Turkuun näyttävä uusi konserttitalo Oikeus linjasi: 400 prosentin korotus tonttivuokraan kohtuullinen Kokenut isännöitsijä: – Taloyhtiöt ylimitoittavat putkiremontit. Nro 6/2023 9,50€ 5,90 Nyt vain Jopa 10 miljardin euron investoinnit aurinkovoimaan Miksi sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa
Pitkäikäinen ratkaisu saadaan aikaan korjauksella, jossa vaurioituneet materiaalit poistetaan ja rakenne korvataan kokonaan paremmin kosteutta kestävällä rakenteella. Constilta saat kaikki tarvittavat palvelut erikoisosaamista vaativiin valesokkelikorjauksiin yhdestä paikasta. Lähempänä asiakasta WWW.CONSTI.FI CONSTI OIKEA PUHTAAMPAA SISÄILMAA TOIMIVALLA JA PATENTOIDULLA VALESOKKELIN KORJAUSRATKAISULLA! Puh. Meillä on ISO 9001 laatusertifikaatti. Energiatehokkaan ja terveen rakenteen lisäksi korjaus mahdollistaa puhtaan ja raikkaan sisäilman sekä siistit sisäpinnat, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä. luotettava kumppani. PATENTOITU MENETELMÄ LUJUUSTESTATTU RATKAISU KIINTEÄ HINNOITTELU SUOMALAISTA PALVELUA PALVELUT TALOYHTIÖILLE MIKROBIKORJAUS VALESOKKELIREMONTTI Vaurioituneesta sokkelirakenteesta aiheutuvat sisäilmaongelmat ovat yleisin syy valesokkelirakenteen korjaustarpeeseen. Constin valesokkelikenkä on patentoitu (Pat.FI130088B) ja lujuustestattu. 010 288 6000 taloyhtiöt@consti. CONSTIN AMMATTILAISET ODOTTAVAT YHTEYDENOTTOASI. MEILTÄ SAAT KOKO PAKETIN SAMASTA PAIKASTA! Me annamme urakasta KIINTEÄN KOKONAISHINNAN, joka sisältää vaivattoman kokonaisratkaisun, aina suunnittelusta ja lupaprosesseista itse korjaustöihin. Me vastaamme suunnittelusta, rakennuslupaprosessista ja korjaustöistä, tarjoten yhtenäisen ja vaivattoman kokonaisratkaisun. Valesokkelikorjauksessa laadunvarmistus todennetaan kattavilla dokumentoinneilla ja tiiveystesteillä kokeneiden asiantuntijoiden toimesta
Auringon energiasäteily on hyvällä tasolla ”maantieteellisen bumerangin” alueella, joka ulottuu Kokkolasta Imatralle, sanoo Martti Malmivirta. Kerrostalovarantoa on eniten Helsingissä ja pientalovarantoa Espoossa, kertoo HSY:n paikkatietoasiantuntija Laura Lähteenmäki. Tästä 4,57 miljoonaa kerrosneliömetriä on kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettua varantoa ja 3,63 miljoonaa kerrosneliömetriä pientalojen rakentamiseen. Rakennusalan palveluyhtiö Firan työmaalla Espoossa säästettiin pellettilämmityksen avulla yli 90 prosenttia CO2kokonaispäästöissä polttoöljylämmitykseen verrattuna. 10 Kiinteistöalan uutisia. 76 Helsingin paraatipaikalle Katajanokan rantaviivaan halutaan uusia toimintoja. Fira valitsi viime talvena Espoossa sijaitsevalle työmaalle kaksi pellettikonttia, joiden avulla tuotettiin lämpöä rakenteilla olevaan suureen varastohalliin ja edesautettiin betonivalun kuivumista. Ylioppilaskylän isännöitsijän tehtäviin kuuluu kaikkea kiinteistöihin liittyvää maan ja taivaan väliltä. Isännöitsijänä suurimmassa ylioppilaskylässä Turun Ylioppilaskyläsäätiön (TYS) ylioppilaskylä on Suomen suurin. Konttien toimittajan PelEnergyn laskelman mukaan pelletin polttamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneet CO2päästöt olivat yhteensä 3 594 kiloa, kun polttoöljylämmityksestä syntyneet päästöt olisivat olleet vastaavasti 42 595 kiloa.. 42 Saunan valaistusta suunniteltaessa on syytä kiinnittää huomiota valaistuksen käyttöön ja huollettavuuteen. 64 Turun satamaan rakennetaan varustamoille uusi uusi yhteinen matkustajaterminaali. Varanto mahdollistaa useiden kymmenien tuhansien pienja kerrostaloasuntojen rakentamisen tälle seudulle. – Taloyhtiöt tekevät, usein tietämättömyyden vuoksi, liian massiivisia ja liian kalliita putkiremontteja. 70 Helsingin Pasilaan rakentuu käytännössä uusi kaupunginosa, kun alueelle rakennetaan neljä tornitaloa rautatieaseman ja Triplan kauppakeskuksen naapuriin. – Sähköautot ovat siirtymässä marginaalista massojen tuotteeksi, mutta samalla pitää huomata se, että eri puolilla maapalloa tullaan ajamaan polttomoottoriautoilla vielä kymmeniä vuosia, painottaa Secto Automotiven toimitusjohtaja Matias Henkola. 20 Kuinka paljon tonttivuokraa voidaan kerralla korottaa. – Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2023 asumiseen tarkoitettua asemakaavavarantoa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tätä asiaa ratkotaan parhaillaan oikeudessa. 52 Asunto-osakeyhtiö kantaa vastuun taloyhtiön sähköjärjestelmästä, johon kuuluvat myös pistorasiat ja valokatkaisijat. Kaupungit ovat viime vuosina kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. – Tehtävät vaihtelevat päivittäisestä kiinteistöhuollon seurannasta suurempiin korjauskokonaisuuksiin. Pellettikontti lämmitti ilmaa, joka puhallettiin kanavaa pitkin halliin. Hän on aurinkoenergiayhtiö Korkia Oy:n hallituksen jäsen. Sivu 34 16 Taloyhtiöt ja kuluttajat voivat kilpailuttaa sähkön myynnin, mutta ei sähkönsiirtoa. 48 Kiinteistön koko lämmityksen ohjelmointi saman järjestelmän alle säästää energiaa selkeästi enemmän kuin erilaiset laitekohtaiset säätämiset. Syy reaktioon on selkeä. Taloyhtiöt teetättävät ylimitoitettuja remontteja Sana linjasaneeraus saa 35 vuoden ajan isännöintija tilitoimistoyrittäjänä toimineen Veikko Meron näkemään punaista. 56 Kuopion keskustan tuntumassa, Niiralan kaupunginosassa on 1940-luvulla valmistunut Turon talo. Juuri julkaistun tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli alkuvuodesta asumiseen tarkoitettua kaavavarantoa jäljellä 8,20 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovarannon määrä pääkaupunkiseudulla onkin yli kaksinkertaistunut reilussa vuosikymmenessä. 38 Mikrosementti on näppärä tapa uudistaa esimerkiksi kylpyhuoneen pinnoitteet. Lisäksi huolehdin budjetoinnista ja budjetin seurannasta oman vastuualueeni osalta, kertoo isännöitsijä Toni Pohjavirta. Sivu 14 Aurinkovoimatuotanto kasvaa nopeasti Suomeen on rakennettu valtavasti uusia aurinkovoimaloita. Miksi. Taloyhtiöt yksinkertaisesti menevät liian helposti vipuun, kun remonttia ryhdytään valmistelemaan. 4 A jankohtaista S isältö 6 / 2023 Synteettistä polttoainetta sähköstä ja hiilidioksidista Kun yhdistetään vähäpäästöinen sähkö ja talteenotettu hiilidioksidi, voidaan tuottaa synteettisiä sähköpolttoaineita suoraan kuluttajien käyttöön. – Suomi on aika hyvä maa aurinkoenergian kannalta. Sivu 26 Asumiselle rakennusoikeutta enemmän kuin koskaan ennen ?. Sivu 84 Pellettikontti vähentää merkittävästi päästöjä ?. 60 Aurajoen kulttuurirantaan Turun keskustaan rakennetaan uusi musiikkitalo Fuuga
Myös orastava vetytalous kytkeytyy kaukolämpöjärjestelmään, sillä vedyn valmistuksessa sivutuotteena syntyvä lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpöverkoissa.. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan on sitoutunut yli 150 kiinteistöalan yritystä, joilla on tuhansia palvelukiinteistöjä ympäri Suomea. Kaukolämmön puolella tapahtui yhtiökohtaisia maltillisia hinnankorotuksia, mutta kriisitunnelmia ei koettu muualla kuin yhtiöiden polttoaineen hankinnassa. Kaukolämmössä hyödynnetään yhä enemmän hukkalämpöä ja sähkön vaihteleva hinta mahdollistaa sähkön kasvavan käytön lämmityksessä, kun halvan sähkön päivät voidaan hyödyntää ja varastoida energiaa lämpönä. Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2023 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Datan avulla varmistetaan, että energia saadaan riittämään tasaisesti vuoden jokaiselle päivälle, huolimatta päivän säästä. Vuokraasuntoyhteisöjen toimenpideohjelmassa on mukana 40 vuokra-asuntotoimijan yli 260 000 vuokra-asuntoa. Fossiilisista polttoaineista pois siirryttäessä datan merkitys on kasvanut energiasektorilla uudelle tasolle. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Kannen kuva: Aurinkosähkökapasiteetti viime vuonna kasvoi vuoteen 2021 verrattuna 66 prosenttia. Kuva: Sähköinfo 335 000 kerrostaloasujan sähkönkulutus säästyi Datan avulla energian kulutushuiput kuriin ?. Energiatehokkuuteen kannustaa myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja sen tavoitteet. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Venäjän aloittaman sodan seurauksena alkanut energiakriisi ilmeni Suomessa erityisesti kohonneina sähkönhintoina. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. 5 P ääkirjoitus K iinteistöala teki kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6 500 energiatehokkuustoimenpidettä ja saavutti huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Rahoituksesta lähes 1,7 miljoona euroa myönsi Keski-Suomen liitto Euroopan unionin Just Transition Fund (JTF) -rahastosta. Kaukolämmössä yhä enemmän hyödynnetään hukkalämpöä ?. Energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuonna 2025, jonka jälkeen ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle. Liittyneiden energiankäyttö kattaa lähes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. Energiatehokkuussopimukset ovat merkittävä osa Suomen energiaja ilmastostrategiaa ja tärkeä keino edistää energian tehokasta käyttöä. Kiinteistönomistajat tekevät siis pitkäjänteistä energiatehokkuustyötä kiinteistöissään. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. Sopimusten energiatehokkuustavoitteisiin on sitoutunut yli 700 yritystä ja niiden 7 000 toimipaikkaa ja yli 130 kuntaa ja kuntayhtymää. Energiayhteistyö Venäjän kanssa päättyi pian sodan alkamisen jälkeen, ja sen seurauksena polttoaineiden saatavuus heikkeni ja hinnat nousivat. – Kulutusta ja tuotantoa on pystyttävä sopeuttamaan hajautetun energiantuotannon avulla, kertoo johtava asiantuntija Aimo Pellinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutista. Energiatehokkuutta on parannettu erityisesti optimoimalla ja säätämällä lämmitysjärjestelmää ja ilmanvaihtoa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu panostaa lähivuosina energiajärjestelmän arvoketjun kestävyyden kehittämiseen 2,25 miljoonalla eurolla. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 73 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Kiinteistöala on investoinut energiatehokkuustoimiin yhteensä 95 miljoonaa euroa ja tehnyt lähes 6 500 erilaista energiatehokkuuteen tähtäävää remonttia tai parannusta. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Sähköä tuotetaan jo nykyisin muun muassa tuulivoimalla, aurinkoenergialla, vesivoimalla ja ydinvoimalla
Teksti: Eero Wihuri. Kotitaloudet ja yritykset ovat voineet kilpailuttaa sähkön myyjät vuodesta 1995 lähtien. 6 Omakotiliiton vertailu paljasti hurjat hintaerot sähkönsiirrossa Miksi sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa. Olisiko sähkönsiirron kilpailutus mitenkään mahdollista. Mutta sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa
Kallein sähkönsiirron energiamaksu eli kilowattituntihinta, 6,07 senttiä, on Enontekiön Sähkö Oy:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että kotitaloudet ja yritykset voivat kilpailuttaa sähköä myyvät yritykset, mutta sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa. Edullisin hinta 1,69 senttiä, löytyy Rovakairalta, joka oli myös yksi energiamaksua laskeneista yhtiöistä. Sähkön tuotanto ja myynti ovat kilpailun alaista liiketoimintaa, kun taas sähkönsiirto on luvanvaraista ja energiamarkkinaviraston valvomaa alueellista monopolitoimintaa. Kuvituskuva: Pexels. Asiaa on tarkastellut myös Työja elinkeinoministeriön asettama Akateeminen työryhmä, joka laati raportin valvontamallin kehittämiseksi. Kotitaloudet ja yritykset maksavat sähkön siirrosta sille yritykselle, joka omistaa paikkakunnan sähköverkon. Suomessa on 77 jakeluverkkoyhtiötä. Halvin siirron perusmaksu on Tampereen Sähköverkolla (3,98 €/kk), Keravan Energialla (4,50 €/kk), Haukipuhtaan Sähköosuuskunnalla (4,81 €/kk), Vantaan Energian Sähköverkolla (5,00 €/kk) ja Helen Sähköverkolla (5,51 €/kk). Omakotiliitto julkisti viime toukokuussa KTI Kiinteistötiedon liitolle tekemän selvityksen sähkön siirtohinnoista. Omakotiliiton huolena viime vuosina on ollut nykyisen valvontamallin mahdollistamat jopa satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat kustannukset kuluttajille. Työryhmässä toimivat ylijohtaja professori Mikael Collan, oikeustieteen tohtori Kaisa Huhta, professori Pertti Järventausta ja professori Matti Liski. Sähkön siirto, tuotanto ja myynti ovat omia liiketoimintojaan, ja eriytetty toisistaan. – Kun tarkastelee kuluttajalle sähkön siirrosta muodostuvaa kokonaishintaa, siihen vaikuttaa eniten asumismuoto ja kulutustottumus. Näiden perusteella määräytyy kotitalouskohtaisesti muodostaako perusmaksu vai kilowattituntihinta lopulta suuremman osan sähkölaskusta, huomauttaa Omakotiliitto. Raportin mukaan nykyisen valvontamallin ongelmia ovat muun muassa, että malli ei ole kustannusvastaava ja sen kiinteä oletettu pääomarakenne on aiheuttanut kuluttaja-asiakkaille useiden satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat vuosikustannukset. Hinta laski 0,27 senttiä verrattuna vuoteen 2022. Omakotiliiton näkemys on, että työryhmän raportin havainnot on ehdottomasti huomioitava, ettei tulevaisuudessa kohEnergiaviraston johtaja Antti Paanasen mukaan sähkönsiirron vapauttaminen kilpailulle johtaisi siihen, että isoimpien paikkakuntien keskustaalueilla olisi kilpailua, kun taas maaseudulla kilpailua ei olisi. Kalleimmat siirron perusmaksut ovat seuraavilla yhtiöillä: Järvi-Suomen Energia (37,56 €/kk) Kajave (37,30 €/kk), Kuoreveden Sähkö Oy (35,99 €/kk), PKS Sähkönsiirto (35,14), Savon Voima Verkko Oy (34,92 €/kk) ja Parikkalan Valo (34 €/kk). Selvitys paljasti, että siirtohinnoissa on suuria alueellisia eroja. 7 S ähkömarkkinat vapautuivat Suomessa vuonna 1995
Valvonta perustuu sähköja maakaasumarkkinalainsäädäntöön sekä Energiaviraston näiden perusteella vahvistamiin kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmiin sekä oikeuskäytäntöön. Kuvituskuva: Pexels n Energiavirasto on linjannut, että toimitusvelvollisten sähkösopimusten hinnan kohtuullisuutta arvioidaan markkinapohjaisesti vertaamalla sitä vastaavan sopimustyypin keskimääräiseen kilpailtuun vähittäismarkkinahintaan. Sähkömarkkinalain säännökset hinnoittelun kohtuullisuudesta koskevat ainoastaan toimitusvelvollista sähkön vähittäismyyntiä, ja se kattaa yleensä vain osan vähittäismyyjän sähkönmyynnistä. Lopullisessa tapauskohtaisessa toimitusvelvollisuushinnan kohtuullisuusarvioinnissa otetaan huomioon myös toimitusvelvollisen ja kilpaillun vähittäismyynnin väliset erot liiketoimintariskeissä. Toimitusvelvollisella vähittäismyyjällä voi olla toimitusvelvollisuussopimusten lisäksi tarjolla myös kilpailtuja sähkönmyyntisopimuksia.. Pörssisähköstä hyötyminen edellyttää loppukäyttäjältä tuntihintojen seurantaa sekä laitteita tai osaamista kulutuksen ajoittamiseen. Sähkömarkkinalainsäädäntö ei edellytä, että konsernissa tai yhtiössä olevan sähkön tuotantotoiminnan olisi myytävä tuottamansa sähkö vähittäismyyntitoiminnalle omakustannushintaan tai tukkumarkkinahinnasta poikkeavaan hintaan. Paanasen mukaan sähkönsiirron vapauttaminen kilpailulle johtaisi siihen, että isoimpien paikkakuntien keskusta-alueilla olisi kilpailua, kun taas maaseudulla kilpailua ei olisi. Energiaviraston markkinat-yksikön johtaja Antti Paanasen kilpailutukseen ei ole edellytyksiä. Energiavirasto linjasi asiasta ensimmäistä kertaa kesäkuun lopussa antamallaan päätöksellä. Aiemmin tehtyjä sopimuksia koskevat kuitenkin edelleen toimitusvelvollisuussopimuksia koskevat velvoitteet, muun muassa hinnan kohtuullisuudesta, niin kauan kuin ne ovat voimassa. n – Kun tarkastelee kuluttajalle sähkön siirrosta muodostuvaa kokonaishintaa, siihen vaikuttaa eniten asumismuoto ja kulutustottumus. Omakotiliitto on myös kysynyt valvontamallin epäkohtiin EU-komission näkemystä. Suomessa kaupungin keskustassa asuvan siirtomaksu on samansuuruinen kuin samaan sähköverkkoon kuuluvan haja-asutusalueella sijaitsevan omakotitalon. – Syy sille, miksi sähkönsiirtoa ei ole mahdollista kilpailuttaa, johtuu siitä, että jokaisella Suomen alueella toimii vain yksi jakeluverkkoyhtiö. Ei edellytyksiä Olisiko sähkönsiirtoa mahdollista kilpailuttaa. Sen vuoksi Energiavirasto linjasi, että jo ennen 1.6.2023 voimaan tullutta sähkömarkkinalain muutosta vähittäismyyjät eivät ole voineet tarjota pörssisähköä ainoana toimitusvelvollisuustuotteena. Suomi ei ole tässä asiassa poikkeus, käytännössä kaikkialla Euroopassa tietyllä alueella toimii vain yksi jakeluyhtiö. Toimitusvelvollisuuden piirissä olevilla loppukäyttäjillä on lainsäädännön puolesta alhainen kynnys vaihtaa sähköntoimittajaa. 8 Pörssisähkösopimus ei voi olla ainoa vaihtoehto tuuttomien voittojen perintä ole enää mahdollista. Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Energiaviraston tekemän linjauksen mukaan toimitusvelvollisuussopimusten kohtuullinen hinta asetetaan kilpaillun markkinan kulloinkin määrittämälle tasolle, jolloin siihen vaikuttavat markkinatilanne ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Virasto on vahvistanut etukäteen kahdeksaksi vuodeksi sähköja maakaasuverkkoyhtiöille menetelmät, joiden perusteella valvontaa suoritetaan. Lisäksi he voivat halutessaan myös ilman erityistä syytä palata ja tehdä uuden toimitusvelvollisuussopimuksen. Nämä jakeluverkkoyhtiöt puolestaan omistavat alueellaan sekä maan päällä kulkevat sähkölinjat että maan alla kulkevat sähkökaapelit. Vähittäismyyjä voi myös päättää lopettaa tietyn sopimuksen tarjoamisen toimitusvelvollisuustuotteena. Energiaviraston mukaan vähittäismyyjä voi vapaasti päättää millaisia sähkösopimuksia se tarjoaa toimitusvelvollisuustuotteina, mutta pörssisähkö ei voi olla ainoa tarjottava toimitusvelvollisuustuote. Loppukäyttäjät eivät ole sidottuja vain toimitusvelvolliseen sähkönmyyjään. – Sähköverkko on niin sanottu luonnollinen monopoli, johon sisältyy sähkön jakeluvelvoite, hän jatkaa. Myös toimitusvelvollisuussopimukset kilpailevat muiden tarjolla olevien sähkösopimusten kanssa. – Nykyinen järjestelmä mahdollistaa siirtohintojen tasaamisen jakeluyhtiön alueella. Lainsäädännön perusteella toimitusvelvollisia vähittäismyyjiä ei myöskään voida velvoittaa myymään sähköä tappiolla. Toimitusvelvollisuushinta on kohtuullinen, jos se alittaa vastaavien kilpailtujen sopimusten keskimääräisen markkinahinnan. Seuraavien jaksojen valvontamallin kehittäminen on Energiavirastossa juuri nyt työnalla. Energiavirasto totesi päätöksessään, että toimitusvelvollinen vähittäismyyjä voi vapaasti päättää millaisia sähkösopimuksia se tarjoaa toimitusvelvollisuustuotteina, mutta pörssisähkö ei voi olla ainoa tarjottava toimitusvelvollisuustuote. – Sähkön myyntiin kilpailutus sopii, mutta se ei sovi sähkönsiirtoon. Sähkömarkkinat perustuvat vapaaseen kilpailuun, jossa vähittäismyyjät kilpailevat keskenään ja asettavat sopimusten hinnat ja ehdot sen hetkisen kilpailuja markkinatilanteen mukaan
Valitsemalla Valokuitusen saat: Vapauden vaihtaa nettiliittymän toimittajaa ja valita sopivat palvelut Nopean ja vakaan yhteyden vain taloyhtiösi käyttöön Kiinteän hinnan ja avaimet käteen -palvelun, jätämme myös pihan siistiksi Luotettavan toimituksen, rakennamme yli 90 % myyntialueistamme Ympäristöä säästävän yhteyden: kuitu käyttää sähköä vain tuhannesosan mobiiliverkon kulutuksesta Pyydä tarjous taloyhtiöllesi valokuitunen.fi/ taloyhtiot. Valokuitu on häiriötön ja huoleton kodin kiinteä nettiyhteys, jonka nopeus päihittää kaikki muut yhteydet. Nauti elämästä, valitse valokuitu! Toimiva nettiyhteys parantaa taloyhtiösi arkea. Kuitu on myyntivaltti asuntokaupassa, sillä valokuituverkkoon kytkettyjen asuntojen ja taloyhtiöiden kiinnostus kasvaa
Rakentamisvaiheessa hyödynnämme mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa, ja yhteistyömahdollisuuksista kerromme hankkeen edetessä, sanoo OX2:n projektipäällikkö Niklas Hokka. Myös tuulivoimaloiden rakennusluvat ovat lainvoimaiset. Laitemyynti on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2021. Kun alkuvuonna 2023 on rekisteröity jo enemmän sähköautoja kuin koko edellisvuoden aikana, on selvää, että kattavaa latausinfraa tarvitaan, arvioi STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen. Valmistuttuaan tuulipuiston vuosittainen energiantuotanto on noin 700 gigawattituntia, joka vastaa noin 140 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5 000 kWh/kotitalous). Voimaloiden kokonaiskorkeus on 280 metriä. 10 OX2 rakennutti aiemmin Vaalaan 132 megawatin Metsälamminkankaan tuulipuiston. Toimiala odottaa budjettiriihestä lisäpanostusta ARA-tukiin, joita taloyhtiöt voivat hyödyntää lataushankkeittensa toteuttamisessa. Uskon, että vastaavaa arviointia tehdään myös toimitilakiinteistöissä, Muhonen sanoo. Vaalaan 42 tuulivoimalaa Sähköautojen latauslaitteiden myynti palasi normaalitasolle Kiinteistöihin asennettavia sähköautojen latauslaitteita myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 15 391 kappaletta, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuulivoimahanke sijaitsee Kajaanintien pohjoispuolella Vaalan, Paltamon ja Puolangan kuntien rajalla. Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa sijaitseva hanke etenee kohti toteutusvaihetta ja sisältää yhteensä 42 tuulivoimalaa. ARA-tuet voivat jatkossakin olla tehokas porkkana, jolla varmistetaan, että latausinfra kasvaa ajoneuvokannan muutoksen tahdissa. Jatkamme yksityiskohtaisempaa suunnittelua, ja kilpailutamme hankkeen rakennuttamiseen liittyvät urakat sekä hankinnat kuten tuulivoimalat. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on tehty vuosina 2018–2019 ja osayleiskaava hyväksytty Vaalan kunnanvaltuustossa kesällä 2020. Tuulipuisto tullaan liittämään sähköverkkoon Fingridin Nuojuankankaan sähköasemalle rakennettavalla uudella 110 kilovoltin voimajohdolla. OX2 on aiemmin toteuttanut Vaalaan 132 megawatin Metsälamminkankaan tuulipuiston. – Valmistaudumme tämän ja ensi vuoden aikana kohti toteuttamisen investointipäätöstä. – Latauslaitteiden myynnin kasvu näyttää palanneen normaalitasolle. Kuva: Petteri Löppönen/OX2 Kiinteistöalan uutisia Tuulialfan kehittämä Turkkiselän tuulivoimahanke on siirtynyt uusiutuvan energian yhtiö OX2:lle. – Latausvalmiuksien rakentaminen lisää autoilevien asukkaiden arjen mukavuutta ja pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa koko talon asuntojen arvoon. – On ymmärrettävää, että nyt energiatehokkuushankkeita puntaroidaan nyt saavutettavissa olevien säästöjen kannalta ja tavoitellaan hillitseviä vaikutuksia yhtiövastikkeisiin. Tämän vuosipuoliskon vertailukohtaan eli alkuvuoteen 2022 oli tilastossa kirjautunut lisäksi edellistalven hankkeiden laitetoimituksia vuodenvaihteen yli. Hankkeen osayleiskaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kesäkuussa 2023. Hankkeen rakennustyöt aloitettiin keväällä 2020, ja tuulipuisto aloitti toimintansa 2022. STK ry:n myyntitilaston tiedot kerätään 18 latauslaitteita valmistavalta ja toimittavalta yritykseltä. Vaalan kunta saa tuulipuistosta kiinteistöverotuloja ensimmäisenä tuotantovuotena noin 1,2 miljoonaa euroa ja koko toiminta-aikana noin 25-30 miljoonaa euroa. Lisäksi tuulipuiston rakentamisen ja toiminnan aikana hankkeen kokonaisinvestoinnista ennakoidaan jäävän talousalueelle noin 20 prosenttia. Järeiden pikalatauslaitteistojen kauppa ei sisälly tämän myyntitilaston seurantaan.
Tutkimustulosten avulla kehitetään valtakunnallista energianeuvontaa ja -palveluita sekä edistetään kulutusjouston toteutumista Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat suunnittelevat tutkimuksen koeasetelman sekä analysoivat ja raportoivat tulokset tieteellisin periaattein. Väreen kesäkuussa teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista jo 35 prosenttia käyttää energiasovellusta apunaan sähkönkulutuksen seurannassa. LVI-asennusalan yritykset ovat raportoineet pahenevasta työvoimapulasta asennushenkilöstön osalta jo pitkään. Loppukesästä ja alkusyksystä esitetyt ennusteet rakennusalan töiden vähenemisestä eivät koske suoraan LVI-asennusalaa, jota kannattelevat korjausrakentamiseen liittyvät työt. Brändiuudistus kattaa myös tytäryhtiön Tampereen Sähköverkon, joka vastaa Tampereen alueen sähkönjakelusta. Energiapalveluyhtiö Väre kutsuu mukaan asiakkaitaan tutkimukseen elo-syyskuun aikana erillisellä viestillä. Heidät otetaan ilolla vastaan, sanoo erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä. Tampereen Sähköverkon nimi on jatkossa Tampereen Energia Sähköverkko. 11 Energiaa säästämällä ja sähkönkulutusta ajoittamalla kotitaloudet voivat vaikuttaa merkittävästi sähkölaskunsa suuruuteen. Yhteistyö ja kumppanuus ovat avainsanoja maailmassa, jossa energiansaanti on pystyttävä turvaamaan laadukkaasti ja ympäristöystävällisesti kaikissa tilanteissa, Tampereen Energian toimitusjohtaja Jussi Laitinen toteaa. Tutkimus toteutetaan satunnaiskokeiluna, jotta viestinnän vaikuttavuudesta saataisiin mahdollisimman luotettava kuva. Uudet alalle tulevat henkilöt ovatkin tarpeen. – Energia-ala muuttuu todella nopeasti ja kilpailutilanne on täysin uudenlainen. Ennen asiakkaat tulivat meidän luoksemme, mutta nyt meidän on mentävä heidän luokseen. Sähkönkulutuksen ajoituksella merkittävää säästöä LVI-ala kiinnostaa nuoria – hakijamäärä kasvanut Kevään yhteishaussa yhä useampi nuori haki LVI-alan ammatilliseen koulutukseen. Suomen ympäristökeskus Syke ja energiapalveluyhtiö Väre selvittävät, minkälaisin viestinnällisin keinoin kotitalouksia voidaan tukea sähkönkäytön vähentämisessä ja ajoittamisessa. Vaikka sähkön markkinahinnat ovat kääntyneet jo laskuun, tulee sähkön hintaheilahteluihin ja säästötoimiin varautua myös jatkossa. Tampereen Sähkölaitos on nyt Tampereen Energia Tampereen Sähkölaitos vaihtoi nimensä ja uudisti brändinsä elokuun lopussa. Viime vuosina muiden tekniikan alojen tapaan myös LVI-alan vetovoima on hieman laskenut, mutta se on silti pitänyt pintansa hakijamäärissä. Tampereen Sähkölaitos on nyt nimeltään Tampereen Energia. Muuttuneet sähkösopimusmallit ja sähkön rajut hinnanvaihtelut ovat saaneet suomalaiset aktivoitumaan oman sähkönkulutuksensa seurannassa ja sähkön säästämisessä. Tämä varmistaa, että viestintää saavien ja verrokkien sähkönkulutuksen erot johtuvat nimenomaan toteutetusta lisäviestinnästä, erikoistutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Konserniin kuuluvat Tampereen Vera ja Tammervoima jatkavat toimintaansa tutuilla brändeillään. Sähkönkäyttö on hyvä keskittää niihin vuorokauden aikoihin, jolloin sähköä on edullisesti ja yleensä samaan aikaan myös hiilidioksidivapaasti tuotettuna tarjolla, Martikainen sanoo. Väre kehittää tulosten avulla myös suosittua Väppi-energiasovellustaan, jotta sähkönkulutuksen seuranta ja hallinta olisi kotitalouksille mahdollisimman helppoa ja informatiivista. Tavoitteena on tuottaa luotettavaa tutkimustietoa, jolla autetaan kaikkia suomalaisia sähkönkulutuksen ajoittamisessa, energian säästämisessä ja sähkölaskujen pienentämisessä, Väreen kehitysjohtaja Antti Martikainen sanoo. Vaalaan 42 tuulivoimalaa Tutkimuksessa kotitaloudet saavat sähkönkulutuksen ajoittamista ja sähkökulujen pienentämistä helpottavaa viestintää. Suomen Akatemian rahoittama kokeilututkimus käynnistyy alkusyksyllä 2023 ja kestää noin puoli vuotta. Lisäksi kriittisinä hetkinä sähköpulan uhatessa kotitaloudet voivat vaikuttaa sähkön riittävyyteen ja sähköverkon tasapainoon omaa kulutustaan vähentämällä. Myös erilaiset ylläpitoja huoltotehtävät ovat lisääntyneet rakennusten käyttöolosuhteisiin liittyvien laatuvaatimusten kasvaessa.. – Sähkönkulutusta ajoittamalla voimme kaikki edistää energiantuotannon ympäristötavoitteita. – Kiinnostus LVI-alan opintoihin on meille erittäin hyvä uutinen. – Toivomme runsasta osallistujamäärää, sillä tutkimuksen kautta Väreen asiakkaat pääsevät vaikuttamaan yhteiskunnallisesti merkittävään asiaan. – Satunnaiskokeilussa tutkimuksen osallistujat arvotaan viestintää saavaan ryhmään ja verrokkiryhmään. Tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa vuoden 2024 lopussa. Tänä vuonna nähtiin selvää nousua ja ensisijaisten hakijoiden määrä ylittää selvästi aloituspaikkojen määrän. Putkitai energiaremonttien määrän ei uskota pienevän, koska rakennusten korjaustarve pysyy korkealla tasolla. Tutkimuksessa kotitaloudet saavat sähkönkulutuksen ajoittamista ja sähkökulujen pienentämistä helpottavaa viestintää
Energiasektorin kasvu on tärkeä edellytys muiden investointihankkeiden toteutumiselle. Korotus kiristää kiinteistöverotusta 245 kunnassa, todetaan Kiinteistöliitto Uusimaan kannanototssa. Lapin kauppakamari korostaa Suomen tulisi tunnistaa vihreän siirtymän kannalta kriittisten kaivoshankkeiden merkitys. Toteutuessaan tämäkin nostaisi asumiskuluja eniten pääkaupunkiseudulla. Vihreä siirtymä ja teolliset investoinnit siivittävät koko pohjoisen alueen kasvua, ja tukevat koko Euroopan vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta, toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala. Hallitusohjelmassa mainitaan, että rakennusten verotusarvo määritellään uudelleen vastamaan paremmin markkinahintaa. Pohjois-Ruotsin osalta selvityksen tuloksena on 78,4 miljardin investoinnit, joista suurin osa on vahvistettuja, kun Pohjois-Suomessa painottuvat suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet. – Suomella onkin nyt paikka terästäytyä hankkeiden luvituksessa, kaavoituksessa ja esimerkiksi työvoiman saatavuuskysymyksissä, jotta Pohjois-Suomen hankkeet etenisivät suunnittelupöydiltä toteutukseen ”, sanoo Ansala. Valtaosa hankkeista liittyy vihreään siirtymään. Myös kohonneet korkokulut iskevät pahiten suurten asuntolainojen pääkaupunkiseudulle, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä. Nyt tuore hallitusohjelma sekä 29.8. Selvityksen mukaan Pohjois-Suomi nousee potentiaalisten investointien luvuissa ensimmäistä kertaa lähes Pohjois-Ruotsin rinnalle 76 miljardin potentiaalilla. Sodan alkamisen jälkeen erityisesti energian tuotanto, siirto ja vihreän siirtymän edistäminen ovat nousseet vahvemmin Euroopan maiden agendalle. Investointihankkeita on listattu vuoteen 2035 saakka Pohjois-Suomesta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Vuoden 2022 kiinteistöverosta yli kolmannes kertyi pääkaupunkiseudun kiinteistöistä, vaikka asuinkiinteistöjen veroprosentti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lain määrittämällä alarajalla. Nyt kaavailtu korotus nostaisi kuluja Helsingissä 60 neliön kaksiossa noin 170 euroa ja 90 neliön perheasunnossa yli 250 euroa vuodessa. – Investointipotentiaali on kasvanut hurjasti viimeisten vuosien aikana ja nyt olemme pohjoisena alueena lähestymässä jo 200 miljardin euron potentiaalia. 12 Pohjoinen alue houkuttelee ennätyksellisiä investointeja Kiinteistöliitto Uusimaa: – Kiinteistöverouudistus on myrkkyä pääkaupunkiseudulle Kiinteistöalan uutisia Vihreä siirtymä ja energiasektori korostuivat investointihankkeissa. Kaiken kaikkiaan verotason tulisi olla kohtuullinen kaikille asuinkiinteistöille. Pohjois-Suomen investointipotentaalia nosti erityisesti tuulivoimahankkeiden määrä. Tuulivoiman ohella myös aurinkovoimainvestoinnit ovat kasvamassa. Kuva: Lapin materiaalipankki/Marko Junttila Pohjoisen rajat ylittävän alueen investointipotentiaali on jopa 187 miljardia euroa. Tiedot perustuvat Lapin Kauppakamarin julkaisemaan selvitykseen. Kiinteistöjen ja rakennusten arvoja määritettäessä on huolehdittava siitä, että verotusarvo ei koskaan ylitä markkina-arvoa, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan puheenjohtaja Martti Suomela.. Kiinteistöliitto Uusimaan mukaan asuminen pääkaupunkiseudulla käy kestämättömän kalliiksi pienja keskituloisille työssäkäyville, joiden varassa pääkaupunkiseudun palvelutuotanto pääosin on. julkistettu ehdotus hallituksen esitykseksi kiinteistöveron muuttamisesta nostaisi tätä alarajaa lähes 40 prosenttia. Siellä asuminen on jo muutenkin Suomen kalleinta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kiinteistöveron muutokset ovat kohtuullisia kiinteistönomistajille. Selvityksen mukaan vihreään siirtymään liittyviä investointeja on jopa 127,9 miljardin euron arvosta. Energian ohella mineraalien tuotanto on merkittävä osa investointipotentiaalia. – Esitetty veronkorotus on suuri ja tuo euromääräisesti suurimmat korotukset juuri pääkaupunkiseudulle. Kiinteistöliitto Uusimaan näkemyksen mukaan siirtymäaikojen tulee olla pitkiä ja korotusten maksimiarvot on määriteltävä sekä prosentteina että euroina. Edellinen selvitys julkaistiin helmikuussa 2022 ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua, jolloin investointipotentiaalin suuruus oli 160 miljardia euroa. – Pääkaupunkiseutu on Suomen kallein asuinalue. Taloyhtiötasolla kiinteistövero vastaisi jatkossa lähes kahden kuukauden hoitovastikekertymää. Kiinteistöliitto Uusimaa on huolissaan hallituksen suunnitelmista korottaa kiinteistöveron alarajaa. – Viime aikoina on havaittu, että kiinteistöjen markkina-arvot voivat tulla nopeasti myös alaspäin
Tällöin rakennuksen ilmanvaihto, lämmitys ja koko energiajärjestelmä uusittiin. Talo rakennettiin, kun silloisen Kymen läänin pääkaupunki kasvoi, ja tarvittiin lisää virastotilaa. Skanska rakentaa Kuopioon yli 250 opiskelija-asuntoa Skanska ja Kuopion Opiskelija-asunnot Oy ovat sopineet kahden kerrostalon kokonaisuudesta Kuopiossa. Savilahden rannalle rakennetaan yhteensä 265 opiskelija-asuntoa. Talossa on 12 kerrosta, ja kerrosalaa talossa on runsaat 25 000 neliötä. Rakentaminen käynnistyy kuluvan vuoden lokakuussa, ja alustavan arvion mukaan ensimmäinen talo valmistuu syksyllä 2025 ja toinen vuoden 2026 kesän aikana. Kouvolan maamerkkinä toimiva rakennus remontoitiin vuosina 2017-2019. Vuonna 1977 valmistunut liikeja toimistorakennus Pohjola-talo on yksi Kouvolan betoniarkkitehtuurin symboleista. Pyöräilyä edistetään runsaalla määrällä pyöräpaikkoja, joita on tulossa sekä ulkovälinevarastoihin että ulkokatoksiin. Pohjola-talossa toimii monia yrityksiä ja virastoja. 13 Valokuvat kertovat K ouvola tunnetaan Suomessa betoniarkkitehtuuristaan, hellämielisen ironisesti kouvolalaiset kutsuvat kotikaupunkiaan lempinimellä Kouvostoliitto. Asukkaiden käyttöön tulee kumpaankin rakennukseen muun muassa yhteiskäyttöistä opiskeluja ajanviettotilaa, pesula sekä saunatilat. Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun läheisyyteen tulevat rakennukset ovat 7ja 12-kerroksiset. Matalamman rakennuksen Savilahden puolelle tulee arkadi, ja rakennusten julkisivua elävöittää betonin lasuurikäsittely.
