Kiinteistö Nro 6/2019 | 6,90 & energia Sähkön siirtohintojen korotukset jatkuvat EK:n asiantuntija: Suomen vienti hiipumassa Ammattiväen kiinteistömessut Ylläpito ja korjausrakentaminen esillä Isännöintialalle uusi yhdistys Motiva esittää: Energiaekspertti joka taloyhtiöön Liki 1000 asuntoa Olympiakylä rakennettiin 80 vuotta sitten
Kiinteistövahdilla säästät jopa 10 % taloyhtiön lämmityskuluissa Kiinteistövahti optimoi kiinteistön lämmitystä vaivattomasti. Se on ehkä maailman helpoin tapa parantaa asuinmukavuutta, säästää energiakuluissa ja tehdä asumisesta ilmastoystävällisempää. Lue lisää helen.?/kiinteistovahti Loppuu se turha säätäminen
www.isover.. Autamme kumppaneitamme ja asiakkaitamme tekemään valintoja, jotka säästävät energiaa ja kestävät aikaa.. Tehokasta lämmönja ääneneristystä suomalaisiin olosuhteisiin. Teemme päivittäin töitä sen eteen, että eläminen ja asuminen olisi paitsi laadukasta ja turvallista, myös taloudellista
Kivihiiltä käyttävät voimalaitokset sijaitsevat Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Osa voidaan toteuttaa heti ja osa vaatii pidempää suunnittelua, muistuttaa energiaekspertti Kimmo Karvinen. 74 Helsingin VPK:n toiminta on vireää, eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan. Miljoonan euron haastekilpailu . Nyt haetaan ratkaisuja Lutakon kaupunginosan ja ydinkeskustan yhdistämiseen. Myös Maailman talousfoorumi, World Economic Forum, osallistuu tähän ponnistukseen Helsingin rinnalla, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.. 38 Helsingissä järjestetyt Kiinteistömessut kokosi lukuisia näytteilleasettajia ympäri Suomea. 12 Vähittäiskaupan liikevaihto kehittyi alkuvuonna vahvasti, mutta tukkukaupan kasvu perustui enää hintojen nousulle. Helsinki Energy Challenge -kilpailun myötä saatavista ratkaisuista on hyötyä myös omaa kaupunkiamme laajemmin, sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suuria katuremontteja on luvassa myös lähitulevaisuudessa. 16 Isännöintialalle on perustettu uusi toimija Isli Isännöintiyritykset ry, mikä haluaa ottaa rohkeasti kantaa alan moniin muutoksiin. 44 Kolmasosa energiankulutuksesta menee hukkaan. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Sillä haetaan ratkaisua kivihiilen korvaamiseen Helsingin lämmityksessä mahdollisimman kestävästi ja mahdollisimman vähäisellä biomassan käytöllä. Helsinki on sitoutunut kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Helsinki valmistelee kansainvälistä Helsinki Energy Challenge -haastekilpailua. 68 Yksi Helsingin suurimmista aurinkovoimaloista on otettu käyttöön Messukeskuksen katolla. Rakennusten kunnossapito nousee merkittävään rooliin energiansäästötalkoissa. Tällä hetkellä merkittävä osuus, noin 56 prosenttia, Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu lämmittämiseen käytetyn energian tuotannosta. Keikkoja VPK:lla on noin kerran viikossa. Kaupan yritysten määrä ja vähittäiskaupan työllisyys ovat laskussa. Uusi hanke pyrkii parantamaan katutöiden sujuvuutta. 28 Jo pitkään eläkkeellä olleet Urho ja Pirkko Mäkelä muuttivat viime keväänä 16-kerroksiseen tornitaloon Oulun kaupungin keskustaan. Hallituksen kiellettyä kivihiilen polton vuodesta 2029 alkaen myös Salmisaaressa kivihiileen perustuva tuotanto on ajettava alas vuoteen 2029 mennessä. 58 Jakamistalous on päivän kuuma trendi. Kilpailu on avoinna kaikille, kuten kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja eri tahojen muodostamille konsortioille. Monet riidat olisivat olleet estettävissä paljon aikaisemmin, kun olisi ymmärretty ottaa asiantuntija mukaan, sanoo Asianajotoimisto Kuhanen Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm. Silloin Helsinkiin rakennettiin Olympiakylä, jonka tarkoitus oli majoittaa urheilijoita. Viime aikoina, kun vienti on vähän hiipunut, myös tuonnin veto on hiipunut, niin tilanne ei ehkä ole niin synkkä kuin viennin vähenemisestä voisi suoraviivaisesti päätellä. 8 Suomen suurimpien kauppakumppaneiden Saksan ja Ruotsin taloudet vetävät nyt melko huonosti. 56 Vantaalaisen Viihdekeskus Flamingon vuoden loppuun mennessä valmistuvalla energiatehokkuusremontilla tavoitellaan jopa 40 prosentin lämmityskustannusten säästöä. Kilpailua kehitetään suunnitteluvaiheessa kotimaisilta ja kansainvälisiltä tahoilta saadun palautteen avulla. Aurinkovoimala käynnistyi alkusyksystä ja samalla ryhdyttiin jo rakentamaan laajennusosaa. 52 Olympiakylän huoltoyhtiö on palvellut alueen asukkaita jo vuodesta 1940 lähtien. 66 Ratapiha ja valtatie 9 jakavat Jyväskylän laajenevan kaupunkikeskustan kahtia. Sivu 24 Vienti on suurin piirtein plussalla – Olemme viennissä suurin piirtein plussan puolella. Taloyhtiöiden energiankäytössä on runsaasti tehostamisen varaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteistyökumppaneilla tulee olemaan suuri merkitys. Jakamistalous on kehittynyt vastaamaan omalta osaltaan ilmastonmuutokseen ja pienentämään hiilijalanjälkeä. 26 Helsingissä on vuosittain satoja katutöitä. Toimenpiteet voivat olla pieniä hankkeita tai isoja investointeja. Sivu 8 Asiantuntija mukaan riittävän ajoissa – Tyypillinen asiakas on kiinteistönomistaja, kiinteistöosakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö. 18 Rakennusalan tuottavuus on valmistavaa teollisuutta ja kokonaistaloutta heikompi. Sellun ja paperin vienti ovat olleet isossa osassa Kiinteistöja rakennusalan digitalisaatiosta voisi löytyä palveluvientiin ratkaisuja, joita pystyttäisiin hyödyntämään muuallakin isolla Euroopan markkinalla, toteaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen. Sivu 62 6 Rakentaminen on siirtymässä ensimmäisenä isona toimialana laskusuhdanteeseen kasvettuaan muuta taloutta nopeammin neljän vuoden ajan. – Ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän ajan suurin haaste ja Helsinki on eturintamassa sen vastaisessa taistelussa. Vientikysynnän määrä maailmantaloudessa on muutenkin heikentymään päin. Kuluttajien suurta eriarvoisuutta mikään laki ei pysty korjaamaan. 4 P uhuvat päät S isältö 6 / 19 Taloyhtiöt saatava energiatehokkaiksi – Energiaekspertin pitää ensisijaisesti asiantuntemuksellaan auttaa taloyhtiötasolla kehittämään toimintaa entistä energiatehokkaammaksi. Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttääkin muiden toimenpiteiden lisäksi myös lämmöntuotannon päästöjen merkittävää vähentämistä nykyisestä. Kilpailun palkinto on miljoona euroa. Maailman johtavien kaupunkien C40-ilmastoverkosto tukee hankettamme jo nyt valmisteluvaiheessa. Tämä tuli esille Building On Tomorrow – seminaarissa. 32 Hallitus aikoo esittää sähkön siirtohintojen nousun hillitsemiseksi sähkömarkkinalakiin tasoitusjaksosäännöksiä. Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä on tehty jo päätös. Keskeistä on, että taloyhtiössä ryhdytään kaikilla tasoilla suunnitelmallisesti miettimään energiaasioita ja tartutaan toimiin niiden tehostamiseksi. Viimeisen kolmen vuoden aikana meillä on ollut nettovientiä. Usein kiinteistönomistajalla on joku kehityshanke, jota hän lähtee viemään eteenpäin, ja kääntyy kehittämisvaiheessa asianajotoimiston puoleen tai jos hankkeessa syntyy joku ongelma, joka halutaan ratkaista
Meidän suurin kauppakumppanimme Saksa elää laskusuhdanteessa – samoin länsinaapurimme Ruotsi vähentää ostojaan Suomesta. Mutta luomakunnassa niin ei ole tapahtunut – luonnossa kasvu jatkuu. Suurin on asukasluvun kasvun pysähtyminen – maaseudun jatkuva autioituminen – kansalaisten työssäoloajan lyhentyminen ja tuotannollisten elinkeinojen väheneminen. Luvuissa on arvonlisävero mukana. Omakotija paritaloja korjattiin 3,4 miljardilla eurolla. Helsingin Masto sijaitsee Sompasaaren merellisissä maisemissa. Korjauksia tehty 6,3 miljardilla . Sillä kaikkinaiset valtakunnalliset tilastoluvut ovat muuttuneet on totuttu näkemään niiden edessä +merkki. Linjausehdotuksissa on muun muassa mitä ja miten kaupunki haluaa omistaa, mitä tiloja hankitaan käyttöön vuokraamalla, miten ja millä resursseilla sen tulee omistustaan hoitaa sekä kuinka ja mihin tarkoituksiin sen tulee omistuksiaan käyttää. YIT käynnisti asuntohankkeita . Tuskin on. Talouselämän alamäki on näissä naapureissamme menossa. Pysähtyminen on luonnollista, mutta me emme ole siihen tottuneet. Ikuinen kasvu ei liene mahdollista, vaikka siihen on totuttu. Se saattaa olla mahdollista. Kaupungin hallinnoimien tilojen käyttöja kehitystarpeita arvioidaan palveluverkon tarpeiden kautta, mitä kohteita tulee kehittää ja mistä voidaan luopua. Asuntotuotanto vähenee noin 10 000:lla ja liike-toimistorakentaminen vähenee sitäkin enemmän. Pysähtyykö talouselämän kasvu jopa pysyvästi. Syntyvyys vähenee – asuminen keskittyy suurimpiin kaupunkeihin – ammattikuntana yrittäjien määrä vähenee. Tampereen kaupungin tilaomaisuuden arvo oli viime vuoden lopussa noin 1,4 miljardia euroa. Palveluverkon suunnittelu pohjautuu kaupungin kasvutavoitteisiin ja väestösuunnitteeseen, jonka pohjalta voidaan suunnitella tarvittava palvelutilaverkko. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Perinteeksi tullut kasvu näyttäisi pysähtyneen ja kääntyneen laskuun. Rakennemuutos suomalaisessa yhteiskunnassa on alkanut ja jatkunee ties kuinka kauan. Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asuntoosakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 6,3 miljardilla eurolla vuonna 2018. Kerrostalojen korjaamiseen kului 2,2 miljardia euroa ja rivitalojen korjaamiseen 720 miljoonaa euroa. Mutta kasvu kaikissa suureissa on kehityksen vahva merkki. Ainoan poikkeuksen tekee pääkaupunkiseutu. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Me viemme edelleen entiseen tapaan selluloosaa, paperia ja metallituotteita. Ja lisäksi palvelujen viesti osoittaa tilastoissa selvää kasvua, ja jopa autojenkin vienti on vahvasti kasvava. Näistä suurimmat ovat Helsingin Masto, Helsingin Barista, Espoon Proosa, Vaasan Romeo, Tampereen Tähtitorni, Helsingin Smoltti ja Kuopion Tohtori. Onko jatkuva kasvu saavuttamassa matkansa pään. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Ulkomaankauppa vetää tänään heikosti. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän tilaaman selvityksen pohjalta on laadittu kaupungin tilaomaisuuden linjaukset vuosille 2018–2021. Linjausehdotuksia on tilojen hallinnoinnista, tilojen käytöstä ja toiminnan kehittämisestä. Saattaa olla, että näin on. Suomen viennistä 15 prosenttia suuntautuu Saksaan – Ruotsiin kymmenen prosenttia, mutta Venäjälle tänään enää kuusi prosenttia. Suomen bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia on viennin osuus. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 71,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 64,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Meillä on menossa vahva yhteiskunnallisen rakenteen muutos, joka merkit näkyvät vähän kaikkialla. Sen väheneminen tulee heijastumaan vahvasti koko kansantulomme muodostumiseen. Onko Suomen talouselämä kääntymässä pysyvästi miinusmerkkiseksi. Kaupungin palvelutilaverkko koostui noin 860 omistetusta rakennuksesta ja noin 240 vuokraamalla hankitusta rakennuksesta tai tilasta, kertoo kaupungin tilaomaisuuden nykytilaa ja kehitystarpeita on analysoiva Tilaomaisuuden linjaukset -selvitys. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a T asavallassa kaikki hyvin! Onko tämä hokeama tänään totta. Ja suuri ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa on työllisten määrän aleneminen. Ne näyttävät olevan tällä hetkellä ajankohtaisia. Linjauksia tarkastellaan valtuustokausittain ja tarvittaessa vuosittain. Helsingin Smoltti puolestaan sijaitsee Verkkosaaren Capellanrannassa meren äärellä ja Kuopion Tohtori rakennetaan Kuopion keskustaan vain kivenheiton päähän kauppatorista.. Strategiset linjaukset muodostavat toimitilahallinnolle pitkän tähtäimen suuntaviivat, joiden pohjalta toimintaa kehitetään. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. YIT käynnisti monia asuinkerrostalohankkeita heinä-syyskuun aikana. Linjaukset perustuvat taustadokumentteihin sekä kehitystarpeiden selvittämiseksi tehtyyn kyselyyn ja työpajoihin. Muun muassa Saksan kansantalous tämän vuoden kolmannella neljänneksellä painui taantumaan. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Helsingissä asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana. Tänään miltei jokaisessa on edessä -merkki. Tampereen tilaomaisuus . Suurin osa kerrostalojen korjauksista, 1,7 miljardia euroa, kului asunto-osakeyhtiön teettämiin korjauksiin ja loput 510 miljoonaa euroa kerrostaloasuntojen omistajien itse tekemiin tai teettämiin korjauksiin. Korjauskustannuksissa ei ole mukana omalle työlle ja talkootyölle laskettua arvoa. Sen ei sinänsä tarvitse olla huono asia, koska tekniikka etenee edelleen ja vähentää ihmistyövoiman käyttöä. Helsingin Barista viimeistelee kuudesta taloyhtiöstä muodostuvan Kahvikorttelin, joka sijaitsee entisellä Pauligin paahtimon tontilla Helsingin Aurinkolahdessa. Meille merkittävä kansantalouden kokonaiskehitystä ohjaava rakentaminen supistuu arvion mukaan tänä vuonna 2,5 ja ensi vuonna jopa 3,5 prosenttia. Sen sijaan tilastot osoittavat, että tuotantotilojen rakentaminen hieman lisääntyy. Tavoitteena on järjestää kaupungin palvelutuotannon tarpeisiin soveltuvat ja toimintaa tukevat turvalliset, terveelliset ja viihtyisät tilat, ja että kiinteistöjen ylläpito on suunnitelmallista, kannattavaa ja ongelmia ennaltaehkäisevää. Kasvua on saavutettu vuodesta toiseen miltei kaikilla mittareilla mitattuna. Tänään olemme siirtyneet suhteellisen vakavaan talouselämän laskukauteen. Me ihmiset olemme osa luontoa ja meidän tulee kyetä pitämään yllä jatkuvaa kasvua ja niin todennäköisesti tapahtuukin, vaikka silloin tällöin tapahtuu notkahduksia. Rivitaloyhtiöt korjasivat 420 miljoonalla eurolla ja rivitaloasuntojen omistajat 300 miljoonalla eurolla. Yhteenlasketut korjauskustannukset nousivat 1,5 prosenttia vuoden 2017 tasosta ja ne ovat kasvaneet 9,8 prosenttia vuodesta 2013
Teollisuuden rakentaminen piristyy vihdoin selvästi. Suuria infrahankkeita on kuitenkin meneillään: muun muassa länsimetron kakkosvaihe. Sen mukaan asuntotuotannon ja infrarakentamisen vähentyminen painaa rakentamisen kasvun tänä vuonna nollan tuntumaan. Viime vuonna uusia asuntoja alettiin rakentaa ennätyksellisen paljon, jo toista vuotta peräkkäin, noin 44 000–45 000 kappaletta. Erityisesti vähenee asuinrakentaminen, mutta myös muun rakentamisen ennakoidaan vähenevän. Valmiiden myynnissä olevien uusien asuntojen määrät ovat kuitenkin kohtuullisella tasolla, ja asuntomarkkinoiden peruskuva säilyy edelleen positiivisena, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo. Viimeksi vastaavissa lukemissa on oltu 1990 –luvulla. Miten voimme toimia siten, että vienti voi jatkua. Julkinen palvelurakentaminen on noussut ennätyslukemiin väestön ja rakennusten ikääntymisen sekä kaupungistumisen myötä. Raksu arvioi, että vuonna 2019 aletaan rakentaa 37 000–39 000 asuntoa. Tässä vaiheessa näkymät ovat vielä heikot onhan hallitus vielä kovasti nuori. Tarvitaan kilpailukykyä hyviä tuotteita ja kehittynyttä kauppapolitiikkaa. Etenkin sairaaloita ja muita hoitoalan rakennuksia rakennetaan vielä tänä vuonna vilkkaasti, mutta pitkään jatkunut kasvu alkaa vähitellen laantua. Maan laajapohjaisella, mutta ilmeisen kokemattomalla hallituksella on suuri vastuu nostaa nyt alamäkeä ajavan talouskehityksen uuteen nousuun. Maan hallitus, joka tänään on lähes kokonaisuudessaan uusien henkilöiden käsissä, ei ole toistaiseksi esittänyt kannanottoja, miten talous saadaan säilymään vähintään lievässä kasvussa. Lasku on ollut odotettavissa, sillä kerrostaloasuntoja on valmistunut viime vuosina ennätysmäärin. Sama näkemys on Rakennusteollisuus RT:llä. Perinteisesti saamme sen, mutta osaammeko sen tänään uusissa maailmanlaajuissa suhdanteissa. Väylien kunnossapitoon suunnatun rahoituksen taso laskee viime vuodesta noin viidenneksen eli 370 miljoonalla eurolla, mikä näkyy teiden ja ratojen kunnossa. Valtion väylärahoitus vähenee Valtion väylärahoitus on pienenemässä. Toivottavasti se löytää tien uuteen kasvuun. Terveydenhuollon rakennusten ja koulujen rakentaminen pysyy vilkkaana vielä tänä ja ensi vuonna. Me emme selviä ilman vientiä me emme elä yksin palvelemalla toinen toisiamme ja toteuttamalla kotimaamme rakentamista. Pudotus tulee vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista. Suomi elää viennistä. R akentaminen vähenee korkealta tasoltaan tänä ja ensi vuonna, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu). Vuonna 2020 aloituksia tehdään arvion mukaan useita tuhansia vähemmän. Miten Suomi tulee selvitymään kansainvälisessä kilpailussa. M aaseudun asukasmäärä vähenee, syntyvyys laskee, vienti ulkomaille vähenee ja työttömyyden ennakoidaan nousevan. Siihen on kansantalouden kasvu nojautunut jo vuosikymmeniä. Tarvitaan myös kilpailukyinen hintataso ja sitä emme riittävästi hallitse. Laskusuhdanne alkaa näkyä Suomessa Rakentaminen hiipumassa Rakentaminen on siirtymässä ensimmäisenä isona toimialana laskusuhdanteeseen kasvettuaan muuta taloutta nopeammin neljän vuoden ajan. Asuinrakennusten korjaaminen lisääntyy voimakkaammin kuin muiden rakennusten korjaaminen. Korjausrakentamisen määrän arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2019 noin 1,5 prosenttia. Palvelurakentaminen ennätyslukemiin Liikeja toimistorakentaminen on RT:n mukaan putoamassa historiallisen matalalle tasolle, kun useiden suurhankkeiden jälkeen uudet aloitukset ovat jäämässä alle 5 miljoonaan kuutiometriin. – Asuntorakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna yhteensä 10 000 asunnolla vuoteen 2018 huippulukemiin verrattuna. Sitä on vaikea ennustaa. Maaja vesirakentaminen kääntyy kuluvana vuonna 2,5 prosentin laskuun. Kansakunnan perustoimintoja mittaava kansantulon kasvu jähmettyy. 6 Kansantulon kasvu jähmettyy Rakentamisen suhdannevaihtelut ovat normaaleja talouselämän ilmenemismuotoja, mutta tänään rakentamisen lisäksi tapahtuu muutoksia monissa yhteiskunnan perustoiminnoissa perinteinen rakenne uudistuu. Raksu arvioi koko rakentamisen tuotannon vähenevän 0,5-2,5 prosenttia tänä vuonna ja edelleen 1,5 – 3,5 prosenttia vuonna 2020. Asuntorakentamista kannattelevat Vihmon mukaan matala korkotaso, kuluttajien vahva luottamus omaan talouteen sekä sijoittajakysynnän pysyminen vakaalla tasolla
Tämän vuoden toisella neljänneksellä aloitettiin 2 090 asunnon rakentaminen, valmistui 1827 asuntoa ja rakennuslupia myönnettiin 2 672 asunnon rakentamiseksi. Asuntotuotantoluvuissa on mukana uustuotannon ja laajennusten lisäksi käyttötarkoituksen muutokset. – Tulevan hallituksen on pelattava korttinsa oikein talouskasvun hidastuessa. Kasvukeskusten riittävälle asuntotuotannolle ja vähäpäästöisille raideliikennehankkeille tulee luoda edellytykset, sillä niillä on keskeinen rooli työllisyyden kehitykselle, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa. Rakentamisen kokonaisvolyymi on pysynyt korkealla tasolla. 7 . Erityisesti valmistuneiden asuntojen osalta on saavutettu suurimmat kerrosalalukemat vuoden 2012 jälkeen. Asuntorakentamista kannattelevat matala korkotaso, kuluttajien vahva luottamus omaan talouteen sekä sijoittajakysynnän pysyminen vakaalla tasolla. Valtakunnallisesta rakentamisen tilanteesta poiketen asuntorakentaminen Helsingissä jatkuu erittäin voimakkaana. Toimitilarakentamisen osalta rakenteilla on edelleen paljon kerrosalaa, mutta vuoden 2019 aikana on nähtävissä selkeää hiljentymistä verrattuna edelliseen vuoteen 2018. Kesäkuun lopussa oli rakenteilla 9 995 asuntoa uustuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina. Kokonaisuudessaan rakenteilla on asuin-ja toimitilarakentamisen (uustuotanto ja laajennukset) kerrosalana yhteensä 1,29 miljoonaa kerrosneliömetriä. ja Raide-Jokerin rakentaminen pääkaupunkiseudulla alkanee vuonna 2019. Jouni Suolanen Helsingissä asuntorakentaminen vilkasta Asuntorakentaminen on pysynyt määrällisesti yhtä korkeana jo viimeisen vuoden ajan ja on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin Helsingissä vuosikymmeniin.. Asuntorakentaminen on pysynyt määrällisesti yhtä korkeana jo viimeisen vuoden ajan ja on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin Helsingissä vuosikymmeniin
Nämä tekijät heijastuvat myös Suomen vientiin. Vientikysynnän määrä maailmantaloudessa on muutenkin heikentymään päin. Johtava ekonomisti, FT Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta kehottaa huomioimaan kauppataseessa myös tuonnin arvon sekä viennin ja tuonnin erotuksen. – Olemme suurin pirtein plussan puolella. Yksi selittävä tekijä sille, miksi Suomen tuonti. Viimeisen kolmen vuoden aikana meillä on ollut nettovientiä. Viime aikoina, kun vienti on vähän hiipunut, myös tuonnin veto on hiipunut, niin tilanne ei ehkä ole niin synkkä kuin viennin vähenemisestä voisi suoraviivaisesti päätellä. Mikä tilanne on tällä hetkellä. 8 Viennin arvo 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta Vienti edelleen plussalla Suomen suurimpien kauppakumppaneiden Saksan ja Ruotsin taloudet vetävät nyt melko huonosti. Pakarinen ottaa esimerkin rakennusalasta. V iennin arvo on 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta
Nyt puolestaan tuonnin hiipumiseen voi vaikuttaa rakentamisen hienoinen hiipuminen. Kun esimerkiksi vuonna 2014 laskettiin yhteisöveroa, sillä tehtiin investoinnit houkuttelevammiksi. Maittainen vientitarkastelu ei välttämättä tarkoita sitä, että tuote jää siihen maahan, mihin se on Suomesta viety. Tilanne ei ehkä ole niin synkkä kuin viennin vähenemisestä voisi suoraviivaisesti päätellä, johtava ekonomisti Sami Pakarinen toteaa. – Nämä ovat poliittisia toimenpiteitä, jotka voivat auttaa myös vientiä jollain tavalla, Pakarinen katsoo. – Tänä päivänä vientiyritysten kilpailu on globaalia. Tänä päivänä maailmasta ei löydy Pakarisen mukaan sellaista paikkaa, että sinne pystyisi noin vain menemään ja saamaan markkinan. nousi vuosina 2015-2016 melko paljon oli se, että kun rakentaminen lähti vetämään, tarvittiin paljon rakennustuotteita. Krimin vastaisten pakotteiden myötä Suomen Venäjän vienti romahti. Yritykset tietävät, miten vientiä pitää tehdä. Jouni Suolanen. Venäjän vienti vetää nyt vähän paremmin, ja ollaan tulossa ylöspäin huonoimmista ajoista, mutta entistä tasoa ei ole saavutettu. Ja kun nähdään, että lopputuotteellekin olisi kysyntää, se voi laukaista investointipäätöksiä, ja sitä kautta tuotteita vientiin. Brexit voi sekoittaa tätäkin sektoria. Sillä on iso merkitys, mihin hintaan Suomessa pystytään tuottamaan tuotetta, ja miten vetävä ja markkinaan uppoava tuote on. – Viime aikoina, kun vienti on vähän hiipunut, myös tuonnin veto on hiipunut. Kuva: Marjo Koivumäki/Studio Apris Sellun ja paperin vienti ovat olleet isossa osassa Suomen viennissä ja ovat edelleen, mutta viime vuosina isossa roolissa on ollut erityisesti metallituotteiden ja autojen vienti. Palvelujen viennin osuus kasvussa Sellun ja paperin vienti ovat olleet isossa osassa Suomen viennissä ja ovat edelleen, mutta viime vuosina isossa roolissa on ollut erityisesti metallituotteiden ja autojen vienti. – Tänä päivänä vientiyritysten kilpailu on globaalia. 9 Suomelle Saksa on tärkeä kauppakumppani erityisesti siksi, että meillä on Saksaan investointihyödykevetoista vientiä. Tuottavuuskasvulle luodaan edellytyksiä panostamalla T&K–rahoitukseen. Vientitilastoja heiluttelevat Pakarisen mukaan erityisesti laivatoimitukset silloin, kun ne osuvat yksittäiselle kuukaudelle. – Kannattaa huomioida, että tavaraviennin ohella meillä on koko ajan iso ja kasvava osuus palvelujen viennillä, joka tilastoidaan vähän harvemmalla kammalla. Yritykset tietävät, miten vientiä pitää tehdä. Politiikalla voidaan vaikuttaa vientiin Kannattaisiko suomalaisten yritysten panostaa eksoottisempiin maihin, kuten esimerkiksi Afrikkaan. Suomelle Saksa on tärkeä kauppakumppani erityisesti siksi, että meillä on Saksaan investointihyödykevetoista vientiä. – Aina kun puhutaan viennistä, riippuu myös siitä, mihin maahan se kirjautuu, ja missä on loppukysyntä. Politiikkatoimenpiteillä voidaan edistää työperäistä maahanmuuttoa. Rakennusalan tuotteiden viennin Pakarinen näkee olevan kuta kuinkin ennallaan. Voiko maan hallitus politiikallaan tukea vientiä. – Silloin tullaan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavia toimenpiteitä. Julkisilla viennin edistämismatkoilla voidaan saada buustia, ja avata mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vaikka näistä maista tulee kolmannes Suomen viennistä, Pakarinen ei halua ylikorostaa niiden merkitystä. – Jos Saksalle tapahtuu jotain, niin kuin nyt todennäköisesti se on painunut taantumaan kolmannella neljänneksellä, se vaikuttaa väistämättä maailmantaloudessa jonkun verran, mutta painaa ennen kaikkea euroalueella. Saksan viennillä suuri merkitys Saksan osuus Suomen viennistä on 15 prosenttia, Ruotsin kymmenen prosenttia ja Venäjän kuusi prosenttia. Pienempiä vientimaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Britannia ja Hollanti. Kiinteistöja rakennusalan digitalisaatiosta voisi löytyä palveluvientiin ratkaisuja, joita pystyttäisiin hyödyntämään muuallakin isolla Euroopan markkinalla. Se heikentää muiden euromaiden tilannetta, ja heijastuu myös Suomeen. Mahdollisuuksia Pakarinen näkee erityisesti niillä yrityksillä, jotka ovat pystyneet toimimaan Venäjällä vaikeina aikoina. Saksan merkitystä Pakarinen korostaa siksi, että se on viidenneksi suurin talous maailmassa, ja Euroopan suurin talous. Jos jossain on vientipotentiaalia, niin siellä kilpailevat vahvasti myös muiden maiden yritykset
Heidän määränsä on noussut 80:een – lähes puoleen työttömien määrästä. Eniten työvoiman ulkopuolelta Tammikuu 2016 oli vaikein sekä Työllisten määrä on kasvanut elokuusta 2014 elokuuhun 2019 asti 5,4 prosenttia, 133 000 työllisellä. Vertasimme tammija elokuun työvoimatilastot 15–74-vuotiaiden ryhmässä. 10 Työllisyyden luvut viiden vuoden ajalta 132 000 sai kokopäivätyön Mitä Suomen työllisyydessä on tapahtunut viiden vuoden aikana. Lähes koko kasvu selittyy jatkuvien kokopäiväisten palkansaajien kasvulla (+8,6 %, 132 000). Terttu Iiskola. Antti Rinteen hallituksen budjetin perustana on valtiovarainministeriön työttömyysaste-ennuste 17.6.2019: 6,3 prosenttia vuodelle 2020 ja 6,2 prosenttia vuodelle 2021. T ilastokeskuksen kuukausittaiset trendiluvut eivät anna kuvaa pitkäaikaisesta reaalikehityksestä työmarkkinoilla. Työttömiä on viiden vuoden takaa työllistynyt vain 27 000, mutta pahin eli tammikuun 2016 määrä on kuitenkin pienentynyt 76 000:lla. Työllisyyden laadun vertailu 2014–2019 työttömyysettä kokonaistyöllisyyslukujen mukaan. Finanssialan FA:n keräämän taulukon mukaan Hypon elokuun ja Nordean syyskuun alun talousennusteet arvioivat ensi vuoden työttömyysasteen 6,4–6,5 prosenttiin. Syntynyt kuva kertoo, että tammikuun työllisyys on yleensä heikompi kuin edellisen elokuun. Työllisten määrä on kasvanut elokuusta 2014 elokuuhun 2019 asti 5,4 prosenttia, 133 000 työllisellä. Työttömyysaste oli viime elokuussa 6,1 prosenttia laskettuna 15–64-vuotiaista. Kunnioitusta herättävä on 65–74-vuotiaiden työllisten määrä. Yksityisten työnantajien tarjoamat työpaikat olivat kuitenkin alimmillaan tammikuussa 2015. Siksi oli hyvä vaihteeksi etsiä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta viiden vuoden numerot, joiden takana on oikeita ihmisiä. Suurin osa eli 74 000 on tullut työvoiman ulkopuolella olleista ihmisistä. Syyskuun aikana saatu Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennuste on 6,7 prosenttia ja Pellervon PTT:n 6,9 prosenttia. 15–74-vuotiaat 2014-08 2015-01 2015-08 2016-01 2016-08 2017-01 2017-08 2018-01 2018-08 2019-01 2019-08 Muutos 5 v. Millainen tulevaisuus. Varsinaisesti molempien kasvu alkoi vasta tammikuun 2017 jälkeen. Työttömyysasteet olivat 8,8% tammikuussa 2015, 8,3% elokuussa 2015, 9,3 % tammikuussa 2016, 7,2% elokuussa 2016, 9,2% tammikuussa 2017, 7,5% elokuussa 2017, 8,8 % tammikuussa 2018, 6,8 % elokuussa 2018, 6,8 % tammikuussa 2019 ja 6,1 % elokuussa 2019. Tilaston jatkumosta voidaan suoraan päätellä, että ensi tammikuussa on työllisiä vähemmän kuin elokuussa 2019. 658 682 642 641 671 663 652 673 656 650 681 23 +3,5% Yrittäjä ja perhe 347 338 340 349 359 314 348 315 351 345 326 21 -6,1% Jatkuva palkkatyö 1527 1551 1569 1554 1530 1547 1581 1576 1607 1574 1659 132 +8,6% 65-74-vuotiaat 61 73 80 70 76 75 70 75 70 72 80 19 +31,1% Työttömät 197 221 222 246 195 242 202 238 186 181 170 27 -13,7% Ulkopuolella 1434 1485 1409 1481 1417 1475 1412 1425 1371 1449 1360 74 -5,2% Työllisyyslukujen vaihteluista voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä ja kysymysmerkkejä. 1793 1709 1819 1741 1819 1723 1846 1781 1908 1845 1915 122 +6,8% Julkinen ta. Yksityisten työnantajien osuus oli 122 000. Tiedetään, että erityisesti ovat vähentyneet pienet kaupan alan yritykset ja maatilayritykset. Mistä työvoima löytyi. Esimerkiksi julkisen alan työllisten määrä on kasvanut tänä vuonna nopeasti peräti 31 000:lla. Ja miltä näyttää jatko. Suurta vaihtelua, miksi. Yrittäjien ja yritysten perheenjäsenten määrä on pienentynyt 21 000:lla, eli he ovat siirtyneet pääosin palkansaajiin tai sitten eläkkeelle. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että kunnissa oli töissä 534 000 tammikuussa 2018, 511 000 elokuussa 2018, 517 000 tammikuussa 2019 ja taas 536 000 elokuussa 2019. Hyvin tulevaisuutta kuvaavaa tulee olemaan se, palaako työllisten määrä suhdanteiden heiketessä alle 2 500 000:n eli alittaako luku tammikuun 2019 määrän. Työlliset 2465 2399 2469 2385 2495 2391 2502 2462 2566 2498 2598 133 +5,4% Yksityinen ta
