Kesätöistä apua kiinteistönhoidon työvoimapulaan Häiriöistä enemmän ilmoituksia isännöitsijöille Kiinteistön brändäyksellä enemmän vuokralaisia ja tuottoa UUTUUS! Lehdessä nyt kiinteistökehityksen teemasivut. Kiinteistö Kiinteistö Nro 6/2021 7,50€ & & energia energia Geotermisestä lämmöstä kivihiilen korvaaja
Tutustu: isover.. Lisäksi se eristää lämpöä 9 % aiempaa enemmän ja on nopea asentaa. ISOVER PREMIUM 33 ON ERINOMAINEN ÄÄNENERISTÄJÄ. Tämä huippueriste ei myöskään pölise tai kutita. Paperi ei eristä ääntä pätkääkään.
Air Termico Ekologinen tuloilman esilämmitys säästää energiaa Koneelliseen ja painovoimaiseen poistojärjestelmään | +358 10 4215 700 Ekologista lämmöntalteenottoa ilma on TALVI
68 Suomessa eletään parhaillaan oraalla olevaa jalkapallostadionien rakennusbuumia. 12 Ratkaisun patterien lämpeämisongelmiin tarjoaa kavitaatiopesu. 18 Jos hissittömään taloyhtiöön jälkiasennetaan hissi, asuntojen arvo nousee keskimäärin kahdellaneljällä prosentilla, mikä tosin vaihtelee paikkakunnittain. Hyvin brändätystä kiinteistöstä voidaan periä korkeampia vuokria ja tilojen vuokraaminen voi olla helpompaa, sanoo johtava viestintäkonsultti Vilja Vehkaoja Viestintätoimisto Drumista. 64 Helsingin ydinkeskusta muuttuu, kun kaupungin vanhalle linja-autoasemalle avataan uusi elokuvateatteri, ravintoloita ja baareja. Kiinteistöalalta tunnetaan isännöitsijän työ, mutta muiden työtehtävien tunnettavuus on vähäisempää. Taloyhtiön ikkunoiden uusintahankkeen kustannusarvioksi muodostui 2,6 miljoonaa euroa. Kiinteistökehitys vaatii notkeutta ja näkemystä, pitää aistia trendejä. 74 Sähköja pistokehybridiautojen lataaminen vaatii paljon virtaa, joten tavallinen pistorasia antaa energiaa kovin hitaasti. Sivu 42 Mistä uusia työntekijöitä kiinteistönhoitoon. Kiinteistösijoittaminen, liikekiinteistöt, julkiset kohteet sekä asuntokohteet ovat osion aihepiiriä. Rakennustyöt kestävät pari vuotta. Korjausrakentaminen, restaurointi sekä kokonaan uudet kohteet. Näemme energia-alan kehityksen tärkeänä ja sen, millä tavalla pystymme vastaamaan ilmastomuutokseen ja ilmastoasioihin. Vanha tehdas muuntuu asuinnoiksi palveluineen ja vapaa-ajantoimintoineen. Uskon, että yritykset alkavat jälleen panostamaan toimitilaviihtyvyyteen. Kiinteistöalalle tarvitaan esimerkiksi teknisiä isännöitsijöitä ja erilaisia hallinnollisia tehtäviä tekeviä ihmisiä. Mutta voiko jalkapallostadion olla taloudellisesti kannattava investointi. 60 Suomen Trikoon vanhalle tekstiilitehtaalle Tampereen Pyynikillä on alkamassa uusi elämä. Aurinkopaneelien laskennallinen tuotto Komsiossa on 113 654 kilowattituntia, se vastaa 13 prosenttia järjestelmien sähkönkulutuksesta. Sähkönkulutuksen ja aurinkosähkön tuoton pitää olla sopivasti tasapainossa. Mikään koulu ei tee valmiita osaajia, sanoo Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalojen toimitusjohtaja Suvi Tuomala. 4 P uhuvat päät S isältö 6 / 2021 Brändääminen tuo vuokralaisia – Brändääminen sitoo käyttäjät yleensä vahvasti kiinteistöön. 78 Vetyteknologia tarjoaa energiayhtiöille mahdollisuuksia paitsi ilmastonmuutoksen torjuntaan, myös uuden liiketoiminnan luomiseen.. Jos kiinteistöön haetaan esimerkiksi yrityksiä vuokralaisiksi, brändättyyn kiinteistöön saatetaan sitoutua vahvemmin, mikä voi näkyä vuokrasuhteiden pituuksissa. 38 Aurinkosähköjärjestelmien osto pitää tehdä harkiten, ja tarjouksen laatiminen vaatii perehtymistä asiaan. Patentoitu kavitaatiopesu puhdistaa liat lämmityspattereiden sisältä syöttämällä verkostoon vettä ja ilmaa. Geoterminen lämpö on mielenkiintoinen mahdollisuus hiilineutraaliin lämmitykseen. Suuret akut tarvitsevat erillisen latausaseman, joka kykenee käsittelemään suuria virtoja kuumenematta ja vaurioitumatta. Yhdessä toimien yrityksillämme on myös paremmat mahdollisuudet pärjätä kansainvälisillä markkinoilla, sanoo maakuntajohtaja Marko Korhonen Pohjois-Savon liitosta. Niissä käsitellään ja uutisoidaan kiinteistöbisnekseen sekä kaupunkikehityksen aihepiiriin ja suunnitelmiin luettavia kohteita ja uutisia. Kiinteistökehitys omana osionaan Kiinteistö & energia lehdessä julkaistaan tästä numerosta alkaen omana aihepiirinään kiinteistökehittämisen teemasivut. Hankkeessa uusitaan kaikki alkuperäiset puuikkunat sekä parvekkeiden ovet alumiinipintaisiksi ikkunoiksi. Tähän on syynä monilla aloilla todellisuutta oleva työvoimapula, sanoo kiinteistösijoittaja, useassa kiinteistökehitysyhtiössä mukana oleva Raimo Sarajärvi. Taloyhtiössä alkoi kolme eri remonttia lähes yhtä aikaa. Sivu 22 1960-luvun kerrostaloyhtiöön aurinkopaneelit Tapiolassa Espoon Tapiolassa 230 asunnon taloyhtiössä, Komsiossa Merituulentien varrella syksy alkoi kiireisenä. Hankkeeseen sisältyy myös ikkunoiden vesipeltien ja välitaulujen uusinta, parvekkeiden taustaseinien uusinta, integroidut sälekaihtimet ja korvausilmaventtiilit. Neljäs taloyhtiöön päätetty investointi ovat aurinkopaneelien hankinta taloyhtiön järjestelmien sähkön kulutuksen käyttöön. Sivu 54 Toimistot rekrytointien menestystekijä – Kannattavan kiinteistökehityksen ydin on siinä, että pitää olla huomenna oikeassa. Remonttien kokonaishinta-arvio on reilut 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi neljännestä hankinnassa taloyhtiön yhtiökokous päätti samassa kokouksessa loppukeväästä. 32 Taloyhtiöiden on sallittava lämpöpumpun asentaminen huoneiston viilentämiseen, ellei kieltoon ole painavia perusteita. 6 Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen tutkii geotermista lämpöä. Aurinkopaneelien arvioitu asennuskustannus on noin 130 000 euroa ja järjestelmän arvioitu takaisimaksuaika on enintään 8,5 vuotta. Vuonna 1960-luvun alkupuolella rakennetussa viiden kerrostalon taloyhtiössä toteutetaan vesikaton uusinta, ikkunoiden vaihto sekä patteriventtiilien uusiminen termostaattisiksi. Sivu 50 Pohjois-Savossa maailmanluokan energiaosaamista – Energiaklusterimme kärki on globaalia kärkeä. – Kiinteistöala on monelle vieras, vaikka työmahdollisuuksia on valtavasti
Rakennuksessa on muun muassa Valmetin pääkonttori: Kuva: Juha Ahola Sijoitusrahasto voitti tuulivoimahuutokaupassa Fortumin ja Rusnanon tuulivoimasijoitusrahasto (50/50 yhteisomisteinen yhtiö) on osallistunut viimeisimpään uusiutuvan energian huutokauppaan Venäjällä. Fortumin sijoittama oma pääoma uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen Venäjällä on enintään 15 miljardia ruplaa. Katja Juvankoski puh. Rakentaminen alkaa syyskuussa ja voimaloiden on määrä olla toiminnassa vuoden päästä loppuvuonna. Rahastolle on myönnetty oikeus tuottaa takuuhintaista (CSA, Capacity Supply Agreement) uutta tuulivoimaa arviolta 16,9–23,8 miljardilla ruplalla vuodessa. Rakennuskustannuksiksi arvioidaan seitsemän miljoonaa euroa. Portfolio on Venäjän suurin ja sisältää tällä hetkellä 670 MW on toiminnassa olevaa tuulija aurinkovoimaa sekä 848 MW rakenteilla ja 491 MW kehitteillä olevaa kapasiteettia. Raportti antaa käsityksen lähtötilanteesta ja sen pohjalta on helpompi lähteä tekemään lisäselvityksiä ja tulevien korjausten suunnittelua. Lämmitysratkaisun parannukset ja muutokset sekä energiaremontit ovat keskeisiä keinoja taloyhtiöiden käyttöiän jatkamiseksi ja asuinmukavuuden parantamiseksi. Myös osaavien energiakonsulttien valitseminen oikea-aikaisten korjaustoimien suunnitteluun ja toteutukseen on vaikeaa. Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30 puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 72 €/v (8 nroa) Kestotilaus 65 €/v Painopaikka: Karprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen. Arvioidut hinnat ovat inflaatiokorjattuja. 5 Kustantaja: Karprint Oy 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen ja ylläpito vaatii jatkuvaa työtä. Tuotannolle saatavien keskimääräisten nimellishintojen odotetaan olevan vaihteluvälillä 2 600–4 200 ruplaa megawattitunnilta CSA-ajanjakson aikana. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.. Pitkäjänteinen työ pitää kustannukset kohtuullisina ja edellisten toimien säästöillä voi rahoittaa seuraavaa hanketta. Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Pääasia on, että korjauksiin varaudutaan ja niitä suunnitellaan pitkäjänteisesti. Näissä taloyhtiöissä rakenteiden ja teknisten järjestelmien niin sanottu tekninen käyttöikä on päättymässä tai jo ohitettu. Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Remontoimattomiin taloyhtiöihin kohdistuu paljon ajankohtaisia tai jopa kiireellisiä korjaustarpeita. Se on edullinen toimintamalli, joka perustuu asiantuntijan kiinteistökierrokseen, mittauksiin, toimintakokeisiin sekä energiankulutuksen analysointiin kulutusseurannan perusteella. Hyvän ylläpidon lisäksi tarvitaan pitkäjänteisiä suunnitelmia, jolla korjaukset toteutetaan. Kapasiteetit otetaan käyttöön vuosina 2025–2027 ja kuuluvat CSAtakuuhinnan piiriin 15 vuoden ajan käyttöönotosta. Suomessa on noin satatuhatta taloyhtiötä. Asuinkerrostaloista suurin osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla, rivitaloista suurin osa 1970–1990-luvuilla. Kyseessä on kolmas tuulivoimapuisto Kannuksessa. Suunnitelmallisella ja ennakoivalla kiinteistönpidolla voidaan välttää korjausvelan syntyminen. Kiinteistö Kiinteistö & energia Asuntojen laatu noussut Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet. 09-413 97 397 katja.juvankoski@karprint.. Voi olla hankala löytää luotettavaa ja ajantasaista tietoa remonttien ja energiatehokkuustoimien toteuttamiseen. Pienten asuntojen rakentamisella on vastattu kasvaneeseen kysyntään, mutta vähentyneiden asuinneliöiden vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) P ääkirjoitus T aloyhtiöissä joudutaan toteuttamaan lähes koko ajan, enemmän tai vähemmän, erilaisia korjausja perusparannustoimenpiteitä. uusiksi -remontit. Hallitusten ja asukkaiden tulisi olla aktiivisia ja toteuttaa energiatoimia johdonmukaisesti, jotta vältettäisiin erilalaiset, ns. Edellä mainitut luvut eivät sisällä mahdollisia lisätuloja asiakkaiden kanssa tehtävistä, kahdenvälisistä vihreän sähkön toimitussopimuksista, joissa Fortum kumppaneineen on markkinajohtaja Venäjällä. Näin vältytään vastikkeiden korotuspaineilta. Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.. Jos taloyhtiöllä ei ole pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmia, tavoitteista puhumattakaan, voi olla hyvä selvittää lähtötilanne teettämällä taloyhtiön energiatarkastus. Kannukseen kolmas tuulivoimalapuisto Tuulivoimayhtiö Puhuri ja pääurakoitsija Skarta rakentavat Kannukseen Keski-Pohjanmaalle kahdeksan tuulivoimalan kokonaisuuden. Edellisten toimien säästöillä voi rahoittaa seuraavaa hanketta Kannen kuva: Keilasataman toimistokeskus sijaitsee pääkaupunkiseudun merkittävimmässä yrityskeskittymässä Keilaniemessä. Fortum on aktiivinen toimija Venäjän uusiutuvan energian kehityshankkeissa. Tuulipuistoon rakennetaan kahdeksan tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 220 metriä. Myönnetty tuulivoimatuotanto vastaa noin 430–530 megawatin vuosittain rakennettavaa kapasiteettia (yhteensä noin 1,3–1,6 gigawattia). 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Fortumilla on yli 2 GW:n tuulija aurinkovoimaportfolio yhtiön omassa sekä Rusnanon ja Russian Direct Investment Fundin kanssa omistamissaan yhteisyrityksissä. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin asuntotuotannon laatumuutoksia 2005–2020 välisenä aikana.. Rakennettavan kapasiteetin lopullinen suuruus määräytyy investointipäätösten yhteydessä. Alueellinen energianeuvoja on ainakin yksi hyvä tietolähde remontteja suunnitteleville. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.
Lämpöpumppujen avulla veden lämpötila nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Hyödynnämme vahvaa, suomalaista asiantuntemusta lämpökaivojen poraamisessa, koska poraamiseen sisältyy aina riskejä, kertoo projektipäällikkö Sami Mustonen Helenistä. Sitä syntyy kolmen prosessin tuloksena. – Geoterminen lämpö on mielenkiintoinen mahdollisuus hiilineutraaliin lämmitykseen. Ruskeasuon geolämpölaitos toimii kaupungin energiayhtiö Helenin pilottikohteena, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa sekä muita teknisiä ratkaisuja uusille geolämpökohteille. 6 H elsingin energiayhtiö Helen luopuu kaukolämmön tuotannossa kivihiilestä viimeistään vuonna 2029, ja vuonna 2035 Helen aikoo olla toiminnassaan kokonaan hiilineutraali. Se on porausvaiheessa varsin haasteellista porausteknisistä ja kallioperästä riippuvista syistä, siksi olemme panostaneet seismiseen heijastustutkimukseen ja porauskalustoon. Yksi uusista energialähteistä, joiden hyödyntämistä ryhdytään kokeilemaan, on geoterminen lämpö. Havainnekuva: Helen. Maan lämpötila on noin 40 astetta kahden ja puolen kilometrin syvyydessä. Helen kehittää geolämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa Energiaa maasta ja auringosta Helsingin ensimmäisen keskisyvän geotermisen lämpökaivon poraaminen käynnistyi Ruskeasuolla syyskuussa. Lämpökaivossa kierrätetään vettä ja lämpöpumpulle tullessa vesi on lämmennyt noin 10–15 asteeseen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää uusien, kivihiilen korvaavien energialähteiden kehittämistä. Geoterminen lämpö on maan kuoreen varastoitunutta ikivanhaa lämpöä. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri Geoterminen lämpö on maan kuoreen varastoitunutta ikivanhaa lämpöä
7 Geolämpökaivon poraaminen vie aikaa noin neljä kuukautta. – Keskimäärin poraaminen etenee noin yhdeksän metriä tunnissa, kertoo projektipäällikkö Sami Mustonen Heleniltä.
Lämpöä vapautuu, kun sula aines muuttuu kiinteäksi ytimien rajapinnalla. Geolämpölaitos mahtuu pieneen tilaan, maan päälle siitä näkyy vain merikontin kokoinen rakennus, johon sijoitetaan lämpöpumppu. Geotermistä lämpöä syntyy myös radiogeenisesti. Aurinkovoimalla. Tuolloin maapallon muodostumisen seurauksena planeetan sisään syntyi ydin, jonka lämpötila on noin 6 000 astetta. Kyseessä on luonnollinen maapallon taustasäteily, jota on ympärillämme koko ajan. Lämpökaivossa kierrätetään vettä ja lämpöpumpulle tullessa vesi on lämmennyt noin 10–15 asteeseen. Toinen geotermistä lämpöä synnyttävä prosessi liittyy sekin maan ytimeen: maapallon kiinteää ydintä ympäröi sula ydin. Lämpöpumppujen avulla veden lämpötila nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Kahden ja puolen kilometrin syvyydessä maan lämpötila on noin 40 astetta. Maailmalla geotermisen energian hyödyntäminen on yleistä. Samalla, kun geolämpölaitos tuottaa kaukolämpöverkkoon hiilineutraalia kaukolämpöä, saadaan kaukojäähdytysverkkoon tuotettua jäähdytystä. Ruskeasuon geolämpölaitos tuottaa hiilineutraalia kaukolämpöä 1,8 gigawattituntia vuodessa sekä kaukojäähdytystä 0,8 gigawattituntia. Maan ytimen ja pinnan välinen lämpöero tuo lämpöä noin 3 000 kilometrin matkan sisuksista kohti maapallon pintaa. Keskimäärin poraaminen etenee noin yhdeksän metriä tunnissa. Hajoamista tapahtuu kaikkialla, mutta eniten rapakivialueilla ja graniittisten kivien alueilla. Terää vaihdetaan porauksen aikana muutaman kerran. Ihmiselle se tarkoittaa ehtymätöntä uusiutuvan lämmön ja sähkön lähdettä. Ajallisesti poraamista on noin yksi kolmasosa, yksi kolmasosa ajasta menee poran laskemiseen ja yksi kolmasosa poran nostamiseen, selvittää Mustonen. Koska poraaminen tapahtuu asutuksen lähellä, päivittäinen poraamisaika on rajoitettu aamuseitsemästä iltakymmeneen. 8 Ensimmäinen prosesseista käynnistyi jo arviolta 4,65 miljardia vuotta sitten. – Kaivo on halkaisijaltaan 25 senttiä 2,5 kilometrin syvyydessä, kertoo projektipäällikkö Sami Mustonen. Maan ytimen tuottama lämpöenergia on loputonta. Tämän näköisellä terätään geoterminen lämpökaivo. – Lämpöpumppulaitoksen alueelle asennetaan sata aurinkopaneelia. Sitä muodostuu, kun maan kuoren radioaktiiviset, esimerkiksi uraania sisältävät mineraalit hajoavat noin kymmenen kilometrin syvyydessä. Keskisyvä lämpökaivo Helsingin Ruskeasuolle porataan keskisyvä lämpökaivo, joka tulee ulottumaan arviolta 2,5 kilometrin syvyyteen. Helenin projektipäällikkö Sami Mustonen sanoo geotermisen lämmön olevan mielenkiintoinen vaihtoehto hiilineutraaliin lämmittämiseen. Eli poraamisen aikana terä tullaan vaihtamaan muutaman kerran. – Terä kestää poraamista 200-300 metriä. Kaivon poraaminen kestää noin neljä kuukautta, kaikkiaan laitoksen rakentamiseen arvioidaan kuluvan noin kahdeksan kuukautta. Määrä vastaa noin 180 kerrostalohuoneiston lämmittämistä
Geolämpökaivon putki on 2,5 kilometrin syvyydessä halkaisijaltaan 25 senttiä. Vuosaareen rakennetaan sekä merivesilämpöpumppu, että biolämpölaitos. Tärkeää oppia Geolämpökaivon poraaminen tuo Helenille tärkeää oppia ja kokemusta geolämmön hyödyntämisestä. lämpöpumpulla. 9 – Geoterminen lämpö on mielenkiintoinen mahdollisuus hiilineutraaliin lämmitykseen. – Helenin ensimmäinen geolämpölaitos toimii pilottina, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa ja muita teknisiä ratkaisuja. Sörnäisissä sijaitsevaa Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitosta laajennetaan jo 6. www.?ush.. Kivihiilen käytöstä luovutaan viimeistään vuonna 2029. Lisäksi käynnissä on useita selvityksiä kivihiilen korvaamiseen, esimerkiksi Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämpöjen hyödyntäminen, merivesilämmön laajamittainen hyödyntäminen sekä pienydinvoiman (SMR) mahdollisuudet. Mustikkamaan ainutlaatuinen luolalämpövarasto saadaan pian tuotantokäyttöön. Helen tutkii mahdollisuutta tehdä ainutlaatuinen 3D-seisminen heijastustutkimus, jota ei toistaiseksi ole Suomessa kaupunkiolosuhteissa vielä tehty. Patteriverkosto kerralla kuntoon C-Flush huollolla Kattava ja nopea lämmitysjärjestelmien puhdistus ja huolto parantaa patteriverkoston toimivuutta, asumismukavuutta sekä energiatehokkuutta. Pyrimme esimerkiksi selvittämään, mikä on paras mahdollinen syvyys lämpökaivolle. Hiilineutraalia kaukolämpöä Helenin tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Tutkimme myös muun muassa sitä, millaisia lämpötiloja maasta voidaan nostaa, kertoo Sami Mustonen. – Tutkimustulosten perusteella ja ensimmäisestä geolämpölaitoksesta saatujen kokemusten perusteella suunnittelemme seuraavia geolämpöhankkeita, kertoo projektipäällikkö Sami Mustonen Helenistä. p. Ruskeasuon pilottihanke on ”korttelihanke”, geotermistä lämpöä ja jäähdytystä jaetaan lähialueen asukkaille olemassa olevien kaukolämpöja kaukojäähdytysverkkojen kautta. sales@?ush.. – Mittakaavasta jotakin kertoo se, että jos koko Helsingin kaukolämmön tarve katettaisiin geotermisellä lämmöllä, Ruskeasuolle nyt porattavan lämpökaivon kaltaisia kaivoja tarvittaisiin yhteensä noin 3 600 kappaletta, havainnollistaa projektipäällikkö Sami Mustonen. Helen rakentaa parhaillaan uutta hiilineutraalia tuotantoa useassa eri kohteessa. tuotettu sähkö pienentää geolämpölaitoksen sähkönkäyttöä, kertoo Sami Mustonen. ja 7. Uutta teknologiaa käyttöön Samaan aikaan ensimmäisen geolämpölaitoksen rakentamisen kanssa etenevät Helenin tutkimukset geolämmön hyödyntämiseen Helsingissä laajemmin. Geolämpölaitos on tavoitteena saada tuotantoon 2022. 010 219 3880
Kesäkaudella voimala tuottaa parhaimmillaan 15 prosenttia kohteen sähkönkulutuksesta,. – Neljä vuotta sitten valmistuneessa Hanasaaren peruskorjauksessa huomioitiin aurinkopaneelien mahdollisuus, joten kohteeseen oli nyt helppo toteuttaa aurinkovoimala. Hanasaaren katolle on asennettu 36 aurinkopaneelia. Se vastaa noin 10 kerrostalokaksion vuosikulutusta. Kiinteistön aurinkovoimala on osa Senaatin aurinko-ohjelmaa, jonka tavoitteena on kasvattaa aurinkosähkön tuotantoa seuraavina vuosina. Hanasaareen heinäkuussa 2021 valmistunut aurinkovoimalan tuotantoteho on 24 kilowattia ja vuosituottoarvio on 20 000 kilowattituntia. 10 Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskuksen katolla 36 aurinkopaneelia Aurinkovoimaloita valtion rakennuksiin Valtion kiinteistöistä ja toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on rakennuttanut Espoossa sijaitsevan Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen katolle aurinkovoimalan. Teksti: Eero Wihuri S enaatin aurinko-ohjelman mukaisesti jokaisessa uudisrakennushankkeessa ja merkittävässä korjauksessa toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä, ellei sille ole selkeää estettä
Tämä on meille sekä arvoettä järkivalinta, toteaa Senaatin yhteiskuntavastuuja laatujohtaja Juha Lemström. Hanasaaren käyttämästä kaukolämmöstä 100 prosenttia tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä tai on hukkalämpöä. Hyypän mukaan Senaatin kohteissa aurinkovoimaloiden takaisinmaksuajat ovat vaihdelleet 10-13 vuoteen. 11 Helsingin Lauttasaaren ja Espoon Tapiolan välissä sijaitsevan Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen katolle asennettiin 36 aurinkopaneelin voimala viime kesänä. – Mutta on myös muutamia kohteita, joissa takaisinmaksuaika on alle kymmenen vuotta. 50 uutta voimalaa Senaatin tavoitteena on kasvattaa aurinkosähkön tuotantoa vuoteen 2022 loppuun mennessä hankkimalla noin 50 uutta aurinkovoimalaa. AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon. kertoo Senaatin talotekniikkaryhmän päällikkö Pasi Hyyppä. Ympäristötietoisuus on olennainen osa Hanasaaren toimintaa. www.kuparisolutions. – Olemme todella tyytyväisiä Senaatin aloitteeseen. Vuonna 2020 Senaatti rakennutti kiinteistöihinsä toistakymmentä aurinkovoimalaa, ja tänä vuonna niiden määrä nousee yli kolmeenkymmeneen. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnin ja taloyhtiöliittymän ansiosta.. Meille on jo myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti, joka kertoo sitoutumisesta ympäristötyöhön sekä pyrkimyksestä ympäristövaikutusten jatkuvaan vähentämiseen. – Olemme arvioineet mahdollisuutta korottaa tavoitetta. – Ideana on, että aurinkovoimaloilla voidaan tuottaa sähköä, jota tarvitaan kiinteistön lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Taloon tulee 100 kilowatin aurinkovoimala. Pois öljylämmityksestä Senaatti-kiinteistöt on valtionhallinnon sisäinen palveluyksikkö, joka huolehtii valtion kiinteistöistä ja kehittää työympäristöjä valtion virastojen ja laitosten tarpeisiin. – Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii yhä määrätietoisempia toimia. Vuosittain Senaatti investoi noin kaksi miljoonaa euroa olemassa olevien kiinteistöjensä katoille toteutettaviin voimaloihin. Yhteiskuntavastuullisena toimijana haluamme omalla toiminnallamme edistää aurinkosähkön lisääntymistä. – Joensuussa parhaillaan remontoidaan valtion virastotaloa. Päästöjen vähentämisessä vihreän lämmön lisääminen on erittäin tärkeä tekijä. Pasi Hyyppä sanoo aurinkovoimaloiden kehittyvän nopeasti. Säästämme energianhinnassa, siirtohinnassa ja veroissa, hän jatkaa. Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions. – Vuosi 2022 on viimeinen, kun Senaatti-kiinteistöjen omistamia taloja lämmitetään öljyllä. Se, että kiinteistön tarvitsemaa sähköä voidaan tuottaa aurinkovoimaloilla, tuo säästöjä. Kuva: Soleras – Vuosi 2022 on viimeinen, kun Senaatti-kiinteistöjen omistamia taloja lämmitetään öljyllä. Investoinnin kustannukset olivat noin 25 000 euroa. Talotekniikkaryhmän päällikkö Pasi Hyyppä sanoo Senaatti-kiinteistöjen luopuvan öljylämmityksestä ensi vuonna. Iso osa kiinteistöistämme lämmitetään kaukolämmöllä, mutta jokaisen remontin yhteydessä arvioidaan myös maalämmön käytön mahdollisuudet. Työ tilattiin Helen Oy:ltä, joka asennuttaa tänä vuonna valtaosan Senaatti-kiinteistöjen uusista aurinkovoimaloista. Asiakkaidemme eli valtion virastojen ja laitosten kiinnostus aurinkovoimaloihin on jopa yllättänyt, sillä asiakkaamme haluavat nyt nopeasti paikallisesti tuotettavaa uusiutuvaa sähköenergiaa käyttöönsä, kertoo Pasi Hyyppä. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoivien kiinteistöjen päästöistä noin 80 prosenttia tulee kaukolämmöstä. Aurinkopaneelit ovat seuraava askel ympäristöystävällisempään suuntaan, toteaa Hanasaaren hotellijohtaja Kai Mattsson. Hanasaaren kiinteistössä toimii Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Senaatti-kiinteistöt on kaikissa hankinnoissaan siirtymässä nollapäästöisiin tuotteisiin ja palveluihin. Joensuussa ja monessa muussakin kohteessa aurinkovoimaloiden kokoa rajoittaa ainoastaan käytössä oleva kattopinta-ala
12 Energiakustannukset laskevat kun patterien lämmitystilavuus kasvaa Energiakustannukset laskevat kun patterien lämmitystilavuus kasvaa Kavitaatiopesu puhdistaa Kavitaatiopesu puhdistaa lämmitysverkon lämmitysverkon Pattereihin kertyy vuosien aikana runsaasti rautasakkaa. Kuva: C-Flush
C-Flushin pesumenetelmä vaikutti toimivammalta, ja taloyhtiössä päädyttiin siihen. Verkosto saatiin kuitenkin toimivaksi. – Taloyhtiössä on yhteensä 11 kaksikerroksista paritaloa, eli asuntoja on 22. Ongelmaan ratkaisun voi tuoda kavitaatiopesu. – Menetelmää käytettiin muutamiin 1960-luvun kerrostaloihin Jyväskylässä. – Pattereihin oli kertynyt moskaa ja likaa. Verkosto tukehtui entisestään, pumppujen ja venttiileiden tiivisteet kärsivät vaurioita, ja lämmityksen toimivuus kokonaisuudessaan heikkeni huomattavsti. Monia kiloja rautasakkaa poistui huuhteluveden myötä, kertoo Antti Jussila. – Kemikaaleja kokeiltiin Usein lämmitysongelmat johtuvat siitä, että asunnon yksi tai useampi patteri ei lämpeä kunnolla. Tälle huuhtelukoneen versiolle ja menetelmälle haettiin patenttia. – Pannuhuoneessa oli verkosto avattu, jotta sakka pääsi tulemaan verkostosta pois. – Jo yllättävän pieni määrä muovia riittää veden hapettumiseen, ja tällöin verkoston ruostumiseen. Tämä laitteisto toimi siten, että jäämurskaa ”ammuttiin” paineilmalla linjaan, ja näin saostumia irtosi. Olen vuosien ajan seurannut erilaisten patterien pesumenetelmien kehittämistä, ja tutkimme pesuvaihtoehtoja Suomen lisäksi myös Ruotsista ja Saksasta. – 1970-luvulla ja sitä aiemmin rakennetuissa taloissa on käytetty avopaisunta-tyyppistä säiliötä, – Puhdistus suoritetaan pääosin lämmönjakokeskuksen kautta. Tämä voi johtua lian tukkimasta lämmitysputkistosta, putkiston sisällä olevasta ilmasta tai rikkinäisestä termostaatista. – Tasapainotus on tärkeää, jotta lämmitys jakautuu tasaisesti. Tätä ongelmaa lähdimme ratkaisemaan. Laitteistoa kuljetettiin asuntoihin ja asunnoissa patterin ilmaruuvin kautta painettiin korkeanopeuksinen sekä kavitoiva vesi putkistoon. 13 Uinuneet patterit toimivat Kauniaisissa sijaitsevassa rivitaloyhtiössä tehtiin toissa vuonna patterien kavitaatiopesu. Samoin niin sanotulla sykehuuhtelu -menetelmällä tukkeumat menivät entisestään tukkeemmaksi, selvittää Jussila. Taloyhtiössä oli alunperin öljylämmitys, joka vuonna 1999 vaihdettiin kaukolämpöön. Seuraavassa kohteessa jokusen kuukauden kuluttua laitteistoa oli muutettu tehokkaammaksi ja kokeiltiin täysin pannuhuoneen kautta tapahtuvaa puhdistusta. Samulille tuli asiakaskysely patteriverkoston rautasakan aiheuttamaan ongelmaan. Likaa kertyy pattereihin, kun vesi virtaa vain yhteen suuntaan. C-Flushin patentoitu kavitaatiopesu puhdistaa liat lämmityspattereiden sisältä syöttämällä verkostoon vettä ja ilmaa. Muutaman vuoden kuluttua Samuli Penttinen oli kehittännyt kolmannen version C-flush laitteistosta, jossa oli kauko-ohjauskin. Sisäinen ruostuminen ei aiheuta vuotoja, vaan rautasakan kertymisen verkostoon. Menetelmä onnistui. – Pesu onnistui hyvin, nyt vesi kiertää tasaisesti ja kaikki patterit lämpeävät. Puhdistusmenetelmän kehitys alkoi vuonna 1996, jolloin Samuli Penttinen yritti ratkaista vanhojen käyttövesiputkien ongelmaa eli kalkkeutumisen aiheuttumia tukkeutumia syöttämällä jäämurskaa putkistoon. Esiversio kokeilussa Tämän jälkeen Samuli Penttinen keksi kokeilla kavitaatio-puhdistuslaitteiston esiversiota. Kun lämmitysverkostoon syötetään vettä ja ilmaa sopivassa suhteessa, syntyy mikrokuplia. – Ensimmäinen kohde oli Jyväskylässä sijaitseva kerrostalo. Vuonna 1980-valmistuneissa taloissa oli ongelmana se, että osa pattereista ei lämmennyt. Jos osa pattereista on kylmiä tai haaleita, veden kierrossa on ongelmia. Kavitaation avulla kuplat työntävät pattereissa olevat liat putkistoon, selvittää C-Flush Oy:n yrittäjä Antti Jussila. Hän kertoo jäämurskaan perustuneen menetelmän toimineen kohtuullisen hyvin. Tämän johdosta Samuli lähti perehtymään markkinoilla oleviin kemikaaleihin, joilla oli tarkoitus liuoittaa verkosto auki. Isännöitsijä Timo Palmroth on tyytyväinen tulokseen. Teksti: Eero Wihuri muun muassa Jyväskylän vuokra-asuntojen kiinteistöissä huonoin tuloksin. Tämä kuitenkin toimi vasta kohtuullisen hyvin, jatkaa Jussila. Putkistoja ei tarvitse purkaa eikä pattereita irrottaa.. Jäämurskan tarkoitus oli irroittaa saostumia. Pesuvesi palaa takaisin ja tuo liat mukanaan. Laitteen saattoi jättää pannuhuoneeseen puhdistamaan, kun asentajat kiersivät huoneistoja ohjaten virtausta ja tarkastaen jokaisen patterin toiminnan. – Menetelmä on ainutlaatuinen, ja se perustuu pitkäaikaiseen tuotekehitykseen. Pesulla saatiin uinuneet patterit toimimaan, kertoo Palmroth. Hänen mukaansa pesun jälkeen kannattaa lämmitysverkosto tasapainottaa. Menetelmä oli raskas ja asukkaita häiritsevä. Menetelmä ja patentti siirtyivät vuonna 2011 C-Flushille. A sunnot lämpeävät, kun seinässä kiinni olevien patterien sisällä virtaa kuumaa vettä. – Pesumenetelmä perustuu kuplakavitaatioon. Vähemmän ongelmia Antti Jussilan mukaan yleisesti ottaen vanhoissa rautaputkiverkostoissa on vähemmän ongelmia kuin verkostoissa, joissa on käytetty muoviputkea. Ratkaisun patterien lämpeämisongelmiin tarjoaa kavitaatiopesu