Taloyhtiöt yksinkertaisesti menevät liian helposti vipuun, kun remonttia ryhdytään valmistelemaan. Tämä ei kuitenkaan tahdo sopia suunnittelutoimistolle. Koko talon putkiremontti on suomalainen erikoisuus, esimerkiksi Keski-Euroopan maissa putket korjataan asuntokohtaisesti. – Putket ja viemärit voidaan remontoida noin 300-350 eurolla per neliö osakorjauksena, josta uusien putkien osuus on noin 200 euroa. – Usein vesijohdot uusitaan joko kuparilla tai komposiitilla. – Monesti taloyhtiöiden asukkaat itse pikkuhiljaa remontoivat kylpyhuoneita ja keittiöitä, jotka nekin joudutaan purkamaan. Kokeneen isännöitsijä Veikko Meron mukaan perinteiset linjasaneeraukset ovat usein tarpeettomia ja ylimitoitettuja remontteja 14 – Taloyhtiöitä rahastetaan putkiremonteilla Taloyhtiöiden hallitusten jäsenten pitää olla tarkkana, kun ryhdytään suunnittelemaan putkiremonttia. – Tämän jälkeen hyvin tärkeä vaihe on suunnittelijan valinta. Tässä perinteisessä putkiremontissa uusitaan uusitaan kiinteistön käyttövesi-, lämmitysvesija viemäriputkien lisäksi märkätilojen vesieristykset, laatoitukset ja vesikalusteet. Meron mukaan suunnittelijan tulee ymmärtää tilaajan tarpeet ja varmistaa, että kustannukset pysyvät käsissä. Kuitenkaan remontoinnissa ei pidä ajatella isännöitsijän ja suunnittelutoimiston palkkioita vaan sitä, mikä on taloyhtiön todellinen tarve ja sitä kautta osakkaiden hyöty. – Tiedän, että isot isännöintiketjut tekevät yhteistyötä suunnittelutoimistojen kanssa. Tavoitteena on tehdä iso remontti, iso projekti, jossa helposti lähdetään purkamaan kaikki pois ja tehdään uusiksi asioita sen enempää miettimättä. Ei pohdita muita korjausvaihtoehtoja ja vielä vähemmän mietitään remontin kustannuksia, Mer-isännöinnin hallituksen puheenjohtaja Mero lataa. Meron mukaan on erittäin harvinaista, että taloyhtiön putkisto vaatisi linjasaneerauksen, jossa kaikki viemärija vesijohtolinjat ja samalla kylpyhuoneet ja keittiöt kokonaan. Tällöin vanhat putket jäävät koteloihin paikoilleen. Siksi suunnittelijan valinnassa pitää huomioida myös, millaista palvelua on saatavilla. – Jos tälle linjalle lähdetään, koko remontin tavoite vinoutuu. Suunnitelmista on hyvä kysyä myös toinen mielipide toiselta suunnittelijalta, myös puolueettoman valvojan kanssa kannattaa keskustella. Köyhän ei tunnetusti kannata ostaa halpaa, siksi hinta ei voi olla ainoa valintakriteeri. Näin kuitenkin toimitaan, koska halutaan taloudellisia hyötyjä. Mero huomauttaa, että vaikka hyvän suunnittelijan palvelut maksavat muutaman tuhat euroa enemmän kuin jonkin toisen suunnittelijan, hyvä suunnittelija säästää suunnitteluun käytetyn taloudellisen panostuksen moneen kertaan. Kokeneen isännöitsijä Veikko Meron mukaan taloyhtiöt teettävät liian massiivisia ja siksi liian kalliita remontteja. Sen sijaan kannattaa kiinnittää huomiota suunnittelijan osaamiseen selvittämällä aiemmin toteutettuja remontteja. – Taloyhtiöt tekevät, usein tietämättömyyden vuoksi, liian massiivisia ja liian kalliita putkiremontteja. Ne haluavat, että vesijohtojen sekä viemäreiden lisäksi tehdään varmuuden vuoksi jopa sähköt ja tietoliikennelinjatkin uudelleen, jolloin kustannukset voivat olla jopa 1 500-2 000 euroa neliötä kohti. – Taloyhtiön hallituksen pitää valita oikea isännöitsijä ja oikea suunnittelua. Vanhat putket eivät haittaa mitenkään elämistä, ne ovat koteloissa kylpyhuoneen seinällä. Valtaosa, reilut 70 prosenttia, Suomessa vuosittain tehtävistä putkiremonteista toteutetaan perinteisellä linjasaneerausmallilla. – Tässä kohtaa kannattaa muistaa, että isot suunnittelutoimistot hakevat isoja remonttikokonaisuuksia, ne ovat niistä kiinnostuneita. Siksi minusta on järjetöntä, että linjasaneerauksen vuoksi asukas joutuu muuttamaan pois jopa puoleksi vuodeksi, ja sitten maksamaan uudelleen remontoidun kylpyhuoneen ja keittiön. – Kaikki lähtee siitä, että ensin taloyhtiössä huolellisesti tutkitaan, millaisessa kunnossa vesijohdot ja viemärit ovat. Kupariputket eivät kuitenkaan kestä kaikilla paikkakunnilla, vaan ne syöpyvät, toteaa Mero.. Mero huomauttaa, että perinteinen linjasaneeraus johtaa siihen, että asukkaat maksavat kahteen kertaan keittiöiden ja kylpyhuoneiden remontit. Vesijohtoja uusiessa huomiota kannattaa kiinnittää johtomateriaaliin. – Vesijohtojen uusiminen on mahdollista tehdä niin, että uudet linjat asennetaan vanhojen rinnalle. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri K un sanotaan sana linjasaneeraus, 35 vuoden ajan isännöintija tilitoimistoyrittäjänä toiminut järvenpääläinen Veikko Mero näkee punaista. Syy reaktioon on selkeä. Isännöintitoimisto saattaa ottaa jopa kolmesta neljään prosenttia urakan hinnasta hallinnointikuluina. Kuten todettua, vain hyvin harvoin kunto edellyttää perusteellista linjasaneerausta. Putket rosterista Veikko Mero kehottaa taloyhtiöiden hallitusten jäseniä olemaan tarkkoina, kun vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista
Perinteisen linjasaneerauksen hinta voi paisua yli 1 500 euroon per neliö.. 15 Veikko Meron mukaan taloyhtiöt voivat uusia vesijohtonsa ja viemärit osakorjauksena, jolloin hinta on noin 300-350 euroa per neliö
Viemäreitä voidaan myös korjata sisäpuolelta sukkaja muotoputkisujutuksella. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu huonokuntoisten putkien korjaamiseen. Lisäksi putkistoja voidaan uusia asennuselementeillä uusille tai vanhoille paikoille. Putkiremontti voidaan toteuttaa neljällä eri menetelmällä. Näin korjattujen putkien käyttöikä pitenee 30–50 vuotta. Esivalmisteinen elementti sisältää valmiin uuden putkiston, jonka käyttöikä on noin 50 vuotta. 16 Neljä menetelmää . Käyttöikäarvio on 15-30-vuotta. Viemärit voidaan myös pinnoittaa, jolloin vanhan putken sisälle ruiskutetaan pinnoite. Yleisin ja laajin vaihtoehto on perinteinen putkiremontti, jossa uusitaan kaikki viemärija vesijohdot sekä kylpyhuoneet. Korjausmenetelmiä voidaan myös yhdistää.. Työ kestää talon koosta riippuen 3–18 kuukautta edeten järjestelmällisesti rapusta toiseen. Menetelmän etu on muun muassa nopeampi asennettavuus. Uusien putkien käyttöikä on noin 50 vuotta
Oppaassa kehotetaan selvittämään sekä suunnittelijoiden että urakoitsijoiden referenssejä ennen valintojen tekemistä. Ohjeissa painotetaan huolellisen suunnittelun merkitystä. Projektipäällikön osaamista kannattaa hyödyntää myös sopimuksen laadinnassa. 17 – Remontoinnissa ei pidä ajatella isännöitsijän ja suunnittelutoimiston palkkioita vaan sitä, mikä on taloyhtiön todellinen tarve ja sitä kautta osakkaiden hyöty. Eli putkien uusimien ja viemärien sukitus maksaa yhteensä alle 400 euroa per neliö. Hyviä toteuttajia kannattaa etsiä myös puskaradion avulla, todetaan oppaassa. – Rosteri on huomattavasti kestävämpi materiaali vesijohdoissa kuin kupari tai komposiitti. . Putkistot haurastuvat ja niihin alkaa kertyä tukoksia sekä vuotoja. – Panostakaa suunnitteluun ja ammattitekijöihin. Kun putkiremonttia suunnitellaan, on aina järkevää miettiä, mistä kannattaa säästää. Putkiremonttia tarvitaan, koska putket kuluvat ja syöpyvät vuosien varrella. VTT:n tutkimusten mukaan on jopa 30 prosenttia edullisempaa tehdä korjaukset oikeaan aikaan kuin myöhässä Ympäristöministeriö on koonnut internet-sivuilleen putkiremonteista selkeän oppaan taloyhtiöiden päättäjille sekä asukkaille. Käyttövesija viemäriputket tulevat elinkaarensa päähän 40-60 vuoden iässä, tosin rosteriputkien arvioidaan kestävän huomattavasti pidempään. – Jos naapuritalossa on tehty menestyksekäs putkiremontti, sama urakoitsija voi olla myös sinun taloyhtiöllesi oikea valinta. Putkiremontti nostaa myös asumisviihtyvyyttä ja asunnon arvoa. – Sukitusmateriaalina käytetään epoksihartsia, joka on käytännössä ikuinen materiaali. Oppaassa korostetaan myös riittävän tarkan urakkasopimuksen tekoa. Ja panostamalla rosteriin saadaan varmuus siitä, että putket kestävät pitkään, Mero tähdentää. Kun vesija viemärijärjestelmä kunnostetaan tai uusitaan ajallaan, vältetään vahinkoja. Syöpymisiä tapahtuu vain siellä, missä putkissa kiertävä vesi on pohjavettä. Kulumista ja syöpymistä Eri puolilla Suomea on törmätty ikävään ongelmaan, jopa 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on jouduttu tekemään putkiremontteja kuparisten vesijohtojen syöpymisen vuoksi. – Sukituksen kustannukset ovat noin 100 euroa per neliö. Sukitettu putki kestää vähintään 50 vuotta, eli saman ajan kuin remontissa vaihdettu putkikin. – Urakkasopimus ja sen tekeminen on yksi tärkeimmistä putkiremontin vaiheista. Kupariset vesiputket kestävät normaalisti 30-50 vuotta. Usein he tietävät pätevistä toteuttajista. – Valitettavasti rosteria on vierastettu, suunnittelijat ovat tässä asiassa olleet vanhoillisia, hän jatkaa. – Myöskään komposiitti ei ole ikuinen, komposiitti kestää hyvin noin 50 vuotta. ?. – Putkien uusimisessa materiaalien osuus on kuitenkin aika pieni. Sopimuksessa tulee sopia urakan kannalta kaikki tärkeimmät seikat kuten työn sisältö, laatuvaatimukset, aikataulu, referenssit ja vastuuhenkilöt. Rosteri on kalliimpi materiaali kuin kupari ja komposiitti. Siksi se on hyvä vaihtoehto putkimateriaaliksi, sanoo Veikko Mero. Luota myös isännöitsijän ammattitaitoon. Ratkaisu on rosteri. Rosteriputki kestää noin 200 vuotta. Se täytyy laatia tarkasti. – Remontin sujumisen kannalta tärkeässä osassa ovat ammattitaitoiset suunnittelijat ja erityisesti projektipäällikkö, joka vastaa rakennuttamistehtävien suorittamisesta, puuttuu haasteisiin ajoissa ja pitää langat käsissään. Se on huomattu, että pohjavesi on tapauksia yhdistävä tekijä. Muun muassa VTT on tutkinut ongelman syytä, mutta lopullista totuutta ei ole saatu selville. Pieni säästö voi aiheuttaa myöhemmin mittavia kustannuksia, kannustetaan taloyhtiöitä oppaassa. Veikko Mero pitää rosteria järkevänä vesijohtomateriaalina. Viemäreille sukitus Viemärien uusimiseen Veikko Mero suosittelee sukitusta. Sukituksen puolesta puhuu raha. Se on aika paljon vähemmän kuin linjasaneerausten 1 500-2 000 euroa per neliö, sanoo Veikko Mero. Ongelmia on ollut muun muassa Tampereella, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Joensuussa, Nurmijärven Klaukkalassa, Vihdissä, Ruskossa sekä eri puolilla Keski-Suomea. Alueilla, joilla vesilaitos käyttää puhdistettua pintavettä, syöpymisiä ei ole havaittu
18 V iime talven epävarmuuksien väistyttyä sähkön riittävyys näyttää vakaalta. Arvio perustuu viime vuosien toteumiin ja huomioi kulutusjouston vaikutusta. Tällaisena pakkaspäivänä kulutuksesta pystytään kattamaan kotimaisella tuotannolla parhaimmillaan arviolta 12 800 megawattia. Sähkön maltillinen kulutus on jatkunut vielä viime syksyn ja talven haasteellisen jakson jälkeen. n Sähkönkulutuksen huipuksi erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä arvioitu 14 300 MW on 100 MW viime talven arviota alhaisempi. Fingrid arvioi sähkönkulutuksen nousevan erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä noin 14 300 megawattiin. Vastaava sähkön käyttäjien vastuullinen toiminta on jatkossakin tärkeää, Fingridin käyttötoiminnan johtaja Tuomas Rauhala toteaa. Tilanne on viime talvea parempi, sillä sähkön kotimaisen tuotannon määrä on kasvanut ja sähkön tuonnin saatavuus naapurimaista on parantunut. Sähkön tuontikapasiteetti on pysynyt ennallaan ja tehoreserviä ei ole myöskään tällä kaudella käytössä. Fingridin arvion mukaan sähkön riittävyys tulevana talvena näyttää hyvältä ja sähköpulan riski on pieni. Tuulivoiman määrän vähätuulisena pakkaspäivänä on arvioitu olevan noin 6 % nimelliskapasiteetista. Kotimaasta saatavilla olevan kapasiteetin osalta merkittävimpinä muutoksina viime talveen nähden on Olkiluoto 3:n säännöllisen sähköntuotannon aloittaminen ja uuden tuulivoimakapasiteetin valmistuminen. – Viime talvena myös sähkön käytön merkittävä vähentäminen huippukulutustilanteissa auttoi varmistamaan sähkön riittävyyttä. Sähkönkulutuksen huipuksi erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä arvioitu 14 300 MW on 100 MW viime talven arviota alhaisempi. Sähkön käytön vähentäminen erityisesti pörssihintojen ollessa korkealla on jatkossakin tärkeää sähkön riittävyyden kannalta. Tuotannon ja siirtoyhteyksien käytettävyys on talvikaudella tyypillisesti hyvällä tasolla, sillä muun muassa huoltoihin ja rakentamiseen liittyvät keskeytystarpeet toteutetaan ensisijaisesti talvikauden ulkopuolella. Loput 1 500 megawattia voidaan tuoda Ruotsista ja Virosta. Fingrid jatkaa sähköjärjestelmän vapaaehtoisen tuen menettelyä kevääseen 2024 asti. Kuva: Fingrid Oyj Sähköpulan riski pieni talvella. Sähkön käytön vähentäminen on tärkeää erityisesti tarjonnasta ollessa niukkuutta, jolloin myös sähkön hinta on tyypillisesti korkealla. Fingrid on laatinut arvion sähkön riittävyydestä tulevana talvena. Huippukulutustilanteissa sähkön riittävyys voisi heikentyä, mikäli merkittävissä sähkön tuotantolaitoksissa tai sähkönsiirtoyhteyksissä esiintyisi samanaikaisia häiriöitä
Erimielisyyden taustalla on uusi maanvuokrasopimus ja sen mukainen maanvuokra.. 20 400 prosentin korotus tonttivuokraan on kohtuullinen. Tontin omistaa Vantaan seurakuntayhtymä. Näin katsoi kesäkuun lopussa Helsingin käräjäoikeus. Tätä asiaa ratkotaan parhaillaan oikeudessa. Kyseessä oli hyvin poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa Helsingin Lehtisaaressa taloyhtiö haki Käräjäoikeus linjasi, että 400 prosentin korotus tonttivuokraan on kohtuullista Tonttivuokrista kohtuutonta bisnestä. Kuinka paljon tonttivuokraa voidaan kerralla korottaa. Vantaan seurakuntayhtymällä on kymmenen asuintalotonttia Lehtisaaressa. Teksti: Eero Wihuri noin 60 000 euron huojennusta vuotuiseen tonttivuokraan
Tästä vähennetään kymmenen prosenttia rakennetun maan vähennyksenä. Käräjäoikeus ei nähnyt vuokrasopimukseen johtaneissa tapahtumissa, osapuolten asemassa tai maanvuokrasopimuksen sisällössä aihetta miltään osin kohtuullistaa maanvuokrasopimuksen ehtoja. Taloyhtiön tonttivuokra nousi noin kahdeksaan euroon neliöltä. Käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ei ollut perusteita puuttua voimassa olevan maanvuokrasopimuksen vuokran määrään tai vuokrasuhteen päättymistä koskeviin ehtoihin. – Tilanne on taloyhtiön asukkaiden kannalta katastrofaalinen. Ennen maanvuokrankorotuksia yhtiö maksoi tontista vuokraa 1,43 euroa neliöltä, korotuksen jälkeen 8,12 euroa. Tämä tarkoitti yhtiövastikkeen nousua asukkaille siten, että kokonaisvastike nousi 20,5 euroon neliöltä.. – Alkuperäisen sopimuksen mukaan tällaisessa tapauksessa asunto-osakeyhtiöiden tulisi purkaa talot tontilta tai seurakuntayhtymällä olisi oikeus lunastaa ne haluamallaan hinnalla. Vantaan seurakuntayhtymän mukaan Lehtisaaren kyseistä tonttia on kohdeltu samoin kuin muitakin Vantaan seurakuntayhtymän omistamia tontteja. Vanhassa sopimuksessa vuokra oli jäänyt vuosikymmenien kuluessa huomattavasti jälkeen markkinavuokrasta, mikä johtui muun muassa maan arvon kohoamisesta. Saari on pääosin 1960-luvulla rakennettu asuma-alue. Taloyhtiön tonttivuokra nousee 30 000 eurosta 170 000 euroon. Uudessa vuokrasopimuksessa tontin omistajalla, eli Vantaan seurakuntayhtymällä, on oikeus tehdä isompi kertakorotus tonttivuokraan 25 vuoden ja 40 vuoden kuluttua sopimuksen alkamisesta. Vuonna 1975 otetussa ilmakuvassa etualalla on vuonna 1966 valmistunut ostoskeskus, joka tullaan purkamaan lähitulevaisuudessa. Eli tonttivuokra voi nousta merkittävästi sopimuskauden aikana, selvittää Janné. Tämä korotus perustuu arvioon tontin arvosta, rakennusoikeuden arvosta sekä tuottovaatimuksesta, joka Vantaan seurakuntayhtymällä on viisi prosenttia. Yhtiössä on 26 asuntoa, joissa asuu noin 30 asukasta. Kuvan yläosassa näkyvät Kaskisaari ja Lauttasaaren Laukkaniemi. Helsingin hovioikeus kumosi asukkaiden valitukset pääosin vuonna 2021. Tonttivuokran korotus on noin 400 prosenttia aiemmasta. Tämä tarkoitti yhtiövastikkeen nousua asukkaille siten, että kokonaisvastike nousi 20,5 euroon neliöltä. – Tilanne on taloyhtiön asukkaiden kannalta katastrofaalinen. Taloyhtiön tonttivuokra nousi noin kahdeksaan euroon neliöltä. Noin 120-neliöisessä perheasunnossa kokonaishoitovastike nousi siis lähes 2 500:aan euroon, sanoo taloyhtiön asiamies Jasmin Janné. Uutta sopimusta neuvoteltaessa seitsemän taloyhtiötä valitti Vantaan kirkkovaltuuston tekemästä vuokrankorotuspäätöksestä oikeuteen. Vantaan seurakuntayhtymä käyttää maavuokrissaan markkinaehtoisen vuokran vakiintunutta määritystapaa, joka huomioi eri alueiden arvon ja yksittäisen kiinteistön maapohjan arvon. – Lisäksi tonttivuokrasopimuksessa on pykälä indeksikorotuksesta sekä kahdesta sopimuskauden aikana tehtävästä isommasta vuokrankorotuksesta. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita sekä isoja perheasuntoja, joita on yli 60 prosenttia rakennuskannasta. Seurakunta on porrastanut korotuksia neljälle vuodelle niin, että ne tulevat täysimääräisesti maksuun ensi vuonna. 21 Käräjäoikeus linjasi, että 400 prosentin korotus tonttivuokraan on kohtuullista Reilun 1 200 asukkaan Lehtisaari sijaitsee Länsi-Helsingissä, Kuusisaaren ja Espoon Keilaniemen välissä. Katastrofaalinen tilanne Vantaan seurakuntayhtymä korotti tonttivuokria Helsingin Lehtisaaressa viiteen prosenttiin tontin arvosta. Uuden sopimuksen solmimisesta huolimatta yksi Lehtisaaressa sijaitseva taloyhtiö ei hyväksynyt uuden maanvuokrasopimuksen mukaista vuokraa, vaan lähti käräjäoikeuteen vaatimaan uudessa oikeudenkäynnissä vuokran määrän kohtuullistamista ja seurakuntayhtymän velvoittamista lunastamaan taloyhtiön rakennukset vuokrasuhteen päättyessä. Oikeus katsoi, että tonttivuokran korotukset olivat kohtuullisia ja hylkäsi kaikki taloyhtiön vaatimukset. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, taloyhtiö jätti käräjäoikeuden tuomiosta valituksen hovioikeuteen elokuun lopussa. Hän myös huomauttaa, että vanha, 1960-luvulla solmittu tontin vuokrasopimus tosiasiallisesti ajoi taloyhtiön pakkotilanteeseen vuonna 2019, kun uutta vuokrasopimusta laadittiin. Vuokran palauttaminen markkinatasolle uudessa vuokrasopimuksessa on merkinnyt vuokran korotusta verrattuna aikaisempaan vuokrakauteen. Kuva: Sky-Foto Möller/Helsingin kaupunginmuseo Tilanne syntyi, kun vanha 1.1.1966 voimaan tullut määräaikainen sopimus päättyi 31.12.2019 ja osapuolten välillä solmittiin uusi 1.1.2020 voimaan tullut 50 vuoden vuokrasopimus. Taloyhtiö vetosi erityisesti lähialueella sijaitsevien Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän omistamien kiinteistöjen maanvuokrien alhaisempaan tasoon, joka perustuu näiden yhteisöjen tietyissä käräjäoikeudessa vedotuissa tapauksissa antamaan alennukseen maapohjan arvosta. Saaren kaavoittaminen asutuskäyttöön aloitettiin 1950-luvulla. Vantaan seurakuntayhtymä puolestaan vetosi oikeudessa vuokran määrittämistapaan, joka on yhdenmukainen kaikissa Vantaan seurakuntayhtymän maanvuokrasopimuksissa. Tonttivuokran korotus on noin 400 prosenttia aiemmasta
Vastike on nousussa, sillä tonttivuokra nousee nykyisestä reilusta 82 000 eurosta ensi vuonna reiluun 161 000 euroon. Uusittavat sopimukset korottavat vuokria yleensä merkittävästi. Oikeus linjaa, mikä on kohtuullista. Hovioikeus kohtuullisti sopimuksen tulkintaa. Ilmakuvassa Lehtisaari vuonna 1976. Tontilla on jo asuinrakennuksia, ei siis voida kilpailuttaa rakennusyhtiöitä tontin rakentamisesta, painottaa lehtisaarelaisen taloyhtiön asiamies Jasmin Janné. Myynnissä olevan asunnon velkaosuus remonteista on hieman yli 80 000 euroa. Kyseessä on sopimuksen uusimistilanne, johon markkinaehtoisuus sopii huonosti. Mutta asuntokauppaa jarruttaa hoitovastike, joka nyt on 1 440 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi 120 neliön kokoisen kerrostaloasunnon velaton hintapyyntö on 478 000 euroa. Helsingin Lehtisaaressa Vantaan seurakuntayhtymän ohella myös Helsingin seurakuntayhtymä omistaa isoja maa-alueita, ja maanvuokrasopimusten uudistaminen tuli ajankohtaisesti yhtä aikaa. Helsingin kaupunginvaltuusto teki hyvin merkittävän linjanvedon asuntotonttien vuokrista helmikuussa vuonna 2022. Tämä johtuu siitä, että vanhoissa sopimuksissa vuokrat ovat jääneet osin hyvin alhaisiksi silloisten sopimusehtojen ja Helsingin seudun kiinteistöjen viime vuosikymmenien voimakkaan arvonnousun takia. Tonttivuokran suuruuteen vaikuttaa rakennusoikeuden määrä, sijainti, talotyyppi, rahoitusja hallintamuoto sekä vuokrausajankohta. – Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä, joka myös omistaa tontteja Lehtisaaressa, noudattavat huomattavasti inhimillisempää linjaa. Lehtisaaressa Helsingin seurakuntayhtymä kohtuullisti omia vuokrankorotusaikeitaan, sanoo Jasmin Janné. Linjaus koskee uusia maanvuokrasopimuksia, mutta pidemmällä tähtäimellä se tulee koskemaan osaltaan myös uusittavia, vanhoja maanvuokrasopimuksia. Uuden tonttivuokrasopimuksen riitauttaneessa taloyhtiössä tonttivuokra nousi noin kahdeksaan euroon neliöltä. Onko tonttivuokrista tullut pelkkää kohtuutonta liiketoimintaa, bisnestä. Elokuun lopussa Lehtisaaressa oli myytävänä lähes 30 asuntoa, monet niistä ovat olleet myynnissä pitkään. Se voi lunastaa ne asunto-osakeyhtiöiltä rakennusten käypää arvoa vastaavaan hintaan. Kysyä voi, onko eettisesti ja moraalisesti oikein korottaa vuokratonttien vuokria näin paljon tilanteessa, jossa muutenkin asumisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Tontin vuokran kallistuminen nostaa kuukausittaista hoitovastiketta tai asunnon vuokraa. Vuokraa ei edelleenkään määritetä markkinaehtoiseksi, sillä uusittavien sopimusten vuokra on tällä hetkellä vain noin 60 prosenttia markkinahinnasta. – Taloyhtiö katsoo, että hovioikeudessa määritellään, kuinka paljon tonttivuokraa voidaan korottaa. Helsingin kaupunki ja seurakuntayhtymä määrittelevät tonttivuokrat toisella tavalla, jolloin korotukset jäävät merkittävästi alhaisemmaksi kuin taloyhtiössä, joka vie korotusasian hovioikeuteen. – Taloyhtiö katsoo, että hovioikeudessa määritellään, kuinka paljon tonttivuokraa voidaan korottaa. Alkuperäisen sopimuksen mukaan tällaisessa tapauksessa asunto-osakeyhtiöiden tulisi purkaa talot tontilta tai seurakuntayhtymällä olisi oikeus lunastaa ne haluamallaan hinnalla. Valtuusto päätti, että asuntotonttien arvo ja maanvuokra määritetään jatkossa markkina-arvon mukaisesti. Erilaisia perusteita Helsingissä tonttivuokria on viime vuosina korotettu erilaisilla perusteilla riippuen siitä, onko tontin omistaja esimerkiksi Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä vai Vantaan seurakuntayhtymä. Vuosina 2020-2021 päättyneissä vuokrasopimuksissa tonttivuokra keskimäärin viisinkertaistui. Jos asunto-osakeyhtiöt eivät hyväksy uutta vuokrasopimusta, niillä ei ole velvollisuutta purkaa taloja eikä seurakuntayhtymä voi sanella rakennusten lunastushintaa. Myynti takkuaa Lehtisaaressa kiista tonttivuokrista, ja jo toteutuneet kovat tonttikorotukset ovat vaikeuttaneet merkittävästi asuntojen myyntiä. n Asuminen maksaa Lehtisaaressa yhä enemmän erityisesti niissä taloyhtiöissä, joiden tontin omistaa Vantaan seurakuntayhtymä. Kun lukee myynti-ilmoituksia, selviää miksi asuntokauppa ei alueella käy. Tällä hetkellä kaupungissa uusitaan erityisesti 1960ja 1970 -luvuilla valmistuneiden taloyhtiöiden tontinvuokrasopimuksia. Kuva: Sky-Foto Möller/Helsingin kaupunginmuseo. Vuonna 1966 valmistuneessa talossa on tehty viime vuosina putkiremontti, ikkunaremontti, kattoremontti ja energiaremontti, jossa on siirrytty maalämpöön. 22 Hovioikeudessa linjattiin, mitkä ovat asunto-osakeyhtiöiden oikeudet, jos ne eivät hyväksy uutta vuokrasopimusta. Mutta markkinaehtoinen hinta siis määritetään nytkin sitä varten, että siitä voidaan antaa 40 prosentin alennus. Helsingin kaupunki on tehnyt 50-70 vuoden pituisia vuokrasopimuksia taloyhtiöiden kanssa. Mitä arvokkaampi tontti ja isompi asunto tai talo, sitä suurempi on euromääräinen korotus. Taloyhtiön näkemyksen mukaan tapauksella on ennakkotapauksen luonne
Laajennuksen suunnittelee JKMM Arkkitehdit, ja suunnitelma perustuu heidän yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseensa ”Atlas”. Nyt vanhan museorakennuksen viereen rakennetaan uusi lähes 6 000 neliön lisärakennus. Helsingin keskustassa sijaitseva Kansallismuseo valmistui vuonna 1910. Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushanke tuo lisää tilaa voimakkaasti uudistuneelle museotoiminnalle. Hankkeen yhteisenä tavoitteena on minimoida uudisrakennuksen hiilijalanjälki ja maksimoida hankkeen hiilikädenjälki. Rakennustyöt käynnistyvät syyskuussa. Hankkeessa toteutetaan vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon yhteyteen laajennusosana lisärakennus, jonka toiminnot tulevat sijoittumaan pääosin maan alle. Erityishuomiota kiinnitetään mahdollisimman vähähiilisten ratkaisujen toteuttamiseen. Kansallismuseon päärakennuksen on suunnittelut arkkitehtikolmikko Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Havainnekuva: SRV SRV rakentaa Kansallismuseon uuden lisärakennuksen. Kärkihankeallianssimallilla toteutettavan hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 54 miljoonaa euroa, josta SRV:n urakan osuus on noin 48 miljoonaa euroa. Uudisosa toteutetaan museon nykyiselle tontille, jossa laajennus yhdistyy historialliseen päärakennukseen. Kansallismuseon lisärakennus valmistuu kesällä 2026. SRV:n työmaat siirtyivät päästöttömiksi vuoden 2022 alusta lähtien ja Senaatti puolestaan on sitoutunut Päästöttömät työmaat -green deal-sopimukseen. Lisärakennuksen laajuus on noin 5 900 kerrosneliötä, josta noin 600 kerrosneliötä sijaitsee maan päällä ja muut tilat maan alla kahdessa tasossa. 23 Kiinteistöalan uutisia SRV ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet toteutussopimuksen Kansallismuseon lisärakennushankkeesta
Kuvituskuva: Pexels. 24 Useissa tarkastetuissa kohteissa aurinkosähköjärjestelmien asennuksia oli tehty huolimattomasti, välinpitämättömästi tai jopa ammattitaidottomasti
Kaapeleita oli myös puristuksessa räystäsja harjapeltien välissä siten, että kaapelin vaippa on vaarassa painua ja rikkoutua teräviä reunoja vasten. – Sähköalan toimijoiden ja nimettyjen vastuuhenkilöiden sähkötöiden johtajien tulee tuntea vastuunsa ja huolehtia työntekijöiden riittävästä ammattitaidosta, omavalvonnasta sekä ennen kaikkea siitä, että asennukset ovat turvallisia ja sähköturvallisuuslain edellyttämässä kunnossa ennen käyttöönottoa ja luovuttamista, hän jatkaa. Tukesin tekemän tutkimuksen taustalla ovat lukuisat ilmoitukset virheellisistä asennuksista. Teknisen tarkastuksen kohteeksi valittiin 45 asennettua aurinkosähköjärjestelmää. Näistä sekä säädösvaatimuksen, että asennusstandardin dokumentointivaatimuksen täyttäviä pöytäkirjoja oli vain noin yksi kolmasosa (32 prosenttia). Kaikista tarkastetuista kohteista sähköturvallisuuslaissa edellytetty käyttöönottotarkastuspöytäkirja oli käytettävissä noin kahdessa kolmasosassa (70 prosenttia). Otannan kohteet olivat eri sähköurakoitsijoiden rakentamia ja otantaan sisältyi useita erityyppisiä kiinteistöjä ja laajuudeltaan erilaisia järjestelmiä. Tukesiin on lisäksi ilmoitettu virheellisistä, ammattitaidottomista ja jopa ilman sähköasennusoikeutta tehdyistä asennuksista. Tarkastettuja kohteita oli yhteensä 45. Vastuu siitä, että aurinkosähköjärjestelmän asennustyö täyttää kokonaisuudessaan sitä koskevat vaatimukset on yksiselitteisesti järjestelmän asentaneella sähköurakoitsijalla. Aurinkosähköjärjestelmien asennuksissa tehdään paljon virheitä Huolimattomuutta ja ammattitaidottomuutta Aurinkosähköjärjestelmien asennuksia tehdään huolimattomasti ja joskus jopa ammattitaidottomasti.. Vihreä siirtymä, sähkön hinnan nousu ja tarve säästää energiaa ovat lisänneet voimakkaasti kuluttajien kiinnostusta hankkia kiinteistöönsä aurinkosähköjärjestelmä. – Sähköja paloturvallisuuden kannalta on olennaista, että aurinkosähköjärjestelmien asennuksissa noudatetaan standardien turvallisuusvaatimuksia sekä laitteiston osien valmistajien antamia asennusohjeita. Useissa tarkastetuissa kohteissa aurinkosähköjärjestelmien asennuksia oli tehty huolimattomasti, välinpitämättömästi tai jopa ammattitaidottomasti. Johtojärjestelmän asentamispuutteet painottuivat paneeliston kaapelointiin. Projektiin liittyvät tarkastukset teetettiin valtuutetuilla sähkötarkastajilla ja tarkastusten kohteena olivat pääasiassa kiinteistöt ja maatilat eri puolilla Suomea. Kaapeleita ja liittimiä ei ollut kiinnitetty tai tuettu asianmukaisesti, jolloin kaapelit lojuivat katolla vapaana alttiina mm. – Yhteydenottojen perusteella alan toimijoilla sekä järjestelmien asentamista aloittavilla toiminnanharjoittajilla on epätietoisuutta toimintaa koskevista säädöksistä ja teknisistä vaatimuksista. Aurinkosähköjärjestelmän turvallinen asentaminen on aina sähköurakoitsijan vastuulla – Valvontaprojektin tulos tukee käsitystä, että aurinkosähköjärjestelmien asennuksiin liittyy vahvassa järjestelmien kasvuvaiheessa vakavia turvallisuuspuutteita, sanoo Hatakka. Toisaalta kaapeleita oli sidottuina kattorakenteisiin, kuten kulkusiltoihin ja lumiesteisiin. veden ja alas liukuvan lumen ja jään aiheuttamille vahingoille. Järjestelmien lisääntyessä Tukesiin on tullut paljon kysymyksiä aurinkosähköjärjestelmien asennuksista ja turvallisuudesta niin asentajilta kuin kuluttajiltakin. n – Virheelliset asennukset voivat aiheuttaa tulipalon ja sähköiskun vaaraa. Yhteensä 40 asennuksessa ilmeni teknisiä puutteita ja ainoastaan noin 11 prosenttia asennuksista oli sellaisia, joissa ei havaittu käytön turvallisuuteen merkittävästi vaikuttaneita puutteita. – Merkittävimmät virheet ja vaatimustenvastaisuudet voidaan jaotella kolmeen osaan: puutteellinen käyttöönottotarkastus ja/tai sen dokumentointi, epäasiallinen standardin vastainen johtojärjestelmän asennus sekä valmistajan asennusohjeiden noudattamatta jättäminen, Sakari Hatakka kertoo. Kolmeen osaan Tukes aloitti loppuvuodesta 2022 projektin, jossa selvitettiin teknisen tarkastuksen keinoin aurinkosähköjärjestelmien vaatimustenmukaisuutta.Projekti rajattiin koskemaan sähköverkon kanssa rinnakkain toimivia järjestelmiä, jossa järjestelmä on liitetty kiinteistön sähköliittymän 230/400 voltin sähköverkkoon. Virheelliset asennukset voivat aiheuttaa tulipalon ja sähköiskun vaaraa, Hatakka jatkaa. Tarkastajien tuli selvittää mahdolliset tekniset asennuspuutteet sekä epäkohdat ja onko asennuksesta laadittu ja luovutettu tarvittava dokumentointi, kuten käyttöönottotarkastuspöytäkirja sekä tarvittavat piirustukset, kaaviot ja ohjeet. Tukes kiinnittää erityistä huomiota valvonnassaan aurinkosähköjärjestelmien asentamiseen ja tekee yhteistyötä alan sidosryhmien kanssa turvallisten toimintatapojen ja toiminnanharjoittajien vastuullisuuden edistämiseksi. Virheet ja puutteet olivat hyvin samankaltaisia kuin Tukesiin tulleissa ilmoituksissa. Projektissa ei kuitenkaan tullut esille oikeudetonta sähkötyötä. Tarkastuksissa havaittiin, että valmistajan asennusohjeita ei aina noudateta, johtojärjestelmiä asennetaan virheellisesti ja turvallisuuden varmistavat käyttöönottotarkastukset ovat usein puutteellisia. 25 V arsin lohdutonkin on Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) tekemän valvontatutkimuksen lopputulos aurinkosähköjärjestelmien asennuksista. – Aurinkosähköasennusten toteutuksiin ei ole ollut kaikin osin tarvittavaa ammattiosaamista, sanoo Tukesin ylitarkastaja Sakari Hatakka
