Kiinteistö ja Energia 07/2021

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

tulevaisuudessa. avustuksia. Rivitalossa Rivitalossa asuminen asuminen kalleinta kalleinta. Kiinteistö Kiinteistö Nro 7/2021 7,50€ & & energia energia Mukana kiinteistökehityksen teemasivut Tampereesta tuli Tampereesta tuli kaupunkikehityksen esikuva kaupunkikehityksen esikuva Miten suomalaiset Miten suomalaiset talot lämmitetään talot lämmitetään tulevaisuudessa. Miten taloyhtiö Miten taloyhtiö voi saada energiavoi saada energiaavustuksia
Kaikki tämä yhdellä sopimuksella, etukäteen tiedossa olevalla hinnalla sekä 25 vuoden takuulla. Kysy lisää oman alueesi kattoasiantuntijaltamme.. Valtakunnallinen palveluverkosto ammattilaisille kattotutka.. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. ELINKAARIKATTO® on helpoin ja vaivattomin kattoremontti sekä taloyhtiölle että isännöitsijälle. OTA YHTEYTTÄ p. ELINKAARIKATTO ® Enemmän kuin tavallinen kattoremontti KATTOKVARTAALI ON 25 VUOTTA ELINKAARIKATTO® -urakkamalli pitää sisällään katon tarkastuksen, kattoremontin suunnittelun ja toteutuksen sekä täydellisen ylläpidon 25 vuodeksi. Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. 010 680 4000 tai myynti@kattotutka.
Olemme Suomen suurin kiinteistöalaan erikoistunut asianajotoimisto. • yhtiökokoukset • yhtiöjärjestysmuutokset • korjausja täydennysrakentamisen sopimukset • rakennusja toimenpideluvat Ota yhteyttä, keskustellaan taloyhtiönne tilanteesta ja tarpeista. Keskity huoletta hallitustyöhön, me tuemme lakiasioissa. Keskity huoletta hallitustyöhön. Palvelujamme ovat mm. Voit luottaa jokaisen juristimme ammattitaitoon ja näkemykseen. SUOMEN SUURIN KIINTEISTÖALAAN ERIKOISTUNUT ASIANAJOTOIMISTO. Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Meiltä saat lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon liittyvissä kysymyksissä. 029 360 1200 Koskikatu 7 A Tarvitset vain yhden osoitteen kak-laki.. Me tuemme lakiasioissa.” “ Marina Furuhjelm asianajaja, kehitysja viestintäjohtaja HELSINKI puh. 029 360 1100 Unioninkatu 13 TAMPERE puh. Juristimme avulla varmistat myös korjaustai lisärakentamishankkeen menestyksekkään läpiviennin. Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen
Alueelle on tulossa 2 000 uutta asukasta ja satoja työpaikkoja. 15 minuutin suihku päivittäin maksaa noin 450 euroa vuodessa, kun viiden minuutin päivittäisen suihkuttelun vuosikustannus jää noin 150 euroon. 46 Oulun keskustasta yritetään luoda elävämpi kohtaamispaikka. Asumisen raivaaja -palkinnot Kemiin ja Lahteen ARA myönsi asumisen raivaaja -tunnustuspalkinnot Kiinteistö Oy Itätuulelle ja Kemin kaupungille sekä Lahden vanhusten asuntosäätiölle ja Lahden kaupungille. Voittajan valinnut filosofi Esa Saarinen painottaa perusteluissaan, että kirjastojen tulee uusiutua, kuten Kirkkonummi on tehnyt. Sivu 22 Millä talot lämmitetään tulevaisuudessa. 28 Lämmityskustannusten nousu kurittaa taloyhtiöitä. Sivu 70 Tampereella salliva ilmapiiri – Tampereella on vahva historiasta kumpuava identiteetti. Esityksen mukaan ARA voisi myöntää työnantajille, työssäkäyntirakennuksen tai -kiinteistön omistajille 750 euroa jokaisesta käyttökuntoisesta ja avustusehdot täyttävästä latauslaitteesta. – Tulemme tarvitsemaan useita erilaisia lämmitysratkaisuita. Tampere on aina ollut suomalaisten mielissä houkutteleva kaupunki, tänne on tultu töihin ja tänne on tultu opiskelemaan. Esitys uudesta latauspisteiden rakentamistuesta sisältyy Suomen hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Sivu 6 10 Kaukolämmöllä on tulevaisuudessakin merkittävä rooli kotien lämmittäjänä. Kaupunki pyrkii tiivistämään ja laajentamaan keskustaa lisärakentamisen kautta. Kiinteistö Oy Itätuuli on näyttänyt esimerkkiä siitä, miten ARA-asuntokannan ja asunto-olojen kehittämistä tehdään ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti myös monin tavoin haasteellisessa toimintaympäristössä, jossa väestömäärä ja työpaikkojen määrä vähenevät. Yhdessä Lahden kaupungin kanssa se on ollut edelläkävijä uusissa avauksissa, ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien asunto-olojen kehittämisessä sekä toiminut myös uranuurtajana energiatehokkaassa rakentamisessa.. Lahden vanhusten asuntosäätiö kuuluu maamme johtaviin ARA-vuokra-asuntokannan erityisasumisen kehittäjiin jo 60 vuoden ajan. Tunnustuksen saaja on ansioitunut kehittämään asumista monipuolisesti ja rohkeasti myös taloudellisesti haasteellisessa toimintaympäristöissä. 20 Sulkavan kunnasta tulee Suomen ensimmäinen kunta, joka hankkii koko kunnan oman sähköntarpeen kotimaisella aurinkosähköllä, joka myös tuotetaan paikallisesti Sulkavalla. 32 Vanhan varikon alue Kuopion Savilahdessa on kaupungin kasvun kärkihanke. On esitetty arvio, että hissi voi pidentää iäkkäiden mahdollisuutta asua omassa kodissaan jopa seitsemällä-kahdeksalla vuodella. Tunnustuksella ARA kannustaa toimijoita kehittämään olemassa olevaa ARA-asuntokantaa ja asunto-oloja kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti. Sivu 35 Isännöintiliitto tuomitsee lahjonnan – Isännöintiliitto ei hyväksy lahjontaa tai korruptiota missään muodossa. Tästä johtuen kaupungissa on salliva ilmapiiri. Sähköautojen latauspisteavustus työpaikoille Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA myöntää ensi vuonna sähköautojen latauspisteavustuksia työpaikoille. VTT:n tutkija, tekniikan tohtori Miika Rämän mukaan Suomessa mennään nyt kohti vähäpäästöistä, neljännen sukupolven kaukolämpöä. Kiinteistö Oy Itätuuli ja Kemin kaupunki ovat kehittäneet asuntokantaansa ja kunnan asunto-oloja pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti. Tampereelle ovat kaikki olleet tervetulleita yrittämään, sanoo Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja Jukka Lindfors. Tulevien vuosikymmenten lämmitysmuotoja tulevat olemaan esimerkiksi geoterminen lämpö, vesistöjen lämmön hyödyntäminen, jätevesien lämmön hyödyntäminen, vesijohtoveden lämmön hyödyntäminen, maalämpö, aurinkovoimalat, ilmavesilämpöpumput sekä erilaiset hukkalämpöjen lähteet, sanoo VTT:n tutkija, energiatekniikan tohtori Miika Rämä. 52 Jyväskylän keskustassa on menossa 15 kaavahanketta. Parhaimmillaan isännöinti on taloyhtiölle kumppani ja asiantuntija, joka hoitaa paitsi lakimääräiset tehtävät, myös kehittää taloyhtiön arvoa. Jos jäteautot käyvät koko ajan tyhjentämässä jonkin jätejakeen astiaa, ei se ole kustannustehokasta eikä ympäristöystävällistäkään. 58 Kirkkonummen kirjasto Fyyri voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Tällöin myös isännöinnin ammattitaitoiset ja luotettavat verkostot tarjoavat taloyhtiöille lisäarvoa, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. 4 P uhuvat päät S isältö 7 / 2021 Taloyhtiöuden kannattaa järkevöittää jätetyhjennykset – Taloyhtiöt maksavat pääosin tyhjennyksistä. Tavoitteena on keskusta-alueen 15 000 asukkaan määrän kaksinkertaistaminen. Kyseessä on Suomen toiseksi korkein puukerrostalo. 74 Koronapandemian aikana yleistyneet etätyöt ovat lisänneet kiinteistöjen vedenkulutusta. Tyhjennykset kannattaa järkevöittää aikataulullisesti. 14 Hissi on rakennuksen esteettömyyden kannalta keskeinen, ja usein myös vanhan kerrostalon arvokkain osa. Vanhojen kiinteistöjen kokonaiskustannuksista noin puolet on lämmitysja ylläpitokustannuksia. 24 Espoon Tapiolaan valmistui viime keväänä korkea puukerrostalo, jossa on 154 yksiötä ja 11 perheasuntoa. Yksi ratkaisu voisi olla, että paperija pahvijäte vietäisiin erikseen sovittuun paikkaan, josta ne hoidettaisiin eteenpäin sovitusti, sanoo hämeenlinnalainen isännöitsijä Seppo Kuvaja
– Vesitasapaino tarkoittaa sitä, että TopDry-pinnoite hylkii vettä ja likaa ja imee pinnalle jääneen kosteuden, joka kuivuu erittäin nopeasti. Toimituspäällikkö: Eero Wihuri, puh. 5 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola, puh. Uudet laitteet tarjoavat sekä parempaa hyötysuhdetta lämmöntalteenotossa että parempia säätöominaisuuksia. Asuntoyhteisön hallituksen ja omakotitalon omistajan pitää arvioida, onko ilmanvaihtoratkaisu ajan tasalla ja asumisen tarpeiden mukainen vai seuraava uudistamisen kohde. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihtoja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta, jota Motiva koordinoi. Lämmöntalteenotolla varustetussa ilmanvaihdossa voi olla myös uudistamisen paikka, jos laitteisto on palvellut ja vuosikymmeniä. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisella poistolla täydennetyissä ratkaisuissa pärjätään säätämällä tuloja korvausilmaventtiileitä vuodenajan tarpeiden mukaisesti. Kasvukolmion osuus asuntotuotannosta nousee 78 prosenttiyksikköön. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) P ääkirjoitus H yvin toimiva ilmanvaihto on asukkaiden näkökulmasta miellyttävä. Lain on tarkoitus korvata nykyinen maankäyttöja rakennuslaki. Näistä 8 700 on omaa perustajaurakointia eli kuluttajille suunnattuja omistusasuntoja ja 6 600 neuvottelu-urakkakohteita eli vuokraasuntoja ammattimaisille sijoittajille. Suomeen tänä vuonna yli 15 000 uutta asuntoa Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritysten asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna yhteensä 15 300 kerrosja rivitaloasunnon rakennustyöt. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 72 €/v (8 nroa) Kestotilaus 65 €/v Painopaikka: Karprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen. syyskuuta lausunnolle Ehdotuksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi jatkossa huomioitava kaikessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa.. Uutta kaavoitusja rakentamislakia on valmisteltu parlamentaarisessa ohjauksessa jo useita vuosia, kahden eduskunnan aikana. Rakentajilla sekä osakkeenja kiinteistönomistajilla on pitkä penni kiinni seinissä, minkä vuoksi niiden toivotaan kestävän kauniina ja hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään. Aikansa eläneen ilmanvaihtoratkaisun päivittäminen on kannattavaa sekä sisäilman laadun että kustannusten kannalta. Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.. Saint-Gobain -konserniin kuuluvan Weberin kehittämät Top-Drypinnoitteet pidentävät julkisivujen elinikää ja huoltoväliä kaksitehoisen AquaBalance-teknologian avulla. Mediamyynti: Kari Ylönen, puh. Tammerkosken maisema on kuitenkin säilynyt ennallaan. Hyvä ilmanvaihto mukautuu asukkaiden erilaisiin tarpeisiin perheen koon, työaikojen ja muiden elintapojen mukaan. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.. Lisäksi erilaisilla ilmanvaihtojärjestelmillä säätöja huoltotoimet ovat erilaisia, ja ne voi tarkistaa ilmanvaihtojärjestelmän käyttöohjeesta. Hallituskauden keskeisimpiin kuuluva lakiesitys lähti 27. Ilmanvaihtojärjestelmän hyvä ylläpito ja uudistaminen on usein asukkaiden kannalta investointi asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen. Lisäksi säästetään puhaltimien sähkönkulutuksessa, tuloilman lämmityksessä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta. Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30 puh. Helsingin seudun osuuden arvioidaan laskevan 45 prosenttiin vuonna 2022. Ilmanvaihtoa on säädettävä vuodenaikojen vaihtelun mukaisesti. Kuuman kesän ja kylmän talven asetukset eivät voi olla samat. Ilmanvaihdon merkitys asumisen viihtyvyyteen ja osana talon lämmitysjärjestelmän kokonaisuutta jää usein liian vähälle huomiolle. Motiva on työstänyt ohjeet sekä huoltotoimiin että asukastiedotteisiin. Kokonaan koneellisissa ratkaisuissa ei saa muutella tuloeikä poistoilmaventtiileiden asetuksia, mutta venttiilien ja suodattimien puhdistuksesta on huolehdittava. Koneellisen poistoilmanvaihdon kohteissa investointi ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon tuo säästöjä energiakuluihin ja usein myös asuinmukavuus paranee, kun ilmanvaihto tulee säädettyä kuntoon ja siirtyy entistä tarkempaan seurantaan. Vuokraasuntojen tuotanto vähenee. Sen sijaan poistoilmaventtiilien asetusta ei saa muuttaa koneellisen poiston ratkaisuissa, mutta venttiilien puhdistus on silti tarpeen. Ilmastonmuutoksen myötä ilmankosteus, myrskyt, tuulet, helteet ja nopeat lämpötilanmuutokset Suomessa lisääntyvät, mikä altistaa julkisivut aiempaa kovemmalle rasitukselle. Asuntokohtainen ilmanvaihdon säätömahdollisuus tuo myös kustannussäästöjä. Jos venttiileissä on käytössä suodattimia, niin nekin on puhdistettava tai vaihdettava säännöllisesti. Modernit tarpeenmukaiset ilmanvaihtoratkaisut säästävät merkittävästi energiaa ja usein tarjoavat mukavimmat olosuhteet asumiseen. Ilmanvaihtoa säädettävä vuodenaikojen mukaan Kannen kuva: Tampere on Suomen kaupungeista se, jossa keskustan ilme on muuttunut eniten viimeisen kymmenen vuoden aikana. Miten tulevaisuudessa rakennetaan. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Painopiste siirtyy omaperustaiseen tuotantoon. Oulun osuus laskee 8 prosenttiin muun Suomen osuuden pysyessä ennallaan suurin piirtein. Tampereen osuus nousee 20 prosenttiin ja Turun 13 prosenttiin. Kuva: Visit Tampere/Laura Vanzo Kiinteistö Kiinteistö & & energia energia Oikeanlainen pinnoite lisää julkisivujen elinikää Helteiset kesät, nopeat pakkasja sulamissyklit, lisääntynyt ilmankosteus sekä muut ilmastonmuutokset tuomat ääri-ilmiöt rapauttavat nopeasti rakennusten julkisivuja. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.. Yrityksen tuotepäällikkö Antti Saajanlehto kertoo, että tuote toimii kemiallisten ja toiminnallisten ominaisuuksiensa vuoksi optimaalisesti nykyisissä ja tulevissa ilmasto-olosuhteissa. Yritykset arvioivat asuntotuotantonsa pysyvän yhtä korkealla tasolla myös ensi vuonna
6 Vantaan Energian tavoitteena on luopua fossiilista polttoaineista energiantuotannossa vuoteen 2026 mennessä ja olla hiilineutraali vuonna 2030. Kuva: Vantaan Energia. Jätevoimalan laajennuksen käyttöönoton lisäämä kapasiteetti jätteen energiahyötykäytölle mahdollistaa osaltaan sen, että Vantaan Energia voi luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa jo vuonna 2022
Lähes kolmasosa suomalaisten päästöistä muodostuu asumisesta. Teksti: Eero Wihuri. Ei siis ihme, että ilmastoja kukkaroystävälliset energiaratkaisut kiinnostavat taloyhtiöitä sekä energiayhtiöitä. 7 – Tulemme tarvitsemaan useita erilaisia lämmönlähteitä ja lämmitysjärjestelmiä, sanoo VTT:n tutkija Miika Rämä Miten talot lämmitetään tulevaisuudessa
– Lämpöpumppuja voidaan hyödyntää kiinteistökohtaisesti, mutta osana kaukolämmön tuotantorakennetta. Teknologia tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämisen. Paikallisesti voimme silti nähdä ratkaisuita, joissa esimerkiksi biomassan poltto on osa lämmitysratkaisua. Muun muassa Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen parhaillaan tutkii geotermisen lämmön hyödyntämismahdollisuuksia. Tulevien vuosikymmenten lämmitysmuotoja tulevat olemaan esimerkiksi geoterminen lämpö, vesistöjen lämmön hyödyntäminen, jätevesien lämmön hyödyntäminen, vesijohtoveden lämmön hyödyntäminen, maalämpö, aurinkovoimalat, ilmavesilämpöpumput sekä erilaiset hukkalämpöjen lähteet, mm. Vuosittainen energiakustannusten säästö näissä kohteissa oli noin yhdeksän prosenttia. – Tutkimuksen päähuomio oli se, että eri kohteiden säästöissä ja näin myös kannattavuuksissa havaittiin paljon hajontaa. Tärkein havainto poistoilmalämpöpumppujen osalta oli, että tarkastelluista kohteista noin 76 prosentin kohdalla keskimääräinen takaisinmaksuaika nousee yli 15 vuoden. Maailmalla geotermisen energian hyödyntäminen on yleistä. Laitos kuluttaa sähköä sitä vähemmän, mitä vähemmän sen pitää nostaa energialähteestä, eli merivedestä, saatavilla olevaa lämpötilaa. teollisuudesta – Myös datakeskukset ovat isoja alueellisia lämmönlähteitä, kertoo Miika Rämä. Viemäriin valuu keskimäärin noin 20-50 prosenttia asuinrakennusten kokonaisenergiankulutuksesta, mutta tämä osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa vanhojen kiinteistöjen energiaremonttien johdosta. Maan ytimen tuottama lämpöenergia on loputonta. Jätevesien lämpö talteen Jätevesien lämmön talteenotto on mielenkiintoinen mahdollisuus kiinteistöjen lämmitykseen. Geoterminen lämpö on maan kuoreen varastoitunutta ikivanhaa lämpöä. – Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista lämmitysmuodoista ollaan luopumassa. Lämpöpumppujen avulla veden lämpötila nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Millaisia lämmitysmuotoja Suomessa käytetään 2030ja 2040 -luvuilla. – Lämpöpumput eivät ole varsinaista lämmöntuotantoa, vaan niillä siirretään lämpöä varsinaisesta lämmönlähteestä käyttökohteeseen. Takaisinmaksuaika vaihteli kohteissa 11 vuodesta yli 30 vuoteen ja keskimääräinen säästö 0–26 prosenttia. Myös merivesi on mahdollinen päästötön lämmönlähde. Tämä tarkoittaa, että jokaista kiinteistöä tulisi aina tarkastella yksilöllisesti, kun mietitään optimaalisinta lämmitysratkaisua, kertoo tutkimuksesta vastannut VTT:n tutkija, energiatekniikan tohtori Miika Rämä.. Aiemmin käyttöveden ja kiinteistön lämmitys on voitu tuottaa kaukolämmöllä, lämpöpumpulla, sähköllä tai perinteisillä lämmitysmuodoilla kuten öljylämmityksellä. Työja elinkeinoministeriön mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on Suomessa yli 40 prosenttia. Puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöenergiaa on aiemmin pystytty ottamaan talteen Paras lämmitystapa tarkasteltava yksilöllisesti Alkuvuodesta 2021 VTT tutki Jyväskylässä kaupungin energiayhtiö Alvan verkkoalueella olevien lämpöpumppukohteiden kannattavuutta. Lämmönlähteet ovat yksi asia, tuotantomuodot toinen. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Merivesilämpöpumppulaitoksen vähäpäästöisyys perustuu samaan periaatteeseen kuin muidenkin lämpöpumppujen, mutta sen sijaan, että lämpö tuotetaan esimerkiksi kivihiiltä, maakaasua tai öljyä polttamalla, lämpöpumput käyttävät sekä sähköä että meriveden lämpöenergiaa lämmön tuotantoon. Kahden ja puolen kilometrin syvyydessä maan lämpötila on noin 40 astetta. VTT:n tutkijan Miika Rämän mukaansa 2030ja 2040 -luvuilla lämmitysratkaisuissa lämpöpumpuilla on avainrooli. – Tulemme tarvitsemaan useita erilaisia lämmitysratkaisuita. Maalämpökohteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika vaihteli myös suuresti ollen 12–25 vuotta. Isona tavoitteena on kasvihuonepäästöjen vähentäminen, ja lopulta päästötön lämmöntuotanto, sanoo VTT:n tutkija, energiatekniikan tohtori Miika Rämä. 8 Y ksi hiilineutraalin tulevaisuuden merkittävimpiä rakennuspalikoita on asumiseen liittyvät energiaratkaisut. Muitakin polttamiseen perustuvia ratkaisuita on, esimerkiksi fossiilitsetkin polttoaineet voivat hiilidioksidin talteenoton kanssa tulla kysymykseen, hän jatkaa. Jäteveden sisältämän lämpöenergian suhteellisen määrän kasvaessa kiinteistökohtainen jäteveden lämmön talteenotto on tulossa osaksi energiaja kustannustehokasta rakentamista, jolla voidaan pienentää niin rakentamiskustannuksia kuin rakennuksen käytönaikaisiakin energiakustannuksia erittäin tehokkaasti. Lämpökaivossa kierrätetään vettä ja lämpöpumpulle tullessa vesi on lämmennyt noin 10–15 asteeseen. – Polttaminen tulee vähentymään. Lämpöpumput eivät ole varsinaista lämmöntuotantoa, vaan niillä siirretään lämpöä varsinaisesta lämmönlähteestä käyttökohteeseen. Lämpöpumput avainroolissa Miika Rämän mukaan 2030ja 2040 -luvuilla lämmitysratkaisuissa lämpöpumpuilla on avainrooli. Energiakustannusten säästö kerrosja rivitalokohteissa oli noin 36 prosenttia vuodessa, kun omakotitaloissa se jäi noin 15 prosenttiin. Sitä syntyy kolmen prosessin tuloksena. Suomessa pyritään ilmastosyistä pääsemään eroon perinteisestä hapen ja hiilen yhdistämisestä syntyvästä lämmöstä. Ihmiselle se tarkoittaa ehtymätöntä uusiutuvan lämmön ja sähkön lähdettä. Tulokset osoittivat kiinteistökohtaisten erojen olevan suuria, jonka vuoksi tarkemmat tapauskohtaiset laskelmat ovat välttämättömiä kannattavaa lämmitysratkaisua valittaessa. Yli viidentoista vuoden takaisinmaksu tulee peräti 80 prosentille kerrosja rivitalokohteista. Merivesilämpöpumppulaitoksen tuottamasta kaukolämmöstä Helenin mukaan noin 40 prosenttia olisi peräisin sähköstä ja 60 prosenttia merivedestä. 9–41 prosenttia. Useita lähteitä Miika Rämä korostaa, ettei ole olemassa yhtä ratkaisua, jolla talojen lämmitys muuttuu ilmastoystävälliseksi. Hajonta säästöissä oli molemmat talotyypit mukaan lukien noin. Lämmitysjärjestelmät voivat tarkoittaa joko talon sisältä tehtävää lämmityksen jakoa tai esimerkiksi kokonaista kaukolämpöjärjestelmää. Parhaillaan Helsingin energiayhtiö Helen etsii vaihtoehtoja kivihiilen korvaamiseksi myös merivedestä. Suomalaiset käyttävät päivässä noin 155 litraa vettä, josta noin 40 prosenttia on lämmintä käyttövettä
Tavoite valmistumisesta on vuoden 2026 aikana. Samalla niissä syntyy merkittävää määrää lämpöä. Lämmön kausivarasto -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on parhaillaan käynnissä. Lämmön kausivarastoon säilötään 140-asteiseen veteen uusiutuvaa energiaa, jota saadaan muun muassa aurinko-, tuulija hukkalämmön lähteistä. Havainnekuva: Vantaan Energia Vantaalle maailman suurin lämmön kausivarasto kehitysvaihe alkoi kesällä 2021. Lämpö johdetaan suoraan rakennuksen alapuolelta ja jaetaan eteenpäin vesikiertoisten patterien tai lattialämmityksen kautta. Sen kapasiteetti on 90 gigawattituntia, joka vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin vuosittaista lämmönkulutusta. Allianssimalli tarkoittaa Vantaan Energia Oy:n, YIT:n ja AFRY Finland Oy:n muodostamaa ryhmittymää, jossa yritykset yhdessä vastaavat hankesuunnitelman kehittämisestä ja myöhemmin lämmön kausivaraston rakentamisesta, jos rakennuspäätös saadaan. Lisäksi se tukee osaltaan tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Suosio kasvaa Maalämmön suosio lämmitysmuotona kasvaa. – Maalämpöjärjestelmät yleistyvät tällä hetkellä nopeasti. Samalla myös vähennetään viemärivesien sisältämän lämpöenergian hävikkiä kunnallisissa viemäriverkostoissa kiinteistöjen ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että talvella, jolloin lämmöntarve on suurin, lämmönlähteitä on vähemmän kuin kesällä, sanoo Miika Rämä. Esimerkiksi pohjavesialueille ei saa porata maalämpökaivoja. Lämmön kausivarastoon säilötään 140-asteiseen veteen uusiutuvaa energiaa, jota saadaan muun muassa aurinko-, tuulija hukkalämmön lähteistä. avulla datakeskuksesta saadaan vähintään 1,3 kertaa enemmän lämpöä, kuin mitä se kuluttaa sähkönä. Maalämpöjärjestelmässä lämpö tulee läheltä, suoraan auringon ja maapallon ytimen hehkun lämmittämästä maaperästä, josta se otetaan talteen satojen metrien syvyyteen porattavien maalämpökaivojen avulla. Maalämpö on hintavakaa ja ennen kaikkea ekologinen lämmitysratkaisu. Jos päätös rakentamisesta tehdään, rakennusvaiheen on suunniteltu alkavan syksyllä 2022. 9 keskitetysti vain kunnallisissa jäteveden puhdistuslaitoksissa ja hyödyntämään sitä osana kaukolämmön tuotannossa, mikä on myös tehnyt kaukolämmöstä entistä ekologisempaa. Kausivarasto on merkittävässä roolissa, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan energiantuotannossa Vantaan alueella jo vuoteen 2026 mennessä. Konesalien lämpö talteen Mielenkiintoinen lämmitysvaihtoehto on myös datakeskuksien hukkalämmön hyödyntäminen. Ilma-vesilämpöpumpuissa kuumennetaan lämmitysvettä, joka johdetaan talon patteritai lattialämmitykseen tasaisen, miellyttävän lämpötilan saamiseksi. Tällöin korkean sähköntuotannon aikana vedestä tehtäisiin vetyä tai metaania, jolla tuotettaisiin sähköä korkean kulutuksen aikana. Datan käytön kasvaessa myös sähkön kulutus konesaleissa kasvaa. Samalla kaavoitus etenee. Akkuja käytetään arvioiden mukaan tulevaisuudessa entistä enemmän lyhytaikaiseen varastointiin ja nopeaan tehonsäätöön. Jos tuulija aurinkosähkön päivittäisiä vaihteluita halutaan tasoittaa sähköenergian varastoinnilla, energiaa pitää varastoida suuria määriä. Nyt jäteveden lämpöenergiaa on otettavissa talteen myös kiinteistökohtaisesti, ilman että jätevettä tarvitsee ensin puhdistaa. Vielä hankalampaa olisi tasoittaa vuotuisia sähkönkulutuksen vaihteluja varastoimalla sähköä. Miljoonan kuution kokoinen lämmön kausivarasto on maan alle sijoittuva varasto, jonka kapasiteetti vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin vuosittaista lämmöntarvetta. – Lämmön varastointia tulee kehittää, luoda uusia varastointitapoja. Sen kapasiteetti on 90 gigawattituntia, joka vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin vuosittaista lämmönkulutusta. Varastointia kehitettävä Uudet lämmitysmuodot asettavat vaatimuksia energian varastoinnille. Rakennusvaiheessa maalämmön investointi on muita lämmitystapoja suurempi, mutta maasta tuleva lämpöenergian on kuitenkin ilmaista. Maalämpöä on perinteisesti pidetty pientalojen lämmitysmuotona, mutta viime vuosina myös isoja kiinteistöjä on ryhdytty lämmittämään kaukolämmön sijaan maalämmöllä. Myös käyttöveden voi lämmittää maalämmön voimalla. Allianssiosapuolet jatkavat hankkeen esivalmistelua. Miljoonan kuution kokoinen varasto tulee olemaan maailman kookkain energiavarasto. Esivalmistelussa alustavia suunnitelmia tarkennetaan ja kehitetään suunnitelmaa ympäristön, kustannusten ja toimivuuden kannalta. Allianssimallissa YIT vastaa rakentamisesta, AFRY suunnittelusta ja Vantaan Energia on hankkeen tilaaja, mutta kaikki työskentelevät yhdessä yli organisaatiorajojen. Tällainen tuotanto vaatii vielä lisätutkimuksia.. Tällä hetkellä tällainen varastointi on hankalaa. Energiajärjestelmän pitää pystyä vastaamaan näihin muutoksiin ja toimittamaan riittävästi energiaa kaikkina aikoina. Lämmön kausivarasto -hankkeen Vantaalle suunniteltu lämmön kausivarasto on miljoonan kuution kokoinen. Energian kulutus vaihtelee vuodenaikojen, viikonpäivien ja jopa kellonaikojen mukaan ihmisten käynnistäessä laitteita ja käyttäessä keittiökoneita yhtä aikaa aamuisin. Energian varastoinnin kehittämiseksi on esitetty ideaa vedyn tai metaanin hyödyntämisestä. Siinä ilma-vesilämpöpumppu poikkeaa usein käytetyistä ilmalämpöpumpuista, joissa yleensä lämpöä puhalletaan yhden puhaltimen kautta yhdessä huoneessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotantomääriä on mukautettava tai energian varastointiratkaisuja käytettävä tasapainon ylläpitämiseksi. Kaivojen poraamisen voivat estää myös muun muassa maanalaiset tunnelit. Lämpöä ilmasta Ilma-vesilämpöpumput pystyvät hyödyntämään ulkoilman lämpöenergiaa riittävästi voidakseen lämmittää sekä käyttöveden että kodin. Maalämpöä ei kuitenkaan voi hyödyntää kaikkialla maaperästä tai rakennettuun ympäristöön liittyvistä syistä, sanoo Miika Rämä. Energiaa varastoidaan nykyään esimerkiksi akkuihin, veteen ja kaasuun. Pidemmässä juoksussa maalämpö maksaakin siihen tehdyn investoinnin takaisin.. Esimerkiksi Helsingissä Telian ja energiayhtiö Helenin suunnitelmana on kytkeä Telian Pitäjänmäen datakeskus kaukolämpöverkkoon ja lämmittää datakeskuksesta kerätyn lämmön avulla helsinkiläisiä koteja. Lämpöpumpun YIT, Vantaan Energia ja AFRY suunnittelevat maailman suurimman lämmön kausivaraston rakentamista allianssimallilla Vantaan Kuusikonmäkeen. Lämmön kausivarastoon varastoitu energia korvaa maakaasun käyttöä talvikaudella ja vähentää lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä 26 000 tonnilla vuodessa. Lämmön kausivarasto rakennetaan allianssimallilla
Helsingissä kaukolämmön tuotanto on perustunut kivihiilen polttamiseen, nyt kaupungissa yritetään muun muassa geotermistä lämpöä ja meriveden lämpöä hyödyntämällä päästä kokonaan eroon kivihiilestä. 10 E nergiasektori on voimakkaassa muutoksessa, kun fossiilisista polttoaineista pyritään nopeasti eroon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuotantotavat vaihtelevat Kaukolämpö on Suomessa suosittu lämmitystapa. Itse asiassa Tampere oli Suomen maakaasuKaukolämmön suosio säilyy energiamurroksessa Kohti vähäpäästöistä kaukolämpöä Kaukolämmöllä on keskeinen rooli Suomessa, suurempien kaupunkien asukkaista yli 90 prosenttia asuu kaukolämmitetyissä rakennuksissa. Kaukolämmön suosio Suomessa ei ole ihme, sillä kaukolämpö on edullinen ja vaivaton lämmitysratkaisu kaupungeissa sekä taajamissa. Globaalit hiilidioksidipäästöt määrittää neljä päätekijää: väestönkasvu, talouskasvu, energiankulutus asukasta kohden ja hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohden. Kaukolämmön ennakoidaan pysyvän keskeisenä lämmitystapana menossa olevassa energiamurroksessa, mutta kaukolämmön tuotantotavoissa tulee tapahtumaan muutoksia. Näistä energiamurros koskettaa kahta jälkimmäistä, energiaa tuhlataan vähemmän ja käytetty energia kuormittaa ilmastoa aiempaa vähemmän. Kyse on ennen kaikkea kamppailusta ilmastonmuutosta vastaan; jotta maapallon lämpeneminen saadaan pysäytettyä, energiaa on tuotettava ja kulutettava uusilla tavoilla. Teksti: Eero Wihuri. Tampereen kaukolämpötuotanto oli kymmenen vuotta sitten maakaasusta riippuvainen. Kaukolämmön tuotantotavat vaihtelevat kaukolämpöyhtiöittäin. Kärjistetysti energiamurros tarkoittaa tätä käynnissä olevaa siirtymäkautta, valtaisaa energiaremonttia, jonka aikana harpataan uuteen tuotantotapaan ja järjestelmään. Tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu yhä voimakkaammin uusiutuvan energian varaan
VTT:n tutkija, tekniikan tohtori Miika Rämän mukaan Suomessa mennään nyt kohti vähäpäästöistä, neljännen sukupolven kaukolämpöä. Merkittävä rooli säilyy Miika Rämän mukaan kaukolämmön merkittävä rooli lämmöntuotannossa tulee säilymään. Tätä on jo pitkään sovellettu myös Suomessa, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa. Kuvassa ylhäällä on lämpimän veden käytön ja lämmityksen tyypillinen kulutusjakauma asuintalossa vuorokauden aikana. Vihreä kaukolämpö tuotetaan Lappeenrannassa Kaukaan Voiman yhteistuotantovoimalaitoksessa uusiutuvilla energialähteillä, kuten tähdepuulla ja metsähakkeella. Näiden osalta saatavuus on avaintekijä, sillä raaka-aineesta kilpailevat muutkin sektorit kuin lämmitys. – Yksinkertaistettuna: mitä vähemmän putkimetrejä tarvitaan kulutettua lämpöenergiaa kohden, sitä tehokkaampi siirtoverkko on sekä taloudellisesti että teknisesti, korostaa VTT:llä tutkimustiimin päällikkönä työskentelevä Rämä. Havainnekuvat: TA-yhtiöt Kaukolämmön polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua, kivihiiltä, turvetta ja puuta. Hän painottaa, että erityisesti suuremmissa kaupunkitason kaukolämpöjärjestelmissä mikään yksittäinen tuotantomuoto ei voi olla ainoa ratkaisu.. – Hukkalämpöjen hyödyntäminen on etenkin kaupunkialueilla kiinnostava vaihtoehto, ja erityisesti teollisuuden hukkalämmönlähteiden osalta lämpötilataso voi olla niin korkea, ettei edes lämpöpumppua tarvita, jatkaa Rämä. Samalla se laskisi entisestään siirron lämpöhäviöitä ja parantaisi järjestelmään kytkettyjen lämmönlähteiden tehokkuutta. Myös teollisuuslaitoksista peräisin olevan hukkalämmön kasvava hyödyntäminen ja ydinkaukolämmön käyttöönotto ovat vaihtoehtoja. – Niiden hyödyntäminen pitää sisällään huomattavan määrän erilaisia toteutustapoja varsinaisen lämmönlähteen, kuten esimerkiksi geotermisen energian, ominaisuuksista riippuen. – Kaukolämpö on energiansiirron teknologia, joka mahdollistaa paikallisen lämmöntuotannon hyödyntämisen tehokkaasti, taloudellisesti sekä tuoreiden tutkimustulosten mukaan tulevaisuudessa myös entistä vähäpäästöisemmin, hän jatkaa, Rämän mukaan kaukolämmön edut tulevat parhaiten esiin tiheästi asutuilla kaupunkialueilla, joissa kaukolämpöverkon suhteelliset lämpöhäviöt jäävät pieniksi. – Tämä tarkoittaa joustavaa, vähähiilisiin ratkaisuihin perustuvaa lämmöntuotantoa, tätä edistävää matalan lämpötilatason siirtoverkkoa sekä yhteistoimintaa sähköjärjestelmän kanssa. Kuvassa alhaalla näkyy lämmityksen ohjauksen vaikutus: kun lämmintä vettä tarvitaan erityisen paljon, niin silloin lämmitystä joustetaan. Selkein kehityskohde kaukolämpöjärjestelmille on siirtymä kohti niin sanottuja neljännen sukupolven kaukolämpöjärjestelmiä. Havainnekuva: Motiva/ Energiateollisuus Rämän mukaan lämmönlähteiden hyödyntämisessä lämpöpumput ovat selkeä avainteknologia. Kuva: Lappeenrannan energia Lämmitystä ohjaamalla pystytään pienentämään kulutuspiikkejä. Kaukolämmön käyttäjiä on niin paljon, että se tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa hyvinkin merkittävässä roolissa myös kaupunkialueiden energiamurroksessa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hän arvioi, että kaukolämpö tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa hyvinkin merkittävässä roolissa myös kaupunkialueiden energiamurroksessa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vähähiilinen lämmöntuotanto voisi Miika Rämän mukaan perustua biomassaan, aurinkolämpöön ja muiden luonnon lämmönlähteiden hyödyntämiseen. – Yleisesti trendinä on lämmöntuotannon sähköistyminen ja polttamisen vähentyminen. Nyt Tampereella sähkölaitos hyödyntää lämmön tuotannossa yhä enemmän puuperäisiä aineksia: metsänjalostuksen puutähteitä kuten esimerkiksi oksia sekä latvuksia, ja pellettiä. Vaasassa kaukolämmön tuotannossa hyödynnettään jäte-energiaa ja biomassaa. Biomassan alle lukeutuvat puuhakkeen lisäksi myös biokaasu, biopolttoaineet ja -nesteet. Kaukolämpö tullaan näkemään nykyistäkin tärkeämpänä osana kaupunkien infrastruktuuria, sillä se mahdollistaa paikallisten lämmönlähteiden laajemman hyödyntämisen ja hukkalämmön talteenoton tulevaisuudessa. – Vaikka kaupungeissa osa taloyhtiöistä irtautuu kaukolämmöstä ja siirtyy esimerkiksi maalämpöjärjestelmään, kaupunkeihin rakennetaan uusia asuintaloja, jotka pääosin liitetään kaukolämpöverkkoon. – Kaukolämmön kysyntä ei tule laskemaan, mutta ei myöskään nousemaan. Samalla se merkitsee roolia osana muita pitkän aikavälin suunnitteluprosesseja kuten kaupunkisuunnittelua, sanoo Rämä. – Sekä lämpöpumput että aurinkokeräimet hyötyvät matalasta siirtolämpötilasta, ja myös lämmön talteenotto voimalaitosprosesseista sekä hukkalämmön hyödyntäminen tehostuu, hän lisää. Rämän mukaan nykyistä matalampi lämpötilataso siirtoverkossa voisi edistää uusiutuvien lämmönlähteiden ja hukkalämmön hyödyntämistä. 11 riippuvaisin kaupunki. Yksi kiinnostava mahdollisuus lämpöpumppujen osalta on lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannon yhdistäminen