Lisäksi patterien tasainen toiminta mahdollistaa usein lämpötilan laskemisen. Asumismukavuus paranee tasaisemman lämmityksen avulla, selvittää Antti Jussila. 10-15 prosentin säästö Patterien peseminen kavitaatiomenetelmällä tuo lähtökohdista riippuen kiinteistölle 10-15 prosentin säästön energiakustannuksiin. – Puhdistus suoritetaan pääosin lämmönjakokeskuksen kautta. Vuodot aiheutuu aina ulkopuolisesta korroosiosta, korostaa Jussila. – Poistamme putkistoon kertyneet epäpuhtaudet, jolloin putkiston käyttöikä pitenee ja energiatehokkuus kasvaa virtauksen lisääntyessä ja patterien tilavuuden kasvaessa. Lämmönjakokeskuksen kautta Kavitaatiopesun tarkoituksena on vesilämmityspatteriston toiminnan parantaminen lämpöpattereiden ja putkien huollolla, puhdistuksella ja säädöllä. Likaantuneessa verkostossa esiintyy monesti tukkeumia kemikaalien ja sakkautumien yhteisvaikutuksesta johtuen, hän jatkaa. – Tällöin sakkaumat lähtevät liikkeelle aiheuttaen pahempia tukkeutumia. – Maalämpöjärjestelmän edut saadaan parhaiten hyödynnettyä, kun patteriverkoston koko tilavuus on käytössä. Hän myös huomauttaa kiertovesipumpun tehon lisäämisen olevan väärä tapa korjata tukkoista lämmitysverkostoa. Hän myös painottaa, ettei asukkaille synny haittaa puhdistuksesta. Sisäinen ruostuminen ei aiheuta vuotoja, vaan rautasakan kertymisen verkostoon. – Joissakin tapauksissa on myös vältytty lämmitysjärjestelmän uusimiselta puhdistuksen avulla. Kavitaatiopesulla on suuri taloudellinen hyöty kiinteistöille, joiden lämmitysverkosto tarvitsisi muutoin uusimisen tukosten johdosta. Jokaisen lämmityspatterin toiminta varmistetaan erikseen. Menetelmä paljastaa myös lämmitysverkoston viat, muun muassa epäkuntoiset patteriventtiilit ja linjasäädöt, kertoo Antti Jussila. Toimenpiteen aikana käydään kiertämässä asuinhuoneistoissa ja seurataan patteriverkoston vedenkiertoa, varmistetaan seoksen toimivuus. Puhdistusmenetelmämme maksaa itsensä takaisin lämmityskustannuksissa muutaman lämmityskauden aikana. – Suosittelemme myös venttiilien ja termostaattien vaihtoa puhdistuksen yhteydessä, jolloin puhdistuksen lopussa verkosto on tyhjillään ja venttiiien vaihto on nopeaa. – Energiansäästö saavutetaan, kun patterien tilavuus kasvaa. Kuva: C-Flush. – Vaikka puhdistuksemme poistaa tukoksia ja avaa venttiileitä, on toimintahäiriöiset vanhat venttiilit osasyynä lämmityksen ongelmiin. 14 joka sijaitsee talon ullakkotiloissa. Käytännössä rautaputkijärjestelmä, johon ei ole päässyt juurikaan happea, on ikuinen. Hyvin harvoin ongelmat johtuvat pumpusta. – Puhdistus tapahtuu lämmönjakokeskuksessa. Korroosionsuojakemikaalit toimivat parhaiten puhtaassa verkostossa. Keskimäärin yhden puhdistuksen aikana asunnossa käydään kolme kertaa. – Venttiileissä ei ole vikaa, vaan ne ovat vain tukkeutuneet. Hänen mukaansa patterit kannattaa pestä myös silloin, kun taloyhtiö vaihtaa kaukolämmön maalämpöön. Putkistoja ei tarvitse purkaa eikä pattereita irrottaa. Tämä on myös päästänyt happea verkostoveteen. Pesu maksaa keskimäärin noin 200 euroa per asunto. Mikäli taloyhtiössä ei ole aikoihin vaihdettu venttiileitä, saattaa lämmitysongelmat johtua paitsi venttiilien tukoksista myös niiden toimintahäiriöistä. Toimenpiteen jälkeen käydään ilmaamassa patterit ja verkko säädetään. – Kavitaation avulla kuplat työntävät pattereissa olevat liat putkistoon. Jussilan mukaan taloyhtiöissä joskus uusitaan turhaan täysin toimivat patteriventtiilit. Patteriventtiilit olisi hyvä uusia myös ennen lämmitysverkon säätöä, kertoo Antti Jussila. C-Flushin puhdistuu sopii kaikenlaisien lämmityspattereissa ja putkistoissa esiintyvien sakkaumien ja epäpuhtauksien poistoon, ennen perussäätöä. – Uusien patteriventtiilien tasapainotuksen ja esisäätämisen merkitys häviää, mikäli verkostoa ei ole puhdistettu kunnolla. Pieni määrä muovia riittää veden hapettumiseen, ja tällöin verkoston ruostumiseen
Valjastamme adaptiiviset algoritmit optimoimaan energiankulutuksen. Ota yhteyttä: info@enerz. Kiinteistön taloteknisten järjestelmien uusiminen nykyteknologian avulla lisää kiinteistön arvoa, pienentää hiilijalanjälkeä ja parantaa sisäilmanlaatua. Haluatko parantaa energiatehokkuutta. +358 40 018 8427 ÄLYKÄSTÄ JA KESTÄVÄÄ ELÄMISTÄ Toteutamme energiatehokkuushankkeita: • Toimistokiinteistöihin • Tuotantolaitoksiin • Hotelleihin • Ravintoloihin • Kerrosja rivitaloihin Linnankatu 34, 20100 Turku Valimotie 13 A, 00380 Helsinki Härmälänkatu 36, 33900 Tampere
– Kaupunkeja tiivistetään, uusia rakennuspaikkoja saadaan lohkomalla tontteja. Tämä edellyttää asioiden tarkkaa sopimista. Samoin pitää sopia, miten eri huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa. Tämän vuoksi muun muassa kulkemiseen, jätehuoltoon ja paikoitukseen liittyvät asiat pitää uusissa taloyhtiöissä sopia tarkasti. Uudet asuintalot ovat asunto-osakeyhtiöitä, asumisoikeusasuntoja ja erilaisia vuokrataloja. Näin sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Teksti: Eero Wihuri U usien taloyhtiöiden rakenteet ja käyttöominaisuudet sekä hallintoja taloustarpeet ovat toisenlaisia kuin ennen. Kuva: Kiinteistöliitto. Keron mukaan taloyhtiöiden hallinnolliset rakenteet ovat aiempaa perusmallia monimutkaisempia. 16 Kulkemisesta, paikoituksesta ja jätehuollosta sovittava tarkasti Uusien taloyhtiöiden hallinto monimutkaistuu Viimeisen vuosikymmenen kuluessa on rakennettu paljon, erityisesti kerrostaloja. Tämän vuoksi isännöitsijän ja hallituksen pitää ymmärtää, millaisia sopimuksia on tehty Koska täydennysrakentaminen tapahtuu usein lohkotuille tonteille, tontille kulkeminen pitää sopia tarkasti naapuritaloyhtiöiden kanssa. – Erityisesti kerrostaloissa on paljon sopimuksia, joita on solmittu jo perustamisvaiheessa lähistöllä olevien toisten taloyhtiöiden tai muiden organisaatioiden kanssa. Myös vuokratonttien osuus ja sopimusmallien määrä on kasvanut. Uudet taloyhtiöt poikkeavat vanhemmista taloyhtiöistä monin tavoin
Osa yhtiölainan lyhennyksistä lyhentää osakkaan kokonaisvelkaantumista, osa yhtiölainan lyhennyksistä kuitataan osakkaan omalla asuntolainalla. Kysely kohdistettiin Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsenkuntaan. Kuva: Kiinteistöliitto Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Uusimmat yhtiöt muodostavat johtamiselle aiemmasta poikkeaviakin tarpeita. – Asioiden hyvä haltuunotto ja ammattitaitoinen isännöinti ovat keskeisiä menestyksen osatekijöitä, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kyselyn perusteella sijoittajaosakkaiden osuus kasvoi merkittävästi 2010-luvun loppuvuosina. Kiinteistöliitto toteutti valmistumisvuosien 2010 2021 taloyhtiöihin suunnatun ”Uudistalo-kyselyn” toukokuussa 2021. Lisäksi isossa osassa uusia taloyhtiöitä on jo alkuun paljon vuokrauskäyttöön hankittuja osakehuoneistoja, jatkaa Jukka Kero. Valmistumisvuodesta 2015 uudempaan päin velattomien määrä oli huomattavasti pienempi, ja varsin isoja velkamääriä oli laajalti päällä. Talousja rahoituskyselyn perusteella vuosien 2010-2014 yhtiöissä velkaa oli keskimäärin noin 240 euroa/neliö ja 2015-2019 noin 685 euroa/neliö. Arviot ovat kyselyn vastauksien pohjilta laskettuja keskiarvolukemia, jossa hyödynnettiin vastausluokkien keskiarvoja, ei yhtiökohtaisia neliökohtaisia velkalukemia. Siinä mielessä uudet kerrostaloyhtiöt eivät ole niin poikkeava ilmiö, mitä julkisesta keskustelusta välillä voi päätellä, huomauttaa Juka Kero. Kuten aina ennenkin, uudet taloyhtiöt ovat järjestäytyneet. Vuosien 2015-2020 taloyhtiöissä vastikerästeistä raportoidaan hallitukselle selvästi enemmän kuin vanhemmissa taloyhtiöissä. ja mitä sopimukset käytännössä edellyttävät, jatkaa Kero. Uuden taloyhtiön järjestäytymisessä talouden perusasioiden ja -vastuiden organisointi on hallinnon kulmakiviä. On rakennettu entistä tiiviimmin sekä Suomen oloissa varsin korkeaa rakennuskantaa. Velat lyhenevät Uusissa yhtiöissä aiempaa enemmän yhtiövelkoja, mutta velat myös lyhenevät. Sijoittajien osuus korkea Uusissa kerrostaloissa on ollut viime vuosina paljon sijoittajaosakkaita. – Sijoittajaosakkaiden osuus on yhtä korkea ja suurempikin myös kaikkein vanhimmissa ikäluokissa, 1960-luvulle saakka. Jäsentaloyhtiöiden puolelta vastausaste oli 11 prosenttia. Tyypillistä on se, että yhtiölainoissa on useamman vuoden lyhennysvapaita valmistumisen jälkeen. Kiinteistöliitto hyödynsi huhtikuussa toteutetun talousja rahoituskyselyn tuloksia uusista taloyhtiöistä. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Ikäluokassa 2010-2014 osuus oli tätä pienempi, keskimäärin noin kolmasosa. – Tämä on sekä loogista että tärkeää, sillä talouden muuttuviin tilanteisiin pitää reagoida viipymättä, toteaa Jukka Kero. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero korostaa, että hallituksen ja isännöitsijän pitää ymmärtää, millaisia sopimuksia taloyhtiö on tehnyt. Vastaajia haettiin myös avoimella nettilinkillä, jolla saatiin 27 lisävastausta. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Tulosten perusteella huomataan, että velka-asteet ovat vuosien 2010 – 2014 taloyhtiöissä jo kerenneet laskea siten, että miltei 30 prosenttia vastaajista ilmoitti yhtiönsä olevan velaton. Vastauksia saatiin kaikkiaan 650 kappaletta, suurelta valtaosaltaan taloyhtiöiden hallituksen jäsenten keskuudesta. Vastanneiden taloyhtiöissä valmistumisvuoden 2015 ja sitä uudemmissa kerrostaloyhtiöissä keskimäärin runsaat 40 prosenttia huoneistoista oli vuokrakäytössä. Toisaalta monet osakkaista lyhentävät yhtiölainaansa merkittävästi heti alkuvaiheessa. – Uutta on myös se, että taloyhtiöiden rakennusaikaiset velka-asteet ovat takavuosia suurempia. Rakennusteknisesti tarkastellen muutosta on ollut esimerkiksi energiatehokkuudessa ja talotekniikassa. Talousja rahoituskyselyn perusteella nuorissa taloyhtiöissä vastikerästien raportointia isännöinnistä hallitukselle on enemmän kuin vanhemmissa yhtiöissä. www.jarmopakarinenoy.?. 17 Kulkemiseen, jätehuoltoon ja paikoitukseen liittyvät asiat pitää uusissa taloyhtiöissä sopia tarkasti
Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa lainsäädäntö ei vaadi vanhojen hissien turvallisuutta parannettavaksi, vaan riittää, että hissi täyttää asennusvuotensa turvallisuusvaateet. kustannussyistä asentaa. Teknisesti jälkiasennushissin saa asennettua kaikkiin kiinteistöihin. Toisin sanoen esimerkiksi 1970-luvulla valmistetussa hississä on tuon ajan turvallisuuskriteerit, jotka eivät vastaa enää tämän päivän kriteerejä, kertoo markkinointija viestintäpäällikkö Jussi Haapkylä Kone Hissit Oy:stä. Voimaan astunut hissidirektiivi edellyttää muun muassa korin sisäpuolisia ovia, jolloin aikaisemmin mahdollisen korin liikkuvan etuseinän käyttäminen ei ole uusissa hisseissä enää mahdollista.. Hissin toiminta alkaa tyypillisesti heiketä, kun se on ollut käytössä 25–30 vuotta. – Suomessa lainsäädäntö on hieman erilainen kuin monissa muissa Euroopan maissa. B-rappu ei. Teksti: Jussi Karvonen Asunkerrostalossa hissiä käytetään keskimäärin 70 000 kertaa vuodessa. Hiljattain erään talon A-rapu asukkaat päättivät ottaa hissin. Avustusmäärät ovat kuntakohtaisia. Suomessa toteutetaan jälkiasennushankkeita vuodesta riippuen 100-200 hissiä, kertoo markkinointija viestintäpäällikkö Jussi Haapkylä Kone Hissit Oy:stä. Vanhoissa rappukäytävissä on verkkokuiluhissejä, joita on modernisoitu yhteistyössä Museoviraston kanssa. 30 vuotta vanhalla hissillä on takana jo yli kaksi miljoonaa käyttökertaa. Meillä hissien turvallisuusmääräykset ovat valmistusvuoden mukaisia. 18 Turvallisuuskriteerit ovat valmistusvuoden mukaisia Hissi kannattaa päivittää nykyhetkeen Hissi parantaa elämänlaatua ja sallii ihmisten asumisen entistä pitempään kotona. Jos hissin asennus vie pois parvekkeita tai pienentää joidenkin asuntojen kokoa, ei asennus järkevällä tavalla onnistu. Ara myöntää taloyhtiöille esteettömyysavustusta jopa 45 prosenttia jälkiasennushissin kustannuksista ja lisäksi kunnalliset avustukset voivat olla jopa kaksikymmentä prosenttia. – Esteettömyysavustusta soisi käytettävän nykyistä enemmän. Ideana on, että iäkkäät asukkaat voisivat asua kotona pitempään, jopa kahdeksan vuotta. Kuva: Kone Jälkiasennushisseihin avustusta Suomessa lasketaan olevan noin 35 000 sellaista hissitöntä rappukäytävää jonne hissi olisi mahdollinen jälkiasennuksena toimittaa. Vanhoille hisseille tulee vastaan peruskorjaus tai modernisointi runsaan parinkymmenen vuoden kuluessa käyttöönotosta. Tuolloin tietysti vain A-rapun asukkaat osallistuivat kustannuksiin. Joskus kerrostalon eri rapuissa saatetaan päättää hissistä eri tavoin. Suomessa on edelleen runsaasti hissittömiä kerrostaloja, joista suurimpaan osaa olisi mahdollista tuoda jälkiasennushissi. Vuonna 1995 Euroopan Unioni julkaisi hissidirektiivin, jota on sovellettu Suomessa kaikkiin vuoden 1999 jälkeen asennettuihin hisseihin. – Joskus, tosin aika harvoin, vastaan tulee kiinteistö, jonne hissiä ei ole mielekästä lähinnä. Muun muassa 1970-1980-luvun hisseissä on tyypillisesti liikkuva etuseinä, joka ei ole enää nykyisten turvallisuusmääräysten mukainen. Jos hissittömään taloyhtiöön jälkiasennetaan hissi, asuntojen arvo nousee keskimäärin kahdella-neljällä prosentilla, mikä tosin vaihtelee paikkakunnittain. H issi on auton jälkeen käytetyin liikkumisväline
19 Nykyaikaisessa hississä voi seurata aikaansa. Kuva: Kone
Voimme suunnitella korjaukset vuosien päähän, eikä taloyhtiölle tule tässä suhteessa yllätyksiä. Vanhoissa rappukäytävissä on verkkokuiluhissejä, joita on modernisoitu yhteistyössä Museoviraston kanssa, selvittää Jussi Haapkylä. Näistä hisseistä arviolta 60 prosenttia ei täytä uusimpia hissien turvallisuusvaatimuksia. Kuva: Kone riski. 30 vuotta vanhalla hissillä on takana jo yli kaksi miljoonaa käyttökertaa. Tavallisimpia riskitekijöitä ovat epätarkka pysähtyminen tasoille sekä hissikorin ovien puuttuminen, jolloin seinä liikkuu hissin liikkuessa, kertoo Jussi Haapkylä. Samalla huoltomies näkee hissin koko hissin huoltohistorian ja voi samalla käynnille ottaa mukaan tarvittavat varaosat. – Teemme taloyhtiöille ilmaisen kartoituksen yhteydessä ehdotuksen budjetista. Suomessa on siis arviolta yli 30 000 hissiä, jotka eivät täytä uusimpia turvallisuusvaatimuksia, sanoo Jussi Haapkylä. Hissillä on aina kuitenkin vaikutusta asukkaiden koko elämänlaatuun, kertoo Haapkylä.. Hissejä modernisoidaan paljolti esteettömyyssyistä. – Suomen hissikannan keski-ikä on noin 30 vuotta, mutta käytännössä voidaan todeta, että tekninen elinkaari on 25 vuotta. Etävalvonta lisää turvallisuutta Jussi Haapkylä kuitenkin painottaa turvallisuuden lisääntyneen, koska hissejä voidaan valvoa etänä. Kuntotarkastus kannattaa teettää Liikkuva etuseinä korvataan modernisoinnissa automaattiovilla, mikä ei sinänsä ole kovin iso työ. Se ehtii varautua korjauksiin ja kenties suunnitella jonkin munkin remontin samanaikaisesti, selvittää Jussi Haapkylä. Etenkin vanhoissa kerrostaloissa saattaa olla puukorihissejä, jotka ovat todellisia puusepäntaidon mestarinäytteitä. – Usein vanhoissa hisseissä on ulospäin aukeava kääntöovi, joka on erityisen hankala rollaattorilla liikkuville ja muita apuvälineitä käyttäville asukkaille ja miksei myös lastenvaunuja työntäville vanhemmille Lainsäädäntö edellyttää, että asuinkiinteistöjen hissit huolletaan säännöllisesti 3-12 kertaa vuodessa riippuen muun muassa hissin käyttömäärästä ja kiinteistön kerrosmäärästä. Suomessa on paljon 1970ja 1980 -luvuilla tehtyjä hissejä, joten modernisointia riittää. Olemme käyttäneet puuseppiä sekä artesaaneja hissikorin rakentamisessa ja suunnittelussa, jotta vanhan talon tunnelma säilyy. Tietyn ikäisissä autoissa ei ole turvavöitä, koska niitä ei ole autossa käytetty siihen aikaan, kun ne on käyttöön otettu. – Jos hissi alkaa pitää erityistä ääntä tai on käynniltään jotenkin epätarkka, sen kunto kannattaa tarkastaa, hän jatkaa. – Taloyhtiöissä etävalvonta näkyy nopeutena ja seurattavuutena. – Periaate on sama kuin vanhoissa autoissa. Hisseistä tulevien hälytyspuheluiden määrä on pienentynyt. Hissien modernisoille tai jälkiasennukselle on mahdotonta sanoa täsmällistä hintaa, koska muuttujia on eri kiinteistöissä runsaasti – Jonkinlaiseksi arvioksi peruskorjaukselle voisi sanoi noin 60 000 euroa. Palvelu on käytössä koko maassa. – Taloyhtiö haluaa monesti säilyttää entisen korimallin. Etävalvonta on lisäpalvelu, mutta tänä päivänä lähes kaikki asiakkaat sen ottavat. Suomessa on noin 60 000 hissiä. Asunkerrostalossa hissiä käytetään keskimäärin 70 000 kertaa vuodessa. Hissi pystytään korjaamaan nopeasti eivätkä asukkaat aina edes koko asiaa huomaa. – Sensorit lähettävät tietoa hissin toiminnasta ja huolto voi lähteä paikalle etuajassa. Vanha hissi voi olla myös turvallisuusHissillä liikkumisen turvallisuus on liisääntynyt, koska hissejä voidaan valvoa etänä. Haapkylä kehottaa ottamaan yhteyttä, jos taloyhtiössä tulee tarvetta modernisoinnille tai kokonaan uudelle jälkiasennushissille. 20 – Suomessa on arviolta yli 30 000 hissiä, jotka eivät täytä uusimpia turvallisuusvaatimuksia. Myöhemmin voimme laatia myös hissille hoitosuunnitelma, mikä sekin helpottaa taloyhtiötä. Toimenpide kuitenkin parantaa hissin turvallisuutta merkittävästi. – Ylläpitokustannukset nousevat jyrkästi ja käyttökatkot yleistyvät, kun hissin kuluvat osat alkavat kaivata uusimista. Yleensä tuossa vaiheessa hissi on peruskorjattava tai modernisoitava. Entisaikoihin verrattuna säästyy yksi huoltokäynti, koska huoltomiehen ei enää tarvitse käydä paikalla toteamassa tilannetta ja tultava toiseen kertaan esimerkiksi varaosien kanssa
Siksi meillä on jatkuva halu kehittyä ja tarjota puhtaita ja älykkäitä ratkaisuja asuntojen ja kiinteistöjen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Gebwell Smart on puhtaasti älykkäämpi ratkaisu, joka lisää energiatehokkuutta ja asumismukavuutta. Tämä tarkoittaa, että jokainen älyominaisuuksia hyödyntävä Gebwellin IoT-lämpöpumppu ja -kaukolämmönjakokeskus on yhteydessä Gebwell Smart -valvomoon, josta laitteita voi valvoa ja säätää etänä. Puhtaasti älykkäämpi ratkaisu Tiedämme suomalaisina, mitä lämpö on ja mitä se meille merkitsee. Lue lisää: www.gebwell.?
Kesätyön avulla alalle Orimattilan Asunnot palkkasi viime kesänä yhden ammattikorkeakoulussa kiinteistöalaa opiskelevan nuoren tekniseksi isännöiksijäksi ja toisen ammattikorkeakouluopiskelijan hallinnollisiin tehtäviin. – Itse asiassa alan monipuolisuus yllätti minut positiivisesti. Mahdollisuuksia alalla on paljon. 22 Mikään koulu ei tee valmiita osaajia, siksi kesätöillä iso merkitys osaajien kasvatuksessa Kesätöistä helpotusta kiinteistöalan työvoimapulaan Kiinteistöja rakentamisalan työpaikkojen määrä on kasvanut neljänneksellä vuosikymmenen aikana, ala työllistää jo 12 prosenttia kaikista työllisistä. Ilokseni tulin valituksi. Kesätöissä Ville Rinne teki muun muassa asuntotarkastuksia, remonttitarkastuksia ja työtilauksia. Lahdessa Lab-ammattikorkeakoulussa energiaja ympäristötekniikkaa opiskeleva Ville Rinne työskenteli viime kesänä Orimattilan Asunnoilla. Tuomala sanoo kiinteistöalalla tällä hetkellä työskentelevän paljon ihmisiä sellaisista ikäluokista, jotka tulevat eläköitymään lähivuosina. Työn monipuolisuus yllätti. Ajattelin, että opiskelemani ala sopisi hyvin kesätyöhön ja päätin hakea tehtävää. Silmäni avautuivat, en etukäteen tiennyt mitä kaikkea ala tarjoaa. – Kesätyöpestini jälkeen opiskeluni jatkuvat. – Kerrostalojen ala-aloihin olemme asentaneet digitaalisia infotauluja. Markkinoinnissa ja viestinnässä yhtiö käyttää aputoiminimeään Orimattilan Asunnot. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta kiinteistönhoidosta, talvella nähty rekrytointi-ilmoitus herätti kiinnostuksen. –Pääsin myös mukaan muun muassa palotarkastuksiin ja sähköteknisten laitteiden tarkastuskierroksille. Niissä on julkaistaan muun muassa talotiedotteita, kertoo toimitusjohtaja Suvi Tuomala. – Kiinteistöalalle tarvitaan esimerkiksi teknisiä isännöitsijöitä ja erilaisia hallinnollisia tehtäviä tekeviä ihmisiä. – Kiinteistöalalla on jo nyt työvoimapulaa, ja riskinä on työvoimapulan pahentuminen. – Erityisen mielenkiintoinen työtehtävä oli tontin lohkomistilaisuus. Kokemukset kiinteistönhoidosta ovat niin positiiviset, että ammattikorkeakoulussa toista vuotta opiskeleva Ville Rinne sanoo hyvinkin voivansa hakeutua pysyvästi alalle töihin. Mikään koulu ei tee valmiita osaajia, siksi kesätyöntekijöillä on todella iso rooli uusien osaajien kasvatuksessa, hän jatkaa. Alalla kärsitään työvoimapulasta. – Näin ilmoituksen, jossa Orimattilan Asunnot etsi kesätyöntekijöitä. Kiinteistöalalta tunnetaan isännöitsijän työ, mutta muiden työtehtävien tunOrimattilan Asunnot haluaa viestiä avoimesti asukkailleen. Kiinteistöalan työtehtäviä Ville Rinne kuvailee monipuolisiksi. Yhtiö palkkasi viime kesänä kaksi ammattikorkeakouluopiskelijaa kesätöihin, joista toinen jatkaa opiskeluiden lomassa työntekoa. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri O rimattilan kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot haluaa omalla toiminnallaan vähentää kiinteistöalan työvoimapulaa. Hän jatkaa opiskeluiden lomassa työntekoa Orimattilassa, kokemukset kiinteistönhoitotyöstä ovat positiiviset. Mutta teen opiskeluideni lomassa töitä viikottain Orimattilan Asunnoille. – Kiinteistöala on monelle vieras, vaikka työmahdollisuuksia on valtavasti. Siinä oppi paljon, miten rakennuspaikkojen luominen tapahtuu. Kuva: Alina Uotila/hnri nettavuus on vähäisempää, sanoo toimitusjohtaja Suvi Tuomala. Lahdessa ammattikorkeakoulussa energiaja ympäristötekniikkaa opiskeleva Ville Rinne työskenteli viime kesänä kesätyöntekijänä Orimattilan Asunnoilla
23 Suvi Tuomala työskentelee toimitusjohtajana noin 800 vuokra-asuntoa omistavassa Orimattilan Asunnot Oy:ssä. Yhtiö haluaa kesätyömahdollisuuksia tarjoamalla auttaa uusia osaajia kiinteistönhoitoon.
Orimattilassa toimi myös vuoteen 1986 saakka trikoovaatteiden valmistaja Kaitila, parhaimmillaan se työllisti 840 ihmistä. Ostamme muun muassa kiinteistönhuoltoa, siivousta ja ulkoalueiden hoitoa, hän jatkaa. Kaupunkiin on muutettu ensin asumaan vuokra-asuntoon ja osa ihmisistä on halunnut asua koko ajan vuokralla. – Ala muuttuu koko ajan. Kaupungissa on yhä teollisuutta, muun muassa metallija lvi-alan teollisuutta. – Se tarkoittaa asuntojen vuokrausta aina hakemuksen käsittelystä avainten luovutukseen asti, asiakaspalvelua, avaimien hallintaa, asuntotarkastuksia, remonttitarkastuksia ja kohdekäyntejä kiinteistöillä, Suvi Tuomala luettelee. Lisäksi yhtiöllä on vuokra-asuntoja myös Pennalassa, lähellä Lahtea. – Niiden remontoiminen ei ole järkevää, koska asunnoille ei ole kysyntää. Tähän vaikuttaa kaupungin vahva teollinen perinne, varsinkin tekstiiliteollisuuden. Henkilöstö hoitaa muun muassa asiakaspalvelun ja talousasiat. Orimattilassa toimi myös vuodesta 1949 vuoteen 2011 vaatevalmistaja Virke Oy. Vuoden 2020 asunnonhakijoista noin puolet olivat ulkopaikkakuntalaisia. Huonokuntoisiin asuntoihin ei tule asukkaita. Orimattilan Asunnot Oy aikoo luopua Artjärvellä olevista huonokuntoisista asunnoistaan. Työvoimapulan voittaminen vaatii alan kiinnostavuuden kasvua. – Sitä kautta ala tulisi kiinnostavammaksi, haluttavammaksi. Asuntojen on oltava kunnossa, jotta ihmiset haluavat asua niissä. ra-asuntoyhtiössä käytännössä tarkoittaa. Haluamme kasvattaa alalle uusia osaajia sekä opettaa vastuunottoa, oman työn johtamista ja kokonaisuuksien hallintaa. Kuntaliitoksen myötä yhtiölle on siirtynyt myös vuokra-asuntoja Artjärveltä. – Näin voimme varmistua siitä, että asunnot ja talot ovat kunnossa. – Kesätyö on monelle ensimmäinen kosketus työelämään. Tärkeää on halu oppia uutta, pitää itsensä ajan tasalla. Tavoitteena on antaa nuorille hyvä kokemus työelämän ensimetreiltä ja antaa arvokasta työkokemusta, kertoo Suvi Tuomala. Orimattilan Asunnot Oy työllistää kuusi henkilöä. Näiden rakentaminen on vasta käynnistymässä. Myös tekninen isännöinti on pidetty yhtiön omissa käsissä, kiinteistönhoito on ulkoistettu. 24 Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot on Orimattilan kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö. Tuomala myös korostaa, ettei ”Asuntojen oltava kunnossa” kiinteistönhoitoalalle tulevien tarvitse heti ”tietää kaikesta kaikkea”. – Opiskeluaikana koulussa ei juurikaan puhuttu kiinteistöalasta. Asuntojemme käyttöaste on tällä hetkellä noin 92,5 prosenttia ja kaupungin, eli omistajan, asettama tavoite on nostaa käyttöaste 98 prosenttiin, sanoo Suvi Tuomala. Tällaisissa tehtävissä kesätyöntekijät olivat mukana, jatkaa Tuomala. Laadun varmistamiseksi kaikki taloissa ja asunnoissa tehtävät toimenpiteet dokumentoidaan. Lainsäädäntö muuttuu, samoin esimerkiksi talotekniikka ja energiaratkaisut. Ja erityisen haluttuja ovat rivitaloasuntomme, joita meillä on kuitenkin varsin vähän. Emme halua kerryttää niin sanottua hiljaista tietoa, kaikki tieto on kaikkien nähtävillä, tähdentää Tuomala. Pääsin kuitenkin kesätöihin Oulun tilakeskukseen, ja jäin alalle. Tähän työhön tarvitaan uusia työntekijöitä. Kysyntää on hyväkuntoisille keskustassa oleville asunnoille. – Meillä on paljon 1970ja 1980 -luvuilla rakennettuja kerrostaloja, jotka ovat tulossa peruskorjausikään. Kyseessä on keskisuuri vuokra-asuntoyhtiö. Orimattilassa suunnitellaan myös uutta. Kun nuoret näkevät, miten monipuolisia työtehtäviä kiinteistönhoidossa on tarjolla, alan kiinnostavuus kasvaa. – Se tarkoittaa myös muun muassa töiden tilaamista, vikailmoitusten käsittelyä, katselmuksiin osallistumista, palotarkastuksia, sähkölaitteiston määräaikaistarkastuksia, arkistointia, laskutusta ja postinkäsittelyä. Yhtiö omistaa yhteensä 836 asuinhuoneistoa joista 121 on palvelutaloasuntoja kolmessa eri vanhustentaloyksikössä. Yhä monille Orimattilaan muuttaville kaupunkiin kotiutuminen alkaa vuokra-asumisella, kertoo Orimattilan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Suvi Tuomala. Hän on itse esimerkki siitä, miten kesätyö voi avata oven ammattiin. Tämä asenne on tärkeintä.. – Rakennusala tunnetaan, nuoret tietävät mitä alalla tehdään. Kuitenkin talo valmistuttuaan tarvitsee säännöllistä hoitoa, kunnossapitoa. – Rakennukseen on tulossa tavanomaista vuokra-asumista sekä senioreille suunnattua esteetöntä asumista. Mahdollisuuksia annettava Mitä monipuolinen työ vuokSuvi Tuomala itse päätyi kesätyön kautta kiinteistönhoitoalalle. – Orimattilaan on muutettu työpaikkojen perässä. Hän toivookin, että opiskelijoille kerrottaisiin kouluissa nykyistä enemmän kiinteistöalasta. Valtaosa Orimattilan Asuntojen asuntokannasta sijaitsee kaupungin keskustan alueella olevissa kerrostaloissa. Neljän kuukauden pesti venyi tilakeskuksessa kolmeen vuoteen, Tuomala kertoo hymyillen. Päijät-Hämeen eteläreunalla sijaitsevassa Orimattilassa on kaupungin noin 16 000 asukkaan kokoon nähden varsin paljon vuokra-asuntoja. Orimattilan Asuntojen toimitusjohtaja Suvi Tuomala pitää tärkeänä, että kiinteistöalan yritykset tarjoaisivat nuorille kesätyömahdollisuuksia. Asukkaita vuokrattavissa kohteissa oli vuoden lopussa yhteensä 1 008. Lähiaikoina alkaa keskustassa sijaitsevan kerrostalon perusparannuksen kilpailutus. Villan värjäys alkoi Orimattilassa 1800-luulla ja 1950 -luvulla Villatehdas työllisti yli 600 ihmistä. 1970-luvulla idänkaupan kultaisina vuosina Virke työllisti noin 550 työntekijää. Asuntojen pinta-ala on yhteensä noin 43 314 neliötä. Kysymyksessä on pilottihanke koko Suomessa, iloitsee Suvi Tuomala
Eroahdistukseen on myös koulutuksellista apua saatavilla esimerkiksi koirakouluissa, vinkkaa Pynnönen.. – Tuolloin isännöitsijä arvioi hallituksen kanssa tilanteen ja antaa asukkaalle varoituksen. Teksti: Kati Wikström K orona-aikana isännöitsijät ovat saaneet enemmän ilmoituksia sellaisesta käytöksestä, joka koetaan ongelmaksi, kertoo Suomen Kiinteistöliitto ry:n apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Lisäksi siitä pitäisi olla näyttöä, jos häätöön saakka edetään. Kuva: Suomen Kiinteistöliitto ry Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus puuttuvat tilanteeseen, mikäli taloyhtiön järjestyssääntöjä rikotaan toistuvasti. Tämä prosessi vie yleensä aikaa, tietää Pynnönen. – Asukkaat vievät esimerkiksi roskia toisen taloyhtiön roskakatokseen, lapset leikkivät toisen taloyhtiön pihalla tai pyöriä sekä autoja parkkeerataan väärän taloyhtiön parkkipaikoille. 26 Isännöitsijöille enemmän ilmoituksia häiriökäyttäytymisestä Arjen äänet ongelmina Isännöitsijän tehtäviin kuuluu taloyhtiön eduista ja turvallisuudesta huolehtiminen. Tällaisia ovat esimerkiksi asunnossa toistuvasti järjestetyt, kovaääniset juhlat. – Uskon, että elämisen palautuessa entiselleen, ongelmia voivat aiheuttaa korona-aikana hankitut lemmikit, jotka eivät ole tottuneet olemaan yksin. Tuolloin äänimaailma on luonnollisesti erilainen kuin vaikkapa työpaikalla ja nämä erilaiset äänet saatetaan kokea häiriöiksi. Näissä tilanteissa isännöitsijöiden kannattaa keskustella ja ohjeistaa asukkaita oman taloyhtiön rajoista. Tällaisiin tilanteisiin voisi varautua etukäteen ja selvittää, onko lähistöllä koirien päivähoitopaikkaa. – Monenlaiset asumisen turvaratkaisut ovat lisääntyneet, tarkentaa Pynnönen. – Toki on asuntoja, joissa vietetään muita talon asukkaita häiritsevää elämää. Isännöitsijä ei voi kuitenkaan puuttua kaikkiin ilmeneviin ongelmiin, vaan avuksi tarvitaan ulkopuolisia tahoja. Remonttien määrä on kasvanut, koska kotiin on kiinnitetty enemmän huomiota ja sen halutaan myös olevan mahdollisimman viihtyisä. Kuva: Pexels olevien lasten äänet voivat häiritä etätöihin keskittymistä ja onhan tällainen poikkeuksellinen aika ollut muutenkin hermoille käyvää. Jos asukas rikkoo taloyhtiön järjestyssääntöjä toistuvasti, on siitä hyvä saada todisteita eli kirjata tapahtumia muistiin. Ellei asukas varoituksesta huolimatta korjaa käytöstään, voi hallitus antaa hallintaanottovaroituksen ja lopulta tehdä häädön. Muut tahot avuksi On tilanteita, joille isännöitsijä ei käytännössä voi tehdä mitään, kertoo Pynnönen. Joskus myös huoli-ilmoituksen tekeminen Seniori-infoon on paikallaan. Tällainen tilanne on yhtiöoikeudellinen ongelma, jolloin siihen voivat puuttua isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus, täsmentää Pynnönen. – Myös terveysviranomainen voi puuttua asukkaan asuintapoihin ja paloviranomainen antaa huomautuksen asunnon palokuorman ylittyessä. Kotona Kotona on muutamana vuotena vietetty enemmän aikaa, jolloin monet taloyhtiössä kuuluvat elämisen äänet saatetaan kokea ongelmaksi, kertoo Suomen Kiinteistöliitto ry:n apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Joskus oman taloyhtiön rajat saattavat hämärtyä ja unohtuu, ettei taloyhtiöin asukkailla ole niin kutsuttua jokamiehen oikeutta, sanoo Pynnönen. – Kotona on vietetty enemmän aikaa ja tehty etätöitä. Häiritsevää elämää Taloyhtiöiden vakavat sosiaaliset ongelmat eivät ole lisääntyneet koronan aikana, kertoo Kristel Pynnönen. Koronan aikana asukkaat ovat kokeneet uudenlaisia ongelmia. – Kuntosalit ovat olleet kiinni, joten kotona on kenties jumpattu ja liikuttu enemmän. Asunnon eläinten tilanteeseen puuttuu esimerkiksi kunnan eläinlääkäri tai paikallinen eläinsuojelutaho. Tämän tyyppisissä tilanteissa isännöitsijään otetaan aiempaa herkemmin yhteyttä, vaikkei näille elämisen äänille mitään voikaan tehdä, toteaa Pynnönen. – Esimerkkinä tästä ovat naapureiden niin riitaisat välit, että tarvitaan ulkopuolista naapurisovittelua. – Trendinä on asua yhä pidempään kotona, jolloin esimerkiksi muistisairaudesta kärsivä voi vahingossa aiheuttaa vesivahinkoja tai kodin siisteystaso kärsii, josta aiheutuu hajuhaittoja. Jokaisella on oikeus asua kodissaan, joten häiriköinnin täytyy olla olennaista ja toistuvaa. Koira saattaa esimerkiksi ulvoa eroahdistustaan. Teknologia on onneksi pysynyt trendien mukana ja kehittänyt esimerkiksi vesihanalle tunnistimen, jolloin veden valuminen käynnistyy hanan tunnistaessa käden sen alla
Kuva: Pexels. 27 Koteja on koronan aikana remontoitu entistä enemmän ja asumisen mukavuuteen panostettu
