Kiinteistö Kiinteistö Nro 6/2020 Nro 6/2020 || 7,50 7,50 & & energia energia Linnakesaari Rysäkari toimii uusiutuvalla energialla Maakuntajohtaja Ossi Savolainen: Uusimaa talouden kiistaton veturi Taloyhtiöt odottavat valtiolta tukea Asumismenot alkavat ylittää jo 30% tuloista Kuntien kiinteistökulujen isot erot Rovaniemi kallein, Kempele halvin Yhä useampaan vanhaan taloon hissi Yhteiskunnalta jopa 55-65% avustusta
UUSI ISOVER PREMIUM 33. Mummon mattojen tamppaus. Pölisee niin julmetusti. EI PÖLISE. Tutustu eristeuutuuteen: isover.?. Tämä uutuus ei myöskään kutita, on nopea asentaa ja eristää lämpöä 9 % aiempaa enemmän
Älykäs lämmönjakokeskus voidaan hankkia joko investointina tai palveluna. Taloyhtiön lämmönjakokeskuksen käyttöikä on 20-25 vuotta, mikä kannattaa huomioida taloyhtiön PTS-suunnitelmaa tehtäessä. Kun uusi laitteisto hankittiin palveluna, ei taloyhtiön tarvinnut investoida siihen omia pääomiaan.” Ismo Lahti, ASA-Isännöinti Oy:n isännöitsijä . Kiinteistövahti on käytössä jo 50 000 asunnossa eri puolilla Suomea. Kiinteistövahti tietää, miten nämä tilanteet korjataan ja halutessasi tekee tarvittavat säädöt puolestasi täysin automaattisesti. Palvelu on saatavilla kaikkialle Suomeen, kaiken kokoisiin ja tyyppisiin taloyhtiöihin. Ennakoiva kunnossapito mahdollistaa vikatilanteiden korjaamisen nopeasti, jopa ennen kuin asukkaat huomaavat mitään. ”Helenin älykäs lämmönjakokeskus oli ratkaisumme kustannussyistä. Näin taloyhtiö voi osallistua ilmastotalkoisiin, säästää energiaa ja parantaa asumismukavuutta Energiatehokkuuden parantamisen myötä taloyhtiö voi saavuttaa jopa 10 %:n säästön lämmityskustannuksiin ja siten säästyä vastikkeiden korottamiselta. ”Meillä oli sama tilanne kuin monessa muussa taloyhtiöissä: toisissa asunnoissa oli liian viileää ja toisissa turhan kuuma. Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös patteriverkoston perussäädöllä, jolla varmistetaan, että vesi kiertää tasaisesti kaikissa lämmityspattereissa. Perinteisesti lämmönjakokeskuksen uusinta vaatii yhtiövastiketta nostavan investoinnin sekä tuo yllättäviä kuluja laitteiston osien uusimisesta ja huollosta. Vuosina 20202022 toteutettuihin remontteihin voi hakea ARAn energia-avustusta, joka lyhentää tehdyn investoinnin takaisinmaksuaikaa. Älykkään lämmönjakokeskuksen taloyhtiö saa asennettuna ja ylläpidettynä kiinteää kuukausimaksua vastaan. Ylilämmitystä välttämällä voimme myös säästää selvää rahaa ilman, että asumisen mukavuus kärsii.” Danny Fallenius, Isännöitsijätoimisto Fallenius Oy:n toimitusjohtaja ja isännöitsijä. • Sisälämpötilat vaihtelevat ulkolämpötilojen mukana. N äistä merkeistä tunnistat, että taloyhtiösi voisi hyötyä lämmityksen energiatehokkuuden parantamisesta • Lämmityskaudella asukkaat antavat palautetta asuntojen lämpötiloista • Kulmahuoneistojen lämpötilat poikkeavat muiden huoneistojen lämpötiloista. Halusimme tasaisen lämmön jokaiseen asuntoon. Energiatehokkuuden parantamisessa pääsee helposti alkuun taloyhtiön lämmitystä optimoivan Kiinteistövahdin avulla. Helen Oy ilmoitus Helen_advertoriaali_Kiinteisto?&Energia_6_2020.indd 1 Helen_advertoriaali_Kiinteisto?&Energia_6_2020.indd 1 22.9.2020 15.42 22.9.2020 15.42. Huoneistojen lämpötilaja ilmankosteustietoa analysoimalla palvelu kertoo, milloin rakennusta lämmitetään liikaa ja milloin liian vähän
Asiantuntijan mukaan kotien pitäisi varautua entistä paremmin kuumuuteen. Rovaniemi on kallein, Kempele halvin. Viime vuonna tilanne vaikutti vielä pahemmalta, joten toivottavasti tämän vuoden laskevalle hintatrendille tulee jatkoa, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Ne mahdollistavat taloyhtiöiden kehittämisen uudella tavalla. – Helsingissä kiinteistöverot ja kaukolämpö ovat suurimmat tekijät kustannusnousussa. Pienistä 20-29-neliöisistä asunnoista menee vuokralle 86 prosenttia. Sivu 18 Nyt rakennetaan yhä pienempiä asuntoja – Asuntoja pitäisi tehdä sen takia, että ihmisillä olisi suoja ja hyvä elämä siellä kotona. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,45 euroa sekä Vantaalla 2,56 euroa. 4 P uhuvat päät S isältö 6 / 2020 6 Suomen kotitalouksien asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on puhkaisemassa jo 30 prosentin rajapyykin. Taloyhtiöt odottavat nyt valtiolta tukea. Suurista kaupungeista seuraavaksi eniten asuminen kallistui Espoossa 12,0 prosentin nousulla. Jokaisen kunnan panos on merkittävä Uudenmaan tulevaisuuden kehittymisessä. Indeksitalo-selvityksessä oli viime vuoden tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 49 kunnassa. 10 Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna keskimäärin noin prosentin vuodesta 2019. 22 Etenkin kaupungit tulevat jatkossa kärsimään helteistä, jotka johtuvat ilmaston lämpenemisestä. Suurimmista kaupungeista edullisimmat lukemat ovat Oulussa ja Vantaalla. 50 Yhteiskunnalta saa tuntuvat avustukset jälkiasennushissin rakentamiseen. Siksi on tärkeää, että kykenemme tasapuolisesti huomioimaan kaikkien kuntien tarpeet tai oikeammin tarpeita, tähdentää maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta. 58 Järvenpään hyvinvointikampus yhdistää ikääntyneet osaksi eri ikäisten asukkaisen asuinja palvelukorttelia. 40 Uudenmaan talous on kasvanut muuta maata nopeammin jo kolmen vuoden ajan. Sivu 16 Asuminen kallista Helsingissä ?. Kiinteistöverot ja muut kuntakohtaisesti määrittyvät asuinkiinteistön maksut nousivat 2015-2020 yhteensä 18,1 prosenttia. Sivu 44 Helsingin vetovoima aivan omaa luokkaansa – Uudenmaan 26 keskenään kovinkin erilaista kuntaa asettavat Uudenmaan liiton työlle omat haasteensa. Nyt asuntoja rakennetaan tehokkuus edellä ja joka paikassa katsotaan vain asuntojen lukumääriä. 52 Helsingin Kulosaareen rakennetaan pyöräkatua. 55 Helsingin kaupunki ei halua pitää rakennuksia, joilla ei ole käyttöä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Siksi monet vanhat arvorakennukset tulevat lähivuosina myyntiin. 16 Suomen arkkitehtiliitto SAFA julkaisi elokuussa kannanoton, jossa järjestö kritisoi nykyistä asuinrakentamisen laatua. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2020 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Sivu 40 Radonkorjaukset ovat suhteellisen helppoja – Radonkorjaukset ovat yleensä suhteellisen helppoja ja edullisia. Se on uusi katumalli, jossa autot ja pyörät ajavat samoilla kaistoilla pyöräliikenteen ehdoilla. 48 Valtaosasta 1970-luvun rakennusbuumin myötä tehdyistä yli kolmekerroksisista taloista puuttuu hissi. 38 Vedenkulutus on pienentynyt taloyhtiöissä, kun niissä on otettu käyttöön huoneistokohtainen kulutusmittaus. Helsinki on ylivoimainen ykkönen viiden vuoden kustannusnousujen tarkastelussa. Ryömintätilan tai lattialaatan alapuolen tuuletuksella, alapohjan tiivistyksillä, ilmanvaihdon tehostamisella ja alipaineisuuden vähentämisellä voidaan pienentää sisäilman radonpitoisuutta, toteaa neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriön Turvallisuus ja terveys -osastolta. 18 Sosiaalija terveysministeriö on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. 32 Rysäkarin Linnake Oy:n yrittäjä Tom Kaisla kunnostaa ja pyörittää Rysäkarin saarta saaressa tuotetulla pitkälti uusiutuvalla energialla. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Kustannusten kasvu on ylivoimaisesti suurin jo muutenkin kalliissa Helsingissä. Oulun Kaukovainio ja Espoon Otaniemi ovat kärjessä. Nyt tehdään erityisesti näitä pieniä asuntoja, sanoo Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja Henna Helander. Isännöinnin toimien tietojärjestelmä – Nyt kaikki isännöinnin eri toimet taloushallinnosta kiinteistön johtamiseen sekä siihen liittyvä tieto löytyvät yhdestä järjestelmästä, ja tieto on myös selkeästi saatavilla kaikilla isännöinnin ja taloyhtiön eri osapuolilla asukkaasta hallituksen jäseniin, kuvailee hämeenlinnalainen isännöitsijä ja toimitusjohtaja Seppo Kuvaja Isännöinti Kuvajasta toimiston käyttämää isännöintiohjelmistoa. Helsingin kustannukset neliötä kohden kuukaudessa ovat tänä vuonna 3,03 euroa, kun keskiarvo on 2,77 euroa. 44 Isännöinti on parin vuosikymmenen aikana muuttunut merkittävästi etenkin uusien sähköisten tietojärjestelmien myötä. Viiden vuoden jaksolla kaukolämpö on kallistunut Helsingissä 24 prosenttia. Kasvu jatkuu tulevinakin vuosina, mutta nopein kasvuvaihe on kuitenkin ohi. Ilman tukia niitä olisi tuskin varaa hankkia. 28 Alueelliset lähienergiaratkaisut, joilla pyritään energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen, kehittyvät nopeasti. Vantaalla kustannusten nousu jäi kuuteen prosenttiin eli alle maan keskiarvon, joka oli 7,2 prosenttia. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. 66 Ylös työtuolista mahdollisimman usein! Viiden minuutin tehojumppa tekee terää isännöitsijöillekin. Helsinki jatkaa suurimpien kaupunkien listan kärjessä kaukolämmön ja sähkön vertailukustannusten laskusta huolimatta. Niiden osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista kääntyi laskuun viime vuonna. Tiedot ovat syyskuun 2020 mukaisia.. 12 Asuntoja taloyhtiölainojen määrä on noin 118 miljardia euroa. Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu oli 0,6 prosenttia viime vuodesta
Summa vastaa noin kahta isoa paperitehdasta. Investoinnit tehdään hiilineutraalin tulevaisuuden mahdollistamiseksi, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Kampanjan huipentuma on valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä, jota vietetään vuosittain vanhustenviikon torstaina ja tänä vuonna 8.lokakuuta. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Se on merkittävän korkea osuus perheiden tyydyttävän elintason ylläpitämiseksi. Hallitusohjelmasta poikkeaminen olisi lyhytnäköistä ja nakertaisi yritysten luottamusta poliittisesti sovittuihin asioihin, joihin investoinnit perustuvat, Leskelä jatkaa. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Energia-ala investoi hiilineutraaliin ?. Jos perheiden menoista kolmannes joudutaan käyttämään asumiseen, on tuo määrä kansainvälisessä vertailussa merkittävästi yli keskiarvon. `Tuet on syytä kohdentaa tutkimukseen ja uusien teknologioiden pilotointiin. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a K iinteistöalan ekonomistit toteavat, että asumismenojen osuus Suomessa kansalaisten verotettavista tuloista on jatkuvasti noussut ja vievät nettotuloista jo kolmekymmentä prosenttia. Eri toimialojen päästövähennykset perustuvat sähkön käytön lisäämiseen. Elvytysrahoja ei tarvita vauhdittamaan tuotantoon suuntautuvia investointeja poikkeustilanteessakaan. Onko omistusasunnossa asuminen Suomessa keskimääräistä kalliimpaa. Tämä on hallituksemme keskeisin energiapoliittinen tehtävä, Leskelä jatkaa. Kaikenlainen auttaminen ja toisten huomioinen tuo taloyhtiöön hyvää yhteishenkeä, josta on iloa koko naapurustolle. Energia-ala kykenee tekemään tarvittavat investoinnit ilman julkista tukea. Vapailta markkinoilta asunnon hankkiminen on tilastojen mukaan keskimääräistä kalliimpaa, mutta Suomessa asuminen omistusasunnossa jatkuvan rahanarvon heikkenemisen vuoksi tulee edullisimmaksi. Energia-ala investoi joka vuosi noin 2,5 miljardia euroa puhtaaseen tuotantoon ja energian jakeluun. Asukkaat voivat tarjota ulkoiluseuraa naapureilleen vaikka ilmoittamalla siitä ilmoitustaululla tai jakamalla lappuja huoneistoihin. – Useimmat meistä tietävät taloyhtiöstään iäkkään naapurin, jonka liikuntakyky saattaa olla liian heikko itsenäiseen ulkoiluun. Olemme kasvattaneet pääomaamme. Joudutaan turvautumaan velkarahaan ja se nostaa asumisen kuluja merkittävästi varsinkin sijoituksen alkuvaiheessa. Korona-aikana auttamisessa on luonnollisesti huomioitava autettavien ja auttajien turvallisuus esimerkiksi käyttämällä kasvomaskia. Ulkoiluavuksi tarjoutuminen olisi sydämellinen teko, josta auttajakin varmasti saisi hyvän mielen, kannustaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Tämä rahoitusmalli on omistusasuntojen hankinnassa yleisin rahoitusmuto. Investointien tekijät tarvitsevat näkymän energiaverojärjestelmän tulevaisuudesta. Omistusasunto on omistajalleen merkittävä taloustaakka siinä vaiheessa, kun oma pääoma puuttuu ja on tarve hankkia asunto velkarahalla. – Budjettiriihessä on hyvä ymmärtää, että kaavailtu polttoaineverojen korotus pitää toteuttaa porrastetusti vaalikauden aikana hallitusohjelman mukaisesti. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Asuntomenojen haitari perhekuntien menoista on laaja – keskimäärin Suomessa kuitenkin asumismenot kansalaisten kaikista menoista ovat tänään kohtuullisemmat kuin menneisyydessä. Koronakevään eristyksen jälkeen moni vanhus saattaa olla aiempaa heikommassa kunnossa, eikä ulos lähteminen välttämättä onnistu enää ollenkaan ilman apuvoimia. – Summat ovat suuria, ja ne kohdentuvat tasapuolisesti maan eri osiin. – Kun välit naapureihin ovat kunnossa, myös taloyhtiön virallisten asioiden hoitaminen sujuu hyvässä hengessä, Pynnönen sanoo.. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Elvytysresurssit pitää suunnata sinne, missä päästöjen vähentäminen on haastavampaa, eikä puhdasta teknologiaa ole vielä olemassa. Onko asuminen sittenkään Suomessa kovin kallista. Kolmanneksen asuntomeno perheen kaikista tuloista tuskin osoittaa asumiskulujen keskitasoa – onhan Suomen asunnoista noin puolet omistusasuntoja, joista velkaraha on keskimäärin jo tullut maksetuksi miltei loppuun. Rakennuskanta – asuntokanta on laadukkaalla tasolla, ja kansallisvarallisuutemme hyvä. Ikäinstituutin kampanjan tarkoituksena on edistää niiden ikäihmisten ulkoilua, jotka tarvitsevat siihen apua ja seuraa. Asumiskulut vaihtelevat kansalaisten elämiseen tarvittavista kuluista eniten – sen vuoksi asumisen muoto ja taso vaihtelevat eniten asukkaiden kantokyvyn mukaan enemmän kuin mitkään muut elämisen olosuhteet. – Energia-alalta odotetaan valtavia investointeja hiilineutraalin tulevaisuuden mahdollistamiseksi. Energia-alan investointien sykli vaihtelee parista vuosikymmenestä jopa sataan vuoteen. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Keskeisintä on johdonmukainen ja pitkälle ulottuva näkymä toimintaympäristöstä. Meillä Suomessa asumista tuetaan merkittävästi julkisista varoista; kunnat omistavat runsaasti asuntoja ja niiden vuokratuotoilla ei juurikaan kateta muuta kuin ylläpitokustannukset – pääomakustannukset jäävät veronmaksajien harteille. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Sähkön kysyntä tulee nousemaan. Kampanjaan voi osallistua jokainen, joka haluaa tehdä hyvää. Tuskin on. Tämän takia odotamme moneen kertaan luvatun pitkän aikavälin tiekarttatyön käynnistymistä energiaverotuksen tulevaisuudesta. Parhaillaan käynnissä olevan Vie vanhus ulos -kampanjan hengessä Kiinteistöliitto haluaa kannustaa asukkaita tarjoamaan ulkoiluapua iäkkäille naapureilleen. Anna ulkoiluapua naapurin mummolle ?. Suomalaisissa taloyhtiöissä asuu suuri joukko yksinäisiä ikäihmisiä, joista moni tarvitsee apua ulkoiluun
Koronakriisistä vuokrapainetta Koronakriisi on siirtänyt kysyntää vuokramarkkinoille, joten vuokrat voivat nousta aikaisempia vuosia nopeammin. Asumismenot ovat vaarassa kasvaa myös omistusasujilla.. Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin vuokralaisten asemaa. – Monen kotitalouden tulot ovat vähentyneet, ja moni asunnon ostoa harkinnut on siirtänyt ostopäätöstä tulevaisuuteen, Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin vuokralaisten asemaa. 6 Asumismenot alkavat ylittää 30 prosenttia tuloista Taloyhtiöt odottavat nyt valtiolta tukea Suomen kotitalouksien asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on puhkaisemassa jo 30 prosentin rajapyykin. Selvityksen on toteuttanut nyt 10. Nyt tarvitaan valtiolta monipuolisia toimenpiteitä taloyhtiöiden rahoituksen edistämiseksi ja taloyhtiöiden ilmastoinvestointien riskien taklaamiseksi. kerran Pellervon taloustutkimus PTT Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toimeksiannosta. Pienimmän osuuden tuloista asuminen vie velattomassa kerrostaloasunnossaan asuvilta eläkeläisiltä. Selvityksen mukaan asumismenot lohkaisevat kotitalouksien nettotuloista 18–33 prosenttia vuosina 2020–2022. Osuus vaihtelee asumismuodosta ja paikkakunnasta riippuen siten, että eniten asumisestaan suhteessa tuloihin maksavat keskituloiset kerrostalossa asuvat vuokraja omistusasujat. N äin kommentoi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero elokuussa valmistuneen Asumismenot 2020 -selvityksen tietoja
– Suomen koko kotitaloussektorin asumismenojen suhde. Lähde: PTT Asumismenot 2020 PTT:n selvityksen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asumismenot kasvavat tämän vuoden loppuun mennessä kahdessa vuodessa 2 prosenttia, ARA-tuettujenkin 1,9 %. Osuus tuloista voi ylittää 32 prosenttia jo nyt keskituloisella vapaarahoitteisessa kerrostalossa asuvalla. Tutkimuksen oletuksena on, että sopimuspalkkoja korotetaan ennusteaikana noin 3 prosenttia ja nettotulojen kehitys on pienija keskituloisilla 1,9 % ja eläkeläisillä 1,1 %. Omistusasujilla menokehitys hajaantuu. 7 Ennustejaksolla 2020–2022 asuntomenokehitys vaihtelee eri kotitalouksilla 1,4 ja 2,4 prosentin välillä. Työttömyyden pitkittyminen vaikeuttaa etenkin vuokralaisten tilannetta, koska heillä ei ole mahdollisuutta keventää asumismenoja tarttumalla omistusasujien tapaan lyhennysvapaisiin. Korkojen nousu on edelleen siirtynyt, mikä tasaa omistusasujien asumismenojen kasvua. Omistusasunnon, mikä Helsingissä kustantaa 1200 euroa kuukaudessa, saa Porissa ja Raumalla alle 600 eurolla. Nämä muuttujat ovat nyt koronaviruksen vuoksi valinkauhassa. Lähde: PTT Asumismenot 2020 kertoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen. Omistusasujilla taloyhtiövaaroja Asumismenot ovat vaarassa kasvaa myös omistusasujilla. – Omistusasujat ovat käyttäneet lyhennysvapaita vilkkaasti, mikä antaa heille taloudellista liikkumavaraa koronakriisissä ja osaltaan tukee talouden elpymistä, Keskinen sanoo. Matala korkotaso hillitsee edelleen velallisten asumismenojen kasvua. Vuokra-asunnon, joka maksaa Helsingissä yli 1200 euroa kuukaudessa, saa Porissa, Kouvolassa ja Raumalla alle 700 eurolla. Suurimmat asumismenoerot johtuvat kuitenkin paikkakunnasta. Tutkimuksessa oletettiin lainaa olevan puolet asunnon arvosta. Lähde: PTT Asumismenot 2020 Tarjolla oleva asunto on aina yksittäistapaus tilastojen ja selvitysten mediaanimääristä riippumatta. Vuokraasunnot ovat kalliimpia kuin omistusasunnot
Reilu viidennes (22 %) vastasi muuton syyn todennäköisesti olevan siirtyminen omistusasuntoon. 17 prosenttia vastaajista arvioi asunnon koon olevan todennäköisin syy muuttamiseen. – Asumismenoihin vaikuttavat merkittävästi kiinteistövero ja energiakustannukset, kuten sähkönsiirto. Vuokran suuruuden ilmoitti muuton todennäköiseksi syyksi vain 9 % vastaajista. 8 . Vastaajista kolme neljästä oli asunut edellisessäkin asunnossaan vuokralla. Kumpi ostaa, isompi kerrostaloasunto vai omakotitalo. – Asumismenojen kasvu kohdistuu siis kaikkiin tuloluokkiin, erityisesti pienituloisiin. – Asumisen ja taloyhtiöiden kannalta julkisen talouden ammottavat alijäämät ja ilmastopoliittiset verouudistukset voivat pahimmillaan tarkoittaa merkittävää asumismenojen nousua. Kiinteistöalan yrityksen Realia Managementin teettämässä tutkimuksessa 90 prosenttia kyselyn 1000 vastaajasta nosti ykköskriteeriksi asunnon vuokran suuruuden. Neljännes vastaajista uskoi asuvansa viiden vuoden kuluttua omistusasunnossa. Lähde: PTT Asumismenot 2020 Alle 40-vuotiaat ja vuokran suuruus. Asumismenot 2020 -selvitys osoittaa, että omistaminen tuo tarpeellista joustoa asumiskustannuksiin, mutta joustot ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja nostavat myöhempiä kustannuksia. – Erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa arvostetaan mahdollisuutta vaihtaa asuntoa helposti. Tämä vaikeuttaa entisestään taloyhtiöiden korjausrahoituksen järjestämistä kaikilla paikkakunnilla. Halvimmissa kaupungeissa Kymenlaaksossa ja Satakunnassa 90-neliöinen kerrostaloasunto kustantaa 900 euroa tai enemmän, kun 120-neliöisen omakotitalon kustannus on reilu 700 euroa. – Erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa arvostetaan mahdollisuutta vaihtaa asuntoa helposti. Tutkimuksessa kysyttiin myös, mikä on todennäköisin syy muutolle seuraavan kerran. Vuokralla asujista 54 % uskoi asuvansa vuokralla myös viiden vuoden kuluttua. . Näissä on taustalla kaupungistuminen ja sen myötä nousevat asuntohinat. Asumiseen ei haluta sitoa paljoa pääomaa vaan se käytetään mieluummin muuhun. Terttu Iiskola Kun perhe kasvaa, oma asunto, ja erityisesti omakotitalo alkaa houkuttaa. Helsingissä ja Espoossakin 120 neliön omakotitalo tulee edullisemmaksi. Kasvua kaikkiin tuloluokkiin Omistusasuminen on yleistä kaikissa tuloluokissa, sillä pienituloisimmistakin yli 40 prosenttia omistaa asunnon. käytettävissä oleviin tuloihin on puhkaisemassa jo 30 prosentin rajapyykin, varoittaa Kiinteistöliiton Kero. Vaadimmekin malttia kiinteistöverouudistuksen suunnitteluun, sillä sen korotukset kohdistuvat kaikkiin tuloluokkiin kasvattaen tuloeroja. Asumiseen ei haluta sitoa paljoa pääomaa vaan se käytetään mieluummin muuhun, Realia Managementin asuntovuokrauspalveluiden johtaja Jussi Lindholm kertoo. Tilastokeskuksen mukaan vuokra-asuminen on yleistynyt erityisesti alle 40-vuotiaiden keskuudessa, ja 30-34-vuotiaiden asuntokunnista vain alle puolet asui omistusasunnossa vuoden 2018 lopulla. Myös sähkönsiirron verkkoyhtiöiden ylisuuriin tuottoihin tulee puuttua, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas. Reilu viidennes (22 %) vastaajista kertoi, etteivät he halua sitoutua omistusasuntoon ja asuvat siksi vuokralla. Eniten arvostettiin mahdollisuutta vaihtaa asuntoa joustavammin (61 %). Selvästi yli puolet eli 59 prosenttia tutkimukseen vastanneista vuokralaisista kertoi valinneensa vuokra-asumisen siksi, että se sopii heidän nykyiseen elämäntilanteeseensa. Tutkimuksen teki IROResearch Oy vuoden 2019 lopussa, ennen koronakriisiä. Pääekonomisti Kero vaatiikin valtiolta monipuolisia toimenpiteitä taloyhtiöiden rahoituksen edistämiseksi ja taloyhtiöiden ilmastoinvestointien riskien taklaamiseksi. Toisaalta 53 prosenttia ilmoitti, että heillä ei ole varaa omistusasuntoon
TUTUSTU TARKEMMIN JA OTA YHTEYTTÄ! Soita p. Käytössäsi Suomen laajimmat ja monipuolisimmat energiahallinta-, johtamisja raportointiratkaisut energiatehokkuutesi optimoimiseksi. 9 VASTUULLISEN ENERGIAN KOKONAISPALVELUA Autamme ennakoimaan ja hyödyntämään sähkömarkkinan muutoksia ja hallitsemaan riskejä. 010 210 4600 tai lähetä sähköpostia: yritysmyynti@lumme-energia.?. Saat monipuoliset liiketoimintaa tukevat energiapalvelut ja oman yhteyshenkilön
Tampereella vastaava summa on 3 120 euroa ja Turussa miltei 3070 euroa. Savonlinnassa kaukolämmön hinnannousu ja rakennuksen kiinteistöveron korotus nostivat kunnan kalleimpaan kolmikkoon. Edullisessa päässä ovat Kempele (2,17), Kokkola (2,33), Raahe (2,39), Mustasaari (2,41) ja Oulu (2,45). Jäteja vesimaksut sekä kiinteistövero Jätekustannukset ovat nousseet vertailtavista kustannuksista eniten viime vuoteen verrattuna, keskimäärin noin 3 prosenttia. Rovaniemi on kallein, Kempele halvin. Perheellä ero jopa yli 1000 euroa Kuntien väliset kustannuserot ovat muodostuneet suuriksi. Myös Helsingissä vertailukustannukset ylitti 3 euroa neliöltä kuukaudessa (3,03). Myös kiinteistöveron osalta suunta oli ylöspäin. I ndeksitalo-selvityksessä oli viime vuoden tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 49 kunnassa. Keskimääräinen vesikustannus nousi puolestaan 1,8 prosenttia viime vuodesta. Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin runsaan prosentin verran ja tontin kiinteistövero puolestaan vajaan prosentin vuoden 2019 kustannuksiin verrattuna. Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat Rovaniemellä. Rovaniemi pysyi vertailun kalleimpana kuntana, huolimatta kustannusten reilun prosentin laskusta edelliseen vuoteen verrattuna. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin uppoaa 90 -neliöisessä perheasunnossa miltei 3 400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää hieman runsaat 2 300 euroa. Kaukolämmön kustannuksissa kehitys oli keskimäärin maltillista, kustannusten noustessa alle prosentin viime vuodesta. 10 Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset nousseet prosentin Erot suuria kuntien välillä Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna keskimäärin noin prosentin vuodesta 2019 Kiinteistöliiton Indeksitaloselvityksen mukaan. Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja. Jätekustannusten nousu painottui sekajätteeseen ja ekomaksuihin. (3,14 €/m2/kk), Savonlinnassa (3,13), Vihdissä (3,10), Lappeenrannassa (3,06) ja Mikkelissä (3,05). Suurimpien kaupunkien osalta 90 -neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3 270 euroa vuodessa ja Espoossa miltei 3050 euroa
Isoista Helsinki edelleen kärjessä Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu oli 0,6 prosenttia viime vuodesta. 11 Kiinteistösähkön vertailuhinnat puolestaan laskivat noin 1,5 prosenttia, pitkälti sähkön energiahinnan laskun seurauksena. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Suurimmista kaupungeista edullisimmat lukemat ovat Oulussa ja Vantaalla. Tiedot ovat syyskuun 2020 mukaisia. Helsingin kustannukset neliötä kohden kuukaudessa ovat tänä vuonna 3,03 euroa, kun keskiarvo on 2,77 euroa. Vertailun kunnista viidessä kuntakohtaiset kustannukset nousivat yli 3 prosenttia ja näiden lisäksi yhdeksässä kunnassa kustannusten nousu oli 2-3 prosenttia. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Nousut olivat keskimääräistä pienempiä, ja vain Porissa kustannukset nousivat yli 2 prosenttia. Vertailukustannukset laskivat myös Helsingissä ja Turussa. Vertailussa olleista kunnista kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat 9 kunnassa. Suurimmat kustannusten laskut olivat Raisiossa ja Salossa. Seinäjoella nousun takana on kaukolämmön ja veden hintojen kiristyminen ja Nurmijärvellä kiinteistöveron korotukset yhdessä vesikustannusten nousun kanssa. ja hintoja. Indeksitalon kuntakohtaiset erittelyt löytyvät Kiinteistöliiton sivuilta. Vertailukaupungeissa asuun hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,45 euroa sekä Vantaalla 2,56 euroa. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Helsinki jatkaa suurimpien kaupunkien listan kärjessä kaukolämmön ja sähkön vertailukustannusten laskusta huolimatta. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2020 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Kuntien välillä suurta vaihtelua Viime vuoteen verrattuna kustannusten nousu oli maltillisempaa. Seinäjoella ja Nurmijärvellä kustannukset nousivat yli 4 prosenttia. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Kaukolämmön kustannuksissa kehitys oli keskimäärin maltillista, kustannusten noustessa alle prosentin viime vuodesta.. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. www.jarmopakarinenoy.. n Lähde: Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Salossa kehityksen takana oli kaukolämmön hinnanlasku ja Raisiossa alennetut vesimaksut. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Porissa nousua oli 3,1 prosenttia, mihin vaikutti merkittävästi Indeksitalon kaukolämpökustannusten nousu
12 Kotitalouksien lainat, ml. K otitaloudet ovat velkaantuneet yhä enemmän erityisesti taloyhtiölainoilla. Niiden osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista kääntyi laskuun viime vuonna. Kaikkiaan kotitalouksilla oli vuoden alussa lainaa 152 miljardia euroa, jossa asuntolainoja noin 100 miljardia. Kotitalouksien asunto-osakeyhtiölainat olivat vielä 5 vuotta sitten alle 10 miljardia euroa. Asuntolainan lyhennys kerryttää velallisen varallisuutta, mikä asettaa omistusasujan ja vuokra-asujan eri asemaan. Asuntolainat muodostavat edelleen suurimman osan kotitalouksien velasta. Asuntoja taloyhtiölainojen määrä on noin 118 miljardia euroa. Asunnonostajia on viime aikoina kovasti varoitettu varsinkin uusien asuntoyhtiöiden lainoista. asunto-osakeyhtiöiden lainaosuus, olivat vuoden 2020 alussa yli 152 miljardia euroa. Asumismenot 2020 -selvityksen omistusasumisessa on huomioitu myös lainanlyhennykset, mikä nostaa selvityksessä asumismenojen osuutta käytettävissä olevista tuloista. Asunto-osakeyhtiöiden lainaosuuksista varoitettu Alkavatko yhtiölainat vähetä. Lainan lyhennys on kuitenkin huomioitu, koska laskelmissa halutaan tarkastella kotitalouksien kuukausittain asumiseen käyttämää rahamäärää.. Niiden määrä nousi vuoden 2020 alkuun mennessä 18 miljardiin euroon, kun niitä vielä viisi vuotta sitten oli alle 10 miljardia euroa. Kotitalouksien asuntolainakanta oli noin 100 miljardia ja yhtiölainojen kanta noin 18 miljardia euroa
– Jos markkinaehtoisen asuntomarkkinan rahoituksensaanti vähenee tulevien sääntelytoimien seurauksena selvästi, paine ARA-vuokrissa sekä vapaarahoitteisissa vuokrissa kasvaa entisestään. Taloyhtiölainan osuus asunnon ostohinnasta on sen seurauksena usein ollut yli 60 prosenttia. Kotitalouksien asuntolainakannan prosentuaalinen kasvu sen sijaan oli hidasta vuodesta 2013 alkaen, mutta vuodesta 2019 lähtien on merkkejä asuntolainakannan kasvun kiihtymisestä. Näistä syistä asuntomarkkinoilla odotetaan kuumeisesti valtiovarainministeriön velkatyöryhmän mietintöä. Asuminen imaisee leijonanosan suomalaisten lainoista. Tässä Tilastokeskuksen kuviossa on esitetty kotitalouksien velkaisuutta suhteessa käytettävissä olevaan tuloon. Eurostatin laskema velkaantumisaste Suomen kotitaloussektorille vuoden 2018 lopussa oli 114 prosenttia, mutta OECD:n laskema luku 137 prosenttia. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta on asteittain porrastettu alaspäin vuodesta 2011 alkaen, mikä myös on voinut vaikuttaa kotitalouksien yhtiölainojen kasvuun. Ero johtuu laskemistavoista. Kuvio: Tilastokeskus Kotitalouksien lainat suhteessa tuloihin Kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden perustamisja rakennusaikaisista lainoista ovat kasvaneet tuntuvasti 2010-luvulla, mutta kasvuvauhti on hidastunut vuodesta 2019 alkaen. Kuvio: PTT Asumismenot 2020 -selvitys Aloitettujen rakennushankkeiden suuret määrät kerrostaloissa ajoittuvat vuosien 2015–2018 välille. Jos yhtiövastikkeita jää maksamatta, taloyhtiön talous voi romahtaa. Samoin kotitaloudet asuvat entistä pidempään asunnoissa, jotka eivät vastaa lähiaikojen tarpeita, Kero huomauttaa. Jos kotitalous ottaa ison asuntolainan ostaakseen kodin taloyhtiöstä, joka on rakennettu suuren yhtiölainan turvin, kyky hoitaa kokonaislainamäärän maksut voi yllättää ikävästi. Tämä helpottaa asunnonostajien mahdollisuuksia ottaa suurempia lainoja. n Terttu Iiskola. Kuvio: PTT Asumismenot 2020 -selvitys Varovaisuutta varoitteluun Finanssivalvonta on palauttanut asuntolainojen lainakaton perustasolle 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnon ostajille. Kun vuonna 2011 asuntolainojen koroista verovähennyskelpoisia oli vielä 100 prosenttia, niin vuonna 2020 vähennyskelpoisia on enää 15 prosenttia. Osuutta ovat kasvattaneet taloyhtiöiden korjauslainojen lisäksi uudiskohteiden vilkas rakentaminen ja isot yhtiölainaosuudet niissä. Kiinteistöliiton pääekonomistin Jukka Keron mielestä velkaantumisen hillintätoimissa ei kuitenkaan pidä innostua niin paljon, että aiheutetaan asuntojen kysyntään voimakas laskupiikki markkinoiden jo muutenkin käännyttyä rakentamisen kasvun pysähdyttyä. 13 Finanssivalvonta on palauttanut asuntolainojen lainakaton perustasolle 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnon ostajille. Kuviossa ovat mukana kerrostalojen uudiskohdekaupat, joissa on ollut myyntihetkellä taloyhtiölainaa
Sivulla on julkaistu tässä vaiheessa osamarkkinoiden rajaukset. – Ei-luottamuksellisen datan yhdistämisellä ja yhtenevien määritelmien käyttämisellä parannetaan julkaistavan tiedon laatua ja vertailukelpoisuutta, Kotaniemi toteaa. Myöhemmin yhteistyötä on tarkoitus laajentaa käsittämään muun muassa tilojen käyttöönoton ja kiinteistöjen vajaakäyttöasteet. Kotaniemen mukaan markkinatiedon laatu ja markkinoiden läpinäkyvyys ovat Suomessa toki olleetkin yleisesti hyvällä tasolla, mutta aina on kuitenkin varaa parantaa. Toiminnan alkuvaiheessa on keskitytty teknisiin määrittelyihin toimistomarkkinoiden tilakannasta ja osamarkkinoiden maantieteellisistä rajauksista. 14 Toimitilojen markkinatietoihin Laatua ja läpinäkyvyyttä Neljä arvostettua kiinteistöalan yritystä ovat perustaneet Helsinki Research Forum – tutkimusryhmän. Markkinatutkimusta tekevillä tahoilla on ollut käytössään hieman erilaista dataa ja toisistaan poikkeavia määrittelyitä muun muassa osamarkkinarajojen suhteen. Koronakriisin vaikutukset ovat näkyneet RAKLIn suhdannetietojen mukaan muun muassa niin, että monien toimitilojen vuokralaisten liiketoiminta on vaikeutunut ja tuonut vaikeuksia vuokranmaksuun. Lisäksi kiinteistömarkkinan kansainvälistyminen on haastanut alan vakiintuneet käytännöt. Tämänkaltaisista jaetun markkinatiedon tutkimusfoorumeista on saatu hyviä kokemuksia muista Euroopan maista ja haluamme tuoda näitä hyviksi todettuja käytäntöjä myös Suomeen, toteaa CBRE:n tutkimusjohtaja Jussi Niemistö. Sen sijaan vaikutukset rakennusmarkkinoille jäävät hyvän tilauskannan takia kuluvana vuonna vähäisiksi useimpiin muihin elinkeinoihin verrattuna. RAKLI julkaisee tuloksia aina, kun on jotain valmista julkaistavaa. Muun muassa ristiriidat osamarkkinakohtaisissa vajaakäyttöluvuissa ovat aika ajoin herättäneet ihmetystä kansainvälisten sijoittajien keskuudessa, toteaa JLL:n Suomen-toimitusjohtaja Tero Lehtonen. Muissa kaupungeissa toimistojen tuottovaatimukset eivät juuri muuttuneet viime syksystä. Kiinnostavuus kiinteistösijoituksiin on edelleen vahvaa, mutta koronakriisi aiheuttaa edelleen käytännön haasteita kaupankäynnille, RAKLIn Kotaniemi toteaa. – Pyrimme tällä avoimuudella ja läpinäkyvyydellä parantamaan kiinteistöalan palveluita ja tarjoamaan todenmukaista markkinatietoa asiakkaille ja sijoittajille ratkaisujen tueksi sekä kiinteistömarkkinaan yleisesti. – Aktiivisuus kiinteistömarkkinoilla on hiljentynyt koronakriisin alettua huhtikuussa, mutta jonkin verran kauppaa käydään kaiken aikaa. Yhteistyön tulokset julkaistaan RAKLIn nettisivuilla Helsinki Research Forum -osiossa ja ne ovat kaikkien käytettävissä ilmaiseksi. Helsinki Research Forum toimii yhteistyössä kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLIn kanssa, joka tarjoaa puitteet sekä teknistä apua yhteistyölle. Tästä RAKLIn jäsenkunnan osuus on yli 50 miljardia euroa. Kiinteistösijoitukset Suomessa. n Jouni Suolanen. Mikä on kiinteistömarkkinoiden tilanne ja aktiivisuus nyt. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Tutkimusryhmän tarkoitus on tuottaa jäsentensä liiketoiminnan kautta syntyneestä ei-luottamuksellisesta datasta yhteenvetoja, joita julkaistaan säännöllisesti. – Vaikka kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyys Suomessa on hyvällä tasolla, parantamisen varaa löytyy edelleen. H elsinki Research Forumin perustaneet yritykset ovat CBRE, JLL, Cushman & Wakefield ja KTI Kiinteistötieto. – Yhteiset määrittelyt markkinoiden perustiedoille kuten osamarkkinarajauksille ja tilakantatiedoille luovat luotettavan pohjan entistä tarkemmille ja paremmille kiinteistömarkkina-analyyseille ja -tunnusluvuille. – Parempi markkinadata auttaa kiinteistösijoittajia ja kiinteistönomistajia tekemään laadukkaampia päätöksiä, mikä osaltaan tukee pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkinoiden kasvua ja edistää yleisesti markkinoiden läpinäkyvyyttä, toteaa kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi RAKLIsta. Niiden avulla voimme yhdessä edelleen kehittää Suomen kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja markkinatietojen luotettavuutta, toteaa KTI:n asiakkuuksista ja palvelukonsepteista vastaava johtaja Markus Steinby. Korona vähensi sijoittajakysyntää Ammattimaisesti hallinnoitujen kiinteistösijoitusten arvo Suomessa on noin 70 miljardia euroa. Sen tavoitteena on parantaa pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoista julkaistavan markkinatiedon laatua. Osamarkkinoilla tarkoitetaan yksiselitteistä näkemystä siitä, mihin rakennuksiin viitataan, kun puhutaan vaikka Ruoholahden tai Keilaniemen toimistomarkkinasta Kartassa maantieteelliset osamarkkinat. Kriisi lisäsi etenkin liikekiinteistöihin liittyvää epävarmuutta, minkä seurauksena Helsingin keskustan liikekiinteistön tuottovaatimus nousi barometrissä noin 0,4 prosenttiyksikköä
Parasta kiinteistön kokonaishallintaa! Ota yhteyttä ja varataan esittelyaika! Firasor Oy +358 44 7474 379 sami.hanninen@?rasor.. • Tarjouslaskenta • Huoltokirja • Töiden seuranta • Lenkkien hallinta • Avainten hallinta • Karttasovellus • Mittarilukemat • Ja paljon muuta!. www.?rasor.