Avustusta voi saada korjaushankkeen suunnittelukustannuksiin sekä toteuttamiskustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 1.1.2020 lähtien. Monissa taloyhtiöissä parhaillaan pohditaan energiaremontin tekemistä. Yhtiö suunnittelee lämmitysjärjestelmiä, ja on ollut toteuttamassa monien taloyhtiöiden. Teksti: Eero Wihuri A sumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin ainakin ensi vuoden loppuun saakka. Miten niihin voi saada valtiolta ARAn myöntämän avustuksen. Avustuksia voivat hakea muun muassa kerrosja rivitaloyhtiöt. Avustusta myönnetään korjaushankkeen kustannuksiin, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen, energian käytön tehostamiseen, sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen ja järjestelmän säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen sekä järjestelmän oikean toiminnan varmistamiseen – Energia-avustuksen lähtökohtana on, että remontti parantaa kiinteistön energiatehokkuutta, sanoo energia-asiantuntija Mika Elamo Ekolämmöx Oy:stä. 12 ARA tukee taloyhtiöiden energiaremontteja ainakin vielä ensi vuonna Miten taloyhtiö voi saada energia-avustusta
Avustuksen enimmäismäärä asuntoa kohden on kuitenkin 4 000 euroa tai 6 000 euroa riippuen siitä, kuinka paljon energiatehokkuutta parannetaan. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan suunnittelu-, työja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen. Sinä aikana työt voi aloittaa, hän jatkaa. – Jos taloyhtiössä on esimerkiksi tehty aiemmin remontti, jossa on vaihdettu ulko-ovet ja ikkunat sekä parannettu eristystä, tämä lasketaan taloyhtiön hyödyksi. Paljonko tukea. Projektinjohdon vastuulleen ottava yritys laatii tarjouspyynnöt ja tekee niistä vertailun. Mitä lasketaan. Infografiikka ARAn 2020 myöntämien korjausavustusten vaikutuksesta taloyhtiöiden ja omistusasuntojen korjausja parannustöihin.. Oikea marssijärjestys Energia-avustusta haettaessa on tärkeätä muistaa myös oikea marssijärjestys, oikea asioiden käsittelyjärjestys. Lisäksi projektinjohto hoitaa kaikki asennustöiden vaatimat lupa-asiat ja valvoo itse asennuksen, selvittää Balk. Energia-avustusta voi saada 50 prosenttiin avustettaviksi hyväksyttävistä kustannuksista. ARAn tuki maksetaan taloyhtiölle remontin lopuksi. – Kerrostalon energiatehokkuudesta kertovan E-arvon pitää parantua 32 prosenttia ja rivitalon 36 prosenttia ARAn tuen saadakseen, jatkaa Elamo. Energiaremonteissa taloyhtiöihin saatetaan asentaa ilmavesilämpöpumput. Mikäli kaikkien toimenpiteiden yhteenlaskettu avustussumma ylittää 4 000 euroa asuntoa kohden tai 6 000 euroa, avustus on tällöin 4 000 euroa asunnolta tai nollaenergiatasolla 6 000 euroa asunnolta. – Jos kyseessä on iso taloyhtiö, on järkevää ottaa hankkeeseen mukaan projektinjohto. Kaikki taloyhtiössä tehdyt energiatehokkuutta parantavat remontit ovat hyödyksi energiatehokkuuden parantamista laskettaessa, selvittää Mika Elamo. Jos taas summa jää alle avustuksen enimmäismäärien per asunto, avustus on puolet toimenpiteiden kustannuksista. Tällä hetkellä monet taloyhtiöt suunnittelevat kaukolämpöjärjestelmästä luopumista ja siirtoa maalämpöön. Rakennuksen energiatehokkuuden parantuminen todennetaan vertaamalla korjausten jälkeistä rakennuksen E-lukua rakentamisajankohdan tai käyttötarkoituksen muutosvuoden E-lukuun eli lähtötasoon. 13 Ekolämmöxin energia-asiantuntija Kari Balk kannustaa taloyhtiöitä hakemaan ARAn tukea energiaremontteihin. – Kun on tehty asennus, työ on hyväksytty ja loppulasku maksettu, ARA maksaa maksutositteita vastaan tuen, kertoo Mika Elamo. – Kun hakemus on jätetty, sen käsittelyssä menee aikaa kolme-neljä kuukautta. Kustannukset lasketaan rakennuskohtaisesti ja toimenpiteittäin. – Sitten kannattaa ottaa yhteyttä pätevöityneeseen energiatodistuksen laatijan, joka tekee ensimmäiset laskelmat hankkeesta. Näissä tapauksissa energia-asiantuntija Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä suosittelee taloyhtiöitä selvittämään kaupungilta lupaa maalämpöjärjestelmälle, jos kyseessä on vuokratontti. Jos ensimmäiset laskelmat näyttävät energiaremontin olevan taloudellisesti järkevä, kannattaa tehdä tarkat laskelmat ja energiatehokkuusselvitys. – Energiaremonttia ei saa aloittaa ennen kuin hakemus kaikkine liitteineen, muun muassa tarjouksineen, on jätetty ARAan, korostaa Mika Elamo. ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettaviksi. energiatehokkuuslaskelmia sekä ARAn tuen hakuja. ARAn tuen saaminen vaatii myös energiaremontin kustannusja rahoitustiedot. Energiatehokkuuden parannusprojekteissa energiatodistuksia ja E-lukulaskelmia saavat tehdä vain pätevöityneet energiatodistusten laatijat
Helsingin hissittömissä asuinkerrostaloissa olevista 90 000:sta asunnosta 30 000 on yli kolmekerroksisissa ja loput 60 000 kolmikerroksisissa hissittömissä taloissa. Moninaiset hyödyt Hissi parantaa talon asukkaiden mukavuutta kaikissa elämän vaiheissa. Lisäksi hissi nostaa kiinteistön arvoa, kun asunnonostajien ja vuokralaisten piiri laajenee. Näissä hissittömissä asuinkerrostaloissa asui vuodenvaihteessa 2018-2019 yhteensä 142 500 helsinkiläistä, joista 44 500 asui yli kolmikerroksisessa hissittömässä talossa. Yleisesti ottaen hissi merkitsee sitä, että taloyhtiöiden asunnoista kiinnostuneita perheitä on paljon enemmän. Ne auttavat asumaan pitempään omassa, tutussa ympäristössä. Joutsalainen Kristiina Jalkanen ei normaalisti tarvitse hissiä itse, mutta painavien ostosten kantamisessa konevoimasta on paljon apua. Teksti ja kuva: Lauri Lehtinen S uomessa oli vuodenvaihteessa 20182019 yhteensä 33 645 hissitöntä asuinkerrostaloa, joka on hieman yli puolet kaikista asuinkerrostaloista. Suomessa suhtaudutaan kuitenkin turhan pidättyväisesti niiden hankintaan, vaikka niiden avulla sekä yhteiskunta että yksityiset kansalaiset saisivat tuntuvia säästöjä, sillä oma koti on monissa tapauksissa muuttoa edullisempi ratkaisu. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä asuinkerrostaloissa olevia asuntoja on erityisen paljon 1950ja 1960-luvulla sekä 1900-luvun alkupuolella valmistuneissa taloissa, kertoo hissiasiamies Simo Merilä. Hissittömiä porrashuoneita oli suunnilleen 41 000 ja noin 402 000 asuntoa hissittömässä asuinkerrostalossa. – Helsingissä hissittömiä asuntoja on paljon 1970-luvulla ja sitä ennen valmistuneissa vähintään kolmekerroksissa asuinkerrostaloissa. Hissi on rakennuksen esteettömyyden kannalta keskeinen, ja usein myös vanhan kerrostalon arvokkain osa.. Helsinki on Suomen ainoa kaupunki, jossa hissihankkeille on erikseen nimitetty asiamies. 14 Jälkiasennus nostaa talon arvoa Hissi sopii vanhaankin taloon Väestön ikääntyessä hissien tarve lisääntyy
Taloyhtiössä asuu myös toisia iäkkäämpiä henkilöitä, joten hissi oli perusteltu muidenkin asukkaiden olemassa olevien ja mahdollisten tulevien tarpeiden varalta. Kotona mukavampi asua Hissien rakentaminen on kunnille usein hyvä sijoitus. Teksti ja kuva: Lauri Lehtinen A loite hissihankkeeseen tuli asukkaalta, jonka oli käytävä dialyysissä Jyväskylässä kolmesti viikossa. Ihmisten lisäksi suuremmat kodinkoneet ja muuttotavarat nousevat pienellä vaivalla ylös portaita. Tässä valossa kuntien kannattaa tukea esteettömyyshankkeita, kuten erilaisten hissiratkaisujen toteuttamista. Joissakin tapauksissa muutoin terve ihminen kärsii huimaukseseta, ja silloin vaara portaikossa kaatumisesta muuttuu todelliseksi. Jokainen kohde on yksilöllinen, joten suora hintavertailu on vaikeaa, ehkä harhaanjohtavaakin. Arvion mukaan tehostettu palveluasuminen maksaa kunnille jopa yli 300 000 euroa per henkilö. Raskaat muokkaustyöt pölyja meluhaittoineen vaivaavat taloyhtiön kassan lisäksi asukkaiden hermoja. Hissi on siis myös turvallisuustekijä, sillä nuori ja tervekin ihminen saattaa menettää tasapainonsa, jolloin seurauksena voi olla syöksy porrassyöksyssä. Hissi on myyntivaltti Joitakin kasvukeskuksia lukuun ottamatta Päijänteen ympäristö kärsii muuttotappiosta ja asuntojen hintojen hiipumisesta, vaikka seutu on vielä kohtuullisen etelässä ja teollisuudellakin on alueella perinteitä. Perinteisen pystyhissin kustannukset olisivat tässä kohteessa olleet satoja tuhansia, ja lavahissin hinta jäi murto-osaan tästä. Siksi asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa pitää seurata tarkkaan kaikkia tekijöitä, jotka vaikuttavat alueen asuntomarkkinoihin ja kiinteistöjen haluttavuuteen pidemmällä tähtäimellä. Vanhat reitit ovat painuneet tarkasti mieleen, mutta uuteen ympäristöön tai hoivakotiin sopeutuminen saattaa olla hyvin vaikeata. Uuteen ympäristöön opettelu vaatii aikansa, ja jos se osuu päällekkäin toisen suuren elämänmuutoksen kanssa, ne yhdessä voivat merkitä ihmiselle suurta ponnistusta. Jääkaappia jouduttiin siis kuljettamaan neljä kertaa hissillä portaikosta, ja ilman hissiä siirtotyötä tekevien välilevyt olisivat joutuneet turhan, kuluttavan väärinkäytön kohteiksi.. Asunto-osakeyhtiö Joutsanrinteen hallituksen jäsen Asko Tonterin mukaan hankkeen alkuvaiheessa paikalla kävi myös perinteisten pystyhissien rakentamista suorittavan yrityksen edustaja. Ympäristöministeriö asetti vuonna 2013 tavoitteekseen asennuttaa vuosittain noin 500 jälkiasennushissiä vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin uusi, tilalle hankittu kaappi oli kärsinyt matkallaan raakalaismaisten rekkakuskien kaltoinkohtelusta, joten se oli epäkuntoisena vaihdettava ja tuotava virheetön kylmälaite tilalle. On esitetty arvio, että hissi voi pidentää iäkkäiden mahdollisuutta asua omassa kodissaan jopa seitsemällä-kahdeksalla vuodella. Yhteiskunnalle koituvien rahallisten hyötyjen lisäksi kotona asuminen kohottaa oleellisesti kyseessä olevan henkilön elämän laatua. As.Oy Joutsanrinteen hallituksen jäsen Asko Tonteri näyttää, miten hissi kulkee kauko-ohjaimella. Periaatteessa pystyhissi on käyttöominaisuuksiensa puolesta aina paras ratkaisu, mutta sen kustannukset karkaavat monessa tapauksessa epärealistisiksi kiinteistön muuhun arvoon nähden. Siksikin olemassa olevan kodin muokkaaminen on usein muuttoa parempi vaihtoehto sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Koska hän liikkui rullatuolilla, hissi oli käytännöllisesti katsoen välttämätön. Loukkaantumisen tai sairauden aiheuttama ongelma voi olla väliaikainen, mutta jos liikkuminen kotoa on ylivoimaisen vaikeaa, arki muuttuu äkisti hankalaksi. Joutsanrinteessä rappujen rakenne ja mitoitus ovat kuitenkin sellaiset, että edustaja katsoi toteuttamisen kustannukset liian suuriksi. Tässä kohteessa pystyhissi olisi ollut taloudellisesti kannattamaton. Se, että lastenvaunuille ja pyörätuoleille on esteetön pääsy myös ylempiin kerroksiin, lisää kuitenkin kiinnostusta kohteisiin. Myös kookkaiden tavaroiden siirrossa hissi on näyttänyt tarpeellisuutensa. Näissä tapauksissa vakava loukkaantuminen, halvaantuminen tai hengen menetys ovat valitettavan yleisiä. Kun jääkaappi päätti omatoimisesti siirtyä varhaiseläkkeelle, se oli kuljetettava asunnosta kierrätykseen. – Talossa oleva hissi on meillä kyllä myyntivaltti, vaikkakaan sen ei voi nähdä vaikuttavan suoraan asuntojen hintoihin. 15 Jälkiasennus nostaa talon arvoa Hissi sopii vanhaankin taloon Liikuntarajoitteet kehittyvät usein iän myötä, mutta ne tulevat usein myös yllätyksenä. Asukkaat ovat olleet ratkaisuun tyytyväisiä, ja hissi on ollut tasaisesti käytössä. Taloyhtiö säilyy elinvoimaisena myös vastaisuudessa, kertoo Tonteri. Hän kertoo hissin nelinkertaisesta hyödystä myös omasta kokemuksesta. Hissi on rakennuksen esteettömyyden kannalta keskeinen, ja usein myös vanhan kerrostalon arvokkain osa. Pystyhissi olisi ollut taloudellisesti kannattamaton Joutsalaiseen taloon lavahissi Joutsalaiseen kerrostaloon asennettiin pari vuotta sitten lavahissi. Esimerkiksi oireileva muistisairaus vaikeuttaa elämistä, jos asuinpaikassa tapahtuu suuria muutoksia. Suomessa 91 000 yli 65-vuotiasta asuu hissittömässä kerrostalossa, ja yli 65-vuotiaiden suomalaisten määrä tulee kasvamaan lähes 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hyvin suuri merkitys on myös sillä, että pitkän asumisajan mittaan kodin ja ympäristön yksityiskohdat ovat käyneet tutuiksi, samoin naapurit
Tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi liikuntarajoitteisten pääsy asuinrakennuksen asuntoihin ja siinä oleviin yleisiin tiloihin.. Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan myös asuntojen arvo nousee tuntuvasti. Avustukset vaihtelevat Valtionavustuksen voi saada jälkiasennushissin rakentamiseksi olemassa olevaan, ympärivuotisessa käytössä olevaan asuinkerrostaloon. Lisäksi tutkimalla eri teknisiä vaihtoehtoja voi löytää ratkaisun, jonka hinta on vain murto-osa kalleimpiin vaihtoehtoihin nähden. Teksti ja kuva: Lauri Lehtinen Joskus on älykästä tehdä monta remonttia samalla kertaa. Samalla asunnon myyntiaika lyhenee merkittävästi, käy ilmi tuoreesta pro gradu -tutkielmasta. Se on Ympäristöministeriön alainen avustus, jonka tarkoituksena on edistää taloyhtiöiden asukkaiden kotona asumista mahdollisimman pitkään. Raisiossa Pilasterenergiaremontissa uusittiin putkistot ja lisättiin ne poistoilmalämpöpumppujen kanssa ulkoseinälle sijoitettuihin kasetteihin. H issin jälkiasentaminen taloyhtiöön nostaa asunnon arvoa Suomessa keskimäärin kaksi prosenttia, mutta paikallisesti nousu voi olla jopa kuusi prosenttia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hissin vaikutuksesta asunnon arvoon on tutkittu. Samalla rakennettiin pystyhissit ja rahoitettiin koko modernisointi tekemällä katolle puurakenteinen, tummana näkyvä lisäkerros. Tutkimuksen aineistona käytettiin noin 550 000 Kiinteistövälitysalan Keskusliiton KVKL tilastoimaa asuntokauppaa vanhoista kerrostaloista vuosilta 2000–2018. – Väestön ikääntyessä hissitalojen asunnoille on ymmärrettävästi enemmän kysyntää. Tämä on erinomainen esimerkki Keskusliiton keräämän asuntokauppadatan jalostamisesta tiedoksi, joka tuo hyötyjä kaikille ja lisää asuntokaupan läpinäkyvyyttä, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson. Noin puolet kaikista Suomen kerrostaloista on hissittömiä ja joka viides asukas hissittömässä kerrostalossa on yli 65-vuotias. 16 Tukea voi saada puolet hankkeesta Hissin asennuksiin tarjolla tukia Hissien jälkiasennukseen voi saada parhaimmassa tapauksessa yli 50 prosentin tuet
– Jos esimerkiksi rakennuksessa on vain kuusi huoneistoa portaikkoa kohden, kuiluhissi on teknisenä ratkaisuna järjetön. Joissakin tapauksissa taloyhtiön saattaa olla vaikeata saada lainaa edes avustusten jälkeisen investoinnin osan kattamiseen. Ajon aikana kaidepuomit ovat alhaalla. Lain mukaan jälkiasennuskustannusten jakoperusteena on yhtiövastikeperuste kerrottuna osakehuoneiston kerroksella. Kannattaakin tutkia tarkkaan talon erikoispiirteet, sillä suunnittelun alkuvaiheen perusvalinnoilla saattaa saada huomattavaa säästöä. Rakennustieto arvioi 2000-luvun alussa, että vanhaan kerrostaloon rakennettuna hissin asentaminen maksaa veroineen noin 70 000–170 000 euroa. Silloin vanhaan betonielementtiin leikataan tarvittavat oviaukot ja muut rakenteelliset läpiviennit. 17 Y leensä hissistä puhuttaessa mieleen tulee tavanomainen kuilullinen hissi. Avustus kattaa myös hissin tai hissikuilun laajentamisen ylöstai alaspäin esimerkiksi yhteisiin tiloihin, oviaukkojen lisäämisen kerrostasoille, sekä hissin kääntöovien muuttamisen automaattisiksi liukuoviksi. Ratkaisuihin vaikuttaa muiden muassa se, onko valittu hissilaite hissivaiko konediPienetkin yksityiskohdat vaikuttavat hissin toteutukseen Lavahissi – edullisempi vaihtoehto taloyhtiöille Teksti: Lauri Lehtinen Kun lavahissiä ei käytetä, se kääntyy tiiviisti kaidetta vasten. rektiivin alainen laite. Huoltoja siivouskulut jyvittyvät kaikille asukkaille. Muuttotappiokunnissa asuntojen ostajia tai vuokralaisia saattaa olla vaikeata saada. Tämän lisäksi on olemassa kuntakohtaisia avustuksia, kuten esimerkiksi Helsingin kymmenen prosentin tuki. Kustannusten jakaminen kerroksittain on yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista. Kuilun sijoittaminen porrassyöksyyn on yleisin toteutustapa, mutta hissikuilun voi sijoittaa myös talon ulkopuolelle. Hissikuilun voi myös sijoittaa uuteen, portaikon viereen sijoitettavaan, uuteen rakenteeseen. Porrashissin asentaminen ei vaadi muutoksia portaaseen, ja se on käytettävissä asennuksen aikana. Tämä on kuitenkin aikaa, jolloin asunnosta koituu kuluja ilman vastaavia tuloja. Lisäksi voi harkita myös lavahissiä, jonka kustannukset ovat usein vain murto-osa perinteisen ratkaisun hinnasta. Hissitoimittajat saattavat tulla apuun omilla rahoitusratkaisuillaan. Avustuksen hakuaika on ympärivuotinen niin kauan kuin vuosittaista määrärahaa riittää, ja sitä voidaan hakea Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta taloyhtiön laatiman, erillisen hakemuksen perusteella. Silloin kannattaa etsiä muita ratkaisuja, jottei asuntokohtainen kustannus nouse liian korkeaksi, sanoo Seniorihissit Oy:n hissiseniori Pekka Pihlaja. Kun porrashissi ei yleensä vaadi rakennusteknisiä töitä, sen asennus vie vain muutamia päiviä. Silloin hissi laajentaa oleellisesti asunnoista kiinnostuneiden määrää; samalla se lyhentää aikaa, joka kuluu ostajan tai vuokralaisen etsimiseen. Kahdessa vuosikymmenessä eri hissityypit ovat kehittyneet huomattavasti, ja kustannuksissakin on saatu suurta vaihtelua. Enimmillään tämä avustus voi olla 20 prosenttia, jolloin ARAn 45 prosentin kanssa taloyhtiön maksettavaksi jää parhaimmassa tapauksessa vain 35 prosenttia koko hankkeen kustannuksista. Joskus hissi sijoitetaan vanhojen rappusten tilalle, ja uudet portaat rakennetaan talon ulkopuolelle. Hissittömiä taloja välttelevät myös monet lapsiperheet, sillä lastenvaunujen ja raskaampien taakkojen siirtelyssä nuoremmatkin tarvitsevat konevoiman apua. Betonia voi jyrsiä Kuiluhissi saadaan sopimaan ahtaampiinkin portaikkoihin, kun esimerkiksi vanhaa rakennetta kavennetaan tai entiset portaat puretaan ja korvataan kierreportaalla. Kaiteet kääntyvät ylös hissiin mentäessä ja poistuttaessa. Jokainen talo on yksilöllinen, joten pienetkin yksityiskohdat vaikuttavat toteutukseen. Jos hissi päätetään asentaa vain esimerkiksi osaan porrashuoneista, jaetaan asennuskustannukset kyseisen portaan osakkeenomistajien kesken edellä mainitulla tavalla kerroksittain. Koko taloyhtiön etu Joissakin tapauksissa hissihanke voi olla taloyhtiölle lähes kohtalon kysymys. Hissin puute karkottaa ostajista ikääntyvät ihmiset, jotka etsivät asuntoa loppuiäkseen. Betonia voi hyvin leikata erilaisilla timanttityökaluilla, jolloin kompakti hissikori mahtuu rakenteeseen. Toteutuvassa hissiremontissa asuinkerros vaikuttaa oleellisesti osakkaan laskun suuruuteen: yläkerrosten osakkaat maksavat remontista enemmän kuin alakerrosten asunnonomistajat, ja suuret asunnot vastaavat osuudesta asuinneliöitten mukaan. Käyttöön valmis lavahissi, tässä istuin kiinni taitettuna. Esimerkiksi moderni, kolmannen sukupolven lavaporrashissi on edullinen ja helppo ratkaisu 2-4 kerroksisiin kerrostaloihin, joihin pystyhissin asentaminen ei onnistu ilman kalliita muutostöitä. Hissiksi rekisteröity kuljetin on aina sijoitettava lämpimään tilaan, kun taas konedirektiivin mukaiset henkilönostoon tarkoitetut laitteet ovat konedirektiivin alaisia, eikä niiden sijoitusrakenteen tarvitse olla jatkuvasti lämmitetyssä tilassa.. Tekninen kehitys on tehnyt niistä hiljaisempia ja pehmeäkulkuisempia kuin vielä muutamia vuosia sitten. Tämä avustus on 45 prosenttia hyväksytyistä jälkiasennushissin rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Siihen sisältyvät myös hankkeen oheistyöt sekä asiantuntija-, suunnittelu-, rakennuttamisja valvontakustannuksia
Nyt keskittyminen tapahtuu ydinkeskustojen sijasta laajemmille alueille kasvukeskuksissa tai niiden lähikunnissa, sanoo Rautiainen. Vaikka ihmiset hakautuivat kasvukeskuksiin, heidän asumistoiveensa eivät olleet muuttuneet. Rakentamiskustannukset ovat viimeisen vuodenkin kohonneet, joten tässäkin suhteessa kustannusrakenne on muuttunut, toteaa Kimmo Rautiainen. Huoneistokohtainen vesimaksu tekee tuloaan, mutta se käytössä vasta uusimmissa taloyhtiöissä. 18 Kerrostalossakin asumismenot suuremmat kuin omakotitalossa Rivitalossa asuminen kalleinta Omakotiasuminen on kustannuksiltaan edullisempaa kuin kerrostaloasuminen, samoin omakotirakentaminen on edullisempaa kuin kerrostalorakentaminen. Korona toi muutoksen Korona näyttää tuoneen kuitenkin muutoksen rakentamiseen. Rakentamisen tahti hiipui hieman Kimmo Rautiaisen mukaan omakotitakentaminen ja asuntorakentamien oli viime kesänä kiivasta. Kyse on paljolti täydennysrakentamisesta. Vanhojen omakotitalojen kaupankäynti vilkastui heti koronan ensimmäisen vaiheen jälkeen keväällä 2020. – Etätyö tuli arjeksi entistä useammalle ja moni kaipasi erillistä työhuonetta. ta-alueille. Hän on tarkempi kulujen suhteen ja välttää esimerkiksi turhaa vedenkäyttöä mikä näkyy asumisen kuukausittaisessa neliöhinnassa. Omakotirakentaminen oli hiljaista koko 2010-luvun verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Kaupungistuminen alkoi toden teolla vaikuttaa 2010-luvulla. – Seuraava data julkaistaan vielä ennen vuodenvaihdetta. Syrjäisimmillä alueilla ei rakentaminen ole lisääntynyt mutta asuntorakentaminen on silti keskittynyt. – Kaupungistumisessa kyse oli nimenomaan työmarkkinoiden rakennemuutoksesta. ihmiset muuttivat töiden perässä kaupunkeihin. Rakentamisen määrä putosi aika nopeasti noin 7000 taloon muun muassa finanssikriisien seurauksena. – Omakotiasukas on tottunut tekemään itse pieniä kunnostuksia ja muutoinkin hoitamaan taloa. Kun vanha talo puretaan sen tilalle rakennetaan tyypillisesti kaksi-kolme uutta taloa. Tontit arvokkaita Omakotitalon rakennuttaminen, vaikkei rakentaja tekisi itse mitään, on edullisempaa kuin valmiin talon ostaminen. Kerrostaloasunnot kävivät kaupaksi, koska niitä oli tarjolla työpaikkojen läheisyydessä, mutta kerrostaloasunto ei näytä olleen ainakaan kaikkien toive. –Tuolloin esimerkiksi kasvukeskuksissa kaavoitettiin pieniä kerrostaloasuntoja keskusKeskikooltaan 152 neliön omakotitalon kuukausittaiset asumiskulut ovat 456 euroa kuukaudessa, kun 87 neliön rivitaloasunnossa ne ovat 539 euroa ja 80 neliön kerrostaloasunnossa 528 euroa kuukaudessa. Työikäiset ovat entistä suuremmassa määrin hakeutumassa omakotiasukkaiksi. Kun rakennuttaa itselleen saa talon rakennuttajahintaan, vaikka asuisi rakentamisen ajan ulkomailla kuten on joskus käynytkin. Kun koronaepidemia alkoi, huoli työttömyydestä nousi kyselyjen mukaan korkealle, mutta nyt suomalaiset ovat luottavaisia oman työn suhteen. Omakotitonteille on jälleen kysyntää, mutta etenkin suurissa kaupungeissa ongelmana saattaa olla saatavuus. –Rakennusliikkeet saattavat rakentaa valmiiksi useita taloja, jotka se sitten myy tietysti. Asumiskustannuksissa on huomioitu asumisen pienetkin kulut kuten sähkölaskut ja vakuutukset. Huoneistokohtainen vesimaksu tullee vaikuttamaan kerrostaloissa asumisen kustannuksiin, arvioi Rautiainen. Yleisesti ottaen omakotiasukkaiden asumiskustannukset ovat pienemmät kuin kerrostaloasukkaiden kustannukset. – Pääkaupunkiseudun kunnat ovat nyt muuttotappiokuntia mitä tulee maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Teksti: Juhani Karvonen voitolla eteenpäin. P ientaloteollisuus ja RTS ovat tuottaneet yhteistyössä asumisdatan vuosittain. Ylivoimaisesti eniten omakotitaloja rakennetaan Espooseen, Vantaalle, Ouluun ja Jyväskylään tässä järjestyksessä. – Yksi syy voi olla, että talojen toimitusajat on pidentyivät ja nyt rakennustarvikkeiden tuottajat myyvät jo ensi kevättä. Vielä 2010-luvulle saakka omakotitaloja rakennettiin vuodessa 10 000-15 000. Harva enää tänä päivänä rakentaa itse ja rakennusalan ammattilainenkin saattaa rakennuttaa talonsa muilla. Loppuvuodesta talopakettikauppa vilkastui. Moni on saattanut lykätä omaa hankettaan odottaakseen buumin hidastumista. Suomi Asuu 2021-tutkimuksen mukaan keskikooltaan 152 neliön omakotitalon kuukausittaiset asumiskulut ovat 456 euroa kuukaudessa, kun 87 neliön rivitaloasunnossa ne ovat 539 euroa ja 80 neliön kerrostaloasunnossa 528 euroa kuukaudessa. Suurista kaupungeista ainoastaan Tampere on muuttovoittaja maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Monella tuntuu olevan asumistoiveena myös esimerkiksi oma piha ja tietty väljyys. Nyt on hyvä hetki käynnistää projekteja, sillä rakennustarvikkeiden hintakehitys on rauhoittunut. – Itseäni silti hämmästyttää, miten paljon esimerkiksi Helsinkiin on rakennettu omakotitaloja, vaikkei uusia alueita ole juurikaan kaavoitettu. Vuosikymmenen takaisista ajoista tilanne näyttää kääntyneen aivan toiseen suuntaan. – Nyt tuntuu olevan meneillään vastaliike viime vuosikymmenen asuntorakentamiselle. Viimeisimmässä selvityksessä vertailussa olivat mukana tonttien hinnat, mutta ennen vuodenvaihdetta julkaistavassa selvityksessä tonttien osuus on jätetty vertailusta pois, Tonttien hinnoissa ja saatavuudessa on isoja eroja paikkakuntien kesken. Kustannukset vaihtelevat suuresti paikkakunnittain ja talotyypeittäin. Kesän jälkeen rakentamisen tahti on hieman hiipunut. Tonttien hinnat korostuivat liikaa, sanoo Pientaloteollisuus ry:n johtaja Kimmo Rautiainen. Kerrostaloissa on usein kiinteä vesimaksu, joka ei ole riippuvainen vedenkäytöstä. – Kasvukeskuksissa omakotitalotontit ovat monesti aika arvokkaita ja omakotitalolla on usein vieläkin hieman elitistinen leima, vaikka niitä rakentavat tavalliset perheet itselleen, hän jatkaa. Vanhat tontit ovat monesti suuria, joten niille saattaa hyvinkin mahtua kolme uutta taloa, kertoo Rautiainen. TOP 50:ssä on sellaisia kuntia kuin Kempele, Ylöjärvi tai Kaarina, jotka kaikki sijaitsevat kasvukeskusten kupeessa. Myös kuluttajaluottamus on korkeammalla tasolla kuin mitä se on olut vuosikymmeniin, sanoo Kimmo Rautiainen. Työikäisiä valuu kehyskuntiin ja maakuntakeskuksiin. Etätyön osuus on kasvanut ja erilaiset hybridimallit kehittyneet ja entistä useampi tuntuu haluavan tehdä ainakin osittain töitä kotona, selvittää Rautiainen
19 Kuukausittaiset asumismenot 80 neliön kokoisessa kerrostaloasunnossa ovat 528 euroa.
Kunta on mukana valtavassa aurinkosähköpuistohankkeessa, jonka myötä kunnan oman sähkönkulutuksen päästöt tippuvat kerralla nollaan. Teksti: Eero Wihuri H ankkeen kautta Sulkavan kunnasta tulee Suomen ensimmäinen kunta, joka hankkii koko kunnan oman sähköntarpeen kotimaisella aurinkosähköllä, joka myös tuotetaan paikallisesti Sulkavalla. Sulkavalle rakennetaan vuosina 2022–2023 Suomessa merkittävän kokoinen, teollisen mittakaavan aurinkosähköpuisto. Sulkavan kunta ostaa sähkönkulutuksensa aurinkosähköpuistosta Lumme-Energialta. 20 Sulkavasta Suomen ensimmäinen kunta, joka hankkii koko sähköntarpeen aurinkosähköllä Sähkö valtavasta aurinkosähköpuistosta Sulkavan kunta siirtyy nopealla aikataululla kohti hiilineutraaliutta. Aurinkopuiston rakentamisesta vastaa Solarigo Systems Oy.
Lumme Energia vastaa myös aurinkosähkön tuotannon ja kunnan sähkönkulutuksen vaihteluiden tasapainottamisesta niin, että koko Sulkavan sähkönkulutus voidaan kattaa vuositasolla aurinkopuiston tuotannolla. Tämä emoyhtiö puolestaan omistaa Lumme Energian. Aurinkosähköpuisto tuottaa vuokraja kiinteistöverotuloja Sulkavan kunnalle koko 30–40 vuoden toiminta-ajan. Lähdemme nyt isolla askeleella eteenpäin, emme jää sivustaseuraajaksi asiassa, toteaa Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Sulkavan aurinkopuiston tuottama sähkö riittää hyvin kattamaan Sulkavan kunnan oman sähköntarpeen. 21 Sulkavalla aurinkosähköpuiston yhteistyöasioissa tapasivat vasemmalta lukien kunnanvaltuuston pj Eetu Nissinen, kunnanjohtaja Juho Järvenpää, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli, Lumme Energian oimitusjohtaja Tapo Lehtoranta ja Solarigo Systemsin myyntijohtaja Olli-Pekka Purhonen. Teholtaan aurinkopuisto on noin 5 000 kilowattia ja se tuottaa vuosittain täysin uusiutuvaa ja päästötöntä aurinkosähköä noin 4 500 megawattituntia. 589 000 kiloa Kokonaisuudessaan aurinkopuiston tuottama sähkö vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 589 000 kiloa vuosittain suhteessa keskimääräisiin sähköntuotannon päästöihin Suomessa. Kuva: Solarigo Sulkavan kunta pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. – Haluamme osaltamme näyttää esimerkkiä, kuinka kunta voi tehdä konkreettisia ja vaikuttavia päätöksiä yhteisissä ilmastotalkoissa. Sulkavan aurinkopuiston tuottama sähkö riittää hyvin kattamaan Sulkavan kunnan oman sähköntarpeen.. Kunta hyötyy hankkeesta siten, että saamme puhdasta, päästötöntä sähköä, kunta saa myös kiinteistöverotuottoja. Huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen ja haluamme olla vahvasti mukana oikeiden tekojen muodossa, kertoo Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. – Kunta ei ole investori hankkeessa, Solarigo on investori. Sulkavan kunta hankkii sähköä käyttöönsä tästä aurinkosähköpuistosta. – Sulkavan kunta on miettinyt omaa vastuullisuuttaan. – Sulkavan kunta on osaomistaja Suur-Savon Sähkössä. Uusiutuvan energian käyttö on meille yksi strateginen valinta paremman tulevaisuuden rakentamisessa. – Sulkavan kunta on toiminut projektin suhteen päämäärätietoisesti. Sulkavan hanke lähti liikkeelle yrityskauppojen seurauksena. – On hienoa olla mukana toteuttamassa edistyksellistä hanketta, jolla Sulkavan kunta siirtyy käyttämään 100 prosenttia kotimaista, lähellä tuotettua uusiutuvaa aurinkosähköä, kertoo Solarigo Systemsin myyntijohtaja Olli-Pekka Purhonen. Neuvottelut Sulkavan ja Solarigon välillä johtivat siihen, että Sulkavalle ryhdytään rakentamaan aurinkosähköpuistoa. Yli 9 000 aurinkopaneelia tullaan asentamaan noin seitsemän hehtaarin kokoiselle maa-alueelle kuntakeskuksen pohjoispuolelle. Kun Lumme Energia hankki pari vuotta sitten omistukseensa osake-enemmistön Solarigosta, kiinnostuin yhtiön mahdollisista investoinneista, kertoo Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Sulkava on vuokrannut aurinkosähköpuistoa varten maata yhdeksän hehtaaria. Business Finland Oy on myöntänyt hankkeelle valtion energiatuen. Sulkavan kunta hyötyy suuresti hankkeesta, vaikka aurinkosähkön käyttö nostaa sähkön hintaa noin viisi prosenttia. Yli 9 000 aurinkopaneelia Sulkavalle rakennettava aurinkopuisto tulee olemaan kooltaan valtava ja se yltää Suomen suurimpien joukkoon. Sulkavan aurinkopuisto on teholtaan 5 000 kilowattia, se tuottaa päästötöntä aurinkosähköä 4 500 megawattituntia. Siirtyminen 100prosenttisesti kotimaiseen aurinkosähköön edustaa merkittävää edelläkävijyyttä, sillä vastaavaa ei ole toteutettu Suomessa kunnallisella puolella. Loput sähköstä myydään kantaverkon kautta Lumme Energian muille aurinkosähköasiakkaille. Energiainvestoinnit venyvät usein pitkiksi mutta tässä tapauksessa projektin suunnittelu ja investointipäätökset ovat voineet edetä nopeasti, iloitsee Lumme Energian toimitusjohtaja Tapo Lehtoranta. Sulkava pystyy tarjoamaan erilaisille investoinneille edullista maata
Toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva korostaa, ettei Isännöintiliitto hyväksy lahjontaa tai korruptiota missään muodossa, liiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo tiedotteessa. Vaikka palveluiden käytön maksaa taloyhtiö, tarjotaan palkkio maksettavaksi isännöitsijälle. Sopimuksiin on kirjattu palkkioita, joita maksetaan isännöitsijätoimistolle, kun tämä tekee hankintoja taloyhtiölle. MOT -ohjelmassa tuotiin ilmi tapauksia, joissa isännöintitoimistot ovat tehneet taloyhtiölle hankintoja isännöintikonserniin tai sen lähipiiriin kuuluvilta yrityksiltä ilman kilpailutusta. Isännöintiliitto ei hyväksy minkäänlaisia isännöinnin ja palveluntarjoajien välisiä palkkiorakenteita, jotka voivat vaarantaa isännöinnin lojaliteetin asiakkaalleen eli taloyhtiölle. I sännöitsijän rooli hämärtyy helposti, kun taloyhtiöille hankitaan palveluja. Lähes kolme miljoonaa suomalaista asuu asunto-osakeyhtiöiden omistamissa kerrostai rivitaloissa.Taloyhtiöt ostavat Isännöintiliiton mukaan palveluita ja korjauksia vuosittain noin 11 miljardilla eurolla. Ohjelmassa kerrottiin esimerkkinä Helsingin Kalliossa sijaitsevaan kerrostaloon tehdystä neljän miljoonan euron putkiremontista. Niissä yritykset maksavat isännöitsijätoimistolle palkkion tavaran ostamisesta tai vuokraamisesta. MOT:n mukaan isännöitsijätoimistoille on tarjottu myös ns “Kickback” -maksuja. 22 – Isännöinnin pitää olla aina lojaali taloyhtiölle Isännöinnissä viitteitä korruptioon Isännöintialalla on nähtävissä korruptioon viittaavia, epäselviä palkkiorakenteita. MOT -ohjelman, joka esitettiin lokakuun viimeisenä maanantaina, mukaan isännöintialan hinnoittelu on sekavaa ja palveluja hankitaan lähipiirin yhtiöiltä. Sopimuksien perusteella isännöinti liikkuu lain harmaalla alueella. Remontin valmistuttua taloyhtiö sai isännöitsijältä 45 000 euron laskun. Sen perusteena oli ”hallinnointipalkkio”. – Menettely voi olla jopa laitonta, jos sopiIsännöintiliiton mukaan isännöinnin luotettavuudessa on parannettavaa, eikä lojaaliudesta taloyhtiölle saa tinkiä. Tähän johtopäätökseen tuli Yleisradion MOT -televisio-ohjelman toimitus laajassa selvityksessään. Se tuli taloyhtiölle yllätyksenä eikä sitä oltu budjetoitu remonttikustannuksiin. Kuva: Isännöintiliitto/Aleksi Poutanen.
