myös yhden järjestelmämme pääkäyttäjänä, kertoo Stagnäs
Nämä kuuluvat isännöitsijöiden päivittäiseen tekemiseen heti ensi hetkistä alkaen. Tämä karvainen kaveri pitää huolen siitä, että Mari Stagnäs saa arkeensa virtaa kävelylenkkien muodossa. Nyt kyydissä oleminen sujuu jo mallikkaasti ja mukana tietysti oma koira. Siitä, että haluan kehittää alaa sekä isännöinnin eri tehtävien osaamisesta, hän jatkaa. Vesielementtiin voi tutustua muullakin tavoin kuin veneillen. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. Tuolloin myös tiimityön tarve korostuu, samoin kuin yhteistyö isännöinnin eri osa-alueiden kesken. Myös kokeneemmat tai tutkintoja suorittaneet isännöitsijät tarvitsevat osaamisensa päivittämistä. Hän ei ylipäätään tiennyt, että hänet oli ilmoitettu kilpailuun mukaan. – Oma vahvuuteni alalla on ehdottomasti se, että olen työskennellyt niin monessa eri tehtävässä. litettavasti alalla ei ole perustutkintoa ja kouluttautuminen tapahtuu usein töiden ohella. Kollegat arvostavat erityisesti hänen kykyään tiivistää laajoja kokonaisuuksia ymmärrettäviksi opintokokonaisuuksiksi. 77 Perehdyttämistä ja päivittämistä Mari Stagnäsille tuli täysin yllätyksenä Isännöintiammattilainen 2024 finaalikolmikkoon pääseminen. Stagnäsia kiitetään päteväksi perehdyttäjäksi ja kouluttajaksi. – Finaalipaikan uskon johtuvan muutamista seikoista. – Erityisen tärkeää on taloyhtiön hallinnon osaaminen ja talousosaaminen. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen.. – Isännöinti on vaativa asiantuntijatehtävä, jossa tarvitaan tietoa erittäin laaja-alaisesti. VaSarja isännöitsijän vapaa-ajasta n Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. Vaasaan muuttaessaan Mari Stagnäs on opetellut veneilyä. Minulla on kokonaiskuva isännöinnistä, ymmärrän eri roolien tärkeyden ja osaan arvostaa alan kehitystä. Stagnäsin mukaan isännöitsijöiden koulutustarpeet vaihtelevat henkilön taustan mukaan ja voivat olla esimerkiksi kokoustekniikan tai viestinnän osaamisen syventämistä. Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. Erikoistumisen tarve kasvaa Mari Stagnäs uskoo, että jatkossa isännöinnin alalla tarvitaan erikoistumista. – Uskon, että jatkossa isännöintiä tehdään
Huomion vieminen villasukkiin Työt tehdään pääosin normaalina toimistoaikana. Viikonlopputöitä Mari Stagnäs tekee vain poikkeustapauksissa, ehkä noin pari kertaa vuodessa. Tällainen tekeminen ei yleensä ole kovinkaan suurten järjestelyjen takana. – Mikäli koulutustilanteessa ei synny vuorovaikutusta, jää helposti epävarmuus siitä, onko koulutus ollut kaikille riittävä. Aikataulujen pettäminen ei kaada maailmaa, kun kyse on yksittäisistä tapauksista. – Vielä en ole siinä pisteessä, että osaisin merimerkkejä tai ymmärtäisin Vaasan saaristossa navigoimisesta. Toki aikataulut pettävät kaikissa töissä aika ajoin ja vapaa-ajaksi ajateltu aika saattaakin kulua töitä tehden. – Erikoistuminen voisi olla esimerkiksi kohteiden ikään liittyvää. Vaasaan muutettuaan Stagnäs on opetellut pitämään veneilystä ja veneen kyydissä oleminen sujuukin jo melko hyvin. – Irrottaudun työajatuksista tekemällä jotakin, mikä vie kaiken huomiokykyni. Eikä hömppäsarjojen katsomisestakaan ole