Pienistä 20-29-neliöisistä asunnoista S uomen Arkkitehtiliitto SAFA esittää huolensa 2010-luvulla asuntorakentamisessa yleistyneestä kehityksestä, jossa asuntojen toiminnallisuus on heikentynyt samalla kun tonttitehokkuuksia ja porrashuoneiden syöttötehokkuuksia on maksimoitu. SAFAn puheenjohtaja Henna Helander, missä kaikessa asuin. Mitä arvelet, millaiset syyt ovat asuntorakentamisen heikentymisen taustalla. Asunnot ovat koko ajan pienentyneet. Nyt myös kun puhutaan asunnosta, jossa on kaksi huonetta ja avokeittiö, niin aiemmin se olisi ollut yksi huone ja tupakeittiö. Vertaatko aikaan 20 vuotta vai 100 vuotta sitten. – 20 vuotta sitten, ja tietenkin myös 50 vuotta sitten. 16 Vaatimus paremmasta asuinrakentamisesta Asunnot yhä pienempiä Suomen arkkitehtiliitto SAFA julkaisi elokuussa kannanoton, jossa järjestö kritisoi nykyistä asuinrakentamisen laatua. Nyt asuntoja rakennetaan tehokkuus edellä ja joka paikassa katsotaan vain asuntojen lukumääriä. rakentamisen heikentynyt laatu mielestänne näkyy. Sanoit, että asunnot ovat pienempiä kuin aikaisemmin. Yhä useammat asunnot ovat käytävämäisiä, pimeitä ja huonosti kalustettavia. – Kaikki asuntotyypit yksiöistä lähtien ovat pienempiä kuin aikaisemmin. Liiton puheenjohtaja Henna Helander kertoo, mikä rakentamisessa mättää. Nämä varmasti ovat niitä suurimpia asioita. Mitkä asiat ovat siihen johtaneet. – Asuntoja pitäisi tehdä sen takia, että ihmisillä olisi suoja ja hyvä elämä siellä kotona
Heitä kiinnostaa asunnon sijainti, neliöt ja hinta. Me rakennamme Suomessa samalla runkorakennejärjestelmällä kuin 1970-luvulla. Nyt tehdään erityisesti näitä pieniä asuntoja. – Ensinnäkin on hyvä, että asioista keskustellaan. . Uusien asuntojen velaton hinta on usein täysin eri kuin myyntihinta. On monen intressissä, ei vain asuntosijoittajien, tehdä tosi pieniä asuntoja. – Asukkaita on monenlaisia. Muualla Euroopassa tekninen taso ei ole niin hyvä, mutta asunnot ovat monipuolisempia, niitä on eri kokoisia, erilaisissa taloissa kuten rivi-, terassi-, pienja kerrostaloissa. SAFAn toimenpide-ehdotuksia . Ennen rakennettiin selkeämmin ihmisille, nyt rakennetaan taseeseen, yhä useammin sijoittajille. Mutta se vaikuttaa heikentävästi asumisen laatuun ja ihmisten hyvinvointiin. OP:n kyselytutkimuksessa asukkaiden ensimmäinen asuntoon kohdistuva toive oli avarat tilat. Oletko huomannut, että samanlaista rakentamisen laadun heikentymistä olisi havaittavissa muuallakin. 1. Pienet asunnot ovat hyvin suomalainen trendi. Mutta vastaavasti on niitä, joilla ei ole mahdollisuutta valita. – Ilmastonmuutos on tärkein asia ratkaistavaksi rakentamisenkin alalla. Markkinoilla on tapahtunut muutos. Hollannissa on säädös, jonka mukaan asunnossa pitää olla 15 neliön vapaa tila, yhtenäinen tila ilman kiintokalusteita. Pauli Jokinen SAFAn puheenjohtajan Henna Helanderin mukaan asuinrakentamisen laatuun tulisi kinnittää huomiota. Jopa niin, että joillekin sijoittajille asunnot ovat pelkästään arvopapereita. Tyytyvätkö asukkaat mukisematta tällaisiin pieniin asuntoihin. Toimit SAFAn puheenjohtajana ja pidät Majakkahuoneesta-blogia. Kehitetään asuntojen laadun arviointitapoja yhdessä rakennusalan toimijoiden ja asukkaiden kesken: • laatutekijöiden arvioimiseksi on kehitettävä pisteytysjärjestelmä • rakennuslupahakemuksen pakollisena liitteenä tulee olla selvitys asuntojen kalustettavuudesta • asuntojen valoisuuden kriteeristö määritellään säädöstasolla. He eivät ole edes tietoisia, millaisia asuntoja heillä on. Toiseksi haluan, että myös heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tulisivat kuulluksi asuntomarkkinoilla. • asuinhuoneiston huoneluvun on vastattava todellista ikkunallisten asuinhuoneiden määrää myös huoneistoluettelossa. Sijoittajille myydään isoja kokonaisuuksia. Ongelma liittyy erityisesti kasvukeskuksiin. Esimerkiksi Vuokralaiset ry on kommentoinut tätä asiaa ja heillä on ihan sama huoli kuin SAFAlla. Onhan tässä myös kyse ilmastonmuutoksesta. Kun ihmiset rakentavat itselleen, niin silloin yleensä rakennetaan tilavasti. – Suomessa on Euroopan pienimmät asunnot, tai ainakin pienimmästä päästä. Runkorakennejärjestelmä pitäisi muuttaa, se antaisi joustoa tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi jokaisessa makuuhuoneessa tulisi olla ikkuna. Pienet asunnot ovat hyvin suomalainen trendi. Asuntoja on todella hankala muuttaa, jos myöhemmin asumisen trendit kääntyvät ja vaikkapa haluttaisiin yhdistää asuntoja. Toki edelleen on ihmisiä, jotka ostavat asunnon itselleen, mutta nyt on yhä suuremmat asuntosijoitusmarkkinat. Nyt mitataan vain asuntojen lukumääriä, sekä valtio ja kaupungit. Minulla on itselläni kehitysvammainen tytär ja olen ollut vanhusten kotiavustajana, heidän äänensä jää helposti kuulematta. Se pitäisi muuttaa joko puutai pilari-laattajärjestelmään tai niiden kombinaatioihin. Kun rakentamisen laatu on heikkoa, niin mitä asialle pitäisi tehdä. Sijoitustoiminnasta on yleisemminkin tullut lyhytkestoisempaa. Ongelma liittyy erityisesti kasvukeskuksiin. 17 – Suomessa on Euroopan pienimmät asunnot, tai ainakin pienimmästä päästä. Vaihtoehtoja on niukasti, varsinkin uusissa asunnoissa. Yhä enemmän siis rakennetaan asuntosijoittajille, eikä asukkaille. Asunnoissa on kolmen vuoden lyhennysvapaa yhtiölainoissa. Yli 90 prosenttia asunnoista tehdään tällaisella niin sanotulla kirjahyllyrunkorakennesysteemillä. Se on erittäin joustamaton. Millaisiin asioihin haluat kiinnittää huomiota. Millaisena mielipidevaikuttajana itsesi näet. Jotkut sijoittajat myyvät asunnon pois kolmen vuoden kuluttua, kun lyhennysvapaajakso loppuu. Korjataan lainsäädännön ja nimikkeistön epäselvyydet: • määräyksiä on selvennettävä siten, että asuinhuoneessa on oltava ulos aukeava ikkuna sisäikkunallinen tila ei täytä asuinhuoneen vaatimusta. menee vuokralle 86 prosenttia. Käytämme ihan turhan paljon betonia, talot pysyisivät pystyssä pienemmälläkin määrällä. Suuret asuntosijoitusfirmat ovat kiinnostuneet lähinnä kasvukeskuksista. 2. Sellainen säädös olisi hyvä Suomessakin ehkäpä nykyisen 20 neliön minimiasunnon sijaan. Yhtiölainat ovat lisääntyneet. Ihmiset arvostavat tilaa. Nyt rakennetaan ikkunattomia makuuhuoneita. On niitä, jotka pystyvät valitsemaan juuri sellaisen asunnon kuin haluavat. Jokaisen pienen asunnon välissä on kantava teräsbetoniseinä. Hyvä arkkitehtuuri ja kestävä, viihtyisä ympäristö kaikille ovat tietysti lähellä sydäntä. Asumisesta saisi viihtyisämpää tekemällä suurempia asuntoja.. – Kyllä. Rahoitusmarkkinat ovat myös muuttuneet. Sekin voisi nostaa asuttavuuden tasoa, jos porrashuonetta kohden rakennettaisiin vain neljä asuntoa. Onko se kansainvälinen trendi
Radonpitoisuudelle viitearvot Sosiaalija terveysministeriö on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi. Mittaukset on tehty Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla. Sosiaalija terveysministeriö on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Toimintasuunnitelmassa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja keinot, joiden avulla radonista aiheutuvaa keuhkosyöpäriskiä Ilmanvaihto ja rakenteiden tiiviys avainasemassa Radonpitoisuudet kuriin Radonkaasu on Suomen merkittävin sisäilman altiste. Kartta perustuu sisäilman radonpitoisuuden mittauksiin pientaloasunnoissa. Se on Suomen merkittävin tautitaakkaa aiheuttava sisäilman altiste ohittaen myös homeet ja muut tunnetummat riskitekijät. – Kolme neljäsosaa suomalaisen säteilyannoksesta on lähtöisin radonista. Radonkaasu on kuitenkin hajutonta ja näkymätöntä eikä siitä aiheudu välittömiä oireita, joten sitä on mahdoton tunnistaa ilman teknisiä mittauksia, toteaa neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriön Turvallisuus ja terveys -osastolta. Hengitysilman radon aiheuttaa keskimäärin suomalaisille enemmän säteilyaltistusta kuin mikään muu tekijä, minkä lisäksi radonkaasu on toiseksi merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja tupakan jälkeen. Korkeita radonpitoisuuksia on mitattu kaikkialla Suomessa. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Korkeita radonpitoisuuksia on mitattu eri puolilla Suomea. Kuva: Säteilyturvakeskus 27.7.2017. 18 R adonkaasu on radioaktiivista kaasua, jota erittyy ilmakehään maaperästä. Sitä päätyy asuinhuoneistojen ja muiden rakennusten sisäilmaan joko rakennusten alla ja ympärillä olevasta maaja kallioperästä, rakennustuotteista tai porakaivovedestä
Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaalija terveysministeriöstä sanoo, että rakennusten radonkorjaukset ovat yleensä helppoja ja edullisia. Lähes yhtä tehokas vaihtoeh. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnin ja taloyhtiöliittymän ansiosta. Asuntojen radonpitoisuuksia voidaan mitata yksinkertaisen keräinpurkin avulla. Imuri poistaa jopa 95 prosenttia sisäilman radonkaasusta ja poistaa myös muita maaperästä kulkeutuvia epäpuhtauksia. Laitteiston kuntoa on syytä seurata ja huolehtia, että se toimii niin kuin on suunniteltu. Toimintasuunnitelman pääpaino on keinoissa saada sisäilman radonpitoisuudet vähenemään. Ryömintätilan tai lattialaatan alapuolen tuuletuksella, alapohjan tiivistyksillä, ilmanvaihdon tehostamisella ja Suomen korkeat sisäilman radonpitoisuudet johtuvat paitsi radioaktiivisia kiviaineita sisältävästä maaperästä, myös ilmastosta ja rakennustekniikasta. alipaineisuuden vähentämisellä voidaan pienentää sisäilman radonpitoisuutta. – Purkki tuodaan mittauskaudella 1.9.–1.5. – Jos rakennuksessa on liian alipaineinen ilmanvaihto ja korvausilma tulee lattian alta, tämä pitää saada tasapainoon. Jos viitearvot ylittyvät, niin suunnitellaan toimenpiteet, joilla sisäilman radonpitoisuutta voidaan pienentää, Pekkola selventää. Seuraavaksi tarkistetaan rakenteiden tiiviys: erityisesti seinän ja lattian välisen sauman ja muiden alapohjassa olevien rakojen tiiveys on radon-pitoisuuksien kannalta tärkeää, Pekkola neuvoo. huoneistoon ja se saa olla vaikka kirjahyllyssä vähintään kaksi kuukautta, minkä jälkeen purkki analysoidaan. Sosiaalija terveysministeriön asetuksen ionisoivasta säteilystä (1044/2018) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Terveydensuojelulaki edellyttää, että asuinrakennusten omistajan ja haltijan velvollisuutena on osaltaan huolehtia, että sisäilman radonpitoisuus on olosuhteet huomioiden mahdollisimman pieni. Radonimurin avulla rakennuksen alla oleva maaperä alipaineistetaan sisäilmaan nähden, jolloin radon ei pääse tunkeutumaan rakennukseen alapohjan rakojen kautta. Korjaustoimenpiteet ovat helppoja Pekkola jatkaa, että radonkorjaukset ovat yleensä suhteellisen helppoja ja edullisia. Suomessa voidaan pienentää. Radontorjuntajärjestelmä on helpointa asentaa uuteen rakennukseen, jolloin lattialaatan alle asennetaan radonputkisto ja poistohormi katolle, jota voi tarvittaessa tehostaa imurilla. 19 Pyydä lisätietoja: Mikko Mars, 040 635 2307 mikko.mars@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon. Uusi asunto pitää suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylitä arvoa 200 Bq/m 3
Taloyhtiön kellarikerroksen yhteiset harrastetai saunatilat olisi myös hyvä mitata. Kuva: Säteilyturvakeskus Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Yhden mittauspurkin hinta analyyseineen on noin 40–60 euroa. kerroksissa ja alimmissa asutuissa kerroksissa. Jos asunnossa on kaksi kerrosta, mitataan molemmissa kerroksissa. Tärkeintä on nyt oikean tiedon jakaminen ja asiaan havahtuminen: moni ei esimerkiksi tiedä työpaikkojen ja muiden oleskelutilojen radonpitoisuuksien mittausvelvoitteesta tai siitä, että esimerkiksi porakaivovesi voi lisätä huoneiston radonpitoisuutta. Vaikka radonkaasu on tutkitusti haitallista, Pekkola kehottaa kuitenkin maltillisuuteen. – Toimintasuunnitelmassa korostuu oikean tiedon tärkeys radonhaittojen torjunnassa. Radonkaivo soveltuu erityisen hyvin soratai hiekkaharjuille rakennettuihin taloihin. Purkit sijoitetaan olohuoneeseen tai makuuhuoneeseen. Kuva: Säteilyturvakeskuksen otantatutkimus vuosilta 2006–2007 sekä Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018. – Erityisesti maavaraiselle laatalle perustetut rakenneratkaisut lisäävät radonriskiä, hyvin tuulettuvissa alapohjissa ongelma on pienempi. Myös ensimmäisen asuinkerroksen asunnot on suositeltavaa mitata vaikka maanvastaisia rakenteita ei olisikaan. Jos asunto on alle sadan neliömetrin kokoinen, riittää yksi mittauspurkki. 20 to on rakennuksen ulkopuolelle perustettava radonkaivo, joka alipaineen avulla ohjaa radonpitoisen huokosilman hallitusti pois ulospuhallusputkesta. Radonmittauksia voi ostaa joko Säteilyturvakeskuksesta tai yksityisiltä mittauspalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Ruotsissa radonkaasun keskimääräinen Bq/m 3 on 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m 3 . Radon tunkeutuu rakennukseen alapohjassa olevien rakojen kautta ja kulkeutuu rakennuksen sisällä ilmavirtausten mukana. Tietoisuutta radonista, sen haitoista ja oikealla tavalla toteutettavista torjuntakeinoista on tarpeen lisätä niin viranomaisten kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Niin imurin kuin kaivonkin rakennuskustannukset kohoavat muutamiin tuhansiin euroihin. Sitä suuremmat asunnot on suositeltavaa mitata kahdella purkilla. Ei syytä paniikkiin! Suomen korkeat sisäilman radonpitoisuudet johtuvat paitsi radioaktiivisia kiviaineita sisältävästä maaperästä, myös ilmastosta ja rakennustekniikasta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 94 Bq/m 3 . Rivitaloissa ja erillistaloissa on tarpeen mitata aina kaikki asunnot ja vähintään alin kerros, sillä muun muassa asuntojen ilmanvaihdon toiminta ja rakennevuodot alapohjaan ovat yksilöllisiä, Pekkola neuvoo. n Kaisa-Liisa Ikonen. Suunnitelma auttaa etenemään radonhaittojen korjaamisessa ja ehkäisemisessä vastuullisesti ja järjestelmällisesti. – Kerrostaloissa radonia esiintyy eniten maanvastaisissa – Kerrostaloissa radonia esiintyy eniten maanvastaisissa kerroksissa ja alimmissa asutuissa kerroksissa. Sen vuoksi kerrostalojen radonmittaukset tehdään kaikissa asunnoissa, joissa on maanvastaisia seinätai lattiarakenteita. Mittauspurkki muutamalla kympillä Vesa Pekkola lisää, että toimintasuunnitelmaan ei ole kirjattu radoniin liittyviä virallisia pakkoja tai valvottuja velvoitteita, mutta ministeriön toive on, että helppoja ja edullisia mittauksia taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa lisättäisiin. Moni ei tiedä työpaikkojen ja muiden oleskelutilojen radonpitoisuuksien mittausvelvoitteesta tai siitä, että esimerkiksi porakaivovesi voi lisätä huoneiston radonpitoisuutta
Pitkät kesähellejaksot ovat yleistyneet.. Raportti pohtii pitkien hellejaksojen haittavaikutuksia ihmisiin. Raportti tutkii kuumuutta kaupungeissa ja lisäksi se etsii ratkaisuja siihen, miten kaupunkisuunnittelu voisi vastata kuumuuden torjuntaan. – Euroopassa lämpötilat ovat nousseet vuosi vuodelta. Raportin mukaan kaupunkien tulisi parantaa kestokykyä hellejaksoja vastaan. 22 Lämpösaarekkeet nostavat kaupunkien lämpötiloja Taistelu kuumuutta vastaan Etenkin kaupungit tulevat jatkossa kärsimään helteistä, jotka johtuvat ilmaston lämpenemisestä. K ansainvälinen rakennettuun ympäristöön ja teollisuuteen keskittynyt yhtiö Sweco julkaisi Urban Insight -raportin, joka käsittelee ilmaston lämpenemisen vaikutuksia kaupunkeihin. Swecon talotekniikan asiantuntijan mukaan kotien pitäisi varautua entistä paremmin kuumuuteen
– Raporteissa kuvataan sitä, miten kaupunkisuunnittelun avulla voidaan vastata ilmastonmuutokseen ja hidastaa sitä, ja miten suunnittelemme ja rakennamme kestäviä ja turvallisia kaupunkeja. Osa Urban Insight -raporttien sarjaa . Pelkästään kesäkuussa mittari nousi usein jopa 30 asteeseen. Lämpösaarekkeet lämmittävät Viime kesänä Suomessa oli lukuisia hellepäiviä. Puhutaan lämpösaarekeilmiöstä. – Meillä Suomessakin tapahtuu kaupungistumista, jonka myötä kaupungit kasvavat. Esimerkiksi Tukholmassa lämpötila nousee vuoteen 2050 mennessä Budapestin tasolle. Kaupungeissa käytettyjen rakennusmateriaalien, kuten asfaltin ja betonin lämmönjohtavuus on suuri. – Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa on jo kaukokylmäverkot, joiden kautta pystymme tuottamaan jäähdytyksen energiatehokkaasti ja kierrättämään lämmön kaukolämpöverkkoon hyödynnettäväksi.. Swecon talotekniikan asiantuntija Niina Laasosen mukaan jäähdytysjärjestelmät ovat lyömässä läpi. – Myös rakennusten katot ovat usein mustia ja ne keräävät lämpöä, Laasonen nostaa esimerkin. Helteiden vaikutukset tulevat näkymään erityisesti suurissa kaupungeissa. Swecon tekemä raportti on osa yhtiön julkaisemaa kestävän kaupunkikehityksen raporttien sarjaa. Meillä Helsingissä vastaavasti lämpötilan on arveltu nousevan Wienin tasolle, sanoo Swecon talotekniikan asiantuntija Niina Laasonen. Sweco on toteuttanut Urban Insight -raportteja kolmen vuoden ajan. Tällä kertaa kuumuus kaupungeissa valikoitui teemaksi aiheen ajankohtaisuuden takia. Heinäkuussa julkaistuissa raporteissa on käyty läpi, miten lämpenemistä tapahtuu eri Euroopan kaupungeissa. Päivisin kaupunkirakenteet varastoivat auringon lämpöenergiaa, joka vapautuu yöllä muodostaen kaupunkeihin niin kutsuttuja lämpösaarekkeita. Kuumuus on noussut yhä suuremmaksi haasteeksi eurooppalaisissa kaupungeissa. Keskimäärin ero on ehkä 2-3 asteen luokkaa, Laasonen sanoo. Sen johdosta kaupungeissa saattaa olla enimmillään jopa 5-9 astetta lämpimämpää kuin kaupunkien ulkopuolella. Lämpösaarekeilmiö korostuu tiivisti rakennetuissa kaupungeissa. 23 Päivisin kaupunkirakenteet varastoivat auringon lämpöenergiaa, joka vapautuu yöllä muodostaen kaupunkeihin niin kutsuttuja lämpösaarekkeita. – Olemme kansainvälinen toimija ja raportteihin haemme asiantuntijoiden näkemyksiä eri maista. Kaupungeissa esiintyy lämpösaarekeilmiöitä. Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa kuumat sääjaksot tulevat yhä voimistumaan, yleistymään ja pitenemään. Swecon raporttisarja käsittelee ilmastotekoja eri näkökulmiksta, sanoo Niina Laasonen
Suomessa rakennussuunnittelun lähtökohtana on pitkään ollut lämpimän ilman pitäminen sisällä, eikä koteja ole suunniteltu lämpenevään ilmastoon. Se on todella tehokas viilennysmuoto. Rakennusten jäähdytykseen kehitetään jatkuvasti uusia tekniikoita. Helsingissä on arveltu pian olevan Wienin ilmasto. Se on todella tehokas viilennysmuoto, Niina Laasonen huomauttaa. Kaupungeissa on paljon kivisiä pintoja, jotka keräävät lämpöä. Laasosen mukaan kouluissa ja päiväkodeissa on haastavaa, kun aurinko paahtaa suurista ikkunoista sisään ja lämmittää luokkahuoneet. Lainsäädäntö tukee nykyään viilennysratkaisujen lisääntymistä. – Jäähdytys nähdään kustannustekijänä, eikä lisäarvoa tuovana tekijänä. Laasonen on talotekniikan asiantuntija ja hän kollegoineen miettii työssään muun muassa sitä, miten rakennuksiin voidaan toteuttaa energiatehokkaita viilennysjärjestelmiä. Esimerkiksi puistot eivät kerää ja vapauta lämpöä samalla tavalla kuin asfaltti. Se vaatii, että kesän aikana sisätilojen lämpötila ei saa ylittää 150 astetuntia. Mutta nyt keskustelu on onneksi kääntynyt toiseen suuntaan ja uskon, että tulevaisuudessa jäähdytys huomioidaan paremmin. Ihmisten työteho tutkitusti laskee keskimäärin kaksi prosenttia jokaista yli 25 asteen nousevaa lämpöastetta kohden. Lähes kaikki rakentaa omakotitaloihin jo viilennyksen. Uutta taloteknologiaa Yleistyvät hellejaksot vaativat rakennusten lähiympäristön varjostamista ja arkkitehtonisia ratkaisuja, mutta myös uutta taloteknologiaa. Pauli Jokinen. 24 – Monissa isoissa rakennuksissa on ollut jäähdytystä jo pidempään, mutta esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja vanhusten palvelutaloissa siitä on usein tingitty. – Maalämpö on yleistynyt ja sitä kautta myös maakylmän käyttö. . Laasonen myös korostaa, että kansanterveydellisen ongelman lisäksi helteistä voi tulla jatkossa myös kansantaloudellinen ongelma. Kotitalouksien pitää varautua Kaupunkien ja rakentamisen pitäisi jatkossa ottaa entistä paremmin huomioon lämpenemisestä aiheutuvat uhkatekijät. – Vielä aika harvassa kodissa Suomessa on viilennysjärjestelmä, mutta vuoden 2018 helleaalto selkeästi herätti kiinnostuksen, ja 2020-luvulla jäähdytysratkaisujen kysyntä tulee taatusti vielä lisääntymään, hän arvioi. Laasonen mainitsee jäähdytyksen yhteydessä myös kiertotalouden. – Maalämpö on yleistynyt ja sitä kautta myös maakylmän käyttö. – Meillä on vasta 2000-luvulla tullut lainsäädäntöön kesälämpötilan hallinta. Hän on huomannut, että viime vuosina kotien viilennyksen tarpeeseen on alettu vihdoin heräämään. Julkisissa tiloissa on ongelmia Monissa isoissa rakennuksissa on ollut jäähdytystä jo pidempään, mutta Laasosen mukaan esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja vanhusten palvelutaloissa siitä on usein tingitty. Varsinkin se näkyy omakotitaloissa. Laasosen mukaan kotitalouksien pitää varautua paremmin lämpenemiseen. Tilojen jäähdytyksessä syntyy lauhdelämpöä, joka voidaan kierrättää takaisin ja hyödyntää esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitykseen. Kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella on siihen oma vaikutuksensa. Näin ylimääräistä energiaa ei tarvita. – Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa on jo kaukokylmäverkot, joiden kautta pystymme tuottamaan jäähdytyksen energiatehokkaasti ja kierrättämään lämmön kaukolämpöverkkoon hyödynnettäväksi. Pientalot puolestaan ovat suurelta osin sähkölämmitteisiä, joten niihin saadaan helposti viilennys lämpöpumppujen avulla ja samalla pienennetään merkittävästi ostoenergiankulutusta talviajalla, Laasonen kertoo. Vanhoissa rakennuksissa ei ole huomioitu jäähdytystä
Paxa-lajitteluastioilla rakennat lajittelupisteen julkiseen tilaan helposti toisiinsa magneeteilla yhdistettävistä astioista. Yhdistele eri kokoisia syväsäiliöitä sekä pintaja erillisastioita tarpeen mukaan. Pinta-astiat eivät vaadi kaivuutöitä! Yksittäisen säiliön saa myös jaettuna, jolloin voi kerätä kahdet jätejakeet omiin osastoihinsa – mahdollistaa muovin keräyksen! Voit myös uudistaa vanhan jätesäiliösi ilmeen Luowia-modernisointisarjallamme. finncontshop@finncont.com www.finncont.com Suomen suosituimmat Siti-roskakorit Verhoilun väri valintasi mukaan Suomen laajin jätehuoltotuotteiden valikoima Finncont ® Luowia -jätteenkeräysjärjestelmät Laadukkaat Weber-jäteastiat Finncont ® Luowia Modernisointisarja Kätevä kaksoiskannellinen keräysastia Modulaariset Paxa-lajitteluastiat. Siti-roskakoreilla ja Weber-jäteastioilla keräät puolestaan pienemmät jätejakeet kustannustehokkaasti. Finncontilta löydät jätehuollon ratkaisut kaiken kokoisille kiinteistöille
Virka-aikana autot ovat kaupungin työntekijöiden käytössä ja virka-ajan ulkopuolella kuntalaisten ja matkailijoiden vuokrattavissa. 8. Jätehuoltoa kehitetään yhdessä paikallisten kanssa. Esimerkiksi 50/50-toiminnassa oppilaat tekevät omissa koulurakennuksissaan erilaisia energiankulutukseen liittyviä mittauksia sekä kehittävät ja toteuttavat energiankulutusta vähentäviä toimia osana koulun arkea. Vuonna 2017 Lappeenrannan kaupunkikonserni teki päätöksen hankkia vain uusiutuvia käyttäviä autoja. LSJH:n alueella on kerätty poistotekstiiliä vuodesta 2016 lähtien. Lahdessa pilotoitava CitiCAP-sovellus kannustaa lahtelaisia kestävään liikkumiseen. Jyväskylän Kankaan alueella kokeillaan rohkeasti uusia jätehuollon ratkaisuja, joissa moderni teknologia tukee ympäristötavoitteita. Kyseessä on maailman ensimmäinen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilu. 5. – Jalanjälkimittarin kohdentaminen yksittäiselle kunnalle on tällä hetkellä tehtävissä vain hyvin karkeasti, sillä kuntakohtaista tietoa ei ole riittävästi saatavilla. 2. 9. Verkosto tavoittelee kolmea tavoitetta – ei päästöjä, ei jätteitä ja ei ylikulutusta – vuoteen 2050 mennessä. Kaupungissa selvitetään mahdollisuutta hankkia alkuperätakuut myös kaupungin käyttämälle kaukolämmölle. Vaasan kierrätysgalleria Minimossen on Suomen ensimmäinen vastuulliseen kuluttamiseen kannustava ja inspiroiva ostospaikka, jossa myydään kierrätettyjä tuotteita. Käyttäjien päästöoikeudet ja -katto vastaa kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen edellyttämiä päästövähennyksiä. Asukkaat kokeilivat arjen ilmastotekoja Kuopiossa Viksu kuopiolainen -kokeilussa kuukauden ajan. 7. Hankkeen avulla ohjataan myös tuotannon ja palveluiden kehittymistä nykyistä kestävämmiksi. Vanhat tuotteet ja materiaalit on tuunattu uusiksi persoonallisiksi tuotteiksi. Ilmastokorttelit-hankkeessa kokeillaan ja kehitetään uusia vihreitä ratkaisuja asukkaiden kanssa valituissa kortteleissa. Kuva: Suomen ympäristökeskus Fisu-verkosto edelläkävijänä Kestävän kulutuksen kunnat Suomalaisen edelläkävijäkuntien Fisuverkoston (Finnish Sustainable Communities) kunnat näyttävät esimerkkiä kestävässä kuluttamisessa ja haastavat myös muut kunnat pienentämään omaa ympäristöjalanjälkeään. Säästyneistä energiakuluista palautuu kullekin koululle puolet euroina omaan käyttöön. Vuonna 2018 kaupunki otti käyttöönsä neljä yhteiskäytössä olevaa sähköautoa. Samalla viedään eteenpäin jätehuollon viestintää ja logistiikkaa. Useimmat Fisu-kunnat pärjäävät kyllä suomalaisten kuntien keskinäisessä vertailussa, mutta kokonaisuudessaan nämäkään kunnat eivät voi kehua lähtötilannettaan. 4. Forssassa on ollut koko kaupunkikonsernissa käytetyllä sähköenergialla alkuperätakuu vuodesta 2019 lähtien. Näistä kulutuksen saattaminen kestävälle tasolle on koettu haas. 3. – Kestävästi rakennetun yhteiskunnan pitäisi kestää myös häiriöt paremmin kuin lyhytnäköiselle voitontavoittelulle rakennetun. 6. EnergiaHelppi auttaa asukkaita energiankäyttöön ja -kulutukseen liittyvissä asioissa henkilökohtaisesti. 11 resurssiviisasta tekoa mitkä ovat ne tukijalat, joille tulevaisuuden yhteiskunnan perustamme. Kokeilun aikana muun muassa suosittiin perunaa ja ohraa riisin sijaan, otettiin lyhempiä suihkuja, ostettiin tavaroita kierrätettynä sekä tehtiin etätöitä. Fisuun kuuluu 11 kuntaa: Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Riihimäki, Turku ja Vaasa. Uusi digitaalisuutta hyödyntävä jätehuoltojärjestelmä kannustaa asukkaita vähentämään jätteen määrää ja lajittelemaan. Joensuussa hillitään ilmastonmuutosta yhdessä. Hankkeessa edistetään myös vihreää yrittäjyyttä, järjestetään tapahtumia ja suunnitellaan opetuspaketteja. O lemme varsinkin tämän vuoden aikana nähneet kouriintuntuvasti, miten mittavia globaalit ongelmat ovat, sanoo Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä. Palvelusta saa apua esimerkiksi erilaisiin energiajärjestelmiin liittyen. 26 Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä kehottaa miettimään, mitkä ovat ne tukijalat, joille tulevaisuuden yhteiskunnan perustamme. Jos päästökiintiönsä onnistuu alittamaan, saa palkinnoksi säästettyjä päästöoikeuksia vastaavan virtuaalivaluutan verran rahan arvoisia palveluita. Iin kunta on tehnyt ruohonjuuritason ilmastotyötä yhdessä kuntalaisten kanssa useassa hankkeessa. Minimossenin takana on jäteyhtiö Stormossen. Riihimäkeläisten kestävää elämäntapaa edistetään KERI-hankkeessa, jossa kartoitetaan asukkaille tarjolla olevia kestävyyttä edistäviä palveluja. Turussa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) kehittää tekstiilien kiertotaloutta vauhdittavaa jalostuslaitosta yhteistyössä muiden Suomen jätelaitosten ja Telaketju-verkoston kanssa. 11. Juuri nyt kannattaakin miettiä, . Kaukolämmön alkuperätakuut kannustaisivat kaukolämpötoimijaa lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Kokeiluun osallistuneiden 17 kotitalouden hiilijalanjälki väheni kokeilujaksolla keskimäärin 9 prosenttia. 10. Tieto palveluista kootaan yhteen paikkaan, jolloin ne ovat helposti on kaikkien riihimäkeläisten ulottuvilla. Esimerkkejä Fisu-kuntien kestävän kulutuksen ratkaisuista: 1. Sovellus tunnistaa käyttäjän liikkumistavan ja kertoo matkoista aiheutuvat päästöt. Hyvinkään Energianeuvonta EnergiaHelppi on hyvinkääläisille suunnattu energianeuvontapalvelu. Turkuun Topinpuiston kiertotalouskeskukseen valmistellaan myös täyden mittakaavan jalostuslaitosta koko Suomen poistotekstiileille