Aurinkosähkön pientuottajien määrä vuoden 2022 aikana kasvavoi yli 240 megawatilla 635 megawattiin, mikä tarkoittaa yli 60 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Aurinkopaneelien huima kehitys on saanut myös yritykset ja yksityishenkilöt kiinnostumaan omasta sähköntuotannosta. Suomen aurinkosähkökapasiteetti on nyt noin 734 megawattia, viime vuonna kapasiteetti kasvoi 66 prosenttia. Todellisuudessa Suomessa on paljon potentiaalia aurinkosähkön tuotantoon. Alan toimijoiden mukaan tämä on vasta alkua. Suomessa kesällä aurinko paistaa pitkään ja alkuvuodesta aurinkopaneeleiden tuottoa kasvattaa viileä ilmasto, sillä kylmä aurinkopaneeli tuottaa lämmintä paneelia tehokkaammin. Teksti: Eero Wihuri Aurinkovoimaan lähivuosina jopa 10 miljardin investoinnit. Aurinkosähkökapasiteetti viime vuonna kasvoi vuoteen 2021 verrattuna 66 prosenttia. Kuva: Sähköinfo Aurinkosähkökapasiteetti kasvoi viime vuonna peräti 66 prosenttia – ja tämä on vasta alkua Suomeen on rakennettu valtavasti uusia aurinkovoimaloita. 26 S uomea ei välttämättä mielletä aurinkoenergialle sopivaksi maaksi meidän vaikeroidessamme usein syksyn ja talven pimeyttä. Ja tämä on vasta alkua alan toimijoiden mukaan. Kalannin kokoisia ja vähän pienempiä aurinkopuistoja alkaa valmistua Isojen teollisten aurinkovoimapuistojen lisäksi kiinteistönomistajat asennuttavat niin asuintalojen kuin liikeja toimistotalojenkin katoille aurinkovoimaloita. Tänä vuonna kysynnän kasvu vaikuttaa alkuvuoden perusteella etenkin isojen aurinkovoimaloiden osalta jatkuvan vahvana. Pelkästään Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin omistama, vuoden 2024 lopussa valmistuva Kalannin aurinkopuisto, kooltaan 206 megawattia, tulee nostamaan koko Suomen aurinkosähkökapasiteettia merkittävästi
Aurinkovoiman rakentamista tuulivoimaan verrattuna vauhdittaa yksinkertaisempi lupaprosessi. 27 kuluvasta vuodesta eteenpäin useita. LUT-yliopiston mukaan tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa päivittäisestä energiatarpeesta saadaan suoraan uusiutuvista energialähteistä. Auringon energiasäteily on hyvällä tasolla ”maantieteellisen bumerangin” alueella, joka ulottuu Kokkolasta Imatralle. Hän on aurinkoenergiayhtiö Korkia Oy:n hallituksen jäsen. Aurinkovoimaloiden rakentamiseen riittää usein suunnittelutarveratkaisu, joka haetaan siltä kunnalta jonne aurinkovoimalaa suunnitellaan.. 17 yrityksen yhteenliittymä pyrkii lisäämään maamme energiantuotannon omavaraisuutta ja kehittämään huoltovarmuutta parantamalla aurinkovoiman rakentamisen edellytyksiä Suomessa ilman valtion tukia. Yhteenliittymän jäseniä ovat Better Energy, Energiequelle Oyj, European Energy Suomi Oy, Fortum Renewables Oy, Forus Oy, Helen Oy, Ilmatar Energy Oy, Korkia, Neoen Renewables Finland Oy, Neova Oy, OX2, SAJM Holding Oy, Skarta Energy Oy, Solarigo Oy, Solmar Consulting, Tornator Oyj ja Valorem Energies Finland Oy. Tällä alueella aurinkovoiman tuottopotentiaali on pohjoisen Keski-Euroopan luokkaa, sanoo Martti Malmivirta. Hänen edustamansa Korkia Oy on suomalainen yritys, joka toimii yhdeksässä eri maassa, monen Euroopan maan lisäksi yrityksellä on toimintaa muun muassa Kanadassa ja Chilessä. – Suomi on hyvä investointikohde aurinkovoimalle siksikin, että meillä on toimiva julkishallinto. Miksi Suomi on kiinnostava maa aurinkoenergiainvestoinneille. Aurinkoenergialla on tässä kehityksessä merkittävä rooli. Suomi käy läpi suurta energiamurrosta sähkön tarpeen noustessa merkittävästi. – Teollisen mittakaavan aurinkoenergiatuottajat eivät tarvitse valtion tukea, jos ne sijaitsevat järkevillä paikoilla. – Suomi on aika hyvä maa aurinkoenergian kannalta. – Investoreilla on paineita olla mukana vihreässä siirtymässä, siirtymässä kohti uusiutuvaa energiaa. Aurinkoenergia on turvallinen ja vakaa investointi, joka takaa riittävän tuoton investorille, Malmivirta vastaa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston mukaan aurinkoenergialla voidaan tuottaa tulevaisuudessa kymmeniä prosentteja Suomen uusiutuvan energian tarpeesta, hän jatkaa. Aurinkoenergiajärjestelmät ovat toisaalta kehittyneet niin, että auringosta saadaan paremmin energiaa talteen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että Suomen sähkönkulutus tulee kasvamaan nykyisestä yli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lupaprosessit ovat sujuvia. Teollisen mittaluokan aurinkosähköhankkeita on vireillä niin paljon, että kymmenen vuoden kuluttua auringon avulla voimme tuottaa sähköä yhtä paljon kuin mitä uusi Olkiluoto 3 -ydinreaktori tuottaa. – Aurinkovoima on maailmanlaajuisesti nopeimmin kehittyvä energiamuoto. Auringosta Energiaa -koalition toimijat ovat valmiita investoimaan yli 10 miljardia euroa aurinkovoimaan Suomessa lähivuosien aikana, toteaa Martti Malmivirta. Turvallinen ja vakaa Aurinkoenergian potentiaalin hyödyntämiseksi Suomeen perustettiin vuoden alussa teollisen mittakaavan kehittäjien toimesta Auringosta Energiaa -koalitio
– Aurinkovoimaloita pyritään rakentamaan joutomaille, mutta näitä alueita on varsin vähän tarjolla. Suomen energiaviraston julkaisemien vuoden 2022 kasvulukujen mukaan alle yhden megawatin aurinkosähkön pientuotanto kasvoi Suomessa vuoteen 2021 verrattuna 66 prosenttia (239MW). Tällöin maanomistaja voi saada pellostaan jopa 400500 euroa hehtaarilta enemmän tuottoa kuin viljelykäytössä. Tähän on syynä maapohjasta maksettava vuokra. Eli aurinkovoimala voidaan rakentaa varsin nopeasti. Aurinkovoimalan tontille rajoituksia asettaa myös sijainti suhteessa sähkölinjoihin. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan verkkoon on nyt kytketty 734MW, josta pientuotannon osuus on 635MW. Esimerkiksi teollisuudessa uudet tuotantotavat tarvitsevat enemmän sähköä, sanoo Martti Malmivirta. Valtit käsissä Maailman aurinkosähkön tuotanto on terawattiluokassa 1,289 Twh, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021, mutta Auringosta Energiaa -koalition mukaan kasvuvaraa aurinkoenergian suhteen on edelleen, sillä globaalisti asennetusta sähköstä auringon osuus vuonna 2022 oli vasta noin 4,5 prosenttia. – Toimijat suunnittelevat tällä hetkellä yhteensä noin 20 gigawatin verran aurinkovoimaa Suomeen. 28 – Aurinkovoimalaprojektin kesto suunnittelun aloittamisesta valmistumiseen on usein noin kaksi vuotta. Siksi aurinkovoimaloita rakennetaan myös talousmetsistä raivatuille alueille sekä pelloille. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi aarniometsistä ei kaadeta puita aurinkovoimaloiden tieltä. Tällä hetkellä Suomen vuotuinen sähkönkulutus on 90 terawatin luokkaa, mutta sähkönkulutus kasvaa vihreän siirtymän edistyessä. Aurinkovoimahankkeiden yhteydessä voidaan huolehtia biodiversiteetistä esimerkiksi istuttamalla voimaloiden alueelle kotoperäisille pölyttäjille sopivaa kasvillisuutta, painottaa Martti Malmivirta. Voimala ei voi sijaita kovinkaan kaukana olemassa olevasta sähkölinjasta. Kiinnostava maanomistajille Aurinkovoimala on kiinnostava myös maanomistajille. – Olen itse pitänyt esillä kahta erilaista skenaariota aurinkovoiman tulevaisuudesta Suomessa. Ero tuulivoimaan on iso, tuulivoimalahankkeessa voi mennä aikaa seitsemän-kahdeksan vuotta, Martti Malmivirta vertailee. Kuluvan vuoden aikana Etelä-Suomessa on solmittu 25 vuoden pituisia vuokrasopimuksia pelloista reilusti yli 1 000 euron hehtaarivuokralla. – Toinen skenaario lähtee siitä, että Suomeen tulee yhä enemmän vihreää siirtymää hyödyntävää teollisuutta. Toinen vaihtoehto perustuu nykyisiin suunnitelmiin, jossa 2030-luvun puolivälissä noin 20 prosenttia Suomessa tarvittavasta sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla. Nämä voimalat tarvitsevat maata yhteensä noin 30 000 hehtaaria, mikä on alle promille koko Suomen pinta-alasta, Malmivirta havainnollistaa. Vihreä siirtymä
Nopea kasvu Aurinkovoima on maailmanlaajuisesti yksi nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä energiamuodoista. Auringosta Energiaa -koalitio on esittänyt, että uuden hallituksen tulee käynnistää aurinkovoiman edistämisohjelma osana työja elinkeinoministeriön Suomen puhtaan energian teollisuusohjelmaa. ?. Vain harva, noin kymmenys suomalaisista kertoo olevansa huolissaan aurinkovoiman vaikutuksista. – Aurinkoenergiatuotannon luvitusta toteutetaan nykyisten luvituskäytäntöjen pohjalta mahdollistaen myös suunnittelutarveratkaisujen käytön, koalitio toivoo. Tämän vuoksi aurinkosähköstä tulee taloudellisesti yhä kannattavampaa, toteaa Lund. Aurinkoenergia ei myöskään ole loppumassa lähitulevaisuudessa, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. – Meidän täytyy ymmärtää valttien olevan käsissämme. Aurinkovoiman tuotantoon liittyy monia etuja: aurinkovoimaloiden toiminnasta ei synny pienhiukkastai muita haitallisia päästöjä ja niiden vaikutus maankäyttöön on vähäinen. Ohjelmassa määritellään kansallinen tavoitetaso aurinkovoiman tuotannolle. Alkuvuodesta toimintansa käynnistänyt, Suomessa toimivien teollisen mittakaavan aurinkovoimakehittäjien koalitio pyrkii parantamaan aurinkovoiman rakentamisen edellytyksiä Suomessa. Kyselyn mukaan suomalaiset toivovat Suomeen lisää uusiutuvaa energiaa ja erityisesti tuulija aurinkovoima nostetaan kärkijoukkoon, kun kysytään, mitä energiatuotantomuotoa suomalaiset lisäisivät mieluiten. Aurinkoenergia, ja muu puhdas energia kuten tuulivoima, ovat Suomelle suuria mahdollisuuksia. Suomessa aurinkovoiman tuotanto tasapainottaa sähköjärjestelmää ja sen tuotantoa lisäämällä voidaan lisätä puhdasta ja omavaraista sähköntuotantoa kotimaassa. Miten aurinkovoiman kehittymistä voidaan Suomessa edistää. Kun nämä hiukkaset osuvat aurinkopaneeliin, ne imeytyvät paneelin sähköä johtavaan materiaaliin. Aurinkovoima ei tarvitse jatkuvaa paistetta, vaan paneelit tuottavat energiaa myös pilvipoutaisella säällä. Paneeleiden kyky hyödyntää aurinkoenergiaa on parantunut koko ajan, samanaikaisesti 10 vuoden aikana paneeleiden hinnat ovat laskeneet 90 prosenttia, kun on kehitetty tapoja valmistaa paneeleita tehokkaasti. Optimaalinen tuotanto paneeleista saadaan itseasiassa melko viileällä säällä, ja Suomen kesä on valoisa. Imeytyneistä fotoneista irtoaa elektroneja, jotka muodostavat sähkövirtaa paneeleiden aurinkokennoihin. Tällöin myös aurinkovoiman osuus sähköntuotannossa voisi olla isompi, hän jatkaa. Auringosta Energiaa -koalition tilaaman kansalaiskyselyn mukaan lähes kolme neljästä (74 prosenttia) suomalaisesta pitää aurinkovoimaa hyvänä asiana, sillä se korvaa fossiilisia energianlähteitä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Me voisimme tuottaa sähköä jopa kymmenen kertaa nykyistä enemmän, Suomella ja Ruotsilla on täydet mahdollisuudet olla Euroopan suurimpia sähkön viejämaita. Auringosta saadaan enemmän kuin tarpeeksi energiaa täyttämään koko maailman sähköntarpeet. Kansalaisille tehdyn kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat aurinkovoimaan positiivisesti. – Investointiympäristön ja kannattavuuden vahvistaminen ovat edellytyksiä teollisen mittakaavan aurinkovoiman tuotannon lisäämiselle ilman valtion avustuksia. Auringonvalo koostuu fotoneista eli valohiukkasista. Malmivirran mukaan Suomeen voitaisiin tehdä yli 100 miljardin investoinnit, jos aurinkosähkön tuotantokapasiteettia rakennettaisiin yli 100 gigawattiin. Aurinkovoimalla voidaan Suomessa tuottaa saman verran energiaa kuin vaikkapa Pohjois-Saksassa. mahdollistaa esimerkiksi päästöttömän teräksen, ammoniakin ja vedyn tuotannon. Sen lisäksi, että suurin osa suomalaisista uskoo aurinkovoiman korvaavan fossiilisia energianlähteitä ja hidastavan ilmastonmuutosta, lähes kolme neljästä suomalaisesta uskoo aurinkovoiman parantavan energiaomavaraisuutta (74 %). Aurinkoenergiaa kehittävät yhtiöt haluavat luoda alalle yhteiset standardit, joilla edistetään alan vastuullista sääntelyä yhdessä energiaja ympäristökysymyksistä vastaavan hallinnon kanssa. 29 Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti aurinkovoimaan . Siksi aurinkoenergiapuistojen kiinteistövero tulee laskea samalle tasolle maatuulivoiman kiinteistöveron kanssa suhteessa tuotettuun energian määrään, koalitio esittää. Koko ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa suunnilleen saman verran kuin auringon energiaa imeytyy maanpintaan ja ilmakehään yhdessä tunnissa. Aurinkoenergiaa riittää käytännössä loputtomasti . Aurinko tarjoaa uusiutuvan energian lähteen, jonka hyödyntämistä rajoittaa vain meidän kykymme muuntaa se sähköksi tehokkaasti ja edullisesti
Palaan kysymykseen, miksi vety. Vedyn tuotanto sähkön avulla elektrolyysillä teollisessa mittakaavassa on myös jo olemassa olevaa teknologiaa. Miten uusiutuvasta vedystä tai siitä jalostetuista lopputuotteista saadaan taloudellisesti kilpailukykyisiä fossiilisia polttoaineita vastaan. Vetyä on teollisuudessa käytetty pitkään. Siinä elektrolyysillä tuotettu vety muutetaan edelleen metaaniksi (maakaasu), jolle on olemassa markkina. Fossiilisten polttoaineiden käyttö täytyy korvata tavalla tai toisella ja mahdollisimman pikaisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siksi odotukset vetytalouden kehittymiseen puhtaan energian tuottamiseksi ovat valtavat. Silti teknisiä ratkaisuja on jo olemassa ja niitä kehitetään lisää. Vety on ominaisuuksiltaan haastava käyttää, koska sen energiatiheys on hyvin pieni. Ympäristömme kestävyyden varmistamiseksi päästöjä pitää vähentää ja siihen pääsemme parhaiten asettamalla päästöille kovan hinnan. Globaalisti matkaa vielä on. Vety – todellinen mahdollisuus I lmastonmuutoksen vaikutukset ovat päivittäin nähtävissä. n Puheenvuoro 30 Jouni Haikarainen Kirjoittaja toimii Lahti Energia Oy:n toimitusjohtajana ja Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenenä. Vedyn kaupallistamiseen liittyy suuria riskejä, minkä vuoksi on hyvä, että muun muassa suuret öljy-yhtiöt ja kansainväliset rahoittajat ovat ottamassa näkyvää roolia vetytalouden kehittämisessä. Julkisten tukien avulla tehdyt investoinnit uuden teknologian käyttöönottoon ovat perusteltuja, jos valmis tuotantolaitos pystyy toimimaan markkinaehtoisesti. Jos ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päätämme globaalisti, että emme enää käytä fossiilisia polttoaineita, kuten Euroopassa on jo käytännössä tehty tai kun fossiiliset polttoaineet aikanaan loppuvat (rajalliset resurssit), meille jää tuuli-, aurinko-, vesija ydinvoima. Tähän päästään tekemällä laitokset mahdollisimman energiatehokkaiksi, kuten muun muassa Lahteen suunnitellussa synteettisen metaanin tuotantolaitoksessa on tehty. Ennätyshelteet, kuivuus ja valtavat metsäpalot ovat hallinneet uutisia tänäkin kesänä. Tarvittavat teolliset investoinnit eivät toteudu, jos ne eivät ole taloudellisesti kannattavia. Se vaikuttaa energian käyttöömme ja edellyttää meiltä jokaiselta sopeutumista ja omien kulutustottumustemme muuttamista. Euroopassa teollisuuden hiilidioksidipäästöillä on hinta, joka auttaa kilpailukyvyn saavuttamisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Vai pitääkö niiden olla. Prosessissa syntyvän lämmön hyödyntäminen kaukolämmön lähteenä varmistaa korkean hyötysuhteen ja siten myös kilpailukyvyn. Näemme ilmastonmuutoksen vahvistuvat vaikutukset vuosi vuodelta. Lähivuosina teollisuuden ja kaukolämmön tuotannon sähköistyminen ottaa tästä oman osansa, mutta siitä riittää myös kotitalouksille nautittavaksi. Ennen kuin Suomeen nousee uutta vetyteollisuutta tai terästehtaita, nyt rakennettu ja rakenteilla oleva tuulija aurinkosähkökapasiteetti tekee sähköstä ajoittain Suomessa hyvin halpaa. Vedyn pääasiallinen tuotantotapa on ollut kuitenkin kustannustehokas höyryreformointi maakaasusta. Vety on myös vaikea varastoitava. Jotta vetytalous lähtee liikkeelle, se edellyttää kysyntää. Energiakäytön sähköistyminen etenee, mutta ihan kaikkeen se ei nykytietämyksellä parhaiten sovellu, muun muassa akkumateriaalien riittävyys voi rajoittaa sitä. Vetytalouden kehittyminen edellyttää mittavia teollisia investointeja sen käyttöön esimerkiksi kemianja terästeollisuudessa. Maailmalla onkin käynnissä valtavia hankkeita vedyn valmistukseen. Lyhyellä aikavälillä tämä johtaa siihen, että energia kokonaisuudessaan kallistuu. Tähän vety tarjoaa ratkaisun. Mielenkiintoista nähdä, miten vetytalous kehittyy ja miten tälle halvalle sähkölle löytyy käyttöä myös vedyn valmistuksessa ja vetytalouden kehittymisessä. Suuruuden ekonomiaa Vetytalouteen siirtyminen edellyttää suurempia laitoksia. Vety ja siitä jalostetut tuotteet eivät pärjää toistaiseksi kilpailukyvyssä fossiilisille polttoaineille, ellei päästöille aseteta kovaa hintaa. Tämä on ilmastonmuutoksen hidastamiseksi välttämätöntä
TAITOTALO = AEL + AMIEDU asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi Strömberginkuja 3, 00380 Helsinki • taitotalo.fi Hanki lisää ammattitaitoa ja kilpailukykyä tutkinnolla tai syvennä osaamistasi ammatillisilla kursseilla. Osa tutkinnoista on mahdollista opiskella myös verkko-koulutuksena paikkakunnasta riippumatta. ISÄNNÖINTIALA Ammattitaitoa syventäviä kursseja • Kiinteistöjen energiatehokas hallinta • Isännöinnin LVI-tekninen tehopäivä • Kiinteistöteknisten vikailmoitusten tehokas hallinta Ammattitutkinto • isännöitsijä • tekninen isännöitsijä • kiinteistö-assistentti, osatutkinto Erikoisammattitutkinto • isännöitsijä PUHTAUSJA KIINTEISTÖPALVELUALA Ammattitaitoa syventäviä kursseja • Kiinteistöjen energiatehokas hallinta • Ilmanvaihtojärjestelmän ylläpito • Vesityökortit • SuLVI: Perustietoa LVI-järjestelmistä • WCja hanaopisto • Lattioiden pintapesuja hoitomenetelmät • Puhtaanapito terveydenja sosiaalihuollon tiloissa • Eristyshuoneen siivous • Uima-allasja märkätilojen hygieniaosaamiskoulutus ja -testi Perustutkinto • toimitilahuoltaja • kodinhuoltaja • kiinteistönhoitaja Ammattitutkinto • toimitilahuoltaja • Site Facilities Operator • kodinhuoltaja • laitoshuoltaja • kiinteistönhoitaja • tekninen kiinteistönhoitaja Esihenkilötutkinnot • lähiesimiestyön ammattitutkinto puhtausja kiinteistöpalvelualalle • puhtausja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto Toteutamme esihenkilövalmennusta sekä yrityskohtaisia koulutuksia useista eri isännöinti-, puhtaus-, ja kiinteistönhoitoalan aiheista – kysy lisää kiinteistoala@taitotalo.fi Tutustu ja hae mukaan taitotalo.fi/isannointi l taitotalo.fi/puhtaus l taitotalo.fi/kiinteisto NOSTA OSAAMISESI UUDELLE TASOLLE Koulutamme puhtausja kiinteistöpalvelualan tekijöitä monipuolisesti ja joustavasti. Tarjoamme monipuolisesti opintoja isännöinti-, puhtausja kiinteistönhoitoalalle. Tutkinto-opinnoissa voit suorittaa koko tutkinnon tai keskittyä yksittäisiin tutkinnon osiin
Asukkaat pääsevät hyödyntämään myös saunoja, monitoimitilaa, kattopihoja ja pyöräparkkia. LVIA-suunnittelusta vastaa Ramboll Finland Oy ja sähkösuunnittelusta Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy. Yksin asumisen ja lisääntyneen etäopiskelun vastapainoksi asukkaille luodaan matalan kynnyksen mahdollisuudet kohdata toisiaan monipuolisissa yhteistiloissa kuten lukusalissa tai erilaisissa oleskelutiloissa. Havainnekuva: Hoas Hartela aloittaa Hoas Huipun rakentamisen Helsingin Keski-Pasilaan syyskuussa. Osa tiloista on Huipun asukkaiden lisäksi myös muiden Hoasin asukkaiden käytössä. Koko Huippu-korttelin laajuus on 16 000 kerrosneliömetriä. Kolme 14-17-kerroksista tornitaloa ja kolme matalampaa seitsemänkerroksista lamellitaloa tarjoavat valmistuessaan kodin lähes 400 opiskelijalle. Hankkeessa työskentelevät myös sprinklerisuunnittelijana Paloff Oy ja palokonsulttina Jensenhughes Oy. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja rakenneja akustiikkasuunnittelusta A-Insinöörit. Kohteen valotaiteesta vastaa LITEdesign Oy ja sisustussuunnittelusta Franz Oy.. Opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti valtaosa asunnoista on 22–24 neliön yksiöitä. 32 Kiinteistöalan uutisia Helsingin Keski-Pasilaan yli 350 opiskelija-asuntoa Helsingin Keski-Pasilaan rakennetaan uusia opiskelija-asuntoja. Opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti valtaosa Huipun asunnoista on 22–24 neliön yksiöitä. Kortteliin tulee lisäksi Hoasin uusi toimisto, pysäköintitilaa autoille, ravintola sekä vuokrattava liikehuoneisto. Rakennushanke on Hoasin suurin. Taloihin tulee koti lähes 400 opiskelijalle
Viialan yhtenäiskoululle Joutsenmerkki Viialan uusi yhtenäiskoulu on ensimmäinen koulu Pirkanmaalla, jolle on myönnetty Joutsenmerkki. Kulujen ja korkojen nousu aiheuttaa voimakkaita nousupaineita myös markkinavuokriin. ARA-asunnoissa asumismenot nousevat lähes viisi prosenttia, sanoo PTT:n ekonomisti Veera Holappa. – Rahaa on nyt niukasti, mutta suomalaisen asuinkiinteistövarallisuuden, jonka arvo on miltei 500 miljardia euroa, ylläpitoon voidaan kohdistaa myös monia sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät välttämättä vaadi valtion budjetista juuri mitään, Kero sanoo. noususta. Kriteeristö on laadittu elinkaarinäkökulmasta tavoitteena varmistaa vähäpäästöisyys rakentamisen, käytön ja lopulta materiaalien kierrätyksen ajalta. – Erityisesti ARA-vuokrat nousevat tuntuvasti tänä ja ensi vuonna. Viihtyvyyteen kiinnitetään myös huomiota, etenkin päivänvalon määrän ja akustiikan osalta. Koulun suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana on ollut rakennuksen terveellisyys. Mutta hallitusohjelman yhdistelmä arvostusmuutos lisättynä maapohjan alarajojen rajuun korotukseen kertoo verovelvollisille sen, että hallitus näyttääkin tähtäävän suureen kiinteistöverotuoton kasvuun, Kero arvioi.Kun uudisrakentaminen on viime aikoina supistunut jyrkästi, hallitusohjelmassa olisi Jukka Keron mielestä ollut järkevää kohdistaa huomiota korjausrakentamisen ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämiseen. – Asuntomarkkinoilla ja asumisessa on kärvistelty viime vuosina voimakkaassa ylläpitokustannusten ja rakennuskustannusten nousussa. 33 Helsingin Keski-Pasilaan yli 350 opiskelija-asuntoa Korkojen nousu kirittää asumismenojen kasvua Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimus PTT:ltä tilaamasta selvityksestä. Nämä pistevaatimukset ovat valinnaisia toimenpiteitä, joista rakentaja voi kerätä vaaditun pistemäärän haluamallaan tavalla. – Kiinteistöverouudistusten virallinen mantra on ollut se, että kiinteistöveron arvostushankkeen tarkoituksena ei ole kasvattaa eikä vähentää kiinteistöveron tasoa. Koronan aikana muodostuneet säästöt alkavat nyt olla syöty, joten kotitalouksilla voi Holapan mukaan olla edessään haastava talvi. Merkin saamiseksi on täytettävä pakolliset vaatimukset ja kerättävä pisteitä pistevaatimuksista. Koulurakennus toteutettiin Joutsenmerkki-kriteerien lisäksi myös TerveTalon, Kuivaketju10:n ja puhtausluokka P1 -kriteeristöjen mukaisesti. Kuitenkin reippaat palkankorotukset saattavat ylläpitää inflaatiokehitystä ja sitä kautta korkotasoa, Holappa toteaa Uuden hallituksen ohjelmassa kiinteistöveroon kohdistuvat muutokset lisäävät asumisen kustannuspainetta lähivuosina. Painopisteitä ovat energiatehokkuus, materiaalivalinnat, kemikaalit ja kiertotalous. Joutsenmerkin myöntäjä Ympäristömerkintä Suomi Oy tarkistaa kaikkien vaatimusten täyttymisen ja suorittaa kohteessa tarkastuskäyntejä rakennushankkeen aikana.. Kotitaloudet ovat toistaiseksi selvinneet melko hyvin korkomenojen ja muiden asumismenojen voimakkaasta Kulujen voimakkaan nousun myötä kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat tinkineet asumismenoistaan. – Toisaalta verrattain hyvänä pysyvä työllisyystilanne tukee kotitalouksien kulutusta ja selviytymistä kohonneista kustannuksista. Kulujen voimakkaan nousun myötä kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat tinkineet asumismenoistaan. Tähän on syynä se, että ARA-vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Akaan Viialassa sijaitseva uusi yhtenäiskoulu on 750 oppilaan kolmekerroksinen koulu, johon on toteutettu uuden opetussuunnitelman mukaisesti muuntojoustavat tilat 0-9 luokkalaisille. Esimerkiksi energian kulutuksesta tinkiminen on kannattavaa, mutta tarpeellisten korjausten siirtäminen tuonnemmaksi ei pitkällä tähtäimellä ole hyvä ratkaisu. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asumismenot, jotka pitävät sisällään vuokran ja käyttösähkön, nousevat keskimäärin kolme prosenttia. Koulu on ensimmäinen joutsenmerkitty koulu Pirkanmaalla ja vasta kuudes koko Suomessa. Vuokralla asuvien asumismenojen kasvu on selvästi maltillisempaa kuin omistusasujien, vaikka vuokrien nousu kiihtyy jonkin verran tänä vuonna. Myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita. Energiamenojen muutokset vaihtelevat suuresti riippuen kotitaloudesta. Tämänkin takia hallitusohjelman kiinteistöveroratkaisut eivät kiitoksia saa, kritisoi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kesäkuun lopussa valmistuneelle Viialan yhtenäiskoululle luovutettiin elokuun Joutsenmerkki. Joutsenmerkin edellytyksenä on tiukkojen kriteerien täyttäminen suunnittelupöydältä rakennuksen viimeistelyyn. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu
Mutta onko päästöttömän liikenteen osaratkaisu sittenkin synteettisissä polttoaineissa. 34 Päästötön sähköbensiini sopii kaikkiin nykyisiin polttomoottoriautoihin Ratkaisu sittenkin synteettisissä polttoaineissa. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri. Viime vuosina on puhuttu paljon autoilun tulevaisuuden olevan sähköautoissa