Ulkomailta alkoi tulla Suomeen 1970-luvulla muun muassa eriä kupariputkia, joiden laatu vaihtelee. Vedenlaadullakin on iso merkitys kupariputkien kestävyydelle. Jos käyttövesiputkistojen kestoiäksi lasketaan viitisenkymmentä vuotta, ovat esimerkiksi monet 1970-luvun lähiörakentamisen alueet iän perusteella saneerauskunnossa. Sen sijaan galvanoitu teräs on käyttövesiputkistojen materiaalina kadonnut. Viemäriputkien osalta vaihtoehtona ovat vielä sisäpuolinen pinnoitus tai sukitus. – Kupariputken etuna oli sen helppo rakennettavuus ja mekaaninen kestävyys, minkä takia sitä suosittiin etenkin isoissa kohteissa. LVI-tekniset Urakoitsijat ry:n asiantuntija Juha-Ville Mäkisen mukaan kerrostalojen putkistojen saneeraustarve säilyy vielä pitkälle ensi vuosikymmenelle nykyisissä mitoissaan. 28 K orjausrakentaminen on väistämättä kasvava trendi. Korjausvelka on noin kymmenen miljardia euroa, eikä tuo summa ole viime vuosina mainittavasti lyhentynyt. Tällä hetkellä putkistosaneerauksissa ovat vuorossa pääosin 1960ja 1970-lukujen talot. Rakentamisaikaan materiaali on ollut aivan kelvollista mutta sen kesto tuntuu pitkässä juoksussa vaihtelevan jopa saman alueen talojen putkistoissa, sanoo Juha-Ville Mäkinen. Yksiselitteisesti parasta menetelmää ei ole, vaan kunkin menetelmän soveltuvuus riippuu kohteesta. Materiaalit ja rakennustavat Yksittäisen kiinteistön korjaaminen tulee tarpeelliseksi, kun korjaustarve on kasvanut riittävän suureksi. – Tarvetta säätelevät osaltaan materiaalit ja rakennustavat. Muovi on yleistynyt 1970-luvun lopulta lähtien käyttövesiputkistojen materiaaliksi, mutta kupariputkea käytetään edelleen. Muoviputken osalta ei vielä ole kokemusta sen kestävyydestä, mutta yleinen käsitys on, että se kestää vähintään saman kuin kupariputkikin, kertoo Juha-Ville Mäkinen. Putkiremontissa kupari vaihUlkomailta alkoi tulla Suomeen 1970-luvulla muun muassa kupariputkia, joiden laatu vaihtelee. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: LVI-tekniset Urakoitsijat ry putket väistämättä aikaa myöten lukuisista syistä syöpyvät, tulisi taloyhtiöissä vain ennakoida tuo tilanne. Saneerausbuumi näyttäisi jatkuvan 2030-luvun alkuun, jolloin kaikkien kerrostalojen osalta tarve on noin 35 000 ja asunto-osakeyhtiöiden osalta 25 000 taloa. – Todellista tarvetta ei tiedä tarkasti kukaan, koska tarve ei monesti näy ulospäin millään tavoin, mutta saneerattavaa varmuudella riittää. Myös termi korjausvelka saattaa olla hieman harhaanjohKerrostalojen vesijohtoja saneerataan vielä pitkään kiihtyvällä tahdilla Uusiminen, pinnoitus tai sukitus Kiinteistöjen putkisaneerauksissa ovat vaihtoehtoina vanhojen putkistojen purkaminen tai niiden tupettaminen ja uusien asennus. Kun. Kupariputket tulisi tarkastaa viimeistään 50 vuoden kuluessa, jotta niiden kunto tulee selville. Näiden lisäksi on hybridimenetelmä, jossa käytetään sekä putkien uusimista että sisäpuolisia korjausmenetelmiä. tava, kulumistahan tapahtuu koko ajan, toteaa Juha-Ville Mäkinen. – Nyt ovat meneillään erityisesti 1960ja 1970-lukujen talot. Putkistoremonttien tarve on noin 30 000 vuodessa. 1990-luvun lopulta lähtien meilläkin ovat yleistyneet komposiittiputket, joiden rakenne koostuu useammasta muovija metallikerroksesta
– Jollei vuoto ole paha, ei kuitenkaan taloyhtiössä kannata hätiköidä. Viemäriputkiston sisäpuolinen korjaus voidaan toteuttaa käytännössä kolmella tavalla ruiskuvalu-, tai sukitusmenetelmällä sekä hybridimenetelmällä. Sinänsä kaikki ovat yhtä hyviä materiaaleja. Suunnittelijat tekevät omat ratkaisunsa kohdekohtaisesti. vuodon sattuessa tarkistaa, sanoo Juha-Ville Mäkinen. 29 detaan aika usein muoviin tai komposiittiin, muttei se mikään sääntö ole. LVI-tekniset Urakoitsijat ry:n asiantuntija Juha-Ville Mäkisen mukaan kerrostalojen putkistojen saneeraustarve säilyy vielä pitkälle ensi vuosikymmenelle nykyisissä mitoissaan. Tietysti putkisto pitää Putkiremontissa ei ehkä pattereita vaihdeta, mutta putkistot ovat uudet. Uudet putkistot koteloidaan ja ja niihin laitetaan tarkastusluukut, jotta mahdolliset vuodot olisi entistä helpompia havaita. Se ei vaikuta materiaalien kestävyyteen sinänsä, vaan tuo mahdollisen vuodon paremmin havaittavaksi. Muoviputkistot varmistetaan remontissa suojaputkituksella. Teknisesti sisäpuolinen pinnoitus on mahdollinen toimenpide myös käyttövesiputkistoissa, mutta käytännössä se on äärimmäisen harvinainen menetelmä.. Vuoto myöhästymisen merkki Putkistovuoto on merkki siitä, että remontin suhteen ollaan auttamattomasti myöhässä. Kaksi päämenetelmää vanhojen käyttövesiputkien osalta ovat putkien poistaminen tai tulppaaminen ja uusien asentaminen niiden tilalle
Uusi putki on aina uusi, muut menetelmät ovat vanhan korjausta. toimenkuvaan kuuluvaa työtä. Sukitus onnistuu huonokuntoisempaan putkeen kuin pinnoitus. Hintaa on oikeastaan mahdoton sanoa ilman mitään tietoja kohteesta materiaaleista ja monista muista seikoista. Esimerkiksi tänä kesänä on eletty rakennusala hyvin kiireistä aikaa ja hinnat ovat sen mukaiset. Taloyhtiöissä laajan putkiremontin läpivieminen voi olla työlästä. Putken sisäpuolinen pinnoitus tai sukitus edellyttää putken kohtuullista kuntoa. Yritysten ei ole pakko näitä tietoja antaa, mutta ammattitaidostaan ja maineestaan kiinni pitävällä yrityksellä ei pitäisi olla mitään syytä olla kertomassa referensseistään ja työntekijöiden koulutuksesta, hän jatkaa. – On selvää, että taloyhtiön iäkkäämmät asukkaat eivät välttämättä ole innokkaita enää remonttia maksamaan. Käyttövesiputkistot vedetään pintavetoina ja yhdistetään pikaliitoksilla, mikä on varma, nopea ja helppo tapa tehdä käyttövesiputkiston saneeraus. kumpikin menetelmä on hyvä sinänsä, mutta jälleen kohteesta riippuu, mihin ne parhaiten soveltuvat. Avustukset on hvyä selvittää etukäteen Aralta. 30 Hybridimenetelmä soveltuu viemäreihin kohteissa, joissa suorat putket, sekä pystynousut että vaakaputkistot, on yleensä helpompi saneerata sisäpuolitse ja muut putkistojen osat vaihtaa. Hyvä suunnittelu on jälleen se avain onnistumiseen. Putkiremontti tuo aina asukkaille hankaluuksia, eikä kotona asuminen remontin ajan ole helppoa. – Jos nykymateriaaleilla tehdään remontti niin kuin se pitää tehdä, ei ongelmia synny. Vesijohtojen pinta-asennus on usein vaihtoehto vanhoissa kiinteistöissä. Käyttövesiputket ovat pieniä ja pinnoitusmateriaalaista on aina riskinä päästä käyttöveteen epäpuhtauksia. Kiire on aina huono asia tarjousten teossa, silloin asiakas joutuu helposti maksamaan kovempaa hintaa, korostaa Juha-Ville Mäkinen. – Urakoitsijoilta voi pyytää tarjouksia eri aikoina. Ruiskutuksessa putken sisään viedään pienet suuttimet, jotka puhaltava sisäpainnalle muovikalvon. Katossa olevat putket jäävät alaslasketun katon yläpuolelle.. Nämäkin asiat pitää tehdä asukkaille selväksi riittävän ajoissa, jotta he ehtivät etsiä itselleen vaikkapa sijaisasuntoa, toteaa Juha-Ville Mäkinen. Putkiremontti kannattaa liittää energiatehokkuussaneerauksiin ja muihin suuriin saneerauksiin. Energiatehokkuus liittyi usein putkiremontteihin, sillä tavoin, että samassa yhteisessä taloyhtiöön saatettiin uusia ilmanvaihtotai lämmöntuotantojärjestelmä. Takaisinmaksuaika on helposti parikymmentä vuotta. – Meillä ei ole vielä kokemusta siitä, kestävätkö sisäpuoliset korjausmenetelmät saman kuin uusi putki, jonka käyttöikä on noin 50 vuotta Vakuutusyhtiötkään eivät arvosta pinnoitettua tai sukitettua viemäriputkea yhtä korkealle kuin uutta putkea, painottaa Juha-Ville Mäkinen. Perinteisesti rakennusalalla kiireisintä aikaa on kesä, tosin viime vuosina sesonkiajat ovat tasaantuneet, koska esimerkiksi putkiremontteja voidaan tehdä läpi vuoden. – Menetelmässä työnnetään putkistoon sukka, joka paineilmalla puristetaan putken sisäpintaa vasten. – Jos tekijöillä on suomalainen LVI-alan tutkinto, kielii se jo testatusta ammattitaidosta. – Tiedän kohteita, joissa remontti on laajennettu kylpyhuoneiden saneeraukseen. Itse korostan kokonaisuuden hallintaa ja ammattimaisen arvion teettämistä, sanoo Juha-Ville Mäkinen. Suhdanteet sanelevat osin saneerausten hintoja. Työn laadussa on riskinsä Putkiremonteista syntyneet ongelmat liittyvät usein työn laatuun. Yleensä rakenteita joudutaan kuitenkin avaamaan. Suhdanteiden tarkkailu ja remontin oikea ajoitus on isännöitsijän – Meillä ei ole vielä kokemusta siitä, kestävätkö sisäpuoliset korjausmenetelmät saman kuin uusi putki. Koronakin on lisännyt aloitettujen remonttien määrää. Kovin ohueksi syöpynyttä putkea ei voi enää korjata, vaan vaihtaa uuteen. Maallikon on mahdotonta arvioida työn tulosta ja jälkikäteen tehtävät korjaukset ovat aina hankalia. Tarjouspyynnössä tulisi muistaa kysyä aikaisempia referenssejä sekä työntekijöiden osaamisen taso ja ammattitaito, sanoo Juha-Ville Mäkinen. Vuoden päästä tilanne on varmasti erilainen, mutta suuntaa ei voi vielä ennakoida. Jos putkien uusiminen edellyttää paljon rakenteiden purkua tai on muuten hankalaa, sukitus on hyvä menetelmä. Tarjouspyynnöt kannattaa taloyhtiöissä laatia huolella. Taloyhtiöt saavat putkiremontteihin avustuksia Aralta. Käyttövesiputkistot käytännössä aina uusitaan, sisäpuolisia pinnoituksia tai sukituksia ei tehdä, vaikka teknisesti se mahdollista olisikin. – Niin käyttövesikuin viemäriputkistojen saneerauksen hinta riippuu enemmän kohteesta kuin itse menetelmästä
02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi. www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p
Myös muu terveyttä heikentävä tekijä, kuten keuhkokuume, on tuskallinen potea, jos asunto on kuuma. 32 Kuumina kesinä helteeseen kuolee Suomessa satoja ihmisiä Ilmalämpöpumppu on myös terveysteko Helle on huomattava terveysriski, joka kuumina kesinä tappaa satoja vanhuksia tai pitkäaikaissairaita. Suomalainen tutkimus osoittaa, että pitkään jatkunut helle lisää vanhusten kuolleisuutta noin 20 prosenttia.. Siksi taloyhtiöiden on sallittava lämpöpumpun asentaminen huoneiston viilentämiseen, ellei kieltoon ole painavia perusteita. Erityisessä riskissä helteellä ovat henklöt, joilla on jokin sydänsairaus. Teksti ja kuvat: Lauri Lehtinen T erveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ei ole vielä julkaissut vuoden 2021 helteisiin kuolleitten määrää. Vuoden 2018 hellejakso aiheutti kuitenkin noin 380 ja kesällä 2014 ollut kuuma kausi 330 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa
Taloyhtiön hallitus päätyi viemään ilmalämpöasian yhtiökokouksen ratkottavaksi. 33 Taloyhtiö ei voi kieltää ilmalämpöpumpun asennusta perusteetta Ilmalämpöpumpun asentamista kerrostalon parvekkeelle ei voi kieltää ilman perusteluita. Tapauksessa turkulaisen taloyhtiön ylimmän kerroksen osakas oli pyytänyt yhtiön hallitukselta lupaa ilmalämpöpumpun jälkikäteiseen asentamiseen. Tehokkain tapa jäähdyttää asuntoa pysyvästi on asentaa ilmalämpöpumppu, ja valtaosa maailmassa valmistettavista pumpuista on tarkoitettu nimenomaan viilennykseen. Oikeuden tulkinnan mukaan ilmalämpöpumpusta saatiin hyötyä huoneiston viilentämisessä, kun taas taloyhtiölle asianmukaisesta asennuksesta aiheutuva haitta oli suhteellisen vähäinen. Hallitus ei myöntänyt asennuslupaa. Enemmistöpäätöksin yhtiökokous linjasi, ettei yhtiössä sallita ilmalämpöpumppuja ja velvoitti hallituksen ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin asennetun pumpun poistamiseksi. Huonelämmön kohotessa ääreisverenkierto ja hikoilu lisääntyvät; näin elimistö pyrkii omilla säätötoimillaan mahdollisimman lähelle normaalitilaa. Kerrostalossa ilmalämpöpumpun asennus sujuu joutuisimmin kahden miehen asennuspartiolta. – Huoneisto, sen vieressä sijaitseva parveke ja näiden välissä oleva osa rakennuksen ulkoseinää muodostavat luonnollisen ja kiinteän kokonaisuuden. KKO:n mukaan siltä osin kuin rakennuksen ulkoseinä sijaitsee osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston ja huoneistoon kuuluvan parvekkeen välissä, ulkoseinä jää osakehuoneistoon kuuluvan alueen sisäpuolelle. Riitaa taloyhtiön ja sen osakkeenomistajan välillä käytiin jokaisessa oikeusasteessa. Niissä punnittiin muun muassa osakkeenomistajalle ilmalämpöpumpusta koituvaa hyötyä ja yhtiön omaisuudelle eli ulkoseinälle koituvaa haittaa. Tästä huolimatta osakas asennutti ilmalämpöpumpun. Ilmalämpöpumpun sisäja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Taloyhtiöissä tarvitaan yleisesti ottaen hallituksen päätös ilmalämpöpumpun asentamiseksi.. Se kuormittaa sydänja verenkiertoelimistöä, kun pintaverisuonet laajenevat, verenpaine laskee ja sydämen syke nousee. Kokonaisuuden vähäisen osan, parvekkeen kohdalla olevan rakennuksen ulkoseinän, erottaminen muutostyöoikeuden suhteen osakehuoneistoon kuuluvasta kokonaisuudesta olisi keinotekoinen ja käytännön tarpeita vastaamaton ratkaisu, todetaan korkeimman oikeuden ratkaisussa. Korkein oikeus katsoi, että ilmalämpöpumpun asentamista oli arvioitava asunto-osakeyhtiölain 5 luvun ensimmäisen pykälän mukaisena osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä vastoin asunto-osakeyhtiön näkemystä, jonka mukaan kyse oli 5 luvun kahdeksannen pykälän mukaisesta muutostyöstä yhtiön tiloissa. Kohtuuton muutostyö voidaan myös kieltää kokonaan. Helteen ja hikoilun seurauksena myös munuaisten toiminta saattaa heikentyä. Korkein-oikeus linjasi toukokuisessa ennakkopäätöksessään, ettei turkulainen taloyhtiö voinut kieltää osakkeenomistajaa asentamasta ilmalämpöpumppua parvekkeelleen. Ilmalämpöpumpun asennuttanut osakas nosti yhtiökokouksen päätöksestä moitekanteen ja oikeusprosessi käynnistyi. Luontevassa työnjaossa karaistuneempi osapuoli ahkeroi parvekkeen puolella, onnekkaampi taas hoitaa asennuksen huoneen lämmössä. Näin ollen yhtiöllä ei KKO:n mukaan ollut vapaata harkintavaltaa luvan myöntämisen osalta. Käräjäoikeus hylkäsi osakkeenomistajan kanteen, mutta hovioikeus katsoi, että muutostyön kieltäminen oli kohtuutonta siitä syntyvän vähäisen haitan vuoksi. Sydänsairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet saattavat osaltaan heikentää lämmönsäätelyä. Taloyhtiöllä ja toisella osakkeenomistajalla on ratkaisun mukaan oikeus asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle, korkein oikeus kuitenkin tähdentää. Korkein oikeus ei nähnyt syytä muuttaa Turun hovioikeuden ratkaisua, jossa tuomioistuin katsoi asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen osakkaan muutostyön kieltämisestä pätemättömäksi ja myönsi muutostyöluvan osakkaalle. – Oikeus muutosten tekemiseen parvekkeella ei kuitenkaan ole rajoittamaton
Kannattaa ottaa myös huomioon, että ilmalämpöpumpulla voidaan vähentää talon rakenteisiin kohdistuvaa kosteuskuormaa, joka koituu koko taloyhtiön eduksi. Asunto-osakeyhtiössä lämpöpumpun asentamiseen tarvitaan taloyhtiön lupa, sillä putkija sähköasennus kulkee ulkoseinän läpi. Ne eivät sovellu lämmitykseen meidän ilmastossamme, sillä niiden ulkoyksikön huurteenpoisto on yksinkertaisempi tai se puuttuu. Yksinkertaisemmat mallit Reijo Huurinainen kertoo, että valmistajilla on pelkkään viilennykseen tarkoitettuja malleja, jotka ovat hieman meillä yleisimpiä lämmityspumppuja huokeampia. Oikein toteutettu kondenssiveden ohjaus ei ole ongelma, sillä sen voi tarvittaessa kerätä myös kyllin suureen, irralliseen säiliöön. Sisäyksikön kondenssivesi johdetaan yleensä ulos, ulkoyksikön lähelle. Lämpöpumppuja on asennettu kerrostaloasuntoihin kiihtyvällä vauhdilla, kertoo Scanoffice Oy:n myyntipäällikkö Reijo Huurinainen. Monet valmistajat ovat mitanneet sähkösuodatukselle erittäin hyviä tuloksia. Kuvan pieni valkoinen letku vie viilentyvästä sisäilmasta kondensoituneen kosteuden samaan putkeen. Usein pelotellaan sillä, että viilennyksen kustannukset olisivat suuria. Hiljaisia, nuukia laitteita Asuntokohtaista viilennystä on usein haluttu kieltää myös vedoten sen aiheuttamaan meluun. Aivan uusimmissa kohteissa valmistajat ovat jo varautuneet niin, että asennukselle on varattu helppo reitti läpi elementin.. Tosiasiassa sähköä kuluu tyypillisesti vain muutamien kymppien verran kesässä, ellei säädä haluttua lämpötilaa liian alas. Sisäyksiköltä tuodaan ulkoyksikölle ja parvekkeen viemäröintiin kylmäaineputket, sähkökaapeli ja tiivistyneen kondenssiveden putki sadevesikanavaan. Uudemmissa taloissa parvekkeille kertyvät vedet kerätään yhteiseen putkeen, jolloin ne eivät roisku alemmille parvekkeille. Tarve havaittu Suomessa on herätty kerrostajojen viilentämistarpeeseen viime vuosien aikana. Sitä ei tulisi yrittääkään pudottaa lähelle 20 astetta, vaan kun säätö osuu noin 25 asteeseen, huonetilat ovat kyllin viileät mukavaan asumiseen, ja sähköä kuluu alle euro vuorokaudessa. Ammattimaisesta asennuksesta ei kuitenkaan ole haittaa kiinteistölle, ja huonelämmön pudottaminen terveyden kannalta sopivaksi on riittävän hyvä peruste asennukseen. Valmistajien ilmoittama melutaso on yleensä mitattu suoraan ulkoyksikön edestä ja täydellä lämmitysteholla. Kerrostaloja rakennettaessa ei ole yleensä osattu ottaa lämpöpumpun asennusta huomioon, joten ovenkarmia tai seinää on muotoiltava rasiatai timanttiporalla ja muilla työkaluilla. Pumppua kannattaa käyttää lämmitykseen vain silloin, kun lämmitystapa on asuntokohtainen suorasähkö, silloin hyvälaatuinen ilmalämpöpumppu säästää lämmityskuluissa paljon. Kun taloyhtiössä on keskuslämmitys, lämpöpumppua ei kannata käyttää lämmitykseen, eikä ulkoyksikön kondenssivettä tarvitse periaatteessa ottaa huomioon. Hyvän marssijärjestyksen ja turhien riitojen välttämiseksi asia pitää laittaa vireille taloyhtiössä mahdollisimman aikaisin, koska päätöksenteko on yleensä hidasta. – Alkaneelle vuosituhannelle on sattunut useampia hellekausia, jotka pitempään jatkuessaan nostavat etelän ja lounaanpuoleisten asuntojen lämpöä terveydelle haitallisiin lukemiin. Mitä nopeammin hankkeen saa alulle, sitä varmemmin viilennys on valmiina helteiden koittaessa. Ajoissa liikkelle Taloyhtiöissä tarvitaan yleisesti ottaen hallituksen päätös ilmalämpöpumpun asentamiseksi. 34 Silloin laite siirtää sisäilman lämpöä ulos, ja huonetila muuttuu siedettäväksi. Huurinainen kertoo, ettei ongelmaa nykyisin juuri ole, sillä asennuksessa ei yksiköitä kiinnitetä suoraan seinärakenteisiin, vaan tärinä vaimennetaan kumityynyin. Keskuslämmitteisissä asunto-osakeyhtiössä ilmalämpöpumppua ei kannata käyttää muuten kuin viilennykseen tai kostean huoneilman kuivaamiseen. Naapuria häiritsevä melu kuitenkin mitataan keskiarvona esimerkiksi naapurin parvekkeelta, jolloin useimmiten ympäristön ja liikenteen kohina peittää pumpun äänen alleen. Esimerkiksi sairaaloihin toimitetut sähköiset puhdistimet kykenevät poistamaan ilmasta äärimmäisen pieniä hiukkasia, kuten viruksia ja homeitiöitä. Sisäilman kosteus tiivistyy viilennettäessä vedeksi, joka pitää johtaa pois. Asennusvaiheessa näyttää sekamelskalta, mutta kaapelikourujen sulkemisen jälkeen jälki on siistiä. Ulkoyksikköön kertyy huurretta lämmityskäytössä, ja sisäyksikkö tiivistää ilmasta kosteutta jäähdytettäessä. Rivitaloissa suorasähkölämmitys on aika yleistä, kerrostaloissa verrattain harvinaista. Tämä vie aikaa, sillä naulat ja muut rakenteisiin kätketyt yllätykset hidastavat usein työtä. Puhaltimen aiheuttama ääni puolestaan on vaimea. Toinen seikka, joka puoltaa nopeata toimintaa on kesäsesonki. Ilmapumppuja myyvät ja asentavat yritykset ovat yleensä kesäisin täystyöllistettyjä, ja asentajien kesälomat leikkaavat kapasiteettia. Nykyisin on saatavana myös malleja, jotka suodattavat ilman epäpuhtauksia varaamalla ne sähköisesti ja sitten pysäyttävät ne sähkömagneettisen kentän avulla
Amslift tarjoaa rakennuksiin laajan valikoiman täysin räätälöitäviä, modernin hissitekniikan jälkiasennushissejä. tyylistä tinkimättä.. CIBES AMSLIFT OY | 010 8393 000 | info@amslift.fi | amslift.fi Amslift – kun hissi ratkaisee. Riippumatta siitä, tarvitaanko hissiä asuinkerrostaloon, julkiseen rakennukseen tai vanhan kunnostukseen ja nykyaikaistamiseen, meillä on ratkaisu sinulle
Esimerkiksi Iittiin elokuussa avautuneen Tokmanni-myymälän 320 aurinkopaneelia tuottavat uusiutuvaa aurinkosähköä myymälän omaan käyttöön arviolta noin 95 megawattituntia vuodessa eli noin 47,5 pienen kerrostaloasunnon vuotuisen sähkönkulutuksen verran. 36 T okmannin liikkeiden katolla on nyt yhteensä noin 24 000 aurinkopaneelia. Tokmanni pyrkii asennuttamaan aurinkopaneeleja muun muassa uusien myymälöidensä katoille. Tuotamme aurinkovoimaloidemme avulla noin seitsemän prosenttia Tokmannin tämän vuoden sähkönkulutuksesta vastaava johtaja Harri Koponen kertoo. Yhtiön 50:nnen aurinkovoimalaasennuksen merkkipaalu saavutetaan syyskuussa Keravalla, jonka Tokmanni-myymälästä löytyy jatkossa 280 aurinkopaneelia. Vilkas asennustahti Tokmanni on asennuttanut aurinkovoimaloita eri puolille Suomea viime aikoina Tokmannin aurinkovoimalat tuottavat sähköä 6000 megawattituntia vuodessa Kauppaketju Tokmanni panostaa aurinkovoimaan Halpakauppaketju Tokmanni tuottaa päästötöntä aurinkoenergiaa joka neljännessä myymälässään. Tavoitteen saavuttamiseksi Tokmanni pyrkii vähentämään energiankulutustaan ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. Tokmannin tavoitteena on olla hiilineutraali oman toimintansa osalta vuonna 2025. – Uusiutuvaa energiaa tuottavat aurinkovoimalat ovat erittäin merkittävässä osassa päästötavoitteidemme saavuttamisessa. Kuva: Jarkko Honkanen, Solarigo Systems. Ne tuottavat tänä vuonna arviolta noin seitsemän prosenttia halpakauppaketjun vuotuisesta sähkönkulutuksesta. – Tavoitteemme on, että lähivuosina itse tuotetun aurinkosähkön osuus Tokmannin sähkönkulutuksesta nousee yli kymmeneen prosenttiin, Tokmannin myymäläverkostosta ja konseptista
– Koko Suomen alueelle levittäytyvä aurinkovoimalaverkostomme mahdollistaa aurinkovoimalan tuotannon simuloimisen todelliseen tuotantotietoon perustuen suunnitteluvaiheessa. – Myymälämme soveltuvat mainiosti aurinkosähkön tuottajiksi, sillä ne tarvitsevat sähköä pääasiassa valaistukseen, ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen erityisesti päivisin eli silloin, kun sähköä tuotetaan eniten. Vaihtoehtoisesti yhden vuoden sähköntuotanto riittäisi kattamaan noin kolmen tuhannen pienen kerrostaloasunnon vuotuisen sähköntarpeen, Tokmannille aurinkoenergiaratkaisuja tuottavan Solarigo Systemsin toimitusjohtaja Antti Koskelainen havainnollistaa. Ensimmäistä kertaa aurinkosähköä tuotettiin Tokmannilla jo viisi vuotta sitten, kun Jämsän Tokmanni sai oman aurinkovoimalansa vuoden 2016 syksyllä. Tokmannin tavoitteena on jatkaa aurinkovoimalaverkoston laajentamista. Päästöt lämmityksestä Pariisin ilmastosopimukseen perustuvissa tavoitteissaan Tokmanni tukee Business Ambition for 1.5°C -kampanjaa ja sitoutuu rajoittamaan maapallon lämpötilan nousun korkeintaan 1,5 celsiusasteeseen omassa toiminnassaan. Yhtiössä halutaan tehdä konkreettisia ja vaikuttavia ilmastotekoja, ja esimerkiksi uusiutuvaa aurinkoenergiaa koskevia päästövähennyksiä seurataan tarkoin, sanoo Tokmannin myymäläverkostosta ja konseptista vastaava johtaja Harri Koponen. Kesäkuukaudet ovat tehokkaimpia, sillä silloin itse tuotettu aurinkosähkö voi kattaa jopa puolet myymälän sähköntarpeesta. Siellä aurinkosähköä tuotetaan arviolta noin 84,5 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 42 pienen kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta. – On tärkeää, että teemme oikeita päätöksiä myös ilmastoasioissa. Lisäksi nykyisten Tokmannien tavoin myös kaikkiin uusiin myymälöihimme ostamme vain uusiutuvaa sähköä, kertoo Harri Koponen. Lisäksi kaikki halpakauppaketjun ostama sähkö on uusiutuvaa sähköä. Aurinkovoimalan mitoitus tehdään käytettävissä olevan kattopinta-alan ja kiinteistön sähkönkulutuksen perusteella. Tuotantoarviota peilataan kiinteistön sähkönkulutukseen ja tätä kautta haetaan aurinkovoimalalle optimaalinen mitoitus juuri kyseiseen kiinteistöön, Solarigo Systemsin Antti Koskelainen kertoo. Sähköä omiin tarpeisiin Tokmannien katoilla tuotetun aurinkosähkön osuus yhtiön sähkön kokonaiskäytöstä oli viime vuonna 6,1 ja toissa vuonna 2,2 prosenttia. Inkeroisten Tokmannin 540 aurinkopaneelin muodostama aurinkovoimala otettiin käyttöön kuluvan vuoden heinäkuussa. Vuositasolla nykyiset 50 aurinkovoimalaamme vähentävät päästöjämme arviolta noin 786 hiilidioksitonnia. Maapallon ympärysmitta on 40 075 kilometriä, joten sähköautolla voisi kiertää tällöin teoriassa lähes 750 kertaa maapallon ympäri. Tänä vuonna osuuden arvioidaan nousevan edellä mainitun mukaisesti noin seitsemään prosenttiin. Tyypillisimmillään aurinkovoimala tuottaa uusiutuvaa energiaa Suomen oloissa maalis–lokakuussa ja keskimäärin noin 15–20 prosenttia Tokmanni-myymälän vuotuisesta sähköntarpeesta. Myös tilankäytön kannalta myymäläympäristö on suotuisa, sillä isojen rakennusten katoilla on usein runsaasti hyödyntämiskelpoista kattopinta-alaa, kertoo Tokmannin Harri Koponen. – Tokmannin oman toiminnan päästöt syntyvät kiinteistöjen lämmityksestä. Kuva: Jarkko Honkanen, Solarigo Systems 300-500 paneelia Tokmannin aurinkovoimaloissa on useimmiten noin 300–500 aurinkopaneelia. Tokmannin nykyiset 50 aurinkovoimalaa tuottavat uusiutuvaa energiaa noin 6 000 megawattituntia vuodessa. 37 vilkkaasti, esimerkiksi viime vuonna 13 ja tänä vuonna 12 kappaletta. – Tuoreita esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi Uudenkaupungin ja Hämeenkyrön Tokmannit, joissa aurinkovoimalat tuottivat kesäkuussa yli 60 prosenttia myymälöissä käytetystä sähköstä, sanoo Harri Koponen. – Pyrimme asennuttamaan aurinkovoimaloita mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kaikkiin uusiin myymälöihimme. Tokmannin ilmastotyö sai myönteistä huomiota esimerkiksi viime keväänä, kun talouslehti Financial Times arvioi kauppaketjun eniten päästövähennyksiä tehneeksi suomalaiseksi kaupan alan yritykseksi. Aurinkosähkön tuotantomahdollisuudet vaihtelevat säiden ja vuodenaikojen mukaan.. Aurinkosähkön tuotantomahdollisuudet vaihtelevat säiden ja vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi halpakauppaketjun uusimmassa aurinkovoimalassa Keravalla aurinkopaneeleja on 280. – Jos Tokmannin nykyisten aurinkovoimaloiden tuottamalla aurinkoenergialla haluaisi ajaa sähköautoa, pääsisi autolla vuosittain noin 30 miljoonaa kilometriä
Nykytilanteessa kannattavuus Tarjous kannattaa laatia huolellisesti Aurinkosähkö hankitaan harkiten Aurinkosähköjärjestelmien kauppa käy hyvin, sillä lakimuutos teki hankkeista järkeviä myös asunto-osakeyhtiöille. Sähkönkulutuksen ja aurinkosähkön tuoton pitää olla sopivasti tasapainossa. Kun sähköä ostaessaan pienkuluttaja ja taloyhtiö joutuu maksamaan sähkön lisäksi siirtomaksun ja energiaveron, sähköä myydessään saa vain sähkön hinnan. 38 A urinkosähkö on aina suuri tai keskisuuri hankinta, joten se kannattaa pohjustaa hyvin. Lainmuutos vapautti kiinteistön sisällä tapahtuvan sähkön ostamisen siirtomaksusta ja verosta, jolloin taloyhtiö voi toimittaa asukkailleen myös taloussähköä verottomasti. Se on karkeasti ottaen vain kolmannes koko sähkölaskusta. Aikaisemmin oman tuotannon järkevä käyttö rajoittui vain kiinteistön yhteisiin toimintoihin, kuten valaistukseen ja hisseihin. Teksti: Lauri Lehtinen Kuvat: Scanof ce. Osto pitää tehdä harkiten, ja tarjouksen laatiminen vaatii perehtymistä asiaan
Ne hyvittävät siis vain sähkön hinnan, joten pientä aurinkovoimalaa ei käytännössä kannata rakentaa oleellisesti omaa kulutusta suuremmaksi. Suomessa on joukko konsultteja, jotka pystyvät sekä laskemaan tarvittavan sähkötehon että määrittämään tarjouspyynnön eri osiltaan tarkasti. Esimerkiksi lumikuorma voi rikkoa sekä aurinkopaneelin että katon. Tarjouspyynnössä kannattaa määrittää mahdollisimman tarkasti hankinta niin, että saadut järjestelmät ovat keskenään vertailukelpoisia. keasti ottaen kolmannes sähköä, kolmannes veroa ja kolmannes siirtomaksua. Huonosti laadittu tai puutteellinen tarjouspyyntö johtaa helposti suoraan hintakilpailuun. Peruslähtökohtana on määrittää voimalan teho niin, että se vastaa osapuilleen kiinteistön kulutusta. Nyt kennoja asennustekniikka on parantunut, ja järjestelmä kuittaa investoinnin selvästi tätä nopeammin. Ongelmina lumi ja kosteus Hyvin toteutettu aurinkosähkö ei vaadi huoltotai korjaustoimia, kunhan käytetyt komponentit ja asennustyö vastaavat Suomen olosuhteita. Pelkän nimellistehon lisäksi kannattaa joko määrittää laitteiston yksityiskohtia tai pyytää tarjoajaa erittelemään eri komponentit ja asennustapojen toteutus. Vielä joitakin vuosia sitten aurinkosähkön tyypillinen takaisinmaksuaika oli hieman reilut kymmenen vuotta. Tottuneelta konsultilta tarjouspyynnön laatiminen syntyy nopeasti, ja tarkoituksenmukainen pohjatyö saattaa säästää konsulttipalkkion moninkertaisesti. Kilpailuttaminen vaatii osaamista Jos taloyhtiössä tehdään päätös hankkia katot täyteen aurinkopaneeleita, hanke pitää osata muotoilla hyvin. 39 Tarjous kannattaa laatia huolellisesti Aurinkosähkö hankitaan harkiten on siis oleellisesti muuttunut, ja katolle sijoitettu aurinkovoimala antaa selvästi paremman tuoton rahoille kuin pankkitili. Ostosähkön hinnassa on karAsennuksessa tasakatolle paneelien alle tarvitaan kehykset. Sähköyhtiöistä useimmat ostavat takaisin sen osan aurinkosähköstä, joka ei mahdu omaan kulutukseen. Niiden on oltava kyllin lujat, jottei lumikuorma synnytä ohueen, hauraaseen piimateriaaliin mikrohalkeamia. Kun kilpaillaan vain hinnalla, urakoitsijan kannattaa tinkiä jokaisesta yksityiskohdasta, ja silloin yleensä toteutuksen kokonaistoimivuus kärsii. – Jos tasakatolle asennetaan aurinkopaneeleita, ne kiinnitetään yleensä telineisiin niin, että Katolta saadaan 10-20 prosenttia enemmän sähköä kuin viitisen vuotta sitten.. Silloin saatavat tarjoukset ovat vertailukelpoiset keskenään, ja niissä on kyllin yksityiskohtaiset vaatimukset komponenteille ja muille toteutuksen detaljeille
Jos telineen jalka osuu vesikatteena käytetyn bitumikermin sauman viereen, saattaa telineen ja sen paikallaan pitämiseen tarkoitetun betonipainon massa voi olla liian suuri, jos käytetään katolle sopimatonta kapeaa jalkaa. Se on tehoelektroniikalla toteutettu laite, joka muuttaa kennojen tuottaman tasasähkön sähköverkon vaihtovirraksi ja sovittaa sen taajuuden verkkoon. Se voi ajan mittaan saada sauman repeämään ja päästämään vettä kattorakenteisiin. Teho parantunut Aurinkosähköä tuotetaan melko yksinkertaisella kokonaistekniikalla. Invertterien käyttöiäksi on käytännössä havaittu noin 15 vuotta, mutta saattaa olla, että tänä päivänä asennettavat laitteet kestävät edeltäjiään kauemmin. Asennuksessa korostuu kokemus – paneelit eivät saa pudota eikä taipua. Telineiden tulee olla niin tukevat, että ne kestävät tuulen lisäksi mahdollisen lumikuorman. Käyttöikä saattaa olla jopa neljä vuosikymmentä, ja sen jälkeenkin sähköä arvattavasti tulee, vaikka teho ajan mittaan hiipuisikin. Jos paneeli pääsee taipumaan, seurauksena on silmälle näkymättömiä mikrohalkeamia sähköä muodostavassa piikerroksessa, ja se puolestaan pudottaa huomattavasti laitoksen antamaa todellista tehoa, kertoo myyntipäällikkö Mikko Jokinen Scanoffice Oy:ltä. 40 auringon säteily osuu mahdollisimman hyvin niihin. Rahoituksessa on vaihtoehtoja Scanoffice Oy:n myyntipäällikkö Mikko Jokinen sanoo, että aurinkosähköjärjestelmän elinkaarta on vaikea määrittää etukäteen. Kennojen tuottama sähkö viedään kaapeleilla invertteriin. Jos kennomäärää ei kannata lisätä, säästää asiakas asennustyössä ja -materiaaleissa. Yleiset rahoitus-, tuottoja kuoletuslaskelmat tehdään 5-10 vuoden ajalle, joten aurinkosähkön pitkä käyttöikä tekee kannattavuuslaskelmista erilaisia ja pitkällä tähtäimellä vain suuntaa antavia. Huolimattomasti asennetut telineet saattavat vaurioittaa myös itse kattoa. Monet muutkin pikkutekijät vaikuttavat kokonaisuuteen paljon hankintahintaansa enemmän. Sähkötekniikan lisäksi on osattava myös talotekniikkaa, jottei läpiviennit tai muut rakenteelliset toimenpiteet saa aikaan vuotoja rakenteisiin.. Esimerkiksi halvemmat sähköliittimet valitsemalla järjestelmän toimittaja saa tingittyä muutamia kymppejä. Lisäksi pienet yksityiskohdat, kuten sähköliittimien laatu vaikuttavat toimintaan vuosien kuluessa. Varakkaalle taloyhtiölle aurinkosähköön sijoittaminen omalla rahalla on melko suoraviivainen päätös. Lainan käyttö investointiin ja joskus myös lainan saaminen tekee asiat mutkikaammiksi puhumattakaan siitä, että rahoitus hoidettaisiin yhtiövastikkeita korottamalla. Hinta ei kuitenkaan ole oleellisesti muuttunut, joten samalla sijoituksella saa nyt tehokkaamman voimalan. Jos liittimet päästävät kosteutta liitospintoihin ja liitoksen sähkövastus kasvaa, menetetään jälleen niitä watteja, joiden saamiseksi aurinkosähkö hankittiin. Aurinkosähkön toteuttaminen vaatii monen alueen osaamista. Koska investoinnilla on hyvin pitkä käyttöikä, sen voi rahoittaa myös saatavalla ostosähkön säästöllä. Useimmat järjestelmätoimittajat hoitavat rahoituksen niin, että sähkölaskusta koituva säästö hoitaa lainatun pääoman kuoletuksen. Katolla olevat paneelit keräävät valoa ja muuttavat sen sähköksi. Kennojen teho laskee iän mukana, mutta yleisen oletuksen mukaan ne tuottavat vielä yli 80 prosenttia nimellistehostaan 20 vuoden jälkeen. Paneelien teho on parantunut pienin ja hieman suuremmin hyppäyksin, joten nyt samalta katolta saadaan 10-20 prosenttia enemmän sähköä kuin viitisen vuotta sitten