Yksikkötyökustannukset alentuivat suhteessa kilpailijamaihin, mutta edelleen meillä on vajaa viisi prosenttia kiinnikurottavaa euroalueen keskiarvosta ja Ruotsiin verrattuna noin seitsemän prosenttia, Pakarinen toteaa. 11 EK:n johtava ekonomisti: ”Kilpailukykyä palkkaratkaisuihin” Työmarkkinoilla neuvotellaan palkoista syksyn kuluessa. Se parantui kiky-sopimuksen myötä. Se, mitä tapahtuu neuvottelukierroksella ja minkälaisia palkkaratkaisuja tehdään, on EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen mukaan täysin liittojen asia neuvotella. Jouni Suolanen Rinteen hallitus on esittänyt 25 kohdan listan keinoista työllisyyden parantamiseksi.. Jos se menetetään, huomattavasti huonompaa on tarjota mitään. – Kun työmarkkinajärjestöiltä kaivataan keinoja, me esitimme jo kesäkuussa kymmenen kohdan listan. Kolmantena olemme tuoneet eläkeputken, mutta näyttää, että se ei mene eteenpäin, Pakarinen sanoo. Ansiosidonnainen työttömyysturvan porrastus on ykköskeino, toinen on perhevapaauudistus. M iten elinkeinoelämä suhtautuu syksyn palkankorotuksiin. Neuvottelujen päänavaajina tunnetut Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat sopineet, että ne eivät käytä mahdollisuutta jatkaa sopimustaan kolmannella vuodella. – En lähde heittämään mitään prosenttia, mutta me painotamme EK:ssa sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä. Sipilän hallituksella oli työllistämisessä keppi, Rinteen hallitus tarjoaa porkkanaa. Mitkä olisivat teidän parhaat keinonne. – Se kuulostaa, että niitä on paljon, mutta jos mietitään niiden vaikuttavuutta, voisi tehdä huomattavasti pienemmänkin listan, jolla saataisiin huomattavasti enemmän työllisyysvaikutuksia. – Ehkä sellainen ero on ollut nähtävissä, että nykyhallitus on lähtenyt liikkeelle varsin hitaasti verrattuna Sipilän hallitukseen, jos työllisyysaste pitää saada 75 prosenttiin, Pakarinen vastaa. Ja vaikka tilanne jostain ihmeen syystä kääntyisikin parempaan, niin silloinkaan hyvät toimenpiteet kilpailun edistämiseksi eivät mene hukkaan vaan päinvastoin niistä on silloinkin hyötyä. Pakarinen korostaa, että palkkaratkaisuilla on aina välillinen vaikutus kilpailukykyyn, eivätkä toimialojen tekemät ratkaisut ole irrallisia vaan vaikuttavat aina välillisesti myös muihin aloihin. Toimiiko myös Rinteen malli työllistämisessä. – Meidän pitää itse tehdä siitä päätös, ja siksi sitä kannattaa korostaa – etenkin nyt kun taloudessa näyttää menevät vähän heikommin. – Meidän on tärkeää pitää suomalainen yritysympäristö kilpailukykyisenä. Se on sellainen toimenpide, joka on meidän omissa käsissämme. Mikä toimii työllistämisessä. Rinteen hallitus on esittänyt 25 kohdan listan keinoista työllisyyden parantamiseksi. Vientiedellytykset heikkenevät ynnä muuta
Tukkukaupan liikevaihto oli suurin, 70,5 miljardia euroa, vähittäiskaupan 38,9 mrd euroa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa -4,2, elokuussa -4,5 ja heinäkuussa -3,9. Liikevaihto kasvoi kaikissa tuoteryhmissä. 70,5 mrd euroa Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukkukauppa Tietoja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Muu tukkukauppa (erikoistumaton tukkukauppa, yleistukkukauppa) Taloustavaroiden tukkukauppa Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa Muu erikoistunut tukkukauppa (raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, rakennusmateriaalit, rautakauppatavarat, muut välituotteet yms.) 44% 13% 37% 6% Vähittäiskaupan liikevaihto 2018 yht. Kauppa Suomen suurin toimiala Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala myös bruttokansantuotteella mitattuna. Vuoteen 2030 mennessä vuotuinen talouskasvu olisi keskimäärin 1,5 prosenttia, kotitalouksien kulutusmenojen vuosikasvu prosentin. Kaupan kokonaismyynti oli viime vuonna 126 miljardia euroa, josta 56 prosenttia syntyi tukkukaupassa, 31 prosenttia vähittäiskaupassa ja 13 prosenttia autokaupassa. Se muodostaa noin kymmenen prosenttia Suomen BKT:stä. hypermarketit) Erikoiskauppa Muu vähittäiskauppa Lähde: Kaupan suhdannekehitys, Tilastokeskus. 12 K uluttajat olivat kesän aikana innostuneet uusiin erikoistavarahankintoihin, kun työllisyys on parantunut. Käyttötavarakaupan tuotteiden kulutus kasvaisi vain digitaalisissa kanavissa. Kotitalouksien kulutus kasvaisi 1,4 prosentin vuosivauhtia, ja runsas 40 prosenttia kasvusta ohjautuisi vähittäiskaupan tuotteiden kulutukseen. Pukeutumistuotteiden liikevaihto kasvoi 11,9 prosenttia sekä kodinja vapaa-ajan tuoteryhmässä 9,0 prosenttia. Myynnin kasvu piristyi toukokuun notkahduksen jälkeen kesäkuussa. Kuitenkin kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijöistä syyskuun arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta ja myös sen lähitulevaisuudesta parani elokuuhun verrattuna (8,5). 38,9 mrd euroa Pt-kauppa Tavaratalokauppa (ml. Päivittäistavarakaupassa työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi elokuussa 3,3 prosenttia mutta myynnin määrä vain prosentin. Kovat kasvut hypermarketeissa Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten tavarataloja hypermarketketjujen liikevaihto kasvoi elokuussa peräti 7,4 prosenttia edellisvuodesta ja liikevaihdon arvoksi kirjattiin 607,1 miljoonaa euroa. Pääekonomisti Jaana Kurjenojan johdolla laadittu Kaupan liiton tulevaisuusennuste Kaupan näkymät 2021 kuvaa mahdollista kehitystrendiä, jos talous kasvaa potentiaalisen kasvun urallaan eikä suuria rakennemuutoksia, suhdannevaihteluita tai muita shokkeja tapahdu – ilman yhtäkkisiä taloustai teknologiashokkeja. Vähittäisja tukkukaupan liikevaihto 2018 Ei sisällä arvonlisäveroa, ei sisällä autokauppaa 2% 9% 11% 13% 13% 16% 36% Tukkukaupan liikevaihto 2018 yht. Tilastokeskuksen syyskuun lopun luottamusindikaattorin mukaan suomalaiskuluttajien arviot talouskasvusta ja työttömyydestä ovat apeutuneet. Vähittäiskaupan myynnin määrä, josta hintojen muutoksen vaikutus on poistettu, lisääntyi samaan aikaan 3,5 prosenttia. Viime vuoden syyskuussa luottamusindikaattori sai arvon 1,5. Joko varaudutaan huonompiin aikoihin. Se on ala, minkä toivotaan ylläpitävän kasvua nousukauden hiljentyessä. Tilastokeskuksen tuottaman kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi elokuussakin 4,9 prosenttia vuoden 2018 elokuusta. Kaupan yritysten määrä ja vähittäiskaupan työllisyys ovat laskussa. Kuluttajien digitaalinen ostaminen kasvaisi kymmenen prosentin vuosivauhtia. ”Talouskasvu hidastuu ennen kuin kauppa ehtii kunnolla mukaan” Kauppa Suomen elinkeinoelämän suurin työllistäjä Vähittäiskaupan liikevaihto kehittyi alkuvuonna vahvasti, mutta tukkukaupan kasvu perustui enää hintojen nousulle. Näin hidas kasvu ei kuitenkaan luo kotimaassa toimivalle kaupalle kasvun edellytyksiä. Kaikkiaan käyttötavaroiden tuoteryhmän liikevaihto kasvoi 9,7 prosenttia vuoden 2018 elokuu
Vuonna 2018 aloittaneita yrityksiä oli kuitenkin vähittäiskaupassa 19 % ja tukkukaupassa 34 % vähemmän kuin 2013. Terttu Iiskola Graafit: Kaupan liitto: Kaupan näkymät 2021 Lähteet: Kaupan liitto, Päivittäistavarakauppa ry ja Tilastokeskus. Pienempien kaupunkien ja taajamien keskustat näivettyvät ja palvelut yksipuolistuvat. Muutokset kivijalkakaupan yritysrakenteessa näkyvät myös kaupunkikuvassa. Vaikka vanhenevilla suurilla ikäluokilla on ostovoimaa, se ei välttämättä kohdistu vähittäiskaupan palveluihin ja tuo vähittäiskaupalle kasvua. 5 vuotta Alle 5 vuotta Liikevaihdon vuosikasvu, % Lähde: Kasvukatsaus ja Liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus. Suurilla – kotimaisilla tai ulkomaisilla . Automatisaatio muuttaa tulevaisuudessa koko logistiikkaketjua (esim. Samaan aikaan koko taloudessa uusia yrityksiä perustettiin 16 % enemmän kuin 2013. Päivittäistavaraja tavaratalokaupassa kehitys on ollut maltillisempaa. Alan työllisten eli yrittäjien ja palkansaajien yhteismäärä on lähes 300 000 henkilöä, josta noin puolet toimii vähittäiskaupassa. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä tukkuja vähittäiskauppoja perustettiin vähiten verrattuna vastaaviin vuosineljänneksiin vuodesta 2013 lähtien ja yli 20 prosenttia vähemmän kuin 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yritykset vähenevät Kaupan yritysten määrä on pienentynyt 2010-luvulla. Kasvua kertyi kodinja vapaa-ajan tuoteryhmässä 4,5 prosenttia sekä pukeutumisen tuoteryhmässä puolestaan 1,3 prosenttia edellisvuoden tammi-elokuuhun verrattuna. Uusien yritysten vaikutus alan kasvuun teostosten kasvattamiseen. Vanhemman väestön kulutustarpeet voivat suuntautua enemmän esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin tai matkailuun kuin ruokatai vaaNuoret yritykset ovat olleet merkittävä kasvun lähde kaupan alalla. ketjuuntumisella, suurilla keskusvarastoilla ja hankintayhteistyöllä. 13 Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä 1000 henkilöä 50 100 150 200 250 300 350 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 Kauppa Rakentaminen Metalli ja elektroniikka Kuljetus ja varastointi Informaatioja viestintä Hotellija ravintolapalvelut Metsäteollisuus Kemian teollisuus Elintarvikeja tekstiiliteollisuus Energia-, vesija jätehuolto Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. Pienemmissä kaupungeissa ei välttämättä ole riittävää ostovoimaa monipuolisille palveluille ja erikoiskaupalle. Skaalaetuja haetaan mm. Myös yrittäjien määrä vähenee kaupassa. Automatisaatio jatkuu ja syvenee tukkukaupassa, minkä seurauksena esimerkiksi varastotyöntekijöiden määrä pienenee. Tukkukaupan liikevaihdon määrä ei kasva parina seuraavana vuonna. Alle viisi vuotta toimineiden, yritysten osuus on laskenut eniten erikoiskaupassa. Tammi-elokuussa tavarataloja hypermarketketjujen liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia, elintarvikkeiden tuoteryhmässä 4,0 prosenttia vuoden 2018 tammi-elokuusta. Elintarvikkeiden tuoteryhmässä liikevaihto kasvoi elokuussa 6,3 prosenttia. Niin vähittäiskauppa, teollisuus kuin muutkin toimialat karsivat toimitusketjuja ja hankkivat tavaroita ja palveluja ohi perinteisen tukkukaupan. Kivijalkakauppa, mukaan lukien ostoskeskukset, voi yksipuolistua suurten ulkomaalaisomisteisten ketjujen jakelukanavaksi, mikä voi jähmettää kotimaassa tehtäviä kaupan innovaatioita. 0,4 1,0 0,6 0,5 0,5 0,4 0,7 3,0 0,6 1,4 1,3 1,1 0,6 0,8 1,0 0,9 1,4 1,6 8,5 7,0 2,3 -2,8 -1,7 -5,1 -0,7 3,4 4,0 2,5 3,7 3,0 -0,6 -1,8 -1,8 -0,3 0,6 1,1 8,9 8,0 2,9 -2,3 -1,2 -4,7 0,0 6,4 4,5 3,9 5,0 4,1 0,0 -1,0 -0,8 0,6 2,0 2,7 -10 -5 5 10 -10 -5 5 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tukkukauppa Vähittäiskauppa Väh. Vähittäiskaupan työllisten määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2012 lähtien ja päätyi tämän vuoden alussa vuoden 2005 tasolle. Suurin työllistäjä vähentänyt pitkään Kauppa on Suomen elinkeinoelämän suurin työllistäjä. Nyt suomalaisten kauppojen voi olla vaikea vastata kansainvälisten teknologiajättien kilpailuun varsinkin, jos toimintaedellytykset eivät ole tasapuoliset. Digitalisoituvan tukkukaupan kansainvälinen kilpailuympäristö kiristyy ja kasvu hidastuu Tukkukaupan liikevaihdon määräindeksi* 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 * 20 20 * 20 21 * Trendi 1995-2008 Trendi 2009-2021* Liikevaihto Tilastolähde: Tilastokeskus Ennuste: Kaupan liitto -35 % * Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto. Kansainvälisesti yritykset pyrkivät hallitsemaan aikaisempaa paremmin kaupan toimitusketjuja ja lyhentämään niitä. Tukkukauppa automatisoituu Ulkomaisen verkkokaupan asema vahvistuu. Yritysten määrän pienentyminen on suurta varsinkin erikoiskaupassa, jossa verkkokauppa ja suuret erikoiskaupan ketjut ovat kiristäneet kustannusja hintakilpailua. itseohjautuvat autot), mutta vielä ei tiedetä miten tai millä aikataululla. Työvoimakehityksen pitkä trendi on alkanut muuttua: liikevaihdon määrän kehityksellä ei ole enää yhtä vahvaa vaikutusta työvoiman tarpeeseen kuin aiemmin. Varsinkin pienten, erikoistumattomien tukkukauppojen voi olla vaikeaa tarjota kustannustehokasta vaihtoehtoa lyhyille toimitusketjuille ja suurten tukkujen skaalaeduille. Pk-teollisuutta ja rakentamista palveleva tukkukauppa on yhä useammin ulkomailla, hankintaketjut siirtyvät yhä enemmän pois Suomesta. Digitalisaation ja automatisaation myötä kaupasta häviää enemmän työtehtäviä kuin syntyy uusia. yrityksillä on enemmän resursseja kehittää asiakasdatan hyödyntämistä, digitaalisia palveluja, maksamista tai logistiikkaa kuin pienemmillä. Taajamapalvelut näivettyvät Kaupungistumisen myötä varsinkin erikoiskauppojen väheneminen taajamista ja pienemmistä kaupungeista jatkuu ja voimistuu. hun verrattuna. Käyttötavaroiden tuoteryhmän liikevaihto kasvoi 3,6 prosenttia. Kaupan alalle on perinteisesti ollut helppoa perustaa yritys ja työllistää itsensä
Tutkimus painottaakin, että onkin tärkeää jatkaa kestävien polttoaineiden tutkimista ja kehittämistä, jotta tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön kustannustehokkaimmat teknologiat ja niiden yhdistelmät liikenteen päästöjen leikkaamisessa. – Hiilidioksidin muuntaminen päästöstä polttoaineeksi on ensiajattelemalta loistava idea, toteaa tutkimuksen vastaava kirjoittaja, VTT:n erikoistutkija Ilkka Hannula. tuja sähköpolttoaineita. Näin todetaan uudessa VTT:n ja Cambridgen yliopiston tutkimuksessa. Vaikka tuulija aurinkoenergian kustannukset ovat jo paikoin saavuttaneet fossiilisen energian hinnan sähköntuotannossa, ne ovat silti vielä hyvin kalliita vaihtoehtoja fossiilisille liikennepolttoaineille. 14 K estävät polttoaineet voivat vähentää tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi samalla kun sähköajoneuvojen hinnat halpenevat. Kestävillä polttoaineilla voidaan tukea tieliikenteen päästövähennyksiä käyttämällä niitä varsinkin pitkän kantaman ajoneuvoissa, todetaan kestävään energiaan erikoistuneen Joule -tiedejulkaisun 9. Reiner puolestaan toteaa tutkimuksen osoittavan, että kaikkia liikenteen päästövähennysvaihtoehtoja on tavoiteltava nykyistä paljon tarmokkaammin. Vaikka päättäjät ovat syystäkin innoissaan sähköajoneuvojen potentiaalista vähentää tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä, pitkän kantaman ajoneuvoissa kestävät polttoaineet säilynevät sähköautoja kilpailukykyisempänä päästövähennyskeinona. – Tavoitteiden tulisi olla teknologianeutraaleja ja riippumattomia siitä, saavutetaanko läpimurtoja metsätähteellä, hiilidioksidin hyötykäytöllä tai sähköautoilla, kunhan asetetut kestävyyskriteerit täyttyvät. Tutkimuksen toinen kirjoittaja, Cambridge Judge Business Schoolin teknologiapolitiikan dosentti, tohtori David M. Tutkijoiden mukaan on tärkeää jatkaa kestävien polttoaineiden tutkimista ja kehittämistä.. Tutkituista polttoainevaihtoehdoista puumaisista biomassoista ja niiden tähteistä tuotetut synteettiset biopolttoaineet osoittautuivat sähköpolttoaineita kilpailukykyisemmiksi. Tutkimuksen mukaan sähköautot ovat jo nyt kilpailukykyisiä lyhyillä matkoilla, mutta pidemmän kantaman sähköautot pysyvät luultavasti kalliimpina verrattuna kestäviin polttoaineisiin, vaikka akkujen hinnat edelleen halpenisivat. Tutkimuksessa vertailtiin sähköautojen ja erilaisten kestävien polttoaineiden päästövähennyskustannuksia tieliikenteessä. Tässä vaiheessa on tärkeää toimia laaja-alaisesti sekä keskittyä tekemällä oppimiseen ja mittakaavaetujen tavoitteluun. syyskuuta julkaisemassa tutkimuksessa. – Sähköpolttoaineet ovat kuitenkin kalliita valmistaa prosessitasolla ja hankalia skaalata järjestelmätasolla. Polttoaineiden osalta vertailtiin synteettisiä biopolttoaineita ja hiilidioksidista sähköenergian avulla valmistettuja niin sanotTieliikennepäästöt kuriin Kestävät polttoaineet merkittävässä asemassa VTT ja Cambridgen yliopisto vertailivat vaihtoehtoja tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi
Taloyhtiöiden hallituksissa tehdään vastuullista työtä, sillä hallitukset pitävät huolta Suomen asuntovarallisuudesta. – Asiat sovitaan aina mahdollisimman tarkasti ja selkeästi kirjallisella sopimuksella. – Kun tarjouspyyntö on tarpeeksi kattava ja tarkka, myös saadut tarjoukset vastaavat paremmin tarpeita ja ovat sisällöltään tarkempia. – Tarjouspyyntöön kannattaa liittää yhtiöjärjestys, tilinpäätös liitteineen, isännöitsijäntodistus, kunnossapitotarveselvitys, sekä tietysti muut toiveet isännöinnille. – Aina täytyy miettiä, mitä tarpeita juuri omalla yhtiöllä on ja miltä tulevaisuus näyttää; onko esimerkiksi suuria korjaushankkeita näköpiirissä. yksikön johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta sanoo, että liian usein taloyhtiössä hankitaan isännöintiä ilman kunnollista tietoa siitä, mitä ollaan ostamassa. Tällöin hallituksen on helpompi vertailla niitä. 15 Isännöintiliiton tekemässä käyttäjätutkimuksessa käy ilmi, että taloyhtiöiden hallitukset kokevat isännöinnin hankkimisen hankalaksi. Kati Wikström Isännöinnin hankkiminen koetaan hankalaksi Palveluiden vertailu vaikeaa. Tämä kävi ilmi Isännöintiliiton tekemässä käyttäjätutkimuksessa taloyhtiön hallitusten puheenjohtajille. Hankalaksi koetaan myös tarjouspyynnön laatiminen. – Hallituksen kannattaa panostaa isännöinnin hankkimiseen, jotta yhteistyö on alusta saakka pitkäjänteistä ja sujuvaa. Hyvä tarjouspyyntö kattava Käyttäjätutkimuksemme perusteella tarjouspyynnön laatiminen on hallitusten mielestä vaikeaa, Falck-Hvilstafeldt sanoo. T aloyhtiö ei ole usein pohtinut tarpeitaan ja isännöintipalveluiden vertailu koetaan vaikeaksi. Kuva: Isännöintiliitto Isännöintiliiton tekemän tutkimuksen mukaan taloyhtiö ei ole usein pohtinut tarpeitaan ja isännöintipalveluiden vertailu koetaan vaikeaksi. Sopimusvaiheessa hallituksen täytyy varmistaa, että sillä ja yrityksellä on samanlainen käsitys isännöintipalvelun sisällöstä, muistuttaa Falck-Hvilstafeldt. Näitä voivat olla vaikkapa taloyhtiön kotisivut, valmius sähköisiin kokouksiin tai tekniset asiantuntijapalvelut. – Hallituksen kannattaa panostaa isännöinnin hankkimiseen, jotta yhteistyö on alusta saakka pitkäjänteistä ja sujuvaa. Vt. yksikön johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta kannustaa taloyhtiöiden hallituksia panostamaan isännöintiin, jotta yhteistyöstä tulee alusta alkaen pitkäjänteistä. On taloyhtiön etu, että hallitus hankkii avukseen oikeanlaista isännöintiä, korostaa Isännöintiliitto. – Kun isännöinnin valinta on tehty taloyhtiössä huolellisesti ja valitun yrityksen kanssa on käyty läpi odotukset ja tarpeet palvelulle, ja sopimukseen on kirjattu mitä isännöintipalvelu kattaa, on valettu hyvä pohja luottamukselliselle, pitkäaikaiselle ja avoimelle yhteistyölle. Vt. Suosituksia voi kysyä naapureilta ja puskaradion kautta tai vertailla yrityksiä Isännöintiliiton Hae isännöintiä -palvelussa, joka auttaa myös tarjouspyynnön laatimisessa
Tahkola on ollut pitkään Isännöintiliiton hallituksessa, mutta jättäytyi pois hallituksesta syyskuun kokouksessa. ”Haluamme ottaa kantaa alan muutoksiin” Isännöintialalle uusi yhdistys. Hän korostaa hyvän yhteistyön merkitystä alan liittojen ja ihmisten välillä. 16 Isli isännöintiyritykset ry:n perustajan Seppo Tahkolan konserni Kiinteistötahkola Oy on ollut yksi Isännöintiliiton suurimpia jäseniä, ja konserni on päättänyt irtisanoutua jäsenyydestä tämän vuoden lopussa
Mielestämme se ei ollut tarpeeksi selkeää. Uudella yhdistyksellä haluamme selkeämmän fokuksen, ja viedä alaa eteenpäin. Vaikuttaminen viranomaisiin päin on yksi keskeinen tehtävämme eli faktojen vieminen heille siitä, miten kehittyvien yritysten mielestä asioita pitää hoitaa, Tahkola korostaa. Tahkola mainitsee digitalisaation ja vuokra-asumisen yleistymisen esimerkeiksi, joihin uusi yhdistys haluaa sanoa mielipiteensä ja kehitysehdotuksensa. Kiinteistötahkola Oy on Suomen toiseksi suurin yritys isännöintialalla. Tahkolan mukaan tavoitteena on saada mukaan yli 50 merkittävää isännöintiyritystä. Tahkolalla on hyvä keskusteluyhteys Isännöintiliiton uuden toimitusjohtajan Mia Koro-Kanervan kanssa, jota hän oli itsekin valitsemassa tehtävään. I slin hallituksen puheenjohtajana toimii uuden yhdistyksen perustajajäsen, oululaisen Kiinteistötahkola-konsernin toimitusjohtaja AIT, KTM Seppo Tahkola. Isli haluaa Tahkolan mukaan olla yhteistoiminnassa myös muiden alan liittojen, kuten esimerkiksi Kiinteistöliiton kanssa. Aivan pieniä yhden-kahden hengen yrityksiä liitto ei tavoittele, koska yhdistys haluaa alan ohella kehittää ja auttaa jäsenyrityksiään myös niiden organisaatiooiden kehittämisessä. Islin toimitusjohtajaksi valittiin Isännöintiliiton toimitusjohtajan pestistä lähtenyt Tero Heikkilä. Muille paikkakunnille ei ole Tahkolan mukaan tarkoitus laajentua, mutta konserni haluaa kasvaa, vahvistaa asemaansa, ja olla johtava toimija toimintapaikkakunnillaan. Uusi yhdistys selkeyttää fokusta Miksi uusi liitto perustettiin. – Katselimme jonkin aikaa aiemman liiton toimintaa. Islin yritysten jäsenmaksu määräytyy portaittain isohkoin hyppäyksin yrityksen liikevaihdon mukaan. Yhdistyksen oma organisaatio on Tahkolan mukaan tarkoitus pitää pienenä 5-10 henkilön toimistona, ja käyttää lisäksi alihankkijoita, verkostoitua hyvin sekä hakea yhteistyökumppaneita. Uuden yhdistyksen tarkoitus ei ole tarkoitus luoda vastakkainasettelua vaan jatkaa hyvän yhteistyön hengessä Isännöintiliiton kanssa. – Koetamme keskittyä isännöinnin laadun parantamiseen. 17 Tavoitteena on tuoda alalle uutta näkökulmaa ja avoimuutta sekä tukea alan yrityksiä palvelujen kehityksessä. Jouni Suolanen. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiörekisteri on tulossa ja isännöinnin työaikalakimuutos. Sitä kautta tulee kaikki muukin, Tahkola toteaa. Isännöinnin palkkiokysymyksiin ja palkkioiden korotuksiin yhdistys ei ole kantaa. Tahkola on yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja. – Me ajamme kapean jäsenryhmän etuja ja hyvin fokusoitua toimintaa. Näihin pitää pystyä ottamaan kantaa, vaikuttamaan lainsäädäntöön, ja viemään asioita eteenpäin ymmärrettävästi. Kilpailuja kuluttajavirasto tutkii parhaillaan juuri näitä asioita. Konsernin liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa. Isli haluaa profiloitua isännöintialan muutosjohtajaksi. Yhdistys haluaa kehittää fokusoidusti jäsenyrityksiään sekä vaikuttaa ja ottaa rohkeasti kantaa alan moniin muutoksiin. Pyrimme painottamaan asiakkaan etua, ja vaikuttamaan tehokkaasti sekä saamaan aikaan selkeän viestin siitä, mihin otamme kantaa, ja parantaa asumista kehittyvien isännöintiyritysten avulla, Tahkola vastaa. Viime vuosien aikana on tullut hyvin paljon muutoksia asumiseen alkaen vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain muutoksesta. Muuta varainhankintaa ovat muun muassa tapahtumat, viestintätuotteet ja kumppanuudet. Jäsenemme voivat myös olla Isännöintiliiton jäseniä, ja saada liitosta muuta tarvitsemaansa palvelua. Isännöintialalle on perustettu uusi toimija Isli Isännöintiyritykset ry. Tahkola korostaa hyvää yhteistyötä Tahkola jäi pois syyskuussa Isännöintiliiton hallituksesta ja lopettaa vaiheittain yrityksensä palvelut liitolle. Tavoitteena on tuoda alalle uutta näkökulmaa ja avoimuutta sekä tukea alan yrityksiä palvelujen kehityksessä. Se selvittää, onko Isännöintiliitto ottanut kantaa isännöinnin hinnoitteluun ja kertonut korotuspaineista. Ala on aika pieni, ja haluamme olla tekemisissä alan ihmisten, Isännöintiliiton jäsenistön ja henkilöstön kanssa. – Tapaamme usein alan henkilöitä ja keskustelemme asioista koko ajan, Tahkola korostaa. – Näistä pitää olla kärryillä ja viestiä niistä jäsenistölle. Organisaatio pysyy pienenä Uudessa yhdistyksessä on nyt noin 20 jäsenyritystä. Yritys työllistää noin 250 kiinteistöalan ammattilaista kahdeksalla paikkakunnalla, ja yhdeksäs paikkakunta Turku on tulossa
18 Digitalisaatio muuttaa rakennusalaa Tuottavuus ykkösjuttu – On sanottu, että rakennusalalla hitaat syövät nopeat. G ranlundin ja Rakennuslehden tulevaisuuteen luotsaava Building On Tomorrow –seminaari kiinnosti alan ihmisiä. Bio Rexin Lasipalatsiin Helsinkiin oli kerääntynyt kauniina syyskuisena aamuna yli 300 ihmistä. Kun yleisöltä ja nettikatsojilta kysyttiin viestiseinällä kysymys, mikä megatrendi vaikuttaa eniten rakennusalaan seuraavina vuosina, vastaajista yli 50 prosenttia mainitsi digitalisaation. Metsi korosti, että kiinteistötiloja pitää kehittää niin, että tilojen käyttäjä ja asiakas saa hyvän palvelukokemuksen. Tuottavuuden parantamisella on Metsin mukaan myös merkittävä vaikutus laadun parantamiseen ja luottamukseen alaa kohtaan. Toivon, että tämä ei pidä enää paikkaansa, Granlund Oy:n toimitusjohtaja Pekka Metsi veisteli. Tuottavuus ei ole kehittynyt alalla. Seminaarin peruskysymyksiä olivat: Miten tulevaisuuden ennustavat kiinteistöt suunnitellaan ja rakennetaan. Miten niitä ylläpidetään ja miten ne saadaan tuottamaan. – On sanottu, että rakennusalalla hitaat syövät nopeat. Nyt niille alkaa löytyä ratkaisuja. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen saivat yhteensä noin 20 prosentin kannatuksen. Tilan kehittämiseen liittyy tänä päivänä oleellisesti digitaalisuus. Tuottavuuden parantaminen on ykkösjuttu, Granlund Oy:n toimitusjohtaja Pekka Metsi totesi seminaaria avatessaan. Rakennusalan tuottavuus on selvästi valmistavaa teollisuutta ja kokonaistaloutta heikompi. – Aalto yliopiston Building 2030 hankkeessa on kaivettu esiin alan ongelmia. Toivon, että tämä ei pidä enää paikkaansa, Metsi hauskuutti yleisöä. Suunnitelmat eivät mene käytäntöön Professori Olli Seppänen Aalto yliopistosta kertoi, että Building 2030 -hankkeessa on mukana 17 yrityksen konsortio, jotka ovat sitoutuneet muuttamaan rakennusalaa. Hankkeen viisi pääteemaa ovat: luotettavuus, käyttäjäystä
Automaattinen toteutumatieto hankkeesta voidaan saada kuva-aineistosta ja pistepilvistä. Valtio vaatii, että asuntotuotannosta vähintään 70 prosenttia tapahtuu moduuleina. Työorganisaatio käyttää tiloja keskimäärin vain puolet työpäivästä. Seppänen korosti luottamuksen merkitystä eri osapuolten kesken rakennushankkeessa, johon erityisesti allianssihankkeet perustuvat. Ongelmana hän piti myös sitä, että digitaalisuus toimii hankkeen alkuja loppupäässä, mutta välissä on tyhjää. – Tuottavuusongelma on olennainen. Singaporessa rakennetaan korkeita kerrostaloja volumetrisistä moduuleista niin, että työstä 80 prosenttia tehdään tehtaassa ja 20 prosenttia työmaalla. Niin sanottu ulkoisen prosessin vaihtelu selittää Seppäsen mukaan noin 70 prosenttia tuottavuudesta. Iot-konsultti, entinen globaalin teollisuuden johtaja IBM:ltä Dr Claire Penny kertoi, että USA:ssa yhden työntekijät työtilan varustaminen maksaa noin 4 000-14 000 dollaria. Yksi keskeinen tekijä on Seppäsen mukaan esivalmistusasteen olennainen nostaminen tehdastuotannolla. Seurauksena on se, että rakennukset eivät toimi, niin kuin on suunniteltu, Seppänen korostaa. Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Australiassa iso osa LVIS-järjestelmistä on esivalmistettu. Sisäinen prosessin vaihtelu selittää noin 30 prosenttia tuottavuudesta. Esivalmistus tuo tuottavuutta Mikä sitten avuksi. Tuottavuus ei ole kehittynyt alalla. Rakennusalan tuottavuus on selvästi valmistavaa teollisuutta ja kokonaistaloutta heikompi. Tekoäly pystyy tekemään rutiiniasiat suunnittelussa. Esimerkiksi meriteollisuudessa moduuleja tehdään kaikesta, mikä toistuu vähintään kymmenen kertaa. – Vaikka työn suunnittelu toimii periaatteessa, rikkinäisen puhelimen mukaan ihmiset tekevät omia päätöksiään prosessissa, eli teoreettisilla suunnitelmilla ei ole paljon käytännön tekoa. Minkä pitää muuttua. Ja kuitenkin tilat ovat useimmiten vajaakäytössä. Luottamus korostuu rakennushankkeessa Digitaalisuudessa Seppänen näki yhä ison kuilun teorian ja käytäntöön saattamisen välillä. Digitaalisuutta ja tietomalleja on tarjolla vaikka kuinka, mutta asentajat eivät saa asennettua yhtään enempää. Tekoäly muuttaa työn täydellisesti Orgasaatiot ovat isoja tilankäyttäjiä – ja tila maksaa. Ruotsalainen Lindbäcks rakentaa puukerrostaloja tehtaassa. Doxel Oy:n kehittämä, pienoispanssarivaunua muistuttava robotti mönkii ja kuvaa rakentamisen eri työvaiheet. Digitaalisuutta ja tekoälyä voitaisiin hyödyntää muun muassa työvaiheiden dokumentoinnissa. – Suomessa esivalmistus on pitkällä runkoja julkisivuvaiheessa, mutta alkutekijöissään talotekniikan osalta. Näin päästään tuotantonopeuteen kolme päivää kerrosta kohti. 19 vällisyys, kestävä kehitys, tuottavuus ja innostavuus. Työtiloilta vaaditaan yhä enemmän yksilöllisyyttä kovasti Runsas 300 osanottajaa kerääntyi kuuntelemaan tulevaisuuteen luotaavaa Building On Tomorrow – seminaaria.. Merkittävää on tuottavuuden kannalta, että työtekijä on työkohteessa vain 34 prosenttia työajasta keskeytymättä, ja kaiken kaikkiaan vain puolet häiriöttömästä ajasta. Siihen liittyvät muun muassa työmenetelmät ja taitoerot työmaalla. Ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa suunnitelmien puutteet, materiaalilogistiikka, edeltävät työvaiheet, sää, resurssit ja viestintä. Tarvitaan myös kokonaisoptimointia koko rakennushankkeessa