Suomi voisi saavuttaa kestävän kulutuksen tavoitteen, jos päästöjä vähennettäisiin 90 prosenttia ja esimerkiksi ruuan tai puutuotteiden ja rakentamisen vaatiman maapinta-alan käyttö puolitettaisiin. Vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Minimoi kitkan, melun sekä värinät. Tribokeraami-teknologia suojaa ja pitää työkoneesi toiminnassa tehokkaasti! tuotteiden myynti: Motonet, Fixus pääkaupunkiseutu sekä hyvinvarustetut liikkeet kautta maan www.rvs.fi Valmistaja: Oy RVS Technology Ltd. Lisää kulutuskestävyyttä sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. – Suomi voisi saavuttaa kestävän kulutuksen tavoitteen, jos päästöjä vähennettäisiin 90 prosenttia ja esimerkiksi ruuan tai puutuotteiden ja rakentamisen vaatiman maapintaalan käyttö puolitettaisiin. Pulttitie 2, FI-00880 HELSINKI 09-7599 010 Fisu-verkosto tavoittelee kolmea tavoitetta – ei päästöjä, ei jätteitä ja ei ylikulutusta. Lisää luotettavuutta ja koneiden käyttöikää. – Suomen ekologisesta jalanjäljestä kaksi kolmasosa muodostuu fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Kati Wikström. Fisu-kunnat haluavat olla avaamassa tätä keskustelua ja ennen kaikkea tuomassa esille konkreettisia esimerkkejä, kiteyttää Seppälä. – Kestävän kulutuksen saavuttaminen ei siis ole mahdotonta, mutta asia vaatii Suomessa uudenlaista pohdintaa, kuten toimenpiteiden ja seurantamittarien selkeyttämistä. . 27 RVS Tutkitut RVS Technology® tuotteet moottoriin, vaihteistoon, hydraulikkaan jne. tavimmaksi tavoitteeksi, kertoo Seppälä
Oulun konsortion osapuolet ovat saaneet 70–100 prosentin EU-rahoituksen omien osahankkeidensa tukikelpoisiin kustannuksiin Horizon 2020 -ohjelmasta. Oulun projektikonsortioon kuuluvat Oulun kaupungin yhdyskuntaja ympäristöpalvelut, Oulun Energia Oy, Oulun Sivakka Oy, YIT Rakennus Oy, Arinan kiinteistöt Oy, Jetitek Oy, VTT Oy ja Oulun yliopisto. A lueelliset lähienergiaratkaisut, joilla pyritään energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen, kehittyvät nyt nopeasti. Oulun projektikonsortion kokonaiskustannukset ovat yhteensä 5,2 miljoonaa euroa vuosien 2019–2023 aikana. Tässä Making City -hankkeessa on mukana 34 partneria eri puolilta Eurooppaa. 28 Oulun Kaukovainio ja Espoon Otaniemi kärjessä Lähienergiat kehittyvät Oulun Kaukovainion kerrostaloalueella alkoi 2018 vähähiilisyyteen ja omavaraisuuteen tähtäävä Making City -hybridienergiahanke. Oulu on mukana Smart Cities and Communities (SCC) -teeman mukaisessa laajassa kansainvälisessä EU-hankkeessa, jolla edistetään kaupunkien vähähiilisyystavoitteita. Äsken Fortum ja Aalto-yliopisto kertoivat Otaniemen kymmenen kiinteistön korttelin lämmitysja jäähdytysjärjestelmän uudistamisesta päästöttömäksi ja lähes kokonaan omavaraiseksi. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii Cartifin tutkimuslaitos Espanjasta ja pilottikaupunkeina Suomesta Oulu ja Hollannista Groningen. Pilottikaupungeissa Oulussa ja Groningenissa suunnitellaan, toteutetaan ja testataan inno
Uusi energiaratkaisu on tarkoitus ottaa käyttöön jo vuoden 2021 alussa ja laajentaa myöhemmin myös lähikiinteistöihin. Samalla kierrätetään jäähdytyksessä syntyvä lämpö alueen käyttöön, mikä parantaa sen energiatehokkuutta. Hukkalämpöpumput ovat kiinteistökohtaisia, mutta kiinteistökohtaisia ilmalämpöpumppuja ei asenneta tässä projektissa.. 29 Ilma-vesilämpöpumput ja matalalämpöverkko . Tavoitteena on tuottaa ja hyödyntää hukkalämpö siten, että rakennuskokonaisuus on vuositasolla lähes energiaomavarainen. Alueelliset lähienergiaratkaisut, joilla pyritään energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen, kehittyvät nyt nopeasti. Kuva: Helin & Co Architects/Aalto-yliopisto vatiivisiin energiaratkaisuihin perustuvat pilottikohteet, joita kutsutaan Positive Energy District eli PED-alueiksi. Lisäksi hankkeessa kehitetään koko kaupungin pitkän tähtäyksen energiasuunnittelua ja luodaan uusia innovatiivisten energiatehokkaiden ratkaisujen liiketoimintamalleja. – Fortum on panostanut vahvasti innovatiivisiin energiaratkaisuihin; esimerkiksi tässä yhdistetään uudella tavalla kaukoenergian ja paikallisen tuotannon parhaat puolet. Oulun ja Groningenin pilottien avulla pyritään osoittamaan PED-konseptin toimivuus tehokkaan ja kestävän energiankäytön tiennäyttäjänä, jonka vaikutukset ulottuvat huomattavasti vuonna 2018 tunnettuja suunnitelmia pidemmälle. Kaukovainion hybridialueen tekniikkakuvaus. Fortum vastaa projektista koko järjestelmän elinkaaren ajan aina hankekehityksestä ja rakentamisesta käytön aikaiseen operointiin. Lämpö ja kylmä siirretään kiinteistöihin matalalämpöverkkojen ja kylmäverkkojen avulla. Kuva: Oulun Making City -hanke/Samuli Rinne Fortum ja Aaltoyliopisto uudistavat Otaniemen 10 kiinteistön korttelin lämmitysja jäähdytysjärjestelmän päästöttömäksi ja lähes kokonaan omavaraiseksi. tutkimukseen ja järjestelmäkehitykseen. Talot ovat kuvitteellisia. Tutkimuksen piiriin kuuluu myös energiantuotannon ja kulutuksen optimointi. Fortum rakentaa Otaniemessä sijaitsevan korttelin remontin yhteydessä lähienergiaan perustuvan ratkaisun, jossa rakennusten lämmitys ja jäähdytys tuotetaan teollisen mittakaavan keskitetyillä ilma-vesilämpöpumpuilla, Fortum ja Aalto yliopisto tiedottivat elokuussa. Ratkaisun omavaraisuusaste on 70–90 prosenttia, ja tarvittaessa kulutushuiput katetaan uusiutuvalla kaukolämmöllä. Kehitämme voimakkaasti erilaisia lämpöpumppuja hyödyntäviä hybridiratkaisuja, jotka toteuttavat osaltaan Espoo Clean Heat -muutosmatkaa. Aalto Works -korttelin havainnekuva. Hiilineutraali hukkalämpöjä hyödyntävä energiaratkaisu on luonnollinen jatkumo Aalto-yliopiston toimintatavalle, jossa haetaan kestävän kehityksen tavoitteita tukevia energiaratkaisuja ottaen huomioon kunkin kehityskohteen erityistarpeet, kuvailee Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ville Jokela. Hukkalämmöt hyödyksi Kaukovainion keskukseen suunnitellaan ja rakennetaan innovatiiviseen energiaratkaisuun perustuva rakennusten kokonaisuus yhteistyössä projektikonsortion kanssa. Fortum ja Aalto-yliopisto ovat lisäksi sopineet tutkimusyhteistyöstä, jossa syntyvää dataa hyödynnetään yhdessä mm. – Otaniemen kampukselle kehitettävää Aalto Works -korttelia sekä sen lähialueita palveleva energiajärjestelmä tukee erinomaisesti Aalto-yliopiston kampuskehittämisen ja energiatehokkuuden tavoitteita. – Alusta asti tehdyllä tiiviillä yhteistyöllä olemme pyrkineet varmistamaan, että asiakkaan tarpeet tulevat oikein ymmärretyiksi projektin edetessä, kertoo Thomas Ekholm Fortumin lämmitysja jäähdytysliiketoiminnasta
Kerrostalo energiatehokkaaksi Viime toukokuussa Kaukovainiolla valmistui kaupungin asuntoyhtiön Sivakan Vaskitien kiinteistössä hybridiratkaisu kiinteistön lämpöenergian tuottamiseen. – Tästä syystä rakennuksen energiakulut pienenevät jopa puoleen vastaavan kokoisesta kaupan yksiköstä, kertoo ryhmäpäällikkö Antti Siuruainen. Vastaavaa ratkaisua ei ole aiemmin toteutettu Suomessa. Kesällä voi olla joitain piikkejä, jotka syötetään yleiseen sähköverkkoon. Kaupan kylmälaitteiden ylijäämälämpö kannattaa syöttää kaukolämpöverkkoon toisin kuin asuinrakennusten. Lisäksi kiinteistössä käytetään hyödyksi jäteveden hukkalämpöä sekä aurinkosähköä. Hukkalämmön jakamisesta korttelien kiinteistöjen välillä matalalämpöverkossa kuitenkin luovuttiin. – Matalalämpöverkkoa ei rakenneta. Alakertaan on rakennettu kolme liiketilaa. Making City -hankkeeseen Sivakka rakentaa kaksi uutta vuokrakerrostaloa. – Kaukovainion alueella tehtävä kehitystyö on niin Jetitekille kuin muille toimijoille mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen tilaisuus olla mukana yhdessä kehittämässä pohjoisiin olosuhteisiin energiaomavaraista aluetta, kertoo Jetitekin kehityspäällikkö Jussi Parviainen. YIT:n kerrostalo valmistumassa Oulun etelälaidalla, E8-tien itäpuolella sijaitsevalle Kaukovainiolle ei ole rakennettu uutta pitkiin aikoihin. Rakennuksessa ovat käytössä uudet kylmäjärjestelmät, lauhdelämmön kierrättäminen sekä maalämpö ja led-valaistus. – Sitä ei välttämättä tarvita, joskin hyötyä siitä voisi olla lämpöpumppujen paremman lämpökertoimen muodossa. Se kannattaa tehdä vain uusille alueille, kertoo projektipäällikkö Samuli Rinne. Kahden vuoden testien jälkeen kokeiltuja tekniikoita voidaan käyttää tulosten sekä Oulun Energian ja muiden harkinnan mukaan missä vain, Rinne kertoo. – Aurinkopaneelien asennus on vasta tulossa, mutta järjestelmän testiajot ovat käynnissä. Jatkosta ei ole aikatauluja tai muita tarkkoja suunnitelmia. Making City -hankkeen aikana Jetitek tekee kehitystyötä, pilotoi ja testaa erilaisia ratkaisuja ja toimintoja. 30 Kaukovainio on mäntymetsäinen alue, jossa korkeimmat kerrostalot ovat 8-kerroksisia. Terttu Iiskola. Keskustassa on koulu-kirjasto sekä päiväkoteja. Marraskuussa S-Marketin viereen valmistuu YIT:n ensimmäinen kerrostalo, johon tulee 43 omistusasuntoa. . Punatiilisessä 2900-neliön kerrostalossa hyödynnetään kiinteistökohtaisten lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkon paluupuolen energiaa sekä kiinteistön poistoilman hukkalämpö. Teknologiaa pohjoisoloihin Jetitek Oy tarjoaa Kaukovainion PED-alueelle ratkaisut, jotka keskittyvät lämpöenergian tuotantoon, siirtoon, varastointiin ja hallintaan. – Lähes kaikki aurinkosähkö kuluu talojen omassa käytössä. Tällä ratkaisulla 70-luvun kerrostalon energiatehokkuus paranee uusien talojen tasolle. Tämä Vaskitie 1:n vuokratalo 1970-luvulta muuntuu remontissa yhtä energiatehokkaaksi kuin uudet talot. Hanke alkoi kauppakeskuksesta Kaukovainion energiahankkeen lähtökohta oli Osuuskauppa Arinan maaliskuussa 2019 avattu uusi S-Market. Aurinkopaneelistot rakennetaan sekä katoille että seinille. Alueen imago kaipaa kohentamista, mutta lapsiperheiden palvelut ovat hyvät. Lämpöpumppujen osalta laitetomittaja kauppaan on Caverion ja asuintaloihin Högfors GST. YIT:llä on viiden kerrostalon alue, joka rakennetaan asuntojen kysynnän tahdissa. Ensin valmistuvan kerrostalon asunnot ovat 33–66-neliöisiä. Jäteveden lämmöntalteenoton on toimittanut Ecopal. – Kesällä voisi periaatteessa tuottaa lämpöä aurinkosähkön pyörittämästä lämpöpumpusta, mutta lämpöä on silloin tarjolla hyvin edullisesti muutenkin, Rinne toteaa. – Ovelliset kylmäaltaiden ja -kaappien kylmyys tuotetaan hiilidioksidilla eli täysin luonnollisella kylmäaineella, joten sillä ei ole vaikutuksia ilmakehän otsonikerrokseen. Aurinkosähköllä on laskettu saatavan noin kymmenen prosenttia lämmityksestä, käyttövedestä ja kiinteistösähköstä. Maalämpökaivoja voidaan käyttää myös energiavarstoina. Jetitek on toimittanut Arinan liikekiinteistöön energiatehokkaan CO2-kylmäjärjestelmän ja lämmöntalteenottoratkaisun, jonka avulla tuotetaan lämpöenergiaa liikekiinteistön ja PED-alueen tarpeeseen kysynnän mukaan. Kaikkiaan Kaukovainiolle on suunniteltu asuntoja 1200–1500 asukkaalle. Kuva: Samuli Rinne Kiinteistöjen lämmittämisessä hyödynnetään lisäksi nykyisen kaukolämpöverkon paluupuolen lämpöä. Asuintaloista ei syötetä lämpöä kaukolämpöverkkoon, koska sitä ei juurikaan ole tarjolla silloin, kun sitä tarvittaisiin. Osana Making City -hanketta YIT rakentaa kahden kerrostalon ryhmän, yhteensä noin 5000 kerrosneliötä. Making City -hankkeessa mietitään liiketoiminnallista skaalattavuutta ratkaisuille myös muissa hankkeessa mukana olevissa kaupungeissa
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
Telineeseen tulevat uudet paneelit tuovat aurinkoenergiatehoa 7 kWh. Kauppasumma oli 2,6 miljoonaa euroa. Saareen kuuluu 500 metriin saaren rannasta ulottuva noin 15 hehtaarin vesialue, millä alueella on ulkopuolinen kalastaminen kielletty. – Se suunnitelma, mille saaren kauppa ja bisnes perustui vuonna 2011 kauppaa tehtäessä ei ole vuonna 2020 toteutunut ollenkaan, ja meni operaationa ihan päin metsää Helsingin kaupungin kanssa, Kaisla kertoo pettyneenä. Valtion kiinteistölaitos Senaatti laittoi Rysäkarin myyntiin toukokuussa 2011. Saaren osti samana vuonna Rysäkarin Linnake Oy, jonka omistaa yrittäjäsuvun kasvatti Tom Kaisla. Kaupunki löi hanat kiinni Rakennusten korjaamista säätelivät saaren voimassa oleva kaava, joka on pysynyt muuttumattomana, ja museoviraston määräykset. Rysäkarista tuli yhdessä puolustusvoimien saarten Isosaaren, Kuivasaaren, Katajaluodon ja Harmajan kanssa uloin, vahva puolustuslinja mereltä tulevaa vihollista vastaan. R ysäkari on perinteinen linnakesaari Helsingin edustalla viisi kilometriä Lauttasaaresta etelälounaaseen. Saaristolain mukaan valtion ja kaupungin täytyy omilla toimillaan edesauttaa saaristossa elämisen ja elinkeinon harjoittamisen mahdollisuutta perustarpeet tyydyttämällä. Linnakesaaren sotahistoria ja rakennustyöt alkoivat Venäjän vallan aikana. Puheyhteys kaupungin kanssa on täysin poikki. 32 Linnakesaaren löytää Helsingin edustalta Rysäkari toimii omalla energialla Rysäkarin Linnake Oy:n yrittäjä Tom Kaisla kunnostaa ja pyörittää Rysäkaria saaressa tuotetulla pitkälti uusiutuvalla energialla. Museovirasto on suhtautunut myötämielisesti Kaislan tekemisiin, mutta Helsingin kaupungin kanssa on ollut hankalaa. – Saimme odottaa vastausta kirjalliseen kysymykseen pitkään, kunnes elinkeinojohtaja Rinkineva toimitti meille Helsingin kaupungin vastauksen, jonka mukaan Rysäkarin kohdalla Helsinki katsoo, ettei sen tarvitse noudattaa saaristolakia tai sen henkeä.. Suomi sai Rysäkarin venäläisiltä itsenäistymisen myötä juuri valmistuneena. Hankkeisiin Kaisla on investoinut tähän mennessä useita miljoonia euroja. Alkoi mittava urakka saaren infran kunnostamiseksi. Saaren pinta-ala on lähes 10 hehtaaria ja pituus 400 metriä. Kaupungin kanssa ei ole löytynyt yhteistä säveltä uuden kaavan suhteen, mikä merkitsee muun muassa sitä, että saaren rakennuskapasiteettia ei voi kasvattaa. – Tämä on Suomenlahden suurin täysin yksityinen merellinen investointi, Kaisla vahvistaa
Taustalla näkyy entinen tulonjohtotorni.. Linnakkeen päällikön Tom Kaislan ja Laivuri-koiran taustalla entinen sotilaskoti, joka on täysin peruskorjattu. 33 – Se suunnitelma, mille saaren kauppa ja bisnes perustui vuonna 2011 kauppaa tehtäessä ei ole vuonna 2020 toteutunut ollenkaan, ja meni operaationa ihan päin metsää Helsingin kaupungin kanssa. Aurinkopaneelit antavat nyt piikkitehoa noin 4,5 kWh
Saaren sähkö tuotetaan aurinkovoimalla, tuulivoimalla ja dieselillä toimivilla aggregaateilla. Sähköä auringosta ja tuulesta Rysäkari on siis sähköntuotannossa omavarainen. Tulossa on uusi Tracker paneeliteline, mistä saadaan tehoa lisää 7 kW eli aurinkoenergiasta yhteensä runsas11 kWh. – Jos saaren aggregaattien dieselin kulutus on tällä hetkellä vuositasolla 10 000 – 15 000 litraa, ja saamme sen reilulla eurolla per litra, niin 300 000 eurolla ostan aika monta litraa polttoainetta moneksi vuodeksi sähkön tekemiseen, Kaisla korostaa. Kuvan entiseen sairastupaan tulee majoitustilaa 30-40 hengelle. Dieselillä käyviä aggregaatteja tarvitaan lisäsähkön tuottamiseen. Saaren kiinteistöjä on korjattu monipuolisesti. Nykyiset aurinkopaneelit tuottavat piikkitehoa noin 4,5 kWh. 34 Kun mitään tukea ei ole tullut kaupungilta tai muilta tahoilta edes koronan aikana, jotkut alkuperäiset suunnitelmat ovat muuttuneet. Viemme myös kaiken likaveden pois. Hoidamme kaiken itse, kuten jätehuollon. Kun käytännössä on testattu, että ensimmäinen tuulivoimala toimii hyvin, viereen tulee toinen samankokoinen voimala. Yksityinen yritys teki tarjouksen, mutta merikaapelien vetäminen maksaisi arviolta 300 000 euroa, mitä Kaisla pitää liian kovana. Ensimmäinen, kiinalainen tuulivoimana osoittautui kelvottomaksi ja jouduttiin purkamaan. Sen toimittaa Saaristotekniikka.com, joka on erikoistunut saariston erilaisiin sähköistysratkaisuihin. Lisäksi lähiviikkoina on tulossa 4 kilowatin tuulivoimala, jolloin sähkötehon yhteismäärä nousee 15 kilowattiin. – Fakta on se, että generaattorin dieselmoottorit käynnistyvät aina joskus, koska joku päivä ei ole aurinkoa eikä tuultakaan. Eikä akkuhuoneessa jännite riitä, kun sotilaskodissa kokki panee ammattikeittiössä kaikki – Mitään kunnallistekniikan palveluja ei ole. Kun aurinkoja tuulivoiman lisäasennukset on tehty, data kertoo kuinka hyvin sähkö riittää. Saaren sisäinen sähköverkko on korjattu ja sähköinfra rakennettu kokonaan uusiksi. Esimerkiksi sotilaskodissa on kaksi isoa puulämmitteistä pönttöuunia ja kolme lämpöpumppua. Ja kun vielä lämminvesivaraaja huutaa täysillä, niin sotilaskotirakennus vie piikkitehon ollessa päällä noin 10 kilowattia. Lämmityksessä kaikissa rakennuksissa on omat ratkaisunsa. Lisäksi tarvitaan joka tapauksessa dieselillä käyviä aggregaatteja. Kuskaamme jätteet lastialuksella. Kenraalisauna on suosittu johtoportaan sauna meren rannalla. Tuulivoimala nousee avoimelle paikalle saaren itäkärkeen. Kaislan mukaan mantereelta on esimerkiksi turha yrittää tuoda sähköä saarelle. Kaikki vanhat kaapelit on poistettu ja uudet kaapelit vedetty maan alle. Pääkone tuottaa 60 kw. tiskikoneet ja uunit päälle
Sitä ei näytetä koskaan esimerkiksi medialle sisältä. Kaisla kuljettaa itse kotimaan liikenteen laivuritutkinnolla yhtiön lastialusta. Siihen mahtuu esimerkiksi kaksi kohtuukokoista kuorma-autoa. Mitä äiti on opettanut yrittäjyydestä. Turvallisuus tärkeää saarella Uusittu kenraalisauna sijaitsee meren rannalla. Kaikissa rakennuksissa on 15 kuutiometrin EcoTank umpisäiliöt, mihin vessavedet menevät. Linnake on pääomistaja Saaristoradiota tuottavassa Saaristomedia Oy:ssä. – Arvohenkilöt voivat siellä keskustella rauhassa keskenään paremmissa puitteissa. Alus pystyy tuomaan vettä 15 000 litraa kerralla. Kuskaamme jätteet lastialuksella. Alus käy saaressa vuoden ajasta riippuen aina tarpeen mukaan. – Mitään kunnallistekniikan palveluja ei ole. Se on hieno asia, että etenkin suomalaisia matkailijoita on saatu saaristoon. Lähes alkuperäisessä asussa olevassa miinavarastossa voidaan järjestää yli sadan hengen tilaisuuksia. Tom Kaisla on valmentanut nuoria Espoon Bluesin jääkiekkoilijoita yli kymmenen vuotta palkatta suostumatta tekemään työsopimusta. Toivottavasti he tulevat uudestaankin, mutta sen eteen pitää tehdä töitä. Tom Kaisla on kasvanut yrittäjyyteen jo kotona. Entisen upseeritalon remontti on vaiheessa. Entiseen muonavarastoon tulee linnakekerho anniskeluoikeuksin. Sinne tulee turvaluokiteltua tilaa, Kaisla kertoo.. 35 eri huoneissa. Saarella oli alun perin kalustona 10-tuumainen (254mm) patteri eli neljä tykkiä jotka piti purkaa sodan jälkeen. Tom Kaisla ohjautui nuorena luontevasti jääkiekon pariin ja pelasi korkeimmilla sarjatasoilla. Esillä on muun muassa 130-K60 tykki. – Eiköhän se oppi liity yrittämiseen niin, että oma leipä pitää tehdä itse, ei sitä kukaan tee mun puolesta. Sen jälkeen kalustoa on ollut erilaista ajasta riippuen. Samoin saarella on suuri määrä maanalaisia tiloja, kuten ammusvarastoja ja miehistösuojia, viesti ja komentokeskus ynnä muuta. Ne tyhjennetään ja viedään lastialuksella mantereelle. Vesi kulkee lastialuksella Vesi tuodaan saarelle mantereelta lastialuksella. Monet olivat ensimmäistä kertaa saaristossa. – Tänä vuonna matkailun näkökulmasta kaikilla ei välttämättä ollut niin huono vuosi. Korona keskeytti saarella kaiken korjaustyön. Vanhassa sotilaskodissa on tehty iso sisäja ulkopuolen remontti, missä on entisöinnin lähtökohtana pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä. Tästä tehtävästä on jäljellä kolme isoa miinavarastoa. Siellä voidaan pitää noin kymmenen hengen turvaluokitettuja edustuskokouksia. Rakennus ja tila on täysin valmis ja hyvässä kunnossa. Rannikkotykistösäätiön valtuuskunnassa istuva Kaisla on tyytyväinen siihen, että saaren yhteistyö puolustusvoimien ja muidenkin viranomaisten kanssa on toiminut niin harjoitus kun muunkin toiminnan osalta. Radion on tarkoitus tulla taas täydellä tohinalla helmikuun venemessuista alkaen. Kaisla puhalsi liigassa satoja otteluita, kolmissa MM-kisoissa, ja vuoden 1980 talviolympialaisissa ”Miracle on Ice” loppuottelun Yhdysvallat-Neuvostoliitto. Satama oli täynnä purjeveneitä. Talo muuttuu 30-40 hengen majoitustilaksi, missä voi myös kokoustaa, ja se täyttää tämän päivän vaatimustason niin majoittumisen kun muunkin osalta. Esimerkiksi Turun saaristossa moni vierassatamayrittäjä teki ennätysvuoden. Isoja korjauksia kiinteistöissä Rakennuksille on jo tehty isoja peruskorjauksia. Saaressa maan alla on 300 000 litran vesivarasto jaettuna kahteen säiliöön. Tom Kaisla oli Eilakaisla Oy:n toimitusjohtaja 15 vuotta ja siirtyi sitten hallituksen puheenjohtajaksi, missä tehtävässä jatkaa edelleen. Esimerkiksi Turun saaristossa moni vierassatamayrittäjä teki ennätysvuoden. Upseeritalossa on lisäuuneja sekä LTO-kone, ja entisessä sairaalassa LTO-kone ja lämpöpumput sekä katolla aurinkokeräimet lämpimän veden tuottoon 3000 litran varaajaan. Hänen isänsä oli Karl-Gustav Kaisla, joka oli ansioituneimpia suomalaisia jääkiekkoerotuomareita. Se onkin eniten käytössä asiakastilaisuuksissa. Hän on yhä mukana monissa yrityksissä, mutta keskittyy tällä hetkellä Rysäkarin Linnake Oy:n pyörittämiseen. Hänen äitinsä Eila Kaisla perusti henkilöstöpalveluyritys Eilakaisla Oy:n vuonna 1971. Siksi myös entisen sairastuvan peruskorjaus majoitustiloiksi on kesken. Tom Kaisla meni töihin yritykseen ensimmäisen kerran nuorena poikana. Laiva pystyy ottamaan lastia kerralla 60 000 tonnia. pidettiin siellä. – Tänä vuonna matkailun näkökulmasta kaikilla ei välttämättä ollut niin huono vuosi. Maanpuolustustehtävistä viimeisin oli toimia alueen merimiinavarastona. Tom Kaisla aloitti kuljetusyrittäjänä 17-vuotiaana. Yrittäjäperheessä kun on kasvanut, niin pienestä pitäen on saanut nähdä, että asiat eivät tapahdu itsestään vaan ne pitää itse tehdä, Kaisla vastaa. Viemme myös kaiken likaveden pois. – Valmentaessani olen saanut nähdä kaikenlaisia nuorten elämän polulla olevia asioita, ja suurimmat voitot eivät ole voitetut mitalit vaan se että on saanut nähdä nuorten iloa sekä yksilöiden kasvua elämän pitkällä matkalla aikuiselämää kohti. Hoidamme kaiken itse, kuten jätehuollon. Sillä kuljetetaan saarelle kaikki logistiikka kuten esimerkiksi rakennustarvikkeet ja työkoneet. Radio on tällä hetkellä ”säästöliekillä”, koska korona hävitti mainostajat. Viimeiset miinat olivat saaressa vielä 2000 luvulla ennen saaren myyntiä. Esimerkiksi syyskuun alussa järjestetyn Bengtskär race -purjehduskilpailun ohjaajakokous ja ruokailut Äiti antoi eväät yrittämiseen . Saaristoyrittäminen on oma leipälajinsa ja Kaislan sydäntä lähellä
Alkuun Kaisla haaveili saaren avaamisesta myös yleisölle, mutta ainakin toistaiseksi hän on luopunut ajatuksesta muun muassa Isosaaren ja Vallisaaren avauduttua matkailulle. Meillä on tietty asiakaskunta, joka tietää, miten turvallisuus hoidetaan. Syksyllä tapahtumat hieman onneksi virkosivat, mutta normaalia tapahtumavuotta tästä ei Rysäkarilla tule. Kaikki pitää tuplavarmistaa. Thaimaasta kotiutunut sukellusyritys Raya Diversin kanssa Kaisla neuvottelee sukelluspalveluista ensi kesäksi. Toki talvella saarelle tulo on hankalampaa. Monenlaisia tilaisuuksia Kaisla tarjoaa saarella asiakaskohtaisesti räätälöityjä, paikallisesti tuotettuja palveluita, kuten esimerkiksi kokouspalveluita, yritysjuhlia ja –tapahtumia ja koulutuksia. Korona pysäytti lähes kaikki tilaisuudet. Lastialus liikkuu sekin sään mukaan. Entiseen upseeritaloon tulee korkean turvaluokan tilaa korkean tason tärkeitä, salaisiakin keskusteluja varten. Aurinkoja tuulivoimaenergia johdatetaan kuvassa oleviin akkuihin, jotka pystyvät varastoimaan energiaa (3800ah/48V). Tilaisuuksien henkilömäärä vaihtelee 10-100 henkilön välillä. Peltikattoihinkin on syytä vetää tuplaruuvaukset, Kaisla kertoo. Hiiohoi Oy järjestää merellisiä tilaisuuksia oheispalveluineen. Turvalaitteita on paljon, ja aluevartiointia suoritetaan myös vartiokoirien toimesta. Hyvällä säällä hän tekee ulkotöitä, kuten moninaista kiinteistönhoitoa. Kaisla mainostaa Rysäkaria erityisen turvallisena saarena. Me emme paljasta, mitä kaikkea turvallisuuspakettiin kuuluu, mutta meillä on asiakkaita, joille turvaluokitetut tilat ja turvallisuustaso heidän tilaisuuksissaan on tärkeää ja me kykenemme niitä asiakkaiden tarpeen vaatimusten mukaisesti tuottamaan. Peruutuksia kilahteli Kaislan sähköpostiin ennenkuulumattomaan tahtiin. Kovalla aallokolla alus pysyy maissa, mutta hyvällä säällä se lähtee satamasta. – Niihin liittyy asiakaspalvelua ja heidän kanssa touhuamista, mutta kun asiakkaat ovat täällä, henkilökuntaa tulee mantereelta hoitamaan tilaisuutta, kuten tarjoilijoita, kokkeja, ja elämyspalveluiden tuottajia, mitä asiakas milloinkin haluaa. Parikin tapahtumatuottajaa myy saaren tilaisuuksia. Kaisla asuu ja työskentelee saarella ympäri vuoden. Saaressa voi pitää tilaisuuksia ympäri vuoden. Palvelut Kaisla tuottaa pitkälti alihankkijoiden avulla, kuten esimerkiksi maittavan ruokailun lohikeitosta viiden ruokalajin menuun toimittaa Haikala Catering. Asiakaspäiviä valmistellaan ja rakennetaan tilaisuudesta riippuen parikin päivää etukäteen. Hänellä oli neljä vuotta kotiosoitekin Rysäkarilla, mutta kun postia ei oikein tahtonut kuulua, hän siirsi osoitteen takaisin mantereelle Espoon kotiin. 36 Entiseen muonavarastoon tulee pieni, eksoottinen linnakekerho anniskeluoikeuksin. – Meillä on nosturiautot, traktorit, trukit ja kaikenlaisia työvehkeitä täällä ja pienen rautakaupan verran tavaraa suojassa varastossa kattojen alla. Akuista virta kulkee kolmelta invertteriltä voimavirtana 400V saaren sisäiseen verkkoon. – Julkisesti emme turvallisuudesta huutele. Kunnossapitoa riittää, kuten mantereella rakennuksissa, mutta vähän ehkä enemmän, koska kelit runtelevat taloja ja kulumista on sitä kautta enemmän. Hän ei halua lähteä kilpailemaan niiden kanssa. Seinällä oleva data kertoo kulloisenkin energian määrän, jota voidaan seurata netistä reaaliajassa, kuin myös etänä ohjata erinäisiä toimintoja valaistusta myöten.. Huonolla säällä riittää tekemistä sisällä. Tyypillinen tapahtuma on yritysten johtoryhmien strategiapäivät tai myyntijohtajien asiakastilaisuudet. Jouni Suolanen – Meillä on nosturiautot, traktorit, trukit ja kaikenlaisia työvehkeitä täällä ja pienen rautakaupan verran tavaraa suojassa varastossa kattojen alla. Sää vaikuttaa työntekoon Kaislan työskentely saarella riippuu paljon säästä