haittaa, nauraa Stagnäs. Jos teen iltatöitä, teen mielelläni silloin useamman tunnin kerralla, selventää Stagnäs. En halua lainkaan harrastuksia, jotka tehdään tiettynä viikonpäivänä tai tiettyyn kellonaikaan. – Pyrin siihen, että minulla on mahdollisimman vähän aikataulutettua tekemistä vapaa-ajallani. Parhaiten rentoudun hiljaisuudessa ja saunomalla. – Iltatöitä teen muutamia kertoja kuukaudessa. – Vaikka isännöinnin mielenkiintoa lisääkin sen monipuolisuus, voi olla järkevää ”keskittää” osaamista ja tekemistä. Ja mukavinta ovat mahtavat työkaverit! Hänen mukaansa haasteellisintä on varmistua siitä, että jokainen saa koulutustilanteessa tarvitsemansa opin. Villasukkien neulominen kuuluu vapaa-aikaan. 78 nykyistäkin enemmän tiimityönä niin, että asiakkaita palvellaan useamman eri asiantuntijan tiimillä. Erityisen stressaavissa tilanteissa auttaa erityisen haastava neulomismalli. Hän ammentaa energiaa esimerkiksi somevapaasta ja iltapäivälehtitauoista, joita hän pitää säännöllisen epäsäännöllisesti. Hömppäsarjat hyötykäyttöön Arkeensa jaksamista Mari Stagnäs saa vapaa-ajan rentoudesta, vapaa-aikaansa hän viettää perheensä kanssa. Tai vaikkapa prosesseihin, kuten vesivahinkojen hoitoon erikoistumista. Arjen helpottaminen olennaista Mari Stagnäs pitää työssään palkitsevimpana sitä, kun hän onnistuu tekemään tekemään haastavasta aiheesta selkeän tai kun hän huomaa koulutuksesta olleen hyötyä isännöinnin arjessa. Lisäksi ilon aiheena on nousevien lentokoneiden katselu. – Pystyn vaikuttamaan varsin pitkälti omaan kalenteriini ja luomaan omat aikatauluni. – Arjen helpottaminen on olennainen onnistumisen mittari. n. Se voi olla vaikkapa Cluedon pelaamista lapsen kanssa tai hiukan haastavamman villasukkamallin neulomista, kiteyttää Stagnäs. Olen onnekas, kun läheisillä on useita mökkejä, joilla saamme käydä. Mikäli työajatukset seuraavat vapaa-ajalle, on Stagnäsilla siihen konsti. – En ole erityisen urheilullinen tai erähenkinen, mutta kävelylenkit koiran kanssa ja mökkeily ovat Cluedon pelaaminen lapsen kanssa rentouttaa, samoin kuin mukava ja aikatauluttamaton tekeminen. Mieluisaa puuhaa on palapelien tekeminen, erityisesti lapsen kanssa. hyviä tapoja kerätä energiaa. – Vaasassa tähän nautintoon tarvittaisiin vahvaa aikataulutusta, joten katselen lentokoneiden liikkeitä aina pääkaupunkiseudulla vieraillessani. Stagnäs haluaa pitää esillä koulutuksen, osaamisen ja yhteistyön tärkeyttä
Koko Uudenmaan alueella. www.2727350.. 0103372720, www.ovella.fi, ovella@ovella.fi ovella® Urbanhub® kuusikko pyöräparkki! • runkolukitus • esteettinen • jatkettavissa • kaikkialle • kaikille.. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. Kysy nyt 3 LIIKEHAKEMISTO Ilmoitusvarauksen Kiinteistö&Energia palveluhakemistoon voitte tehdä sähköpostilla: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Ovella Systems Oy P. Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko • Lämmöneristys • Kosteuseristys www.fuktisol.fi Puh. Telineet Perustus Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään. (02) 479 5115 info@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! Kattoremontit ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.