Kyse ei ole niinkään teknologiasta vaan muuttuvasta johtamisesta sekä ihmisistä ja heidän työstään. Nyt olemme vaiheessa, jossa tekoäly ratkaisee ongelma-alueita kuten tietokonevisiot. – WeWork on brändialusta, jolla on visio. Tietojen hajanaisuuden ja sattumanvaraisuuden vuoksi tehokkaaseen työhön pääseminen tulee nyt vain yrityksen ja erehdyksen kautta. Datan avulla tilat käyttöön Yrityksen kaiken toiminnan takana on datalähtöisyys. Koneoppimista se hyödyntää tilasuunnittelun optimointiin. 73 prosenttia uskoi sen luovan hyvää yhteiskuntaa. Ihannetyötilojen tiellä Penny tietää kuitenkin olevan esteitä, kuten esimerkiksi datan hajanaisuus, siilomaisuus ja siitä johtuva tiedonvaihdon vähäisyys, rakennuksesta kertovan datan vähäisyys ja myöhäisyys. WeWork on tehnyt paljon yritysostoja liittyen kiinteistöjen datahallintaan. Tiedolla tehdään päätöksiä Tilaisuuden juontanut omaisuudenhallinnan ryhmäpäällikkö Susanna Sairanen Granlundilta valotti kokonaisnäkemystä kiinteistöjohtamiseen ja erityisesti tiedolla johtamiseen. Tekoäly tulee Pennyn mukaan muuttamaan työtehtävät, ammatit ja teollisuudenhaarat täydellisesti. Se omistaa lähes kaikki kiinteistönsä, mutta myös vuokraa niitä jonkun verran, Teemu Lehtinen KIRAHubista esitteli Building On Tomorrow -tapahtumassa. kilpailluilla työntekijöiden markkinoilla. Tilojen ja niiden käytön optimoinnilla voidaan säästää miljoonia dollareita – samalla voidaan päästä parempaan työntekijöiden sitoutumiseen. 75 prosenttia yrityksen itsensä aloittamista IoTprojekteista epäonnistuu. WeWork Finland Oy perustettiin vuonna 2018, mutta se ei ilmoita vielä netissä toimipisteistä. Penny ehdottaa automaattista analytiikkaa, tekoälyä ja Iot:ta (Internet of Things) ja Digital Twins:iä datan homogenointiin. – Kone pystyy käymään läpi kaikki vaihtoehdot. Miten tilannetta voitaisiin parantaa. W eWork on vuonna 2010 perustettu amerikkalainen kiinteistöalan alustatalousja teknologiayritys, joka haastaa toimintatavallaan perinteistä kiinteistöalaa. Seuraavassa vaiheessa tekoäly harjoittaa itsenäistä älykkyyttä, joka pystyy ratkaisemaan uusia ongelmia. PwC:n toimitusjohtajakyselyssä 86 prosenttia katsoi, että tekoäly tulee vaikuttamaan merkittävästi bisnekseen. Se hyödyntää dataa valitessaan uusia lokaatioita niin, etteivät ne syö toistensa bisnestä. Se kerää reaaliaikaista dataa tilojen käytöstä, ja sen perusteella muuttaa tiloja paremmiksi, Lehtinen kertoi. Tiedon keruulla pitää olla ydinjohtamisesta juontuva tavoite, koska helposti kerätään liikaa ja väärää tietoa, ryhmäpäällikkö Susanna Sairanen totesi. Yritys rakentaa globaalia verkostoa, joka toimii alustana, ja missä tahansa maassa pääsee hyödyntämään tiloja. Esimerkiksi japanilainen sijoittaja Soft Bank Fund on sijoittanut yritykseen 10,4 miljardia dollaria. Sairasen mukaan pitää tehdä valintoja muun muassa sen suh. – Dataevoluutiossa olemme siirtymässä ja osin jo siirtyneet tekoälyyn. 42 miljardin arvostuksen saavuttanut yritys on menossa pörssiin, mutta tekee vielä isoa tappiota. Koska yritys omistaa kiinteistöt, se tarvitsee paljon rahaa toimintansa rahoittamiseen. 20 Kiinteistöalan startup luottaa dataan Teemu Lehtinen toivoi, että kiinteistöalan seuraava KIRAsarvinen syntyisi Suomessa. Yrityksellä on kotisivun mukaan noin 830 toiminnassa olevaa ja pian avattavaa toimipistettä lähes 130 kaupungissa. – Oikealla tiedolla voidaan parantaa liiketoimintaa. Yritys rakentaa brändillään kiinteistöverkostoa, jolla on Lehtisen mukaan valtava mahdollisuus kasvaa moneen eri suuntaan. Penny suosittelee ammattimaisen avun hakemista, koska tutkimusten mukaan 60 prosenttia yrityksistä aliarvioi Iot palvelun pystyttämisen monimutkaisuuden. – WeWork on muuttamassa perinteistä kiinteistöalan yritystä, ja rakentaa kyvykkyyttä kiinteistön koko elinkaaren aikaiseen hallintaan datalähtöisesti, Lehtinen sanoi. Co-working on USA:n toimistotilamarkkinasta neljä prosenttia, mutta sen on arvioitu kasvavan 30 prosenttiin. Digital Twins:illä tarkoitetaan fyysisen kohteen tai systeemin virtuaalista esittämistä koko sen elinkaarelta, käyttäen hyväksi historiaja reaaliaikaista dataa ja muita lähteitä ymmärryksen lisäämiseen ja parantuneeseen päätöksentekoon. Nyt WeWork tekee erityisesti yhteiskäyttöisiä toimistotiloja, mutta on laajentamassa esimerkiksi kouluja asumispalveluihin
Se on tuottoisampaa, kun tavoitteet tiedolle ovat oikeat. – Työtiloilta vaaditaan yhä enemmän muun muassa yksilöllisyyttä. 21 Building On Tomorrow – seminaarin viestiseinässä kysyttiin yleisöltä, muuttuuko kiinteistöalan toimijakenttä lähivuosina. Tilojen ja niiden käytön optimoinnilla voidaan sitouttaa työntekijöitä ja säästää isoja summia, IoT konsultti Claire Penny totesi. Tulevaisuuden pitchingiin osallistuivat vasemmalta Susanna Sairanen ja Tero Järvinen Granlund Oy:ltä, Lars Albäck Tilaajavastuu Oy:stä, Miimu Airaksinen RIL:stä ja Teemu Vehmaskoski Rakennuslehdestä.. teen, mitä tietoa jaetaan, kenelle, millä aikavälillä, kauanko tietoa säilytetään ja mistä tiedosta voidaan luopua. Iso merkitys on oikeilla työkaluilla, joilla datasta saadaan kaikki irti. – Haaste on saada tietoa eri lähteistä, ja yhdistää tiedot niin, että siitä saa kokonaisuuden, jolla pystyy tekemään päätöksiä. Jouni Suolanen – Suomessa esivalmistus on pitkällä runkoja julkisivuvaiheessa, mutta alkutekijöissään talotekniikan osalta. – Se on joskus tuskallinen prosessi, kun pitää luopua tiedosta, jota on monta vuotta kerätty. 75 vastaajista oli sitä mieltä, että uusia tulijoita tulee, mutta pääsääntöisesti mennään vanhoilla toimijoilla. Tieto pitää muokata sellaiseen muotoon, että sen avulla voidaan tehdä päätöksiä. Sillä voidaan tehdä uutta, ja asioita entistä paremmin. Rakennusalan tuottavuus on selvästi esimerkiksi valmistavaa teollisuutta heikompi. Tuottavuutta pitää professori Olli Seppäsen mukaan pystyä parantamaan muun muassa tehdasvalmistuksella. Resursseja käytetään myös usein turhaan sellaisen tiedon keräämiseen ja analysoimiseen, jota kukaan ei tarvitse. Tiedon keruulla pitää olla ydinjohtamisesta juontuva tavoite. Tuottavuusongelma on rakennusalalla olennainen ongelma. Pitää myös osata ennakoida tapahtumia seuraavan viiden vuoden päähän. Oikealla tiedolla voidaan parantaa liiketoimintaa
Nyt pääosa koulutettavista energiaeksperteistä toimii asunto-osakeyhtiöissä. Motiva vastaa edelleen toiminnasta, mutta kursseja järjestävät esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) ja Tampereella Ekokumppanit Oy. – Energiaeksperttitoiminnan keskeisin tavoite on energiatehokkuuden ja asumisen laadun parantaminen taloyhtiössä. Aktiivinen ja energiatehokkuuden parantamiseen koulutettu asukas, joka haluaa laskea asumiskuluja ja lisätä kaikkien asukkaiden viihtyisyyttä ja asumisen laatua. 22 Energiaekspertti tietää, miten energiatehokkuus paranee Tuntuvia säästöjä ja parempaa asumista Joko omassa taloyhtiössä on energiaekspertti. Toinen tavoite on uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuk. Suunnitelmallinen kiinteistönpito on tässä tärkeässä roolissa. M otiva on rakentanut konseptin energiaeksperttitoiminnalle 1990-luvun puolivälissä valtakunnallisen vuokrataloyhtiön käyttöön
Hän arvioi, että kurssitettuja energiaeksperttejä on ainakin 1 500 ja he hoitavat tehtäviään pääosin Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa. Saadaan nopeita ja tuntuviakin säästöjä ilman, että asumisen laatu millään tavalla heikkenee, pikemminkin päinvastoin. Kurssilla käydään. Liisa Airaksinen sien tunnistaminen, kertoo asiantuntija Teemu Kettunen Motiva Oy:sta. suositustasolle tuottaa usein tuntuvia säästöjä, Kettunen toteaa. Kun asumisen laatu paranee – Energiatehokkuus käsitteenä sisältää aina sen ajatuksen, että vaikka absoluuttinen energiankulutus jonkun toimenpiteen seurauksena nousisikin, energiatehokkuus ei heikenny, jos asumisen laatu samalla paranee, Teemu Kettunen korostaa. Toki jokainen itse omalta kohdaltaan valitsee tapansa toimia. Perustietoa energia-asioista Energiaeksperttejä koulutetaan yleensä neljäviisi iltaa kestävällä kurssilla. Nopeita ja helppoja energiansäästötoimenpiteitä ovat vesijohtoverkoston painetason säätäminen suositusten mukaan paineenalennusventtiileillä tai vakiovirtaussuuttimien asentaminen hanoihin tai vettä säästävien suihkupäiden asentaminen. Tehtävä muovautuu tekijän mukaan Teemu Kettunen näkee, että energiaekspertin tehtävä hahmottuu yksilöllisesti kunkin henkilökohtaisen taustan ja kiinnostuksen mukaan. – Kylmäsäilytystilaa kaipaaville asukkaille voisi hankkia samaan tilaan jääkaapin tai kylmäkaapin, Kettunen ehdottaa. Kettunen tekee asiantuntijatyötä energiaeksperttitoimintaan liittyen ja on aiemmin myös toteuttanut energiaeksperttikursseja. – Energiatehokkuus käsitteenä tarkoittaa sitä, että vaikka kulutus jonkun toimenpiteen seurauksena nouseekin, energiatehokkuus ei heikkene, jos asumisen laatu samalla paranee. Taloyhtiöiden kylmäkellarien käyttö on nykyään vähäistä, mutta ne kuluttavat merkittävästi sähköä. Jos taas on kiireinen ja vielä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajakin, parasta lienee keskittyä vain taloyhtiötason asioihin. Siihen vaikuttanee sekin, onko henkilö taloyhtiön hallituksen jäsen vai eikö ole. Lisäksi voidaan perehtyä suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja siihen, mistä muodostuu energiatehokkuus erilaisissa peruskorjauksissa. Lämmityskulut alenevat, kun alennetaan yleisten tilojen, kuten porraskäytävien ja autohallin, lämpötiloja suositusten tasolle. Kaikki eivät ehdi tai pääse tilaisuuksiin, vaikka ne olisivatkin iltaisin. – Olemme pohtimassa sitä, olisiko tulevaisuudessa mahdollista suorittaa kurssi joko kokonaan tai osittain verkossa. – Taloyhtiöistä löytyy helppoja ja hallituksen päätösvallassa olevia kohteita, joita on mahdollista ruveta työstämään. Lisäksi voidaan tutustua suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja siihen, mitä mahdollisuuksia uusiutuva energia tarjoaa taloyhtiöille ja mistä muodostuu energiatehokkuus erilaisissa peruskorjauksissa. Jos talossa on sellainen vähäisellä käytöllä, se kannattaisi ehkä muuttaa vaikkapa vuokrattaviksi varastotiloiksi. – Jos energiaekspertti on innokas henkilö ja tykkää auttaa ihmisiä, tehtävään saattaa hyvinkin sisältyä asukkaiden neuvontaa energia-asioissa. Säästökohteita löytyy helposti Teemu Kettusen kokemukseen mukaan monissa taloyhtiöissä energiatehokkuus on parantunut ja kustannukset alentuneet, kun kurssin käyneen energiaekspertin johdolla on käynnistetty toimenpiteitä vedenja lämmönkulutuksen sekä kiinteistösähkön käytön pienentämiseksi. – Lämpötilojen säätäminen Energiaeksperttikurssilla perehdytään kattavasti taloyhtiön energiaasioiden perusteisiin: lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja energiatehokkaaseen kiinteistönhoitoon. Hän mainitsee esimerkkinä ilmanvaihdon. 23 – Energiatehokkuus on monissa taloyhtiöissä kokemukseni mukaan parantunut ja kustannukset alentuneet, kun energiaekspertin johdolla on ryhdytty vähentämään vedenja lämmönkulutusta sekä kiinteistösähkön käyttöä, sanoo asiantuntija Teemu Kettunen Motiva Oy:sta. Kiinteistön valaistuksessa säästöä syntyy vaihtamalla lamput ledeihin. läpi hyvin laajasti taloyhtiön energia-asioiden perusteita: lämmitystä, ilmanvaihtoa ja energiatehokasta kiinteistönhoitoa. – Kurssiohjelmassa saatetaan myös paneutua uusiutuvan energian, kuten aurinkosähkön, aurinkolämmön, maalämmön ja lämpöpumppujen, taloyhtiöille tarjoamiin mahdollisuuksiin, Teemu Kettunen mainitsee. Jos se on ollut riittämätön ja sen korjaaminen oikealle tasolle lisää energiankulutusta, energiatehokkuus ei silti ole huonontunut, koska asumismukavuus on parantunut
PÄÄSYNHALLINNAN EDELLÄKÄVIJÄ iLOQ S5 www.iLOQ.com 27 000 kg vähemmän paristojätettä joka vuosi Yksi askel eteenpäin ja askel lisää etumatkaa iLOQ S5 on omavoimainen digitaalinen pääsynhallintajärjestelmä. Kylmiö: Paljonko kuluttaa. Minulle eritoten siksikin, että työskentelen taloyhtiöiden kehittämisen parissa enkä ollut aiemmin aiheeseen kovin syvällisesti perehtynyt. Kaksi tarjousta saatu ja alustavia laskelmia tehty. – Energiatehokkuuden parantamisen tulisi olla tärkein yksittäinen teema jokaisessa taloyhtiössä. Uima-allas: Paljonko veden lämmittäminen maksaa. Koin, että itsekin hyödyin siitä, kun asiantuntijat tulivat paikalle omaan taloyhtiööni. Erillisessä saunarakennuksessa on uima-allas, sauna, kylmiö ja varastot. Näin tapahtuu melko todennäköistä silloin, kun energiaeksperttikurssin käynyt hallituksen jäsen on sisäistänyt energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet ja haluaa edistää asioita omassa taloyhtiössään. Euromääräiset säästöt tulevat sitten, kun on ensin päätetty, mitä tehdään ja sitten saatu toimenpiteet maaliin. – Taloyhtiöiden energiankäytössä on runsaasti tehostamisen varaa. Asioita on kuitenkin laitettu mietintämyssyyn ja monia erilaisia toimenpiteitä on lähdetty viemään eteenpäin. Se on investointina iso, mutta sen takaisinmaksuaika on kuitenkin tärkeämpi tekijä kuin investoinnin suuruus euroissa. Suurten kiinteistöjen huoltokustannuksissa säästöt voivat olla merkittäviä lukitusjärjestelmän elinkaaren aikana. Pienentynyt lämpölasku tarkoittaa pienempää hiilijalanjälkeä. K immo Karvinen bongasi taloyhtiöiden energiaeksperttitoiminnan ja perehdyttämiskurssin Ilmastoinfo-verkkosivuilta parisen vuotta sitten. Taloyhtiöiden energiankäytössä suurta potentiaalia: Säästää rahaa ja luontoa Energiaekspertti Kimmo Karvinen haluaa auttaa kotitaloyhtiötään parantamaan määrätietoisesti energiatehokkuutta kaikilla tasoilla. Helsingissä kursseille voidaan ottaa kerralla nelisenkymmentä kurssilaista kaksi kertaa vuodessa. Mitä enemmän avaimia ja lukkoja kiinteistöissä on, sitä enemmän kustannukset alenevat. Pitää selvittää lisää. Karvinen ehdottaa, että ensin kaikki isännöitsijät ja sen jälkeen kaikki taloyhtiöiden hallituksen jäsenet pitäisi laittaa energiaeksperttikurssille. Onko synergiaa, jos porataan maalämpökaivoja. – Taloyhtiössämme jo reilun vuoden työ on tuottanut näkyviä tuloksia, vaikkei konkreettisesti mittavia energiansäästöjä ole vielä paljoa. Se on ainoa keino alentaa hoitokuluja, parantaa asumismukavuutta ja nostaa kiinteistön arvoa sekä samalla tehdä ilmastotekoja. – Jos energiaremontilla säästetään lämmityskuluissa 50 prosenttia, osa investoinnista pystytään rahoittamaan syntyvillä säästöillä. Nyt tulossa tonttiviemärien korjauksia. Keskeistä on, että taloyhtiössä ryhdytään kaikilla tasoilla suunnitelmallisesti miettimään energia-asioita ja tartutaan toimiin niiden tehostamiseksi. Tämä johtuu siitä, ettei heitä ole koskaan siihen koulutettu. Osa voidaan toteuttaa heti ja osa vaatii pidempää suunnittelua. Joka tapauksessa aikaa menee, jos asioita ruvetaan kehittämään. Maalämpö: Selvityksessä. Esimerkiksi Kimmo Karvinen ottaa taloyhtiön lämmitysmuodon vaihtamisen kaukolämmöstä maalämpöön. Putkiremontti: Tulossa 10?15 vuoden kuluttua. Ikkunaremontti: Pyydetty tarjouksia sekä uusimisesta että kunnostamisesta. UUSI. Osa investoinneista voidaan vieläpä rahoittaa saavutetuilla säästöillä. Asiat eivät edisty, koska isännöitsijät keskimäärin eivät ymmärrä riittävästi energiatehokkuuden parantamisesta eivätkä tiedä, mitä monia mahdollisuuksia on olemassa säästää energiaa. Kehittämistyö vie aina aikaa Jos energiaekspertti toimii taloyhtiön hallituksessa, niin kuin Kimmo Karvinen, on vähän vaikea erotella ajankäyttöä hallitustyöskentelyyn menevästä ajasta. Lämmitysmuotona on kaukolämpö. – Koulutusta pitäisi järjestää yhteiskunnassa isommalla panostuksella. Karvinen kävi energiaeksperttikurssin toissa keväänä Helsingissä ja sai kurssilta hyvää tietoa aihepiiristä. 24 Energiaexpertin työlistaa . Kulutusseurantapalvelu: Selvitelty, mutta ei vielä käytössä. Liisa Airaksinen Kimmo Karvinen toimii energiaeksperttinä ja hallituksen puheenjohtajana kotitaloyhtiössään Helsingissä sekä yrittäjänä taloyhtiöiden kehittämisen parissa ja hallitusasiantuntijana muissa taloyhtiöissä. Aurinkolämpö: Voisiko hyödyntää uima-altaan lämmitykseen. Toimenpiteet voivat olla pieniä hankkeita tai isoja investointeja. – Innostuin aiheesta heti. Sähköautot: Nyt yksi latauspaikka. Miten valmistaudutaan tulevaan. Kimmo Karvisen työlistaa energiaeksperttinä: Vuonna 1972 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on 14 huoneistoa. Samalla taloyhtiö tekee isoja ilmastotekoja. Seuraavana syksynä, kun HSY:n Ilmastoinfo järjesti uutta kurssia, kurssin järjestäjä kyseli vanhoilta osallistujilta kohdetta kurssilaisten taloyhtiöretkelle. Kun paristoja ei käytetä, käyttäjä säästää paitsi paristojen kustannukset, myös niiden vaihtamiseen liittyvän ajan ja kulut. Tarvitaanko tulevaisuudessa. Lämmöntalteenotto saunarakennuksessa: Voisiko hyödyntää uima-altaan lämmitykseen. Taloyhtiöiden toiminnassa on valtavaa potentiaalia säästää energiaa ja ympäristöä, Kimmo Karvinen painottaa. Kulkuoikeuksien varmistamiseen ja lukon avaamiseen tarvittava sähkö saadaan työntämällä avain lukkoon. Paristoja tai kaapeleita ei tarvita. Aurinkosähkö: Liittyy maalämpöhankkeeseen. Koulutusta tarvitaan lisää Karvisen näkemys on, että tiedon puute energia-asioista on iso rakenteellinen ongelma taloyhtiömaailmassa. Energiatehokkuusteema on taloyhtiöille äärimmäisen tärkeä. Energiankäytössä varaa tehostaa Energiaekspertin roolina Kimmo Karvinen pitää ensisijaisesti sitä, että tämä asiantuntemuksellaan auttaa taloyhtiötasolla kehittämään toimintaa entistä energiatehokkaammaksi. Käytännössä tämä voi olla vähän vaikeaa, koska koulutusta toistaiseksi järjestetään hyvin pienillä resursseilla. Energiatehokkuuden parantaminen on tärkein kehittämisteema kaikissa taloyhtiössä. – Ilmoittauduin heti vapaaehtoiseksi ja kutsuin kurssilaiset vierailulle
Mitä enemmän avaimia ja lukkoja kiinteistöissä on, sitä enemmän kustannukset alenevat. UUSI. Kulkuoikeuksien varmistamiseen ja lukon avaamiseen tarvittava sähkö saadaan työntämällä avain lukkoon. PÄÄSYNHALLINNAN EDELLÄKÄVIJÄ iLOQ S5 www.iLOQ.com 27 000 kg vähemmän paristojätettä joka vuosi Yksi askel eteenpäin ja askel lisää etumatkaa iLOQ S5 on omavoimainen digitaalinen pääsynhallintajärjestelmä. Paristoja tai kaapeleita ei tarvita. Kun paristoja ei käytetä, käyttäjä säästää paitsi paristojen kustannukset, myös niiden vaihtamiseen liittyvän ajan ja kulut. Suurten kiinteistöjen huoltokustannuksissa säästöt voivat olla merkittäviä lukitusjärjestelmän elinkaaren aikana
Hän on aikaisemminkin ollut mukana useissa kadunpidon kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. A utoilijat ovat raivoissaan katutöiden aiheuttamista ruuhkista. Jalankulkijat eivät löydä kiertoteitä. Kaupunki on käynnistänyt helmikuussa laajan hankkeen katutöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. – Kantakaupungissa on lähitulevaisuudessa suuria liikennesuunnitelmia ja katutöitä. Pormastari Jan Vapaavuori sanoi silloin, että huomio kiinnitetään erityisesti Helsingin kantakaupungissa toteutettaviin katutöihin. Haluamme varmistaa, että kaikki jotka niiden kanssa ovat tekemi. Jos joku asia on rikki, se pitää korjata. Kuva: Lauri Hänninen, Helsingin kaupunki vasti katutyöt aiheuttavat myös paljon haittoja. Ensimmäisessä vaiheessa kokoon kutsuttiin rakennusalan keskeisiä toimijoita, joiden avulla pyritään kehittämään tapoja, joissa katuja kunnallistekniset hankkeet viedään läpi entistä sutjakkaammin. Uusi hanke pyrkii parantamaan katutöiden sujuvuutta. Alkuvuonna yli sata urakoitsijoiden, suunnittelutoimistojen ja tilaajien edustajaa kokoontuivat Helsingin kaupungin kutsusta. 26 Helsingin katuihin 140 miljoonaa euroa vuodessa Katutyöt sujuvammaksi Helsingissä on vuosittain satoja katutöitä. Helsingin kaupunki on ryhtynyt selvittämään, miten katutöistä saisi sujuvampia. Ohjausta parannetaan Elokuussa projektin johtajana aloitti insinööri Jyrki Paavilainen. Yhteisessä tilaisuudessa pohdittiin katutöiden sujuvoittamisen haasteitta. Kaupunki halusi erityisesti kuulla, mitä sen omassa toiminnassa on parannettavaa katutyöhankkeiden eri vaiheissa ja miten hankkeiden tehokkuutta voitaisiin parantaa paremmalla yhteistyöllä eri toimijoiden välillä. Katutyöt ovat elävän kaupungin merkki. Suuria katuremontteja on luvassa myös lähitulevaisuudessa. Hän vaati, että katutyöt tulee toteuttaa vähiten haittaa aiheuttavalla tavalla. Miten kummassa katutöistä saisi sujuvampia. Pyöräilijät tuskastuvat pitkiin kiertomatkoihin. Mutta valitettaHämeentiellä on parhaillaan käynnissä tietyöt
Kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin sata katuhanketta. Kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin sata katuhanketta. Työmaakokemuksen parantamisessa hyödynnetään palvelumuotoilun keinoja. Syyskuussa kaupunki avasi verkossa kyselyn, jossa kaupunkilaiset saavat kertoa näkemyksiään, miten tietyöt saisi sujuvammiksi. Meidän pitäisi kystyä koordinoimaan eri toimijoiden hankkeita paremmin ja sujuvoittaa lupamenettelyitä, Paavilainen sanoo. Pauli Jokinen. Projenktinjohtaja Jyrki Paavilainen kertoo, että kantakaupungissa on lähitulevaisuudessa suuria liikennesuunnitelmia ja katutöitä. Eri rakentamisvaiheissa on vuosittain noin 200–300 katuhanketta. Isossa kuvassa on paljon haasteita, miten katutyö saadaan kaikkien kannalta sujuvammaksi. – On tunnistettu jo aiemmin, että viestintää piti parantaa. Se on selvinnyt ympäristötoimialan kyselyissä. Satoja katuhankkeita Helsingin kaupungin katutöiden määrä on suuri. Mechelininkadun tietyöt aiheuttivat paljon häiriötä. Viestintää paremmaksi Helsinki on pyrkinyt parantamaan katutöihin liittyvää viestintää. Kaupungin mukaan Hämeentien varren asukkaille, yrityksille ja muille kohderyhmille viestitään ennakoivasti kaikista työmaalla tapahtuvista muutoksista. Keskeisessä osassa on katutöiden viranomaisohjauksen parantaminen. Kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Kuluvana vuonna merkittäviä työmaita ovat muun muassa Hämeentie, Telakkakatu ja Erottaja. Seuraavaksi vuoroon tulevat Mäkelänkatu ja Runeberginkatu. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva Hämeentien perusparannusurakka on saanut positiivista palautetta. Helsingin kaupunki tekee työmaakokemuksen kehittämistä yhteistyössä Pentagon Designin kanssa. – Esimerkkinä mainittakoot vanhentunut kunnossaja puhtaanapitolaki, johon tehtiin 2005 uudistus, jonka piti parantaa kunnan mahdollisuuksia ohjata erilaisia töitä. Seuraavaksi vuoroon tulevat Mäkelänkatu ja Runeberginkatu. Eri rakentamisvaiheissa on vuosittain noin 200–300 katuhanketta. Lisäksi alueella pidetään säännöllisiä työmaapäivystyksiä, ja katutöiden onnistumista arvioimaan on perustettu Hämeentie-raati. Myös autojen määrä on vuosikymmenten saatossa lisääntynyt, joten haastetta riittää. – Haluamme tietää, miten liikkuminen työmaan läheisyydessä toimii, ovatko väliaikaiset järjestelyt ja opasteet hyviä, vaikuttavatko työmaat turvallisilta ja siisteiltä tai onko kaupunkilaisilla ideoita siitä, miten työmaista voisi jatkossa viestiä aiempaa paremmin, asiaa kommentoi viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki kaupunkiympäristön toimialalta. Helsingissä oli pitkään tilanne, että kantakaupungissa oli verrattain vähän suuria katutöitä, mutta nykyisin kantakaupungissa on vuosittain meneillään kahdesta viiteen isoa peruskorjaushanketta. Mutta se ei nykymuodossaan anna meille työkaluja. Siihen liittyy kiinteä vuorovaikutus kiinteistöjen kanssa ja siinä on paljon parannettavaa, Paavilainen sanoo. Kuva: Aki Rask, Helsingin kaupunki sissä, ovat valmiita. 27 Helsingin katuprojektin viisi osaprojektia: • Aalto-yliopiston tutkimusja kehityshanke • Katuhankkeiden ohjelmoinnin kehittäminen • Katuhankkeen toteutus • Viranomaisohjaus ja lainsäädäntövaikuttaminen • Katuhankkeiden asiakasja kaupunkilaisviestinnän kehittäminen Kuluvana vuonna merkittäviä työmaita ovat muun muassa Hämeentie, Telakkakatu ja Erottaja
– Isollakadulla on paikoin pyörätiet epäsiistejä, kun siellä oleskelee paljon puluja. Merinäköala ratkaisi Uudessa Puistovahdiksi nimetyssä ja poikkeuksellisen pyöreän muodon omaavassa kerrostalossa Mäkelöitä kiehtoi eniten meren läheisyys. L intujen liverrys ja maaseutumaisema Oulunsalossa, noin vartin ajomatkan päässä Oulun keskustasta vaihtui viime keväänä autojen vilinään ja työmaakoneiden pörinään: Urho ja Pirkko Mäkelä päättivät pakata tavaransa ja muuttaa upouuteen kerrostaloon Heinäpään kaupunginosaan. Kun vielä Oulunsalossa hänen ei tarvinnut miettiä erikseen esimerkiksi sitä, miten talosta pääsee ulos, on tilanne 16-kerroksisessa ”pilvenpiirtäjässä” aivan toinen. Se on oma prosessinsa, kun odottelet hissin tuloa 15. Kyllä täällä pitäisi ehdottomasti olla yhden hissin sijasta kaksi hissiä! Pirkko vaatii. Vuoden 2018 alussa alkoi kuitenkin Urhon kroppa oireilla sen verran pahasti, että pariskunnan oli istuttava alas ja alettava keskustelemaan toden teolla, missä heidän olisi parasta viettää seuraavat elinvuotensa. kerroksessa Jo pitkään eläkkeellä olleet Urho ja Pirkko Mäkelä muuttivat viime keväänä 16-kerroksiseen kerrostaloon Oulun kaupungin keskustaan. – Ei se Urho kestänyt ajatusta, että minä olisin joutunut kaikki lumityöt tekemään, lisää Pirkko Mäkelä. Mäkelät ehtivät asua itse rakennuttamassaan paritalossa 15 vuotta. Ympäristötalossa olenkin jo käynyt valittamassa. 28 Muutto maaseudulta kaupunkiin aluksi kulttuurisokki Uusi koti 15. Se joudutti ajatusta siitä, että mistä hankkisimme viimeisen vanhuudenpäivien asuntomme. Stora Enson paperitehtaan suunnalta Pirkko on löytänyt kaunista omakotitaloseutua, sen sijaan keskustan suuntaan näkymä ei olekaan yhtä houkutteleva. Polkupyörällä tienoot tutuksi Pirkko Mäkelä on tutustunut keskustan maisemiin polkupyörän selästä käsin. Pirkko Mäkelä taas toteaa suoraan tapaansa, että ensialkuun muutto omakotialueelta kaupungin ytimeen oli kulttuurisokki. Tämä kerrostalo sattui valmistumaan juuri sopivasti, Urho Mäkelä kertoo. kerrokseen. Erityisesti se miellytti Urhoa, joka vietti lapsuudessaan paljon aikaa Hailuodon mökillä ja suoritti myöhemmin asepalveluksensa merivoimissa. – Täällä pitää erikseen valmistautua ulos lähtemiseen. Vuosien varrella tutuksi tulivat kaikki tavanomaiset omakotiasujan askareet kuten lehtien haravoinnit keväisin ja syksyisin, ruohonleikkuu kesäisin ja lumenluonnit talvisin. – Ajattelimme, että olisi mukava katsella hieman väljempiä maisemia ja tästä ne sattuivat hyvin aukeamaan, Urho myöntää. – 1,5 vuotta sitten minulla todettiin oikean lonkan nivelrikko ja se alkoi vaivata tosissaan
Kerrostalossa viimeksi 70-luvulla Kerrostaloasuminen ei ole Urho ja Pirkko Mäkelälle kuitenkaan mikään uusi aluevaltaus. Lisäksi keskustassa ei ole enää terveyskeskusta, vaikka täällä asuu paljon vanhuksia. Oulun Puistovahti on vuonna 2018 valmistunut 16-kerroksinen tornitalo. Keittiö ja olohuone muodostavat Puistovahdin kodeissa avaran oleskelutilan, joka jatkuu lasitetulle parvekkeelle. Silloin täällä Heinäpäässä asui vielä paljon hevosmiehiä, kuten kuuluisat Kontiot ja Korvet. Puistovahdin autohalliin pääsee hissillä suoraan kotikerroksesta kuivin jaloin ympäri vuoden. – Muistan, kun olin nuorena Isollakadulla sijainneessa jäätelöbaarissa töissä. asiasta. Silloin täällä Heinäpäässä asui vielä paljon hevosmiehiä, kuten kuuluisat Kontiot ja Korvet. Puistovahdin pilarimainen muoto on toteutettu parvekerakenteilla, kaiteilla ja lasituksilla. Sisältä kodit ovat suorakulmaisia. 29 Urho ja Pirkko Mäkelä ovat sisustaneet uuden kotinsa vanhoilla huonekaluillaan, koska uusilla mööpeleillä ei olisi saanut samanlaista kodikkuutta. Puistovahti sijaitsee Oulun ydinkeskustan palveluiden äärellä, aivan Kyösti Kallion puistoalueen kulmilla. kerroksessa 88 neliön asunnossa, jossa on kaksi avaraa lasitettua parveketta. Itse koin Oulun silloin paljon puhtaampana kuin nykyisin, miettii Pirkko. Puistovahti-tornitalon pilarimainen muoto on toteutettu parvekerakenteilla, kaiteilla ja lasituksilla. Mäkelöiden mukaan meno uudessa kerrostalossa on ollut tähän saakka rauhallista, vaikka asukkaina on niin lapsiperheitä kuin sinkkutalouksiakin. Kaupungin korkeimmat näkymät . Kaupunkiasumista he kokeilivat jo 1960ja 1970-luvulla. Asuintalon ylimmät kerrokset tarjoavat asukkaille hyvät näkymät yli kaupungin, ylimmissä kerroksissa aina merelle asti. Mäkelät asuvat 15. Vaikka kesällä aurinko porottaa korkeaan torniin välillä täydeltä terältään, ei Mäkelöiden kodissa ole tarvittu tuskailla liian tukalan ilman kanssa kunhan muistaa pitää parvekkeen ovet ja sälekaihtimet kiinni. Tämä on kyllä huonoa kaupunkikulttuuria, Pirkko huomauttaa. Urhon mukaan oli hyvin tärkeää, että asuntoa valittaessa ikkunat olivat ilmansuunnasta katsottuna lounaaseen päin. – Muistan, kun olin nuorena Isollakadulla sijainneessa jäätelöbaarissa töissä. Lämmön talteenotto lisää kodin energiatehokkuutta. Tutut huonekalut luovat kodin Mäkelät ovat sisustaneet uuden kotinsa tutuilla vanhoilla huone. Asumisen miellyttävyyttä lisää oman kodin sauna. Erillisinä osakkeina myytävät autopaikat sijaitsevat kahdessa kerroksessa pihakannen alla. Ovipuhelimen kautta voi tarkistaa helposti, kuka ovisummeria soittelee. Omistusasuntojen lisäksi Puistovahdista löytyy joukko sijoituskohteita sekä alakerrasta liikehuoneistotilat. Sisältä kodit ovat suorakulmaisia ja funktionaalisia. Taloyhtiöstä löytyy myös asukkaiden yhteinen saunaosasto
Mekin jouduimme hävittämään paljon tavaraa, Pirkko kertoo. 30 88 neliön asunnossa on kaksi isoa lasitettua parveketta, joista näkee hyvin koko Oulun kaupunkimaiseman. Matti Kuoppala. Täysin uusilla tavaroilla sitä tunnetta ei saisi. kaluilla. Se toimii samalla hyvänä kaiunpoistajana. Se tavaramäärä on aivan kauhea mitä nykyajan ihmisillä kertyy huonekaluja. – Kunhan pitää huolen, ettei saunaa lämmitä 120-asteiseksi, hän virnistää. Ainoat hankinnat uuteen kotiin olivat tv-taso sekä kattilat, koska keittiö on varusteltu induktioliedellä. Entisestä kodistaan Urho jäi kaipaamaan eniten puilla lämmitettävää saunaa sekä takkaa, vaikka myöntääkin, että uuden asunnon sauna on sähkölämmitteiseksi yllättävän toimiva. Esimerkiksi olohuoneen seinää koristaa Urhon suvun perintönä tullut hieno vanha ryijy. – Omakotitalosta lähteminen on monelle kova juttu. Pirkko Mäkelän mielestä on tärkeää, että oma koti on kodikas
Kokonaisuudessaan 1 000 megawatin investoinnit kasvattavat Suomen tuulivoimakapasiteettia 56 prosenttia ja tuulivoiman vuosituotantoa noin 72 prosenttia. Uusien tehokkaampien voimaloiden myötä vuosituotanto kasvaa investointien myötä 4,3 TWh eli peräti 72 prosenttia. – On hienoa nähdä, että edullinen tuulivoima mahdollistaa Suomeen merkittävät kilpailukykyiset, teolliset investoinnit. Uusien investointipäätösten Julkaistut markkinaehtoiset hankkeet kasvattavat Suomen tuulivoimakapasiteettia 56 prosentilla 3 176 megawattiin. Markkinaehtoisten tuulipuistojen lisäksi Suomeen on rakenteilla 1,4 TWh tuulivoiman vuosituotanto valtion kilpailuttaman tuotantotuen avulla.. Nopea kasvu on paitsi teknisen kehityksen myös investointiympäristön toimivuuden ansiota. Kehitysvauhti on upeaa seurattavaa”, iloitsee Mikkonen. Kun siitä pidetään huolta, kiinnostaa markkinamme jatkossakin merkittäviä sijoittajia, kommentoi Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Reilu vuosi ensimmäisen markkinaehtoisen investointipäätöksen jälkeen meillä on julkaistu yli 1 000 megawattia ilman tukea rakennettavia hankkeita. Google tulee ostamaan kahdelta tuulipuistolta yhteensä 255 megawatin tuulivoimakapasiteetin vuosittaisen tuotannon. 31 Uusien tehokkaampien voimaloiden myötä vuosituotanto kasvaa investointien myötä 4,3 TWh eli peräti 72 prosenttia. Suurin osa uusista tuulipuistoista valmistuu vuosien 20192021 aikana. Lisäyksellä voitaisiin kattaa lähes koko Helsingin kaupungin vuotuinen sähköntarve. – Vain alle kaksi vuotta sitten näytti siltä, että Suomen tuulivoima ei ole vielä valmis markkinaehtoisiin investointeihin. Suomen ensimmäinen 1 000 megawatin raja tuulivoimakapasiteetissa ylitettiin vuonna 2015, ja nyt neljä vuotta myöhemmin näkyvissä on jo kapasiteetin kolminkertaistuminen. Tuulivoima-ala kasvaa vauhdilla Suomalainen tuulivoima-ala on kasvanut nopeasti. myötä Suomeen ollaan rakentamassa yhteensä yli 1 000 megawattia uutta tuulivoimatuotantoa ilman valtion tukea. Lisäyksellä voitaisiin kattaa lähes koko Helsingin kaupungin vuotuinen sähköntarve. Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvaa 56 prosentilla Lisää tuulivoimapuistoja Suomeen on tulossa jo yli 1 000 MW edestä markkinaehtoisia tuulivoimainvestointeja. Investointeina uusi kapasiteetti tarkoittaa noin 1,5 miljardia euroa. G oogle julkaisi syyskuussa solmineensa pitkäaikaisen sähkönhankintasopimuksen (PPA) kahden uuden suomalaisen tuulipuiston kanssa. Erona aiempaan on, että suurin osa uudesta kapasiteetista rakennetaan ilman valtion taloudellista tukea. Näiden PPA-sopimusten myötä Suomeen tehtyjen markkinaehtoisten tuulivoimainvestointien määrä kasvaa jo yli 1 000 megawattiin. Julkaistut markkinaehtoiset hankkeet kasvattavat Suomen tuulivoimakapasiteettia 56 prosentilla 3 176 megawattiin