Yritys käyttää suunnittelussa tunnettuja teollisia muotoilijoita.. Sisältää seinäja pollariasenteiset mallit. Tiiviin alumiinirunkoisen valaisimen voi päivittää aina uusimmalla valonlähteellä. Oy Nylund-Group Ab | Masalantie 375, 02430 Masala – kiinnitä seinään tai pollariin Focus-Lightingin NYX on vastaus tämän päivän valaistustarpeisiin ulkona. Kysy lisää, autamme valitsemaan kohteeseesi sopivat valaisimet. Häikäisemätön valo miellyttää silmää ja tyylikäs muotoilu kestää aikaa. Silmää miellyttävää valoa ja muotoilua Focus-Lighting on vuonna 1975 perustettu tanskalainen valaisinvalmistaja, joka valmistaa erittäin laadukkaita, pitkän elinkaaren valaisimia
Se on yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöhanke, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia innovoida ja kehittää tuotteitaan sekä hyödyntää tutkimuslaitosten palveluita. Tällä hetkellä klusterissa on mukana noin 25 maakunnan energiayhtiötä.. – Energiaklusterin virallinen hyväksyntä EU-tasolla on merkki siitä, että se täyttää EU:n vaatimukset, joita ovat toimiva strategia ja laadukkaat palvelut kaikille jäsenille ja se, että mukana on riittävä määrä yrityksiä. Teksti: Liisa Airaksinen Energiaklusteri vauhdittamaan kasvua kansainvälisillä markkinoilla Pohjois-Savon energiaosaaminen maailmanluokkaa E nergiaklusteri perustettiin Pohjois-Savoon virallisesti kesäkuussa 2020 ja helmikuussa 2021 se hyväksyttiin ECCP:n, European Cluster Collabaration Platform, klusterialustalle. 42 Energiaklusteri tähtää energia-alalla Pohjois-Savossa toimivien yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen. Pohjois-Savon liitto on mukana rahoittamassa kehittämishanketta tärkeimpinä kumppaneinaan Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Samalla hyväksyntä varmistaa hankkeelle EU:n tuen, sanoo maakuntajohtaja Marko Korhonen Pohjois-Savon liitosta
Putosimmekin ennätyskorkealta koronamonttuun. – Tänä vuonna EU:n hyväksynnän saanut PohjoisSavon Energiaklusteri on tärkeä energia-alan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöhanke, jonka avulla olemme mukana kansainvälisten toimijoiden joukossa, sanoo maakuntajohtaja Marko Korhonen Pohjois-Savon liitosta. Korhonen luonnehtii Pohjois-Savoa kolminapaiseksi maakunnaksi, jossa on keskuskaupunki Kuopion ohella kaksi tärkeää teollisuuskaupunkia, Iisalmi ja Varkaus, joiden hyvä kasvu perustuu vientiteollisuuteen. – Olemme poikkeuksellinen maakunta siinä mielessä, että meillä on keskuskaupungin rinnalla kaksi erittäin vahvaa teollisuuskaupunkia ja esimerkiksi teollisuuden vientituloista kaksikolmasosaa tulee Kuopion ulkopuolelta. – Kehitys on ollut varsin vakaata, eikä mitään merkittäviä konkursseja tai rakennemuutostörmäyksiä ole tullut. Yritysten liikevaihto ja vienti on ollut selvässä kasvussa. Yksi tulevaisuuden ala maailmanlaajuisesti on ympäristöosaaminen. 43 – Energiaklusterimme kärki on globaalia kärkeä. – Juuri ennen korona-aikaa – Vanhojen ja vahvojen menestystekijöiden rinnalle tarvitaan uusia, jotta pysymme kiinni ajassa. Monipuolinen elinkeinorakenne Maakuntajohtaja Marko Korhonen kuvaa Pohjois-Savon viime vuosien kehitystä pääosin nousujohteiseksi. Alueesta rakentuu edistyksellinen oppimis-, innovaatioja työpaikkakeskittymä, jossa huippuosaaminen yhdistyy viihtyisään asumiseen ja vapaa-aikaan kauniin järviluonnon keskellä. Molempien yritysten tuotantolaitokset sijaitsevat Varkaudessa. Yhdessä toimien yrityksillämme on myös paremmat mahdollisuudet pärjätä kansainvälisillä markkinoilla, Korhonen toteaa. Kuva: Arkkitehtitoimisto AJAK maakuntamme kasvuluvut olivat Suomen maakuntien parhaita ja elinkeinoelämällä meni hyvin. Maakuntajohtajan mukaan notkahduksia on toki tapahtunut palvelualalla ja matkailussa, mutta maakunnan päätoimialat, koneja energiateknologia, puunjalostus ja elintarviketeollisuus, ovat säilyttäneet hyvin asemansa ja työpaikkaomavaraisuutensa. Nyt onneksi näyttää siltä, että maakuntamme monipuolinen elinkeinorakenne on suojannut meitä suurimmilta haittavaikutuksilta. Pohjois-Savon energia-alan erikoisuus on se, että maakunnassa toimii kaksi maailman suurinta lämpökattilavalmistajaa. Toimialoista suurin on koneja energiateknologia alaluokkanaan metalliteollisuus. Sen osuus noin 40 prosenttia maakunnan bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä varsinkin julkisia toimijoita kiinnostava puurakentaminen on lähtenyt liikkeelle Pohjois-Savosta. Stora Enson Varkauden tehtaalla on merkittävä puisten rakennuselementtien LVL-viilupuun tuotantolinja.. Pohjois-Savo on vakiinnuttanut paikkansa Suomen maakuntien huippukolmanneksessa. Kuva: Jari Sihvonen Savilahti on yksi Suomen monipuolisimpia kaupunkikehityskohteita. Näemme energia-alan kehityksen tärkeänä ja sen, millä tavalla pystymme vastaamaan ilmastomuutokseen ja ilmastoasioihin
Asukasluvultaan se Suomen kuudenneksi suurin maakunta. Sen sijaan Etelä-Suomen kasvukolmio on koronan vaikutuksesta selvästi hiipunut. Kuopion seutu, joka käsittää lisäksi kasvavan ja vireän 22 000 asukkaan Siilinjärven kunnan, kuuluu elinvoimaja kilpailukykymuuttujien perusteella maamme dynaamisten kasvukeskusten kärkijoukkoon. Iisalmen seutu tunnetaan kansainvälisesti arvostetusta koneteollisuudesta, vahvasta puutuoteteollisuudesta sekä monipuolisesta elintarviketuotannosta. Se on noussut Lahden ohi – Osaavan työvoiman puute on suurin kasvun este työvoimavaltaisilla teollisuudenaloillamme. Matkailu merkittävää Matkailu on maakunnassa liikevaihdoltaan noin puolen miljardin luokkaa. Puisen toimistotalon runko on savolaista kuusipuuta, ja sen on toimittanut Stora Enso. Suomen kahdeksanneksi suurimmaksi kaupungiksi, maakuntajohtaja Marko Korhonen kehuu. Pohjois-Suomen kuntien välinen muuttotase on lisäksi kääntynyt plussalle ja on sitä jo toista vuotta peräkkäin. Maakuntaa kuuluu 19 kuntaa, joista kaupunkeja on viisi: Kuopio, Varkaus, Iisalmi, Suonenjoki ja Kiuruvesi. 44 – Toiminta on vielä lapsenkengissä, mutta silti puurakentamisesta on jo tullut varteenotettava rakentamisvaihtoehto, maakuntajohtaja sanoo. Pohjois-Savon keskuskaupunki Kuopio ilmasta nähtynä. Väki vähenee ja ikääntyy Pohjois-Savossa väestökehitys noudattelee samaa linjaa kuin suurimmassa osassa muutakin Suomea. Iisalmi on pohjoisen osan keskus, jossa asukkaita on 21 500. Kuva: Vicente Serra Pohjois-Savo Pohjois-Savossa asuu reilut 248 000 henkeä. Keskuskaupunki Kuopio on noin 120 000 asukkaan kansainvälinen yliopistokaupunki Kallaveden rannalla. Kuopio on tällä hetkellä Suomen toiseksi muuttovetovoimaisin kaupunki Tampereen jälkeen. Uusimpien väestötilastojen mukaan Uudenmaan väestö kasvoi noin promillen luokkaa, Varsinais-Suomen kasvu oli miinuksella ja Pirkanmaan nollassa. Menneiden vuosikymmenien perspektiivillä vilkas muutto Etelä-Suomen kasvukeskuksiin on osaltaan vähentänyt väkeä. Kansallispuistoalueet ja kotimaan matkailu ja nimenomaan luontomatkailu ovatkin tuoneet uusia sävyjä laita-alueiden tulevaisuudennäkymille, hän jatkaa. – Korona-aika on tuonut tilanteeseen uudenlaisen näkökulman. Korhonen näkee, että matkailupotentiaalia on yhä hyödyntämättä, ei pelkästään Pohjois-Savossa, vaan laajemminkin koko Järvi-Suomen alueella. Varkaus on 21 000 asukkaan moderni teollisuuskaupunki maakunnan eteläosassa. Kaupungin menestys perustuu kansainväliseen teollisuuteen erityisesti energiateknologiassa ja puunjalostuksessa. Joka tapauksessa mahdollisuudet työskennellä maakunnista käsin ja palvella niin kotimaisia kuin kansainvälisiä yrityksiä tai Suomen valtiota ovat paremmat kuin koskaan ja tuovat työelämään kaivattua joustoa.. – Aika vasta näyttää, miten etätyöskentely ja monipaikkaisuus jatkossa määrittävät normaalia arkeamme, kun pandemiavaihe on lopullisesti väistynyt. – Matkailun merkitys korostuu esimerkiksi Koillis-Savossa eli niillä alueilla, joissa ei ole tarjolla korkean tason teknologiaa. – Matkailutoimialan tulevaisuuteen olemme ladanneet suuria odotuksia ja toivomme siitä muodostuvan maakuntamme neljäs tärkeä kivijalka, kertoo maakuntajohtaja Marko Korhonen. Kuopio kuuluu nyt Suomen muuttovetovoimaisimpiin kaupunkeihin, ja painii kärkikahinoissa kakkosena heti Tampereen jälkeen. Väki ikääntyy ja vähenee, koska syntyvyys on pienempää kuin kuolleisuus. Yksi esimerkiksi on peliyhtiö Supercellin tammikuussa Helsingin Jätkäsaareen valmistunut pääkonttori
Maljalahti on sen vilkas matkustajasatama, joissa on myös vieraslaituri. Yksi tulevaisuuden ala maailmanlaajuisestikin on ympäristöosaaminen, Marko Korhonen sanoo. Vielä tässä vaiheessa se ei ole merkittävä työpaikkamäärältään eikä liikevaihdoltaan, mutta on sitä potentiaaliltaan. Maailmanlaajuisia murroksia Maakuntajohtaja näkee, että maailmanlaajuiset megatrendit, kuten ilmasto, energia, päästöt ja liikenne, johtavat murrokseen, jonka kohtaa kaikilla, myös Pohjois-Savossa. Alueen kokonaisinvestointien arvioidaan nousevan 1,5–2 miljardiin euroon. Meillä on luonnonvaroja, puhdasta ilmaa ja vettä sekä mineraaleja, metsää ja muita hiilensidontaan vaikuttavia tekijöitä. – Savilahteen muodostaa tutkimuksellisesti ja kehityksellisesti erittäin mielekäs vahvuusalojemme keskittymä. Kokonaisuudessaan työpaikkaja kampusalueelle odotetaan noin 15 000 toimijaa. Vanhojen ja vahvojen menestystekijöiden rinnalle tarvitaan uusia, jotta pysymme kiinni ajassa. Kansainväliset markkinat vetävät, ja tuotamme sellaisia tuotteita, jotka menevät hyvin kaupaksi maailman markkinoilla, mutta meillä on pulaa työntekijöistä, Marko Korhonen toteaa. – Savilahti-kampuksen rakentaminen on merkittävä kokonaisuus monella tavalla ja tasolla. Kuva: Vicente Serra. Kampuksen lisäksi alueelle rakennetaan toimistorakennuksia, kauppakeskus ja uusi asuinalue. Kansallispuistoalueet ja etenkin kotimaan luontomatkailu ovat tuoneet uutta nostetta maakunnan syrjäisemmille alueille. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 11,3 prosenttia. Kuva: Petri Jauhiainen Kuopio sijaitsee Kallaveden rannalla. – Kaupunki on laajentunut voimakkaasti ja on sinne syntynyt uusia asuinalueita. Kärkiprojektina Savilahti Kuopion kaupungin projekteista laaja-alaisin ja pitkäkestoisin on kaupunkikehityshanke Savilahti, joka jatkuu vuoteen 2030 saakka. Rakentamisen merkittävästä roolista kaupungissa kertoo se, että maksettavien palkkojen yhteissummasta 11 prosenttia menee rakennusalalle, mikä on toiseksi eniten sosiaalija terveyssektorin jälkeen. Ainakin tällä hetkellä kehityksen suunta vaikuttaa maakunnassamme yleisten indikaattorien perusteella kohtuullisen hyvältä. Yksi matkailijoita kiinnostava kohde on Tiilikkajärven kansallispuisto, joka sijaitsee Koillis-Savossa Rautavaaran ja Sotkamon (kuuluu Kainuun maakuntaan) kuntien alueella. Koko maassa työttömien osuus on 12,3 prosenttia työvoimasta. Asuinrakentaminen on vilkasta Kuopion kaupungissa. 45 – Uskon, että ilmiö on tullut jäädäkseen, vaikka kaupungistumiskehitys yhä jatkuu ja kaupungit kehittyvät. Pienentyneet luvut kertovat siitä, että yritysten toiminta on päässyt hyvin liikkeelle vaikeimman korona-ajan jälkeen. Työvoiman puute hidastaa kasvua Pohjois-Savossa oli heinäkuun lopussa noin 3 000 työtöntä ja lomautettuja vajaa 2 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. – Osaavan työvoiman puute on suurin kasvun este työvoimavaltaisilla teollisuudenaloillamme. Yliopiston kampusalueen laajentuessa alueelle muodostuu koulutuskokonaisuus, jossa maakunnan kaikki koulutustasot ja -alat ovat edustettuina samalla kampusalueella, kertoo maakuntajohtaja Marko Korhonen. Sen laajentamista ollaan hakemassa. Torilla toimii kauppatori, mutta siellä järjestetään myös erilaisia tapahtumia ja kulttuuritilaisuuksia. – Tähtäämmekin siihen, että meillä on tarjottavaa ja ratkaisuja näihin maailmaa riivaaviin ongelmiin. Kuopion tori on kenties kaupungin tunnetuin nähtävyys. Nykyisellä paikallaan tori on sijainnut vuodesta 1818 lähtien. Itä-Suomen yliopisto on Suomen suurin lääkäreiden kouluttaja ja kouluttaa myös muita terveysalan osaajia. Työvoiman kohtaanto-ongelma on kuitenkin arkipäivää Pohjois-Savossakin. Muualla maakunnassa asuinrakentaminen on hiljaista, koska väestö vähenee keskuskaupungin ulkopuolella, sanoo Marko Korhonen. Yksi niistä on terveysteknologia
Jos osa asukkaista palelee ja toiset tuulettavat liikalämpöä ikkunasta ulos, verkoston perussäädössä on ilmeinen vika. Talonmies lapioi koksia tai heitteli halkoja kattilan pesään, ja alimpien kerrosten asukkaat säätivät lämpöä päästämällä ikkunasta pakkasilmaa sisään. Tarve riippuu myös muista taloyhtiössä toteutettavista korjauksista ja Ihannetilanteessa talon kaikkien huoneiden lämpötila on 21 astetta. Vanhojen kiinteistöjen ongelma Keskuslämmityksen alkuaikoina perussäädön tapaiset hienoudet olivat tuntemattomia ja vähän tarpeettomiakin muiden ongelmien rinnalla. Havainnekuva: Motiva. Teksti: Lauri Lehtinen L ämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia, oli lämmitystapa mikä hyvänsä. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että mitä vanhempi rakennus on, sitä suurempi syy on epäillä säätämisen tarvetta. Tällöin patteriverkoston perussäätökin on paikallaan, sanoo valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen. Arvioiden mukaan jopa kolme neljästä asuinrakennuksesta Suomessa kaipaisi patteriverkon perussäätöä, ja se tulisi tehdä tarpeen mukaan. On tärkeää, että se toimii tehokkaasti ja tasaisesti ilman turhaa, liiallista lämmitystä. Verkoston säädön merkitykseen herättiin asteittain, ja 1980-luvulla se oli jo kiinteistönhoidon usein käytetyissä työkaluissa. Tasapainossa olevan verkon ansiosta huoneistojen lämpötila pysyy tasaisena lämmityskaudella ja asukkaiden viihtyvyys paranee. Energiankulutuksen seuranta, lämmönjakoverkon säätö sekä suunnitelmallinen kunnossapito ovat kaikki tekijöitä, joilla ehkäistään ongelmia ja pidetään energiankulutus sekä korjauskustannukset kurissa. – Perussäätö pitäisi tehdä rakennuksen käyttöönotossa sekä suurempien, energian kulutukseen vaikuttavien remonttien jälkeen. 46 Patteriverkon perussäätö on perustoimenpide Vesi kiertämään tasaisesti pattereissa Keskuslämmityksen patteriverkoston oikea toiminta takaa kaikille asujille tasaisen lämmön ja säästää reilusti taloyhtiön rahaa. Jos hyvin hoidettuun kiinteistöön valitaan kevyen julkisivuremontin sijasta kunnollinen lämpörappaus, talo käyttäytyy eri tavoin kuin ennen. Verkon perussäädöllä varmistetaan, että vesi kiertää jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osissa
Lähde: Motiva Kuivan sähkölämmityksen säätö tapahtuu huonekohtaisilla tai patterikohtaisilla termostaateilla. • Patteri on kuuma kesälläkin. Luvanvaraisissa ulkoseiniin, ikkunoihin ja kattoon tai ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvissa korjaushankkeissa määräykset edellyttävät varmistamaan ilmanvaihdon ja lämmityksen oikean ja energiatehokkaan toiminnan. Kuva: Motiva uudistuksista, jotka muuttavat kiinteistön lämmönkäyttöä. • Asunnoissa on liian kylmä tai kuuma ja lämpötilat vaihtelevat asunnoittain. 47 Patteriverkon toiminnan tarkistuslista: • Asunnoissa vetää. Silloin myös patteriverkon perussäätö on yksi tarkasteltava asia. Patteriverkon virtausnopeus. – Modernit linjasäätöventtiilit voivat tasapainottaa automaattisesti lämmitysveden kiertoa. Uusi tekniikka auttaa Teemu Kettunen kertoo, että uudet tekniset ratkaisut ovat kohdistuneet niihin lämmityksen komponentteihin, joiden parantunut toiminta kompensoi verkoston perussäädön tarvetta ja lisää lämpötilan pysyvyyden tarkkuutta. Jos patteri ei lämpene kunnolla verkossa olevan ilman takia, joudutaan veden lämpötilaa pitämään turhan korkeana. Patteriverkon lämpötilan säätöjen tarkastuksella varmistetaan, että patteriverkkoon ajetaan oikeanlämpöistä vettä. Jos taas patterivesi on liian kylmää, sisälämpötila ei pysy riittävän korkealla. Patteriverkon säätövinkkejä Erityisesti lämmistyskauden alkaessa on hyvä tarkistaa patteriverkon toiminta sen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Verkon perussäädöllä varmistetaan, että vesi kiertää jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osissa. Näitä voidaan käyttää myös suoraan huoneen lämmön säätöön.. • Taloyhtiön energiankulutus on kasvanut tai korkea. Termostaattien tiedonkeruun ja -välityksen lisäksi tai sijaan voidaan käyttää myös huonelämpötilaa mittaavia antureita, jotka lähettävät mittaustietonsa eteenpäin. Perussäätöä suunnitellessa kannattaakin tehdä laaja selvitys kunnossapidon tarpeesta; siinä selviävät myös muut taloyhtiössä tarvittavat korjaustoimenpiteet. Patterien ilmaaminen aina lämmityskauden alussa ja muutenkin aina tarvittaessa. Tarkastetaan patteriventtiilien ja termostaattien toiminta ja uusitaan termostaatit tarvittaessa. Hänen mukaansa markkinoilla on nykyisin patteritermostaatteja, jotka osaavat säätää huonelämmön edeltäjiään älykkäämmin; termostaatit osaavat myös käyttää etäyhteyttä ja kytkeytyä lämmityksen automaatioon. • Patteri ei lämpene kunnolla. 2. • Pattereista kuuluu lorinaa tai putkistosta kuuluu muita ääniä. 1. Virtausnopeuden lisääminen (kiertovesipumppu pyörii suuremmalla kierrosnopeudella) kaventaa menoja paluuvesilämpötilojen eroa. 4. Näin kiinteistön eri osien erot vaimenevat ja sitä kautta ylilämmittäminen vähenee. • Vesikiertoiseen patteriverkkoon pitää jatkuvasti lisätä vettä. 3. Oikein toimiva patteri on lämmin yläosasta ja hiukan viileämpi alaosasta. Usein patteriverkkoon ajetaan kuumempaa vettä kuin olisi tarpeen
– Suunnitelmissa ratkaisevaa on löytää sopiva tarkkuustaso dokumentaatioon ja tunnistaa asiat, joilla on oikeasti merkitystä projektille. Yhtiön talotekninen sähkösuunnitteluosaaminen perustuu suurelta osin AIRIX Talotekniikan, Insinööritoimisto Niemen, Insinööritoimisto Sähkötelen sekä Aveconin yrityskauppoihin. Taloteknisten suunnittelijoiden lisäksi Swecon palveluksessa on Suomessa noin 200 muutakin sähköalan ammattilaista teollisuuden sähköinstrumentoinnin, ratapuolen sähköistyksen sekä tieja katuvalaistuksen suunnittelijoina. Cave-mallissa käyttäjät näkevät tilan oikeassa mittakaavassa ja myös maallikot pystyvät havaitsemaan mahdolliset puutteet ja kehityskohdat varhaisessa vaiheessa. Asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeiden selvittämisessä Sweco hyödyntää myös erilaisia käyttötilanteita esiin tuovaa Cave-virtuaalitilaa. Tunnustus jaettiin elokuun lopussa Sähköisen talotekniikan rakennuttajawebinaarin yhteydessä Sähköja teleurakoitsijaliitto STULin toimistolla Espoossa. Esimerkiksi sairaalakohteissa on laadittu Cave-malli erityyppisistä tiloista, muun muassa. Haluamme tuoda esiin sellaisiakin asioita, joita tilaaja ei välttämättä huomaisi kysyä, Juha Mäkirinta kertoo. Sweco on Suomen suurin rakennetekniikan osaaja ja myös yksi suurimmista talotekniikkasekä arkkitehtitoimistoista. Lisäksi tilatehok kuuden optimoinnilla on saavutettu merkittäviä säästöjä investointikustannuksissa ja pienennetty rakennuksen hiilijalanjälkeä. 48 V uoden 2021 sähkösuunnittelija on Sweco. Nykyisin 14 maassa Euroopassa toimivan Sweco-konsernin palveluksessa on 17 500 työntekijää, joita työllistävät projektit 70 maassa maailmanlaajuisesti. Swecolla on toimipiste 27 paikkakunnalla Suomessa, joista sähköisen talotekniikan suunnittelijoita löytyy kolmestatoista. Kuva: Mikko Käkelä Sweco valittiin vuoden sähkösuunnittelijaksi Virtuaalimalleilla vältytään fyysisten mallitilojen rakentamiselta. – Yrityksemme arvoihin kuuluvat uteliaisuus, vastuullisuus ja sitoutuneisuus, ja ne takaavat vastuullisen ja ammattimaisen suunnittelutoiminnan sekä tasokkaan lopputuloksen. Sopiva tarkkuuskaso Yrityksen pitkällä referenssilistalla on lukuisia suuria, vaativia ja tunnettuja kohteita, kuten Kainuun uusi sairaala, Keskon pääkonttori K-Kampus Helsingin Kalasatamassa, Aalto-yliopiston Töölön kampus ja peliyhtiö Supercellin Helsingin Jätkäsaareen Woodcity -kortteliin valmistunut, ainutlaatuista puurakentamista edustava pääkonttori. Tuoreimmat vahvistukset joukkoihin saatiin tämän vuoden alussa, kun Sweco osti rakentamisen suunnittelutehtäviin ja projektinjohtopalveluihin erikoistuneen Optiplan Oy:n. leikkaussaleista. Uusia osaajia taloon tulee jatkuvasti myös rekrytointien kautta. Hänen mukaansa taloteknisessä suunnittelussa tärkeintä on osata keskittyä olennaisiin asioihin, jotta järjestelmät saadaan vastaamaan sekä tilaajan että käyttäjän tarpeita kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla. Kunniataulun vastaanotti Swecon Talotekniikan Sähkötoimiala-yksikön johtaja Juha Mäkirinta sekä suunnittelujohtajat Niklas Lind ja Jyri Renkola. Virtuaalimallia hyödyntämällä vältytään kalliiden fyysisten mallitilojen rakentamiselta kokonaan, joita on erityisesti suurissa hankkeissa totuttu rakentamaan. Juha Mäkirinta (kesk.), Niklas Lind (oik.) ja Jyri Renkola (vas.) Swecon Helsingin Ilmalan pääkonttorilla. Sweco työllistää Suomessa 2 800 asiantuntijaa, joista Sähkötoimiala-yksikössä työskentelee noin 120 sähköisen talotekniikan ammattilaista. Pyrimme suunnittelemaan muuntojoustavia ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaan liiketoimintaa koko rakennuksen elinkaaren ajan, Mäkirinta sanoo. Sweco-konsernin juuret ovat Ruotsissa ja Tukholman pörssissä noteerattavan Swecon viime vuoden liikevaihto oli 2 miljardia euroa, josta Suomen osuus 265 miljoonaa. Suomessa Sweco on kasvanut sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Hankkeet toteutetaan energiatehokkaasti, parhailla laatukriteereillä ja uusinta teknologiaa hyödyntäen. Swecolaisia työllistävät parhaillaan esimerkiksi Hämeenlinnaan nousevan, yli 80 000 neliömetrin Assi-sairaalan sekä Helsingissä Ruskeasuon hybridivarikon, Kruunuhaan kuuden tähden Maria-hotellin sekä Narinkkatorin Kulttuurikasarmin suunnittelu. Lisäksi yritys on erittäin merkittävä teollisuus-, energiaja ympäristöalojen sekä infra-, liikenneja kaupunkikehityshankkeiden suunnittelija sekä projektinjohdon, rakennuttamisen ja kestävän liiketoiminnan asiantuntija. Tietomalleihin perustuvista suunnitelmista voidaan luoda grafiikkaohjelmilla lähes tietokonepelimäinen kokemus 3D-laseilla tarkasteltavaksi
Talokaivon Isoveli pumppaamoseurannan avulla saat • Kustannustehokkaan ja huolettoman etävalvontaratkaisun • Ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuutta pumppaamoiden huoltoja korjaustoimissa Halutessasi voit tilata meiltä täyden palvelun paketin, jossa huolehdimme pumppaamosi reaaliaikaisesta toiminnasta ja vuosihuolloista. Tilaa omasi nyt! Myyntipäällikkö Jari Reinikainen +358 40 625 9779 ENNALTAEHKÄISE VESIVAHINGOT ÄLYKKÄÄLLÄ PUMPPAAMOSEURANNALLA ISOVELI PUMPPAAMOSEURANTA TALOKAIVO. Isoveli pumppaamoseurannan ja vuosihuoltokustannusten arvio aloitetaan maksuttomalla pumppaamoiden kuntokartoituksella. HALUATKO SAADA KIINTEISTÖSI PUMPPAAMOILLE ENNAKOIVAN VUOSIHUOLTOARVION PUMPPAAMOIDEN TODELLISEEN TILAAN PERUSTUEN
Kiinteistökehitys vaatii notkeutta ja näkemystä, pitää aistia trendejä. 50 KIINTEISTÖKEHITYS K iinteistömarkkinoilla eletään murroksessa. – Tärkeintä on, että sille mitä me teemme, on kysyntää. Loppukäyttäjä määrää, onko toimintamme järkevää ja kaiken vaivan arvoista. Tämä on hyvä esimerkki kiinteistökohteista, joissa haluamme olla mukana. Kaupunkien keskustoista Raimo Sarajärven mukaan tullaan hakemaan päivittäistavarakaupan palveluiden lisäksi muun muassa terveydenhuollon palveluita sekä erilaisia elämyksiin ja nautintoihin liittyviä palveluita. – Tällä hetkellä pöydällä on erilaisia kiinteistökehityshankkeita useiden satojen miljoonien eurojen arvosta, sanoo seitsemässä kiinteistökehitysyrityksessä mukana oleva Sarajärvi. Koronaviruspandemia vauhditti verkkokaupan kasvua, sillä tulee olemaan seurauksensa kivijalkakaupalle. Näin arvioi kiinteistösijoittaja, pitkään kiinteistökehitystä tehnyt Raimo Sarajärvi. Rakennamme uusia taloja ja saneeramme vanhoja. Koronaviruksen vuoksi myös etätyö on yleistynyt, tämä vaikuttaa toimistotilojen tarpeeseen. Näiden kiinteistöalan murrosten parissa työskentelee kiinteistösijoittaja, useassa kiinteistökehitysyhtiössä mukana oleva Raimo Sarajärvi. Tähän on syynä monilla aloilla todellisuutta oleva työvoimapula. Viihtyisät työtilat hyvien kulkuyhteyksien varrella palveluiden keskellä ovat yrityksille yksi keino menestyä työntekijöiden rekrytoinneissa. Teemme monipuolisen kiinteistön, jossa on erilaista tarjontaa, ei vain asumista. Yhdysvalloissa kaupunkien keskustoissa olevat liikkeet muuntautuvat ja pärjäävät, sen sijaan laitakaupungeissa olevia ostoskeskuksia on jouduttu purkamaan asiakaskadon vuoksi. – Erikoiskaupoista tulee enemmän showroom tyyppisiä näyttelytiloja ja verkkokaupan noutosekä sovituspisteitä. – Teemme asuinkerrostaloja, hoivakoteja, liiketiloja ja toimistotiloja. Etätyön yleistymisestä huolimatta hän uskoo viihtyisille toimistotiloille olevan jatkossakin kysyntää. Kolmen ison kaupungin lisäksi Sarajärvi on yhtiöidensä kautta mukana muun muassa Seinäjoen, Kiinteistösijoittaja Raimo Sarajärven mukaan työtilat ovat keino menestyä työntekijöiden rekrytoinneissa Kivijalkamyymälät näyttelytiloiksi Kivijalkamyymälät voivat muuttua entistä enemmän showroom -tyyppisiksi näyttelytiloiksi ja verkkokaupan noutopisteiksi. Raimo Sarajärven mukaan kaikki kiinteistökehittäjät ja -sijoittajat pohtivat parhaillaan, mille tasolle toimistotilojen kysyntä asettuu tulevina vuosina.. On turhaa rahan haaskaamista tehdä sellaista, jota ei haluta. – Kannattavan kiinteistökehityksen ydin on siinä, että pitää olla huomenna oikeassa. – Vähittäiskaupassa maailma muuttuu nopeasti juuri nyt. Koronaviruspandemian aikana etätyön tekeminen on yleistynyt. Sarajärvi huomauttaa, että varsinkin korkeaa osaamista vaativissa työtehtävissä palkan merkitys motivaatioja viihtymistekijänä laskee. Kiinteistömiljonääriksi usein julkisuudessa tituleerattu Sarajärvi seuraa kiinteistömarkkinoiden kehitystä aitiopaikalta. Tämä näkyy esimerkiksi vaatekaupassa, siksi meidän omistamissamme kauppakeskuksissa pyrimme tietoisesti vähentämään vaatekauppojen määrää. Työtilat kilpailukeinona Raimo Sarajärvi korostaa, ettei kiinteistökehityksessä auta, jos eilen on ollut oikeassa. Tämä kehityssuunta voi toteutua Suomessakin. Mutta kuinka paljon etätöitä tehdään. Kellään ei ole varmaa vastausta, paljonko toimitilaa esimerkiksi 2030-luvun alkupuolella tarvitaan. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri – Etätöitä tullaan tekemään jatkossakin, kun korona-ajasta on palattu normaalimpaan aikaan. Hämeenlinnan, Lahden ja Lappeenrannan keskusta-alueiden kehittämishankkeissa. Toimimme noin 15 eri paikkakunnalla Suomessa, pääpaino on Helsingissä, Tampereella ja Turussa, hän jatkaa. – Uskon, että yritykset alkavat jälleen panostamaan toimitilaviihtyvyyteen. Osa ihmisistä haluaa tehdä etätöitä, mutta on niitäkin jotka haluavat tulla työpaikalleen joka aamu, pohtii Raimo Sarajärvi. Korona vaikutti Liiketilakysynnän Raimo Sarajärvi arvioi muuttuvan pysyvästi koronaviruspandemian vuoksi. Sarajärvi sanoo verkkokaupan suosion kasvun johtavan siihen, että keskustoissa kaupat muuntuvat. Eniten vaikeuksissa ovat kaupunkien keskustojen ulkopuolella olevat kauppakeskukset. Lisäksi Suomen väestön ikääntyminen aiheuttaa tarpeita uuden tyyppisillä asumisratkaisuille. – Nyt teemme Rovaniemelle kerrostaloa, johon tulee asuntojen lisäksi elokuvateatteri. – Koronaviruspandemia on vaikuttanut verkkokaupan lopulliseen läpimurtoon. – On iso ero sillä, onko työpaikka kaupungin keskustassa palveluiden äärellä vai laitakaupungilla jonkin pellon laidassa kaukana kaikesta
Vuonna 1997 hänet valittiin SKV-konsernin johtoryhmään. 51 KIINTEISTÖKEHITYS Raimo Sarajärvi (55) on Suomen merkittävimpiä kiinteistösijoittajia ja kiinteistökehittäjiä. Sarajärvi siirtyi kiinteistövälityksestä kiinteistösijoittamiseen ja kiinteistökehittämiseen vuonna 2008, joskin hän myös perusti Kotijoukkue -kiinteistövälitysyhtiön. Vuonna 2006 tehtiin useita liiketoimintakauppoja, joiden seurauksena syntyi Realia-konserni. Pääkaupungissa Sarajärvi toimii hallituksen puheenjohtajana yhtiössä , joka omistaa Kanavarannan arvokiinteistön Katajanokalla. Sarajärveä pyydettiin avaamaan kiinteistövälitysyhtiö SKV:n konttori Alajärvellä. Sarajärvi sai SKV:n kasvuun ja hänestä tuli yhtiön osakas. 1990-luvun lamavuosina Sarajärvi pyydettiin saneeraamaan Seinäjoella SKV:n toimintaa. Sarajärven ura jalkapalloilijana hiipui, mutta 23-vuotiaana hän vaihtoi pankissa työskentelyn kiinteistövälitykseen. Sarajärvi hankki viime vuonna myös Helsingin Uunisaaren vuokraoikeudet. Merkittävä kiinteistösijoittaja – Ihmiset hakevat kaupunkien keskustoista elämyksiä ja kokemuksia. Kiinteistösijoittaja Raimo Sarajärven mukaan Suomessa on noin 15 kaupunkia, joissa on järkevää tehdä kiinteistökehitystä. Rovaniemeltä kotoisin oleva Sarajärvi tuli Tampereelle opiskelemaan kauppatieteitä, kunnes miehen matka vei vuonna 1988 Seinäjoelle pelaamaan jalkapalloa. Sarajärvi liikekumppaneineen omistaa eri kiinteistöjä muun muassa Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Seinäjoella. Hän onnistui vaikeassa tehtävässä ja vuonna 1995 hänestä tuli useiden SKV:n alueyhtiöiden toimitusjohtaja. Niiden perässä keskustoihin tulee myös toimitilakysyntä. Asunnot ja palvelut Asuntorakentamisessa Raimo Sarajärven mukaan tullaan entistä enemmän huomioimaan Suomen väestön ikääntyminen. Siksi pitää rakentaa asuntoja, joihin voidaan yhdistää erilaisia palveluita.