80 Suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on tänä vuonna viime vuotta maltillisempaa, mutta kuitenkin yhä huomattavaa. Tämä oli yleinen kehityskulku kaupungista toiseen, kuitenkin vaihdellen sen mukaan, kuinka paljon kustannukset olivat nousseet tänä ja viime vuonna yhtiössä. Suurissa kaupungeissa selkeästi nopeinta hoitovastikkeen nousu on ollut kerrostaloissa Kuopiossa, jossa nousua on toista vuotta peräkkäin noin seitsemän prosenttia. Kyselyn perusteella neljä viidestä ilmoitti taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen olevan vakaa vastaushetkellä toukokuussa 2024. – Taloyhtiöiden kannalta on hieno asia, että vastikkeen erittäin ripeä nousutahti on hidastunut. Tulosten perusteella saadaan tähänastista tarkempi arvio taloyhtiöiden taloustilanteesta ja vastikemuutoksista. Lisäksi käytettävissä olevien tulojen nousu yltää vain vaivoin hoitovastikkeen lukemiin tänä vuonna. Lukema on aavistuksen viimevuotista maltillisempi. Rivitaloissa hoitovastike on noussut keskimäärin miltei viisi prosenttia tänä vuonna. Osuus kasvoi runsaan vuoden takaiseen verrattuna. Tämä on seurausta siitä, että isolta osaltaan kaupungeissa kiinteistöjen kustannusten nousu on hidastunut. Kuitenkin edelleen hoitovastikkeen nousuvauhti ylittää selvästi esimerkiksi kuluttajahintojen nousuvauhdin. Velallisilla kotitalouksilla ja taloyhtiöillä lisäksi aiempaa korkeammat lainakorot rassaavat taloutta, luonnehtii kyselyn tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Hoitovastike noussut kerrostaloissa keskimäärin neljä ja rivitaloissa viisi prosenttia vuonna 2024. Parempi likviditeetti Aiempaa maltillisempi kustannuskehitys näkyy monin tavoin taloyhtiön taloustilanteessa. Pääkaupunkiseudulla taloyhtiön hallussa oleva likviditeetti muuta maata pienempää Vastikkeiden nousuvauhti puolittui viime vuodesta Kerrostalojen hoitovastikkeiden nousu hidastunut ja vaihteluväli kaventunut suurissa kaupungeissa 2024 Kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeiden keskiarvot ja niiden muutos 2023 ja 2024 Järjestetty vuoden 2024 muutoksen mukaiseen järjestykseen 2022 2023 2024 2023, %muutos 2024, %muutos Kuopio 3.98 4.27 4.56 7.3 % 6.8 % Oulu 3.41 3.65 3.82 7.1 % 4.6 % Lahti 3.86 4.22 4.41 9.2 % 4.5 % Helsinki 4.74 5.25 5.49 10.8 % 4.5 % Vantaa 4.04 4.56 4.75 12.8 % 4.3 % Suomi ka 4.08 4.45 4.63 9.0 % 4.1 % Tampere 3.98 4.49 4.66 12.8 % 3.9 % Turku 3.56 3.90 4.05 9.7 % 3.9 % Espoo 4.21 4.44 4.60 5.5 % 3.6 % Pori 3.54 3.77 3.90 6.7 % 3.2 % Jyväskylä 3.75 3.85 3.96 2.5 % 2.9 % Lähde: Kiinteistöliitto, Hoitovastikekysely 2024 ja Talousja rahoituskysely 2023 Hoitovastikkeeseen nousua vuodelle 2024. Menee jonkin aikaa, että koko 2020-luvun alun kustannuspiikki sulatetaan. Kerrostaloyhtiöt, kaupungit yleisyysjärjestyksessä Prosentti Kyllä Ei EOS N Oulu/Kt 68% 31% 2% 124 Kuopio/Kt 65% 35% 0% 132 Pori/Kt 61% 37% 1% 70 Tampere/Kt 59% 40% 1% 177 Lahti/Kt 59% 41% 0% 136 Helsinki/Kt 54% 46% 1% 758 Espoo/Kt 48% 50% 2% 208 Turku/Kt 44% 55% 1% 162 Vantaa/Kt 43% 54% 2% 136 Jyväskylä/Kt 43% 57% 0% 161 Lähde: Kiinteistöliitto, Hoitovastikekysely 2024 Kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike on nyt 4,6 euroa per neliö. Grafiikka: Kiinteistöliitto. Hitainta nousua suurimpien kaupunkien kerrostaloissa on Jyväskylässä ja Porissa, jossa vastikkeen keskinousu on ollut kolmisen prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä, johon vastasi miltei 4800 vastaajaa toukokuussa 2024. K ymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen vastike on tänä vuonna noussut hieman runsaat neljä prosenttia, kun viime vuonna vastaava lukema oli runsaat kahdeksan prosenttia. Kyselyn vastauksista nähdään, että kuluvana vuonna valtaosaltaan taloyhtiöiden kustannukset ovat kehittyneet vuosia 2022–2023 maltillisemmin