Siitä ei ole nyt yksimielisyyttä. Tänä vuonna sallittu tuottoaste on 6,20 prosenttia, ja sen ennakoidaan nykysäännöin laskevan 4,76 prosenttiin vuonna 2023. Kuva: Caruna. Jakeluverkkoyhtiöille sallitut sijoitetun pääoman eli investointien tuottoasteet ovat alentuneet jatkuvasti vuodesta 2016 jälkeen ja ne alenevat edelleen. S ähkön siirron eli paikallisina monopoleina toimivien sähköverkkoyhtiöiden jakelupalvelun hintojen nousua ei pystytä katkaisemaan lain vaatimien suurten sähkövarmuusinvestointien vuoksi. Antti Rinteen hallitusohjelma lupaa kuitenkin hillitä nousua, sanoo ylitarkastaja Tatu Pahkala työja elinkeinoministeriöstä. 32 Rinteen hallitus lupasi hillitä sähkön siirtohintojen nousua Korotukset eivät lopu Hallitus aikoo esittää sähkön siirtohintojen nousun hillitsemiseksi sähkömarkkinalakiin tasoitusjaksosäännöksiä, jotka antavat sähkönjakeluyhtiöille mahdollisuuden tuottojen tasoittamiseen nykyistä pitemmällä ajalla. Sen sijaan kuluttajien suurta eriarvoisuutta mikään laki ei pysty korjaamaan. Onko maakaapelointi halvin tapa turvata sähkövarmuus 40 vuoden elinkaarella, – vai onko se liian järeä investointi harvaan asutuille seuduille. Muut pohdinnassa olevat muutokset vievät enemmän aikaa. – Viime syksyn selvitys osoitti, että nopeimmin siirtomaksuihin voidaan vaikuttaa pidentämällä tasoitusjaksoja
3X25A Pient. Kerrost. 9,49 112% 7,80 100% 6,45 102% Alajärven Sähkö 13,71 110% 9,75 106% 7,46 108% Rovaniemen Verkko 10,74 108% 7,47 89% 6,36 106% Lankosken Sähkö 19,39 107% 12,55 91% 9,16 91% Koillis-Satakunnan Sähkö 14,36 106% 10,82 106% 8,16 99% Porvoon Sähköverkko 11,19 105% 9,21 87% 6,84 93% Caruna Espoo 9,47 102% 7,35 80% 6,18 78% Caruna maaseutu 13,57 94% 12,20 95% 7,91 100% Elenia (vertailun vuoksi) 12,62 69% 11,02 72% 7,43 84% Suurin hintaero 10,95 snt/kWh 7,42 snt/kWh 3,54 snt/kWh Halvin JE-Siirto 7,42 69% Turku 6,64 47% Kerava 5,62 86% Kallein-halvin erotus 11,97 snt/kWh 7,48 snt/kWh 3,54 snt/kWh Kallein kokovuosi 387,80 euroa 724,00 euroa 1648,80 euroa Halvin kokovuosi 148,40 euroa 332,00 euroa 1011,60 euroa Caruna 1.9. Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 30.8.2019 Suurimmat siirtohinnan nousuprosentit 2008-2018 Eri sähkönkäyttäjien siirtohintojen erot ovat valtavat. 3X25A 2000 kWh/v 5000 kWh/v 18000 kWh/v Oulun Seudun Sähkö verkko 12,38 183% 8,19 98% 6,43 94% Savon Voima Verkko 16,88 176% 14,48 127% 9,15 100% Tunturiverkko 13,12 175% 11,28 178% 7,00 101% Tornionlaakson Sähkö 15,53 162% 9,59 117% 6,68 102% Etelä-Suomen Energia 14,34 154% 10,32 113% 7,19 111% Rovakaira 17,00 154% 9,65 121% 6,41 112% Parikkalan Valo 17,59 149% 13,63 139% 8,26 90% Koillis-Lapin Sähkö 16,86 138% 10,76 111% 7,66 131% Haminan Energia 13,27 121% 11,26 123% 7,94 109% Keravan Energia 8,44 116% 7,06 80% 5,62 86% Oulun Energia Siirto ja... 33 Rinteen hallitus lupasi hillitä sähkön siirtohintojen nousua Korotukset eivät lopu Omakotiliitto ja Suomen Sähkönkäyttäjät (Elfi) pitävät sallittuja jakeluverkkoyhtiöiden tuottoja aivan liian korkeina. Ilta-Sanomien/Taloussanomien vertailussa kallein saunattoman kerrostaloasunnon 2000 kilowattitunnin siirtomaksu vuodessa nousi Lankosken Sähköllä Pohjois-Satakunnassa 387,80 euroon, ja halvin oli Keravalla 148,40 euroa. 1X25A Pient. Kerrostaloasunnon kalleimman ja halvimman siirtohinnan erotus kesällä 2018 oli suurempi kuin Espoon Carunan siirtohinta, pyöreästi kaksinkertainen. alkaen vuosi 283,40 euroa 636,40 euroa 1474,20 euroa Lähde: Ilta-Sanomat 4.6.2018, 77 yhtiön kaikki verot sisältävän keskihinnan vertailu Jakeluverkkoyhtiöiden tuottoaste Suomessa 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 e 20 21 e 20 22 e 20 23 e Ruotsin tuottoaste 3,92% Prosenttia 7,53 6,39 7,15 7,63 7,81 7,11 6,01 7,29 5,45 4,97 5,07 7,42 7,05 6,62 6,20 5,72 5,35 5,00 4,76 Omakotiliiton ja Elfin tavoitetaso 1-2%. Ne sitoisivat kohtuullisen tuottoprosentin peruskorkoon (nykyisin nolla), jonka päälle maksettaisiin tietty preemio eli lisä: 1–3 prosenttia. Ruotsi alensi juuri tuottokaton 3,92 prosenttiin
– Rupesi olemaan sellainen tilanne, että laki velvoitti yhtiöt investoimaan, mutta ilman riit– Kun tuottokatto on sidottu obligaatiokoron kymmenen viime vuoden keskiarvoon, ja korot ovat laskeneet negatiivisiksi, tuottokatto väistämättä laskee. Virasto arvioi jaksojen päätteeksi liikevaihtoa ja tuottokattoa, joka säätelee asiakkailta perittäviä maksuja. Suomen suurimman jakeluyhtiön Carunan vuoden 2016 maaliskuussa antama jopa 27 prosentin korotusesityksen jälkeen vuoden 2017 syyskuussa astui voimaan sähkön siirtohintojen korotuskatto, jonka mukaan vuosikorotus voi olla maksimissaan 15 prosenttia. Miksi Energiavirasto sitten hyväksyi vuoden 2016 tuottoasteen pikanousun. Haja-asutusalueilla työt tehdään pääosin vasta 2020-luvulla. 34 Toimitusvarmuusinvestoinnit on lain mukaan tehtävä vuoden 2028 loppuun mennessä. Lähde: Energiateollisuus jaksoissa. Energiavirasto vertaa hinnoittelun ylija alijäämiä vuosittain. Painopiste on tähän asti ollut kaupungeissa ja taajamissa. Lähde: Energiateollisuus Energiateollisuus on listannut neljä väärinkäsitystä sähkön siirtoeli paikallisjakeluhinnoista. Rahoituksen saanti tulosriippuvainen Hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto neljän vuoden. – Ruotsin 3,92 prosentin tuottoasteen saavuttaminen on kuitenkin erittäin haastavaa harvaan asutun Suomen oloissa, Pahkala toteaa. Jos ylijäämää on yhtenä vuonna yli säännösten, seuraavina vuosina yhtiön pitää lain mukaan laskea tariffeja tai jättää laskuttamatta
Siirtohinta oli noussut 18 yhtiöllä vähintään kaksinkertaiseksi ainakin yhdessä tariffissa. Tekevätkö siirtoyhtiöt tulevaisuudessa kiinteistönomistajien kanssa sopimuksia, joissa nämä itse varmistavat sähkövarmuutensa ja saavat alennusta siirtohinnoista. – Tuottokattoa oli nostettava, että saatiin investoinnit liikkeelle. Maaseudulla yhtiön asiakasmäärä verkkokilometriä kohden on pienempi kuin kaupungeissa, ja se heijastuu suoraan siirtohintoihin. Poikkeamat laki sallii saaressa sijaitsevilla tai sähköä alle 2 500 kilowattituntia vuodessa käyttävillä asiakkailla. Tuottokattoa oli nostettava, että saatiin investoinnit liikkeelle. 35 Onko OLEMASSA vaihtoehtoja kalliille MAAkaapeloinnille. Korotuksilla on myös säädelty hintapainotuksia saunattomien kerrostaloasukkaiden, korkeintaan 5000 kilowattitunnin käyttäjien ja 18 000 kWh:n sähkölämmityspientalojen kesken. Puuttuuko motiivi vaihtoehtoihin. Todella suuri oli ollut tariffimuutos Oulun Seudun Sähkö Verkolla, joka oli nostanut kerrostalokuluttajan siirtohintaa 183 prosenttia (2,83-kertaiseksi) mutta isompien käyttäjien maksuja vain puolet siitä. Suomen Sähkönkäyttäjien, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton teettämän tutkimuksen mukaan sähköverkkoihin suunnitelluista 9,5 miljardin euron investoinneista vuosille 2016–2028 olisi säästettävissä miljardi euroa. Muukkosen laskelmien mukaan miljardi säästyisi, jos maakaapeloinnin ja ennenaikaisen verkon uusimisen sijaan verkkoyhtiöt hankkisivat haja-asutusalueella myrskyvalmiuden käyttäjiltä ja nykylain sallimat poikkeamat otettaisiin laajemmin käyttöön. Toisin sanoen: valtio ei lainaa rahaa vaatimiinsa yhtiöiden investointeihin, joten pitkäaikaiset lainat on saatava yksityisiltä markkinoilta, ja sähkön kuluttajat osallistuvat hinnankorotuksilla lainojen takuuseen. Keskustelu hinnoista on kärjistynyt eikä (haluta) nähdä sitä, että toimitusvarmuustavoitteita on oikeasti saavutettu. Nämä ovat kysymyksiä, jotka nousevat LUT-yliopiston diplomi-insinöörin Aleksi Muukkosen pro gradu -työstä, joka valmistui viime keväänä. Suurimmat ulkomaisten sijoittajien verkkoyhtiöt ovat Caruna ja Elenia. – Mitä enemmän yhtiöt investoivat säävarmaan verkkoon, sitä enemmän ne saavat kerätä absoluuttista tuottoa, Collan kuvaa (MT 5.7.2019). Se näkyy selkeästi esimerkiksi Carunan Espoon ja maaseudun yhtiöiden hintojen erotuksena. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan vuoden 2018 toisella puoliskolla ostovoimaan suhteutettu sähkön hinta kotitalouksille oli Suomessa EU:n matalin. Tutkimuksessa arvioidaan, että nykymenolla säävarman verkon kustannukset tulisivat jopa korkeammiksi kuin myrskyjen todelliset kustannukset olisivat. Valtavat hintaerot Keskustelussa suurinta ääntä ovat nostattaneet 650 000 asiakkaan jakeluyhtiön Carunan siirtohintakorotukset. Lain vaatimusten toteutuksen arvioitiin maksavan 8,6 miljardia euroa vuosina 2014–2028. Keravalaiset olivat onnellisimmassa asemassa. Maakaapeloinnille vaihtoehtoja. Jopa viidenneksellä haja-asutusalueiden käyttöpaikoista on Muukkosen mukaan jo myrskyvalmius, esimerkiksi aggregaatti. Caruna ei suinkaan ollut kallein jakelija, edes maaseutuverkkojensa osalta. – Voidaan perustellusti kysyä, onko sijoittajien omistamilla yhtiöillä suurempi motivaatio maksimoida absoluuttinen tuottonsa maksimoimalla investointikustannuksensa verrattuna esimerkiksi asiakkaiden omistamiin yhtiöihin. Professori Mikael Collan kysyy, onko verkkoyhtiöillä motiivia toimia kustannustehokkaasti, kun ne pystyvät vyöryttämään investointien kustannukset asiakkailleen ja saavat lisäksi investoinneilleen hyvän tuoton. Häiriöttömyyttä ei osata arvottaa Kovien hinnankorotusten olennaisin aiheuttaja on vuoden 2013 uusi sähkömarkkinalaki, jolla yhtiöille asetettiin tiukentuneet laadun ja toimintavarmuuden vaatimukset. Myrskyjen aikana syntyneiden sähkökatkosten tilastoissa on jo nyt huomattava ero, Pahkala toteaa. Noususta huolimatta sähkön hinta on Suomessa edullista verrattuna muihin EU-maihin. Suomalainen digiyhteiskunta on niin riippuvainen sähkön keskeytymättömästä saatavuudesta, että pitkiä sähkökatkoja ei siedetä. Vertailu osoitti ennen kaikkea sen, miten eriarvoisessa asemassa kuluttajat ovat eri alueilla. Ilta-Sanomat/Taloussanomat vertasi 77:n sähköverkkoyhtiön hinnat ja korotukset kesäkuusta 2008 kesäkuuhun 2018. täviä tuottolaskelmia ne eivät olisi saaneet rahoitusta, Pahkala kertoo. Niiden ei tarvitse kuulua toimitusvarmuuden piiriin. – Kun ei ole häiriöitä, ei ole mitään ongelmaa, mistä maksaa... Terttu Iiskola. Energiavirastolle toimitettujen kehittämissuunnitelmien mukaan yhtiöt tekevät vuosittain investointeja vajaalla 600 miljoonalla eurolla vuoden 2019 loppuun mennessä. Vertailuajasta hinnat ovat edelleen nousseet enemmistöllä kaikkiaan 80 yhtiöstä. Lain mukaan vuoden 2028 loppuun mennessä yhtiöiden pitää huolehtia, että myrskyn tai lumikuorman aiheuttama keskeytys ei ole asemakaava-alueella yli kuusi tuntia ja sen ulkopuolella yli 36 tuntia. Haja-asutusalueella myrskyvalmius voidaan hankkia asiakkailta esimerkiksi siten, että kaikki tietyn sähkölinjan haaran eli muuntopiirin takana olevat talot voivat hankkia aggregaatit, akut tai vakuutuksen. Aletaanko maanomistajille maksaa siitä, että he pitävät ilmajohtokäyttävät avoinna. Paljon suurempia korotuksia on ollut muualla, mutta niistä ei ole noussut meteliä valtakunnan tasolla. Varmuutta vaaditaan (kansanedustajien päätösten kautta), mutta se ei saisi maksaa mitään. Paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia sisältävä Muukkosen tutkimus on luettavissa verkossa nimellä Improvements in regulation and investments in Finnish electricity distribution business: customer perspective. – Tässä risteää kaksi intressiä: toimitusvarmuus ja kuluttajien kustannukset. – Rupesi olemaan sellainen tilanne, että laki velvoitti yhtiöt investoimaan, mutta ilman riittäviä tuottolaskelmia ne eivät olisi saaneet rahoitusta. Mökeille voidaan hyväksyä yli 36 tunnin sähkönjakelun keskeytykset, jos asiakkaat sen hyväksyvät. P äädytäänkö kyseenalaistamaan maakaapelien veto harvaan asutuille alueille
Pahkalan mukaan koko elinkaaren (40 vuotta) yli laskien maakaapelointi on halvin ratkaisu. Liian pikkutarkkaa EU-sääntelyä tulee välttää. 36 Maaseutualueiden säävarmuusinvestoinnit tapahtuvat pääosin vasta vuosina 2020-2028. Tämän Aleksi Muukkosen kustannusvertailun jälkeenkin asiasta ollaan vaihtelevaa mieltä. Tämä johtuu nykyisen valvontamallin kannustinrakenteesta: muuttuvat kustannukset pienentävät sallittua tuottoa, ja usein paikalliset toimenpiteet lisäävät muuttuvia kustannuksia. Sitä lainvalmistelijat myös nyt selvittävät. Ministeriö pitää maakaapelointia halvimpana, mutta Paikallisvoima ry:n mielestä maakaapelointi on pitkässä juoksussa noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin ilmajohtoihin perustuva sähkön jakelukustannus. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Toivo Hurme ja Sulamaa Consulting Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sulamaa julkaisivat elokuussa mielipiteen, jonka mukaan sähköjakeluyhtiöillä ei ole kannustinta paikallisiin toimintavarmuutta lisääviin toimiin, jotka olisivat edullisempia kuin maakaapelointi. Kuka ja millaisin perustein siis voisi tulevaisuudessa nykylaista poiketa. Vasen pylväs kuvaa avointa ilmajohtoa metsässä, toinen ilmakaapelia maantien varressa, kolmas ilmakaapelia metsässä ja neljäs maakaapelia. Onko maakaapeli halvin vai kannattaisiko maaseudulla valita muita vaihtoehtoja. Terttu Iiskola Yhden keskijännitekilometrin kustannus 40 vuoden elinkaarella Päädytäänkö kyseenalaistamaan maakaapelien veto harvaan asutuille alueille?. – Mikäli jakeluyhtiön omistajat haluavat maksimoida pääoman tuoton, on mahdollista, että halvempien vaihtoehtojen harkinta varmaverkon saavuttamiseksi ei ole edes aktiivista, Hurme ja Sulamaa kirjoittavat. Tämän modifioidun valvontamallin simulointi osoitti, että vaikka paikallistoimenpiteiden ja maakaapeloinnin vuosikustannus oletetaan samoiksi, niin vuoteen 2028 mennessä paikallistoimenpiteiden kautta päädytään parempaan kuin ilman niitä. Paikallisratkaisujen pääomarakenne on tyypillisesti lyhytikäisempi kuin maakaapelointiin sidottu pääoma, mikä mahdollistaa yhtiöille joustavuutta kehittyvien teknologioiden suhteen. Toinen esimerkki voisi olla osarahoitusmalli, jossa tiettyjen kulutuspisteiden aurinkopanelointia tuetaan ja samalla houkutellaan näitä asiakkaita luopumaan sähköliittymästään. Lisäksi nykyiset kehittyneet maakaapelit voivat kestää jopa 50–60 vuotta. Muuntopiirissä paljon kysymyksiä Yhtiöiden on jo nyt mahdollista tehdä esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen omistajien kanssa sopimuksia, joilla he jäävät 36 tunnin tavoitteiden ulkopuolelle, Pahkala huomauttaa. Paikallisia toimia voisivat olla esimerkiksi vierimetsähoito, jossa ilmajohtokatujen laidoilta ostetaan metsää markkinahintaa kalliimmalla, ja osarahoitusmalli, jossa tiettyjen kulutuspisteiden aurinkopanelointia tuetaan ja näin houkutellaan asiakkaita luopumaan sähköliittymästään, kirjoittavat Hurme ja Sulamaa. – Pelkän kaapelointiasteen ja verkkoon sitoutuneen pääoman kasvattaminen johtaa siis asiakkaan kannalta kalliisiin ratkaisuihin. –Jakeluyhtiön kannalta harvaan asuttujen seutujen muuntopiireittäin tehtävät ratkaisut sisältävät monia kysymyksiä, hän kuitenkin muistuttaa. Kaikkeen ei pystytä puuttumaan Ylitarkastaja Tatu Pahkalan mukaan lainsäätäjä ei pysty kovin paljon säätelemään yhtiöiden yksittäisiä investointikohteita. Pohjoismaista sähkömarkkinaa on kehitettävä tavalla, joka palvelee koko järjestelmän tasapainoa ja hyödyttää myös loppuasiakkaita. – Ilmajohtoverkolla on huomattavasti lyhyempi elinkaari, koska pylväät eivät kestä, kun kuparikyllästeet ja kreosiitti on kielletty, Pahkala vertaa. Jos paikallistoimenpiteet osoittautuvat halvemmaksi kuin maakaapeloinnin kustannukset, myös asiakastariffi on selvästi alempi. Paikallisvoima vetoaa VTT:n laskelmiin Paikallisvoima vetoaa VTT:ssä tehtyyn selvitykseen, jossa nykyisen valvontamallin kannustinrakennetta on modifioitu siten, että toimitusvarmuutta parantavien toimien aiheuttamat muuttuvien kulujen lisäykset eivät aiheuta jakeluyhtiölle sallitun tuoton vähenemistä, kuten nykymallissa tapahtuu. – Meidän täytyy sallia väljyys, joka mahdollistaa yhtiöille kussakin kohtaa järkevät investoinnit, hän sanoo. – Jos muuntopiirissä on yksikin asiakas, jonka toimitusvarmuus on lain mukaan varmistettava, onko yhtiölle tai muuntopiirissä kenellekään kannattavaa muuttaa sopimuksia. Aina tietysti löytyy yksittäisiä kohteita, joissa hyödyt laista poikkeamiseen voidaan osoittaa. Sininen kuvaa investoinnin osuutta, oranssi katkosten aiheuttamia kustannuksia ja harmaa huoltokustannuksia. Jäseniä on 51. On tiedostettava, että esimeriksi verkkorakenteen muutoksesta myös seuraa isot kulut. Muukkosen lähde: Partanen 2018 Paikallistoimilla tulee halvemmaksi Paikallisvoima ry edustaa suomalaisten yksityisten ja kuntien omistamia paikallisverkkoyhtiöitä. Kustannukset yhtiölle ovat kuitenkin samat. Yhdistyksen mielestä eurooppalaisessa energian sisämarkkinakehityksessä tulee huomioida jäsenmaiden erityiset olosuhteet
Aurinkosähkön omatuotanto on oiva ratkaisu asunto-osakeyhtiöille. Kohteitamme ovat mm. paikalliset energiayhtiöt, yrityskiinteistöt, vaativammat teollisuuskohteet, kuten aurinkoja tuulienergiakentät ja -puistot, sekä erikoiskohteet, kuten sääasemat sekä teleoperaattoreiden tukiasemat ja mastot. Asunto-osakeyhtiön aurinkoenergiajärjestelmä Tampereella.. Toteutamme joustavia ratkaisuja uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin. Kysy lisää! Kiwatti Oy, Äyritie 8 A, 01510 Vantaa, Puhelin: 020 710 9360, info@kiwatti.fi www.kiwatti.fi Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa asunto-osakeyhtiöiden aurinkosähkön vaivattoman hyödyntämisen sen omassa kiinteistösähkössä kuten yhteisten tilojen valaistuksessa, pesutuvissa, saunassa ja hisseissä. Aurinkosähkön omatuotanto on oiva ratkaisu asunto-osakeyhtiöille, jotka haluavat leikata huippusähkön kulutustaan etenkin kesäaikana. Uusiutuvan energian ratkaisut yrityksille ja julkiselle sektorille. Myymme ja asennamme aurinko-, ja tuulienergialla toimivia avaimet käteen -järjestelmiä sekä hybridiratkaisuja yrityksille ja julkiselle sektorille. Kiwatti Oy on uusiutuvien energiapalvelujen toimittaja
Isännöintiliiton asiakkuusjohtaja Aki Salo puolestaan muistutti, että taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille tuovat haasteita maailmalta leviävät uudet tuulet. S uomessa on sidottu erilaisiin rakennuksiin 500 miljardia euroa eli noin 45 prosenttia kansallisvarallisuudestamme. 38 Sähköiset kulkuneuvot mietityttävät taloyhtiöissä Kiinteistömessujen uudet tuulet Helsingissä järjestetyt Kiinteistömessut on Suomen suurin kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen ammattitapahtuma, joka kokosi lukuisia näytteilleasettajia ympäri Suomea. – Esimerkiksi sähköpyörien säilytykseen, latamiseen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset pohdituttavat taloyhtöissä. Suomen suurin kiinteistöalan messutapahtuma kokosi 114 näytteilleasettajaa.. Myös Airbnb-toimintaan kaivataan ohjeita, sanoi Salo. Juhani Karvonen – Esimerkiksi sähköpyörien säilytykseen, latamiseen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset pohdituttavat taloyhtöissä. – Taloyhtiöiden ja vuokratalojen kannalta merkityksellistä on pysyä perillä uusista laeista ja määräyksistä sekä tuotteiden ja palveluiden kehitystrendeistä, totesi Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen
remontin ajankohta suunnilleen tiedetään, kaupankäynti taas virkoaa, Yrttimaa sanoo. Tärkeää olisi tehdä saneeraus ajoissa, sillä se jos mikä on kustannustehokasta, sanoo kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa Isännöintiliitosta. Hankesuunnittelusta remontin valmistumiseen voi mennä 1-3 vuotta. Putkiremonttibarometrin mukaan putkiremonttia pelätään hinnoittelun ja aikataulujen pitävyyden sekä yleisen työn jäljen takia. Taloyhtiöissä väännetään joskus linjasaneerauksesta ajattelematta asiaa pitkällä aikajänteellä. Kustannuksista 80 prosenttia muodostuu urakoinnista. Jos putkiremontti täytyy esimerkiksi putkirikon takia aloittaa kiireellisesti, taloyhtiö ei välttämättä saa hyviä tarjouksia ja joutuu maksamaan remontista ylihintaa. Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaan mukaan kustannustehokkaalle putkiremontille ei ole yhtä ja oikeaa reseptiä. Taloyhtiöissäkin ollaan yleensä tyytyväisiä tuloksiin remontin päättyessä, joten pelko on useimmiten turhaa.. Kun suunnittelu on aloitettu ja putkiSelvitysvaiheessa kartoitetaan kiinteistön nykytila erilaisten kuntotutkimusten ja kyselyiden avulla. – Hyvin johdettu taloyhtiö ymmärtää myös sen, että rakennusten ja sen osien kuntoa pitää tarkkailla jatkuvasti. Sen jälkeen aloitetaan itse remontin suunnittelu. Kustannuksista enin osa, yli 80 prosenttia, muodostuu urakoinnista. Putkiremontti ei välttämättä nosta osakkeiden arvoa ainakaan siinä suhteessa kuin mitä saneeraukseen on satsattu. 39 Asiantuntijoiden tietoiskuissa eivät tuolit riittäneet. – Mitään yleisesti hyvää reseptiä putkiremontteihin ei ole saatavissa, vaikka sellaista ehkä joskus toivotaankin. – Yleisesti ottaen hinnat ovat viime vuosina nousseet, ja näyttävät nousevan edelleen. Aikaa varattava riittävästi Putkiremontin suunnittelu voi kestää jopa vuosia, sillä jo selvitysvaihe voi viedä 1-3 vuotta. Ajoissa aloitettu putkiremontti tuo kustannustehokkuutta Kustannustehokkaaseen putkiremonttiin ei ole yksittäistä kikkaa. Taloyhtiölle kustannustehokasta on päästä käsiksi putkiremonttiin mahdollisimman pikaisesti. Liian myöhään aloitettu putkiremontti saattaa tulla kalliiksi. Linjasaneerauksia 70-luvun taloissa Isännöintiliiton viimeisimmän putkiremonttibarometrin mukaan linjasaneerauksia tehdään tällä hetkellä etenkin 1970-luvun kiinteistöissä. – Putkiremontti on kuitenkin mainettaan parempi. – Puolet putkiremonteista aloitetaan vasta, kun kiinteistössä on jo ilmennyt vesivuotoja, mikä on yleisesti ottaen liian myöhään. – Asuntokauppa hiljenee sellaisissa kohteissa, jotka ovat putkiremontti-iässä ja joissa saneerausta ole edes alettu valmistella. Selvitysvaiheessa kartoitetaan kiinteistön nykytila erilaisten kuntotutkimusten ja kyselyiden avulla. Jokainen taloyhtiö on oma tapauksensa ja putkiremontissa on paljon muuttujia
Suomessa on noin 40 000 hissitöntä porraskäytävää. – Hissikuilun pohjakuopan ja yläosan mataluus ovat hissiemme erityisominaisuuksia. Jälkiasennushissin uskotaan maksavan liikaa. – Valtaosa hisseistämme on hydraulihissejä, koska tällä tekniikalla on monia etuja erityisesti tehtäessä hissejä olemassa oleviin Muutamat hissitasanteelle vievät portaat voivat olla este hissinkäytölle, joten porraskiipijä on hyvä apu tuossa tilanteessa. Hissejämme voidaan räätälöidä talon arkkitehtuuriin ja porraskäytävän mittoihin sopiviksi. Tyypillisesti hissittömät talot ovat 3-5-kerroksisia, sanoo toimitusjohtaja Juha Kiviranta Amslift Oy:stä. taloihin. Konehuoneettomia hissejä rakennetaan uudiskohteisin, mutta ne eivät välttämättä sovellu vanhoihin kohteisiin. Ne ovat myös edullisia rakentaa ja ylläpitää. Hissiin saa tuntuvat avustukset Kivirannan mukaan jälkiasennusten hankinnan kiireettömässä tahdissa on kyse paljolti tietämättömyydestä. – Tahti saisi olla tiiviimpi. – Ara maksaa taloyhtiöille 45 prosenttia tukea koko hissihankkeen kustannuksista. Amsliftjälkiasennushissien suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota hissin tarvitseman tilan minimointiin. Hydraulihissit mahtuvat pieneen tilaan, ovat äänettömiä eivätkä rasita talon kattotai seinärakenteita. Kuva: Amslift Amslift Oy:n toimitusjohtaja Juha Kivirannan mukaan Suomessa on noin 40 000 hissitöntä porraskäytävää. – Vanhoissa kiinteistöissä konehuoneellinen hissi on usein parempi, koska silloin koneiston äänet saadaan pois porraskäytävästä, vaikka jälkiasennushissi yleensä sijoittuu porraskäytävän keskelle. Pienellä tilantarpeella hissikuilun alaja yläosassa saadaan aikaan merkittäviä säästöjä rakennuskustannuksissa. Meillä on valtakunnan kattavin hissiratkaisuvalikoima pienistä tuolihisseistä konehuoneettomiin köysihisseihin, joiden nopeus on jopa 1,6 metriä sekunnissa. Jälkiasennushissin hinta asennuksineen on kuitenkin keskimäärin vain 150 000 euroa 4-5-kerroksissa talossa. Esimerkiksi Helsin. Lisäksi kaupungit maksavat hissiavustuksia vaihtelevasti. 40 Hissi puuttuu yhä liian monesta kerrostalosta Valtaosasta 1970-luvun kerrostalorakennusbuumin myötä rakennetuista yli kolmekerroksisista taloista puuttuu hissi. Amslift on Suomen johtava räätälöityjen jälkiasennushissien toimittaja. Vaikka väestö vanhenee ja hissien tarve kasvaa, on hissien jälkiasennus vanhaan kerrostaloon edelleen monesti nihkeää
Toimitamme näissä tapauksissa paitsi hissin myös porraskiipijän. Vastuunjakotaulukot ovat Kiinteistöliiton tulkintaa asunto-osakeyhtiölaista. Kiinteistöliitto suosittaa kiinteistönpitotöiden teettämistä ammattilaisilla. Hajulukon puhdistus edellyttää usein erikoistyökaluja ja hajulukon kokoaminen on hankalaa. Viisainta on asettaa osakkaalle velvollisuus tilata torjunta. Monissa vanhoissa kerrostaloissa on päädytty aikanaan ratkaisuun, jossa hissitasanteelle on muutama askelma. Asuntoa kaupattaessa hissillinen kerrostalo on varmasti paremmassa asemassa kuin hissitön. Linjasaneerauksen yhteydessä suunnitelmissa kannattaisi olla ainakin varaus hissille Hissi lisää myös osakkeiden arvoja joidenkin arvioiden mukaan kymmenen prosentin verran. – Nuo askelmat voivat olla ikääntyvälle ylivoimainen este. Luteita ei pidä sietää pitkään Vastuunjakotaulukkoon on myös lisätty tuhoeläimet. Vastuunjaon kiistat ratkaistaan tuomioistuimessa. Varsinainen perusjärjestelmä on usein osakkaan ulottumattomissa, minkä vuoksi suodatinten vaihtoa on kohtuutonta edellyttää osakkaalta. Jos yhtiö toimii näin, tulee talkoolaiset ohjeistaa asianmukaisesti ja valvoa työn suorittamista. Hissiin kannattaa ainakin varautua Hissin voi tuoda vanhaan kiinteistöön esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä. – En oikeastaan näe edes sitä mahdollisuutta, ettei hissiä voisi jotenkin taloon jälkiasennuksena tuoda. – Sekin on seikka, jota taloyhtiössä kannattaa pohtia! Kiviranta vakuuttaa, että kaikkiin rakennuksiin voi tuoda hissin jälkiasennuksena. – Osassa yhtiöitä töitä tehdään talkoilla vapaaehtoisesti. Huonosti koottu hajulukko voi aiheuttaa jopa vesivahingon Osakkaalla entiset velvoitteet Osakkaan hoitovelvoitteet eivät Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Huplin mukaan vastuunjakoon liittyvät kysymykset ovat neuvontapalvelussa yleisimpiä. Muurahaiset ovat yhtiön vastuulla ja luteet ovat osakkaan murhe. Hissi tuo lisäaikaa Tutkimusten mukaan ikääntyvät ihmiset pystyvät asumaan omassa kodissaan keskimäärin seitsemän vuotta pidempään, jos talossa on hissi. Lisäksi suodatinten vaihtaminen vaikuttaa olennaisesti perusjärjestelmän toimintaan ja asumisen terveysolosuhteisiin. Turkiskuoriaiset kuuluvat osakkaalle, jos niitä on yksittäisessä huoneistossa tai osakkaan kunnossapitovastuulla olevassa rakennuksen osassa, mutta yhtiön vastuulla, jos kuoriaisia esiintyy useassa huoneiostossa tai esimerkiksi yhtiön hallinnassa olevassa irtaimistovarastossa. Vastuunjakotaulukot on Kiinteistöalan Kustannus Oy:n myyntituote. – Hissi maksaa itsensä keskimäärin takaisin yksittäisen osakkaan kohdalla. – Osakas vastaa myös liesikuvun metallisen suodattimen ja poistoilmaventtiilin puhdistuksesta. Hieman yleistäen yhtiö vastaa rakenteista ja eristyksistä, osakas sisätiloista. Luteista ei Huplin mukaan kannata jäädä taistelemaan lainsäädännön takia, vaan ongelmaan on tartuttava heti. – Vastuunjakoon liittyvät kysymykset ovat neuvontapalvelussamme ne yleisimmät kysymykset. – Esimerkiksi yksittäisen ampiaisen häätäminen parvekkeelta jää osakkaalle, mutta rakenteen sisällä oleva ampiaispesä kuuluu yhtiön hävitettäväksi. Esitoimenpiteenä on viemärin avausaine ja vasta tämän jälkeen osakas voi soittaa kiinteistöhuollolle. Jollei osakas sitä tee, taloyhtiö tekee tilaisen ja vastuista voidaan keskustella jälkikäteen. Periaatteena on, että yksittäinen huoneiston sisätiloissa oleva eläin on osakkaan vastuulla, sen sijaan rakenteissa olevat tai niiden kautta kulkevat tuhoeläimet ovat yhtiön vastuulla. Kustannukset jyvitetään lakisääteisesti eri kerroksissa asuvien kesken. – Toisaalta hissillisessä kerrostalossa myös sen alimman kerroksen osakkeen arvo nousee ylempien kerrosten mukana, joten siinä mielessä hissi on alakerroksen osakkeen omistajalle jopa parempi sijoitus, sanoo Kiviranta.. Lain mukaisesta vastuunajaosta voidaan poiketa yhtiöjärjestysmääräyksin. Itse laki on tältä osin aika suppea. Osakas vastaa edelleen muun muassa lattiakaivojen puhdistamisesta ilman työkaluja. Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli kertoi Kiinteistömessuilla vastuunjakoutaulukkoon otetuista muutoksista. – Putkiremontissa joudutaan yleensä ottamaan auki sellaisia paikkoja, joita voidaan hyödyntää myös hissin jälkiasennuksessa. Tukoksen poistamisesta vastaa taloyhtiö. 41 Vastuujakotaulukoihin tullut muutoksia Vastuunjako herättää taloyhtiöissä runsaasti kysymyksiä. Vastuu siirtyy yhtiölle, jos luteita on useassa huoneistossa tai yhtiön kunnossapitovastulla olevissa rakennusten osissa. – Tulkintamuutokset koskevat ilmanvaihdon suodatinten vaihtamista, mikä on nyt vastuunjakotaulukossa taloyhtiön vastuulla. – Meillä on tapauksia, jossa luteiden hävittämisestä on taloyhtiössä väännetty osakkaan ja yhtiön kesken sillä seurauksella, että luteet ovat levinneet muuallekin kiinteistöön. ole muuttuneet. Pesualtaan hajulukon puhdistus tukostilanteessa on myös yhtiön hoidettava, koska koko vesi ja viemärijärjestelmä on yhtiön vastuulla. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukot ovat apuna, kun taloyhtiöissä mietitään, mikä tehtävä kellekin kuuluu. – Hissi kuluttaa sähköä noin 800 kilowattia vuodessa, mikä on noin 100 euroa vuodessa. – Osakkaalle voidaan asettaa vain kohtuullisia hoitovelvoitteita. Pesualtaan hajulukon osalta osakas huolehtii, ettei lavuaariin ajaudu esimerkiksi hiuksia. ki maksaa avustusta kymmenen prosenttia eli taloyhtiö saa parhaimmillaan hissihankintaan 55 prosentin tuen. Varsinainen perusjärjestelmä on yhtiön vastuulla. Kivirannan mukaan hissin aiheuttamia käyttökulujakin on turha taloyhtiössä pelätä. Hän ei pääse hissille vaikka sellainen porraskäytävässä olisikin. Sokeritoukista huolehtii osakas, mutta hiiret ja rotat jäävät yhtiön vastuulle. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan vastuunjakotaulukot vastaavat lakia