Keskeinen sijainti myös mahdollistaa toimistoja liikerakennuksissa joustavuuden, käyttötarkoitusta voidaan muuttaa tarpeiden mukaan, korostaa Sarajärvi. On helpompaa valittaa ja tehdä kiusaa kuin tehdä hyvää. Kannattavuudesta huolehdittava Raimo Sarajärven kiinteistökehitysyritykset ovat ostaneet kiinteistöjä, jalostaneet niitä ja sen jälkeen myyneet ne eteenpäin. – Tampereella on ymmärretty kehittää keskustaa. Kiinteistökehitysyhtiöt eivät ole eläkeyhtiöitä, meidän pitää tiukasti huolehtia kannattavuudesta.. – Valitettavasti Suomessa on jo alueita, joissa ei ole taloudellisesti mielekästä tehdä asioita. Kaa– Maassamme on valitettavasti helppo tehdä kiusaa valittamalla. Makroja mikrosijainti Sijainti on tärkein kriteeri, kun Raimo Sarajärvi arvioi kiinteistökehityshankkeen mielekkyyttä. 52 KIINTEISTÖKEHITYS – Inhimillisesti sekä kansantaloudellisesti järkevintä on, että ikäihmiset voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. – Monen kaupungin ongelmana on se, että kaavoitus laahaa viisi vuotta tarpeen perässä. Maassamme on valitettavasti helppo tehdä kiusaa valittamalla. Jotta tämä on mahdollista, on järkevää rakentaa kaupunkien keskustoihin palveluiden äärelle esteettömiä asuntoja. – Suomessa on monia kaupunkeja, Tampere etunenässä, joissa tehdään paljon töitä elinvoiman kehittämiseksi. – Haemme parhaillaan eri puolilta Suomea sopivia tontteja, joille voisi rakentaa ikäihmisille suunnattuja asuintaloja. – Suomessa on hyvin huomioitu valittajien oikeudet kaavoituksessa. Sarajärvi kertoo havahtuneensa palveluiden saamisen ongelmaan oman äitinsä kohdalla. Kiinteistökehitys vaatii notkeutta ja näkemystä, pitää aistia trendejä. Lopulta äiti asui elämänsä kaksi viimeistä vuotta palvelutalossa. – Makrosijainti tarkoittaa paikkakuntaa, jonne tulee enemmän ihmisiä kuin sieltä lähtee. Sarajärvi myös huomauttaa lainsäädännön mahdollistavan valittamisen monissa kohdissa. Tärkeintä on, että kaavoitus mahdollistaa asumisten ja erilaisten palveluiden yhdistämisen. Rakenteilla on myös Tammelan jalkapallostadion, jossa yhdistyy urheiluareena, asuminen ja liiketilat. Raimo Sarajärvi • Ikä: 55 • Perhe: Vaimo ja kaksi yliopistoissa opiskelevaa aikuista lasta • Asuinpaikka: Seinäjoki ja Helsinki • Työ: Kiinteistöalan sijoittaja, mukana seitsemässä kiinteistökehitysyhtiössä. Raimo Sarajärven mukaan kannattavan kiinteistökehityksen ydin on siinä, että pitää olla huomenna oikeassa. Mieluusti nyrkkisääntönä voidaan pitää 200 metrin sädettä torista. Valittajien oikeudet Raimo Sarajärvi toivoo, että kaupungit olisivat kaavoituksessa joustavia ja notkeita. – Mikrosijainti tarkoittaa sitä, että toteutamme hankkeita kaupunkien keskustoissa. – Meidän pitää olla realistisia, mikä on mahdollista. Keskustaan on lisäksi rakennettu uusia asuntoja, Tampereella huolehditaan siitä että keskustassa liikkuu paljon ihmisiä, kehuu Sarajärvi. Raitiovaunun lisäksi sinne on rakennettu hotelleja, pian valmistuu uusi monitoimiareena. Tästä hyötyisivät palveluita kaipaavat ihmiset ja palveluita tarjoavat yritykset. • Harrastus: Veikkausliigassa pelaavan Seinäjoen Jalkapallokerhon puheenjohtaja vassa saatetaan jollekin hyvälle tontille edellyttää toimistoja liiketilarakentamista, vaikka näille ei olisi kysyntää. – Yritimme saada kotona asuneelle äidille asumisen mahdollistavia tukipalveluita, mutta niiden saaminen oli vaikeaa. Ideana on, että talossa asuvat voisivat saada esimerkiksi siivousja kauppa-apua. – Esimerkiksi siivouspalveluita tarjoava yritys voisi siivota päivän aikana useamman samassa talossa sijaitsevan asunnon sen sijaan, että yhden asunnon siivouksen jälkeen seuraava siivottava asunto on useamman kilometrin päässä. Raitiovaunun rakentamisvaihe oli Tampereella kipeä monelle yrittäjälle, mutta valmis raitiovaunureitti muuttaa koko kaupungia parempaan suuntaan. Kysyntää voisi olla asunnoille, mutta kaava estää rakentamisen. Jos jollakin alueella ei ole riittävästi kysyntää eikä maksukykyä, ei ole järkevää rakentaa uutta tai remontoida suuremmin jotakin vanhaa kiinteistöä. Tällöin ollaan ihmisten luontaisten kulkureittien varrella. – 15 ison kaupungin ulkopuolella joudutaan todella miettimään, miten kiinteistöjen korjausvelka hoidetaan, kun kysyntä ja sitä kautta maksukyky heikkenee. Kaupunkien asenteet elinvoiman kehittämistä kohtaan, johon kiinteistökehitys keskeisesti liittyy, ovat Raimo Sarajärven mukaan kehittyneet. Hänen mukaansa Suomessa on valitettavasti myös kaupunkeja, joissa ei ole tahtoa kehittää elinvoimaa. Rakennuskustannukset ovat käytännössä samanlaiset kaikkialla Suomessa. – Kaavoja kannattaisi muuttaa nopeasti tarpeiden mukaan. Suomessa lainsäädäntö ja asetukset tekevät rakentamisesta muutenkin jäykkää, kaavoituksella ei kannata jäykkyyttä lisätä vaan vähentää sitä. Suomessa on Raimo Sarajärven mukaan noin 15 kaupunkia, joissa on järkevää tehdä kiinteistökehitystä. – On kaupunkeja, joissa poliittinen tilanne on sen verran sekaisin ettei elinvoimaa kehittäviä päätöksiä saada aikaiseksi
Kuvan helsinkiläinen uusrenesanssipalatsi nostettiin puheenaiheeksi ja nimeksi tuli Erottaja2.. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Viestintätoimisto Drum Kiinteistöjen brändääminen on kasvussa. Erityisesti toimistokiinteistöjä brändätään nyt ahkerasti, mutta myös liikekiinteistöt hakevat yhä enemmän erottautumistekijöitä kilpailijoista. 54 KIINTEISTÖKEHITYS B rändi on mielikuvien luomista. Nykyään yhä vahvemmin myös rakennukset ovat osa ihmisten elämäntapaa ja persoonaa. – Uskon, että kiinteistöjen tarinallinen brändääminen vauhdittuu, se on ollut näkyvissä myös asuinkiinteistöissä. – Koti edustaa jo nyt vahvasti elämäntapaa, ja toimistorakenHyvin brändätystä kiinteistöstä voidaan periä korkeampia vuokria Enemmän vuokralaisia ja tuottoa tarinalla Kiinteistön brändäys on pitkän aikavälin sijoitus ja se yleistyy kovaa vauhtia. Kiinteistöjen kohdalla brändi on ikään kuin lupaus kokemuksesta, jonka ihminen saa, kun hän vierailee, työskentelee tai asuu kiinteistössä, kertoo johtava viestintäkonsultti Vilja Vehkaoja Viestintätoimisto Drumista. Kun rakenteilla oleva asuinrakennus tulee markkinoille, asuntoja myydään yhä enemmän tarinan ja mielikuvien avulla. – Brändi on tarina, jonka rakennus kertoo paitsi itsestään, myös käyttäjistään
Vilja Vehkaojan mukaan voidaan myös olettaa, että hyvin brändätystä kiinteistöstä voidaan periä korkeampia vuokria ja tilojen vuokraaminen voi olla helpompaa. Valtion pitkään omistama kiinteistö myytiin vuonna 2018 yhdysvaltalaiselle pääomasijoittajalle, joka suunnitteli siihen näy ttäviä toimistotiloja ja ravintoloita. Vilja Vehkaojan kertoo viestintätoimiston väen uskoneen talon löytävän vuokralaiset, kun siitä tulee puheenaihe. Rakennus on myös osin tuhoutunut molempien sotiemme pommituksissa. Kiinteistön brändääminen on pitkä aikavälin satsaus. Brändääminen puhuttelee tunteita ja sitoo kiinteistön käyttäjät yleensä vahvasti kiinteistöön, kertoo johtava viestintäkonsultti Vilja Vehkaoja Viestintätoimisto Drumista. Se sivuaa vain ohuelti rakennuksen historiaa, yhteiskunnallista asemaa tai tunnelmaa. – Usein brändääminen ja kiinteistökehitys kulkevatkin käsi kädessä. – Kiinteistön vuokraamista hoitavalle Trevianille tämä toi valtavan kiinnostuksen vuokralaisten keskuudessa ja vuokraus lähti hyvin käyntiin. Brändäämällä luodaan mielikuvia, joissa ihminen voi nähdä itsensä edustamassa tietynlaista elämäntyyliä tai ryhmää, kun hän käyttää rakennusta. – Siinä nostetaan esille rakennuksen tarina ja mahdollinen historia sekä vahvistetaan tärkeäksi koettuja ominaisuuksia. Kiteytetysti voisi sanoa, että markkinointi puhuttelee useammin järkeä, brändääminen tunnetta, summaa Vehkaoja. Jos toimistotalon kohderyhmää ovat esimerkiksi luovan alan yritykset, mitä kiinteistölle pitäisi tehdä, että sen voisi brändätä kyseiselle kohderyhmälle. Mutta ei kannata odottaa heti pikavoittoja. Erottaja2:n viestintä poiki vuonna 2019 yhteensä yli 60 juttua toimituksellisissa printtija nettimedioissa. – Erottaja2:n brändi luotiin kiinteistön historian ja sen kiehtovien tarinoiden ympärille. Näen, että brändääminen on aina taloudellisesti kannattavaa, jos se tehdään hyvin. Kiinteistö kertoo yrityksestä ja voi olla myös rekrytointietu. Kiinteistössä on oltava ominaisuuksia, jotka tukevat brändiä, sillä brändi ei voi olla vain tarra, joka liimataan yrityksen kylkeen. – Talo oli menossa laajaan peruskorjaukseen syksyllä 2019 ja meillä oli vain yhdeksän kuukautta aikaa markkinoida sitä ennen remonttia, muistelee Vehkaoja. ”Ei pikavoittoja” Toimistotalo on yhä vahvemmin yrityksen käyntikortti. – Brändiä ei kannata kehitellä täysin tyhjästä, tai se ei ole uskottava. – Brändääminen sitoo käyttäjät yleensä vahvasti kiinteistöön. Remontin aikana puhjennut koronapandemia on tietysti tuonut haasteita talon täyttämiselle, mutta vuokraaminen etenee edelleen hyvin, tarkentaa Vehkaoja. Kun yhdysvaltalainen BlackRock osti talon, se oli myös hyvin salaperäinen, sillä talo oli toiminut yli 100 vuotta Suomen valtion virastona ja ollut tavalliselta kansalta suljettu. Kiinteistöä ovat käyttäneet ja siinä ovat asuneet monenlaiset mahtimiehet ja -naiset, kuten esimerkiksi oopperalaulaja Aino Ackté. – Perinteinen kiinteistömarkkinointi korostaa yleensä kiinteistön rationaalisia ominaisuuksia, kuten kokoa, muunneltavuutta, palveluja, liikenneyhteyksiä ja talotekniikkaa. – Brändi on valinta, jonka kanssa eletään pitkään. Brändäämisessä sen sijaan halutaan luoda kiinteistöstä emotionaalinen kokemus. Silloin tietysti auttaa, jos rakennuksessa on jo erityispiirteitä, joita korostaa, sanoo Vilja Vehkaoja. – Tarinallisuuden tueksi kaikessa viestinnässä pyrittiin luomaan mielikuva, että rakennukseen pääseminen on harvinainen tilaisuus. Haluttiin myös viestiä, että rakennus on hyvissä käsissä ja sen kulttuurihistoriallinen arvo aiotaan säilyttää, kertoo johtava viestintäkonsultti Vilja Vehkaoja Viestintätoimisto Drumista. – Kutsuimme taloon paljon toimittajia, kiinteistöalan toimijoita, designbrändejä sekä some-vaikuttajia. – Halusimme markkinoinnilla ja viestinnällä herättää suuren yleisön kiinnostuksen taloa kohtaan, saada paljon medianäkyvyyttä ja sitä kautta tuoda talo myös potentiaalisten vuokralaisyritysten tietoisuuteen. – Jos kiinteistöllä ei ole mitään selkeää erityispiirrettä, voi mietHistorialliselle uusrenesanssi-palatsille uusi henki tiä, miten kiinteistöä voisi kehittää niin, että siihen tuodaan selkeä brändillinen kulma. nukset seuraavat perässä, tietää Vehkaoja. Rakennukselle haluttiin jo ennen remonttia laaja näkyvyys, joka herättelisi vuokralaisten kiinnostuksen. Jos kiinteistöön haetaan esimerkiksi yrityksiä vuokralaisiksi, brändättyyn kiinteistöön saatetaan sitoutua vahvemmin, mikä voi näkyä vuokrasuhteiden pituuksissa. Kiinteistöstä kirjoitettiin yli 20 blogissa, ilman yhtäkään maksettua yhteistyötä ja esimerkiksi Instagram Storiesissa Erottaja2 näkyi ainakin 1 400 kertaa, luettelee Vehkaoja. 55 KIINTEISTÖKEHITYS Tullihallituksen käytössä aiemmin ollut historiallinen uusrenessanssipalatsi Helsingin Erottajalla herätettiin henkiin uutta käyttöä varten. Puhutellaan tunteita Kiinteistön omistajalta brändääminen vaatii rohkeutta tarttua yhteen tarinaan ja näkökulmaan, jossa pysytään, sanoo Vilja Vehkaoja. Juuri ennen remontin käynnistymistä talossa järjestettiin myös Helsinki Design Week, jolloin 14 000 ihmistä tulvi katsomaan rakennusta. Jos rakennus brändätään, markkinointikärkeä ei voi vaihtaa kesken kaiken. Erottaja2 nousi syksyn halutuimpien nähtävyyksien joukkoon. Erottaja2:n brändi luotiin kiinteistön historian ja sen kiehtovien tarinoiden ympärille. – Brändi voi vaikuttaa kiinteistön vuokraamiseen, vuokratuottoon ja myymiseen, ihan kaikkeen, kiteyttää Vehkaoja.
Hän on diplomi-insinööri, joka toimii, Espoon Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueiden kehittämisprojektin johtajana. – Vajaan 15 vuoden kuluttua näiden nyt tiedossa sekä rakenteilla olevien hankkeiden toteutus alkaa olla jo hyvin pitkällä, sanoo Antti Mäkinen. – Vetovoima on selvästi lisääntynyt edelKeilaniemen ominaispiirteet metro, pikaraitiotie, meri, satama ja korkea rakentaminen Espoon Keilaniemi Suomen ykkösyritysalue Poikkeukselliset erityispiirteet nostavat Espoon Keilaniemen Suomen ykkösyrityalueeksi. 56 KIINTEISTÖKEHITYS E spoon Keilaniemen tämänhetkiset suururakat alkavat olla rakennetut loppuun arviolta noin vuonna 2035. Teksti ja kuvat: Juha Ahola. Alue on edelleen vahvasti kehittyvä, ja noin kolmen viime vuoden aikana alueen kehitys, rakentaminen sekä suunnittelu ovat lähteneet uuteen kiihtymisvaiheeseen. Silloin myös alueen maisema ja siluetti saavat rauhallisemman luonteen verrattuna tämähetkiseen tilanteeseen
Suuret pääkonttorirakennukset ovat alueen tunnusomaisia maamerkkejä.. Se taas on Keilaniemen alueelle uusi piirre, asuntoja ei alueella tällä hetkellä ole ainuttakaan. Se mahdollistaa koko alueen laajentamisen ja uutta rakentamista merkittävästi, Mäkinen jatkaa. – Uusimpana suunnitellaan keskuspysäköintilaitoksen rakentamista maan alle Keilaniemeen. 360 000 neliötä Vireillä ja rakenteilla Keilaniemeen on juuri nyt 360 000 kerrosneliömetriä, jonka vuoksi alueesta muodostuu valtakunnallisesti merkittävä yritystoimipaikka. Uusia hankkeita on vireillä aiempaa enemmän. Ilman pysäköintilaitoksen toteutusta Keilaniemen kokonaiskehittäminen ja lisäkasvun mahdollistaminen olisivatkin Mäkisen mukaan melko vaikeaa. 57 KIINTEISTÖKEHITYS leen. Tuosta neliömäärästä valmistuu noin kolmasosan verran asuntoja. Keilanimen maamerkki on entinen Nesteen pääkonttoriksi rakennettu ns. Raaden hammas. Uolevi Raade oli suomalainen vuorineuvos ja valtiojohtoisen Neste Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja, josta kutsumanimi juontuu. Ruoholahti Helsingin puolella on myös merkittävä työpaikka-alue, samoin kuin Helsingin Espoon Keilaniemen yleisilme on vielä sekainen, rakentaminen jatkuu lähes koko alueella, vaikka valmiitakin alueita jo on
Keilaniemen mielikuva ja brändi on suhteellisen hyvä ja positiivinen, tätä tukee tai sen syy on Mäkisen mukaan juuri alueen korkea rakentaminen. – Keilaniemessä on metroasema, kohta pikaraitiotie, meren rantaa, satama ja erityisominaisuus joka luo sille oman ilmapiirinsä, nimittäin korkealle ulottuva rakentaminen, Antti Mäkinen sanoo. Alueen mielikuva on varsin positiivinen ihmisten mielissä. Vireillä ja rakenteilla Keilaniemeen on juuri nyt 360 000 kerrosneliömetriä, jonka vuoksi alueesta muodostuu valtakunnallisesti merkittävä yritystoimipaikka.. Keilaniemeen suunnitellaan lisäksi muun muassa puistoja, bulevardia ja rannan hyödyntämistä julkisena tilana. Keilaniemi on osa Espoon Otaniemen kaupunginosaa, se tunnetaan erityisesti siellä sijaitsevista suuryritysten pääkonttoreista. Erikoista on myös aluetta halkovan kehä ykkösen tunnelointi ja sen myötä mahdollistuva Tapiolan ja Keilaniemen alueiden yhdistäminen. Juuri tällaisena se on ja siitä myös tulee Suomen yritysalueiden ykkönen. 58 KIINTEISTÖKEHITYS ydinkeskusta, joka on suurin, mutta Keilaniemi erityisillä ominaisuuksillaan edustaa jotain sellaista jota Suomessa ei juurikaan missään muualla ole. Yhteys kulkee kohden Itäkeskusta. Alueella on muun muassa Accountorin, TietoEVRY:n, Koneen, Fortumin, Nesteen, Valmetin ja Rovion pääkonttorit sekä runsaasti muita muita yritykisä. Se tuo mukanaan positiivisen ja eteenpäin menevän brändin. – Vastaavaa ei oikein ole olemassa muualla, kaiken lisäksi naapurissa sijaitsee vielä merkittävä tutkimuksen yliopisto, Aalto-yliopisto, Otaniemessä. Keilanimestä löytyy jo metroasema, pian myös pikaraitiotien lähtöpaikka ja pysäkki. Keilaniemi on edelleen vuosien remontoinnin jälkeen varsin keskeneräinen. Vielä se ei oikein ole nähtävissä, mutta jotain aavistusta ehkä jo näkyy, kun kävellen tarkastelee rakenteilla olevaa Keilaniemeä. Keilaniemen rannassa on lisämaata otettu uuden rakentamisen käyttöön merestä, ja sama kehitys voi mahdollistaa uutta rakentamisen aluetta vielä merkittävästi. Aalto-yliopisto pääkampukseen kuuluvat insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut, taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu sekä kauppakorkeakoulu, Antti Mäkinen luettelee. Puistokansi yhdistää Tapiolaan Puistokansi toimii niin torniasukkaiden kuin lähialueiden asukkaiden virkistysalueena. Tunnelin päällä on jo puistoa sekä muuta virkistysaluetta, joka Tapiolasta päin tullessa jatkuu Otsolahden suunnasta samassa tasossa. Alueen nousu yritysmaailman keskittymäksi alkoi jo vuonna 1976, jolloin valmistui silloinen Nesteen, Keilaniemen alueelle alkaa pikku hiljaa syntyä uusia palveluja. Suuret pääkonttorirakennukset ovat alueen tunnusomaisia maamerkkejä
Meriveden korkeusvaihtelulle ja eroosiolle altis rantaviiva verhoillaan luonnonrantaa muistuttavalla kiviverhouksella ja rantavyöhykkeen ylemmät osat istutetaan. Kulkuväylien väliin jääville alueille sijoittuu monilajinen nauhamainen istutusalue. Pyöreät tornitalot Kahteen ensimmäiseen tornitaloon suunnitellaan 32–36 kerrosta. Autoliikenne kulkee jo tunnelissa Keilaniemen kohdalla. Keilaniemeen on suunnitteilla edellä lueteltujen lisäksi neljä pyöreää asuintornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. Rantamuurilla ja oleskeluportailla rajattu urbaani rantaviiva vaihtuu pohjoispuolella luonnonmukaisesti rantavyöhykkeeksi. Se palvelee jalankulkua ja pyöräilyä sekä mahdollistaa virkistäytymisen meren äärellä metroaseman välittömässä läheisyydessä. Tornitalotalot on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC, ja ne rakentaa SRV. Se rajautuu meren puolelta luonnonkivipäällysteiseen rantamuuriin sekä veden äärelle laskeutuviin veistoksellisiin rantaportaisiin. Alempi taso on varattu jalankululle. 59 KIINTEISTÖKEHITYS Keilaniemen rannassa on lisämaata otettu uuden rakentamisen käyttöön merestä. Ylätasolla on yhdistetty jalankulkuja pyörätie, joka on 4,5 metriä leveä ja se toimii myös pelastusreittinä. Keilaniemenpromenadi on uusi jalankulkua ja pyöräilyä palveleva puistomainen katuyhteys, joka rakentuu meritäytölle Keilaniemenranta-hankkeen tonttien viereen. Metron ja Raide-Jokerin valmistuttua on alueella myös erinomaiset julkiset kulkuyhteydet. Asuntoja tulee olemaan runsaasti eri kokoisia, yhdestä huoneesta neljän huoneen huoneistoihin. Keilaniemi sijaitsee rannassa, sen edustalla olevaa lahtea kutsutaan Keilalahdeksi.. Yläja alatason välissä on porrasyhteyksiä sekä esteetön luiska, jota pitkin on pääsy rantaportaiden edustalle sekä mahdolliselle merikylpylälle. Kahdella tasolla Keilaniemenpromenadilla on kulkua kahdella tasolla. nykyisin Accountorin pääkonttori. Alueelle rakentuu myös uusi korkea tornitalo ja keskusaukio, peruskorjattava Keilalammen toimistorakennus sekä kaksi uutta asuinkerrostaloa. Espoo kehittää Keilaniemeä yhä kiivaammin palveluiden, työn ja asumisen keskittymäksi. Raide-Jokerin ja metron läheisyyteen suunnitteilla kaikkiaan 4 500 uutta asuntoa, sekä Espoon oma Allas Sea Pool, joka on tuttu Helsingin kauppatorilta. Kahden muun talon kerroskorkeus on 36 ja matalimman 32. Promenadin eteläpuolella on kaksi laiturivarausta, saaristovene ja vierasveneet, sekä oleskeluportaiden edustalla varaus merikylpylälle. 20-kerroksinen tornitalo on edelleenkin Suomen korkein toimistorakennus. Neljä asuintornia rakennetaan Keilarannan modernin yrityskeskittymän naapurustoon, josta muodostuu tornien myötä elävä ja monipuolinen kokonaisuus. Torneihin tulee noin 1 000 uutta asuntoa. Uutta kaupunkia Espoo saa nyt rakennettua kahden joukkoliikennehankkeen risteyskohtaan, joka sinällään on ainutlaatuista. Kulkuväylän varrella sijaitsee myös kaksi pientä aukiomaista oleskelualuetta sekä ulkokuntoilupaikka säädettävin laittein. Keilaniemi sijaitsee Tapiolan puutarhakaupungin ja Otaniemen tiedealueen läheisyydessä. Suunnitteilla oleviin pyöreisiin torneihin asunnot avautuvat mahdollisimman monipuolisesti ympäröivään maisemaan. Korkeutta talolla tulisi olemaan merenpinnasta laskettuna peräti 127 metriä. Muodoltaan pyöreät tornit täydentävät alueen omaleimaista asuntorakentamista, mikä on ollut ympäristölle tunnusomaista puutarhakaupungin syntyajoista lähtien. Keilaniemen uusien rakennusten ilme on moderni. Vaihtelevat tornien korkeudet tuovat kaupunkikuvaan elävyyttä
Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Ty Photography A sunto-osakeyhtiöt Pyynikin Patruuna ja Pyynikin Mestari sijaitsevat omalla tontilla Tampereen keskustan läheisyydessä, Pyhäjärven ja Pyynikinharjun välissä, hiekkarantojen ja puistojen ympäröimänä. 60 KIINTEISTÖKEHITYS Vanha tehdasmiljöö tekee Pyynikin Trikoosta asuinalueena uniikin Vanhan tehtaan uusi elämä Suomen Trikoon vanhalle tekstiilitehtaalle Tampereen Pyynikillä on alkamassa uusi elämä. Vuoden 2018 alkupuolella käynnistyneen kehityshankkeen ensimmäinen vaihe on valmis. Pyynikin Trikooksi nimetty alue on muuttumassa tehdasajan henkeä kunnioittaen eläväiseksi asuinpaikaksi palveluineen ja vapaa-ajantoimintoineen. – Ensimmäiset asukkaat ovat jo päässeet muuttamaan uusiin loft-koteihinsa Pyynikin Patruunaan, tehdasrakennuksen tiiliseinien Asunnoissa niiden teollisesta historiasta muistuttavat yli kolmen metrin huonekorkeus, suuret ruutuikkunat, alkuperäiset tiiliseinät sekä näkyviin jätetyt pilarit ja palkit.
Rakennusten vanhimmat osat piirsi arkkitehti Birger Federley ja uudemmat suunnitteli rakennusinsinööri Veikko Kallio. Varainhoitoyhtiö Aberdeen Standard Investmentsin hallinnoima rahasto osti tehdasrakennukset työeläkeyhtiö Varmalta vuonna 2018. Vuodesta 2002 lähtien rakennuksessa on ollut muun muassa taiteilijoiden ja pienyrittäjien tiloja. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vanhojen teollisuusrakennusten tunnelman säilyttämiseen sekä sisäja ulkotilojen yhdistämiseen terassein ja parvekkein. Palvelut ja liiketilat Rakennustyöt valmistuvat vaiheittain ensi vuoden kevään ja kesän aikana ja samalla avautuvat studiohotelli, alueelle pitkään toivottu ruokakauppa sekä muut palvelut. – Nyt valmistuneet piha-alueet antavat viitteitä siitä, millaisiksi. Suomen Trikoo perusti tehtaansa Tampereen Pyynikille 1903. – Huoneistoissa niiden teollisesta historiasta muistuttavat yli kolmen metrin huonekorkeus, suuret ruutuikkunat, alkuperäiset tiiliseinät sekä näkyviin jätetyt pilarit ja palkit. Päivittäistä mukavuutta lisää myös sisäyhteys asuntoihin alueen pysäköintihallista. Vastakohtana tälle asuntojen toiminnalliset ja tekniset ratkaisut ovat moderneja ja ottavat huomioon nykyajan kaikki mukavuusvaatimukset, sanoo Paanila. 61 KIINTEISTÖKEHITYS suojiin, kertoo myyntijohtaja Panu Paanila Huoneistokeskuksesta Tampereelta. Suomen Trikoon tehdas Tampereen Pyynikille rakennettiin vuonna 1903. Huoneistokeskus vastaa huoneistojen myynnistä. Sen jälkeen rakennukset ovat toimineet muun muassa taiteilijoiden, käsityöläisten ja pienyritysten työja harrastustiloina. Toiminta Pyynikin tehtailla päättyi vuonna 2002. Loft-tyyli korostuu Yksilöllisissä asunnoissa on sen sijainnista riippuen terassi, ranskalainen parveke, ulokeparveke tai kattoterassi, joka on kuin luotu kesäiltojen grillijuhliin. Kansainvälisesti arvostettu sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co on suunnitellut kolme vaihtoehtoista sisustuskonseptia, joissa loft-tyyli korostuu tai se tuodaan esille hillityin ratkaisuin. Patruunan naapuriin, vanhoihin leikkaamoja konttoritiloihin valmistuvan Pyynikin Mestarin asuntojen ennakkomarkkinointi käynnistyi viime kesänä ja sen saneeraus alkoi kesäkuussa. Keittiöissä ja kylpyhuoneissa on korkeatasoinen varustelu ja säilytystilojen riittävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota
Kisälli sitä vastoin on tarkoitus purkaa ja korvata uudella asuinrakennuksella. – Asunnot kiinnostavat ja eritoten kattoterassilliset. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vanhojen teollisuusrakennusten tunnelman säilyttämiseen sekä sisäja ulkotilojen yhdistämiseen terassein ja parvekkein. Joku on ostanut huoneiston kakkoskodikseen, joku tulevaisuutta varten. Pyynikin Trikoon asuntorakentamisen toinen vaihe on käynnissä ja Pyynikin Mestariin, Patruunan naapuriin on tulossa noin 50 korkealaatuista asuntoa, joiden koot vaihtelevat noin 30 neliön yksiöistä lähes 200 neliön loft-huoneistoihin. näkymin järven tai harjun suuntaan. Trikoon rakennuskannan alapuolella sijaitseva parkkihalli on kokenut täysremontin.. Yläpiha toimii kohtauspaikkana eteläeurooppalaisten aukioiden tapaan ja houkuttelee kävijöitä kauempaakin, sanoo Aberdeen Standard Investmentsiä edustava kiinteistökehitysjohtaja Johanna Saarivuo. Asiakkaiden toiveesta tarjolla on myös yli 50 neliön kattoterasseja panoraamaAsunnoista osasta näkyy Pyhäjärvelle, osasta harjulle ja osasta suojaisille rakennusten välisille sisäpihoille. Patruunassa muutama asunto jäljellä ja Mestarin kaupat ovat hyvässä vauhdissa. Kattoterassit mieluisia Pyynikin Patruunaan valmistui viime vuoden elokuussa yhteensä 68 korkealaatuista asuinhuoneistoa, joiden koot vaihtelevat pienistä noin 30 neliön yksiöistä yli 140 neliön kattohuoneistoon. Kamreeriin on tarkoitus saneerata loft-asuntoja. Trikoon rakennuskannan alapuolella sijaitseva parkkihalli on kokenut täysremontin, mutta osa siitä on vielä hotellin rakentamisen takia työmaa-alueena. Alueen viimeiset rakennustyöt kohdistuvat Patruunan ohella sisäpihan jakavaan, Pyynikintien varteen sijoittuvaan rakennukseen, Pyynikin Kamreeriin sekä Trikoon alueen eteläisimpään, 60-luvulla rakennettuun varastorakennukseen, Pyynikin Kisälliin. Halli avataan kokonaisuudessaan hotellin valmistuessa syyskesällä 2022, mikä helpottaa huomattavasti alueen pysäköintihaasteita. Ostajia tulee eri puolilta Suomea. Tämä vaatii kaavamuutoksen, jonka on arvioitu vahvistuvan tämän vuoden aikana. Modern Industrial -tyylissä vaikutteita on haettu New Yorkin rouheista loftasunnoista. Pääosa on kuitenkin ostettu omaan käyttöön juuri nyt, kertoo Panu Paanila. Kansainvälisesti arvostettu sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co on suunnitellut kolme vaihtoehtoista sisutuskonseptia, joissa loft-tyyli korostuu tai se tuodaan esille hillityin ratkaisuin. 62 KIINTEISTÖKEHITYS Trikoon alueen tunnelmalliset pihat ja kujat lopulta muotoutuvat. Osasta asunnoista on näkymät järvelle, osasta harjulle ja osasta suojaisille rakennusten välisille sisäpihoille. – Tällöin loput rakennustyöt ajoittuisivat vuosille 2022–24, arvioi Saarivuo. Paljon on ehtinyt tapahtua myös katseilta suojassa
94 prosentin käyttöaste Yli vuoden kestäneen poikkeusajan jälkeen kauppakeskusten kaikkien suurten vuokralaistoimialojen myynnin kehitys kääntyi positiiviseksi. Vaateliikkeillä on kauppakeskuksissa myös myymäläpinta-alaa. 63 KIINTEISTÖKEHITYS K auppakeskusten myyntija kävijämäärissä tapahtui huhti-kesäkuussa selkeä käänne parempaan. Koko ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaismyynti oli noin neljä prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Myyntija kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Kasvu oli vahvinta huhtija toukokuussa, mutta myös kesäkuussa myynti nousi yli 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kauppakeskusten kaikkien toimialojen myynti piristyi selkeästi. Tämä on näkynyt aaltomaisena liikkeenä kävijämäärissä; aina tartuntamäärien noustessa tai rajoitusten kiristyessä jäätiin koteihin, mutta hyvin pian tilanteen parannuttua kuluttajat ovat palanneet jälleen kauppakeskuksiin tekemään ostoksia sekä syömään, juomaan ja viihtymään, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell. Kahviloiden ja ravintoloiden osuus oli 20,1 prosenttia. – Olemme iloksemme nähneet kauppakeskuksissa, kuinka vahva halu kuluttajilla on ollut asioida fyysisissä ostosympäristöissä. Grafiikka: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Kauppakeskusten liikkeistä 22,2 prosenttia oli viime vuonna muotija asustekauppoja. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Vuoden 2020 vastaavan ajankohdan lukemiin verrattuna kävijämäärä nousi jopa 24 ja kokonaismyynti yli 20 prosenttia. Päivittäistavarakauppa menestyi poikkeusaikana hyvin ja myynnin kasvu oli nyt muihin toimialoihin verrattuna maltillisempaa, mutta nousi kuitenkin lähes kuuteen prosenttiin vuoteen 2020 verrattuna. Pääkaupunkiseudulla yli 95 prosenttia kauppakeskusten liiketiloista oli käytössä, kun taas suurten kaupunkien ulkopuolella käyttöaste oli 91 prosentin tuntumassa. Uusimmassa päivityksessä on mukana 42 kauppakeskusta eri puolilta Suomea. Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli koko maassa keskimäärin 94 prosenttia kesäkuun lopun tilanteessa. Kauppakeskusten käyttöaste on nyt hyvin samalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa. Kauppakeskusten myynti piristyi Citycon on Suomen suurin kauppakeskusomistaja kymmenellä kauppakeskuksella. Pahimpia pudotuksia kokeneiden muodin ja asusteiden myynti nousi huhti-kesäkuussa 53, ja kahviloiden ja ravintoloiden peräti 88 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koko maassa keskimäärin kauppakeskusten käyttöaste on nyt hyvin samalla tasolla kuin koronakriisin alkaessa keväällä 2020. Grafiikka: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli koko maassa keskimäärin 94 prosenttia. Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myyntija kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy
Rakennustyöt kestävät pari vuotta. Hankkeen isä, pitkän uran pääomasijoittajana tehnyt Ari Tolppanen, kertoo, että vanha linja-autoasema muhi mielessä pitkään. Vanha linja-autoasema oli alun perin Turun kasarmin huoltorakennus Venäjän vallan aikana. Muutostyöt alkoivat syyskuussa, ja uudella keskuksella on jo nimikin: Kulttuurikasarmi. – Kun näin, että kasarmi oli aika surkeassa tilassa, ja samalla tajusin sen mahdollisuudet, tuli sellainen tunne, että tähän on pakko tehdä jotain. 1830-luvulla valmistunut rakennus saneerataan täysin. 64 KIINTEISTÖKEHITYS H elsingin Lasipalatsinaukiolla alkavat taas mittavat kaivaustyöt. 30 miljoonaa euroa Kulttuurikasarmin toteuttaminen maksaa noin 30 miljoonaa euroa, ja suurimman Kulttuurikasarmin rakentaminen alkaa Helsingin vanhalle linja-autoasemalle Kulttuurin keidas Helsingin ydinkeskustaan Helsingin ydinkeskusta muuttuu, kun vanhalle linjaautoasemalle avataan uusi elokuvateatteri, ravintoloita ja baareja. Nyt viereen kaivetaan paikka elokuvateatterille ja sen kolmelle salille. Kyse on uudesta art house -teatterista, josta on tarkoitus tulla vanhan linja-autoaseman vetonaula. Toisaalta siihen liittyy myös rakkaus elokuvaan, Tolppanen sanoo. Kasarmit tuhoutuivat sisällissodassa 1918, ja vain huoltorakennus säilyi. Teksti: Juha Ahola. Lasipalatsin, Amos Rex -taidemuseon ja linja-autoaseman muodostama kokonaisuus houkutti. Viimeksi alue myllättiin, kun Amos Rex -taidemuseon näyttelytilat louhittiin maan alle. Se viittaa rakennuksen historiaan
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy. Konstsamfundet ostaa vanhan linja-autoaseman Helsingin kaupungilta, ja kertoo investoivansa Kulttuurikasarmiin yhteensä reilut 25 miljoonaa euroa. 65 KIINTEISTÖKEHITYS investoinnin tekee rakennuksen tuleva omistaja, suomenruotsalainen Konstsamfundet-yhdistys. Se hallinnoi Amos Andersonin perintöä. Summa pitää sisällään sekä rakennuksen hankkimisen että rakentamisen kustannukset. Uudistuvan rakennuksen paviljonki työntyy kohden Kampin keskusta. Loput 30 miljoonan euron budjetista jakaantuvat NoHo Partnersin ja Ilona Studiosin kesken. Yhdistys omistaa muun muassa Lasipalatsin ja pyörittää suuren suosion saanutta Amos Rex -taidemuseota. Ilona Studiosin omistajina ovat muun muassa Tolppasen perheyhtiö ja Bio Rex Cinemas