Maisemat avautuvat puiston tai omenapuutarhan suuntaan, ja Pyhäjärven rannalle tuleva uimaranta lyhyen matkan päässä. Tämän takia Isännöintiliitto uudistaa alan eettisiä ohjeita ja valvontajärjestelmiä yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Pihakannen alaisen pysäköintihallin ja pihan autopaikoilla on mahdollisuus sähköauton lataukseen. Isännöitsijät katsovat nyt isoksi kasvaneiden kiinteistöalan yritysten etuja. Näitä ovat esimerkiksi hinnankorotuksista sopimiset, taloyhtiön taloushallinnon läpinäkyvyys, isännöinnin sidonnaisuudet ja reilun kilpailun pelisäännöt, kertoo Mia Koro-Kanerva. – MOT-toimitus on tehnyt erittäin laajan taustaselvityksen ja kuullut eri osapuolia. – Isännöinnin veloituksissa ei saa koskaan olla mitään, mitä ei voisi kertoa täysin avoimesti hallitukselle. Ohjelman aihe on todella tärkeä ja siitä pitää ehdottomasti avoimesti puhua. Kohteen monipuolisiin yhteisiin tiloihin kuuluvat muun muassa valmiiksi varusteltu liikuntatila sekä moninaiset pyörien säilytystilat huoltopisteineen. – Mikään ei saa uhata taloyhtiön valinnanmahdollisuuksia. – Muutoksen tuulet puhaltavat. – Härmälänrannan rantakorttelin yhteistiloja on kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa, jolloin pystymme varustamaan tilan aidon tarpeen mukaan. Kattavan taloautomaation ansiosta asuntojen sisäilmaston ohjaus onnistuu älypaneelin kautta. Koko Härmälänrannan kehityksessä on alun alkaen kiinnitetty yhteisöllisyyteen huomiota, ja toivomme yhteisten tilojen olevan yksi elementti, joka edistää asukkaiden kohtaamista arjessa, kertoo myyntija markkinointijohtaja Marja Kuosma Skanskalta. Tavanomaista suuremmat ikkunat Härmälänrannan Nissen tavanomaista suuremmat ikkunat tuovat runsaasti luonnonvaloa asuntoihin, ja lasitetuilla parvekkeilla voi viettää aikaa keväästä pitkälle syksyyn. Tarja Teräväisen mukaan muutosta on kuitenkin tapahtumassa. – Taloyhtiöt eivät tiedä, millaisia sopimuksia isännöintiyritykset tekevät, eivätkä sopimusten motiiveja. Aiemmin monet näistä lisämaksullisista palveluista kuuluivat taloyhtiön ja isännöintiyrityksen väliseen perusveloitukseen. Kohteelle tavoitellaan RTS-ympäristöluokitusta, mikä näkyy muun muassa energiatehokkaina asumisen laatua parantavina ratkaisuina. – Vika ei ole niinkään isännöitsijöissä, vaan epäterveessä liiketoimintamallissa. Uudistuneet ohjeet on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2022 alkupuolella. Uusi rantaraitti kulkee omenatarhan läpi aivan Härmälänrannan Nissen edestä, ja se on lisännyt alueen kevyen liikenteen sujuvuutta entisestään. Liitto kannustaa isännöitsijöitä ja isännöintiyrityksiä lisäämään avoimuutta ja vuoropuhelua asiakkaidensa kanssa. Teräväisen mukaan taloyhtiöt eivät tahdo pysyä isännöintiyritysten perässä. Vaikka Härmälänranta on edelleen kehittyvä kaupunginosa, kohteen tulevien asukkaiden ei muuttaessaan tarvitse murehtia esimerkiksi oman piha-alueen valmistumisesta, vaan lähiympäristö on tuolloin jo valmis, Kuosma jatkaa. 23 – Isännöinnin liiketoimintamalli pitää korjata Espoolaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarja Teräväinen ei yllättynyt Ylen MOT-ohjelmassa esitetyistä isännöinnin ongelmista. Lopputuloksena taloyhtiöissä on epätietoisuutta, mihin taskuihin rahaa menee. Autopaikat toimivat vuorottaispysäköintimallilla, jossa pysäköintioikeuden ostaneet voivat pysäköidä mihin tahansa vapaana olevaan paikkaan.. Lisäksi naapuritalojen yhteistilat ovat myös Härmälänrannan Nissen asukkaiden käytössä. Uudet eettiset ohjeet Isännöintiliiton tämän vuoden tärkeimpiä projekteja on alan eettisten ohjeiden uudistaminen yhdessä Kiinteistöliiton, Raklin ja Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n kanssa. Vastuullisuutta ja luotettavuutta Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan isännöintialan pitää pystyä entistä paremmin osoittamaan vastuullisuutensa ja luotettavuutensa sekä olla läpinäkyvämpää. Isännöintialan valvontajärjestelmiä tullaan järjestöyhteistyössä uudistamaan. RTS-ympäristöluokitusta tavoittelevan Härmälänrannan Nissen energialuokka on A, ja katolle asennettavat aurinkopaneelit kattavan osan kiinteistön käyttämästä sähköstä. – Tärkeintä kaikessa on, että isännöinti on aina lojaali taloyhtiölle, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Myös isännöintialan valvontajärjestelmiä tullaan järjestöyhteistyössä uudistamaan. – Kokemukset kertovat valitettavasti siitä, etteivät isännöitsijät enää katso taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden etuja. Härmälänrannan Tiiran puolelta löytyy saunatila ja Härmälänrannan Sampon vierashuone tuo lisämajoitustilaa tarvittaessa. Tällöin myös isännöinnin ammattitaitoiset ja luotettavat verkostot tarjoavat taloyhtiöille lisäarvoa. – Taloyhtiön pitää kuitenkin aina olla se, joka kilpailutuksen jälkeen valitsee, käyttääkö se isännöinnin suosittelemia palveluntarjoajia vai muita tahoja, Koro-Kanerva huomauttaa. muksia pimitetään taloyhtiöiden hallitukselta, sanoo Ylen haastattelema rikosoikeuden professori Matti Tolvanen. Isännöinnin liiketoimintamalli pitää korjata, ja epäkohtia esiin nostamalla ongelmia voidaan ratkaista. Niin taloyhtiön hallituksen kuin isännöinnin mahdolliset sidonnaisuudet pitää tuoda avoimesti esille, kun taloyhtiö hankkii palveluja, hän jatkaa. Isännöintiliitto ei hyväksy lahjontaa tai korruptiota missään muodossa, painottaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Liiton mukaan parhaimmillaan isännöinti on taloyhtiölle kumppani ja asiantuntija, joka hoitaa paitsi lakimääräiset tehtävät, myös kehittää taloyhtiön arvoa. Yhteisöllisyyttä ja taloautomaatiota Tampereen Härmälänrannassa Tampereen Härmälänrannan rantakortteliin tuleva Asunto Oy Tampereen Härmälänrannan Nissessä tullaan asumaan luontoja järviympäristössä. Isännöintiliitto luonnehtii MOT:n tutkimusta laajaksi ja perusteelliseksi selvitykseksi. Isännöintiliitto ei hyväksy minkäänlaisia isännöinnin ja palveluntarjoajien välisiä palkkiorakenteita, jotka voivat vaarantaa isännöinnin lojaliteetin asiakkaalleen eli taloyhtiölle. Palkkioista puhumisessa ei pitäisi olla myöskään mitään kiusallista, koska niiden pitää aina perustua tehtyyn työhön. Kiinteistöliitto Uusimaan hallitukseen syyskuun lopussa valittu Teräväinen on jo pidemmän aikaa tuonut julkisuuteen havaitsemiaan isännöinnin epäkohtia. – Alueen infra on ottanut viime aikoina ison harppauksen eteenpäin. Omenatarhan viereen sijoittuvan 8-kerroksisen Härmälänrannan Nissen avarien asuntojen koot vaihtelevat 32,5 neliön yksiöiden ja 83 neliön kolmioiden välillä. Tämä näkyy siinä, että isot isännöintiyritykset ovat alkaneet erilaisilla lisämaksullisilla palveluilla rahastamaan taloyhtiöitä. – Uudistuvissa ohjeissa käsitellään asioita, jotka liittyvät isännöinnin luotettavuuden suurimpiin riskeihin ja heikkouksiin
Toinen puun ominaisuus sen keveys, mikä antaa tiettyjä mahdollisuuksia verrattuna raskaampiin materiaaleihin. Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 kuuden kansalaisjärjestön toimesta suunnittelemaan ja rakentamaan Tapiolaa. Läheltä löytyy kaikki ruokaostoksista ravintoloihin ja liikuntaharrastuksista kulttuurielämyksiin. Se oli valmistuttuaan sekä kaupungin että Asuntosäätiön ensimmäinen puusta rakennettava ja kaavamääräysHelsingin Honkasuon hirsitaloasunnoille omat pihatalot ja yhteinen sauna Suomen toiseksi korkein puukerrostalo Tapiolaan Tapiolan keskustaan valmistui keväällä 2021 korkea puukerrostalo, jossa 154 yksiötä ja 11 perheasuntoa. Aivan vieressä puurakentamista edustaa myös 5-kerroksinen talo. ARA-vuokratalossa on 42 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin. Aivan edellisen vieressä, matalampi 5-kerroksinen Tuuliniitty 3:n vuokratalo on merkittävä tapaus sekä Asuntosäätiön että Espoon kaupungin historiassa. Sijainti Tapiolan keskustassa takaa erittäin hyvät ja monipuoliset palvelut. Kiinteistöltä löytyy myös kattavat jätteenlajittelumahdollisuudet. T apiolan Tuuliniittyyn valmistuvan talon ylimmässä kerroksessa on kaikkien asukkaiden käytössä oleva kattosauna sekä kerhotila. Hoas:n korkea asuintalo Tuuliniityssä. Tekst ja kuvati: Juha Ahola ten mukaisesti ensimmäinen autopaikaton kerrostalo. Massiivipuiset asunnot on rakennettu. Myös Asuntosäätiön toimisto sijaitsee Tapiolassa, puurakenteisessa talossa. 24 sisätiloiltaan lähes valmiiksi Kuhmossa tehdasoloissa, joten saapuessaan Tapiolaan asuntoelementit sisälsivät jo esimerkiksi lopulliset pintamateriaalit, kiintokalusteet ja kodinkoneet. Tapiolassa paikoilleen nostetut puiset elementit muodostavat Suomen toiseksi korkeimman puukerrostalon. Puutalon suunnittelussa yksi erityinen piirre on puurakenteiden ja puun työstämisen mittatarkkuus. Pohjakerros on puukerrostalossa oltava kuitenkin rakentamismääräysten mukaan palamatonta materiaalia
Asuntosäätiön puurakenteinen vuokra-asuntokohde valmistui alueelle vuoden 2020 alussa. 13-kerroksisen puukerrostalon rakentamisessa on ensimmäisenä Suomessa hyödynnetty puista tilaelementtiratkaisua. Puurakentamisen hiilijalanjälki on muihin tavanomaisiin rakennusmateriaaleihin verrattuna pienempi muun muassa materiaalin keveyden ja hiilensitomiskyvyn ansiosta. Tuuliniitty 11:n hankkeen urakoitsijana toimii TNRak Oy ja suunnittelusta vastaa Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy. Ilmanvaihto on painovoimainen. Tällä on iso merkitys kokonaisuudelle. Hankkeen tausta on Asuntosäätiön yhdessä Metsä Groupin ja Espoon kaupungin Tapiolan Tuuliniityn alueelle vuonna 2013 järjestämässä puukorttelin arkkitehtikilpailussa. Alueen eteläpuolella on puusta rakennettu toimistotalo. Korttelien keskelle rakennetaan puistoalue. Honkasuo rakennetaan nykyiselle metsäalueelle Malminkartanonhuipun läheisyyteen aivan Vantaan Myyrmäen rajan kupeeseen. Työ on tarkkaa ja siksi puurakentaminen vaatii arkkitehdiltä tietoa, taitoa ja jopa harrastuneisuutta. Hoas:n asuintalossa on peräti 154 yksiötä.. Puulla on omanlaisensa lämpöliikkeet ja kastuttuaan sen pitää kuivua nopeasti. Hirsi on ekologisesti kestävää rakentamista, ja käyttöikä on ehkä pari sataa vuotta. Kahden asuinkerrostalon kokonaisuuden arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n kilpailuehdotus ”Tiebreak”. Honkasuolla kaikki talot ovat puusta, koska alue on puurakentamisen pilottikohde. Uusia asuintaloja valmistuu Tuuliniiittyyn tänä syksynä. Helsingin Honkasuon kunnalistekniikan rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2013 alueen itäosista. Liikevaihto vuonna 2019 oli noin 200 miljoonaa euroa. Se tarjoaa lähes 18 000 kotia 31 paikkakunnalla; asokoteja, vuokrakoteja ja omistuskoteja. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen suunnittelema puinen opiskelijatalo näyttää suuntaa tulevaisuuden puurakentamiselle. Alueella on rakennusoikeutta yhteensä 21 500 kerrosneliömetriä, mikä kaupungin mukaan tarkoittaa asuntoja noin 500 ihmiselle. Tuuliniitty on ekologiseen puurakentamiseen painottuva alue, joka sijaitsee aivan Tapiolan keskustan tuntumassa. Ainutlaatuista Tuuliniitty 11:n kohteessa on yhteinen pihasauna ja muutama kaksikerroksinen huoneisto. Alue sijaitsee Helsingin luoteisreunassa. Uudella Tuuliniityn asuinalueella rakennusten pääasiallisena rakennusmateriaalina on puu. Tarkkuutta mitataan erityisesti puurakennuksen julkisivun suunnittelussa. Puutaloalueen taustalla on Espoon kaupungin vuosi sitten laatima puurakentamisen edistämisohjelma. Honkasuolle tulee noin 1 600 asukasta. Ainutlaatuinen materiaali Puun ominaisuudet tekevät puusta ainutlaatuisen materiaalin. HOAS Tuuliniitty on maailman korkein puurakenteinen tilamoduuleista valmistettu asuintalo. Asuntosäätiö on neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja Suomessa. Materiaalilla on etunsa, mutta myös vaatimuksensa. Se on kuitenkin oiva materiaali tarkkaan käsittelyyn: puuta voi työstää millilleen, kun taas esimerkiksi betonissa on jopa 25 millimetrin vaihtelu. Korkean puurakentamisen opettelu on ollut innostavaa, ja seuraavat hankkeet tulevat varmasti olemaan helpompia. Puisen julkisivun huolto ei välttämättä ole työläämpää kuin esimerkiksi villan päälle rapatun ulkoseinän huolto, mutta sen rakennustekniset yksityiskohdat on huomioitava tarkasti. Tuuliniityn alueelle valmistuu koteja yhteensä noin 500 asukkaalle. Puiston reunaan rakennetaan kaksikerroksisia rivitaloja. Hoasin seuraava puurakenteinen rakennus on suunnitteilla Espoon Niittykumpuun ja kolmannen talon suunnittelu on juuri käynnistynyt Helsingin Kuninkaantammeen. Hirsitaloja Honkasuolle Helsingin Honkasuolle rakennetaan hirsisiä asuntoja, joilla pn omat aittoja muistuttavat pihatalot, yhteinen sauna sekä kierrätyshuone. Pitää esimerkiksi määritellä, miten vesi kulkeutuu rakennuksessa ja miten se pääsee sieltä ulos. 25 Puukerrostalo pihasaunalla Tapiolan Tuuliniittyyn valmistuu myös 4–5 kerroksinen kerrostalo, jossa on yhteensä 44 asumisoikeusasuntoa. Honkasuolle tulee enimmäkseen pientaloja, ja alueen teema onkin matalaenergiaja puurakentaminen. Erityisen yhteistyöhankkeen valmistumista juhlittiin toukokuussa 2021. Vuosittain käynnistyy noin 400 uuden asunnon tuotanto. Honkasuo on alueena, rakenteilla oleva, asuinalue Helsingissä Malminkartanon pohjoispuolella. Yksityiskohtia ei parane hukata rutiineihin. Tuuliniityn eteläreunassa sijaitsee puurakenteinen toimistotalo. Kaupungin tiedotteen mukaan alueelle tulee myös pienempiä kerrostaloja, joissa on neljästä kuuteen kerrosta. Hirret on veistetty käsin, eristeitä ja ilmastointilaitteita ei ole, 22 senttiä paksut hirsiseinät pitävät lämmön sisällään. Asuntojen koot vaihtelevat yksiöstä tilaviin viiden huoneen perheasuntoihin
Päärakennuksessa sijaitsevat koulun, hallinnon ja ruokalan tilat, joiden lisäksi sinne järjestetään peruskorjauksessa koulukodilta nykyisin puuttuvat asianmukaiset vastaanottotilat. Hankesuunnittelusta on vastannut WSP Finland Oy. Viimeisin peruskorjaus on tehty vuonna 1980. Sippolan koulukodin päärakennus on rakennettu vuonna 1836 asuinkartanoksi. Rakennus on suojeltu. Sippolan koulukoti kuuluu Sippolan kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävään rakennusympäristöön.. Peruskorjauksen yhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuuksia ulkoalueen kunnostamiseen. Kuva: Senaatti-kiinteistöt vu kunnostetaan sekä osa ikkunoista uusitaan ja osa korjataan. Myös hyvään ergonomiaan ja akustiikkaan kiinnitetään huomiota. 7,4 miljoonaa euroa Rakennushankkeen kustannusarvio on 7,4 miljoonaa euroa. Sippola on toiminut koulukotina 112 vuotta, ja peruskorjaus mahdollistaa tilojen pysymisen koulukodin käytössä jatkossakin. Rakennusta on peruskorjattu vuonna 1910, jolloin sen käyttötarkoitus ja tilat on muutettu koulukodiksi. Tilat mahdollistavat koulukodin tulevat toiminnan ja tilojen muutostarpeet joustavasti. 26 V uonna 1836 rakennettu suojeltu arvorakennus korjataan toimivaksi, turvalliseksi ja terveelliseksi toimintaympäristöksi. Rakennuksen sivusiipien korotus on tehty vuonna 1890. JulkisiSippolan koulukodin päärakennus valmistui vuonna 1836 Peruskorjaus historiallisesti arvokkaaseen koulukotiin Senaatti-kiinteistöt toteuttaa Kouvolan historiallisesti arvokkaaseen Sippolan koulukodin päärakennukseen laajan peruskorjauksen ja perusparannuksen. – Tekniikka ja tietämys sisäilma-asioissa on kehittynyt melkoisesti 40 vuoden aikana. Rakennus on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla suojelumerkinnällä S 2 (ulkoasu suojeltu). Kodinomaiset tilat Uudet tilat tulevat olemaan nykyaikaiset, viihtyisät ja kodinomaiset, joissa voi opiskella ja myös harrastaa. Suunnitteluryhmän kilpailutus toteutetaan syksyllä 2021. Sippolan koulukodin tontilla on noin 30 rakennusta. Yhdistetty liikuntaja juhlasali kunnostetaan ennalleen, keittiö uusitaan sekä rakennuksen molempiin päätyihin rakennetaan uudet porraskäytävät. Korjauksessa noudatetaan hirsirakennukseen sovellettavin osin koulukotien toimintaja toimitilakonseptia, jossa huomioidaan lasten, henkilöstön ja toiminnan nykytarpeet. Koululuokat ovat yhdistettävissä ja rajattavissa, minkä lisäksi on erillisiä eriyttämis-, vetäytymisja keskittymistiloja. Viimeisin isompi peruskorjaus on tehty vuonna 1980, jonka jälkeen on tehty lukuisia kunnostustoimenpiteitä eri aikoina. Päärakennuksen kokonaispinta-ala on noin 1 632 bruttoneliömetriä. Rakennukset koostuvat koulukodin opetuskäytössä olevista rakennuksista, harrastetiloista, asuntoja majoitusrakennuksista sekä kiinteistöhuollon rakennuksista ja muista rakennelmista. – Toimivat ja viihtyisät tilat tukevat niin lasten kuin aikuisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, toteaa koulukodin johtaja Tuija Lindberg ja hahmottelee mielessään jo hankkeen avaamia uudenlaisia lastensuojelutyön mahdollisuuksia. Sippolan koulukodin päärakennus on rakennettu vuonna 1836 asuinkartanoksi. Päärakennuksen viereinen käyttämätön henkilökunnan kellari puretaan, ja kivimuuri korjataan. Puramme rakennuksen ihan luurangolle, ja kaikki sisäpinnat ja talotekniset järjestelmät uusitaan. Lämmitys-, ilmanvaihto-, ja rakennusautomaatiosekä vesija viemärijärjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan. Peruskorjaus toteutetaan sisäilmaan liittyvien korjaustarpeiden vuoksi. Museovirasto on ollut tiiviisti mukana hankesuunnitelman laatimisessa. Hanke turvaa jatkossa hyvän sisäilman rakennuksessa, kertoo hankkeesta vastaava Senaatin aluepäällikkö Janne Ala-Krekola. Työntekijöitä laitoksessa on kaikkiaan noin 90. Sippolan koulukodin osastopaikat on tarkoitettu ensisijaisesti peruskouluikäisille lapsille. Kouluympäristöä voidaan helposti muokata kulloistenkin tarpeiden mukaan. Lisäksi on tehty lukuisia kunnostustoimenpiteitä eri aikoina. Rakennustyöt alkavat alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2022 ja valmistuvat arviolta keväällä 2024. Rakennukseen tiedetään tehdyn seuraavia suurempia kunnostusja muutostöitä: Vuonna 1940 tilamuutoksia, vuonna 1953 keskuslämmityksen asennus ja vuonna 1977 saunaosaston rakentaminen toiseen kerrokseen
Talokaivon Isoveli pumppaamoseurannan avulla saat • Kustannustehokkaan ja huolettoman etävalvontaratkaisun • Ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuutta pumppaamoiden huoltoja korjaustoimissa Halutessasi voit tilata meiltä täyden palvelun paketin, jossa huolehdimme pumppaamosi reaaliaikaisesta toiminnasta ja vuosihuolloista. Tilaa omasi nyt! Myyntipäällikkö Jari Reinikainen +358 40 625 9779 ENNALTAEHKÄISE VESIVAHINGOT ÄLYKKÄÄLLÄ PUMPPAAMOSEURANNALLA ISOVELI PUMPPAAMOSEURANTA TALOKAIVO. Isoveli pumppaamoseurannan ja vuosihuoltokustannusten arvio aloitetaan maksuttomalla pumppaamoiden kuntokartoituksella. HALUATKO SAADA KIINTEISTÖSI PUMPPAAMOILLE ENNAKOIVAN VUOSIHUOLTOARVION PUMPPAAMOIDEN TODELLISEEN TILAAN PERUSTUEN
Kuva: Aleksi Poutanen/ Isännöintiliitto Sähköautojen latauspaikkojen rakentamistuelle jatkoa Asumisen Rahoitusja kehittämiskeskus ARA myöntää avustuksia sähköautojen lataushankkeisiin myös ensi vuonna, mutta vireillä on muutos aiempaan verrattuna. Viljamaa pitää taloyhtiölle sopivana puskurina kolmen-neljän kuukauden hoitovastikkeita. – Energian ohella myös rakentamisen ja saneerauksen hinta on tänä vuonna noussut, sanoo Tuomas Viljamaa. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Isännöintiliiton tutkimusja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa pitää ennustamattomuutta suurena vaikeutena energiakustannusten arvioinnille. Lämmityskustannukset eivät olleet normaalivuoden tasolla ja aurausja muut talvihoitokustannukset saattoivat olla pienemmät edellisvuosiin verrattuna. – Se puskuri yleensä riittää äkillisiin tarpeisiin. Kun tilanteeseen lisätään vielä kas. Lämmityskustannusten ja ylipäätään kustannusten nousuun taloyhtiö on voinut varautua puskurirahastoilla. 28 I sännöintiliiton tutkimusja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo taloyhtiöiden viime vuosina onneksi mieltäneen puskurirahaston merkityksen. Myös olosuhteilla on iso merkitys. Latauspaikkakohtainen katto avustukselle on 4 000 euroa. Taloyhtiön kassavarat harvoin riittävät kovin mittaviin saneerauksiin. Ylimääräisellä hoiTaloyhtiöillä pitäisi olla puskurina kolmen-neljän kuukauden vastikkeet Lämmityksen kallistuminen kurittaa taloyhtiöitä Kiinteistöjen lämmityskustannukset ovat tänä syksynä kohonneet rajusti, mikä on saattanut yllättää taloyhtiöitä. – Vaikka taloyhtiöissä on viime vuosina tehty saneerauksia, korjausten ja saneerausten määrä tullee pysymään nykyisellä tasolla vielä pitkään. tovastikkeen perimisellä voi olla merkitystä myös asuntojen kauppaan taloyhtiössä. Tarkka ostaja saattaa kiinnittää huomionsa vastikkeeseen, joka voi kieliä epävakaasta taloudenpidosta. – Se on aina melko radikaaliratkaisu. – Tänä vuonna taloyhtiöiden on ollut vaikea saada edes tarjouksia pienempiin saneerauksiin ja niitä on ehkä jouduttu lykkäämään tulevaisuuteen. Esimerkiksi pörssisähkön hinta voi heilahdella rajustikin jopa saman vuorokauden sisällä. Itse pidän tällä hetkellä isona riskinä sitä, että taloyhtiöissä on jääty viimeisen talousarvion laadinnassa muistelemaan liiaksi menneitä, sanoo Tuomas Viljamaa. Kaikkeen ei ole välttämättä varaa Tuomas Viljamaa uskoo lämmityskustannusten jatkavan nousuaan, jolloin hoitovastikkeiden merkitys taloudenpidossa korostuu entisestään. – Jos taloyhtiössä ovat kaikki isot remontit jääneet väliin, voivat nopeassa tahdissa eteen tulevat putki-, julkisivu-, kattoja kenties sähkösaneeraus viedä taloyhtiön tilanteeseen, jossa hoitovastike voi olla kymmenen euroa neliöltä. Vuosi 2020 oli monessa mielessä poikkeusvuosi, jonka pohjalta ei kannata kustannuksia arvioida, hän painottaa. Meillä on paljon 1970ja 1980-lukujen kerrostalokantaa. Jos sellaista ei ole ehditty kerätä, saattaa edessä olla tiukentuvaa taloudenpitoa. Riski on, ettei taloyhtiöissä ole vuoden 2019 kovan talven jälkeen vuonna 2020 varauduttu lämmityskustannusten nousuun. Avustus on jatkossa enintään 35 prosenttia toteutuneista kustannuksia, mutta enintään 90 000 euroa. Suuressa osassa saneerauksia on tehty, mutta valitettavasti meillä on myös taloyhtiöitä, joissa on eletty vuosikymmenet vanhaan malliin. Myös uudistunut jäteasetus voi poikia lisäkustannuksia, jotka on yksinkertaisesti vain pakko maksaa. Puolet lämmitystä Vanhojen kiinteistöjen kokonaiskustannuksista noin puolet on lämmitysja ylläpitokustannuksia. Tämä voi vaikuttaa 2021 avustusta hakeneen taloyhtiön lopullisen avustuksen määrään. – Taloudenpito on tullut tärkeämmäksi, mutta kaikissa taloyhtiöissä taloudenpito ei välttämättä edelleenkään ole pitkäjännitteisesti suunniteltua. tämän hetken tiedon mukaan tänä vuonna haettuja avustuksia, jotka maksetaan vuoden 2022 määrärahoista, käsitellään vuoden 2022 ehtojen mukaisesti. – Vuoden 2020 talvi oli erityisen leuto. Hän muistuttaa suunnitelmallisen taloudenpidon merkityksestä. – Energiakustannusten arviointia vaikeuttaa ennustamattomuus. Avustuksen vaatimuksen on, että latauspiste toteutetaan vähintään 11 kilowatin tehoisina ja samalla aiemmin voimassa olleesta tehokannusteesta luovutaan. Jos puskureita ei ole tai ne tulevat syödyiksi, taloyhtiön keinoksi jää ylimääräisten hoitovastikkeiden keruu asukkailta. Talousarviossa lämmityskustannukset tulisi huomioida aina ikään kuin pienellä kysymysmerkillä. Se aiheuttaa aina enemmän närää kuin pitkäjännitteinen taloudenpito
29 Vanhojen kiinteistöjen kokonaiskustannuksista noin puolet on lämmitysja ylläpitokustannuksia.
Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi oli elokuussa miltei yhdeksän prosenttia vuoden takaista korkeammalla. Talousarvion laadinnan lähtökohtana tulee aina olla edelliseltä tilikaudelta siirtyvä vastikekohtainen ylitai alijäämä. Taloyhtiöiden jätehuolto on muutoksissa lähivuosina, kun jätelainsäädännön uudistukset tulevat voimaan. Energiateollisuudessa tehdään myös mittavia investointeja, jotka ovat omiaan nostamaan energian hintaa tulevaisuudessa. Konkursseihin taloyhtiöitä on asetettu olematon määrä, mutta ”elinkaarivaihtoehtoa” on jo käytetty, koska esimerkiksi lainan saanti pankeilta on entistä vaikeampaa. Niiden avulla saneeraukset voidaan esimerkiksi ajoittaa järkevällä aikataululla. Muutokset kohdistuvat suurimmalla voimalla pieniin taloyhtiöihin (1-9 huoneistoa), joiden erilliskeräysvelvoitteet kasvavat. Muutokset eivät kuitenkaan toteudu kokonaisuudessaan vielä vuonna 2022. Taloyhtiöiden rahoituksen saatavuus ei ole itsestäänselvyys, eikä sitä saa pitää sellaisena, muistuttaa Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. Tietty iso kuva tulevaisuudesta olisi hyvä olla olemassa, vaikka ennustettavuus onkin hankalaa, sanoo Viljamaa.. – Puskurivaroja olisi syytä olla tästäkin syystä. – Koulutusta tarjoamme koko ajan. Pankit katsovat entistä tarkemmin taloyhtiön tilannetta ja näkymiä kokonaisuutena. Tämä vaihtoehto saattaa olla todellisuutta tulevaisuudessa. Vaikka osakkaat vielä jollakin tavoin selviäisivät asumismenoistaan, täytyy Viljamaan mukaan taloyhtiöissä alkaa miettiä uusia vaihtoehtoja. Taloyhtiön suurin kuluerä on lämmitys, joka vie lämmitystavasta riippuen noin neljänneksen kaikista menoista. Sen yhteydessä tulisi tehdä myös energiaselvitys, jolloin energiakustannusten hallintakin olisi helpompaa. Taloyhtiön kunnossapitosuunnitelma ja pitkän tähtäimen hoitostrategia nousevat tätä taustaa vasten suureen arvoon. Rahoituspäätöksen kannalta on merkitystä esimerkiksi taloyhtiön sijainnilla, korjaustarpeilla, taloudenpidolla, suunnitelmallisuudella sekä osakasrakenteella. – Seuraavan vuoden hoitokulujen muutosten lisäksi taloyhtiöissä on syytä tarkastella yhtiön taloutta ja tulevia korjaushankkeita pidemmälläkin aikavälillä. Biojäte tulee 10 000 asukasta suuremmissa taajamissa koskemaan kaikkia kiinteistöjä. Taloyhtiön maksuvalmiuden ja reagointikyvyn varmistamiseksi sekä ylläpitämäksi yhtiöllä tulisi jatkuvasti olla noin kahden kuukauden vastikkeita vastaava summa kassassaan. Esimerkiksi sähköautojen latauspisteet väistämättä yleistyvät. Oma näkemykseni on, että seuraavan kymmenen vuoden aikana aurinkopaneelit on yli puolessa kerrostaloyhtiöistä. – Sähkön hinta tulee nousemaan ja kulutus kasvamaan. – Yksi mahdollisuus on jättää saneeraukset tekemättä ja kiinteistön mennä elinkaarensa Asumisen Rahoitusja kehittämiskeskus ARA myöntää avustuksia sähköautojen lataushankkeisiin myös ensi vuonna. Kivihiili kielletään lämmöntuotannossa vuonna 2029, millä on oma vaikutuksensa hintoihin. Koko vuoden keskimääräiseksi nousuksi voi hyvinkin tulla viisi prosenttia, kun edellisvuonna lukema oli -0,2 prosenttia. Viljamaa ei näe syytä sille, että energiakustannukset lähtisivät painumaan alas. 30 vavat energiamenot, on taloyhtiö vakavassa tilanteessa. Kuva: Kiinteistöliitto loppuun. Kasvaneet kustannukset huomioitava taloyhtiön talousarviossa Talousarvion valmistelu on parhaillaan ajankohtaista niissä taloyhtiöissä, joissa yhtiökokous järjestetään syksyllä. Sähkön kokonaishinta ei välttämättä nouse kovin rajusti, mutta hinnan heilahtelut voivat olla isoja, mikä vaikeuttaa ennustettavuutta. – Yhtiön on syytä toimia suunnitelmallisesti, jotta se pysyy pankin näkökulmasta houkuttelevana rahoituskohteena, sanoo Järvinen. Suosittelemme kuntoarvion tekoa kymmenen vuoden välein. Tämä tulee huomioida, mikäli yhtiön sopimuksia on sidottu rakennuskustannusindeksiin. Energia ei tule halpenemaan Tuomas Viljamaan mukaan Isännöintiliitossa on kiinnitetty huomiota isännöitsijöiden taloudelliseen osaamiseen sekä energiakysymyksiin. Taloyhtiöissä pitää suunnitella yhtiön taloutta ja tulevia korjaushankkeita pidemmälläkin aikavälillä. Rakennuskustannukset ovat nousseet kuluvana vuonna selvästi
Sähköä myös osakkaille Aikaisemmin taloyhtiöissä aurinkosähköä on voitu hyödyntää vain kiinteistösähköön. Niiden avulla taloyhtiötkin voivat päästä tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen sähkön kulutukseen, sanoo Motivan energianeuvonnasta vastaava asiantuntija Päivi-Suur-Uski. Uusien tekniikoiden ansiosta voidaan aurinkosähkön tuotantoa ohjata autojen sekä muiden sähköisten kulkuvälineiden lataukseen, jolloin liikkuminen tapahtuu itse tuotetulla ja päästöttömällä energialla. Kuluneena vuonna alueelliset energianeuvojat ovat kampanjoineet erityisesti taloyhtiöiden energiatehokkuuden edistämisessä. 31 seinään asennetut paneelit tuottavat jonkin verran silloinkin. Kokonaistaloudellisuus riippuu laitteiston oikeasta mitoituksesta suhteessa kiinteistön kulutukseen. Viime aikoina sen kannattavuus on parantunut laitteiden hintojen laskun ja paneelien tehon kasvun myötä. Omavaraisuutta lisää huomattavasti sähkövarasto ja siihen liitetty aurinkovoimala, kun varastoidaan päivällä tuotettua sähköä ja kulutetaan sitä yöllä. – Keväällä käynnistetyissä taloyhtiöfoorumeissa hallitusten jäsenet voivat jakaa kokemuksia hyvistä ja miksei pieleenkin menneistä projekteista tai hankinnoista. Maakunnissa toimivat alueelliset energianeuvojat auttavat aurinkosähkön sekä muiden energiaan liittyvien kysymysten kanssa ja kannustavat kuluttajia, yrityksiä ja kuntia energiatehokkuuteen. Ammattilaisen tekemä aurinkoselvitys antaa selkeän kuvan investoinnista sekä kannattavuudesta. Tällöin energian saanti on melko heikkoa, mutta – Paneelit tuottivat hiukan sähköä, vaikka oli harmaa lokakuinen päivä, sanoo energianeuvoja Jouni Järvinen.. Kulunut kesä oli aurinkosähkön suhteen erittäin hyvä. Aurinkojärjestelmät tuottivat aurinkoisten päivien ansiosta hyvin ja korkea sähkönhinta vielä paransi kannattavuutta. Parhainta kannattavuus on kohteissa, jotka pystyvät kuluttamaan kaiken tuotetun sähkön itse. Yhteistyötä on tehty myös kilpailutusten sekä eri tilaisuuksien merkeissä, sanoo Keski-Suomen energianeuvoja Sanna Oikari. Nyt taloyhtiöt voivat perustaa energiayhteisön ja aurinkojärjestelmän tuottamaa sähköä voidaan jakaa myös osakkaille asuntokohtaiseen käyttöön. Energianeuvonta kannustaa taloyhtiöitä yhteistyöhön muiden taloyhtiöiden kanssa. I lmastonmuutos on lisännyt kiinnostusta päästöttömään energiantuotantoon. Sähköautot lisääntyvät ja latauspisteitä asennetaan. Kiinteistössä oleva aurinkovoimala vähentää ostettavan sähkön tarvetta. Neuvonta on maksutonta ja puolueetonta. Aurinkoenergiaa on hyödynnetty jo kymmeniä vuosia. – Tietenkään vuodet eivät ole samanlaisia ja aurinkotuntien määrässä on vuosittaista vaihtelua. Sähkön korkea hinta parantaa aurinkosähkön kannattavuutta taloyhtiöille Aurinkosähkö yhä houkuttelevampaa Aurinkosähkö on entistä kiinnostavampi vaihtoehto taloyhtiöille. Lisäksi oikea mitoitus ja suunnitelma takaa onnistuneen lopputuloksen. Sähkön hinta tuskin palaa entiselleen ja tulevaisuudessa sähkön pörssihinta vaihtelee paljon, kuten jo nyt nähdään, sanoo Keski-Suomen energianeuvoja Jouni Järvinen. Sähkön myynti verkkoon on mahdollista, mutta ei taloudellisesti kovin tuottoisaa. Vuodesta 2023 alkaen hyvityslaskenta on mahdollista kaikille taloyhtiöille palvelun siirtyessä kantaverkkoyhtiö Fingridille. Valtakunnallisessa Asiaa energiasta -palvelussa on tietoa ja ideoita, kuinka arjessa voi säästää energiaa, ympäristöä ja ilmastoa. – Tulevaisuudessa älykkäät sähköverkot, kysyntäjoustot, kulutuksen ohjaus, sähköautojen akut ja kiinteistökohtaiset sähkövarastot ovat osa kiinteistöjen energiataloutta. Viime kesän lukuisat aurinkoiset päivät yhdessä korkean sähkön hinnan kanssa tekivät aurinkosähköstä ennätyksellisen kannattavaa. Tämän vuoden alusta useat sähköyhtiöt tarjoavat energiayhteisön perustamispalvelua. a. Yksittäisille kiinteistöille aurinkoenergia on yksi hyvä vaihtoehto. Suomessa aurinkoenergian tuotantoa heikentää vähäinen auringonvalo marras-, jouluja tammikuussa. Energianeuvonta opastaa Taloyhtiöt voivat saada energianeuvontaa valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivalta
Tarkoituksena on ollut löytää alueeseen liittyvät mahdollisuudet sekä inspiroiva ja vaikuttava kokonaisratkaisu alueen kehittämiseksi. Konsortioon kuuluvat Peab Oy, Arkkitehtipalvelu Oy, Sweco Infra & Rail Oy, Sweco Talotekniikka Oy, Taaleri Vuokrakoti Oy, Kesko Oyj, Kaupunkivarasto.fi (Eselko Oy), Hoivatilat Oyj, TA-Asumisoikeus Oy, TA-Yhtymä Oy, TA-Rakennuttaja Oy sekä Virkkula Asumisoikeus Oy. Tavoitteena on suunnitella ja rakentaa Savilahdesta tunnettu ja haluttu asuin-, opiskeluja työskentelyalue, jossa kaikki hyvän elämän osatekijät ovat läsnä asumisesta ja. Kilpailussa on arvioitu kokonaisuutena suunnitelmaa, rakentamista, innovatiivisuutta ja kestävää kehitystä sekä tekijäryhmää. Näitä asioita halutaan Kuopion Savilahden uudelle asuinalueelle, kyseessä on noin 17 hehtaarin kokoinen vanhan varikon alue. Konsortio oli jo alkujaankin kyseisen kilpailutyön takana. Tammikuussa 2020 käynnistyneessä vanhan varikon suunnitteluja tontinluovutuskilpailussa Kuopion kaupunkirakennelautakunta valitsi keskiviikkona 29. 32 Vanhan varikon alueesta Kuopion kasvun kärkihanke 2000 uutta asukasta ja satoja työpaikkoja Asuntoja, toimitiloja, koulu, päiväkoti ja liikuntaan kannustava puistoakseli. Teksti: Kati Wikström K uopion Savilahden alueluovutuskilpailun avulla on haettu kumppania kehittämään, suunnittelemaan ja rakentamaan vanhan varikon aluetta yhdessä kaupungin kanssa. syyskuuta Peabin vetämän konsortion toteuttamaan 28.10.2020 voittaneen kilpailutyön ”Lohkare”
33 Havainnekuva Savilahden vanhan varikon alueesta. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. www.jarmopakarinenoy.?. Kuva: Kuopion kaupunki Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy Savilahden Vanhan Varikon alueella halutaan ottaa merkittäviä askeleita puurakentamisessa, jota on syntymässä liki 30 000 kerrosneliömetriä, sanoo hankejohtaja Antti Niskanen Kuopion kaupungilta
– Kilpailualueen rakentamismahdollisuudet ratkeavat lopullisesti kuitenkin vasta käynnissä olevassa asemakaavaprosessissa. Tarkoitus on, että Vanhan Varikon alueen talonrakentaminen aloitetaan ensi vuonna, asemakaavan lainvoimaan saattamisen jälkeen. – Julkisia rakennuksia on myös tulossa, muun muassa puinen lähipalvelukeskus, jossa olisi sekä päiväkoti että koulu. – Vanhan varikon alueelle saadaan yhteensä noin 1 300 uutta asuntoa ja noin 2 000 asukasta sekä satoja uusia työpaikkoja. – Alueella halutaan ottaa merkittäviä askeleita puurakentamisessa, jota on syntymässä liki 30 000 kerrosneliömetriä. Kaupunki luovuttaa loput tonteista konsortion ulkopuolisille rakennuttajatahoille, yhteensovittaen luovutuksen alueen toteutusaikatauluun. Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy työstä itsensä kehittämiseen sekä vapaa-ajanviettoon. Urbaanin rakentamisen yhteyteen jää vihreää luontoa, puistoja sekä pihoja reitteineen ja kohtaamispaikkoineen, summaa Niskanen. Yksityisiä päiväkoteja, kivijalkakauppoja sekä muita pienehköjä arjen palveluja tarjoavia toimijoita on myös tulossa tälle uudelle alueelle. – Savilahden aluetta on tähän mennessä rakennettu noin 500 miljoonalla eurolla ja vanhan varikon alueen kaiken rakentamisen budjetti on suunnilleen saman suuruinen. Savilahden alueellahan on jo muutenkin ammattikoulu, ammattikorkeakoulu ja yliopisto sekä yliopistollinen sairaala. Puurakenteinen reitistöratkaisu sitoo yhteen Sarastuskaaren tiiviin kaupunkirakenteen, luonnon sekä rinteen kontrastit. Alueella painottuu kerrostaloasuminen ja riippuen alueen suuristakin korkeuseroista, on sille rakentumassa 5-10-kerroksisia taloja, tarkentaa Niskanen. Voittanut kilpailutyö Lohkare, havainnekuva alueen yleissuunnitelmasta. Asemakaavan luonnosvaihe on nyt valmis ja tavoitteena on, että asemakaava olisi lainvoimainen alkuvuodesta 2022. Valmista lähivuosina Noin vuoden kestäneessä kehitysja neuvotteluvaiheessa Lohkare-ehdotusta on jatkokehitetty yhteistyössä konsortion ja kaupungin kanssa. Kaupungin kehitystavoitteita Savilahdelle on saatu ansiokkaasti vietyä suunnitelmiin ja olemme tyytyväisiä tämän vaiheen lopputulokseen, toteaa Antti Niskanen. Merkittävä askel puurakentamisessa Kilpailualueelle on suunniteltu kokonaisuudessaan noin 115 000 kerrosneliömetriä asuntopainotteista rakentamista palveluineen, josta konsortiolle on varattu noin 25 prosenttia. Entisellä asevarikolla sijaitsevasta vanhan varikon alueesta on muodostumassa omaleimainen asuinalue palveluineen Savilahden monipuolisten opiskelumahdollisuuksien sekä työpaikkojen äärelle, kertoo hankejohtaja Antti Niskanen Kuopion kaupungilta. Siitä asuntorakentamisen osuus on noin 25 000 kerrosneliömetriä ja toimitilarakentamisen osuus enimmillään noin 3 000 kerrosneliömetriä. Savilahden halutaan olevan yhteisöllinen ja käyttäjien tarpeet huomioiva alue. – Palveluja on jo olemassa ja uutena on valmistumassa Prisma-keskuksen uudistus sekä rakenteilla monipuolinen liikuntaja tapahtumakeskus. 34 – Alueella halutaan ottaa merkittäviä askeleita puurakentamisessa, jota on syntymässä liki 30 000 kerrosneliömetriä. Suunnitelmien mukaan rakentaminen jatkuisi seuraavan 5 7 vuoden ajan. Puurakenteisten talojen osuus olisi kaikesta rakentamisesta jotakuinkin reilu neljäsosa. Suunnitelmassa on saatu innovatiivisesti yhdistettyä toisiinsa laaksoalue sekä kalliotasanne luolineen. Koko Savilahden alueen rakentaminen jatkuu luultavammin 2030-luvulle asti, toteaa Niskanen.