Autopaikka on osakkeen– Taloyhtiöissä kannattaa käydä keskustelu siitä, haetaanko lataustolpille valmiutta ja missä mitassa se tehdään ja miten. Latausratkaisu on oltava myös turvallinen ja tekniikaltaan noudattaa mieluusti jotain yleistä standardia. Etenkin suurissa kaupungeissa voi pysäköinnin suhteen olla erilaisia yhteisjärjestelyjä eri taloyhtiöiden kesken, jotka voivat tuoda oman haasteensa ratkaisun etsimiseen, sanoo Leppänen. Osakas ja taloyhtiö voivat sopia myös kunnossapitovastuun siirtämisestä. Leppänen korostaa, että osakkaan ja taloyhtiön kannattaa sopia vastuista. – Käytännössä se tarkoittaa, että asiasta voidaan taloyhtiössä päättää yksinkertaisella enemmistöllä. 42 Sähköauton lataustolpalle aina lupa Sähköautolle tai hybridille tarkoitettu lataustolppa edellyttää taloyhtiössä aina vähintään hallituksen lupaa. – Suositeltavaa on selventää vastuukysymykset latauspisteen kunnossapidosta tai siinä ilmenevien vikojen aiheuttamista kustannuksista. – Muutostyöoikeus on autopaikalla rajatumpi kuin huoneiston sisällä. Taloyhtiöiden kannattaa jo nyt alkaa selvittää esimerkiksi kiinteistön sähköverkon kapasiteetin riittävyyttä. On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa taloyhtiöt velvoitetaan lainsäädännöllä tekemään valmiudet sähköautoille, sanoo lakimies Tommi Leppä nen Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervasta. Vastuu voidaan. Työtä ei saa aloittaa ilman yhtiön lupaa ja yhtiö voi asettaa myös ehtoja. Taloyhtiön on käsiteltävä osakeenomistajan muutostyöilmoitus viivytyksettä ja kohtuuajassa. Osakas vastaa kaikista asentamiseen liittyvistä kustannuksista. Kun ensimmäinen osakas hankkii sähköauton, olisi käytäntöjen hyvä olla selvänä. Samalla on hyvä selvittää, moniko osakas haluaa lataustolpan ja ovatko autopaikat taloyhtiön vai osakkaiden hallinnassa, koska yhtiöt todennäköisesti tullaan jossakin vaiheessa velvoittamaan valmiuteen. Myös vahingonkorvausvastuu on syytä sopia etukäteen. – Käytännössä sopimuksessa määritetään sähköauton latauspisteen asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja muutostöistä aiheutuvat kustannukset. Caverionin myyntijohtaja Asko Laine sekä Virta Ltd:n myyntipäällikkö Mikko Salo ja myyntijohtaja Janne Koski esittelivät messuilla taloyhtiön tarpeisiin soveltuvia latauslaitteita. – Taloyhtiöissä kannattaa käydä keskustelu siitä, haetaanko lataustolpille valmiutta ja missä mitassa se tehdään ja miten. omistajan hallinnassa, kun se on esimerkiksi liitetty yhtiöjärjestyksessä huoneiston hallintaan. – Suunnitelmat kannattaa saattaa yhtiön hallintaan, koska tulevaisuudessa yhtiö tai muut osakkeenomistajat saattavat tarvita niitä omissa hankkeissaan. Tarkalla sopimisella vältetään ristiriitoja Jos kyseessä on osakkaan muutostyö, latauspisteen asentaminen edellyttää joka tapauksessa taloyhtiön hyväksyntää. Sähköautot ja niiden myötä lataustolpat tekevät väistämättä tuloaan, minkä vuoksi taloyhtöissä tulisi asiaan jo ennakoivasti paneutua. Tänä päivänä latauspiste luetaan taloyhtiöissä tavanomaiseksi uudistukseksi, jos maksuvelvollisuus pysyy osakkaan kannalta kohtuullisina
Kun silikonisaumoja uusitaan, on riskinä vedeneristeen rikkoontuminen. Kun asentaja tuntee tuotteet, niiden yhteensopivuuden ja ymmärtää, miten ne vaikuttavat, syntyy hyvää jälkeä. 43 Virran ja Caverionin yhteisosastolla oli esillä taloyhtiöiden tarpeisiin soveltuvia latauslaitteita. – Nämä muuttavat vaihtovirran tasavirraksi auton oman tekniikan kautta. Auton oma tekniikka määrittää sen, miten nopeasti se latautuu. – Kyse on noin viiden sentin levyisestä nauhasta, joka asennetaan märkätiloissa silikonin ja vedeneristeen väliin. Virta toimittaa sähköauton älykkäitä latauspalveluja ja niihin liitettäviä latauslaitteita, Caverion puolestaan vastaa laitteiden asennuksista valtakunnallisesti. Taloyhtiössä lataukseen käytetystä sähköstä ei tarvitse myöskään kinastella, sillä autoilija tunnistautuu aina ennen latausta, ja lataustulot tilitetään taloyhtiölle kuukausittain, sanoo myyntijohtaja Mikko Salo Virta Ltd:stä. Näillä latauspisteillä voi ladata sekä ladattavia hybridejä että täyssähköautoja. Rakenteiden tiivistämisiin löytyy paljon hyviä tuotteita ja niiden käytöstä on monelta osin kokemusta jo parinkymmenen vuoden ajalta. Ylimääräisiä kustannuksia voi aiheutua myös siitä, jos taloyhtiö toteuttaa oman hankkeensa. Lakimies Tommi Leppänen Asianajotoimisto Kuhanen Asikainen & Kanervasta toi esiin, että latauspiste luetaan taloyhtiöissä tavanomaiseksi uudistukseksi, jos maksuvelvollisuus pysyy osakkaan kannalta kohtuullisina. – Latausteho on maksimissaan 22 kilowattia ja tarvittaessa Virran älykkäällä latauskuorman hallinnalla voidaan varmistaa, ettei kiinteistön sähköjärjestelmä ylikuormitu. – Suunnitelmissa kannattaa olla maininta, että ennen asentamisen aloittamista pidetään käyttöönotto-opastus. Pintarakennejärjestelmä tarkoittaa useamman eri tuotteen testattua yhteensopivuutta ja myös sisäilmakorjaukset järjestelmällä, jolloin voidaan saada varmemmin haluttua lopputulos. Sopimuksella siirretään varsinaisesta latauksesta syntyvät kustannukset osakkaalle, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi ottamalla uusi latausvastikepykälä yhtiöjärjestykseen. Pikalaturi, jollaisia Virran julkisesta latausverkostostakin löytyy, täyttää auton akut 50 kilowatin latausteholla. Virran esillä olleet lataustolpat eivät ole pikalatureita, minkä ansiosta ne soveltuvat hyvin juuri taloyhtiöiden tarpeisiin. Sopimuksen siirtäminen mahdolliselle uudelle omistajalle kannattaa myös turvata, muistuttaa Leppänen. Tällaista kapasiteettia ei taloyhtiöillä ole käytössä. Nauha on viillon kestävä ja se suojaa vedeneristettä vahingoittumiselta saneerauksessa. Kaikissa Virran latauslaitteissa on Type 2 -pistoke, jonka ansiosta lataus on turvallista. Asentajien koulutus Sintonen kertoo, että rakennustuoteteollisuus on entistä enemmän panostanut muun muassa asentajien koulutukseen. – Keskeistä on, ettei taloyhtiölle synny kustannuksia sähköauton lataamisesta. Osakas voi tehdä sopimuksen suoraan sähköyhtiön kanssa. Hybridin täyslataus kestää noin 2,5 tuntia. Viiltosuojanauha asennetaan märkätiloissasilikonin ja vedeneristeen väliin. sopia kattamaan esimerkiksi huollon, korjaamisen ja niistä syntyvät kustannukset. Myös erilaiset latausratkaisut, joissa maksetaan suoraan palveluntarjoajalle, ovat mahdollisia. – Me tulemme työmaille kutsuttaessa. – Tuolloin kustannuksia voi tulla latauslaitteen purkamisesta ja paikan ennalleen saattamisesta, mikäli hanke tätä edellyttäisi. Täyslataus edellyttää noin kuudesta kahdeksaan tuntia. Jos asentaja ei ymmärrä, miksi hän jotakin tekee, voi motivaatio kärsiä ja virheitä tulla helpommin. Esimerkiksi sisäilmatöitä ei voi tehdä vasemmalla kädellä muiden töiden lomassa. – Yleensä tunnin latauksella saa täyssähköautoon noin sadan kilometrin toimintamatkan. Toimitusjohtaja Pekka Sintosen mukaan olennaista on, että jokainen sisäilmaasentaja tietää, miksi hän tekee jonkin tietyn työn tietyissä vaiheissa ja hänellä on ammattitaito työhön. Olennaista on, että jokainen asentaja tietää, miksi hän tekee jonkin tietyn työn tietyissä vaiheissa ja hänellä on ammattitaito työhön. Alustan sopivuus ja tuotteiden asennus käydään läpi ja varmistetaan, että työ lähtee heti käyntiin niin kuin pitääkin.. Sähköstä ei tarvitse kiistellä taloyhtiössä Ardex esitteli uuden viiltosuojanauhan Hyvät keksinnöt ovat monesti yksinkertaisia, mutta toimivia. Nauha estää pussirakenteen ansiosta myös veden padottumisen seinän ja lattian rajakohtaan, sanoo toimitusjohtaja Pekka Sintonen Ardex’lta. Ardex toi viime vuonna Suomen markkinoille vedeneristeen suojaukseen ja veden padottumisen estämiseen liittyvän tuotteen – ARDEX SK 4 PROTECT -viiltosuojanauhan. Sintonen painottaa käyttöönotto-opastuksen merkitystä
Ehkä ei ihan aina ymmärretä, mitä esimerkiksi lämmityksen säätökäyrän muuttaminen vaikuttaa eri asioihin, Heinaro korostaa. Silloin ei ollut sellaisia teknisiä ratkaisuja saatavilla kuin mitä nykyään on. Kunnossapidossa Heinaro näkee valitettavan paljon suunnittelemattomuuden ja järjestelmällisyyden puutetta. – Yksi merkittävä tekijä ovat kunnossapitotoimenpiteen. Talon asukkailla ja isännöitsijöillä on tässä tärkeä rooli. Järjestelmiä ei tunneta tarpeeksi hyvin. – Se lähtee siitä, että varmistetaan, että korvausilma tulee hallitusti rakennukseen. Ilmanvaihdossa koneellinen poisto ilman lämmön talteenottoa ei ole todellakaan paras ratkaisu energiatehokkuuden kannalta, johtava asiantuntija Harri Heinaro Motivasta vastaa. E nergiasäästöä voidaan saada aikaan rakenteellisilla sekä kiinteistön ylläpidon ja käytön parannuksilla. Mitä sille voisi tehdä. Se johtaa siihen, että lämpötiloja saatetaan nostaa turhaan, kun tilanne olisi korjattavissa korvausilman hallitulla tuonnilla.. Toimenpiteet voivat olla hyvinkin yksinkertaisia, mutta niiden tunnistaminen vaatii usein asiantuntemusta. Miksi kolmannes energiasta kuluu hukkaan. Talojen huollossa on osaavia työntekijöitä, mutta heidän tehtäviinsä kuuluu paljon muutakin kuin kiinteistön huolto, jolloin energia-asiat voivat jäädä vähemmälle. 44 Energiansäästöön löytyy keinoja Energiavuodot saa tukittua Paljon voidaan tehdä energian säästöön liittyviä toimia ilman rakenteellisiakin korjauksia. – Kaikki lähtee siitä, että asukkaat ja etenkin taloyhtiön hallitus tuntevat talon, ja tietävät mitä siellä on, ja milloin mitäkin asioita pitää huoltaa ja korjata. Ilmanvaihtoa kannattaa parantaa Ilmanvaihto on suurin energiasyöppö. Kuva: Motiva/Tero Pajukallio Jopa kolmasosa energiankulutuksesta menee hukkaan. Jos sitä ei hallita, ja korvausilma tulee vuotoina sieltä täältä, ja yleensä esilämmittämättömänä, se aiheuttaa vedontunnetta. Tässä ammattitaitoinen isännöitsijä on erittäin hyvänä apuna, joka osaa kertoa asiat taloyhtiölle. – Kyllä myös osaamistarvetta on varmasti huoltopuolessa. Ne koskevat kaikkia rakennuksia. Energiaa menee hukkaan erityisesti vanhemmissa 1960-80–luvun taloissa. Iso osa energiasta menee hukkaan siksi, ettei järjestelmistä pidetä huolta. Rakennusten kunnossapito nousee merkittävään rooliin energiansäästötalkoissa
Toki uusikin rakennus voidaan saada kuluttamaan paljon huonoilla säädöillä ja kunnossapidolla, Heinaro toteaa. 45 – Iso osa erityisesti 1960-80 –luvun talojen energiasta menee hukkaan siksi, ettei järjestelmistä pidetä huolta. – Se on tulevaisuudessa todella tärkeässä roolissa. Talojen lämmöneristys oli lähes olematonta nykytaloihin verrattuna. Ulkoseinien lisäeristystä ei tehdä Heinaron mukaan pelkästään energiatalouden näkökulmasta vaan yleensä peruskorjauksen yhteydessä, kun muutenkin korjataan julkisivua. 1920-30–lukujen massiivitiilitaloissa puolestaan on painovoimainen ilmanvaihto, jonka vuoksi ilmanvaihdon osuus lämmitysenergiankulutuksesta eli tässä tapauksessa korvausilman lämmittämisestä on tyypillisesti pieni. Tiukat määräykset ja perusratkaisut ohjaavat energiatehokkaaseen rakentamiseen. Ikkunat vaihdetaan usein peruskorjausten yhteydessä, mutta vielä hyväkuntoisille ikkunoille voi hyvin riittää jo pelkkä tiivisteiden uusiminen. Energiankulutus on uusissa kiinteistöissä selvästi pienempi. Ikkunoiden vaihtaminen ei ole Heinaron mukaan perusteltua pelkästään energiataloudellisin perustein vaan perusteluna käytetään enemmän asumismukavuutta ja viihtyvyyttä, jotta veto-ongelmat saadaan kuriin. Lähiöiden elementtitalot rakennettiin nopeasti, jolloin laatu ei ollut aina paras mahdollinen. Koneellinen poistoilmanvaihto on niissä isoin energiasyöppö. Kunnossapito on merkittävä tekijä energiansäästössä, johtava asiantuntija Harri Heinaro korostaa. Isoissa kerrostaloissa myös poistoilmalämpöpumppu voi olla hyvä vaihtoehto. Toki pelkästään vedenkulutustottumusten muuttamisella, vesikalusteiden vesivirtaamien tarkistamisella sekä vuotojen korjaamisella voidaan saavuttaa jo paljon.. Lähde: Motiva Huonon ilmanvaihdon korjaamiseksi ja energiansäästön aikaansaamiseksi Heinaro kehottaa parantamaan ikkunoita, esilämmittämään korvausilmaa sekä vanhoissa järjestelmissä muun muassa kellonaikaohjaukset tarkastamalla ja muuttamalla puhaltimia painetaajuusmuuttajaohjatuiksi. Vedenkulutus ja lämmitys kuntoon Tuoko digiteknologia apua energiansäästöön. Lähiötalot energiasyöppöjä Kun verrataan 60-80–lukujen taloja nykytaloihin, energiataloudellisia eroja löytyy monia. – Isoin haaste ja nykykiinteistöistä erottava tekijä tulee ilmanvaihdosta. Jo perustasolla tulee energiatehokkaita taloja. Kuva: Jari Aalto Lämpöhäviöiden osuus kerrostaloissa tulevasta kokonaislämpöenergiasta. Ero on selvä vanhoihin rakennuksiin. Vedenkulutukseen Heinaro kiinnittäisi huomiota. Digiteknologiaa on jo otettu johdonmukaisesti käyttöön, Heinaro kertoo. Esimerkiksi monet ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat asentaneet lämmitysjärjestelmien ohjaukseen ennustavia ja oppivia järjestelmiä, jotka ovat tuoneet selviä säästöjä. Mitä muuta voisi tehdä energiankulutuksen vähentämiseksi. Toki tämä on aina tapauskohtaista, ja sen kannattavuus pitää tarkastella huolella. – Nykytaloissa ilmanvaihdossa on lämmön talteenotot. Kun vedestä joutuu maksamaan kulutuksen mukaan, voi vähentää veden kulutusta 1020 prosenttia. Perusparannusten yhteydessä voi harkita asuntokohtaista vesimittausta ja -laskutusta
Ilmoitus strategiasta pitää tehdä komissiolle vuoden 2020 helmikuun loppuun mennessä. Asukkaat eivät yleensä tiedä näitä asioita, eivätkä siten ymmärrä, mistä maksavat. Remppa–hankkeessa tehdään vuoteen 2050 astu ulottuvaa korjausrakentamisen strategiaa. – Hyvän ja huonon energiankäytön välillä on jopa 40 prosentin ero kustannuksissa eli eletäänkö energiaa säästäen vai sitä tuhlaten, energia-asiantuntija Jarkko Hintsala HSY:stä toteaa. Hintsala muistuttaa, että hallituksen jäsenet voivat saada REMPAn työpajoissa on tuotu esille Rinteen hallitusohjelmassakin olevia asioita, kuten millä keinoin voitaisiin edistää korjausrakentamista.. Lämmitysenergian kulutus on 60-90–luvun kerrostaloissa keskimäärin 5060 kWh/m3, mutta 2010–luvulla 30-44 kWh/m3 eli uudemmissa taloissa selvästi vähemmän. Hintsala korostaa, että kiinteistön rakenteiden kunnolla on merkitystä, mutta hyvään energiankäyttöön, kuten sähkön ja lämmön kulutukseen, pystytään kiinteistöissä vaikuttamaan halutessa vaikka heti ylläpidon ja asumisen kautta. EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämää strategiaa ovat tekemässä Motiva, VTT, Tampereen ammattikorkeakoulu ja ympäristöministeriö. Paljon on tuotu työpajoissa esille Rinteen hallitusohjelmassakin olevia asioita, kuten miten voitaisiin edistää korjausrakentamista tukemalla hankkeita, suunnittelua, koulutusta ja neuvontaa – ja miten hankkeiden rahoitus tulevaisuudessa järjestyy, Heinaro kertoo. Selvitä aina kiinteistön lähtötaso Vesija energiakulut ovat noin 3040 prosenttia kiinteistön hoitokuluista. Näin saadaan kiinteistön oikea tilanne selville sekä se, missä järjestyksessä kannattaa korjata mitäkin. 46 – Ihannetilanne on se, että kaikki kerrostalot olisivat rakenteellisesti energiatehokkaita, ja niissä myös asuttaisiin energiaa säästäen, energia-asiantuntija Jarkko Hintsala korostaa. – Kannattaa suunnitelmallisesti lähteä miettimään, miten taloyhtiön rakenteita voidaan parantaa, mutta samalla lähteä energiatehokkaaseen kiinteistön ylläpitoon. Veden lämmityksen osuus lämmön kokonaiskulutuksesta on noin 20 prosenttia. Kuva: HSY – Kun lähdetään tekemään korjaushankkeita ja mietitään pts-suunitelmia, iso suositus on, että käytetään ammattilaisia, ja tehdään tarvittavia selvityksiä, esimerkiksi kattava kuntoarvio. Aina ei tarvitse odottaa isoa remonttia. Siitä noin 60-70 prosenttia kuluu lämmitykseen. Ensin kannattaa aina selvittää taloyhtiön lähtötaso, kuten kuinka paljon esimerkiksi kuluu kaukolämpöä ja vettä. – Direktiivistä tulee tietyt määritelmät ja velvoitteet, mutta haluamme tehdä strategian, joka palvelee oikeasti Suomea
Kurssit ovat suosittuja ja täyttyneet joka kerta. Ilmoitus strategiasta pitää tehdä EU -komissiolle vuoden 2020 helmikuun loppuun mennessä.. Vakiopaineventtiileillä voidaan alentaa painetta vesijohtoverkossa ja vakiovirtaussäätimillä esimerkiksi suihkuissa rajoittaa vedentuloa. Veden kulutuksesta ja mahdollisten vuotojen paikallistamisesta on myös tarjolla lähes reaaliaikaisia maksullisia palveluja. 1990–luvulta alkaen taloissa on iso parannus lämmön talteenotto. – Tämä on HSY Ilmastoinfon isoin ponnistus taloyhtiöiden suuntaan. Lisätietoa löytyy netistä sivulta energianeuvonta.fi/koulutukset. Isännöintiä pitää aktivoida. Kursseilla on tullut selkeästi esille esimerkiksi se, että usein kiinteistön eri tiloissa on ylilämpöä. – Kerrostalokannan energiankulutuksen vähentäminen helpottaisi kaupunkien päästötavoitteita merkittävästi. Tiloissa usein ylilämpöä HSY:n Ilmastoinfo järjestää kaksi kertaa vuodessa syksyisin ja keväisin taloyhtiön energiaeksperttikoulutuksia taloyhtiöille. Vedenkulutusta Hintsala pitää yhtenä helpoimmista tavoista säästää. Jos raittiin ilman saannista ei huolehdita, koneellisen poiston taloissa korvausilma saatetaan imeä porraskäytävästä tai rakenteiden läpi, jolloin se ei ole puhdasta. – Taloyhtiöt kuuntelevat isännöitsijöitä. Syksyllä tulee ainakin sähköauton lataus-, ja aurinkosähköä taloyhtiöille teemailta, Hintsala lupaa. Jouni Suolanen REMPPA-hankkeessa tehdään vuoteen 2050 asti ulottuvaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämää korjausrakentamisen strategiaa. fi löytyvät pääkaupunkiseudun rakennusten painetasot. Teknisen isännöinnin pitäisi kuulua isännöintisopimukseen. Kulutusluvut on yleensä normeerattu eli säätilakorjattu, jolloin luku kertoo oikean kulutustason. Se olisi helppo tapa laittaa energiahukkaa kuriin ja kiinteistökantaa parempaan kuosiin, Hintsala ehdottaa. Hintsala korostaa, että energiansäästö ei saa koskaan mennä toimivan ilmanvaihdon yli. Sillä voidaan saada Hintsalan mukaan talteen jopa 60-80 prosenttia ilmanvaihdon muuten hukkaan menevästä lämpöenergiasta. Aina pitää tietää lähtötaso, Hintsala korostaa. Vaikka energiaremonttiin otettaisiin lisälainaa, se ei välttämättä nosta hoitovastiketta, koska investointi voitaisiin rahoittaa syntyvällä energiansäästöllä. Isompien korjausten yhteydessä voisi Hintsalan mielestä samalla selvittää energiaparannuksen tekemistä. – Yleinen tapa taloyhtiöissä on se, että kun joku on valittanut kylmää, kuten esimeriksi yläkerroksen kaukaisimmat huoneistot, huoltoyhtiö on lisännyt lämpöä koko taloon. Ilmalan vesitornissa pidettävä kurssi käsittää yhteensä viisi iltaa – kolme luentoiltaa, yksi tiettyä aihetta syventävä ilta ja päätösilta, jossa on paikalla myös kaupallisia toimijoita. 47 isännöitsijältä ja energiayhtiöltä tuntikohtaista kulutusdataa. Porraskäytävissä ja kellarikerroksissa on usein liian lämmintä. – Kannattaa vertailla kulutusta eri vuosien välillä, ja jos esimerkiksi kiinteistösähkön käyttö on noussut, selvittää syy, vertailla keskimääräisiin lukuihin ja samankaltaisiin taloyhtiöihin. Koulutusta on järjestetty tähän mennessä kolme kertaa. Yleensä lämpötila pystytään laskemaan pienillä säätötoimilla. Hyvä isännöitsijä voi saada aikaiseksi paljon energia-asioissa. Jos ylilämmön syy ei selviä, voi vika johtua esimerkiksi patteriverkoston epätasapainosta. Taloyhtiöiden hallituksia Hintsala kehottaa vaatimaan enemmän isännöinniltä energiatietoa ja säästöjen toteutuksia. Yhden asteen pudotus lämpötilassa merkitsee noin viiden prosentin säästöä lämmönkulutuksessa. Tällaisessa tapauksessa Hintsala kehottaa ottamaan yhteyden huoltoyhtiöön tai isännöitsijään, koska ylilämmön syy pitää aina selvittää. Se saattaa nostaa vähän kustannuksia, mutta on tärkeää, että raitis ilma vaihtuu. Energiakorjauksia tehdään vielä vähän. Lisäksi järjestämme teemailtoja. Sivulta kartta.hsy. Seuraava koulutus alkaa 25.9. Panostaminen energia-asioihin tulee olemaan kilpailuvaltti isännöinnissä, Hintsala ounastelee. Tällöin ylimpiin kerroksiin tulee normilämpötila, mutta alimmissa voi olla jopa 25 astetta, jolloin lämpöä menee hukkaan taloyhtiössä
Myös isännöitsijät ovat hankkeen luonteva kohderyhmä. Keskitymme nyt taloyhtiössämme energia-asioihin, ja siksi kiinnostuimme myös tästä projektista. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun. Kerrostalojen hukkaan menevässä energiassa on runsaasti säästöpotentiaalia. Hanke hakee kokemuksia ja haluaa lisätä tietoisuutta tarjolla olevista digiratkaisuista. Hanke toteutetaan 6Aika-ohjelman rahoituksella Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n ja Green Building Council Finland ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki. Jouni Suolanen Peruskorjausten yhteydessä voitaisiin samalla tehdä energiakorjauksia. Kuva: iStock. Hankkeen aikana kiinteistöjä seurataan kokonaisuudessaan lämmityskaudella 2019–2020 jatkuen osittain kaudella 2020–2021. Taloyhtiötasolla tällaiset palvelut herättävät paitsi kiinnostusta myös huolta, sillä tiedon käsittelyn huolellisuus ja tietoturva on hoidettava ammattimaisesti ja läpinäkyvästi. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedon omistajuuteen ja siihen, että huoneiston asukkaalla on aito mahdollisuus päättää siitä, mihin hänen huoneistostaan kerätty tieto päätyy. Tiedon analysoimiseksi hankkeessa etsitään palveluntarjoajia, jotka kykenisivät tuottamaan tällaisesta tiedosta esimerkiksi konkreettisia suosituksia PTS-suunnittelun tueksi. Yksi hankkeen taloyhtiöistä on 14 talon taloyhtiö Vuosaaressa, joka maksaa kaukolämmöstä lähes 500 000 euroa vuosittain. Viime vuonna GDPR:n myötä vahvistunut tietosuoja on auttanut kiinnittämään huomiota tiedon omistajuuteen, koska kotoa sensoreilla kerätty data on henkilötietoa, josta voi päätellä monenlaisia asioita. Hankkeen päättyessä julkaistaan Taloyhtiön Digiopas, joka avaa tarkemmin datan ja sen keräämisen mahdollisuuksia yksityisyyden suojan huomioiden. – Kerrostalojen energiankulutuksesta valtaosa, noin 70 prosenttia, kuluu lämmitykseen. Kerätyn datan omistajuus ja palveluntarjoajan myöhempi vaihtaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Tietosuoja huomioon tietoa kerättäessä Markkinoille on viime vuosina tullut tarjolle monenlaisia palveluja, joiden avulla taloyhtiöt voivat kerätä dataa esimerkiksi kerrostalon energiankulutuksesta. jotka ovat viime keväänä asennuttaneet taloihinsa IoT -sensorit, joiden tuottamaa dataa analysoimalla taloyhtiöt pyrkivät löytämään kustannustehokkaimmat tavat pienentää energiankulutusta ja vaikuttaa.ilmastopäästöihin. Haluamme selvittää mitä dataa mittauksilla voi hankki ja miten sitä voi hyödyntää, kertoo As Oy Lokkisaarentien hallituksen puheenjohtaja Risto Lähteenmäki. IoT-sensoreilla energiadata voidaan kerätä jopa 10 kertaa edullisemmin kuin perinteisellä käsimittauksella. – Lähiöissä on tämän ikäluokan taloja vaikka kuinka paljon, ja säästöpotentiaalia on runsaasti. 48 Digiratkaisuilla käydään energiahukan torjuntaan I lmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen tarkoituksena on hyödyntää kerättyä dataa niin, että lopputuloksena olisi selkeästi mitattava energiansäästö. Tyypillisesti kerrostaloissa on harvoin sellaista tekniikkaa, jolla aktiivisesti voitaisiin ohjata lämmitystä tarpeen mukaisesti, kertoo projektipäällikkö Timo Ruohomäki Forum Virium Helsingistä Sensoreilla tietoa edullisemmin Mukana hankkeessa on kuusi taloyhtiötä Helsingistä ja Vantaalta. Ne eivät välttämättä nosta hoitovastiketta, koska investointi voidaan rahoittaa kertyvällä energian säästöllä
Työmaa-aikaisessa lajittelussa Mangrove on edelläkävijä Ekopartnerit-yhteistyön kautta. nimointi, Lundstedt sanoo. Maalämpöja aurinkoenergiajärjestelmien lisäksi talossa ja asunnoissa on muitakin ekologisia ratkaisuja. Valaisimet ovat energiatehokkaita LED-valaisimia ja lämmöntalteenotto tapahtuu tehokkaalla LTO-koneella. Sisätiloissa on M1-luokan vähäpäästöiset rakennusmateriaalit, jotka edistävät omalta osaltaan puhtaampaa sisäilmaa. Keskellä tonttia on luonnontilaisena säilytettävä alue. 49 Ekologinen kerrostalo Turkuun M angrove on aloittanut As Oy Turun Löytöretkeilijän rakentamisen Lipunkantajankadulle Turun Runosmäkeen. Toimitusjohtaja Antti Lundstedt kertoo, että ympäristötietoisuuden kasvu ja elinkaariajattelu näkyy asuinrakentamisessa. As Oy Turun Löytöretkeilijä tukee myös kestävää liikkumista, sillä kellarikerroksessa on polkupyörien huoltotila ja latausmahdollisuus 12 sähköpyörälle. – Ekologisuus on läsnä ihmisten elämässä ja kodeissa, ja se on päivä päivältä yhä kiinteämpi osa arvojamme. – Ikkunoiden sijainti ja pinta ala on optimoitu energiataloudellisesti. Tätä tässä teemme juuri nyt, Lundstedt miettii.. Asumisen aikana biojäte, paperi, pahvi, lasi, muovit, metallit ja paristot kerätään erikseen. Pääkaupunkiseudulta näitä jo löytyy. Tiivis talo säästää energiaa ja edustaa parasta mahdollista energialuokkaa, eli A-energialuokkaa. Lisäksi rakennuksen tiiviyteen panostetaan, niin että lämpö ei pääse vuotamaan seinien läpi. Tontille porataan kuusi noin 260 metrin syvyistä maalämpökaivoa. Uusiutuvista luonnonvaroista käytössä on maalämpö ja aurinkoenergian hyödyntäminen. Aurinkopaneeleilla kerätään energiaa käyttöveden lämmittämiseen. Rakennuksen ympärillä sadevesiä hallitaan luonnollisin menetelmin: hyödynnetään kasveja hulevesien keräyksessä, viivytyksessä ja imeytyksessä sekä käytetään kattovedet kasteluun. Löytöretkeilijän rakentamisessa ja varustelussa tehdään Lundstedtin mukaan konkreettisia ekologisia valintoja, jotka osaltaan auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Hän mainitsee esimerkkinä innovatiivisen välipohjaratkaisun. Siksi päätimme jo suunnittelun alussa lähteä liikkeelle tosissamme, niin että lähtökohtana ovat ekologiset ratkaisut ja hiilijalanjäljen miHavainnekuva Turkuun nousevasta As Oy Turun Löytöretkeilijästä. Löytöretkeilijän hän määrittelee ekologisesti toteutettavaksi kerrostalohankkeeksi, jossa kohteen elinkaaren hiilijalanjälkeä mitataan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Käynnissä ovat raivaustyöt, minkä jälkeen aloitetaan perustusten tekeminen. – Suunnittelussa olemme ottaneet huomioon Hiilineutraali Turku 2029 -hankkeen, jossa kehotetaan siirtymään sanoista tekoihin. Lujabetoni Oy:n Superlaatta mahdollistaa vähäisemmän betonin käytön, jolloin hiilijalanjälki pienenee. Viisikerroksiseen taloon tulee kaiken kaikkiaan 40 asuntoa 34 m 2 yksiöistä 64 m 2 kolmioihin. Laatoitusta ja leikattua nurmikkoa on mahdollisimman vähän. Rakennuksen ympärillä sadevesiä hallitaan luonnollisin menetelmin: hyödynnetään kasveja hulevesien keräyksessä, viivytyksessä ja imeytyksessä sekä käytetään kattovedet kasteluun. Kohde on Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA) tukemaa tuotantoa, eli taloon tulee kohtuuhintaisia vuokrakoteja. Työmaalla sekä asukkaille annetaan opastusta ja koulutusta jätteiden kierrätykseen ja lajitteluun
Helsinki noussut omaan luokkaansa Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin uppoaa 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää hieman runsaat 2300 euroa. Helsingin kustannukset neliötä kohden kuukaudessa on tänä vuonna 3,07 euroa, kun keskiarvo on 2,76 euroa. Tontin kiinteistövero-osuuden keskimääräinen nousu oli prosentin luokkaa. 50 Mittarina Indeksitalo . Näilläkin paikkakunnilla jyrkkä kustannusnousu selittyy energiakustannusten nousulla. Uutena vertailuun tullut Kempele oli selvästi edullisin, vertailutasolla 2,15 euroa neliöltä kuukaudessa. Valtaosaltaan tämä oli seurausta sähkön energiahinnan noususta, jossa oli keskimäärin kasvua 17 prosenttia. Nousut olivat keskimääräistä suurempia, ja ainoastaan Jyväskylässä ja Porissa kustannusnousu jäi maltilliseksi alle yhteen prosenttiin. Kiinteistöliiton laatimassa graafissa on laskettu indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2019: euroa/m 2 /kuukausi.. Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen niin sanotun Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia Suomen suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Kustannuskehityksen erot Vertailussa mukana olleista 59 kunnasta hieman runsaalla kymmenellä kustannukset nousivat runsaat neljä prosenttia. Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan. M uun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Helsinki riuhtaisi tänä vuonna selvää kaulaa muihin suuriin kaupunkeihin. Eniten kustannukset nousivat Salossa, jossa nousua oli miltei yhdeksän prosenttia. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2019 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Sähkökustannukset nousivat jyrkästi Eniten ovat nousseet kiinteistösähkön vertailuhinnat, keskimäärin miltei yhdeksän prosenttia. Jätekustannukset keskimäärin jopa hivenen laskivat. Tätä selittävät lämmityksen ja sähkön kallistuminen tuntuvasti. Kempele, Raahe ja Kokkola edullisimmat Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kiinteistökustannukset ovat Rovaniemellä, Raisiossa ja Vihdissä, joissa kaikissa yllettiin vähintään 3,10 euroon neliöltä kuukautta kohden. Näillä paikkakunnilla asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä, eli miltei kolme neljästä suomalaisesta. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Helsinki nousi selvästi yli kolmen euron kustannustasoon. Haminassa taloyhtiöiden vertailukustannukset laskivat 3,2 prosenttia kaukolämmön ja kiinteistösähkön halpenemisen ansiosta. Suurelta valtaosaltaan tontin kiinteistövero pysyy tänä vuonna ennallaan. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vertailussa olleista kunnista noin 20:ssa kustannusnousu jäi alle 1,5 prosenttiin, ja alle prosentinkin nousuja oli noin kymmenessä kunnassa. Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset kasvaneet aiempaa nopeammin Sähkön hinta näkyy nousussa Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Edullisessa päässä ovat Kempele, Raahe ja Kokkola. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran. Kolmessa vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 18 prosenttia, kun keskimääräinen nousu suurimmissa kaupungeissa on ollut maltilliset seitsemän prosenttia. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Keskimääräinen vesikustannus nousi maltilliset 1,5 prosenttia. Kouvolassa nousua oli runsaat seitsemän, ja Helsingissä ja Oulussa yllettiin noin kuuden prosentin nousuun viimevuodesta. Vertailukaupungeissa asuun hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Rakennuksen kiinteistöveron ja kaukolämpökustannuksen keskimääräinen vuosimuutos on noin kolme prosenttia. Tiedot ovat syyskuun 2019 mukaisia