Rakennuksen sisään sijoittuvat muun muassa BioRex Cinemasin kolme uutta elokuvateatteria ja NoHo Partnersin eri tyyppiset ravintolat, baarit ja lasipaviljonki sekä iso sisätapahtumatila terasseineen. Kulttuurikasarmi on innostava lisäys Helsingin keskustan vetovoimaan. Alkujaan venäläisille joukko-osastoille suunniteltu kasarmikokonaisuus oli nimeltään Turun kasarmi. Kulttuurikasarmissa yhdistyvät kulttuuri, taide, konsertit, tapahtumat ja herkuttelu. Kulttuurikasarmin rakentaminen alkaa syyskuussa 2021 ja se aukeaa yleisölle vuonna 2023. Rakentamisesta vastaa SRV ja suunnittelusta Arkkitehtitoimisto Sarc Oy. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Poikkileikkaus kiinteistökohteesta, maanpäällinen sekä maan alle sijoittuva osuus. Amos Rex ja uusi Lasipalatsin aukio tulivat kaupunkilaisille rakkaiksi harvinaisen nopeasti. 66 KIINTEISTÖKEHITYS Yhdistyksellä on tarkoitus tehdä Lasipalatsista, Amos Rexistä ja Kulttuurikasarmista yhä merkittävämpi kulttuurin keskittymä Helsingin ydinkeskustaan. Lasipalatsin aukiolle nousee myös tapahtumalava, joka mahdollistaa erilaiset performanssit ja ulkoilmakonsertit. Hankkeen taustalta löytyvät merkittävät kotimaiset toimijat: Lasipalatsin kiinteistöt omistava Föreningen Konstsamfundet r.f, NoHo Partners Oyj, BioRex Cinemas Oy sekä Ilona Studios Oy, jossa mukana on Ari Tolppasen lisäksi pitkän linjan elokuva-alan vaikuttajia kuten Mark Lwoff, Misha Jaari, Aku Jaakkola, Mikko Leino, Jukka Vilhunen ja Pentti Molander. Helsingin kaupunki on iloinen siitä, että Kulttuurikasarmi täydentää pian tätä kokonaisuutta moninaisella tarjonnalla. Pitkä historia Kulttuurikasarmin rakennuksella on pitkä historia. Pidämme vanhaa bussiasemaa luontevana osana tätä kokonaisuutta, kiinteistöjohtaja Henrik Johansson Konstsamfundetista toteaa. Lasipalatsin Amos Rex -taidemuseota ylläpitävä Konstsamfundet on yksi Kulttuurikasarmi-hankkeen keskeisiä taustavoimista ja tulee omistamaan itse rakennuksen. Kulttuurikasarmi sijoittuu Amos Rexin välittömään läheisyyteen täydentäen Lasipalatsin korttelin kulttuuritarjontaa. Lasipalatsista on tullut suosittu kohde ja Amos Rex on menestynyt. – Kulttuurikasarmista Amos Rex saa hyvän naapurin. Rakentaminen alkaa syyskuussa. Rakennus on suomalaisille tunnettu pitkään Uuden paviljongin katolla voi liikkua ja istuskella. Arkkitehtuurillisesti merkittävä alue Yhdessä arkkitehtuurillisesti merkittävän ympäristön kanssa Kulttuurikasarmi herättää Lasipalatsin aukion ja koko korttelin eloon uudella elokuvateatterikokonaisuudella, ravintoloilla, paviljongilla, tapahtumatilalla ja tapahtumalavalla. – Kaupungin keskustan tehtävä on kutsua ihmisiä viihtymään, hämmästymään, nauttimaan ja yllättymään. – Olemme satsanneet Lasipalatsiin, ja investoineet siihen paljon rahaa. Konstsamfundet on sitoutunut pitkällä tähtäimellä kehittämään Lasipalatsin korttelista monipuolisen kaupunkikulttuurin keitaan keskelle Helsinkiä, Föreningen Konstsamfundet r.f:n toimitusjohtaja Stefan Björkman toteaa. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy palvelleena linja-autoasemana. – Kaupungin keskustan tehtävä on kutsua ihmisiä viihtymään, hämmästymään, nauttimaan ja yllättymään.. Tuoreemmin rakennuksessa on toiminut muun muassa kaupungin näyttelytila. Hanke tuo oman lisänsä niin Narinkkatorille kuin Lasipalatsinaukiolle. Vihdoin on koittanut aika rakennuksen palvella monipuolisesti kulttuurista ja sen yhdessä kokemisesta kiinnostuneita kaupunkilaisia. Turun kasarmin huoltorakennus tuleva Kulttuurikasarmi on ainoa säilynyt jäänne 1918 kansalaissodassa palaneesta kasarmikokonaisuudesta. – Kultuurikasarmin edistäminen alkoi yli viisi vuotta sitten halusta saada historiallinen rakennus sen ansaitsemaan käyttöön ja kaupunkilaisten hyödyksi ja nautinnoksi. Osapuolten investointi hankkeeseen on yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Olemmekin saaneet työstää Kulttuurikasarmia Helsingin kaupungin rohkaisemana ja tukemana alusta lähtien, ja hankkeen kaikki osapuolet ovat nyt yhdessä valmiit tositoimiin, rakentaminen käynnistyy ja parin vuoden kuluttua saamme avata ovemme niin helsinkiläisille kuin kaupungissa vieraileville, toteaa Kulttuurikasarmi -hankkeen alullepanija ja hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen
Viime vuosina vuoden rakennuttaja on panostanut erityisesti projektien asukasviestinnän parantamiseen ja käyttää monipuolisesti digitaalisen tiedonhallinnan välineitä projektien sujuvoittamiseksi. Vuoden rakennuttaja on alallaan ensimmäisenä kehittänyt uudenlaisen korjausrakentamisen konseptin, jota he menestyneesti toteuttavat kohteissaan. Vuoden rakennuttajapalkinnon valintakriteereissä painotetaan esimerkillistä toimintaa ja hyvän rakennuttamistavan noudattamista. Palkinnon saadakseen rakennuttajan tulee hallita kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisten rakennuttamismenettelyjen soveltaminen. Vuoden rakennuttajiksi on aikaisemmin valittu Finavia, Etera, SOK, Järvenpään Mestariasunnot, Liikennevirasto, Helsingin Yliopisto, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT, Lahden kaupunki, Sponda Oyj, Pirjo Honkaniemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Kesko Oyj sekä Ilmarinen. Rakennuttaja toimii rakennushankkeessa tilaajana, jonka asettamiin vaatimuksiin ja ammattitaitoon valmiin rakennuksen toimivuus pitkälti perustuu. 67 KIINTEISTÖKEHITYS Vuoden rakennuttaja -palkinto Vuoden rakennuttajan valitsee RAKLI ry ja palkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen. He panostavat niin uusiutuvan energian hankintaan kuin energian säästöön perusparannuskorjauksissa ja uudisrakentamisessa. Hoas on myös taitavasti hyödyntänyt arkkitehtuurikilpailuja kohteissaan.. Tämän lopputuloksena asukas saa kahden päivän joustolla yleisilmeeltään aiempaa modernimman asunnon. Asukkailta kiitosta tulee erityisesti virheettömästi työnjäljestä. H oas on aktiivinen rakennuttamisen edelläkävijä, joka on rohkeasti tarttunut erityisesti perusparannusten laadun, tuottavuuden ja vastuullisuuden parantamiseen sekä haasteellisiin käyttötarkoitusmuutoshankkeisiin. sissa. Vuoden rakennuttaja on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas hyödyntää korjausrakentamisessa sarjatuotantoa Vuoden 2021 rakennuttajaksi on valittu pääkaupunkiseudun opiskelijoiden asumista ja asuinympäristöjä kehittävä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiö Hoas. Vastuullisuus näkyy Hoasin toiminnassa laajasti. Panostusta viestintään Hoas hyödyntää perusparannuksesta saatuja oppeja myös asunnoissa tehtävissä korjaukHoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio (vasemmalla) ja kiinteistöjohtaja Kim Lindholm (oikealla) vastaanottivat vuoden rakennuttaja -palkinnon. Hoas tekee perusparannuksen vuosittain noin 500 asunnolle. Puurakentamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uudisrakentamisen vaihtoehtona, mistä esimerkkinä keväällä 2021 Espoon Tapiolaan valmistunut maailman korkein tilaelementeistä valmistettu puukerrostalo. Allianssimalliin perustuva konsepti mahdollistaa Hoasille sarjatuotannon, tuo kustannussäästöjä sekä pitää hankkeet aikataulussa. Rakennuttamisen elinkaariajattelua ja laadun ylläpitämistä tukee lisäksi Talkkari-malli, jossa Hoasin kumppanit vastaavat ainoastaan heidän hoidossaan olevista Hoas-kiinteistöistä. Oppeja saaduista kokemuksista Hoas on jakanut laajasti rakentamisalan kanssa. Hoasin rohkeudesta tarttua uudenlaisiin haasteisiin kertovat monipuoliset hankkeet, kuten rakennusten käyttötarkoituksenmuutokset toimistotalosta opiskelija-asunnoiksi ja soluasuntojen muutokset perheasunnoiksi. Valinnassa annetaan arvoa myös alan kehitysja koulutustoimintaan osallistumiselle sekä asiakastarpeiden hyvälle täyttymiselle. Aurinko ja maalämpö sekä kehittynyt talotekniikka ovat olennainen osa kohteiden kehittämistä
Suomeen on kaivattu pitkään nykyaikaisia jalkapallostadioneita. Kuopiossa suunnitellaan nykyisen stadionin laajentamista, myös Lahdessa on suunniteltu jo vuosien Seinäjoelle valmistui nykyaikainen jalkapallostadion vuonna 2016. Uusia stadioneita suunnitellaan myös Espoon Tapiolaan, stadionin yhteyteen suunnitellaan myös asuntoja sekä mahdollisesti hotellia. Kuva: Mika Alavesa/SJK. 68 KIINTEISTÖKEHITYS ”Stadionilla oltava toimintaa joka houkuttelee ihmisiä päivittäin” Voiko jalkapallostadion kannattaa taloudellisesti. Maailman suosituinta urheilulajia on pääsarjatasollakin Suomessa harjoitettu vanhanaikaisilla kentillä puukatsomoiden ympäröiminä. Teksti: Eero Wihuri S uomessa eletään parhaillaan oraalla olevaa jalkapallostadionien rakennusbuumia. Jalkapallo-otteluiden lisäksi stadionilla järjestetään muun muassa konsertteja. Tampereelle parhaillaan rakennetaan uutta Tammelan jalkapallostadionia, jonka yhteyteen tulee myös asuntoja ja liiketiloja. Vaasaan puolestaan valmistui samana vuonna jalkapallostadion, jossa yhdistyy vanha 1936 valmistunut Hietalahden stadion ja uudet osat. Stadionhanke on tällä hetkellä pysähdyksissä hallinto-oikeuteen kaavamuutoksesta tehdyn valituksen vuoksi. Mutta voiko jalkapallostadion olla taloudellisesti kannattava investointi. Vuonna 2016 Seinäjoelle valmistui yksityisellä rahalla nykyaikainen, noin 6 000 paikan jalkapallostadion
Uutta stadionia suunnitellaan myös Pietarsaareen. – Vaasassa ei mietitty stadionin toimintaa riittävästi. Toki Seinäjoenkin jalkapallostadionin toiminnan kivijalka on tapahtumaelämykset, jalkapallo-ottelut ja konsertit. Stadionin ylläpito maksaa nyt Vaasan kaupungille noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Ohjelma alkoi kello 15, jalkapallo-ottelu kello 17. – Ohjelma alkoi jo iltapäivällä ensin paikallisen bändin keikalla, sen jälkeen ohjelmassa oli SJK-Inter jalkapallo-ottelu. Jos tuota ideaa ei ole, stadion on iso kuluerä. Yrityksille ja ryhmille tarjotaan myös työhyvinvointipalveluja yhteistyökumppanin kanssa. Näin voisimme tavoittaa aivan uusia ihmisiä, jotka eivät nyt käy peleissä. Mitä jos ensi kesänä SJK:n pelin jälkeen aina esiintyisi joku Suomen huippuartisteista, esimerkiksi Kaija Koo. Hän oli keskeisessä roolissa toteuttamassa stadionhanketta. – Nyt olen pohtinut, voisiko jalkapallon ja konserttitoiminnan yhdistää. Yksityisellä rahalla Jalkapallostadioneiden rakentamista on perinteisesti pidetty Suomessa taloudellisesti kannattamattomina. Kuva: Mika Alavesa/SJK ajan vanhan Kisapuiston ehostamista nykyaikaiseksi stadioniksi. Stadionilla on SJK:n pelien lisäksi järjestetty muun muassa rock-konsertteja. Sen yhteyteen tulee viisi asuinrakennusta sekä liikeja pysäköintitiloja. – Stadionilla pitää olla joku idea, johon kannattavuus perustuu. 69 KIINTEISTÖKEHITYS Tampereelle rakennetaan parhaillaan Tammelan uutta jalkapallostadionia. Esimerkiksi Sarajärvi ottaa Seinäjoen stadionin kanssa samaan aikaan valmistuneen Vaasan uudistetun stadionin. Stadionin on suunnitellut arkkitehti Jyrki Jääskeläinen ja se sai nimensä Oma Säästöpankin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen myötä. Pidempi asiakasviipymä Raimo Sarajärvi sanoo asiakasviipymän pidentymän tuovan kaivattua rahavirtaa. Oulussa suunnitellaan Raatin stadionin muokkaamista nykyaikaiseksi jalkapallostadioniksi juoksuradat poistamalla ja uusia katsomoita rakentamalla. Esimerkiksi SJK myy ravintolastaan joka päivä 200-300 lounasta. Seinäjoen jalkapallostadion, joka siis valmistui 2016, maksoi noin 13 miljoonaa euroa ja se rakennettiin yksityisellä rahoituksella. Tapahtumapäivien lisäksi stadionilla on arkisin suosittu lounasravintola. Keskellä metsää sijaitsevalle stadionille on vaikeata saada ihmisiä, hän jatkaa. Havainnekuva: Pohjola Rakennus Seinäjoen jalkapallostadionilla on panostettu ravintolatiloihin, joissa ihmiset voivat nauttia palveluista. Sarajärvi sanoo SJK:n halunneen pitää stadionin liiketoiminnan omassa hallinnassa, näin sitä voidaan jatkuvasti kehittää halutulla tavalla. – Voisimme tarjota perheille ja ystäväporukoille mahdollisuuden nauttia ensin hyvästä jalkapallosta ja sitten konsertista. Päivän huipensi kello 20.30 alkanut Elastisen konsertti. – Kun stadionilla on mahdollisuus tehdä viihtyisässä ympäristössä erilaisia asioita, ihmiset viettävät siellä enemmän aikaa. Stadionilla ei ole toimintaa pelien lisäksi. Olennaista on saada stadionin kalliille infralle muutakin käyttöä, tähdentää Raimo Sarajärvi. – Stadionhankkeen kannattavuuden määrittelee sijainti sekä se, millaista toimintaa stadionille saadaan jalkapallo-otteluiden lisäksi, sanoo jalkapallon miesten mestaruussarjassa, Veikkausliigassa, pelaavan Seinäjoen SJK:n puheenjohtaja, kiinteistösijoittaja Raimo Sarajärvi. – Pelkkä jalkapallo ei riitä kannattavaan toimintaan. Jalkapalloväki seuraa olosuhteiden kehittämisessä jääkiekkoa, lajin kasvu suomalaisen urheilun keulakuvaksi on pitkälti seurausta määrätietoisesta olosuhteiden kehittämisestä. Näin saimme stadionille kiinnostavaa ohjelmaa lähes koko päiväksi, kertoo Raimo Sarajärvi.. Syyskuussa SJK:n ottelussa esiintyi Elastinen. Stadionin monikäyttöiset tilat ovat urheilutapahtumien lisäksi käytettävissä kokouksille, seminaareille, gaaloille ja muille juhlatilaisuuksille. Asiakasviipymän pidentyessä ihmiset käyttävät enemmän rahaa palveluihin. Rakennettavaa kerrosalaa on yhteensä 29 000 kerrosneliömetriä. – On tärkeää, että stadionilla on toimintaa joka tuo sinne ihmisiä päivittäin. Juuri tässä on Seinäjoen stadionin kannattavuuden ydin. Myös sijainnilla on merkitystä, stadionin ympäristössä pitää olla ihmisiä
Ostoskeskusrakennus on arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelema ja valmistui alunperin kahdessa vaiheessa vuosina 1961 ja 1969. Lähes kaikista taloista on mahdollista löytää kannattavia keinoja energiatehokkuuden parantamiseen. Pienentynyt lämmityslasku alkaa ajan myötä tuottaa säästöjä, ja asunnon arvokin kasvaa, Aleksi Heikkilä sanoo. Ne ovat juuri sellaisia peruskorjausiässä olevia rakennuksia, jotka usein hyötyvät eniten energiaremonteista. Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee asuntojen ja muiden rakennusten energiankäytöstä. 70 Remontin avulla mahdollista jopa puolittaa taloyhtiön lämmitysmenot Tavoitteena 350 remonttia vuodessa L ähes kaikissa Helsingin asuinkerrostaloissa voidaan parantaa energiatehokkuutta niin, että se on asunnonomistajille taloudellisesti kannattavaa. Kaupunki tarjoaa puolueetonta tukea. Kaupunki kampanjoi taloyhtiöitä selvittämään, millaisista toimenpiteistä olisi yhtiölle taloudellista hyötyä. Taloyhtiöt voivat saada energiaremontin tekemiseen 4 000–6 000 euroa avustusta asuntoa kohden. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen tavoite myös kaikessa Helsingin kaupungin omassa uudisja korjausrakentamisessa. Jotta Helsinki saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä, taloyhtiöissä pitäisi saada aloitettua 350 energiaremonttia vuosittain. Energiaremontti onkin suurin ilmastoteko, jonka taloyhtiö voi tehdä. Kerrostalossa remontoinnin avulla voi olla mahdollista jopa puolittaa taloyhtiön lämmityskulut, joten remontilla voi olla merkittävä vaikutus asumiskustannuksiin. Yhteydenottoja toivotaan etenkin Itä-Helsingistä, jossa on paljon 1960–1980-luvuilla valmistuneita kerrostaloja. Tiimi aloittaa työnsä maaliskuun alkupuolella, ja sen palvelut on suunnattu asuinkerrostaloille. Tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä kertoo, että Energiarenessanssi-tiimi pyrkii auttamaan kaikkia yhteyttä ottaneita taloyhtiöitä, joten yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä. Myös rahoitusvaihtoehtojen ja taloudellisten vaikutusten hahmottaminen voi tuntua vaikealta. – Kaikki eivät esimerkiksi tiedä, että helsinkiläisissä kerrostaloissa energiaremontti on monesti mahdollista toteuttaa niin, ettei yhtiövastiketta tarvitse nostaa missään vaiheessa remontin takia, vaan syntyvillä säästöillä rahoitetaan koko remontti. Voimme myös auttaa taloyhtiön hallitusta remontin suunnittelun eri vaiheisOtaniemen vanhan ostoskeskuksen peruskorjaus Aaltoyliopiston kampuksen ytimessä valmistui ja uudistuneen ostoskeskuksen liikkeet avautuivat vaiheittain viime kesänä. Taloyhtiöiden ei kuitenkaan ole aina helppoa tunnistaa energiaremonttien hyötyjä, ja remontointi voi vaikuttaa hankalalta. Kaupunki tukee taloyhtiöitä energiaremonteissa, koska rakennusten energiankäyttö on Helsingin suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Energiaremontilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa. Koska Helsinki on hyvin kerrostalovaltainen, taloyhtiöiden energiatehokkuustoimilla ja energiaremonteilla on suuri merkitys päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.. Energiarenessanssi-tiimin perustaminen taloyhtiöiden avuksi on yksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toimenpiteistä. Suurinta taloudellista hyötyä energiaremonteista on yleensä ennen 2000-lukua valmistuneille kerrostaloyhtiöille. Hankalat kysymykset Energiarenessanssi-tiimin palveluiden avulla kaupunki auttaa taloyhtiöitä taklaamaan niitä ongelmia, jotka tyypillisesti ovat energiaremonttien hidasteina. Remonttien varsinaisesta suunnittelusta, päätöksenteosta, toteutuksesta ja maksamisesta vastaa edelleen taloyhtiö itse, tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä kertoo. Rakennusvalvontaan juuri perustettu Energiarenessanssi-tiimi tarjoaa helsinkiläisille taloyhtiöille ilmaista insinööriapua energiaremontin suunnittelun edistämiseen. sa. – Kaupungin energia-asiantuntijan voi esimerkiksi pyytää taloyhtiön kokoukseen keskustelemaan siitä, millainen energiaselvitys olisi järkevää tilata. Kaupungin omistamat rakennukset muodostavat kuitenkin vain noin kuudesosan Helsingin rakennuksista. Kerrostalossa energiaremontti voi tarkoittaa esimerkiksi maalämmön käyttöönottoa, lämmöntalteenottojärjestelmän asentamista tai julkisivutai ikkunaremontin yhteydessä tehtäviä lämmöneristyksen parannuksia. Remontin edistäminen ja siihen liittyvät lupaprosessit voidaan taloyhtiöissä kokea hankaliksi. Helsingin kaupunki ryhtyi tarjoamaan yksityisille taloyhtiöille ilmaista asiantuntija-apua, jotta yhä useampi taloyhtiö innostuisi aloittamaan energiaremontin suunnittelun. Energiaremontin tekemistä on kannattavaa selvittää tänä vuonna, sillä ARA tarjoaa vuoteen 2022 asti remontteihin energia-avustusta
Vuotuisia hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään jo 40 prosenttia vuodesta 2012. 71 Espoon Otaniemen, Aalto-yliopiston kampuksilla toimitaan aktiivisesti kiinteistökannan energiatehokkuuden kehittämiseksi ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Parhaillaan rakennetaan alueen kautta vuonna 2024 kulkevaa pikaraitiotietä.. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali kampus vuoteen 2030 mennessä. Maalämmön ja aurinkoenergian käyttöä lisätään kampuksella jatkuvasti
Taloyhtiö pitää huolta myös asunnon sisäpuolella olevista osista, jos ilmanvaihtojärjestelmä on sellainen, ettei osakas pysty niitä puhdistamaan. Likainen venttiili toimii huonosti, mikä heikentää ilmanvaihtoa ja sisäilman laatua. Vaihtoväli riippuu sijainnista Alan järjestöt ovat vuodesta 2019 suositelleet, että ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden kannalta välttämätön suodattimien vaihto on taloyhtiön vastuulla. Tällaiset matalan kynnyksen asiat kannattaa ehdottomasti hoitaa heti kuntoon, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia. Likainen ilmanvaihtoventtiili toimii huonosti, jonka vuoksi ilmanvaihto ja sisäilman laatu heikentyvät. Hämmästyttävän paljon energiaa menee hukkaan ilmanvaihdon takia. Kuva: Motiva. Huoneiston sisäpuolella olevat ilmanvaihtoventtiilit on puhdistettava säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Koronan takia taloyhtiöissä on lykätty huoltoja korjaustoimenpiteitä, jotta ylimääräisiltä huoneistokäynneiltä on vältytty. 72 Taloyhtiöt hukkaavat selvästi eniten energiaa yllättävällä tavalla Ilmanvaihto suurin syyllinen energiahukkaan K un taloyhtiöt miettivät nyt kuumeisesti keinoja säästää energiaa, kannattaa ensimmäiseksi varmistaa ilmanvaihdon toimivuus. Taloyhtiön vastuulla on huoneiston ulkopuolisten osien puhdistaminen. Kuva: Isännöintiliitto Huoneiston sisäpuolella olevat ilmanvaihtoventtiilit on puhdistettava säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Energia on yksi taloyhtiöiden suurimmista kulueristä ja sen hinnan nousu tuntuu suoraan suomalaisten kukkarossa. Osakkaallakin on vastuunsa Myös osakkaan pitää huolehtia osansa ilmanvaihdon toimimisesta. Ilmanvaihtoventtiilejä ei saa peittää tai niiden säätöjä muuttaa, jotta huoneiston ilmanvaihdon toiminta ei häiriinny. Asukkaillakin on tässä oma roolinsa. Taloyhtiön vastuulla on ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapito Ilmanvaihtoventtiilit on puhdistettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilanteen korjaamiseksi taloyhtiössä kannattaa tarkistaa, että nämä asiat on hoidettu. Ilmanvaihtoon liittyvät asiat saattavatkin olla retuperällä monessa taloyhtiöissä. Vaihtoväli riippuu siitä, missä rakennus sijaitsee. Esimerkiksi vilkas liikenne ja runsaasti siitepölyä tuottavat puut vauhdittavat suodattimien likaantumista. – Isännöintiliiton Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että taloyhtiöt hukkaavat eniten energiaa ilmanvaihdon takia
Kaukolämmön hinnankorotuksen vaikutus näkyy lukuisten suomalaisten kukkarossa. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen kertoi syyskuun alkupuolella korottavansa syyskaudella kaukolämmön hintaa 30 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tyypillisen, noin 50 neliön kerrostaloasunnon lämmityskustannukset kasvavat noin 1520 euroa kuukaudessa. Taloyhtiöissä on kuitenkin nyt tärkeää ymmärtää, että ympäristön ja kustannusten takia on oleellista selvittää omat mahdollisuudet tehdä energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä.. Isännöintiliiton uusimman Energiabarometrin mukaan kuitenkin kaukolämpö on yhä suosituin valinta taloyhtiöissä pääasialliseksi lämmitysmuodoksi. 73 Kaukolämmön kallistuminen houkuttaa taloyhtiöitä energiaremonttiin Energiantuotanto taloyhtiöissä yleistyy T aloyhtiöt tulevat yhä enemmän tuottamaan energiaansa myös omatoimisesti. Tilastokeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan vuonna 2019 jopa 77 prosenttia taloyhtiöistä lämpeni kaukolämmöllä. Peräti 30 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että taloyhtiö valitsee maalämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan. Isännöintiliiton julkaisema Energiabarometri paljasti jo vuoden alussa, että taloyhtiöiden kiinnostus kaukolämpöön pääasiallisena energialähteenä putoaa rajusti. Omia ratkaisuja Taloyhtiöillä on kuitenkin mahdollisuus kampittaa kasvavia energiakustannuksia monin keinoin. – Valtaosa taloyhtiöistä tulee jatkossakin lämpenemään kaukoTaloyhtiöiden kiinnostus kaukolämpöä kohtaan putoaa. – Taloyhtiöiden kannattaa tarkastella energia-asioita entistä enemmän. Kaukolämmön merkittävä hinnannousu on yksi syy, miksi taloyhtiö hakevat kiivaasti uusia ratkaisuja vähentää energiakulutusta ja rahan menoa. Näitä ovat yleisimmin maalämpö ja ilmalämpöpumput, mutta monia muitakin vaihtoehtoja on, kuten entistä tehokkaammat aurinkopaneelit, sanoo Tuomas Viljamaa. Suurimmat paineet osakkaan maksaman hoitovastikkeen nousuun tulevat energiakustannusten kasvusta, jos mitään ei tehdä, sanoo Isännöintiliiton tutkimusja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton alkuvuodesta julkaisemasta Energiabarometrista. – Keskitettyjen ratkaisujen, kuten kaukolämmön, rinnalle on tullut yhä enemmän kiinteistötason toimenpiteitä. lämmöllä, ja lämpöyhtiöt tulevat varmasti kehittämään omaa toimintaansa, jotta ne pysyvät kilpailussa mukana
Yleensä autopaikoille on vedetty sähkö moottorin ja sisätilan lämmitystä varten, ja tämä liitäntä on varmistettu 16 ampeerin sulakkeella. 74 Joustava sähköauton latausjärjestelmä vaikuttaa asunnon arvoon Automaatio avuksi sähkönkäytön valvontaan Sähköja pistokehybridiautojen lataaminen vaatii paljon virtaa, joten tavallinen pistorasia antaa energiaa kovin hitaasti. Liittimenä on kuitenkin tavallinen, maadoitettu pistorasia, jonka kautta voi ottaa pidempiaikaisesti vain kahdeksan ampeerin virran. Teksti: Lauri Lehtinen T aloyhtiöt joutuvat uuden tilanteen eteen, kun asukkaat hankkivat sähköllä ladattavia autoja. Kun latausvirta on kahdeksan ampeeria, sillä voi. Suuret akut tarvitsevat erillisen latausaseman, joka kykenee käsittelemään suuria virtoja kuumenematta ja vaurioitumatta. Niiden latauksessa tarvitaan mielellään kolmivaihejännitettä, ja sopivat virrat ovat usein niin suuria, ettei pihalla tai autokatoksessa olemassa oleva kaapelointi ole riittävän paksua
Siksi on viisasta turvautua automaatioon, joka valvoo sekä auton latausvirtaa että kiinteistön kokonaiskulutusta. Sähköverkko vaatii suhteellisen vähän ylläpitoa, mutta se, kuinka monen vuoden takaisinmaksuajalle latauspisteet lasketaan, on ehkä miettimisen arvoinen asia. Ominaisuutta kutsutaan dynaamiseksi virranhallinnaksi, sillä se seuraa jatkuvasti kiinteistön pääsyöttökaapelin läpi kulkevaa virtaa ja rajoittaa tarvittaessa auton lataustehoa suunnitellun huippuvirran tasoon. – Joissakin tapauksissa asuntokohtaiset sähkömittarit sijaitsevat niin, että mittaus ja kaapelointi on suhteellisen yksinkertaisesti järjestettävissä. Näin vältytään tilanteelta, jossa talon sähköjärjestelmää pitäisi uusia, asennustyön lisäksi tämä vaikuttaisi myös kiinteistön sähköliittymän liittymismaksuun. Jos ongelma yritetään ratkaista suurentamalla pääsulakkeita, muutostyö kaikkine vaatimuksineen voi tulla hyvin kalliiksi, kertoo Scanofficen kehitysjohtaja Atte Kallio. Lisäksi latausasema on investointi, joka siirtyy suoraan talon jälleenmyyntihintaan. Marginaalin suuruus on päätettävä yhtiön hallituksessa, kysehän on latausinfraan investoimisesta ja sen ylläpidosta. Siksi kannattaa harkita kunnollisen latauspisteen hankkimista jo alusta alkaen. Omakotitalossa tilanne on usein yksinkertaisempi, sillä kolmivaihevirran suuri pistorasia löytyy yleensä jostakin huoltotiloista. Mitä suurempi akkukapasiteetti autossa on, sitä suuremman latausvirran se tarvitsee, jotta latausaika olisi järkevissä puitteissa. Talon asettamat rajoitukset Tehokas autolataus edellyttää, että asemalle voidaan tuoda vaihtosähkö kolmivaiheisena. Varsinkin omakotikäytössä varautuminen sähköiseen tulevaisuuteen on järkevää, sillä latausaseman suunnittelussa, sijoittelussa ja asennuksessa ei tarvitse varautua kompromisseihin tai yhtiökokouksen hitaampaan päätöksentekoon. 75 Tehokkaan autolatauksen edellyksenä on kolmivaiheisen vaihtosähkön tuominen latausasemalle. Sitä varten on tarkistettava sähkökeskuksessa olevat sulakkeet sekä kiinteistön pääsulakkeiden koko. Toki latauslaitteet voi laskuttaa osakkailta myös yksitellen sitä mukaan, kun sähköautoja pihapiiriin ilmaantuu. Tässäkään mittaus ja rahastus eivät ole ongelmia, Atte Kallio sanoo. Käytännössä asema siis siirtää tarvittaessa latauksen huipputehon sellaiseen ajankohtaan, jossa muu kulutus on vähäistä. Keskukselta latausasemalle on useimmiten tehtävä uusi kaapelointi, joka kykenee välittämään kylliksi virtaa auton akuston tarpeisiin. Scanofficen kehitysjohtaja Atte Kallio huomauttaa, että on olemassa mahdollisuus jossa latauksessa olevat ajoneuvot ottavat enemmän virtaa kuin mihin koko taloyhtiön sähköliitäntä on alunperin suunniteltu.. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on, että taloyhtiö mittaa ja myy lataussähkön kullekin autoilijalle erikseen. Kuva: Helen ladata hybridiautoa yli yön, kahdeksassa tunnissa latausta kertyy noin 3,5 kilowattituntia. Sen yhteydessä arvioidaan esimerkiksi latausasemien edullisimmat sijoituspaikat sekä tarvittavien kaapelien linjaukset. Siitä voi aluksi syöttää latausasemaa pitkällä jatkokaapelilla – kiinteä kolmivaiheinen kytkentä on sitten lopullinen ratkaisu, kun ladattava auto on vakiintunut talouden käyttöön. Täyssähköauton tai ladattavan hybridin kohdalla sähkön käyttömäärillä on jo oikeasti merkitystä. Pitkällä tähtäyksellä taas koko taloyhtiön haluttavuus ja asuntojen jälleenmyyntiarvo voi riippua siitä, kuinka joustavasti ja älykkäästi latausmahdollisuudet on toteutettu. Kun taloyhtiö myy sähköä asukkaalle, se ottaa yleensä itselleen tietyn marginaalin yli oman ostohintansa. Tämä sovittaa kodinkoneiden, lämmityksen ja kiukaan energiantarpeen siihen, kuinka tehokkaasti ja mihinkä kellonaikaan auto akkujansa täyttää. – On myös olemassa mahdollisuus, että latauksessa olevat ajoneuvot ottavat enemmän virtaa kuin mihin koko taloyhtiön sähköliitäntä on alunperin suunniteltu. Perinteisessä auton sähkötolpassa kulutus on niin pientä, että se on yksinkertaista sisällyttää autopaikan vuokraan sen paremmin kilowatteja mittaamatta. Valtiovalta ei ole vielä ratkaissut, kuinka liikennekäyttöön tarkoitettua sähköä tullaan verottamaan ja kuinka korkeaksi vero halutaan nostaa. Kaapeloinnin toteuttaminen on usein välttämätöntä, sillä nopea lataus vaatii kolmivaiheisen virransyötön, ja poikkileikkaukseltaan suurempialaiset kuparijohtimet. Tilannetta voisi verrata veden virtaamiseen, suurta virtausta varten tarvitaan paksumpi putki. Epäilemättä alussa latauksen rakentaminen herättää asukkaissa erilaisia mielipiteitä, eikä olisi ihme, vaikka koko sähköautoilun perusideaa karsastettaisiin. Rahastus ratkaistavissa Sähkön käyttö autojen energialähteenä on ainakin toistaiseksi hyvin edullista verrattuna bensiiniin tai dieseliin. Sähkösuunnittelijan on sitten pääteltävä, miltä sähkökeskuksilta paksumpi kaapelointi latauspaikalle vedetään. Suunnittelija arvioi muutokset Sähköalan ammattilainen tekee katselmuksen, arvion kustannuslaskelmineen ja työsuunnitelman sekä pientaloihin että asunto-osakeyhtiöihin
Suomessa on noin satatuhatta taloyhtiötä. – Taloyhtiöissä oikea-aikainen korjaus pitkäjänteisen suunnitelman pohjalta ja hyvä ylläpito on kaikkien etu. energianeuvoja. Hyvän ylläpidon lisäksi tarvitaan oikea-aikaista korjausta pitkäjänteisen suunnitelman pohjalta. Esimerkkejä, vertaistukea ja keskusteluseuraa voi saada taloyhtiöfoorumitoiminnasta, jota alueelliset energianeuvojat ovat käynnistäneet maakunnissa Motivan tuella. Alueelliselta energianeuvojalta voi kysyä asiantuntevat neuvot ajoissa, ja ne saa ihan maksutta, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta. Kaikkia remontteja ei välttämättä tarvitse tehdä samanaikaisesti – pitkäjänteinen työ pitää kustannukset kohtuullisina ja edellisten toimien säästöillä voi rahoittaa seuraavaa hanketta. Energiaviraston ja Motivan kanssa yhteistyössä toimivat energianeuvojat ovat toteuttaneet kuluneena vuonna taloyhtiökampanjaa ja työstäneet entistä parempaa tietoa ja apuvälineitä taloyhtiöitä silmällä pitäen, kuten energiatarkastuksen, asukasviestintämateriaalin energiatehokkuudesta ja taloyhtiöfoorumin. – Motivan ja alueellisten energianeuvojien tarjoamat apuvälineet taloyhtiöille kannattaa hyödyntää. teistökierrokseen, mittauksiin, toimintakokeisiin sekä energiankulutuksen analysointiin kulutusseurannan perusteella. Suunnitelmallisella ja ennakoivalla kiinteistönpidolla voidaan välttää korjausvelan syntyminen. Korjaukset hallitusti Taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen ja ylläpito vaatii jatkuvaa työtä. Remontoimattomiin taloyhtiöihin kohdistuu paljon ajankohtaisia tai jopa kiireellisiä korjaustarpeita. Myös osaavien energiakonsulttien valitseminen oikea-aikaisten korjaustoimien suunnitteluun ja toteutukseen on vaikeaa. Hyvä pohjalta Lä m m it ysrat ka isun parannukset ja muutokset sekä energiaremontit ovat keskeisiä keinoja taloyhtiöiden käyttöiän jatkamiseksi ja asuinmukavuuden parantamiseksi. Ennakoinnin avulla voidaan välttää suuren korjausvelan syntyminen, sanoo energianeuvoja Liisa Harjula Valoniasta. Energiatarkastus voi olla alku suunnitelmallisuudelle. Näin vältytään vastikkeiden korotuspaineilta. Taloyhtiölle annettava raportti antaa käsityksen lähtötilanteesta ja sen pohjalta on helpompi lähteä tekemään lisäselvityksiä ja tulevien korjausten suunnittelua. Hallitusten ja isännöinnin voi olla hankala löytää luotettavaa ja ajantasaista tietoa remonttien ja energiatehokkuustoimien toteuttamiseen. Näissä taloyhtiöissä rakenteiden ja teknisten järjestelmien niin sanottu tekninen käyttöikä on päättymässä tai jo ohitettu. Parhaassa tapauksessa foorumi auttaa ymmärtämään, ettei energiaremontti välttämättä olekaan niin hankala toteuttaa. Pääasia on, että korjauksiin varaudutaan ja niitä suunnitellaan hätiköimättä. Taloyhtiöfoorumeissa hallitusten jäsenet verkostoituvat ja ratkovat yhdessä esimerkiksi energiankulutukseen ja remontteihin liittyviä ongelmia. Jos taloyhtiöllä ei ole pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmia, tavoitteista puhumattakaan, voi olla hyvä selvittää lähtötilanne teettämällä taloyhtiön energiatarkastus. Harva taloyhtiö tai isännöitsijä osaa kysyä apuja alueelliselta energianeuvojalta, jolla on paljon työkaluja taskussa. Hallitusten ja asukkaiden pitää olla aktiivisia ja toteuttaa energiatoimia johdonmukaisesti, jotta vältettäisiin kaikki uusiksi -remontit. Hallituksella ja asukkailla on vaikutusmahdollisuus siihen, miten kiinteistön energiatehokkuus toteutuu ja miten korjausja kunnossapitosuunnitelmat on tehty. Asuinkerrostaloista suurin osa on rakennettu 1960– 1980 -luvuilla, rivitaloista suurin osa 1970–1990 -luvuilla. Energiatehokkuuden parantamisen ja muiden korjausremonttien myötä myös asumismukavuus paranee. Paikalla olivat hallitus, kiinteistönhoitaja ja energianeuvoja. – Hyvän korjaustavan mukaisessa talossa korjaukset tehdään, ennen kuin vahinkoja ja sitä kautta korkeampia kustannuksia ehtii syntyä. Kuva: Miriam Sewón. 76 T aloyhtiöissä joudutaan toteuttamaan paljon erilaisia korjausja perusparannustoimenpiteitä lähivuosina. Sitä on vaikea rahassa laskea, toteaa Liisa Harjula Valoniasta.. Energiatarkastus on kevyt ja edullinen toimintamalli, joka perustuu LVI-asiantuntijan kiinteistöllä suorittamaan kiinHuolellisuus palkitsee taloyhtiöitä remonteissa Energiatarkastus alku suunnitelmallisuudelle Energiatarkastus tehtiin Turussa Lausteen Ohra asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiöissä kaivataan myös esimerkkejä vastaavien talojen remonttien onnistumisista ja haasteista eli vertaistukea
HUONEISTOAUTOMAATION EDELLÄKÄVIJÄ LAADUKAS MITTARISTO & KOTIMAINEN PALVELUKOKONAISUUS ASUKKAAN JA KIINTEISTÖN TURVAKSI METEC OY • Suutarilantie 61, 00750 Helsinki • www.metec.. TOGETHER WE ARE MORE SEURAA KULUTUSTA JA OLOSUHTEITA VESIPLUS-PALVELUSTA 24/7 • Tarkka, tuntikohtainen mittausdata vaivattomasti ja turvatusti isännöitsijöiden sekä asukkaiden käytössä • Tallentaa myös asukasja kiinteistö kohtaisen kulutushistorian • Tietojen seuraaminen mahdollista miltä tahansa päätelaitteelta • Mahdollistaa vuotojen ja poikkeamien havaitsemisen ilman viiveitä • Kulutustietojen helppo siirto yleisimpiin laskutusohjelmiin • Ennakoitavat ja edulliset käyttö kustannukset • Yksinkertainen käyttöönotto avaimet käteen palveluna Tarjoamme markkinoiden monipuolisimman ja edistyksellisimmän etäluettavan kokonais järjestelmän kulutuksen ja olosuhteiden seurantaan ja raportointiin. WCOM-Groupin missiona on yhteistyössä tuottaa rakennusalalle tuottavaa ja parempaa LVI-palvelua. Saat veden mittausjärjestelmän sekä haluamasi olosuhde mittaukset joko kaikki yhdellä kertaasennuksella tai ottamalla ne helposti käyttöön myöhemmin!. • info@metec.. Metec kuuluu kotimaiseen WCOM-Groupiin yhdessä LVI-tukkukaupan innovaatiojohtaja LVI-WaBeKin sekä Wa-Planin kanssa. Metecin järjestelmän vahvuutena on modulaarisuus, joka mahdollistaa palvelu kokonaisuuden laajentamisen tulevaisuuden kasvavien tarpeiden mukaan