Koma on kytkettävissä kaiken merkkisiin ja ikäisiin pesukoneisiin, kuivausrumpuihin, mankeleihin jne. Lisäksi maksun voi tehdä puhelimella, sillä laite hyväksyy useita mobiilimaksujärjestelmiä. Helppo käyttää Monipuolinen Käy koneeseen kuin koneeseen Edullinen käyttää Esteri Koman käyttö on yksinkertaista. Käyttäjä voi hoitaa maksamisen pankkitai luottokortin lähimaksulla, sirulla tai magneettijuovalla. Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com Uusimaa Jyrki Haatainen, 050 533 0806 Kim Karling, 040 501 1235 Harri Karling, 0400 447 828 Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044 752 3575 Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400 179 059 Pirkanmaa Jan Lehtonen, (03) 233 3236 Keski-Suomi Kari Tiihonen, 040 730 0077 Pohjanmaa Arto Kuparinen, 0400 663 484 Itä-Suomi Risto Ollila, 0500 543 099 Pohjois-Suomi Pekka Kurttila, 040 527 5871 Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme. Esteri Koma 4 -malliin voidaan yhdistää neljä eri laitetta.. Yhden koneen versiossa pelkkä lähimaksukortin vilautus lukijalle riittää. Alhaisten käyttökulujen ansiosta rahastin sopii hyvin pienten maksujen keräämiseen
Todelliseen kulutukseen perustuva vedenlaskutus on asukkaita kohtaan oikeudenmukaisempi kuin henkilömäärään pohjautuva. Saneerauskohteisiin niitä on velvoitettu asentamaan putkiremontin yhteydessä vuodesta 2013 lähtien. Vaikka mittarit on pitänyt asentaa, niitä ei siis ole ollut pakko käyttää, sanoo isännöitsijä Erkki Oksanen Isännöitsijätoimisto Erkki Oksanen Oy:stä Etelä-Haagasta Helsingistä. Toisaalta mittareita ei voida ilman yhtiöjärjestyksen muutosta ottaa käyttöön niissä taloyhtiöissä, joiden yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa mittauspohjaisesta vedenlaskutuksesta.. H uoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen on ollut pakollista uusissa asuinkiinteistöissä vuodesta 2011. – Rakennusmääräykset eivät kuitenkaan ole ottaneet kantaa siihen, käyttääkö taloyhtiö mittareita vesilaskutuksen perusteena vai ei. 38 Huoneistokohtainen kulutusmittaus vähentää kulutusta Veden lotraus kuriin Vedenkulutus on pienentynyt taloyhtiöissä, kun niissä on otettu käyttöön huoneistokohtainen kulutusmittaus
Oksasen mukaan asukkaat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä, kun he nyt maksavat vain siitä, mitä itse kuluttavat. Toisessa ne luetaan talon ulkopuolelta ja toisessa tiedot saadaan etäluentapalvelusta, Oksanen kertoo. Mutta se on selvää, että jos yhtiökokous päättää vesimittarien käyttöönotosta, paluuta entiseen ei enää ole, Oksanen sanoo. . Oksasen mielestä vedenkäyttö riippuu pitkälti kulutustottumuksista ja kulutusmäärät voivat vaihdella suurestikin. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi energiatehokkuuslaista. Siirtymäajaksi ehdotetaan vuoden 2027 alkua. – Tarkemmin minulla ei ole tiedossa, mihin päätös taloyhtiössä perustuu. Suomessa on monia kiinteistöjä, joissa vesija viemärisaneeraus on jo tehty, mutta ennen vesimittaripakkoa. – Minun hoitamissani taloissa mittareille on kahdenlaista lukutapaa. – Joukkoon kyllä mahtuu muutama tyytymätönkin asukas. – Joku kuluttaa vettä vain 50 litraa. Hän uskoo, että samalla turha vedenjuoksutus on suurelta osin jäänyt pois. Asukkaat pääosin tyytyväisiä Esimerkkitaloyhtiössä Asunto Oy Artturi Kannistontie 8 Bostad Ab:ssä tehtiin vesija viemärisaneeraus vuosina 2013–14. Toimiston hallinnoimia taloyhtiöitä on reilut sata ja niistä noin 20:ssä on käytössä huoneistokohtaiset vesimittarit. päivään mennessä 2020. Pääsyynä lienee se, ettei tämä ole heti uskonut, että oma kulutus on niin suurta. – Vesimittarien tuleminen pakolliseksi on puhuttanut taloyhtiöitä ja niiden hallituksia. Yksi taloyhtiö ei ole halunnut ottaa vesimittareita käyttöön, vaikka ne on kiinteistöön asennettu. Direktiivin mukaan huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaus tulee pakolliseksi kaikkiin asuntoihin, niin asunto-osakeyhtiöihin, vuokrataloihin kuin omakotitaloihinkin. Liisa Airaksinen Kuvat: Isännöitsijätoimisto Erkki Oksanen Oy. Tietoomme tullut huippukulutus on ollut yli 400 litraa vuorokaudessa. – Vesilaskutus tapahtuu kahdesti vuodessa, kesäjoulukuussa. EU haluaa ohjata kansalaisten vesilaskutusta läpinäkyvämpään suuntaan energiatehokkuusdirektiivillä, jonka soveltamista Suomessa parhaillaan valmistellaan. Vedenmittauksen osalta lakimuutokset on saatettava voimaan jäsenmaiden lainsäädäntöön lokakuun 25. – Asukkaat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä mittaripohjaiseen vesilaskutukseen. Uskoakseni myös turha vedenjuoksutus on samalla jäänyt pois, sanoo isännöitsijä Erkki Oksanen Isännöitsijätoimisto Erkki Oksanen Oy:stä EteläHaagasta Helsingistä. Muutoksella tähdätään siihen, että taloyhtiön asukkaat näkisivät vesilaskustaan kuluttamansa vesimäärän ja sen lämmittämiseen tarvitun energian. Hallinnollista työtä isännöinnille tulee jonkin verran lisää, kun vedenkulutus laskutetaan mittarin ilmoittaman lukeman mukaan. 39 Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen on ollut pakollista uusissa asuinkiinteistöissä vuodesta 2011. Saneerauskohteisiin niitä on velvoitettu asentamaan putkiremontin yhteydessä vuodesta 2013 lähtien. Mutta jos vuokralainen tai osakas vaihtuu, laskemme vedenkulutuksen ja teemme tasauslaskut silloisen tilanteen mukaan, Oksanen kertoo. EU määrää vesimittarit pakollisiksi . Vesiennakko on kuukaudessa 17 euroa per henkilö. Palautuksia saaneet ovat pääosin olleet yksinasuvia tai vanhempia henkilöitä, jotka ovat kuluttaneet vähemmän vettä kuin mitä ennakkomaksu on ollut. Lisäkustannukset ovat mittavat, jos vesimittarit joudutaan laittamaan jokaiseen pisteeseen koko maassa, Erkki Oksanen toteaa. Vesimittarit otettiin käyttöön kesäkuussa 2016. Esimerkkikohteessa keskimääräinen vedenkulutus on laskenut kolmessa vuodessa noin 130 litrasta noin 100 litraan henkeä kohden vuorokaudessa sen jälkeen, kun taloyhtiössä otettiin käyttöön huoneistokohtainen kulutusmittaus. Silloin keskikulutus oli noin 130 litraa vuorokaudessa henkilöä kohden. Jokainen asukas maksaa vain siitä, mitä itse kuluttaa. Vesimittarit ovat huoneistossa yleensä joko kylpyhuoneen katossa tai keittiön alakaapissa. Vuonna 2019 vedenkulutus oli laskenut noin 100 litraan
Kasvua on ylläpitänyt maailmantalouden epävarmuuksista huolimatta Suomen vientimarkkinoiden hyvänä jatkunut vire ja vahva kotimainen kulutuskysyntä.. – Helsinki on Suomen pääkauMaakuntajohtaja Ossi Savolainen: Uusimaa talouden veturi Uudenmaan talous on kasvanut muuta maata nopeammin jo kolmen vuoden ajan. Lähivuosina lisäksi huono tuottavuuskehitys ja väestön ikääntyminen alkavat entistä voimakkaammin varjostaa talousnäkymiä, sanoo maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta. Uudenmaan maakunnassa on muista maakunnista poikkeavaa se, että maakunnassa on yhden keskuskaupungin sijaan kolme isoa ja tärkeää kaupunkia. – Talouskasvun hidastuminen johtuu pitkään jatkuneen nousukauden hiipumisesta muualla maailmassa ja toki myös koronapandemian vaikutuksista. Hidastumisen taustalla vaikuttavat maailmantalouden heikot kasvunäkymät ja kauppapoliittinen epävarmuus sekä koronakriisi. 40 K asvu jatkuu tulevinakin vuosina, mutta nopein kasvuvaihe on kuitenkin ohi
Kaikkien kolmen kaupungin merkitys on tärkeä myös kansainvälisesti, Savolainen tähdentää. Määrällisesti työttömiä oli 3 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. – Absoluuttisesti mitattuna 33 prosenttia kaikista Suomen työl– Pääkaupunkiseutu on Uudenmaan ydinalue ja Suomen ainoa suurkaupunkialue. Työllisiä enemmän Helsingin seudulla Työllisyyskehitys jatkui viime vuonna hyvänä Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudulle ovat perinteisesti muuttaneet opiskeluja työuransa alkuvaiheessa olevat nuoret ja alueen muihin kuntiin lapsiperheet. Uudenmaan 26 keskenään kovinkin erilaista kuntaa asettavat Uudenmaan liiton työlle omat haasteensa. Väestö keskittyy pk-seudulle Viime vuosien alueja väestökehityksen suuret muutostrendit muokkaavat Suomen aluerakennetta voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Koko maan tason maakunnan työttömyysaste alitti 0,3 prosenttiyksiköllä. Kuvassa vehreä Bulevardi, puistokatu Helsingin ydinkeskustassa. Se on väkiluvullaan Suomen ylivoimaisesti suurin kaupunki. Kuva: Tuula Palaste/ Uudenmaan liitto – Uudenmaan maakunnassa on yhden keskuskaupungin sijaan kolme niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin merkittävää kaupunkia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste oli 75,0 prosenttia ja työttömyys laski vuodentakaisesta. Väestönkasvu ja muuttoliike ovat keskittyneet yhä selkeämmin. Kuva: Tuula Palaste/Uudenmaan liitto listä ja 32 prosenttia työttömistä on Uudellamaalla, Savolainen toteaa. Hän näkee, että työllisyyden voimakas kasvu voi jäädä kuitenkin väliaikaiseksi ilmiöksi, mikä osittain johtuu työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmista. – Uudellamaalla on edelleen runsaasti työttömiä, muun muassa pitkäaikaistyöttömiä, vaikka uusia työpaikkoja on avautunut entistä enemmän ja samalla on pulaa korkeasti koulutetusta tai muuten ammattitaitoisesta työvoimasta. Helsingissä on noin 654 000 asukasta. Pääkaupungin naapurikaupungit, Espoo ja Vantaa, tukevat omalla toiminnallaan niin pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata kuin koko Suomea. Helsinki on Suomen pääkaupunkina vetovoimaisin ja monessa suhteessa ehdoton ykkönen, mutta sen rinnalla tärkeitä ovat myös naapurikaupungit, Espoo ja Vantaa, sanoo maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta. 41 punki, jonka vetovoima ja status ovat aivan omaa luokkaansa koko maassa. Tämä ns. Kuva: Paula Lehto/ Uudenmaan liitto Alentuneen syntyvyyden vuoksi Uudenmaan väestönkasvu on viime vuosina perustunut yhä enemmän maan sisäiseen tulomuuttoon ja maahanmuuttoon. valikoima muuttoliike heijastuu kotikunnan talouteen ja ikärakenteeseen ja tyypillisesti lisää kasvavien ja supistuvien alueiden eriytymistä toisistaan. Siksi on tärkeää, että kykenemme tasapuolisesti huomioimaan kaikkien kuntien tarpeet tai oikeammin tarpeita, koska kaikkea ei millään pystytä ottamaan huomioon. – Jokaisen kunnan panos on merkittävä Uudenmaan tulevaisuuden kehittymisessä
Viime vuonna väestönkasvu oli ennakkotietojen mukaan suurempaa kuin kertaakaan 1990-luvun alun jälkeen. – Talouden kasvu jatkuu, mutta näkymät ovat heikentyneet. Ennusteiden mukaan tulevina vuosia lasten, nuorten ja työikäisen väestön määrän väheneminen jatkuu, kun taas ikääntyneen väestön määrä kasvaa yhä enemmän. Kuva: Tuula Palaste/Uudenmaan liitto maisuudelle ja kasvunäkymille sekä palveluiden järjestämiselle taloudellisesti kestävällä tavalla. – Ikärakenteen muutos on haaste erityisesti kuntien elinvoiUudellamaalla asuu lähes 1,7 miljoonaa ihmistä, mikä on noin kolmannes koko maan väestöstä. – Se, että yhä useampi kuluttaja suunnittelee asunnon ostamista koronakriisistä huolimatta, on. Itä-Uudellamaalla väestönkasvu on ollut pitkään maltillista ja Länsi-Uudellamaalla jopa kääntynyt laskuun. Uudenmaalla väestönkasvu on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Kasvusta yli 80 prosenttia oli muuttovoittoa ja siitä noin puolet maahanmuuttajataustaisen väestön ulkomaista muuttoa. Siksi meidän onkin tärkeää miettiä, millä keinoilla ja toimenpiteillä taantuvien alueiden elinvoima pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa, Savolainen sanoo. Viime vuonna väestönkasvu oli ennakkotietojen mukaan suurempaa kuin kertaakaan 1990-luvun alun jälkeen. Uusimaa ikääntyy, mutta ei tasaisesti Koko Suomen tapaan myös Uudenmaan väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Uusimaa on Manner-Suomen ainoa maakunta, jossa väestömäärä kasvaa. Eteläisessä Espoossa voi nauttia saariston ja rannikon lumosta, kulttuurista, tapahtumista ja shoppailusta. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan tämän vuoden toukokuussa yli 20 prosenttia pääkaupunkiseudun kuluttajista suunnitteli ostavansa varmasti tai mahdollisesti asunnon seuraavan 12 kuukauden aikana. Uudellamaalla asuu lähes 1,7 miljoonaa ihmistä, mikä on noin kolmannes koko maan väestöstä. Asuntojen hinnat nousussa Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat tämän vuoden toisella neljänneksellä noin kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 42 muutamille vetovoimaisille keskusalueille, jotka vetävät ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille. Koko maassa asunnon ostamista suunnittelevien osuus oli vain hieman pienempi, noin 15 prosenttia. Samalla tarjolla olevat palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat heitä. – Uudenmaan väestönkasvu on ollut jo pitkään nopeampaa kuin muualla maassa ja muuttovoiton ansiosta kasvun ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin, maakuntajohtaja toteaa. – Kasvu ei ole kuitenkaan jakaantunut tasaisesti maakunnan sisällä, vaan se on kohdistunut pääkaupunkiseudulle ja osaan kehyskunnista. Viiden vuoden takaiseen tasoon verrattuna hinnat ovat nousseet 13 prosenttia. Kuvassa Kauppakeskus Sello Leppävaarassa. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa asuu noin 290 000 ihmistä. Pohjoisessa Espoo hurmaa järvillään, maalaismaisemillaan ja kartanoillaan sekä Nuuksion kansallispuistollaan. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa asuntojen hinnat sen sijaan ovat hieman laskeneet sekä viime että viiden vuoden takaisista lukemista. Haastavin tilanne on maakunnan reuna-alueiden kunnissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella
Jo tämän vuoden alussa rakentamisen ennakoitiin vähenevän. – Porvoo on ollut hyvällä tavalla monessa mukana ja näen, että esimerkiksi Porvoossa sijaitsevalle Kilpilahden öljynjalostamolle voi avautua uusia hienoja mahdollisuuksia, jos Nesteen vastaava toiminta Naantalissa loppuu, Ossi Savolainen arvioi. Pandemian vaikutukset näkyvät kuitenkin etenkin lomautusten kasvuna. n Liisa Airaksinen Kuvat: Uudenmaan liitto. Työssäkäyntialue rajoja laajempi Savolaisen mukaan on syytä muistaa se, että Uusimaa on työssäkäyntialueena paljon laajempi kuin mitä nykyinen maakunta sinänsä on. Uudenmaan 26 kuntaa ovat keskenään aika erilaisia, mutta niillä kaikilla on oma tärkeä roolinsa Uudenmaan tulevaisuuden kehittymisessä. – Koronakriisin todelliset vaikutukset tulevat paljastumaan rakentamisessa nyt syksyllä, kun työn alla olevat kohteet valmistuvat. Kuva: Tuula Palaste/Uudenmaan liitto – Uudenmaan väestökasvu jatkuu ja kaupungistuminen jatkuu. – En usko, että koronan vuoksi yleistynyt etätyö tulee mitenkään alentamaan Uudenmaan painoarvoa tai vähentämään Uudellemaalle muuttoa, vaikka pientä muuttoliikettä maakunnasta poispäinkin on näkynyt. Tietyllä tavalla jotkut kunnat ovat nyt saaneet nostetta ja jos kunta on pieni, se voi olla kunnalle prosentuaalisesti tähdellistä, muttei niinkään määrällisesti. Ensimmäisenä vaikutus näkyy asuntorakentamisessa, jonka jälkeen hiipunee toimitilarakentaminen muiden rakentamisen alojen seuratessa perässä, Savolainen toteaa. – Se, että yhä useampi kuluttaja suunnittelee asunnon ostamista koronakriisistä huolimatta, on tärkeä positiivinen merkki ihmisten jossakin määrin palautuneesta luottamuksesta tulevaan. Asukkaita kaupungissa on noin 15 000. Rakentamisen huippuvuosi oli 2018, jonka jälkeen rakentaminen on hieman tasoittunut, mutta pysynyt yhä korkealla tasolla. Korona iskenyt rakentamiseen Rakentamistoimialalla tilanne Uudellamaalla on vielä melko hyvä, kun vanhat tilauskannat kannattelevat toimintaa. Maakuntajohtajan mielestä kunnista etenkin Porvoon kehitys on ollut monessa suhteessa äärimmäisen positiivista ja sillä on hyvä meno päällä. Koronakriisin vaikutuksesta ennakoitu lasku on kaksinkertaistunut. Savolainen arvioi, ettei rakentaminen maakunnassa todennäköisesti silti tule kokemaan yhtä suurta iskua kuin muualla maassa. 43 tärkeä positiivinen merkki ihmisten jossakin määrin palautuneesta luottamuksesta tulevaan, Ossi Savolainen sanoo. Fiksut kunnat tietysti yrittänevät omassa markkinoinnissaan hyödyntää syntynyttä tilannetta, Savolainen toteaa. Suomessa nykyinen kaupungistumistrendi jatkuu pitkälti samalla tavalla kuin mitä globaalistikin tapahtuu, mutta ei ehkä enää yhtä vauhdikkaana kuin tähän asti. Tosin Uudenmaan sisällä tietyt kaupungit, kuten Lohja, Porvoo, Hyvinkää ja Järvenpää sekä muut radanvarsikunnat voivat hyötyä koronasta ja saada muuttovoittoa, vaikkakaan mitään isoa tai laajaa muutosta ei tulla näkemään. Yksi niistä on vuonna 1745 perustettu idyllinen Loviisa Itäisellä Uudellamaalla
– Nyt kaikki isännöinnin eri Toimitusjohtaja Seppo Kuvajan mukaan etäkokoukset ovat tuoneet paljon uusia osallistujia yhtiökokouksiin.. 44 T änä päivänä alalla pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja toimintojen kehittämistä. Ne mahdollistavat taloyhtiöiden kehittämisen aivan uudella tavalla. – Selvää oli, että mikään ohjelmisto yksistään ei riitä, jos halutaan kehittää isännöintiä ja taloyhtiöiden johtamista, vaan muutos on vaatinut prosessien miettimistä niin isännöitsijän, taloushallinnon, asiakaspalvelun kuin ennen kaikkea taloyhtiöiden eri osapuolien näkökulmasta. Tällä hetkellä toimisto työllistää kuusi isännöitsijää, neljä kiinteistösihteeriä ja kolme kirjanpitäjää sekä osa-aikaisia ja määräaikaisia kiireja projektityöntekijöitä. Kun prosesseja mietittiin kokonaisuutena, huomasimme suurimman haasteen olevan eri tietojärjestelmissä hajallaan olevan tiedon ja erilaiset toimintatavat henkilöstön sisällä. – Sähköinen asiointi on monin tavoin helpottanut isännöitsijän työnkuvaa, mutta toisaalta isännöitsijän on myös hallittava uusia taitoja ja perehdytettävä itseään uusiin järjestelmiin, sanoo hämeenlinnalainen isännöitsijä ja toimitusjohtaja Seppo Kuvaja Isännöinti Kuvajasta. ollut vuodesta 1996. Tässä henkilöstö onkin ollut avainasemassa. Kuvaja on ollut isännöintialalla vuodesta 1989 ja oma toimisto on Isännöitsijä johtaa taloyhtiöitä sähköisten tietojärjestelmien avulla Taloyhtiöiden kehittäminen viety nyt uudelle tasolle Isännöinti on parin vuosikymmenen aikana muuttunut merkittävästi etenkin uusien sähköisten tietojärjestelmien myötä. Osana isompaa kehitysprojektia Kuvajan toimisto on siirtynyt käyttämään Hausvise-isännöintiohjelmistoa, joka käsittää muun muassa isännöinnin toiminnanohjauksen, taloushallinnon sekä monipuoliset asukaspalvelut
Sähköpostissa on helppoa laukoa koviakin kommentteja tai olla vastaamatta koko viestiin. Olemme lisäksi saaneet olla mukana kehittämässä ohjelmaan erilaisia ominaisuuksia ja toimintoja, joista on hyötyä myös muille ohjelmaa käyttäville. – Henkilöstömme on jokainen ammattilaisia omalla alallaan, mutta ensiarvoisen tärkeää on ollut järjestelmätoimittajan koulutukset uuden järjestelmän käyttöönottoon ja uusien toimintatapojen omaksumiseen liittyen. Etätyö jäänee pysyväksi Kuvaja uskoo, että koronan sanelema etätyöskentely jää ainakin osittain pysyväksi käytännöksi. Kuvaja näkeekin tärkeänä, että taloyhtiöön ja omaan asumiseen liittyvä tieto on kaikkien saatavilla myös isännöintitoimiston aukioloaikojen ulkopuolella. Isännöinti Kuvajan toimisto sijaitsee Seppo Kuvajan omistamassa kerrostalossa Asunto Oy Hämeenlinnan Keisarin Palatsissa, jonka täysin kalustettuja asuinhuoneistoja vuokrataan tilapäismajoitukseen, mutta myös pidempiaikaiseenkin asuinkäyttöön. – Meillä on yhteiskäytössä sähköauto, jota voivat käyttää niin työntekijät kuin taloyhtiön asukkaatkin. – Lisäksi kaikki tehdyt toimet ovat myös tallentuneet selkeästi kaikkien eri osapuolien saataville. Asiakaskäynnit ovat pudonneet murto-osaan siitä, mitä ne olivat joskus parikymmentä vuotta sitten. Varausjärjestelmään saadaan nyt samanlainen sähköinen varausjärjestelmä kuin on yksittäisissä saunavuoroissa tai pesutupavarauksissa. Hausvise-järjestelmään onkin tullut tasaisesti uusia ominaisuuksia, jonka lisäksi nykyominaisuuksia kehitetään jatkuvasti isännöinnin ja taloyhtiöiden kanssa yhteistyössä. – Taloyhtiöiden hallitusten kokoukset on hoidettu etänä, mikä käytäntö on toiminut aika hyvin. – Sähköpostilla viestimisen voi joskus käsittää liiankin tiukaksi, koska siinä ei kuule puhekielessä käytettyjä äänenpainoja ja kuulla vastapuolen argumentteja esimerkiksi annetuissa huomautuksissa ja varoituksissa. Lisäksi erilaiset päivittäiset työt on mietitty siten, että eri työvaiheissa ei tietoa pääse katoamaan ja jokainen pystyy omalla tekemisellään tukemaan myös kollegan työtä. Paperiviestikin säilyy jatkossa Seppo Kuvaja ei ole valmis jättämään paperia täysin pois viestinnästä. Etäkokous tuntuu kannustavan niitä ujoimpiakin tulemaan mukaan sekä niitä, jotka asuvat eri paikkakunnalla. Tieto on myös selkeästi asukkaiden saatavilla, jolloin mahdolliset vesivuodot huomataan hyvissä ajoin ja jokainen asukas voi myös arvioida omia kulutustottumuksiaan. Paperiset osakkeet poistuvat ja sähköinen osakerekisteri tulee Maanmittauslaitoksen hallittavaksi. Varsinaiset yhtiökokoukset järjestetään vielä paikan päällä, mutta niihin on mahdollisuus ottaa osaa etäyhteydellä. Myös äänestys tuo myös lisätyötä. Lisäksi taloyhtiössä jatkuvasti yleistyvät mittarit ja sensorit voidaan liittää osaksi isännöinnin järjestelmää, jolloin muun muassa tieto vedenkulutuksesta siirtyy suoraan isännöinnin järjestelmään. He saattavat kirjautua mukaan, mutta eivät välttämättä ota kantaa tai ole äänessä, vaan tyytyvät seuraamaan kokousta. – Ensimmäinen puoli vuotta on ollut tietojen syöttöä ja niiden tarkistamista sekä ohjelmien käytön opettelua. Teamisissa osallistujat näkyvät ja äänet kuuluvat, mikä riittää mainiosti. Tiivis yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa on ollut suuressa roolissa koko matkan ajan. – Yhtiökokouksissa lisätöitä tuo huolehtiminen paikalla olevista ja etänä olevista samanaikaisesti. Puoli vuotta opiskelussa Älypuhelimen tai tietokoneen kautta niin asukkaat kun isännöitsijäkin voivat siis hoitaa asioita uskomattoman paljon. n Juhani Karvonen – Vaikka viestintä isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen tai asukkaidenkin kesken voidaan hoitaa sähköisesti, ei tiedotteita voida hyvän hallintotavan mukaisesti jättää kokonaan poiskaan.. Uusi isännöintijärjestelmämme huomioi jokaisen taloyhtiön eri osapuolen, joten asukkaamme saavat viestinsä jatkossakin haluamallaan tavalla. Kuvaja näkee tärkeänä, että myös kumppaniyritykset ovat kiinteä osa isännöinnin arkea. Tietysti koronallakin on ollut vaikutuksensa siihen, että etäasiointi on lisääntynyt. – Tieto kulkee nopeasti sähköiselle ilmoitustaululle esimerkiksi vesikatkoksista tai muista kiireellisistä asioista. Yhteisautonkin voi sisällyttää järjestelmään. Myöskään Isännöinti Kuvajan sisäinen kehitystyö ei pääty tähän, vaan projektin alkaessa käynnistyneet henkilöstön ja ohjelmiston kehityspäivät tulevat jatkumaan myös tulevaisuudessa. Läpinäkyvyys on ehdottoman tärkeää isännöinnin ja taloyhtiön välillä. Seuraava suurehko muutos tulee olemaan sähköisten osakekirjojen siirto Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään (Asrek). 45 toimet taloushallinnosta kiinteistön johtamiseen sekä siihen liittyvä tieto löytyvät yhdestä järjestelmästä, ja tieto on myös selkeästi saatavilla kaikilla isännöinnin ja taloyhtiön eri osapuolilla asukkaasta hallituksen jäseniin. Toimistolla on siis pitänyt kiirettä, kun päivittäisen työn lisäksi on siirretty valtavat määrät tietoa useista järjestelmistä sekä paperimapeista nykyjärjestelmään, Kuvaja sanoo. Kasvotusten tapaaminen tai ainakin puhelinkeskustelu ovat paikallaan tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi naapurille aiheutettu yöllinen melu tai perheriita voi olla aiheuttajalleen kiusallinen asia, joka on hyvä keskustella kasvotusten. Siirtymäaikaa on onneksi riittävästi ja meillä osakerekisterien siirto on tarkoitus tehdä ensi vuoden aikana. – Isännöitsijät joutuvat siirtämään jokaisen taloyhtiön osakerekisterin Maanmittauslaitokselle, jonka jälkeen osakkeenomistaja käy siirtämässä oman paperisen osakekirjan Maanmittauslaitoksella sähköiseen muotoon. Kun ihmisen kanssa pääsee kasvotusten tai ainakin puheyhteyteen, on hankaliakin asioita yleensä helpompi selvittää eikä väärinkäsityksiä synny yhtä helposti. – Tällä hetkellä taloyhtiön erilaiset huoltotehtävät välittyvätkin suoraan asukkailta huoltoyhtiöille, joista statukset työn eri vaiheista kuittaantuvat reaaliajassa niin asukkaille kuin isännöinnille. Joku saattaa poistua linjoilta kesken tai tulla linjoille jossakin vaiheessa kokousta. Taloyhtiöissä kannattaa miettiä, onko taulu pienen investoinnin arvoinen, mutta sähköiset ilmoitustaulut joka tapauksessa tulevat yleistymään. – Sen sijaan että hallituksen jäsenten pitäisi tulla toimistolle selaamaan paperimappeja, on heidän käytössään muun muassa reaaliaikainen ostolaskujen seuranta, ja jokainen asukas voi tarkastaa esimerkiksi omien laskujensa tilanteen henkilökohtaisesta asukkaan näkymästä ajasta ja paikasta riippumatta. Kuvajan kokemusten mukaan sähköinen ilmoitustaulu on taloyhtiössä erinomainen tiedonvälittäjä. Tärkeimpänä näistä kiinteistöhuolto. Hallitusten kokoukset on sähköisesti helppo järjestää lyhyelläkin varoitusajalla. – Vaikka viestintä isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen tai asukkaidenkin kesken voidaan hoitaa sähköisesti, ei tiedotteita voida hyvän hallintotavan mukaisesti jättää kokonaan poiskaan. – Tuntuu siltä, että etäkokoukset ovat tuoneet paljon uusia osallistujia yhtiökokouksiin. Läpinäkyvyys on tärkeää Isännöinti on päivittäin tekemisissä useiden kumppaniyritysten kanssa. Järjestelmän uusiminen ja siihen liittyvät muutokset ovat olleet Kuvajalle suuri investointi, mutta jo hyvin aikaisessa vaiheessa huomattiin, että monta turhaa puhelua ja sähköpostia onkin uusien toimintatapojen myötä jäänyt välistä. Sähköinen osakekirja pysyy jatkossa aina tallessa ja omistajanvaihdos on helppo tehdä. Uudistus on ihan hyvä, kunhan kaikki siirrot on tehty, koska paperiset osakekirjat tuntuvat olevan osakkailla, ainakin kuolinpesillä, useasti hukassa