Kohtuuhintaista asumista kehittävä asumisosuuskunta on omistusja vuokra-asumisen välimuoto. Oma lukunsa on joukkoyrittämisen mahdollisuudet. Esimerkiksi energiaomavaraisuus, resurssiviisaus, jakamistalous ja älyteknologia säästävät Laurilan mukaan puhdasta rahaa. Muutto elämäntilanteen muuttuessa on helppoa, yhtiö kertoo. Asuminen perustuu vuokrasuhteeseen ja asukas nauttii vuokralaisen oikeuksista. – Kuntien on myös tarkasteltava väestön ikärakennetta ennakoiden. Jos lapsiperheille ei ole palveluita, heidän houkuttelu asumaan kuntaan on lähes mahdotonta. – Laskelmiemme mukaan mallimme säästää asukkaiden kuluja 300 eurosta ylöspäin kuukaudessa. Kovan rahan omistusasumisen ja vuokra-asumisen välille on tullut uusi asumisen muoto, asunto-osuuskunta. M aaseutukuntiin rakentaminen helpottuu ja riskit pienenevät uuden asumisosuuskuntamallin ansiosta. – Väestönkehitys jatkuu samanlaisena, jos mitään ei tehdä toisin. Kovan rahan omistusasumisen ja vuokra-asumisen välille on tullut uusi asumisen muoto, asunto-osuuskunta. ASC Oy:n kehittämässä Älykylä-konseptissa asuminen ajatellaan kokonaisvaltaisesti. Parempi ratkaisu on hankkia oppilaita lisää. – Osuuskuntamalli sopii erityisesti niille, joilla kynnys omistusasumiseen on korkea, kuvailee Rakentamisen rahoittamis -ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossinlahti. ASV Oy jatkokehitti kehitti edelleen tästä mallista harvaan asutulle alueelle sopivan version. – Jos kunnasta lähtee 50 veronmaksajaa vuodessa, hinta on helposti 300 000-400 000 euroa vuodessa menetettyjä tuloja, muistuttaa ASV Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila.. Summa kumuloituu sekä ruokkii kunnan näivettymistä ja ikääntymistä. Ilmaista asumista. – Talous edellä helpompaa ja turvallisempaa arkea, toimitusjohtaja Juri Laurila tiivistää konseptin hyötyjä. Asumisosuuskunnaksikin kutsutussa asumisen mallissa omistusasumiseen pääsee kiinni omistusasumista pienemmällä rahalla ja riskillä. Asumisosuuskunta voi olla lisäksi tuottaja-, palvelutai työosuuskunta, jonka tarkoitus on tuottaa jäsenilleen hyötyä. Esteitä rakentamiselle on useita ja ne ovat monesti päällekkäisiä. Laurila visioi, että yritystoiminnan kehittymisen myötä asuminen voi olla jopa ilmaista jossain vaiheessa. Tuttu ei todellakaan ole välttämättä turvallinen vaihtoehto. Koulun sulkeminen oppilaspulan vuoksi on sinetti tulevien vuosien kehitykselle. Kuntien tulevaisuus on kiinni lapsiperheissä, jotka tuovat jatkuvuutta. 51 Maaseudulle rakentaminen helpottuu ”Kunta voi uudistua tai kuolla” Maaseudun elinvoimaisuutta voidaan kehittää asumisosuuskunnilla. ASV Oy tarjoaa Laurilan mukaan asukashankinnan palveluita niille kunnille, jotka haluavat uudistua. – Asuntojen arvonlasku, rakennuslainojen vakuudet, lainakatto, korkea omarahoitusosuus, myynti.. Jos kunnasta lähtee 50 veronmaksajaa vuodessa, hinta on helposti 300 000-400 000 euroa vuodessa menetettyjä tuloja. Rakentamisen esteitä kaatava osuuskuntamalli mahdollistaa rakennuslainojen saannin, sekä pienentää ja hajauttaa riskejä asuntoon liittyen. Myös asunnosta irtaantuminen onnistuu ilman osuuskunnalle jääviä velvoitteita. Kuolevat kunnat – Kunnat päättävät kehityksen suunnasta. Koska osuuskunta on yritys, Älykylässä tavoitteena on tehdä voittoa asumisen hintaa laskemaan. Useassa kunnassa lähivuodet lisäävät yli 65-vuotiaiden osuutta väestöstä. Laurila muistuttaa vielä, että tekemättömyyskin voi olla kallista. Kunta voi uudistua tai kuolla, Laurila lataa
Asuinalueella on lähes tuhat asuntoa. – Tämä on rakennusyhtiö Hakan toteuttama kohde, kertoo Olympiakylän huolto Oy:n isännöitsijä Eija Maja. Olympiakylän arkkitehteinä toimivat Hilding Ekelung ja Martti Välikangas, aikansa maineikkaimpia arkkitehtejä molemmat. – Ekelundia on luonnehdittu saman tasoiseksi funkkissuun. 52 Funkkista olympialaisten hengessä Ainutlaatuinen Olympiakylä Olympiakylän huoltoyhtiö on palvellut alueen asukkaita jo vuodesta 1940 lähtien. Ja hyvin työllistettyjä. H elsingin Käpylässä sijaitseva Olympiakylä on ainutlaatuinen asuinalue koko Suomessa. Olympialaiset peruttiin sodan takia ja huoneistot tulivat sodan jälkeen asuinkäyttöön. Helsingissä on lukuisia heidän suunnittelemiaan rakennuksia. Silloin Helsinkiin rakennettiin Olympiakylä, jonka tarkoitus oli majoittaa urheilijoita. Alue ja sen rakennukset rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten ja asuntoihin oli tarkoitus majoittaa kisojen urheilijoita
– Muutama asunto on lähes alkuperäisessä 1940-luvun asussa. Suojeltu asemakaavalla Olympiakylässä on lähes 50 raSisäänkäynnin ovat puhdasta funkkista. 53 Modernin arkkitehtuurin suojeluun ja dokumentointiin erikoistunut järjestö Docomomo on todennut, että Olympiakylä oli tärkeä esikuva jälleenrakennuskauden esikaupunkien asuntoalueille. Kun Välikangas siirtyi Viipurin jälleenrakentamistöiden johtoon, Olympiakylän suunnittelu jäi kokonaisuudessaan Ekelundin harteille. Rakennusten runkosyvyys on kapea ja sillä on saatu asunnot valoisiksi, eikä niissä ole pimeitä keskiosia. Yleisesti ottaen näytti siltä, että. Sen historiallista arvoa lisää se, että alue rakennettiin vanhan Puu-Käpylän viereen. – Se pitää sisällään muun muassa julkisivun, miljöön ja porraskäytävien suojelun. Muutama vuosi sitten taloissa toteutettiin putkiremontti ja silloin Maja kiersi jokaisen asunnon läpi. Kun teemme remontteja, esimerkiksi julkisivuremontteja tai ennallistetaan porraskäytävien värimaailmaa, ne palautetaan alkuperäiseen asuun. Olympiakylän vanha lämpökeskus. nittelijaksi kuin Alvar Aalto, mutta hän jäi Aallon varjoon, Maja kertoo. Suojelun taso on sr-1. Olympiakylän rakennukset on rakennettu rinteeseen. – Alue on hyvin säilynyt kokonaisuudessaan. Teemme yhteistyötä asiantuntijoiden ja Museoviraston kanssa, Maja kertoo. Olympiakylään rakennettiin 1940-luvun ajan ja viimeiset talot valmistuivat 1950-luvun puolella. kennusta ja alkujaan ne käsittivät tuhat asuntoa. Olympiakylä on katsottu niin arvokkaaksi, että alue on asemakaavalla suojeltu, Maja sanoo. Alue on eräs koko maan yhtenäisimmistä funkkisalueista
Koch työskenteli Helsingin kaupungin puutarhaneuvojana 1920-luvulta 1950-luvulle saakka. Puistomaiset avarat pihat Olympiakylän avarat pihat on suunnitellut puutarhuri Elisabeth Koch. Kaukolämmöstä maalämpöön. Arboristit käyvät leikkaamassa niitä, ettei pihat kasva tukkoon ja puut saavat lisää elinvuosia. Kuva vuodelta 1975 (Helsingin kaupunginmuseo, Nils Andersson) tarkoituksenmukaisuus ja luonnonmukainen. Ne olivat ihan hyvässä kunnossa, mutta myrskyn voima oli niin valtava, että hyväkuntoisetkin puut kaatuivat. Teknistä korjausvelkaa on kiritty kiinni. Nyt ei tarvitse huolehtia vesivahingoista ja vastikkeiden suuruudet pystytään hyvin ennakoimaan. Modernin arkkitehtuurin suojeluun ja dokumentointiin erikoistunut järjestö Docomomo on todennut, että Olympiakylä oli tärkeä esikuva jälleenrakennuskauden esikaupunkien asuntoalueille. Isännöitsijän mukaan alueen ja kiinteistöjen yleiskunto on hyvä. Kun ennallistetaan pihoja, yritetään säilyttää niissä yhtenäinen ilme. asukkaat pitävät todella hyvää huolta asunnoistaan, hän kertoo. Hän suunnitteli muun muassa siirtolapuutarhojen ympäristöjä. – Puita hoidetaan ja niiden kuntoa arvioidaan säännöllisesti. Olympiakylän Huollon tiloissa on aikaisemmin ollut yleinen sauna. Täällä on tasaisia ruohikoita ja polkuja. Eräs suurimmista taloteknisistä uudistuksista on ollut siirtymä kaukolämpöverkkoon. Luontaisena jatkona putkiremontille ollaan tehty lämmityksen tasapainotus. Kylän pihat ovat suuret ja siellä on valtavia vanhoja mäntyjä. – Putkiremontti valmistui aikataulussa ja budjetin puitteissa. Olympiakylä oli yksi tuhoisimpia paikkoja, joihin Kiira iski, Maja päivittelee. Ensimmäisiä avokorttelialueita Olympiakylä on rakennettu rinteeseen vilkkaan Koskelantien varteen siten, että monien asuntojen päädyt ovat Koskelantielle päin. – Ominaista Olympiakylän pihoille on puistomaisuus ja kalliot. Se toteutettiin perinteisellä menetelmällä ja jokainen taloyhtiö hoiti remontin itsenäisesti. Hän halusi, että kaunis puutarha ilahduttaisi kaikkina vuodenaikoina. Alue oli ensimmäisiä avokortteliperiaatteella rakennettuja Siedlung Bau -tyyppisiä asuntoalueita Suomessa. Rakennusten tehostevärit, punainen, sininen, vihreä, musta ja keltainen symboloivat olympiarenkaiden värejä ja kansojen välistä ystävyyttä. Olympiakylällä oli aikanaan oma lämpökeskus. Tällä hetkellä jot. Lähtökohtana Kochin suunnittelutyölle oli puutarhan Olympiakylä • Rakennettiin Helsingin Käpylään 1940 olympialaisia varten • Arkkitehdit Hilding Ekelund ja Martti Välikangas • Tyylisuuntana funktionalismi • Pihat suunnitteli puutarhuri Elisabeth Koch • Noin 50 rakennusta ja tuhat asuntoa • Suojeltu asemakaavalla • Huoltoja isännöintiyhtiönä toimii Olympiakylän Huolto Oy Asunnoissa on ajanmukaiset pienet parvekkeet. 54 Rakennusten tehostevärit, punainen, sininen, vihreä, musta ja keltainen symboloivat olympiarenkaiden värejä ja kansojen välistä ystävyyttä. Puut, pensaat ja perennat kuuluvat alueen yleisilmeeseen, Maja toteaa. Vuonna 2017 Kiira-myrsky kaatoi pihoilta monta puuta. Pihakalusteet ovat myös yritetty pitää yhtenäisinä. Putkiremontti on toteutettu koko alueella vuosina 2006-2014 ja samalla uusittiin kylpyhuoneet
Wickberg) kut olympiakyläläiset tekevät selvitystä siirtymisestä maalämpöön, koska kaukolämmön hinta on noussut reippaasti ja se lisää asumiskustannuksia. Pauli Jokinen. – Ne ovat vanhan ajan kivijalkakauppoja, Maja luonnehtii. – Se antaa meille hieman perspektiiviä muunlaisista alueista, Maja sanoo. Huoneistossa on aikanaan ollut Olympiakylän yleinen sauna. Huoltoyhtiöllä on muutama kohde myös Olympiakylän ulkopuolella. Olympiakylän huollossa asukkaita palvelee kuusi henkeä, joista kolme on toimistossa ja kolme juoksee kentällä hoitamassa juoksevia huoltotoimenpiteitä. Nimi muutettiin Olympiakylän Huolloksi vuonna 1981. Kuva 1940-luvulta (Helsingin kaupunginmuseo, N.E. Olympiakylässä on avarat pihat. 55 RVS Tutkitut RVS Technology® tuotteet moottoriin, vaihteistoon, hydraulikkaan jne. Olympiakylän Huolto Oy pitää majaansa kerrostalon alakerrassa. Se oli alkuvuosina lämpöyhtiö ja yhtiön toimisto sijaitsi lämpökeskuksessa, jossa nykyään toimii kehitysvammaisia palveleva toimintakeskus Cäpsä. Tribokeraami-teknologia suojaa ja pitää työkoneesi toiminnassa tehokkaasti! tuotteiden myynti: Motonet, Fixus pääkaupunkiseutu sekä hyvinvarustetut liikkeet kautta maan www.rvs.fi Valmistaja: Oy RVS Technology Ltd. Lisää kulutuskestävyyttä sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. – Jää nähtäväksi, tuleeko siitä seuraava suuri murros, Maja tuumaa. Vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Lisää luotettavuutta ja koneiden käyttöikää. Käpylä oli keskeinen paikka olympialaisissa, sillä vieressä sijaitsivat harjoitusaltaana toiminut maauimala, pyöräilyn näyttämöksi rakennettu velodromi sekä Käpylän urheilupuisto. Vuoden 1952 kisoja varten päätettiin rakentaa uusi alue ja se tulikin kivenheiton päähän Olympiakylästä. Joidenkin talojen kivijaloissa on paikallisia palvelevia yrityksiä, kuten egyptiläistä ravintolaa, hierojaa, valokuvaamoa ja hautaustoimistoa. Koskelantien eteläpuolelle rakennettiin Kisakylä. Minimoi kitkan, melun sekä värinät. Pulttitie 2, FI-00880 HELSINKI 09-7599 010 Tällä hetkellä jotkut olympiakyläläiset tekevät selvitystä siirtymisestä maalämpöön, koska kaukolämmön hinta on noussut reippaasti ja se lisää asumiskustannuksia. Huoltoyhtiö perustettiin samana vuonna, jolloin Olympiakylä rakennettiin. Olympialaisille uusi alue Helsinki sai olympiakisat pidettäväkseen vihdoin vuonna 1952. Vanha löylyhuone on nykyisin huoltoyhtiön varastokäytössä. Huoltoyhtiö vanhassa saunassa Olympiakylän rakennuksissa on asuntojen lisäksi myös liiketiloja. Olympiakylän rakennukset olivat silloin jo asuinkäytössä, joten niihin ei voinut majoittaa urheilijoita
Remontin tarkoituksena on aikaansaada merkittävät säästöt kiinteistön energiankulutuksessa. Teknisesti vaativa energiahanke Flamingon kiinteistöön kuuluu kylpylän lisäksi muun muassa hotelli, useita ravintoloita ja kauppaliikkeitä. Kyseessä on varsin haasteellinen kohde, sillä kiinteistössä sijaitsevan sisävesipuiston vuoksi energiankulutus on erittäin suuri, kertoo Juhokas Motivan haastattelussa. – Aloimme yhteistyökumppaniemme kanssa tutkia, miten voisimme säästää sähkön, kaukolämmön ja veden kulutusta. Kiinteistötekniikan energiatehokkuuden parantamisessa on otettu viime vuosina suuria edistysaskelia ja nyt tätä kehitystä aiotaan hyödyntää myös. Flamingossa vierailee vuosittain 4,7 miljoonaa asiakasta. vuonna 2008 valmistuneessa Flamingossa. 56 Viihdekeskus Flamingo vähentää hiilijalanjälkeään Energia kuriin isolla remontilla Viihdekeskus Flamingon vuoden loppuun mennessä valmistuvalla energiatehokkuusremontilla tavoitellaan jopa 40 prosentin lämmityskustannusten säästöä. Suurimman energiansäästön kaavaillaan tulevan ilmanvaihdon ja jäteveden lämmöntalteenotosta. Flamingon kiinteistön omistavan Työeläkeyhtiö Varman asiakkuuspäällikkö Tytti Juhokkaan mukaan remontin lähtökohtana on ympärivuorokautisessa käytössä olevan kiinteistön energiankulutuksen pienentäminen ja sisäilmaolosuhteiden hallinnan parantaminen. Energiahanke toteutetaan taloteknisen palvelun tarjoavan Assemblin kanssa toteutettavalla V antaalaisessa Viihdekeskus Flamingossa on meneillään perusteellinen talotekniikan päivitystyö
Hankkeen laajuus tuo haasteita Flamingon energiamuutostyöt on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä. Matti Kuoppala Kyseessä on varsin haasteellinen kohde, sillä Flamingon kiinteistössä sijaitsevan sisävesipuiston vuoksi energiankulutus on erittäin suuri. Olemme kuitenkin pystyneet viemään hankkeen läpi niin, ettei vuokralaisille ja kävijöille ole aiheutunut tästä isoa haittaa, Juhokas toteaa. Tämä on mahdollistuu lämpötilaa nostamalla. 57 ESCO-konseptilla (Energy Service Company). Tukea saadaan ministeriöltä Varma on arvioinut, että energiahanke säästää Flamingon lämmitysenergiaa vuodessa 3540 prosenttia ja sähköä 10-15 prosenttia. Uusi tekniikka mahdollistaa sen, että rasva ja muut epäpuhtaudet poistetaan aluksi otsonoinnilla. Flamingon energiatehokkuushankkeeseen on saatu työja elinkeinoministeriön energiatukea, joka kattaa investointikustannuksista vajaan kolmanneksen. Assemblystä kerrotaan, että kiinteistöön rakennettava uuden sukupolven jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä on lajinsa ensimmäinen ja yksi kiinteistöpuolen suurimmista järjestelmistä Suomessa. Suurin energiansäästö tulee parantamalla kiinteistön lämmöntalteenottoa ilmanvaihdosta ja jätevesistä. Tytti Juhokkaan mukaan suurimmat koitinkivet liittyvät hankkeen laajuuteen ja siihen, että viihdekeskus on pidettävä auki koko remontin ajan. Se saadaan aikaan kahdella suurella lämpöpumpulla, joiden kylmäaineena käytetään hiilidioksidia. Assemblyllä on kokonaisvastuu kiinteistön energiansäästöhankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja sopimuksenmukaisesta käytön ohjauksesta. Investointi maksaa itsensä takaisin yhdeksän vuoden kuluessa. Sen jälkeen poistoilma ohjataan lämmöntalteenottopattereihin. Jäteveden kulututus tuo pian säästöjä Ympäri vuorokauden auki olevassa Flamingossa kuluu paljon vettä, joten myös jäteveden lämmöntalteenotto on merkittävä energiansäästökohde. Viihdekeskus Flamingon kiinteistön omistavan Työeläkeyhtiö Varman asiakkuuspäällikkö Tytti Juhokas kertoo, että energiansäästöhanke on pystytty viemään läpi niin, ettei vuokralaisille ja kävijöille ole aiheutunut isoa haittaa. Assemblystä kerrotaan, että Flamingossa tehtävä energiaremontti on teknisesti vaativa, sillä se sisältää lähes 60 kaikkiin teloteknisiin järjestelmiin tehtävää laajempaa toimenpidekokonaisuutta. Flamingon energiatehokkuushankkeen kustannuksista vajaa kolmannessa katetaan työja aleinkeinoministeriön myöntämästä energiatuesta. Esimerkiksi ravintolakeittiöiden jäteilmasta ei ole otettu aikaisemmin lämpöä lainkaan talteen. Varmasta kerrotaan, että heidän tavoitteena on pienentää kaikkien yhtiön omistuksessa olevien kiinteistöjen hiilijalanjälkeä 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, kun vertailukohtana on vuosi 2015. –Isossa kiinteistössä paljastuu aina yllätyksiä, kun sitä aletaan remontoida. Poistoilmasta ja jätevedestä saatua energiaa käytetään hyväksi kiinteistön lämmittämisessä sekä käyttöja allasvesien lämmityksessä. Flamingon kiinteistöön rakennettava uuden sukupolven jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä on lajinsa ensimmäinen ja yksi kiinteistöpuolen suurimmista järjestelmistä Suomessa.. Juhokkaan mukaan Varman tavoitteena on pienentää kaikkien kiinteistöjensä hiilijalanjälkeä 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, kun vertailukohtana on vuosi 2015
Nykyään kirjastot ovat muuttuneet ja kirjastoista saa paljon muutakin kuin kirjoja. Kirjastot ovat jakamistalouden suunnannäyttäjiä. Jakamistalous on kehittynyt vastaamaan omalta osaltaan ilmastonmuutokseen ja pienentämään hiilijalanjälkeä. Jakamistalouteen liitetään usein yhteiskäytössä olevat kaupunkifillarit sekä Airbnb:n ja Überin kaltaiset palvelut. Jakamistalous on päivän kuuma trendi. Hän asettelee pöydälle porakoneen, rakenneilmaisimen, energiamittarin ja radon-mittarin.. Mutta harvoin tullaan ajatelleeksi, että kirjastot ovat jakamistalouden pioneereja ja hoitaneet sitä tehtävää jo yli 150 vuoden ajan. J akamistalous on monien huulilla oleva termi, ja sen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Helsingin Kallion kirjaston tietopalveluvirkailija Aaron Brigatti esittelee, mitä kaikkea kirjastosta voi lainata. 58 Kirjastot jakamistalouden pioneereja Tavoitteena ekologisuus Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttisen mukaan kirjastot voivat edelleen kehittää jakamistaloutta
Jossain kirjastoissa työkalun saa päiväksi, toisessa paikassa sitä saa pitää pari viikkoa. Esimerkiksi Helsingin Pukinmäessä on urheiluvälineitä lainattavissa. – Niitä ei ole hankittu kirjaston rahoilla, vaan kaupungin liikuntapalvelut ovat rahoittaneet hankinnat. – Esinelainaus on nousussa. – Eivät ihmiset tarvitse porakonetta joka päivä, joten sellaisen voi lainata meiltä. Olemme trendin harjalla tällä kaikkein vanhimmallakin palvelullakin.. Brigatti korostaa, että urheiluvälineitä kannattaa lainata lähiöiden kirjastoissa, joissa on urheilukenttiä lähellä, mutta Kallio on kivikaupunkia, jossa suksien lainaamisessa ei ole järkeä. Laina-aika vaihtelee kirjastoista toiseen. Ne luetteloidaan kirjaston tietokantaan, jotta niitä voi lainata kirjastokortilla, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Valikoimissa on ollut jopa suksipaketteja ja luistimia. Kirjastosta voi lainata myös verenpainemittarin. Täällä Kalliossa asunnot ovat pieniä ja niihin mahtuu tavaraa rajoitetusti. Sen sijaan lainavalikoimassa on petankkia, mölkkyä ja muita pihapelejä. Urheiluvälineitä ja työkaluja Kallion kirjasto on edistyksellinen, sillä siellä on lainattavissa paljon sellaista, mitä muissa kirjastoissa ei ole. Ei kirjaakaan kannata kotiin ostaa, jos ei tarvitse sitä lukemisen jälkeen, Brigatti sanoo. Ja niiden tarve saattaa usein olla vain hetkellistä. – Tässä vieressä on Karhupuisto, jossa voi pelata pihapelejä. – Lainattavat esineet ovat tyypillisesti sellaisia, jotka ovat hieman kalliita yksittäisen ihmisen hankkia. – Kun ennen puhuttiin lainaamisesta, niin nykyään puhutaan jakamistaloudesta. Lattialle hän nostaa höyrypesurin. 59 Kallion kirjasto jakaa myös pihansa kaupunkilaisten kesäiseksi olohuoneeksi. Mutta valikoima lisääntyy monissa muissakin kirjastoissa
Jakamistaloutta on myös kutsuttu yhteisölliseksi kuluttamiseksi. Jakamistalous tähtää resurssitehokkuuteen hyödyntämällä olemassa olevia resursseja tehokkaammin, kuten esimerkiksi tällä hetkellä 96 prosenttia ajasta parkkipaikalla seisovia henkilöautoja tai tyhjiä toimitiloja. Ei missään muualla kirjastot palvele yhtä monipuolisesti. Jakamistaloudessa on myös lukuisia lainsäädännöllisiä ongelmia sekä valtakunnan että EU:n tasolla, jotka liittyvät muun muassa tietoturvaan ja vastuukysymyksiin. – Viimeisen vuoden aikana on noussut esiin kirjaston uudemmat tehtävät, kuten tilaisuuksien järjestäminen ja yhteiskunnallisten keskustelujen herättäminen. Näiden lisäksi on sitten. – Keskustakirjasto Oodissa voi lainata myös silitysrautaa. Jakamistalouden idea on siinä, että ihmisillä on omistamisen sijaan tavaroiden ja tilojen käyttöoikeus. Nyt on hyvä aika muistuttaa, että kirjastojen perinteiset tehtävät ovat myös hyvin moderneja. Jakamistalouden alustoja ja sovelluksia on jo laajemminkin käytössä kuluttajamarkkinoilla, kuten Über ja Airbnb, mutta jakamistalouden ratkaisut yritysmarkkinoilla sisältävät vielä paljon potentiaalia. Ihanteelliseen B2B-jakamistalouteen kuuluu: 1) omien resurssien hallinnan sijasta ulkoisten resurssien organisointi, 2) sisäisen optimoinnin sijasta ulkoinen vuorovaikutus ja 3) asiakasarvoon keskittymisen sijasta kokonaisvaltaiseen ekosysteemin arvoon keskittyminen. VTT:n mukaan jakamistalouden periaatteita hyödynnetään myös B2B-sektorilla esimerkiksi jakamalla maaja metsäkoneiden käyttöoikeutta. Lautapelit ovat suosittu lainauskohde. Jos joku tulee junalla kaupunkiin ja paita on ryppyinen, niin Oodissa voi käydä sen nopeasti silittämässä, Vänttinen sanoo. Lainaamisesta tullut jakamistaloutta Helsingissä on 37 kirjastoa, joissa on yhteisiä tiloja ja lainattavia työkaluja ja urheiluvälineitä. Kallion kirjastossa lainataan pihapelejä. Kirjastoista saa nykyään myös työkaluja. Lähde: VTT Helsingin Kallion kirjastosta voi lainata esimerkiksi porakoneen, rakenneilmaisimen, energiamittarin, radon-mittarin ja höyrypesurin. Lisäksi kirjastoissa on jakamistalouden hengessä työvälineitä, joita voi käyttää paikan päällä, mutta ei voi lainata mukaan. VTT:n näkemyksen mukaan jakamistalous on vasta lapsenkengissä. Kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen uskoo, että Helsingin ja Suomen kirjastot ovat jakamistaloudessa kansainvälisesti aivan omassa luokassaan. Sanalla viitataan yhteiseen talouteen, kuluttamiseen, käyttöön ja myös tuotantoon. Jakamistalous-sana on peräisin englanninkielisestä termistä sharing economy. 60 Jakamistalous hyödyttää myös yrityksiä . Tyypillistä jakamistalouden ratkaisuille on, että ihmiset tai organisaatiot tarjoavat omaan käyttöönsä hankkimia, mutta vajaalla käytöllä olevia resursseja muiden käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi 3D-tulostin ja ompelukone. Kirjallisuuden hankkiminen ja lainaaminen ovat tosi suosittuja edelleen. Kirjastot hankkivat valikoimansa ympäristön mukaan. Jakaminen tapahtuu erityisesti sitä varten rakennetun alustan kautta
Olemme trendin harjalla tällä kaikkein vanhimmallakin palvelullakin, Vänttinen sanoo. Kaupunki varaa vuosittain runsaat neljä miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseksi. – Paljon tuli liikkumiseen liittyviä ideoita, kuten sähköpyörien lainaamista, Vänttinen kertoo. Pauli Jokinen. Helsingissä toteutetaan osallistuvan budjetoinnin mallia, jossa kaupunkilaiset saavat tehdä ehdotuksia, mihin kaupungin rahaa osoitetaan. Jos innostuu kovasti, niin silloin yleensä hankkii jo oman soittimen, Brigatti sanoo. Keskustakirjasto Oodissa voi varata treenikämppiä, joissa on soittimet valmiina. Myös lautapelit ja PlayStation-pelit ovat suosittuja. Lisäksi kirjastoissa oli isot valikoimat VHS-elokuvia, joita seurasi DVD-aika. Jakamistalous lapsen kengissä Jakamistalous on monella tapaa lapsen kengissä ja mahdollisuuksia riittää. – Soittimia kannattaa lainata, jos haluaa kokeilla jotain soitinta. – Tällä tavalla vähennetään turhan tavaran määrää ja jokaisella tavaralla on mahdollisimman korkea käyttöaste, Vänttinen toteaa. Jakamistalouden keskeinen tavoite on ekologisuus. Levyt ja elokuvat tulivat ensimmäisenä Muiden kuin kirjojen lainaaminen kirjastoista yleistyi 2000-luvulla. Kun ennen puhuttiin lainaamisesta, niin nykyään puhutaan jakamistaloudesta. Ensimmäisenä lainalaitteina kirjastoihin tuli 1990-luvulla tietokoneet. Pitää vaan koota bändi ympärille ja lähteä soittelemaan. Aikaisemminkin oli lainattavissa muun muassa musiikkiäänitteitä, ensin C-kasetteja ja vinyylialbumeita, myöhemmin CD-levyjä. 61 Pora kannattaa lainata, jos käyttötarve on satunnaista. – Yhdenvertaisuus on tärkeä periaate. Viime vuonna kaupunkilaiset saivat ensimmäistä kertaa esittää ideoitaan. mahdollista lainata kuormapolkupyörää tai ompelukonetta. – Se toimii markkinaehtoisesti, emmekä me halua lähteä sekoittamaan markkinoita. Kaikilla ei ole mahdollista hankkia kallista soitinta, Vänttinen sanoo. Monissa kaupungeissa oli omat musiikkikirjastonsa erikseen. Kirjastojen päätehtävä on edistää lukemista, mutta sillä on muitakin lakisääteisiä tehtäviä, jonka takia palvelut ovat monipuolistuneet. – Silloin kotikoneet eivät olleet niin yleisiä ja kirjastoissa ihmiset kävivät selaamassa nettiä ja lähettämässä sähköpostia. Helsingin kaupunginkirjasto oli ensimmäisiä kirjastoja maailmassa, jossa tietokoneita tuotiin kaupunkilaisten käyttöön, Vänttinen sanoo. – Kirjastot edistävät aktiivista elämistä ja harrastamista ja tehtävämme on tarjota merkityksellistä tekemistä. Kaikilla ei ole mahdollista hankkia kallista soitinta tai työkalua, Vänttinen sanoo. Nykyään kirjastoista voi lainata myös soittimia, ja Kallion kirjaston valikoimasta löytyy muun muassa kitaraa, ukulelea ja kanteletta. Lisäksi yhdenvertaisuus on tärkeä periaate. Valikoimaa voi laajentaa vaikka millä mitalla. Treenikämppien ohella kirjastoissa on esimerkiksi kokoustiloja, jotka ovat kaikkien varattavissa. Helsingissä on eräs maailman suosituimmista kaupunkipyöräjärjestelmistä, joten Vänttisen mukaan kirjastot eivät halua astua sen varpaille
Suomen suurin pelkästään kiinteistöasioihin erikoistunut asianajotoimisto käsittelee riita-asioita, sovittelee ja tekee konsultointia. Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy hoitaa Lakiasiat kiinteistön ympärillä. 62 – Ajattelemme niin, että kaikki mikä kuuluu maapohjaan ja rakennukseen eli kaikki, mikä tapahtuu kiinteistön ympärillä, sen me hoidamme, asianajaja Marina Furuhjelm toteaa