Vain se merkitsee, miten pesulakone on tehty Voivalantie 20 20780 Kaarina Avoinna: arkisin 8-16 Myynti: Puh. 02 2721200 myynti@turunhuoltopalvelu.. www.turunhuoltopalvelu.?
Lisäksi areenan tuntumaan pääsee helposti autolla. Kaupungin ilmeen muuttumisen on huomannut Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja Jukka Lindfors. – Tästä johtuen kaupungissa on salliva ilmapiiri. R antaväylä. Salliva ilmapiiri Monissa kaupungeissa on haluja kehittää Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja Jukka Lindfors on iloinen kaupungin pääkadun, Hämeenkadun uudesta ilmeestä. Tamperelaisten voidaan sanoa jopa hieman kärjistäen rakentavan kaupunkiaan uudelleen. Nyt käynnissä on niistä ensimmäinen, jossa eteläiselle ratapihalle rakennetaan kansi ja sen päälle Tampere Areena, hotelli ja kaksi tornitaloa. Miten Tampereella voidaan rakentaa Pohjoismaiden hienoin monitoimihalli rautatiekiskojen päälle. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri pereen kaupungin markkinointimateriaaleista, vaan se on vilpitön kunnianosoitus Facebookin ”Lisää kaupunkia Helsinkiin” -ryhmästä. Tampereelle palattuani oikein hätkähdin, kuinka paljon keskustan ilme on muuttunut. Tavoitteena on, että pohjoiskannen rakentaminen alkaa heti ykkösvaiheen jälkeen. Hän aloitti tehtävässään kuluvan vuoden alussa. Asemakeskuksen piiriin kuuluvien rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuonna 2022 uuden matkaterminaalin toteuttamisella. – Tampereella on vahva historiasta kumpuava identiteetti. Toinen tornitalo valmistuu syksyn aikana, ensi joulukuussa käyttöön otetaan tapahtuma-areena, joka toimii vuoden 2022 jääkiekon MM-kisojen päänäyttämönä. Tampereesta tuli kaupunkikehityksen esikuva Salliva ilmapiiri ruokkii kasvua Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin Tampereen kaupunkikehitys on rohkeaa. Keskustaan areena tuo uutta vilskettä. 36 KIINTEISTÖKEHITYS Tampereen monitoimiareena pian valmis Tampereen keskustaan rakennetaan parhaillaan uutta kaupunginosaa aivan ydinkeskustaan. Asumista ja liiketilaa uudelle jalkapallostadionille. Raitiovaunulinjan rakentamisen myötä katu on vahvasti joukkoliikenteeseen painottuva. – Vetovoiman kannalta on keskeistä, että keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä on asumista.. Rautatieaseman eteläpuolelle kiskojen päälle on rakennettu kansi, jonka päälle rakennetaan yksi Pohjoismaiden suurimmista tapahtuma-areenoista, toimistoja liiketiloja, asuntoja, hotelli ja Suomen toinen kasino. Toiseen vaiheeseen kuuluu pohjoinen kansi sekä kolme tornitaloa. Tampere on aina ollut suomalaisten mielissä houkutteleva kaupunki, tänne on tultu töihin ja tänne on tultu opiskelemaan, sanoo Jukka Lindfors. Tornihotelli. – Olen Tampereelta kotoisin, mutta olin kuusi vuotta töissä Lahdessa. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Tämä lause ei ole napattu Tamkeskusta-alueita muun muassa täydennysrakentamisella, mutta kehittämishankkeet usein pysähtyvät valituksiin. Tampereella on tapahtunut ja tapahtuu isoja asioita kaupungin kehittämisessä. Kaikkiaan rakennettavaa pinta-alaa tulee olemaan noin 120 000 neliötä. Kaupungin läpi kulkeva raitiovaunulinja. Kansi -hanke liittää yhteen Tampereen itäja länsipuolen, ja alue muodostaa uudenlaisen hybridikorttelin. Valmistuttuaan kokonaisuus tarjoaa jopa 15 000 katsojan areenan, noin 1 000 asuntoa, noin 285 hotellihuonetta Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja Jukka Lindfors pitää monitoimiareenan sijaintia erinomaisena. Alueen kehittäminen jatkuu Asemakeskuksella, jonka esimmäiseen vaiheen asemaavan laadinta käynnistyi vuoden 2020 alussa. Tampere on Suomen kaupungeista se, jossa keskustan ilme on muuttunut eniten viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rautatiekiskojen päälle valmistuva monitoimiareena asuntoineen ja hotelleineen. – Areenan alue on helposti saavutettavissa, rautatieasema, linja-autoasema ja raitiovaunupysäkki ovat vieressä. Kyseessä on korkeasti koulutettujen, kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneiden keskustelupalsta, joka on keskustelullaan ja ryhmän jäsenten tekemillä varjokaavoilla vaikuttanut Helsingin kaavoittamiseen. Tampereen kansihankkeen rakennustyöt alkoivat alkuvuodesta 2018, ja ensimmäinen tornitalo valmistui viime kesänä. Kaavoitus etenee vaiheittain niin, että alueen ensimmäisen vaiheen kaavan on tavoitteena on olla valmis tämän vuoden aikana. Keskustan ilme on muuttunut viime vuosina perusteellisesti, ja muutos jatkuu tulevaisuudessakin. Miten Tampereella on voitu rakentaa keskustaan korkeita hotellija asuintaloja. Miten Tampereesta on tullut muille suomalaisille kaupungeille suunnannäyttäjä. ”Tampereella tehdään Suomen parasta kaupunkia”. Tampereelle ovat kaikki olleet tervetulleita yrittämään
37 KIINTEISTÖKEHITYS Jukka Lindfors kertoo raitiovaunulinjaston laajentuvan tulevina vuosina. Tampereen Keskustorin laidassa on Helsingistä saatu vanha raitiovaunu, joka toimii kahvilana.
Hankkeella saavutetaan monia etuja, Tampere saa nykyaikaisen jalkapallostadionin ja samalla aivan ydinkeskustan tuntumaan rakennetaan uusia, hienoja asuntoja. Rantatunnelin ja uuden kaupunginosan valmistuminen antoivat virtaa raitiovaunulinjan rakentamispäätökselle. Päättäjille ja kaupungin viranhaltijoille syntyi usko siihen, että isojakin asioita voidaan toteuttaa. Valmistuessaan vuonna 2017 Rantatunneli vapautti suuren kaistaleen Tampereen pohjoista keskustaa kaupunkilaisten käyttöön ja mahdollisti paremman pääsyn Näsijärven rantaan. – Kaupungin tekemät investoinnit ruokkivat yksityisten tekemiä investointeja. 38 KIINTEISTÖKEHITYS Lindfors sanoo kaupungin päättäjillä olevan luonnollisesti erilaisia näkemyksiä siitä, miten kaupunkia pitää kehittää. Rantatunnelin rakentaminen mahdollisti Ranta-Tampellan kaupunginosan rakentamisen. 2,3 kilometrin pituudellaan se on Suomen pidin maantietunneli, tunneli on osa valtatietä 12. Rantatunneli ensin Tampereen viime vuosien voimakkaan kaupunkikehityksen lähtöpisteeksi voidaan nimetä Rantatunnelin rakentaminen. Tampere on säilyttänyt keskustassa vanhaa rakennuskantaa. Tammelan hanke on uniikki maailmanlaajuisestikin. Tammelan stadionille asuntoja ja liiketiloja Tampereen Tammelaan rakentuu ainutlaatuinen jalkapallostadionin ja uusien asuntojen kortteli. Ranta-Tampellan uuden kaupunginosan yhteyteen syntyvän puistoalueen vesistötäyttöön käytettiin tunnelilouhinnassa syntyvää kiviainesta. Tammelassa kaupunki on yhteistyössä taloja kiinteistöyhtiöiden kanssa tehnyt täydennysrakentamiseen johtaneita korttelisuunnitelmia ja asemakaavamuutoksia. Sitten liikkeelle lähtivät monitoimiareenan rakentaminen, raitiovaunulinjan rakentaminen ja jalkapallostadionin rakentaminen. Rantatunnelin jälkeen kaupungin keskustaan rakennettiin tornihotelli. Rakennettavaa kerrosalaa on yhteensä 29 000 kerrosneliömetriä. Raitiovaunulla on ollut positiivinen vaikutus myös muihin Tampereen isoihin hankkeisiin, selvittää Jukka Lindfors. Se on keskustan pohjoispuolella Näsijärven rantaa mukaileva maantietunneli. Tampereen kaupunki kysyi Rantatunnelin valmistumisen jälkeen kiinteistösijoittajilta näkemyksiä raitiovaunulinjasta. Tampereella on kykyä tehdä päätöksiä. – Mutta päättäjillä on yhteinen tahtotila, halu kehittää kaupunkia. Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin suuressa kutomosalissa Plevnassa vuonna 1882.. Esimerkiksi kuvassa taustalla näkyvä Finlaysonin vanha tehdas on saanut uuden elämän, tiloissa on nyt muun muassa yrityksiä, oppilaitoksia ja museoita. Lisää raitiovaunulinjoja Tampereen raitiovaunulinjoja, jotka otettiin käyttöön viime elokuussa on kaksi: toinen linja kulkee Sorin aukiolta Kaupun kampukselle ja toinen linja Pyynikintorilta Hervantaan. Vastaukset kertoivat ”ratikan” lisäävän kaupungin vetovoimaa. – Rantatunnelin rakentamispäätöksen jälkeen Tampereella löytyi rohkeus tehdä päätöksiä. Tammelan upouuden stadionin rakentaminen käynnistyi kesällä ja valmista pitäisi olla marraskuussa 2023. Hankkeeseen kuuluvat jalkapallostadion, viisi asuinrakennusta sekä liikeja pysäköintitiloja. – Rantatunneli avasi ”tulvaportit”, arvioi merkitystä kaupungin suunnittelujohtaja Jukka Lindfors
– Tampere on pitkään ollut kyselytutkimuksissa Suomen vetovoimaisin kaupunki. – Hervantaan rakennettiin uusia tornitaloa, alueen kehitys on voimakasta. – Ratikkareittien varrelle tulee runsaasti uusia asuntoja. – Tampere on aina ollut suomalaisten mielissä houkutteleva kaupunki, tänne on tultu töihin ja tänne on tultu opiskelemaan.. – Amurissa on historiallinen puutalokortteli, se on suojeltu. misella voimme laajentaa kantakaupunkia uusille asunnoille. Lähes kaksi kilometriä pitkä puistokatu on nyt kukoistava kivijalkakaupan alue. 39 KIINTEISTÖKEHITYS Raitiovaunulinjasto tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan, valtuuston päätöksen mukaisesti toisessa vaiheessa raitiovaunulinja rakennetaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Myös ennen ”korpikaupunginosana” pidetty Hervanta kasvaa, kiitos raitiovaunun. Tampereella suunnitellaankin keskustan länsiosan kehittämistä. Jukka Lindfors korostaa myös kaupungin täydennysrakentamisen laatua. – Sammonkadulla kivijalkakaupat ovat kokeneet renesanssin. Tampere • Asukasluku: 241 984 (30.6.2021), Tampereen keskustaajama on väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunkialue 341 696 asukkaalla (30.6.2021). Georg Schreckin suunnittelema uusrenesanssityylinen raatihuone valmistui Tampereen Keskustorin laitaan vuonna 1890. Kaupungin kehittämiselle raitiovaunulinjat avaavat paljon uusia mahdollisuuksia. – Hämeenpuistossa puisto säilytetään, mutta parhaillaan mietimme miten puistoon saisi lisää toiminnallisuutta, kertoo Tampereen kaupungin suunnittelujohtaja Jukka Lindfors. Mutta tämän korttelin ulkopuolella on alueita, joihin sopisi täydennysrakentamista. – Haluamme Tampereen olevan viihtyisä asuinympäristö. • Pormestari: Anna-Kaisa Ikonen. Keskustan länsiosassa on myös suunnitteilla Pyynikintorin laidalla sijaitsevan taidemuseon laajennus. Esimerkiksi Kalevan kaupunginosassa Sammonkadun rakennuskanta uusiutui merkittävästi raitiovaunun rakentamisen myötä, sanoo Jukka Lindfors. Myös Santalahden alue kehittyy raitiovaunulinjan vieressä. Yksi mielenkiintoinen täydennysrakentamisen alue on Amurin kaupunginosa Särkänniemen vieressä. Tämän linjan on määrä olla valmis vuonna 2024. Amurissa on potentiaalia asuntorakentamiselle, ja alue kiinnostaa sijoittajia, selvittää Jukka Lindfors. Rakennus toimii kaupungin edustustilana. Alueelle on muuttanut uusia asukkaita uusiin asuntoihin, raitiovaunulla tullaan alueen kauppoihin myös muista kaupunginosista. Lisäksi yleissuunnitteluvaiheessa ovat raitiotielinjaukset Sorin aukiolta Pirkkalaan, Lielahdesta Ylöjärvelle, Kaupin kampukselta Kangasalan Lamminrahkaan ja Hervannasta Saarenmaalle. Esimerkiksi keskustassa huolehditaan viheralueiden riittävyydestä, vaikka täydennysrakentamista tullaan tekemään. Ylipäätään Tampere haluaa täydennysrakentamiselle uusia asuntoja raitiovaunuja linja-autolinjojen äärelle. Keskustaajama ulottuu Tampereelta Lempäälän kirkonkylään, Pirkkalaan, Nokialle, Ylöjärven Metsäkylään ja Kangasalan Huutijärvelle. Tampereella uskotaan kaupungin väestönkasvun jatkuvan. Meidän pitää huolehtia siitä, että täydennysrakentaLisää asuntoja keskustan länsiosaan Viime vuosina Tampereen keskustan painopiste on siirtynyt idemmäksi. • Muuta: Tampere on merkittävä teollisuus-, opiskelu-, kulttuurija urheilukaupunki. • Pinta-ala: 689,59 neliökilometriä, josta vettä 164,65 neliökilometriä. Pientalotarpeita unohtamatta tarkoituksena on kaavoittaa 80 prosenttia uusista asuinalueista joukkoliikenneyhteyksien varsille, sanoo Jukka Lindfors
Tampereella on haluttu myös huolehtia siitä, Tampereen ydinkeskustaan rautatiekiskojen päälle on valmistumassa Pohjoismaiden hienoin monitoimiareena. Kauppahallissa yrittäjät voivat kilpailla keskenään, mutta samalla kaikilla yrittäjillä on vahva yhteinen intressi saada mahdollisimman paljon asiakkaita kauppahalliin. Viinikanlahdesta osa keskustaa Tampereen keskustan eteläpuolella sijaitsevan Viinikanlahden rannassa on jätevedenpuhdistamo. Tampereen keskustan kauppiailla ja palveluilla voisi nyt olla vastaava tilanne. Esimerkiksi Helsingissä ollaan yhä enemmän huolissaan siitä, miten maamme pääkaupungin keskustan näivettyminen voidaan estää. – Vetovoiman kannalta on keskeistä, että keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä on asumista. Kuva: Laura Vanzo/Visit Tampere että keskustassa on tarjolla erilaisia asumismahdollisuuksia, kuten esimerkiksi opiskelija-asuntoja, kertoo Jukka Lindfors. Osa tamperelaisista on sitä mieltä, että suojelua on tehty liian vähän, osa puolestaan kokee suojeltuja rakennuksia olevan liikaakin. Asuminen tuo vilskettä keskustaan myös toimistoaikojen ulkopuolella. Raitiovaunut kulkevat Hämeenkadun käytännössä päästä päähän. Laura Vanzo/Visit Tampere Tampereen keskustassa on myös merkkejä kaupungin teollisesta perinnöstä, muun muassa Finlaysonin ja Tampellan vanhat tehdasrakennukset ovat saaneet uuden elämän. Tampereen yliopiston teollisuustalouden professori Marko Seppänen arvioi Tampereen verkkokauppa-pääkaupunkihanketta ja kehitysmahdollisuuksia muun muassa alustatalouden huippuasiantuntijana. – On hyvä, että keskustassa näkyy kerroksellisuutta, kaupungin historiaa. Tulosten mukaan 60 prosenttia kaupoista ja palveluista on jo mukana verkkokaupassa. Tampereella kaupungin keskustan elinvoimasta halutaan pitää kiinni, kaupungissa on menossa Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma. Suururakassa käytiin läpi Tampereen keskustan kaikki 1 400 yritystä ja selvitetettiin, ovatko ne lähteneet mukaan verkkokauppaan. Lindfors huomauttaa, että Tampereella keskusta-asuminen on vielä kohtuuhintaista verrattuna Helsingin keskustaan.. Olemme yrittäneet löytää hyvän tasapainon vanhan rakennuskannan säilyttämisen ja uuden rakentamisen välille. – Tässä voisi ehkä ottaa vertauskuvaksi kauppahallin. Tampereen määrätietoinen pyrkimys Suomen verkkokaupan pääkaupungiksi sai alkusysäyksen Vilkas Groupin toimitusjohtajan Markku Korkiakosken ideasta. Vuoteen 2035 mennessä Viinikanlahden alue on uusiutunut osaksi Tampereen keskustaa. Elinvoimainen keskusta Kaupunkien keskusta-alueiden elinvoimasta on puhuttu Suomessa paljon varsinkin koronaviruspandemian aikana ihmisten siirryttyä laajasti työskentelemään etänä. Elävä keskusta tarvitsee myös asumista, hän jatkaa. Tampereen keskusta pystyy uuden asuinalueen avulla kasvamaan saumattomasti Viinikanlahteen, samalla kun parhaimmat järvimaisemat avautuvat edelleen kaikille kaupunkilaisille Elokuussa liikennöinnin aloittanut Tampereen raitiovaunu, ratikka, on mullistanut kaupungin ilmeen. Hän ja muut hankkeessa mukana olevat uskovat, että vahva verkkokauppa parantaa myös kivijalkamyymälöiden asemaa ja elävöittää keskustaa, jossa on ollut tyhjiä liiketiloja. 40 KIINTEISTÖKEHITYS Tampere haluaa verkkokaupan keskukseksi Tampere selvitti ensimmäisenä suurena suomalaiskaupunkina verkkokaupan todellisen tilanteen. – Yhdysvalloissa on saatu esimerkkejä siitä, miten kaupunkien keskustat kuolevat, jos siellä on vain toimistoja liiketilaa. Se valmistuu joulukuussa. Alueella on nykyisin jätevedenpuhdistamo, joka muuttaa Sulkavuoren uumeniin
Hotellin operaattoriksi on valittu Nordic Choice Hotels, joka tuo Helsinki-Vantaalle hankkeen myötä kaksi eri hotellikonseptia. Rakennuksessa hyödynnetään maaenergiaa. Uudistuvan Helsinki-Vantaan sydämeen valmistuva 13-kerroksinen kokonaisuus on Suomen suurin hotellihanke. Uskomme vahvasti Helsinki-Vantaan lentoaseman rooliin globaalin matkailun tärkeänä strategisena pisteenä, kertoo LAK:n toimitusjohtaja Ilkka Pitkänen. Nordic Choice Hotelsin operoima kokonaisuus tulee tarjoamaan kahden brändin alla yhteensä yli 700 huonetta. Ratkaisut tukevat yhteistä toimintaa ja yhteisiä palveluja. Suunnitellut hotellikonseptit tarjoavat tulevaisuudessa matkustajille muun muassa viisi ravintolaa sekä spaja kuntosalitilat. Rakennuksen avajaiset olivat marraskuun alussa. Muita käyttäjiä ovat muun muassa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö ja kirjasto. Rakennukselle on saatu Excellent-tason BREEAM-ympäristöluokitus. Rakennuksen on suunnitellut Aihio Arkkitehdit Oy ja pääsuunnittelijana toimi SAFA arkkitehti Piia Viitanen, rakennuksen projektinjohtourakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Hankkeen kokonaisinvestointi on yli 120 miljoonaa euroa. Hotellista on suora sisäyhteys terminaali 2:een sekä lentokentän juna-asemalle. Hotelli tulee toimimaan terminaali 2:n yhteydessä. Turkuun Auratumuudisrakennus. 41 KIINTEISTÖKEHITYS L AK Real Estate ja Skanska ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen vuonna 2024 Helsinki-Vantaan lentoasemalle avautuvan Suomen suurimman hotellikokonaisuuden rakentamisesta. Avia City yhdistää luonnon, cityelämän ja lentokentän ainutlaatuiseksi kaupunkiympäristöksi. Vuonna 2024 avautuva hotelli on tärkeä osa lentokenttäkaupunkia, jossa yhdistyvät joustavat ja monipuoliset palvelut niin asukkaiden, yritysten kuin matkailijoiden erilaisiin tarpeisiin. Aurumin pääkäyttäjät ovat Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta sekä Turun yliopiston kemian laitos. Rakennustyöt alkoivat syksyllä 2018 ja rakennus valmistui kesällä 2021. Yli 120 miljoonaa euroa maksavaan hotelliin yli 700 huonetta Suomen suurin hotelli Helsinki-Vantaan lentoasemalle Helsinki-Vantaan lentokentälle rakennetaan yli 700 huoneen hotelli. Hankkeen pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto SARC ja urakoitsijana Skanska. Rakennustyöt käynnistyvät lokakuussa 2021. Havainnekuva: LAK Real Estate Lisäksi hotellissa on korkealaatuiset ja laajat kokousja konferenssipalvelut, ja sen kattokerrokseen tulee kaikille vierailijoille avoin Sky Bar. – Hotellin sijainti on ylivoimainen, ja se palvelee matkailijoiden lisäksi Aviapoliksen yrityksiä. Rakennus sisältää opetukseen ja tutkimukseen tarkoitetut tilat laboratorioineen, tiloja yrityksille sekä kuntosalija ravintolatilat. Rakennuksen bruttoneliömäärä on 23 000 m2. S uomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on rakennuttanut Turkuun Aurum-uudisrakennuksen. Uusi Aurum -rakennus on osa Åbo Akademin ja Turun yliopiston välistä Scientia Aboensis -yhteistyötä. Tilaratkaisut ovat monikäyttöisiä ja joustavia ja ne tukevat positiivista synergiaa. Hotellihanke on yksi LAK:n Avia City -alueen kehityshankkeista. Näin varmistetaan korkea käyttöaste ja tilankäytön taloudellisuus. Alueelle syntyy kansainvälisiä palveluita, työpaikkoja sekä asuntoja. Vastuullisuus on ollut suunnittelussa lähtökohtana. Hotellille haetaan LEED Gold -sertifikaattia ja työmaalle tavoitellaan 70 prosentin jätteen hyödyntämisastetta
Nuoret keräsivät rahaa talkoilla ja MLL:n paikallisosastot järjestivät tempauksia Lastenlinnan hyväksi. Flodin ja Olavi Sortta sekä julkisivun veistokset suunnitellut Sakari Tohka. Lastenlinnaan asuntoja sekä toimitiloja Vuonna 1948 Helsingin Töölössä tapahtui suuria asioita, kun uusi lastensairaala, Lastenlinna, vihittiin käyttöön. Lastenlinnassa toimi myös neuvola, hammashoitola ja äidinmaitokeskus. Sairaanhoidon ja opetuksen lisäksi Lastenlinnassa tehtiin tieteellistä tutkimusta. Lisäksi Lastenlinnassa järjestettiin luentoja ja neuvontaja valistustilaisuuksia lastenhoidosta ja äitiyshuollosta. Hoitolaosa on etelään päin ja arkkitehtien pyrkimyksenä oli sekä välttää ikävän suorat sairaalakäytävät että sijoittaa lasten huoneet etelää ja aurinkoa päin. Sairaanhoitoa, opetusta ja tutkimusta Uudessa Lastenlinnassa koulutettiin edelleen lastenhoitajia. MLL luopuu Lastenlinnasta MLL myi Lastenlinnan 105 kunnan muodostamalle Helsingin Lastenlinnan kuntainliitolle 1948 käyttöön vihityn vanhan Lastenlinnan koristeellinen asuntolaosa on 12-kerroksinen.. Rakennustarvikkeita ei sodan jälkeen tahtonut saada mistään, eikä rahaakaan ollut riittävästi. Arvo Ylpön käynnistämä keskostutkimus ja ennenaikaisesti syntyneitten keskosten hoito olivat keskeinen osa Lastenlinnan toimintaa. Muun hoidon rinnalla pyrittiin kiinnittämään huomiota henkiseen kehitykseen. Nyt rakennukseen suunnitellaan asuntoja ja toimitiloja. Hoitopaikkoja uudessa Lastenlinnassa oli 180. Teksti ja kuvat: Juha Ahola Lastenhoitajakurssien ohella koulutettiin edelleen huoltosisaria, terveyssisarien edeltäjiä. Lastenlinnan arkkitehteina toimivat Elsi Borg, O. Ensimmäisenä toimintavuonna hoidettiin 1 181 potilasta, joista pienimmät olivat vastasyntyneitä, isoimmat kouluikäisiä. Rakennus koostuu 12-kerroksisesta, korkokuvin koristellusta asuntolasta ja nelikerroksisesta, puoliympyrän muotoisesta hoitolaosasta. Vuoteen 1950 mennessä oli Lastenlinnassa koulutettu yli 2 000 lastenhoitajaa. 42 KIINTEISTÖKEHITYS T alvisota keskeytti uuden Lastenlinnan rakentamisen ja työhön päästiin palaamaan vasta rauhan tultua. Vuodesta 1948 lähtien kurssi kesti vuoden, ja vuosittain pystyttiin ohjaamaan yli 130 oppilasta. Uudessa Lastenlinnassa keskoskuolleisuus saatiin laskemaan puoleen muutamassa vuodessa. Aikansa suurhanke remonttiin. Leikit olivat tärkeässä roolissa ja sairaalassa oli lastentarhanopettaja johtamassa leikkiä ja askartelua
43 KIINTEISTÖKEHITYS Vanhan Lastenlinnan matala hoito-osa kaareutuu kauniisti kohden Stenbäckinkatua.
Sieltä muutti pois loputkin lastensairaalan toiminnot, kun uusi lastensairaala avautui Stenbäckinkadulle 2018. Uusi sairaala valmistui entisen lähelle, Stenbäckinkatu 9:ään vuonna 2018. Arvion mukaan Lastenlinnan sairaalan ja sen tontin arvo nykyisellä asemakaavalla on kuusi-seitsemän miljoonaa euroa. Riittävien varojen hankinta julkisivun peruskorjaukseen on koko Lastenlinnan tulevaisuuden suurin ratkaistava pulma. Nyt ajatuksena on saneerata kiinteistö asuinkäyttöön. Myös talotekniikka, kuten sähköt ja lvi ovat elinkaariensa päässä. Sairaalassa toimii edelleen myös Lastenlinnan koulu. Rakennus vaatii täydellisen peruskorjauksen, muun muassa kaikki välipohjien puurakenteet täytyy purkaa, koska viemäreiden kosteusvauriot ovat aiheuttaneet mikrobikasvustoja. HUSin hallitus haluaa selvittää, voisiko kaavaa muuttaa siten, että se mahdollistaisi rakennuksen muuttamisen asunnoiksi. Kaupasta saadut rahat käytettiin lasten terveystalon rakentamiseen Ruusulankadulle Helsinkiin. Vieressä sijaitsee arkkiatri Arvo Ylpön puisto. Tilanteeseen vaikuttavat, asuntojen koko ja se, sijoitettaisiinko ne rakennuksen tornimaiseen vai kaarevaan, matalaan osaan. Lastenlinnan hoito-osan rakennuksen malli on kaareva, jolla haluttiin estää suorien sairaalakäytävien muodostuminen. Asunnot voisivat olla HUS:n työsuhdeasuntoja tai vapailla markkinoilla vuokrattavia asuntoja. Rakennus on suojeltu siten, että sitä ei saa purkaa eikä myöskään muuttaa niin, että julkisivut tai sisätilojen tyyli tärveltyisivät. Arvio on, että asumista olisi alle puolet pinta-alasta ja muut tilat olisivat toimitilakäytössä. Kustannukset sairaanhoitopiirin mukaan ovat arviolta 8–10 miljoonaa euroa. Rakentaminen alkoi jo 1930-luvulla, mutta rakennukset vihittiin käyttöön vasta 1948 sotien jälkeen. Tällä hetkellä selvitetään erilaisia vaihtoehtoja, Johanna Saukkomaa HUS:n viestinnästä kertoo. Potilaita hoidetaan kaikkialta Suomesta, vastasyntyneistä 15-vuotiaisiin. Uusi sairaala naapuriin Uusi lastensairaala on Suomen suurin lasten vaativaan erikoissairaanhoitoon keskittynyt sairaala. Rakennus voisi olla mahdollista yhtiöittää, ja kiinteistöosakeyhtiö ottaa lainan, jolla korjaus rahoitetaan. Monien vaativien lastensairauksien hoito, esimerkiksi sydänkirurgia, elinsiirrot sekä vaikeiden syöpien hoito on keskitetty Suomessa Uuteen lastensairaalaan. Kyltti kertoo paikan. Vanha lastensairaala Lastenlinna sijaitsee Stenbäckinkadun, Linnankoskenkadun ja Lastenlinnantien rajaamassa korttelissa. Sairaalakiinteistö on tyhjillään, eikä sille ole löydetty uutta käyttöä. Sairaalan ylläpitokustannukset ovat liki 400 000 euroa vuodessa. Asuntojen tarkka määrä ei vielä ole tiedossa. Tästä neuvotellaan Helsingin kaupungin kanssa. 44 KIINTEISTÖKEHITYS vuonna 1967. Toimistoissa ja poliklinikkahuoneissa on nähtävillä kosteusvaurioita. Uuden lastensairaalan 184,5 miljoonan euron rakennuskustannuksista 38,2 miljoonaa kerättiin yksityisin keräysvaroihin. Vuonna 1997 Lastenlinna siirtyi osaksi Helsingin yliopistollista keskussairaalaa ja sittemmin myös osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Lisäksi HUS toivoo, että valtio ojentaisi kätensä julkisivuremontin kustannusten rahoittamisessa. Lastenlinna tunnetaan muun muassa sen omaleimaisesta julkisivusta.. Lisäksi Lastenlinnassa on sosiaalipediatrian vastaanotto ja nuorisovastaanotto. Tällä hetkellä HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei enää yritä aktiivisesti myydä Lastenlinnaa. Lastenlinna tunnetaan muun muassa sen omaleimaisesta julkisivusta. Nyt kiinteistö on uuden edessä. Lastenlinnan vanhimmat osat ovat 1940-luvulta, vaikka sairaalaa on sittemmin laajennettu. Nyt Lastenlinnassa keskitytään lastenneurologiaan ja -psykiatriaan. Taiteelliset yksityiskohdat, kuten reliefit, arvolamput ja juhlaja kokoustilat ovat erinomaisessa kunnossa. Välillä se ehdittiin jo melkein myydäkin, mutta hanke peruuntui. Koska Lastenlinna on historiallinen rakennus, ja jonka julkisivu kaipaa ilmeisen nopeasti remonttia, rakennukseen suunnitellaan vuokra-asuntoja, joiden tuotoilla korjaus olisi mahdollista toteuttaa. – Päätöksiä Lastenlinnan suhteen ei ole vielä tehty. Koristeelliset seinäpinnat näyttävine kotkareliefeineen ovat rapparimestari Yrjö Kyllösen käsialaa
– Kehittämällä nykyisiä, erinomaisesti menestyviä K-Citymarketja K-Rauta-kauppoja kykenemme palvelemaan alueen asiakkaiden tarpeita entistä paremmin tulevina aikoina. Antiloopin ja Keskon yhteinen, asiakaskokemuksen parantamiseen tähtäävä projekti on yksi toimenpiteistä. – Voimakkaasti kehittyvä Ruoholahti on ansainnut paikkansa niin menestyneiden yritysten liikeja toimitilasijaintina kuin usean tuhannen asukkaan viihtyisänä ja merellisenä kaupunkiympäristönäkin, toteaa Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi. Kauppakeskuksen lisäksi Antilooppia kiinnostaa laajemmin Ruoholahden kehittyminen. Antilooppi suunnittelee kauppakeskukseen merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ja haluaa kehittää Ruoholahdesta läntisen kantakaupungin uutta keskustaa. Keskon ja kauppakeskuksen omistavan Antiloopin välinen sopimus kattaa K-Citymarketin ja K-Raudan noin 15 000 neliön tilat. Uusi vuokrasopimus astuu voimaan maaliskuussa 2022, jolloin koko kauppakeskuksen hallinta ja johtaminen siirtyy Antiloopille. Ruoholahdesta tulee samalla Helsingin uusi läntinen keskusta ravintoloineen ja kahviloineen, sanoo Markku Määttä. Hanke puhaltaa uutta elämää koko alueelle, ja uudistetusta kauppakeskuksesta tulee alueen sykkivä sydän. – Antilooppi omistaa Ruoholahden alueella useita kiinteistöjä, ja alueen kehittäminen on meille tärkeää. Tavoitteenamme on kauppakeskusta kehittämällä tuoda alueella työskenteleville ja siellä asuville ihmisille entistä laadukkaampia ja monipuolisempia päivittäisiä kaupan palveluita sekä kiinnostavia ravintolaja kahvilapalveluita. – Olemme erittäin tyytyväisiä Keskon jatkaessa kauppakeskuksen ankkurivuokralaisena, sanoo Antiloopin portfoliojohtaja Markku Määttä. – Suunnittelemme kauppakeskukseen merkittäviä kehittämistoimenpiteitä, jotka lisäävät entisestään läntisen kantakaupungin kiinnostavuutta. Kauppakeskukseen parannuksia Antilooppi näkee vuonna 2002 avatussa kauppakeskuksessa paljon kehityspotentiaalia, ja kiinteistön kehittäminen käynnistyykin heti vuoden 2022 aikana. Kesko jatkaa ankkurivuokralaisena keskittyen jatkossa kehittämään K-Citymarketin ja K-Raudan toimintaa. Samalla luomme keskuksesta entistä vetovoimaisemman kokonaisuuden, kertoo Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Timo Heikkilä. Tämä hanke kehityssuunnitelmineen tukee hienosti strategiaamme, hän jatkaa. 45 KIINTEISTÖKEHITYS K esko on solminut pitkäaikaisen sopimuksen Ruoholahden kauppakeskuksen tilojen vuokraamisesta. Kuva: Antilooppi Kesko jatkaa Kauppakeskus Ruoholahden ankkurivuokralaisena
46 KIINTEISTÖKEHITYS Vihreiden puistojen ja sinisen veden kaupunki Oulun keskustasta elävämpi kohtaamispaikka Oulun ruutukaavakeskustassa lähialueineen on menneillään useita kehittämishankkeita. Se oli kaupungille sysäys lähteä tarkastelemaan, miten väestömäärältään kasvavan kaupungin keskustaa tulisi kehittää seuraavien vuosikymmenien aikana ja mitä keskustassa tulisi seuraavaksi tehdä. – Syntyi Keskustavisio 2040, Oulun kaupungin strateginen suunnitelma, jonka tehtävänä on ohjata kaupunkikeskustan kehittämistä niin, että keskustasta rakentuu elävä ja omaleimainen niin omille kaupunkilaisille kuin kaupungissa vierailevillekin elinkeinoelämää unohtamatta, sanoo Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen. Tavoitteena on, että keskusta uudistuu, tiivistyy ja laajenee lisärakentamisen kautta ja syntyy laadukas ja elinvoimainen kaupunkiympäristö. Rakenteilla on kolme kohdetta. Lisäksi rakennetaan liikenneverkkoa ja peruskorjataan kunnallistekniikkaa. Kaupungin väestömäärä ylitti 200 000 asukasta syyskuussa 2016. Teksti: Liisa Airaksinen O ulun keskustassa on tällä hetkellä vireillä 12 asemakaavamuutoshanketta, ja useota on alkamassa. – Kaupunkikeskusta elää ajassa ja
Keskustaa vastapäätä sijaitsee Pikisaari, joka on pääasiassa taiteilijoiden ja käsityöläisten asuttama saari ja kaupunginosa Oulujoen suistossa. Se on yhdistelmä strategiaa ja suunnitelmaa.. Oulun nykyistä keskustaa. Sinne vie keskustasta suosittu kävelyja pyöräilyreitti. Kuva: Oulun kaupunki – Elävä kaupunki ei ole koskaan valmis. 47 KIINTEISTÖKEHITYS Vihreiden puistojen ja sinisen veden kaupunki Oulun keskustasta elävämpi kohtaamispaikka – Oulun keskustan kehittämisen päävisio on rakentaa keskustaalueesta elävä monimuotoinen kohtaamispaikka, jonka puitteet ovat ajanmukaiset ja houkuttelevat niin yrityksille, kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin, sanoo Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen. Oulun Keskustavisio on rohkea, mutta realistinen tulevaisuudenkuva uudistuvasta keskustasta. Alue on miljöönä suojeltu
Kävelykadun viimeisin laajennus valmistui viime vuonna. Keskustan liikenneverkon yleissuunnittelu on alkanut ja se valmistuu syksyllä 2022. Keskustavisiossa tämä vahvuus hyödynnetään uudistamalla puistoja ja lisäämällä niiden toiminnallisuutta sekä rakentamalla lisää viheralueita. – Vastauksina voi olla asumismahdollisuuksien parantaminen keskustassa ja kohtaamispaikkojen luominen ihmisille kuin myös yritysten toimintaedellytysten parantaminen ennakkoluulottomalla kaupunkisuunnittelulla. – Työskentelytavaksemme valitsimme tietoisesti avoimen vuoropuhelun, joka on tapana poikkeuksellinen, mutta samalla se on lisännyt Havainnekuva tulevasta Oulun keskustasta. Ajoneuvoliikenne ohjataan pääkaduille. Lisäksi siinä esitellään lähivuosien toimenpiteet, joiden avulla tulevaisuudenkuvaa on mahdollista toteuttaa. Oulun kaupunkisuunnittelusta ja sen keinoista elinvoimaisuuden lisäämiseksi on käyty laajaa julkista keskustelua kuntalaistilaisuuksissa, asiantuntijaseminaareissa, työpajatilaisuuksissa ja paikallismediassa. Se on yhdistelmä strategiaa ja suunnitelmaa. Olemme juuri tarkastelleet Keskustavision toteumista ja päivitystarvetta. Työpaikat, asuminen, tapahtumat, matkustaminen ja viihtyminen sekä palvelut ja kaupat elävät rinnakkain ja värittävät kaupunkikuvaa. 48 KIINTEISTÖKEHITYS muuttuu sen mukana. Kuntalaiset ovat asiantuntijoiden ohella päässeet osallistumaan ja vaikuttamaan lopputulokseen, Marko Kilpeläinen kertoo. Elävä kaupunki ei ole koskaan valmis. Kuva: JK Arkkitehdit Kauppatori eli oululaisittain Torinranta, on kaupungin kesäisin sykkivä sydän. Rakentamisen laadullisten periaatteiden valmistelua käynnistellään lähiaikoina. Yhdyskuntajohtajan mukaan kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite ja tehtävä on lisätä Oulun elinvoimaa. Kaupungin sydän Marko Kilpeläinen kertoo, että kehittämiskokonaisuudet sisältävät niin fyysisiä, rakentamiseen ja kaupunkikuvaan liittyviä kuin toiminnallisiakin elementtejä. – Keskustan kehittämishankkeet ovat kaavoituksen osalta pitkälti yksityisten tonttien ja kortteleiden kaavamuutoksia. Rakennushankkeen tarkoituksena on myös luoda kaupunkiin urbaania sykettä ja elinvoimaa huomioiden kulttuuripääkaupunki 2026 -tavoitteet. Kaupunkimme sijaintia merenrannalla ja suistoalueella hyödynnetään kehittämällä rantareittejä ja ranta-alueita, Marko Kilpeläinen kertoo. – Keskusta on Oulun kaupungin sydän, kohtaamispaikka, jonka elinvoimaisuus syntyy monipuolisesta toiminnallisuudesta. Miten luodaan viihtyisämpi Oulu. – Puistot ovat tärkeitä keskustassa viihtymisen ja virkistymisen kannalta. Oulu on leimallisesti vihreä puistojen ja sininen veden kaupunki. Ylimpään kerrokseen suunnitellaan kohtaamispaikkaa, josta on upeat näkymät yli Oulun, suistoon ja merelle. – Elinvoimaisuus voidaan tiivistää kysymykseksi, miten houkuttelemme asukkaita, vierailijoita, yrityksiä ja yhteisöjä asumaan, sijoittumaan, viihtymään ja yrittämään Oulun kaupunkiin. Terwa Toweriin sijoittuvaan hotelliin suunnitellaan tulevan 200 huonetta ja yhteensä noin 100 yksityisomisteista CitySuites-majoitusta. Tavoitteena on varmistaa, että keskustaympäristöstä rakentuu laadukas ja toiminnallisesti monipuolinen kokonaisuus, Marko Kilpeläinen kertoo.. Vilkas tori toimii aamusta iltaan ja ympärillä olevissa vanhoissa makasiineissa on aittaravintoloita, kahviloita sekä käsityö-, vaatetusja sisustusliikkeitä. Kaupungin uudeksi maamerkiksi on suunnitteilla Terwa Tower, 80 metriä korkea, 22 maanpäällistä kerrosta käsittävä monimuotoinen hybridirakennus. Kuva: Oulun kaupunki tietoisuutta kaupunkisuunnittelun vaikuttavuudesta. Keskustavisio on rohkea, mutta realistinen tulevaisuudenkuva uudistuvasta Oulun keskustasta. – Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettu keskustassa
• Oulun lyseon korttelin kaavamuutos. Samassa yhteydessä tarkastellaan Vänmanninsaaren maankäyttöä ja julkisia tiloja torin ympäristössä. • Sivakalle keskustamaista asumista Pikisaarentie 5–7. Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää Pikisaaren vuokra-asuntotarjontaa arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön sopivalla rakentamisella. Asemakeskuksen korttelit (noin 100 000 m2) laajentavat keskustaa Raksilan puolelle ja tarjoavat monipuolisesti majoitus-, liikeja toimistotilaa ja keskustamaista asumista sekä joukkoliikenteen matkustajaja terminaalipalveluita. (Kaavamuutos vasta alkamassa). Oulun keskustavision pohjalta käynnistyneet kaavahankkeet Asuma on paras osuma!. Yliopisto on ilmoittanut aikovansa järjestää kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. • OP:n uusi toimistoja asuintalo hybriditoiminnoilla toimitilaa. • Vaaran kaupunginosan kortteli 5 sekä Pokkisen k-osan kortteli 13 lähtevät kaavamuutokseen lähes koko korttelin osalta; asumista ja katutasoon liiketiloja. • Asumisen tonttikohtaisia kaavahankkeita (täydentävää uudisrakentamista, katutasossa usein toimitilaa); mm. Rakenteilla olevat hankkeet • YIT:n Matkakeskus: Asumista ja toimistotilaa • Uusikatu 44–46. Kaavamuutosehdotus valmisteilla. 49 KIINTEISTÖKEHITYS • Terwa Tower: Hotelli, huoneistomajoitusta ja toimistotilaa. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus noin 85 000 m2, vajaa tuhat asuntoa ja reilut 1 700 asukasta. • Keskustakampus (30 000 m2) ja Raksilan uudet marketit (16 000 m2). • Kansankatu 47:n toimistoja toimitilahanke, jossa uudisrakentamisen ohella vanhan suojellun talon peruskorjaus (toivottavasti etenee). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää valtakunnallisesti arvokkaan korttelin suojelumääräykset ja mahdollistaa Oulun Lyseon lukion peruskorjaus. • Alppilan bulevardi. OP järjesti vaativasta suunnittelukohteesta arkkitehtuurikutsukilpailun. Kirkkokatu 9, Uusikatu 20, Puistokatu 3–5, Tarkka-ampujankatu 20; Yhdystorni-kortteli (3 tonttia) – osa korkean rakentamisen hankkeita, mutta myös matalampaa ja tehokasta rakentamista. • Tapahtumaja elämysareena oheistoimintoineen poliisija oikeustalon paikalle. Vaaranpiha-kortteli, Asematalo-kortteli, asuinrakentamista ja korkeaa rakentamista, parhaillaan rakenteilla. • Jalkapalloareena 5 000 katsojalle Heinäpäähän, ruutukaavakeskustan reunalle. Vielä kaavamuutoshakemuksia ei ole vielä jätetty. • Entinen Urheilutalon tontti. • Asuntomessut 2025 Hartaanselänrantaan. • Useita uusia alkavia tonttikohtaisia kaavahankkeita ja tiedusteluja ruutukaava-alueella. Hankkeeseen voi liittyä pääkirjaston peruskorjaus ja muutostyö
Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti Kiinteistö & energia on suunnattu kiinteistöalan ammattilaisille; kiinteistön omistajille/ kehittäjille, suunnittelijoille, rakentajille, isännöitsijöille ja taloyhtiöpäättäjille. Mainitse tilatessasi koodi UUSI2021 Uusille kestotilaajille kolme numeroa KAUPAN PÄÄLLE!. Puhelimitse: Tilaajapalvelumme palvelee numerossa 09 413 97 300 ma-pe klo 9.00-11.30. Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Lehti käsittelee kiinteistöjen rakentamista, kunnossapitoa, korjausta ja kehitystä sekä erilaisia alaan liittyviä ratkaisuja, erityisesti energianäkökulmaa huomioiden. energiatehokkuus, uusiutuva energia, korjausrakentaminen, taloyhtiöiden suunnittelu ja johtaminen, kiinteistöhuolto, talotekniikka, kiinteistöhallinnan uudet teknologiat ja turvallisuus. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Lehden teemoina ovat mm. Voit tehdä tilauksen Netissä: www.kiinteistojaenergia.. Postitse: Täytä oheinen tilauskortti ja lähetä se postitse, postimaksu on maksettu puolestasi
Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Kiinteistö Kiinteistö Nro 6/2021 7,50€ & & energia energia Geotermisestä lämmöstä kivihiilen korvaaja. Puhelin: .................................................................................................................................................................................... TILAUSKORTTI Karprint Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos! Tilaan Kiinteistö ja energia -lehden kestotilauksena hintaan 65 € ja saan kolme numeroa kaupan päälle Nimi: .......................................................................................................................................................................................... Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu automaattisesti tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassa olevaan hintaan, ellei sitä irtisano viimeistään viikkoa ennen seuraavan numeron ilmestymistä. Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................................................................................................ Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu 20€. Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................................................................................................ Lahjatilauksen saaja: ........................................................................................................................................................ Tarjous on voimassa 31.12.2021 asti. Kesätöistä apua kiinteistönhoidon työvoimapulaan Häiriöistä enemmän ilmoituksia isännöitsijöille Kiinteistön brändäyksellä enemmän vuokralaisia ja tuottoa UUTUUS! Lehdessä nyt kiinteistökehityksen teemasivut Uutuutena kiinteistökehityssivut. Sähköposti: ...........................................................................................................................................................................