– VTT:n kanssa yhteistyössä suunnitellulla pilotoinnilla tähdätään investointihankkeen toteuttamiseen liittyvien riskien pienentämiseen ja löytämään parhaat käytännön ratkaisut teollisen kokoluokan sovellukseen, sanoo Vantaan Energian liiketoiminnan kehityspäällikkö Matias Siponen. Havainnekuva: Vantaan Energia ja Wärtsilä tavaa on se, että vety voi auttaa tasaamaan uusiutuvan sähkön, kuten tuulivoiman, tuotantoon liittyvää vaihtelua. Tuleva laitos tuottaa vedyn avulla hiilineutraalia synteettistä maakaasua vihreästä sähköstä ja hiilidioksidista. – Kun kuntien ja valtioiden ilmastotoimet kiristyvät, myös alueellisten sähköja lämpöyhtiöiden tulisi kääntää katseensa vetytalouteen, sanoo VTT:n energiaja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto. VTT on tutkinut vetyteknologiaa jo kauan ja suunnittelee Vantaan Energian kanssa yhteistä pilottiprojektia vetyteknologiasta todentamaan teknologian toimivuus todellisessa laitosympäristössä. Kysyntää teollisuudessa Kysyntää vetyratkaisuille on erityisesti vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten teräsja metsäteollisuudessa sekä erityisesti kemianteollisuudessa. VTT vastaa tähän teknologiainnovaatioiden lisäksi. Uutinen on Araston mukaan merkittävä, sillä teollisen mittakaavan sähköpolttoaineiden tuotantolaitosta (P2X) ei ole Suomessa aiemmin rakennettu. Esimerkiksi Vantaan Energia saa hiilineutraalista metaanista itselleen kokonaan uuden tuotteen, joka voidaan myydä liikenteen polttoaineeksi. VTT:n energia ja vety -tutkimusalueen johtaja Antti Arasto korostaa, ettei ole olemassa yhtä vetyyn liittyvää voittajateknologiaa, vaan voittavia liiketoimintakonsepteja, jotka tarvitsevat erilaisia teknisiä ratkaisuja Ratkaisujen ytimessä ovat sekä vedyn arvoketjuun liittyvät teknologiat että kokonaisuuksien hallinta. Meillä ei ole suuria megayhtiöitä, jotka voivat ostaa osuuden markkinoista jälkikäteen, vaan meidän on luotava uutta markkinaa ja liiketoimintaa itse, Arasto sanoo. Lisäksi sen avulla voidaan valmistaa muita tuotteita, kuten polttoaineita. Alueellisten energiayhtiöiden kannalta kiinnosHavainnekuva synteettisen metaanin tuottamisesta kaukolämmön ja liikenteen tarpeisiin Vantaan Energian jätevoimalan yhteydessä toimivan Power-to-Gas -laitoksen avulla. Erilaisia ratkaisuita Vetyä esitetään tärkeäksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Euroopan unioni käsittelee parhaillaan laajaa Fit for 55 -lakipakettia, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Paketti avaa eurooppalaisille yrityksille satojen miljardien eurojen arvoiset vetymarkkinat. – Ennen kaikkea vedyn tarjoama varastointimahdollisuus auttaa Vantaan Energiaa tasaamaan huippulämpökuormia ja varmistamaan, että kaupunkilaiset saavat nauttia hiilineutraalista kaukolämmöstä, Arasto toteaa. Vantaan Energia ilmoitti kesäkuussa, että se etenee aikeissaan rakentaa suuri vetylaitos Vantaalle vuoteen 2025 mennessä. – Jotta suomalaiset voivat olla vedyn teknologiaja osaamismarkkinoilla mukana, meidän pitää olla ensimmäisinä liikkeellä. Kysyntä vetyteknologian kaupallisille sovelluksille kasvaa lähivuosina merkittävästi, kun sekä Suomen että EU:n päästötoimet kiristyvät. 78 Vedyn avulla voi varastoida tuulisähköä ja valmistaa polttoaineita Vedystä hiilineutraalia energiaa V etyteknologia tarjoaa energiayhtiöille mahdollisuuksia paitsi ilmastonmuutoksen torjuntaan, myös uuden liiketoiminnan luomiseen. Vedyn avulla energiaa voidaan varastoida ja käyttää myöhemmin sähkönä tai lämpönä. Esimerkiksi Vantaan Energia aikoo tuottaa vedyn avulla hiilineutraalia maakaasua liikenteen polttoaineeksi. Ratkaisut ovat usein luonteeltaan monen toimijan yhteisiä arvoverkkoja ja niiden menestyksellinen implementointi vaatii ketterää, verkostomaista toimintaa ja vahvaa digitalisuuden hyödyntämistä
Suomen kestävän kasvun ja EU Green Dealin ohjelmissa vetytalous on keskeisessä asemassa ja siihen kohdistuu isoja odotuksia. Rakentaminen voitaisiin aloittaa loppuvuodesta 2022 ja valmiin laitoksen käyttöönotto olisi mahdollista vuonna 2024. VTT:n mukaan energian käyttöä on tehostettava ja sähköistettävä, uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä ja ydinvoimaa on hyödynnettävä järkevästi. Vetytalous tarjoaa mahdollisuuksia myös raskaan liikenteen käyttövoimaksi. Monimutkaisessa vetyaihepiirissä tarvitaan käytännön kokemusta arvoketjun osasten eri teknologioiden kehityksestä ja pilotoinnista yhdistettynä systeemiseen osaamiseen ja järjestelmänäkökulmaan. Sitä suunnitellaan Porin kupeeseen Harjavaltaan. – On tärkeää kartoittaa alueemme tarpeita ja mahdollisuuksia hyvissä ajoin, jotta kykenemme parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään vetytalouden avautuvia mahdollisuuksia, kertoo Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm. Vähäpäästöisellä vedyllä voidaan korvata monia fossiilipohjaisia ja runsaasti päästöjä aiheuttavia energiamuotoja ja raaka-aineita teollisuudessa, sähköistää yhteiskuntaa sekä kehittää energian varastointia. Toteutettavuussuunnittelu valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Työssä arvioidaan teollisuuden käyttötarpeita ja kehityssuunnitelmia sekä alueen vetytalouden tuotantomahdollisuuksia. Vetytalouden mahdollisuudet tutkitaan Itä-Suomessa tuomalla innovaatioverkostojen toimijoita yhteen ja tarjoamalla näkymiä huomisen ratkaisuihin. Toteutettavuussuunnitelma luo pohjan ensimmäisen investointipäätöksen tekemiselle ja Sweco on kokenut ja luotettava suunnittelukumppani, joka vahvasti halusi olla kumppaninamme osana vetytalouden edelläkävijäjoukkoa, sanoo Herkko Plit, P2X Solutionsin toimitusjohtaja. Tämän jälkeen yhtiö aloittaa laitoksen yksityiskohtaisen suunnittelun ja hankinnat. Kyseessä on Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos. Vaikka päästöttömän vedyn laaja-alainen hyödyntäminen ja teknologinen kehitys ovat vasta alussa, Kuopion Energia ja Savon Voima haluavat selvittää tulevaisuuden käyttötarpeita ja mahdollisuuksia. P2X Solutions Oy on suomalainen vihreän vedyn ja power-to-X-teknologian edelläkävijäyritys, ja meille Swecolla on erittäin merkityksellistä saada toimia yhteistyössä energiamurroksen edelläkävijöiden kanssa, sanoo Swecon teollisuustoimialan johtaja Erik Skogström. 79 Kuopion Energia ja Savon Voima selvittävät vetytalouden mahdollisuuksia Savo-Karjalan-alueella. – Tämä mahdollistaa ainutlaatuisen ymmärryksen siitä, mitä mahdollisuuksia vety luo niin vähähiilisyyden kuin liiketoiminnan näkökulmasta. – Tämä hanke tulee olemaan arvokas askel ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden taklaamisessa ja kestävämmän yhteiskunnan kehittämisessä, hän jatkaa. Teknologian kehitys alalla on kuitenkin nopeaa, mikä tekee vedystä potentiaalisen ja kustannustehokkaan tulevaisuuden energiaratkaisun. Näiden ja muiden Suomessa käynnissä olevien hankkeiden lisäksi tunnistettiin tarve luoda tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. VTT:n selvityksen mukaan Suomessa voitaisiin tuottaa uusiutuvalla energialla 60?70 prosenttia energiasta ja 65?77 prosenttia sähköstä vuonna 2050. Tavoitteena on 20 megawatin teollisen mittakaavan kokonaisuus. Suomen ensimmäisen vedyn tuotantolaitoksen suunnittelu alkoi Sweco on solminut suomalaisen P2X Solutions Oy:n kanssa sopimuksen vihreän vedyn tuotantolaitoksen toteutettavuussuunnittelusta. Keskitimme nyt vetytutkimuksen uuteen Teollisuuden energia ja vety tutkimusalueeseen, jonka johdossa minulla oli ilo aloittaa toukokuussa. Kohtuuhintaista, kestävää ja toimitusvarmaa energiaa on oltava riittävästi ja häiriöttömästi saatavilla myös siirtymäaikana. Vetytaloudesta ja etenkin vihreästä päästöttömästä vedystä on muodostumassa keskeinen osa energiajärjestelmää ja teollisuuden vähähiilisyyteen siirtymistä. Päästöttömän vedyn hyödyntäminen on globaalistikin vielä varhaisessa vaiheessa. Siksi koko energiapalettia tulee kehittää tasaisesti. Sweco on mukana useissa energiamurrosta ja energian varastointia edistävissä hankkeissa, kuten Keliberin EPCM-kumppanina Keski-Pohjanmaalle toteutuvassa litiumhankkeessa sekä Ruotsiin rakentuvan Northvoltin akkutehtaan teollisessa allianssissa. Samalla olemme avaamassa useita avainrooleja niin mallinnuksen, teollisuuden sähköistymisen kuin vetyarvoketjun osien skaalaamiseksi ratkaisuiksi eurooppalaisille toimijoille, Antti Arasto kertoo. – P2X Solutionsin ensimmäinen vedyn tuotantolaitos on 20 megawatin teollisen mittakaavan kokonaisuus, jonka uskomme olevan monistettavissa muihin laitoksiin niin Suomessa kuin maailmallakin. Tätä osaamista tuomme laajalti yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden käyttöön, Arasto lupaa. Nyt laadittava suunnittelu kattaa hankkeen tekniset suunnitelmat, laitoksen sijoituspaikan, päälaitteiden määrittelyn ja tarjoukset sekä lupaselvitykset. VTT toteutti viime syksynä Business Finlandille Suomen vetytiekartan, jossa tunnistettiin konkreettisia ensi askelia Suomen näkökulmasta. Toteutettavuussuunnitelma on tärkeä osa P2X Solutionsin investointipäätöstä, mikä on tarkoitus tehdä vuoden 2021 aikana. VTT vauhdittaa siirtymistä hiilineutraaliin energiajärjestelmään. Sen lisäksi VTT edistää aktiivisesti pohjoismaista yhteistyötä muiden pohjoismaisten innovaatiotoimijoiden ja yritysten kanssa. – Yhtiönä ja keskeisenä yhteiskunnallisena toimijana haluamme tehdä kaikkemme päästöttömän energiajärjestelmän ja teollisuuden rakentamiseksi. Vihreä vety voi olla tärkeä osa alueemme energiataloutta tulevaisuudessa, sanoo Savon Voiman toimitusjohtaja Arto Sutinen. Lisäksi kansallinen yhteistyö riittävien kotimarkkinareferenssien aikaansaamiseksi on yksi konkreettinen askel onnistumiseen. Sähkönlähteinä käytettäisiin ennen kaikkea tuuli-, aurinko-, vesi-, ydinja bioenergiaa.. Työssä keskitytään alueen teollisten toimijoiden tarpeiden tunnistamiseen ja olemassa olevien kehityssuunnitelmien arvioimiseen energiayhtiöiden näkökulmasta. Selvitystyö tehdään syksyn 2021 aikana yhteistyössä kestävän kehityksen liiketoimintaan keskittyneen Korkian kanssa. – Olemme VTT:llä vuosikymmenten kokemukseen perustuen teknologiakehityksen kärjessä esimerkiksi kiinteäoksidielektrolyysiin, Power-to-X -synteesiprosesseihin sekä järjestelmien toimintaan ja integraatioon liittyen. Jotta suomalaiset toimijat voisivat tavoitella relevanttia roolia eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla, vaatii se reipasta etunojaa toiminnassa. Tavoitteena on tunnistaa, miten energiayhtiöt voivat kytkeytyä osaksi vetytalouden arvoketjuja ja kehittää Suomen sekä Savo-Karjala-alueen päästötöntä energiatuotantoa. – Vety on yksi energiamurroksen avainelementeistä, sillä tarvitsemme energian varastointiteknologiaan puhtaita ja tehokkaita ratkaisuja. VTT:n intressissä on tehdä vetyvallankumousta yhdessä suomalaisten toimijoiden kanssa ja olla aktiivisesti mukana rakentamassa siltoja näille toimijoille Euroopan innovaatiofoorumeille
Lämmityskauden alkaessa on aika tarkastaa lämmitysjärjestelmän toiminta, mutta se on myös hyvä hetki miettiä kodin energiankulutusasioita. Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.. R akennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Käyttöveden ja rakennuksen lämmitys vievät noin 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. 80 Lämmittäminen vie jopa 80 prosenttia kotitalouden käyttämästä energiasta Talon syyshuolto tuo energiasäästöjä Syys-lokakuussa sää viilenee vääjäämättä. – Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Talon syyshuolto varmistaa paitsi energiansäästön myös asumisviihtyvyyden
Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta. 81 Talon kausihuoltotyöt • Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta ja paisuntasäiliön esipaine. Energiatehokkainta on hyödyntää lämpötilansäädössä ajastusta. Seurannalla on mahdollisuus saada hyödyllistä tietoa kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajallisista vaihteluista ja energian vuotokohdista. Lähde: Motiva Lämmittäminen vie jopa 80 prosenttia kotitalouden käyttämästä energiasta Talon syyshuolto tuo energiasäästöjä Energiankulutuksen seuranta tehokkuuden lähtökohta Kiinteistöjen kulutusseuranta luo edellytykset tehokkaalle ja tavoitteelliselle energiankäytön hallinnalle. Viilennys on lämpimien kesien ansiosta noussut osaksi tätä kokonaisuutta, erityisesti järjestelmäratkaisuissa. Pesutilojen ilmanvaihdon on toimittava, jotta tilat kuivuvat. Seuranta tuottaa tiedon energiankulutuksen tasosta, jota voidaan verrata tavoitetasoon ja aiempien jaksojen kulutuksiin. Lämmitysjärjestelmän valintaa tai remonttia Energiatehokkain lämpötila 20-22 astetta. Saunaa lämmitettäessä voi vähentää löylyhuoneen ilmanvaihtoa, jos poistoilmanvaihdossa on siihen säätö.. Lämmitystarveluvun käyttö perustuu siihen, että lämmityksen energiankulutus on verrannollinen sisäja ulkolämpötilan erotukseen. Myös ilmanvaihdon toiminta ja se, onko poistuvassa ilmassa lämmöntalteenottoa, vaikuttaa merkittävästi lämmitystarpeeseen. • Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. • Tarkista ilmanvaihdon suodattimien kunto. Kulutuksen normitus auttaa kulutusseurannassa. Testaus kannattaa Lämmityskauden alkaessa on kesäsulkujen avauksen lisäksi testattava pattereiden ja termostaattien toiminta kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen ja tunnustelemalla alkavatko patterit lämmetä. Kun käytössä on koneellinen ilmanvaihto, on sen oltava päällä kaiken aikaa. • Tarkista ulkovalaistuksen kunto. • Korvausilmaventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan. Sopivasti säädetty lattialämmitys tuntuu jalkapohjissa vain hieman lämpimältä. Merkittävimmät kotitalouden energiateot tehdään lämmityksen, ilmanvaihdon ja vedenkäytön parissa. Se myös tuo esiin kiinteistön energiankulutuksen ongelmakohdat ja antaa tietoa toteutettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden todellisista vaikutuksista kulutukseen. Huom! Tee ilmanvaihtoon liittyvistä tarkistuksista vain omaan ilmanvaihtojärjestelmääsi sopivat toimet. • Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen. Ilmanvaihdon toimittava Mikäli pesutilojen lattialämmitys ei vielä ole päällä, se kannattaa kytkeä päälle viimeistään nyt. Varmista, ettei samanaikainen lämmitys ja jäähdytys ole mahdollista. • Puhdista rännit ja rännikaivot. Energian tehokkaan käytön lähtökohta on energiankulutuksen seuranta on energian tehokkaan käytön lähtökohta. Energiataloudellinen lämpötila on 20–22 astetta, makuuhuoneessa asteen, pari matalampi. Kuva: Motiva suunniteltaessa on syytä tarkasti miettiä koko kokonaisuus: lämmityksen, ilmanvaihdon ja viilennyksen sekä vedenlämmityksen tarve ja mitoitus. • Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle. • Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa. Lämmitysenergian kulutuksen normeeraus auttaa rakennuksen energiankulutuksen seurannassa: normitettu kulutus on vertailukelpoinen riippumatta rakennuksen sijainnista tai eri kuukausien ja vuosien lämpötilaeroista. Ilmanvaihtoja jäähdytyslaitteiden viilennysasetus tai mahdollinen automaattiviilennys on muistettava kytkeä pois päältä, ettei esimerkiksi takan lämmitys käynnistä ilmalämpöpumpun jäähdytystä. Huonelämpötiloja kannattaa mitata läpi lämmityskauden ja tarkastaa lukemat lämpömittarista. Käyttöveden lämmittämiseen liittyvä osuus ei ole verrannollinen ulkolämpötilaan, joten sen osuus erotetaan normeerattavasta lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutusseurannasta saa myös perusteita käyttökustannusbudjetointiin. Lämmitystarveluvun avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan verrata saman rakennuksen eri kuukausien ja vuosien lämmitysenergiankulutuksia sekä voidaan verrata eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten energiankulutuksia. Suodattimet on syytä vaihtaa puolen vuoden välein. • Tarkista ja uusi tarvittaessa ikkunoiden ja ovien tiivisteet
Porvoon pintakäsittelylaitos on hyväksytty EN1090 mukaisesti, mikä tarjoaa mahdollisuuden sertifioitujen kantavien teräsrakenteiden pintakäsittelyyn ilman erillistä auditointia. – Etsimme kaiken aikaa uusia menetelmiä ja materiaaleja. 82 Teräsrakenteille lisää palonkestoaikaa suojauksella Tiukentuvat rakennusja paloturvallisuusmääräykset luovat paineita pinnoitevalmistajille kehittää parempia ja samalla kustannustehokkaita palosuojaratkaisuja. Passiivisella palonsuojauksella ennalta ehkäistään mahdollisen tulipalon leviämistä pintakäsittelyn keinoin. FSP näkee, että alueella on kysyntää laadukkaalle ja kustannustehokkaalle pintakäsittelyn ammattilaiselle. Palosuojauksella voidaan suojata rakennusten poistumisreittejä ja sillä saadaan lisättyä elintärkeää poistumisaikaa rakennuksesta sekä lisättyä pelastushenkilökunnan turvallisuutta. Palotorjuntaa voidaan jaotella kahteen tapaan, aktiiviseen ja passiiviseen. FSP Finnish Steel Painting suorittaa maalaamoissaan perinteisten pintakäsittelypalveluiden lisäksi palosuojamaalausta, ja myös Porvoossa on huomattu, että palosuojauksen kysyntä on kasvussa. Passiivista palosuojausta on palamattomien materiaalien käyttö ja esimerkiksi teräsrakenteiden palosuojaaminen. Yksi passiivisen palosuojauksen keinoista on palosuojamaalata kantavat teräsrakenteet. Palosuoja-aineet suojaavat rakenteita ja saattavat parhaimmassa tapauksessa pienentää rakennusten korjausja uudelleenrakentamiskuluja. – Tavoitteemme on nyt tarjota erityisesti erikoispinnoituksia, kuten myös perinteistä teollista pintakäsittelyä mahdollisimman laajasti kaikille niitä tarvitseville yrityksille. – Passiivista palosuojausta halutaan uudisrakennuksiin, mutta menetelmää hyödynnetään myös runsaasti vanhempien rakennusten saneerauksessa, kertoo FSP:n toimitusjohtaja Jarno Huttunen. Passiivisen eli rakenteellisen palosuojauksen tehtävänä on hillitä liekkejä, savua ja myrkyllisiä kaasuja, joko eristämällä tai hidastamalla niiden leviämistä. Aktiivisessa palosuojauksessa keskitytään palon sammutukseen, joka voi tapahtua esimerkiksi tiloihin asennetuilla sprinklereillä. Yritys tarjoaa syksyllä vapaata kapasiteettiaan, erityisesti erikoispinnoituksia kaikille lähialueen toimijoille. Passiivisen palosuojauksen hyödyt ovat niin ilmeiset, että se otetaankin huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Kuva: Zeroten Oy Uusia menetelmiä ja materiaaleja FSP seuraa ja osallistuu itse aktiivisesti pintakäsittelyalan kehitystyöhön. Palosuoja-aineet suojaavat rakenteita ja saattavat parhaimmassa tapauksessa pienentää rakennusten korjausja uudelleenrakentamiskuluja. Passiivisen eli rakenteellisen palosuojauksen tehtävänä on hillitä liekkejä, savua ja myrkyllisiä kaasuja, joko eristämällä tai hidastamalla niiden leviämistä.. T eräsrakenteiden palonkestoaikaa voidaan kasvattaa erilaisilla palosuojamenetelmillä. Yhteistyökuvioita on jatkossakin luvassa runsaasti, etenkin FSP:n Porvoon yksikössä. Monessa maalaamossa teemme myös runsaasti yhteistyötä muiden alan ammattilaisten kanssa, Jarno Huttunen kertoo. Vaihtuvat neljä vuoden aikaa luovat haastavat olosuhteet pintakäsittelyalalle, ja uusia toimintatapoja etsitään jatkuvasti. Vähemmän vahinkoja Passiivisella palotorjunnan etuna on palon mahdollinen eristäminen siihen tilaan mistä tulipalo on saanut alkunsa
– Käyttäjien toiveet on pyritty huomioimaan heti suunnitteluvaiheesta lähtien, minkä ansiosta olemme saaneet paljon kiitosta joukkueiden tutustumiskäynneillä. On myös mahtavaa, että hallin rakentamisessa on voitu hyödyntää energiatehokkaita ratkaisuja, jotka parantavat kauttaaltaan myös jään laatua, josta Pirkkola on perinteisesti ollut tunnettu, iloitsee Helsingin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen. Uusien laitteiden myötä myös käyttökustannusten odotetaan olevan jatkossa selkeästi alhaisemmat kuin vanhassa hallissa. Jäähallin rakennuskustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa. Rakennuksessa on hyödynnetty uutta rakennustekniikkaa, jonka avulla voidaan saavuttaa jopa 60 prosentin energiatehokkuus vanhaan halliin verrattuna. Tarjolla on myös yleisöluisteluvuoroja kolme kertaa viikossa. Päivisin jäävuoroja on suunnattu erityisryhmille. Tämän lisäksi kaukalopallo ja ringette saavat osansa jäävuoroista. Tekniikan avulla voidaan saavuttaa jopa 60 prosentin energiatehokkuus vanhaan jäähalliin verrattuna. Pirkkolan jääpyhättö on perinteisesti ollut kovassa käytössä ja käyttäjiä ollut vuosittain noin 150 000. Pirkkolan jäähallin rakennuttajana ja kiinteistönomistajana on Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Jo nykyisellään urheilupuisto liikuttaa noin 1 150 000 kävijää vuosittain. Halli rakennettiin hyvässä yhteistyössä ja uskon, että olemme saaneet luotua todella hyvät olosuhteet jääurheilulle, Korva kiittelee. Pirkkolan vanha jäähalli jouduttiin sulkemaan huonon kunnon takia keväällä 2018, millä oli suuri vaikutus Helsingin haastavaan jäätilanteeseen. On upouusi kuntosali, peilisali sekä aiempaa isommat pukukopit. – Jäähalli valmistuu kovaan tarpeeseen. Kuva: Helsingin kaupunki / Maarit Hohteri jaksoja. 83 P irkkolan liikuntapuistoon Helsinkiin avattiin syyskuun puolivälissä uusi energiatehokas jäähalli. Lisäksi hallin kylmäjärjestelmään on liitetty lauhdelämpöpumppu, joka hyödyntää kiinteistön hukkalämpöä. Kaiken kaikkiaan hallin käyttöaste tulee olemaan jo ovien auetessa 98 prosenttia. Uuden hallin lupaja suunnitteluvaihe käynnistettiin välittömästi vanhan hallin purun jälkeen, ja uuden kahden kaukalon hallin rakentaminen on edennyt lähes aikataulussa. Rakennusaikataulu piti Pirkkolan urheilupuiston tiimiesihenkilö Teijo Korva on erittäin tyytyväinen urakan lopputulokseen. Lisäksi HIFK:n naisten liigajoukkue siirtyy Malmilta Pirkkolaan. Kaikki on uutta ja toimivaa, hanke on pysynyt budjetissa ja rakennusaikataulukin on pitänyt hyvin. Pirkkolan kehittäminen jatkuu ja tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa kaupunkilaisille yhä monipuolisempi urheilupuisto, joka tarjoaa palveluita niin urheilijoille kuin tavallisille liikkujillekin. Uimahallin viereen on jo kevään aika rakentumassa uusi yksityinen monitoimihalli, joka osaltaan täydentää alueen nykyisiä palveluja. Hallin auetessa kaupunkilaiset ja jääurheiluväki pääsevät nauttimaan modernin jäähallin tarjoamista olosuhteista. 17 miljoonaa euroa Uuden jäähallin myötä kävijämäärän odotetaan nousevan vuositasolla noin 170 000 henkilöön, joka tulee osaltaan helpottamaan Helsingin haastavaa jäätilannetta. Vanhan hallin purkamisesta aiheutunut kahden jään vajaus on tuonut haasteita jo valmiiksi haastavaan jäähallitilanteeseen, johon uusi halli tuo nyt kaivattua helpotusta. Kokonaisurakoitsijana toimi Aki Hyrkkönen Oy ja arkkitehtuurista vastasi Siren Arkkitehdit Oy.. Tämän hetken arvioiden mukaan rakennus toimii vuoden ympäri sisäisellä hukkaenergialla lukuun ottamatta aivan kovimpia pakkasLauhdelämpöpumppu hyödyntää hukkalämpöä Energiatehokas jäähalli Pirkkolan uusi jäähalli on energiatehokas, tekniikan avulla voidaan saavuttaa jopa 60 prosentin energiatehokkuus vanhaan jäähalliin verrattuna. Uudessa jäähallissa on hyödynnetty rakennustekniikkaa, jonka avulla hiilidioksidia voidaan kierrättää jääradan putkistossa. Hallissa on kaksi jäätä ja pääkäyttäjinä ovat helsinkiläiset taitoluisteluja jääkiekkoseurat
Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja.. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran, ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia. Muun muassa kaukolämmön, veden ja kiinteistöveron muodostamia, kunnissa päätettäviä, maksuja seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia vuodesta 2020. 84 I ndeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänäkin vuonna Rovaniemellä, Vihdissä ja Savonlinnassa, joissa kaikissa kustannukset ovat välillä 3,14 – 3,18 euroa neliöltä kuukaudessa, Rovaniemi kalleimpana. Kolmen kärjen kusKustannukset kasvaneet jätehuollossa ja energiassa Kiinteistökustannukset nousivat useissa kunnissa Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna viime vuotta enemmän
Korotukset kohdistuivat näissä kunnissa kiinteistöveroon, lämmitykseen, jätehuoltoon ja sähköön. Kiinteistöverorasite on Helsingissä suurin. Eniten kustannukset nousivat Tuusulassa, Järvenpäässä ja Kuopiossa. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa. Turun ja Lahden nousu oli noin prosentin luokkaa. Helsingin sähkön, kaukolämmön ja vedenkin hinnat ovat nousseet selvästi viimeisen vuoden aikana. Salossa vertailulukema laski 12 prosenttia vuodessa. Kolmessa kunnassa nousua oli yhteensä viisi-kuusi prosenttia. Miinusmerkkiset vertailukustannuksien kehitykset rekisteröityivät Saloon, Kangasalle, Sastamalaan sekä Lempäälään ja Raaheen. Jätekustannuksista sekajätteen tyhjennyshinta on noussut eniten, keskimäärin 3,7 prosenttia, perusmaksut vajaat kaksi prosenttia. Suuressa valtaosassa kiinteistöveroprosentteja ei kuitenkaan nostettu. Keskimääräinen vesikustannus nousi edellisvuoden tapaan 1,8 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Vaihtelua kuntien ja verkkoyhtiöiden välillä oli kuitenkin paljon. Kolmen kalleimman perässä nousua oli eritoten Helsingissä ja Järvenpäässä, joissa molemmissa vertailukustannukset ovat selvästi yli kolmessa eurossa. Salossa muutos oli kuitenkin peräti viisi prosenttia halventuneen kaukolämmön takia. Myös 3 – 6 prosentin nousuvälille osui monta kuntaa. Vertailussa olleista kunnista kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat tänä vuonna vain viidessä kunnassa, Salossa, Kangasalla, Haminassa, Raisiossa ja Jämsässä. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,51 euroa. Helsingin kaukolämmön energiahinta on kaiken lisäksi kallistumassa syyskaudelle jopa lähelle 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kahdeksassa vertailukunnassa kiinteistöveroprosenttia nostettiin merkittävästi, ja kahdessa vertailukunnassa veroprosentteja leikattiin. Helsinki jatkaa edelleen suurimpien kaupunkien listan kärjessä. Noin 20 kunnassa vesikustannus nousi haarukassa kaksi-kuusi prosenttia. Myös Jyväskylä ja Helsinki olivat noin kolmen prosentin nousuvauhdissa. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran, ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia. Kaukolämmön keskikustannus nousi 1,2 prosenttia viime vuodesta, mutta vaihtelu oli huomattavan suurta. Suurimpien kaupunkien osalta 90-neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3 363 euroa vuodessa ja Tampereella 3 215 euroa. Kuopiossa 3 196, ja Jyväskylässä 3 187 euroa. 85 tannukset nousivat tänä vuonna hieman keskiarvoa maltillisemmin. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3 400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 400 euroa. Kaikkien vertailussa mukana olevien 59 kunnan keskiarvo oli 2,79 euroa. Lasku oli seurausta useammasta eri osatekijästä. Vantaan ja Porin lukema on 2,65 euroa. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Nousu 2,1 prosenttia Kiinteistösähkön ja jätehuollon vertailuhinnat nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Miltei 30 kunnassa vertailulukema pysyi vuoden aikana ennallaan. Jopa 1 000 euron ero Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria, perheasunnossa on vuodessa jopa yli 1 000 euron ero. Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 2,4 prosenttia viime vuodesta, ja muutos oli selvästi edellisvuotta suurempi. Vaihtelu oli suurta tässäkin, sillä Raahessa, Kouvolassa ja Nurmijärvellä kustannustaso nousi 7 – 11 prosenttia, mutta Turussa ja Haminassa sekä Jämsässä vesikustannus hieman laski. Kuopiossa myös veteen. Viime vuonna Raahen kanssa samassa vertailuluvussa olleen Kokkolan kustannustaso nousi tänä vuonna selvästi kaukolämmön, sähkön ja jätehuollon reilun kallistumisen myötä. Suurten kaupunkien edullisimmassa, Oulussa, lukema on 2 714 euroa. Kuva: Kiinteistöliitto. Sen sijaan Porissa vertailukustannukset eivät nousseet tänä vuonna ollenkaan, mikä oli selkeä poikkeus 10 suurimman kaupungin joukossa. Erityisesti sähkön energiahinnat nousivat yleisesti. Suurimmat kustannusnousut kohdistuivat Kuopioon ja Vantaalle, joissa Indeksitalon mukaiset kustannukset nousivat 5,2 ja 3,7 prosenttia. Useammassa kunnassa Kustannusten nousua oli yhä useammassa kunnassa. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa ovat tänä vuonna 3,11 euroa, kun suurten keskiarvo on 2,28 euroa. Runsaassa 20 kunnassa Indeksitalokustannukset nousivat 2 – 4 prosenttia viime vuodesta. Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin vajaan prosentin verran, ja tontin kiinteistövero puolestaan keskimäärin 2,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Edullisessa päässä ovat edelleen Kempele ja Raahe. Miltei 30 kunnassa tariffit pysyivät ennallaan taloyhtiöiden osalta. Eniten kaukolämmityksen vertailukustannus kohosi Seinäjoella, Torniossa, Tuusulassa ja Järvenpäässä, joissa nousu oli 7 – 9 prosentin haarukassa. Suurimmista kaupungeista edullisimmat lukemat ovat Oulussa, sekä Vantaalla ja Porissa
Uuma-betonia on jo käytetty pilottihankkeessa YIT:n työmaalla hyvin kokemuksin. 86 Kierrätyskiviainesta myös valmisbetoniin R udus on jatkanut kierrätysja uusiokiviainesten käyttöä edistävää tuotekehitystään ja testannut kierrätyskiviainesten käyttöä myös valmisbetonin valmistuksessa. Rudus aloitti Uuma-betonin tuotekehityksen marraskuussa 2020 ja syyskuussa 2021 oltiin valmiita toimittamaan ensimmäinen Uuma-betoni -massa asiakkaalle. Tämä ei aiheuta XC-rasitusluokan betoneissa eikä niiden toimivuudessa mitään muutosta. – Nyt meillä on haasteena saada uusi tuotekokonaisuus normaaliin tuotantoon. Ruduksella on ollut lupa Uuma-betonin koekäyttöön. – Uuma-betonia voidaan käyttää kaikessa tavanomaisessa rakentamisessa.. Käytännössä massasta ei voinut valun aikana tai sen jälkeen havaita, että betonissa oli käytetty kierrätyskiviainetta, toteaa YIT:n vastaava työnjohtaja Samu Hakkarainen. Uuma-nimi tulee sanasta uusiomateriaali. Tuotteen valmistus isossa skaalassa vaatii vielä sisäänajoa, jotta tuotanto on asiakkaan näkökulmasta sujuvaa. Kaikki tulokset näyttivät hyviltä, hän jatkaa. tavanomaisessa rakentamisessa, hän sanoo. Ruduksen laatuja kehitysjohtaja Mika Tulimaan mukaan Uuma-betonin ominaisuuksien hallinta alkaa olla jo hyvin selvillä. Mikäli pilotoinnin myötä saavutetaan massan työstettävyydessä ja laatuominaisuuksissa sille asetut vaatimukset, en näe estettä tuotteen laajemmalle käyttöönotolle, toteaa YIT:n tuotantopäällikkö Petri Pyhäjärvi. Uuma-betonissa on mahdollista korvata enintään 30 prosenttia karkeita luonnonkiviaineksia kierrätyskiviaineella yleisimmissä rasitusluokissa, jotka ovat X0-XC4, XD1, XF1 ja XA1. Alkutesteissä kokeilimme korvata 70 prosenttia karkeista kiviaineksista. – Ainoa ero tässä valussa muihin verrattuna oli se, että pilottikohteesta johtuen massasta otettiin laajamittaisemmin kokeita laadunvarmistamiseksi. Tämä ei aiheuta XC-rasitusluokan betoneissa eikä niiden toimivuudessa mitään muutosta. – Massan laatu oli hyvä pumppauksen ja työstettävyyden kannalta. Ruduksen kehittämän Uuma-betonin valmistuksessa on 30 prosenttia karkeita luonnonkiviä korvattu kierrätyskiviaineksella. Kyseessä oli YIT:n rakenteilla olevan asuinkerrostalon pysäköintialuetta reunustavien tukimuurien perustukset, joihin käytettiin 22 kuutiota valmisbetonia. – Uuma-betonia voidaan käyttää kaikessa Ruduksen kehittämän Uuma-betonin valmistuksessa on 30 prosenttia karkeita luonnonkiviä korvattu kierrätyskiviaineksella. Se teki betonista hieman jäykempää, mutta se oli edelleen täysin työstettävää, Ruduksen laatupäällikkö Jere Toivonen sanoo. Lupa koekäyttöön Kierrätykseen tulevan betonin käyttöä rajaa lainsäädäntö, jonka mukaan kierrätysbetonia ei saa käyttää betonin raaka-aineena ilman viranomaisen erillistä koekäyttötai ympäristölupaa. – Testiemme mukaan 30 prosentin korvaaminen ei aiheuta XC-rasitusluokan betoneissa eikä niiden toimivuudessa mitään muutosta. – Pilotoinnin avulla voidaan arvioida tuotteen soveltuvuutta aidoissa rakentamisolosuhteissa. Varsinaisen tuotannon aloittamiseen tarvitaan vielä tällä hetkellä ympäristölupa. Laadun kannalta kierrätyskiviainesta voitaisiin käyttää enemmänkin. Rudus on jo muutaman vuoden ajan käyttänyt uusiomateriaaleja Uuma-maisematuotteissaan. Uuma-betonin pilottikohteen toteuttajana oli YIT, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä vähähiilisempää rakentamista