Nyt 24 % vastaajien yhtiöistä oli perinyt ylimääräisen hoitovastike-erän, kun vuosi sitten lukema oli 29 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kahden osuus oli selvästi muita suurempi. Kysely toteutettiin sähköpostikutsun kautta nettikyselynä. Osa taloyhtiöistä pitää kyselyn perusteella erittäin pientä kassaa. Prosentti, pl. Hoitovastikekyselymme perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että erittäin suuri osa taloyhtiöistä on hoitotaloutensa puolesta hyvässä kunnossa. n Hoitovastikerästien määrä on pysynyt vähäisenä. Helsingin ja Kouvolan kohdalla arviot olivat kaikkein varovaisimpia tältä osin. EOS Ei yhtään alle 1000 euroa 1001 3000 euroa 3001 5000 euroa 500110000 euroa 10 00120 000 euroa 20 001 30 000 euroa yli 30 000 euroa Ka* 2024, euroa N Yhteensä 54% 27% 12% 3% 2% 1% 0% 0% 979 4776 Pks 47% 30% 16% 4% 2% 1% 0% 0% 1069 1665 Muu Etelä-Suomi 61% 22% 10% 3% 2% 1% 0% 0% 942 974 Länsi-Suomi 56% 27% 12% 3% 1% 1% 0% 1% 936 1389 Itä-Suomi 60% 27% 9% 3% 1% 1% 0% 0% 705 414 Pohjois-Suomi 53% 29% 12% 3% 2% 1% 0% 1% 1152 332 Kerrostalot (Kt) 44% 32% 16% 4% 2% 1% 0% 1% 1284 3190 Rivitalot (Rt, Et, Pt) 75% 18% 5% 1% 1% 0% 0% 0% 376 1584 Vastikerästien määrä kasvanut jonkin verran, mutta vastikerästejä keskimäärin erittäin vähän Minkä verran taloyhtiöllä on vastikerästejä tällä hetkellä (vko 19). Vastaajien taloyhtiöissä 74 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ainutta ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. EOS Ei yhtään alle 1000 euroa 1001 3000 euroa 3001 5000 euroa 500110000 euroa 10 00120 000 euroa 20 001 30 000 euroa yli 30 000 euroa Ka* 2024, euroa N Yhteensä 54% 27% 12% 3% 2% 1% 0% 0% 979 4776 Pks 47% 30% 16% 4% 2% 1% 0% 0% 1069 1665 Muu Etelä-Suomi 61% 22% 10% 3% 2% 1% 0% 0% 942 974 Länsi-Suomi 56% 27% 12% 3% 1% 1% 0% 1% 936 1389 Itä-Suomi 60% 27% 9% 3% 1% 1% 0% 0% 705 414 Pohjois-Suomi 53% 29% 12% 3% 2% 1% 0% 1% 1152 332 Kerrostalot (Kt) 44% 32% 16% 4% 2% 1% 0% 1% 1284 3190 Rivitalot (Rt, Et, Pt) 75% 18% 5% 1% 1% 0% 0% 0% 376 1584 Suurimpien kaupunkien joukossa espoolaisten ja jyväskyläläisten kerrostaloyhtiöiden taloustilanteet olivat vastaajien mukaan vakaimmat keväällä. Tämä voi aiheuttaa akuutteja maksuhaasteita, varsinkin yllättävien kulujen ilmaantuessa, toteaa kyselyn tuloksista Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. Prosentti, pl. 74 prosenttia yhtiöistä ei perinyt ylimääräisiä hoitovastikkeita ennen 2024 varsinaista yhtiökokousta. Lisäksi ainoastaan kuusi prosenttia oli järjestänyt ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia edellisen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. EOS Ei yhtään alle 1000 euroa 1001 3000 euroa 3001 5000 euroa 500110000 euroa 10 00120 000 euroa 20 001 30 000 euroa yli 30 000 euroa Ka* 2024, euroa N Yhteensä 54% 27% 12% 3% 2% 1% 0% 0% 979 4776 Pks 47% 30% 16% 4% 2% 1% 0% 0% 1069 1665 Muu Etelä-Suomi 61% 22% 10% 3% 2% 1% 0% 0% 942 974 Länsi-Suomi 56% 27% 12% 3% 1% 1% 0% 1% 936 1389 Itä-Suomi 60% 27% 9% 3% 1% 1% 0% 0% 705 414 Pohjois-Suomi 53% 29% 12% 3% 2% 1% 0% 1% 1152 332 Kerrostalot (Kt) 44% 32% 16% 4% 2% 1% 0% 1% 1284 3190 Rivitalot (Rt, Et, Pt) 75% 18% 5% 1% 1% 0% 0% 0% 376 1584. Vastaajista 72 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 93 prosenttia, kun taas Länsi-Suomessa osuus jäi 73 prosenttiin. Kyselyn perusteella taloyhtiöiden hoitotalous pyöri vuoden takaistakin paremmin talousarvioiden mukaisissa raameissa. Pientä kasvua vastikerästeissä Vastanneissa taloyhtiöissä vastikerästit eivät juuri olleet lisääntyneet, kun tarkastellaan rästejä yleisellä tasolla. 