Kansainvälinen autoliitto FIA on ottanut tapauksen perusteelliseen tutkintaan, sähköautoilla ei kilpailla enää loppukaudella. Kun yhdistetään vähäpäästöinen sähkö ja talteenotettu hiilidioksidi, voidaan tuottaa synteettisiä sähköpolttoaineita suoraan kuluttajien käyttöön. Aluksen lastina oli 3 783 autoa, joista 2 700 on nykytietojen mukaan palanut korjauskelvottomiksi. Autoissa käytetään polttoainetta, joka on sekoitus synteettisen ja biopolttoaineen komponentteja. Ellei kaivossektorin vastuullisuusongelmia saada hallintaan, voivat arvoketjut häiriintyä ja materiaalien saatavuus heikentyä, todetaan kesäkuussa julkaistussa sähköautojen vastuullisuutta tutkineen Finnwatchin raportissa. Sähköautot vähentävät merkittävästi ajamisen päästöjä sekä tarvetta tuottaa ja rahdata öljyä. Sähköautoihin liittyy myös muita ongelmia kuin paloturvallisuus. Sähköautojen paloturvallisuuden ylle jäi kuitenkin varjo. Siksi tarvitaan päästötöntä synteettistä polttoainetta. – Sähköautot ovat siirtymässä marginaalista massojen tuotteeksi, mutta samalla pitää huomata se, että eri puolilla maapalloa tullaan ajamaan polttomoottoriautoilla vielä kymmeniä vuosia, hän jatkaa.. Mutta sen sanottuani, uskoakseni kaikki asiantuntijat joilla on mitään käsitystä tästä aiheesRallin MM-sarjan pääluokassa kilpaillaan hybridiautoilla, eli sähkömoottori-avusteisilla polttomoottoriautoilla. On myös muitakin vaihtoehtoja, painottaa Secto Automotiven toimitusjohtaja Matias Henkola. – Olemme viimein pääsemässä pois polarisoituneesta keskustelusta, jossa vastakkain ovat olleet sähköautot ja polttomoottoriautot. Kuva: Secto Automotive Ratkaisu sittenkin synteettisissä polttoaineissa. Siksi esimerkiksi Kansainvälinen energiajärjestö IEA on kehottanut kiinnittämään huomioita kaivannaisteollisuuden kestävyysongelmiin. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan radikaalia hiilidioksidin vähentämistä ilmakehästä. Kilpailun alla ranskalaisen tallin kilpa-auto syttyi tuleen latauksen aikana. – Emme tiedä palon alkusyytä. Toiseksi, sytyttyään sähköauton akusto palaa erittäin kuumana ja pitkään. Sähköiset rallicross-autot ovat olleet pannassa heinäkuisesta MM-osakilpailusta lähtien. Selvää on, että autoalallakin kaikkien toimijoiden tavoitteena on päästä eroon fossiilisista polttoaineista, sanoo Henkola. Niiden akkuihin tarvitaan kuitenkin isoja määriä monenlaisia mineraaleja, joiden kaivaminen tapahtuu usein globaalin etelän maissa. Heinäkuun loppupuolella Englannin Lydden Hillissä oli määrä kilpailla rallicrossin MM-sarjan osakilpailussa. Joidenkin akkutyyppien palaminen myös tuottaa itse tarvitsemansa hapen. Rallicrossin MM-sarjan pääluokassa kilpaillaan sähköautoilla. Paloja pelastusviranomaisten mukaan sähköautojen tulipalot ovat harvinaisia, mutta sähköauton palokuorma on tavalliseen polttomoottoriautoon verrattuna huomattavan suuri. Heinäkuun lopulla Hollannin edustalla syttyi tuleen rahtialus Fremantle Highway. Muita vaihtoehtoja Mutta ovatko sähköautot ainoa vaihtoehto ympäristöja ilmastoystävälliseen autoliikenteeseen. – Sähköautojen markkinat ovat kasvamassa räjähdysmäisesti, mikä johtaa akkumineraalien kysynnän nopeaan kasvuun. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen uusissa tuotteissa voi toimia avainasemassa korvattaessa runsaspäästöisiä fossiilisia tuotteita. Sähköautojen akuissa käytetään litiumia, mutta niiden tarvitsemien materiaalien tuotantoon liittyy vakavia ympäristöja ihmisoikeusongelmia. Secto Automotive on suuri suomalainen autoleasingyhtiö, joka edistää sähköautoilua, mutta myös sähköbensiinin kehitystä. 35 K esällä Suomeen kantautui hätkähdyttäviä uutisia Euroopasta. ta ovat yhtä mieltä siitä, että sähköautojen kuljettamiseen liittyy suurempia riskejä, sanoi aiemmin yhdysvaltalaiselle mediayhtiö Bloombergille laivan pelastustöissä olleen Royal Boskaliksen johtaja Peter Berdowski. Tulipalon syttymissyyksi epäiltiin sähköauton akkua, mutta tutkinnan edetessä on epäily osoittautui perättömäksi. Tuli levisi nopeasti tuhoten tallin toisen kilpa-auton ja runsaasti muita ajoneuvoja. Kuva: Taneli Niinimäki/AKK Secto Automotiven toimitusjohtaja Matias Henkola painottaa nykyisten polttomoottoriautojen olevan liikenteessä vielä kymmeniä vuosia
Maailman suurimman autonvalmistajan Toyotan hallituksen puheenjohtaja Akio Toyoda on puhunut pitkään eri käyttövoimien tärkeydestä. Turvavyöt, ajovalojen pesimet, erilaiset korin turvallisuutta parantavat ratkaisut ja nelivetotekniikka ovat esimerkkejä normaaleihin autoihin tulleista parannuksista, joita on kokeiltu ja kehitelty ensin autourheilussa. Secto Automotive aloitti vuonna 2010 työt sähköautojen parissa. 36 EU vaatii, että Euroopassa myytävät uudet autot ovat fossiilittomia vuonna 2035. Synteettisesti hiilinielun kautta valmistetut polttoaineet mahdollistavat nykyistä vastaavan rallikokemuksen käytännössä nollapäästöillä. Auto kuulostaa samalta kuin aiemminkin, kertoo Matias Henkola. – Päästöjä on leikattava läpi linjan, ja vaikka moottoriurheilu on vain pieni puro kokonaisuudesta, tulee sen johtaa esimerkillä. Vuosina 2022 ja 2023 Henkola on esitellyt sähköbensiiniä legendaarisella B-ryhmän Audi Quattro S1:llä, eli ”Siipi-Audilla” Harjun yleisöerikoiskokeella. Paljon on kuluvan vuoden aikana puhuttu myös vetyautoista. Tähän yhtälöön käytettävä sähköbensiini voi olla ratkaisu, sillä se sopii kaikkiin polttomoottoreihin. Auton tekniikkaan ei tehdä minkäänlaisia muutoksia. Liikenteen ilmastopäästöjä kuitenkin pitää kyetä vähentämään. Uusien innovaatioiden myötä moottoriurheilu on jatkossakin yrityksille mielenkiintoinen väline markkinoinnissa. – Sähköpolttoaine valmistetaan sieppaamalla ilmakehään jo vapautunutta hiilidioksidia ja muuttamalla se veden sekä aurinkoja tuulienergian avulla polttoaineeksi. Sähköautojen akustojen tehopainosuhde ei ole optimaalinen autourheiluun, erityisesti ralliin jossa auton tulee olla ketterä verrattuna rata-autoihin. ”Siipi-Audilla” 1980-luvun puolivälissä rallin MM-sarjassa kilpaili maailmanmestari Hannu Mikkola. Samanaikaisesti mielessä on ollut rallin tulevaisuus. Toyoda on korostanut, että käyttövoimia tulisi olla tarjolla pelkän sähkön sijaan. Toyoda toimi elokuun alussa Jyväskylän MM-rallissa Toyotan rallitallin tallipäällikkönä varsinaisen tallipäällikkö Jari-Matti Latvalan ajaessa itse kilpailussa. Sähköpolttoaine voidaan hyödyntää normaalissa bensamoottorissa. Yritys aloitti ensimmäisenä yhtiönä Suomessa sähköautojen ”liisauksen”. Monia etuja Saksalaisen P1 Performance Fuels GmbH:n kehittämä sähköpolttoaine on täysin uusiutuva ja fossiilivapaa polttoaine. Vastuullisuus on entistä merkittävämpi tekijä yritysten päätöksenteossa. Secto Automotiven toimitusjohtaja Matias Henkola hankki replikan B-ryhmän autosta, autossa käytetään synteettistä polttoainetta. – Sähköautojen tulo osaksi yrityksen toimintaa herätti kiinnostuksen fossiilittomaan, hiilineutraaliin autoliikenteeseen. Autourheilu on ennenkin ollut tärkeässä roolissa ajoneuvotekniikan kehityksessä. Sähköbensiini on kuitenkin ratkaisu nykyisten polttomoottoriautojen ilmastopäästöjen vähentämiseen, hän jatkaa. Matias Henkola esitteli sähköbensiinin mahdollisuuksia elokuun alussa järjestetyssä Jyväskylän MM-rallissa. Toissa vuonna, syksyllä 2021, Henkolan johdolla Secto aloitti Jyväskylän MM-rallin uutena pääyhteistyökumppanina. – Uusien autojen valmistus siirtyy kokonaan sähköautoihin, koska sähköautojen hyötysuhde on paljon parempi kuin polttomoottoreiden. Jyväskylän Harjulla ajettiin maailman ensimmäiset MM-rallin erikoiskoekilometrit kyseisellä polttoaineella, kertoo Henkola. Polttokennoautot ovat itse asiassa sähköautoja, joiden käyttämä energia tuotetaan vetykaasusta sähkökemiallisessa. Audi Quattro S1 muistetaan legendaarisena B-ryhmän rallitykkinä. – Kun muistetaan Suomessa käytettävien autojen keski-iän olevan 13 vuoden tuntumassa tällä hetkellä, on selvää, etteivät polttomoottoriautot katoa liikenteestä vielä pitkään aikaan, muistuttaa Henkola. Henkola painottaa autourheiluihmisten vastuullisuuden tärkeyttä. Olen ajanut kilpaa pienestä pitäen ja pohtinut, miten ralli ja muu kilpa-autoilu voi jatkua fossiilisten polttoaineiden tuhotessa maapalloa, kertoo Matias Henkola. – Autourheilun täytyy muuttua vastuullisempaan suuntaan, jotta lajilla on edellytykset jatkua tulevaisuudessa. – Sain tietää, että Saksassa on yritys joka kehittää niin sanottua sähköbensaa, eli täysin hiilineutraalia polttoainetta. Asiat johtivat siihen, että ajoin lokakuussa 2021 Jyväskylän MM-rallin avauserikoiskokeella näytösajon Mini Cooper R4 -ralliautolla
Projektissa tutkittavat parafiiniset sähköpolttoaineet soveltuvat sellaisenaan nykyisille kulkuneuvoille ja moottoreille. Tämä voisi vähentää hiilidioksidipäästöjä 85 prosentilla nykyisiin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, jos vety on tuotettu uusiutuvalla energialla. Polttoaineena on vety, jota voidaan valmistaa eri raaka-aineista, mutta siihen tarvitaan paljon energiaa. Osana projektia Convion and Elcogen ovat skaalanneet kiinteäoksidielektrolyysiteknologian ensimmäistä kertaa Suomessa yli 100 kW:n kapasiteettiin. Matias Henkola kuitenkin muistuttaa, että vetyasemia on tänä vuonna suljettu enemmän kuin mitä on avattu uusia. Koska tuotanto ei ole skaalautunut vielä samaan mittakaavaan kuin vaikkapa perinteinen fossiilisen bensiinin tuotanto, on litrahinta vielä kallis. Käyttöönotto 179€. reaktiossa. VTT:n koordinoimassa E-fuel-tutkimusprojektissa on kehitetty konsepti sähköpolttoaineiden tuottamiselle yhdistämällä korkealämpötilaelektrolyysi, hiilidioksidin talteenotto ja Fischer-Tropsch-hiilivetysynteesi. Sähköbensiiniä voidaan myydä kaikilla olemassa olevilla huoltoasemilla, eli jakeluverkkokin on olemassa. Projektin demonstraatiossa on mukana VTT:n, Nesteen, Convionin ja Elcogenin lisäksi Carbon Reuse Finland hiilidioksidin talteenottoyksiköllään. – Vedyn ongelmana on varastointi, se on vaikeaa. 24/7 seuranta, vuotohälyt, piilovuodot, kulutusraportit, asiakasportaali, Android/IOS, automaattinen lataus vesilaitokselle (pk-koht.) 14,90 €/kk, alv %. Myös Suomessa kehitetään synteettisiä polttoaineita. Koelaitoksella tuotetaan projektin aikana satoja kiloja uusiutuvia hiilivetyjä synteettisten liikennepolttoaineiden valmistukseen. Moderni toteutus, kustannus enää 25% vanhasta www.kiinteistömittaus.fi Kiinteistömittaus Oy, Vantaa, 040 7725 456 Kotimainen askel . Mutta kun tuotantomäärät kehittyvät, litrahinta laskee reilusti. – Sähköbensiiniä voidaan valmistaa täysin paikallisesti, vaikkapa kaikkialla Suomessa ilman, että mitään raaka-ainetta tarvitsisi porata tai louhia maankuoresta. – Tällä hetkellä sähköbensiinin ongelmana on vielä hinta. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen uusissa tuotteissa voi toimia avainasemassa korvattaessa runsaspäästöisiä fossiilisia tuotteita. Uskon siihen, että sähköautojen rinnalla kehitetään polttomoottoriautoihin päästötöntä sähköbensiiniä. Siksi en usko vetyautojen yleistymiseen. Convionin demonstraatiossa testattava, Elcogenin elektrolyysikennostoja hyödyntävä, Convion C250e -elektrolyyserimoduli on lähtökohtana teknologian kaupallistamiselle. Business Finlandin rahoittama projekti linkittyy Nesteen Veturi-ekosysteemiin. Demonstraatiossa tuotetaan hiilivetyjä liikuteltavalla synteesiyksiköllä (MOBSU), joka on varustettu INERATEC:n ja VTT:n kehittämällä teknologialla. Polttokennoon syötetty vetypolttoaine tuottaa sähköä ja lämpöä. Lisäksi on tärkeää osoittaa, että pystymme tuottamaan korkealaatuisia synteettisiä polttoaineita vähäpäästöisestä sähköstä ja hiilidioksidipäästöistä, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Juha Lehtonen. Korkeassa lämpötilassa toimivalla kiinteäoksidielektrolyysillä päästään huomattavasti korkeampaan hyötysuhteeseen sähköstä vetyyn kuin kaupallisilla alkalija PEM-elektrolyysiteknologioilla. Fischer-Tropsch synteesillä tuotetut hiilivedyt jalostetaan edelleen Nesteen toimesta liikennepolttoaineiksi. EU on arvioinut, että synteettisten sähköpolttoaineiden osuus liikenteen energiankäytöstä olisi vuonna 2050 noin 20-30 prosenttia. E-fuel-tutkimushankkeessa on tutkittu korkealämpötilaelektrolyysillä tuotettavan uusiutuvan vedyn, talteenotetun hiilidioksidin ja hiilivetysynteesin integraatiota, tähdäten suomalaisen teknologian läpilyöntiin synteettisten polttoaineiden kasvavilla markkinoilla. Kolmivuotisessa E-fuel-tutkimushankkeessa on kehitetty korkealämpötilaelektrolyysillä tuotetun vedyn, hiilidioksidin talteenoton ja hiilivetysynteesin integraatiota, ja kokonaisuus on nyt käyttöönottovalmis. Henkola sanoo synteettisellä polttoaineella, sähköbensiinillä, olevan monia etuja. Kehitystyö on toteutettu yhdessä konsortion kumppaniyritysten kanssa, ja osalla yrityksistä on lisäksi omia hankkeeseen liittyviä yritysprojektejaan. Integraatiossa on yhdistetty kiinteäoksidielektrolyyseri-, hiilidioksidin talteenottoja Fischer-Tropsch-polttoainesynteesiyksiköt. Oikein valmistettuna sähköbensiini on täysin päästötön polttoaine, joka sopii kaikkiin nykyisiin polttomoottoriautoihin. – Suomalaisen kiinteäelektrolyyseriteknologian kaupallistaminen on tärkeä askel vetytaloudessa. – Sähköautot ovat siirtymässä marginaalista massojen tuotteeksi, mutta samalla pitää huomata se, että eri puolilla maapalloa tullaan ajamaan polttomoottoriautoilla vielä kymmeniä vuosia. Jotta polttokennoautot voisivat yleistyä, tarvittaisiin uutta ajoneuvokalustoa ja uudenlainen jakeluverkosto. 37 Vuotovahti ja kulutusseuranta päävesimittarille Perustuu optiseen luentaan. ?
Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Pisarameri Oy. Mikrosementti on hyvin ohuelti levitettävä saumaton pinnoite, joka soveltuu käytettäväksi niin kuivakuin märkätilojenkin seinissä ja lattioissa. 38 Kylpyhuoneet Mikrosementti sopii kuivaja märkätilojen pinnoitteeksi – sementti voidaan levittää suoraan laatoituksen päälle Saumaton ja helppohoitoinen Mikrosementti on näppärä tapa uudistaa esimerkiksi kylpyhuoneen pinnoitteet
Värivaihtoehtoja on yli 60, osassa valmisteista on väripigmentti mukana jauheessa, osassa valmisteista maahantuoja sävyttää oikean värin, sanoo toimitusjohtaja Jani Vaittinen Pisaramereltä. Laatoituksen pinnassa halkeilut eivät yleensä pistä kovin pahasti silmään, koska halkeama syntyy monesti saumakohtiin, mutta mikrosementtipinnassa se näkyy. Täysin kotimaisia mikrosementtejä ei markkinoilla ole. Sen jälkeen levitetään pohjustekerrokset ja niiden päälle sementtikerrokset sekä lopuksi lakka. Myös puupintojen saumakohdat voivat aiheuttaa puun elämisen takia halkeaman. Tämä nopeuttaa ja helpottaa esimerkiksi kylpyhuoneremonttia. Pinnoite kasvattaa laatan päällistä pintaa noin kolme millimetriä, Vaittinen selvittää. Pisarameri Oy on mikrosementtien myyntiin ja asennukseen erikoistunut espoolainen perheyritys.Y ritys tekee myös perinteisiä kylpyhuoneja huoneistoremontteja suunnittelusta kalusteiden asennukseen saakka. 39 M ikrosementtiä suositaan kylpyhuoneiden seinissä ja lattioissa vanhojen laattojen päällä tai vedeneristyksen jälkeen, keittiöiden välitiloissa, tehosteseinissä ja lattiapinnoitteissa. Mikrosementti voidaan usein levittää suoraan laatoituksen päälle. – Pohjatöiden huolellisen suorittamisen merkitys korostuu mikrosementillä, jos pinta on jostakin syystä epävakaa, saattaa pinnoite alkaa aikaa myöten halkeilla. Kipsilevynkin voi pinnoittaa mikrosementillä. Kaadot lattiassa pitää olla riittävät ja lattiakaivon kehys tulee olla oikeanlainen. Jos vanha sinänsä kunnossa oleva laatoitus alkaa kyllästyttää, on mikrosementti hyvä keino tuoda uutta ilmettä mihin tahansa tilaan. Halkeaman saa usein korjattua hionnalla ja uudella sementillä. Huomioitavia seikkoja ennen mikrosementöintiä on useita, esimerkiksi laattojen kiinnitys lattiassa ja seinissä. – Mikrosementtejä on useita vaihtoehtoja ja koostumuksia, mutta meillä on noin kymmenen vuoden kokemus espanjalaisvalmisteisesta Pavicem-mikrosementistä. Mikrosementin voi levittää oikeastaan kaikille pinnoille, jotka vain ovat riittävän tasaisia ja kovia. – Työ aloitetaan laattojen puhdistamisella ja saumoista poistetaan silikonit. – Mikäli vesieristeen teknistä käyttöikää on vielä jäljellä, ei laattoja tarvitse purkaa. Mikrosementtipinnoitus tekee kylpyhuoneen eläväksi.
Niiden kohdalla on asentajan tiedettävä, mitä tekee, jottei synny tummumisongelmia. Myös sisäkaton voi periaatteessa pinnoittaa mikrosementillä. Negro on yksi mikrosementtipinnoitteen sävystä.. Ihmisen mieli todennäköisesti muuttuu ennen kuin mikrosementiltä käyttöikä loppuu, sanoo Jani Vaittinen. Jos kylpyhuoneessa halutaan seinään saippuakotelo, ajallisesti sellaisen yksityiskohdan tekoon menee enemmän aikaa kuin yhden ison suoran seinän pinnoitus kertaalleen, Vaittinen toteaa. – Tietysti pinnoitteen ikä riippuu käyttäjistä. – Mikrosementtivalmisteissa koostumukset hieman vaihtelevat ja esimerkiksi kvartsikiven määrät voivat olla erilaisia. Materiaalien hinnat vaihtelevat keskimäärin 4565 euroa neliöltä sisältäen tarvittavat pohjustukset, mikrosementit, akryylit ja lakat. 40 Käyttöikä ei lopu Mikrosementti on tuotteena käytännössä ihmisiän kestävä. Mikrosementin levittäminen sinänsä ei oikeilla työkaluilla ole erityisen vaikeaa, mutta määrän arviointi vaatii kokemusta. Mikrosementtipinnoite on aina käsityötä. Vaikka markkinoilla on aika paljon mikrosementtivalmisteita, on niiden laatu korkea. Kokematon tekee helposti sen virheen, että levittää sementtiä turhan paksusti. Sudenkuoppia ovat muun muassa lattiakaivojen reunat. Ulkotiloissa mikrosementin käyttöön Vaittinen suhtautuu varovaisuudella. – Se on teknisesti mahdollista, mutta niitä olemme tehneet vuosien varrella vain 1-2 kattoa. Pisarameri on pitänyt valikoimissaan kahta tuotetta kymmenisen vuotta. – Pinnasta tulee elävän näköinen, missä värisävyt vaihtelevat. Kulmat ja erilaiset muodot on hiottava ja muotoiltava käsin. Kuivumiselle on varattava aikaa. Yleensä katto on levytetty ja maalattu tai paneloitu, jolloin syntyy kontrasti muihin pintoihin. Hintataso on materiaalien puolesta melko yhtäläinen, suuria eroja ei ole. – Ei se mahdotonta ole, mutta suurena haasteena on pintojen saaminen riittävän kuivaksi. Tämä nopeuttaa ja helpottaa esimerkiksi kylpyhuoneremonttia. Kohteissa, joissa olemme pinnoittaneet seiniä ja lattioita mikrosementillä, myös kalusteet lähes aina vaihdetaan uusiin, Jani Vaittinen sanoo. Sama koskee mikrosementtiäkin. Käsiteltävän pinnan tulisi myös pysyä kuivana koko teko ajan, mikä Suomen oloissa on aika hankala toteuttaa. – Kaikki seitsemän-kahdeksan kerrosta ovat yhteensä paksuudeltaan kolmisen milliä. – Jokainen seinä ja lattia on hieman erilainen, vaikka asentaja olisi sama. Parketti kestää jollakin käyttäjällä koko elämän, toisella se on huonossa kunnossa parissa vuodessa. – Materiaalin hinta riippuu paljon siitä, miten runsaasti esimerkiksi pohjustetta tarvitaan ja montako kerrosta sementtiä ja lakkaa pitää vetää. Jälki on aina tekijänsä näköinen. – Märkätilan remontti vie usein sen pari viikkoa, koska vanhat kalusteet on purettava ja kaikki listat poistettava. Kestävyyden suhteen laatueroja ei juurikaan ole, erot ovat enemmän ulkonäöllisiä. Sävyyn vaikuttaa paljon tilan valaistus ja katsotaanko pintaa seinä vai lattiapinnassa, hän jatkaa. – Niitä ei ole ollut syytä vaihtaa, eikä valikoimaa lisätäkään. Kylpyhuoneesta tulee väistämättä aika bunkkerimainen, jos katto, seinät ja lattia ovat mikrosementtiä. n – Mikäli vesieristeen teknistä käyttöikää on vielä jäljellä, ei laattoja tarvitse purkaa. Tekijänsä jälki Keskivertokohteessa pohjustetta levitetään kolme kerrosta, sementtiä neljä kerrosta ja lakkaa viisi kerrosta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut vain yksi epäkelpo tuote, joka on jouduttu vetämään pois markkinoilta
P U U N K A A T A J A . co m ME ILT Ä KA IK KI PU UN KA AT OP ALV ELU T Tuh ans ien työ mai den kok em uks ella , 21 vuo den aja lta . #puunkaataja @puunkaataja_ Autamme ja palvelemme! Palautteita yli 1000, NPS 90 Hei ole n Ilk ka, Pu un kaa taj a Su om i Oy: stä WW W. PU UN KA AT AJ A. TURVALLISESTI! Asiakkaidemme palautteissa, palvelumme ytimessä, YSTÄVÄLLISYYS kokemukset.puunkaataja.com Tarjouskäynti ei velvoita, se on ILMAINEN Tarvitsetko apua. C O M OTA YHTEYTTÄ! 040 159 1125 tarjous.puunkaataja@gmail.com MEILTÄ KAIKKI PUUNKAATOPALVELUT Tuhansien työmaiden kokemuksella, 21 vuoden ajalta. C O M OTA YHTEYTTÄ! 040 159 1125 tarjous.puunkaataja@gmail.com MEILTÄ KAIKKI PUUNKAATOPALVELUT Tuhansien työmaiden kokemuksella, 21 vuoden ajalta. CO M OTA YH TEY TTÄ ! 04 15 9 11 25 ta rjo us. pu un ka ata ja @g ma il. C O M OTA YHTEYTTÄ! 040 159 1125 tarjous.puunkaataja@gmail.com MEILTÄ KAIKKI PUUNKAATOPALVELUT Tuhansien työmaiden kokemuksella, 21 vuoden ajalta. #puunkaataja @puunkaataja_ Autamme ja palvelemme! Palautteita yli 1000, NPS 90 Hei olen Ilkka, Puunkaataja Suomi Oy:stä W W W . CO M OTA YH TEY TTÄ ! 04 15 9 11 25 ta rjo us. Hei olen Ilkk a, Puu nka ata ja Suo mi Oy: stä WW W.P UU NK AA TA JA .C OM OTA YHT EYT TÄ! 040 159 112 5 tar jou s.p uun kaa taj a@g mai l.co m MEI LTÄ KAI KKI PUU NKA ATO PAL VEL UT Tuh ans ien työ maid en kok emu kse lla, 21 vuo den ajal ta. TURVALLISESTI! Asiakkaidemme palautteissa, palvelumme ytimessä, YSTÄVÄLLISYYS kokemukset.puunkaataja.com Tarjouskäynti ei velvoita, se on ILMAINEN Tarvitsetko apua. P U U N K A A T A J A . #p uu nk aa ta ja @p uu nk aa ta ja _ Au ta mm e ja pa lve le mm e! Pal aut tei ta yli 100 0, NPS 90 Hei olen Ilkka, Puunkaataja Suomi Oy:stä W W W . #p uu nk aa ta ja @p uu nk aa ta ja _ Au ta mm e ja pa lve le mm e! Pal aut tei ta yli 100 0, NPS 90 Hei ole n Ilk ka, Pu un kaa taj a Su om i Oy: stä WW W. TUR VAL LIS EST I! Asia kka ide mm e pala utte iss a, palv elum me ytim ess ä, YST ÄVÄ LLI SYY S kok em uks et.p uun kaa taj a.co m Tarj ous käy nti ei velv oita , se on ILM AIN EN Tar vits etk o apu a. pu un ka ata ja @g ma il. TURVALLISESTI! Asiakkaidemme palautteissa, palvelumme ytimessä, YSTÄVÄLLISYYS kokemukset.puunkaataja.com Tarjouskäynti ei velvoita, se on ILMAINEN Tarvitsetko apua. TURVALLISESTI! Asiakkaidemme palautteissa, palvelumme ytimessä, YSTÄVÄLLISYYS kokemukset.puunkaataja.com Tarjouskäynti ei velvoita, se on ILMAINEN Tarvitsetko apua. TUR VAL LIS EST I! Asia kka ide mm e pala utte iss a, palv elum me ytim ess ä, YST ÄVÄ LLI SYY S kok em uks et.p uun kaa taj a.co m Tarj ous käy nti ei velv oita , se on ILM AIN EN Tar vits etk o apu a. TU RV ALL IS ES TI! Asi akk aid em me pal au tte iss a, pal vel um me yti mes sä, YS TÄ VÄ LLI SY YS ko ke mu kse t.p uu nk aa ta ja .co m Tar jou skä ynt i ei vel voi ta, se on IL MA IN EN Tar vit se tk o ap ua . #pu unk aat aja @pu unk aat aja _ Aut am me ja pal vel em me! Pala utte ita yli 100 0, NPS 90 Hei olen Ilkk a, Puu nka ata ja Suo mi Oy: stä WW W.P UU NK AA TA JA .C OM OTA YHT EYT TÄ! 040 159 112 5 tar jou s.p uun kaa taj a@g mai l.co m MEI LTÄ KAI KKI PUU NKA ATO PAL VEL UT Tuh ans ien työ maid en kok emu kse lla, 21 vuo den ajal ta. TU RV ALL IS ES TI! Asi akk aid em me pal au tte iss a, pal vel um me yti mes sä, YS TÄ VÄ LLI SY YS ko ke mu kse t.p uu nk aa ta ja .co m Tar jou skä ynt i ei vel voi ta, se on IL MA IN EN Tar vit se tk o ap ua . P U U N K A A T A J A . co m ME ILT Ä KA IK KI PU UN KA AT OP ALV ELU T Tuh ans ien työ mai den kok em uks ella , 21 vuo den aja lta . #pu unk aat aja @pu unk aat aja _ Aut am me ja pal vel em me! Pala utte ita yli 100 0, NPS 90 Hei olen Ilkka, Puunkaataja Suomi Oy:stä WWW.PUUNKAATAJA.COM OTA YHTEYTTÄ! 040 159 1125 tarjous.puunkaataja@gmail.com MEILTÄ KAIKKI PUUNKAATOPALVELUT Tuhansien työmaiden kokemuksella, 21 vuoden ajalta. #puunkaataja @puunkaataja_ Autamme ja palvelemme! Palautteita yli 1000, NPS 90 TALOYHTIÖT!. #puunkaataja @puunkaataja_ Autamme ja palvelemme! Palautteita yli 1000, NPS 90 Hei olen Ilkka, Puunkaataja Suomi Oy:stä W W W . PU UN KA AT AJ A
42 Saunan valaistussuunnittelussa otettava huomioon myös huollettavuus Kuituvalot paras vaihtoehto saunan valaistukseen Saunan valaistusta suunniteltaessa on syytä kiinnittää huomiota valaistuksen käyttöön ja huollettavuuteen. Taloyhtiösaunassa ylläpidon ja huollettavuuden huomioiminen on tärkeää, kotisaunoissa suunnittelun lähtökohdat ovat usein hieman erilaiset. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Sun Sauna
Vuonna 1997 perustettu yritys on valmistanut yli 20 000 saunaa ja vuosittain se tekee niitä 1 500 lisää. – Kokemuksemme puolesta puhuu myös kuituvaloille annettava takuu. Takuu puoltaa Harri Huusko sanoo kuituvalojen olevan paras vaihtoehto saunan valaistukseen. Saunassa lämpötila ja kosteus vaihtelevat, eivätkä kaikki valaisimet sovellu näihin olosuhteisiin. – Kaikki markkinoilla olevat lednauhat eivät sovellu saunaan asennettavaksi. Valaisimissa riittää vaihtoehtoja esimerkiksi ledinauhat, linear-tangot, kuituvalot sekä led-spotit. – Nykypäivän suosituimmat ratkaisut ovat saunan kuituvalot tai led-nauhat. Valaistus tulee asentaa sellaisiin paikkoihin, ettei sitä tarvitse purkaa pesun tai huollon yhteydessä.. – Yhteisösaunoissa käyttöturvallisuus on suurin tekijä, mikä pitää ottaa huomioon myös valaistuksessa, sanoo toimitusjohtaja Harri Huusko jyväskyläläisestä Sun Saunasta. Sun Sauna myy eniten kuitusarjoja, joita asennetaan saunan kattoon sekä lauteisiin, hän jatkaa. – Tunnelman luomiseksi on loputtomasti vaihtoehtoja, mutta valaistuksen suunnittelussa tulee huomioida saunan olosuhteet. Led-nauhoilla toteutettu valaistus on kertainvestointina halvempi ratkaisu. Lisäksi asennuksessa on oltava huolellinen, Saunan oikealla valaistuksella saadaan esiin esimerkiksi puupintojen sävyt. 43 Saunan valaistussuunnittelussa otettava huomioon myös huollettavuus T aloyhtiössä sauna valaistus on mitoitetaan heikoimman käyttäjäkunnan mukaan, mikä tarkoittaa, että valaistuksen on oltava riittävä kaikkein huononäköisillekin. Saunan valaistusta voi tänä päivänä suunnitella hyvin monella eri tavoin. Sun Sauna on perheyritys, joka valmistaa saunoja toimittamalla yksittäisiä tuotteita tai suurempia kokonaisuuksia. – Taloyhtiöiden tiloissa valoa on vaaditaan enemmän ja sitä on kohdistettu eri tavoin esimerkiksi askelmille ja kulkureiteille. Lauteisiin asennettavissa muovikuiduissa projektori jää usein lauteiden alle ja vaatii käyttäjältä tarkempaa huolellisuutta veden käytön suhteen. Nykyään kaikissa valaisimisissa käytetään led-tekniikkaa, jolloin energiankulutus on hyvin pientä. Asiakkaille ja yhteistyökumppaneilleen se tekee vuosittain noin 5 000 yksilöllistä saunasuunnitelmaa. Valaisimien sijoittelulla voi vaikuttaa paljon niiden kestävyyteen, kertoo Huusko. Kattoon asennettavilla lasikuiduilla on pisin käyttöikä silloin, kun projektori sijoitetaan kuivaan tilaan
Kelvinit ja lumenet Valon värilämpötilaa mitataan kelvineissä. 44 että kaikki liitokset saadaan vesitiiviiksi. – Kun kelvin-arvo pienenee, valo muuttuu kellertävämmäksi ja sävyltään lämpimämmäksi, toteaa Harri Huusko. Saunan kattoon asennettavat lasikuituvalot kestävät sekä kuumuutta että kosteutta parhaiten, minkä ansiosta ne soveltuvat hyvin yhteistiloihin. Huomio ylläpitoon Valaistuksen suunnittelussa on hyvä huomioida myös saunan pesua ja ylläpitohuoltoa. – Siivousvalot sijoitetaan yleensä lauteiden alle, koska tarkoitus on valaista lattiaa. Led-nauhojen teho heikkenee ajan myötä osittain sen vuoksi, että valtaosa kostean tilan nauhoista on valettu silikoniin ja silikoni kellastuu, selvittää Huusko. – Näitä käytetään yleisesti tähtitaivasseteissä, joissa usein myös tuikkivia tai väriä vaihtavia projektoreita. – Vaikka pientä ohutta kuitua olisi paljon, ei pienen kuidun runsaskaan määrä valaisimessa takaa, että valon määrä riittää. Uudemmissa valaisimissa projektorista vaihdetaan polttimon vaihdon yhteydessä isompi osa, koska led-polttimo on yleensä kiinnitetty piirilevyyn tai valaisimen runkoon juottamalla. Näissä tapauksissa käyttöikää on saatu pidennettyä. Vanhemmissa kuituvaloissa on vielä käytössä halogeenipolttimoita, joiden saatavuus alkaa olemaan rajallista. Itse kuidut johtavat valon saunassa haluttuun paikkaan. Usein nauha asennetaan alumiinikouruun ja päälle laitetaan muovikansi. Valtaosa valaisimista on nykyään himmennettäviä, jolloin oman suosikkinsa saa helposti säädettyä. – Mikäli saunan sisustus on tehty hyvin tummaksi ja valaistus toteutettu epäsuorana, voi tuota kelvin-lukua hieman nostaa. Aika usein sisätiloissa suositellaan kelvin-arvoksi noin 4 000, mutta itse pidän sitä saunatiloissa turhan kylmänä valona. Vaikka nykyisin tuotteista on saatavilla paljon tietoa, kannattaa varmistaa asia ammattilaiselta niin tuotteet saadaan toimimaan kaikkien ominaisuuksien osalta oikealla tavalla, sanoo Huusko. – Jos valaistus on asennettu sellaisiin paikkoihin, että valaistusta pitää purkaa pesun tai huollon yhteydessä, on valaistus toteutettu väärällä tuotteella tai se – Jos valaistus on asennettu sellaisiin paikkoihin, että valaistusta pitää purkaa pesun tai huollon yhteydessä, on valaistus toteutettu väärällä tuotteella tai se on sijoitettu väärin. Taloyhtiön saunassa lauteiden käyttöikä on ehkä noin puolet seinän paneeleiden käyttöiästä, mistä syystä suosimme näissä saunoissa kattoon sijoitettavia valokuituja, selvittää Harri Huusko. on sijoitettu väärin. Kuituvaloissa on ohut 1-2 millin kuitu luo lähinnä tunnelmaa. Moni tuote vaatii tekniikalta yhteensopivuutta esimerkiksi himmennyksen osalta. Kotisaunoissa lämpötila pysyy yleensä 60-80 asteessa, jolloin lauteisiin sijoitettava kuituvalo on hyvä ratkaisu. Lisää käyttöikää kuituvaloille saadaan sijoittamalla projektorit erilliseen kuivaan tilaan. – Näissä tiloissa käyttöaika saunalla on useita tunteja kerrallaan. Valotehon säilymisen lisäksi kuituvalaistuksen toinen etu led-valaistukseen nähden on huollon helppous. Molemmat valot saa päälle saa päälle omasta kytkimestä. Kuituvalaistuksessa kuidun vahvuus määrittää valon määrän ja 3-4 millin kuidulla saavutetaan jo hyvä käyttövalo. – Valaistuksessa on paljon sekä tuotesekä toteutusvaihtoehtoja tarjolla. Valon tehoa mitataan lumenissa. n. Näitä käytetään yleisesti tähtitaivasseteissä, joissa usein myös tuikkivia tai väriä vaihtavia projektoreita. Suosittelen saunaan 2 700-3 000 kelviniä, jolloin valaistus on tunnelmallisempi. Valo on sitä valkoisempaa, mitä korkeampi on valaistuksen kelvin-luku. Energiatehokkuus edellä ei valaistusta kannata oikeastaan pohtia, sillä saunassa kiuas on ylivoimaisesti suurin energiankuluttaja. – Kuituvaloissa on ohut 1-2 millin kuitu luo lähinnä tunnelmaa. Huusko suosittelee sekä kotisaunoissa että taloyhtiöiden saunoissa oli kahta eri valaistusta, tunnelmallisia käyttövaloja sekä siivouksen yhteydessä käytettäviä siivousvaloja. – Kuituvalaisimessa on vain yksi ledpolttimo, joka sijoitetaan suojatun projektorin sisälle