Koskaan aikaisemmin niitä ei ole ollut samalla kertaa käynnissä yhtä paljon kuin nyt. – Kaupunki haluaa kehittää keskusta-aluetta ja vahvistaa sen elinvoimaa, elävyyttä ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on samalla kehittää kaupunkivihreän ratkaisuja. Muidenkaan Suomen kaupunkien keskustoilla Helsinki mukaan lukien ei välttämättä mene kovin hyvin. Leila Strömberg kertoo, että keskustavision Jyväskylän kaupungin siluetti saa näyttävän maamerkin, kun Puistolan kaupunginosaan Kalevankadulle kohoaa moderni ja ekologinen, 16-kerroksinen Puistolan Torni. 52 KIINTEISTÖKEHITYS Jyväskylän keskustassa vireillä ennätysmäärä kaavahankkeita Keskustan asukasluku kaksinkertaistuu Jyväskylän keskustassa on parhaillaan käynnissä 15 kaavahanketta. Kaupunginarkkitehti on tyytyväinen, että tieto on saavuttanut hyvin rakennusliikkeet, kiinteistökehittäjät ja taloyhtiöt. Poikkeuksellisen suuren määrän taustalla on keskustavisio, jossa kaupunki asetti tavoitteeksi keskustaalueen asukasmäärän kaksinkertaistamisen nykyisestä 15 000 asukkaasta 30 000 asukkaaseen. Yksi keskeinen keino on lisätä asumista keskusta-alueella ja keskustan saavutettavuutta, sanoo Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömberg. Uutta kaupunkikuvaa Kaupungin kehittäminen edellyttää täydentämisrakentamista, mikä puolestaan useimmiten vaatii asemakaavamuutoksia. Asumispainotteisen täydentämisrakentamisen ohella visio sisältää linjaukset liikenteen, yritystoiminnan ja kulttuurin kehittämisestä. Kaikki täydentämisrakentamishankkeet vaativat kaavamuutoksen, koska nykyiset kaavat eivät mahdollista lisärakentamista. Kaavamuutoksia ei keskustan alueella ole koskaan aiemmin ollut samanaikaisesti käynnissä yhtä montaa kuin tällä hetkellä. Se on valmistuttuaan keskustan korkein asuinrakennus. – Hyvin olemme päässeet liikkeelle ja saaneet ennätysmäärän täydentämisrakentamisen asemakaavahankkeita vireille. Aikajana asukasmäärän tuplaamiselle on pitkä, ja tavoitteena se on siinä määrin kunnianhimoinen, että se varmaankin jää mieleen. – Jyväskylä ei ole keskustaongelmansa kanssa yksin. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Jyväskylän kaupunki tavoitteiden saavuttaminen on vaatinut kaupungilta monia rakentamista edistäviä toimia. – Keskustavisioon kirjattu asukasmäärän kasvutavoite on aika hurja, mutta se koskee laajemmin koko keskustan aluetta, ei pelkästään ruutukaava-aluetta. J yväskylän keskustavisio 2030 esittää kokonaisnäkemyksen ydinkeskustan ja kaupunkirakenteen kehittämisestä. Kaavajoukossa on yksittäisiä taloyhtiöiden ja rakennusliikkeiden käynnistämiä posti– Olemme saaneet ennätysmäärän täydentämisrakentamisen asemakaavahankkeita vireille. Leila Strömberg painottaa sitä, että rakentamisen on sovittava yhteen kaupunkikuvan ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kanssa. Siinä on määritelty tavoitetila ja kehittämistoimenpiteet. Tornitalokokonaisuuteen kuuluu myös 12ja 8-kerrokset asuinrakennukset.
53 KIINTEISTÖKEHITYS Jyväskylässäkin kaupungistumistrendi näkyy selkeästi. Kuva: Merja Huovelin. – Jyväskylän erityispiirre onkin se, että kaupungissa on paljon nuoria ihmisiä ja todella laadukasta opiskelija-asumista, Leila Strömberg sanoo. Muuttoliike lähikunnista vie kaupunkiin päin. Sen vetovoimana ovat hyvät opiskelumahdollisuudet ja opiskelijoita on yli 40 000. Kaupungissa on yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ilmasotakoulu
– Nyt asiat eivät enää ole pelkästään suunnittelupöydällä, vaan hankkeet ovat siirtymässä toteutukseen. – Omalta osaltani työ täydentämisrakentamisen parissa on ollut erittäin mielenkiintoista. Uudeksi piirteeksi täydentämisrakentamisessa hän mainitsee sen, että nyt Jyväskylän keskustassa ollaan menossa ylöspäin. – Tiivistämistä ei tapahdu pelkästään maatasossa, vaan otetaan myös korkeutta ja nostetaan kerroksia ylöspäin. On melko lailla eri asia laatia asemakaavoja tiiviille keskusta-alueelle kuin kaupungin reuna-alueille, sanoo Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömberg. Korkeimmassa talossa on 12 kerrosta, Leila Strömberg sanoo. Tätä varten olemme laatineet korkean rakentamisen periaatteet. Rakennukset kohoavat korkeuksiin Kaupunkirakennelautakunta käsitteli lokakuun puolivälissä Kauppakulman kaavamuutosta, joka on puolikkaan korttelin kokoinen. – Toteutuessaan hankkeesta tulee yksi kaupunkimme suurimmista asumisen kohteista. Vanhan Ortopedian asemakaavan muutos mahdollistaa korttelin sisäpihalle täydennysrakentamista 2 900 kerrosalaneliömetriä toteutettuna kahteen neljäkerroksiseen asuinkerrostaloon. Hannikaisenkatu 27–29 asemakaavan muutos perustuu 2018 pidettyyn arkkitehtuurikilpailuun, jolla haettiin ratkaisua alueen täydennysrakentamiselle. Niissä määritellään, missä voivat sijaita keskustan korkeimmat rakennukset ja miten asiaa kokonaisuutena käsitellään. Kilpailun voitti Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n hieno ja tyylikäs uudisrakennussuunnitelma.. Neuvotteluita ja osapuolten tapaamisia on paljon. Täydennysrakentamishanke on rakenteilla ja suojeltu Vanhan Ortopedian puurakennus on jo muutettu asunnoiksi. 54 KIINTEISTÖKEHITYS merkkikaavamuutoksia, mutta myös isompia kokonaisuuksia, kuten puolikkaita kortteleita. Hannikaisenkadulle, Miltonin hotellista tunnettuun kortteliin on suunnitteilla asumista. Tällä hetkellä tekeillä olevat asemakaavat mahdollistavat toteutuessaan rakentamista yhteensä noin 130 000 kerrosalaneliömetriä, mikä tarkoittaa noin 3 000 uutta asukasta keskustaan. Asumista ja liiketilaa sisältävän korttelin kokonaisrakennusoikeus on noin 30 000 kerrosneliömetriä
Huonokuntoiset pysäköintialueet saadaan muutettua osittain rakentamiselle ja osittain niille rakennetaan uutta vihreää kaupunkia. Jonkin verran hankkeita vastustetaankin ja valituksiakin on tehty, Leila Strömberg toteaa. Perinteisen pankkirahoituksen rinnalle on noussut yhä monipuolisempia rahoitusvaihtoehtoja samalla kun markkinoille on tullut uusia luotottajia kuten vakuutusyhtiöitä ja velkarahastoja. Uutta on se, että asunnonostajat ovat yhä enenemässä määrin kiinnostuneita isommista keskusta-asunnoista, Leila Strömberg kertoo. JLL perusti kiinteistörahoituksen neuvonantopalvelun K iinteistösijoitusmarkkinan nopea kasvu luo kysyntää myös uudentyyppisille rahoitusratkaisuille. Joskus se on yllättävänkin monimutkaista ja vaatii huolellista asioiden selvittelyä, suunnittelua ja valmistelua, Leila Strömberg toteaa. Se tarkoittaa sitä, ettei kaavamuutoksesta maanomistajalle koituvasta maan arvonnoususta tarvitse maksaa niin paljon kuin keskustan ulkopuolella. Kyselyn mukaan peräti 69 prosenttia EMEA-alueella toimivista luotottajista haluaa tulevaisuudessa luotottaa myös suomalaisia kohteita. Debt & Financial Advisory -palvelu on suunnattu niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin kiinteistösijoittajille, jotka hyödyntävät ulkopuolista rahoitusta investoinneissaan. JLL:n Capital Markets -yksikön johtajan Tero Uusitalon mukaan palvelu pitää sisällään esimerkiksi investointikohteen rahoituksen järjestämisen, mahdollisen uudelleenrahoituksen, rahoitusehtojen neuvottelemisen, salkun riskiprofiilin kehittämisen, pääomarakenteen muokkaamisen ja optimoinnin ja suojausstrategian päivityksen. Halua luototukseen JLL teetti Pohjoismaita koskevan kyselyn haastattelemalla kansainvälisiä kiinteistöluotonantajia. – JLL on nyt jo Suomen johtava toimija ostoja myyntineuvonannossa noin 30 prosentin markkinaosuudella. Taloyhtiöiltä kaavamuutos edellyttää yhtiökokouspäätöstä ja usein lisäksi rakennuskonsultin palkkaamista ja monia neuvotteluita kaupungin ja muiden tahojen kanssa. Osa asemakaavamuutoksista onkin jo saatu lainvoimaiseksi, osa on lupavaiheessa ja osa markkinoinnissa. – Haluamme saada keskustan hankkeita eteenpäin ripeässä aikataulussa, ja siksi olemme priorisoineet niitä. Työn tukena kulkee Leila Strömbergin mukaan keskustan laatuaapinen, jossa otetaan kantaa julkisiin ulkotiloihin ja niiden viihtyvyyteen ja vihreyteen sekä kannustetaan vihreän lisäämiseen kiinteistöjen piha-alueille. Korkein taloista on 16-kerroksinen. 55 KIINTEISTÖKEHITYS – Täydentämisrakentamisen hankkeilla saadaan samalla kunnostettua pihaalueita ja lisättyä viheralueita. Ruotsin markkinajohtaja JLL on ollut vuodesta 2015 lähtien. – Yhtenä keinona meillä on käytössä keskusta-alueella alennettu maankäyttösopimusmaksu. Vasta 28 prosenttia kyselyyn vastanneista on näin jo tehnyt. Maailman johtaviin kiinteistöneuvonantajapalveluiden tarjoajiin kuuluva JLL perusti Suomeen kiinteistörahoituksen neuvonantopalvelun. Haastetta lisää se, että kun operoimme yksityisellä maalla, kaavamuutoksia saadaan eteenpäin vain, jos yksityinen sektori haluaa niitä edistää. Kaupunkiin lisää vihreää Jyväskylän keskustan maanomistukseen liittyvä ominaispiirre on se, ettei kaupunki omista maata keskustasta muutamia alueita lukuun ottamatta, vaan tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Hänen mukaansa työ on silti edennyt hyvin. JLL Debt & Financial Advisory -palvelusta vastaamaan on nimitetty Eemeli Lehto. Rakennusliikkeet haluavat ennakkomarkkinoida ja saada varauksia, ennen kuin käynnistävät rakennushankkeen. Olennaista onkin, että sijoittajien rahoitustarpeet saadaan jatkossa kohtaamaan aiempaa paremmin tarjonnan kanssa. JLL nousi globaalin velkaja rahoitusneuvonannon markkinajohtajaksi ostettuaan vuonna 2019 alan johtavan yrityksen, yhdysvaltalaisen HFF:n. Yksi kohde, Vanhan Ortopedian alue jo on rakenteilla, Leila Strömberg kertoo.. – Kun tiivistetään keskustaa, asukkaiden osallistaminen nousee tärkeään rooliin. Asukkaiden kuulemiseksi olemme käyneet monia keskusteluja ja järjestäneet asukastilaisuuksia, joissa on kerrottu, millaisia hankkeita alueelle on suunnitteilla. Kaupunki on eri keinoin houkutellut maanomistajia ja kiinteistöjä mukaan kaavamuutostalkoisiin ja keskustan täydennysrakentamiseen. Markkinoinnissa on jo kolmen tornitalon kokonaisuus osoitteessa Kalevankatu 8–10. Hän toimi ennen JLL:lle siirtymistään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman kiinteistösijoituksiin keskittyneen Ylvan talousjohtajana. – Ensimmäistä kertaa keskustan ruutukaava-alueelle rakennetaan näin korkea asuintalo, jossa on hulppeita huoneistoja, ja joista kalleimmat löytyvät yläkerroksista. Tätä ennen Eemeli on toiminut velkajärjestelyjen parissa Senior Managerina Danske Bankin Debt Capital Markets -yksikössä. Yhtiön mukaan rahoitusinstrumenttien monipuolistuminen vaatii yritysjohdolta aiempaa laajempaa ja syvällisempää osaamista, mikä on luonut kasvavan markkinan myös neuvonannolle. – Monesti täydentämisrakentamisen hankkeilla saadaan samalla kunnostettua piha-alueita ja lisättyä viheralueita. Velkaneuvonanto mahdollistaa sijoittajien kokonaisvaltaisen palvelmisen sillä pystymme auttamaan heitä monipuolisesti myös rahoitukseen liittyvien tarpeiden osalta, JLL:n toimitusjohtaja Tero Lehtonen sanoo. – On haasteellista tehdä kaavamuutoksia tiivisti rakennetulle keskusta-alueelle
Peruskorjaus alkoi keväällä 2019. Kaikki sellaiset materiaalit, jotka ovat aikaisemmin aiheuttaneet ongelmia, on purettu pois. Puistosairaalaan on nyt rakennettu modernit tilat aikuiskirurgian käyttöön. Tavoitteena on, että hoitohenkilökunta pääsee muuttamaan uudistettuun rakennukseen lokakuussa ja ensimmäisiä potilaita otetaan vastaan kuun lopulla. Teksti ja kuvat: Juha Ahola P eruskorjauksessa vanha, vuosina 1946 ja 1986 valmistuneen sairaalarakennuksen osa purettiin niin, että jäljelle jäivät vain rakennuksen runko ja suojeltu ulkokuori. Peruskorjauksessa toteutetaan Puistosairaalalle perusteellinen rakenteiden purkuja uudistustyö aiemmin todettujen, laajojen sisäilPuistosairaala avautui potilaille lokakuun lopussa.. Myös vuonna 2010 rakennettu laajennusosa on uusittu. Uudistettuun rakennukseen muuttaa rintarauhas-, plastiikkaja verisuonikirurgiatoimintoja sekä suuja leukasairauksien hoitoa ja kliinistä fysiologiaa. Kyseessä on Puistosairaalan peruskorjauksen ensimmäinen vaihe, joka käsitti noin puolet sairaalarakennuksesta. Aikuiskirurgian sairaalaksi Peruskorjaus ja uudistus tarkoittaa käytännössä Puistosairaan eli entisen Lastenklinikan muuttumisen aikuiskirurgian sairaalaksi. – Peruskorjaus on nyt valmis, työmaa ja rakennustelineet purettiin elokuussa, projektipäällikkö Lari Warva HUS Kiinteistöistä sanoo. Toisen vaiheen suunnittelu alkaa vuonna 2024. 56 KIINTEISTÖKEHITYS Puistosairaalan ensimmäinen peruskorjausvaihe valmistui, kokonaisbudjetti 84 miljoonaa Lastenklinikasta remontoitu Puistosairaala Helsingin Puistosairaalan eli entisen Lastenklinikan peruskorjaus Taka-Töölössä valmistui aikataulussa
Danaidit olivat kreikkalaisessa mytologiassa Danaoksen, Egyptin kuninkan, viisikymmentä tytärtä. Peruskorjauksien jälkeen Puistosairaalassa on 10 leikkaussalia ja polikliinisia ja päiväkirurgisia tiloja sekä leikkaukseen kotoa ja heräämöstä kotiin -toimintojen vaatimia tiloja. Vuodeosastoja tulee kahteen kerrokseen, yhteensä 50 sairaansijaa. Korjaushankkeen teemaksi on valittu “Paikan hengessä”, mikä kunnioittaa sairaalan pitkää historiaa. Toimii elektiivisen eli valittavissa olevan aikuiskirurgian sairaalana. Tarvittaessa potilaan tehostettu hoito siirtyy esimerkiksi Siltasairaalaan.. Puistosairaalaan siirtyy erikoissairaanhoidon toimintoja muista sairaaloista, Töölön sairaalasta plastiikkakirurgiaa ja husuken polikliininen toiminta, Jorvin sairaalasta osa plastiikkakirurgian toiminnasta, Kirurgisesta sairaalasta rintarauhaskirurgia, verisuonikirurgian elektiivinen pintalaskimotoiminta sekä hammashoito ja ortodontia. Odotustilassa on potilaita varten Kela-taksipuhelin. Peruskorjauksessa ei voi muuttaa kiinteistön ulkopuolisia rakenteita tai sisäosien kantavia rakenteita. fysiologian yksikön toiminnasta. 1. 57 KIINTEISTÖKEHITYS Puistosairaalan peruskorjaus Rakennusvuosi: 1946 Sijainti: Helsinki, Meilahti Omistaja: HUS Peruskorjauksen rakennuttaja: HUS Kiinteistöt Oy Vaihe 1 Peruskorjausaika: 2019–2021 Sairaalan toiminta alkaa: 2021 Pääurakoitsija: Skanska Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Reino Koivula Oy Laajuus: 19 000 brm 2 Kustannusarvio: 50,5 miljoonaa euroa Vaihe 2 Suunnittelu alkaa arviolta vuonna 2024 Laajuus: 8 700 brm 2 Puistosairaala on osa HUS Helsingin yliopistollista sairaalaa ja keskittyy toiminnassaan aikuiskirurgiaan. Kaikista rakennuksen ja piha-alueiden muutoksista neuvotellaan museoviranomaisten kanssa ja osin suunnittelu toteutetaan yhdessä. Meilahden tornisairaalasta siirtyy lisäksi osa kliinisen Puistosairaalan yleinen odotustila potilaille, läheisille ja Kela-taksia odottaville sijaitsee pääsisäänkäynnin vieressä. Hankevaiheessa 2 peruskorjaus ulottuu rakennuksen toisen osan Uuden lastensairaalan puolelle. Rakennus vaati täysimittaisen ja kalliin peruskorjauksen, mutta keskeisen sijaintinsa vuoksi se halutaan pitää sen vaativan erikoissairaanhoidon käytössä. Suojeltu rakennus Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas Puistosairaala on suojeltu. Ensimmäiset potilaat lokakuun lopulla. Ennen toiminnan käynnistämistä HUSin huoltoinsinöörit tekivät huolellisen käyttöönottotarkastuksen jokaiselle Puistosairaalan lääkintälaitteelle. Peruskorjaus toteutetaan kaksivaiheisena. Puistosairaalaan keskitetään plastiikkakirurgiaa, rintarauhaskirurgiaa, laskimokirurgiaa, suuja leukasairauksien erikoissairaanhoitoa, kliinistä fysiologiaa ja radiologiaa HUSin muista sairaaloista. Puistosairaalan kunkin yksikön yhteydessä on lisäksi omat odotustilat. maongelmien poistamiseksi. Toimenpidehuoneiden varustelulla mahdollistamme sen, että kaikkia toimenpiteitä ei tarvitse tehdä leikkaussaleissa. vaiheessa korjataan noin puolet Puistosairaalasta. Rakentamista edeltävät purkutyöt käynnistyivät vuonna 2019, se käsittää rakennuksen meren puoleisen osan ja se valmistui vuonna 2021. Patsas, Danaidit, Puistosairaala, Stenbäckinkatu, Walter Runeberg, 1893. Puistosairaalan merenpuoleinen osa. Puistosairaalaan ei tule päivystystä eikä tehohoitoa, minkä perusteella valinnat sinne siirtyvistä toiminnoista on tehty. Suunnittelu käynnistyy vuonna 2024. Samalla radiologian yksikön toiminta laajenee vastaamaan hammashoidon kuvaustarpeisiin
Palkintoon ei ainakaan toistaiseksi liity rahaosuutta.. Teksti: Juha Ahola A rkkitehtuurin Finlandia -palkinto on Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n vuonna 2011 perustama arkkitehtuuripalkinto joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Kohteen valmistumisesta saa palkinnon jakamisvuonna olla kulunut enintään kolme vuotta. Pääsuunnittelijana toimi Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen. 58 – Fyyrin suuruus on sen mittakaavojen kyvyssä hengittää tasatahtiin ihmisorgaanin Kirkkonummen kirjasto Fyyri voitti arkkitehtuurin Finlandian Kirkkonummen kirjastotalo Fyyri sai Arkkitehtuurin Finladia -palkinnon. Fyyrin suunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit. Se myönnetään vuosittain merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n myöntämän palkinnon saajan valitsi tänä vuonna filosofi Esa Saarinen
59 Laajentuminen monitoimitaloksi Syksyllä 2012 ehdotettiin, että Kirkkonummen kirjasto laajentuisi monitoimitaloksi, joka tarkoittaisi kirjaston laajenemisen lisäksi myös tiloja musiikkiopiston musiikkileikkikoululle, kansalaisopiston päiväkursseille, Porkkalan lukiolle, maahanmuuttajille, Luckanille, yhdistysten kokouksille ja mahdollisesti myös 150 hengen akustisesti korkeatasoiselle konserttija kokoussalille. Pääsuunnittelijana toimi Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen. Kuva: Päivi Ahola. Rakennus on JKMM Arkkitehtien suunnittelema. Uusi rakennus sai nimekseen Fyyri. Uusi pääkirjasto valmistui lokakuussa 2020. Kuva: Sava Miskovsky sen sisälle. Urakoitsija Rakennus Omera teki konkurssin kesken hankkeen, ja kirjaston valmistuminen viivästyi noin vuodella. Rakennuksen lopullinen hinta on reilut 21 Voimakkaat leikkaukset ovat uuden kirjastokiinteistön julkisivun ominaispiirteitä. Kun hankkeeseen ryhdyttiin, rakentamisen kustannusarvio oli noin 9,2 miljoonaa euroa. Sana tarkoittaa höyrylaivan tulipesää, ja se muistuttaa myös ruotsin kielen sanaa ”fyr”, joka tarkoittaa majakkaa. Vanha kirjasto jäi uuden rakennukUuden kirjaston kokonaispinta-ala on 5 000 neliötä. Kuva: Maija Mattinen Lehtilukusali on avara ja valoisa. Kirjastossa olisi myös keskustan nuorisotila, joka korvaisi Finnsbackan nuorisotilan. Opetusja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle avustuksen ja keväällä 2016 kunnanhallitus hyväksyi luonnospiirrustukset. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2016. Uudeksi urakoitsijaksi valikoitui SRV Rakennus
Kuva: Päivi Ahola ilmapiirin vaalimisesta ja kohtaavuudesta ja siitä elintärkeästä yhteisöilmiöstä mikä syntyy, kun ihmiset kokevat omakseen jonkin mikä yhdistää. – Nykyaikaisen kirjastoajattelun mukaisesti Fyyri on monitoimitila, mutta tämä hallintokielinen nimike ei tee sille oikeutta. Uusi soihdunkantaja – Kirjastojen maa on saanut nyt uuden soihdunkantajan, totesi Esa Saarinen valitessaan palkinnon saajan. Kyse on Uuden kirjaston avara aikuisten osasto. Esa Saarinen kiittää palkintoperusteluissaan sitä, miten hienolla tavalla Fyyrissä kiteytyvät hengen elämä, demokratia ja ihmisyysusko – suomalaisen kirjastoinstituution peruspilarit: – Kirjastojen tulee uusiutua, kuten Kirkkonummi on tehnyt. Kirjaston kautta yhteisö palvelee itseään ja rakentaa tulevaisuuttaan tarjoamalla jokaiselle tilan ajatella enemmän, ajatella toisin, uusin ja odottamattomin tavoin, sävyin ja sananvalinnoin. Kirjaston filosofia on demokratian, tasavertaisuuden, ihmisyysuskon pysyvästi ajankohtainen kulmakivi, Esa Saarinen sanoo. Kuva: Maija Mattinen. Sen päälle on laskettava vielä noin 800 000 euroa ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuivat urakoitsijan konkurssista, sekä joitakin kalustamisen kuluja. Fyyrin arkkitehtuurissa nousee esiin tyylikkäästi kaksi kirjaston ydinasiaa: kirjat ja niiden lukeminen. Kirkkonummen kunnalle hanke tuli maksamaan noin 18,1 miljoonaa euroa, kun huomioon otetaan vakuudet ja valtionavut, jotka pienensivät loppusummaa hieman. Arkkitehtuurin Finlandian voittanut Kirkkonummen uusi kirjasto on varsin monumentaalinen näky. 60 miljoonaa euroa. Fyyrin suuruus on sen mittakaavojen kyvyssä hengittää tasatahtiin ihmisorgaanin kasvulakien kanssa siinä ulottuvuudessa, mitä joskus kutsutaan sydämen ääneksi ja sydämen sivistykseksi, toisinaan vain hengeksi, Saarinen hehkuttaa
Kiinteistölatausratkaisut Parkkisähköltä
Kaupunkiympäristölautakunta esittää Hartela Etelä-Suomi Oy:n Grün in der Mitteä vähähiilisen viherkorttelin laatukilpailun voittajaksi. Korttelin niin sanottu viherkerroin on 2,05. Vähähiilisyyttä ja ympäristöarvoja painotettiin kilpailutöiden arvioinnissa yhtä paljon kuin arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaakin. Robottipysäköinnillä tilaa Vähähiilisen viherkorttelin laatukilpailu oli siis kriteereiltään uudentyyppinen. Juryn puheenjohtajan, arkkitehti Matti Kaijansinkon mukaan Grün in der Mitte nousi selkeäksi voittajaksi kaikilla osa-alueilla. Grün in der Mitte on ryhdikäs arvorakennus, joka poikkeaa Helsingin totutusta kaupunkikuvasta edukseen ja samalla se on jopa ympäristöystävällisempi kuin mitä alun perin edes tavoittelimme, toteaa hankekehitysjohtaja Johanna Palosaari tyytyväisenä. – Halusimme luoda kohteen, jossa ekologisuutta ei toteuteta arkkitehtuurin kustannuksella. Se ylittää piha-alueelle edellytetyn vihertehokkuusluvun yli kaksinkertaisesti. Kilpailun tavoitteena oli löytää ja kehittää innovatiivisia energiatehokkuuteen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyviä ratkaisuja. Asuntoja kortteliin on tulossa 192. H elsingin Verkkosaareen on tulossa lähivuosina viherkaupunkikortteli. Helsingin kaupunki järjesti tontinluovutuskilpailun, jonka kriteereissä oli ensimmäistä kertaa mukana myös energiatehokkuus ja viherrakentaminen, Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitteen mukaisesti. Voittajaksi ehdotettu Hartelan Grün in der Mitte tuo Verkkosaareen elämyksellisen ja muuntojoustavan terassoituvan kaupunkikorttelin, jonka erityispiirre on monikerroksinen viherrakenne. 62 Hartelan Grün in der Mitte ehdolla Helsingin kaupungin vähähiilisen viherkorttelin laatukilpailun voittajaksi Viherkaupunkikortteli Helsinkiin Vähähiilisen viherkorttelin tontinluovutuskilpailu on Helsingissä ensimmäinen, jossa arvioitiin arkkitehtuurin lisäksi myös hiilijalanjälkeä, energiatehokkuutta ja viherkerrointa. Asumisen ympäristön ja lähiluonnon monimuotoisuuden merkitys korostuvat tiiviissä kaupunkiympäristössä. Havainnekuva: Hartela. Ajan hengessä on toiveita yhdistää maanläheisen omakotiasumisen ja keskusta-asumisen parhaat puolet kestävällä tavalla
Resurssitehokas, mutta asuntorakentamisessa vähän käytetty pilarilaatta osoittautui kokonaisvaltaisesti kestävimmäksi vaihtoehdoksi runkojärjestelmälle. Muissa rungon pystyosissa käytetään pääosin puuta. Asuntoihin liittyy lasitettuja parvekkeita ja katettuja sekä kattamattomia terasseja. Samalla kerroksellinen viherrakenne muodostaa miellyttävän kehyksen arkiselle elämälle, hän luonnehtii. Kaijansinkko uskoo, että monet kilpailussa esitetyistä ratkaisuista, kuten lämmön tuotanto hybridituotantojärjestelmällä, voivat siirtyä nopeastikin Helsingissä rakentamisen standardeihin. Emme tiedä, minkälaisia tarpeita Grün in der Mitten käyttäjillä on vaikka sadan vuoden päästä. Pilarilaattarungossa betonin määrää ja laatua on optimoitu mahdollisimman pitkälle. Korttelissa on yksija kaksitasoisia asuntoja, jotka avautuvat omille terassipihoilleen kerroksissa. Runkojärjestelmän täytyy olla kestävä paitsi teknisesti myös käytettävyyden kannalta. Pilarilaatta tarjoaa muuntojoustavan alustan, joka taipuu erilaisiin pohjaratkaisuihin, Anttinen kertoo. Projektin johtaja Emma Sallinen Hartela Etelä-Suomi Oy:stä ryhtyy viemään Grün in der Mitteä eteenpäin. – Korttelissa tavoitellaan teknisesti, toiminnallisesti ja esteettisesti mahdollisimman pitkää elinkaarta. – Tekninen ydin on ja pysyy ja se muuttuu aikojen myötä erilaisiin käyttöihin. Kortteliin sijoittuu laaja jakauma niin tilalliselta kuin toiminnallisilta ominaisuuksiltaan vaihtelevia asuntoja. Rakentamisvaihe alkaa alustavan aikataulun mukaisesti kesällä 2023 ja projekti valmistuu noin kolmessa vuodessa, Emma Sallinen kertoo.. Sen keskellä sijaitseva metsäpuutarha on vehreä sydän, johon kasvaa maanvaraisuuden ansiosta aikanaan mittavia puita. Vehreys jatkuu kattoterasseilla, jotka elävät vuodenaikojen kierron mukaan. – Pihakeitaan vehreyden salaisuus on maanvaraisen pihan lisäksi korttelin puoliksi suljettu veden kierto. Kalasataman Verkkosaaren pohjoisosassa sijaitsevalle tontille nousevan kohteen pääsuunnittelijana toimi Selina Anttinen arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä. Lähiluonto omaan kotikortteliin Grün in der Mittessä onkin tunnistettu lähiluonnon merkitys ja tuotu se kotikortteliin. Anttisen mukaan kestävä kaupunkiarkkitehtuuri on samaan aikaan yksinkertaista ja rikasta. Ilme syntyi tutkimalla avoimin mielin ratkaisuja, jotka mahdollistivat korttelin ympäristötavoitteet resurssitehokkuudesta, pitkästä elinkaaresta sekä monimuotoisesta viherrakenteesta. Vihersuunnittelun on toteuttanut Varpu Mikola Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:stä. Havainnekuva: Hartela – Yksi Grün in der Mitten parhaista oivalluksista oli esimerkiksi robottipysäköinnin hyödyntäminen, mikä vapautti pysäköinniltä valtavan paljon tilaa viheralueille, hän sanoo. Katoille satavat vedet viipyvät ensin viherkatoilla ja ylimääräiset vedet johdetaan maanvaraiselle pihalle viipymään ja imeytymään, Mikola kertoo. – Käynnistämme Grün in der Mitten suunnittelutyön välittömästi. Havainnekuva: Hartela Viherkorttelin asunnoissa korostuvat monipuoliset ulkotilat. 63 Grün in der Mitte muodostaa Verkkosaaren ytimeen tunnistettavan korttelin, jonka luonne on sekä yksinkertainen että rikas. Tulevaisuuteen katsovaa arkkitehtuuria Samalla kun rakennuksen rungossa on tavoiteltu mahdollisimman suurta muuntojoustavuutta ja yleispätevyyttä, asuntoihin on haluttu tuoda myös yksilöllisiä ja paikkaan sidottuja piirteitä. Grün in der Mitten arkkitehtuuria Selina Anttinen luonnehtii positiiviseksi ja tulevaisuuteen katsovaksi
Paljolti matkailurysäksi tarkoitetun kauppakeskuksen ympäristössä ei juurikaan asutusta ollut. – Kaipion alueeseen liittyy kauppakeskuksen luoteispuolelle jäävä Saikan alue, jonne on myös tarkoitus rakentaa monipuolisesti asuntoja. 64 Lempäälä suunnittelee uusia asuinalueita ison kauppakeskuksen viereen Ideaparkin ympäristöstä koti lähes 2000 ihmiselle Lempäälään eteläiselle Pirkanmaalle valmistui toistakymmentä vuotta sitten yksi maan suurimmista kauppakeskuksista, Ideapark. Kaipion alue sijaitsee vastapäätä Ideaparkia, käytännössä kauppakeskukseen johtavan tien toisella puolella. Teksti: Juhani Karvonen I deaparkin itäpuolelle kaavoitetaan Kaipion aluetta. Muutoksella pyritään tiivistämään Lempäälän nauhataajaman yhdyskuntarakennetta osoittamalla asumista monipuolisten sekä kehittyvien palvelujen äärelle, sanoo elinvoimakaavoittaja Pekka Seppänen. Nyt Lempäälän kunta suunnittelee keskuksen ympäristöön uusia asuinalueita. Suunnittelualue koostuu kesantopellosta, päätehakatusta metsäalueesta, pienestä kallioisesta metsiköstä sekä kolmesta vanhasta asumattomasta asuinkiinteistöstä. Kaipion alueen asemakaava pyritään saamaan valmiiksi ensi vuoden aikana. Osaa alueesta on myös tasattu pysäköintialueeksi, joka ei kuitenkaan ole pysäköintikäytössä. Matkaa on joitakin satoja metrejä. Kaipioon. – Alueelle kaavoitetaan noin 50 000 kerrosneliötä mikä tarkoittaa noin tuhatta asukasta
Lempäälän kuntakeskuksen kehittämishankkeen visiona on yhdistää rautatien halkaisema Lempäälän keskusta tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Marjamäen aluetta koskevassa viitteellisessä visiokuvassa Kaipion alueelle on sommiteltu taloja esimerkinomaisesti. Ideaparkin alue asettuu noiden kahden taajaman puoliväliin. Kuva: Lempäälän kunta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Jussi Partanen – Nämä palvelut järjestämme asukkaille valmiiksi ennen kuin alamme tarjota asuntoja. Käytännössä koulun ja päiväkodin rakentaminen etenevät asuntorakentamisen tahdissa. Aikatauluista ei ole kunnassa vielä päätetty. – Käytännössä koko keskustaajama rakennetaan uusiksi. keskustaajamassa rautatieasemalla pysähtyy 30-40 junavuoroa päivässä. Vuosittainen muuttovoitto on ollut pitkään noin puolitoista prosenttia. Noin 300 paikkainen pysäköintitalo palvelee niin keskustassa asioivia. Lempäälä-talo valmistui lokakuussa 2020. Kuntakeskus uusiksi Lempäälän keskustaajama kokee suuren muutoksen lähivuosina. Ideaparkin itäpuolelle kaavoitettavan Kaipion alueen asemakaava pyritään saamaan valmiiksi ensi vuoden aikana. – Palvelut ovat asukkaiden kävelytai pyörämatkojen päässä. Purettavia rakennuksia on useita. Työt jatkuvat vielä vuosikausia. Saikka täydentää Kaipiota Kaipion alueen vieressä oleva Saikan alue ja siihen tänä syksyä liitetty laajennusosaan on tarkoitus kumpaankin rakentaa niin kerrosja rivitaloja kuin omakotitaloja yhteensä noin 700 asukkaalle. Kaavan on jo kunnanvaltuusto hyväksynyt. ELY-keskus valitti kaavasta hallinto-oikeuteen tiealueen vuoksi, josta kunnalla ja ELY-keskuksella on neuvottelut kesken, sanoo Pekka Seppänen. Palvelut arkipäiväistyvät Toinen iso syy on Ideaparkin palveluiden muuttuminen entistä arkisemmiksi ja nimenomaan paikallisten asukkaiden hyödynnettäviksi. – Lempäälä on jakaantunut tähän saakka kahteen keskukseen, kunnan etelälaidalla sijaitsevaan keskustaajamaan sekä Tampereen rajalla sijaitsevaan Sääksjärveen. – Keskustaajaman itäosasta ehkä kaksikolmasosaa on saatu rakennetuksi, mutta länsiosa aletaan vasta uudistaa. Saikkaan on kaavoitettu päiväkoti ja koulukeskus. Ideaparkin asukkaille on tarkoitus tuoda palvelut lähelle. – Uimahalli-kylpylä tulee sisältämään tämänhetkisten suunnitelmien mukaan muun muassa vesipinta-alaa noin 700 neliötä, mihin sisältyvät kuntouintija vesijuoksurata, useita porealtaita, kylmäallas, lasten opetusallas ja monitoimiallas, tavallisia ja erikoissaunoja, pukuja pesutilat sekä kylpyläja hyvinvointitoimintoihin liittyviä tiloja. Lempäälässä on 24 000 asukasta ja taajamien väliä on noin 15 kilometriä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tuoda lähijuna seisake Ideaparkkiin samoin kuin Sääksjärvelle. Keskustaajama on aikoinaan rakennettu väljästi ja myös osa kiinteistöistä on käynyt auttamattomasti elinkaarensa loppuun. Kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kahden prosentin muuttovoitto. Ideaparkissa on jo nyt päiväkoti, joka tosin ei ole kunnan päiväkoti. Uimahalli-kylpylähankkeen edetessä suunnitellusti sen toiminta aloitettaisiin vuoden 2023 aikana. – Lempäälä on hyötynyt sijainnistaan Tampereen rajanaapurina. Kuntakeskuksen veturina ja tulevana kuntalaisten olohuoneena toimii Lempäälä-talo, johon sijoittuvat Lempäälän kunnan uusi pääkirjasto monitoimitiloineen, Lempäälän kunnan ja kuntakonsernin yhtiöiden palvelut, ravintola sekä yhteiskäyttö-, liikeja palvelutiloja. Kunta ja Ideapark rakentavat yhteistyössä kauppakeskuksen alakertaan uimahallia ja kylpylää. Alareunassa näkyy Saikan alue. Kaipion ja muidenkin Ideaparkin läheisyyteen kaavoittavien asuinalueiden taustalla on kunnan halu luoda vaihtoehtoja kuntakeskukselle sekä toisaalta helpottaa julkista liikennettä kunnan sisällä. – Asukkaita on ollut hajallaan taajamien välissä ja nauhamaisen alueen sisällä on ollut vaikea järjestää esimerkiksi julkista liikennettä. Lempäälä-talon ympärillä olevien kortteleiden kehitystyö jatkuu edelleen. Alueella on yksi puunjalostusalan yritys, jolle on tarkoitus etsiä uudet tilat muualta Seppänen uskoo uuden asuinalueen kiinnostavan asukkaita. – Saikan alue on jo asemakaavoitettu. 65 noin kuuden hehtaarin alueelle rakennetaan pääosin 4-5 -kerroksisia kerrostaloja. Kuntakeskuksen kehittämishanke kantaa nimeä Nova Lempäälä. Vastaavaa ei ole muualla Suomessa koskaan tehty, selvittää Pekka Seppänen. Etenkin uimahalli on kuntalaisten palvelua