81 Vastikerästien määrä kasvanut jonkin verran, mutta vastikerästejä keskimäärin erittäin vähän Minkä verran taloyhtiöllä on vastikerästejä tällä hetkellä (vko 19). Tyypillisin ylimääräisten erien valtuutettu määrä oli kaksi kappaletta, jonka osuus kohosi 68 prosenttiin. Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudulla taloyhtiön hallussa oleva likviditeetti näyttää olevan muuta maata pienempää. Rivitaloyhtiöillä on keskimäärin hivenen enemmän likvidejä varoja käytössään. Vastaajista 3 088 oli hallituksen puheenjohtajia, 1 392 hallituksen muita jäseniä, ja 184 isännöitsijöitä. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 15 prosenttia yhtiöistä, ja kaksi ylimääräistä erää yhdeksän prosenttia yhtiöistä. Lukema oli selvästi kohonnut vuoden takaiseen nähden. Grafiikka: Kiinteistöliitto Vastikerästien määrä kasvanut jonkin verran, mutta vastikerästejä keskimäärin erittäin vähän Minkä verran taloyhtiöllä on vastikerästejä tällä hetkellä (vko 19). Prosentti, pl. Lukema oli hivenen suurempi kuin kevään 2023 kyselyssä. Kyselyn vastaajien taloyhtiöissä oli karkean arvion perusteella noin 3,5 kuukauden hoitovastikemäärää vastaava rahamäärä taloyhtiön tilillä vuoden 2023 lopulla. Vastaajien kokonaismäärä oli 4 782. Kun vastaajilta kysyttiin euromääräistä arviota vastikerästeistä, havaitaan, että keskimääräinen vastikerästien määrä on noussut kerrostalojen kohdalla miltei 1300 euroon yhtiötä kohden, kun keväällä 2023 arvio samalla arviointitavalla laskettuna oli vajaat 1100 euroa. – Taloyhtiöiden taloutta on koeteltu kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina paljon. Talouden heilahteluista on toivon mukaan opittu, ja tulevaisuuteen varautuminen on parantunut. Kyselyn vastaajien yhtiöissä 15 prosentilla on alle kuukauden puskuri tilillään. Helsinkiläisissä kerrostaloyhtiöissä on kyselyn perusteella kymmenen suurimman kaupungin vertailussa pienimmät tilin saldot. Peräti 83 prosenttia taloyhtiöistä oli päättänyt edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle. Kiinteistöliitto toteutti taloyhtiöiden talousja vastikeasioihin liittyvän kyselyn jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöille 7.–20.5.2024. Sekä vastikerästien kasvusta että pienentymisestä yhtiöissään raportoi tänäkin vuonna samansuuruiset osuudet vastaajia. Tamperelaisilla yhtiöillä lukemat jäävät miltei Helsingin tasoille. Kaupunkikohtaisia eroja on tänäkin vuonna nähtävissä
.... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Mainitse tilatessasi koodi UUSI 2024. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... N im i: .... .... .... .... .... .... .... .... .. Kiinteistöalan ammattilainen, kiinteistöasiantuntija tai asunnon omistaja. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Aspa Palvelut on toiminut Seinäjoella yli kaksikymmentä vuotta. .... .... .... .... .... .... Ti la us la hj ak si vi el ä 1 nu m er o ka up an pä äl le . .. .... .... .... M ai ni ts e til at es sa si ko od i UU SI 20 24 . .