Taloyhtiöön kuuluvassa kahdessa talossa on yhteensä 47 asuinhuoneistoa ja asukkaita noin 60. n Liisa Airaksinen Kuva: Erkki Oksanen. Asukkaita taloyhtiössä on noin 60. Molemmissa taloissa on kaksi porraskäytävää. Taloyhtiössä on laajakaistaliittymä. – Yhtiö teetti elokuussa parvekkeiden kuntotarkastuksen ja uskon, että yhtiössä seuraavaksi tehtävä remontti on parvekesaneeraus, arvelee isännöitsijä Erkki Oksanen Isännöintitoimisto Erkki Oksanen Oy:stä. Taloyhtiössä on 14 autotallipaikkaa ja pihalla 11 lämpöpistokkeella varustettua autopaikkaa. Seuraavien viiden vuoden aikana on arvioitu tehtäväksi muun muassa parvekesaneeraus, autotallinovien ja jätekatoksen kunnostus sekä kaukolämpölaitteiden ja patteriventtiilien uusiminen sekä verkoston tasapainottaminen. Taloyhtiöön kuuluu kaksi kolmikerroksista punatiiliverhoiltua taloa, joissa on 47 asuinhuoneistoa. – Syyskuun lopulla pidettävässä taloyhtiön hallituksen kokouksessa on tarkoitus käsitellä kannattavuuslaskelmia siitä, mitä maalämmön käyttöönotto ja käyttäminen tulee maksamaan. Yhtiön energiatehokkuusluku on 253 ja ET-luokka G. Yhtiölle on laadittu kymmenen vuotta voimassa oleva energiatodistus, joka umpeutuu vuoden 2024 syyskuun alussa. Saneeraus kattaa parvekkeiden kunnostuksen sekä ikkunoiden ja parvekeovien uusimisen sekä parvekelasien asennuksen. Asukkaiden yhteisessä käytössä on sauna, pesutupa ja kuivaushuone sekä väestönsuoja, lämmönjakohuone ja varastotilat. Tulevia hankkeita Taloyhtiössä on tehty 1990-luvulta lähtien kattavasti erilaisia kiinteistön korjausja kunnostustöitä. Talot on rakennettu paikan päällä vuonna 1960. A sunto Oy Artturi Kannistontie 8 Bostad Ab sijaitsee Etelä-Haagassa Helsingissä ja nimensä mukaisesti Artturi Kanniston tiellä. Taloyhtiöön tehdyistä korjausja kunnostustöistä mittavin on ollut vuosina 2013-14 toteutettu vesi-, viemärija sähkösaneeraus. Isännöitsijän mukaan yhtiössä ollaan lähiaikoina myös päättämässä maalämpöön siirtymisestä joidenkin vuosien kuluessa. Huoneistoista yksi on taloyhtiön omistama. Rakennustilavuus on 9 000 kuutiota. Ensi keväänä pidettävässä yhtiökokouksessa sitten päätetään, käynnistetäänkö suunnittelutyö maalämpöön siirtymiseksi, Erkki Oksanen kertoo. Niistä suurimpia on vuosina 2013–14 tehty vesi-, viemärija sähkösaneeraus. 46 60 asukkaan taloyhtiö pohtii maalämpöä Parvekeremontti edessä Etelähaagalaisen taloyhtiön suunnitelmissa on parvekeremontti ja mahdollinen siirtyminen maalämpöön. Lämmitysmuotona on kaukolämpö. Asunto Oy Artturi Kannistontie 8 Bostad Ab sijaitsee vehreässä ympäristössä Artturi Kanniston tiellä Etelä-Haagassa Helsingissä
Voit luottaa jokaisen juristimme ammattitaitoon ja näkemykseen. HELSINKI TAMPERE Tarvitset vain puh. • yhtiökokoukset • yhtiöjärjestysmuutokset • korjausja täydennysrakentamisen sopimukset • rakennusja toimenpideluvat Ota yhteyttä, keskustellaan taloyhtiönne tilanteesta ja tarpeista. Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Keskity huoletta hallitustyöhön, me tuemme lakiasioissa. Juristimme avulla varmistat myös korjaustai lisärakentamishankkeen menestyksekkään läpiviennin. Palvelujamme ovat mm. Olemme Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. Meiltä saat lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon liittyvissä kysymyksissä. 029 360 1100 puh. 029 360 1200 yhden osoitteen Unioninkatu 13 Koskikatu 7 A 1 kak-laki.?
Ne ovat myös edullisia rakentaa ja ylläpitää. Hissihanke vaatii kuitenkin aina keskustelua, joka etäkokouksissa voi olla hankalaa. Keväällä yhtiökokoukset jäivät pitämättä, eikä hissihankkeen kaltaista mittavaa päätöstä tehdä etäkokouksissa. Kivirannan mukaan tilanne on tällä hetkellä eräällä tavoin uusi myös hissitoimittajalle. Konehuoneettomia hissejä rakennetaan uudiskohteisin, mutta ne eivät välttämättä sovellu vanhoihin kohteisiin. V aikka väestö vanhenee ja hissien tarve kasvaa, on hissien jälkiasennus vanhaan kerrostaloon edelleen monesti nihkeää. – Taloyhtiöt viivyttelevät päätöksentekoaan. – Tarjouksia on runsaasti ulkona, mutta emme tiedä ovatko ne hylättyjä vai hyväksyttyjä. Suomessa on noin 40 000 hissitöntä porraskäytävää. Tänä vuonna nihkeyden takana on osaltaan korona. Hydraulihissin voi sovittaa aika moneen porraskäytävään. Perinteisesti loppuvuosi on ollut asennuksissa kiivasta aikaa, mutta nyt tilanne on seisova. Meillä on enemmän tarjouksia sisällä kuin koskaan ennen, mutta päätöksenteko on taloyhtiöissä entistä hitaampaa, sanoo toimitusjohtaja Juha Kiviranta Amslift Oy:stä. Nopealla päätöksenteolla taloyhtiö voi päästä hyvinkin keulille hissitoimituksessa. 48 Jälkiasennushissien tarve kasvaa väestön vanhentuessa 40 000 hissitöntä porraskäytävää Valtaosasta 1970luvun rakennusbuumin myötä tehdyistä yli kolmekerroksisista taloista puuttuu hissi. – Vanhoissa kiinteistöissä. Amslift on Suomen johtava räätälöityjen jälkiasennushissien toimittaja. Tyypillisesti hissittömät talot ovat 3-5-kerroksisia. Suurin osa Amsliftin hisseistä on hydraulihissejä, – Niiden etuna jälkiasennuksissa on, että ne mahtuvat pieneen tilaan, ovat aika hiljaisia, eivätkä rasita talon kattotai seinärakenteita
– Ara maksaa taloyhtiöille 45 prosenttia tukea koko hissihankkeen kustannuksista. – Linjasaneerauksen takia kerrostalo on joka tapauksessa työmaa-aluetta ja asumismukavuus kärsii. – Nuo askelmat voivat olla ikääntyvälle ylivoimainen este. Porraskäytävä on viety sen sijaan talon ulkopuolelle. n Juhani Karvonen – Ara maksaa taloyhtiöille 45 prosenttia tukea koko hissihankkeen kustannuksista. 49 – Vanhoissa kiinteistöissä konehuoneellinen hissi on usein parempi, koska silloin koneiston äänet saadaan pois porraskäytävästä, vaikka jälkiasennushissi yleensä sijoittuu porraskäytävän keskelle. konehuoneellinen hissi on usein parempi, koska silloin koneiston äänet saadaan pois porraskäytävästä, vaikka jälkiasennushissi yleensä sijoittuu porraskäytävän keskelle. Huoltokustannukset ovat tyypillisellä kerrostalohissillä 200-300 euroa vuodessa, mihin kuuluvat myös päivystykset. Hän ei pääse hissille vaikka sellainen porraskäytävässä olisikin. Esimerkiksi Helsinki maksaa avustusta kymmenen prosenttia eli taloyhtiö saa parhaimmillaan hissihankintaan 55 prosentin tuen. Joskus kyseeseen voi tulla ulkopuolelle asennettava hissi. Linjasaneeraus samaan aikaan Hyvä hetki hissihankkeen toteuttamiselle on Kivirannan mukaan esimerkiksi linjasaneeraus. Toimitusjohtaja Juha Kivirannan mukaan Suomessa on noin 40 000 hissitöntä porraskäytävää. Jälkiasennushissin hinta asennuksineen porraskäytävään on kuitenkin keskimäärin vain 150 000 euroa 4-5 kerroksissa talossa. Hyvin harvoin tulee vastaan tilanne, jossa hissiä ei voida jälkiasentaa, koska se ei ole kustannusten kannalta mielekästä. – Jälkiasennushissiä pidetään kalliina eikä sen uskota sopivan vanhan kiinteistön porraskäytävään. Huoltoja hissi kaipaa keskivertokäytössä muutaman kerran vuodessa. Ulkohissin kustannukset nousevat yleensä hieman korkeammiksi. Toimitamme näissä tapauksissa paitsi hissin myös porraskiipijän. Muutamat hissitasenteelle johtavat portaat voivat olla este hissinkäytölle, joten porraskiipijä on hyvä apu tuossa tilanteessa. Liittyy osin ennakkoluuloja Kivirannan mukaan jälkiasennushissien hankintaan liittyy osin ennakkoluuloja. Lisäksi kaupungit maksavat hissiavustuksia vaihtelevasti.. Linjasaneerauksen yhteydessä suunnitelmissa kannattaisi olla ainakin varaus hissille. Sisätiloihin hissi on helpompi ja edullisempi rakentaa. Lisäksi kaupungit maksavat hissiavustuksia vaihtelevasti. Käytännössä hissille on aina löydetty paikka. – Lähes poikkeuksetta yllätämme taloyhtiön sillä, ettei hissin jälkiasennus ole niin kallista kuin on luultu ja hissi todellakin mahtuu siihen ahtaaksi koettuun porraskäytävään. Kivirannan mukaan hissin aiheuttamia käyttökulujakin on turha taloyhtiössä pelätä – Hissi kuluttaa sähköä noin 800 kilowattia vuodessa, mikä on noin 100 euroa vuodessa. Hissiremontin aiheuttama häiriö asukkaille on aika pieni, mutta linjasaneerauksessa sekin hukkuu suurempaan remonttiin. Joissakin tapauksissa portaat on purettu sisältä ja tuotu niiden tilalle hissi. Monissa vanhoissa kerrostaloissa on päädytty aikanaan ratkaisuun, jossa hissitasanteelle on muutama askelma
Merilä teki kuluvan vuoden keväänä kaupungin johdolle 21-sivuisen selvityksen hissiavustuksista luopumisen vaikutuksista. Merilä muistuttaa, että yhteiskunta tulee tarvitsemaan esteetöntä asumista entistä enemmän tulevaisuudessa ja jälkiasennushissien rakentaminen on siinä yhtenä tärkeänä elementtinä. Yhteiskunnan antama avustus on siis erittäin merkittävä, sanoo Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä. I lman Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen ARAn 45 prosentin avustusta hyvin harvalla taloyhtiöllä olisi todennäköistä mahdollisuutta rakennuttaa jälkiasennushissejä. – Olen ollut nyt seitsemän vuotta hissiasiamiehenä ja tuona aikana on yhden käden sormilla olleet laskettavissa ne tapaukset, joissa hallituksen esittämä jälkiasennushissin hankintapäätös on mennyt yhtiökokouksessa lävitse tyyliin sata nolla. Taloyhtiöissä päätös jälkiasennushissistä vaatii kuitenkin yleensä runsaasti selvityksiä, keskusteluja ja esityksiä sekä joskus jopa vuosien ”väännön” myönteisen hankintapäätöksen saamiseksi. 50 Ilman tukia jälkiasennushissejä tuskin olisi varaa hankkia Yhteiskunnan tuntuvat avustukset Hissiavustus on käytännössä merkittävä ”ehto” jälkiasennushissin rakentamiselle hissittömän kerrostalon porrashuoneen yhteyteen. – Kun ARAn avustukseen lisätään kuntakohtainen avustus joka voi olla jopa 10-20 prosenttia on jälkiasennushissien hankintakustannuksiin saatava avustus yhteensä 55-65 prosenttia. Selvityksen yhteenvetona jälkiasennushissien rakentamista on kaupungin tarkoituksenmukaista tukea edelleen myös tulevaisuudessa nykyisen mallin mukaisesti, jotta jälkiasennushissien määrää olemassa oleviin hissittömiin Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä muistuttaa, että yhteiskunta tulee tarvitsemaan esteetöntä asumista entistä enemmän tulevaisuudessa ja jälkiasennushissien rakentaminen on siinä yhtenä tärkeänä elementtinä.
Tuolloin vain sen porrashuoneen osakkeenomistajat maksavat asunto-osakeyhtiölain mukaisesti jälkiasennushissiin liittyvät hankintakustannukset, lisää Merilä. Jälkiasennushissien rakentamisen huippuvuosina 2014-2017 ARAn vuosittaiset määrärahat jälkiasennushissien rakentamiseksi loppuivat kesken vuoden, mutta viime vuosina ne ovat riittäneet hyvin läpi vuoden. Avustusta hakee rakennuksen omistava yhteisö, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö tai kiinteistöosakeyhtiö, joten yksityiset kiinteistöjen omistajat eivät voi saada avustusta. – Ei ole tavatonta, että jälkiasennushissi hankitaan vain osaan taloyhtiön porrashuoneista, jos muiden porrashuoneiden osakkeenomistajilla ei ole riittävästi intoa jälkiasennushissien hankkimiseksi. – Helsingin kaupungin osalta avustus on saman sisältöinen. – ARAn hakuohjeen mukaisesti rakennuksen, johon haetaan ARAn avustusta, on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä ja rakennuksen pinta-alasta vähintään puolen on oltava asuinkäytössä. Nyt taloyhtiö otti uudestaan yhteyttä hissiasiamieheen, kun tahtotila on löytynyt uudestaan. Nyt taas näyttää siltä, että taloyhtiöt ovat innostumassa uudestaan jälkiasennushissien rakentamisen suhteen. 51 – Ei ole tavatonta, että jälkiasennushissi hankitaan vain osaan taloyhtiön porrashuoneista, jos muiden porrashuoneiden osakkeenomistajilla ei ole riittävästi intoa jälkiasennushissien hankkimiseksi. – Aika tyypillisesti jälkiasennushissiin liittyvä kielteinen hankintapäätös tulee taloyhtiössä uudestaan esille 5-10 vuoden aikana edellisestä esityksestä. n Juhani Karvonen Kuvat: Simo Merilä Jälkiasennushissi saadaan mahtumaan ja myös tyylillisesti sopimaan vanhaankin porraskäytävään.. Lisäksi hakuohjeen mukaisesti avustuskelpoinen asuinrakennus on vähintään kolme asuntoa käsittävä rakennus, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin, mikä tarkoittaa kerrostai luhtitaloa. Minulla on paraikaa ”asiakkaana” taloyhtiö, joka harkitsi jälkiasennushissejä kymmenisen vuotta sitten, mutta eivät tuolloin lämmenneet jälkiasennushissien rakentamiselle. – Jos jälkiasennushissi antaa yhdellekin helsinkiläiselle asukkaalle mahdollisuuden siihen, että hän voi asua kotonaan 7-8 vuotta pidempään, yhteiskunta säästää ”parhaimmillaan” noin 325 000 euroa asukasta kohden tuona noin kahdeksan vuoden aikana, Merilä painottaa. asuinkerrostaloihin saadaan tehokkaasti lisättyä. Jälkiasennushissien hankinnan suhteen taloyhtiö voi tehdä myös kompromissin. Esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennettavalle jälkiasennushissille ei saa kaupungin avustusta, Simo Merilä selventää. Myös porrashuonekohtaisesti Merilän mukaan taloyhtiöt ovat aktivoitumassa uudestaan. Avustukset tarkoin määriteltyjä ARAn avustusta voivat saada rakennuksen omistavat yhteisöt. ARAn avustusta voidaan myöntää myös silloin, kun rakennus otetaan ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa myös porrashuonekohtaisen päätöksenteon jälkiasennushissin hankkimiseksi
Sinne rakennetaan kaupungin ensimmäinen pyöräkatu. Se on uusi katumalli, jossa autot ja pyörät ajavat samoilla kaistoilla pyöräliikenteen ehdoilla.. Myös jalankulkijoiden turvallisuus paranee nykyisestä, kun pyöräilijät ajavat ajoradalla.” Projektipäällikkö Jari Hurskainen Helsingin kaupungilta kertoo, että pyöräkatu on tullut uudeksi katutyypiksi tieliikenAutoille ja pyörille samat ajokaistat Uusinta uutta: pyöräkatu! Helsingin Kulosaareen rakennetaan pyöräkatua. Pyöräkatu edustaa uudenlaista kaupunkisuunnittelua. Se toteutetaan noin kilometrin pätkälle Kulosaaren puistotielle, jonka toista puolta reunustaa tällä hetkellä matalat kerrostalot ja toisella puolella kulkee metro ja Itäväylä. Mistä pyöräkadussa oikein on kyse. 52 I täisessä Helsingissä sijaitsevassa Kulosaaressa tullaan näkemään jotain erikoista. Kaupungin tiedotteen mukaan ”uudistuksen jälkeen kadusta tulee selkeämpi ja turvallisempi kaikille, kun ajoneuvojen nopeuserot pysyvät maltillisina ja pyöräilijöiden kadun ylitykset poistuvat
Lain mukaan ajonopeus määräytyy pyöräliikenteen mukaan. Laki uudistui kesäkuussa. Hän täsmentää, että katujen reunoilla on myös nupukivetystä, jota roska-autot ja muut leveämmät kulkuvälineet voivat käyttää hyödykseen. – Pyöräkadulla autoja pyöräliikenne käyttää samoja ajokaistoja. Punainen asfaltti ja kauniisti toteutettu nupukivetys ovat ilo silmälle. Pyöräkatu vaatii malttia Nopeusrajoitus pyöräkadulla on 30 kilometriä tunnissa. Pyöräilijöiden vauhdin mukaan Pyöräkadun havainnekuvasta voidaan nähdä, että autot ja pyörät kulkevat samalla kaistalla. 130 kilometriä baanaverkkoa . Kaistat ovat hieman kapeammat kuin normaalisti kaduilla, Hurskainen kertoo. – Pyöräkadulla autoja pyöräliikenne käyttää samoja ajokaistoja. Baanaverkko koostuu sekä uusista osuuksista että parannettavista nykyisistä pyöräteistä. Kuva: Ramboll Kulosaaren puistotiellä on tietyöt käynnissä. Kulosaaren puistotien pyöräkatu on osa Helsinkiin toteutettavaa niin sanottua Itäbaanaa. Pyöräkadulla siis ajetaan pyöräilijöiden ehdoilla ja heidän vauhtiensa mukaan. – Käytännössä nopeus määräytyy pyöräliikenteen mukaan. Suunniteltu baanaverkko on kokonaisuudessaan 130 kilometrin pituinen. Lain mukaan ajonopeus määräytyy pyöräliikenteen mukaan. Se kertoo siitä, että kyseessä on pyöräilijöille tarkoitettu väylä. Pyörille on annettava esteetön kulku. Pyöräkatu Kulosaaressa on yksi, mutta sen lisäksi tulee ihan perinteisiä pyöräteitä, Hurskainen toteaa.. Ne mahdollistavat nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen. Ihmiset mieltävät baanaksi Helsingin kampissa ratakuiluun rakennetun baanan, mutta niitä on tulossa useita erilaisia, Hurskainen kertoo. – Itäbaana tulee koostumaan useista erilaisista pyöräliikenteen väylistä. Kulosaaren puistotiellä on tarkoitus toteuttaa todella laadukas pyöräliikenteen yhteys, kertoo projektipäällikkö Jari Hurskainen. – Helsinkiin on tulossa useita baanoja. Pyörille on annettava esteetön kulku. Ne myös ohjaavat liikkumista kadulla. Pyöräkadulla tulee olemaan punaiset kaistat, joissa javat sekä pyörät että autot. Jalankulkijoilla on oma jalkakäytävänsä kadun reunalla. – Itäbaanasta tavoitellaan korkeatasoista pyöräliikenteen väylää. Kaistoja erottaa nupukivetys. – Kaistat tehdään punaisella asfaltilla. 53 nelain uudistuksen myötä. Itäbaana on tulevaisuudessa pyöräilyn pääväylä Helsingin keskustasta itään, aina Sipoon rajalle asti. Itäbaana on osa baanaverkkoa, joka muodostaa Helsingin pyöräliikenteen laadukkaan reittiverkoston. Helsingin suunnitelmissa on rakentaa koko kaupungin kattava laadukkaiden pyöräteiden baanojen verkko. – Pyöräkadussa myös visuaalisuus on tärkeää. Baanat yhdistävät suurimmat asuinalueet keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin
Pyöräkatu vaatii malttia autoilijoilta, jotta he malttavat pitää nopeutensa pyöräilijöiden määräämässä vauhdissa. Auto voi ohittaa pyöräilijän, jos sen pystyy tekemään turvallisesti ja nopeus pysyy 30 kilometrissä tunnissa. Osa modernia kulttuuria Hurskaisen mukaan pyöräkatu viestii modernista liikennekulttuurista. Pyöräkadun idea tulee Hollannista, jossa niitä on paljon. Myös pyörät voivat ohittaa hitaasti liikkuvan auton. – Se vaatii yhteispeliä ja oikeaa tilannenopeutta, Hurskainen korostaa. Auto voi ohittaa pyöräilijän, jos sen pystyy tekemään turvallisesti ja nopeus pysyy 30 kilometrissä tunnissa. Pyöräkadun on määrä valmistua ensi vuoden alussa. Kulosaaren puistotie on ensimmäinen pyöräkatu Helsingissä. Ohittaminen pyöräkadulla on lain mukaan sallittua. Pyöräliikenteen kehittämisellä on tärkeä osa, kun Helsingistä pyritään saamaan hiilineutraalia kaupunkia. Pyöräkatu on hyvä ratkaisu kaduille, joissa on runsas pyöräliikenne. Pyörätiet ovat tilankäytön vuoksi olleet puistotiellä haastavia, joten pyöräkatu tuo siihen helpotusta. – Suomessa pyöräkatuja on toistaiseksi ainakin Oulussa ja Joensuussa. – Kadun varressa on pysäköintitilaa, joten etenkin sellaisissa tapauksissa pyörät ohittavat autoja, jos auto on pakittamassa taskuparkkiin, Hurskainen sanoo. – Kalasatamassa on pieni pätkä, jossa on käytetty pyöräkadun elementtejä, mutta se ei ole virallinen pyöräkatu. Se on tilatehokas ratkaisu, kun autot ja pyörät menevät samalla kaistalla. Kulosaaren puistotie on suosittu pyöräväylä nykyisinkin. Pyöräkatua on pitkään visioitu Helsinkiin, ja Kulosaaren puistotien suunnitelmat ovat jo vuodelta 2015, Hurskainen kertoo. Siellä ajoneuvojen väliset nopeudet pysyvät maltillisina. – Helsingin strategia on tukea kestävien liikennemuotojen kehittämistä ja saada ihmiset kulkemaan yhä enemmän omalla lihasvoimalla sekä julkisilla kulkuvälineillä. Ymmärtääkseni näissä Ohittaminen pyöräkadulla on sallittua. Arvelisin, että talvella, kun on vähemmän pyöräliikennettä, niin autoilla on suurempi houkutus ohittaa pyöriä. – Pyöräkatu on valittu Kulosaaren puistotielle, koska näkemyksemme mukaan se takaa parhaan lopputuloksen. 54 Jos pyörät ajavat hitaammin, niin sen mukaan muodostuu nopeus kadulle. Pauli Jokinen. Hurskainen näkee tehokkaan tilankäytön pyöräkadun suurimpana hyötynä. Pyöräkatu tilatehokas ratkaisu Kulosaaren puistotiellä on parhaillaan tietyöt menossa. Se sopii hyvin Helsingin kaupungin strategiaan, joka korostaa jalankulkua ja pyöräliikennettä. Pyöräilijät ajoivat milloin pyörätiellä, milloin autokaistoilla. kaupungeissa on hyvin positiivisia kokemuksia pyöräkadusta. – Pyöräkatu voidaan toteuttaa aika ahtaisiin katutiloihin, hän tuumaa. Kartta näyttää Helsingin tulevien pyöräbaanojen verkon. – Pyöräkatu sopii hyvin Helsingin kaupungin strategiaan, joka korostaa jalankulkua ja pyöräliikennettä. Katua pidettiin ruuhkaisena ja ahtaana. . Vanhastaan puistotie oli tavallinen kaupunkikatu, jossa oli autokaistat kahteen suuntaan sekä erikseen pyörätie ja jalkakäytävät. – Ohittamisessa on ehdottoman tärkeää katsoa, että se tapahtuu turvallisesti
Kaupunki omistaa erityisesti ne lakisääteisten palveluiden tuotHelsingin aktiivinen toimitilastrategia Monia arvorakennuksia myyntiin Helsingin kaupunki ei halua pitää rakennuksia, joilla ei ole käyttöä. Kaupungintalo on yhä kaupungin omistuksessa.. – Kyllä linjaus koskee myös vanhoja rakennuksia, joita peruskorjataan. Vastaavasti kaupungille jäävistä rakennuksista pyritään pitämään huolta pitkäjänteisesti. – Olemme nostaneet rakennusten pitkäikäisyyden keskeiseksi tavoitteeksi. Hildénin mukaan strategia koskee niin vanhoja rakennuksia kuin uusia rakennushankkeitakin. Kaikissa rakennushankkeissa ja niiden ohjauksessa keskitytään elinkaariajatteluun, luonnehtii rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungilta. Niissä yhtä lailla on mukana elinkaariajattelu. 55 H elsingin kaupungin toimitilastrategian johtoajatuksena on, että kaupunki luopuu rakennuksista, joille kaupungilla itsellään ei ole käyttöä. Peruspalveluiden tarvitsemat tilat Strategian mukaan Helsingin kaupunki ja sen pitkäaikaiset sopimuskumppanit omistavat pääosin palveluiden tarvitsemat tilat. Siksi monet vanhat arvorakennukset tulevat lähivuosina myyntiin
2. – Lauttasaaren uusi koulurakennus on yksityiseltä omistajalta vuokrattu kaupungille. Luovutaan tarpeettomista Toimitilastrategian mukaan Helsingin kaupungilla ei ole tiloja, joita se ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä. Kaupungin tilaomaisuuden arvoja ovat pitkäikäisyys, terveellisyys, turvallisuus ja vähähiilisyys sekä kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan tukeminen. Kaupungin ei tarvitse ihan kaikkea omistaa, Hildén täsmentää. Aino Acktén huvila on ollut jo vuosia tyhjillään.. – Kalasataman terveydenja hyvinvoinnin keskus on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella, Hildén mainitsee. Hildénin näkemyksen mukaan kaupungin on pitkällä tähtäimellä järkevää omistaa tällaiset kiinteistöt. Kartanoita ja huviloita Helsingin kaupunki omistaa useita rakennuksia, jotka ovat päätyneet Helsingin kaupunki omistaa useita rakennuksia, jotka ovat päätyneet kaupungin haltuun vuosikymmenten varrella maahankintojen yhteydessä. Joitain rakennuksia voidaan pitää kaupungin hallinnassa, jos niillä on kaupunkikulttuurin kannalta erityistä merkitystä. – Keskeiset rakennukset haluamme omistaa, mutta toissijaisesti niitä voidaan hankkia vuokralle pitkäaikaisten kumppanuuksien kautta. 6. Säilytettävät arvorakennukset ovat käytössä. Joitain peruspalveluihin liittyviä rakennuksia on jo vuokrattu. Se on mahdollista. 56 tamiseen tarvittavat rakennukset, jotka muodostavat palveluverkon pitkäaikaisen rungon. Helsingissä on useita esimerkkejä siitä, että rakennus on noussut uuteen kukoistukseen, kun se on saanut yksityisen omistajan. – Voi olla, että tällaisille rakennuksille ei löydy ostajia, jotka pysyisivät ylläpitämään niitä kaupunkikulttuurin kannalta sopivalla tavalla. Meidän pitää kohdentaa olemassa olevat resurssit oikealla tavalla, ja sen takia meidän on järkevää luopua rakennuksista, joita ei omassa toiminnassa tarvita. Tilojen suunnittelua ja käyttöä ohjataan tilaomaisuuden arvoihin perustuvien kriteerien ja tunnuslukujen kautta. 8. Kaupungilla on hyvin kattava omistettu rakennuskanta. – Niitä rakennuksia tarvitaan jatkossakin ja ne ovat käytössä vuosikymmeniä. Palvelutilojen tarve, mitoitus ja toiminnalliset vaatimukset perustuvat ennakoiviin ja joustaviin palveluverkkosuunnitelmiin. Palvelujen tarvitsemien tilojen tuottamisella, vuokraamisella ja ylläpidolla on arvoihin perustuva omistajaohjaus, joka varmistaa kaupungin kokonaisedun ja kokonaistaloudellisuuden toteutumisen. Kaupungin tilojen tuotanto ja ylläpito on ammattimaista, taloudeltaan ja ajaltaan hallittua, muodostaen esikuvan julkiselle kiinteistönpidolle. Tilojen käytön tulee olla omaisuutta kunnioittavaa . Pitkäaikaisia vuokralaisia Kaupungin strategian linjaus on siinä suhteessa väljä, että kaupunki voi myös vuokrata tiloja käyttöönsä. Omistamme sellaiset rakennukset, jotka toimivat palvelurungon verkkona, kuten peruskoulut tai päiväkodit. 3. – Se perustuu siihen, että kaupungilla on rajalliset resurssit ja investointimahdollisuudet. 5. 1. Tilojen käyttö on omaisuutta kunnioittavaa ja tilarakenteeseen sopeutuvaa. Kaupunki omistaa erityisesti ne lakisääteisten palveluiden tuottamiseen tarvittavat rakennukset, jotka muodostavat palveluverkon pitkäaikaisen rungon. 7. – Ne ovat rakennuksia, jotka kaupunki ensisijaisesti omistaa. Ylimääräisistä tiloista on luovuttu tai ainakin niistä ollaan luopumassa jollain aikavälillä. Hildénin mukaan tällä tarkoitetaan muun muassa kouluja, päiväkoteja ja terveydenhuoltoon liittyviä rakennuksia. Tähän lukeutuu muun muassa kartanoita ja huviloita. Kaupungilla ei ole tiloja, joita se ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita. Kaupunki ja sen pitkäaikaiset sopimuskumppanit omistavat pääosin palveluiden tarvitsemat tilat. Koulutiloja on melko vähän vuokrattu, mutta löytyy niistäkin esimerkkejä. Kaupunki haluaa säilyttää omistamansa toimitilakannan arvon pitkälle tulevaisuuteen. Kaupunki tekee seuraavat toimitiloihin liittyvät strategiset linjaukset, joilla ohjataan sekä kaupungin, että sen pitkäaikaisten sopimuskumppaneiden toimintaa. Yleensä nämä rakennukset ovat sellaisia, joista myös tiedetään, ettei niille ole myöhemminkään käyttöä, Hildén toteaa. Meillä on kaksi miljoonaa neliötä omistettua rakennuskantaa. 4