Näin järjestelmästä saataisiin huomattavasti yksinkertaisempi, pienempi, tehokkaampi ja edullisempi. – Uskomme, että tätä puhtaasti sähköistä jäähdytysmenetelmää voidaan hyödyntää lukuisissa kryogeniikkaa tarvitsevissa sovelluksissa kvanttilaskennasta herkkiin säteilyn ilmaisimiin ja avaruusteknologiaan, sanoo jäähdyttimen kehitystyötä vetävä VTT:n tutkimusprofessori Mika Prunnila. Kyseessä on alustateknologia, joka sopii lukuisiin sovelluksiin ja luo mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. 45 VTT kehittää mikroelektroniikkaan ja sähkövirtaan perustuvaa jäähdytysteknologiaa, jota voivat hyödyntää matalissa lämpötiloissa toimivat elektroniikan ja fotoniikan komponentit. Kvanttimaailman äärimmäisiin vaatimuksiin kehitettyjä järjestelmiä voidaan käyttää erilaisissa antureissa, avaruusteknologiassa ja mahdollisesti myös klassisessa laskennassa. n Sähköisestä jäähdyttimessä jäähdytinsirut liitetään yhteen tunneliliitoksilla, joiden läpi kulkeva virta jäähdyttää siruja, ja alin lämpötila saavutetaan ylimmällä sirulla. Näemme, että sähköisellä jäähdytysteknologiallamme voi olla erittäin tärkeä rooli tässä kehityksessä, Mika Prunnila toteaa. – Tekemällä jäähdytysjärjestelmä helppokäyttöisemmäksi ja edullisemmaksi voidaan merkittävästi laajentaa uusien kryoavusteisien teknologioiden käyttökohteita. Kvanttiteknologian odotetaankin olevan vain jäävuoren huippu tulevaisuuden kryogeniikan, kryoelektroniikan ja kryofotoniikan sovelluksille. Nykyään tällaiset lämpötilat saavutetaan monimutkaisilla ja suurikokoisilla laimennusjäähdyttimillä. Monet elektroniikan, fotoniikan ja kvanttiteknologian komponentit edellyttävät kryogeniikan eli kylmäfysiikan soveltamista, sillä ne toimivat ainoastaan hyvin matalissa lämpötiloissa. Uusi sähkövirtaan perustuva jäähdytysteknologia voi tulevaisuudessa korvata juuri tämän osan. Sähköistä jäähdytysmenetelmää voidaan käyttää komponenttien aktiiviseen jäähdytykseen suoraan piisirulla tai suuren mittakaavan jäähdyttimissä. Vaikka nämä jäähdyttimet ovat nykyään kaupallista teknologiaa, ne ovat edelleen erittäin kalliita ja suurikokoisia. Kuva: VTT Uusi teknologia pienentää jäähdytyksen tehonkulutust a. Nyt menetelmää jalostetaan kaupalliseksi demonstraattoriksi SoCool-hankkeessa, joka saa rahoitusta EU:n EIC-Transition -ohjelman kautta. Kompaktit ja helppokäyttöiset jäähdytysmenetelmät edesauttavat näiden teknologioiden laajamittaista käyttöönottoa. Nykyiset laimennusjäähdyttimet perustuvat moniasteisten kryogeenisten nesteiden pumppaamiseen. Menetelmälle nähdään laajasti sovelluskohteita: yksi ajankohtainen esimerkki on kvanttiteknologia. Jäähdyttimien teknologian ja fysiikan perustutkimus on erittäin tärkeää ja sitä jatketaan Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittamassa CoRE-Cryo-hankkeessa. Mahdollisuuksia liiketoiminnalle VTT:n tutkijat ovat jo vahvistaneet jäähdytysmenetelmän toimivuuden kokeellisin menetelmin. Henkilöauton kokoinen jäähdytin, jolla jäähdytetään noin neliösenttimetrin kokoista piisirua, voitaisiin kutistaa kertaluokilla vaikka matkalaukun kokoiseksi. Kryogeniikka on noussut entistä suuremman mielenkiinnon kohteeksi kvanttiteknologian ansiosta. Jäähdytinteknologian tekee monimutkaiseksi erityisesti sen kylmin aste, jossa pumpataan heliumin isotooppien seosta. Jäähdyttimen aktiivinen osa valmistetaan mikroelektroniikan valmistusmenetelmillä piikiekoille, mikä tekee valmistuksesta erittäin kustannustehokasta. Tämä mahdollistaa vastaavasti kvanttitietokoneiden koon merkittävän pienentämisen. VTT:n sähköinen menetelmä voi korvata ja täydentää nykyisiä ratkaisuja ja siten pienentää jäähdyttimen kokoa. Uusi teknologia pienentää jäähdytysjärjestelmien kokoa, tehonkulutusta ja hintaa. Esimerkiksi suprajohtavista piireistä rakennettu kvanttitietokone tulee jäähdyttää lähelle absoluuttista nollapistettä (-273.15 C°)
46 V iime vuoteen verrattuna sähkömarkkinoiden näkymät ovat valoisat. Erman mukaan se tulee määräytymään pitkälti syksyn ja talven säiden perusteella.. – Viime vuoteen verrattuna hinnat ovat tulleet alaspäin, mutta tyypillisesti sähkön Kuluttajat kokevat energia-asiat vaikeina Millainen sähkösopimus kannattaa tehdä nyt. Olkiluoto 3 -ydinvoimala on toiminnassa ja Euroopassa kaasuvarastojen tilanne on hyvä. Monessa kotitaloudessa pohditaan parhaillaan, minkälaiseen sähkösopimukseen kannattaa tarttua tulevaksi talveksi hinta nousee syksyä kohti sitä mukaa, kun sähkön käyttö lisääntyy. Vuodenaikojen välinen vaihtelu sen sijaan on tuttu ilmiö jo ajalta ennen energiakriisiä. Vaikka talven hinnat näyttävät viime vuotta maltillisemmilta, lopullista hintatasoa on tällä hetkellä mahdoton ennustaa. Kuten viime viikot ovat osoittaneet, sähkön hinnassa tapahtuu kuitenkin muutoksia jopa päivätasolla. Johdannaismarkkinalla tulevat talvet hinnoitellaan noin kaksi kertaa yhtä kalliiksi kuin tämä ja tuleva kesä, kertoo Tampereen Energian asiakkuusjohtaja Mikko Erma
Harjoitustyön toistuvalla toteuttamisella saadaan samalla kerättyä tutkimusaineistoa kotitalouksien sähkönkäytöstä. Ammattikorkeakouluopiskelijoille laaditun Harkka-harjoitustyön tarkoituksena on saada opiskelija ymmärtämään kotitalouksien sähkönkäyttöä, hakemaan tietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä sekä saamaan käytännön kokemusta asiakaspalvelusta ja asiakkaan kohtaamisesta. Uudet palvelut ja ratkaisut pitäisikin tehdä kuluttajille mahdollisimman selkeiksi ja helppokäyttöisiksi. Esimerkiksi kaukolämmitetyssä kerrostaloasunnossa kulutus on vuoden ympäri melko maltillista, Erma toteaa. Vuosi 2022 oli energiamarkkinoilla poikkeuksellinen ja sillä oli vaikutuksia myös kotitalouksien energian hintaan ja käyttöön. – Vaikka sähköomavaraisuutemme on parantunut, eli muun muassa tuulivoimaloita on rakennettu lisää, olemme silti kovimman kulutuksen hetkillä riippuvaisia tuontisähköstä. Kuva: Fingrid – Määräaikaisella sopimuksella suojaudut mahdollisilta hintapiikeiltä, joita sähköntuotannon näkökulmasta epäsuotuisat sääolosuhteet voivat tuoda tullessaan.. Mikko Erman mukaan valintaa kannattaa tehdä tämän päivän spot-hinnan sijaan sen perusteella, minkälaista riskiä uskoo sietävänsä läpi talven. Hintojen voidaan kuitenkin odottaa nousevan, jos loppuvuosi toteutuu normaalia kuivempana ja pohjoismaiset vesivarannot laskevat tai talvesta tulee odotettua kylmempi. Myös kotitalouden sähkönkulutustottumukset ja asumismuoto vaikuttavat valintaan. n – Sähkönhintojen voidaan kuitenkin odottaa nousevan, jos loppuvuosi toteutuu normaalia kuivempana ja pohjoismaiset vesivarannot laskevat tai talvesta tulee odotettua kylmempi, sanoo Tampereen Energian asiakkuusjohtaja Mikko Erma. – Poikkeusajan vaikutus näkyy selvästi myös Harkka-harjoitustyössä haastateltujen kuluttajien asenteiden ja käyttäytymisen muutoksena. Erityisesti maalämpötai sähkölämmitteisissä kiinteistöissä, jossa kulutus painottuu voimakkaasti vuoden kylmimpään ja kalleimpaan ajanjaksoon, määräaikainen sopimus voi tuoda mielenrauhaa. – Jos taas sähkön kulutus on läpi vuoden tasaista, pidemmän aikavälin keskihinta myös pörssisähkössä jää todennäköisesti matalaksi. Kuluttajien osaaminen, ymmärrys ja kiinnostus uusien ratkaisujen käyttöönottoon kodeissa vaihtelee suuresti. Kiinteä hinta helpottaa sähkölaskun loppusumman ennustamista, mutta laskun lopulliseen suuruuteen voi vaikuttaa vain omaa kulutusta pienentämällä. Monesti uusiin asioihin suhtaudutaan periaatteessa positiivisesti, mutta niiden koetaan olevan vieraita ja vaikeita. Suojaa hintapiikiltä Epävarmasta tilanteesta huolimatta tulevan talven sähkösopimuksia tehdään kotitalouksissa juuri nyt. Kotitalous hyötyy sopimuksesta eniten silloin, kun se pystyy ohjaamaan kulutusta edullisimpiin tunteihin ja kun sähkön pörssihinta on alhaisimmillaan. Vaikka muutoksen vauhti ei päätä huimaa, kotitaloudet joutuvat paneutumaan entistä enemmän energiakysymyksiin ja yhä useammat investoivat esimerkiksi aurinkosähköön tai sähköautoon, johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta toteaa. Tärkeintä on tunnistaa oma riskinsietokykynsä ja valita siihen sopiva tuote. Määräaikaisissa sopimuksissa on myös eroja niiden pituuden suhteen. Vuodesta 2017 toistettu Harkka-kysely osoittaa, että aurinkopaneeleita omistavien kotitalouksien määrä on selkeässä kasvussa, vaikka muutosvauhti on verkkainen. Myös kiinnostus sähköautoiluun on selvästi kasvanut edellisistä vuosista ja entistä useammalla on jo sähkötai hybridiauto käytössä. – Määräaikaisella sopimuksella suojaudut mahdollisilta hintapiikeiltä, joita sähköntuotannon näkökulmasta epäsuotuisat sääolosuhteet voivat tuoda tullessaan. Spoteli pörssituotteessa sähkön hinta muuttuu kerran tunnissa pörssinoteerauksen mukaan. Hidasta muutosta Kotitalouksien energiankäyttö muuttuu hitaasti mutta varmasti. Esimerkiksi sähkösopimuksissa merkittävin muutos aiempaan on se, että sähkösopimuksista entistä useampi on pörssisähkösidonnainen, Suur-Uski lisää. – Muutostrendi aiempiin tuloksiin viiden viime vuoden aikana on selvä. 47 – Markkinan hintaodotukset ovat tällä hetkellä melko optimistiset, ja sen takia myös me alensimme määräaikaisten sähkösopimustemme hintoja äskettäin. – Moni meistä pohtii parhaillaan, suojaako sähkön hinnan määräaikaisella sopimuksella vai valitseeko pörssisähkön. Harjoitustyö on laadittu vuonna 2017 Motivan ja kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyönä: Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kotona ladattavan sähkötai hybridiauton omisti vastaajista kahdeksan prosenttia. Kuva: Tampereen Energia Suomalaisten kiinnostus energiaasioihin ei ole suuremmin tutkimusten mukaan kasvanut, vaikka sähkönhinta nousi viime vuonna merkittävästi. Kuudella prosentilla Harkka-kyselyyn vastanneista kotitalouksista on käytössä aurinkopaneelit ja yhdellä prosentilla aurinkokeräimet. – Kovin suurta kiinnostusta sähkönkulutuksen seurantaan tai ylipäätään kodin energiankäyttöön tai taloteknisiin asioihin ei ole havaittu. Harjoitustyön tarkoituksena on sisällyttää opiskelijoiden opintoihin käytännön työelämän näkökulmia ja tarpeita sekä lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysmaailman välillä. Se näkyy suurina hintavaihteluina. Erman mukaan määräaikainen tuote on turvallinen valinta silloin, kun kotitalous haluaa varmistaa sähkön hinnan koko sopimuskaudelle. Pisin mahdollinen määräaikaisuus on hyvä valinta silloin, jos haluaa tietää sähkön hinnan pitkäksi aikaa eteenpäin. Määräaikaisessa sopimuksessa sähkön hinta on sama koko sopimuskauden. Taloautomaatioratkaisujen ja digitaalisten palveluiden tulo myös kotitaloussektorille edellyttää uudenlaista osaamista ja tapaa käyttää sähköä myös kotitalouksilta. Harkka-haastattelua tekevän opiskelijan henkilökohtainen käynti kohteessa kuitenkin lisää selvästi kotitalouksien kiinnostusta energia-asioihin, Suur-Uski kiteyttää. Ensimmäinen haastattelukierros toteutettiin keväällä 2017 ja sitä on toteutettu siitä alkaen lukuvuosittain
Järjestelmä pitää sisällään lämpötilaa ja ilmankosteutta mittaavat sisätilaja ulkotila-anturit, pattereihin tai muihin lämmönlähteisiin asennettavat ohjausyksiköt ja keskusyksikön, jonka tehtävänä on koota kaikki tieto, muodostaa yhteys internettiin ja välittää tieto asukkaan älylaitteeseen. Oppimiseen kuuluu myös se, miten kukin huone reagoi lämpötilamuutoksiin eri ulkolämpötiloilla ja yhdistää tämän tiedon haluttuun lämpötilaan sekä sääennusteeseen. Järjestelmä ottaa huomioon jokaisen huoneen lämmönlähteet, mikä tekee siitä järjestelmän. 48 S uomessa käytetystä energiasta noin neljäsosa kuluu rakennusten lämmitykseen. Oppiminen tarkoittaa, että järjestelmä mittaa koko ajan huonekohtaista lämpötilaa ja siihen kuluvaa energiaa. Jokainen huone Käyttöliittymää voi käyttää netin kautta läppärillä, tabletilla tai puhelimella mistä tahansa. – Ohjausyksikkö asennetaan jokaiseen päätelaitteeseen, joita voi olla useita samassa huoneessa. Lämmitys vastaa keskimäärin 50 prosenttia sähkölämmitteisen kodin sähkön kulutuksesta. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Voimatel – OptiWatti asennetaan nykyisen lämmitysjärjestelmän oheen, eikä työ edellytä rakenteiden avaamista tai muita suuria muutoksia. Älyohjauksella on mahdollista saada jopa 40 prosentin säästö lämmityskuluihin. Voimatel Oy tarjoaa sähkölämmitteisille kiinteistöille suunnatun OptiWatti-järjestelmän, joka ohjaa kiinteistön lämmitystä huonekohtaisesti ja käyttötarpeiden mukaan. Rakennusten energiankulutus on myös suurin yksittäinen ilmastopäästöjen aiheuttaja. Lämmityksen ohjelmointi saman järjestelmän alle säästää enemmän kuin laitekohtaiset säätämiset Älyohjauksella merkittäviä säästöjä lämmistyskustannuksiin Kiinteistön koko lämmityksen ohjelmointi saman järjestelmän alle säästää energiaa selkeästi enemmän kuin erilaiset laitekohtaiset säätämiset. – Järjestelmä on sataprosenttisesti etäohjattava ja oppii tunnistamaan kiinteistön rakenteen ja miten sitä tulisi lämmittää, sanoo myyntijohtaja Pekka Hyttinen. – Keräämästään tiedosta järjestelmä oppii, kuinka nopeasti huoneen lämpötilat muuttuvat ja miten kauan eri lämpötilojen aikaansaaminen kestää. Kuva: Sami Heiskanen. Tuntihintaista spottisähköä käyttävällä huomioidaan lisäksi kunkin hetken sähkönhinta
Kylpyhuoneen ja käyttöveden Myyntijohtaja Pekka Hyttinen muistuttaa, että mukavuuslämpötilaa on turha pitää yllä, jollei ketään ole kotona. – Sitä on turha pitää yllä, jollei ketään ole kotona. lämpiää juuri oikeaan lämpötilaan juuri sillä hetkellä kuin halutaan. Anturi mittaa huoneiden lämpöttilaa ja ilmankosteutta.. – Kolme astetta merkitsee siis 15 prosentin säästöä. – Käyttäjä asettaa haluamansa lämpötilat tuntikohtaisesti viikon eri päiville, jonka jälkeen OptiWatti pitää huolen siitä, että lämpötilat pysyvät säädetyissä arvoissa. Järjestelmä nostaa tai pudottaa lämpötilaa vähitellen sen mukaan kuin asetukset määrittävät, sanoo Pekka Hyttinen. Nopeita lämmönlähteitä ovat muun muassa ilmalämpöpumput tai patterit ja hidas lähde lattialämmitys. Nimenomaan tämä kokonaisuuden huomioiminen tuo ne suurimmat säästöpotentiaalit. 49 lämmitystä kannattaa tehostaa aamutai iltasuihkun ajaksi, jolloin lämmintä vettä riittää varmasti kaikille ja kylppäri kuivahtaa nopeammin. OptiWatin avulla voi säätää eri huoneet lämpenemään tai viilenemään tuntikohtaisesti. – OptiWatilla voi ohjata sähköllä toimivia patteri-, lattiaja kattolämmityksiä, ilmalämpöpumppuja, lämminvesivaraajia, Lämmityksen ohjelmointi saman järjestelmän alle säästää enemmän kuin laitekohtaiset säätämiset Älyohjauksella merkittäviä säästöjä lämmistyskustannuksiin Anturin asennus käy helposti ja nopeasti. Kiinteistöissä on hitaita ja nopeita lämmönlähteitä. Uudet säädöt voi jokainen tehdä itsekin, meillä on tarjota siihen hyvät ohjeet muun muassa You tuben kautta, sanoo Hyttinen. Meillä asuntoja lämmitetään aivan turhaan, koska mukavuuslämpötila on usein päällä, vaikkei ketään olisi kotona koko päivänä. Aste säästää Tutkimukset osoittavat, että yhden asteen pudotus säästää viisi prosenttia lämmityskustannuksissa. Yleisesti käytetty mukavuuslämpötila on 21 astetta, mutta sen voi pudottaa muutamalla asteella, kun ketään ei ole kotona. Jos kaikki ovat päivän pois kotoa, voi kaikki huoneet päästää viilenemään. Autotallia on turha lämmittää ainakaan päivisin, jos autokin on poissa. Oikea lämpötila Asukkaan ensimmäinen asia on miettiä oikea mukavuuslämpötila. Myös muun muassa huonekalut varastoivat lämpöä, hän jatkaa. – Makuuhuoneen voi säätää viilenemään syvimmän unen ajaksi, jolloin unen laatu paranee. Uusimpana ominaisuutena OptiWatti järjestelmä pitää sisällään neljä vaihtoehtoista säätöä markkinahintaiselle sähkölle ajan ja lämpötilan mukaan, hän jatkaa. Aamulla lämpötila voi olla hivenen korkeampi, koska liian viileään herääminen ei tunnu mukavalta. Järjestelmä on helppo asentaa olemassaolevaan laitekantaan kuten ilmalämpöpumppuihin tai pattereihin. – Huoneissa voi olla useankin asteen lämpötilaeroja esimerkiksi ulkoseinien määrästä, ikkunoiden koosta ja suunnasta, lämmityslaitteiden tehosta sekä muiden lämmönlähteiden määrästä riippuen. Pitkällä aikavälillä keskiarvokulutus voi olla 15 prosenttia vähemmän vuodessa, mutta joissakin kiinteistöissä on päästy aktiivisella optimoinnilla jopa 30-40 prosenttiin.Suuret säästöt ovat mahdollisia, koska lämpötilan säädöt tehdään huonekohtaisesti erikseen ja huomioidaan lisäksi se, miten kutakin huonetta viikon ja vuorokauden eri hetkinä käytetään, Pekka Hyttinen selvittää. Tärkeää on, että asukkaat ymmärtävät, miten ja mistä syystä huoneiden lämpötiloja säädellään. Jos esimerkiksi lapset ovat koulussa, voi heidän huoneensa antaa viilentyä päivällä
Asennuksen yhteydessä patterit kannatta tarkastaa. Vaikka viitseliäisyys vielä manuaaliseen säätelyyn riittäisikin, tarkkuus kärsii varmasti. OptiWatista on hyötyä, jos talossa on aurinkopaneelit, sillä älyohjauksella aurinkopaneeleista saadaan maksimaalinen hyöty, Hyttinen kertoo. OptiWatin voi liittää myös lattialämmitykseen. Voi olla, että mökki on ollut jo pitkään ihannelämpötilassa vaikkei asukas ole vielä mökilläkään. – Kodeissa on lukuisia erillisiä lämmityslaitteita ja niiden termostaattien säätely on työlästä ja hankalaa. Aika harva viitsii termostaatteja päivittäin käännellä, mikä johtaa monessa huoneessa turhan suureen lämmittämiseen ja energiankulutukseen. Langaton anturi saadaan asennettua huoneissa ihanteellisiin paikkoihin. Lämmitys kytkeytyy automaattisesti pois muista lämmityslaitteista silloin, kun ilmalämpöpumppua käytetään viilennykseen. Ilmalämpöpumpun integrointi osaksi muuta lämmitystä ja pumpun etähallinta helpolla käyttöliittymällä maksimoi pumpun edut. – Hyvän esimerkin voi ottaa kesämökistä. Lattialämmitys varastoi lämpöä ja ohjausjärjestelmä pystyy hyödyntämään tätä varastoa. Töihin lähtiessä harva tulee laskeneeksi makuuhuoneen lämpötilaa päivän ajaksi tai olohuoneen lämpötilaa yön ajaksi, toteaa Pekka Hyttinen. Mittauksia on vuorokaudessa 11,4 miljoonaa ja ohjauksia vuorokaudessa 6,5 miljoonaa. Ohjauksessa on yli 2 500 kiinteistöä ja yli 20 000 huonetta. – Ilmalämpöpumppu nostaa lämpötilan nopeasti. Näin ei lämmitystä mene hukkaan. Ilmalämpöpumppu on ohjauksen kannalta paras vaihtoehto. n. – Vesikiertoisen lämmityksen ohjausta tällä hetkellä saatavilla vain yritysten ja yhteisöjen kiinteistöihin, hän jatkaa. 50 Keskusyksikön tehtävänä on koota kaikki tieto, muodostaa yhteys internettiin ja välittää tieto asukkaan älylaitteeseen. Samalla se valvoo kosteusolosuhteiden muutoksia. OptiWatti ohjaa märkätilat lämpöisimmiksi silloin, kun niitä käytetään. Toimintakuntoisia vanhoja lämmityspattereita ei tarvitse uusia, vaan niitäkin voidaan ohjata OptiWatilla. Voimatelin tarjoama OptiWatti-järjestelmä on kotimainen innovaatio, jolla on kymmenen vuoden kokemus energiansäästöön ja -hallintaan liittyvissä asioissa. OptiWatilla voi ohjata myös kylpyhuoneen lattialämmitystä – Märkätilojen lämmitys kuluttaa usein erittäin paljon sähköä, koska lämpötila pidetään jatkuvasti korkeana. Laskennallisesti hiilidioksidipäästöissä vähennys on 1300 tonnia vuodessa. Mökkeilijä voi toki laittaa jonkin mökin lämmityslaitteen päälle kotoa käsin, mutta hän ei voi tietää tarkasti missä ajassa kesämökissä lämpötila saavutetaan. sekä auton lämmitystolppaa. OptiWatin avulla voidaan lämpö pitää alhaisena silloin, kun tilan käyttö sen sallii, ja hyödyntää ilmalämpöpumpun tehoa lämpötilan nostamisessa. OptiWatti tukee markkinoiden kaikkia yleisimpiä merkkejä ja malleja, Hyttinen selvittää.. Tämä järjestelmä laskee tarkasti sen ajan mikä vaaditaan lämpötilan nostamiseksi ihannelämpötilaan saakka. Automatiikka huolehtii Kotitalouksissa voidaan säästää energiaa laitekohtaisella säätämisellä, mutta haasteena on manuaalinen säädöt
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
– Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteiston riittävästä kunnossapidosta ja kunnon seurannasta vastaa haltija, joka yleensä on kiinteistön omistaja tai joissain tapauksissa vuokralainen. Ainoastaan, jos asuinrakennuksen osana on muu kuin asuinkäyttöä palveleva tila, esimerkiksi päiväkoti, kauppa tai muu liiketila, lääkäriasema, jonka pääsulakekoko on yli 35 A, koskee tarkastusvelvoite tällaista tilaa. Asuinrakennusten sähkölaitteiston tarkastuksille tai sähköasennusten uusimisille ei ole olemassa määräaikoja. Suurempien rakennusten ylläpidon käytännön tehtäviä hoitaa nimetty isännöitsijä, joka voi olla isännöintiyritys tai yksittäinen henkilö. 52 S ähkölaitteistojen lakisääteinen määräaikaistarkastusvelvoite ei koske asuinrakennuksia. – Sähköjärjestelmän käyttöikä on yleensä kymmeniä vuosia, mutta se kuitenkin kuluu ja vanhenee käytössä siinä kuin muukin tekniikka ja rakennus kokonaisuudessaankin. Osakas tietysti huolehtii sähkölaitteiston kunnossapidosta ja kunnon seurannasta oman huoneistonsa osalta, sanoo ylitarkasJohdot tuli uusia viimeistään 30-50 vuotta jolloin niiden laskennallinren käyttöikä menee umpeen Sähköistys kannattaa tarkistuttaa kun sähköistyksen tekninen käyttöikä on täyttynyt. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen taja Esko Iivonen Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesista. Haltija on yleensä kiinteistön omistaja tai joissain tapauksissa vuokralainen. – Tarkastustoimenpiteisiin kuitenkin on syytä ryhtyä myös silloin, jos havaitaan jotakin normaalista poikkeavaa, kuten käryä, ääntä, sulakkeiden epänormaalia palamista, epänormaalisti välkkyviä valoja tai toistuvia sähkövikoja, painottaa Iivonen. Sähköautojen latauspisteiden vaikutus sähköjärjestelmään pitää selvittää tapauskohtaisesti sähkösuunnittelijan kanssa.. – Tarkastuksia kuitenkin voidaan teettää esimerkiksi asuntokauppojen yhteydessä, tai kun tehdään hankeselvityksiä yhtiön remonttitarpeista. Taloyhtiön sähköjärjestelmien tarkistuksille ei ole määräaikoja Sähkölaitteet sytyttivät yli 2 400 tulipaloa Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta johtuvia tulipaloja syttyi viime vuonna yli 2 400. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä omistajaa edustavat hallitus ja sen puheenjohtaja. Asunto-osakeyhtiöissä omistajaa edustavat hallitus ja sen puheenjohtaja. Asunto-osakeyhtiö kantaa vastuun taloyhtiön sähköjärjestelmästä, johon kuuluvat myös pistorasiat ja valokatkaisijat. Kiinteistön tai rakennuksen haltijalla on lakisääteinen velvoite huolehtia sähkölaitteiston riittävästä kunnossapidosta
Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet ja uunit (917 kpl), valaisimet (208 kpl) ja kiukaat (107 kpl). Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta alkavia rakennuspaloja tai rakennuspalovaaroja kirjataan vuosittain PRONTO-tietokantaan, johon merkitään myös palon syttymislähde, jos se on tiedossa. Sähköpalojen määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa noin parilla sadalla, kun taas aiempina vuosina paloja oli keskimäärin 2400–2500. Valaisimista lähteneitä tulipaloja oli viime vuonna 208, toissa vuonna 213 ja sitä aiempina vuosina alle 200. Sähköasennukset, asennuskalusteet, sähkölaitteet ja sähkökeskusten komponentit kuluvat ja tulevat ajan myötä käyttöikänsä päähän. Sähköjärjestelmä, kuten muutkaan rakennuksen osat, ei pysy kunnossa ja turvallisena itsestään. Ledit eivät kuumenekuten halogeenit tai hehkulamput. Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna kuusi ihmistä. – Televisioista on saanut alkunsa viime vuonna vain kaksi paloa. – Voi olla, että varsinkin uudemmissa rakennuksissa selvitään suhteellisen pienillä töillä, mutta toisaalta latauspisteet voivat joissakin tapauksissa aiheuttaa hyvinkin mittavan sähköremontin, sanoo. Liesistä, mikroaaltouuneista ja lämmityslaitteista alkaneet palot ovat lisääntyneet, kun taas tv-palojen määrä on vähentynyt pariin tapaukseen vuodessa. Kiuaspalojen määrä on vaihdellut viiden vuoden aikana noin 90:stä 150:een. Valaisinpalojen voi vähentää suosimalla led-valaistusta, jos mahdollista. – Valaisimista alkaneet palot tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa vähenemään, koska valaisimissa käytettyjen valonlähteiden, lamppujen, toimintaperiaatteet muuttuvat. 53 Sulaketaulut saattavat olla huonokuntoiset, jolloin ne eivät kestä nykyaikaisten kodinkoneiden aikaansaamaa kuormitusta. Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire. Ahtaissa keittiötiloissa saatetaan säilyttää lieden päällä kahvin- tai vedenkeitintä, ja kun liesi kytkeytyy päälle jostain syystä, sen päällä oleva keitin syttyy palamaan, sanoo Turvallisuusja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö. Rikkinäiset ja kuluneet sähkökalusteet, löystyneet liitokset tai sähkölaitteiden pölyisyys voivat aiheuttaa vaaraa kiinteistölle tai kiinteistön käyttäjille. Merkittävimpänä syynä tähän on laitekannan kehittyminen, eli vanhoista kuvaputkitelevisioista on vähitellen luovuttu ja niiden tilalle on hankittu digitaalisia televisioita, jotka ovat huomattavasti paloturvallisempia laitteita. Valaisimet, joissa on kuuma lamppu voivat aiheuttaa syttymisen kaatuessaan, irrotessaan kiinnityksestä tai pudotessaan. Eniten kiuaspaloja oli vuonna 2019 (150), minkä jälkeen palojen määrä väheni vuosina 2020–2021 ja kääntyi taas nousuun 2022, jolloin palojen määrä nousi yli sataan. – Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen saunassa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. n. Loisteputket, halogeenija hehkulamput ovat poistumassa tai poistuneet valonlähteinä, ja ne on korvattu ja tullaan korvaamaan matalaenergisemmillä, vähemmän kuumilla valonlähteillä, Lepistö kertoo. viallisesta loisteputkesta tai sen sytyttimestä. Tv-palojen määrä on laskenut tasaisesti parinkymmenen vuoden ajan. Sähköpalojen suurin yksittäinen syy on lieden huolimaton käyttö. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen päälle vahingossa, jolloin lieden päällä tai lähettyvillä olevat materiaalit syttyvät ja palo leviää yleensä melko nopeasti läheisiin rakenteisiin. Viime vuonna tietokantaan kirjattiin 2414 sähköpaloa. Sähkölaitteiston kuntoa on jatkuvasti tarkkailtava ja siinä esiintyvät puutteet poistettava. Riskinä on, että kiuas laitetaan vahingossa päälle ja kiukaan ympärille tai päälle kasatut tavarat syttyvät tuleen, toteaa Lepistö. Liedet ja uunit Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta alkaneita tulipaloja kirjattiin pelastustoimen PRONTO-tietokantaan viime vuonna vähän yli 2 400. Vilkkuvat loisteputket tulee vaihtaa tarvittaessa lamput ja sytyttimet.Valaisimien ja valaistussarjojen tuunaamien koriste-esineiksi sisältää aina palovaaran. – Liedestä alkaneita paloja on vuodesta toiseen eniten. Valaisinpalo voi johtua esim. – Tarkastustoimenpiteisiin on syytä ryhtyä silloin, jos havaitaan jotakin normaalista poikkeavaa, kuten käryä, ääntä, sulakkeiden epänormaalia palamista, epänormaalisti välkkyviä valoja tai toistuvia sähkövikoja