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Seuraa Kiinteistö&Energiaa Facebookissa ja Instagramissa! TI LA U SK O RT TI K ar pr in t O y So pi m us 50 03 50 5 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS Va st aa not ta ja m ak sa a po st im ak su n Ky ll ä ki it os ! Ti la an Ki in te is tö ja en er gi a -le hd en ke st ot ila uk se na ed ul lis ee n hi nt aa n 77 eu ro a, 8 nu m er oa . .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Maakunnat: Turku, Pori ja Rauma Ilmestyy lokakuussa viikolla 40 Ilmoitusvaraukset 11.9. .... .... Tilaa asiantuntevaa tietoa kiinteistönhallinnasta ja taloudenpidosta koko vuodeksi! Nyt kestotilaus edulliseen hintaan 77 euroa, 8 numeroa. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... mennessä kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Seinäjoelle kaksi uutta hirsirakenteista Aspa-kotia Seinäjoen Aspa-kotien visualisointi sisäpihalta. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .. Sä hk öp os ti: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Kumpikin uusi Aspa-koti koostuu kahdesta hirsirakennuksesta, joiden keskelle jää suojainen sisäpiha. .... .... .... .... .... Vähähiilisten ja energiatehokkaiden hirsirakennusten lämmitykseen ja viilennykseen käytetään maalämpöä. .... Pu he lin : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... • Lisäksi sähköjohtojen kuntoarviot, tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja energian kulutuksen optimointi. Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti ?. .... .... .... .... Tilauslahjaksi vielä 1 numero kaupan päälle. .... .... .... .... .... .... .... Pihasuunnittelussa huomioidaan monimuotoisuus, aisteille ystävällisyys ja pölyttäjähyönteiset. .... .... .... .... .... .... .... .... La hj at ila uk se n sa aj a: .... .... .... .... .... .... .... .... Keväällä 2025 valmistuva kokonaisuus tarjoaa oman kodin sekä ympärivuorokautisen ja yhteisöllisen asumisen palvelut vaikeavammaisille ja kehitysvammaisille ihmisille. .... .... .... .... .... .... .... .... .... Havainnekuva: Hoivarakentajat Hoivarakentajat Oy ja Aspa Palvelut Oy ovat sopineet kahden hirsirakenteisen Aspa-kodin rakentamisesta Seinäjoelle. .... .... .... n ?Kiinteistöalan uutisia Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Seuraavassa numerossa • Vesijohtojen ja viemäreiden kuntoarviot, putkiremonttien toteutustavat, kylpyhuoneiden ja saunojen remontit. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Rakennuksiin tulee myös aurinkovoimalat. .... .... .... .... .... ...
C M Y CM MY CY CMY K
Tervet uloa osasto llemm e 6d98 Energiatehokas ja moderni ilmanvaihtokone, joka on helppo vaihtaa vanhan paikalle. Sisäänrakennetut hiilidioksidija kosteusanturit mahdollistavat automatisoidun, tarpeenmukaisen ilmanvaihdon. . Täydellinen ratkaisu parempaan sisäilmaan Vallox 125 MV Tutustu koneen ominaisuuksiin ja katso kaikki korvaavuudet: vallox.com/ vallox-125-mv Olemm e mukan a FINNB UILD-M ESSUI LLA 8.–10.1 0. Koneen eri malleilla (A-H) voidaan korvata suoraan ilman kanavamuutoksia esimerkiksi MUH Ilmava, Vallox Digit, Vallox 75, Vallox 95 ja Vallox 121 -mallit sekä Ilto 440 ja Onnline 130 -mallit. . Tehokas lämmöntalteenotto osittaisella ohituksella . PAL.VKO 2024-39 601526-2405 www.vallox.com . Ohjaus koneen mukana tulevalla ohjaimella, yhteensopivalla Vallox-liesikuvulla tai maksuttoman MyVallox Cloud -pilvipalvelun kautta. Energiaa säästävät EC-puhaltimet