Kaupunki ei koe, että niille olisi nykyisin käyttöä. Tilan rakenne ei ole soveltunut uuteen käyttötarkoitukseen, ja on tullut sisäilmaongelmia. Esimerkiksi kellaritiloja on alkujaan rakennettu varastoiksi, mutta niihin on myöhemmin vedetty muovimatot – Tilan käyttäjän tulee ymmärtää rakennuksen vaatimukset ja rajoitukset. Esimerkiksi Kaisaniemen ravintolan kohdalla ollaan todettu, ettei kaupungin ole järkevää sitä omistaa. . – Meillä ei ole resursseja ylläpitää niitä. – Lauttasaaren kartano on viimeisimpiä esimerkkejä. Kun rakennus myöhemmin halutaan muuttaa toiseen tarkoitukseen, se ei joustakaan. Kulosaaren kartano kaipaa peruskorjausta. Tällaisia ovat muun muassa Aino Acktén huvila Tullisaaressa, joka on vesivahingon jäljiltä seissyt tyhjänä vuosikausia. Kuvassa Töölön kirjasto. Hildénin mukaan se tarkoittaa, että rakennukset ovat muuntojoustavia. Maanomistuksesta ei luovuta Kun kaupunki myy arvorakennuksen, silloin kaupunki ei yleensä luovu maanomistuksesta, vaan myy pelkästään rakennukset. Hildén painottaa, että tilan käyttö pitää olla kulloiseenkin tilaan sopivaa. Pauli Jokinen. – Arvotamme rakennuksia yhdessä muiden tahojen kanssa. betonilattian päälle ja muutettu tilan käyttötarkoitus toiseksi. Mukana ovat muun muassa kaavoitusja tonttipuoli sekä kaupunginmuseo. Tilan käyttäjän tulee ymmärtää rakennuksen vaatimukset ja rajoitukset. Sen perusteella kohdekohtaisesti käydään rakennuksia läpi. Lauttasaaren kartanon omistaa nykyään Koneen Säätiö. Historiasta on esimerkkejä, joissa rakennus on palautunut kaupungille, kun siitä ei ole pidetty asianmukaisesti huolta. Lauttasaaren kartano on myyty Koneen Säätiölle. Käymme läpi, millaisia suunnitelmia rakennuksille voidaan laatia. – Meillä on ollut tapana, että rakennukset räätälöidään tiettyyn käyttötarkoitukseen. Helsingissä on useita esimerkkejä siitä, että rakennus on noussut uuteen kukoistukseen, kun se on saanut yksityisen omistajan. Peruspalveluun tarkoitetut rakennukset kaupunki haluaa pitää itsellään. Onko rakennuksille jatkossa käyttöä vai voidaanko niistä luopua. Myös paikalliset yhteisöt voivat käyttää sitä omiin tilaisuuksiinsa. Maa vuokrataan pitkäaikaisella sopimuksella. Verovarat on ensisijaisesti tarkoitettu siihen, että peruspalvelut ja niihin liittyvät tilat ovat kunnossa. Omaisuutta kunnioittavaa Kaupungin strategiassa mainitaan, että tilojen käyttö on omaisuutta kunnioittavaa ja tilarakenteeseen sopeutuvaa. Uusi omistaja on kunnostanut sen hienoon kuosiin. – Mielestäni veronmaksajien rahoja ei kannata laittaa esimerkiksi Kaisaniemen ravintolan korjaamiseen, Hildén ottaa esimerkin. 57 kaupungin haltuun vuosikymmenten varrella maahankintojen yhteydessä. Monet kaupungin omistamat arvorakennukset ovat päässeet aikojen saatossa huonoon kuntoon, kun niistä ei ole pidetty huolta. Valmistelemme sen myyntiä. Kaisaniemen perinteinen ravintola on autio ja etsii uutta omistajaa. Kulosaaren kartanon kohtaloa tullaan pohtimaan. – Maanvuokran ja kaavoituksen kautta voidaan ohjata, että rakennus pysyy tietyssä käytössä ja niitä korjataan oikealla tavalla. Tähän lukeutuu muun muassa kartanoita ja huviloita. Samalla tavoin juuri myimme Kappeli-ravintolan. – Meillä on esimerkkejä, että tiloja on otettu sellaiseen käyttöön, joihin ne eivät sovellu. Hildénin mukaan yksityisellä taholla on usein paremmat resurssit pitää rakennus kunnossa kuin kaupungilla
– Järvenpään hyvinvointikampus edustaa esimerkillistä asuntosuunnittelua, jossa ikääntyneet liittyvät monentyyppiseen asumiseen luontevasti osaksi asuinkortJ ärvenpään kaupungin konseptina oli kehittää yhteisöllinen, virikkeellinen ja sosiaalinen korttelikokonaisuus, joka olisi myös kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen. Olen ajatellut asuvani tässä lopun ikääni, Mattila suunnittelee. – Odotin innolla muuttoa. Kun naapurustoon muutti paljon samanikäisiä, asuintalosta tulee rauhallinen, Arja Mattila kertoo. Ketään ei jätetä yksin Yhteenliittymän kilpailuehdotuksen nimi oli ”Ketään ei jätetä yksin”. Sitä ennen hän asui Asuntosäätiön asumisoikeustalossa Tuusulassa 15 vuotta. Tyvene Oy:n palveluja senioritalo on palkittu Vuoden Parhaat ARA-neliöt 2020 -tunnustuspalkinnolla. Uusimaa Oy. Asojärjestelmän edut tulivat tutuiksi, kun Mattila jäi leskeksi ja yksinhuoltajaksi. Sydänleikkauksen kokeneena hän arvostaa viereisen terveyskeskuksen olemassa oloa sekä sitä, että kaupassa voi käydä kävellen. Palvelutalokerrokset sitovat rakennuksen suojaavaksi muuriksi, ja seniorikerrokset muodostavat rakennuksesta korttelin ja lähiympäristön kaupunkikuvallisen keskipisteen, Pohto toteaa. Yhteisöllisyyttä monella tavalla Yhteisöllisyyteen on panostettu kampuksella monin tavoin. – Eri osa-alueiden yhteensovittamisen seurauksena rakennuksesta tuli muodoltaan Arja Mattila muutti uuteen Aso-kotiin . Järvenpään kaupungin järjestämän kumppanuushakukilpailun voitti Tyvene Oy, yhteistyökumppaneinaan Diakonissalaitos, Hoiva Oy, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja rakennusliike Jatke Yhteisöllinen, virikkeellinen ja sosiaalinen kokonaisuus Järvenpään yhdistävä hyvinvointikampus. Kortteliin rakennetaan ympärivuorokautinen päiväkoti ensi vuoden aikana. Se tarjoaa monipuolisia asumisen ratkaisuja ja lähipalveluja eri elämänvaiheissa osana kaupungin palveluverkkoa. Tulevaisuudessa voi olla tarpeen, että omalla pihalla on mahdollisuus ruokapalveluiden saamiseen. – Halusin nyt muuttaa Järvenpäähän lähemmäs kahden lapseni perhettä. Kilpailuehdotuksen ja suunnitteluratkaisun tavoitteena oli muodostaa korttelista kylämäinen yhteisö, jossa kilpailuehdotuksen teema voisi toteutua. Tämä on ollut innostava ja erinomainen esimerkki kaikkien toimijoiden välisestä hyvästä yhteistyöstä, jossa ARA on saanut olla alkuvaiheesta lähtien mukana, ARAn erityisasiantuntija Saara Nyyssölä kertoo. Tyvene on vuonna 2007 perustettu osin yleishyödyllinen asuntoja hoivakiinteistöihin sijoittava yhtiö, jonka omistavat suomalaiset eläkeja vakuutusyhtiöt sekä säätiöt. – On minulla toki auto, mutta kun mietin vanhenemista, on hyvä pystyä tulemaan toimeen ilman autoa. Kuva: Asuntosäätiö mielenkiintoisempi ja enemmän kuin osiensa summa. Mattila kehuu Lääkärinkujan sijaintia. On iso asia itselleni ja varmasti lapsillekin, että voin olla lähellä lapsenlapsia, ottaa heitä yökylään ja he voivat tulla koulusta luokseni silloin kun haluavat, kertoo Mattila. Järvenpään kaupungin erityisasiantuntija Mari Karsio kertoo, että hanketta on viety eteenpäin tiiviillä poikkihallinnollisella työryhmällä yhdessä konsortion ja Eläkeläisneuvoston kanssa. Kahden erityyppisen asumismuodon, tehostetun hoivan ja senioriasumisen sekä asemakaavan mukainen toisiinsa sovittaminen aiheutti suunnitteluhaasteita. Hätäpoistumisja iv-tornit tuovat rakennuksen hahmoon veistoksellisia elementtejä. Asumisoikeusasunnosta perhe sai riittävästi tilaa kohtuullisilla kustannuksilla. Kampushankkeen kaavaja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Siren Arkkitehdit Oy. – Pelkkien rakennusten ja pihojen lisäksi haettiin tärkeänä osana ehdotusta toimintaja palvelukonseptiksi, jossa myös sosiaalinen ympäristö, virikkeet ja palvelut saataisiin mahdollisimman hyvin ikäihmiset huomioivaksi ja heidän päivittäistä hyvinvointiaan tukevaksi, arkkitehti Jouni Pohto Siren Arkkitehdit Oy:stä kuvaa hanketta. Korttelituvassa ja ravintolassa korttelin asukkaat voivat järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Arja Mattila muutti uuteen Aso-kotien taloon viime keväänä heti talon valmistuttua. Näistä lähtökohdista syntyi Myllytien palveluja senioritalon avosylimäinen pohjamuoto, joka yhdistää korttelin asukkaat ja vieraat. Kantava runko ja rakennuksen muoto piti optimoida tilasuunnittelun, rakenteellisten ja paloteknisten seikkojen ehdoilla huomioiden taloudelliset reunaehdot niin rakentamisessa kuin palvelutalon henkilömäärämitoituksessakin. 58 Järvenpään hyvinvointikampus yhdistää ikääntyneet osaksi eri ikäisten asukkaiden asuinja palvelukorttelia. Hyvinvointikampus on yksi Järvenpään kaupungin kärkihankkeista. ARA-rahoitteinen Myllytien palveluja senioritalo on alueen toiminnallinen sydän, jossa on kampusalueen korttelitupa ravintolatiloineen, joka tarjoaa ruokapalvelua kaikille alueen asukkaille. Esteetön piha-alue on asukkaiden yhteisessä käytössä. Kumppanuushaulla toteutettiin yhteenliittymä, joka yhteistyössä kaupungin ja sen kokoaman projektiryhmän kanssa ideoi kokonaisen ikäihmiset huomioivan korttelikokonaisuuden. – Olen ollut alusta asti mukana tässä hankkeessa. Samalla se muodostaa suojaisan pienilmaston kylmiä tuulia vastaan. Lähellä sijaitsevat myös terveyskeskus, apteekki ja päivittäistavarakauppa
. Suomessa on yli 47.000 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 100.000 asukasta. Asumisoikeusasuntojen käyttöaste on hyvä ja kysyntää riittää hyville paikoille rakennettavista asumisoikeusasunnoista. Talon käyttövastike on 13,50 €/m 2 . Keskeiselle paikalle vain kilometrin etäisyydelle rautatieasemasta ja kaupungin keskustasta valmistuneet asunnot on kaikki myyty. Jouni Suolanen. Alueen yhteisöllisyyttä ryhdyttiin rakentamaan asukkaiden muutettua alueelle keväällä 2020. Asumisoikeusasunnot ovat kooltaan yksiöistä neliöihin. Osaksi Järvenpään hyvinvointikeskusta valmistui viime keväänä Asokotien 40 huoneiston asumisoikeuskohde. Korttelin kylätalo luo myös hyvät puitteet sukupovien kohtaamisille, Nyyssölä sanoo. Asoasunnoille kohde viime keväänä Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n (Asokodit) rakennuttama 40 huoneiston asumisoikeuskohde valmistui Järvenpään hyvinvointikampukselle viime keväänä. Samalla palvelutalo toimii laaja-alaisesti alan opiskelijoiden oppimisympäristönä. 59 – Järvenpään hyvinvointikampus edustaa esimerkillistä asuntosuunnittelua, jossa ikääntyneet liittyvät monentyyppiseen asumiseen luontevasti osaksi asuinkorttelin arkea ja elämää. Hyvinvointikampusalueella monipuolisten palveluiden äärellä toteutuu moderni kyläyhteisö, jossa monisukupolvisen korttelin asukkailla on hyvä elää ja asua ajatuksella ’ketään ei jätetä yksin, Tyvene Oy:n Marja Kokko kertoo. Kuva: Asuntosäätiö telin arkea ja elämää. Diakonissalaitoksen Hoiva koordinoi toiminnallisuutta ja asukkaiden kohtaamisia esiin tulleiden toiveiden mukaisesti. Talon rakentamiskustannukset olivat noin 6,4 miljoonaa euroa ja noin 3060 euroa asuinneliötä kohti. – Tilasuunnittelun lähtökohtana pidettiin ikäihmisten toiveita yhteisistä aktiviteeteistä, monipuolisista virikkeistä sekä arjen hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä
Hotellin yhteyteen valmistuu myös vuoden 2021 aikana spa ja hyvinvointikeskus. Sellien väliset seinät ovat noin metrin paksuiset, joten rauhalliset yöunet ovat taatut. Kakolanmäen kaltainen kokonaisuus on Turussa sekä Suomessa ainutkertainen. H otel Kakolassa on 150 huonetta, ravintola, viinitupa sekä laajat kokousja juhlatilat. Lääninvankila ja Turun keskusvankila (Kakola) yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi laitokseksi, joka muutti Saramäkeen syyskuussa 2007. Perhehuoneissa on parivuoteen lisäksi joko vuodesohva tai metallinen häkkikerrossänky. Turun lääninvankila valmistui vuonna 1890. Turun lääninvankila valmistui vuonna 1890. Hotel Kakolan ja koko Kakolan vankilamäen rakentaminen puistomaiseksi kaupunginosaksi on Kakola Yhtiöiden 30-vuotisen historian suurin yksittäinen projekti. Suihku jaetaan muiden sellihuoneiden asukkaiden kanssa. Ainoat ketjut löytyvät viinituvan katosta, Olli Ojala toteaa. Rauhalliset yöunet Hotel Kakolan huoneet on rakennettu pääosin 2-3 selliä yhdistämällä. – Hotel Kakola on Suomen toinen vankilahotelli, ja täysin yksityinen ja kotimainen. Hotel Kakola on avannut ovensa Turussa. Hotellin erikoisuutena ovat karut sellihuoneet sekä häkkisängylliset perhehuoneet. Lääninvankila ja Turun keskusvankila (Kakola) yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi laitokseksi, joka muutti Saramäkeen syyskuussa 2007. Kakola Yhtiöiden lisäksi hotellin osakkaina ovat muun muassa hotellinjohtaja Eerika Rinne sekä kaupallinen johtaja Taru Ojaharju-Latief. n. Entiseen eristysselliin rakennetussa huoneessa on pikkuruinen ikkuna, kerrossänky, oma vesipiste ja wc, sekä räsymatto ja radio. Hotellia operoi Hotel Kakola Oy kiinteistöneuvos Olli Ojalan johdolla. Vankilahotellin ainoat ketjut löytyvät viinituvan katosta. 60 Kakolan karut sellihuoneet Suomen toinen vankilahotelli Hotel Kakola on avautunut Turun Kakolanmäen entiseen lääninvankilan rakennukseen. Sellien väliset seinät ovat noin metrin paksuiset, joten rauhalliset yöunet ovat taatut. Hotellin lisäksi Kakolanmäen palveluihin kuuluvat ravintola Kakolanruusu, Kakolan myymälä, olutpanimo Kakola Brewing Company, Frukt Coffee Roasters -kahvipaahtimo ja bageri Å -leipomo. Hotel Kakolan huoneet on rakennettu pääosin 2-3 selliä yhdistämällä
Kattopinta vaatii kuitenkin huollon ja suojamaalauksen. Kattonne huollossa ensin puhdistamme katon huolellisesti, poistaen karkean ruosteen ja lopuksi pesten katon painepesurilla. Näin toteuttamamme työ tuottaa katollenne lujan suojan, joka kestää kauan, katon seuraavaan huoltomaalaukseen asti. Tuplasaumakatto ei tarvitse seurakseen aluskatetta jos ullakko pidetään vilpoisena ja tuuletettuna. Uusi saumapeltikatto puolestaan maksaa korkeimmillaan 1000 €/neliö, ja sen lisäksi uusikin katto on maalattava. HÄMEEN KATTOPINTA OY kattopinta.com 050 543 2782 hameenkattopinta@gmail.com UUSIEN JA VANHOJEN SAUMAPELTIKATTOJEN HUOLTOMAALAUSTA HUOLLATA KATTOSI. Ei pelti vaihtamalla parane, ja monessa tapauksessa vanha pelti on uutta laadukkaampi. Talvisin kylmänä pidettävä ullakko estää kondensiokosteuden muodostumisen peltikaton alapintaan, myös aluskatteella varustetun peltikaton kohdalla.. Peltikaton reiän paikkauksesta veloitamme 50200 € ja katon täydellisestä huoltomaalauksesta korkeimmillaankin vain 50 €/neliö. Vanhan teräspeltikatteen elinaika huollettuna on kymmeniä vuosia, ennen seuraavaa huoltoa. ENNEN JÄLKEEN Huoltomaalauksella ei haeta jatkoaikaa katon uusimiselle – päinvastoin kuin usein esitetään – vaan teräksen suojaamista seuraavaan huoltomaalaukseen asti. Sitten maalaamme katon kahteen kertaan korkeapaineruiskulla. SÄÄSTÄT SATOJA TUHANSIA , JOPA MILJOONIA EUROJA. Vanhassa vara parempi! Uusikin peltikatto on joka tapauksessa maalattava, ja uuden maalaus voi olla ongelmallista. Huoltomaalausta vaille jäänyt peltikatto herättää usein kysymyksen, uusiakko katto vaiko tehdä vanhalle katolle viimein huoltomaalaus. Uusien sinkkipeltipintojen maalauksenkin olemme kehittäneet takuuvarmaksi. Katon kuivuttua sivelemme ruostesuojamaalin katon pintaan, kauttaaltaan ja tasaisesti. Ei huolta, vaikka kattopellin pinta olisi värjäytynyt ruosteenruskeaksi, koska huononkin sinkkipinnan alla on täydessä kunnossa oleva teräspelti
Yli kolmannes työikäisistä toivoo, että heidän työpaikalleen hankittaisiin viruksia ja bakteereita sisäilmasta poistava ilmanpuhdistin. Joka viides suomalainen ei haluaisi palata lähityöhön koronatilanteen takia. Erityisen hyödyllisinä suomalaiset pitävät ilmanpuhdistimia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa, kuntosaleilla ja sisäliikuntapaikoissa sekä elintarviketuotannon tiloissa. Joka kolmas pitää tartunnan saamista todennäköisenä myös hengitetystä sisäilmasta tai kosketetuista pinnoista. Siksi työpaikoille paluu mietityttää monia. Tiedot selviävät ilmanpuhdistimia maahantuovan Airocide. Koronapandemia onkin kiihdyttänyt tehokkaiden ilmanpuhdistimien kysyntää julkitiloihin, kuten kauppoihin, ravintoloihin ja toimistoihin. S amassa sisätilassa olevat vieraat ihmiset aiheuttavat suomalaisille suurimman koronatartuntapelon. 62 Vieraat ihmiset samassa sisätilassa ovat suomalaisten suurin koronapelko Työpaikoille ilmanpuhdistimia Hyvin moni toivoo, että heidän työpaikalleen hankittaisiin sisäilmasta viruksia ja bakteereita poistava ilmanpuhdistin
Ikäryhmien välillä on nähtävissä pieniä käyttäytymiseroja. Nordicin teettämästä kyselytutkimuksesta. Miehistä 26 prosenttia on liikkunut koko ajan vapaasti, eikä ole kokenut tarvetta asioinnin välttelylle. Vähiten kaikkea turhaa asiointia välttivät 18–44-vuotiaat. Lähityöhön paluu on lisännyt kysyntää myös toimistoissa. Miehet uhmaavat koronaa enemmän Naiset ovat korona-aikana rajoittaneet julkitiloissa liikkumista miehiä enemmän. Kyselytutkimuksessa selvitettiin, ovatko suomalaiset välttäneet asiointia esimerkiksi ravintoloissa, kaupoissa ja kirjastoissa. Vastaajista puolet on miehiä ja puolet naisia. Koronapandemia on kiihdyttänyt viruksia ja bakteereita poistavien ilmanpuhdistimien kysyntää julkitiloihin, kuten kauppoihin ja ravintoloihin. Koko ajan vapaasti liikkuneita on eniten 45–54-vuotiaissa ja vähiten 65–75-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi noin puolet kertoi välttävänsä asiointia osittain, mutta liikkuvansa jo vapaammin. Erityisen hyödyllisinä suomalaiset pitävät ilmanpuhdistimia sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa, kuntosaleilla ja sisäliikuntapaikoissa sekä elintarviketuotannon tiloissa. Niiden on todettu vähentävät viruksia ja bakteereita hengitysilmassa ja sitä kautta henkilökunnan sairaspoissaoloja. – Noin puolet suomalaisista on sitä mieltä, että tieto sisäilmasta viruksia ja bakteereita vähentävän ilmanpuhdistimen käytöstä lisäisi tai saattaisi lisätä heidän halukkuuttaan asioida esimerkiksi ravintolassa, kaupassa tai muussa julkitilassa. Ilmanpuhdistin asennettuna ravintolaan. Koko poikkeusaikana vähiten tarvetta asioinnin rajoittamiselle ovat kokeneet Itä-Suomessa asuvat. 63 – Sairaanhoidossa on käytetty tehokkaita ilmanpuhdistimia jo vuosikymmenien ajan. Suomalaiset näkevät merkittävimmän koronariskin aiheuttajiksi muut samassa sisätilassa olevat vieraat ihmiset. Loput työskentelevät joko aina kotona tai heillä ei ole työpaikkaa. Sairaanhoidossa on käytetty tehokkaita ilmanpuhdistimia jo vuosikymmenien ajan. Reilu kolmannes ei kokenut tarvetta ilmanpuhdistimelle. – Työmatkoilla maski auttaa vähentämään tartuntoja, mutta harva jaksaa pitää maskia päällä koko työpäivän ajan. Vastaajista 15 prosenttia oli aiemmin vältellyt asiointia, mutta ei enää tehnyt niin. Yli kolmannes toivoo työnantajilta toimia Virusten ja bakteerien leviämistä hillitsevät ilmanpuhdistimet ovat olleet tähän asti käytössä lähinnä sairaanhoidossa ja elintarvikealalla, mutta nyt ne herättävät laajempaa kiinnostusta. Sama rauhoittava vaikutus pätee työympäristössäkin, Kuittinen arvioi. Naisista vain 14 prosenttia on tätä mieltä. Se helpottaisi tartunnan pelkoa työpaikalla. Vain joka viides oli liikkunut koko ajan vapaasti, eikä ollut rajoittanut kulkemistaan tartuntapelon vuoksi, Kuittinen summaa kyselyn tuloksia. Alueellisessa tarkastelussa Uusimaa ei yllättäen juurikaan poikkea keskiarvoista, vaikka koronatartuntoja on ollut alueella muuta Suomea enemmän. Kyselyn avoimissa vastauksissa puhdistimia toivottiin muun muassa julkisiin kulkuneuvoihin, apteekkeihin ja uimahalleihin. Otos edustaa Suomen väestörakennetta muun muassa sukupuolen, iän ja asuinalueen osalta. Joka kolmas pelkää saavansa tartunnan hengitetystä ilmasta tai kosketetuista pinnoista. Kyselyyn vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Niiden on todettu vähentävät viruksia ja bakteereita hengitysilmassa ja sitä kautta henkilökunnan sairaspoissaoloja, Kuittinen kommentoi. Omia tuttuja seuralaisia tai varsinkaan ulkoilmaa ei koeta yhtä suurena riskinä, Airocide Nordicin toimitusjohtaja Teppo Kuittinen toteaa. Tiedot selviävät ilmanpuhdistimia maahantuovan Airocide Nordicin kesäkuussa teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Toimistoissa ja avokonttoreissa niitä pitää erittäin tarpeellisina 16 prosenttia ja melko tarpeellisina 35 prosenttia kansasta. n. – Tartunnan saamista pidetään todennäköisimpänä samassa tilassa olevilta vierailta ihmisiltä. – Kesäkuussa joka viides suomalainen vältti yhä kaikkea turhaa asiointia
Siksi Ilmarisen, Uusioaineksen ja Saint-Gobainin kiertotalouskokeilu Ilmarisen toimitalon remontin yhteydessä on tärkeä. Sekaan päätyvät muut materiaalit vaikeuttavat kierrätystä, ja ovat riskejä myöhemmässä vaiheessa prosesseja. Ilmarisen toimitalon työmaalta kertyi 87 tonnia purettavaa lasia. Pantittoman kuluttajapakkaus. Kiertotalouden pilottiprojektissa yrityksen toimitalosta purettava katon eristyseli lämpölasi menee lasivillan raaka-aineeksi. – Kyse on esimerkin näyttämisestä. lasin kierrätys on kasvanut nopeasti, mutta rakentamisessa ollaan vasta alkutaipaleella. Purkujäte lajitellaan omille paikoilleen työmaalla, mikä auttaa myös jätteen jatkokäsittelyä. – Parhaimmillaan kiertotalouteen pääseminen voi vaatia melko pieniä muutoksia. 64 Ilmarinen haluaa näyttää esimerkkiä Rakennuspurkujäte kiertoon Ilmarinen tavoittelee työmaillaan purkumateriaalien kierrättämistä tai uudelleenkäyttöä. Kun ne on tehty, ne voivat tuntua itsestään selviltä, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen. Tämä ei vaadi ihmeellisiä ponnistuksia, kun se otetaan osaksi normaalia työmaiden suunnittelua ja eri toimijoiden yhteistyötä, Nurminen jatkaa. Kierrätykseen menevä lasi lajitellaan erikseen omille lavoilleen. Työmaalta kertyi purettavaa lasia kaikkiaan 87 tonnia, joka hyödynnetään Forssan Uusioaines Oy:n lasinpuhdistuslaitoksella kokonaisuudessaan lasivillan raaka-aineeksi. I lmarisen, Saint-Gobainin ja Uusioaineksen yhteistyössä Ilmarisen Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan toimitalon purettavista lasikatoista tuotettiin lasivillaa. Käytännössä purettava lasielementti ei juuri koskaan ole puhdasta tasolasia. Suomessa päätyy korjausja purkurakentamisen myötä arviolta yli 20 000 tonnia hyötykäytettävää rakennuslasia muualle kuin kierrätykseen
Kerätty lasi puhdistetaan ja värilajitellaan teollisuuden raaka-aineeksi. Yhtiö kierrättää vuosittain noin 50 000 tonnia pakkauslasia eli pulloja ja purkkeja sekä 30 000 tonnia tasolaseja eli ikkunalasia, laminoituja laseja, eristyslaseja ja vanhoja ikkunoita. Tämä pienentää merkittävästi lasivillan tuotannon hiilidioksidipäästöjä, kertoo Saint-Gobainin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser. Hinta on keskeinen syy, miksi rakennusmateriaali ei kierrä. Sopimuksen mukaisesti Ilmarinen kehittää työmaittensa kiertotalouden toimintamalleja, jotta materiaalien päätyminen jätteeksi voitaisiin estää kokonaan Ilmarinen on Suomen suurin yksityinen työeläkevakuuttaja. Rakentamisen jätteitä kokonaismäärästä oli hieman yli kymmenesosa eli 14,7 miljoonaa tonnia. – Kyse on esimerkin näyttämisestä. Pitkäjänteinen työ vastuullisen rakennuttamisen edistämiseksi huomioitiin alkuvuodesta Vuoden rakennuttaja 2019 -palkinnolla. Kierrättäminen maksaa ja vaatii suunnittelua ja oikeita toimintatapoja työmailta. Nämä saadaan pienellä lisävaivalla takaisin käyttöön Kaiser korostaa.. Pitkällä aikavälillä kiertotalouden huomioiminen vaikuttaa esimerkiksi ylläpidon kustannuksiin, Nurminen sanoo. n Jouni Suolanen. Kierrätetyn lasisirun sulattaminen vaatii myös vähemmän energiaa. Yhtiön paikallisia Suomessa valmistettavia tuotemerkkejä ovat mm. Kierrätys onnistuu ahtaissakin tiloissa ja työmailla, kun se otetaan huomioon projektien suunnittelussa ja aikatauluissa. Tämän jätteen hyödyntämisaste oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia. Pinnoitteiden avulla lasi läpäisee mahdollisimman hyvin näkyvää valoa, mutta estää lämpösäteilyä karkaamasta lasin läpi. Osana sopimusta Ilmarinen on sitoutunut tekemään saneerausja purkukohteissaan purkukartoituksen, jossa huomioidaan myös materiaalin käsittely. Mutta ei täälläkään mahtuisi kaikkea lasia varastoimaan odottamaan poiskuljetusta, Nurminen sanoo. Gyproc, ISOVER, Ecophon ja Weber. Uusioaines Oy on Suomen suurin lasinkierrättäjä sekä ainut vaahtolasimurskeen valmistaja. Tilastokeskuksen mukaan kolme neljäsosaa Suomen tuottamista jätteistä oli vuonna 2017 kaivosteollisuuden jätteitä. – Kierrättämisen kustannukset pitää ottaa huomioon, kun tehdään urakkasopimuksia ja aikatauluja työmaille, Ilmarisen Nurminen huomauttaa. – Täällä Ilmarisen toimitalon työmaalla on kohtuullisen paljon tilaa. Nurminen uskoo, että kiertotalouden huomioiminen on kiinteistöjen rakennuttajalle edellytys saada hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä. Saint-Gobain suunnittelee, valmistaa ja toimittaa rakennusmateriaaleja, -tuotteita ja -ratkaisuja. 65 Ilmarisen toimitalon katon lasit ovat pinnoitettua eristyseli lämpölasia. – Pahin vaihtoehto on materiaalien päätyminen kaatopaikalle rakennussekajätteen alitteena. Usein työmailla on myös tilanpuute. Lasivillassa 80 % kierrätettyä lasia – Kierrätetyn materiaalin käyttäminen säästää neitseellisiä raaka-aineita, kuten hiekkaa. Tämä ei vaadi ihmeellisiä ponnistuksia, kun se otetaan osaksi normaalia työmaiden suunnittelua ja eri toimijoiden yhteistyötä. Eläkevastuiden katteena on yli 46 miljardin euron sijoitusvarallisuus, josta noin 14 prosenttia on sijoitettu kiinteistöihin. – Purkamisessa syntyvän jätteen kierrättäminen vaatii koko työskentelyketjun sitoutumista. Purkamisen jätteitä taas on arvioitu syntyvän vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia. Purettujen kattolasien kierrätyksen lopputuotteena syntyvästä lasivillasta on jopa 80 prosenttia kierrätettyä lasia. Haasteina tila ja hinta Keskeinen syy sille, miksi rakennusmateriaali ei kierrä on hinta. Ilmarinen etsii ratkaisuja Ilmarinen sitoutui helmikuussa Ympäristöministeriön ja RAKLI ry:n greendeal -sopimukseen, joka päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä. – Kun kiertotalouden ratkaisut mietitään kunnolla ennen remontteja ja jopa ennen rakentamista, työmäärä ja kustannukset jäävät paljon pienemmiksi. – Monilla vanhojen kohteiden työmailla on paljon ahtaampaa. On suorastaan tyhmää jättää hyödyntämättä materiaaleja, jotka eivät oikein prosessoituina katoa koskaan. – Meillä on iso vastuu kehittää ja etsiä ympäristön ja ihmisten kannalta kestävämpiä kiertotalouden ratkaisuja rakentamiseen ja rakennusten ylläpitoon, Nurminen toteaa. Parhaat tulokset saadaan, kun materiaalit lajitellaan jo purkutyömaalla oikein ja mahdollisimman puhtaasti, kertoo Uusioaineksen myyntipäällikkö Katri Pohjola. Kierrättäminen maksaa ja vaatii suunnittelua ja oikeita toimintatapoja työmailta. Mitä vähemmän tilaa on sitä enemmän ennakkosuunnittelu ja toimitusketjun sitoutuminen korostuu
Harjoitus parantaa niska-hartiaseudun liikkuvuutta ja aineenvaihduntaa.. 66 Viiden minuutin tehojumppa isännöitsijöille Työpaikkaliikunta antaa virtaa! Ylös työtuolista mahdollisimman usein! Kaikki liike on hyvää lääkettä. Seiso ryhdikkäästi ja rentouta hartiat, nosta niitä sitten kohti korvia ja pyörittele niitä ensin etukautta ja sitten takakautta ympäri. Aivot käyvät ylikierroksilla ja muistettavaa on paljon, istumista niin palavereissa kuin autossakin piisaa. Personal trainer Reetta Vähä-Rukan laatimalla jumpalla istumatyöläinen saa nopeasti veren virtaamaan ja samalla notkistuu taatusti ajatuskin! Vähä-Ruka vinkkaa jakamaan treenin pikkupätkiin työpäivän varrelle ja muistuttaa, että kaikki liike on lääkettä. I sännöitsijän päivät venyvät usein pitkiksi eikä itsestä huolehtimiseen jää liikaa aikaa. Toista 15–20 kertaa. – Istumatyöläisen on tärkeintä nousta tuolista mahdollisimman usein ja liikkua edes vähän vaikka – Kun liikkuu mahdollisimman usein, aineenvaihdunta pysyy vilkkaana, lihakset eivät pääse jumiutumaan ja hapensaantikin paranee. Kaikki tämä lisää työtehoa ja -viihtyvyyttä