Vastikkeiden maksamattomuudesta on tullut iso ongelma uusissa asuintaloissa, joiden rakentamisesta valtaosa on rahoitettu yhtiökohtaisella pankkilainalla. Riitajutut käsitellään käräjäoikeudessa, mutta Furuhjelm kertoo juttujen menevän useimmiten myös hovioikeuteen. Riitajuttuja on vähän enemmän. Olin myös alan toisessa lakiasiaintoimistossa, Furuhjelm kertaa uraansa.. Jos lähdetään riitelemään, niin kun ihmiset häviävät, harvemmin he tyytyvät käräjäoikeuden ratkaisuun. Furuhjelmin toimisto toimii tilanteen mukaan sekä kantajana että vastaajana. Meillä ei ole ihan nuoria juristeja vaan pääosa sellaisia, jotka ovat tehneet jo kymmeniä vuosia kiinteistöjuridiikkaa. Lisäksi meillä on ajatus, että niillä juristeilla, jotka ovat meillä töissä, on pitkä työkokemus taustalla kiinteistöjuridiikasta. Silloin kysytään, kuka vesivahingon on aiheuttanut ja kuka korjauksen maksaa. Silloin on heitetty jo niin paljon rahaa riitelemiseen, että on järkevämpää jatkaa, koska suhteessa jo käytettyyn rahamäärään, se on jatkossa pienempi. Kiinteistöliitto oli perustajien yhteinen työpaikka 1980-luvulla ja 90-luvun alussa. – Taloyhtiöissä riidellään periaatteista, ja joskus aika vähäisistäkin asioista. Liikekiinteistöpuolella ammattimaiselle toimijalle merkitystä ei ole niinkään tunteilla vaan rahalla. Voittaja on tapauksissa yleensä se, joka pystyy todistamaan asiansa paremmin. Monet riidat olisivat olleet estettävissä paljon aikaisemmin, kun olisi ymmärretty ottaa asiantuntija mukaan. Se maksaa yleensä paljon enemmän, kun asiaa ei ole osattu hoitaa kunnolla ajoissa. – Se kertoo varmaan siitä, että meillä on juttuja ihan riittävästi. – Kun joku jättää maksamatta vastikkeen, yhtiö pystyy häätämään asukkaan pois. Furuhjelm muistaa pari vuotta sitten tapauksen, jossa riitaa muutaman euron pesutupamaksuista riideltiin korkeimpaan oikeuteen asti. 63 Asianajotoimisto kasvaa ja työllistää . Furuhjelm kertoo, että tänä päivänä asiakkaat ymmärtävät usein ottaa yhteyttä juristiin jo ennen kuin ongelmat ovat esillä. Asuintalojen riidat henkilökohtaisia Toimiston tehtävät voivat käsitellä esimerkiksi urakkariitoja, asuntokauppariitoja, korjaustai täydennysrakentamisen hankkeita, yksityishenkilöiden ja taloyhtiöiden välisiä asioita tai yksittäisen osakkeenomistajan asumisongelmia. Furuhjelm kertoo tulleensa kiinteistöalan juristiksi sattuman kautta. Monesti riidellään jostain teknisestä ratkaisusta, jota pitää pystyä todistamaan, onko se oíkea vai väärä, ja mikä on vahingon määrä. Haluamme kasvaa. Ensikontakti kiinteistöalalle oli opiskeluajan äitiysloman sijaisuus kiinteistönvälitysliikkeessä. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n perustivat Petteri Kuhanen, Jarmo Asikainen ja Ari Kanerva. – Kiinnostuin ja jäin alalle. Kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on paljon parkkipaikkoja, halutaan myydä osa kiinteistöstä pois, ja rakentaa paikalle vaikka kerrostalo. Mutta jos lainaosuus on niin suuri, että käytännössä maksetaan enemmän vastiketta kuin mitä saataisiin vuokratuloina, se on pattitilanne taloyhtiölle, koska vaikka kuinka lähtisi vuokraamaan asuntoja, niin yhtiö jää koko ajan tappiolle, Furuhjelm muistuttaa. Lisääntyvässä määrin on Furuhjelmin mukaan myös asuntojen hallintaan ottoon liittyviä tapauksia, kun asukas jättää vastikkeet maksamatta tai häiriköi. Keskitymme siihen, minkä osaamme, asianajaja Marina Furuhjelm kiteyttää. Asunto vuokrataan, ja vuokratuloista pidätetään vastikkeet. Olin pitkään järjestöpuolella Kiinteistöliitossa, Rakennuttajaliitossa (nykyisin RAKLI), Suomen Vuokranantajissa ja Isännöintiliitossa. Furuhjelm on erikoistunut asunto-osakeyhtiöiden asioihin ja vuokraukseen sekä myös isännöintiin. – Tässä vaiheessa ei ole vielä riitaa kenenkään kanssa, eikä ole virheitä sattunut vaan valmistelemme asiakirjat ja autamme yhtiön päätöksenteossa. Taloyhtiön keino valvoa vastikkeita on asunnon hallintaan otto. Asianajotoimisto työllistää yhteensä 15 juristia, ja lisäksi tukihenkilökuntaa niin, että kokonaisvahvuus on 30 työntekijää. Jopa yllättävän moni taloyhtiöiden riita-asioista on viime aikoina edennyt korkeimpaan oikeuteen. Myös Asikaisen puoliso Laura Veltheim-Asikainen on ollut mukana alusta asti. Asuntoriita menee ihon alle Henkilökohtaisesti vaikeimpina Furuhjelm on kokenut tapaukset, joissa kuluttaja on asiakkaana, kuten asuntotai kiinteistökauppariita, jossa esimerkiksi ihminen on ostanut hometalon. Lopputulosta on joskus vaikea ennakoida. Yrityksen toimitusjohtajana toimii asianajaja Kai Haarma. Sitä kautta haluamme turvata osaamisen tason. – Se on yleensä niin raskasta asiakkaalle, että se heijastuu minuunkin raskaana kokemuksena, koska kannan joka tapauksessa osan asiakkaan murheesta. Taloyhtiöiden sisällä on paljon yksittäisiä kosteusvauriotapauksia. Putkiremontteja tehdään nyt paljon, ja täydennysrakentamista varsinkin pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa, ullakkoja rakennetaan ja rakennetaan lisää tontille. Hän on tehnyt lukuisia isännöintisopimuksia, ja ollut mukana muun muassa asunto-osakeyhtiölakia uudistavassa työryhmässä. Mikkelistä kotoisin olevat Kuhanen ja Asikainen tunsivat toisensa jo opiskeluajoilta Savolaisen osakunnan juristikerho Momentista. Heistä Tampereella on keskimäärin kuusi henkeä. Riidat ovat henkilökohtaisempia. Asunto-osakeyhtiöitä käsittelevissä jutuissa korostuu Furuhjelmin mukaan se, että kyseessä on ihmisten koti. – Korostan sitä, että käännytään asiantuntijan puoleen mieluummin liian aikaisessa kuin myöhäisessä vaiheessa, jo kun ollaan esimerkiksi tekemässä sopimuksia. – Olemme palkanneet vähintään yhden juristin vuodessa lisää, Marina Furuhjelm kertoo. Riitoja ja konsultointia Asianajotoimisto käsittelee tasaisesti riitaja konsulttityyppisiä juttuja. A sianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n neljä eri toimintasektoria ovat asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt, asuminen, kiinteistöliiketoiminta ja rakennuttaminen. – Ajattelemme niin, että kaikki mikä kuuluu maapohjaan ja rakennukseen eli kaikki, mikä tapahtuu kiinteistön ympärillä, sen me hoidamme. Tehtävät voivat liittyä rakennusvirheisiin. – Suomessa oikeudenkäyntikulut ovat suuria. Alan juridiikka on kiinnostavaa. Kasvu on ollut nopeaa moneen muuhun asianajotoimistoon verrattuna. Kolme vuotta sitten valtakunnallisesti toimiva asianajotoimisto avasi toimiston myös Tampereelle. Olemme läsnä yhtiökokouksessa ja autamme taloyhtiötä tekemään oikeita päätöksiä, Furuhjelm kertoo. Se heijastuu kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon taloyhtiössä. Yrityksen tyypillinen asiakas on kiinteistönomistaja, kiinteistöosakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö. Siellä toimitaan myös asuintaloja pitemmällä aikajänteellä. Ne ovat henkisesti raskaimpia tapauksia. Kun sijaisuus loppui, hän pääsi mielenkiintoiselta tuntuvaan Kiinteistöliittoon lakiopiskelijan pestiin. Hän suosittelee vahvasti tällaista ennakointia. Hän on laittanut kaikki rahansa kiinni asuntoon, ja joutuu taistelemaan myyjän kanssa korvauksista. Kun isot lainaosuudet tulevat asukkaiden maksettaviksi vastikkeissa, niitä ei pystytä hoitamaan. Usein kiinteistönomistajalla on joku kehityshanke, jota hän lähtee viemään eteenpäin, ja kääntyy kehittämisvaiheessa asianajotoimiston puoleen tai jos hankkeessa syntyy joku ongelma, joka halutaan ratkaista. Liikekiinteistöjen maailmassa riidellään yleensä isommista ongelmista, Furuhjelm vertaa. – Esimerkiksi taloyhtiöiden riidoissa on niin paljon tekniikkaa taustalla, että se ei ole puhtaasti juridinen ratkaisu
Juttujen käsittelyaika vaihtelee Furuhjelmin mukaan senkin mukaan, missä asuu tai missä riita hoidetaan. – Me olemme edustamassa sovittelussa asiakastamme eli emme ole puolueettomia. Sovinto voi syntyä heti alkuun, vuoden päästä tai vasta oikeussalissa. – Asiakkaan on vaikea hahmottaa, että myös vastapuoli voi aiheuttaa asiakkaalleni kuluja olemalla usein minuun yhteydessä. Tämän vuoden alusta niiden määrä taas pieneni. He laskuttavat lausunnoista ja todistelusta, mikä nostaa myös hintoja. Omavastuun määrä riippuu vakuutusyhtiöstä. Sen jälkeen kun katto on käytetty, asiakas maksaa itse kaikki kulut. Riski häviämisestä ja rahojen menettämisestä on usein liian suuri, asianajaja Marina Furuhjelm kertoo. Yleensä sovittelu tulee oikeuskäsittelyä edullisemmaksi. Juristit neuvottelevat keskenään tai osapuolet keskenään tai mennään johonkin sovittelujärjestelmään, jossa ulkopuolinen sovittelija on läsnä. Furuhjelm pohtii, johtuneeko se siitäkin, että internetissä on niin paljon tietoa saatavilla. Varsinkin liikekiinteistöpuolella sovitaan Furuhjelmin mukaan useasti – Pienellä taloyhtiöllä olisi ollut keinoja keskustella asiasta aika monta kertaa. Se tarkoittaa sitä, että pääkaupunkiseutu on hirveän rasittunut. Olen usein sanonut asiakkaille, että hyvä sovinto on sellainen, että molemmat osapuolet ovat vähän pettyneitä, koska kun molemmat häviävät vähän, niin he tyytyvät sovintoon paremmin, Furuhjelm tietää. Siltä ainakin tuntuu. Siellä sovittelu voisi olla Furuhjelmin mukaan järkevää juuri asumisessa ja taloyhtiömaailmassa, koska osapuolten pitää pystyä toimimaan keskenään naapureina vielä riidan jälkeen. Asuntokauppariidassa käräjäoikeuden tuomio on käsillä tyypillisesti 1,5-2 vuoden päästä. Furuhjelm muistaa yhden tapauksen hovioikeudesta, jossa hän edusti taloyhtiötä. Mutta se ei pidä paikkaansa. Vakuutus korvaa kattoon asti Suurimmalla osalla kiinteistöjä on oikeusturvavakuutus kiinteistövakuutuksen osana. Siksi on vaikea arvioida loppusummaa, kun en vielä alkuvaiheessa tiedä, mihin se tulee johtamaan, ja onko kyseessä oikeudenkäynti vai sovittelu. Jutussa riideltiin kattokorjauksesta. – Kaikki ajattelevat olevansa vähän asiantuntijoita. Vakuutuksen korvauskatto saattaa vaihdella noin 17 00 ja 25 000 euron välillä. Kun menee yhtiökokoukseen, niin joka toinen asukas tietää, miten asia tulisi hoitaa, puhutaan sitten tekniikasta tai juridiikasta. Riski häviämisestä ja rahojen menettämisestä on usein liian suuri. – Käräjäoikeudet ovat vähentyneet paljon Suomessa. Oikeudenkäyntikulujen yksi erä ovat tekniset asiantuntijat, joita käytetään paljon toimiston jutuissa. Yleensä vastapuolella on myös juristi. – Tällaisissa tapauksissa kannattaa miettiä, pitääkö kaikesta riidellä. – Laiha sopu on yleensä parempi kuin lihava riita. Asianajotoimisto laskuttaa työhön käytetystä ajasta. Jouni Suolanen Kuvat: Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy Suurin osa riidoista sovitaan Suurin osa riidoista sovitaan johtuen pitkälti oikeudenkäyntikuluista. Kuluja teknisistä asiantuntijoista Kiinteistöalan lakijutut ovat lisääntyneet. Erikseen on tuomioistuimen vetämä sovittelujärjestelmä. Isoissa oikeudenkäynneissä puhutaan kokonaisuudessaan kymmenien tuhansien eurojen kuluista. Pienellä taloyhtiöllä olisi ollut keinoja keskustella asiasta aika monta kertaa. Oikeusturvavakuutus maksaa yleensä omat kulut. Osakas moitti yhtiön päätöksiä. Resurssipula näkyy siinä, että käsittelyajat ovat hyvin pitkät. Melkein joka toisessa jutussa on mukana tekninen asiantuntija. Netistä hankittu tieto ei välttämättä takaa, että se on oikeaa tietoa. Yksityishenkilöillä on laajan kotivakuutuksen osana oikeusturvavakuutus, jonka katto on tyypillisesti 8 500 euroa. 64 – Suurin osa riidoista sovitaan, johtuen pitkälti oikeudenkäyntikuluista. Siinä tuli taas esille se, että on hirveän vaikeaa myöntää olevansa väärässä. Siinä tuli taas esille se, että on hirveän vaikeaa myöntää olevansa väärässä.. Ja sitten vielä hovioikeusvaihe päälle. Osakas hävisi, ja hänelle tuli maksettavaksi 45 000 euroa omia ja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. riitoja, koska siellä lasketaan rahan päälle
– Tosin taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa asunnon vahingot pääsääntöisesti perustasoon kuten peruskorjauksen varustelutasoon saakka eikä se näin ollen välttämättä kata kaikkia asunnon vahinkoa, jos esimerkiksi asunnon pintoja on parannettu perustasosta. vakuutuksen, joka kattaa asunnolle mahdollisesti koituvat vahingot. – Monesti näin toki onkin. Vuokranantaja on myös usein sisällyttänyt vuokrasopimukseen vaatimuksen vuokralaisen omasta kotivakuutuksesta, mutta lain edessä tällä ei ole voimaa. Moni ei myöskään tiedä, mitä. Harhaluulo 2 ”Vuokralaisella on jo kotivakuutus asuntoon – sitä on vuokrasopimuksessakin edellytetty.” Rantasen mukaan moni luottaa vuokralaisen ottavan oman kotiOngelma voi aiheutua myös naapuriasunnosta: esimerkiksi yläkerrassa vuotava astianpesukone tai hana voi nopeasti aiheuttaa ongelmia myös alakerran asuntoon. Jos huoneistoa on remontoitu perustasoa laadukkaammilla tuotteilla, vain vuokranantajan oma vakuutus kattaa vahingon sattuessa nämä korotukset. Lisäksi taloyhtiössä voi tapahtua palotai vuotovahinkoja, jotka aiheuttavat sen, että asunnosta tulee väliaikaisesti asumiskelvoton. Yleisestä harhaluulosta huolimatta laki ei näet velvoita vuokralaista ottamaan kotivakuutusta vuokra-asuntoon, eikä pitämään sitä voimassa vuokrasopimuksen ajan. Harhaluulo 1 ”Minulla on niin hyvä vuokralainen, että vahinkoriskiä ei ole.” – Ylivoimaisesti yleisin syy vuokranantajalla on jättää sijoitusasunto vakuuttamatta kun itsellä on luja luotto vuokralaiseen, tietää Ifin kerrosja rivitalovakuutusten tuotepäällikkö Henrik Rantanen. Harhaluulo 5 ”Sijoitusasunto on vanha ja huonokuntoinen ja materiaalitkin ovat halpoja.” Huonoa tai halpaako ei kannata vakuuttaa. – Jos asunto ei ole vahingon takia vuokrauskelpoinen, vuokranantaja voi oman vakuutuksen keskeytysturvan ansiosta turvata vuokratulonsa.” Lisäksi vuokranantajan vakuutuksen oikeusturva auttaa mahdollisissa riitatilanteissa vuokralaisen, urakoitsijan tai taloyhtiön kanssa. 65 ”Minulla on hyvä vuokralainen, jolla on oma kotivakuutus” Viisi harhaluuloa sijoitusasunnon vakuuttamisesta Vuokranantajat pitävät hyvää huolta sijoitusasunnoistaan, mutta silti vain noin joka neljäs on vakuuttanut itse oman sijoitusasuntonsa. Vuokratulon keskeytysturva on lisämaksullinen osa vakuutukseen ja sen hinta liikkuu vastaavan kokoiseen asuntoon 30 euron hujakoilla. – Vuokranantajan vakuutus on tulonhankkimistarkoituksessa verovähennyskelpoinen. Harhaluulo 3 ”Taloyhtiölläkin on jo vakuutus, eihän tässä nyt muita vakuutuksia tarvita.” Henrik Rantanen sanoo, että totta on, että jokaisella taloyhtiöllä on vakuutus kiinteistöille. Harhaluulo 4 ”Vuokranantajan vakuutus on kallis ja hyödytkin ovat epäselvät.” Osalla vuokranantajista saattaa olla harhaluuloja vuokranantajan vakuutuksen sisällöstä – tai hinnasta. Kallis vakuutus ei ole: sen hinta esimerkiksi Helsingissä sijaitsevaan 30 neliön yksiöön lisäturvineen on reilu 100 euroa vuodessa. vakuutus todella kattaa ja mitä hyötyä siitä saa. – Näin voi käydä esimerkiksi, jos esimerkiksi poraa epähuomiossa vesiputkeen, kun remontoi kylpyhuonetta. – Osa vuokranantajistakin haluaa sijoitusasuntoonkin muuta kuin peruskaakelia ja ehkäpä parketin muovimaton tilalle. Vastuuvakuutuksella voi puolestaan varautua sijoitusasuntoon liittyviin mahdollisiin vahingonkorvausvelvoitteisiin, esimerkiksi jos omistaja aiheuttaa taloyhtiölle vahingon asuntoaan remontoidessaan. Ja jos teko on tahallinen, korvausta saa vain vuokranantajan omasta vakuutuksesta, Rantanen muistuttaa. V akuutusyhtiö If on listannut yleisimmät harhaluulot, miksi sijoitusasunto jätetään vakuuttamatta. Rantanen muistuttaa, että vuokratulon varmistaminen on olennaista heikkokuntoisemmassakin asunnossa. Rantasen mukaan osa sijoitusasunnon omistajista ei vielä tunne vuokranantajan vakuutuksia. Näihin taloudellisiin menetyksiin vuokranantaja voi varautua vain omalla vakuutuksella. Ongelma voi aiheutua myös naapuriasunnosta: esimerkiksi yläkerrassa vuotava astianpesukone tai hana voi nopeasti aiheuttaa ongelmia myös alakerran asuntoon. – Asunto kannattaa ilman muuta vuokrata luotettavan oloiselle henkilölle, mutta vahinkoja voi toki sattua hyvällekin vuokralaiselle. Jos vahinko kuitenkin sattuu, vuokranantaja ei voi lain mukaan velvoittaa vuokralaista käyttämään vakuutustaan vahinkojen kattamiseksi, vaikka tällä kotivakuutus olisikin
Näiden alueiden läpi kulkee kuitenkin valtatie 9 ja moniraiteinen ratapiha, jotka vaikeuttavat sekä jalankulkijoiden että autoilijoiden sujuvaa liikkumista alueiden välillä. Jyväskylän kaupungin erikoissuunnittelija Sarita Nordstrand huomauttaa, että kaupungin ruutukaava-alueella etäisyys vastaa korttelin leveyttä, yhteensä yli kilometrin matkalla. J yväskylän keskusta-alue on viime vuosina laajentunut yhä lähemmäs Jyväsjärven rantaa, Lutakon kaupunginosaan ja uudistuneen satama-alueen suuntaan. Selvityksen tavoitteena on saada aikaan toteuttamiskelpoinen periaatesuunnitelma, jossa hahmotetut rakentamisen ja uusien yhteyksien sijainnit olisivat myös taloudellisesti järkeviä. Ratkaisuja Lutakon kaupunginosan ja ydinkeskustan yhdistämiseen haetaan nyt ulkopuolisen selvityksen kautta. Asemanseudun kehittämistä on pohdittu Jyväskylässä pitkään ja nyt asia nytkähtää eteenpäin, kun rakentamisen toteutustavat on otettu tutkintaan. Suunnitelmassa pyritään erittelemään myös mitä erilaisia toimintoja alueelle olisi mahdollista ja suotavaa toteuttaa. Lähes korttelin levyinen kulkueste Valtatie 9 ja ratapihan alue muodostavat yli 120 metrin levyisen esteen Lutakon ja ydinkeskustan välille. Nordstrand jatkaa, että asemaseudun liikenteen solmukohdat vaikuttavat kaupungin liikenneverkkoon laajemminkin: – Estevaikutuksen takia Jyväskylän sisäistä liikennettä siirtyy myös valtakunnalliselle liikenneverkolle, mikä lisää paineita liikenneverkkoa koskeville uudistuksille. Tilanne vaikuttaa myös ydinkeskustan palveluiden saavutettavuuteen erityisesti Lutakon ja Kuokkalan kaupunginosien suunnilta. Keskustan merkittävän kulttuurija tapahtuma-akselin kehittyminen vaarantuu ilman uutta yhteyttä Lutakon ja ydinkeskustan välille. 66 Tavoitteena kaksinkertaistaa Jyväskylän keskustan väkimäärä Haittana liikenteen solmukohdat Ratapiha ja valtatie 9 erottavat ydinkeskustan Jyväsjärvestä, jonka rannoille on viime vuosina kohonnut paljon uutta asumista ja palveluita. Tältä uudelta torilta oleva väli Lutakonaukiolle ja sen tapahtumiin on haastavin kohta liikkumisen kannalta. Ratapiha ja valtatie 9 jakavat Jyväskylän laajenevan kaupunkikeskustan kahtia. Lisätilaa tarvitaan yli puoli miljoonaa kerrosalaneliömetriä. Lisätilan tarve yli 500 000 k-m 2 Liikkumisen solmukohtien avaamisen lisäksi selvityksessä pohditaan ratkaisuja muihin Jyväskylän keskustarakentamisen haasteisiin. Nykyisellään kevyen liikenteen matka näiden paikkojen välillä on kaksi kertaa pidempi kuin suora yhteys ratapihan ja Rantaväylän yli olisi. Tämä vaatii nykyisten alueiden täydennysra. Jyväskylässä tori siirretään lähivuosina asema-aukiolle, mikä tuo tapahtumien painopistettä entistä enemmän asemanseudulle. – Näin laajalla liikennealueella aivan ydinkeskustan vieressä on merkittäviä estevaikutuksia. – Jyväskylän kaupungin tavoitteena on kaksinkertaistaa keskustan väkiluku
Esimerkiksi muulla Suomessa toteutuneista kansirakentamisen kohteista on opittu, että hankkeiden toteutumiseen suunnitteluun käynnistymisestä menee tyypillisesti yli kymmenen vuotta. Keskustan täydennysrakentamisen edistämiseksi tutkitaan myös kansirakentamisen ratkaisuja. 67 Yksi selvitystyön keskeisiä kohtia on ratapihan ja asemaseudun kattaminen. kentamisen lisäksi uusien, rakentamattomien alueiden avauksia. Ratapihan ja valtatie 9:n kattaminen ainakin osittain on yksi selvityksen keskeisistä kohdista. Tämä vaatii nykyisten alueiden täydennysrakentamisen lisäksi uusien, rakentamattomien alueiden avauksia. Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Jyväskylän kaupunki. Asumisen ja kulttuuritapahtumien lisäksi yritykset tarvitsevat uudenlaisia työskentelytiloja keskusta-alueelle, Nordstrand sanoo. Selvityksellä haetaan ratkaisuja liikenneyhteyksien parantamiseksi ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksiin. Joiltain osin konkreettisiin rakennustoimenpiteisiin voidaan Nordstrandin mukaan päästä jo 2020-luvun puolivälissä, mikäli selvitys osoittaa useita toteutettavia ratkaisuja. – Asemanseudut liikenteen solmukohdat toimivat usein palvelukeskuksina aluetta käyttäville matkustajille. Rakentamaan ehkä jo 2020-luvulla Selvitystyön toteuttajaksi on valittu kilpailutuksen kautta Sitowise Oy ja se valmistuu talven 2020–2021 aikana. Yksi keskeisistä toimijoista on Suomen valtio, joka omistaa asemanseudun rataja tiealueet. Jyväskylässä osa ratapihan alueesta kuuluu myös keskustan tapahtuma-akseliin, jonka osalta kaupunki tutkii parhaillaan taideja kulttuuritilojen kehittämistä. Keskustan väkiluvun kaksinkertaistamisella varmistetaan keskustan palveluiden kehittyminen ja kestävä, tiivistyvä kaupunkirakenne, Nordstrand sanoo. Selvityksessä halutaan tutkia kansija kattamisvaihtoehtojen toteutuskelpoisuutta ja kustannuksia. Valmistuvan selvityksen pohjalta voidaan edetä tulevaisuudessa toteutuksen tarkempaan suunnitteluun ja osa-alueiden suunnittelukilpailuihin. Tällä hetkellä suoraan ydinkeskustasta Lutakkoon ja satamaan vie vain pari kävelysiltaa. Selvityksessä myös Suomen valtio Tänä syksynä aloitettu selvitystyö on osa laajempaa Jyväskylän kaupungin keskusta-asemanseudun osayleiskaavaprosessia ja sitä tehdään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi rata-alueen ja valtatien läheisyyteen liittyy monia erilaisia turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. – Koko ratapihan kattamista ei näillä tiedoin pidetä taloudellisesti tai kaupunkikuvallisestikaan toteuttamiskelpoisena. Selvityksessä tutkitaan eri ratkaisujen kustannusten lisäksi mahdollisesti niiden kautta saatavia tuloja esimerkiksi rakennusoikeuden myynnistä. Kattamisen etuna on, että sillä voidaan saavuttaa sekä uusia täydennysrakentamisalueita että lisätä kulkuyhteyksiä. Valtion tieverkon ja rautateiden kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaava Väylävirasto onkin mukana suunnittelun eteenpäin viemisessä. Suunnittelua ja toteutusta ohjaavat lähiympäristön asettamat reunaehdot. Kokonaisuudessaan rakentaminen jakautuu kuitenkin pidemmälle aikavälille erityisesti mahdollisen kansirakentamisen osalta. – Jyväskylän kaupungin tavoitteena on kaksinkertaistaa keskustan väkiluku. Liikenteen melu ja tärinä luovat vaatimukset ympäröivälle rakentamiselle ja rakenteille. – Pelkästään kokonaisuuden suunnitteluun menee useita vuosia ja isojen ratkaisujen toteuttamiseen vielä kauemmin
H elsingin Pasilassa sijaitseva Messukeskus on avannut suuren aurinkovoimalan, joka on rakennettu hallikattojen päälle. 68 Helsingin Messukeskuksen katolla oma paneeli Uusi iso aurinkovoimala Yksi Helsingin suurimmista aurinkovoimaloista on otettu käyttöön Messukeskuksen katolla. Aurinkovoimala käynnistyi alkusyksystä ja samalla ryhdyttiin jo rakentamaan laajennusosaa. Voimala tulee lisäämään Messukeskuksen energiatehokkuutta. Messukeskuksen katolla on urakoitu kesän aikana ja sinne on kaikkinensa asennettu lähes 1600 aurinkopaneelia. Voimala on tehty yhteistyössä Messukeskuksen ja Helenin kanssa. Lisäksi se sopii Helsingin energiyhtiö Helenin strategiaan, sillä voimala lisää aurinkovoiman osuutta energiayhtiön tuotannossa. Messukeskuksesta kerrotaan, että vuosituotannoksi on arvioitu 445 MWh, mikä
Kaksi vanhempaa voimalaa on Kivikossa ja Suvilahdessa. – Ympäristötyömme tavoitteena on olla 110-prosenttisesti hiilineutraali tapahtumatalo vuonna 2029. Helenin verkkosivuilla pystyy vuokraaman nimikkopaneelin. Asiakaat eivät näin ollen vuokraa paneelia taloudellisista syistä, vaan siksi, että he haluavat osallistua aurinkoenergian tuottamiseen. – Netissä ollaan luotu yhteisö, jonne pystyy vaikka liittämään oman kuvan ja kertomaan minkä paneelin on vuokrannut, Kuikka kertoo. Ja lisää on tulossa. Aurinkovoimalan myötä uusiutuvan energian osuus kasvaa ja tilojemme jäähdytystarve pienenee, sillä aurinkopaneeleilla on myös varjostava vaikutus, kommentoi Vepsäläinen. – Mitä enemmän aurinkosähköä tuotetaan, sitä enemmän se vähentää hilidioksidipäästöjä. Nimikoituja paneeleita Messukeskuksen voimala on osa Helenin nimikkopaneeli-konseptia. Aurinkopaneelit asennettiin viime kesän aikana.. Keskimääräinen hyvitys on noin euron kuukaudessa. • Messukeskus sai ensimmäisenä suomalaisena messuja kongressikeskuksena ISO 14001 -ympäristösertifikaatin vuonna 2009 – Mitä enemmän aurinkosähköä tuotetaan, sitä enemmän se vähentää hilidioksidipäästöjä. vastaa yli kahdensadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. Messukeskuksen ympäristötyöhön kuuluu 99-prosenttinen jätteiden hyötykäyttö ja uusimman talotekniikan hyödyntäminen, esimerkiksi maalämmön, kaukojäähdytyksen, lämmön talteenoton ja led-teknologian käyttö. fi/messukeskus • Helenin nimikkopaneelivoimaloiden aurinkosähkön tuotanto lähestyy kahden megawatin tehoa. Helsingin kaupunki ja elinkeinoelämän vaikuttajat ovat perustaneet Ilmastokumppanit-verkoston, jonka tavoitteena on hiilineutraali Helsinki. Päästöjen vähentäminen vaatii monia toimenpiteitä, ja aurinko voima on yksi osa palapeliä, tuoteryhmäpäällikkö Riku Kuikka Helenistä. Osa asiakkaista saattaa olla sellaisia, joilla ei ole mahdollista itse hankkia aurinkovoimalaa, kuten kerrostaloasukkaita. Kuluttajat haluavat olla mukana kotimaisen aurinkoenergian tuotannossa. Messukeskus hiilineutraaliksi Messukeskus sopi erinomaisesti aurinkovoimalan paikaksi, koska siellä tehtiin kattoremonttia ja samalla oli hyvä hetki asentaa paneelit katolle. – Nimikkopaneelivoimala on Helenin konsepti ja tämä on kolmas nimikkopaneelivoimala. Pyrimme tavoitetta kohti vähentämällä energiankäyttöä, kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntämällä hiilineutraaleja vaihtoehtoja. Päästöjen vähentäminen vaatii monia toimenpiteitä, ja aurinko voima on yksi osa palapeliä. Nyt paneelit saavat olla katolla rauhassa, koska uutta kattoremonttia ei ole pitkään aikaan näköpiirissä. Messukeskus liittyi verkostoon viime syksynä. Ideana on aurinkovoimala, josta Helenin sähköntilaajat voivat vuokrata nimikkopaneelin, ja näin saadaan kuluttajat mukaan meidän energiantuottamiseen, kertoo Kuikka. Suvilahden ja Kivikon nimikkovoimaloiden suosio on ollut niin suuri, että ne on vuokrattu loppuun. Messukeskuksen on tarkoitus olla 110-prosenttisesti hiilineutraali kymmenen vuoden kuluttua, kertoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. – Aurinkopaneelin tuotanto hyvitetään näille asiakkaille sähkölaskulla. Pauli Jokinen Messukeskuksen katolta voi vuokrata oman nimikkopaneelin. Ensi vuoden alkuun mennessä katolle tulee vielä noin 300 aurinkopaneelia lisää, jolloin aurinkovoimalan vuosituotto kasvaa yli 530 megawattituntiin. Paneelin vuokra on neljä euroa ja 40 senttiä kuukaudessa. Helenin aiemmat nimikkopaneelivoimalat sijaitsevat Kivikossa ja Suvilahdessa. Faktat Messukeskuksen aurinkopaneeleista: • Uusi aurinkovoimala sijaitsee Messukeskuksessa Pasilassa, hallien 4 ja 5 katoilla • Aurinkopaneelit asennettiin kesän 2019 aikana • Arvioitu vuosituotanto on alkuvaiheessa 445 MWh • Nimellisteho 500 kWp • Yhden paneelin teho 315 W • Oman nimikkopaneelin voi vuokrata osoitteessa helen. 69 Kahdeksan faktaa . Sitä varten Helen päätti tehdä kolmannen, joka nyt on siis valmistunut Messukeskuksen katolle
Sopimuksen vähimmäistavoite energiansäästöstä 2020 mennessä on neljä prosenttia, mutta Sagax asetti tavoitteensa viiteen prosenttiin. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti kaikkien alojen on vähennettävä hiilidioksidipäästöjään nopeasti, jotta kykenemme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Sagax liittyi TETS-sopimukseen (Toimitilojen energiatehokkuussopimus) vuoden 2017 alussa. Kuva: Ecoreal Sagaxin kiinteistöjohtaja Tomi Hatakka kertoo energiaa säästävien toimenpiteiden olleen tuottavia investointeja. EcoRealin Janne Rytkönen kertoo, että näiden toimenpiteiden avulla Sagax on pystynyt vähentämään ilmastopäästöjään kahden tuhannen kerrostalokaksion vuosittaisen sähkönkulutuksen päästöjä vastaavan määrän. Nopeutta on puoltanut myös samanaikainen energian, erityisesti kaukolämmön, hinnannousu. Rytkönen vinkkaa kuinka kiinteistöalan yritykset voisivat olla mahdollisimman energiatehokkaita. Nykyisistä kiinteistöistä yli 70 prosenttia on edelleen käytössä vuosisadan puolivälissä, minkä vuoksi rakennuskanta on muutettava energiatehokkaaksi nopeasti. Yhtiön hiilidioksidipäästöt vähenevät 396 tonnia vuodessa ja kustannuksia säästyy 157 000 euroa vuodessa. Suurin osa kiinteistöjen ilmastopäästöistä aiheutuu energiankulutuksesta kiinteistön käytön aikana. Kiinteistöala on yksi merkittävistä energiaa kuluttavista aloista, joissa saavutetaan suuria päästövähennyksiä nopeasti energiatehokkuutta lisäämällä. – Moneen toimenpiteeseen on saatavilla vielä 20 prosenttia energiatukea, joka kannattaa myös tiedostaa. Kiinteistöala on yksi merkittävistä energiaa kuluttavista sektoreista. Rytkönen kannustaa, että oman kiinteistönsä säästöpotentiaalin ja suositellut toimenpiteet saa selville teettämällä siihen asiantuntevalla yrityksellä energiakatselmuksen. – Tavanomaisten talotekniikan säästötoimenpiteiden lisäksi kiinteistöissä on tehty energiaremontteja, joissa on muun muassa modernisoitu kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmiä, ilmanvaihtokoneita ja valaistusta. 70 Nopeutetulla aikataululla taloudellisia hyötyjä Sagaxin energiatehokkuustavoite K iinteistösijoitusyhtiö Sagax saavutti energiatehokkuus-tavoitteensa 1,5 vuotta etuajassa. Kaukolämmön hinnannousu on ollut 19 prosenttia Helsingissä vuosina 2018-2019. Energiaa säästävät toimenpiteet ovat olleet tuottavia investointeja, joiden tuotto on haluttu nopeasti hyödyksi. Sagaxin energiankulutus oli pudonnut 5,3 prosenttia. Kuva: Sagax sesta. Tämän seurauksena CO2-päästöt vähenevät 396 tonnia vuodessa ja kustannussäästö on noin 157 000 euroa vuodessa. Sagax sekä energiatehokkuuden ja vastuullisuuden asiantuntija EcoReal sopivat 2017 syksyllä kiinteistöjen energiamanageeraukEcoRealin Janne Rytkönen muistuttaa, että moneen toimenpiteeseen saa energiatukea 20 prosenttia. Energiaremontilla moderniksi Sagaxin kiinteistöjohtaja Tomi Hatakka toteaa, että säästöjen aikaistaminen toteutui panostamalla nopeasti toimenpiteisiin. – Nopeutetulla aikataululla saamme itsellemme merkittävät taloudelliset hyödyt. Toteutettujen toimenpiteiden jälkeen säästötavoite saavutettiin ja jopa ylitettiin jo kuluvan vuoden kesäkuussa. – Teknologia on nopeassa tahdissa kehittynyt energiatehokkaammaksi ja jopa alle kymmenen vuotta vanhassa kiinteistössä voi olla taloudellisesti kannattavia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseen. Kati Wikström