– Olemme jättäneet taloyhtiöiden kanssa kaavahakemuksen Turun kaupungille, joka mahdollistaisi jopa 10 uuden kerrostalon rakentamisen alueelle, kertoo Korjauspartnereiden markkinointija kehitysjohtaja Jussi Eronen. Yhdessä tekemällä myös kustannukset tippuvat, kun esimerkiksi materiaalitilauksia voi tehdä suurempia eriä kerralla. Poistoilman talteenoton, paremman läm. Pahimmillaan lähiöiden rakennukset, ja jopa tuhansien ihmisten kodit voivat joutua purkupäätösten uhreiksi, toteaa Jussi Eronen. Seuraavan reilun kahden ja puolen vuoden aikana rakennukset uudistetaan perusteellisesti. Tulevina vuosina kaikki alueen 26 kerrostaloa remontoidaan yhtenä hankkeena. – Ryhmähankkeiden täytyy lyödä kansallisesti läpi, jotta lähiöitä voidaan korjata isommassa mittakaavassa. Kuva: Korjauspartnerit Turun Hepokullassa remontoidaan vuoden 2024 kevääseen mennessä seitsemän taloyhtiötä ja 26 kerrostaloa yhtenä hankkeena. Remontin lisäksi alueelle on kaavailtu myös uudisrakennuksia. Yksi merkittävimmistä uudistuksista on kaukolämmön vaihtuminen maalämpöön. H uonokuntoiseksi päässeet asuinkerrostalot muutetaan ekologisiksi ja nykyaikaista tekniikkaa vastaaviksi, josta hyötyy koko asuinalue. Vesi-, sähköja datajärjestelmät, julkisivut, märkätilat ja kellarit kaikki remontoidaan. Remontti on alkanut tämän vuoden toukokuussa Jahtilähteen tornitalojen julkisivujen purkamisella. Rakennusten huonon kunnon vuoksi alueen asuntojen arvo on laskenut niin alhaiseksi, etteivät pankit pysty myöntämään lainaa kaikkiin yksittäisten taloyhtiöiden tarvitsemiin saneerauksiin. Alue on todella viihtyisä ja siellä on kaikki asumiseen tarvittavat palvelut, jonka lisäksi se sijaitsee hyvin lähellä Turun keskustaa. Kun suuri osa alueen rakennuskannasta päivitetään nykypäivän standardeja vastaaviksi, asuntojen ja alueen arvo nousee merkittävästi. Yli 60 miljoonan euron arvoinen remontti toteutetaan liukuvasti siten, että parhaimmillaan 4 taloyhtiötä on työn alla samanaikaisesti. Suomen suurin ryhmäkorjaushanke Turun Hepokullassa Lähiölle uusi elämä Turun Hepokulta on 1970-luvulla rakennettu lähiö. Hepokullan lähiö on vain yksi monesta muusta vastaavassa tilanteessa olevasta suomalaisesta lähiöstä, joissa suuret remontit odottavat. 1970-luvun lähiö Turussa sijaitseva Hepokullan lähiö on klassinen suomalainen 1970-luvulla rakennettu lähiö, jonka rakennukset muistuttavat toinen toistaan. 66 möneristämisen ja muiden toimien puitteissa taloyhtiöiden hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 500 tonnilla vuodessa. Korjauspartnerien alulle panema Lähiöpartnerit-konsepti tarjoaa kuitenkin ratkaisun, jossa taloyhtiöt toteuttavat remontin ryhmähankkeena, jolloin näinkin laajamittaiset hankkeet voidaan toteuttaa
Kaso-Oven takana asuu mielenrauha – valitse tyylisi, turva vakiona Kaso Oy, Lyhtytie 2, PL 27, 00751 Helsinki Puh. 010 271 3700 E-mail: myynti@kaso. Juuri omiin tarpeisiin sopiva turvaovi. • www.kaso
Rakentamisvaiheen olisi tarkoitus käynnistyä joulukuussa ja pelit hallissa on tarkoitus aloittaa syksyllä 2022 kertoo Siklan myyntipäällikkö Jaakko Pietiläinen. Padelhallista tulee kokonaisuudessaan huikea kokonaisuus, joka houkuttelee varmasti uusia harrastajia lajin pariin, sanoo Pietiläinen. Edustustila on iso neuvotteluhuone, jonne mahtuu noin 20 henkilöä. Padelhalli rakentuu Limingantulliin hyvien liikenneyhteyksien äärelle. tamiseen. Kenttäpula ratkaistu Hankkeen operaattorina toimii Padel Club Finland, jolle halli on Oulun seudulla jo toinen. – Suunnittelussa on alusta saakka menty pelaaja edellä – tarkoituksena on rakentaa parhaat mahdolliset tilat Oulun seudun padelharrastajille. Konserni työllistää noin 160 henkilöä. Teksti: Kati Wikström – Tarkoituksena on rakentaa parhaat mahdolliset tilat Oulun seudun padelharrastajille, kertoo Siklan myyntipäällikkö Jaakko Pietiläinen. Hallin bruttoala on yli 4 600 neliömetriä ja korkeuttakin hallilla on yli kymmenen metriä. Tilasta voi myös seurata kenttien tapahtuS ikla on valtakunnallinen rakennusalan ja kiinteistökehityksen konserni, joka on erikoistunut asuntoja toimitilatuotantoon sekä koulujen, hoivaja päiväkotien rakenmia ja sen yhteydessä on sauna pesutiloineen. Modernin ja korkealuokkaisen urheiluhallin suunnittelu ja rakentaminen Siklan kotiseudulle on luonnollisesti palkitsevaa. Toiminnan ytimessä yrityksellä on tilojen käytännön toimivuus ja käyttäjien huomiointi tilasuunnittelussa. 68 Hallin bruttoala yli 4 600 neliömetriä Suomen suurin padelhalli Ouluun Sikla-konserniin kuuluva Siklatilat Oy toteuttaa Suomen suurimman padelkeskuksen Ouluun Padel Sports Oy:lle. Ensimmäinen halli avautui lokakuussa Oulun Hiukkavaaraan.. Limingantullin halliin rakentuu 14 täysimittaista padelkenttää, joiden lisäksi piha-alueella on varaukset kahdelle ulkokentälle. Vuonna 2019 konsernin liikevaihto oli 114 miljoonaa euroa. Hallista löytyy kenttien lisäksi pukuhuoneet ja pesutilat, suuret loungetilat, padelshop, kahvila sekä vuokrattavat edustustilat. Aiempi Suomen suurimmaksi tituleerattu padelhalli on kooltaan reilut 3 000 neliömetriä. Parhaat mahdolliset tilat Limingantullin padelkeskuksen rakennusluvitus on parhaillaan käynnissä. – Hallin energiaratkaisut ovat perinteisiä, kaukolämpö ja ilmalämmitys. Loungetiloissa pelaaja voi omaa pelivuoroa odottaessaan nauttia shopissa myytävistä virvokkeista, sekä seurata kenttien tapahtumia
– Uuden hallin myötä Oulun alueen kenttäpula on ratkaistu vuosiksi eteenpäin. 69 Havainnekuva Ouluun rakentuvasta Suomen suurimmasta padelhallista. Padel Club Finland on Suomen johtava padeltoimija toimien tällä hetkellä padelkeskuksilla Espoossa, Vantaalla, Hyvinkäällä, Kirkkonummella, Kuopiossa, Raisiossa, Riihimäellä, Lappeenrannassa ja Oulussa. Limingantullin halliin rakentuu 14 täysimittaista padelkenttää.. Kuva: Siklatilat Oy Padel Sports Oy on vuonna 2016 perustettu yritys ja se operoi Padel Club Finland -tuotemerkillä. Limingantullin halli on Suomen suurimpana hallina luonnollisesti myös meidän suurin padelkeskuksemme, kertoo Padel Sports Oy:n toimitusjohtaja Kalle Väinölä. Yritys rakentaa systemaattisesti Suomen kattavaa klubiverkostoa ja avaa uusia padelklubeja vielä tänä vuonna Oulun lisäksi Joensuuhun, Poriin, Järvenpäähän, Imatralle ja Jyväskylään. Panostamme toiminnassamme ensiluokkaisten peliolosuhteiden ja asiakaspalvelun lisäksi korkeatasoiseen valmennukseen, jota padelvalmennukseen erikoistunut padelakatemiamme tuo myös Oulun alueen pelaajille
70 M uovin keräysastioista tuli taloyhtiöille pakollisia toukokuun alusta 2021. Jätekatoksen sijoittelusta tontilla on paloTaloyhtiöissä on vähän keinoja jätehuollon tehostamiselle Jätehuollon kustannuksiin vaikea vaikuttaa Jätehuoltolainsäädännön muutokset astuvat voimaan lähivuosina. Teksti ja kuva: Juhani Karvonen. Ne kohdistuvat eniten pieniin, 1-9-huoneiston taloyhtiöihin, joiden erilliskeräysvelvoitteet kasvavat. Taloyhtiöiden on isännöitsijän mukaan vaikea saada suuri säästöjä aikaan. Vain alle kuuden asunnon taloyhtiöt ovat määräyksistä vapautettu. Käytännössä uudet jätehuoltomääräykset koskevat suurinta osaa taloyhtiöistä. – Määräysten vuoksi myös jätekatoksien kokoon, että sijoitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota, sanoo hämeenlinnalainen isännöitsijä Seppo Kuvaja
Katosta ei myöskään saa rakentaa autokatosten päätyyn. Jos jäteautot käyvät koko ajan tyhjentämässä jonkin jätejakeen astiaa, ei se ole kustannustehokasta eikä ympäristöystävällistäkään, muistuttaa isännöitsijä Seppo Kuvaja. Myös hinnat pysyvät alueen sisällä yhtenäisinä, sanoo Kuvaja.. Edellä mainitut rajoitteet voivat tuoda esteitä roskakatosten laajennuksille. Tyhjennykset kannattaa järkevöittää aikataulullisesti. Tiedän, että ainakin Turun seudulla on järjestetty asukkaille omia aluekeräyspisteitä. Mikäli yhteyden jollain tavoin saa, vastaus voi olla, että ’’olemme tilapäisesti ruuhkautuneet ja palaamme asiaan parin viikon kuluttua.’’ Jos isännöitsijänä haluaisin muuttaa tyhjennysvälejä tai vaihtaa jäteastian kokoa, vie prosessi kohtuuttomasti aikaa ja resursseja. – Taloyhtiöt maksavat pääosin tyhjennyksistä. – Suurin osa taloyhtiöiden asukkaista kierrättää jätteet mallikkaasti. Jätehuollosta löytyy myös varjopuolia. – Näiden tyhjennysväli voi olla hieman pidempi eikä tontille sijoittelussakaan ole samoja rajoitteita. Syväkeräysastian heikkous on talvet, jolloin lunta voi kertyä kannen päälle. Kuvaja ei näe taloyhtiöille juurikaan mahdollisuuksia jätehuollon tehostukseen nykyisestä. Tyhjennykset kannattaa järkevöittää aikataulullisesti. Positiivisena puolena kuitenkin se, että maan alla astioiden hajuhaitat jäävät vähäisiksi. Tämän myötä maksut nousevat, eikä taloyhtiöt tai isännöitsijät voi tämän tyyppisille maksuille mitään, ne on vain maksettava. Jätekatos on sijoitettava vähintään neljän metrin päähän taloyhtiön rajasta, eikä se saa sijaita kahdeksan metrin päässä ikkunoista. Isännöitsijä Seppo Kuvajan mukaan kustannukset nousivat sen jälkeen, kun jätehuolto siirtyi kunnalliseksi toiminnaksi. – Näkisin, että taloyhtiöille syntyisi säästöä, mikäli jätehuoltoyhtiöt pystyisivät tehostamaan omaa toimintaansa. Kuvaja näkee kunnallisessa jätehuollossa paljon hyvääkin. Olemme tottelevaista kansaa ja varmasti maailman mittakaavassa huippuluokan kierrättäjiä. Myöskään linnut, eivätkä muut eläimet pääse levittämään jätteitä, mikäli astian kansi on ollut asian mukaisesti kiinni. Muovia tunnutaan kierrätettävän oikeinkin hyvin. Kiinteistöille tuotiin vääriä astioita vääriin paikkoihin. Syväkeräys on vaihtoehto Perinteisten jäteastioiden sekä jätekatosten vaihtoehtona ovat myös syväkeräysastiat, tutummin Molokit. – Jätehuoltoyrityksillä on monopoliasema, jonka vuoksi he voivat sanella jätehuoltoa kokonaisuudessaan. Yksittäisten jäteastioiden sijoittelu on vapaampaa. 71 turvallisuuden vuoksi erilaisia määräyksiä, joita tulee noudattaa. Meillä on mainio esimerkki toimivasta, kolmen taloyhtiön yhteisestä jätekatoksesta, kertoo Kuvaja. Suomalainen kierrättää kuuliaisesti Seppo Kuvajan mukaan kierrätys taloyhtiöissä sujuu kokonaisuudessaan hyvin. Tovi sitten jätteille määrättiin perusmaksu. Muovin keräys vähensi selvästi sekajätteen määrää, mikä oli tarkoituskin. Kunnallinen malli nosti hintoja Seppo Kuvajan kokemuksen mukaan jätehuollon kustannukset nousivat sen jälkeen, kun jätehuolto siirtyi kunnalliseksi toiminnaksi. Monissa vanhoissa taloyhtiöissä roskakatosta on mahdotonta nykyisestään laajentaa. – Taloyhtiöt maksavat pääosin tyhjennyksistä. Kun muovinkeräysastiat tulivat, moni asia tuntui menevän pieleen. Aluekeräyspisteitä kaivataan Taloyhtiöillä on mahdollisuus säästää jäteastioiden tyhjennyksissä. – Yksityisessä jätehuollossa ei tällaiseen menettelyyn voi sortua, koska yksityinen yritys olisi tuolla menettelyllä nopeasti entinen. – Puhelimella on turha edes yrittää hoitaa asioita. Joskus tilanpuutteen ja kustannustenkin takia on hyvä ratkaisu tehdä useamman taloyhtiön yhteinen roskakatos. – Sama jäteauto ajaa aina samalla tutulla alueella. Yksi ratkaisu voisi olla, että paperija pahvijäte vietäisiin erikseen sovittuun paikkaan, josta ne hoidettaisiin eteenpäin sovitusti. – Etenkin tiiviisti rakennetuissa kaupunkikeskustoissa tilaa saattaa kerrostalotontilla olla hyvinkin rajoitetusti, eikä laajennus jätekatokselle onnistu. Näitä on Hämeenlinnassa toistaiseksi hyvin vähän. – Hyvänä vaihtoehtona toimisivat aluekeräyspisteet
Pysäköinti hallissa Talon hisseillä pääsee suoraan rakennuksen kellaritasoon, josta on käynti pihakannen alle sijoittuvaan autohalliin. Töölön Kesäkadun tontti, Merikannontie 5, 00260 Helsinki, on taloyhtiön oma. Huoneistoissa on muun muassa vesikiertoinen lattialämmitys, kaukoviilennys, sekä ovipuhelinjärjestelmä kuvayhteydellä. Ensimmäiseen kerrokseen tulee viihtyisiä Kesäkadun puolella valmista on ollut jo vuosia, nyt korttelin toinen sivu, jossa Yleistadion pääkonttori aikoinaan sijaitsi, on saneerauksessa. yhteistiloja, kuten kuntosali, SPA-osasto ja avarat oleskelutilat. kerroksen asunnoissa on upeat terassit. A sunto Oy Töölön Kesäkatu on korkeatasoinen kaupunkiasumisen kohde hyvällä paikalla Helsingin Töölössä. kerroksen asunnoissa on tilavat lasitetut parvekkeet. Asunnot valmistuvat joulukuussa 2022. 2.-7. Autohalliin tulee 114 autopaikkaa, joista kolme jää yhteiskäyttöautojen autopaikoiksi. Asuntojen koko vaihtelee 38 neliöisestä kaksiosta 220,5 neliön läpitalon huoneistoon. Taivallahden vehreä asuinalue jäsentyy entisestään, kun Yleisradion entinen Kesäkadun toimitalo kunnostetaan asuinkäyttöön rakennuksen henkeä kunnioittaen. 72 Yleisradion entinen pääkonttori asunnoiksi Arkkitehtonisesti arvokas ja uniikki rakennus, entinen Yleisradion toimitalo, kunnostetaan nyt moderniin asuinkäyttöön. Ylimmän 8. Pääurakoitsijana on Skanska Talonrakennus Oy.. Yleisradion entisen pääkonttorin pääty, joka osoittaa kohti Taivallahden merenrantaa. Töölön Kesäkadussa on laadukas varustelu ja tekniikka. Yhtiöön tulee myös kaksi liiketilaa, jotka jäävät yhtiön omistukseen. Yhtiön sisääntuloaulat ja autohalli varustetaan valvontakamerajärjestelmällä
Tätä raaka-aineperäistä päästöä ei voi välttää korvaamatta yhtä maailman eniten käytetyistä raaka-aineista. Poltettua kalkkia tarvitaan valtavia määriä myös muun muassa selluja terästeollisuudessa. Koeuunille voisi olla käyttöä myös muiden teollisuuden alojen päästöjen vähennystyössä, esimerkiksi akkuja asfalttiteollisuudessa. Kuva: Vesa Kippola/VTT valtavasti suurempi, kertoo hankkeen projektipäällikkö, johtava tutkija Eemeli Tsupari VTT:ltä. Fossiilisen energian osuuden minimointi ja hiilidioksidin talteenotto tulevat olemaan olennainen osa sementtiteollisuuden tulevaisuutta, kertoo Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahti. – Teollisuuden päästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tämän mahdollistaa kaasutiivis sähkökuumenteinen rumpu-uuni. Päästöoikeuden nykyisellä hintatasolla jokainen vältetty hiilidioksiditonni tarkoittaa yrityksille 60 euron säästöä. Sähköllä tehtävä kalsinointi voi siis olla taloudellisesti kannattavaa jo nykyisillä hinnoilla, mutta toteutettavuus teollisessa mittakaavassa ja tarvittavat investoinnit edellyttävät lisäselvityksiä.. Hankkeessa ovat mukana aiheen kannalta keskeiset suomalaiset toimijat, muun muassa Finnsementti, Nordkalk ja UPM. Sementin pääraaka-aine on kalkkikivi. Lisäksi sähköuunista saadaan uusi tuote: puhdistettu hiilidioksidi. 73 T eknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt yhdessä yrityskumppaneiden kanssa ratkaisun sementin ja poltetun kalkin valmistuksen hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen. Valmistus tapahtuu nykyisin polttamalla yli tuhannen asteen lämpötilassa, mistä aiheutuu päästöjä ilmakehään. – Finnsementti on tehnyt ilmastotyötä jo pitkään, ja meneillään on useita päästövähennyshankkeita. Päästökauppa ohjaa VTT:n vetämässä Decarbonate-projektissa rakennettiin tutkimuslaitteeksi 12 m pituinen sähkökuumenteinen rumpu-uuni, jota testataan sementin raakajauheen esikalsinointiin sekä poltetun kalkin ja sellutehtailla tarvittavan meesan tuotantoon yhdessä yrityspartnereiden kanssa. Tuotekaasuna hiilidioksidille on jo nykyisin markkinat ja kehitteillä on useita hyötykäyttövaihtoehtoja, joiden mittakaava on nykymarkkinaa Sementin valmistuksen päästöihin huomattava pudotus uudella teknologialla Ilmasto-ystävällistä sementtiä rakentamiseen Sementin pääraaka-aine on kalkkikivi. Sementin ja poltetun kalkin valmistuksessa päästöjä syntyy kahdesta syystä. Keskikokoiselle sementtitehtaalle esimerkiksi kolmanneksen päästövähennys tarkoittaisi useiden miljoonien eurojen säästöjä vuositasolla. Finnsementin strategia tähtää hiilineutraalisuuteen, joka on saavutettavissa vain uudella teknologialla. – Polttoprosessien korvaaminen sähköön perustuvilla ratkaisuilla ja päästöttömän sähköntuotannon huomattava lisääminen on tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta. Mutta jopa vaikeampi ongelma ilmaston kannalta on kalkkikiven sisältämä karbonaatti, joka hajoaa prosessissa hiilidioksidiksi ja kalkiksi. EU:ssa päästökauppa ohjaa teollisuutta päästöjen vähentämiseen. Tutkimusja kehitystyöllä on tärkeä tehtävä uusien ratkaisujen eteenpäin viemisessä, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tällä teknologialla kalkkikivestä irtoava hiilidioksidi saadaan puhtaana talteen, ja se voidaan varastoida tai hyödyntää esimerkiksi vähäpäästöisten tuotteiden valmistukseen. Sementti on betonin osana maailman eniten käytetty rakennusmateriaali ja suuren käyttömäärän takia tuottaa noin seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Kun sementin valmistuksessa keskeinen kalsiumkarbonaatin hajottaminen toteutetaan polttoprosessin sijaan vähäpäästöisesti tuotetulla sähköllä ja valmistuksessa syntyvä hiilidioksidi kerätään talteen, voidaan päästä lähelle hiilidioksidipäästötöntä sementtitehdasta
Vedenkulutukseen jokainen meistä voi vaikuttaa omilla arjen valinnoillaan, sanoo alueellinen energianeuvoja Anna-Maria Rauhala Rambollilta. Etätyö on lisännyt sekä kotona vietettävää aikaa että vedenja energiankulutusta. 74 A lueellinen energianeuvonta on toteuttanut onnistuneita vedensäästökampanjoita vuokrataloyhtiöissä ja vedenkäytöstä viestiminen asukkaille on osoittautunut erittäin kannattavaksi. On tärkeätä saada vuokralaiset mukaan edistämään kestävää asumista. Kymenlaaksossa Kotkan Asuntojen, Päijät-Hämeessä Lahden Talojen ja Uudellamaalla M2-kotien viestintäkampanjat yhdessä alueellisen energianeuvojan kanssa nostivat asukkaiden tietoisuutta omista vedenkäyttötottumuksista ja innostivat asukkaita säästämään vettä. Alueellinen energianeuvoja oli tärkeä tuki ja apu viestintäkampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Oletuksena energian hinta 10 senttiä/kilowattituntia ja veden hinta 3,4 euroa kuutiolta. 15 minuutin suihku päivittäin maksaa noin 450 euroa vuodessa kun viiden minuutin suihkuvisiitillä kustannukset jäävät noin 150 euroon. Asukkaille jaettiin tietoa palavereissa, webinaareissa, esitteillä ja sosiaalisessa mediassa. Vedenkulutuksessa tapahtuvia muutoksia seurattiin ja eniten vettä säästäneet taloyhtiöt palkittiin. Kuva: Motiva. Lämmin käyttövesi maksaa. Kestävää vedenkäyttöä Suomalaisten vedenkäyttötavoissa on suuria eroja ja vähemmän vettä kuluu asuntokohtaisen veNeuvonta auttaa säästämään vettä Veden lotraus kuriin Kiinteistöjen ylläpitoja energiakustannukset kasvavat nopeammin kuin vuokrat. – Vuokra-asunnoissa asuvien määrä on kasvussa. Asukkaat halutaan mukaan vedensäästötalkoisiin, koska kulutustottumuksia muuttamalla voidaan vähentää merkittävästi vedenja energiakulutusta sekä sitä kautta taloyhtiön kustannuksia ja vuokrankorotuspaineita
Vettä kuluu jopa 20 litraa vähemmän päivässä asukasta kohden oman vesimittarin talouksissa. Energianeuvonta auttaa Vuokranantajien kannattaa panostaa asukasviestintään, sillä kohti kestävää asumista päästään vain kulutustottumuksia muuttamalla. denmittauksen talouksissa. Monelle vesilaskun kasvu saattaa tulla yllätyksenä, kun kiinteästä hinnasta siirrytään kulutukseen perustuvaan asuntokohtaiseen laskutukseen. – Kotkan Asunnot on sitoutunut vähentämään omistamansa rakennuskannan energiankulutusta ja edistämään kestävää asumista. Kampanjassa kehotettiin ilmiantamaan vuotava vesikaluste, kerättiin vinkkejä vedensäästöön ja palkittiin eniten vettä säästänyt kiinteistö. – On ollut hienoa nähdä miten motivoituneita sekä asukkaat, että vuokranantajayhtiöt ovat olleet työskentelemään kestävän kehityksen puolesta, sanoo energianeuvoja Anna-Maria Rauhala. Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions. Kotkan Asuntojen asukkaiden vedenkulutus on selvästi vähentynyt huolimatta kuluneesta kuumasta kesästä ja lisääntyneestä etätyöstä. Asuntokohtainen mittaus yleistyy hitaasti ja siksi on tärkeää panostaa vedenkäyttötavoista viestimiseen ja luoda kestäviä vedenkäyttötapoja. Halusimme Vesisota-kilpailullamme parantaa asukkaiden tietoisuutta omasta vedenkäytöstä ja sen vaikutuksista sekä pienentää yhtiön vedenkulutusta, sanoo toimitusjohtaja Juha Tiitta. Vuokra-asukkaille suunnattu MiniMoi!-kampanja tavoitteena oli pienentää hiilidioksidipäästöjä muun muassa energiankulutusta ja vedenkäyttöä vähentämällä sekä lajittelua lisäämällä. Työtehoseura. – Kyse on ympäristönäkökohtien lisäksi myös kustannuksista.. – Uudessa strategiassamme on kunnianhimoiset ympäristötavoitteet, jotta tavoitteisiin päästään, on töitä tehtävä kaikilla energiankäytön osa-alueilla. Peseytymiseen kuluu 45 prosenttia, keittiössä 17,5 prosenttia, WC:ssä 15 prosenttia ja pyykinpesussa 15 prosenttia vedestä, lisäksi muuta vedenkulutusta on noin 7,5 prosenttia. Y-säätiön M2-kodeille toteutettiin Veden vastuullinen käyttö -asukaskampanja. Meidän roolimme vuokranantajana on luoda puitteet energiatehokkuudelle ja yhdessä asukkaiden kanssa toteutamme niitä, sanoo M2-kotien asukashallinnon koordinaattori Kaisa Nisula. Kuvan lähde: Kestävä vedenkäyttö – vedenkäyttöselvitys. 75 Vuoden 2020 vedenkäyttötutkimuksen mukainen vedenkäytön jakauma. Kampanjointi säästävistä käyttötavoista on kannattavaa silloin, kun taloyhtiöissä ei ole huoneistokohtaista vedenmittausta. Motivan ja alueellisen neuvonnan materiaalia voi hyödyntää niin vuokrakuin omistusasuntotaloyhtiöissä. www.kuparisolutions. – Kyse on ympäristönäkökohtien lisäksi myös kustannuksista. Lahden asunnoissa asuu noin kymmenen prosenttia lahtelaisista. AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon. Vesimaksut ovat kasvaneet tänä syksynä Lahdessa ja vedensäästö vähentää vuokrankorotuspainetta, sanoo Lahden Talojen ympäristöpäällikkö Elina Rantanen. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnin ja taloyhtiöliittymän ansiosta. Motiva ja alueellinen energianeuvonta ovat tuottaneet paljon valmista materiaalia ja ideoita asukkaille suunnattaviin vedenja energiansäästönkampanjoihin. Asumisella on iso vaikutus ympäristöön
Jos hallitus katsoo korotuksen ja sen perustelujen olevan hyväksyttävissä, ilmoita hyväksymisestä isännöintiyritykselle ja kirjauttakaa päätös hallituksen pöytäkirjaan tai sopikaa asiasta kirjallisesti 5. Taulukko: Kiinteistöliitto Tuntihinta on yleisin periaate veloittaa kokouksista. Hyvä käytäntö on, että isännöintipalvelut on selkeästi hinnoiteltu ja että taloyhtiön hallituksen hyväksyntää edellytetään myös osakkailta ja asukkailta perittävien maksujen perusteista. T oiminnan avoimuus, läpinäkyvyys sekä selkeät yhteisesti sovitut toimintatavat lisäävät taloyhtiön ja isännöinnin keskinäistä luottamusta. Katso onko korotusesityksessä perustelut muutokselle ja ovatko ne uskottavia, tarvittaessa pyydä perustelut isännöintiyritykseltä 4. Palveluhinnaston muuttuessa muutos hyväksytetään hallituksen kokouksessa, todetaan suosituksessa.. Taloyhtiön hallituksen tulee käsitellä asianmukaisesti isännöintipalkkion mahdollinen muutosesitys, eikä olla reagoimatta ja antaa muutoksen mennä läpi niin sanotulla hiljaisella hyväksynnällä. Isännöintipalkkiot 2020 -tutkimuksen mukaan taloyhtiöistä vuosittain noin 57 prosentissa tarkistetaan isännöintisopimuksen hintaa. Tällöin selvitetään hinnantarkistuksen perusteet ja ellei taloyhtiö hyväksy hinnantarkistusta, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti isännöintiyritykselle kuukauden kuluessa tarkistusilmoituksesta, jonka jälkeen tulee välittömästi käynnistää mahdolliset hinnantarkistusneuvottelut. Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus linjaa, että isännöintipalkkioiden hinnoittelu on taloyhtiön hallituksen hyväksymä sekä hallituksen jäsenten ja osakkaiden tiedossa. Arvioi korotusesityksen suuruutta ja isännöintipalkkioiden tasoa 3. Isännöinnin tehtävistä sekä palkkioista on sovittu taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken tehdyssä isännöintisopimuksessa. Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007 määrittävät, että isännöintiyrityksen on annettava sopimushinnan tarkistusehdotus kirjallisesti taloyhtiölle riittävän ajoissa ennen esitettyä hinnantarkistusajankohtaa. Taloyhtiöiden ja isännöintiyritysten on hyvä pitää mielessä, että hinnantarkistusten osalta kyseessä on sopimusasia ja toimia sen mukaisesti. Hallituksen käsiteltävä isännöintipalkkioiden muutokset – Hyvästä isännöinnistä kannattaa maksaa Taloyhtiöiden hallitusten tulee käsitellä asianmukaisesti isännöintiyritysten yleensä näin loppuvuodesta esittämät hinnankorotukset. Tarkista mitä isännöintisopimuksessa sovittu palkkiokorotusten osalta 2. Taloyhtiön maksama isännöintipalkkio muodostuu tyypillisesti kiinteästä kuukausiveloituksesta ja erillisveloitettavista tehtävistä. – Korotuksen suuruutta arvioitaessa kannattaa huomioida se, ollaanko kuinka tyytyväisiä isännöintipalveluun toimivuuteen sekä laatuun. Mahdollisten neuvottelujen jälkeen toimi kohdan 4 mukaisesti, jos pääsette yhteisymmärrykseen ja jos ette pääse, niin varaudu sopimuksen päättymiseen ja uuden isännöitsijän hankkimiseen. Sopimuksen mukaisia menettelyjä tulee noudattaa myös hinnantarkistusten osalta ja se koskee niin kuukausipalkkiota kuin erillisveloitusten muutosta. – Hinnoittelun selkeys sekä muutosmenettelyjen avoimuus ennaltaehkäisevät tarpeettomia epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä sekä lisäävät luottamusta taloyhtiön ja isännöinnin kesken, toteaa Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Muuttaminen sopimusasia Isännöintisopimukseen sisältyvien palkkioiden muuttaminen on sopimusasia, joten hintojen muutos vaatii molempien sopijaosapuolten hyväksynnän. 76 Toimintaohjeet taloyhtiön hallitukselle isännöintipalkkioiden muutosehdotuksen käsittelyä varten: 1. Jos hallitus ei hyväksy korotuksen suuruutta, niin ilmoita siitä isännöintiyritykselle ja käynnistäkää neuvottelut korotuksen osalta 6. Isännöinnin kiinteän palkkion tyypillisimmät hinnoitteluperusteet ovat huoneistojen lukumäärä (65 %), työmäärä (19 %) ja huoneistoneliöt (10 %). Taulukko: Kiinteistöliitto Isännöintipalkkion tarkistus tehdään yleisimmin isännöintiyrityksen esityksestä (60 %) tai yleisen kustannustason nousuun tai indeksiin perustuen (noin 27 %), selviää Isännöintipalkkiot 2020 -tutkimuksen tuloksista. Hyvästä isännöinnistä kannattaa maksaa, mutta huonoa ei kannata hyväksyä, muistuttaa Timo Tossavainen
02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi. www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p
Sen sijaan poistoilmaventtiilien asetusta ei saa muuttaa koneellisen poiston ratkaisuissa, mutta venttiilien puhdistus on silti tarpeen. Asuntokohtainen ilmanvaihdon säätömahdollisuus tuo myös kustannussäästöjä. Kuva: Vallox. 78 A sukkaiden määrä asunnossa voi vaihdella vaikkapa vuorokauden tai vuodenajan mukaan. – Ihmisten yhä yksilöllisempi elämänrytmi ja vakioaikataulun mukaan toimiva ilmanvaihto eivät ole paras yhdistelmä. Jos venttiileissä on käytössä suodattimia, niin nekin on puhdistettava tai vaihdettava säännöllisesti. – Kausityöt ilmanvaihdon eri ratkaisuissa ovat erilaisia, ja siksi erityisesti taloyhtiöissä Asuminen on mukavaa kun ilmanvaihto toimii Ilmanvaihto vaatii huoltoja säätötoimia Huomaamattomasti mutta luotettavasti toimiva ilmanvaihto on asukkaiden näkökulmasta miellyttävä. Ilmanvaihtoa on säädettävä vuodenaikojen vaihtelun mukaisesti. Ilmanvaihdolle vaihteleva henkilökuormitus tuo erilaisia asuntokohtaisia vaatimuksia. Huoneistokohtainen, parhaimmassa tapauksessa kosteusja hiilidioksidianturein varustettu ilmanvaihto taas pystyy vastaamaan asukkaiden vaihteleviin tarpeisiin, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta. Hyvä ilmanvaihto mukautuu asukkaiden erilaisiin tarpeisiin perheen koon, työaikojen ja muiden elintapojen mukaan. Asukkaille ilmanvaihtojärjestelmän hyvä ylläpito ja uudistaminen on investointi asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen. Lisäksi erilaisilla ilmanvaihtojärjestelmillä säätöja huoltotoimet ovat erilaisia, ja ne voi tarkistaa ilmanvaihtojärjestelmän käyttöohjeesta. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisella poistolla täydennetyissä ratkaisuissa pärjätään säätämällä tuloja korvausilmaventtiileitä vuodenajan tarpeiden mukaisesti. Kuuman kesän ja kylmän talven asetukset eivät voi olla samat. Kokonaan koneellisissa ratkaisuissa ei saa muutella tuloeikä poistoilmaventtiileiden asetuksia, mutta venttiilien ja suodattimien puhdistuksesta on huolehdittava
Tuloilmaa lämmitetään poistoilmasta talteenotetulla lämmöllä. Lisäksi säästetään puhaltimien sähkönkulutuksessa, tuloilman lämmityksessä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta. Ilma poistetaan likaisten tilojen poistoilmaventtiilien kautta koneellisesti. Modernit tarpeenmukaiset ilmanvaihtoratkaisut säästävät merkittävästi energiaa ja tarjoavat usein mukavimmat olosuhteet asumiseen. Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaate: Raitis ulkoima tulee asunnon oleskelutiloihin korvausilmaventtiileistä ja ilma poistuu paine-eron vaikutuksesta likaisten tilojen poistoilmaventtiileistä poistohormeihin. Lämmöntalteenotolla varustetussa ilmanvaihdossa voi olla myös uudistamisen paikka, jos laitteisto on palvellut ja vuosikymmeniä. – Liian monessa asunnossa on tässä puutteita, ja korvausilmaa tulee rakenteiden tai postiluukun kautta. Havainnekuva: Hengistysliitto Koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaate: Raitis ulkoima tulee asunnon oleskelutiloihin korvausilmaventtiileistä ja ilma poistetaan likaisten tilojen poistoilmaventtiileistä poistohormiin poistoilmakoneen avulla. Uudet laitteet tarjoavat sekä parempaa hyötysuhdetta lämmöntalteenotossa että parempia säätöominaisuuksia. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hengitämme, muistuttaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola. Jokaisen kannattaa kotonaan katsoa, mistä ilmaa tulee ja mistä sitä poistuu. – Nykyaikainen tarpeenmukainen ilmanvaihto tuottaa puhtaan ja terveellisen sisäilman asukkaan asumisen rytmin mukaan sinne, missä sitä tarvitaan ja laskee tehoa silloin, kun ilmanvaihtoon on vähäisempi tarve, toteaa johtaja Juhani Hyvärinen Taltekasta. Monia hyötyjä Ilmanvaihtojärjestelmän hyvä ylläpito ja uudistaminen on usein asukkaiden kannalta investointi asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen. Havainnekuva: Hengistysliitto Koneellisen tuloja poistoilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaate: Suodatettu ulkoilma puhalletaan tuloilmaventtiileistä oleskelutiloihin tuloilmakanavia pitkin koneen avulla. Havainnekuva: Hengistysliitto. Koneellisen poistoilmanvaihdon kohteissa investointi ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon tuo säästöjä energiakuluihin ja usein myös asuinmukavuus paranee, kun ilmanvaihto tulee säädettyä kuntoon ja siirtyy entistä tarkempaan seurantaan. Asuntoyhteisön hallituksen ja omakotitalon omistajan pitää arvioida, onko ilmanvaihtoratkaisu ajan tasalla ja asumisen tarpeiden mukainen vai seuraava uudistamisen kohde. 79 on tärkeää, että asukkaita säännöllisesti muistutetaan ilmanvaihdon oikeasta käytöstä ja siitä, mitkä huollot ovat asukkaan tehtävissä, Suur-Uski painottaa. Aikansa eläneen ilmanvaihtoratkaisun päivittäminen on kannattavaa sekä sisäilman laadun että kustannusten kannalta. Ilmanvaihdon merkitys asumisen viihtyvyyteen ja osana talon lämmitysjärjestelmän kokonaisuutta jää usein liian vähälle huomiolle. Samalla kuitataan hyödyt asumisen energiatehokkuuteen ja energiakuluihin
– QHeatin kehittämän syväkaivoteknologian avulla kiinteistöjen lämmitysja Espooseen rakennettaviin taloihin lämpö noin 1,5 kilometrin syvyistä lämpökaivoista Suomeen ensimmäinen geoterminen aluelämpöverkko Espooseen, Finnoon Djupsundsbäckeniin rakennetaan kolme kerrostaloa, jonka energiaratkaisuna tulee olemaan geoterminen aluelämpöverkko. Avara on jo vuosien ajan tehnyt panostuksia hiilijalanjälkensä minimoimiseksi ja vuonna 2020 se oli vähentynyt viidenneksellä vuoteen 2016 verrattuna. Finnoon hanke on konkreettinen tapamme kantaa yritysvastuuta, kertoo Tuomas Rantsi Avara Oy on asuinkiinteistösijoitusten sijoitusja omaisuudenhoitoyhtiö, jonka johdettavana valtakunnallisesti on noin 1,3 miljardin euron arvoinen asuinkiinteistöomaisuus. Aluelämpöverkkoon liitetyt rakennukset tulevat saamaan lämpönsä 1 400–1 600 metriä syvistä geotermisistä lämpökaivoista, jotka hyödyntävät maaperän lämpöenergiaa ja vaihtavat energiaa keskenään. Tämä on iso mahdollisuus alueellisten matalalämpöverkkojen syntymiselle myös muualle, sanoo QHeatin toimitusjohtaja Miska Eriksson. – Vuonna 2019 allekirjoitimme YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joilla vahvistamme vastuullisen sijoittamisen merkitystä sijoitusstrategiassamme. Verkkoon kytketään kokonaisuudessaan kuusi kerrostaloa, joista kolme tulee olemaan Avaran rakennuttamia vapaarahoitteisia vuokra-asuintaloja. – Ratkaisumme tehokkuus perustuu uudenlaiseen lämmöntalteenottojärjestelmään, jonka toimivuus on koeteltu öljyteollisuudessa. Avara rakennuttaa Espooseen kolmen kerrostalon kokonaisuuden, johon tulee yhteensä 113 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Avara on sitoutunut asumisen ilmastoja ympäristökuormituksen pienentämiseen sekä resurssikäytön tehostamiseen mitattavasti vaikuttavilla toimilla ja pitkällä aikavälillä. Asumisen hiilijalanjälki syntyy pääosin lämmityksestä. Saamme hyödynnettyä koko kaivon tehollisen syvyyden. Havainnekuva: Arrak arkkitehdit jäähdytysenergia voidaan tuottaa täysin hiilineutraalisti. – Haluamme hankekehittäjänä näyttää tietä kestävissä ratkaisuissa, jotka eivät perustu uusiutumattomiin energialähteisiin. Geoterminen maalämpö Finnoon uudiskohteidemme energiaratkaisuna on yksi uusi askel kohti hiilineutraalimpaa kiinteistökehitystä, kertoo Avaran liiketoimintajohtaja Tuomas Rantsi.. Asuntojen arvioitu valmistuminen on maaliskuussa 2023. Uskomme vahvasti, että vain kestävä liiketoiminta saavuttaa kestäviä tuloksia ja sitoutumalla YK:n periaatteisiin haluamme antaa selkeän viestin ESG-teemojen huomioimisesta johtaessamme kasvavaa sijoitusvarallisuuttamme, kertoo Avaran sijoitusjohtaja Harri Retkin. Vastaavanlaista keskisyvää lämpökaivoa ja sen ympärille rakennettavaa alueellista energiaratkaisua ei ole aiemmin Suomessa toteutettu, Avaran hankekehitysjohtaja Tuomas Rantsi toteaa. Talojen energiaratkaisuksi tulee geoterminen aluelämpöverkko. Vastaavaa keskisyvää lämpökaivoa ja sen ympärille rakennettavaa alueellista energiaratkaisua ei ole aiemmin Suomessa toteutettu. Älykäs lämmityksen ohjaus, energiatehokas uudistuotanto ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen keventävät asumisen ilmastokuormaa ja säästävät myös kustannuksia. Merkittävä vähennys Uusi teknologia vähentää päästöjä parhaimmillaan 95 prosenttia kiinteistöjen energiankulutuksessa. – Tulemme jatkossakin yhä enemmän kartoittamaan uusia innovatiivisia ratkaisuja ja teknologioita hiilijalanjälkemme pienentämiseksi. Pystymme alentamaan sekä asumisen ympäristökuormitusta että kustannuksia. 80 G eotermisen aluelämpöverkon toteutuksesta on tehty yhteistyösopimus Avaran ja TA-Yhtiöiden perustaman Finnoon Syvälämpö Oy:n sekä Quantitative Heatin (QHeat) välillä. Hanke on lajissaan ensimmäinen Suomessa ja tukee osaltaan Suomen päästövähennystavoitteita