– Lain mukaan kiinteistön omistaja vastaa sekä sisäverkon kunnosta, että siihen liittyvistä tietoturvajärjestelyistä. Viranomaisohjeen mukaan teletilassa asioivat ainoastaan teleoperaattorit sekä sähköja teleurakoitsijat, painottaa Jarmo Kelo. Myös taloyhtiön tietoliikenneverkossa kulkevat tiedot ovat lähtökohtaisesti viestintäsalaisuuden alaisia. Sisäverkkomääräystä uudistettiin tammikuun lopussa 2023. 54 T ietoturva ei ole ainoastaan yritysten asia. Taloyhtiön tietoliikenteen suojaaminen on näin ollen isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen vastuulla. Teletilan lukitus Kaikki taloyhtiön tietoliikenneverkossa tapahtuvat asiat kulkevat talon yhteisen teletilan kautta. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Yrityssuojeluyhdistys ry Taloyhtiön tietoliikenteen suojaaminen on isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen vastuulla, kertoo Yrityssuojeluyhdistys ry:n Jarmo Kelo.. Tyypillinen ongelma taloyhtiöiden osalta on, ettei teletilan keskeistä roolia tietoturvallisuuden kannalta ymmärretä. Seuraavaksi urakoitsijalla, joka toteuttaa suunnitelman ja kolmanneksi lukkoliikkeellä, joka tilaa lukot tehtaalta. Viime kädessä vastuu on taloyhtiöllä, joka kiinteistön omistaa ja valvoo työtä. On hyvä tiedostaa, että taloyhtiön verkon kaikki tietoliikenne kulkee yhteisen telehuoneen/ talojakamon kautta. Verkkorikollisuuden kasvu koskettaa meitä kaikkia ja samaan aikaan viestintäsalaisuus on kuitenkin taattava. – Aluksi vastuu on suunnittelijalla, joka suunnittelee kulun teletiloihin. Tuon tilan suojaaminen on näin ollen olennaista, – Tärkeintä on hoitaa teletilaan kunnollinen lukitus ja varmistaa, että vain asianosaisilla on teletilaan pääsy. Siinä korostetaan, että vastuu ketjuuntuu monen tahon tietämyksen ja yhteistyön varaan. Monille taloyhtiöille ei ole aivan selvää se, ettei taloyhtiön tietoturvallisuus ole enää operaattoreiden vastuulla, korostaa Yrityssuojeluyhdistys ry:n Jarmo Kelo. Verkkohyökkäykset, vakoiluja haittaohjelmat sekä erilaiset birukset tietoliikenneverkossa ovat koko taloyhtiön yhteinen vaara Tietoturvariskit uhkaavat myös taloyhtiöiden verkkoja Taloyhtiöiden yhteistä tietoliikenneverkkoa voivat uhata monenlaiset tietoturvan riskit. – Yleisesti häiriötilanne taloyhtiön verkossa saattaa kestää vain kaksi-viisi minuuttia, mutta se on varsin riittävä aika verkkohakkerointiin, ylimääräisen laitteen tai haittaohjelmien asentamiseen, selventää Kelo
Lisätietoja taloyhtiön teletilaan liittyvistä asioista sekä siitä huolehtimisesta saa esimerkiksi yhdistyksen nettisivuilta www. Monesti tämä on ratkaistu yksinkertaisesti esimerkiksi ritiläluukulla teletilan ovessa. Verkkohyökkäykset, vakoiluja haittaohjelmat sekä erilaiset verkkovirukset taloyhtiön tietoliikenneverkossa ovat koko taloyhtiön yhteinen vaara, summaa Kelo. n. Sarja KTL1E on nimenomaan kiinteistöjen teletilojen lukitukseen kehitetty avainjärjestelmä. Asukkaille tiedottamista Tietoturvallisuudesta tiedottaminen on monessa taloyhtiössä juurikin se akilleen kantapää. Yrityssuojeluyhdistys ry on kiinteistöjen teletilojen KTL1E-lukituksen valtakunnallisena pääkäyttäjä. – Asukkaat toki vastaavat itse omien tietokonelaitteidensa riittävästä suojauksesta alkaen aina ajantasaisesta viruksentorjuntaohjelmasta päättyen riittävän pitkiinja erikoismerkein varustettuihin salasanoihin ja käyttämällä vain turvallisia sivustoja. Sen toiminta perustuu asiantuntevaan ammattitaitoon, luottamukseen sekä laajan yhteistyöverkostoon. Vastuu toiminnasta Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän olisi hyvä sopia siitä, kuka vastaa teletilan sekä muutenkin telelaitteiden riittävästä valvonnasta sekä niiden suojauksesta ja kenellä on sinne avaimet, ohjeistaa Jarmo Kelo. On jopa taloyhtiöitä, joiden yhteiseen teletilaan pääsevät asukkaat ja huoltomiehet tai tila voi olla täysin lukitsematta. Mikäli telelaitteet sekä niihin rinnastettavat muut laitteet sijaitsevat yhteiskäytössä olevassa tilassa, kuten esimerkiksi sähköpääkeskuksentai lämmönjakohuoneen tilassa, pitää telelaitteet sijoittaa erikseen omaan lukittavaan laitekaappiin, jolloin telelaitteisiin ei pääse käsiksi ulkopuolisia henkilöitä. Yhdistys toimii alan aktiivisena vaikuttajana sekä ammatillisena yhteisönä ja edustajana annettaessa lausuntoja alaan liittyvissä kysymyksissä. Teletilan siisteydestä ja riittävästä ilmanvaihdosta pidetään huolta. 55 Taloyhtiön teletila on syytä suojata omaan lukittavaan kaappiin, mikäli tilaan on pääsy ulkopuolisilla henkilöillä. Jos lukitus on vanhentuneesta sarjasta, on avaimista voitu tehdä kopioita. – DNA, Elisa, Telia, Yrityssuojeluyhdistys, Liikenneja viestintävirasto Traficom, Finanssiala, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Turvaurakoitsijat, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ja Abloy ovat sopineet valtakunnallisesti yhteisestä teletilojen sarjasta KTL1E, jolla uudet ja saneerattavat tilat sarjoitetaan, hän jatkaa. Tämä taho sitten vastaa teletilasta kokonaisvaltaisesti ja raportoi siitä. yrityssuojelu.fi sekä Liikenneja viestintävirasto Traficomin-, Finanssialan-, Kiinteistöliitonja Isännöintiliiton nettisivuilta, listaa Kelo. Pahimmillaan teletilasta ei vastaa kukaan, siinä ei ole riittävää lukitusta eikä ilmastointia ja tila on epäsiisti yhteiskäyttötila. – Teletilan valvonta voidaan lisätä taloyhtiön vuosikelloon ja käydä kerran vuodessa läpi. Avaimia on voinut matkan varrella hukkua ja vaihtaa omistajaa. – Teletilan valvonnasta ja suojaamisesta voi tehdä myös palvelusopimuksen ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa. Tilan siisteydestä on myös pidettävä huolta, neuvoo Kelo. – Teletilassa tulee olla myös riittävä ilmanvaihto. Yrityssuojeluyhdistys ry on perustettu vuonna 1963. – Monesti ajatellaan, että kyseessä on vain suositus, mutta minimitason lukitus on pakollinen, tarkentaa Kelo. – Asukkaille olisi hyvä muistuttaa tietoturvasta esimerkiksi kuukausitiedotteessa, jotteivat tärkeät yhteiseen tietoverkkoon ja sen turvallisuuteen liittyvät asiat pääse unohtumaan, sanoo Jarmo Kelo
Kiinteistöllä on jonkin verran autopaikkoja, vaikka konseptina on ennen kaikkea autoton talo. Kiinteistö&Energian kuluvan vuoden numeroissa esittelemme uudessa juttusarjassa vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen. Talossa valmistettiin Turo Oy:n miesten vaatteita 1990-luvun alkupuolelle saakka. Se näyttää suojeluasetusten mukaisesti ulkopuolelta entiseltään, mutta Juttusarja historiallisista rakennuksista . 56 Muodonmuutos Kuopion keskustan tuntumassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha tehdas muutettiin asunnoiksi vuonna 2014. Kiinteistö sijaitsee kaupunkirakenteellisesti. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Lujatalo Oy ja TA-Rakennuttaja Oy/ TA-Asumisoikeus Oy Kulttuurihistoriallisesti merkittävässä Turon talossa Kuopiossa valmistettiin miesten vaatteita 1990-luvun alkupuolelle asti Vaatetehtaan uusi elämä palkittuna asuintalona K uopion keskustan tuntumassa, Niiralan kaupunginosassa on 1940-luvulla valmistunut Turon talo. kätkee sisäänsä talon historiaa kunnioittaen asuntoja, yksiöitä, kaksioita ja kolmioita
– Asuntoja on pääosin yhden, kahden ja kolmen hengen talouksille. Kiinteistön piha-alue toteutettiin siten, että se tukee asukkaiden luontaista kanssakäymistä ja yhdessäoloa, sanoo Vartiainen. Osa asunnoista toteutettiin saunattomina, joskin löylyistä pääsee nauttimaan varaamalla saunavuoron taloyhtiön saunasta. Tilojen esteettömyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Autoton, muttei autopaikaton Turon talosta oli tarkoituksena tehdä Kuopion kaupunkiin pilottihanke ”autottomasta asuintalosta”, muttei täysin autopaikattomasta, kertoo TA-Rakennuttaja Oy/ TA-Asumisoikeus Oy: aluejohtaja Markku Vartiainen. Rakennuksella on huomattava kaupunkikuvallinen ja paikallishistoriallinen arvo. – Suojelumääräykset koskivat julkisivua eli ikkunoita ja niiden aukotuksia, ulkoseiniä ja kantavia seiniä. Vanha tehdasrakennus asetti muutamia haasteita verrattuna niin kutsuttuun normaaliin asuinrakennusprojektiin.. Turon talon on suunnitellut Axel Fritzen Savon Pyörä Oy:lle liikeja teollisuusrakennukseksi. 57 Turon talon on alun perin suunnitellut Axel Fritzen Savon Pyörä Oy:lle liikeja teollisuusrakennukseksi. Sijaintinsa perusteella kohde soveltuu erittäin hyvin iäkkäille henkilöille. Palvelut ovat lähellä eikä auton omistaminen ole näin ollen tarpeellista. Raskasta kaavamuutosprosessia ei vaadittu. – Erityisenä kohderyhmänä olivat yli 55-vuotiaat henkilöt. Heille liikkuminen jalan, polkupyörillä ja skoottereilla on hyvin luontaista. Toisena kohderyhmänä olivat nuoret henkilöt, joille autoilu ei ole itseisarvo. Jätimme rakennukseen vanhat välipohjat ja säilytimme porrashuoneet, lisäksi avasimme aiemmin kiinnimuurattuja ikkuna-aukkoja. Tämä tarkoitti sitä, ettei rakennusta saanut ilman pakottavaa syytä hävittää. Lisäksi korjausja muutostöiden täytyi olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyisi. Käyttötarkoituksen muutos ei aiheuttanut myöskään paloturvallisuuteen normaalista poikkeavia ratkaisuja. Tehdaskiinteistö on suojeltu asemakaavalla. Lisäksi saimme tehdä pieniä ikkuna-aukkoja ennen palomuurina toimineeseen päätyseinään, Takkinen jatkaa.. Vaateteollisuus päättyi noin neljäkymmentä vuotta myöhemmin, jolloin tilat muutettiin opetustiloiksi. Nyt talon omistaa TA-Asumisoikeus Oy ja kiinteistö on ollut asuinkäytössä vuoden 2014 syksystä alkaen. Kohteen käyttötarkoituksen muutos tehdaskiinteistöistä asuinrakennukseksi voitiin toteuttaa poikkeamismenettelyllä. keskeisellä paikalla, noin kilometrin kävelymatkan päässä kauppatorista. Sen jälkeen tiloissa toimi Kuopion Rouvasväenyhdistys, jonka perustamasta käsityökoulusta sai alkunsa Kuopion Muotoiluakatemia. Turo Oy siirsi rakennukseen vaatetuotantonsa vuonna 1953. Turon talo näyttää suojeluasetusten mukaisesti ulkopuolelta entiseltään, mutta kätkee sisäänsä moderneja asuntoja talon historiaa kunnioittaen, kertoo Lujatalo Oy:n Itä-Suomen hankekehitysjohtaja Reijo Takkinen. Turon talo sijaitsee Kuopion Niiralan kaupunginosassa rinnetontilla, jolloin Niiralankadun varrelle muodostuu kolme asuinkerrosta ja Pyöräkadulle neljä asuinkerrosta, pohjakerros mukaan lukien. Muotoiluakatemian opiskelijat ikuistivat talon historian sen kellarin seinille. – Rakennuksen kaavamerkintä suojelun osalta oli ” kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus”
Kiinteistön piha-alueen toteutuksessa otettiin huomioon kaiken ikäiset asukkaat ja yhdessä oleilu.. Umpeen muurattuja ikkuna-aukkoja avattiin muutosprosessin aikana. Luonnollisesti äänieristys piti saada ajantasaiseksi jo asumismukavuuden kannalta. Turon talolla on huomattava kaupunkikuvallinen ja paikallishistoriallinen arvo. Vanhoihin kantaviin seiniin jätimme näkyviin lautamuotilla tehtyjä betoniseiniä, ne tuovat vieläkin tunnelmaa vanhaan tilaan, kertoo Reijo Takkinen. Rakennuksessa oli ollut sisäilman ongelmia, joten niiden syytä selvitettiin ja tilanne korjattiin. Tehtaan oviaukon tuli olla leveä ja sellainen se on tänäkin päivänä. Kaikki rakenteet käytiin tarkasti läpi, summaa Takkinen. Näin rakennuksessa on monia erilaisia rakenteita ja ajan kerrostumia. Lisäksi laajaa ja yhteistä tilaa autopaikoille ei rakennuksesta löytynyt. Joidenkin asuntojen Turon talo näyttää suojeluasetusten mukaisesti ulkopuolelta entiseltään, mutta kätkee sisäänsä moderneja asuntoja talon historiaa kunnioittaen. Ajan kerrostumat näkyvillä Rakennukseen oli tehty jo aiempina vuosina remontteja, esimerkiksi 50-luvulla kiinteistön toista siipeä oli korotettu. 1940-luvulla rakennettu kiinteistö tunnetaan nimellä Turon talo, koska rakennuksessa valmistettiin Turo Oy:n miesten vaatteita lähes neljän vuosikymmenen ajan. 58 – Rakennus oli runkosyvyydeltään erilainen kuin optimaalinen asuntorakennus. – Käytännössä sisätilat purettiin tyhjiksi ja talotekniikka uusittiin täysin, samoin kuin rakennuksen sisäpinnat. Huoneistojen pohjaratkaisut ovat yksilöllisiä. – Talossa on 68 asuinhuoneistoa, joiden koot vaihtelevat 31,5 neliön yksiöstä 96,5 neliön kolmioon. Kiinteistön vanhat kaksoislaattavälipohjat purettiin ja välissä olleet täytteet sekä laudoitukset poistettiin kokonaan, juurikin näiden ilmenneiden ongelmien takia
Vanhan tehdasrakennuksen avarat ikkunat sopivat moderniin asuintaloon.. – Kaiken kaikkiaan pyrimme korjaamaan mahdollisimman paljon vanhan rakennuksen ja sen tunnelman ehdoilla, hän jatkaa. – Muotoiluakatemian entisiä opiskelijoita kävi asuntonäytöllä. Jokaisen asunnon pohjaratkaisu on uniikki. Asuntoja on yksiöistä kolmioihin. Tiettävästi jokunen tehtaan työntekijäkin on muuttanut entiselle työpaikalleen, kertoo Takkinen. . Palkinto myönnettiin hyvin suunnitellusta ja toteutetusta kunnostuksesta sekä käyttötarkoituksen muutoksesta, joiden myötä entinen teollisuuskiinteistö sai uuden elämän asuintalona. Voittanut ehdotus toteutettiin talon kellarin seinään. Turon talon sisätilat purettiin ja talotekniikka uusittiin täysin. Aiemmin tiloissa toimineen Muotoiluakatemian oppilaille järjestettiin kilpailu siitä, kuinka säilyttää talon historia näkyvillä. Tehtaan muuttaminen asumisoikeusasunnoiksi oli esimerkillisesti tehty, sillä Kuopion kaupunki myönsi Niiralankatu 15:n kiinteistölle kulttuuriympäristöpalkinnon hyvin toteutetusta kulttuuriympäristöteosta vuonna 2016. Osassa Turon talon asunnoista on sauna. Palkinnon saivat arkkitehti, pääsuunnittelija Kaisu Vasara, TA-yhtiöt, joka toimi rakennuttajana ja urakoitsija Lujatalo Oy. Sinne on nyt ikuistettu talon eri vaiheet piirrosmuodossa. 59 huonekorkeus saattaa olla varsin mittava, koska vanhat tehdashallit olivat käyttötarkoituksensa takia korkeita
Tällä hetkellä Turun filharmoninen orkesteri toimii Annikaistenkadulla. 60 Turku Turkuun Aurajoen rannalle uusi musiikkitalo Fuuga Huippuluokan akustiikka ja arkkitehtuuri Turun filharmoninen orkesteri saa uuden kodin, kun Aurajoen kulttuurirantaan valmistuu vuonna 2026 musiikkitalo Fuuga, joka tarjoaa esiintymispaikan myös monentyyppisille muille kulttuuritapahtumille. Suonpään mukaan Turku haluaa Suomen vanhimpana ja merkittävänä kulttuurikau. Rakennustyöt alkoivat syyskuussa alustavilla rakennustöillä. Nimensä talo sai viime vuonna järjestetyn kaksivaiheisen yleisöäänestyksen perusteella. Nykyisiä tiloja on korjattu vuosien varrella useaan kertaan. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Havainnekuvat: PES-Arkkitehdit Oy M usiikkitalo Fuuga rakennetaan Itsenäisyydenaukiolle Aurajoen itärannalle. Hanke lähti liikkeelle siitä, kun jouduimme arvioimaan, kuinka laajamittaista saneerausta nykyiselle rakennukselle kannattaisi tehdä ja olisivatko tilat siltikään toiminnallisesti ja kooltaan riittävän korkeatasoisia, jotta ne palvelevat tämän päivän orkesteritoimintaa, sanoo Turun kaupungin kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää, joka toimii allianssiryhmittymän puheenjohtajana. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 90,5 miljoonaa euroa. – Musiikkitaloa on valmisteltu vuosia
Taloon tulee lisäksi 300-paikkainen monitoimisali. Sisätilojen kaarevat muodot ja erilaiset puupinnat luovat koko taloon rytmiä ja lämpimyyttä. Näyttämö on mitoitettu 100 esiintyjälle. Konserttisalin huippuluokan akustiikasta vastaa maailmankuulu akustikko Eckhard Kahle. Hankkeen toteuttamisen tavoitteissa on kuitenkin vahvasti esillä se, että tilojen pitää soveltua myös muihin esiintymistarkoituksiin, jolloin on mahdollista tavoittaa monia eri yleisöryhmiä. Musiikkitaloon on tulossa tapahtumien ulkopuolellakin avoinna oleva ravintola sekä kattoterassi ravintoloineen ja puutarhoineen. Osa näyttämöstä on laskettavissa orkesterimontuksi, jolloin on mahdollista esittää esimerkiksi ooppe. – Turussa on rakenteilla monia isoja kohteita. – Musiikkitalolla pyritään samalla tukemaan yhteisöllisyyttä. Taloon tulee lisäksi 300-paikkainen monitoimisali. Näyttämöstä osa voidaan laskea orkesterimontuksi, mikä mahdollistaa esimerkiksi oopperan esittämisen. Talosta rakennetaan myös sisäkulkuyhteys kaupunginteatteriin. Konserttitalon katolle tulee aurinkopaneelit. 61 Akustiikaltaan huippuluokkainen konserttisali on suunniteltu akustisen orkesterimusiikin esittämiseen. Kimmo Suonpää kertoo, että tavoitteistossa on määritelty, että rakennuksen pitää täyttää korkeat energiavaatimukset ja rakentamisen hiilijalanjäljen olla mahdollisimman pieni. Rakentamista toteutetaan taksonomiaperiaatteella eli koko ajan tehdään EU:n kestävän raIlmakuvassa musiikkitalon sijainti Aurajoen kulttuurirakennusten rivistössä. Sen on tarkoitus olla kaikkien turkulaisten talo, jossa on monipuolisesti tarjontaa kaikille, Suonpää painottaa. Uudisrakentamisella saadaan maailmanluokan akustiset olosuhteet orkesterimusiikin esittämiselle ja monimuotoiset ja nykyaikaiset tilat, jotka toimivat esiintymispaikkana muillekin kulttuuritilaisuuksille ja tapahtumille. Huippuluokan akustiikka ja arkkitehtuuri raa. Muodoltaan sali on kenkälaatikkotyyppinen. – Koska hanke toteutetaan allianssihankkeena, niin vielä rakennusvaiheessa pystytään perusratkaisujen ohella tekemään erikoisratkaisuja, jos niitä tarvitaan. Muutoin talo lämpiää kaukolämmöllä. Ylhäältä ikkunoista tulviva valo antaa salille erityistä luonnetta ja sävyjä. Näyttämöllä mahtuu esiintymään yhtä aikaa 100 esiintyjää. – Lähtökohtaisesti musiikkitalo on sinfoniaorkesterin koti orkesterimusiikin esittämiseen. Muodoltaan sali on sovellettua kenkälaatikkomallia. Siinä on 1 300 paikkaa. punkina olla keskeinen toimija kulttuurin saralla. Musiikkitalo Fuugan ohella kulttuurirannassa on menneillään ja tulossa monenlaisia toimenpiteitä, joiden valmistuminen ajoittuu kesälle 2026, kertoo Turun kaupungin kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää. Talon sydän Talon sydämen muodostaa 1300-paikkainen pääsali, joka on suunniteltu akustisen orkesterimusiikin esittämiseen
– Toteutusvaiheeseen siirtymistä varten on ruvettu tekemään alustavia toimenpiteitä. – Musiikkitalon tavoiterakennuskustannukset ovat noin 80 miljoonaa euroa ja kokonaiskustannusarvio 90,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää tilaajan riskivarauksia ja korkean laatutason bonuspooleja noin 10 miljoonaa, Suonpää sanoo. Syyskuun alussa tonttia alettiin valmistella rakentamista varten kaatamalla siellä olevia puita ja poistamalla tontilta pilaantuneita maita, joita on jonkin verran, sekä siirtämällä taideteoksia pois rakennustyömaan alta. hoituksen luokittelujärjestelmän mukaista taksonomia-arviointia. Alueelta on esimerkiksi siirretty pois kolme taide-elementtiä, joista yksi tulee aikanaan Länsi-Suomi Oy, PES-Arkkitehdit Oy ja WSP Finland Oy sekä alihankkijana Laidun-design Oy. Päälämpiö ja konserttisalin pääty. Rakentaminen alkamassa Turun kaupunginvaltuusto päätti elokuisessa kokouksessaan, että musiikkitalon raken. 62 Näkymä lähestyttäessä musiikkitaloa teatterinsillalta. Turun kaupungin kumppanina toimivan allianssiryhmittymän muodostavat Hartela taminen voi alkaa. Allianssissa osapuolet ovat yhteisesti vastuussa hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta
– Olemme viime vuosina tehneet isoja ja merkittäviä strategisia kulttuuri-investointeja, joista moni liittyy Aurajoen rantaan rakentuvaan kulttuurirantaan. n Musiikkitalo Fuuga on Aurajoen kulttuurirannan investoinneista suurimpia ja siitä rakentuu kansainvälisestikin merkittävä musiikin keskus. Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka.. Kaksi muuta museo sijoittaa johonkin toiseen kohteeseen, Kimmo Suonpää kertoo. Turun kaupunginteatteri peruskorjattiin kuusi vuotta sitten. Musiikkitalon avajaisia on suunniteltu vietettäväksi loppukeväästä 2026. Väinö Aaltosen museon saneeraus ja pieni laajennus on käynnistymässä ja valmistuu samoihin aikoihin musiikkitalon kanssa kesällä 2026. Kulttuurirannassa on menneillään ja sinne on tulossa monenlaisia toimenpiteitä, joilla Aurajoen itäinen puoli uudistuu monella tapaa vuoden 2026 kesään mennessä. 63 takaisin tontille. Itäisellä rantakadulla on menneillään pyöräilyteiden rakentaminen ja Aurajoen rantamuurin saneeraus on tulossa. Musiikkitalo Fuuga on näistä investoinneista suurimpia ja siitä rakentuu kansainvälisestikin merkittävä musiikin keskus, Suonpää sanoo. Toivottavasti lauttahankekin on toteutumassa samoihin aikoihin muiden hankkeiden kanssa, vaikka siihen liittyvästä asemakaavamuutoksesta on tehty valitus, ja kulttuuriranta saadaan sykkimään elämää entistä enemmän, Kimmo Suonpää toivoo. Ideana on, että lautalla olisi erilaiseen esittämiseen sekä allasja ravintolatoimintaan liittyviä toimintoja. Suunnitteilla olevista yksityisistä hankkeista Suonpää mainitsee 300-paikkaisen pysäköintilaitoksen teatterin ja virastotalon kulmalle sekä kelluvan kulttuurijokilautan, joka sijoitetaan Aurajokeen Väinö Aaltosen museon eteen. Musiikkitalo Fuuga on osa Turun keskustavisiosta juontuvaa Aurajoen kulttuurirannan kehittämistä. Siitä tulee uusin helmi Turun kulttuuritalojen ketjuun, jossa ovat jo muun muassa Sibelius-museo, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Taiteen talo, Turun Kaupunginteatteri, Wäinö Aaltosen museo ja tulevaisuudessa myös Historian ja tulevaisuuden museo. Suonpää kuvaa rakentamisen vauhtia Turussa vilkkaaksi ja etenkin musiikkitalon ympäristössä. – Jokilautta on mielenkiintoinen yksityinen projekti. Varsinainen rakentaminen alkaa näillä näkymin lokakuun alkupuolella
Terminaalitilojen tulee myös joustaa tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Matkustajaliikenteen lisäksi Ferry Terminal Turku palvelee tärkeää Suomen ja Skandinavian välistä rahtiliikennettä. Tilasynergiaa haetaan muun muassa varustamoiden yhteisistä odotustiloista ja lipunmyyntialueista. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Havainnekuvat: PES-Arkkitehdit Oy. Hanke on saanut nimekseen Ferry Terminal Turku (FTT). 64 Turku U usilla ratkaisuilla pyritään saamaan kustannushyötyjä ja tehostamaan laivaliikennetoimintoja kuin myös parantamaan asiakkaiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on rakentaa varustamoiden käyttöön uusi yhteinen matkustajaterminaali sekä uudistaa laiturirakenteita, kenttäalueita ja liikennejärjestelyitä. Investoinnin arvo on 172 miljoonaa euroa. – Liikkeelle on lähdetty ajatuksesta, että yhdistetään nämä kaksi ratkaisua yhdeksi yhteisterminaaliksi, jota Turun satama Nyt varustamoilla on erilliset terminaalit, toiminnot yhdistetään uuteen terminaaliin Turun satamaan uusi matkustajaterminaali Turun Satama, Tallink Silja ja Viking Line kehittävät yhdessä Turun matkustajaterminaalialuetta. Tällä hetkellä Tallink Siljalla on oma terminaali ja Viking Line pyörittää terminaalitoimintaansa Turun kaupungin omistamassa rakennuksessa
Tuomariston mukaan voittajaehdotuksessa on lennokkuutta ja liikettä. – Hankkeessa on tavallaan kaksi isoa ja rinta rinnan etenevää vaihetta, terminaalirakennuksen rakentaminen ja laitureiden rakentaminen, Söderholm jatkaa. Sinne on alustavasti suunniteltu ympärivuotista kaupunki. Satamatoimintojen osuus kokonaisinvestoinnista on 172 miljoonaa euroa, josta terminaalin osuus noin 40 miljoonaa. 65 Turun satamaan uusi matkustajaterminaali Turun Satama Oy järjesti kaksivaiheisen arkkitehtuurikutsukilpailun uuden matkustajaterminaalin pääja arkkitehtisuunnittelijan valitsemiseksi. Operointi uudessa terminaalissa voisi alkaa aikaisintaan kesällä 2026, kuitenkin viimeistään saman vuoden lopussa. Hanke sisältää myös laitureiden kunnostamisen nykyaikaiseen muotoon. Turun satamassa kunnostus vaatii paljon työtä ja isoja ratkaisuja, koska merenpohja on hyvin savinen. Kyseessä on sarja laajoja uudistuksia: laiturit, kenttäalue ja liikennejärjestelyt sekä kaikkien porttijärjestelmien digitalisointi, sanoo Turun sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm. Kilpailun voitti PES-Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan ORIGAMI. pyörittää eli operoi, sanoo Turun sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm. Sen arkkitehtuuri perustuu vinoihin kolmiomaisiin pintoihin, teräksen, lasin ja alumiinin leikkiin. Viking Linen nykyisestä alueesta ja sen rekkaja autokentästä tulee kehityshanke, jolla uudistetaan Turun linnan ympäristöä, eli Linnanniemen aluetta. – Terminaalirakennuksesta tulee hieno, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta
Pyrimme tekemään kaiken nykyliikennettä häiritsemättä, Erik Söderholm sanoo. Uusi raideyhteys tullaan vetämään Pahaniemen sillan alta – Matkustajamäärät palautuivat aika nopeasti entiselleen koronan jälkeen paitsi, että venäläiset ja aasialaiset matkustajat jäivät pois. Kun se on vahvistettu, terminaalille haetaan rakennuslupaa ja rakentaminen voi alkaa. – Nykyisin junaraide kulkee asutuksen läpi ja siinä on useampi tasoristeys. Erik Söderholm arvioi, että parhaimmassa tapauksessa kolmen vuoden päästä tästä hetkestä terminaalirakennus on valmis, siis aikaisintaan kesällä 2026. Satamassa liikkuu tällä hetkellä vuodessa vajaat 100 000 rekkaa ja reilut 250 000 henkilöautoa. Matkustajia liikkuu nyt vuositasolla 2,5 miljoonaa. Niitä päivitetään lopulliseen muotoonsa suunnittelun edetessä. Hankkeen aikataulu riippuu kaavan valmistumisesta. Aika näyttää, mihin suuntaan kehitys vie, Erik Söderholm kertoo. 66 kulttuurin keskusta erilaisine palveluineen ja kaupallisine toimintoineen. Havainnekuvat matkustajaterminaalista ovat arkkitehtuurikilpailuvaiheesta ja toimineet suunnittelun pohjana. Ne ovat vaaratekijöitä ja myös hidastavat liikennettä. – Tilasynenergiaa haetaan muun muassa varustamoiden yhteisistä odotustiloista ja lipunmyyntialueista. Havainnekuvassa toisen kerroksen lähtöaula. n. Erityisesti uusi rekkaja henkilöautoreitti Pansiontietä pitkin tulee sujuvoittamaan liikennettä huomattavasti, kun Juhana Herttuan puistokadun liikennesumput poistuvat, Söderholm kehuu. Rakennusvaihe kestää noin puolitoista vuotta. Rakennusajaksi joudumme tekemään monia väliaikaisratkaisuja, esimerkiksi ohjaamaan liikennettä toisella tavalla. – Uskon, että laiturit ovat valmiita suurin piirtein samoihin aikoihin, kun itse terminaalirakennuskin. satama-alueen läpi suoraan terminaalin eteen ilman tasoristeyksiä. Turun kaupunki on hyväksynyt kaavan, mutta siitä on tehty valitus, mikä tarkoittaa, että kestää vähintään vuoden, ellei jopa puolitoista vuotta, ennen kuin kaava voidaan vahvistaa. Luku oli ennen koronaa yli kolme miljoonaa. Myös satama-alueen liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan. Terminaalin liikennejärjestelyiltä vaaditaan sujuvuutta ja varmuutta, nyt ja tulevaisuudessa. – Myöhemmin tiedämme tarkemmin, mitä kaikkea alueelle tulee, ja miten Turku laajenee merelle päin, Söderholm sanoo. Samanaikaisesti rakennetaan laitureita, jotka eivät vaadi kaavapäätöstä. Koska valmis
Teksti: Liisa Airaksinen Havainnekuvat: LPR-arkkitehdit Vanha seurakuntakeskus purettiin kesän aikana. Sen oli suunnitellut Turun seudulla aikoinaan tunnettu arkkitehti Pekka Pitkänen. Rakennus on valmis vuoden 2024 lopulla. Hankkeen kustannusarvio on noin 8,5 miljoonaa euroa. 67 Turku Turun Hirvensalon uudessa kirkossa ja seurakuntakeskuksessa hyödynnetään myös suojeltuja vanhan kirkkosalin seiniä Uutta ja vanhaa Turun Hirvensalon saarelle rakennetaan uusi kirkko ja seurakuntakeskus. Toiminta uusissa tiloissa pääsee käyntiin seuraavana keväänä. Purkulupa saatiin sillä ehdolla, että kirkkosalin sisäseinät jätettiin pystyyn ja salin alkuperäinen muoto säilytetään, vaikka salia jatketaan ja laajennetaan.. Turun museokeskus on luokitellut kohteen suojeltavaksi
Pääurakoitsijana toimii Aura Rakennus Länsi-Suomi Oy. Turun museokeskus on luokitellut kohteen suojeltavaksi eikä aluksi antanut sille purkulupaa. Kirkko ja seurakuntakeskus oli rakennettu 1960-luvulla ja niissä oli sille ajalle tyypillisiä suunnitteluja rakennusvirheitä. Uuden seurakuntakeskuksen on suunnitellut LPR-Arkkitehdit. – Purkutyöt saatiin päätökseen loppukesällä. Rakennuksen muille osille saatiin purkulupa, mutta kirkkosalin sisäseinät jätettiin pystyyn, jotta vanha arkkitehtuuri jää näkyville. Hankkeen kustannusarvio on noin 8,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kirkkosalin alkuperäinen muoto säilytetään, vaikka salia jatketaan ja laajennetaan. Uuden rakentaminen on alkanut, kertoo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Seppo Kosola. Rakennus valmistuu vuoden 2024 lopulla. T urun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kesäkuussa Hirvensalon uuden seurakuntakeskuksen rakentamissuunnitelmat ja vanhan purkamisen. Vanhan kirkkosalin on suunnitellut Turun seudulla aikoinaan tunnettu arkkitehti Pekka Pitkänen. – Rakennussuunnitelman keskeinen ajatus oli, että pystymme säilyttämään mahdollisimman paljon vanhan rakennuksen arkkitehtuuria ja henkeä, Kosola sanoo.. Kosteusvaurioiden takia vanha seurakuntakeskus on ollut suljettuna jo neljä vuotta. Nyt rakennus on maan tasalla lukuun ottamatta suojeltuja vanhan kirkkosalin sisäseiniä. Toiminta uusissa tiloissa pääsee käyntiin seuraavana keväänä. Kosolan mukaan käydyissä neuvotteluissa päästiin kompromissiin. 68 Turun Hirvensalon uuden seurakuntakeskuksen rakennustyöt ovat alkaneet Moikoisten keskustassa
– Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi ison investoinnin yksimielisesti. Kosolan mukaan tavoitteena on luopua ensi kesään mennessä joistakin pienemmistä seurakuntatiloista, joita on hajallaan ympäri Turkua ja Kaarinaa. Lämmitysjärjestelmäksi valitsimme maalämmön. Rakennuksen kokonaisala on 1 813 neliötä, kerrosala 1 486 neliötä ja tilavuus 8 970 kuutiota. Vähennystarve on noin 5–10 prosenttia kokonaistilakannasta. Hanketta on suunniteltu vuosia. Täyskivinen seinärakenne on hyvä eristyskyvyltään ja hiilijalanjäljeltään. Hänen näkemyksensä on, että ainakin Varsinais-Suomessa, Turun arkkihiippakunnan alueella melkein kaikki seurakunnat ovat vastaavanlaisessa tilanteessa. – Kun hanke kilpailutettiin viime kesänä, kustannukset olivat lähteneet laskuun, koska rakentaminen oli pysähtynyt kuin seinään. Kirkollisista kokoontumistiloista ja etenkin nuorille sopivista, on ollut pulaa. – Tavoite on aika vaatimaton, mutta tärkeä päänavaus. Seurakuntakeskuksen alueelle onkin tuotu siirrettävä parakkirakennus. Niihin liittyy monenlaisia tunnetiloja. Kirkkosali on monitoimitila ja jaettavissa kahteen osaan, jolloin salissa voi olla kaksi tilaisuutta yhtä aikaa. Rakentamisesta ja kiinteistöistä aiheutuvat suurimmat hiilijalanjäljet. Luultavasti tilanne on sama koko maassa. Muodoltaan laajennus jatkaa salin vahvaa kiilamaista muotoa. Toisaalta nykyisessä taloustilanteessa on aika haastavaa myydä kiinteistöjä, sanoo Seppo Kosola. Tiloista luopuminen ei ole helppoa, vaikka luottamushenkilöt näin päättäisivätkin. Nyt ollaan onneksi jo niin pitkällä, että Martinseurakunta saa kovasti kaipaamaansa lisätilat vuoden 2025 alussa. n – Rakennussuunnitelman keskeinen ajatus oli, että pystymme säilyttämään mahdollisimman paljon vanhan rakennuksen arkkitehtuuria ja henkeä.. Uuteen seurakuntakeskukseen sijoittuvat 250-paikkaisen kirkkosalin lisäksi muun muassa nuorisotilat, diakonian vastaanottotilat sekä partioja kerhotilat. Vanha kellotapulikin purettiin ja tilalle rakennetaan uusi lähemmäksi tietä. Tilalle on vuokrattu väistötiloja muualta Moikoisista. Kosola kertoo, että jo hankesuunnitteluvaiheessa otettiin mukaan asiantuntija laskemaan, miten eri rakenneratkaisut vaikuttavat niin rakentamiskuin käyttöaikaiseen hiilijalanjälkeen. Se on paksu, tiilen näköinen eritysaineella täytetty elementti eikä muita eristysmateriaaleja tarvita. Vähennyslista on valmis ja asiaa tullaan käsittelemään kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostoissa loppuvuoden aikana. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on jäseniä tällä hetkellä vähän alle 150 000, mikä tarkoittaa, että alueen asukkaista noin 65 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on sitoutunut siihen, että se on vuonna 2029 hiilineutraali. Ainoa ratkaisu on vähentää tiloja mahdollisuuksien mukaan. – Rakennus on laajuudeltaan samankokoinen kuin vanha rakennus, mutta tilavuudeltaan isompi, Kosola sanoo. Rakennuksen runkoa varten verrattiin keskenään betoni-, puu-, tiilija kennoharkkoratkaisuja. Kosolan mielestä pitkän projektin aloittaminen ajoittui juuri oikeaan aikaan rakennuskustannusten kannalta. – Valitsimme kantaviin seinärakenteisiin kennoharkon. Vähennys ei koske kirkkotiloja. Uskon, että näillä tilapäisjärjestelyillä pärjätään, kunnes uusi seurakuntakeskus valmistuu, Seppo Kosola arvelee. Myös materiaalien saatavuus on tällä hetkellä parempi. – Väistötilat ovat olleet riittävät, koska korona-aikana toimintaa ei ollut, mutta nyt syksyn alkaessa lisätiloille on tullut tarvetta. 69 Kirkkosalin laajennus mukailee vanhan salin luonnollisia, sävyiltään maanläheisiä materiaaleja sekä Pitkäsen ajatusta valon ja varjojen leikistä tilan pinnoilla. – Tulovirrat ovat ehtyneet ja rakennusten ylläpitokustannukset ovat jatkuvasti nousussa. – Halusimme rakennusmateriaalien valinnalla ja rakennusratkaisuilla tehdä hiilijalanjäljestämme mahdollisimman pienen. Myös pysäköintialueita kunnostetaan ja laajennetaan. Hiilineutraali rakennus Seppo Kosolan mukaan Hirvensalo on Turun seudulla voimakkaasti kasvavaa aluetta, jossa on paljon nuoria perheitä. Tilojen vähennysprojekti Vaikka uutta rakennetaan, seurakuntayhtymässä on samanaikaisesti menneillään tilojen vähennysprojekti. Osasta tiloja pitää luopua. Vanha ja juuri purettu seurakuntakeskus on ollut poissa käytöstä jo neljä vuotta
70
Alueen asemakaavan muutos laaditaan Skanskan Helsinki High-rise -kilpailussa toiseksi tulleen ja neuvotteluvaiheessa kehitetyn ehdotuksen pohjalta. Tornitalojen rakentaminen alkanee vuonna 2026 Helsingin Pasilaan uusi kaupunginosa Etelä-Pasila, Näkymä Asemalta Pasilansiltaa länteen. 71 S enaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen Pasilan Länsitornialueen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä esisopimuksen ensimmäisen vaiheen tornitalojen tonttien ostosta. Senaatti kehittää valtion käytöstä poistunutta omaisuutta myytäväksi Eteläisessä Postipuistossa, Keski-Pasilassa Ratapihakortteleissa ja Pasilan aseman eteläpuolella olevalla Tornialueella sekä Veturitallinpihalla. Myös alueen asukasmäärä lähes kolminkertaistuu 30 000:een. Uusien toimistojen ja liiketilojen rakentamisen myötä Pasilan työpaikkamäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een. Pasilan alue on ollut viimeisien vuosien aikana suuressa muutoksessa ja koko alueen olemus tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Lisäksi Pasila vahvistaa rooliaan tapahtumakaupunginosana ja monipuolisena palvelujen tarjoajana. Rakentamisen ennakoidaan alkavan arviolta vuonna 2026. Uusi nimi Uusi tornitaloalue tulee liittymään saumattomasti Pasilaan, ja sille haettiin toteuttaUusien toimistojen ja liiketilojen rakentamisen myötä Pasilan työpaikkamäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een.. Myös asuntojen määrä ja palvelujen tarjonta lisääntyvät voimakkaasti. Ensimmäisessä vaiheessa myynnin kohteena ovat tontit toimistotornin, asuintornin sekä paviljonkirakennuksen toteutusta varten, alueen loput kaksi tonttia Senaatti-kiinteistöt myy myöhemmässä vaiheessa. Työpaikkoja ja liiketiloja rakennetaan kaikille Pasilan alueille. Pasila on liikenteen risteyskohta, jonne on loistavat yhteydet Helsingin ydinkeskustasta ja kaikkialta Suomesta kaikilla liikennemuodoilla. Helsingin Pasilaan rakentuu käytännössä uusi kaupunginosa, kun alueelle rakennetaan neljä tornitaloa rautatieaseman ja Triplan kauppakeskuksen naapuriin. Teksti: Juha Ahola Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto ALA Pasila on Suomen saavutettavin paikka ja Helsingin toimitilarakentamisen avainalue. Länsitornialueelle on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan neljä tornitaloa sekä paviljonkirakennus. Pasilan kaksi asemaa, Pasilan asema ja Ilmalan asema, kehittyvät erittäin merkittäviksi joukkoliikenteen vaihtopaikoiksi, joissa on helppoa vaihtaa kulkumuodosta toiseen ja joista molemmista on tiheä junayhteys lentokentälle
Etelä-Pasila, Näkymä Torniaukiolle. 72 jaosapuolten, Skanskan ja Arkkitehtitoimisto ALAn edustajien kanssa yhdessä uutta helposti muistettavaa nimeä. Niinpä Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä. Alueella asui pääasiassa työläisiä. 29-kerroksiseen toimistotorniin on suunnitelmien mukaan tulossa 34 000 neliömetriä vuokrattavaa toimitilaa, ja 28-kerroksiseen asuintornitaloon asuntoja on kaavailtu noin 270 kappaletta. Alueen nimeksi valittiin Etelä-Pasila. 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja alue päätettiin purkaa uusien kerrostalojen tieltä. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat Keski-Pasila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Pohjois-Pasila. Länsi-Pasilan keskiosassa sijaitsi alun perin puutalokaupunginosa, jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Etelä-Pasila, Näkymä Pasilankatua pohjoiseen. Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979, koska Itä-Pasila oli alusta lähtien saanut osakseen runsaasti arvostelua, alue suunniteltiin perinteisempään tyyliin. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin vuonna 1977, ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä. n. Etelä-Pasila, Näkymä Pasilankatua etelään. Paviljonkirakennukseen on suunnitteilla muun muassa liiketiloja sekä monikäyttöistä tilaa tapahtumille. Etelä-Pasila, Näkymä Pasilansiltaa itään
Sähköpisteitä tarvitaan nykyään paljon enemmän kuin 1990-luvulla, samoin tietotekniikan kaapelointeja. uusilla luiskilla takaportaan yhteyteen ja tekemällä sisälle kaksi esteetöntä wc:tä. Edellisessä peruskorjauksessa tehty hissi uusitaan. Ahola ja hankkeen pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy. Samassa yhteydessä myös rakennuksen esteettömyyttä parannetaan. Edellisestä peruskorjauksesta on kulunut jo 30 vuotta, ja on taas laajempien korjaustoimenpiteiden aika, jotta valtion keskeinen edustusja seminaaritila voidaan pitää arvoisessaan käytössä ja asussa. Säätytalo sijaitsee Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia. n Hallitusneuvottelujen näyttämönä viime keväänä Säätytalo remontoidaan. Säätytalon toiminnasta ja käytöstä vastaa valtioneuvoston kanslia. Hankkeen projektinjohtourakoitsijaksi on valittu Rakennus Oy Antti J. Puistikon uudistuksesta järjestetään elokuussa kesälomien jälkeen esittelytilaisuus lähialueiden asukkaille ja muille kiinnostuneille yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Lisää energiatehokkuutta Rakennuksen talotekniikka on vanhentunut. Talon takana sijaitsee Säätytalon puisto. Konservointia on valmisteltu jo monin tutkimuksin ja koekäsittelyin. Työmaa kestää kaksi vuotta, ja Säätytalo on poissa käytöstä korjausten ajan. Julkisivujen kunnostukseen kuuluu rappausja maalaustöiden lisäksi rikkaiden kipsikoristeiden uusiminen ja ikkunoiden kunnostus. Korjauksen kustannusarvio on 38 miljoonaa euroa. Peruskorjaus alkoi syyskuussa, hankkeen kustannusarvio on lähes 50 miljoonaa euroa. Säätytalon esteettömyyttä parannetaan mm. Hankkeen lopuksi uudistetaan vielä Säätytalon puistikko ja leikkipaikka yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Säätytalon korjaukset työllistävät monia restauroinnin ja konservoinnin erityisosaajia. Gustaf Nyströmin suunnittelema rakennus valmistui joulukuussa 1890. Se toimii nykyisin valtion kokousja edustustilana. Julkisivuihin palautetaan niistä haalistunut eloisa hiekkakivijäljitelmämaalaus. Monimuotoinen peltikate uusitaan ja päätykolmion pronssiveistos konservoidaan. Uudet energiatehokkaammat ilmanvaihtokoneet vaativat enemmän tilaa, ja siksi rakennukseen joudutaan rakentamaan uusia konehuoneita. Samalla parannetaan myös rakennuksen esteettömyyttä. Se rakennettiin alkujaan Suomen säätyvaltiopäivien istuntopaikaksi. Rakennuksen pääkerrosten sisäseinien ja kattojen runsas maalauskoristelu vaatii mittavia konservointitoimenpiteitä. Erityisiä konservointikohteita ovat esimerkiksi pääsalien kattomaalausten henkilöhahmot ja pääportaikon lasikatteen leijonamaalaus. Remontissa rakennuksen julkisivut kunnostetaan, sisäpintojen maalauskoristeluita konservoidaan ja talotekniikka uudistetaan. 73 V altion arvorakennuksista vastaava Senaatti-kiinteistöt aloittaa Säätytalossa syksyllä 2023 peruskorjauksen, jossa rakennuksen julkisivut kunnostetaan, sisäpintojen runsaalle maalauskoristelulle tehdään laajamittaisia konservointitoimenpiteitä ja rakennuksen talotekniikka uudistetaan. Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen koristeellinen sekä sisältä että ulkoa. Kuva: Julian Puumalainen/Valtioneuvoston kanslia Helsingin Säätytalossa alkaa mittava restaurointija konservointityö. Pohjakerroksessa sijaitseva laitoskeittiö nykyaikaistetaan, koska se palvelee Säätytalon lisäksi muitakin valtioneuvoston juhlatiloja. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt. Säätytalo tunnetaan ehkä parhaiten paikkana, jossa järjestetään usein eduskuntavaalien jälkeen Suomen hallitusneuvottelut
Betonia hyödynnetään uudelleen, mutta se käy ensin läpi käsittelyprosessin. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi tiiviinä kaupunkirakentamisena hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ne kunnioittavat kaupungintalon perintöä. Osana kiertotaloutta tulisikin ennakkoon suunnitella myös materiaalin mahdollista jatkokäyttöä eli esimerkiksi olla käyttämättä haitallisia seoksia. Vanhoista betonikaiteista suunnitellaan läheiseen Lakelanpuistoon penkkejä. Tämä säästää metsiä, jotka taas sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Espoon keskuksessa sijainnut kaupungintalo purettiin viime vuonna. Kaupungista hiilineutraali Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Vuositttaiset ylläpitokustannukset olivat melkoiset, eli demokratian nimissä suoritetut venytysvuodet purkamisessa tulivat veronmaksajille todella kalliiksi. Tavoitteena on hyödyntää vähintään 70 prosenttia rakennusja purkujätteestä muulla tavalla kuin energiantuotannossa tai polttoaineena. Rakennus oli ollut tyhjänä vuodesta 2008, eli reilusti yli kymmenen vuotta. Purkuprojekteissa pyritään ensisijaisesti kierrättämään kaikki materiaali. 74 E spoo on asettanut tavoitteekseen tulevaisuudessa, että purkumateriaaleista pyritään kierrättämään yli 70 prosenttia. Tyylikkäille graniittivalaisimille on väläytetty mahdollisuutta sijoittaa ne Espoon keskukseen rakentuvan Espoolaistentalon lähistöön. Kaikkea materiaalia ei kuitenkaan ole mahdollista uusiokäyttää aiempien valintojen takia. Entinen kaupungintalo jatkaa elämäänsä eri muodoissa Espoon kaupungintalo purettiin vuonna 2022, se ehti seistä tyhjänä vuodesta 2008 eli lähes 15 vuotta. Kaiteista suunnitellaan penkkejä Lakelanpuistoon. Rakennuksen purkuprojektista syntyvä muovijäte voidaan kierrättää ja jalostaa uudeksi muoviraaka-aineeksi. Purkumateriaaleja voidaan uusiokäyttää tai kierrättää uusiotuotteiksi. Kaupungintalon purusta jäi käteen eniten betonia. Sopimuksella vauhditetaan purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Talteen otettiin myös pihalaattoja, graniittinoppakiviä, laattaan valettu teekkarin jalanjälki ja kymmenen graniittivalaisinta vuodelta 1971. Purkubetoni meni jatkokäyttöön maanrakennukseen. Lohjalla sijaitseva Rudus tekee betonista mursketta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tieja katupohjissa. Vaahtolasia käytetään esimerkiksi talojen rakenteissa. Espoo on sitoutunut kestävän purkamisen Green Deal – sopimukseen, joka on vapaaehtoinen sopimus valtion ja kunnan välillä. Hyväkuntoiset valaisimet tarvitsevat vain uudet led-lamput. Kaupungintalosta purettu ikkunalasi kuljetettiin Forssaan, jossa Uusioaines Oy hyödyntää sitä vaahtolasin raaka-aineena. Uusiokäyttö tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhoja tiiliä käytetään uudessa rakennushankkeessa. Uusiotuotteeksi kierrättämisestä eräänä esimerkkinä voidaan pitää kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita. Tämä on kansalisyhteiskunnan varjopuoli, kun asioista voidaan valittaa ja purnata, vaikka päätöksen teki kansalaisten demokraattisesti valitsema päätöksentekoelin. n. Kaupunkiympäristön toimialalla tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioidaan vaikutukset hiilinieluihin ja -varastoihin. Espoon entisestä kaupungintalosta hyödynnettiin monipuolisesti materiaaleja, kuten betonia ja ikkunalasia. Talteen otettiin myös graniittivalaisimia sekä betonikaiteita
Olemme olleet todella tyytyväisiä laitteiston toimintaan ja olemme harkinneet Bauerin asennusta myös käyttövesiverkostoon.” Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja.” Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitysja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. Lämmityksestä alkoi tulla melko kallista.” Lämmityspuolella yhden lämmityskauden jälkeen myös kylmät huoneistot alkoivat lämmetä ja lämmitys pystyttiin palauttamaan alun perin määriteltyihin arvoihin. 040 900 7651 Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6 00880 Helsinki Tieteellisesti tutkittu ja todistettu Pitkää ikää putkillesi Suomessa jo vuodesta 1999. – pitkää ikää putkillesi Ensiksi nostimme menoveden lämpötilaa, mikä poisti yläkerrosten ongelman, mutta alakerrosten asunnot ylikuumenivat. • Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huoltoja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen Lisätietoa: Mikko Timonen, puh. Tämä osaltaan tarkoitti säästöä lämmityskuluissa.” Kun Bauer-laite asennettiin ei tarvinnut tehdä isoja putkistoremontteja ja patteriventtiilit toimivat erinomaisesti. Uusimme myös termostaatteja, ilmasimme pattereita sekä huuhtelimme lämmitysverkoston, mutta mitkään toimet eivät auttaneet
76 Katajanokan rantaviivaan halutaan rutkasti lisää uusia palveluja, liikkeitä ja ravintoloita Helsingin paraatialue ja kansallismaisema muuttumassa
Pysäköinnin ja huoltokenttien paikkana oleva Katajannokanlaiturin katutila muutetaan esityksen mukaan puistokaduksi. Asumista alueelle ei olla suunnittelemassa, mutta sen sijaan toiminnallista monipuolisuutta halutaan lisää. Puinen toimitalo Helsingin sataman omistama vanha laivaterminaali Eteläsatamassa purettiin heinäkuuhun mennessä. Teksti ja kuvat: Juha Ahola A lueelle aiotaan saada pitkä puistokatu, elämyksellistä kaupunkielämää kellon ympäri sekä myös lisää toimistotilaa. Sisäja ulkotiloja ympärivuotiseen tapahtumakäyttöön, uudisrakentamista, jonka tulee kaupungin mukaan olla erityisen korkeatasoista. Tällä erää uimala on väliaikainen, kuten myös sen viereiset, maailmanpyörä ja elokuvateatteri. Uimala hakee varausta nykyistä suuremmalle kylpylärakennukselle ja ympärivuotiselle tapahtumapaikalle. Uuteen puurakenteiseen toimitaloon Helsingin Katajanokan rannassa on tulossa myös julkisia tiloja. Alueen kaikkien katujen ja aukioiden suunnitteluun aiotaan lähteä kävelypainotteisuus edellä. Alueelle voisi tulla myös uutta rakennuskantaa, mutta johtoajatuksena on nähdä alue merellisenä kansallismaisemana. Juuri tällä hetkellä alueelle on rakenteilla puurakenteinen toimistoja hotellirakennus. Suljettujen alueiden avaaminen julkisiksi ranta-alueiksi, rantareitin jatkuvuus, merelliset palvelut sekä kaupallisen, mutta myös vähemmän kaupallisen oleskelun mahdollisuudet tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Eteläsatamaa ja sen lähialueita kutsutaan kansallismaisemaksi. Alueen asemakaava mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen perustamisen. Merenrannalle Helsingin Katajanokalla nousee uusi puinen hotelli. 77 Helsingin paraatipaikalle Katajanokan rantaviivalle halutaan pysäköintipaikkojen ja aidattujen alueiden sijaan puistokatu, pysyvä meriuimala sekä myös yöelämää ja enemmän tilaa vapaa-ajanviettoon. Uusi Katajanokan laituri -niminen talo rakentuu aiemman vanhan rakennuksen paikalle. Merellisen siluetin tulee siis säilyä. Alue rajoittuu Kauppatorin kupeesta kohden Katajanokkaa, Pikku Satamakadun risteykseen saakka. Uuteen rakennukseen Helsingin kauppatorin tuntumaan on suunnitteilla metsäyhtiö Stora Enson uusi pääkonttori sekä kokoustiloja. Samalla rakennukseen on tulossa myös julkisia tiloja. Alueelle on kaavailtu arkkitehtuurija designmuseota sekä rantabulevardia ja palveluita. Takapihoja ei haluta lainkaan. Suunnitelmassa olisi tilaa kaikkiaan 5 500 kerrosneliötä. Alueen halutaan jatkavan kävelykeskustaa yhä edemmäs. Katutasoon rutkasti lisää uusia palveluja, liikkeitä ja ravintoloita, jotka avautuisivat ympäristöönsä ehkä suurin lasipinnoin, mutta ovat kuitenkin osa julkista tilaa. Allas-meriuimala olisi jäämässä alueen pysyväksi osaksi. Mereltä päin nähtynä maisema avautuu hienosti.
Engel oli puolestaan 1800-luvulla uuden Helsingin pääarkkitehti. Vähän jäljellä Suomen arkkitehtuurin historia on pitkä, mutta ennen 1800-lukua rakennettuja rakennuksia on nykyään enää vähän jäljellä. Suunnittelun tavoitteena on vahvistaa keskustan vetovoimaisuutta sekä liittää alue paremmin osaksi keskustan kaupunkirakennetta, merellisiä julkisia kaupunkitiloja ja kävelykeskustaa. 78 Uusi Katajanokan laituri -niminen toimitalo tulee vanhan toimitilaja varastorakennuksen paikalle. Kauppatorin alueen ilmettä, koettavuutta ja toiminnallisuutta parannetaan osana Helsingin keskustan kehittämistyötä. Alue rajoittuu Kauppatorin ja Katannokan väliin. Asemakaavan laati Johan Albrecht Ehrenström vuonna 1812. Kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt alueen suunnitteluperiaatteet. Keskiajalta on säilynyt vain kivikirkkoja sekä puolustustarkoituksiin rakennettuja linnoja, esimerkiksi Turun ja Viipurin linnat. Kansallisromantiikan aikana suomalainen arkkitehtuuri nousi ensimmäisen kerran maailmanmaineeseen, ja 1900-luvulla Alvar Aalto oli pitkään Suomen johtavia arkkitehtejä. Ensimmäisen kauden päätyö oli vuosina 1818-1822 rakennettu Senaatintalo. Suomessa elettiin muutaman vuoden ajan taiteen kultakautta, ja arkkitehtuurissa kokonaistaideteoksen ihannetta kuvastivat parhaiten Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen huvilat sekä Lars Sonckin jykevät rakennukset, joista huomattavin esimerkki on Tampereen Johanneksenkirkko. Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus valmistui 1833 hotelli Seurahuoneeksi, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1913. Makasiinirantaa kehitetään jatkossa osana käveltävää keskustaa, Helsingin rantoja kiertävää rantareittiä sekä uuden arkkitehtuurija designmuseon sijaintipaikkana. Engel piti itse päätyönään 1830-luvulla rakennettua Nikolainkirkkoa. Keisari Aleksanteri I päätti vuonna 1812, että Helsingistä tulee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Varovaisuutta ja harkintaa Edellä lueteltujen syiden vuoksi, niin Helsingissä, sen satama-alueilla kuin muuallakin Suomessa tulee suhtautua vanhojen rakennusten muutoksiin ja purkamiseen erittäin kriittisesti. Kauppatorin alueen kehittämistarpeet liittyvät etenkin liikkumiseen ja yhteyksiin, toimintojen sijoittumiseen sekä torin teknisten järjestelmien uudistamiseen. n. Makasiiniterminaali purettiin Olympialaiturin vierestä ja nyt kaupunki suunnittelee merkittäviä muutoksia ja uudistuksia Kauppatorilta Katajanokan suuntaan. Helsingin rakennuskanta oli tuhoutunut vuoden 1808 tulipalossa, joten kaupunki oli rakennettava uudestaan. Hän pääsi Helsingissä poikkeukselliseen tilanteeseen, sillä hän sai luoda kokonaan uuden kaupungin. Kansallismaisemaksi nimetyn Helsingin Eteläsataman, Kauppatorin ja osin myös Olympiaterminaaliin ulottuvien alueiden suunnittelussa ja muutoksissa on viime vuosina ollut vauhtia. Puusta rakennettuja 1700-1800-luvun asuinalueita on säilynyt esimerkiksi Porvoossa ja Kristiinankaupungissa sekä Vanhassa Raumassa. Hän piirsi koko kaupungin alueen kattavan ruutukaavan eikä välittänyt esimerkiksi kallioista. Paikka on Helsingissä keskeinen, sen naapurissa Eteläsatamassa sijaitsee merikylpylä Allas Sea Pool. Saksalainen C. Katajanokalla on tällä hetkellä muun muassa maailmanpyörä. 1700-luvun suurin rakennusurakka koko Ruotsin valtakunnassa oli Helsingin edustalle rakennettu Suomenlinna. L. Uuden Helsingin rakentamisen on katsottu aloittaneen uuden aikakauden Suomen taidehistoriassa, mihin vaikutti erityisesti kaupungin rakennustöiden pääarkkitehti, saksalainen Carl Ludvig Engel. Kansallisromanttinen arkkitehtuuri kukoisti käytännössä vain kymmenen vuoden ajan, Akseli Gallen-Kallelan Kalelasta (1894) Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun (1904). Kaupungintalona rakennus on ollut 1930-luvulta. Suomesta puuttuvat monissa muissa Euroopan maissa yleiset keskiaikaiset kaupunkikeskustat, sillä keskiajalla Suomen harvat kaupungit olivat pieniä, ja suurin osa taloista oli rakennettu puusta. Helsingin vaakuna koristaa päätykolmiota. Engelin toiminta Helsingissä voidaan jakaa kahteen kauteen: maalaukselliseen 1820-lukuun ja yksinkertaiseen 1830-lukuun. Helsingin kaupungintalo sijaitsee historiallisessa rakennuksessa. Toista vaihetta hallitsivat Helsingin yliopiston rakennukset. Jaottelu oli selkeä, kun asutus jaettiin puistokatujen rajaamiksi kaupunginosiksi. Tästä rakennushankkeesta voidaan katsoa alkaneen uuden vaiheen Suomen taiteessa. Suomalainen arkkitehtuuri tuli ensimmäisen kerran kansainväliseen tietouteen, kun kolmikon Eliel Saarinen , Herman Gesellius ja Armas Lindgren vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn suunnittelema Suomen paviljonki sai laajaa huomiota. Erityistä varovaisuutta tulee harjoittaa näiden alueiden suunnittelussa ja muutoksissa, ettei menetetä Suomessa jo ennestään historiallisesti vähäistä rakennusarkkitehtuurisesti merkittävää rakennuskantaa. Sen taakse rakennetaan parhaillaan uutta toimitaloa
Tavoitteena on, että vapautuessaan vangeilla on paremmat edellytykset rikoksettomaan elämään. Esimerkiksi työmaan lämmityksessä käytetään Nesteen uusiutuvaa polttoöljyä, jonka hiilijalanjälki on noin 90 prosenttia pienempi kuin tavallisen polttoöljyn. – Vankilan rakentamisalue on hyvin ainutlaatuinen ja laaja, noin seitsemän hehtaaria. – Pelson vankilassa valmistaudutaan jo muuttoon Vaalan vankilaan ja harjannostajaiset ovat taas yksi konkreettinen välietappi tällä matkalla. Uuden rakennuksen myötä vankilan henkilöstölle ja vangeille saadaan nykyaikaiset, turvalliset ja terveelliset toimitilat. 79 Vaalan vankila on harjakorkeudessa. Hankkeen rakentamisen kokonaiskustannusarvio 44 miljoonaa euroa. Työmaalla pyritään minimoimaan materiaalihukka ja rakennusjätteiden lajitteluaste on korkea. Vaalan vankila valmistuu alustavan aikataulun mukaan lokakuussa 2024, jolloin tilat luovutetaan Rikosseuraamuslaitoksen käyttöön. Päärakennuksen runkovaihe on valmistunut ja töiden pääpaino on siirtynyt sisätiloihin. Uudessa Vaalan vankilassa toiminnot tulevat muuttumaan jonkin verran, kun tilat mahdollistavat nykyistä paremmin uudenlaisen, entistä kuntouttavamman toiminnan toteuttamisen, Pelson vankilan yksikönpäällikkö Nina Juutinen kertoo. Pienempi hiilijalanjäki Hankkeessa on sitouduttu hiilijalanjäljen pienentämiseen usein eri keinoin. Kuva: Senaatti-kiinteistöt V aalan vankilan rakennustyöt etenevät aikataulussa, ja työmaalla vietettiin elokuun lopulla harjannostajaisia. Työmaalla työskennellään noin 70 henkilön voimin, ja työskentely alueella on ollut sujuvaa, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Juha Keränen sanoo. Lisäksi muurataan julkisivuja ja rakennetaan vankipihoja. Päärakennuksen runkovaihe on valmistunut ja töiden pääpaino on siirtynyt sisätiloihin. Uuteen vankilaan tulee yhteensä 100 vankipaikkaa miesvangeille. n Vaalan vankila harjakorkeuteen – kustannusarvio 44 miljoonaa. Senaatti-kiinteistöt on aloittanut Pelson vankilan myynnin edellyttämät selvitykset. Parhaillaan tehdään sisäpuolisia tasoiteja maalaustöitä sekä lämpö-, vesi-, ilmaja sähkötöitä. – Vaikeasta maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta hanke on edennyt hyvin ja olemme siirtyneet rakentamisessa sisärakentamisen puolelle. Vankilarakentaminen on turvaluokituksineen vankkaa osaamista vaativaa erikoisrakentamista, josta Lujatalolta löytyy vuosikymmenten kokemus, Lujatalon toimialajohtaja Heikki Jalkanen sanoo. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Lujatalo Oy, ja vankilan rakennuttamisesta vastaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Uuden vankilan valmistumisen jälkeen vankilatoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Pelson vankilasta Vaalan vankilaan. Henkilökuntaa vankilassa tulee olemaan noin 80. Moderni satapaikkainen vankila miehille valmistuu lokakuussa 2024
Isojen maakuntien kärkeen pääsee sillä, että kolmasosa taloyhtiöistä on heinäkuun loppuun mennessä huoneistotietojärjestelmässä; Pirkanmaalla (35,3 %), Varsinais-Suomessa (34,6 %) ja Uudellamaalla (33,3 %). Omistaja ei saa itse mitätöidä tai tuhota osakekirjaa. Taloyhtiö ilmoittaa osakkeenomisyajalle, kun se on siirretty huoneistotietojärjestelmään. 80 Osakkeenomistajalla aikaa 10 vuotta omaan rekisteröintiin V uoden loppuun mennessä kaikkien ennen vuotta 2019 perustettujen taloyhtiöiden on siirrettävä osakeluettelonsa. Jos omistuksen rekisteröinti on huoneiston omistajalle tärkeää juuri nyt, kannattaa omistuksen rekisteröintiin tarvittava lomake täyttää kotona ennen yhteydenottoa Maanmittauslaitokseen. – Tärkeintä on, että taloyhtiöt siirtävät osakeluettelonsa vuoden loppuun mennessä, tarkentaa Suvi Väärälä. – Siirtoja on tehty kiitettävästi myös kesäkuukausina. Jos osakekirja on pankissa lainan vakuutena, pankki hakee omistuksen rekisteröintiä. – Hienoa huomata, että osakkeenomistajat ovat olleet aktiivisia. Taloyhtiöiden siirrettävä osakeluettelo uuteen järjestelmään § § § § § § §. Kesän aikana varsinkin suuret, yli kymmenen osakeryhmän taloyhtiöt ovat tiivistäneet vauhtiaan osakeluetteloiden siirroissa. Samalla myös toimitetaan osakekirja mitätöitäväksi Maanmittauslaitokselle. Kun taloyhtiö on siirtynyt huoneistotietojärjestelmään, voi osakkeenomistaja milloin tahansa muuttaa omistuksensa sähköiseksi merkinnäksi huoneistotietojärjestelmässä. Osakkailla aikaa Kun taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä on vienyt taloyhtiön osakeluettelon Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään, on sen jälkeen yksittäisellä osakkeenomistajalla 10 vuotta aikaa sähköistää oma asuntonsa tai autopaikkansa osakekirja. Etelä-Savossa osakeluettelon siirtäneitä taloyhtiöitä on nyt puolet (51,4 %) maakunnan taloyhtiöistä. Tässä hetkessä osakekirjojen sähköistämisellä ei kuitenkaan ole kiirettä. Omistuksen voit tämän jälkeen osoittaa aina merkinnällä huoneistotietojärjestelmässä. Jos taloyhtiö on jo huoneistotietojärjestelmässä, uuden omistajan on haettava omistuksen rekisteröintiä ja toimitettava osakekirja mitätöitäväksi Maanmittauslaitokselle kahden kuukauden kuluttua kaupanteosta. Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu on kesän aikana ruuhkautunut osakekirjojen sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Asuntokauppatilanteessa uuden omistajan on haettava omistuksensa rekisteröintiä 2 kuukauden kuluessa luovutuskirjan allekirjoituksesta. Se tapahtuu hakemalla omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. 10 prosenttiyksikön nousu on hyvä, toteaa palvelupäällikkö Suvi Väärälä Maanmittauslaitoksesta. Jos asunto on menoissa myyntiin, kaupanteon yhteydessä on tehtävä siirtomerkintä osakekirjaan ja osakekirja luvutetaan ostajalle. Jos taloyhtiö ei ole vielä huoneistotietojärjestelmässä, uuden omistajan on pyydettävä osakeluettelomerkintää isännöitsijältä kuten ennenkin. Heinäkuun loppuun mennessä noin 35 prosenttia taloyhtiöistä on tehnyt siirron, kun kesäkuun alussa luku oli noin 25 prosenttia. Huoneistotietojärjestelmässä on siirron jälkeen tiedot taloyhtiöistä, niiden huoneistoista ja huoneistojen omistajista. Taloyhtiön siirtyminen huoneistotietojärjestelmään ei aiheuta osakkeenomistajalle siis välittömiä toimenpiteitä, vaan siirtymisen jälkeen on 10 vuotta aikaa muuttaa omistus sähköiseksi omistusmerkinnäksi. n Taloyhtiöillä on vielä muutamia kuukausia aikaa siirtää osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään. Alkuvuodesta tilanne oli päinvastainen, kun pienet taloyhtiöt olivat aktiivisimpia