Laitetoimitukset ja kokonaisratkaisut. Se voi olla jopa 6000 euroa per asunto. Uusiutuvan energian järjestelmät luotettavasti yli 10 vuoden kokemuksella. Asunto-osakeyhtiön aurinkoenergiajärjestelmä Tampereella.. Kysy lisää! Kiwatti Oy, Äyritie 8 A, 01510 Vantaa, puh. 020 710 9360, info@kiwatti.fi www.kiwatti.fi Kiwatti voi hoitaa koko ARA:n energiatukiselvityksen taloyhtiön puolesta! • ARA:n energiatukiselvitykset • Energiatodistukset ja tutkimukset • Energiainvestointien suunnittelu • Energiakulutuksen seuranta ja optimointi • Sähköautojen latauspisteet • Energianvarastointi ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Aurinkosähkön omatuotanto on oiva ratkaisu asunto-osakeyhtiöille, jotka haluavat leikata huippusähkön kulutustaan etenkin kesäaikana. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa asunto-osakeyhtiöiden aurinkosähkön vaivattoman hyödyntämisen sen omassa kiinteistösähkössä kuten yhteisten tilojen valaistuksessa, pesutuvissa, saunassa ja hisseissä. Aurinkosähkön omatuotanto on oiva ratkaisu asunto-osakeyhtiöille
88 Lisäksi Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde on avoin tutkimuksen esittelemiselle, koulutukselle, tiedekasvatukselle sekä kansalaistieteelle. Pääsuunnittelijana toimi Ari Sipinen, Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy:stä. Peruskorjauksessa huomioitiin rakennuksen suojelutavoitteet: muuntojoustavuus, ulkoarkkitehtuuri värityksineen ja materiaaleineen, sisätilojen värimaailma sekä kirjaston aulatilan ja sen valoikkunoiden säilyttäminen. Yliopiston kirjasto on toiminut rakennuksessa vuodesta 1974 lähtien. Lähde-rakennuksen rakennuskustannukset olivat noin 23 miljoonaa euroa. Projektinjohtourakoitsijana hankkeessa toimi Skanska Talonrakennus Oy. – Rakennuksen peruskorjauksella pystyimme tukemaan yliopistokirjaston toimintaympäristössä tapahtuvaa merkittävää muutosta. Rakennuksessa on myös opetustiloja, opiskelijoiden hyvinvointitoimintaa ja yliopiston digipalveluiden toimitilat. Pohjakerrosten entiset kirjavarastojen tilat mahdollistavat nyt enemmän opetusja ryhmätyötilaa sekä vapaita kokoontumisen paikkoja. Peruskorjaus alkoi vuonna 2019 ja valmistui viime kesänä. Loppuvuodesta 2021 alkaen kirjastorakennuksessa toimii yliopiston Avoimen tiedon keskuksen kirjasto-, tutkijaja museopalvelut.. Rakennukseen tehtiin täydellinen peruskorjaus ja tilamuutokset Jyväskylän yliopiston tarpeisiin. Rakennuksen eri tilojen, palveluiden ja tekniikan käyttöönotto jatkuu vaiheittain läpi syksyn. Toivomme, että tilat palvelevat hyvin tulevia tarpeita ja käyttäjiä. Suojelu huomioitu Arkkitehti Arto Sipisen (1936– 2017) suunnitteleman Jyväskylän yliopiston kirjastorakennuksen peruskorjaus käynnistyi keväällä 2019. Hanke on saanut jo Euroopan johtavan rakentamisen ympäristöluokitusjärjestelmän suunnitteluvaiheen BREEAM-luokituksen ja sen arvio on Excellent. Näitä opiskelijamme ovat kaivanneet koronapandemian aikana, talousja palvelujohtaja Päivi Seppä Jyväskylän yliopistosta sanoo. Lähteen tapahtumaja kansalaistiedetila avautuu tammikuussa tarjoamaan tieteellistä tietoa kaikille. Jyväskylän yliopiston kirjastoon täydellinen peruskorjaus Jyväskylän yliopiston peruskorjattu kirjasto avautui yleisölle elokuun lopussa. Jyväskylän yliopiston kirjasto on Arto Sipisen suunnittelema, se valmistui vuonna 1974. Myös kestävän kehityksen periaatteet huomioitiin monin tavoin. Rakennustyöt myös valmistuivat pääosin aikataulussa ja kustannusarviossa, valottaa Aki Havia, rakennuttamisen ja ylläpidon johtaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä. Kuva: Jyväskylän yliopisto U udistettu Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde on tiedon, oppimisen ja hyvinvoinnin kohtaamispaikka. – Hankkeen sisältö ja toiminnot suunniteltiin yhdessä yliopiston henkilöstön kanssa yhteiskehittämisen menetelmin
Juuri omiin tarpeisiin sopiva turvaovi. 010 271 3700 E-mail: myynti@kaso. Kaso-Oven takana asuu mielenrauha – valitse tyylisi, turva vakiona Kaso Oy, Lyhtytie 2, PL 27, 00751 Helsinki Puh. • www.kaso
Kyselyn avointen vastausten perusteella riidat uudiskohteiden toteutuneesta laadusta voivat olla hyvin pitkiä. Vastaajia haettiin myös avoimella nettilinkillä, jolla saatiin 27 lisävastausta. Syksyn 2020 Isännöinnin laatu -kyselyssä Isännöinnin laatu sai kouluarvosanan 8-. Rakentamisen 10-vuotisvastuista vuosina 2010-2014 valmistuneissa taloyhtiöissä perustajaosakas eli rakennusurakoitsija on neljäsosassa korjannut reklamoidut virheet, ja 40 prosentissa korjaukset ovat vielä kesken. Perinteisten rakenneteknisten asioiden rinnalle on tullut yhä enemmän talotekniikkaan liittyviä kysymyksiä, jotka vaativat myös ostajilta uudistaloissa merkittävää vaivannäköä ja panostamista, jotta rakentamisen vastuiden ja suunnitelman mukaisuus voidaan varmistaa. Ne, joilla tarkkailija oli ollut, olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä ja suosittivat tarkkailijan käyttämistä lämpimästi. Ne, jotka eivät olleet valinneet tarkkailijaa, harmittelivat asiaan jälkikäteen laajalti. Myönteistä kuitenkin on, että suurin osa eli 35 prosenttia vastaajista arvioi rakentamisen laatua arvosanalla 8. Rakennusaikaiset takuukorjaukset on saatu sovittua ja hoidettua 38 prosentilla vuosina 2010-2014 valmistuneissa taloyhtiöissä, selviää kyselyn vastauksista. Pääkaupunkiseudulla laatuarUudistalojen rakentamisen laadun arvosana 7,5 Kiinteistöliiton tekemän kyselyn mukaan uudisrakennusten laadussa on vielä parantamisen varaa. – Isännöinnin osaaminen ja kapasiteetti sekä taloyhtiöiden hallitusten johtamisosaaminen ja työskentelyn tehokkuus ovat taloyhtiöiden kannalta olennaisia menestymisen edellytyksiä, Jukka Kero toteaa. Uusien taloyhtiöiden hallitusten jäsenet antavat rakentamisen laadulle kouluarvosanan 7,5. Kouluarvosanan 9 valitsi 18 prosenttia vastaajista. Vastaajista 23 prosenttia antoi rakentamisen laadulle arvosanan 4 – 6. Vuosina 2015-2021 valmistuneista taloyhtiöistä vasta neljäsosalla rakennusaikaiset takuukorjaukset on sovittu ja hoidettu. Verrattuna isännöintipalveluiden laatuun rakentamisen laatua kuvaava arvosana jäi hivenen jälkeen. Laadussa parannettavaa Uusien taloyhtiöiden hallitusten jäsenet antavat rakentamisen laadulle kouluarvosanan 7,5, mutta vastausjakauma on vino alimpien arvosanojen suuntaan. Kysely kohdistettiin Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsenkuntaan. Osassa uudiskohteista on nähty myös kohtalaisia onnistumisia, vaikka kyselyn avoimessa palautteessa selvästi painottuvat rakentamisen laatuhaasteet. Talotekniikan merkitys Kyselyn avoimissa vastauksissa moni vastaaja toi esiin perinteisiä rakennustyön toteutuksen reklamaatioita ja niistä aiheutuneita riitatilanteita. Jäsentaloyhtiöiden puolelta vastausaste oli 11 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vain 11 prosenttia vastaajista antoi kouluarvosanaksi 9, kun taas muualla maassa yhdeksikön antoi jopa 23 prosenttia vastaajista. Kuva: Kiinteistöliitto vosana oli muuta maata matalampi, 7+. Kriittisissä palautteissa korostuivat esimerkiksi jähmeys reklamointien vastaanottamisessa ja hidas reagointi, nihkeä asioiden toimeenpano ja pitkään kestävät neuvottelut. – Talotekniikan, kuten esimerkiksi ilmanvaihdon ja lukituksen toimivuus edellyttää laitteiden asennusten lisäksi monien tukipalveluiden ja ohjelmistojen toimivuutta, mikä myös pitää uuden hallinnon omalla työllään varmistaa, arvioi kyselyn tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. 90 T aloyhtiöiden hallitusten jäsenet antavat rakentamisen laadulle uudiskohteissa arvosanan 7,5, selviää Kiinteistöliiton uudistalokyselystä. Rakennustyön tarkkailijan käyttö vaikuttaisi yleistyneen viime vuosina, mutta edelleenkin vain kolmannes vuosina 20152021 valmistuneista taloyhtiöistä kertoi, että yhtiö on rakennustyön aikana käyttänyt ostajien valitsemaa tarkkailijaa. Edelleen noin puolella tämän ikäluokan yhtiöistä takuukorjausprosessit ovat kesken. Vastauksia saatiin kaikkiaan 650 kappaletta, suurelta valtaosaltaan taloyhtiöiden hallituksen jäsenten keskuudesta. Uudistaloissa on vastaajien mukaan paljon parannettavaa rakennusyhtiöillä, mutta myös uusien taloyhtiöiden omistajilla ja isännöitsijöillä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kiinteistöliiton jäsenpalveluiden kehittämisessä: viestintä, neuvonta, koulutus, kehityshankkeet ja lainsäädäntöön vaikuttaminen.. Keskeiseen rooliin nousevat hyvät käytännöt, läpinäkyvyys, viestintä ja johtaminen, mutta vastaajien mukaan rakennusyhtiöt eivät ole näissä läheskään aina onnistuneet. Kiinteistöliitto toteutti valmistumisvuosien 2010 2021 taloyhtiöihin suunnatun ”Uudistalo-kyselyn” toukokuussa 2021
Uusien pylväiden hillitty, minimalistinen muotokieli pysyy hienovaraisesti Engelin arkkitehtuurin taustalla, mutta on vahvasti tätä päivää ja tuo Senaatintorin arkkitehtuuriin ajallista kerroksellisuutta. Futudesign Oy:n ehdotus ”Happy Together” vei voiton sulavalinjaisella ja minimalistisella muotoilullaan. Suunnittelukilpailun taidonnäyte Helsingin kaupunki järjesti vuonna 2018 avoimen suunnittelukilpailun uudesta valaistuksesta. – Nykyiset valaisinpylväät ovat peräisin 1980-luvulta. Kuva: Iikka Airas / Futudesign Oy Pylväisiin asennetaan katuja torivalaisinten lisäksi julkisivuvalaisimet, jolloin Senaatintoria ympäröivien rakennusten julkisivut saadaan kauniisti esille osaksi kaupunkikuvaa. 91 Senaatintorille uusi valaistus Senaatintorille Helsingin keskustaan rakennetaan uusi valaistus, joka yhtenäistää arvokkaan kaupunkitilan ilmettä. Valo luo tilaa ja korostaa alueen rakennuksia hienostuneesti alueen historiallinen luonne huomioiden. Rakennustyöt alkoivat syyskuun alussa. – Ensisijainen tavoite on toritilan hahmottuminen ehjäksi harmoniseksi kokonaisuudeksi. V alaistuksen uusiminen on mittava urakka, sillä työmaa-alueena on koko Senaatintorin ympäristö. – Senaatintorin valaisinpylväät ovat aina edustaneet oman aikansa muotoilua. Pimeän vuodenajan tunnelma ja kokonaisuus syntyvät Torikorttelien, Valtioneuvoston linnan, Helsingin yliopiston päärakennuksen ja Tuomiokirkon sekä katutilojen yhtenäisestä valaistuksesta, suunnittelusta vastaavan VALOA Design Oy:n suunnittelujohtaja Roope Siiroinen summaa. Maanrakennustyöt pyritään saamaan valmiiksi tämän vuoden aikana. Museovirasto valvoo myös tulevia kaivutöitä, koska töitä tehdään muinaisjäännealueella. Niiden ristiprofiili luo valaisinpylväille paikkaan sidotun, tunnistettavan arkkitehtonisen ilmeen. Uuden valaistuksen ansiosta myös torin yöllisestä ilmeestä tulee huoliteltu kokonaisuus. Senaatintorille asennetaan rakennustöiden ajaksi väliaikainen valaistus. Museovirasto on tehnyt alueella arkeologisia kaivauksia ennen valaistuksen uusimista. Nykyiset Aleksanteri II:n patsaan ympärillä olevat valaisimet jäävät ennalleen. Senaatintori on yksi Suomen arvokkaimmista kaupunkitiloista ja valokuvatuimmista paikoista. Valaistuksen uusimisen yhteydessä myös pylväisiin sijoitetut tapahtumasähköpisteet uudistetaan paremmin vastaamaan tämän päivän tarpeita, kertoo yksikön päällikkö Olli Markkanen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Varsinainen lopullinen valaistus valmistuu alkuvuodesta 2022, kun uudet valaisinpylväät ovat saapuneet.. Havainnekuva Senaatintorille tulevista palkituista valaisinpylväistä. Vertikaalit valot ja varjopinnat tekevät pylväästä linjakkaan ja kevyennäköisen, toteaa Futudesignin muotoilija Iikka Airas
Yrityksiä yhdistää pitkä yhteinen historia. Markkasen avainhenkilöistä tulee myös Granlund Kuopion osakkaita. Markkanen Oy:n toimitusjohtaja Arttu Markkanen. Markkanen kuin Granlund Kuopiokin laadukasta työtä tekeviä asiantuntijoita todella korkealle, kertoo Granlund Kuopio Oy:n toimitusjohtaja Tommi Miettinen. 92 Granlund Kuopio osti insinööritoimiston Tommi Miettinen ja Arttu Markkanen iloitsevat Granlund Kuopion ja Insinööritoimisto J. – Meillä molemmilla on maine laadukkaina yrityksinä. Ratkaisun taustalla on strateginen tavoitteemme kasvaa Pirkanmaan alueella. Länsi-Suomen tytäryhtiöön jäävät jatkossa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan alueet. SYK on valtakunnallinen yliopistokampuksia omistava kiinteistöomistaja, joka käynnisti Siljotie 2:n kiinteistölle vuonna 2019 asemakaavamuutoshankkeen, jossa tavoitteena on ollut mahdollistaa kohteelle asuntorakentamista. Niin J. Insinööritoimisto J. Asiakkaiden näkökulmasta toiminta ja alkaneet hankkeet jatkuvat ennallaan yritysten lopulliseen yhdistymiseen saakka. Markkanen Oy:n palveluvalikoima kattaa uudisrakennusja peruskorjaushankkeiden LVI-, automaatio ja sähkösuunnittelun sekä teleja turvasuunnittelun. Granlund Kuopio on kaupan myötä selkeästi Itä-Suomen suurin talotekniikkaan keskittynyt asiantuntijayritys ja se työllistää yli 120 alan asiantuntijaa. ovat erikoistuneet julkisten toimijoiden hankkeisiin. Insinööritoimisto J. Insinööritoimisto J. SYK myy kiinteistön Rovaniemellä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on myynyt Rovaniemellä sijaitsevan kiinteistön Työyhteenliittymä Oulun Rakennusteholle ja Temotek Oy:lle. – Hartelassa kasvu ei ole ollut itsetarkoitus, mutta olemme kuitenkin jo pidemmän aikaa halunneet vahvistaa asemaamme Tampereella, kertoo toimitusjohtaja Juha Korkiamäki. Markkanen Oy:n osakkeet. Markkanen Oy, samoin kuin Granlund Kuopio Oy ovat työntekijöidensä omistamia yrityksiä. – Yrityskaupalla haluamme täydentää osaamistamme yhteisissä asiakkuuksissa ja varmistaa korkean laatutasomme myös tulevaisuudessa. Myytävä kokonaisuus sijaitsee Rovaniemellä noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Rovaniemen keskustasta ja aivan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Hartela vahvistaa läsnäoloaan Pirkanmaalla Hartela on päättänyt kehittää yhtiörakennettaan siten, että Tampereen toiminnot irrotetaan Hartela Länsi-Suomi Oy:stä omaksi tytäryhtiökseen. Granlund Kuopio Oy osti elokuun puolivälissa kaikki Insinööritoimisto J. Uusi tytäryhtiö perustetaan vuodenvaihteessa, minkä jälkeen Hartelalla on neljä rakentavaa tytäryritystä: Hartela Etelä-Suomi Oy, Hartela Pohjois-Suomi Oy, Hartela Länsi-Suomi Oy ja Hartela Pirkanmaa Oy. Yritysten fuusion on arvioitu olevan valmis keväällä 2022. Arvostamme J. Yhdistymällä takaamme paremmin osaamisresurssimme ja olemme vakuuttava työnantaja alan ammattilaisten keskuudessa tulevaisuudessakin. Markkanen Oy:n yrityskaupasta. Myytävä kokonaisuus sisältää vahvistuneen asemakaavan mukaisesti rakennusoikeutta kaikkiaan 10 000 kerrosneliömetrin verran. Tämä on tärkeää, sillä osaajapula alallamme on jatkuva, kertoo Insinööritoimisto J. Markkasen toimitusjohtaja Arttu Markkasesta tulee Granlund Kuopio Oy:n varatoimitusjohtaja ja hän ottaa vetovastuun uudesta talotekniikan suunnitteluosastosta. Insinööritoimisto J. SYKin omassa liiketoiminnassa asuminen kiinteistötyyppinä ei sisälly, joten kaavan vahvistumisen jälkeen on ollut luontevaa löytää alueelle varsinainen toimija ja toteuttaja. Yhdistymisen jälkeen Insinööritoimisto J. Insinööritoimisto J. Markkasen 23 työntekijää jatkavat vanhoina työntekijöinä. Tytäryhtiön nimeksi tulee Hartela Pirkanmaa Oy. Markkasen on vuonna 1989 perustanut Arttu Markkasen isä Jussi Markkanen, joka työskenteli 17 vuotta Granlund-konsernissa ennen ryhtymistään yrittäjäksi. Yli 30 vuoden ajan Markkanen ja Granlund ovat tehneet taloteknistä suunnittelua hyvin samantyyppisille asiakkaille ja olleet suunnittelemassa samoja kohteita. Markkasen luotettavia ja erittäin. Mikäli kaikki etenee suunnitelmien mukaisesti, valmistuu ensimmäinen rakennus kevään 2023 aikana. SYK luopuu Siljotie 2:n kiinteistöstä kiinteistöstrategiansa mukaisesti, koska kohteen yliopistokäyttö on päättynyt muutamia vuosia sitten
OIT isännöinti on suunnitellut pääkaupunkiseudulle laajenemista pitkään. Rakennuksen alkuperäisosa on valmistunut vuosina 1909-1910 ja laajennusosa vuonna 1979. Toimistokiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kotkan keskustassa noin 300 metriä kauppatorilta lounaaseen. ARA kuitenkin suosittelee, että toimenpiteet aloitetaan vasta kun avustushakemukseen on saatu myönteinen päätös. Tuominen toimii hallituksessa asianajajan toimensa ohessa. Kuva: Tuomas Uusheimo/Senaatti Senaatti-kiinteistöt myy entisen Suomen pankin kiinteistön Kotkassa Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt 23.9.2021 tarjouskilpailun Kotkan keskustassa sijaitsevasta entisestä Suomen Pankin kiinteistöstä. Pääsääntöisesti saapuneille hakemuksille on varattuna korkotukilainan lisäksi myös energia-avustuksen myöntövaltuus, joten myöntövaltuuden loppuminen ei vielä kosketa kaikkia ARA-yhteisöjen ja kuntien vuokrataloyhteisöjen hakemuksia. ARA-yhteisöjen ja kuntien vuokrataloyhtiöiden osalta avustuksen kohteena olevia töitä ei saa aloittaa ennen hyväksyttyä avustusja korkotukilainapäätöstä.. Senaatti-kiinteistöt järjestää tarjouskilpailun Kotkan keskustassa sijaitsevasta Suomen Pankin kiinteistöstä. Rakennus on arkkitehtuuriltaan uniikki, rakennushistoriallisesti merkittävä sekä tunnettu osa Kotkan kaupunkikuvaa. ARA esikäsittelee saapuneet avustushakemukset seuraavaa määrärahaa varten. Suositun energia-avustuksen määräraha lopussa ARAn myöntämä energiaavustus on ollut niin suosittu, että 40 miljoonan euron määräraha on tältä vuodelta käytetty loppuun. Uusia avustushakemuksia voi lähettää normaalisti. – Tässä loksahti niin moni asia kohdalleen, että kaupat oli helppo tehdä. OIT isännöinnin toimitusjohtaja Jukka Niemelä ja Kruunun isännöinnin toimitusjohtaja Janne Kukkonen ovat tyytyväisiä tehtyyn yrityskauppaan. Molempien toiminnassa on paljon elementtejä, joita voi sovittaa luontevasti yhteen, OIT isännöinnin toimitusjohtaja Jukka Niemelä sanoo. Kiinteistöllä sijaitseva rakennuksen alkuperäisosa on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi tai sen osaksi (kaavamerkintä sr) ja laajennusosa on merkitty merkittäväksi rakennukseksi tai sen osaksi (kaavamerkintä r). Kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee monipuoliset keskustan palvelut. Avustuksen hakija voi aloittaa toimenpiteet omalla riskillä sen jälkeen, kun avustushakemus on saapunut ARAan. 93 Oululainen OIT isännöinti laajentaa pääkaupunkiseudulle Oululainen OIT isännöinti osti helsinkiläisen Kruunun Isännöinti Oy:n liiketoiminnan ja laajentaa toimintaansa pääkaupunkiseudulle. – Toivomme, että hakijat vastaavat selvityspyyntöihin normaalisti, jotta voimme myöntää avustusta mahdollisimman pian uuden määrärahan saatuamme, viimeistään ensi vuoden alussa. Rakennus on rakennettu alun perin Suomen pankin Kotkan haarakonttoriksi ja sillä on toiminut myöhemmin Helsingin yliopiston koulutusja kehittämiskeskus sekä Kymenlaakson käräjäoikeus. ARA-yhteisöjen ja kuntien vuokrataloyhteisöjen osalta energia-avustuksen ja korkotukilainan hakemukset käsitellään samanaikaisesti. Kukkonen jatkaa tehtävässään toimitusjohtajana ja isännöitsijänä. Toimisto pysyy Kruununhaassa. Avustusmäärärahaa vuodelle 2022 on 40 miljoonaa euroa, toteaa ARA tiedotteessaan. Kaava mahdollistaa kohteen kehittämisen toimistoja liiketilaksi sekä osin asuinkäyttöön. Elokuusta 2021 alkaen uudet saapuvat hakemukset jäävät odottamaan mahdollista lisämäärärahaa tai seuraavan vuoden määrärahaa. Kruunun Isännöinnin omistajista Janne Kukkonen ja Sami Tuominen jatkavat perustettavan yhtiön osakkaina. Uusia avustushakemuksia otetaan kuitenkin vastaan, sillä viimeistään vuoden 2022 alusta voidaan myöntää uusia avustuksia. Energia-avustusta myönnetään korjaustoimenpiteisiin, jotka ovat syntyneet avustushakemuksen jättämisen jälkeen. Henkilöasiakkaat ja taloyhtiöt voivat aloittaa avustuksen kohteena olevat työt hakemuksen jättämisen jälkeen eli töiden aloittamiseksi ei tarvitse odottaa avustuspäätöksen saamista
0103372720 • www.ovella.. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. ovella® Citypark® PYÖRÄNOJA (Pat.Reg. ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. KAIKKI KATTOTYÖT KATTOREMONTIT HUOLTO JA KORJAUSTYÖT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOPESUT JA SAMMALEEN POISTOT KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. LIIKEHAKEMISTO 94 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. FI10333) • järjestyksessä säällä kuin säällä! • kestävä ja muodokas pyöräparkki! • Varusteet: kumpare, organisointiketju, katos, sähköpyöränlataus. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Kattoremontit Ovella Systems Oy • P. • info:ovella@ovella.. ovella® systems organisoi vuonna 2021. Kysy nyt 3. www.2727350.. Koko Uudenmaan alueella
050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. LIIKEHAKEMISTO 95 Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Teuvo Pakkalan tie 8 N, 00400 Helsinki Puh. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. Kiinteistö Kiinteistö & energia Konevuokraus Rakennussuunnittelu. 09-726 0077 O Y ASIANTUNTIJAMESTARIT LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh
Lahjoitusvaroin perustettava tohtorikoulu on alan ensimmäinen Suomessa. Älyrakennusten rooli tulee kasvamaan entisestään uusiutuvan energian ja digitalisaation synnyttämässä murroksessa. Helvar on Euroopan suurimpia valaisinkomponenttien suunnittelijoita ja valmistajia koko Euroopassa.. Helvar tiivistää yhteistyötään entisestään yliopistomaailman kanssa lahjoittamalla Aalto-yliopiston älykkään talotekniikan ja älyrakennusten opetuksen ja tutkimuksen kehittämistyöhön. Älyrakennusten opetus ja tutkimus keskittyvät Aalto-yliopistossa käyttäjäkeskeisyyteen, autonomisiin itseoppiviin järjestelmiin, digitalisaation tuomiin uusiin toimintatapoihin sekä integraatioihin talotekniikan, ICT-järjestelmien, energiaverkkojen sekä liikenteen välillä. Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun älykkäiden rakennusten opetuksen ja tutkimuksen laajentamista varten on perustettu tohtorikoulu. Opetusalaan kuuluvassa sähkösuunnittelussa huomioidaan myös uusien teknologioiden vaikutus suunnittelijan työhön. 96 Asuma on paras osuma! V alaisinteknologiayritys Helvar juhlistaa tänä vuonna 100-juhlavuottaan panostamalla yhä enemmän innovaatioihin sekä Smart Buildings -kehitystyöhön. Lopputuloksena on Helvarin Brighter Spaces -mission mukaiset erinomaisesti valaistut, älykkäät tilat, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta ja tuottavuutta sekä rakennusten ekologisuutta ja energiansäästöjä, sanoo Helvarin toimitusjohtaja Adel Hattab. – Kehitystyömme tuloksena esimerkiksi valaistussensorien tuottamaa tietoa voidaan jalostaa älyrakennusten rakennusautomaatiojärjestelmiä ja niiden sujuvaa yhteistoimintaa varten. Sen Aalto-yliopistoon älyrakennusten tohtorikoulu tavoitteena on kouluttaa uusia asiantuntijoita, jotka voivat auttaa muuttamaan alaa luomalla kattavan käsityksen alan tulevista mahdollisuuksista
1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) kestotilauksena 65€/v määräaikaisena 72€/v. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Sähköposti: ..................................................................................................................... Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-11.30) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. tilaukset@karprint.. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Nimi: .................................................................................................................................... Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Lehti on yli 30-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. 09-413 97 300 Nyt vielä kuluvan vuoden hintaan! Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Lähiosoite: ...................................................................................................................... Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. www.kiinteistojaenergia.. Puhelin: ............................................................................................................................. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Allekirjoitus: ................................................................................................................... Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-11.30) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Puh. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/
Aktiivisten suosittelijoiden ja kriittisesti suhtautuvien suhdetta kuvaava nettosuositteluindeksi (NPS) oli 40. Aikaisemmin taloyhtiön tuottamaa aurinkosähköä oli mahdollista käyttää vain kiinteistösähkönä taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja laitteissa, kuten rappukäytävän hississä tai valaistuksessa. Asukkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa säästöjä sähkölaskussa, kun itse tuotettu aurinkoenergia pienentää sähköenergiamaksua, sähkön siirtomaksua ja sähköveroa. Aurinkovoima kannattaa taloyhtiöissä Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n palvelutarjonta laajenee kattamaan myös aurinkoenergian pientuotannon netotuksen kotitalouksille ja hyvityslaskentapalvelun energiayhteisöille. Henkilöstöä piti asiantuntevana 96 prosenttia ja 95 prosentin mielestä Kiinteistöliittoyhteisö tarjoaa palveluja, jotka ovat tarpeellisia. Alueen asiakkaita ovat useat valtion virastot ja tutkimuslaitokset. Are on Suomessa perustettu perheyritys, jolla on yli sadan vuoden kokemus talotekniikasta. Pientuotannon netotus mahdollistaa vantaalaiskotitalouksille paremman hyötysuhteen itsetuottamastaan aurinkoenergiasta, kun ylituotantosähkön voi käyttää itse. Hyvityslaskentapalvelu mahdollistaa aurinkopaneelien tuottaman sähkön jakamisen taloyhtiön osakkaiden kesken ja osakkaat pääsevät näin itse hyötymään taloyhtiön paneelien tuottamasta energiasta. Hän on toiminut Senaatissa vuodesta 2002 eri tehtävissä ja viimeksi vuodesta 2012 alkaen Itä-Suomen aluepäällikkönä Kouvolassa. Tulokset osoittavat liiton ja jäsenyhdistysten toiminnan sekä palvelujen vastaavat erittäin hyvin jäsentalojen tarpeita ja toiveita. Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen alue muodostuu Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnista. Edunvalvonnassa valtakunnallisesti pidetään tärkeimpinä asioina asumiseen liittyvää lainsäädäntöä ja verotusta sekä isännöintiä. Taloyhtiöiden puheenjohtajien osalta NPS oli 42 ja ammatti-isännöitsijöillä 46. Hän on toiminut Caverion Suomen toimitusjohtajana ja viimeisimmässä roolissaan vastannut Caverion konsernissa projektiliiketoiminnan kehittämisestä ja Ruotsin projektiliiketoiminnasta. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä ilmastoystävällisesti uusiutuvasta energianlähteestä. Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten imagoa kyselyn vastaajista 97 prosenttia piti asiantuntevana ja aikaansa seuraavana. Se on hyvä tapa korvata verkosta ostettavan sähkön määrää ja vähentää riippuvuutta uusiutumattomista energianlähteistä. Hyvityslaskentapalvelu tuo mahdollisuuden jakaa aurinkopaneelien tuottaman sähkön taloyhtiöissä asukkaiden kesken. Itä-Suomen alueella on kiinteistöjä noin miljoona neliötä, rakennuksia on 842 kappaketta. Jarno Hacklin on nimitetty Are-konsernin toimitusjohtajaksi. Suuren asiakasryhmän muodostavat turvallisuustoimialan asiakkaat: Rajavartiolaitos, Tulli ja Rikosseuraamuslaitos. Peräti 95 prosenttia jäsentalojen vastaajista on valmiita suosittelemaan jäsenyyttä kokemustensa perusteella. Alueellisen edunvalvonnan tärkeimmiksi asioiksi nousivat asumisen kustannukset, energia sekä jätehuolto ja kiertotalous. Kattavaan jäsentyytyväisyyskyselyyn vastasi touko-kesäkuussa lähes 4 000 jäsentaloyhtiön edustajaa. Tuloksia hyödynnetään toiminnan ja jäsenpalvelujen kehittämisessä. Auringossa riittää energiaa pitkälle tulevaisuuteen, joten sitä ei voi ylikuluttaa, toteaa Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n mittaustietovastaava Aleksi Hursti. Lisäksi liiton toimikunnissa käydään läpi tuloksia sekä niistä tehtäviä johtopäätöksiä. Korkein suositteluhalukkuus oli sivutoimisilla isännöitsijöillä (55) ja alhaisin vuokratalovastaajilla (25). Hän aloittaa tehtävässään myöhemmin tarkennettavana ajankohtana, kuitenkin viimeistään 3.3.2022. Uutena aluejohtajana ja Senaatti-kiinteistöjen johtoryhmän jäsenenä on 1.9.2021 aloittanut diplomi-insinööri Minna Niittyniemi. Kiinteistöliiton lakimiesten antama lakineuvonta koettiin tärkeimmäksi ja hyödyllisimmäksi neuvontapalveluksi, jota etenkin ammatti-isännöitsijät arvostavat. Tärkeimpinä palveluina jäsentalojen vastaajat pitävät neuvontaa ja koulutuksia. Sen jälkeen isännöitsijä tai hallituksen valtuuttama henkilö voi jättää rekisteröitymislomakkeen hyvityslaskentapalveluun. Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto harjoitusalueineen on yksi alueen erikoiskohteista. Tulokset käsitellään jäsenyhdistysten ja Kiinteistöliiton hallitusten toimesta sekä toimihenkilöiden kanssa. Palvelua hyödyntääkseen taloyhtiön on muodostettava energiayhteisö. Jarno Hacklinilla on laaja ja kansainvälinen kokemus talotekniikka-alalta. Minna Niittyniemi Senaattikiinteistöjen Itä-Suomen aluejohtajaksi Minna Niittyniemi. Rakenteilla on muun muassa Valteri-koulu Mäntykankaan uudishanke Kuopiossa, Rajavartiolaitoksen Immolan hankekokonaisuus, Joensuussa Kauppakatu 40 virastotalon peruskorjaus ja muutos valtion yhteiseksi työympäristöksi sekä Kuopion Hallituskatu 14 peruskorjaus. Itä-Suomen aluejohtajana pitkään toiminut Jyrki Reinikainen siirtyy Senaatissa uusiin tehtäviin johtamaan yhteisten työympäristöjen strategista hanketta. Alueen toimipisteet sijaitsevat Kuopiossa ja Kouvolassa. – Aurinkosähköllä on lukuisia etuja. 98 Jäsenet tyytyväisiä Kiinteistöliittoon Taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät sekä vuokratalot ovat erittäin tyytyväisiä Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten palveluihin ja toimintaan. Vantaan Energia Sähköverkkojen palvelutarjonta kasvoi uudella hyvityslaskentapalvelulla, jonka ansiosta aurinkovoiman hyödyntäminen yhtenä energiatuotannon muotona nousee myös taloyhtiöissä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. NIMITYKSIÄ Jarno Hacklin Aren toimitusjohtajaksi Jarno Hacklin. Jäsenmaksua pidetään edullisena suhteessa saataviin palveluihin. Heikki Pesu Constin Talotekniikka -toimialan johtajaksi Talotekniikka-toimialan toimialajohtajaksi, Consti Talotekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi ja Consti Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 6.9.2021 nimitetty Heikki Pesu aloitti tehtävässään 1.10.2021.
Meiltä saat tukea tarpeiden kartoituksesta aina ratkaisun asennukseen ja kunnossapitoon. Uusin teknologia onkin nopeasti muuttamassa kotejamme älykkäiksi ympäristöiksi, joka mahdollista ennennäkemättömän asumismukavuuden ulko-ovelta alkaen. Mainos HALUAISITKO NAUTTIA SUJUVAMMASTA ARJESTA. Kadonneiden avaimien, painavien kantamusten ja huomaamatta jääneiden ilmoitusten kanssa tuskailu ei tarvitse olla enää osa arkeasi. KOTIINTULO HELPOMMAKSI Koti on paikka, jossa pitäisi pystyä rauhoittumaan ja unohtamaan arjen murheet. Mitä, jos älypuhelimesi voisikin ratkaista nämä tilanteet – ja monia muita. KONE INFORMATION -paketin avulla kiinteistönhuoltoyhtiöt ja isännöitsijät voivat lähettää rakennukseen liittyviä tiedotteita suoraan asukkaan älypuhelimeen, aulan sähköiselle ilmoitustaululle tai hissikorissa oleville näytöille. Tämä helpottaa esimerkiksi kotiinkuljetusten kanssa. LUE LISÄÄ JA OLE MEIHIN YHTEYDESSÄ: WWW.KONE.FI/RESIDENTIALFLOW. Siksi pienten päivittäisten asioiden – kuten ovista kulkemisen, vieraiden sisään päästämisen ja tavaratoimitusten vastaanottamisen – tulisi sujua vaivattomasti, ilman ylimääräisiä järjestelyjä. Helppokäyttöisen sovelluksen avulla voit avata asuintalon ulko-ovia, päästää vierailijoita sisään rakennukseen, antaa väliaikaisia virtuaalisia avaimia kavereille ja perheenjäsenille tai jopa tarkistaa taloyhtiön viimeisimmät tiedotteet. KONE Residential Flow -ratkaisu voidaan asentaa lähes jokaiseen asuintaloon kiinteistön iästä riippumatta. KONE RESIDENTIAL FLOW -ratkaisu tekee älypuhelimesta avaimesi. Saatavilla on kolme pakettia KONE ACCESS avaa etuoven automaattisesti älypuhelimen avulla ja tilaa valmiiksi hissin, joka kuljettaa asukkaan oikeaan kerrokseen. Älypuhelin ohjaa älykästä rakennusta Kuulostaako tutulta. Siirrät ostoskasseja kädestä toiseen yrittäessäsi kaivaa avaimia, työnnät lastenvaunuja yhdellä kädellä kurkottaessasi tilaamaan hissiä, tai taloyhtiön viimeisin tiedote on jäänyt ilmoitustaululta huomaamatta. KONE VISIT vie ovipuhelinjärjestelmän älypuhelimeen, ja asukas voi sen kautta tervehtiä vieraitaan, päästää heidät sisälle, ja tilata hissillä vieraat oikeaan kerrokseen – silloinkin, kun hän ei ole itse kotona
Monipuolista osaamista edellyttävään työhön liittyy kuitenkin suuri vastuu. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. 029 360 1100 Unioninkatu 13 TAMPERE puh. Siksi kiinteistöjuridiikkaan liittyvät yksityiskohdat kannattaa jättää ammattilaisille. Huolehdimme lakiasioista, jotta voit rauhassa keskittyä asiantuntijatyöhön ja taloyhtiön hoitamiseen.” Jarmo Asikainen asianajaja, varatuomari HELSINKI puh. Alalla ansioituneet asiantuntijamme tekevät työtään suurella sydämellä. 029 360 1200 Koskikatu 7 A SUOMEN SUURIN KIINTEISTÖALAAN ERIKOISTUNUT ASIANAJOTOIMISTO. Palvelemme isännöitsijöitä juridisissa kysymyksissä aina riitatilanteiden ratkomisesta sopimusten laadintaan ja vahingonkorvausasioihin. Isännöitsijä, meihin voit luottaa lakiasioissa “ Käänny ajoissa asiantuntijan puoleen, kun kohtaat tehtävässäsi juridisia pulmia. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Isännöinnillä on keskeinen rooli taloyhtiön toimivassa arjessa