Muita asuntorakentamisen keskittymiä ovat Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Kati Wikström Kiinteistökartturin käyttö on helppoa; se vaatii vain nettiselaimen ja tavallisen tietokoneen käyttöosaamisen.. Isosompin mukaan Kiinteistökartturia on kehitetty tiiviissä yhteistyössä taloyhtiön hallitusten jäsenten kanssa. Raksystemsin yhtenä stretegisena tavoitteena on tuottaa asiakkaille digitaalisia palveluita, jotka helpottavat kiinteistöjen ennaltaehkäisevää kunnossapitoa. Usealla taloyhtiöllä ei ole käytössä järjestelmää, jolla hallita kiinteistön ennakoivaa kunnossapitoa saati järjestelmää, jossa hallinnoida ja tallentaa taloyhtiön dokumentteja, kertoo Raksystemsin markkinointija viestintäpäällikkö Sanni Isosomppi. Kiinteistökartturi on sähköinen palvelu taloyhtiön korjaushankkeiden hallintaan. Kuluvalla vuosituhannella valmistuneista asunnoista hieman yli kolmannes sijaitsee Uudellamaalla. Haastatteluiden lisäksi jäsenet ovat päässeet kokeilemaan ja testaamaan palvelua, jotta siitä saadaan mahdollisimman paljon taloyhtiötä tukeva ja auttava palvelu. Kiinteistökartturi on Raksystemsin Kuntoarvion tilaajalle 12 kuukautta ilmainen, jonka jälkeen palvelun käyttö maksaa 30 euroa kuukaudessa. Perustaidot riittävät Itse palvelun käyttö ei vaadi Isosompin mukaan sen suurempia tietoteknisiä taitoja. Yhteensä yksinasuvia oli lähes 1,2 miljoonaa eli 44 prosenttia kaikista asuntokunnista. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi 2,5 prosentilla. 71 Taloyhtiöt mukana kehitystyössä Uusi työkalu kunnossapitoon K iinteistökartturi on uusi sähköinen apuväline taloyhtiön hallitusten ja isännöitsijöiden käyttöön. Tämä kehitys jatkui myös vuonna 2018. Palvelun on kehittänyt rakennusja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems. – Kiinteistökartturin käyttö on erittäin helppoa, se vaatii vain nettiselaimen ja tavallisen tietokoneen käyttöosaamisen. Palvelun avulla hallituksen on helppo suunnitella ja toteuttaa tulevat remontit, kun taloyhtiön tiedot pysyvät tallessa myös taloyhtiön avainhenkilöiden vaihtuessa ja niihin voi palata milloin tahansa. Viime vuosikymmeninä yksi asumisen selkeimmistä trendeistä on ollut yksinasumisen yleistyminen. Myös uusista asunnoista valtaosa sijaitsee kerrostaloissa. Asuntokunnan keskikoko painui vuonna 2018 ensimmäistä kertaa alle kahden ollen 1,99. T ilastokeskuksen mukaan lähes viidennes asuntokunnista asuu 1970-luvulla valmistuneessa asunnossa. Kahden hengen asuntokuntien määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta sitä suurempien asuntokuntien määrä väheni. Puolet asuntokunnista asuu vuoden 1980 jälkeen valmistuneissa asunnoissa ja kuluvan vuosikymmenen aikana rakennetuissa asunnoissa joka kymmenes asuntokunta. Kahta tätä edeltävää vuosikymmentä puolestaan hallitsivat kerrostalot. – Tällä hetkellä on meneillään myös tutustumistarjous, eli maksutta ensimmäiset 12 kuukautta, muistuttaa Isosomppi. Isosomppi kertoo, että Kiinteistökartturi näyttää kiinnostavan tällä hetkellä taloyhtiöitä, joissa hallitukset ovat kiinnostuneita tulevista remonteista, niiden aikatauluttamisesta sekä tulevien remonttien vaikutuksesta maksettavaan vastikkeeseen. Kun vertaillaan vuoden 2018 asuntokannassa olevia asuntoja valmistumisvuosikymmenen ja talotyypin mukaan, havaitaan erillisten pientalojen sekä rivija ketjutalojen olleen suosiossa 1980-luvulla. Matti Kuoppala Tilastokeskus tutki asuinoloja Yksinasuminen yleistynyt 2000–luvulla rakentaminen on keskittynyt Uudellemaalle ja yksinasuvien määrä jatkaa kasvuaan. Vuoden 2018 asuntokannassa oli yhteensä 614 000 vuoden 1999 jälkeen valmistunutta asuntoa
Yhteistilojen varaus voidaan esimerkiksi järjestää erillisellä varausjärjestelmällä ja viedä kulkuoikeudet suoraan iLOQ S5 -avaimeen. Juhani Karvonen. Jos ovien lukitukset ovat peräisin 1970-luvun alusta tai ajalta ennen sitä, lukitusjärjestelmän uusiminen aiheuttaa joka tapauksessa isompia muutoksia. Tämä ominaisuus sallii järjestelmän muutosten etäpäivityksen sekä jakamisen rakennuksen lukijoiden, avainten ja lukkojen välillä. Kun kaikki laitteet ovat yhteydessä ja viestivät toistensa kanssa, iLOQ S5-järjestelmä on aina ajan tasalla. – Järjestelmä on helppo asentaa myös vanhoihin kiinteistöihin. Kerrostalon porraskäytävän oveen voidaan asentaa lukija, joka välittää tarvittaessa tiedot avaimille edelleen jaettavaksi. käyttökustannuksia. Uusi S5-järjestelmä on parannettu versio, jossa on käytetty S10-järjestelmän erinomaiseksi ja toimintavarmaksi todettua mekaniikkaa. Yhteistilojen varaus voidaan esimerkiksi järjestää erillisellä varausjärjestelmällä ja viedä kulkuoikeudet suoraan iLOQ S5 -avaimeen. Yleensä vain ovien vanhat lukkopesät pitää vaihtaa, mutta esimerkiksi lukkorunkoon ei tarvitse koskea. 72 iLOQ:n pääsynhallintajärjestelmässä Oma kommunikaatioverkko Avaimet ja lukot opettavat toisiaan uudessa kommunikaatioverkossa. Lukija välittää tiedon avainten kautta lukoille automaattisesti. K otimaisen iLOQ:n uusi S5 on ennen kaikkea pääsynhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa laitteiden välisen tiedonsiirron. – Jos esimerkiksi joltakin asukkaalta jää muuton yhteydessä avain palauttamatta tai se katoaa muuten, voidaan lukijaan päivittää tieto estettävästä avaimesta. Jos sitä yritetään käyttää sisään pääsyyn, lukija estää sen, eikä ovi enää avaudu. Tämä on mahdollista toteuttaa ilman kaapelointeja ja verkkoyhteyksien hankkimista. Myyntijohtaja Toni Päivisen mukaan uuden järjestelmän iso etu on mahdollisuus integroida se laajasti muihin järjestelmiin. Avaimen käyttöä voidaan seurata, mutta järjestelmän tarkoitus ei ole kytätä asukkaiden menemisiä tai tulemisia, vaan luoda asumismukavuutta. Ovien vaihtoihin ei tavitse kuitenkaan ryhtyä, sanoo Päivinen. Tiedot, kuten aikarajoitukset, avainten estolistat ja kulkulokit jaetaan nopeasti laitteiden välillä, ennen kuin oven lukko avataan. Jos avain katoaa, ei ovien lukkoja tarvitse enää sarjoittaa, mikä puolestaan alentaa –Avaimen käyttöä voidaan seurata, mutta järjestelmän tarkoitus ei ole kytätä asukkaiden menemisiä tai tulemisia, vaan luoda asumismukavuutta. Olemme kuitenkin uusineet elektroniikan, joka on parantanut merkittävästi avainten käyttötuntumaa, sekä esimerkiksi mahdollistanut järjestelmän ennestään ainutlaatuisten aikatoimintojen laajentamisen, sanoo myyntijohtaja Toni Päivinen. Järjestelmään syötettynä aikana hän voi mennä saunomaan omalla avaimellaan. Näin hänen ei tarvitse ilmoittaa saunavuorostaan kiinteistöhuollolle. – S10-järjestelmämme on edelleen saatavilla aivan entiseen tapaan. Tiedot päivittyvät aina, kun lukko avataan. S5-järjestelmä lanseerattiin markkinoille syyskuussa ja sen myynti alkaa lokakuussa. Järjestelmässä on sisäänrakennettu kommunikaatioverkko, jonka ansiosta lukot ja avaimet opettavat toisiaan. Oveen tai varattuun yhteistilaan ei tarvitse tehdä uusia kaapelointeja, ja ovi avautuu oikealla avaimella oikeaan aikaan. Integrointimahdollisuudet Toinen uuden järjestelmän etu on mahdollisuus integroida se laajasti muihin järjestelmiin. – Jos asukas lähtee vaikkapa lenkille ja haluaa saunoa lenkin jälkeen, hän voi varata saunan haluamaansa ajankohtaan. Väärinkäytöksissä avaimen käyttöä voidaan kuitenkin jäljittää
– Haluamme maisema-arkkitehtien malleja erilaisista pihamahdollisuuksista, opastusta kiinteistöjuridiikkasta ja puutarhanhoidosta sekä neuvoja asukkaideristiriitatilanteisiin. Yhteensä Helsinki ohjaa ehdotuksiin 4,4 miljoonaa euroa. Asuminen on kallista, ja monet asuvat ahtaasti. Korttelipihat takaisin! –ryhmä kannustaa kaupunkilaisia yhdistämään aidoilla lohkotut pihat puistomaisiksi piha-alueiksi. – Lapsiperheiden määrä Helsingin keskustassa kasvaa vauhdilla, ja vanhukset viettävät kotona entistä pidempiä aikoja. Viihtyisyyden lisäksi yhteispihasta syntyy myös kustannussäästöä ja kiinteistöjen arvonnousua, sanoo meilahtelainen arkkitehti Ruusa Kokkonen. Kaupungin puolelta yhteispihan perustamiselle ei ole estettä. Jos korttelipihoja toivovien asukkaiden ehdotus saa suosiota, palvelu perustetaan ensi vuonna. Asukkaat haaveilevat viihtyisästä ja vehreästä pihasta, joka parhaimmillaan on kesäkauden ylimääräinen olohuone, sanoo Kalliossa asuva Anne-Mari Ahonen. – Pihan laajennus vaatii osaamista ja yhteistyötä naapuritalojen kesken. Koko lokakuun tänä vuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset saavat äänestää asukkaiden ehdottamia parannusideoita. Äänestä OmaStadissa Korttelipihat takaisin! –ryhmä on laatinut ehdotuksen kaikille ilmaisesta kaupunkipihojen neuvontapalvelusta. Äänestys tapahtuu osoitteessa omastadi.hel.fi sekä kirjastoissa. Hyvä korttelipiha edellyttää monen näkökulman huomioimista, sanoo punavuorelainen Kaisa Viitanen. Eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan. Se edellyttää taloyhtiöiden väliaidoista luopumista. Kaupunkilaiset haluavat ankeat asfalttialueet viihtyisiksi korttelipihoiksi.. Monella alueella kaupunki on jo 1970-luvulta lähtien kieltänyt uusien väliaitojen rakentamisen. V apaaehtoisista helsinkiläisistä koostuva ryhmä on ryhtynyt edistämään umpikorttelien yhteispihoja. Toisin kuin vaikkapa Kööpenhaminassa, Helsingissä yhteispihojen perustamisesta ei ole osaamista. 73 Kaupunkilaiset haluavat viihtyisiä yhteisalueita Nyt korttelipihat takaisin! Toimivien ja viihtyisien pihojen tarve kasvaa kaupungistumisen myötä. Tällä hetkellä kantakaupungeissa useimmat sisäpihat on rajattu aidoilla, ne on asfaltoitu ja toimivat lähinnä roska-astioiden ja autojen säilytyspaikkoina. Ehdotus on mukana lokakuussa ensimmäistä kertaa järjestettävässä Helsingin kaupungin OmaStadi–äänestyksessä. – Korttelipiha on yhteinen etu. Koko korttelin yhteispiha tarjoaa monia hyötyjä: ne vähentävät yksinäisyyttä, säästävät rahaa ja monipuolistavat kaupunkiluontoa. Pihamuutos vauhdittuu, kunhan asukkaille, taloyhtiöille ja isännöitsijöille on tarjolla selkeää opastusta korttelipihan perustamisen, sanoo Hernesaaressa asuva isännöitsijä Mikko Kaukonen
Kesähelteellä Eerikinkadulla oli iso tulipalo kerrostalossa. Tehtäviin kuuluu vahingontorjuntaa ja palojen sammutusta. Tämä on metron virtakiskon maadoitin, Halonen esittelee. Yksi auto kerrallaan mahtuu rampista ylös ja tarkkana pitää olla, ettei kolhi ajoneuvoja seiniin tai pylväisiin. Palokunnan päällikkö Perttu Halonen esittelee VPK:n autoja ja kalustoa. Helsingin VPK:n toiminta on vireää, eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan. Helsingin VPK on tukipalokunta, joka pystyy itsenäisesti toimimaan tilanteen niin vaatiessa. Hälytyksen sattuessa autot nousevat ramppia ylös kulman takaa Lönnrotinkadulle. VPK:lla on omat savusukeltajat. Paloasemalla on kaksi sammutusautoa. Onnettomuuden sattuessa metrorata pitää maadoittaa ennen pelastustoimia, sillä virtakiskossa kulkee suuri jännite. – Jos on raju myrsky, niin saattaa olla monta keikkaa päivässä. Valmius pitää olla koko ajan päällä, Halonen sanoo. Toki meillä on riveissä sairaanhoitajiakin, mutta se ei kuulu meidän varsinaiseen palveluun. – Vain ensihoito ei kuulu meidän tehtäviin. Eikä mikä tahansa paloasema, vaan Suomen kolmanneksi vanhin vapaaehtoinen palokunta, Helsingin VPK. M onet kulkevat Helsingissä vilkkaalla Albertinkadulla, eivätkä lainkaan huomaa, että kadulla sijaitsee myös paloasema. – Isot tulipalot sitovat ajallisesti pisimpään. VPK:lle tulee saman kaltaisia hälytyksiä kuin ammattipalokunnillekin. Ahdasta siellä maan alla on. Hälytyksiä on keskimäärin yksi viikossa. Välillä taas voi mennä kuukausi, ettei ole yhtään keikkaa. Siellä piti kierrättää paljon väkeä, jotta palomiehet saivat lepotaukoja. Paloasemalle johtaa huomaamaton ovi sisäpihalta ja sen jälkeen laskeudutaan portaat maan alle. 74 Helsingin VPK:n historia yltää 1800-luvulle Tunkua vapaapalokuntaan Lasse Wallius on ollut VPK-toiminnassa mukana 1970-luvulta lähtien. Autot ovat vuosikymmenten saatossa suurentuneet, mutta tilat pysyneet samanlaisina. Meidän tehtäviin kuuluu usein muun muassa jälkisammutus ja jäämme paikalle vahtimaan, ettei palo syty uudestaan.. – Tässä on väline, jota ei monella VPK:lla ole. Vahingontorjuntaa ja sammutuksia VPK:n näkyvin osa on hälytysosaston toiminta, jolloin paloautot lähtevät keikoille pillit ulvoen. Keikkoja VPK:lla on noin kerran viikossa
Edellinen suuri tehtävä oli vesivahinko Helsingin päärautatiease. – Pelastuslaitos on laskenut, että heillä ei riitä resurssit tekemään palotarkastuksia asuintaloihin. – Joskus kierrämme turvallisuuskävelyillä taloja ja kartoitamme mahdollisia riskitekijöitä. Osasto keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan. – Viimeisin tehtävämme oli öljyn puhdistus tieltä, Halonen muistelee. 75 Lasse Wallius ja Perttu Halonen esittelevät sammutusauton kalustoa. Sen jälkeen asukkaat saavat harjoitella käsisammuttimien ja sammutuspeiton käyttöä, Wallius kertoo. Osaston toiminta on käynnistynyt vuonna 2005. Taloyhtiöt tekevät nyt itse tarkastukset ja VPK:t auttavat tekemään tarkastuskierroksia. Taloyhtiöiden omavalvonta on viime vuosina lisännyt riskienhallintaosaston tehtäviä. Riskienhallintaa ja ennaltaehkäisyä Helsingin VPK:lla on riskienhallintaosasto, jota johtaa Lasse Wallius. Halonen arvioi, että noin neljännes keikoista on tällaisia. – Käymme esimerkiksi taloyhtiöissä pitämässä turvallisuusluentoja, jossa kerromme paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. Vesivahinko metrotunnelissa Moni keikoista on sellainen, että VPK:t nostavat valmiutta, kun ammattipalokunnat ovat kiireisiä, mutta lopulta varsinaiselle keikalle ei tarvitse lähteä
Pelastusopiston tilastojen mukaan erityisesti rakennuspalojen määrässä on ollut laskua. 76 Tulipalojen määrä laskussa . Onneksi sellaiset tapaukset eivät ole jääneet mieleen kummittelemaan. Omaisuusvahinkojen määrä on kuitenkin pysynyt samana vaikka palojen määrä onkin laskenut. Helsingin VPK:n sammutusautot. Pelastuslaitoksen mukaan rakennuspalojen kolme yleisintä syttymissyytä ovat valvomaton ruuanvalmistus, sähkölaitteen vika ja tupakka. Wallius muistaa tapauksen 1980-luvulta, jossa hän oli mukana torjumassa öljyvahinkoa merellä.. Pukukopissa kaikki on lähtövalmiina. Jos ihminen on hengenvaarassa tai kuollut, niin sellaiset tapaukset jäävät muistoihin. man lähellä, jossa sadevettä valui metrotunneliin ja metroliikenne oli pitkään pysähdyksissä. Kymmenisen vuotta aikaisemmin tulipaloja oli 3000 enemmän. Tilastot kertovat, että rakennuspalon aiheuttajana on entistä useammin yli 65-vuotias. Vuonna 2009 yli 65-vuotiaiden aiheuttamaksi arvioitiin 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista paloista, ja vuonna 2017 lukema oli 25 prosenttia. Sähkölaitteiden aiheuttamat palot ovat olleet kasvussa ja käytännössä kaikkien muiden syttymissyiden palot ovat vähentyneet. Suurin osa rakennuspaloista sattuu asuintaloissa, mutta niidenkin osuus paloista on ollut laskussa. – Siitä saimme hyvää kiitosta pelastuslaitokselta, Wallius kertoo. Vuonna 2017 tapahtui tilastojen mukaan yhteensä 12 000 tulipaloa, joissa menehtyi 63 henkeä. Esimerkiksi omakotitalopalojen määrä on laskenut noin kymmenen vuoden sisällä 1600:sta 1300:een. Tulipaloja on Suomessa entistä vähemmän. Rakennuspalojen määrä vuonna 2017 oli 2100, kun vielä vuonna 2009 rakennuspaloja oli 2700. Palojen määrä vaihtelee kuukausittain, ja eniten paloja on talvella ja kesällä. Halosen mukaan mieleenpainuvimpia tapauksia ovat isot hälytykset, jossa he ovat ensimmäisten joukossa paikalla. – Vainajien käsittely ei ole jokapäiväistä edes ammattipalokunnille. Auton sammutuskalustoa
Tilat ovat rajalliset, ja jokainen tarvitsee kuitenkin omat varusteet. – Meitä vietiin eri luodoille hoitamaan tehtävää. 77 Vuosi 2018 Tilastot koko maasta 2018: • Rakennuspalot 2021 • Maastopalot 4252 • Liikennevälinepalot 2331 • Kaikki tulipalot 14 268 • Pelastuslaitoksen kaikki tehtävät 113 479 Lähde: Pelastustoimi Lapissa 109, Helsingissä 86 Rakennuspalot muutamilla alueilla vuonna 2018: • Helsinki 86 • Kymenlaakso 81 • Etelä-Karjala 53 • Varsinais-Suomi 195 • Pirkanmaa 144 • Satakunta 114 • Pohjanmaa 68 • Kainuu 48 • Lappi 109 Lähde: Pelastustoimi Mestaritankkaaja-palkinto annetaan henkilölle, joka tankkaa autoon väärää polttoainetta. Siellä oli kaupungin komeimpia juhlasaleja ja Suomen eduskunta aloitti toimintansa VPK:n talossa. – Kun googlaa Helsinki ja VPK, niin ensimmäisenä tietysti tulee hakutuloksiin meidän palokuntamme, Helsingin VPK. Pauli Jokinen. Halonen löysi palokuntaharrastuksen aikanaan nuoriso-osaston kautta. – Päälle 20 henkeä vuodessa tulee kokeilemaan ja osa jää sitten aktiiveiksi. Korkea ammattiosaaminen on perusedellytys pelastustyössä onnistumiselle. – Jonoa on koko ajan. 25 henkeä on nuoriso-osastolla maksimi, mitä pystymme ottamaan. Me kyllä avoimesti kerromme, että emme ole kaupungin ainoa VPK, vaan autamme löytämään lähempänä olevan paloaseman. Vain taloushallinnolle maksetaan. Koulutuksen katsottiin olevan kustannustehokasta ja tuloksellista, mutta laadun, tuottavuuden ja laajemman hyödynnettävyyden jatkuvaa kehittämistä suositeltiin. Keskeisimmiksi kehitystarpeiksi selvityksessä nousivat koulutuksen ohjauksen ja valvonnan tehostaminen. Kokelaista aktiiveiksi Miehistöosastoon tulee suoraan kiinnostuneita aikuisia kokeilemaan palokuntaharrastusta. Albertinkadullakin VPK on ehtinyt olla jo 1900-luvun puolivälistä lähtien. – Kaveri kuului nuoriso-osastoon ja houkutteli mukaan. Uusia jäseniä on helppo hankkia ja palokuntaharrastus tuntuu kiinnostavan kaupunkilaisia. VPK:n toiminnan rahoitus tulee pääosin julkisista varoista, mutta sen lisäksi Helsingin VPK saa vuokratuloja. Kaikkia halukkaita emme pysty ottamaan mukaan toimintaan. Nyt hän on eläkkeellä. – Siellä odotimme monta tuntia, kunnes huomattiin, että osa miehistä puuttuu ja sitten meitä tultiin hakemaan. Selvityksessä todettiin, että koulutus on riittävällä tasolla, mutta kehittämistä olisi yhtenäisyyden, laadun ja organisoinnin puolella. Emme ole löytäneet sitä viisasten kiveä, jonka avulla ovesta tulisi sisään pelkästään sitoutuneita ihmisiä. Vuosi oli 1979, hän muistelee. Nuoriso-osasto kasvattaa meille niitä tulevaisuuden toivoja. Wallius on ollut mukana palokuntatoiminnassa 1970-luvulta saakka. Silloin ei ollut kännyköitä. Helsingin VPK pitää osaamista yllä muun muassa viikoittaisilla harjoituksilla. Muutama vuosi sitten sisäministeriön pelastusosasto käynnisti selvitystyön, jossa tarkasteltiin pelastuslaitosten sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusta ja sen kehitystarpeita. Helsingissä on 15 sopimuspalokuntaa, ja Halonen arvelee, että heidän nimensä auttaa ihmisiä löytämään Albertinkadulle. Lopulta minut ja kaksi muuta miestä unohdettiin eräälle luodolle. Moni aktiivi on tullut VPK:n toimintaan nuoriso-osaston kautta, Halonen kertoo. Helsingin VPK:n pitkä historia Helsingin VPK on perustettu vuonna 1864 ja sillä on kunniakas historia. Perttu Halonen ja Lasse Wallius työskentelevät vapaaehtoisena pelastustoimen parissa. – Hälytykseen osallistuneille maksetaan niin sanottua kalsarinpesurahaa, jotta tulee keikan jälkeen hyvä mieli, Halonen hymyilee. Koulutustaso korkealla Sopimuspalokunnat kouluttautuvat ja harjoittelevat säännöllisesti. – Toimintamme on vireää. Tänään on nuoriso-osaston 50-vuotisjuhla. Mielikuvat palokunnasta ovat monenkirjavia, ja monet eivät jää pidemmäksi aikaa. Hänellä oli palokunnan harjoitushaalarit kotona ja ne näytti hienoilta. Hän on työskennellyt turvallisuusalalla ja toiminut muun muassa Aalto-yliopistolla turvallisuuspäällikkönä. Halusin heti mukaan, Halonen nauraa. Vapaaehtoista toimintaa VPK-toiminta on puhtaasti harrastusja vapaaehtoistoimintaa, eikä kenellekään makseta sitä palkkaa. – Omistamme osan Albertinkadun kiinteistöstä ja esimerkiksi rakennuksessa oleva ravintola Pompier on meidän vuokralaisemme, Halonen kertoo. Kouluttajien määrä on myös rajallinen ja autoihin mahtuu tietty määrä väkeä. – En tullut nuoriso-osaston kautta mukaan toimintaan, vaan olin silloin jo 29-vuotias. Suuri ja mahtava VPK:n talo sijaitsi 1800-luvulla Ateneumin takana
09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Ovella Systems Oy • P. Kiinteistöhuolto Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. (Kohteessa n.100 pp, keskellä mukava PyöräNojaPN-2 ja seinillä tehokas Compact PTL-2 -järjestelmä) UUSI RT 38941! Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! . 0103372720 • www.ovella.. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. llarit sisällä ja ulkona. www.2727350.. 09-530 8620 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Taivaltie 5, 01610 Vantaa www.isannointisaarinen.fi E-mail: etunimi.sukunimi@isannointisaarinen.fi. • info:ovella@ovella.. organisoi
LIIKEHAKEMISTO 79 Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. Kattoremontit PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 09-2525 2425 www.contesta.
Lämmitettävä pinta-ala on noin 6900 neliötä. Tampereen Härmälään rakentuu parhaillaan kokonaan avaimeton kerrostalokohde. Koko järjestelmän toimittaa kokonaistoimituksena teollisuuden ja energialaitosten hukkalämmön uusiokäyttöön erikoistunut hollolalainen Calefa Oy. Hukkalämpöjen uusiokäyttö on osa Lahti Aquan ympäristöarvoja palvelevaa toimintaa.. Kuva: Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Aquan uudelle toimistolle hyötysuhteella COP 4. Kortteliin on suunnitteilla asumisoikeusja vuokra-asuntoja sekä omistusasuntoja. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa syksyllä 2020 heti Tuusulan Asuntomessujen jälkeen. Myös tilojen kesäaikainen jäähdytystarve tuotetaan energiatehokkaasti lämpöpumpulla. Avain Yhtiöt toteuttavat kortteliin monimuotoisia kerrostaloasuntoja sekä pysäköintilaitoksen. Ratkaisulla korvataan kaukolämmön käyttöä. Uusiolämpöä saadaan 700800 MWh vuodessa, mikä vastaa lähes sadan omakotitalon ympärivuotista lämmitystä. Kyseinen lukitusjärjestelmä mahdollistaa avaimettoman asumisen ja liikkumisen koko kerrostalokiinteistön alueella. CO2-päästövähenemä on 116 000 kiloa kaukolämmön käyttöön verrattuna. Korttelin kauppahinta oli reilu 2,85 miljoonaa euroa. Lämpöpumppu tuottaa lämpöenergian hukkalämmöstä Lahti Lämmitystä ja jäähdytystä. Älylukko mahdollistaa etähallinnan, jolloin lukitus poistaa kokonaan esimerkiksi ovipuhelimet. Kortteli on ensi kesän Asuntomessujen aikana Asuntomessujen porttija huoltoalueena, ja rakentaminen voi käynnistyä heti messujen jälkeen. Se tarkoittaa, että yhdellä kilowatilla sähköä saadaan neljä kilowattia lämpöä. Kaupan kohteena olleessa korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä 13 000 kerrosneliömetriä, ja kortteliin tullaan rakentamaan arviolta 250 asuntoa. Tuusulan Puustellimetsään rakennetaan asuinkortteli . Avain Yhtiöt toteuttaa Tuusulan Puustellinmetsän keskeisen torialueeseen rajautuvan asuinkorttelin. Taloihin tulee myös liiketilaa. Rollock-älylukituksella tullaan kattamaan koko kerrostalokohteen tarpeet: se on käytössä niin alaovissa, julkisissa tiloissa kuin asuntojenkin ovissa. Uusiokäytettävä lämpö jalostetaan lämpöpumpulla toimistorakennuksen lämmitysverkkoon sopivaksi. Lahti Aqua siirtyy lämmittämään Kariniemen jätevedenpuhdistamon yhteyteen saneerattavaa uutta toimistokiinteistöään hukkalämmöllä. Olemme jätevesija vesioperaattori, ja mielellään ostamme palvelun valmiina sellaiselta taholta, joka sen hallitsee, Lahti Aquan toimitusjohtaja Jouni Lillman sanoo. Lahti Aqua käyttää jäteveden hukkalämpöä . 80 Tampereelle nousee avaimeton kerrostalo . Kyseinen kerrostalokohde on parhaillaan rakenteilla, ja sen arvioitu valmistumisajankohta on joulukuussa. Kyseessä on Lehto Asunnot Oy:n rakentama Deco-puukerrostalo, jonka lukitus on kokonaan hoidettu kotimaisen Rollock Oy:n älylukitusjärjestelmällä. Hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmällä hoidetaan myös Kariniemen keväällä 2020 valmistuvan toimistokiinteistön jäähdytystarpeet. Hukkalämmöt kerätään talteen jätevesikanaalin 13–20-asteisesta puhdistetusta jätevedestä, noin 400 metrin päästä kiinteistöstä. – M e id ä n kannaltamme on iso asia, että järjestelmä tulee meille avaimet käteen -ratkaisuna
-> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puh. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Nimi: .................................................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Allekirjoitus: ................................................................................................................... lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) . kestotilauksena 64€/v . Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 1) Tilaus Tilaan . Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. määräaikaisena 71€/v. itselleni . 09-413 97 300 Kestotilaus 64€/vuosi Määräaikainen 71€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Sähköposti: ..................................................................................................................... 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ www.kiinteistojaenergia.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puhelin: ............................................................................................................................. tilaukset@karprint.. Postinumero ja -toimipaikka: ...........................................................................
Kesä piristi asuntokauppaa koko Suomessa. Toisaalta taas Lahdessa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa sekä kerrostaloasuntojen kauppamäärät että neliöhinnat olivat laskussa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppamäärät kasvoivat ja hinnat jatkavat myös nousuaan. Uudistuksessa tärkeintä on toimintojen nykyaikaistaminen ja keskittäminen lähelle toisiaan, toteaa projektinjohtaja Jarko Keivaara Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä. Vantaalle Leineläntie 15:een muuttaa eri-ikäisiä asukkaita yksineläjistä lapsiperheisiin. – Monet asukkaat ovat halunneet vapauttaa omistusasunnon myynnillä rahaa muuhun elämiseen. Etupihahankkeen rakentaminen aloitettiin neljä vuotta sitten. Taysin etupihahanke on osa sairaalan vuonna 2010 alkanutta uudistusohjelmaa. Käytettyjen kerrostaloja rivitaloasuntojen sekä omakotitalojen tammi-elokuun yhteenlasketut kauppamäärät nousivat lähes kolme prosenttia verrattuna viime vuoteen. Leineläntie 15:een muuttaa eri-ikäisiä asukkaita yksineläjistä lapsiperheisiin, mutta suurimpana asukasryhmänä ovat yli 50-vuotiaat. Etupihahankkeessa Taysin Keskussairaalan alueelle on rakennettu kolme kokonaan uutta sairaalatilaa ja maanalainen yli 400-paikkainen pysäköintilaitos. Syksyn mittaan käynnistyvä katuruokatapahtuma tarjoilee Oreckin mukaan luovien yrittäjien herkkuja kaupunkilaisille. Bruce Oreck toimi Yhdysvaltain suurlähettiläänä Suomessa 2009-2015. Kesä-elokuussa kauppoja tehtiin koko Suomessa 16360 kappaletta, mikä on lähes kuusi prosenttia enemmän kuin kesä-elokuussa vuonna 2018. Omistusasunto vaihtuu nyt asoasunnoksi . Pääkaupunkisedulla kauppoja tehtiin kesä-elokuussa 3955 kappaletta, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin kesä-elokuussa 2018. Asumisoikeusasunnoissa kohtuulliset asumisen kustannukset mahdollistavat sekä riittävän tilan että asumisen helppouden myös omakotitalotyyppisessä asumisessa, kertoo myyntineuvottelija Päivi Tulokas. Kesä-elokuun kauppoja vertailtaessa kasvua vuoden 2018 samaan ajankohtaan oli seitsemän prosenttia. Uudistus toi Taysin etupihalle kolme nykyaikaista sairaalarakennusta ja pysäköintilaitoksen. Helsingissä neliöhinnoissa oli kasvua tammi-elokuussa lähes kolme prosenttia, Vantaalla ja Espoossa noin kaksi, Tampereella noin neljä, Turussa ja Oulussa kahdeksan prosenttia. Toteutunut keskimääräinen neliöhinta käytetyissä kerrostaloasunnoissa oli kesä-elokuussa 3070 euroa, ja pääkaupunkisedulla 4788 euroa. Mittava etupihahanke Tampereen sairaalaan . Pääkaupunkiseudulla kauppamäärät kasvoivat tammi-elokuussa kuusi prosenttia, Helsingissä kasvu oli seitsemän prosentin luokkaa. Kolme hallia alueelta ostaneen The Train Factoryn vetäjä Bruce Oreck luo alueelle yhteisöllistä liiketilaa ja olohuonetta. – Haluamme kauppapaikan sijaan luoda tänne urbaanin olohuoneen, johon ihmiset tulevat viihtymään. Keskimääräinen alkuperäinen asumisoikeusmaksu on 556 euroa/ jyvitetty neliö. – Etupihahanke on Tampereen seudun suurin ja merkittävin terveydenhuollon rakentamishanke sitten Taysin sairaalan valmistumisen vuonna 1962. 82 . Leineläntiellä paritalojakin on myyty pariskunnille. Monet asukkaista ovat myyneet omistusasuntonsa ja vapauttaneet varoja elämiseen. Asokotien uusin kohde on valmistunut juna-aseman läheisyyteen Vantaan Leinelään. Tampereen yliopistollisen sairaalan historian mittavin rakennushanke on valmistunut. Neliöhinnat ovat laskeneet tämän vuoden aikana Lahdessa noin prosentin ja Jyväskylässä noin kaksi prosenttia ja Lappeenrannassa kolme prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Asumisoikeusmaksun saa mahdollisen poismuuton yhteydessä takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Sairaalauudistus nykyaikaisti osaltaan seudun kasvavan väestön terveyspalveluita. Kesä piristi asuntokauppaa. Oli kyse sitten ruoasta, juomasta, ostoksista, elävästä taiteesta tai vain alueen uniikista tunnelmasta nauttimisesta. Koko Suomessa käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat jatkoivat nousuaan reilun neljän prosentin kasvulla tammi-elokuuhun 2018 verrattuna. Helsingin Vallilassa sijaitseva entinen VR:n Konepaja aikoo tarjota tulevaisuudessa vierailleen jotain uutta. Leineläntie 15:ssä ei ole lainkaan yksiöitä. Käytetyissä kerrostaloasunnoissa kauppamäärät kasvoivat tammi-elokuussa vuoteen 2018 verrattaessa – nousua oli tänä vuonna reilun prosentin verran. – Nyt valmistunut sairaalakokonaisuus on mittava, yhteensä noin 90 000 bruttoneliötä. Turussa ja Oulussa käytettyjen kerrostalojen kauppamäärät pysyivät lähes viime vuoden tasolla, ja Lahdessa oli laskua noin seitsemän prosenttia, Jyväskylässä kolme ja Lappeenrannassa yhden prosentin. Pasilan Konepajaan yhteisöllinen olohuone . Keskimääräinen käyttövastike on 14,70 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuntokoot ovat 39,5-113 m 2 . Pääkaupunkiseudulla kasvua kaupoissa oli kahdeksan prosenttia. Ilmiö on ollut nähtävissä jo pidempään muissakin asokohteissa. Sairaalan häiriötön toiminta rakentamisen aikana turvattiin kaikkien osapuolien saumattomalla yhteistyöllä, sanoo projektinjohtaja Harri Kivistö A-Insinööreistä. Suurimpana asukasryhmänä ovat kuitenkin yli 50-vuotiaat. Espoossa kasvua oli noin neljä prosenttia, Vantaalla kuusi prosenttia ja Tampereella kolme prosenttia. Omakotitalojen kauppamäärissä on ollut kasvua suuressa osassa maata. Kyseessä on uudenlainen tila kaupunkilaisille. Ei olisi järkeä tuoda tiloihin toimijaa, joita löytyy kaupungista kymmenittäin jo valmiiksi, Oreck kertoo. Pienemmät asunnot sijoittuvat pienkerrostaloon ja isommat paritaloihin
Pu he lu t ki in te äs tä ve rk os ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 7, 02 sn t/ m in . Ammattitaidolla ja oikeilla menetelmillä tehtynä kattotarkastus on puolueeton, toteava ja aina rakennusohjeisiin ja -määräyksiin pohjautuva sekä laajuudeltaan tarvepohjaisesti mitoitettu. Oma erillinen tarkastusyksikkömme tekee kaikenlaisten kattojen tarkastukset ympäri Suomen! 010 680 4000 MYYNTI@KATTOTUTKA.FI MUISTA! SOPIA MYÖS KATTOLUMIE N PUDOTUKSE STA JO ENNAKKOON TILAA KOULUTETUN KATTOTARKASTAJAN TEKEMÄ TARKASTUS:. Sama pätee myös katon tarkastamiseen. Vain oikea vesikaton tarkastus kertoo katon kunnon! Vain oikea vesikaton tarkastus kertoo katon kunnon! MUISTATHAN, ETTÄ AMMATTILAISEN TEKEMÄ KATTOTARKASTUS EI VOI OLLA ILMAINEN Sanonta kuuluu ”ilmaista lounasta ei ole”. M at ka pu he lim es ta 8, 35 sn t/ pu he lu + 17 ,1 7 sn t/ m in