Helenin ja CPC Finlandin rakentama Lakiakangas 3-tuulipuisto valmistuu tammikuun loppuun mennessä. 81 H elsingin Hakaniemessä sijaitseva Elannon vanha tavaratalo on saanut uuden elämän. Yksittäinen torni saadaan pystyyn muutamassa päivässä ja tuulivoimala käyttökuntoon viikossa, kertoo osuusvoimapäällikkö Jari Kottonen Heleniltä. Kuva: Antilooppi Kolmesta kiinteistöstä lähes 80 miljoonan remontilla yksi kokonaisuus Helsingin Hakaniemessä Elannon vanhalle tavaratalolle uusi elämä Lakiakangas 3-tuulipuiston rakennustyöt etenevät vauhdikkaasti. Elannon-talona tunnettuun kohteeseen tekevät paluun myös S-Market ja Emotion. Tuulivoima on uusiutuvaa sekä päästötöntä energiaa, ja sillä on tärkeä rooli energiayhtiö Helenin ja koko Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Valmistuva tuulipuisto viisinkertaistaa Helenin tuulivoiman tuotannon. Toimistotiloihin muuttavat muun muassa markkinointitoimisto Dentsu, tapahtuma-alusta Brella, digitaalisen liiketoiminnan konsultointiyritys Frantic, tilintarkastuspalveluja tarjoava Tilintarkastusrengas, uuden ajan tilitoimisto ja ohjelmistotalo Tilitoimisto Lemon Tree sekä suuren muotiketjun Suomen pääkonttori. – Tuulivoimalan perustuksen teko oli aikaa vievää. Tuulivoima myös edistää kotimaista energiaomavaraisuutta, ja samalla tuottaa veroeuroja kunnille. Perustukset täytyi rakentaa järeäksi, sillä tuulivoimalan konehuone yltää 145 metriin ja lavan yläosa noin 220 metriin. Lakiakangas 3-tuulipuiston rakentaminen alkoi viime syksynä tuulivoimaloiden perustuksien teolla ja tuulipuistoon liittyvän infrastruktuurin rakentamisella. – Yksi tuulivoimala tuottaa ensimmäisten vuosien aikana arviolta noin 15 000 20 000 euroa kiinteistöveroa vuodessa. Yhteensä Isojoen ja Kristiinankaupungin kunnat tulevat siis saamaan vuosittain 300 000 400 000 euroa, kertoo osuusvoimapäällikkö Jari Kottonen. Tuulivoimalat maksavat kiinteistöveroa sille kunnalle, missä tuulivoimalat sijaitsevat. Lakiakangas 3 viisinkertaistaa tuulivoiman tuotannon – Toteutunut vuokralaiskysyntä on ilahduttanut meitä ja osoittaa asiakkaidemme näkevän kehittyvän Hakaniemen juuri niin vetovoimaisena kuin toivoimmekin. Kiinteistöveron lisäksi maanomistajat saavat vuokraa tuulipuistoyhtiölle vuokraamastaan maa-alueesta. Ensi vuoden alusta Helen tuottaa tuulisähköä vuodessa 350 GWh, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia Helsingin kuluttamasta sähköstä. Antiloopin historian mittavimmassa saneeraushankkeessa kolme kiinteistöä yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Antilooppi kuvailee tilakysynnän olevan vilkasta. Marraskuussa avautuviin tiloihin tulee muun muassa useita ravintoloita. Meille on tärkeää, että kiinteistö on aina tiiviissä vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa, siksi kehityskohteenamme ei koskaan ole pelkkä kiinteistö, vaan koko lähialue työntekijöineen ja asukkaineen, toteaa Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi.. Kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi, jonka omistavat työeläkeyhtiö Ilmarinen ja ruotsalainen eläkevakuutusyhtiö AMF Pensionsförsäkring, remontoi Elannon tavarataloa ja sen vieressä sijaitsevia kahta toimistotaloa yhteensä 79 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä jo seitsemän tuulivoimalaa tuottaa puhdasta tuulisähköä. Tuulivoima on vakiinnuttanut asemansa sähkön tuotannossa, ja se on jo tällä hetkellä edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa. Lakiakangas 3-tuulipuisto sijoittuu Isojoen ja Kristiinankaupungin alueelle. Ensimmäiset tuulivoimalat alkoivat pyöriä elokuussa ja lokakuun alussa jo seitsemän tuulivoimalaa tuottaa puhdasta tuulisähköä. Tammikuun loppuun mennessä tuulipuiston kaikki 20 tuulivoimalaa ovat tuotantokäytössä. Lisäksi Siltasaari 10:een on tulossa Antiloopin joustotilakonsepti POOL, joka tarjoaa joustavia tilaratkaisuja muutoksen tahtiin. Elannon vanha tavaratalo Helsingin Hakaniemessä on remontoitu muun muassa ravintolaja toimistokäyttöön
Energiatehokkuustoimilla on mahdollista saavuttaa taloudellista hyötyä taloyhtiöissä sekä pienentää hiilijalanjälkeä. 82 Taloyhtiöt voivat pienentää hiilijalanjälkeään fiksuilla lämmitysratkaisuilla ja energiaremonteilla Säästöjä ja päästövähennyksiä Taloyhtiöiden energiatehokkuustoimet tuovat rahallisten säästöjen lisäksi myös päästövähennyksiä. – Jotta tavoitteeseen päästään, on erittäin tärkeää, että ilmastoviisaita toimia toteuttavat kaupunkikonsernin lisäksi niin taloyhtiöt, kuntalaiset kuin yrityksetkin. Tietoa aja osaamista Taloyhtiöt voivat hyödyntää Energiaviraston rahoittamaa maksutonta ja puolueetonta energianeuvontaa. Tässä öljylämmityshybridi on toteutettu varaajakytkennällä. Kuva: Öljyja biopolttoaineala ry. Taloyhtiöille energiatehokkuutta parantavat toimet tuovat kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilijalanjäljen pienenemisen ohella myös rahallisia säästöjä, toteaa Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Ahonen. Kuopion tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Taloyhtiöt voivat pienentää hiilijalanjälkeään erityisesti fiksuilla lämmitysratkaisuilla ja energiaremonteilla. – Energianeuvonta koordinoi Motivan mallin mukaisia taloyhtiöfoorumeita, joissa taloyhtiöt hyötyvät vertaistuesta. Niiden edustajat voivat vaihtaa kokemuksia esimerkiksi korjaushankkeista ja uusiutuvan energian hankinnoista. T aloyhtiöillä on merkittävä rooli niin kansallisten kuin paikallistenkin ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, sillä suomalaisen hiilijalanjäljestä noin kaksi kolmasosaa kertyy asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta. Tavoitetta kohti edetään uuden ilmastopoliittisen ohjelman viitoittamana. Sopiva hybridilämmitysmuoto valitaan kiinteistön ominaisuuksien perusteella. Pohjois-Savossa energianeuvonnasta vastaa Kuopion kaupungin energianeuvonta-hanke
Kuva: Juha Louhisto Taloyhtiön energiatarkastus on kevyt ja edullinen taloyhtiön energiaselvitys, joka perustuu LVI-asiantuntijan kiinteistöllä suorittamaan kiinteistökierrokseen, mittauksiin ja toimintakokeisiin sekä energiankulutuksen analysointiin kulutusseurannan pohjalta. 83 Asunto-osakeyhtiö Leppävirran Sorsakosken Koskipuisto siirtyy syksyn aikana fossiiliajasta nykyaikaan vanhojen öljykattiloiden vaihtuessa ilma-vesi -lämpöpumppuun. Taloyhtiön energiatehokkuustoimet voi aloittaa, vaikka toteuttamalla taloyhtiön energiatarkastuksen. Energiatarkastus on kevyt ja edullinen taloyhtiön energiaselvitys, josta taloyhtiö saa ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.. Havainnekuva: Motiva Tällä hetkellä kiinnostavia aiheita ovat erityisesti lämpöpumppuihin, aurinkoenergiaan ja energiaremontteihin liittyvät aiheet, sanoo Kuopion kaupungin energianeuvoja Mari Turunen. – Olemme siirtyneet kohteissamme myös hiilidioksidivapaaseen kiinteistösähköön sekä kaukolämpöön ja vähentäneet sitä myötä kasvihuonekaasupäästöjämme noin 10 miljoonalla kilolla vuodessa. Energiatehokas ja energiaviisas Kuopion alueen suurimmalla vuokrataloyhtiöllä Niiralan Kulmalla on yli 5 700 asuntoa, joissa asuu yli 10 000 kuopiolaista. Jos tämän summan muuttaa dieselautolla ajetuiksi kilometreiksi se vastaa päästöiltään noin 70 miljoonaa ajokilometriä, kertoo palvelupäällikkö Joni Mäenpää Niiralan Kulmalta. Lämmitysjärjestelmän vaihdosta ei tule osakkaille maksettavaksi mitään ylimääräistä, sillä uudistusta varten otettu laina maksetaan pois lämmityksestä säästyneillä rahoilla. Vuokrataloyhtiöille on Motivassa tuotettu asukaskampanjamateriaali, jonka avulla asukkaita on mahdollista ohjata fiksumpaan energiankäyttöön. Taloyhtiössä on 30 asuntoa ja se on rakennettu vuonna 1972, joten vanhat kattilat alkoivat olla jo elinkaarensa päässä. Suurimmassa osassa kiinteistöjä asuntojen lämpötiloja voidaan tarkkailla ja säätää etänä. Kun valitsimme kokonaan öljystä luopumisen, saimme ARAlta maksimituen eli 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Louhisto. Jokaiseen uudisja perusparannuskohteeseen asennetaan aurinkovoimala ja maalämpö, kun se on teknisesti mahdollista, ja kaikki asuinkäyttöön tarkoitetut uudiskohteet ovat jatkossa A-energialuokkaa. Niiralan Kulma on myös kehittänyt lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantajärjestelmiään ja rakentanut tapoja kiinteistöjensä etähallintaan ja automaatioon. Niiralan Kulmalla energiatehokkuustoimet ja uusiutuvan energian käyttö ovat jo arkipäivää. Pienemmässä mittakaavassa Pienikin taloyhtiö voi olla energiatehokas. Laskelmien mukaan säästämme lämmityskustannuksissa vuosittain noin puolet. Leppävirralla sijaitseva As Oy Leppävirran Sorsakosken Koskipuisto on kuluvan syksyn aikana siirtymässä fossiiliajasta nykyaikaan, sillä vanhat öljykattilat vaihtuvat ilma-vesi-lämpöpumppuun. Kokonaan öljystä luopumista puolsi myös Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksesta (ARA) saatava avustus, joka olisi ollut pienempi, jos öljy olisi jäänyt osittain käyttöön. – Öljynkulutus on ollut noin 40 000 litraa vuodessa
Mistä tukea. Suomessa toista kertaa järjestetty SEI Forum oli osa Euroopan komission EU:n “Smart Finance for Smart Buildings” aloitteen myötä eri maissa järjestämää foorumeiden sarjaa. – Tällä hetkellä tärkeää on keskittyä energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotusten kansallisiin vaikutuksiin ja nimenomaan niihin meidän käsissämme oleviin tai ainakin meidän toimeenpanovastuullemme tuleviin asioihin. Kuva: Pexels/Gustavo Fring voin sanoa, että komission ehdotuksen teksti tulee elämään ja muokkautumaan monessa vaiheessa, korostaa johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta. Foorumeissa tuetaan ja kehitetään energiatehokkuusinvestointien rahoitukseen liittyvää osaamista ja yhteistyötä investointija rahoitusohjelmien kehittämisessä. Kokemuksesta Aurinkopaneelit ovat yleistyneet viime vuosina Suomessa. Energiatehokkuusdirektiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin käynnissä oleva uusiminen tuovat tullessaan muutoksia ja uusia vaatimuksia, mutta myös mahdollisuuksia. N äihin kysymyksiin etsittiin vastauksia lokakuun alkupuolella järjestetyssä Sustainable Energy Investment Forum: Energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoitus -verkkoseminaarissa. Euroopan komission DG Energia -yksikön edustaja Madis Laaniste korosti puheenvuorossaan komission ehdotusta asettaa energiatehokkuudelle kunnianhimoisemmat tavoitteet. Ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö Kirsi Martinkauppi kertoi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta, joka on osa EU:n elpymisvälinettä, ja jonka kokonaisrahoitusosuus on 40 miljoonaa euroa. Avustuksia jakavat sekä Business Finland että ympäristöministeriö. EU:n kestävän rahoituksen luokittelu ja erityisesti sen käyttöönottoon liittyvät aiheet olivat aiheena paneelikeskustelussa, jossa olivat mukana rahoitus-, kiinteistöja rakennusala. – Päästöoikeuden hinta on ollut nousussa ja ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja, jos sanoo, että varsin monet ennusmerkit viittaavat siihen, että tällainen kehitys jatkuu ja hankkeiden kannattavuus sen myötä paranee. Jotta näitä instrumentteja voidaan hyödyntää tehokkaasti, tarvitaan sekä tietoa että osaamista. Nyt on aika tehdä ilmastonmuutoksen torjunnasta hyvää bisnestä, hän kannusti. Päivän aikana keskusteltiin eri rahoitusinstrumenttien tuomista mahdollisuuksista erityisesti alueiden elpymisen ja korjausrakentamisen näkökulmasta. Pöydällä on vasta komission tuore ehdotus, jonka yksityiskohtien perkaaminen tulee viemään oman aikansa. Sustainable Energy Investment Forum 2 -tilaisuuden järjestivät EU komissio yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa, tilaisuuden tukijoita olivat myös Energiavirasto, ympäristöministeriö sekä Finanssiala ry. Komissio esittää muutosehdotukset joulukuussa annettavassa direktiiviehdotuksessa, toteaa ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä. Komission tuleekin lähem. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyiseen politiikkakehykseen ja liiketoimintakäytäntöihin liittyviä yhteisiä tavoitteita ja kehittämistarpeita. – Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen taustalla ovat muun muassa EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, tarve lisätä energiakorjausten määrää ja mahdollistaa hiilestä irtautuminen rakennuksissa. Juhani Tirkkonen työja elinkeinoministeriön energiaosastolta kuvasi edessä olevaa ilmastopolitiikan haastetta ja muistutti, että hyville energiatehokkuusja päästövähennyshankkeille tulee olemaan kysyntää. Hänen mukaansa viimeaikaisia ehdotuksia tulee tukea mittavilla rahoitustoimilla, jotta energiatehokkuustavoitteet toteutuvat myös käytännöntasolla. – Tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa, toimintatapojen muutosta ja lisätä tuottavuutta. 84 Energiatehokkuuden lisäämiseen ja korjausrakentamiseen tarvitaan investointeja Lisää tietoa ja osaamista min keskustella jäsenvaltioiden kanssa, jotta energiatehokkuuden rahoituksen pullonkauloja voidaan poistaa. Korjaustarve on Suomessa mittava ja alueelliset erot vaikuttavat myös muun muassa hankkeiden saamaan tukeen. Tarvitaan luovaa ajattelua ja tietoa uusista rahoituslähteistä sekä esimerkkejä hyvistä hankkeista. Foorumiin osallistui kutsuttuina yli 50 yritysten, kuntien ja kaupunkien, valtionhallinnon, rahoitusalan sekä järjestöjen edustajaa Suomesta. Suomen elpymispaketin investoinnit suuntautuvat pitkälti laajoihin infrahankkeisiin, jolloin mittakaavaltaan pienempiin energiatehokkuusja korjausrakentamishankkeisiin on tukea etsittävä muualta. Ei riitä, että rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla, vaan yrityksissä, kunnissa ja kaupungeissa pitää osata ja pystyä kehittämään hankkeita niin, että tukimahdollisuuksia voidaan aidosti myös hyödyntää
Partnerit näkevät työn tärkeänä; erityisen tärkeää on heidän mielestään ajantasaisen rahoitusja tukitiedon kokoaminen sekä rajat ylittävät tiedonja kokemusten vaihto. Yhteistyössä on voimaa, sanoo johtava asiantuntija Marja Ola Kaupan liitosta. V altion kestävän kehityksen yhtiö Motiva näkee kestävään rahoitukseen liittyvän tiedontarpeen suurena. 85 Tietoa ja taitoa energiatehokkuuden sekä korjausrakentamisen rahoituksesta Tietohubi korjausrakentamisen tueksi Lämmitysenergian osuus asuinrakennuksen energiankäytöstä voi olla jopa 66 prosenttia ja tyypillisesti 20 prosenttia hoitovastikkeesta käytetään lämmityskustannuksiin. Hankkeessa tullaan kokoamaan kestävän rahoituksen tietohubi, josta niin yritykset kuin kunnat voivat löytää tietoa heille sopivista rahoitusja tukimuodoista. Hankkeen päärahoittajat ovat ympäristöministeriö ja Energiavirasto, sekä Suomen Kuntaliitto ja Kaupan liitto. Esimerkkien ja kokemusten kautta tieto hyvistä käytännöistä, menetelmistä ja muun muassa rahoitusmahdollisuuksista saadaan levitettyä sektorirajojen ulkopuolelle. – Energiatehokkuussopimukset ovat keskeinen keino vastata energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin. Tietohubi kehitetään yhteistyössä toimijoiden kanssa, jotta palvelu vastaa käyttäjien tarpeisiin ja tukee heidän työtään energiatehokkuuden ja muun muassa korjausrakentamisen hankkeiden toteuttamisessa. Tietohubin toteutus on yksi Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian keväällä julkaistun tiekartan toimenpide. Pyöreä pöytä -keskusteluja järjestetään hankkeen aikana muutaman kerran vuodessa keskittyen eri teemoihin. Pyöreä pöytä muodostaa hyvän yhteistyöverkoston energiatehokkuussopimuksiin solmineille yrityksille ja kunnille, muistuttaa yli-insinööri Tiina Sekki Energiavirastosta. Tilaisuudet organisoi Motiva yhdessä hankkeen partnereiden kanssa. Kestävän rahoituksen tietohubi ja pyöreä pöytä -hanke käynnistyy lokakuussa ja jatkuu vuoden 2024 loppupuolelle. Suomen Kuntaliiton energia-asiantuntijan Vesa Peltolan mukaan kestävän rahoituksen kenttä on varsin sirpaleinen ja rahoituksen hakemista pidetään työläänä etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa, joissa resurssit ovat niukat. Pyöreä pöytä Kestävän rahoituksen tietohubi ja pyöreä pöytä -hanke toteutetaan laajassa yhteistyössä, joka ylittää sektorirajat: mukana on kuntaja kiinteistöalojen lisäksi vahvasti kaupan alan ja elinkeinoelämän sekä yrittäjätoiminnan edustusta. Investointeja suunnittelevien täytyy saada kootusti tietoa juuri heille sopivista vaihtoehdoista. – Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää määrää uusia investointeja. – Hankkeen avulla uskomme helpottavamme rahoituksen löytämistä ja löytymistä kuntien kestäville hankkeille, toteaa Peltola. – Energiatehokkuussopimukset ovat keskeinen keino vastata energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin, jatkossa rahoitukseen ja investointeihin liittyvän tiedon jakaminen loppukäyttäjäryhmille korostuu entisestään. Ilmalämpöpumppu lämmittää ja viilentää asunnnon energiatehokkaasti niin talven pakkasilla kuin kesähelteilläkin. Kestävän rahoituksen pyöreät pöydät kokoavat eri alojen toimijat yhteen keskustelemaan, jakamaan tietoa ja kokemuksia sekä kehittämään kestävää rahoitusta. Hienoa että laaja yhteishanke toteutuu, olemme siinä erittäin mielellämme mukana. Laajalla yhteistyöllä voimme vastata tähän tarpeeseen, kestävän rahoituksen tietohubilla, toteaa hankkeen vetäjä Anna Sahiluoma Motiva Oy:sta. – Kiihtyvä muutosvauhti kohti vähähiilisyyttä vaatii rahoituksen valjastamisen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Tietohubissa tullaan työstämään energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoitukseen liittyviä haasteita sekä kehittämään ratkaisuja yhdessä alan toimijoiden kanssa. Mukana ovat myös Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, RAKLI ry sekä Suomen Yrittäjät ry.. – Hanke on tärkeä osa Suomen Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020-2050 toimeenpanoa, jonka tavoitteiden toteutumisessa energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen investoinneilla on merkittävä rooli, korostaa rakennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä. Kaikelle lisäavulle rahoituksen hakemiseen on kaupan yrityksissä suuri tarve
Keväällä 2021 tuomaristo arvioi kilpailuehdotukset ja valitsi jatkoon Alberon ja Klyygan. Tuomaristo huomioi päätöksessään ja palautteessaan kaupunkilaisilta saadut tuhannet kommentit. Voittaja on tarkoitus julkistaa joulukuun lopussa. Kilpailun tuomaristossa on mukana kilpailun järjestäjien lisäksi asiantuntijajäsen Suomen maisema-arkAlberon suunnitteluryhmän esittää, että nykyisen linja-autokentän tilalle rakennetaan talo, jossa on esimerkiksi toimistoja, ravintoloita ja kylpylä kattouima-altaalla. E nsimmäisestä vaiheesta jatkoon päässeet ehdotukset Albero ja Klyyga esitellään uudistuneina. Kilpailussa haetaan ideaa, jonka pohjalta varsinainen rakennussuunnittelu ja kaavoitus käynnistyvät, kertoo Elielinaukion kehitys Oy:n toimitusjohtaja Vesa Olkkola. Kilpailun järjestäjänä toimii Elielinaukion kehitys Oy yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Uudisrakentamisen tulee istua luontevasti arvokkaaseen ympäristöön ja ympäröivään rakennuskantaan. Samalla rakentamisen volyymitavoitetta laskettiin noin neljänneksellä. Selkeä palaute Toisen vaiheen myötä kehitetyt kilpailuehdotukset on julkaistu kaikkien kaupunkilaisten ja muiden alueen kehittämisestä kiinnostuneiden kommentoitavaksi. Uudisrakentaminen voi siis olla huomattavasti korkeampaa kuin mitä alueen maamerkin eli Päärautatieaseman rakennus on. Tavoitteena on luoda Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa sekä tarjota laadukkaita katuja aukiotiloja. Elielinaukion kehitys Oy:n muodostavat alueen kiinteistönomistajat Ilmarinen, OP-Vuokratuotto, VR, SOK, Exilion sekä kiinteistökehittämiseen ja -sijoittamiseen erikoistunut Evata Partners. Nämä kaksi jatkokehiteltyä kilpailuehdotusta ovat julkisesti nähtävillä ja kommentoitavina. Samalla alueelle halutaan suunnitella viihtyisää, turvallista ja palveluiltaan monipuolista kävelykeskustaa, todetaan arkkitehtuurikilpailun saatesanoissa. Rakennuskorkeuden yläraja on sama kuin Postitalon tornimaisen, korkean osan korkeus eli noin 44 metriä meren pinnasta. – Suunnittelukilpailun tavoite on ollut löytää kaupunkikuvallisesti ja toteutuksen näkökulmasta kehityskelpoinen yleisratkaisu. Uuden rakentamisen kokonaistavoite suunnittelualueella on 30 000 neliömetriä, joka on vähemmän kuin vieressä sijaitsevien Postitalo (pinta-ala 41 074) tai Sokoksen tavaratalo (pinta-ala 40 676). Havainnekuva: Elielin kehitys Oy. Tavoitteena on vahvistaa keskustan asemaa houkuttelevana elinkeinoelämän keskuksena ja merkittävänä työpaikkojen keskittymänä. – Tavoitteena on löytää korkeatasoinen ratkaisu sekä uudisrakennusten että ulkotilojen osalta alueen arvokasta historiaa kunnioittaen. Nyt uudistuneina esiteltävät Albero ja Klyyga vastasivat tuomariston mielestä ensimmäisen vaiheen jälkeen parhaiten kilpailuohjelman vaatimuksiin. Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurija konseptikilpailuun kutsuttiin hieman yli vuosi sitten viisi suunnitteluryhmää. 86 Tavoitteena löytää kaupunkikuvallisesti kehityskelpoinen yleisratkaisu Helsingin ydinkeskustaan Elielinaukiolle tulossa 30 000 neliön jättitalo Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevienElielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun toiseen vaiheeseen valittuja kilpailuehdotuksia on kehitetty edelleen kaupunkilaisilta ja tuomaristolta saadun palautteen pohjalta. Tuomaristo toivoo selkeää palautetta siitä, kumman ehdotuksen pohjalta suunnittelua toivotaan jatkettavan. Alueesta halutaan toimivampi etenkin jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda viihtyisä, elävä ja palveluiltaan monipuolinen osa kävelykeskustaa. Tuomaristo esitti Alberon ja Klyygan suunnitteluryhmille myös kehittämistoiveita. Keskustan aseman vahvistamista Elielinaukion ja Asema-aukion alueen uudistaminen on osa laajempaa Helsingin keskustan ja rautatieaseman ympäristön kehittämistä
87
88 kitehtiliitto MARK:sta sekä kansainvälinen ja kotimainen asiantuntijajäsen. – Albero lähtee olemassa olevien rakennusten korkeuksista yhdistäen alueen rakennusten eri mittakaavat. Suunnittelijoiden mukaan Albero täydentää Päärautatieaseman aloittaman kaupunkikuvallisen sommitelman. Albero -suunnitelman laatijat kuvailevat sitä kunnioittavan radikaaliksi, suunnitelma heidän mukaansa vaalii ja täydentää olemassa olevaa ympäristöä. Alberon julkisivumateriaalit ovat lasia ja kuparia, jotka määrittävät myös ympäröiviä rakennuksia. Rakennus jakautuu pienempiin osiin, joiden mittasuhteet määräytyvät ympäröivien rakennusten korkeuksien mukaisesti. Graniittia ja lasia yhdistävään Klyygaan on kaavailtu toimistojen lisäksi esimerkiksi kylpylää, hotellia, kauppoja ja ravintoloita. Suunnitelman tekijöiden mukaan ehdotus yhdistää maanpinnan yläja alapuoliset toiminnot ja hyödyntää nykyisiä rakenteita alueen uudistuksessa. Kivipinnan kuvio perustuu kaupunkirakenteen eri koordinaatistoihin. Maan päällä neliöitä on 27 500. Ympäröivä julkinen tilasarja koostuu eriluonteisista osista: Asema-aukion puisesta kaupunkikalusteesta ja metron sisäänkäynnistä, Helsingin saariston monimuotoisuudesta inspiroituneesta Elielin puistikosta, Elielinaukiosta uuden korttelin ytimessä sekä katutilasta puuriveineen. Ulkotilat muodostavat Alberon juuret. Uusi porrastettu rakennus ja Vltava luovat yhdessä uuden läpikuljettavan korttelin. Se vetäytyy kaupunkikuvassa rakentaen arkaaisen kehyksen uudenlaiselle tavalle yhdistää työ, vapaa-aika ja elämyksellisyys. Kunnioittava radikaali Alberon maanpäällisissä osissa on noin 28 900 neliötä. Väljästi mitoitetun julkisen tilan kivipinta sitoo kaupunkitilan ja rakennukset eheäksi kokonaisuudeksi. Havainnekuva: Elielin kehitys Oy Tavoitteena on vahvistaa keskustan asemaa houkuttelevana elinkeinoelämän keskuksena ja merkittävänä työpaikkojen keskittymänä.. Urbaani vihreä ympäröi Alberoa jatkuen sisätilojen kautta kattoterasseille, kuvaa suunnitteluryhmä edelleen kehitettyä kilpailuehdotustaan. – Uuden keskustakorttelin massoittelu huomioi rautatieaseman matalamman mittakaavan nousten korkeammaksi Postitalon puolella. Klyyga -nimi tulee stadin slangista, se tarkoittaa risteystä. Kaupunkikuvallisena dominanttina säilyy edelleen Helsingin päärautatieasema. Risteys yhdistää Toinen finalistiehdotus Flyyga on muuttunut Alberoa enemmän arkkitehtikilpailun aikana. Klyygaan on kaavailtu toimistojen lisäksi esimerkiksi kylpylää, hotellia, kauppoja ja ravintoloita. Aukioiden ja ulkotilojen sarja yhdistää Töölönlahden merellisen Helsingin eteläosiin. Sisäja ulkotilat virtaavat vapaasti nivoutuen yhteen koko alueella, luoden kutsuvan julkisten aukioiden sarjan kaupunkilaisten käyttöön. Maan päällä neliöitä on 27 500. Kahden vierekkäisen rakennuksen muoto kapenee kattoa kohti. Rakennukseen on suunniteltu esimerkiksi toimistoja, ravintoloita ja kylpylää, jossa olisi kattouima-allas. Elielinaukion ja Asema-aukion väljästi mitoitettu, kävelemistä ja vihreää liikkuvuutta palveleva urbaani matto muodostaa kaupunkitilalle uuden identiteetin, luonnehtii esitystä Klyygan suunnitteluryhmä. – Sen esivalmistettu ”oksisto” tarjoaa paikkoja ja löytämisen iloa olemassa olevaa kunnioittavalla ja uutta tulevaisuutta viitoittavalla tavalla. Rakenneratkaisu koostuu taloudellisesti ja teknisesti optimoidusta puu-teräs-betoni–järjestelmästä. Aiemmin kierrätyslasista muodostunut ja portaittain kohoava julkisivu on nyt yhdistelmä kiveä ja lasia
Nyt Suomen virallinen tavoite on, että vuonna 2030 liikenteessä on 700 000 ladattavaa henkilöautoa, joista vähintään puolet on täyssähköautoja.. Sähköautojen myynnin kasvu näkyy esimerkiksi Valmet Automotiven ja latausasemia valmistavan Kempowerin positiivisina talousuutisina. Edelläkävijä on Norja, jossa vuoden 2020 rekisteröinneistä jo yli puolet oli täyssähköautoja. Lataushybridit huomioiden sähköautojen osuus oli joulukuussa 2020 kolmannes. Kartoituksia myydään myös esimerkiksi latauskartoituksen tai alkukartoituksen nimellä ja niitä tekevät myös monet sähköurakoitsijat ja jotkin energiayhtiöt. Pienissä kokoluokissa sähköautot ovat vielä polttomoottoriserkkujaan kalliimpia, mutta hintaero kutistuu jatkuvasti Sähköautokannan kasvu on lähtenyt nopeaan nousuun ympäri maailmaa. N aapuriyhtiöiden kanssa voi yhdessä varautua sähköautoiluun ja tilata latauspisteiden suunnitteluja urakointityöt kerralla koko kortteliin. – Sähköautot yleistyvät nopeasti niin kaupungeissa kuin myös maaseudulla ja autojen Liikenteen sähköistyminen vaatii sähköautojen latauspisteiden rakentamista taloyhtiöiden pysäköintialueille sekä katujen varsille. Puolet uusista Suomessa vuonna 2020 myydyistä Porscheista oli katumaasturimalli Cayenne-lataushybridejä, ja kolmannes Taycan-täyssähköautoja. Sähköautojen latauspisteet nostavat aina taloyhtiön arvoa, joten kysymyksessä on hyvä investointi tulevaisuutta varten, sanoo energianeuvonnasta vastaava Motivan asiatuntija Päivi Suur-Uski. Taloyhtiöiden kannattaa aloittaa sähköautojen latauksen suunnittelu ja selvittää yhteistyömahdollisuudet lähitaloyhtiöiden kanssa. Sähköautokannan kasvuennusteita onkin jo tarkastettu ylöspäin. 89 Yhteistyö voi vähentää latauspisteiden rakennuskustannuksia Sähköautojen latauspisteita taloyhtiöiden yhteistyöllä Monessa vierekkäisessä taloyhtiössä mietitään parhaillaan sähköautojen latauspisteiden suunnittelua ja toteutusta. Laskennassa huomioidaan kulut enintään 4 000 euroon asti per latausvalmius. Suunta on sama meilläkin. Taloyhtiöiden on järkevää selvittää, voisivatko ne laatia yhdessä tarjouspyyntöjä tai jakaa jollakin muulla tavalla kustannuksia. – Kun parkkialueiden energiakartoituksen tilaa keskitetysti isommalle alueelle, niin se tulee todennäköisesti edullisemmaksi. Valmet Automotive kertoi keväällä 2021 palkkaavansa 1 000 uutta ihmistä autonja akunvalmistukseen, S-ryhmä taas rakentavansa Suomeen valtakunnallisen ABC-latausverkoston suomalaisen Kempowerin latausasemilla. latausasiat on ratkaistava. Esimerkiksi perinteikkään urheiluautovalmistaja Porschen myynnistä Suomessa pelkällä polttomoottorilla liikkuu siis enää murto-osa. Tämä on fiksua esimerkiksi silloin, jos energiakatselmuksessa selviää, että kortteliin on vedettävä pääkaapelilta uusi syöttökaapeli, joka vaatii kaivuuja asfaltointitöitä, sanoo Etelä-Savon energianeuvoja Jukka Sairanen. Monilla taloyhtiöillä on harkinnassa erilaisia remontteja tai hankintoja, kuten aurinkosähköpaneelit tai sähköautojen latauspisteet, joten yhteistyö tuo apua suunnitteluun ja mahdollisesti säästöjä hankintaan. Liikenne sähköistyy Liikenteen sähköistyminen etenee vääjäämättä. Joulukuussa 2020 täyssähköautojen osuus Suomen rekisteröintitilastoissa nousi hetkellisesti 10 prosenttiin. Sähköautojen latauspisteiden rakentamista varten on mahdollista saada tukea Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAlta maksimissaan 35 prosenttia kustannuksista. Ajoissa liikkeelle Energiaviraston rahoittama valtakunnallinen Asiaa energiasta -neuvonta ja maakunnissa toimivat energianeuvojat antavat maksutonta ja puolueetonta neuvontaa muun muassa sähköautojen latauksesta ja auttavat taloyhtiöiden välisessä yhteistyössä. Yhteistyö lähellä sijaitsevien taloyhtiöiden kanssa voi helpottaa sekä suunnittelua että vähentää kustannuksia, kun urakalle saadaan useampi maksaja
Viereiselle tontille rakentuvasta Delfiiniparkki-pysäköintihallista on varattu pysäköintipaikkoja asukkaille, ja halliin on suora yhteys kahdesta alimmasta kerroksesta. Oy Helsingin Atlas -nimiseen tornitaloon tulee 288 korkeatasoista vuokraasuntoa ja kolme liiketilaa. Huomioiden olemassa olevan ylikysynnän, kohteiden erinomaisen sijainnin ja rakentamisen korkean laadun, pidämme näiden kahden asuintornin vuokrausnäkymiä erittäin hyvinä, kertoo Head of Investment Management Europe at Union Investment Martin Schellein Union Investment Real Estate GmbH:sta. Hankkeen kokonaisarvo on noin 100 miljoonaa euroa, josta Skanskan urakkasopimuksen arvo on noin 68 miljoonaa euroa V uosaaren metroaseman ja kauppakeskus Columbuksen läheisyyteen rakennettavaan As. Julkisivun ja katon aurinkopaneelit kattavat osan kiinteistön sähkönkulutuksesta. 90 33-kerroksinen tornitalo Helsingin Vuosaareen Skanska ja Union Investment ovat sopineet 33-kerroksisen tornitalon rakentamisesta Helsingin Vuosaareen. – Vuosaaren tornitalojen kehitystyö on ollut antoisa sekä mielenkiintoinen prosessi, ja Atlas onkin toistaiseksi Skanskan korkein Suomeen rakentama talo. Kohde on A-energialuokkaa, ja sille tavoitellaan myös RTS-ympäristöluokitusta. Atlas sijoittuu osoitteeseen Vuotie 47, ja sen rakentamisen on suunniteltu käynnistyvän lokakuun aikana. Asunnoissa viherhuone Lähes jokaisessa asunnossa on viherhuone, ja ylin kerros on kokonaisuudessaan varattu asukkaiden yhteisille tiloille. Kummankin tornitalon näyttävä julkisivu noudattaa samaa tyyliä, jossa värimaailma muodostuu metallinhohtoisen pronssin sävyisestä betonista, johon on toteutettu graafista As. Kohde valmistuu loppusyksystä 2024. – Atlas ja Hyperion viimeistelevät Vuosaaren eteläosassa sijaitsevan Delfiinikorttelin kehityshankkeen. Olen iloinen, että yhteistyömme jatkuu Union Investmentin kanssa uuden hankkeen myötä, kertoo hankekehitysjohtaja Jukka Haaparanta Skanskalta. Vuosaareen rakennetaan kaksi tornitaloa. Oy Helsingin Atlas -nimiseen tornitaloon tulee 288 korkeatasoista vuokra-asuntoa ja kolme liiketilaa. Havainnekuva: B&M Architects kuviointia. Tehosteena käytetään lisäksi metalliverhousta. Skanska rakentaa parhaillaan viereen myös toista tornitaloa samalle asiakkaalle. Havainnekuva: B&M Architects Julkisivun ja katon aurinkopaneelit kattavat osan kiinteistön sähkönkulutuksesta.