Liike aktivoi keskija ylävartaloa ja venyttää takareisiä. Toista 15–20 kertaa. Tee liike toiselle puolelle ja toista 15–20 kertaa. Seiso suorassa ja tuo kädet nyrkkiin rinnalle. Kun hommat turhauttavat, pieni ilmanyrkkeilytreeni voi auttaa. Todellisen tehobuustin päivään saa tekemällä koko treenin vauhdikkaasti yhteen soittoon vaikkapa minuutin kerrallaan jokaista liikettä! Työpäivän jälkeen voi jumiutuneita hartioita ja kipeytynyttä selkää kuntouttaa joko kotona tai kuntosalilla vielä parilla helpolla, lisäpainon kanssa tehtävällä liikkeellä. Pidä selkä suorana ja tuo kädet vartalon eteen. Muutama kyykky taas nostaa sykettä nopeasti ja kirjaimellisesti karistaa väsymyksen kintereiltä. kahviautomaatille tai jututtamaan työkaveria. Liike vahvistaa pakaroita ja reisiä sekä aktivoi keskivartalon lihaksia. Seiso ryhdikkäästi ja tuo kädet yhteen rinnan eteen, vedä ne sitten hallitusti taakse ja palauta taas eteen. Nouse ylös ja toista 15–20 kertaa. 67 Viiden minuutin tehojumppa isännöitsijöille Työpaikkaliikunta antaa virtaa! – Istumatyöläisen on tärkeintä nousta tuolista mahdollisimman usein ja liikkua edes vähän vaikka kahviautomaatille tai jututtamaan työkaveria. n Kaisa-Liisa Ikonen Seiso suorassa ja vie kädet ylös, kumarru sitten ja kosketa sormenpäillä vastakkaisen jalan varpaita. Toinen käsi pysyy suorana ylhäällä ja katse suuntautuu ylös. Kun liikkuu mahdollisimman usein, aineenvaihdunta pysyy vilkkaana, lihakset eivät pääse jumiutumaan ja hapensaantikin paranee. Seiso suorassa ja kyykisty niin alas kuin mahdollista. Liike venyttää rintalihaksia ja avaa lapoja. Katso eteenpäin. Toista 20–30 kertaa. Liike avaa lapoja, parantaa niska-hartiaseudun aineenvaihduntaa ja aktivoi keskivartalon lihaksia.. Lyö sitten vuorokäsin ilmaa suoraan edessäsi. Kaikki tämä lisää työtehoa ja -viihtyvyyttä
Jätekatoksen vaatimia neliöitä voidaan jatkossa käyttää muuhun tarkoitukseen. – Yksi syy on, että tänä päivänä jätejakeita on kierrätyksen ansiosta huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, minkä vuoksi myös jäteastioiden määrä on kasvanut. Normaali jäteastia taloyhtiössä on monesti tilavuudeltaan noin 660 litraa, kun syväkeräysastia on viisi kuutiota, sanoo Finncont Ympäristötuotteet Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen. K un jätekatosta korjataan vanhoissa kerrostalokiinteistöissä, korvataan katos aika usein syväkeräysastioilla. Kun kotitalouksen muovinkeräys yleistyy uuden jätelain myötä, tarve jätepisteen laajen. 68 Syväkeräys sopii taloyhtöille jakeiden määrän kasvaessa Astiat voi myös modernisoida Jätteiden syväkeräysastia on useimmiten hyvä vaihtoehto kerrostalokiinteistölle, koska syväkeräysastiaan mahtuu enemmän jätettä. Jätekatos käy ahtaaksi eikä sitä ole välttämättä edes mahdollista laajentaa
Yhteydenotto meidän asiantuntijalle on kuitenkin suositeltavin tapa edetä jätepisteen suunnittelussa, sanoo Mikko Kärkkäinen. – Säiliöön on mahdollista valita useita täyttöaukkovaihtoehtoja esimerkiksi pyöreällä lasiaukolla tai kantikkaalla kartonkiaukolla, jotka ohjaavat ja helpottavat käyttäjän jätteiden lajittelua, Kärkkäinen selventää. Vajaista astioista ei kannata maksaa Jätejakeita kertyy kerrostaloissa hyvinkin eri määriä. Kantikkaaseen jätteenkeräyssäiliöön voi integroida myös astiasuojan. Väliseinällinen astia ei vie tilaa vanhaa astiaa enempää. Kantikas ja pyöreä jätesäiliö sopivat lähes kaikkien kiinteistöjen jätepisteeksi. Syväkeräysastioita on sekä pyöreitä että kantikkaita. Pinta-astioiden tilavuus on yleensä noin puolet syväkeräysastioiden tilavuudesta. – Astiat voi varustaa jopa sähköisellä lukituksella, mutta taloyhtiöissä lukitus toisi omia haasteitaan, minkä takia sitä ei meillä ole koettu tarpeelliseksi sisällyttää ainakaan lainsäädäntöön. 69 – Jakamalla yksi syväkeräysastia kahdelle jätejakeelle taloyhtiö säästää tyhjennysväleissä. Finncontilta löytyy tähän tarpeeseen Suomen kattavin valikoima joustavia ratkaisuja. Esimerkiksi viiden kuution syväkeräysastian voi jakaa kahteen 2,5 kuution eri jakeille soveltuvaan astiaan. Idea on,että vanhaan runkoon laitetaan uudet sisuskalut ja kansi. Joskus taloyhtiön voi olla viisasta käyttää sekä pintaettä syväkeräysastioita. Suomessa lukittavat jäteastiat eivät ole yleistyneet, mutta esimerkiksi Ruotsissa lukitus on joillakin alueilla syväkeräysastioiden osalta lakisääteinen. Tällöin pintasäiliö on helpoin vaihtoehto. – Laskurissa on valittavissa syvä, 1,5 metriä maan alle asennettava keräyssäiliö tai maan päälle asennettava pintasäiliö. Joskus taloyhtiön kannattaa modernisoida vanhat syväkeräysastiat. n Juhani Karvonen. Sarja sisältää muun muassa kannen valituilla täyttöaukoilla, nostovarustuksen, nostosäkin tai nostosäiliön ja jätejaekyltit sekä halutunverhoilun. Modernisointi voi riittää, jos jätejakeiden määrä kasvaa. Jätepisteen sijoittamista kallioiseen maaperään tai pohjavesialueelle mietittäessä Finncontilta löytyy myös 0,5 metriä maan alle asennettava ratkaisu. Kaikkia astioita ei tarvitse tyhjentää samalla syklillä. Tosin nämä ovat hyvin harvinaisia tapauksia, yleensä jokin ratkaisu aina löytyy. Kaupungeissa voi olla kaapelointia tai viemäröintiä, joka saattaa joskus olla este, ettei syväkeräysastiaa voida sijoittaa halutulle paikalla. Kansi on joka tapauksessa eri tyyppinen kuin vanhoissa astioissa. Laskurilla saa tuntumaa jätemääriin Finncont on laatinut asuinkiinteistöjen jätepisteiden suunnittelua helpottamaan yksinkertaisen laskurin, jolla voi arvioida jätepisteen kokoa asuntojen määrän perusteella ja vertailla tuotevalikoiman nostosäkkisäiliöitä jätejakeen, eli kerättävän jätteen mukaan. Laskuri ottaa huomioon myös sekä pyöreän että kantikkaan astian sekä syväkeräyksen ja pintakeräyksen. Kaikkia astioita ei tarvitse tyhjentää samalla syklillä. Kaksoiskannellisessa 660 litran jäteastiassa kevyt pikkukansi jää pystyyn ja kädet jäävät vapaiksi lajitteluun. – Syväkeräysastia voidaan kaivaa yleensä kaikille tonteille. – Uutuutena meillä on kaksoiskannellinen 660 litran jäteastia, jossa kevyt pikkukansi jää pystyyn ja kädet jäävät vapaiksi lajitteluun. Sekajätteen ja paperin määrät vähenevät, kartongin määrä pysynee samanlaisena. Väliseinällisen astian voi vaihtaa vanhaan astiaan ilman mitään kaivuutöitä. – Meillä on kehitetty ratkaisu, jossa käytössä olevaan syväkeräysastiaan voi saada väliseinän. Pyöreät ovat kustannukseltaan kantikkaita edullisempia. – Jakamalla yksi syväkeräysastia kahdelle jätejakeelle taloyhtiö säästää tyhjennysväleissä. Finncont Ympäristötuotteet Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kärkkäisen mukaan tarve jätepisteen laajentamiselle uusille jakeille mitä luultavimmin nousee entistä tärkeämmäksi, kun kotitalouksen muovinkeräys yleistyy uuden jätelain myötä. Ulkoisesti se voi muuttua verhoilultaan. – Modernisointisarjamme käy useimpiin markkinoilla oleviin syväsäiliöihin sekä on helppo ja nopea asentaa. tamiselle uusille jakeille mitä luultavimmin nousee entistä tärkeämmäksi. Tyhjennysten hinta on nostoperusteista, ei määräperusteista, joten vajaiden astioiden tyhjennys merkitsee taloyhtiölle hukkaan heitettyjä euroja. Tietysti kovin kallioiseen maaperään ei ole kenties mielekästä kustannussyistä kaivaa. Tämä helpottaa myös lasten ja vanhusten osalta isomman jäteastian käyttöä. Laskuri suhteuttaa asuntojen määrän eri jätejakeisiin. Sekajätteelle on saattanut olla jätekatoksen viidestä astiasta 2-3 astiaa, mutta tulevaisuudessa astioita tarvitaan muille jätejakeille
n Juhani Karvonen. Kosteusanturi säästää energiaa Ilmanvaihtokoneen kosteusanturi reagoi kosteuskuormaan ilmanvaihtoa tehostamalla. Ilmanvaihtokoneeseen kytketty kosteusanturi tekee tämän automaattisesti ja unohtamatta tehostusta koskaan turhaan päälle. Asukkaan ainoaksi huoleksi jää yleensä suodattamien vaihtaminen pari kertaa vuodessa. Omassa kodissani hiilidioksidianturi reagoi nopeasti kotiintuloon, jolloin ilmanvaihtokone tehostaa kodin ilmanvaihtoa tarpeenmukaisesti. Kanavan päähän ulkoseinän puolelle asennetaan laite, jonka kautta jäteilma puhalletaan ulos ja sisään otetaan raikasta ulkoilmaa. Vallox tarjoaa myös teknisen tuen, joka voi myös auttaa etänä ongelmatilanteissa. – Ilmanvaihdon tärkeimpiä tehtäviä on ylimääräisen kosteuden poisto. Valloxin kehittämä seinäpuhallusja ilmanottolaite Out/In Vario on tarkoitettu ilmanvaihtokoneen ilman ulospuhallukseen ja sisäänottoon seinästä. Huoneistokohtaista ilmanvaihtoa voi tehostaa juuri silloin, kun sille on tarvetta. Lämpötila, kosteus ja hiilidioksidipitoisuus kertovat olennaisen sisäilman laadusta. Kosteusja hiilidioksidianturit ovat nyt kaikissa MyVallox-tuotteissa sisäänrakennettuina vakiovarusteena. Pilvipalvelun kautta ilmanvaihtoa voi ohjata mistä vaan verkkoyhteyden kautta. Laite on toimintavarma myös matalilla ulkoilman lämpötiloilla. Jatkuvaa ja tehokasta ilmanvaihtoa ei ole kuitenkaan järkevää pitää yllä koko ajan, koska se aiheuttaa myös turhaa energiankulutusta. Jäteilmaa ei johdeta katolle Valloxin kehittämä seinäpuhallusja ilmanottolaite Out/In Vario on tarkoitettu ilmanvaihtokoneen ilman ulospuhallukseen ja sisäänottoon seinästä. asunnossa ei ole ketään ja ilmanvaihto tehostuu automaattisesti kun huoneistossa on ihmisiä, kertoo suunnittelupäällikkö Petri Koivunen Valloxilta. Ä lytekniikan ansiosta asukkaan ei enää tarvitse säädellä itse ilmanvaihtoa. Märkätilat pitää kuivata käytön jälkeen nopeasti, jotta rakenteet säilyvät kunnossa ja asunto tuntuu raikkaalta. 70 Vallox toi kosteusja hiilidioksidianturit vakiona tuotteisiinsa Älytekniikka hoitaa ilmanvaihdon Vallox on tuonut ilmanvaihtokoneisiin älytekniikkaa. Suunnittelupäällikkö Petri Koivunen muistuttaa, että ilmanvaihdon tärkeimpiä tehtäviä on ylimääräisen kosteuden poisto. Huoneistokohtaiset ilmanvaihtolaitteet ovat Koivusen mukaan huolettomia ja eri kokoisina ne soveltuvat niin pieniin kuin suuriinkin asuntoihin. Ilmanvaihtokoneiden ohjaus on tehty mahdollisimman helppokäyttöiseksi. – Anturi mittaa hiilidioksipitoisuuden nousun ja ilmanvaihtokone säätää automaattisesti ilmanvaihdon tehoa. kosteus nousee esimerkiksi pyykkiä kuivattaessa tai suihkussa käydessä. – Kone on mahdollista kytkeä myös taloautomaation piiriin joko Modbustai KNX-yhteydellä. Sisäilman – Käytännössä ilmanvaihtokoneen ulkoilmaja jäteilmakanava viedään ulkoseinästä läpi. – Käyttäjä valitsee tarpeen mukaan sopivan tilan Kotona, Poissa ja Tehostus tai Takkatoiminto. Kosteusja hiilidioksidianturit ovat nyt kaikissa MyVallox-tuotteissa sisäänrakennettuina vakiovarusteena. Laitteessa on säädettävä ulospuhallusaukon koko, jolloin voidaan varmistua riittävän suuresta jäteilman nopeudesta, sanoo Koivunen. Tuloilman lämpötila pysyy ympärivuotisesti vakaana lämmöntalteenoton osittaisen ohituksen ansiosta. Ilmanvaihdon taso putoaa säädetylle poissaoloteholle, kun – Anturi mittaa hiilidioksipitoisuuden nousun ja ilmanvaihtokone säätää automaattisesti ilmanvaihdon tehoa. Turhaa ilmanvaihtoa ei asunnossa ole oikeastaan hetkeäkään. Laitteen ansiosta ilmanvaihtokoneen jäteilmaa ei tarvitse johtaa katolle, jolloin säästetään kanavointikustannuksia
Päiväsaikaan kulutusta on joka tapauksessa eikä ylimääräistä kulutusta ole helppo huomata, sanoo Kaarlo Hirvi Suomen Kiinteistömittauksesta. Kamera tunnistaa pienenkin pohjakulutuksen vertaamalla desilitra-viisareiden asentoa yöaikaan. Vuoto paljastuu parhaiten vertailemalla aamuöisiä kulutuslukemia. Hirvi näkee kameralla ja sen tuomalla valvonnalla useita etuja. Asukkaat eivät useinkaan kiinnitä vuotoihin huomiota. Taloyhtiö maksoi vuodosta hyvin varovaisen oletuksen perusteella 180 litran edestä tunnissa turhaa laskua ja loput oikeaa laskua, mikä tekee noin 5200 euroa vuodessa. Kulutusraportit taloyhtiö saa kuukausittain sähköpostiin. Lisäksi taloyhtiölle saadaan vuotovalvonta, löydetään pohjakulutus ja nähdään kulutusja vertailutiedot. Kun kamera on kiinnitetty, ei tarvitse kuin laittaa töpseli seinään ja kamera alkaa kuvata automaattisesti. Vedenkulutuksen ei ainakaan kaikkina öinä pitäisi olla korkealla. vessanpönttöä, joista neljässä vuoto oli mittavaakin. Kun vuodot korjattiin, kulutus rauhoittui ja taloyhtiö säästi tätä kautta vuositasolla tuhansia euroja. Kenties vuosia jatkunut vuoto paljastui heti asennusta seuraavana yönä. – Konenäkö seuraa kiinteistön vedenkulutusta päätai alamittarilta 1-3 minuutin välein väsymättä vuorokauden ympäri. Hirven kokemuksen mukaan miltei joka kymmenes vessanpönttö vuotaa ainakin vähän. 71 Aamuöiset kulutuslukemat voivat kertoa vuosien salaisuuden Vesimittarin kuvaaminen paljastaa piilovuotoja Putkivuoto tai vuotava vesikaluste saattaa kuluttaa kerrostalossa huomattavat määrät vettä. Yritys toimittaa kiinteistöjen vesimittareiden päälle asennettavia kameroita, jotka kuvaavat mittarin näyttöä 24 tuntia vuorokaudessa. Laskutuskausi on tyypillisesti kuusi kuukautta etukäteen, mutta toisaalta palvelu on irtisanottavissa koska tahansa. – Meille tuli hiljattain asiakkaaksi espoolainen noin 60 talouden taloyhtiö, jossa konenäkö paljasti kulutuksen olevan aamuyölläkin 240-250 litraa tunnissa. Kuukausihinta on vain 15,20 euroa, kun vallitseva hintataso vastaavasta palvelusta on aikaisemmin markkinoilla ollut noin 60 euroa kuukaudessa. Kerrostaloissa vedenkulutus on yleensä pienimmillään aamuyöllä kahden ja neljän välillä. Lisäksi käytössä on vertailutaulukoita, esimerkiksi kulutus kuukausittainen kolmen vuoden ajalta. Kamera lähetetään asiakkaalle postitse. Kulutustiedot ovat asiakkaille vapaasti myös raakadatana saatavilla API-rajapinnan läpi. Kuluu 27 vuotta ennen kuin meidän yrityksen laskuista muodostuu heille noin suuri summa. Tuona aikana varmaan löydämme muutaman muunkin vuotavan vesikalusteen. Palvelun käyttöönotto maksaa 179 euroa ja summa palautetaan, mikäli asiakas on tyytymätön käyttöönottoon. Uudehkon tuotteen myynti alkoi tänä syksynä. – Huoltotai talonmiehen ei tarvitse kiertää kentällä lukemassa mittareita käsin kirjaamalla. – Meidän toteutuksemme on moderni ja perheyhtiönä olemme kustannustehokas. Raportoidaan taloyhtiölle Palvelu hälyttää myös normaalista poikkeavasta kulutuksesta. Pääkaupunkiseudulla kulutustiedot ladataan automaattisesti HSY:lle kuukausittain. Kaarlo Hirven yritysen tuottama konenäkö seuraa kiinteistön vedenkulutusta päätai alamittarilta 1-3 minuutin välein väsymättä vuorokauden ympäri. Jos esimerkiksi heinäkuun kulutus otetaan useammalta vuodelta, voi kulutuksesta päätellä enemmän. K un kamera kuvaa jatkuvasti vesimittaria, viisarin tai rullien liikkuminen yöllä kertoo mahdollisesta vuodosta. – Sen kiinnittäminen ilman työkaluja vesimittarin päälle on muutaman minuutin homma. Vuoto oli saattanut jatkua jo hyvin pitkään. Poikkeavuus määritetään mittarikohtaisesti. Kun syytä suureen kulutukseen ryhdyttiin selvittämään, tuli ilmi puolentusinaa vuotavaa – Meille tuli hiljattain asiakkaaksi espoolainen noin 60 talouden taloyhtiö, jossa konenäkö paljasti kulutuksen olevan aamuyölläkin 240-250 litraa tunnissa. Perättäisten kuukausien kulutus vaihtelee luonnollisten syiden vuoksi. Vuoto oli saattanut jatkua jo hyvin pitkään. – Raportoimme kulutuksen tunti-, päiväja kuukausitasolla taloyhtiölle. n Juhani Karvonen. Asiakasportaali on käytössä 24/7
Ohjelmiston asennus ei edellytä fyysistä käyntiä asiakkaan luona – Koulutus ja ja käyttöön opastus voidaan järjestää etänä. fi -kiinteistöhuollon toiminnanohjausjärjestelmä on tuore tuote markkinoilla. Ruudulle on turha tuoda ylimääräisiä nappeja, jotka vain hämäävät niitä, jotka eivät kyseisiä ominaisuuksia tarvitse. pimuksia asiakkaidensa kanssa siitä, mitä laskutukseen kuuluu. Yksi ongelma on ollut, mikä kuuluu sopimukseen, mikä lisälaskutukseen, sanoo Hänninen. T oimitusjohtaja Jarkko Kähkönen aloitti vuonna 2006 tekemällä räätälöityjä ohjelmistoja yrityksille. Järjestelmä kehittyy vauhdilla ja lanseeramme sen maaliskuussa, sanovat Jarkko Kähkönen ja Sami Hänninen. – Niitä tulee runsaasti ja osa asiakkaistakin haluaa olla mukana kehittämässä toimintaa. Voimme myös tarvittaessa tuottaa asiakkaalle räätälöityjä ominaisuuksia. Räätälöinnit tehdään muita asiakkaita kunnioittaen laittamalla ominaisuuksille erilaisia asetuksia. Kiinteistöhuollossa työntekijöiden paikallistuntemus säästää aikaa ja vaivaa. Tarkoituksenamme on automatisoida mahdollisimman monia eri prosesseja, jotka auttavat asiakkaitamme parantamaan liiketoimintaansa. – Ohjelmilla on eritasoisia käyttäjiä, eivätkä kaikki tarvitse työnsä puolesta kaikkia ominaisuuksia. Yhtiöltä on tulossa myös isännöintitoimistoille suunnattu ohjausjärjestelmä. Kun työtilaus tulee, järjestelmä reagoi automaattisesti siihen, kuuluuko työ sopimukseen vai lisälaskutukseen. Tärkeintä on yksinkertaisuus ja tehokkuus. Markkinoiden laajin Kanta kokoaa kaiken informaation kustakin kohteesta yhteen paikkaan. Ohjelmiston käyttäjälle on tarjolla tuotetukea monin eri tavoin aina puhelimesta chat-tukeen, vakuuttaa Hänninen. Yhtenä ominaisuutena ovat karttahaku ja GPS-paikannin. Ideoille tilaa Firasorissa arvostetaan suuresti asiakkaiden ideoita. – Tässä järjestelmässä on uusia ominaisuuksia verrattuna olemassaoleviin vanhoihin vastaaviin järjestelmiin. Isännöitsijöille tarkoitettu palvelu sai alkunsa asiakkaiden esille tuomasta tarpeesta. Napin saa vain se käyttäjä, joka sitä tarvitsee. Voisi sanoa, että tuotetta on ajateltu hieman pidemmälle kuin muita perinteisiä tuotteita. Isännöitsijätoimistoilla, kuten myös huoltoyhtiöillä on usein käytössä lukuisia järjestelmiä, jotka eivät keskustele hyvin keskenään. Juhani Karvonen Firasor Isännöinti tulee maaliskuussa. Tällä hetkellä Firasorin palveluita käyttävät useat kymmenet kiinteistöhuoltoyhtiöt pienistä suuriin yrityksiin. Olennaista on, että ohjelma istuu asiakkaan toimintaan, sanovat Kähkönen ja Hänninen. – Isännöitsijöiden mukaan yksi ongelma on kommunikoinnissa kiinteistöhuoltoyrityksen ja asukkaiden kanssa. – Huoltoyrityksen on ollut pakko tarkistaa lisälaskutukseen liittyvät työt. Lasku kulkee samassa tahdissa työtilauksen kanssa, lisää Kähkönen. – Jos jossakin kohteessa tapahtuu jotain poikkeuksellista, tieto välittyy heti työnjohdolle ja toimiston asiakaspalveluun. Yksi esimerkki asiakkaalle räätälöidystä ominaisuudesta on rajapinta puhelinvaihdepalveluita tarjoavan Musta-Pekka Oy:n kanssa. Firasorin avulla tarjouslaskenta hoituu vakioitujen toimitussisältöjen pohjalta, jolloin kiinteistöhuollon yrittäjä tuntee tarjouksen tarkasti ja hän saa hyvin laaditun tarjouksen asiakkaalle vartissa. Uusi työntekijä saa mukaansa kännykän, jossa on tämä sovellus. Laskutus nopeutuu Ohjelmisto sisältää huoltokirjat ja ohjaa muun muassa asunto-osakeyhtiön laskutusta. – Ne ominaisuudet ovat käytössä laajamittaisesti. Järjestelmä ohjaa hänet kohteesta toiseen ja kertoo, mitä niissä pitää tehdä. – Ominaisuuden avulla näkee heti kaikki tiedot soittajasta, jonka avulla aikaa säästyy runsaasti. Poikkeavuudesta ilmoittanut henkilö täyttää vikailmoituskaavakkeen netissä ja työnjohto lähettää jonkun paikalle. Uudessa palvelussamme ratkaisemme tämän sekä lukuisia muita alalta tulleita tarpeita. Kun kiinteistöhuoltoyritykseen tulee uusi työntekijä, voi häneltä kulua aikaa löytää uusiin kohteisiin etenkin suuremmilla paikkakunnilla. Tietysti tämä vaatii meiltä työtä enemmän, kun ohjelmistoa kehitetään tällä tavoin laadukkaammin, mutta asiakkaiden tyytyväisyys on meille erittäin tärkeää, sanoo Hänninen. Tieto välittyy suoraan tekijöille, eikä mitään erillisiä työlistoja tarvitse. Tämän järjestelmän ansiosta laskutus hoituu nopeasti. Samalla nähdään suoraan, onko soittajalla esimerkiksi avoimia työkeikkoja, Kähkönen selventää. Firasor mahdollistaa myös kohdekohtaiset laskutussäännöt työlajin perusteella, jolloin huollon ei tarvitse pohtia laskutusta, vaan järjestelmä hoitaa sen sopimuksen perusteella automaattisesti. Järjestelmä on myös edistyksellinen työnohjauksen ja -suunnittelun suhteen. Työnjohtaja näkee yhdellä silmäyksellä sen hetkisen työtilanteen ja samalla myös kyseisen kohteen huoltohistorian, sanoo Kähkönen. . Kun monissa muissa järjestelmissä lähdetään siitä, että kiinteistöhuollolla on jo asiakas olemassa, meidän järjestelmämme sisältää tarjouslaskennan, jonka kautta kiinteistöhuoltoyritys voi hankkia uusia asiakkaita, sanovat Kähkönen ja asiakkuusjohtaja Sami Hänninen. Perinteinen navigaattori tietysti ohjaa paikalle, mutta meidän järjestelmämme on kehittyneempi. Työntekijän ei tarvitse naputella tietoja navigaattoriin, eikä muutenkaan sitä seurata, Hänninen sanoo. Järjestelmässä on kaikki isännöintiyrityksen tarvitsemat ominaisuudet aina taloushallintoon asti. 72 Firasorin kiinteistöhuoltoyritysten toiminnanohjausjärjestelmä Moni työprosessi helpottuu Tamperelainen Firasor on tuonut markkinoille uuden ajan kiinteistöhuollon toiminnanohjausjärjestelmän. Jos kyseessä on esimerkiksi asukas, Firasor siirtyy automaattisesti asukkaan tietoihin ja näyttää ne käyttäjälle. Huoltokohteiden hallinta hoituu huoltokirjan, töiden ja mittarilukemien helpon syöttämisen yhteispelinä. – Kiinteistöhuoltoyrityksillä on hyvin erilaisia malleja ja so. Kun asiakaspalvelussa soi puhelin, Firasor hakee välittömästi tiedot soittajasta. Firasor. Toimitusjohtaja Jarkko Kähkösen mukaan Firasorissa arvostetaan asiakkaiden ideoita. – Tarjouslaskenta mahdollistaa sekä kuukausiettä urakkapohjaisten tarjousten laatimisen ja huoltokirja voidaan täyttää hyväksytyn tarjouksen perusteella automaattisesti, sanoo Kähkönen
Energiantuotannossa tullaan hyödyntämään uusiutuvaa energiaa ja lämpöenergia saadaan alueelle perustettavasta pellettivoimalasta. Lisäksi alueelle toteutetaan liikenteenohjausjärjestelyt ja muun muassa aluevalaistukset. 73 EU:n pohjoisin kansainvälinen rajanylityspaikka Raja-Jooseppia uusitaan Raja-Joosepin rajanylityspaikalle rakennetaan uudet toimitilat ja liikennejärjestelyt. Kolartic CBC on rajat ylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään alueen vetovoimaisuutta. Tieliikennejärjestelyjä – Uuden rajanylityspaikan rakentamiseen kuuluvat keskeisesti myös tieliikennejärjestelyt. Rajanylityspaikan alue myös aidataan. Alueelle rakennetaan uusi kaksikerroksinen asemarakennus. Sähköenergian tuottamiseen tulevaisuudessa osittain aurinkovoimalla on myös varauduttu. Tältä tulevat näyttämään Raja-Joosepin uudet toimitilat liikennejärjestelyineen. Hanke rahoitetaan suurelta osin Kolartic CBC -ohjelmasta. Poroelinkeinon vaatimat rakenteet on otettu huomioon suunnittelussa. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat Väylävirasto, Rajavartiolaitos, Tulli, Senaatti-kiinteistöt ja ITMF Oy. Väylävirasto toteuttaa alueella tieliikenteeseen liittyvät toimenpiteet. n. Kehittämishankkeen budjetti on 11,45 miljoonaa euroa, johon saadaan Kolarctic CBC 20142020 ohjelman tukea 10,31 miljoonaa euroa. – Alueelle rakennetaan uusi kaksikerroksinen asemarakennus ja sen molemmin puolin Energiantuotannossa tullaan hyödyntämään uusiutuvaa energiaa ja lämpöenergia saadaan alueelle perustettavasta pellettivoimalasta. Uudet toimitilat sijaitsevat nykyiseltä rajanylityspaikalta noin 800 metriä länteen. Työt liikenneinfran osalta on aloitettu jo kesäkuussa, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Haapaniemi. Uudet toimitilat ja niihin liittyvät liikennejärjestelyt toteutetaan vuosien 2020–21 aikana. S enaatti-kiinteistöt rakennuttaa Inarissa sijaitsevalle Raja-Joosepin kansainväliselle rajanylityspaikalle uudet toimitilat Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttöön. Aitaan rakennetaan kulkuportteja ja Lapin erikoisolosuhteiden vuoksi myös poroestesilta rajanylityspaikan sisämaan puolelle. Senaatti-kiinteistöt on panostanut muun muassa energiaja tilatehokkuuteen suunnittelun aikana. kaistatarkastuskatokset. Alueelle rakennetaan uudet ajokaistat ja tarkastusalue. Lisäksi rakennetaan virka-autoille katos ja Tullin käyttöön kevytrakenteinen tarkastussuoja, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Pasi Petäjäjärvi
– Esimerkiksi puutuotetoimittajia ei tällä hetkellä ole Suomessa kovin montaa, joten hankkeissa tarvitaan yhteistoiminnallisempia toimintamalleja ja hankinnassa neuvottelumenettelyä. n Kati Wikström. Klinikkaan osallistui rakennuttajia, urakoitsijoita, suunnittelijoita sekä alan järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. – Lisäksi kaupunkien välinen yhteistyö nähdään tärkeänä ja keskeisenä keinona edistää puurakentamista. Puun markkinaosuus asuinkerrostaloissa vuosina 20102019 oli alle kuusi prosenttia. Kiinteistöja rakentamisalalla on tahtoa yhteistuumin edistää puun tuomista rakentamismateriaalina betonin rinnalle. Klinikan tuloksena koottiin toimenpiteitä, joilla suomalaisen puurakentamisen osuutta kaikessa rakentamisessa voidaan lisätä. Puurakentaminen voitaisiin tuoda osaksi kuntien strategioita, ja näin se tulisi huomioiduksi kaavoitusja tontinluovutusohjelmissa. Suosituksena nousi myös rakennusoikeuteen lisättäväksi huoneistojen sisäisten paksumpien kantavien seinien osuus kerrosalasta. – Puurakentaminen luo edellytyksiä paremman laadun ja tehokkaamman tuotannon kehittämiseen. Esimerkiksi vaatimukset väestönsuojista ja yhteisistä tiloista voisivat olla rakennuskohtaisuuden sijaan aluekohtaisia, toteaa Juho Kess. Yhteistyöstä hyötyjä Klinikan työpajoissa oli noussut esille useita asioita, jotka tällä hetkellä rajoittavat puurakentamisen kasvua. RAKLIn ja ympäristöministeriön toteuttaman puurakentaminen-klinikan mukaan puurakentaminen voitaisiin tuoda osaksi kuntien strategioita. Tehtaissa tapahtuva valmistus sekä toistettavat vakioratkaisut, jotka lisäävät laatuakin, nähdään Kessin mukaan keinona kustannusten alentamiseen. Hankkeessa, jossa verrattiin samanlaisia puuja betonikerrostaloja, puukerrostalo oli noin 10-15 prosenttia vastaavaa betonirakenteista taloa kalliimpi. Betonirakentamisen määristä puurakentaminen on vielä tällä hetkellä kaukana. Yhtenä puurakentamisen esteenä klinikkaan osallistujat kokivat myös kaavamääräykset, jotka eivät huomioi puurakentamisen erityispiirteitä. Vuonna 2019 rakennetuista julkishallinnon opetustiloista 20 prosenttia oli puurakenteisia ja asuinkerrostaloista alle 15 prosenttia. Lisäksi se tuo rakennusten ja rakennusmateriaalien kierrätettävyyteen uusia mahdollisuuksia. – Puun käytön lisääminen alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kertoo RAKLIn projektipäällikkö Juho Kess. Tähän liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia käsiteltiin kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLIn ja ympäristöministeriön toteuttamassa puurakentaminen-klinikassa. 74 RAKLIn ja ympäristöministeriön yhteinen klinikka Puurakentamisen kasvukipuja Puurakentamisen kasvattamiseksi tarvitaan kaavoihin joustavuutta, kustannustehokkuutta ja tiivistä yhteistyötä osapuolten kesken. RAKLIn klinikkatoiminta näyttää hyvin toimivalta mallilta pureutua kehityksen kriittisiin kohtiin. – Puurakentamisen kustannukset ovat myös tällä hetkellä muuta rakentamista korkeammat. Samalla voidaan pienentää rakennetun ympäristön koko elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä, kertoo projektipäällikkö Juho Kess RAKLIsta. P uurakentamisesta puhutaan paljon, mutta sen suosio ei näy luvuissa. Puurakentaminen on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja kasvukipuja on, mutta suuri kiinnostus klinikkaan todisti, että rakennusala haluaa olla kasvussa mukana, toteaa puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä. – Puun käytön lisääminen alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä
Isot kaupungit Helsinki etunenässä vetävät asukkaita. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään. Riskinä olisi patoutuva kysyntä Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Vuoden 2016 alussa tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden. Suurten kaupunkien asuntotuotanto olisikin pidettävä mahdollisimman tasaisena riippumatta siitä, millaisen romahduksen koronapandemia aiheuttaa talouteen, todetaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa. VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet. – Joissain arvioissa koronan on nähty kääntävän asuinmieltymyksiä kaupungeista kohti väljempiä ympäristöjä. Siksi asuntotuotannon pitää pysyä vakaana. – Koronakriisillä on pysyviä vaikutuksia yhteiskuntaan, mutta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa mihinkään.. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. 75 K asvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana enemmän uusia asuntoja vuosittain kuin kahdella edellisellä vuosikymmenellä on rakennettu. Koronakriisillä on pysyviä vaikutuksia yhteiskuntaan, mutta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa mihinkään. Tutkimus arvioi vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000 asuntoa. – Asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio. Koronakriisi muuttaa todennäköisesti vain asumisen laadullisia preferenssejä, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta ole sen vuoksi muutettu. – Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo. Vuotuinen tarve yli 30 000 uutta asuntoa Tuoreessa tutkimuksessa asuntotuotantotarpeelle on laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä. totuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. AsunIsoissa kaupungeissa yhä enemmän tarvetta asunnoille ”Asuntotuotanto pidettävä tasaisena” Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa
Yhden mallin yksi palovaroitin reagoi kytevään puupaloon liian hitaasti, mutta valmistajan teettämissä uusintatesteissä kaikki testatut palovaroittimet toimivat vaatimusten mukaisesti. Pasilan Tenderinlenkki 6:een on tulossa korkeimmillaan 12-kerroksinen lamellitalo pihakannen alapuolisella pysäköinnillä. Äänenvoimakkuustesteissä palovaroittimen äänen tulee olla vähintään 85 dB(A) kolmen metrin päästä mitattuna. As. Kohteen arvioidaan valmistuvan talvella 2023. Vuonna 1968 valmistunut rakennus valmistui alun perin Yleisradion käyttöön. Historiallisesti merkittävään ja uniikkiin kiinteistöön rakennetaan 146 asuntoa, kuntosali, spa-osasto ja viihtyisiä oleskelutiloja. Yleisin syy palovaroittimen toimimattomuuteen tulipaloissa onkin kunnossapidon puute. Oy Töölön Kesäkadun talotekniset järjestelmät uusitaan Lumo Kodeille 101 uutta asuntoa. – Uudet Lumo-asunnot tukevat Kojamon strategista kasvua pääkaupunkiseudulla. Yksi palovaroitinmalli oli ionisoivaan ilmaisutekniikkaan perustuva ja loput optisia palovaroittimia. Asuntoihin asennetaan muun muassa asuntokohtaisesti säädettävä lämmöntalteenotolla varustettu tuloja poistoilmanvaihtokone. Testeihin valittiin kuusi palovaroitinmallia, joista viisi oli paristokäyttöistä ja yksi sähköverkkoon kytkettävä. Uudet asunnot ovat yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neliöitä. Kaikki testatut palovaroitinmallit täyttivätvaatimukset. Oy Töölön Kesäkatu on kahdeksankerroksinen arvokiinteistö Sibeliuksen puiston ja Soutustadionin vieressä. Savuherkkyystesteissä palovaroittimien tulee reagoida savuun standardin määrittelemissä olosuhteissa. Hyödynnämme hankkeessa niin Skanskan toimitila-, asuntokuin talotekniikkaosaamista, ja meillä on kiinnitettynä tähän parhaita korjausrakentamisen osaajiamme, kertoo Skanskan aluejohtaja Jukka Kylliö hankkeesta. As. Kiinteistö on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2 ja siellä säilytetäänkin useita alkuperäisiä arkkitehtonisesti upeita ratkaisuja kuten hotellimainen sisäänkäyntiaula puusisäkattoineen, vanhat porrashuoneet sekä osa julkisivun graniittilaattaverhouksesta. Kojamolla on nyt noin 2 500 asuntoa rakenteilla, Kojamon liiketoimintajohtaja Ville Raitio kertoo. Hyväksyttyyn testitulokseen vaaditaan, että testipalo kehittyy standardin vaatimusten mukaisesti lämpötilan muutos sekä savun tiheys huomioiden. 6 palovaroitinta testattu, ei merkittäviä puutteita . Rakennusautomaatiourakka on alkanut kohteessa kesäkuussa toteutussuunnittelulla ja kohde valmistuu kokonaisuudessaan 2022. Tukes julkaisi vuonna 2018 ikääntyneiden palovaroittimien toimintaa selvittävän hankkeen loppuraportin, jonka mukaan vuosina 2009–2016 palovaroitin toimi ainoastaan 44 prosentissa asuinrakennuksissa tapahtuneista tulipaloista. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut markkinoilla olevia palovaroittimia. Kojamon strategiana on investoida voimakkaasti asuntotarjonnan kasvuun Suomen kasvukeskuksissa, joissa vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa kaupungistumisen ja vuokralla asumisen suosion kasvun vuoksi. Assemblin toteuttaa kohteen rakennusautomaatioratkaisut. Triplan laajat palvelut ja rautatieasema palvelevat urbaaneja cityihmisiä, jotka arvostavat vaivatonta ja laadukasta asumista. – Viisi palovaroitinmallia täytti savuherkkyysvaatimukset. Kuva: Auratum Asunnot Helsinki Oy täysin. Asunnot varustellaan myös huoneistokohtaisilla viilennyslaitteilla. Arkadiankadun kulmassa. Lumo Kodit Oy sopi JM Suomi Oy:n kanssa 101 asunnon rakentamisesta Helsingin Pasilaan kauppakeskus Triplan ja rautatieaseman sisäänkäyntien viereen. Kohteen pääurakoitsijana toimii Skanska Talonrakennus Oy ja tilaajana Auratum Asunnot Helsinki Oy. Vuonna 1968 valmistunut rakennus valmistui alun perin Yleisradion käyttöön ja se toimi Yleisradion pääkonttorina aina 1990-luvulle saakka. 76 . – Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme toteuttamaan tätä harvinaislaatuista hanketta. Tilastojen valossa suurin syy palovaroittimen toimimattomuuteen tulipaloissa on ihmisen toiminta, kunnossapidon puute tai laiminlyönti: joko palovaroitinta ei ole ollenkaan, palovaroittimesta puuttuu paristo tai paristo ei toimi. Palovaroittimista testattiin muun muassa savuherkkyys ja äänenvoimakkuus. Testejä tehdään neljällä eri materiaalilla, ja jokaisessa testissä on mukana neljä saman mallin palovaroitinta. Lumo Kodit aloittaa 101 asunnon rakentamisen Helsingin Pasilaan. Skanska uudistaa Yleisradiolle vuonna 1968 rakennetun toimistokiinteistön asunnoiksi . Helsingin Töölössä Merikannontie 5:ssä sijaitseva toimistokiinteistö uudistetaan moderneiksi asunnoiksi. Kohteen on suunnittelut arkkitehti Kurt Simberg, jonka tunnetuin arkkitehtuurinen taidonnäyte on Svenska Handelshögskolan Helsingin Runeberginkadun ja Helsingin Töölössä Merikannontie 5:ssä sijaitseva toimistokiinteistö uudistetaan moderneiksi asunnoiksi. Kaikki palovaroittimet täyttivät äänenvoimakkuusvaatimukset, kertoo Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurman. Kojamo Oyj:n strategiana on investoida voimakkaasti asuntotarjonnan kasvuun Suomen kasvukeskuksissa, joissa vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa kaupungistumisen ja vuokralla asumisen suosion kasvun vuoksi
”Etenkin vallitsevassa taloustilanteessa ministeriön toivoisi tekevän kustannustehokkaita toimia myös ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen.” suunnannäyttäjänä alalla ja siksi jatkamme kehitystyötä myös tästä eteenpäin, Pekkarinen toteaa.. Ne kertovat tuotteiden ympäristövaikutukset rakennuttajille, suunnittelijoille ja rakennusliikkeille. Rakennustuoteteollisuus RTT:n Kivirakentajien edustajat Jussi Mattila ja Tiina Kaskiaro pitävät ministeriön tavoitteita käsittämättöminä. – Laajat standardien mukaan laaditut, kolmannen osapuolen verifioimat ympäristöselosteet sisältävät lähes 40 indikaattoria ympäristövaikutuksista ja luonnonvarojen käytöstä. Se on myös omiaan vaikeuttamaan tehokkaita päästövähennystoimia edistävien investointien toteuttamista”, Mattila ja Kaskiaro toteavat. – Ministeriön tavoitteet ovat päätähuimaavat, teollista toimintaa tunteva voisi sanoa jopa räikeän epärealistiset. – Ympäristöselosteiden lukuarvoista on nähtävissä puun edut elementtien valmistusmateriaalina sekä oman tuotantoja toimitusprosessimme vahvuudet. Lisäksi sillä on toimipisteet Oulussa, Vantaalla ja Tukholmassa. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa ministeriö kaavailee markkinaosuuden yli 15-kertaistamista nykytilanteesta vain viidessä vuodessa. Mistä kaikki nämä ammattilaiset saadaan, sitä ei ministeriö kerro, Mattila ja Kaskiaro ihmettelevät. Selosteet kattavat kaikki keskeiset LEKO-elementointijärjestelmämme tuotteet. Takana on siis mittava työ kaikilta siihen osallistuneilta. Yhtiön elementtituotanto on noin 450.000 m 2 vuodessa, mikä tekee siitä volyymiltaan Euroopan suurimman valmistajan. Tosin eipä ympäristöministeriön strategia 2018 sisälläkään edes mainintaa rakentamisen laadusta, Mattila huomauttaa. syyskuuta määrälliset tavoitteensa puurakentamisen markkinaosuudelle julkisessa rakentamisessa. Minkään alan tuotantokapasiteettia ei ole mahdollista moninkertaistaa vain muutamassa vuodessa, Jussi Mattila toteaa. Jokaiselle indikaattoreista on laskettu arvot alkaen raaka-aineiden hankinnasta, käsittelystä, kuljetuksesta tehtaalle jatkuen tuotantoon sekä tuotteen toimitukseen työmaalle. Sen tulosten perusteella voi todeta, että puurakentaminen on äärimmäisen tehotonta ja kallista ilmastonmuutoksen torjuntaa. Seloste antaa arvot myös esimerkiksi kierrätyksestä ja uusiokäytöstä saavutettaville ympäristöhyödyille. – Halusimme olla ensimmäinen puuelementtivalmistaja, joka kykenee antamaan kattavat tiedot tuotteiden hiilijalanjäljestä. Haluamme pysyä kestävän kehityksen – Fiksusti toimivassa yhteiskunnassa poliitikot asettavat lopputulokselle tavoitteet, ja elinkeinoelämä pyrkii löytämään tehokkaimmat keinot niiden saavuttamiseen. Ympäristöministeriö perustelee julkisen puurakentamisen voimakasta lisäämistä ilmastosyillä. Ympäristöministeriö julkaisi 8. Nyt ministeriö on päättänyt edistää valtion tuella kalliin ja ilmaston kannalta tehottoman ratkaisun yleistymistä. Ministeriön tavoitteiden toteutuminen edes puolittainkin aiheuttaa käsittämättömän suuren markkinahäiriön rakentamisen koko toimialalle. Kotimaisen LapWall Oy:n puurunkoisilla seinäja kattoelementeillä on nyt viralliset Rakennustietosäätiö RTS sr:n myöntämät RTS EPD -ympäristöselosteet. Vuonna 2019 yhtiön liikevaihto oli 33 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 120. Puurakentamisen tehottomuudesta ilmastonmuutoksen torjunnassa kertoo Mattilan ja Kaskiaron mukaan se, että vaikka puolet kaikesta kerrostalorakentamisesta muutettaisiin saman tien puurakentamiseksi, Suomen ilmastopäästöt pienenisivät alle 0,3 prosenttia. 77 Kivirakentajat peräävät ympäristöministeriöltä aitoja toimia . Säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee noin 2 500 euroa, kun se ostetuissa YK:n hyväksymissä päästökompensaatioissa ja EU:n virallisessa päästökaupassa liikkuu muutamasta eurosta tasolle 30 euroa per hiilidioksiditonni, Tiina Kaskiaro toteaa. – Väittäessään puurakentamista tehokkaaksi keinoksi torjua ilmastonmuutosta ministeriö ei ole noteerannut asiasta käytettävissä olevaa faktatietoa, esimerkiksi vastajulkaistua puuja betonirakentamisen selvitystä Helsingin Kuninkaantammesta. Jos laadusta halutaan pitää kiinni, kaikille rakennuskohteille pitää myös löytää ammattitaitoiset suunnittelijat ja toteuttajat. LapWallin elementeille EPD-ympäristöselosteet Vuonna 2011 perustettu LapWall Oy on kotimainen puuelementtitoimittaja, jolla on laaja tuotevalikoima sekä nykyaikaiset tehtaat Pyhännällä ja Pälkäneellä. – Voimakkaan kasvun tiedetään usein heikentävän lopputuloksen laatua. Lisäksi mukana ovat käytön jälkeinen purku, kuljetus, materiaalien käsittely, kierrätys ja loppusijoitus. Mattila ja Kaskiaro haastavat näkemyksen ja peräänkuuluttavat faktoja. Näin palvelemme entistä paremmin esimerkiksi rakennusliikkeitä, jotka raportoivat hankkeittensa ympäristövaikutuksia eteenpäin, kertoo LapWallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen. Nyt valtiovalta tavoittelee kasvua, jonkalaista ei ole luultavasti nähty rakentamisessa koskaan. Yksi lisätekijä on kierrätysmateriaalien käyttö valmistuksessa. – Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää ministeriön luiskahtamista yhden materiaalin puolestapuhujaksi, Kaskiaro jatkaa.
www.2727350.. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. UUSI DD-4! DD-4kerrosteline: 4 pyörää kahdessa kerroksessa! EU designregnro: 007509153-0001. 200 pp, PyöräNoja DD-4 , Junior V-3 & LVV-tanko -parkkiratkaisuilla. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A 5, 5. • info:ovella@ovella.. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. Kohteessa n. 0103372720 • www.ovella.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! Ovella Systems Oy • P. Lataa DWG-objektit www.ovella.?. ovella organisoi 2020
Kiinteistö & energia Konevuokraus. LIIKEHAKEMISTO 79 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.
– Kehitämme aktiivisesti uusia dataan ja digitaalisuuteen perustuvia palveluita yhdessä asiakkaiden ja kumppaniverkoston kanssa. – Keilaniemen Portti täydentää hienosti koko Suomen kannalta merkittävää Keilaniemen yrityskeskittymää ja alueen pääkonttoriprofiilia. – Palvelu antaa myös hälytyksiä ja kertoo poikkeavasta vedenkulutuksesta. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelija Henrik Rantanen sai 10 000 euron palkinnon lopputyöstään ”Taloyhtiölainojen rooli asunto-osakkeiden hinnanmuodostuksessa – Empiirinen tutkimus Suomen suurimmista kaupungeista”. Keilaniemen Portti puurakenteisena toimistokiinteistönä istuu tähän tavoitteeseen erinomaisesti. Tavoittelemme hiilineutraalia sijoitussalkkua 2035 mennessä. Luonnollisesti sijainti Keilaniemen ytimessä tukee kohteen saavutettavuutta erinomaisesti, toteaa Varman kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Ilkka Tomperi. Espoo haluaa edistää kestävää rakentamista, josta puurakenteinen toimistokiinteistö raideliikenteen solmukohdassa on erinomainen esimerkki. – Varman tavoitteena on, että ilmastoystävällinen sijoituskokonaisuutemme eli ilmastoallokaatiomme kattaa 20 prosenttia kaikista sijoituksistamme 2025 mennessä. Suunnitelmana on integroida rakennus uuteen kalliopysäköintilaitokseen, jonka louhinta on tavoitteena aloittaa vuoden 2021 aikana. Kiinteistöliitto Uusimaan hallitus päätti vuonna 2019 perustaa palkinnon Uusimaan alueen korkeakoulussa hyväksytylle lopputyölle, josta on eniten hyötyä taloyhtiöille. – Alvan tavoitteena on edistää asiakkaidemme veden ja energian käytön resurssitehokkuutta. Varman tavoitteena on edetä hankkeessa välittömästi, kun alueen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. Veden huoneistokohtainen etäluenta ja siihen liittyvät kulutuksenraportointija hälytyspalvelut täydentävät älykkään veden ja energian Mainio Taloyhtiö -palvelukokonaisuuttamme ja tuovat konkreettisia hyötyjä asukkaille, iloitsee Alvan asiakkuusjohtaja Jukka Pennanen. Nämä preemiot heijastelevat todennäköisesti osaltaan verotuskäytäntöjen eroavaisuuksia, sillä pienten asuntojen kaupoissa ostajaosapuolena on usein sijoittaja, joka on vuokranantajana oikeutettu rahoitusvastikkeen verovähennyksiin osassa tapauksia. Uuden toimistorakennuksen pysäköintipaikat rakennetaan pääosin maan alle. Espoon Keilaniemeen Kehä I:n tunnelin eteläpäähän on suunnitteilla kookas puurakenteinen toimistorakennus. Lopputyön tutkimuskysymyksenä oli taloyhtiölainojen vaikutus hinnanmuodostukseen, eli Rantasen omin sanoin: Tavoitteena oli selvittää hedonisen regressioanalyysin menetelmin, vaikuttaako suhteellisen lainaosuuden suuruus asuntojen toteutuneisiin velattomiin kauppahintoihin. – Olemme erittäin tyytyväisiä innovatiivisen ja aktiivisen Alvan lähtiessä hyödyntämään IoT-verkkoamme ja OmaVesi-pilvipalveluamme, joka mahdollistaa asuntokohtaisen vedenkäytön seurannan ja laskutuksen todellisen kulutuksen mukaan. Kiinteistöliitto Uusimaa jakoi 10 000 euron palkinnon Henrik Rantasen lopputyölle Keilaniemen Portti tulee olemaan kookas puurakennus Espoon Keilaniemessä. Asuntokohtainen mittaus vähentää Kuukan mukaan veden ja energiankulutusta, jolloin kiinteistön hiilijalanjälki on aiempaa pienempi. Tutkielman lopputulos oli Rantasen mukaan tämä: selittävien muuttujien yhdysvaikutuksia sisältävien regressiomallien tulokset osoittavat, että taloyhtiölainaosuudella on yksiöiden ja kaksioiden hintoihin korottava, tilastollisesti merkitsevä vaikutus uudehkojen asuntojen jälkimarkkinoilla. Automatisoidun tiedonkeruun myötä tarkat päivittäiset kulutustiedot saadaan suoraan sekä laskuttajalle että asukkaalle ja arviolaskutuksesta voidaan luopua, kertoo Digita IoT-palveluiden johtaja Ari Kuukka. . Toimistorakennuksen laajuus on 17 900 m2. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavahanketta kokouksessaan 7.10.2020.. Hanke edistää monin tavoin kaupungin hiilineutraaliustavoitteita, toteaa Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Tavoitteena on samalla kannustaa opiskelijoita tulevaisuudessa harkitsemaan kiinteistöalan ja erityisesti taloyhtiömaailman (esimerkkiksi talous, tekniikka tai juridiikka) lopputöitä. Viistosta viherkatosta tulee näkyvä ja tärkeä osa kaupunkikuvaa. Uudisrakennusten rakennuttamisessa pyrimme hyödyntämään energiatehokkaita rakentamisratkaisuja ja ympäristöystävällisiä materiaaleja. Vesija energiayhtiö Alva-yhtiöt Oy ja Digita Oy ovat sopineet yhteistyöstä taloyhtiöiden huoneistokohtaisessa veden etäluennassa, jossa hyödynnetään Digitan LoRaWAN-teknologiaan pohjautuvaa maanlaajuista IoT-verkkoa ja Digitan kehittämää OmaVesi-pilvipalvelua. Ensimmäinen puurakenteinen toimistorakennus nousee Espoon Keilaniemeen . Pysäköintipaikkoja laitokseen tulee noin 3000. Kyseessä on työeläkevakuutusyhtiö Varman lippulaivahanke Keilaniemen Portti, jossa painottuvat kestävää kehitystä tukevat ratkaisut. Taloyhtiölainojen käyttö uudisrakentamisen rahoittamisessa on lisääntynyt merkittävästi Suomen asuntomarkkinoilla kuluvan vuosikymmenen aikana, ja suuret suhteelliset taloyhtiölainaosuudet ovat vakiintuneet uudisasuntojen kaupoissa. Meren tuntumassa, metroaseman ja tulevan Raide-Jokerin päätepysäkin vieressä sijaitsevasta toimistotalosta tulee Keilaniemen ensimmäinen puurakenteinen rakennus. Digitan valtakunnallinen IoT-verkko toimii luotettavana perustana palveluille ja yhteistyö mahdollistaa Alvan palvelutarjoaman laajentamisen koko Suomessa, jatkaa Pennanen. Mitä suurempi asuntokaupan taloyhtiölainaosuus on, sitä pienemmällä pääomalla asuntoon pääsee myyntihinnan maksamalla käsiksi. Kiinteistöjen energiatehokkuuslainsäädännön uudistuessa uusissa ja linjasaneerattavissa asuinkiinteistöissä edellytetään huoneistokohtaista mittausta ja toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa laskutusta. Muotoilultaan veistoksellinen ja persoonallinen rakennus luo näyttävän sisääntulon Keilaniemeen. 80 Alva ja Digita yhteistyöhön
Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Sähköposti: ..................................................................................................................... Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ www.kiinteistojaenergia.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelinnumero: .......................................................................................................... Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) r kestotilauksena 65€/v r määräaikaisena 72€/v. Allekirjoitus: ................................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Nimi: .................................................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puh. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. tilaukset@karprint.. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Puhelin: ............................................................................................................................. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen
Ympäristövaikutuksissa ja hiilidioksipäästöissä tavoitellaan myös jatkossa viiden prosentin vuosittaista laskua. – Ympäristövaikutuksia on pystytty vähentämään sekä innovatiivisen tuotekehityksen avulla että nykyisten tuotantolaitosten toimintaa tehostamalla. n. – Vuosien 2020–2022 kestävän kehityksen tavoitteisiin lukeutuvat muun muassa vihreän energian osuuden kasvattaminen kolmella gigawattitunnilla vuosittain, korkealaatuisten kierrätysmuovigranulaattien löytäminen, energiatehokkaan teknologian lisääminen tuotantolaitoksiin ja vaarallisten aineiden vähentäminen viidellä prosentilla vuosittain. Saniteettiteollisuuden valmistaja Geberit on asettanut ympäristövastuulle kunnianhimoiset tavoitteet. Suomessa yrityksellä on keramiikkatehdas, joka sijaitsee Tammisaaressa. Tavoitteet onnistuttiin ylittämään vuosina 2015–2019. Omat tavoitteet nyt ylitetty Viiden viime vuoden aikana Suomessa Geberitillä on keramiikkatehdas, joka sijaitsee Tammisaaressa. Luvussa on huomioitu myynnin määrien vaihtelu. Myös hiilidioksidipäästöjen osalta tavoitteet on ylitetty: vuoden 2015 ja 2019 välillä hiilidioksidipäästöjä on saatu laskettua 26,4 prosenttia, myynnin vaihtelu huomioiden. Koulutamme omien työntekijöiden lisäksi asentajia, LVI-insinöörejä ja arkkitehtejä kiinteistöjen ympäristöystävällisestä vesihuollosta, eli viemäröinnistä ja käyttövesijärjestelmistä, kertoo Suomen Geberit Oy:n toimitusjohtaja Kim Lövkvist. Rakennusten osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin kolmannes. Tuotekehityksessä yrityksen tavoitteena on, että jokainen uusi tuote on koko elinkaareltaan edeltäjiään ympäristöystävällisempi. Siksi rakennusalan valmistajien tekemillä ratkaisuilla on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä. – Esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi vedettömät urinaalit, joilla vedenkulutusta saadaan merkittävästi vähennettyä. Geberit valmistaa muun muassa kylpyhuonekalusteita, wc-istuimia, pesualtaita sekä viemärija käyttövesiputkia. Samalla aikajaksolla tuotannon vedenkulutusta on onnistuttu laskemaan 11,4 prosenttia. Siellä valmistetaan IDO-tuotteita Suomen markkinoille sekä tuotteita vientiin Geberitin ja paikallisten brändien tuotemerkeillä. Tulokset ylittävät yhtiön omat tavoitteet, joissa sitoudutaan viiden prosentin vuosittaisiin vähennyksiin vuodesta 2015 alkaen. Geberit-konserni on vähentänyt ympäristövaikutustaan 27,5 prosentilla. 82 Geberit laski ympäristövaikutuksiaan Keramiikkatehtaat avainroolissa V iiden viime vuoden aikana Geberit-konserni on vähentänyt ympäristövaikutustaan 27,5 prosentilla. Haluamme päästöjen lisäksi vaikuttaa rakennusalan yleiseen asenneilmapiiriin. Pitkälle automatisoitua keramiikkatuotantoa Tammisaaren tehtaalla. Vuodesta 2015 alkaen yritys on pyrkinyt vähentämään ympäristövaikutuksiaan viidellä prosentilla joka vuosi
TAITOTALO = AEL + AMIEDU asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi Strömberginkuja 3, 00380 Helsinki • taitotalo.fi ISÄNNÖINNIN TUTKINNOT Isännöinnin erikoisammattitutkinto aloitus 19.1.2021 haku päättyy 30.12.2020 Isännöinnin ammattitutkinto teknisille isännöitsijöille aloitus 28.1.2021 haku päättyy 8.1.2021 Isännöinnin ammattitutkinto aloitus toukokuussa 2021 PUHTAUSJA KIINTEISTÖPALVELUALAN TUTKINTOIHIN ON JATKUVA HAKU Kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja tai kodinhuoltaja, puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinto Kiinteistönhoitaja, tekninen kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja, laitoshuoltaja tai kodinhuoltaja, puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto Lähiesimiestyön ammattitutkinto puhtausja kiinteistöpalvelualalle Puhtausja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto VERKKOKOULUTUKSET Ylläpitosiivouspalvelut tai kotisiivouspalvelut -tutkinnon osa verkko-opintoina Puhtaanapito poikkeustilanteessa, yrityskohtainen webinaari Kiinteistönhoidon osaamistestaus Isännöinnin osaamistestaus yrityskohtaisina koulutuksina Testit selvittävät kiinteistöpalvelualalla toimivan osaamisen. Taitotalo kouluttaa rohkeita työelämän osaajia! Turvallisuus on meille tärkeintä! Huolehdimme opiskelijoiden ja kouluttajien turvallisuudesta, meille voit tulla turvallisin mielin. ja 21.4.2021 (2 x 4 h) Isännöinnin LVI-tekninen tehopäivä 27.4.2021 Taitotalo tarjoaa ammatillista koulutusta ja esimiesvalmennusta yritysten tarpeisiin – kysy lisää! Nämä ja paljon muuta osoitteessa taitotalo.?.. KURSSEJA PUHTAUSJA KIINTEISTÖPALVELUALALLE SuLVI: Perustietoa LVI-automaatiojärjestelmistä – LVI-automaatio 28.10.2020 Uima-allasja märkätilojen hygieniaosaamiskoulutus ja -testi 15.12.2020 Vesityökorttikoulutus ja osaamistesti, allasvesi 25.11.2020 Vesityökorttikoulutus ja osaamistesti, talousvesi 11.12.2020 HELPE Paloilmoittimenhoitajan koulutus 19.11.2020 HELPE Sprinklerilaitteistonhoitajan koulutus 3.12.2020 HELPE Väestönsuojanhoitajan koulutus 24.11.2020 HELPE Turvallinen kattotyöskentely ja lumenpudottamisen valvonta yrityskohtaisena koulutuksena Puhtausja kiinteistöpalvelualan työpaikkaohjaajakoulutus 3.12.2020 Puhtausja kiinteistöpalvelualan näyttöjen arvioijakoulutus 12.11.2020 Kasvinsuojelukoulutus ja -tutkinto 16.3.2021 Asuinkiinteistöjen puhtaanapito -koulutus 14.4
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Raitis ilma on yhtä tärkeää terveydelle kuin puhdas vesi