Yli 300 kilometriä pitkän joen alaosasta on rakennettu 60 kilometrin osuus. Nykyisessä hallitusohjelmassa Palokin koskien vapauttamiselle on kohdistettu 20 miljoonan euron varaus. Tämän osoitti Puhoksen tapaus, jossa teknologian pettämisen aiheuttama kiire ja yläpuolisen järvenpinnan säätelyvelvoite tyrehdyttivät aluillaan olleet purkuneuvottelut. Kierikin vesivoimalaitos valmistui 1965 ja peruskorjattiin 2005-2007. 81 P ienten vesivoimaloiden lakkauttaminen on vakiintumassa suomalaisen virtavesipolitiikan keinovalikoimaan. Vaikka tutkituilla voimalaitoksilla onkin sama omistaja, Pohjois-Karjalan Sähkö, poikkeavat purkuhankkeet merkittävästi toisistaan. Enää poliitikot eivät kiistele suojeluohjelmista vaan ennallistamista koskevista asetuksista ja säädöksistä. – Pienten voimaloiden purkukeskustelut kuvaavat hyvin sitä, miten virtavesipolitiikan tavoitteet ja käytännöt muuntuvat liikkuessaan aluetasolta ja paikasta toiseen, professori Kortelainen toteaa. Sen sijaan Louhikoskella yhtiön oli helppo tehdä imagoa parantava purkupäätös. – Luonnon ennallistaminen ja palauttaminen on noussut luontopolitiikan uudeksi tavoitteeksi perinteisen luonnonsuojelun rinnalle, korostaa emeritusprofessori Rannikko. Näitä paikallisia hankkeita ovat analysoineet Itä-Suomen yliopiston professorit Jarmo Kortelainen ja Pertti Rannikko Politiikka-lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessaan. Kolmannes Suomen vesivoimalaitoksista on alle yhden megawatin minivoimaloita, joiden yhteenlaskettu osuus maan vesivoiman tehosta on vain prosentti. Tutkijat painottavat, että voimalan pienuuskaan ei välttämättä tee virtaveden vapauttamisesta helppoa. Tilanne on ehkä muuttumassa, kun asia on saatu nostettua valtakunnan politiikan tasolle. Putouskorkeus rakennetulla osalla on yhteensä 94 metriä. Kuva: Pohjolan Voima Kolmannes Suomen vesivoimalaitoksista alle yhden megawatin minivoimaloita. Erilaisista tavoitteista huolimatta voivat kunnat, matkailuyrittäjät, vapaa-ajan kalastajat ja luonnonsuojelijat ajaa yhdessä voimalan sulkemista. Puhosta ja Louhikoskea hieman suuremman voimalan taloudellinen merkitys on yhtiölle huomattava, mikä on tähän asti estänyt konkreettiset purkusuunnitelmat. He ovat selvittäneet syitä siihen, miksi Kiteen Puhoksen, Nurmeksen Louhikosken ja Heinäveden Palokin voimalaitosten purkuhankkeet ovat johtaneet hyvin erilaisiin prosesseihin ja tuloksiin. Vaelluskalakantojen parantaminen virtavesiä vapauttamalla on laajasti hyväksytty tavoite, jota maan viimeaikaiset hallituksetkin ovat pyrkineet edistämään. n Kierikin voimalaitos sijaitsee Iijoessa Oulussa. Euroopan unionin tasolla painottuu vahvasti yleisen luontokadon ehkäiseminen, suomalaisessa virtavesipolitiikassa luonnonvaraisten vaelluskalakantojen palauttaminen ja paikallisella tasolla matkailun ja vapaa-ajan kalastuksen edistäminen. Kierikin teho on 37,5 megawattia ja putouskorkeus 18,2 metriä. Säännöstelyaltaan puuttuessa erämaajoen rantamilla ei ilmennyt veden pinnan laskusta aiheutuvaa paikallista vastustusta. Ristiriitoja alkaa syntyä vasta kun tavoitetta aletaan siirtää ja muokata paikallistason käytännöiksi. Monien koskisotien Palokissa prosessi on vielä kesken. Pienten voimalapatojen poistamisen katsotaan parantavan tehokkaimmin vaelluskalojen ja virtavesien olosuhteita. Muu osa joesta on rakentamaton. Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty syitä siihen, miksi pienten voimalapatojen purkuhankkeet ovat johtaneet erilaisiin lopputuloksiin. Samalla vesipolitiikan painopiste on liikkumassa suuremmista järvistä pienja virtavesiin. Iijoen alajuoksulla on viisi voimalaitosta, joista Kierikki on jokisuulta katsottuna kolmas
Hankkeen yhtenä päämääränä oli koota kuntien tilatiedot yhteen tietojärjestelmään, josta ne olisivat helposti kuntien saatavilla, päivitettävissä ja ylläpidettävissä. – Tilatiedot ovat aiemmin olleet kunnissa usein hajallaan. 82 Kuntien tilatiedot yhteen tietojärjestelmään K unnilla on käytössään lähes kahdeksan kertaa enemmän erilaisia tiloja kuin valtiolla, yhteensä noin 47 miljoonaa bruttoneliömetriä. Tilatietojen kokoamisen ja tietojärjestelmän kehittämisen rinnalle keskeiseksi tavoitteeksi nousi tilatiedon laadun varmistaminen ja parantaminen. Maksuttomien tilatietopalveluiden rinnalle kuntien tilatietopalvelut on räätälöinyt kuntakohtaisen toimitilajohtamisen kehittämisohjelman, jossa kunta ja kuntien tilatietopalvelut rakentavat kokonaiskuvaa kunnan toimitilajohtamisesta ja laativat kunnan toimintaympäristön sekä palveluverkon muutoksiin reagoivan pitkän aikavälin strategisen tilaohjelman. Hankkeen päätyttyä kuntien ja kuntien tilatietopalveluiden yhteistyö jatkui Maakuntien tilakeskuksessa. Senaatti-kiinteistöt on solminut 202 Manner-Suomen kunnan kanssa yhteistyösopimuksen kuntien tilatietopalveluista. Ajantasainen ja täsmällinen tilatieto täydentää myös julkisen talouden kokonaiskuvaa. Kuntien tilatietopalvelut tekee aktiivisesti yhteistyötä Manner-Suomen kuntien kanssa muun muassa kokoamalla tietoja kuntien tiloista, laajentamalla ja tarkentamalla jo olemassa olevaa tilatietokantaa sekä kehittämällä raportointimahdollisuuksia. Ajantasainen ja täsmällinen tieto kuntien omistamista ja vuokraamista tiloista parantaa mahdollisuuksia arvioida koko kuntatalouden ja yksittäisten kuntien talouden kehitysnäkymiä ja riskejä sekä kehittää kuntien tilankäyttöä säilyttäen tilat terveellisinä, turvallisina ja tarkoituksenmukaisina. n Espoossa toimii lähes 20 000 yritystä. Hanke tuotti kunnille työkaluja arjen tilahallintaan, strategiseen päätöksentekoon ja erilaisiin raportointitarpeisiin sekä tarjosi alustan kuntien rakennuskannan valtakunnallisen tilannekuvan muodostamiselle. Kuntien vuosittaiset tilakustannukset ovat arviolta neljä miljardia euroa. Yksittäisen kunnan rakennuskantaan ja sen hallintaan sekä tilojen käyttöön ei välttämättä ole ollut näkymää. Lisäksi noin kymmenen kunnan edustajien kanssa kartoitetaan parhaillaan yhteistyömuotoja ja aloitusajankohtaa tilatietopalveluiden käyttöönotolle. Siihen osallistui kaksi kolmesta Manner-Suomen kunnasta. Tilakustannusten tarkentaminen ja säästöjen aikaansaaminen edellyttävät tietoja kuntien omistamista ja vuokraamista tiloista. Täsmällinen tilatieto Kuntien tilatietopalveluiden yhdessä sopimuskuntiensa kanssa kokoama ajantasainen ja täsmällinen tilatieto tukee paitsi kuntien tilahallintaa ja strategista päätöksentekoa myös kokonaiskuvan muodostamista kuntien tilakannasta. Kuntien tilatietopalvelut Kuntien tilojen käyttöä on pyritty selvittämään ja tehostamaan useissa hankkeissa 2000-luvun aikana. Yhteen kootulla ja vertailukelpoiseksi yhteismitallistetulla tilatiedolla on julkishallinnon eri tasoilla paljon kysyntää, kuntien tilatietopalveluyksikön päällikkö Marko Suomela kertoo. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntien tilakustannuksista olisi mahdollista säästää 10–15 prosenttia, mikä tarkoittaisi 400–600 miljoonan euron säästöä vuositasolla. Tämän vuoksi kuntien käyttämien tilojen muodostamasta kokonaisuudesta ei ole aiemmin voitu rakentaa tarkkaa kuntakohtaista eikä valtakunnallista tilannekuvaa. Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalvelut kokoaa tiiviissä yhteistyössä vapaaehtoisten kuntien kanssa ajantasaisia ja täsmällisiä tietoja kuntien omistamista ja vuokraamista tiloista yhteen tietojärjestelmään. Kunnille räätälöityjen tilatietopalveluiden avulla on mahdollista rakentaa valtakunnallista ja kansainvälisestikin ainutlaatuista tilannekuvaa kuntien käytössä olevista tiloista sekä muun muassa tilojen lukumääristä, pinta-aloista, käyttötarkoituksista, kunnosta, kustannuksista ja investoinneista. Kuntien tilatieto -hanke päättyi vuoden 2021 lopussa. Yksi niistä on Heymo-hotelli Otaniemessä.. Keväällä 2020 käynnistyi kuntien tilatiedon kehittämishanke, jonka Maakuntien tilakeskus toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Kuntien tilatietoja kootaan parhaillaan ensimmäistä kertaa yhteen tietojärjestelmään, josta ne ovat paitsi kuntien saatavilla myös tukemassa valtakunnallisen kokonaiskuvan rakentamista kuntien käytössä olevista tiloista. Kaksivuotisen Kuntien tilatieto -hankkeen tavoitteisiin kuuluivat kuntien rakennuskannan hallinnan ja tietopohjan parantaminen sekä kokonaiskuvan luominen kuntien käytössä olevista tiloista. Kuntien tilatietopalvelut siirtyi Senaatti-kiinteistöihin lokakuussa 2022, kun Maakuntien tilakeskus oli nimetty hyvinvointialueiden kiinteistöja toimitilahallinnon osaamiskeskukseksi
Ensivaiheessa edistetään Hakaniemen torin pohjoispuolelta maanalaista ajoyhteyttä keskustan huoltotunneliin. Valmisteluun liittyvä vuorovaikutus ajoittuu talveen 2023-2024. Suunnitelman ja siihen kuuluvan toimenpideohjelman on määrä valmistua kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi ensi keväänä. n Helsingin keskustaa Kluuvin kaupunginosassa. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu käynnistyy syksyllä. Kuva: Teina Ryynänen Helsingin tavoitteena keskustan elinvoiman vahvistaminen. Se osoittaa liikennejärjestelmän kehittämisen periaatteet ja ohjaa tulevia liikenneja katusuunnitelmia keskustassa. 83 H elsinki on käynnistämässä ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen. Suunnitelman lähtökohdiksi esitetään, että: 1) Ydinkeskustan viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden merkittävän kehittämisen mahdollistamiseksi ydinkeskustan poikittainen autoliikenne suunnitellaan tukeutuvaksi ensisijaisesti Pohjoisja Eteläesplanadin muodostamaan pääyhteyteen. Suunnitelmalla pyritään vahvistamaan elämyksellistä keskustaa. Tavoitteena on, että yhä suuremmalle määrälle ihmisiä tarjotaan hyvät mahdollisuudet saapua keskustaan. Kaupunki haluaa myös parantaa kävelyn, oleilun ja viihtymisen olosuhteita, vähentää liikenteestä johtuvia haittoja, varmistaa keskustan toiminnallisuuden ja lisätä keskustan elinvoimaisuutta. Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma, jossa kuvataan suunnitelman toteutuksen aikataulutus ja vaiheistus. 2) Maanalaisten pysäköintilaitosten ja huoltotunnelin saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä kehitetään määrätietoisesti palvelemaan ydinkeskustan logistisia tarpeita sekä saapumista autolla. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ja laatimisperiaatteita kokouksessaan. Läpiajavan autoliikenteen tulee mahdollisimman suuressa määrin ohjautua pääverkon kaduille. Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä kehittyy suuntaan, joka houkuttaa ihmisiä saapumaan keskustaan ja viipymään siellä pitempään. 3) Paikalliskatuja kehitetään rauhallisen liikkumisen ympäristöinä, jotka tukevat niin kivijalkakorttelien elävyyttä kuin kävelyreittien jatkuvuutta
84 Isännöitsijän vapaa-aika Turun Ylioppilaskyläsäätiön kunnossapitoinsinööri Toni Pohjavirtalle vaellus ja kalastus kulkevat käsi kädessä Opiskelijakylästä kalastamaan Suomen suurinta ylioppilaskylää isännöivä Toni Pohjavirta rentoutuu luonnossa. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Toni Pohjavirran kotialbumi T urun Ylioppilaskyläsäätiön (TYS) ylioppilaskylä on Suomen suurin. Vaellus ja kalastus tuovat vastapainoa työlle, lisäksi partiotoiminta antaa mukavaa ja luonnonläheistä toimintaa. Turun Ylioppilaskylässä asuu noin 3 500 opiskelijaa, kaiken kaikkiaan TYS:llä on noin 7 000 asukasta. Ensimmäiset rakennukset nousivat Aurajoen rantaan 1960-luvulla lopussa arkkitehtikilpailujen pohjalta. Tomi Pohjavirta merikalastaa Turun saaristossa.
Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. – Rakennuksen alakerrassa on TYS:n toimiston lisäksi opiskelijaravintola, kauppa ja kuntosali, listaa Pohjavirta. kertoo kylän kunnossapitoinsinööri Toni Pohjavirta. – Kylän keskellä on uusin opiskelija-asuntokohteemme Tyyssija, joka valmistui vuoden 2022 alussa. Opiskelijakylän arkea Ylioppilaskylän tehtäviin kuuluu Toni Pohjavirran mukaan kaikkea kiinteistöihin liittyvää maan ja taivaan väliltä. Tyyssija tuo kylälle myös asukkaiden toivomia palveluja. – Paljon on myös rakennettu vuosituhannen vaihteessa ja viime vuosien aikana, tarkentaa Pohjavirta. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen. Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. Ylioppilaskylän ja Tyyssijan lisäksi TYS:llä on viitisentoista muuta opiskelija-asuntokohdetta, joista vanhin on 1800-luvulta. 85 Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta . – Parhainta tässä työssä ovat vaihtelevat päivät, summaa Toni Pohjavirta.. – Rentoudun ollessani yksin, nautin luonnosta ja hiljaisuudesta, kertoo Toni Pohjavirta, Turun Ylioppilaskylän kunnossapitoinsinööri. – Koko alueen asukkaita palvelee lisäksi kohteen yhteistoimintatila TYS n´ Chill, jossa voi vaikkapa opiskella, tavata kavereita tai pelata lautapelejä
Myös tapaamisten sopiminen saattaa olla hankalaa, koska kalenterini on yleensä täynnä. Työt alkavat kahdeksalta aamulla. – Teen yhteistyötä asukastoimikuntien neuvottelukunnan kanssa, jossa on edustajia eri kohteiden asukastoimikunnista. Lisäksi huolehdin budjetoinnista ja budjetin seurannasta oman vastuualueeni osalta. Tilanteet voivat muuttua hetkessä ja perustyöt usein kuormittavat kaiken kiireen keskellä. Kolmannes päivästä menee puhelimessa ja loppupäivä työtilausten tekemiseen/valvontaan. Myös tapaamisten sopiminen saattaa olla hankalaa, koska kalenterini on yleensä täynnä. Pidän rutiineista ja ne auttavat jaksamaan arjessa. Mikäli työ tulee vapaa-ajalle, teen heti kyseisen asian. Tapauksia on laidasta ja laitaan, ja se on mielestäni mukavaa. Kalansaaliista tehdään paikan päällä ateria. Tilanteet voivat muuttua hetkessä ja perustyöt usein kuormittavat kaiken kiireen keskellä. – Rentoudun ollessani yksin, nautin luonnosta ja hiljaisuudesta. – Iltaja viikonlopputöitä teen vaihtelevasti, yleensä muutaman tunnin viikossa. Osallistun tarvittaessa neuvottelukunnan kokouksiin ja vastaan kiperiin kysymyksiin, selventää Pohjavirta. Rutiineista poikkeaminen on mielestäni kuormittavaa. – Työpäivä loppuu noin kello 16. Tällä tavoin saan sen pois alta enkä jää märehtimään asiaa, toteaa Pohjavirta. – Hankalinta on peruspäivän aikataulun suunnittelu. – Osa ajasta menee laskujen kuittaamiseen, osa sähköpostiin. Luonnon rauha ja maisemat tuovat tasapainoa Toni Pohjavirran työelämään. – Tehtävät vaihtelevat päivittäisestä kiinteistöhuollon seurannasta suurempiin korjauskokonaisuuksiin, mukaan lukien vahinkosaneeraukset ja huoneistoremontit. Paljon aikaa vie myös yleinen asiantuntijaneuvonta. Tyypilliselle työpäivälle on yleensä sovittuna yhdestä kahteen tarkastuskäyntiä. – Vaikka välillä on huonompiakin päiviä, pitää vaihtelevuus aina mielenkiinnon yllä. Pidän myös siitä, että nykypäivän hienoudet eivät ole käytettävissä, luonnossa huomaa kuinka. Vastaan päivystyspuheluihin ja reagoin niihin tarpeen mukaan. Parhaimpana asiana työssään Pohjavirta pitää vaihtelevia päiviä. Luonto on minulle tärkeä, painottaa Pohjavirta. 86 – Hankalinta on peruspäivän aikataulun suunnittelu. Monet nuoret asukkaat vasta opettelevat itsenäiseen elämään ja ovat onneksi matalalla kynnyksellä yhteydessä. Hiljaisia maisemia Vapaa-aikaansa Toni Pohjavirta viettää kaikkein mieluiten merellä, kalastamassa tai vaeltamassa. – Luonnossa minua kiehtovat hiljaisuus, kiireettömyys ja maisemat
Pyrin vaihtelemaan kohteita, jotta näkisin erilaista luontoa mahdollisimman paljon, Suomessa on runsaasti vaihtoehtoja. – Kalastamassa olen usein Suomessa, mutta muutama Norjan reissu on tullut myös tehtyä. ?. Perhokalastus kuuluu Pohjavirran vapaa-aikaan. Usein pyrin parantamaan niin sanottuja ennätyksiä ja näissä pitää tietää, mitä ja milloin kalastetaan. Matkan pituus ei minulle olen niinkään tärkeää, vaan luonnonrauha ja maisemat. Pilkkimässä käyn muutaman kerran talven aikana, summaa Pohjavirta. Lapissa perhokalastan, jolloin kohdekaloina ovat harjus, taimen ja rautu. Näiden lisäksi retkitoiminta ajoittuu aina viikonloppuun. Usein meitä on vaeltamassa muutaman henkilön kaveriporukka. – Partiossa olen kahden eri ryhmän ryhmänjohtaja. Perhokalastus ja vaellus kulkevat minulla usein käsi kädessä. Yöt nukutaan teltassa, paitsi talvella, jolloin tehdään päiväretkiä, valaisee ToniPohjavirta. Mahdollisimman paljon vapaa-ajastani liittyy luontoon ja siellä oleiluun, sanoo Pohjavirta. Kalastus on tärkeä harrastus Pohjavirralle. – Matkat pysyvät maltillisina kalastuksen viedessä aikaa. 87 Tomi Pohjavirta pyrkii vaihtelemaan vaelluskohteita, jotta näkisi mahdollisimman paljon erilaista luontoa. paljon vähemmälläkin pärjää. Alun perin liityin partioon seitsemänvuotiaana. Yleensä kalastan haukea, ahventa, siikaa, kuhaa, taimenta ja kirjolohta lähimaisemissa. – Muiden harrastusten viedessä aikaa, lopetin silloisen partioharrastuksen. – Merikalastus sijoittuu Turun saariston maisemiin, muualla Suomessa harrastan perhokalastusta. Partiotoiminta on hyvää vastapainoa työlle. – Kahta ryhmää vetäessä toimintaa on kahdesti viikossa. Partion kanssa vaellusporukkaa on huomattavasti enemmän. Vaellusta ja partiotoimintaa Viikon vaellukset sijoittuvat yleensä Lappiin, joko Kilpisjärven tai Saariselän seuduille. Rauha ja maisema ovat aivan mahtavat. – Kalastusharrastus on minulle usein pyydystä ja päästä-tyyppistä kalastusta. Kalojen rauhoitusajat ovat ainoat ajat, jolloin en ota kalastustarvikkeita mukaan. Aloitin kuitenkin aikuisena uudestaan. Paras paikka luonnossa on Lapin tunturipurojen varrella, keskellä ei mitään. – Lyhyemmät viikonlopun vaellukset teen tietysti lähempänä asuinpaikkaani
– Siihen, minkälainen yhteys sopii mihinkin yhtiöön, vaikuttaa moni asia, kuten esimerkiksi talotyyppi, huoneistojen lukumäärä ja yhtiön sisäverkon ikä ja kunto. – Yhteiskunnan monet palvelut siirtyvät nettiin ja Suomessakin on esimerkiksi hyvinvointialueita, joissa lääkärin ensikohtaaminen tapahtuu verkossa. Koska datankäyttö lisääntyy, eivät mobiiliverkot enää riitä. Joillekin onkin vaikeaa käsittää, että tosi asiassa paras yhteys toteutetaan mobiilin sijaan kaapelilla. Taloyhtiöön on mahdollista rakentaa toimintavarmat kiinteät yhteydet eri tavoin. Ja valokuidun saa totta kai kotona toimimaan langattomasti. Usein yllätytään siitä, että pihapiirissä meillä on käytössä pienet koneet, joiden jäljet ovat hyvin pieniä. – Koska meidän yhtiössämme on vanhempaa väkeä, eivät he nettiä tarvitse, on yksi yleisimmistä harhaluuloista, joka nousee esille, kun Valokuitusen aluepäällikkö Jukka Harju juttelee asukkaiden ja taloyhtiöammattilaisten kanssa nettiyhteyksistä. Kerrostaloissa puolestaan kuitu tuodaan taloyhtiön tekniseen tilaan, josta se jaetaan huoneistoihin kiinteistön omaa sisäverkkoa pitkin. Monessa yhtiöissä pohditaan valokuidun hankintaa. Neljäs harhaluulo liittyykin juuri kuidun rakentamiseen: ”Kaivuutyöt pilaavat koko pihan ja istutukset menevät pilalle.” – Kuidun reitti suunnitellaan hyvin. – Itse asiassa valokuituyhteys on modernein ja tehokkain tapa toteuttaa kiinteä yhteys. Halutuin tapa rivitaloissa on, että valokuitu asennetaan jokaiseen huoneistoon omaa valokuitukaapelia pitkin. Kuva: Valokuitunen – Harhaluuloja taloyhtiöiden nettiyhteyksistä. Kolmas harhaluulo kuuluukin: ”kiinteä yhteys on vanhanaikainen”. Kun palveluiden käytön rinnalla etätyöt ja verkko-opinnot lisääntyvät, kotona tarvitaan luotettavaa ja nopeaa nettiyhteyttä, joka ei pätki. Kun keskustelu kääntyy mahdollisuuksiin parantaa asukkaiden yhteyksiä, moni toteaa Harjulle ”mobiililla pärjää hyvin”, mikä on toinen yleinen kuvitelma. n Taloyhtiöön valokuitu vedetään sieltä, mistä se on järkevintä ja helpointa eli esimerkiksi pihalaatoitukset ja istutukset pyritään aina kiertämään. Sinne, minne valokuitu on mahdollista rakentaa, kannattaa se aina tehdä. Kaikenikäiset siis tarvitsevat nykyään nettiä, Harju kertoo. Tarkennetut suunnitelmat laaditaan yhdessä taloyhtiön edustajien, isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan kanssa. Jos esimerkiksi joutuisimme koskemaan laatoituksiin, asetetaan ne aina takaisin paikoilleen. Mobiilinkäyttö kannattaa ilman muuta jättää tilanteisiin, joissa ei ole saatavilla kiinteää yhteyttä, Harju kertoo. Siksi katsomme aina tapauskohtaisesti ja yhtiön tarpeiden ja toiveiden mukaan, miten valokuituyhteys on fiksuinta toteuttaa, Harju kertoo. Se vedetään sieltä, mistä se on järkevintä ja helpointa eli esimerkiksi pihalaatoitukset ja istutukset pyritään aina kiertämään. – Tonttityöt ovat oikeastaan pienin osuus. Reitin suunnittelu Kun yhtiökokous on tehnyt enemmistöpäätöksen kuidun hankinnasta, alkaa suunnitelmien tarkennus. Asukkaiden toiveita kuunnellaan aina. Kun asukkaat ovat yhdessä miettineet toiveensa reitille, käymme suunnitelman aina läpi yhtiön edustajan kanssa, sanoo Jukka Harju. 88 K aikki puhuvat valokuidusta ja toimintavarmat nettiyhteydet kiinnostavat nyt ihmisiä. Mobiilin yksi ongelma on se, että mitä enemmän mobiilissa liikkuu dataa, sitä ruuhkautuneemmaksi se muuttuu
Kysy nyt 3 LIIKEHAKEMISTO Ilmoitusvarauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. 0103372720 •• www.ovella.fi •• RT-kortti 103402 ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi. LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. (02) 479 5115 info@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! SAAT nyt suunnittelutyön kaupanpäälle! TILAA ilmainen mittakäynti: ovella@ovella.fi Ovella Systems Oy •• P. Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko • Lämmöneristys • Kosteuseristys www.fuktisol.fi Puh. www.2727350.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. Koko Uudenmaan alueella. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Telineet Kattoremontit Perustus Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään
Historian ja tulevaisuuden museosta on tarkoitus muodostua kehittyvän Linnanniemen alueen ensimmäisiä uudisrakennuksia ja uusi maamerkki alueelle. 2023 mennessä kari.ylonen@karprint.fi, 09-413 97 395 Seuraavassa numerossa teemana: • Hissit: asentaminen vanhoihin taloihin, peruskorjaukset, rahoitus ja käytännön toteutus. Kilpailualueen ympäristössä Turun linna, Aurajoki, Itämeri ja kehittyvä uusi Linnanniemen alue tarjoavat antoisat ja samalla vaativat puitteet uuden rakennuksen istuttamiselle osaksi kansallista kulttuurimaisemaa. Voit tehdä tilauksen . Arkkitehtuurikilpailun tarkoituksena on löytää Historian ja tulevaisuuden museolle arvoisensa puitteet. Betonielementtien valmistaja Consolis Parma vastaa purettujen elementtien tarkastamisesta, mahdollisista mittamuutoksista ja tarvittavasta varustelusta uudelleenkäyttöä varten.. Netissä: www.kiinteistojaenergia.fi . 90 Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Kiinteistöalan uutisia Kiinteistö & energia on suunnattu kiinteistöistä kiinnostuneille; kiinteistön omistajille/kehittäjille, suunnittelijoille, rakentajille, isännöitsijöille ja taloyhtiöpäättäjille. Elementtien irrottaminen kokonaisena on edellytys niiden uudelleenkäytölle, mutta rakennusta ei ole alun perin suunniteltu tätä silmällä pitäen. Puhelimitse: Tilaajapalvelumme palvelee numerossa 040-729 14 45 ma-to klo 9.00-11.30. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi . . Tulevan museon rakennuspaikka on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti ainutlaatuinen. Lehti käsittelee kiinteistöjen rakentamista, kunnossapitoa, korjausta ja kehitystä sekä erilaisia alaan liittyviä ratkaisuja, erityisesti energianäkökulmaa huomioiden. . – Tutkimme sitä, millä tekniikalla elementit irrotetaan, jotta ne saadaan parhaiten ehjinä irti uudelleenkäyttöä varten. Uudessa museossa esteettiset, toiminnalliset ja teknistaloudelliset ratkaisut sekä kestävän kehityksen tavoitteet on sovitettu tasapainoisesti ja sijaintipaikan historiaa ja ympäristöä huomioiden. Ehjinä uudelleenkäyttöä varten irrotetut 1980-luvulla valmistuneen tamperelaisen kerrostalon elementit siirretään tehdaskunnostukseen Parman elementtitehtaalle. • Maakunta: Helsinki Turkuun maailman ensimmäinen Historian ja tulevaisuuden museo Turkuun aiotaan rakentaa maailman ensimmäinen Historian ja tulevaisuuden museo. Kilpailuohjelmassa korostetaan tulevan museon korkealaatuista arkkitehtuuria, käyttötarkoitukseen erinomaisesti soveltuvia sisätiloja ja ekologisuutta. Elementtien luovuttajarakennus puretaan, mutta elementit irrotetaan hallitusti tutkimushankkeeseen osallistuvien tahojen yhdessä tekemien suunnitelmien mukaisesti. Keskeinen tutkimuskysymys on myös, millainen hiilijalanjälki irrotetuille ja tehdaskunnostetuille elementeille muodostuu, tenure track -professori Satu Huuhka Tampereen yliopistolta toteaa. Museolle etsitään sopivaa muotoa syyskuun alussa alkaneessa arkkitehtuurikilpailussa. • Lisäksi teemoina kiinteistöalan koulutus, taloyhtiöpesulat sekä talven kunnossapitotyötja huoltotyöt. . Kestotilaus 73 € / vuosi Määräaikainen 12 kk 80 € / 8 nroa Uudelle tilaajalle 3 numeroa kaupan päälle! Tilaa nyt! Miten voit säästää lämmityksessä ja sähkönkulutuksessa. Ilmestyy viikolla 44 loka-marraskuun vaihteessa Ilmoitusvaraukset 12.10. Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Vanhat betonielementit käytetään uudelleen Kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke on siirtynyt betonielementtien irrotusvaiheeseen Tampereella
. ?Aurinkolämpöä voi ohjata useimmilla taloautomaatiojärjestelmillä tai Sundialin edustaman PAW:n lämmönvaihdinpumppuryhmiin integroiduilla monipuolisilla ohjausjärjestelmillä. Sundial Finland Oy Sepänpellontie 21 28430 Pori Ota yhteyttä: 0452358930 myynti@sundial.fi www.sundial.fi. . . . ?Pienempiä kohteita voidaan toteuttaa myös pienemmillä Sundial SF6 2 m 2 tasokeräimillä. . . ?Savosolar tekee Eurooppaan ja Aasiaan teollisen kokoluokan, jopa tuhansien keräimien ja yli 10 MW:n projekteja. Isommat kohteet pääsääntöisesti toteutetaan Savosolarin isoilla 16 m 2 tasokeräimillä. ?Maalämpökohteissa keräimien ylijäämälämpöä voidaan jäähdyttää lämpökaivoon, jolloin myös lämpökaivoa ladataan ja näinollen lämpöpumpun hyötysuhdetta parannetaan. Meiltä saa aurinkolämpöä kokonaistoimituksena ja asennettuna. Aurinkolämpökeräimet tuottavat noin nelinkertaisen energiamäärän aurinkosähköön verrattuna. . ?Varsinkin taloyhtiöiden saneerausja uudiskohteissa kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon aurinkolämmön käyttömahdollisuus. Aurinkolämpö sopii hyvin täydentämään kaikkia lämmitysmuotoja ja siitä saadaan energiaa maaliskuusta lokakuun lopulle. . . . Savosolarin Savo 16 keräimet ovat huippuluokan isoja tasokeräimiä. Koska auringon säteily on ilmaista, aurinkolämpö tarjoaa kustannustehokkaan tavan lämmitystarpeen kattamiseen luontoa kuormittamatta. Aurinkolämpö vähentää kesäaikana huomattavasti maalämpöpumpun kompressorin käynnistyskertoja ja näin myös pidentää kompressorin elinkaarta. . . Auringosta ilmaista energiaa . . ?Aurinkolämpö on oiva valinta taloyhtiöille, pesuloille, leirintäalueille, kaukolämpöyhtiöille ja kaikille kohteille, joissa on suuri lämpimän veden kulutus. ?Suomessa Sundial tekee yhteistyötä Savosolarin kanssa ja toimii Savosolarin jälleenmyyjänä
PAL.VKO 2023-43 601526-2306 C M Y CM MY CY CMY K C M Y CM MY CY CM Y K C M Y CM MY CY CM Y K