Hyvin järjestetyn fasadin takana on pystytty tekemään häiriötä aiheuttavatkin työvaiheet herkkää naapurustoa huomioiden, perusteluissa todetaan. 91 K aisantunneli ja Grönqvistin talon julkisivuremontti palkittiin Helsingin vuoden katutyömaina. Arviointiraatiin kuuluivat Helen Oy, Rakli, Infra ry, Ficom, Invalidiliitto, Helsingin seudun kauppakamari, HSY, Ilmarinen, HSL ja Helsingin kaupunki. Grönqvistin talon julkisivutyömaa peitettiin tyylikkäästi. Kuva: Annamari Tolonen Grönqvistin talo vuoden kiinteistyömaa Helsingissä. – Päätöksellään raati haluaa painottaa, että ei ole niin sanottua pientä työmaata, kun käsitellään työmaan vaikutuksia. Kuvattu syyskuussa 2021. Kiinteistötyömaista voittajaksi valittiin Ilmarisen enemmistöomistaman Grönqvistin talon julkisivuremontti Kluuvikadun ja Pohjois-Esplanadin kulmauksessa. Parasta pientä työmaata ei ennakkotiedoista poiketen valittu. – Julkisivuremontin ja ravintolan terassin aluevarauksesta kummunnut yhteistyö on tuottanut Helsingin ydinkeskustaan työmaan, jonka olemassaoloa on ollut jopa vaikea huomata. Kisassa haluttiin nostaa esiin esimerkillisiä työmaita ja jakaa hyviä käytäntöjä rakennusalan toimijoiden kesken. Kunniamaininnat saivat Helen Oy:n tilaama ja Maalinja Oy:n toteuttama kaukolämpöja kaukojäähdytystyömaa Runeberginkadulla sekä Raide-Jokerin työmaalohko numero 4 Oulunkylästä Viikinmäkeen. Työmaa sai kiitosta Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy:n toteuttamasta kulissista, jonka takana työ tapahtui. Pienissä työmaissa meillä on kaikista eniten kehitettävää, raati toteaa
– Se on Suomen nuorekkaimpia ja trendikkäimpiä nuorten kuluttajien tihentymiä. Alueesta on muodostunut elintärkeä, logistinen sydän, joka palvelee koko Suomea. Kivijalkamyymälät, raitiovaunut ja Scandic-hotelli elävöittävät myös aluetta, kertoo Vesa Heikkinen. kerroksen näköalakäytävältä pystyy hyvin havainnollistamaan tarinaa alueen historiasta, nykypäivästä ja lähitulevaisuudesta. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun PasilaHub-projekti keskittyy pitkälti Keski-Pasilaan ja Triplaan. Sinne syntyi punaisia ja keltaisia tiilirakennuksia, kaarevia katuja ja puistoja. Kauppakeskus, Messukeskus, Hartwall Arena, Yle, Pasilan kentät ja kirjasto muodostavat tiheän palvelukokonaisuuden ja -verkoston, jollaista ei ole edes uuden Tampereen Kansiareenan yhteydessä, sanoo Vesa Heikkinen. Nousemme virasto-, palveluja asuinkiinteistöihin ja kävelytän heidän mieltään rakennusten välissä olevilla pitkillä pienkaduilla. Kuva: Shutterstock, Karavanov_Lev H aaga-Helia ammattikorkeakoulun yliopettaja Vesa Heikkisellä on tapana aloittaa restonomija tradenomi ylempi amk-opintojen tulevaisuuksien tutkimus -opintojakso kertomalla heille Pasilan toimintaympäristöstä. 92 Helsingin Pasilan sielua etsimässä Muumiolähiöstä kaupalliseksi ytimeksi Suomen merkittävin elämysja mediakeskittymä on Pasilassa. Sovelluksena ovat kohteen palveluinfra ja hybridikuluttajat. Kiteytän alueen VR:n minikaupungiksi, jonne oli suunnitteilla jättikalusteliikkeitä ja suurkohteita. – Välillä on pakko pysähtyä tuumimaan, miksi alueelle ei päässyt syntymään varsinaista katuelämää, vaan alue on varsin autio iltaisin messuaukiota ja velodromia lukuunottamatta, selvittää Vesa Heikkinen. Tehokas virastokaupunginosa Tarina jatkuu, miten tunteettoman elottomasta muumioalueesta ja tehokkaasta virastokaupunginosasta otettiin hieman opiksi Länsi-Pasilan uudisrakentamisessa. Lisäksi kaupungin parhaat lenkkija pyöräilypolut ovat aivan liepeillä, hän jatkaa. Etelä-Pasilan rajoja on vaikeaa piirtää, mutta Vesa Heikkinen loihtii opiskelijoiden eteen tulevan Trigoni-pilvenpiirtäjäkeskittymän. Kyseessä on kokonaisvaltainen kuvaus siitä, mitkä tekijät toimivat kasvun ja kehityksen vetureina ja millaisia ilmiöitä kuplii pinnan alla. Helsingin Pasila on Haaga-Helian ammattikorkeakoulun yliopettaja Vesa Heikkisen mukaan Pasila on Suomen nuorekkaimpia ja trendikkäimpiä nuorten kuluttajien tihentymiä. – Maalaan heille markkinakuvaa Itä-Pasilasta (IPA), Etelä-Pasilasta (EPA), Pohjois-Pasilasta (PoPa), Länsi-Pasilasta (LäPa) ja Keski-Pasilasta (KePa). – Tarinankerronta alkaa Itä-Pasilasta, tuosta strukturalistien kompaktista teollisuusutopiasta, josta rakennusja betonielementtiteollisuus ottivat 1970-luvulla vallan. Teorian ja empirian kytkee yhteen pehmeä ja liiketoimintastrateginen PESTEL-analyysi. – Syntyy merkittävä alue, joka yhdistää Pasilan Töölöön, Alppilaan, Laaksoon ja Meilahteen. Se on urbaani mosaiikki, jonka ytimenä on pääkampuksemme.. Olennaista visuaalisessa kerronnassa on kuvata ja tulkita liiketoimintaympäristön muutosta kokemuksellisesti ilman ainoatakaan PP-kalvoa, kertoo Heikkinen. Kuljetan kuulijoita Itä-Pasilan ”mäelle”. Se on myös lähtölaukaus opiskelijoiden pienryhmätöihin, joissa he tekevät alueanalyyseja nuorten kuluttajien kannalta. Yliopettaja Vesa Heikkinen vie opiskelijat kävelylle Pasilaan ja sen eri kerrostumiin. – Pohjois-Pasila on selvä markkinakuvauksen kasvualue. – Kokonaistarinan kertominen vie usein tunninkin, koska keskustelumme etenee Pasilan kilpailullisesta asemasta sekä liittymäpinnoista ja eroista keskustaan, Kalasatamaan, Jätkäsaareen ja Otaniemeen. Teoreettisina aineksina toimivat megatrendit, ennusteet ja skenaariot. Pääkampuksemme 8. Vesa Heikkisen mukaan Pasilan sielu on sen moderniudessa ja dynaamisuudessa. Alue on Helsingin tulevaisuuskuvassa yksi tärkeimmistä, kehittyvistä kaupunkialueista sekä palveluliiketoiminnan kasvualueista. Ennakoimme myös HIFK Gardenin tuloa, miten Pasila kytkeytyy Töölöön kiinni. – Länsi-Pasila onkin monimuotoisempi matalampien rakennusten ansiosta. Nyt se on nopeasti kehittynyt uudisrakennusalue, jonka kerrostaloasunnot houkuttavat maakunnista muuttavia nuoria aikuisia ja pariskuntia. – Suomen merkittävin elämysja mediakeskittymä on juuri Pasilassa
Saatujen kirjallisten tietojen perusteella isännöitsijä arvioi hallituksen kanssa, mihin toimenpiteisiin asiassa kannattaa ryhtyä. – Toistuvista häiriöstä kannattaa pitää kirjaa, josta käy ilmi, milloin, minkälaista ja kuinka usein häiriöitä ilmenee. Tiehankkeen työllistävä vaikutus oli parhaimmillaan 520 rakentajaa ja hankkeessa kertyi noin 2 miljoonaa työtuntia. Yörauha ei kuitenRakentamisen ja remontoinnin erikoistapahtuma Raksassa julkistettiin perinteisesti Lahden Rakentajien Yhdistyksen valitsema Vuoden Rakentaja. Kuva: Isännöintiliitto Miksi äänekkäitä bileitä toistuvasti pitävää ei häädetä. Rakentaminen kokonaisuutena supistui viime vuonna 4 prosenttia, mutta täksi ja ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennakoi parin prosentin kasvua. Se, mikä kenellekin on häiritsevää, on yksilöllistä. Hyvä naapuri oli yhtenä hankkeen kantavana teemana toteutuksen alusta lähtien. naapuri, sanoo Jenni Valkama. Kehätien rakentaminen alkoi vuonna 2017 ja se avautui käyttöön 8.12.2020. Tämä tarkoittaa sitä, että häiriöstä kärsivän asukkaan on ilmoitettava isännöinnille häiriöstä kirjallisesti ja omalla nimellään. Miksi esimerkiksi toistuvasti äänekkäitä kotibileitä pitävä naapuri ei saa häätöä. Jos muut keinot eivät riitä ja häiriöt jatkuvat, voi hallintaanottoon olla perusteita. Rakennushankkeena pyrittiin olemaan hyvänä naapurina niin alueen asukkaille kuin elinkeinoelämällekin. Tällä kertaa palkinnon sai Väylävirasto. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama huomauttaa, että suurin osa naapurista kantautuvista äänistä on normaalia elämää. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa. Kirjallisia todisteita Jotta taloyhtiö voi puuttua häiritsevään elämään, pitää asia voida todentaa. Ei taloyhtiö voi noin vain heittää ketään pihalle asunnosta, jos joku tai jotkut kokevat hänen elämäntapansa häiritseväksi, huomauttaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama. Suurin osa normaalia elämään Yleisesti ottaen suurin osa naapurista kantautuvista äänistä on normaalia elämää, jota ei voi rajoittaa. Väyläviraston suuri moottoritiehanke toteutettiin haastavissa olosuhteissa ja välillä hyvin lähellä olemassa olevaa infraa ja asutusta. Myös talon rakenteet vaikuttavat siihen, miten hyvin äänet kuuluvat mihinkin asuntoon. Kehätiellä on pituutta 13 kilometriä. Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuus koostui kahdesta eri hankeosasta, jotka toteutettiin kolmena urakkana. Taloyhtiön tapa hoitaa häiritsevään elämään liittyviä tapauksia uhmaa monen asukkaan oikeustajua. Taloyhtiön ainoa tapa puuttua on hallintaanotto, ja se on keinona usein tehoton, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama. Väylävirasto palkittiin Raksamessuilla Vuoden Rakentajana Rakentamisen kasvu näkyy tukkumyynnissä Pohjolan Voima vähensi päästöjä Pohjolan Voiman lämpövoimalaitoksissa on saavutettu merkittäviä päästövähennyksiä ja säästetty energiaa pienentämällä suunnitelmallisesti laitosten minimitehoja ja samalla hukkaenergiaa. Rakentamisen suhdannekäänne on ollut nopea. Uhkana ovat kuitenkin kustannusten nousu ja komponenttien saatavuus. Toisen kvarttaalin kasvu oli 11 prosenttia ja kolmannen kvarttaalin 13 prosenttia. 93 Tukkumyynnissä näkyvät niin rakentamisen kasvu kuin valmistavan teollisuuden haasteetkin Tämän vuoden kolmannella kvartaalilla myynti oli hyvässä vedossa. Voimalaitosten tekniset minimitehot on aikanaan suunniteltu niin isoiksi, että vähäisen energiantarpeen kausina niissä joudutaan ohjaamaan osa tuotetusta lämmöstä vesistöön tai ilmaan, johtava asiantuntija Juha Kouki Pohjolan Voimasta kertoo.. Myös hankkeen työturvallisuuteen panostaminen toi hyviä tuloksia. Myös LVI-tukkumyynti on kääntynyt ensimmäisen kvartaalin negatiivisen tuloksen jälkeen selvään kasvuun. Hän ei ehkä tiedä, miten hyvin esimerkiksi soittimen ääni kantaa tai että koira haukkuu yksin ollessaan, toteaa Jenni Valkama. Rakentajan nyt 17. Perusteena valinnalle oli Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie -hanke. Yhdistys on perustettu vuonna 1953 ja sillä on jäseninään noin 300 rakennusalan ammattilaista. Kannattaa kysyä myös muilta naapureilta, häiritseekö meteli heitäkin. – Kyse on siitä, että monet voimalaitokset ovat asiakkaiden tämän päivän lämpöenergian tarpeeseen nähden liian suuria. Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua häiriöön ovat paremmat, jos häiriötä kokee useampi kuin yksi kaan tarkoita, etteikö esimerkiksi vuorotyöläinen saisi liikkua rapussa tai käydä suihkussa. Taustalla on ollut asiakkaiden vähentynyt lämpöenergiantarve. Monessa taloyhtiön järjestyssäännöissä on merkintä yörauhasta, jolloin asukkailta toivotaan hiljaisuutta. T aloyhtiöissä ei juurikaan käytetä asuntojen hallintaanottoa, koska siinä on taloyhtiölle monia hankaluuksia. – Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein. – Jos naapuri häiritsee tai viereisen asunnon äänet ärsyttävät, kannattaa aivan ensimmäisenä ottaa asia puheeksi naapurin kanssa. kertaa valinnut Lahden Rakentajien Yhdistys ry edustaa Lahdessa rakentamisen eri tahoja. Ongelmaksi voi tulla myös hallintaanotetun asunnon käyttö: taloyhtiöllä on velvollisuus vuokrata huoneisto, eikä vuokralaisen löytyminen ole välttämättä helppoa ainakaan kasvukeskusten ulkopuolella
0103372720 • www.ovella.. ovella® systems organisoi vuonna 2021. ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. Koko Uudenmaan alueella. KAIKKI KATTOTYÖT KATTOREMONTIT HUOLTO JA KORJAUSTYÖT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOPESUT JA SAMMALEEN POISTOT KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. • info:ovella@ovella.. LIIKEHAKEMISTO 94 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. FI10333) • järjestyksessä säällä kuin säällä! • kestävä ja muodokas pyöräparkki! • Varusteet: kumpare, organisointiketju, katos, sähköpyöränlataus. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Kattoremontit Ovella Systems Oy • P. Kysy nyt 3. www.2727350.. ovella® Citypark® PYÖRÄNOJA (Pat.Reg
09-726 0077 O Y ASIANTUNTIJAMESTARIT LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LIIKEHAKEMISTO 95 Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Teuvo Pakkalan tie 8 N, 00400 Helsinki Puh. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Kiinteistö Kiinteistö & energia Konevuokraus Rakennussuunnittelu
Kokeilussa selvitetään, voisiko uuden astian avulla pidentää biojäteastian tyhjennysväliä nykyisestä kahdesta viikosta. AFRYn omistukseen siirtyvät myös Vahanen Environment Oy, Vahanen Development Oy ja RTC Vahanen Turku Oy, joissa Vahanen-yhtiöt on vähemmistöosakkaana. Uuden jätelakiesityksen mukaan biojätteen keräys on laajenemassa lähivuosina merkittävästi.. He pakkaavat biojätteensä HSY:n jakamiin biojätepusseihin ja arvioivat jäteastian hajua tilatessaan sille tyhjennyksen. Yrityskauppa vaatii vielä ennen vahvistumistaan Kilpailuja kuluttajaviraston hyväksynnän. Näin HSY saa asiakkailtaan tärkeää tietoa uudenlaisen astian toimivuudesta. Kokeilun osallistujat tilaavat tuulettuvalle biojäteastialle tyhjennyksen, kun se on tarpeen. Erovuorossa olleista jatkokauden saivat Katariina Haigh, Paul Nouro ja Martti Suomela. Lähes viisinkertainen määrä asukkaita haki mukaan vuoden kestävään maksuttomaan kokeiluun. – Olemme laadukkaalla toiminnallamme herättäneet vahvaa kiinnostusta kilpailijoissa ja sidosryhmissä. Päätöstä odotetaan viimeistään vuoden loppuun mennessä. Uudet jäteastiat saapuivat kokeilijoiden pihoille syyskuun lopussa. Uskomme, että niin asiakkaamme kuin henkilöstömmekin hyötyvät liittymisestä yhteen maineikkaan, vakavaraisen ja monialaisen konsernin kanssa, sanoo Vahanen-yhtiöiden konsernijohtaja Risto Räty. Vuosikokous valitsi äänestyksessä hallitukseen seuraavat uudet jäsenet; Jussi Aikala, Tuula Jurmu, Olli-Veikko Kurvinen ja Tarja Teräväinen. Kiinteistöliitto Uusimaan johtoon Juhani Aalto Hallituksen puheenjohtaja vaihtui Kiinteistö ja Energia numerossa 3/2021 kerrottiin helsinkiläisessä Kivelankatu 1B -asunto-osakeyhtiössä tehdystä energiaremontista. – Vahasen avulla voimme tarjota entistä monipuolisempia ja kattavampia palveluita suomalaiselle kiinteistösektorille ja vahvistaa ympäristöosaamistamme ja siten tukea asiakkaitamme suuremmissa ja vaativammissa hankkeissa. Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja Olavi Merikanto ja varapuheenjohtaja Pentti Vähäkuopus eivät enää asettuneet ehdolle hallitukseen. Tuulettuvan biojäteastian kokeilussa selvitetään, voisiko biojäteastian tyhjennysväliä pidentää nykyisestä kahdesta viikosta. Jutussa haastateltu Jari Kajas ei ole enää Kivelänkatu 1b:n hallituksen puheenjohtaja kuten jutussa kerrottiin. – Käynnissä olevat projektit jatkuvat sujuvasti tuttujen asiantuntijoiden kanssa. 96 Kiinteistöliitto Uusimaa järjesti jo kolmesti koronan vuoksi siirretyn sääntömääräisen vuosikokouksensa 28.9.2021. Kokoukseen osallistui jäsentalojen edustajia niin hotelli Presidentin auditoriossa kuin etäyhteydellä, molempiin reilut 60 osallistujaa. Hallituksessa jatkavat Juhani Aalto, Juhana Heikonen, Olavi Kailari, Saku Lehtinen, Anssi Ticklén, Hannu Sjöblom ja Mika Vesterinen. Kajas oli vuosien ajan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, ja hän oli käynnistämässä taloyhtiön energiaremonttia. Oikaisu Helsingin seudun ympäristöpalvelut kokeilee uudenlaista tuulettuvaa biojäteastiaa 150 pientalolla. Hallitus piti järjestäytymiskokouksen 6.10.2021, jossa uudeksi puheenjohtajaksi nousi diplomi-insinööri, executive MBA Juhani Aalto, 59 ja uudeksi varapuheenjohtajaksi maaja metsätieteiden kandidaatti Paul Nouro, 56. Perinteistä biojäteastiaa parempi “ilmastointi” pitää biojätteen kuivempana, mikä voi vähentää jätteiden muodostamaa hajua. HSY jakoi kokeilun osallistujille erilaisia biojätepusseja, joita he käyttävät biojätteensä pakkaamiseen. Vahasen asiakkaiden näkökulmasta tilanne paranee entisestään. Olemme saaneet useita yhteydenottoja varteenotettavilta ostajaehdokkailta, ja harkittuamme asiaa huolellisesti vastasimme myöntävästi AFRYlle. Yhdistymisen myötä palvelukapasiVahanen-yhtiöt siirtyy AFRYn omistukseen teettimme vain kasvaajapystymme vastaamaan asiakkaidemme ja markkinoiden tarpeisiin entistä paremmin, toteaa Räty. Tuulettuvassa biojäteastiassa on tuuletusaukkoja ja välipohja, jonka alle biojätteen mahdolliset nesteet valuvat. Tämä on yksi tapa, jolla HSY kehittää biojätteen keräyksestä entistä ympäristöystävällisempää ja edullisempaa asukkaille. Kokous pidettiin kehittävässä hengessä ja jäsenet saivat äänensä kuuluviin, niin puheenvuoroissa kuin tehdyissä päätöksissä. Kuva: Jere Hyppönen Tuulettuva jäteastia tyhjennetään vain tilauksesta tilata tyhjennys, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen. AFRYn Suomen maajohtaja Kalle Rasinmäki (vas.) ja Vahanenyhtiöiden konsernijohtaja Risto Räty iloitsevat yrityskaupasta. Vahasen vahva osaaminen ja koko rakentamisen ja kiinteistöjen elinkaaren kattavat palvelut antavat meille uusia mahdollisuuksia vauhdittaa kiinteistöille suunnattuja, strategiamme ytimessä olevia kestäviä ja digitaalisia ratkaisuja, sanoo AFRYn Suomen maajohtaja Kalle Rasinmäki. – Seuraamme kokeilussa vaikuttaako pussin tyyppi siihen, kuinka usein ja mistä syistä tuulettuvalle biojäteastialle täytyy Vahanen-yhtiöt on tehnyt sopimuksen emoja tytäryhtiöidensä koko osakekannan myynnistä suunnitteluja konsultointiyhtiö AFRYlle. Kokous oli yhdistyksen historian pisin, lähes kahdeksan tuntia, viisi äänestystä sekä lukuisia puheenvuoroja. AFRYn tavoitteena on vahvistaa jalansijaa Pohjoismaissa
Saaristotien varrella Paraisissa sijaitsevien kahden eri salmen ylittävien siltojen uudistaminen on teknisesti vaativa projekti. Keskuskauppakamarin tuoreimpien vuotta 2020 koskevien tilastojen mukaan toimitilojen ja erityiskohteiden arviokirjojen määrä kasvoi 17 prosentilla edellisvuodesta koronasta huolimatta. Vastaava saman mittakaavan vinoköysisilta valmistui Suomessa lähes 30 vuotta sitten. Allianssimallinen hanke toteutetaan aina kahdessa vaiheessa – ensimmäinen vaihe on kehitysvaihe, jossa toteutuksen läpimeno suunnitellaan, tehdään yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat ja sovitaan tavoitekustannuksesta. Kehitystyön myötä alueelle arvioidaan 2020ja 2030-luvuilla syntyvän merkittävästi lisää työpaikkoja sekä asuinalue lähes 3000 ihmiselle. Suurpellon Henttaan puistokadulle on valmistunut Asuntosäätiön 34 uutta asumisoikeusasuntoa, joiden koot vaihtelevat yksiöistä tilaviin viiden huoneen asuntoihin. Erityisesti toimitilojen ja erityiskohteiden arvonmäärityksiä tekevistä yleisauktorisoiduista kiinteistöarvioitsijoista kolmannes katsoo arviokirjatilausten määrän kasvaneen viimeisen vuoden aikana. Kolmessa vaiheessa toteutettavassa kaupassa Jyväskylässä sijaitseva Keski-Suomen keskussairaalan vanha alue (’’Kukkula’’) rakennuksineen sekä Ääneskoskella sijaitseva Sisä-Suomen sairaala-alue vaihtavat omistajaa. Kehitys alkaa Kukkula-alueen kehitys uudeksi asuinja työpaikka-alueeksi alkaa. Väylävirasto ja Kreate ovat allekirjoittaneet kehitysvaiheen allianssisopimuksen Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hankkeesta, joka tulee olemaa yksi Suomen vaativimmista siltaurakoista. AKA-arvioijien asiantuntemusta kiinteistöjen arvonmäärityksessä käytetään etenkin vaativissa kohteissa, haasteellisessa markkinatilanteessa tai erityistä puolueettomuutta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa. Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen näkee nyt tehdyn kaupan myönteisenä sekä Keski-Suomen kuntien että tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta. Käytöstämme vapautuneet tilat eivät jää rasittamaan sairaanhoitopiirin, Keski-Suomen kuntien ja tulevan hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa. Hessundinsalmeen rakennetaan lähes 300 metrin pituinen silta, jossa pisin jänneväli on noin 100 metriä. Jyväskylä on vetovoimainen kasvukeskus. Ainoana maantieyhteytenä toimivien nykyisten siltojen viereen rakennetaan uudet sillat. Asuntosäätiö rakennutti Espoon Suurpeltoon 95 uutta asuntoa. Tätä sopimusta edeltänyt neuvottelumenettely on auttanut varmistamaan, että meillä on hankkeessa oikea osaaminen, sekä edellytys avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön, kertoo projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta. Samalla ostajayritys on solminut Sairaanhoitopiirin kanssa vuokrasopimuksen, joka koskee rajattua osaa Kukkulan toimitiloista. Alueelle tulevan asumisen ohella työpaikat ovat kehittyvälle kaupungille elinvoiman ilmentymä. 97 Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri on solminut Investors Housen, Ovaron ja Royal Housen tasaosuuksin omistamien yhteisyritysten kanssa mittavan, yhteensä 46 miljoonan euron arvoisen kiinteistökaupan. Kukkula-hanke edustaa laajamittaista kaupunkikehitystä, jonka tuloksena syntyy uusi kaupunginosa työpaikkoineen ja asumismahdollisuuksineen sekä täydentyvine palveluineen. Hämeeseen saatiin uusi auktorisoitu kiinteistöarvioija, kun Linnan Kehityksen sijoittumispalvelutiimin johtajana työskentelevä Ari Räsänen läpäisi Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan järjestämän AKA-kokeen. Asuntosäätiö on yksi suurimpia suomalaisia asuinkiinteistöjen omistajia Suomessa. Kaiken kaikkiaan samaan Henttaan puistokatu 18:n pihapiiriin tulee 95 uutta asuntoa, kun kohteeseen valmistuu lokakuun lopussa 61 Asuntosäätiön vuokra-asuntoa. – Vasta tämän jälkeen tehdään toteutuspäätös. Vuokra-asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä viiden huoneen asuntoihin, ja asukasvalinnoissa on noudatettu tulorajoja. Alueen kehitystä varten perustettu yhteisyritys Jyväskylän Kukkulan Kehitys Oy avaa yrityksille ja yrittäjille ideointikisan siitä, mitä alueen säilytettävissä osissa voitaisiin tehdä. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet ja ensimmäisen kerroksen asunnoissa terassit. Auktorisoitua kiinteistöarvioijaa käytetään yhä useammin pankin vaatimuksesta lainan vakuutena käytetyn kiinteistön arvon määrityksessä. Paraisilla vaativa siltaurakka Jyväskylän vanhan keskussairaalan omistus vaihtuu Suurpeltoon Espooseen valmistui syyskuun lopussa 34 uutta asumisoikeusasuntoa ja lokakuussa 61 uutta vuokra-asuntoa. Keskuskauppakamarin kiinteistöarvioijille tekemän kyselyn mukaan tarve auktorisoidun arvioijan suorittamaan kiinteistöjen arvonmääritykseen on tasaisessa kasvussa. Allianssin perusperiaatteita ovat läpinäkyvyys, luottamus, yhdessä sovittu riskien jako, yhteisvastuullisuus ja yhteinen päätöksenteko hankkeen parhaaksi. Uusien siltojen valmistuttua vanhat puretaan. Ari Räsänen suoritti laajimman AKA-kokeen eli yleisauktorisoinnin, mikä mahdollistaa muun muassa asuntokiinteistöjen, maatalousja metsäkiinteistöjen, toimitilojen ja erityiskohteiden arvioinnin esimerkiksi kiinteistökauppaa, vakuutta tai vaikka investointia varten. – Sairaanhoitopiirille kiinteistökauppa on monin tavoin tavoiteltu, hyvin ajoittuva ja myönteinen ratkaisu. Henttaan Puistokatu 18:n rakentajana on toiminut Hausia Oy ja suunnittelusta on vastannut Juha Mutanen Oy. Keskustan tuntumassa sijaitseva Kukkula-alue on Sairaala Novan myötä jo nyt yli 3 000 hengen työpaikkakeskittymä ja korkean osaamisen alue, jossa hoidetaan keskisuomalaisia ihmisiä. Kehittyvä liiketoimintaja asuinalue lisää olennaisesti vetovoimaamme henkilöstön rekrytoinnissa tulevaisuudessa, kun tarjolla on asuntoja ja palveluja aivan työpaikan vieressä. Uusi auktorisoitu kiinteistöarvioija Hämeeseen. Kuva: Asuntosäätiö Asuntosäätiö rakentaa lähes 100 uutta asuntoa Espoon Suurpeltoon Kaikkein vaativimpia arvonmäärityksiä tekevien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) määrä kasvoi Suomessa 29 arvioijalla. Kirjalansalmen ylitse rakennetaan vinoköysisilta, jonka kokonaispituus on yli 600 metriä ja pisin jänneväli noin 250 metriä
– Elinkaarinäkökulmasta ylläpito muodostaa lopulta merkittävän kuluerän, joka kasvaa kiinteistön iän myötä. Näihin ei silti panosteta riittävästi eikä puhtauden ammattilaisten näkemyksiä oteta huomioon riittävässä määrin. Sähkösuunnittelu Macel Oy:n toimitusjohtaja Jari Vahekoski toimii jatkossa Granlund Häme Oy:n aluejohtajana Forssassa ja hänestä tulee myös Granlund Häme Oy:n osakas. – Ylläpito ja ylläpidon toimintaedellytykset pitää ottaa mukaan jo rakennushankkeiden suunnittelussa niin, että tilojen puhtaus, hoito ja huolto voidaan tehdä riittävällä tasolla ja kustannustehokkaasti läpi rakennuksen koko elinkaaren, muistuttaa Puhtaustieto Oy:n toimitusjohtaja Marjatta Lausjärvi. Osakekaupan myötä Granlund saa toimipisteen Forssaan. Ristiriita olemassa Marjatta Lausjärven mukaan ristiriita arkkitehtija sisustussuunnittelun ja tilojen päivittäisen ylläpidon välillä heikentää tilojen. Osana Granlund-konsernia tulevaisuuden paikalliseen palveluvalikoimaan kuuluu myös LVIja rakennusautomaatiosuunnittelua. Julkisten rakennusten ylläpidon kustannukset ovat jopa 2,4 miljardia euroa, josta yksistään siivouksen osuus oli noin 30 prosenttia. Granlund Häme Oy on ostanut forssalaisen Sähkösuunnittelu Macel Oy:n. Macelin työntekijät jatkavat työtään samassa rakennuksessa, joka tunnetaan jatkossa Granlundin Forssan toimipisteenä. – Puhtausalan ammattilaiset ja asiantuntijat seuraavat päivittäin työssään tilojen kuntoa ja voivat tarjota korvaamatonta tietotaitoa toiminnallisuutta, puhtauden laatua ja nostaa merkittävästi päivittäisiä ylläpidon kustannuksia. – Helsingin yliopisto huomioi laadukkaan ylläpidon edellytykset jo rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa ja hyödyntää siivouspalveluhenkilöstönsä asiantuntijuutta tässä. Myös ennakoivan kiinteistönhoidon näkökulmasta puhtauden ylläpito on keskeinen osatekijä. Puhtauden ylläpito on keskeistä kaikkien tilojen käytettävyydelle. Yrityksen toimisto sijaitsee Forssan keskustassa historiallisella Finlaysonin alueella vanhassa pehtoorin asunnossa. Mikael Fjäder CRH:n Suomen maajohtajaksi Rudus Oy:n toimitusjohtaja Mikael Fjäder on nimitetty emoyhtiö CRH:n Suomen maajohtajaksi 1.11.2021 alkaen vastuualueenaan CRH:n toiminnot Suomessa. Helsingin yliopistolla on noin 500 000 neliötä ylläpidettäviä tiloja. Näin pyritään varmistamaan kiinteistön tuotto ja arvon säilyminen, Helsingin yliopiston toimitiloista ja kiinteistöistä vastaava toimitilajohtaja Teppo Salmikivi kertoo. Tämä käy kalliiksi myös kiinteistöjen ylläpitokustannusten näkökulmasta seuraavien kymmenien vuosien aikana. Tunnustus yliopistolle Kiinteistöja puhtauspalvelualan koulutusja mediatalo Puhtaustieto Oy on palkinnut Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy:n vuoden puhtausalan yrityksenä. Palkinto myönnetään yritykselle tai yhteisölle, joka kehittää pitkäjänteisesti toimintaansa ja henkilöstönsä ammattitaitoa sekä toimii aktiivisesti ja ulospäin suuntautuneesti toimintaympäristössään. Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy on aktiivisesti ja suunnitelmallisesti kehittänyt tilojensa toiminnallisuutta nostamalla tilojen ylläpidon edellytykset keskiöön. – Kiinteistöille tulisi tehdä normaalin käyttöönottotarkastuksen yhteydessä myös ylläpidon toimivuustarkastus palo-, ilmanvaihtoja teknisten järjestelmien tarkastusten tapaan, Lausjärvi ehdottaa. 98 Ylläpitoratkaisut unohdetaan liian usein Korkeat tilat ja pintamateriaaliratkaisut eivät ole ongelma, jos niiden ylläpitoratkaisut suunnitellaan valmiiksi. Jälkikäteen puutteita sekä virheitä on kallista ja vaikeaa korjata, hän jatkaa. Lisäksi he ovat aktiivisesti kehittäneet hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja puhtauden tuottamiseen tiloissaan, sanoo toimitilaja käyttäjäpalveluista vastaava johtaja Rita Läspä. Myös rakenteilla olevassa Forssan uudessa koulukeskuksessa Macel toimii sähkösuunnittelijana. Vaativaan automaatioja sähkösuunnitteluun erikoistunut Macel tekee suunnittelua varsin laajalla sektorilla omakotitaloista sairaaloihin ja teollisuuteen. Granlund laajenee Forssaan suunnittelun tueksi ja mahdollisten epäkohtien havaitsemiseksi ajoissa. Granlund Häme työllistää fuusion jälkeen 23 henkilöä. Näiden tulisi tukea ylläpidon edellytyksiä läpi kiinteistön koko elinkaaren. Yrityskaupan myötä Macelin viisi työntekijää siirtyy Granlundille vanhoina työntekijöinä. Ylläpidon toimivuudelle tulisi asettaa kriteerit ja niiden toteutumista tulisi valvoa. – Näiden ei pitäisi olla toisistaan erillisiä osa-alueita rakennushankkeissa, vaan ylläpito pitäisi ottaa huomioon hankkeen joka vaiheessa. Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy on noin 300 henkeä työllistävä inhouse-yhtiö, joka tuottaa yliopiston tiloihin tarvittavat kiinteistöpalvelut, kuten siivous-, vahtimestari-, huolto-, kunnossapitoja rakennuttamispalvelut. Tällä hetkellä Macelin suunnittelijoita työllistävät esimerkiksi biolaitokset: vanhoja laitoksia saneerataan ja uusia rakennetaan. Ruduksen toiminnan ytimen muodostavat betoni, betonituotteet, erilaiset kiviainekset, murskausurakointi ja kierrätys. Sähkösuunnittelu Macel Oy:n ja Granlund Häme Oy:n fuusio on valmis kesällä 2022. Asiakkaina ovat usein myös kaupungit ja kunnat. Ylätasot ja vaikeasti tavoitettavat tilat keräävät pölyä ja heikentävät sisäilman laatua. Kuva: Puhtaustieto PT Toimitilojen sisäolosuhteet vaikuttavat suoraan terveyteen, viihtyvyyteen ja opiskelutai työtehoon. Niiden toimintaedellytyksiin ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota suunnitteluvaiheessa. Kiinteistöjen ylläpitoja puhtauspalvelut ovat keskeisiä tukipalveluja tilojen toiminnallisuudessa. Vuonna 1998 perustettu Sähkösuunnittelu Macel Oy:stä tuli osa Granlund-konsernia, kun Granlund Häme Oy osti sen osakekannan. Alkujaan Sähkösuunnittelu Macel Oy perustettiin teollisuuden sähkösuunnittelutarpeeseen. Granlund Häme Oy:n päätoimipaikka on Hämeenlinna ja sillä on Forssan lisäksi toimisto Riihimäellä. – Kiinteistö, joka on helposti ylläpidettävä ja huollettava tulee elinkaarensa aikana huomattavasti edullisemmaksi kuin kiinteistö, jota on hankala ylläpitää. Perusopetuksen rakennuksien siivouskustannukset vaihtelivat laajasti puolestatoista eurosta kolmeen neliöön per neliö. Tämän tulisi näkyä myös kaikissa suunnitteluratkaisuissa: tilasuunnittelussa, pintaratkaisuissa, huoltotilojen mitoituksessa sekä käytettyjen huoltovälineiden laadussa. Vuonna 2005 toiminta laajennettiin koskemaan myös rakennusten sähkösuunnittelua. – Rakennushankkeille asetettavissa tavoitteissa otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon myös rakennuksen tehokas hoito, huolto ja kunnossapito sekä kiinteistökannan korjausja rakennustöiden ohjelmointi
tyylistä tinkimättä.. Riippumatta siitä, tarvitaanko hissiä asuinkerrostaloon, julkiseen rakennukseen tai vanhan kunnostukseen ja nykyaikaistamiseen, meillä on ratkaisu sinulle . CIBES AMSLIFT OY | 010 8393 000 | info@amslift.fi | amslift.fi Amslift – kun hissi ratkaisee. Amslift tarjoaa rakennuksiin laajan valikoiman täysin räätälöitäviä, modernin hissitekniikan jälkiasennushissejä
Helppo käyttää Monipuolinen Käy koneeseen kuin koneeseen Edullinen käyttää Esteri Koman käyttö on yksinkertaista. Yhden koneen versiossa pelkkä lähimaksukortin vilautus lukijalle riittää. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com Uusimaa Jyrki Haatainen, 050 533 0806 Kim Karling, 040 501 1235 Harri Karling, 0400 447 828 Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044 752 3575 Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400 179 059 Pirkanmaa Jan Lehtonen, (03) 233 3236 Keski-Suomi Kari Tiihonen, 040 730 0077 Pohjanmaa Arto Kuparinen, 0400 663 484 Itä-Suomi Risto Ollila, 0500 543 099 Pohjois-Suomi Pekka Kurttila, 040 527 5871 Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme. Koma on kytkettävissä kaiken merkkisiin ja ikäisiin pesukoneisiin, kuivausrumpuihin, mankeleihin jne. Käyttäjä voi hoitaa maksamisen pankkitai luottokortin lähimaksulla, sirulla tai magneettijuovalla. Esteri Koma 4 -malliin voidaan yhdistää neljä eri laitetta.. Alhaisten käyttökulujen ansiosta rahastin sopii hyvin pienten maksujen keräämiseen. Lisäksi maksun voi tehdä puhelimella, sillä laite hyväksyy useita mobiilimaksujärjestelmiä